<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

110 Käyttäjää paikalla! 0.0081532001495361

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1982_1 | A_1982_2 | A_1982_3 | A_1982_4 | A_1982_5 | B_1982_1 | B_1982_2 | C_1982_1 | C_1982_2 | D_1982 | E_1982_1 | E_1982_2 | E_1982_3 | E_1982_4 | F_1982_1 | F_1982_2 | F_1982_3 | Hak_1982 | PTK_1982_1 | PTK_1982_2 | PTK_1982_3 | PTK_1982_4 | PTK_1982_5 |

1: Vuoden 1982
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asial<irjat
9: E3
10: Raha-asia-aloitteet 1-750
11:
12:
13:
14:
15: HELSINKI 1982 .
16: Helsinki 1982. Valtion painatuskeskus
17: SISÄLLYSLUETTELO
18:
19:
20:
21:
22: Raha-asia-aloitteet 1-750
23: ( 1-425 tehty yleisenä aloiteaikana)
24:
25:
26: Siv. Siv.
27: --· 1 Aaltio ym.: Määrärahan osoittamisesta keli· - 12 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
28: rikon vaurioittamien tieosien kuntoon saatta- lukion opettajien eläkeikärajan alentamista
29: miseksi Pohjois-Hämeessä ................ . koskeviin selvitystoimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . 12
30:
31: - 2 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sei- - 13 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
32: näjoen itäisen ohikulkutien ensimmäisen osuu- ylimääräiseen opintotukeen asevelvollisuuttaan
33: den toteuttamiseksi ..................... . 2 suorittaville varusmiehille opintolainojen kor-
34: kojen maksamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
35: - 3 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta vene-
36: liikenneväylien merkitsemiseksi Lokan ja Port· - 14 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Raut-
37: tipahdan tekojärvillä ..................... . 3 järven pääkirjaston suunnitteluun . . . . . . . . . . 14
38:
39: - 4 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Muonion - 15 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kot-
40: rajasillan suunnitteluun ja rakennustöiden aloit· kan puutalousopiston kurssikeskuksen suunnit-
41: tamiseen ............................... . 4 teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
42:
43: - 5 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja - 16 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kot-
44: telelaitoksen autokaluston uusimiseen ..... . 5 kan sairaanhoito-oppilaitoksen uudisrakennuk-
45: sen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
46: - 6 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivos·
47: toiminnan aloittamiseen Soklissa ........... . 6 - 17 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Savi-
48: taipaleen monitoimitalon suunnitteluun . . . . . 17
49: - 7 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta
50: kunnallisten kuluttajaneuvojien palkkaamiseksi - 18 Almgren: Määrärahojen osoittamisesta Ha-
51: kuntiin ................................ . 7 minan ja Kyminlinnan linnoitusten korjaustöitä
52: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
53: - 8 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta lä-
54: hetysjärjestöjen kautta annettavaan humanitaa- - 19 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Parik-
55: riseen kehitysapuun ..........•........... 8 kalan Siikalahden muodostamiseen pysyväksi
56: lintu- ja kasvitieteelliseksi tutkimusasemaksi 19
57: - 9 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
58: moshavi Jad Hashmonassa suoritettaviin raken- - 20 Almgren: Määrärahan osoittamisesta val-
59: nustöihin •.............................. 9 tion viljavaraston rakentamiseksi Parikkalaan 20
60:
61: - 10 Almgren: Määrärahan osoittamisesta uuslen - 21 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
62: poliisin tointen perustamiseen Etelä-Karjalan porojen talviruokintaan liittyvään kokeilutoi-
63: alueelle ...................•............. 10 mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
64:
65: - 11 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kot- - 22 Almgren: Määrärahan osoittamisesta kalan-
66: kan rannikkopatteriston ns. "terveyslinnake"· viljelylaitoksen rakentamiseksi Urpalanjokeen
67: hankkeen alkuunpanemiseen ............. . 11 Luumäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
68:
69: 088200412K
70: 4 Sisällysluettelo
71:
72:
73: Siv. Siv.
74: - 23 Almgren: Määrärahan osoittamisesta kartas- 39 Fred: Määrärahan osoittamisesta Kruunu-
75: toyksikön perustamiseksi Kymen lääniä varten 23 pyyn lentokentän kiitoradan pidentämiseen . . 40
76:
77: - 24 Almgren: Määrärahan osoittamisesta arbo- - 40 Fred: Määrärahan osoittamisesta Ykspihla-
78: retum-metsikön ylläpitämiseen Mustilan karta- jan sataman tuloväylän syventämiseksi 41
79: non alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
80: - 41 Fred: Määrärahan osoittamisesta valtion
81: - 25 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Mus- tutkimus- ja tuotekehitysyksikön sijoittamiseksi
82: salon satamahankkeen sekä siihen liittyvän Vaasan lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
83: syväväylän ja rautatien suunnitteluun . . . . . . . . 25
84: - 42 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta rait-
85: - 26 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kot- tiusjärjestöjen toteuttamaan raittiusvalistuskam-
86: kan-Haminan-Luumäen radan suunnitteluun 26 panjaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
87:
88: - 27 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta - 43 Fred: Määrärahan osoittamisesta valtion-
89: pienteollisuuden korkotukilainoja varten . . . . 27 avuksi Pelastusarmeijan raittiustyöhön . . . . . . 44
90:
91: - 28 Ekorre ym.: Määräraha11 osoittamisesta - 44 Fred: Määrärahan osoittamisesta Keski-Poh-
92: opintorahan perusosan korottamiseksi samaksi janmaan keskussairaalan laajennushankkeen to-
93: kaikilla koulutusaloilla ja -asteilla . . . . . . . . . . 28 teuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
94:
95: - 29 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lähe- - 45 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
96: tysjärjestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen . . 29 Työväen Musirkkitapahtumalle . . . . . . . . . . . . . 46
97:
98: - 30 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta uskon- - 46 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
99: nollisten lehtien julkaisijoille näkövammaisten Suomen Siirtolapuutarhaliiton toiminnan tuke-
100: ääni- ja pistekirjoituslehtien tuottamista varten 30 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
101:
102: 31 Fred: Määrärahan osoittamisesta Kurikkaan - 47 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
103: perustettavan metsäkoulun suunnitteluun . . . . 31 Eläintarhanlahden ja Töölönlahden veden ja
104: rantojen puhdistamiseen Helsingissä . . . . . . . . 48
105: - 32 Fred: Määrärahan osoittamisesta Keski-Poh-
106: janmaan konservatorion perustamiseksi Keski- - 48 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
107: Pohjanmaan musiikkiopiston yhteyteen ..... . 33 teattereiden lastenohjelmistotoiminnan tukemi-
108: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
109: - 33 Fred: Määrärahan osoittamisesta monitoimi-
110: talon rakentamiseksi Isojoelle ............. . 34 - 49 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
111: asetuota1111on korvaamiseen muulla tuotannolla 50
112: - 34 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta uskon-
113: nollisten lehtien tukemiseen ............. . 35 -- 50 Halonen ym.: M?.ärärahan osoittamisesta
114: ylimääräisen äitiyspäivärahan maksamiseen lap-
115: - 35 Fred: Määrärahan osoittamisesta kunnille sen. syntymää edeltävältä ajalta . . . . . . . . . . . . 51
116: turkistarhauksen edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . 36
117: - 51 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
118: - 36 Fred ym.: Määrärahojen osoittamisesta avus- Elatusvelvollisten Liitto r.y:n palveleva puhe-
119: tuksiksi ja !ainoiksi Suomenselän maatilatalou- lin -toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 52
120: den petuskuivatuksia varten ............. . 37
121: - 52 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
122: - 37 Fred: Määrärahan osoittamisesta Kristiinan- 'käytettäväksi opetusryhmäkoon pienentämi"
123: kaupungin tiemestaripiirin tukikohdan raken- seksi matematiikassa ja äidinkielessä peruskou-
124: tamiseksi Kristiinankaupunkiin ........... . 38 lun ensimmäisellä ja toisella luokalla . . . . . . 53
125:
126: - 38 Fred: Määrärahan osoittamisesta maantien - 53 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta pe-
127: n:o 665 kunnostamiseen välillä Ravi-Myrkky ruskoulun yläasteen .. luokkien. enimmäiskoon
128: -Tiukka .............................. . 39 pienentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54
129: SisällySluettelo 5
130:
131: Siv. Siv.
132: - 54 Hautala yrn.: Määrärahan osoittamisesta - 68 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
133: Alastaron peruskoulun yläasteen toimitilojen Itä-Suomen Instituutin toimintaedellytysten
134: saneerausta ja laajentamista varten ....... . 55 turvaamiseen ........................... . 69
135:
136: -- 55 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 69 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
137: paremman tieyhteyden rakentamiseksi välille Mikkelin läänin kalatoimiston perustamiseen 70
138: Loimaa-Alastaro ....................... . 56
139: - 70 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
140: - 56 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin korvauksiin katumaksuista aiheu-
141: tien aikaansaamiseen välille Loimaa-Yläne- tuvien rasitusten huojentamiseksi ......... . 71
142: Uusikaupunki .......................... . 57
143: - 71 Hietala: Määrärahan osoittamisesta maan-
144: :........ 57 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 410 rakennustöiden aloittamiseen tie-
145: Lehmänkurkun tien rakentamiseksi ....... . 58 osuudella Otamo-Sysmä ................ . 72
146:
147: - 58 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 72 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
148: rautatien ylikulkusillan rakentamiseksi Loi- maantien n:o 447 parantamiseksi tieosuudella
149: maan kaupunkiin tielle Loimaa-Palikkala Porsaskoski-Haarajoki .................. . 73
150: (Ypäjä) ............................... . 59
151: - 73 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
152: - 59 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 450 perusparannukseen välillä
153: saaristoliikenteen avustamiseen 60 Vaalijala-Suonenjoki ................... . 74
154:
155: - 60 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 74 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
156: elektronisten apuvälineiden hankkimiseen nä- maantien n:o 533 perusparannukseen välillä
157: kövammaisille .......................... . 61 Tihusniemi-Sorsakoski .................. . 75
158: - 61 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
159: - 75 Hietala: Määrärahan osoittamisesta kevyen
160: Loimaan suojatyökeskuksen rakentamisen aloit-
161: liikenteen väylän rakentamiseksi välille Poh-
162: tamiseen ............................... . 62
163: joisjoki-Vaaliiala Pieksämäen maalaiskunnassa 76
164: - 62 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
165: Laitilan suojatyökeskuksen rakentamisen aloit- - 76 Hietala: Määrärahan osoittamisesta sillan
166: tamiseen ............................... . rakentamiseen mantereelta Väisälänsaareen Hir-
167: 63
168: vensalmella ............................ . 77
169: - 63 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
170: terveyskeskuksen uuden vuodeosaston rakenta- - 77 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta toi-
171: mvseksi Laitilaan ....................... . 64 mien järjestämiseksi Valtionrautateillä ..... . 78
172:
173: -- 64 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 78 Hietala: Määrärahan osoittamisesta posti- ja
174: aluesairaalan ja terveyskeskuksen rakentami- telelaitoksen Pieksämäen autohuoltopaikan laa-
175: seksi Saloon ........................... . 65 jennuksen ja teletoimintakeskuksen uudisra-
176: kennushankkeen toteuttamiseen ........... . 79
177: - 65 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
178: Kymenlaakson vedenhankinnan yleissuunnitel- - 79 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
179: man toteuttamiseksi Kymen läänissä ...... . 66 Virtasalmella sijaitsevan Karankalahden mal-
180: miesiintymän tutkimiseen ................ . 80
181: - 66 Helminen: Määrärahan osoittamisesta Kelta-
182: kankaan paikallistien n:o 14625 parantamiseen - 80 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
183: Anjalankaskeila ............. ; ........... : 67 monitoimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan ra-
184: kentamiseksi Haukivuoreen ............... . 82
185: .:.._' 67 Helminen: Määrärahan osoittamis~;sta maan-
186: tien n:o 3543 ja maantien n:o 356 parantami- - 81 Hietala: Määrärahan osoittamisesta Pieksä-
187: seen välillä Ummeljoki-Muhniemi-Ahvio- mäen seudun terveyskeskuksen pääterveysase-
188: Uudenmaan läänin raja Anjalankaskeila . . . . 68 man toisen rakennusvaiheen toteuttamiseen .. 83
189: 6 Sisällysluettelo
190:
191: Siv. Siv.
192: - 82 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 96 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Har-
193: saamenkielisen kouluradiotoimittajan palkkaa- tolan kirjastotalon rakentamista varten . . . . . . 99
194: miseen . .. .. ...... .. .. .. .. .. .... .. .. . . .. 84
195: - 97 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Itä-
196: - 83 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen kansanopiston lisärakennusta varten 100
197: valtion velkojen viivästymisestä kunnille aiheu-
198: tuvien kustannusten lieventämiseksi . . . . . . . . 85 - 98 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Savon-
199: linnan ammattikoulun kuntainliiton alaisuuteen
200: - 84 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta lukion perostettavaa ravintolakoulua varten . . . . . . . . 101
201: opettajien eläkeikärajan väliaikaista alentamista
202: koskevaan selvitystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 - 99 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Jorois-
203: ten maatalousoppilaitoksen rakentamisohjelman
204: - 85 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kodin toteuttamiseen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
205: ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä siitä opet-
206: tajille aiheutuvan ylimääräisen työn korvaami~ - 100 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Mik-
207: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 kelin sairaanhoito-oppilaitoksen suunnitteluun
208: ja rakennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . 103
209: - 86 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun
210: -Salon moottoriliikennetien rakentamisen - 101 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kanta-
211: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 tien n:o 60 perusparantamiseen välillä valtatie
212: n:o 5 -Heinolan kk- Kymen läänin raja 104
213: - 87 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Uuden-
214: kaupungin sisääntuloteiden rakentamiseen . . . 89 - 102 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kanta-
215: tien n:o 62 perusparantamiseen välillä Anttola
216: - 88 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Uuden- Puumala . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
217: kaupungin-Forssan tieyhteyden rakentamiseen 90
218: - 103 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maan-
219: - 89 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Leh- tien n:o 314 perusparantamiseen välillä Asik-
220: mänkurkun tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 91 kalan raja- Sysmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
221:
222: - 90 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Le- - 104 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maan-
223: päisten-Lyökin paikallistien rakentamiseen . . 92 tien n:o 406 (Kultakivi-Särkilahti) peruspa-
224: rannustöiden jatkamiseen . . . . . . • . . . . . . . . . . . 107
225: - 91 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Ahve-
226: nanmaalle organisoitavaa öljyntorjuntahenki- - 105 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maan-
227: löstöä ja -välineistöä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 93 tien n:o 410 rakentamiseen välillä Otamo-
228: Sysmä . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 108
229: - 92 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
230: sesta terveyskasvatuksen huumeaineiston kus- - 106 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maan-
231: tantamiseksi peruskouluille . . . . . . . . . . . . . . . . 94 tien n:o 414 perusparantamiseksi ja päällystä-
232: miseksi välillä Heinolan kk - Voikoski . • . . 109
233: - 93 Häggblom m. fl.: Om anvisande av anslag
234: för svenskspråkigt materia! för hälsofostran . . 95 - 107 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maan-
235: tien n:o 542 perusparantamiseen välillä Kar-
236: - 9'3 Häggblom ym.: Määrärahan osoittamisesta vio - Tuusniemen raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
237: ruotsinkielisen terveyskasvatusmateriaalin tuot-
238: tamisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96 - 108 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maan-
239: tien n:o 613 (Ruskeala-Tammijärvi) peruspa-
240: - 94 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta täyden- rantamiseen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
241: nyskoulutuksen ja avoimen korkeakoulun suun-
242: nittelutoimintaan ja opetuspalkkioihin Helsin- - 109 Ihamå'ki: Määrärahan osoittamisesta Jout-
243: gin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikössä . . 97 san-Kangasniemen-Pieksämäen tien peruspa-
244: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
245: - 95 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Heino-
246: lan kurssikeskuksen virkojen ja toimien perus- - 110 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Ke-
247: tamista varten , ....... , , , .. , . , .... , .... , , 98 sämäen-Kolkonpään maantien parantamiseen 113
248: Sisällysluettelo 7
249:
250: Siv. Siv.
251: - 111 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Kuor- - 125 Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta Ve-
252: t!n - Pertunmaan kirkonkylän - Toivolan nehjoen ruoppaamisen loppuunsaattamiseksi . . 129
253: tieosuuden perusparantamiseen ja päällystämi-
254: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 - 126 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
255: Narvan taajaman ohitustien rakentamisen aloit-
256: - 112 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta ke- tamiseen Vesilahdella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130
257: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi välille
258: Kuvansinjoki - Järvikylän tienhaara valtatiel- - 127 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
259: lä n:o 5 Joroisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 alennuslippujen järjestämiseen eläkeläisille lin-
260: ja-autoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
261: - 113 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Pun-
262: kaharjun kunnan monikäyttösataman rakenta- - 128 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
263: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 MS-potilaiden ja muiden neurologisesti vam-
264: mautuneiden kuntoutukseen . . . . . . . . . . . . . . . 132
265: - 114 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Hei-
266: nolan-Mäntyharjun yhdysratahankkeen talou- - 129 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
267: dellisuuden tutkimiseen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117 vammaisjärjestöille vaikeasti vammautuneiden
268: kuntoutusleirien järjestämiseen . . . . . . . . . . . . 133
269: - 115 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kai-
270: vostoiminnan jatkumisen turvaamiseksi Virta- - 130 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
271: salmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 vanhusten ja vammaisten kotihoidontuen laa-
272: jentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134
273: - 116 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta vam-
274: maisten lomatoiminnan järjestämiseen . . . . . . 119 - 131 H. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta
275: energiatalouden professorin viran perustamisek-
276: - 117 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Ii- si Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun 135
277: joen keskiosan vesienkäytön vaihtoehtojen sel-
278: vittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120 - 132 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
279: vapaille kirkko- ja seurakunnille niiden toimin-
280: - 118 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- nan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136
281: ta Utin varuskunnan kasarmi- ja asuinraken-
282: nuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 - 133 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
283: vammaisten lääkinnälliseen ja sosiaaliseen kun-
284: - 119 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- toutukseen ja suojatyöpaikkojen perustamiseen
285: sesta opettajakokelaiden opetusvalmiuksien te- vammautuneille henkilöille .....•.......... 137
286: hostamiseen raittiuskasvatuksessa . . . . . . . . . . 122
287: - 134 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
288: -- 120 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähetysnuoret-nimiselle järjestölle päihdevam-
289: kenttärovastin ja sotilaspastorin virkojen perus- maisten nuorten suojakotitoimintaa varten . . 138
290: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
291: - 135 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
292: Anni Vaikaman Säätiölle asuntolakodin perus-
293: - 121 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
294: vanhojen kirjastoautojen uusimiseen ja kirjas- tamiseksi . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 139
295: toautoverkon täydentämiseen . . . . . . . . . . . . . . 125 - 136 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
296: tupakoinnin terveyshaitoista tiedottavan valis-
297: - 122 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta tuksen jakamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140
298: eräiden kirjastorakennusten rakentamiseksi Hä-
299: meen läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126 - 137 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
300: anestesialääkäreiden ja erikoissairaanhoitajien
301: - 123 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta virkojen perustamiseen yliopistollisiin keskus-
302: muinaistieteellisten kaivaustöiden tehostami- sairaaloihin synnytyskipujen lieventämistä var-
303: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 ten . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
304:
305: - 124 Juntumaa ym.: Määrärahojen osoittami- - 138 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Kus-
306: sesta luonnonsuojelualueiden ostoihin sekä suo- tavin - Mynämäen - Auran - Halikon tie-
307: jelualueiden hoito- ja käyttövaroihin . . . . . . . . 128 linjan yleissuunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142
308: 8 Sisällysluettelo
309:
310: s~ s~
311: - 139 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Leh- - 154 Kauppi ymo: Määrärahan osoittamisesta
312: mänkurkun tien rakentamiseen ooo o o 143 0 0 0 0 0 0 0 rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan. 160 0 0 0 0
313:
314:
315:
316:
317: - 140 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Le- - 155 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamises-
318: päisten-Lyökin tien rakentamiseen oooo 0 0 0 0 144 ta Pohjois-Karjalan opiston saneerauksen lop-
319: puunsaattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
320: - 141 Kauppi ymo: Määrärahan osoittamisesta
321: vi!:ntispesialistien koulutuksen suunnitteluun - 156. Knuuttila ym.:. Määrärahan osoittamisesta
322: Vaasan korkeakoulussa oo oooooo oooo 145 0 0 0 0 0 0 0 0 maamiesseurojen, pienviljelijäyhdistysten ja
323: raittiusseurojen omistamien talojen sekä työ-
324: - 142 Kauppi ymo: Määrärahan osoittamisesta väentalojen korjauskustannuksiin . . . . . . . . . . . 162
325: teknillisen tiedekunnan suunnittelemista varten
326: Vaasan korkeakouluun ooo ooo o 146 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - 157 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
327: Helsingin yliopiston kirjaston aineiston konser-
328: - 143 Kauppi ymo: Määrärahan osoittamisesta vointiin ja mikrokuvaukseen ..• 0 163
329: • • • • • • • • • •
330:
331:
332:
333: Vaasan-Vähänkyrön maantien perusparannuk-
334: seen 0 o
335: 0 0 ooo ooooo o. o ooo oo ooo 147
336: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - 158 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
337: maakuntakirjastojen käyttökustannuksiin 164 0 • • •
338:
339:
340:
341: - 144 Kauppi ymo: Määrärahan osoittamisesta
342: Kruunupyyn lentokentän varustetason paranta- - 159 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
343: miseen 0o 0 oo o ooo o oooo 148
344: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 kirjastojen perustamiskustannuksiin . . . . • . . . 165
345:
346: - 145 Kauppi ymo: Määrärahan osoittamisesta - 160 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
347: tuotekehittelyinsinöörin viran perustamiseksi vähälevikkisen kirjallisuuden ostotukikokeilun
348: Vaasan lääniin ooo. o. o.. o.. oo o. oooo 149 0 0. 0. 0 jatkamiseen ........•... o...•. o... 167 0 0 0 • 0 • 0
349:
350:
351:
352:
353: - 146 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 161 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
354: hakkeen käytön edistämiseksi polttoaineena . . 151 Seitsemisen kansallispuiston opastuskeskuksen
355: ja palveluvarustuksen rakentamiseen . . . . . . . . 169
356: - 147 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta
357: turvesoiden kuntoonpanen rahoittamiseksi . o 152 - 162 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
358: maantien n:o 332 peruskorjaamiseksi välillä
359: - 148 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun piirin raja - Kuru .... o........ o.. 170
360: turkistuotannon jatkojalostuksen kehittämiseen
361: Keski-Pohjanmaalla .. o. o.. oo. oo..... oo. oo 153 0 - 163 Koppanen:. Määrärahan osoittamisesta val-
362: tion virastotalon rakentamiseksi Hyvinkäälie 171
363: - 149 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta
364: malminetsinnän ohjaajan palkkaamiseen Etelä- - 164 Koppanen: Määrärahan osoittamisesta Kal-
365: Pohjanmaan Maakuntaliittoon o.. o.... 154 0 0 • • • • tevan keskuspuhdistamon runkoviemärin ra·
366: kentamisen saattamiseksi valtion vesihuoltotöi-
367: - 150 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta den piiriin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 172
368: kodinperustamislainoihin nuorille aviopareille 155
369: - 165 Koppanen: Määrärahan osoittamisesta Hy-
370: - 151 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta vinkään pohjoisen ohikulkutien rakentamiseen ·
371: ktintoutuskeskuksen rakentamiseksi Kuorta- ja tieyhteyden Hyvinkään lentokenttä -
372: neelle erityisesti neurologisia sairauksia sairas- Mäntsäläntie suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . 173
373: taville ............. 156 0 ••••• 0 •••••• 0 ••••• 0 •
374:
375:
376: - 166 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
377: - 152 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Pohjois-Suomen autioituneita rakennuksia
378: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lasten- hyötykäyttöön ottaville yksityisille ja yhteisöille 174
379: klinikan siipirakennuksen _ja ·hematologisen - 167 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
380: osaston rakentamista varten .... o. o.. oo. 157 0 0 ••
381: ta yleisen turvallisuuden lisäämiseksi .... oo.. 175
382:
383: - 153 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 168 Kortesalmi· ym.: Määrärahan osoittamises-
384: Vaasan keskussairaalassa annettavan sädehoi- ta vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien
385: don tehostamiseksi o............. , . . .. . . . 159 reserviläisjärjestöjen toiminnan tukemiseen . . 176
386: Sisällysluettelo 9
387:
388: Siv. Siv.
389: - 169 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 183 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
390: ta maanpuolustus- ja sotilasaikakausilehdistölle ta· tyhjiötornimenetelmän käytön edistämiseksi
391: jaettavaksi lehdistötueksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177 säiliörehun valmistuksessa ...... , . . . . . . . . . 191
392:
393: - 170 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 184 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
394: ta valtion virastotalon rakentamisen aloittami- Merijärven tulvasuojelualueella tapahtuneitten
395: seksi Kajaanissa . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . 178 satovahinkojen korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 192
396:
397: - 171 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- 185 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
398: ta valtion virastotalon rakentamiseksi Kuusa- ta viljelysten suoja-aitojen rakentamiseen po-
399: moon .................................. 179 ronhoitoalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193
400:
401: - 186 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
402: - 172 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
403: ta Iijoen ja sen vesistöalueen kalatalouden el-
404: ta valtion virastojen ja laitosten hajasijoituksen
405: vyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194
406: valmisteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
407: - 187 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
408: - 173 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- ta muikun ja muun järvikalan pyytäjien tuki-
409: ta paikallislehdistön opistotasoisen koulutuksen palkkioihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195
410: järjestämiseksi nuorille toimittajille . . . . . . . . 181
411: - 188 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
412: - 174 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- ta Limingan Isonniityn ja Tupoksen vesistö-
413: ta turvallisuuspolitiikkamme perusteiden ope- järjestelyn aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196
414: tuksen lisäämiseksi oppilaitoksissa . . . . . . . . . . 182
415: - 189 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
416: - 175 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- ta Sodankylän Lokan ja Porttipahdan tekoaltai-
417: ta Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen aloit- den raivaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197
418: tamiseen Taivalkosken Ohtaojan keskuskalan-
419: - 190 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
420: viljelylaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183
421: ta rantojen ja apajapaikkojen raivausta varten
422: - 176 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- Inarijärven luoteisrannalla . . . . . . . . . . . . . . . . 198
423: ta urheiluopiston suunnitteluun ja rakentami- - 191 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
424: seen Kalajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184 ta Siuruan allas- ja lievealueen ennakonluon-
425: teisiin alkukorvauksiin ja elinkeinoelämän el-
426: - 177 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
427: vyttämiseen ........... , . . . . . . . . . . . . . . . . . 199
428: ta epäpoliittisten nuorisojärjestöjen tukemiseen 185
429: - 192 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
430: 178 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- ta nmkovesijohdon rakentamiseksi Kestiiässä ·
431: ta kristillisen nuorisotyön tukemiseen . . . . . . 186 välillä Kestilä - Tavastkenkä . . . . . . . . . . . . 200
432: - 179 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 193 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
433: ta muistomerkin suunnittelemiseksi lotille ja ta yksityismetsien ensiharvennusten toteuttami-
434: kotirintaman naisille . . . . . . . .. . . • . . . . . . . . . . 187 sen avustaiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
435:
436: - 180 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 194 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
437: ta Haapaveden Teeri- ja Nikkarinevan vanho- . ta karjanlannan hyötykäytön tutkimus- ja ke-
438: jen kuivatuskanavien uudelleen aukaisemi- hittämistyöhön . .. . . . . .. . .. . .. . .. . .. . .. . . 202
439: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188
440: - 195 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises·
441: ta metsämarjojen viljelyn edistämiseen . . . . . . 203
442: - 181 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
443: ta Kalajoen alajuoksun tulvasuojelun ja pe- -- 196 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamrscsta
444: ruskuivatuksen toteuttamiseen Alavieskan koh- voimajohtolinjojen maapohjan monikäytön tut·
445: dalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 kimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204
446:
447: - 182 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 197 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
448: ta työhevoskannan kasvatuksen ja käytön li- tienvarsien raivaamiseen risuista hirvivahinko-
449: säämiseksi .........................•... ·. 190 jen estämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205
450:
451: 2 088200412K
452: 10 Sisällysluettelo
453:
454:
455: Siv. Siv.
456: - 198 Konesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 213 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
457: kantatien n:o 88 perusparannuksen aloittamista haja-asutusalueiden kaupan ja my-ymäläautotoi-
458: varten välillä Raahe-Pulkkila . . . . . . . . . . . . 206 minnan tukemiseen Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . 221
459:
460: -- 199 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 214 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
461: maantien n:o 819 perusparantamiseen välillä malminetsinnän tehostamiseksi Kainuussa . . . 222
462: Kestilä - Kainuun piirin raja . . . . . . . . . . . . . . 207
463: - 215 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
464: - 200 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin elinkeinoelämän kehittämiseen . . . . . . . . 223
465: maantien n:o 821 perusparantamiseen välillä
466: Pihkala-Vorna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208 - 216 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
467: nuorten työllistämiseksi lehdesten, kortteiden
468: - 201 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ja luonnonheinän keruuta järjestämällä . . . . 224
469: paikallistien rakentamiseen Utajärven Olvasjär·
470: veltä Pudasjärven Viinikoskelie . . . . . . . . . . . . 209 - 217 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
471: valtaviemäreiden kunnostamiseen . . . . . . . . . . . 225
472: - 202 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
473: Taivalkosken- Itälehdon maantien peruspa· - 218 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
474: rannustöiden jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210 tilusteiden rakentamiseksi työllisyystöinä Ou-
475: lun läänin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226
476: - 203 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
477: Siikajoen Putaan sillan uusimiseksi . . . . . . . . 211 - 219 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
478: sesta valtatien n:o 12 rakentamiseen välillä
479: - 204 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suorama-Alasjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227
480: katsastustoimiston perustamiseksi Haapajär-
481: velle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 - 220 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
482: Saaristomeren kansallispuiston perustamiseen 228
483: - 205 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
484: Taivalkosken ja Kontiomäen välisen rataosuu- - 221 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
485: den peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 Loimaan ratapihan ylittävän ylikulkusHlan ra-
486: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 229
487: - 206 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
488: Raahen väylän syventämiscn aloittamiseen . . 214 - 222 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
489: Valtionrautateiden Turun konepajan lisätilojen
490: - 207 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.30
491: aurinkoenergian talteenoton ja laitteiden tuo-
492: tekehittelyn tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 215 - 223 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
493: Turun-Salon rautatieosuuden peru~parannus
494: - 208 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231
495: pienpuulla toimivan voimalan rakentamiseen
496: Pudasjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216 - 224 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
497: matka-alennuksen myöntämiseen eläkeläisille ja
498: - 209 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta invalideille linja-autoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232
499: maaseudun sähköistyksen tukemiseen . . . . . . . . 217
500: - 225 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
501: - 210 Kortesalmi ym.: Määrärahan oso1ttamisesta valtion osuuden lisäämiseksi sairausvakuutus-
502: jätteiden talteenoton tehostamiseksi . . . . . . . . 218 rahastossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233
503:
504: - 211 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 226 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
505: Pohjois- ja Itä-Suomen malmi- ja mineraaliva- vaikeavammaisten puhelinkulujen korvaami-
506: rojen etsimisen, tutkimisen ja käyttöönoton seksi ................................... 234
507: tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219
508: - 227 J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
509: - 212 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöjen
510: Savukosken Sokiin malmikerrostuman käyt- tutkimus-, tiedotus-, koulutus- ja oppimate-
511: töönottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220 riaalitoiminnan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . 235
512: Sisällysluettel(} 11
513:
514: Siv. Siv.
515: - 228 ]. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta -- 239 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta jäis-
516: työväenperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen 236 sä kulkevan lautan hankkimiseksi välille Galtby
517: -Norrskata-Houtskari . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250
518: - 229 J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
519: vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen järjestä- - 240 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för
520: misestä kunnille suoritettaviin valtionavustuk- byggande av en besiktningsstation i Karleby 251
521: siin ................................... . 237
522: -- 240 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kok·
523: - 230 Lattula: Määrärahan osoittamisesta vapaa- kolan autokatsastusaseman rakentamiseen . . . 252
524: ehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toiminnan
525: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238 -- 241 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta
526: kotitalouksissa syntyvän eloperäisen jätteen
527: - 231 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kompostoinnin tutkimukseen ja alan laitekehit-
528: valtion virastotalon suunnittelemiseksi Nasto· telyyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253
529: Iaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239
530: - 242 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta
531: - 232 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maan hankkimis·eksi luonnonsuojelutarkoituk-
532: Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen siin .................................... 254
533: lisärakennuksen rakentamista varten . . . . . . . . 240
534: - 243 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta
535: - 233 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijokilaakson kalatalouden kehittämiseen . . . . 255
536: Lahden tiemestaripiirin uuden tukikohdan ra-
537: kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241 - 244 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta
538: Iijoen moninaiskäyttöä koskevan selvitystyön
539: - 234 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tukemiseen . .. .. . .. . . .. .. . . .. .. . .. .. . .. .. 256
540: maantien n:o 3132 perusparantamiseen välillä
541: Vesivehmaa-Kalkkinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 - 245 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta
542: Iijokilaakson alueen pienyritystoiminnan tuke-
543: - 235 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta miseen ................................. 257
544: Lahden yhteisterminaalihankkeen osana toimi-
545: van Valtionrautateiden tavara-aseman toteut- ·- 246 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
546: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243 Haapajärven metsäkoulun suunnittelua varten 258
547:
548: - 236 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 247 Mattila: Määrärahan osoittamisesta avus·
549: Lahden-Loviisan radan perusparantamiseen 244 tukseksi Suomen Merimieslähetysseuralle . . . . 259
550:
551: - 237 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för - 248 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
552: åstadkommande av ett svenskspråkigt uppslags- YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin (UNHCR)
553: verk om Finland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245 toiminnan tukemiseen . . .. . .. .. .. . .. . .. .. . 260
554:
555: - 237 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 249 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
556: ruotsinkielisen Suomea koskevan hakuteoksen nuoremman konstaapelin toimien perustami-
557: aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246 seksi paikallispoliisiin korttelipoliisitoiminnan
558: laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261
559: - 238 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för
560: avlönande av en potatiskonsulent inom Öster- - 250 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
561: bottens Svenska Lantbrukssällskap . . . . . . . . . 247 geriatrian ptofessorin viran perustamiseksi Hel-
562: singin yliopiston lääketieteelliseen tiedekun-
563: - 238 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta pe-
564: taan .................................... 262
565: runanviljelyneuvojan palkkaam;seksi öster·
566: bottens Svenska Lantbrukssällskap -nimisen
567: - 251 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
568: yhteisön palvelukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248
569: lasten kotona tapahtuvan hoidon htkemiseen 163
570: - 239 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för
571: anskaffning av en isgående färja mellan Galtby 252 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
572: och Norrskata och Houtskär .......... , . . . 249 asuntojen rakentamiseen kehitysvammaisille . . 264
573: 12 Sisällysluettelo
574:
575: Siv. Siv.
576: - 253 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta - 266 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami-
577: ylimääräisenä avu:stuksena kunnille päihdyttä- sesta Kouran-Putulan maantien perusparanta-
578: .vien aineiden väärinkäyttäjien huoltoJoiden ja miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
579: toimintayksiköiden perustamiskustannuksiin . . 265
580: - 267 Mäki-Halrola ym.: Määrärahan osoittami-
581: - 254 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Lehmäjoen maantien parantamiseen . . . 280
582: väkivaltaisten alkoholistien omaisille tarkoitet-
583: tujen turvakotien perustamis- ja käyttökustan- - 268 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami-
584: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·267 sesta Vaasan keskussairaalan sädehoito-osaston
585: laajennusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281
586: - 255 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
587: vammaisten lomatoiminnan järjestämiseen . . . 268 - 269 Mäkynen: Määrärahan osoittamisesta kun-
588: nallisten ja yksityisten teknillisten oppilaitosten
589: - 256 Muroma: Määrärahan osoittamisesta avus- opiskelijoiden ruokailutukeen . . . . . . . . . . . . . . 282
590: tukseksi kunnille puhelimien hankkimiseksi
591: vanhuksille .................... : . . . . . . . . 269 - 270 Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
592: Loimaan evankelisen kansanopiston toiminnan
593: - 257 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283
594: erikoislääkärien ja sairaanhoitajien palkkaami-
595: seksi leukemiaa sairastavien lapsipotilaiden eri- - 271 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta siir-
596: koishoidon järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 270 tona maatilatalouden kehittämisrahastoon . . . . 284
597:
598: - 258 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta - 272 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoit-
599: farmaseutin viran perustamiseksi Helsingin yli- tamisesta arkistolaitoksen käyttöön mikrofil-
600: opistollisen keskussairaalan myrkytystietokes- mien kuvaus- ja lukulaitteiden sekä muun ka-
601: kukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271 luston hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285
602:
603: - 273 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoit-
604: - 259 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
605: tami-sesta lakkautettuien henkilöliikennease- ·
606: sotaveteraanien maksuttoman kuntoutuksen ja
607: mien uudelleen avaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . ·286
608: lääkinnällisen hoidon turvaamiseen . . . . . . . • . . 272
609: -'- 274 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoit-
610: -- 260 Muurman: Määrärahan osoittamisesta val- tamisesta Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö
611: tion virastotalon rakennushankkeen aloittami- r.y:n avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287
612: seksi Karjaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273
613: - 275 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
614: - 261 Muurman: Määrärahan osoittamisesta val- för grundande av ett traditionsarkiv inom
615: tion vh·astotalon rakentamisen aloittamiseen Folkkultursarkivet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288
616: Nurmijärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 274
617: - 275 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
618: - 262 Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta perinnearkiston perustamiseen Kansankulttuuri-
619: Keravanjoen kunnostuksen toteuttamista var- arkistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289
620: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275
621: - 276 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
622: - 263 Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta för främjande av svenskspråkig skönlitteratur · 290
623: Loviisan.:_Lahden radan peruskorjaustöiden
624: käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276 - 276 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
625: ruotsinkielisen kaunokiri allisuuden edistämi-
626: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291
627: - 264 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami-
628: sesta uusien kunnan- ja kaupungineläinlääkärin - 277 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
629: virkojen perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . 277 för statens fiskodlingsverksamhet och laxod-
630: ling. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 292
631: -- 265 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami-
632: sesta Seinäjoen itäisen ohitustien suunnitte- - 277 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
633: luun ........ ·........................... 278 valtion kalanviljelytoimintaan ja lohenviljelyyn 293
634: Sisällysluettelo 13
635:
636: Siv. Siv.
637: - 278 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag - 289 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
638: för återutsändning av Sveriges televisions båda maantien n:o 760 peruspara:ntamiseksi välillä
639: programkanaler . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294 Pihtipudas-Keski-Pohjanmaan piirin raja . . 308
640:
641: - 278 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta - 290 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
642: Ruotsin television molempien ohjelmakanavien maatalousoppilaitoksen perustamiseksi Salon
643: . jälleenlähetyksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295 talousalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309
644:
645: - 279 Norrback m. fl.: Om a:nvisande av a:nslag - 291 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Tu-
646: för grundande i Vasa av en produktutvecklings- run maakunta-arkiston peruskorjaukseen ja lisä-
647: och marknadsföringsenhet under Statens tek- rakennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 310
648: niska forskningscentral . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 296
649: - 292 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta tie-
650: - 279 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta museon perustamiseksi Raisioon . . . . . . . . . . . . 311
651: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen alaisen
652: tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perusta- - 293 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
653: miseen Vaasaan . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. .. . 297 Uudenkaupungin-Loimaan-Forssan maantien
654: Loimaan kaupungin kautta kulkevan tieosuu-
655: - 280 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag den ja siihen kuuluvan ylikulkusillan raken-
656: för grundande av ett vårdhem för utvecklings· tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312
657: störda i svenska Österbotten . . . . . . . . . . . . . . 298
658: - 294 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
659: - 280 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Loimaan-Forssan maantien
660: kehitysvammaisten hoitokodin perustamiseen rakennustyön aloittamiseksi välillä Hinnerjoki
661: ruotsinkieliselle Pohjanmaalle . . . . . . . . . . . . . . 299 -Yläne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313
662:
663: - 281 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 295 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
664: . lasten ja nuorten kuvataidekoulujen toimintaan 300 suunnitelman laatimiseen Loimaan-Säkylän
665: tien suuntauksen parantamiseksi välillä Loimaa
666: - 282 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta -Alastaro-Vampula . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314
667: Uudenmaan mielisairaanhuoltopiirin kuntainlii-
668: ton Kellokosken sairaalan vanhentuneiden tilo- - 296 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta ra-
669: . jen kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301 kennustyön aloittamiseen tieyhteydellä Kemiö
670: - 283 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- - Perniön Ylönkylä - Perniön kirkonkylä -
671: sesta lukiolaisten matkakustannuksista johtu- Kiskon Toija - valtatie n:o 1 . . . . . . . . . . . . 315
672: vien menojen valtionosuuksiin . . . . . . . . . . . . . 302
673: - 297 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
674: - 284 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- Turun-Helsingin radan kunnostamiseksi vä-
675: sesta maatalousoppilaitoksen suunnittelemista lillä Salo-Turku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316
676: j"~
677: varten Korpilahdelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303
678: - 298 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
679: - 285 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Jyväskylän Kesä -<kulttuuritapah-
680: maatalousoppilaitoksen suunnittelemiseksi Pih· tumaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 317
681: tiputaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 304
682: - 299 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta siirtona
683: - 286 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- investointirahastoon pienen ja keskisuuren
684: sesta Putaanvirran parannustöihin Pihtipu· teollisuuden lainoihin kehitysalueiden ulkopuo-
685: · taalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 lisilla alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318
686: - 287 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami· - 300 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Kymen-
687: sesta metsänjalostusaseman suunnittelemiseksi laakson Maatalouskeskuksesta aiheutuvien kus-
688: Saarijärvelle . . . .. . .. .. .. . . .. .. .. .. .. . .. .. 306 tannusten suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319
689: - 288 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- - 301 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
690: sesta maantien n:o 636 öljysorastamiseen välillä soitinpankin perustamiseksi Sibelius-Akatemian
691: Pylkönmäki-Karstula . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307 yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320
692: 14 Sisällysluettelo
693:
694: Siv. Siv.
695: --- .302 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta -- 316 Pokka: Määrärahan osoittamisesta poro-
696: Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen rakentami· tutkimuslaitoksen perustamiseksi poronhoito-
697: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322 alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 336
698:
699: -- 303 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta lan- - 317 Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta
700: noiteveron kustannuksia vastaavan avustuksen Lahden teknillisen oppilaitoksen laajennuksen
701: suorittamiseksi perhe- ja pienviljelijöille . . . . 323 suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337
702:
703: -·- 304 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta vai- - 318 Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta
704: keiden kuivatusongelmien ratkaisemiseksi Vaa- Lahden teatteritalon rakentamista varten . . . . 338
705: san vesipiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324
706: - 319 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
707: - .305 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- lainoitusta ja korkotukea varten kunnallisten
708: määräiseksi avustukseksi viljelijöille hukkakau- ammatillisten oppilaitosten rakentamiseen . . . 339
709: ravahinkojen täysimääräiseksi korvaamiseksi . . 325
710: - 320 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta
711: --- 306 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyysvaroin puolustusvoimissa palvelevien
712: maantien perusparannukseen välillä lsokyrö- työntekijöiden ja toimihenkilöiden aseman va·
713: Hyyppä-Lehmäjoki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326 kinaistamiseen .. . .. .. .. . .. .. . . .. . .. .. . .. . 340
714:
715: - 307 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 321 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta
716: eräiden Kauhajoelta Satakuntaan johtavien tei- Vaasan poliisitalon suunnitteluun . . . . . . . . . . 341
717: den parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327
718: - 322 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta
719: - 308 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lii- Vähänkyrön-Vaasan tien perusparantamiseksi 342
720: pantönkän-Kitinojan maantien peruskorjaami·
721: seen ja päällystämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328 - 323 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta
722: Kokkolan katsastusaseman rakentamiseen . . . . 343
723: ·- 309 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
724: maantien n:o 6961 peruskorjaamiseen välillä - 324 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta
725: Putula-Polkumäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329 vammaisten suojatyöpaikkojen perustamiskus·
726: tannusten lainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
727: - 310 Pohto ym.: Määrärahan osoittamis'esta Paa·
728: volan sillan ja Puumalan-Nikulan paikallistien -- 325 Rautiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
729: peruskorjaustöiden toteuttamiseksi Kaustisilla 330 pienteollisuuslainojen korkotukea varten . . . . 345
730:
731: - 311 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. - 326 Rautiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
732: Ritolan maantien peruskorjaamiseen . . . . . . . . 331 pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk-
733: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346
734: - 312 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
735: maantien peruskorjaamiseen välillä Soini-Saa- -- 327 Rautiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
736: rinen................................... 332 yritysten ylimääräiseen työllistämistukeen . . . . 347
737:
738: - 313 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 328 Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för
739: Untamalan-Rapalakson maantien peruskorjaa- en modernisering av soldathemmet i Dragsviks
740: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333 garnison .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . . .. . .. . . .. 348
741:
742: -- 314 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 328 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
743: maantien perusparannukseen välillä Vimpeli- Dragsvikin varuskunnan sotilaskodin uudis-
744: Perho-Kinnula . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334 tamisen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349
745:
746: -- 315 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta La· - 329 Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för
747: pin lääninvankilan suunnittelemiseksi Tervo- reparationer i samband med inrättandet av
748: laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335 Skärgårdsmuseet i Östra Nyland . . . . . . . . . . . . 350
749: Sisällysluettelo 15
750:
751: Sivo Siv.
752: -- 329 Rehn ymo: Määrärahan osoittamisesta kor- - 336 Renlund mo fl.: Om anvisande av anslag
753: jauksiin perustettaessa Saaristomuseota itäiselle för upprensning av Korplaxbäcken i Karleby 364
754: Uudellemaalle oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 351
755: - 336 Renlund ymo: Määrärahan osoittamisesta
756: - 330 Rehn mo fl.: Om anvisande av anslag för Korplax-puron perkaamiseen Kaarlelassa 0 • 0 0 365
757: Nylands svenska kulturråds kulturhistoriska
758: sammelverk över det svenska Nyland 0 0 0 0 0 0 0 0 352 - 337 Renlund mo fl.: Om anvisande av anslag
759: för ny- och kompletteringsanskaffning av strål-
760: - 330 Rehn ymo: Määrärahan osoittamisesta behandlingsapparatur o oooo. oo o. 0 0 0 0 •• 0 0 0 • • 366
761: Uudenmaan ruotsinkielisen kulttuurineuvoston
762: kulttuurihistoriallista ruotsinkielistä Uutta- -- 337 Renlund ymo: Määrärahan osoittamisesta
763: maata käsittelevää kokoomateosta varten 353 0 0 0 0
764: uuden ja täydentävän sädehoitolaitteiston han-
765: kintaan 0 0 o. o 0 o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 368
766: - 331 Rehn mo flo: Om anvisande av anslag för
767: restaurering av Jo L. Runebergs originalmanuo - 338 Ronkainen ymo: Määrärahan osoittamisesta
768: skript 0 o oo
769: 0 0 oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 354 vapaaehtoista kriminaalihuoltotyötä tekeville
770: yhteisöille oooo o o. o oo
771: 0 370
772: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 •
773:
774:
775:
776:
777: - 331 Rehn ymo: Määrärahan osoittamisesta Jo Lo
778: Runebergin alkuperäiskäsikirjoitusten restau- - 339 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
779: rointiin o oo
780: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 355 Karkia1ammen varuskunnan uimahallin raken-
781: nustöiden aloittamiseen oo 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0. 0. 371
782: - 332 Rehn mo fl.: Om anvisande av anslag för
783: planering av en planskild korsning mellan - 340 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
784: stamväg nr 51 och vägen Kyrkslätt kyrkby- Valamon luostarin yhteyteen tarkoitetun kon-
785: Obbnäs o o o oooo
786: 0 0 0o ooo 0356 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0.
787: servointilaitoksen, kirjaston ja aluelämpökes-
788: kuksen rakentamisen loppuunsaattamiseen 0 • 372
789: - 332 Rehn ymo: Määrärahan osoittamisesta eri-
790: tasoristeyksen suunnitteluun kantatien n:o 51 - 341 Ronkainen ymo: Määrärahan osoittamisesta
791: ja Kirkkonummen kk:n - Upinniemen tien yleisen teologian apulaisprofessorin viran pe-
792: risteykseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 357 rustamiseksi Jyväskylän yliopistoon . 0. 0 •• 0 • 373
793:
794: - 333 Rehn: Om anvisande av anslag för grund- - 342 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
795: förbättring av landsväg nr 113 på avsnittet kirjastosihteerin viran perustamiseksi kouluhal-
796: Sjundeå kyrkby - Lappböle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 358 litukseen 0 •• 0 • 0 • 0 • 0 0 0 0 • 0 • 0 • 0 0 0 0 • 0 •• 0 0 0 • • • 374
797:
798: - 333 Rehn: Määrärahan osoittamisesta maan- - 343 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
799: tien n:o 113 perusparantamiseen välillä Siun- Hartolan kirjastotalon rakentamiseen 375 0 • 0 0 • 0 0
800:
801:
802:
803:
804: tion kirkonkylä- Lapinkylä 0 0 0 0 0 0. 0 •• 0 0 0 0 359
805: -- 344 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
806: - 334 Rehn mo fl.: Om anvisande av anslag för Mäntyharjun kirjastotalon rakennustöiden aloit-
807: elektrifiering av kustbanan från Kyrkslätt tamiseen .... ooo... o oo. o 0 • 0 0 •• 0 • 0 0 0 • 0 0 0 0 0 376
808: västerut oooo
809: 0 • o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 360
810: - 345 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
811: Itä-Hämeen kansanopiston lisärakennuksen ra-
812: - 334 Rehn ymo: Määrärahan osoittamisesta ran-
813: kentamiseen Hartolaan . 377
814: nikkoradan sähköistämiseen Kirkkonummelta
815: 0 0 ••••••• 0 0 0 • 0 • 0 • 0 •
816:
817:
818:
819:
820: länteen .... o 361
821: - 346 Ronkainen ymo: Määrärahan osoittamisesta
822: 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
823:
824:
825:
826:
827: Sääruingin kristillisen opiston lämpökeskuksen
828: - 335 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag
829: muutostöihin . o. o. 0 • 0 0 ••• 0 • 0 ••• 0 ••••••• 0 0 378
830: för inrättande av en överinspektörstjänst i
831: modersmålet vid skolstyrelsens svenskspråkiga - 347 Ronkainen ymo: Määrärahan osoittan1isesta
832: avdelning o . 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 • 362 romaaninuorten opintojen tukemiseen 0 •• 0 • • 379
833:
834: - 335 Renlund ymo: Määrärahan osoittamisesta - 348 Ronkainen ymo: Määrärahan osoittamisesta
835: äidinkielen ylitarkastajan viran perustamiseen terveys- ja raittiuskasvatuksen ylitarkastajan vi-
836: kouluhallituksen ruotsinkieliselle osastolle oo 363 0 ran perustamiseen ammattikasvatushallitukseen 380
837: 16 Sisällysluettelo
838:
839: Siv. Siv.
840: -- 349 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 364 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
841: Savonlinnan tieolojen korjaamiseen . . . . . . . . 382 kunnille .kulttuurihistoriallisesti merkittävien
842: alueiden suunnittelun ja toteutuksen asiantun.
843: - 350 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tijakustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397
844: maantien n:o 406 perusparannukseen välillä
845: Kultakivi-Särkilahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383 - 365 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
846: avustuksiksi kunnille Aurajoen raakavesien
847: - 351 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta puhdistamiseksi ja varastoimiseksi . . . . . . . . . . 398
848: Sysmän-Särkilahden tien perusparannukseen 384
849: -- 366 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
850: -- 352 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden
851: Ruskealan-Tammijärven maantien peruskor- suorittamiseen Aurajoen vesistöalueella . . . . . . 399
852: . jaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385
853: - 367 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
854: - 353 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten vesilaitosten välisten yhdysjohto-
855: Väisälänsaaren sillan rakentamiseen Hirvensal- jen rakentamiseen Turun seudulle . . . . . . . . . . 401
856: melia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386
857: - 368 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
858: - 354 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Louklnaisten tekojärven rakentamiseksi Turun
859: Huutokosken-Savonlinnan-Parikkalan rata- Seudun Vesi Osakeyhtiön kanssa . . . . . . . . . . 402
860: osuuden perusparannustöihin . . . . . . . . . . . . . . 387
861: - 369 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
862: 355 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Raision-Naantalin suoran tieyhteyden
863: monitoimiturvelaitoksen rakentamiseen Hauki- rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 403
864: vuorelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388
865:
866: - 356 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta 370 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
867: Lastenkoti Kotirauha r.y:n uudisrakennuksen siltayhteyden rakentamiseksi Naantalinsalmen
868: rakentamiseen Heinolan maalaiskunnassa . . . . 389 yli maantielle n:o 189 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 404
869:
870: - 357 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 371 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
871: Pertuumaan vanhainkodin perusparannustöihin 390 Loimaan ratapihan ylittävän sillan suunnittelu-
872: kilpailun järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405
873: - 358 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
874: Vihreä Keidas r.y:n toiminnan tukemiseen . . 391 - 372 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
875: Turun postinlajittelukeskuksen rakentamiseksi 406
876: - 359 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
877: Suomen evankelisluterilaisen jengi- ja katulähe- 373 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
878: tys r.y:n Parkanossa sijaitsevan hoitokodin pe- Utön-Naantalin väylän syvennystöiden aloit-
879: rustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392 tamiseksi ....................... ~ . . . . . . . 407
880:
881: - 360 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 374 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
882: valtion virastotalon suunnitteluun ja rakentami- läänien teollisuustoimikuntien päätoimisten sih-
883: sen aloittamiseen Raisiossa . . . . . . . . . . . . . . . . 393 teereiden palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 408
884:
885: 361 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 375 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta ko-
886: hotelli- ja ravintolakoulun perustamiseksi Var- timaisen villan tuotantopalkkioihin . . . . . . . . . 409
887: sinais-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 394
888: - 376 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Kris-
889: - 362 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta tiinankaupungin tiemestaripiirin tukikohdan ra-
890: Naantalin musiikkijuhlien avustamiseksi . . . . 395 kennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 410
891:
892: - 363 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 377 Saadkoski: Määrärahan osoittamisesta Ala-
893: Kaarinan Hovirinnan nuorisotilojen rakentami- järven tiemestaripiirin tukikohdan laajentami-
894: sen avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396 seksi ........................ , . . . . . . . . . . 411
895: Sisällysluettelo 17
896:
897: Siv. Siv.
898: - 378 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta kan- - 393 Starast: Määrärahan osoittamisesta maan-
899: tatien n:o 66 rakentamisen aloittamiseen välillä tien n:o 3622 kunnostustöiden aloittamiseksi
900: Alavus-Virrat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 412 välillä Kuusankoski-Lyöttilä ............. . 427
901:
902: - 379 Saarikoski: Määtärahan osoittamisesta Hul- - 394 Starast: Määrärahan osoittamisesta uuden
903: kon-Karvian maantien rakentamiseen . . . . . . 413 Kymijoen ylittävän sillan rakentamiseksi Ko-
904: rialla ............................ · . · · · · . 428
905: - 380 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
906: Isonkyrön-Lehmäjoen maantien perusparanta- - 395 Starast: Määrärahan osoittamisesta Voik-
907: misen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414 kaan sillan rakennustöiden aloittamiseen .... 429
908:
909: - 381 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta - 396 Surakka ym.: Määrärahojen osoittamisesta
910: Kauhajoen-Kauhajärven tien rakentamisen Jyväskylän Talvi -kulttuuritapahtuman tukemi-
911: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415 seen 430
912:
913: - 382 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta - 397 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
914: Teuvan keskustan teiden rakentamiseksi . . . . 416 avustuks±ksi ja !ainoiksi Gamla Vasa- Ropar-
915: näs lågstadium -nimisen koulun sekä Vanhan
916: - 383 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan yläasteen ja lukion rakennuskustannuk-
917: Kruunupyyn lentokentän varustetason paranta- siin 431
918: miseen ja .kiitoradan jatkamiseen . . . . . . . . . . 417
919: - 398 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
920: -- 384 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Sei- sesta ympäristösaasteiden ja -vaikutusten tut-
921: : näjoen-Kaskisten rautatien peruskorjaukseen 418 kimiseen ja normien kehittämiseen ympäristön-
922: suojelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 432
923: - 385 Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
924: Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen ra- - 399 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
925: kentamisen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 419 Vaasan-Vähänkyrön maantien rakentamiseen 433
926:
927: - 386 Siren: Määrärahan osoittamisesta Riihi- - 400 Tapiola: Määrärahojen osoittamisesta Kor-
928: mäen varuskunnan rakentamis- ja saneeraus- pilahden maatalous- ja puutarhaopiston toimin-
929: töiden jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 420 nan aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 34
930:
931: - 387 Siren: Määrärahan osoittamisesta Riihi- - 401 Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta
932: mäen ratapihalla sijaitsevan vaunukorjaamon yleisten ammattikoulujen ja teknillisten oppi-
933: siirtämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421 laitosten ammatillisten ja teknillisten aineiden
934: opettajien täydennyskoulutusta varten . . . . . . 435
935: - 388 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
936: valtion virastotalon rakentamiseksi Ho1lolaan 422 - 402 Tapiola: Määrärahan osoittamisesta Jout-
937: san-Korpilahden maantien parantamiseksi vä-
938: - 389 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta lillä Korospohja-Syvälahti . . . . . . . . . . . . . . . 436
939: avustukseksi Kalkkolan yksityistien hoitokun-
940: nalle siltahankkeen toteutusta varten . . . . . . 423 - 403 Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta
941: Keljonkankaan-Säynätsalon maantien kevyen
942: - 390 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenteen väylän rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 437
943: valtatien n:o 12 liittymäjärjestelyihin Hollolan
944: Salpakankaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 424 - 404 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
945: yhdyskuntajätteiden lajittelun ja hyötykäytön
946: - 391 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta koelaitoksen rakentamiseksi Joensuuhun . . . . 438
947: Messiiän paikallistien rakentamiseksi Hollolaan 425
948: - 405 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
949: - 392 Starast: Määrärahan osoittamisesta maan- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuote-
950: tien n:o 416 kunnostustöiden aloittamiseksi kehitys- ja markkinointiyrityksen perustami-
951: välillä Huhdasjärvi-Nurmaa . . . . . . . . . . . . . . 426 seksi Joensuuhun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439
952:
953: 3 088200412K
954: 18 Sisällysluettelo
955:
956: Siv. Siv.
957: ~ 406 Valo: Määräralliin osoittamisesta valtion -- 421 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami-
958: virastotalon suunnittelemiseksi Nurmijärvelle 440 sesta teollisuustoimikunnan sihteerin palkkaa-
959: miseksi Oulun lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 456
960: - 407 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kes-
961: ki-Uudenmaan meriviemäritunnelin rakentami- -- 422 Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta
962: seen välillä Savio-Koivukylä . . . . . . . . . . . . . . 441 Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun lisä-
963: tilojen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 457
964: - 408 Valo: Määrärahan osoittamisesta tuottavien
965: ideoiden ja keksintöjen tukemiseen . . . . . . . . . . 442 - 423 Väänänen: Määrärahan osoittamisesta or-
966: kesteritoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 458
967: ~ 409 Valo: Määrärahan osoittamisesta Hangon
968: lentokentän toiminnan tukemiseksi . . . . . . . . 443 - 424 Väänänen: Määrärahan osoittamisesta kon-
969: servatorioiden koko oppilaitostoiminnan rahoit-
970: - 410 Valo: Määrärahan osoittamisesta Hangon tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 459
971: satamatoiminnan kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . 444
972: - 425 Zilliacus m. fl.: Om anvisande av anslag
973: - 411 Valo: Määrärahan osoittamisesta pienyrit- för anskaffning av en medeltung helikopter
974: täjäväestön lomajärjestöjen lomatoimintaa var- för räddningsverksamheten i huvudstadsregio-
975: ten .................... · · · · · · · · · · · · · · · · 445 nen 460
976: ~ 412 Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ~ 425 Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta
977: teollisuuspiirin perustamiseksi Satakuntaan . . 446 keskiraskaan helikopterin hankkimiseksi pää-
978: kaupunkiseudun pelastuspalvelutoimintaa var-
979: - 413 Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ten ................................... . 461
980: Ensikotien Liiton ohjauksessa olevien yksin-
981: huoltajien palvelupisteiden toiminnan tukemi-
982: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 447 - 426 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
983: syöpätautiopin ja sädehoidon apulaisopettajan
984: ~ 414 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
985: viran perustamiseen Tampereen yliopistoon .. 463
986: maidon kuljetusavustusten maksamiseen . . . . 448
987: - 427 Aaltonen ym.: Määrärahojen osoittamisesta
988: - 415 Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag korkeakoulujen yrityksille tarjoamista palve-
989: för inledande av byte av rälsen på hanan Lahtis luksista Informoivan henkilökunnan palkkaami-
990: -Lovisa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449 seen 464
991: - 415 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami- - 428 Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan
992: sesta Lahden-Loviisan radan kiskotuksen osoittamisesta Sibelius-Akatemian kaluston ja
993: vaihtamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 450 opetusvälineiden hankintoihin erityisesti mu-
994: siikkidramaattista teatteria varten ......... . 465
995: - 416 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
996: Lahden varuskunnan investointeja varten . . . . 451
997: - 429 Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan
998: - 417 Viljanen ym.; Määräralliin osoittamisesta osoittamisesta Suomen Akatemian tutkimus-
999: Nastolaan rakennettavaa valtion virastotaloa toimintaan ............................. . 467
1000: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452
1001: - 430 Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan
1002: - 418 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kotimaisen äänitetuotannon tu·
1003: Lahden-Hollolan maantien parantamista var- kemiseen . .. .. . .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. . 468
1004: ten 453
1005: - 431 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1006: - 419 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kokeiluluontoisen taloudellisen tuen suoritta-
1007: Padasjoen Kellosalmen sillan rakentamista var- miseksi opintovapaan aikana . . . . . . . . . . . . . . 469
1008: ten 454
1009: -- 432 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1010: - 420 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- Seinäjoen-Vaasan tien sisääntuloväylän raken-
1011: sesta Vihanoin järvien kunnostamiseen . . . . . . 455 tamiseen Seinäjoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470
1012: Sisällysluettelo 11)
1013:
1014: Siv. Siv.
1015: ~ 43.3 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 447 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Työ-
1016: kantatien n:o 67 linjauksen siirtämiseen Seinä- läislasten Tuki ry:IIe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486
1017: joella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471
1018: - 448 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta rau-
1019: - 4.34 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Ki- han- ja aseidenriisuntakasvatuksen opetusma-
1020: tinojan-Liipantönkän tien parantamiseen . . 472 teriaalin laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487
1021:
1022: - 4.35 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 449 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Val-
1023: eräiden rautatiehallinnon virkojen ja toimien tionrautateiden Tampereen seudun paikallis-
1024: säilyttämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47.3 liikenteen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488
1025:
1026: - 4.36 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 450 Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
1027: syöpäpotilaiden ohjattuun lomatoimintaan . . 474 misesta uusien postimies-, autonkuljettaja- ja
1028: postivirkamiesvirkojen ja -toimien perustami-
1029: - 4.37 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raa- seksi posti- ja telelaitokseen . . . . . . . . . . . . . . 489
1030: matunkäännöskomitean työhön . . . . . . . . . . . . 475
1031: - 451 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta ra-
1032: - 4.38 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kan- kennustöiden aloittamiseksi maakaasuputken
1033: salais- ja työväenopistojen liitto r.y:n toimin- runkolinjan jatkamiseksi Kymenlaaksosta Pir-
1034: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476 kanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490
1035:
1036: - 4.39 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan - 452 Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
1037: osoittamisesta työaikajärjestelyjen vuoksi tar- misesta nuorten yhteiskuntatakuukokeilun jat-
1038: vittavien uusien ylikonstaapelin toimien perus- kamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 491
1039: tamiseen paikallispoliisiin . . . . . . . . . . . . . . . . 477
1040: - 453 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tie-
1041: - 440 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittami- dotussihteerin palkkaamiseen valtioneuvoston
1042: sesta Valtion ravitsemiskeskuksen Kankaan- kanslian suunnitteluosaston tasa-arvoprojektia
1043: pään koulutus- ja virkistystilojen laajentami- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493
1044: seen 478
1045: - 454 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1046: - 441 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan kuntien ympäristönsuojelulautakuntien palkka-
1047: osoittamisesta Sibelius-Akatemian kaluston ja ja toimintamenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494
1048: opetusvälineiden hankintoihin . . . . . . . . . . . . . . 479
1049: - 455 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tu-
1050: - 442 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta run ja Porin läänin kuntauudistuksen tarkista-
1051: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen kan- roistoimikunnan työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495
1052: sainväliseen toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480
1053: ~ 456 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta rau-
1054: - 443 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan hantutkimuksen ja kansainvälisten suhteiden
1055: osoittamisesta kunnallisten kuluttajaneuvojien professorin viran petustamiseksi Turun yliopis-
1056: palkkaamiseen .. .. .. . .. . .. . .. .. .. .. .. .. .. 482 toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496
1057:
1058: - 444 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta - 457 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1059: eräiden Uudenmaan kuntien elinkeinoasiamies- Helsingin Kulttuuritalo Oy:n puhelinkeskuk-
1060: ten palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483 sen uusimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498
1061:
1062: - 445 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta - 458 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1063: kanslistin toimen perustamiseen Uudenmaan Kuluttajaneuvontaliiton toiminnan tukemi-
1064: työsuojelupiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . 484 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499
1065:
1066: - 446 Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 459 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
1067: tamisesta kansallisten vapautusliikkeiden kaut- misesta teatteriryhmien sekä musiikki-, tanssi-
1068: ta annettavaan humanitaariseen apuun . . . . . . 485 ja lapsiteattereiden tukemiseen . . . . . . . . . . . . 501
1069: 20 Sisällysluettelo
1070:
1071: Siv. Siv.
1072: - 460 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- - 474 Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta
1073: määräisenä avustuksena Turun Piirustuskou- Invalidiliitolle vammaisten lomatoiminnan jär-
1074: lulle .... : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503 jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 518
1075:
1076: - 461 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 475 Breilin ym.: Korotettujen määrärahojen
1077: uuden päärakennuksen rakentamiseen työläis- osoittamisesta kunnille terveyskeskusten ja eri-·
1078: nuorison virkistysalueelle Oriniemen Aurinko- koissairaanhoitolaitosten perustamiseen . . . . . . .519
1079: lahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505
1080: - 476 Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1081: - 462 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Pitäjänmäen työklinikan toimintaan · 520
1082: vanhan Suurtorialueen rakennusten perustusten
1083: vahvistustöiden aloittamiseksi Turussa . . . . . . 506 - 477 Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1084: tamisesta nuorten yhteiskuntatakuukokeiluun 521
1085: - 463 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta rau-
1086: tatien ylikulkusillan rakentamiseen Kalevan- - 478 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
1087: tieltä Tykistökadulle Turussa . . . . . . . . . . . . . . 507 valtion Porvoon virastotalon suunnitteluun . . .522
1088:
1089: - 464 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tu- - 479 Bärlund m. fl.: Om anvisande av anslag
1090: run seudun kuntien joukkoliikenneyhteistyön för inrättande av en biträdande professors-
1091: tukemiseksi .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. 508 tjänst i ko=unikationslära vid Svenska social-
1092: och ko=unalhögskolan .. .. .. . .. .. . .. . .. . 523
1093: - 465 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1094: tamisesta kunnille kodinhoitajien toiminnasta - 479 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
1095: aiheutuviin käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . 509 tiedotusopin apulaisprofessorin viran perusta-
1096: miseen Svenska social- och ko=unalhög-.
1097: - 466 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta skolan -nimiseen korkeakouluun ............ · 524
1098: työvoimatoimistojen ammatinvalinnanohjaajan
1099: virkojen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510 - 480 Bärlund: Om anvisande av anslag för
1100: grundförbättring av landsvägen nr 1761 mellan
1101: - 467 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Liljendal och Hardom . . . .. .. . . .. .. . . . . . . . 525
1102: nuorten yhteiskuntatakuukokeilun aloittami-
1103: seksi Turussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 511 - 480 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta maan-
1104: tien n:o 1761 perusparannukseen välillä Liljen-
1105: - 468 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta dal-Hardom . . . . . .. . . .. . . . . .. . . .. .. . . . . . 526
1106: täystyöllisyyskokeilun aloittamiseksi Uudessa-
1107: kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 512 - 481 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
1108: kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Ruot-
1109: - 469 Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta sinpyhtään Tesjoelta Loviisaan . . . . . . . . . . . . 527
1110: vanhojen asuntojen hankintaan myönnettäviin
1111: asuntolainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513 - 482 Bärlund: Om anvisande av anslag för
1112: grundförbättring av landsvägen nr 11051 på
1113: - 470 Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta sträckan Sandnäsudd-Rösund-Brokarls i
1114: Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan tukemi- Ekenäs ................................. · 528
1115: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514
1116:
1117: - 471 Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta - 482 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta maan-
1118: Metsäntutkimuslaitoksen sijoittamiseen Per- tien n:o 11051 perusparannukseen välillä Sand-
1119: niöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 515 näsudd-Rösund-Brokarls Tammisaaressa . . 529
1120:
1121: - 472 Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta - 483 Bärlund: Om anvisande av anslag för
1122: Kaukassalon ja Verkkorannan välisen salmen grundreparation av den s.k. Fagervik-vägen
1123: ruoppaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516 mellan Snappertuna och lngå . . . . . . . . . . . . 530
1124:
1125: - 473 Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta - 483 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta ns:
1126: Turun-Helsingin radan kunnostamiseksi vä- Fagervikin tien perusparannukseen välillä
1127: lillä Turku--Salo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 517 Snappertuna...-..Inkoo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531
1128: 21
1129:
1130: Siv. Siv.
1131: - 484 Bärlund: Om anvisande av anslag för - 497 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1132: elektrifiering av järnvägen mellan Kyrkslätt tamisesta opiskelijaruokaloiden taloudelliseen
1133: och Karis ..................... , . . . . . . . . 532 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547
1134:
1135: - 484 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta rauta- - 498 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1136: tien sähköistämiseen välillä Kirkkonummi- tamisesta opintorahan perusosan korottami-
1137: Karjaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 533 seen .................................... 548
1138:
1139: - 485 Bärlund ym.: Korotettujen määrärahojen - 499 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1140: osoittamisesta Uudenmaan teollisuuspiirin toi- tamisesta opintokeskusta ylläpitävien järjestö-
1141: minnan turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534 jen sivistystyön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 549
1142:
1143: - 486 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta - 500 Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta
1144: Loviisan satamaan johtavan meriväylän paran- Suomen Kanteleensoittajat r.y:n toiminnan tu-
1145: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 535 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 550
1146:
1147: - 487 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta - 501 Elo: Määrärahan osoittamisesta Hinner-
1148: Keuhkovammaliiton lomatoiminnan tukemi- joen-Yläneen tieyhteyden rakentamiseen . . . 551
1149: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 536
1150: - 502 Elo: Määrärahan osoittamisesta Ulvilan
1151: - 488 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan leventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552
1152: nuorten yhteiskuntatakuukokeilun ulottami-
1153: seksi koskemaan Porvoota ja Pohjaa . . . . . . . . 537 - 503 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta radan
1154: perusparantamiseen välillä Tampere-Pori/
1155: - 489 Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoit- Rauma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 553
1156: tamisesta uusien virkojen perustamiseen vero-
1157: toimistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 538 - 504 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-
1158: kunnan työvoimapiirin perustamiseen . . . . . . 554
1159: - 490 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1160: Aurajoen vesiensuojelusuunnitelman toteutta- - 505 Eskelinen ym.: Korotetun määrärahan
1161: miseksi .. . . .. .. . .. .. .. . .. . .. .. . .. .. .. .. . 540 osoittamisesta kotiteollisuusneuvontajärjestöjen
1162: palkkausmenoihin annettavaan valtionapuun . . 555
1163: - 491 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1164: Turun Saukonojan tulvan Muhkurin omakoti- - 506 Eskelinen ym.: Korotetun määrärahan
1165: alueen asukkaille aiheuttamien vahinkojen kor- osoittamisesta sairausvakuutuslain 59 §:n mu-
1166: vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541 kaiseen valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556
1167:
1168: - 492 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta me- - 507 Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1169: kaaniseen vesakontorjuntaan Turun tie- ja vesi- ylimääräisenä siirtona Kansaneläkelaitokselle
1170: rakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542 kansaneläkerahaston tulojen menetyksen kor-
1171: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 557
1172: - 493 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1173: kevyen liikenteen väylien rakentamiseen vä- - 508 Forsman ym.: Määrärahan osoittamisesta
1174: leille Parainen-Houtskär ja Kustavi-Turku 543 Karjalan Liitolle karjalan kielen ja murteiden
1175: elvytysprojektin kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . 558
1176: - 494 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1177: radan sähköistämiseen ja perusparannukseen - 509 Fred ym.: Korotetun määrärahan osoittami-
1178: välillä Turku-Toijala . .. .. .. .. . . .. .. . . .. . 544 sesta uusien postivirkamiesvirkojen ja -toimien
1179: perustamiseksi posti- ja telelaitokseen . . . . . . 559
1180: - 495 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1181: kuljetusalan työsuojelutarkastajan viran perus- - 510 Grönholm: Korotetun määrärahan osoitta-
1182: tamiseksi Turun ja Porin työsuojelupiiriin . . 545 misesta valtionapuun opintokeskusten yleisme-
1183: noihin.................................. 560
1184: - 496 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta apu-
1185: laispiiripäälliköiden virkojen perustamiseen - 511 Hakala: Määrärahan osoittamisesta valtion
1186: eräisiin työsuojelupiireihin . . . . . . . . . . . . . . . . 546 virastotalon laajentamiseksi Orimattilassa . . . . 561
1187: 22 Sisällysluettelo
1188:
1189: Siv. Siv.
1190: - 512 Hakala: Määrärahan osoittamisesta Ori- - 528 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1191: mattilan kotitalousopiston karjarakennuksen tamisesta viljan pienvarastojen rakentamisen
1192: rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562 korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 579
1193:
1194: - 513 Hakala: Määrärahan osoittamisesta kasvin- - 529 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1195: viljelykoeaseman perustamiseksi Uudellemaalle 563 tamisesta siirtona maatilatalouden kehittämis-
1196: rahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 580
1197: - 514 Hakala: Määrärahan osoittamisesta Lohjan
1198: teletalon kunnostustöitä varten . . . . . . . . . . . . 564 - 530 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1199: aluksen hankkimiseksi hoitamaan yhteyksiä
1200: - 515 Hakala: Määrärahan osoittamisesta nuor- Korppoosta läntiseen saaristoon . . . . . . . . . . . . 581
1201: ten yhteiskuntatakuukokeilun laajentamiseksi
1202: eräisiin Uudenmaan kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . 565 - 531 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1203: Ilmailumuseoyhdistys ry:lle ilmailumuseon toi·
1204: - 516 Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoit· sen näyttelyhallin osarahoitukseen Helsinki-
1205: tamisesta kansallisille vapautusliikkeille annet· Vantaan lentoaseman alueella . . . . . . . . . . . . . . 582
1206: tavaan tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566
1207: - 532 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit·
1208: - 517 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta jäissä kulkevan lautan hankkimiseksi
1209: STETE:lle eri kansalaispiirejä edustavan työ- hoitamaan yhteyksiä Korppoon ja Houtskarin
1210: ryhmän muodostamiseksi Pohjolan ydinaseetto- välillä . .. .. . . . . . . .. .. . . . . .. . . .. .. . . .. . . . 58.3
1211: man vyöhykkeen aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . 567
1212: - 533 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1213: - 518 Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoit· pienteollisuuslainojen korkotukeen . . . . . . . . . . 584
1214: tamisesta Kuluttajaneuvontaliitolle neuvonta·
1215: työn tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 568 - 534 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1216: tamisesta viennin edistämislainoihin . . . . . . . . 585
1217: - 519 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1218: asetuotannon korvaamiseen muulla tuotannolla 570 - 535 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1219: rintamaveteraanien varhaiseläkkeiden ylimää-
1220: - 520 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta räisiin lisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 586
1221: invalidirahan ylimääräiseen korottamiseen elin-
1222: kustannusten nousua vastaavasti . . . . . . . . . . . . 571 - 536 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit·
1223: tamisesta vanhusten ja vammaisten kotona
1224: - 521 Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoit· tapahtuvan hoidon tukemiseen . . . . . . . . . . . . 587
1225: tamisesta valtionavustukseen kunnille lasten
1226: leikin ja toiminnan ohjaukseen . . . . . . . . . . . . 572 - 537 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1227: Salon suojatyökeskuksen rakentamisen aloitta·
1228: - 522 Halonen ym.: Määrärahojen osoittamisesta miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588
1229: koululaisten päivähoidon edistämiseen . . . . . . 573
1230: - 538 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1231: - 523 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin suojatyökeskuksen rakenta·
1232: ryhmäkoon alentamiseksi 15 oppilaaseen perus- misen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589
1233: koulun I ja II luokan käsitöissä . . . . . . . . . . 574
1234: - 539 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1235: - 524 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit· mielenterveystoimiston rakentamisen aloittami·
1236: tamisesta oppisopimuksen tehneiden työnanta· seksi Uuteenkaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 590
1237: jien korvauksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575
1238: - 540 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrä·
1239: - 525 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rahan osoittamisesta opintokeskusta ylläpitä·
1240: viljavarastojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 576 vien järjestöjen sivistystyön tukemiseen . . . . 591
1241: - 526 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1242: - 541 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1243: viljavaraston rakentamiseksi Laitilaan . . . . . . 577
1244: Joroisten maatalousoppHaitoksen lisärakennus·
1245: - 527 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit- ten suunnitteluun ja rakennustöiden aloittami-
1246: tamisesta suomenhevosten V!lrsarahoihin . . . . 578 seen , ....... , , .. , .......• , , .. , .. , ..... , 592
1247: Sisällysluettelo 23
1248:
1249: Siv. Siv.
1250: 542 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 557 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Tu-
1251: Joroisten maatalousoppilaitoksen maanhankin- run raakavesiongelman selvittämiseksi . . . . . . 609
1252: tojen suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 593
1253: - 558 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvic
1254: -- 543 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta tyksen laatimiseksi vanhusvoittoisten kuntien
1255: Haukivuoren-Porsaskosken maantien perus- erityistiianteen vaatimista toimenpiteistä . . . . 610
1256: parannustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 594
1257: - 559 Holvitie: Korotetun määrärahan osoitta-
1258: - 544 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1259: misesta Suomen aerobiologisen työryhmän sii-
1260: maantien n:o 468 perusparantamiseksi välillä
1261: tepölytiedotustoiminnan rahoittamiseksi . . . . . 611
1262: Leväsalo-Viljolahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 595
1263:
1264: -- 545 Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1265: - 560 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvi-
1266: tyksen tekemiseksi työttömyysvakuutusmaksun
1267: tamisesta henkilöpaikallisliikenteen ylläpidosta
1268: aiheutuvien tappioiden korvaamiseksi Valtion- määräytymisperusteiden muuttamisesta . . . . . . 612
1269: rautateille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596
1270: - 56f Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvi-
1271: - 546 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta tyksen laatimiseksi opiskelijoiden kesäharjoit-
1272: kiskoovaihtotöiden aloittamiseksi rataosuudella telupalkkojen vapauttamisesta sosiaaliturvamak-
1273: Savonlinna-Huutokoski . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597 suista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613
1274:
1275: - 547 Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 562 Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan
1276: tamisesta kunnalliskotien ja kunnallisten van- osoittamisesta uusien postivirkamiesvirkojen ja
1277: hainkotien rakentamiseen ja peruskorjauksiin 598 -toimien perustamiseksi posti- ja telelaitokseen 614
1278:
1279: - 548 Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 563 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1280: tamisesta kehitysyhteistyön suunnitteluun ja sesta alkoholismin ja huumeiden käytön kan-
1281: arviointiin sekä kehitysmaatutkimukseen . . . . 599 sainvälistä ehkäisytoimintaa varten . . . . . . . . . . 615
1282: - 549 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1283: - 564 Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan
1284: saamelaisteatteritoimi1111an edistämiseksi . . . . 600
1285: osoittamisesta vanhusten ja vammaisten kotona
1286: tapahtuvan hoidon tukemista koskevaan kokei-
1287: - 550 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1288: lutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616
1289: nuorison leiri- ja kurssikeskusten rakentamista
1290: ja käyttökustannusten korvausta varten . . . . 601
1291: - 565 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1292: - 551 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Oinaa- sesta Näkövammaisten Keskusliiton kuntoutus-
1293: lan urheilukentän rakentamiseksi Jämsänkos- ohjaajien palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 617
1294: kelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602
1295: - 566 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1296: - 552 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Jäm- sesta lääkintöhallituksen kahden proviisorin
1297: sänjoen ruoppaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603
1298: pätevyyttä edellyttävän tarkastajan viran muut-
1299: - 553 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta raken- tamiseksi jaostopäällikön viraksi . . . . . . . . . . . . 618
1300: nustöiden jatkamiseen tieosuudella Jämsän-
1301: koski-Juoksiahti . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. .. 604 - 567 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1302: sesta lääkeinformaatiolautakunnan perustami-
1303: - 554 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta ke- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 619
1304: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi tieosuu-
1305: delle Kaipola-Olkkola Jämsässä . . . . . . . . . . 605 - 568 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1306: sesta syöpäpotilaiden tutkimus- ja hoitovälineis-
1307: - 555 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1308: tön hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621
1309: lasten sijaishuollon perhehoidon kehittämiseksi 606
1310: - 556 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kun- - 569 Häggblom m. H.: Om anvisande av anslag
1311: tien kantokykyluokitusjärjestelmän epäoikeu- för anställning av en translator vid skattesty-
1312: denmukaisuuksien selvittämiseksi . . . . . . . . . . 608 relsen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 622
1313: Sisälly-Sluettelo
1314:
1315: Siv. Siv.
1316: - 569 Häggblom ym.: Määrärahan osoittamisesta - 583 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1317: kielenkääntäjän viran perustamiseksi verohalli- tamisesta taideteosten ostoon taloudellisissa
1318: tukseen ............................... . 623 vaikeuksi-ssa olevilta taiteilijoilta ......... . 641
1319:
1320: - 570 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suo- - 584 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1321: men elokuvasäätiölle erään kiinteistön hankki- tamisesta Suomen Esperantoliiton toiminnan
1322: mista varten ........................... . 624 tukemiseen . . .......................... . 642
1323:
1324: - 571 Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoit- - 585 Anna-Liisa Jokim:n y.m.: Määrärahan :osoit-
1325: tamisesta ympäristönsuojelun tutkimus- ja sel- tamisesta ETYK-asiakirjojen saattamiseksi opin-
1326: vitystoimintaa varten .................... . 626 toaineistoksi kouluihin ja aikuisopetukseen .. 644
1327:
1328: - 572 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta - 586 Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun määrä-
1329: jätteiden hyödyntämisen edistämiseen ..... . 627 rahan osoittamisesta luonnon- ja ympäristön-
1330: suojeluun liittyvään tutkimukseen ......... . 645
1331: - 573 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami-
1332: sesta Kuhmon Musiikkiyhdistykselle Kuhmon - 587 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1333: Kamarimusiikki -festivaalien järjestämistä var- tamisesta satamakaupunkien vesialueilla tapah-
1334: ten 629 tuneiden tuhojen korjaamiseksi ........... . 646
1335:
1336: - 574 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami- - 588 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1337: sesta Suomen Elokuvakerhojen Liiton toimin- tamisesta vesakkojen hävittämiseen ilman ve-
1338: nan tukemiseen ......................... . 630 sakkomyrkkyjä ......................... . 647
1339:
1340: - 575 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta - 589 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1341: vanhusten avo- ja laitoshuollon henkilöstön tamisesta Turun tie- ja vesirakennuspiirin poi-
1342: yhteiskäytön kokeilutoimintaan ........... . 631 kittaisteiden suunnitteluun ja rakentamiseen 649
1343:
1344: - 576 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami- - 590 Anna-LHsa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1345: sesta synnytyskipujen lievittämiseksi tarvitta- tamisesta Marttilan-Yläneen tien rakentami-
1346: van henkilökunnan ottamiseksi yliopistollisiin seen .................................. . 650
1347: keskussairaaloihin ....................... . 632
1348: - 591 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1349: - 577 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta jalankulku- ja polkupyöräteiden ver-
1350: sisämaan vesitieverkon suunnitteluun . . . . . . 634 koston aikaansaamiseksi kaikkiin asutuskeskuk-
1351: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651
1352: - 578 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1353: Ilmailumuseoyhdistys ry:lle Suomen Ilmailu- - 592 A1ma-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1354: museon toisen näyttelyhallin osarahoitukseen 635 tamisesta -sähköistetyn rautatien rakentamiseen
1355: välille Helsinki-Turku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652
1356: - 579 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1357: Keski-Suomen Ilmailumuseosäätiölle tutkijan ja - 593 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1358: lentokonekonservaattorin tyalkkaamiseksi . . . . 636 tamisesta paikallisen sähköjunalii-kenteen aloit-
1359: tamiseksi Turun .seudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6.54
1360: - 580 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1361: __:__ 594 Anna~Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1362: tamisesta vanhusten asunto-olojen parantami-
1363: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 637 tamisesta maahan upotettujen öljysäiliöiden tar-
1364: kastamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655
1365: - 581 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1366: - 595 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1367: tamisesta työajan lyhentätnistoimenpiteiden
1368: tamisesta lastenseimien ja -tarhojen sekä leikki-
1369: suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638
1370: paikkojen suojaamiseksi liikenteen haitoilta . . 656
1371:
1372: - 582 Anna-Liisa Jokinen ym.: Måiirärahan osoit- - 596 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1373: tamisesta kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien Salpausse1än ilmaml'juntepatteri~~ton koulutus-
1374: palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640 hallin rakentamista varten Kou.v0laan . . . . . . 657
1375: 25
1376:
1377: Siv. Siv.
1378: - 597 P. Jokinen ym.: Määrärahan.owittamisesta - 612 Jo11tsenlahti ym.: Määrärahan osoittami·
1379: Korian varuskunnan peruskorjaukseen ja vesis- sesta ohjelmoitJlihil} korkeakoulujen laite- i11
1380: tökah\~tovaraston. rakentamista varten . . . .. . . 658 .-kirjillisuushankintoihin sc::kä .laitosmäärärahoi-
1381: hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674
1382: - 598 P. Jokinen ym.: Määrärahan osOittamisesta
1383: puolustuslaitoksen harjoitus- ja ampumarata- - 613 Joutsenlahti ym.: K:orptetun määrärahan
1384: alueen saamiseksi Taipalsaarelle . . . . . . . . . . . . 659 osoittamisesta opintorahan perusosaan sen mää-
1385: rän korottamiseksi samaksi eri koulutustasoilla 675
1386: - 599 P; Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1387: Selkolan .metsäkoulun koulutuskeskuksen ja · - 614 Joutsenlahti ym.: Määrärahan owittami-
1388: asuntolan rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 660 sesta opintotuen kehittämisohjelman laatimista
1389: varten ..... ; .........' .........•...... ·. . . 676
1390: - 600 P. Jokinen ym.: Määrärahan .osoittamisesta
1391: Iitin Kausalan liikuntahallin rakentamiseen . . 661 - 615 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1392: sesta lukion perustamiseen Noormarkkuun . . 677
1393: - 601 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1394: Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittamiseksi - 616 .Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1395: Elimäelle .. ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 662 osoittamisesta kesälukiotoiminnan tukemiseen 678
1396:
1397: - 602 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 617 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1398: maantien rakentamiseen välille Virojoki-Mie- sesta luokkien oppilasmäärien alentamiseksi . . 679
1399: hikkälä-Pyhältö-Sippola-Kouvola . . . . . . . 663
1400: - 618 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1401: - 603 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta kyläkoulujen vähimmäisoppilasmäärien
1402: uuden sillan rakentamiseen Voikkaalle . . . . . . 664 alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 680
1403:
1404: - 604 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 619 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1405: Kotkan Mussalon syväväylän ja maaliike~e sesta peruskoululaisten koulukyyditykseen oi-
1406: yhteyksien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 665 keuttavan kilometrimäärän alentamiseksi . . . . 681
1407:
1408: - 605 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan - 620 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami·
1409: osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapääoma· sesta turkisompelimolinjan perustamiseen Kih·
1410: osuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666 niön kotiteollisuuskouluun ............. : . . 682
1411:
1412: - 606 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 621 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami~
1413: sesta asukkaiden äänioikeuden turvaavan me- sesta terveydenhuoltoalan opiskelijoiden suoja·
1414: nettelyn aikaansaamiseksi asumalähiöiden suun- vaatteiden hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 683
1415: nitteluvaiheessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 668
1416: - 622 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1417: - 607 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- sesta Jyllin leirikeskuksen rakentamiseksi Hon-
1418: sesta Merivartiokoulun siirtämiseksi Raumalle 669 kajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 684
1419: - 608 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan - 623 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1420: osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot- sesta Valtion siementarkastuslaitoksen rakenta·
1421: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670 miseksi Kokemäelle . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 685
1422: - 609 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 624 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1423: sesta asevelvollisten vanhempainpäivien järjes- sesta työhevoskannan lisäämiseen . . . . . . . . . . 686
1424: . tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 671
1425: - 610 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 625 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1426: sesta maitotaloustuotteiden käytön edistämi-
1427: sesta valtion virastotalon rakentamiseen Noor-
1428: markkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 687
1429:
1430: - 611 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 626 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1431: sesta korkeakoulujen opetushenkilökunnan va- sesta keskuskalanviljelylaitoksen perustamiseen
1432: jauksen tasoittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 673 Pohjois-Satakuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 688
1433:
1434: 4 Q88200412K
1435: 26 Sisällysluettelo
1436:
1437: Siv. Siv.
1438: - 627 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 641 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1439: sesta Karvianjoen perkaamiseen Lankosken ja sesta maantien rakentamiseen välillä Karvia~
1440: jokisuun välillä . .. . . . . .. . . .. .. . .. . . . .. . . . . 689 Honkajoki-Pyntäinen-Siikainen-Tuorila . . 703
1441:
1442: - 628 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 642 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1443: sesta Pitäjänojan perkaamiseen Kankaanpäässä 690 sesta Katkon paikallistien kunnostamiseen
1444: Honkajoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704
1445: -7 629 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami·
1446: sesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin pe- - 643 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami,.
1447: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·691 sesta maantien rakentamiseen välillä Kiikoinen · ·
1448: -Kiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . .705
1449: -' 630 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami· .
1450: sesta sorapintaisten maanteiden uudelleenra- - 644. Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- ·
1451: kentamiseen ........·. .. .. .. .. .. . ... .. .. .. 692 sesta maantien rakentamiseen .välillä Lavia-
1452: Kiikoinen-Kiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706
1453: - 631 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1454: sesta vielä numeroimattomien teiden numeroin- - 645 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1455: uin aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 693 sesta maantien rakennustyön aloittamiseen vä,
1456: lillä Luhalahti-Viljakkala . . . . . . . . . . . . . . . . 707
1457: - 632 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami:
1458: sesta lyhyemmän tieyhteyden aikaansaamiseen - 646 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami·
1459: Etelä-Pohjanmaalta Helsingin suuntaan . . . . . 694 ·sesta maantien rakennustöihin välillä Noor-
1460: markku - Lavian Haunia . . . . . . . . . . . . . . . . 708
1461: - 633 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami·
1462: · sesta maantien rakentamiseen välillä Alahonka· - 647 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami·
1463: joki-Pyntäinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 695 sesta Punkalaitumen-Kanteenmaan maantien
1464: rakentåmiseksi asfalttibetonipäällysteiseksi si·
1465: - 634 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami· säänajotieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 709
1466: sesta maantien rakentamiseen välillä Ahlainen
1467: -Merikarvia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 696 - 648 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1468: sesta Santasten paikallistien rakentamiseen
1469: - 635 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami· Kankaanpäässä . .. . .. . .. . . . . . . .. .. . . .. . .. 710
1470: sesta Eurakosken-Panelian . maantien perus-
1471: parannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 697 - 649 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1472: sesta maantieyhteyden rakentamiseen välillä'
1473: - 636 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami· Suodenniemi-Putaja .................... · 711
1474: sesta maantien rakentamiseen välillä Hirvilahti
1475: -Kyrönlahti Viljakkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . 698 - 650 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1476: sesta Suodenniemen Taipaleen ja IHmeenkyrön
1477: - 637 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami· Vesajärven välisen maantien rakentamiseen·.. 712
1478: sesta tien rakentamiseksi välille Kuvaskangas
1479: - Isojoen raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699 - 651 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1480: sesta maantien rakentamiseen välillä Sävi-Va-
1481: - 638 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitami· . tula ..................................... 713
1482: sesta tieyhteyden rakentamiseksi ns. Järvi-Suo-
1483: men tieltä Parkanoo asemalle . . . . . . . . . . . . . . 700 - 652 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1484: sesta maantien rakentamiseen välillä Yläne-
1485: - 639 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- Honkilahti-Hinnerjoki . . . . . . . . . . . . . . . ... . . 714
1486: sesta Kankaanpään-Suodenniemen maantien
1487: rakentamiseen välillä Kankaanpään raja- Tai- - 653 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami· ·
1488: paleen risteys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 701 sesta Arantilan sillan rakentamiseen Nakki-
1489: lassa ...................................... :715
1490: - 640 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1491: sesta maantien rakentamiseen: välillä Kankaan- - 654 Joutsenlahti ym.: Määrärahan· osoittami-
1492: pää-Verttuu-Tuunajärvi-Kairila-Lassila- sesta Kilpinokan sillan rakentamiseen Vamma-
1493: Noormarkku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 702 ·laan ................. , .. . ... . . . . . . . . . . . . . . 716
1494: Sisällyslu~ttelö 27
1495:
1496: Siv. Siv.
1497: -- 655 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 668 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1498: sesta sotaveteraanien ilmaisiin matkoihin val- sesta tapaturmaviraston jutturuuhkan purkami-
1499: tionrautateillä ... ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 717 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 733
1500:
1501: - 656 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 669 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1502: sesta Potin-Haapamäen rataosan henkilölii- osoittamisesta lasten kotihoidon tukijärjestel-
1503: kenteen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 718 män kokeiluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 734
1504:
1505: - 657 Joutsenlahti yril.: Määrärahan osoittami- ·· - 670 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1506: sesta Tampereen-Porin/Rauman rataosan säh- osoittamisesta lasten kotihoidon tukemiseen . . 735
1507: köistystöiden aloittamiseksi ; . . . . . . . . . . . . . . . ·719
1508: - 671 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1509: - 658 Joutsenlahti ym:: Määrärahan osoittami- osoittamisesta lapsilisien korottamiseen . . . . . . 736
1510: sesta Potin-Haapamäen rataosan perusparan-
1511: huksen aloittamiseksi .......... , . . . . . . . . . 720 - 672 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1512: sesta invalidirahan korottamiseksi myönnettä-
1513: - 659 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- vään ylimääräiseen tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . 737
1514: sesta taajamien ulkopuolella asuvan väestön
1515: liikennepalvelujen palauttamiseksi välillä Pori - 673 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1516: -Haapamäki-Jyväskylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 721 osoittamisesta kasvatusneuvoloiden lisähenki-
1517: löstön palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738
1518: - 660 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1519: ~sesta sairaanhoidon hoitolaitteiden ennakkotar- - 674 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1520: kastuksen aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 722 sesta invalidien kuntoutuslaitoslomiin . . . . . . . 739
1521:
1522: - 675 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1523: - 661 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1524: sesta Kokemäen teollisuuskylän rahoitukseen 723 sesta invalidien vammoista johtuviin hoitome-
1525: noihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 740
1526: - 662 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 676 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1527: _sesta pienimuotoisen teollisuuskylän rakentami- sesta polttoaineveroa vastaavan avustuksen suo-
1528: seksi Punkalaitumelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724 rittamiseksi invalideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 741
1529: - 663 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 677 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1530: sesta selvityksen suorittamiseksi Porin ottami- sesta alkoholistihuoltoloiden asiakkaiden palk-
1531: sesta aluepoliittiseksi erityisaluekunnaksi . . . . 725 kiorahan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 742
1532: - 678 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1533: - 664 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1534: osoittamisesta kodinhoitajien virkojen perusta-
1535: sesta Hämeenkyrön siirtämistä kehitysalueiden
1536: miseen kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 743
1537: kolmanteen vyöhykkeeseen koskevaan selvityk-
1538: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 727 - 679 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1539: osoittamisesta pienyrittäjien lomarahan mak-
1540: -.:- 665 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- samiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 744
1541: sesta Vampulan sijoittamista kehitysalueiden
1542: kolmanteen vyöhykkeeseen koskevaan selvityk- :._ 680 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1543: seen . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 728 sesta Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistyk-
1544: sen vanhainkodin kolmannen vaiheen rakenta-
1545: - 666 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 745
1546: sesta selvityksen suorittamiseksi Kiukaisten - 681 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1547: ottamisesta aluepoliittiseksi erityisaluekun-
1548: sesta uuden kunnalliskodin rakentamiseksi Sii-
1549: naksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 729 kaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 746
1550: - 667 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 682 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1551: sesta korkotuen antamiseksi hyötyjätteiden kä- sesta ylimääräiseksi lisäykseksi tupakoinnin vä-
1552: . sittelylaitosten investointien tukemiseksi . . . . 732 hentämiseen tähtäävään valistustoimintaan . . 747
1553: 28 Sisällysluettelo
1554:
1555:
1556: Sivo Sivo
1557: - 683 Joutsenlahti ymo: Määrärahan osoittami- - 698 Järvisalo-Kanerva ymo: Korotetun maara·
1558: sesta keliakiaa sairastaXJien erikoisruokavalion rahan osoittamisesta teatteriryhmien sekä mu·
1559: kustantamiseen ooooooooo ooooooo ooo ooo 0 0 0 0 748 siikki-, tanssi- ja lastenteattereiden tukemiseen 764
1560:
1561: - 684 Joutsenlahti ymo: Määrärahan osoittami; - 699 Järvisalo-Kanerva ymo: Määrärahan osoit-
1562: sesta psoriasis-potilaiden avohoitoverkoston tamisesta Tampereen Työväen Teatterin käyt·
1563: luomiseen ja lääkekustannusten korvaamiseen 749 tömenoihin o 0 0 0 ••• 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0., 0.;.. 765
1564:
1565: - 685 Juntumaa ymo: Määrärahan osoittamisesta - 700 Järvisalo-Kanerva ymo: Määrärahan osoit-
1566: huumeiden käytön ehkäisemisopetuksen ylitar- tamisesta Helsingin. Teatterimuseon valtakun-
1567: kastajan palkkaamiseen kouluhallitukseen ooo o 750 nalliseen tallennustoimintaan oooooooooooooo 766
1568:
1569: - 686 Juntumaa ymo: Määrärahan osoittamisesta - 701 Kaarna ymo: Määrärahan osoittamisesta
1570: riista- ja kalatalouden tutkimustoimintaan o 0 752 eläinlääketieteellisen aluelaboratorion perusta-
1571: miseksi Lappeenrantaan o o o o o o 767 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0.
1572:
1573:
1574:
1575:
1576: - 687 Juntumaa ymo: Määrärahan osoittamisesta
1577: erinäisiin vesistötöihin ooooo ooooooooo 0 0 0 0 0 0 753 - 702 Kainulainen ymo: Määrärahan osoittami-
1578: sesta Vantaan koulurakennushankkeiden no-
1579: - 688 Juntumaa ymo: Korotetun määrärahan peuttamiseksi o oooo oo o 768 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1580:
1581:
1582:
1583:
1584: osoittamisesta kasvatusneuvolatoiminnan hen-
1585: kilöstömenoihin ooooo ooooooooooo oo 754 0 0 0 0 0 0 0 0 - 703 Kainulainen ymo: Määrärahan osoittami-
1586: sesta lasten päivähoitopaikkojen rakentamiseksi
1587: - 689 Juvela ymo: Määrärahan osoittamisesta Uudellemaalle o o 769 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 • 0
1588:
1589:
1590:
1591:
1592: vammaisten lomatoiminnan järjestämistä varten 755
1593: - 704 Kainulainen ymo: Määrärahan osoittami-
1594: - 690 Ho Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta sesta kotipalvelutoimintaa varten Uudella-
1595: maantieyhteyden parantamiseksi välillä Taavetti maalla 0 0 o 0 oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 770
1596: -Hamina oo oo o0 0oooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 756
1597: - 705 Kainulainen ymo: Määrärahan osoittami-
1598: - 691 Ho Järvenpää: Korotetun määrärahan osoit- sesta nuorten yhteiskuntatakuun laajentami-
1599: tamisesta erityisalueiden tuotantotmmmnan seksi Uudellamaalla ooooooooooo oooooo0. oo o 771
1600: tukemiseen oo oooooo o oooooooo oo 757
1601: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1602:
1603:
1604:
1605:
1606: - 706 Kanerva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1607: - 692 Mo Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Turussa sijaitsevan nso Ingmanin talon suoje·
1608: Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perusta· luun 0 0 0 o o o 0 0 0 oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 772
1609: miseen 0 0 o0 0 0 o oo 758
1610: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1611:
1612:
1613:
1614:
1615: - 707 Kangas: Määrärahan osoittamisesta Etelä-
1616: - 693 Mo Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan opistolle lainojen lyhentärniseen ja
1617: Satakunnan työvoimapiirin perustamista varten 759 korkojen maksamiseen o o 773 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1618:
1619:
1620:
1621:
1622: - 694 Mo Järvenpää ymo: Korotetun määrärahan - 708 Kangas: Määrärahan osoittamisesta Perä-
1623: osoittamisesta valtionapuna raittiustyöhön ja pohjolan opistolle lainojen lyhentämiseen ja
1624: alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäise- korkojen maksamiseen ° o o 774 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0
1625:
1626:
1627:
1628:
1629: miseen 0 oo. o
1630: 0 0 0oooooooo
1631: 0 760
1632: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1633:
1634:
1635:
1636:
1637: - 709 Kangas ymo: Määrärahan osoittamisesta
1638: - 695 Järvisalo-Kanerva ymo: Korotetun määrä- Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnan tu·
1639: rahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen oma- kemiseen oo 0 o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 775
1640: pääomaosuuden valtionavustukseen oo o 761 0 0 0 0 0 0
1641:
1642:
1643:
1644:
1645: - 710 Kangas ymo: Korotetun määrärahan osoit·
1646: - 696 Järvisalo-Kanerva ymo: Määrärahan osoit- tamisesta avustuksena nuoriso-, maamies- ja
1647: tamisesta opiskelijoiden asumislisän ulottami· raittiusseuratalojen korjaamista varten 776 0 0 0 0 0 0 •
1648:
1649:
1650:
1651:
1652: seksi kahden lukuvuoden väliseen kesään ooo 0 762
1653: - 711 Kangas ymo: Korotetun määrärahan osoit-
1654: - 697 Järvisalo-Kanerva ymo: Korotetun määrä- tamisesta valtionosuudeksi kodinhoitajien palk-
1655: rahan osoittamisesta teattereiden valtionapuun 763 kaamiseen o o 0 777 0 .. 0 .. 0 ..... 0 .... 0 0 0 .... 0 ..
1656: Sisällysluettelo 29
1657:
1658: Siv. Siv.
1659: - 712 Karhuvaara ym.: Määrärahan osoittami· - 726 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1660: sesta Rauman ja Turun merenkulkuoppilaitos- Lieksaa ja Nurmesta sekä niitä ympäröiviä kun-
1661: ten tutkasimulaattorien uusimiseen . . . . . . . . . . 778 tia palvelevan lentokentän aikaansaamiseksi . . 794
1662:
1663: -- 713 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 727 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1664: poliisi- ja oikeustalon suunnittelemiseksi Vaa- Lasten Keskus r.y:n toiminnan tukemiseen .. 795
1665: saan .................................. . 779
1666: - 728 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittami-
1667: - 714 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Pohjois-Karjalan sosiaalisairaalan suunnit-
1668: toimittajakoulutuksen suunnitteluun Vaasan teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 796
1669: korkeakoulussa . . . . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . .. . 780
1670: - 729 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami-
1671: - 715 Kauppi ym.: Korotetun määrärahan osoit· sesta Kainuun työväenliikkeen historia -projek-
1672: tamisesta lasten kotona tapahtuvan hoidon tin tukemiseen .. • .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. 797
1673: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 781
1674: - 730 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami-
1675: - 716 Kauppi ym.: Korotettujen määrärahojen sesta Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa
1676: osoittamisesta kunnille alkoholivaroista myön• -tapahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 798
1677: nettävän avustuksen korottamiseksi . . . . . . . . 782
1678: - 731 Kemppainen: Määrärahan osoittamisesta
1679: - 717 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin lasten kuvataidekoulun toiminnan tu-
1680: ylimääräisenä lisäyksenä tupakoinnin vähen- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800
1681: tämiseen tähtäävään valistustoimintaan . . . . . . 784
1682: - 732 Kemppainen: Määrärahan osoittamisesta
1683: - 718 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen Siikarannan kerhotalon perus-
1684: syöpäpotilaiden hoidosta potilaille aiheutuvien korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 801
1685: omavastuuosuuksien korvaamiseen . . . . . . . . . . 785
1686: - 733 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami-
1687: - 719 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta luonnontalouden asiantuntijana toimivan
1688: sesta nuorison kansainvälisten ja valtakunnallis- ylitarkastajan virkojen perustamiseksi vesipii-
1689: ten kurssikeskusten rakentamis- ja käyttökus- reihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 802
1690: tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 786
1691: -- 734 Kemppainen: Korotetun määrärahan osoit-
1692: - 720 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Kainuun vesipiirille Kajaanin kau-
1693: Onkamon metsäoppilaitoksen suunnitteluun . . 788 pungin vesihuoltotöitä varten . . . . . . . . . . . . . . 804
1694:
1695: - 721 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittami- - 735 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1696: sesta avustuksena Pohjois-Karjalan Nuorisoseu- kotimaisen kaunokirjallisuuden tukemista kos-
1697: rojen Liitto r.y:lle toimitilan hankintaa var- kevaan selvitykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 805
1698: ten 789
1699: - 736 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1700: - 722 Kauppinen ym.: Korotetun määrärahan nuorten oman yritystoiminnan tukemiseen . . 807
1701: osoittamisesta valtionapuna Suomen Rauhan-
1702: puolustajat r.y:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 790 - 737 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1703: ylimääräisen lisän maksamiseen lapsilisäikära-
1704: - 723 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jojen nostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 808
1705: maatalouslomittajien asuntojen rakentamiseen 791 - 738 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1706: kodinperustamislainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 809
1707: - 724 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittami-
1708: sesta Koirajoen vesistöalueen kokonaiskäyttöä - 739 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1709: koskevan kehittämisohjelman laatimiseen . . . . 792 Keuruun varuskunnan monitoimitalon raken-
1710: nustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 810
1711: - 725 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittami-
1712: sesta Kiihtelysvaaran-Huhtilammin maantien - 740 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1713: aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . .. . 793 liikuntatiloj'en rakentamiseen Jämsään . . . . . . 811
1714: 30 Sisällysluettelo
1715:
1716:
1717: Siv. Siv.
1718: - 741 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta -- 746 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1719: Lievestuoreen monitoimitalon ja Leppäveden tien parantamiseen Kuhmoisten ja Länkipohjan
1720: harrastustilojen rakentamiseen Laukaalie . . . . 812 välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 817
1721:
1722: - 742 Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan -- 747 Knuuttila: Määrärahan osoittamisesta täys-
1723: osoittamisesta työväentalojen ja nuorisoseuran- työllisyyskokeiluun Keski-Suomen läänissä . . 818
1724: talojen korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 813
1725: - 748 Koppanen ym.: Korotetun määrärahan
1726: -- 743 Knuuttila ym.: Kot·otetun määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien värvättyjen
1727: osoittamisesta Keski-Suomen vesipiirin töiden palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820
1728: suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 814
1729: - 749 Koppanen yr.1.: Korotetun määrärahan
1730: - 744 Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten ja reserviläisten
1731: osoittamisesta rakennuslain 136 a §:n mukai- päivätahoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 821
1732: seen katujen rakentamisen harkinnanvaraiseen
1733: valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815 - 750 Koppanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1734: Ilmailumuseoyhdistys ry:lle toisen näyttelyhal-
1735: 745 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta lin rahoitukseen Helsinki-Vantaan lentoase-
1736: Haapamäen-Kolhon tien rakennustöihin Keu- malla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 822
1737: tuulla ja Vilppulaslia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316
1738: .1982 vp.
1739:
1740: Raha-asia-aloite n:o 1
1741:
1742:
1743:
1744:
1745: Aaltio ym.: Määrärahan osoittamisesta kelirikon vaur1o1ttamien
1746: tieosien kuntoon saattamiseksi Pohjois-Hämeessä
1747:
1748:
1749: .Ed.u s k:unn alle
1750:
1751: Kelidkkotilanne oli keväällä 1981 er1ty1sen paikat kelirikon vaivaaroilla teillä mahdollisim-
1752: vaikea Hämeen läänin pohjoisosassa. Kelirikka- man nopeasti kunnostettava. Tällaiset paikat on
1753: kausi alkoi siellä 9. 4. ja päättyi 16. 7., jolloin tiemestaripiirien toimesta kartoitettu. ·
1754: viimeiset rajoitukset poistettiin. Yleisistä teistä Teiden kuntoon saattaminen tulisi tiekohtai-
1755: oli liikennerajoitusten alaisina Oriveden tie- sen arvion mukaan maksamaan seuraavasti: .
1756: ptestaripiirissä 46 %, Ruoveden tiemestaripii-
1757: rissä 43 %, Vilppulan tiemestaripiirissä 44 % Tampereen tm-piirin tiet .3,1 m.mk
1758: ja Virtain tiemestaripiirissä 52 %. Oriveden tm-piirin tiet 10,6 ,
1759: Tämän lisäksi jätettiin useita huonokuntoisia Ruoveden tm-piirin tiet 4,0 ,
1760: teitä rajoittamatta, koska puutavaran kuljetta· Vilppulan tm-piirin tiet 2,6 ,
1761: jien kanssa sovittiin, etteivät he käytä ko. Virtain tm-piirin tiet 5,1 ,
1762: osuuksia kelirikon aikana. Yhteensä 25,4 mmk
1763: Ajoittain täysin liikennöimättömässä kunnos-
1764: sa tiemestaripiireittäin lueteltuna olivat seuraa- Tässä arviossa on lähdetty tavoitteesta saada
1765: vat tiekilometrimäärät: vaurioituneet tieosat sellaiseen kantavuuteen,
1766: ettei koetunlainen kelirikko enää olisi mah-
1767: Tampere 35 km dollinen. Arvio ei edellytä päällysteitä eikä ke-
1768: Orivesi 51 " vytpäällysteitä eikä valtaosaltaan edes sellaista
1769: Ruovesi .59 " rakenteellista vahvuutta, että ne ilman edelleen
1770: Vilppula .51 " vahvistamista voitaisiin päällystää.
1771: Virrat 55 " Nämä toimenpiteet tulisi voida toteuttaa
1772: Yhteensä 251 km yleensä viimeistään viiden ( 5) vuoden kulues-
1773: sa ( 1987), paitsi Oriveden tiemestaripiirissä
1774: Vaikeasta kelirikosta ja teitten huonosta kun- ehkä seitsemän ( 7) vuoden kuluessa ( 1989).
1775: nosta johtuen tuhansilla ihmisillä oli tieyhteys Teiden kuntoon saattamiseksi tulisi valtion
1776: kotoa kokonaan poikki. Esimerkiksi Valkeejär- tulo- ja menoarvioon ottaa vuosittain tarpeelli-
1777: ven paikallistie Juopajoella oli täysin poikki nen määräraha, kunnes toimenpideohjelma on
1778: noin kaksi kuukautta. Elintarvikekuljetukset, loppuun suoritettu.
1779: maidon kuljetukset meijereihin, koululaiskulje- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1780: tukset ja sairaskuljetukset teitä myöten eivät
1781: olleet mahdollisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1782: Kelirikosta aiheutui suuria kustannuksia pai- den 1983 tulo- ja menoarvioon
1783: kallisille asukkaille, liikelaitoksille, kunnille ja 5 000 000 markkaa kelirikon vaurioilta-
1784: valtiolle. Jotta mainitunlainen tilanne ei pääsisi mien tieosien kuntoon saattamisen
1785: uudistumaan tulevina keväinä, olisi routivat aloittamiseksi Pohjois-Hämeessä.
1786: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
1787:
1788: Sampsa Aaltio Matti Maijala Eino Loikkanen
1789: Erkki Pystynen Antero Juntumaa Ulla-Leena Alppi
1790: Tuulikki Petäjäniemi Jermu Laine Mikko Kuoppa
1791: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
1792: 088200412K
1793: 2 1982 vp.
1794:
1795: Raha-asia-aloite n:o 2
1796:
1797:
1798:
1799:
1800: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohi-
1801: kulkutien ensimmäisen osuuden toteuttamiseksi
1802:
1803:
1804: Eduskunnalle
1805:
1806: S~inäjoen itäinen ohikulkutie tulee suunni- levat turvallisuusriskit nopeasti lisääntymään
1807: telmien mukaan ohjaamaan nyt Seinäjoen kau- ahtaiden katujärjestelyjen johdosta. '
1808: pungin läpi menevän pitkämatkaisen etelä- Seinäjoen kaupunki ja Nurmon kunta ovat
1809: pohjois-suuntaisen liikenteen kantatien n:o 64 yhteisessä uudessa yleiskaavassaan tehneet väy-
1810: ja kantatien n:o 67 välillä pois kaupunkialueei- lävarauksen itäistä ohikulkutietä varten. Tie~
1811: ta kaupungin itä- ja eteläpuolitse. Kun Jalasjär- osuus suunnitellaan mainittujen kuntien ja
1812: ven-Seinäjoen-Ylistaron tie vuoden 1979 TVL:n yhteistoimin ja saadaan se täten toteut-
1813: toukokuussa on muutettu luokittelultaan kanta- tamisedellytyksiltään vastaamaan sekä tien ra-
1814: tieksi, on etenkin raskas liikenne lisääntynyt kentajan että kaupunginseudun näkemyksiä.
1815: mainitulla osuudella. Kun kantatien n:o 67 Molempien kuntien kunnanhallitusten yhden~
1816: rakentaminen välillä Ytterjeppo-Alahärmä mukainen kanta on itäisen ohikulkutien mah-
1817: saadaan lähivuosina loppuun suoritettua, tulee dollisimman pikainen toteuttaminen.
1818: raskas liikenne Kokkolan ja Tampereen tie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1819: suuntien välillä suuntautumaan Seinäjoen kaut-
1820: ta kantateitten n:o 64 ja 67 risteykseen. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1821: liikenne tulee nykyisten väylien mukaisesti kul- 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
1822: kemaan koko Seinäjoen asemakaavoitetun markkaa Seinäjoen itäisen ohikulkutien
1823: alueen halki. Tämä aiheuttaa huomattavasti yli- ensimmatsen osuuden toteuttamiseksi
1824: määräistä häiriötä sekoittuessaan muuhun Sei- välillä kantatie n:o 64 - Seinäjoen-
1825: näjoen kaupungin ja kaupunginseudun liiken- Kuortaneen tie.
1826: teeseen. Lisäksi Törnävän kaupunginosassa tu-
1827: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1828:
1829: Markus Aaltonen Juhani Raudasoja
1830: 3
1831:
1832: :Raha-asia-aloite n:o .3
1833:
1834:
1835:
1836:
1837: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta veneliikenneväylän merkit-
1838: setniseksi Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä
1839:
1840:
1841: Eduskunnalle
1842:
1843: Lapin suurten jokien Iatvoilla sijaitsevat Lo- minen niillä on umpimähkäistä. Kos'ka matkat
1844: kan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat nykyisel- ovat pitkät, on taas välttämätöntä käyttää no-
1845: lään· huomattavia suurjärviä. Niiden virkistys- peakulkuisia moottoriveneitä. Myöskin turisti~
1846: käyttö on jatkuvasti lisääntymässä. Altaissa on liikenne altailla on jatkuvasti lisääntymässä.
1847: näet erittäin runsas kalakanta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1848: Altaat ovat laajoja suurine selkineen. Niissä
1849: on paljon vaarallisia salakareja, nousevia ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1850: Iaskevia turvelauttoja, uppopuita ja kantoja, 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
1851: jotka ovat erittäin vaarallisia vesiliikenteelle. markkaa veneliikenteelle turvallisten
1852: Liikkumisen vaaroja lisää erityisesti se, että väylien merkitsemiseksi merimerkein
1853: vedenpinnan korkeus vaihtelee alati johtuen Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä .Ke-
1854: voimalaitosten juoksutuksesta. Altailla ei ole mijoen latvoilla.
1855: merimerkein viitoitettuja reittejä, joten liikku-
1856: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1857:
1858: Aimo Ajo Hannele Pokka
1859: 19.82·•vP·
1860:
1861: Raha-asia-aloite n:o 4
1862:
1863:
1864:
1865:
1866: Ajo ym.: Määrärahan O$oittamisesta Muonion rajasillan suunnitte-
1867: luun ja rak~nnustöiden aloittamiseen
1868:
1869:
1870: Edusk11nn;llle
1871:
1872: Muonionjoen · ylitse Muoniosta Ruotsiin kaa- resti alueella vallitsevaa vaikeata työttömyyttä.
1873: vailtu rajasilta on ollut paikallisena hankkeena On myös todennäköistä, että sillanrakennus-
1874: jo usean vuoden ajan. Siltahanketta voidarut töiden aloittaminen käynnistäisi laajat tiestöa
1875: perustella tarpeelliseksi monin näkökohdin. En- parannustyöt Ruotsin puolella.
1876: sinnäkin se palvelisi viikottain Muoniosta Kii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1877: runassa, Pajalassa ja Jällivaarassa työssä käyviä
1878: asukkaita lyhentämällä työmatkoja. Edelleen se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1879: vilkastuttaisi rajakauppaa, koska ostosmatkailu 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
1880: <>n erittäin vilkasta Ruotsin puolelta käsin. markkaa Muonion rajasillan suunnitte-
1881: Niin ikään silta kehittäisi Muoniota turistipaik- luun ja rakennustöiden aloittamiseen.
1882: kana. Lisäksi sillanrakennustyö helpottaisi suu-
1883: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1884:
1885: Aimo Aio Hannele Pokka
1886: 1982:vp. 5
1887:
1888: Raha-asia-aloite n:o 5
1889:
1890:
1891:
1892:
1893: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja telelaitoksen auto-
1894: kaluston uusimiseen
1895:
1896:
1897: Eduskunnalle
1898:
1899: · Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion pitäisi varoja vuositasolla olla käytettävissä vä-
1900: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1982 on posti- hintään 40 000 000 markkaa.
1901: ja .telelaitoksen momentille 31.94.73 esitetty Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1902: autokaluston hankintamäärärahoiksi 21 200 000
1903: markkaa. Laitoksen autokalusto vanhenee kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1904: tenkin varsin nopeasti, ja jotta autokalusto 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
1905: yleensä voitaisiin säilyttää niin liikeoteeiliset markkaa posti- ja telelaitoksen autoka"
1906: kuin työsuojelullisetkin vaatimukset täyttävänä, luston uusimiseksi.
1907: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1908:
1909: Aimo Ajo Hannele Pokka
1910: 6 19.82··.~~
1911:
1912:
1913: Raha-asia-aloite n:o 6
1914:
1915:
1916:
1917:
1918: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloittami-
1919: seen Soklissa
1920:
1921:
1922: Eduskutinalle
1923:
1924: Sokli on geologinen ·esiintymä, joka sijaitsee Ottaen huomioon Koillis-Lapin vaikeart työt-
1925: Koillis-Lapissa Savukosken kunnassa. Pääainee- tömyyden ja muut aluepoliittiset näkökohdat
1926: na on apatiitti, josta saadaan lannoitteena käy- tulisi kaivostoiminta Soklissa aloittaa. Kansan7
1927: tettävää fosfaattirikastetta. Apatiittia tiedetään taloudellisesti tätä voidaan pitää perusteltuna,
1928: olevan Soklissa yli 100 milj. tonnia. Suomen Rautaruukki Oy on ,saamiemme tietojen ·mu"!"
1929: koko fosfaatinkulutus on 600 000-700 000 kaan valmis aloittamaan Sokiin fosfaattiesiinty~
1930: tonnia vuodessa. Sokiin apatiitin keskimääräi- män hyödyntämisen heti, jos hankkeelle oone..
1931: nen PzKs-pitoisuus on noin 21 %, kun se taan tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta
1932: maamme muissa tiedossa olevissa fosfaattiesiin- annetun lain (53 3/81 ) mukaiset investointi- ja
1933: tymissä jää alle 5 %:n. käynnistysavustukset.
1934: Rautaruukki Oy on vuodesta 1967 alkaen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1935: suorittanut Soklissa tutkimuksia ja lisäksi suo-
1936: rittanut koerikastusta. Näiden perusteella Rau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1937: taruukki Oy on tehnyt v. 1980 kauppa- ja teol- 1983 tulo- ;a menoarvioon 20 000 OfJO
1938: lisuusministeriölle esityksen kaivostoiminnan markan määrärahan kaivostoiminnan
1939: aloittamisesta Soklissa edellytyksellä, että v,altio aloittamiseksi Soklissa.
1940: tukee hanketta.
1941: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1942:
1943: Aimo Ajo Mikko Jokela
1944: Hannele Pokka Niilo Koskenniemi
1945: Lauri Impiö
1946: 1982 vp. 7:
1947:
1948: Raha-asia-aloite n:o 7
1949:
1950:
1951:
1952:
1953: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten kulut-
1954: 'tajaneuvojien palkkaamiseksi kuntiin
1955:
1956:
1957: Eduskunnalle
1958:
1959: Kuluttajansuojalait ovat osoittaneet tehdyt sia voi käyttää siten hyväkseen vain puolet kan-
1960: lainsäädännölliset ratkaisut oikeansuuntaisiksi salaisista, mikä ei voi olla kuluttajansuojalakien
1961: kuluttajan aseman parantamiseksi. Kuitenkaan hengen eikä kansalaisten tasa-arvoisuuden peri~
1962: lakeja toteuttava oikeussuojakoneisto ei määräl- aatteidenkaan mukmsta.
1963: lisesti selviä niistä tehtävistä, joita kansalaisten Kunnallinen kuluttajaneuvonta on osoittau-
1964: oikeussuojan tarve tällä alueella asettaa. tunut tarpeelliseksi ja tehokkaaksi sekä osana
1965: Kunnallinen kuluttajaneuvonta on olennai- oikeussuojakoneistoa että myös neuvonta- ja va-
1966: nen osa oikeussuojakoneistoa. Valtaosa yksit- listustyössä. Siten on välttämätöntä lisätä kun~
1967: täisistä kuluttajariidoista voidaan ratkaista osa- nallisten kuluttajaneuvojien määrää tarvetta
1968: puolten välisissä neuvotteluissa, jos on mah- vastaavasti mahdollisimman nopeasti. Samalla
1969: dollisuus saada kunnalliselta kuluttajaneuvoial- voidaan helpottaa kuluttajavalituslautakunnan
1970: ta asiantuntevaa apua. Kuluttajansuojalakien työpainetta ja turvata kuluttajansuojalakien t~
1971: tarkoitus ei ole tuoda jokaista asiaa Helsinkiin teutumista.
1972: ratkaistavaksi. Tehokas ja asiantunteva kulut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1973: tajaneuvonta pystyy hoitamaan paikallisella ta- nioittavasti,
1974: solla suurimman osan näistä asioista.
1975: Kunnilla olisi valmiutta ja halukkuutta pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1976: rustaa kuluttajaneuvojien virkoja aikaisempien 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
1977: suunnitelmien mukaisesti. Tänä vuonna uusia 32.31.31 1 000 000 markan määrärahan
1978: virkoja voidaan kuitenkin perustaa ainoastaan kymmenen uuden kunnallisen kuluttaja-
1979: kaksi. Kunnallisen kuluttajaneuvojan palveluk- neuvojan palkkaamiseksi kuntiin.
1980: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1981:
1982: Pirjo Ala-Kapee Lea Sutinen Inger Hirvelä
1983: Helena Pesola Mikko Pesälä
1984: 8 1982 vp.
1985:
1986: Raha-asia-aloite n:o 8
1987:
1988:
1989:
1990:
1991: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen kautta
1992: annettavaan humanitaariseen kehitysapuun
1993:
1994:
1995: Eduskunnalle
1996:
1997: Kehitysavun antaminen tapahtuu mm. huma- kautta, jotka ovat jo pitkään toimineet kehitys-
1998: nitaarista apua antamalla. Humanitaarinen apu maissa. Tällaisia järjestöjä ovat lähetysjärjestöt.
1999: käsittää mm. hätätilanteissa annettavan avun Niiden palveluksessa olevat työntekijät ovat
2000: ja muun kiireellisen avun. useimmissa tapauksissa hankkineet hyvlin am-
2001: Humanitaarinen apu, jota käytetään hädän- mattikoulutuksen. Kehitysmaissa pitkään olleina
2002: alaisessa asemassa olevien ihmisten olojen lie· he tuntevat erittäin hyvin myös paikalliset
2003: vittämiseen, eroaa luonteeltaan varsinaisesta olosuhteet ja ne kohteet, jotka erityisesti apua
2004: kehitysyhteistyöstä. Siinä ei aina olla yhteis· tarvitsevat.
2005: työssä jonkin maan hallituksen kanssa. Kui- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2006: tenkin kansainvälisessä tilastoinnissa humani-
2007: taarinen apu lasketaan kehitysavuksi siltä osin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2008: kuin sen kohteet ovat kehitysmaissa. 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
2009: Eräiden kehitysavun muotojen haittapuolena 24.30.69 (Humanitaarinen apu kehitys-
2010: on se, että varsinkin toiminnan alkuvaiheessa maille) 1 500 000 markkaa lähetysjär-
2011: hallintomenot vievät suuren osan avustusmäärä- jestöjen kautta annettavaan humanitaari•
2012: rahoista. Tämän vuoksi olisi tuloksellisinta toi- seen kehitysapuun.
2013: mittaa apu sellaisten luotettavien järjestöjen
2014: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2015:
2016: Esko Almgren Sauli Hautala Olavi Ronkainen
2017: Impi Muroma Jorma Fred Ulla Järvilehto
2018: Väinö Rautiainen Asser Stenbäck Antero Juntumaa
2019: Erkki Korhonen
2020: 1982 vp. '9
2021:
2022: Raha-asia-aloite n:o 9
2023:
2024:
2025:
2026:
2027: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta moshavi Jad Hashmo-
2028: nassa suoritettaviin rakennustöihin
2029:
2030:
2031: Eduskunnalle
2032:
2033: Maamme rajojen ulkopuolella toimii monissa dellisesti ja yhteiskunnallisesti om.aMl ja keski-
2034: maiss,a suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat kat- näiseen apuun perustuen,
2035: soneet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa - järjestää ja kehittää yhteiJstaloutta loma-'
2036: sille valtakunnalle, jonka alueella ne toimivat, kylän ja palvelusten pohjalta siten, että siitä
2037: ja toisaalta eri tavoin auttaa ja tukea niitä suo- tulee Suomesta Is11aeliin suuntautuvan matkai-
2038: malaisia, jotka joko vievailevat tai jäävät pysy- lun kohde, joka toimii myös muiden Israelissa
2039: väisesti maahan asumaan. olevien suomalaisten kotina ja keskuksena, ja
2040: Valtiovalt.a on tukenut mm. niitä kristillisiä - perustaa kurssikeskus sekä ylläpitää sitä
2041: järjestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalista erilaisia Raamattua ja Israelia koskevia kurs~
2042: ym. työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myön- seja varten sekä antaa suomalaisille Israelia
2043: teisinä ,esimerkkeinä mm. kehitysyhteistyön ni- koskevia ja israelilaisille Suomea koskevia tie"
2044: missä lähetysjärjestöille annettu tuki sekä Meri- toja.
2045: mieslähetysseuralle anne1Jtu vuosittainen tuki. Moshavin alueelLe on sen rekisteröimisen jäl-
2046: Eräs järjestö, joka on vielä kokonaan vailla keen noussut useita parakkeja ja rakentaminen
2047: valtion tu:kea, on moshavi Jad Hashmona, joka jatkuu. Suunnitelmissa on mm. lomakylän ra-
2048: toimii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin kentaminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa
2049: lähituntumassa. Israelin valtio on osoittanut matkailua varten sekä kurssikeskuksen pystyttä-
2050: ainutlaatuista myönteisyyttä Suomea kohtaan minen suomalaisille Israelia koskevien ja israeli-
2051: sallimalla perustaa alueelleen moshavin, jonka laisille Suomea koskevien tietojen antamiseksi.
2052: hallinnassa on yli kymmenen hehtaaria maata. Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan kui-
2053: Jad Hashmonan moshavi on rekisteröity Is- tenkin muitakin kuin rakentajien omasta kes-
2054: raelissa 15. 3. 1971. kuudestaan keräämiä ja lahjoituksina saatuja
2055: Moshavin tarkoituksena on varoja.
2056: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmona, Sanotun johdosta kunnioittaen ehdotamme,
2057: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja henkiset
2058: kykynsä sekä omaisuutensa auttaakseen Israelin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2059: maan rakentamista ja tunnustaakseen kahdek- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30
2060: san juutalaisen luovuttamisen sota-aikana Suo- uudelle momentille 100 000 markan
2061: mesta s,aksalaisten käsiin, määrärahan moshavi ]ad Hashmonassa
2062: - järjestää jäsentensä asuttaminen ttamwi- suoritettavien rakennustöiden tukemi-
2063: tuksenmukaisin ehdoin sivistyksellisesti, talou- seen.
2064: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2065:
2066: Esko Almgren Sauli Hautala Antero Juntumaa
2067: Impi Muroma Jorma Fred Olavi Ronkainen
2068: Väinö Rautiainen Asser Stenbäck Ulla Järvilehto
2069: Erkki Korhonen
2070:
2071:
2072:
2073:
2074: 2 0882004'12K
2075: 10 1982 vp.
2076:
2077: Raha-asia-aloite n:o 10
2078:
2079:
2080:
2081:
2082: Almgren: Määrärahan osoittamisesta uusien poliisin tointen pe-
2083: rustamiseen Etelä-Karjalan alueelle
2084:
2085:
2086: Eduskunnalle
2087:
2088: Poliisitoimen hoito Etelä-Karjalassa on vai- tosta ajatellen Lappeenrantaan. Ylämaa as1o1
2089: keuksissa sen vuoksi, että alueella on liian vä- poliisiasioissa Virolahdelle, mutta muu asiointi
2090: hän poliisivoimia. Asian ratkaisemiseksi on esi- tapahtuu Etelä-Karjalaan.
2091: tetty ajatus, että Etelä-Kymenlaaksosta otettai- Järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi
2092: siin osa poliisivoimista ja siirrettäisiin poliisipii- olisi Etelä-Karjalan alueelle perustettava riittävij
2093: riin Imatralle. Tätä ei voi pitää poliisitoimen määrä poliisin toimia. ·
2094: kehittämisen kannalta oikeana toimenpiteenä. Edellä olevan perusteella ehdotan,
2095: Oikeampi ratkaisu olisi, että perustettaisiin riit-
2096: tävä määrä uusia poliisin toimia, niin että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2097: Etelä-Karjalan alueen perusteltu tarve tulisi 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
2098: huomioon otetuksi. 26.53.01 500 000 markkaa uusien polii•
2099: Poliisihallinnon piirijaossa olisi Etelä-Karja- sin tointen perustamiseksi Etelä-Karjalan
2100: lassa myös toivomisen varaa. Joutseno on polii- alueelle.
2101: siasioissa yhdistetty Imatraan, mutta oikeuslai-
2102: Helsingissä 10 .päivänä helmikuuta 1982
2103:
2104: Esko Almgren
2105: 1982 vp.
2106:
2107: Raha-asia-aloite n:o 11
2108:
2109:
2110:
2111:
2112: · Almgren:· Määrärahan osoittamisesta Kotkan rannikkopatteriston
2113: ns. "terveyslinnake"-hankkeen alkuunpanemiseen
2114:
2115:
2116: Eduskunnalle
2117:
2118: Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan toi- tannusarvio on noin 800 000 markkaa. Koska
2119: mesta on laadittu suunnitelma Kotkan rannik- suunnitelma on toteutettavissa vähitellen, pääs-
2120: kopatteriston linnakesaarten ympäristöhygienian tään alkuun parhaiten siten, että aloitetaan
2121: kehittämisestä. Projekti on nimeltään "terveys- Kirkonmaan linnakkeesta. Sieltä saatuja koke-
2122: linnake". Tarkoituksena on selvittää saaris- muksia voitaisiin käyttää myöhemmin muissa
2123: tolinnakkeiden moninaiset ympäristöhygieniset saarissa.
2124: epäkohdat ja puutteet sekä esittää kokonais- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2125: suunnitelma asiantilan korjaamiseksi. Hankkeen vasti,
2126: tarkoituksena on varmistaa makean veden
2127: saanti, elintarvikkeiden kuljetus ja varastointi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2128: tehokas jätehuolto ja saada aikaan energian 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
2129: säästöä. markan . määrärahan nterveyslinnaken~
2130: Suunnitellut toimenpiteet pitäisi voida suo- hankkeen alkuun panemiseksi Kirkon-
2131: rittaa Kirkonmaassa, Rankissa, Haapasaaressa maan linnakkeella.
2132: ja Vanhankylänmaassa. Hankkeen kokonaiskus-
2133: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2134:
2135: Esko Almgren
2136: 1982 Vp.
2137:
2138: Raha-asia-aloite n:o 12 i \
2139:
2140:
2141:
2142:
2143: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion opettajien eläke-
2144: ikärajan alentamista koskeviin selvitystoimenpiteisiin
2145:
2146:
2147: Eduskunnalle
2148:
2149: Lukion: opettajien eläkeikä on 63 vuotta. syntynyt epäoikeudenmukainen ja kohtuuton
2150: Peruskoulun opettaja ja lehtori voi päästä eläk- tilanne. Etukäteistiedot viittaavat siihen, että
2151: keelle täytettyään 60 vuotta. Peruskoulun opet- myös uudessa koululaissa on säilytetty voimas-
2152: tajien eläkeikä säädettiin nykyiseksi siinä vai- sa oleva epäoikeudenmukainen säännös. On
2153: heessa jolloin laki koulujärjestelmän perusteis- välttämätöntä saada aikaan lainsäädäntö, jossa
2154: ta tuli voimaan. opettajien eläkeikä yhtenäistetään.
2155: Opettajajärjestöt ovat jatkuvasti kiinnittäneet Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2156: huomiota siihen, että ei ole olemassa perustei-
2157: ta sille, että peruskoulussa ja lukiossa on eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2158: lainen eläkeikä. Kaiken lisäksi on olemassa sel- 1983 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
2159: laisia virkoja, jotka ovat yhteisiä peruskoululle 8 000 000 markkaa lukion opettaiien
2160: ja lukiolle. Näillä lehtoreilla eläkeikä· on 60 eläkeikärajan alentamista koskeviin sel-
2161: vuotta, mutta jos lehtoraatti on lukion ja pe- vitystoimenpiteisiin.
2162: ruskoulun yhteinen, on eläkeikä 63 vuotta. On
2163: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2164:
2165: Esko Almgren Sauli Hautala Antero Juntumaa
2166: Impi Muroma Jorma Fred.· Olavi Ronkainen
2167: Väinö Rautiainen Erkki Korhonen Ulla Järvilehto
2168: 1982 vp. 13
2169:
2170: Raha-asia-aloite n:o 13
2171:
2172:
2173:
2174:
2175: Ahngren ym,: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opinto-
2176: tukeen asevelvollisuuttaan suorittaville varusmiehille opinto-
2177: lainojen korkojen maksamiseen
2178:
2179:
2180: Eduskunnalle
2181:
2182: Asevelvollisten riittävä toimeentuloturva on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2183: edelleen ratkaisematta; Heidän työsuhdeturvan·
2184: sa on viime aikoina heikentynyt ja heidän tosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2185: asiallinen maksukykynsä on erittäin huono. Ase- den 1983 tulo- ja menoarvioon
2186: velvollisten opintolainojen korkojen maksun 1 600 000 markkaa ylimääräiseen tu-
2187: siirtäminen valtiolle on ollut useaan otteeseen keen asevelvollisuuttaan suoriitaville
2188: esillä valtion tulo- ja menoarviota valmistel- opintolainojen korkojen maksamiseen.
2189: taessa, mutta vieläkään tämä sinänsä tärkeä,
2190: mutta rahallisesti marginaalineo parannus ei
2191: ole toteutunut.
2192: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2193:
2194: Esko Almgren Heli Astala Olavi Ronkainen
2195: Mikko Ekorre Asser Stenbäck Erkki Korhonen
2196: Lauri Palmunen Pirjo Ala-Kapee Antero Juntumaa
2197: Anssi Joutsenlahti Martti Ursin Ulla Järvilehto
2198: Jaakko Itälä Impi Muroma Sauli Hautala
2199: 14 1982 vp.
2200:
2201: Raha-asia-aloite n:o 14
2202:
2203:
2204:
2205:
2206: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Raotjärven pääkirjaston
2207: suunnitteluun
2208:
2209:
2210: Eduskunnalle
2211:
2212: Raotjärven pääkirjasto toimii nykyisin Edellä olevaan viitaten ehdotan,
2213: Osuusliikkeen liiketalon pohjakerroksessa vuok-
2214: ratiloissa. Nykyiset tilat on tarkoitettu väli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoaen
2215: aikaisiksi eikä kirjasto voi niissä enää toimia. 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
2216: Pääkirjaston tila on ahdas ja epäkäytännölli- markkaa Rautjärven pääkirjaston suun-
2217: nen. Muita kirjastoksi sopivia tiloja Simpeleel- nittelua varten.
2218: lä, kehittyvällä teollisuuspaikkakunnalla ei ole.
2219: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2220:
2221: Esko Almgren
2222: 1982 vp. t5
2223:
2224: Raha-asia-aloite n:o 1.5
2225:
2226:
2227:
2228:
2229: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kotkan puutalousopiston
2230: kurssikeskuksen suunnitteluun
2231:
2232:
2233: Eduskunnalle
2234:
2235: Metsä" ja puutalouden koulutus on näytellyt Parhaillaan rakenteilla olevissa Kotkan puu-
2236: merkittävää osaa Suomen kehitysyhteistyössä. talousopiston rakennuksissa kurssikeskusta var'-
2237: Järjestetyssä kurssitoiminnassa on ollut heik- ten mahdollisesti tarvittavien pienehköjen muw·
2238: koutena kiinteään koulutukseen tehokkaasti tostöiden takia kurssikeskus tulisi suunnitella
2239: keskittyvän kurssikeskuksen puuttuminen. Val- mahdollisimman pian. Näin voitaisiin· tarpeel"
2240: tioneuvosto on vuonna 197 4 päättänyt suhtau- liset rakennustyöt suorittaa muun oppilaitok·
2241: tua myönteisesti kurssikeskuksen perustamiseen sen rakentamisen kanssa samanaikaisesti. Kan-
2242: kehitysmaista tulevien opiskelijoiden koulutta- sainvälisestä kurssikeskuksesta on ammattikas~
2243: miseksi ja päättänyt, että kansainvälistä koulu- vatushallitus tehnyt esityksen opetusministe-
2244: 1tusta varten tarvittavat· tilat sijoitettaisiin oppi- riölle.
2245: laitokseen, jossa samalla annetaan myös alan Edellä olevan perusteella ehdotan,
2246: suomenkielistä koulutusta.
2247: Valtioneuvoston yllä mainittu päätös edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2248: lyttää kurssikeskuksen sijoittamista olemassa 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
2249: olevan metsäoppilaitoksen yhteyteen. Kotkan 29.72.74 1 000 000 markkaa kurssikes•
2250: puutalousopisto kykenee rakennustensa, teknis- kuksen suunnitteluun Kotka11 . puuta-
2251: ten välineidensä, koneidensa ja henkilökuntan- lousopiston yhteyteen.
2252: sa puolesta tehokkaaseen ja monipuoliseen ope-.
2253: tukseen. Lisäksi sillä on muihin oppilaitoksiin
2254: verrattuna monia etuja.
2255: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2256:
2257: Esko Almgren
2258: 1982 VJ.).
2259:
2260: Raha-asia-aloite n:o 16
2261:
2262:
2263:
2264:
2265: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kotkan sairaanhoito-oppi-
2266: laitoksen uudisrakennuksen suunnitteluun
2267:
2268:
2269: Eduskunnalle
2270:
2271: Kotkan kaupunki on yhteistyössä ammatti- Kun samanaikaisesti ovat vireillä mrn. Mik-
2272: kasvatushallituksen kanssa sekä sairaanhoito- kelin, Hämeenlinnan ja Kokkolan oppilaitosten
2273: oppilaitoksen kanssa laatinut koulun uudisra- rakennushankkeet, on momentin 29.83.74 ala-
2274: kennushankkeesta perustamissuunnitelman. Täs- momentilla 2 olevaa suunnittelumäärärahaa pi-
2275: sä suunnitelmassa on yksityiskohtaisesti osoi- dettävä liian pienenä.
2276: tettu, ettei nykyisissä ahtaissa tiloissa voida Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
2277: antaa kaikkea sitä opetusta, joka oppilaitok-
2278: sessa muuten olisi tarpeen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2279: Kotkan kaupunki on luovuttanut valtiolle 1983 tulo- ;a menoarvioon momentin
2280: riittävän laajan tontin jo vuonna 1967 uudis- 29.83.74 alamomentille 2 5 000 000
2281: rakennusta varten Kotkan keskussairaalan vä- markkaa Kotkan sairaanhoito-oppilaitok-
2282: littömästä läheisyydestä. sen uudisrakennuksen suunnitteluun.
2283: 'Talonrakennushankkeen hyötypinta-ala on
2284: noin 3 600 m2 ja kustannukset noin 12 milj.
2285: markkaa.
2286: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2287:
2288: Esko Almgren
2289: 1982 vp. 17
2290:
2291: Raha-asia-aloite n:o 17
2292:
2293:
2294:
2295:
2296: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Savtitaipaleen monitoimi-
2297: talop. suunnitteluun
2298:
2299:
2300: ~duskunnalle
2301:
2302: Savitaipaleelle on suunniteltu monitoimitalo, aikataulussa, j.a suunnitelmat olisi laadittava
2303: joka käsittäisi liikuntatiloja, nuoriso- ja kult- hyvissä ajoin, jotta rakentaminen voisi tapah-
2304: tuuritiloja sekä Savitaipaleen pääkirjaston. Mo- tua pikaisesti.
2305: nitoimitalon rakentaminen sisältyy valtakunnal- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2306: liseen liikuntapaikkaohjelmaan, lääninhallituk-
2307: sen ehdotukseen kirjaston rakennusohjelmaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2308: ja kuntasuunnitelmaan. 1983 tulo- ;a menoarvioon 100 000
2309: Nopeasti kehittyvän Savitaipaleen kunnan markkaa Savitaipaleen monitoimitalon
2310: olisi saatava monitoimitalonsa suunnitellussa suunnittelua varten.
2311: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2312:
2313: Esko Almgfe11
2314:
2315:
2316:
2317:
2318: 3 088200412K
2319: 18 1982 vp.
2320:
2321: Raha-asia-aloite n:o 18
2322:
2323:
2324:
2325:
2326: Almgren: Määrärahojen osoittamisesta Haminan ja Kyminlinnan
2327: linnoitusten korjaustöitä · varten
2328:
2329:
2330: Eduskunnalle
2331:
2332: Kotkan kaupungin alueella sijaitsee runsaasti nyt ole mahdollista saada aikaan, voidaan
2333: vanhoja linnoitusalueita. Näistä mainittakoon Kyminlinnan korjaustyön välttämättömimmät
2334: erityisesti Kyminlinna. Sen saaminen kulttuuri- osat toteuttaa tai ainakin panna alulle sellai-
2335: ja matkailukäyttöön olisi merkittävä saavutus. set työt, jotka ovat tarpeen jo siitä syystä,
2336: Töiden suorittamiseksi museoviraston tulisi että eräät osat linnoituksesta ovat osoittautu-
2337: kiireellisesti laadituttaa suunnitelmat linnakkei- neet ohikulkijoidenkin kannalta vaarallisiksi sen
2338: den entisöimiseksi. Hankkeet soveltuisivat mai- tähden, että kiveys irtoaa eräistä kohdin äkki-
2339: niosti esim. työllisyysvaroin tehtäviksi. arvaamatta.
2340: Kyminlinnan alueen kokonaisratkaisuun liit- Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1980
2341: tyy museotoiminnan kehittäminen. Kymenlaak- on merkitty momentille 29.94.75.5 määrärahaa
2342: son ja Kotkan museotoiminnan kehittämistä yhteensä 550 000 mk. Kun se jakautuu neljän
2343: on pitkään jarruttanut se, ettei lakisääteinen erikseen mainitun kohteen ja muiden, tarkem-
2344: valtionapujärjestelmä ole käynnistynyt suunni- min määrittelemättömien kohteiden osalle, voi-
2345: telmien mukaisesti. Kyminlinnan alue muodos- daan todeta, että määräraha on aivan liian
2346: taisi luontevan kokonaisuuden ja lähtökohdan pieni.
2347: maakuntamuseohankkeille Kymenlaaksossa. Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
2348: Eräiden linnojen ja linnoitusten korjaustyöt
2349: ovat olleet jossain määrin sidoksissa työsiirto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2350: loiden perustamiseen. Kyminlinnan ja eräiden 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
2351: muidenkin linnoitusten korjaustyö vaatisikin 29.94.75 300 000 markkaa Haminan
2352: Haminan työsiirtolan perustamista. Hanke on linnoituksen korjaustöihin ja 1 000 000
2353: ollut alunperin suunnitelmissa vuodelle 1980. markkaa Kyminlinnan linnoituksen kor-
2354: Nyt se näyttää sijoittuvan vasta vuoteen 1982. jaustöihin.
2355: Siitä huolimatta, että kokonaisratkaisua ei vielä
2356: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2357:
2358: Esko Almgren
2359: 1982 vp. 19
2360:
2361: Raha-asia-aloite n:o 19
2362:
2363:
2364:
2365:
2366: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan Siikalahden
2367: muodostamiseen pysyväksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutki-
2368: musasemaksi
2369:
2370:
2371: Eduskunnalle
2372:
2373: Siikalahti sijaitsee Parikkalan keskustasta Siikalahti on jo pitkään ollut lintutieteellisen
2374: noin 3 km itään. Se on Laatakkaan laskevan tunkimuksen kohteena. Esim. Joensuun ko!!kea-
2375: Simpelejärven itäosan pohjois-etelä-suuntai- koulu on jankuvasti suorittanut lahdella tutki-·
2376: nen, noin 5 km pitkä ja 0,3-1,5 km leveä muksia.
2377: lahti. Pinta-ala on runsaat 500 ha. Siikalahti muodostaa kuitenkin niin ainutlaa-
2378: Siikalahdelle leimaa antavaa on sekä kasvus- tuisen tutkimuskohteen, että sen yhteyteen tu-
2379: ton että eläimistön monipuolisuus ja lajirun- lisi perustaa pysyvä lintu- ja kasvitieteellinen
2380: saus. Kasvusto on erityisen rehevää. Lahden tutkimus asema.
2381: ydinosan muodostaa laaja noin 100 ha käsittä- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
2382: vä yhtenäinen osmankäämialue.
2383: Lahdella on suuri merkitys paitsi lintujen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2384: sääntymisalueena myös tärkeänä ja rauhallisena 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
2385: muuttomatkojen levähdys- ja ruokailupaikkana. markkaa suunnitelmien laatimiseksi Pa-
2386: Uusimpien tutkimusten mukaan Siikalahti on rikkalan Siikalahden muodostamisesta
2387: Suomen monipuolisin ja lajirikkain lintujärvi. pysyväksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tut-
2388: Siikalahdella pesii yli 40 lintulajia. kimusasemaksi.
2389: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2390:
2391: Esko Almgren
2392: 2(); 1982 vp.
2393:
2394: Raha-asia-aloite n:o 20
2395:
2396:
2397:
2398:
2399: Almgren: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston raken-
2400: tamiseksi Parikkalaan
2401:
2402:
2403: Eduskunnalle
2404:
2405: Viljavarastoista on maassamme suuri puute. sinaiset viljanviljelyalueet ovat Lounais- ja Län-
2406: Tämä puute on havaittu erityisesti viime aikoi- si-Suomi.
2407: na, jolloin maassamme on ollut runsas viljasato On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että
2408: eikä .ylijäämäviljojen markkinointiin ole riittä- myös Itä-Suomi 'saisi oman vi~avarastonsa ja
2409: nyt valtion varoja. Tasausvarastojen aikaansaa- tämän sijainnin kaavailussa Pohjois-Karjalan,
2410: minen ja uusien viljavarastojen perustaminen Mikkelin ja Kymen läänin yhteen itäisimmistä
2411: on juuri nyt erittäin ajankohtainen asia. kunnista, esim. Parikkalan kuntaan.
2412: On todettava, että viljavarastojen rakentami- . Edellä sanotun johdosta ehdotan kunnioit-
2413: sessa jotkut maamme osat on jätetty vähemmäl- taen,
2414: le huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jätetty täysin
2415: tyhjäiksi alueeksi. Viranomaisilta olisi odottanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2416: tasapuolisempaa ja oikeudenmukaisempaa käy- 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
2417: täntöä, olletikin kun myyntiviljelyä ·tapahtuu markan määrärahan Vdlti.on viljavaraston
2418: kaikkialla maassa, siis myös Itä-Suomessa. To- rakentamiseksi Parikkalan kuntaan tyy-
2419: siasiana on tietenkin myönnettävä se, että var- dyttämään Itä-Suomen tarpeita.
2420: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2421:
2422: Esko Almgren
2423: 1982 vp.
2424:
2425: Raha-asia-aloite n:o 21
2426:
2427:
2428:
2429:
2430: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta porojen talviruokintaan
2431: liittyvään kokeilutoimintaan
2432:
2433:
2434: Eduskunnalle
2435:
2436: Lapin elinkeinoista tävkeällä 'sijalla on poro- merkitys ravinnon osana sekä yleensä ·jäkälän
2437: talous. Sen, että tämä elinkeinonhaara rinnaste- ja lupon tärkeys porojen elimistölle ja lisäksi
2438: taan täysin luonnonvaraiseen talouteen, ei tar- selvitetty keinot näiden tärkeiden aineiden an-
2439: vitse merkitä sitä, että kehittymistä ja kehittä- tamiseksi muun rehun yhteydessä, silloin on
2440: mistä ei porotaloudessa tarvita. Päinvastoin mahdollista käynnistää talvirudkinta käsittä-
2441: näyttää siltä, että juuri porotaloudella on Lapin mään porojen pääasiallinen ravinto talviaikana.
2442: elinkeinoista parhaimpiin kuuluvat kehittymis- Samalla avautuvat mahdollisuudet rehujen
2443: mahdollisuudet. laajamittaiseen viljelyyn ja ruokinnan tekniseen
2444: Porotalouden kehittämisessä keskdsellä pai- kehittämiseen. Tämä tekninen ja koneellinen
2445: kalla on kysymys ympärivuotisen ravinnonsaan- kehittämistyö on kuitenkin mahdollista vain val-
2446: nin turvaamisesta. Kesällä ravintoa riittäisi ny- tion taloudellisen tuen turvin. Käytännössä asia
2447: kyistä poromäärää runsaasti suuremmalle mää- voitaisiin hoitaa me1ko vähäisin kustannuksin
2448: rälle. Pullonkaulana on lähinnä pidettävä talven käynnistämä1lä rehnviljelyn ja talviruokinnan
2449: ruokintamahdollisuuksia. Juuri tämän seikan kehittämi<.>- ja kokeilutoiminta yhden tai kah-
2450: parantamiseen on tiede tullut porotaloudelle den paliskunnan alueelta valituilla kohteilla.
2451: avuksi. Oulun yliopiston porotalouden tutki- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2452: musryhmä on yhteistyössä Apukan tutkimusase- nioittaen,
2453: man kanssa tutkinut porojen käyttämää rarvin-
2454: toa, niiden ruuankäyttökykyä sekä mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2455: suuksia ravinnon keinolHsdksi lisäämiseksi. 1983 tulo- ja me,noarvioon JOO 000
2456: Näkyvänä tuloksena mainituista tutkimuksis- markan määrärahan porojen talviruo-
2457: ta on osittain talviruokinnan yleistyminen var- kintaan liittyvän kokeilutoiminnan jat-
2458: sinkin metsäseutujen paliskunnissa. Kun on lo- kamiseen.
2459: pullisesti saatu selvitettyä jäkälän hivenaineiden
2460: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2461:
2462: Esko Almgren Impi Muroma Väinö Rautiainen
2463: 22 1982 vp.
2464:
2465: Raha-asia-aloite n:o 22
2466:
2467:
2468:
2469:
2470: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen raken-
2471: tamiseksi Urpalanjokeen Luumäellä
2472:
2473:
2474: Eduskunnalle
2475:
2476: Maassamme on kalatalouden kehittämiseen suuntatsun, järjestelmällisiin toimenpttelsun ei
2477: laajoista vesistöis.tämme huolimatta kiinnitetty toistaiseksi ole ryhdytty. Maassamme tulisikin
2478: toistaiseksi luvattoman vähän huomiota. Vesis- alueellisesti kiinnittää tähän kasvavaa huomiota.
2479: tömme olivat vielä ennen vuotta 1940 huo- Luumäen kunnan alueella sijaitseva Urpalan-
2480: mattavasti kalarikkaampia kuin nykyisin. Ka- joki olisi eräs tällainen kohde. Alueella on ollut
2481: 1astusbki, joka säädettiin 28. 8. 1951, ei myös- perkaustyö, joka omalta osaltaan on voinut
2482: kään tuonut mitään ratkaisevaa muutosta tul- myötävaikuttaa siihen, ,että kalanviljelyä joessa
2483: lessaan kalataloutemme kehittämistä ajatellen, voidaan hyvällä syyllä harjoittaa.
2484: vaikka laissa määrättiinkin kalastuskunnille Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
2485: eräitä velvoitteita, joiden perusteella olisi odot- taen,
2486: tanut kalakannan kohentamiseksi ryhdyttävän
2487: toimenpit~isiin. Vesien likaantumisen estämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2488: seksi olisi toimenpiteitä myös tehostettava. 1983 tulo- ja menoarvioon 400 000
2489: Eräs. !keino on kalatalouden ja kalanviljelyn markan määrärahan kalanviljelylaitoksen
2490: edistäminen siellä, missä sillä on luontaiset rakentamiseksi Luumäen kunnan U rpa-
2491: edellytykset. lanjokeen.
2492: Viime vuosina on kalanviljelyä harrastettu
2493: paljon yksityisestikin, mutta varsinaisiin Suuri-
2494: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2495:
2496: Esko Almgren
2497: 1982 vp. 23
2498:
2499: Raha-asia-aloite n:o 23
2500:
2501:
2502:
2503:
2504: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kartastoyksikön perustami-
2505: seksi Kymen lääniä varten
2506:
2507:
2508: Eduskunnalle
2509:
2510: Maanmittaushallitus on tähän mennessä haja- tuhoutui 15 000 maanmittaustoimitusten kan-
2511: sijoittanut kartastoyksikkönsä Oulun, Hämeen takarttaa ja 27 000 toimitusasiakirjanidosta,
2512: ja Vaasan lääneihin. Sijoittamatta on vielä yksi joiden aiheuttaman puutteen korjaaminen olisi
2513: yksikkö. Sen sijoittaminen tapahtunee lähivuo- lopultakin ajankohtainen ja voisi tapahtua kar-
2514: sina. Kartastoyksikön vahvuus on 25-30 hen- tastoyksikön toimesta.
2515: keä. Virkamiehinä on insinöörejä, teknikoita, Edellä olevan perusteella ehdotan,
2516: kartoittajia ja kartanpiirtäjiä. Yksikön tehtävänä
2517: on lähinnä peruskartan täydentäminen ja mui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2518: den ka.rtastotöiden suorittaminen. 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
2519: Yks~kön sijoittaminen Kymen lääniin olisi 30.60.01 100 000 markkaa kartastoyksi-
2520: sitäkin edullisempaa, kun läänissä oleva maan- kön perustamiseksi Kymen lääniin.
2521: jakokartasto on puutteellinen. Sotien aikana
2522: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2523:
2524: Esko Almgren
2525: 24 1982 vp.
2526:
2527: Raha-asia-aloite n:o 24
2528:
2529:
2530:
2531:
2532: Almgren: Määrärahan owittamisesta arboretum-metsikön yllä-
2533: pitämiseen Mustilan kartanon alueella
2534:
2535:
2536: Eduskunnalle
2537:
2538: Mustilan kartano EHtnäellä pttaa yllä ainut- ryhtyisi tukemaan taloudellisesti niiden jatku-
2539: laatuista arboretum-metsikköä. Tästä pohjois- vuuden turvaamista.
2540: maisesta harvinaisuudesta koituu yHäpitomeno- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
2541: ja suhteellisen paljon kartanolle, mutta tuloja ei
2542: juuri laisinkaan. Sitä vastoin metsänkasvatuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2543: sen koealueena arboretum on hyödyksi koko 1983 tulo- ;a menoarvioon 100 000
2544: valtakunnalle. Tämän johdosta olisi tärkeää, markkaa Mustilan kartanon alueella ole-
2545: että yhteiskunta toteaisi tämäntyyppiset laitok- van arboretum-metsikön hoidon tuke-
2546: set valtakunnalle tärkeiksi ja merkittäviksi ja miseen.
2547: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2548:
2549: Esko Almgren
2550: 1982 vp. 25
2551:
2552: Raha-asia-aloite n:o 25
2553:
2554:
2555:
2556:
2557: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Mussalon satamahankkeen
2558: sekä s1ihen liittyvän syväväylän ja rautatien suunnitteluun
2559:
2560:
2561: Eduskunnalle
2562:
2563: Kotkan kaupungin tavoitteena on rakentaa voitussuunnitelmiin. Eräänä vaihtoehtona on
2564: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama lä- selvittelyn alaisena kaukolämmön toimittaminen
2565: hinnä irtotavaran käsittelyä varten. Satamaan Mussalon saarella sijaitsevasta Kotkan Höyry-
2566: johdettaisiin mereltä 15 metrin kulkusyvyinen voima Oy:n Mussalo l:stä. Saataisiin huomat-
2567: väylä sekä Kotkansaarelta noin 5 kilometrin tavia säästöjä käyttämällä nyt hukkaan mene-
2568: pituinen satamarata ratapihoineen. vä lämpö hyödyksi ja säästämällä energiaa.
2569: Uuden satamaosan rakentaminen on niin suu- Samaan aikaan Kotkan kaupunki on päättä-
2570: ri hanke, että se on toteutettavissa ainoastaan nyt kaavoittaa Mussalon saaren ja sijoittaa sin-
2571: valtion, kaupungin ja satamaa tarvitsevan teol- ne huomattavan määrän asutusta 1980-luvun
2572: lisuuden yhteisesti rahoittamana. Satamahanke alusta lukien. Syväsatama, kaukolämmön toi-
2573: kiinnostanee myös Neuvostoliiton talous- ja lii- mittaminen ja asutuksen laajeneminen edellyt-
2574: kenneviranomaisia. tävät siltayhteyksien rakentamista hankkeiden
2575: Sataman paikkaa, yleisjärjestelyjä sekä rauta- toteuttamiseksi.
2576: tien ja väylän linjausta on tutkittu vuoden 1979 Sanotun perusteella ehdotan kunnioittaen,
2577: aikana. Samoin on selvitetty uuden sataman ta-
2578: loudellista perustaa. Ratkaisevaa hankkeen to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2579: teutumisessa on sillan saaminen Mussalon ja 1983 tulo- ia menoarvioon 5 000 000
2580: Kotkansaaren välille. markan määrärahan Mussalon satama-
2581: Sillan rakentaminen liittyy paitsi satamahank- hankkeen sekä siihen liittyvän syväväy-
2582: keeseen myös kaupungin kaukolämpö- ja kaa- län ;a rautatien suunnittelua varten.
2583: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2584:
2585: Esko Almgren
2586:
2587:
2588:
2589:
2590: 4 088200412K
2591: 26 1982 vp.
2592:
2593: Raha-asia-aloite n:o 26
2594:
2595:
2596:
2597:
2598: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kotkan-Haminan-Luu-
2599: mäen radan suunnitteluun
2600:
2601:
2602: Eduskunnalle
2603:
2604: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- toimesta. Jos rautatieyhteyksiä ei saada tehok-
2605: delle 1980 on momentin 31.90.77 alamomen- kaiksi, on vaarana, että satamiin sijoitettuja
2606: tille 2, Uusien ratojen tutkimukset ja rakenta- varoja ei saada täysitehoiseen käyttöön.
2607: misen aloittaminen, varattu 5 400 000 mk ja Kauttakulku Neuvostoliitosta ja Neuvosto-
2608: mainitussa kohdassa esitetty Juurikorven-Ha- liittoon lisääntyy jatkuvasti. Vuonna 1978 sen
2609: minan radan rakennussuunnitteluun ja raken- osuus Kotkan sataman liikennemäärästä oli
2610: tamisen aloittamiseen 3 400 000 mk sekä Hel- noin 325 000 tonnia. Koko maallemme on mer-
2611: singistä itään suuntautuvan radan suunnitteluun kittävää, että tämä palvelu, jota Kotkan ja
2612: 1500 000 mk. Haminan satamat hoitavat, suoritetaan hyvin.
2613: On kuitenkin havaittavissa, että asiakoko- Tällöin suoralla rautatieyhteydellä Kotka-Ha-
2614: naisuudesta puuttuu eräs oleellinen osa. Oiko- mina-Luumäki on koko maamme kannalta
2615: rata välillä Luumäki-Hamina-Kotka muo- huomattava merkitys.
2616: dostaa yhdessä ero. hankkeiden kanssa elimel- Hankkeen toteuttamista on tarkasteltava
2617: lisen kokonaisuuden, jota pitäisi tarkastella myös työttömyystilannetta ajatellen.
2618: kokonaisuutena. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
2619: Itä-Suomen teollisuuden vienti tapahtuu val-
2620: taosin Kotkan ja Haminan satamista. Satama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2621: palvelut tarvitsevat tehokkaan rautatieverkos- 1983 tulo- ia menoarvioon momentin
2622: ton. Kotka ja Hamina ovat investoineet sata- 31.90.77 alamomentille 2 2 000 000
2623: miinsa erittäin huomattavat summat ja pitä- markkaa Kotkan-Haminan-Luumäen
2624: neet satam1nsa kilpailukykyisinä. Kaupunkien radan suunnitteluun.
2625: tekemiä uhrauksia pitäisi tukea valtiovallan
2626: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2627:
2628: Esko Almgren
2629: 1982 vp. 27
2630:
2631: Raha-asia-aloite n:o 27
2632:
2633:
2634:
2635:
2636: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden korko-
2637: tukilainoja varten
2638:
2639:
2640: Eduskunnalle
2641:
2642: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- misessä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannal-
2643: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta ta katsoen olisi tärkeätä, että pääomien saan-
2644: muodostaa pääoman hankkiminen erityisesti tia helpotettaisiin julkisin varoin. Hyvänä
2645: pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. Tähän- myönteisenä esimerkkinä oli aikanaan Kehitys-
2646: astiset valtiovallan toimenpiteet yritysten pää- aluerahaston perustaminen, jonka tuli ensisi-
2647: oman saannin helpottamiseksi eivät ole olleet jaisesti tukea pienen ja keskisuuren kannatta-
2648: riittäviä. Pienteollisuuslainat ovat, siirryttyään van teollisuuden syntymistä ja kehittämistä.
2649: ainakin osaksi investointirahaston alaisuuteen, Kuitenkin mainitut teollisuusyritykset ovat käy-
2650: saaneet aikaisempaa epäedullisemman luonteen. tännössä saaneet verrattain vähän tukea mai-
2651: Palveluelinkeinot ovat jääneet melkein koko- nitulta rahastolta, suuryritykset ovat siellä ve-
2652: naan vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja lii- täneet varoista pidemmän korren. Kun näin on
2653: kenteen suhteellinen osuus bruttokansantuot- ja kun palveluelinkeinot eivät lainkaan kuulu
2654: teesta on jatkuvassa nousussa ja niilläkin on Kehitysaluerahaston piiriin ja kun pienten ja
2655: merkittävä työllisyyttä välittömästi ja välilli- keskisuurten yritysten tukeminen on tärkeää
2656: sesti lisäävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan koko maassa, ehdotamme kunnioittaen,
2657: siis erittäin kipeästi niin pienen ja keskisuu-
2658: ren teollisuuden kuin kaupankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2659: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pää- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
2660: oman saannissa, on lainanantajien vaatimien, markan määrärahan pienteollisuuden
2661: tavallisesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestä- korkotukilainoja varten.
2662: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2663:
2664: Esko Almgren Sauli Hautala Olavi Ronkainen
2665: Impi Muroma Jorma Fred Ulla Järvilehto
2666: Väinö Rautiainen Asser Stenbäck Antero Juntumaa
2667: Erkki Korhonen
2668: 28 1982 vp.
2669:
2670: Raha-asia-aloite n:o 28
2671:
2672: Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan perusosan
2673: korottamiseksi samaksi kaikilla koulutusaloilla ja -asteilla
2674:
2675: Eduskunnalle
2676:
2677: Ennen nykymuotoisen opintotukijärjestel- si hallituksen tulee kiireellisesti laatia opinto-
2678: mämme toteuttamista pidettiin uudistuksesta tuen ja opintososiaalisten palvelujen kehittä-
2679: keskusteltaessa keskeisenä periaatteena koulu- missuunnitelma". Vuodelta 1980 antamassaan
2680: tuksellisen tasa-arvon toteuttamista opintotuen kertomuksessa hallituksen toimenpiteistä hal-
2681: avulla. Valtiontaloudellisten syiden johdosta litus ilmoittaa, että valtion vuoden 1981 tulo-
2682: päädyttiin kuitenkin voimakkaasti lainaan poh- ja menoarvioon on sisällytetty useita kehittä-
2683: jautuvaan opintotukijärjestelmään, jossa myön- mistoimenpiteitä opintososiaalisten palvelujen
2684: teiset muutokset reaaliarvoon ovat tapahtu- osalta, mutta velkaantumisen kasvun rajoittami-
2685: neet viimeksi 1970-luvulla ja silloinkin ainoas- seen tähtääviä opintorahan lisäyksiä ei voitu
2686: taan velkamäärään. Lisäksi opintotuen myöntä- silloin toteuttaa.
2687: minen on perustunut tarveharkintaan, joka ei Hyväksyessään syksyllä 1979 hallituksen
2688: ole toiminut toivotulla tavalla. Vähävaraisista esityksen opintotukilain muuttamisesta edus-
2689: perheistä lähteville nuorille opiskelu yliopis- kunta on edellyttänyt, että "hallitus selvittää
2690: toissa ja korkeakouluissa onkin muodostunut opintotukijärjestelmän erilaiset kehittämismah-
2691: korkeaksi kynnykseksi. dollisuudet ja ryhtyy toimenpiteisiin opintotu-
2692: Elinkustannusten ja etenkin asumiskustan- kijärjestelmän kehittämistä koskevan tavoite-
2693: nusten nousu on ollut viime aikoina kiivas- ohjelman aikaansaamiseksi". Lisäksi eduskunta
2694: tahtista. Opiskelijat, jotka voidaan lukea yh- edellytti, että "opintorahajärjestelmä saatetaan
2695: teiskuntamme vähävaraisiin, joutuvat valtioval- lukiossa ja lukioasteella lainsäädännöllisesti sa-
2696: lan piittaamattomuuden vuoksi maksamaan maan asemaan muun koulutuksen kanssa ja
2697: alunperin sosiaalisperusteiseksi tarkoitetusta että myös opintorahan määrä lukiossa korote-
2698: asumisesta jopa 40 % käytettävissä olevista va- taan vastaamaan muussa keskiasteen koulutuk-
2699: .roistaan, joista suurin osa on velkaa. Viime sessa suoritettavaa opintorahaa" .
2700: vuosina tapahtunut ratkaiseva muutos tutkin- Eduskunnan hyväksymien tavoitteiden .. to-
2701: tojärjestelmässämme - opiskelun voimakas teuttamiseksi tulisi opintorahan perusosa mak-
2702: kurssimaistuminen - on lisäksi tehnyt työssä- saa kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla saman-
2703: käynnin opiskeluaikana lähes mahdottomaksi. suuruisena ja korottaa perusosa vähintään
2704: Kun ottaa huomioon jatkuvasti huononevan 2 000 markkaan lukuvuodessa. Tarkoitusta var-
2705: työllisyystilanteen akateemisillakin aloilla, ei ten tulisi valtion vuoden 1983 tulo- ja meno-
2706: opiskeluaikaista velkaantumista voi millään ta- arvioon ottaa korotettu määräraha opintorahaa
2707: valla hyväksyä. varten. Tarve olisi noin 50 miljoonaa mark-
2708: Ainoa ulospääsy velkavankeudesta on opin- kaa.
2709: totukijärjestelmän rakenteellinen uudistus, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2710: opintotuen painopisteen siirtäminen opintolai- nioittaen,
2711: nasta opintorahaan. Tämä lähtökohta on kyllä
2712: valtionhallinnossakin tiedostettu, mutta opinto- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2713: rahaa on korotettu ainoastaan 100-300 mar- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
2714: kalla vuosittain. tille 29.39.55 (Opintoraha) lisäyksenä
2715: Käsitellessään valtion vuoden 1980 tulo- ja 50 000 000 markkaa opintorahan pe-
2716: menoarviota eduskunta on yksimielisesti lau- rusosan korottamiseksi 2 000 markkaan
2717: sunut seuraavaa: "Eduskunta katsoo, että opis- kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla.
2718: kelijoiden jatkuvan velkaantumisen estämisek-
2719: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2720:
2721: Mikko Ekorre Esko Almgren Pentti Lahti-Nuuttila
2722: Mauri Pekkarinen Lauri Palmunen Pirjo Ala-Kapee
2723: Heli Astala Jaakko Itälä Tapio Holvitie
2724: Anssi Joutsenlahti Ole Norrback
2725: 1982 vp. 29
2726:
2727: Raha-asia-aloite n:o 29
2728:
2729:
2730:
2731:
2732: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen kehitys-
2733: yhteistyön tukemiseen
2734:
2735:
2736: Eduskunnalle
2737:
2738: Valtion kehitysyhteistyömäärärahoja kanavoi- Todettakoon, että Ruotsi ja Norja harjoitta-
2739: taessa ei tähän mennessä ole tarpeeksi käy- vat hyvää ja läheistä yhteistyötä maansa lähe-
2740: tetty hyväksi niitä kokemuksia ja yhteyksiä, tysjärjestöjen kanssa. Kymmeniä miljoonia kruu-
2741: joita eri lähetysjärjestöt vuosikymmeniä kestä- nuja kanavoidaan nimenomaan lähetysjärjestö-
2742: neen työnsä aikana ovat kehitysmaissa hankki- jen kautta.
2743: neet. Lähetysseurat tekevät varsinaisen hengel- Tähän mennessä on kaikki lähetysjärjestöjen
2744: lisen työnsä rinnalla merkittävää kehitysyhteis- kautta annettu kehitysyhteistyöapu ollut ns.
2745: työtä perustamalla kouluja, sairaaloita, kirja- projektitukea, jonka saannin ehtona on ollut
2746: painoja yms. Arviolta puolet lähetysjärjestöjen määrätynsuuruinen lähetysjärjestöjen oma osuus.
2747: ulkomailla käyttämistä varoista on vuosittain Tämän johdosta henkilökunnan palkkaus pro-
2748: käytetty tämänluontoiseen kehitystyöhön. jektin ylläpitämiseksi on jäänyt lähetysjärjes-
2749: Kehitysyhteistyössä on kysymys yhteisestä töjen vastuulle. Kustannuspaineen tasaamiseksi
2750: taistelusta ihmisen perinteisiä vihollisia sairaut- Suomen tulisi kehitysyhteistyömäärärahoja
2751: ta, tietämättömyyttä, köyhyyttä ja riistoa vas- antaessaan Norjan ja Ruotsin tapaan tukea
2752: taan. Kehitysmaissa ihmisten perinteinen usko- myös projektien henkilökunnan palkkausmeno-
2753: mus, asenne, tietämättömyys, tavat, laiskuus ja sellaisten työntekijöiden osalta, jotka toimi-
2754: ja kohtalonusko ovat suuria kehityksen jarruja. vat kehitysyhteistyöluonteisissa tehtävissä.
2755: Kristillinen usko on osoittautunut ennestään Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
2756: jo sellaiseksi voimaksi, joka nopeimmin on tamme,
2757: edistänyt kehityksen pyörää ja on vapauttanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2758: ihmisen kehittämään itseään ja ympäristöään. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
2759: Siellä missä kristillinen usko on levinnyt näky- 24.30.67 8 000 000 markan arviomää-
2760: vät myös sen seurausilmiöt: aineellisen ja hen- rärahan lähetysjärjestöjen kehitysyhteis-
2761: kisen hyvinvoinnin kehitys. työn tukemiseen.
2762: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
2763:
2764: Jorma Fred Sauli Hautala Asser Stenbäck
2765: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Impi Muroma
2766: Esko Almgren Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
2767: Olavi Ronkainen
2768: 30 1982 vp.
2769:
2770: Raha-asia-aloite n:o 30
2771:
2772:
2773:
2774:
2775: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta uskonnollisten lehtien jul-
2776: kaisijoille näkövammaisten ääni- ja pistekirjoituslehtien tuot-
2777: tamista varten
2778:
2779:
2780: Eduskunnalle
2781:
2782: Näkövammaisten mahdollisuudet saada eri- Näkövammaisten lehtipalvelun monipuolista-
2783: laisia palveluja ovat yhteiskunnassamme edel- miseksi tarvitaan yhteiskunnan tukea. Valtio-
2784: leenkin puutteelliset. Erityisesti tämä koskee neuvoston tulisi avustaa merkittävimpien us-
2785: näkövammaisten mahdollisuuksia seurata maam- konnollisten lehtien julkaisijoita, jotta ne voi-
2786: me monipuolista uskonnollista lehdistöä. Suo- sivat toimittaa lehtensä myös näkövammaisten
2787: messa on arvioitu ilmestyvän noin sata eri- ulottuville.
2788: laista uskonnollista julkaisua. Mitään näistä ei Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2789: toimiteta säännöllisesti äänilehtenä tai piste-
2790: kirjoituksen muodossa niin, että ne olisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2791: näkövammaisten ulottuvilla. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
2792: Syynä näkövammaisille tarkoitetun uskon- 29.57.59 100 000 markkaa käytettäväk-
2793: nollisen lehden puuttumiseen maassamme on si valtionapuna uskonnollisten lehtien
2794: se, että mainitun lehden tuotantokustannukset julkaisijoille näkövammaisille tarkoitet-
2795: painosmäärän pienuuden vuoksi tulevat koh- tujen ääni- ja pistekirjoituslehtien tuot-
2796: tuuttoman suuriksi. tamista varten.
2797: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
2798:
2799: Jornia Fred Erkki Korhonen
2800: 1982 vp. 31
2801:
2802: Raha-asia-aloite n:o 31
2803:
2804:
2805:
2806:
2807: Fred: Määrärahan osoittamisesta Kurikkaan perustettavan metsä-
2808: koulun suunnitteluun
2809:
2810:
2811: Eduskunnalle
2812:
2813: Kurikan kaupunginvaltuusto on kokoukses- Mikäli metsäkoulutoimintaa myöhemmin laa-
2814: saan 26. 3. 1979 hyväksynyt ehdotuksen kes- jennetaan siten, että niissä pyritään antamaan
2815: kiasteen koulutuksen kehittämislain 8 §: n tar- monipuolista puun ja turpeen käsittelyn kat-
2816: koittamaksi suunnitelmaksi Kurikan kaupungin tavaa koulutusta, on Kurikassa valmiita Val-
2817: osalta, jossa suunnitelmassa valtuusto on esit- tion polttoainekeskuksen hoitamia turvesoita,
2818: tänyt metsäkoulun perustamista Kurikkaan. jotka sijaitsevat siten, että ne ovat myöskin
2819: Ko. ehdotuksessa on lähdetty ajatuksesta, että lähellä Jalasjärven, Teuvan ja Peräseinäjoen
2820: metsäkoulussa voitaisiin metsurien lisäksi kou- kuntia. Peräseinäjoen kunnassa, joka kuuluu
2821: luttaa ammattimiehiä kotimaisen energian mo- Kurikan ammattikoulun kuntainliittoon, on
2822: nipuolista hyödyntämistä varten. omien turvealueiden lisäksi mm. Valtion polt-
2823: Suunnitelmassa on todettu, että Suupohja toainekeskuksen Haukinevan turvekoksitehdas.
2824: muodostaa maantieteellisen kokonaisuuden, jos- Turvealan koulutus voisi tällöin tapahtua met-
2825: sa maatalouskoulutusta tullaan antamaan Kau- säkoulun alaisena yhteistoiminnassa esim. Ku-
2826: hajoella, maa- ja karjatalouskoulutusta Ilma- rikan ammattikoulun kanssa.
2827: joella ja kotiteollisuuskoulutusta Jurvassa. Li- Kurikassa on järkiperäisesti hoidettu met-
2828: säksi Jalasjärven ja Teuvan kurssikeskukset an- siä jo vuosikymmenet. Paikkakunnalle on mm.
2829: tavat monipuolista täydennys- ja jatkokoulu- perustettu maan ensimmäisiä yksityisten met-
2830: tusta. sänomistajien muodostamia metsätalousalueita.
2831: Pysyvä metsäalan koulutus Etelä-Pohjan- Metsätiloille on tehty metsätaloussuunnitelmat.
2832: maan eteläisistä osista eli ~u?pohj.asta puuttuu Pienpuun käyttöä on lisätty lukuisilla hake-
2833: kokonaan, joten sen SlJOlttammen Kurik- lämmityslaitteistoilla. Mm. kaupungin yksi pe-
2834: kaan ko. alueen muut koulut huomioiden oli- ruskoulun ala-asteen koulu on kuluvana vuon-
2835: si erittäin perusteltua. na muutettu hakelämmityksellä toimivaksi.
2836: Etelä-Pohjanmaan maatalouskeskuksen 31. Puun ja turpeen käyttöä lisännee myöhemmin
2837: 12. 1975 tekemän tilaston mukaan Kurikassa paraikaa kuntaan hankkeissa oleva kaukoläm-
2838: on viljelmien kasvullinen metsämaapinta-ala pökeskus.
2839: yhteensä 17 652 ha. Suurimmat yksityisten Paikkakunnalla myydään puutavaraa vuo-
2840: omistamat metsäpinta-alat ovat 200-300 ha. sittain n. 50 000 kiintokuutiometriä. Kun-
2841: Mm. Panttilassa on 20 tilalla yhteensä 2 500 nan alueella olevat sahat käsittelevät puuta
2842: ha metsämaata. Suurimmat yhteisöjen omista- vuosittain n. 100 000 kuutiometriä. Suuren
2843: mat metsäalat ovat Kurikan kaupungilla ja seu- puunkäyttöryhmän muodostavat paikkakunnan
2844: rakunnalla. Kaupungin omistamien tilojen ko- huonekaluteollisuuslaitokset, joita on Kurikassa
2845: konaispinta-ala on 1 784 ha, josta metsämai- 37 kpl, sekä 7 kpl rakennusliikkeitä.
2846: den ja soiden osuus on n. 1 400 ha. Seura- Kurikkaan valmistui 1. 6. 1980 uusi ter-
2847: kunnalla on kasvullista metsämaata 574 ha. veyskeskus, jolloin vapautui v. 1956 raken-
2848: Yhteensä metsämaita on Kurikassa lähes nettu kivirakenteinen entinen terveyskeskuksen
2849: 25 000 ha. Kurikan kaupungin omistuksessa synnytysosasto sekä em. rakennuksen välittö-
2850: olevat metsäalat toimivat jo nykyään harjoit- mästä läheisyydestä entiset neuvolatilat kirjas-
2851: telutilana. Ko. alueista n. 5 000 ha on saatavis- totalossa.
2852: sa havainto- ja harjoittelumetsiköiksi yhtenäi- Ko. tiloista on 18. 8. 1980 mennessä sanee-
2853: seltä alueelta. rattu varsin hyväkuntoiset tilat metsäkoululle
2854: Lähin taimitarha on Kauhajoen Aronkylässä sekä opetus- että asuntotiloiksi. Em. rakennuk-
2855: lähellä Kurikan kaupungin rajaa. sista on 1. 8. 1981 mennessä saneerattu lisä-
2856: 32 Raha-asia-aloite n:o 31
2857:
2858:
2859: tilat metsätalouden perusjakson opetuksen li- mahalli, kirjasto-, nuoriso- ja palloilutilat) ovat
2860: säksi myös metsurien erikoistumisjakson jär- nykyisten metsäkoulutilojen välittömässä lähei-
2861: jestämistä varten. Koska em. rakennusten pe- syydessä.
2862: ruskunto on varsin hyvä, voidaan em. laajen- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
2863: nukset toteuttaa varsin taloudellisesti sijoit- dotan,
2864: tamatta yhteiskunnan varoja tässä vaiheessa
2865: uudisrakennuksiin, koska koulutus on nimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2866: omaisesti vielä väliaikaista. Uuden kirjastota- den 1983 tulo- ja menoarvioon
2867: lon valmistuttua vuoden 1982 aikana tulee em. 200 000 markan suunnittelumäärärahan
2868: kiinteistössä vielä lisätilaa metsäkoulun laajen- metsäkoulun perustamiseksi Kurikan
2869: tamista varten. kaupunkiin.
2870: Metsäkoulun tarvitsemat muut tilat, esim.
2871: liikunta-, kuntoilu-, vapaa-ajanviettotilat (ui-
2872: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
2873:
2874: Jorma Fred
2875: 1982 vp. 33
2876:
2877: Raha-asia-aloite n:o 32
2878:
2879:
2880:
2881:
2882: Fred: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan konserva-
2883: torion perustamiseksi Keski-Pohjanmaan musiikkiopiston
2884: yhteyteen
2885:
2886:
2887: Eduskunnalle
2888:
2889: Keski-Pohjanmaan musiikkiopisto antaa täl- Keski-Pohjanmaan musiikkiopistolla on jo
2890: lä hetkellä korkeinta musiikinopetusta Vaasan tällä hetkellä täysi valmius aloittaa myös kon-
2891: läänissä. Opetuksen tasosta ovat osoituksena servatoriotasoinen opetustyö niin suomen-
2892: esim. Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin mai- kuin ruotsinkielelläkin. Erikoistumisaloja voi-
2893: neikkaat saavutukset sekä se suuri oppilas- sivat tällöin olla jousisoitinopetus ja kansan-
2894: määrä, joka Keski-Pohjanmaan musiikkiopis- musiikki.
2895: tosta on päässyt jatkamaan opintojaan Sibe- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
2896: lius-Akatemiaan. Kaustisilla sijaitsevat Kansan- dotan,
2897: musiikki-instituutti ja musiikkilukio täydentä- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2898: vät toiminnallaan maakunnallisen musiikkiopis- den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
2899: ton työtä. mentille 29.90.54 200 000 markan
2900: Keski-Pohjanmaan väestössä on musikaali- suunnittelumäärärahan konservatorion
2901: sia resursseja ehkä enemmän kuin missään saamiseksi Keski-Pohjanmaan musiikki-
2902: muussa maakunnassa Suomessa. Tätä todistavat opiston yhteyteen Kokkolaan.
2903: Kaustisen vuosittaiset kansanmusiikkijuhlat ja
2904: korkeatasoinen kansanmusiikin taitaminen.
2905: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
2906:
2907: Jorma Fred
2908:
2909:
2910:
2911:
2912: 5 088200412K
2913: 34 1982 vp.
2914:
2915: Raha-asia-aloite n:o 33
2916:
2917:
2918:
2919:
2920: Fred: Määrärahan osoittamisesta monitoimitalon rakentamiseksi
2921: Isojoelle
2922:
2923:
2924: Eduskunnalle
2925:
2926: Isojoen kunnan kuntasuunnitelmassa on ajoi- osalta on noin 5,5 milj. markkaa, josta val-
2927: tettu vuos1lle 1983-1985 monitoimitalohan- tion osuus ja laina olisi noin 3,8 milj. mark-
2928: ke. Monitoimitaloon tulisivat mm. kunnan kir- kaa.
2929: jasto sekä nuoriso- ja urheilutilat. Kirjaston Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdotan,
2930: osalta hankkeen ajoitus on Vaasan lääninhal-
2931: lituksen kanssa yhtenevä. Hankkeen käytän- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2932: nön toteuttamisen kannalta olisi tärkeää, että den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
2933: myös nuoriso- ja urheilutilojen ajoitus olisi markan määrärahan monitoimitalon ra-
2934: yhteneväinen kirjaston kanssa. kentamiseksi Isojoen kuntaan.
2935: Tämänhetkinen kustannusarvio hankkeen
2936: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
2937:
2938: Jorma Fred
2939: 1982 vp. 35
2940:
2941: Raha-asia-aloite n:o 34
2942:
2943:
2944:
2945:
2946: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta uskonnollisten lehtien tuke-
2947: miseen
2948:
2949:
2950: Eduskunnalle
2951:
2952: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon nen jaettavaan määrärahaan verrattuna. Uskon-
2953: on varattu uskonnollisten lehtien tukemiseen nollisten lehtien avustusmääräraha-anomukset
2954: 1,4 milj. markkaa. Määräraha on pysynyt sa- olivat yhteensä noin 3,7 milj. markkaa vuo-
2955: mansuuruisena jo kolmen vuoden ajan perät- delle 1981.
2956: täin. Inflaation ja kohonneiden posti- ja paina- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
2957: tuskustannusten johdosta määräraha on riittä- tamme,
2958: mätön.
2959: Maassamme ilmestyy useita kymmeniä sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2960: ruotsin- että suomenkielisiä uskonnollisia leh- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
2961: tiä. Vuonna 1981 avustusta jaettiin 65 eri leh- tille 29.99.56 2 500 000 markkaa käy-
2962: delle. Avustussummat vaihtelivat 2 000 mar- tettäväksi uskonnollisten lehtien tuke-
2963: kasta 190 000 markkaan. Useimpien lehtien miseen.
2964: välttämätön tuen tarve olisi ollut kaksinkertai-
2965: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
2966:
2967: Jorma Fred Erkki Korhonen
2968: 36 1982 vp.
2969:
2970: Raha-asia-aloite n:o 35
2971:
2972:
2973:
2974:
2975: Fred: Määrärahan osoittamisesta kunnille turkistarhauksen edis-
2976: tämiseksi
2977:
2978:
2979: Eduskunnalle
2980:
2981: Maamme turkistarhauselinkeino tuottaa joittavilla itsellään on vaatimuksia täyttävää
2982: maallemme vuosittain ulkomaista valuuttaa n. maata. Kun tarhaukseen sopiva maa on yleen-
2983: 1 000 miljoonan markan arvosta. Vaasan ja sä muuta maata kalliimpaa ja on lisäksi varus-
2984: Oulun läänit ovat maamme turkistarhauksen tettava kunnallisteknisellä varustuksella, tule-
2985: valta-alueita. Etenkin Etelä- ja Keski-Pohjan- vat alueen perustamiskustannukset varsin kal-
2986: maalla on turkistarhauksesta muodostumassa liiksi kunnille ja yksityisille tarhaajillekin.
2987: työllisyyden kannalta tärkeä elinkeino. Turkis- Tästä syystä em. elinkeinon kehittämiseksi
2988: tarhauksella on merkitystä sekä maatalouden ja turvaamiseksi tulisi valtiovallan osoittaa ra-
2989: sivuelinkeinona että vakinaisia työpaikkoja hoitustukea samoin perustein kuin teollisuus-
2990: luovana yritystoimintana. Sen etuutena mo- hallienkin rakentamiseen. Rahoitustuki voitai-
2991: neen muuhun elinkeinotoimintaan verrattuna siin järjestää esim. maa-alueen ostoa varten
2992: on se, että tarhausta voidaan harjoittaa lähes korkotukena ja kunnallistekniikan rakentamisen
2993: kaikkialla haja-asutusalueilla, joilla tietyt pe- osalta tvöllisyystukena.
2994: rusedellytykset ovat olemassa. Edellä olevan perusteella ehdotan,
2995: Tällaisia perusedellytyksiä ovat mm. liiken-
2996: teen, ympäristönsuojelun ja teknillisen varus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2997: tetason järjestäminen sekä sopivien maa-aluei- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
2998: den löytyminen. T arhaustoiminnan lisäännyt- markan määrärahan kunnille käytettä-
2999: tyä voimakkaasti em. syistä, on sopivien maa- väksi turkistarhausta varten varattavan
3000: alueiden osoittaminen jäänyt kuntien tehtäväk- maa-alueen ostoa ja kunnallistekniikan
3001: si, koska vain hyvin harvoilla tarhausta har- rakentamista varten.
3002: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3003:
3004: Jorma Fred
3005: 1982 vp. 37
3006:
3007: Raha-asia-aloite n:o 36
3008:
3009:
3010:
3011:
3012: Fred ym.: Määrärahojen osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
3013: Suomenselän maatilatalouden peruskuivatuksia varten
3014:
3015:
3016: Eduskunnalle
3017:
3018: Useissa Suomenselän alueen kunnissa maata- tarkoituksenmukaisten kuivatushankkeiden ra-
3019: lousmaiden peruskuivatus on tehty 20 vuotta hoitus turvataan vuonna 1981.
3020: sitten. Umpeutuneet valtaojat estävät tehok- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
3021: kaan viljelyn tiloilla. Myös uusia maatilatalou-
3022: den peruskuivatuskohteita tulisi toteuttaa tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3023: alueella. Valtion vuoden 1981 menoarviossa 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
3024: avustusta on osoitettu 5 miljoonaa markkaa ja 30.32.40 800 000 markkaa avustuksina
3025: lainoja 6 miljoonaa markkaa koko valtakuntaa ia momentille 30.32.83 1 000 000 mark-
3026: ajatellen. Vaitioneuvoston 10. 7. 1980 tekemän kaa lainoina käytettäväksi Suomenselän
3027: periaatepäätöksen mukaan Suomenselän alueen maatilatalouden peruskuivatuksia var-
3028: ten.
3029: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3030:
3031: Jorma Fred Erkki Korhonen
3032: 38 1982 vp.
3033:
3034: Raha-asia-aloite n:o 37
3035:
3036:
3037:
3038:
3039: Fred: Määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupungin tiemestari-
3040: piirin tukikohdan rakentamiseksi Kristiinankaupunkiin
3041:
3042:
3043: Eduskunnalle
3044:
3045: Kristiinankaupungin tiemestaripiiri perustet- sa uusi tukikohtahanke on ollut pitkään, mut-
3046: tiin yhtenä ensimmäisistä piireistä, kun yleis- ta jostain syystä aina lykätty tulevaisuuteen.
3047: ten teiden kunnossapito siirrettiin tiehallin- Tonttikysymys on ratkaistu kaupungin ja val-
3048: nolle. Piirin päätukikohta sijaitsee Kristiinan- tion vaihtojärjestelyn kautta. Teknilliset val-
3049: kaupungissa. Tiepiiriin kuuluvat Kristiinankau- miudet hankkeen toteuttamiseksi ovat ole-
3050: punki sekä Karijoen ja Isojoen kunnat. massa. Rakennuskustannukset on arvioitu noin
3051: Rakennukset, jotka ovat päätukikohdan käy- 4 miljoonaksi markaksi.
3052: tettävissä, rakennettiin jo yli 30 vuotta sit- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
3053: ten, eivätkä ne enää vastaa tämän päivän tar- dotan,
3054: peita. Kalliita moottoriajoneuvoja ja työkonei-
3055: ta säilytetään palovaarallisissa puurakenteisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3056: rakennuksissa. Työkoneiden korjaus tapahtuu den 1983 tulo- ja menoarvioon
3057: työtilojen puutteen vuoksi ulkona pihamaalla. 1 000 000 markan määrärahan Kristii-
3058: Työntekijöiden sosiaalitilat ovat kaiken arvos- nankaupungin tiemestaripiirin tukikoh-
3059: telun alapuolella ja osittain sijoitettuna tila- dan rakentamiseksi Kristiinankaupun-
3060: päisiin siirrettäviin vaunuihin. kiin.
3061: Tie- ja vesirakennuspiirin toimintaohjelmas-
3062: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
3063:
3064: Jorma Fred
3065: 1982 vp. 39
3066:
3067: Raha-asia-aloite n:o 38
3068:
3069:
3070:
3071:
3072: Fred: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 665 kunnostami-
3073: seen välillä Ravi-Myrkky-Tiukka
3074:
3075:
3076: Eduskunnalle
3077:
3078: Karijoen kunnan alueella siJaitsevan tie- män tieosuuden kautta. Samalla luotaisiin edel-
3079: osuuden n:o 665 Ravi-Myrkky-Tiukka kun- lytykset väkirikkaan ja vankan Myrkyn kylä-
3080: to on merkittävästi alentunut viime aikoina. yhteisön kehittymiselle.
3081: Tämä johtuu siitä, että raskaasti lastatut puu- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
3082: tavararekkalastit Metsä-Botnialle kuljetetaan tä- tan,
3083: män tieosuuden kautta. Ajoittain tien kunto
3084: on ollut niin huono, että liikenne on tällä tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3085: osuudella katkennut. 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
3086: Kyseisen tieosuuden perusparantaminen olisi markan määrärahan maantien n:o 665
3087: suoritettava mahdollisimman pian, jotta puu- peruskuntoon saattamiseksi välillä Ravi
3088: tavarakuljetuksia voitaisiin häiriöttä ajaa tä- -Myrkky-Tiukka.
3089: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
3090:
3091: Jorma Fred
3092: 40 1982 vp.
3093:
3094: Raha-asia-aloite n:o .39
3095:
3096:
3097:
3098:
3099: Fred: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentokentän kiito-
3100: radan pidentämiseen
3101:
3102:
3103: Eduskunnalle
3104:
3105: Kruunupyyn lentokentän kiitorata on osoit- hyvät edellytykset. Alueella on raivattuna jo
3106: tautunut liian lyhyeksi, jotta aikataulun mu- uuden kiitoradan pohja, joten hankkeen kustan-
3107: kainen säännöllinen liikenne voitaisiin ylläpitää nukset muodostuvat kohtuullisiksi.
3108: myös huonoissa sääolosuhteissa. Kiitorata on Edellä sanotun perusteella ehdotan,
3109: pituudeltaan 1 800 m ja on suihkukoneratana
3110: Suomen lyhin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3111: Asianomaisten tutkien hankkiminen sekä kii- 1983 tulo- ia menoarvioon momentille
3112: toradan jatkaminen 500 metrillä antaisi vankan 31.47.77 3 000 000 markkaa käytettä-
3113: takeen matkustajien turvallisuusasteen kohoa- väksi Kruunupyyn lentokentän kiitora-
3114: misesta. Rakennusteknisesti Kruunupyyn lento- dan pidentämiseen.
3115: kentän kiitoradan pidentämiselle on olemassa
3116: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3117:
3118: Jorma Fred
3119: 1982 vp. 41
3120:
3121: Raha-asia-aloite n:o 40
3122:
3123:
3124:
3125:
3126: Fred: Määrärahan osoittamisesta Ykspihlajan sataman tuloväylän
3127: syventämiseksi
3128:
3129:
3130: Eduskunnalle
3131:
3132: Merenkulkuhallitus laatii parhaillaan vuosien tavan vuosittain noin 1 milj. tonnia sellaisia
3133: 1983-1992 väyläinvestoinneista ohjelmaa, tavaroita, jotka pitkän kuljetusmatkan takia
3134: joka perustuu eri väylien syventämisestä suo- tulisi kuljettaa suurilla noin 11 metrin kulku-
3135: ritettuihin kuljetustaloudellisiin laskelmiin. syvyyttä tarvitsevilla aluksilla.
3136: Suoritettujen selvitysten mukaan tuloväylien Väylän syventämisen ansiosta kuljetuskus-
3137: syventäminen on useissa tapauksissa, kuten esi- tannuksissa saataisiin vuosittain noin 12 milj.
3138: merkiksi Kokkolan osalta, kansantaloudellisesti markan säästöt, joten väylän nopeaa syventä-
3139: erittäin perusteltua. mistä voidaan pitää perusteltuna.
3140: Kokkolan väylän syventäminen nykyisestä Kustannukset väylän syventämisestä 11 met-
3141: 9,5 metrin kulkusyvyydestä 11 metrin kulku- rin kulkusyvyyteen olisivat noin 32 milj. mark-
3142: syvyyteen tulisi suorittaa mahdollisimman kii- kaa.
3143: reesti mm. seuraavista syistä: Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
3144: Outokumpu Oy:n ja Kemira Oy:n toimin- tan,
3145: nan ja kannattavuuden edellytyksenä on hyvä
3146: satama. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3147: Nämä yhtiöt kuljettavat meritse raaka-ainei- 1983 tulo- ja menoarvioon 32 000 000
3148: taan ja tuotteitaan yhä suuremmilla aluksilla markan määrärahan Ykspihlajan sata-
3149: ja vuodesta 1985 lähtien on arvioitu kuljetet- malt tuloväylän syventämiseksi.
3150: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
3151:
3152: Jorma Fred
3153:
3154:
3155:
3156:
3157: 6 088200412K
3158: 42 1982 vp.
3159:
3160: Raha-asia-aloite n:o 41
3161:
3162:
3163:
3164:
3165: Fred: Määrärahan osoittamisesta valtion tutkimus- ja tuotekehi-
3166: tysyksikön sijoittamiseksi Vaasan lääniin
3167:
3168:
3169: Eduskunnalle
3170:
3171: Pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittä- minkä vuoksi tuotekehitysyksikköjen SlJalntl-
3172: misessä on kysymys koulutuksesta, neuvonnas- paikkaa valittaessa on ensisijainen paino annet-
3173: ta ja tuotekehityksestä. Valtion teknillinen tut- tava sille, miten laitos on sen palveluja käyt-
3174: kimuskeskus on perustanut tuotekehitys- ja tävien yritysten kannalta saavutettavissa. Eri-
3175: markkinointiyksiköt vuoden 1980 alusta Ou- tyisesti Etelä-Pohjanmaa on tuotekehityspalve-
3176: luun ja Helsinkiin. Näistä saatujen hyvien ko- luja tarvitsevan pienyritystoiminnan vankkaa
3177: kemusten johdosta ovat useat tahot, mm. Vaa- aluetta.
3178: san lääninhallitus ja Etelä-Pohjanmaan Kauppa- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
3179: kamari, tehneet esityksen vastaavanlaisen tuote- tan,
3180: kehitysyksikön perustamisesta Vaasan lääniin.
3181: Tuotekehitysyksiköt ovat käytännössä palvel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3182: leet parhaiten pienten ja keskisuurten teolli- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3183: suusyritysten tarpeita. Ne ovat luonteeltaan hy- markan määrärahan valtion tutkimus- ja
3184: vin verrattavissa yritysten käyttämiin konsult- tuotekehitysyksikön sijoittamiseksi V aa-
3185: titoimistoihin tai muihin erityispalvelupisteisiin, san lääniin.
3186: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
3187:
3188: Jorma Fred
3189: 1982 vp. 43
3190:
3191: Raha-asia-aloite n:o 42
3192:
3193:
3194:
3195:
3196: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiusjärjestöjen toteutta-
3197: maan raittiusvalistuskampanjaan
3198:
3199:
3200: Eduskunnalle
3201:
3202: Kauhajoen sosiaalilautakunta on esittänyt 3. Seuranta
3203: 19. 12. 1980 sosiaali- ja terveysministeriölle lä- - selvitetään kampanjan onnistuneisuus ja
3204: hettämässään kirjeessä, että ministeriö ryhtyisi suunnitellaan jatkotoimenpiteet
3205: suunnittelemaan valtakunnallista kampanjaa Valistuskampanja on tarkoitus toteuttaa pää-
3206: mielipiteiden ja asenteiden muuttamiseksi ja asiassa nykyisin henkilöstövoimavaroin. Anottu
3207: päihteiden käytön vähentämiseksi. Ministeriö määräraha käytetään lähinnä tiedottamiseen ja
3208: on esittänyt, että Suomen Raittiusjärjestöjen tarvittavan materiaalin valmistamiseen. Valis-
3209: Liitto - Finlands Nykterhetsorganisationers tuskampanjassa koordinoidaan raittiuslautakun-
3210: Förbund r.y. ryhtyisi valmistelemaan asiaa. nat ja -järjestöt tekemään omissa kunnissaan
3211: Raittiusliike näkee tiedottamisen lisäämisen työtä terveiden elintapojen hyväksi. Paikallis-
3212: yhtenä lähivuosien tärkeimmistä haasteista. Yh- tasen elvyttäminen on yksi Suomen Raittius-
3213: tenä osana tätä ulospäin suuntautunutta koko järjestöjen Liiton vuoden 1982 toimintasuunni-
3214: kansan tietoisuuteen ulottuvaa työskentelyä on telman painopistealueista.
3215: raittiusvalistuskampanja. Kampanjan toteutuk- Anotusta summasta käytetään n. 15 000 mk
3216: sen päävaiheet ovat suunnittelu, toteutus ja suunnitteluun, n. 270 000 mk toteutukseen ja
3217: seuranta. n. 15 000 mk seurantaan ja jatkotoimenpitei-
3218: 1. Suunnittelu den suunnitteluun.
3219: - selvitetään kampanjan vastuuhenkilöt, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3220: aikataulut, tarvittavat materiaalit jne. nioittaen,
3221: 2. Toteutus
3222: a) tiedotus valtakunnan tasolla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3223: - lehti-ilmoittelu 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3224: - tietoiskut TV:ssä 300 000 markkaa käytettäväksi raittius-
3225: - tiedotteiden ja esitteiden levitys valistuskampanjan toteuttamiseen rait-
3226: - muu tiedotus tiuslautakuntien} Suomen Raittiusjärjes-
3227: b) paikallistasolla töjen Liiton ja sen jäsenjärjestöjen yh-
3228: - työskentely kampanja-aineiston teistyönä.
3229: avulla
3230: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3231:
3232: Jorma Fred Erkki Korhonen
3233: 44 1982 vp.
3234:
3235: Raha-asia-aloite n:o 43
3236:
3237:
3238:
3239:
3240: Fred: Määrärahan osoittamisesta valtionavukisi Pelastusarmeijan
3241: raittiustyöhön
3242:
3243:
3244: Eduskunnalle
3245:
3246: Alkoholilakeja hyväksyttäessä v. 1968 alko- mäntapojen edistämiseksi on vourustettava.
3247: holilakivaliokunta mietintönsä perusteluissa to- Pelastusarmeija tekee tehokasta sekä autta-
3248: tesi, että elintason nousu ja alkoholikaupan vaa että pelastavaa raittiustyötä jo alkoholi-
3249: muutokset tulevat joka tapauksessa lisäämään ongelmaan joutuneiden keskuudessa, sekä mies-
3250: kulutusta, joten valistus- ja ohjaustyön merki- ten että naisten kohdalla, ja ehkäisevää rait-
3251: tystä on pidettävä entistä tähdellisempänä. tiustyötä nuorten ja lasten kohdalla.
3252: Tänä päivänä voidaan todeta ennusteen täyt- Edellä olevan perusteella ehdotan,
3253: tyneen täsmälleen.
3254: Julkinen juopumus on lisääntynyt ja sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3255: myötä erilaiset haittatekijät. Varsinkin lapset 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
3256: ja nuoriso joutuvat helposti alkoholisoitumi- markan määrärahan myönnettäväksi Pe-
3257: sen vaaroille alttiiksi. lastusarmeijalle raittius- ja alkoholistien
3258: Tämän vuoksi raittiustyötä on tehostettava huoltotyöhön.
3259: ja asennekasvatusta raittiiden ja terveiden elä-
3260: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3261:
3262: Jorma Fred
3263: 1982 vp. 45
3264:
3265: Raha-asia-aloite n:o 44
3266:
3267:
3268:
3269:
3270: Fred: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan keskussairaa-
3271: lan laajennushankkeen toteuttamiseksi
3272:
3273:
3274: Eduskunnalle
3275:
3276: Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa on ,suun- jaan. Toisena tärkeänä perusteena on saada ti-
3277: niteltu laajennettavaksi yhdellä ra:kennussiivel- loja uusia toimintoja varten, joista keskussai-
3278: lä, jonka pinta-ala on 5 800 m2, tilavuus 19 000 raalan tulisi voida vastata. Lisääntyvän sai-
3279: m3 ja kustannusarvio irtaimistoineen 25 miljoo- raansijavarustuksen avulla maakunnan sairaan-
3280: naa markkaa. hoidon omavaraisuutta saataisiin nostetuksi ja
3281: Hankkeeseen on suunniteltu sijoitettavan sai- omaisten yhteydenpitoa hoidettavana oleviin
3282: raansijoja yhteensä 97 kpl, jotka käytettäisiin parannetuksi matkojen lyhennyttyä.
3283: psykiatrian, tuberkuloosi- ja keuhkosairauksien, Laajennushankkeesta on hyväksytty perusta-
3284: neurologian sekä iho- ja sti..\upuolitautien hoita- mis- ja toimintasuunnitelma kesäkuussa 1980.
3285: miseen. Erikseen näitä varten ei sairaansijoja Suunnitelman on Vaasan lääninhallitus hyväk-
3286: ole ennestään keskussairaalapiirissä. synyt ja se on tällä hetkellä lääkintöhallituk-
3287: Lisäksi uusiin tiloihin on suunniteltu sijoi- sessa, josta se pyritään saamaan eteenpäin so-
3288: tettavan monipuolista avohoitotoimintaa sekä siaali- ja terveysministeriöön.
3289: uudet, nykyistä suuremmat tilat ensiapupoli- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
3290: klinikkaa ja tehostetun hoidon osastoa varten. tan,
3291: Laajennushankkeen toteuttaminen nähdään
3292: keskussairaalassa ja koko maakunnassa erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3293: tärkeänä, sillä tällä hetkellä erikoislääkärita- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3294: soisten sairaansijojen määrä alueella on valta- markan suunnittelumäärärahan Keski-
3295: kunnan alhaisin, vain 2,3 ss/1 000 as., kun Pohjanmaan keskussairaalan laajennus-
3296: keskitaso on yli 5. Laajennuksen jälkeenkään hankkeen toteuttamiseksi.
3297: sairaansijavarustus ei yllä kuin 3,2 sairaansi-
3298: Helsingissä 9 päivänä helm1kuuta 1982
3299:
3300: Jorma Fred
3301: 46 1982 vp.
3302:
3303: Raha-asia-aloite n:o 45
3304:
3305:
3306:
3307:
3308: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikki-
3309: tapahtumalle
3310:
3311:
3312: Eduskunnalle
3313:
3314: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut yh- noussut, on kokonaiskasvu jouduttu kuitenkin
3315: deksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtumis- rahoittamaan pääasiassa oman rahoitusosuuden
3316: ta ja se on kesän ainoa valtakunnallinen työ- kasvattamisella. Epävarma talous on osaltaan
3317: väenkulttuurin tapahtuma. Kymmeniintuhan- vaikuttanut myös siihen, että kansainvälistä
3318: siin kohoavat yleisöjoukot on käsitettävä ky- vuorovaikutusta ei ole voitu riittävässä laajuu-
3319: seisen tapahtuman tarpeellisuuden osoituksek- dessa toteuttaa, vaikka kotimaisten esiintyjien
3320: si. Tapahtumaa on vuosittain pyritty kehittä- kannalta tällainen kulttuurivaihto koetaan hy-
3321: mään ja monipuolistamaan ja sille on jatkuvas- vinkin kehittävänä ja tarpeellisena.
3322: ti etsitty uusia ilmenemismuotoja. Kehittämis- Vuosien 1981-82 valtionavustuksen Työ-
3323: työssä on ohjeena käytetty yleisön ja esiintyjien väen Musiikkitapahtuma 'saa suoraan valtion
3324: havaintoja ja toivomuksia sekä myös julkisen tulo- ja menoarviosta. Tämä on myönteinen
3325: sanan arvosteluja. asia tapahtuman valmistelun kannalta suunnit-
3326: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja telun tapahtuessa pääsääntöisesti kahden vuo-
3327: monipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä on den, osin pidemmälläkin aikavälillä.
3328: ollut epävarma talous. Pitkäjänteisempi suun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3329: nittelu ja siihen liittyvät sitoumukset vaativat nioittavasti,
3330: varmuutta myöskin taloudesta. Tapahtuman
3331: periaatteen mukaisesti kaiWki siihen liittyvät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3332: työt suoritetaan talkootyönä, siis ilman palk- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3333: kiota. Tästä huolimatta kustannukset kohoavat 29.90.53 330 000 markan määrärahan
3334: jatkuvasti. Tämä johtuu esiintyjien määrän sekä Työväen Musiikkitapahtumalle annetta-
3335: osatapahtumien määrän kasvusta. Vaikka val- vaksi valtionavustukseksi.
3336: tion tuki onkin markkamääräisesti vuosittain
3337: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3338:
3339: Eino Grönholm Kaisa Raatikainen Pentti Lahti-Nuuttila
3340: Matti Luttinen Hannu Tapiola Mikko Rönnholm
3341: Jermu Laine Pertti Hietala Pekka Starast
3342: Maija Rajantie Saara-Maria Paakkinen Jouko Skinnari
3343: Juhani Raudasoja Sakari Knuuttila Markus Aaltonen
3344: Jouko Tuovinen Tellervo Koivisto Lea Savolainen
3345: Risto Tuominen Helge Siren Aimo Ajo
3346: Liisa Jaakonsaari Olli Helminen
3347: 1982 vp. 47
3348:
3349: Raha-asia-aloite n:o 46
3350:
3351:
3352:
3353:
3354: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siirtolapuu-
3355: tarhaliiton toiminnan tukemiseen
3356:
3357:
3358: Eduskunnalle
3359:
3360: Suomen Siirtolapuutarhaliitto on yli viisi- sä, siitä antavat selviä viitteitä eri puolilla
3361: kymmentä vuotta jatkuneen toimintansa aikana Suomea ko. käyttöön tapahtuvat maavaraukset.
3362: toiminut siirtolapuutarhatoimintaa harrastavien Lisääntyvä toiminta vaatii myöskin lisääntyvää
3363: viljelijöiden ja yhdistysten yhdyssiteenä. Liiton ohjaus- ja valistustyötä, jotta olemassa olevat
3364: toimintaperiaatteisiin kuuluu edistää ja kehittää sekä uudet alueet tulisivat oikein hoidetuiksi.
3365: terveitä vapaa-ajan harrastuksia ja elämäntapoja Uusien alueiden suunnitteluvaiheessa joutuvat
3366: jäsenistönsä parissa. Toimintamuotoina on va- liiton edustajat käymään neuvotteluja kuntien
3367: listustilaisuuksien ja kurssien järjestäminen sekä viranomaisten kanssa. Mahdollisuus edes osa-
3368: opetus- ja neuvontatyö. Valtakunnallisena liit- päivätoimisen neuvojan palkkaamiseen olisi suu-
3369: tona toiminta on maan kattava. Niinpä jo pel- reksi avuksi tässä työssä. Jo vuosia on ollut
3370: kästään matkakustannukset näyttelevät huomat- tavoitteena valmistaa yhtenäinen neuvontaoh-
3371: tavaa menoerää vuosittain. jeisto, joka auttaisi kuntien viranomaisia suun-
3372: Liiton toimesta julkaistaan kuusi kertaa vuo- nittelutyössä. Varojen puuttumisen takia on
3373: dessa ilmestyvää Siirtolapuutarha-nimistä lehteä, suunnitelmista kuitenkin jouduttu luopumaan.
3374: jossa alan asiantuntijat kirjoituksillaan antavat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3375: ohjeita ja neuvoja pienpuutarhojen hoidossa. nioittavasti,
3376: Liiton toimintaa tuettiin aikaisempina vuo-
3377: sina valtion toimesta, kuten tapahtuu muissakin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3378: Euroopan maissa. Vuoden 1967 jälkeen, jolloin 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
3379: valtion tuki lopetettiin, on liiton toimintaa markan määrärahan Suomen Siirtota-
3380: hoidettu pelkästään palkattomana harrastetyönä. puutarhaliiton toiminnan tukemiseen.
3381: Siirtolapuutarhaviljely on runsaasti lisääntymäs-
3382: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3383:
3384: Eino Grönholm Hannu Tapiola Mikko Rönnholm
3385: Maija Rajantie Saara-Maria Paakkinen Markus Aaltonen
3386: Juhani Raudasoja Matti Luttinen Niilo Hämäläinen
3387: Jouko Tuovinen Sakari Knuuttila Lea Savolainen
3388: Risto Tuominen Tellervo Koivisto Tarja Halonen
3389: Kaisa Raatikainen Helge Siren Kaarina Suonio
3390: Pentti Lahti-Nuuttila
3391: 48 1982 vp.
3392:
3393: Raha-asia-aloite n:o 47
3394:
3395:
3396:
3397:
3398: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläintarhanlahden ja
3399: Töölönlahden veden ja rantojen puhdistamiseen Helsingissä
3400:
3401:
3402: Eduskunnalle
3403:
3404: Helsingin asema maan pääkaupunkina asettaa puhdistus- ja uudelleenkäyttösuunnitelman koh-
3405: lisävaatimuksia sen puisto- ja virkistysalueiden teeksi, tulisi valtion tulo- ja menoarvioesityk-
3406: hoitoon. Vuosikymmenien kuluessa tapahtunut seen ottaa erityinen määräraha ympäristönsuo-
3407: Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesien saas- jeluvuoden tavoitteiden toteuttamiseksi myös
3408: tuminen ja niiden rantojen likaantuminen on pääkaupunkialueen sydämessä.
3409: haitallista sekä pääkaupunkiseudun asukkaille Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
3410: että myös Helsingissä vuosittain vierailevien lu- nioittavasti,
3411: kuisien kotimaisten ja ulkomaisten matkaili-
3412: joiden kannalta. Koska kyseisten alueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3413: puhdistaminen riittävästi uimis- ja muuhun ul- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3414: koilukäyttöön on Helsingin kaupungille varsin markan määrärahan suunnittelun aloitta-
3415: kallis kohde, on pelättävissä, että hanketta ly- miseksi Helsingin kaupungissa sijaitse-
3416: kätään liian kauan. Tällöin on vaarana, että vien Eläintarhanlahden ja Töölönlahden
3417: koko alue tullaan menettämään ulkoilu- ja vir- veden ja rantojen puhdistamiseksi uinti-
3418: kistysmielessä. ja virkistyskäyttöön kelpaaviksi.
3419: Jotta Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesi
3420: ja alueen rannat voitaisiin tehokkaasti saada
3421: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3422:
3423: Tarja Halonen Kati Peltola Jouni J. Särkijärvi
3424: Kaarina Suonio Jutta Zilliacus Antero Juntumaa
3425: Peter Muurman Jaakko Itälä Eva-Maija Pukkio
3426: 1982 vp. 49
3427:
3428: Raha-asia-aloite n:o 48
3429:
3430:
3431:
3432:
3433: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta teattereiden lastenoh-
3434: jelmistotoiminnan tukemiseen
3435:
3436:
3437: Eduskunnalle
3438:
3439: Suomen Kansallisteatterin ja Kansallisooppe- myytyjä. On selvästi tarvetta lastenteatteritoi-
3440: ran ohjelmiston suunnittelussa on jossain mää- minnan laajentamiseen ja erityisen lastenteatte-
3441: rin pyritty ottamaan huomioon myös lapsiylei- rin perustamiseen esimerkiksi Helsingin Kau-
3442: sön tarpeet. Helsingissä on mm. Helsingin Kau- punginteatterin yhteyteen tai muutoin siten,
3443: punginteatteri pitänyt lisäksi jatkuvasti ohjel- että se voisi palvella sekä pääkaupunkialueen
3444: mistossaan vähintään yhtä lapsille tarkoitettua lastenteatterina että toimia myös muille lasten-
3445: näytelmää. Tämän lisäksi ovat muut eri paik- teatteria harjoittaville teattereille ja teatteriryh-
3446: kakunnilla sijaitsevat laitosteatterit pyrkineet mille esiintymis- ja harjoittelupaikkana. Hank-
3447: huomioimaan lasten kasvattamisen teatterin ys- keen suunnittelussa ja toteuttamisessa tulisi ot-
3448: täviksi. Ilahduttavassa määrin ovat myös eri taa huomioon myös valtakunnallisen toiminnan
3449: teatteriryhmät sisällyttäneet ohjelmistoonsa koordinointi ja tukipalvelujen tuottaminen.
3450: lapsille ja nuorille tarkoitettuja esityksiä, ovat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3451: pa eräät näistä ryhmistä jopa lähes yksinomaan nioittavasti,
3452: keskittyneet lastenohjelmien tuottamiseen.
3453: Eräänä puutteena toimitilojen ja varojen lisäk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3454: si on ollut lapsille ja nuorille kirjoitettujen ja 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
3455: sävellettyjen ohjelmien vähäisyys verrattuna sii- markkaa teattereiden ;a teatteriryhmien
3456: hen, mitä tuotetaan aikuisyleisölle. sekä oopperan lastenohjelmiston tuke-
3457: Ainakin pääkaupunkiseudulla on kuitenkin miseen sekä erityisen pääkaupunkiin
3458: havaittavissa, että eri teattereiden lastennäytän- sijoitettavan lastenteatterin suunnitte-
3459: nöt saattavat olla kuukausia etukäteen Ioppuun- luun.
3460: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3461:
3462: Tarja Halonen Inger Hirvelä Kalevi Mattila
3463: Kaarina Suonio Kati Peltola Antero Juntumaa
3464: Pirjo Ala-Kapee Jutta Zilliacus Jouni J. .Särkijärvi
3465: Kaisa Raatikainen Eva~Maija Pukkio
3466:
3467:
3468:
3469:
3470: 7 088200412K
3471: 50 1982 vp.
3472:
3473: Raha-asia-aloite n:o 49
3474:
3475:
3476:
3477:
3478: Halonen ym.: Määrärahan osoiuamisesta asetuotannon korvaa-
3479: miseen muulla tuotannolla
3480:
3481:
3482: Eduskunnalle
3483:
3484: Asevarustelun välttämättömyyttä perustellaan teisiä kokemuksia sikäli, että- toisen maailman-
3485: usein talouden ja työllisyyden turvaamisella. sodan jälkeen muutettiin Suomessa aseteolli-
3486: Kuitenkin monissa viimeaikaisissa tutkimuksis- suutta siviilituotannoksi, minkä seurauksena
3487: sa on osoitettu, että asevarustelun jatkaminen erityisesti metalliteollisuus laajeni voimakkaasti.
3488: ei takaa työllisyyttä, vaan pikemminkin lisää On vielä todettava se, että Suomessa on ase-
3489: työttömyyttä. Tähän on pääsyynä nykyaikaisen teollisuuden merkitys talouteen ja työllisyyteen
3490: asetuotannon teknologia- ja pääomavaltaisuus, nähden suhteellisen vähäinen. Puolustusminis-
3491: joka on aiheuttanut sen, että aseteollisuus työl- teriön laskelmien mukaan puolustuslaitoksen
3492: listää tällä hetkellä vähemmän ihmisiä kuin välittömät hankinnat työllistävät Suomen teol-
3493: muu teollinen toiminta. Asevarustelun keskei- lisuudessa noin 1 750 henkilöä. Jos mukaan
3494: nen ongelma on se, että varustelu ei taloudel- luetaan kaikki kotimaiseen teollisuuteen vaikut-
3495: lisessa mielessä tuota mitään, vaan syö resurs- tavat hankinnat, on työllisyysvaikutus 2 500
3496: seja siviilituotannolta. henkilöä.
3497: Asevarustelun aiheuttamien taloudellisten ja Asetuotannon korvaaminen muulla tuotan-
3498: yhteiskunnallisten haittojen herättämänä on vii- nolla olisi näin ollen mahdollista. Sen vuoksi
3499: me aikoina voimisrunut keskustelu yhteiskun- valtion tulo- ja menoarvioon olisi otettava mää-
3500: nan voimavarojen siirtämisestä sotilaallisesta si- räraha muutostoimenpiteiden käynnistämiseksi.
3501: viilikäyttöön. Aseteollisuuden muuntaminen Määrärahan turvin voitaisiin korvata mm. tuo-
3502: siviilituotannoksi ei ole aivan yksinkertainen tekehitystoiminnasta, markkinoinnista ja henki-
3503: toimenpide, vaan siihen liittyy monia ongelmia. lökunnan uudelleenkoulutuksesta tuotantolai-
3504: Lyhyellä tähtäyksellä tuotantolaitosten muunta- toksille ensi vaiheessa aiheutuvia kustannuksia.
3505: minen siviilikäyttöön ja työntekijöiden uudel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3506: leenkouluttaminen saattaa aiheuttaa taloudelli- nioittaen,
3507: sia ongelmia ja jopa työttömyyttä. Toisaalta
3508: muutostyön pitkän tähtäyksen talousvaikutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3509: set eivät lisää ongelmia, vaan elvyttävät talout- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
3510: ta ja kohentavat työllisyyttä. markkaa käytettäväksi avustuksina ja
3511: Näin ollen myös Suomessa olisi ajankohtais- korvauksina asetuotannon korvaamisek-
3512: ta ryhtyä toimenpiteisiin asetuotannon korvaa- si muulla tuotannolla.
3513: miseksi muulla tuotannolla. Meillähän on myön-
3514: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3515:
3516: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Ensio Laine
3517: Juhani Surakka Pentti Lahti-Nuuttlla Jaakko Itälä
3518: Tellervo Koivisto Inger Hirvelä Kaisa Raatikainen
3519: Kati Peltola
3520: .1982 vp. 51
3521:
3522: Raha-asia-aloite n:o 50
3523:
3524:
3525:
3526:
3527: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen äitiyspäivä-
3528: rahan maksamiseen lapsen syntymää edeltävältä ajalta
3529:
3530:
3531: Eduskunnalle
3532:
3533: Vanhempainlomajärjestelmää on kuluneen seen asemaan ylimääräisen vapautuksen saami-
3534: vuoden aikana varsin nopeasti kehitetty. Sekä sessa.
3535: lääkintöhallituksen että työmarkkinajärjestöjen Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
3536: taholta on kiinnitetty kuitenkin valtiovallan taen,
3537: huomiota siihen, että äitiyssuojelun kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3538: olisi kiireellisesti lisättävä ennen synnytystä ole- 1983 tulo- ja menoarvioon 80 000 000
3539: vaa lakisääteistä loma-aikaa. Tällä voitaisiin eh- markkaa ylimääräisen äitiyspäivärahan
3540: käistä monia raskaus- ja synnytyskomplikaatioi- maksamiseksi nykyistä pidemmältä ajal-
3541: ta sekä asettaa eri ammateissa työskentelevät ta ennen lapsen syntymää.
3542: naiset nykyistä paremmin keskenään tasa-arvoi-
3543: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3544:
3545: Tarja Halonen Matti Puhakka Inger Hirvelä
3546: Kaarina Suonio Pirjo Ala-Kapee Antero Juntumaa
3547: Pentti Lahti-Nuuttila
3548: 52 1982 vp.
3549:
3550: Raha-asia-aloite n:o 51
3551:
3552:
3553:
3554:
3555: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Elatusvelvollisten Liitto
3556: r.y:n palveleva puhelin -toiminnan tukemiseen
3557:
3558:
3559: Eduskunnalle
3560:
3561: Elatusvelvollisten Liitto r.y:n edeltäjä pe- korvausta. Taikoohenki elää, sillä päivittäin on
3562: rustettiin v. 197 5 nimellä Elatusvelvollisten elatusvelvollisia, uusia ja vanhoja, jotka tar-
3563: yhdistys, jonka toimialueena oli koko maa. vitsevat neuvovaa apua hyvinkin kipeissä asu-
3564: Toiminnan laajennuttua vuonna 1978 katsot- mus- ja avioeroasioissa, kuten tapaamiseen ja
3565: tiin tarpeelliseksi hajauttaa se paikallisia olo- luonapitoon, elatusapumaksun määräytymiseen
3566: suhteita parhaiten palvelevaksi ja siksi perus- ja indeksisidonnaisuuteen liittyvissä sekä uuden
3567: tettiin muualle Suomeen uusia elatusvelvollis- perheen toimeentuloa koskevissa asioissa. Li-
3568: ten yhdistyksiä ja niille kattojärjestöksi valta- säksi on oltu vaikeissa elämäntilanteissa hen-
3569: kunnallinen liitto, Elatusvelvollisten Liitto r.y. kisenä tukena. Palvelevaan puhelimeen on tul-
3570: Siinä on nyt jäseninä jo 15 yhdistystä ja pe- lut keskimäärin kolme puhelua päivässä eli
3571: rusteilla on neljä uutta. vuoden aikana lähes tuhat puhelua.
3572: Tyydytyksellä voidaankin todeta, että vuon- Toiminnan laajetessa edelleen liitto on tullut
3573: na 1975 alkaneesta toiminnasta on kasvanut sen tosiasian eteen, että liitolle olisi saatava
3574: mittava tukiyhdistysten joukko ajamaan elatus- oma toimisto ja osapäivätoiminen henkilö huo-
3575: velvollisten asiaa. Niinpä Elatusvelvollisten lehtimaan juuri ns. palvelevasta toiminnasta.
3576: Liiton jäsenyhdistyksissä onkin jäseniä yhteensä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3577: n. 1 600, kaukaisimmat Tansaniassa, USA:ssa,
3578: Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3579: Liiton toimintaa vaikeuttaa edelleenkin niuk- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
3580: ka talous. Niinpä esim. postitukset, kokoukset markkaa käytettäväksi Elatusvelvollis-
3581: ja etenkin erittäin mittava palveleva puhelin ten Liitto r.y:n palveleva puhelin -toi-
3582: -toiminta hoidetaan vapaaehtoisin voimin ilman mintaa varten.
3583: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
3584:
3585: Tarja Halonen Kaj Bärlund Peter Muurman
3586: 1982 vp. 53
3587:
3588: Raha-asia-aloite n:o 52
3589:
3590:
3591:
3592:
3593: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi opetus-
3594: ryhmäkoon pienentämiseksi matematiikassa ja äidinkielessä
3595: peruskoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla
3596:
3597:
3598: Eduskunnalle
3599:
3600: Hallitus on tekemällään päätöksellä alenta- dostavat jo nykyisin useille oppilaille vaikean
3601: nut peruskoulun ensimmäisen ja toisen luokan nivelkohdan. Tämä johtuu nimenomaan perus-
3602: oppilaiden enimmäismäärän 32:sta 25:een. Ryh- valmiuksien osaamisessa ilmenevistä puutteista.
3603: miinjakosäännöksiä ei ole kuitenkaan vastaa- Ongelmat tulevat edelleen lisääntymään, mikäli
3604: valla tavalla muutettu. ryhmiinjakosäännöksiä ei muuteta.
3605: Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat on Opettajien opetusvelvollisuuden täyttyminen
3606: aikaisemmin saatu jakaa kahteen erikseen ope- on myös edellyttänyt luokkien ryhmiinjakoa.
3607: tettavaan ryhmään kolmella äidinkielen ja ma- Syntyy tässäkin suhteessa ongelmia, mikäli ryh-
3608: tematiikan tunnilla viikossa, mikäli luokalla on miinjako käy vaikeammaksi. Mistä opettajat
3609: ollut yli 25 oppilasta. Uuden päätöksen mu- saavat vaadittavat opetustunnit?
3610: kaan oppilaat voidaan jakaa mainittuihin ryh- Mainitut ongelmat voitaisiin välttää, mikäli
3611: miin, mikäli heitä on luokassa vähintään 25. peruskoulun ensimmäinen ja toinen luokka saa-
3612: Seikka, että luokan oppilaiden enimmäismäärä daan jakaa kahteen erikseen opetettavaan ryh-
3613: ja ryhmiinjakoa edellyttävä määrä ovat saman- mään kolmella äidinkielen ja matematiikan tun-
3614: suuruisia, aiheuttaa koulussa ongelmia. nilla viikossa, jos luokalla on enemmän kuin
3615: Luokan oppilaiden ensimmäismäärän alenta- 20 oppilasta. Tällainen säännöksen muutos oli-
3616: misesta 25:een, mikä oli odotettu toimenpide, si välttämätön. Vastaava yhdistettyjä luokkia
3617: seuraa, että luokkien koko tulee yleensä vaih- koskeva säännös tulisi myös korjata.
3618: telemaan välillä 20-25. Tämä puolestaan tu- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
3619: lee aiheuttamaan sen, ettei useassa tapauksessa dotamme,
3620: luokan jakaminen erikseen opetettaviin äidin- että Eduskrmta ottaisi valtion vuoden
3621: kielen ja matematiikan ryhmiin ole ollenkaan :1.983 tulo- ja menoarvioon momentille
3622: mahdollinen. Tämä heikentää huomattavasti 29.46.30 5 000 000 markkaa käytettä-
3623: mainittujen aineiden opetusta. Uudet säännök- väksi opetusryhmäkoon pienentämiseksi
3624: set vaikeuttavat tältä osin nykyisestään perus- m:atematiiktzssrz ja äidinkielessä perus-
3625: valmiuksien harjaannuttamista. koulun ensimmäisellä ja toisella luokal-
3626: Peruskoulun toinen ja kolmas luokka muo- lll.
3627: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3628:
3629: Sauli Hautala Tapio Holvitie Esko Almgren
3630: Impi Muroma Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
3631: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen Jorma Fred
3632: 54 1982 vp.
3633:
3634: Raha-asia-aloite n:o 53
3635:
3636:
3637:
3638:
3639: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun yläasteen
3640: luokkien enimmäiskoon pienentämiseksi
3641:
3642:
3643: Eduskunnalle
3644:
3645: Viime aikoina on julkisuudessa laajalti kes- kaikkien vuosiluokkien osalta toteutunut ko-
3646: kusteltu peruskoulun vaikeasta työrauhatilan- konaisuudessaan. Perusopetusryhmän koon
3647: teesta. Erityisen vaikeat työrauhaongelmat ovat alentaminen toteutetaan käytännön syistä vuo-
3648: peruskoulun yläasteilla eri puolilla maatamme. siluokka kerrallaan. Vuoden 1983 budjetin
3649: Valtioneuvoston hiljattain tekemät periaatepää- osalta tavoitteen hyväksyminen merkitsee n. 15
3650: tökset työrauhan ylläpitämiseksi ovat yleispiir- milj. markan määrärahan varaamista yläasteen
3651: teittäin oikeansuuntaisia, mutta ne eivät sellai- perusopetusrvhmien asteittaiseen pienentämi-
3652: senaan tuo helpotusta yläasteiden työskente- seen.
3653: lyyn. Ainoa tapa edistää yläasteiden kasvatus- Myös opettajien vaikeutuva työllisyystilanne
3654: ja opetustyötä on pienentää opetusryhmiä, jol- edellyttäisi toimenpiteitä opetusryhmien pienen-
3655: loin opettaja voi ottaa nykyisen massaopetuk- tämiseksi. Opetusministeriön asettaman opetta-
3656: sen sijasta huomioon oppilaat yksilöinä. Tällä jatarvetoimikunnan laskelmien mukaan luku-
3657: tavoin vasta saavutetaan merkittäviä tuloksia vuoteen 1987-88 mennessä on nykyisellä kou-
3658: työrauhan ylläpidossa. lutuksella n. 7 600 pätevää opettajaa työttö-
3659: Syntyvyyden aleneminen johtaa siihen, että mänä.
3660: lukuvuoden 1979-80 noin 638 900 oppi- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
3661: ~aasta peruskoulun oppilasmäärä putoaa luku- dotamme,
3662: vuoteen 1987-88 mennessä n. 559 000 oppi-
3663: laaseen. Tämä jo sinänsä aiheuttaa merkittävää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3664: supistumista peruskoulun käyttömenoissa. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3665: Peruskoulun yläasteen nykyinen luokan mak- 29.46.30 15 000 000 markan määrära-
3666: simikoko tulisi alentaa 32 oppilaasta 27 oppi- han peruskoulun yläasteen luokkien
3667: laaseen. Tämä maksaisi laskelmien mukaan n. enimmäiskoon pienentämiseksi.
3668: 130 milj. markkaa vuodessa silloin, kun se on
3669: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3670:
3671: Sauli Hautala Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
3672: Impi Muroma Antero Juntumaa Esko Almgren
3673: Väinö Rautiainen Jorma Fred
3674: 1982 vp. 55
3675:
3676: Raha-asia-aloite n:o 54
3677:
3678:
3679:
3680:
3681: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Alastaron peruskoulun
3682: yläasteen toimitilojen saneerausta ja laajentamista varten
3683:
3684:
3685: Eduskunnalle
3686:
3687: Alastaron peruskoulun yläasteen vireillä ole- Kunta on hakenut rakennuslupaa jo useam-
3688: va rakennushanke käsittää nykyisen kouluraken- pana vuotena ja hakemus uudistetaan kuluva-
3689: nuksen saneerauksen, laajennuksen ja erillisen na syksynä.
3690: lisärakennuksen. Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
3691: Laajennusosaan on suunniteltu mm. ruokasali, dotamme,
3692: hallintotiloja ja kaksi perusopetusryhmän ope-
3693: tustilaa, jotka nykyisestä koulurakennuksesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3694: kokonaan puuttuvat. Koulua ja vapaa-aikaa var- 1.983 tulo- ja menoarvioon momentille
3695: ten on suunniteltu erillinen 1 200 m2 :n suurui- 29.46.34 400 000 markan määrärahan
3696: nen urheiluhalli, jossa on mm. 680 m2 :n voi- Alastaron peruskoulun yläasteen sanee-
3697: mistelu- ja palloiluhalli. rauksen ja laajentamisen aloittamiseksi.
3698: Kyseessä olevan rakennushankkeen toteutta-
3699: misohjelman I vaihe on hyväksytty kouluhalli-
3700: tuksessa vuonna 1979.
3701: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3702:
3703: Sauli Hautala Tapio Holvitie Olavi Ronkainen
3704: 56 1982 vp.
3705:
3706: Raha-asia-aloite n:o 55
3707:
3708:
3709:
3710:
3711: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta paremman tieyhteyden
3712: rakentamiseksi välille Loimaa-Alastaro
3713:
3714:
3715: Eduskunnalle
3716:
3717: Nykyinen tieyhteys Loimaa-Alastaro, joka voimistaisi Loimaan talousalueen yhtenäisyyttä.
3718: jatkuu edelleen Varopulan kautta Säkylään, on Tästä johtuen tulisi tien suunnittelua ja edel-
3719: mm. routivuutensa vuoksi erittäin heikkokun- leen myöhemmin tapahtuvaa rakentamista saa-
3720: toinen ja tästä johtuen varsinkin keväisin lii- da nopeutetuksi.
3721: kenneturvallisuuden kannalta arveluttaw. Tien Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
3722: pituus on 18 km. Sen rakentaminen on tie- dotamme,
3723: investointihankkeessa ajoitettu vasta vuosille
3724: 1987-1989. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3725: Kun tiellä sen heikkokuntoisuudesta huoli- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3726: matta on hyvin vilkas liikenne, sen rakentami- 31.24.77 400 000 markan määrärahan
3727: nen parantaisi ratkaisevasti sen vaikutuspiiris- maantieyhteyden parantamisen aloitta-
3728: sä olevien kuntien liikenneolosuhteita samoin miseksi välillä Loimaa-Alastaro.
3729: kuin myös kaukoliikenneyhteyksiä. Samalla se
3730: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3731:
3732: Sauli Hautala Antero Juntumaa
3733: 1982 vp. 57
3734:
3735: Raha-asia-aloite n:o 56
3736:
3737:
3738:
3739:
3740: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta tien aikaansaamiseen vä-
3741: lille Loimaa-Yläne~Uusikaupunki
3742:
3743:
3744: Eduskunnalle
3745:
3746: Tien rakentaminen välille Ypäjä (Palikkala) mistuneekin tältä osin. Nyt olisikin ryhdyttävä
3747: -Loimaa-Uusikaupunki on ollut vireillä jo jatkamaan tien suunnittelua ja rakentamista vä-
3748: hyvin kauan. Tie on todettu yksimielisesti hy- lillä Loimaa-Yläne-Uusikaupunki. Tien lo-
3749: vin tarpeelliseksi. Se yhdistäisi valtatiet n:o 9 pullinen valmistuminen vasta täyttäisi sen tar-
3750: ja 10 ja olisi osa valtakunnallista tietä Uudes- peen, joka on yksimielisesti todettu sillä ole-
3751: takaupungista (Yläne-Loimaa) Hämeeseen. van.
3752: Erityisesti Uuteenkaupunkiin sijoittuneen lan- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
3753: noite- ja muunkin teollisuuden tuotteiden kul- dotamme,
3754: jettamiseen tarvitaan jo tällä hetkellä tätä
3755: tietä. Kyseisellä alueella on myös runsaasti poi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3756: kittaisliikenteen muutakin tarvetta, joka vaati- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3757: si tien nopeata rakentamista. markan määrärahan tien suunnittelemi-
3758: Työllisyysmäärärahojen turvin onkin jo usean seksi ja rakentamisen aloittamiseksi vä-
3759: vuoden aikana rakennettu edellä mainittua tietä lille Loimaa-Yläne-Uusikaupunki.
3760: osuudella Palikkala (Ypäjä)-Loimaa. Tie val-
3761: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3762:
3763: Sauli Hautala Antero Juntumaa Jorma Fred
3764:
3765:
3766:
3767:
3768: 8 088200412K
3769: 58 1982 vp.
3770:
3771: Raha-asia-aloite n:o 57
3772:
3773:
3774:
3775:
3776: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien
3777: rakentamiseksi
3778:
3779:
3780: Eduskunnalle
3781:
3782: Kustavin ja Lokalahden välille on suunni- Elinkeinoelämän kannalta olisi tärkeää myös
3783: teltu rakennettavaksi Lehmänkurkun tie, joka saada lyhyempi tieyhteys Kustavista Uuteen-
3784: loisi lyhyen tieyhteyden välille Kustavi-Loka- kaupunkiin. Se soisi parempia mahdollisuuksia
3785: lahti-Uusikaupunki. Kustavin ja muiden tien vaikutuspiiriin tulevien
3786: Lehmänkurkun tiellä olisi paitsi Uudellekau- kuntien kalastukselle ja teollisuudelle. Matkai-
3787: pungille myös koko eteläiselle Vakka-Suomelle lulle uusi tieyhteys loisi uusia mahdollisuuksia.
3788: suuri merkitys. Se lyhentäisi matkaa Vakka- Avautuisibao tielle kauniita merellisiä näkymiä.
3789: Suomen eteläosista kaupunkiin ja olisi omiaan Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
3790: tekemään Uudenkaupungin ympäristöstä ny- dotamme,
3791: kyistä yhtenäisemmän alueen. Erityisen tärkeä
3792: tie olisi Kustavin asukkaille. Monet tärkeät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3793: palvelut, kuten sairaala- ja erilaiset koulupalve- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3794: lut, ovat saatavissa Uudestakaupungista. Myös markan määrärahan Lehmänkurkun tien
3795: lyhyempi matka mahdollistaisi asumisen koti- rakentamisen aloittamiseksi.
3796: kunnassa Kustavissa, vaikka työpaikka sijaitsisi
3797: Uudessakaupungissa.
3798: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3799:
3800: Sauli Hautala Olavi Ronkainen Jorma Fred
3801: 1982 vp. 59
3802:
3803: Raha-asia-aloite n:o 58
3804:
3805:
3806:
3807:
3808: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien ylikulkusillan
3809: rakentamiseksi Loimaan kaupunkiin tielle Loimaa-Palikkala
3810: {Ypäjä)
3811:
3812:
3813: Eduskunnalle
3814:
3815: Maantie välillä Loimaa-Palikkala {Ypäjä) Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
3816: on valmistunut. Tie muodostaa osan suunni- dotamme,
3817: tellusta tieyhteydestä välillä Palikkala-Loi-
3818: maa-Uusikaupunki. Loimaan kaupungissa tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3819: ylittää rautatien. Tämä aiheuttaa liikenteelle 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3820: huomattavan onnettomuusriskin. Siksi siihen 31.24.77 1 000 000 markan määrärahan
3821: onkin rakennettava ylikulkusilta. Tämä olisikin rautatien ylikulkusillan rakentamiseksi
3822: tehtävä ensimmäiseksi jatkettaessa tien Palik- Loimaan kaupunkiin tielle Loimaa-
3823: kala-Loimaa-Uusikaupunki rakentamista. Sil- Forssa.
3824: lan suunnittelu- ja rakentamistöihin olisi ryh-
3825: dyttävä nopeasti.
3826: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3827:
3828: Sauli Hautala Tapio Holvitie Olavi Ronkainen
3829: 60 1982 Vp.
3830:
3831: Raha-asia-aloite n:o 59
3832:
3833:
3834:
3835:
3836: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta saaristoliikenteen avus-
3837: tamiseen
3838:
3839:
3840: Eduskunnalle
3841:
3842: Saariston asukkaiden suurimpia ongelmia menoarvioissa vuosien mittaan heikosti kehitty-
3843: ovat liikenteeseen liittyvät pulmat. Liikenne- nyt. Varoja ei ole lisätty edes inflaatiokehitystä
3844: tiheys jää yleensä hyvin alhaiseksi, koska lii- vastaavasti. Siksi saaristoliikenteen kehitystar-
3845: kennepalveluja käyttävien ihmisten määrä on vetta on runsaasti.
3846: vähäinen. Heikon kannattavuuden vuoksi lii- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
3847: kennettä harjoittavien ei ole mahdollista ilman dotamme,
3848: tukea lisätä palveluja. Tästä syystä valtiovallan
3849: tulisi tajuta velvollisuutensa saaristossa asuvia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3850: ihmisiä kohtaan. Myös saariston säilymisen 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3851: asuttuna tulee olla tärkeä tavoite. 32.10.40 1 200 000 markan määrärahan
3852: Saaristoliikenteen avustaminen on tulo- ja saaristoliikenteen avustamiseen.
3853: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3854:
3855: Sauli Hautala Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
3856: Impi Muroma Erkki Korhonen Jorma Fred
3857: Olavi Ronkainen Esko Almgren Tapio Holvitie
3858: 1982 vp. 61
3859:
3860: Raha-asia-aloite n:o 60
3861:
3862:
3863:
3864:
3865: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta elektronisten apuväli-
3866: neiden hankkimiseen näkövammaisille
3867:
3868:
3869: Eduskunnalle
3870:
3871: Näkövamma merkitsee, että ihmisen tärkein lentamis-, -välittämis- ja -vastaanottojärjestel-
3872: tietoa välittävä elin - silmä - ei toimi tai miin mahdollistavat näkövammaisille moninker-
3873: toimii erittäin rajoitetusti. Ihminen tarvitsee taisen tiedonsaannin nykyiseen tilanteeseen ver-
3874: silmän välittämää tietoa lähes kaikessa toimin- rattuna. Ne avaavat näkövammaisille mahdolli-
3875: nassaan, kuten päivittäisten asioiden hoitami-- suuden mm. joukkoviestinnän entistä tehok-
3876: sessa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa, kou- kaampaan hyväksikäyttöön.
3877: lunkäynnissä, työssä ja vapaa-ajan toiminnoissa. Elektronisten apuvälineiden hankkiminen on
3878: Näkövammaisten tiedonsaannin parantaminen näkövammaisille itselleen kohtuuttoman kallis-
3879: on näkövammaisten kannalta keskeinen asia py- ta. Yhteiskunnan tulisikin osallistua niistä ai-
3880: rittäessä Vammaisten vuoden teeman "Täysi heutuviin kuluihin. Tuetaanharr valtion varois-
3881: osallistuminen ja tasa-arvo" toteutumiseen. ta myös tavanomaisten tiedotusvälineiden jul-
3882: Tällä hetkellä näkövammaisille tuotetaan kaisemista.
3883: muutamaa piste- ja kasettilehteä, joita julkaise- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3884: vat lähinnä näkövammaisjärjestöt. Paikallisia nioittaen,
3885: kasettilehtiä ilmestyy muutamia, mutta niiden
3886: toimittaminen on sattumanvaraista sekä talou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3887: delliselta että toimitukselliselta kannalta kat- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3888: soen. 33.44.54 lisäyksenä 10 000 000 mark-
3889: Uudet elektroniset apuvälineet: pistenauhu- kaa käytettäväksi elektronisten apuväli-
3890: rit, puhuvat atk-päätteet, lukutelevisiot jne. yh- neiden hankkimiseen näkövammaisille.
3891: distettynä tietotekniikan tarjoamiin tiedontal-
3892: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3893:
3894: Sauli Hautala Ulla Järvilehto Erkki Korhonen
3895: Olavi Ronkainen Antero Juntumaa Jorma Fred
3896: 62 1982 vp.
3897:
3898: Raha-asia-aloite n:o 61
3899:
3900:
3901:
3902:
3903: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan suojatyökes-
3904: kuksen rakentamisen aloittamiseen
3905:
3906:
3907: Eduskunnalle
3908:
3909: On olemassa suunnitelma suojatyökeskuksen juuri sopiva suojatyökeskuksen sijaintipaikka-
3910: rakentamisesta Loimaalle. Suojatyön määrälli- kunta.
3911: nen ja toiminnallinen kehittäminen onkin eräs Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
3912: tärkeä osa-alue sosiaali- ja terveydenhuollon pii- dotamme,
3913: rissä. Suojatyöpaikkoja tarvitaan huomattavasti
3914: lisää vajaakuntoisten ja eri vammaisryhmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3915: työllistämiseen. Suojatyöpaikkoja tulisi saada 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
3916: maamme eri osiin siten, että niitä voivat käyt- markan määrärahan Loimaan suojatyö-
3917: tää myös pienten kuntien ja haja-asutusaluei- keskuksen rakentamisen aloittamiseksi.
3918: den suojatyötä tarvitsevat henkilöt. Loimaa on
3919: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3920:
3921: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
3922: Impi Muroma Tapio Holvitie Väinö Rautiainen
3923: Olavi Ronkainen
3924: 1982 vp. 63
3925:
3926: Raha-asia-aloite n:o 62
3927:
3928:
3929:
3930:
3931: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Laitilan suojatyökeskuk-
3932: sen rakentamisen aloittamiseen
3933:
3934:
3935: Eduskunnalle
3936:
3937: Turun ja Porin lääninhallituksen suunnitel- Koska edellä oleva hanke on tarkoitettu pal-
3938: massa on Vakka-Suomen aluetta palvelevan suo- velemaan koko Vakka-Suomen aluetta, olisi
3939: jatyökeskuksen sijoituspaikaksi esitetty Laitilaa. välttämätöntä, että valtiovalta suhtautuisi hank-
3940: Laitilan kunta on yhteistyössä lääninhallituksen keeseen myönteisesti ja myöntäisi avustusta
3941: ja erityishuoltopiirin kuntainliiton kanssa aloit- sekä lainaa sen rakentamiseen.
3942: tanut suojatyökeskuksen suunnittelun. Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
3943: Suojatyökeskukseen on suunniteltu sijoitet- dotamme,
3944: tavaksi invaliidihuoltolain, kehitysvammalain ja
3945: mielisairaslain mukaisia suojatyöpaikkoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3946: Rakennushanke on kaavailtu aluksi toteutet- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
3947: tavaksi Laitilan kunnan toimesta ja toiminnan markan määrärahan Laitilan suojatyö-
3948: alkaessa siirrettäväksi Varsinais-Suomen erityis- keskuksen rakentamisetz aloittamiseksi.
3949: huoltopiirin kuntainliiton hallintaan.
3950: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3951:
3952: Sauli Hautala Olavi Ronkainen Jorma Fred
3953: Impi Muroma Esko Almgren Tapio Helvitie
3954: Väinö Rautiainen
3955: 64 1982 vp.
3956:
3957: Raha-asia-aloite n:o 63
3958:
3959:
3960:
3961:
3962: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta tJerveyskeskuksen uuden
3963: vuodeosaston rakentamiseksi Laitilaan
3964:
3965:
3966: Eduskunnalle
3967:
3968: Laitilan-Pyhärannan terveyskeskus sai 35- deosastoa saatettaisiin käyttää muuhunkin kuin
3969: paikkaisen vuodeosaston vuonna 1973. Vuode- edellä mainittuun tarkoitukseen.
3970: osasto on jatkuvasti ollut ylimitoitetussa käy- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
3971: tossa, esim. vuonna 1978 käyttöaste oli dotamme,
3972: 104 %. Potilasaines on 99-prosenttisesti van-
3973: huksia, jotka ovat kroonisesti sairaita. Käytän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3974: nössä terveyskeskuksen vuodeosasto toimii kun- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3975: nalliskodin sairasosastona. 33.76.31 400 000 markan määrärahan
3976: Tarkoituksenmukaisinta lienee, että Laitilan Laitilan-Pyhärannan terveyskeskuksen
3977: -Pyhärannan terveyskeskus saisi lähiaikoina uuden vuodeosaston rakentamisen aloit-
3978: uuden 35-paikkaisen vuodeosaston entisen vuo- tamiseksi.
3979: deosaston välittömään yhteyteen. Tällöin vuo-
3980: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3981:
3982: Sauli Hautala Olavi Ronkainen
3983: Tapio Holvitie Jorma Fred
3984: .1982 vp. 65
3985:
3986: Raha-asia-aloite n:o 64
3987:
3988:
3989:
3990:
3991: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta aluesairaalan ja terveys-
3992: keskuksen rakentamiseksi Saloon
3993:
3994:
3995: Eduskunnalle
3996:
3997: Salon kaupunkiin on hankkeilla kuntainlii- 40 pisteessä. Potilaspaikoista on suuri pula.
3998: ton aluesairaalan peruskorjaus, johon sisältyy Tilanne on todella hyvin vaikea.
3999: myös lisätilojen rakentaminen laboratoriota ja Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
4000: röntgenosastoa varten. Samalle alueelle raken- dotamme,
4001: netaan myös kuntainliiton terveyskeskus vuo-
4002: deosastoineen. Perustamissuunnitelmat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuo·
4003: valmistuneet. den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
4004: Aluesairaalan tilat ovat todella huonossa tille 33.76.31 2 000 000 markan mää·
4005: kunnossa ja olisivat olleet peruskorjauksen tar- rärahan kuntainliiton aluesairaalan ja
4006: peessa jo vuosia sitten. Terveyskeskus toimii terveyskeskuksen rakentamisen aloitta-
4007: tällä hetkellä hajautettuna ympäri Saloa noin mista varten Salon kaupungissa.
4008: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
4009:
4010: Sauli Hautala Tapio Holvitie Olavi Ronkainen
4011:
4012:
4013:
4014:
4015: 9 088200412K
4016: 66 1982 vp.
4017:
4018: Raha-asia-aloite n:o 6.5
4019:
4020:
4021:
4022:
4023: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson veden-
4024: hankinnan yleissuunnitelman toteuttamiseksi Kymen läänissä
4025:
4026:
4027: Eduskunnalle
4028:
4029: ·Vuonna 1970 valmistuneessa Kymijoen ve- ns. Utin alueelta ja vedenhankinnan kUstan-
4030: siensuojelun yleissuunnitelman toisessa osassa nukset olisivat tällöin 70 milj. markan luok-
4031: esitettiin alustava suunnitelma ja kustannus- kaa. Veden toimittaminen Kuusankoskelle jäisi
4032: arvio Kymenlaakson vedenhankinnan toteutta- tässä vaiheessa pois.
4033: misesta muodostamaila tekopohjavettä sisem- Nyt esillä olevan vedenhankinnan kokonais-
4034: pään Salpausselkään kuuluvalla Selänpään suunnitelman toteuttaminen on Kymenlaakson
4035: alueella ja johtamalla vesi kalliotunnelissa Kou- kannalta erityisen tärkeää ja kiireellistä, vaik-
4036: volaan ja edelleen Kotkan seudulle. Kymen- ka yleissuunnitelmaa joudutaankin alkuperäi-
4037: laakson vedenhankintatoimikunta on em. ko- seen nähden muuttamaan. Työn toteuttami-
4038: konaissuunnitelman pohjalta jatkanut veden- seksi olisi kuitenkin saatava valtiolta riittävästi
4039: hankinnan suunnittelua niin, että on päädytty varoja joko työllisyysvaroina tai siten, että toi-
4040: yleissuunnitelmatasolle v. 197 3. menpiteet toteutettaisiin vesihuoltotyöryhmän
4041: Keskitetyn vedenhankinnan piiriin oli suun- esityksen mukaisena valtion vesihuoltotyönä.
4042: nitelmassa liitetty seuraavat kunnat: Kuusan- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
4043: koski, Kouvola, Anjalankoski ja Kotka. Lisäk- ehdotamme,
4044: si on tarkasteltu Haminan ja Vehkalahden liit-
4045: tämistä yhteisjärjestelmään. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4046: Kun yleissuunnitelmaa on sittemmin tar- den 1983 tulo- ja menoarvioon
4047: kistettu yksityisten vedenkulutusennusteiden 5 500 000 markan määrärahan käytet-
4048: mukaiseksi, on havaittu, että tarvittavat vesi- täväksi Kymenlaakson vedenhankinnan
4049: määrät ovat vain noin puolet alunperin ar- yleissuunnitelman toteuttamiseksi, mikä
4050: vioidusta. Suoritetuissa kustannusvertailuissa tarkoittaa pohjaveden ottamista Salpaus-
4051: onkin havaittu, että veden hankkiminen Sal- selän alueelta ja sen johtamista Kymi-
4052: pausselän alueelta Utista on huomattavasti ai- joki-varren taajamiin ensivaiheessa An-
4053: kaisempaa ns. Selänpää-projektia edullisempi. jalankosken ja Kotkan kaupungeissa, tai
4054: Jatkoselvittelyissä on todettu, että Keski- ja että tähän tarkoitukseen edellytettäisiin
4055: Etelä-Kymenlaakson tarvitsema raakavesi on käytettäväksi ainakin vastaava määrä
4056: saatavissa edullisimmin pohja- ja tekovetenä työllisyysvaro ja.
4057: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
4058:
4059: Olli Helminen Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari
4060: Pekka Starast Seppo Tikka
4061: 1982 vp. 67
4062:
4063: Raha-asia-aloite n:o 66
4064:
4065:
4066:
4067:
4068: Helminen: Määrärahan osoittamisesta Keltakankaan paikallistien
4069: n:o 14625 parantamiseen Anjalankaskeila
4070:
4071:
4072: Eduskunnalle
4073:
4074: Keltakankaan paikallistie on tärkeä liikenne- Parantamistoimenpiteet tulisi suorittaa pää-
4075: väylä Anjalankoskella Myllykosken ja Inkerois- asiassa em. Keltakankaan paikallistiellä n:o
4076: ten taajamien välillä. Tämän tien varrella si- 14625 sekä osaksi maantiellä n:o 354.
4077: jaitsevat myös Oy Tampella Ab:n Inkeroisten Tien parantaminen olisi suoritettava niin,
4078: tehtaat: paperitehdas, saha, kartonkitehdas, että nykyisen tien varteen rakennetaan 2 jk-
4079: kuumahiertämö ja voimalaitos, joiden palve- + 2 pp-kaistaa, leveys yhteensä 4,25 m, josta
4080: luksessa on noin 1 700 työntekijää. Tie on päällystetty leveys 3,75 metriä, eräissä koh-
4081: ollut nykyisen taajamien välisen vilkkaan lii- dissa kuitenkin korotettuna tien viereen, jol~
4082: kenteen ja myös teollisuuslaitokselle johtavan loin vastaavat leveydet ovat 4,75 ja 4,25 m.
4083: liikenteen rasittama ja rasitus on lisääntynyt Päällysrakenne E/38, pohjamaa soraa. Kevyen
4084: aivan oleellisesti sen johdosta, että parhaillaan liikenteen väylää tulisi näin rakentaa em. pai-
4085: on meneillään Tampellan paperitehtaan olois- kallistien n:o 14625 yhteyteen 4 700 m ja
4086: samme hyvin suuri laajennusprojekti. Kun laa- maantien n:o 354 yhteyteen 800 m.
4087: jennusprojektin arvo on noin 1 mrd mk ja Kokonaiskustannusarvio olisi noin 1 650 000
4088: käsittää koneasenousten lisäksi noin 600 000 markkaa.
4089: m3 rakennustilavuutta, jolloin 2 vuoden aikana Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
4090: projektilla tulee työskentelemään enimmillään ehdotan,
4091: 800-1 000 henkeä, on aivan ilmeistä, että
4092: liikenteen kasvu on huomattava. Erityisesti ras- että Eduskunta ottaisi valtion VUfJ•
4093: kas autoliikenne vaikeuttaa entisestään kevyttä den 1983 tulo- ja menoarvioon
4094: liikennettä tällä välillä. Laajennuksen valmis- 1 650 000 markan määrärahan käytet.
4095: tuttua tulee pysyvä liikenteen lisääntyminen täväksi Anjalankosken kaupungissa ole-
4096: olemaan noin 150-200 autoa vuorokaudessa. van Keltakankaan paikallistien n:o
4097: Tiejärjestelyihin liittyy myös Tampellan teh- 14625 ja maantien n:o 354 paranta-
4098: taalle Kouvolan-Kotkan radan yli johtavan miseksi siten, että välille Keltakan[!,as-
4099: tasoliittymän parantaminen niin, että raskai- 1nkeroinen rakennetaan kevven liiken-
4100: den ja pitkien rekka-autojen kääntyminen teh- teen väylä ja että paikallistiettä Oy
4101: dasalueella on mahdollista ilman, että se hait- Tampella Ab:n lnkeroisten tehdas-
4102: taa liikennettä ja että autot voivat pysähtyä alueelle johtava liittymä rakennetaan
4103: turvallisesti ennen raidetta tai raiteen jälkeen uudestaan.
4104: liittyessään paikallistieliikenteeseen.
4105: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
4106:
4107: Olli Helminen
4108: 68 1982 vp.
4109:
4110: Raha-asia-aloite n:o 67
4111:
4112:
4113:
4114:
4115: Helminen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3543 ja
4116: maantien n:o 356 parantamiseen välillä Ummeljoki-Muh-
4117: niemi-Ahvio-Uudenmaan läänin raja Anjalankaskeila
4118:
4119:
4120: Eduskunnalle
4121:
4122: Anjalankosken kaupungin taajamien yhteys- toinen ja sille on viime vuosina kerääntynyt
4123: teistä länteen eli Elimäen, Porvoon ja Helsingin huomattava määrä raskasta liikennettä. Erityi-
4124: suuntaan on edelleen patantamatta väli Ummel- sesti myös TVL:n maansiirtoliikennettä tapah-
4125: joki-Muhniemi, josta kuitenkin Muhniemeltä tuu tämän tien kautta. Tie olisi näin ollen
4126: Myllykosken suuntaan on aikaisemmin uudes- otettava TVL:n perusparannusohjelman piiriin,
4127: taan rakennettu tietä noin 1,8 kilometrin pi- se olisi kestopäällystettävä ja mahdollisesti vai-
4128: tuudelta. Tie olisi syytä parantaa noin 6,8 keimpien mutkapaikkojen kohdalla olisi tien
4129: kilometrin matkalla Ummeljoelle saakka, jolloin suuntausta parannettava. Tien pituus on 11,2
4130: Myllykosken-Ummeljoen teollisuustaajaman kilometriä, josta 10,6 kilometriä pitäisi ottaa
4131: yhteydet länteen saataisiin parantumaan ja perusparannuskohteeksi.
4132: myös Anjalan-Ummeljoen-Korian maantie Edellä olevan perusteella ehdotan,
4133: tulisi kytketyksi näihin yhteyksiin. Myllykosken
4134: -'-Ummeljoen taajamasta ja erityisesti Mylly- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4135: koski Oy:n tehtaalta suuntautuu jatkuvasti vil- 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
4136: kasta liikennettä länteen ja päinvastoin. Toi- markan määrärahan Ummel;oen-Muh-
4137: saalta Inkeroisten ja toisaalta Korian kautta niemen maantien n:o 3543 ;a edelleen
4138: kulkevat liikenneyhteydet ovat kuitenkin han- sen iatkon Muhniemi - Ahvio -
4139: kalat ja aiheuttavat turhia ajokilometrejä. Tä- Uudenmaan läänin ra;a eli maantien
4140: män tien johdonmukainen jatko Muhniemeltä n:o 356 parannustöiden aloittamiseksi.
4141: Ahvion kautta Vastilaan on erittäin huonokun-
4142: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
4143:
4144: Olli Helminen
4145: 1982 vp. 69
4146:
4147: Raha-asia-aloite n:o 68
4148:
4149:
4150:
4151:
4152: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen Instituutin
4153: toimintaedellytysten turvaamiseen·
4154:
4155:
4156: Eduskunnalle
4157:
4158: Itä-Suomen Instituutin kannatusyhdistys r.y. käyttää hyväksi valtakunnan tasolla, mikäli
4159: ylläpitää Mikkelissä toimivaa, ensisijaisesti Itä- tutkimusresursseja saadaan lisätyksi.
4160: Suomea koskevaa taloudellisia, yhteiskunnalli- Toisena painopistealana instituutissa on suo-.
4161: sia ja historian alaan kuUluvia tutkimuksia suo- ritettu taloustieteellistä tutkimusta, joka tulee
4162: rittavaa tutkimuslaitosta, Itä-Suomen Instituut- huomattavasti lisääntymään Suomen Elinkeino~
4163: tia. Laitoksen toiminta alkoi vuonna 1968. elämän Keskusarkiston aloitettua toimintansa
4164: Kannatusyhdistyksen jäseninä on Itä-Suomen vuoden 1981 alussa. Arkiston saadessa aineis-
4165: ~ntia, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä. Mik- toa yrityksiltä ja elinkeinoelämän laitoksilta
4166: kelin kaupunki antaa lisäksi vuosittain toiminta- elinkeinoelämään liittyvällä tutkimustoiminnalla
4167: tukea kannatusyhdistykselle. on Mikkelissä erinomaiset edellytykset. ·
4168: 1tä-Suomen Instituutin tarkoituksena on Instituutin ongelmana pitkän tähtäyksen tut~
4169: tehdä käytäntöä palvelevaa tutkimustyötä. Tie- kirouspolitiikkaa suunniteltaessa on ollut oma-
4170: teellistä perustutkimusta on suoritettu vain rahoitteisen tutkimustoiminnan vähyys, mikä
4171: vähän, koska sen on katsottu olevan yliopis- johtuu taloudellisten mahdollisuuksien pienuu-
4172: tojen ja korkeakoulujen tehtävä. Instituutin yh- desta. Valtiovalta on osallistunut tutkimustoi~
4173: teydet eri yliopistoihin ja korkeakouluihin ovat minnan rahoitukseen siten, että opetusministe-
4174: hyvät ja näiden kanssa on ollut tuloksellista riö, työvoimaministeriö sekä kauppa- ja teolli-
4175: yhteistyötä .ehkä juuri siksi, että Instituutti suusministeriö ovat myöntäneet tiettyihin tut~
4176: toimii täysin itsenäisenä tutkimuslaitoksena ja kimoksiin rahoitustukea.
4177: voi siten kulloinkin käynnissä olevien tutki- Kun viime aikoina on useassa eri yhteydessä
4178: timsten aiheiden perusteella valita sopivimman korostettu tutkimustoiminnan tärkeyttä
4179: yhteistyökumppanin. mm. Tasavallan Presidentti viittasi tähän tänä
4180: Tieteellisen tutkimustoiminnan kehitys vuonna pitämässään uuden vuoden puheessa
4181: muualla maailmassa on kulkemassa siihen suun- - on maamme hyvinvoinnin kehittämisessä
4182: taan, että tutkimuslaitokset ovat erillään yli- tutkimustoiminnan hyväksikäyttöön kiinnitettä-
4183: opistoista, koska kapea-alaisten yliopistojen ja vä myös alueellisella tasolla huomiota.
4184: korkeakoulujen opetustyö saattaa rajoittaa tut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun7
4185: kimustoiminnan aihepiiriä, joten Itä-Suomen nioittaen,
4186: Instituutin kehittäminen ja toimintaedellytys-
4187: ten turvaaminen tätäkin taustaa vasten on pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4188: rusteltua . 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
4189: . Itä-Suomen Instituutissa on selvitetty erityi~ markan määrärahan Mikkelissä toimivan
4190: sesti aluepolitiikkaan liittyviä kysymyksiä var- Itä-Suomen Instituutin toimintaedelly"
4191: sinkin Itä-Suomen osalta.· Tällä alalla saavu- tysten turvaamiseksi. ·
4192: tettua tutkimuskokemus~a voitaisiin laajemmin
4193: · HeJ~ingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4194:
4195: Pertti Hietala Esko Pekonen
4196: Pentti Poutaneo Maija Rajantie
4197: 70 1982 vp.
4198:
4199: Raha-asia-aloite n:o 69
4200:
4201: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin kala-
4202: toimiston perustamiseen
4203:
4204: Eduskunnalle
4205: Mikkelin läänin 523 000 ha:n laajuisen ve- suudessa nykyisestään suuresti lisääntymään,
4206: sistöalueen kalakannat muodostavat arvokkaan sillä kalastuslain uudistuessa on kalastuskun-
4207: käyttöomaisuuden. Tämän johdosta suunnitel- tien säännöt tarkistettava, kalastusalueet ja nii-
4208: mallista kalastusta ja kalakantojen hoitoa on den hallinto muodostettava sekä toiminta käyn-
4209: tehostettava. Vasta näin toimien kalakannat an- nistettävä ja vakinaistettava. Täten muuhun
4210: tavat alueelle suurimman mahdollisen hyödyn. suunnittelutyöhön jää aikaa nykyistä vähem-
4211: Toteutumassa oleva kalastuslainsäädännön män.
4212: uudistusta koskeva esitys sisältää säännöksen, Neuvontatehtävien laajuuden ja lisääntyvän
4213: että jokaisen lain tarkoittaman kalastusalueen tarpeen huomioon ottaen on myös Mikkelin
4214: tulee ottaa käyttöön aluettaan tai sen eri osia läänin teollisuustoimikunnan asettama kalata-
4215: koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma, jonka tu- loustyöryhmä katsonut kalatalousedun vaativan
4216: lee sisältää kalastusta ja kalakantojen hoitoa suunnittelutoiminnan tehostamista ja sen vaiku-
4217: koskevat yleiset suuntaviivat. tusten seuraamista. Tässä tarkoituksessa kala-
4218: Lakiesityksen tarkoittaman suunnitelmallisen taloustyöryhmä esitti perustettavaksi Mikkelin
4219: toiminnan aikaansaaminen on välttämätöntä läänin kalatoimiston, jonka tehtäviin kuuluisivat
4220: Mikkelin läänissä, missä vesialueet on aikoi- - alueellisen kalataloussuunnittelun käynnistä-
4221: naan pirstottu erittäin pieniin osiin. Tästä joh- minen ja toteuttaminen
4222: tuen maamme noin 5 000 järjestäytyneestä ka- - kalastuslainsäädännön uudistamiseen liitty-
4223: lastuskunnasta noin 1160 eli runsaat 23,0 % vien kalaveden käyttö- ja hoitosuunnitel-
4224: on Mikkelin läänissä. Voimassa olevan ja uudis- mien laatiminen ja niiden vaikutusten seu-
4225: tuvan kalastuslain mukaan kalastuskuntien teh- raaminen
4226: tävänä on huolehtia alueensa kalastuksen jär- - kalakantojen hoitotoimenpiteiden lisäämi7
4227: jestämisestä ja kalakantojen säilyttämisestä. nen, tehostaminen ja toteuttaminen
4228: Kalastuskuntien toiminta on nykyisin ylei- - kalataloudellisen seurantatutkimuksen suo-
4229: sesti ottaen niin kalastuksen järjestämisen kuin rittaminen
4230: kalakantojen hoidonkin suhteen hajanaista. - kalataloudellisten korvauskysymysten hoita-
4231: Myöskään noin 500 ammattimaisen kalastajan minen, kehittäminen ja tarkoituksenmukai-
4232: sekä yli 30 000 kotitarve- ja virkistyskalastaja- nen ohjaaminen sekä
4233: ruokakunnan harjoittama kalastus ei tapahdu - kalastajien toimeentulon edistäminen.
4234: läheskään aina kalavesien taloudellisen hyväksi- Työryhmä katsoi, että Mikkelin läänin kala-
4235: käytön periaatteiden mukaisesti. Suunnitelmal- toimisto voisi tehokkaimmin toimia Mikkelin
4236: lisuutta siis tarvitaan järkevän ja taloudellisesti läänin maatalouskeskuksen yhteydessä. Kalatoi-
4237: parhaan tuloksen tuottavan toiminnan aikaan- mistossa tarvitaan kalastushiologi, jonka lisäksi
4238: saamiseksi. tulee palkata kalastusmestari ja toimistoapulai-
4239: Mikkelin läänin maatalouskeskuksen palve- nen. Vuonna 1982 kalatoimiston menot tulisi-
4240: luksessa on nykyisin kolme kalataloustoimihen- vat olemaan 300 000 markkaa.
4241: kilöä. Vesistörikkaalla, runsaasti kalastuskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4242: tia ja myös eri ryhmiin kuuluvia kalastajia kä- nioittavasti,
4243: sittävällä alueella neuvontatehtävät sekä vesi-
4244: oikeudelliset selvitykset, korvauskysymykset ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4245: kalanviljelytehtävät vievät kalataloustoimihen- 1983 tulo- ;a menoarvioon 300 000
4246: kilöiltä jo nykyisin niin paljon aikaa, ettei suun- markan määrärahan Mikkelin läänin ka-
4247: nittelutyöhön sekä monenlaisia selvityksiä vaa- latoimiston perustamista ;a sen toimin-
4248: tivien käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimiseen nan aloittamista varten.
4249: jää aikaa. Neuvontatehtävät tulevat lähitulevai-
4250: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4251:
4252: Pertti Hietala Esko Pekonen
4253: Pentti Poutaneo Maija Rajantie
4254: 1982 vp. 71
4255:
4256: Raha-asia-aloite n:o 70
4257:
4258:
4259:
4260:
4261: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin korvauksiin
4262: .katumak:mista aiheutuvien rasitusten huojentamiseksi
4263:
4264:
4265: Eduskunnalle
4266:
4267: Vuonn:t 1980 voimaan tulleen katumaksu- ollessa täysimääräinen 250 mk. Vastaavasti 70
4268: lain perusteella kunnissa ollaan parhaillaan en- m2:n kerrostaloasunnon katumaksu III luokas·
4269: simmäistä kertaa määräämässä ja panemassa sa olisi vuonna 1981 n. 45 mk ja vuonna 1983
4270: maksuun katumaksuja. Katumaksu määrätään n. 140 mk. Vastaavasti kalleimmassa eli I luo-
4271: kiinteistön arvon, maksuluokan sekä kadun ra- kassa kyseisen omakotitalon katumaksu vuonna
4272: kentamisesta ja kunnossapidosta kunnalle ai- 1981 olisi n. 250 mk ja vuonna 1983 n. 750
4273: heutuneiden kustannusten perusteella. Tarkoi- mk. 70 m2 :n kerrostaloasunnon katumaksu olisi
4274: tuksena on siten jakaa nämä kustannukset oi- vastaavasti vuonna 1981 n. 150 mk ja vuonna
4275: keudenmukaisella tavalla kiinteistöjen kesken. 1983 n. 450 mk kalleimmassa eli I luokassa.
4276: Katumaksua perittiin vuonna 1981 1/3 täy- Katumaksuista asukkaille aiheutuvaa rasitus•
4277: destä katumaksusta, vuonna 1982 2/3 täydes- ta voitaisiin vähentää myös siten, että lisättäi-
4278: tä katumaksusta ja vuonna 1983 maksu on siin valtion rahoitusosuutta katujen rakentamis-
4279: täysimääräinen. ja kunnossapitokustannuksista. Vuoden 1982
4280: Katumaksulain soveltamisessa ja maksujen tulo- ja menoarviossa on tarkoitukseen käytettä-
4281: määräämisessä on kuitenkin ilmennyt epäkoh- vissä kuitenkin vain 35 000 000 mk. Määrära-
4282: tia. Sen vuoksi sisäasiainministeriössä on val- han turvin valtionosuudella voidaan kattaa va-
4283: misteltu lakiin muutoksia. Tavoitteena on mm. jaat 5 prosenttia tehtäväalasta kunnille aiheu-
4284: lisätä kunnan harkintavaltaa silloin, kun yksi- tuvista kustannuksista. Alunperin tavoitteena
4285: tyisen asuinkiinteistön katumaksu muodostuu oli se, että valtionosuus olisi vähintään 20 pro-
4286: ilmeisesti kohtuuttomaksi. Katumaksuja voitai- senttia. Sen vuoksi määrärahaa olisi tarpeen li-
4287: siin alentaa mahdollisesti myös sosiaalisilla pe- sätä valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa.
4288: rusteilla. Samaan lopputulokseen on päätynyt myös
4289: Katumaksujen määrääminen ja maksuunpane- äskettäin sisäasiainministeriölle ehdotuksensa
4290: minen on aiheuttanut vilkasta keskustelua ja jättänyt työryhmä, jonka arvion mukaan kulu-
4291: myös voimakasta arvostelua. Monessa tapauk- van vuoden tarve valtionosuuden lisäykseen on
4292: sessa asukkaat ovat pitäneet katumaksuja uusi- 160 milj. markkaa.
4293: na kunnallisina rasituksina. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4294: Joka tapauksessa on varmaa, että katumak-
4295: sut lisäävät omalta osaltaan jo muutoinkin kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4296: keita asumiskustannuksia. den 1983 tulo- ja menoarvioon
4297: Sisäasiainministeriön vuoden 1981 keväällä 125 000 000 markkaa käytettäväksi yli-
4298: laatiman esimerkkilaskelman mukaan olisi ta- määräisinä korvauksina niin, että asuk-
4299: vanomaisen 1970-luvulla rakennetun omakoti· kaille katumaksuista aiheutuvaa rasitus-
4300: talon katumaksu halvimmassa eli III luokassa ta voitaisiin alentaa.
4301: vuonna 1981 75 mk ja vuonna 1983 maksun
4302: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4303:
4304: Pertti Hietala Eino Grönholm
4305: Kaisa Raatikainen Hannu Tapiola
4306: 7'1. 1982 vp.
4307:
4308: Raha-asia-aloite n:o 71
4309:
4310:
4311:
4312:
4313: Hietala: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 410 rakennus-
4314: töiden aloittamiseen tieosuudella Otamo--Sysmä
4315:
4316:
4317: Eduskurtnalle
4318:
4319: Sysmän kirkonkylän kautta kulkevan maan- käyttäjien turvallisuuden kannalta erittäin tar-
4320: tien n:o 410 uudelleenrakentamista välillä peellinen, olisi mitä toivottavinta, että tien ra-
4321: Otamo-Sysmä koskevat tiesuunnitelmat ovat kentaminen aloitettaisiin suunnitelman mukai-
4322: valmistuneet ja Sysmän kunnanvaltuusto on sesti vuonna 1983.
4323: antanut niistä lausuntonsa 23. 5. 1979. Suun- Uudelleenrakentamisen kustannusarvio on n~
4324: nitelmia vastaan jätettiin muutamia muistutuk- 4,3 milj. mk.
4325: sia, joista kunnanvaltuusto on antanut em. ko- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4326: kouksessaan lausuntonsa. Mikkelin tiepiirin toi-
4327: menpideohjelmassa tien rakentaminen on ajoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4328: tettu vuodelle 1984. 1983 tulo- ;a menoarvioon 4 300 000
4329: Koska tie olisi suunnittelun puolesta valmis markkaa maantien n:o 410 uudelleen-
4330: toteutettavaksi ja kun se liikenteellisesti olisi rakentamistöiden aloittamiseksi vuonna
4331: Sysmän kunnan asukkaiden ja muiden tien- 1983 välillä Otamo-Sysmä.
4332: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4333:
4334: Pertti Hietala
4335: 1982 vp.
4336:
4337: Raha-asia-aloite n:o 72
4338:
4339:
4340:
4341:
4342: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 447 pa-
4343: .rantamiseksi tieosuudella Porsaskoski-Haarajoki
4344:
4345:
4346: Ed u s k u n n a 11 e
4347:
4348: · Nykyinen Pieksämäen-Kangasniemen maan- Pieksämäen kaupunki - Porsaskoski vlionna
4349: tie on päällystetty vuonna 1962, eikä siinä 1981. Väli Porsaskoski-Haarajoki jäi edelleen
4350: sen jälkeen ole suoritettu suurempia parannus- huonokun toiseksi.
4351: toimenpiteitä. Pieksämäen seudun kuntien yhteistyötoimi-'
4352: ' TVH:n suorittamien laskelmien mukaan tie- kunta on esittänyt, että välin Porsaskoski~
4353: tä käytti vuonna 197 5 keskimäärin vuorokau- Haarajoki perusparannuksen suunnittelu aloi•
4354: dessa 825-2 226 moottoriajoneuvoa ja vuon- tettaisiin vuonna 1982 ja hanke toteutettaisiin
4355: na 1985 arvioidaan käytön olevan 1 096- vuosina 1982-83.
4356: 2 998 moottoriajoneuvoa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4357: Päällyste on kuitenkin 18 vuoden aikana
4358: kulunut niin, että tie on liikenteen määrään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4359: nähden osittain jopa hengenvaarallinen moot- 1983 tulo~ ja menoarvioon momentille
4360: toriajoneuvojen käyttöön. Lisäksi on huomat- 31.24.77 6100 000 markkaa maantien
4361: tava, että em. tieyhteys on Pieksämäen ja Suo- n:o 447 perusparannustöiden suoritta-
4362: nenjoen seudun asukkaille lyhin yhteys Hel- miseksi tieosuudella Porsaskoski-
4363: sinkiin. Haarajoki.
4364: TVL:n Mikkelin piiri perusparansi välin
4365: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4366:
4367: Pertti Hietala Pentti Poutaneo Esko Pekonen
4368:
4369:
4370:
4371:
4372: 10 0882004'12K
4373: 74 1982 vp.
4374:
4375: Raha-asia-aloite n:o 73
4376:
4377:
4378:
4379:
4380: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 450 pe-
4381: rusparannukseen välillä Vaalijala-Suonenjoki
4382:
4383:
4384: Ed u s kun n alle
4385:
4386: Pie~~äen-Suonenjoen maantie päällystet- massa 1979-84 on väli Pieksämäki-Pohjois-
4387: tiin vuonna 1968. joki huomioitu kevyen liikenteen väylineen pa-
4388: Kuopion läänin puolella Pieksämäen-Suo- rannettavaksi vuosina 1982-83. Suunnitelmat
4389: nenjoen maantien osuus peruskorjattiin vast- ovat valmistuneet vuonna 1979 ja tarkoituk-
4390: ikään ja päällystettiin uudelleen. Pienehköjä seen on esitetty vuoden 1982 tulo- ja meno-
4391: päällysteiden uusimisia on tehty myös Piek- arvioon otettavaksi 3 000 000 markan määrä-
4392: sämäen päässä. raha.
4393: Kuitenkin tie on yleiskunnoltaan tällä het- Tien perusparantaminen on kuitenkin tarpeen
4394: kellä heikko. TVH:n suorittamien laskelmien suorittaa myös Vaalijalan ja Suonenjoen kunnan
4395: mukaan vuonna 1975 maantietä käytti keski- rajalle saakka niin, että em. kevyen liikenteen
4396: määrin vuorokaudessa 1 006-1307 moottori- väylä ulotetaan aina Suruuinmäkeen saakka.
4397: ajoneuvoa ja vuonna 1985 arvioidaan käytön Samalla olisi maantie n:o 450 muutettava
4398: olevan 1 374-1 784 moottoriajoneuvoa vuo- kantatien n:o 72 jatkoksi, jolloin mainittu
4399: rokaudessa. Myös kevyt liikenne on melko vil- kantatie ulottuisi valtatieltä n:o 5 valtatielle
4400: kasta johtuen siitä, että Nenonpellossa sijait- n:o 9.
4401: sevassa Vaalijalan keskuslaitoksessa työskente- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4402: lee yli 240 Pieksämäen kaupungissa asuvaa
4403: henkilöä, jotka suorittavat työmatkansa pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4404: asiassa polkupyörällä ja jalan. Tiellä ei kuiten- 1983 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
4405: kaan ole kevyen liikenteen väyliä, mikä lisää markkaa maantien n:o 450 (Vaalijala
4406: tien huonokuntoisuuden lisäksi vaaratekijöitä. -Suonenjoki) perusparannustöiden suo-
4407: Mikkelin piirin tienpidon toimenpideohjel- rittamiseksi vuonna 1983.
4408: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4409:
4410: Pertti Hietala Pentti Poutaneo
4411: .1982 vp. 75
4412:
4413: Raha-asia-aloite n:o 74
4414:
4415:
4416:
4417:
4418: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesM maantien n:o 533 pe-
4419: rusparannukseen välillä Tihusniemi-Sorsakoski
4420:
4421:
4422: Eduskunnalle
4423:
4424: Tihusniemen-Sorsakosken maantie on erit- Samoin eri puutavarayhtiöt ovat lausunnois-
4425: täin beikkopohjainen ja -päällysteinen tie. Tie saan ilmoittaneet, että ne tarvitsevat jatkuvMti
4426: on päällystetty yli 10 vuotta sitten öljysoralla puutavarakuljetuksissaan tieosuuksia Jäppilä-
4427: ja sen kunto on nykyään erittäin heikko ja Tihusniemi-Varkaus sekä Jäppilä-Tihusnie-
4428: jopa liikenteellisesti vaarallinen. mi-Sorsakoski, mutta teiden erittäin huono
4429: Ero. tie on eräs Jäppilän kunnan pääliiken· kunto asettaa ajokaluston varsin suurelle rasi-
4430: neväyliä ja vilkas työpaikkaliikenneväylä ennen tukselle ja aiheuttaa täten ajoneuvoille ylimää-
4431: muuta Sorsakosken tehtaille. räisiä huolto- ja korjauskuluja.
4432: Lisäksi em. tie toimii Jäppilän kautta kulke· TVL:n Mikkelin piirin toimesta on Pieksä-
4433: van liikenteen ja Jäppilän elinkeinoelämän väy· mäen-Jäppilän tieosuuden pinta uusittu kulu-
4434: länä. Mm. Oy Hackman Ab Sorsakosken teh- van vuoden kesäkauden aikana.
4435: taat sekä Oy Putkihackman Ab kuljettavat n. Koska, kuten edellä olevasta on ilmennyt,
4436: 90 prosenttia tuotannostaan sekä 40 prosent- tieosuus Jäppilä-Tihusniemi-Sorsakoski on
4437: tia raaka-aineistaan eli yhteensä n. 8 000 000 erittäin tärkeä Oy Hackman Ab:n Pieksämäelle
4438: kg vuodessa Sorsakosken-Tihusniemen-Jäp- tapahtuville kuljetuksille sekä Jäppilästä Sorsa-
4439: pilän-Pieksämäen maantietä. Jäppilän ja em. kosken tehtailla työssä käyville ihmisille, olisi
4440: yhtiön lähin rautatieterminaali sijaitsee siis mitä toivottavinta, että myös tämän tieosuuden
4441: Pieksämäellä. perusparantaminen suoritettaisiin mahdollisim-
4442: Lisäksi yhtiö käyttää tietä Naarajärvellä, man pian. On näet huomattava, että ko. tie
4443: Pieksämäen maalaiskunnassa sijaitsevan teh- on jo perusparannettu TVL:n Kuopion piirin
4444: dasosaston yhdysliikenteessä sekä tavara- että alueella. Tieosuuden Tihusniemi - Mikkelin
4445: henkilökuljetuksiin. läänin raja pituus on noin 10 kilometriä.
4446: Yhtiön raaka-ainekuljetukset, jotka nyt ta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4447: pahtuvat osin viitestien kautta, tulevat Outo-
4448: kumpu Oy:n Tornion tehtaiden toimittamina että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4449: siirtymään ko. Jäppilän kautta kulkevan tie- den 1983 tulo- ja menoarvioon
4450: osuuden kautta kulkeviksi. 4 000 000 markkaa maantien n:o 533
4451: Tien erittäin heikon kunnon takia joutuu perusparannustöiden suorittamista var-
4452: yhtiö kuljettamaan helposti särkyviä tuottei- ten välillä Tihusniemi-Sorsakoski
4453: taan, kuten sairaala- ja pesulakalusteita, kier- vuonna 1983.
4454: täen Varkauden kautta Pieksämäen rautatieter-
4455: minaalille.
4456: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4457:
4458: Pertti Hietala Pentti Poutaneo
4459: 76 1982 vp.
4460:
4461: Raha-asia-aloite n:o 75
4462:
4463:
4464:
4465:
4466: Hietala: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
4467: kentamiseksi välille Pohjoisjoki-Vaalijala Pieksämäen maa-
4468: laiskunnassa
4469:
4470:
4471: Eduskunnalle
4472:
4473: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon varsin omituiselta, miksi liikennetarve edellyt-
4474: on otettu 3 000 000 markan suuruinen määrä- tää kevyen liikenteen väylän rakentamisen vain
4475: raha maantien n:o 450 perusparannustöiden osalle Pieksämäen kaupungin ja Vaalijalan vä-
4476: suorittamiseksi tieosuudella Pieksämäki-Vaali- liä. On otettava huomioon myös se, että suh-
4477: jala Pieksämäen kaupungissa ja mlk:ssa. Kysei- tautuminen kevyen liikenteen väylien rakenta-
4478: seen perusparannustyöhön liittyvänä rakenne- miseen ja niiden tarpeellisuuteen liikennetur-
4479: taan kevyen liikenteen väylä välille Pieksämäen vallisuutta ajatellen on muuttunut suopeam-
4480: kaupunki '--- Pohjoisjoki. maksi sen jälkeen, kun ko. tie ja siihen liit-
4481: Alunperin oli tarkoitus rakentaa kyseinen tyvä kevyen liikenteen väylä on suunniteltu.
4482: kevyen liikenteen väylä myös välille Pohjois- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4483: joki~Vaalijala. Tämä on kuitenkin jätetty
4484: pois ohjelmasta sen vuoksi, etteivät liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4485: määrät ole osoittaneet tämän välin rakenta- den 1983 tulo- ja menoarvioon
4486: mista. 1 000 000 markan määrärahan kevyen
4487: Kun liikennetarve Pieksämäen kaupungin ja liikenteen väylän rakentamiseksi välille
4488: Vaalijalan välillä syntyy pääasiassa Vaalijalan Pohjoisjoki-Vaalijala Pieksämäen maa-
4489: keskuslaitoksessa työskentelevien ja heidän per- laiskunnassa.
4490: heenjäsentensä työ- ja muista matkoista, tuntuu
4491: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4492:
4493: Pertti Hietala
4494: 1.982 Vp.
4495:
4496: Raha-asia-aloite n:o 76
4497:
4498:
4499:
4500:
4501: · . ·• i Hietala; Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseen mante-
4502: reelta Väisälänsaareen Hirvensalmella
4503:
4504:
4505: .Eduskunnalle
4506:
4507: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren Sillan rakentamiseen olisikin saatava määräraha
4508: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malva• valtion tulo- ja menoarvioon.
4509: niemen paikallistielle, .on ollut liikenteessä usei- Todettakoon vielä, että sillan rakentaminen
4510: ta vuosia. Sillan puuttuminen Väisälänsaaren ei korjaa ainoastaan Väisälänsaaren asukkaiden
4511: ja Hirvensalmen puoleisen mantereen väliltä liikenneoloja, vaan se parantaa liikenneyhteyk-
4512: vaikeuttaa kuitenkin saaren asukkaiden asioi- siä myöskin Väisälänsaaren läheisyydessä oleviin
4513: mista Hirvensalmen . kunnan keskustassa ole- muihin saariin.
4514: vissa 'palvelupisteissä. Matkaa saaresta kunnan Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4515: keskustaan Mikkelin . kautta on yli 60 km,
4516: kun se suorinta tietä sillan kautta olisi vajaat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4517: 20 km. 1983 tulo- ;a menoarvioon 4 500 000
4518: Sillan · rakentaminen mantereelta Häntänie- markkaa sillan rakentamiseksi mante,
4519: mestä Väisälänsaaren Sokkasenniemeen on ollut reelta Väisälänsaareen Hirvensalmen
4520: esillä jo silloin kun tietä rakennettiin, mutta kunnassa.
4521: varojen puute on estänyt sillan rakentamisen.
4522: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4523:
4524: Pertti Hietala
4525: 78 1982 vp.
4526:
4527: Raha-asia-aloite n:o 77
4528:
4529:
4530:
4531:
4532: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta tointen järjestelemiseksi
4533: Valtionrautateillä
4534:
4535:
4536: Eduskunnalle
4537:
4538: Rautatielaitoksessa vallitsee varsinkin liiken- Palkkaus-
4539: teen piirissä toimivien osalta virkojen ja toi- Peruspalkkaiset luokka-
4540: mien määrän sekä tehtävissä toimivien kohdalla 80 järjestelymestaria ............ . V20
4541: ilmeinen epäsuhde. Todellisten tehtävässä toi- 250 konduktööriä ..............•. V 17
4542: mivien ja budjetin palkkausperusteiden mu- 30 kuormausmestaria ..........•. V 18
4543: kaisten peruspalkkaisten virkojen ja toimien 40 asetinlaitemiestä ............• V 17
4544: määrän tasapainottaminen edellyttäisi mm. jär- 200 vaihdemiestä ............... . V13
4545: jestelymestareiden, konduktöörien, vaihde- ja 550 junamiestä ................. . V13
4546: junamiesten, autonkuljettajien, huoltomiesten ja 130 autonkuljettajaa •............• V 14
4547: sähköasentajien virkojen ja toimien lisäystä. 50 huoltomiestä ............... . V13
4548: Tilastollista säästöä voitaisiin saada aikaan mm.
4549: asemamiesten ja tallimiesten toimien supista- Samalla olisi lakkautettava seuraavat tarpeet-
4550: misella. tomiksi käyvät toimet:
4551: Todellisten tehtävissä toimivien määrän ja Palkkaus-
4552: vakinaisten virkojen ja toimien määrän keski- Peruspalkkaiset .luokka
4553: näisellä suhteuttamisella saavutettaisiin useita 1 500 asemamiestä . . . . . . . . . . . . . . . V8
4554: merkittäviä etuja. Työntekijäin palvelussuhteen 100 tallimiestä . . . . . . . . . . . . . . . . . V7
4555: ehtoihin liittyvät kysymykset selkiytyisivät ja
4556: tulkinnan tarpeet vähenisivät samalla kun palk- Täten ehdotetut järjestelyt eivät aiheuttaisi
4557: kaukseen liittyvät kysymykset yksinkertaistui- varsinaisia lisäyksiä palkkakustannuksissa.
4558: sivat ja täsmentyisivät. Menetelmä ei myöskään Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4559: aiheuttaisi lisäkustannuksia, mutta supistaisi
4560: huomattavasti turhia kirjaamis- ja laskentatoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4561: mintoja. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
4562: Ehdotamme, että Valtionrautateille perustet- 31.90.01 80 000 000 markkaa tointen
4563: taisiin seuraavat toimet: järjestelemiseksi V altionrautateillä.
4564: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4565:
4566: Pertti Hietala Jouko Tuovinen Markus Aaltonen
4567: Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila Olli Helminen
4568: 1982 vp.
4569:
4570: Raha-asia-aloite n:o 78
4571:
4572:
4573:
4574:
4575: Hietala: Määrärahan osoittamisesta posti- ja telelaitdksen Pieksä-
4576: mäen autohuoltopaikan laajennuksen ja teletoimintakeskuk-
4577: sen uudisrakennushankkeen toteuttamiseen
4578:
4579:
4580: Eduskunnalle
4581:
4582: Liikenneministeriö on PLH:n esityksestä Tästä huolimatta ei valtion vuoden 1982
4583: 25. 5. 1981 vahvistanut Pieksämäen autohuolto- tulo- ja menoarviossa ole varattu määrärahoja
4584: paikan laajennuksen ja teletoimintakeskuksen sen toteuttamiseen. Aikaisemmin myönnettyjä
4585: uudisrakennushankkeen esisuunnitelman. määrärahoja on sitä vastoin käytettävissä
4586: Hankkeen huonetilaohjelmaksi on samalla 1 500 000 markkaa.
4587: vahvistettu 2 745 m2 ja 11 130 m3• Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4588: Samoin hankkeen kustannusarvioksi on vah-
4589: vistettu 8 520 000 mk. Hankkeen ohjeelliseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4590: aikatauluksi on vahvistettu 1982-83 ja sa- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
4591: malla on kehotettu rakennushallitusta ryhty- 31.94.74 2 000 000 markkaa posti- ja
4592: mään hankkeen suunnitteluun. telelaitoksen Pieksämäen autohuoltopai-
4593: Rakennushallitus on puolestaan 29. 7. 1981 kan laajennuksen ja teletoimintakeskuk-
4594: valinnut rakennushankkeiden suunnittelijaksi sen uudisrakennuksen rakennushank-
4595: arkkitehti Markku Annilan, joka on puolestaan keen toteuttamiseksi.
4596: aloittanut suunnittelutyön niin, että hankkeen
4597: toteutus olisi sen puolesta mahdollista aloittaa
4598: syksyllä 1982.
4599: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4600:
4601: Pertti Hietala
4602: 1982 vp.
4603:
4604: Raha-asia-aloite n:o 79
4605:
4606:
4607:
4608:
4609: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtasalmella sijaitsevan
4610: Karankalahden malmiesiintymän tutkimiseen
4611:
4612:
4613: Eduskunnalle
4614:
4615: Virtasalmen kunnassa toimii Outokumpu tössä tehokas malminetsintä taataan osoitta-
4616: Oy:n HällinJ;Iläen kuparikaivos, joka nykyisel- malla tähän tarkoitukseen riittävästi varoja.
4617: lään työllistää noin 50 työntekijää. Hällinmäen Varojen käyttöä suunniteltaessa olisi otettava
4618: malmio on pieni, ja mikäli uusia löydöksiä ei huomioon erityisesti syväkairaustarve.
4619: tehdä, l9pe~taa kaivos to4nintansa jo vuonna Virtasalmen kunnan koko alue sijaitsee geo-
4620: 1983 ja kaivostoiminnasta vapautuu tällöin 70 logisesti mielenkiintoisella alueella ja katsotaan
4621: työntekijää. malmikriittiseksi alueeksi. Tehokasta malmin-
4622: Kauppa- ja teollisuusministeriön 6. 10. 1978 etsintää ei kuitenkaan suuremmassa mittakaa-
4623: asettarpa , kaivospaikkakuntien kehittämistoimi- vassa ole toteutettu. Useat asiantuntijat ovat
4624: kunta on luovuttanut kauppa- ja teollisuusmi- sitä mieltä, että Hällinmäen malmio ei ole var.
4625: nisteriölle· 28. 5. 1979 päiväämänsä mietinnön, sinainen päämalmio, joten toiveita uusien esiin-
4626: joka on. julkaistu numerolla 1979:34. Tämä tymien löytymisestä on olemassa. Uusimpana
4627: ns. kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta osoituksena on 17. 1. 1979 Outokumpu Oy:lle
4628: on malm~n aiallisen riittävyyden ja kaivospaik- valtaus Virtasalmen kirkonkylän pohjoispuolel-
4629: kakuntien erityisongelmien perusteella suorite- la sijaitsevan Karankalahden alueelle.
4630: tun rajauksen mukaan valinnut tarkasteluosa Kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta
4631: kohteeksi kahdeksan kaivospaikkakuntaa, nii- toteaa mietinnössään erityisesti Virtasalmen
4632: den joukossa myös Virtasalmen kunta. Kaivos- kunnan osalta, että kunnan teollisen toimin•
4633: paikkakuntien osalta on suoritettu tyypillisim- nan perustan muodostaa kaivannaisteollisuus,
4634: pien ongelmien sekä kunkin kaivospaikkakun- jonka varaan myös tuotantorakenteen moni-
4635: nan erityisongelmien kartoitus. Mietinnön sel- puolistamis- ja laajentamistoimenpiteet tulisi
4636: vitysosassa on mm. todettu, että Virtasalmi on rakentaa. Jatkojalostusmahdollisuuksia tarjoaa
4637: elinkeinorakenteeltaan alkutuotantovaltaisimpia erityisesti Ankeleelta saatava marmori, joka
4638: kaivospaikkakuntia (43,2 %) . Virtasalmen soveltuu hyvin rakennuskiveksi. Toimialan ke-
4639: osalta on myös todettu, että kunnassa väestö hittäminen edellyttää huolellista ja monipuo-
4640: on vuodesta 1970 vuoteen 1977 vähentynyt lista pohdintaa alkaen sopivien tuoteryhmien
4641: suhteellisesti eniten eli 24 %. valinnasta, markkinointikysymysten selvittämi-
4642: Vaikkakin Virtasalmen kaivos on verrattain
4643: sestä sekä tuotantoprosessin käynnistämisen
4644: pieni kaivosyksikkö ja sen työntekijöiden osuus
4645: keskeisistä edellytyksistä.
4646: kunnan ammatissa toimivasta väestöstä on vain
4647: 8 %, on kunnan teollisuudessa toimivasta väes- Kehittämistoimet on kytkettävä mahdolli-
4648: töstä kaivoksen osuus 47 %. Huolimatta kai- simman kiinteästi alueella toimivaan tuotan-
4649: vostoiminnan suhteellisen vähäisestä osuudesta toon, jolloin kysymykseen tulee esimerkiksi yh-
4650: kunnan ammatissa toimivasta väestöstä, on kai- teistyö kunnassa toimivan kalkkikiveä Iouhi-
4651: voksella merkittävä vaikutus elinkeinoraken- van kaivosyhtiön (Partek Oy:n) kanssa.
4652: teen tasapainottajana. Ilman kaivostoimintaa Niin ikään toimikunta toteaa, että Virta-
4653: olisi Virtasalmi entistä voimakkaammin pel- salmen kunta sijaitsee ns. Keski-Savon yhte-
4654: kästään maa- ja metsätalouselinkeinon varassa. näisen turvealueen välittömässä läheisyydessä.
4655: Toimikunta on luetellut useita yleisiä kehit- Alueella sijaitsevien energiavarojen hyödyntä-
4656: tämisehdotuksia, joista Virtasalmen kunnan kä- minen on käynnistynyt ja tulee jatkuvasti laa-
4657: sityksen mukaan tärkeimpänä toimikunta eh- jenemaan. Vaikka Virtasalmen kunnassa ei ole
4658: dottaa, että kaivospaikkakuntien lähiympäris- huomattavia turvevaroja, voidaan turpeeseen
4659: Raha-asia-aloite n:o 79 81
4660:
4661: liittyviä hyödyntämismahdollisuuksia hyödyn- Edeiiä olevaan viitaten ehdotamme,
4662: tää myös siellä. Turvealueeila olevien VAPO:n
4663: turvetyökoneiden huoltojärjestelyt ovat toistai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4664: seksi puutteelliset ja Mikkelin läänin teoiiisuus- den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
4665: toimikunta on esittänyt, että lääniin perustet- mentille 32.50.41 500 000 markan
4666: taisiin valmistus- ja huoltovarikko VAPO:n erillismäärärahan Outokumpu Oy:n 11.
4667: työkoneita varten. Varikon sijaintipaikka voisi 1. 1979 saaman valtauskirjan tarkoitta-
4668: oiia Virtasalmen kunta, kun otetaan huomioon man Virtasalmen kunnassa sijaitsevan
4669: kunnan keskeinen sijainti turvealueeseen näh- Karankalahden malmiesiintymän johdos-
4670: den. ta suoritettavia tutkimuksia varten.
4671: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4672:
4673: Pertti Hietala Pentti Poutanen
4674:
4675:
4676:
4677:
4678: 11 088200412K
4679: 82 1982 vp.
4680:
4681: Raha-asia-aloite n:o 80
4682:
4683:
4684:
4685: Hietala ym.: Määrärahan osoittamis,esta monitoimiturvelaitoksen
4686: tai pellettitehtaan rakentamiseksi Haukivuoreen
4687:
4688:
4689: Eduskunnalle
4690:
4691: Geologisen tutkimuslaitoksen maaperäosasto kivuorelaisille ja lähikuntalaisille teollisia työ-
4692: on suorittanut vuosina 1967 ja 1968 ensimmäi- paikkoja, jotka puolestaan vaikuttavat kerran-
4693: sen suo- ja turvetutkimuksen Haukivuoren kun- naisesti mm. palveluelinkeinojen kehittymiseen.
4694: nan soista. Toinen tutkimus suoritettiin vuonna Haukivuoren kunnan väkiluvun voimakas vä-
4695: 1974. Tutkittujen soiden pinta-ala on yhteensä hentyminen saataneen hidastumaan eri elinkei-
4696: 5 569 hehtaaria ja turvemäärä on noin 136 noaloja kehittämällä. Tutkimustulosten mukaan
4697: milj. m3 • monitoimiturvelaitoksen ja pellettitehtaan ra-
4698: Valtion polttoainekeskus on vuokrannut ja kentamiskustannukset saadaan takaisin verrat-
4699: ostanut tähän mennessä Haukivuoren kunnan tain lyhyen ajan kuluessa.
4700: alueelta n. 1 000 hehtaaria suota turpeen nos- Liikenteellisesti Haukivuoren kunta soveltui-
4701: tamista varten. Suolla aloitettiin vuonna 197 3 si erittäin hyvin monitoimiturvelaitoksen tai
4702: valmistelutyöt polttoturpeen nostamiseksi. Var- pellettitehtaan sijaintipaikaksi. Kunnan läpi kul-
4703: sinainen polttoturpeen nosto aloitettiin Repo- kee lähivuosina sähköistettävä Savon rata ja
4704: lansuolla heinäkuussa 197 5. Tällä hetkellä se kantatie n:o 72. Etelä-Savon seutukaavaliiton
4705: työllistää kesäisin noin 40 ja talvella n. 20 palvelustasoluokituksen mukaan Haukivuoren
4706: työntekijää. keskus on alemman tason kuntakeskus sisältäen
4707: Repolansuolta nostettu jyrsinturve on käy- kuitenkin huomattavasti enemmän palveluja
4708: tetty lähiseuduilla olevissa turvelämpölaitoksis- kuin mitä alemman tason kuntakeskukselta vaa-
4709: sa. Kasvuturve on toimitettu lähiympäristöön ditaan. Kunnan keskus on kehittynyt voimak-
4710: lannoittamattomana. kaasti viime vuosina, vaikka kunnan väkiluku on
4711: Monitoimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan laskenut. Kunnan keskuksen kehittymiseen on
4712: rakentaminen Haukivuoren kuntaan mahdollis- osaltaan vaikuttanut runsas asuntotuotanto. Vii-
4713: taisi turpeen jalostuksen turvekoksiksi tai pel- me vuosien aikana kuntaan on rakennettu noin
4714: leteiksi sekä mahdollisesti sähköenergiaksi. Tur- 20 uutta asuntoa vuosittain. Kunta on pyrki-
4715: peen briketöinnin avulla voitaisiin käyttää hyö- nyt mahdollisuuksien mukaan järjestämään kun-
4716: dyksi myös turvekeksin hukkalämpö. Monitoi- taan tulevien uusien yritysten työntekijöille
4717: miturvelaitos toisi mahdollisuuden lasinalaisten asuntoja.
4718: viljelmien rakentamiseen. Koulutusmahdollisuudet Haukivuoren kun-
4719: Polttoturpeen hyödyntäminen mahdollisim- nassa ovat suhteellisen hyvät, sillä kunnassa on
4720: man lähellä tuotantopaikkaa olisi tärkeä tekijä peruskoulun yläaste ja lukio sekä yhteensä 17
4721: sekä Haukivuoren kunnalle että koko Mikkelin oppilaspaikkaa Pieksämäen ja Mikkelin ammat-
4722: läänille. Etelä-Savon suoalueet ovat erittäin kes- tikouluissa.
4723: keisessä asemassa. Kunnan alueella sijaitsevat Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4724: suot liittyvät yhtenä kokonaisuutena Mikkelin
4725: maalaiskunnan, Virtasalmen kunnan, Pieksä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4726: mäen maalaiskunnan ja Juvan kunnan suoaluei- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
4727: siin. 32.92.75 (Turvebrikettitehtaiden raken-
4728: Monitoimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan taminen) 1 000 000 markan määrära-
4729: rakentaminen Haukivuoren kuntaan merkitsisi han monitoimiturvelaitoksen tai pelleui-
4730: erittäin paljon kunnan kehitykselle. Monitoimi- tehtaan suunnittelukustannuksia ja ra-
4731: turvelaitos tai pellettitehdas tulisi tarjoamaan kennustöiden alkurahoitusta varten.
4732: sekä rakennusvaiheessa että valmistuttuaan hau-
4733: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4734:
4735: Pertti Hietala Pentti Poutanen
4736: 1982 vp. 83
4737:
4738: Raha-asia-aloite n:o 81
4739:
4740:
4741:
4742:
4743: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen seudun terveys-
4744: keskuksen pääterveysaseman tois,en rakennusvaiheen toteut-
4745: tamis,een
4746:
4747:
4748: Eduskunnalle
4749:
4750: Pieksämäen seudun terveyskeskus, johon Sairaansijojen lisäksi kuntainliitto tarvitsee
4751: kuuluvat Pieksämäen kaupunki ja maalaiskunta jo nyt lisää avohoidon toimitiloja, erityisesti
4752: sekä Haukivuoren, Jäppilän ja Virtasalmen kun- lääkärien vastaanottotoimintaa varten. Usean
4753: nat, aloitti toimintansa heinäkuun 1 päivänä vuoden aikana tapahtuneen suunnittelun aikana
4754: 1973. Kuntainliiton väestöpohja on noin pääterveysaseman mitoitustarpeet muuttuivat
4755: 27 000 asukasta. ja uusia toimintoja tuli (esim. työterveyshuolto,
4756: Terveyskeskuksen ensimmäiset sairaansijat verenpainepoliklinikka, diabetespoliklinikka)
4757: saatiin käyttöön vasta tammikuussa 1981 eli niin runsaasti, että tilat olivat jo valmistumi-
4758: 7,5 vuotta kuntainliiton perustamisen jälkeen. sen jälkeen liian pienet.
4759: Marraskuussa 1980 suoritetun kokonaisselvi- Lääninhallitukselta saadun tiedon mukaan
4760: tyksen mukaan kuntainliiton alueella oli 140 pääterveysaseman laajennus voisi toteutua aikai-
4761: sellaista pitkäaikaissairasta, joiden oikea hoito- sintaan 1987, mikä kuntainliiton käsityksen
4762: paikka olisi ollut terveyskeskus. Tämän lisäksi mukaan on aivan liian myöhäistä. Tämän lisäksi
4763: tulevat vielä tarvittavat kuntoutuspaikat, joi- Etelä-Savon mielisairaanhuoltopiirin kl:lla on
4764: den käytöstä on jo näin lyhyenäkin aikana saatu suunnitteilla uusi mielenterveysyksikkö sijoi-
4765: hyviä kokemuksia. Kuntoutuspaikoille otetaan tettavaksi pääterveysaseman yhteyteen, mutta
4766: sellaisia kotisairaanhoidon potilaita, jotka eivät tämä tapahtuisi jo vuonna 1983, kun toisaalta
4767: vielä tarvitse välitöntä laitospaikkaa, mutta rakennushankkeiden yhtäaikainen toteuttaminen
4768: jotka tarvitsevat oman itsensä tai omaisten olisi monessa suhteessa järkevää ja myös talou-
4769: vuoksi välillä laitoshoitoa. Kuntoutusjaksot ovat dellista.
4770: olleet kahden viikon mittaisia. Vuodeosastolta Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4771: pois jääneet potilaat hoidetaan lähinnä kun-
4772: nalliskotien ylipaikoilla tai kotisairaanhoidossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4773: Kuntainliiton 80 sairaansijaa ovat 3 % asu- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
4774: kasluvusta, kun tarve näyttäisi olevan noin 33.75.31 4 000 000 markan määrära-
4775: 6 o/o eli 160 sairaansijaa. 80 lisäsairaansijaa han Pieksämäen seudun terveyskeskuk-
4776: olisi myös käyttökustannuksiltaan edullisempi sen pääterveysaseman II rakennusvai-
4777: kuin pienemmän yksikön rakentaminen. heen suunnittelua ja toteutusta varten.
4778: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4779:
4780: Pertti Hietala
4781: 84 1982 vp.
4782:
4783: Raha-asia-aloite n:o 82
4784:
4785:
4786:
4787:
4788: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen koulu-
4789: radiotoimittajan palkkaamiseen
4790:
4791:
4792: Eduskunnalle
4793:
4794: Saamelaisalueella on mahdollisuus saamen- vittava määräraha päätoimisen saamenkielisen
4795: kieliseen opetukseen 20 koulussa, joista monet kouluradiotoimittajan viran perustamiseen.
4796: ovat varsin pieniä yhden tai kahden opettajan Koska kysymys on saamelaiskulttuuria ja saa-
4797: kyläkouluja. Saamenkielinen kouluradio antaisi mea edistävästä erityistoimesta, voidaan oikeu-
4798: näissä oloissa mahdollisuudet monipuolisem- tetusti perustella määrärahan myöntämistä ope-
4799: paan opetukseen ja korvaisi osaltaan niitä tusministeriön kautta.
4800: puutteita opetusmateriaalissa, jotka johtuvat Ehdotammekin,
4801: pienistä painosmääristä. Kuuluuhan kouluradio
4802: myös itsestään selvänä nykyaikaiseen opetuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4803: seen. den 1983 tulo- ja menoarvioon
4804: Saamelaisvaltuuskunta on esittänyt, että ope- 200 000 markkaa saamenkielisen kou-
4805: tusministeriön määrärahoista osoitettaisiin tar- luradiotoimittajan palkkaamiseksi.
4806: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4807:
4808: Inger Hirvelä Elisabeth Rehn Eeva Kauppi
4809: Tarja Halonen Toivo Mäkynen Anneli Kivitie
4810: Ole Norrback Ulla-Leena Alppi Boris Renlund
4811: Irma Rosnell Vappu Säilynoja Aimo Ajo
4812: Liisa Jaakonsaari Jacob Söderman Jarmo Wahlström
4813: Pirjo Ala-Kapee Niilo Koskenniemi 1.-C. Björklund
4814: Pentti Lahti-Nuuttila M.-L. Salminen Marjatta Stenius-Kaukonen
4815: Unto Ruotsalainen Aarne Saarinen Antero Juntumaa
4816: Aulis Juvela Mikko Jokela J. Juhani Kortesalmi
4817: Mikko Ekorre Petter Savola Pauli Uitto
4818: Helvi Hyrynkangas Martti Ursin Lauha Männistö
4819: Sakari Knuuttila Saara-Maria· Paakkinen Kati Peltola
4820: Jaakko 1tälä Seppo Tikka Kauko Tamminen
4821: Ilkka Kanerva Heli Astala Arvo Kemppainen
4822: Helvi Niskanen
4823: 1982 vp. 85
4824:
4825: Raha-asia-aloite n:o 83
4826:
4827:
4828:
4829:
4830: Helvitie ym.: Määrärahan osoittamises~a valtion velkojen viiväs-
4831: tymisestä kunnille aiheutuvien kustannusten lieventämiseksi
4832:
4833:
4834: Eduskunnalle
4835:
4836: Hallitus käsittelee kuntia samalla tavalla aktiviteetista. Kuitenkin jo nyt on nähtävissä,
4837: kuin yksityisiä verovelvollisiakin. Se pitää tiu- että taloudelliset suhdanteet tulevat heikkene-
4838: kasti kiinni kuntien velvollisuuksista, mutta ei mään. Siihen on myös kuntien välttämätöntä
4839: itse huolehdi omista velvoitteistaan. Suoritettu- varautua. Tällöin nousee erääksi keskeiseksi
4840: jen laskelmien mukaan valtio on tällä hetkellä kysymykseksi juuri valtion velkojen maksami-
4841: velkaa kunnille viivästyneinä valtionosuuksina nen kunnille. Velkojen suuruuden huomioon
4842: ja -avustuksina yhteensä noin 1 miljardi mark- ottaen lienee valtiontaloudellisesti kuitenkin
4843: kaa. Varojen myöhästyminen aiheuttaa paitsi mahdollista ainoastaan se, että velkojen takai-
4844: kunnille asioiden hoitamisen hankaloitumista sinmaksu ajoitetaan muutamalle lähivuodelle.
4845: ja taloudellisia lisärasitteita myös kuntien asuk- Viivästymisestä kunnille aiheutuvia haittoja on
4846: kaille palvelutason heikentymistä. kuitenkin kaikin tavoin pyrittävä lieventämään
4847: Valtiovallan ja kuntien keskusjärjestöjen kes- Ongelmia helpottaisi merkittävästi se, että val-
4848: ken on viimeksi tänä vuonna laadittu ns. jär- tion budjetissa olisi erityinen määräraha, jolla
4849: jestelyasiakirja, jossa molemmat osapuolet il- vähennettäisiin valtionosuuksien ja -avustuksien
4850: moittavat hoitavansa omat tehtävänsä asialli- viivästymisestä kunnille aiheutuvia haittoja.
4851: sesti ja oikea-aikaisesti. Sopimuksen henkeen ei Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4852: sovi edellä mainittujen velkojen maksamisen nioittaen,
4853: viivyttely kuten ei myöskään se, että valtio
4854: käyttää velkojensa maksun välineenä kunnille että EduSkunta ottaisi valtion vuoden
4855: kalliiksi tulevia velkasitoumuksia, jotka saate- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
4856: taan lunastaa jopa vasta monien vuosien kulut- markan määrärahan valtionosuuksien ;a
4857: tua. -avustusten viivästymisestä kunnille ai-
4858: Kunnallistalouksia on hoidettu varsin hyvin hefl:tuvien lisärasitteiden lieventämi-
4859: johtuen osin myös vallinneesta taloudellisesta seksi.
4860: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
4861:
4862: Tapio Helvitie Helge Saarikoski
4863: 86 1982 vp.
4864:
4865: Raha-asia-aloite n:o 84
4866:
4867:
4868:
4869:
4870: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta lukion opettajien eläkeikä-
4871: rajan väliaikaista alentamista koskevaan selvitystyöhön
4872:
4873:
4874: Eduskunnalle
4875:
4876: Peruskoulun toteutuessa alennettiin perus- Lukion opettajien työllisyystilanne puoles-
4877: koulun opettajien eläkeikä 63:sta 60:een vuo- taan tukee vaatimuksia siirtymävaiheen eläke-
4878: teen, koska katsottiin, että vanhempien opetta- iän alentamisesta.
4879: jaikäluokkien ei voi edellyttää kouluttautuvan Lukiouudistuksen siirtymäjakso käsittää vuo-
4880: uuden koulujärjestelmän vaatimuksiin. Maini- det 1982-85. Mikäli lukion opettajien eläke-
4881: tun pysyvän eläkeiän alentamisen lisäksi alen- ikä alennetaan siirtymävaiheen ajaksi 60:een
4882: nettiin peruskoulun siirtymävaiheessa eläkeikää ikävuoteen, se koskisi vuosina 1922-25 synty-
4883: 58 vuoteen siten, että opettajalla oli mahdolli- neitä opettajia. Jos mukaan luetaan myös pää-
4884: suus siirtyä eläkkeelle, jos hän oli mainitun toimiset tuntiopettajat, tulisi eläkeiän alenta-
4885: iän täyttänyt siirtymävaiheeseen mennessä. minen siirtymävaiheessa maksamaan kokonai-
4886: Keskiasteen koulunuudistus tuo mukanaan suudessaan mainittujen vuosien aikana yhteen-
4887: lukion opettajille huomattavan työskentelytapo- sä noin 56 milj. markkaa nykyhintaan laskettu-
4888: jen ja opetussisältöjen muutoksen. Valtioneu- na. Kustannukset jakautuisivat neljän siirtymä-
4889: voston vahvistama lukusuunnitelma on nykyi- vuoden ajalle ollen vuosittain noin 16 milj.
4890: seen verrattuna sisällöllisesti erilainen. Oppisi- markkaa. Vuoden 1983 osuus on tästä 5/12 eli
4891: sällöt kurssitetaan, mikä sinänsä jo on suuri noin 7 milj. markkaa.
4892: muutos opetustyössä. Tämän lisäksi siirrytään Asia olisi kiireellisesti selvitettävä, jotta tar-
4893: jakso-opetukseen, jossa opettajan työmäärä ja peellisiin lainsäädäntö- ym. toimiin voitaisiin
4894: opetusmenetelmät ovat kokonaan toisenlaiset ryhtyä.
4895: kuin nykyjärjestelmässä . Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
4896: . Opettajat ja rehtorit tarvitsevat siirtymävai- tavasti,
4897: heessa perusteellisen täydennyskoulutuksen.
4898: Edellisen lisäksi opettajat joutuvat käyttämään elttä Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4899: huomattavan määrän omaa aikaansa ja työtän- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
4900: sä selviytyäkseen opetukselle asetetuista vaati- markan määrärahan selvitysten laatimi-
4901: muksista. Koulutettavien suuren määrän vuoksi seksi lukion op~ttajien eläkeikärajan
4902: ei ole tarkoituksenmukaista uhrata voimavaroja alentamiseksi 60:een ikävuoteen kes-
4903: kaikkein vanhimpien rehtoreiden ja opettajien kiasteen koulunuudistuksen siirtymävai-
4904: kouluttamiseen eikä heiltä voi myöskään koh- heen ajaksi.
4905: tuudella odottaa lukiouudistuksen vaatimaa
4906: omaa kouluttautumispanosta.
4907: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4908:
4909: Tapio Holvitie
4910: 1982 vp. 87
4911:
4912: Raha-asia-aloite n:o 85
4913:
4914:
4915:
4916:
4917: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väliseen
4918: yhteistyöhön sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen
4919: työn korvaamiseen
4920:
4921:
4922: Eduskunnalle
4923:
4924: Viime aikoina käydyssä koulukeskustelussa Näiden juhlien ja iltojen valmistaminen ja
4925: on todettu, että koulun työrauha ei ole vain niihin osallistuminen on vaatinut opettajilta
4926: koulun ongelma. Se koskee myös koteja ja paljonkin opetustuntien ulkopuolista työtä ja
4927: kaikkia kasvattajia. Se on suomalaisen yhteis- harrastuneisuutta.
4928: kunnan ongelma. Mainittujen tilaisuuksien lisäksi on useita
4929: Peruskoulujärjestelmän tultua nyt hallinnol- tilanteita, jolloin on tavattava oppilaiden van-
4930: lisesti toteutetuksi koko maassa on ryhdyttävä hempia henkilökohtaisesti opetustuntien ulko-
4931: sen sisäiseen kehittämiseen ja parantamiseen. puolella. Tällaisia tapaamisia on useimmiten
4932: Oppilasikäryhmien pieneneminen tuo säästöä järjestettävä vasta iltaisin, jolloin vanhemmat
4933: peruskoulumenoihin noin 50 milj. markkaa ovat ansiotyöstään vapautuneet.
4934: vuodessa. Vapautuvia resursseja on käytettävä Samoin kuin vanhempaintilaisuudet ovat täl-
4935: kiireisesti koulun työskentelyolosuhteiden kai- laiset henkilökohtaiset tapaamiset vaatineet
4936: kinpuoliseen parantamiseen. opettajilta kohtuuttoman paljon opetustuntien
4937: Työrauhan turvaaminen on tässä työssä eh- ulkopuolista, palkatonta toimintaa.
4938: doton alkuedellytys. Opetusryhmien pienentä- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
4939: misen ohella pitäisi kiinnittää erityinen huomio taen,
4940: kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämi-
4941: seen ja opettajan mahdollisuuksiin tehdä tätä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4942: tärkeää työtä. 1983 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
4943: Opettajat ovat perinteisesti järjestäneet tiet- markan määrärahan kodin ja koulun
4944: tyjä juhlia ja vanhempainiltoja, jotka ovat täh- välis-en yhteistyön kehittämiseen ;a
4945: dänneet kodin ja koulun lähentämiseen ja yh- opettajille aiheutuvan työn korvaami-
4946: teistyöhön. Vanhemmille tarkoitetut tilaisuudet seen.
4947: ovat lisääntyneet peruskoulujärjestelmään siir-
4948: ryttäessä.
4949: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
4950:
4951: Tapio Holvitie
4952: 88 1982 vp.
4953:
4954: Raha-asia-aloite n:o 86
4955:
4956:
4957:
4958:
4959: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun-Salon moottorilii-
4960: kennetien rakentamisen aloittamiseksi
4961:
4962:
4963: Eduskunnalle
4964:
4965: Valtatiestä n:o 1 on osuus Helsinki-Lohjan- n. 200 mmk. Hanke on toteuttamisvaiheessa
4966: harju tällä hetkellä moottoritietä. Tästä eteen- jaettavissa 3-4 erikseen hyödynnettävissä ole-
4967: päin on kaavailtu rakennettavaksi erillinen vaan osahankkeeseen.
4968: moottoriliikennetie ensiksi Lohjalie (ns. Loh- Tieosuuden tämänhetkiset liikennemäärät
4969: jan sisääntulotie) ja siitä edelleen Saloon ja ovat 5 000-9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa
4970: Turkuun. Tästä moottoriliikennetiestä Lohjan (KVL), ja liikenteen odotetaan kasvavan
4971: sisääntulotie on kiireellisin ja tullee tehtäväksi 2-3% vuodessa. Mikäli liikenteen kasvu on
4972: 1980-luvun loppupuolella, sen sijaan loppuosan arvioitua suuruusluokkaa koko 1980-luvun ajan,
4973: eli Lohjan-Salon-Turun moottoriliikennetien muodostuu Turun-Paimion osuus 1990-luvulla
4974: rakentamisaikataulu on täysin avoin. Salon- varsin ruuhkautuneeksi ja siten Kaarinan-
4975: Turun osuuden rakentamista on liikenneminis- Piikkiön taajamanauhan toimintoja vaikeutta-
4976: teriön käsityksen mukaan kuitenkin pidettävä vaksi.
4977: Lohjan-Salon välin rakentamista kiireellisem- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioittaen,
4978: pänä, koska liikennemäärät ovat tällä osuudella
4979: korkeammat ja koska Salosta Helsinkiin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4980: jo tällä hetkellä olemassa vaihtoehtoinen yhteys 1983 tulo- ;a menoarvioon 900 000
4981: Mustion ja Inkoon kautta. markan määrärahan Turun-Salon moot-
4982: Salon ja Turun välille kaavaillun moottorilii- toriliikennetien töiden aloittamiseksi.
4983: kennetien pituus on 46 km ja kustannusarvio
4984: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
4985:
4986: Tapio Holvitie
4987: 1982 vp. 89
4988:
4989: Raha-asia-aloite n:o 87
4990:
4991:
4992:
4993:
4994: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin sisääntulo-
4995: ~eiden rakentamiseen
4996:
4997:
4998:
4999: Eduskunnalle
5000:
5001: Uudenkaupungin sisääntuloteiden niveltämi- lestaan taloudellisimmin samanaikaisesti tien
5002: nen joustavasti kaupungin katuverkkoon on muun rakentamisen kanssa. Tiehän valmistuu
5003: ollut jo pitkään kesken. Tämä koskee sekä Lai- vuoden 1979 aikana.
5004: tilan, Lokalahden että Pyhärannan suunnista Nämä hankkeet on TVL:n Turun piirin toi-
5005: tulevia teitä. Suunnitelmat niiden osalta ovat meenpano-ohjelmassa sijoitettu vasta vuoteen
5006: sen sijaan olleet jo kauan joko valmiina tai 1983 ja niiden yhteinen kustannusarvio on
5007: valmisteilla. 7,5 miljoonaa markkaa.
5008: Nuo suunnitelmat sisältävät muun muassa Uudenkaupungin sisääntuloteiden niveltämis-
5009: Lokalahden tien johtamisen ylikulkusiltaa myö- tä joustavasti kaupungin katuverkkoon kiirehtii
5010: ten Uudenkaupungin ja Turun välisen rauta- jo tiedossa oleva kuntaliitos Uudenkaupungin
5011: tien yli ja Laitilan tien jatkamisen Laivan- ja Lokalahden välillä.
5012: rakentajantienä ohi kaupungin ydinkeskustan. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
5013: Tällä hetkellähän koko · teollisuuslaitosten ras- taen,
5014: kas liikenne kulkee aivan kaupungin keskustan
5015: kautta aiheuttaen melkoisia ongelmia. Ongel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5016: mia lisää se, että huomattava osa Kemiran ja 1983 tulo- ;a menoarvioon 500 000
5017: Esson kuljetuksista muodostuu ns. vaarallisista markan määrärahan töiden aloittamiseen
5018: aineista. Pyhärannan tien liittäminen tehok- Uudenkaupungin sisääntuloteiden nivel-
5019: kaasti kaupungin katuverkkoon tapahtuisi puo- tämiseksi kaupungin katuverkkoon.
5020: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
5021:
5022: Tapio Holvitie
5023:
5024:
5025:
5026:
5027: 12 088200412K
5028: 90 1982 vp.
5029:
5030: Raha-asia-aloite n:o 88
5031:
5032:
5033:
5034:
5035: Holvitie: Määriirahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Forssan
5036: tieyhteyden rakentamiseen
5037:
5038:
5039: Eduskunnalle
5040:
5041: Uudenkaupungin ja Forssan välisen tieyhtey- suuntaan, että keskusvirastojen olisi ehdotto-
5042: den rakentaminen on ollut vireillä jo varsin masti jo tehdessään esityksiä talousarvioon otet-
5043: pitkään. Tien merkitystä ovat vuosien varrella tava huomioon nykyinen vinoutunut määrä-
5044: useassa yhteydessä korostaneet muun muassa rahajakautuma ja pyrittävä korjaamaan sitä
5045: alueen kunnat ja talouselämä. Hinnerjoen ja eteläisten maakuntien toivomalla tavalla.
5046: Yläneen välinen tieosuus on sijoitettu TVL:n Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5047: Turun piirin toimeenpano-ohjelmassa kuiten- taen,
5048: kin vasta vuodelle 1985.
5049: Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on usean että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5050: kerran yrittänyt yhdessä muiden eteläisten 1983 tulo- ja menoarvioon 900 000
5051: maakuntaliittojen kanssa saada muutosta tie- markan määrärahan töiden aloittamiseen
5052: määrärahojen alueelliseen jakautumaan budjetin Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden
5053: yhteydessä. Varsin suureksi osoittautunut paine keskeneräisissä kohdissa.
5054: muutoksen puolesta antaa viittauksen siihen
5055: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
5056:
5057: Tapio Holvitie
5058: 1982 vp. 91
5059:
5060: Raha-asia-aloite n:o 89
5061:
5062:
5063:
5064:
5065: Holvitie: Määrärahan osoittamis·esta Lehmänkurkun tien raken-
5066: tamiseen
5067:
5068:
5069: Eduskunnalle
5070:
5071: Kustavin yhdistämistä Lehmänkurkun tiellä tarvitsemat palvelut, esimerkiksi aluesairaala,
5072: mantereeseen on suunniteltu jo pitkään ja van- ammattikoulu, kauppaoppilaitos .sekä kaupalli-
5073: himmat suunnitelmat tiestä ovat peräisin kym- set ja teolliset palvelut. Myös kalastuksen ja
5074: menien vuosien takaa. Vastaavanlaineuhan on matkailun kehittämiselle Lehmänkurkun tie
5075: tilanne myös toisen Kustavin kannalta tärkeän loisi uusia edellytyksiä.
5076: yhteyden eli Kaitaisten sillan kohdalla, joika nyt Tietä ei ole tällä hetkellä sisällytetty TVL:n
5077: kuitenkin on toteutumassa. Turun piirin toimeenpano-ohjelmaan.
5078: Kaitaisten silta ei kuitenkaan tee Lehmän- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
5079: kur:kun tietä missään tapauksessa tarpeetto- taen,
5080: maksi, vaan tiellä tulisi olemaan suuri merki-
5081: tys sekä Kustaville että muulle saaristoalueelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5082: Se lyhentäisi nimittäin maantieyhteyttä Uuteen- 1983 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
5083: kaupunkiin noin puoleen n}'lkyisestä 50-60 markkaa Lehmänkurkun tien rakentami-
5084: kilometristä. Uudessakaupungissa sijaitsevat seCin.
5085: puolestaan monet kustavilaisten käyttämät ja
5086: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
5087:
5088: Tapio Holvitie
5089: 92 1982 vp.
5090:
5091: Raha-asia-aloite n:o 90
5092:
5093:
5094:
5095:
5096: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Lepäisten-Lyökin paikal-
5097: listien rakentamiseen
5098:
5099:
5100: Eduskunnalle
5101:
5102: Uuteenkaupunkiin v. 1974 liitettyyn Pyhä- Koska TVL:n Turun piitiliä on valmis ja
5103: maan kuntaan kuuluneen Lyökin etäisyys kau- vahvistettu tiesuunnitelma tälle välille, pitäisi
5104: pungin keskustasta on yli 35 km. Mantereen rakentaminen aloittaa jo vuonna 1983.
5105: kautta kiertävän tien pituus Lyökin asukkaille Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
5106: kantakaupunkiin on kohtluuttoman pitkä. Pato-
5107: tie ·on rakentamatta vain osuudella Lepäinen- että Eduskun~a ottaisi valtion vuoden
5108: Lyökki. Suoran yhteyden ra~kentaminen lyhen- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5109: täisi matkan 20 kilometriin. markan määrärahan Lepäisten-Lyökin
5110: tieosuuden rakerntamiseen.
5111: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
5112:
5113: Tapio Holvitie
5114: 1982 vp. 93
5115:
5116: Raha-asia-aloite n:o 91
5117:
5118:
5119:
5120:
5121: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Ahvenanmaalle orgarusOlta-
5122: vaa öljyntorjuntahenkilöstöä ja -välineistöä varten
5123:
5124:
5125: Eduskunnalle
5126:
5127: Ahvenanmaan keskeinen asema vesialueittem- Ahvenanmaalle keskitetty ja organisoitu järjes-
5128: me risteyskohdassa tekee siitä merkittävän telmällinen öljyntorjuntakoulutus tuottaisi pait-
5129: myös mahdollisen öljykatastrofin uhatessa si koulutettua henkilöstöä myös uusia mene-
5130: maailman kauneinta saaristoa. Va.llitsevat lou- telmiä ja välineistöä mahdollisimman taloudel-
5131: naistuulet siirtävät Itämerellä tapahtuneen lisesti tähän tärkeään työhön. Näin pystyttäi-
5132: öljyvahingon tuhot muutamassa hetkessä Saa- sin ratkaisevasti kohottamaan valmiutta suur-
5133: ristomeren tuhansien saarien soik:keloihin. On- ten öljyvahinkojen torjunnassa alueilla, joissa
5134: nella selvisimme viime vuoden keväänä uhkaa- paikallistuntemuksella ja merelliseen elämään
5135: vasta tilanteesta kääntyneen tuulen ohjattua tottumisella on aivan ratkaiseva merkitys.
5136: öljylautat Ruotsin rannikolle. Vaara on lmiten- Koulutustoiminnan järjestämiseen on suhtau-
5137: kin jatkuvasti ajankohtainen erityisesti kesäisin duttava Ahvenanmaan itsehallintolakia tiukasti
5138: turismista elävälle Ahvenanmaalle ja sen vie- kunnioittaen. Mainitun lain 6 luvun 34 § :n
5139: ressä levittäytyvälle Saaristomeren kauniille ja mukaan ovat Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden
5140: laajalle saaristolle. omaavat velvollisia asevelvollisuuden sijasta
5141: Ongelman uhka korostuu, kun tiedämme, palvelemaan luotsi- ja majakkalaitoksessa taikka
5142: että tällä alueella on vain vähän tai ei ollen- palvelemaan muussa siviilihallinnossa niin kuin
5143: kaan öljyntorjuntaan tarvittavaa välineistöä, ma- siitä maakuntapäivien suostumuksella valtakun-
5144: teriaalia ja henkilöstöä. Ahvenanmaalla olevalla nanlailla erikseen säädetään. Niin kauan kuin
5145: hyvin koulutetulla ja tarkoituksenmukaisella tällaista palvelusta ei ole järjestetty, ovat sano-
5146: tavalla organisoidulla henkilöstöllä ja välineis- tut maakunnan asukkaat vapautetut asevelvolli-
5147: töllä olisi siis myös Suomen mannerta kohdan- suuden suorittamisesta.
5148: neen öljykatastrofin torjunnassa ·ratkaisevaa Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
5149: merkitystä. Tehokas torjunta on suoritettava taen,
5150: jo ennen vahingon levittäytymistä tiheään saa-
5151: ristoon. Se vaatii kuitenkin paljon enemmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5152: koulutettua väkeä ja välineistöä kuin nyt on 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
5153: Maarianhaminan ja muiden rannikkokaupun- markan määrärahan öljyntorjuntahenki-
5154: kien palokunnilla yhteensä. Puolustusvoimien löstön ja -välineistön hankkimiseksi so-
5155: ei voida edellyttää kovin perusteellisesti paneu- pusoinnussa ja yhteistoiminnassa Ahve-
5156: tuvan öljyntorjuntaongelmiin, eikä sillä ole nanmaan itsehallinnon kanssa.
5157: kalustoakaan laajamittaisiin torjuntasuorituksiin.
5158: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
5159:
5160: Tapio Holvitie
5161: 94 1982 vp.
5162:
5163: Raha-asia-aloite n:o 92
5164:
5165:
5166:
5167:
5168: Hyrynkangas ym.: Määränahan osoittamisesta terveyskasvatuksen
5169: huumeaineiston kustantamiseksi peruskouluille
5170:
5171:
5172: Eduskunnalle
5173:
5174: Huumausaineongelma on tullut esille entistä käyttövarojen vuoksi opetuspakettia on vam
5175: hälyttävämpänä. Aikaisemmin huumausaineiden n. 10 %:lla maamme peruskouluista.
5176: käyttäjiä ja kauppaa ilmeni lähinnä suurissa Koska tilanne on akuutti ja opetusaineistoa
5177: kaupungeissa. Nyt ongelma on laajentunut on valmiina, olisi suotavaa, että maamme kai-
5178: koko maahan. Viime aikoina huomion koh- killa oppilailla olisi mahdollisuus saada saman-
5179: teena on ollut Pohjois-Suomi, jossa huumaus- tasoinen opetus huumeiden käyttöä koskevassa
5180: aineongelmat ovat saavuttaneet laajat mitta- terveyskasvatuksessa.
5181: suhteet. Huumeiden käyttö koululaisten ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5182: muun nuorison keskuudessa on lisääntynyt hä- nioittavasti,
5183: lyttävästi. Vanhempien ja huoltajien lisäksi kou-
5184: lulla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa huu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5185: meiden käyttöiässä olevaan nuorisoon. den 1983 tulo- ja menoarvioon 280 000
5186: Raittiuskasvatusliitto on v. 1980 tuottanut markan arviomäärärahan käytettäväksi
5187: koulujen käyttöön huumausaineita käsittelevän terveyskasvatuksen huumeaineiston kus-
5188: opetusaineiston. Aineisto on kouluhallituksen tantamiseen peruskoululaisille, jolloin
5189: ja lääkintöhallituksen hyväksymä. jakelu tapahtuisi Raittiuskasvatusliiton
5190: Koulujen ja raittiuslautakuntien niukkojen ja kouluhallituksen yhteistoimin.
5191: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5192:
5193: Helvi Hyrynkangas Jaakko 1tälä Aimo Ajo
5194: Anneli Kivitie Eeva Kauppi Ensio Laine
5195: Ulla Järvilehto Hannele Pokka Anssi Joutsenlahti
5196: Jorma Fred Terhi Nieminen-Mäkynen Impi Muroma
5197: Boris Renlund Sakari Knuuttila Matti Järvenpää
5198: 1982 rd. 95
5199:
5200:
5201: Finansmotion nr 93
5202:
5203:
5204:
5205:
5206: Häggblom m. fl.: Om anvisande av anslag för svenskspråkigt ma-
5207: teria! för hälsofostran
5208:
5209:
5210: Tili Riksdagen
5211:
5212: Enligt 14 § folkhälsolagen bör kommunen kiga befolkningen i fråga om hälsofostran kom-
5213: upprätthålla hälsovårdsrådgivning tili viiken mer i en ofördelaktigare ställning än den finsk-
5214: hämörs bl.a. tillhandahållande av upplysnings- språkiga befolkningen. För att råda bot på
5215: material för hälsofostran. Enligt en utredning detta missförhållande behövs enligt utred-
5216: som gjordes år 1980 råder det emellertid stor ningen en årlig subventionering av produk-
5217: brist på hälsoupplysningsmaterial i de svenska tionskostnaderna för det svenskspråkiga upp-
5218: och tvåspråkiga kommunerna. Av det mate- lysningsmaterialet för hälsofostran om 300 000
5219: ria! som godkänts av Centralen för hälsofost- mark.
5220: ran är endast en bråkdel svenskspråkigt. Or- Med hänvisning tili ovanstående motive-
5221: saken härtill är att de små svenskspråkiga ringar föreslår undertecknade
5222: upplagorna ger ett högre styckepris än de
5223: finskspråkiga. att Riksdagen i 1983 års stats/örslag
5224: De svensk- och tvåspråkiga kommunerna är måtte upptaga 100 000 mark för stöd
5225: inte villiga att betala ett högre styckepris för av produktionen av svenskspråkigt upp-
5226: det svenskspråkiga upplysningsmaterialet än lysningsmaterial för hälsofostran.
5227: för det finskspråkiga, varför den svensksprå-
5228: Helsingfors den 9 februari 1982
5229:
5230: Gunnar Häggblom Håkan Malm Asser Stenbäck
5231: Ole Norrback Boris Renlund Bror LiUqvist
5232: Elisabeth Rehn
5233: 96 1982 vp.
5234:
5235: Raha-asia-aloite n:o 93 Suomennos
5236:
5237:
5238:
5239:
5240: Häggblom ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotJSinkielisen ter-
5241: veyskasvatusmateriaalin tuottamisen tukemiseen
5242:
5243:
5244: Eduskunnalle
5245:
5246: Kansanterveyslain 14 §: n mukaisesti kun- kuin suomenkielisestä, mistä syystä ruotsinkie-
5247: nan tulee ylläpitää terveydenhoitoneuvontaa, linen väestö joutuu terveyskasvatukseen näh-
5248: mihin kuuluu mm. se, että terveyskasvatuksen den huonompaan asemaan kuin suomenkieli-
5249: valistusmateriaalia on saatavana. Vuonna 1980 nen väestö. Tämän epäkohdan poistamiseksi
5250: tehdyn selvityksen mukaan on kuitenkin ruot- tarvitaan selvityksen mukaan vuosittain
5251: sinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa huomat- 300 000 markkaa ruotsinkielisen terveyskasva-
5252: tava puute terveyskasvatuksen valistusmate- tusmateriaalin tuotantokustannusten subventoi-
5253: riaalista. Terveyskasvatuksen keskuksen hyväk- miseksi.
5254: symästä materiaalista on ainoastaan murto-osa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5255: ruotsinkielistä. Syynä tähän on se, että pien- nioittavasti,
5256: ten ruotsinkielisten painosten yksikköhinnat
5257: ovat suomenkielisiä korkeammat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5258: Ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat eivät 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
5259: ole halukkaita maksamaan korkeampaa kappa- markkaa ruotsinkielisen terveyskasvatus-
5260: lehintaa ruotsinkielisestä valistusmateriaalista materiaalin tuotannon tukemista varten.
5261: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
5262:
5263: Gunnar Häggblom Håkan Malm Asser Stenbäck
5264: Ole Norrback Boris Renlund Bror Lillqvist
5265: Elisabeth Rehn
5266: 1982 vp. 97
5267:
5268: Raha-asia-aloite n:o 94
5269:
5270:
5271:
5272:
5273: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta täydennyskoulutuksen ja
5274: avoimen korkeakoulun suunnittelutoimintaan ja opetuspalk-
5275: kioihin Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikössä
5276:
5277:
5278: Eduskunnalle
5279:
5280: Helsingin kauppakorkeakoulu käynnisti Mik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5281: kelissä vuonna 1980 pienen ja keskisuuren yri- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
5282: tysjohdon koulutusohjelman. Tätä toimintaa on markkaa täydennyskoulutuksen ja avoi-
5283: tarkoitus laajentaa ja Mikkelin yksikköä yleen- men korkeakoulun suunnittelutoimin-
5284: sä monipuolistaa avoimen korkeakoulun suun- taan ja 100 000 markkaa täydennyskou-
5285: taan. Myös valtion taholta on perusteltua luoda lutuksen ja avoimen korkeakoulun toi-
5286: täydennyskoulutus- ja avoin korkeakouluyksik- minnan opetuspalkkioihin Helsingin
5287: kö Mikkelin lääniin, josta ainoana lääninä puut- kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikös-
5288: tuu tämänsuuntaisen toiminnan perustamiselle sä.
5289: tärkeä oma korkeakoulu.
5290: Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
5291: ehdotan,
5292: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5293:
5294: Timo Ihamäki
5295:
5296:
5297:
5298:
5299: 13 088200412K
5300: 98 1982 vp.
5301:
5302: Raha-asia-aloite n:o 95
5303:
5304:
5305:
5306:
5307: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kurssikeskuksen
5308: virkojen ja toimien perustamista varten
5309:
5310:
5311: Eduskunnalle
5312:
5313: Heinolassa SlJaltsevan kouluhallinnon virka- nittelu- ja kehittämistyö vaativat nykyisen orga-
5314: miesten ja opettajiston koulutuksesta huolehti- nisaation vahvistamista. Nämä näkökohdat huo-
5315: van valtakunnallisen kurssikeskuksen tiloja on mioon ottaen, ja koska parina edellisenä vuo-
5316: vuosina 1978-80 laajennettu ja saneerattu. tena tehdyt esitykset eivät ole johtaneet myön-
5317: Tämän rakentamistyön myötä ovat koulutus- teiseen tulokseen, on Heinolan kurssikeskuksen
5318: puitteet selvästi parantuneet. Kuitenkaan kou- toimesta tehty esitys valtion vuoden 1982 tulo-
5319: lutuksen järjestämisen keskeinen elementti, lai- ja menoarviota varten. Esitys sisältää toiminnan
5320: toksen henkilökunta, ei ole riittävä. kehittämiseksi seuraavat virat ja toimet:
5321: Heinolan kurssikeskus on ainoa valtakunnal- - 1 koulutusassistentin (koulutussuunnitte-
5322: linen koulualan kurssikeskus, joka vastaa laajan lijan) virka (toimii apulaisrehtorina ja toimisto-
5323: kouluhallituksen alaisen koulutoimen palveluk- päällikkönä )
5324: sessa olevan henkilöstön jatko- ja täydennys- ;.._ 2 koulutussihteerin tointa
5325: koulutuksesta. Ottaen huomioon tehdyt inves- 1 osastosihteerin toimi
5326: toinnit sekä laitoksen antaman koulutuksen 2 toimistosihteerin tointa
5327: suuren yhteiskunnallisen merkityksen, tulisi sen 2 apulaiskansiistin tointa
5328: toimintamahdollisuuksiin ja kehittämisedellytyk- 1 varastonhoitajan toimi.
5329: siin kiinnittää erityistä huomiota.
5330: Koska kurssikeskus ei ole saanut lisää työ- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5331: voimaa huomattavasta koulutuksen määrällises-
5332: tä kasvusta huolimatta, on kurssikeskus toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5333: tojen sujumista ajatellen joutunut ja joutumassa 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
5334: yhä selvemmin esille tuleviin vaikeuksiin. Näitä 29.50.01 alamomentille 1 236 100 mar-
5335: joudutaan kokemaan paitsi kurssipalvelujen sek- kan määrärahan, alamomentille 2
5336: torilla myös niiden hallinto- ja taloustoiminto- 220 100 markan määrärahan sekä ala-
5337: jen sekä sen yleisen suunnittelu- ja kehittämis- momentille 4 29 000 markan määrä-
5338: työn piirissä, jota kurssikeskuksessa suoritetaan. rahan Heinolan kurssikeskuksen tarvit-
5339: Olemassa olevien resurssien monipuolinen semien virkojen ja toimien perustamista
5340: hyödyntäminen ja erityisesti koulutuksen Suun- varten.
5341: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5342:
5343: Timo Ihamäki
5344: 1982 vp. 99
5345:
5346: Raha-asia-aloite n:o 96
5347:
5348:
5349:
5350:
5351: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Hartolan kirjastotalon ra-
5352: kentamista varten
5353:
5354:
5355: Eduskunnalle
5356:
5357: Hartolan kunnan suunnitelmiin sisältyy Edellä olevan perusteella ehdotan,
5358: uuden kirjaston rakentaminen vuonna 1982.
5359: Lääninhallituksen suunnitelmissa kyseinen han- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5360: ke on ajoitettu vuodelle 1982. Kirjaston koko 1983 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
5361: on 500 m2 ja kustannusarvio n. 1,5 miljoonaa markkaa Hartolan kirjastotalon raken-
5362: markkaa. Hankkeen toteuttaminen suunnitel- tamista varten.
5363: man mukaan sekä valtion rahoitus, yhteensä
5364: n. 1,2 miljoonaa markkaa, tulisi varmistaa.
5365: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5366:
5367: Timo Ihamäki
5368: 100 1982 vp.
5369:
5370: Raha-asia-aloite n:o 97
5371:
5372:
5373:
5374:
5375: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kansanopiston
5376: lisärakennusta varten
5377:
5378:
5379: Eduskunnalle
5380:
5381: Hartolassa toimivan Itä-Hämeen kansanopis- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5382: ton nykyinen päärakennus on kunnoltaan niin
5383: heikko, että sitä on uhattu asumiskiellolla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5384: Toiminnan jatkaminen edellyttää oppilasasunto- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
5385: lan rakentamista. Kokonaiskustannusarvio on markkaa Itä-Hämeen kansanopiston lisä-
5386: n. 3,5 miljoonaa markkaa. Valtion vuoden rakennuksen rakentamista varten.
5387: 1983 budjettiin tulisi varata 1,5 miljoonan
5388: markan määräraha, jotta tämä välttämätön lisä-
5389: rakentaminen voitaisiin toteuttaa.
5390: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5391:
5392: Timo Ihamäki
5393: 1982 vp. 101
5394:
5395: Raha-asia-aloite n:o 98
5396:
5397:
5398:
5399:
5400: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan ammattikoulun
5401: kuntainliiton alaisuuteen perustettavaa ravintolakoulua varten
5402:
5403:
5404: Eduskunnalle
5405:
5406: Mikkelin läänistä ja Kaakkois-Suomesta puut- Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
5407: tuu ravintolakoulu. Koska Savonlinnan seudul- ehdotan,
5408: la on ja tulee olemaan suuri ammatillisen kou-
5409: lutuksen oppilaspaikkavajaus varsinkin tyttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5410: oppilaille, ja koska pienellä aloituspaikkojen li- 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
5411: säyksellä on luotavissa omalla alueella toimiva markkaa Savonlinnan ammattikoulun
5412: elinkeinorakenteeseen pohjautuva, välttämättö- kuntainliiton alaisuuteen perustettavan
5413: mäksi todettu erillinen oppilaitos, tulee Savon- ravintolakoulun suunnitteluun ;a raken-
5414: linnaan nopeasti rakentaa ravintolakoulu. Ko- nustöiden aloittamiseen.
5415: konaiskustannusarvio on rakennuksen osalta
5416: 800 000 markkaa sekä koneiden, laitteiden ja
5417: kaluston osalta 200 000 markkaa.
5418: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5419:
5420: Timo Thamäki
5421: 102 1982 vp.
5422:
5423: Raha-asia-aloite n:o 99
5424:
5425:
5426:
5427:
5428: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Joroisten maatalousoppilai-
5429: toksen rakentamisohjelman toteuttamiseen
5430:
5431:
5432: Eduskunnalle
5433:
5434: Maatilatalouden koulutuksen kehittäminen hyväksyttyihin maatilatalouden koulutuksen laa-
5435: on Mikkelin läänissä asetettu erääksi keskias- jentamisen runkopaikkoihin Mikkelin läänissä
5436: teen koulutuksen kehittämisen painopistealueek- ja niiden toteuttamisen kiireellisyyttä korostaa
5437: si. Tämä merkitsee aloitus- ja oppilaspaikka- oppilaitoksen sisällyttäminen maatilatalouden
5438: määrän lisäämistä läänissä. Jotta asetettua ta- peruslinjakokeiluun lukuvuoden 1982 alusta.
5439: voitetta voidaan merkittävästi lähestyä, tulee Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
5440: Joroisten maatalousoppilaitoksen oppilasmäärän ehdotan,
5441: kasvun edellyttämät opetus-, hallinto-, sosiaali-
5442: ja liikuntatilat, oppilasasuntopaikat sekä lampo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5443: la ja kanala rakentaa mahdollisimman pikaisesti. 1983 tulo- ja menoarvioon 4 400 000
5444: Lisäksi tulee oppilaitoksen käyttöön ostaa riit- markkaa Joroisten maatalousoppilaitok-
5445: tävä määrä peltoa ja metsää. Joroisten maata- sen suunnitelmien mukaisen rakentamis-
5446: lousoppilaitoksen laajentamistoimet sisältyvät ohjelman toteuttamiseen.
5447: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5448:
5449: Timo Ihamäki
5450: 1982 vp. 103
5451:
5452: Raha-asia-aloite n:o 100
5453:
5454:
5455:
5456:
5457: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin sairaanhoito--oppi-
5458: laitoksen suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen
5459:
5460:
5461: Eduskunnalle
5462:
5463: Mikkelin sairaanhoito-oppilaitos to1m11 erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5464: täin hankalissa vuokratiloissa. Keskiasteen kou- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5465: lunuudistus edellyttää oppilaitoksen uudisraken- markkaa Mikkelin sairaanhoito-oppilai-
5466: nuksen pikaista toteuttamista. toksen suunnitteluun ja rakennustöiden
5467: Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti aloittamiseen.
5468: ehdotan,
5469: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5470:
5471: Timo Ihamäki
5472: 104 1982 vp.
5473:
5474: Raha-asia-aloite n:o 101
5475:
5476:
5477:
5478:
5479: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 60 perus-
5480: parantamiseen välillä valtatie n:o 5 - Heinolan kk -
5481: Kymen läänin raja
5482:
5483:
5484: Eduskunnalle
5485:
5486: Heinolan-Kouvolan kantatielle (Kt 60) on mattavasti kapeampi kuin Kymen läänin puo-
5487: sen valmistuttua vuonna 1975 ohjautunut var- lella, jolla tie on asfalttipäällysteiDen ja kaikin
5488: sin paljon pitkämatkaista liikennettä. Tie on puolin korkeammalla standardilla rakennettu.
5489: Heinolan seudun kaupan ja teollisuuden vilk- Osittain routivalle tierungolle rakennettu kuop-
5490: kaasti käyttämä yhteys. Vientiteollisuus käyt· painen tie hidastaa ·kuljetuksia, aiheuttaa lii-
5491: tää sitä kuljetusväylänä tuotteilleen itäisen kenteellisiä vaaratilanteita rasittamalla kohtuut-
5492: Suomenlahden satamiin, Haminaan ja Kotkaan. tomasti ajoneuvokalustoa sekä aiheuttaa vielä
5493: Myös lähimpään satamaan, Valkoon, käytetään kuljetettaville teollisuuden tai kaupan tuotteille
5494: usein Kouvolan kautta kulkevaa reittiä. Myös turhia kuljetusvaurioita.
5495: Mikkelistä, Jyväskylästä ja muualta pohjoisesta Edellä olevan perusteella ehdotan,
5496: tuleva liikenne käyttää tätä yhteyttä.
5497: Kyseisen tien n. 15 km pitkä osuus valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5498: tieltä n:o 5 Heinolan maalaiskunnan kohdalta 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
5499: Kymen läänin rajalle on erittäin huonokuntoi- markkaa kantatien n:o 60 perusparan-
5500: nen eikä kestä liikenteen rasituksia. Mikkelin tamiseen välillä valtatie n:o 5 - Hei-
5501: läänin puolella tie on öljysorapintainen ja huo- nolan kk - Kymen läänin ra;a.
5502: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5503:
5504: Timo Ihamäki
5505: 1982 vp. 105
5506:
5507: Raha-asia-aloite n:o 102
5508:
5509:
5510:
5511:
5512: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 62 perus-
5513: parantamiseen välillä Anttola-Puumala
5514:
5515:
5516: Eduskunnalle
5517:
5518: Kantatien n:o 62 käyttökelpoisuutta välin Kantatien n:o 62 parantaminen välillä Antto-
5519: Mikkeli-Imatra yhdysväylänä hdkentävät ny- la-Puumala on välttämätöntä liikenneyhteyk-
5520: kyisin ratkaisevasti tien kapeus, mutkaisuus, sien ja liikenneturvallisuuden takia, mutta myös
5521: lassiosuuksien aiheuttamat viivytykset sekä pai- tien rakennekerrosten säilymisen ja tien kanta-
5522: koitellen varsin heikko tienpinnan kunto. vuuden parantamisen kannalta.
5523: Kuluneen vuoden aikana on saatu kunnoste- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
5524: tuksi Anttolan ja Hurissalon tienhaarojen väli-
5525: nen osa, mutta tien heikoimman välin, Antto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5526: la-Luukkosenkylä, peruskorjaus on siirretty 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5527: uusimmissa toimenpideohjelmissa. markkaa kantatien n:o 62 perusparan-
5528: tamiseen välillä Anttola-Puumala.
5529: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5530:
5531: Timo Ihamäki
5532:
5533:
5534:
5535:
5536: 14 088200412K
5537: 106 1982 vp.
5538:
5539: Raha-asia-aloite n:o 103
5540:
5541:
5542:
5543:
5544: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 314 perus-
5545: parantamiseen välillä Asikkalan raja - Sysmä
5546:
5547:
5548: Eduskunnalle
5549:
5550: Maantie n:o 314 on Mikkelin läänin puolella kaunista seutua. Mainittakoon, että kesäisin
5551: välillä Asikkalan raja-Sysmä huonokuntoinen Sysmässä pidettäviin taidenäyttelyihin käy tutus-
5552: eikä se nykyisellään vastaa nykyaikaiselle liiken- tumassa vuosittain lähes 50 000 henkeä, jotka
5553: teelle asetettavia vaatimuksia. Sysmän sekä ras- käyttävät pääasiallisesti tätä Pulkkilanharjun tie-
5554: kas että kevyt liikenne suuntautuu etelään pää- tä. Tielinja on keväällä 1972 ilmavalokuvattu.
5555: asiassa tätä tietä pitkin. Kunnan alueella toimi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5556: valle elinkeinoelämälle ja yritystoiminnalle tuot-
5557: taa huonokuntoinen tie jatkuvaa haittaa. Tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5558: liikennemäärät ovat vuosi vuodelta kasvaneet 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5559: lähinnä matkailun ansiosta, onhan tiekokonai- markan määrärahan maantien n:o 314
5560: suus Vääksystä Sysmän ja Luhangan kautta perusparantamiseen välillä Asikkalan
5561: Korpilahdelle ja edelleen Jyväskylään Iuonnon- raja - Sysmä.
5562: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5563:
5564: Timo Ihamäki
5565: 1982 vp. 107
5566:
5567: Raha-asia-aloite n:o 104
5568:
5569:
5570:
5571:
5572: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 406 (Kulta-
5573: kivi-Särkilahti) perusparannustöiden jatkamiseen
5574:
5575:
5576: Eduskunnalle
5577:
5578: Punkaharjulla on käynnissä maantien n:o lukeskuksiin voidaan vaikuttaa väestön pysy-
5579: 406 perusparantaminen välillä Kultakivi miseen kotiseuduiiaan. Perusparannustöiden
5580: Kymen läänin raja. Peruskorjattavan tien ko- jatkamiseiia parannettaisiin tien vaikutuspiiris-
5581: konaispituus on 27,8 km. Tiestä on valmistu- sä asuvan väestön työilisyystilannetta. Maa- ja
5582: nut talvikausina 1976-1979 hyväksytyn suun- metsätalous ei pysty tarjoamaan riittävästi työ-
5583: nitelman mukaan 10,4 km. Tietyöt ovat päät- paikkoja. Koska muuta työtä ei lähistöiiä ole
5584: tyneet syksyllä 1979, eikä ole tietoa niiden jat- tarjoila, olisi tietöiden aloittamisella suuri mer-
5585: kamisesta. kitys. Myös koululaiskuljetusten kannalta tien
5586: Maantie n:o 406 on merkitykseltään varsin kunnoiia on merkitystä, sillä kuljetuksia tapah-
5587: huomattava kokoojatie, joka yhdistää laajat tuu yli 50 kilometrin päästä Punkasalmelta.
5588: metsäalueet Imatran ja Punkasalmen metsä- Tien perusparannustöiden saaminen päätök-
5589: teollisuuslaitoksiin. Puutavaran kuljettaminen seen edeilyttää, että valtio myöntää peruspa-
5590: raskaaiia kalustoiia on mutkaiseiia ja huono- rannustöiden jatkamiseksi lisää määrärahoja.
5591: kuntoisella tiellä vaikeata. Edellä olevan perusteena ehdotan,
5592: Tien vaikutuspiirissä asuu vakinaista väestöä
5593: noin 1 100 henkeä, joiden mahdollisuuksiin hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5594: taa asioitaan kunnan päätaajamassa Punkasal- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5595: meiia ja muissa asutuskeskuksissa on tien kun- markkaa maantien n:o 406 (Kultakivi
5596: nolla huomattava vaikutus. - Särkilahti) perusparantamiseen.
5597: Parantamaiia tieyhteyksiä sivukyliltä palve-
5598: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5599:
5600: Timo Ihamäki
5601: 108 1982 vp.
5602:
5603: Raha-asia-aloite n:o 10.5
5604:
5605:
5606:
5607:
5608: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 410 rakenta-
5609: miseen välillä Otamo-Sysmä
5610:
5611:
5612: Eduskunnalle
5613:
5614: Sysmän kirkonkylän kautta kulkevan maan- meenpano-ohjelmassa tien rakentaminen on ajoi-
5615: tien uudelleenrakentamista koskevat tiesuunni- tettu vuodelle 1982.
5616: telmat ovat valmistuneet. Nykyinen tie on v. Edellä olevan perusteella ehdotan,
5617: 1977 päällystetty öljysoralla, joka ei kestä jat-
5618: kuvasti kasvavaa kesäajan liikennettä. Kevyen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5619: liikenteen väylät olisi myös mitä pikimmin saa- 1983 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
5620: tava rakennettua, jotta lähes 3 000 asukkaan markkaa maantien n:o 410 rakentami-
5621: taajaman liikenne sujuisi joustavammin ja ennen seen välillä Otamo-Sysmä.
5622: kaikkea turvallisesti. Mikkelin tiepiirin toi-
5623: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5624:
5625: Timo Ihamäki
5626: 1982 vp. 109
5627:
5628: Raha-asia-aloite n:o 106
5629:
5630:
5631:
5632:
5633: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414 perus-
5634: parantamiseksi ja päällystämiseksi välillä Heinolan kk- Voi-
5635: koski
5636:
5637:
5638: Eduskunnalle
5639:
5640: Maantie n:o 414 välillä Heinolan kk- Voi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5641: koski on suurimmalta osaltaan huonokuntoinen
5642: ja päällystämätön eikä tien kunto nykyisellään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5643: vastaa nykyaikaiselle liikenteelle asetettavia vaa- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5644: timuksia. Tien liikennemäärät ovat viime vuosi- markan määrärahan maantien n:o 414
5645: na nousseet. Tiellä on tehty yksittäisissä kohdin perusparantamiseen ja päällystämiseen
5646: parantamistöitä ja parantamissuunnitelmat ovat välillä Heinolan kk - Voikoski.
5647: tiettävästi valmiina.
5648: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5649:
5650: Timo Ihamäki
5651: 110 1982 vp.
5652:
5653: Raha-asia-aloite n:o 107
5654:
5655:
5656:
5657:
5658: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 542 perus-
5659: parantamiseen välillä Karvio - Tuusniemen raja
5660:
5661:
5662: Eduskunnalle
5663:
5664: Kuopion ja Mikkelin läänissä kulkevan maan- Parantamistyön suunnitelmat ovat valmiit.
5665: tien n:o 542, Karvio - Tuusniemi, Kuopion Työt voidaan aloittaa heti kun rahoitus on jär-
5666: läänin puoleinen osa, Tuusniemi - Heinäveden jestyksessä. Korjattavan tieosan pituus on n.
5667: raja, on ollut patannettuna jo neljä vuotta. Sen 9 km.
5668: sijaan Mikkelin läänin puoleinen osa, Karvio- Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnioit-
5669: Tuusniemen raja, on huonokuntoinen ja mut- tavasti,
5670: kainen vanha soratie, joka kesäisin syöpyy ala-
5671: arvoiseen kuntoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5672: Matkailun kannalta tämä Heinäveden tieosa 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5673: on erittäin merkittävä. Sen varrella Palokissa markkaa maantien n:o 542 perusparan-
5674: on Lintulan naisluostari, jossa kesäisin vierai- tamiseen välillä Karvio - T uusnzemen
5675: lee keskimäärin 100 000 turistia. He joutuvat raja.
5676: ajamaan suurelta osalta huonokuntoista tietä
5677: Karviosta Palokkiin.
5678: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5679:
5680: Timo Ihamäki
5681: 1982 vp. 111
5682:
5683: Raha-asia-aloite n:o 108
5684:
5685:
5686:
5687:
5688: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 613 (Rus-
5689: keala-Tammijärvi) perusparantamiseen
5690:
5691:
5692: Eduskunnalle
5693:
5694: Maantie n:o 613 (Ruskeala-Tammijärvi) kulkee useita linja-autovuoroja, mm. Lahden-
5695: lähtee kantatiestä n:o 59 Hartolan Ruskealan Heinolan-Jyväskylän liikenne.
5696: kylästä ja johtaa Joutsan-Luhangan-Korpi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5697: lahden tielle. Tieltä eroaa Mikkelin läänin
5698: alueella kolme paikallistietä. Tien pituus Harto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5699: lan kunnan puolella on 23,9 km. 1983 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
5700: Maantie n:o 613 on heikkokuntoinen ja se markkaa maantien n:o 613 (Ruskeala-
5701: on aikaisemmin ollut kunnan tienä ja luovutet- T ammijärvi) perusparantamista ja pääl-
5702: tu valtiolle 1940-luvulla. Peruskorjauksia ei ole lystämistä varten.
5703: tehty tiepohjien ollessa erittäin heikot. Tiellä
5704: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5705:
5706: Timo Ihamäki
5707: 112 1982 vp.
5708:
5709: Raha-asia-aloite n:o 109
5710:
5711:
5712:
5713:
5714: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Joutsan-Kangasniemen-
5715: Pieksämäen tien perusparantamiseen
5716:
5717:
5718: Eduskunnalle
5719:
5720: Tieyhteys Joutsa-Kangasniemi-Pieksämäki kin puutavarakuljetuksille. Tien perusparanta-
5721: on suorin yhteys Pieksämäen ja Kangasniemen minen tulisi suorittaa mitä pikimmin.
5722: alueilta Etelä-Suomeen ja Helsinkiin. Tieyhteys Edellä olevaan viitaten ehdotan,
5723: on myös tärkeä Kangasniemeltä Pieksämäen
5724: seudulle suuntautuvan liikenteen kannalta. Tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5725: on monin paikoin huonokuntoinen eikä vastaa 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5726: nykyajan liikenteen vaatimuksia. Keski-Suomen markkaa ]outsan - Kangasniemen -
5727: ja Mikkelin läänien rajalla oleva Kortesalmen Pieksämäen tien perusparantamiseen.
5728: silta on nykyisellään paha pullonkaula Varsin-
5729: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5730:
5731: Timo Ihamäki
5732: 1982 vp. 113
5733:
5734: Raha-asia-aloite n:o 110
5735:
5736:
5737:
5738:
5739: Ihamäki: · . Määrärahan osoittamisesta Kesämäen-Kolkonpään
5740: maantien: ·parantamiseen
5741:
5742:
5743: Eduskunnalle
5744:
5745: Kesämäen (Sulkava) ja Ko1konpään (Ranta- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5746: salmi) välisen maantien kunnostaminen ön
5747: ollut vireillä vuosikausia. Sulkavan puoleisel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5748: ta osaltaan tie öljysorapintaisena on valmis vä- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5749: lillä Kesämäki - Leipämäen th. markkaa maantien n:o 437 parantami-
5750: Loppuosalle, 11 888 m, Leipämäen th- Kol- seen välillä Kesämäki (Sulkava) -
5751: könpää on suunnitelma laadittu vuoden 1980 Kolkonpää (Rantasalmi).
5752: aikana.
5753: Tien kuntoonsaattaminen olisi pikaisesti teh-
5754: tävä.
5755: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5756:
5757: Timo Ihamäki
5758:
5759:
5760:
5761:
5762: 15 088200412K
5763: 114 1982 vp.
5764:
5765: Raha-asia-aloite n:o 111
5766:
5767:
5768:
5769:
5770: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Kuortin- Pertunmaan kir-
5771: konkylän- Toivolan tieosuuden perusparantamiseen ja pääl-
5772: lystämiseen
5773:
5774:
5775: Eduskunnalle
5776:
5777: Mikkelin läänissä Pertunmaan kunnassa on Edellä olevan perusteella ehdotan,
5778: tieosuus Kuortti~kirkonkylä-Toivola kunnan
5779: sisällä tapahtuvan liikenteen pääväylä. Nykyisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5780: tie on huonokuntoinen eikä vastaa nykyaikaisel- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
5781: le liikenteelle asetettavia vaatimuksia. Pertun- markkaa tieosuuden Kuortti- Pertun-
5782: maa kuuluu kehitysalueiden II vyöhykkeeseen. maan kirkonkylä- Toivola perusparan-
5783: Viime aikoina on kuntaan yritetty saada sijoi- tamiseen ja päällystämiseen.
5784: tetuksi yritystoimintaa. Teollisuusyritysten kir-
5785: konkylään sijoittumisen esteenä on ollut maini-
5786: tun tieosuuden erittäin huono kunto.
5787: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5788:
5789: Timo Ihamäki
5790: 1982 vp. 115
5791:
5792: Raha-asia-aloite n:o 112
5793:
5794:
5795:
5796:
5797: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
5798: kentamiseksi välille Kuvaosinjoki - Järvikylän tienhaara
5799: valtatiellä n:o 5 Joroisissa
5800:
5801:
5802: Eduskunnalle
5803:
5804: V:älillä Kuvansinjdki - Järvikylän tienhaara tamissuunnitelman, joka sisältää jalanku1ku- ja
5805: Joroisten kunnassa valtatiellä n:o 5 on viime pyörätien rakentamisen alussa mainitulle
5806: vuosien kuluessa tapahtunut useita kevyeen lii- 3 810 m:n matkalle. Hankkeen kokonaiskus-
5807: kenteeseen kohdistuneita liikenneonnettomuuk- tannukset ovat 922 000 mk, joihin kunta osal-
5808: sia, joista monet ovat johtaneet kuolemaan. listuu 30 % :Ha eli 276 000 mk:lla.
5809: Kahden viimeisen vuoden aikana on tapahtu- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5810: nut 15 onnettomuutta, joissa kuoli 2 poLkupyö-
5811: räilijää. Ko. tieosuudella koululaisten osuus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5812: hyvin suuri, sillä lähes sadan oppilaan Ku- 1983 tulo- ja me<noarvioon 650 000
5813: vansin koulu sijaitsee valtatien n:o 5 tuntu- markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
5814: massa, ja osa oppilaista joutuu kulkemaan vilk- kentamiseksi Joroisten kunnassa välille
5815: kaasti liikennöityä valtatietä n. 1,5 km:n mat- Kuvansinjoki - Järvikylän tienhaara
5816: kan. valtatiellä n:o 5.
5817: TVL:n M&kelin piiri onkin laatinut paran-
5818: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5819:
5820: Timo Ihamäki
5821: H6 1982 vp.
5822:
5823: Raha-asia-aloite n:o 113
5824:
5825:
5826:
5827:
5828: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Punkaharjun kunnan mom-
5829: käyttösataman rakentamiseen
5830:
5831:
5832: Eduskunnalle
5833:
5834: Punkaharjun kunnan päätaajamaan Punka- ankkuroitumisen Punkasalmella. Satama palve-
5835: s!rlmelle on suunniteltu matkailua, kalastusta lisi myös veneillä liikkuvia markailijoita. Ve-
5836: ja veneilyä palvelevaa monikäyttösatamaa. Tar- neilyn uskotaan lisääntyvän lähivuosina alueel-
5837: koitusta varten on hankittu maa-alue VR:n la mm. Saimaan kanavan kautta. Satama on
5838: rautatiealueelta Punkasalmelta. Sataman raken- myös välttämätön kuntalaisten !kannalta mm.
5839: tamisesta on tehty aloite tie- ja vesirakennus- kalastuksen harjoittamisessa, koululaiskuljetuk-
5840: hallitukselle, jonka toimesta on laadittu suun- sissa ja saariston asukkaiden asioimisessa kes-
5841: nitelmia sataman toteuttamiseksi ja anottu kustaajamassa.
5842: työllisyysmäärärahoja sataman rakentamiseksi. Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotan
5843: Punkaharjun kunta on perinteisesti eräs kunnioittavasti,
5844: maamme johtavista matkailukunnista. Punka-
5845: havjulla käy vuosittain lähes 200 000 markai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5846: lijaa .. Litkenneolosuhteet ovat vesiliikennettä 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5847: lukuunottamatta hyvät. Monikäyttösatama mah- markkaa Punkaharjun monikäyttösata-
5848: dollistaisi Saimaan sisävesimatkustajalaivojen man rakentamisen aloittamista varten.
5849: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5850:
5851: Tim0 Ihamäki
5852: 1982 vp. :tt7
5853:
5854: Raha-asia-aloite n:o 114 .1;.-
5855:
5856:
5857:
5858:
5859: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Heinolan-Mäntyharjun
5860: yhdysratahankkeen taloudellisuuden tutkimiseen
5861:
5862:
5863: Eduskunnalle
5864:
5865: Savon radan uuden yhteyden rakentaminen Heinolan-Mäntyharjun radalla, "HELE-
5866: Heinolasta Mäntyharjulle on ollut esillä 1920- MI", tulee olemaan merkittävät taloudelliset
5867: luvulta saakka. Tämän 55 km pitkän radan ai- säästöt energiakustannusten voimakkaan nou-
5868: kaansaaminen merkitsisi huomattavaa oikaisua sun vuoksi. Yhdysradan taloudellisuus tulisi
5869: Helsingin ja Savo-Kainuun kaukoliikenteessä, tutkia samanaikaisesti Helsingistä itään johta-
5870: samoin kuin merkittävää ajansäästöä Itä-Suo- vien uusien ratasuuntien yhteydessä. Hankit-
5871: men ja Lounais-Suomen välisessä liikenteessä. tujen selvitysten perusteella yhdysradan ta-
5872: Etelä-Savon seutukaavaliiton laskelmien mu- loudellinen selvitystyö muodostuu kustannuk-
5873: kaan siirtyisi Kouvolan-Mikkelin rataosan päi- siltaan 500 000 markaksi.
5874: vittäisestä 3 000 matkustajasta n. 1 800 mat- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5875: kustajaa oikoradalle. Lisäksi tulisi arviolta 500
5876: henkilömatkaa muilta kulkumuodoilta. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5877: Huolimatta rautatiehallituksen ottamasta den 1983 tulo- ja menoarvioon JOO 00(}
5878: kielteisestä kannasta po. ratahankkeen toteut- markan määrärahan Heinolan-Mänty-
5879: tamisen suhteen, pidämme yhdysradan taloudel- harjun yhdysratahankkeen taloudellisuu-
5880: lisuuden tutkimista erittäin tärkeänä asiana. den tutkimiseen.
5881: Heinolan-Mäntyharjun radan kokonaiskustan-
5882: nus on arvioitu 120 miljoonaksi markaksi.
5883: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5884:
5885: Timo Ihamäki
5886: 118 1982 vp.
5887:
5888: Raha-asia-aloite n:o 11.5
5889:
5890:
5891:
5892:
5893: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan jatkumi-
5894: sen turvaamiseksi Virtasalmella
5895:
5896:
5897: Eduskunnalle
5898:
5899: Virtasalmen kunnassa to1m11 Outokumpu vassa ole toteutettu. Useat asiantuntijat ovat
5900: Oy:n Hällinmäen kuparikaivos, joka nykyisel- sitä mieltä, että Hällinmäen malmio ei ole var-
5901: lään työllistää noin 50 työntekijää. Hällinmäen sinainen päämalmio, joten toiveita uusien esiin-
5902: ·malmio on pieni, ja mikäli uusia löydöksiä ei tymien löytymisestä on olemassa. Uusimpana
5903: tehdä, lopettaa kaivos toimintansa jo vuonna osoituksena on tammikuussa 1979 Outokumpu
5904: 1983. Kaivos on tärkeä työllistäjä Virtasalmen Oy:n valtaus kirkonkylän pohjoispuolella sijait-
5905: kunnassa; Sen työntekijöiden osuus kunnan am- sevan Karankalahden alueella.
5906: matissa toimivasta väestöstä on 8 % ja kunnan Edei.lä olevan perusteella ehdotan,
5907: teollisuudessa toimivasta väestöstä 47 %.
5908: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama kai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5909: vospaikkakuntien kehittämistoimikunta on esit- den 1983 tulo- ja menoarvioon 600 000
5910: tänyt varattavaksi riittävästi varoja lähiympäris- markan määrärahan, josta 300 000
5911: tön tehokkaaseen malminetsintään. Varojen markkaa Hällinmäen kaivoksen lähiym-
5912: käyttöä suunniteltaessa olisi otettava huomioon päristön tutkimiseen mahdollisten lisä-
5913: erityisesti syväkairaustarve. malmioiden löytämiseksi sekä 300 000
5914: Virtasalmen kunnan koko alue sijaitsee geo- markkaa Outokumpu Oy:n saaman val-
5915: logisesti mielenkiintoisella alueella ja katsotaan tauskirjan tarkoittaman Karankalahden
5916: malmikriittiseksi alueeksi. Tehokasta malmin- esiintymän tutkimuksia varten.
5917: etsintää ei kuitenkaan suuremmassa mittakaa-
5918: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5919:
5920: Timo Ihamäki
5921: 1982 vp. 119
5922:
5923: Raha-asia-aloite n:o 116
5924:
5925:
5926:
5927:
5928: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoiminnan
5929: j ärjestämi:seen
5930:
5931:
5932: Eduskunnalle
5933:
5934: Työnteon ja koko elämänmenon kiireistymi- viä taloudellisia mahdollisuuksia kyllin monen
5935: nen saattaa ihmiset yhä suurempien rasitusten ja rakenteellisilta ratkaisuiltaan vammaisten
5936: alaiseksi. Henkisen ja ruumiillisen kunnon ja käyttöön sopivan lomanviettopaikan rakenta-
5937: vireyden ylläpitäminen vaatii mahdollisuuksia miseen ja ylläpitämiseen. Kuitenkin lomanviet-
5938: lepoon ja virkistymiseen. Lomanvietto on täs- topaikkoja tulisi olla eri puolilla maata ja
5939: sä tarkoituksessa yleisesti hyväksytty ja tun- niiden tulisi palvella yli 40 000 vammaista ja
5940: nustettu tarpeelliseksi. heidän perheenjäseniään.
5941: Erityisen tärkeää lomanvieton mahdollista- Yhteiskunta tukee monin tavoin vammatto-
5942: minen ja turvaaminen on vammaisille henki- mien kansalaisten virkistys- ja lomanviettotoi-
5943: löille. Hyvin monet heistä joutuvat jatkuvasti mintaa. Olisi kohtuullista ja oikeudenmukais-
5944: työskentelemään ruumiillisen suorituskyvyn ta, että myös vammaisten omaehtoisesti jär-
5945: ylärajoilla. Henkisistä ja ruumiillisista syistä jestämää lomatoimintaa tuettaisiin. Sillä ta-
5946: taikka liikuntaesteistä johtuen monet vammai- voin helpotettaisiin heidän elämäänsä ja autet-
5947: set eivät voi käyttää yleisiä lomanviettopaik- taisiin heitä työ- ja toimintakykynsä ylläpitä-
5948: koja. Kokemusten mukaan yksinomaan vam- misessä.
5949: maisten käytössä oleva lomanviettopaikka par- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
5950: haiten takaa myös heidän viihtyvyytensä. taen,
5951: Invalidiliitto r.y. ja sen jäsenyhdistykset jär-
5952: jestävät 46 perustamassaan kesänviettopaikassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5953: vammaisille lomanviettoa täysin ilman yhteis- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
5954: kunnan tukea. Useimmat lomanviettopaikoista uudelle momentille 1 000 000 markan
5955: ovat pieniä ja välttämättömien rakennustenkin määrärahan käytettäväksi vammaisten
5956: osalta keskeneräisiä. Omaehtoiseen toimintaan lomatoiminnan järjestämiseen.
5957: perustuvilla vammaisyhdistyksillä ei ole riittä-
5958: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5959:
5960: Timo Ihamäki
5961: 120 1982 vp.
5962:
5963: Raha-asia-aloite n:o 117
5964:
5965:
5966:
5967:
5968: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Iijoen keskiosan vesien-
5969: käytön vaihtoehto}en selvittämiseen
5970:
5971:
5972: E d u s k u n n .a 1J e
5973:
5974: Iijoen keski- ja yläjuoksuun ja alueen suuriin hallinnon viranomaiset osallistuvat Iijokitutki-
5975: järviin kohdistuu toistensa kanssa ristiriitaisia mukseen.
5976: ja toisensa poissulkevia käyttöintressejä. Poh- Alustavien tietojen mukaan Iijoen vesien-
5977: jolan Voima Oy ja osa keskijuoksun kunnista käytön vaihtoehtojen ja niiden seurausvaikutus-
5978: ajavat Iijoen täydellistä koskivoiman valjasta- ten selvittäminen tulisi maksamaan noin kaksi
5979: mista energiantuotantoon. Huomattava osa miljoonaa markkaa. Iijoen keski- ja alajuoksun
5980: alueen väestöstä puolestaan vaatii Iijoen keski- kunnat, seutukaavaliitto ja voimayhtiöt ovat
5981: ja yläjuoksun säilyttämistä mahdollisimman valmiit maksamaan osan tutkimuksen kustan-
5982: luonnonmukaisena ja kalojen nousuteiden ra- nuksista, mutta tiettävästi valtaosa rahoitukses-
5983: kentamista alajudksun viiden voimalaitoksen ta on vielä avoin. Tutkimuksen puolueettomuu-
5984: ohi. Merkittävä osoitus joen säilyttämisen puo- den takia on tärkeätä, ettei tutkimuksen rahoi-
5985: lesta on Iijoen suojelutoimikunnan keräämä tuksessa jouduta liiaksi tukeutumaan yhteen
5986: kansalaisadressi, jonka noin 11 500 ihmistä on intressiryhmään, tässä tapauksessa voimalara-
5987: allekirjoittanut. kentamista ajaviin yhtiöihin.
5988: Iijokivarren kunnat ovat kääntyneet Pohjois- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
5989: Pohjanmaan seutukaavaliiton puoleen, että se taen,
5990: tekisi puolueettoman tutkimuksen Iijoen eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5991: käyttövaihtoehdoista ja niiden mukanaan tuo- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5992: mista hyödyistä ja haitoista eri osapuolille. markan määrärahan Iijoen keskiosan
5993: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto onkin vesienkäytön vaihtoehtojen ja niiden
5994: tiettävästi valmis Iijokitutkimuksen tekemiseen seurausvaikutusten selvittämiseksi Poh-
5995: ja organisoimiseen edellyttäen, että tutkimuk- jois-Pohjanmaan seutukaavaliiton toi-
5996: seen löytyy riittävä rahoitus ja että vesien käy- mesta yhteistyössä asianomaisten valtion
5997: töstä ja suunnittelusta päättävät valtion keskus- keskushallinnon viranomaisten kanssa.
5998: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
5999:
6000: Liisa Jsakonsaari
6001: 1982 vp. 121
6002:
6003: Raha-asia-aloite n:o 118
6004:
6005:
6006:
6007:
6008: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittam1sesta Utin varuskunnan ka-
6009: sarmi- ja asuinrakennuksen rakentamiseen
6010:
6011:
6012: Eduskunnalle
6013:
6014: Utin varuskunta on perustettu vuonna 1918. lat, jotka kaiken lisäksi sijaitsevat osittain len-
6015: Nykyiset asunnot on rakennettu 1920- ja 1930- tokentän kiitotien jatkeelia olevalla alueella.
6016: luvulla ja ovat tällä hetkellä vanhentuneet ja Alkuperäisten suunnitelmien mukaan oli tar-
6017: nykyaikaiseen asumiseen täysin soveltumatto. koitus aloittaa rakennustyöt syksyllä 1981.
6018: mia. Kasarmirakennukset ovat osaksi parakkeja Näin ei kuitenkaan käynyt. Utissa ei aloitettu
6019: ja vanhoja puurakennuksia. Missään muualla rakennustöitä vuoden 1981 aikana eikä vuoden
6020: maassamme ei ole tällä hetkellä niin ala-arvoi- 1982 valtion tulo- ja menoarvioon tullut mää-
6021: sia kasarmirakennuksia kuin Utin varuskunnas- rärahoja kipeästi korjausta kaipaavien :kasarmi-
6022: sa. Uttiin on juuri valmistunut uusi ajanmukai- rakennuksien rakentamista varten.
6023: nen huoltorakennus ja Utissa säilyy edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6024: varuskunta. Tämän vuoksi olisikin tärkeätä nioittaen,
6025: saada Uttiin myös ajanmukaiset kasarmit ja
6026: asunnot henkilökunnalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6027: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon 1983 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
6028: sisältyi miljoonan markan määräraha uusien markan määrärahan Utin varuskunnan
6029: rakennustöiden suunnittelua ja rakennustöiden uuden kasarmin rakennustöiden aloitta-
6030: aloittamista varten. Niillä oli tarkoitus korvata miseksi.
6031: Utin varuskunnan heikkokuntoiset majoitusti-
6032: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6033:
6034: Pekka Jokinen Mauri Miettinen
6035:
6036:
6037:
6038:
6039: 16 088200412K
6040: 122 1982 vp.
6041:
6042: Raha-asia-aloite n:o 119
6043:
6044:
6045:
6046:
6047: .Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajakokelaiden
6048: opetusvalmiuksien tehostamiseen raittiuskasvatuksessa
6049:
6050:
6051: Eduskunnalle
6052:
6053: Raittiuskasvatustyö on suurelta osin kodin seen omalla luentotoiminnallaan. Viime aikoina
6054: ja koulun tehtävä. Opettajien osuus raittius- Raittiuskasvatusliitolla ei ole ollut varoja luen.
6055: kasvattajina on ollut huomattava. Tilanne on totoiminnan jatkamiseen valtion avun pienuu-
6056: kuitenkin jatkuvasti muuttunut. Raittiuskasva- den takia.
6057: tuskomiteakin toteaa mietinnössään: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6058: "Raittiuskasvatustyön tekeminen kouluope- nioittavasti,
6059: tuksen ja -kasvatuksen osana edellyttää valmen-
6060: tautumista opettajankoulutuksen yhteydessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6061: Opettajankoulutuslaitosten terveys- ja raittius- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
6062: kasvatusvalmiuksen antaminen valmistuville markan määrärahan käytettäväksi opet·
6063: opettajille on vähäistä ja epäyhtenäistä." tajankoulutuslaitoksissa tapahtuvaan tu-
6064: Aikaisempina vuosina Raittiuskasvatusliitto levien opettajien opetusvalmiuksien te-
6065: on osallistunut opettajakokelaiden koulutuk- hostamiseen raittiuskasvatuksessa.
6066: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6067:
6068: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Esko Almgren
6069: Boris Renlund Aila Jokinen Saara Mikkola
6070: Helvi Hyrynkangas Antero Juntumaa Sauli Hautala
6071: Jorma Fred Väinö Rautiainen Erkki Korhonen
6072: Ensio Laine Helena Pesola Asser Stenbäck
6073: Urho Pohto Aimo Ajo Olavi Ronkainen
6074: Impi Muroma Matti Järvenpää Ulla Järvilehto
6075: Pekka Vennamo Eeva Kauppi Anna-Kaarina Louvo
6076: Hannele Pokka
6077: 1982 vp. 123
6078:
6079: Raha-asia-aloite n:o 120
6080:
6081:
6082:
6083: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kenttärovastin ja soti-
6084: laspastorin virkojen perustamiseen
6085:
6086:
6087: Eduskunnalle
6088:
6089: Itsenäisen Suomen puolustusvoimiin luotiin ovat: 1 kenttäpiispan virka, 6 kenttärovastin
6090: sotilaspappiorganisaatio v. 1918. virkaa sekä 8 V 28 palkkausluokan ja 9 V 26
6091: Sotilassielunhoidon johtajana toimi sotaro- palkkausluokan virkaa. Yksi V 26 palkkausluo-
6092: vasti. kan virka on ortodoksinen.
6093: Vuonna 1923 vahvistettiin sotarovastin lisäk- Vakinaisten virkojen ohella on eri varuskun-
6094: si tilapäisten sotilaspappien määräksi 30. Orto- nissa yhteensä 22 sotilaspapin sivutointa, joista
6095: doksista sotilassielunhoitoa varten oli saatu maksetaan n. 350-1 000 markan suuruista
6096: vuonna 1920 kiertävän matkasaarnaajan toimi. palkkiota. Sivutoimia hoitavat lähinnä seura-
6097: Vuonna 1927 sotilaspappien virat vähenivät kuntapapit päävirkojensa ohella.
6098: 30:stä 18:aan.
6099: Sotilassielunhoidon johtajan asemasta käyty Työmäärä lisääntynyt
6100: keskustelu ratkesi, kun Tasavallan Presidentti
6101: Risto Ryti myönsi 11. 7. 1941 sotarovasti Jo- Sotilaspapin työ jaetaan . perinteisesti julis-
6102: hannes Björklundille kenttäpiispan nimen ja ar- tukseen, opetukseen ja henkilökohtaiseen sie-
6103: von. Saman vuoden syksyllä kokoontunut kir- lunhoitoon, joiden lisäksi sotilaspappi suorittaa
6104: kolliskokous korjasi kirkkolakia näiltä osin. kirkollisia toimituksia ja vastaa oman alansa
6105: Kenttäpiispan virkaan Björklund nimitettiin esikuntatyöstä.
6106: 20. 1. 1943. Viime vuosina on kehitys johtanut jatkuvaan
6107: Sodanjälkeisinä vuosina 1945-1952 oli soti- työmäärän lisääntymiseen kullakin osa-alueella,
6108: laspappien virkoja seuraavasti: 1 kenttäpiispa, mutta aivan erityisesti henkilökohtaisen sielun-
6109: 6 sotilaspastoria (yp.), 23 sotilaspastoria (ap.} hoidon piirissä.
6110: eli yhteensä 30. Useita varuskuntia hoidettiin Sotilaspappi on osoittautunut ammattitaitoi-
6111: sivutoimisesti. Esimerkiksi vuonna 1950 tällai- seksi työntekijäksi, jonka puoleen niin varus-
6112: sia palkkiotoimia oli peräti 24. miehet kuin palkattu henkilökuntakin käänty-
6113: Sodan jälkeen hyväksyttiin puolustusrevision vät henkilökohtaisissa ongelmissaan, vaikeuksis-
6114: mietinnön pohjalta vuonna 1952 uusi puolus- saan ja kriiseissään.
6115: tuslaitosasetus. Tällöin sotilaspappien virkoja
6116: supistettiin huomattavasti. Heidän määränsä Koska samalla sotilaspapilla voi olla vastuu-
6117: väheni 21 :een: 1 kenttäpiispa, 1 kenttärovasti, alueenaan useampia joukko-osastoja, esikuntia,
6118: 8 sotilaspastoria (yp.) ja 11 sotilaspastoria laitoksia tai varikkoja, asettaa työala usein suu-
6119: (ap.). Samalla saatiin kuitenkin kehitetyksi so- remmat haasteet kuin mihin työntekijä pystyy
6120: tilaspapiston virka-asteikkoa. Ensimmäinen vastaamaan. Aivan erityisen vaikea tilanne on
6121: kenttärovasti nimitettiin virkaan 16. 1. 1953. sivutoimisesti hoidetuissa varuskunnissa tai
6122: Sotilaspapin virkoihin saatiin vuonna 1963 joukko-osastoissa.
6123: huomattavia muutoksia. Uusia kenttärovastin Kyseiseen ongelmaan on kiinnittänyt huo-
6124: virkoja perustettiin 4. Lisäksi vuonna 1964 miota piispa Kalevi Toiviainen lausunnossaan
6125: yksi sotilaspapin virka muutettiin kenttärovas- parlamentaarisen kirkko ja valtio -komitean
6126: tin viraksi. mietinnöstä. Seurakuntapapit hoitavat sivutoi-
6127: misesti kirkollisen työn eräissä varuskunnis-
6128: Nykyinen tilanne samme, mutta usein niissä sotilassielunhoito
6129: on myös heikommalla tolalla. Piispa Toiviainen
6130: Vakinaisten sotilaspappien virkojen maara sanoo, että syy ei ole papeissa. Hän epäilee itse
6131: on tällä hetkellä kaksikymmentäneljä (24) . Ne järjestelmää: suljetun organisaation ulkopuolel-
6132: 124 Raha-asia-aloite n:o 120
6133:
6134:
6135: ta on siviiliseurakunnan työntekijän vaikea toi- (Kotkan Rannikkopatterista ja Kyminlinnan
6136: mia menestyksellisesti (Kotimaa 5. 2. 1979). Korjaamo).
6137: - Pohjan Prikaatin sotilaspastori, V 26 pl:n
6138: Uusien virkojen tarve virka
6139: Nykyisen laajentuneen sotilassielunhoitotyön Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Pohjan
6140: tarpeen vuoksi olisi välttämätöntä perustaa ai- Prikaatissa.
6141: nakin seuraavat päätoimiset sotilaspapin virat - Karjalan Jääkäripataljoonan sotilaspastori,
6142: (8 kpl): V 26 pl:n virka
6143: - Viestirykmentin sotilaspastori, V 26 pl:n Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Karjalan
6144: virka Jääkäripataljoonassa ja Pohjois-Karjalan
6145: Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Riihimäen Patteristossa, Kontiolahden Soittokunnassa,
6146: varuskunnassa (Viestirykmentti, Viestikor- Kontiolahden ja Ylämyllyn Korjaamoilla.
6147: jaamo, Sähköteknillinen koulu, Viestikes- - Turun Rannikkotykistörykmentin sotilas-
6148: kuskorjaamo). pastori, V 26 pl:n virka
6149: - Laivastolippueen sotilaspastori, V 28 pl:n Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Turun
6150: virka Rannikkotykistörykmentissä.
6151: Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Laivasto- Mikäli päätoimiset virat perustettaisiin, voi-
6152: lippueessa, Turun Laivastoasemalla ja Pan- taisiin lakkauttaa 10 sivutointa, joiden kustan-
6153: sian Korjaamolla. nukset ovat noin 105 000 mk vuodessa.
6154: - Rovaniemen Ilmatorjuntapatteriston sotilas- Lisäksi Savo-Karjalan ja Pohjanmaan sotilas-
6155: pastori, V 26 pl:n virka läänin papin virat (sotilaspastori V 28 pl) tu-
6156: Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Rovanie- lisi muuttaa kenttärovastin viroiksi, jolloin
6157: men varuskunnassa (Rovaniemen Sotilaspii- kaikkien sotilasläänien sotilaspappien virat oli-
6158: rin Esikunta, Rovaniemen Ilmatorjuntapat- sivat kenttärovastin virkoja.
6159: teristo, Lapin Lennosta, Rovaniemen Soit- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6160: tokunta, Rovaniemen Korjaamo) . nioittaen,
6161: - Keski-Suomen Pioneeripataljoonan sotilas-
6162: pastori, V 26 pl:n virka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6163: Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Keuruun 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
6164: varuskunnassa (Keski-Suomen Pioneeripa- 27.12.01 lisäyksenä 700 000 markkaa
6165: taljoona, Keski-Suomen Viestipataljoona, käytettäväksi kahden sotilaspastorin vi-
6166: Pioneerivarikko) . ran (V 26) muuttamiseksi kenttärovas-
6167: - Kotkan Rannikkopatteristen sotilaspastori, tin viraksi ja kuuden sotilaspastorin vi-
6168: V 26 pl:n virka ran perustamiseksi puolustusvoimiin.
6169: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6170:
6171: Antero Juntumaa Impi Muroma Asser Stenbäck
6172: Sauli Hautala Esko Almgren Pentti Poutanen
6173: Väinö Rautiainen
6174: 1982 vp. 125
6175:
6176: Raha-asia-aloite n:o 121
6177:
6178:
6179: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhojen kirjastoauto-
6180: jen uusimiseen ja kirjastoautoverkon täydentämis,een
6181:
6182: Ed u s kun n a 11 e
6183: Sucmessa on ollut kirjastoautotoimintaa yli kuunottamatta, on tilanne edelleen kestämätön.
6184: 20 vuotta. Tällä hetkellä kirjastoautoja on käy- On laskettu, että lähivuosina tulisi varata 5,2
6185: tössä 223 kappaletta. Kirjastoautot palvelevat miljoonaa markkaa vuodessa vanhojen kirjasto-
6186: etupäässä maaseudun syrjäkylien ja kaupunkien autojen uusimiseen.
6187: lähiöiden asukkaita. Kirjastoautoista on muo-
6188: Jostunut tärkeä ja korvaamaton osa yleistä kir- T äydennystarve
6189: i as toveDkkoa: Kouluhallituksen kirjastoautotyöryhmä on
6190: - noin 750 000 suomalaisen kirjastopalve-
6191: lut ovat kirjastoauton varassa todennut myös, että kirjastoautoverkiko ei vie-
6192: - noin 17 000 kirjastopisteestä ainoastaan lä ole valmis. Tarvitaan vielä n. 75 kokonaan
6193: 1 700 on kiinteitä, loput ovat kirjastoautojen uutta kirjastoautoa syrjäkylien kirjastopalve-
6194: pysälkkejä luiden tehostamiseen. Uusia kirjastoautoja tar-
6195: - noin 18 % lainoista annetaan kirjasto- vitaan lähinnä yli 6 000 asukkaan harvaan asu-
6196: autoista, noin 16 % lainaajista on 'kirjasto- tuissa kunnissa ja 2 000-6 000 asukkaan kun-
6197: auton asiakkaita. tien muodostamissa kirjastoautopiireissä. Kuu-
6198: Tällä hetkellä käytössä olevista !kirjasto- delle vuodelle jaettuna uusien autojen tarve
6199: autoista joka neljäs (yli 50 autoa) on 10-13 työryhmän mukaan on n. 12 autoa vuodessa.
6200: vuoden i:käinen. Kouluhallituksen kirjastoauto- Uusia lupia on kuitenkin vuonna 1981 voitu
6201: työryhmän selvityksen mukaan nykyisten auto- myöntää ainoastaan kaksi kappaletta. Lähivuo-
6202: jen käyttöikä olosuhteista riippuen on keski- sina kirjastoautoverkon täydentämistä varten
6203: määrin 11-12 vuotta. Vanhentuneet autot tu- tarvittaisiin valtion tulo- ja menoarviossa 3,2
6204: lisi uusia pikaisesti, sillä niiden ajokunnossa miljoonaa markkaa vuodessa.
6205: pitäminen on pian taloudellisesti ylivoimaista
6206: kunnille. Jos autoja ei uusita, arviolta 200 000 Kokonaistarve
6207: kansalaisen kirjastopalveluihin on tiedossa kat- Keväällä 1980 tehdyn laskelman pemsteella
6208: koja tai he j'äävät kokonaan ilman kirjastoa, kirjastoautojen määrärahantarve oli 8,4 miljoo-
6209: joka usein on heidän ainoa kulttuuripalvelun- naa markkaa. Koska kirjastoautojen hinnat ovat
6210: sa. Vanhojen autojen uusimista ei enää voi ly- vuodessa nousseet yli 10 %, tulisi vuonna
6211: kätä, sillä ennustettuja häiriöitä on jo alkanut 1982 olla käytettävissä jo n. 9,2 miljoonaa
6212: ilmetä. markkaa. Kun valtion tulo- ja menoarviossa on
6213: Uusintatarve vuodelle 1982 4,5 miljoonaa markkaa tähän
6214: tarkoitukseen, on JVajaus n. 4,7 miljoonaa mark-
6215: Kouluhallituksen kirjastoautotyöryhmä on kaa.
6216: laskenut, että vuonna 1979 olisi pitänyt uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6217: 17 kirjastoautoa, vuonna 1980 13 ja vuonna nioittaen,
6218: 1981 8. Valtion tulo- ja menoarviossa on kui-
6219: tenkin vuoteen 1980 saakka ollut kirjastoauto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6220: jen hankkimista varten vuosittain ainoastaan 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
6221: 1 miljoona ma11kkaa, vuonna 1981 4,5 miljoo- markkaa vanhojen kirjastoautojen uusi-
6222: naa markkaa. Koska lupia ei ennen vuotta miseen ja kirjastoautoverkon täydentä-
6223: 1981 ole voitu myöntää muutamaa harvaa lu- miseen.
6224: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6225:
6226: Antero Juntumaa Jouni J. Särkijärvi Impi Muroma
6227: Sauli Hautala Tarja Halonen Esko Almgren
6228: Sampsa Aaltio Pentti Poutanen Väinö Rautiainen
6229: Asser Stenbäck Ensio Laine
6230: 126 1982 vp.
6231:
6232: Raha-asia-aloite n:o 122
6233:
6234:
6235:
6236:
6237: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kirjastoraken-
6238: nusten rakentamiseksi Hämeen läänissä
6239:
6240:
6241: Eduskunnalle
6242:
6243: Kouluhallitus suoritti kesällä 1981 kirjasto- ja Riihimäki) on mahdollisuus saada raken-
6244: jen rakentamistarpeen tutkimuksen ja teki tamislupa vuosina 1982-86, vieläpä niin, että
6245: sen johdosta KT-suunnittelukehyksen vuosille vuodelle 1983 ei ole merkitty yhtään Hämeen
6246: 1982-1986. läänin rakennuskohdetta.
6247: Suoritetun tutkimuksen mukaan lääninhalli- Koska vuosina 1982-1983 olisi rakentamis-
6248: tusten ohjeellisiin toteuttamisjärjestyksiin sisäl- valmius Hämeen läänissä Tampereen lisäksi
6249: tyviä hankkeita on yhteensä 214, joiden val- ainakin Riihimäen kaupungilla, olisi e11ittäin
6250: tionosuus on yhteensä 249 993 000 markkaa tärkeätä saada kirjastorakentamismäärärahaa
6251: ja kuoletosiaina 84 233 000 markkaa. valtion tulo- ja menoarviossa korotetuksi huo-
6252: Kouluhallituksen KTS-kehykseen sisältyy mattavasti v. 1982 varatusta 16 miljoonasta
6253: näistä hankkeista ainoastaan 52, joiden valtion- markasta, jotta edes osa erittäin tärkeistä kir-
6254: osuus on 77 733 000 markkaa ja kuoletosiaina jastorakennuskohteista saataisiin kohtuullisessa
6255: 28 411 000 markkaa johtuen mm. siitä, että ajassa toteutetuiksi.
6256: kouluhallituksen KT-suunnitelmaan kirjastojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6257: rakentamista varten on merkitty vuosittain 15 nioittaen,
6258: miljoonaa markkaa.
6259: Hämeen läänissä on suunnittelukaudella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6260: 1982-86 yhteensä 21 rakennushanketta. 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
6261: Kouluhallituksen antaman ns. normaalihinta- markkaa tärkeiden kirjastorakennuskoh-
6262: kehyksen mukaan rakennushankkeista aino- teiden .rakentamiseksi Hämeen läänissä.
6263: astaan neljällä (Tampere, Forssa, Tammela
6264: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6265:
6266: Antero Juntumaa Sauli Hautala Sampsa Aaltio
6267: 1982 vp. 127
6268:
6269: Raha-asia-aloite n:o 12.3
6270:
6271:
6272:
6273:
6274: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta muinaistieteellisten
6275: kaivaustöiden tehostamiseen
6276:
6277:
6278: Eduskunnalle
6279:
6280: Museoviraston esi<historian osasto suorittaa Muinaiskaivausten tehostamista voidaan pe-
6281: maassamme muinaistieteellistä tutkimustyötä, rustella paitsi kulttuuri- myös työllisyyssyillä.
6282: joJllka tarkoituksena on kartoittaa asutuksen le- Maassamme on pula erityisesti nuorille sopi-
6283: vinneisyyttä maassamme eri vuosisadoilla. Mu- vista työpaikoista sekä koululaisten ja opiskeli-
6284: seoviraston määrärahat muinaistieteelliseen tut- joiden kesätyöpaikoista. Muinaiskaivaustyöt,
6285: kimukseen ovat kuitenkin viime vuosina rHttä- joita suoritetaan pääasiallisesti kesäaikana, sopi-
6286: neet vain ns. hätäapukaivaUJksiin. Teiden ja vat hyvin nuorten kesätyöpaikoiksi.
6287: rakennusten perustustöiden yhteydessä paljas- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6288: tuu muinaisjäänteitä, jotka on nopeasti saatava
6289: talteen. Määrärahoja ei kuitenkaan riitä syste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6290: maattiseen tutkimustyöhön, jolloin käytäisiin 1983 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
6291: kuntakohtaisesti läpi mahdolliset asutuspaikat markkaa käytettäväksi muinaistieteellis-
6292: merkkien löytämiseksi muinaissuomalaisten elä- ten kaivaustöiden tehostamiseen.
6293: mäntavoista.
6294: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
6295:
6296: Antero Juntumaa Olavi Ronkainen Impi Muroma
6297: Sauli. Hautala Asser Stenbäck Esko Almgren
6298: Erkki Korhonen Jorma Fred
6299: 128 1982 vp.
6300:
6301: Raha-asia-aloite n:o 124
6302:
6303:
6304:
6305:
6306: Juntumaa ym.: Määrärahojen osoittamisesta luonnonsuojelualuei-
6307: den ostoihin sekä suojelualueiden hoito- ja käyttövaroihin
6308:
6309:
6310: Eduskunnalle
6311:
6312: Pääasiassa valtioneuvoston jo hyväiksymien 676/81). Tämä kehitys tulee vielä lähivuosina
6313: luonnonsuojeluohjelmien toteutumisen eräänä jatkumaan, kun valtioneuvoston periaatepäätök-
6314: esteenä on luonnonsuojelualueiden ostovarojen sellä vahvistettuja suojeluohjelmia toteutetaan.
6315: niukkuus. Edelleen on huomattava, että val- Tulevista alueista on ennen kail~kea mainittava
6316: tiontalouden kannalta olisi ilmeisen edullista Urho Kekkosen kansallispuisto ~ Koilliskaira.
6317: ostaa luonnonsuojelualueiksi tarvittavat yksi- Edellä olevan perusteella on pidettävä välttä-
6318: tyismaat verrattain nopeasti lähivuosina eikä mättömänä suojelualueiden hoito- ja käyttöre-
6319: venyttää ostoja vuosikymmenien ajaksi, mihin surssien tuntuvaa lisäämistä.
6320: nykyinen käytäntö johtaa. Tähän viittaa mm. Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväksyt-
6321: eräiden keskeisten suojelualuetyyppien- esim. ty eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän joh-
6322: soiden ja ranta-alueiden - viimeaikainen nou- tokunnassa.
6323: seva hintakehitys. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6324: Suojelualueiden hoito ja käyttö on maassam- nioittavasti,
6325: me ollut varsin passiivista viime vuosiin asti.
6326: Suojelualueilla, etenkin kansallispuistoilla, voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6327: si kuitenkin oikein hoidettuna olla hyvin huo- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
6328: mattava merkitys ympäristövalistuksen ja kan- 30.02.88 luonnonsuojelualueiden ostoi-
6329: salaisten mielekkään vapaa-ajan vieton kannal- hin 50 000 000 markkaa, mikä vastaa
6330: ta. Metsähallitukseen perustettiin viime vuon- lähiajan todellista tarvetta, kun vahvis-
6331: na luonnonsuojelualuetoimisto, joka on ottanut tettuihin soidensuojelu- ja kansallis-
6332: tehtäväkseen suojelualueittemme aktiivisen ke- puisto-ohjelmiin sisältyvät yksityismaat
6333: hittämisen edellä mainittuja näkökohtia silmäl- hankitaan valtiolle, ja
6334: lä pitäen. Suojelualueiden määrä on myös mer- että suojelualueiden hoito- ja käyttö-
6335: kittävästi lisääntynyt uusista kansallis- ja luon- varoihin otettaisiin momentille 30.50.21
6336: nonpoistoista sekä soidensuojelualueista annet- yhteensä 5 000 000 markkaa.
6337: tujen lakien tultua voimaan 1. 1. 1982 ( 674-
6338: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
6339:
6340: Antero Juntumaa Liisa Jaakonsaari Lauri Palmunen
6341: Pertti Salolainen Elisabeth Rehn Inger Hirvelä
6342: Anneli 1Civitie Urho Pohto
6343: 1982 vp. 129
6344:
6345: Raha-asia-aloite n:o 125
6346:
6347:
6348:
6349:
6350: Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta Venehjoen ruoppaamisen
6351: loppuunsaattamiseksi
6352:
6353:
6354: Eduskunnalle
6355:
6356: Oriveden kunnassa oleva Venehjoki yhdistää Jotta joki saataisiin täyteen hyöty- ja virkis-
6357: Pappilanselän ja Oriselän. Joki on osa 11,5 tyskäyttöön, Tampereen vesipiirin vesitoimisto
6358: km pitkää vesireittiä, joka on veneilijöiden on tehnyt suunnitelman sen ruoppaamiseksi.
6359: innokkaassa käytössä. Joen suussa asuu myös Kustannus 1 metrin syvyisen väylän aikaan-
6360: luotsi, joka käyttää moottorivenettä sanotulla saamiseksi on n. 39 000 mk.
6361: joella. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
6362: Joki ruopattiin vuosina 1972-73, mutta työ tavasti,
6363: jäi varojen puutteessa kesken. Tästä syystä sen
6364: hyöty Oriselän-Nihuanjärven vesistön järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6365: telyssä on jäänyt osittain saavuttamatta. Joen 1983 tulo- ja menoarvioon 39 000 mar-
6366: suiston vedenkorkeus on enää 40-50 cm, ja kan määrärahan V enehjoen ruoppaami-
6367: madaltuminen jatkuu. Jokea käyttäviä moottori- sen loppuunsaattamiseksi.
6368: veneitä on 113 kpl.
6369: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
6370:
6371: Antero Juntumaa
6372:
6373:
6374:
6375:
6376: 17 088200412K
6377: 1982 vp.
6378:
6379: Raha-asia-aloite n:o 126
6380:
6381:
6382:
6383:
6384: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Narvan taajaman ohi-
6385: tustien rakentamisen aloittamiseen Vesilahdella
6386:
6387:
6388: Eduskunnalle
6389:
6390: ·Poikittaiseen tieyhteyteen liittyvä Vesilah- Edellä sanotun perusteella ehdotimlm:e kUn-
6391: den Narvan taajaman liikenneongelmien ratkai- nioittaen,
6392: seminen edellyttää taajamarakenteen ohitusta,
6393: mistä alustavia suunnitelmia jo onkin olemassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6394: Koska hanketta ei vaikeutuvasta työllisyysti- 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
6395: lanteesta huolimatta ole sijoitettu lähivuosien markan määrärahan Narvan taa;aman
6396: toimenpiteisiin, sitä olisi nyt kiirehdittävä. ohitustien rakennustöiden aloittamiseen
6397: Narvan taajama on nykyisellään vaikea ras- vuonna 1983.
6398: kaalle ·liikenteelle kapean ja vaarallisen sillan
6399: sekä jyrkän mäkiosuuden vuoksi.
6400: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6401:
6402: Antero Juntumaa Sampsa Aaltio
6403: Sauli Hautala Jaakko 1tälä
6404: 1982 vp. .1'31
6405:
6406: Raha-asia-aloite n:o 127
6407:
6408:
6409:
6410:
6411: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta alennuslippujen järjes-
6412: tämiseen eläkeläisille linja-autoissa
6413:
6414:
6415: Eduskunnalle
6416:
6417: Henkilöliikenteen matkalippujen hinnat ovat maan mm. lääkäreissä j11 noutamaan erilaisia
6418: maassamme useastakin syystä tavanomaista kal- sosiaalipalveluja. Tämän vuoksi eläkeläisten
6419: liimmat. Yksi syy on se, että maamme on matkakustannukset saattavat kohota hyvinkin
6420: harvaan asuttu ja välimatkat ovat pitkiä. Val- korkeiksi. Verrattuna työikäiseen väestöön elä.
6421: tio perii ajoneuvoliikenteestä huomattavia mää- keläiset ovat siinäkin suhteessa huonommassa
6422: riä erilaisina veroina ja maksuina. Maamme il- asemassa, että he eivät voi vähentää matkaku-
6423: mastollisten olojen vuoksi ajoneuvokaluston on luja verotettavasta tulostaan. Näin ollen olisi
6424: oltava ensiluokkaista. Korkeista matkalippujen paikallaan, että yhteiskunta tukisi sopivalla ta-
6425: hinnoista joutuvat kuitenkin kärsimään erityi- valla eläkeläisten mahdollisuuksia käyttää hy-
6426: sesti vähävaraiset ja ne, joiden liikkuminen väkseen yleisiä kulkuneuvoja. Tästä aiheutuvat
6427: muuten kuin kulkuneuvoja käyttäen on vai- nettomenot saattaisivat jäädä alhaisiksikin, sillä
6428: keaa. Tällainen ryhmä ovat erityisesti eläkeläi- eläkeläiset voivat ajoittaa liikkumisensa sellai~
6429: set. seen vuorokauden aikaan, jolloin kalusto on
6430: Eläkeläisten liikkumisen helpottamiseksi Val- muuten vajaakäytössä. Koska ei voida olettaa,
6431: tionrautatiet myöntää kansaneläkeläisille 50 että vaikeassa kustannuskriisissä kamppaileva
6432: % :n alennuksen kotimaan liikenteessä. Sama yksityinen linja-autoliikenne myöntäisi vapaa"
6433: alennus on voimassa myös Pohjolan Liikenteen ehtoisesti alennuksia eläkeläisille, olisi valtion
6434: linja-autoissa, joissa muutenkin voidaan käyt- tulo- ja menoarvioon otettava määräraha alen-
6435: tää Valtionrautateiden matkalippuja. Myös eräät nuslippujen järjestämiseksi eläkeläiSille linja-
6436: kunnalliset liikennelaitokset myöntävät eläke- autoliikenteessä.
6437: läisille ja invalideille ·alennuksia normaalista liJ Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6438: pun hinnasta. Sen sijaan yksityinen linja-auto- nioittaen,
6439: liikenne perii eläkeläisiltä normaalin· kuljetus-
6440: maksun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6441: Toisaalta eläkeläiset joutuvat turvautumaan 1983 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
6442: julkisiin liikennepalveluihin muuta väestöä huo- markkaa käytettäväksi alennuslippujen
6443: mattavasti useammin. Hehän joutuvat asioi- järjestämiseen eläkeläisille linja-autoissa.
6444: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
6445:
6446: Antero Juntumaa Impi Muroma Esko Almgren
6447: Sauli Hautala Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
6448: Jorma Fred Asser Stenbäck
6449: 132 1982 vp.
6450:
6451: Raha-asia-aloite n:o 128
6452:
6453:
6454:
6455:
6456: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta MS-potilaiden ja mui-
6457: den neurologisesti vammautuneiden kuntoutukseen
6458:
6459:
6460: Eduskunnalle
6461:
6462: Multippeliskleroosia eli keskushermoston pe- nen välittömästi vaikuttaa kielteisesti taudin
6463: säkekovettumatautia sairastaa maassamme noin kehitykseen. Kuntootuksen heikentämisestä val-
6464: 4 000 henkilöä. Paras hoito MS-taudissa on tiontaloudelle aiheutuvat säästöt ovat varsin
6465: aktiivinen kuntoutus ja liikunta sekä sopeutu· vähäiset verrattuna niihin menoihin, joita ai-
6466: minen muuttuvaan työ- ja toimintakykyyn. Te- heutuu MS-potilaiden joutumisesta täysin lai-
6467: hokkaalla 1ääkintävoimistelulla ja kuntoilemal- toshoidon varaan. MS-potilaiden kuntoutusta
6468: la pyritään pitämään potilaan lihakset kunnos· olisikin päinvastoin edelleen tehostettava ja
6469: sa ja säilyttämään hänen toimintakykynsä käytettävä terveyskeskuksia nykyistä tehok-
6470: mahdollisimman pitkään täysitehoisena. kaammin MS-potilaiden fysikaalisessa hoidossa.
6471: Invallidihuoltolain nojalla kunnille ja yksi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6472: tyisille yhteisöille on voitu myöntää tukea ja nioittaen,
6473: avustusta kuntootuksen järjestämiseen. Nyt näi·
6474: tä etuisuuksia on kuitenkin sosiaalihallituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6475: toimesta ryhdytty kaventamaan kohdistamalla 1983 tulo- ;a menoarvioon 11 000 000
6476: valtiontalouden säästötoimia kuntoutusmäärä- markkaa MS-potilaiden ;a muiden neu-
6477: rahoihin. Tämä suuntaus on kuitenkin täysin rologisesti vammautuneiden potilaiden
6478: virheellinen, koska kuntootuksen heikkenemi- kuntoutuksen ;a hoidon tehostamiseen.
6479: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
6480:
6481: Antero Juntumaa Impi Muroma Esko Almgren
6482: Sauli Hautala Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
6483: Jorma Fred Asser Stenbäck
6484: 1982 vp. Ul
6485:
6486: Raha-asia-aloite n:o 129
6487:
6488:
6489:
6490:
6491: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisjärjestöille
6492: vaikeasti vammautuneiden kuntoutusleirien järjestämiseen
6493:
6494:
6495: Eduskunnalle
6496:
6497: Kuntoutusmahdollisuudet ovat viime wosi- jne. Tarpeeseen nähden leirejä on liian män
6498: na lukumääräisesti parantuneet, mutta vaikeasti ja ne ovat liian lyhyitä.
6499: vammautuneet, jotka ovat riippuvaisia toisen Ehdotamme kunnioittaen,
6500: ihmisen awsta, saavat kuntoutusta niukasti, jos
6501: ollenkaan. että Eduskunta ottaisi valtion ftUOden
6502: Lähes ainoita kuntoutusmahdollisuuksia ovat 1983 tulo- ;a menoarvioon 1000 000
6503: omien vammaisyhdistysten järjestämät kuntou- markkaa myönnettäväksi vammttis;är;es-
6504: tusleirit. Niitä järjestävät mm. MS-yhdistykset, töille kuntoutusleirien jbjestiimiseen
6505: Polioinvalidit, reumayhdistykset, Invalidiliitto vaikeasti vammautuneille.
6506: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6507:
6508: Antero Juntumaa Jouni J. Särkijärvi Tarja Halonen
6509: Sauli Hautala Esko Almgren Pentti Poutanen
6510: Impi Muroma Väinö Rautiainen Ensio Laine
6511: Asser Stenbäck
6512: 1982 Vp.
6513:
6514: Raha-asia-aloite n:o 130
6515:
6516:
6517:
6518:
6519: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten ja vammais-
6520: ten kotihoidontuen laajentamiseen
6521:
6522:
6523: Eduskunnalle
6524:
6525: Vanhusten lukumäärän lisääntyminen asettaa suuntaan. Jotta tuesta olisi todellista hyötyä,
6526: yhteiskunnalle kasvavia vaatimuksia hoidon tulisi siihen oikeutettujen piiriä huomattavasti
6527: suhteen. Laitoshoito on· kallis ja monasti epä- laajentaa.
6528: inhimillinen ratkaisu. Tavoitteeksi tulisi aset- Edelliseen viitaten ehdotamme kunnioittaen,
6529: taa turvallinen ja riittävä kotihoito. Se mikä
6530: koskee apua tarvitsevia vanhuksia, koskee myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6531: vaikeasti vammautuneita nuorempia henkilöitä. 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
6532: Maassamme on menossa muutamilla paikka- markkaa vanhusten ja vammaisten koti-
6533: kunnilla ns. vanhusten ja vammaisten kotihoi- hoidontuen laajentamiseen.
6534: dontukikokeilu. Se osoittaa pyrkimystä oikeaan
6535: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6536:
6537: Antero Juntumaa Jouni J. Särkijärvi Asser Stenbäck
6538: Sauli Hautala Esko Almgren Pentti Poutaneo
6539: Impi Muroma Väinö Rautiainen Ensio Laine
6540: ~982 vp. 1,35
6541:
6542: Raha-asia-aloite n:o 131
6543:
6544:
6545:
6546:
6547: H. Järvenpää~ Määrärahan osoittamisesta energiatalouden pro-
6548: fessorin viran perustamiseksi Lappeenrannan teknilliseen kor-
6549: keakouluun
6550:
6551:
6552: Eduskunnalle
6553:
6554: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun giatekniikan laitos on koulutuspohjaltaan ja:
6555: energiatekniikan laitoksesta on kehittynyt alan- opetuksen tavoitteiltaan hyvin laaja-alainen.
6556: sa arvostettu tutkimusyksikkö koko maata aja- Energiatalouden .professuurin perustamisella
6557: tellen. Onnistuneelle tutkimus- ja opetustyölle on tärkeä merkityksensä sekä opetus- ja tutki-
6558: on suotuisat edellytykset luonut se seikka, että musedellytysten lisäämisen kannalta että koko
6559: Kaakkois-Suomi on runsaasti energiaa kulutta- valtakunnan taloudellisen kokonaiskehityksen
6560: van prosessiteollisuuden keskus. kannalta. Tuleehan tuontienergian osuus edel-
6561: . Energiatekniikan laitoksen eräs pääsuunnista leenkin olemaan huomattava, jolloin Suomen
6562: on energiatalous. Tämän tutkimussuunnan vah- tarpeisiin ja olosuhteisiin sopivan energiatalou-
6563: vistamiseksi olisi aiheellista perustaa energia- den tutkimus tulee yhä tärkeämmäksi.
6564: t~louden professuuri Lappeenrannan teknillisen Edellä olevaan viitaten ehdotan,
6565: korkeakoulun energiatekniikan laitokselle.
6566: Toistaiseksi koko energiatalous on jäänyt riit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6567: tämättömälle huomiolle, koska Suomessa ei ole 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
6568: yhtään varsinaista energiatalouden professuu- markan määrärahan Lappeenrannan tek-
6569: ria. Sen sijoittaminen Lappeenrannan teknilli- nillisen korkeakoulun energiatekniikan
6570: sen korkeakoulun yhteyteen on perusteltua sik- laitokselle perustettavaa energiatalou-
6571: si, että korkeakoulun yhteydessä toimiva ener- den professorin virkaa varten.
6572: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6573:
6574: Heikki Järvenpää
6575: 136 1982 vp.
6576:
6577: Raha-asia-aloite n:o 132
6578:
6579:
6580:
6581:
6582: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaille kirkko- ja
6583: seurakunnille niiden toiminnan tukemiseksi
6584:
6585:
6586: Eduskunnalle
6587:
6588: Vapaat kirkko- ja seurakunnat suorittavat mintakeskusten rakentamista varten. Ruotsin
6589: mittavaa kulttuurityötä, sosiaalityötä, nuoriso- vapaille seurakunnille on Ruotsin valtion bud-
6590: työtä ja ennaltaehkäisevää toimintaa alkoholis- jetista jaettu yli 20 miljoonaa kruunua vuosit-
6591: mia, tupakointia ja muita terveydellisesti hai- tain kullekin niiden jäsenmäärää vastaavassa
6592: tallisia elämäntapoja vastaan. Nämä kirkko- ja suhteessa.
6593: seurakunnat, Helluntaiherätys, Vapaakirkko, Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6594: Pelastusarmeija, Baptistiyhdyskunta, Adventti-
6595: kirkko, eivät kokoa varoja verotuksella kuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6596: valtionkirkot. Eräitten vapaitten seurakuntien 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
6597: taloutta rasittavat kiinteistöistä perittävät kir- markan määrärahan jaettavaksi vapaille
6598: kollis-, valtion- ja kunnallisverot. Näille kirkko- kirkko- ja seurakunnille niiden kulttuuri-
6599: ja seurakunnille voitaisiin myöntää varoja ni- ja sosiaalitoimintaa varten sekä toimin-
6600: menomaan kulttuuri- ja sosiaalityötä sekä toi- takeskusten rakentamiseen.
6601: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
6602:
6603: Ulla Järvilehto Asser Stenbäck Jorma Fred
6604: Erkki Korhonen Esko Almgren Antero Juntumaa
6605: Impi Muroma Väinö Rautiainen Sauli Hautala
6606: Olavi Ronkainen
6607: 1982 vp. 137
6608:
6609: Raha-asia-aloite n:o 13.3
6610:
6611:
6612:
6613:
6614: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lääkinnäl-
6615: liseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen ja suojatyöpaikkojen pe-
6616: rustamiseen vammautuneille henkilöille
6617:
6618:
6619: Eduskunnalle
6620:
6621: Eri tavoin vammautuneille ihmisille on yh- dotonta, sillä suojatyöpaikkojen myyntitulot
6622: teiskunnan taholta pyrittävä luomaan tasaver- peittävät näiden työpaikkojen menoista taval-
6623: taiset toiminta- ja elämisen mahdollisuudet ter- lisesti yli 80 %.
6624: veiden kanssa. Avohoito ja kuntoutus vammais- Monet normaalista työelämästä sivuun joutu-
6625: ten osalta tulisi järjestää niin, että mahdolli- neet vammautuneet tarvitsisivat suojatyötä jo
6626: simman moni vammainen voisi elää mahdolli- yksinomaan mielenterveyden kannalta. Paitsi
6627: simman normaalia elämää. Useiden vammaisten työtuloja vajaatyökykyinen saa suojatyön kaut-
6628: ainoa elinpaikkamahdollisuus on vanhainkoti, ta mielekkyyttä elämäänsä. Suojatyö lykkää työ-
6629: vaikka he sopivasti koulutettuina voisivat osal- kyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja jouduttaa
6630: listua työelämään. Siksi tarvittaisiin vammai- siirtymistä laitoshoidosta osallistuvaan yhteis-
6631: sille tarkoitettua ammatti- ja uudelleenkoulu- kuntaan. Suojatyöpaikkojen lisääminen on pe-
6632: tusta sekä suojatyöpaikkoja. rusteltua ennen kaikkea siksi, että tällä tavoin
6633: Vajaatyökykyisiä varten tarvitta1snn n. pyritään ihmisen kuntouttamiseen, vammaisen
6634: 10 000 suojatyöpaikkaa, kun niitä tällä hetkellä mahdollisimman itsenäiseen elämään ja elämän
6635: on vain n. 1 000. Tarve on siis kymmenkertai- laadulliseen kohottamiseen.
6636: nen olemassa oleviin paikkoihin nähden. Ny- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6637: kyisin suojatyökeskusten ylläpitäjinä toimivat
6638: eri yhdistykset ja säätiöt. Olisi toivottavaa, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6639: myös yhteiskunta osallistuisi merkittävällä pa- 1983 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
6640: noksella suojatyöpaikkojen perustamiseen ja yl- markan määrärahan käytettäväksi vam-
6641: läpitoon, koska tarve on moninkertainen ja maisten lääkinnällisen ia sosiaalisen kun-
6642: suojatyön myönteiset puolet kuntoutettaville ja toutuksen tehostamiseen ;a suo;atyö-
6643: vajaatyökykyisille ovat erittäin suuret. Suoja- paikkoien perustamiseen vammautuneil-
6644: työpaikkojen moninkertaistamisen yhteiskunnan le henkilöille.
6645: toimesta ei pitäisi olla taloudellisestikaan mah-
6646: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
6647:
6648: Ulla Järvilehto Esko Almgren Jorma Fred
6649: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
6650: Impi Muroma Olavi Ronkainen Sauli Hautala
6651: Asser Stenbäck
6652:
6653:
6654:
6655:
6656: 18 088200412K
6657: 138 19.82 vp:
6658:
6659: Raha-asia-aloite n:o 134
6660:
6661:
6662:
6663:
6664: Järvilehto ym.: • Määrärahan osoittamisesta Lähetysnuoret-nimi-
6665: selle järjestölle päihdevammaisten nuorten suojakotitoimintaa
6666: varten
6667:
6668:
6669: Eduskunnalle
6670:
6671: "Lähetysnuoret"-niminen· nuorisojärjestö on denuorten auttamiseksi. Kunnostustyöt ovat
6672: toiminut 8 vuoden ajan nuorten parissa ka- meneillään.
6673: duilla, kouluissa ja eri seurakunnissa. Katu- Koska toiminta nuorten päihdeongelmaisten
6674: ja teetupatyön kautta on järjestön suojiin ja auttamiseksi pääsemään eroon alkoholista ja
6675: hoitoon tullut kymmeniä alkoholisti- ja huu- huumeista ja aloittamaan uuden terveen ja ra-
6676: menuoria. Lähetysnuorilla on toiminnassa hoi- kentavan elämän on erittäin arvokasta sosiaa-
6677: to- ja suojakoti nuorille, jotka haluavat päästä lista toimintaa, on yhteiskunnan syytä osallis-
6678: eroon päihteistä ja aloittaa uuden elämän. Tu- tua suojakodin perustamisesta ja ylläpidosta ai-
6679: lokset ovat olleet rohkaisevia. Tällä hetkellä heutuviin kustannuksiin.
6680: suojakodissa on 15 nuorta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6681: Lähetysnuoret toimivat vapaaehtoisen avus-
6682: tustyön ja lahjoitusten varassa. Järjestöllä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6683: palveluksessaan 30 palkattua työntekijää, mut- 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
6684: ta suuri osa työstä tehdään palkatta. markan määrärahan "Lähetysnuoret"-jär-
6685: Syksyllä 1980 Lähetysnuoret-järjestö osti 80 jestölle päihdevammaisten nuorten suo-
6686: ha:n tilan Siuntiosta laajentaakseen tarpeelli- jakotitoimintaa varten.
6687: seksi osoittautunutta suojakotitoimintaa päih-
6688: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
6689:
6690: Ulla Järvilehto Esko Almgren Tellervo Koivisto
6691: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
6692: Impi Muroma Olavi Ronkainen Sauli Hautala
6693: Asser Stenbäck Jorma Fred Orvokki Kangas
6694: 1982 vP· 139
6695:
6696: Raha-asia-aloite n:o 13.5
6697:
6698:
6699:
6700:
6701: Järvilehto ·ym.: Määrärahan osoittamisesta Anni Vaikaman Sää-
6702: tiölle asuntolakodin perustamiseksi
6703:
6704:
6705: Eduskunnalle
6706:
6707: Maamme ·liikuntavammaisille ei ole tarjolla on tarkoitus suunnitella vaikeasti liikuntavam-
6708: riittävästi asuntoja, joiden suunnittelu, varuste- maisille sopiviksi ja kodinomaisiksi ja palvelut
6709: ja palvelutaso antaisivat vammaiselle mahdolli~ vammaisten tarpeita vastaaviksi. Tarkoitus on
6710: suuden itsenäiseen asumiseen. Tämän puutteen tarjota myös kuntoutuspalveluita. Asuntolak<r
6711: vuoksi moni vammainen joutuu elämään lai- din tarve on tullut selvästi esiin liikuntavam-
6712: toksissa hyvin eristettyä elämää. Kuitenkin vam- maisten ja CP-vammaisten kesäleiritoiminnan
6713: maisella on samat sosiaalista kanssakäymistä yhteydessä. Nuoret vammaiset itse ovat teh-
6714: ja kulttuuria koskevat tarpeet kuin terveillä- neet aloitteen asuntolakotitoiminnan aloittami-
6715: kin. Siksi heidän sopeutumistaan mahdollisim- sesta. Asuntolakoti voi toimia myös avohoidon
6716: man normaaliin elämään tavallisessa asuinympä- palvelupisteenä.
6717: ristössä tulisi kaikin tavoin ja apukeinoin edis- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6718: tää. nioittaen,
6719: Maassamme on juuri perustettu Anni Vaika-
6720: man Säätiö CP- ja liikuntavammaisten asuntola- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6721: kodin rakentamista varten. Säätiön kotipaikka 1983 tulo- ja menoarvioon 800 000
6722: on Tampere. Säätiö suunnittelee asuntolakodin markan määrärahan Anni V alkaman
6723: rakentamista vaikeasti liikuntavammaisille asu- Säätiölle CP- ja liikuntavammaisten
6724: tuskeskukseen lähelle kulttuuripalveluita. Tilat asuntolakodin perustamista varten.
6725: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
6726:
6727: Ulla Järvilehto Asser .Stenbäck Olavi Ronkainen
6728: Erkki Korhonen Esko Almgren Jorma Fred
6729: Impi Muroma Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
6730: Sauli Hautala
6731: t40 1982 vp.
6732:
6733: Raha-asia-aloite n:o 136
6734:
6735:
6736:
6737:
6738: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakoinnin terveys-
6739: haitoista tiedottavan valistuksen jakamista varten
6740:
6741:
6742: Eduskunnalle
6743:
6744: Tupakkalain mukaan tupakanvastaiseen valis- Tupakkalain teho heikkenee, jos näitä tupa-
6745: tustoimintaan maassamme tulisi käyttää vuo- kointiin liittyviä terveyshaittoja ei voida valis-
6746: sittain summa, joka vastaa 0,5% tupakkaval- tuksen avulla riittävästi tiedottaa yleisölle. Tu-
6747: misteveron tuotosta. Vuoden 1980 budjettiesi- pakkalaki mielletään tällöin helposti kieltolaiksi
6748: tyksessä on tarkoitukseen varattu ainoastaan eikä terveyslaiksi, vaikka se on nimenomaan
6749: 3,3 miljoonaa markkaa, vaikka summan pitäisi terveyslaiksi luotu. Tehokkaan valistuksen avul-
6750: arvioidun tupakkavalmisteveron tuoton mukaan la voidaan yleisiä asenteita muuttaa ja säästää
6751: olla 5,5 miljoonaa markkaa. myöhemmässä vaiheessa sekä sairaanhoitokus-
6752: Tutkimusten mukaan tupakoinnin voimakas tannuksia että inhimillisiä murhenäytelmiä.
6753: vähentyminen johtaa suurempaan kansanter- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6754: veyden kohentumiseen kuin mikään muu en-
6755: naltaehkäisevän terveydenhoidon muoto. Prof. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6756: Karvosen mukaan savukkeenpolton tiliin on 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
6757: pantava noin 1 000-1 800 työikäisen miehen 33.73.22 lisäyksenä 2 200 000 markkaa
6758: sepelvaltimokuolema vuodessa. Tupakan ja tupakoinnin ehkäisemisestä annetun lain
6759: keuhkosyövän välinen yhteys on kiistattomasti mukaisen tupakoinnin terveyshaitoista
6760: osoitettu. tiedottavan valistuksen suunnittelua ja
6761: iakamista oarten.
6762: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
6763:
6764: Ulla Järvilehto Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
6765: Erkki Korhonen Esko Almgren Jorma Fred
6766: Impi Muroma Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
6767: Sauli Hautala
6768: 1982 vp. 141
6769:
6770: Raha-asia-aloite n:o 137
6771:
6772:
6773:
6774:
6775: Järvilehto ym.: Määrärahan ()Sl()ittamisesta anestesialääkäreiden
6776: j.a erikoissairaanhoitajien virkojen perustamiseen yliopistolli-
6777: siin keskussairaaloihin synnytyskipujen lieventämistä varten
6778:
6779:
6780: Eduskunnalle
6781:
6782: Synnytyskipujen lievittämistä on viime vuo- Työryhmän laskelmien mukaan synnytys-
6783: sina alettu vaatia entistä laajemmin. On luon- analgesian toteuttamiseen tarvitaan 1 anestesia.
6784: nollista, että näin on käynyt, sillä kehittyvä lääkärin työpanos 3 000 synnytystä kohti ja l
6785: lääketiede on luonut uusia kivunlievitysmene- anestesiaan perehtynyt synnytyssalin erikoissai-
6786: telmiä, jotka ovat turvallisia sekä syntyvälle raanhoitaja 1 000 synnytystä kohti. Virkoina
6787: lapselle että äidille. On ilmeistä, että tämän- kokonaistarve vastaisi 27 lääkärin ja 72 eri-
6788: suuntainen kehitys tulee myös jatkumaan. koissairaanhoitajan virkaa yliopisto- ja keskus-
6789: Viime aikoina Suomessa käydyssä julkisessa sairaalatasolla.
6790: keskustelussa on käynyt selvästi ilmi synnyttä- Ajanmukaisen synnytyskipujen lievityksen
6791: neiden äitien tyytymättömyys saamaansa kivun toteuttaminen on tarkoituksenmukaista aloit-
6792: lievitykseen synnytyksen aikana. Kysymys on taa yliopistosairaaloista, koska tätä kautta saata
6793: paitsi inhimillisesti myös väestöpoliittisesti tär- kokemus on nopeimmin ja parhaiten hyödyn-
6794: keä syntyvyyden osoittaessa alenemisen merk- nettävissä myös maan muissa synnytyssairaa-
6795: kejä. loissa. Työryhmän arvion mukaan tarvitaan yli-
6796: Lääkintöhallitus asetti 18. 5. 1977 tekemäl- opistollisissa keskussairaaloissa synnytyskivun
6797: lään päätöksellä työryhmän, jonka tehtävänä lievityksen toteuttamiseen virkoja seuraavasti:
6798: oli selvittää synnytyskipujen 1ievittämisen tar- HYKS 3 anestesialääk. ja 3 erik.sair .hoit.
6799: ve, laatia ehdotus toteuttamisohjelmasta sekä TYKS 1 , 1 ,,
6800: arvioida tarvittavat henkilökuntavoimavarat. TKS 2 , 2 ,
6801: Työryhmä on laajassa ja perusteellisessa sel- KYKS 1 , 1 ,
6802: vityksessään, joka on valmistunut 30. 1. 1978, OYKS 2 , 3 ,
6803: todennut, että Suomessa n. 10-15% synnyt-
6804: täjistä kokee sietämätöntä kipua synnytyksen yht. 9 " 10 "
6805: yhteydessä. Ensisijaiseksi yleisesti käytettäväksi Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6806: puudutusmenetelmäksi esitetään ns. lumbaalis-
6807: ta epiduraalipuudutusta, jota 15-20 % :n syn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6808: nyttäjistä on laskettu tarvitsevan. Tämä teho- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 100 000
6809: kas kivunpoistomenetelmä edellyttää kuitenkin markan määrärahan 9 anestesiaerikois-
6810: anestesialääkäriä toimenpiteen suorittajaksi ja lääkärin ja 10 erikoissairaanhoitajan
6811: anestesiaan erikoistunutta hoitajaa potilaan viran perustamiseksi yliopistollisiin kes-
6812: tarkkailijaksi normaalin obstetrisen henkilökun- kussairaaloihin synnytyskipujen lievityk-
6813: nan ohella. sen toteuttamista varten.
6814: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
6815:
6816: Ulla Järvilehto Asser Stenbäck Jorma Fred
6817: Erkki Korhonen Esko Almgren Antero Juntumaa
6818: Impi Muroma Väinö Rautiainen Sauli Hautala
6819: Olavi Ronkainen
6820: 142 1?82 vp.
6821:
6822: Raha-asia-aloite n:o 138
6823:
6824:
6825:
6826:
6827: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Kustavin-Mynämäen-
6828: Auran-Halikon tielinjan yleissuunnitteluun
6829:
6830:
6831: Eduskunnalle
6832:
6833: Valtakunnan poikittaistieyhteydet ovat ke- sittelemässään valtakunnallisen päätieverkon
6834: hittyneet oleellisesti heikommin tai ratkaise- kehittämisohjelmassa osoittanut Kustavin-
6835: vasti myöhemmin. kuin keskuksista alkavat sä- Mynämäen-Auran-Halikon tien (vuoden
6836: teittäistiet. Tämä koskee myös ja nimenomaan 1990 tilanteessa) seudulliseksi päätieksi ja kun
6837: Lounais-Suomea, jossa ei Turun kaupungin ohi- kannanotto on yhtenäinen alueen seutusuun-
6838: kulkutien ja Rauman-Lauttakylän tien välillä nittelun kanssa, olisi välttämätöntä osoittaa
6839: ole ainoatakaan kehäsuuntaista yhteyttä. Asian- koko tielinjan yleissuunnitteluun tarvittavat
6840: tila on osoittautunut erityisen ongelmalliseksi määrärahat samoin kuin edellisen perusteella
6841: sekä elinkeinoelämän kuljetusten että erityi- tehtävälle tiesuunnittelulle ensi vaiheessa taaja-
6842: sesti kuntien välisen yhteistyön kannalta lin- mien osalta.
6843: jalla Kustavi-Mynämäki-Aura-Marttila- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
6844: Halikko-Salo. Tälle linjalle suunnitellusta taen,
6845: maakunnallisesta poikittaistiestä ovat valmiina
6846: osuudet Taivassalo-Mietoinen ja Marttila- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6847: Halikko sekä rakennustyöt alkamassa vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
6848: 1980 budjettiehdotuksen mukaan välillä Kus- markan määrärahan Kustavin-Mynä-
6849: tavi-Taivassalo. mäen-Auran-Halikon tielinjan yleis-
6850: Kun TVH on vuoden 1979 toukokuussa kä- suunnitteluun.
6851: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6852:
6853: Ilkka Kanerva
6854: 1982 vp. 143
6855:
6856: Raha-asia-aloite n:o 1.39
6857:
6858:
6859:
6860:
6861: Kanerira: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien raken-
6862: tamiseen
6863:
6864:
6865: Eduskunnalle
6866:
6867: ·Alueen kannalta merkittävä yhdys- ja mat- taisten saimesta vapautuvan lossin tai Satavan
6868: kailutie Kustavin pohjoiskärjestä Lokalahdelle saimesta vapautuvan ponttoonisillan käyttämis-
6869: olisi kohtuullisin kustannuksin aloitettavissa tä salmen ylityksessä.
6870: pikaisesti. Ns. Lehmänkurkun tie lyhentäisi Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
6871: oleellisella tavalla mantereen ja saariston yh-
6872: teyksiä ja on samalla välttämätön edellytys saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6873: riston asukkaiden ja elinkeinoelämän toimeen- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
6874: tulomahdollisuuksien parantamiseksi. markan määrärahan Lehmänkurkun tien
6875: Eräänä mahdollisuutena olisi harkittava Kai- rakentamiseen.
6876: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6877:
6878: Ilkka Kanerva
6879: 144 1982 vp.
6880:
6881: Raha-asia-aloite n:o 140
6882:
6883:
6884:
6885:
6886: Kanerva: Määtämban osoittamisesta Lepäisten-Lyökin tien ra-
6887: kentamiseen
6888:
6889:
6890: Eduskunnalle
6891:
6892: Lepäisten-Lyökin paikallistiellä olisi saaris- nutlaatuinen rengastie Uudenkaupungin saaris-
6893: ton tieolojen kehittämisen kannalta tärkeä mer- toon ja kyettäisiin parantamaan saariston asuk-
6894: kitys. Uudenkaupungin maalaiskunta on teh· kaiden elinolosuhteita.
6895: nyt tietä koskevan aloitteen jo vuonna 1961. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
6896: Tieyhteys parantaisi olennaisesti Uudenkaupun- taen,
6897: gin saariston tieyhteyksiä. Tiellä olisi merki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6898: tystä myös palveluliikenteelle etenkin nyt, kun 1983 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
6899: Pyhämaa on Uudenkaupungin kaupunginosa. markan määrärahan Lepäisten-Lyökin
6900: Samalla tällä tieyhteydellä saataisiin aikaan ai- tien rakentamiseen.
6901: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6902:
6903: Ilkka Kanerva
6904: 1982 vp. 145
6905:
6906: Raha-asia-aloite n:o 141
6907:
6908:
6909:
6910:
6911: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta vientispesialistien kou-
6912: lutuksen suunnitteluun Vaasan korkeakoulussa
6913:
6914:
6915: Eduskunnalle
6916:
6917: Tuotannon teknillisen kehittymisen seurauk• Suomessa varsin keskitettyä. Helsingissä sijait-
6918: sena taloudellinen hyvinvointimme on riippu- sevan Vientikoulutussäätiön kurssit eivät to-
6919: vainen kyvystämme markkinoida ulkomaille dennäköisesti ole tasaisesti erikokoisten ja
6920: tuotantomme tuloksia. Suomen tuotanto on maan eri osissa sijaitsevien yritysten saavutet-
6921: kansainvälisesti vertaillen niin pieni, että se tavissa. Vaasan korkeakoulu on mitä ilmeisim-
6922: voidaan vaikeinakio aikoina markkinoida suu• min sopiva vientispesialistien koulutuspaikka
6923: riin maihin. Vientispesialistiemme määrä ei kui- Vaasan läänissä. Sen oma ulkomaankaupan ope-
6924: tenkaan ole tehtävään riittävä. tus ja yhteydet muihin alan koulutusinstituu-
6925: Nyt tulisi kouluttaa erikoishenkilöstöä seu- tioihin, esim. Vientikoulutussäätiöön, mahdol-
6926: raaviin tehtäviin: listavat puitteiden rakentamisen vientikaupan
6927: 1) ulkomaiseen markkinatutkimukseen, joka erikoishenkilöstön kouluttamiseen.
6928: suomalaisissa korkeakouluissa on nykyisellään Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
6929: vähän harrastettu ala, kunnioittavasti,
6930: 2) kansainvälisillä markkinoilla olevien tar-
6931: jontatyhjiöiden ja -kapeikkojen hakemiseen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6932: analysoimiseen ja 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
6933: 3) yleensä vientikaupan eri osatekijöiden markan määrärahan käytettäväksi vien-
6934: mahdollisimman monipuoliseen hallitsemiseen. tispesialistien koulutuksen suunnitte~
6935: Vientimarkkinointitaidon opettaminen on luun Vaasan korkeakoulussa.
6936: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
6937:
6938: Eeva Kauppi Lauri Impiö P. Mäki-Hakola
6939: Timo Ihamäki Helena Pesola Eva-Maija Pukkio
6940:
6941:
6942:
6943:
6944: 19 088200412K
6945: 146 1982 vp.
6946:
6947: Raha-asia-aloite n:o 142
6948:
6949:
6950:
6951:
6952: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisen tiedekunnan
6953: suunnittelemista varten Vaasan korkeakouluun
6954:
6955:
6956: Eduskunnalle
6957:
6958: Vaasan läänissä jalostuselinkeinojen osuus 9 % :n luokkaa olevaa opiskelijaedustusta. Tek-
6959: elinkeinorakenteessa on suhteellisen suuri ja nillisen alan pahimpana työttömyyskautena
6960: kasvava. Lääni on kuulunut nopeimmin teollis- (helmikuussa 1979) oli maassamme työttö-
6961: tuvien alueiden joukkoon koko 1970-luvun minä työnhakijoina 164 diplomi-insinööriä,
6962: ajan. Tuotanto on kehittymässä sellaiseen suun- joista 3 oli Vaasan läänissä, mikä myös heijas-
6963: taan, että entistä enemmän tarvitaan pitkälle taa alan alimitoitusta läänissä.
6964: koulutettua työvoimaa. Vaasan läänin teolli- Vaasan läänin korkeakoulutoimikunta on
6965: suuskeskuksissa (Vaasa, Kokkola ja Pietarsaa- edellä oleviin seikkoihin viitaten ja ottamalla
6966: ri) on erityisesti sähkö- ja konepajateollisuuden myös huomioon Vaasassa olevat teknillisen
6967: aloilla runsaasti diplomi-insinöörikuntaa kysy- alan tutkimusresurssit ehdottanut, että Vaasan
6968: vää teollisuutta. Myös maaseudun teollisuus korkeakoulun yhteyteen perustettaisiin teknilli-
6969: kehittyessään nykyistä suuremmiksi ja pitem- nen tiedekunta, jonka opetusalana olisivat säh-
6970: mälle vietyä tuotantotekniikkaa käyttäviksi kötekniikka ja konetekniikka.
6971: teollisuusyrityksiksi tulee lisäämään myös kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6972: keakoulutuksen saanutta teknillistä henkilö- nioittaen,
6973: kuntaansa.
6974: Vaasan läänissä ei ole teknillistä korkeakou- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6975: lutusta ollenkaan. Tästä johtuu, että vain 3,6 % den 1983 tulo- ;a menoarvioon 100 000
6976: maamme teknillisissä korkeakouluissa tai tiede- markan määrärahan Vaasan korkeakou-
6977: kunnissa opiskelevista on kotoisin Vaasan lää- lun käyttöön käytettäväksi teknillisen
6978: nistä, kun läänin väestöosuus edellyttäisi n. tiedekunnan suunnittelemiseen.
6979: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6980:
6981: Eeva Kauppi P. Mäki-Hakola Eva-Maija Pukkio
6982: 1982 vp. 147
6983:
6984: Raha-asia-aloite n:o 143
6985:
6986:
6987:
6988:
6989: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamtsesta Vaasan-Vähänkyrön
6990: maantien perusparannukseen
6991:
6992:
6993: Eduskunnalle
6994:
6995: Vähänkyrön kunta on ripeästi kehittyvä kun- neet ja vielä lisääntyvät, edellyttää se ostovoi-
6996: ta Vaasan läänissä. Vaasan-Vähänkyrön maan- man saamista entistä enemmän myös ympäröi-
6997: tien kunto on kuitenkin niin huono, että se vältä maaseudulta. Tällöin perusedellytys on
6998: asettaa huomattavia esteitä kunnan kehitykselle. se, että tieolosuhteet ovat nykyajan vaatimus-
6999: Vähäkyrö kuuluu talousmaantieteelliseltä si- ten mukaiset.
7000: jainniltaan Vaasan talousalueeseen, jolloin teol- Vähänkyrön kunnan alueen tieverkko on sel-
7001: lisuuden ja kaupan yhteydet Vaasaan ovat päi- väpiirteinen sikäli, että päätiet kulkevat Ky-
7002: vittäisiä. Varsinkin Lassila & Tikanojan Vähän- rönjoen molemmin puolin. Kun Tervajoen-
7003: kyrön tehdas joutuu käyttämään erityisen paljon Vähänkyrön osuus valmistui vuonna 1977 ny-
7004: Vaasan-Vähänkyrön tietä, sillä Vähässäkyrössä kyajan vaatimukset täyttävään kuntoon, on
7005: ei ole lainkaan varastaa, vaan valmiit tuotteet Kyrönjoen eteläpuolella kulkeva Tervajoen-
7006: kuljetetaan päivittäin Vaasaan. Samoin Meri- Vähänkyrön maantie muodostunut päätieksi.
7007: kaarrossa toimiva T. Häggqvistin metallivalimo jonka tieyhteyden jatkamista on Vaasan-Vä-
7008: käyttää kuljetuksissaan yksinomaan Vaasan- hänkyrön tieyhteyden parantaminen. On lisäksi
7009: Vähänkyrön tietä. todettava, että kirkonkylästä on matkaa Meri-
7010: Yleisenä toteamuksena voisi todeta, että kaartoon kunnan Mustasaaren puoleiselle ra-
7011: Vähänkyrön elinkeinoelämän sekä teollisuuden jalle 10 km, joten parannettu Vaasan-Vähän-
7012: että kaupan edestakaiset kuljetukset suuntautu- kyrön tie palvelisi tältä osuudelta myös kun-
7013: vat lähes yksinomaan Vaasaan, joten Vaasan- nan sisäistä liikennettä Merikaarron ja kirkon-
7014: Vähänkyrön tie ja sen liikennöitävyys ovat Vä- kylän välillä.
7015: hällekyrölle ensiarvoisen tärkeät. Kuten edellä olevasta käy ilmi, on Vaasan
7016: Vähänkyrön kirkonkylästä on matkaa Vaa- - Vähänkyrön maantien parantaminen ratkai-
7017: saan 29 km ja Merikaarrosta vain 20 km. On sevan tärkeätä Vähänkyrön kunnan tulevan
7018: siten täysin luonnollista, että kunnasta ulos- kehityksen, teollisuuden ja kaupan kuljetusten,
7019: päin suuntautuva työssäkäynti suuntautuu Vaa- työssäkäynti- ja asiointiliikenteen sekä kunnan
7020: saan. Vähästäkyröstä käykin Vaasassa työssä sisäisen liikenteen kannalta.
7021: päivittäin noin 500 ihmistä ja tulevaisuudessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7022: työssäkäynti Vaasassa ilmeisesti vain kasvaa nioittaen,
7023: nykyisestään.
7024: Kuntalaisten asiointiliikenteen osalta Vaasan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7025: -Vähänkyrön tien huono liikennöitävyys 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7026: aiheuttaa sen, että vähäkyröläiset suuntaavat markan määrärahan Vaasan-Vähänky-
7027: ostosmatkojaan myös muualle kuin Vaasaan. rön maantien rakentamisen aloittamista
7028: Kun Vaasan tarjoamat kaupalliset palvelut varten Vähänkyrön suunnasta alkaen.
7029: aivan lähikuukausina ovat tuntuvasti lisäänty-
7030: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7031:
7032: Eeva Kauppi Timo Ihamäki P. Mäki-Hakola
7033: 148 1982 vp.
7034:
7035: Raha-asia-aloite n:o 144
7036:
7037:
7038:
7039:
7040: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentokentän
7041: varustetason parantamiseen
7042:
7043:
7044: Eduskunnalle
7045:
7046: Kruunupyyn lentokentän laajentamisesta on Asianomaisten tutkien hankkiminen sekä kii-
7047: puhuttu paljon. Alueella on JO raivattuna toradan jatkaminen 500 metrillä eli 2300
7048: uuden kiitoradan pohja. Nykyisessä kiitora- metriin antaisi vankan takeen matkustajien tur-
7049: dassa on parantamisen varaa. Rata on pituudel- vallisuusasteen kohoamisesta.
7050: taan 1800 metriä ja suihkukoneratana Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7051: lyhin. nioittaen,
7052: Joissakin olosuhteissa on tapahtunut valitet-
7053: tavia lentojen peruutuksia. Lisäksi joudutaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7054: aivan liian usein kentällä operoimaan rajoite- 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 100 000
7055: tulla nousupainolla. On myös selvää, että mat- markkaa käytettäväksi Kruunupyyn len-
7056: kustajien turvallisuus on kyseessä tämänlaatui- tokentän varustetason parantamiseen.
7057: sissa olosuhteissa.
7058: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7059:
7060: Eeva Kauppi Alla Jokinen Timo Ihamäki
7061: P. Mäki-Hakola Eva-Maija Pukkio
7062: 1982 vp. 149
7063:
7064: Raha-asia-aloite n:o 145
7065:
7066:
7067:
7068:
7069: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotekehittelyinsinöörin
7070: viran perustamiseksi Vaasan lääniin
7071:
7072:
7073: Eduskunnalle
7074:
7075: Vaasan lääninhallitus ja Vaasan läänin teolli- keskuksen palvelut parhaaksi SIJOittaa. Toi-
7076: suustoimikunta ovat kiinnittäneet huomiota saalta yritysten hakeutumisen palvelusten käyt-
7077: kauppa- ja teollisuusministeriön kaavailuihin täjiksi on Ruotsissa havaittu rajautuvan suh-
7078: uudenmuotoisen tuotekehittelytoiminnan kokei- teellisen suppealle maantieteelliselle alueelle
7079: lemiseksi ja aloittamiseksi maassamme osana keskukseen nähden. Kun lisäksi asiakaskunta
7080: kauppa- ja teollisuusministeriön laajaa ja mää- on lähinnä pienyrityksiä, jopa yksityisyrittäjiä
7081: rätietoista pyrkimystä maamme teollisuuden ja keksijöitä, on tarpeen, että keskuksen toi-
7082: kilpailukyvyn parantamiseksi niin kansainväli- minta voidaan aloittaa täten painottuvalla
7083: sillä markkinoilla kuin kotimaassa. alueella. Vaasan lääni täyttää tässäkin suhtees-
7084: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama sa vaatimukset. Teollisuusyrityksiä läänissä on
7085: työryhmä, jonka tuli selvitellä tarvetta ja me- 2 400, joista ruotsinkielisissä kunnissa toimii
7086: nettelytapoja pienen ja keskisuuren teollisuuden 460 yritystä, mikä on runsaat 50 % kaikista
7087: tuotekehittelyn edistämiseksi, julkisti työryhmä- rannikkoalueelia toimivista yrityksistä. Alle sa-
7088: raporttinsa joulukuussa 197 6. Työryhmä eh- dan (100) hengen yrityksiä on Vaasan läänissä
7089: dotti perustettavaksi tuotekehityspalvelukes- runsaat 2 300, joista alle viiden (5) hengen
7090: kuksen. Tuotekehityspalvelukeskuksen tarvetta yrityksiä on 74 %. Koko maan teolliwustoimi-
7091: ja toiminnallista suuntautumista työryhmä esitti paikoista Vaasan läänissä sijaitsi v. 1972 yritys-
7092: edelleen selvitettäväksi erikseen asetettavan rekisterin mukaan 14 % toimipaikoista, samoin
7093: selvitysmiehen toimesta. Vaasan läänin teolli- alle sadan hengen toimipaikoista.
7094: suustoimikunta näki välttämättömäksi, että Vaasan läänin teollisuuden suurta investointi-
7095: tehtävänantoon on sisällytettävä myös tuoteke- aktiviteettia, omaehtoista tuotekehittelyä sekä
7096: hityspalvelukeskuksen sijaintipaikan uudelleen- innovaatiotarvetta ja -halua kuvastaa Kehitys-
7097: arviointi. Tehtävänantonsa ulkopuolella mainit- aluerahasto Oy:n tilasto haetuista ja myönne-
7098: tu työryhmä päätti esittää Jyväskylän kaupun- tyistä lainoista ja avustuksista. Kehitysalue-
7099: kia keskuksen sijaintipaikaksi. Vaasan läänin rahasto Oy:n asiakaspainopiste asettuu selväs-
7100: teollisuustoimikunta katsoi kuitenkin tarpeelli- ti Vaasan lääniin.
7101: seksi, että sijaintipaikkapäätös perustuisi vaih- Tuotekehityspalveluiden tuottamisen aloitta-
7102: toehtopaikkakuntien oloihin tutustumiseen ja minen edellyttää sijoittumisalueeltaan, mutta
7103: paikallisen asiantuntemuksen kuulemiseen. myös sijoittumispaikkakunnaltaan tiettyjä omi-
7104: Kehitysalueläänien teollisuuden painopiste naisuuksia, joista tuotekehityspalvelutyöryhmä
7105: tavalla tai toisella mitattuna (teollisuuden ra- luetteloi raportissaan joitakin. Vaasan läänin
7106: kenne, sijoittuminen, määrä) on selvästi Vaa- teollisuustoimikunta katsoo, ettei Vaasa näissä
7107: san läänissä. Vaasan läänin teollisuustoimikun- suhteissa jää Jyväskylää heikompaan asemaan.
7108: ta katsookin Vaasan kaupungin läänin kes- Tietoliikenteen hoito on koko läänissä kau-
7109: kuksena sopivaksi sijaintipaikaksi tuotekehi- koautomatisoitu parissa vuodessa. Maantie-,
7110: tyspalvelukeskustoimintaa ja ensi vaiheessa rautatie- ja lentoyhteydet ovat hyvät. Väli-
7111: -kokeilua maassamme käynnistettäessä. Ruot- Suomen poikittaisyhteyksissä on kyllä korjaa-
7112: sista saatujen kokemusten perusteella Vaasaan misen varaa kuljettiin suuntaan tai toiseen.
7113: sijoitettavaksi nyt esitettävän keskuksen lähi- Tämän takia ei Vaasan talousaluetta ja koko
7114: vaikutusalueella on löydettävissä niitä tekno- Vaasan lääniä teollisena painopistealueena tu-
7115: logisesti kehittyneitä ja kehittyviä yrityksiä, lisi kuitenkaan tuotekehityspalvelukeskusta si-
7116: jollaisten toimialueelle on Ruotsissa katsottu joitettaessa käsitellä sivullisena, .semminkin kun
7117: 1.50 Raha-asia-aloite n:o 145
7118:
7119:
7120: mm. läänin teollisuustoimikunta on eri yhteyk- Hyvin keskeinen totmmtaperiaate lien,ee
7121: sissä toistuvasti korostanut poikittaisyhteyksien myös tuotekehityspalvelukeskuksen ja teolli-
7122: pikaista parantamista. suuden keskinäisen yhteistyön pohjalle rakentu-
7123: Vaasassa annetaan kaupallista koulutusta niin va projektikohtainen toiminta, millä samalla es-
7124: keski- kuin korkea-asteisena. Keskiasteista, opis- tetään aktiivisesti toiminnan ruuhkautumista ja
7125: totasoista, kaupallista ja teknillistä koulutusta laitostumista. Tehdyissä kartoituksissa on Vaa-
7126: annetaan molemmilla kielillä (Vaasan kauppa- san läänin teollisuuden todettu olevan laajasti
7127: oppilaitos, Vaasan teknillinen oppilaitos, Vasa yhteistyöhaJuinen mahdollisen tuotekehityspal-
7128: tekniska läroanstalt). Läänissä on myös käyn- velukeskuksen kanssa ja pystyvän tarjoamaan
7129: msteillä opistotasoinen kotiteollisuuskoulutus. lukuisia tuotekehittelyn kannalta keskeisiä
7130: Vaasan korkeakoulun valtiollistamisen yhtey- palveluita, jolloin tuotekehityspalvelukeskuksen
7131: teen kytkeytyy myös korkeakouluyksikön kehit- toimintaa käynnistettäessä vain välttämättö-
7132: täminen, missä tulisi ottaa huomioon koko län- mimmän laitteiston hankinta on tarpeen.
7133: .tisen Suomen elinkeinoelämän tarpeet, Vaasan Merenkurkun tienoilla on kehitteillä vilkas-
7134: korkeakoulun kehittämisessä nähdään Vaasan ta taloudellista yhteistyötä valtakunnan rajojen
7135: läänissä tärkeäksi kaupallis-teknillisten valmiuk- yli. Eräs ilmentymä tästä on Skellefteåssa si-
7136: sien tarjoaminen yrityksille. jaitsevan tuotekehittelykeskuksen palveluiden
7137: Tuotekehityspalvelukeskuksen edellytetään käyttömahdollisuus. Vaasan läänissä toimivan
7138: olevan läheisessä yhteistyössä paitsi edellä mai- tuotekehityspalvelukeskuksen ja vastaavan
7139: nitun tyyppisten laitosten myös muiden jo toi- Skellefteåssa toimivan laitoksen välinen yhteis-
7140: mivien palvelulaitosten ja organisaatioiden työ ja informaationvaihto (know how) lienee
7141: kanssa. Tällöin tulee muistaa myös se, että v. myös hedelmällisesti järjestettävissä toimintaa
7142: 1978 Vaasan ammatillisessa kurssikeskuksessa aloitettaessa. Toiminta voitaisiin parhaiten käyn-
7143: .valmistuivat tilat, joista myös tuotekehityspal- nistää palkkaamalla tuotekehittelyinsinööri Vaa-
7144: velukeskuksella olisi mahdollisuus saada tiloja san lääniin.
7145: käyttöönsä, monipuolista ja nykyaikaista kone- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7146: kantaa sekä suunnittelu- ja puhtaaksipiirtämis- nioittaen,
7147: apua toimintaa käynnistettäessä. Vaasan läänis-
7148: sä toimii myös pysyvä vientinäyttely sekä Ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7149: hitysaluerahasto Oy:n sivukonttori. Kehitys- 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
7150: aluerahasto Oy:n ja tuotekehityspalvelulaitoksen markan määrärahan tuotekehittelyinsi-
7151: mahdollisen yhteistyötarpeen takia Vaasan nöörin viran perustamiseksi Vaasan lää-
7152: konttorin toiminta lienee kehitettävissä tuote- niin.
7153: kehittelyä edistävään suuntaan.
7154: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7155:
7156: Eeva Kauppi P. Mäki-Hakola
7157: Lauri lmpiö Eva-Maija Pukkio
7158: 1982 vp. 15,1
7159:
7160: Raha-asia-aloite n:o 146
7161:
7162:
7163:
7164:
7165: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta hakkeen käytön edistä-
7166: miseksi polttoaineena
7167:
7168:
7169: Ed u s k u nn.alle
7170:
7171: Ha:kkeen käytön edistäminen on jäänyt mo- taa suuruudeltaan hoitotyön työpanoksesta 50
7172: nasti oleellisesti turvetta vähemmälle huomiol- prosenttia.
7173: le. Kuitenkin muutama miljoona kuutiota met- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7174: sänhoitotöiden yhteydessä saatua jätepuuhaketta nioittaen,
7175: edustaa pohtoarvoltaan useiden satojen miljoo-
7176: jien markkojen energiansäästöä. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7177: Hakkeen käytön edistämiseksi polttoaineena den 1983 tulo- ;a menoarvioon
7178: tulee metsänhoitoyhdistysten valvomille met- 20 000 000 markan määrärahan hak-
7179: sänparannustöille, joiden avulla aikaisemmin keen käytön edistämiseksi polttoainee-
7180: metsiin jäänyt hukkapuu otetaan talteen, antaa na.
7181: 10 vuoden pituinen metsänhoitolaina, joka vas-
7182: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta :1982
7183:
7184: Eeva Kauppi Helena Pesola Esko Almgren
7185: Aila Jokinen Saara Mikkola Asser Stenbäck
7186: Timo Ihamäki P. Mäki-Hakola Eva-Maija Pukkio
7187: Tuulikki Petäjäniemi
7188: 152 1982 vp.
7189:
7190: Raha-asia-aloite n:o 147
7191:
7192:
7193:
7194:
7195: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvesoiden kuntoonpa-
7196: nen rahoittamiseksi
7197:
7198:
7199: Eduskunnalle
7200:
7201: Valtion polttoainekeskus on saanut valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7202: varoja turvesoiden kuntoonpanoon ilman kor- nioittavasti,
7203: koa useita satoja miljoonia markkoja. Vapo ei
7204: kuitenkaan ole yleensä ryhtynyt turpeennosto- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7205: puuhiin alle 100 hehtaarin soilla. den 1983 tulo- ja menoarvioon
7206: Mm. edellä mainitusta syystä olisi järjestet- 10 000 000 markan määrärahan turve-
7207: tävä myöskin yksityisille mahdollisuus turve- soiden kuntoonpanon rahoittamiseksi.
7208: soiden kuntoonpanon edulliseen rahoittamiseen
7209: valtion varoin.
7210: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7211:
7212: Eeva Kauppi Helena Pesola Asser Stenbäck
7213: Aila Jokinen P. Mäki-Hakola Eva-Maija Pukkio
7214: Timo Ihamäki Tuulikki Petäjäniemi Jaakko Itälä
7215: Esko Almgren
7216: 1982 vp. .153
7217:
7218: Raha-asia-aloite n:o 148
7219:
7220:
7221:
7222:
7223: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistuotannon jatko-
7224: jalostuksen kehittämiseen Keski-Pohjanmaalla
7225:
7226:
7227: Eduskunnalle
7228:
7229: Turkistalous voidaan katsoa erääksi Keski- alueella tuotetoista turkiksista voitaisiin myydä
7230: Pohjanmaan elinkeinoelämän erikoisalaksi. jalostettuna maakunnan ulkopuolelle. Samalla
7231: Tämän maahamme huomattavia vientituloja voitaisiin saada turkisten lopputuotteisiin tar-
7232: tuovan elinkeinon edelleen kehittämiseen tulisi vittavasta työstä mahdollisimman suuri osa jää-
7233: valtioneuvoston kiinnittää tarpeellista huomio- mään maakunnassa tehtäväksi.
7234: ta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7235: Maakunnassa tuotettujen turkisten jatkojalos-
7236: ,tusmahdollisuuksia itse tuotantoalueelia tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7237: myös edistää. Tähän tarvitaan erityisesti alan den 1983 tulo- ja menoarvioon
7238: koulutuksen lisäämistä. Mm. nahan valmistajia 1 000 000 markkaa käytettäväksi turkis-
7239: sekä nahka- ja turkisompelijoita on liian vä- tuotannon jatkojalostuksen kehittämi-
7240: hän. Heitä voitaisiin kouluttaa maakunnan am- seen ja alan koulutukseen Keski-Pohian-
7241: mattikouluissa tai kurssikeskuksissa. Täten voi- maalla.
7242: taisiin osaltaan taata se, että yhä suurempi osa
7243: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7244:
7245: Eeva Kauppi Jaakko I tå1ä
7246: Tauno Valo Esko Almgren
7247: Timo Ihamäki Eva-Maija Pukkio
7248: P. Mäki-Hakola Asser Stenbäck
7249:
7250:
7251:
7252:
7253: 20 088200412K
7254: ·154 1982 vp.
7255:
7256: Raha-asia-aloite n:o 149
7257:
7258:
7259:
7260:
7261: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän ohjaajan
7262: palkkaamiseen Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliittoon
7263:
7264:
7265: Eduskunnalle
7266:
7267: Maamme tunnetut malmi- ja teollisuusmine- koulutuksen saaneen geologin johtamaan maa-
7268: ·raalivarat ovat ehtymässä. Uusien malmi- ja mi- kuntaliiton jäsenkunnissa harjoitettavaa ja har-
7269: neraalivarojen löytämiseksi tulisi alan etsintä- rastettavaa tehostettua etsintätyötä.
7270: toimintaa voimakkaasti tehostaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7271: Monista pyrkimyksistä huolimatta ei kulu- nioittaen,
7272: van vuoden tulo- ja menoarviossa ole olennai-
7273: sesti lisätty käytännön tasolla. tapahtuvaan mal- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7274: mien ja mineraalien etsinnän •tehostamiseen den 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
7275: tarvittavia varoja. markan määrärahan pätevän malmigeo-
7276: Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto on moni- login palkkaomista varten Etelä-Pohjan-
7277: Vuotisen kokemuksensa perusteella valmis aina- maan Maakuntaliittoon ainakin vuoden
7278: kin kokeiluluontoisesti ottamaan tiloihinsa alan 1983 ajaksi.
7279: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7280:
7281: Eeva Kauppi Esko Almgren
7282: P. Mäki-Hakola Asser Stenbäck
7283: Eva-Maija Pukkio
7284: 1982 vp. 155
7285:
7286: Raha-asia-aloite n:o 150
7287:
7288:
7289:
7290: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoihin
7291: nuorille aviopareille
7292:
7293:
7294: Eduskunnalle
7295:
7296: Maassamme on ollut voimassa vuodesta lut 31 OOO:n ja 38 OOO:n välillä. Selvimmin
7297: 1945 lähtien kodinperustamislainalaki ( 1177/ asunto-ongelmat tulevat esille perheitten lasten
7298: 45). Siinä säädetään, että valtion tulo- ja lukumäärässä. Syntyvyys on viime vuosina jat-
7299: menoarvioon on vuosittain varattava määrä- kuvasti laskenut. ·
7300: raha, jonka puitteissa sosiaaliministeriö voi Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan
7301: myöntää alle 30-vuotiaille avioliittoon mene- vuonna 1972 maassamme syntyi 58 831 lasta.
7302: ville tai avioliitossa oleville korotonta kodin- Tämä lukumäärä on niin alhainen, että vas-
7303: perustamislainaa oman kodin perustamiseen taavaa lukua saa hakea vuosilta 1866-1870.
7304: tarvittavan asunto- ja muun irtaimiston hank- Tilanne on todella huolestuttava ja tulee enti-
7305: kimista varten. sestäänkin vaikeutumaan, ellei asian johdosta
7306: Eduskunta on kuitenkin vuodesta 1958 läh- ryhdytä vakaviin toimenpiteisiin. Yhtenä ja
7307: tien jättänyt vahvistamatta tarkoitukseen vara- varmasti kaikista suurimpana syynä tähän
7308: tun määrärahan tai hallitus ei ole sitä lainkaan alhaiseen syntyvyyteen on nykyinen heikko
7309: esittänyt. Näin ollen laki kodinperustamislai- asuntotilanne. Onhan luonnollista, että nuoret
7310: noista on ollut kuollut kirjain jo 20 vuoden parit eivät halua hankkia lapsia puutteellisiin
7311: ajan. asuntoihin, vaan jäävät odottamaan aikaa pa-
7312: Kodinperustamislainoja varten varatun mää- rempaa.
7313: rärahan poisjättämiselle ei ole mitään perustel- Opiskelu, ammattiin valmistautuminen ja va-
7314: tuja syitä. Päinvastoin monet painavat syyt kituisen ansiotyön tai toimen hankkiminen
7315: nykyään puhuvat sen puolesta, että kodinpe- vievät nuorilta paljon aikaa. Yhdessä taloudel-
7316: rustamislainajärjestelmä olisi välttämätön ole- listen vaikeuksien kanssa tästäkin on seura-
7317: massa. uksena oman kodin perustamisen viivästymi-
7318: Asuntokysymys on jatkuvasti nuorille pareil- nen. Kodinperustamislainojen avulla voitaisiin
7319: le erittäin vaikea ongelma. Vuokra-asunnon tässäkin tapauksessa auttaa nuoria ja nopeuttaa
7320: saanti on nykyään vaikeaa, koska vuokramark- heidän pääsyään omilla jaloillaan seisoviksi
7321: kinat ovat jatkuvasti kiristyneet asuntotuo- yhteiskuntamme jäseniksi.
7322: tannon veronhuojennuslain vaikutuksen laka- Kun monilla esimerkeillä on osoitettavissa,
7323: tessa kymmenen vuotta sitten. Samaan suun- että kodinperustamislainajärjestelmän palautta-
7324: taan vaikuttavat vuoden 1970 syksyllä hyväk- minen on perusteltua, olisi valtion tulo- ja
7325: sytyt muutokset huoneenvuokralakiin. Yksityi- menoarvioon otettava vuosittain tähän tarkoi-
7326: sen sektorin asuntosäästämisjärjestelmän puit- tukseen riittävän suuri määräraha.
7327: teissa ei läheskään kaikilla nuorilla aviopa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7328: reilla ole mahdollisuuksia saada riittävää apua nioittaen,
7329: oman asunnon ja irtaimiston hankkimiseen.
7330: Vaikean asuntotilanteen seuraukset näkyvät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7331: selvästi nuorten parien elämässä. Avioliittojen 1983 tulo- ia menoarvioon 50 000 000
7332: solmimistiheydessä on tapahtunut viime vuo- markkaa nuorille pareille myönnettäviä
7333: sina merkittäviä muutoksia. Solmittujen avio- kodinperustamislainoia varten.
7334: liittojen lukumäärä on viime vuosina vaihdel-
7335: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7336:
7337: Eeva Kauppi Lauri Impiö Esko Almgren
7338: Aila Jokinen Helena Pesola Asser Stenbäck
7339: Timo Ihamäki Saara Mikkola Eva-Maija Pukkio
7340: P. Mäki-Hakola
7341: 156 1982 vp.
7342:
7343: Raha-asia-aloite n:o 151
7344:
7345:
7346:
7347:
7348: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutuskeskuksen ra-
7349: kentamiseksi Kuortaneelle erityisesti neurologisia sairauksia
7350: sairas taville
7351:
7352:
7353: Eduskunnalle
7354:
7355: Suomen MS-yhdistysten liitto, Etelä-Pohjan- valtioneuvoston myönteinen avustuspäätös. Lää-
7356: maan MS-yhdistys, Kuortaneen urheiluopisto- kintöhallituksen lupa laitoksen ylläpitoon on
7357: säätiö ja Kuortaneen kunta ovat perustaneet jo olemassa. Investoinnin rahoitussuunnitelman
7358: Neurologisen Liikuntavammasäätiön, jonka tar- mukaan kokonaiskustannukset ovat 4 100 000
7359: koituksena on aikaansaada Kuortaneelle neuro- markkaa.
7360: logisia sairauksia, erityisesti multippeliskleroo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7361: sia, sairastavien henkilöiden kuntoutuskeskus. nioittavasti,
7362: Raha-automaattivaroista on valtioneuvoston
7363: päätöksillä myönnetty tarkoitukseen suunnitte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7364: luvaroja ja rakentamissuunnittelu on suoritettu 1983 tulo- ja menoarvioon 3 600 000
7365: siihen valmiuteen, että varsinaiset rakennustyöt markan määrärahan kuntoutuskeskuksen
7366: voitaisiin aloittaa, mikäli varsinaisiin rakennus- rakentamiseksi Kuortaneelle erityisesti
7367: kustannuksiin saataisiin raha-automaattivaroista neurologisia sairauksia sairastaville.
7368: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7369:
7370: Eeva Kauppi Asser Stenbäck
7371: P. Mäki-Hakola Esko Almgren
7372: Eva-Maija Pukkio
7373: 1982 vp. 157
7374:
7375: Raha-asia-aloite n:o 152
7376:
7377:
7378:
7379:
7380: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamis,esta Helsingin yliopistollisen
7381: keskussairaalan lastenklinikan siipirakennuksen ja hematologi-
7382: sen osaston rakentamista varten
7383:
7384:
7385: Eduskunnalle
7386:
7387: Kuluneen vuosikymmenen aikana on pahan- loginen osasto ja muihin kerroksiin kliinisen
7388: laatuisten kasvainten ja veritautien hoidossa fysiologian osasto, kuntoutusosasto, erityisvas-
7389: saavutettu merkittäviä edistysaskeleita. Erityi- taanottoja ja teknisiä tiloja.
7390: sesti näin on asianlaita lasten leukemioiden tut- Hematologinen osasto käsittää 380 m2 ja 19
7391: kimuksessa ja hoidossa. Suomessa perinteisesti sairaansijaa. Siihen sijoitetaan kaksi yhden hen-
7392: korkeatasoinen lastentautien ja erityisesti pa- gen huonetta käsittävä eristysyksikkö puhtaan
7393: hanlaatuisten veritautien tutkimus ja hoito uh- eristyksen järjestämiseksi leukemian hoidon al-
7394: kaa kariutua puutteellisiin ja riittämättömiin ti- kuvaiheessa. Osastolla on lisäksi seitsemän kah-
7395: loihin. den hengen eristyshuonetta ja poliklinikkatoi-
7396: Sodan jälkeen valmistuneen lastenklinikkara- minnan päiväsairaanhoitoa varten kolme yhden
7397: kennuksen tilat ovat lastentautiopin ja lasten hengen huonetta. Lisäksi osastossa on plasma-
7398: sairaanhoidon kehityksen seurauksena riittämät- fereesiyksikkö sekä tarvittavat leikki-, kanslia-,
7399: tömät ja epätarkoituksenmukaiset. Lastenklini- huolto- ja sosiaaliset tilat.
7400: kan saneerausta ja laajentamista onkin suunni- Poliklinikka- ja siipirakennuksen kustannus-
7401: teltu jo 1970-luvun puolivälistä lukien. Joitakin arvio on vuosien 1982-86 alueellisessa suun-
7402: vanhoja potilasosastoja on jo saneerattu. Poli- nitelmassa noin 28,5 mmk, josta poliklinikka-
7403: klinikan ja hematologisen osaston lisärakennus- rakennuksen osuus 13,9 mmk ja siipiraken-
7404: ten perustamissuunnitelma valmistui 1980 ja nuksen 14,6 mmk. Siipirakennuksen kustannuk-
7405: rakentaminen sisällytettiin vuosien 1981-85 sista valtio suorittaisi 10 mmk ja jäsenkunnat
7406: alueelliseen suunnitelmaan ja valtion investoin- 4,5 mmk.
7407: tiohjelmaan aloitettavaksi 1983. Myöhemmin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7408: suunnitelma valtiontaloudellisista syistä tarkis- taen,
7409: tettiin siirtämällä mm. hematologisen osaston
7410: sisältävän siipirakennuksen rakentaminen vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7411: den 1986 jälkeen. 1983 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
7412: Poliklinikan lisärakennus on suunniteltu kli- markan määrärahan Helsingin yliopistol-
7413: nikkarakennuksen pohjoispuolelle itäisten siipi- lisen keskussairaalan lastenklinikan sii-
7414: rakennusten väliin. Itäisin siipirakennus puret- pirakennuksen ;a hematologisen osaston
7415: taisiin ja tilalle rakennetaan nelikerroksinen siipi, rakentamista varten.
7416: jonka ylimpään kerrokseen sijoitetaan hemato-
7417: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7418:
7419: Eeva Kauppi Petter Savola Arvo Kemppainen
7420: Tauno Valo Juhani Raudasoja Vappu Säilynoja
7421: Boris Renlund Pirkko Valtonen Kalevi Mattila
7422: Aila Jokinen Maija Rajantie Tarja Halonen
7423: Ulla Järvilehto Timo Ihamäki Eero Lattula
7424: Pekka Jokinen Olli Helminen Lauri lmpiö
7425: Helvi Hyrynkangas Aulis Juvela Matti Viljanen
7426: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Helvi Niskanen Mauri Miettinen
7427: 158 Raha-asia-aloite n:o 152
7428:
7429:
7430: Helena Pesola J. Juhani Kortesalmi Eva-Maija Pukkio
7431: Toivo T. Pohjala Urpo Leppänen Jaakko 1tälä
7432: Jutta Zilliacus Erkki Pystynen Irma Rosnell
7433: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Heli Astala
7434: Saara Mikkola Heikki Järvenpää Mauri Vänskä
7435: Antero Juntumaa Jouni J. Särkijärvi Sinikka Karhuvaara
7436: Aimo Ajo Heikki Perho Ben Zyskowicz
7437: Ulla-Leena Alppi Tuulikki Petäjäniemi Kati Peltola
7438: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Löyttyniemi Unto Ruotsalainen
7439: Väinö Raudaskoski Toivo Mäkynen Juhani Vähäkangas
7440: Hannele Pokka Juhani Laitinen Kauko Tamminen
7441: Matti Puhakka Impi Muroma Esko Pekonen
7442: Matti Jaatinen Olavi Ronkainen Inger Hirvelä
7443: Pentti Sillantaus Esko Almgren M.-L. Salminen
7444: Pekka Vennamo Asser Stenbäck Håkan Malm
7445: Helge Siren Ole Norrback
7446: 1982 vp. 159
7447:
7448: Raha-asia-aloite n:o 153
7449:
7450:
7451: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan keskussairaalassa
7452: annettavan sädehoidon tehostamiseksi
7453:
7454: Eduskunnalle
7455:
7456: Vaasan keskussairaalassa hoidetaan koko lää- hoidon. Pohjalaisten potilaiden saaminen säde-
7457: nin sädehoitotoiminta. Nykyinen sädehoitolai- hoitoon muualle on mahdotonta.
7458: te, ns. kobolttikanuuna, ei ole enää riittävä, Kun sairaala on vanha, on myös suuri osa
7459: vaan se on vanhanaikainen ja huonokuntoinen. kalustosta vanhaa. Tilannetta on viime vuosien
7460: Keskussairaalassa tarvitaan ns. hoitobunkkerin aikana vaikeuttanut se seikka, että myös varat
7461: laajennusta, johon sisältyy uusi hoitolaite, li- kaluston hankkimista varten on kiintiöity.
7462: neaarikiihdytin, potilaiden sädehoidon suunnit- Vanhan kuluneen kobolttikanuunan vaihtami-
7463: telun saattaminen ajan tasalle ja tilat lineaari- nen uuteen ei ole mielekästä, koska Vaasan
7464: kiihdytintä varten. Tilat ja laitteet maksavat keskussairaalasta on kehitettävä kahden säde-
7465: yhteensä noin 11 miljoonaa markkaa. Tämä hoitolaitteen yksikkö.
7466: hanke on erittäin kiireellinen. Kysymyksessä Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
7467: ovat tilat, joihin lineaarikiihdytin sijoitetaan,
7468: tyypillinen ns. perustamiskustannus, johon val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7469: tio osallistuu kahdella kolmasosalla. 1983 tulo- ;a menoarvioon 8 500 000
7470: Valtion viranomaiset eivät ole kuitenkaan markkaa käytettäväksi Vaasan keskus-
7471: olleet halukkaita ottamaan hanketta rakennus- sairaalan sädehoitobunkkerin laa;ennuk-
7472: aikatauluun vuosina 1982-84. Myöhästymi- seen ;a lineaarikiihdyttimen hankintaa
7473: nen tästä aikataulusta vaarantaisi koko säde- varten.
7474: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
7475:
7476: Eeva Kauppi Helvi Hyrynkangas Juhani Laitinen
7477: Bror Lillqvist Eero Lattula Impi Muroma
7478: Veikko Pihlajamäki Lauri lmpiö Olavi Ronkainen
7479: Jorma Fred Matti Viljanen Esko Almgren
7480: Urho Pohto Helena Pesola Asser Stenbäck
7481: P. Mäki-Hakola Jutta Zilliacus Eva-Maija Pukkio
7482: Heimo Linna Anssi Joutsenlahti Jaakko Itälä
7483: Boris Renlund Saara Mikkola Irma Rosnell
7484: Markus Aaltonen Ulla-Leena Alppi Heli Astala
7485: Juhani Raudasoja Väinö Raudaskoski Mauri Vänskä
7486: Helge Saarikoski Hannele Pokka Tauno Valo
7487: Ulla Järvilehto Matti Puhakka Sinikka Karhuvaara
7488: Maija Rajantie Toivo T. Pohjala Ben Zyskowicz
7489: Aita Jokinen Matti Jaatinen Helvi Niskanen
7490: Pekka Jokinen Mauri Mlettinen Kati Peltola
7491: Petter Savola Pentti Sillantaus Unto Ruotsalainen
7492: Pirkko Valtonen Pekka Vennamo Juhani Vähäkangas
7493: Timo Ihamäki J. Juhani Kortesalmi Kauko Tamminen
7494: Olli Helminen Urpo Leppänen Esko Pekonen
7495: Aulis Juvela Erkki Pvstynen Inger Hirvelä
7496: Marjatta Stenius-Kaukonen Heikki Järvenpää M.-L. Salminen
7497: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jouni J. Särkiiärvi Håkan Malm
7498: Arvo Kemppainen Tuulikki Petäjäniemi Helge Siren
7499: Vappu Säilynoja Pekka Löyttyniemi Ole Norrback
7500: Kalevi Mattila Toivo Mäkynen
7501: 160 1982 vp;
7502:
7503: Raha-asia-aloite n:o 1.54
7504:
7505:
7506:
7507:
7508: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kun-
7509: toutustoimintaan
7510:
7511:
7512: Eduskunnalle
7513:
7514: Sotainvalidien ja rintamaveteraanien terveys- ta on ollut myös hyötyä: veteraanit kärsivät
7515: tarkastusten toteuttamista tulisi nopeuttaa kaik- juuri sellaisista sairauksista ja vaivoista, joihin
7516: kia rintamaveteraaneja koskeviksi kansanter- fysiatrisesta kuntoutushoidosta on hyötyä, ja
7517: veystyön ja erilaisten yhteisöjen puitteissa. heitä on voitu auttaa sairaanhoitokustannuksiin
7518: Kun rintamaveteraanien kuntoutustoiminta verrattuna huomattavan edullisin kustannuksin.
7519: alkoi vuonna 1977, silloisella 5 miljoonan mar- Heidän työ- ja toimintakykyään on voitu jat-
7520: kan määrärahalla voitiin kuntouttaa 2 400 ve- kaa ja tulos on ollut edullinen myös silloin
7521: teraania kahden viikon hoitojaksoissa. Seuraa- kun esim. korvattavien lääkkeiden jatkuvaa
7522: vana vuonna vastaavalla summalla saatiin kus- käyttöä on voitu vähentää.
7523: tannusnousun takia enää 2 200 veteraania kun- Kuntoutettavien matkakustannusten korvaus
7524: toutukseen. Vuonna 1979 määräraha oli 8 mil- ja kuntoutukseen käytetyn työajan menetyksen
7525: joonaa markkaa ja kuntoutushoitoa saavien korvaus tulisi saada toteutetuksi, jotta kaikilla
7526: määrä 3 200. Kuluvana vuonna hoitokustannus- olisi mahdollisuus tarvitsemaansa kuntoutushoi-
7527: ten nousun huomioon ottaen 12,2 miljoonan toon sen tullessa kohdalle.
7528: markan määrärahalla voidaan antaa kuntoutus- Erityisen tärkeää kuntoutus on siitä syystä,
7529: hoitoa noin 4 000 rintamaveteraanille, rinta- että vanhenevien veteraanien lapset ovat jättä-
7530: masotilastunnuksen tai rintamapalvelustunnuk- neet kotinsa, eikä vanheneva puolisokaan enää
7531: sen haltiialle sekä näiden joukossa myös niille yksinään ilman merkittävää kotiapua selviydy
7532: sotainvalideille, joiden haitta-aste on alle 30 jokapäiväisistä vajaakuntoisen veteraanin tarvit-
7533: prosenttia eikä oikeuta kuntoutuslaitoksissa an- semista palveluista. Tässä yhteydessä on syytä
7534: nettaviin hoitoihin sotavammalain perusteella. erityisesti ottaa huomioon myös rintamapalve-
7535: Edellä selostetusta käy ilmi, että kokonais- lustunnuksen omaavat vajaakuntoiset naiset, joi-
7536: tarpeeseen nähden kuntoutettavien määrä on den kohdalla ongelmat erityisesti kasautuvat.
7537: vuosittain vielä varsin vaatimatonta luok-kaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotatnme,
7538: Kuntoutuskiintiö on ollut 0,4-0,6 tuhatta
7539: kunnan asukasta kohden. Kuntoutus on koet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7540: tu rintamaveteraaniemme keskuudessa erittäin 1983 tulo- ia menoarvioon 30 000 000
7541: myönteiseksi ja arvostetuksi tukitoimenpiteek- markan määrärahan rintamaveteraanien
7542: si. Seurantatutkimusten mukaan kuntoutukses- kuntoutustoimintaa varten.
7543: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7544:
7545: Eeva Kauppi P. Mäki-Hakola Esko Almgren
7546: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Asser Stenbäck
7547: Saara Mikkola Ulla Järvilehto Eva-Maija Pukkio
7548: 1982 vp. •161
7549:
7550: Raha-asia-aloite n:o 155
7551:
7552:
7553:
7554:
7555: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan opis-
7556: ton saneerauksen loppuunsaattamiseksi
7557:
7558:
7559: Eduskunnalle
7560:
7561: Pyhäselän kunnan Niittylahdessa stjattseva tä rakennusavustuksista. Eduskunta-aloitteen
7562: Pohjois-Karjalan opisto kuuluu maamme van- pohjalta vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon
7563: himpiin ja suurimpiin kansanopistoihin ja kan- tosin otettiin pieni 100 000 markan määräraha.
7564: sankorkeakouluihin. Opiston aikoinaan tulipa- Opiston saneeraukseen tarvittaisiin pikaisesti
7565: lossa pahasti vaurioitunut päärakennus on erit- vähintään 1 miljoonan markan määräraha,
7566: täin huonokuntoinen. Siksi sen korjaustyöt oli koska pelkästään lainoilla hoidettuna sanee-
7567: pakko aloittaa muutamia vuosia sitten velka- raus on Pohjois-Karjalan opistolle liian raskas.
7568: varoin. Korjauksiin on lisäksi saatu pieneh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7569: köjä valtion työllisyysavustuksia.
7570: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7571: tykseen ~isältyi 17 kansanopistolle tai vas- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7572: taavalle rakennusavustusta. Pohjois-Karjalan markkaa Pohjois-Karjalan opiston sa-
7573: opisto ei suuresta tarpeesta, anomuksista ja neerauksen loppuunsaattamista varten.
7574: toiveista huolimatta ole päässyt osalliseksi näis-
7575: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
7576:
7577: Markku Kauppinen Lea Sutinen
7578:
7579:
7580:
7581:
7582: 21 ()88200412K
7583: 162 1982 vp.
7584:
7585: Raha-asia-aloite n:o 156
7586:
7587:
7588:
7589:
7590: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maamiesseurojen, pien-
7591: viljelijäyhdistysten ja raittiussseurojen omistamien talojen
7592: sekä työväentalojen korjauskustannuksiin
7593:
7594:
7595: Eduskunnalle
7596:
7597: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7598: on varattu momentille 29.99.51 6 950 000 mk nioittavasti,
7599: valtionavustukseksi työväentalojen ja nuoriso-
7600: seurantalojen korjauksiin. Tästä määrästä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7601: varattu 1 500 000 mk maamiesseurojen ja rait- 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
7602: tiusseurojen talojen korjausavustuksiin. markkaa valtionavustuksiksi maamies-
7603: Valtionavustus maamiesseurojen ja raittius- seurojen sekä pienviljelijäin ja raittius-
7604: seurojen talojen korjauksiin on hyvin tarpeelli- seurojen yhdistysten ja osastojen talo-
7605: nen, koska talojen kunnostus muuten olisi mo- jen sekä työväentalojen korjaustöitä
7606: nessa tapauksessa taloudellisesti mahdotonta. varten.
7607: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7608:
7609: Sakari Knuuttila Helvi Hyrynkangas Jorma Fred
7610: Aimo Ajo Boris Renlund Anssi Joutsenlahti
7611: Ensio Laine Hannele Pokka Eeva Kauppi
7612: Matti Järvenpää Pentti Lahti-Nuuttila
7613: 1982 vp. 163
7614:
7615: Raha-asia-aloite n:o 157
7616:
7617:
7618:
7619:
7620: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
7621: kirjaston aineiston konservointiin ja mikrokuvaukseen
7622:
7623:
7624: Eduskunnalle
7625:
7626: Helsingin yliopiston kirjasto, joka hoitaa maan tavanomaisilla julkaisuja vaurioittavilla
7627: kansalliskirjastotehtäviä, on kulutusmäärärahoil- valokopiolaitteilla. Näitä kokoelmia koskevia
7628: laan kyennyt mikrokuvaamaan pääasiassa vain kopiotilauksia tulee varsin runsaasti eri puo-
7629: kotimaista sanomalehdistöä. Kirjaston kokoel- lilta maailmaa ja kopioimineo mikrofilmeiltä
7630: missa on kuitenkin kansallisesti ja kansainväli- olisi ainoa turvallinen tapa saattaa nämä jul-
7631: sesti korvaamatonta aineistoa, joka suoranaisen kaisut tutkijoiden käyttöön.
7632: tuhoutumisvaaran vuoksi olisi mikrokuvattava. Koska kirjaston kokoelmissa on kutakin jul-
7633: Tällaista aineistoa on kansalliskirjallisuutemme kaisua vain yksi kappale, mikrokuvaus on
7634: arkistokokoelman vanhin osa eli vuosina 1488 ainoa keino taata kokoelmien säilyminen tu-
7635: -1809 painettu kirjallisuus, harvinaiset van- houtumiselta ja katoamiselta. Mikrofilmikopioi-
7636: hat amerikansuomalaiset sanomalehdet ja kult- den avulla kokoelmat saadaan halvoin kustan-
7637: tuurihistoriallisesti korvaamattomat kotimaiset nuksin kirjastojen ja tutkimuslaitosten välityk-
7638: pienpainatteet. Samoin Helsingin yliopiston sellä koti- ja ulkomaisten tutkijoiden ulottu-
7639: kirjastossa on Venäjän vallan aikana vapaakap- ville.
7640: paleina saadusta kirjallisuudesta muodostetut Mikäli mikrokuvausta ei saada käyntiin, tu-
7641: kokoelmat, joihin sisältyy sanomalehtiä ja kir- houtuu kansalliskirjallisuutemme harvinaisin ja
7642: jallisuutta, joka on harvinaislaatuisuudessaan arvokkain osa sekä ainutlaatuiset erikoiskokoel-
7643: korvaamatonta ja jota käyttävät tutkijat eri mat meidän sukupolvemme aikana.
7644: puolilta maailmaa. Tällaisia kokoelmia ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7645: esimerkiksi kirjaston slaavilainen kokoelma se-
7646: ·kä viron-, latvian-, liettuan-, heprean- ja jiddi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7647: sinkielisen kirjallisuuden kokoelmat. den 1983 tulo- ;a menoarvioon 480 000
7648: Tuhoutumisvaara aiheutuu paperin laadusta, markkaa Helsingin yliopiston kiriaston
7649: puutteellisista säilytysolosuhteista ja ennen tuhoutumisvaarassa olevan aineiston
7650: kaikkea siitä, että alkuperäiskappaleita joudu- konservoinnin ;a mikrokuvauksen käyn-
7651: taan antamaan tutkijoiden käyttöön ja kopioi- tiin saattamiseksi.
7652: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7653:
7654: Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila Jermu Laine
7655: Jouko Skinnari Pekka Starast Tarja Halonen
7656: 1982 vp.
7657:
7658: Raha-asia-aloite n:o 158
7659:
7660: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta maakuntakirjastojen
7661: käyttökustannuksiin
7662:
7663: Eduskunnalle
7664: Vuoden 1961 kirjastolain 4 §:n mukaan nut tarvetta ja tarkoitustaan. 1980-luvulle tul-
7665: "Maakuntakirjaston tehtävät valtioneuvosto taessa kaukopalvelutapahtumat ovat kasvaneet
7666: antaa.. . kunnan kirjastolle tämän kunnan noin 5 prosentin vuosivauhtia eli noin 300
7667: suostumuksella". Tätä toimintaa onkin perus- kaukopalvelutoimella vuodessa kirjastoa kohti.
7668: tellusti pidettävä valtion toimintana, joka val- V. 1972 kussakin maakuntakirjastossa käsitel-
7669: tion tulisi täysimääräisesti korvata. Tämänhet- tiin keskimäärin 3 403 kaukopalvelutehtävää ja
7670: kinen tilanne on kuitenkin se, ettei valtion- v. 1980 jo 6 056.
7671: osuus nykyisellään riitä kattamaan maakunta- Kotiseutukokoelmat ovat kasvaneet voimak-
7672: kirjastotoiminnan menoja kuin vajaalla puolella kaasti ja ne sisältävät kirjallisuutta, kuva-
7673: todellisista kustannuksista. aineistoa, karttoja, äänilevyjä, filmejä, pienpai-
7674: Kirjastoasetus ( 268/1962) määrittelee maa- natteita, kuten ohjelmia, esitteitä, kutsuja jne.
7675: kuntakirjastojen tehtävät. 1970-luvun lopulla V. 1980 maakuntakirjastoissa oli yhteensä
7676: kävi selväksi, että työtehtävät maakuntakirjas- 109 002 nidettä luetteloitua ja 63 130 nidettä
7677: toissa olivat kasvaneet huomattavasti yli ase- luetteloimatonta aineistoa.
7678: tuksen antamisvuoden lähtötason. Kaukopalve- Maakuntakirjastoille tehdyn kyselyn perus-
7679: lutoiminta on kasvanut voimakkaasti, kotiseu- teella on saatu reaalinen, vain tekemättömiin
7680: tukokoelmat ovat laadullisesti ja määrällisesti töihin ja välttämättömiin tila- ja tarviketarpei-
7681: ylittäneet ajatelluo tason, uusien työtapojen siin perustuva arvio määrärahojen lisätarpeesta.
7682: ja -välineiden käyttöönotto (telex, atk-palvelut, V. 1980 valtionosuus kattoi koko maassa kes-
7683: yhteisluettelojen tarve jne.) on vaatinut lisä- kimäärin vain 41,8 prosenttia maakuntakirjas-
7684: työvoimaa. Kaiken tämän kehityksen kulussa totoiminnan menoista. Vaikkakin maakuntakir-
7685: on maakuntakirjastojen valtionosuuden reaali- jastojen tarkka keskinäinen vertailu on hyvin
7686: taso jopa laskenut vuoden 1962 lähtötasosta. vaikeata, voidaan siis keskimääräisesti päätellä,
7687: Ensimmäinen tavoite olisikin saada valtionosuus että maakuntakirjastojen sijaintikunnat (Espoo,
7688: edes tähän tasoon ja sen jälkeen olisi pyrittävä Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti,
7689: tarkistamaan maakuntakirjastojen valtionosuu- Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu,
7690: den määräytymisperusteet sellaisiksi, että tar- Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja
7691: peelliseksi osoittautunutta järjestelmää voitai- Vaasa) suorittivat pääsääntöisesti valtiolle kuu-
7692: siin kehittää edelleen. luvista kirjastopalveluista v. 1980 lähes 52
7693: Maakuntakirjastojen valtionosuudesta sääde- prosenttia eli noin 3,5 mmk. Vuoden 1982
7694: tään lain 1112/78 9 §:ssä. Valtionosuus määrärahoilla tämä tilanne kääntyy vielä enem-
7695: muodostuu sen mukaan ns. perusosasta ja män sijaintikuntien tappioksi ja on samalla
7696: ( sijaintikunta poislukien) maakuntakirjaston omiaan estämään maakuntakirjastojen kehitty-
7697: alueen asukaskohtaisesta, penmmaaratsestä mistä tarvetta ja kysyntää vastaavalla tavalla.
7698: tuesta. Vuodeksi 1982 on maakuntakirjastojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7699: perusasuudeksi määritelty 118 000 mk + 33 nioittaen,
7700: p/asukas. Tilastokeskuksen indeksikertoimia
7701: käyttäen pitäisi perusasuuden olla 166 000 mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7702: ja asukaskohtaisen tuen 55 p, jotta vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
7703: 1961 reaalinen taso saavutettaisiin. 29.56.30 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
7704: Maakuntakirjastojen palvelujen lisääntyminen maakuntakirjastojen käyttökustannuk-
7705: osoittaa, että niiden perustaminen on vastan- siin.
7706: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7707:
7708: Tellervo Koivisto Matti Luttinen Jermu Laine
7709: Jouko Skinnari Antero Juntumaa Juhani Raudasoja
7710: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari Olli Helminen
7711: Pekka Starast Eino Loikkanen Marjatta Stenius-Kaukonen
7712: Sampsa Aaltio Matti Maijala
7713: 1982 vp. 165
7714:
7715: Raha-asia-aloite n:o 159
7716:
7717:
7718:
7719:
7720: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen perustamis-
7721: kustannuksiin
7722:
7723:
7724: Eduskunnalle
7725:
7726: Valtionosuus kirjastojen perustamiskustan- mattomina vuodesta 1973 lähtien. Jos kunta
7727: nuksiin vuodeksi 1982 on täysin riittämätön tahtoo rakentaa kirjastotilansa pitkällä tähtäyk-
7728: etenkin rakennuslupaa edellyttävien hankkei- sellä ja kauaskantoisesti, se joutuu itse suorit-
7729: den osalta, joita varten kokonaisvaltionosuu- tamaan kustannukset tilanormit ylittävästä pin-
7730: desta on osoitettu noin 16 milj. markkaa. ta-alasta. Kaikilla kunnilla ei ole tähän val-
7731: Kouluhallituksen suunnittelutoimisto on lää- miuksia.
7732: ninhallitusten kouluosastojen myötävaikutuk- Asianomaisten viranomaisten antamat tiedot
7733: sella laatinut valtakunnallisen KTS:n kirjasto- siitä, että työllisyysvaroja ei myönnetä kirjas-
7734: jen tilantarpeesta v. 1982-86. Vuoteen 1986 torakennuksiin, lisäävät painetta kirjastotoimen
7735: mennessä on arvioitu tarvittavan yhteensä 214 piirissä. Kirjastojen käyttöaste Suomessa on
7736: kirjastorakennusta, mutta valtionosuuksien ny- maailman korkeimpia, ehkä korkein. Kirjasto-
7737: kyisellä tasolla näistä voidaan toteuttaa vain jen toiminnan monipuolistuttua ne pystyisivät
7738: murto-osa. Esim. Hämeen läänissä on arvioitu tarjoamaan mm. hyvän vaihtoehdon monille ta-
7739: välttämättömäksi rakentaa ko. 5-vuotiskaudella soltaan arveluttaville vapaa-ajan viettotavoille
7740: 21 kirjastorakennusta, joista kuitenkin vain lasten, nuorten, eläkeläisten ja työttömien
7741: kuusi on voitu ottaa kouluhallituksen suunni- osalta, mikäli kirjastolaitoksen toiminnalliset
7742: telmiin v. 1982-85. Uudenmaan läänin osalta puitteet järjestetään tarvetta ja kirjastotoimen
7743: vastaavat luvut ovat 42 ja 18, Turun ja Porin sisäistä valmiutta vastaaviksi. Tästä syystä
7744: läänissä 26 ja 11 ja Vaasan läänissä 27 ja 8. työllisyysvarojen myöntäminen kirjastorakenta-
7745: Esimerkkinä vuodeksi 1982 ehdotetun 16 miseen olisi välttämätöntä ja sen tulisi tapah-
7746: milj. mk:n rakennusavustusmäärärahan riittä- tua siten, että kohdistamisessa otettaisiin huo-
7747: mättömyydestä voidaan esittää sen jako eräi- mioon kaupunkien ja asutuskeskusten erityisen
7748: siin jo tiedossa oleviin, lähivuosina toteutetta- suuret tarpeet eläkkeelle siirtyvien ja työttö-
7749: viin kirjastohankkeisiin. Tampereelle tullaan mien ihmisten keskittyessä määrällisesti yhä
7750: rakentamaan pääkirjasto, jonka kustannusarvio enemmän niihin.
7751: on noin 21,8 milj. mk, ja lakisääteinen valtion- Mikäli viisivuotiskaudella 1982-86 ei kau-
7752: osuus siihen 21 prosentin tasolla on noin 4 den alkupuolella saada valtionosuusmäärärahaa
7753: milj. mk; Helsingin pääkirjaston kustannusar- kirjastotilojen rakentamiseen korotetuksi, jou-
7754: vio on noin 26,8 milj. mk, jota varten 5 pro- dutaan v. 1986 todellisen rakennussuman eteen,
7755: sentin tasolla tulee valtionosuudeksi noin 1,4 minkä toteuttaminen ei ole reaalisesti mahdol-
7756: milj. mk; edelleen hankkeilla on Tornioon pää- lista. Uudenmaan läänissä olisi v. 1986 raken-
7757: kirjasto, johon valtionosuutta arvioidaan tule- nettava 24 kirjastoa, Turun ja Porin läänissä
7758: van n. 3,6 milj. mk. Näin ollen valtionosuudet 15, Hämeen läänissä 16 ja Vaasan läänissä 19.
7759: kahden suuren ja yhden keskisuuren kirjaston Mainituissa lääneissä vallitseekin suurin risti-
7760: rakennusavustuksiin tekevät jo 9 milj. mk eli riita reaalisen tarpeen ja vuotuisten, valtion-
7761: lähes 60 prosenttia yhden vuoden koko val- osuuteen oikeuttavien rakennuslupien välillä.
7762: tionosuusmäärästä. Näillä näkymin näyttää selvältä, että mainit-
7763: Kirjastojen rakennustilannetta vaikeuttaa li- tujen läänien osalta ei aiotakaan pitää kiinni
7764: säksi valtioneuvoston vuosittain antama pää- opetusministeriön harkitseman kirjastoraken-
7765: tös kirjastohuoneistojen ja -rakennusten pinta- nustarpeen 5-vuotissuunnitelmasta, koska siinä
7766: alanormeista, jotka on mitoitettu aivan liian vuoteen 1986 siirrettäisiin peräti 74 kirjaston
7767: ahtaiksi ja alhaisiksi ja ovat pysyneet muuttu- rakentaminen.
7768: 166 Raha-asia-aloite n:o 159
7769:
7770:
7771: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kaa valtionosuuden korottamiseksi kir-
7772: nioittaen, jastojen perustamiskustannuksiin erityi-
7773: sesti Hämeen, Uudenmaan, Turun jtl
7774: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden Porin sekä Vaasan läänin kirjastoraken-
7775: 1983 tulo- ja menoarvioon momentille nustarvetta varten.
7776: 29 ..56.31 lisäyksenä 10 000 000 mark-
7777: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7778:
7779: Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio
7780: Jouko Skinnari Matti Luttinen Matti Maijala
7781: Antero Juntumaa Eino Loikkanen
7782: 1982 vp. 167
7783:
7784: Raha-asia-aloite n:o 160
7785:
7786:
7787:
7788:
7789: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta vähälevikkisen kirjalli-
7790: suuden ostotukikokeilun jatkamiseen
7791:
7792:
7793: Eduskunnalle
7794:
7795: Eduskunta myönsi vuoden 1980 tulo- ja me- Nokia •...................... 19780,-
7796: noarviossa ehdollisen 600 000 markan määrä- Valkeakoski ................•. 19160,-
7797: rahan vähälevikkisen kirjallisuuden ostotukiko- Kangasala .••................. 15 570,-
7798: keiluun. Kokeilualueiksi on valittu Pirkanmaan, Lempäälä .................... . 10 500,-
7799: Kouvolan, Vaasan ja Kuopion maakuntakirjas- Mänttä ........•.....•....... 6 820,-
7800: toalueet. Kokeilua varten ovat valtion kirjalli- Orivesi ..................... . 7 390,-
7801: suustoimikunta ja Tiedonjulkistamisneuvottelu- Kuru ....................... . 2 780,-
7802: kunta laatineet 380 nimikkeen kirjaluettelon. Längelmäki .................. . 2 020,-
7803: Ostotuki on määrältään sidottu kunnan asukas- Sahalahti .................... . 1620,-
7804: lukuun. Vesilahti ...................•. 2 580,-
7805: Ostotukikokeilusta on tarkoitus luoda järjes- Kuhmalahti .................. . 990,-
7806: telmä, joka kattaa vuodet 1980-83. Tästä
7807: syystä määrärahan ottaminen uudelleen vuosien Nämäkin poiminnat osoittavat, että vähiten
7808: 1981 ja 1982 tulo- ja menoarvioesityksiin oli tukea on mennyt kunnille, joilla muutoinkin
7809: välttämätöntä, mutta määrällisesti sitä olisi pi- on vähiten rahaa kirjahankintoihin. On ilmeis-
7810: tänyt korottaa ja sen jakoperusteisiin sekä ni- tä, että ostotuen jakoperustetta olisi kehitet-
7811: mikevalintaan on syytä jo ensimmäisen kokei- tävä pienten kuntien hyväksi joko esim. siten,
7812: luvuoden kokemusten perusteella tehdä muu- että
7813: toksia. - kaikille kokeilukunnille annettaisiin sa-
7814: Ko. ostotuki voisi ennen muuta tasavertais- ma ostotuki asukasmäärästä riippumatta ja/tai
7815: taa pienten ja suurten kuntien välisiä kirjatar- - esim. tietynkokoiset suuret kunnat jäisi-
7816: jontaeroja. Alle 4 000 asukkaan kunnassa asu- vät pois tuen piiristä ja/tai
7817: va voi kirjastossaan valita muutaman tuhannen, - määrättäisiin tietty ostotuen ala- ja ylä-
7818: harvoin yli kymmenentuhannen kirjan valikoi- raja.
7819: masta. Suuremmissa kunnissa lainaaja voi va- Ostotukikokeilua varten laadittu kirjanimi-
7820: lita kymmenistätuhansista, jopa sadoistatuhan- kelista on laadultaan hyvä, mutta ei kata tyy-
7821: sista teoksista haluamansa luettavan. Yleisten dyttävästi vähälevikkisen kirjallisuuden koko
7822: kirjastojen rahoitus on muutoinkin voimak- kenttää. Siitä puuttuvat lähes kokonaan pien-
7823: kaasti sidottu kunnan asukaslukuun, joten pie- kustantamojen julkaisut ja omakustanteet, joi-
7824: nimmät kunnat eivät ilman erityistoimenpitei- den joukossa on myös paljon laatukirjallisuut-
7825: tä pysty parantamaan kirjatarjontaansa. On ta. Tarkoituksenabao ei ollut luoda laatukir-
7826: myös selvää, että pienten kuntien kirjastoissa jallisuuden, vaan laadukkaan vähälevikkisen kir-
7827: on ratkaisevasti vähemmän tarjolla juuri vähä- jallisuuden ostotukijärjestelmä, joten nimikeva-
7828: levikkistä, tasoltaan yleensä korkealuokkaista lintaan on myös kiinnitettävä huomiota.
7829: kirjallisuutta kuin suurten kuntien kirjastoissa. Kustantajat ja kirjakauppiaat ennakoivat,
7830: Käynnissä oleva ostotukikokeilu ei ole kui- että kirjatarjonta tulee kapenemaan entisestään.
7831: tenkaan kirjastoväen käsityksen mukaan tasoit- Yhä suurempi paino siirtyy ns. best-seller-
7832: tamassa kuntien kirjastojen erilaisuutta kirja- teoksiin. Tästäkin syystä on tärkeätä, että vä-
7833: tarjontamahdollisuuksissa. Pirkanmaan maakun- hälevikkisen laatukirjallisuuden ostotukea kir-
7834: takirjastaalueella on ostotukea jaettu esim. seu- jastoille jatketaan ja laajennetaan. Tätä varten
7835: raavasti: määräraha olisi korotettava 2,6 milj. mark-
7836: 168 Raha-asia-eloite n:o 160
7837:
7838: kaan, jolla määrärahalla ostotukikokeilu voi- että Eduskunta ottaisi valtion 'OUoden
7839: taisiin laajentaa kattamaan noin puolet valta- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
7840: kunnan alueesta ja vähälevikkisen kirjallisuu- 29.56.32 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
7841: den kustantamista ja levittämistä voitaisiin vas- vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki-
7842: ta merkittävästi edistää. kokeilun jatkamiseen ja kehittämiseen.
7843: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7844: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7845:
7846: Tellervo Koivisto Anneli Kivitie Liisa Jaakonsaari
7847: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila Tarja Halonen
7848: Pekka Starast
7849: 1982 vp_ 169
7850:
7851: Raha-asia-aloite n:o 161
7852:
7853:
7854:
7855:
7856: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Seitsemisen kansallis-
7857: puiston opastuskeskuksen ja palveluvarustuksen rakentami-
7858: seen
7859:
7860:
7861: Eduskunnalle
7862:
7863: Seitsemisen kansallispuiston muodostavasta holtittoman käytön ja kulutuksen ehkäisemi-
7864: alueesta on tullut huomattava retkeily- ja mat- seksi on kansallispuiston käyttötarkoituksia pal-
7865: kailukohde. Alueen suosioon vaikuttaa se, että velemaan saatava opastuskeskus. Siihen voi-
7866: paikka sijaitsee lähellä eteläisen Suomen väes- daan sijoittaa välttämättömiä palveluja ja se
7867: tökeskuksia ja on liikenteellisesti hyvin saavu- voi samalla toimia puiston hoito- ja valvonta-
7868: tettavissa. Seitsemiseen on erityisesti kesäisin henkilöstön tukikohtana. Opastuskeskus tulee
7869: kohdistunut jatkuvasti kasvava kävijäpaine: sijoittaa paikkaan, jossa se on liikenteellisesti
7870: kesällä 1980 alueella arvioitiin käyneen 16 000 hyvin saavutettavissa, puistoon tapahtuvan lii-
7871: matkailijaa ja retkeilijää. Tämä edellyttää kenteen ohjauksen kannalta tarkoituksenmu-
7872: asianmukaisia palveluja sekä muita järjestelyjä kaisesti sijoitettu ja jossa se samalla tukee pai-
7873: alueen hallitun käytön takaamiseksi. Eteläisen kallisen väestön käytettävissä olevia palveluja.
7874: Suomen huomattavimman metsäluonnon suoje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7875: lukohteen muodostavassa Seitsemisessä on vä- nioittavasti,
7876: liaikaisjärjestelyin alueen kuntien ja maakun-
7877: nan yhteistoimin toteutettu kesäisin ohjattu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7878: ja opastusjärjestelyjä. Lisääntyvälie kävijämää- den 1983 tulo- ja menoarvioon 800 000
7879: rälle tarpeellisina pidettävien palvelujen mah- markan määrärahan Seitsemisen kansal-
7880: dollistamiseksi, alueen käyttömahdollisuuksien lispuiston opastuskeskuksen ja tarpeelli-
7881: parantamiseksi sekä sinne suuntautuvan kävijä- sen palveluvarustuksen rakentamiseksi.
7882: määrän saamiseksi ohjatun opastuksen piiriin
7883: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7884:
7885: Teltervo Koivisto Matti Maijala Eino Loikkanen
7886: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Stenius-Kaukonen
7887: Antero Juntumaa
7888:
7889:
7890:
7891:
7892: 22 088200412K
7893: 170 1982 vp.
7894:
7895: Raha-asia-aloite n:o 162
7896:
7897:
7898:
7899:
7900: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 332 pe-
7901: ruskorjaamiseksi välillä Turun piirin raja- Kuru
7902:
7903:
7904: Eduskunnalle
7905:
7906: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon tulisi va- polttoturpeen kuljetusväylä, kuten Vapo eri
7907: rata 4 000 000 mk maantien n:o 332, Turun yhteyksissä on ilmoittanut. Autoilla tapahtuvat
7908: piirin raja- Kuru, peruskorjauksen aloittami- turvekuljetukset nykynäkymillä tulevat laajene-
7909: seksi. Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toi- maan.
7910: menpideohjelmassa kokonaiskustannusarvio on Myöskin linja-autoliikenteelle tuottaa erityis-
7911: 20 000 000 mk. tä haittaa tien heikko kunto. Tien henkilölii-
7912: Perusteluina voidaan mainita seuraavaa. kennettä ja sen merkitystä tulee olennaisesti
7913: Kurun-Parkanon maantiestä on peruskor- lisäämään Seitsemisen kansallispuiston perusta-
7914: jattu Turun piirin puoleinen osuus. On väärin minen tien välittömään vaikutuspiiriin.
7915: Pohjois-Hämettä ja Kurua kohtaan, jos saman- Elinkeinoelämän normaalille hoitamiselle
7916: arvoisesta tiestä on peruskorjattu vain toisen tuottaa erittäin suurta haittaa ja taloudellisia
7917: piirin osuus. menetyksiä se, että tärkeällä tieosuudella on
7918: Parkanon-Kurun maantie on Tampereen pitkähköjä aikoja painorajoituksia. Ei voitane
7919: seutukaavaliiton hyväksymässä rakennesuunni- pitää kohtuullisena, että alueen muutoinkin
7920: telmassa ja tieverkkotutkimuksessa luokiteltu vaikeuksissa oleva elinkeinotoiminta kärsii
7921: toiminnalliselta merkitykseltään seudulliseksi toistuvasti vuosittain tien heikkokuntoisuudes-
7922: tieksi. Tie kuuluu osana Mäntästä Ruoveden ja ta.
7923: Kurun kautta Parkanoon kulkevaan yhtenäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7924: seen poikittaisväylään, joka täydentää seutu-
7925: kaava"alueen pohjoisosien harvaa päätieverk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7926: koa. 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
7927: Maantie on erittäin tärkeä raakapuun ja val- tille 31.24.77 4 000 000 markkaa
7928: misteiden kuljetusreitti alueensa huomattavim- maantien n:o 332 Turun piirin raja -
7929: piin puuta käyttäviin teollisuuslaitoksiin. Kuru peruskorjauksen aloittamiseksi.
7930: Maantie Parkano--Kuru on myös tärkeä
7931: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7932:
7933: Tellervo Koivisto Eino Loikkanen Antero Juntumaa
7934: Pentti Lahti-Nuuttila Jermu Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
7935: Matti Maijala
7936: 1982 vp. l71
7937:
7938: Raha-asia-aloite n:o 163
7939:
7940:
7941:
7942:
7943: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
7944: kentamiseksi Hyvinkäälie
7945:
7946:
7947: Eduskunnalle
7948:
7949: Valtiovarainministeriön talonrakennushank- toteuttaa muissa kokonaispalkkaukseen siirre-
7950: keiden ohjelmassa vuosiksi 1979-1984 on val- tyissä tuomiokunnissa.
7951: tion virastotalon rakentaminen Hyvinkäälie Yhteenvetona voidaan lausua, että nykyisel-
7952: merkitty alkamaan v. 1983. lään Hyvinkään tuomiokunnan henkilökunnan
7953: Poliisi toimii Hyvinkäällä sekä vanhassa vi- ja sen asiakkaiden työskentelyolosuhteet ovat
7954: rastotalossa että ulkopuolisissa vuokratiloissa. ala-arvoiset haitaten siten tuomiokunnan te-
7955: Tilamääräisesti poliisin virastotilojen tarve on hokasta toimintaa.
7956: kaikkein suurin. Työvoimatoimiston ja henkikirjoituksen osal-
7957: Oikeusministeri toteaa 4. 12. 1979 kirjalli- ta tilantarve on nykyiseen verrattuna kaksin-
7958: seen eduskuntakyselyyni antamassaan vastauk- kertainen.
7959: sessa, että kihlakunnanoikeuden istuntopaikka- Edellä mainituista syistä johtuen olisi valtion
7960: na oleva käräjähuoneisto ei vastaa nykyaikai- virastotalohanke Hyvinkäällä voitava toteuttaa
7961: selle käräjähuoneistolle asetettavia vaatimuksia mahdollisimman pian.
7962: ja että nämä tilat ovat työturvallisuuden kan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7963: nalta puutteelliset. Tilannetta helpottamaan taen,
7964: kihlakunnanoikeutta varten vuokrattu erillinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7965: huoneisto on oikeusministerin em. vastauksen 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
7966: mukaan myös käräjähuoneistona puutteellinen. 28.64.76 (Virastotalojen rakentaminen)
7967: Edelleen tässä vastauksessa todetaan, että mm. 2 000 000 markkaa valtion Hyvinkään
7968: tuomiokunnan kansliatilat eivät kaikilta osin virastotalon suunnittelua ja rakennus-
7969: vastaa niitä vaatimuksia, jotka on voitu yleensä töiden aloittamista varten.
7970: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7971:
7972: Esko J. Koppanen
7973: 172 1982 vp.
7974:
7975: Raha-asia-aloite n:o 164
7976:
7977:
7978:
7979:
7980: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta Kaltevan keskuspuhdis-
7981: tamon runkoviemärin rakentamisen saattamiseksi valtion
7982: vesihuoltotöiden piiriin
7983:
7984:
7985: Eduskunnalle
7986:
7987: Länsi-Suomen vesioikeus on asettanut Vao- voitaisiin ohjata siellä käsiteltäviksi.
7988: taanjoen latvoilla oleville Hyvinkään ja Riihi- Länsi-Suomen vesioikeuden viime vuonna
7989: mäen kaupungeille jäteveden puhdistamisen annetussa päätöksessä määritellyt lupaehdot
7990: osalta erittäin kovat puhdistusvaatimukset. mm. Hyvinkään kaupungin jätevesien puhdis-
7991: Tarkoituksena on Vantaanjoen veden puhdista- tamiseksi ovat vaatimustasoltaan erittäin anka-
7992: minen entistä puhtaammaksi mainittujen kau- rat. Keskuspuhdistamon ja runkoviemärin ra-
7993: punkien ja Nurmijärven kunnan laskiessa puh- kentaminen Vantaanjoen veden saattamiseksi
7994: distetut jätevetensä Vantaaseen. tältä osin nykyistä puhtaammaksi edellyttää
7995: Hyvinkään osalta alkaa Kaltevan keskuspuh- valtion osallistumista hankkeeseen.
7996: distamon rakentaminen todennäköisesti ensi Runkoviemärin kustannukset nousevat noin
7997: syksynä. Puhdistamo valmistuu kesällä 1984. 10 miljoonaan markkaan. Tämän työn saami-
7998: Tällöin ohjataan nykyisten Martin ja Kittelän nen ns. valtion vesihuoltotöitten piiriin mer-
7999: puhdistamojen jätevedet runkoviemärin avulla kitsisi valtion mukaantuloa tähän hankkeeseen
8000: Kaltevan keskuspuhdistamoon. Keskuspuhdista- noin 5 miljoonalla markalla.
8001: mon I vaihe maksaa noin 20 miljoonaa mark- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8002: kaa ja II vaiheen rakentaminen tämän vuosi- taen,
8003: kymmenen lopussa, jolloin myös nykyisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8004: Hyyppärän puhdistamon jätevedet johdetaan 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
8005: keskuspuhdistamoon, on kustannuksiltaan sa- 30.40.77, Vesistötyöt (siirtomääräraha),
8006: maa suuruusluokkaa. 5 000 000 markkaa Kallevan keskus-
8007: Runsaan 7 kilometrin pituisen runkoviemärin puhdistamon runkoviemärin rakentami-
8008: rakentaminen pitäisi saada työn alle hyvissä sen saattamiseksi valtion vesihuoltotöi-
8009: ajoin ensi vuonna, jotta keskuspuhdistamon den piiriin.
8010: valmistuttua suurin osa Hyvinkään jätevesistä
8011: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8012:
8013: Esko J. Koppanen
8014: 1982 vp. 173
8015:
8016: Raha-asia-aloite n:o 165
8017:
8018:
8019:
8020:
8021: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään pohjoisen ohi-
8022: kulkutien rakentamiseen ja tieyhteyden Hyvinkään lento-
8023: kenttä- Mäntsäläntie suunnitteluun
8024:
8025:
8026: Eduskunnalle
8027:
8028: Hyvinkään kaupunginhallitus teki vuoden tokenttä-Mäntsäläntie, miltä osin suunnittelu-
8029: 1980 huhtikuussa aloitteen tie- ja vesirakennus- työ olisi saatava myös pikaisesti käyntiin.
8030: hallitukselle maantien rakentamisesta välille Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioesitystä
8031: valtatie n:o 3 - Hyvinkään lentokenttä käsiteltäessä eduskunnassa annettiin tätä tie-
8032: (maantie n:o 287) - Mäntsäläntie (kantatie asiaa koskevaan raha-asia-aloitteeseeni ao. mi-
8033: n:o 55). Tämä tieyhteys toimisi Hyvinkään nisteriön taholta lausunto, jossa todetaan tämän
8034: pohjoisena ohitustienä ja pohjoisena sisääntulo- hankkeen olevan tienpidon toimenpideohjelmas-
8035: tienä. Hyvinkään lentokentän ja Mäntsäläntien sa v. 1984 alkavana. Kun nyt kuitenkin mm.
8036: välinen tie olisi osa pääradan itäpuolitse kulke- A. Ahlströmin tehtaat aloittavat toimintansa
8037: vaa ns. itäistä radanvarsitietä. jo ensi kesänä, olisi tiesuunnitelmien valmistu-
8038: Nykytilanteen vallitessa raskas kuorma-auto- mista nopeutettava ja tien rakentamiseen pääs-
8039: liikenne ohjautuu kaupungin keskustaan vaa- tävä jo vuonna 1983.
8040: rantaen liikenneturvallisuuden ja lisäten koh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8041: tuuttomasti katurasitusta. Pohjoisen ohitustien taen,
8042: merkitys korostuu entisestään, kun A. Ahl-
8043: ström Oy:n tehtaat aloittavat toimintansa ns. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8044: Sahanmäen teollisuusalueella aikaisemmista 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
8045: suunnitelmista poiketen jo heinäkuussa 1982. 31.24.77 (Yleisten teiden tekeminen)
8046: Nähtävissä olevat Sahanmäen teollisuusalueen 5 OJO 000 markkaa Hyvinkään pohjoi-
8047: kuljetustarpeet ja Helsingin alueen soranoton sen ohikulkutien välillä valtatie n:o 3
8048: siirtyminen entistä laajemmassa määrin Hyvin- - Hyvinkään lentokenttä suunnittelu-
8049: kään-Hausjärven korkeudelle edellyttävät ras- työn jatkamista ia rakennustyön aloitta-
8050: kaan tavaraliikenteen ohjaamista pois kaupun- mista varten sekä tämän tien välittömä-
8051: gin keskustasta. nä jatkeena olevan tieyhteyden Hyvin-
8052: Pohjoinen ohikulkutie edellyttää välttämät- kään lentokenttä - Mäntsäläntie suun-
8053: tömäksi jatkeekseen yhteyden Hyvinkään Ien- nittelun aloittamista varten.
8054: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8055:
8056: Esko J. Koppanen
8057: 174 1982 vp.
8058:
8059: Raha-asia-aloite n:o 166
8060:
8061:
8062:
8063:
8064: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
8065: autioituneita rakennuksia hyötykäyttöön ottaville yksityisille
8066: ja yhteisöille
8067:
8068:
8069: Eduskunnalle
8070:
8071: Pohjois-Suomessa on tyhjilleen jääneitä kapa vain varastona, vaatii jo tämä jonkinlaista
8072: autioituneita rakennuksia noin 13 500. Puolet huolenpitoa. Kuitenkin luvan ja lainan saami-
8073: hylätyistä taloista on kohtuullisin kustannuksin nen esimerkiksi vanhan koulun muuttamiseen
8074: korjattavissa, ovat julkisuudessa todenneet motelliksi tai asunnoksi on paljon vaikeampaa
8075: arkkitehti Anna-Maija Putkonen ja Dl Kari kuin uuden rakennuksen tekeminen vastaavaan
8076: Pekkilä. He ovat tutkineet Pohjois-Suomen tarkoitukseen.
8077: autioituneiden rakennusten käyttökelpoisuutta. Maatilojen ohella autlottuminen on kohdan-
8078: Tutkijoiden mielestä autiotalojen ottamista nut usein myös kouluja, pappiloita, meijereitä
8079: uudelleen käyttöön puoltaa jo se, että samoilla ja porotiloja. Kouluja, joita ei käytetä opetus-
8080: alueilla ilmenee usein painetta kokonaan uusien tarkoituksiin, lasketaan koko maassa olevan
8081: rakennusten rakentamiseen. Pohjois-Suomen noin 1 500. Niistä osan kunnat ovat lunasta-
8082: 13 500 autioitunutta rakennusta edustavat sekä neet muuhun käyttöön, osa on myyty pien-
8083: kansantaloudellisesti että yksityistaloudellisesti teollisuudelle, osa on edelleen autiona.
8084: huomattavan suurta investointia. Koska autioiksi jääneet rakennukset on vä-
8085: Edellä esitetyistä syistä olisikin valtion ryh- hin kustannuksin saatavissa uudelleen käyttöön,
8086: dyttävä kiireesti toimiin ja alettava edistää jo on edistettävä kaikin tavoin niiden hyödyntä-
8087: olemassa olevan rakennuskannan hyväksikäyttä- mistä. Vaitiovallan on löydettävä keinot tähän.
8088: mistä. Keinoja ovat esimerkiksi verohelpotukset sekä
8089: Edellä mainittu tutkimus on tehty Valtion pitkäaikaiset halpakorkoiset lainat sellaisille
8090: teknillisen tutkimuskeskuksen aloitteesta. Tut- yksityisille ja yhteisöille, jotka ottavat käyttöön
8091: kimus kohdistuu haja-asutusalueisiin, eli aluei- maaseudun autioituneita rakennuksia.
8092: siin, jotka jäävät kaupunkimaisten taajamien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8093: ulkopuolelle. Selvitys ulottuu Kainuun, Poh- nioittavasti,
8094: jois-Pohjanmaan ja Lapin seutukaavaliittojen
8095: kuntiin, joita on yhteensä 74. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8096: Tutkimuksen päämääränä on ollut selvittää 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
8097: autioituneiden rakennusten nykyinen kunto, markan määrärahan valtionavustusten
8098: käytön rakennustekniset edellytykset ja myö- sekä halpakorkoisien pitkäaikaisten lai-
8099: hemmin myös mahdollinen käyttö. Määrän ja nojen myöntämiseksi niille yksityisille
8100: kunnon lisäksi pvritään selvittämään rakennus- ja yhteisöille, jotka ottavat uudelleen
8101: ten kulttuurihistoriallinen merkitys. Tutkijat hyötykäyttöön ~Johjois-Suomen autioitu-
8102: toteavat, että varmin tae rakennuksen säilymi- neita rakennuksia.
8103: selle on käyttää sitä. Toimiipa rakennus vaik-
8104: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8105:
8106: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8107: 1982 vp. 175
8108:
8109: Raha-asia-aloite n:o 167
8110:
8111:
8112:
8113:
8114: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen turvallisuu-
8115: den lisäämiseksi
8116:
8117:
8118: Eduskunnalle
8119:
8120: Tavallisen kansalaisen turvallisuus maassam- peata apua tarvitaan mm. laajalla maaseudul-
8121: me on suuressa määrin heikentynyt viime ai- lamme hälyttävissä tilanteissa.
8122: koina. Tästä ovat osoituksena yhä lisääntyvät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8123: raa'at väkivallanteot, jotka kohdistuvat usein nioittavasti,
8124: turvattomiin vanhuksiin ja naisiin ja nuoriin
8125: sekä lapsiin. Myös raa'at seksuaalimurhat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8126: järisyttäneet viime aikoina suomalaista yhteis- 1983 tulo- ;a menoarvioon momen-
8127: kuntaa. Tämän rikollisuuden estämiseksi ja ta- tille 26.53.01 (tilapäisten palkkiot)
8128: vallisen ihmisen turvallisuuden lisäämiseksi on 1 000 000 markkaa tavallisen ihmisen
8129: yhteiskunnan tehtävä kaikki mahdollinen. turvallisuuden lisäämiseksi tarkoituksen-
8130: Maamme tarvitsee tarkoituksenmukaisia toi- mukaisin toimenpitein, erityisesti uusien
8131: menpiteitä sekä suurissa asutuskeskuksissa että poliisin toimien perustamiseen sekä
8132: myös muualla maassa varsinkin silloin, kun no- kylä- ;a korttelipoliisijärjestelmän luo-
8133: miseen.
8134: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8135:
8136: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8137: 176 1982 vp.
8138:
8139: Raha-asia-aloite n:o 168
8140:
8141:
8142:
8143:
8144: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoista maan-
8145: puolustustyötä tekevien reserviläisjärjestöjen toiminnan tuke-
8146: miseen
8147:
8148:
8149: Eduskunnalle
8150:
8151: Reserviläisjärjestöt tekevät arvokasta maan- sestään korostuu. Siksi valtiovallan on ryhd)'t·
8152: puolustustyötä, joka kohdistuu erityisesti mies- tävä viipymättä tukemaan taloudellisesti reser-
8153: ten fyysisen kunnon ylläpitämiseen, sotilastai- viläisjärjestöjä.
8154: tojen kehittämiseen sekä henkisen maanpuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8155: lustustahdon ylläpitämiseen. nioittavasti,
8156: On hämmästyttävää, että nämä arvokasta
8157: maanpuolustustyötä tekevät järjestöt eivät saa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8158: valtiolta minkäänlaista rahallista tukea. Jo yk- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
8159: sistään maamme solmimat kansainväliset sopi- markkaa maamme vapaaehtoista maan-
8160: mukset velvoittavat maanpuolustustahdon ja puolustustyötä tekevien reserviläisjärjes-
8161: -kunnon ylläpitämiseen. Levottomina aikoina töjen toiminnan tukemiseen.
8162: maanpuolustuskyvyn ja -tahdon merkitys enti-
8163: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1982
8164:
8165: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8166: 1982 vp. 177
8167:
8168: Raha-asia-aloite n:o 169
8169:
8170:
8171:
8172:
8173: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanpuolustus- ja
8174: sotilasaikakausilehdistölle jaettavaksi lehdistötueksi
8175:
8176:
8177: Eduskunnalle
8178:
8179: Valtiovalta jaJkaa lehdistötukea erilaisille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8180: mielipidelehdille. Hämmästyttävää on se, että nioittavasti,
8181: maanpuolustuslehdistö ei saa minkäänlaista
8182: lehdistötukea. Tämä puute on viipymättä kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8183: jattava, sillä maanpuolustuslehdet tekevät arvo- 1983 tulo- ;a menoarvioon 150 000
8184: kasta henkistä maanpuolustustyötä yhteiskun- markkaa jaettavaksi lehdistötukena
8185: tamme hyväksymän turvallisuuspolitiikan ta- maamme maanpuolustus- ja sotilasaika-
8186: voitteiden mukaisesti. kausilehdistölle.
8187: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1982
8188:
8189: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8190:
8191:
8192:
8193:
8194: 23 088200412K
8195: 178 1982 vP·
8196:
8197: Raha-asia-aloite n:o 170
8198:
8199:
8200:
8201:
8202: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
8203: rakentamisen aloittamiseksi Kajaanissa
8204:
8205:
8206: Edus·kunnalle
8207:
8208: Valtion virastotalon rakentaminen Kajaaniin laadintaan ja hyväksymiseen tarvittava aika-
8209: on kuulunut valtioneuvoston vahvistamaan määrä tulisi virastotalon rakentaminen pyrkiä
8210: valtion virastotalojen rakentamisen 1 kiireelli- aloittamaan keväällä 1983.
8211: syysryhmään. Valtiovarainministeriö on kehot- Siksi valtion vuoden 1983 ja sitä seuraa-
8212: tanut rakennushallitusta aloittamaan Kajaanin vien vuosien tulo- ja menoarvioon onkin otet-
8213: virastotalon perustamissuunnitelman laadinnan. tava Kajaanin virastotalon rakentamiseen tar-
8214: Tämä perustamissuunnitelma on valmistunut 5. vittavat määrärahat. Tätä edellyttää jo Kai-
8215: 5. 1980. nuun erittäin vaikea työttömyyskin.
8216: Rakennushankkeen suunnittelun ja toteutta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8217: misen mahdollistamiseksi on rakentamistarkoi- nioittavasti,
8218: tukseen soveltuva maa-alue siirtynyt valtion
8219: omistukseen vuonna 1980. Rakennushallinnon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8220: toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1980 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
8221: -84 esitettiin Kajaanin virastotalon toteutta- markan määrärahan valtion virastotalon
8222: minen aloitettavaksi jo vuonna 1981. rakentamisen aloittamiseksi Kajaanissa.
8223: Ottaen huomioon suunnitelma-asiakirjojen
8224: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8225:
8226: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8227: 1982 -.p.
8228:
8229: Raha-asia-aloite n:o 171
8230:
8231:
8232:
8233:
8234: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
8235: rakentamiseksi Kuusamoon
8236:
8237:
8238: Eduskunnalle
8239:
8240: Valtion virastotalon rakentaminen Kuusa- rakentamiseen ja suuriin peruskorjauksiin käy-
8241: moon koetaan tarpeelliseksi. Vaikka monet vi- tetään lähivuosina 120-140 miljoonaa mark"
8242: rastot, kuten esim. maanmittaustoimisto, ovat- kaa vuosittain. Uusia virastotalohankkeita ei
8243: kin saaneet asialliset toimitilat kunnan uudes- tiettävästi ole asetettu keskenään kiireellisyys-
8244: ta virastotalosta, kunta tarvitsee tiloja omaan- järjestykseen, mutta Kuusamon asema huomat-
8245: kin käyttöönsä. Lisäksi rakennushallituksessa tavana talouskeskuksena, maakuntakeskuksena
8246: laaditut edullisuusvertailut ovat osoittaneet, sekä valtion viran ja toimen haltijain runsaus
8247: että toimitilojen sijainti valtion omissa tilois- ja toimialojen monipuolisuus puoltavat sitä,
8248: sa on pääsääntöisesti edullisempaa kuin vuok- että Kuusamon virastotalo asetettaisiin tärkeys-
8249: ratiloissa. Kuusamosta puuttuvat myös asian- ja kiireellisyysjärjestyksessä etutilalle.
8250: mukaiset käräjätilat, mikä sekin osaltaan puol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8251: taa valtion virastotalon rakentamista Kuusa- nioittavasti,
8252: moon.
8253: Kuusamo onkin yksi niistä 30 paikkakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8254: nasta, joihin valtion virastotaloja voidaan ra- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen:..
8255: kentaa. Valtioneuvosto on tammikuussa tarkis- tille 28.64.76 3 000 000 markan mää•
8256: tanut valtion virastotalojen rakentamisen kii- rärahan valtion virastotalon rakentami-
8257: reellisyysluetteloa, johon on otettu kaikkiaan sen aloittamista varten Kuusamoon.
8258: 13 uutta paikkakuntaa. Valtion virastotalojen
8259: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8260:
8261: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8262: 180 1982 vp.
8263:
8264: Raha-asia-aloite n:o 172
8265:
8266:
8267:
8268:
8269: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastojen ja
8270: laitosten hajasijoituksen valmisteluun
8271:
8272:
8273: Eduskunnalle
8274:
8275: Maassamme on vuodesta vuoteen puhuttu SMP ei voi hyväksyä tällaista asioiden vii-
8276: paljon hajasijoituksesta. Varsinkin ennen edus- vyttelyä ja kansan harhauttamista ja siitä syys-
8277: kuntavaaleja hajasijoitus on ollut päivänpoltta- tä SMP:n eduskuntaryhmä katsoo, että haja-
8278: va puheenaihe ja äänestäjiä, varsinkin kehitys- sijoitusta on ryhdyttävä tehokkaasti ja järke-
8279: alueitten äänestäjiä, on pyritty saamaan siihen västi toteuttamaan. Hajasijoituksen toteuttami-
8280: uskoon, että kun äänestetään suuria hallitus- sessa on otettava huomioon koko ·laaja maam-
8281: puolueita, niin silloin myös sivu- ja kehitys- me ja kaikki sen syrjäseudut.
8282: alueet saavat valtion virastoja ja laitoksia haja- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8283: sijoituspolitiikan suuntaviivojen ja vaalilupaus- nioittavasti,
8284: ten mukaisesti.
8285: Nyt on kuitenkin kulunut jo toistakymmen- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8286: tä vuotta näistä kauniista hajasijoituspuheista den 1983 tulo- ja menoarvioon luvun
8287: ja varsinaisesti koko hajasijoitus ei ole lähte- 28.80 uudelle momentille 100 000
8288: nyt juuri lainkaan käyntiin. On oikeutettua pu- markkaa hajasijoituksen selvittämiseen
8289: hua todella koko Suomen kansan harhauttami- ja käytännön toteuttamisen aloittami-
8290: sesta hajasijoitusasiassa. seen tasapuolisesti maassamme.
8291: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8292:
8293: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8294: 1982 vp. 181
8295:
8296: Raha-asia-aloite n:o 173
8297:
8298:
8299:
8300:
8301: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallislehdistön
8302: opistotasoisen koulutuksen järjestämiseksi nuorille toimit-
8303: tajille
8304:
8305:
8306: Eduskunnalle
8307:
8308: Paikallislehtien Liitto on laatinut toimitta- täydennyskoulutuskeskukseen, joka on jo pit-
8309: jien koulutussuunnitelman. kähkön ajan järjestänyt useita paikallislehdis-
8310: Tämä on todettu liiton piirissä tärkeäksi, töä hyödyttäviä kursseja.
8311: koska viime vuosien voimakkaasti lisääntynyt Myös opistotasoisen alkeiskoulutuksen jär-
8312: tiedon kysyntä ja tarjonta vaativat entistä jestäminen paikallislehdistön palvelukseen aiko-
8313: enemmän kykyä ja taitoa tiedon tuottajilta eli ville toimittajille on tärkeä ja kiireellinen teh-
8314: toimittajilta. tävä.
8315: Kehityksen myötä on käynyt niin, että pai- Näin ollen siis paikallislehdistö tarvitsee se-
8316: kallislehtiä ei enää tehdä sivutoimisesti, vaan kä opistotasoista peruskoulutusta nuorille ja
8317: toimittajien on oltava alansa ammattilaisia. aloitteleville toimittajille että myös jatkokoulu-
8318: Lukijat vaativat paikallislehdeltä samaa luotet- tusta jo varttuneemmalle paikallislehtien toimit-
8319: tavuutta ja täsmällisyyttä kuin päivälehdiltäkin. tajakunnalle.
8320: Paikallislehdet käsittelevät kuitenkin asioita Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8321: hieman eri tavalla kuin sanoma- ja aikakaus- nioittavasti,
8322: lehdet. Paikallislehtien lähestymistapa lukijaan
8323: on kotoisempaa ja tuttavallisempaa kuin suur- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8324: lehtien. den 1983 tulo- ;a menoarvioon lisäyk-
8325: Näistä syistä paikallislehden toimittaja tar- senä 60 000 markkaa paikallislehdistön
8326: vitsee koulutusta oman lehtityyppinsä erityis- opistotasoisen koulutuksen iärjestämi-
8327: kysymyksissä sekä lisäksi myös kunnallispoli- seksi nuorille ja aloitteleville toimitta-
8328: tiikassa, koska paikallisten asioiden seuraami- jille sekä paikallislehdistön jatkokoulu-
8329: nen on paikallislehden tärkein tehtävä. tuksen aloittamiseen Tampereen yli-
8330: Suunnitelmien mukaan paikallislehdistöjatko- opiston täydennyskoulutuskeskuksessa.
8331: koulutus keskitettäisiin Tampereen yliopiston
8332: Helsingissä 12 päivänä helmi:kuuta 1982
8333:
8334: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8335: 1~2 1982 yp.
8336:
8337: Raha-asia-aloite n:o 174
8338:
8339:
8340:
8341:
8342: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvallisuuspolitiik-
8343: kamme perusteiden opetuksen lisäämiseksi oppilaitoksissa
8344:
8345:
8346: Eduskunnalle
8347:
8348: Suomen turvallisuuspolitiikan kulmakiviä Edellä esitetyn perusteella ehdot·amme kun-
8349: ovat ulkopolitiikka ja maanpuolustus. Ulkopo- nioittavasti,
8350: liittista tietoutta on maassamme jaettu viime
8351: vuosikymmenien aikana erittäin runsaasti ja sitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8352: ovat levittäneet monet erilaiset yhteisöt ja myös 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
8353: valtiovalta. Sen sijaan toisen turvallisuuspoli- 29.41.23 500 000 markkaa maanpuo-
8354: tiikkamme osatekijän, maanpuolustuksen, osalta lustustiedotuksen ja turvallisuuspolitiik-
8355: on tapahtunut laiminlyöntejä. Esim. maamme kamme perusteiden opettamisen lisää-
8356: nuorisolla ei ole riittävän seLkeätä kuvaa maan- miseksi mahdollisuuksien mukaan kai-
8357: puolustuksen tärkeydestä ja tavoitteista. Sen kissa maamme oppilaitoksissa sekä kai-
8358: vuoksi tarvitaankin yleisen maanpuolustustietou- killa koulutustasoilla.
8359: den tehostamista ja lisäämistä kaikissa maamme
8360: oppilaitoksissa sekä kaikilla koulutustasoilla.
8361: Helsingissä 12 päivänä helmi:kuuta 1982
8362:
8363: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8364: Raha-asia-aloite n:o 17.5
8365:
8366:
8367:
8368:
8369: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjo1s-Suomen kala-
8370: talouskoulptuksen aloittamiseen Taivalkosken Ohtaojan kes-
8371: kuskalanviljelylaitoiksessa
8372:
8373:
8374: Eduskunnalle
8375:
8376: Kun Ohtaojan keskuskalanviljelylaitos koh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8377: tuuttomien ja ameettomien viivyttelyjen jäl- nioittavasti,
8378: keen on vihdoin saanut valtiovallan huomiota
8379: osakseen ja rakennustyö siellä jatkuu, olisi jo että Eduskunt(t ottaisi valtion vuoden
8380: v-almiina olevaa ja valmiiksi tulevaa uutta ka- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 30.98
8381: pasiteettia käytettävä tehokkaasti hyväksi ja uudelle momentille 60 000 markan mää-
8382: viivyttelyjen aiheuttamien vahinkojen tehok- rärahan Pohjois-Suomen kt,datalouskou-
8383: kaaksi poistamiseksi. Sen vuoksi T~valikos lutuksen aloitumisee,n Taivalkosken
8384: ken Ohtaojalla olisi aloitettava viivyttelemättä Ohtaojan keskuskalanviljelylaitoksessa
8385: Pohjois-Suomen kalataloudellinen koulutustoi- ja hyväksi käyttäen myös T aivalkos-
8386: minta niin että tässä käytettäisiin hyväksi kella sijaitsctJan Koiltis-Pohian?n~n am-
8387: myös samalla paikkakunnalla Taivalkosken mattikoulun kapasiteettia siten, etti) ka-
8388: keskustassa sijaitsevaa Koillis-Pohjanmaan am- latalouskoulutus käsittää jatko- ja täy-
8389: matt~koulua, sen toimitiloja ja opettajavoimia. dennysopetusta kalatalouden ammatti-
8390: Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen tulisi miehille sekä alkeis- ja perusopetusta
8391: kohdistua jatko- ja täydennysopewksena kala- yksityisille ktllankasvattajille samoin
8392: talouden ammattimiehille sekä alkeis- ja perus- kuin omatarve- ja ammattikalastajille ja
8393: opetuksena yksityisille kalankasvattajille sekä kalastuskuntien luottamusmiehille.
8394: omatarve- ja ammattikalastajille ja kalastus-
8395: kuntien luottamusmiehille.
8396: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8397:
8398: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8399: 184 1982 vp.
8400:
8401: Raha-asia-aloite n:o 176
8402:
8403:
8404:
8405:
8406: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluopiston suun-
8407: nitteluun ja rakentamiseen Kalajoelle
8408:
8409:
8410: Eduskunnalle
8411:
8412: Kalajoen Hiekkasärkät on tunnettu matkailu- jäljelle jäävälle on etsittävä muita käyttömah-
8413: sekä myös ulkoilualue. Jo pitkään on paikka- dollisuuksia: Virpiniemi olisi mm. sopiva syvä-
8414: kuntalaisten ja koko eteläisen Oulun läänin sataman paikka sekä myös Oulun seudun väes-
8415: väestön toiveena ollut, että Kalajoen Hiekka- tökeskittymän virkistys- ja ulkoilualue.
8416: särkkiä ja niiden ympäristöä hyödynnettäisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8417: nykyistä tehokkaammin ja että alue saisi laa- nioittavasti,
8418: jempaakin merkitystä ja käyttöä. Tältä pohjalta
8419: on mm. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8420: suosittanut Pohjois-Suomen urheiluopiston pai- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
8421: kaksi juuri Kalajokea. Toisena vaihtoehtona 29,91.50 500 000 markan määrärahan
8422: urheiluopistolle on pidetty Haukiputaan Virpi- urheiluopiston suunnitteluun ja raken-
8423: niemeä. Koska urheiluopistoa ei voi hajottaa tamisen aloittamiseen Kalajoelle.
8424: kahteen paikkaan, on valittava toinen, kun taas
8425: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8426:
8427: J; Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8428: 1982 vp. 185
8429:
8430: Raha-asia-aloite n:o 177
8431:
8432:
8433:
8434:
8435: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamiresta epäpoliittisten nuo-
8436: risojärjestöjen tukemiseen
8437:
8438:
8439: Eduskunnalle
8440:
8441: Maamme epäpoliittiset nuorisojärjestöt teke- epäpoliittisten nuorisojärjestöjemme työskente-
8442: vät pyyteetöntä kasvatustyötä nuorisomme ja lyedellytyksiä, jotta voitaisiin umpeuttaa puo-
8443: koko maamme hyväksi. Kuitenkin nämä järjes- luepoliittisia kuiluja ja luoda suvaitsevaisuutta
8444: töt ovat joutuneet viime aikoina huonohkoon nousevan nuorisomme, tulevan kansamme, kes-
8445: asemaan sen vuoksi, että valtion nuorisomäärä- kuudessa.
8446: rahoja on alettu antaa yhä enemmän, jopa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8447: huolestuttavassa määrin, poliittisille nuorisojär- nioittavasti,
8448: jestöille, joista osalla on suomalaisen ja länsi-
8449: maisen yhteiskuntajärjestyksen vastaiset pyrki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8450: mykset ja koulutustavat. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
8451: Tämmöinen suuntaus ei ole oikea, vaan kie- 29.91.51 400 000 markan määrärahan
8452: routunut. Päinvastoin nuorisomme tulisi saat- taloudellisissa vaikeuksissa kamppaile-
8453: taa yhteen yli puoluerajojen ja -kiistojen edistä- vien epäpoliittisten ,nuorisojärjestöjen
8454: mällä ja taloudellisesti tukemalla nimenomaan toiminnan tukemiseen.
8455: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8456:
8457: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8458:
8459:
8460:
8461:
8462: 24 088200412K
8463: 186 1982 vp.
8464:
8465: Raha-asia-aloite n:o 178
8466:
8467:
8468:
8469:
8470: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kristillisen nuoriso-
8471: työn rokemiseen
8472:
8473:
8474: Eduskunnalle
8475:
8476: SMP on wosikausia vastustanut poliittisten taavasti kaikkien poliittisten puollJetukiaisten
8477: puoluetukiaisten jakamista ja niiden lisäämistä. poistamiseksi.
8478: Valitettavasti puoluetuki on jatkuvasti kasva- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8479: mistaan kasvanut. Varsinaisen puoluetuen lisäk- nioittavasti,
8480: si on ryhdytty maksamaan myös poliittisten
8481: puolueiden nuorisojärjestöille ja varhaisnuoriso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8482: järjestöille huomattavia summia. Toisaalta epä- 1983 tulo- ja menoarvioon yhteensä
8483: poliittiset nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöt 1 000 000 markkaa kirkkomme kristilli-
8484: ovat jääneet erittäin vähälle yhteiskunnan sen nuorisotyön tukemiseetJ jaettavaksi
8485: tuelle. Nuorten Keskukselle, Suomen Pyhä-
8486: SMP on aina taistellut nimenomaan epä- kouluyhdistykselle sekä Tyttöjen Kes-
8487: poliittista ja kristillistä nuorisotyötä tekevien kukselle.
8488: järjestöjen valtionavun kohottamiseksi ja vas-
8489: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8490:
8491: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8492: 1982 vp. 187
8493:
8494: Raha-asia-aloite n:o 179
8495:
8496:
8497:
8498:
8499: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta muistomerkin suun-
8500: nittdemiseksi lotill.e ja kotirintaman naisille
8501:
8502:
8503: Eduskunnalle
8504:
8505: Isänmaamme kunniakkaiden puolustustaiste- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8506: lujen aikana !otat sekä kotirintaman naiset ja nioittavasti,
8507: äidit tekivät isänmaallemme korvaamattomia
8508: palveluksia. Siksi on oikein, että Suomen kansa että Eduskunta ottaisi 11altion vuo-
8509: osoittaa kunnioitustaan sodan aikaisille uhrau- den 1983 tulo- ja menoar11ioon 200 000
8510: tuville lotille sekä kotirintaman naisille pysy- markkaa muistomerkin suunnittelemi-
8511: västi. seksi isänmaallisten puolustustaistelu-
8512: Sotaveteraanijärjestön puheenjohtaja Gunnar jemme uhrautuville lotille ja sankarit-
8513: Laatio onkin kesällä 1980 esittänyt patsaan lisille kotirintaman naisille.
8514: pystyttämistä sodan ajan suomalaisille naisille.
8515: Ajatus on kannatettava.
8516: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8517:
8518: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8519: 188 1982 vp.
8520:
8521: Raha-asia-aloite n:o 180
8522:
8523:
8524:
8525:
8526: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden Teeri-
8527: ja Nikkarinevan vanhojen kuivatuskanavien uudelleen aukai-
8528: semiseen
8529:
8530:
8531: Eduskunnalle
8532:
8533: Haapaveden Teeri- ja Nikkarinevan kuivatus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8534: alueilla on vanhojen kuivatuskanavien uudelleen nioittavasti,
8535: aukaisu erittäin kiireellinen ja tarpeellinen. Mai-
8536: nitut suot kuivattiin vuosina 1954-1955, mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
8537: ta nyt ovat kanavat jo pahasti tukkeutuneet, jo- 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
8538: ten ne olisi aukaistava. Koko mainittu kuiva- markkaa Haapaveden Teeri- ja Nikkari-
8539: tusalue on laajuudeltaan yli 300 hehtaaria. Li- nevan vanhojen kuivatuskanavien uudel-
8540: säksi metsäojitus on tuonut omat vaikeutensa leen aukaisemiseen.
8541: tälle alueelle.
8542: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8543:
8544: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8545: 1982 vp. 189
8546:
8547: Raha-asia-aloite n:o 181
8548:
8549:
8550:
8551:
8552: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen alajuoksun
8553: tulvasuojelun ja peruskuivatuksen toteuttamiseen Alavieskan
8554: kohdalla
8555:
8556:
8557: Eduskunnalle
8558:
8559: Kalajoen alajuoksun vesistöasiat ovat olleet Siis väitteet, että rahaa ei saada valtiolta
8560: vilkkaan keskustelun kohteena viime kesän Kalajoen alajuoksun tulvasuojeluun ja perus-
8561: aikana sekä julkisessa sanassa että itse kentällä kuivatuksiin ellei voimalaa tehdä samalla, eivät
8562: väestön keskuudessa. pidä paikkaansa. Kalajoen alajuoksun tulvasuo-
8563: Kalajoen alajuoksun vesistökysymyksissä kyt- jelu ja peruskuivatus voidaan siis toteuttaa
8564: keytyvät yhteen koskikaupat, tulvasuojelu sekä ilman vesivoimalankin rakentamista.
8565: vesivoimalan rakentaminen. Koska peruskuivatuksilla ja tulvasuojelulla
8566: Kalajoen alajuoksun jokijärjestelyjen yhtey- on kiire, olisi valtiovallan nopeasti järjestettävä
8567: dessä on suunniteltu mm. Haapakosken valjas- tarvittavat varat.
8568: tusta. Kuitenkaan paikalliset asukkaat eivät ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8569: olleet halukkaita myymään osuuksiaan. nioittavasti,
8570: Paikkakuntalaisille on ilmoitettu, että Kala-
8571: joen alajuoksun tulvasuojelua ja peruskuiva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8572: tusta Alavieskan kohdalla ei muka voitaisi jär- 1983 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
8573: jestää ilman vesivoimalan rakentamista. Kuiten- markan määrärahan Kalajoen alajuoksun
8574: kin nimenomaisesti juuri tulvasuojelun turvaa tulvasuo;elun ja peruskuivatuksen aloit•
8575: lainsäädäntö, joka ei puhu tässä yhteydessä tamiseen Alavieskan kohdalla ilman ve-
8576: vesivoimalan rakentamisesta mitään. sivoimalahanketta.
8577: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8578:
8579: J. Juhrull Korte~ Urpo Leppänen
8580: 190 1982 vp.
8581:
8582: Raha-asia-aloite n:o 182
8583:
8584:
8585:
8586:
8587: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta työhevoskannan kas-
8588: vatuksen ja käytön Hsäämiseksi
8589:
8590:
8591: Eduskunnalle
8592:
8593: Suomalaisen työhevoskannan pelastamiseksi pien- ja perheviljelijöitä, joilla ei ole ollut eikä
8594: tarvitaan tehokkaita ja kiireellisiä toimenpiteitä. tule olemaan varoja kalliiden traktoreiden hank-
8595: Tähän on olemassa moniakin syitä. Nykyään kimiseen ja ylläpitämiseen. Juuri tällaisille,
8596: ollaan yhä enemmän kääntymässä ns. pehmeän jotka eivät omista traktoria, vaan käyttävät
8597: teknologian puoleen, koska on tultu havaitse- hevosta monissa maa- ja metsätaloustöissä, olisi
8598: maan ns. raskaan koneteknologian monet hai- järjestettävä erityinen hevosenpitopalkkio. Ken-
8599: tat. Esim. suomalainen työhevonen olisi edel- tältä onkin tullut toivomus, että tällaista he-
8600: leenkin mitä käytännöllisin apuväline monissa vosenpitopalkkiota alettaisiin mahdollisimman
8601: metsätaloustöissä. On useita sellaisia metsäta- pian maksaa, ja on esitetty, että hevosta yllä-
8602: loustöitä, joissa raskaat koneet eivät tule kysy- pitävälle pien- ja perheviljelmälle, joilla ei ole
8603: mykseen tai eivät ole läheskään yhtä käy- traktoria, ryhdyttäisiin maksamaan esim. 1 000
8604: tännöllisiä kuin keveä hevonen. Muistettakoon markkaa vuodessa erityistä hevosenpitopalk-
8605: myös se, että ulkomainen pohtoenergia kallis- kiota.
8606: tuu kallistumistaan, kun sen sijaan, jos maas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8607: samme lisättäisiin työhevoskantaa, sen ylläpito nioittavasti,
8608: voitaisiin järjestää kotimaisin keinoin, ts. omaa
8609: kotimaista rehunviljelyä tehostamalla, ja näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8610: työ ja sen tulokset jäisivät hyödyttämään koti- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
8611: maata. Koneet kallistuvat myös jatkuvasti ja markkaa maamme työhevoskannan kas-
8612: näin erityisesti tapahtuu maataloustraktoreille vatuksen ja käytön lisäämiseksi siten,
8613: ja muille maatalouden voimakoneille. Tästäkin että ryhdytään maksamaan erityistä he-
8614: syystä olisi todella aihetta suosia työhevos- vosenpitopalkkiota nimenomaan sellai-
8615: kannan lisäämistä ja jopa palkita niitä vilje- sille pien- ja perheviljelmille, jotka yllä-
8616: lijöitä, jotka nyt omistavat työhevosia tai aiko- pitävät hevosta ja joilla ei ole varaa
8617: vat sellaisen lähitulevaisuudessa hankkia. hankkia eikä pitää traktoria maa- ja
8618: Erityisesti olisi tuettava sellaisia maamme metsätaloustöissä.
8619: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8620:
8621: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8622: 198.2 vp. 191
8623:
8624: Raha-asia-aloite n:o 183
8625:
8626:
8627:
8628:
8629: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tyhjiötornimenetel-
8630: män käytön edistämiseksi säiliörehun valmistuksessa
8631:
8632:
8633: Eduskunnalle
8634:
8635: Tyhjiötorni on todettu myrkyttömäksi rat- osoittautunut jopa perinteistä muurahaishappoa
8636: kaisuksi säiliörehulle, kun taas happojen ja form- sisältävää säilöntäliuosta pahemmaksi. Formal-
8637: aldehydin käyttö säiliörehun valmistuksessa dehydin ärsyttävyys on suomalaisille paljastu-
8638: pelottaa viljelijöitä. nut selvimmin lastulevyistä.
8639: Kokemus ja käytännön kokeilut ovat osoit- Uraa uurtavaa työtä uuden viherrehun säi-
8640: taneet, että syövyttävien happojen tai formalde- löntämenetelmän parissa on tehnyt Hämeenlin-
8641: hydin käyttö karjanrehua säilöttäessä ei ole lain- nan Kankaisissa maanviljelijä Toivo Parkku,
8642: kaan välttämätöntä. Yhtä hyvään taloudelliseen jonka menetelmä perustuu niitetyn rehun 50-
8643: tulokseen ja yhtä vertailukelpoisiin tuokinta- prosenttiseen esikuivatukseen sekä silputukseen.
8644: tuloksiin päästään säilöttäessä heinärehua tyh- Kuivahko, silputtu rehu puhalletaan lietsolla
8645: jiötorneihin. Niissä rehu säilyy kesänraikkaana torniin, joka täytön jälkeen suljetaan tiiviisti.
8646: yksinkertaisesti siksi, että ilmatiiviissä tornissa Sinne jäänyt vähäinen happimäärä palaa heti
8647: ei ole happea eikä siinä näin ollen tapahdu ehtimättä aiheuttaa vahinkoja. Alkava maito-
8648: palamista, käymistä eikä pilaantumista. happokäyminen on vain eduksi ruokinnallisesti.
8649: Valitettavasti tästä uudesta ja käytännölli- Parkun mukaan myrkkyjä ei ole tässä menetel-
8650: sestä rehunsäilöntämahdollisuudesta tieto leviää mässä pakko käyttää kuin korkeintaan pahim-
8651: kuitenkin hitaasti. pina sadekesinä, jos silloinkaan.
8652: Toisaalta karjanhoitajien keskuudessa on jo Tämän Suomessa uuden rehunsäilöntämene-
8653: pitkään puhuttu huolestuneina väkevien happo- telmän levittämiseen olisi kiireesti tartuttava.
8654: jen ja nyt markkinoille tunkeutuneen formalde- Viljelijöiden olisi saatava oikeata tietoa asiasta
8655: hydin käytön vaarallisuudesta. Useat liuoksia tehokkaasti. Lisäksi olisi maksettava avustuk-
8656: rehutornissaan tai avosiilossaan käsitelleet ovat sia ja kannustuspaLkkioita niille viljelijöille, jot-
8657: tunteneet huimausta, kärsineet silmien kirve- ka ryhtyvät tätä uutta rehunsäilöntämenetel-
8658: lystä ja jotkut jopa keuhkosairauksista. mää kokeilemaan ja käyttämään.
8659: Keväällä 1981 julkistettiin Työtehoseuran Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8660: tutkimus rehujen säilöntäaineiden vaaroista. nioittavasti,
8661: Sen mukaan maatiloilla todetaan vuosittain noin
8662: 10 000 säilöntäaineiden aiheuttamaa eriasteista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8663: vammaa. Sadasta säilöntämyrkkyä käyttäneestä 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8664: tilasta vammoja on paljastunut jopa 70 tilalla. 1 000 000 markkaa avustusten ja halpa-
8665: Vammat ovat olleet useimmiten käsien tai korkoisten lainojen 'sekä kannustuspal-
8666: yleensä ihon syöpymisiä, mutta joukossa on kintojen maksamiseksi niille viljelijöille,
8667: myös silmävaurioita, hengitysvaikeuksia ja jopa jotka ryhtyvät tehokkaasti käyttämään
8668: suoranaisia keuhkosairauksia. uutta tyhjiötornimenetelmää säiliörehun
8669: Uusi formaldehydiä sisältävä viherliuos on valmistuksessa.
8670: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8671:
8672: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8673: 192 1982 vp.
8674:
8675: Raha-asia-aloite n:o 184
8676:
8677:
8678:
8679:
8680: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Merijärven tulvasuo-
8681: jelualueella tapahtuneitten satovahinkojen korvaamiseksi
8682:
8683:
8684: Eduskunnalle
8685:
8686: Oulun läänin eteläosassa ja erityisesti Pyhä- SMP:n eduskuntaryhmän mielestä tähän
8687: jokilaaksossa ovat merkittävänä ongelmana kui- asiantilaan on saatava korjaus. Vahingot on
8688: vatus- ja tulvasuojeluhaitat. asianmukaisesti arvioitava ja niistä on makset-
8689: Kun talonpojan tappolinja pantiin toimeen, tava ilman turhia viivytyksiä ja byrokratian
8690: samalla valtion tulo- ja menoarviosta poistet- mutkia oikeudenmukaiset korvaukset.
8691: tiin kuivatusmäärärahoja hyvin paljon. Tila- Merijärvellä on itse asiassa kahdenlaista tul-
8692: kohtainen kuivatus käytännöllisesti katsoen py- vaa: luonnontulvaa ja Kärsämäen Venetpalon
8693: sähtyi. Kuitenkin pahasti veden vaivaamia val- voimalaitoksen vedensäännöstelystä aiheutuvaa
8694: miita peltoja on eri puolilla maatamme kym- tulvaa. Näitä on vaikeata erottaa toisistaan.
8695: meniätuhansia hehtaareja. Rahoja ohjattiin Merijärvellä on tehty 15. 9. 1981 vahinko-
8696: jokien perkaukseen voimalaitosten hyväksi arvio 402 hehtaarin alueella, jolloin todettiin,
8697: maatalouden varjolla. Vahingot alkoivat pian että tulvavahingot olivat keskimäärin 50 %.
8698: näkyä. Kaiken kaikkiaan vahingot ovat kohdanneet
8699: Tilanteen korjaaminen ei ole kuitenkaan vie- noin 600 hehtaaria, josta 50 % :n eli 300 heh-
8700: läkään aivan myöhäistä. Kysymys ei ole suu- taarin alueella viljelijöitä on kohdannut täysi
8701: rista varoista, enintään yhteensä muutamista kato. Kun hehtaaria kohden täyden kadon va-
8702: kymmenistä miljoonista markoista koko maam- hinko on keskimäärin 3 000 mk, tulee tästä
8703: me osalta. Tällaisinkin varoin jo saataisiin var- yhteissummaksi 900 000 mk yhden ainoan pi-
8704: sin hyviä tuloksia sekä samalla helpotettaisiin täjän eli Merijärven viljelijöitten osalle.
8705: työttömyyttä. Moni perhe saisi toimeentulonsa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8706: turvatuksi. nioittavasti,
8707: Pyhäjokilaaksossa, erityisesti mm. Merijär-
8708: ven tulvasuojelualueella, on kesän 1981 aika- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8709: na jäänyt viljelyksiä jo kolmesti veden alle 1983 tulo- ja menoarvioon 900 000
8710: rankkasateiden vuoksi, mistä on aiheutunut markan määrärahan Meri;ärven tulva-
8711: suuria vahinkoja viljelijöille: kylvöt ja heinikot suojelualueella vuonna 1981 tapahtu-
8712: ovat jääneet veden alle. neiden suurten satovahinkojen korvaa-
8713: Vahingot ovat Merijärvellä kohdanneet juuri miseksi alueen viljelijöille.
8714: tulvasuojelualueen maita. Osalle Pyhäjoen ylä-
8715: juoksua ei ole koskaan eikä millään tavalla
8716: korvattu näitä vahinkoja.
8717: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8718:
8719: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8720: 1982 vp. 193
8721:
8722: Raha-asia-aloite n:o 185
8723:
8724:
8725:
8726:
8727: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta viljelysten suoja-
8728: aitojen rakentamiseen poronhoitoalueilla
8729:
8730:
8731: Eduskunnalle
8732:
8733: Poronhoitoalueella on viljelysten aitaus po- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8734: roilta tärkeä ja välttämätön, mutta myös kallis nioittavasti,
8735: toimenpide. Siihen tarvitaan yhteiskunnan va-
8736: roja. Viljelysten suojaus poroilta aitaamaila että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8737: edistää myös sopua poronomistajien ja porot- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8738: tomien viljelijöiden välillä. Koska myös poron- 5 000 000 markan määrärahan viljelys-
8739: hoitoalueelia on runsaasti työttömyyttä, olisi ten suoja-aitojen rakentamiseen poron-
8740: paikallaan, että viljelysten suoja-aitojen rakenta- hoitoalueelta ja siten myös työllisyyden
8741: minen porotuhoja estämään toteutettaisiin työl- parantamiseen.
8742: lisyystöinä.
8743: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8744:
8745: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8746:
8747:
8748:
8749:
8750: 25 088200412K
8751: 194 1982 vp.
8752:
8753: Raha-asia-aloite n:o 186
8754:
8755:
8756:
8757:
8758: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen ja sen vesistö-
8759: alueen kalatalouden elvyttämiseksi
8760:
8761:
8762: Eduskunnalle
8763:
8764: Iijoen säännöstely on aiheuttanut jokivarren että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8765: talouselämälle ja asutukselle hyvin suuria vai- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 30.37
8766: keuksia. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä vih- uudelle momentille 10 000 000 mark-
8767: doinkin ja kiireellisesti toimiin Iijoen ja sen kaa Iiioen ;a sen vesistöalueen sanee-
8768: vesistöalueen riittäväksi saneeraamiseksi siten, raamisen aloittamiseksi siten, että vii-
8769: että ryhdytään elvyttämään kalataloutta sekä vyttelemättä ryhdytään elvyttämään ka-
8770: muita peruselinkeinoja sekä samalla voidaan lataloutta sekä muita peruselmkeinoja
8771: saada alueen työllisyyttä parannetuksi sekä ja siten parantamaan alueen työllisyyttä
8772: saneerausaikana että sen jälkeen. jo saneerausaikana ja sen jälkeen.
8773: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8774: nioittavasti,
8775: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8776:
8777: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8778: 1982 vp. 195
8779:
8780: Raha-asia-aloite n:o 187
8781:
8782:
8783:
8784:
8785: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta muikun ja muun
8786: järvikalan pyytäjien tukipalkkioihin
8787:
8788:
8789: Eduskunnalle
8790:
8791: Kalatalous~si~ntuntijoiden punssä ollaan t01ssamme on taantunut, on tähän yhtenä syy-
8792: yleisesti sitä mieltä, että varsinkin maamme nä ollut juuri kalasta saatu liian halpa markki-
8793: sisävesistöt ovat alikalastettuja, joten pyynnin nahinta, jolloin muista elinkeinoista saatu tulo
8794: tehokkuutta olisi lisättävä. Sisävesiemme kalan- on saatu helpommalla työllä kuin kalastuk-
8795: tuotannostahan pyydetään nykyisin talteen vain sesta.
8796: noin runsas kolmannes eli 6-9 kiloa hehtaa- Edellä esitetyistä syistä innostusta kalastuk-
8797: rilta vuodessa. Toisaalta jo yksistään kalavesien seen olisi sisävesistöissämme lisättävä. Siksi
8798: järkevä hoito ja kalakantojen järjestely vaatisi- ehdotamme kunnioittavasti,
8799: vat hyvinkin voimaperäistä vähäarvoisten kala-
8800: lajien ja arvokaloista etenkin muikun pyynnin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8801: tehostamista. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
8802: Sen vuoksi kalantuottoa ja kalastusta olisi 30.37.42 5 000 000 markkaa tukipalk-
8803: tehostettava paitsi uudistamalla nyt jo pahoin kioiden maksamiseksi muikun ;a muun~
8804: vanhentunutta kalastuslainsäädäntöä myös kin järvikalan pyytäjille pyynnin kan-
8805: muuulaisin keinoin. Yksi pyynti-innostuksen nattavuuden lisäämiseksi, alikalastuksen
8806: lisäämistapa nimenomaan sisävesistöalueellam- poistamiseksi ja entistä suuremman kiin-
8807: me asuvalle maatalousväestölle olisi kohtuullis- nostuksen herättämiseksi sisävesien ka-
8808: ten tukipalkkioiden maksaminen muikusta ja lastusta, kalataloutta ja kalavesien hoi-
8809: muustakin kalasta samaan tapaan kuin nyt jo toa kohtaan.
8810: silakasta maksetaan. Kun nuotanveto sisävesis-
8811: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8812:
8813: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8814: 196 1982 vp.
8815:
8816: Raha-asia-aloite n:o 188
8817:
8818:
8819:
8820:
8821: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingan Isonniityn
8822: ja Tupoksen vesistöjärjestelyn aloittamiseksi
8823:
8824:
8825: Eduskunnalle
8826:
8827: Limingan peltomaista on pääosa entistä me- tiinpä alueen jokijärjestelysuunnitelmissa min-
8828: renpohjaa, joka on vapautunut merestä vasta kälaiseen lopputulokseen tahansa. Peruskuiva-
8829: muutamia satoja vuosia sitten. Tyypillistä tuksen toteuttamiselle Limingan hankkeitten
8830: alueelle on myöskin maaston tasaisuus. Tällä osalta ei pitäisi olla myöskään luonnonsuoje-
8831: hetkellä noin puolet Limingan 8 500 peltoheh- lullisia esteitä.
8832: taarista kärsii puutteellisesta peruskuivatuk- Limingan kunta pyytää esittää Isonniityn ja
8833: sesta. Tästä johtuen viljelytoimenpiteitten suo- Tupoksen kuivatushankkeiden ja Liminkajoen
8834: rittaminen on sääsuhteiltaan normaaleinakin latvaosien vesistöjärjestelyhankkeiden toteutta-
8835: kasvukausina vaikeata ja sateisina suorastaan mista valtion varoilla. Ko. hankkeiden toteut-
8836: mahdotonta. Happaman pohjaveden vaikutuk- taminen on Limingan maatalouden tärkein
8837: sesta mm. kalkituksen hyöty jää lyhytaikaisek- kysymys tällä vuosikymmenellä. Tämä vesistö-
8838: si eikä ns. peruslannoitusta kannata suorittaa järjestely ja peruskuivatushanke koskee Limin-
8839: lainkaan. Korkealla oleva pohjavesi estää myös gan lisäksi myös Kempelettä ja Tyrnävää.
8840: salaojituksen toteuttamisen laajoilla alueilla. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8841: Aikoinaan käsityönä kaivettujen ja jo alku- nioittavasti,
8842: jaan Vajaakapasiteettisten valtaojien kuormitus-
8843: ta ovat lisänneet toteutetut metsäojitukset, joi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8844: den vesien mukanaan tuoma kiintoaines on liet- den 1983 tulo- ja menoarvioon
8845: tänyt ojia pahoin. 1 000 000 markkaa Limingan Isonnii-
8846: Mikäli Limingassa aiotaan maatilataloutta tyn ja Tupoksen vesistöjärjestelyn ja
8847: harjoittaa myös tulevaisuudessa, tulisi alueen peruskuivatushankkeen aloittamiseksi
8848: peruskuivatus saattaa kuntoon pikaisesti. V al- Limingan, Kempeleen ja Tyrnävän
8849: taojien aukaiseminen on välttämätöntä, päädyt- alueella.
8850: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8851:
8852: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8853: 1982 vp. 197
8854:
8855: Raha-asia-aloite n:o 189
8856:
8857:
8858:
8859:
8860: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän Lokan
8861: ja Porttipahdan tekoaltaklen raivaukseen
8862:
8863:
8864: Eduskunnalle
8865:
8866: Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden rakenta- valtion varoin vesihallinnon ja työvoimaviran-
8867: minen Sodankylässä toteutettiin huolimatto- omaisten yhteistyönä.
8868: masti ja jopa osittain edesvastuuttomasti. Vesi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8869: varastoaltaiden rakentajat eivät huolehtineet nioittavasti,
8870: siitä, että veden alle jäävä puusto olisi raivat-
8871: tu tarkasti ja tehokkaasti pois. Kun nyt altaat että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8872: ovat täynnä vettä, ovat jäljelle jääneet puut den 1983 tulo- ja menoarvioon
8873: suurena haittana vesiliikenteelle sekä kalastuk- 2 000 000 markan määrärahan Sodan-
8874: selle. kylän Lokan ja Porttipahdan tekoaltai-
8875: Sodankylän tekoaltaiden raivaus ja jokireit- den raivauksen ja jokireittien kunnos-
8876: tien kunnostus ja entistäminen on Sodankylän tuksen ja entistämisen aloittamiseen
8877: kunnan eräitä keskeisiä tavoitteita ja oikeutet- vesihallinnon ja työvoimaviranomaisten
8878: tuja vaatimuksia. Nämä työt on toteutettava yhteistyönä ja siten myös Sodankylän
8879: kunnan työllisyyden parantamiseksi.
8880: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8881:
8882: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8883: 198 1982 vp.
8884:
8885: Raha-asia-aloite n:o 190
8886:
8887:
8888:
8889:
8890: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta rantojen ja apaja-
8891: paikkojen raivausta varten Inarijärven luoteisrannalla
8892:
8893:
8894: Eduskunnalle
8895:
8896: Inarin kunta on joutunut kohtuuttomasti jen ja apajapaikkojen raivaamiseksi asiantunti-
8897: kärsimään Inarijärven säännöstelystä. Tästä on joiden tarkemmin osoittamilla paikoilla.
8898: aiheutunut suuria vahinkoja paikalliselle väes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8899: tölle ja erityisesti kalastajille. Inarijärven nioittavasti,
8900: säännöstely on aiheuttanut myös rantojen ja
8901: apajapaikkojen pilaantumista. Korkeimman hal- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8902: linto-oikeuden päätöksen mukaiseen Inarijär- den 1983 tulo- ja menoarvioon
8903: ven hoitovelvoitteeseen on myös kuulunut ran- 1 000 000 markkaa rantojen ja apaja-
8904: tojen ja apajapaikkojen raivaus. Valitettavasti paikkojen raivaukseen Inarijärven luo-
8905: työ Väylän ja Partakon alueella ja ilmeisesti teisrannalla korkeimman hallinto-oikeu-
8906: koko Inarijärven luoteisrannalla on kesken tai den asettaman velvoitteen mukaisesti
8907: jätetty tekemättä. Asiaan on kiireesti puututta- sekä myös työllisyystilanteen paranta-
8908: va. Siksi valtion on osoitettava riittävästi työl- miseksi Inarin kunnassa.
8909: lisyysmäärärahoina varoja Inarijärven ranto-
8910: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8911:
8912: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8913: 1982 vp. 199
8914:
8915: Raha-asia-aloite n:o 191
8916:
8917:
8918:
8919:
8920: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan allas- ja
8921: lievealueen ennakonluonteisiin alkukorvauksiin ja elinkeino-
8922: elämän elvyttämiseen
8923:
8924:
8925: Eduskunnalle
8926:
8927: Pudasjärvellä Siuruan alueella elävä väestö maito-, kala-, lammas-, lihakarja-, poro-, turkis-
8928: on jo noin 20 vuoden ajan kokenut suuria ja keräilytuotteisiin. Lisäksi alueelle olisi ohjat-
8929: sekä taloudellisia että henkisiä vahinkoja ja tava kevyttä teollisuutta ja myös raskaamman
8930: kärsimyksiä alueen allastamisuhan vuoksi. teollisuuden alihankintaa työttömyyden poista-
8931: Alueen väestöä on pidetty näin kauan epätie- miseksi. Tähän tarvittaisiin valtion avustuksia
8932: toisuudessa, joten taloudellinen kehitys alueella sekä halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja eri
8933: on viivästynyt. Kuitenkaan alueen asukkaat yritysmuodoille.
8934: eivät ole saaneet haitoista, vahingoista ja kär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8935: simyksistä minkäänlaisia korvauksia. Yhteis- nioittavasti,
8936: kunnan velvollisuus on korvata jäsenillensä
8937: tuottamansa vahingot, varsinkin kun niitä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8938: tapahtunut siinäkin laajuudessa kuin Pudasjär- 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
8939: ven ns. Siuruan allas- ja lievealueen väestölle markkaa ennakonluonteisten alkukor-
8940: on tapahtunut. Korvausten suorittaminen va- vausten maksamiseksi Pudasjärven Siu-
8941: hinkoa kärsineille on viipymättä hoidettava. ruan allas- ja lievealueen väestölle sen
8942: Koko Iijoen lisävaljastamisajatus perustuu noin 20 vuoden aikana kokemien hait-
8943: hyvin pitkälle teknokraattien matemaattiseen tojen ja vahinkojen korvaamisen aloit-
8944: tehoajatteluun, joka aina ei edes pyri estämään tamisen käynnistämiseksi sekä toiset
8945: tarpeettomiakaan luonnon ylirasittamisia. Mak- 3 000 000 markkaa Siuruan allas- ja
8946: simoitu hyöty- ja tehoajattelu pyrkii yksipuoli- lievealueen kehittämiseksi myönnettä-
8947: sesti vain taloudelllsen voiton saavuttamiseen. viin avustuksiin sekä halpakorkoisiin
8948: Kuitenkin vesien valjastamisessa usein tuhotaan pitkäaikaisiin lainoihin, jotka ohjataan
8949: pysyvästi arvoja, joita ei voi rahassa mitata. alueen peruselinkeinoille sekä pienteolli-
8950: Siuruan allastaiDisen ja Iijoen lisävaljastamis- suudelle ja muille työvaltaisille yritys-
8951: pyrkimysten sijasta Siuruan allas- ja lievealuet- muodoille, eli yhteensä 6 000 000 mark-
8952: ta olisi kehitettävä siten, että annettaisiin tu- kaa Siuruan allas- ja lievealueen en-
8953: kea pienteollisille yrityksille, jotka pohjautuvat nakonluonteisiin alkukorvauksiin sekä
8954: alueelle luontaisesti kuuluviin puu-, turve-, alueen elinkeinoelämän elvyttämiseen.
8955: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8956:
8957: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8958: 200 1982 vp.
8959:
8960: Raha-asia-aloite n:o 192
8961:
8962:
8963:
8964:
8965: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta runkovesijohdon ra-
8966: kentamiseksi Kestiiässä välillä Kestilä-Tavastkenkä
8967:
8968:
8969: Eduskunnalle
8970:
8971: Kestiiän kunnan vesihuoltoverkoston ulottu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8972: vuus on alhainen, mikä johtuu laajalle levin- nioittavasti,
8973: neestä asutuksesta. Vesijohdon piiriin kuuluu
8974: vain noin puolet kunnan asukkaista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8975: Etusijalla Kestiiän kunnan vesihuoltoasioissa 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
8976: on ns. Hyvölänrannan suunta, jolloin vesijohto markkaa uuden runkovesijohdon raken-
8977: välillä Kestilä-Tavastkenkä on arvioitu kus- tamisen aloittamiseen Kestiiän kunnassa
8978: tannuksiltaan noin 1,4 miljoonaksi markaksi. ns. Hyväiänrannan suunnalla välillä
8979: Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuonna Kestiiä-Tavastkenkä.
8980: 1983. Koska hankkeen toteuttaminen on ensi-
8981: sijaisesti rahoituksesta kiinni, Kestiiän kunta
8982: toivoo valtiovallan myötävaikutusta.
8983: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8984:
8985: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8986: 1982 vp. 201
8987:
8988: Raha-asia-aloite n:o 193
8989:
8990:
8991:
8992:
8993: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityismetsien ensi-
8994: harvennusten toteuttamisen avustaiDiseksi
8995:
8996:
8997: Eduskunnalle
8998:
8999: Metsiemme ja nimenomaan valtaosaltaan yk- Mikäli edessä olevien ensiharvennusten to-
9000: sityismetsien kasvu ja puusto on metsänhoito- teuttaminen laiminlyötäisiin, tuloksena olisi
9001: toimien tuloksena kohonnut niin, että hakkuu- kasvun huomattava taantuminen siitä aiheutu-
9002: suunnitteen arvio on voitu nostaa edellisen in- vine vakavine seurauksineen. Mainittakoon vie-
9003: ventoinnin noin 57 miljoonasta m 3 :stä noin 60 lä, että ensiharvennuspuun talteenotolla voi-
9004: miljoonaan m 3 :iin. Mikäli metsänparannustoi- daan myös energiapuun saanti pitkälle ratkais-
9005: minta säilyy nykyisellä tasollaan ja tehtyjen se- ta.
9006: kä tehtävien töiden tulokset turvataan, hakkuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9007: suunnite on vuoteen 2000 mennessä nostetta- nioittaen,
9008: vissa arviolta 67 miljoonaan m3 :iin. Näin lisään-
9009: tyvälle, vuosittain korjattavissa olevalle puu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9010: määrälle on tiedossa myös käyttöä, sillä metsä- 1983 tulo- ;a menoarvioon 100 000 000
9011: teollisuuden vireillä olevat laajennushankkeet, markkaa maamme yksityismetsien ensi-
9012: joiden tuotannolle on laskettu olevan myös harvennusten toteuttamisen avustami-
9013: markkinointia, lisäävät puuraaka-aineen tarvet- seksi, iolloin myös huomattavasti pa-
9014: ta lähivuosina 2-3 miljoonalla m3 :llä vuodessa. rannetaan työllisyyttä.
9015: Näihin tuloksiin pääseminen edellyttää kuiten-
9016: kin metsätalouden harjoittajilta määrätietoista
9017: suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista.
9018: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9019:
9020: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9021:
9022:
9023:
9024:
9025: 26 0818200412K
9026: 202 1982 vp.
9027:
9028: Raha-asia-aloite n:o 194
9029:
9030:
9031:
9032:
9033: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta karjanlannan hyöty-
9034: käytön tutkimus- ja kehittämistyöhön
9035:
9036:
9037: Eduskunnalle
9038:
9039: Karjanlannan sisältämistä ravinteista käyte- toinkin kuin vain lannoitteena. Se parantaa
9040: tään nykyään hyväksi vain vajaa puolet. Hyöty maan rakennetta, vesitaloutta ja pieneliötoimin-
9041: voitaisiin kaksinkertaistaa, mutta karjanlannan taa. Karjanlanta sisältää myös muita kasvien
9042: käytön tehostaminen vaatisi ripeää tutkimus- tarvitsemia ravinteita, joista vain vajaa kuu-
9043: ja kehittämistoimintaa. Ostolannoitteiden kallis- dennes tulee karjanlannasta. Pääosa on peräi-
9044: tuminen on kannustanut viljelijöitä lisäämään sin ostolannoitteista.
9045: karjanlannan käyttöä. Karjanlannan hyväksikäytön esteenä on viime
9046: Suomalaisilla maatiloilla syntyy karjanlantaa vuosina ollut tiedon, taidon ja sopivan kalus-
9047: vuosittain lähes 20 miljoonaa tonnia. Määrä ton puute. Pääosa karjanlannasta syntyy pie-
9048: sisältää kasvien tarvitsemia pääravinteita, typ- nillä karjatiloilla, joilla ei ole varaa kalliisiin
9049: peä, kalia ja fosforia, yhteensä noin 200 mil- lannankeräys- ja levitysjärjestelmiin.
9050: joonaa kiloa. Ostolannoitteiden hinnoin lasket- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9051: tuna arvo on yli 300 miljoonaa markkaa. Kar- nioittavasti,
9052: janlannan ravinteista vain alle puolet käytetään
9053: hyödyksi. Typen kohdalla tilanne on heikoin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9054: Siitä tulee vain vajaa kolmannes kasvien käyt- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
9055: töön. markkaa karjanlannan hyötykäytön tut-
9056: Karjanlanta on hyödyllinen pelloilla muu- kimis- ja kehittämistyöhön.
9057: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9058:
9059: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9060: 1982 vp. 203
9061:
9062: Raha-asia-aloite n:o 19.5
9063:
9064:
9065:
9066:
9067: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen vilje-
9068: lyn edistämiseen
9069:
9070:
9071: Eduskunnalle
9072:
9073: Suomi on rikas luonnonvaroista. Valitetta- kaasti marjanviljelyä, esimerkiksi karpalon ja
9074: vasti kuitenkin näiden luonnonvarojen hyödyn- myös muiden luonnonmarjojen viljelyä.
9075: täminen on monelta osin jopa kohtalokkaasti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9076: laiminlyöty varsinkin aikana, jolloin työtilai- nioittavasti,
9077: suuksia olisi pitänyt kuumeisesti Suomen kan-
9078: san työttömille keksiä. Erityisen tärkeän luon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9079: nonvaran maassamme muodostavat metsämar- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 30.70
9080: jat. Monet meidän metsämarjoistamme ovat uudelle momentitle 500 000 markkaa
9081: jopa kelvollisia marjanviljelyyn. Näin on esi- karpalon ja muiden metsämarjojen vil-
9082: merkiksi karpalo. Pohjois-Amerikan Yhdysval- jelyn tehokkaaksi edistämiseksi maas-
9083: loissa on huomattukin karpalon arvo viljeltynä samme ja siten oman maamme elinkei-
9084: marjana ja siellä on laajoja karpaloviljelyksiä. noelämän monipuolistuttamiseksi, vienti-
9085: Myös Suomessa kannattaisi pyrkiä jo yksistään tulojen lisäämiseksi sekä uusien pysy-
9086: työllisyyden lisäämiseksi ja oman elinkeinoelä- vien työpaikkojen luomiseksi.
9087: mämme rikastuttamiseksi kokeilemaan tehok-
9088: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9089:
9090: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9091: 204 1982 vp.
9092:
9093: Raha-asia-aloite n:o 196
9094:
9095:
9096:
9097:
9098: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta voimajohtolinjojen
9099: maapohjan monikäytön tutkimiseen
9100:
9101:
9102: Eduskunnalle
9103:
9104: Maassamme on suuret määrät voimajohtolin- käyttöön, tällä olisi myös hyvin voimakas työl-
9105: joja, joiden maapohja on käyttämättömänä eikä listävä vaikutus kaikkialla maassamme. Näin
9106: siis hyödytä millään tavalla yhteiskuntaamme ollen siis voimajohtojen maapohjan hyväksikäyt-
9107: eikä talouselämäämme. Kuitenkin voimajohto- töön on todella aihetta suhtautua erittäin va-
9108: jen maapohja kasvaa metsää ja vesakkoa, ja oli- kavasti. Kiireellisiä toimenpiteitä tarvitaan.
9109: si tarkoin tutkittava, miten tämä voimajohto- Energiametsätoimikunnan asiantuntijoiden
9110: jen maapohjan tuottokyky voitaisiin käyttää te- arvion mukaan voimajohtoalueilla voidaan säh-
9111: hokkaimmin yhteiskunnan hyväksi. köturvallisuusmääräysten puitteissa kasvattaa
9112: Voimajohtojen maapohjan käytöstä on virin- energiametsää kaiken kaikkiaan n. 50 000 öljy-
9113: nyt keskustelua mm. maamme metsästäjäkun- tonnin edestä. Määrä vastaa n. 0,5% Suomen
9114: nan piirissä ja on ehdotettu, että osa näistä voi- nykyisestä öljyn käytöstä.
9115: majohtojen maapohjista käytettäisiin esimerkik- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9116: si riistapelloiksi. On myös esiintynyt toivo- nioittavasti,
9117: muksia, että joulukuusia voitaisiin ryhtyä kas-
9118: vattamaan juuri näillä voimajohtolinjoilla. Ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9119: kyisin on tullut myös energiametsä päivän pu- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9120: heenaiheeksi ja voimakkaita kokeiluja maassam- markkaa maamme voimajohtolinjojen
9121: me tehdään energiametsien kasvattamisen tut- maapohjan monikäytön tutkimiseksi ja
9122: kimiseksi. Mikäli voimajohtojen maapohja saa- tuotannon aloittamiseksi.
9123: taisiin nykyistä laajemmin tehokkaaseen hyöty-
9124: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9125:
9126: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9127: 1982 vp. 205
9128:
9129: Raha-asia-aloite n:o 197
9130:
9131:
9132:
9133:
9134: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tienvarsien raivaa-
9135: miseen risuista hirvivahinkojen estämiseksi
9136:
9137:
9138: Eduskunnalle
9139:
9140: Hirvivahingot ovat maassamme edelleenkin myös työllisyystöinä. Tätä voisivat tehdä myös
9141: huomattavia. Kaikki mahdolliset keinot olisi koululaiset ja opiskelijat kesälomien aikana.
9142: käytettävä vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9143: ja poistamiseksi. nioittavasti,
9144: Niinpä maanteiden varrelta olisi ryhdyttävä
9145: entistä pontevammin raivaamaan risukkoa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9146: vesakkoa näkyvyyden parantamiseksi. Tämä 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9147: olisi tehtävä valtion varoilla. Näin talteen saatu markkaa maantien varsien raivaamisek-
9148: biomassa voitaisiin myös käyttää energian läh- si risuista ja vesakaista hirvivahinkojen
9149: teeksi ja osittain myös kotieläinten ja poron- estämiseksi ja siten myös biomassan tal-
9150: hoitoalueelia myös porojen ravinnoksi. teen ottamiseksi energiantuotantoon ;a
9151: Kun maassamme on erittäin runsaasti työt- kotieläinten sekä porojen rehuksi sekä
9152: tömyyttä, olisi maanteiden varsien raivaaminen samalla opiskelijoille ja koululaisille
9153: hirvivahinkojen estämiseksi mitä sopivinta hyödylliseksi kesätyökohteeksi.
9154: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9155:
9156: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9157: 206 1982 vp.
9158:
9159: Raha-asia-aloite n:o 198
9160:
9161:
9162:
9163:
9164: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 88
9165: perusparannuksen aloittamista varten välillä Raahe-Pulkkila
9166:
9167:
9168: Eduskunnalle
9169:
9170: Kantatien n:o 88 perusparantaminen on tul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9171: lut •.rälttämättömäksi ja kiireellist:ksi Rautaruu- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9172: kin Pulkkilan putkitehtaan takia. Tie on erit- markkaa kantatien n:o 88 perusparan-
9173: täin huonokuntoinen. Raahen kaupunki esittää, tamisen aloittamiseen välillä Raahe-
9174: että tien parannustyöt voitaisiin aloittaa jo lä- Pulkkila, jolloin myös seutukunnan
9175: hivuosina. työllisyyttä voidaan parantaa.
9176: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9177: nioittavasti,
9178: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9179:
9180: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9181: 1982 vp. 207
9182:
9183: Raha-asia-aloite n:o 199
9184:
9185:
9186:
9187:
9188: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 819
9189: perusparantamiseen vällllä KestHä- Kainuun piirin raja
9190:
9191:
9192: Eduskunnalle
9193:
9194: Kestiiän kunnan liikenneyhteydet perustuvat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9195: täysin tiestöön, sillä rautatiehen on etäisyyttä nioittavasti,
9196: alueelta yli 50 km. Siksi kunnan kehittämisen
9197: kannalta on tärkeää, että tiestö saadaan hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9198: liikennöitävään kuntoon. Kestiiän kunnassa 1983 tulo- ;a menoarvioon 500 000
9199: katsotaan erittäin tärkeäksi ja kiireelliseksi markan määrärahan maantien n:o 819
9200: Kestilän-Teerikaarron maantien n:o 819 paran- perusparantamisen ;a päällystämisen
9201: taminen välillä Kestilä - Kainuun piirin raja. aloittamiseen Kestitässä välillä Kestilä-
9202: Tarvittavat toimenpiteet ovat tien perusparan- Kainuun piirin ra;a.
9203: taminen ja päällystäminen öljysorapäällysteisek-
9204: si tieksi.
9205: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9206:
9207: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9208: 208 1982 vp.
9209:
9210: Raha-asia-aloite n:o 200
9211:
9212:
9213:
9214:
9215: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 821
9216: perusparantamiseen välillä Pihkala-Vorna
9217:
9218:
9219: Eduskunnalle
9220:
9221: Kestiiän kunnan liikenneyhteydet perustuvat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9222: täysin tiestöön, sillä rautatiehen on etäisyyttä nioittavasti,
9223: alueelta yli 50 km. Siksi kunta pitää tärkeänä
9224: tiestön kehittämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9225: Kiireellisimpien tienkorjauskohteiden jouk- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
9226: koon kuuluu maantien n:o 821 perusparanta- markkaa maantien n:o 821 perusparan-
9227: minen ja päällystäminen välillä Pihkala-Vor- tamisen ja päällystämisen aloittamiseen
9228: na. Toimenpiteitä ovat: rakenteen parantami- Kestiiässä välillä Pihkala-Vorna.
9229: nen, osittain suuntauksen parantaminen, tien
9230: leventäminen seudullisen tien vaatimuksia vas-
9231: taavaksi.
9232: Helsingissä 12 päivänä helmi~uuta 1982
9233:
9234: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9235: 1982 vp. 209
9236:
9237: Raha-asia-aloite n:o 201
9238:
9239:
9240:
9241:
9242: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakenta-
9243: miseen Utajärven Olvasjärveltä Pudasjärven Viinikoskelie
9244:
9245:
9246: Eduskunnalle
9247:
9248: Pohjois-Suomessa on vielä tunnetusti harva tien rakentamiselle edullinen kustannuksiin
9249: tieverkosto. Tämän lisäksi suuri osa nykyisistä- nähden.
9250: kin teistä on heikkokuntoisia yksityis-, asutus- Mainittakoon vielä, että seutukaavaliiton
9251: ja metsäautoteitä, joiden kunnossapito on yli- suunnitelmissa kyseinen tie on suunniteltu Pu-
9252: voimaista liikenteen tiellä lisääntyessä. Yksi dasjärven ja Otajärven kuntien väliseksi yhdys~
9253: tällainen tie on Utajärven kunnan Olvasjärvel- tieksi. Tien suunnassa olevasta Timosen yksi-
9254: tä Pudasjärven kunnan lietejärven Viinikos- tyisestä tiestä ja sen jatkeena olevasta Olvas-
9255: kelie rakennettu metsäautotie. Tien pituus on järven paikallistiestä on vireillä kuntien yhtei-
9256: n. 20 km. Tiellä on sen heikosta kunnosta huo- nen aloite teiden muuttamiseksi maantieksi.
9257: limatta yhä lisääntyvää liikennettä. Tietä käy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9258: tetään läpikulkutienä Utajärven ja Pudasjärven nioittavasti,
9259: kuntien välillä. Samoin tiellä on ratkaiseva mer-
9260: kitys alueen puutavarakuljetuksille, jotka ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9261: kyisin tapahtuvat erittäin raskaalla kalustolla. 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
9262: Myös poronhoidolle tie on tarpeellinen. Mm. markan määrärahan paikallistien raken-
9263: porojen erotusaitaus on tien vaikutuspiirissä. tamisen aloittamiseksi Utajärven Olvas-
9264: Jo edellä mainitut seikat huomioon ottaen järveltä Pudasjärven· Viinikoskelle.
9265: on tien tarve paikallistien luokkaa. Maasto on
9266: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9267:
9268: J. Juhani Kortesalmi UrpoLeppänen
9269:
9270:
9271:
9272:
9273: 27 088200412K
9274: 210 1982 vp.
9275:
9276: Raha-asia-aloite n:o 202
9277:
9278:
9279:
9280:
9281: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken-Itä-
9282: lehdon maantien perusparannustöiden jatkamiseen
9283:
9284:
9285: Eduskunnalle
9286:
9287: Taivalkesken-Itälehdon maantie kulkee rannusta mahdollisimman pian voidaan perus-
9288: Taivalkosken kirkolta halki Taivalkosken asu- tella myös työllisyysnäkökohdin, sillä Taival~
9289: tuimpien ja kauneimpien järvimaisemien, Joki- koski on Pohjois-Suomen vaikeimpia työttö-
9290: järven ja Tyräjärven kautta, ja on samalla Ou- myysalueita, ja erityisesti ammattiautoilijoille
9291: lun-Kuusamon maantien ja Kainuusta Kuusa- ja muille koneyrittäjille tarvittaisiin paikkakun-
9292: moon johtavan ns. 5-tien välinen tärkeä yh- nalla työtä. Hanke voitaisiin toteuttaa joko
9293: dystie. työllisyysmäärärahoin tai kunnossapito-organi-
9294: Tien varrella on runsas asutus, ja tien vaiku- saation varatyönä.
9295: tuspiirissä lasketaan Taivalkoskella olevan yli Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9296: 400 henkeä. Tien pituus on 40 km ja se on nioittavasti,
9297: vilkkaasti liikennöity. Tien varrella on mm.
9298: 5 peruskoulun ala-asteen piiriä. Nykyisestä lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9299: kenteestä on vielä erikseen mainittava raskas 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
9300: puutavaraliikenne itärajan tuntumasta. Paranta- markkaa Taivalkosken - Itälehdon
9301: mistyön kustannusarvio on noin 5 milj. mk. maantien perusparannustöiden jatkami-
9302: Edellä esitettyjen syiden vuoksi mainitun seen ja siten myös työtilaisuuksien jär·
9303: tien peruskorjaus ja päällystys öljysoralla ovat ;estämiseksi Taivalkosken työttömille
9304: kiireesti hoidettavia tehtäviä. Hankkeesta on- sekä myös autoilija-pienyrittäjille ;a ko•
9305: kin kolmannes toteutettu kunnossapito-organi- neurakoitsijoille.
9306: saation varatyönä vuonna 1980. Tien peruspa-
9307: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9308:
9309: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9310: 1982 vP· 2U
9311:
9312: Raha-asia-aloite n:o 20.3
9313:
9314:
9315:
9316:
9317: ·. Kortesalmi ym.: Määrärahan· osoittamisesta Siikajoen Putaan sU-
9318: lan uusimiseksi
9319:
9320:
9321: Eduskunnalle
9322:
9323: Vuosina 1960-1962 suoritettiin maantien nollista, että Siikajoen kunnan tulee ottaa hoi-
9324: n:o 813 parannustöitä Siikajoen Keskikylän toonsa Putaan silta. Kuitenkaan kunta ei voi
9325: kohdalla ja tässä yhteydessä myös rakennettiin eikä olisi aiemminkaan voinut ottaa vastaan
9326: uusi silta Siikajoen yli. Suunnitelmien mukaan siltaa, joka sen tulisi näin pian voida omalla
9327: syrjään jäävät maantien osat olisi tullut muut- kustannuksellaan uusia. Pienen kunnan talou-
9328: taa yksityisteiksi ja kahdesta vanhasta sillasta dessa puoli miljoonaa vastaa jo runsasta kolmea
9329: ainakin Patokosken silta oli tarkoitus purkaa. penniä äyrin hinnassa.
9330: Putaan silta oli myös tuolloin tarpeellinen ns. Siikajoen kunta on ottanut toistaiseksi, enin-
9331: Meijerin saaren asutuksen johdosta. Muistitie- tään kuitenkin kuluvan vuoden loppuun asti
9332: tojen mukaan Siikajoen kunta olisi kuitenkin Putaan sillan liikenteellisen ja hoidollisen vas-
9333: tuolloin ollut halukas myös Patokosken sillan tuun itselleen. Tähän mennessä tulisi kunnan-
9334: säilyttämiseen kävelysiltana. Todennäköisesti hallituksen selvittää uuden sillan rahoitus, ja
9335: henkilövaihdoksista ja erinäisistä yhteensattu- ratkaisevassa asemassa rakennuslain mukaisen
9336: mista johtuen asiaa ei ole hoidettukaan lop- harkinnanvaraisen valtionavun myöntämisessä
9337: puun, sillä minkäänlaista sopimusta silloista ei on TVH. Siikajoen kunnalla ei juurikaan ole
9338: ole tehty. Yleisinä teinä Iakkaavia tieosia ei varaa investoida uuteen siltaan, ja pienen kun-
9339: myöskään ole luovutettu kunnalle tai viereisille nan talous on erittäin herkkää ja haavoittuvaa
9340: kiinteistöille. silloin kun investointisummat nousevat äärim-
9341: Tähän asti asiat ovat sujuneet hyvin ja Siika- milleen - ja kunnan talousarvion vuotuisen
9342: joen kunta on käytännössä hoitanut sekä sillat loppusumman ollessa kuusi miljoonaa, josta
9343: että tiet. Siltojen kunnon kuitenkin heiken- valtion velvoitteet pakollisina ovat suurin me-
9344: nyttyä niin, että varsinkin Patokosken silta noerä - on edellä mainittu ääriraja melko
9345: alkoi olla jo erittäin vaarallinen, ruvettiin sel- alhaalla. Siikajoen kunta toivookin poikkeuk-
9346: vittelemään sitä, kenen vastattavina sillat to- sellisen myönteistä suhtautumista avustushake-
9347: della ovat. mukseen niin, että avustus voitaisiin myöntää
9348: TVL:n Oulun piirin toimesta purettiin viime kunnalle täysimääräisenä, jotta Putaan silta voi-
9349: talvena Patokosken silta ja suunniteltiin uusi taisiin mahdollisimman pian saada uusittua.
9350: silta Putaan sillan tilalle. Uuden sillan kustan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9351: nusarvio on noin 500 000 markkaa. nioittavasti,
9352: Siikajoen kunnan käsityksen mukaan Siika-
9353: joen vanhat sillat kuuluisivat tielain mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9354: hallinnollisesti edelleen valtiolle tai sitten ne 1983 tulo- ja menoarvioon JOO 000
9355: olisivat ns. isännättömiä siltoja. Koska ns. Mei- markan määrärahan Siikajoen Putaan
9356: jerin saari käsittää pysyvää asutusta, on luon- sillan uusimiseen.
9357: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9358:
9359: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9360: 212 .1982 vp.
9361:
9362: Raha-asia-aloite n:o 204
9363:
9364:
9365:
9366:
9367: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastustoimiston
9368: perustamiseksi Haapajärvelle
9369:
9370:
9371: Eduskunnalle
9372:
9373: Kasvava ja kehittyvä Haapajärvi tarvitsee Edellä esitetyn perusteella ehdotamtne kun-
9374: lisää nykyaikaisia yhteiskuntapalveluja maakun- nioittavasti,
9375: nallisena keskuksena. Erittäin tarpeellisena pal-
9376: velumuotona pidetään katsastustoimiston pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9377: rustamista Haapajärvelle. Asiasta on äsken 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
9378: antanut arvovaltaisen lausuntonsa myös Poh- 31.40.74 100 000 markkaa katsastus-
9379: jois-Pohjanmaan seutukaavaliitto. toimiston perustamiseksi Haapajärvelle.
9380: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9381:
9382: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9383: 1982 vp. 213
9384:
9385: Raha-asia-aloite n:o 205
9386:
9387:
9388:
9389:
9390: Kortesalmi ym.: ·Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken ja Kon-
9391: tiomäen välisen rataosuuden peruskorjaukseen
9392:
9393:
9394: Eduskunnalle
9395:
9396: Kontiomäen ja Taivalkosken välisen rata- vaikuttavat liikenteeseen. Nähtäisiin myös hen-
9397: osuuden henkilöliikenne uhkaa lakata kesäkuun kilöliikenteen kehitys, joka vuonna 1981 on
9398: alussa 1982. Rataosan henkilöliikenteen lak- noussut edellisvuodesta kyseisellä rataosalla
9399: kauttaminen on sisältynyt henkilöliikennettä voimakkaasti.
9400: pohtineen työryhmän esitykseen. Henkilölii- Jos henkilöliikenne rataosuudella lakkaute•
9401: kenteen lakkautusta perustellaan sen aiheutta- taan toukokuussa 1982, se merkitsee heti 7---..,
9402: man talouåellisen tappion vuoksi. 10 pysyvän työpaikan menettämistä. Tämä kat-
9403: Niinpä aivan oikein Taivalkosken kunnan- sotaan valtioneuvoston marraskuussa 1981 te-
9404: hallitus on huolestunut henkilöliikenteen lak- kemän periaatepäätöksen vastaiseksi. Päätök-
9405: kauttamisesityksestä. Lakkauttaminen heiken- sessä nimenomaan edellytetään, että Kostamus-
9406: täisi ratkaisevasti Ylä-Kainuun ja Koillis-Poh- urakan jälkihoitotoimien yhtenä tärkeimpänä
9407: janmaan liikenneyhteyksiä Itä-Suomeen ja pää- tehtävänä on työttömyysongelmien vähentämi-
9408: kaupunkiseudulle. Lakkauttamisella on työlli- nen. Todettakoon lisäksi, että rataosuuden hen-
9409: syyttä heikentävän vaikutuksen lisäksi psyko- kilöliikennettä ei missään tapauksessa voida
9410: loginen merkitys radanvarsikuntien asukkaille. korvata linja-autoliikenteellä.
9411: ; Kokonaisuutena henkilöliikenteen lakkautta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
9412: misella on suurempi kielteinen kansantaloudel- nioittavasti,
9413: linen vaikutus kuin myönteinen vaikutus Val-
9414: tionrautateiden liiketaloudelliselle kannattavuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9415: delle. 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
9416: Taivalkosken kunnarijohtaja Eero Lohi on markkaa T aivalkosken-Kontiomäen ra-
9417: mm. esittänyt ministeri Saarrolle sellaisen vaih- dan peruskorjauksen aloittamista varten
9418: toehdon, että liikennettä jatkettaisiin ainakin sekä samalla myös alueen vaikean työl-
9419: yhdellä vuodella. Tällöin nähtäisiin, mitä mm. lisyystilanteen helpottamiseksi.
9420: Rautaruukin suunnitelmat junavaunutehtaasta
9421: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9422:
9423: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9424: <214 1982 'yp.
9425:
9426: Raha-asia-aloite n:o 206
9427:
9428:
9429:
9430:
9431: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen väylän sy-
9432: ventämisen aloittamiseen
9433:
9434:
9435: Eduskunnalle
9436:
9437: , Raahen väylä sisältyy merenkulkuhallituksen sia Raahen väylän syventämisessä. Myös työlli-
9438: talous- ja toimintasuunnitelmaan vuosille 1980 syysnäkökohdat puoltavat työn tehokasta to-
9439: -84 kohtaan "suunnitteluvaiheessa olevat teuttamista ja loppuun saattamista. Raahen
9440: työt". Väylästä on valmistunut yleissuunnitel- väylän syventäminen 9,5 metriin on varsin
9441: ma, jonka mukaan kustannusarvio on 60 mil- mittava työ, joten sen toteutus vie noin 2-3
9442: joonaa markkaa. Tarkemmat maaperätutkimuk- vuotta.
9443: set puuttuvat, mutta taloudellisuusselvitys on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9444: jo valmistunut. Tekniset mahdollisuudet töiden nioittavasti,
9445: aloittamiseen ovat olemassa.
9446: Viime vuosikymmenenä voimakkaasti kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9447: tynyt Raahen kaupunki ympäristöineen tarvit- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
9448: see talouselämänsä ja ennen kaikkea vientiteol- 32.10.77 20 000 000 markkaa Raahen
9449: lisuutensa ja yleensä ulkomaankaupan ja lii- väylän syventämisen aloittamiseen ;a
9450: kenteen kannalta meriväylän eli ns. Raahen siten Pohjois-Suomen kaupan ja meren-
9451: väylän syventämistä kiireisessä tahdissa. Tähän kulun sekä vientiteollisuuden edistämi-
9452: on kiinnittänyt huomiota mm. Pohjois-Pohjan- seen samoin kuin työllisyystilanteen
9453: maan seutukaavaliitto kiirehtiessään viranomai- kohentamiseen.
9454: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9455:
9456: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9457: 1982 '\tll· 215
9458:
9459: Raha-asia-aloite n:o 207
9460:
9461:
9462:
9463:
9464: Kortesalmi ym.:. Määrärahan osoittamisesta aurinkoenergian tal-
9465: teenoton ja laitteiden tuotekehittelyn tehostamiseksi
9466:
9467:
9468: Eduskunnalle
9469:
9470: Amerikkalaiset uskovat vahvasti aurinko- si etelään myös pohjoisille seuduille, joilla au-
9471: energiaan. Niinpä liittovaltio tuki vuonna 1981 ringon säteilyteho saattaa vuorokaudessa olla
9472: alaa budjettivaroista 1 517 miljoonalla dolla- usein korkeampi kuin Saharassa.
9473: rilla. Vuoteen 2000 mennessä tavoitteena on Tutkijoiden mukaan auringon säteilystä tuo-
9474: aurinkoenergian osuuden nostaminen viiteen tettavan sähkön hinta putoaa nykyisillä näky-
9475: prosenttiin kokonaisenergiatarpeesta. millä kymmenessä vuodessa jopa sadasosaan ny-
9476: Aurinkoenergialaitteita valmistavia yrityksiä kyisestä. Tutkijoiden mukaan aurinkosähkön
9477: USA:ssa on yli 600, joista valtaosa on pieniä. hinta alenee 1990-luvulle tultaessa nykyisestä
9478: Suuryritykset ovat kuitenkin tulossa alalle. 30-60 mk:sta peräti 40 penniin huipputeho-
9479: Vuonna 1977 USA:ssa oli käytössä 110 000 wattia kohden. Laajamittaiseen sähkön tuotan-
9480: talojen aktiivista aurinkolämmitysjärjestelmää. toon aurinkoparistojen avulla päästäneen arvioi-
9481: USA:n energiaministeriön ennusteen mukaan den mukaan 20-30 vuodessa. Tavoitteena on
9482: vuonna 1985 olisi 1,9 miljoonaa aktiivista au- löytää materiaaleja ja kustannuksia säästäviä
9483: rinkolämmitysjärjestelmää. ratkaisuja. Näihin voidaan päästä mm. käyttä-
9484: Myös Neuvostoliitossa on kehitetty uusia ta- mällä nykyisten kiteisten materiaalien sijasta
9485: :vallista tehokkaampia aurinkoparistoja. Aurin- ohuita, kalvomaisia energiaa kerääviä puolijoh-
9486: koparistot ovat tuttuja jo miljoonille ihmisille. teita. Pyrkimyksenä on myös kehittää uusia
9487: Tällaisia paristoja käytetään mm. tekokuiden tehokkaampia aurinkoparistojen materiaaleja
9488: energianlähteenä. Sovellutuskenttää aurinkopa- piin rinnalle.
9489: ristoille on kuitenkin myös maassa. Neuvosto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9490: liitossa niitä käytetään nimenomaan vaikeakul- nioittavasti,
9491: kuisilla alueilla, säähavaintoasemien, majakei-
9492: den ja linkkilinjojen energianlähteinä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9493: Tiedemiesten käsitysten mukaan aurinkopa- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9494: ristojen teho voidaan kaksinkertaistaa tulevai- markkaa aurinkoenergian talteenoton
9495: suudessa. Erityisiä puolijohteita käytettäessä on menetelmien ja laitteiden tuotekehitte-
9496: mahdollista päästä jopa 90 % :n hyötysuhtee- lyn ja kokeilun tehostamiseksi Suo-
9497: seen. Aurinkovoimaloita voidaan rakentaa pait· messa.
9498: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9499:
9500: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9501: 216 1982 vp.
9502:
9503: Raha-asia-aloite n:o 208
9504:
9505:
9506:
9507:
9508: Kortesalmi ym.: · ·Määrärahan osoittamisesta pienpuulla toimivan
9509: voimalan rakentamiseen Pudasjärvelle
9510:
9511:
9512: Eduskunnalle
9513:
9514: TyÖttömyys on suurena huolen aiheena Pu~ jassa pitäjässä kasvaa jatkuvasti, ja myös tur-
9515: dasjärvellä. Kuitenkin pitäjässä, jonka pinta-ala peen nostossa olisi työtä tarjolla.
9516: on Suomen suurimpia, on runsaasti omia luon- Hanke olisi todella tarpeellinen ja peruste!;
9517: nonvaroja, jotka kaipaavat nopeaa hyödyntä- tu sekä Pudasjärven runsaiden energiavarojen
9518: mistä ja siten mahdollistavat myös uusien työ~ hyödyntämisen että työllisyyden parantamisen
9519: paikkojen tarjonnan. Näitä luonnonvaroja ovat kannalta. Pudasjärven kunnassa on Geologisen
9520: erityisesti pienpuu ja turve, jotka näihin päi- tutkimuslaitoksen karttalehtiselvityksen perus-
9521: viin asti ovat jääneet suurimmalta osalta vaille teella arvioitu olevan tuotantokelpoista suo-
9522: hyöty käyttöä. alaa 36 000 ha.
9523: Pudasjärvellä onkin virinnyt voimakas tarve Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9524: saada perustetuksi pitäjään voimala, joka ke- nioittavasti,
9525: hittäisi energiaa ennen kaikkea pienpuun ja
9526: osittain alkuvaiheessa myös turpeen avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9527: Pääasiassa voimala tulisi ottamaan pohtoaineen- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
9528: sa pienpuusta, sillä turpeelle ilmenee tulevai- 32.44.40 1 000 000 markkaa pääasias-
9529: suudessa arvokkaampaakin käyttöä kuin sen sa pienpuulla ja aluksi osittain turpeella
9530: polttaminen energiaksi. käyvän voimalan rakentamisen aloitta~
9531: On laskettu, että rakennettava voimala työl- miseen ja pysyvän työllisyyden kohen~
9532: listäisi Pudasjärvellä noin 300 henkilöä ja työ- tamiseen Pudasjärvellä.
9533: paikat olisivat pysyviä, sillä pienpuutahan Jaa-
9534: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9535:
9536: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9537: 1982 vp. ~17
9538:
9539:
9540: Raha-asia-aloite n:o 209
9541:
9542:
9543:
9544:
9545: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
9546: tyksen tukemiseen
9547:
9548:
9549: Eduskunnalle
9550:
9551: Vaikka maamme sähköistysaste vuoden 1979 suudessa) , ·ehkäistäisiin maaseudun autioitumis-
9552: loppuun mennessä oli jo 96,5 %, jäi silti säh- ta ja muuttoliikettä sekä tilojen jäämistä heit-
9553: köverkon ulkopuolelle noin 5 000 koti- ja maa- teille ja autioiksi. Näin myös jo ennalta ehkäis-
9554: taloutta. On laskettu, että valtion avun turvin täisiin uusien työttömien syntyminen. Jotta
9555: voidaan kiinteään sähköverkkoon saada liite- maatilataloudessa päästäisiin toivottuihin tulok-
9556: tyksi vielä 2 000-3 000 taloutta loppujen jää- siin ja saataisiin nuoretkin innostumaan maa-
9557: dessä pienoisvoimaloiden eli aggregaattien va- talousammatista ja lisättäisiin maatilojen viihty-
9558: raan. Huomattava osa sähköistämättömistä ta- vyyttä ja nykyaikaisuutta, on tilojen sähköistys
9559: louksista sijaitsee maan itäisten ja pohjoisten välttämätön.
9560: läänien alueella. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9561: Monet Oulun läänin, Lapin läänin sekä mui- nioittavasti,
9562: denkin kehitysalueiden pitäjät ovat pinta-alal-
9563: taan laajoja ja harvaan asuttuja. Näillä alueilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9564: sähköistys on koettu ja koetaan tärkeänä syrjä- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
9565: seutujen elinehtojen parantamis- ja turvaamis- 32.44.41 30 000 000 markan määrä-
9566: toimenpiteenä. rahan maaseudun sähköistyksen tukemi-
9567: Sähköistysmäärärahat ovat monelta kannalta seen eli haja-asutusalueiden talouksien
9568: järkeviä työllistämisrahoja, koska varoilla saa- liittämiseksi kiinteään sähköverkkoon.
9569: taisiin työpaikkoja (myös kotimaisessa teolli-
9570: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9571:
9572: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9573:
9574:
9575:
9576:
9577: 28 088200412K
9578: 218 1982 "P·
9579:
9580: Raha-asia-aloite n:o 210
9581:
9582:
9583:
9584:
9585: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden talteenoton
9586: tehostamiseksi
9587:
9588:
9589: Eduskunnalle
9590:
9591: Energian hinta nousee jatkuvasti. Toisaalta Ruotsi hoitaa jäteasiansa paljon Suomea pa-
9592: raaka-aineiden saanti vaikeutuu. Tästä on remmin. Kummassakin maassa on paperin tuo-
9593: aiheutunut kaikissa teollisuusmaissa kiinnostus tanto suunnilleen yhtä suuri, 7-8 miljoonaa
9594: yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden entistä tar- tonnia vuodessa. Jätepaperia kerättiin viime
9595: kempaan palauttamiseen tuotantoon. Valitetta- vuonna Ruotsissa noin 650 000 tonnia mutta
9596: vasti Suomessa on jätteiden keruun osalta vielä Suomessa vain 216 000 tonnia.
9597: paljon laiminlyöntejä. Jätepaperin ja muunkin käyttökelpoisen jät-
9598: Maassamme kertyy jätteitä vuosittain noin teen keruun tehostaminen vaatii hyötyynsä ver-
9599: 1,6 miljoonaa tonnia. Tästä kerätään talteen rattuna suhteellisen vähän varoja. Siksi myös
9600: vain noin puoli miljoonaa tonnia. Siten kaato- Suomessa olisi ryhdyttävä kiireesti toimiin jät-
9601: paikalle joutuu koko määrästä suurin osa. Tal- teiden keruun tehostamiseksi. Kysymys olisi
9602: teen otetun jätteen arvoksi on laskettu vuo- lähinnä eräistä valtakunnallisista ja alueellisista
9603: dessa lähes 300 miljoonaa markkaa. Summa organisaatiouudistuksista. Tähän tarvittaisiin
9604: voitaisiin kohottaa jopa miljardiin markkaan, myös valtion taloudellista tukea.
9605: jos keruuta riittävästi tehostettaisiin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9606: Jätteiden uudelleen käyttöön onkin jo nykyi- nioittavasti,
9607: sin olemassa hyvät mahdollisuudet. Lajittelu-
9608: menetelmät ovat parantuneet ja teollisuus pys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9609: tyy tätä raaka-ainetta käyttämään entistä edul- 1983 tulo- ja menoarvioon 30 000 00()
9610: lisemmin. markkaa jätteiden talteenoton tehosta-
9611: miseksi maassamme.
9612: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9613:
9614: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9615: 1982 vp. ~19
9616:
9617:
9618: Raha-asia-aloite n:o 211
9619:
9620:
9621:
9622:
9623: t:::' Kortesalmi ym.:: Määrärahan osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suo-
9624: men malmi- ja mineraalivarojen etsimisen, tutkimisen ja käyt-
9625: töönoton tehostamiseksi
9626:
9627:
9628: Eduskunnalle
9629:
9630: Uusien työpaikkojen luominen kehitysalueille käyttöön. Sitä varten tarvitaan riittävästi tut-
9631: ja kehitysalueiden elinkeinorakenteen monipuo- kimusmäärärahoja.
9632: listaminen ja talouselämän elvyttäminen on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9633: kansallinen välttämättömyys. On jo viimeinkin nioittavasti,
9634: päästävä suurten puolueiden sanoista ja lupauk-
9635: sista .todelliseen tehokkaaseen aluepolitiikkaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9636: ja valtakunnan syrjäseutujen asettamiseen tasa- 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
9637: veroiseen asemaan muun Suomen kanssa. Tässä 32.50.41 alamomentille 2 2 000 000
9638: tarkoituksessa ja maamme yleisen vaurauden li- markkaa Pohjois- ja Itä-Suomen malmi-
9639: säämiseksi on maan uumenissa olevat rikkau- ja mineraalivarojen etsimisen, tutkimi-
9640: det, malmit ja mineraalit, saatava tehokkaaseen sen ja käyttöönoton tehostamiseksi.
9641: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9642:
9643: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9644: 220 1982 vp.
9645:
9646: Raha-asia-aloite n:o 212
9647:
9648:
9649:
9650:
9651: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Savukosken Sokiin
9652: malmikerrostuman käyttöönottamiseksi
9653:
9654:
9655: Eduskunnalle
9656:
9657: Sokiin malmio Kolllis-Lapissa on maailman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9658: rikkaimpia malmiesiintymiä. Suomella ei ole 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000000
9659: varaa jättää Soklia käyttämättä. Maamme tar- markkaa Koillis-Lapin Savukosken Sok•
9660: vitsee lannoitteiden raaka-aineita omasta takaa Iin malmion käyttöönottoon ja siten
9661: ja lisäksi Koillis-Lappia koettelee 16% :n työt- maamme lannoiteomavaraisuuden lisää-
9662: tömyys. Soklin unohtaminen budjetista olisi miseksi, samoin kuin erityisesti Savu•
9663: erittäin suuri isku erityisesti Savukosken kun" kosken vaikean työttömyyden lievittämi-
9664: nalle ja kuntalaisille, joille Soklin avaamista seksi.
9665: on lupailtu useaan kertaan.
9666: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9667: nioittavasti,
9668: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9669:
9670: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9671: 1982 vp. 221
9672:
9673: Raha-asia-aloite n:o 213
9674:
9675:
9676:
9677:
9678: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden
9679: kaupan ja myymäläautotoiminnan tukemiseen Kainuussa
9680:
9681:
9682: Eduskunnalle
9683:
9684: Haja-asutUsalueiden kaupan palvelut ovat hentuessa. Näin ollen myös myymäläautotoi-
9685: Kainuun syrjäisillä seuduilla vaarassa. Voimakas minnan jatkuvuuden turvaaminen vaatii yhteis-
9686: väestökato syrjäisillä alueilla on johtanut sii- kunnan tukea,
9687: hen, että kiinteät kyläkaupat ovat lähes tyystin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9688: lopettaneet toimintansa. Lisää kyläkauppakuole- nioittavasti,
9689: mia on tiedossa. Niitä ei voida estää muuten
9690: kuin yhteiskunnan tukitoimenpitein. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9691: Lisäksi Kainuun kauppiaiden myymäläauto- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9692: kalusto on osittain vanhentunutta ja kaipaa markkaa haja-asutusalueiden kaupan ja
9693: uusintaa. Uusi myymäläauto maksaa noin myymäläautotoiminnan tukemiseen Kai-
9694: 350 000 markkaa eikä monikaan myymäläauto- nuussa.
9695: kauppias tule uusimaan kalustoaan entisen van-
9696: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9697:
9698: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9699: :2.22 1982 vp.
9700: •' t ,.
9701: Raha-asia-aloite n:o 214
9702:
9703:
9704:
9705:
9706: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän te-
9707: hostamiseksi Kainuussa
9708:
9709:
9710: E' d u s k u n n a 11 e
9711:
9712: Kainuun maakunnassa tarvitaan kiireesti malminetsintää. Suhteellisen vähin varoinkin
9713: elinkeinoelämän monipuolistamista ja uusia voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia.
9714: työtilaisuuksia. Kainuun maaperän rikkauksien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9715: tutkimista olisikin tehostettava, jotta voitaisiin nioittavasti,
9716: saada uusia metalleja ja mineraaleja hyötykäyt-
9717: töön. Onhan tunnettua, että esim. Otanmäen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9718: malmialue on rajallinen ja ehtyy ennen vuosi- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
9719: sadan loppua ellei tehostetuin malminetsinnöin 32.70.21 300 000 markkaa malminet·
9720: alueelta löydy uutta malmiota. Myös muualla sinnän ja geologisen tutkimuksen edis-
9721: Kainuun alueella olisi näistä syistä tehostettava tämiseksi ja tehostamiseksi Kainuussa.
9722: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9723:
9724: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9725: 1982 vp.
9726:
9727: Raha-asia-aloite n:o 21.5
9728:
9729:
9730:
9731:
9732: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin elinkeinoelä-
9733: män kehittämiseen
9734:
9735:
9736: Eduskunnalle
9737:
9738: Lappi ja sen asukkaat ovat olleet jo kohtuut- tämän jälkeen Lappi-projekti näkyy hautautu-
9739: toman kauan suurissa vaikeuksissa. Suurtyöttö- neen ns. vihreän veran alle, sillä mitään todella
9740: myys sekä ansioiden ja toimeentulon puute tehokasta ei Lappi-projektin yhteydessä ole
9741: ovat pakottaneet ihmisiä muuttamaan jatku- aikaansaatu.
9742: vasti etelään sekä Ruotsiin. Täten myös paha Kuitenkin Lapin elinolosuhteiden kehittämi-
9743: autioituminen Lapissa on jatkumistaan jatku- nen ja monipuolistaminen on ollut välttämätön·
9744: nut. tä. Lapin maakunnissa tarvitaan omista lähtö-
9745: Työttömyys on esim. Kittilän kunnassa ollut kohdista käsin lukuisien elinkeinojen kehittä-
9746: pitkään peräti 25 %. Tämä on aiheuttanut nuo- mistä, näitä ovat erityisesti maa-, metsä-, kala-
9747: rille vakavia henkisiä vaikeuksia ja niinpä Kit- ja porotalous, samoin kaivannaisteollisuus ja
9748: tilän työttömien nuorten keskuudessa on tapah- turkistarhaus.
9749: tunut varsin lyhyen ajan kuluessa peräti 8 itse- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9750: murhaa, joiden syynä huomattavalta osin on nioittavasti,
9751: viranomaistenkin toteamuksen mukaan ollut
9752: juuri kauan jatkunut työttömyys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9753: Valtiovalta on luvannut auttaa Lappia jo 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
9754: kauan, mutta lupaukset ovat suurilta osin jää- 32.99.09 50 000 000 markkaa Lapin
9755: neet vain vaalipropagandaksi ja siis lunastamat- elinkeinoelämän kehittämiseen ja mo·
9756: ta. Jopa tasavallan presidentti Urho Kekkonen- nipuolistamiseen tarkoituksenmukaisin
9757: kin lupasi ns. Lappi-projektin toteutumisen keinoin ja siten myös ns. Lappi-pro;ek•
9758: ennen vuoden 1975 eduskuntavaaleja, mutta tin alkuunpanemiseen edes vähä/14 osin:
9759: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9760:
9761: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9762: 224 198l vp.
9763:
9764: Raha-asia-aloite n:o 216
9765:
9766:
9767:
9768:
9769: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten työllistä-
9770: miseksi lehdesten, kortteiden ja luonnonheinän keruuta jär-
9771: jestämällä
9772:
9773:
9774: Eduskunnalle
9775:
9776: Maassamme on vuosikausia vallinnut suuri keruuseen voitaisiin erittäin hyvin käyttää mm.
9777: ja laajamittainen työttömyys, josta näyttää tul- työttömiä opiskelijoita kesäiseen aikaan. Nykyi~
9778: leen pysyvä ilmiö ainakin niin kauan kuin nen nuorisohan on luontoystävällistä, haluaa
9779: kansanrintamapuolueet ovat hallitusvastuussa. mielellään olla luonnossa ja suosii muutenkin
9780: Kuitenkaan työttömyyttä ei tarvitsisi ylläpitää ns. pehmeää teknologiaa. Täten juuri kesällä
9781: maassamme, jos terveitä ja tehokkaita keinoja tapahtuva luonnonravinnon keruu olisi mitä
9782: käytettäisiin sen lieventämiseksi ja poistamisek- sopivinta työtä työttömille nuorille.
9783: si. Suomen Maaseudun Puolue on vuosien mit- Olen tästä asiasta tehnyt kirjallisen eduskun-
9784: taan esittänyt lukuisia ja yhä taas uusia kei- takyselyn 8. 3. 1978. Kyselyyn vastasi ministeri
9785: noja työttömyyden poistamiseksi. SMP:n kan- Veikko Saarto, joka ei suhtautunut mielestäni
9786: sanedustajat ovat saaneet laajoilla puhekierrok- erityisen vakavasti tähän porojen talviruokin-
9787: silla ja evästysmatkoillaan sekä laajan henkilö- taan käytettävien luonnonrehujen hankintaan.
9788: kohtaisen kosketuksen kautta Suomen kansalta Kun kuitenkin toistuvasti kentällä ollaan
9789: eri puolilta maata erittäin hyviä ja varteen- sitä mieltä, nimittäin poronhoitajien piirissä,
9790: otettavia keinoja työttömyyden poistamiseksi. että kesällä olisi tehostettava lehdesten ja luon-
9791: Yksi tällainen työttömyyden poistamisen keino nonheinän sekä kortteiden keruuta porojen tal'-
9792: poronhoitoalueena Pohjois-Suomessa olisi se, viruokintaa varten sekä siten tarjottava miele-
9793: että porojen ta•lviruokintaa varten järjestettäi- kästä ja terveellistä kesätyötä erityisesti työttö-
9794: siin luonnonrehun kerääminen työllisyysvaroil- mille nuorille, olisi eduskunnan vauhditettava
9795: la. Juuri porotalouden piiristä löytyisi työtä tätä asiaa ja tehtävä tältä osin lisäys budjettiin.
9796: mm. kesätyöttömille nuorille. Kun porojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9797: talvilaitumet ovat paljolti eri puolilla poron- nioittavasti, · ·
9798: hoitoaluetta ehtyneet, on poromiesten täytynyt
9799: kesällä ryhtyä tekemään poroille heinää ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9800: leikkaamaan lehdeksiä talvikauden sisäruokin- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
9801: taa varten. Erityisesti eteläisellä poronhoito- markkaa työttömien nuorten työllistä-
9802: alueella, mm. Oulun läänissä, on esitetty, että miseksi siten, että heille järjestetään
9803: valtiovallan olisi käytettävä työttömyysvaroja kesäisin yhdessä poropaliskuntien kans-
9804: kesällä tapahtuvaan lehdesten, kortteiden ja sa lehdesten, koriteiden ja muun luon-
9805: luonnonheinän keruuseen, josta täten saataisiin nonheinän keruuta porojen talviravin-
9806: poroille talviravintoa. Tähän luonnonravinnon noksi.
9807: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9808:
9809: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9810: 1982 vp. 225
9811:
9812: Raha-asia-aloite n:o 217
9813:
9814:
9815:
9816:
9817: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtaviemäreiden
9818: kunnostamiseen
9819:
9820:
9821: Eduskunnalle
9822:
9823: Aikoinaan on maassamme kaivatettu · julki- osa-a1kaviljeli:jät tarvitsevat kipeästi lisätyötä ja
9824: sin varoin ja mm. työllisyystöinä suuret määrät -ansiota.
9825: valtaviemäreitä. Nämä ovat vuosikymmenten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9826: saatossa usein pahasti tukkeutuneet ja päässeet nioittavasti,
9827: muutenkin huonoon kuntoon. Yksityisillä
9828: maanomistajilla ja tilallisilla ei ole varoja näi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9829: den valtaviemäreiden perkaukseen eikä avaa- 1983 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
9830: miseen. Sen sijaan niiden avaus olisi sopiva markan määrärahan valtaviemäreiden
9831: työllistämiskohde laajalla maaseudullamme, mis- kunnostuksen aloittamiseen työllisyys-
9832: sä on runsaasti työttömyyttä ja missä pien- ja töinä.
9833: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9834:
9835: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9836:
9837:
9838:
9839:
9840: 29 088200412K
9841: 226 1982 vp.
9842:
9843: Raha-asia-aloite n:o 218
9844:
9845:
9846:
9847:
9848: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tilusteiden rakenta-
9849: miseksi työllisyystöinä Oulun läänin alueella
9850:
9851:
9852: Eduskunnalle
9853:
9854: Tilusteiden rakentamista ja kunnostamista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9855: pidetään Oulun läänissä tärkeänä sekä maata- nioittavasti,
9856: louden kehittämisen k~nnalta että työllisyys-
9857: syistä. Uusien tilusteiden rakentaminen sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9858: entisten kunnostaminen kaivamalla ojia, aja- 1983 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
9859: malla täytemaata sekä rakentamalla siltoja ja markan määrärahan tilusteide,n raken-
9860: rumpuja onkin jäl'kevämpää kuin kassalinja. tamiseksi ja entisten kunnostamiseksi
9861: Näin todetaan Oulun läänin maatalousväestön työllisyystöinä Oulun läänin alueella,
9862: keskuudessa. Uudet ja kunnostetut tilustiet jolloin samalla lisätään ml14tilojen elin-
9863: merkitsevät samalla myös tilojen elinkelpoisuu- kelpoisuutta.
9864: den lisäämistä.
9865: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9866:
9867: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9868: 1982 vp. 2.27
9869:
9870: Raha-asia-aloite n:o 219
9871:
9872:
9873:
9874:
9875: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12
9876: rakentamiseen välillä Suorama-Alasjärvi
9877:
9878:
9879: Eduskunnalle
9880:
9881: Kangasalta Tampereelle suuntautuva itäinen kaavoituksen sitä vaikeuttamatta. Tie soveltuu
9882: sisääntuloväylä on jo parinkymmenen vuoden hyväksyttyyn tieverkkoon. Väylän toteuttami-
9883: ajan ollut yksi kaupunkiseudun tärkeimmistä nen aikaansaa huomattavan kevennyksen van-
9884: väylistä. Tällä hetkellä se muodostuu yhä vai- halla Kangasalantiellä, joka voi jäädä palvele-
9885: keammaksi ja vaikeammaksi liikenteelliseksi maan sen vaikutuspiirissä olevaa maankäyttöä,
9886: pullonkaulaksi huolimatta tarpeellisena toteu- jonka synnyttämä liikenne jo itsessään on huo-
9887: tetusta kevyen liikenteen väylästöstä. mattava.
9888: Merkittävimmin tätä liikenneyhteyttä paran- Koska kunnat ovat tieyhteyden Suorama-
9889: taisi tiehankkeen Suorama-Alasjärvi (Teiskon- Alasjärvi rakentamisesta yksimielisiä eikä hank-
9890: tie) toteuttaminen. Tämän uuden tieosuuden keessa ole teknisiä vaikeuksia, tulisi se ensi ti-
9891: pituus on noin. kuusi (6) ki'lometriä ja rakenta- lassa pyrkiä toteuttamaan.
9892: misen kustannusarvio on tämänhetkisen hinta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9893: tason mukaan noin 25 miljoonaa markkaa. taen,
9894: Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9895: tavoin tie- ja vesirakennushallitus pitää tämän 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
9896: valtatieosuuden rakentamista kiireellisenä. markan määrärahan käytettäväksi valta-
9897: Väylä voidaan johtaa suhteellisen vapaassa tien n:o 12 rakentamiseen välillä Suo-
9898: maastossa olemassa olevan rakennuskannan tai rama-Alasjärvi.
9899: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9900:
9901: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Kuoppa Jermu Laine
9902: Antero Juntumaa Sampsa Aaltio Eino Loikkanen
9903: Ulla-Leena Alppi Tellervo Koivisto Erkki Pystynen
9904: Matti Maijala
9905: 228 1~82 vp;
9906:
9907: Raha-asia-aloite n:o 220
9908:
9909:
9910:
9911:
9912: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansal-
9913: lispuiston perustamiseen
9914:
9915:
9916: Eduskunnalle
9917:
9918: Vuonna 1976 valmistuneeseen kansallispuis- Alueella kasvaa myös harvinaisia kasveja ja sen
9919: toloomitean mietintöön perustuen valtioneuvos- linnustoon kuuluu useita harvinaisia lajeja.
9920: to teki neljä vuotta sitten päätöksen kansallis- Saaristomeren kansallispuistossa tulisi luon-
9921: ia luonnonpuistoverkon kehittämisestä. Maini- nollisesti säilyttää vapaa liikkumisoikeus tiet-
9922: tun periaatepäätöksen mukaan perustettaisiin tyjä reittejä, opastusta ja valvontaa käyttäen.
9923: Saaristomeren kansallispuisto. Tämä kansallis- Paikallisen väestön perinteiset oikeudet kalas-
9924: puisto käsittäisi Houtskarin, Korppoon, Nau- tukseen, metsästykseen, laiduntamis·een ja mar-
9925: von ja Dragsfjärdin kuntien ja saariston aluei- jojen poimimiseen tulisi säilyttää eikä kalas-
9926: ta yhteensä n. 3 000 hehtaaria. Hallitus on an- taja- ja pienviljelijäväestön elin- ja toiminta-
9927: tanut eduskunnalle lakiesityksen Saaristome- mahdollisuuksia saa heikentää.
9928: ren .kansallispuistosta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9929: Saaristomeritoimikunta on ehdottanut ryh-
9930: dyttäväksi nopeisiin toimenpiteisiin Saaristo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9931: meren arvokkaimman osan suojelemiseksi ja 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9932: kansallispuiston perustamiseksi. Toimikunta markkaa Saaristomeren kansallispuiston
9933: luonnehti Saaristomerta sekä luonnoltaan että perustamistoimenpiteitä varten.
9934: maisemaltaan ainutlaatuiseksi maailmassa.
9935: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
9936:
9937: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
9938: 1982 vp.
9939:
9940: Raha-asia-aloite n:o 221
9941:
9942:
9943:
9944:
9945: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan ratapihan ylit-
9946: tävän ylikulkusillan rakentamiseen
9947:
9948:
9949: Eduskunnalle
9950:
9951: Monien vuosien ajan on suunniteltu ja val- sillan rakennustöihin vmtalSlm päästä käsiksi
9952: misteltu Loimaan ratapihan ylittävän ylikulku- mahdollisimman pian, tulisi valtion ensi vuo-
9953: sillan rakentamista. Loimaan kaupunginhallitus den tulo- ja menoarvioon varata määräraha töi-
9954: on vastikään tehnyt ylikulkusillan rakentamis- den aloittamiseen.
9955: ta koskevan yksimielisen päätöksen sitoutuen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9956: samalla siihen, että kaupunki osallistuu raken-
9957: tamiskustannuksiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9958: Ylikulkusillan kustannusarvio on suuruudel- 1983 tulo- ;a menoarvioon 5 000 000
9959: taan 16 milj. markkaa, josta valtion osuus tu- markan määrärahan käytettäväksi Loi-
9960: lisi olemaan 13 milj. mk. Ylikulkusillan pituus maan ratapihan ylittävän ylikulkusillan
9961: tullee olemaan n. 200 metriä. Jotta ylikulku- rakennustöiden aloittamiseen.
9962: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
9963:
9964: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
9965: 2.30 1982 vp.
9966:
9967: Raha-asia-aloite n:o 222
9968:
9969:
9970:
9971:
9972: 1.'
9973: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Tu-
9974: run konepajan lisätilojen rakentamista varten
9975:
9976:
9977: Eduskunnalle
9978:
9979: Valtionrautateiden Turun konepajan tärkein Esikäsittelyhallin perustamissuunnitelma ja
9980: uusinvestointitavoite on esikäsittelyhallin ra- esisuunnitelma ovat valmistumassa. Esikäsitte-
9981: kentaminen. Tähän halliin on tarkoitus sijoit- lyhalli ja päävaraston lisätilat tarvitsevat rahaa
9982: taa rautatievaunujen ulkopuolinen pesu, maali- vuonna 1983 2,5 milj. ja 1984 n. 5 milj.
9983: pohjan esikäsittely ja ruiskumaalaus. Samaan markkaa. Esikäsittelyhallin vaatimia aluejärjes-
9984: yhteyteen on tarkoitus rakentaa varastotiloja telyjä varten tarvitaan rahaa ensi vuonna n.
9985: päävaraston ja konepajan tarpeisiin. 1,2 milj. markkaa.
9986: Esikäsittelyhallin rakentaminen on välttämä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9987: töntä mm. työolosuhteiden parantamisen vuok-
9988: si. Vaunujen esikäsittelyssä pesijä työskentelee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9989: sadevaatteissa vaunun alla. Terveysriskien suu- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
9990: ruudesta kertoo se, että sama pesijä on pys- markkaa Valtionrautateiden Turun ko-
9991: tynyt työskentelemään vain muutaman vuoden. nepajan esikäsittelyhallin ja päävaraston
9992: Rakennettavassa esikäsittelyhallissa pesijä tulisi lisätilojen rakentamista varten ;a
9993: työskentelemään ohjaajana eristetyssä tilassa. 1 200 000 markkaa esikäsittelyhallin
9994: vaatimia aluejärjestelyjä varten.
9995: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
9996:
9997: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
9998: 1982 vp. 231
9999:
10000: Raha-asia-aloite n:o 22.3
10001:
10002:
10003:
10004:
10005: E. Laine ym.: Maärärahan osoittamisesta Turun-Salon rautatie-
10006: osuuden perusparannustöiden jatkamiseen
10007:
10008:
10009: Eduskunnalle
10010:
10011: Turun ja Helsingin rautatieyhteyksien pa- niukkuudesta ja yrityksistä supistaa muutoin-
10012: rantainisessa on esitetyistä vaihtoehdoista va- kin vähäisiä perusparannusvaroja. Jotta sano-
10013: littu tässä vaiheessa nykyisen rantaradan pe- tun rataosan peruskorjaustöitä voitaisiin no-
10014: rusparantaminen. Radan kunto on nykyisellään peuttaa, tulisi vuosittain varata ainakin 22
10015: erittäin heikko, kuten jokainen matkustaja voi miljoonaa markkaa varoja. Tässäkin tapauk-
10016: todeta. ·Turusta Saloon johtavan rataosan pe- sessa radan korjaaminen veisi aikaa 7 vuotta.
10017: rusparannuksen kokonaiskustanims on arvioi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10018: tu n. 155 miljoonaksi markaksi, josta on tä-
10019: hän mennessä käytetty neljä miljoonaa mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10020: kaa. 1983 tulo- ia menoarvioon 22 000 000
10021: Vaikka mainitun rataosan peruskorjaamisel- markkaa kaytettäväksi Turun-Salon
10022: la on erittäin kova kiire, on rautatiehallitus rataosuuden perusparannustöiden iatka-
10023: suunnitellut työn toteuttamisvauhdin erittäin mista varten.
10024: hitaaksi. Osittain tämä johtuu rahoituksen
10025: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
10026:
10027: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
10028: 232 1982 vp.
10029:
10030: Raha-asia-aloite n:o 224
10031:
10032:
10033:
10034:
10035: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta matka-alennuksen
10036: myöntämiseen däkeläisille ja invalideille linja-autoissa
10037:
10038:
10039: Eduskunn~dle
10040:
10041: Vähävaraisille eläkeläisille ja invalideille ai- käyttää, valtion tulisi maksaa erikseen sovitta-
10042: heutuu välttämättämistä matkoista kohtuutto- va korvaus liikennöitsijöille, jotka myöntävät
10043: man suuria kustannuksia. Rautateillä tämä on matka"alennuksen eläkeläisille ja invalideille.
10044: otettu huomioon siten, että määrätyin ehdoin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10045: ja määrättyinä aikoina on pidemmillä junamat-
10046: koilla mahdollisuus saada alennusta matkaku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10047: luihin. Vastaavankaltainen etu olisi annettava 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10048: eläkeläisille ja invalideille myös postiautoliiken- markan määrärahan 50 prosentin mat-
10049: teessä. Yksityisten yrittäjien hoitamassa linja- ka-alennuksen myöntämiseksi posti- ja
10050: autoliikenteessä tämä olisi mahdollista toteut- muussa linja-autoliikenteessä kansan-
10051: taa esim. siten, että linjalupaa myönnettäessä eläkkeen perus- ja lisäosaa saaville elä-
10052: liikennöitsijä määrättäisiin noudattamaan VR:n keläisille ja invalideille sekä työkyvyttö-
10053: menettelyä. Ellei tätä mahdollisuutta haluttaisi myyseläkettä saaville.
10054: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
10055:
10056: Ensio Laine Pauli Puhakka
10057: M.-L. Salminen Marjatta Stenius-Kaukonen
10058: 1982 vp. 233
10059:
10060: Raha-asia-aloite n:o 225
10061:
10062:
10063:
10064:
10065: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuuden lisää-
10066: miseksi sairausvakuutusrahastossa
10067:
10068:
10069: Eduskunnalle
10070:
10071: Eläkeläisten tuloihin kohdistuva verotus on maan aikaan on yrityksille annettu lukuisia
10072: viime vuosin~ voimakkaasti kiristynyt, kuten verohelpotuksia ja maksettu miljardimäärin tu-
10073: virallisin tilastoin on ollut todistettavissa. Lii- kiaisia. Sairausvakuutusmaksun poistaminen
10074: kevaihtoveron ja muiden välillisten verojen ko- kansaneläkeläisiltä olisi rahoitettava poistamal-
10075: rotukset ovat vaikuttaneet samaan suuntaan. la työnantajille annetut sosiaaliturvamaksujen
10076: Jätevesi- ja katumaksut yhdessä kuntien tarif- alennukset. Ellei näin haluta menetellä, tulisi
10077: fien korotusten kanssa ovat lisänneet eläke- valtion osuutta sairausvakuutusrahastossa lisä-
10078: läisten maksettavaksi asetettujen verojen tai tä kansaneläkeläisten maksuosuutta korvaa-
10079: veronluontoisten maksujen määrää. Vuoden vasti.
10080: 1983 alusta toteutettava kansaneläkkeiden ve- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10081: .rotus tulee vielä lisäämään eläkeläisten vero-
10082: kuormaa. Muutama vuosi sitten toteutettu sai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10083: rausvakuutusmaksun asettaminen myös eläke- den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
10084: läisten maksettavaksi oli eräs eläkeläisten ve- senä 125 000 000 m~.~rkkaa valtion
10085: rorasitusta lisäävä päätös. osuutena sairausvakuutusr11hastoon, jol-
10086: Sairausvakuutusmaksun asettaminen myös loin olisi mahdoUista poisttl4 sabausva-
10087: kansaneläkeläisten maksettavaksi oli alun al- kuutusmaksu kansaneläkeliMJZti.
10088: kaen perusteeton ja epäoikeudenmukainen. Sa-
10089: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
10090:
10091: Ensio Laine Pauli Puhakka
10092: M.-L. Salminen Marjatta Stenius-Kaukonen
10093:
10094:
10095:
10096:
10097: 30 088200412K
10098: 234 1982 vp.
10099:
10100: Raha-asia-aloite n:o 226
10101:
10102:
10103:
10104:
10105: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten pu-
10106: helinkulujen korvaamiseksi
10107:
10108:
10109: E d u s ku n n a 11 e
10110:
10111: Vammaisille ovat erittäin tärkeitä kontak- tettävissä Kansaneläkelaitoksen tehtäviin esim.
10112: tit muihin ihmisiin. Mitä vaikeampi vamma siten, että kaikille vammaisille maksettavan kan-
10113: on, sitä ongelmallisempaa on yhteiselämään saneläkkeen perusosan lisäksi maksettaisiin
10114: osallistuminen. Näin on asianlaita erityisesti vaikeavammaisten puhelinkuluja vammaispro-
10115: niiden vammaisten osalta, jotka asuvat koto- sentin mukaisessa suhteessa esim. 65 prosent·
10116: naan. Esim. näkövammaisten ja pyörätuoli- illn saakka lopun jäädessä vammaisen makset-
10117: invalidien sekä jalka-amputoitujen vammaisten tavaksi. Vastaavankaltainen menettely olisi to-
10118: mahdollisuudet ihmiskontakteihin ovat useim- teutettava liikennemaksujen korvaamisessa.
10119: miten puhelimen varassa. Sen avulla on toimi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10120: tettava runsaasti tiedotuksia, vastauksia ja ano-
10121: muksia viranomaisille, tavaratilauksia elintarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10122: ke- ym. kauppoihin sekä hoidettava pankki- den 1983 tulo- ;a menoarvioon
10123: asiat ym. 1 000 000 markkaa vaikeavammaisten
10124: Koska puhelin on välttämätön ainakin yk- puhelinkuluien osittaiseksi korvaami-
10125: sinään asuville vaikeavammaisille, tulisi yhteis- seksi vammaisprosentin mukaisessa suh-
10126: kunnan ·tukea vammaisten puhelimen hankin- teessa. ·
10127: ta- ja käyttökuluja. Tämä tukimuoto olisi lii-
10128: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
10129:
10130: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
10131: 1982 vp. 235
10132:
10133: Raha-asia-aloite n:o 227
10134:
10135:
10136:
10137:
10138: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta laitosmuotoisen sivistys-
10139: työn keskusjärjestöjen tutkimus-, tiedotus-, koulutus- ja oppi-
10140: materiaalitoiminnan kehittämiseen
10141:
10142:
10143: Eduskunnalle
10144:
10145: Laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöt, lisestä kehityksestä, joka on ollut 1970-luvul-
10146: Kansalais- ja työväenopistojen liitto, Suomen la moninkertaista. Erityinen puute on se, et-
10147: Kirjastoseura sekä Suomen Kansanopistoyhdis- teivät keskusjärjestöt pysty suorittamaan sitä
10148: tys, tuottavat erilaatuisia palveluja seuraavasti: laadullista kehittämistyötä, joka olisi niiden
10149: a) Kansalais- ja työväenopistoja toimii 273. nimenomainen tehtävä. Erityisesti tarvittaisiin
10150: Niissä oli opiskelijoita työvuonna 1979-80 tutkimustoiminnan aloittamista, koska sitä ei
10151: yli 550 000. suoriteta yliopistojen tai tutkimuslaitosten toi-
10152: b) Yleisiä kirjastoja on yli 1 700. Vuonna mesta muutamia satunnaisesti ilmestyviä opin-
10153: 1981 niissä arvioidaan käyneen noin 1 987 000 näytteitä lukuun ottamatta'.
10154: lainaajaa. Puheena olevat järjestöt ovat kukin alallaan
10155: c) Kansanopistoja on 87. Työvuonna 1979 ainoa valtakunnallinen yhteistyön muoto, jon-
10156: -80 perusoppijaksoilla oli opiskelijoita 6 510 ka velvollisuutena on suorittaa paikallistasolla
10157: ja lyhytkursseilla yli 25 000. hyödynnettäviä laadullisen kehittämisen tehtä-
10158: viä. Olisi myös näiden toimintojen suurimman
10159: Kaikki kolme kyseessä olevaa keskusjärjes- rahoittajan, valtion, edun mukaista, että ko.
10160: töä edustavat sellaisia valtaosaltaan kunnallis- keskusjärjestöille ohjattaisiin tähänastista tun-
10161: tettuja sivistyspalvelumuotoja, joiden verkosto tuvasti enemmän taloudellista tukea, koska
10162: kattaa koko maan ja tarjoaa palveluksiaan - valtionosuuslaeissa ei ole osoitettu laadulliseen
10163: usein ilmaispalveluina - käytännöllisesti kat- kehittämiseen varoja.
10164: soen jokaiselle kansalaiselle. Viime vuosina po. järjestöjen saama harkin-
10165: Ne varsinaiset toiminnat, joita po. järjestöt nanvarainen valtionapu ei ole kattanut kustan-
10166: edustavat, ovat verraten hyvin valtion toimes- nustason nousua. Tästä syystä ko. järjestöt
10167: ta tuetut. Valtion osuutta voidaan kuitenkin ovat joutuneet supistamaan palvelujaan sekä
10168: lakien mukaan saada vain varsinaisen kenttä- luopumaan kehittämissuunnitelmistaan.
10169: tason toiminnan rahoittamiseen, muttei näiden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10170: työmuotojen järjestöjen tukemiseen. Mainitut
10171: keskusjärjestöt joutuvat näin ollen rahoitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10172: maan toimintansa valtaosaltaan harkinnanvarai- den 1983 tulo- ja menoarvioon
10173: sella valtion tuella sekä satunnaisilla tuloilla. 2 000 000 markkaa laitosmuotoisen si-
10174: Tästä syystä niiden palvelut (tutkimus, tiedo- vistystyön keskusjärjestöjen tutkimus-,
10175: tus, koulutus, oppimateriaali) ovat jääneet tiedotus-, koulutus- ja oppimateriaali-
10176: huomattavasti jälkeen itse kenttätyön määräl- toiminnan kehittämistä varten.
10177: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10178:
10179: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
10180: 236 1982. vp.
10181:
10182: Raha-asia-aloite n:o 228
10183:
10184:
10185:
10186:
10187: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenperinteen tallen-
10188: tamiseen ja tutkimiseen
10189:
10190:
10191: Eduskunnalle
10192:
10193: Työväenliikettä ja työväenkulttuuria koske- tutkimus sekä työväentalojen kuittuuritoimin-
10194: van aineellisen ja henkisen perinteen tallenta- taa koskevan laajan näyttelyn valmistaminen.
10195: minen ja tutkiminen on vo1makkaasti virinnyt Käynnissä olevien hankkeiden loppuun saat-
10196: viime vuosina. Opetusministeriön asettaman tamiseksi ja niihin liittyvien uusien projektien
10197: työväenperinnetyöryhmän suorittaman selvityk- aloittamiseksi olisi välttämätöntä ottaa hallituk-
10198: sen (Komiteanmietintö 1981: 7) perusteella sen tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle 1983
10199: on tiedossa, että sekä yksittäisillä tutkijoilla tarpeellinen määräraha.
10200: että tutkimusta harjoittavilla laitoksilla ja jär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10201: jestöillä on käynnissä työväenperinteen tallen- nioittaen,
10202: tamiseen liittyviä hankkeita, jotka on aloi-
10203: tettu edus1kunnan vuodeksi 1981 myöntämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10204: 200 000 markan määrärahan turvin. Tärkeim- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
10205: mät näistä hankkeista ovat arkistojen perinne- markkaa työväenperinteen tallentamista
10206: keräys, työväen näyttämö- ja musiikkiperinteen ja tutkimista varten.
10207: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10208:
10209: Jermu Laine Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila
10210: 1982 vp. 237
10211:
10212: Raha-asia-aloite n:o 229
10213:
10214:
10215:
10216:
10217: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten kulje-
10218: tuspalvelujen järjestämisestä kunnille suoritettaviin valtion-
10219: avustuksiin
10220:
10221:
10222: Eduskunnalle
10223:
10224: Invaliidihuoltolain mukaan järjestetään vai- huomioon kuljetusmaksuissa jo tapahtuneet ja
10225: keavammaisille henkilöille työssä käymisen, ennakoitavissa olevat korotukset.
10226: opiskelun, virkistyksen, yhteiskunnallisen osal- Kuljetuspalveluilla on voitu vähentää vaikea-
10227: listumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi tar- vammaisten eristäytymistä, joka on todettu
10228: peellisia kuljetuksia, joihin käytetään tavalli:sia varsinkin vaikeavammaisille lapsille ja nuorille
10229: takseja ja ns. invatakseja, poilcl<:eustapauksissa erittäin haitalliseksi kehitysesteeksi. Kuljetus-
10230: kuntien omaa kuljetuskalustoa. palveluilla voidaan edistää vammaisten mahdol-
10231: Valtionavun turvin vaikeavammaisten kulje- lisuuksia käyttää hyväkseen yhteiskunnan ylei-
10232: tuspalveluja järjestetään nykyään 190 kunnassa, siä palveluja ja myös vähentää laitoshoidon pal-
10233: joten huomattava määrä vaikeavammaisia jää velujen tarvetta ja käyttöä. Vähävaraisuuden ja
10234: tämän palvelun ulkopuolelle, koska asuinkun- pienituloisuuden takia asuvat vammaiset keski-
10235: nassa ei tätä palvelumuotoa ole olemassa. Kun- määrin muuta väestöä syrjäisemmissä paikoissa
10236: tien kiinnostus tämän palvelun järjestämiseen ja pitkienkin etäisyyksien päässä tarpeellisista
10237: on selvästi lisääntyny.t, mutta valtion tulo- ja palvelupisteistä.
10238: menoarvioissa on kuljetuspalveluihin kunnille Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10239: varattu määräraha ollut niin pieni, ettei se ole taen,
10240: mahdollistanut edes palvelujen ennallaan säily- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10241: mistä, koska monissa kunnissa on tämä palvelu 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
10242: alkanut verraten äskettäin, joten edellisten vuo- markan määrärahan vaikeavammaisten
10243: sien kustannukset eivät anna .täydellistä kuvaa kuljetuspalvelujen järjestämisestä kun-
10244: jo tapahtuneesta kasvusta. Lisäksi on otettava nille suoritettaviin valtionavustuksiin.
10245: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10246:
10247: Jermu Laine Matti Maijala
10248: Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila
10249: 238 1982 vp.
10250:
10251: Raha-asia-aloite n:o 230
10252:
10253:
10254:
10255:
10256: Lattula: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisten maanpuolus-
10257: tusjärjestöjen ·toiminnan tukemiseen
10258:
10259:
10260: Eduskunnalle
10261:
10262: Maassamme on viime aikoina kiinnitetty va- dentti Urho Kekkonen. Vuonna 1972 lähtivät
10263: kavaa huomiota siihen, että yhteiskuntamme käyntiin eri puolilla maata turvallisuuspolitii-
10264: taholta ei riittävästi arvosteta sitä työtä, jota kan kurssit. Kyseessä on siten kaikilta osiltaan
10265: vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt tekevät toiminta, joka on virallisen turvallisuuspoli-
10266: turvallisuutemme hyväksi. tiikkamme suuntaista.
10267: Suomessa toimii joukko suuria maanpuolus- Parin viimeisen vuosikymmenen aikana tämä
10268: tusjärjestöjä, joiden yhteinen jäsenmäärä nousee toiminta on kuitenkin saanut olla ilman valtion
10269: lähelle puolta miljoonaa. Järjestöt ovat vuosi- taloudellista tukea. Sen sijaan tästä tuesta ovat
10270: kausia uurastaneet jäsentensä sekä suuren ylei- päässeet osallisiksi lukuisat sitoutuneet jär-
10271: sön keskuudessa tekemällä tunnetuksi maamme jestöt.
10272: turvallisuuspolitiikkaa sekä maanpuolustuksen On aiheellista todeta, että vuosi 1981 oli
10273: perusteita. Osalla järjestöistä on lisäksi huo- Suomen Reserviupseeriliiton 50-vuotisjuhlavuo-
10274: mattavia sosiaalisia huoltotehtäviä. si, jolloin järjestettiin juhlivan liiton toimesta
10275: Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen viestihiihto Utsjoelta Helsinkiin tasavallan pre-
10276: aktiiviseen toimintaan, jota reserviläisjärjestöt sidentti Urho Kekkosen suojeluksessa.
10277: Suomen Reserviupseeriliitto ja Reservin Ali- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
10278: upseerien Liitto ovat harjoittaneet. Näiden jär- taen,
10279: jestöjen työn tuloksena on julkaistu useita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10280: turvallisuuspolitiikkaamme selventäviä teoksia, 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
10281: aikakauslehtiä ja esitelmiä. Joka toinen vuosi markan määrärahan ;aettavaksi vapaa-
10282: järjestetään valtakunnalliset Turvallisuuspolitii- ehtoista maanpuolustustyötä tekeville
10283: kan päivät. Päivien suojelijana on ollut presi- järjestöille.
10284: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
10285:
10286: Eero Lattula
10287: 1982 vp. 239
10288:
10289: Raha-asia-aloite n:o 231
10290:
10291:
10292:
10293:
10294: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
10295: suunnittelemiseksi Nastolaan
10296:
10297:
10298: Eduskunnalle
10299:
10300: , Nastolan keskustapalveluja käyttää tällä het- see myös oman vakinaisen työvoimatoimiston
10301: kellä n. 14 000 asukasta. Nykyisin asukkaat toimipisteen. Etenkin ammattikurssikeskustoi-
10302: joutuvat noutamaan valtion palvelut pääasiassa minta ja suojatyökeskustoiminta lisäävät em.
10303: Lahdesta, johon Nastolasta keskimäärin tulee toimipisteen tarvetta.
10304: matkaa n. 20 km . Lisäksi Kansaneläkelaitoksen ja verotoimis-
10305: . Suuren kaupungin läheisyydessä olevana. ton toiminnat tulee sijoittaa Nastolan keskus-
10306: teollistuneena kuntana tarvitsee Nastola välttä- taan.
10307: mättä omat toimitilat poliisille. Tästä kuntien Edellä mainitut tarpeet huomioiden kunta
10308: yhteisenä esityksenä on Hollolan nimismiespii- voi osoittaa virastotaloa varten rakennuspaikan
10309: rin jakaminen Hollolan ja Nastolan nimismies- keskusta-alueelta. Julkisten palvelusten puuttu-
10310: piireiksi. minen kunnan keskustasta jarruttaa seurannais-
10311: Posti toimii jo nykyisellään suhteettoman ah- vaikutuksineen myös Nastolan kehittymistä
10312: taissa tiloissa, ja vuoteen 1982 mennessä sen suuruusluokkansa edellyttämään palvelutasoon.
10313: tilantarve kasvaa kaksinkertaiseksi nykytiloihin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10314: verrattuna.
10315: Sairausvakuutuspalvelujen jakelu on välttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10316: mätöntä saada pysyvästi oman kunnan keskus- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10317: taan. Uuden terveyskeskuksen valmistuminen 28.64.76 (Valtion talonrakennusten
10318: on lisännyt sairausvakuutustoimiston palvelu- suunnittelu) 500 000 markkaa valtion
10319: jen käyttöä yhä enenevässä määrin. Nastolan virastotalon rakennussuunnit-
10320: Teollisuusvaltaisena kuntana Nastola tarvit- telun käynnistämiseksi.
10321: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10322:
10323: Matti Luttinen Jouko Skinnari
10324: 240 1982 vp.
10325:
10326: Raha-asia-aloite n:o 232
10327:
10328:
10329:
10330:
10331: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden taide- ja käsi-
10332: teollisuusoppilaitoksen lisärakennuksen rakentamista varten
10333:
10334:
10335: Ed u s k·u'n·n alle
10336:
10337: Lahden taideteollinen oppilaitos ja kultasep- vuoden tulo- ja menoarviossa 1 milj. markan
10338: päkoulu siirtyivät valtion haltuun 1. 8. 1979. määräraha. Ammattikasvatushallituksen KTS-
10339: Oppilaitoskokonaisuuden nimeksi tuli Lahden suunnitelman mukaan hankkeen loppurahoitus
10340: taide- ja käsiteollisuusoppilaitos. ajoittuisi seuraaville vuosille.
10341: Taide- ja käsiteollisuusoppilaitokseen kuulu- Lisärakennuksen nopea toteuttaminen on
10342: va taideteollinen opisto sijaitsee Lahden Paavo- Lahden kaupungin kannalta tärkeää, koska kul-
10343: lan kaupunginosan korttelissa n:o 3013 tontilla taseppäkoulu ja taidekoulu toimivat tällä het-
10344: n:o 1. Saman korttelin tontti n:o 2 on varattu kellä Lahden kaupungin omistarnissa tiloissa,
10345: oppilaitoksen laajentamista varten. Tonteilla on joita tiloja kaupunki tarvitsee muihin tarkoi-
10346: rakennusoikeutta yhteensä yli 10 000 k-m2, jo- tuksiin.
10347: ten jatkorakentamiseen on kaavalliset edellytyk- Tammikuun 15 päivänä 1982 tuli voimaan
10348: set. laki aluevaihdosta valtion ja Lahden kaupungin
10349: Lisärakennuksen perustamissuunnitelma on välillä. Laki antaa lähtökohdat niin Lahden tek-
10350: valmisteltavana. Keskiasteen koulunuudistuk- nillisen oppilaitoksen kuin taide- ja käsiteolli-
10351: sen vaatimat opetusjärjestelmäratkaisut ovat suusoppilaitoksen lisärakennusten suunnitte-
10352: selkiintyneet. Uuden rakennuksen suunnittelus- lulle.
10353: sa tulee ottaa huomioon myös Lahden taide- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10354: koulua koskevat suunnitelmat. Taidekoulu on
10355: vielä kaupungin omistama suoraan opetusmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10356: nisteriön alainen oppilaitos. Koulu valtiollistet- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10357: taneen lähivuosina ja liitettäneen taideteollisen 29.80.74 4 000 000 markkaa Lahden
10358: opiston yhteyteen. taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen ra-
10359: Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen kentamista varten.
10360: lisärakennuksen suunnittelua varten on kuluvan
10361: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10362:
10363: Matti Luttinen Jouko Skinnari
10364: 1982 Vl'· 241
10365:
10366: Raha-asia-aloite n:o 233
10367:
10368:
10369:
10370:
10371: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden tiemestaripiirin
10372: uuden tukikohdan rakentamista varten
10373:
10374:
10375: Eduskunnalle
10376:
10377: Valtiovarainministeriön. KT~suunnitelmien puoltanut Lahden kaupungin varaamaa sijoitus-
10378: mukaan Lahden tiemestaripiirin uusi tukikohta, paikkaa tukikohtaa varten.
10379: kustannuksiltaan n. 4,7 milj. markkaa, raken- Koska valtion talonrakennushankkeita ei lä-
10380: nettaisiin lähivuosina. hivuosina Lahden seudulla juuri käynnisty, on
10381: TVL:n Hämeen piirin Lahden tiemestaripii- perusteita tiemestaripiirin tukikohtahankkeen
10382: ri toimii tällä hetkellä Sopenkorven teollisuus- kiirehtimiselle.
10383: alueella, jossa sillä on ahtaat ja sopimattomat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10384: tilat.
10385: Lahden kaupunginvaltuusto on hyväksynyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10386: tiemestaripiirin uutta tukikohtaa varten asema- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10387: kaavan, joka vahvistuessaan mahdollistaa hank- 31.24.74 1 000 000 markkaa Lahden
10388: keen rakentamisen Lähdesuonpuiston alueelle. tiemestaripiirin uuden tukikohdan suun-
10389: Tiemestaripiirin nykyinen henkilökunta on nittelua ja rakentamisen käynnistämistä
10390: f)arten.
10391: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10392:
10393: Matti Luttinen Jouko Skinnari
10394:
10395:
10396:
10397:
10398: 31 088200412K
10399: 242 1982 vp.
10400:
10401: Raha-asia-aloite n:o 2.34
10402:
10403:
10404:
10405:
10406: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 31.32 pe-
10407: rusparantamiseen välillä Vesivehmaa-Kalkk.inen
10408:
10409:
10410: Eduskunnalle
10411:
10412: Maantie n:o 3132, joka johtaa Vesivehmaal- suhteet lisäävät onnettomuuksien syntymistä.
10413: ta Kalkkisiin Asikkalan kunnassa, on heikko- Tämän johdosta tulisi tiellä suorittaa peruspa-
10414: kuntoinen päällystämätön tie, jolla esiintyy rantamista ainakin pahimpien tienkohtien osal-
10415: vaarallisia tienkohtia, kuten jyrkkiä nousuja ja ta.
10416: mutkia. Tien liikennemäärät ovat kasvaneet Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10417: viime aikoina etenkin lomaliikenteen johdos-
10418: ta. Vuoden 1975 liikennelaskentojen mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10419: on keskivuorokausiliikenne kesällä tien etelä- den 1983 tulo- ;a menoarvioon momen-
10420: päässä lähes 500 autoa vuorokaudessa. Ras- tille 31.24.77 (Yleisten teiden tekemi-
10421: kaan liikenteen osuus on 20-40 autoa vuo- nen) lisäyksenä 2 000 000 markkaa
10422: rokaudessa kautta koko vuoden. Viime vuo- maantien n:o 3132 perusparantamiseen
10423: sina on tieosalla sattunut useita kuolemaan ja välillä V esivehmaa-Kalkkinen Asikka-
10424: loukkaantumiseen johtaneita liikenneonnetto- lan kunnassa.
10425: muuksia. Tien kapeus ja huonot näkemäolo-
10426: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10427:
10428: Matti Luttinen Jouko Skinnari
10429: 1982 vp. 243
10430:
10431: Raha-asia-aloite n:o 23.5
10432:
10433:
10434:
10435:
10436: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden yhteistermi-
10437: naalihankkeen osana toimivan Valtionrautateiden tavara-ase-
10438: man toteuttamista varten
10439:
10440:
10441: Eduskunnalle
10442:
10443: Lahden kaupunginhallitus on perustanut yh- Lahden tavaraterminaalityöryhmä on kesällä
10444: teisterminaalihankkeen toteuttamista varten ta- 1981 korostanut VR:n Lahden tavara-asema-
10445: varaterminaalityöryhmän, jonka jäsenistö koos- kysymyksen pikaisen ratkaisun tärkeyttä paitsi
10446: tuu kaupungin, Valtionrautateiden ja Lahden nykyisen tavara-aseman huonon kunnon takia
10447: kauppakamarin edustajista. myös suunnitellun yhteisterminaalihankkeen
10448: Työryhmä on selvittänyt koko kappaletavara- etenemisen kannalta ja esittänyt, että VR:n
10449: kuljetussektorin eli VR:n, kuorma-autoliiken- kappaletavaraprojektityöryhmä selvittäisi näke-
10450: teen, vähittäiskaupan jakeluliikenteen, huolio- myksensä siitä, miten Lahti sijoittuu VR:n
10451: tatoiminnan ja tullin kannanotot rauta- ja tavara-asemien uudistussuunnitelmissa ja koska
10452: maantieliikenteen yhteisterminaalihankkeeseen. ja miten mahdollisesti Lahden tavara-asemaky-
10453: Kaupunki on hyväksynyt työryhmän esityk- symys tullaan ratkaisemaan.
10454: seen perustuen, että yhteisterminaalihanketta Lahden kaupunki on pitänyt tärkeänä, että
10455: varten varataan ja kaavoitetaan n. 30-45 heh- Valtionrautatiet ratkaisisi pian oman tavara-
10456: taarin suuruinen alue. Terminaalihankkeen ko- asemansa sijoittumisen aikataulun suunnitellul-
10457: ko laajuudessaan tapahtuva toteutus ja kehit- le Lotilan yhteisterminaalialueelle. Hankkeen
10458: täminen on riippuvainen olennaisesti toisaalta jatkosuunnittelu ja alueen käyttö on riippu-
10459: VR:n osallistumisesta hankkeen toteutukseen, vainen VR:n kannasta niin raiteiden rakenta-
10460: toisaalta alueelta päätieverkkoon tarvittavien misen kuin toimintojen. mitoituksen ja mielek-
10461: mahdollisimman hyvien tieliikenneyhteyksien kään toteutuksen kannalta.
10462: saamismahdollisuuksista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10463: Valtionrautatiet on yhteisterminaalihankkeen
10464: toteutuksessa avainasemassa. VR:n Lahden ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10465: vara-asema on tällä hetkellä erityisen huonossa 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10466: kunnossa ja tavara-aseman suhteen VR joutuu 31.90.74 800 000 markkaa Valtion-
10467: tulevaisuudessa tekemään joka tapauksessa jo- rautateiden Lahden tavara-aseman uudis-
10468: takin. VR on ilmoittanut pitävänsä tärkeänä, rakennuksen suunnittelua varten.
10469: että Lahden tavara-asemalle varataan alue yh-
10470: teisterminaalialueelta.
10471: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10472:
10473: Matti Luttinen Jouko Skinnari
10474: 244 1982 vp.
10475:
10476: Raha-asia-aloite n:o 2.36
10477:
10478:
10479:
10480:
10481: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Loviisan ra-
10482: dan perusparantamiseen
10483:
10484:
10485: Eduskunnalle
10486:
10487: Lahden-Loviisan radan perusparannushan- Mikäli Lahden-Loviisan rataa ei peruspa-
10488: ke käsittää radan penkereen vahvistamisen ja ranneta, katkeaa radan liikenne piakkoin. On
10489: kiskotuksen vaihdon. Nykyisin rata kuuluu al-· todennäköistä, että Valkon sataman tavaralii-
10490: haisimpaan rataluokkaan ja sillä on nopeusra- kenne vähenisi ratkaisevasti nykyisestään, mi-
10491: joitus 35 km tunnissa sekä 18 tonnin akseli- käli rautatiekuljetukset loppuisivat radalla. Sa-
10492: painorajoitus. Rautatiehallituksen ilmoituksen tamaan uhratut investoinnit ovat satoja miljoo-
10493: mukaan radan akselipainorajoitus tullaan alen- nia markkoja, joiden tehoton käyttö olisi kan-
10494: tamaan lähiaikoina 16 tonniin onnettomuuk- santaloudellisesti kannattamatonta, ja rautatie-.
10495: sien välttämiseksi. Jos rata perusparannetaan, liikenteen lopettaminen merkitsisi 260 sata-
10496: olisi sillä suurin sallittu junan nopeus 95 km matyöntekijälle 8 miljoonan markan vuotuista
10497: tunnissa ja akselipainorajoitus 20 tonnia. ansioiden menettämistä. Radan perusparannus
10498: Radan kuljetuksista suurin osa tapahtuu onkin katsottava kansantaloudellisesti kannat-
10499: Lahden talousalueen ja Valkon sataman välil- tavaksi hankkeeksi.
10500: lä, mutta huomattavaa osaa näyttelee myös Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10501: transitliikenne Neuvostoliittoon. Jos rata pe-.
10502: rusparannettaisiin, kasvaisi suoritetun teolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10503: suuskyselyn mukaan rataosuuden liikenne 1983 tulo- ja menouvioon momentille
10504: 9.3 900 tonnilla. Transitliikenteen kasvuksi on 31.90.78 2 500 000 markkll4 Lahden
10505: arvioitu 52 prosenttia. -Loviisan radan perusparallltmzisen
10506: alkurahoitusta vuten_
10507: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10508:
10509: Matti Luttinen Jouko Skinaari
10510: 1982 rd. 245
10511:
10512: Finansmotion nr 237
10513:
10514:
10515:
10516:
10517: Malm. m. fl.! Om anvisande av anslag för åstadkommande av
10518: ett svenskspråkigt uppslagsverk om Finland
10519:
10520:
10521: Till Riksdagen
10522:
10523: För den svenskspråkiga befolkningen i vårt Uppslagsverket är avsett att ge kunskap om
10524: land råder stora svårigheter att tillgodose be- Finland i fråga om land, folk, natur, kultur,
10525: hovet av aktuell och pålitlig information om sociala förhållanden, näringsliv, historia, orter
10526: det egna landet. Endast en mindre del av den och personer mm. Antalet uppslagsord be-
10527: finskspråkiga vetenskapliga litteraturen, som räknas uppgå till 10 000.
10528: behandlar Finland och vårt lands förhållanden, Uppslagsverket om Finland kommer att ha
10529: utkommer på svenska. Allmänna uppslagsverk en viktig uppgift inom vårt land och ge infor-
10530: av den typ som i stora upplagor utkommer mation till de övriga nordiska länderna.
10531: på finska språket har ingen motsvarighet på Då uppslagsverkets tekniska framställning
10532: svenskt håll. I syfte att avlägsna den brist som nu börjar, och då den slutliga textrevisionen
10533: i hög grad gjort sig gällande både i den all- och -aktualiseringen kräver utökade personre-
10534: männa undervisningen och i bildningsarbetet surser, är behovet av statligt understöd för
10535: pågår sedan 1969 redigeringen av ett uppslags- åren 1983 och 1984 synnerligen påfallande.
10536: verk om Finland på svenska. Bakom utgivning- Ett tryckningsbidrag om 100 000 mark per del
10537: en står en förening bestående av 17 bildnings- och ett motsvarande bidrag om 100 000 mark
10538: och medborgarorganisationer. Ett redaktions- för textframställningen (år 1981 har beräk-
10539: råd under ordförandeskap av professor Erik nats 75 000 mark för redigeringen inom an-
10540: Allardt, bestående av ett 30-tal vetenskapsmän slaget för den svenskspråkiga vetenskapliga
10541: och specialister, svarar för textgranskningen. litteraturen) vore därför av behovet påkallat.
10542: Den anställda personalen består f.n. av två Med hänvisning till ovanstående föreslås
10543: redaktörer. De hittillsvarande utgifterna för vördsamt,
10544: textframställningen, t.o.m. 1981 omkring
10545: 800 000 mark, har hittills bestritts av förening- a'tt Riksdagen i statsförslaget för år
10546: en Svenska folkskolans vänner och Svenska 1983 måtte uppta ett 200 000 mark
10547: kulturfonden (år 1981 erhålles första gången stort anslag som tryckningsbidrag och
10548: statsbidrag). Uppslagsverkets första del beräk- för .textframstiillning /ör åstadkomman-
10549: nas utkomma i början av år 1982, de två det av ett Srflenskspråkigt uppslagsverk
10550: följande delarna med ett års mellanrum 1983 om FinllflfJd.
10551: och 1984.
10552: Helsingfors den 10 februari 1982
10553:
10554: Håkan Malm Henrik Westerluml Elisabeth Relm
10555: Boris Renlund Ole Norrback (;unnar HäggbloDl
10556: Jutta Zilliacus Ingvar S. Melin
10557: 246 1982 vp.
10558:
10559: Raha-asia-aloite n:o 237 Suomennos
10560:
10561:
10562:
10563:
10564: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen Suomea
10565: koskevan hakuteoksen aikaansaamiseksi
10566:
10567:
10568: Eduskunnalle
10569:
10570: Maamme ruotsinkielisellä väestöllä on huo- Hakuteoksen tarkoituksena on antaa tietoja
10571: mattavia vaikeuksia saada riittävässä määrin Suomen maasta, kansasta, luonnosta, kulttuu-
10572: ajankohtaista ja luotettavaa tietoa omasta rista, sosiaalisista olosuhteista, elinkeinoelä-
10573: maastaan. Vain vähäinen osa suomenkielisestä mästä, historiasta, paikkakunnista, henkilöistä
10574: tieteellisestä kirjallisuudesta, joka koskettelee jne. Hakusanojen määrä arvioidaan 10 OOO:ksi.
10575: Suomea ja maamme olosuhteita, ilmestyy ruot- Suomea koskevalla hakuteoksella tulee ole-
10576: sin kielellä. Sellaisilla yleisillä hakuteoksilla, maan tärkeä tehtävä muihin pohjoismaihin
10577: joita ilmestyy suurina painoksina suomeksi, ei suuntautuvan tiedottamisen alalla.
10578: ole ruotsinkielisiä vastineita. Jotta voitaisiin Kun hakuteoksen tekninen toteuttaminen
10579: poistaa sekä yleisessä opetustyössä että muussa nyt alkaa ja sen lopullisen tekstin tarkistami-
10580: koulutuksessa tämä tuntuva puute, on Suo- nen ja ajankohtaistaminen vaatii lisähenkilö-
10581: messa vuodesta 1969 lähtien toimitettu ruot- kuntaa, on valtion tuen tarve vuosina 1983
10582: sinkielistä hakuteosta. Julkaisijana on yhdistys, ja 1984 erittäin suuri. Olisi välttämätöntä saa-
10583: johon kuuluu 17 opetus- ja kansalaisjärjestöä. da 100 000 markkaa osaa kohti painatusavus-
10584: Tekstin tarkastamisesta vastaa toimitusneuvos- tuksena ja vastaavan suuruinen 100 000 mar-
10585: to, jonka puheenjohtajana on professori Erik kan summa tekstitystyötä varten (vuonna 1981
10586: Allardt ja joka koostuu noin 30 tiedemiehestä on arvioitu saatavan 75 000 markkaa teoksen
10587: ja asiantuntijasta. Vakinaisen henkilökunnan toimittamista varten ruotsinkielistä tieteellistä
10588: muodostaa tällä hetkellä kaksi toimittajaa. kirjallisuutta varten olevasta määrärahasta) .
10589: Tekstin valmistelun tähänastisista kuluista, jot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10590: ka ovat noin 800 000 markkaa vuosi 1981 nioittavasti,
10591: mukaan luettuna, ovat tähän mennessä vastan-
10592: neet Svenska folkskolans vänner ja Svenska että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10593: kulturfonden (vuonna 1981 saatiin valtion- den 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
10594: apua ensimmäisen kerran). Hakuteoksen en- markan määrärahan ruotsinkielisen
10595: simmäisen osan arvioidaan ilmestyvän vuoden Suomea käsittelevän hakuteoksen pai-
10596: 1982 alussa ja kahden seuraavan osan vuoden natusavustukseksi ja tekstittämiseksi,
10597: väliajoin vuosina 1983 ja 1984. jotta l!eOSi saataisiin aika(JIZ.
10598: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
10599:
10600: Håkan Malm Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
10601: Boris Renlund Ole Norrback Gunnar Häggblom
10602: Jutta Zilliacus Ingvar S. Melin
10603: 1982 rd. 247
10604:
10605: Finansmotion nr 2.38
10606:
10607:
10608:
10609:
10610: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en po-
10611: tatiskonsulent inom Österbottens Svenska Lantbrukssällskap
10612:
10613:
10614: Tili Riksdagen
10615:
10616: Arligen kommer i handeln ca 150-200 lingstekniskt och sortmässigt har de bästa för-
10617: milj. kg matpotatis i vårt land. Av denna utsättningarna för odling av kvalitativt god
10618: mängd produceras ca 20% eller 30 milj. kg i vara.
10619: svenska Österbotten. Odlingsarealen uppgår till För den nödvändiga fältgranskningen och
10620: ca 1 550 ha av landets totala 8 000 ha mat- för en allsidig rådgivning behövs det speciella
10621: p_otatisodlingar. I och med detta är svenska potatiskonsulenter. Eftersom det handlar om
10622: österbotten landets näst största odlingsområde kvalitet på livsmedel och eftersom det måste
10623: av matpotatis. anses som ett bredare intresse än enbart ett
10624: Under de senaste åren har man fäst allt stör- jordbrukarintresse så skulle det vara naturligt
10625: re vikt vid kvaliteten på matpotatis. Fordring- att statsmakten skulle stå för kostnaderna för
10626: arna har skärpts men trots detta kommer det nämnda konsulenttjänster.
10627: fortfarande ut en del undermålig vara i han- Hänvisande till ovanstående föreslår under-
10628: deln. Av hela arealen matpotatis i landet fält- tecknade,
10629: granskas nu ca hälften. För att åstadkomma att Riksdagen i statsförslaget för år
10630: bättre kvalitet på potatisen anses fältgransk- 1983 måtte uppta ett 100 000 mark
10631: ningen vara en av grundförutsättningarna. Där- stort anslag för avlönande av en pota-
10632: till är det väsentligt att odlarna kan erhålla tiskonsulent inom Osterbottens Svenska
10633: rådgivning och upplysning så att de både od- Lantbrukssällskaps verksamhetsområde.
10634: Helsingfors den 10 februari 1982
10635:
10636: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
10637: 248 1982 vp.
10638:
10639: Raha-asia-aloite n:o 238 Suomennos
10640:
10641:
10642:
10643:
10644: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta perunanviljelyneuvojan
10645: palkkaamiseksi Österbottens Svenska Lantbrukssällskap -ni-
10646: misen yhteisön palvelukseen
10647:
10648:
10649: Eduskunnalle
10650:
10651: Vuosittain tulee maassamme kauppaan n. voja ja opastusta siten, että heille suodaan sekä
10652: 150-200 miljoonaa kiloa ruokaperunaa. Tästä viljelyteknisesti että lajitelmallisesti parhaat
10653: määrästä tuotetaan n. 20 % eli 30 miljoonaa edellytykset hyvänlaatuisen tavaran viljelyyn.
10654: kiloa Pohjanmaan ruotsinkielisellä alueella. Vil- Välttämätöntä, kentällä tapahtuvaa tarkas-
10655: jelyala on n. 1 550 hehtaaria koko maamme tusta ja perusteellista neuvontaa varten tarvi-
10656: ruokaperunan viljelyalan ollessa n. 8 000 heh- taan erityisiä peruna-alan neuvojia. Koska kyse
10657: taaria. Täten ovat Pohjanmaan ruotsinkieliset on elintarvikkeiden laadusta ja koska asiaa on
10658: alueet maamme toiseksi suurin ruokaperunan pidettävä yleisen edun mukaisena eikä vain
10659: viljelyalue. maanviljelijää koskevana, olisi luonnollista, että
10660: Viime vuosina on kiinnitetty yhä enemmän valtiovalta vastaisi neuvojien palvelujen kus-
10661: huomiota ruokaperunan laatuun. Vaatimuksia tannuksista.
10662: on tiukennettu, mutta tästä huolimatta kaup- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10663: paan tulee edelleenkin tavaraa, joka ei vastaa nioittaen,
10664: vaatimuksia. Maamme perunan koko viljely- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10665: alueella tarkastetaan perunasta suunnilleen puo- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
10666: let kentällä. Perunan paremman laadun aikaan- markan määrärahan perunanviljelyneuvo-
10667: saamiseksi pidetään kentällä tapahtuvaa tarkas- lan palkkaamiseksi Osterbottens Svenska
10668: tusta eräänä perusedellytyksenä. Tämän lisäksi Lantbrukssällskap -nimisen yhteisön toi-
10669: on olennaista, että viljelijät voivat saada neu- minta-alueelle.
10670: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
10671:
10672: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
10673: 1982 rd. 249
10674:
10675: Finansmotion nr 239
10676:
10677:
10678:
10679:
10680: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av en
10681: isgående färja mellan Galtby och Norrskata och Houtskär
10682:
10683:
10684: Tili Riksdagen
10685:
10686: Isläget har under de senaste vintrarna star'kt rörda ·skärgårdskommunernas sida har gjorts
10687: försvårat färjtrafiken mellan Galtby och Norr- flera framställningar i saken.
10688: skata och Houtskär i den åboländska skär- Erfarenheterna från de åländska landsvägs-
10689: gården. Man har varit tvungen att dra in turer färjorna av typ Grisslan och Ejdern är goda.
10690: och de svåra isförhållandena har också lett tili Att bygga en landsvägsfärja av denna typ för
10691: att turerna ofta räckt mycket längre än nor- den åboländska skärgården är helt nödvändigt
10692: malt. Färjmaterielet är dessutom gammalt och för att kunna garantera säkra förbindelser även
10693: slitet. Därför har färjorna ibland gått sönder under vintern.
10694: så att man varit tvungen att dra in flere turer. Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
10695: Inte minst skoltransporterna har svårt lidit vördsamt,
10696: av de bristfälliga kommunikationerna.
10697: I skärgården råder utbredd enighet om att att Riksdagen i statsförslaget för år
10698: den enda verkligt realistiska möjligheten att 1983 under moment 31.24.70 måtte
10699: kunna säkra en tillräckligt snabb och regelbun- uppta 12 000 000 mark för beställning
10700: den färjtrafik på de ifrågavarande avsnitten av en isgående färja mellan Galtby ocb
10701: även under vintern vore att en ny isgående Norrskata och Houtskär.
10702: landsvägsfärja sattes i trafik. Bl.a. från de be-
10703: Helsingfors den 12 februari 1982
10704:
10705: Håkan Malm Boris Renlund Jutta Zilliacus
10706: Ole Norrback Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom
10707:
10708:
10709:
10710:
10711: 32 088200412K
10712: 250 1982 vp.
10713:
10714: Raha-asia-aloite n:o 2.39 Suomennos
10715:
10716:
10717:
10718:
10719: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta jäissä kulkevan lautan
10720: hankkimiseksi välille Galtby-Norrskata-Houtskari
10721:
10722:
10723: Eduskunnalle
10724:
10725: Jäätilanne on viime taivien aikana suuresti maantielautan asettaminen liikenteeseen. Mm.
10726: vaikeuttanut Galtbyn, Norrskatan ja Houts- ne saaristokunnat, joita asia koskee, ovat teh-
10727: karin välistä lauttaliikennettä Turunmaan saa- neet tämän asian johdosta useita aloitteita.
10728: ristossa. On ollut pakko peruuttaa vuoroja, ja Kokemukset Grisslan ja Ejdern -tyyppisistä
10729: vaikeat jääolosuhteet ovat myös johtaneet sii- ahvenanmaalaisista maandelautoista ovat hyvät.
10730: hen, että vuorojen kestoaika on ollut tavallista Tämän tyyppisen maantielautan rakentaminen
10731: pitempi. Lauttakalusto on sitäpaitsi vanhaa ja Turunmaan saaristoa varten on aivan välttämä-
10732: kulunutta. Tästä syystä lautat ovat toisinaan töntä, jotta varmat yhteydet voitaisiin taata
10733: menneet rikki, minkä seurauksena on ollut myös talvisaikaan.
10734: pakko peruuttaa useita vuoroja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10735: Etenkin koululaiskuljetukset ovat kärsineet nioittaen,
10736: liikenneyhteyksien puutteellisuudesta.
10737: Saaristossa vallitsee tämän johdosta yleinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10738: yksimielisyys siitä, että ainoa todellinen vaihto- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10739: ehto riittävän nopean ja säännöllisen lauttayh- 31.24.70 12 000 000 markkaa jäissä
10740: teyden takaamiseksi edellä mainitulla reitillä kulkevan lautan tilaamiseksi reitille
10741: myös talvisaikaan olisi uuden jäävahvistetun Galtby-No"skata-Houtskari.
10742: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10743:
10744: Håkan Malm Boris Renlund Jutta Zilliacus
10745: Ole Norrback Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom
10746: 1982 rd. 251
10747:
10748: Finansmotion nr 240
10749:
10750:
10751:
10752:
10753: Malm. m. fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en
10754: besiktningsstation i Karleby
10755:
10756:
10757: Tili Riksdagen
10758:
10759: I budgetförslaget för 1982 finnes upptaget knappast går att få ett förlängt hyreskontrakt
10760: ett förhållandevis stort anslag för byggande utan nybyggnad i sikte.
10761: av besiktningsstationer. Tanken är att man Efersom anslag för byggande av bilbesikt-
10762: under år 1982 skall förbättra besiktningsmöj- ningsstation i Karleby inte upptagits i 1982
10763: ligheterna på många orter i landet och att man års budget och anslag inte heller synbarligen
10764: skall göra det möjligt att effektivare och säk- kan erhållas i form av sysselsättningsmedel
10765: rare kunna utföra den obligatoriska gransk- så har situationen i Karleby blivit ohållbar.
10766: ningen av bilfordon. Trots det ökade anslaget Inga lämpliga utrymmen finnes nu att upp-
10767: finnes inga medel reserverade för byggande bringa. Det är därför ofrånkomligt att medel
10768: av en besiktningsstation i Karleby. Från be- upptages i 1983 års budget för ändamålet.
10769: siktningsmyndigheternas sida har det ansetts Med hänvisning tili ovanstående föreslår
10770: väsentligt att en station skulle byggas i Kar- undertecknade,
10771: leby år 1982. För detta talar det faktum att
10772: stationen nu är inrymd i upphyrda utrymmen att Riksdagen i statsförslaget för år
10773: vilka är oändamålsenliga och inte kan anses 1983 på moment 30.40.74 måtte uppta
10774: matsvara de anspråk man kan ställa. Därtill ett 300 000 mark stort anslag så att
10775: kommer att hyreskontraktet för nämnda ut- byggnadsarbetena på besiktningssta-
10776: rymmen löper ut inom år 1982 och att det tionen i Karleby kan påbörjas.
10777: Helsingfors den 10 februari 1982
10778:
10779: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
10780: 252 1982 vp.
10781:
10782: Raha-asia-aloite n:o 240 Suomennos
10783:
10784:
10785:
10786:
10787: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan autokatsastus-
10788: aseman rakentamiseen
10789:
10790:
10791: Eduskunnalle
10792:
10793: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen kin on mahdollista, ellei uuden aseman raken-
10794: on otettu suhteellisen suuri määräraha katsas- taminen ole näköpiirissä.
10795: tusasemien rakentamista varten. Aikomuksena Koska määrärahaa Kokkolan autokatsastus-
10796: on parantaa katsastusmahdollisuuksia monella asemaa varten ei ole otettu vuoden 1982 tulo-
10797: paikkakunnalla maassamme vuoden 1982 aika- ja menoarvioon eikä määrärahoja ilmeisestikään
10798: na ja mahdollistaa moottoriajoneuvojen pakol- ole saatavissa työllisyysvaroina, tilanne Kokko-
10799: linen tarkastus tehokkaammin ja varmemmin. lassa on muodostunut kestämättömäksi. Mitään
10800: Määrärahan lisäämisestä huolimatta ei mää- sopivia tiloja ei ole tällä hetkellä saatavissa.
10801: rärahoja ole varattu Kokkolan katsastusaseman Tästä syystä on ehdottoman välttämätöntä, et-
10802: rakentamista varten. Katsastusviranomaisten tä tätä tarkoitusta varten otetaan määrärahat
10803: mielestä on pidetty tarpeellisena rakentaa kat- vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon.
10804: sastusasema Kokkolaan vuonna 1982. Tätä tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10805: kee tosiasia, että asema on tällä hetkellä sijoi- nioittaen,
10806: tettu vuokratiloihin, jotka eivät ole tarkoituk-
10807: senmukaiset ja joita ei voida pitää asemalle ase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10808: tettavia vaatimuksia vastaavina. Tämän lisäksi 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10809: on todettava, että edellä mainittujen tilojen 30.40.74 300 000 markkaa Kokkolan
10810: vuokrasopimus lakkaa vuoden 1982 päättyes- katsastusaseman rakennustöiden aloitta-
10811: sä ja että vuokrasopimuksen pidentäminen tus- mista varten.
10812: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
10813:
10814: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
10815: 1982 vp. 253
10816:
10817: Raha-asia-aloite n:o 241
10818:
10819:
10820:
10821:
10822: Manninen ym,: Määrärahan osoittamisesta kotitalouksissa synty-
10823: vän eloperäisen jätteen kompostoinnin tutkimukseen ja alan
10824: laitekehittelyyn
10825:
10826:
10827: Eduskunnalle
10828:
10829: Kotitalouden jätteiden käsittelyssä on pää- sikäymälöiden käytöstä. Kompostimullan käy-
10830: asiallisena menetelmänä ns. vesikäymälä. Näin töllä on merkitystä myös jätevesissä olevien
10831: etenkin taajama-alueilla, joissa viranomaisten raskasmetallien esiintymiseen.
10832: taholta on asetettu esteitä muunlaisten ratkai- Kompostikäymälän on oltava kosteudeltaan
10833: sujen kehittämiselle. Viimeaikaiset tutkimukset ja ainekoostumukseltaan suhteellisen vakaa.
10834: ovat kuitenkin osoittaneet, että kompostointi Jotta eri tekijöiden vaikutus kompostoinnin
10835: voidaan suorittaa menestyksellisesti ilman ter- onnistumiselle ja näin myös käyttöönotolle taa-
10836: veydellistä vaaraa tai ympäristöhaittaa. Asuin- jama-alueilla saataisiin selville, on alan tutki-
10837: kiinteistöillä syntyvistä jätteistä suurin osa on musta voimakkaasti lisättävä. Samalla on yh-
10838: eloperäistä ainesta, josta kompostoimalla voi- teistyössä mikrobiologien ja maaperätutkijoiden
10839: daan saada hyvää maanparannusainetta. Samal- kanssa lisättävä alan laitteiden kehittelyä eri
10840: la saavutetaan huomattavaa säästöä muun kokoisten ja laatuvaatimuksiltaan erilaisten
10841: muassa veden kulutuksessa, joka on aiheutta- kompostien aikaansaamiseksi.
10842: massa ongelmia jo maamme suurimpien kau- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10843: punkien vesihuoltoratkaisuissa. Kuluttaahan
10844: vuorokaudessa vesikäymälän huuhteluvesi noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10845: 50-100 litraa vettä henkeä kohden. 1983 tulo- ja menoarvioon 800 000
10846: Kompostointikäymälä merkitsee siirtymistä markkaa kotitalouksissa syntyvän elope-
10847: luonnontalouden kannalta edullisempaan ravin- räisen jätteen kompostoinnin eri teki-
10848: nekiertoon. Aiheutuuhan maamme vesistöjen jöiden tutkimukseen ja alan laitekehit-
10849: fosfori- ja typpikuormituksesta huomattava osa telyyn.
10850: taajamien ja muiden viemäröityjen alueiden ve-
10851: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
10852:
10853: Mauno Manninen Juhani Saukkonen
10854: Kalevi Mattila Mauri Pekkarinen
10855: Lauri Palmunen
10856: 254 1982 vp.
10857:
10858: Raha-asia-aloite n:o 242
10859:
10860:
10861:
10862:
10863: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta maan hankkimiseksi
10864: luonnonsuojelutarkoituksiin
10865:
10866:
10867: Eduskunnalle
10868:
10869: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen Luonnonsuojelun kannalta välttämätöntä ja
10870: kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämises- myös valtiontalouden kannalta edullista on,
10871: tä 24. 2. 1978 (täydennetty 2. 4. 1980 ja 2. 9. että suojelualueet voidaan perustaa nopeasti.
10872: 1980) ja soidensuojelun perusohjelmasta 19. 4. Ohjelmien toteuttamisen tärkeimpänä esteenä
10873: 1979 (täydennetty 26 . .3. 1981). Näiden peri- on ollut määrärahojen niukkuus, vuodelle 1982
10874: aatepäätösten nojalla on tarkoitus saattaa suo- on varattu 17 milj. markkaa maan hankkimi-
10875: jeltavaksi yhteensä 1 017 700 hehtaaria. Tästä seen luonnonsuojelutarkoituksiin.
10876: 161 000 hehtaaria on yksityisten omistuksessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10877: Suojelun toteutuminen yksityismailla edel- nioittaen,
10878: lyttää useimmissa tapauksissa alueen ostamista
10879: valtiolle. Valtioneuvoston periaatepäätöksiin si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10880: sältyvien yksityismaiden arvoksi on arvioitu 1983 tulo- ja menoarvioon 77 000 000
10881: .384 miljoonaa markkaa. markkaa maan hankkimiseen luonnon-
10882: suojelutarkoituksiin.
10883: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10884:
10885: Mauno Manninen Hannele Pokka Lauri Palmunen
10886: 1982 vp. 255
10887:
10888: Raha-asia-aloite n:o 243
10889:
10890:
10891:
10892:
10893: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijokilaakson kala-
10894: talouden kehittämiseen
10895:
10896:
10897: Eduskunnalle
10898:
10899: Valtioneuvoston periaatepäätös erityistoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10900: menpiteistä Iijokilaakson kehittämiseksi edel- taen,
10901: lyttää mm. alueen kalatalouden edistämistä.
10902: Kuluvan vuoden valtion budjettiin kyseiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10903: tarkoitukseen varatulla määrärahalla saataneen 1983 tulo- ;a menoarvioon 150 000
10904: Iijokilaakson kalatalouden kehittämissuunnitel- markkaa liiokilaakson kalatalouden ke-
10905: ma alulle Koillismaalla. Seuraavassa vaiheessa hittämiseen.
10906: tulisi laatia suunnitelma Kiiminki-, Ii- ja Kuiva-
10907: joen ns. merialueen kalatalouden kehittämi-
10908: seksi.
10909: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
10910:
10911: Mauno Manninen Tauno Valo Helvi Hyrynkangas
10912: 256 1982 vp.
10913:
10914: Raha-asia-aloite n:o 244
10915:
10916:
10917:
10918:
10919: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen moninaiskäyt-
10920: tää koskevan selvitystyön tukemiseen
10921:
10922:
10923: Eduskunnalle
10924:
10925: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto on esit- sen elinkeinotoiminnan lisäksi maakunnallinen
10926: tänyt Iijoen moninaiskäyttöä koskevan selvi- ja valtakunnallinen merkitys.
10927: tyksen tekemistä. Iijokilaakson kuntien kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10928: nalta on erittäin tärkeää, että selvitetään pe- nioittaen,
10929: rusteellisesti vielä luonnontilaisena olevan Ii-
10930: joen vesistön moninaiskäyttö ja jokivarren että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10931: elinkeinotoimintojen kehittämismahdollisuudet, 1983 tulo- ;a menoarvioon 700 000
10932: joissa on lähtökohtana vielä vapaan Iijoen luon- markkaa Iiioen moninaiskäyttöä koske-
10933: nontilaisena säilyttäminen. Iijoella on paikalli- van selvitystyön tukemiseen.
10934: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
10935:
10936: Mauno Manninen Helvi Niskanen
10937: Liisa Jaakonsaari Helvi Hyrynkangas
10938: 1982 vp. 257
10939:
10940: Raha-asia-aloite n:o 245
10941:
10942:
10943:
10944:
10945: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijokilaakson alueen
10946: pienyritystoiminnan tukemiseen
10947:
10948:
10949: Eduskunnalle
10950:
10951: Iijokilaakson kuntien alue on maamme vai- luoda nopeasti uusia työpaikkoja maatilatalou-
10952: keinta työttömyysaluetta. Työttömyys on dessa, sen sivuelinkeinoissa, matkailussa, haja-
10953: alueen kunnissa keskimäärin yli 15 % ollen asutusalueen palvelualan yrityksissä ja myös
10954: Taivalkoskella 24,4 %. pienissä teollisuusyrityksissä.
10955: Valtioneuvosto teki v. 1981 periaatepäätök- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10956: sen Iijokilaakson kehityksen turvaamiseksi. nioittaen,
10957: Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisten
10958: toimenpiteiden lisäksi on erittäin tarpeellista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10959: tehostaa toimenpiteitä nopeasti työllistävän 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
10960: pienyritystoiminnan edistämiseksi. Erityisen markkaa Iijokilaakson alueen pienyri-
10961: käynnistysavustuksen avulla on mahdollista tystoiminnan tukemiseen.
10962:
10963: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
10964:
10965: Mauno Manninen Helvi Niskanen
10966: Liisa Jaakonsaari Helvi Hyrynkangas
10967:
10968:
10969:
10970:
10971: 33 088200412K
10972: 258 1982 vp.
10973:
10974: Raha-asia-aloite n:o 246
10975:
10976:
10977:
10978:
10979: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapajärven metsäkou-
10980: lun suunnittelua varten
10981:
10982:
10983: Eduskunnalle
10984:
10985: Haapajärven kaupungissa toimii tällä het- Uuden metsäkoulun rakentamiseksi laaditaan
10986: kellä Vallinkorvan metsäkoulun alaisuudessa kaupungin toimesta esisuunnitelmat niiden oh-
10987: väliaikaisen ammatillisen koulutuksen määrära- jeiden mukaisesti, jotka ammattikasvatushalli-
10988: hojen turvin metsäalan perusopetusjakso sekä tus on metsäkouluille antanut. Koulu on tarkoi-
10989: metsurien erikoistumisjakso. Niin ikään toimin· tus rakentaa Kalajokilaakson maatalousoppilai-
10990: nassa on Taivalkosken metsäkonekoulun alai- toksen välittömään läheisyyteen valtion omis-
10991: suudessa ns. Arvolan kurssikeskus. Täällä on tamalle maalle. Tällä saavutettaisiin monia
10992: annettu täydennyskoulutusta myös yksityisille etuja mm. yhteisten opettajavoimien käytön
10993: yhtiöille, Vapolle ja valtion metsäorganisaa- samoin kuin oppilashuolionkin osalta. Jotta
10994: tiolle. Metsäalan koulutus on 1970-luvulla tä- uuden koulun rakentaminen saataisiin mahdol-
10995: ten vakiintunut Haapajärvellä. Tämä ilmenee lisimman pian aikaan, olisi ensi vaiheessa va-
10996: myös siitä, että Oulun lääninhallitus on keski- rattava suunnittelua varten määräraha valtion
10997: asteen suunnitelmia laatiessaan määritellyt ko. ensi vuoden tulo- ja menoarvioon.
10998: paikkakunnan yhdeksi pysyväksi koulupisteeksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10999: Toimintaa ylläpidetään tällä hetkellä kolmes- nioittaen,
11000: sa eri paikassa väliaikaistiloissa. Oppilaiden
11001: asunnot on jouduttu järjestämään neljään eri että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11002: kohteeseen. On selvää, että tällainen toiminto- den 1983 tulo- ja menoarvioon 250 000
11003: jen hajallaan oleminen on vaikeuttamassa te- markkaa Haapajärven metsäkoulun
11004: hokasta koulutustoimintaa ja toisaalta myös suunnittelua varten.
11005: estämässä kipeästi tarvittavaa koulutuksen jat-
11006: kokehittelyä.
11007: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11008:
11009: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
11010: 1982 vp. 259
11011:
11012: Raha-asia-aloite n:o 247
11013:
11014:
11015:
11016:
11017: Mattila: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen Meri-
11018: mieslähetysseuralle
11019:
11020:
11021: Eduskunnalle
11022:
11023: Suomen Merimieslähetysseura tekee merkit- lisesti rahaa. Seurakunnat avustivat v. 1979 po.
11024: tävää työtä suomalaisten merimiesten piirissä. seuraa yli 700 000 markalla. Vapaaehtoinen
11025: Esimerkiksi vuonna 1979 kävi suomalaisia ompeluseuratoiminta toi varoja yli 680 000
11026: aluksia merimieskirkkojen toimintapiirissä ulko- markkaa. Kolehdeilla saatiin lähes 390 000
11027: mailla 1 574. Merimieslähetysseuran työnteki- markkaa. Jäsenmaksuilla, lahjoituksilla ja lista-
11028: jäin suorittamia laivakäyntejä on ollut vuosit- keräyksillä saatiin varoja yli 240 000 markkaa.
11029: tain kasvava määrä ja niinpä v. 1979 laivakäyn- Valtionapu muodosti tuloista 150 000 markan
11030: tien määrä kasvoi 2,3 %. Seurauksena tästä oli, osuuden. Toiminnan ylläpitämisessä näyttelee
11031: että merimieskirkon palveluksia käyttäneiden luonnollisesti merkittävintä osaa vapaaehtoinen
11032: henkilöiden määrässä tapahtui v. 1979 lisäystä auttamistyö. Valtionapu verrattuna esim. mui-
11033: peräti 12,8 %. Vuonna 1979 oli ulkomaanlii- den pohjoismaiden vastaavaan tukeen jää meillä
11034: kenteessä kauppalaivoja 220 ja jäänmurtajia 10. huomattavasti pienemmäksi. Kuitenkin toimin-
11035: Näissä oli yhteensä 7 650 vakanssia, jotka vuo- ta on mitä suurimmassa määrin nähtävissä suo-
11036: rottelun ansiosta tarjosivat työtä 12 000 vaki- malaisen yhteiskunnan yhteiseksi velvollisuu-
11037: tuiselle merimiehelle. Em. vuoden aikana kävi deksi - onhan kysymyksessä kaukana koti-
11038: merellä noin 15 200 henkilöä. Merenkulkijoi- maasta työtään tekevien vapaa-aikojen mielekäs
11039: den ohella merimieskirkkojen toiminnan koh- ja tarkoituksenmukainen tukeminen.
11040: teena ovat olleet lukuisat ulkosuomalaiset. Ete- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
11041: lä-Amerikassa arvioidaan asuvan Suomen kansa- vasti,
11042: laisia n. 1 600, Englannissa n. 1 500 ja Ham-
11043: purissa n. 700. Suomen Merimieslähetysseuran että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11044: työ on täten erittäin mittavaa ja monta kertaa 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
11045: se muodostaa lähes ainoan yhdyssiteen kaukana 29.02.50 (Eräät valtionavut) 250 000
11046: kotimaasta asuville. markkaa Suomen Merimieslähetysseuran
11047: Toiminnan ylläpitäminen edellyttää luonnol- valtionapuun.
11048: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
11049:
11050: Kalevi Mattila
11051: 260 1982 vp.
11052:
11053: Raha-asia-aloite n:o 248
11054:
11055:
11056:
11057:
11058: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n pakolaisasiain
11059: pääkomissaarin ( UNHCR) toiminnan tukemiseen
11060:
11061:
11062: Eduskunnalle
11063:
11064: Maailman pakolaisongelma vaikeutuu enti- Pakolaisongelmiin liittyvät kysymykset tulisi
11065: sestään. Toimenpiteet ongelmien ratkaisemisek- hoitaa YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin
11066: si eivät sitä vastoin ole olleet riittäviä. Pako- (UNHCR ) välityksellä tukemalla järjestön toi-
11067: laisten määrän jatkuvasti kasvaessa suurin osa mintaa raha- ja muilla varoilla.
11068: jää kaiken avun ulkopuolelle. Näiden pakolais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11069: ten pelastamiseksi nälkäkuolemalta ja aliravit- nioittaen,
11070: semuksen aiheuttamUta pysyviltä haitailta tar-
11071: vitaan katastrofiapua pakolaisten päivittäiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11072: huoltoon. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
11073: On ilmeistä, että laajat kansalaispiirit ovat 24.30.69 10 000 000 markkaa YK:n pa-
11074: valmiit lisäämään Suomen valtion virallista pa- kolaisasiain pääkomissaarin (UNHCR)
11075: kolaisapua. toiminnan tukemiseen.
11076: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11077:
11078: Impi Mtttoma Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
11079: Esko Almgren Olavi Ronkainen &ser Stenbäck
11080: Sauli Hautala Erkki Korhonen Jorma Fred
11081: Ulla Järvilehto
11082: 1982 vp. 261
11083:
11084: Raha-asia-aloite n:o 249
11085:
11086:
11087:
11088:
11089: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta nuoremman konstaa-
11090: pelin toimien perustamiseksi paikallispoliisiin korttelipoliisi-
11091: toiminnan laajentamiseksi
11092:
11093:
11094: Eduskunnalle
11095:
11096: Yleinen järjestys ja turvallisuus enty1sesti valtaa on lisätä järjestyksenpitoviranomaisten
11097: maamme kaupungeissa on viime vuosina hei- näkyvyyttä katukuvassa. Tähän voidaan pääs-
11098: kentynyt. Uutena järjestystä uhkaavana teki- tä tehostamalla ns. korttelipoliisitoimintaa.
11099: jänä ovat tulleet kuvaan nuorisojengien aiheut- Korttelipoliisijärjestelmää on kokeiltu joilla-
11100: tamat pahoinpitelyrikokset. kin paikkakunnilla. Siitä on saatu hyviä koke-
11101: Nuorison väkivaltainen käyttäytyminen on muksia. Tätä toimintaa tulisi mielestämme laa-
11102: seurausta monista yhteiskunnan nopeaan raken- jentaa huomattavasti nykyisestään. Ottaen huo-
11103: nemuutokseen ja perinteisen kristillisen arvo- mioon kokeilusta saadut myönteiset tulokset
11104: maailman murenemiseen liittyvistä seikoista. korttelipoliisien toimia tulee lisätä.
11105: Eräänä väkivaltaista käyttäytymistä laukaiseva- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11106: na tekijänä voidaan pitää myös holtitonta al- nioittaen,
11107: koholinkäyttöä ja nuorten osalta keskioluen
11108: helppoa saatavuutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11109: Nuo:-ison väkivaltaista käyttäytymistä on py- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
11110: rittävä hillitsemään kaikin mahdollisin keinoin. tille 26.53.01 lisäyksenä 1 300 000
11111: Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. asennekasva- markkaa 20 uuden nuoremman kons-
11112: tus ja kristillisten arvojen juurruttaminen nuo- taapelin toimen perustamiseksi paikal-
11113: risoon koululaitoksessa. Alkoholin välittämistä lispoliisiin korttelipoliisitoiminnan laa-
11114: nuorisolle ja keskioluen myyntiä on pyrittävä jentamiseksi.
11115: rajoittamaan. Eräs keino hillitä nuorten väki-
11116: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11117:
11118: Impi Muroma Erkki Korhonen Jorma Fred
11119: Esko Almgren Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
11120: Sauli Hautala Asser Stenbäck Ulla Järvilehto
11121: Olavi Ronkainen
11122: 262 1982 vp.
11123:
11124: Raha-asia-aloite n:o 250
11125:
11126:
11127:
11128:
11129: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta geriatrian professorin
11130: viran perustamiseksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen
11131: tiedekuntaan
11132:
11133:
11134: Eduskunnalle
11135:
11136: Vanhusten osuus maamme väestöstä on vii- toissamme. Geriatrian erikoisalan kehittämises-
11137: me vuosina jatkuvasti kasvanut. Yli 65-vuo- tä on myönteisiä kansantaloudellisia tuloksia
11138: tiaita on jo nyt 10 % väestöstä ja vanhus- ja inhimillisen hoidon kannalta myönteisiä ko-
11139: ten osuus kasvaa edelleen 1980-luvulla. Hel- kemuksia yli 30 vuoden ajalta. Esimerkiksi
11140: singissä vanhusten osuus on vielä keskimää- Englannissa sairaansijatarve vanhusten kohdalla
11141: räistä suurempi. on vain noin 1/3 siitä, mikä se on Pohjois-
11142: !kääntymisen myötä voimavarat vähenevät maissa.
11143: ja kunto heikkenee. Vanhuuteen liittyvät mo- On ilmeistä, että geriatrian erikoisalan asian-
11144: net samanaikaiset sairaudet kuten sydämen tuntemuksen kasvun ansiosta pystytään sairau-
11145: toiminnanvajaus, sokeritauti, verisuonten kalk- det toteamaan ja hoitamaan jo varhaisvaihees-
11146: keutuminen, nivelreumat ja virtsatietulehduk- sa. Tällöin ehkäistään vaikeiden ja palautumat-
11147: set. Myös psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat tomien komplikaatioiden syntyminen.
11148: vähenevät ja mielenterveyteen kohdistuva rasi- Tämä osaltaan johtaa vanhusten sairaalahoi-
11149: tus kasvaa. don tarpeen myöhentymiseen ja vähentymiseen.
11150: Monesti on vaikea erottaa erilaiset sairaus- Näin aikaansaadaan huomattavia kansantalou-
11151: tilat normaaliin vanhenemiseen kuuluvista il- dellisia säästöjä ja edistetään myös ikääntyneen
11152: miöistä. V anhuksilla sairausoireet, niiden vaa- väestönosan elämän inhimillisyyttä ja mielek-
11153: tima tutkimus ja hoito ovat ratkaisevasti eri- kyyttä.
11154: laiset kuin muilla ikäryhmillä. Esimerkiksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11155: vanhuksen masennus- ja sekavuustila saattaa nioittaen,
11156: olla varoitus uhkaavasta fyysisestä sairaudesta.
11157: Hoidon viivästyminen tällaisessa tilanteessa joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11158: taa monesti palautumattomiin vaurioihin. den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
11159: Vanhusten hoidon tason turvaaminen ja ke- tille 29.10.01 170 000 markkaa geriat-
11160: hittäminen edellyttää geriatrian erikoisalan rian professorin viran perustamiseksi
11161: asiantuntemusta. Maassamme on kuitenkin vain Helsingin yliopiston lääketieteelliseen
11162: yksi geriatrian erikoisalan professuuri yliopis- tiedekuntaan.
11163: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11164:
11165: Impi Muroma Erkki Korhonen Jorma Fred
11166: Esko Almgren Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
11167: Sauli Hautala Asser Stenbäck Ulla Järvilehto
11168: Olavi Ronkainen
11169: 1982 vp. 263
11170:
11171: Raha-asia-aloite n:o 251
11172:
11173:
11174:
11175:
11176: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotona tapahtu-
11177: van hoidon tukemiseen
11178:
11179:
11180: Eduskunnalle
11181:
11182: Lapsiperheiden toimeentuloturva on viime jille antaa mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan
11183: vuosina heikentynyt. Yhteiskunnan toimenpi- itse lapsiaan. Samoin jo ensimmäinen alle 3-
11184: tein on lapsille luotava hyviä päivähoito-olo- vuotias lapsi on tukeen oikeutettu.
11185: suhteita, mutta samalla on lasten vanhemmille Espoossa on lastensuojelutyö (korvaava työ)
11186: ja huoltajille suotava mahdollisuudet hoitaa itse vähentynyt kotihoidon tuen ansiosta. Espoossa
11187: lapsensa. Lasten päivähoidosta annetun lain kotihoidon tukea ovat eniten käyttäneet hei-
11188: (36/73) 1 §:n 2 momentin mukaan lasten päi- koimmassa sosiaalisessa asemassa olevat perheet
11189: vähoidolla tarkoitetaan mm. lapsen hoitoa yk- ja vähiten ensimmäisen sosiaaliryhmän perheet.
11190: sityiskodissa. Omien lasten hoitoa ei lasten päi- Vuonna 1979 Espoossa kotihoidon tukea saa-
11191: vähoidosta annetussa laissa ole suljettu pois neista vain 2,3 % oli ensimmäiseen sosiaaliryh-
11192: perhepäivähoidon käsitteestä. Perhepäivähoi- mään kuuluvia perheitä, toiseen 18,2 %, kol-
11193: doksi ei kuitenkaan katsota oman lapsen hoi- manteen 44,5 % ja neljänteen 35,5 %.
11194: toa eikä kodissa työskentelevän kotiapulaisen Valtion jakaman 700 markan tasarahan on
11195: tai hoitajan suorittamaa lapsen hoitoa. sen sijaan voitu havaita painottuvan ensimmäi-
11196: Lasten päivähoitokysymystä ei voida ratkais- sen sosiaaliryhmän perheisiin, joita tasarahana
11197: ta vain yhden tai kahden vaihtoehdon varassa. maksettavan kotihoidon tuen saajien kokonais-
11198: On tarjottava sellaisia vaihtoehtoja, joita koko- määrästä oli 51 %, kun sitä vastoin neljänteen
11199: naisvaltainen lasten päivähoitokysymysten jär- sosiaaliryhmään kuuluvia oli vain 5 %.
11200: jestäminen edellyttää. On järjestettävä jommal- Espoossa on myös havaittu, että huoltoavun
11201: lekummalle vanhemmista mahdollisuus jäädä tarve on vähentynyt perheissä, jotka saavat ko-
11202: kotiin hoitamaan alle 3-vuotiasta lastaan. tihoidon tukea ja jotka ennen sitä olivat olleet
11203: Kotona tapahtuvan hoidon tukemisen avulla huoltoavun tarpeessa.
11204: helpotettaisiin osaltaan vaikeata työllisyystilan- Kotihoito on osoittautunut taloudelliseksi,
11205: netta erityisesti nuorten osalta. Onhan 70 % turvalliseksi ja lapsen tasapainoista kehitystä
11206: pienten lasten äideistä tutkimusten mukaan ha- tukevaksi hoitovaihtoehdoksi.
11207: lukkaita jäämään kotiin hoitamaan omia lap- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11208: siaan, mikäli he saisivat yhteiskunnan tukea. nioittaen,
11209: Kotona tapahtuvan hoidon tukemisen maksa-
11210: misperusteita määrättäessä tulee huomioida Es- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11211: poossa vuodesta 1967 lähtien maksettu tulosi- 1983 tulo- ia menoarvioon momentille
11212: donnainen kotihoidon tuki, josta on saatu 33.15.32 300 000 000 markkaa käytet-
11213: myönteisiä kokemuksia. Tulosidonnaisen koti- täväksi lasten kotona tapahtuvan hoidon
11214: hoidon tuen avulla voidaan myös yksinhuolta- tukemiseen.
11215: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11216:
11217: Impi Muroma Erkki Korhonen Antero Juntumaa
11218: Esko Almgren Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
11219: Sauli Hautala Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
11220: Jorma Fred
11221: 264 1982 vp.
11222:
11223: Raha-asia-aloite n:o 252
11224:
11225:
11226:
11227:
11228: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentami-
11229: seen kehitysvam.maisille
11230:
11231:
11232: Eduskunnalle
11233:
11234: Suurin osa maamme kehitysvammaisista sel- omin avuin, mikäli heillä olisi sopiva asunto ja
11235: viytyisi avohoitopalveluihin tukeutuen itsenäi- kehitysvammahuollon tarjoamia tukipalveluja.
11236: sesti kotona, jos heillä olisi sopivia asuntoja. Tällaisia henkilöitä on sekä kehitysvammaisten
11237: Ongelmana on kuitenkin kehitysvammaisille so- hoitolaitoksissa että etenkin kunnalliskodeissa
11238: veltuvien asuntojen puute sekä ns. päivähoito- ja mielisairaaloissa. Kehitysvammaisten laitos-
11239: palvelujen järjestäminen. hoidosta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannuk-
11240: Invaliidihuoltolain mukaan kunnat voivat set ovat moninkertaiset verrattuna avohoito-
11241: saada valtionavustusta vammaisten asuntojen palvelujen ja sopivien asuntojen aikaansaamises-
11242: rakentamiseen. Mutta tähän tarkoitukseen va- ta aiheutuviin kustannuksiin.
11243: rattu määräraha on nykyisellään täysin riittä- Avohoito antaisi kehitysvammaiselle mah-
11244: mätön. dollisuuden elää kodissaan ja se on siten yksi-
11245: Maassamme on arvioiden mukaan noin 5 000 lön kannalta inhimillinen vaihtoehto. Tämän
11246: asunnon tarpeessa olevaa kehitysvammaista, vuoksi on tärkeää, että valtion tulo- ja meno-
11247: mutta heille soveltuvia asuntola- ja tukiasunto- arvioon varataan määräraha, jonka avulla kehi-
11248: paikkoja on vain murto-osa tästä. tysvammaisten asuntopulaa voitaisiin helpottaa.
11249: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yh- Soveltuvan asunnon saannin turvaaminen olisi
11250: teiskunnan yhteyteen heille soveltuviin asun- vähintä, mitä yhteiskunta voisi tehdä tämän
11251: toihin, asuntaloihin tai tukiasuntoihin edistäisi väestöryhmän hyväksi.
11252: kehitysvammaisten mahdollisuuksia osallistua Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11253: työelämään. Tämä edistäisi heidän mielenter- nioittaen,
11254: veyttään ja saisi heidät tuntemaan itsensä hyö-
11255: dyllisiksi kansalaisiksi. Myös hoitokustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11256: set vähenisivät. 1983 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
11257: Tällä hetkellä hoidetaan laitoksissa suuri markan määrärahan käytettäväksi asun-.
11258: määrä kehitysvam.maisia, jotka selviytyisivät tojen rakentamiseen kehitysvammaisille.
11259: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11260:
11261: Impi Muroma Erkki Korhonen Antero Juntumaa
11262: Esko Almgren Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
11263: Sauli Hautala Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
11264: Jorma Fred
11265: 1982 vp. 26S.
11266:
11267: Raha-asia-aloite n:o 253
11268:
11269:
11270:
11271:
11272: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustuk-
11273: sena kunnille päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huolto-
11274: loiden ja toimintayksiköiden perustamiskustannuksiin
11275:
11276:
11277: Eduskunnalle
11278:
11279: Päihteiden käyttö aiheuttaa haittoja ja on- toon ja tarjoilupalkkioihin. Koko väestön al-
11280: gelmia, jotka ilmenevät monin eri tavoin. Käy- koholimenot v. 1978 olivat 5,33 miljardia
11281: tettävissä olevien tietojen mukaan. markkaa. Sillä rahamäärällä voisi rakentaa
11282: - yli 6 miljoonaa ajokertaa vuodessa aje- esim. 55 000 uutta kaksioasuntoa. Päihteiden
11283: taan päihtyneenä maanteillämme (johtaja väärinkäyttäjien huollosta annetun lain mu-
11284: Martti Mäen esitelmä 18. 10. 1978 "tienkäyt- kaan, sellaisena kuin se on 29. 12. 1976 muu-
11285: täjät ja alkoholi") tettuna, kuntiin pitäisi saada kantokykyluoki-
11286: - alkoholi voi aiheuttaa sikiövaurioita tuksen mukaisesti valtionapua 39-70% päih-
11287: - turvakoteja tarvitaan perheväkivallan li- dehuoltoon. Lain rajoituksen ja valtion tarkoi-
11288: sääntyessä ja siihen alkoholilla on erittäin huo- tukseen osoitettujen määrärahojen riittämät-
11289: mattava osuus tömyys kuitenkin vähentävät tuota osuutta.
11290: - päihteiden käyttö ja siitä aiheutuneet Tehokkaan hoitoketjun aikaansaaminen edel-
11291: vauriot ovat siirtyneet huolestuttavan nuoriin lyttäisi kunnilta huomattavia investointeja, joi-
11292: ikäluokkiin hin niillä varsinkaan viime vuosina ei ole ol-
11293: - itsemurhia tehdään vuodessa n. 1100, lut varaa.
11294: joista 40 % alkoholin vaikutuksen alaisena Vuonna 1976 rahoittivat kunnat 65% ja
11295: - työtapaturmista 40 % sattuu alkoholin valtio 26,1 % (asiakkaat 7,5% ja muut tu-
11296: vaikutuksen alaisena lot 1,4 %) päihteiden väärinkäyttäjien huollos-
11297: - v. 197 6 hoidettiin psykiatrisissa sairaa- ta, johon käytettiin yhteensä 26,6 miljoonaa
11298: loissa 8 251 tapausta, joiden päädiagnoosina markkaa. Alkoholin voittovaroja saatiin sama-
11299: oli alkoholismi na vuonna kuntien sosiaalitoimistojen käyttöön
11300: - sosiaalitoimen huoltoapuasiakkaista huo- kaikkiaan 3 miljoonaa markkaa. Vertailtaessa
11301: mattavalla määrällä on alkoholiongelmia. alkoholin valmistuksesta ja myynnistä valtiol-
11302: Lisäksi Alkon suorittamien tutkimusten le tulevaa voittoa väärinkäyttäjien huoltoon
11303: (valt.lis. Jussi Simpura) mukaan vuonna 1978 käytettyyn valtionosuuteen huomataan epäsuh-
11304: oli alkoholista johtuvia de valtion ja kuntien vastuunjaossa.
11305: - juopumuspidätyksiä 217 500 Hoidon tehostaminen edellyttäisi valtion ta-
11306: - rattijuoppouspidätyksiä 29 500 loudellisen osuuden huomattavaa lisäämistä.
11307: - väkivaltarikoksia 11 500 Alkoholin ongelmakäytöstä kärsivät eniten
11308: - työtapaturmia 21 000 käyttäjän lähiympäristö, nimenomaan perhe ja
11309: - alkoholin suurkuluttajia (v. 1976) työympäristö. Sekä päihteiden haitoista kärsi-
11310: 230 000 vien että koko yhteiskunnan edun mukaista
11311: - nk. rappioalkoholisteja 13 000 olisi, että hoitoketju olisi tehokas. Tuolloin
11312: - kulutus puhtaana alkoholina 6,22 litraa/ tulisi myös asunnottomien alkoholistien ase-
11313: asukas = 43 koskenkorvapulloa asukasta koh- maan kiinnittää vakavaa huomiota. Onhan tut-
11314: den vauvatkin mukaan lukien. kimuksin osoitettu, kuinka asunnoton alkoho-
11315: Alkoholin myynti on valtion monopolina. Se listi maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin yh-
11316: saa myyntituloina vuosittain noin 3,3 miljardia teiskunnan tuella asutettu. On hyödytöntä hoi-
11317: markkaa (1978), joista noin 1,5 miljardia ku- taa ihmisiä laitoksissa, ellei heillä ole paluutie-
11318: luu hallintoon, jakeluun, ravintoloiden ylläpi- tä normaaliin elämään. Tarkoituksenmukainen
11319: 34 088200412K
11320: 266 Raha-asia-aloite n:o 253
11321:
11322:
11323: ja kohtuuvuokrainen asunto muodostaa tässä ongelmat ja sen kunnille tuomat rasitukset ja-
11324: avainkysymyksen. kaantuvat epätasaisesti siten, että ne kasautu-
11325: Päihteiden väärinkäytöstä johtuvat ongelmat vat tiettyihin kuntiin. Kantokykyluokituksen
11326: ovat suuremmat kuin osataan aavistaakaan. mukaan määräytyvä valtionosuusjärjestelmä ei
11327: Vastuu niin ennaltaehkäisevästä kuin vaurioita ole tässä suhteessa oikeudenmukainen. Tämä
11328: korjaavasta työstä on koko yhteiskunnan. Hal- epäkohta on omiaan vaikeuttamaan kehitystä
11329: lintovastuun jättäminen sosiaaliviranomaisille kunnissa päihdehuollon alalla. Valtionosuusjär-
11330: ei saisi johtaa kokonaisvastuun unohtumiseen. jestelmää tulisi täydentää riittävällä ylimääräi-
11331: Päihdehuoltojärjestelmän sisältämät erityis- sellä avustuksella, jonka jakoperusteena olisi
11332: palvelut ovat tärkeä osa siitä kokonaisuudesta, juuri nimenomaan alkoholihaitoista kunnille
11333: jolla päihdeongelmia voidaan torjua ja ratkais- aiheutuva rasite.
11334: ta. Kunnat eivät kykene selviytymään riittä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11335: vän hyvin päihdehuoltotehtävistään, ellei sii-
11336: hen luoda riittäviä taloudellisia edellytyksiä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11337: valtion taholta. den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
11338: Nykyisessä järjestelmässä ovat vakavimmat tille 33.54.36 20 000 000 markkaa käy-
11339: puutteet siinä, että valtiovallan taholla ei täy- tettäväksi ylimääräisenä valtionavustuk-
11340: tetä täysimääräisesti lainsäädännön sille val- sena kunnille päihdyttävien aineiden
11341: tionavun ja valtionosuuden muodossa asetta- väärinkäyttäjien huoltoloiden ja toimin-
11342: mia velvoitteita. Toinen vakava epäkohta on tayksiköiden perustamiskustannuksiin.
11343: :siinä, että päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvat
11344: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11345:
11346: Impi Muroma Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
11347: Esko Almgren Asser Stenbäck Ulla Järvilehto
11348: Erkki Korhonen Jorma Fred Olavi Ronkainen
11349: Sauli Hautala
11350: 1982 vp. 267
11351:
11352: Raha-asia-aloite n:o 254
11353:
11354:
11355:
11356:
11357: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaisten alkoholis-
11358: tien omaisille tarkoitettujen turvakotien perustamis- ja käyt-
11359: tökustannuksiin
11360:
11361:
11362: Eduskunnalle
11363:
11364: Ensi Kotien liitto ylläpitää suurimmilla paikka- aiheuttama turvattomuus ja suoranaisen fyysi-
11365: kunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoholistien sen väkivallan uhka. Valtiovallan tulisi huoleh-
11366: omaisille. Turvakotijärjestelmästä on saatu hy- tia täysimääräisesti turvakotijärjestelmän kus-
11367: viä kokemuksia, mikä puolustaa toiminnan laa- tannuksista.
11368: jentamista. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11369: Valtio kerää alkoholinkäyttäjiltä alkoholijuo-
11370: maverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11371: sittain yli 3 miljardia markkaa. Valtion velvol- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 33.58
11372: lisuutena olisi huolehtia myös alkoholinkäytöstä uudelle momentille 20 000 000 markkaa
11373: aiheutuvien haittojen torjunnasta. Eräs tällai- käytettäväksi väkivaltaisten alkoholis-
11374: nen inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava haitta tien omaisille tarkoitetun turvakotiver-
11375: on alkoholin vaikutuksen alaisena väkivaltai- koston perustamis- ja käyttökustannuk-
11376: sesti käyttäytyvän henkilön perheenjäsenilleen siin.
11377: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11378:
11379: Impi Muroma Erkki Korhonen Antero Juntumaa
11380: Esko Almgren Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
11381: Sauli Hautala Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
11382: Jorma Fred
11383: 268 1982 vp.
11384:
11385: Raha-asia-aloite n:o 255
11386:
11387:
11388:
11389:
11390: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoi-
11391: minnan järjestämiseen
11392:
11393:
11394: Eduskunnalle
11395:
11396: Monet vaikeasti vammaiset eivät kykene jär- yhteiskuntamme jäsenet tulisivat tasavertaisesti
11397: jestämään itselleen minkäänlaista lomanviettoa osallisiksi muiden kansalaisten kanssa loman-
11398: ja virkistystä ilman yhteiskunnan tuntuvaa ta- viettomahdollisuudesta ja virkistyksestä.
11399: loudellista tukea. Vammaisten lomatoiminta palvelee saman-
11400: Onhan vuonna 1981 Tampereella tehty tut- aikaisesti niin kuntoutusta kuin virkistystäkin
11401: kimus osoittanut, että perin harvat vammaiset ja on siten omiaan vähentämään vammaishuol-
11402: yltävät yli 1 500 markan kuukausiansioon. lon muita kustannuksia.
11403: Tuon suuruisilla ansioilla ei juuri lomanviettoa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11404: kustanneta, koska jo päivittäinen toimeentulo nioittaen,
11405: aiheuttaa vammaiselle suurempia kustannuksia
11406: kuin terveelle ihmiselle. Vammaisjärjestöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11407: mahdollisuudet palvella jäseniään ovat nykyisel- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
11408: lään rajalliset ja kaipaavat suoraa taloustukea 33.57.59 3 000 000 markkaa käytettä-
11409: valtion budjettivaroista. Vammaisten lomatoi- väksi vammaisten lomatoiminnan järjes-
11410: mintaan tulee osoittaa varoja, jotta nämäkin tämiseen.
11411: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11412:
11413: Impi Muroma Erkki Korhonen Antero Juntumaa
11414: Esko Almgren Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
11415: Sauli Hautala Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
11416: Jorma Fred
11417: 1982 "'11· 269
11418:
11419: Raha-asia-aloite n:o 256
11420:
11421:
11422:
11423:
11424: Muroma: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi kunnille puhe-
11425: limien hankkimiseksi vanhuksille
11426:
11427:
11428: Eduskunnalle
11429:
11430: Viime vuosina on vanhusten turvattomuus li- Vanhusten tulisi saada puhelin käyttöönsä
11431: sääntynyt. Monet haja-asutusalueiden vanhuk- yhteiskunnan tuen turvin. Erityisesti köyhille
11432: sista asuvat useiden kilometrien päässä lähim- kunnille tuottaa vaikeuksia hankkia vanhuksille
11433: mistä naapureista. Asutuskeskuksissa taas jo- puhelimia.
11434: kainen asuu omissa oloissaan niin, että sen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11435: vuoksi tunnetaan yksinäisyyttä ja turvattomuut- taen,
11436: ta.
11437: Useilla vanhuksilla ei ole varoja oman puhe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11438: limen hankkimiseen. Kuitenkin puhelin edistäi- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
11439: si yhteydenpitoa ja on monissa tilanteissa vält- markkaa avustuksena kunnille puheli-
11440: tämätön apu vanhuksille. mien hankkimista varten vanhuksille.
11441: Helsingissä 12 päivänä hel.mi:kuuta 1982
11442:
11443: Impi Muroma
11444: 270 1982 vp.
11445:
11446: Raha-asia-aloite n:o 257
11447:
11448:
11449:
11450:
11451: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoislääkärien ja sai-
11452: raanhoitajien palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien lapsipoti-
11453: laiden erikoishoidon järjestämiseksi
11454:
11455:
11456: Eduskunnalle
11457:
11458: Suomessa sairastuu vuosittain leukemiaan seessä, sitä enemmän hän tarvitsee henkilökun-
11459: noin 50 lasta. Vielä 1950-luvulla lähes jokai- nan antamaa hoitoa ja huolenpitoa eristysaika-
11460: nen leukemiaan sairastunut lapsi kuoli. Mut- naan. Kuitenkin Lastenklinikan leukemiaosas-
11461: ta viime vuosikymmenellä leukemian diagnos- tolla on tavanomainen henkilöstömäärä ja työ-
11462: tiikka, hoito ja ennuste ovat täysin muuttu· listat. Potilaiden määrä on liian suuri verrat-
11463: neet. Parhaissa hoitokeskuksissa kyetään jo tuna henkilöstön määrään. Kokonaisvaltainen
11464: kaksi kolmasosaa leukemiaan sairastuneista lap- hoito ei enää onnistu.
11465: sista pelastamaan ja noin neljäsosa paranee ko- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11466: konaan. nioittaen,
11467: Hyvät hoitotulokset edellyttävät kuitenkin
11468: erikoishoitoa. Suomessa ei ole riittävästi hen- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11469: kilökuntaa tähän hoitoon, ja sen vuoksi on den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
11470: menetetty useita lapsia. Maassamme ei vielä ole tille 33.76.30 600 000 markkaa käy-
11471: yhtään lääkäriä, joka voisi keskittyä lasten leu- tettäväksi erikoislääkärien ja sairaanhoi-
11472: kemian ja syöpäsairauksien hoitoon. tajien palkkaamiseksi leukemiaa sairas-
11473: Leukemian alkuhoito edellyttää mm. hoitoa tavien lapsipotilaiden erikoishoidon jär-
11474: eristyshuoneessa. Mitä pienempi lapsi on ky- jestämistä varten.
11475: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11476:
11477: Impi Muroma Toivo Mäkynen Saara Mikkola
11478: Esko Almgren Mauno Manninen Helvi Hyrynkangas
11479: Sauli Hautala Matti Maijala Helena Pesola
11480: Erkki Korhonen Juhani Saukkonen Urho Pohto
11481: Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
11482: Asser Stenbäck Tauno Valo Ulla Järvilehto
11483: Jorma Fred Matti Viljanen Helge Saarikoski
11484: Timo Ihamäki Hannele Pokka Aila Jokinen
11485: Juhani Laitinen Sampsa Aaltio Anna-Liisa Piipari
11486: Pekka Löyttyniemi Matti Pelttari Pauli Uitto
11487: Lauri Impiö Lea Sutinen Elsi Hetemäki-Olander
11488: Eero Lattula Pentti Poutanen Saara-Maria Paakkinen
11489: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Jaakko Itälä
11490: 1982 vp. 271
11491:
11492: Raha-asia-aloite n:o 258
11493:
11494:
11495:
11496:
11497: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta farmaseutin viran pe-
11498: rustamiseksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan myrky-
11499: tystietokeskukseen
11500:
11501:
11502: Eduskunnalle
11503:
11504: Suomessa kuolee vuosittain noin 600 ihmis- Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
11505: tä myrkytyksiin ja sairaalahoitoon joutuu myr- myrkytystietokeskus on koko t01mmtansa ajan
11506: kytysten vuoksi vuosittain 5 000-6 000 poti- tukeutunut Helsingin yliopistollisen keskussai-
11507: lasta. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan raalan lastenklinikan ympärivuorokautiseen lää-
11508: lastentautien klinikalla hoidetaan vuosittain käripäivystykseen. Myrkytyskeskuksen tämän-
11509: 300-400 lasten myrkytystapaturmaa. Arvioi- hetkinen ongelma on juuri päivystysajan toimin-
11510: den mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain nan turvaaminen. Suuri osa 10 000 vuosittai-
11511: 10 000-50 000 pikkulasten tapaturmaista sesta tiedustelusta tulee päivystysaikana, jol-
11512: myrkytystä. Jo nämä tilastotiedot osoittavat, loin päivystävä lääkäri ottaa vastaan puhelut.
11513: että myrkytykset aiheuttavat Suomessa jok- Tiedustelujen määrän kasvaessa ja keskittyessä
11514: seenkin yhtä paljon kuolleisuutta ja sairastu- ilta- ja viikonloppuaikaan päivystävän lääkä-
11515: vuutta kuin liikennetapaturmat. rin työ häiriintyy. Toisaalta lääkärit eivät voi
11516: Myrkytystapaturmien ennaltaehkäisyä ja en- kiireisinä päivystysaikoina paneutua riittävästi
11517: siapuneuvontaa varten tarvitaan hyvin toimiva tietojen antamiseen.
11518: myrkytysinformaatiokeskus. HYKS:n lastentau- Keskuksen omaan henkilökuntaan kuuluva
11519: tien klinikan tiloissa nykyisin toimiva myrky- lääkäri tai farmaseutti vastaavat puheluihin
11520: tysinformaatiokeskus palvelee koko maata. ma-pe klo 8.00-22.00 .ja la-su klo 9.00-
11521: Kansainvälinen kokemus on osoittanut, että 13 .00. Tiedustelujen määrän ollessa nyt noin
11522: myrkytysinformaatiokeskus soveltuu sijainnil- 10 000 puhelua vuodessa tarvitaan ensisijaises-
11523: taan parhaiten lastensairaalan tai muun toimi- ti ainakin yksi kokopäivätoiminen farmaseutti
11524: van sairaalakompleksin yhteyteen. Tällöin neu- lisää, jotta myös lauantaina ja sunnuntaina olisi
11525: vonnassa säilyy kosketus kliiniseen työhön ja farmaseuttipäivystys klo 8.00-22.00.
11526: siten voidaan välttyä liialliselta teoreettisuu- HYKS: n myrkytystietokeskuksen henkilöstö-
11527: delta. Myrkytyskeskuksen nykyinen sijainti tilanne korjaantuisi melkoisesti, mikäli keskuk-
11528: on tarkoituksenmukainen etenkin, kun suurin seen perustettaisiin virka päivystysajan henki-
11529: osa tiedusteluista koskee lasten myrkytysta- löstöjärjestelyjen hoitamiseksi.
11530: paturmia. Ede.ilä olevan perusteella ehdotamme kun-
11531: Myrkytystietokeskuksen ensisijainen tehtävä nioittaen,
11532: on akuuttien myrkytysten ensiapuun, hoitoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11533: ja ennJltaehkäisyyn tarpeellisen tiedon hankki- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
11534: minen ja palvelutehtävänä tämän tiedon anta- 33.76.39 70 000 markkaa käytettäväksi
11535: minen helposti käytäntöön sovellettavassa farmaseutin viran perustamiseen Helsin-
11536: muodossa sekä ensiapua edellyttävään tilantee- gin yliopistollisen keskussairaalan yhtey-
11537: seen joutuneelle maallikolle että myrkytyspo- dessä toimivaan myrkytystietokeskuk-
11538: tilasta hoitavalle lääkärille. seen 1. 1. 1983 alkaen.
11539: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11540:
11541: Impi Muroma Erkki Korhonen Antero Juntumaa
11542: Esko Almgren Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
11543: Sauli Hautala Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
11544: Jorma Fred
11545: 272 1982 vp.
11546:
11547: Raha-asia-aloite n:o 259
11548:
11549:
11550:
11551:
11552: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien mak-
11553: ,suttoman kuntootuksen ja lääkinnällisen hoidon turvaamiseen
11554:
11555:
11556: Eduskunnalle
11557:
11558: Tutkimusten mukaan suurin osa sotiimme tulee kokonaan kustantaa valtion varoista, kos-
11559: osallistuneista rintamaveteraaneista on tervey- ka veteraanien eläkkeet monessa tapauksessa
11560: dentilaltaan muihin ikätovereihinsa nähden ovat vielä varsin alhaisia.
11561: huonokuntoisia sekä erityisen kuntootuksen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11562: hoidon tarpeessa. nioittaen,
11563: Rintamaveteraanien kuntoutusta varten
11564: maassamme toimii useita kuntoutuslaitoksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11565: Ongelmana on kuitenkin, että nämä kuntoo- den 1983 tulo- ;a menot:trvioon
11566: tuslaitokset joutuvat perimään potilailtaan var- 30 000 000 markan määrärahan käytet-
11567: sin huomattavia maksuja. Kuntootuksen tar- täväksi maksuttoman kuntoutuksen ;a
11568: peessa oleva veteraani jää varojen puutteen muun tarvittavan lääkinnällisen hoidon
11569: vuoksi usein ilman tarvitsemaansa hoitoa. turvaamiseen sotiemme veteraaneille.
11570: Veteraanien tarvitsema kuntootus ja hoito
11571: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11572:
11573: Impi Muroma Erkki Korhonen Antero Juntumaa
11574: Esko Almgren Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
11575: Sauli Hautala Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
11576: Jorma Fred
11577: 1982 vp. 273
11578:
11579: Raha-asia-aloite n:o 260
11580:
11581:
11582:
11583:
11584: Muurman: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken-
11585: nushankkeen aloittamiseksi Karjaalla
11586:
11587:
11588: Eduskunn~tlle
11589:
11590: Karjaan kaupungissa valtion virastot sijaitse- arvio on 9 mi'lj. markkaa, Yhteinen tilantarve
11591: vat hajallaan ja toimivat tiloissa, jotka soveltu- on n. 2 140 m2•
11592: vat heikosti ko. tarkoituksiin. Valtion virasto- Edellä e$itettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
11593: talon tilantarve onkin Karjaalla selvitetty j!l taen,
11594: kaupunki on osoittanut rakennusta varten sopi-
11595: van tontin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11596: Uuteen virastotaloon sijoittuisivat mm. Kan- 1983 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
11597: saneläkelaitoksen toimisto ja sairausvakuutus- markkaa käytettäväksi valtion virastota-
11598: toimisto, mahdollisesti työvoimatoimisto sekä lon suunnitteluun Kariaan kaupunkiin
11599: postin ja Valtionrautateiden tarvitsemat tilat. niin, että hankkeen toteuttaminen voi-
11600: Rakennuksen ensimmäisen vaiheen kustannus- daan aloittaa mahdollisimman pikaisesti.
11601: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
11602:
11603: Peter Muurman
11604:
11605:
11606:
11607:
11608: 35 088200412K
11609: 274 1982 vp.
11610:
11611: Raha-asia-aloite n:o 261
11612:
11613:
11614:
11615:
11616: Muurman: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken-
11617: tamisen aloittamiseen Nurmijärvellä
11618:
11619:
11620: Eduskunnalle
11621:
11622: Nurmijärven kunnassa valtion virastot sijait- poliisin ja postin tarvitsemat tilat. Ensimmäi-
11623: sevat hajallaan ja toimivat tiloissa, jotka hei- sessä vaiheessa tilantarve on 1 950 m2•
11624: kosti soveltuvat ko. tarkoituksiin. Yleisöpalve- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
11625: lun taso kärsii sanotusta tilanteesta ja aiheut- taen,
11626: taa kuntalaisille tarpeettomia hankaluuksia.
11627: Valtion virastotalon tilantarve onkin Nurmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11628: järvellä selvitetty ja kunta on osoittanut raken- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11629: nusta varten sopivan tontin. markkaa käytettäväksi Nurmijärven vi-
11630: Uuteen virastotaloon sijoittuisivat mm. ve- rastotalon suunnitteluun ja rakentami-
11631: rotoimisto, Kansaneläkelaitoksen toimisto sekä sen aloittamiseen.
11632: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
11633:
11634: Peter Muurman
11635: 1982 vp. 275
11636:
11637: Raha-asia-aloite n:o 262
11638:
11639:
11640:
11641:
11642: Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravanjoen kun-
11643: nostuksen toteuttamista varten
11644:
11645:
11646: Eduskunnalle
11647:
11648: Keravanjoki on taajaan asutun pääradan var- kohtaisempi suunnittelu ja erityisesti toteutta-
11649: ren, Vantaan Tikkurilan, Rekolan ja Korson se- mistoimet ovat siten juuri vesiviranomaiselle
11650: kä Keravan ainoa vesistö. Se on nimenomaan sopivia. Keravanjoella on edellytykset olla ve-
11651: sijaintinsa kannalta tarkasteltuna ja joen välit- sistön kunnostamisen esimerkkijoki ja työt mo-
11652: tömässä läheisyydessä olevien asukkaiden mää- nipuolistaisivat ja suuntaisivat oikein vesihal-
11653: rän suhteen jopa aivan ensimmäiseen tärkeys- linnon rakennus- ym. toimeenpanoresurssien
11654: luokkaan kuuluva vesistö. käyttöä.
11655: Keravanjoen tila ja veden laatu ovat viime Suoritetut vedenlaatututkimukset ja haja-
11656: vuosina kehittyneet olennaisesti parempaan kuormitusinvestoinnit ovat osoittaneet, että
11657: suuntaan ja edellytykset aikaisemmin pitkälle edellytyksenä Keravanjoen tehokkaalle virkis-
11658: pilaantuneen joen kunnostamiseksi virkistys- tyskäytölle on haja-asutuksesta ja maatilatalou-
11659: käyttöä varten alkavat olla olemassa. Keravan- desta aiheutuvan ns. hajakuormituksen pienen-
11660: joen ala- ja keskijuoksun kunnat Vantaa, Kera- täminen. Täydentävänä keinona tulee kysymyk-
11661: va, Järvenpää ja Tuusula ovat Keski-Uuden- seen laimeatavan lisäveden johtaminen Päijän-
11662: maan vesiensuojelun kuntainliiton kautta val- ne-tunnelista Keravanjokeen kesäaikana. Veden
11663: tiovallan tuella toteuttamassa monessa suhtees- laadun parantuessa Keravanjoen virkistyskäyt-
11664: sa maan suurinta vesiensuojeluhanketta, Keski- töä voidaan tehokkaasti edistää Keravan ja
11665: Uudenmaan meriviemäriä, jonka kustannukset Vantaan kaupunkien alueelle mm. entisille myl-
11666: nousevat 194 mmk:aan. lypaikoille muodostettavin jokisuvannoin. Ne
11667: Luonnossa ja nimenomaan vesien äärellä taa- patantaisivat vähävetisen joen käyttökelpoisuut-
11668: ja-asutuksen tuntumassa tapahtuvan vapaa-ajan- ta uintiin, kalastukseen ja jopa pienimuotoi-
11669: vieton ja virkistäytymisen mahdollisuuksien pa- seen veneilyyn.
11670: rantamiseksi sekä suurten vesiensuojeluinves- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11671: tointien hyödyntämiseksi Keski-Uudenmaan ve- nioittaen,
11672: siensuojelun kuntainliitto laatii yhteistyössä ve-
11673: sihallituksen kanssa Keravanjoen kunnostuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11674: yleissuunnitelmaa. Keravanjoki virtaa kaikkiaan 1983 tulo- ia menoarvioon momentille
11675: 10 kunnan alueella ja sen kunnostamiseen liit- 30.40.77 (Vesistötyöt) 2 000 000
11676: tyy olennaisesti myös tarve poistaa joen rannal- markkaa Keravan;oen kunnostuksen to-
11677: la Sipoon kunnassa olevia pientaloalueita jatku- teuttamissuunnittelua ia toteuttamista
11678: vasti vaivaavat tulvat. Kunnostuksen yksityis- varten.
11679: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
11680:
11681: Peter Muurman Liisa Jaakonsaari
11682: 276 1982 vp.
11683:
11684: Raha-asia-aloite n:o 263
11685:
11686:
11687:
11688:
11689: Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta Loviisan-Lahden ra-
11690: dan peruskorjaustöiden käynnistämiseksi
11691:
11692:
11693: Eduskunnalle
11694:
11695: Loviisan-Lahden kapearaiteisen radan saa- Loviisa on pystynyt saamaan lisää liikennettä
11696: dessa v. 1960 VR:n yleisen taideleveyden ra- hankituksi. Mikäli akselipainoa alennettaisiin,
11697: dan peruskorjauksen yhteydessä oli kiskojen syntyisi VR:lle erityisen suuret kustannukset,
11698: vaihto ajoitettu alkavaksi vuonna 1968. Kisko- koska se joutuu korvaamaan radan käyttäjille
11699: jen vaihto on siirretty useita kertoja myöhäi- aiheutuvat menetykset.
11700: sempään ajankohtaan määrärahojen niukkuuden Loviisan satamaan on vuosien kuluessa in-
11701: ja kiireellisempien kohteiden niellessä laskettua vestoitu lähes 200 milj. mk jälleenhankinta·
11702: enemmän varoja. arvon mukaan. Loviisan sataman väylä syven-
11703: Kiskojen vaihto on ohjelmoitu alkavaksi netään nykyisestä 7,3 metristä 8,0 metriin vuo-
11704: vuonna 1987. Tämä ajankohta on aivan liian den 1983 aikana. Satamalla on nyt laituria n.
11705: myöhäinen. Rata katkesi v. 1980 20 eri kertaa 630 m, josta 130 m on 10 metrin syvyistä
11706: ja radan kunnostukseen käytetään kaksinkertai- ja loput 8,0 metrin syvyistä. Satamalla on siis
11707: nen määrä varoja verrattuna maan keskiarvoon. liikenteen vastaanottovalmius olemassa.
11708: Nyt on kiskojen yli kulkenut yli 30 miljoonaa VTT on suorittanut tutkimuksen Loviisan
11709: bruttotonnia, mikä on kiskojen laskettu kesto- sataman ja sen liikenneyhteyksien kehittämi-
11710: ikä. Rautateitse kuljetetun liikenteen määrä oli sestä.
11711: v. 1980 750 000 tonnia ja sen lasketaan kak- Tutkimuksessa päädytäänkin esittämään, että
11712: sinkertaistuvan vuosina 1982-83. Loviisan sataman toimintaedellytysten turvaa-
11713: Mainittakoon, että Valtion viljavarasto tulee miseksi ja ulkomaankaupan kuljetusten kansan-
11714: valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vuosina taloudellisen edun saavuttamiseksi olisi Lah-
11715: 1982-83 rakentamaan satamaan viljavaraston, den-Loviisan radan peruskorjaus aloitettava
11716: jonka kustannukset ovat yli 20 milj. mk ja välittömästi. Samoin meriväylän syventäminen
11717: jonka n. 200 000 tonnin liikenteestä 70-80 ja oikaisu ovat sataman kannalta kiireellisiä
11718: prosenttia tulee kulkemaan rautateitse. hankkeita.
11719: Loviisan kaupunki on teettänyt konsultti- Radan peruskorjaus on kuitenkin edennyt
11720: työnä sataman maa-aluetarpeesta selvityksen, niin pitkälle, että n. 77 km:n pituisen radan
11721: jonka mukaan nykyinen sataman maa-alue laa- saattaminen suunniteltuun kuntoon maksaisi
11722: jenee 23 ha:sta 76:een. Satamakenttien laajen- ainoastaan 46 milj. mk, josta kiskojen aluslevy-
11723: nustoimiin on jo ryhdytty. jen ja naulojen osuus on 30 milj. mk ja penget-
11724: Satamasta saa välittömän elatuksen 290 hen- töiden vain 2 milj. mk, lopun jäädessä sepelin
11725: kilöä. Jos näiden perheet otetaan huomioon, ja työpalkkojen osuudeksi.
11726: nousee luku 1 OOO:een. Nämä tekevät ostok- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11727: sensa kaupungista ja vaikuttavat siten koko nioittaen, ·
11728: kaupungin liiketoimintaan. Niin ikään rautatie
11729: palvelee lukuisaa määrää yrittäjiä paitsi Lovii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11730: san lähialueilla myös Loviisan sataman ydinvai- 1983 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
11731: kutusalueella Lahden, Heinolan ja Päijät-Hä- markkaa käytettäväksi Loviisan-Lah-
11732: meen seuduilla. Tämän lisäksi tulevat vielä näi- den radan peruskor;austöiden käynnistä-
11733: den alueiden ympärilläkin olevat alueet. miseksi.
11734: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
11735:
11736: Peter Muurman Kaisa Raatikainen
11737: 1982 vp. 277
11738:
11739: Raha-asia-aloite n:o 264
11740:
11741:
11742:
11743:
11744: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien kunnan- ja
11745: kaupungineläinlääkärin virkojen perustamista varten
11746:
11747:
11748: Eduskunnalle
11749:
11750: Kunnan- ja kaupungineläinlääkärin virkojen on osaltaan vaikuttanut eläinten rahallisen ar-
11751: perustamista on vuodesta 1979 lähtien rajoitet- von nousu ja hoidollisten toimenpiteiden tehos-
11752: tu kohtuuttomasti. Vallitsevaan asiantilaan on tuminen. Sairastunut tai loukkaantunut eläin
11753: saatava peruskorjaus ottamalla ensi vuoden pyritään mahdollisuuksien mukaan pelastamaan.
11754: valtion tulo- ja menoarvioon 30 uutta eläin- Tämän perusteella eläinlääkärin virkojen
11755: lääkärin virkaa. välttämätön lisäystarve on ainakin 30 virkaa
11756: Vuonna 197 6 eläinlääkintähuoltolakiin sisäl- vuonna 1983.
11757: lytettiin säännös, jonka nojalla valtionosuuden Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä-
11758: ja -avun edellytyksenä on, että virka on perus- osasto ja lääninhallitukset ovat tässä tilanteessa
11759: tettu valtion tulo- ja menoarviossa määrätyissä ohjanneet kuntia ja kuntainliittoja perustamaan
11760: puitteissa. Tämän säännöksen voimassaoloaikaa sellaisia eläinlääkärinvirkoja, joihin ei tule val-
11761: on jatkettu vuoden 1983 loppuun saakka. Sään- tionosuutta. Tätä kehitystä ja siihen IHttyvää
11762: nöksen nojalla kunnan- ja kaupungineläinlääkä- ohjausta ei voida pitää hyväksyttävänä, vaan
11763: rien virkojen perustamista on rajoitettu koh- eläinlääkintähuolto on hoidettava hyväksyttyjen
11764: tuuttomasti. periaatteiden ja tarpeen mukaisesti valtion ja
11765: Virkojen lisäykset ovat vuodesta 1979 läh- kuntien yhteisenä tehtävänä.
11766: tien olleet täysin riittämättömiä eivätkä ne ole Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11767: vastanneet edes ns. kunnallistalouden järjestely-
11768: asiakirjan mukaista kahden prosentin kasvua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11769: Kunnan- ja kaupungineläinlääkärien tehtävät 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11770: ovat viime vuosina lisääntyneet merkitt~västi markkaa 3Q uuden kunnan- ja kaupun-
11771: elintarvikevalvonnassa. Näiden tehtävien lisään- gineläinlääkärin viran perustamisesta
11772: tyminen vielä nykyisestään on tosiasia. Myös johtuvan valtionosuuden maksamista
11773: varsinaisten eläinlääkintäpalvelusten tarve ja varten.
11774: kysyntä ovat voimakkaasti lisääntyneet. Tähän
11775: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
11776:
11777: Pentti Mäki-Hakola Olavi Nikkilä
11778: Helge Saarikoski Eeva Kauppi
11779: Sampsa Aaltio
11780: 278 1982 vp.
11781:
11782: Raha-asia-aloite n:o 26.5
11783:
11784:
11785:
11786:
11787: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen
11788: ohitustien suunnitteluun
11789:
11790:
11791: Eduskunnalle
11792:
11793: Tampereen-Vaasan valtatieltä etelä-pohjois- noissaan kiirehtineet tämän ns. itäisen ohitus-
11794: liikenne Kokkolan suuntaan tapahtuu Jalasjär- tien rakentamista ja esittäneet toivomuksen,
11795: ven-Seinäjoen maantien valmistumisen jälkeen että rakennustyö voitaisiin aloittaa jo v. 1983.
11796: Seinäjoen kaupungin keskustan katuverkoston Asian merkitystä kuvaa mm. se, että kansa-
11797: kautta. Tämä ruuhkauttaa ja hidastaa liikennet- laiset ovat oma-aloitteisesti laatineet asian kii-
11798: tä. Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan lii- rehtimistä koskevan aloitteen ja sen on allekir-
11799: kenneverkon kehittäminen, yleensä kaavalliset joittanut tiettävästi tuhansissa laskettava hen-
11800: perusratkaisut ja osin rakennustoimintakin, on kilömäärä.
11801: edelleen kiinni alueen ohitusratkaisuista. Tietäen valtion vuoden 1982 tulo- ja meno-
11802: Asian eteenpäinvientiä varten Seinäjoen :kau- arviossa olevien tiesuunnittelumäärärahojen vä-
11803: punki ja Nurmon kunta ovat kustannuksellaan häisyyden ehdotamme,
11804: laadituttaneet konsultilla yleissuunnitelman Sei-
11805: näjoen itäisen ohitustien rakentamiseksi. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11806: on huomioitu valmistumassa olevassa Seinä- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11807: joen-Nurmen yleiskaavassakin. markan määrärahan Seinäjoen itäisen
11808: Sekä Seinäjoen kaupunginvaltuusto että Nur- ohitustien suunnitteluun Seinäjoen kau-
11809: men kunnanvaltuusto ovat molemmat lausun- pungissa ja Nurmon kunnassa.
11810: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
11811:
11812: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski Eeva Kauppi
11813: 1982 vp. 279
11814:
11815: Raha-asia-aloite n:o 266
11816:
11817:
11818:
11819:
11820: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouran- Putulan
11821: maantien perusparantamiseen
11822:
11823:
11824: Eduskunnalle
11825:
11826: Eduskunta lausui vuoden 1974 tulo- ja me- kemista ajaen mieluummin pitempiä kiertoteitä.
11827: noarvion käsittelyn yhteydessä, että olisi ryh- Sen sijaan paikallisille asukkaille tie on jatkuva
11828: dyttävä toimenpiteisiin Veneskosken-Kouran hankaluuden aiheuttaja. Tiesuunnitelma on val-
11829: -Putulan maantien parantamiseksi. Tämän mis, joten tietyöhön voitaisiin ryhtyä koska ta-
11830: johdosta onkin sitten suoritettu tievälin Venes- hansa.
11831: koski-Koura parantaminen. Työ on kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11832: kin keskeytynyt. Tie on niin vilkasliikenteinen, nioittaen,
11833: ettei se sorapäällysteisenä säily tyydyttävässä
11834: kunnossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11835: Sekä Alavuden että Nurmon kunnat ovat 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
11836: jatkuvasti esittäneet toivomuksia tieviranomai- markan määrärahan Kouran-Putulan
11837: sille ko. maantien peruskorjaamiseksi. Pitempi- maantien perusparantamiseen Alavuden
11838: matkaiset välttävätkin tämän tien kautta kul- ja Nurmon kunnissa.
11839: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1982
11840:
11841: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski Eeva Kauppi
11842: 280 1982 vp.
11843:
11844: Raha-asia-aloite n:o 267
11845:
11846:
11847:
11848:
11849: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmäjoen maan-
11850: tien parantamiseen
11851:
11852:
11853: Eduskunnalle
11854:
11855: Tieyhteys Isonkyrön kirkolta naapurikuntiin Tien parannussuunnitelma on valmis, joten
11856: Ylihärmään, Vöyrille ja Oravaisiin on varsin työt olisi mahdollista aloittaa.
11857: heikko. Tie kulkee mutkitellen ja heikkokun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11858: toisena pitkin Lehmäjoen vartta. Tiellä on tär- nioittaen,
11859: keä merkitys varsinkin paikalliskäytössä. Sen
11860: varrella asuu nimittäin n. 1 500 asukasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11861: Lehmäjoen perkaustyö on käynnissä. On il- 1983 tulo- ;a menoarvioon 300 000
11862: meinen vaara, että tie saattaa osin sortua per- markan määrärahan Lehmäjoen maan-
11863: kauksen jälkeen jokeen. Tienparannus pyrittiin tien parantamiseen Isonkyrön kunnassa.
11864: saamaan samanaikaiseksi perkauksen kanssa.
11865: Näitä tienrakennusmäärärahoja ei kuitenkaan
11866: tähän mennessä ole myönnetty.
11867: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
11868:
11869: Pentti Mäki-Hakola Urho Pohto Eeva Kauppi
11870: Helge Saarikoski
11871: 1982 vp. 281
11872:
11873: Raha-asia-aloite n:o 268
11874:
11875:
11876:
11877:
11878: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan keskussai-
11879: raalan sädehoito-osaston laajennusta varten
11880:
11881:
11882: Eduskunnalle
11883:
11884: Vaasan läänin syöpäpotilaiden sädehoito an- rioita muita kudoksia.
11885: netaan Vaasan keskussairaalan sädehoito-osas- Lineaarikiihdyttimen hankintaa varten tarvi-
11886: tolla. Siellä nykyisin käytössä oleva kobolttika- taan ns. hoitobunkkerin laajennus. Tilat ja lait-
11887: nuuna on hankittu jo vuonna 1967, kuten pää- teet tulevat maksamaan yhteensä n. 11 mil-
11888: osin muutkin syövän hoidossa käytettävät ko- joonaa markkaa.
11889: neet ja kojeet. Tämän hankkeen toteuttamista on pidettävä
11890: Sädehoito-osastolla on nykyisin 3 lääkäriä erittäin kiireellisenä. Tämän takia valtion tulisi
11891: sekä heidän käytössään tietokonetomografia- ottaa asia välittömästi valtionavun yleiseen
11892: laite. Tämä on tehnyt mahdolliseksi tehok- ohjelmaan. Valtion osuus rakentamiskustan-
11893: kaamman syövän toteamisen ja sen paikanta- nuksista ja perustamiskustannuksista tulisi ole-
11894: misen. Vanha kobolttikanuuna ei kuitenkaan maan 2/3.
11895: tee mahdolliseksi tehostunutta hoitotoimintaa, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11896: vaan laitokseen on syntynyt viikkojen jonot,
11897: mikä syöpätapauksessa saattaa olla potilaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11898: kannalta ratkaisevan pitkä aika. 1983 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
11899: Myöskin hoidon kannalta uusi hoitolaite, ns. markkaa valtionosuudeksi Vaasan kes-
11900: lineaarikiihdytin, on tehokkaampi ja myös kussairaalan sädehoito-osaston laajen-
11901: turvallisempi, koska säteilyannos voidaan raja- nusta varten.
11902: ta juuri tarpeelliselle alueelle, jolloin se ei vau·
11903: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
11904:
11905: Pentti Mäki-Hakola Boris Renlund
11906: Urho Pohto Eeva Kauppi
11907: Helge Saarikoski
11908:
11909:
11910:
11911:
11912: 36 0'88200412K
11913: 282 1982 vp.
11914:
11915: Raha-asia-aloite n:o 269
11916:
11917:
11918:
11919:
11920: Mäkynen: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten ja yksityisten
11921: teknillisten oppilaitosten opiskelijoiden ruokailutukeen
11922:
11923:
11924: Eduskunnalle
11925:
11926: Kaikissa ammattikasvatushallituksen alaisis- opiskelijaryhmän opiskelijat ovat keskenään
11927: sa teknillisissä oppilaitoksissa eivät opiskelijat epätasa-arvoisessa asemassa. Tuen puuttumisel-
11928: ole vielä oikeutettuja ruokailutukeen. Tukea la osalta opiskelijoita saattaa olla myös mer-
11929: saavat lukuvuonna 1981-82 valtion teknilli- kitystä opiskelijoiden jakautumiselle eri oppi-
11930: sissä oppilaitoksissa opiskelevat 6 markkaa ate- laitoksiin. Näin jakautuminen ei tapahtuisikaan
11931: ria/koulupäivä - sen sijaan kunnallisten ja ehkä oppilaitoksen tason perusteella, vaan
11932: yksityisten teknillisten oppilaitosten opiskelijat opiskelijoiden saaman tuen perusteella.
11933: ovat tuen ulkopuolella. Edellä olevaan viitaten ehdotan,
11934: On myönteistä, että ruokailutuki on saatu
11935: valtion teknillisten oppilaitosten opiskelijoille. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11936: Kuitenkin merkittävä ongelma on se, että noin den 1983 tulo- ja menoarvioon lukuun
11937: 4 100 teknillisten oppilaitosten opiskelijaa on 29.77 1 900 000 markkaa käytettäväksi
11938: vailla ruokailutukea, samalla kun noin 14 500 1. 9. 1983 alkaen kunnallisten ja yksi-
11939: opiskelijaa saa tukea ruokailuunsa koulupäivi- tyisten teknillisten oppilaitosten opiske-
11940: nä. Oikein tämä ei ole, koska näin saman lijoiden ruokailutukeen.
11941: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
11942:
11943: Toivo Mäkynen
11944: 1982 vp. 283
11945:
11946: Raha-asia-aloite n:o 270
11947:
11948:
11949:
11950:
11951: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan evankelisen
11952: kansanopiston toiminnan tukemiseen
11953:
11954:
11955: Eduskunnalle
11956:
11957: Loimaan evankelisen kansanopiston kanna- vaikeuksiinsa. Vaatimattomallakin valtion lisä-
11958: tusyhdistys ja sen ylläpitämä kansanopisto ovat tuella olisi opiston toiminnan kannalta aivan
11959: olleet viime vuosina taloudellisissa vaikeuksis- ratkaiseva merkitys. Opisto tarvitsisi toimin-
11960: sa. Siitä huolimatta, että omatoimisesti on eri taansa myös urheilu- ja juhlatilat, joita ei opis-
11961: tavoin pyritty taloudellista asemaa kohenta- tossa vielä ole.
11962: maan, vaikeudet ovat tahtoneet rasittaa opis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11963: ton toimintaa. nioittavasti,
11964: Loimaan evankelinen kansanopisto on teh-
11965: nyt ja tekee arvokasta työtä nuorison kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11966: misessä ja kasvattamisessa. Vaativan tehtävän- den 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
11967: sä opisto voi kuitenkin hoitaa vielä nykyistä markkaa Loimaan evankelisen kansan-
11968: paremmin, jos se saa helpotusta taloudellisiin opiston toiminnan tukemiseen.
11969: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
11970:
11971: Einari Nieminen Veikko Pihlajamäki
11972: Orvokki Kangas Pentti Poutanen
11973: 284 1982 vp.
11974:
11975: Raha-asia-aloite n:o 271
11976:
11977:
11978:
11979:
11980: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden
11981: kehittämisrahastoon
11982:
11983:
11984: Eduskunnalle
11985:
11986: Vaikka maatilatalouden kehittämisrahastoon Korkotukilainoituksesta olisi siirryttävä
11987: onkin viime vuosina saatu varoja jo melko enemmän valtion varojen käyttöön kehitysaluei-
11988: tuntuvasti, on rahaston lisäystarve edelleen den ulkopuolellakin, koska vaikeat katovuodet
11989: tuntuva. Sukupolvenvaihdosta pitäisi edelleen ovat koko maassa maatalousalueilla saattaneet
11990: nopeuttaa. Lainoitusta olisi :isättävä valtion rahatilanteen varsin kireäksi.
11991: varoista asuinrakennusten ja tuotantorakennus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
11992: ten rakentamiseen ja peruskorjaukseen sekä taen,
11993: maatiloille hankittavan tuotantokoneiston os-
11994: toon. Tilojen elinkelpoistamiseen tarvittavan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11995: lisämaan ostoon ei ole riittävästi ollut varoja 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
11996: käytettävissä, koska ne on jouduttu lainaitta- 30.32.60 1 000 000 000 markkaa siir-
11997: maan tähän saakka paikallisin korkotukilaina- tona maatilatalouden kehittämisrahas-
11998: varoin. toon.
11999: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
12000:
12001: Einari Nieminen
12002: 1982 vp. 285
12003:
12004: Raha-asia-aloite n:o 272
12005:
12006:
12007:
12008:
12009: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta arkistolai-
12010: toksen käyttöön mikrofilmien kuvaus- ja lukulaiHeiden sekä
12011: muun kaluston hankintaan
12012:
12013:
12014: Eduskunnalle
12015:
12016: Erityisesti sukututkimuksen kannalta ovat ja pelastaa. Esimerkiksi 1850-60-lukujen kir-
12017: suureksi vaikeudeksi muodostuneet Valtionar- kon väestörekisterit ovat mikrokuvaamatta sa-
12018: kiston ja maakunta-arkistojen heikohkot mah- moin kuin luovutettujen seurakuntien arkistot.
12019: dollisuudet palvella tietoja tarvitsevia. Suuret Tällaiset puutteet aiheuttavat suurta haittaa
12020: määrät tietoa on lisäksi tallentamatta ja niitä varsinkin arvokkaalle, lähes vapaaehtoisin voi-
12021: uhkaa tuhoutuminen. Asian pikainen korjaami- min tehtävälle sukututkimustyölle.
12022: nen vaatii, että arkistolaitoksella on riittävät Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12023: resurssit esimerkiksi aineiston mikrokuvaami-
12024: seen. Tämä edellyttää sekä henkilökunnan li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12025: säystä että ennen kaikkea tarvittavan laitteis- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
12026: ton määrän selvää lisäämistä. Valtion vuoden 29.93.70 lisäyksenä 150 000 markkaa
12027: 1982 tulo- ja menoarviossa on mikrofilmien lu- Valtionarkiston ja maakunta-arkistojen
12028: kulaitteiden ja muiden laitteiden sekä kaluston käytettäväksi mikrofilmien kuvaus- ja
12029: hankintaa varten varattu .350 000 markkaa. lukulaitteiden sekä muiden laitteiden
12030: Tätä määrärahaa ei voida pitää riittävänä, mi- hankintaan.
12031: käli jo olemassa oleva tieto halutaan tallentaa
12032: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
12033:
12034: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
12035: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
12036: 286 1982 vp.
12037:
12038: Raha-asia-aloite n:o 273
12039:
12040:
12041:
12042:
12043: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta lakk:autettu-
12044: jen henkilöliikenneasemien uudelleen avaamiseksi
12045:
12046:
12047: Eduskunnalle
12048:
12049: Muutaman viime vuoden aikana on eri ta- Koska VR:n supistamisto1m1ssa on vedottu
12050: hoilla maata herättänyt suurta tyytymättömyyt- rautatieliikenteen hoitoon, kaluston ja radan
12051: tä Valtionrautateiden henkilöliikenteen voima- kunnossapitoon sekä materiaali- ja tuotantotoi-
12052: kas supistaminen. Kaikkein näkyvimmin VR:n mintaan liittyvien rakennusten suunnitteluun,
12053: politiikka nousi esiin ns. Hanalan tapauksen rakentamiseen ja peruskorjaukseen varatun
12054: yhteydessä vuoden 1980 lopulla. Yleisenä vaa- määrärahan pienuuteen, on tärkeää, että val-
12055: timuksena on ollut asemien ja vuotojen lak- tion tulo- ja menoarviossa varataan tähän riit-
12056: kauttamisen lopettaminen säästämisen nimissä. tävästi määrärahoja. Käyttösuunnitelman laa-
12057: VR:ää on pidettävä palvelulaitoksena, jonka dinnassa on pääpaino oltava niillä alueilla, joil-
12058: toiminta ei saa perustua puhtaasti kustannus- la joukkokuljetusten tarve on suurin ja kas-
12059: vastaavuusperiaatteelle. Supistamistoimenpiteet vava.
12060: ovat myös jyrkässä ristiriidassa tämänhetkisen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12061: energia- ja ympäristöpolitiikan pyrkimysten
12062: kanssa. Jatkuvasti kallistuvien polttoainekus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12063: tannusten vuoksi tulisi henkilöliikennettä oh- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
12064: jata joukkokuljetusten suuntaan. Joukkokulje- 31.90.74 lisäyksenä 7 100 000 markkaa
12065: tusvälineistä taas rautatiet ovat selvästi edulli- erityisesti lakkautettujen henkilöliiken-
12066: sin vaihtoehto. neasemien uudelleen avaamiseksi.
12067: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
12068:
12069: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
12070: Jaakko Itälä Anneli Kivitie
12071: 1982 vp. 287
12072:
12073: Raha-asia-aloite n:o 274
12074:
12075:
12076:
12077:
12078: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdis-
12079: tysten Keskusjärjestö r.y:n avustamiseksi
12080:
12081:
12082: Eduskunnalle
12083:
12084: Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö on tähän keksijäyhdistyksissä. Tyypillinen neuvoa tar-
12085: asti saanut valtionapunsa Keksintösäätiön vitseva on keksinnön tehnyt, jolla ei ole vielä
12086: kautta. Huolimatta hyvästä yhteistyöstä Kek- tietoa eikä kokemusta menettelytavoista.
12087: sintösäätiön kanssa, jossa järjestöllä on edus- Näissä olosuhteissa järjestön neuvontatoi-
12088: tus, olisi aiheellista muuttaa järjestön määrä- mintaa voidaan pitää "yleishyödyllisenä". Toi-
12089: raha myönnettäväksi suoraan valtion budjetis- mintasuunnitelmansa mukaisesti Keksijäyhdis-
12090: ta, sillä järjestön asema Keksintösäätiöstä tysten Keskusjärjestö tulee vuoden 1981 alus-
12091: riippuvaisena ei salli periaatteessa mahdollisten sa käynnistämään ulkopuolisin voimin tapah-
12092: erimielisyyksien syntymistä. Vaikka erimieli- tuvan juridisen, keksintöteknillisen ja kaupalli-
12093: syyksiä ei syntyisikään, edellyttää järjestön sen neuvontatoiminnan, joka vaatii järjestöitä
12094: asema ja tehtävä keksijän etujen ajajana ja taloudellista osallistumista.
12095: keksintötoiminnan edistäjänä mahdollisuutta On aiheellista vertailun vuoksi viitata Ruot-
12096: eriävien mielipiteiden esittämiseen. sin Keksijäyhdistyksen SUF :n (Svenska Upp-
12097: Järjestön tehtäviin liittyy myös neuvonta- finnareföreningen) saamaan valtionapuun, joka
12098: työ, joka tänä päivänä muodostaa suuren osan on 1 miljoona kruunua vuodessa. Tämän
12099: sen toiminnasta. Järjestön puoleen käännytään määrärahan valtio on myöntänyt keksijäjärjes-
12100: varsinkin keksintöjen syntymisen alkuvaihees- tölle todettuaan, että keksijöiden oma järjestö
12101: sa, jolloin tarvitaan neuvoja patentinhausta, on tarkoituksenmukaisin ja tehokkain organi-
12102: rahoittajista, keksintöjen myyntiin liittyvistä saatio yksityisen keksintötoiminnan edistämi-
12103: valmistajista ja sopimusmenettelystä jne. Jär- seen. SUF:n henkilökuntaa ollaan juuri lisää-
12104: jestö toimii keksijäin "ensiapuasemana" ohja- mässä kolmesta viiteen henkilöön.
12105: ten heidät oikeitten viranomaisten ja asian- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12106: tuntijoiden puoleen ja antaen neuvoja niin pal-
12107: jon ja pitkälle kuin se nykyisten resurssien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12108: puitteissa on mahdollista. 1983 tulo- ja menoarvioon 400 000
12109: Neuvontatyö kohdistuu vain vähäisessä markkaa Keksijäyhdistysten Keskusjär-
12110: määrin järjestön omiin jäseniin. He perehty- jestö r.y:n avustamiseksi.
12111: vät keksintötoiminnan asioihin paikallisissa
12112: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
12113:
12114: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
12115: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
12116: 28~ 1982 rd.
12117:
12118: Finansmotion nr 275
12119:
12120:
12121:
12122:
12123: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för grundande av ett
12124: traditionsarkiv inom Folkkultursarkivet
12125:
12126:
12127: Tili Riksdagen
12128:
12129: I svenska Österbotten har man länge insett värdefulla materialet i Österbottens bykistor
12130: behovet att ett traditionsarkiv, som kunde tili- och materia! rörande de livaktiga österbott-
12131: varata och levandegöra etnologiskt och folklo- niska folkrörelserna.
12132: ristiskt materia! i landskapet. Statliga myndig- 1 statsbudgeten för innevarande år beviljade
12133: heter har uppmärksamgjorts på behovet av en riksdagen 30 000 mark för insamling av tradi-
12134: aktiv arkivverksamhet bl.a. av Svenska Öster- tionsmaterial i svenska Österbotten. Riksda-
12135: bottens landskapsförbund och Svenska littera- gens beslut kan ses som ett principiellt erkän-
12136: tursällskapet i Finland. nande av den verksamhet, som bedrivs i
12137: Svenska litteratursällskapets Folkkultursar- svenska Österbotten på det här området. 1
12138: kiv har ett ovärderligt etnologiskt och folklo- konsekvensens namn kan nästa år en uppfölj-
12139: ristiskt materia!, som samlats in under snart ning ske så att ett traditionsarkiv grundas i
12140: ett sekel men med en särskild intensitet un- Vasa som en avdelning inom Folkkulturs-
12141: der de fyra senaste decennierna. En betydande arkivet.
12142: del av detta materia! härrör från Österbotten. Det är angeläget att det fortfarande jämfö-
12143: Detta materia! håller på att mikrofilmas såsom relsevis mycket enhetliga och för traditions-
12144: en säkerhetsåtgärd. Litteratursällskapet anser forskningen givande område, som det svenska
12145: att det är viktigt att kopiorna förvaras på en kustområdet i Österbotten utgör, bereds möj-
12146: annan plats än huvudarkivet. I Vasa finns för lighet till förvaring och bearbetning av mate-
12147: detta ändamål brandsäkra arkivutrymmen till ria! som tillvaratagits där. Arkivverksamhet
12148: förfogande i anslutning till landskapsförbun- av ovan skisserat slag skulle kunna ge området
12149: dets och Finlands svenska folkmusikinstituts en betydande kulturell stimulans.
12150: arkiv. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura har Ändamålsenliga utrymmen för det planerade
12151: deponerat sina motsvarande kopiot i en arkiv- traditionsarkivet kan ställas till förfogande i
12152: avdelning i Joensuu. Vasa. För att framgångsrikt kunna bedriva ar-
12153: Om det planerade arkivet i Vasa får till- kivverksamheten bör vid arkivet inrättas föl-
12154: gång till kopiot av sällskapets samlingar, kom- jande tjänster: en arkivarietjänst, en assis-
12155: mer det att kunna på ett värdefullt sätt be- tentstjänst och en kanslisttjänst.
12156: tjäna studerandena i Österbotten, men också Med hänvisning till ovan anförda föreslår
12157: allmänheten och den lokala österbottniska undertecknade,
12158: forskningen. att Riksdagen i statsförslaget för år
12159: Ett traditionsarkiv i Vasa skulle i samar- 1983 måtte bevilja Svenska litteratur-
12160: bete med Folkkultursarkivet i Helsingfors sällskapet i Finland ett anslag om
12161: kunna bedriva materialinsamling i Österbot- 260 000 mark för grundande av ett
12162: ten, men även kunna ta hand om äldre ar- traditionsarkiv i V asa som en avdel-
12163: kivalier, som nu är utspridda i landskapet och ning inom Folkkultursarkivet som upp-
12164: svårtillgängliga. Ett österbottniskt traditions- rätthålls av Svenska litteratursällskapet
12165: arkiv kunde också inventera och tilivarata det i Finland.
12166: Helsingfors den 11 februari 1982
12167:
12168: Ole Norrback Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
12169: Håkan Malm Jutta Zilliacus Boris Renlund
12170: 1982 vp. 2S9
12171:
12172: Raha-asia-aloite n:o 275 Suomennos
12173:
12174:
12175: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta perinnearkiston perus-
12176: tamis·een kansankulttuuriarkistoon
12177:
12178:
12179: Eduskunnalle
12180:
12181: Pohjanmaan ruotsinkielisille alueille on jo myös inventoida ja ottaa haltuunsa Pohjan-
12182: kauan pidetty tarpeellisena perustaa perinne- maan kyläkirstujen sisältämän arvokkaan ma-
12183: arkisto, joka tallentaisi ja elävöittäisi maakun- teriaalin sekä vilkkaasti toimineiden pohjalais-
12184: nan kansatieteellistä s.elkä kansantietouteen ja ten kansanliikkeiden materiaalin.
12185: -runouteen liittyvää materiaalia. Aktiivisen ar- Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
12186: kistotoiminnan tarpeellisuuden ovat valtion vi- vioon on otettu 30 000 markkaa Pohjanmaan
12187: ranomaisten tietoon saattaneet mm. Svenska ruotsinkielisten alueiden perinnemateriaalin
12188: Österbottens landskapsförbund ja Svenska lit- keräämistä varten. Eduskunnan päätöstä voi-
12189: teratursällskapet i Finland. daan pitää sen työn periaatteellisena tunnusta-
12190: Ruotsalaisen kirjallisuuden seuran Kansan- misena, jota tällä alalla suoritetaan Pohjan-
12191: kulttuuriarkistolla (Svenska litteratursällska- maan ruotsinkielisillä alueilla. Johdonmukai-
12192: pets Folkkultursarkiv) on vertaansa vailla ole- sesti voi jatkoa seurata ensi vuonna siinä muo-
12193: vaa kansatieteellistä sekä kansantietouteen ja dossa, että Vaasaan perustetaan perinnearkis-
12194: -runouteen perustuvaa materiaalia, jota on ke- to, joka on Folkkultursarkivetin osasto.
12195: rätty lähes vuosisadan ajan ja erityisen innok- On tärkeätä, että jatkuvasti verraten yhte-
12196: kaasti neljän viime vuosikymmenen ajan. Huo- näiselle ja perinnetutkimustyön kannalta an-
12197: mattava osa tästä materiaalista on peräisin toisalle Pohjanmaan ruotsinkieliselle rannikko-
12198: Pohjanmaalta. Tätä materiaalia mikrofilmataan alueelle suodaan mahdollisuus siellä talteen
12199: parhaillaan eräänlaisena varmuustoimenpiteenä. otetun materiaalin säilyttämiseen ja tutkimi-
12200: Kirjallisuuden seura pitää tärkeänä sitä, että seen. Edellä luonnehdittu arkistointitoiminta
12201: jäljennöksiä säilytetään muualla kuin pääarkis- saatta1s1 muodostua huomattavaksi alueen
12202: tossa. Vaasassa on tähän tarkoitukseen sopivia kulttuuritoiminnan piristykseksi.
12203: tulenkestäviä arkistotiloja käytettävissä maa- Suunniteltua perinnearkistoa varten voidaan
12204: kuntaliiton ja Finlands svenska folkmusikinsti- osoittaa tarkoituksenmukaiset tilat Vaasassa.
12205: tutin arkiston yhteydessä. Suomalaisen Kirjalli- Jotta arkisto voisi menestyä arkistotoiminnas-
12206: suuden Seura on sijoittanut vastaavat jäljen- saan, tulee arkistoon perustaa seuraavat toi-
12207: nöksensä Joensuussa sijaitsevaan arkisto-osas- met: yksi arkistonhoitajan toimi, yksi assis-
12208: toon. tentin toimi ja yksi kanslistin toimi.
12209: Jos Vaasaan suunniteltu arkisto saa haltuun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12210: sa seuran kokoelmien jäljennökset, se voi ar- nioittavasti,
12211: vokkaalla tavalla palvella Pohjanmaan opiskeli-
12212: joita samoin kuin yleisöä ja paikallista pohja- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12213: laista tutkimustyötä. den 1983 tulo- ja menoarvioon
12214: Vaasan perinnearkisto voisi yhteistyössä hel- 260 000 markkaa Svenska litteratur-
12215: sinkiläisen Folkkultursarkivetin kanssa harjoit- sällskapet i Finland -nimiselle seural-
12216: taa materiaalin keruuta Pohjanmaalla ja sen li- le perinnearkiston perustamiseksi V aa-
12217: säksi ottaa haltuunsa vanhoja arkistoja, jotka saan osastona kansankulttuuriarkistoon,
12218: nyt ovat hajallaan maakunnassa ja vaikeasti ta- jota Svenska litteratursällskapet i Fin-
12219: voitettavissa. Pohjalainen perinnearkisto voisi land ylläpitää.
12220: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12221:
12222: Ole Norrback Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
12223: Håkan Malm Jutta Zilliacus Boris Renlund
12224: 37 Qi88200412K
12225: 290 1982 rd.
12226:
12227: Finansmotion nr 27 6
12228:
12229:
12230:
12231:
12232: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för främjande av
12233: svenskspråkig skönlitteratur
12234:
12235:
12236: Tili Riksdagen
12237:
12238: Språket utgör en elementär del av män- att dela på det anslag, som i statsbudgeten an-
12239: niskans identitet. Genom litteraturen förmed- visats för den svenskspråkiga skönlitteraturens
12240: las språkets uttryck, i litteraturen omformas befrämjande. Mången blir därvid utan bidrag.
12241: och utvecklas språket. Litteraturen är följakt- Medel saknas även för nytryck av s.k. finlands-
12242: ligen även ett synnerligen betydelsefullt uttryck svenska klassiker vars upplagor slutsålts. Det
12243: för finlandssvenskarna. Den svenska littera- finns sålunda ett klart behov av en förhöjning
12244: turen är en allmänt berikande faktor för Fin- av detta ekonomiska stöd.
12245: land, såväl nationellt som kulturpolitiskt. Ge- Med ovanstående motivering föreslås vörd-
12246: nom sin tvåspråkighet framstår Finland som samt,
12247: ett framsynt kulturland, där finsk och svensk
12248: kultur utvecklas på enahanda grunder. att Riksdagen i statsförslaget för år
12249: Under senare år har det emellertid visat sig 1983 måtte höja anslaget för främjande
12250: att den svenska litteraturen är i behov av ett av svenskspråkig skönlitteratur till
12251: större stöd än vad som anvisats den. Ett stort 550 000 mark och att av denna summa
12252: antal svenskspråkiga författare, fördelade över 100 000 mark reserveras för nytryck-
12253: skönlitteraturens olika sektorer, blir tvungna ning av finlandssvenska klassiker.
12254: Helsingfors den 11 februari 1982
12255:
12256: Ole Norrback Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
12257: Håkan Malm Jutta Zilliacus Henrik Westerlund
12258: Boris Renlund
12259: 1982 vp. 291
12260:
12261: Raha-asia-aloite n:o 276 Suomennos
12262:
12263:
12264:
12265:
12266: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen kauno-
12267: kirjallisuuden edistämiseen
12268:
12269:
12270: Eduskunnalle
12271:
12272: Kieli on ihmisen identiteetin perustavaa laa- kaunokirjallisuuden edistämiseen. Moni jää tä-
12273: tua oleva osa. Kielen ilmaukset välittyvät kir- män vuoksi avustuksetta. Ei ole myöskään va-
12274: jallisuuden kautta, kirjallisuudessa kieli muut- roja ottaa uusia painoksia niistä ns. suomen-
12275: tuu ja kehittyy. Siksi kirjallisuus on Suomelle ruotsalaisista klassikoista, joiden aikaisemmat
12276: yleisesti rikastuttava tekijä, niin kansallisesti painokset on myyty loppuun. On siis olemassa
12277: kuin kulttuuripoliittisestikin. Kaksikielisyytensä ilmeinen tarve korottaa tätä taloudellista tukea.
12278: ansiosta Suomi on kehittynyt kulttuurivaltio, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12279: jossa suomen- ja ruotsinkielinen kulttuuri ke- nioittaen,
12280: hittyvät yhtäläiseltä pohjalta. että Eduskunta korottaisi valtion'
12281: Viime vuosina on kuitenkin käynyt ilmi, että vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa
12282: ruotsinkielinen kirjallisuus tarvitsee suurempaa ruotsinkielisen kaunokirjallisuuden edis-
12283: tukea kuin sille on myönnetty varoja. Lukuisa tämiseen osoitetun määrärahan 550 000
12284: joukko ruotsinkielisiä kirjailijoita, kaunokirjal- markaksi ja että tästä määrärahasta va-
12285: lisuuden eri aloilta, joutuu kilpailemaan osuu- rattaisiin 100 000 markkaa uusien pai-
12286: desta siihen määrärahaan, joka on osoitettu nosten ottamiseen suomenruotsalaisten
12287: valtion tulo- ja menoarviossa ruotsinkielisen klassikoiden teoksista.
12288: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12289:
12290: Ole Norrback Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
12291: Håkan Malm Jutta Zilliacus Henrik Westerlund
12292: Boris Renlund
12293: 1982 rd.
12294:
12295: Finansmotion nr 277
12296:
12297:
12298:
12299:
12300: Norrback tn. fl.: Om anvisande av anslag för statens fiskod-
12301: lingsverksamhet och laxodling
12302:
12303:
12304: Tili Riksdagen
12305:
12306: Utplantering av fiskyngel i vårt land sker Med hänvisning tili ovanstående föreslås
12307: i allt för liten utsträckning. Många fiskarter härmed vördsamt,
12308: minskar ·direkt på grund av att reproduktionen
12309: är otillräcklig. Laxfisket har begränsats just av att Riksdagen i statsförslaget för år
12310: den orsaken att fiskstammen hotar att minska. 1983 måtte utöka anslaget under mo-
12311: Också när det gäller siken borde fiskstammens ment 30.38.23 för statens fiskodlings-
12312: storlek tryggas. verksamhet med minst 1 300 000 mark
12313: Då de tidigare lekplatserna blivit skadade samt anslaget för i konventionen rö-
12314: ellet förstörda av utsläpp eller andra ingrepp rande fisket i Östersjön förutsatt lax-
12315: i naturen, ökar behovet av utplantering. Det odlingsverksamhet, moment 30.38.24,
12316: naturliga är att staten åtar sig ett större ansvar med minst 700 000 mark.
12317: för utplantering av fisk.
12318: Helsingfors den 11 februari 1982
12319:
12320: Ole Norrback Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
12321: Håkan Malm Ingvar S. Melin Boris Renlund
12322: 1982 vp. 293
12323:
12324: Raha-asia-aloite n:o 277
12325: Suomennos
12326:
12327:
12328:
12329: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kalanviljelytoi-
12330: mintaan ja lohenviljelyyn
12331:
12332:
12333: Eduskunnalle
12334:
12335: Kalanpoikasten istuttamista tapahtuu maas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12336: samme aivan liian vähän. Monet kalalajit vä- nioittavasti,
12337: henevät suorastaan siitä syystä, että niiden li-
12338: sääntyminen on riittämätöntä. Lohen kalastus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12339: ta on rajoitettu juuri siitä syystä, että kala- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
12340: kanta uhkaa vähetä. Samoin tulisi siian koh- tille 30.38.23 lisäyksenä valtion kalan-
12341: dalla turvata kalakannan suuruus. jalostustoimintaa varten vähintään
12342: Koska aikaisempia kutupaikkoja on vahin- 1 300 000 markkaa sekä momentille
12343: goitettu tai ne on tuhottu päästöillä tai muilla 30.38.24 lisäyksenä vähintään 700 000
12344: luontoon vaikuttavilla tekijöillä, istutuksen markkaa Itämeren kalastussopimuksen
12345: tarpeellisuus lisääntyy. On luonnollista, että edellyttämää lohenviljelytoimintaa var-
12346: valtio tällöin ottaa kantaakseen suuren osan ten.
12347: kalanistutustyöhön liittyvästä vastuusta.
12348: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12349:
12350: Ole Norrback Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
12351: Håkan Malm Ingvar S. Melin Boris Renlund
12352: 1982 rd.
12353:
12354: Finansmotion nr 278
12355:
12356:
12357:
12358:
12359: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för återutsändning av
12360: Sveriges televisions båda programkanaler
12361:
12362:
12363: Tili Riksdagen
12364:
12365: Utbudet av tv-program för finlandssvenskar- gränser, då är det också naturligt att informa-
12366: na har i många olika sammanhang konstaterats tion och underhållning via television fritt skall
12367: vara otillräckligt. I flera kommitte och ar- kunna förmedlas.
12368: betsgrupper har frågan utretts, och principiell Nordsat, den gemensamma nordiska tv-satel-
12369: enighet har nu nåtts om att ett särskilt distri- liten tycks inte bli verklighet i den form den
12370: butionsnät för tv-program för finlandssvenskar- hittills diskuterats. För att visa god vilja och
12371: na, tredje kanalen ellet kustkanalen, skall byg- för att kunna peka på lojalitet mot principerna
12372: gas. om nordiskt samarbete är det nu naturligt att
12373: Riksdagen har redan två år i följd reserverat vi i vårt land underlättar alla de privata eller
12374: anslag för projektet i budgeten. Trots det kom- kollektiva försök som görs för att kunna ta
12375: mer det att ta tid innan kustkanalen är ut- emot grannländernas televisionsprogram. En lo-
12376: byggd och program sänds över den. Radiolag- gisk uppföljning skulle alltså vara att staten
12377: stiftningskommitten föreslog i sitt första del- stöder de ovan nämnda kommunerna i deras
12378: betänkande att kanalen skulle kunna tas i strävan att göra Sveriges tv sebar inom sina
12379: bruk år 1989. områden.
12380: På Åland och i Österbotten kan endast en Med ett par sändare i rundradions mast på
12381: del av den svenskspråkiga befolkningen följa Bötombergen skulle de två tv-kanalerna i Sve-
12382: med tv-program från Sverige. I båda regionerna rige bli sebara i alla de tre kommunerna, men
12383: finns det vilja att göra vad man kan för att också i andra kommuner. Enligt gjorda kost-
12384: Sveriges television skall bli sebar i regionerna nadsberäkningar skulle projektet kräva ca.
12385: i dess helhet, särskilt som förbättrad svensk 7 milj. mk.
12386: service i Finlands tv dröjer. Eftersom randradion äger masten, och efter-
12387: Kommunerna i Sydösterbotten, Kaskö, Kris- som det kan finnas juridiska svårigheter att he-
12388: tinestad och Närpes har gått in för att göra vilja kommuner koncession, är det synbarligen
12389: Sveriges tv sebar överallt i kommunerna. Kon- bäst att radiobolaget skulle handha ansvaret för
12390: takter har tagits till radiobolagen i Finland och förmedlingen av programmen. Radion har såväl
12391: Sverige, och också tili de upphovsrättsliga or- kunnig personai som erfarenhet på området.
12392: ganisationerna i Sverige. Såväl rundradion som Med ovanstående motivering föreslås härmed
12393: statliga myndigheter, t.ex. post- och televerket vördsamt,
12394: och trafikministeriet, har i princip ställt sig
12395: välvilliga tili ovan nämnda kommuners förslag. att Riksdagen i statsförslaget för år
12396: Ett tillstånd att förmedla Sveriges televisions 1983 måtte uppta 7 000 000 mark för
12397: program i de berörda kommunerna är i två tv-sändare vilka placeras i radions
12398: överenskommelse med de uttalade principerna mast på Bötombergen för återutsänd-
12399: för nordiskt samarbete. Att göra grannländer- ning av Sveriges televisions båda pro-
12400: nas tv-program sebara i vårt eget land är ju gramkanaler, samt
12401: ett sätt att öka kunskaperna om grannländer- att Oy Yleisradio Ab ges i uppdrag
12402: nas språk, kultur och samhällsliv. När män- att förverkliga och bära ansvar för pro-
12403: niskorna fritt kan röra sig över ländernas iektet.
12404: Helsingfors den 11 februari 1982
12405:
12406: Ole Norrback Elisabeth Rehn
12407: Håkan Malm Ingvar S. Melin
12408: Boris Renlund
12409: 1982 vp. 295
12410:
12411: Raha-asia-aloite n:o 278 Suomennos
12412:
12413:
12414: Norrback ym.: Mä.ä1.1ärahan osoittamisesta Ruotsin television mo-
12415: lempien ohjelmakanavien jälleenlähetyksiin
12416:
12417: Eduskunnalle
12418:
12419: Suomenruotsalaisille tarkoitetut tv-ohjelmat myös luonnollista, että tietoja ja viihdettä voi-
12420: on tarjonnan määrä huomioon ottaen useasti daan vapaasti välittää television kautta.
12421: todettu riittämättömiksi. Asiaa on selvitetty Yhteispohjoismainen tv-satelliitti, Nordsat,
12422: useissa kemiteoissa ja työryhmissä ja nyt onkin ei näytä toteutuvan sen tähän asti kaavaillussa
12423: päästy periaatteessa yksimielisyyteen erityisen muodossa. Hyvän tahdon osoittamiseksi ja jot-
12424: suomenruotsalaisille tarkoitetun tv-ohjelmien ta voitaisiin korostaa pohjoismaisen yhteistyön
12425: jakeluverkon, kolmannen kanavan eli rannikko- periaatteita, on luonnollista edistää tällä het-
12426: kanavan rakentamisesta. kellä maassamme kaikkia yksityisiä ja yhteisiä
12427: Eduskunta on jo kahtena peräkkäisenä vuo- pyrkimyksiä, joiden avulla voitaisiin mahdol-
12428: tena ottanut suunnitelmaa varten määrärahan listaa naapurimaidemme televisio-ohjelmien vas-
12429: valtion tulo- ja menoarvioon. Tästä huolimatta taanottaminen.
12430: tulee kestämään kauan ennen kuin rannikkoka- Luonnollinen seuraus olisi siis, että valtio
12431: nava on rakennettu valmiiksi ja ohjelmien lä- tukisi edellä mainittuja kuntia niiden pyrki-
12432: hettäminen alkaa. Radiolainsäätämiskomitea myksissä saada Ruotsin tv näkymään alueel-
12433: ehdotti ensimmäisessä osamietinnössään, että laan.
12434: kanava voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 1989. Yleisradion Pyhävuorella SIJaitsevaan mas-
12435: Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla voi suuri osa toon lisättävien kahden lähettimen avulla tuli-
12436: ruotsinkielistä väestöä seurata Ruotsin tv-ohjel- sivat Ruotsin molemmat tv-kanavat näkymään
12437: mia. Molemmilla alueilla on halukkuutta tehdä kaikissa edellä mainituissa kolmessa kunnassa
12438: kaikki voitava, jotta Ruotsin televisio koko- ja tämän lisäksi myös muissa kunnissa. Tehty-
12439: naisuudessaan voitaisiin nähdä näillä alueilla, jen kustannusarvioiden mukaan suunnitelman
12440: varsinkin kun Suomen tv:n tulevan ja parem- toteutus maksaisi n. 7 miljoonaa markkaa.
12441: man ruotsinkielisen tv-palvelun toteutus viipyy. Koska Yleisradio omistaa maston ja koska
12442: Eteläpohjalaiset kunnat, Kaskinen, Kristii- saattaa olla oikeudellisia vaikeuksia myöntää
12443: nankaupunki ja Närpiö, ovat päättäneet ryhtyä kunnille toimilupia, on ilmeisesti paras ratkaisu,
12444: toimiin, jotta Ruotsin tv näkyisi kuntien koko että radioyhtiö tulisi vastaamaan ohjelmien vä-
12445: alueella. Suomen ja Ruotsin radioyhtiöihin on littämisestä. Radiolla on sekä taitavaa henkilö-
12446: otettu yhteyttä samoin kuin Ruotsin tekijänoi- kuntaa että alalla tarvittavaa kokemusta.
12447: keusjärjestöihin. Yleisradio samoin kuin valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12448: viranomaiset, esim. posti- ja telelaitos ja liiken- nioittavasti,
12449: neministeriö, ovat asennoituneet myötämieli-
12450: sesti edellä mainittujen kuntien ehdotuksiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12451: Lupa välittää Ruotsin television ohjelmaa den 1983 tulo- ja menoarvioon
12452: mainittuihin kuntiin on sopusoinnussa niiden 7 000 000 markkaa kahta tv-lähetintä
12453: periaatteiden kanssa, jotka on lausuttu pohjois- varten, jotka sijoitetaan radion Pyhä-
12454: maisesta yhteistyöstä. Naapurimaiden tv-ohjel- vuorella sijaitsevaan mastoon Ruotsin
12455: mien näkemisen mahdollistaminen meidän television molempien tv-kanavien välit-
12456: maassamme on toki eräs tapa lisätä tietajam- tämistä varten, sekä
12457: me naapurimaidemme kielestä, kulttuurista ja että Oy Yleisradio Ab:lle annetaan
12458: yhteiskunnallisesta elämästä. Kun ihmiset voi- tehtäväksi toteuttaa tämä työ ja kantaa
12459: vat vapaasti liikkua maiden rajojen yli, on vastuu tästä suunnitelmasta.
12460: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12461:
12462: Ole Norrback Elisabeth Rehn
12463: Håkan Malm Ingvar S. Melin
12464: Boris Renlund
12465: 296 1982 rd.
12466:
12467: Finansmotion nr 279
12468:
12469:
12470:
12471:
12472: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för grundande i Vasa
12473: av en produktutvecklings- och marknadsföringsenhet under
12474: Statens tekniska forskningscentral
12475:
12476:
12477: Tili Riksdagen
12478:
12479: Näringslivet i Vasa Iän är starkt dominerat betjäna också den svensksprå:kiga företagar-
12480: av småföretag. Av tradition är människorna kåren och att det därför behövs tvåspråkig
12481: företagsamma och själva skaffar sig utkomst. personal, är Vasa den lämpligaste lokaliserings-
12482: Många av småföretagen kunde emellertid ut- orten.
12483: vecklas och bli betydligt större, om de som Viktigt är att enheten som grundas kan upp-
12484: driver företagen skulle få råd och anvisningar rätthålla ett gott samarbete med redan verk-
12485: i marknadsföring och produktutveckling. samma organisationer och institutioner. Det
12486: Företagarna själva har grundat ett andelslag, gäller särskilt de organisationer som före-
12487: Viexpo i Jakobstad, som hjä1per företag med tagarna själva skapat. Viexpo verkar redan del-
12488: export. Viexpo har också personai för hjälp vis på samma område som den nya enheten
12489: med produktutvecklingen, närmast med tanke kommer att göra. Ett intimt samarbete är där-
12490: på mavknadsföring av produkterna utomlands. för nödvändigt. Bra vore det om enhetens
12491: Statens tekniska forskningscentral har grun- tjänstemän kunde ha mottagning ellet i perio-
12492: dat produktutvecklings- och marknadsförings- der verka i Viexpos utrymmen i Jakobstad,
12493: enheter på några orter i landet. Ett stort behov men också i t. ex. Karleby och Seinäjoki. Vasa
12494: skulle en sådan enhet fylla i Vasa län, där Iän är vidsträckt och problemen varierar. En
12495: småföretagen är i akut behov av en sådan institution som vili nå ut tili alla företagare
12496: institutions råd och anvisningar. Nästa enhet i länet hör därför också kunna vara rörlig.
12497: för produktutveckling och marknadsföring som Med ovanstående motivering föreslås här-
12498: grundas, bör därför förläggas tili Vasa. med,
12499: 1 länet har en debatt pågått om var den
12500: skall lokaliseras. En majoritet av organisa- att Riksdagen i statsförslaget för år
12501: tionerna tycks anse att Vasa är den lämpligaste 1983 måtte uppta ett anslag om
12502: orten. Med tanke på möjligheterna tili sam- 500 000 mark för grundande i V asa av
12503: arbete med läns- och distriktsmyndigheter är en produktutvecklings- och marknads-
12504: säkert placeringen i Vasa att :föredra. Men föringsenhet under Statens tekniska
12505: framför allt med tanke på att enheten skall forskningscentral.
12506: Helsingfors den 12 februari 1982
12507:
12508: Ole Norrback Elisabeth Rehn J utta Zilliacus
12509: Ingvar S. Melin Håkan Malm
12510: 1982 vp. 297
12511:
12512: Raha-asia-aloite n:o 279 Suomennos
12513:
12514:
12515:
12516:
12517: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen tut-
12518: kimuskeskuksen alaisen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön
12519: perustamiseen Vaasaan
12520:
12521:
12522: Eduskunnalle
12523:
12524: Pienyritykset ovat vallitseva osa Vaasan lää- tenkin sen vuoksi, että yksikön . on palveltava
12525: nin elinkeinoelämää. Ihmiset ovat perinteisesti myös ruotsinkielisiä yrittäjiä ja henkilökunnan
12526: yritteliäitä ja hankkivat itse toimeentulonsa. on siksi oltava kaksikielistä, Vaasa on sopivin
12527: Monta pienyritystä voitaisiin kuitenkin kehit- sijoituspaikka.
12528: tää ja huomattavasti laajentaa, jos yrittäjät sai- On tärkeätä, että perustettava yksikkö pys-
12529: sivat markkinointia ja tuotekehittelyä koske- tyy ylläpitämään hyvää yhteistyötä jo toimi-
12530: via neuvoja ja opastusta. vien järjestöjen ja laitosten kanssa. Tämä kos-
12531: Yrittäjät ovat itse perustaneet Pietarsaareen kee erityisesti yrittäjien itsensä luomia järjes-
12532: Viexpo-nimisen osuuskunnan, joka auttaa vien- töjä. Viexpo toimii jo osittain samalla alalla,
12533: tiä harjoittavia yrityksiä. Viexpolla on myös jolla uusi yksikkö tulee toimimaan. Läheinen
12534: tuotekehittelyyn perehtyneitä henkilöitä, lähin- yhteistyö on sen vuoksi välttämätön. Olisi hy-
12535: nä ulkomailla tapahtuvaa markkinointia silmäl- vä, jos yksikön virkamiehet voisivat pitää vas-
12536: lä pitäen. taanottoa tai toimia ajoittain Viexpon tiloissa
12537: Valtion teknillinen tutkimuskeskus on pe- Pietarsaaressa samoin kuin myös Kokkolassa ja
12538: rustanut eräille maamme paikkakunnille tuote- Seinäjoella. Vaasan lääni on laaja ja pulmat
12539: kehittely- ja markkinointiyksiköitä. Tällainen vaihtelevat. Laitoksen, joka pyrkii tavoittamaan
12540: yksikkö olisi erittäin tarpeellinen Vaasan lää- kaikki läänin alueella sijaitsevat yritykset, tulee
12541: nissä, jossa pienyrittäjät kipeästi tarvitsevat tämän vuoksi myös voida olla liikkuva.
12542: tällaisen laitoksen neuvoja ja opastusta. Tästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12543: syystä tulee seuraavaksi perustettava tuoteke- nioittavasti,
12544: hittely- ja markkinointiyksikkö sijoittaa Vaa-
12545: saan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12546: Läänissä on keskusteltu siitä, mihin se tulisi 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
12547: sijoittaa. Järjestöjen enemmistö näyttää pitä- markkaa Valtion teknillisen tutkimus-
12548: vän Vaasaa sopivimpana paikkakuntana. Kun keskuksen alaisen tuotekehittely- ja
12549: otetaan huomioon yhteistyöedellytykset läänin- markkinointiyksikön perustamiseksi
12550: ja piiriviranomaisten kanssa, on Vaasaan sijoit- Vaasaan.
12551: tamista pidettävä etusijalla. Ennen kaikkea kui-
12552: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12553:
12554: Ole Norrback Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
12555: Ingvar S. Melin Håkan Malm
12556:
12557:
12558:
12559:
12560: 3& 088200412K
12561: 298 1982 rd.
12562:
12563: Finansmotion nr 280
12564:
12565:
12566:
12567:
12568: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för grundande av ett
12569: vårdhem för utvecklingsstörda i svenska Österbotten
12570:
12571:
12572: Tili Riksdagen
12573:
12574: Vården av utvecklingsstörda handhas på att man i svenska Österbotten inom Kårkulla
12575: finlandssvenskt håll av Kårkulla kf, vars kf:s regi skulle upprätthålla ett korttidsvård-
12576: centrala verksamhet är förlagd tili Pargas. Vil- hem för utvecklingsstörda i landskapet. Detta
12577: jan att sprida olika funktioner runt om i önskemål har hittills strandat på bristen på re-
12578: Svenskfinland har från kommunalförbundets surser.
12579: ledning varit påfallande. Brist på resurser och I detta vårdhem skulle utvecklingsstörda
12580: personai har delvis verkat hämmande när det kunna lämnas för vård för ett veckoslut, för
12581: gällt att utveckla verksamheten på olika orter. någon vecka eller för några dagar. För detta
12582: Svenska Österbotten ligger långt från Pargas, ändamål behövs personai samt lämpliga ut-
12583: och därför finns det ett stort intresse av bättre rymmen. Utrymmen torde gå att uppbringa
12584: vårdmöjligheter för utvecklingsstörda just i på många håll, däremot kan inte personai
12585: Österbotten. Många föräldrar tycker att av- anställas om inte resurser anvisas.
12586: ståndet tili Pargas är så långt att de inte gärna Med ovanstående motivering föreslås här-
12587: sänder sina utvecklingsstörda barn tili Pargas med vördsamt,
12588: för vård. I stället vårdar de sina barn hemma.
12589: Vården i hemmet blir i många fall mycket att Riksdagen i statsförslaget för år
12590: betungande, för såväl föräldrar som för syskon. 1983 måtte uppta ett anslag om
12591: Vården i hemmet skulle kunna underlättas be- 600 000 mark för grundandet av ett
12592: tydligt ifall de utvecklingsstörda för längre vårdhem i svenska Österbotten i Kår-
12593: eller kortare tid sKulle kunna vårdas närmare kulla kf:s regi, där utvecklingsstörda
12594: hemmet. Ett önskemål sedan länge har varit kunde få korttidsvård.
12595: Helsingfors den 12 februari 1982
12596:
12597: Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Malm
12598: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin Boris Renlund
12599: 1982 vp. 299
12600:
12601: Raha-asia-aloite n:o 280 Suomennos
12602:
12603:
12604:
12605:
12606: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten hoi-
12607: tokodin perustamiseen ruotsinkieliselle Pohjanmaalle
12608:
12609:
12610: Eduskunnalle
12611:
12612: Suomenruotsalaisten kehitysvammaisten hoi- na on ollut siJOittaa maakuntaan kehitysvam-
12613: dosta huolehtii Kårkullan kl, jonka toiminnan maisten lyhytaikaishoitokoti, joka toimisi Kår-
12614: keskus sijaitsee Paraisilla. Kuntainliiton haluk- kullan kl:n johdon alaisena. Tämä toive on
12615: kuus hajasijoittaa eri toimintoja tasaisesti tähän mennessä kariutunut varojen puuttee-
12616: maamme ruotsinkielisille alueille on ollut mer- seen.
12617: kittävä. Varojen ja henkilökunnan puute on Kehitysvammaiset voitaisiin jättää tähän
12618: vaikuttanut ehkäisevästi pyrkimyksiin kehittää hoitokotiin viikonloppuhoitoon, muutamaksi
12619: toimintaa eri paikkakunnilla. viikoksi tai muutamaksi päiväksi. Tähän tarkoi-
12620: Pohjanmaan ruotsinkielinen alue sijaitsee tukseen tarvitaan henkilökuntaa sekä sopivia
12621: kaukana Paraisilta, ja juuri tästä syystä on tiloja. Tiloja on saatavissa monesta paikasta,
12622: Pohjanmaalla huomattavaa kiinnostusta paran- mutta henkilökuntaa sen sijaan ei voida pal-
12623: taa kehitysvammaisten hoitomahdollisuuksia. kata, ellei siihen myönnetä määrärahoja.
12624: Monet vanhemmat ovat sitä mieltä, että etäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12625: syys Paraisille on siksi suuri, etteivät he mie- nioittavasti,
12626: lellään lähetä kehitysvammaisia lapsiaan Parai-
12627: sille hoitoon. He hoitavat sen sijaan lapsiaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12628: kotona. 1983 tulo- ja menoarvioon 600 000
12629: Kotihoito muodostuu useasti hyvin raskaak- markan määrärahan Kårkullan kuntain-
12630: si sekä vanhemmille että sisaruksille. Kotihoi- liiton johdon alaisena toimivan hoito-
12631: toa helpotettaisiin huomattavasti, jos kehitys- kodin perustamiseksi Pohjanmaan ruot-
12632: vammaisia voitaisiin pitempään tai lyhyenä sinkieliselle alueelle, jossa kehitysvam-
12633: aikana hoitaa lähempänä kotia. Pohjanmaan maiset voisivat saada lyhytaikaista hoi-
12634: ruotsinkielisten alueiden pitkäaikaisena toivee- toa.
12635: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12636:
12637: Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Malm
12638: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin Boris Renlund
12639: 300 1982 vp.
12640:
12641: Raha-asia-aloite n:o 281
12642:
12643:
12644: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten ku-
12645: vataidekoulujen toimintaan
12646:
12647: Eduskunnalle
12648:
12649: Maassamme toimii nykyisin jo kolmisenkym- keät ja yksityiskohtaiset tulevaisuudensuunni-
12650: mentä lasten ja nuorten kuvataidekoulua ja nii- telmat opintojen etenemisestä ja sisällöstä.
12651: den luku on lisääntymässä. Koulut ovat harras- Lasten ja nuorten kuvataidekoulutus on ete-
12652: tuspohjaisia ja ne on tarkoitettu 3-16-vuo- nemässä ja etsimässä hallinnollista muotoaan.
12653: tiaille lapsille ja nuorille. Kuvataidekoulut ovat Nyt käytössä olevista kunnallisista ja yksityi-
12654: syntyneet 1970-luvun lopulla ja kuluvan vuosi- sistä malleista on kaikista löydettävissä sekä
12655: kymmenen alussa. Merkittävästi näiden koulu- hyviä että haitallisia puolia. Kuvataideopetuk-
12656: jen syntyyn voidaan sanoa vaikuttaneen kuvaa- sen laajentamiseksi ja yhtenäistämiseksi onkin
12657: mataidon aseman heikkenemisen peruskoulu- opetusministeriöön ehdotettu perustettavaksi
12658: uudistuksen yhteydessä. asiaa pohtiva työryhmä.
12659: Kuvataidekouluja ei kuitenkaan ole tarkoi- Taiteen keskustoimikunta on osaltaan käsi-
12660: tettu yksinomaan paikkaamaan peruskoulun tellyt lasten ja nuorten kuvataidekoulutusta ja
12661: puutteellista taideaineiden tuntimäärää, vaan näkee syntyneiden koulujen toiminnan merki-
12662: koulut tarjoavat harrastusmahdollisuuden ku- tykselliseksi lasten ja nuorten kehityksen kan-
12663: vaamataiteista kiinnostuneille lapsille ja nuoril- nalta. Taiteen keskustoimikunnan mielestä val-
12664: le. Kouluja on toiminnassa eri puolilla maata. tion tulisikin kantaa vastuuta koulujen toimin-
12665: Hallinnollisesti koulut toimivat monella eri nasta osoittamalla niiden toimintaan taloudel-
12666: pohjalla. On olemassa kunnallisia kuvataide- lista tukea. Tämän vuoden valtion tulo- ja me-
12667: kouluja, kannatusyhdistysten kouluja ja taiteili- noarvioon taiteen keskustoimikunta ehdotti
12668: jayhdistysten ylläpitämiä kuvataidekouluja. lasten ja nuorten kuvataidekouluille 500 000
12669: Toiminta kuvataidekouluissa on yleensä peri- markan suuruista määrärahaa. Tulo- ja menoar-
12670: aatteessa avointa kaikille lapsille ja nuorille, vion eduskuntakäsittelyn yhteydessä lasten ja
12671: jotka ovat kuvataiteista kiinnostuneita. Tämä nuorten kuvataidekouluille saatiin 250 000
12672: käy selville mm. siitä, että kouluihin ei valita markan suuruinen määräraha. Koulujen toimin-
12673: "paremmuuden" tai "etevämmyyden" perus- nan turvaamiseksi jatkuva taloudellinen tuki on
12674: teella, vaan yleensä ilmoittautumisjärjestykses- tarpeen.
12675: sä tai arpomalla, mikäli kaikkia ei kyetä otta- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
12676: maan mukaan. Opetus kuvataidekouluissa suun- tavasti,
12677: tautuu ikäluokkaan, joka on jäänyt kansalais-
12678: ia työväenopistojen opetuksen ulkopuolelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12679: Opetus lasten ja nuorten kuvataidekouluissa 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
12680: on luonteeltaan vuodesta toiseen etenevää ja ta- markan määrärahan lasten ja nuorten
12681: pahtuu pienryhmissä. Useilla kouluilla on sel- kuvataidekoulujen toimintaan.
12682: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12683:
12684: Saara-Maria Paakkinen Tellervo Koivisto Pertti Hietala
12685: Juhani Raudasoja Matti Puhakka Jouko Tuovinen
12686: Kaarina Suonio Jacob Söderman Markus Aaltonen
12687: Hannu Tapiola Pirjo Ala-Kapee Matti Luttinen
12688: Juhani Surakka Seppo Tikka Erkki Liikanen
12689: Olli Helminen Risto Tuominen Peter Muurman
12690: Tarja Halonen Seija Karkinen J onko Skinnari
12691: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen Lea Savolainen
12692: Liisa Jaakonsaari Aimo Ajo Helge Siren
12693: Anna-Liisa Piipari Kaj Bärlund Inger Hirvelä
12694: 1982 vp. 301
12695:
12696: Raha-asia-aloite n:o 282
12697:
12698:
12699:
12700:
12701: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan mielisai-
12702: raanhuoltopiirin kuntainliiton Kellokosken sairaalan vanhen-
12703: tuneiden tilojen kunnostamiseen
12704:
12705:
12706: Eduskunnalle
12707:
12708: Uudenmaan mielisairaanhuoltopiirin kuntain- tumista, ellei rakennuksen korjaustöihin nope-
12709: liiton Kellokosken sairaala toimii osittain van- asti päästä käsiksi.
12710: hentuneissa tiloissa Kellokosken kartanon van- Suunnitelmien mukaan kartanon pääraken-
12711: hoissa tiloissa. nusta tultaisiin tulevaisuudessa käyttämään sai-
12712: Potilaskäytössä on edelleen osa ns. kartanon raalan taloustoimiston tiloina sekä muihin sel-
12713: päärakennuksesta, joka on valmistunut tämän laisiin tarkoituksiin, että siellä ei potilaita vaki-
12714: vuosisadan alkupuolella. Rakennus on kivitalo, tuisesti asuisi. Tätäkin tarkoitusta varten on ra-
12715: jonka välipohjat ja muut sisärakenteet on tehty kennus pikaisesti kunnostettava.
12716: puusta. Paloviranomaiset ovatkin kieltäneet ra- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
12717: kennuksen käytön varsinaisina potilaiden asuin- tavasti,
12718: tiloina, mistä syystä rakennuksen kahdesta
12719: ylimmästä kerroksesta on potilaat siirretty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12720: muualle ja lämpökin katkaistu. Vain alimmassa 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
12721: kerroksessa on enää potilaita. 33.76.31 10 000 000 markan määrära-
12722: Kellokosken kartanon päärakennus on histo- han käytettäväksi Uudenmaan mielisai-
12723: riallisesti arvokas rakennus, joka museoviraston raanhuoltopiirin kuntainliiton Kellokos-
12724: käsityksen mukaan tulisi säilyttää. Lämmön ken sairaalan alueella olevan Kellokos-
12725: katkaiseminen rakennuksen ylimmistä kerrok- ken kartanon päärakennuksen kunnosta-
12726: sista tulee kuitenkin nopeuttamaan sen rappeu- miseen. "
12727: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12728:
12729: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee Matti Hakala
12730: Tauno Valo Peter Muurman Terhi Nieminen-Mäkynen
12731: Toivo Mäkynen Esko J. Koppanen Impi Muroma
12732: 302 1982 vp.
12733:
12734: Raha-asia-aloite n:o 283
12735:
12736:
12737:
12738:
12739: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lukialaisten matka-
12740: kustannuksista johtuvien menojen valtionosuuksiin
12741:
12742:
12743: Eduskunnalle
12744:
12745: Haja-asutusalueella lukiokoulutuksen saavu- että lukion työpäivää ei voida enää järjestää
12746: tettavuus saattaa vielä muodostua esteeksi lu- peruskoulun työpäivän pituiseksi, jonka mu-
12747: kioon hakeutumiselle. Tämän johdosta monet kaan yleiset koululaiskuljetukset on järjestetty.
12748: kunnat ovat ilman valtion osuutta avustaneet Lukiokoulutuksen saavutettavuus vaikeutuu
12749: lukialaisten matka- ja majoituskustannuksia. siis nykyisestään, koska lukiolaiset eivät voi
12750: Tämä onkin ratkaisevasti parantanut lukiokou- käyttää samoja vuoroja peruskoululaisten kans-
12751: lutuksen saavutettavuutta haja-asutusalueella. sa. Toisena vaihtoehtona on, että haja-asutus-
12752: Esim. Lapin läänissä on oppilaita ikäluo- alueella joudutaan oppilaiden ainevalintoja ra-
12753: kasta lukiossa suunnilleen samanlainen osuus joittamaan, mikä muodostuisi oppilaiden jatko-
12754: kuin muuallakin maassamme. Tämä on kuiten- opintojen kannalta epäoikeudenmukaiseksi.
12755: kin aiheuttanut kunnille kohtuuttoman suuria Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12756: kustannuksia.
12757: Toisaalta on selvästi havaittavissa, että niis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12758: sä kunnissa, joissa kunta ei avusta lukialaisten 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
12759: matkakustannuksia, lukioon hakeutuminen markkaa kunnille maksettaviin lukia-
12760: riippuu oppilaan varallisuudesta. laisten matkakustannuksista johtuvien
12761: Elokuun 15 päivänä 1980 asetuksella annet- menojen valtionosuuksiin.
12762: tu uusi lukusuunnitelma merkitsee myös sitä,
12763: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12764:
12765: Mauri Pekkarinen Mikko Jokela Hannele Pokka
12766: Toivo Yläjärvi Boris Renlund Mauri Vänskä
12767: 1982 vp. 303
12768:
12769: Raha-asia-aloite n:o 284
12770:
12771:
12772:
12773:
12774: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousoppilaitok.
12775: sen suunnittelemista varten Korpilahdelle
12776:
12777:
12778: E d'u s kunnalle
12779:
12780: Nuorten kiinnostus maataloudelliseen koulu- 100 kilometriä. Eteläisessä Keski-Suomessa
12781: tukseen on lisääntynyt viimeisten vuosien ai- Korpilahti on kuitenkin alueensa maantieteel-
12782: kana suuresti. Keskiasteen koulutuksen uudis- linen keskuspaikka. Korpilahti on myös voima-
12783: tuksen suunnittelussa onkin aivan oikein läh- kas maatalouspaikkakunta. Vuonna 1975 sai
12784: detty lisäämään maatalousopetusta voimak- kunnan ammatissa toimivasta väestöstä noin
12785: kaasti. puolet toimeentulonsa maa- ja metsätaloudes-
12786: Keski-Suomen lääninhallituksen valmistamas- ta. Paikkakunnalla ei ole eikä sinne ole suun-
12787: sa keskiasteen koulutuksen suunnitelmassa esi- niteltu muita keskiasteen oppilaitoksia.
12788: tetään Keski-Suomeen perustettavaksi uusi Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
12789: maatalousoppilaitos (maatalous- ja puutarha- nioittavasti,
12790: oppilaitos) Korpilahdelle.
12791: Korpilahden sopivuutta maatalousoppilaitok- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12792: sen sijoituspaikaksi voidaan perustella monin den 1983 tulo- ja menoarvioon 250 000
12793: eri tavoin. Koko eteläinen Keski-Suomi on markkaa maatalousoppilaitoksen suun-
12794: maatalouskoulutuksen osalta selvässä tyhjiössä. nittelemista varten Korpilahden kun-
12795: Matkaa Korpilahdelta lähimpään maatalousop- taan.
12796: pilaitokseen Saarijärven Tarvaalaan on noin
12797: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12798:
12799: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
12800: 304 1982 vp.
12801:
12802: Raha-asia-aloite n:o 285
12803:
12804:
12805:
12806:
12807: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta maatalousoppilaitoksen
12808: suunnittelemiseksi Pihtiputaalle
12809:
12810:
12811: Eduskunnalle
12812:
12813: Nuorten kiinnostus maataloudelliseen koulu- Keski-Suomessa ole muita keskiasteen oppilai-
12814: tukseen on lisääntynyt viimeisten vuosien aika- toksia. Alue on koulutuspaikkatyhjiössä. Va-
12815: na suuresti. Keskiasteen koulutuksen uudistuk- jaat pari vuotta sitten paikkakunnalla käynnis-
12816: sessa onkin aivan oikein lähdetty lisäämään tettiin tilapäinen maatalouskoulutus maamies-
12817: maatalousopetusta voimakkaasti. koululinjan muodossa. Hakijoita koulutukseen
12818: Keskiasteen uudistukseen liittyen on ammat- on ollut yli kaksinkertainen määrä aloituspaik-
12819: tikasvatushallituksessa kaavailtu yhden uuden koihin verrattuna.
12820: maatalousoppilaitoksen perustamista pohjoi- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
12821: seen Keski-Suomeen Pihtiputaalle. Pihtipudas vasti,
12822: onkin monin tavoin sijoituspaikaksi hyvin so- että Eduskunta ottaisi Paltion vuo-
12823: piva paikkakunta. Pihtipudas on voimakas den 1983 tulo- ;a menoarvioon 250 000
12824: maatalouspitäjä, erityisesti maidontuottajapaik- markkaa maatalousoppilaitoksen suun-
12825: kakunta. Viitasaarella toimivaa ammattikoulun nittelemista varten Pihtiputaan kun-
12826: sivupistettä lukuun ottamatta ei pohjoisessa taan.
12827: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12828:
12829: Mauri Pekkarinen
12830: 1982 vp. 305
12831:
12832: Raha-asia-aloite n:o 286
12833:
12834:
12835:
12836:
12837: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Putaanvirran paran-
12838: nustöihin Pihtiputaalla
12839:
12840:
12841: Eduskunnalle
12842:
12843: 1950-luvulla tukittiin Putaanvirran yläosan Tehdyn suunnitelman mukaisesti Putaanvir-
12844: luonnonuoma Pihtiputaalla uittokanavan raken- ran virtaus palautettaisiin nyt alkuperäiseen
12845: tamista varten. Tämä toimenpide oli ehtona luonnenuomaan ja jokireitin kulkuyhteyttä pa-
12846: kanavan rakentamiselle. Luonnonuoman tukki- rannettaisiin ruoppauksin yms. toimenpitein.
12847: minen tapahtui samanaikaisesti toteutetun ns. Vesistöalueen virkistyskäytön kannalta olennai-
12848: Haapajärven rakentamisen yhteydessä. nen osa suunnitelmaa on uimarannan ja vene-
12849: Luonnonuoman sulkemisen seurauksena on laiturin rakentaminen.
12850: uoma näiltä kohdin rehevöitynyt ja rämettynyt. Suunnitelmat hankkeen toteuttamiseksi ovat
12851: Sen kalataloudellinen merkitys on käynyt ole- valmiit. Kustannusarvio on 850 000 mk, josta
12852: mattomaksi ja virkistyskäyttö mahdottomaksi. kunnan osuudeksi on arvioitu n. 100 000 mk.
12853: Vesimaisema muutoinkin on tapahtuneen seu- Hanketta ovat kiirehtineet mm. Pihtiputaan
12854: rauksena huonontunut. kunta ja ao. alueen kalastuskunta.
12855: Pihtiputaan kunnan aloitteesta on Keski-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12856: men vesipiirin vesitoimistossa valmisteltu Pu- nioittaen,
12857: taanvirran kunnostussuunnitelma, jonka tavoit-
12858: teena on po. Pihtiputaan keskustassa olevan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12859: vesialueen tilan kohentaminen siten, että sen ja 1983 tulo- ja menoarvioon 750 000
12860: siihen liittyvän vesistön monipuolinen hyväksi- markan määrärahan Putaanvirran paran-
12861: käyttö on mahdollista. Samalla parannettaisiin nustöihin Pihtiputaalla.
12862: tämän vesistön osan vesimaisemaa.
12863: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12864:
12865: Mauri Pekkarinen Heimo Linna Helena Pesola
12866:
12867:
12868:
12869:
12870: 39 01882004'12K
12871: 306 1982 vp~
12872:
12873: Raha-asia-aloite n:o 287
12874:
12875:
12876:
12877:
12878: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänjalostusase-
12879: man suunnittelemiseksi Saarijärvelle
12880:
12881:
12882: Eduskunnalle
12883:
12884: Metsänjalostusohjelmassa vuosiksi 1976-85 on maastoltaan, kunnallistekniikaltaan ja sijain-
12885: edellytetään metsänjalostusaseman rakentamista niltaan keskustaajaman läheisyydessä tarkoituk-
12886: kiireellisenä Keski-Suomeen. Saarijärven kun- seen hyvä.
12887: nanhallitus on tehnyt metsänjalostustoimikun- Metsänjalostusaseman rakentamisen puolesta
12888: nalle ja maa- ja metsätalousministeriölle esityk- Saarijärvelle puhuu myös paikkakunnan vaikea
12889: set metsänjalostusaseman sijoittamisesta Saari- työllisyystilanne. Työttömyyslukemat ovat jat-
12890: järvelle Ahvenlammen alueelle. Metsänjalostus- kuvasti olleet lähes kaksinkertaiset maan kes-
12891: toimikunnan, ministeriön ja metsähallituksen kimääräislukemiin verrattuna.
12892: edustajat ovat tutustuneet paikkaan ja toden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12893: neet sen tarkoitukseen sopivaksi. nioittavasti,
12894: Saarijärvi ns. Järvi-Suomen alueella on sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12895: ilmastollisesti että metsätaloudellisesti ja met- 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
12896: sänjalostuksellisesti tarkoituksenmukainen met- markkaa metsänjalostusaseman suunnit-
12897: sänjalostusaseman paikka. Ahvenlammen alue telemiseksi Saarijärven kuntaan.
12898: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12899:
12900: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Paavo Vesterinen
12901: 1982 vp. 307
12902:
12903: Raha-asia-aloite n:o 288
12904:
12905:
12906:
12907:
12908: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 636
12909: öljysorastamiseen välillä Pylkönmäki-Karstula
12910:
12911:
12912: Eduskunnalle
12913:
12914: Maantie n:o 636 yhdistää Pylkönmäen ja Vuoden 1982 alusta lukien on Pylkön-
12915: Karstulan kuntakeskukset. Tie on luokiteltu mäen kunta nimitetty uusien aluepoliittisten
12916: seudulliseksi tieksi ja tässä tieluokassa se on lakien mukaiseksi erityisalueeksi. Erityisalue-
12917: TVL:n Keski-Suomen piirissä yksi harvoista kohtelu edellyttää valtion työvirastoilta toi-
12918: sorapintaisista teistä. Tie onkin mutkainen ja menpiteitä niin työllisyyden parantamiseksi
12919: heikkokuntoinen. kuin myös yhdyskuntarakenteen kohentami-
12920: Liikennemäärät po. tieosuudella ovat aika seksi. Maantien n:o 636 tieosuuden Pylkön-
12921: suuret. Kulkeehan tätä tietä pitkin mm. vilkas mäki-Karstula pikainen perusparantaminen
12922: puutavaraliikenne ja turpeenkuljetus. Lisäksi olisikin yksi käyttökelpoisimmista keinoista to-
12923: pylkönmäkeläisten terveyspalvelusten saatavuu- teuttaa käytännössä aluepolitiikkaa.
12924: den kannalta - kyseiset palvelut kun sijaitse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12925: vat Karstulassa - on tie varsin tärkeä. nioittavasti,
12926: TVL:n Keski-Suomen piirin tienpidon oh-
12927: jelmassa on tieosuuden perusparannuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12928: aloittaminen ajoitettu vuodelle 1984. Karstu- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
12929: lan puoleisesta päästä tietä on tosin pienissä markan määrärahan maantien n:o 636
12930: erissä jo paranneltu työllisyysvaroin. Suunnitel- tieosuuden Pylkönmäki-Karstula pa-
12931: mat koko tieosuuden parantamiselle ovat val- rantamiseksi öljysoratieksi.
12932: miit. Kustannusarvio koko hankkeelle on ar-
12933: vioitu 8,2 milj. markaksi.
12934: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12935:
12936: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Paavo Vesterinen
12937: 308 1982 vp.
12938:
12939: Raha-asia-aloite n:o 289
12940:
12941:
12942:
12943:
12944: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 760 perus-
12945: parantamiseksi välillä Pihtipudas - Keski-Pohjanmaan piirin
12946: raja
12947:
12948:
12949: Eduskunnalle
12950:
12951: Maantie n:o 760 yhdistää Pihtiputaan ja TVL:n Keski-Suomen pnnn viimelSlmmän
12952: Reisjärven kuntakeskukset. Tie lähtee 4-tieltä tienpidon toimenpideohjelman mukaan tienpa-
12953: Pihtiputaan kirkonkylän pohjoispuolelta. Mat- rannus on tarkoitus toteuttaa vasta vuosikym-
12954: kaa tästä Reisjärven rajalle on 36 km ja Reis- menen puolivälin jälkeen.
12955: järven kirkonkylään noin 50 km. Tie on tär- Viitaten edellä sanottuun ja Pihtiputaan seu-
12956: kein yhdystie pohjoisen Keski-Suomen ja Poh- dun jatkuvasti korkeana pysyttelevään työttö-
12957: janlahden rannikon välillä. Pihtiputaan kun- myyteen ei perusparannustyön jatkuva lykkää-
12958: nan sisäisessä liikenteessä tie on eniten liiken- minen ole perusteltua, vaan parannustyöt olisi
12959: nöity maantie. käynnistettävä mahdollisimman pian.
12960: Tietä pitkin hoidetaan myös valtaosa Pihti- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12961: putaan öljykuljetuksista ja noin 1/3 kunnan taen,
12962: alueelta lähtevästä puutavarasta ajetaan sen
12963: kautta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12964: Runsaan liikenteen ja tien rakenteen heik- 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
12965: kouden, mutkaisuuden ja mäkisyyden vuoksi markan määrärahan maantien n:o 760
12966: tien kuntoa ei ole kyetty pitämään liikenne- perusparannustöihin välillä Pihtipu-
12967: määriä vastaavalla tasolla. Tieosuus kaipaaikin das- Keski-Pohjanmaan piirin raja.
12968: pikaista parannusta.
12969: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12970:
12971: Mauri Pekkarinen
12972: 1982 vP· 309
12973:
12974: Raha-asia-aloite n:o 290
12975:
12976:
12977:
12978:
12979: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousoppilaitoksen
12980: perustamiseksi Salon talousalueelle
12981:
12982:
12983: Eduskunnalle
12984:
12985: Varsinais-Suomi · on eräs maamme parhaim- Sijoituspaikasta ollaan kuitenkin paasemassa
12986: mista maatalousalueista. Siksi on tärkeätä saa- yksimielisyyteen, mutta ottaen huomioon oppi:
12987: da myös alueen nuorille viljelijöille riittävä laitoksen perustamisesta aiheutuvien kustannus-
12988: maataloudellinen peruskoulutus. Maatalousope- ten suuruus kuntainliitolle näyttää hanke sitä
12989: tus onkin Varsinais-Suomessa vanhaa ja perin- kautta kariutuvan. Kuntainliiton mahdollisuuk-
12990: teistä. sia, jopa intoakin, vähentää lisäksi se seikka,
12991: Jo kauan on kuitenkin todettu aloituspaik- että todennäköinen viranomaisten hyväksymä
12992: kojen vähäisyys tarpeeseen nähden. Puutetta sijoituspaikkakunta määräytyy kuntainliiton itä-
12993: tulee osaltaan lisäämään lähivuosina loppuun rajalle Kiikalaan, jotta oppilaitos voisi palvella
12994: vietävä keskiasteen koulutus. myös koulun puutteesta kärsivää Länsi-Uutta-
12995: Joitakin vuosia sitten toimintansa lopetta- maata. Sikäläiset kunnat eivät kuitenkaan kuu-
12996: neen Salon maanviljelyskoulun tilalle on jo lu maksumieheksi muodostuvaan kuntainliit-
12997: pitkään ollut eri kuntien toimesta vireillä suun- toon, eikä niiden liittyminen siihen näytä mah-
12998: nitelmia uuden maatalousoppilaitoksen perusta- dolliseltakaan.
12999: miseksi. Vauhtia suunnitelmille on antanut Kun otetaan huomioon Salon maatalousop-
13000: opetusministeriön päätös 3. 7. 1980 oppilaitok- pilaitoksen laaja-alainen vaikutuspiiri ja ylei-
13001: sen perustamisesta. nen suuntaus saada oppilaitokset suoraan val-
13002: Hanketta on yritetty toteuttaa Salon Seudun tion oppilaitoksiksi, olisi tämäkin hanke alun
13003: ammattikoulun kuntainliiton toimesta. On alkaen saatava valtion haltuun.
13004: luonnollista, että paikkakysymys tällöin on vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13005: kea, etenkin kun sopivia sijoituskohteita on nioittaen,
13006: tarjolla useammassa kuntainliiton jäsenkunnas-
13007: sa. Vaikeuksia sijoituspaikkakunnasta on lisän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13008: nyt ammattikasvatushallituksen halu sijoittaa 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
13009: oppilaitos lähelle Uudenmaan maakunnan rajaa, markkaa Salon maatalousoppilaitoksen
13010: koska Länsi-Uudellamaalla on olemassa myös perustamista varten.
13011: puutetta maataloudellisista oppilaspaikoista.
13012: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13013:
13014: Heikki Perho Anna-Liisa Jokinen
13015: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
13016: 310 1982 vp.
13017:
13018: Raha-asia-aloite n:o 291
13019:
13020:
13021:
13022:
13023: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun maakunta-arkiston
13024: peruskorjaukseen ja lisärakennuksen rakentamiseen
13025:
13026:
13027: Eduskunnalle
13028:
13029: Eduskunta on jo valtion vuoden 1979 tulo- on ajanut ohi ja syyksi mainitaan työllisyysky-
13030: ja menoarvioon varannut 200 000 markkaa Tu- symykset.
13031: run maakunta-arkiston peruskorjausta ja lisära- Vaikka työllisyystilanne Turun seudulla ras-
13032: kennuksen suunnittelua varten. kaan metallin suhteellisen hyvän työtilanteen
13033: Seuraavan vuoden budjetissa on määrärahaa vuoksi onkin ollut tähän saakka muutamaa ku-
13034: samaan tarkoitukseen 450 000 markkaa, josta lunutta vuotta parempi, on tilanne nyt nopeasti
13035: .350 000 markkaa lisärakennuksen suunnitte- huonontumassa. Työllisyyskysymykset eivät voi-
13036: luun. Vielä vuoden 1981 tulo- ja menoarvios- ne olla enää esteenä Turun maakunta-arkiston
13037: sakin on varattu 500 000 markkaa käytettäväksi rakennustöiden aloittamiselle. Kun toteuttami-
13038: yhteensä sekä peruskorjaukseen että lisäraken- sen toisena esteenä ollut suunnitteluvalmiuden
13039: nukseen. puute on poistumassa, olisi mahdollista päästä
13040: Myös valtion keskushallinnon piirissä tiede- töiden aloittamiseen jo kuluvan vuoden aikana
13041: tään Turun maakunta-arkiston nykyinen huo- kohteeseen jo varattujen määrärahojen turvin.
13042: neistotilanne täysin kestämättömäksi. Eduskun- Töiden aloittaminen edellyttää kuitenkin var-
13043: nan jo tarkoitukseen myöntämät määrärahat muutta rahoituksen jatkumisesta keskeytymättä
13044: ovat saaneet myös maakunnassa vallalle käsi- ensi vuoden puolella.
13045: tyksen, että käytännön toteutukseen olisi pääs- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13046: ty jo kuluvan vuoden aikana. Pettymys on sitä nioittaen,
13047: suurempi, kun on jouduttu toteamaan, että Tu-
13048: run maakunta-arkiston rakennushankkeen eteen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13049: päin viemiseksi ei tämän vuoden talousarvioon 1983 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
13050: ole esitetty minkäänlaista rahasummaa. Sen si- markkaa Turun maakunta-arkiston ra·
13051: ;aan Oulun maakunta-arkiston rakennushanke kennushankkeen toteuttamiseksi.
13052: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
13053:
13054: Heikki Perho Anna-Liisa Jokinen
13055: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
13056: 1982 vp. 311
13057:
13058: Raha-asia-aloite n:o 292
13059:
13060:
13061:
13062:
13063: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta tiemuseon perustamiseksi
13064: Raisioon
13065:
13066:
13067: Eduskunnalle
13068:
13069: Maastamme puuttuu toistaiseksi tiemuseo. tava jo valtion vuoden 1983 tulo- ja menoar·
13070: Tarve sen perustamiseen on ilmeinen ja kiirei- vioon. Kustannusten noustessa nykyrahassa jo
13071: nen. Ellei hanketta pian saada toteutetuksi, on yli neljään miljoonaan olisi valtion osuudeksi
13072: olemassa vaara, että osa museoitavaksi kelpaa- varattava siitä noin kaksi kolmannesta.
13073: vasta kalustosta romutetaan tai muuten hävite- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit·
13074: tään. taen,
13075: Tarve museon perustamiseen on todettu
13076: myös virallisella taholla. Päätös TVH:ssa mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13077: seon perustamisesta Raision kaupunkiin on teh· 1983 tulo· ja menoarvioon 2 500 000
13078: ty 6. 8. 1980. markan määrärahan tiemuseon perusta-
13079: Huolimatta kiristyvästä taloudellisesta tilan- miseksi Raision kaupunkiin.
13080: teesta varat hankkeen toteuttamiseen olisi Saa-
13081: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
13082:
13083: Heikki Perho Tapio Holvitie
13084: Ilkka Kanerva Anna-Liisa Jokinen
13085: 312 1982 'fP·
13086:
13087: Raha-asia-aloite n:o 293
13088:
13089:
13090:
13091:
13092: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Loi-
13093: maan-Forssan maantien Loimaan kaupungin kautta kulke-
13094: van tieosuuden ja siihen kuuluvan ylikulkusillan rakentami·
13095: seksi
13096:
13097: Eduskunnalle
13098:
13099: Pitkään rakenteilla olleen ja edelleen kesken- ko pitkän ajan, olisi se saatava mahdollisimman
13100: etäisen tieyhteyden Uudestakaupungista Loi- nopeasti alkuun. Siksi olisi syytä jo ensi vuoden
13101: maan kautta Forssaan valmistuttua välillä Loi- tulo- ja menoarvioon saada riittävä määräraha
13102: maa-Palikkala tästä tärkeästä tieyhteydestä on töiden aloittamiseksi.
13103: jäänyt kuitenkin rakentamatta hyvin oleellinen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13104: osa. Loimaan kaupungin kautta kulkeva tie-
13105: osuus ja siihen kuuluva ylikulkusilta ovat edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13106: leen aloittamatta. Suunnitteluvalmius hankkeen 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13107: toteuttamiseksi on olemassa, samoin tarvittavat markan määrärahan töiden aloittamisek-
13108: maavaraukset. si Loimaan kautta kulkevan Uudenkau-
13109: Ilman edellä mainitun tieosuuden kiireellistä pungin-Loimaan-Forssan tiehen kuu-
13110: rakentamista jää koko tärkeän tieyhteyden käyt· luvan tieosuuden ja siihen liittyvän yli-
13111: tömahdollisuus hyvin suurelta osalta Loimaan kulkusillan rakennustöiden aloittami-
13112: alueella hyödyntämättä. Kun kysymyksessä ole- seen.
13113: va rakennustyö tulee kestämään ajallisesti mel-
13114: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
13115:
13116: Heikki Perho Tapio Helvitie
13117: Ilkka Kanerva Anna-Liisa Jokinen
13118: 1982 yp. 313
13119:
13120: Raha-asia-aloite n:o 294
13121:
13122:
13123:
13124:
13125: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Loi-
13126: maan-Forssan maantien rakennustyön aloittamiseksi välillä
13127: Hinnerjoki~Yläne
13128:
13129:
13130:
13131: Eduskunnalle
13132:
13133: Eduskunnassa tehdyn toivomusaloitteen pe- tarve parantaa tieyhteyksiään Lappi TI:n kaut-
13134: rusteella eduskunta on jo vuonna 1965 lausu- ta Pyhäjärven eteläpuolitse, eivät suuntaeri-
13135: nut toivomuksen (1965 vp. - Edusk. toivo- mielisyydet enää ole esteenä. Niinpä maantie
13136: mus - Toivomusal.miet. n:o 133), "että Laitila-Eura valmiiksi peruskunnostettuna
13137: Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin palvelee nykyisellään hanketta. Kokonaan aloit-
13138: Uudenkaupungin-Loimaan-Forssan tieyh- tamatta oleva yhteys Hinnerjoki-Yläne edus-
13139: teyksien parantamiseksi". taa yhteyden pituudesta enää murto-osaa.
13140: Eduskunnan päättämän toivomuksen perus- On kansantaloudellista tuhlausta, että näin
13141: teena olevassa toivomusaloitteessa (n:o 517, pitkä ja valtakunnallisesti merkittävä tiehanke
13142: Saura ym.l todetaan, että tiet lähtevät säteit· on jatkuvasti juuri yhteyden keskivaiheilta to-
13143: täin Turusta, mutta etenkin maakunnan poh- teuttamatta ja niin huonokuntoinen, että ny-
13144: joisosissa kaivataan yhteyksiä itä-länsisuun- kyaikainen tavara- ja linja-autoliikenne ei tielle
13145: nassa. Yhteydet Vakka-Suomesta Loimaan- nykyisellään sovellu. Vasta tien valmistuttua
13146: Forssan suuntaan ja edelleen sisämaahan käy- koko pituudeltaan se halventaisi kuljetuskus-
13147: vät joko Pyhäjärven pohjoispuolitse tai Turun tannuksia vaikutuspiirissään ratkaisevasti. Sa-
13148: kautta. Tämä lisää huomattavasti matkaa ja malla se palvelisi jo olevaa ja edelleen kehitty-
13149: aiheuttaa liikenteen kasautumista mainituille vää elinkeinoelämää Vakka-Suomessa ja Rau-
13150: tieosuuksille kaikkine rasituksineen niin tien man talousalueella ja olisi omiaan luomaan
13151: kunnolle kuin liikenneturvallisuudellekin. uusia kehitysmahdollisuuksia vaikutusalueen
13152: Voidaan todeta, että toimenpiteet edellä kunnille, joista huomattava osa tällä kertaa on
13153: mainitun tieyhteyden aikaansaamiseksi ovat aivan nykyaikaan sopimattomien ja ala-arvois-
13154: edelleen pahasti kesken. Tietä on kyllä osittain ten liikenneyhteyksien varassa.
13155: tehty, sillä mm. väli Uusikaupunki-Laitila on Loimaan talousalueen tultua v. 1979 kehi-
13156: kunnossa, samoin yhteys Loimaa-Forssa. Te- tysalueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi tien
13157: hostetulla kunnossapidolla on yhteys Loimaa- rakentaminen valmiiksi auttaisi osaltaan posi-
13158: Oripää-Yläne saatu välttävään kuntoon. tiivisen kehityksen vauhdittamista paikkakun-
13159: Välillä Yläne-Laitila tiehankkeen suunnit- nalla.
13160: telua ja toteuttamista on pitkään hidastanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13161: tien vaikutuspiirissä olevien kuntien erimieli- nioittavasti,
13162: syys tien suuntauksesta ja ilmeisesti myös
13163: välillä Hinnerjoki-Yläne olevat maastolliset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13164: vaikeudet. Kun kuntien välillä ja mm. seutu- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
13165: kaavaliitossa on voitu sopia tien rakentami- 31.24.77 2 000 000 markkaa suunni-
13166: sesta nykyistä keskusrakennetta palvelevana ja telmien loppuunsaattamiseksi ja töiden
13167: mukaan on tullut myös Rauman kaupungin aloittamiseksi välillä Hinnerjoki-Yläne.
13168: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
13169:
13170: Heikki Perho Ilkka Kanerva Anna-Liisa Jokinen
13171:
13172:
13173: 40 OBI8200412K
13174: 314 1982 vp.
13175:
13176: Raha-asia-aloite n:o 295
13177:
13178:
13179:
13180:
13181: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimiseen
13182: Loimaan-Säkylän tien suuntauksen parantamiseksi välillä
13183: Loimaa-Alastaro--Vampula
13184:
13185:
13186: Eduskunnalle
13187:
13188: Maantieyhteys Loimaalta Alastaron ja Varo- suurta ja pienteollisuutta. Porin Prikaatin va-
13189: pulan kuntien kautta Säkylään on eräs lou- ruskunta sijaitsee myös tien välittömässä yh-
13190: naisen Suomen poikittaisista tieyhteyksistä, teydessä. Vaikutusalueen kunnat ovat kaikki
13191: joka edelleen pääosiltaan on suuntaukseltaan jäseninä Loimaan aluesairaalassa. Kesäliikennet-
13192: patantamatta ja tästä syystä erittäin mutkainen tä lisäävät Loimaan suunnalta tapahtuvat
13193: ja huonokuntoinen. Tämä aiheuttaa liikenne- käynnit kesäpaikoilla Säkylän Pyhäjärvellä.
13194: turvallisuuden kannalta vaaratHanteita etenkin Varsinais-Suomen seutukaavaliitto pitää tie-
13195: talviaikaan ja rajoittaa raskaan liikenteen mah- hanketta alueellisen yhdyskuntarakenteen ke-
13196: dollisuuksia tieyhteyden käyttöön. Tästä huo- hittämisen kannalta katsoen tärkeänä. Koko
13197: limatta tiellä jo nykyiselläänkin on liikennetut- yhteys Loimaalta Säkylään on 49 km. Matkas-
13198: kimusten pemsteella todettu vilkas sekä kaut- ta on saatu kunnostetuksi väli Vampula-Sä-
13199: takulku- että paikallisliikenne. kylä. Pääosa tiestä, n. 33 km, on vielä vailla
13200: Maantien vaikutuspiirissä on kuusi kuntaa: suunnitelmiakin suuntauksen parantamiseksi.
13201: Loimaan kaupunki, Loimaan, Alastaron, Varo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13202: pulan, Köyliön ja Säkylän kunnat. Asutus on nioittaen,
13203: vanhaa ja haja-asutusalueellakin suhteellisen ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13204: heätä ja keskittymässä tien varrella sijaitseviin 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
13205: kuntakeskuksiin. Kaksi tien vaikutusalueen 31.24.77 200 000 markkaa suunnitel-
13206: kunnista, Alastaro jta V ampula, ovat nykyään man laatimiseksi Loimaan-Säkylän tien
13207: kehitysalueiden ulkopuolella olevia tukialueita. suuntauksen parantamiseksi tieosuu-
13208: Alueelle on nykyisten tieyhteyksien heikkou- della Loimaa-Alastaro-Vampula al-
13209: desta huolimatta sijoittunut melkoisesti keski- kaen osuudella Loimaa-Alastaro.
13210: Helsingissä 15 päivänä helmikuunt 1982
13211:
13212: Heikki Perho Tapio Holvitie
13213: Ilkka Kanerva Anna-Liisa Jokinen
13214: 19,82 vp. S15
13215:
13216: Raha-asia-aloite n:o 296
13217:
13218:
13219:
13220:
13221: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustyön aloittami-
13222: seen tieyhteydellä Kemiö - Perniön Ylönkylä - Perniön
13223: kirkonkylä - Kiskon Toija- valtatie n:o 1
13224:
13225:
13226: Eduskunnalle
13227:
13228: Varsinais-Suomen maakunnan kaakkoisosien arvoisessa kunnossa. Kemiön-Ylönkylän väli
13229: tieolojen parantaminen on ollut pitkään vi- on kuitenkin tärkeä osa pidempää yhteyttä Taa-
13230: reillä. Osaparannuksia on jo tähän mennessä lintehdas-Perniö-Mustion tie/valtatie n:o 1.
13231: saatukin. Hankkeet ovat kuitenkin vielä osit- Vasta koko tieyhteyden tultua valmiiksi para-
13232: tain pahasti kesken. Töiden loppuun saattami- nevat maakunnan itäisen saariston ja erityisesti
13233: nen puuttuvilta osin olisi erittäin merkittävää siihen liittyvän Taalintehtaan teollisuuden lii-
13234: ei yksin tien vaikutuspiirissä olevien alueiden kenneolosuhteet liikenteen ohjautuessa Salon
13235: ja paikkakuntien kannalta vaan myös kansanta- kaupungin ohi suoraan valtatielle n:o 1.
13236: louden kannalta, sillä rakentamatta olevat tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13237: osuudet eri väylillä rajoittavat sillä tapahtuvaa nioittaen,
13238: liikennettä ja aiheuttavat myös kustannuksia
13239: heikkojen teiden kunnossapidon osalta normaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13240: lia tarvetta enemmän. 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
13241: Taalintehtaan ja Kemiön saariryhmän raken- markan määrärahan tieyhteyden Ke-
13242: teellisiin oloihin saadaan helpotusta uuden miö - Perniön Ylönkylä - Perniön
13243: Dragsfjärdin-Kemiön tien valmistuttua. Tien kirkonkylä - Kiskon T oija - valtatie
13244: jatke Kemiön keskustasta Perniön Ylönkylään n:o 1 rakennustöiden aloittamiseksi.
13245: on kuitenkin suurimmalta osalta hyvin ala-
13246: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
13247:
13248: Heikki Perho Tapio Holvitie
13249: Ilkka Kanerva Anna-Liisa Jokinen
13250: 316 1982 vp.
13251:
13252: Raha-asia-aloite n:o 297
13253:
13254:
13255:
13256:
13257: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Helsingin radan
13258: kunnostamiseksi välillä Salo-Turku
13259:
13260:
13261: Eduskunnalle
13262:
13263: Rautatie rataosuudella Turku-Helsinki on Perusparannus käsittäisi sekä radan kunnon
13264: jo pitkään ollut erittäin heikkokuntoinen eikä parannusta että uuden ratalinjan vetoa liiken-
13265: vastaa enää rautatieliikenteen sille asettamia teellisesti ja korjaustöiden kannalta edullisem-
13266: vaatimuksia. Tämä on yleisesti todettu tosiasia. paan paikkaan. Perusparannuksella poistettai-
13267: Tähän perustuen radan kunnostus välillä siin lisäksi joukko vaarallisia tasoristeyksiä.
13268: Kirkkonummi-Karjaa on jo aloitettu. VR:n arvioiden mukaan tarvittaisiin vuosit-
13269: Perusparannushanke muiltakaan osin ei suin- tain 16 milj. markkaa, jotta hanke edistyisi.
13270: kaan ole uusi, mutta on viivästynyt ns. ELSA- Tällä vuosittaisella summalla voisi VR raken-
13271: ratahankkeen johdosta. Esimerkiksi perusparan- taa radan nykyisten valmiuksiensa puitteissa
13272: nustyö rataosalla Turku-Salo on edennyt pe- yhtäjaksoisesti valmiiksi.
13273: rin hitaasti, vaikka ko. rataosan parantamisella Rataosa Turku-Salo kuuluu paitsi ns. jää-
13274: ei ole mitään vaikutusta siihen, toteutuuko dytettyyn ELSA-hankkeeseen myös oleellisena
13275: ELSA-hanke vai ei. osana rantaradan palvelutason parantamissuun-
13276: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa nitelmaan. Molempia hankkeita ajatellen pe-
13277: on budjetoitu 4 milj. markkaa rataosan Tur- rusparannustyö olisi siis välttämätön ja perus-
13278: ku-Salo perusparannusta varten. Kuluvan teltu. Nykyisen radan huonon kunnon vuoksi
13279: vuoden tulo- ja menoarvioon on varattu 7 Valtionrautatiet menettää vuosittain huomatta-
13280: mmk. Tämä tosiasia on ilahduttava, koska se van summan, eräiden arvioiden mukaan 1 milj.
13281: merkitsee, että rataosa on sentään huomioitu. markkaa, henkilöliikennetuloissa.
13282: Hankkeen kokonaisrahoituksessa 11 milj. mk Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13283: ei vielä kuitenkaan merkitse juuri mitään, kos- nioittaen,
13284: ka kokonaiskustannusarvio on 100 milj. mk.
13285: Kielteistä asiassa on, että Valtionrautateiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13286: kts-suunnitelman mukaan varsinaisiin kunnos- 1983 tulo- ;a menoarvioon 20 000 000
13287: tustöihin päästäisiin vasta vuonna 1986. Hank- markkaa Turun-Helsingin radan kun-
13288: keen toteuttamista ei missään tapauksessa pi- .nostamiseksi välillä Salo-Turku.
13289: täisi enää lykätä, koska rataosa Turku-Salo
13290: on nykyisellään erittäin heikossa kunnossa.
13291: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
13292:
13293: Heikki Perho Anna-Liisa Jokinen
13294: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
13295: 1982 'Vp; 317
13296:
13297: Raha-asia-aloite n:o 298
13298:
13299:
13300:
13301:
13302: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Jyväskylän
13303: Kesä -kulttuuritapahtumaa varten
13304:
13305:
13306: Eduskunnalle
13307:
13308: Jyväskylän Kesä on vanhin suomalainen ke- maan taloutensa ja sen myötä toimintansa pit-
13309: säfestivaali. Jyväskylän Kesällä on valtakun- käjänteiselle pohjalle. Tässä mielessä olisi tär-
13310: nallisena ja kansainvälisenä kulttuuritapahtu- keää, että edistettäessä monipuolisesti kansal-
13311: mana arvostettu asema. Tapahtuman tarkoi- lisen kulttuurin kehittymistä ja olemassaoloa,
13312: tuksena on edistää kulttuuria ja sen eri sek- Suomen valtion näkökulmasta nähtäisiin Jyväs-
13313: toreita. Toiminnan pääasiallisiksi muodoiksi kylän Kesän tukeminen tärkeänä toimenpi-
13314: ovat vakiintuneet konserttitoiminnan, kamari- teenä.
13315: musiikin kesäakatemian kurssien sekä monipuo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13316: listen kongressien ja seminaarien järjestämi- nioittaen,
13317: nen.
13318: Jyväskylän Kesän rahoituspohjasta muodos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13319: tavat noin kolmanneksen valtion avustukset. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
13320: Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalais- 29.88.53 (Tieteen tukeminen) 200 000
13321: kunta vastaavat noin 40 % :lla rahoituksesta markkaa Jyväskylän Kesälle myönnettä-
13322: ja loppurahoitus hoidetaan omatoimisella va- väksi avustukseksi.
13323: rainhankinnalla. Jyväskylän Kesä pyrkii Saa-
13324: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13325:
13326: Helena Pesola Eeva Kauppi Helge Saarikoski
13327: Paavo Vesterinen Aila Jokinen Tuulikki Petäjäniemi
13328: Eva-Maija Pukkio Anna-Kaarina Louvo
13329: 318 1982 vp.
13330:
13331: Raha-asia-aloite n:o 299
13332:
13333:
13334:
13335:
13336: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta siirtona investointirahastoon
13337: pienen ja keskisuuren teollisuuden lainoihin kehitysalueiden
13338: ulkopuolisilla alueilla
13339:
13340:
13341: Eduskunnalle
13342:
13343: Kehitysalueen ulkopuolisilla alueilla on run- Kehitysaluerahasto ei myönnä lainoja kehi-
13344: saasti kuntia, joiden elinkeinoelämän kehittä- tysalueiden ulkopuolelle eikä valtion investoin-
13345: minen ja yritystoiminnan toimintaedellytysten tirahasto ole myöskään pystynyt näiden aluei-
13346: turvaaminen on vaikeaa heikkojen rahoitus- den yrittäjiä rahoittamaan. Tämän vuoksi olisi
13347: mahdollisuuksien vuoksi. Halukkaita yrittäjiä välttämätöntä lisätä investointirahaston pää-
13348: olisi ja jo toimivalla yritystoiminnalla on laa- omia.
13349: jentamismahdollisuuksia ja -haluja, mutta ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13350: hoituksen järjestyminen on usein osoittautunut tavasti,
13351: mahdottomaksi.
13352: Kehitysalueiden ulkopuolellakin on runsaasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13353: alueita, joiden olosuhteet ovat verrattavissa 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
13354: kehitysalueisiin. Elinkeinorakenne on yksipuo- 28.82.60 (Siirto investointirahastoon)
13355: lista ja kunnat tästä syystä muuttotappiollisia. lisäyksenä 50 000 000 markkaa käytet-
13356: Tämän johdosta myös paikallisten rahalaitosten täväksi pienen ja keskisuuren teolli-
13357: mahdollisuudet elinkeinoelämän rahoittamiseen suuden lainoihin kehitysalueiden ulko-
13358: ovat olemattomat. puolisilla alueilla.
13359: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13360:
13361: Mikko Pesälä
13362: 1982 vp; 319
13363:
13364: Raha-asia-aloite n:o 300
13365:
13366:
13367:
13368: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson Maatalous-
13369: keskuksesta aiheutuvien kustannusten suorittamiseen
13370:
13371:
13372: Eduskunnalle
13373:
13374: Kun maatalousneuvonta keskitettiin v. 1970, massa huoneistossa. Uuden keskuksen perusta-
13375: Kymenlaakson Maanviljelysseura, myöhemmin minen Kymenlaaksoon olisi siten käytännölli-
13376: Kaakkois-Suomen Maatalouskeskus (rekisteröi- sesti helppo ratkaisu, koska uutta kenttähenki-
13377: ty 22. 12. 1969), ilmoitti kantanaan maatalous- lökuntaa ei tarvittaisi. Kouvolaan tarvittaisiin
13378: ministeriölle, että se ei voi hyväksyä väkisin todennäköisesti 1 karjatalousagronomin ja 1
13379: ja epädemokraattisesti tapahtuvaa liittämistä, rahastonhoitajan toimi lisää, joten pääasiassa
13380: joka oli myös yleisen kokouksen päätöksen olisi kysymyksessä valtion avustuksena Kymen
13381: vastainen. Tähän yhtyivät myös paikalliset pien- läänin Maatalouskeskukselle antamien määrä-
13382: viljelijäyhdistykset. Senrahan oli perustettu jo rahojen jako. Koska molempia alueita varten
13383: v. 1894 syystä, että Viipurissa toimiva maan- tarvittavat yhdistykset ovat olemassa, mahdol-
13384: viljelysseura ei silloin pystynyt hoitamaan lää- linen nimenmuutos on ehkä tarpeen. Nimenä
13385: ninsä läntistä osaa. voisi olla Kymenlaakson Maatalouskeskus ja
13386: Maatalouskeskusten Liiton johtokunta antoi alueena seuraavat kunnat: Anjalankoski, Eli-
13387: tosin jo 10. 12. 1969 lausunnon, jonka mukaan mäki, Hamina, Iitti, Jaala, Karhula, Kotka,
13388: lääniin perustettava ja toimiva yksi maatalous- Kymi, Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyh-
13389: keskus siirrettäisiin 5-7 vuoden kuluttua lää- tää, Valkeala, Vehkalahti ja Virolahti. Loput
13390: nin pääkaupunkiin Kouvolaan. Näin ei ole ta- kunnat jäisivät edelleen Etelä-Karjalan Lap-
13391: pahtunut, ja Kouvola on ainoa läänin keskus, peenrannan toimiston maatalouskeskukseen.
13392: jossa ei ole omaa maatalouskeskusta, mikä tie- On todennäköistä, että tällä järjestelyllä saa-
13393: tenkin on haitallista läänin maatalouden kan- daan maatalousneuvonnan työ Kymen läänissä
13394: nalta. tehostumaan, koska yhteys läänin keskukseen
13395: Kun Kymenlaakso pyrki tähän, niin Lap- parantuisi ja matka- ym. kulut vähenisivät kum-
13396: peenrannassa toimivan Kymen läänin Maata- mankin keskuksen toimialueen pienetessä. To-
13397: louskeskuksen johtokunta totesi lausunnossaan dettakoon vielä, että Kaakkois-Suomen Maa-
13398: 23. 11. 1974, että paras ratkaisu olisi kahden talouskeskus totesi yleisessä kokouksessaan syk-
13399: eri maatalouskeskuksen toimiminen Kymen lää- syllä 1976 uudestaan, että uuden neuvonta-
13400: nissä. Tämä ratkaisu olisikin ilmeisesti sopivin järjestelyn takia maatalouden neuvonta oli
13401: monesta eri syystä. Kymenlaakso on maantie- alueella kovasti heikentynyt ja maatalouskes-
13402: teellisesti sekä taloudellisesti täysin erilainen kus katsoo tarpeelliseksi keskuspaikan siirron
13403: alue kuin Etelä-Karjala, joka tässä mielessä tai itsenäisen maatalouskeskuksen perustamisen
13404: muistuttaa vahvasti Mikkelin lääniä. Kumpi- Kouvolaan olevan tarpeen.
13405: kin muodostaa oman erillisen ja toimivan ta- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioitta-
13406: lousalueen. Kymen läänissä on tälläkin het- vasti,
13407: kellä 2 eri maatalouskeskusta, joiden viljel-
13408: mien määrä on suunnilleen yhtä suuri, mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13409: Kymenlaakson peltoala on suurempi kuin Etelä- 198 3 tulo- ja menoarvioon momentille
13410: Karjalan. 30.30.40 50 000 markkaa K11menlaak-
13411: Kouvolassa toimii keskuksen sivutoimisto son Maatalouskeskuksesta aiheutuvien
13412: Kaakkois-Suomen maatalouskeskuksen omista- kustannusten suorittamiseen.
13413: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta. ·1982
13414:
13415: Mikko Pesälä
13416: 320 1982 vp.
13417:
13418: Raha-asia-aloite n:o 301
13419:
13420:
13421:
13422:
13423: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta soitinpankin perustami-
13424: seksi Sibelius-Akatemian yhteyteen
13425:
13426:
13427: Eduskunnalle
13428:
13429: Musiikin opiskelijoiden opiskelukustannuk- teen. Soittimia vo1S1vat lainata muutkin kuin
13430: set ovat muiden alojen vastaaviin kuluihin korkeakoulun opiskelijat. Erityinen lautakunta
13431: verrattuna poikkeuksellisen suuret lähinnä sii- päättäisi kalleimpien soittimien käytöstä sa-
13432: tä syystä, että opiskelijat joutuvat omalla kus- malla tavoin kuin nykyisin on laita akatemian
13433: tannuksellaan hankkimaan sekä pääaineensa huippusoittimien kohdalla.
13434: että pakollisten sivuaineittensa instrumentit. Soitinpankin perustamiseen tarvittaisiin aluk-
13435: Tilannetta helpottaisi huomattavasti lainasoi- si kahden miljoonan markan määräraha. Tällä
13436: tinten soitinpankin perustaminen. hankittaisiin 8-10 korkealaatuista jousisoitin-
13437: Soitinpankin merkitys olisi kahtalainen. Toi- ta, hinta keskimäärin 150 000 mk/kpl, ja riit-
13438: saalta tarvittaisiin huippuluokan soittimia par- tävä valikoima tavallisia lainasoittimia, lähinnä
13439: haimmille jousisoitinten opiskelijoille. Parhaim- eri orkesterisoittimia (400 000 mk) . Määrä-
13440: pien nuorten opiskelijoittemme taso on viime rahasta tarvittaisiin 100 000 markkaa arvosoit-
13441: vuosina noussut selvästi ja on nykyisin vertailu- timien vakuuttamiseen. Opiskelijoilla ei ole
13442: kelpoinen lähes minkä tahansa muun maan varoja korkeiden vakuutusmaksujen maksami-
13443: kanssa. Toisaalta tulisi lyhyellä tähtäimellä pyr- seen, eikä riskiä soittimien vioittumisesta voi-
13444: kiä siihen, että musiikin alan ammattiin tähtää- da jättää lainaajille mahdollisen korvauksen
13445: vät opiskelijat saisivat ilmaiseksi käyttöönsä tar- suuruuden vuoksi. Vastaava määräraha tulisi
13446: vitsemansa pakolliset sivuinstrumentit, jotka osoittaa vakuutuksiin vuosittain.
13447: he voisivat myöhemmin hankkia itselleen. Lainasoitinpankin perustaminen on sisälty-
13448: Kierrättämällä samoja soittimia säästyttäisiin nyt Sibelius-Akatemian tulo- ja menoarvio-
13449: myös päällekkäisiltä investoinneilta. Pitkällä ehdotukseen vuodesta 1980 lähtien.
13450: tähtäimellä tulisi päästä vihdoin tilanteeseen, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13451: jolloin valtio, kuten eräissä muissakin maissa
13452: on asian laita, antaisi soittimet musiikkialan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13453: ammattiin aikoville joko lainaksi tai pitkin den 1983 tulo- ja menoarvioon
13454: maksuajoin. 2 000 000 markkaa käytettäväksi soi-
13455: Soitinpankki sijoittuisi toiminnallisesti luon- tinpankin perustamiseksi Sibelius-Aka-
13456: tevimmin Sibelius-Akatemian kirjaston yhtey- temian yhteyteen.
13457: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13458:
13459: Anna-Liisa Piipari Pirjo Ala-Kapee Arvo Salo
13460: Mikko Rönnholm Pekka Starast Peter Muurman
13461: Kauko Juhantalo Jouko Tuovinen Matti Luttinen
13462: Urho Pohto Niilo Hämäläinen Olli Helminen
13463: Heikki Järvenpää Saara-Maria Paakkinen Kaarina Suonio
13464: Elisabeth Rehn Markus Aaltonen Kaisa Raatikainen
13465: Pertti Hietala Jouko Skinnari Seija Karkinen
13466: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Raudasoja Lasse Lehtinen
13467: Liisa Jaakonsaari Risto Tuominen Eino Grönholm
13468: Pirkko Valtonen Juhani Surakka Lea Savolainen
13469: Raha-asia-aloite n:o 301 321
13470:
13471: Jaakko Itälä Asser Stenbäck Kaj Bärlund
13472: Terhi Nieminen-Mäkynen Mikko Ekorre Antero Juntumaa
13473: Sauli Hautala Reino Breilin Sampsa Aaltio
13474: Toivo Mäkynen Aila Jokinen Tauno Valo
13475: Helena Pesola Veikko Vennamo Eino Loikkanen
13476: Helvi Hyrynkangas Eero Lattula Bror Lillqvist
13477: Jorma Fred Pekka Jokinen Jorma Rantala
13478: Ulla Järvilehto Anna-Kaarina Louvo Jermu Laine
13479: Impi Muroma Matti Hakala Helge Siren
13480: Esko Almgren Erkki Korhonen Tellervo Koivisto
13481: Aimo Ajo
13482:
13483:
13484:
13485:
13486: 41 08820041!2K
13487: 322 1982 vp.
13488:
13489: Raha-asia-aloite ri:o 302
13490:
13491:
13492:
13493:
13494: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan sairaanhoito-oppi-
13495: laitoksen rakentamiseksi
13496:
13497:
13498: Eduskunnalle
13499:
13500: Kotkan sairaanhoito-oppilaitos on totmmut tu nykyisten toimitilojen epätarkoituksenmu-
13501: Kotkassa vuodesta 1957 alkaen. Opetustiloina kaisuuden vuoksi.
13502: ovat alunperin asuin- ja konttorihuoneistoksi Kotkan kaupunki on luovuttanut valtiolle
13503: suunnitellut tilat, jotka ovat ahtaat ja epätar- tontin jo vuonna 1967 oppilaitoksen uudisra-
13504: koituksenmukaiset. kennusta varten Kotkan keskussairaalan välit-
13505: Ammattikasvatushallitus on kehottanut Kot- tömästä läheisyydestä, joka on tulevan uudis-
13506: kan sairaanhoito-oppilaitosta lisäämään opin- rakennuksen luonnollisin sijoituspaikka. Val-
13507: tolinjoja ja järjestämään esimerkiksi hammas- taosa käytännön opiskelusta tapahtuu kysei-
13508: hoitajan peruskoulutusta sekä lisäämään eri sessä sairaalassa.
13509: terveydenhuoltoalan ammatissa toimivien täy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13510: dennyskoulutusta omalla toimialueellaan.
13511: Kymen läänin alueella ei ole voitu järjestää että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13512: myöskään erikoiskoulutusta riittävästi, kuiten- den 1983 tulo- ia menoarvioon mo-
13513: kin juuri erikoiskoulutuksen saaneesta tervey- mentille 29.83.74 20 000 000 markkaa
13514: denhuoltoalan henkilöstöstä on pulaa. Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen ra-
13515: Toiminnan laajentaminen tai edes riittävien kentamista varten.
13516: opetusmahdollisuuksien turvaaminen ei onnis-
13517: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13518:
13519: Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen Olli Helminen
13520: 1982 vp. 323
13521:
13522: Raha-asia-aloite n:o 303
13523:
13524:
13525:
13526:
13527: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoiteveron kustan-
13528: nuksia vastaavan avustuksen suorittamiseksi perhe- ja pien-
13529: viljelijöille
13530:
13531:
13532: Eduskunnalle
13533:
13534: Kuluttajien ja koko kansamme etu on, että Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13535: maatalouden tuotantokustannuksia ei tarpeet- taen,
13536: tomasti nosteta. Tällöin ovat elintarvikkeiden
13537: kuluttajahinnat kohtuulliset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13538: Kuitenkin nykyinen valtasuuntaus ylläpitää 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
13539: erityistä lannoitteiden verolakia. Se on raskas markan arviomäärärahan lannoiteveron
13540: rasitus viljelijöille. kustannuksia vastaavan avustuksen suo-
13541: Näistä syistä SMP katsoo, että perhe- ja rittamiseksi perhe- ja pienviljelmille
13542: pienviljelijöille olisi palautettava lannoiteveron vuodelta 1983 joustavasti ja ilman by-
13543: heille aiheuttamat kustannukset joustavasti ja rokratiaa maatalouden kustannusten
13544: ilman byrokratiaa. alentomiseksi kaikkien kuluttajien etu-
13545: jen mukaisesti.
13546: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13547:
13548: Urho Pohto Urpo Leppänen
13549: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
13550: Pekka Vennamo
13551: 324 1'982 vp.
13552:
13553: Raha-asia-aloite n:o .304
13554:
13555:
13556:
13557:
13558: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeiden kuivatusongel-
13559: mien ratkaisemiseksi Vaasan vesipiirin alueella
13560:
13561:
13562: Eduskunnalle
13563:
13564: Vaasan ves1p11rm alueella on 1970-luvulla min uusjakokunnan pyynnöstä Vaasan kaupun-
13565: luovutettu osakkaille 154 peruskuivatushan- gissa sijaitseva yli 1 000 ha käsittävä yleissa-
13566: ketta, joilla on kuivattu peltoa 31 900 ha. laojitussuunnitelma. Työt tällä Suomen suu-
13567: Koko viime vuosikymmenen ajan on rahojen rimmalla salaojituskohteena on tarkoitus aloit-
13568: käyttö kuivatuksiin ollut kuitenkin tarpeeseen taa loppukesästä ja tehdä ne valmiiksi kolmen
13569: nähden aivan liian vähäistä. Työn toteutumista vuoden aikana.
13570: on keskimäärin saanut odottaa runsaat 10 Vesipiirillä on runsaasti valmiita suunnitel-
13571: vuotta ja nytkin rahoitusta odottaa 58 val- mia sekä suuri määrä niiden tarpeesta kertovia
13572: mista suunnitelmaa. Näiden lisäksi vireillä on uusia .anomuksia. Tavoitteeksi tulisi asettaa
13573: vielä 100 uutta hakemusta, joiden tarkoituk- nykyisten valmiiden suunnitelmien toteuttami-
13574: sena on tulvien poistaminen ja salaojitusmah- nen lähimmän viiden vuoden aikana. Samalla
13575: dollisuuksien luominen n. 16 000 ha:lle. Kaik- voitaisiin myös käsitellä vireillä olevat ano-
13576: kiaan on hiljattain julkaistun Sara-2000 kuiva- mukset ja näin varmistaa, ettei peruskuivatus
13577: tusselvityksen mukaan peruskuivatuksen tarve ole salaojituksen esteenä. Varoja ohjelman to-
13578: Pohjanmaalla n. 17 % peltoalasta, josta piirin teuttamiseen tarvittaisiin kuitenkin 1970-luvun
13579: osuus on 60 000 ha. keskimääräisen 0,7 milj. mk:n käytön sijasta
13580: Vesipiirin alueella olevasta 337 000 pelto- 3 milj. mk/vuosi.
13581: hehtaarin alasta oli vuoden 1979 loppuun men- Edellä oleva:n selvityksen perusteella ehdo-
13582: nessä salaojitettu 23,3 % eli 78 550 ha. Sala- tamme,
13583: ojitustavoite on vuoteen 2000 mennessä ran-
13584: nikolla 60 % ja suomalaisella Etelä-Pohjan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13585: maalla 80 % peltoalasta. Vesipiirille kuuluvat 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
13586: useamman tilan yhteissalaojitukset ja näitä on markkaa Vaasan vesipiirin alueella ole-
13587: toteutettu seitsemän kunnan alueella n. 1 500 vien vaikeiden kuivatusongelmien hel-
13588: ha:n alalla. Näiden lisäksi on laadittu Sunde- pottamiseksi.
13589: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13590:
13591: Urho Pohto Urpo Leppänen
13592: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
13593: Pekka Vennamo
13594: 1982 vp. 325
13595:
13596: Raha-asia-aloite n:o 305
13597:
13598:
13599:
13600:
13601: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avustuk-
13602: seksi viljelijöille hukkakauravahinkojen täysimääräiseksi kor-
13603: vaamiseksi
13604:
13605:
13606: Eduskunnalle
13607:
13608: Hukkakaum on levinnyt laajoille alueille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13609: maassamme. Se on tullut ulkomailta tuotetun nioittaen,
13610: siemenviljan mukana maahamme joskus vuonna
13611: 1968. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13612: V aitio ottaa nykyisin osaa hukkakauvan hä- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
13613: vittämistoimenpiteisiin 50 % :lla. Hävittämis- markan arviomäärärahan ylimääräiseksi
13614: toimenpiteet ovat viljelijöille taloudellisesti yli- avustukseksi viljelijöille hukkakauran
13615: voimaisen raskaat. Ellei valtio kokonaisuudes- hävittämisestä johtuvien kustan,nusten
13616: saan korvaa viljelijöille näitä kustannuksia, ei täysimääräiseksi korvaamiseksi.
13617: hukkakauraa maastamme pystytä hävittämään
13618: koskaan.
13619: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1982
13620:
13621: Urho Pohto Urpo Leppänen
13622: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
13623: Pekka Vennamo
13624: 326 1982 vp.
13625:
13626: Raha-asia-aloite n:o 306
13627:
13628:
13629:
13630:
13631: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparan-
13632: nukseen välillä Isokyrö-Hyyppä-Lehmäjoki
13633:
13634:
13635: Eduskunnalle
13636:
13637: Isonkyrön-Hyypän-Lehmäjoen tie ( 13 kein vähiten päällystettyjä teitä. Yleisistä teistä
13638: km) lähtee Isonkyrön kirkolta. Tien varrella Isonkyrön alueella on vajaat 23 % päällystet-
13639: on tiheä asutus, joka edustaa noin 20 % Ison- tyjä, valtatie n:o 16 mukaan luettuna.
13640: kyrön asukasmäärästä. Isonkyrön sora-alueet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13641: ovat tämän tien takana, josta soraa ottaa mm. nioittaen,
13642: vilkkaasti toimiva Isonkyrön Sementtivalimo
13643: Oy. ,että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13644: Keväisin tieosuudella on erittäin vaikea keli- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13645: rikko, joka saattaa kestää juhannukseen saak- markan arviomäärärahan Isonkyrön-
13646: ka. Painorajoituksien vuoksi esimerkiksi kuor- Hyypän-Lehmäjoen tieosuuden perus-
13647: ma-autoliikenne on keskeytyksissä. korjaamisen ja päällystämisen käynnistä-
13648: Piiri-insinööriitä saamamme tiedon mukaan miseksi.
13649: Vaasan piirin alueella on Isossakyrössä kaik-
13650: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13651:
13652: Urho Pohto Urpo Leppänen
13653: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
13654: Pekka Vennamo
13655: 1982 vp. 327
13656:
13657: Raha-asia-aloite n:o .307
13658:
13659:
13660:
13661:
13662: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Kauhajoelta Sa-
13663: takuntaan johtavien teiden parantamiseen
13664:
13665:
13666: Eduskunnalle
13667:
13668: Kauhajoelta Satakuntaan johtavat tiet ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13669: erittäin heikossa kunnossa. Kauhajoen voimak- nioittaen,
13670: kaan yrittäjätoiminnan vuoksi ovat maantiet
13671: Kauhajoelta Satakuntaan vilkkaasti liikennöi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13672: dyt. Tämän vuoksi on tarpeen parantaa Kau- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
13673: hajoen-Kankaanpään yhteyttä palvelevia teitä, markan arviomäärärahan Kauhajoelta
13674: nimittäin Rahikan-Kauhajärven tietä, Päntä- Satakuntaan johtavien teiden, ennen
13675: neen-Karijoen tietä, Kauhajoen-Nummijär- kaikkea Päntäneen_;_Kr2rijoen tien pa-
13676: ven tietä sekä tietä Kauhajoen ja Honkajoen rantamiseen.
13677: yhdistävään tiehen.
13678: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13679:
13680: Urho Pohto Urpo Leppänen
13681: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
13682: Pekka Vennamo
13683: 328 1982 vp.
13684:
13685: Raha-asia-aloite n:o 308
13686:
13687:
13688:
13689:
13690: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Liipantönkän-Kitinojan
13691: maantien peruskorjaamiseen ja päällystämiseen
13692:
13693:
13694: Eduskunnalle
13695:
13696: Ylistaron kunnan alueella oleva Liipantönkän Edellä olevan perusteellra ehdotamme kun-
13697: ~Kitinojan-Halkosaaren tie lähtee Vaasan- nioittaen,
13698: Jyväskylän tiestä n:o 16 ja päättyy Seinäjoen-
13699: Vaasan tiehen n:o 64 Halkosaaressa. Tieosuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13700: della Liipantönkkä-Kitinoja (noin 11 km) 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13701: ei ole tehty vielä perusparannusta. Tie on markan arviomäärärahan Liipantönkän
13702: mutkainen, kapea ja vilkkaasti liikennöity ja -Kitinojan maantien peruskorjaamisen
13703: kiireellisen korjauksen tarpeessa. ja päällystämisen käynnistämiseksi.
13704: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13705:
13706: Urho Pohto P. Mäki-Hakola J. Juhani Kortesalmi
13707: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Pekka Vennamo
13708: 1982 vp. 329
13709:
13710: Raha-asia-aloite n:o .309
13711:
13712:
13713:
13714:
13715: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6961 perus-
13716: korjaamiseen välillä Putula-Polkumäki
13717:
13718:
13719: Eduskunnalle
13720:
13721: Veneskosken-Putulan tieosuus (21 km) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13722: sijaitsee Alavuden ja Seinäjoen välillä. 1983 tulo- ;a menoarvioon 500 000
13723: Tie on vilkkaasti liikennöity ja kiireellisen markan arviomäärärahan V eneskosken-
13724: korjauksen tarpeessa. Putulan maantien n:o 6961 peruskorjaa-
13725: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- misen ;a päällystämisen käynnistämi-
13726: nioittaen, seksi välillä Putula-Polkumäki.
13727: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13728:
13729: Urho Pohto Urpo Leppänen
13730: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
13731: Pekka Vennamo
13732:
13733:
13734:
13735:
13736: 42 08'8200412K
13737: 330 1982 vp.
13738:
13739: Raha-asia-aloite n:o .310
13740:
13741:
13742:
13743:
13744: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan sillan ja Puu-
13745: malan-Nikulan paikallistien peruskorjaustöiden toteuttami-
13746: seksi Kaustisilla
13747:
13748:
13749: Eduskunnalle
13750:
13751: Kaustisen kunnassa sijaitsevan Paavolan sil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13752: lan ja paikallistien rakentaminen välillä Puu- nioittavasti,
13753: mala-Nikula, noin 3,8 km, olisi saatava käyn-
13754: tiin. Kyseinen tiehanke on ollut vireillä eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13755: muodoissa erittäin pitkään, mutta kaatunut 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13756: "rahapulaan". Nykyinen suunnitelma on val- markan määrärahan Paavolan sillan ja
13757: mistumassa, mutta rakentaminen uhkaa siirtyä tieosuuden Puumala-Nikula peruspa-
13758: vuosille 1985-1986. rannuksen toteuttamiseksi.
13759: Yksityinen puusilta, joka on purettava joka
13760: vuosi tulvaveden noustessa, on vaarallinen ja
13761: vaikeasti kunnossa pidettävä.
13762: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13763:
13764: Urho Pohto Urpo Leppänen
13765: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
13766: Pekka Vennamo
13767: 1982 vp. 331
13768:
13769: Raha-asia-aloite n:o 311
13770:
13771:
13772:
13773:
13774: Pohto ym.; Määrärahan osoittamisesta ns. Ritolan maantien
13775: peruskorjaamiseen
13776:
13777:
13778: Eduskunnalle
13779:
13780: Ns. Ritolan tie lähtee Peräseinäjoen-Virtain Tuotettu turve kuljetetaan pääosin Peräseinä-
13781: maantiestä Luoman kylästä ja päättyy Sulka- joella sijaitsevalle turvekoksitehtaalle. Turve-
13782: van tiehen Alavudella. kuljetuksia on suuresti haitannut tien kapeus
13783: Tien pituus on 28 km ja tie kulkee viiden ja mutkaisuus sekä pitkät kelirikot keväisin ja
13784: kylän läpi. jopa syksyisinkin.
13785: Ritolan tie on erittäin tärkeä Valtion poltto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13786: ainekeskuksen Haukinevan turvepiirin turve- nioittaen,
13787: tuotannon kannalta.
13788: Ritolan tien välittömässä vaikutuspiirissä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13789: Haukinevan turvepiitiliä viisi eri turvetuotan- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
13790: toaluetta pinta-alaltaan yhteensä 7 31 ha. markan arviomäärärahan ns. Ritolan
13791: Alueista n. 300 ha on tällä hetkellä turve- maantien peruskorjauksen ja päällystä-
13792: tuotannossa. Turvetta tuotetaan vuosittain noin misen käynnistämiseksi.
13793: 150 000 m3 eli noin 50 000 tonnia.
13794: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13795:
13796: Urho Pohto Urpo Leppänen
13797: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
13798: Pekka Vennamo
13799: 332 1982 vp.
13800:
13801: Raha-asia-aloite n:o 312
13802:
13803:
13804:
13805:
13806: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien peruskorjaami-
13807: seen välillä Soini-Saarinen
13808:
13809:
13810: Eduskunnalle
13811:
13812: Soinin-Saarisen tie (35 km) on erittäin markkinointia ajatellen. Parannettu tieyhteys
13813: heikossa kunnossa. etelään auttaisi pitäjää kehittymään uusien etu-
13814: Ko. tie on tärkeä puutavaran kuljetusreitti jen avulla ja saamaan Soiniin pitäjän ulkopuo-
13815: Soinista ja Soinin pohjoispuolella olevilta alueil- lisiakin yrittäjiä.
13816: ta Mäntän tehtaille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13817: Noin puolet (n. 40 milj. m3) Soinin koko- nioittaen,
13818: naisturvevaroista on Soinin-Saarisen tien var-
13819: ressa, joten tulevaisuudessa turpeen kuljetus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13820: tulee olemaan erittäin vilkasta tällä tiellä. 1983 tulo- ja menoarvioon JOO 000
13821: Soinio-Saarisen tie on ainoa suora yhteys markan arviomäärärahan Soinin-Saari-
13822: valtaväylänä Etelä-Suomeen, joten tie on tär- sen maantien peruskorjauksen ja pääl-
13823: keä myös soinilaisten yritysten tuotteiden lystämisen loppuun saattamiseksi.
13824: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13825:
13826: Urho Pohto Urpo Leppänen
13827: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
13828: Pekka Vennamo
13829: 1982 vp. 333
13830:
13831: Raha-asia-aloite n:o 313
13832:
13833:
13834:
13835:
13836: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Untamalan-Rapalakson
13837: maantien peruskorjaamiseen
13838:
13839:
13840: Edu·skunnalle
13841:
13842: Untamalan-Rapalakson tie lähtee Ylistaron että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13843: pitäjän Untamalan kylästä Rapalaksoon ja sieltä 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
13844: edelleen Harjun kylän kautta Ylihärmään. Un- kan arviomäärärahan Untamalan-Rapa-
13845: tamalan-Rapalakson tieosuus (n. 2 km) on lakson maantien peruskorjaamiseksi ja
13846: vilkkaasti liikennöity, jo yksinomaan Kokkoon- päällystämiseksi.
13847: kankaalla olevien soramonttujenkin takia.
13848: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13849: nioittavasti,
13850: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13851:
13852: Urho Pohto Urpo Leppänen
13853: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
13854: Pekka Vennamo
13855: 334 1982 vp.
13856:
13857: Raha-asia-aloite n:o 314
13858:
13859:
13860:
13861:
13862: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparan-
13863: nukseen välillä Vimpeli-Perho-Kinnula
13864:
13865:
13866: Eduskunnalle
13867:
13868: Vimpelin-Perhon-'-Kinnulan tieosuus (70 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13869: km) on vilkkaasti liikennöity ja erittäin tärkeä 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
13870: yhdystie Keski-Suomeen mm. Viropelissä ole- markkaa Vimpelin-Perhon-Kinnulan
13871: van Paraisten kalkkikivijauhetehtaan tuottei- tieosuuden perusparantamiseksi ja pääl-
13872: den kuljettamista varten. Tien heikko kunto lystämiseksi.
13873: on kuitenkin suurena haittana liikenteelle.
13874: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13875: nioittavasti,
13876: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13877:
13878: Urho Pohto Urpo Leppänen
13879: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
13880: Pekka Vennamo
13881: 1982 vp. ,335
13882:
13883: Raha-asia-aloite n:o 315
13884:
13885:
13886:
13887:
13888: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninvankilan
13889: suunnittelemiseksi Tervolaan
13890:
13891:
13892: Eduskunnalle
13893:
13894: Syyskuussa 1978 mietintönsä jättänyt oikeus- kunta on myös eräs Lapin läänin vaikeimpia
13895: ministeriön asettama toimikunta on tehnyt esi- työttömyyskuntia, johon on ollut vaikeuksia
13896: tyksen uusien lääninvankiloiden perustamisesta. saada valtion investointikohteita.
13897: Mietinnössä esitetään myös Lapin lääninvanki- Vaikka lääninvankilan rakentaminen olisikin
13898: lan. perustamista. ajankohtaista vasta 1980-luvun puolivälissä,
13899: Lapin lääninhallitus ja lukuisat maakunnan on sen suunnittelu aloitettava kiireellisesti.
13900: viranomaiset ja· yhteisöt, mm. Lapin maakun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13901: taliitto, ovat esittäneet lääninvankilan sijoit- nioittavasti,
13902: tamista Tervolan kuntaan. Perusteluina sijain-
13903: tipaikkaesityksellä ovat mm. hyvät liikenneyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13904: teydet sekä sijainti molempien Lapin aluekes- 1983 tulo- ;a menoarvioon 500 000
13905: kusten, Kemin-Tornion ja Rovaniemen seu- markan määrärahan Lapin lääninvanki-
13906: dun vå1issä, lyhyet etäisyydet tuomioistuinpaik- lan suunnittelemiseksi Tervolan kun-
13907: kakunnille sekä asianajotoimistoihin. Tervolan taan.
13908: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13909:
13910: Hannele Pokka Aimo Ajo Lauri lmpiö
13911: 336 1982 vp.
13912:
13913: Raha-asia-aloite n:o 316
13914:
13915:
13916:
13917:
13918: Pokka: Määrärahan osoittamisesta porotutkimuslaitoksen perus-
13919: tamiseksi poronhoitoalueelle
13920:
13921:
13922: Eduskunnalle
13923:
13924: Porotalous maamme pohjoisimpien alueiden Myös poronhoidon tulokseen vo1ta1snn vai-
13925: peruselinkeinona ja runkoasutuksen turvaajana kuttaa myönteisesti kohentamalla eläinten tuo-
13926: on erittäin merkittävä. Huolimatta porotalou- tantoa, kokoa ja menestymistä. Keskeistä on
13927: den keskeisestä asemasta on porotalouden tut- saada porotalouden tutkimustoiminta kiireelli-
13928: kimustoiminta edelleen hajanaista ja sitä suo- sesti poronhoitoalueelle oman tutkimusaseman
13929: ritetaan useasta toimipisteestä käsin. piiriin.
13930: Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ennal- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
13931: ta ehkäisemiseksi ja vahinkojen vähentämiseksi tavasti,
13932: on välttämätöntä, että porotaloutta koskeva tut-
13933: kimustoiminta mahdollisimman hyvin voi lisätä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13934: poroja ja niiden elinympäristöä koskevaa tietä- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
13935: mystä. markkaa porotutkimuslaitoksen perusta-
13936: miseksi poronhoitoalueelle.
13937: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13938:
13939: Hannele Pokka
13940: 1982 vp. 337
13941:
13942: Raha-asia-aloite n:o 317
13943:
13944:
13945:
13946: Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden teknillisen op-
13947: pilaitoksen laajennuksen suunnittelua varten
13948:
13949: Eduskunnalle
13950:
13951: Teknillisen alan koulutuksen aloituspaikk()oo tystiedustelujen ja koulutustarveselvityksen
13952: jen ja teollisuuden rakennustoiminnan työpaik- perusteella tulisi Lahden teknillisessä oppilai-
13953: kojen suhde on Lahden talousalueella vinou- toksessa laajentaa konealan opetusta ja ·aloittaa
13954: tunut. Kun Lahden teknillisessä oppilaitoksessa sähköalan koulutus. Näiden lisäksi yritykset
13955: tarpeeseen perustuen tulisi olla enemmän tek- ovat esittäneet vaateteollisuuden tarpeita pal-
13956: nisen alan koulutuspaikkoja kuin keskimäärin velevan koulutuksen lisäämistä sekä kunnat
13957: koko maassa, on Lahdessa koulutuspaikkoja kaavoituksen koulutuksen käynnistämistä
13958: keskimääräistä vähemmän. Lahdessa on pai- muunkinlaisena kuin täydennyskoulutuksena.
13959: kallisin toimenpitein lisätty yleisten ammatti- Muovialan koulutustarpeet tukevat teknillisen
13960: koulujen aloitus- ja opiskelupaikkoja sekä linja- oppilaitoksen laajennusta. Kiireellisin koulutus-
13961: valikoimaa. Valtion toimenpitein tulisi turvata tarve on sähköalalla. Lahden teknillisessä oppi-
13962: opiskelijoiden jatkokoulutusmahdollisuus omal- laitoksessa annetaan rakennusarkkitehtikoulu-
13963: la talousalueella. tusta, joka tulisi säilyttää nykyisessä laajuu-
13964: Lahden teknilliselle oppilaitokselle valmis- dessa.
13965: tui v. 1954, jolloin oppilaitoksessa toimi 6- Lahden teknillisen oppilaitoksen laajennus-
13966: J.uokkainen teknillinen koulu, ajanmukainen ja ja muutostöiden kustannusarvio on 21 milj.
13967: tilava koulurakennus. Tämän jälkeen oppilai- markkaa, aloitusvuosi 1985. Vuonna 1983 esi-
13968: tos on laajentunut nykyiseksi 20-luokkaiseksi tetään 500 000 mk ( suunnittelumääräraha) ja
13969: oppilaitokseksi. Vuonna 1960 perustettiin tek- 1985 6 000 000 mk, vuonna 1986 9 500 000
13970: nillinen opisto, jolloin myös ostettiin toimin- mk ja myöhempinä vuosina 4 000 000 mk.
13971: tansa lopettaneen Puuseppäkoulun rakennuk- Valtion rakennushankkeissa on Lahden tek-
13972: set, jolloin työpajatiloista rakennettiin kevyes- nillisen oppilaitoksen laajennus- ja muutostöi-
13973: ti lastulevyseinin luokkatiloja. Samassa yhtey- den aloittamisess•a tapahtunut vuoden lykkäys
13974: dessä saatiin kemian laboratorio, mutta· muita tonttialueiden luovuttamisen vuoksi. Maanvaih-
13975: uusia laboratoriotiloja ei saatu. Tänä aikana toneuvottelut Lahden kaupungin ja valtion vä-
13976: laboratorioita on kuitenkin paljon kehitetty, on lillä on nyt saatu päätökseen. Laki aluevaih-
13977: perustettu automatiikan, tietokone- ja kone- dosta valtion ja Lahden kaupungin välillä tuli
13978: laboratoriot. Ne on sijoitettu muilta vallattui- voimaan 15. 1. 1982.
13979: hin tiloihin, käytävä- ja kellaritiloihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13980: Kaikesta edellä sanotusta käy ilmi, että op- nioittaen,
13981: pilaitos toimii nykyisin erittäin ahtaissa, puut-
13982: teellisissa, epätarkoituksenmukaisissa ja jopa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13983: luvattornissa tiloissa. Samanaikaisesti kuitenkin 1983 tulo- ja menoarvioon teknillisten
13984: teknillisen opetuksen tulisi kehittyä teollisuu- oppilaitosten talonrakennusten suunnit-
13985: den kehityksen vauhdilla, jopa sen pitäisi en- telumomentille 29.76.74 500 000 mar-
13986: nakoida tulevaa kehitystä. kan määrärahan Lahden teknillisen op-
13987: Lahden teknillisen oppilaitoksen opetus kes- pilaitoksen laajennuksen suunnittelua
13988: kittyy puu- ja rakennusalaan. Suoritettujen yri- varten.
13989: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13990:
13991: Ulla Puolanne Tapani Mörttinen
13992: Matti Viljanen Saara Mikkola
13993: Jouko Skinnari
13994: -k3 03820'0412K
13995: 338 1982 vp.
13996:
13997: Raha-asia-aloite n:o 318
13998:
13999:
14000:
14001:
14002: Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden teatteritalon
14003: rakentamista varten
14004:
14005:
14006: Eduskunnaile
14007:
14008: Valtioneuvosto on vuonna 1979 myöntänyt saattaa valmiiksi vuoden 1983 aikana. Lahden
14009: avustuksena 0,5 milj. markkaa, vuonna 1980 kaupungin KTS-suunnitelmat lähtevät siitä,
14010: 1,0 milj. markkaa ja vuonna 1981 4,0 milj. että valtion rahoitusosuus olisi noin 25 milj.
14011: markkaa Lahden teatteritalon suunnittelua ja markkaa.
14012: rakentamista varten. Vuonna 1982 avustuksen Teatteritalon rakentamisen keskeytyksettä
14013: määrä lienee 5,0 milj. markkaa. tapahtuvan toteuttamisen turvaamiseksi on
14014: Teatteritalon rakennushanke sisältää koko- tärkeätä, että valtioneuvosto tekee tarvittavat
14015: naiskerros,alaltaan 12 000 m2 :n ja tilavuudel- rahoituspää tökset.
14016: taan 7 900 m3 :n uudisrakennuksen toteuttami- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14017: sen. Uudisrakennukseen tulee suuri näyttämö, nioittaen,
14018: jonka katsomossa on 782 paikkaa, ja pieni
14019: näyttämö, jonka katsomossa on 296 paikkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14020: Rakentaminen on alkanut syksyllä 1980. Urak- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
14021: katarjousten perusteella laskettu kustannus- 29.90.53 6 300 000 markkaa erityisesti
14022: arvio on 115,76 milj. markkaa. Lahden teatteritalon rakentamisavustus-
14023: Hankkeen ensimmäinen vaihe on tarkoitus ta varten.
14024: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14025:
14026: Ulla Puolanne Tapani Mörttinen
14027: Matti Viljanen Saara Mikkola
14028: Jouko Skinnari
14029: 1982 vp. 339
14030:
14031: Raha-asia-aloite n:o 319
14032:
14033:
14034:
14035:
14036: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoitusta ja korko-
14037: tukea varten kunnallisten ammatillisten oppilaitosten raken-
14038: tamiseen
14039:
14040:
14041: Eduskunnalle
14042:
14043: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa tulo- ja menoarvioon otettava riittävä mää-
14044: on osoitettu 109 milj. markkaa käytettäväksi räraha, esimerkiksi 45 milj. markkaa, käytet-
14045: yaltion omien ammatillisten oppilaitosten ra- täväksi kunnallisten ammatillisten oppilaitosten
14046: kennusinvestointeihin. Vastaavasti kunnallisten rakentamiseen tarvittavana lisälainoituksena.
14047: ja yksityisten ammatillisten oppilaitosten ra- Tämän lisäksi tulo- ja menoarvioon olisi varat-
14048: kentamiseen on valtionavustusta osoitettu 50 tava riittävän suuri määräraha korkotukea var-
14049: milj. markkaa. ten ja palautettava sen osalta voimaan vuon-
14050: · Ammatillisia oppilaitoksia ylläpitävien kun- na 1979 vahvistetut perusteet, jolloin korko-
14051: tien ja kuntainliittojen kannalta valtion tulo- tukea suoritettaisiin täysimääräisenä korkein-
14052: ja menoarvion määräraha on kuitenkin riittä- taan 15 vuodelta.
14053: mätön. Tämä on vaikeuttamassa kuntien ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
14054: kuntainliittojen toimenpiteitä keskiasteen kou- nioittaen,
14055: lutuksen kehittämislain (474/78) edellyttämien
14056: rakennushankkeiden toteuttamiseksi. Raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14057: nushankkeita vaikeuttaa myös se, että kunnat 1983 tulo- ja menoarvioon 45 000 000
14058: eivät kaikissa tapauksissa onnistu saamaan ny- markkaa käytettäväksi kunnallisten am-
14059: kyisen lainsäädännön mukaista korkotukilai- matillisten oppilaitosten rakentamiseen
14060: naa, jonka ehtoja on myös vuoden 1982 val- tarvittavana lisälainoituksena ;a
14061: tion budjetissa heikennetty. 45 000 000 markan määrärahan raken-
14062: Jotta kunnallisten ammatillisten oppilaitos- nushankkeisiin myönnettävää korkotu-
14063: ten rakentamishankkeet voidaan toteuttaa suun- kea varten.
14064: nitellulla tavalla, olisi valtion vuoden 1983
14065: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14066:
14067: Maija Rajantie Juhani Raudasoja Pirkko Valtonen
14068: Risto Tuominen Eino Grönholm Paula Eenilä
14069: Jouko Tuovinen Olli Helminen Aimo Ajo
14070: 340 1982 vp.
14071:
14072: Raha-asia-aloite n:o 320
14073:
14074:
14075:
14076:
14077: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyysvaroin puo-
14078: lustusvoimissa palvelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden
14079: aseman vakinaistamiseen
14080:
14081:
14082: Eduskunnalle
14083:
14084: Puolustusvoimissa työskentelee nykyisin lai- työsuhteisiin, mistä taas muodostuu omat on-
14085: toksen toiminnoille välttämättämissä siviiliteh- gelmansa. , ·i
14086: tävissä arvion mukaan noin 1100 sellaista työ- · Ei voida pitää oikeana sitä, että muusta val-
14087: suhteista työntekijää ja toimihenkilöä, jotka on tionhallinnosta poiketen puolustushallinnon va-
14088: näihin tehtäviin palkattu työvoimaministeriön kituisluontoisia töitä teetetään tilapäistyövoi-
14089: työllisyysmäärärahoin. Tämän henkilöstöryhmän malla. Tällä tavoin saadaan kyllä keinotekoi-
14090: työpaikkoina ovat puolustusvoimien toimistot, sesti laitoksen henkilökuntamäärä näyttämään
14091: ruokalat, varastot, korjaamot, kiinteistöt jne. pieneltä, mutta samalla osalle henkilöstöä jää
14092: Monet näistä työpaikoista ovat jatkuneet vuo- palvelussuhdeturva olemattomaksi. Lisäksi täl-
14093: si ttain myönnettävien työllistämismäärärahoj en lainen töiden tilapäisyys, jatkuva epävarmuus
14094: ·turvin toistakymmentäkin vuotta. Käsityksem- työpaikan säilyttämisestä aiheuttaa lukuisia
14095: me mukaan viimeistään nyt olisi jo aika ryh- muitakin tässä luettelemattomia ongelmia.
14096: .tyä näiden työpaikkojen vakinaistamiseen. · Tällainen viime vuosina kehittynyt henki-
14097: Puheena olevat työsuhteet ovat määräaikaisia löstöpolitiikka ei myöskään voi olla valtio-
14098: ja työsopimukset tehdään enintään yhdeksi ka- työnantajan etujen mukaista, koska uusien hen-
14099: lenterivuodeksi kerrallaan. Näin ollen työpaik- kilöiden opettaminen puolustusvoimille tyypil-
14100: kojen säilyminen on jatkuvasti riippuvainen työ- lisiin tehtäviin vie oman aikansa.
14101: voimaviranomaisten harkinnasta ja työvoima- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14102: ministeriön päätöksistä. Esim. vuonna 1978
14103: työvoimaministeriöllä oli tarkoitus vaihtaa koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14104: po. henkilöstö uusiin työntekijöihin, eli antaa 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksen'ä
14105: entisille ammattitaitoisille työntekijöille loppu- 1 620 000 markkaa yli 6 vuotta työlli-
14106: tili ja ottaa uudet tilalle opettelemaan näitä syysvaroin puolustusvoimissa palkattui-
14107: tehtäviä. Vasta moninaisten ja eri tahoilla käy- na olleiden työntekijöiden ja toimihen-
14108: tyjen neuvottelujen jälkeen työpaikat pystyttiin kilöiden vakinaistamiseksi puolustus-
14109: tuolloin vielä pääosin säilyttämään. Osittain määrärahoin, ja että vuonna 1977 ja
14110: työvoimaviranomaiset ovat kuitenkin tämän- sen jälkeen työllisyysvaroin puolustus-
14111: kin jälkeen jatkuvasti suorittaneet henkilövaih- voimien tehtäviin työsuhteisina palka-
14112: doksia ja muuttaneet samanaikaisesti tehtäviä tut vakinaistetaan asteittain vuosina
14113: osapäivätoimisiksi. Lisäksi työvoimaministeriö 1983 ja 1984 ja niin, että järjestely ei
14114: on ohjannut muutakin osapäivätoimista henki- saa aiheuttaa nykyisten henkilöiden
14115: lökuntaa puolustusvoimien töihin tilapäisiin vaihtamista.
14116: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14117:
14118: Juhani Raudasoja Risto Tuominen Niilo Hämäläinen
14119: Markus Aaltonen Eino Grönholm Olli Helminen
14120: 1982 vp. 341-
14121:
14122: Raha-asia-aloite n:o 321
14123:
14124:
14125:
14126:
14127: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan poliisitalon
14128: suunnitteluun
14129:
14130:
14131: E d u sk u n n a 11 e
14132:
14133: Vaasan poliisilaitoksen tilat on rakennettu Vähäarvoista ei ole sekään,. että varsinaisen
14134: v.. 1915, ja ne sijaitsevat neljäkerroksisessa ki- henkilökunnan työmotivaatiota eivät varmaan-
14135: vitalossa, jossa ei ole hissiä. kaan ole omiaan lisäämään tällaiset työskentely-
14136: Poliisin palveluksessa on Vaasassa kaikkiaan olosuhteet. Henkilökunnalla ei ole tavallaan ol-
14137: 145 henkilöä, joista poliisikoulutuksen saaneita lenkaan sosiaalisia tiloja, puhumattakaan edes
14138: on 108 henkilöä, ja loput ovat joko konttori- erillisestä ruokailutilasta. Voidaan todeta, että
14139: henkilökuntaa tai muissa vastaavissa töissä. työ- sekä muut tarpeelliset toimitilat ovat ala-
14140: ' Kaupunkilaisten palvelujen kannalta on var- puolella kaiken arvostelun.
14141: sin suuri epäkohta, että palvelut ovat hajallaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14142: viidessä eri paikassa eivätkä näin anna mitään
14143: mahdollisuutta henkilökunnalle kehittää edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14144: leen palvelujaan. Varsinainen päärakennus, joka 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
14145: on 4-kerroksinen, tekee varsinkin vanhemmille markan määrärahan Vaasan poliisitalon
14146: ja Jiikuntavammaisille melkein mahdottomaksi suunnittelua vart.en.
14147: f~ada palveluja tämäntyyppisestä kerrostalosta,
14148: jossa ei ole edes hissiä.
14149: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14150:
14151: Juhani Raudasoja Markus Aaltonen
14152: 342 1982 vp.
14153:
14154: Raha-asia-aloite n:o 322
14155:
14156:
14157:
14158:
14159: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Vähänkyrön-Vaasan
14160: tien perusparantamiseksi
14161:
14162:
14163: Eduskunnalle
14164:
14165: Vähänkyrön ja Vaasan välinen tie on pituu- henkilöä eri liikkeissä, laitoksissa 'sekä teolli-
14166: deltaan noin 26 km. Sijaintinsa kannalta Vähä- suudessa. Lisäksi myös viikonvaihteen ostos-
14167: kyrö kuuluu lähinnä Vaasan talousalueeseen ja matkat suuntautuvat erittäin voimakkaasti Vaa-
14168: siinä mielessä tämä tieyhteys on varsin suuri- saan päin.
14169: merkityksellinen. Tämän tien korjaamisesta on paljon puhuttu
14170: Vähänkyrön ja Vaasan välisen tien merkitys- paikallisesti. Tie ei pinnaltaan ole kaikkein huo-
14171: tä korostaa se, että kunta tunnetaan vanhastaan noimpia, mutta tien vilkas liikenne huomioon
14172: ns. pienteollisuutta ylläpitävänä kuntana, on- ottaen olisi tien oikaisussa päästävä alkuun,
14173: han yksinomaan teollisten työpaikkojen luku- sillä tie on mutkaisuudessaan liikenneturvalli-
14174: määrä peräti 540 henkilöä. sesti erittäin vaarallinen varsinkin talviliiken-
14175: Teollisuuden luonne on sen kaltainen, että nettä ajatellen.
14176: kuljetus melkein kaikilta osiltaan tapahtuu Vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14177: san kautta niin kotimaahan kuin ulkomaillekin.
14178: Liike-elämän luonnollinen yhteyssuunta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14179: Vaasa, mikä ei myöskään ole vähäarvoista, kun 1983 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
14180: tähän lisätään se, mikä johtuu Vaasan läheisyy- markkaa käytettäväksi Vähänkyrön ;a
14181: destä, nimittäin että päivittäin käy Vähänky- Vaasan välisen tien oikaisemiseksi ;a
14182: rön kunnan alueelta töissä Vaasassa noin 500 perusparantamiseksi.
14183: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14184:
14185: Juhani Raudasoja Markus Aaltonen
14186: 1982 vp. 343
14187:
14188: Raha-asia-aloite n:o 323
14189:
14190:
14191:
14192:
14193: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan katsastusaseman
14194: rakentamiseen
14195:
14196:
14197: Eduskunnalle
14198:
14199: Kokkolan autokatsastusasema toimii tällä ten valtio on hankkinut tontin Jänismaalta.
14200: hetkellä autoliikkeeltä vuokratoissa tiloissa. Hankkeen toteuttaminen sisältyikin autorekis·
14201: Ajoneuvojen määrän kasvun vuoksi tilat ovat tedkeskuksen ohjelmassa vuonna 1982 aloitet·
14202: käyneet auttamattoman ahtaiksi. Kun nyt on taviin kohteisiin. Vuoden 1982 tulo- ja meno-
14203: käytössä hallitilaa n. 120 m2 ja muuta tilaa arvioon ei kuitenkaan sisälly määrärahaa Kok-
14204: saman verran, on hallitilan tarve 250 m2 ja kolan autokatsastusasemaa varten.
14205: samoin muun tilan tarve 250 m2• Nykyiset tilat Edellä olevan perusteella ehdotan,
14206: eivät täytä myöskään työsuojelumääräyksiä.
14207: Myös autoliikkeen kanssa yhteisten ulkotilojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14208: käyttö on ongelmallista. Vuokranantajan oma 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
14209: tilantarve on myös kasvanut. 31.40.74 (Katsastusasemien rakentami·
14210: Niinpä vuokranantaja on ilmoittanut tarvitse- nen) lisäyksenä 1 000 000 markkaa
14211: vansa tilat omaan käyttöönsä noin kahden vuo- Kokkolan katsastusaseman suunnittelua
14212: den kuluttua. Uutta autokatsastusasemaa var- ;a hankkeen aloitusta var,en.
14213: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14214:
14215: Juhani Raudasoja
14216: 344 1982 vp.
14217:
14218: Raha-asia-aloite n:o 324
14219:
14220:
14221:
14222:
14223: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten suojatyö-
14224: paikkojen perustamiskustannusten lainoihin
14225:
14226:
14227: Eduskunnalle
14228:
14229: Vammaisten suojatyötä pystytään tarjoamaan olevien arvioiden mukaan kenties kahden
14230: vain vajaalle kahdelletuhannelle henkilölle vuo- uuden työkeskuksen perustamiseen ensi vuo-
14231: dessa. Kaikki asiantuntija-arviot puhuvat monta den aikana.
14232: kertaa suuremmista luvuista. Vuonna 1975 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14233: mietintönsä jättänyt suojatyötoimikunta (ko- nioittavasti,
14234: miteanmietintö 1975:43) katsoi maassamme
14235: tarvittavan 10 000 suojatyöpaikkaa ja asetti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14236: tavoitteeksi mainitulle laajuudelle vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
14237: 1985. Vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvio- 33.44.84 3 000 000 markan määrärahan
14238: esityksessä oleva 1,1 miljoonan markan summa vammaisten suojatyöpaikkojen perusti~-'
14239: suojatyötoiminnan perustamiskustannuksiin miseksi.
14240: myönnettäviin lainoihin riittää käytettävissä
14241: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14242:
14243: Juhani Raudasoja Risto Tuominen
14244: Markus Aaltonen Eino Grönholm
14245: Niilo Hämäläinen
14246: 1982 vp.
14247:
14248: Raha-asia-aloite n:o .325
14249:
14250:
14251:
14252:
14253: Rautiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslai-
14254: nojen korkotukea varten
14255:
14256:
14257: Eduskunnalle
14258:
14259: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- potettatsun julldsin varoin. Hyvänä myöntei-
14260: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasva- senä esimerkkinä oli aikanaan Kehitysaluera-
14261: misesta muodostaa pääoman hankkiminen eri- haston perustaminen, jonka tuli ensisijaisena
14262: tyisesti pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. tehtävänään tukea pienen ja keskisuuren teol-
14263: Tähänastiset valtiovallan toimenpiteet yritysten lisuuden syntymistä ja kehittämistä. Kuitenkin
14264: pääoman saannin helpottamiseksi eivät ole ol- mainitut teollisuusyritykset ovat käytännössä
14265: leet riittäviä. saaneet verrattain vähän tukea mainitulta ra-
14266: Pienteollisuuslainat ovat, siirryttyään ainakin hastolta. Kun näin on ja kun palveluelinkeinot
14267: osaksi investointirahaston alaisuuteen, saaneet eivät lainkaan kuulu Kehitysaluerahaston pii-
14268: alkaisempaa epäedullisemman luonteen. Palve- riin, tulisi pieniä yrityksiä ryhtyä tukemaan
14269: luelinkeinot ovat jääneet melkein kokonaan muilla keinoin. Eräs mahdollisuus helpottaa
14270: vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja liiken- pienyrityksiä niiden rahoitusongelmissa olisi se,
14271: teen suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta että valtio tukisi pienyrityksiä korkotuen muo-
14272: on jatkuvasti nousussa ja niilläkin on merkit- dossa.
14273: tävä työllisyyttä välittömästi ja välillisesti lisää- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
14274: vä vaikutus. Pääomien tarve koetaan siis erit- taen,
14275: täin kipeästi niic pienteollisuuden kuin kau-
14276: pankin alalla. • että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14277: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä onpääoman 1983. tulo- ;a menoarvioon luvun 32.50
14278: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavalli- uudelle momentille 10 000 000 markkaa
14279: sesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämises- pienteollisuuslainojen korkotukea var-
14280: sä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta kat- ten.
14281: soen olisi tärkeätä, että pääomien saantia hel-
14282: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
14283:
14284: Väinö Rautiainen Jorma Fred
14285: Esko Almgren Asser Stenbäck
14286: Ulla Järvilehto
14287:
14288:
14289:
14290:
14291: 44 088200412K
14292: 346 1982 vp.
14293:
14294: Raha-asia-aloite n:o 326
14295:
14296:
14297:
14298:
14299: Rautiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosi-
14300: lomajärjestelmän kustannuksiin
14301:
14302:
14303: Eduskunnalle
14304:
14305: Pienyrittäjien vuosilomalain mukaan yhteis- teiskunnan korvaus tulevat pienituloisille pien-
14306: kunta turvaa omaa työtään tekevälle pienyrit- yrittäjille suureen tarpeeseen. Tämän vuoksi
14307: täjälle vuosiloman. Tähän tarkoitukseen on val- budjetissa tulisi olla niin suuri määräraha, että
14308: tion tulo- ja menoarviossa varattu määräraha. se riittäisi lomakorvaukseen. Lomajärjestelmää
14309: Määrärahan pienuudesta johtuen kaikki vuosi- tulisi myös laajentaa nykyisestään ja samalla
14310: lomarahaan oikeutetut eivät ole kuitenkaan lisätä loman pituutta.
14311: pystyneet pitämään lomaa. Vuosilomakorvaus Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14312: on kuitenkin sangen vähäinen. Se riittää vain
14313: viikon mittaiseen vuosilomaan, kun palkansaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14314: jien paikallinen loma on tällä hetkellä jo vä- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
14315: hintään neljä viikkoa. 33.57.42 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
14316: Pienyrittäjien lomarahan saamisen ehdot käytettäväksi pienyrittäjien vuosiloma-
14317: ovat esimerkiksi vuositulojen osalta varsin tiu- järjestelmän kustannuksiin.
14318: kat. Näin ollen loma ja siitä maksettava yh-
14319: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
14320:
14321: Väinö Rautiainen Jorma Fred
14322: Esko Almgren Asser Stenbäck
14323: Ulla Järvilehto
14324: 1982 vp. 347
14325:
14326: Raha-asia-aloite n:o 327
14327:
14328:
14329:
14330:
14331: Rautiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yritysten ylimääräi-
14332: seen työllistämistukeen
14333:
14334:
14335: ·Eduskunnalle
14336:
14337: Voimakkaana jatkunut taloudellinen kasvu työttömien kannalta turhauttavaa. Valtion vuo-
14338: j.a vienti ovat parantaneet työllisyystilannetta den 1981 tulo- ja menoarviossa oli varattu 684
14339: maassamme parin viimeksi kuluneen vuoden ai- miljoonaa markkaa käytettäväksi valtionapuna
14340: kana. Työttömyyden määrä on kuitenkin edel- työttömyyden lieventämiseen. Budjetista esi-
14341: leen varsin korkea. Toisaalta paikoitellen esiin- tettiin poistettavaksi kokonaan 39 miljoonan
14342: tyy myös puutetta ammattitaitoisesta työvoi- markan määräraha, jota käytettiin yritysten yli-
14343: masta. määräiseen työllistämistukeen. Tätä kehitystä
14344: Työttömyyden hoidon tulisi maassamme olla ei voida pitää oikeansuuntaisena. Hätäaputöi-
14345: pitkäiänteistä ja pyrkiä siihen, että ihmisille den asemesta työttömät tarvitsisivat tuottavia
14346: voitaisiin osoittaa pysyviä työpaikkoja yritystoi- työpaikkoja. Vasta tämä voisi tuoda pitkällä
14347: minnan tai muun tuotannollisen toiminnan pii- tähtäyksellä ratkaisun työttömyysongelinalle. ·
14348: rissä. Työllisyyden hoidon painopiste on kuiten- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14349: kin ollut julkisella sektorilla. Työvoimaministe-
14350: riön määrärahoin on pyritty järjestämään eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14351: laisia hallinnollisia tehtäviä esimerkiksi kuntien 1983 tulo- ;a menoarvioon uudelle mo-
14352: ja kuntainliittojen virastoissa. Tämänkaltaista mentille 34.50.41 100 000 000 mark-
14353: työllisyYden hoitoa on pidettävä epätarkoituk- kaa käytettäväksi yritysten ylimääräi-
14354: senmukaisena varojen käyttönä. Se on myös seen työllistämistukeen.
14355: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
14356:
14357: Väinö Rautiainen Jorma Fred
14358: Esko Almgren Asser Stenbäck
14359: Ulla Järvilehto
14360: 348 1982 rd.
14361:
14362: Finansmotion nr 328
14363:
14364:
14365:
14366:
14367: Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för en modernisering av
14368: soldathemmet i Dragsviks garnison
14369:
14370:
14371: Till Riksdagen
14372:
14373: Soldathemmen inom garnisonerna anses upp- - flera tysta rum för studier, meditation,
14374: fylla en viktig funktion för beväringarnas triv- andakter.
14375: sel och för moralen i själva utbildningen. Av Man har beräknat att byggnadens total-
14376: denna orsak har landets garnisoner i allmänhet renovering skulle kosta 2,1 milj. mk. Härvid
14377: soldathem som uppfyller höga krav på stan- skulle utrymmesbristen fortfarande kvarstå.
14378: dard. Dragsviks Soldathemsförening har tili sitt Sanering jämte tillbyggnad av ca 500 m2 vå-
14379: förfogande en fastighet som i huvudsak här- ningsyta kostar 4,1 milj. mk. Det bästa alter-
14380: stammar från den ryska tiden. Fastigheten fick nativet vore givetvis en he1t ny byggnad, där
14381: på 50-talet en tillbyggnad som rymmer bageri, även utrymme för en biografsalong, något gar-
14382: värdinnebostad och några lagerrum. Den totala nisonen nu saknar, kunde ingå. Kostnaden för
14383: våningsytan är 904 m2, byggnaden rymmer 205 en nybyggnad är ca 5 milj. mk, varvid den
14384: gäster. nuvarande fastigheten kunde överlåtas t. ex. åt
14385: Bageriet är numera utdömt av arbetarskydds- befattningsofficerskluhben som nu har en
14386: myndigheterna men tillåts verka tillsvidare, i mycket trång mäss.
14387: brist på annat. Lagren är klart underdimen- Dragsviks Soldathemsförening anser att en
14388: sionerade och oändamålsenliga. Socialutrymmen planering av ett soldathem som fyller moderna
14389: för den anställda person11.len och sanitetsutrym- krav och är jämförbar med garnisoner av
14390: men för beväringarna med gäster har byggts motsvarande storlek borde inledas. med. det
14391: med årsreparationsmedel, men de är inte till- snaraste, varvid de olika alternativen bör vägas
14392: fredsställande. mot varandra för uppnående av ett. så ända-
14393: Beväringarna bör kunna erbjudas följande målsenligt slutresultat som möjligt.
14394: service i soldathemmet, enligt situationen i Med anledning av det ovanstående föreslås
14395: andra garnisoner: vördsamt
14396: - kafeservice med separata avdelningar för att Riksdagen i statsförslaget för år
14397: rökare och icke-rökare, 1983 måtte uppta ett anslag om
14398: - helst 400 platser totalt 300 000 mark för planering av en mo-
14399: - bibliotek, TV-rum, musikrum, sällskaps- dernisering av soldathemmet vid
14400: rum för t. ex. spel Dragsviks garnison, varvid alternativt
14401: - telefonautomater för beväringarnas sam- sanering av existerande byggnad eller
14402: tai hem ett nybygge bör beaktas.
14403: Helsingfors den 11 februari 1982
14404:
14405: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus Ole Norrback
14406: Ingvar S. Melin Boris Renlund Håkan Malm
14407: 1982 vp. 349
14408:
14409: Raha-asia-aloite n:o 328 Stt01!1ennos
14410:
14411:
14412:
14413:
14414: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Dragsvikin varuskunnan
14415: sotilaskodin uudistamisen suunnitteluun
14416:
14417:
14418: Eduskunnalle
14419:
14420: . Varuskuntien sotilaskodeilla katsotaan ole- On arvioitu, että rakennuksen kokonais-
14421: van tärkeä tehtävä itse koulutukseen kuulu- uudistus maksaisi 2,1 miljoonaa markkaa. Tä-
14422: vana varusmiesten viihtyvyyden ja moraalin män jälkeen jatkuisi kuitenkin tilanpuute edel-
14423: kannalta. Tästä syystä maamme varuskuntien leen. Saneeraus n. 500 m2 :n kerrosalan käsit·
14424: sotilaskodit täyttävät yleensä korkean tason tävine lisärakennuksineen maksaa 4,1 miljoo-
14425: vaatimukset. Dragsvikin Sotilaskotiyhdistyk- naa markkaa. Paras vaihtoehto olisi luonnolli-
14426: sellä on käytössään kiinteistö, joka pääosiltaan sesti kokonaan uusi rakennus, johon voitaisiin
14427: on peräisin Venäjän vallan ajalta. Kiinteistöön sijoittaa elokuvasalia varten varatut tilat. Nämä
14428: liitettiin 1950-luvulla lisärakennus, jossa on puuttuvat varuskunnalta. Uuden rakennuksen
14429: leipomo, emännän asunto ja muutamia varas- kustannukset ovat n.. 5 miljoonaa markkaa ja
14430: tohuoneita. Koko kerrosala on 904 m2 ja ra- sen rakentamisen jälkeen voitaisiin nykyinen
14431: kemiukseen mahtuu 205 vierasta. kiinteistö luovuttaa esim. toimiupseerikerbolle,
14432: Työsuojeluviranomaiset ovat nyttemmin jolla tällä hetkellä on hyvin ahtaat tilat.
14433: määränneet leipomon suljettavaksi, mutta sen Dragsvikin Sotilaskotiyhdistys on sitä miel-
14434: sallitaan paremman puutteessa toimia edelleen. tä, että olisi mitä pikimmin aloitettava sellai-
14435: Varastot ovat selvästi liian pienet ja epätar- sen sotilaskodin suunnittelu, joka täyttää nyky-
14436: koituksenmukaiset. Palveluksessa olevan hen- ajan vaatimukset ja on vertailukelpoinen mui-
14437: kilökunnan sosiaalitilat ja varusmiesten sekä den vastaavan kokoisten varuskuntien kanssa;
14438: heidän vieraidensa samteettitilat on rakennet- tällöin on harkittava eri vaihtoehtoja mahdol-
14439: tu vuosikorjausvaroin, eivätkä ne ole tyydyt- lisimman tarkoituksenmukaisen lopputuloksen
14440: tävät. saavuttamiseksi.
14441: Varusmiehille tulisi sotilaskodissa voida tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14442: jota seuraavia palveluja, jotka vastaavat mui- nioittavasti,
14443: den varuskuntien oloja:
14444: - kahvila, jossa on eri osastot tupakoiville että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14445: ja tupakoimattomille 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
14446: - mieluimmin 400 paikan kokonaistilat markkaa Dragsvikin varuskunnan soti-
14447: - kirjasto, TV-huone, musiikkihuone, seu- laskodin suunnittelua ja uudistamista
14448: rusteluhuone esim. pelejä varten varten, jolloin on vaihtoehtoisesti otet-
14449: - automaattipuhelimia varusmiesten koti- tava huomioon nykyisen rakennuksen
14450: puheluja varten saneeraus tai uuden rakennuksen raken-
14451: - lisää hiljaisia huoneita opi!:kelua, mietis- taminen.
14452: kelyä ja hartautta varten.
14453: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
14454:
14455: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus Ole Norrback
14456: Ingvar S. Melin Boris Renlund Håkan Malm
14457: 350 1982 rd.
14458:
14459: Finansmotion nr 329
14460:
14461:
14462:
14463:
14464: Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för reparationer i samband
14465: med inrättandet av Skärgårdsmuseet i Östra Nyland
14466:
14467:
14468: Till Riksdagen
14469: Den nybildade Pernå Museiförening har Arbetena leds av sakkunniga personer, och
14470: gått i författning om att grunda ett östny- kostnaderna har beräknats uppgå til1 ca 65 000
14471: ländskt skärgårdsmuseum i Pernå, Rönnäs. mark.
14472: Pernå kommun har ställt byggnader och Museiverket kan inte anvisa medel för ett
14473: markområde till museets disposition men kan museum i initialskedet.
14474: inte anvisa medel för verksamhet och repara- Med anledning av ovanstående föreslås
14475: tioner. vördsamt
14476: Byggnaderna är i behov av reparationer som
14477: i stor utsträckning utförs med frivilliga krafter. att Riksdagen i statsförslaget för dr
14478: Ekonomiska resurser behövs dock för material- 1983 måtte uppta 65 000 mark för
14479: kostnader och svårare byggnadstekniska ar- reparationer i samband med inrättandet
14480: beten - bl. a. hör vattentaket förnyas och en av Skärgårdsmuseet i östra Nyland.
14481: del av stenväggen ställas upp på nytt.
14482: Helsingfors den 11 februari 1982
14483:
14484: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
14485: 1982 vp. 351
14486:
14487: Raha-asia-aloite n:o 329
14488: Suomennos
14489:
14490:
14491:
14492:
14493: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta korjauksiin perustettaessa
14494: Saaristomuseota itäiselle Uudellemaalle
14495:
14496:
14497: Eduskunnalle
14498:
14499: Äskettäin perustettu Pernajan Museoyhdis- Töitä johtavat asiantuntijat ja kustannuksiksi
14500: tys on aikeissa perustaa itäuusmaalaisen saa- arvioidaan n. 65 000 markkaa. Museovirasto
14501: ristomuseon Pernajan Rönnäsiin. ei voi myöntää varoja alkuasteellaan olevalle
14502: Pernajan kunta on antanut museon käyttöön museolle.
14503: rakennuksia ja maa-alan, mutta ei pysty myön- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14504: tämään varoja toimintaa ja korjaustöitä var- nioittavasti,
14505: ten.
14506: Rakennukset vaativat korjaustöitä, jotka suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14507: ri tetaan pääasiassa vapaaehtoisin voimin. V a- 1983 tulo- ja menoarvioon 65 000
14508: roja tarvitaan kuitenkin materiaalikustannuk- markkaa Itä-Uudenmaan Saaristomu-
14509: sia ja vaativia rakennusteknisiä töitä varten - seon perustamisen yhteydessä suoritetta-
14510: mm. vesikatto on uusittava ja osa kiviseinästä via korjauksia varten.
14511: rakennettava uudelleen.
14512: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
14513:
14514: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
14515: 3'52 1982 rd.
14516:
14517: Finansmotion nr 330
14518:
14519:
14520:
14521:
14522: Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för Nylands svenska
14523: kulturråds kulturhistoriska sammelverk över det svenska
14524: Nyland
14525:
14526:
14527: Till Riksdagen
14528:
14529: Nylands svenska kulturråd håller för när- herrgården, byn, småstaden, industrin, men
14530: varande på att sammanställa materia! för ett även specialfrågor såsom språk och befolknings-
14531: kulturhistoriskt sammelverk över det svenska struktur, det ekonomiska livets konsekvenser
14532: Nyland. för språkförhållandena, språkpolitik och språk-
14533: Orsaken tili projektet är att sedan "Det ideologier osv. ·
14534: svenska Finland" utgavs 1919-23, har intet För att projektet skall kunna genomföras
14535: sammanfattande arbete över landskapets kul- bör en projektsekreterare anställas, dessutom
14536: turhistoria gjorts. Den snabba, riksstyrda måste författararvoden finansieras.
14537: exploateringen och omformningen av Nyland Med anledning av det ovanstående föreslås
14538: botar snabbt att utplåna Nylands speciella vördsamt
14539: svenska prägel, dess gamla kultur, sedvänjor
14540: och bosättning. Kulturrådet har funnit det att Riksdagen i statsförslaget föt>
14541: synnerligen väsentligt att medan tid ännu är år 1983 måtte uppta ett anslag om
14542: få tili stånd ett sådant sammelverk, av vars 45 000 mark för Nyla,nds svenska kul-
14543: ämnesområden kunde nämnas: Bilden av Ny- turråds kulturhistoriska sammelverk
14544: land, bosättningen, språket, skärgården, bruket, över det svenska Nyland.
14545: Helsingfors den 11 februari 1982
14546:
14547: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus Ole Norrback
14548: Boris Renlund Henrik Westerlund Håkan Malm
14549: 1982 vp. 353
14550:
14551: Raha-asia-aloite n:o 330 Suomennos
14552:
14553:
14554:
14555:
14556: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan ruotsinkieli-
14557: sen kulttuurineuvoston kulttuurihistoriallista ruotsinkielistä
14558: Uuttamaata käsittelevää kokoomateosta varten
14559:
14560:
14561: Eduskunnalle
14562:
14563: Uudenmaan ruotsalainen kulttuurineuvosto raskartano, kylä, pikkukaupunki, teollisuus ja
14564: järjestelee parhaillaan materiaalia ruotsinkieli- lisäksi erityiskysymykset kuten kieli ja väestön
14565: sen Uudenmaan kulttuurihistoriallista kokoo- rakenne, talouselämän aiheuttamat seuraamuk-
14566: mateosta varten. set kielisuhteille, kielipolitiikalle ja kieli-ideolo-
14567: Syynä tähän suunnittelutyöhön on, että sen gioille jne.
14568: jälkeen kun "Det svenska Finland" julkaistiin Suunnitelman toteuttamiseksi täytyy ottaa
14569: vuosina 1919-23, ei mitään maakuntaa kos- palvelukseen suunnittelusihteeri, minkä lisäksi
14570: kevaa kokoomateosta ole sen kulttuurihistorias- on tekijänpalkkiot rahoitettava.
14571: ta laadittu. Nopeasti tapahtunut, valtion ohjaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14572: ma Uudenmaan hyväksikäyttö ja uudelleen nioittavasti,
14573: muokkaaminen uhkaa pian hävittää Uudelta-
14574: maalta sen erityisen ruotsalaisen leiman, sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14575: vanhan kulttuurin, vanhat tavat ja asutuksen. 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
14576: Kulttuurineuvosto on pitänyt erityisen tärkeä- 45 000 markkaa Uudenmaan ruotsalai-
14577: nä, että saadaan ajoissa aikaan kokoomateos, sen kulttuurineuvoston ruotsinkielistä
14578: jonka aihepiireistä voidaan mainita: Uuden- Uuttamaata koskevaa kulttuurihistorial-
14579: maan kuvaus, asutus, kieli, saaristo, tavat, her- lista kokoomateosta varten.
14580: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
14581:
14582: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus Ole Norrback
14583: Boris Renlund Henrik Westerlund Håkan Malm
14584:
14585:
14586:
14587:
14588: 45 088200412K
14589: 354 1982 rd.
14590:
14591: Finansmotion nr .3 31
14592:
14593:
14594:
14595:
14596: Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för restaurering av J. L.
14597: Runebergs originalmanuskript
14598:
14599:
14600: Tili Riksdagen
14601:
14602: J. L. Runebergs litterära kvarlåtenskap om- för att rädda det unika materiarret för efter-
14603: fattar ca 2 000 manuskriptsidor, 500 brev världen. Man beräknar att konserveringsarbetet
14604: eller brevkoncept skrivna av ]. L. Runeberg, torde förutsätta ett års insats på heltid. En
14605: 1 000 brev mottagna av Runeberg samt 20 säkerhets- och brukskopia på mikrofilm bör tas
14606: mappar övrigt handskriftsmaterial, inkluderande av hela samlingen. Totalkostnaderna för kon-
14607: Fredrika Runebergs litterära kvarlåtenskap. servering och mikrofilmning beräknas till
14608: Härtill kommer skulptören Walter Runebergs 65 000 mk.
14609: stora brevsamling. Samlingen har år 1981 av Nämnas bör även att staten äger Rune-
14610: Borgå stad deponerats i Litteratursällskapets bergs originalmanuskript, medan Svenska Lit-
14611: arkiv. Samlingen nyordnas vid arkivet och för- teratursällskapet i Finland förvaltar samlingen
14612: varas under arkivtekniskt ändamålsenliga för- sedan 1981.
14613: hållanden. En stor del av handskrifterna är i Med anledning av det o.vanstående föreslås
14614: behov av restaurering. Många manuskriptblad vördsamt
14615: är skadade och papperen genomgående så sköra att Riksdagen i statsförslaget för år
14616: att beröring sker endast med risk för ytter- 1983 måtte uppta 65 000 mark för
14617: ligare skador. restaurering av J. L. Runebergs original-
14618: En fackmässig kons,erveri'ng är nödvändig manuskript.
14619: Helsingfors den 11 februari 1982
14620:
14621: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus Ole Norrback
14622: Boris Renlund Henrik Westerlund Håkan Malm
14623: 1982 vp. 355
14624:
14625: Raha-asia-aloite n:o 331 Suomennos
14626:
14627:
14628:
14629:
14630: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta J. L. Runebergin alkupe-
14631: räiskäsikirjoitusten restaurointiin
14632:
14633:
14634: Eduskunnalle
14635:
14636: J. L. Runebergin kirjallinen jäämistä käsit- ainutlaatuisen materiaalin pelastamiseksi jälki-
14637: tää n. 2 000 käsikirjoitussivua, 500 kirjettä tai maailmalle. On arvioitu, että konservointityö
14638: kirjeluonnosta, jotka J. L. Runeberg on kir- edellyttäisi vuoden kestävää kokopäivätoimista
14639: joittanut, 1 000 Runebergin saamaa kirjettä työpanosta. Mikrofilmattu vara- ja käyttökopio
14640: sekä 20 mappia muuta käsin kirjoitettua ma- tulee ottaa koko kokoehnasta. Konservointi-
14641: teriaalia, niiden joukossa Fredrika Runebergin työn ja mikrofilmauksen aiheuttamat kulut ar-
14642: kirjallinen jäämistä. Näiden lisäksi on kuvan- vioidaan yhteensä 65 000 markaksi.
14643: veistäjä Walter Runebergin suuri kirjekokoel- On aihetta myös mainita, että valtio omis-
14644: ma. Porvoon kaupunki on sijoittanut kokoel- taa Runebergin alkuperäiset käsikirjoitukset,
14645: man vuonna 1981 Litteratursällskapetin arkis- mutta Svenska Litteratursällskapet i Finland
14646: toon. Kokoelmaa järjestellään arkistossa uudel- on hoitanut kokoelman hallintoa vuodesta 1981
14647: leen ja sitä säilytetään arkistoteknisesti tarkoi- lähtien.
14648: tuksenmukaisissa olosuhteissa. Suuri osa käsi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14649: kirjoituksista on entisöimisen tarpeessa. Monet nioittaen,
14650: käsin kirjoitetut sivut ovat vahingoittuneet ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14651: paperit ovat ylipäänsä niin hauraita, että nii- 1983 tulo- ja menoarvioon 65 000
14652: den koskettelu tapahtuu ainoastaan vahinko- markkaa ]. L. Runebergin alkuperäis-
14653: jen lisääntymisen uhalla. ten käsikirjoitusten restaurointityötä
14654: Ammattimainen konservointityö on tarpeen varten.
14655: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
14656:
14657: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus Ole Norrback
14658: Boris Renlund Henrik Westerlund Håkan Malm
14659: 356 1982 rd.
14660:
14661: Finansmotion nr 332
14662:
14663:
14664:
14665:
14666: Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för planering av en plan-
14667: skild korsning mellan stamväg nr 51 och vägen Kyrkslätt
14668: kyrkby-Obbnäs
14669:
14670:
14671: Till Riksdagen
14672:
14673: Redan 1974 har Nylands väg- och vatten- och vattenverkets femårsplanering, troligtvis
14674: byggnadsdistrikts distriktskontor vänt sig till mycket beroende på att anslagen för väghåll-
14675: Kyrkslätts kommun med anhållan om utlåtande ningen i Nyland överhuvud sjunkit långt under
14676: beträffande planeringen av en planskild kors- det belopp per invånare det borde utgöra med
14677: ning mellan stamväg 51 och vägen Kyrkslätt tanke på biltätheten och vägbelastningen i
14678: centrum-Obbnäsvägen. Dessa planer byggde länet, jämfört med det övriga Finland.
14679: på att korsningen befunnits farlig ur trafik- Tekniska nämnden i Kyrkslätt har föreslagit
14680: säkerhetssynpunkt, flera allvarliga olyckor hade att byggandet av den planskilda korsningen
14681: inträffat där. mellan stamväg 51 och Obbnäsvägen skulle
14682: Sedan dess har trafiken starkt ökat, t. ex. inbegripas i vägdistriktets åtgärdsprogram
14683: från 1975 till 1978 med drygt 10 %, och 1983, förslaget har omfattats av kommunsty-
14684: tendenserna visar en fortsatt kraftig ökning. relsen 2. 2. 1981 som beslutat hänvända sig
14685: Kyrkslätt är strukturerad så att centrum av till väg- och vattenbyggnadsverket med detta
14686: kommunen har en stark koncentration av ser- åtgärdsförslag.
14687: vicepunkter, vilket drar invånarna från gles- Det är knappast riktigt ur trafiksäkerhets-
14688: bygderna till kyrkbyn, centrum, nästan dag- synpunkt att uppskjuta planeringen av denna
14689: ligen. Obbnäs garnison och Finska socker längs korsning tills någon ny, allvarlig olycka sker.
14690: med Obbnäsvägen har en stark arbetsrese- Ur kommunens synpunkt är det dessutom vä-
14691: trafik, och det har visat sig att under rusnings- sentligt att de för korsningen behövliga
14692: tid vardagar samt lördag förmiddag och söndag markreserveringarna planeras, för att övrig pla-
14693: eftermiddag är det synnerligen svårt för bilister nering av det berörda området kan ske.
14694: att komma ut på stamväg 51, med farliga risk- Med hänsyn tili det ovanstående föreslås
14695: tagningar som följd. Nämnas bör också att på vördsamt,
14696: grund av kommunens bosättningsstruktur och
14697: rätt svaga bussförbindelser till glesbygderna har att Riksdagen i 1983 års statsförslag
14698: Kyrkslätt en bilstam per 1 000 invånare som måtte uppta 1 000 000 mark för in-
14699: ligger klart över medeltalet i det övriga Ny- ledandet av planeringen av en planskild
14700: land. korsni.ng mellan stamväg nr 51 och vä-
14701: Trots detta finns fortfarande inte byggan- gen Kyrkslätt kyrkby - Obbnäs.
14702: det av den planskilda korsningen med i väg-
14703: Helsingfors den 10 februari 1982
14704:
14705: Elisabeth Rehn Tauno Valo Marjatta Väänänen
14706: 1982 vp. 357
14707:
14708: Raha-asia-aloite n:o 332
14709: Suomennos
14710:
14711:
14712:
14713:
14714: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen suunnit-
14715: teluun kantatien n:o 51 ja Kirkkonummen .kirkonkylän-
14716: Upinniemen tien risteykseen
14717:
14718:
14719: Eduskunnalle
14720:
14721: Jo vuonna 1974 Uudenmaan tie- ja vesira- toksen viisivuotissuunnitelmaan, luultavasti
14722: kennuspiirin piiritoimisto on kääntynyt Kirk- suureksi osaksi siitä syystä, että Uudenmaan
14723: konummen kunnan puoleen ja pyytänyt lausun- tienpidon määrärahat yleensäkin ovat asukasta
14724: toa suunnitelmasta, joka koskee kantatien n:o kohti laskeneet alhaiselle tasolle verrattaessa
14725: 51 ja Kirkkonummen keskustan- Upinniemen niitä siihen tasoon, jolla niiden kuuluisi olla,
14726: tien eritasoliittymää. Nämä suunnitelmat johtui- kun otetaan huomioon muun Suomen autoti-
14727: vat siitä, että risteys oli todettu liikenneturval- heys ja teihin kohdistuva rasitus.
14728: lisuuden kannalta vaaralliseksi siinä tapahtunei- Kirkkonummen tekninen lautakunta on eh-
14729: den useiden vakavien liikenneonnettomuuksien dottanut, että kantatien n:o 51 ja Upinniemen
14730: vuoksi. tien eritasoliittymä otettaisiin tiepiirin vuoden
14731: Edellä mainitusta ajankohdasta lähtien lii- 1983 toimenpideohjelmaan; kunnanhallitus on
14732: kenne on tuntuvasti kasvanut, esim. vuodesta hyväksynyt tämän ehdotuksen 2. 2. 1981 ja
14733: 1975 vuoteen 1978 yli 10 %, ja suunta osoit- päättänyt kääntyä tie- ja vesirakennuslaitoksen
14734: taa jatkuvaa, voimakasta nousua. Kirkkonummi puoleen tämän toimenpide-ehdotuksen poh-
14735: on rakenteeltaan sellainen, että palvelupisteet jalta.
14736: ovat keskittyneet pääasiassa kunnan keskus- On tuskin syytä liikenneturvallisuutta ajatel-
14737: taan, mistä johtuen kunnan harvaan asuttujen len lykätä tämän risteyksen suunnittelua siksi
14738: alueiden asukkaat tulevat kirkonkylään lähes kunnes jokin uusi vakava onnettomuus tapah-
14739: päivittäin. Upinniemen varuskunnan ja Suomen tuu. Kunnan kannalta on lisäksi olennaista
14740: Sokerin Upinniemen tietä pitkin tapahtuva työ- suunnitella risteykseen tarvittavien maa-aluei-
14741: matkaliikenne on vilkasta, ja on osoittautunut den varaamista, jotta kyseisen alueen muu
14742: vaikeaksi sekä arkisin ruuhka-aikoina että lau- suunnittelu voisi tapahtua.
14743: antaiaamupäivisin ja sunnuntai-iltapäivisin pääs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14744: tä kantatielle n:o 51 antautumatta suureen vaa- nioittavasti,
14745: raan. On syytä myös mainita, että kunnan asu-
14746: tusrakenteesta ja varsin heikoista linja-autoyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14747: teyksistä kunnan harvaan asutuille alueille joh- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14748: tuu, että Kirkkonummen autokanta 1 000 asu- markan määrärahan kantatien n:o 51 ja
14749: kasta kohti on huomattavasti muun Uudenmaan Kirkkonummen kirkonkylän - Upin-
14750: keskimäärää korkeampi. niemen tien eritasoliittymän suunnitte-
14751: Tästä huolimatta eritasoliittymän rakentami- lun aloittamiseksi.
14752: nen ei vieläkään sisälly tie- ja vesirakennuslai-
14753: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
14754:
14755: Elisabeth Rehn Tauno Valo Marjatta Väänänen
14756: 358 1982 rd.
14757:
14758: Finansmotion nr 333
14759:
14760:
14761:
14762:
14763: Rehn: Om anvisande av anslag för grundförbättring av landsväg
14764: nr 113 på avsnittet Sjundeå kyrkby-Lappböle
14765:
14766:
14767: Tili Riksdagen
14768:
14769: Vägförbindelserna i norra Kyrkslätt - Sjun- kommunerna att arbetena bör inledas redan
14770: deå är i ett synnerligen bristfälligt skick. Av 1983.
14771: denna anledning blir glesbygdsisoleringen känn- VoV har för det tidigare vägprojektet Virk-
14772: bar, och trafikservicen kan inte fås ens närapå by - Sjundeå inrättat en omfattande inkvarte-
14773: tillfredsställande. ring för arbetskraften i arbetsläger, ekonomiska
14774: För att ge en naturlig fortsättning på den skäl talar för att även deras utnyttjande i ome-
14775: förbättrade vägen Virkby - Sjundeå kyrkby delbar följd är rationellt.
14776: borde därför i brådskande ordning även grund- Med anledning av ovanstående föreslås vörd-
14777: förbättringarna av vägavsnittet Sjundeå kyrkby samt
14778: - Lappböle på landsväg nr 113 påbörjas. Kom- att Riksdagen i statsförslaget för år
14779: munerna har i sina beslutande organ gett hög 1983 måtte uppta 5 000 000 mark
14780: prioritet åt detta projekt i VoV:s Nylands för inledande av grundförbättringsarbe-
14781: distrikts åtgärdsprogram, i stället för planerad tena av landsväg nr 113 på avsnittet
14782: inledning av arbetena år 1984 anser de berörda Sjundeå kyrkby - Lappböle.
14783: Helsingfors den 10 februari 1982
14784:
14785: Elisabeth Rehn
14786: 1982 vp. 359
14787:
14788: Raha-asia-aloite n:o 333 Suomennos
14789:
14790:
14791:
14792:
14793: Rehn: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 113 petosparan-
14794: tamiseen välillä Siuntion kirkonkylä - Lapinkylä
14795:
14796:
14797: Eduskunnalle
14798:
14799: Kirkkonummen ja Siuntion pohjoisosien tie- TVL on aikaisempaa Virkkalan - Siuntion
14800: yhteydet ovat varsin puutteellisessa kunnossa. tiesuunnitelmaa varten perustanut laajan, työ-
14801: Tästä syystä muodostuu haja-asumisen eristy- voiman majoittamista varten tarkoitetun työlei-
14802: neisyys tuntuvaksi, eikä liikennepalveluja saada rin ja taloudelliset näkökohdat puoltavat aja-
14803: edes lähimainkaan tyydyttäviksi. tusta, että sen käyttäminen töiden jatkuessa
14804: Jo patannetun Virkkalan ja Siuntion kirkon- olisi taloudellisesti järkevää.
14805: kylän välisen tien luonnollisena jatkona tulisi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14806: myös perusparannukset aloittaa tieosuudella tavasti,
14807: Siuntion kirkonkylä- Lapinkylä eli maantiellä
14808: n:o 113. Kuntien päättävät elimet ovat asetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14809: neet tämän suunnitelman TVL:n Uudenmaan 1983 tulo- ;a menoarvioon 5 000 000
14810: piirin toimenpideohjelman ensisijaisten töiden markkaa maantien n:o 113 perusparan-
14811: joukkoon; sen sijaan että työt suunnitellaan nustöiden aloittamiseksi tieosuudella
14812: aloitettaviksi vuonna 1984, ovat kunnat sitä Siuntion kirkonkylä - Lapinkylä.
14813: mieltä, että työt tulisi aloittaa jo vuonna 1983.
14814: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
14815:
14816: Elisabeth Rehn
14817: 360 1982 rd.
14818:
14819: Finansmotion nr 334
14820:
14821:
14822:
14823:
14824: Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för elektrifiering av kust-
14825: banan från Kyrkslätt västerut
14826:
14827:
14828: Till Riksdagen
14829:
14830: Ur nyländsk synpunkt kan med tillfredsstäl- service, bör kustbanan efter dess grundförbätt-
14831: lelse konstateras att järnvägsinvesteringarnas ring i skyndsam ordning även elektrifieras från
14832: tyngdpunkt mer lagts på de sydliga länen än Kyrkslätt västerut. Såsom en förbättrad trafik-
14833: tidigare. Såsom ett viktigt objekt kan grund- service är detta av största betydelse för den
14834: förbättringsarbetena på bansträckan Kyrkslätt västnyländska befolkningen, åtgärden har även
14835: -Karis noteras. en gynnsam inverkan på företagens verksam-
14836: Trafikministeriet har deklarerat att järnvägs- hetsförutsättningar och sysselsättningen i det
14837: investeringarna under de närmaste åren skall berörda området.
14838: inriktas på moderniseringsåtgärder såsom elek- Med anledning av det ovanstående föreslås
14839: trifiering, medan nya järnvägsbyggen får en vördsamt
14840: mycket liten andel av investeringsmedlen.
14841: Med tanke på hur viktig kustbanan är för att Riksdagen i statsförslaget för år
14842: den stora bosättning, som hör tili banans in- 1983 på momentet 31.90.72 måtte upp-
14843: tresseområde, och för att förena kriterierna ta 1 000 000 mark för inledande av pla-
14844: i trafikministeriets investeringsplaner med en neringen av kustbanans elektrifiering
14845: kombination av modernisering och nyländsk från Kyrkslätt västerut.
14846: Helsingfors den 10 februari 1982
14847:
14848: Elisabeth Rehn Tauno Valo
14849: Marjatta Väänänen Kaj Bärlund
14850: 1982 vp. 36t
14851:
14852: Raha-asia-aloite n:o 334 Suomennos
14853:
14854:
14855:
14856:
14857: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta rannikkoradan sähköistä-
14858: miseen Kirrokonummelta länteen
14859:
14860:
14861: Eduskunnalle
14862:
14863: Uusmaalaisena voi tyytyväisenä todeta, että telmat uusmaalaisten tarvitsemiin palveluihin~
14864: rautateiden investointien painopiste on aikai- rantarata tulisi perusparannustöiden jälkeen pi-
14865: sempaa enemmän sijoitettu eteläisiin lääneihin. kaisesti sähköistää Kirkkonummelta länteen.
14866: Eräänä tärkeänä kohteena voidaan mainita Tämän toimenpiteen merkitys liikennepalvelu-
14867: Kirkkonummen ja Karjaan välisen rataosan pe- jen parantajana on Länsi-Uudenmaan väestön
14868: rusparannustyöt. kannalta mitä suurin; tällä toimenpiteellä edis-
14869: Liikenneministeriö on ilmoittanut, että rau- tetään myös yritysten toimintamahdollisuuksia
14870: tateiden investoinnit tulevat lähivuosina koh- sekä kyseisen alueen työllisyyttä.
14871: distumaan ajanmukaistamistoimenpiteisiin ku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14872: ten sähköistämiseen, samalla kun uusien radan- nioittavasti,
14873: rakennustöiden osuus kaikista investointivarois-
14874: ta jää hyvin pieneksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14875: Kun otetaan huomioon rantaradan tärkeys 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
14876: koko sen piiriin kuuluvalle laajalle asutukselle, 31.90.72 1 000 000 markkaa rannikko-
14877: ja jotta voitaisiin liittää liikenneministeriön radan sähköistämisen suunnittelun aloit-
14878: ajanmukaistamista koskevat investointisuunni- tamiseksi Kirkkonummelta länteen.
14879: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
14880:
14881: Elisabeth Rehn Tauno Valo
14882: Marjatta Väänänen Kaj Bärlund
14883:
14884:
14885:
14886:
14887: 46 088200412K
14888: 362 1982 rd.
14889:
14890: Finansmotion nr 33.5
14891:
14892:
14893:
14894:
14895: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en
14896: överinspektörstjänst i modersmålet vid skolstyrelsens svensk-
14897: språkiga avdelning
14898:
14899:
14900: Tili Riksdagen
14901:
14902: Modersmålet spelar för alla människor, men grundskolan bör utvecklas, funktionsduglighe-
14903: speciellt för en språklig minoritet en avgörande ten hos gymnasiets kursplan bör utvärderas,
14904: roll, då det gäller att prägla och hålla fast vid modersmålslärarnas fortbildning bör planeras,
14905: den språkliga och nationella identiteten. Därför läromedelssituationen i modersmålet bör för-
14906: har modersmålsundervisningen vid våra fin- bättras, de tvåspråkiga och dialekttalande bar-
14907: landssvenska skolor en ytterst viktig uppgift. nens språkliga situation kartläggas och förbätt-
14908: Modersmålet är inte bara ett undervisningsämne ras osv. Det finns alltså många aktuella och
14909: bland många andra, utan utgör förutsättningen bestående uppgifter inom modersmålsundervis-
14910: för skolframgång över huvudtaget och ·för den ningen, vilka gör att inrättandet av en ordina-
14911: språkliga identiteten. rie överinspektörstjänst i modersmålet vid
14912: Ledningen och administreringen av moders- skolstyrelsens svenskspråkiga avdelning fram-
14913: målsundervisningen framstår som en allt ange· står som en allt angelägnare fråga. Modersmå-
14914: lägnare uppgift för den svenskspråkiga skolad- let är, vid sidan av finskan, i de svenskspråkiga
14915: ministrationen. Frågan om inrättande av en skolorna det enda ämnet, som inte kan handhas
14916: överinspektörstjänst i modersmålet vid skolsty- av den finskspråkiga undervisningsavdelningens
14917: relsens svenskspråkiga avdelning har varit ak- ämnesöverinspektörer.
14918: tuell under många år. Modersmålssektorn har Med hänvisning tili det ovan anförda före-
14919: hittills skötts dels av överinspektörer med mo- slås vördsamt
14920: dersmålslärarkompetens, vid sidan av en hel
14921: del andra uppgifter, dels av kortvarigt anställda att Rihdagen i statsförslaget för år
14922: tillfälliga överinspektörer, avlönade med pengar 1983 på momentet 29.41.01 måtte
14923: ur moment för tillfällig arbetskraft. Det har uppta ett anslag om 53 874 mark för
14924: under sådana förhållanden blivit allt svårare att inrättande av en överinspektörstjänst
14925: effektivt bevaka modersmålsundervisningens (S 13) i modersmålet vid skolstyrelsens
14926: intressen. Dessutom förestår många viktiga svenskspråkigtJ avdelning räknat från
14927: uppgifter, då det gäller den finlandssvenska 1. 3. 1983.
14928: modersmålsundervisningen: läroplanen för
14929: Helsingfors den 10 februari 1982
14930:
14931: Boris Renlund Håkan Malm Jutta Zilliacus
14932: Ole Norrback Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
14933: 1982 vp. 363
14934:
14935: Raha-asia-aloite n:o 335 Suomennos
14936:
14937:
14938:
14939:
14940: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta äidinkielen ylitarkasta-
14941: jan viran perustamiseen kouluhallituksen ruotsinkieliselle
14942: osastolle
14943:
14944:
14945: Eduskunnalle
14946:
14947: Äidinkielellä on kaikille ihmisille, mutta vielä monta tärkeätä tehtävää, jotka koskevat
14948: varsinkin kielelliselle vähemmistölle ratkaiseva ruotsinkielistä äidinkielen opetusta: peruskou-
14949: merkitys, kun halutaan korostaa kansallista ja lun opetussuunnitelmaa tulee kehittää, lukion
14950: kielellistä identiteettiä ja pitäytyä siihen. Täs- kurssisuunnitelman toimintakelpoisuutta tulee
14951: tä syystä äidinkielen opetuksella on maamme arvioida, äidinkielen opetusvälineitä tulee pa-
14952: ruotsinkielisissä kouluissa ensisijainen merki- rantaa, kaksikielisten ja murretta puhuvien las-
14953: tys. Äidinkieli ei ole ainoastaan eräs opetus- ten kielellistä asemaa tulee kartoittaa ja pa-
14954: aine muiden joukossa, vaan se on yleensä kou- rantaa jne. Näin ollen on siis äidinkielen ope-
14955: lumenestyksen ja kielellisen identiteetin edelly- tuksen alalla monta ajankohtaista ja pysyvää
14956: tys. tehtävää, jotka tekevät vakinaisen äidinkielen
14957: Äidinkielen opetuksen johtaminen ja hallin- ylitarkastajan viran perustamisen kouluhalli-
14958: to ovat tulemassa yhä tärkeämmiksi tehtäviksi tuksen ruotsinkieliselle osastolle yhä tärkeäm-
14959: ruotsinkielisen kouluhallinnon piirissä. Kysy- mäksi kysymykseksi. Äidinkieli on suomenkie-
14960: mys ruotsinkielisen äidinkielen ylitarkastajan len ohella ruotsinkielisissä kouluissa ainoa
14961: viran perustamisesta kouluhallituksen ruotsin- aine, jota suomenkielisen opetusosaston ainei-
14962: kieliselle osastolle on ollut ajankohtainen jo den ylitarkastajat eivät voi hoitaa.
14963: usean vuoden ajan. Äidinkielen alaa ovat tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14964: hän saakka hoitaneet useiden muiden tehtä- nioittavasti,
14965: viensä ohella osittain sellaiset ylitarkastajat,
14966: joilla on äidinkielen pätevyys, osittain lyhyek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14967: si ajaksi palkatut ylitarkastajat tilapäisen työ- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
14968: voiman palkkaamiseen tarkoitetun momentin 29.41.01 53 874 markkaa äidinkielen
14969: varoin palkattuina. Tällaisissa olosuhteissa on ylitarkastajan viran (S 13) perustamista
14970: tullut yhä vaikeammaksi valvoa tehokkaasti varten kouluhallituksen ruotsinkieliselle
14971: äidinkielen opetusta. Tämän lisäksi edessä on osastolle 1. 3. 1983 lähtien.
14972: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
14973:
14974: Boris Renlund Håkan Malm Jutta Zilliacus
14975: Ole Norrback Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
14976: 364 1982 rd.
14977:
14978: Finansmotion nr .3.36
14979:
14980:
14981:
14982:
14983: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för upprensning av
14984: Korplaxbäcken i Karleby
14985:
14986:
14987: Till Riksdagen
14988:
14989: Varje år översvämmar Korplaxbäcken i Kar- te föreligger några som helst hinder för en
14990: leby, vilket årligen brukar täcka ett område täckdikning. De ekonomiska fördelarna med en
14991: om 160 ha. Därmed förorsakas stora olägen- upprensning, som möjliggör täckdikning, är
14992: heter för odling och bebyggelse längs ett om- ansenliga. Nyttoområdet av en täckdikning skul-
14993: råde på ca 10 km. Inom det utsatta området le direkt utgöra ca 214 ha, varav åker ca 157
14994: finns bl.a. ett motell, tre bostadshus, en kolo- ha. De indirekta fördelarna skulle även vara
14995: niträdgård, en minkfarm och en bensinstation. ansenliga, såsom ovan konstaterats.
14996: Det föreligger därför ett akut behov att upp- Då det inte i övrigt föreligger nackdelar av
14997: rensa Korplaxbäcken så, att normal täckdik- en dylik åtgärd, föreslås vördsamt
14998: ning blir möjlig. Därigenom skulle översväm-
14999: ningarna av odlingsmarkerna under sommar- att Riksdagen i stats/örslaget för år
15000: månaderna kunna elimineras och vårflödet för- 1983 på undermomentet 2 till momen-
15001: kortas. tet 30.40.77 måtte uppta ett anslag
15002: Det föreligger ett färdigt beslut om förrätt- om 500 000 mark för upprensning av
15003: ning av täckdikning kring Korplaxbäckens om- Korplaxbäcken i Karleby för undvikan-
15004: råde, som vunnit laga kraft den 9. 10. 1981. de av bl.a. översvämningar och för möj-
15005: I rekommendationerna från mellersta Öster- liggörande av täckdikning.
15006: bottens helhetsplan konstateras det att det in-
15007: Helsingfors den 11 februari 1982
15008:
15009: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Malm
15010: 1982 vp. ~65
15011:
15012:
15013: Raha-asia-aloite n:o 336 Suomennos
15014:
15015:
15016:
15017:
15018: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Korplax-puron perkaa·
15019: miseen Kaarlelassa
15020:
15021:
15022: Eduskunnalle
15023:
15024: Kokkolan Korplax-puro tulvii joka vuosi, ojituksen suorittamiselle ole. Perkauksen mah-
15025: jolloin tulvavesi tavallisesti peittää n. 160 heh- dollistaman salaojituksen taloudelliset edut
15026: taarin alueen. Tästä aiheutuu huomattavia hait- ovat huomattavat. Salaojituksen tuottama väli-
15027: toja viljelyksille ja asutukselle n. 10 km:n pi- tön hyötyalue olisi 214 ha, josta peltomaata n.
15028: tuisella alueella. Tulvan uhkaamalla alueella si- 157 ha. Kuten edellä on todettu, välilliset
15029: jaitsee mm. motelli, kolme asuinrakennusta, edut olisivat myös huomattavat.
15030: siirtolapuutarha, minkkifarmi ja bensiiniasema. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15031: Tästä syystä tulisi Korplax-puro perata mitä nioittavasti,
15032: pikimmin, jotta normaali salaojitus tulisi mah-
15033: dolliseksi. Täten vältyttäisiin veden tulvimisel- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15034: ta viljelysmaille kesäkuukausina, ja kevään tul- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
15035: va-aika lyhenisi. tin 30.40.77 alamomentille 2 500 000
15036: Korplax-puron alueen salaojitusta koskeva markkaa Kokkolan Korplax-puron per-
15037: päätös on olemassa ja se on saanut lainvoiman kaamista varten tulvien välttämiseksi ja
15038: 9. 10. 1981. Pohjanmaan kokonaissuunnitel- salaojituksen mahdollistamiseksi.
15039: man suosituksissa todetaan, ettei estettä sala-
15040: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
15041:
15042: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Malm
15043: 366 1982 rd.
15044:
15045: Finansmotion nr 337
15046:
15047:
15048:
15049: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för ny- och komplette-
15050: ringsanskaffning av strålbehandlingsapparatur
15051:
15052: Till Riksdagen
15053:
15054: Den prognos för antalet cancerfall, som ut- styrelsen en av sakkunniga sammansatt strål-
15055: arbetats av Finlands Cancerregister år 1971 på dosarbetsgrupp, som senaste vår avgav sitt be-
15056: basen av incidenstalen, förutspår att det årliga tänkande och sitt förslag tili avhjälpande av
15057: antalet nya cancerpatienter från jämförelseåret situationen. Betänkandet omfattar ett program
15058: och fram tili mitten av innevarande decennium för förnyande av den nuvarande apparaturen
15059: skall öka med upp tili 35 procent. Det urval och ett anskaffningsprogram för kompletteran-
15060: som gjordes ur medicinalstyrelsens statistik de utrustning. Båda dessa program har förde-
15061: över anmälningar av avförda personer motsäger lats på ett flertal år, för att man i framtiden
15062: inte denna prognos. skall kunna undvika att ställas inför samtidiga,
15063: Det är allmänt känt att man vid vården av på sätt och vis överraskande storanskaffningar
15064: cancerpatienter i första hand tillgriper kirur- tili många sjukhus.
15065: giska ingrepp och strålbehandling, vartili nu- De apparaturanskaffningsprogram stråldosar-
15066: mera allt oftare kan fogas medicinbehandling, betsgruppen föreslår, vilka i de avgivna sak-
15067: som givit uppmuntrande resultat. Det riksom- kunnigutlåtandena som sådana betraktas som i
15068: fattande cancerbekämpningsprogram som medi- huvudsak väl avvägda, har stött på svårigheter
15069: cinalstyrelsen låtit utarbeta har tagit som mål- vid förverkligandet på grund av att myndig-
15070: sättning att centralisera behandlingen av can- heterna har omfattat den ståndpunkten, att de
15071: cerpatienter så, att den försiggår under ledning centralsjukhus där strålbehandlingsutrustningen
15072: av de fem universitetssjukhusen, eftersom erfa- är placerad är hänvisade till att anskaffa den i
15073: renheterna såväl på det internationella planet programmet avsedda apparaturen inom ramen
15074: som i vårt eget land visar att de bästa behand- för det allmänna anslag för förnyande av utrust-
15075: lingsresultaten uppnås på de sjukhus, tili vilka ning och nyanskaffningar, som reserverats för
15076: vården av cancerpatienterna kan koncentreras. hela sjukhusets behov. Den sakkunniggrupp
15077: Den apparatur och utrustning som erfordras inom medicinalstyrelsen, som tilisatts för att
15078: för behandlingen av cancerpatienter har i takt verkställa det riksomfattande cancerbekämp-
15079: med den medicinska vetenskapens och tekni- ningsprogrammet, har veterligen år 1980 kons-
15080: kens nuvarande utveclding blivit allt mer kom- taterat, att patienter från andra regioner än
15081: plicerad och allt dyrare. Sålunda är det för- centralsjukhusdistriktets egen står för följande
15082: ståeligt, att man i vårt land länge dröjde med andelar av den strålbehandling som givits:
15083: att anskaffa bl.a. den basutrustning som erfor- - i Helsingfors . . . . . . . . . 18-35 %
15084: dras vid strålbehandling, varvid man främst - i Åbo . . . . . . . . . . . . . . 33%
15085: åberopade finansieringssvårigheterna. Följden - i Tammerfors . . . . . . . . 50%
15086: av dröjsmålet var att apparaturanskaffningarna - i Vasa . . . . . . . . . . . . . . 45%
15087: tili månget sjukhus, där strålbehandling ges, - i Jyväskylä . . . . . . . . . . 25 %
15088: kom att inträffa under en mycket kort tids- - i Kotka ............ .
15089: rymd, oftast de sista åren under 1960-talet. - i Villmanstrand 55%
15090: Uteslutande på den grunden skulle i själva - i Uleåborg .......... . 70%
15091: verket den stora sensationsnyheten senaste vin-
15092: ter ha kunnat förutses: största delen av strål- (1 Kuopio inleddes verksamheten först år
15093: behandlingsapparaturen har vad säkerheten 1980.)
15094: och tryggheten beträffar slitits ned så mycket, Dessa procentsiffror återspeglar självfallet
15095: att apparaturen inte längre borde användas det riksomfattande cancerbekämpningsprogram-
15096: alls. met, som uttryckligen koncentrerar patienterna
15097: I detta försvårade läge tillsatte medicinal- tili några stora sjukhus. Det måste dock anses
15098: Finansmotion nr 337 367
15099:
15100: vara oskäligt att dessa sjukhus, som i betydan- skulle ha kunna:t finna en utväg för en tids-
15101: de utsträckning betjänar även andra invånare fördelad ny- och kompletteringsanskaffning.
15102: än de, som är bosatta inom det egna kommun- Med hänvisning till det ovan sagda föreslår
15103: förbundet, vid anskaffningen och förnyandet vi högaktningsfullt,
15104: av sin övriga utrustning tvingas nöja sig med
15105: de budgetanslag, som nästan helt förbrukas av att Riksdagen i statsförslaget för år
15106: de här avsedda specialanskaffningarna. Det vo- 1983 på momentet 33.76.30 måtte
15107: re därför mera ändamålsenligt, att det anslag uppta 14 500 000 mark att anslås för
15108: som avser förnyande och kompletterande av ny- och kompletteringsanskaffning av
15109: strålbehandlingsapparatur skulle beviljas sepa- strålbehandlingsapparatur, som är nöd-
15110: rat. Detta skulle i varje händelse ha varit fal- vändig för behandlingen av cancerpa-
15111: let, om Strålsäkerhetsinstitutet skulle ha total- tienter, i syfte att förverklzga första
15112: förbjudit användningen av de defekta anord- skedet av de program, vilka stråldosar-
15113: ningarna och om stråldosarbetsgruppen inte betsgruppen utarbetat.
15114: Helsingfors den 9 februari 1982
15115:
15116: Boris Renlund Anneli Kivitie Lea Sutinen
15117: Jacob Söderman Ulla Järvilehto Saara-Maria Paakkinen
15118: P. Mäki-Hakola Vappu Säilynoja Pentti Lahti-Nuuttila
15119: Unto Ruotsalainen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 1.-C. Björklund
15120: Paavo Vesterinen Sinikka Karhuvaara Paula Eenilä
15121: Mauri Vänskä Timo Ihamäki Mikko Elo
15122: Markus Aaltonen Tarja Halonen Impi Muroma
15123: Jouni J. Särkijärvi Arvo Kemppainen Jaakko Itälä
15124: Inger Hirvelä Reino Breilin Arto Lampinen
15125: Liisa Jaakonsaari Orvokki Kangas Juhani Laitinen
15126: Sauli Hautala Jermu Laine Seppo Tikka
15127: Veikko Pihlajamäki Toivo Mäkynen Heli Astala
15128: Jorma Fred Mikko Ekorre Pekka Vennamo
15129: Pentti Liedes Juhani Tuomaala Helge Saarikoski
15130: Ole Norrback Ben Zyskowicz Pekka Löyttyniemi
15131: Olli Helminen J. Juhani Kortesalmi Ulla Puolanne
15132: Lauha Männistö Urho Pohto Esko Almgren
15133: Aila Jokinen Eino Loikkanen Pertti Salolainen
15134: Erkki Korhonen Ilkka Kanerva Esko J. Koppanen
15135: Håkan Malm Lasse Lehtinen Erkki Pystynen
15136: Matti Järvenpää Asser Stenbäck Matti Luttinen
15137: Urpo Leppänen Niilo Koskenniemi Sakari Knuuttila
15138: Pirkko Valtonen Peter Muurman Pertti Hietala
15139: Mikko Pesälä Gunnar Häggblom Kalevi Mattila
15140: Helena Pesola Hannele Pokka Mikko Kaarna
15141: Alvar Saukko Aimo Ajo Mikko Kuoppa
15142: Olavi Nikkilä Eino Grönholm Aarne Koskinen
15143: Lea Savolainen Mikko Jokela Tapani Mörttinen
15144: Juhani Saukkonen Toivo Yläjärvi Ensio Laine
15145: Aulis Juvela Mauri Pekkarinen Mauno Manninen
15146: Elisabeth Rehn Sten Söderström Martti Ursin
15147: Jutta Zilliacus Olavi Ronkainen P. Puhakka
15148: Henrik Westerlund Matti Maijala Kati Peltola
15149: Pekka Jokinen Kauko Juhantalo Einari Nieminen
15150: Helvi Hyrynkangas Mikko Rönnholm Tapio Holvitie
15151: Eeva Kauppi Mauri Miettinen Jarmo Wahlström
15152: Petter Savola Antero Juntumaa Terho Pursiainen
15153: Maija Rajantie Heikki Perho Terhi Nieminen-Mäkynen
15154: Juhani Raudasoja M.-L. Salminen Anna-Liisa Piipari
15155: 368 1982 vp.
15156:
15157: Raha-asia-aloite n:o 337 Suomennos
15158:
15159:
15160:
15161:
15162: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden ja täydentävän
15163: sädehoitolaitteiston hankintaan
15164:
15165:
15166: Eduskunnalle
15167:
15168: Suomen Syöpärekisterin vuonna 1971 sairas- ryhmän, joka antoi mietintönsä ja ehdotuksen-
15169: tuvuuslukujen perusteella laatima ennuste syö- sa tilanteen ratkaisemiseksi viime keväänä.
15170: pätapausten määrästä ennakoi uusien syöpä- Mietinnössä on nykyisten laitteiden uusimis-
15171: sairaiden vuosittaisen luvun lisääntyvän ver- ohjelma ja täydentävien laitteiden hankintaoh-
15172: tailuvuodesta kuluvan vuosikymmenen puoli- jelma. Nämä molemmat ohjelmat on hajautet-
15173: väliin mennessä jopa 35 prosentilla. Viime ke- tu usealle vuodelle, jotta vastaisuudessa vältyt-
15174: väänä lääkintöhallituksen poistoilmoitustilas- täisiin samanaikaisesta, tavallaan yllättäen
15175: tosta otettu poiminta ei ole tämän ennusteen eteen tulevasta suurhankinnasta moneen sairaa-
15176: kanssa ristiriitainen. laan.
15177: Yleisesti tiedetään, että syöpäpotilaiden hoi· Sädeannostyöryhmän esittämät hanki:ntaoh-
15178: dossa turvaudutaan ensisijaisesti kirurgiaan ja jelmat, joita annetuissa asiantuntijalausunnois-
15179: sädehoitoon, joihin nykyisin yhä useammin sa pidetään sinänsä pääosin oikeaan osuneina,
15180: voidaan liittää rohkaisevia tuloksia antanut lää- ovat kohdanneet toteuttamisvaikeuksia sen
15181: kehoito. Lääkintöhallituksen valmistuttama vuoksi, että viranomaiset ovat omaksuneet
15182: valtakunnallinen syöväntorjuntaohjelma on ot- kannan, jonka mukaan ne keskussairaalat, joi-
15183: tanut tavoitteekseen syöpäpotilaiden hoidon hin sädehoitolaitteet on sijoitettu, joutuvat
15184: keskittämisen viiden yliopistollisen sairaalan hankkimaan ohjelmassa tarkoitetut laitteet ko-
15185: johdolla tapahtuvaksi, koska sekä kansainvälis- ko sairaalan tarpeisiin varattua yleistä laittei-
15186: ten että oman maamme kokemusten mukaan den uusimis- ja uushankintamäärärahaa käyt-
15187: hoidon parhaat tulokset saavutetaan niissä sai- täen. Valtakunnallista syöväntorjuntaohjelmaa
15188: raaloissa, joihin syöpäpotilaiden hoito voidaan toteuttamaan asetettu lääkintöhallituksen
15189: keskittää. asiantuntijaryhmä on tiettävästi v. 1980 toden-
15190: Syöpäsairaiden hoidossa tarvittava laitteisto nut, että annetusta sädehoidosta tulee muiden
15191: ja välineistä on lääketieteen ja tekniikan ny- kuin oman keskussairaalapiirin alueelta olevien
15192: kyisen kehityksen myötä tullut yhä monimut- potilaiden osalle:
15193: kaisemmaksi ja kalliimmaksi. Näin ollen on ym-
15194: märrettävää, että maassamme pitkään viivytel- - Helsingissä ......... . 18-35%
15195: tiin mm. sädehoitoon tarvittavan peruslaitteis- -Turussa ............ . 33%
15196: ton hankinnassa ja vedettiin tässä ennen kaik- - Tampereella ........ . 50%
15197: kea rahoitusvaikeuksiin. Viivyttelyn tuloksena - Vaasassa ............ . 45%
15198: oli monen sädehoitoa antavan sairaalan laite- - Jyväskylässä ........ . 25%
15199: hankintojen osuminen hyvin lyhyeen ajanjak- - Kotkassa ........... .
15200: soon, useimmiten 1960-luvun loppuvuosiin. - Lappeenrannassa ••.... 55%
15201: Pelkästään tällä perusteella olisi itse asiassa -Oulussa ............ . 70%
15202: ollut ennustettavissa viime talven sensaatio-
15203: uutinen: suurin osa sädehoitolaitteista on var- (Kuopiossa aloitettiin toiminta varsinaisesti
15204: muudeltaan ja turvallisuudeltaan kulunut sel- vasta v. 1980.)
15205: laiseksi, ettei välineistöä pitäisi lainkaan käyt- Nämä prosenttiluvut heijastavat tietysti val-
15206: tää. takunnallista syöväntorjuntaohjelmaa, joka ni-
15207: Vaikeutuneessa tilanteessa lääkintöhallitus menomaan keskittää potilaat muutamiin suu-
15208: asetti asiantuntijoista koostuvan sädeannostyö- riin sairaaloihin. On kuitenkin pidettävä koh-
15209: Raha-asia-aloite n:o 337 369
15210:
15211: tuuttomana, että nämä sairaalat, jotka huomat- kaisua ajallisesti hajaut~ttuun uudis~ j!l täyden-
15212: tavassa määrin palvelevat muitakin kuin oman nyshankintaan.
15213: kuntainliittoosa asujaimistoa, joutuvat muun Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15214: välineistön hankinnassa ja uusimisessa tyyty- nioittavasti,
15215: mään tässä tarkoitettujen erityishankintojen
15216: lähes kokonaan kuluttamiin määrärahoihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15217: Tästä syystä oli tarkoituksenmukaisempaa, 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
15218: että sädehoitolaitteiden uusimiseen ja täyden-· 33.76.30 14 500 000 markkaa käytet-
15219: tämiseen tarkoitettavat määrärahat annettaisiin täväksi syöpäsairaiden hoidossa välttä-
15220: erillisinä. Tähän olisi joka tapauksessa joudut- mättömien sädehoitolaitteiden uusimis-
15221: tu, jos säteilyturvallisuuslaitos olisi kokonaan ja täydennyshankintoihin sädeannostyö-
15222: kieltänyt viallisten laitteiden käytön ja jos sä- ryhmän laatimien ohjelmien ensimmäi-
15223: deannostyöryhmä ei olisi voinut löytää rat- sen vaiheen toteuttamiseksi.
15224: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
15225:
15226: Boris Renlund Anneli Kivitie Impi Muroma
15227: Jacob Söderman Ulla Järvilehto Jaakko 1tälä
15228: P. Mäki-Hakola Vappu Säilynoja Arto Lampinen
15229: Unto Ruotsalainen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Juhani Laitinen
15230: Paavo Vesterinen Sinikka Karhuvaara Seppo Tikka
15231: Mauri Vänskä Timo Ihamäki Heli Astala
15232: Markus Aaltonen Tarja Halonen Pekka Vennamo
15233: Jouni J. Särkijärvi Arvo Kemppainen Helge Saarikoski
15234: Inger Hirvelä Reino Breilin Pekka Löyttyniemi
15235: Liisa Jaakonsaari Orvokki Kangas Ulla Puolanne
15236: Sauli Hautala Jermu Laine Esko Almgren
15237: Veikko Pihlajamäki Toivo Mäkynen Pertti Salolainen
15238: Jorma Fred Mikko Ekorre Esko J. Koppanen
15239: Pentti Liedes Juhani Tuomaala Erkki Pystynen
15240: Ole Norrback Ben Zyskowicz Matti Luttinen
15241: Olli Helminen J. Juhani Kortesalmi Sakari Knuuttila
15242: Lauha Männistö Urho Pohto Pertti Hietala
15243: Aila Jokinen Eino Loikkanen Kalevi Mattila
15244: Erkki Korhonen Ilkka Kanerva Mikko Kaarna
15245: Håkan Malm Lasse Lehtinen Mikko Kuoppa
15246: Matti Järvenpää Asser Stenbäck Aarne Koskinen
15247: Urpo Leppänen Niilo Koskennietni Tapani Mörttinen
15248: Pirkko Valtonen Peter Muurman Ensio Laine
15249: Mikko Pesälä Gunnar Häggblom Mauno Manninen
15250: Helena Pesola Hannele Pokka Martti Ursin
15251: Alvar Saukko Aimo Ajo P. Puhakka
15252: Olavi Nikkilä Eino Grönholm Kati Peltola
15253: Lea Savolainen Mikko Jokela Olavi Ronkainen
15254: Juhani Saukkonen Toivo Yläjärvi Matti Maijala
15255: Aulis Juvela Mauri Pekkarinen Kauko Juhantalo
15256: Elisabeth Rehn Sten Söderström Mikko Rönnholm
15257: Jutta Zilliacus Heikki Perho Mauri Miettinen
15258: Henrik Westerlund M.-L. Salminen Antero Juntumaa
15259: Pekka Jokinen Lea Sutinen Einari Nieminen
15260: Helvi Hyrynkangas Saara-Maria Paakkinen Tapio Holvitie
15261: Eeva Kauppi Pentti Lahti-Nuuttila Jarmo Wahlström
15262: Petter Savola 1.-C. Björklund Terho Pursiainen
15263: Maija Rajantie Paula Eenilä Terhi Nieminen-Mäkynen
15264: Juhani Raudasoja Mikko Elo Anna-Liisa Piipari
15265: 47 088200412K
15266: 370 1982 vp.
15267:
15268: Raha-asia-aloite n:o 3.38
15269:
15270:
15271:
15272:
15273: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoista krimi·
15274: naalihuoltotyötä tekeville yhteisöille
15275:
15276:
15277: Eduskunnalle
15278:
15279: Vankilasta vapautuvien henkilöiden jälki- Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut mää-
15280: huollosta huolehtii maassamme puolivirallinen räral:-' harkinnanvaraisten valtionavustusten
15281: Kriminaalihuoltoyhdistys, jolle on lainsäädän- myö1 imiseksi kriminaalihuoltotyöhön muille
15282: nöllä määrätty tietyt tehtävät, joihin yhdistys yhte.•.söille ja säätiöille. Tämä määräraha on
15283: saa valtionapua. Kriminaalihuoltoyhdistyksen vuonna 1981 suuruudeltaan 220 000 markkaa.
15284: ohella vapautuvien vankien keskuudessa toimii Se on kuitenkin tarpeeseen nähden täysin riit-
15285: lukuisia aatteellisia yhdistyksiä, jotka tarjoavat tämätön.
15286: vankilasta vapautuneille asuntopalveluja sekä Edellä sanotun perus.teel1a ehdotamme kun-
15287: mahdollisuuksia suojatyöhön. Nämä järjestöt nioittavasti,
15288: toimivat usein kokonaan vapaaehtoisten avus·
15289: tusten turvin. Toisaalta juuri vapaaehtoinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15290: työ tuottaa parhaita tuloksia. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
15291: Vankeinhoitotyöhön osallistuvat joutuvat 25.50.53 1 000 000 markkaa käytettä-
15292: uhraamaan suuren osan ajastaan ja yksityiselä- väksi valtionavustuksena vapaaehtoista
15293: mästään vankien hyväksi. Sen vuoksi olisi koh- kriminaalihuoltotyötä tekeville yhtei-
15294: tuullista, että valtiovalta kustantaisi tästä toi- söille ja säätiöille.
15295: minnasta aiheutuvat suoranaiset menot, kuten
15296: vuokrat jne.
15297: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15298:
15299: Olavi Ronkainen Esko Almgren Asser Stenbäck
15300: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Jorma Fred
15301: Impi Muroma Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
15302: Sauli Hautala
15303: 1982 vp. 371
15304:
15305: Raha-asia-aloite n:o .3.39
15306:
15307:
15308:
15309:
15310: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkialammen varus-
15311: kunnan uimahallin rakennustöiden aloittamiseen
15312:
15313:
15314: Eduskunnalle
15315:
15316: Savon prikaatilla on Karkialammen kasarmi- olevien lampien pohjat ovat upottavia, ja kos-
15317: alueella Mikkelissä käytettävänään uudet toi- ka erääseen lampeen vuosia sitten hukkui va-
15318: mitilat, joiden ansiosta varusmieskoulutusta on rusmies upoten syvälle pohjamutaan, ei varus-
15319: voitu tehostaa sekä varusmiesten ja kantahen- miesten uimista lammissa voida sallia. Uima-
15320: kilökunnan viihtyvyyttä lisätä. Kasarmialueen halli mahdollistaisi myös kesällä kasarmialueel-
15321: rakennusohjelmassa on ollut myös uimahallin la oleville varusmiehille virkistäytymisen, joka
15322: rakentaminen, mutta jostakin syystä hanke on tältä osin nyt puuttuu.
15323: myöhemmin jätetty suunnitelmista pois. Uima- Uimahallin rakentamista Karkialammelle voi-
15324: hallin rakentaminen oli esillä jo vuonna 1970 daan perustella myös sillä, että aikaa myöten
15325: Savon prikaatin PLM:öön osoittamassa kir- sen antamalla säästöllä uimahallimaksuissa
15326: jeessä, jossa rakentamisaika sijoittui vuosiin Mikkelin kaupungille, kuljetuskustannuksissa
15327: 1972-1974. Vuoden 1972 lopulla laaditussa sekä sillä ajalla, joka näin jää koulutukseen,
15328: Mikkelin PLM:n rakennustyön rakennusohjel- maksetaan perustamiskustannukset ja samalla
15329: man luonnoksessa uimahallia varten oli varattu uudella rakennettavalla uimahallilla helpotet-
15330: 1,5 milj. markkaa. taisiin Mikkelin kaupungissa sijaitsevan uima-
15331: Tällä hetkellä Savon prikaati voi käyttää hallin käyttöpainetta.
15332: vain kaksi tuntia viikossa Mikkelin kaupungin Alunperin uimahallin sijainti on suunniteltu
15333: uimahallia. Aika on täysin riittämätön prikaa- kuntotalon viereen, mikä soveltuu edelleen tä-
15334: tin kokoiselle joukko-osastolle eikä mahdollista män päivän kokonaissuunnitelmaan.
15335: systemaattista uintikoulutusta, vaan on nähtä· Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
15336: vä jonkinlaisena virkistystilaisuutena. tamme,
15337: Varusmiesvahvuus on noin 1 000 miestä.
15338: Karkialammella asuu 60 perhettä eli noin 250 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15339: henkilöä. Ilmeistä on, että myös muualla asu- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
15340: va henkilöstö (kantahenkilökunta ja siviilitoi- markkaa Mikkelissä sijaitsevan Karkia-
15341: menhaltijat) tulisivat käyttämään "omaa" uima- lammen varuskunnan uimahallin raken-
15342: hallia. Karkialammen kasarmialueen vieressä nustöiden aloittamiseen.
15343: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15344:
15345: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
15346: 372 1982 vp.
15347:
15348: Raha-asia-aloite n:o 340
15349:
15350:
15351:
15352: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valamon luostarin
15353: yhteyteen tarkoitetun konsetvointilaitoksen, kirjaston ja alue-
15354: lämpökeskuksen rakentamisen loppuunsaattamiseen
15355:
15356:
15357: Eduskunnalle
15358:
15359: Ortodoksinen kulttuuri muodostaa 800-vuo- Kirjasto- ja arkistotilojen tarpeellisuus on
15360: tiseen instituutioon pohjautuvan maamme ko- perimmiltään seurausta Valamon luostarin jää-
15361: konaiskulttuurin osan, joka edustaa bysantti- misestä toisen maailmansodan jälkeen kirkko-
15362: lais-venäläistä perinnettä erityisesti ikonitai- kunnan jälleenrakennuslain ulkopuolelle. Tästä
15363: teen, kirjallisuuden ja ortodoksisen musiikin on aiheutunut Valamon luostarisaarelta eva-
15364: alueella. Varsin keskeinen merkitys tämän kuoidun kirjallisuuden sijoittaminen kolmeen
15365: kulttuurisuuntauksen säilyttämisessä j-a kehittä- eri pisteeseen. Huomattava osa vanhoista ko-
15366: misessä on ollut ja on edelleen Valamon luos- koelmista on edelleen luostarin tiloissa, jotka
15367: tarilla. kuitenkin ovat epätarkoituksenmukaiset ja pa-
15368: Valamon luostari elää tällä hetkellä elpymi- loturvallisuuden kannalta epätyydyttävät. Kir·
15369: sen kautta hakien samalla toiminnalleen suun- jastorakennuksen tiloihin on suunniteltu sijoi-
15370: taviivoja. Parhaat edellytykset Juostarilla olisi tettavaksi myös luostarin arkisto, jota tällä
15371: kehittyä tutkimukseen ja kirkkotaiteeseen pai- hetkellä säilytetään niin ikään hajautettuna eri
15372: nottuen, jolloin erityisesti huomiota tulisi kiin- pisteissä.
15373: nittää ikonilaitoksen ja kirjaston antamien Myös aluelämpökeskuksen rakentaminen on
15374: mahdollisuuksien hyväksikäytön tehostamiseen. osoittautunut tarpeelliseksi, ja senkin rakennus-
15375: Ikonien ja muiden kirkkomaalausten kon- työt ovat meneillään.
15376: servointilaitoksen tehtävänä on ensi sijassa Hankkeen kokonaiskustannusarvio on
15377: ikonien dokumentointi, entisöiminen ja tutki- 7 000 000 markkaa, ja aikaisemmin sen rahoi-
15378: mus. Laitos tulee toimimaan myös ikonimaa- tukseen on myönnetty 2 050 000 markkaa.
15379: lauksen kehittämiseksi valistus- ja ohjaustoi- Jotteivät rakennustyöt venyisi tarpeettoman
15380: minnan kautta sekä elvyttämällä entisiä mene- pitkäaikaisiksi, olisi tärkeätä saada vuoden
15381: telmiä ja tekniikoita. Tällä hetkellä ortodoksi- 1983 tulo- ja menoarvioon riittävän suuri ra-
15382: sen kirkkokunnan ikonikokoelmien kunnostus- hamäärä rakennustöiden loppuunsaattamiseksi.
15383: ja restaurointiresurssit ovat hyvin puutteelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15384: set. nioittavasti,
15385: Konservointilaitos tulee olemaan alansa
15386: ainoa Pohjoismaissa. Laitoksen sijoittamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15387: Valamon luostarin yhteyteen ovat puoltaneet 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
15388: mm. seuraavat näkökohdat: Iuostarilla on erit- 29.05.74 5 000 000 markan määrärahan
15389: täin arvokas ja laaja ikonikokoelma, luostari Valamon luostarin yhteyteen tarkoite-
15390: on vanhastaan kirkkokunnan ikonimaalauksen tun ikonien ja muiden kirkkomaalaus-
15391: ja -koulutuksen keskus, luostari sijaitsee kirk- ten konservointilaitoksen, luostarin kir-
15392: kokunnan toiminnan kannalta keskeisellä jaston ja aluelämpökeskuksen rakennus-
15393: alueella sekä aluepoliittiset syyt. töiden loppuunsaattamiseksi.
15394: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15395:
15396: Olavi Ronkainen Jorma Fred Sauli Hautala
15397: Erkki Korhonen Esko Almgren Asser Stenbäck
15398: Impi Muroma Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen
15399: Antero Juntumaa
15400: 1982 vp. 373
15401:
15402: Raha-asia-aloite n:o 341
15403:
15404:
15405:
15406:
15407: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen teologian apu-
15408: laisprofessorin viran perustamiseksi Jyväskylän yliopistoon
15409:
15410:
15411: Eduskunnalle
15412:
15413: Aikaisemmin ovat kaikki kansakoulunopetta- Yleisen teologian approbatur-opetus on Jy-
15414: jat saaneet seminaareissa ja opettajakorkeakou- väskylässä järjestetty siten, että tuntiopettajat
15415: luissa koulutusta uskonnon opettamiseen. Ti- hoitavat peruskurssien luennot ja osatentit Hel-
15416: lanne on uuden opettajanvalmistuksen mukana singin yliopiston vaatimusten mukaan. Arvosa-
15417: muuttunut. Peruskoulun luokanopettajista opis- nat antaa Helsingin yliopiston teologinen tiede-
15418: kelevat uskonnonopetusta vain ne, jotka ovat kunta.
15419: valinneet uskonnon erikoistumisaineekseen. He Yleisen teologian approbatur-opetusta on
15420: suorittavat yleisessä teologiassa arvosanan ap- ollut kesälukukaudesta 1968 lukien. Vuoden
15421: probatur ja opetusharjoittelun. Muiden kou- 1978 loppuun mennessä on arvosanoja suori-
15422: lutus rajoittuu kahden viikkotunnin didakti- tettu useita satoja. Myös yleisen teologian cum
15423: seen kurssiin yhden lukukauden aikana. laude -arvosanoja on suoritettu vuodesta 1972
15424: Yleinen teologia on oppiaineena vain Hel- lähtien.
15425: singin yliopistossa ja Åbo Akademissa, erityis- Opiskelijoiden suuren määrän vuoksi tilanne
15426: järjestelyin Jyväskylässä ja Joensuussa. Lisäksi on käymässä ylipääsemättömän vaikeaksi ilman
15427: voidaan yleisen teologian approbatur suorittaa vakinaista opettajaa. Myös kouluhallituksen us-
15428: eräissä kesäyliopistoissa sekä Rauman seminaa- konnonopetuksen järjestelyä suunnitteleva työ-
15429: rissa. Muissa maan keski- ja pohjoisosissa ole- ryhmä esittää mietinnössään 1974, että opetta-
15430: vissa opettajankoulutuslaitoksissa ei voida eri- janvalmistuslaitoksiin olisi perustettava yleisen
15431: koistua uskonnonopei:ukseen. teologian apulaisprofessorin virka, Tehostamal-
15432: Peruskoulun yläasteella uskonto on liitetty la yleisen teologian opetusta Jyväskylän yli-
15433: johonkin muuhun aineeseen, lähinnä historiaan opisto samalla palvelee maan keski- ja pohjois-
15434: tai äidinkieleen. Pätevyysvaatimuksena on ylei- osien uskonnonopettajien jatkokoulutusta.
15435: sen teologian cum laude ja uskontotieteen ap- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15436: probatur. Uskontotieteen opiskelu on mahdol- nioittaen,
15437: lista vain Helsingissä ja Turussa. Kun useat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15438: Jyväskylän historian ja äidinkielen opiskelijat 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
15439: haluavat saada pätevyyden peruskoulun virkoi- 29.10.01 lisäyksenä 120 000 markkaa
15440: hin, on kohtuullista, että heillä on omassa yli- yleisen teologian apulaisprofessorin vi-
15441: opistossaan mahdollisuus suorittaa arvosanat ran perustamista varten Jyväskylän yli-
15442: yleisessä teologiassa ja uskontotieteessä. opistoon.
15443: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15444:
15445: Olavi Ronkainen Esko Almgren Asser Stenbäck
15446: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Jorma Fred
15447: Impi Muroma Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
15448: Sauli Hautala
15449: 374 1982 vp.
15450:
15451: Raha-asia-aloite n:o 342
15452:
15453:
15454:
15455: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastosihteerin vi·
15456: ran perustamiseksi kouluhallitukseen
15457:
15458:
15459: Eduskunnalle
15460:
15461: Kouluhallituksen kuudesta osastosta henkilö- perustaa vapaan sivistystyön osastoon opinto-
15462: vahvuudeltaan pienin on vapaan sivistystyön keskusasioiden hoitamista varten ylitarkastajan
15463: osasto. Kuitenkin sen tulee vastata koko maan virka ja kirjastotoimistoon toinen kirjastosih-
15464: yleissivistävästä aikuiskasvatustyöstä. Tähän teerin virka sekä osaston työmäärän tasoitta-
15465: kenttään kuuluvat kansanopistot, joita on 86 miseksi tutkijan ja kaksi toimistosihteerin vir-
15466: ja joissa opiskelee vuosittain perusoppijaksolla kaa.
15467: n. 6 500 ja kursseilla n. 24 000 opiskelijaa, Kouluhallituksen kirjastotoimiston henkilö-
15468: kansalais- ja työväenopistot, joita on 270 ja kunta on v. 1979 määrällisesti sama (3) kuin
15469: joissa opiskelee 520 000 henkilöä, yli 80 mu- 50 vuotta aiemmin eli v. 1929. Viimemainit-
15470: siikkioppilaitosta, joissa opiskelee n. 31 000 mu- tuna vuonna oli kirjastotoimistoon saatu sa-
15471: siikinopiskelijaa, seitsemän opintokeskusta, joi- mana vuonna voimaan tulleen kansankirjasto-
15472: den yhteinen opintokerhomäärä on n. 19 000 lain nojalla amanuenssin virka toimistossa jo
15473: ja opiskelijamäärä n. 190 000 opintokerholaista olevan kirjastotoimiston johtajan ja kanslistin
15474: sekä kurssien yhteinen lukumäärä n. 4 000 ja viran lisäksi. Amanuenssin virkanimike muutet-
15475: kurssilaisten määrä n. 100 000 henkilöä, kym- tiin v. 1962 kirjastosihteeriksi. Kuluneen puo-
15476: menen kouluhallituksen alaista urheiluopistoa, len vuosisadan aikana on maan kirjastotoimi
15477: joiden opiskelijamäärä on n. 9 000, sekä val- kasvanut määrällisesti (v. 1929 oli kirjastolai-
15478: tion askartelunohjaajaopisto, ja näiden lisäksi noja 2,7 milj., v. 1978 70 milj.) ja samalla
15479: maamme kaikki kunnat kattava kirjastover- laajentunut kattamaan maan kaikki kunnat.
15480: kosto. Lisäksi vuoden 1980 valtion tulo- ja Henkilökunnan puute estää kuitenkin kirjasto-
15481: menoarvion perusteella kirjeopiskelu tulee va- toiminnan kehittämistä erityisaloilla, esim. mu-
15482: paan sivistystyön osaston alaiseksi. siikkikirjastotoimintaa, sairaalakirjastotoimintaa
15483: Tästä johtuen vapaan sivistystyön osastossa sekä yleisten kirjastojen ja oppilaitosten kirjas-
15484: on vuosikausia vallinnut selvä työvoimapula, tojen yhteistoimintaa. Kirjastotoimen erityis-
15485: sillä osastossa on vain kahdeksan vakinaista toimintamuotojen ohjaamiseksi sekä kirjasto-
15486: virkaa, joihin kuuluu osastopäällikön lisäksi toimen kehittämissuunnitelmien valmisteluun
15487: kirjastotoimiston päällikkö, kirjastosihteeri ja tarvittaisiin kirjastotoimistoon toinen kirjasto-
15488: kanslisti sekä varsinaisen taimistoajan ulkopuo- sihteerin virka (V 25 pl) .
15489: lella rooteliperiaatteella työskentelevät kolme Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15490: ylitarkastajaa ja osaston osastosihteeri. Näiden nioittaen,
15491: lisäksi opintokeskusasioita hoitaa tilapäinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15492: esittelijä ja vapaan sivistystyön tutkijan tehtä- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
15493: viä vuodeksi kerrallaan otettu työsopimussuh- 29.41.01 lisäyksenä 100 000 markkaa
15494: teinen tutkija. kirjastosihteerin viran perustamiseksi
15495: Aikuiskasvatustyön merkityksen ja vastuu- kouluhallituksen vapaan sivistystyön
15496: alueen jatkuvasti kasvaessa olisi välttämätöntä osastolle.
15497: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15498:
15499: Olavi Ronkainen Esko Almgren Asser Stenbäck
15500: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Jorma Fred
15501: Impi Muroma Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
15502: Sauli Hautala
15503: 1982 vp. 375
15504:
15505: Raha-asia-aloite n:o 343
15506:
15507:
15508:
15509:
15510: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hartolan kirjasto-
15511: talon rakentamiseen
15512:
15513:
15514: Eduskunnalle
15515:
15516: Hartolan kunnan suunnitelmiin sisältyy Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
15517: uuden kirjaston rakentaminen vuonna 1982. ehdotamme,
15518: Lääninhallituksen suunnitelmissa kyseinen han-
15519: ke on ajoitettu vuodelle 1982. Kirjaston koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15520: on 500 m2 ja kustannusarvio n. 1,5 miljoonaa 1983 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
15521: markkaa. Hankkeen toteuttaminen suunnitel- markkaa käytettäväksi Hartolan kirjas-
15522: man mukaan sekä valtion rahoitus, yhteensä totalon rakentamiseen.
15523: n. 1,2 miljoonaa markkaa, tulisi varmistaa.
15524: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15525:
15526: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
15527: 376 1982 vp.
15528:
15529: Raha-asia-aloite n:o 344
15530:
15531:
15532:
15533:
15534: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun kirjasto-
15535: talon rakennustöiden aloittamiseen
15536:
15537:
15538: E d u s ku n n a 11 e
15539:
15540: ·Mäntyharjun kunta on vuodesta 1973 läh- jaston pinta-ala on 950 m2 ja hankkeen kus-
15541: tien anonut lupaa uudelle kirjastorakennuk- tannusarvio noin 3 milj. markkaa.
15542: selle. Mäntyharjun kekustaajamassa, jota kirjasto
15543: Nykyinen kirjasto, joka sijaitsee samassa välittömästi palvelee, on kirkonkylän alue mu"
15544: rakennuksessa kuin Kyttälän peruskoulun ala- kaan lukien noin 4 800 asukasta.
15545: aste, .on valmistunut v. 1960. Kirjastotiloja on Kirjastohankkeen suhteen olisi erityisesti pi-
15546: kaikkiaan vain noin 180 m2 ja tilat sijaitsevat dettävä huolta siitä, että maakuntamme osuus
15547: rakennuksen toisessa kerroksessa. Sinne johta- kirjastojen rakennusluvista säilyisi oikeuden-
15548: vat jyrkät kierreportaat, mistä seuraa, etteivät mukaisena ja että todellinen kirjastopalvelujen
15549: liikuntavammaiset ja vanhukset pysty itse käy- tarve otettaisiin rakennuslupia myönnettäessä
15550: mään kirjastossa. On huomattava, että tarkas- huomioon.
15551: tuksessa kirjasto on todettu tehtäväänsä siinä Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
15552: määrin soveltumattomaksi, ettei siitä korjaa- ehdotamme,
15553: mallakaan saa käyttökelpoista.
15554: Uuden kirjaston luonnospiirustukset ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15555: valmistuneet ja myös muut suurnitelmat val- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15556: mistuvat siten, että rakennustöihin voitaisiin markkaa Mäntyharjun kirjastotalon ra-
15557: päästä jo kuluvan vuoden syksyllä. Uuden kir- kennustöiden aloittamiseen.
15558: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15559:
15560: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
15561: 1982 vp; 377
15562:
15563: Raha-asia-aloite n:o .34.5
15564:
15565:
15566:
15567:
15568: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kansan-
15569: opiston lisärakennuksen rakentamiseen Hartalaan
15570:
15571:
15572: Ed:u skunn alle
15573:
15574: Hartolassa toimivan Itä-Hämeen kansanopis- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
15575: ton nykyinen päärakennus on kunnoltaan niin ehdotamme,
15576: heikko, että sitä on uhattu asumiskiellolla.
15577: Toiminnan jatkaminen edellyttää oppilasasun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15578: tolan rakentamista. Kokonaiskustannusarvio on 1983 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
15579: n. 3,5 miljoonaa markkaa. Valtion vuoden markkaa käytettäväksi Itä-Hämeen kan-
15580: 198.3 budjettiin tulisi varata 1,5 mi'ljoonan sanopiston lisärakennuksen rakentami-
15581: markan määräraha, jotta tämä välttämätön lisä- seen Hartolaan.
15582: rakentaminen voitaisiin toteuttaa.
15583: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15584:
15585: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
15586:
15587:
15588:
15589:
15590: 48 088200412K
15591: 378 1982 vp.
15592:
15593: Raha-asia-aloite 11:0 346
15594:
15595:
15596:
15597:
15598: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Säämingin kristilli-
15599: sen opiston lämpökeskuksen muutostöihin
15600:
15601:
15602: Eduskunnalle
15603:
15604: Säämingin kristillisen opiston rakennusten ja turpeelle muuttaminen maksaa näin ollen
15605: lämmitys tapahtuu kevyellä polttoöljyllä. Kun yhteensä noin 413 000 mk.
15606: opisto muutettiin vuonna 1965 öljylämmittei- Keskuslämmitysjärjestelmän muuttaminen
15607: seksi, öljyn hinta alitti selvästi aikaisemmin sähkökäyttöiseksi maksaa tehdyn urakkatar-
15608: lämmitykseen käytetyn koivuhalun hinnan liik- jouksen mukaisesti 201 626 mk, eli noin puo-
15609: kuessaan 10 pennin litrahinnan vaiheilla. Nyt let hakkeelle muuttamisesta aiheutuvista kus-
15610: on yleisesti tiedossa oljyn suhteellinen kalleus tannuksista.
15611: kiinteisiin kotimaisiin pohtoaineisiin ja sähköön Käyttökustannusvertailu osoittaa, että hak-
15612: verrattuna. keella ja sähköllä lämmittäminen tulee tällä
15613: Opiston maassa oleva 12 000 litran öljysäi- hetkellä suunnilleen yhtä kalliiksi vuotta koh-
15614: liö on alkuperäinen. Sen kunto on näin ollen den, eli hakkeella 229 400 mk ja sähköllä
15615: muuttunut heikoksi ja lähestynee riskirajaa. 223 096 mk. Hakelämmitys kuitenkin vaatii
15616: Öljysäiliöön saattaa milloin tahansa syntyä vuo- huomattavasti enemmän talonmiehen työtä ja
15617: to. Säiliö olisi näin ollen kiireesti vaihdettava tulee näin kokonaisuudessaan käyttökustannuk-
15618: joka tapauksessa. Myös käytössä olevat kes- siltaankin kalliimmaksi. Vastaavan energiamää-
15619: kuslämmityskattilat alkavat vanhemmasta pääs- rän luovuttava öljy tulee puolestaan huomatta-
15620: tä olla vaihdettavia. Kattilat on asennettu vuo- vasti kalliimmaksi. Sen hinta tällä hetkellä on
15621: sina 1959, 1965 ja 1974. 320 000 mk vuotta kohden. Vuotuinen säästö
15622: Suoritetussa tutkimuksessa ja hankintakus- olisi öljyltä hakkeelle ja turpeelle tai sähkölle
15623: tannusvertailussa on todettu seuraavaa. Mikäli vaihdettaessa noin 90 000 mk.
15624: keskuslämmitysjärjestelmä muutetaan hakkeella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15625: ja turpeella toimivaksi, kuluu muutostöihin nioittavasti,
15626: 213 000 mk, minkä lisäksi on rakennettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15627: noin 100 000 markkaa maksava hakevarasto. 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
15628: Lisäksi tarvitaan kesäaikana tapahtuvaan ve- 29.57.52 250 000 markkaa käytettäväk-
15629: den lämmittämiseen esim. sähkölämmitys, jon- si Säämingin kristillisen opiston lämpö-
15630: ka hinnaksi tulee 100 000 markkaa. Hakkeelle keskuksen muutostöihin.
15631: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15632:
15633: Olavi Ronkainen Esko Almgren Asser Stenbäck
15634: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Jorma Fred
15635: Sauli Hautala Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
15636: 1982 vp. 379
15637:
15638: Raha-asia-aloite n:o 347
15639:
15640:
15641:
15642:
15643: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta romaaninuorten opin-
15644: tojen tukemiseen
15645:
15646:
15647: Eduskunnalle
15648:
15649: Nuorten Opintorahaston varojen turvin Mus- non kasvua koulunkäyntiä kohtaan. Kaikki kou-
15650: talaislähetys r.y. tukee yritteliäiden ja lahjakkai- lutusmahdollisuudet eivät kuitenkaan ole ro-
15651: den romaaninuorten perus-, jatko- ja yleissivis- maaninuorten ulottuvilla. Tällöin yksityinen
15652: tävää sekä ammatillista koulutusta. Mustalais- järjestö voi ojentaa auttavan kätensä ja hel-
15653: lähetys r.y:n hallitus myöntää rahastosta tarve- pottaa eteenpäin pyrkivien koulutietä ja siloit-
15654: harkintaan perustuen ja anojan muut mahdolli- taa heidän elämäänsä tulevaisuudessa.
15655: set rahoituslähteet tutkien sopiviksi katsomiaan Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
15656: avustussummia. Tarkoituksena on auttaa luku- nioittavasti,
15657: kausimaksujen maksamisessa, kirjojen ostami-
15658: sessa, koulumatkoissa, musiikki- ym. instru- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15659: menttien hankkimisessa jne. niitä romaaninuo- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
15660: ria, joilla ei muista lähteistä ole riittävästi saa- markan määrärahan käytettäväksi ro-
15661: tavissa taloudellista tukea koulunkäyntinsä lop- maaninuorten opintojen tukemisee;z
15662: puun saattamiseksi. Mustalaislähetys r.y:n Nuorten Opinto-
15663: Romaaninuorissa on viimeksi kuluneiden rahaston kautta.
15664: vuosien aikana ollut havaittavissa mielenkiin-
15665: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15666:
15667: Olavi Ronkainen Esko Almgren Asser Stenbäck
15668: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Jorma Fred
15669: Impi Muroma Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
15670: Sauli Hautala
15671: 380 1982 vp.
15672:
15673: Raha-asia-aloite n:o 348
15674:
15675:
15676:
15677:
15678: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveys- ja raittius-
15679: kasvatuksen ylitarkastajan viran perustamiseen ammattikas-
15680: vatushallitukseen
15681:
15682:
15683: Eduskunnalle
15684:
15685: Tilastokeskuksen tiedotteen mukaan oli ka- - koulutusjärjestelmän entistä laaja-alaisem-
15686: lenterivuonna 1976 ammatillisissa oppilaitok- paa ja suunnitelmallisempaa osallistumista ter-
15687: sissa oppilaita yhteensä 130 387. Samana vuon- veyskasva tukseen.
15688: na oli vähintään 400 tuntia käsittävässä työl- Terveyskasvatuksen kehittämisen edellytyk-
15689: lisyyskoulutuksessa 135 950 henkilöä. Ennak- senä toimikunta pitää mm.:
15690: kotiedon mukaan vuonna 1977 aloituspaikko- - kasvatus- ja opetusalan terveyskasvatuk-
15691: jen lisäys on noin 3 % edelliseen vuoteen sen tehostamista selkiinnyttämällä ikäkausittai-
15692: verrattuna ja oppilasmäärän lisäys olisi samana s·et perustavoitteet terveyskasvatuksen keskei-
15693: ai:kana noin 4 %. sillä sisältöalueilla sekä järjestämällä kaikille
15694: Ammattikasvatushallituksen alaisissa 572 am- koulutusjärjestelmässä terveyskasvatukseen osal-
15695: matillisessa oppilaitoksessa terveyskasvatus liit- listuville alueellisesti ja paikallisesti jatkuvaa
15696: tyy läpäisyperiaatteena ammattioppiin yleensä koulutusta ja ohjausta.
15697: ja erikseen kansalaistietoon, terveysoppiin sekä Kouluhallituksen terveyskasvatuksen työryh-
15698: liikuntaan. Lisäksi ammattikasvatushallitus on män muistiossa (annettu 31. 3. 1977) pohdi-
15699: kehottanut alaisiaan oppilaitoksia järjestämään taan osittain myös ammatillisissa oppilaitoksis-
15700: mm. päihde- ja vaikuteaineisiin liittyviä teema- sa annettavaa terveyskasvatusta sekä esitetään
15701: viikkoja tai -päiviä. Kuitenkin voidaan todeta, terveyskasvatuksen osa-alueittaiset tavoitteet
15702: että terveyskasvatusta d ole ammatillisissa op- eri ikäkausina; mm. keskiasteikä on esitykses-
15703: pilaitoksissa järjestetty järjestelmällisellä ja te- sä.
15704: hokkaalla tavalla. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat
15705: Terveyskasvatustoimikunnan mietinnössä näyttävät tutkimusten mukaan käyttävän päih-
15706: 1976: 94 todetaan mm.: "Ammattikasvatushal- de- ja vaikuteaineita muita ikätovereitaan run-
15707: lituksessa terveyskasvatuksen opetuksen sisäl- saammin. Ammattikoululaiset käyttävät muita
15708: töä koskevat asiat kuuluvat asianomaista kou- runsaammin alkoholia, tupakoivat varsinkin lu-
15709: lutusalaa ohjaavan ja valvovan kuuden opetus- kiolaisia runsaammin ja ovat useammin tutus-
15710: osaston ja kahden erillisen toimiston viran- tuneet erilaisiin huumeisiin.
15711: haltijoiden tehtäviin. Kyseisen organisaatiora- Terveyskasvatukseen on yhteiskunnassamme
15712: kenteen vuoksi ei kenenkään viranhaltijan ni- ldinnitetty eri hallinnonaloilla lisääntyvää huo-
15713: menomaisiin tehtäviin kuulu terveyskasvatuk- miota; lääkintöhallitukseen on perustettu ter-
15714: sen opetuksen koordinoiminen eri osastojen veyskasvatustoimisto, kouluhallitukseen on saa-
15715: kesken." tu terveyskasvatuksen ylitarkastaja, järjestöt
15716: Samassa mietinnössä todetaan lisäksi: "Kai- ovat tehostaneet terveyskasvatustyötään. Am-
15717: kille ammatillisille oppilaitoksille yhteisiä ter- mattikasvatushallituksen alaisissa oppilaitoksis-
15718: veyskasvatuksen yleistavoitteita ei ole toistai- sa odotetaan toimenpiteitä terveyskasvatuksen
15719: seksi määritelty. Eri ammattialojen opetussuun- tehostamiseksi. Siksi olisi ammattikasvatushal-
15720: nitelmiin sisältyy terveyskasvatuksen osa-alueita litukseen perustettava terveys- ja raittiuskasva-
15721: koskevia tavoitteita." tuksen ylitarkastajan virka.
15722: Terveyskasvatustoimikunta ehdottaa em. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15723: mietinnössä mm.:
15724: Raha-asia-aloite n:o 348 381
15725:
15726: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden raittiuskasvatuksen. ylitarkastajan viran
15727: 1983 tulo- ja menoarvioon momentille perustamiseksi ammattikasvatushallituk-
15728: 29.59.01 100 000 markkaa terveys- ja seen.
15729: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15730:
15731: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
15732: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Sauli Hautala
15733: Jorma Fred Esko Almgren Asser Stenbäck
15734: Impi Muroma
15735: 382 1982 vp.
15736:
15737: Raha-asia-aloite n:o .349
15738:
15739:
15740:
15741:
15742: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan tieolojen
15743: korjaamiseen
15744:
15745:
15746: Eduskunnalle
15747:
15748: Savonlinnan kaupungin alueella on järjestäy- Kommerniemen--Kokonsaaren paikallistien ra-
15749: tyneitä yksityisteitä n. 370 km ja järjestäyty- kentamisesta.
15750: mättömiä n. 210 km. Jääteitä on tästä 77 km. Muista Savonlinnan kaupungin alueella o1e-
15751: Alueen vesistörikkaudesta johtuen yksityistie- vista tiehankkeista mainittakoon Moinsalmen
15752: verkko on laaja ja asukkaiden osalle tulevat paikallistien parantaminen, joka on edistynyt
15753: tiekustannukset ovat valtakunnan yleiseen ta- varsin hitaasti, koska parannustyötä on suori
15754: soon nähden korkeat. Koska haja-asutusalueen tettu varatyönä. Paikallistiellä oleva Virtasal-
15755: asukkaiden tulotaso on verrattain alhainen ja men silta on kapea ja liikenteelle vaarallinen
15756: kaupungin mahdollisuudet lisätä tukeaan yksi- ja lisäksi sen painorajoitus estää raskaan lii-
15757: tyisteiden ylläpitoon rajalliset, olisi välttämä- kenteen tiellä. Silta tulisi uusia ensi tilassa.
15758: töntä, että valtio nykyistä huomattavammassa Lohikoskelta Punkaharjun rajalle ulottuva
15759: määrin osallistuisi yksityisteiden ja jääteiden maantie on kunnoltaan heikko ja liikenteelli-
15760: ylläpitoon Savonlinnan kaupungin alueella. sesti vaarallinen. Tietä on Punkaharjun puo-
15761: Valtion tulisi osallistua Savonlinnan eteläi- lelta korjattu, mutta Savonlinnan puoleinen osa
15762: sen saariston jääteiden ylläpitoon samalla ta- kaipaa pikaista kunnostusta.
15763: voin kuin Turun saariston jääteiden osalta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15764: koska teillä on tavanomaista yksityistietä ylei- nioittavasti,
15765: sempi liikenteellinen merkitys.
15766: Savonlinnan kaupunki on tehnyt valtioval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15767: lalle esityksen Pellossalon ja Ahvionsaaren 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
15768: yksityisteiden muuttamisesta paikallisteiksi. 31.24.77 2 000 000 markkaa käytet-
15769: Tällaisia yksityisteitä ovat myös Uimalammen täväksi Savonlinnan tieolojen korjaami-
15770: yksityistie ja Kiuralan-Maaralan yksityistie. seen.
15771: Lisäksi yksityisten aloitteesta on tehty esitys
15772: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15773:
15774: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
15775: 1982 vp. 383
15776:
15777: Raha-asia-aloite n:o 350
15778:
15779:
15780:
15781:
15782: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 406
15783: perusparannukseen välillä Kultakivi-Särkilahti
15784:
15785:
15786: Eduskunnalle
15787:
15788: Maantien n:o 406 (Kultakivi-Särkilahti) kenteellisesti vaikeimmista kohdista. Paranta-
15789: perusparannustyöt aloitettiin syksyllä 1976 työl- missuunnitelma on vahvistettu tammikuussa
15790: lisyysvarojen turvin ja töitä on vuosittain teh- 1976.
15791: ty saatujen määrärahojen puitteissa. Tien pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15792: rusparannustöiden päätökseen saattaminen nioittavasti,
15793: edellyttää, että valtio myöntää perusparannus-
15794: töiden jatkamiseksi lisää määrärahaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15795: Maantie n:o 406 (Kultakivi-Särkilahti) on 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
15796: pituudeltaan 26 kilometriä. Tien vaikutuspii- 31.24.77 1 000 000 markan määrära-
15797: rissä asuu vakinaista väestöä noin 1 100 hen- han käytettäväksi maantien n:o 406
15798: kilöä. Tie on vanha ja heikkokuntoinen, ja ( Kultakivi-Särkilahti) perusparannus-
15799: parannustyöt on aloitettu heikoimmista ja lii- töiden suorittamiseen.
15800: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15801:
15802: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
15803: 384 1982 vp.
15804:
15805: Raha-asia-aloite n:o 351
15806:
15807:
15808:
15809:
15810: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sysmän-Särkilahden
15811: tien perusparannukseen .
15812:
15813:
15814: Eduskunnalle
15815:
15816: Ns. Päijänteen saaristotien heikoin tieosuus varoin mahdollisimman pikaisesti. Kohde so-
15817: on Sysmän kirkonkylän ja Särkilahden väli, veltuu talvityönä hoidettavaksi. Työkohde pa•
15818: 15 kilometrin pituinen, sorapintainen, vanha rantaisi myös kuljetusalan uhkaavaa työttö-
15819: kylätie, joka on otettu hoidettavaksi maantienä. myyttä.
15820: Tieosan parantamissuunnitelmat ovat valmiit. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15821: Tieosuus kuuluu paljon käytettyyn matkailu- nioittaen,
15822: väylään, jonka liikennöitävyys tulisi nopeasti että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15823: nostaa samalle tasolle saaristotien pohjoisosien den 1983 tulo- ja menoarvioon
15824: kanssa. 5 000 000 markkaa käytettäväksi Sys-
15825: Mm. vaikean tyollisyystilanteen vuoksi tulisi män-Särkilahden tien perusparannus-
15826: tien rahoitus, 5 milj. mk, hoitaa työllisyys- töihin Hartolan kunnassa.
15827: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15828:
15829: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
15830: 1982 vp. 385
15831:
15832: Raha-asia-aloite n:o 352
15833:
15834:
15835:
15836:
15837: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruskealan-Tammi-
15838: järven maantien peruskorjaukseen
15839:
15840:
15841: Eduskunnalle
15842:
15843: Ruskealan-Tammijärven maantie eli maan- korjauksia ole tehty, koska tiepohja on erittäin
15844: tie n:o 613 lähtee kantatiestä n:o 59 Hartolan heikko. Maantie n:o 613 tulisi mahdollisim-
15845: Ruskealan kylästä ja johtaa Joutsan-Luhan- man pikaisesti perusparantaa ja päällystää.
15846: gan-Korpilahden tielle. Tiestä eroaa Mikkelin Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
15847: läänin alueella kolme paikallistietä. Tien pi- ehdotamme,
15848: tuus Hartolan kunnan puolella on 23,9 km.
15849: Tiellä kulkee useita linja-autovuoroja, mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15850: Lahden-Heinolan-Jyväskylän liikenne. den 1983 tulo- ja menoarvioon
15851: Maantie n:o 613 on aikaisemmin ollut kun- 2 000 000 markkaa käytettäväksi Rus-
15852: nan tienä ja luovutettu valtiolle 1940-luvulla. keatan-Yammijärven maantien perus-
15853: Tie on erittäin heikkokuntoinen eikä perus- korjaukseen.
15854: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15855:
15856: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
15857:
15858:
15859:
15860:
15861: 49 088200412K
15862: 386 1982 vp.
15863:
15864: Raha-asia-aloite n:o 353
15865:
15866:
15867:
15868:
15869: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan
15870: rakentamiseen Hirvensalmella
15871:
15872:
15873: Eduskunnalle
15874:
15875: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren te on estänyt sillan rakentamisen. Varat tulee-
15876: pai!kallistie, joka on suoranainen jatke Malva- kin osoittaa valtion tulo- ja menoarviossa.
15877: niemen paikallistielle, on ollut liikennöitävässä Väisälänsaaren sillan rakentaminen ei korjaa
15878: kunnossa useita vuosia. Sillan puuttuminen ainoastaan tämän saaren asukkaiden liikenne-
15879: Väisälänsaaren ja Hirvensalmen puoleisen man- oloja, vaan se parantaa liikenneyhteyksiä myös
15880: tereen väliltä vaikeuttaa kuitenkin saaren asuk- Väisälänsaaren läheisyydessä oleviin muihin
15881: kaiden asioimista Hirvensalmen kunnan kes- saariin.
15882: kustassa olevissa palvelupisteissä. Matkaa saa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15883: resta kunnan keskustaan Mikkelin kautta on nioittavasti,
15884: yli 60 km, kun se suoraa tietä sillan kautta
15885: olisi alle 20 km. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15886: Sillan rakentaminen Häntäniemestä Väisälän- den 1983 tulo- ja menoarvioon
15887: saaren Sokkasenniemeen on ollut esillä jo sil- 2 000 000 markkaa käytettäväksi Väi-
15888: loin kun tietä rakennettiin, mutta varojen puu- sälänsaaren sillan ra.kentamiseen Hir-
15889: vensalmen kunnassa.
15890: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15891:
15892: Olavi Ronkainen Impi Muroma
15893: 1982 vp. 387
15894:
15895: Raha-asia-aloite n:o 354
15896:
15897:
15898:
15899:
15900: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Huutokosken-Sa-
15901: vonlinnan-Parikkalan rataosuuden perusparannustöihin
15902:
15903:
15904: Eduskunnalle
15905:
15906: Huomattavana haittana Savonlinnan talous- uus1mtnen välittömästi massatöiden suoritta-
15907: alueella koetaan Huutokosken-Savonlinnan- misen jatkeeksi valmista organisaatiota hyväksi
15908: Parikkalan radan kevyt (K 30) kiskotus, joka käyttäen olisi perusteltua.
15909: suoranaisesti estää raskaan läpikulkuliikenteen Rataosan korjaustyöt tulisi suorittaa siten,
15910: kyseisellä rataosuudella. Asia tulee kiireellisesti että välillä Huutokoski-Savonlinna radan
15911: korjata. tukikerrokseksi pantaisiin sora ja välillä Savon-
15912: Välittömästi rataosan jatkeena sijaitseva linna-Parikkala sepeli. Lisäksi koko osuudella
15913: Vuoksenlaakson teollisuusalue hankkii suuren tulee noin 30 % ratapölkyistä vaihdettavaksi
15914: osan puuraaka-aineestaan Kainuusta, ja nä1den ja tarpeelliset vaihteistot asennettavaksi. Kis-
15915: kuljetusten hoitaminen kyseisen rataosan kaut- kotus on vaihdettava K 30 -kiskotuksesta K 43
15916: ta olisi taloudellisesti perusteltua kuljetusmat-· -kiskotukseksi. Kokonaisuutena korjaus merkit-
15917: kan vuoksi. Samalla kevennettäisiin painetta see sitä, että Huutokosken-Savonlinnan rata-
15918: Kouvolan ratapihalla. Tällä myös parannettai- osuus nousee luokkaan B, ja rataosuus Savon-
15919: siin Valtionrautateiden tämänhetkistä heikkoa linna-Parikkala luokkaan B2.
15920: palvelusten tarjontaa Savonlinnan talousalueel- Matkustajaliikenteen lisäämisen kannalta
15921: la jo oleville tuotantolaitoksille ja luotaisiin asialla on merkitystä sikäli, että matkustaja-
15922: mahdollisuuksia uusille yrityksille. junien nopeudet nousevat B1-luokassa 95 kilo-
15923: LHkennepoliittisesti olisi tällöin myös entistä metriin tunnissa ja B2-luokassa 120 kilometriin
15924: paremmat mahdollisuudet ohjata yliraskasta tunnissa.
15925: liikennettä rautateille. Edelleen matkustajalii- Huutokosken-Savonlinnan rataosuuden pe-
15926: kennettä voitaisiin korkeampien nopeuksien rusparannustyöt tulevat maksamaan ainakin
15927: vuoksi ohjata kyseiselle rataosuudelle. Jyväs- 30 000 000 mk ja Savonlinnan-Parikkalan ra-
15928: kylän-Jämsänkosken rautatien valmistuttua taosuuden työt 59 700 000 mk.
15929: olisi mahdollista panna kulkuun kiertojuna lin- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15930: jalla Helsinki-Jyväskylä-Savonlinna-Imatra nioittavasti,
15931: -Helsinki. Tämä taas samalla palvelisi poikit-
15932: taisliikennettä Tampere-Savonlinna. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15933: Jotta edellä kerrottuja parannuksia voitaisiin den 1983 tulo- ja menoarvioon
15934: toteuttaa, tulee rataosuus Huutokoski-Savon- 15 000 000 markan määrärahan käytet-
15935: linna-Parikkala korjata vaatimuksia vastaa- täväksi H uutokosken-Savonlinnan-
15936: vaksi. Rataosuudella on suoritettu perusparan- Parikkalan rataosuuden perusparannus-
15937: nustöitä jo usean vuoden aikana ja kiskotuksen töihin.
15938: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
15939:
15940: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
15941: 388 1982 vp.
15942:
15943: Raha-asia-aloite n:o 355
15944:
15945:
15946:
15947:
15948: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimiturvelai-
15949: toksen rakentamiseen Haukivuorelle
15950:
15951:
15952: Eduskunnalle
15953:
15954: Geologinen tutikimuslaitos on suorittanut suutena Mikkelin maalaiskunnan, Virtasalmen
15955: vuosina 1967, 1968, 1974 ja 1980 tutkimuk- kunnan, Pieksämäen maalaiskunnan ja Juvan
15956: sen Haukivuoren kunnan soista. Tutkittujen kunnan suoalueisiin.
15957: soiden pinta-ala on yhteensä 5 569 hehtaaria Liikenteellisesti Haukivuoren kunta sovel-
15958: j~ turvemäärä noin 136 miljoonaa m3 • tuisi erittäin hyvin monitoimiturvelaitoksen tai
15959: Turvemäärää on pidettävä riittävänä moni- turvepuristetehtaan sijaintipaikaksi. Kunnan
15960: toimiturvelaitoksen tai turvepuristetehtaan ra- läpi kulkee sähköistetty Savon rata ja kanta-
15961: kentamiseksi Haukivuoren kuntaan. Tehtaan tie n:o 72.
15962: rakentaminen mahdollistaisi turpeen jalostuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kurJ:"
15963: sen turvekoksiksi tai turvepuristeeksi sekä nioittavasti,
15964: sähköenergiaksi. Turpeen briketoinnin avulla
15965: voitaisiin käyttää hyödyksi myös turvekaksin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15966: hukkalämpö. Monitoimiturvelaitos toisi mah- den 1983 tulo- ja menoarvioon
15967: dollisuuden lasinalaisviljelmien rakentamiseen. 8 000 000 markkaa käytettäväksi moni-
15968: Etelä-Savon suoalueista Haukivuoren kunnan toimiturvelaitoksen tai turvepuristeteh-
15969: alueella sijaitsevat suoalueet ovat erittäin kes- taan rakentamiseen Haukivuoren kun-
15970: keisessä asemassa. Ne liittyvät yhtenä kokonai- taan.
15971: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1983
15972:
15973: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
15974: 1982 vp. 389
15975:
15976: Raha-asia-aloite n:o 356
15977:
15978:
15979:
15980:
15981: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lastenkoti Kotirauha
15982: r.y:n uudisrakennuksen rakentamiseen Heinolan maalaiskun-
15983: nass·a
15984:
15985:
15986: Eduskunnalle
15987:
15988: Lastenkoti Kotirauha on yksi Mikkelin lää- Heinolan maalaiskunnassa sijaitsevan Lasten-
15989: nin viidestä lastenkodista, joista kolme on koti Kotirauha r.y:n rakennus ei täytä lasten-
15990: kunnallisia ja kaksi yksityisiä. Näiden lisäksi kotitoiminnalle nykyisin asetettuja vaatimuksia
15991: läänin alueella, Punkaharjulla, sijaitsee koko tilojen osalta, minkä vuoksi yhdistys suunnitte-
15992: maan tarpeita palveleva SOS-lapsikylä. Lasten- lee uuden lastenkodin rakentamista. Piirustuk-
15993: kotipaikkoja läänissä on tällä hetkellä yhteensä sista lääninhallitus on antanut lausuntonsa ja
15994: 99 + SOS-lapsikylän paikat. Mikkelin läänin se pitää lastenkotihanketta erittäin tarpeelli-
15995: kunnista oli lastenkodeissa keväällä 1979 suo- sena ja tarkoituksenmukaisena. Lääninhallituk-
15996: ritetun tarkistuksen mukaan noin 90 lasta. sella ei myöskään ole mitään sitä vastaan, että
15997: Lastenkotipaikkojen tarve on läänin kuntien kunnat järjestävät lastenkotipalvelunsa yksityi-
15998: laatimien kehittämisohjelmien perusteella ta- seen yhteisöön tukeutuen.
15999: vallisten lastenkotien osalta n. 10 prosenttia Raha-automaattiyhdistys on hyväksynyt puo-
16000: suurempi kuin edellä mainittu sijoitusluku. lestaan suunnitelman ja puoltaa avustuksen
16001: Lastenkotipaikkojen suhteen lääni on siis tällä myöntämistä Raha-automaattiyhdistyksen va-
16002: hetkellä alueellisesti omavarainen, kun lisäksi roista Lastenkoti Kotirauha r.y:lle. Avustus-
16003: huomioidaan, että pääasiallisesti valtakunnallis- summaksi on suunniteltu 500 000 markkaa.
16004: ta tarvetta palvelevaa SOS-lapsikylää Mikkelin Lastenkoti Kotirauha r.y. tuskin pystyy raken-
16005: läänin kunnat tullevat myös tulevaisuudessa tamaan sen toiminnan kannalta välttämättömiä
16006: käyttämään. tiloja, ellei hankkeeseen saada Raha-automaat-
16007: Jotta Mikkelin läänissä olisi läänin kuntien tiyhdistyksen varoja.
16008: tarvetta vastaavasti lastenkotipaikkoja, ei las- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16009: tenkoteja saisi nykyisestään lakkauttaa, vaan tavasti,
16010: lastenkotitoimintaa tulisi kehittää kuntien yh-
16011: teistyöllä. Lastenhuollon kehittämisohjelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16012: ja muun lääninhallituksessa olevan tiedon pe- den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
16013: rusteella voidaan päätellä, että kunnat ovat tie- markkaa käytettäväksi Lastenkoti Koti-
16014: dostamassa yhteistyön tarpeen lastenkotitoi- rauha r.y:n uudisrakennuksen rakenta-
16015: minnan osalta. miseen Heinolan maalaiskunnassa.
16016: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
16017:
16018: Olavi Ronkainen Sauli Hautala Asser Stenbäck
16019: Erkki Korhonen Esko Almgren Jorma Fred
16020: Impi Muroma Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen
16021: Antero Juntumaa
16022: 390 1982 vp.
16023:
16024: Raha-asia-aloite n:o 357
16025:
16026:
16027:
16028:
16029: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pertuumaan vanhain-
16030: kodin perusparannustöihin
16031:
16032:
16033: Eduskunnalle
16034:
16035: Pertuumaan käytössä oleva vanhainkoti on Jotta vmtalSlm päästä sosiaalihallituksen
16036: ollut toiminnassa 50 vuotta. Kiinteistössä suo- edellyttämään yksilöllisyyteen ja viihtyvyyteen
16037: ritetut kunnostustyöt ovat olleet lähinnä vuosi- sekä kodinomaiseen ympäristöön, joka innos-
16038: korjauksia, mutta mitään perusteellisempaa re- taa asukkaita ja myös henkilökuntaa aktiivi-
16039: monttia ei ole suoritettu. Rakennuksen palo- suuteen ja omatoimisuuteen, on peruskorjauk-
16040: turvallisuuskaan ei vastaa nykyisiä vaatimuksia, seen kiireellisesti ryhdyttävä.
16041: mitä on pidettävä erittäin vakavana puutteena. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16042: Poistuminen eri kerroksista olisi järjestettävä nioittavasti,
16043: määräysten mukaiseksi ja huoneet varustettava
16044: palo-ovin. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16045: Lisäksi asukkaiden WC-, pesu- ja huoltotilat den 1983 tulo- ja menoarvioon
16046: olisi uusittava kokonaan ja henkilökunnan so- 1 500 000 markkaa käytettäväksi Per-
16047: siaaliset tilat olisi saatettava työsuojelumää- tunmaan vanhainkodin perusparannus-
16048: räysten mukaisiksi. Peruskorjauksen vaativat töihin.
16049: niin ikään LVI-laitteet.
16050: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
16051:
16052: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
16053: 1982 vp. 391
16054:
16055: Raha-asia-aloite n:o 358
16056:
16057:
16058:
16059:
16060: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Keidas r.y:n
16061: toiminnan tukemiseen
16062:
16063:
16064: Eduskunnalle
16065:
16066: Huumausaineiden käyttö on saavuttanut jonka keskuspaikka on Kampinkatu 8:ssa. Toi-
16067: maassamme huolestuttavat mittasuhteet. Eräi- mitiloissa järjestetään nuorten auttamiseen täh-
16068: den tutkimusten mukaan ainakin kerran ko- täävää toimintaa. Kipeänä tarpeena koetaan
16069: keilumielessä huumeita käyttäneitä on noin kuitenkin teetupatoiminnan aloittaminen eri-
16070: 50 % kaikista nuorista. Kokeilijoita, jotka tyisesti yömyöhällä liikkuvien, huonossa kun-
16071: käyttävät huumeita silloin tällöin, on 12- nossa olevien koululaisten auttamiseksi. Tähän
16072: 15 % nuoristamme ja varsinaisia käyttäjiä ei ole ollut riittävästi varoja aikaisemmin.
16073: 2-3 %. Erityisesti keskioluen on todettu vai- Vihreällä Keitaalla on vapaaehtoisia työnte-
16074: kuttavan kynnystä madaltavasti huumeiden kijöitä noin 40 ja lisää tulisi heti teetupatoi-
16075: käytön aloittamisessa. minnan alettua. Palkattuja työntekijöitä on
16076: Huumeiden käyttö on epäsuorasti vaikutta- ollut 3-5. Vakansseja olisi viittä työntekijää
16077: nut myös väkivaltarikollisuuden kasvuun. Va- varten, mutta rahat eivät ole kaikin ajoin riit-
16078: kinainen huumeiden käyttäjä ei kykene saa- täneet palkkakustannuksiin.
16079: maan laillisin keinoin riittävästi rahaa huu- Merkittävää työtä Vihreä Keidas tekee va-
16080: mausaineiden ostoon, vaan hänen on hankit- listustoiminnan antamisessa kouluilla. Työ- ja
16081: tava rahaa esim. omaisuusrikoksin tai ryös- kuntoutusleirejä järjestämällä sekä suojatyö-
16082: töin. paikkoja hankkimalla Vihreä Keidas on autta-
16083: Huumeiden käyttäjien auttaminen irti tot- nut monia uuden elämän alkuun.
16084: tumuksestaan on osoittautunut varsin vaikeak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16085: si. Parhaita tuloksia tässä työssä ovat saavut- nioittaen,
16086: taneet kristillisellä pohjalla toimineet järjestöt, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16087: jotka pyrkivät huumenuorten kaikinpuoliseen 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
16088: auttamiseen. 33.55.50 200 000 markkaa käytettäväk-
16089: Eräs va11himmista huumenuorten parissa työ- si Vihreä Keidas r.y:n toiminnan tuke-
16090: tä tekevistä järjestöistä on Vihreä Keidas r.y.~ miseen.
16091: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
16092:
16093: Olavi Ronkainen Esko Almgren Jorma Fred
16094: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen
16095: Impi Muroma Antero Juntumaa Asser Stenbäck
16096: Sauli Hautala
16097: 392 1982 vp.
16098:
16099: Raha-asia-aloite n:o 3.59
16100:
16101:
16102:
16103:
16104: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ev·ankelis-
16105: luterilaisen jengi- ja katulähetys r.y:n Parkanossa sijaitsevan
16106: hoitokodin perustamiskustannuksiin
16107:
16108:
16109: Eduskunnalle
16110:
16111: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- vaikeuttaa usein se, että niiden rahoitus on
16112: losta annettua lakia (96/61) muutettiin epävarmalla pohjalla, vapaaehtoisten lahjoitus-
16113: 31. 12. 1974 annetulla lailla ( 1108/74) siten, ten varassa.
16114: että mm. yhdistysten ylläpitämille päihdyttä- Suomen ev.lut. jengi- ja katulähetys r.y. on
16115: vien aineiden väärinkäyttäjien hoitolaitoksille perustanut Parkanon kuntaan hoitokodin alko-
16116: voidaan myöntää avustusta perustamis- ja käyt- holisteille ja narkomaaneille. Hoitokoti sijait-
16117: tökustannuksiin valtion tulo- ja menoarviossa. see Parkanon kunnalta hankitulla Kirjaskylän
16118: Viime vuosina on alkoholin kulutus ja sen koululla, jonka hoitoon hakeutuneet ovat kun-
16119: seurauksena alkoholin väärinkäyttö voimak- nostaneet talkootyönä asuntolatarkoitukseen
16120: kaasti lisääntynyt alkoholilain valitettavan libe- sopivaksi.
16121: ralisoimisen myötä. Asuntolassa asuville kuntootettaville henki-
16122: Verrattuna alkoholin aiheuttamiin suuriin löille ovat lähiseudun yrittäjät tarjonneet eri-
16123: tuhoihin mm. kansanterveyden huononemisena laisia alihankintatöitä, mutta hoitokodin yllä-
16124: ja menetettyinä työpäivinä ja toisaalta valtion pitäjällä ei ole mahdollisuutta hankkia työhön
16125: Alkon ns. voittovaroista saamiin tuloihin ei tarvittavia tiloja. Kysymykseen tulisi pieneh-
16126: maassamme ole kiinnitetty riittävästi huomiota kön teollisuushallin rakentaminen, jota käytet-
16127: alkoholin väärinkäyttäjien kuntoutukseen. Tämä täisiin hoitokodin asukkaiden työskentelypaik-
16128: työ vaatii paljon kärsivällisyyttä ja suuriakin kana. Kun kysymyksessä on varsin mielenkiin-
16129: uhrauksia. toinen ja uraa uurtava kokeilutoiminta, olisi
16130: Parhaita tuloksia alkoholistien kuntoutuk- perusteltua myöntää yhdistykselle valtion tulo-
16131: sessa ovat saavuttaneet monet kristillisellä ja menoarvio.ssa määräraha teollisuushallin xa-
16132: pohjalla toimivat hoitokodit, joissa otetaan huo- kentamiseen.
16133: mioon alkoholistin koko elämäntilanne ja hänen Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16134: kokonaispersoonallisuutensa. Maahamme onkin
16135: perustettu useita narkomaani- ja hoitokoteja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16136: joissa vapaaehtoisesti hoitoon hakeutuvilla on 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
16137: mahdollisuus kevyttä työtä vastaan saada yllä- 33.55.51 200 000 markkaa käytettäväksi
16138: pito ja mahdollisuus vähitellen tapahtuvaan Suomen ev.lut. jengi- ja katulähetys
16139: kuntoutukseen ja vapautumiseen alkoholin vää- r.y:rn Parkanossa sijaitsevan hoitokodin
16140: rinkäytöstä. Tällaisten hoitokotien toimintaa perustamiskus.tannuksiin.
16141: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
16142:
16143: Olavi Ronkainen Esko Almgren Asser Stenbäck
16144: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Jorma Fred
16145: Impi Muroma Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
16146: Sauli Hautala
16147: 1982 vp. 393
16148:
16149: Raha-asia-aloite n:o 360
16150:
16151:
16152:
16153:
16154: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
16155: suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen Raisiossa
16156:
16157:
16158: Eduskunnalle
16159:
16160: Väestön lukumäärän nopea kasvu asutus- kansaneläkelaitoksen ja tie- ja vesirakennushal-
16161: keskuksissa on viime vuosina asettanut valtion linnon toimistot ja mahdollisesti muita valtion
16162: viranomaisille näillä paikkakunnilla yhä enene- toimistoja, joiden ei välttämättä tarvitsisi sijai-
16163: viä vaatimuksia. Valtion tehtävien lisääntymi- ta pääkeskuksessa Turussa, jossa on vaikeita
16164: nen ja yleisön palveluvaatimusten suurenemi- paikoitusongelmia. Erityisen hankalaksi tilanne
16165: nen ovat aiheuttaneet sen, etteivät viranomai- on koettu Raision verotoimiston kohdalla, joka
16166: set aina ole kyenneet suorittamaan tehtäviään sijaitsee Turussa kalliisti vuokratuissa tiloissa.
16167: nykyajan vaatimusten mukaisella tavalla. Toi- Koska Raision alueen kehitys tulee edelleen
16168: minnan edellytyksiä on valtion toimenpitein jatkumaan nopeana ja koska kaupunki sijaitsee
16169: parannettu muun muassa rakentamalla eri keskeisellä paikalla Turun kaupunkiseudulla,
16170: paikkakunnille valtion virastotaloja. Saadut ko- tulee valtion virastotalo Raision kaupungissa
16171: kemukset niistä ovat olleet varsin myönteisiä. joka tapauksessa tulevaisuudessakin olemaan
16172: Raision kaupungissa edellä kerrotut vaikeu- mahdollisimman sopivalla paikalla, josta on
16173: det ovat virastotalon puuttumisen takia tulleet erittäin hyvät liikenneyhteydet joka puolelle
16174: erityisen selvästi esiin. Kaupungin väkiluku on toimialuetta. Lisäksi Raisioon rakennettavan
16175: jo nyt noin 18 000 ja lisääntyy edelleen. Se virastotalon yhteyteen saataisiin erittäin hyvät
16176: on 1950-luvulta lähtien kasvanut 300 %. Vaik- paikoitustilat.
16177: ka kaupungin toimenpitein on pyritty vähentä- Raision kaupunki on varannut valtion viras-
16178: mään nopean kasvun ja lisääntyneiden tehtä- totaloa varten kaupungin hallintokeskuksesta
16179: vien mukanaan tuomia haittatekijöitä, niin on- vahvistetun asemakaavan mukaisen tontin, jon-
16180: gelmia ei yksistään kaupungin toimenpiteillä ka rakennusoikeus on 6 000 m2 •
16181: voida ratkaista. Edellä lausumaamme viitaten kunnioittaen
16182: Kun valtiolla ei ole Raisiossa mitään pysy- ehdotamme,
16183: viä omia toimitiloja, niin valtionhallinnon pii-
16184: riin kuuluvien tehtävien osalta epäkohdat voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16185: taisiin poistaa rakentamalla Raision kaupunkiin 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
16186: virastotalo. Siihen voitaisiin sijoittaa nyt ha- 28.64.76 1 000 000 markkaa valtion
16187: jallaan olevissa ja osittain epätyydyttävissä Raision virastotalon suunnittelua ja ra-
16188: vuokrahuoneistoissa olevia virastoja, kuten ni- kentamisen aloittamista varten.
16189: mismiehen kanslia, poliisiasema, posti, vero-,
16190: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16191:
16192: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16193:
16194:
16195:
16196:
16197: 510 008200412K
16198: 394 1982 vp.
16199:
16200: Raha-asia-aloite n:o 361
16201:
16202:
16203:
16204:
16205: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravintola-
16206: koulun perustamiseksi Varsinais-Suomeen
16207:
16208:
16209: Eduskunnalle
16210:
16211: Turun ja Porin läänissä asuva väestö oli sen myötä kodin ulkopuolella tapahtuvan ruo-
16212: 1. 1. 1981 yli 700 000 asukasta. Varsinais- kailun yleistymisestä sekä työpaikkaruokailun
16213: Suomen maakunnan alueella asui tällöin kehittämisestä.
16214: 400 000 asukasta. Lisäksi yli 16-vuotiaitten Ruokahuollon ja ravintola-alan opiskelua
16215: asukkaitten määrä on keskimääräistä suurempi kohtaan on Varsinais-Suomen maakunnassa
16216: Varsinais-Suomessa. kiinnostusta huomattavasti enemmän kuin alan
16217: Ruokahuollon ja ravintolatoiminnan alalla aloituspaikkoja on tarjolla opiskelijoille.
16218: toimii Varsinais-Suomessa noin 6 200 henki- Turun ja Porin läänin ravintola-alan oppi-
16219: löä. Ruokahuollon ja ravintola-alan henkilöstön laspaikkojen tarpeen arvioidaan vuonna 1988
16220: on ennustettu mm. Taloudellisen suunnittelu- olevan 270. Täten Turun ja Porin läänin
16221: keskuksen toimesta kasvavan selvästi muita vajaus tämän alan oppilaspaikoista on erittäin
16222: toimialoja nopeammin. Tämä toimiala tarjoaa huomattava.
16223: myös työpaikkoja huomattavasti vähäisemmillä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16224: pääomakustannuksilla kuin useimmat muut
16225: toimialat. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16226: Eniten kasvua tulee ennusteiden mukaan den 1983 tulo- ja menoarvioon 350 000
16227: tapahtumaan ravitsemus- ja majoitustoiminnas- markkaa hotelli- ja ravintolakoulun pe-
16228: sa, mikä aiheutuu vapaa-ajan lisääntymisestä ja rustamiseksi Varsinais-Suomeen.
16229: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16230:
16231: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16232: 1982 vp. 395
16233:
16234: Raha-asia-aloite n:o 362
16235:
16236:
16237:
16238:
16239: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin musiikki-
16240: juhlien avustamiseksi
16241:
16242:
16243: Eduskunnalle
16244:
16245: Naantalin kaupungissa ja sen lähiympäris- Täten Naantalin musiikkijuhlat ovat muo-
16246: tössä järjestetään 18.-30. 6. 1982 kolmannet toutuneet musiikkitapahtumaksi, joka täyden-
16247: kansainväliset Naantalin musiikkijuhlat. tää Suomen musiikkitoimintaa. Naantalin
16248: Musiikkijuhlat 1982 sisältävät 21 konserttia maantieteellinen asema Ruotsiin liikennöivien
16249: ja näiden konserttien avulla pystytään tänäkin laivojen pääteasemana mahdollistaa ulkomaisen,
16250: vuonna tarjoamaan yleisölle mahdollisuus tu- erityisesti ruotsalaisen konserttiyleisön hou-
16251: tustua suomalaisten huipputaiteilijoiden lisäksi kuttelemisen musiikkijuhlille, mikä edistää
16252: maailmankuulujen ulkomaisten taiteilijoiden koko Turun kaupunkiseudun matkailua.
16253: esityksiin. Musiikkijuhlien juridisena järjestäjänä toimii
16254: Suomalaiset taiteilijat Arto Noras, Martti Naantalin musiikkijuhlasäätiö ja taiteellisena
16255: Talvela, Okko Kamu, Jorma Panula, Paavo johtajana professori Arto Noras.
16256: Pohjola ym. takaavat sen, että suomalainen Vuonna 1983 musiikkijuhlat järjestetään 17.
16257: musiikkitaide on edustettuna erittäin hyvin. -29. 6. ja jo nyt on pystytty kiinnittämään
16258: Lisäksi musiikkijuhliin liittyy valtakunnalli- ulkomaiseksi pääesiintyjäksi maailmankuulu ka-
16259: nen musiikkileiri, jossa annetaan asiantunte- mariorkesteri St. Martin-in-the-Fields. Lisäksi
16260: vaa opetusta: viulu, alttoviulu, sello. Lisäksi on käyty alustavia neuvotteluja muiden erit-
16261: opetusta saavat kamarimusiikissa duot, jousi- täin tunnettujen esiintyjien kanssa.
16262: triot ja -kvartetit sekä pianotriot ja -kvartetit. Suomalaiset huipputaiteilijat jatkavat jo va-
16263: Ulkomaiset esiintyjät, kuten maailmankuulu kiintunutta vierailua Naantalin musiikkijuh-
16264: English Chamber Orchestra ja viulisti Isaac lilla.
16265: Stern osoittavat, että Naantalin musiikkijuh- Varsinaisen musiikkijuhlan yhteydessä järjes-
16266: lilla on vakiintunut asema Suomen musiikki- tetään myös koulutusta, joka osittain tapahtuu
16267: juhlien joukossa ja se tavoittelee myös huo- yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa.
16268: mattavaa asemaa Euroopan musiikkijuhlien Edellä esitettyyn viitaten ja jotta musiikki-
16269: joukossa. juhlien jatkuvuus turvattaisiin, ehdotamme,
16270: Erittäin huomioitavaa on myös kahden lois-
16271: tavan taiteilijan, Galina Visnevskajan ja Martti että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16272: Talvelan esiintyminen musiikkijuhlien 1982 den 1983 tulo- ja menoarvioon 250 000
16273: päättäjäiskonsertissa Sostakovitsin traagisen 14. markkaa Naantalin musiikkijuhlien
16274: sinfonian solisteina. avustamiseksi.
16275: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16276:
16277: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16278: 396 1982 vp.
16279:
16280: Raha-asia-aloite n:o 363
16281:
16282:
16283:
16284:
16285: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaarinan Hovirinnan
16286: nuorisotilojen r·akentamisen avustamiseksi
16287:
16288:
16289: Eduskunnalle
16290:
16291: Kaarinan kunnassa on hankkeilla vanhan nonemista. Kaarinan kunta on valmistautunut
16292: Hovirinnan päärakennuksen muuttaminen nuo- toteuttamaan suunnitteilla olevan tilan sanee-
16293: risotiloiksi. Rakennus sijaitsee keskellä uutta rauksen nimenomaan nuorten työllistettävien
16294: asuntoaluetta ja sen vaikutuspiirissä on noin avulla. Materiaalikustannukset kuitenkin hank-
16295: 2 500 7-24-vuotiasta nuorta. Alueella ei ole keessa ovat niin suuret, että pelkästään kun-
16296: tällä hetkellä kokoontumistilaa nuorille. Tilat nan omilla varoilla hanketta on vaikea toteut-
16297: soveltuisivat myös aikuisten, mm. eläkeläisten taa.
16298: toimintoihin. Hankkeen kokonaiskustannusar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16299: vio on noin 1 miljoona markkaa. Hankkeen tavasti,
16300: suunnitelmat ovat valmiit ja ne on lähetetty
16301: opetusministeriölle ennakkotarkistukseen. Han- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16302: ke olisi siten toteutuskunnossa vuoden 1981 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
16303: syksyllä. Kaarinan kunta on valmis aloittamaan 29.91.21 500 000 markkaa Kaarinan
16304: hankkeen rakennustyöt juuri syksyllä 1981, Hovirinnan nuorisotilojen rakentamisen
16305: jolloin on odotettavissa työllisyystilanteen huo- avustamiseksi.
16306: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16307:
16308: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16309: 1982 vp. 397
16310:
16311: Raha-asia-aloite n:o 364
16312:
16313:
16314:
16315:
16316: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille kulttuuri-
16317: historiallisesti merkittävien alueiden suunnittelun ja toteu-
16318: tuksen asiantuntijakustannuksiin
16319:
16320:
16321: Eduskunnalle
16322:
16323: Suomessa on useita kuntia, erityisesti kau- suihin, joiden haitta ympäristöllisesti helposti
16324: punkeja, vanhoja kuntakeskuksia, joissa on muodostuu korvaamattomaksi.
16325: kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16326: rakennuksia. Kun näiden alueiden toimivuuden
16327: säilyminen ja kehittyminen on sovitettava yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16328: teen kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa, 1983 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
16329: vaativat suunnittelu ja toteutustoimet erityistä mentille 29.94.30} Avustus kunnille
16330: asiantuntemusta. Asiantuntemuksen käyttämi- kulttuurihistoriallisesti merkittävien alu-
16331: nen aiheuttaa kunnille ylimääräisiä kustannuk- eiden suunnittelun ja toteutuksen asian-
16332: sia, mistä johtuen kunnissa tyydytään ratkai- tuntijakustannuksiin} 500 000 markkaa.
16333: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16334:
16335: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16336: 398 1982 vp.
16337:
16338: Raha-asia-aloite n:o 365
16339:
16340:
16341:
16342:
16343: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
16344: Aurajoen raakavesien puhdistamiseksi ja varastoimiseksi
16345:
16346:
16347: Eduskunnalle
16348:
16349: Turun kaupunkiseudun raakaveden huono distuksen tarpeellisuus tullut ainoaksi mahdol-
16350: laatu on erityisesti alueella asuville, mutta myös lisuudeksi nopeasti tarjota Turun seudun asuk-
16351: muille, tunnettu asia. Turun kaupungin vesilai- kaille kunnollisempaa vettä. Kun näin on, että
16352: tos ottaa vetensä Aurajoesta, joka kokoaa ja valtakunnallisista päätöksistä johtuen ei voida
16353: kuljettaa vesiin huuhtoutuvia aineita. Aurajoen Säkylän Pyhäjärvestä saada ainakaan nopeasti
16354: valuma-alueista on 40 % peltoja ja asuttuja apua tähän neljännesmiljoonan ihmisen veden
16355: alueita, joten Aurajokeen valuva vesi ei ole tarpeen tyydyttämiseen, olisi myös valtakunnal-
16356: hyvää raakavettä, mistä johtuen Turun vesilai- lisin keinoin avustettava Turun seudun kuntia
16357: toksen jakama vesi on heikkolaatuista. Varsin- erittäin kalliiksi käyvien varastointi- ja puh-
16358: kin keväisin epämiellyttävät hajut ja maut ovat distusjärjestelmien toteuttamiseksi.
16359: tehneet vedestä lähes käyttökelvottoman. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16360: Turun seudun asukkaat ovat kauan toivo-
16361: neet parannusta Säkylän Pyhäjärvestä. Nyttem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16362: min on kuitenkin käynyt ilmi, että Pyhäjärven 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
16363: veden saantiin liittyy Turun seudun kunnista 30.40.31 5 000 000 markkaa avustuk-
16364: riippumattomia ongelmia. Näistä syistä johtuen sina kunnille Aurajoen raakavesien puh-
16365: on Aurajoen raakaveden varastoinnin ja puh- distamiseksi ja varastoimiseksi.
16366: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16367:
16368: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16369: 1982 vp. 399
16370:
16371: Raha-asia-aloite n:o 366
16372:
16373:
16374:
16375:
16376: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden ve-
16377: siensuojelutoimenpiteiden suorittamiseen Aurajoen vesistö-
16378: alueella
16379:
16380:
16381: Eduskunnalle
16382:
16383: Turun vedenhankintaan käytettävän Aura- misherldmmillä alueilla sekä näiden alueiden
16384: joen vesistöalue on voimaperäisen maanvilje- muun hyötykäytön toteuttaminen esim. virkis-
16385: lyksen ja brjatalouden aluetta. Vuotojen, maa- tyskäyttöön tai metsänkasvuun. Yksityiskoh-
16386: perän eroosion ja huuhtoutumisen vaikutuksesta taisia suunnitelmia tarpeellisista maanparan-
16387: joutuu Aurajokeen maa-ainesta, ravinteita ja nustöihin verrattavista hankkeista, suojavyöhy-
16388: muita likaavia aineita. Alueella on tehokas kealueista ja muista suojatoimenpiteistä ei ole.
16389: sianlihan ja kananmunien tuotanto, jonka jät- Tilakohtaisten toimenpiteiden lisäksi tulisikin
16390: teet ovat merkittävä Aurajoen veden haju- ja välittömästi laatia tällaiset suunnitelmat ja
16391: makuhaittojen aiheuttaja. aloittaa niiden toteuttaminen. Tarkoituk:senmu-
16392: Aurajoen vesiensuojelusuunnitelman ehdo- kaista oiisi antaa ne ves~hallituksen tehtäväksi
16393: tuksessa, joka valmistui 1980, on todettu erit- yhteistoiminnassa alueen kuntien, seutukaava-
16394: täin kiireelliseksi eläinsuojien lannan ja virtsan, liiton ja maatalouskeskuksen kanssa. Tehok-
16395: varsinkin sikaloiden lietelannan talteenoton ja kaat vesiensuojelutoimenpiteet Aurajoella ovat
16396: hyväksikäytön tehostaminen mm. niin, että välttämättömiä, jotta Pyhäjärvi voidaan suo-
16397: lantaa ja virtsaa ei levitetä lumelle tai routaan- jella vedenotolta.
16398: tuneeseen maahan. Tehostamistoimenpiteinä Edellä mainittujen toimenpiteiden nopeutta-
16399: tulee kysymykseen esim. varastotilojen lisäys, miseksi olisi valtion syytä osoittaa varoja nii-
16400: lannan ja virtsan käsittelyn parantaminen, säi- den toteuttamiseen. Toimenpiteet ovat monelta
16401: liöiden tHvistys tai muiden vuotojen poistami- osin samoja, joihin voidaan myöntää lainoja
16402: nen, kuljetusmenetelmien parantaminen, kuiva- maatilatalouden kehittämisrahastosta tai ne liit-
16403: lantalaan siirtyminen ja biokaasun kehittäminen tyvät näihin hankkeisiin olennaisesti. Niistä on
16404: energia:ksi käytettäväksi. Hätätapauksia varten yleensä myös tuotannollista hyötyä tilalle. Näin
16405: voitaisiin rakentaa yhteisiä varasäiliöitä. Karja- ollen rahoitus tulisi pääsääntöisesti hoitaa maa-
16406: talouden välttämättömänä pidettävien toimen- tilalakiin perustuvalla rahoituksella ja samojen
16407: piteiden kustannuksiksi on tällä alueella ar- viranomaisten toimesta sekä soveltu:vin - ei
16408: vioitu noin 9 milj. mk, josta kaikkialla Suo- kuitenkaan kehitysaluelainsäädännön piiriin
16409: messa vaadittavien toimenpiteiden osuus on kuuluvilta - osin samoja perusteita noudat-
16410: 4 milj. mk. taen kuin muukin maatilalain nojalla annettava
16411: Huuhtautuminen ja eroosio on ongelmalli- tähän verrattava rahoitustuki.
16412: sinta vesistöön rajoittuvilta kaltevilta pelloilta, Lainoja varten ei tarvittane lisävaroja, vaan
16413: mutta kauempanakin sijaitsevilla pelloilla on ne voidaan myöntää momentin 30.32.60 va-
16414: vaikutusta Aurajoen veteen. Tätä voidaan vä- roista. Asiaa edistäisi, jos maatilalain asian-
16415: hentää paitsi viljelytekniikan avulla myös ojitus- omaiseen kohtaan lisättäisiin omana kohtanaan
16416: menetelmiä muuttamalla ja peltoaloja muotoile- lainoitettavaksi maatilatalouden ympäristönsuo-
16417: malla sekä antamalla rajoituksia maan ja viljely- jelutoimenpiteet, jolloin voitaisiin laajemminkin
16418: tekniikan käytölle. Kiireellistä olisi ns. suoja- edistää maatalouden ympäristönsuojelua.
16419: vyöhykkeiden toteutus jyrkästi viettävillä pel- Olisi perusteltua myöntää avustuksia myös
16420: loilla. Pyrkimyksenä on maan muokkaamisesta maatilatalouden tukemiseen tarkoitetuista va-
16421: ja lannoituksesta ja torjunta-aineiden käytöstä roista, koska lienee mahdollista, että avustus-
16422: luopuminen tai niiden rajoittaminen huuhtoutu- järjestelmään soveltuisivat maatilalain 9 luvun
16423: 400 Raha-asia-aloite n:o 366
16424:
16425:
16426: säännökset muilta osin paitsi alueellisen kehit- 70 % kustannuksista. Avustuksista päättää
16427: tämislain nojalla tulevien rajoitusten osalta. maatilahallitus vesihallituksen hyväksyttyä ha-
16428: Erillinen alamomentti antanee mahdollisuuden kemuksen. Muilta osin sovelletaan maatilalain
16429: avustuksen myöntämiseen ilman lain muutosta. 74 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla myönnet-
16430: Määräraha on tarkoitettu ka,rjatalouden ve- tävien avustusten perusteita.
16431: siensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen, ku- Valtion sekä kuntien suunnittelu- ja toteu-
16432: ten lannan, virtsan ja puristemehun talteenotto- tustoimintaan myönnettäväksi tulevista varoista
16433: laitteiden ja varastotilojen rakentamiseen tai päättää myös maatilahallitus vesihallituksen
16434: parantamiseen, biokaasun kehitinten ja muiden esityksen perusteella.
16435: jätteiden hyväksikäyttölaitteiden rakentamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16436: sekä laadittavan suunnitelman mukaisten eroo- nioittavasti,
16437: sion ja huuhtoutumisen estämiseksi tarpeellis-
16438: ten suojavyöhykkeiden perustamiseen ja mui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16439: den suojatoimenpiteiden toteuttamiseen Aura- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16440: joen ja sen lisäjokien ranta-alueilla. markkaa käytettäväksi Aurajoen vesis-
16441: Tilakohtaisen avustuksen enimmäismäärä voi töalueella tilakohtaisina avustuksina tai
16442: olla 30 % vesiensuojelutoimenpiteiksi hyväksy- valtion tahi kunnan suorittamina töinä
16443: tyistä kustannuksista sekä avustuksen ja val- maatilatalouden vesiensuojelutoimenpi-
16444: tion lainan enimmäismäärä saa olla enintään teiden toteuttamiseen.
16445: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16446:
16447: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16448: 1982 vp. 401
16449:
16450: Raha-asia-aloite n:o 367
16451:
16452:
16453:
16454:
16455: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten vesilai-
16456: tosten välisten yhdysjohtojen rakentamiseen Turun seudulle
16457:
16458:
16459: Eduskunnalle
16460:
16461: Monet kunnat ja kuntainliitot ovat raaka- Jopa Uusikaupunki makean veden altaineen
16462: veden saannin suhteen yhden vesistön varassa. voisi olla järkevää yhdistää Turun kaupunki-
16463: Onnettomuustapauksissa voi vaarantua suurien- seudun vesilaitoksiin. Tarkemmin tutkimatta
16464: kin asukasmäärien vesihuolto. On myös niin, on mahdotonta sanoa kuinka laaja yhdistämi-
16465: että raakavesivarat ovat erilaiset niin määräl- nen olisi taloudellisesti perusteltua. Varmaa on
16466: lisesti kuin laadullisestikin eri verkostoissa. kuitenkin, että yhdistämisestä esim. Turun
16467: Eri vesilaitosten yhteistyön kehittäminen si- seudulla olisi pitkällä tähtäimellä hyötyä kai-
16468: ten, että niiden verkostot olisivat toisiinsa lii- kille kunnille ja myös vesivarojen järkevälle
16469: tettyinä, ei näytä tapahtuvan ilman valtion käytölle.
16470: hankkeisiin osallistumista. Turun seudulla esi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16471: merkiksi vasta vaivoin ja ylihinnalla pääsi
16472: Kaarinan kunta tyydyttämään veden tarvettaan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16473: Turun vesijohtovedellä. Raision-Naantalin ve- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
16474: sijohtokuntainliitto ja Turun kaupungin vesi- tille 30.40.77 5 000 000 markkaa kun-
16475: laitos ovat erillään kuten myös Raisio-Naan- nallisten vesilaitosten välisten yhdys-
16476: tali Masku-Nousiaisista ja tämä taas Askai- johtojen rakentamiseksi Turun seudulle.
16477: nen-Mietoisista ja Mynämäki-Vehmaasta.
16478: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16479:
16480: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16481:
16482:
16483:
16484:
16485: 51 08&200412K
16486: 402 1982 vp.
16487:
16488: Raha-asia-aloite n:o .368
16489:
16490:
16491:
16492:
16493: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Loukinaisten teko-
16494: järven rakentamiseksi Turun Seudun Vesi Osakeyhtiön kanssa
16495:
16496:
16497: Eduskunnalle
16498:
16499: Turun alueen kunnista Kaarinan raakaveden Turun Seudun Vesi Osakeyhtiön yhteishank-
16500: hankinta ja saanti on joutumassa suurimpiin keena. Hankkeen kokonaiskustannukset nouse-
16501: vaikeuksiin. Kaarinan kunta on jo pitemmän vat 17 500 000 markkaan, josta oikeudenmu-
16502: aikaa suunnitellut Loukinaisten tekojärven ra- kainen osuus valtiolle olisi 10 000 000 mark-
16503: kentamista. Tähän Loukinaisten tekojärveen kaa ja Turun Seudun Vesi Osakeyhtiölle
16504: vesi pumpattaisiin Aurajoesta tai Paimionjoes- 7 500 000 markkaa. Tämä altaan rakentami-
16505: ta. Tämä tekojärvi toimisi luonnollisesti myös nen tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti.
16506: koko alueen vedenhankintaa palvelevana. Suun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16507: nitelmien mukaan hankkeen toteuttaisi Turun tavasti,
16508: Seudun Vesi Osakeyhtiö, jonka tehtävänä on
16509: vastata kaupunkiseudun kaukovedenhankinnas- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16510: ta. Kun muualla Suomessa kuitenkin on vas- den 1983 tulo- ia menoarvioon mo-
16511: taavissa tapauksissa vesihallituksen ja asian- mentille 30.40.77 2 000 000 markkaa
16512: omaisen kunnan tai kuntien toimesta tehty Loukinaisten tekoiärven rakentamiseksi
16513: sopimus ko. hankkeiden yhteisestä toteuttami- Turun Seudun Vesi Osakeyhtiön kans-
16514: sesta, olisi Loukinaisten tekoaltaan rakenta- sa yhteishankkeena.
16515: minen tehtävä nimenomaan vesihallituksen ja
16516: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16517:
16518: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16519: 1982 vp. 403
16520:
16521: Raha-asia-aloite n:o 369
16522:
16523:
16524:
16525:
16526: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Raision-
16527: Na'<lntalin suoran tieyhteyden rakentamiseen
16528:
16529:
16530: Eduskunnalle
16531:
16532: Naantalin ja Raision välillä nykyisen Turun yhteys parantaa alueen eteläosan suurteollisuu-
16533: -Naantalin maantien n:o 189 laatutaso on den, mm. Pernon telakan, Neste Oy:n ja Naan-
16534: liikennemääriin nähden tien geometrian, liitty- talin sataman liikenneyhteyksiä sekä johtaa näi-
16535: mäjärjestelyjen ja nopeustason osalta alhainen den raskaan liikenteen ohi asutustaajamien.
16536: ja liikenneturvallisuus heikko. Tie on kesän Yhteys parantaa myös Turun Härkämäen ja
16537: huippuliikenteellä lähes kapasiteettiinsa kuor- Jyrkkäiän taajamien yhteyksiä Turun keskus-
16538: mitettu. Keskeisiä ongelmia ovat myös alueen taan.
16539: eteläosan suurteollisuuden puutteelliset liiken- Turun kaupunkiseudun yleiskaavallinen yh-
16540: neyhteydet. Mm. Wärtsilä Oy laajentaa te- teistyöneuvottelukunta on ehdottanut, että
16541: lakkatoimintoja Pernon telakalla, jonka liiken- suora tieyhteys toteutettaisiin ns. kevennetty-
16542: neyhteydet nykyiselläänkään eivät vastaa tar- nä versiona yhtäjaksoisesti Naantalista Tur-
16543: peita. kuun. Tämän ns. kevennetyn version kokonais-
16544: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on teettänyt kustannusarvio on n. 50 miljoonaa markkaa.
16545: selvityksen Turun-Naantalin tieverkkokysy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16546: myksistä ja ehdottanut, että tieverkon kehittä-
16547: misen lähtökohdaksi valittaisiin ns. suoran että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16548: vaihtoehdon toteuttaminen Naantalista Raision- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
16549: lahden kautta Turun Pahaniemeen. 31.24.77 (Yleisten teiden tekeminen)
16550: Tämä suora tieyhteys on perusteltu liikenne- 3 000 000 markkaa Turun-Raision-
16551: talouden, liikenneturvallisuuden ja joukkolii- Naantalin suoran tieyhteyden rakenta-
16552: kenteen toimivuuden kannalta verrattuna ny- misen aloittamiseksi.
16553: kyisen tieyhteyden parantamiseen. Suora tie-
16554: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16555:
16556: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16557: 404 1982 vp.
16558:
16559: Raha-asia-aloite n:o 370
16560:
16561:
16562:
16563:
16564: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta siltayhteyden raken-
16565: tamiseksi Naantalinsalmen yli maantielle n:o 189
16566:
16567:
16568: Eduskunnalle
16569:
16570: Luonnonmaan saaren ja Naantalin välillä on kaulan, jonka poistaminen on mahdollista laa-
16571: tällä hetkellä ainoana maantieyhteytenä kapea, jentamalla nykyistä Ukko-Pekan siltaa tai ra-
16572: noin viiden metrin levyinen silta. Liikenne- kentamalla sen viereen uusi silta noin viiden
16573: määrät sillalla ovat viimeisten tietojen mukaan miljoonan markan kustannuksella.
16574: vajaat 5 000 autoa keskimääräisenä vuoro- Koska Naantalin kaupunki on jo varautunut
16575: kausiliikenteenä. rahoittamaan omalta osaltaan hankkeen, ehdo-
16576: Luonnonmaan ja laajan saariston Merimas- tamme,
16577: kun ja Rymättylän yhteys on hoidettu jo koh-
16578: ta kymmenen vuotta sitten uudella ajanmukai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16579: sella silta- ja tieyhteydellä. den 1983 tulo- ja menoarvioon
16580: Tämä saariston liikenne sekä Luonnonmaan 5 000 000 markkaa siltayhteyden ra-
16581: liikenne ja niihin sekaantuva kevyt liikenne kentamiseksi Naantalinsalmen yli maan-
16582: muodostavat yhdessä huippuvaarallisen pullon- tielle n:o 189.
16583: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16584:
16585: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16586: 1982 vp. 405
16587:
16588: Raha-asia-aloite n:o 371
16589:
16590:
16591:
16592:
16593: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan ratapihan
16594: ylittävän sillan suunnittelukilpailun järjestämiseksi
16595:
16596:
16597: Eduskunnalle
16598:
16599: Seudulliseksi tieksi luokitellun Uudenkau- kaupungin sisäistä liikennettä. Hankkeen alus-
16600: pungin/Rauman-Loimaan-Forssan tien suun- tava kustannusarvio on 11 000 000 markkaa.
16601: nittelu ja rakentaminen on ollut käynnissä jo Kustannuksia voitaisiin todennäköisesti merkit-
16602: 1960-luvulta lähtien ja on jo eräiltä osin to- tävästi säästää ja toteutuksen lopputulosta pa-
16603: teutunut. Paikallisesti merkittävänä osana ky- rantaa, mikäli ideointiin ja suunnitteluun käy-
16604: seiseen tiehen liittyy Loimaan kaupungissa Loi- tettäisiin enemmän voimavaroja. Suomessa on
16605: maan ratapihan ylikulkusillan rakentaminen. käyttämätöntä tiedollista ja taidollista potenti-
16606: Sillan suunnittelu on parhaillaan käynnissä aalia. Nä:mä kyvyt voitaisiin saada esille järjes-
16607: TVL:n Turun piirin toimesta. Nykyisin kau- tämällä suunnittelukilpailuja.
16608: pungin länsi-itäsuuntainen liikenne johdetaan Näistä syistä johtuen ehdotamme,
16609: keskikaupungin kapeita ja vilkasliikenteisiä ka-
16610: tuja myöten, mistä johtuen ylikulkusillan ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16611: kentaminen ja samalla rautatien tasoristeyksen 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
16612: poistaminen merkitsevät huomattavaa paran- 31.24.77 300 000 markkaa Loimaan ra-
16613: nusta liikenneturvallisuuteen. Valmistuttuaan tapihan ylittävän sillan suunnittelukil-
16614: ylikulkusilta palvelisi sekä pitkämatkaista että pailun järjestämiseksi.
16615: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16616:
16617: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16618: 406 1982 vp.
16619:
16620: Raha-asia-aloite n:o 372
16621:
16622:
16623:
16624:
16625: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun postinlajittelu-
16626: keskuksen rakentamiseksi
16627:
16628:
16629: Eduskunnalle
16630:
16631: Postin jakelutoimintaa voidaan varmasti ·että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16632: syystä tehostaa. Varsinais-Suomi maan tuotan- den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
16633: toelämän ja kaupan kannalta tärkeänä alueena mentille 31.94.74 1 000 000 markkaa
16634: vaatii tehokkaan tietoliikenteen ja erityisesti Turun postinlajittelukeskuksen rakenta-
16635: häiriöttämän postin kulun. miseksi.
16636: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16637: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16638:
16639: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16640: 1982 vp. 407
16641:
16642: Raha-asia-aloite n:o 373
16643:
16644:
16645:
16646:
16647: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Utön-Naantalin väy-
16648: län syvennystöiden aloittamiseksi
16649:
16650:
16651: Eduskunnalle
16652:
16653: Turun ja Naantalin satamat ovat Utön- Väylän syventäminen maksaisi taas n. 40
16654: Naantalin väylän päätepisteitä. Naantaliin tuo- mmk, joten jo kahden tämän vuoden kaltaisen
16655: daan vuosittain yli 3 miljoonaa tonnia öljyä, vuoden viljatahtisäästöt maksaisivat investoin-
16656: hiiltä ja viljaa. Kuluvan vuoden aikana esim. nin.
16657: viljan osuus on 500 miljoonaa kiloa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16658: Jos väylä Naantaliin olisi 13 metrin syvä-
16659: yksinen, olisi em. viljakuljetukset voitu tuoda että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16660: jopa 20 miljoonaa markkaa nykyistä pienem- den 1983 tulo- ja menoarvioon
16661: millä rahtikustannuksilla. 10 000 000 markkaa Utön-Naantalin
16662: väylän syvennystöiden aloittamiseksi.
16663: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16664:
16665: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16666: 408 1982 vp.
16667:
16668: Raha-asia-aloite n:o .374
16669:
16670:
16671:
16672:
16673: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien teollisuustoi-
16674: mikuntien päätoimisten sihteereiden palkkaamiseksi
16675:
16676:
16677: Eduskunnalle
16678:
16679: Päätöksenteon ja sen valmistelun lähentämi- taa teollisuustoimikuntien tarkoituksenmukaista
16680: nen toteutukseen on välttämätöntä. Läänien toimintaa.
16681: teollisuustoimikunnat on kokoonpantu luotta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16682: musmiehistä, joilla olisi hyvät edellytykset an-
16683: taa arvokasta apua alueellisesti, mutta myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16684: valtakunnallisesti jalostuselinkeinon kehittämi- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
16685: seksi. Suurin puute tällä hetkellä on kuitenkin markan määrärahan läänien teollisuus-
16686: valmistelevan henkilökunnan ·puute, mikä hait- toimikuntien päätoimisten sihteereiden
16687: palkkaamiseksi.
16688: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16689:
16690: Mikko Rönnholm Reino Breilin
16691: 1982 vp. 409
16692:
16693: Raha-asia-aloite n:o 375
16694:
16695:
16696:
16697:
16698: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen villan tuo-
16699: tantopalkkioihin
16700:
16701:
16702: Eduskunnalle
16703:
16704: Lammastalouden kehittämiseen maassamme markkinointi ja koko totmtnnan jatkuminen
16705: tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota. tulee siten kvseenalaiseksi.
16706: 1960- ja 1970-luvulla lammastaloutta aliarvioi- Tuotantopålkkioita on voitu nostaa esimer-
16707: tiin. Sillä oli luonnollinen vaikutus alan kehi- kiksi vuonna 1981 kakkoslaatuluokassa 12,80
16708: tyskuvaan. Viime vuosien aikana on ollut ha- markasta 15,50 markkaan kilolta. Tämä johtuu
16709: vaittavissa merkkejä suhtautumisen muuttu- kuitenkin siitä, että kauppaan tuleva villamää-
16710: misesta. Lammastaloutemme voimistaminen ja rä on jatkuvasti vähentynyt, jolloin kiloa kohti
16711: lammasmäärän lisääminen onkin perusteltua, tulevaa tukea on vastaavasti voitu korottaa.
16712: sillä kaikille lammastaloustuotteille on maas- Vuosittain on budjetissa varattu 1,7 miljoonan
16713: samme kulutustilaa. markan määräraha villan tuotantopalkkioihin.
16714: Kotimaisen villan tuottajahinta muodostuu Määrän lasku on nyt pysähtynyt ja lammas-
16715: villan perushinnasta ja valtion maksamasta taloutta kohtaan tunnetaan jälleen lisääntyvää
16716: tuotantopalkkiosta. Perushinnan nostaminen mielenkiintoa.
16717: aiheuttaisi hinnankorotuksen teollisuudelle, Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
16718: joka käyttää kotimaista villaa. Tällä hetkellä nioittaen,
16719: kotimaista villaa kotimaassa tehtynä käyttävä
16720: maksaa noin 4 markkaa kiloa kohden enem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16721: män kuin vastaavan ulkomaisen villan hinta 1983 ·tulo- ia menoarvioon 2 200 000
16722: on. Jos hintasuhde ulkomaiseen viliaan on ko- markan määrärahan kotimaisen villan
16723: vin epäedullinen, vaikeutuu kotimaisen villan tuotantopalkkioiksi.
16724: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16725:
16726: Helge Saarikoski
16727:
16728:
16729:
16730:
16731: 52 08182J00412K
16732: 410 1982 vp.
16733:
16734: Raha-asia-aloite n:o 376
16735:
16736:
16737:
16738:
16739: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupungin tie-
16740: mestaripiirin tukikohdan rakennustöiden aloittamiseen
16741:
16742:
16743: Eduskunnalle
16744:
16745: Kristiinankaupungin tiemestaripurm raJoJa Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimenpide-
16746: on vuosien kuluessa tarkistettu ja piiri käsit- ohjelmissa, mutta eri syistä toteuttamista on
16747: tää nykyään Kristiinankaupungin, Karijoen ja lykätty.
16748: Isojoen kunnat. Päätukikohta sijaitsee Kristii- Tonttikysymys on selvä. Kaikki tekniset
16749: nankaupungissa. Tilat ovat puutteelliset. Ra- edellytykset ovat hankkeen toteuttamiseksi ole-
16750: kennukset ovat yli 30 vuotta vanhoja ja epä- massa. Hanketta ei saa missään tapauksessa
16751: käytännöllisiä. Kalliita koneita ja autoja säily- enää siirtää.
16752: tetään palovaarallisissa vanhoissa puurakennuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
16753: sissa ja ulkona. taen,
16754: Työkoneiden korjaus tapahtuu tilojen puut-
16755: tumisen vuoksi ulkona. Työntekijäin sosiaali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16756: tilat ovat puutteelliset ja kaiken arvostelun 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16757: alapuolella ja ne ovat osittain sijoitettuna siir- markan määrärahan Kristiinankaupun-
16758: rettäviin vaunuihin. gin tiemestaripiirin tukikohdan raken-
16759: Uusi tiemestaripiirin tukikohta on ollut ajan- nustöidett aloittamiseksi heti vuonna
16760: kohtainen jo lähes 20 vuotta. Se on ollut kyllä 1983.
16761: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
16762:
16763: Helge Saarikoski
16764: 1982 vp. 411
16765:
16766: Raha-asia-aloite n:o 377
16767:
16768:
16769:
16770:
16771: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Alajärven tiemestaripiirin
16772: tukikohdan laajentamiseksi
16773:
16774:
16775: Eduskunnalle
16776:
16777: Alajärven tiemestaripiirin tukikohtaa on Edellä mainittuihin vakaviin syihin vedoten
16778: päätetty laajentaa ja suunnitelmat ovat sitä toivon, että ko. laajennustöitä ei enää siirretä.
16779: varten olleet jo valmiina. Valtion vuoden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16780: 1982 tulo- ja menoarvioon esitettiin tarkoi- taen,
16781: tusta varten 0,8 miljoonan markan määräraha.
16782: Tämä määräraha karsittiin VVM:ssä. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16783: Tässä yhteydessä on syytä todeta, että Ala- den 1983 tulo- ja menoarvioon
16784: järven työllisyystilanne on eräiden yritysten 3 300 000 markan määrärahan Alajär-
16785: lopettamisten ja muiden vaikeuksien takia no- ven tiemestaripiirin tukikohdan laajen-
16786: peasti heikentynyt. Myös rakennusalan työttö- tamiseen ja rakentamisen loppuun saat-
16787: myyttä on paikkakunnalla huolestuttavan pal- tamiseen.
16788: jon.
16789: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
16790:
16791: Helge Saarikoski
16792: 412 1982 vp.
16793:
16794: Raha-asia-aloite n:o .378
16795:
16796:
16797:
16798:
16799: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 66 raken-
16800: tamisen aloittamiseen välillä Alavus-Virrat
16801:
16802:
16803: Eduskunnalle
16804:
16805: Alavuden ja Virtain kaupunkien välinen leenrakentamisella tältä osin on kiire eikä
16806: kantatie n:o 66 on erittäin tärkeä liikenne- työn aloittamista saa enää siirtää, ja kun se
16807: väylä Vaasan läänin järviseudun suunnasta ja aloitetaan, on tie rakennettava valmiiksi töitä
16808: läänin itäisiltä alueilta Tampereelle ja Etelä- keskeyttämättä. Määrärahojen saanti on turvat-
16809: Suomeen. tava koko rakennusajalle.
16810: Nyt ra:kentamissuunnitelmissa oleva kanta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
16811: tien osuus Alavudelta Virroille on erittäin ka-
16812: pea, hengenvaarallisen mutkainen ja hidas lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16813: kennöidä. den 1983 tulo- ;a menoarvioon
16814: On ollut jo pitkään selvä se tosiasia, että 5 000 000 markan määrärahan kanta-
16815: tie pitää rakentaa uudelleen ja oikoa monissa tien n:o 66 rakennustyön alkurahoitus-
16816: kohdissa. Näin tärkeän liikenneväylän uudel- ta varten välillä Alavus-Virrat.
16817: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
16818:
16819: Helge Saarikoski
16820: 1982 vp. 413
16821:
16822: Raha-asia-aloite n:o 379
16823:
16824:
16825:
16826:
16827: Saarikoski: Määrärahan osohtamisesta Hulkon-Karvian maan-
16828: tien rakentamiseen
16829:
16830:
16831: Eduskunnalle
16832:
16833: Jalasjärvellä on ajankohtaisin ja ensimmal- Tie muodostaa osan lyhlmmästä roul!kureitis-
16834: sellä sijalla Hulkon-Karvian maantien n:o tä Vaasan läänin eteläosasta Porin satamaan.
16835: 273 rakentaminen. Tämän tien rakentamista on On rSyytä mainita, että ko. tie on Turun ja
16836: siirretty vuodesta toiseen, jopa vuosikymme- Porin läänin puolella rakennettu ja päällystetty.
16837: nien ajan. Nyt tie on TVL:n Vaasan piirin toi- Edellä esitetyn perusteelJJ.a ehdotan kunnioit-
16838: menpideohjelmassa sijoitettu rakennettavaksi taen,
16839: vuosina 1983-84. Toivottavasti hanketta ei
16840: enää siirretä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16841: Kysymyksessä öleva tie on pituudeltaan 15,5 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
16842: km ja se on erittäin huonossa kunnossa. Se markan määrärahan Hulkon-Karvian
16843: johtaa 3-tieltä Jalasjärven eteläosan kautta Tu- maantien rakentamiseen.
16844: run ja Porin läänin rajalle Karvialle.
16845: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16846:
16847: Helge Saarikoski
16848: 414 1982 vp.
16849:
16850: Raha-asia-aloite n:o 380
16851:
16852:
16853:
16854:
16855: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Isonkyrön-Lehmäjoen
16856: maantien petosparantamisen aloittamiseen
16857:
16858:
16859: Ed u s kun n alle
16860:
16861: Isonkyrön kunta on vuodesta 1965 lähtien Tien merkitys on kuitenkin suuri ja paranee
16862: eli lähes 20 vuoden ajan esittänyt Isonkyrön- huomattavasti petosparannuksen jälkeen. Tie
16863: Lehmäjoen maantien n:o 7201 perusparanta- on tärkeä koko Isonkyrön elinkeinoelämälle.
16864: mista, mutta vuodesta toiseen turhaan. Isonkyrön heikentynyt työllisyystilanne vaatii
16865: Vaasan tiepiirin toimenpidesuunnitelmassa hankkeen nopeaa käynnistämistä.
16866: vuosille 1981-1987 on hankkeen aloittamista Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
16867: siirretty jälleen eteenpäin eli vuoteen 1983.
16868: Toivottavasti hankkeen toteuttamista ei enää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16869: tämän jälkeen siirretä, vaan se toteutetaan. 1983 tulo- ;a menoarvioon 2 500 000
16870: Varmasti Vaasan tiepiirin vastaavat henkilöt- markan määrärahan Isonkyrön-Lehmä-
16871: kin tietävät, että tie on erittäin huonokuntoi- ;oen maantien n:o 7201 perusparannus-
16872: nen ja erittäin mutkainen. Se on vaara:Llinen töiden aloittamista varten.
16873: ja hidas liikennöidä.
16874: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
16875:
16876: Helge Saarikoski
16877: 1982 vp. 415
16878:
16879: Raha-asia-aloite n:o 381
16880:
16881:
16882:
16883:
16884: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen-Kauhajärven
16885: den rakentamisen aloittamiseksi
16886:
16887:
16888: Eduskunnalle
16889:
16890: Kauhajoen-Kauhajärven tien rakentamis- hajoen-Kauhajärven tien nopea rakentaminen
16891: vaatimuksen kiirehtimisen yhteyde,ssä on todet- parantaa tieyhteyksiä Satakuntaan ja edelleen
16892: tava, että Kauhajoelta etelään johtavat tie- maan eteläosaan Kankaanpään kautta.
16893: yhteydet ovat huonot - erityisesti Turun ja Kiirehdin Kauhajoen-Kauhajärven tien ra-
16894: Porin lääniin ja siellä oleviin kaupunkeihin, kentamista ja ra:kentamisaikataulussa pitämistä.
16895: teollisuuskeskuksiin ja satamiin. Tähän suun- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
16896: taan tapahtuva edestakainen liikenne sekä nioittaen,
16897: kauttakulkuliikenne on huomattavan suurta ja
16898: osittain hyvinkin raskasta liikennettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16899: Kauhajoki on Vaasan läänin eteläisen osan 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
16900: ainoa kaupunkikeskustason kunta ja 5en vaiku- markan määrärahan Kauhajoen-Kau-
16901: tusalueella asuu 20 000-40 000 henkeä. Kau- hajärven tien rakentamista varten.
16902: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16903:
16904: Helge Saarikoski
16905: 416 1982 vp.
16906:
16907: Raha-asia-aloite n:o 382
16908:
16909:
16910:
16911:
16912: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Teuvan keskustan teiden
16913: rakentamiseksi
16914:
16915:
16916: Eduskunnalle
16917:
16918: Teuvan kunnan keskustan teiden taajama- töitä. Tämä tiehän kulkee Teuvan Norinkylän
16919: järjestelyihin liittyvät rakennustöiden suunrut- kautta.
16920: telu sekä rakentaminen ovat jatkuvasti siirty· Teuvan työllisyystilanne on huonontunut
16921: neet vuodesta toiseen. Tämä on vaikeuttanut huolestuttavasti viime aikoina Teuvan Lakki-
16922: Teuvan keskustan muuta kehittämistä, suun- tehdas Oy:n ja Säntin Saha Oy:n lopetettua
16923: nittelua ja rakentamista. toimintansa.
16924: Nyt kun suunnitelmien pitäisi olla Vaasan Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
16925: tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideohjelman taen,
16926: mukaan valmiina, olisi ko. työt aloitettava niin
16927: nopeasti kuin se suinkin on mahdollista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16928: Haluan vielä todeta, ettei vuosikymmeniin 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16929: ole Teuvalla ja Teuvalle johtavia teitä raken- markkaa T euvan keskustan teiden ra-
16930: nettu lukuunottamatta juuri alkanutta Jurvan kentamiseksi suunnitelmien mukaisesti.
16931: -Kainaston (Kauhajoki) tien perusparannus-
16932: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16933:
16934: Helge Saarikoski
16935: 1982 vp. 417
16936:
16937: Raha-asia-aloite n:o 383
16938:
16939:
16940:
16941:
16942: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentokentän
16943: varustetason parantamiseen ja kiitoradan jatkamiseen
16944:
16945:
16946: Eduskunnalle
16947:
16948: Kruunupyyn lentokentän kehittäminen on Lentokentän varustetasoa parantamalla ja
16949: jäänyt vajavaiseksi. Nykyisessä kiitoradassa on kiitorataa jatkamalla saataisiin takeet matkus-
16950: parantamisen varaa, ja alueella onkin jo rai- tajien lentoturvallisuuden parantamisesta.
16951: vattuna uuden kiitoradan pohja. Rata on pi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16952: tuudeltaan 1 800 metriä ja suihkukoneratana taen,
16953: Suomen lyhin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16954: Näissä olosuhteissa kentällä joudutaan aivan 1983 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
16955: liian usein operoimaan rajoitetulla nousupai- markkaa käytettäväksi Kruunupyyn
16956: nolla. On selvää, että matkustajien turvallisuus lentokentän varustetason parantamiseen
16957: ei tällöin ole riittävästi taattu. ja kiitoradan jatkamiseen.
16958: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16959:
16960: Helge Saarikoski
16961:
16962:
16963:
16964:
16965: 53 t08820Qo412K
16966: 418 1982 vp.
16967:
16968: Raha-asia-aloite n:o .384
16969:
16970:
16971:
16972:
16973: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kaskisten rau-
16974: tatien petoskorjaukseen
16975:
16976:
16977: Eduskunnalle
16978:
16979: Suupohjan rata rakennettiin v. 1912 ja mi- vuoden 1984 loppuun mennessä käytettävissä
16980: toitettiin senaikaisia kuljetusolosuhteita varten. radan peruskorjaukseen 20 miljoonaa markkaa.
16981: Se on ollut ja on edelleen erittäin merkityk- Koska vuosittaisia määrärahoja on supistettu,
16982: sellinen Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämälle ja ollaan tomuttamassa koko Suupohjan radan
16983: satamille. peruskorjaussuunnitelma, jolla olisi saatu radan
16984: Rautateitse kuljetetaan edelleenkin suuret pohja vahvistetuksi, mutta ei saada vaihdetuksi
16985: määrät rakennusaineita, maataloustuotteita ja raskaampaa kiskotusta, joka olisi tarpeellinen
16986: -tarvikkeita, koneita ja sahattua puutavaraa kuljetuskyvyn ja kuljetusnopeuden lisäämisek-
16987: sekä teollisuuden raaka-aineita. si, mutta myös turvallisuuden vuoksi, sillä ra-
16988: Normaali kuljetusnopeus Seinäjoen-Kaskis- dalla suoritetaan vaarallisten aineiden (kloori
16989: ten radalla on enintään 15-17 tonnin akseli- ym.) kuljetuksia Metsä-Botnian selluloosateh-
16990: painolla vain .35 km tunnissa. Miltei koko Suo- taalle. Suupohjan rata välillä Seinäjoki-Kas-
16991: men muu rautatieverkosto on mitoitettu 20 kinen kulkee monien tiheään asuttujen asutus-
16992: tonnin akselipainolle ja huomattavasti edellä taajamien ja kirkonkylien läpi. Vasta sittenkö
16993: mainittuja suuremmille nopeuksille. Normaali herätään, kun tällä erittäin heikolla rataosuu-
16994: tavarajunien kuljetusnopeus on nykyään 80 della on yksi suuri räjähdysonnettomuus ta-
16995: km tunnissa. pahtunut?
16996: Kaskisiin rakennettu Oy Metsä-Botnia Ab Edellä sanotun perusteella ehdotan,
16997: aloitti toimintansa v. 1977 ja tämä suuri sellu-
16998: loosatehdas tuottaa tehtaalleen myös rautateit- että Eduskunta ottaisi v,tltion vuoden
16999: se suuret määrät puutavaraa. Se on monessa 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
17000: suhteessa riippuvainen Seinäjoen-Kaskisten markan määrärahan Seinäjoen-Kaskis-
17001: rautatien kuljetuskyvystä ja -varmuudesta. ten rautatien peruskorjaukseen.
17002: Valtionrautateiden ilmoituksen mukaan on
17003: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
17004:
17005: Helge Saarikoski
17006: 1982 vp. 419
17007:
17008: Raha-asia-aloite n:o 385
17009:
17010:
17011:
17012:
17013: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan sai-
17014: raanhoito-oppilaitoksen rakentamisen suunnitteluun
17015:
17016:
17017: Eduskunnalle
17018:
17019: Hämeenlinnassa alkoi apuhoitajien kurssi- 1980 syksystä alkaen rakennus, entinen kau-
17020: muotoinen koulutus vuonna 1946. Nykyises- punginsairaala ( 300 m 2 ), jossa on kolme luok-
17021: sä muodossaan Hämeenlinnan sairaanhoito- kahuonetta ja kaksi ryhmätyötilaa. Oppilaitos
17022: oppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1965, on hajautettu Hämeenlinnan kaupungissa kol-
17023: aluksi yhdellä sairaanhoitajia kouluttavalla lin- meen erilliseen vanhaan, epäkäytännölliseen ra-
17024: jalla. Nykyisin opintolinjoja on yhteensä kuusi kennukseen ja lisäksi kaksi 18 opiskelijan apu-
17025: ja helmikuussa 1981 vahvistettu opiskelijamää- hoitajaryhmää opiskelee kokonaan Riihimäellä
17026: rä 328. Sairaanhoitajakoulussa on aloituspaik- sijaitsevassa "sivuosastossa".
17027: koja 2 X 24. Apuhoitajakoulutuksessa aloi- Kanta-Hämeeseen on valmistunut uusi kes-
17028: tuspa~kat ovat nykyisin 2 X 48. Vajaamielis- kussairaala v. 1979. Edelleen Kanta-Hämeen
17029: hoitajakoulutuksen aloituspaikkoja on 16. Li- kuntiin on valmistumassa terveyskeskuksia, jo-
17030: säksi oppilaitoksessa koulutetaan lastenhoita- ten terveydenhuoltohenkilökunnan riittävä kou-
17031: jia, vastaanottoavustajia ja välinehuoltajia, joi- luttaminen Kanta-Hämeen alueella on erityisen
17032: den kaikkien linjojen aloituspaikkoja on 16. perusteltua. Hämeen läänistä näyttää puuttu-
17033: Valtio vuokrasi vuonna 1965 Hämeenlinnan van laskelmien mukaan kokonaan yksi sairaan-
17034: sairaanhoito-oppilaitoksen käyttöön Hämeen- hoito-oppilaitos. Koska Tampereella terveyden-
17035: linnan kaupungilta vanhan vuonna 1832 raken- huoltohenkilöstön koulutus tapahtuu asianmu-
17036: netun talon. Rakennuksen koko pinta-ala on kaisissa tiloissa ja Lahdessa koulutuksen asian-
17037: 1 085 m', hyötypinta-ala 874 m2 • Luokkia tässä mukaiset tilat ovat varmistumassa, on välttä-
17038: nykyisessä päärakennuksessa on seitsemän, kun mätöntä, että seuraavaksi toteutetaan Hämeen-
17039: myös juhlasali lasketaan luokaksi. Opettajien linnan sairaanhoito-oppilaitoksen uudisraken-
17040: työhuoneita on viisi, kaksi opettajaa kutakin nushanke. Uudisrakennushanke on ammattikas-
17041: työhuonetta kohden, sosiaalitiloja tuskin ollen- vatushallituksen vuoden 1979 tilarekisterissä
17042: kaan. Opiskelijoiden ainoa sosiaalinen tila on merkitty aloitettavaksi vuonna 1984.
17043: 14,5 m2 :n suuruinen välituntihuone, joka kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17044: tenkin useimmiten on opetuksellisessa käy- nioittaen,
17045: tössä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17046: Vuodesta 1975 lähtien on käytössä ollut Hä- 1983 tulo- ja menoarvioon 400 000
17047: meenlinnan kaupungilta vuokrattu rakennus, markan määrärahan Hämeenlinnan sai-
17048: jossa on neljä luokkahuonetta. Lisäksi on sai- raanhoito-oppilaitoksen rakentamisen
17049: raanhoito-oppilaitoksen käytössä ollut vuoden suunnitteluun.
17050: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17051:
17052: Lea Savolainen Matti Luttinen
17053: Helge Siren Hannu Tenhiälä
17054: Saara Mikkola
17055: 420 1982 vp.
17056:
17057: Raha-asia-aloite n:o 386
17058:
17059:
17060:
17061:
17062: Siren: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varuskunnan raken-
17063: tamis- ja saneeraustöiden jatkamiseksi
17064:
17065:
17066: Eduskunnalle
17067:
17068: Työllisyystilanne Riihimäen työvoimatoimis- tohalli, autohuoltola ja ajoneuvokatokset).
17069: ton alueella on edelleen Helsingin työvoima- Riihimäen alueelle ei ole vuoden 1982 tulo-
17070: piirin vaikein. Riihimäen alueen työllisyyteen ja menoarviossa osoitettu rahoitusta yhteen-
17071: ovat jonkin verran helpotusta tuoneet ne kään rakcnnuskohteeseen. Varuskunnassa suo-
17072: määrärahat, joita on ohjautunut tälle alueelle ritettuvilla peruskorjauksilla työllisyyttä voitai-
17073: valtion tulo- ja menoarvion kautta. siin eräiltä osin parantaa, mikäli tarvittavat
17074: Eräänä tällaisena kohteena ovat olleet Riihi- varat osoitetaan käyttöön.
17075: mäen varuskunnan alueella suoritetut rakenta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17076: mistyöt, joiden jatkamiselle ei ole valtion vuo-
17077: den 1981 eikä 1982 tulo- ja menoarviossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17078: osoitettu varoja, huolimatta siitä, että aikai- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
17079: semmin tehdyt suunnitelmat osoittivat näiden markan määrärahan Riihimäen varus-
17080: töiden jatkuvan. Näihin suunnitelmiin sisältyi kunnan rakentamis- ja saneeraustöiden
17081: mm. Riihimäen varuskunnan tienhaaran huolto- jatkamiseksi.
17082: alueen rakentaminen (varuskuntakorjaamo, au-
17083: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
17084:
17085: Helge Siren
17086: 1982 vp. 421
17087:
17088: Raha-asia-aloite n:o 387
17089:
17090:
17091:
17092:
17093: Siren: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen ratapihalla sijaitse-
17094: van vaunukorjaamon siirtämiseksi
17095:
17096:
17097: Eduskunnalle
17098:
17099: Riihimäen kaupungin Peltosaaren rakenteilla jaamon siirron siirtämistä aikaisemmaksi, kos-
17100: olevan asuntoalueen asemakaavoitetulla alueel- ka valtion investointeja valtion vuoden 1982
17101: la sijaitsevan VR:n vaunukorjaamon siirto on tulo- ja menoarviossa ei miltään osin kohdistu
17102: myöhennetty laitoksen omassa pitkän aikavälin Riihimäen alueeseen.
17103: suunnitelmassa vuodelle 1984. Vaunukorjaamo Vaunukorjaamon siirtoa varten tulisi varata
17104: tulisi kuitenkin pikaisesti siirtää nykyiseltä pai- vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon 2 milj. mk
17105: kaltaan pois asemakaavan mukaisen lähiasuk- ja loppurahoitus seuraavalle vuodelle.
17106: kaita ja myöskin matkustajia paremmin palve- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17107: levan asemamiljöön rakentamiseksi.
17108: Riihimäen kaupunki valmistelee parhaillaan että Eduskttnta ottaisi valtion vuoden
17109: asemakaavan muutosta, mikä mahdollistaa 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17110: vaunukorjaamon lisäksi myös veturitallin ja markan määrärahan Riihimäen ratapihal-
17111: asetteluraiteiston siirron VR:n esittämien tar- la sijaitsevan vaunukorjaamon siirtämi-
17112: peiden mukaan. seksi valmistuvassa asemakaavassa sille
17113: Myös työllisyysperusteet puoltavat vaunukor- osoitetulle paikalle.
17114: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
17115:
17116: Helge Siren
17117: 422 1982 vp.
17118:
17119: Raha-asia-aloite n:o .388
17120:
17121:
17122:
17123:
17124: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
17125: kentamiseksi Hollolaan
17126:
17127:
17128: Eduskunnalle
17129:
17130: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon Virastotalon rakentaminen parantaisi oleelli-
17131: tulisi saada 300 000 markan suunnittelumäärä- sesti valtion paikallishallinnon palvelutasoa
17132: raha valtion virastotalon rakentamiseksi Hollo- kunnassa eikä yksin Hollolassa vaan myös naa-
17133: laan. Kokonaiskustannusarvio on 5,0 milj. pudkunnissa. Tälle on tietenkin edellytyksenä
17134: markkaa ja ajoitus vuosille 1984-85. Virasto- eräiden valtion piirihallintorajojen tarkistami-
17135: talon pinta-ala on 1 500 m2 • nen ja tätä myöten palvelujen sijoittaminen
17136: Virastotalohankkeen toteutuminen mahdollis- aluetta parhaiten palvelevalle paikalle.
17137: taa mm. työvoimatoimiston, Kansaneläkelaitok- Hollolan kunta on useaan otteeseen tehnyt
17138: sen B-pisteen ja verotoimiston palvelujen kes- aloitteita esim. työvoimatoimiston sivutoimis-
17139: kittämisen Hollolaan. Lisäksi tulevat kysymyk- ton ja Kelan B-toimiston perustamiseksi Hollo-
17140: seen postin tilojen siirto ja ma..hdollisesti nimis- lan Salpakankaalle. Aloite on tehty myös ni-
17141: miehen kanslian sekä muiden poliisin tarvitse- mismiespiirin jakamisesta. Ko. aloitteiden kä-
17142: mien tilojen sijoittaminen. Vanhuksille, liikun- sittelyä ja toimenpiteitä niiden pohjalta tulisi-
17143: taesteisille ja liikennekustannusten kallistuttua kin kiirehtiä.
17144: yleensä kaikille on valtion palvelujen tuomi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17145: nen lähelle kuntalaisia tärkeää. Nyt ne, joilla
17146: on työpaikka ja asunto Hollolassa, joutuvat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17147: viranomaisasioiden vuoksi käymään Lahdessa, 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
17148: mikä mm. työssäolon vuoksi on monesti vai- markan suunnittelumäärärahan valtion
17149: keaa. virastotalon rakentamiseksi Hollolaan.
17150: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17151:
17152: Jouko Skinnari Lea Savolainen Kauko Tamminen
17153: Matti Luttinen Helge Siren Ulla Puolanne
17154: 1982 vp. 423
17155:
17156: Raha-asia-aloite n:o 389
17157:
17158:
17159:
17160:
17161: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kalkkolan
17162: yksityistien hoitokunnalle siltahankkeen toteutusta varten
17163:
17164:
17165: Eduskunnalle
17166:
17167: Kalkkolan yksityistien hoitokunnalla Nasto- Avustuksen määrä olisi 60 prosenttia todelli-
17168: lassa on ollut vireillä sillan rakentaminen vilk- sista hyväksyttävistä kustannuksista, mutta kui-
17169: kaasti liikennöidylle kylätiel1e. N)11kyinen silta tenkin enintään 165 000 markkaa.
17170: on varsin huonokuntoinen, joten uuden sillan Mikäli .siltahankkeen toteutukseen saadaan
17171: aikaansaaminen on välttämätöntä, jotta tie py- valtion rahoitus, on se ta11koitus käynnistää
17172: sytettäisiin liikennettä tyydyttävässä kunnossa. mahdollisimman pian.
17173: Tarkoituksena on rakentaa matalarakenteinen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17174: silta. TVL on tarkistanut kyseisen siltasuunni-
17175: telman, jonka kustannusarvioksi TVL on hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17176: väksynyt 275 000 markkaa. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
17177: Hämeen lääninhallitus on lähettänyt liiken- 31.24.51 (Valtionapu yksityisten tei-
17178: neministeriölle kirjeen, jossa lääninhallitus pi- den tekemiseen) lisäyksenä 165 000
17179: tää hankkeen toteuttamista kiireellisenä. Lää- markkaa avustuksena Kalkkolan yksi-
17180: ninhallitus esitti, että liikenneministeriö osoit- tyistien hoitokunnalle siltahankkeen
17181: talsl tarvittavat varat valtionavustuksen toteutusta varten.
17182: myöntämiseksi mainitulle yksityiselle tielle.
17183: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17184:
17185: Jouko Skinnari Helge Siren Matti Luttinen
17186: 424 1982 vp.
17187:
17188: Raha-asia-aloite n:o 390
17189:
17190:
17191:
17192:
17193: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 liit-
17194: tymäjärjestelyihin Hollolan Salpakankaalla
17195:
17196:
17197: Eduskunnalle
17198:
17199: Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1983 toteuttamaan pienehköjä parannuksia valtatiel-
17200: tulisi ottaa 1 milj. markan määräraha valtatien lä n:o 12 Salpakankaan kohdalla. Kiireelli-
17201: n:o 12 liittymäjärjestelyjen rakentamisen aloit- simpänä toimenpiteenä on suunnitelman laati-
17202: tamiseen Hollolan Salpakankaan kohdalla. misen aloittaminen TVL:n ja kunnan yhteis-
17203: Hollolassa suunnitellut rakennushankkeet ja työnä.
17204: erityisesti voimakas asuntotuotanto Salpakan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17205: kaan keskustassa sekä kunnanviraston lähei-
17206: syyteen toteutettavat liikerakennukset aiheut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17207: tavat tuntuvaa liikennemäärien kasvua valtatien 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17208: n:o 12 sekä Kansankadun ja Tiilijärventien liit- markan määrärahan valtatien n:o 12
17209: tymissä. Siksi on välttämätöntä ensi tilassa laa- liittymäjärjestelyihin Hollolan Salpa-
17210: tia suunnitelma ja päästä mahdollisimman pian kankaalla.
17211: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17212:
17213: Jouko Skinnari Lea Savolainen
17214: Matti Luttinen Helge Siren
17215: Kauko Tamminen
17216: 1982 vp. 425
17217:
17218: Raha-asia-aloite n:o 391
17219:
17220:
17221:
17222:
17223: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Messilän paikallis,tien
17224: rakentamiseksi Hollolaan
17225:
17226:
17227: Eduskunnalle
17228:
17229: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon 2,6 milj. markkaa, josta TVL:n Hämeen p11r1
17230: tulisi ottaa 0,5 milj. markan määräraha Mes- on tiettävästi esittänyt valtion osuudeksi 75 %
17231: siiän paikallistien rakentamisen aloittamiseen. eli lähes 2 milj. markkaa.
17232: Hollolan kunta on jo vuonna 1970 tehnyt Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17233: aloitteen Messiiän tien rakentamisesta paikal-
17234: listienä. Aloite on lähetetty TVH:sta TVL:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17235: Hämeen piirikanttorille valmisteltavaksi. 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
17236: Messiiän tie täyttää edellytykset paikallis- markan määrärahan Messilän paikallis-
17237: tieksi ottamiselle. Tien kustannusarvio on n. tien rakentamiseksi Hollolaan.
17238: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17239:
17240: Jouko Skinnari Lea Savolainen
17241: Matti Luttinen Kauko Tamminen
17242:
17243:
17244:
17245:
17246: 54 088200412K
17247: 426 1982 vp.
17248:
17249: Raha-asia-aloite n:o 392
17250:
17251:
17252:
17253:
17254: Starast: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 416 kunnostus-
17255: töiden aloittamiseksi välillä Huhdasjärvi-Nurmaa
17256:
17257:
17258: Eduskunnalle
17259:
17260: Maantie n:o 416 muodostaa tieyhteyden Ky- vasti kehnompi. Se on sorapintaista, huonosti
17261: men läänissä olevan Jaalan kunnan ja Mikkelin ojitettua tietä, jossa on useita liikenteellisesti
17262: läänissä olevan Mäntyharjun kunnan välillä. Tie erittäin vaarallisia kohteita. Näissä paikoissa ei
17263: on pituudeltaan 50 kilometriä ja se on vanhaa, ole vältytty kuolemaan johtaneilta liikenneon-
17264: mutkaista ja maastoa myötäilevää tietä. Tietä nettomuuksiltakaan. Välin Huhdasjärvi-Nur-
17265: on tehostetun tienparannusohjelman puitteissa maa pituus on noin 17 km.
17266: parannettu kummastakin päästä väleillä Jaalan Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17267: kirkonkylä-Huhdasjärvi ja Nurmaa (läänin-
17268: raja}-Mäntyharju. Näin on saatu nämä yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17269: teensä 35 kilometrin mittaiset tieosuudet lii- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
17270: kenteellisesti tyydyttävään kuntoon. 31.24.77 3 500 000 markkaa maantien
17271: Maantien keskivaiheilla on kuitenkin väli n:o 416 kunnostustöiden aloittamiseen
17272: Huhdasjärvi-Nurmaa (lääninraja), joka on välillä H uhdC'sjärvi-Nurmaa.
17273: kunnoltaan tieyhteyden muuta osuutta tuntu-
17274: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17275:
17276: Pekka Starast
17277: 1982 vp. 427
17278:
17279: Raha-asia-aloite n:o 393
17280:
17281:
17282:
17283:
17284: Starast: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3622 kunnos-
17285: tustöiden aloittamiseksi välillä Kuusankoski-Lyöttilä
17286:
17287:
17288: Eduskunnalle
17289:
17290: Maantie n:o 3622 muodostaa yhteyden Kuu- heuttaa lisääntyviä kustannuksia, olisi tarkoi-
17291: sankoskelta Lyöttilän kylän kautta Iitin kir- tuksenmukaista aloittaa työt mahdollisimman
17292: konkylään. Tie on 14,5 kilometriä pitkä ja pian. Kunnostustyöt voitaisiin aloittaa esimer-
17293: erittäin huonokuntoinen. Tiellä on runsaasti kiksi Kuusankosken ja Lyöttilän kylän väli-
17294: raskasta ajoneuvoliikennettä, sillä sitä pitkin seltä osuudelta.
17295: tapahtuu soranajoa ja linja-autoliikennettä mm. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 6
17296: Helsinkiin. Tien parantamisen piti alkuperäi- miljoonaa markkaa.
17297: sen suunnitelman mukaan tapahtua jo tänä Edellä esitetyin perustein ehdotan,
17298: vuonna. Tien huonosta pohjarakenteesta ja ras-
17299: kaan ajoneuvoliikenteen asettamista vaatimuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17300: sista johtuen on kuitenkin tien kunnostamisen 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
17301: kustannusarvio kohonnut ja hanketta on ly- 31.24.77 2 500 000 markkaa maantien
17302: kätty. n:o 3622 tieosuuden Kuusankoski -
17303: Kun tien kunto on läpi vuoden erittäin Lyöttilän kylä kunnostustöiden aloitta-
17304: heikko ja kunnostustöiden viivästyminen ai- miseen.
17305: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17306:
17307: Pekka Starast
17308: 428 1982 vp.
17309:
17310: Raha-asia-aloite n:o 394
17311:
17312:
17313:
17314:
17315: Starast: J\1äärärahan osoittamisesta uuden Kymijoen ylittävän sil-
17316: lan rakentamiseksi Korialla
17317:
17318:
17319: Eduskunnalle
17320:
17321: Kouvolan kaupungin ja Elimäen kunnan taa- seksi paikaksi. Varsinkin kevyt liikenne on
17322: jaman Korian välisellä tiellä ylitetään Kymi- sillalla usein vaaranalaisessa tilanteessa. Uuden
17323: joki Korian siltaa pitkin. Silta on yli sata vuot- sillan rakentamiseen olisi ryhdyttävä pikaisesti.
17324: ta vanha ja rakennettu alunperin rautatieliiken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
17325: nettä varten. Silta on kapea ja sillä on vain
17326: yksi ajokaista. Liikenne ohjataan liikenneva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17327: loilla. Korian ja Kouvolan välinen tie on vilk- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
17328: kaasti liikennöity. Sitä pitkin kulkee myös ras- 31.24.17 6 000 000 markkaa uuden
17329: kasta ajoneuvoliikennettä. Silta ei ole muodos- Kymijoen ylittävän sillan rakentamiseen
17330: tunut vain liikenteelliseksi pullonkaulaksi, vaan Korialla.
17331: myös liikenneturvallisuuden kannalta vaaralli-
17332: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17333:
17334: Pekka Starast
17335: 1982 vp. 429
17336:
17337: Raha-asia-aloite n:o .395
17338:
17339:
17340:
17341:
17342: Starast: Määrärahan osoittamisesta Voikkaan sillan rakennustöi-
17343: den aloittamiseen
17344:
17345:
17346: Eduskunnalle
17347:
17348: Voikkaan silta muodostaa Kuusankosken ja visin hankalaa. Silta on rakenteeltaan teräsris-
17349: Voiklcaan välisen liikenteen pullonkaulan. Sil- tikkosilta, jonka yläpaarre on rakennettu sil-
17350: lan leveys on 5,5 metriä ja sillalle tultaessa tie mälläpitäen kriisiajan rautatieyhteystarvetta.
17351: tekee jyrkän mutkan sillan molemmissa päis- Uuden sillan rakentamiseksi valmistuu yleis-
17352: sä. Sillan Kuusankosken puoleisessa päässä on selvitys ensi vuoden alkupuolella. Kun sillan
17353: nälcyvyyttä estämässä mäennyppylä, jonka taka- rakentaminen jo kustannussyistä ajoittuu
17354: na on lisäksi tienristeys. useammalle vuodelle, olisi rakennustyöt aloitet-
17355: Liikenne sillalla on vilkasta. Keskivuorokau- tava mahdollisimman pian. Sillan molemmissa
17356: siliikenne on lähes 6 000 autoa. Raskaan liiken- päissä tapahtuu myös liikennejärjestelyjä, Joi-
17357: teen osuus on suuri. Kuusankosken tehtaille tu- den osalta työt voitaisiin pikaisesti käynnistää.
17358: levasta puutavarasta .30 % kuljetetaan Voik- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17359: kaan sillan kautta. Vuotuinen kuljetusmäärä on
17360: n. 5 000 kuormaa. Sillan kautta kulkee päivit- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17361: täin yli 100 vakinaista linja-autovuoroa. Ras- den 1983 tulo- ja menoarvioon
17362: kaitten ajoneuvojen keskivuorokausili~kenne 6 000 000 markkaa V oikka'an sillan
17363: on n. 700 ajoneuvoa. suunnitteluun ja rakennustöiden aloit-
17364: Sillan molemmin puolin on kapeat kevyen tamiseen.
17365: liikenteen väylät, joiden puhtaanapito on tal-
17366: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17367:
17368: Pekka Starast
17369: 430 1982 vp.
17370:
17371: Raha-asia-aloite n:o 396
17372:
17373:
17374:
17375:
17376: Surakka ym.: Määrärahojen osoittamisesta Jyväskylän Talvi
17377: -kulttuuritapahtuman tukemiseen
17378:
17379:
17380: Eduskunnalle
17381:
17382: Jyväskylän Talvi on t01mmut jo 13 vuotta tään kahden, osin 3-5 vuoden tähtäyksellä.
17383: ja V'akiinnuttanut asemansa suomalaisen työ- Suunnittelun pitävyys ja jo ennakkoon sovitun
17384: väenliikkeen yhteisenä ja maan suurimpana työ- ohjelmiston toreuttaminen käytännössä kärsii,
17385: väenkulttuuritapahtumana. Tapahtuman järjes- mikäli taloudellinen pohja on epävarma.
17386: tamlsessä on ajankohtaisena kysymyksenä Talven kaltaisen, yli kaksi viikkoa kestävän
17387: uusien toimintamuotojen kehittäminen perin- kulttuuritapahtuman järjestelyihin liittyvät kus-
17388: teisen vuosittaisen tapahtuman rinnalle. Kysy- tannukset ovat jatkuvasti nousseet. Taiteilijoi-
17389: mykseen tulevat tilaisuuksien järjestäminen den palkkiot, taiteilijoiden ja luennoitsijoiden
17390: syys- ja koko talvikauden aikana, alueellinen majoitus- ja matkakustannukset, kongressien ja
17391: laajentuminen sekä tutkimus- ja julkaisutoimin- taidetilaisuuksien järjestelyihin liittyvät vuok-
17392: nan kehittäminen. rat sekä tiedotus- ja julkaisutoimintaan liitty-
17393: Uudistamis- ja kehittämistyön suurimpana vät menot ovat kohonneet tuntuvasti. Maini-
17394: esteenä on tapahtuman valmistelun taloudelli- tusta kustannusten noususta johtuen myöskin
17395: nen epävarmuus. Rahoituspohja muodostuu julkisten avustusten osuuden tulisi kasvaa vas-
17396: valtionavustuksista tieteellisiin ja taiteellisiin taav,asti.
17397: tarkoituksiin, Jyväskylän ja Jyväskylän maalais- Edellä mrunittuihin perusteluihin viitaten
17398: kunnan myöntämistä avustuksista sekä omara- ehdotamme,
17399: hoitusosuus pääsylippu- ja julkaisutuloista.
17400: Koko toimintakautta ~arkastellen kunnallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17401: ten avustusten osuus on kehittynyt vakaasti. 1983 tulo- ja menoarvioon Jyväskylän
17402: Vuonna 1981 Talvi sai valtionapunsa suo- Talvi -nimisen työväen kulttuuritapah-
17403: raan tulo- ja menoarviosta, mikä on myöntei- tuman järjestämiseen yhteensä 520 000
17404: nen asia Talven kehittämisen suhteen. markkaa, mistä momentille 29.88.53
17405: Kulttuuritapahtuman suunnittelua pyritään (Tieteen tukeminen) 170 000 markkaa
17406: kehittämään. Erityisesti kansainvälinen, mutta ja momentille 29.90.53 (Taiteen tuke-
17407: monelta osin myös kotimainen ohjelmisto py- minen) 350 000 markkaa.
17408: ritään pääpiirteissään suunnittelemaan vähin-
17409: Hels1ngissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17410:
17411: Juhani Surakka Hannu Tapiola Kaarina Suonio
17412: Saara-Maria Paakkinen Kaisa Raatikainen Reino Breilin
17413: Tellervo Koivisto
17414: 1982 vp. 431
17415:
17416: Raha-asia-aloite n:o 397
17417:
17418:
17419:
17420:
17421: Söderström: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
17422: Gamla Vasa - Roparnäs Iågstadium -nimisen koulun sekä
17423: Vanhan Vaasan yläasteen ja lukion rakennuskustannuksiin
17424:
17425:
17426: Eduskunnalle
17427:
17428: Vaasan kaupungilla on lähivuosina edessään tetään tällä het:Jkellä jatkuvasti kaksi ruotsin-
17429: laajoja koulurakennushankkeita. Lähimpien vii- kielistä luoklk:aa toiseen kouluun, koska opetus-
17430: den vuoden aikana tulisi 9 uutta koulua raken- tilat puuttuvat. Kaikkein polttavimpina Vaasan
17431: taa ja moni muu koulu tulisi edelleen perus- osalta koetaan tällä hetkellä ruotsinkielinen
17432: korjata. Kustannukset näiden hankkeiden osalta Gamla Vasa - Roparnäs }ågstadium -koulu
17433: nousevat 65-70 miljoonaan markkaan. Nämä sekä Vanhan Vaasan yläaste ja lukio.
17434: laajat investoinnit koulurakennuksiin Vaasan Gamla Vasa - Roparnäs lågstadium -koulun
17435: kaupungin osalta vaativat valtion mukaantuloa. on arvioitu maksavan 7,1 miljoonaa markkaa.
17436: Mikäli tilanne ei ratkea, kasvavat oppilaiden Kaupunki on suunnitellut koulun rakennetta-
17437: kyydity,skustannukset kohtuuttoman suuriksi, ja vaksi vuonna 1982. Valtionosuutena raken-
17438: mikäli tilanne jatkuu edelleen, muodostuu nuskustannuksiin tulisi 1,5 miljoonaa markkaa
17439: tilanne kaupungin kouluissa kestämättömäksi. ja Iainaosuutena 658 000 markkaa.
17440: Läänin suunnittelun mukaisesti vuosille Vanhan Vaasan yläasteen ja lukion osalta
17441: 1982-86 tullaan Vaasan läänin alueelle val- kustannusarvio on 20,4 miljoonaa markkaa.
17442: tionosuuksina myöntämään noin 65 miljoonaa Valtionosuudeksi normaalihinnasta ( 14,3 mil-
17443: markkaa. Kyseessä siis on yhtä suuri summa joonaa markkaa) muodostuisi Vaasan kaupun-
17444: kuin mi:kä tarvittaisiin ainoastaan Vaasan kau- gin kohdalla 5,3 miljoonaa markkaa.
17445: pungissa. Lainaosuus olisi 2,2 miljoonaa markkaa.
17446: Kaikkein suurimman ongelman Vaasan kau- Koska tilanne yläasteen ja lukion osalta on hy-
17447: pungin alueella muodostavat Ristinummen ja vin kiireellinen, tulisi suunnittelu ja rahoitus
17448: Vanhan Vaasan alueet. Suomenkielisissä kou- järjestää mahdollisimman nopeasti.
17449: luissa tällä alueella on tällä hetkellä 34 ope- Edellä olevan perusteella ehdotan,
17450: tusryhmää, mutta ainoastaan 28 opetustilaa.
17451: Tällä hetkellä puuttuu siis kuusi luokkahuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17452: netta. Lokakuun alusta puuttuu neljä huonetta, 1983 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
17453: kun Ristinummen nuorisotalon tilat otetaan markkaa Gamla V asa- Roparnäs låg-
17454: koulun käyttöön. Ensi vuoden alusta tilanpuute stadium -nimisen koulun ja Vanhan
17455: kasvaa kahdeksaan opetustilaan. Tämä johtaa Vaasan yläasteen ja lukion perustamis-
17456: vuorolukuun, mikä ei opetuksen kannalta ole kustannuksina ja lainoina.
17457: läheskään tyydyttävää. Samalta alueelta kyydi-
17458: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17459:
17460: Sten Söderström
17461: 432 1982 vp.
17462:
17463: Raha-asia-aloite n:o 398
17464:
17465:
17466:
17467:
17468: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristösaasteiden
17469: ja -vaikutusten tutkimiseen ja normien kehittämiseen ympä-
17470: ristönsuojelua varten
17471:
17472:
17473: Eduskunnalle
17474:
17475: Ympäristönsuojeluun suunnatut tutkimus- Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesi-
17476: määrärahat ovat vuosikausia olleet maassamme tyksessä ei ole huomioitu ympäristön pilaan-
17477: erittäin vähäiset. Etenkin tutkimustyö eri ym- tumiseen liittyviä vaaratekijöitä.
17478: päristönormien aikaansaamiseksi on ollut mitä- Metsäojituksen aiheuttamia haittoja kasvilli-
17479: töntä, miltei olematonta. suudelle ja pohjavesimuutoksia ei ole tutkittu.
17480: Esim. puunjalostusteollisuuden aiheuttamat Lisäksi seuranta vesistöjärjestelytöiden osalta on
17481: vahingot vesistöillemme ovat jääneet perusteel- miltei olematonta. Ilmansuojeluun ja käyttö-
17482: lisesti tutkimatta, ja edelleen puunjalostusteolli- veden tutkimukseen suunnatut varat ovat täy-
17483: suus saa miltei vapaasti tyhjentää jätevetensä sin riittämättömät. Eräiden tutkijoiden mukaan
17484: luonnonkauniita alueita tuhoten. Pietarsaares- ilmantutkimusta tarvittaisiin tarkemmin yli
17485: sa esim. Oy Wilh. Schauman Ab on jo 1930- 40:ssä maamme kaupungissa.
17486: luvulta saakka poikkeusluvalla pilannut Lars- Turpeen teollisen käytön aiheuttamat haitat
17487: mon luonnonkauniin saariston. ovat myös melko laajasti tutkimatta.
17488: Maassamme tarvitaan tutkimustyötä saastei- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17489: den aiheuttamien epäkohtien selvittämiseksi se-
17490: kä normien aikaansaamiseksi ennen kaikkea että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17491: teollisuudelle, joka tänä päivänä pilaa ympä- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17492: ristömme niin ilman kuin vedet. markkaa ympäristösaasteiden ja -vaiku-
17493: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon tusten tutkimiseen ja normien kehittä-
17494: varatut määrärahat eivät riitä alkuunkaan katta- miseen ympäristönsuojelua varten.
17495: maan tarkemman tutkimuksen alullepanoa.
17496: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17497:
17498: Sten Söderström Ensio Laine
17499: 1982 vp. 433
17500:
17501: Raha-asia-aloite n:o 399
17502:
17503:
17504:
17505:
17506: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-Vähänkyrön
17507: maantien rakentamiseen
17508:
17509:
17510: Eduskunnalle
17511:
17512: Vaasan kaupungissa työskentelee monia ihmi- nopeasti lisääntynyt sekä Veikkaalan että Meri-
17513: siä lähikunnista Vähästäkyröstä, Mustasaaresta kaarron asuntoalueiden kasvun vuoksi, on syytä
17514: ja Laihialta. Yleisesti ottaen ovat kulkuyhtey- nopeuttaa rakentamisaikataulua.
17515: det sekä Mustasaaresta että Laihialta melko Edelleen voidaan todeta, että hankkeen no-
17516: hyvät, kun taasen Vaasan-Vähänkyrön maan- pea toteutuminen vaikuttaisi suotuisasti Vähän-
17517: tie on sekä mutkainen että vaarallinen. kyrön elinkeinoelämään ja palvelujen saantiin.
17518: Vaasan tiepiirin toimenpideohjelmassa vuo- Tavoitteenabao tulisi olla luoda työpaikkoja
17519: sille 1980-1985 on Vaasan-Vähänkyrön tie asukkaiden kotiympäristön välittömään lähei-
17520: (mt n:o 717) suunniteltu aloitettavaksi vasta syyteen.
17521: vuonna 1984. Hankkeen kustannusarvio on 37 Edellä olevan perusteella ehdotan,
17522: miljoonaa markkaa, joka jakautuu seuraavasti:
17523: 1984 3 miljoonaa markkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17524: 1985 11 miljoonaa markkaa. 1983 tulo- ja menoarvioon J 000 000
17525: Loppuosa, n. 23 miljoonaa markkaa, jäisi markkaa maantien n:o 717 (Vaasa-
17526: täten suunnittelukauden ulkopuolelle. Koska V ähiikyrö) rakentamiseen.
17527: liikenne välillä Vaasa-Vähäkyrö on jatkuvasti
17528: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17529:
17530: Sten Söderström
17531:
17532:
17533:
17534:
17535: 55 08'8200412K
17536: 434 1982 vp.
17537:
17538: Raha-asia-aloite n:o 400
17539:
17540:
17541:
17542:
17543: Tapiola: Määrärahojen osoittamisesta Korpilahden maatalous- ja
17544: puutarhaopiston toiminnan aloittamiseen
17545:
17546:
17547: Eduskunnalle
17548:
17549: Keski-Suomen läänissä on vain yksi vakinai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17550: nen maatilatalouden ammatillista koulutusta an- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
17551: tava koulutuspiste - Tarvaalan maatalousop- 29.63.74 250 000 markan määrärahan
17552: pilaitos Saarijärvellä. Oppilaitoksen koulutuska- Korpilahdelle perustettavan noin 200
17553: pasiteetti on enintään n. 100 aloituspaikkaa oppilaspaikkaa käsittävän maatalous- ja
17554: vuodessa. Puutarhatalouden ammatillista kou- puutarhaoppilaitoksen suunnittelun aloit-
17555: lutusta ei läänissä ole lainkaan. tamista varten ja momentille 29.63.01
17556: Keski-Suomen läänin elinkeino- ja työelämän 300 000 markan määrärahan Korpilah-
17557: rakenne ja kehittäminen, maataloustuotannon delle perustettavan maatalous- ja puu-
17558: turvaaminen sekä koko ikäluokan kouluttami- tarhaoppilaitoksen seuraavien virkojen
17559: nen hyödylliseen ammattiin edellyttävät maati- ja ylimääräisten tointen perustamista
17560: la- ja puutarhatalouden keskiasteen ammatilli- varten: rehtori (C 59), 2 ammatinopet-
17561: sen koulutuksen nopeata ja tuntuvaa lisäämistä tajaa (C 35), 1 puutarhaopettaja
17562: Keski-Suomessa. (C 35) ja 1 kanslisti (V 11).
17563: Edellä olevan perusteella ehdotan,
17564: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17565:
17566: Hannu Tapiola
17567: 1982 vp. 435
17568:
17569: Raha-asia-aloite n:o 401
17570:
17571:
17572:
17573:
17574: Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisten ammattikoulu-
17575: jen ja teknillisten oppilaitosten ammatillisten ja teknillisten
17576: aineiden opettajien täydennyskoulutusta varten
17577:
17578:
17579: Eduskunnalle
17580:
17581: Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä an- kehittämislain 1. tavoitteen toteutumista. Jot-
17582: netussa laissa (474/78) todetaan mm., että ta koulutus vastaisi laadullisesti työelämän
17583: ammatillisen koulutuksen kehittämisen tavoit- vaatimuksia, tulisi opettajien perehdyttämistä
17584: teena on: työelämään voimakkaasti tehostaa erityisesti
17585: 1) ammatillisen koulutuksen laadullinen teknisten peruslinjojen osalta. Tämä olisi par-
17586: uudistaminen siten, että koulutus vastaa työ- haiten toteutettavissa siten, että ammatillisten
17587: elämän eri alojen ja niiden kehittämisen edel- sisältöjen opetuksesta vastaavien opettajien siir-
17588: lyttämän ammattitaidon saavuttamisen, ylläpi- tyminen työelämään 3-6 kk:n ajaksi opetta-
17589: tämisen ja laaja-alaistamisen vaatimuksia. jan palkkaeduin mahdollistettaisiin. Määrärahaa
17590: Asetus keskiasteen koulunuudistuksen ajoit- käytettäisiin työelämään siirtyvien opettajien
17591: tamisesta (544/80) edellyttää, että keskiasteen viransijaisten palkkaamiseen tai tästä johtuvien
17592: ammatillisen koulutuksen peruslinjat ja opinto- valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahalla
17593: linjat perustetaan vuosina 1982-1988. voitaisiin lisäkouluttaa 150-250 opettajaa.
17594: Edellä todettuun perustuen keskiasteen kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17595: lunuudistuksen toimeenpanaan kuuluu myös
17596: ammatillisten oppilaitosten opettajien täyden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17597: nyskoulutusta, ns. toimeenpanokoulutusta, jon- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
17598: ka kestoajaksi on kaavailtu noin 2 viikkoa 29.86.54 2 500 000 markan määrärahan
17599: opettajaa kohden. Koulutus sisältää lähinnä yleisten ammattikoulujen ja teknillisten
17600: koulutusrakenteeseen, opetussuunnitelmiin ja oppilaitosten ammatillisten ja teknillis-
17601: opetussisältöihin perehdyttäviä asioita. ten aineiden opettajien ammatillista
17602: Mainittu toimeenpanokoulutus ei riittävästi täydennyskoulutusta varten.
17603: turvaa ensin mainittua keskiasteen koulutuksen
17604: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17605:
17606: Hannu Tapiola Pentti Lahti-Nuuttila Olli Helminen
17607: Mikko Elo Kaisa Raatikainen Mikko Rönnholm
17608: Saara-Maria Paakkinen
17609: .1982 vp.
17610:
17611: Raha-asia-aloite n:o 402
17612:
17613:
17614:
17615:
17616: Tapiola: Määrärahan osoittamisesta Joutsan-Korpilahden maan-
17617: tien parantamiseksi välillä Korospohja-Syvälahti
17618:
17619:
17620: Eduskunnalle
17621:
17622: Joutsan-Korpilahden maantie (n:o 610) Korospohjan-Syvälahden tieosalle on laa-
17623: ylittää Korpilahden kunnassa välillä Korospoh- dittu TVL:n Keski-Suomen pnnssa parannus-
17624: ja-Syvälähti Vaarunvuoret nousten lähes 100 suunnitelma. Kun nykyinen tie jäisi suunnit-
17625: m hyvin lyhyellä matkalla. Nousujen kaltevuus teilla olevan Imatran Voima Oy:n pumppuvoi-
17626: mäen kummallakin puolella vaihtelee 10- malan yläaltaan alle, on uusi tielinja suunnitel-
17627: 17 %. Vaarunvuorenmäkeä pidetään syystä pa- tu siten, että tie kiertää yläaltaan itäpuolitse.
17628: himpana liikenne-esteenä Keski-Suomen maan- Tien, jonka pituus on 5 km, parannushanke
17629: tieverkolla. Talviolosuhteissa liukkaan kelin tai maksaa ajoradaltaan 7 metriä leveänä, mistä
17630: pahan lumipyryn sattuessa tieosaa ei pystytä öljysorapäällysteen leveys on 6 metriä, kustan-
17631: pitämään aina liikennöitävässä kunnossa. Tämä nusarvion mukaan 10,9 mmk.
17632: aiheuttaa esim. säännöllisten linja-autovuorojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
17633: myöhästymisiä, jolloin koululaisten koulun-
17634: käynti vaikeutuu. Raskas liikenne, mm. puuta- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17635: varakuljetukset, joutuu käyttämään pitkiä kier- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
17636: toreittejä kuljetuskustannusten täten lisään- tille 31.24.77 2 000 000 markkaa ]out-
17637: tyessä. Tien liikennemäärä on n. 450 autoa/ san-Korpilahden maantien parantami-
17638: vrk. sen aloittamiseksi välillä Korospohja-
17639: Syvälahti.
17640: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17641:
17642: Hannu Tapiola
17643: 1982 vp. 437
17644:
17645: Raha-asia-aloite n:o 403
17646:
17647:
17648:
17649:
17650: Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keljonkankaan-Säynät-
17651: salon maantien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
17652:
17653:
17654: Eduskunnalle
17655:
17656: Asutuskeskusten liikenneturvallisuutta voi- ala-asteen oppilaiden liikenneturvallisuus vaatii
17657: daan parantaa tehokkaimmin rakentamalla ke- väylän rakentamista.
17658: vyelle liikenteelle omat väylät. Keljonkankaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme.
17659: -Säynätsalon maantien varteen on suunnitel-
17660: tu kevyen liikenteen väylä, joka on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17661: tarpeellinen tien varteen nauhamaisesti muo- den 1983 tulo- ;a menoarvioon momen-
17662: dostuneelle asutukselle. Jyväskylän Keljonkan- tille 31.24.77 500 000 markan aloitus-
17663: kaalta käydään työssä Säynätsalossa samoin määrärahan Kelionkankaan-Säynätsa-
17664: kuin Kinkomaan taajamasta, joka on tien puo- lon maantien kevyen liikenteen väylän
17665: livälissä. Varsinkin Kinkomaan peruskoulun rakentamiseen.
17666: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17667:
17668: Hannu Tapiola Sakari Knuuttila Juhani Surakka
17669: 438 1982 vp.
17670:
17671: Raha-asia-aloite n:o 404
17672:
17673:
17674:
17675:
17676: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdyskuntajätteiden
17677: lajittelun ja hyötykäytön koelaitoksen rakentamiseksi Joen-
17678: suuhun
17679:
17680:
17681: Eduskunnalle
17682:
17683: Jätteiden hyötykäytön edistämiseksi tarvi- toon verrattuna. Mikäli lajiteltu jäte saadaan
17684: taan maassamme voimakkaita valtiovallan toi- hyötykäyttöön, näin saatavat tulot osittain
17685: menpiteitä sekä tutkimuksen että käytännön kompensoivat kasvavia menoja.
17686: toimenpiteiden rahoituksen suhteen. Maassam- Joensuun kaupunki on neuvotellut sisäasiain-
17687: me tarvitaan eräitä koe- ja mallilaitoksia, joi- ministeriön, VTT:n ja Kaupunkiliiton kanssa
17688: den avulla jätteiden hyötykäyttö saadaan al- yhdyskuntajätteiden lajittelun ja hyötykäytön
17689: kuun ja samalla voidaan vähentää myöhempiä koelaitoksen aikaansaamiseksi maahamme.
17690: virheinvestointeja. Talousjätteiden erottelussa Joensuuta on pidetty sopivana koelaitoksen
17691: on valittavana kaksi eri tietä: erottelu tapah- paikkana sekä kaupungin koon että muiden
17692: tuu jo keittiössä ja talouksien jätesäiliöissä tai olosuhteiden puolesta.
17693: erottelu suoritetaan kaatopaikalla. Keittiössä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17694: tapahtuva erottelu osoittautunee asenteista ja nioittaen,
17695: valvontavaikeuksista sekä myös tilakysymyksis-
17696: tä johtuen vaikeaksi. Keskitetty kaatopaikalla että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17697: tapahtuva erottelu lienee tulevaisuudessa pää- den 1983 tulo- ja menoarvioon
17698: asiallisesti kysymykseen tuleva vaihtoehto. 12 000 000 markan määrärahan yhdys-
17699: Tällöin kaatopaikan ylläpitokustannukset ko- kuntajätteiden lajittelun ja hyötykäytön
17700: hoavat Ruotsissa tehtyjen selvitysten mukaan koelaitoksen rakentamiseksi Joensuu-
17701: 3-5-kertaisiksi perinteiseen kaatopaikan hoi- hun.
17702: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17703:
17704: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen Lea Sutinen
17705: Matti Puhakka P. Puhakka Mauri Vänskä
17706: 1982 vp. 439
17707:
17708: Raha-asia-aloite n:o 405
17709:
17710:
17711:
17712:
17713: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen tut-
17714: kimuskeskuksen tuotekehitys- ja markkinointiyrityksen perus-
17715: tamiseksi Joensuuhun
17716:
17717:
17718: Eduskunnalle
17719:
17720: Keh~tysaluerahasto Oy:n Joensuun aluekont- tiyksiköt Helsinkiin ja Ouluun. Nämä yksiköt
17721: tori laati vuonna 1980 - Pohjois-Karjala toi- on perustettu edistämään pienten ja keskisuur-
17722: mikunnan esityksestä - selvityksen Pohjois- ten teollisuusyritysten tuotekehitystoimintaa,
17723: Karjalan läänin pienen ja keskisuuren yritystoi- mutta niiden palvelut ovat liian kaukana Itä-
17724: minnan kehitysmahdollisuuksista. Tämän selvi- Suomen ja erityisesti Pohjois-Karjalan kannal-
17725: tyksen mukaan kyseisen yritystoiminnan kehi- ta. Tällainen Valtion teknillisen tutkimuskes-
17726: tystä rajoittavat erityisesti mekaanisen puun- kuksen tuotekehitys- ja markkinointiyksikkö
17727: jalostusteollisuuden, tekstiili- ja vaatetusteolli- tulisi pikaisesti perustaa Joensuuhun, jossa se
17728: suuden sekä metalliteollisuuden toimialoilla palvelisi koko Itä-Suomen aluetta. Toiminta
17729: tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja koulutus- tulisi aloittaa kokeiluluontoisesti vuoden 1983
17730: toiminna!>sa esiintyvät puutteellisuudet. Mekaa- alusta lukien mekaanisen puunjalostusteollisuu-
17731: nisessa puunjalostusteollisuudessa olisi pieniä den, tekstiili- ja vaatetusteollisuuden sekä me-
17732: puusepän- ja huonekaluyrityksiä tuettava vien- talli- ja konepajateollisuuden toimialoilla.
17733: timarkkinoinnin käytännön kehittämistyön ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17734: tuotannor. monipuolistamisen kannalta merkit- nioittaen,
17735: tävien hankkeiden vaatiman tuotekehitysrahoi-
17736: tuksen osalta. Tekstiili- ja vaatetusteollisuudes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17737: sa tulisi lisätä julkista tukea markkinatutki- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17738: muksiin ja selvittää yritysten yhteismarkkinoin- markan määrärahan Valtion teknillisen
17739: timahdollisuuksia. Metalliteollisuudessa olisi tutkimuskeskuksen tuotekehitys- ja
17740: edistettävä alihankintojen varassa toimivien yri- markkinointiyrityksen perustamiseksi
17741: tysten omaa tuotekehitystä, yrityskohtaisten Joensuuhun, jonka toimialana olisi en-
17742: erikoistumismahdollisuuksien selvittämistä sekä sisijaisesti mekaaninen puunjalostus-
17743: yleensä tuotantomenetelmien ja tuotekehityksen teollisuus, tekstiili- ja vaatetusteolli-
17744: tason kohottamista. suus sekä metalli- ja konepajateollisuus
17745: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yhtey- ja jonka toimialueena olisi koko Itä-
17746: teen on perustettu tuotekehitys- ja markkinoin- Suomi.
17747: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17748:
17749: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen Lea Sutinen
17750: Matti Puhakka P. Puhakka Mauri Vänskä
17751: 440 1982 vp.
17752:
17753: Raha-asia-aloite n:o 406
17754:
17755:
17756:
17757:
17758: Valo: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnittele-
17759: miseksi Nurmijärvelle
17760:
17761:
17762: Eduskunnalle
17763:
17764: Nurmijärven kunta on jo useamman vuo- Nurmijärven virastotalon kiirehtimiseksi tu-
17765: den ajan anonut valtiolta määrärahoja valtion lisi valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa
17766: virastotalon rakentamiseksi Nurmijärven kir- osoittaa määräraha virastotalon alustavia suun-
17767: kolle. Virastotaloon sijoittuisivat Kansaneläke- nittelutöitä varten.
17768: laitoksen Nurmijärven toimisto, Nurmijärven Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17769: nimismiespiiri, työvoimatoimisto sekä verotoi- taen,
17770: misto.
17771: Virastotalon rakentaminen parantaisi merkit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17772: tävästi asukkaiden mahdollisuuksia käyttää 1983 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
17773: edellä mainituista toimistoista saatavia palve- markan määrärahan Nurmijärvelle sijoi-
17774: luja. Lisäksi virastotalon rakentamisella paran- tettavan valtion virastotalon rakentamis-
17775: nettaisiin mainituissa toimistoissa toimivien ih- ta edellyttävien alustavien suunnitel-
17776: misten työskentelyolosuhteita. mien laatimirta varten.
17777: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
17778:
17779: Tauno Valo
17780: 1982 vp. 441
17781:
17782: Raha-asia-aloite n:o 407
17783:
17784:
17785:
17786:
17787: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan merivie-
17788: märitunnelin rakentamiseen välillä Savio-Koivukylä
17789:
17790:
17791: Eduskunnalle
17792:
17793: Keski-Uudenmaan kunnat Järvenpää, Kerava, ta käytäntöä. Tästä summasta tulisi myöntää
17794: Tuusula ja Vantaa ryhtyivät vuonna 1976 to- tarkoitukseen osoitetun 1 miljoonan markan
17795: teuttamaan yhteensä noin 194 miljoonan mar- lisäksi 2 miljoonaa markkaa jo vuonna 1982
17796: kan Keski-Uudenmaan meriviemärihanketta. In- lisäbudjetin yhteydessä.
17797: vestoinneista on tähän mennessä suoritettu yli Keski-Uudenmaan meriviemärin avustamises-
17798: 50 miljoonaa markkaa. Vaitio on rahoittanut ta on hallituksen periaatekannanotto vuodelta
17799: hanketta vuosina 1975-80 yhteensä 7,5 mil- 197 4. Valtion vesihuoltotyörahoitus myönnet-
17800: joonalla markalla avustuksen muodossa ja val- tiin osahankkeelle ensimmäisen kerran vuoden
17801: tion vesihuoltotöinä, minkä lisäksi hankkeeseen 1978 lisäbudjetissa.
17802: on myönnetty korkotukilainoja. Keski-Uudenmaan meriviemärin rakentami-
17803: Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvios- nen on Keski-Uudenmaan kuntien kannalta kes-
17804: sa on momentin 30.40.77 alamomentille 2 keinen hanke niin kansantaloudellisesti, kun-
17805: (Uudet työt) 1 miljoonan markan määräraha nallistaloudellisesti kuin ympäristönsuojelunkin
17806: valtionosuuteen, joka kohdistuu meriviemäri- kannalta. Tämän vuoksi ja jotta meriviemäri-
17807: tunnelin louhimiseen välillä Savio-Koivukylä. hankkeen eteneminen voitaisiin todella suorit-
17808: Budjetin perusteluissa on kyseisen osahankkeen taa asianmukaisesti ja jotta valtion taholta an-
17809: kustannusarvioksi todettu 18 miljoonaa mark- netut lupaukset tulisivat toteutetuiksi, tulisi
17810: kaa, josta olisi valtion osuutta vain 3 miljoonaa suorittaa esitetty valtionosuuden lisäys.
17811: markkaa. Siitä 2 miljoonaa markkaa lienee tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17812: koitettu budjetoitavaksi vuodelle 1983. nioittaen,
17813: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntain-
17814: liitto on ohjelmoinut toteuttavansa kaudella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17815: 1981-84 yhteensä 54 miljoonan markan ra- 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
17816: kennustyöt, joista tulo- ja menoarviossa oleva 30.40.77 alamomentille 2 (Uudet työt)
17817: Savion-Koivukylän tunneli edustaa noin puol- 2 000 000 markkaa Keski-Uudenmaan
17818: ta, eli tarkistettujen kustannusennusteiden mu- meriviemäritunnelin louhimiseen välillä
17819: kaan 24 miljoonaa markkaa. Tulo- ja menoar- Savio-Koivukylä sekä määrittelisi ky-
17820: viossa määritelty 3 miljoonan markan valtion- seisen hankkeen valtionosuuden koko-
17821: osuus tulisikin nostaa 9 miljoonaan markkaan, naismääräksi 9 000 000 markkaa.
17822: jotta se vastaisi vuosina 1975-80 vakiintunut-
17823: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17824:
17825: Tauno Valo Pauli Uitto
17826: Toivo Mäkynen Saara-Maria Paakkinen
17827: 442 1982 vp.
17828:
17829: Raha-asia-aloite n:o 408
17830:
17831:
17832:
17833:
17834: Valo: Määrärahan osoittamisesta tuottavien ideoiden ja keksin-
17835: töjen tukemiseen
17836:
17837:
17838: Eduskunnalle
17839:
17840: Yhteiskuntamme jatkuvasti koneeliistuessa maamme vientiteollisuutta ja korvattaisiin ul-
17841: eivät työpaikkojen määrät kasva siinä suhtees- komaista tuontia.
17842: sa kuin kansantuottomme kokonaiskasvu edel- Valtion tukitoimien tulisi olla lähinnä talou-
17843: lyttäisi, vaan automatisoinnin myötä työpaik- dellisia, joko lainojen tai avustusten muodos-
17844: kojen määrä jopa alenee aiheuttaen näin yhäti sa, joita tälläkin hetkellä on olemassa, mutta
17845: kasvavaa työttömyyttä. jotka ovat riittämättömiä.
17846: Pienen ja keskisuuren teollisuuden piirissä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17847: on kuitenkin jo olemassa huomattava määrä taen,
17848: tuottavia ideoita ja keksintöjä, jotka voitaisiin
17849: hyödyntää, mikäli ideoiden kehitystyötä tuet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17850: taisiin voimakkaasti valtion toimesta. 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
17851: Hyvin useat näistä ideoista ja keksinnöistä markan määrärahan erilaatuisten yritys-
17852: ovat erittäin kehityskelpoisia ja tyypillistä niil- toiminnan piiriin kuuluvien ideoiden ja
17853: le on, että näillä tuottavilla ideoilla luotaisiin keksintöjen kehittämistyöhön.
17854: uusia työpaikkoja ja erityisesti edistettäisiin
17855: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17856:
17857: Tauno Valo
17858: 1982 vp. 443
17859:
17860: Raha~asia-aloite n:o 409
17861:
17862:
17863:
17864:
17865: Valo: Määrärahan osoittamisesta Hangon lentokentän toiminnan
17866: tukemiseksi
17867:
17868:
17869: Eduskunnalle
17870:
17871: Hangon lentokenttäyhdistys ry:n tarkoituk- valtion varoista yhteensä 60 000 markkaa,
17872: sena on sääntöjensä 2 §:n mukaan edistää joista 30 000 markkaa ajoittuu vuodelle 1979.
17873: Länsi-Uudenmaan talousalueen liikeoteeilistä Sen lisäksi Hangon kaupunki on myöntänyt
17874: kehitystä, etsintä- ja pelastuspalvelua sekä kentälle avustusta saman ajan kuluessa yhteen-
17875: ilmailuharrastusta rakentamalla ja ylläpitämällä sä 30 000 markkaa, joista 10 000 markkaa
17876: voittoa tavoittelematta Hangon lentokenttää vuonna 1979. Vuoden 1979 avustus on käy-
17877: siihen kuuluvine rakennuksineen ja laitteineen. tetty kentän asfaltointiin ja valaistuksen asen-
17878: Toimintansa tukemiseksi yhdistys on oikeutet- tamiseen. Lentoturvallisuutta ja kentän mah-
17879: tu järjestämään maksullisia tilaisuuksia, arpajai- dollisimman tehokasta käyttöä silmällä pitäen
17880: sia ja liiketoimintaa, jonka tarkoituksena ei on kiitoradan leventäminen ensiarvoisen tär-
17881: kuitenkaan ole voiton tai muun välittömän keätä. Samoin kiitoradan pidentämistöiden jat-
17882: taloudellisen ansion hankkiminen siihen osal- kaminen pikaisesti on erittäin tärkeätä. Näihin
17883: lisille. Lentokenttäyhdistys on siis luonteeltaan toimenpiteisiin lentokenttä tarvitsee kuitenkin
17884: yleishyödyllinen yhteisö. huomattavasti nykyistä enemmän julkista tu-
17885: Hangon lentokenttä on ympärivuotisessa kea, olihan vuosi 1979 lentokenttäyhdistyk-
17886: käytössä, ja mm. vuosina 1978-79 kentältä selle erittäin tappiollinen.
17887: tehtiin yli 1 400 starttia toimintavuoden ai- Hangon lentokenttäyhdistys on anonut val-
17888: kana. Vuonna 1978 tuli kentän käyttökelpoi- tionapua liikenneministeriöitä vuotta 1980 var-
17889: suus erityisesti merelle suuntautuvien etsintä- ten 90 000 markkaa kentän kestopäällystys-
17890: pelastuslentojen suhteen todetuksi Viikinki- töitä ja 20 000 markkaa perusparannustöitä
17891: onnettomuuden yhteydessä. Veneen hylky löy- varten. Tähän mennessä valtionapua ei tälle
17892: tyi paikallisten lentäjien oma-aloitteisen etsintä- vuodelle näihin tarkoituksiin kuitenkaan ole
17893: lennon perusteella. myönnetty. Katson, että hallituksen tulisi ryh-
17894: tyä pikaisiin toimenpiteisiin valtion tuen huo-
17895: Huomattava osa kentältä suoritetuista len- mattavaksi lisäämiseksi Hangon lentokentälle,
17896: noista on liike- ja vierailulentoja sekä Hangon joka on parhaita pienkenttiä maassamme ja
17897: lentokerhon suorittamaa koulutus- ja muuta jonka rakentaminen ja toiminta on kokonaan
17898: toimintaa. Kentän sijainnin tultua ilmailupii- yksityisen yritteliäisyyden ja talkoohengen an-
17899: reissä tunnetuksi ovat mm. pohjoismaiset vie- siota.
17900: railut kentällä huomattavasti lisääntyneet. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17901: Vuoden 1979 vuositarkastuksessa on kentän taen,
17902: todettu joitakin pieniä puutteita lukuunotta-
17903: matta olevan hyvässä kunnossa ja maassamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17904: luokkansa parhaita. Tämän vuoksi on valitet- 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
17905: tavaa, että kentälle julkisista varoista saatavat kan määrärahan Hangon lentokentän
17906: avustukset ovat olleet vähäisiä. Viimeisten vii- toiminnan tukemiseen.
17907: den vuoden aikana on kentälle saatu avustusta
17908: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17909:
17910: Tauno Valo
17911: 444 1982 vp.
17912:
17913: Raha-asia-aloite n:o 410
17914:
17915:
17916:
17917:
17918: Vaio: Määrärahan osoittamisesta Hangon satamatoiminnan ke-
17919: hittämiseksi
17920:
17921:
17922: Eduskunnalle
17923:
17924: Vuonna 1974 Hanko osti valtiolta sataman. olla, että tullaan tilanteeseen, jossa aJOittain
17925: Siitä lähtien sitä on paranneltu ja mm. ulko- tulevaisuudessa mahdollisesti joudutaan rajoit-
17926: satamaan on vaiheittain rakennettu Railship- tamaan jäänsärkijäiden käyttöaikaa. Tällöin
17927: junalautalle sopiva laituri, raiteet ym. laitteet. Hangon sataman merkitys talvisatamana kas-
17928: 1980-luvun suunnitelmana on parhaillaan tutki- vaa.
17929: muksen alaisena syvälaiturin kannattavuus ja Hangon sataman kehittämissuunnitelmien
17930: rakentaminen länsisatamaan samoin kuin te- mukaan pitäisi satamaan rakentaa syvälaituri
17931: hokkaamman nosturikapasiteetin hankkiminen. ja satamanosturikapasiteettia lisätä. Mielestäm-
17932: Hangon satamatoiminnan kehittämisessä on me tulisi valtion tukea voimakkaasti näitä
17933: pyrittävä siihen, että satamaan saadaan ympäri- maamme tavarahuollon kannalta keskeisen sa-
17934: vuotinen liikenne ja mahdollisimman paljon taman kehittämissuunnitelmia.
17935: linjaliikennettä, koska Hangon satama on Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17936: maamme ainoa luonnollinen talvisatama. Vaik- taen,
17937: ka Hangon sataman kehittämiseen vaadittavat
17938: investoinnit vaikuttavat suurilta, on kansan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17939: taloudellisesti järkevää kehittää juuri Hangon 1983 tulo- ia menoarvioon 5 000 000
17940: satamaa. Jään murtaminen on valtiolle kallista, markkaa Hangon sataman kehittämisen
17941: ja kun polttoaineiden hinnat yhä kohoavat, voi tukemiseksi.
17942: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
17943:
17944: Tauno Valo
17945: 1982 vp. 445
17946:
17947: Raha-asia-aloite n:o 411
17948:
17949:
17950:
17951:
17952: Valo: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjäväestön lomajärjes-
17953: töjen lomatoimintaa varten
17954:
17955:
17956: Eduskunnalle
17957:
17958: Pienyrittäjän mahdollisuudet irtautua päivit- merkiksi suuri poistuma pienyrittäjäkunnan
17959: täisestä työstään virkistäytymis- ja terveyden- keskuudesta.
17960: hoitotarkoituksessa tuottavat usein ylipääsemät- Koska lakisääteisesti on huolehdittu yritys-
17961: tömiä vaikeuksia. Kun kesä erityisesti palvelu- ten palveluksessa olevan henkilöstön työtervey-
17962: ammateissa toimiville pienyrittäjille merkitsee denhuollosta sekä loma- ja virkistäytymismah-
17963: yritystoiminnan korkeasuhdannetta, yrityksen dollisuuksista, olisi oikeudenmukaista turvata
17964: sulkeminen on mahdotonta. Pienyrittäjille valtiovallan toimin vastaavat edut myös pien-
17965: pienyrittäjien vuosilomarahalain perusteella yrittäjäkunnalle. Tämä ei kuitenkaan nykyisen
17966: maksettava korvaus ei riitä kompensoimaan lainsäädännön puitteissa ole mahdollista, ellei
17967: sijaisen palkkaa edes lyhyen loman ajaksi. Täs- pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän piiriin kuu-
17968: tä syystä lomat jäävät usein pienyrittäjäväes- lumisen ehtoja nykyisestä ratkaisevasti väljen-
17969: tön kohdalla käyttämättä, mikä heijastuu mm. netä ja pienyrittäjien vuosilomarahalain mu-
17970: pienyrittäjien vuosilomarahaa hakeneiden luku- kaista korvausta moninkertaisteta.
17971: määrässä. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17972: Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin ensi- taen,
17973: arvoisen tärkeätä, että pienyrittäjäväestön vir-
17974: kistäytymis- ja terveydenhoitomahdollisuuksista että Eduskunta ottaisi valtio11 vuoden
17975: huolehdittaisiin. Yrittäjän ammatin raskaus yh- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
17976: tyneenä puutteellisiin lomanviettomahdollisuuk- 33.57.58 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
17977: siin aiheuttaa mm. sen, ettei ennaltaehkäisevä valtionapuna pienyrittäjäväestön loma-
17978: terveydenhoito ole riittävää. Tästä johtuu esi- järjestöjen lomatoimintaa varten.
17979: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
17980:
17981: Tauno Valo
17982: 446 1982 vp.
17983:
17984: Raha-asia-aloite n:o 412
17985:
17986:
17987:
17988:
17989: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspiirin perus-
17990: ·tamiseksi Satakuntaan
17991:
17992:
17993: Eduskunnalle
17994:
17995: Satakunta kuuluu nykyään Turun ja Porin lisuuspiiriksi ja Satakunnan teollisuuspiiriksi.
17996: läänin teollisuuspiiriin. Satakunnassa on vain Satakunnan oman teollisuuspiirin perustami-
17997: teollisuuspiirin alatoimisto. Alatoimiston toi- nen loisi edellytykset tarjota maakuntaan mo-
17998: mintojen määrä on ollut varsin runsasta ja nipuoliset, sen tarvitsemat ja luonteeseen kuu-
17999: verrattavissa Turun piiritoimiston vastaaviin luvat palvelut.
18000: toimintoihin. Satakunnan väestön kannalta on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18001: erityisen tärkeää, että sen alueella yritystoi- nioittavasti,
18002: minta voisi kehittyä edelleenkin. Sitä varten
18003: yritystoiminnan tulisi saada parhaat mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18004: set yhteiskunnan järjestämät palvelut. Tämä ta- den 1983 tulo- ia menoarvioon mo-
18005: voite voisi paremmin toteutua kehittämällä mentille 32.02.01 500 000 markan
18006: teollisuuspiirin toimintoja. Sen takia olisikin määrärahan teollisuuspiirin perustami-
18007: suuri Turun teollisuuspiiri jaettava Turun teol- seksi Satakuntaan.
18008: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18009:
18010: Pirkko Valtonen Mikko Elo
18011: 1982 vp. 447
18012:
18013: Raha-asia-aloite n:o 41.3
18014:
18015:
18016:
18017:
18018: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensikotien Liiton oh-
18019: jauksessa olevien yksinhuoltajien palvelupisteiden toiminnan
18020: tukemiseen
18021:
18022:
18023: Eduskunnalle
18024:
18025: Yksinäisten äitien ja heidän lastensa muo- hoitopisteitä. Ensikotien Liiton jälkihuoltopai-
18026: dostamien perheiden sosiaaliturvaa on maas- kat ottavat muutaman tunnin ajaksi tilapäiseen
18027: samme voitu suuresti lisätä. Lapset on saatettu hoitoon heidän pienokaisiaan sekä toimivat
18028: lain edessä tasavertaiseen asemaan syntyperään neuvontapisteinä ja yhdessäolopaikkoina. Tä-
18029: katsomatta. Mutta edelleen nuoret au-äidit mä toiminta kattaa käytännöllisesti katsoen
18030: kohtaavat yhteiskunnassa vaikeuksia ja esteitä, koko maan.
18031: joiden ylittämisessä he tarvitsevat tehostettua Nuorten yksinhuoltajien palvelupisteet on
18032: tukea. Au-äitien, varsinkin mitä nuorempia, koettu tarkoituksenmukaisiksi ja vapaaehtois-
18033: kouluttamattomampia ja omien vanhempiensa työvoiman runsauden vuoksi taloudellisestikin
18034: perheestä irrallisempia he ovat, elämäntilanteet edullisiksi.
18035: ovat riskiolosuhteita. Kenties suurimmat vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18036: keudet, jotka kohtaavat yhdessä elävää äitiä ja
18037: lasta, ilmenevät puutteellisissa ihmissuhteissa että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18038: ja eristyneisyydessä. den 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
18039: Ensikotien Liiton jäsenjärjestöjen ylläpitä- markan määrärahan Ensikotien Liiton
18040: missä ensikodeissa ja avopalveluyksiköissä on ohjauksessa olevien yksinhuoltajien pal-
18041: pitkään todettu tarvittavan erityisiä jälkihuol- velupisteiden toimintaan Helsingissä,
18042: lon palveluja, joita omaa pienperhe-elämäänsä Imatralla, Jyväskylässä, Kotkassa, Kuo-
18043: yrittävät au-äidit pienokaisineen tarvitsevat. piossa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Ro-
18044: Jotta äidit voisivat harrastaa, opiskella ja asioi- vaniemellä, Tampereella, Turussa, Vaa-
18045: da ilman lasta, tarvitaan turvallisia tilapäisiäkin sassa ja Vantaalla.
18046: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18047:
18048: Pirkko Valtonen Juhani Raudasoja Liisa Jaakonsaari
18049: Anna-Liisa Piipari Reino Breilin Pirjo Ala-Kapee
18050: Mikko Elo Matti Luttinen Sakari Knuuttila
18051: Olli Helminen Paula Eenilä Eino Loikkanen
18052: Lasse Lehtinen Saara-Maria Paakkinen Aimo Ajo
18053: 448 1982 vp.
18054:
18055: Raha-asia-aloite n:o 414
18056:
18057:
18058:
18059:
18060: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maidon kuljetusavus-
18061: tusten maksamiseen
18062:
18063:
18064: Eduskunnalle
18065:
18066: Maidon kuljetusavustuksilla on pyritty var- hitysalueittemme meijereiden mahdollisuuksia
18067: mistamaan maidon markkinointi harvaanasu- kerätä maitoa näiltä taloudellisesti heikoilta
18068: tuilta seuduilta pitkien ja vaikeiden kuljetus- alueilta. Kun maidosta saadut tulot ovat useim-
18069: matkojen takaa. Se on siten ollut vaikuttamas- missa tapauksissa näiden alueiden viljelijäväes-
18070: sa meijeritoiminnan kehittämiseen Itä- ja Poh- tön pääasiallinen toimeentulon lähde, on mei-
18071: jois-Suomessa. jereille annettava taloudelliset mahdollisuudet
18072: Tuen maksuperusteita on kuitenkin viime hoitaa maidon keruu myös kyseisiltä alueilta
18073: vuosina useaan otteeseen kiristetty. Vuoden korottamalla maidon kuljetusavustusten mak-
18074: 1970 alusta lukien poistettiin myös siirtokul- superusteita.
18075: jetusavustus, joka paitsi nostaa meijereiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18076: kuljetuskustannuksia myös vaikeuttaa ja hidas- nioittaen,
18077: taa meijeritoiminnan rationalisointia. Kuljetus-
18078: avustusten alentaminen, samalla kun maidon että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18079: keräilykustannukset ovat tuntuvasti nousseet, den 1983 tulo- ja menoarvioon
18080: on heikentänyt meijereiden tilityskykyä. Edellä 50 000 000 markkaa käytettäväksi mai-
18081: mainittu kehitys on suuresti vaikeuttanut ke- don kuljetusavustusten maksamiseen.
18082: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
18083:
18084: Paavo Vesterinen Mikko Kaarna Mikko Pesälä
18085: Esko Pekonen Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
18086: Lauri Palmunen
18087: 1982 rd. 449
18088:
18089: F~mQtion nr 41.5
18090:
18091:
18092:
18093:
18094: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för inledande av
18095: hyte av rälsen på hanan Lahtis-Lovisa
18096:
18097:
18098: Tili Riksdagen
18099:
18100: Den· nuvarande undermåliga rälsheläggningen digt att utan vidare dröjsmål igångsätta arbetet
18101: av Lovisa-Lahtis hanan medför i många av- med att förnya rälsen.
18102: seenden hetydande olägenheter för Östra Ny- Inte minst med tanke på de tunga gods-
18103: land och Lovisanejden. Då staten 1960 över- transporterna tili Sovjetunionen som delvis går
18104: tog Lovisa-Vesijärvi hanan hreddades den- via Lovisa-Lahtis hanan måste åtgärden ses
18105: samma genom att utnyttja redan då gammal som ytterst nödvändig. Man kan ytterligare tili
18106: räls som inte tål över 17 tons axeltyngd. detta ti[lägga att banans betydelse i framtiden
18107: Den nuvarande situationen innehär att en avsevärt kommer att öka. Transportbehovet
18108: ytterst fördyrande omlastning i många fall ökas av omfattande koltransporter längre fram
18109: måste ske då rälsheläggningen inte tål större genom Valkom hamn bl.a. tili Lahtis och av
18110: axeltryck än 17 ton. Detta har medfört att det statliga spannmålsförrådets transporter,
18111: många företag förståeligt nog sökt andra ut- vilka tili sin volym blir avsevärda. Därtill
18112: vägar att på ett mera ekonomiskt lönsamt sätt kommer avfallstransporterna från Hästholmens
18113: Iösa sina hefraktningsbehov. Inte minst med kärnkraftvevk, som utan överdrift måste klassi-
18114: tanke på Lovisanejdens delvis outnyttjade ka- ficeras som 'en av landets mest betydande risk-
18115: pacitet ifråga om bl.a. hamnen och frilagerom- transporter.
18116: rådet vore det nödvändigt att skyndsamt er- Byggnadskotnaderna för förnyandet av räl-
18117: sätta den nuvarande rälsen med den tyngre sen är för närvarande ca 40 miljoner mark,
18118: typ som tål avsevärt högre belastning än vad en kostnad, som alltså i förhållande tili nytta
18119: som för närvarande är fallet. och verkan är tämligen blygsam. Den nuvaran-
18120: Detta sakförhållande har gång på gång un- de situationen bidrar påtagligt tili att hämma
18121: der årens lopp aktualiserats och uppmärksam- den ekonomiska utvecklingen inom östligaste
18122: mats hos de .stadiga myndigheterna men en- Nyland.
18123: ligt de senaste långtidsplanerna har projektets Med hänvisning tili ovanstående och därmed
18124: förverkligande ytterligare uppskjutits. Ett dy- samman:hängande omständigheter föreslås vörd-
18125: likt uppskov kan under tiden försvaras endast samt,
18126: om erforderliga åtgärder såsom bekostandet av att Riksdagen i 1983 års statsförslag
18127: omlastning i Lahtis, en eventuellt lägre kör- måtte uppta ett 10 000 000 mark
18128: hastighet m.m. inte . inverbr höjande på be- stort anslag för påbörjandet av utbyte
18129: fraktningskostnaderna. Även om sådana åtagan- av den undermåliga rälsbeläggningen
18130: den skulle genomföras. är det likväl nödvän- på Lovisa-Lahtis banan.
18131: Hdsingfors · den 13 februari 1982
18132:
18133: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
18134:
18135:
18136:
18137:
18138: 57 0882004'12K
18139: 1982 vp.
18140:
18141: Raha-asia-aloite n:o 415 Suomennos
18142:
18143:
18144:
18145:
18146: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Loviisan
18147: radan kiskotuksen vaihtamisen aloittamiseen
18148:
18149:
18150: Eduskunnalle
18151:
18152: Nykyinen Loviisan-Lahden radan huono siin ryhdyttäisiinkin, olisi tästä huolimatta vält-
18153: kiskotus merkitsee monessa suhteessa huomat- tämätöntä ryhtyä kiskotuksen uudistamiseen
18154: tavaa haittaa itäiselle Uudellemaalle ja Lovii- viivytyksettä.
18155: san seudulle. Valtion otettua vuonna 1960 hal- Myös silmällä pitäen Neuvostoliittoon tapah-
18156: tuunsa Loviisan-Vesijärven radan sitä leven- tuvia raskaita tavarankuljetuksia, jotka osittain
18157: nettiin käyttämällä jo silloin vanhoja kiskoja, kulkevat Loviisan-Lahden radan kautta,
18158: jotka eivät kestä yli 17 tonnin akselipainoa. uudistamistoimenpidettä on pidettävä erittäin
18159: Nykyinen tilanne merkitsee sitä, että useis- kiireellisenä. Tähän voidaan vielä lisätä, että
18160: sa tapauksissa joudutaan suorittamaan erittäin radan merkitys tulee tulevaisuudessa entises-
18161: huomattavia kustannuksia vaativa uudelleenlas- täänkin kasvamaan. Kuljetustarve tulee lisään-
18162: taus, koska kiskot eivät kestä 17 tonnia suu- tymään mm. Valkon kautta tulevaisuudessa
18163: rempaa akselipainon. Tästä on ollut seurauk- Lahteen tapahtuvien huomattavien kivihiilikul-
18164: sena, että monet yritykset ovat ymmärrettävis- jetusten ja valtion viljavaraston kuljetusten
18165: tä syistä etsineet muita vaihtoehtoja ratkais- kautta; nämäkin määrät tulevat olemaan huo-
18166: takseen kuljetustarpeensa taloudellisemmin. mattavat. Muiden kuljetusten lisäksi tulevat
18167: Erityisesti tästä syystä ja ottaen huomioon Lo- Hästholmenin ydinvoimalan jätteiden kuljetuk-
18168: viisan seudun osittain käyttämättä jäävä sa- set, joita liioittelematta voidaan kutsua maam-
18169: tama- ja vapaavarastokapasiteetti olisi välttä- me kaikkein riskialttiimmiksi kuljetuksiksi.
18170: mätöntä pikaisesti korvata nykyinen kiskotus Kiskotuksen uudistamisen rakennustöiden ar-
18171: raskaammalla kiskotuksella, joka kestää ny- vioidaan tällä hetkellä maksavan n. 40 mil-
18172: kyistä huomattavasti korkeamman kuormituk- joonaa markkaa. Tämä kustannus on varsin
18173: sen. vaatimaton, kun otetaan huomioon sen tuotta-
18174: Vuosien kuluessa on kerta toisensa ji:ilkeen ma hyöty. Nykytilanne vaikuttaa huomattaval-
18175: kiinnitetty valtion viranomaisten huomiota tä- la tavalla ehkäisevästi Uudenmaan itäisimmän
18176: hän asiain tilaan, ja viimeisimpien pitkän täh- osan taloudelliseen kehitykseen.
18177: täyksen suunnitelmien mukaan suunnitelman Edellä olevan .perusteella ehdotamme kun-
18178: toteuttaminen on lykätty vuodesta 1981 vuo- nioittavasti,
18179: teen 1984. Tänä aikana voidaan tällaista vii-
18180: västystä puolustella vain siinä tapauksessa, että että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18181: ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin, kuten den 1983 tulo- ;a menoarvioon
18182: Lahdessa tapahtuvan jälleenlastauksen korvaa- 10 000 000 markan määrärahan Lovii-
18183: miseen ja siihen, että mahdolliset nopeusrajoi- san-Lahden radan ala-arvoisen kisko-
18184: tukset eivät vaikuta rahteja korottavasti. tuksen vaihtamisen aloittamiseksi.
18185: Vaikka tällaisiin poikkeuksellisiin toimenpitei-
18186: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
18187:
18188: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
18189:
18190:
18191:
18192: , ... ,
18193: '.1
18194: 1982 vp. 451
18195:
18196: Raha-asia-aloite n:o 416 '.
18197:
18198:
18199:
18200: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden varuskunnan
18201: investointeja varten
18202:
18203:
18204: Eduskunnalle
18205:
18206: Lahden varuskunta on tyypillisenä vanhana kuntakurssien ja L~hden • sotilaspiirin lcertaus._
18207: Etelä-Suomen varuskuntana jäänyt rakennustoi- harjoituskurssien majoitustiloja sekä Lahden
18208: minnassa jälkeen. Viimeisimpinä uudisraken- sotilaspiirin esikunnalle kertausharjoituksia var-
18209: nuskohteina ovat valmistuneet vuonna 197 3 ten opetustiloja, joita Lahden sotilaspiirin
18210: varuskunnan ruokala- ja urheilurakennus sekä esikunnalla ei ole lainkaan. Lisäksi rakennuk-
18211: vuonna 1978 huoltokoulutuskeskuksen kurssi- sen korjaus mahdollistaa Hämeen Ratsujääkäri-
18212: keskus. Vuosina 1979-81 on peruskorjattu pataljoonan esikunnan siirron sille suunnitel-
18213: kaksi asuinrakennusta ja Hämeen Ratsujääkäri- tuun rakennukseen Toimiupseerikerhon siir-
18214: pataljoonan urheilukoulun luokkarakennus. tyessä rakennus 5:n ensimmäiseen kerrokseen..
18215: Bennalan varuskunnassa on vielä n. 30 000 Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa osoite'-
18216: m2 peruskorjattavia 65 vuotta vanhoja raken- tuilla 2,5 milj. markan määrärahoilla saadaan
18217: nuksia, joista osa on asuintaloja. Rakennusten valmiiksi puolustusministeriön Lahden raken-
18218: peruskorjaus olisi suoritettava mahdollisimman nustoimiston varasto (1,9 milj. mk) ja pääs-
18219: pian, jottei niitä jouduta putkamaan asuin- ja tään aloittamaan Pesäkallion luolaston kunnos:..
18220: korj auskelvottomina. tustyöt ( 0,6 mi'lj. mk).
18221: Kriminaalihuoltoyhdistyksen Lahden työlei- Pesäkallion luolaston kunnostamiseen tarvi-
18222: rin työntekijät ovat tällä hetkellä työssä Lah- taan vuonna 1983 4 milj. markan määräraha.
18223: den ohikulkuteiden rakentamisessa. Työt päät- Tämän lisäksi on välttämätöntä saada vuodelle
18224: tynevät kuluvana vuonna, jonka jälkeen työn- 1983 2 milj. mk autohuoltolan rakentamiseen,
18225: tekijät voidaan työllistää PLM:n rakennuskoh- koska kasarmialueelta puuttuvat edes välttävät
18226: teissa Bennalan kasarmialueella, edellyttäen moottoriajoneuvojen huoltotilat. Moottoriaj(}l-
18227: että tarkoitukseen saadaan määrärahat oikeus- neuvoja on tällä hetkellä 107.
18228: ministeriöitä; määrärahatarve on 12 000 mk/ Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18229: työntekijä/kk, johon sisältyy myös työnjohto ja
18230: rakennustarvikkeet. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18231: Sopivana rakennuskohteena on Bennalan ka- den 1983 tulo- ja menoarvioon
18232: sarmialueeHa mm. rakennus 5:n peruskorjaus. 6 000 000 markkaa Lahden varuskun•
18233: Rakennus 5:een tulee ensisijaisesti Hämeen nan investointeja varten.
18234: Ratsujääkäripataljoonan urheilukoulun henkilö-
18235: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18236:
18237: Matti Viljanen Ulla Puolanne
18238: 452 1982 vp.
18239:
18240: Raha-asia-aloite n:o 417
18241:
18242:
18243:
18244:
18245: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nastolaan raJkennetta-
18246: vaa valtion virastotaloa varten
18247:
18248:
18249: Eduskunnalle
18250:
18251: Nastolan väkiluku on kasvanut erittäin no- Virastotaloon tulisi sijoittaa Kansaneläkelai-
18252: peasti. Henkikh'joitettu väestö oli v. 1960 toksen, työvoimatoimiston, poliisitoimen, vero-
18253: 7 092, v. 1970 10 828 ja v. 1980 13 864. Nas- tuksen ja postin tarvitsemat tilat. Yhteinen
18254: tola on tällä hetkellä yksi teollistuneimmista tilantarve on 1 000 m2 ja kustannusarvio 3,5
18255: kunnista maassamme. 6 100 kokonaistyöpaikas- milj. mk.
18256: ta on 3 300 teollisuuden piirissä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18257: Nastolan etäisyys Lahdesta on 16 km. Sillä
18258: on itsenäinen asema neljän läänin raja-alueella. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18259: Huomioon ottaen väestön määrä, elinkeino- den 1983 tulo- ja menoarvioon
18260: rakenne, kunnan sijainti sekä luontaiset ke- 3 500 000 markkaa Nastolaan rakennet-
18261: hittymisedellytykset, tulisi Nastola nähdä itse- tavan valtion virastotalon suunnittelua
18262: näisenä yksikkönä myös valtionhallinnon pal- ja rakentamista varten.
18263: velujen osalta.
18264: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18265:
18266: Matti Viljanen Ulla Puolanne
18267: 1982'vp.
18268:
18269: Raha-asia-aloite n:o 418
18270:
18271:
18272:
18273:
18274: Viljanen ym.: Määvärahan osoittamisesta Lahden-Hollolan
18275: maantien parantamista varten
18276:
18277:
18278: Eduskunnalle
18279:
18280: Maantien n:o 316 parantaminen välillä autoa/vrk) . Tie on kantavuudeltaan erittäin
18281: Lahti-Hollola on ajoitettu TVL:n toimenpide- heikko, koska se on entistä Vesijärven pohjaa.
18282: ohjelmassa vuosille 1984-85. Näin ollen sitä on kelirikkaaikana mahdoton
18283: Hankkeeseen sisältyy rakenteen parantamis- saada kuntoon.
18284: ta 9,6 km ja suuntauksen parantamista 1,5 km Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18285: eli parannettava osuus on yhteensä 11,1 km.
18286: Hankkeen kustannusarvio on 11,7 milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18287: Tien toiminnallinen luokka on kokoojatie. 1983 tulo- ;a menoarvioon 11 700 000
18288: Se on Päijät-Hämeen alueen vilkasliikenteisin markkaa maantien n:o 316 parantamis-
18289: kokoojatie, joka vielä on soratie (500-600 ta varten välillä Lahti-Hollola.
18290: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18291:
18292: Matti Viljanen Ulla Puolanne
18293: 1982 vp.
18294:
18295: Raha-asia-aloite n:o 419
18296:
18297:
18298:
18299:
18300: Viljanen ym.:' Määrärahan osoittamisesta Padasjoen Kellosalmen
18301: sillan rakentamista varten
18302:
18303:
18304: Eduskunnalle
18305:
18306: Padasjoen kimnassa sijaitsevan Kellosalmen Hankkeen kustannusarvio on 4,0 milj. mk.
18307: lossin korvaaminen sillalla on ajoitettu TVL:n Näin ollen kysymyksessä on erittäin edullisesti
18308: toimenpideohjelmassa vuodelle 1986. ja lyhyellä kuoletusajalla toteutettava hanke.
18309: Lossi sijaitsee paikallistiellä n:o 14173, jota Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18310: pitkin on kulkuyhteys Virmailansaareen. Saa-
18311: rella on yli sata vakituista asukasta ja noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18312: 200 loma-asuntoa. Näin ollen liikenne kesä- 1983 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
18313: aikaan on erittäin vilkasta. markkaa Kellosalmen sillan rakentamis-
18314: Nykyinen liikennejärjestely on todella epä- ta varten.
18315: tarkoituksenmukainen; sillä hoitokustannusten
18316: ,on kuluvana vuonna arvioitu nousevan 500 000
18317: markkaan.
18318: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18319:
18320: Matti Viljanen Ulla Puolanne
18321: 1982 vp. 455
18322:
18323: Raha-asia-aloite n:o 420
18324:
18325:
18326:
18327:
18328: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Viliannin järvien
18329: kunnostamiseen
18330:
18331:
18332: Eduskunnalle
18333:
18334: Vihanoinjoen latvoilla Viliannin kirkonkylän Suunnitelma on siis pahasti aikata1,1lusta jäl-
18335: välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Kirkko- jessä. Vihanuin järvien osalta vesihallitus ei
18336: järven, Saarelanjärven ja Rantasenjärven vesi- saanut valtioneuvostolta toimeenpanolupaa ja
18337: jätät. Ne kuivatettiin osittain 1950-luvun alus- näin ollen hanke on pysähdyksissä. Kuitenkin
18338: sa. Järvien halki kaivetulla ojalla saadaan ve- järvien vesittämisellä on ratkaiseva merkitys
18339: sijätöille .30-40 cm:n kuivatus keskikesällä. Vihanuin kunnan tulevalle kehitykselle. Järvi-
18340: Vesijättöjen täydellinen kuivatus ei ole talou- alue liittyy välittömästi Kirkonkylän taaja-
18341: dellisesti mahdollista, sillä Vihanuinjoki laskee maan, joten vesittäminen olisi maisemallisesti
18342: erittäin tasaisesti koko 18 kilometrin matkan ja virkistyskäyttöä ajatellen omiaan lisäämään
18343: Kirkkojärvestä Piipsanjoen yhtymäkohtaan. viihtyvyyttä. Samalla se antaisi maatalouden
18344: Epätäydellisestä kuivatuksesta johtuen on harjoittajille mahdollisuuden viljelyksien kaste-
18345: kuivioista muodostunut taloudellisesti arvoton lulle ja siten edesauttaisi voimaperäisen vi-
18346: ja Viliannin kirkonkylää rumentava lähes täy- hannes- ja juurikasviviljelyn leviämistä. Ilmei-
18347: sin umpeenkasvanut pensaikko. sesti pintavesien viipymä edistäisi pohjavesien
18348: Viliannin kunta on esittänyt vesijättöjen pa- muodostusta. Kun Vihanninharjun pohjavesi-
18349: dottamista järviksi Vihanuin kirkonkylän ym- varoja tullaan yhä laajenevassa määrin käyttä-
18350: päristön parantamiseksi ja uintimahdollisuuk- mään myös ympäristössä olevien yhdyskuntien
18351: sien luomiseksi. Vihanuin kunnan alueella ei tarpeisiin, olisikin välttämätöntä, että pohja-
18352: ole virkistyskäyttöön soveliaita järviä, joten ko. vesien riittävyydestä huolehdittaisiin muodos-
18353: padotuksella on alueelle suuri merkitys. tamaila uusia järviä. Kun laajalla ympäristö-
18354: Vesityshanke liittyy osana Pyhäjoen vesis- alueellakaan ei ole järviä, on Viliannin järvien
18355: tön yleissuunnitelmaan ja se oli alunalkaen kunnostamisella alueellisestikin merkitystä.
18356: tarkoitettu kulkemaan yhdessä Piipsjärven ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18357: sittämisen kanssa, mikä työ on jo valmistunut. nioittaen,
18358: Pyhäjoen vesistön yleissuunnitelmassa Piipsjär-
18359: ven ja Viliannin järvien vesittäminen oli vesis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18360: tötöiden ensimmäisessä vaiheessa. T oimenpitei- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 800 000
18361: den aikataulussa työt oli merkitty vuosille markan määrärahan Vihannin järvien
18362: 1974-1976. kunnostamiseen.
18363: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18364:
18365: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen
18366: 456 1982 vp.
18367:
18368: Raha-asia-aloite n:o 421
18369:
18370:
18371:
18372:
18373: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuustoimikun-
18374: nan sihteerin palkkaamiseksi Oulun lääniin
18375:
18376:
18377: Eduskunnalle
18378:
18379: Teollisuustoimikuntien tehtävät ja t01m1nta työskennellyt jo 20 vuoden ajan, koetåarl. hen-
18380: perustuvat lääneissä kauppa- ja teollisuusminis- kilöpula toiminnan kehittämisen vakavana es-
18381: teriön antamiin toimintaohjeisiin. Keskeisintä teenä.
18382: teollisuustoimikuntien työskentelyssä on läänin Ehdotammekin,
18383: teollisuuspoliittinen kehittämissuunnittelu. Näin
18384: laajan ja merkittävän tehtäväkentän asianmu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18385: kainen hoitaminen edellyttää päätoimista hen- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
18386: kilöä asioiden valmistelusta huolehtimaan. markkaa teollisuustoimikunnan sihteerin
18387: Oulun läänissä, jossa teollisuustoimikunta on palkkaamiseksi Oulun lääniin.
18388: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18389:
18390: Juhani Vähäkangas Arvo Kemppainen Helvi Niskanen
18391: Kalevi Mattila Eero Lattula Vappu Säilynoja
18392: Väinö Raudaskoski Liisa Jaakonsaari
18393: 1982 vp. 457
18394:
18395: Raha-asia-aloite n:o 422
18396:
18397:
18398:
18399:
18400: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan kes-
18401: kusammattikoulun lisätilojen suunnhteluun
18402:
18403:
18404: Eduskunnalle
18405:
18406: Keskiasteen koulunuudistuksen toteutuessa jen suunnittelu on aloitettava kiireellisesti, jot-
18407: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulu aloittaa ta koulu voisi toteuttaa sen tehtäväksi suun-
18408: eräitä uusia koulutusaloja, jotka tarvitsevat nitellun koulutuksen.
18409: omat opetustilat. Saha-alan opetuksen tavoit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18410: teiden toteutumiseksi koulu tarvitsee opetus- nioittaen,
18411: sahan. Lisäksi monen jo toiminnassa olevan
18412: osaston opetustilat ovat ahtaat ja nykyaikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18413: seen opetukseen sopimattomat. Tehdyn selvi- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
18414: tyksen mukaan koulun lisätilan tarve on noin 29.68.74 1 500 000 markkaa Pohjois-
18415: 6 000 m2 • Keskiasteen koulunuudistuksen vah- Karjalan keskusammattikoulun lisätilo-
18416: vistetun aikataulun mukaan esitettyjen Iisätito- jen suunnitteluun.
18417: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18418:
18419: Mauri Vänskä Markku Kauppinen Jouko Tuovinen
18420: Lea Sutinen P. Puhakka Erkki Korhonen
18421:
18422:
18423:
18424:
18425: 5'8 0818200411'2K
18426: 458 1982 vp.
18427:
18428: Raha-asia-aloite n:o 423
18429:
18430:
18431:
18432:
18433: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta orkesteritoiminnan tuke-
18434: miseen
18435:
18436:
18437: Eduskunnalle
18438:
18439: 1970-luvun kuluessa on lukuisia uusia taide- nailista valtionapulainsäädäntöä, tasokriteereitä
18440: toimintoja ja uusia taidelaitoksia saatu valtion- eikä toimintavelvoitteita.
18441: avun piiriin. Taiteen edistämiseen osoitetoista Verrattaessa suuria kunnallisia taidelaitok-
18442: merkittävästi lisääntyneistä määrärahoista on sia, teattereita ja orkestereita keskenään havai-
18443: useille voitu osoittaa huomattavia valtionavus- taan, että 1970-luvulla kunnat ovat merkittä-
18444: tussummia. Sektori, joka kuitenkin on jäänyt västi investoineet uusiin teatteritiloihin ja kiin-
18445: merkittävästi jälkeen muista valtionavun osal- nittäneet taiteellista ja teknistä henkilökuntaa.
18446: ta, on orkesteritoiminta. Valtionapu kattaa or- Vastaavasti valtionavustukset kattavat teatte-
18447: kestereiden menoista ainoastaan runsaat 3 pro- reiden menoista keskimäärin kolmanneksen.
18448: senttia. Päävastuun orkesteritoiminnasta kan- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
18449: tavat näin ollen kunnat. tan,
18450: Valtionapukehityksestä johtuen orkesteritoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18451: minta on maassamme lamautunut. Kunnat ei- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
18452: vät määrätietoisesti pyri kehittämään toiminta- 29.90.53 7 000 000 markan lisämäärä-
18453: lohkoa, jonka edistämiseksi ei ole valtakun- rahan orkesteritoiminnan tukemiseen.
18454: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
18455:
18456: Marjatta Väänänen
18457: 1982 vp. 459
18458:
18459: "Raha-asia-aloite n:o 424
18460:
18461: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta konservatorioiden koko
18462: oppilaitostoiminnan rahoittamiseen
18463:
18464:
18465: ' 1
18466: Eduskunnalle
18467:
18468: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta an- neet lakisääteistä valtionavustusta saavien oppi-
18469: netun lain (1076/75) 3 §:n mukaan mu- laitosten toimintavolyymin vuoden 1977 ta-
18470: siikkioppilaitokset saavat valtionavustusta vuo- solle. Samanaikaisesti musiikkioppilaitoksiin on
18471: sittain määrän, joka vastaa vähintään 20 ja kautta maan noin kolminkertainen pyrkijämää-
18472: enintään 60 prosenttia oppilaitoksen vuotuisis- rä siihen nähden, mitä opistoihin voidaan opis-
18473: ta menoista. Valtion tulo- ja menoarviossa vuo- kelijoita ottaa.
18474: delle 1982 on opetusministeriön pääluokassa Musiikkioppilaitostoiminnan kehittämistä ra-
18475: luvun 90 momentilla 54 (Musiikkioppilaitos- joittaa lähinnä kolme seikkaa:
18476: ten valtionapu) osoitettu 3 miljoonaa markkaa 1. Musiikkioppilaitostoiminnan menot ra-
18477: ja momentilla 53 (Veikkausvoittovarat taiteen hoitetaan pääosaltaan veikkausvoittovaroista.
18478: edistämiseen) käyttösuunnitelman kohdassa 19 Huolimatta s1itä, että toiminta on lakisääteis-
18479: musiikkioppilaitosten valtionavustuksiin enin- tä, menoja rajoitetaan etukäteen määrätyllä
18480: tään 29,3 miljoonaa ja harkinnanvarlllisiin vai- kattosummalla.
18481: donavustuksiin enintään 3 miljoonaa markkaa. 2. Tästä on ollut seurauksena se, että uusia
18482: Lain 2 §:n mukaan lakisääteiseen valtion- oppilaitoksia ei ole voitu varojen puutteen
18483: avustukseen osalliseksi pääsystä päättää opetus- vuoksi ottaa lakisääteisen valtionavustuksen
18484: ministeriö. Edellisenä vuonna lakisääteiseen piiriin. Tämä aiheuttaa eriarvoisuutta oppilai-
18485: valtionavustukseen oikeutettuja oli kaikkiaan tosten välillä huolimatta siitä, että niiden toi-
18486: .38 musiikkioppilaitosta. Näistä konservatorio- minnalliset edellytykset ja taso ovat yhtäläiset.
18487: asteen opetusta antavat saivat 55 % :n suurui- Etenkin suurten kaupunkikeskusten ulkopuoli-
18488: sen valtionavustuksen ja opistot ja musiikki- set oppilaitokset ovat joutuneet tästä asianti-
18489: koulut vaihtelevasti 30-45 % :n suuruisen lasta kärsimään.
18490: avustusosuuden. Vaille lakisääteistä valtionavus- 3. Maan seitsemässä konservatoriossa opis-
18491: tusta jäi maan musiikkioppilaitoksista yli puo- kelee noin 500 opiskelijaa keskiasteen amma-
18492: let. Yli neljääkymmentä oppilaitosta varten on tillisessa koulutuksessa valmistuakseen musiik-
18493: käytettävissä ainoastaan 3 miljoonan markan kioppilaitosten opettajiksi tai orkesterimuusi-
18494: suuruinen harkinnanvarainen avustussumma. koiksi. Ei ole tarkoituksenmukaista, että ra-
18495: Pääosa näistä lakisääteisen valtionavustuksen hoitusvastuu ammatillisesta koulutuksesta jää
18496: ulkopuolelle jäävistä musiikkioppilaitoksista on kannatusyhdistyksen varaan. Konservatorioi-
18497: toimintansa tason ja yleisen musiikkikasvatuk- den palkkausmenot olisi voitava korvata val-
18498: sellisen merkityksensä puolesta sellaisia, että tion varoista suuremmalta osin kuin mihin laki
18499: es.tettä niiden ottamiseksi lakisääteisen valtion- suo mahdollisuuden.
18500: avustuksen piiriin ei ole. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18501: Musiikkioppilaitostoiminta on kehittynyt taen,
18502: maassamme merkittävästi 1970-luvun kuluessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18503: Uusia oppilaitoksia on perustettu, ja entiset den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
18504: ovat laajentaneet toimintaansa mm. sivupisteis- mentille 29.90.54 12 000 000 markan
18505: sä tarjoten siten lisäoppilaspaikkoja. Toimin- lisämäärärahan konservatorioiden koko
18506: nan laajennus on tapahtunut ainoastaan harkin- oppilaitostoiminnan rahoittamiseksi, jol~
18507: nanvaraista valtionavustusta saavien oppilaitos- loin useat uudet oppilaitokset pääsisi-
18508: ten kohdalla, sillä valtiovarainministeriö ja vät oikeutetuiksi lakisääteiseen valtion-
18509: opetusministeriö ovat päätöksellään rajoitta- apuun.
18510: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
18511:
18512: Marjatta Väänänen
18513: 460:' 1982 rd.
18514:
18515: Finansmotion nr 425
18516:
18517:
18518:
18519:
18520: Zilliacus m. fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av en
18521: medeltung helikopter för räddningsverksamheten i huvud-
18522: stadsregionen
18523:
18524:
18525: Till Riksdagen
18526:
18527: Den flygräddningsövning, som nyligen har singfors är landets största passagerar- och im-
18528: hållits vid Helsingfors-Vanda flygstation, ut- portihamn. Olyckor sker till havs, efter last-
18529: visade en rad allvarliga brister i spanings- och fartyget Malmis förlisning häromåret fattades
18530: räddningsverksamheten. Syftet med övningen snabbt beslut om placeringen av en medeltung
18531: var givetvis att uppdaga och rätta til1 fel och helikopter i Aho. Måste det ske en flyg-
18532: brister i räddningsverksamheten och som sådan katastrof i Helsingfors innan ett liknande be-
18533: fyllde den sin uppgift. En mycket allvarlig slut fattas för huvudstadsregionens del?
18534: brist uppdagades dock, nämligen avsaknaden Helsingfors ansvar för oljebekämpningen har
18535: av en medeltung spanings- och räddningsheli- utsträckts ända till territorialvattengränsen.
18536: kopter, som kunde göra utryckningar dygnet Längs den går hela olj·etrafiken tiU Sköldvik.
18537: runt. Den närmaste helikoptern, som finns att Också vid oljeolyckor behövs helikopterhjälp.
18538: tillgå vid en katastrof, finns i Uttis, som ligger En medeltung helikopter är dyr >i anskaff-
18539: på omkring 100 kilometers avstånd från Hel- ning och att hålla den .startberedd dygnet
18540: singfors. Det innebär att den i bästa fall är runt kräver ansenliga summor. Samtidigt bör
18541: framme en timme efter det larmet gått. Det man dook beakta att människoliv och mänsk-
18542: är en alltför lång tid i en situation, då varje ligt lidande inte kan mätas i pengar.
18543: sekund är dyrbar. En rimlig första åtgärd i det nuvarande
18544: Vid en katastrof gäller det framför allt att läget ät att först utreda om det inom ramen
18545: så snabbt som möjligt kunna lokalisera olyoks- för den nuvarande befintliga totala belokopter-
18546: platsen. Här är heli!kopterns insats utslagsgi- kapaciteten i landet är möjligt att placera en
18547: vande. Sedan måste man omede1bart få fram medeltung helikopter till Helsingfors-regionen,
18548: förstahjälpgrupper och annan behövlig rädd- förslagsiVis till Helsingfors-Vanda flygfält.
18549: ningsmateriel. Också i detta fall är helikoptern Om detta inte visar sig möjligt föresJås,
18550: ett överlägset transportmedel, i synnerhet om
18551: olycksplatsen ligger i oländig terräng eller om att Riksdagen i statsförslaget för år
18552: olyckan sker till havs. 1983 måtte uppta ett anslag om
18553: Placeringen av en helikopter i huvudstads- 15 000 000 mark /ör anskaffning av
18554: regionen kan motiveras med flera andra argu- en medeltung helikopter till huvud-
18555: ment än de krav flygräddningen ställer. Hei- stadsregionen för flygräddning.
18556: Helsingfors den 11 februari 1982
18557:
18558: Jutta Zilliacus Sinikka Karhuvaara Antero Juntumaa
18559: Håkan Malm Pekka Vennamo Tarja Halonen
18560: Ole Norrback Jaakko Itälä Gunnar Häggblom
18561: 1982 vp. 461
18562:
18563: Raha-asia-aloite n:o 425 Suomennos
18564:
18565:
18566:
18567:
18568: Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta keskiraskaan helikopte-
18569: rin hankkimiseksi pääkaupunkiseudun pelastuspalvelutoimin-
18570: taa varten
18571:
18572:
18573: Eduskunnalle
18574:
18575: Äskettäin Helsinki-Vantaan lentokentällä rahtilaiva Malmin uppoamisen jälkeen muuta-
18576: pidetty lentopelastusharjoitus osoitti tieduste- ma vuosi sitten tehtiin nopeasti päätös kes-
18577: lu- ja pelastuspalvelussa olevan useita vakavia kiraskaan helikopterin sijoittamisesta Turkuun.
18578: puutteita. Harjoituksen tarkoituksena oli luon- Täytyykö Helsingissä tapahtua lento-onnetto-
18579: nollisesti selvittää ja oikaista pelastustoimin· muus ennen kuin vastaavanlainen päätös teh-
18580: nan virheitä ja puutteita ja siinä mielessä har- dään pääkaupunkiseudun osalta?
18581: joitus täyttikin tehtävänsä. Yksi huomattava Helsingin öljyntorjuntavastuu on ulotettu
18582: puute todettiin kuitenkin, nimittäin sellaisen aina aluevesirajaan saakka. Sitä pitkin kulkee
18583: keskiraskaan tiedustelu- ja pelastushelikopterin koko öljyn rahtiliikenne Sköldvikiin. Myös
18584: puuttuminen, joka voisi olla lähtövalmiina ym- öljyonnettomuuksissa tarvitaan helikopterin
18585: päri vuorokauden. Katastrofitilanteessa on lä- apua.
18586: hin käytettävissä oleva helikopteri Utissa, joka Keskiraskaan helikopterin hankintahinta on
18587: on n. 100 kilometrin päässä Helsingistä. Tämä kallis ja sen pitäminen vuorokautisessa val-
18588: merkitsee sitä, että se on paikalla parhaassa miudessa maksaa paljon. Samalla on kuitenkin
18589: tapauksessa tunnin kuluttua hälytyksestä. muistettava, että ihmishenkiä ja inhimillisiä
18590: Tämä aika on aivan liian pitkä silloin kun kärsimyksiä ei voida mitata rahassa.
18591: jokainen sekunti on kallisarvoinen. Kohtuullinen ensi toimenpide nykytilantees-
18592: Katastrofitilanteessa on ennen kaikkea niin sa olisi aluksi selvittää voidaanko jo nyt maas-
18593: pian kuin mahdollista paikallistettava onnet- samme olevan koko helikopterikannan puit-
18594: tomuuspaikka. Tässä juuri pääsee helikopteri teissa sijoittaa keskiraskas helikopteri Helsin-
18595: oikeuksiinsa. Sen jälkeen täytyy saada liikkeel- gin alueelle, esimerkiksi Helsinki-Vantaan
18596: le ensiapuryhmiä ja muuta pelastusvälineistöä. lentokentälle.
18597: Tässäkin tapauksessa helikopteri on ylivoimai- Ellei tämä ole mahdollista, ehdotamme kun-
18598: nen kuljetusväline varsinkin jos onnettomuus- nioittavasti,
18599: paikka sijaitsee epäedullisessa maastossa tai
18600: jos onnettomuus tapahtuu merellä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18601: Helikopterin sijoittamista pääkaupunkiseu- 1983 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
18602: dulle voidaan perustella myös useilla muilla markan määrärahan keskiraskaan heli-
18603: syillä kuin mitä lentopelastus edellyttää. Hel- kopterin hankkimiseksi pääkaupunki-
18604: sinki on maamme suurin matkustaja- ja tuonti- seudulle pelastuspalvelutoimintaa var·
18605: satama. Onnettomuuksia tapahtuu merellä; ten.
18606: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
18607:
18608: Jotta Zilliacus Sinikka Karhuvaara Antero Juntumaa
18609: Håkan Malm Pekka Vennamo Tarja Halonen
18610: Ole Norrback Jaakko Itälä Gunnar Häggblom
18611: 1982 vp. ~463
18612:
18613:
18614: Raha-asia-aloite n:o 426
18615:
18616:
18617:
18618:
18619: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpätautiopin ja säde-
18620: hoidon apulaisopettajan viran perustamiseen Tampereen yli-
18621: opistoon
18622:
18623:
18624: Eduskunnalle
18625:
18626: Lääkintöhallitus velvoitti v. 1980 ohjekir- tyydyttävälle tasolle vain siten, että alalla on
18627: jeellään yliopistolliset keskussairaalat asetta- apulaisopettaja. Erityisesti ryhmäopetusta voi-
18628: maan vastuualueelleen syöväntorjuntatyön joh- taisiin näin tehostaa."
18629: toryhmän. Tampereen keskussairaalan vastuu- Edellä mainittu opetusministeriön lääketie-
18630: alueen syöväntorjuntaryhmä on todennut v. teen alan opetusresurssien kehittämistyöryhmä
18631: 1980 lähettämässään esityksessä tiedekunnalle, totesi virkavajauksen Tampereella olevan vä-
18632: että syöväntorjuntatyö edellyttää kiinteää yh- hintään 20 virkaa. Kuitenkaan tiedekunta ei
18633: teyttä opetukseen ja tutkimukseen. Ryhmä eh- saanut vuosina 1981 ja 1982 eikä tule saamaan
18634: dotti onkologian professuurin perustamista budjettiesityksen mukaan myöskään vuonna
18635: Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiede- 1983 yhtään virkaa lääkärikoulutusta varten.
18636: kuntaan. Samoin opetusministeriön asettama Eräs kiireellisimpiä virkatarpeita on syöpä-
18637: lääketieteen opetuksen kehittämistyöryhmä esit- tautiopin ja sädehoidon apulaisopettajan virka,
18638: ti alan professuuria Tampereelle. jotta edellytykset syöväntorjuntatyölle voitai-
18639: Tiedekunta on pitänyt minimitavoitteena siin Tampereen yliopistollisen keskussairaalan
18640: apulaisopettajan viran saamista yksikköön, ja vaikutusalueella myös opetuksessa turvata.
18641: ko. virka onkin ollut tiedekunnan virkasuun- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18642: nitelmissa kärkipäässä. Perusteluna vuoden nioittavasti,
18643: 1983 virkabudjetissa tiedekunta totesi mm.
18644: seuraavaa: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18645: "Syöpätautiopin ja sädehoidon alalla ei ole 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
18646: yhtään opetusvirkaa. Se on tärkeä kliininen 29.10.01 100 000 markkaa syöpätauti-
18647: ala, jonka opetus on tähän asti hoidettu yksin- opin ja sädehoidon apulaisopettajan yli-
18648: omaan tuntiopettajavoimin. Tiedekuntamme on määräisen toimen perustamiseen Tampe-
18649: muihin Suomen lääketieteellisiin tiedekuntiin reen yliopiston lääketieteelliseen tiede-
18650: verrattuna syöpätautien opetuksen suhteen ol- kuntaan 1. 3. 1983 lukien.
18651: lut lapsipuolen asemassa. Opetus voidaan saada
18652: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
18653:
18654: Markus Aaltonen Matti Luttinen Pirjo Ala-Kapee
18655: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Bror Lillqvist
18656: Reino Breilin Arvo Salo Mikko Eko:rre
18657: 464 l?S.a vp.
18658:
18659: Raha-asia-aloite n:o 427
18660:
18661:
18662:
18663:
18664: Aaltonen ym.: Määrärahojen osoittamisesta korkeakoulujen yri-
18665: tyksille tarjoamista palveluksista informoivan henkilökunnan
18666: palkkaamiseen
18667:
18668:
18669: Eduskunnalle
18670:
18671: Pienten ja keskisuurten yritysten mahdolli- palvelumahdollisuuksista, kustannuksista ja ra-
18672: suudet uusien tuotantoideoiden tutkimiseen, hoitusmahdollisuuksista sekä huolehtia tutki-
18673: tuotekehittelyyn ja tuotantomenetelmien kehit- mustarpeiden toteuttamiskelpoisuuden selvittä-
18674: tämiseen ovat usein puutteelliset, koska niillä misestä ja tutkimuspyyntöjen ohjaamisesta oi-
18675: ei ole omasta takaa käytettävissä koulutettua keisiin kohteisiin. Kukin laboratorioinsinööri
18676: työvoimaa tutkimusten suorittamiseen. Korkea- tarvitsisi avukseen toimistosihteerin. Toimin-
18677: koulut voisivat siksi maksullisen palvelutoimin- nan alkuvaiheessa tarvittaisiin lisäksi määrä-
18678: nan puitteissa auttaa etenkin pieniä ja keski- rahat yhteydenpidosta aiheutuviin tiedotus- ja
18679: suuria yrityksiä niiden tutkimus- ja tuotekehit- matkakustannuksiin.
18680: telytarpeissa. Esteenä tämänkaltaisen toiminnan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18681: kehittämiselle on monesti kuitenkin se, että nioittavasti,
18682: yksityisillä ei ole riittävästi tietoa korkeakoulu-
18683: jen tarjoamista tutkimusmahdollisuuksista ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18684: tutkimukseen ja tuotekehittelyyn saatavasta 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
18685: rahoitustuesta. Yhteydenotto korkeakouluun ei 29.10.01 220 000 markan määrärahan
18686: käytännössä aina tuo ratkaisua, koska yrittäjän laboratorioinsinöörin ja toimistosihteerin
18687: tulisi tietää miltä osastolta tai laitokselta hä- palkkaamiseksi 1. 9. 1983 lukien työ-
18688: nen tulisi hakea apua ongelmaansa. Ruotsissa sopimussuhteeseen maan kolmeen tek-
18689: ongelma on ratkaistu siten, että korkeakoului- nilliseen korkeakouluun ja kahteen tek-
18690: hin on palkattu kontaktisihteereitä, joiden teh- nilliseen tiedekuntaan erityisesti pieniä
18691: tävänä on huolehtia yhteydenpidosta yrityksiin. ja keskisuuria yrityksiä palvelevien mak-
18692: Suomessa tällainen toiminta voitaisiin käyn- sullisten tutkimustehtävien neuvonta- ja
18693: nistää palkkaamalla aluksi teknillisiin korkea- yhteydenpitotehtäviä varten sekä ottai-
18694: kouluihin ja teknillisiin tiedekuntiin kuhunkin si momentille 29.10.29 30 000 markkaa
18695: yksi laboratorioinsinööri, jonka tehtävänä on toiminnasta aiheutuvia matka- ja tiedo-
18696: informoida yrityksiä korkeakoulun tarjoamista tusmenoja varten.
18697: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
18698:
18699: Markus Aaltonen Reino Breilin
18700: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen
18701: 1982 vp. 465
18702:
18703: Raha.-asia..a:loite n:o 428
18704:
18705:
18706:
18707:
18708: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sibelius-
18709: Akatemian kaluston ja opetusvälineiden hankintoihin erityi-
18710: sesti musiikkidramaattista teatteria varten
18711:
18712:
18713: Eduskunnalle
18714:
18715: Musiikkiteatteri on sisällöltään, ilmaisumuo- Taidekorkeakoulujen uudet jatkotutkinnot tar-
18716: doiltaan ja merkitykseltään laajenemassa oleva joavat mahdollisuudet syventyä musiikkiteatte-
18717: taiteen alue niin kansainvälisesti kuin myös rin erityisvaatimuksiin.
18718: meillä Suomessa. Muun muassa oopperan taso Pahimpana esteenä musiikkiteatterikoulutuk-
18719: on Suomessa viime vuosina ollut vahvassa nou- sen käytännön kehittämiselle ovat olleet koko-
18720: sussa. Paikallisten oopperayhdistysten toiminta naan puuttuvat toimintatilat. Tämä ongelma
18721: on jatkuvasti vilkastunut. Musiikin merkitys on nyt ratkeamassa. Valtio on vuokrannut Hel-
18722: niin sanotussa puheteatterissa on lisääntynyt. singin keskustasta Meritullinkatu 3 3: sta 730
18723: Valtio ja kunnat ovat tiukasta taloudenpi- m2 :n tilat Sibelius-Akatemian yhteyteen peros-
18724: dosta huolimatta aivan oikein katsoneet perus- tettavaa musiikkidramaattista teatteria varten.
18725: teiloksi kohentaa teatteritaiteen toimintaedelly- Tilojen saneeraus on alkamassa.
18726: tyksiä. Kansallisoopperan uudesta talosta on Musiikkidramaattisen teatterin kalusto- ja vä-
18727: tehty periaatepäätös. Eri puolilla maata on ra- linehankintoihin ei hallituksen tulo- ja meno-
18728: kenteilla ja tullaan lähivuosina rakentamaan arvioesitys sisällä riittävää määrärahaa, joka
18729: useita teatteritaloja, jotka antavat nykyistä tekisi mahdolliseksi koulutuksen ja esitysten
18730: oleellisesti paremmat edellytykset myös mu- aloittamisen.
18731: siikkiteatterille. Hallitus esittää Sibelius-Akatemian kaluston
18732: Musiikkiteatterin yleisönsuosio on selvästi ja opetusvälineiden hankkimiseen momentilla
18733: noussut. Kun esitystilat laajenevat ja parane- 29.36.70 3 500 000 mk, josta 3 000 000 mk
18734: vat, ja jos musiikkiteatteria voidaan kehittää on osoitettu Töölönkatu 28:sta Akatemialle
18735: entistä monipuolisemmaksi ja korkeatasoisem- kuunastettavien välttämättömien lisätilojen va-
18736: maksi, se tulee varmasti vetämään piiriinsä rustamiseen. Kun otetaan huomioon Akatemian
18737: lisää katsojia. nykyisten tilojen täydennyshankinnat, musiikki-
18738: Musiikkiteatterin ja sen harrastuksen kehi- dramaattiselle teatterille jää 250 000-300 000
18739: tyksen jarruna ovat alan koulutuksen varsin mk. Akatemian esityksen mukaan opetusteat-
18740: vajavaiset edellytykset. Erityistä musiikkiteatte- terin välttämättömät hankinnat vaativat vähin-
18741: rikoulutusta järjestetään vain oopperan alueella tään 530 000 mk.
18742: ja silläkin puutteellisissa olosuhteissa. Koulu- Vielä on otettava huomioon, ettei tulo- ja
18743: tusta pyritään tällä hetkellä kuitenkin voimak- menoarvioesityksen mukainen määräraha riitä
18744: kaasti kehittämään. syksyllä 1983 käyttöön otettavien Töölönkadun
18745: Sibelius-Akatemiassa on sen uuden tutkinto- tilojen varustamiseen, vaan tältä osin joudu-
18746: järjestelmän puitteissa laadittu ja osittain jo taan turvautumaan lisäbudjettirahoitukseen.
18747: pyritään toteuttamaan suunnitelmia aiempaa pe- Kun musiikkidramaattisen teatterin tilat valmis-
18748: rusteellisemmasta ja laaja-alaisemmasta ooppe- tuvat jo vuoden alussa, ei niiden varustami-
18749: rakoulutuksesta. Samoin on laadittu, osittain sessa voida odottaa lisäbudjettia.
18750: yhteistyössä teatterikorkeakoulun kanssa, suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18751: nitelmia musiikkiteatterialan monipuolisesta täy-
18752: dennyskoulutuksesta. Teatterikorkeakoulun uusi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18753: tutkinto- ja opintojärjestelmä sisältää muun 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
18754: muassa näyttelijäntyön erityisopintoja. Yhdeksi 29.36.70 (Sibelius-Akatemian kaluston
18755: erityisalueeksi on suunniteltu musiikkiteatteria. ja opetusvälineiden hankkiminen) li-
18756: 59 0082100412K
18757: 466 Raha-as~-aloite . n:o 428
18758:
18759:
18760: säyksenä 500 000 markkaa siten, että tettaisiin 530 000 markkaa käytettäväksi
18761: momentilla korotuksen jälkeen olevasta musiikkidramaattisen teatterin hankin-
18762: 4 000 000 markan määrärahasta osoi- toihin.
18763: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
18764:
18765: Markus Aaltonen Elsi Hetemäki-Olander
18766: Mikko Ekorre Katri-Helena Eskelinen
18767: 1982 vp. 467
18768:
18769: Raha-asia-aloite n:o 429
18770:
18771:
18772:
18773:
18774: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
18775: Akatemian tutkimustoimintaan
18776:
18777:
18778: Ed u s k u n n a 11 e
18779:
18780: Tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä on vii- noarvioesitykseen vuodelle 1983 tullut ottaa
18781: me vuosina voitu merkittävästi parantaa muun tuntuvampi lisäys Suomen Akatemian tutki-
18782: muassa lisäämällä Suomen Akatemian tutki- musmäärärahoihin.
18783: musmäärärahoja ja tutkijan toimia sekä kor- Perustutkimukseen ja pitkän tähtäyksen ta-
18784: keakoulujen voimavaroja. Asetetuista tavoitteis- voitetutkimukseen sijoitetut Suomen Akatemian
18785: ta tullaan jäämään kuitenkin pahasti jälkeen, tutkimusvarat tulisivat hallituksen esityksen
18786: jos hallituksen esitys tutkimusmäärärahojen li- mukaan lisääntymään noin 73 miljoonasta mar-
18787: säämisestä toteutuu. Suomen Akatemian tutki- kasta noin 90 miljoonaan markkaan vuodesta
18788: musmäärärahat ovat olennainen perustutkimuk- 1982 vuoteen 1983 eli noin 17 miljoonaa
18789: sen rahoituslähde ja niillä on erittäin suuri markkaa (lisäyksen reaaliarvon arvioidaan ole-
18790: merkitys pitkäjänteisen, yhteiskunnallisten pal- van 13-15 %) . Tutkimustoiminnan ja tut-
18791: veluiden kehittämiseen tähtäävän soveltavan kijakoulutuksen laajentamiseen olisi käytettävis-
18792: tutkimuksen rahoittajana. Suomen Akatemian sä vuonna 1983 lisävaroja hieman vajaat 10
18793: tutkimusvaroilla on laajalle ulottuvaa merkitys- miljoonaa markkaa. Tarve on kuitenkin huo-
18794: tä tutkijakoulutuksen rahoituslähteenä. mattavasti suurempi. Yksinomaan uuden ym-
18795: Kun maamme muu tutkimusrahoitus kasvaa päristötieteellisen toimikunnan tulisi saada käyt-
18796: ripeästi, tulee perustutkimuksen ja tutkijakou- töönsä 3-5 miljoonaa markkaa määrärahoja.
18797: lutuksen käytettävissä olla riittävät varat sovel- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18798: lutusten pohjana olevan uuden tiedon ja uuden nioittavasti,
18799: tutkijakunnan luomiseen. Kun hallitus vuonna
18800: 1982 antamassaan talouspoliittisessa selonteos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18801: sa asetti tutkimuksen ja tuotekehitystyön erääk- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
18802: si valtion menojen kasvun painopistealueeksi 29.88.50 lisäyksenä 15 000 000 mark-
18803: ja kun hallitus teknologiapolitiikkaa koskevassa kaa Suomen Akatemian tutkimusmäärä-
18804: periaatepäätöksessään ilmoitti pyrkivänsä val- rahoihin, jolloin momentin loppusum-
18805: tion tiedeneuvoston laatiman tutkimusvarojen maksi tulee 105 300 000 markkaa.
18806: kasvuohjelman toteuttamiseen, olisi tulo- ja me-
18807: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
18808:
18809: Markus Aaltonen Reino Breilin Pirjo Ala-Kapee
18810: Kaisa Raatikainen Kaj Bärlund Bror Lillqvist
18811: Pentti Lahti-Nuuttila Arvo Salo Mikko Ekorre
18812: 468 1982 vp.
18813:
18814: Raha-asia-aloite n:o 430
18815:
18816:
18817:
18818:
18819: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen
18820: äänitetuotannon tukemiseen
18821:
18822:
18823: Eduskunnalle
18824:
18825: Kotimaisella äänitetuotannolla on laaja ja ulkomaisen kilpailun johdosta. Tässä suhteessa
18826: monitahoinen tehtävä maamme musiikkielämäs- tilanne on jossain määrin alkanut muistuttaa
18827: sä ja kansallisessa musiikkikulttuurissamme. kotimaista elokuvatuotantoa, josta pääosaa on
18828: Ääniteteollisuus on merkittävä kotimaisten jo pitkään ylläpidetty voimakkaan julkisen tuen
18829: esittävien muusikoiden työllistäjä. Eräiden turvin.
18830: työntekijäryhmien toimeentulo on ratkaisevasti Muissa pohjoismaissa valtio on jo suhteelli-
18831: riippuvainen äänitteiden tuotannosta. Esittä- sen pitkään tukenut kotimaista, kansallista
18832: vien muusikoiden ohella äänitteillä on esitys- äänitetuotantoa. Valtion säveltaidetoimikunta
18833: korvausten muodossa välillisesti tärkeä merki- on 11. 12. 1978 tehnyt opetusministeriölle esi-
18834: tys musiikin alalla toimivien tekijöiden, kuten tyksen kotimaisen äänitetuotannon tukemiseen
18835: säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien toimeen- tähtäävistä toimenpiteistä. Esitykseen ovat lau-
18836: tulon kannalta. sunnoissaan suhtautuneet myönteisesti keskei-
18837: Myös kulttuuripoliittisesti kotimainen ääni- set järjestöt ja laitokset, mm. äänitteiden tuot-
18838: tetuotanto on tärkeää, sillä sen avulla voidaan tajia, säveltäjiä ja esittäviä muusikoita edusta-
18839: turvata suomalaisen musiikin tallentaminen vat järjestöt.
18840: äänitteille ja tarjota kotimaisille esiintyjille Säveltaidetoimikunta on esittänyt, että val-
18841: tilaisuuksia levyttämiseen. Musiikkiäänitteet tion tulo- ja menoarvioon otettaisiin erityinen
18842: ovat nykyaikainen ja tehokas musiikin tarjon- määräraha kotimaisen äänitetuotannon tukemi-
18843: nan kanava sekä kodeissa että esim. musiikki- seen. Pääosa määrärahasta käytettäisiin kan-
18844: kirjastoissa, joiden toiminta on jatkuvasti laa- sallisen musiikkikulttuurin kannalta merkittä-
18845: jentumassa. Äänitteiden muodossa voidaan myös vien levytysprojektien tukemiseen tuotanto-
18846: tallentaa jälkipolville eri aikakausien musiikki- tukena ja pienempi osa jälkikäteen maksetta-
18847: kulttuurin parhaita ja tyypillisimpiä saavutuk- vina laatupalkintoina. Myös taiteen keskustoi-
18848: sia. Myös suomalaisen luovan ja esittävän sä- mikunta on tukenut valtion säveltaidetoimi-
18849: veltaiteen tunnetuksitekemisessä maamme ra- kunnan aloitetta.
18850: jojen ulkopuolella äänitteillä on keskeinen teh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18851: tävä.
18852: Suomen kaltaisella pienellä kulttuurialueelia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18853: monipuolisen kansallisen äänitetuotannon yllä- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
18854: pitäminen puhtaasti liiketaloudellisin perustein 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
18855: on osoittautunut vaikeaksi mm. voimakkaan kotimaisen äänitetuotannon tukemiseen.
18856: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
18857:
18858: Markus Aaltonen Reino Breilin Pirjo Ala-Kapee
18859: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Lnttinen Bror Lillqvist
18860: Arvo Salo
18861: 1982 vp. 469
18862:
18863: Raha-asia-aloite n:o 431
18864:
18865:
18866:
18867:
18868: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kokeiluluontoisen ta-
18869: loudellisen tuen suorittamiseksi opintovapaan aikana
18870:
18871:
18872: Eduskunnalle
18873:
18874: Opintovapaalaki tuli voimaan 1 päivänä tam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18875: mikuuta 1980. Oointovapaalaissa tarkoitetun 1983 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
18876: opintovapaan hyväksikäyttäminen edellyttäisi mentille 29.99.29 3 000 000 markan
18877: kuitenkin sitä, että opintovapaan aikana opis- määrärahan opintovapaan aikaisen ta-
18878: kelijalla on mahdollisuus saada riittävää talou- loudellisen tuen kokeilemiseksi opinto-
18879: dellista tukea. Tällaista taloudellista tukea ei vapaalain piiriin kuuluvissa koulutus- ja
18880: kuitenkaan ole järjestetty. opiskelijamuodoissa, jolloin tulisi pai-
18881: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- nottaa erityisesti työssä käyvien ilta-
18882: nioittavasti, opiskelijoiden opintasosiaalisia tarpeita.
18883: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
18884:
18885: Markus Aaltonen Reino Breilin Kaj Bärlund
18886: Kaisa Raatikainen Matti Luttinen Arvo Salo
18887: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee
18888: Juhani Raudasoja Bror Lillqvist
18889: 470 1982 vp.
18890:
18891: Raha-asia-aloite n:o 432
18892:
18893:
18894:
18895:
18896: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Vaasan
18897: tien sisääntuloväylän rakentamiseen Seinäjoella
18898:
18899:
18900: Eduskunnalle
18901:
18902: Seinäjoen-Vaasan tien Vaasan suunnan si- tasoristeyksenä ja tältä osinkin lisää vaaratilan-
18903: sääntulon rakentaminen välillä lmpivaara-Nie- teita.
18904: mistö-Seinäjoki on TVL:n Vaasan piirin suun- Näin ollen liikenteen turvallisuuden lisäämi-
18905: nitelmissa jo valmiina ja on esitetty piirin in- seksi olisi kantatien n:o 64 Seinäjoen Vaasan
18906: vestointiohjelmassa 1980-luvulla toteutettavaksi. suunnan sisääntulon rakentamista huomattavas-
18907: Tieosuus on osa kantatietä n:o 64, joka kulkee ti aikautettava ja aloitettava sen rakentaminen
18908: Seinäjoen kaupungin läpi asemakaavoitetun jo v. 1983. Tieosuuden kokonaiskustannusar-
18909: alueen koko pituudelta ja Seinäjoen pohjois- vio on n. 15 milj. mk.
18910: puolella tällä hetkellä läpi Heikkilänkylän taa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18911: jaman. Asemakaavoitetun alueen osuus on lähes
18912: koko pituudeltaan rakennettu turvallisuusnor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18913: mien mukaisesti. Heikkilänkylän kohdalla vil- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18914: kastunut ja yhä vilkastuva liikenne on aiheutta- 15 000 000 markkaa Seinäjoen-Vaasan
18915: nut liikenneturmia ja useita vaaratilanteita. Li- tien sisääntulon rakentamiseen Seinä-
18916: säksi kantatie ylittää Seinäjoen-Vaasan radan joella.
18917: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
18918:
18919: Markus Aaltonen Bror Lillqvist Juhani Raudasoja
18920: 1982 vp. 471
18921:
18922: Raha-asia-aloite n:o 433
18923:
18924:
18925:
18926:
18927: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 67 lin-
18928: jauksen siirtämiseen Seinäjoella
18929:
18930:
18931: Eduskunnalle
18932:
18933: Seinäjoen kaupunki on TVL:n Vaasan pii- hoittaa nykyinen Suupohjantie kaupungin si-
18934: rin kanssa laadituttanut yleissuunnitelman kan- säiseksi väyläksi ja siirtää kantatie radan var-
18935: tatien n:o 67 eli Suupohjantien linjauksen siir- teen paikalle, joka jo luonnonoloistakin johtuen
18936: tämisestä Seinäjoen kaupunkialueella keskustan (tulva-alue) tulee olemaan kaupungin siihen
18937: ja Alakylän välillä nykyiseltä paikaltaan Suu- suuntaan laajentumisen raja.
18938: pohjan radan varteen. Kantatien sisääntulon Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18939: siirto tällä tavalla olisi tulevan kaupunkikehi- nioittavasti,
18940: tyksen kannalta erittäin keskeinen toimenpide.
18941: Nykyisen Suupohjantien ja radan välinen alue että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18942: tullaan kaavoittamaan pääasiallisesti teollisuu- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
18943: den ja liiketoiminnan tarpeisiin, mikä eneneväs- markkaa kantatien n:o 67 linjauksen
18944: ti tuo nykyiselle Suupohjantielle kaupungin si- siirtämiseen Seinäjoen kaupungin alueel-
18945: säistä liikennettä. Liikenteellisen välityskyvyn la.
18946: ja turvallisuuden kannalta olisi tarpeen rau-
18947: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
18948:
18949: Markus Aaltonen Bror Lillqvist
18950: 472 1982 vp.
18951:
18952: Raha-asia-aloite n:o 434
18953:
18954:
18955:
18956:
18957: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Kitinojan-Liipantönkän
18958: tien parantamiseen
18959:
18960:
18961: Eduskunnalle
18962:
18963: Maantie n:o 7033 kulkee Ratkosaaresta kan- to1m11 myös kymmenisen henkilöä työllistävä
18964: tatieltä n:o 64 Kitinojan ja Hanhikosken kaut- huonekalualan yritys. Tiellä on myös läpikulku-
18965: ta Liipantönkälle. Tie on pituudeltaan 18 km. liikennettä. Kunnollisen tieyhteyden saaminen
18966: Kyseinen maantie peruskorjattiin vuosina 1978 on kylän toimintojen ja palvelujen kannalta
18967: -79 Kitinojan ja Halkosaaren väliseltä 8 kilo- välttämätöntä.
18968: metrin osuudelta. Peruskorjaus on toisen puo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
18969: len osalta suorittamatta. Peruskorjaamattoman
18970: tieosuuden kuntoonsaattaminen on erityisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18971: tärkeätä Hanhikosken turkistalautta harjoitta- 1983 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
18972: valle maatalousvaltaiselle kylälle, jossa on noin markkaa Kitinojan-Liipantönkän tien
18973: 400 asukasta. Tietä käyttää päivittäin 4 edes- parantamiseen.
18974: takaista linja-autovuoroa. Hanhikosken kylässä
18975: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
18976:
18977: Markus Aaltonen
18978: 1982 vp. 473
18979:
18980: Raha-asia-aloite n:o 435
18981:
18982:
18983:
18984:
18985: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden rautatiehallin-
18986: non virkojen ja toimien säilyttämiseen
18987:
18988:
18989: Eduskunnalle
18990:
18991: Valtionrautateiden palkkauskustannusten alen- ja t01m1en järjestelyvaltuuslain tarkoituksena
18992: tamiseksi ehdotetaan vuoden 1983 tulo- ja on nimenomaan saattaa virkojen ja toimien
18993: menoarvioesityksessä lakkautettavaksi 184 kap- määrä paremmin vastaamaan muuttuneita teh-
18994: paletta erilaisia peruspalkkaisia ja ylimääräisiä täviä, tulisi kyseinen lakkauttamisesitys edellä
18995: virkoja ja toimia. Lakkauttamisen perusteluissa mainittujen syiden vuoksi poistaa tai korjata
18996: momentilla 31.90.01 kohdassa b) ehdotetaan todellisen tilanteen mukaiseksi.
18997: lakkautettavaksi tarpeettomiksi käyneitä virkoja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18998: ja toimia. Kuitenkin luettelossa esiintyy nimik-
18999: keitä, joita toistuvasti on esitetty perustetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19000: vaksi valtion virkojen ja toimien järjestelyval- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19001: tuuslain puitteissa. 31.90.01 9 234 000 markkaa tulo- ja
19002: Virkojen ja toimien lakkauttamisesitys on to- menoarvioesityksen mainitun momentin
19003: dennäköisesti syntynyt rautatielaitoksen ulko- perustelujen kohdassa b) lakkautetta-
19004: puolella ja on virkojen ja toimien määrään ja viksi ehdotettujen virkojen ja toimien
19005: tehtävissä toimivien henkilöiden suhteeseen näh- säilyttämiseksi.
19006: den suuresti ristiriitainen. Kun valtion virkojen
19007: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19008:
19009: Markus Aaltonen Pertti Hietala
19010: Jouko Tuovinen Pentti Lahti-Nuuttila
19011:
19012:
19013:
19014:
19015: 60 0882004l2K
19016: 474 1982 vp.
19017:
19018: Raha-asia-aloite n:o 436
19019:
19020:
19021:
19022:
19023: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden ohjat-
19024: tuun lomatoimintaan
19025:
19026:
19027: Eduskunnalle
19028:
19029: Maassamme toimii 11 eri läänien syöpäyh- syöpäjärjestöjen varoista, aiheuttaa lomatoimin-
19030: aistystä. Nämä syöpäyhdistykset ovat järjestä- taan osallistuminen syöpäpotilaalle itselleen
19031: neet syöpäpotilaille kuntoutus- ja lomaviikkoja edelleen huomattavia kustannuksia. Valtion
19032: osittain Kansaneläkelaitoksen kuntoutusvaroilla vuosien 1981 ja 1982 tulo- ja menoarvioihin
19033: ja osittain itse keräämillään varoilla. Lomatoi- otettiin 250 000 mk:n suuruiset määrärahat
19034: mintaa on järjestetty ensisijaisesti syöpäjärjes- syöpäpotilaiden lomatoiminnan järjestämistä
19035: töjen omassa kuntoloma- ja kurssikeskuksessa varten. Näiden määrärahojen turvin on voitu
19036: Kyyrönkaidassa Ristiinan kunnassa. Kysymyk- järjestää n. 1 200 syöpäpotilaalle ohjelmoitu
19037: sessä on ollut sekä fyysinen että psyykkinen loma- ja virkistysviikko.
19038: kuntoutus. Edellä selostetun perusteella ehdotamme,
19039: Vuosittain Suomessa todetaan n. 15 000
19040: uutta syöpätapausta. Elossa olevien syöpää sai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19041: rastaneiden määrä kasvaa ja on nyt n. 50 000. 1983 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
19042: Osa potilaista on täysin parantunut, osa osit- mentille 33.57.53 400 000 markan mää-
19043: tain invalidisoitunut ja osa täysin työkyvyttö- rärahan käytettäväksi syöpäpotilaiden
19044: miä. Vaikka syöpäpotilaiden kurssi- ja loma- ohjattuun lomatoimintaan.
19045: toimintaa on tuettu Kansaneläkelaitoksen ja
19046: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1982
19047:
19048: Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
19049: Kaisa Raatikainen Reino Breilin Kaj Bärlund
19050: Matti Luttinen Bror Lillqvist
19051: 1982 vp. 475
19052:
19053: Raha-asia-aloite n:o 437
19054:
19055:
19056:
19057:
19058: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunkäännöskomitean
19059: työhön
19060:
19061:
19062: Eduskunnalle
19063:
19064: Hallituksen ensi vuoden tulo- ja menoarvio- yhteisöjen ja suomalaisen kulttuurin alueelle.
19065: esitykseen ei Sove-neuvotteluihin vedoten ole Esimerkkinä tästä on yhteistyössä nimitoimis-
19066: sisällytetty määrärahaa raamatunsuomennostyön ton kanssa suoritettu yleisen nimistönhuollon
19067: jatkamiseksi. Vuosina 1976-1982 on uuden kannalta merkittävä Raamatun nimien oikein-
19068: virallisen raamatunsuomennoksen kulut jaettu kirjoituksen ja taivutuksen tarkistustyö.
19069: valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon kesken. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
19070: Mikäli käännöshanke tulisi kokonaan luteri- nioittavasti,
19071: laisen kirkon rahoitettavaksi, tämä merkitsisi
19072: huomattavaa muutosta keskenetäisen hankkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19073: luonteessa. Uuden virallisen raamatunsuomen- 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
19074: noksen merkitys ei rajoitu ainoastaan evankelis- tille 29.02.51 670 000 markan mää-
19075: luterilaisen kirkon puitteisiin, vaan ulottaa vai- rärahan raamatunkäännöskomitean työs-
19076: kutuksensa maamme kaikkien uskonnollisten kentelyä varten.
19077: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
19078:
19079: Aimo Ajo Asser Stenbäck Lea Savolainen
19080: Toivo T. Pohjala Pentti Lahti-Nuuttila Helvi Hyrynkangas
19081: Lauri Impiö Hannu Tapiola Pertti Paasio
19082: Hannele Pokka Jorma Fred Veikko Pihlajamäki
19083: Pekka Starast Väinö Raudaskoski Jouko Tuovinen
19084: Reino Breilin Olavi Ronkainen Hannu Tenhiälä
19085: Eeva Kauppi Antero Juntumaa Terhi Nieminen-Mäkynen
19086: Eero Lattula Urho Pohto Sakari Knuuttila
19087: 476 1982 vp.
19088:
19089: Raha-asia-aloite n:o 438
19090:
19091:
19092:
19093:
19094: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansalais- ja työväenopis-
19095: tojen liitto r.y:n toiminnan tukemiseen
19096:
19097:
19098: Eduskunnalle
19099:
19100: Viime vuosina kansalais- ja työväenopisto- maan palveluksiaan sekä t01m1maan osittain
19101: jen toiminta on määrällisesti kasvanut ja laa- jopa supistetuin henkilövoimavaroin.
19102: dullisesti monipuolistunut. Tämä on aiheuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19103: paineen opistojen keskusjärjestöä, Kansalais- ja
19104: työväenopistojen liittoa kohtaan, jolta opistot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19105: kysyvät aikaisempaa enemmän sellaisia palvelu- 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
19106: ja, jotka voidaan keskitetysti tuottaa kaikkein 29.57.54 alamomentille 2 (Laitosmuo-
19107: tehokkaimmin ja taloudellisimmin. Mainitun toisen sivistystyön keskusjärjestöjen val-
19108: keskusjärjestön valtionapu ei ole kuitenkaan tionapu) lisäyksenä 100 000 markkaa
19109: noussut niin, että vuotuiset lisäykset olisivat Kansalais- ja työväenopistojen liitto
19110: vastanneet mainittua kysynnän kasvua ja yleis- KTOL - Medborgar- och arbetarinsti-
19111: tä kustannusten nousua. Tästä syystä Kansalais- tutens förbund MAIF r.y:n toiminta-
19112: ia työväenopistojen liitto on joutunut rajoitta- edellytysten turvaamiseksi.
19113: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
19114:
19115: Aimo Ajo Mikko Ekorre Saara-Maria Paakkinen
19116: Lauri lmpiö Kaisa Raatikainen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19117: Hannele Pokka Kati Peltola Ulla-Leena Alppi
19118: Pekka Starast Pentti Lahti-Nuuttila Hannu Tapiola
19119: Reino Breilin Jouko Skinnari Niilo Koskenniemi
19120: 1982 vp. 477
19121:
19122: Raha-asia-aloite n:o 439
19123:
19124:
19125:
19126:
19127: Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työaika-
19128: järjestelyjen vuoksi tarvittavien uusien ylikonstaapelin toi-
19129: mien perustamiseen paikallispoliisiin
19130:
19131:
19132: Eduskunnalle
19133:
19134: Vuoden 1981 maaliskuun alusta lähtien tuli poliisimiehistä suorittaa hälytystyötä, johon
19135: voimaan työaikalain 10 §:n muutos, jonka mu- varatut voimavarat olivat jo ennen työajan ly-
19136: kaisesti epäsäännöllistä periodityötä tekevien hennystäkin poliisin v. 1980 valmistuneen hä-
19137: työaikaa lyhennetään edellyttäen, että laskenta- lytysvalmiustyöryhmän mietinnön mukaisesti
19138: jaksoon sisältyy tietty määrä yötyötä. Suurim- alimitoitetut. Osoituksena tästä ovat myös eri
19139: millaan työajan lyhennys on kuusi tuntia kol- kansalaisjärjestöjen ja kuntien lähetystöt sekä
19140: men viikon jaksossa. yleisönosastojen kirjoitukset, jotka vaativat po-
19141: Koska kenttätyötä tekevä poliisi kuuluu em. liisilta ripeämpää toimintaa.
19142: lainkohdan tarkoittamaan virkamiesryhmään, Koska poliisi ei itse voi hallinnollisin toi-
19143: tuli noin 4 500 poliisimiestä työajan lyhennyk- menpitein säädellä hälytyspalvelujen kysynnän
19144: sen piiriin. Työajan lyhentämisellä oli alun pe- määrää, henkilöstövajaus on kokonaisuudes-
19145: rin tarkoitus kompensoida yötyöstä ja työaiko- saan pois poliisin hälytysvalmiudesta.
19146: jen epäsäännöllisyydestä aiheutuvia rasitteita. Koska suuntaus voimavarojen suhteen on
19147: Sisäasiainministeriön poliisiosaston suoritta- edellä kerrotuo kaltainen, vaikuttaa poliisihal-
19148: mien laskelmien mukaisesti työajan lyhentämi- linnon preventiivisen toiminnan tehostamiseen
19149: nen aiheutti välittömästi noin 260 poliisimie- tähtäävien suunnitelmien toteuttaminen lähes
19150: hen lisätarpeen. Koska uusia poliisin toimia ei mahdottomalta. Varsin huolestuttavaksi tilan-
19151: kuitenkaan ole saatu riittävästi, on vain joka teen tekee se, että lähipoliisi- ja nuorisopoliisi-
19152: viidennelle työajan lyhentämisen piiriin tul- toiminnalla katsotaan olevan kasvavaa lapsi- ja
19153: leelle poliisimiehelle voitu antaa työajan lyhen- nuorisorikollisuutta alentava merkitys.
19154: nys ja muihin on sovellettu lain suomaa raha- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19155: korvausvaihtoehtoa.
19156: Koska työajan lyhentämisen tarkoituksena oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19157: lieventää työstä aiheutuvia rasitteita, ei ole 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19158: oikein, että lain sanamuodon noudattaminen 26.75.01 lisäyksenä 1 300 000 markkaa
19159: toteutetaan pääsääntöisesti laissa olevaa raha- työajan lyhentymisen johdosta tarvitta-
19160: korvausvaihtoehtoa käyttäen, jota on pidettävä vien 50 ylikonstaapelin toimen (V 17)
19161: toissi jaisena. perustamiseen paikallispoliisiin.
19162: Valtaosa työajan lyhennyksen piiriin tulleista
19163: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19164:
19165: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen
19166: Tarja Halonen Reino Breilin Peter Muurman
19167: 478 1982 vp.
19168:
19169: Raha-asia-aloite n:o 440
19170:
19171:
19172:
19173:
19174: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion ravitsemis-
19175: keskuksen Kankaanpään koulutus- ja virkistystilojen laa-
19176: jentamiseen
19177:
19178:
19179: Eduskunnalle
19180:
19181: Valtion ravitsemiskeskuksen Kankaanpäässä jouduttu lomauttamaan varsin runsaasti, oppi-
19182: sijaitsevia koulutus- ja virkistystiloja tulisi laa- laitoksissa toimivien ruokaloiden henkilökuntaa
19183: jentaa. Nämä tilat hankittiin ravitsemiskeskuk- jopa useita kertoja vuodessa. Lomautusten
19184: sen käyttöön valtion vuoden 1976 tulo- ja me- aikana voitaisiin henkilöstöpoliittisen ohjelman
19185: noal viossa osoitetuin varoin. Ottaen huomioon mukaisesti järjestää sisäistä koulutusta. Tämän
19186: keittiötyön luonne sekä se, että ravitsemiskes- koulutuksen esteeksi ei saisi muodostua koulu-
19187: kuksen henkilöstön pääosa kuuluu ns. matala- tustilojen puute.
19188: palkkaryhmiin, ravitsemiskeskuksen henkilöstö- Lisärakentamisen avulla Kankaanpään alue
19189: politiikan kannalta on tärkeää, että henkilöstöl- saataisiin suhteellisen vähäisin investoinnein
19190: le voidaan tarjota myös virkistyspalveluja. Kan- vahvistetun kaavan mukaiseen tehokkaaseen
19191: kaanpään tilojen laajentaminen lisäisi myös käyttöön. Lisärakentamisella ei juuri olisi vai-
19192: mahdollisuuksia käyttää niitä nykyistä enem- kutusta alueen käyttökustannuksiin.
19193: män kokousten ja koulutustilaisuuksien pito- Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
19194: paikkana. Ravitsemiskeskuksen toiminta ja hen-
19195: kilöstön määrä on vuodesta 1976 yli kolmin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19196: kertaistunut, henkilöstöä on nyt runsaat 1 300. 1983 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
19197: Lisärakentaminen tekisi mahdolliseksi lisätä mentille 28.94.74 150 000 markan siir-
19198: koulutus- ja neuvottelutilaisuuksien järjestämis- tomäärärahan Valtion ravitsemiskeskuk-
19199: tä sekä loma- ja virkistyspalvelujen tarjontaa sen Kankaanpään koulutus- ja virkistys-
19200: Kankaanpäässä toiminnan ja henkilöstömäärän tilojen laajentamiseksi.
19201: kehitystä vastaavasti. Ruokalahenkilökuntaa on
19202: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19203:
19204: Pirjo Ala-Kapee Jouko Tuovinen
19205: Tarja Halonen Jouko Skinnari
19206: 1982 vp~ 479
19207:
19208: Raha-asia-aloite n:o 441
19209:
19210:
19211:
19212:
19213: Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sibelius-
19214: Akatemian kaluston ja opetusvälineiden hankintoihin
19215:
19216:
19217: Eduskunnalle
19218:
19219: Sibelius-Akatemian käyttöön peruskorjataan "Korkeakoulun hankintamäärärahojen osalta
19220: Töölönkatu 28:ssa sijaitseva kiinteistö, joka on valtiontilintarkastajat katsovat, että niiden jat-
19221: tarkoitus saada käyttöön syyslukukauden alus- kuva alimitoittaminen tulee varsin pian aiheut-
19222: sa 1983. Korkeakoulu on pitänyt välttämättö- tamaan tarpeettomia lisäkustannuksia. Musiik-
19223: mänä, että vuonna 1983 valmistuva uusi toi- kialan erityisluonteen vuoksi opetusvälineiden
19224: mitalo voidaan varustaa asianmukaisin opetus- kestoikä on laadusta ja hankintahinnasta riip-
19225: välinein ja kalustein. puen jopa 10:stä 50:een vuoteen. Opetusväli-
19226: Akatemian vuodeksi 1981 esittämiä kaluston neiden heikko käytettävyys on luonnollisesti
19227: hankintamäärärahoja supistettiin lopullisessa tu- omiaan haittaamaan opetusta, eikä laitteiden
19228: lo- ja menoarviossa n. 40 prosenttia, ja vas- heikkoudesta johtuvaa jatkuvaa uusimista ja
19229: taava supistus vuoden 1982 osalta oli 90 pro- korjausta voida pitää taloudellisesti perustel-
19230: senttia. Jos hankintamäärärahaa ei voida korot- tuna."
19231: taa, uudet tilat joko jäävät vajaakäyttöisiksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19232: opetusvälineiden määrän supistuessa tai uuden
19233: toimitalon opetusvälineitä joudutaan jatkuvasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19234: uusimaan ja peruskorjaamaan, koska halvem- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19235: pien opetusvälineiden käyttöikä on ratkaise- 29.36.70 lisäyksenä 5 500 000 markkaa
19236: vasti lyhyempi. Hankintamäärärahoista tinki- Sibelius-Akatemialle kaluston ja opetus-
19237: minen tässä vaiheessa lisää siten usealla mil- välineiden hankintaa varten, mistä
19238: joonalla markalla korjaus- ja hankintakustan- 4 500 000 markkaa on tarkoitettu Töö-
19239: nuksia jo 1980-luvun lopulla. lönkatu 28:n rakennuksen kaluston ja
19240: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan opetusvälineiden hankintoihin.
19241: vuodelta 1980 todenneet mm. seuraavaa:
19242: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19243:
19244: Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen Markus Aaltonen
19245: Sinikka Karhuvaara Pentti Lahti-Nuuttila Terhi Nieminen-Mäkynen
19246: Arvo Salo
19247: 480 1982 vp.
19248:
19249: Raha-asia-aloite n:o 442
19250:
19251:
19252:
19253:
19254: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhan- ja konfliktin-
19255: tutkimuslaitoksen kansainväliseen toimintaan
19256:
19257:
19258: Eduskunnalle
19259:
19260: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksella, joka maahamme perustettiin, katsottiin tutkimusalan
19261: perustettiin vuonna 1970 (L 45/70), on siitä soveltuvan erityisen hyvin Suomen kaltaiselle
19262: annetun asetuksen mukaan (A 571/70) neljä aktiivista rauhantahtoista puolueettomuuspoli-
19263: perustehtävää: tiikkaa harjoittava1le maalle. Tämä näkökohta
19264: 1) toimeenpanna tieteellisiä tutkimuksia ja on vuosien kuluessa osoittautunut täysin oi-
19265: selvityksiä sellaisilla aloilla, jotka liittyvät rau- keaksi. Maamme harjoittama politiikka tarjoaa
19266: han säilyttämiseen ja turvaamiseen sekä erityi- hyvät edellytykset objektiiviselle rauhan- ja
19267: sesti kansainvälisten ja kansallisten ristiriitojen konfliktintutkimukselle, jolla on kansainvälistä-
19268: poistamiseen, ratkaisemiseen ja säätelyyn; kin merkitystä, josta esimerkiksi YK:n erityis-
19269: 2) harjoittaa rauhan- ja konfliktintutkimuk- järjestöjen laitoksen tutkijoille osoittamat tehtä-
19270: seen liittyvää julkaisutoimintaa; vät ovat eräänä osoituksena. Samalla tutkimuk-
19271: 3) avustaa korkeakouluja, tieteellisiä ja mui- sesta on hyötyä myös maamme harjoittamalle
19272: ta laitoksia sekä yksityisiä tutkijoita alaansa ulkopolitiikalle. Maamme on harjoittanut ak-
19273: liittyvissä kysymyksissä ja opetuksessa, muun tiivista ja aloitteellista aseidenriisuntapolitiik-
19274: muassa järjestämällä kursseja määrärahojensa kaa, ja on selvää, että asevarusteluun ja asei-
19275: puitteissa; sekä denriisuntaan kohdistuvalla tutkimuksella on
19276: 4) harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä mui- merkittävä panos annettavana ratkaisuja vaati-
19277: den maiden vastaavien laitosten kanssa sekä vien ongelmien selvittämisessä.
19278: edistää muutoin kansainvälistä ja kansallista yh- Vaikka tutkimustoiminta on luonnollisesti
19279: teistyötä toimialallaan. muun aktiviteetin perusta, eivät muut asetuk-
19280: On selvää, että Rauhan- ja konfliktintutki- sessa annetut tehtävät ole sen vähempimerki-
19281: muslaitoksen selviytyminen sille asetetuista teh- tyksisiä. On itse asiassa vaikea kuvitella tutki-
19282: tävistä perustuu ennen kaikkea tutkimustoi- mukselle suuria vaikutusmahdollisuuksia, mi-
19283: mintaan. Tähän asti laitoksen tutkimustoimin- käli tulosten julkaisemiseen ei osoiteta riittä-
19284: nassa on erityistä painoa pantu kilpavarustelun västi voimavaroja. Samoin rauhan- ja konflik-
19285: ja aseidenriisunnan, kehityskysymysten, turval- tintutkimus jo olemuksensa puolesta edellyttää
19286: lisuuspolitiikan ja rauhankasvatuksen tutkimuk- voimakasta kansainvälistä yhteistyötä.
19287: seen. Huolimatta kansainvälisessä vertailussa Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitokselle on
19288: suhteellisen vaatimattomista resursseista Rau- valtion tulo- ja menoarvioissa osoitettu julkaisu-
19289: han- ja konfliktintutkimuslaitos on onnistunut toimintaan viime vuosina varoja seuraavasti:
19290: varsin hyvin tehtävässään, mistä osoituksena
19291: on sen nauttima kansainvälinen arvostus. Lai- vuosi määräraha käytetty
19292: tos on ollut hedelmällisessä vuorovaikutuk- 1977 40 000 mk 31 019 mk
19293: sessa eri viranomaisten, erityisesti ulkoasiain- 1978 45 000 mk 47 226 mk
19294: ministeriön sekä opetusministeriön kanssa, sa- 1979 50 000 mk 31278 mk
19295: malla kun se on tiedotusvälineiden kautta sekä 1980 55 000
19296: opetustoiminnallaan myötävaikuttanut yleisen 20 000 mk 61728 mk
19297: mielipiteen kehitykseen toimialaansa liittyvissä 1981 59 000 mk
19298: kysymyksissä, kuten jo laitoksen perustamista 21600 61701 mk
19299: edeltäneessä komiteanmietinnössä edellytettiin. 1982 60 000
19300: Kun Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitosta 25 000 mk
19301: Raha-asia-aloite n:o 442 481
19302:
19303: Vuosina 1977-82 laitoksen varsinaiset jul- ja aseistariisuntainformaation keräämiseen ja
19304: kaisutoimintaan tarkoitetut määrärahat kasvoi- välittämiseen sekä kansainvälisen toiminnan te-
19305: vat 40 000 markasta 60 000 markkaan. Lisäksi hostamiseen" (30 000 mk). Vuoden 1983 tulo-
19306: vuosina 1980-82 tulo- ja menoarvioon tuli ja menoarvioesityksen saman määrärahan ni-
19307: uusi alamomentti "maksullinen tutkimus- ja mikkeestä on esitetty jätettäväksi pois sanat
19308: julkaisutoiminta" (20 000, 21 600 ja 25 000 "sekä kansainvälisen toiminnan tehostamiseen",
19309: mk), koska laitos tulouttaa kaikki julkaisutoi- joten esityksen mukaan laitos olisi jälleen il-
19310: minnastaan saamansa tulot valtiolle. Se, että man kansainväliseen toimintaan osoitettuja
19311: laitos ei useana vuonna ole käyttänyt kaikkia määrärahoja siitä huolimatta, että sille on an-
19312: julkaisumäärärahojaan, on johtunut siitä, että nettu tämä tehtävä asetuksessa.
19313: alamomenttia on jouduttu käyttämään muiden, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19314: väistämättömien kulutusmenojen kattamiseen,
19315: ja näin julkaisutoimintaa on jouduttu supista- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19316: maan suunnitellusta. den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
19317: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä tille 29.87.29 lisäyksenä 65 000 mark-
19318: on koko julkaisutoimintaan varattu alamoment- kaa Rauhan- ja konfliktintutkimuslai-
19319: ti poistettu. Vain alamomentilla "maksullinen toksen muuhun julkaisutoimintaan,
19320: tutkimus- ja julkaisutoiminta" on esitetty sekä muuttaisi saman momentin käyttö-
19321: 28 000 markan määrärahaa. Tämä ei millään suunnitelman viimeisen nimikkeen kuu-
19322: tavalla voi olla riittävä eikä tarkoituksenmu- lumaan "rauhankasvatus- ja aseistarii-
19323: kainen määräraha. suntainformaation kerääminen ja välittä-
19324: Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa oli lai- minen sekä kansainvälisen toiminnan te-
19325: tokselle osoitettu määräraha "rauhankasvatus- hostaminen".
19326: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1982
19327:
19328: Pirjo Ala-Kapee Mikko Elo Heli Astala
19329: Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen Kati Peltola
19330: Pekka Starast Risto Tuominen Vappu Säilynoja
19331: Markus Aaltonen Juhani Surakka Ben Zyskowicz
19332: Ulla-Leena Alppi Matti Luttinen Anneli Kivitie
19333: Helvi Niskanen Arvo Salo Jouni J. Särkijärvi
19334: Mikko Kuoppa Peter Muurman M. Kainulainen
19335: Anna-Liisa Jokinen Mikko Ekorre Maija Rajantie
19336: Erkki Pystynen Seija Karkinen Pertti Paasio
19337: Marjatta Stenius-Kaukonen Reino Breilin Eino Grönholm
19338: Riitta Järvisalo-Kanerva Jouko Tuovinen Aulis Juvela
19339: P. Puhakka Liisa Jaakonsaari Sakari Knuuttila
19340: Toivo Mäkynen Jouko Skinnari Irma Rosnell
19341: Terhi Nieminen-Mäkynen Inger Hirvelä Aimo Ajo
19342: E.-J. Tennilä Helge Siren Niilo Koskenniemi
19343: Jaakko Itälä Matti Puhakka Tarja Halonen
19344: Helvi Hyrynkangas Kaisa Raatikainen Lasse Lehtinen
19345: Eva-Maija Pukkio Seppo Tikka Lauha Männistö
19346: Mikko Rönnholm Sinikka Luja-Penttilä Eind Loikkanen
19347: Kaj Bärlund Sten Söderström Jorma Rantala
19348: Anna-Liisa Piipari M.-L. Salminen Juhani Raudasoja
19349: Hannu Tapiola Arvo Kemppainen Bror Lillqvist
19350: Lea Savolainen Aarne Saarinen
19351:
19352:
19353:
19354:
19355: 61 0'88200412K
19356: 482 1982 vp.
19357:
19358: Raha-asia-aloite n:o 443
19359:
19360:
19361:
19362:
19363: Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallis-
19364: ten kuluttajaneuvojien palkkaamiseen
19365:
19366:
19367: Eduskunnalle
19368:
19369: Kuluttajansuojalait ovat parantaneet kulut- lisesti kunnallisen kuluttajaneuvojan palveluk-
19370: tajan asemaa. Kuitenkaan lakeja toteuttava sia voi käyttää hyväkseen puolet kansalaisista.
19371: oikeussuojakoneisto ei nykyisin määrällisesti Kuluttajaneuvojien toimialueet ovat lisäksi
19372: selviä niistä tehtävistä, joita kansalaisten oi- kohtuuttoman laajoja. Syntynyt tilanne ei voi
19373: keussuojan tarve tällä alueella asettaa. olla kuluttajansuojalakien eikä kansalaisten tasa-
19374: Kunnallinen kuluttajaneuvonta on keskeinen arvoisuuden periaatteiden mukainen.
19375: osa oikeussuojakoneistoa. Valtaosa, selvitysten Kunnallinen kuluttajaneuvonta on osoittau-
19376: mukaan 90 prosenttia, yksittäisistä kuluttaja- tunut tarpeelliseksi ja tehokkaaksi sekä osana
19377: riidoista voidaan ratkaista osapuolten välisissä oikeussuojakoneistoa että myös neuvonta- ja
19378: neuvotteluissa, joissa kuluttajaneuvoja on an- valistustyössä. Siten olisi välttämätöntä, että
19379: tanut asiantuntevaa apua. Kuluttajansuojalakien kunnallisia kuluttajaneuvojia lisättäisiin alku-
19380: tarkoitus ei ole tuoda jokaista riita-asiaa Hel- peräisten suunnitelmien mukaisesti. Samalla
19381: sinkiin ratkaistavaksi. Jos kuluttajaneuvojia voitaisiin helpottaa kuluttajavalituslautakunnan
19382: olisi riittävästi, riita-asiat voitaisiin ratkaista työpainetta ja turvata kuluttajansuojalakien to-
19383: nykyistä paremmin ruuhkauttamatta kuluttaja- teutumista käytännössä.
19384: valituslautakuntaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19385: Vuoden 1983 valtion tulo- ja menoarvio-
19386: esityksessä on esitetty vain kahden uuden kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19387: nallisen kuluttajaneuvojan viran perustamista. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19388: Kunnilla olisi valmiutta ja halua perustaa ai- 32.31.31 lisäyksenä 500 000 markan
19389: kaisempien suunnitelmien mukaisesti kuluttaja- määrärahan viiden uuden kunnallisen
19390: neuvojien virkoja. Suurimmissa kaupungeissa kuluttajaneuvojan palkkaamiseksi kun-
19391: kuluttajaneuvojat työskentelevät kohtuuttamas- tiin tulo- ja menoarvioesityksessä esite-
19392: sa työpaineessa. Niihin olisi välttämätöntä saa- tyn kahden uuden kuluttajaneuvojan
19393: da useampia kuin yksi kuluttajaneuvoja. Alueel- lisäksi.
19394: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19395:
19396: Pirjo Ala-Kapee Helena Pesola Heli Astala
19397: Lea Sutinen Pentti Lahti-Nuuttila Tarja Halonen
19398: Matti Pelttari
19399: 1982 vp. 48'3
19400:
19401: Raha-asia-aloite n:o 444
19402:
19403:
19404:
19405:
19406: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Uudenmaan
19407: kuntien elinkeinoasiamiesten palkkaukseen
19408:
19409:
19410: Eduskunnalle
19411:
19412: Etelä-Suomessa kuntien elinkeinopolitiikan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19413: aktivoituminen on vasta alullaan. Kunnan elin- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19414: keinopolitiikalla on kuitenkin erittäin suuri 32.50.30 (Valtionosuus ja -avustus
19415: merkitys kunnan kehitykselle. Valtion tukea kuntien elinkeinoasiamiesten palkkauk-
19416: tulisi saada Uudenmaan erityisalueiden ja suu- seen) lisäyksenä 2 000 000 markkaa ja
19417: rissa taloudellisissa vaikeuksissa olevien kun- että tällä luettaisiin erityisalueiden
19418: tien elinkeinoasiamiesten palkkaukseen. Karkkilan ja Pohjan sekä Artjärven,
19419: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, Myrskyiän ja Pukkilan elinkeinoasia-
19420: miesten palkkausta.
19421: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19422:
19423: Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen
19424: Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen
19425: Peter Muurman
19426: 484 .1982 vp.
19427:
19428: Raha-asia-aloite n:o 44.5
19429:
19430:
19431:
19432:
19433: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta kanslistin toimen pe-
19434: perustamiseen Uudenmaan työsuojelupiiriin
19435:
19436:
19437: Eduskunnalle
19438:
19439: Uudenmaan työsuojelupiirissä on tolmlsto- suojelupiiriin, on tilanne muodostumassa kestä-
19440: henkilökuntaa vähiten suhteessa tarkastajien mättömäksi.
19441: määrään sekä tarkastettaviin työpaikkoihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19442: Uudenmaan työsuojelupiirin asema poikkeaa li-
19443: säksi mm. siinä, että kaikki työmarkkinoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19444: keskusjärjestöt ja valtion virastot ovat Helsin- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19445: gissä, ja yhteistoiminta, joka on hallintolain 33.03.01 lisäyksenä 40 000 markkaa
19446: mukaan pakollista, tuo mukanaan huomattavan V 13 palkkausluokan kanslistin toimen
19447: paljon toimistotyötä. Kun lisäksi keväällä 1982 perustamiseksi Uudenmaan työsuojelu-
19448: Uudenmaan työsuojelupiiristä kanslistin virka piiriin.
19449: siirtyi Etelä-Suomen metsä- ja maatalouden työ-
19450: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19451:
19452: Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen
19453: Tarja Halonen Saara-Maria Paakkinen
19454: Peter :Muurman
19455: 1982 vp. 485
19456:
19457: Raha-asia-aloite n:o 446
19458:
19459:
19460:
19461:
19462: Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansallisten va-
19463: pautusliikkeiden kautta annettavaan humanitaariseen apuun
19464:
19465:
19466: Eduskunnalle
19467:
19468: Kansallisten vapautusliikkeiden kautta kehi- si-Saharan Polisarion kautta tulisi ohjata hu·
19469: tysmaille annettava humanitaarinen apu on ny- manitaarista apua.
19470: kyisellään määrällisesti aivan riittämätön. Li- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19471: säksi sen laajentamista on estänyt näkemys,
19472: jonka mukaan tukea voitaisiin antaa vain ete- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19473: läisen Afrikan vapautusliikkeille. den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
19474: Huomattavaa humanitaarisen avun tarvetta tille 24.30.69 lisäyksenä 10 000 000
19475: esiintyy kuitenkin myös muilla alueilla siten, markkaa kansallisten vapautusliikkeiden
19476: että ainakin osa avusta olisi tarkoituksenmu- kautta anneftavaan humanitaariseen
19477: kaista ohjata kansallisten vapautusliikkeiden apuun.
19478: kautta. Esimerkiksi Palestiinan PLO:n ja Län-
19479: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19480:
19481: Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen Liisa Jaakonsaari
19482: Helvi Niskanen Pauli Uitto Terho Pursiainen
19483: Inger Hirvelä Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Jokinen
19484: Heli Astala Lauha Männistö Tarja Halonen
19485: M. Kainulainen Terhi Nieminen-Mäkynen Pirjo Ala-Kapee
19486: M.-L. Salminen Anna-Liisa Piipari Sten Söderström
19487: 486 1982 vp.
19488:
19489: Raha-asia-aloite n:o 447
19490:
19491:
19492:
19493:
19494: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Työläislasten Tuki ry:lle
19495:
19496:
19497: Eduskunnalle
19498:
19499: Nuorisotyö ja sitä harjoittavat järjestöt ei- keskuksissa oli suoritettu Raha-automaattiyh-
19500: vät tänä päivänä saa riittävää arvostusta ja on" distyksen avustuksen turvin, mihin tällöin tuli
19501: gelmat ovat kasvaneet. Työläislasten Tuki r.y. katko. Keskeneräiset rakennustyöt jouduttiin
19502: on valtakunnallinen nuorisokasvatustyötä suo- suorittamaan loppuun lainapääoman turvin.
19503: rittava järjestö, jolla on jo yli 20 vuoden toi- Vieraan pääoman merkittävä kasvu merkitsi
19504: minta takanaan. Järjestön välittömään vaikutus- koko järjestön taloudellisen aseman jyrkkää
19505: piiriin kuuluu yli 20 000 lasta ja nuorta. heikkenemistä.
19506: Vuonna 1974 voimaan tullut laki valtakun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19507: nallisen nuorisotyön valtionavusta aiheutti sen,
19508: että Työläislasten Tuki r.y. joutui väliinputoajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19509: asemaan. Sen ei katsottu kuuluvan enää min- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19510: kään avustusjärjestelmän piiriin lainmuutosten 29.99.50 500 000 markan määrärahan
19511: johdosta. Investointeja järjestön leiri- ja kurssi- avustuksena Työläislasten Tuki r.y:lle.
19512: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19513:
19514: Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen
19515: Pauli Uitto P. Puhakka
19516: 1982 vp. 487
19517:
19518: Raha-asia-aloite n:o 448
19519:
19520:
19521:
19522:
19523: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhan- ja aseidenriisunta-
19524: kasvatuksen opetusmateriaalin laatimiseen
19525:
19526:
19527: Eduskunnalle
19528:
19529: Uusien koululakien yhteydessä on koulun Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19530: kasvatustavoitteeksi tulossa kasvatus rauhaan.
19531: Rauhan- ja aseidenriisuntakasvatusta varten on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19532: olemassa jonkin verran opetuksessa käyttökel- den 1983 tulo- ja menoarvioon luvun
19533: poista aineistoa, mutta varsinainen opettajien 29.99 uudelle momentille 500 000
19534: käyttöön tuleva oppimateriaali puuttuu miltei markkaa opetusministeriön käytettäväk-
19535: täydellisesti. Rauhan- ja aseidenriisuntakasva- si avustuksiin rauhan- ja aseidenriisun-
19536: tuksen opetusmateriaalin tuottamisesta kiinnos- takasvatuksen opetusmateriaalin laatimi-
19537: tuneita henkilöitä kyllä on maassamme, mutta seen ja julkaisemiseen.
19538: toistaiseksi materiaalin aikaansaaminen on tör-
19539: männyt rahoitusvaikeuksiin.
19540: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19541:
19542: Ulla-Leena Alppi Pauli Uittd Markku Kauppinen
19543: Helvi Niskanen Saara-Maria Paakkinen Terhi Nieminen-Mäkynen
19544: Inger Hirvelä Pentti Lahti-Nuuttila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19545: Heli Astala Lauha Männistö Anna-Liisa Piipari
19546: M. Kainulainen Pirjo Ala-Kapee Liisa Jaakonsaari
19547: M.-L. Salminen Tarja Halonen Anna-Liisa Jokinen
19548: Marjatta Stenius-Kaukonen Terho Pursiainen Sten Söderström
19549: 488 1982 vp.
19550:
19551: Raha-asia-aloite n:o 449
19552:
19553:
19554:
19555:
19556: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Tam-
19557: pereen seudun paikallisliikenteen kehittämiseen
19558:
19559:
19560: Eduskunnalle
19561:
19562: Liikkuminen on yksi ihmisen sosiaalisista pe- ovat perusparannettuja ja kohtalaisessa kun-
19563: rusoikeuksista. Yhteiskunnan keskeisenä palve- nossa. Sähköistäminen on jo suoritettu välil-
19564: lulaitoksena myös VR:n tulee jatkuvasti osal- lä Tampere-Lempäälä-Toijala. Suunnitelmat
19565: taan parantaa ihmisten joustavia liikkumismah- ovat olemassa myös välin Tampere-Orivesi
19566: dollisuuksia. Etenkin työmatkaliikennettä on sähköistämisestä. Erittäin tärkeätä olisi turvata
19567: syytä kehittää pikaisesti. paikallisliikenteen joustava toteutuminen vä-
19568: Tampereen seudun rautatieläiset ovatkin kiin- leillä Tampere-Toijala, Tampere-Orivesi se-
19569: nittäneet huomiota paikallisliikenteen huolestut- kä Tampere-Vammala.
19570: tavaan supistumistendenssiin Tampereella. VR:n Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
19571: paikallisliikennettä olisi päinvastoin tuntuvasti
19572: kehitettävä useiden tamperelaisten muuttaessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19573: ympäristökuntiin asumaan rakennusmaan saan- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19574: nin, huokeampien asuntojen jne. vuoksi työpai- markan määrärahan Valtionrautateiden
19575: kan jäädessä kuitenkin Tampereelle. Tampereen seudun paikallisliikenteen
19576: Kaikki edellytykset kehittää Tampereen seu- kehittämiseen.
19577: dun paikallisliikennettä ovat olemassa. Radat
19578: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19579:
19580: Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja Terho Pursiainen
19581: 1982 vp. 489
19582:
19583: Raha-asia-aloite n:o 450
19584:
19585:
19586:
19587:
19588: Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien posti-
19589: mies-, autonkuljettaja- ja postivirkamiesvirkojen ja -toimien
19590: perustamiseksi posti- ja telelaitokseen
19591:
19592:
19593: Eduskunnalle
19594:
19595: Posti- ja telelaitoksessa työssä käyvien määrä tää ylitöitä poissaolojen kattamiseksi ja lisätä
19596: vähenee vuoden 1983 valtion tulo- ja menoar- ylityömäärärahoja.
19597: vioesityksen mukaan, joten työllisyyttä tuke- Edellä olevan johdosta aluksi olisi perustet-
19598: vaa linjaa ei tässä suhteessa noudateta. tava 200 uutta postimies-, autonkuljettaja- ja
19599: Kuitenkin esimerkiksi postitoimen puolella postivirkamiesvirkaa ja -tointa, jotta ylitöiden
19600: suotuisa liikenteen kehitys on nostanut varsin suuri määrä saadaan vähenemään ja pysyväis-
19601: huomattavasti lähetysten määriä. Henkilökun- luonteisia tehtäviä voitaisiin vakiinnuttaa.
19602: taa ei ole kuitenkaan lisätty vastaavasti, eikä Vastaavasti ylitöihin sekä satunnaisten apu-
19603: esim. postinjakelun ja käsittelyn rationalisointi- laisten palkkioihin osoitetut määrärahat väheni-
19604: astetta voida juuri lisätä. Toisaalta eduskunnan sivät, mutta niin, ettei toimintoja vaarannet-
19605: päätöksen mukaisesti postinjakelun ulottami- taisi.
19606: nen tasapuolisesti maan joka talouteen "imee" Em. toimin voitaisiin työllistää nuoria työn-
19607: resursseja muista toiminnoista. tekijöitä.
19608: Seurauksena on ollut suuri ylityömäärä sekä Ehdotetut uudet toimet jakaantuisivat seu-
19609: lisäys satunnaisten apulaisten palkkoihin ja raavasti:
19610: palkkioihin.
19611: 100 kpl postimies yp. V 12 7 109 700 mk,
19612: Viraston suunnitteluohjeet lähtevät suta, et-
19613: 25 kpl ylim. autonkuljett. V 14 1 855 680 mk,
19614: tä suuri osa poissaoloista voidaan kattaa yli- 75 kpl kirjuri yp. V 13 5 450 400 mk.
19615: töillä ja että satoja satunnaisia apulaisia kier-
19616: rätetään pysyväisluonteisissa tehtävissä. Edellä olevan johdosta ehdotamme,
19617: Esimerkkinä vuoden 1981 tilastoista voidaan
19618: poimia postimieskunnan ylityöt, joilla olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19619: työllistetty 222 henkilöä. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19620: Myöskään työntutkimuksin osoitettuja koko- 31.94.01 lisäyksenä 14 415 780 mark-
19621: päiväisiä työpaikkoja ei ole perustettu. kaa 200 uuden postimies-, autonkuljet-
19622: Nykyisen korkean työttömyyden aikana ei taja- ja postivirkamiesviran ja -toimen
19623: voi olla oikein, että valtion laitos aikoo teetät- perustamiseksi posti- ja telelaitokseen.
19624: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
19625:
19626: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä Pentti Lahti-Nuuttila
19627: Helvi Niskanen Pauli Uitto Lauha Männistö
19628:
19629:
19630:
19631:
19632: 62 088200412K
19633: 490 1982 vp
19634:
19635: Raha-asia-aloite n:o 451
19636:
19637:
19638:
19639:
19640: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustöiden aloittami-
19641: seksi maakaasuputken runkolinjan jatkamiseksi Kymenlaak-
19642: sosta Pirkanmaalle
19643:
19644:
19645: Eduskunnalle
19646:
19647: Pirkanmaa on voimakkaasti teollistunut ja taloudellisessa yhteistyöohjelmassa todetaan
19648: jatkuvasti kehittyvä teollisuusmaakunta. Näin maakaasuputken runkolinjan jatkaminen yhdek-
19649: ollen myös energiantarve maakunnassa on si tutkimisen arvoiseksi asiaksi, ja kun hank-
19650: kasvava. Eri energiamuodoista omaa maakaasu keella olisi suurta työllisyysmerkitystä, tulisi
19651: useita kiistattomia etuja. Se on sekä edullinen Suomen olla asiassa aloitteellinen.
19652: että ympäristöystävällinen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19653: Maakaasua on tuotu maahamme vuodesta
19654: 1973 lähtien Neuvostoliitosta. Neuvostoliiton että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19655: suuret kaasuvarat sijaitsevat lähellä omaa maa- 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
19656: tamme ja sieltä tuotavalla maakaasulla voitai- markan määrärahan suunnitelmien laati-
19657: siin Hämeen läänin ja Pirkanmaan energiantar- miseksi ja rakennustöiden aloittamiseksi
19658: ve turvata pitkälle eteenpäin. Maakaasuputken maakaasuputken runkolinjan jatkami-
19659: runkolinjan jatkaminen nimenomaan Lahden ja seksi Kymenlaaksosta Lahden, Hämeen-
19660: Hämeenlinnan kautta Pirkanmaalle olisi myös linnan ja Toijalan kautta Tampereelle
19661: kansantaloudellisesti edullisin. ja muille Pirkanmaan teollistuneille
19662: Kun mm. Suomen ja Neuvostoliiton kes- paikkakunnille.
19663: ken allekirjoitetussa pitkän aikavälin kaupallis-
19664: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19665:
19666: Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
19667: 1982 vp. 491
19668:
19669: Raha-asia-aloite n:o 452
19670:
19671:
19672:
19673:
19674: Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten yhteis-
19675: kuntatakuukokeilun jatkamiseen
19676:
19677:
19678:
19679: Eduskunnalle
19680:
19681: 1970-luvun puolivälissä alkoi kansainvälinen ta nuoriin ja tehostanut yhteistoimintaa nuor-
19682: keskustelu nuorten yhteiskuntatakuujärjestel- ten työmarkkina-aseman parantamiseksi. Kou-
19683: män aikaansaamisesta. Pohjoismaissa kokeilu- lutusmahdollisuuksien täysitehoiseen hyväksi-
19684: toiminta alkoi Ruotsissa vuonna 1975. Suo- käyttöön ei kokeilussa vielä ole päästy.
19685: messa hanketta tukivat muun muassa nuorten Kokeilun toteuttamista varten työvoimami-
19686: työllistämistoimikunta vuonna 1975, eduskun- nisteriölle kuluvana vuonna osoitetut määrä-
19687: nan sosiaalivaliokunta vuonna 1978, nuorten rahat tullaan käyttämään kokonaisuudessaan.
19688: työelämään sijoittumistaimikunta vuonna 1979 Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä esi-
19689: sekä parlamentaarinen nuorisokomitea vuonna tetään kokeilun jatkamista myös ensi vuonna,
19690: 1980. Kevällä 1981 kokeilu käynnistyi maas- mutta esitetään tarkoitukseen vain 38 miljoo-
19691: samme. nan markan määräraha. Tällä summalla kokeilua
19692: Parhaillaan nuorten yhteiskuntatakuukokeilu ei voitaisi laajentaa uusiin kuntiin lukuun
19693: on käynnissä kahdeksalla eri alueella 29 kun- ottamatta Valkeakosken kaupunkia, jonka osal-
19694: nassa. Kokeilussa myönnetään kunnille ja yksi- ta valtioneuvosto on jo tehnyt periaatepäätök-
19695: tyisille työnantajille valtion varoista tukea alle sen. Kokeilusta saadut myönteiset kokemuk-
19696: 25-vuotiaiden työnhakijoiden työllistämiseksi set antaisivat kuitenkin aiheen laajentaa ko-
19697: nuorten työelämään perehdyttämisen kokeilusta keilua uusille alueille ja uusiin kuntiin. Eräs
19698: annetun asetuksen (7 /82) sekä nuorten työ- lähtökohta voisi olla kokeilun laajentaminen
19699: paikansaannin yhteiskuntatakuun kokeilusta an- siten, että jokaisessa työvoimapiirissä olisi ko-
19700: netun asetuksen (8/82) mukaisesti. keilukuntia. Kunnat ovatkin hyvin suuressa
19701: Tähänastiset kokemukset yhteiskuntatakuu- määrin ilmaisseet halukkuutensa päästä kokei-
19702: kokeilusta ovat myönteisiä. Kuluvan vuoden lun piiriin.
19703: maaliskuun lopussa laaditun tilannekatsauksen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19704: mukaan oli nuorten työttömien määrä kokeilu-
19705: alueilla alentunut 14,5 % seitsemän ensimmäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19706: sen kuukauden aikana, kun muualla maassa 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19707: oli tapahtunut 20,0 % :n nousu. Suurin mer- 34.50.28 lisäyksenä 22 000 000 mark-
19708: kitys on ollut kunnallisilla nuorten työpaikoilla kaa käytettäväksi nuorten yhteiskunta-
19709: ja perehdyttämistyöpaikoilla. Tuloksia tarkas- takuukokeilun jatkamisesta ja laajenta-
19710: teltaessa on otettava huomioon, että kokeilu misesta vuoden 1983 loppuun aiheutu-
19711: on aktivoinut nuoria entistä lukuisammin ha- vien kaikkien kustannusten, myös työ·
19712: keutumaan työvoimatoimistoihin, mikä on kar- voimahallintoon tarvittavan henkilöstön
19713: tuttanut nuorten työnhakijoiden tilastoja. Ilmei- palkkauskustannusten, kattamiseksi.
19714: sesti kokeilu on myös parantanut suhtautumis-
19715: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19716:
19717: Ulla-Leena Alppi Heli Astala Pauli Uitto
19718: Mikko Ekorre M. Kainulainen Pekka Starast
19719: Helvi Niskanen Marjatta Stenius-Kaukonen Saara-Maria Paakkinen
19720: Inger Hirvelä M.-L. Salminen Jouko Skinnari
19721: 492 Raha-asia-aloite n:o 452
19722:
19723:
19724: Tarja Halonen Kauko Tamminen Anna-Liisa Jokinen
19725: P. Puhakka Pentti Lahti-Nuuttila Niilo Koskenniemi
19726: J. Vähäkangas Lauha Männistö Pirjo Ala-Kapee
19727: P. Liedes Aimo Ajo Anssi Joutsenlahti
19728: E.-J. Tennilä Terhi Nieminen-Mäkynen Unto Ruotsalainen
19729: Arvo Kemppainen Anna-Liisa Piipari Aarne Saarinen
19730: Sten Söderström Liisa Jaakonsaari Irma Rosnell
19731: Vappu Säilynoja Juhani Surakka Aulis Juvela
19732: Sakari Knuuttila Terho Pursiainen Kati Peltola
19733: Seppo Toiviainen Mikko Kuoppa
19734: 1982 vp. 493
19735:
19736: Raha-asia-aloite n:o 453
19737:
19738:
19739:
19740:
19741: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tiedotussihteerin palkkaa-
19742: miseen valtioneuvoston kanslian suunnitteluosaston tasa-
19743: arvoprojektia varten
19744:
19745:
19746: Eduskunnalle
19747:
19748: Suomi on allekirjoittanut Yhdistyneiden Kan- Asiallisen tiedon välitys on tasa-arvoa kos-
19749: sakuntien naisten syrjinnän poistamista koske- kevien asenteiden, käsitysten ja tiedon kehittä-
19750: van yleissopimuksen 17. 7. 1980. Tasa-arvoasiain misen kannalta keskeisen tärkeä. Suunnitteilla
19751: neuvottelukunta on valtioneuvoston kanslian onkin tiedotustoiminnan tarpeita, mahdollisuuk-
19752: pyynnöstä valmistanut 18. 6. 1981 selvityksen sia ja toimintatapoja koskeva tutkimus. Sitä
19753: yleissopimuksen ratifioinnin edellytyksistä sekä täydentää tarkoitus saada vuoden 1982 alusta
19754: tarvittavista lainsäädännöllisistä toimenpiteistä lukien palkatuksi tasa-arvokysymysten tiedotus-
19755: Suomessa. Neuvottelukunnan mielestä olisi rati- toimintaa varten päätoiminen tiedotussihteeri.
19756: fiointiasiakirjojen ja tarvittavan lainsäädännön Yhdenmukaisesti muiden tasa-arvoprojektissa
19757: valmistelu ja hyväksyminen suoritettava siten, työskentelevien toimihenkilöiden kanssa po. tie-
19758: että sopimus voidaan ratifioida viimeistään dotussihteeri tulisi palkata työsopimussuhtei-
19759: vuonna 1983. Asian edistyminen edellyttää mo- seksi. Sopivana palkkaustasona voidaan pitää
19760: nella sektorilla runsaasti valmistelua ja käytän- palkkausluokkaa S 12 (nykyinen palkkataso
19761: nön toimenpiteitä. 6 598 mk/kk). Tähän tarkoitukseen tarvitaan
19762: Valtioneuvoston kanslian toiminta- ja talous- lisäyksenä momentille 23.02.01 80 000 mark-
19763: suunnitelmassa vuosille 1982-86 on todettu, kaa.
19764: että sukupuolten tasa-arvoa koskevia asioita Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19765: valmisteltaessa ja sitä koskevaa suunnittelua
19766: koordinoitaessa on tavoitteena, että suunnitte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19767: lukauden aikana sukupuolten tasa-arvon edistä- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19768: mistä koskeva näkökohta saa painokkaamman 23.02.01 lisäyksenä 80 000 markkaa
19769: osuuden asian kannalta olennaisten toimenpitei- työsopimussuhteisen tiedotussihteerin
19770: den valmistelussa ja toteutuksessa, ja että tasa- palkkaamiseksi valtioneuvoston kanslian
19771: arvoa koskevat asenteet muuttuvat myönteisem- suunnitteluosaston tasa-arvoprojektiin.
19772: pään suuntaan.
19773: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19774:
19775: Heli Astala Kati Pelto'la Inger Hirvelä
19776: Ulla-Leena Alppi Tarja Halonen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19777: Vappu Säilynoja Liisa Jaakonsaari Pertti Paasio
19778: 494 1982 vp.
19779:
19780: Raha-asia-aloite n:o 454
19781:
19782:
19783:
19784:
19785: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien ympäristönsuo-
19786: jelulautakuntien palkka- ja toimintamenoihin
19787:
19788:
19789: Eduskunnalle
19790:
19791: Maahamme ollaan perustamassa ympäristö- ta1sun myös vapaaehtoisille ympäristönsuojelu-
19792: ministeriötä. Se luo hyviä edellytyksiä kehittää lautakunnille.
19793: toimiva ympäristöhallinto valtion keskushallin- Harkinnanvaraista valtionavustusta voitaisiin
19794: nosta kuntatasolle saakka. käyttää mm. ympäristönsuojelusihteereiden
19795: Samaan aikaan kun valtion taholla voimis- palkkaamiseen, tutkimuksiin, valistuskampan-
19796: tetaan ympäristöhallintoa on myös kuntien joihin jne. Tällä voitaisiin tukea myös uusien
19797: itsehallinnon antamien mahdollisuuksien mu- vapaaehtoisten lautakuntien perustamista eri-
19798: kaisesti tehostettava ympäristönsuojelun huo- tyyppisissä kunnissa, jolloin saataisiin arvokasta
19799: mioon ottamista kunnan kaikessa toiminnassa kokemusta lakisääteisen hallinnon järjestämis-
19800: Se edellyttää, että kuntien ympäristönsuojelun tä varten.
19801: hallinto järjestetään tarkoituksenmukaisella ta- Ympäristönsuojelun tehostaminen on kiireel-
19802: valla. Toistaiseksihan asia on valtakunnallisesti lisintä niissä kunnissa, joissa ympäristönsuoje-
19803: järjestämättä, vaikka noin 70 kunnassa toimii luongelmat ovat yleensä suurimpia. Näitä kun-
19804: vapaaehtoinen ympäristönsuojelulautakunta, tia ovat erityisesti maamme teollisuuspaikka-
19805: -neuvottelukunta tai muu vastaava toimielin. kunnat ja tiheimmin asutut alueet. Sen vuoksi
19806: Sisäasiainministeriön asettamana on toimi- valtiovallan olisi tuettava taloudellisesti näiden
19807: nut toimikunta, joka on tehnyt ehdotuksensa kuntien ympäristönsuojelutehtävien hoitoa. Sii-
19808: kunnan yleisistä ympäristönsuojelutehtävistä, hen asti kunnes laki kuntien ympäristönsuo-
19809: niiden hoidon järjestämisestä ja valtion talou- jelun hallinnosta saadaan aikaan, tulisi asia
19810: dellisesta tuesta kunnille. Toimikunta on mie- hoitaa harkinnanvaraisin avustuksin aluksi sisä-
19811: tinnossaan (Ympäristönsuojelun kunnallishal- asiainministeriön ja myöhemmin ympäristömi-
19812: linnon toimikunnan mietintö, Komiteanmietin- nisteriön toimialaan kuuluvana tehtävänä.
19813: tö 1981: 61) esittänyt, että maahan laadittaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19814: laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta.
19815: Siinä määrättäisiin ympäristölautakunta laki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19816: sääteiseksi jokaiseen kuntaan ja annettaisiin 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 26.73
19817: säännökset valtionosuuksista henkilöstön palk- uudelle momentille 3 000 000 markan
19818: kaukseen ja muihin toimintakuluihin. Koska määrärahan sisäasiainministeriön käytet-
19819: lain voimaantulo vie parhaassakin tapauksessa täväksi harkinnanvaraisina avustuksina
19820: aikansa, olisi tarkoituksenmukaista käynnistää kuntien vapaaehtoisten ympäristönsuo-
19821: välittömästi kokeilutoiminta asiassa siten, että jelulautakuntien palkka- ja toimintame-
19822: valtion harkinnanvaraista avustusta myönnet- noihin.
19823: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19824:
19825: Heli Astala Unto Ruotsalainen Kati Peltola
19826: Ulla-Leena Alppi Arvo Kemppainen Inger Hirvelä
19827: Pauli Uitto M. Kainulainen Lauha Männistö
19828: J. Vähäkangas Anna-Liisa Jokinen E.- J. Tennilä
19829: 1982 vp. 495
19830:
19831: Raha-asia-aloite n:o 455
19832:
19833:
19834:
19835:
19836: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin
19837: kuntauudistuksen tarkistamistaimikunnan työhön
19838:
19839:
19840: Eduskunnalle
19841:
19842: Turun ja Porin lääni on maan pienkuntavai- Kuntauudistus on Varsinais-Suomessa ollut
19843: taisin lääni. Maan yli 450 kunnasta 94 sijaitsee pysähdystilassa. Uudistusta vaativat perustekijät
19844: tässä läänissä. Alle 2 000 asukkaan kuntia lää- eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Siksi tulisi
19845: nissä on 24. Lähes kaikki sijaitsevat Varsinais- löytää uusia keinoja kuntien vapaaehtoisen liit-
19846: Suomessa. Sisäasiainministeriön luokituksen mu- tymisen edistämiseksi Varsinais-Suomessa. Ole-
19847: kaan Varsinais-Suomen nykyisistä kunnista suu- massa oleva kuntauudistussuunnitelma tulisi
19848: rin osa ei yllä kuntakeskustasolle, vaan ne ovat tarkistaa viimeaikaista kehitystä vastaavaksi.
19849: palveluvarustuksen perusteella paikallistason Valtioneuvoston tulisi kiireellisesti asettaa Tu-
19850: keskuksia. run ja Porin läänin osalta läänikohtainen kun-
19851: Väestöpohjaltaan pienet Varsinais-Suomen tauudistuksen tarkistamistoimikunta, jonka ko-
19852: kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Tämä koonpano määräytyisi puolueiden välisten voi-
19853: ilmenee mm. kuntien velkaantumisen lisäänty- masuhteiden mukaisesti. Toimikunnan tehtävä-
19854: misenä ja veroäyrin hintaan kohdistuvana pai- nä olisi vallitsevat olosuhdemuutokset huo-
19855: neena. Vaikka kuntalaisten verorasitus on jo mioon ottaen tehdä ehdotus kuntauudistuksen
19856: nyt huipussaan, pienet kunnat eivät pysty lmi- toteuttamiseksi Turun ja Porin läänissä ensi
19857: tenkaan tarjoamaan samanlaisia palveluja kuin sijassa kuntien vapaaehtoisen liittymisen poh-
19858: varakkaammat kunnat. jalta.
19859: Nykyisestä vallitsevasta tilanteesta on muo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19860: dostumassa yhteiskuntapoliittinen ongelma,
19861: mikä estää pienten kuntien sekä kuntalaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19862: palvelujen kehittymisen ja on siten yhtenä te- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
19863: kijänä estämässä tasa-arvon, demokratian ja yh- markan määrärahan käytettäväksi Tu-
19864: teiskuntapoliittisesti tasapainoisen kehityksen run ja Porin läänin kuntauudistuksen
19865: edistämistä. Nykytilanteen yhteiskuntapoliitti- tarkistamistaimikunnan työhön.
19866: sia heijastus- ja vaikutussuhteita tulisi tarkastel-
19867: la ennakkoluulottomasti.
19868: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
19869:
19870: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
19871: 496 1982 vp.
19872:
19873: Raha-asia-aloite n:o 456
19874:
19875:
19876:
19877:
19878: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhantutkimuksen ja
19879: kansainvälisten suhteiden professorin viran perustamiseksi
19880: Turun yliopistoon
19881:
19882:
19883: Eduskunnalle
19884:
19885: Turun yliopistossa ei tällä hetkellä ole ainut- Keskittyminen nimenomaan rauhan ja kan-
19886: takaan virkaa, joka keskittyisi kansainvälisten sainvälisen yhteistyön ongelmiin on perusteltua
19887: suhteiden alan opetukseen ja sen tutkimuksen myös valtakunnallisesti siinä mielessä, että
19888: kehittämiseen. Sen sijaan sekä Helsingin että missään yliopistossa ei ole rauhantutkimukseen
19889: Tampereen yliopistoissa on kummassakin kan- erityisesti keskittynyttä virkaa. Kun siihen
19890: sainvälisen politiikan professorin virat ja lisäksi yhdistettäisiin kansainvälinen yhteistyö ja eri-
19891: Tampereella kansainvälisen politiikan apulais- tyisesti kansainvälisten suhteiden rauhanomais-
19892: professorin virka. Tässä suhteessa siis Turun ten muotojen tutkimus ja kansainväliseen kans-
19893: yliopisto on kahdesta muusta suuresta yli- sakäymiseen liittyvä opetus, palvelisi tällainen
19894: opistosta jäljessä. virka myös Suomen ulkopolitiikkaa ja liittyisi
19895: On kuitenkin sekä yhteiskuntapoliittisesti läheisesti Suomen omaksumaan rooliin kansain-
19896: että tiedepoliittisesti perusteltua katsoa kansain- välisissä suhteissa.
19897: välisten kysymysten kuuluvan korkeampaan Turun yliopistossa on myös kymmenen vuo-
19898: opetukseen sellaisessakin koulutusyksikössä den perinne kansainvälisten suhteiden tutki-
19899: kuin Turun yliopisto on. Yhteiskuntatieteelli- muksessa, joka painottuu rauhan ja kansain-
19900: sessä koulutuksessa tulisi nykyaikana kansain- välisen yhteistyön tutkimukseen. Tämä on ala,
19901: välisyyteen kouluttamisella ja kansainvälisten jolla ei korkeakouluopetusta Suomessa anneta
19902: suhteiden jonkinkaltaisella tuntemuksella olla si- järjestelmällisesti. Kansainvälisen kanssakäymi-
19903: jansa. Samoin on perusteltua se, että yhteis- sen muotojen ja painoalueiden tutkimus ja
19904: kuntatieteellisessä koulutusyksikössä myös an- opetus liittyisivät keskeisesti kansainvälisten
19905: netaan erityisopetusta ja tieteellistä jatkokou- suhteiden kehittymiseen ja kattavat alati mer-
19906: lutusta kansainvälisten kysymysten alalta. kitykseltään kasvavan alueen sisältäen esimer-
19907: Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tie- kiksi alueellisen yhteistyön, eri yhteiskunnal-
19908: dekunta on useana vuonna esittänyt kansain- listen järjestelmien välisen yhteistyön muodot,
19909: välisen politiikan professorin viran perustamista kansainvälisen kehityspolitiikan, kansainvälisten
19910: valtio-opin laitokseen. Tämä virka on sijoitettu järjestöjen ja niiden merkityksen kasvun sekä
19911: myös Turun yliopiston virkabudjetissa sangen yleensä kansainvälisen järjestelmän rauhan-
19912: korkealle, mutta valtion tulo- ja menoarvioon omaisten muotojen kehittämisen.
19913: sitä ei ole sisällytetty. Voidaan siis perustellusti Parhaiten tätä voitaisiin edistää perustamalla
19914: sanoa, että Turun yliopisto näkee tämän alan Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiede-
19915: kehittämisen tärkeänä. Sitä korostaa myös, että kuntaan rauhantutkimuksen ja kansainvälisten
19916: yliopiston tutkimuspoliittisessa ohjelmassa kan- suhteiden professorin virka erityisalana kan-
19917: sainväliset suhteet on esitetty eräänä yliopiston sainvälinen yhteistyö. Tämän varaan voitaisiin
19918: kehittämisen painoaloista. rakentaa opetusta ja kehittää tutkimusta ja
19919: Jos ajatellaan Turun yliopistossa tehtyä kan- perustaa mahdollisesti myöhemmin myös jatko-
19920: sainvälisten suhteiden alan tutkimusta, niin ja täydennyskoulutusta kansainvälisen yhteis-
19921: alan vastainen kehittäminen voisi perustua eri- työn alalla antava yksikkö. On nimittäin selvää,
19922: tyisesti rauhan ja kansainvälisen yhteistyön että kun meidänkin yhteiskuntamme tulevai-
19923: tutkimukseen. Nämä molemmat alat ovat ni- suudessa yhä enemmän joutuu kansainvälisty-
19924: mittäin leimanneet Turussa tehtyä tutkimusta. mään ja kun erityisesti talouskehityksemme yhä
19925: Raha-asia-aloite n:o 456 497
19926:
19927: enemmän ehdollistuu maailmantalouden kehitys- 29.10.01 lisäyksenä 80 000 markkaa
19928: linjoista, niin ammatillisia valmiuksia kansain- rauhantutkimuksen ja kansainvälisten
19929: välisestä toiminnasta ja kansainvälisestä yhteis- suhteiden professorin peruspalkkaisen
19930: työstä tarvitaan lisää. viran (B 5), erityisalana kansainvälinen
19931: Edellä olevan perusteella ehdotamme, yhteistyö, perustamiseksi 1. 7. 1983 lu-
19932: kien Turun yliopiston yhteiskuntatieteel-
19933: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden liseen tiedekuntaan.
19934: 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19935: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19936:
19937: Heli Astala Mikko Ekorre Anna-Liisa Jokinen
19938: Helvi Niskanen Terho Pursiainen Pertti Paasio
19939: E.-J. Tennilä
19940:
19941:
19942:
19943:
19944: 63 088200412K
19945: 498 1982 vp.
19946:
19947: Raha-asia-aloite n:o 457
19948:
19949:
19950:
19951:
19952: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuritalo
19953: Oy:n puhelinkeskuksen uusimiseen
19954:
19955:
19956: Eduskunnalle
19957:
19958: Helsingin Kulttuuritalon rakentamisella hie- sa tilaisuuksissa noin 300 000 henkeä, joudu-
19959: man yli kaksi vuosikymmentä sitten oli useita taan jatkuviin korjaus- ja uusintainvestointeihin
19960: tarkoituksia. Siihen aikaan Helsingissä ei ollut sekä yleisen vaatimustason nousun takia ja
19961: ainoatakaan vaativat mitat täyttävää konsertti- edellytysten parantuessa myös kehittämään ta-
19962: salia. Kulttuuritalon konserttisali on nämä vaa- lon toimintaa, jotta puitteet eri toiminnoille
19963: timukset täyttänyt ja on tänäkin päivänä akus- olisivat mahdollisimman hyvät.
19964: tiikaltaan Pohjoismaiden parhaita. Tämän Talon rakentamisen työväestö on joutunut
19965: osoittaakin mm. se, että se on Radion sinfonia- itse kustantamaan ilman julkisen vallan apua.
19966: orkesterin jatkuvana harjoitus- ja äänityspaik- Muiden vastaavien ja pienempienkin kulttuuri-
19967: kana, kymmenien erilaisten konserttien paik- laitosten julkinen tukeminen on ollut huomat-
19968: kana, Kansallisoopperan vierailutoiminnan paik- tavaa. Jotta kulttuuritalo voisi olla työväen-
19969: kana jne. kulttuurin kehto, ei talon kunnossapitoa ja ke-
19970: Alvar Aallon merkittävästä luomistyöstä hittämistä voi jättää yksin kasvavan velkataa-
19971: Kulttuuritalo on keskeisimpiä. Myös tämä pe- kan varaan. Sehän vaarantaisi talon valtakun-
19972: rustelee talon kunnossa pitämistä. nallisestikin merkittävän kulttuurityön.
19973: Helsingin Kulttuuritalosta on kuluneina vuo- . Kulttuuritalossa on ollut menossa mittava
19974: sina tullut myös työväestön kulttuuri-, opiskelu- korjaus- ja uusintainvestointien ohjelma. Oh-
19975: ja muun harrastustoiminnan keskus. Toiminnan jelmaan kuuluvia toimenpiteitä ovat mm. kon-
19976: laajuus on verrattavissa minkä tahansa työ- serttisalin lattian ja tuolien uusinta, korjaustoi-
19977: väen- tai kansalaisopiston toimintaan ja ylittää- met eri tiloissa, talon laite- ja varustelutason
19978: kin monen opiston toiminnan. Talossa on myös parantaminen ja ajanmukaistaminen mukaan lu-
19979: eri harrastusryhmiä, joilla on erittäin tärkeä kien puhelinkeskuksen uusiminen.
19980: tehtävä elävän työväenkulttuurin jatkajana. Ta- Ehdotammekin,
19981: lossa on kaksi kuoroa, big band, teatteri, kuva-
19982: taidepiiri, valokuvauskerho, tanssiryhmä, laulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19983: ja soitinyhtyeitä jne. Lapsilla on omat taide- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19984: ja harrastekerhonsa. Talossa toimivassa Hel- 1 000 000 markkaa avustuksena Helsin-
19985: singin yhteiskunnallisessa opistossa opiskelee gin Kulttuuritalo Oy:lle puhelinkeskuk-
19986: vuosittain kolmisentuhatta opiskelijaa. sen uusimiseen ja siihen liittyviin laite-
19987: Kun Kulttuuritalossa vuosittain käy erilaisis~ hankintoihin.
19988: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
19989:
19990: Heli Astala Matti Järvenpää
19991: Helvi Niskanen Ulla-Leena Alppi
19992: Kati Peltola Anna-Liisa Jokinen
19993: Terho Pursiainen Inger Hirvelä
19994: 1982 vp. 499
19995:
19996: Raha-asia-aloite n:o 458
19997:
19998:
19999:
20000:
20001: Astaila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuluttajaneuvontaliiton
20002: toiminnan tukemiseen
20003:
20004:
20005:
20006:
20007: Eduskunnalle
20008:
20009: Kuluttajaneuvontaliitto r .y. on laaja-alaista Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kuluttajaneu-
20010: neuvontatyötä tekevä valtakunnallinen järjestö, vontaliitto
20011: jonka vaikutuspiirisssä on noin kaksi miljoonaa
20012: kuluttajaa. Jäsenkenttä koostuu palkansaajista: - avustaa ja ohjaa voittoa tavoittelematta
20013: naisista ja miehistä, työikäisistä, nuorista, lap- jäsentensä kotitalous- ja käsityötä sekä koti-
20014: sista ja vanhuksista. Nämä edustavat myös yh- palvelua koskevaa kuluttajaneuvontatoimintaa,
20015: teiskuntamme kaikkein vähävaraisimpia ihmis- on yhteydessä alansa kysymyksissä jäsentensä
20016: ryhmiä. Passiivisten, ns. heikkojen kuluttajien kanssa ja tiedottaa näille suunnitelmistaan ja
20017: tavoittaminen neuvonnan perinteellisiä kanavia toimenpiteistään,
20018: myöten on ongelmallista. Kuluttajaneuvonta- - suorittaa valistus- ja kasvatustyötä jär-
20019: liitto onkin suuntaamassa toimintaansa aikai- jestämällä kursseja, luento- ja neuvontatilai-
20020: sempaa määrätietoisemmin niihin ryhmiin, joi- suuksia, neuvotteluja, kokouksia, juhlia ja näyt-
20021: den asema ja valmiudet toimia kuluttajana ovat telyitä sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa,
20022: muita huonommat. Laajasta jäsenkentästä ja toi- - toimittaa kotitalous- ja kuluttajatutki-
20023: minnan kehittämisestä johtuvat tarpeet vaativat muksia ja seuraa alansa kehitystä kotimaassa
20024: Kuluttajaneuvontaliitolta runsaasti taloudellisia ja ulkomailla sekä
20025: voimavaroja. - tekee esityksiä viranomaisille alaansa
20026: Kuluttajaneuvontaliiton kuluttajatoiminnan koskevien kysymysten edistämiseksi ja lainsää-
20027: pyrkimyksenä on monipuolistaa kuluttajaneu- dännön kehittämiseksi.
20028: vonnan palveluja jäsenistönsä tarpeita vastaa-
20029: viksi ja kehittää paikallista kuluttajaneuvonta- Hallitus on ehdottanut vuoden 1983 tulo-
20030: työtä. Tämä edellyttäisi lisää taloudellisia mah- ja menoarvioesityksessä Kuluttajaneuvontaliitol-
20031: dollisuuksia. le kotitalousneuvonnan ns. muihin menoihin
20032: Kuluttajaneuvontaliiton toiminnan tavoittee- 140 000 markkaa, joka on vain 10 000 mark-
20033: na on asemastaan ja vaikutusmahdollisuuksis- kaa edellisvuoden määrärahaa suurempi. Val-
20034: taan tietoinen kuluttaja, joka kykenee valvo- tionapu kotitalousneuvontajärjestöjen muihin
20035: maan etujaan ja haluaa olla mukana kuluttajien kuin palkkausmenoihin on momentilla
20036: edun mukaisessa toiminnassa omassa ympäris- 29.86.50.3.
20037: tössään erilaisten yhteisöjen ja viranomaisten Tulo- ja menoarvion summa on myös aikai-
20038: työtä tukien. Kun kysymyksessä ovat kaikkein sempina vuosina ollut tarkoin rajattu ja Kulut-
20039: vähävaraisimmat kuluttajaryhmät ja kun neu- tajaneuvontaliiton menokehitys huomioon ot-
20040: vontatoiminnan tarve ja kysyntä ovat jatku- taen täysin riittämätön. Summalla on katsottu
20041: vasti näissä ryhmissä lisääntymässä, Kuluttaja- voitavan peittää momentilla olevien 9 työn-
20042: neuvontaliiton neuvontatoiminnan tukeminen tekijän aiheuttamat muut kustannukset kuten
20043: on myös valtion varoista perusteltua. Vapaa- valtakunnallisesta neuvontatyöstä aiheutuvat
20044: ehtoisella toiminnalla tuetaan myös niitä pää- vuosittaiset kulut: kiinteät hallintokulut sekä
20045: määriä, joita virallinen yhteiskuntapolitiikka sosiaalimaksut ym.
20046: on itselleen asettanut. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20047: 500 Raha-asia-aloite n:o 458
20048:
20049:
20050: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden muslaitosten muihin menoihin) lisäyk-
20051: 1983 tulo- ja menoarvioon momentin senä 170 000 markan määrärahan käy-
20052: 29.86.50 alamomentille 3 (Valtionapu tettäväksi Kuluttajaneuvontaliitto r.y:n
20053: kotitalousneuvontajärjestöjen ja tutki- neuvontatyön tukemiseen.
20054: Helsingisssä 1 päivänä lokakuuta 1982
20055:
20056: Heli Astala Helvi Niskanen E.-J. Tennilä
20057: Ulla-Leena Alppi Pauli Uitto Vappu Säilynoja
20058: Kati Peltola Mikko Kuoppa
20059: 1982 vp. 501
20060:
20061: Raha-asia-aloite n:o 459
20062:
20063:
20064:
20065:
20066: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteriryhmien
20067: sekä musiikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden tukemiseen
20068:
20069:
20070:
20071: Eduskunnalle
20072:
20073: Teatteriryhmien, liikkuvien ammattiteatterei- 183 esitystä (60 618 katsojaa), joista kiertueil-
20074: den asema ja tehtävä suomalaisessa teatteri- la oman kotikunnan ulkopuolella n. 80 %.
20075: kentässä on kiistaton. Vuonna 1981 niillä oli Penniteatterilla on 14 työntekijää, sen saama
20076: yhteensä 1 400 esitystä, joissa katsojia lähes valtion ja kunnan tuki oli yhteensä 425 000
20077: 300 000. Tästä toiminnasta yli 60 % tapahtui mk. Valtionavustus katsojaa kohden oli 6,90
20078: kiertueilla oman kotikunnan ulkopuolella, mk, kunnan avustus 1,25 mk.
20079: maamme kaikissa lääneissä Ahvenanmaa mu- - Oulun läänin alueteatterilla/Kajaanin kau-
20080: kaan lukien. Teatteriryhmät vastaavat esitysmää- punginteatterilla oli vuonna 1981 yhteensä 176
20081: rältään 13,4 % ja katsojamäärältään 10,8 % esitystä (24 313 katsojaa), 42 työntekijää,
20082: maamme koko ammattiteatteritoiminnasta. Eri- valtion ja kunnan tuki yhteensä 3 565 654 mk.
20083: tyisen huomattava on niiden osuus lasten- ja Valtionavustus katsojaa kohden oli 55,50 mk,
20084: nuortenteatteriesityksistä, noin 30 %. Teatte- kunnan avustus 91,15 mk.
20085: riryhmien toiminnasta onkin 2/3 kohdistettu Liikkuvien ammattiteattereiden osalta toi-
20086: juuri lapsille ja nuorille. Myös musiikki- ja mintaedellytysten turvaamisessa valtiolla on
20087: tanssiteatterin osalta niiden panos on mer- ensisijainen tehtävä, onhan niiden toiminta
20088: kittävä. pääosin valtakunnallista. Liikkuvien ammatti-
20089: Teatteriryhmät ovat ammattiteattereita, nii- teattereiden keskeisiä vaikeuksia ovat esitys-
20090: den työntekijät ovat alansa ammattikoulutuk- toiminnan laajuuteen nähden liian pieni henki-
20091: sen saaneita. Jo yli kymmenen vuoden ajan ne lökunta, vakinaisten ja asianmukaisten työtilo-
20092: ovat jatkuvasti ja toistuvasti osoittaneet toi- jen puute sekä kiertuetyöstä johtuvat erityis-
20093: mintakykynsä, taiteellisen tasonsa ja vakaan ongelmat. Toimintaedellytysten saattaminen
20094: yleisökannatuksensa. muun ammattiteatterikentän tasoon mahdollis-
20095: Tästä huolimatta vuosi vuodelta on yhteis- talsl myös kohtuullisen, työehtosopimusten
20096: kunnan tuen puute ja riittämättömyys keskeis- edellyttämän palkkatason saavuttamisen.
20097: tä ja leimallista niiden toimintaedellytyksiä tar- Myös yleisön, erityisesti teatteriryhmien koh-
20098: kasteltaessa - julkisesta tuesta maamme am- deyleisön kannalta vaatimus toimintaedellytys-
20099: mattiteatterille ne saivat vuonna 1981 enää ten tasavertaistamisesta on aiheellinen.
20100: vain 2,3 %. Toimintaedellytysten vajavaisuus Valtion tulo- ja menoarviossa momentille
20101: on johtanut teatteriryhmien kannalta kestämät- "Teatteriryhmien, musiikki-, tanssi- ja lasten-
20102: tömään taloudelliseen tilanteeseen, joka kustan- teatterin tukemiseen" varatun määrärahan vuo-
20103: nuspaineen jatkuvasti noustessa uhkaa niiden tuinen nousu on antanut lupauksen ja rohkeu-
20104: koko olemassaoloa. Vuosi vuodelta on esitetty den jatkaa työtä. Toistaiseksi valtiovalta ei ole
20105: vaatimus liikkuvien ammattiteattereiden toi- lunastanut tätä lupausta todelliseksi vastuun
20106: mintaedellytysten saattamisesta muun ammatti- ottamiseksi liikkuvien ammattiteattereiden ke-
20107: teatterikentän tasoon. Vaikka taidetta ei voi hitysmahdollisuuksista. Momentille varattu
20108: mitata tilastoilla eikä eri taidelaitoksia verrata määräraha on ollut todelliseen, perusteltuun tar-
20109: keskenään, on paikallaan havainnollistaa am- peeseen nähden suhteettoman pieni.
20110: mattiteattereiden toimintaedellytysten erilai- Vuonna 1982 momentille oli osoitettu
20111: suutta yhdellä esimerkillä: 3 800 000 mk. Ensi vuoden tulo- ja menoarvio-
20112: - lasten- ja nuortenteatteriin erikoistuneel- esityksessä ehdotetaan määrärahaksi 4 300 000
20113: la Penniteatterilla oli vuonna 1981 yhteensä mk, mistä lastenteattereille 2 200 000 mk. Li-
20114: 502 Raha-asia-aloite n:o 459
20115:
20116:
20117: säys on 14,4% kuluvaan vuoteen verrattuna. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20118: Nousu on teatteriryhmien toimintaedellytysten 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
20119: parantamisen kannalta mitätön ja takaa tuskin 29.90.52 lisäyksenä 1 700 000 markkaa
20120: nykyisen avustustason. teatteriryhmien sekä musiikki-, tanssi-
20121: Edellä olevan perusteella ehdotamme, ja lapsiteatterin tukemiseen.
20122: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20123:
20124: Heli Astala Pauli Uitto Anna-Liisa Jokinen
20125: Pentti Liedes E.-J. Tennilä Unto Ruotsalainen
20126: Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja Inger Hirvelä
20127: Helvi Niskanen Kati Peltola Ole Norrback
20128: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Mikko Ekorre
20129: M. Kainulainen Mikko Kuoppa Eva-Maija Pukkio
20130: Markus Aaltonen
20131: 1982 vp. 503
20132:
20133: Raha-asia-aloite n:o 460
20134:
20135:
20136:
20137:
20138: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustuk-
20139: sena Turun Piirustuskoululle
20140:
20141:
20142:
20143: Edu,skunnalle
20144:
20145: Maamme kuvataiteen koulutusta ei ole vielä rahoitustaustaltaan toistensa kaltaisia ja siten
20146: kokonaisvaltaisesti lainsäädännöllä järjestetty, keskenään vertailukelpoisia.
20147: kuten monen muun taiteenalan kohdalla on ta-
20148: pahtunut tai on tapahtumassa. Siksi on syytä Turku Lahti
20149: kiirehtiä taiteen koulutuksen rinnastamista lain- Koulumuoto opistotasoinen 3-vuotinen 4-vuotinen
20150: (4. yli-
20151: säädännöllisesti ja ennen kaikkea valtionapujen määräinen
20152: suhteen muihin taiteenaloihin. Yleensä taiteen luokka)
20153: rahoitus pitäisi saada siirretyksi kiinteämuotoi- Oppilasmäärä 40 40
20154: sen, veikkausvoittovaroista riippumattoman,
20155: lakisääteisen valtionavun piiriin. Tuotot: mk mk
20156: Turun Piirustuskoulu on maamme vanhin lukukausimaksut 10 500 10 000
20157: taideoppilaitos. Se perustettiin v. 1830. Suo- kaupungin avustus .. . 221 000 660 000
20158: men taiteen historia osoittaa, että koululla on valtion avustus ..... . 144 000 160 000
20159: ollut arvostettu asema ja se on vaikuttanut
20160: paljon valtakunnallisestikin. 375 500 830 000
20161: Turun Piirustuskoulu, kuten muutkin taide- Esimerkkikulu koulujen
20162: oppilaitokset, on suurissa taloudellisissa vai- toimintaedellytyksistä mk mk
20163: keuksissa. Toimintaa pitäisi kehittää. On myös materiaalikulut ..... . 32 000 65 000
20164: kiinnitettävä huomiota koulun taloudelliseen (lisäavus-
20165: asemaan verrattuna muihin maamme opistota- tusta
20166: saatu
20167: seisiin valtakunnallisiin taideoppilaitoksiin. vuosit-
20168: Koululla on nyt jo tälle vuodelle yli 70 000 tain)
20169: markan budjettivajaus. Näin suuri vajaus Henkilökunta
20170: aiheuttaa väistämättä koulun toiminnan kes- Opettajat
20171: keyttämisen, jollei lisäavustusta saada. Vajaus toimenhaltijoita 3 2
20172: johtuu pääasiassa henkilökunnan lisäämisen ja tuntiopettajia ...... . 2 13
20173: hallintokulujen syntymisen myötä kasvaneista Muu henkilökunta .... . 1 3
20174: palkkauskuluista. Lisäksi yleinen hintatason
20175: nousu lisää kuluja. Näiden pienentämiseen OpLtusvelvollisuudet vkt vkt
20176: säästötoimin ei ole minkäänlaista mahdollisuut- rehtori ........... . 16 16
20177: ta, koska budjettivaraukset muiden kuin kiin- opettajat .......... . 16 24
20178: teiden kulujen osalta ovat jo muutoinkin alle (lehto-
20179: minimin. raatti)
20180: Turun Piirustuskoulun toimintaedellytysten tuntiopetus ........ . 3 13 X 8
20181: niukkuus selviää seuraavasta vertailusta: yhteensä .......... . 51 66
20182: Suomen Taideakatemian Koulu toimii koko-
20183: naan valtion rahoituksella ja sen vuosibudjetti vkt/ vkt/
20184: on n. 1 200 000 markkaa. Oppilaita tässä kou- luokka luokka
20185: lussa on yli 60. Opetustuntien yhteismäärä 17 17
20186: Sen sijaan Lahden Taidekoulu ja Turun Pii- Viikkotuntien määrä
20187: rustuskoulu ovat sekä oppilasmäärältään että luokalla ........... . 34 38
20188: 504 Raha-asia-aloite n:o 460
20189:
20190:
20191: Edellä esitetty vertailu osoittaa, että Lahden si ylläpitää mainettaan ensimmäisenä maaham-
20192: Taidekoulussa on käytettävissä samansuuruisen me perustettuna kuvataiteilijain opinahjona.
20193: opetusmäärän antamiseen samansuuruiselle oppi- Ottaen huomioon koulun valtakunnallisen
20194: lasmäärälle runsaasti yli kaksi kertaa niin suuri merkityksen ja sen kehittämistarpeen Turun
20195: rahamäärä kuin Turun Piirustuskoulussa. Piirustuskoululle olisi perusteltua myöntää
20196: Tämän päivän taidekoulutus edellyttää mo- vuonna 1983 ylimääräinen toiminta-avustus.
20197: nipuolisuutta, joka on saavutettavissa opetta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20198: jien lukumäärän lisäämisellä ja materiaalisten nioittaen,
20199: mahdollisuuksien parantamisella. Turun Pii-
20200: rustuskoulun Säätiön säädekirjan maininta kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20201: lun jatkuvan toiminnan turvaamisesta ei voine 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
20202: tarkoittaa toiminnan ylläpitämistä valtakunnal-' 29.90.53 lisäyksenä 150 000 markkaa
20203: lisesti tasavertaisella tasolla muiden vastaavien ylimääräisenä avustuksena Turun Piirus-
20204: oppilaitosten kanssa. Tähän pääseminen edel- tuskoululle.
20205: lyttää määrärahoja, jotta 151-vuotias koulu voi-
20206: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
20207:
20208: Heli Astala Reino Breilin
20209: Anna-Liisa Jokinen Pertti Paasio
20210: 1982 vp. 505
20211:
20212: Raha-asia-aloite n:o 461
20213:
20214:
20215:
20216:
20217: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden päärakennuksen
20218: rakentamiseen työläisnuprison virki::;tysalueelle Oriniemen
20219: Aurinkolahteen
20220:
20221:
20222: Eduskunnalle
20223:
20224: Turun kaupunki on vuokrannut 1. 9. 1952 varoja, arviolta n. 1,5 milj. mk. Ainoa mah-
20225: lähtien SDNL:n Turun Aluejärjestö r.y:lle Hir- dollisuus hankkeen toteuttamiseksi on se, että
20226: vensalon saaren Oriniemestä noin 1,4 hehtaarin yhteiskunta ja lähinnä valtiovalta osallistuu pää-
20227: suuruisen Aurinkolahti-nimisen alueen, joka on rakennuksen rakentamiskustannuksiin.
20228: Toijainen nimistä tilaa RN:o 131, nuorison vir- Rakennushanketta varten on perusteilla
20229: kistystoimintaan. Turun kaupunginvaltuusto on Aurinkolahtisäätiö-niminen säätiö, jonka tarkoi-
20230: 9. 6. 1980 jatkanut kyseistä vuokrasopimusta tuksena on edistää työläisnuorison kulttuuri-
20231: 30. 11. 2004 asti. Alue on ollut kesäisin lähinnä ja opintotoimintaa sekä lomanviettoa, ja sen
20232: työläisnuorison kesänviettopaikkana suosittu kotipaikka on Turun kaupunki.
20233: mm. siksi, että se sijaitsee vain vajaan 10 km:n Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20234: etäisyydellä Turun keskustasta. taen,
20235: Vuokra-alueella ja järjestön omistuksessa
20236: ollut päärakennus jouduttiin huonokuntoisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20237: den takia purkamaan keväällä 1975. Sen jäl- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
20238: keen aluetta on voitu käyttää vajaatehoisesti markan määrärahan uuden päärakennuk-
20239: nuorison ulkoilu- ja virkistysalueena. sen suunnittelua ja rakentamista varten
20240: Uuden päärakennuksen rakentaminen onkin työläisnuorison virkistysalueelle Orinie-
20241: välttämätöntä. Vuokramiehenä olevalla nuori- men Aurinkolahteen.
20242: sojärjestöllä ei ole kuitenkaan tähän tarvittavia
20243: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
20244:
20245: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
20246:
20247:
20248:
20249:
20250: 64 088200412K
20251: 506 1982 vp.
20252:
20253: Raha-asia-aloite n:o 462
20254:
20255:
20256:
20257:
20258: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhan Suurtori-alueen
20259: rakennusten perustusten vahvistustöiden aloittamiseksi
20260: Turussa
20261:
20262:
20263: Edu'Skunnalle
20264:
20265: Vanha Suurtorin alue Turussa edustaa van- Turun kaupunginhallitus asetti kaksi vuotta
20266: hinta kulttuurihistoriaa maassamme. Vanhan sitten ns. Suurtori-toimikunnan, jonka tehtä-
20267: valtakunnan keskuksen arvokkaat rakennukset vänä on laatia suunnitelma siitä, miten aluetta
20268: ja ympäristö tulee säilyttää jälkipolville. rakennuksineen tullaan käyttämään. Toimi-
20269: Vanha Suurtori on rakennettu nykyiseen kunta on asettanut tavoitteekseen kulttuurihis-
20270: muotoonsa vuonna 1831 kaupunginarkkitehti toriallisten rakennusten ja miljöön säilyttämi-
20271: P. ]. Gylichin laatimien piirustusten mukaan. sen ja alueen käytön aktivoimisen. Toimikunta
20272: Rakennuksen muurit olivat olemassa jo ennen pyrkii avoimeen keskusteluun kaupunkilaisten
20273: Turun paloa, sillä jo 1700-luvulla oli Karja- kanssa alueen suunnitteluperiaatteista. C. ].
20274: kadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa kaksi- Cardberg on laatinut rakennusten historiasta
20275: kerroksinen kivitalo. lyhyen selvityksen. Rakennukset on inventoitu,
20276: Ensimmäinen raatihuone rakennettiin ilmei- perustusten ja rakenteiden selvitys tehty. Tä-
20277: sesti tälle paikalle 1320-luvulla. Vuosina 1734 mänhetkisten tietojen ja selvitysten perusteella
20278: -35 rakennettiin tämän päivän rakennuksen perustusten vahvistamisen korjauskustannukset
20279: paikalle kaksikerroksinen kivinen raatihuone. perustuvat siihen, että Brinkkalan ja Hjeltin
20280: Turun palon jälkeen rakennusta kunnostettiin. talo paalutetaan ja vanha raatihuone sekä Hä-
20281: Taloon liittyy rauhan- ja kansainvälispoliittisia meenkatu 15 injektoidaan. Kokonaiskustannuk-
20282: perinteitä. Raatihuoneen kulmahuoneessa sol- set ovat noin 5 milj. markkaa, josta Brinkkalan
20283: mittiin mm. Turun rauha v. 1743. talon osuus on lähes puolet.
20284: Ns. Brinkkalan talo mainitaan jo 1500-lu- Koska Suurtori-alue on valtakunnallisesti
20285: vulla kaupungin ehkä hienoimpana talona. Kei- merkittävää kulttuurihistoriaa, onhan se valta-
20286: sari Aleksanteri I asui tässä talossa käydessään kunnan vanha keskus, tulisi myös valtion osal-
20287: Turussa v. 1809. Turun palon jälkeen tuli listua rakennusten säilyttämiseen.
20288: P. J. Gylichin piirustusten mukaisesta talosta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20289: uusi raatihuone.
20290: "Luostarin välikatu" on ilmeisesti peräisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20291: 1320-luvulta, jolloin Kroopin eteläpuolella ole- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20292: va kaupunginosa kaavoitettiin. Katu johti luos- markan määrärahan Turun vanhan
20293: tarista Tuomiokirkkoon. Turun palon jälkeen Suurtori-alueen rakennusten perustus-
20294: katu jäi takapihaksi Brinkkalan talon ja Ruot- ten vahvistustöiden aloittamiseen.
20295: salaisen klassillisen lyseon väliin.
20296: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20297:
20298: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Pertti Paasio
20299: 1982 vp. 507
20300:
20301: Raha-asia-aloite n:o 463
20302:
20303:
20304:
20305:
20306: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien ylikulkusillan
20307: rakentamiseen Kalevantieltä Tykistökadulle Turussa
20308:
20309:
20310: Eduskunnalle
20311:
20312: Turun kaupungin Pääskyvuoren ja Varissuon milj. mk. Ratkaisu toisi huomattavan parannuk-
20313: kaupunginosien yhteinen asukasmäärä oli 1. 1. sen em. asuntoalueiden liikenneongelmaan ja
20314: 1981 11 988 asukasta. Vuoden 1981 loppuun poistaisi myös VR:lle haittaa tuottavan vilk-
20315: mennessä asukasmäärä ylittää 12 500 ja vuo- kaan tasoristeyksen.
20316: teen 1985 mennessä 15 000 asukasta. Koska sillan rakentaminen ei ole yksinomaan
20317: Liikenteellisesti alueet ovat "motissa", sillä Turun kaupungin, vaan myös valtion asia, em.
20318: ainoa liikenneyhteys kaupungin muihin osiin on maa-aluehan on VR:n hallinnassa, tulee valtio-
20319: yksinomaan Kalevantien varassa ja tämänkin vallan toimesta varata määräraha sillan pikai-
20320: yhteyden pullonkaulana on vilkasliikenteisen seen toteutukseen.
20321: Turun-Helsingin rautatien tasoristeys Kupit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20322: taan asemalla. taen,
20323: Turun kaupunki on laatinut Kupittaan alueen
20324: liikenne- ja siltasuunnitelman, jonka mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20325: Kupittaan ratapihan yli rakennettaisiin silta Ka- 1983 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
20326: levantieltä Tykistökadulle, josta liikennevirrat markan määrärahan rautatien ylittävän
20327: ohjautuisivat Itäiselle Pitkäkadulle sekä Sirkka- sillan rakentamiseksi Kalevantieltä Ty-
20328: lankadulle. Alustava kustannusarvio on n. 15 kistökadulle Turussa.
20329: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
20330:
20331: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
20332: 508 1982 vp.
20333:
20334: Raha-asia-aloite n:o 464
20335:
20336:
20337:
20338:
20339: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kuntien
20340: joukkoliikenneyhteistyön tukemiseksi
20341:
20342:
20343: Eduskunnalle
20344:
20345: Turun seudulla joukkoliikenne olisi parasta Olisi perustettava Turun seudun kuntien toi-
20346: järjestää seudun kuntien yhteistoimin, koska mikunta, jossa olisi myös liikenneministeriön
20347: kuntarajat ylittävä työssäkäynti- ja muu lii- edustaja, suunnittelemaan yhteisen liikenteen-
20348: kenne on yleistä. Mm. Raision kaupunki on hoito-organisaation perustamista ja käynnistä-
20349: tehnyt aloitteen Turun seudun kuntien yhtei- mään tarvittavaa kokeilutoimintaa.
20350: sen joukkoliikenneyhtiön perustamiseksi. Tällai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20351: seen hankkeeseen voisivat osallistua Turku,
20352: Naantali, Rusko, Lieto, Kaarina, Piikkiö, Raisio että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20353: ja Parainen. 1983 tulo- ja menoarvioon 400 000
20354: Valtion olisi edistettävä joukkoliikenteen pal- markkaa Turun seudun kuntien joukko-
20355: velutasoa parantavaa kuntien yhteistyötä anta- liikenneyhteistyön tukemiseksi.
20356: malla asiantuntija-apua ja taloudellista tukea.
20357: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
20358:
20359: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
20360: 1982 vp. 509
20361:
20362: Raha-asia-aloite n:o 465
20363:
20364:
20365:
20366:
20367: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille ko-
20368: dinhoitajien toiminnasta aiheutuviin käyttökustannuksiin
20369:
20370:
20371: Edu,skunnalle
20372:
20373: Kotipalvelutoiminnan avulla pyritään edistä- sällön kehittämistarpeet huomioon ottaen on
20374: mään eri asiakasryhmien, kuten lapsiperheiden, asiakkaiden mahdollisimman kokonaisvaltaisen
20375: vanhusten ja vammaisten suoriutumista kotona ja tarkoituksenmukaisen avun saamiseksi tär-
20376: sekä ennalta ehkäisemään ja estämään tarpeet- keää, että kotipalvelua toteutetaan ammatillisen
20377: tomia laitossijoituksia. Kotipalvelun tavoittee- kotipalveluhenkilöstön toimesta.
20378: na on toisaalta tukea perheitä lastenhoito- ja Kotipalvelutyötä kunnissa suorittavat nykyi-
20379: kasvatustehtävissä ja toisaalta siirtää palvelujen sin kodinhoitajat, joilla on vähintään 20 kuu-
20380: painopistettä kalliista laitoshoidosta avohoi- kauden mittainen kodinhoitajakoulutus, koti-
20381: toon. Kotipalvelujen määrällistä ja laadullista avustajat, jotka ovat saaneet lyhyen kurssituk-
20382: kehittämistä puoltavat sekä inhimilliset että sen vanhustyöhön, sekä työllistämistuella palkat-
20383: taloudelliset näkökohdat. tu ammattikouluttamaton henkilöstö. Kotipal-
20384: Jotta kotipalvelulle asetetut tavoitteet voitai- velussa henkilöstörakenne on vinoutunut liikaa
20385: siin saavuttaa ja kotipalveluja kehittää myös ammattikouluttamattoman henkilöstön suun-
20386: laadullisesti asiakkaiden kokonaisvaltaisen hy- taan, mistä johtuen asiakkaiden odotuksiin ei
20387: vinvoinnin edistämiseksi, tarvitaan runsaasti li- käytännössä pystytä vastaamaan laadukkaasti
20388: sää ammattikoulutettua kotipalveluhenkilökun- eikä kotipalvelua kohdeotamaan tarkoituksen-
20389: taa. Nykyisillä kotipalvelun henkilöstöresursseil- mukaisesti.
20390: la ei pystytä vastaamaan kotipalvelulle asetet- Edellä esitetyistä syistä kotipalveluun tulee
20391: tuihin odotuksiin eikä tavoitteisiin. saada hyvin koulutettua ammattitaitoista hen-
20392: Kotipalveluhenkilöstön tehtävät käsittävät kilöstöä, joten lisäykset tulee suunnata kodin-
20393: kodinhoidon ja kotitaloustöiden lisäksi neuvon- hoitajien virkoihin. Tähän tähdätään myös kes-
20394: taa ja ohjausta sekä tukemista asiakkaan oma- kiasteen koulunuudistuksessa sosiaalialan perus-
20395: toimiseen ja itsenäiseen suoriutumiseen kotona. linjan osalta.
20396: Pyrittäessä edistämään asiakkaiden hyvinvoin- Hallituksen esityksessä vuoden 1983 tulo- ja
20397: tia, autettaessa ns. moniongelmaperheitä, yhä menoarvioksi on 120 kodinhoitajan viran li-
20398: huonokuntoisempia ja myös lisääntyvässä mää- säys, mitä on pidettävä tarpeeseen nähden täy-
20399: rin mielenterveydellisistä ongelmista kärsiviä sin riittämättömänä.
20400: asiakkaita kotipalveluhenkilöstöltä edellytetään Ehdotammekin,
20401: hyvää ammattitaitoa sekä ihmisläheistä ja hu-
20402: maania perusnäkemystä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20403: Kotipalveluhenkilöstö käyttää työvälineenään 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
20404: myös omaa persoonallisuuttaan ja vuorovaiku- 33.56.30 (Valtionosuus kunnille kodin-
20405: tussuhteita. Se joutuu suoriutumaan palveluteh- hoitajien toiminnasta aiheutuviin käyt-
20406: tävistään yksin ja omatoimisesti ilman työyhtei- tökustannuksiin) lisäyksenä 4 700 000
20407: sön antamaa tukea. Nämä sekä kotipalvelun si- markkaa 400 kodinhoitajan palkkaami-
20408: seksi.
20409: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
20410:
20411: Heli Astala Mikko Ekorre Unto Ruotsalainen
20412: Helvi Niskanen Terho Pursiainen E.-J. Tennilä
20413: 510 1982 vp.
20414:
20415: Raha-asia-aloite n:o 466
20416:
20417:
20418:
20419:
20420: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimistojen am-
20421: matinvalinnanohjaajan virkojen lisäämiseksi
20422:
20423:
20424: Edu,skunnalle
20425:
20426: Viitaten 9. 6. 1982 tehtyyn eduskuntakyse- Nyt Q1isi perustettava ainakin 10 uutta am-
20427: lyyn n:o 249 ja siihen 30. 6. 1982 annettuun matinvalinnanohjaajan virkaa, jotta vuoden
20428: vastaukseen koskien työvoimatoimistoissa an- 1986 tavoite 40 uutta virkaa alkaisi vähitellen
20429: nettavan ammatinvalinnanohjauksen liian vä- täyttyä.
20430: häistä saatavuutta, on perusteltua syytä lisätä Edellä olevan :perusteella ehdotamme,
20431: työvoimatoimistojen ammatinvalinnanohjaajien
20432: virkoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20433: Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa ei ollut den 1983 tulo- ;a menoarvioon 690 000
20434: yhtään ammatinvalinnanohjaajan virkaa. Bud- markan määrärahan 10 uuden ammatin-
20435: jettiehdotuksessa vuodelle 1983 ei myöskään valinnanohjaajan viran perustamiseksi.
20436: ole määrärahaa yhdellekään uudelle ko. viralle.
20437: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1982
20438:
20439: Heli Astala Kati Pelto1a J. Vähäkangas
20440: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Unto Ruotsalainen
20441: Helvi Niskanen Pauli Uitto Arvo Kemppainen
20442: M. Kainulainen Inger Hirvelä
20443: 1982 vp. 511
20444:
20445: Raha-asia-aloite n:o 467
20446:
20447:
20448:
20449:
20450: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten yhteiskuntatakuu-
20451: kokeilun aloittamiseksi Turussa
20452:
20453:
20454: Eduskunnalle
20455:
20456: Yhteiskunnan on turvattava mahdollisimman joissa mahdollisuudet osallistua asuinympans-
20457: suotuisa ja tasapainoinen kasvuprosessi jokai- tössä tehtävään työhön ovat vähäisiä. Nuoriso-
20458: selle lapselle ja nuorelle. Jokaisella yksilöllä on työttömyys kohdistuu määrällisesti laajamittai-
20459: oikeus hyväksyttyyn olemassaoloon ja näin oi- simpana Turun työvoimapiirissä Turun kau-
20460: keus kasvaa elämänmyönteiseksi, luovaan vuo- punkiin, jossa nuoria työttömiä oli 861 vuonna
20461: rovaikutukseen osallistuvaksi sekä ihmisestä ja 1981. Vuoden 1982 elokuun lopussa nuoria
20462: yhteiskunnasta vastuuta tuntevaksi yksilöksi. työttömiä oli Turussa 1 070 eli 30,9 %. Turun
20463: Joukkomittainen nuorisotyöttömyys on vakava kaupungissa tulisi aloittaa nuorten yhteiskunta-
20464: este tälle kasvulle. takuukokeilu. Se edellyttäisi 2 800 000 markan
20465: Nuorisotyöttömyys on jäänyt yhteiskuntam- määrärahan varaamista budjetissa tähän tarkoi-
20466: me pysyväksi ongelmaksi. Nuorten yhteiskunta- tukseen. Määrärahasta 2 000 000 markkaa tu-
20467: takuukokeilua, jolla nuorelle työttömälle turva- lisi varata itse kokeilukustannuksiin sekä kun-
20468: taan yhteiskunnan toimesta joko työ- tai koulu- nallisiin nuorten työpaikkoihin ja 800 000
20469: tuspaikka, on kokeiltu 29 maamme kaupun- markkaa perehdyttämistyöpaikkoihin yksityi-
20470: gissa ja kunnassa. Kokeilulla on saavutettu erit- selle sektorille.
20471: täin huomattavia tuloksia. Turun työvoimapii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20472: ristä yhteiskuntatakuukokeilukunta on kuiten- ta en,
20473: kin puuttunut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20474: Turun työvoimapiirissä oli vuonna 1981 nuo- 1983 tulo- ;a menoarvioon 2 800 000
20475: ria alle 25-vuotiaita työttömi~ 2 862 eli 32,3 % markan määrärahan nuorten yhteiskun-
20476: kaikista työttömistä. Erityisesti nuorisotyöttö- tatakuukokeilun aloittamiseksi Turun
20477: myys on ongelmallinen suurissa kaupungeissa, kaupungissa.
20478: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
20479:
20480: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
20481: 512 1982 vp.
20482:
20483: Raha-asia-aloite n:o 468
20484:
20485:
20486:
20487:
20488: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta täystyöllisyyskokeilun
20489: aloittamiseksi Uudessakaupungissa
20490:
20491:
20492: Eduskunnalle
20493:
20494: Täystyöllisyyden toteuttamista maassamme Tämän lisäksi kaupungissa tarvittaisiin tehos-
20495: julkisin varoin ei toistaiseksi ole voitu ajatella tettua valtion työllisyystukien käyttöä ja am-
20496: kustannussyihin vedoten. Kuitenkin jokainen mattikurssituksen lisäämistä. Kaupungin elin-
20497: työtön "maksaa" yhteiskunnalle tehtyjen las- keinorakenteen monipuolistamiseksi tarvitaan
20498: kelmien mukaan 36 000 mk vuodessa eli 3 000 pikaisesti pienteollisuushallia. Valtion tukitoi-
20499: mk kuukaudessa. Summa koostuu maksetuista mia tulee kohdistaa Uudenkaupungin alueen
20500: työttömyyskorvauksista, valtion ja kuntien me- pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle tuotanto-
20501: nettämistä verotuloista ja sosiaalivakuutuslaitos- rakenteen monipuolistamiseksi. Samalla voitai-
20502: ten menettämistä maksuista. siin laatia seurantatutkimus siitä, mitä vaiku-
20503: Turun työvoimapiirin vaikeimpia työttömyys- tuksia työttömyyden poistamisella on esim.
20504: paikkakuntia on Uusikaupunki, jossa vuoden kaupungin talouteen, elinkeinorakenteen kehi-
20505: 1982 elokuun lopussa oli 333 työtöntä eli tykseen jne. Keski-Suomessa sijaitsevan Kan-
20506: 5,4% kaupungin työvoimasta. Uudenkaupun- nonkosken kunnan täystyöllisyyskokeilusta on
20507: gin työttömyyden kustannukset yhteiskunnalle saatu myönteisiä kokemuksia.
20508: ovat - edellä mainittujen laskelmien mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20509: - näin ollen 12 milj. mk.
20510: Täystyöllisyyden saavuttamiseksi Uudessakau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20511: pungissa tulisi Uusikaupunki valita erityiskoh- 1983 tulo- ;a menoarvioon 12 000 000
20512: teeksi ja kokeilukunnaksi. Kokeilun runkona markan määrärahan Uudenkaupungin
20513: tulisi olla valtion 5-vuotisrakennussuunnitelmat täystyöllisyyskokeilua varten.
20514: ja kaupungin oma 5-vuotisrakentamisohjelma.
20515: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
20516:
20517: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
20518: 1982 vp. 513
20519:
20520: Raha-asia-aloite n:o 469
20521:
20522:
20523:
20524:
20525: Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhojen asuntojen han-
20526: kintaan myönnettäviin asuntolainoihin
20527:
20528:
20529: Eduskunnalle
20530:
20531: Asunto-olojen parantamisessa tarvitaan uudis- korjausedellytyksiä. Nämä lainat vo1s1vat olla
20532: tuotannon lisäksi asuntokantaa koskevia julki- ensimmäisessä vaiheessa tarkoitetut kunnille,
20533: sen vallan tukitoimenpiteitä. Valtion peruskor- jotta ne pystyisivät hoitamaan kaikkein puut-
20534: jauslainoitus muodostaa tässä toiminnassa tär- teellisimmin asuvien asunto-olojen korjaamista.
20535: keän alueen. Monissa yhteyksissä, mm. asunto- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20536: poliittisen tavoitelain valmistelussa, on tullut
20537: lisäksi esille se, että valtion varoista tulisi ryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20538: tyä myöntämään asuntolainoja vanhojen asun- den 1983 tulo- ja menoarvioon
20539: tojen hankintaan. Siten voitaisiin edistää asun- 80 000 000 markkaa vanhojen asuntojen
20540: tokannan tarkoituksenmukaista hyväksikäyttöä hankintaan tarvittaviin asuntolainoihin.
20541: ja parantaa eri väestöryhmien asunto-olojen
20542: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20543:
20544: Reino Breilin Tarja Halonen Saara-Maria Paakkinen
20545: Kaisa Raatikainen Eino Grönholm Juhani Raudasoja
20546: Helge Siren
20547:
20548:
20549:
20550:
20551: 65 0&8200412K
20552: '514 1982 vp.
20553:
20554: Raha-asia-aloite n:o 470
20555:
20556:
20557:
20558:
20559: Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskus-
20560: liiton toiminnan tukemiseen
20561:
20562:
20563: Eduskunnalle
20564:
20565: Allekirjoittaneet ovat huolestuneina seuran- tavoin asuntopolitiikan eri yhteyksissä. Päätoi-
20566: neet maamme asuntopolitiikan ja erityisesti minta on kuitenkin vuokralla-asujien aseman
20567: vuokralla-asujien yhä vaikeutuvaa tilannetta. jatkuva seuraaminen ja pyrkimys vaikuttaa
20568: Erityisesti asumiskustannusten jatkuva kohoa- myönteisesti heidän asemaansa.
20569: minen tuottaa monille perheille kasvavia talou- Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdo-
20570: dellisia uhrauksia. tamme kunnioittavasti,
20571: Vuokralaisten Keskusliitto r.y. on useiden
20572: keskeisten etujärjestöjen, mm. SAK:n, KK:n että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20573: ja TVK:n, perustama järjestö. Myös vuokra- den 1983 tulo- ja menoarvioon uudelle
20574: laisyhdistykset ja itse vuokralla-asujat kuuluvat momentille 26.97.54, Valtionavustukset
20575: järjestöön. eräille asuntoalan järjestöille, 100 000
20576: Vuokralaisten Keskusliiton asiantuntemusta markkaa Vuokralaisten Keskusliiton toi-
20577: on käytetty ja edelleen käytetään monin eri minnan tukemiseen.
20578: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
20579:
20580: Reino Breilin Maija Rajantie Mikko Rönnholm
20581: Kaj Bärlund Liisa Jaakonsaari Tarja Halonen
20582: 1982 vp. 515
20583:
20584: Raha-asia-aloite n:o 471
20585:
20586:
20587:
20588:
20589: Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitoksen
20590: sijoittamiseen Perniöön
20591:
20592:
20593: Eduskunnalle
20594:
20595: Metsäntutkimuslaitos etsii sijaintipaikkaa pe- teollisuuskuntiin, joiden alueilta esiintyy run-
20596: rustettavalle koeasemalleen. Aseman tulisi si- sasta väestön poismuuttoa. Tutkimuslaitoksen
20597: jaita rannikkoalueella, jolla olisi suotuisat olo- sijoittaminen Perniön kuntaan merkitsisi suurta
20598: suhteet ko. tutkimustoiminnalle. Laitoksen ja vaikuttavaa elvytystoimenpidettä valtiovallan
20599: ilmoittamia sijoituslähtökohtia ovat mm. riit- taholta.
20600: tävät hiekkamulta-alueet, jotka eivät sijait- Perniön kuntaan on pyritty saamaan useita
20601: se paljon yli 40 m merenpinnasta, hyvät valtion investointikohteita, mutta toistaiseksi
20602: kulkuyhteydet merelle, palvelujen läheisyys tuloksetta. Perniön kunta toivoo Metsäntutki-
20603: laitoksen sijaintipaikkaan nähden sekä tarpeel- muslaitoksen sijoittamista kuntaan.
20604: liset vara-alueet laitoksen tutkimustehtäviä Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdo-
20605: varten. Perniön kunta ilmoittaa sillä olevan tamme,
20606: valmiutta näiden vaatimusten täyttämiseen.
20607: Edelleen kunta ilmoittaa sillä olevan valmiutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20608: muihinkin laitoksen toimivuuden kannalta tär- 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
20609: keisiin tehtäviin. markkaa sellaisiin suunnittelu- ja pää-
20610: Metsäntutkimuslaitoksen sijoittaminen Per- töstoimenpiteisiin ryhtymistä varten,
20611: niön kunnan alueelle on ensiarvoisen tärkeätä jotka merkitsevät Metsäntutkimuslaitok-
20612: myös siksi, että kunta kuuluu ns. taantuviin sen sijoittamista Perniön kuntaan.
20613: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20614:
20615: Reino Breilin Mikko Rönnholm Heli Astala
20616: 516 1982 vp.
20617:
20618: Raha-asia-aloite n:o 472
20619:
20620:
20621:
20622:
20623: Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaukassalon ja Verkko-
20624: rannan välisen salmen ruoppaamiseen
20625:
20626:
20627: Eduskunnalle
20628:
20629: Särkisalon kunnassa SlJaltseva, Kaukassalon kohtien parantamiseksi olisikin maatunut salmi
20630: ja Verkkorannan välissä sijaitseva salmi, joka perattava ja Ylönkylän-Förbyn tien rumpu
20631: yhdistää Finnarinselän ja Ekholmanselän ve- ko. kohdalla suurennettava tarkoitusta vastaa-
20632: sistöt, on maatunut lähes umpeen, ja pienvene- vaan mittaan. Näillä toimenpiteillä olisi val-
20633: liikenne on vaikeutunut etenkin matalan veden mistumisen jälkeen osittainen vaikutus Ekhol-
20634: aikana. Ekholmanselän latvukseen laskee Kis- manselän ja Finnarinselän vesistöjen alku-
20635: konjoen vesistö. peräistilan palauttamiseen.
20636: Kaukassalon ja Förbyn välisen maantie-vesi- Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdo-
20637: rakentamisen yhteydessä muuttui Ekholman- tamme,
20638: selän ja Finnarinselän veden kierto heikom- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20639: maksi, millä on vesistöllistä vaikutusta etenkin 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000
20640: Ekholmanselän latvapuolella, jota myös Kiskon- markkaa Kaukasssalon ja Verkkorannan
20641: joen vesistö ravinteineen kuormittaa. Oman välisen salmen ruoppaamista ja sen
20642: lisänsä tuo vesistökuormitukseen alueen voima- kohdalla olevan maantierummun suu-
20643: peräinen maatalous apulantaliuotteiden muo- rentamista tarkoittavien suunnittelutöi-
20644: dossa. den aloittamiseksi.
20645: Sekä pienveneliikenteen että vesistönäkö-
20646: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20647:
20648: Reino Breilin Mikko Rönnholm Heli Astala
20649: 1982 vp. 517
20650:
20651: Raha-asia-aloite n:o 473
20652:
20653:
20654: Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Helsingin radan
20655: kunnostamiseksi välillä Turku-Salo
20656:
20657: Eduskunnalle
20658:
20659: Uudenmaan Maakuntaliitto, Nylands Svenska misen rahoittamisen 20 milj. markan vuosi-
20660: landskapsförbund ja Varsinais-Suomen Maa- tasolla. Rahoituksen puuttuminen jatkaa edel-
20661: kuntaliitto ovat kevään 1982 kuluessa yhdis- leen nykyistä liikenteellisesti vaikeaa tilannetta,
20662: täneet voimansa kiirehtiäkseen Turun-Hel- jossa kahden tärkeän kaupungin välinen, huo-
20663: singin rantaradan perusparantamista. Kyseiset mattavaa kansainvälistäkin liikennettä välittävä
20664: maakuntaliitot sekä kaikki radanvarsikunnat rata pysyy rakenteeltaan ja suorituskyvyltään
20665: ovat yhdessä ja yksimielisesti esittäneet mm. ala-arvoisessa kunnossa. Radan perusparantami-
20666: 20 milj. markan rahoitusta Turun-Salon rata- sella saavutettaisiin paitsi hyötyä liikennetur-
20667: osuudelle. Asiassa on jätetty kirjelmä liikenne- vallisuuden lisääntymisenä myös kansantalou-
20668: ministeriölle 19. 5. 1982. Varsinaissuomalaiset dellisesti, sillä laskelmien mukaan 200 km:n
20669: ministerit Jacob Söderman (nyk. Uudenmaan pituisen rataosuuden liikennöinti 2 tunnissa
20670: läänin maaherra), Christoffer Taxell sekä aiheuttaisi siirtymistä yksityisautoista junalii-
20671: Taisto Tähkämaa ovat yhteisesti allekirjoitta- kenteeseen.
20672: manaan kirjelmällä 25. 5. 1982 ilmoittaneet Radan perusparannustyö on parhaillaan
20673: liikenneministeri Jarmo W ahlströmille tuke- käynnissä, tosin hyvin vaatimattomin rahoitus-
20674: vansa maakuntaliittojen hanketta. resurssein, mutta rahoituksen päättyminen
20675: Korostaakseen rantaradan parantamisen tär- merkitsisi kuitenkin samalla käynnissä olevan
20676: keyttä sekä kiirehtiäkseen toimenpidettä on valtion työmaan lakkauttamista. Työn jatku-
20677: Varsinais-Suomen Maakuntaliitto julkisesti misella täysitehoisesti olisi vaikutuksensa sekä
20678: ilmoittanut hyväksyvänsä liikenneministeriön maakunnan työllisyyteen että rautateollisuudel-
20679: kannanoton, jonka mukaan Espoon-Salon le yleensä kiskotilausten muodossa.
20680: oikorata (ns. Elsa) siirretään toteutettavaksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20681: 2000-luvulla. nioittaen,
20682: Tätä taustaa vastaan tarkasteltuna on ym-
20683: märrettävää, että kyseisissä maakunnissa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20684: erityisesti Varsinais-Suomessa on koettu erit- 1983 tulo- ja menoarvioon momentil-
20685: täin ikävänä takaiskuna se, että valtion vuoden le 31.90.78 (Ratojen parantaminen
20686: 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole ja teollisuusraiteiden rakentaminen)
20687: Turun-Salon osuudelle osoitettu markkaa- 20 000 000 markkaa Turun-Helsingin
20688: kaan, vaikka koko yhteistoiminta on asettanut radan kunnostamiseksi välillä Turku-
20689: tavoitteeksi kyseisen rataosuuden perusparanta- Sala.
20690: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
20691:
20692: Reino Breilin Pekka Vennamo Kaisa Raatikainen
20693: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sauli Hautala Pekka Löyttyniemi
20694: Heli Astala Heikki Perho Tauno Valo
20695: Arto Lampinen Peter Muurman Paavo Väyrynen
20696: Lauri Palmunen Eino Grönholm Pauli Uitto
20697: Mikko Rönnholm Toivo Mäkynen Kaukd Tamminen
20698: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee Aulis Juvela
20699: Pertti Paasio Jouko Skinnari V. J. Rytkönen
20700: Helge Siren Lea Savolainen Esko J. Koppanen
20701: Elisabeth Rehn Elsi Hetemäki-Olander Jouni J. Särkijärvi
20702: Anna-Liisa Jokinen Ulla Järvilehto Terhi Nieminen-Mäkynen
20703: Tapio Holvitie Sinikka Karhuvaara Kaj Bärlund
20704: Sinikka Luja-Penttilä
20705: 1982 vp.
20706:
20707: Raha-asia-aloite n:o 474
20708:
20709:
20710:
20711:
20712: Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle vammais-
20713: ten lomatoiminnan järjestämiseen
20714:
20715:
20716: Eduskunnalle
20717:
20718: Työajan lyheneminen ja vapaa-ajan lisäänty- 47:ssä eri puolilla maata Sl)attsevassa kesän-
20719: minen on tuonut mukanaan uusia vaatimuksia viettopaikassa yhteensä 56 000 lomavuorokaut-
20720: lomatoiminnalle. Yhteiskunta onkin tukenut ta. Ilmaisten lomien tarjonta ei kuitenkaan vas-
20721: taloudellisesti yleistä lomatoimintaa, koska lo- taa kasvavaa tarvetta. Lomanviettomahdolli-
20722: maa pidetään työstä aiheutuvan fyysisen ja suuksien turvaaminen vammaisille edellyttää
20723: psyykkisen rasituksen lieventäjänä. sen vuoksi yhteiskunnan tukea. Ilman sitä
20724: Loman virkistävä ja kuntoottava vaikutus monet vammaiset jäävät kokonaan osattomiksi
20725: korostuu, kun on kysymys vammaisista. Työ- lomapalveluista. Invalidiliiton ja sen jäsenyh-
20726: elämässä he joutuvat muita enemmän ponnis- distysten voimavarat ovat hyvin rajoitetut
20727: telemaan voimiensa äärirajoilla. Vammaisten myös käytössä olevien lomapaikkojen kunnos-
20728: mahdollisuudet kodin ulkopuolella tapahtu- sapitoon ja uusien rakentamiseen 45 000 jä-
20729: vaan lomanviettoon ovat kuitenkin rajoitetut. senen sekä heidän perheittensä palvelemiseksi.
20730: Yleisissä lomanviettopaikoissa on liikuntaes- Yhteiskunnan taloudellisella tuella voitaisiin
20731: teitä. Myös asenteelliset ja psyykkiset tekijät tarjota vammaisille yhtäläiset mahdollisuudet
20732: asettavat rajoituksia vammaisten mahdollisuuk- virkistykseen ja lomanviettoon kuin muilla kan-
20733: sille käyttää niitä. Vammaisten lomanvietto on- salaisilla. Vammaisten lomapalvelujen lisäämi-
20734: nistuu parhaiten heitä varten suunnitelluissa ja nen edistäisi heidän selviytymistään työelämäs-
20735: rakennetuissa paikoissa, joissa on otettu huo- sä ja heidän osallistumismahdollisuuksiaan yh-
20736: mioon erityisesti vammaisten tarpeet. teiskunnassamme.
20737: Invalidiliitto ry. jäsenyhdistyksineen on koko Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20738: toimintansa ajan harjoittanut sosiaalista lo- taen,
20739: matoimintaa ilman yhteiskunnan taloudellista
20740: tukea. Lomapalvelujen kysyntä on vuosi vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20741: delta kasvanut. Taloudellisten voimavarojen 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
20742: mukaisesti Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset uudelle momentille 300 000 markan
20743: ovat järjestäneet vähävaraisille vammaisille il- määrärahan Invalidiliitto ry:lle käytet-
20744: maisia lomia ja muita lomapalveluja. Vuonna täväksi vammaisten lomatoiminnan jär-
20745: 1981 kertyi liiton ja sen jäsenyhdistysten jestämiseen.
20746: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
20747:
20748: Reino Breilin Kaj Bärlund Pekka Starast
20749: Matti Luttinen Hannu Tapiola Maija Rajantie
20750: Jouko Tuovinen Kaisa Raatikainen Pentti Lahti-Nuuttila
20751: Mikko Elo Markus Aaltonen Lasse Lehtinen
20752: 1982 vp. 519.
20753: ' '--
20754:
20755:
20756:
20757: Raha-asia-aloite n:o 475
20758:
20759:
20760:
20761:
20762: Breilin ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kunnille
20763: terveyskeskusten ja erikoissairaanhoitolaitosten perustamiseen
20764:
20765:
20766: Eduskunnalle
20767:
20768: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä Valtioneuvoston hyväksymässä sairaaloiden
20769: on varattu 180 milj. markkaa valtionosuutena rakentamisen 10-vuotisohjelmassa vuonna 1983
20770: kunnille terveyskeskusten perustamiskustannuk- rakennettavaksi tarkoitettujen hankkeiden val-
20771: siin ja 135 milj. markkaa erikoissairaanhoito- tionosuuden tarve on 149 milj. markkaa, mikä
20772: laitosten perustamiskustannuksiin. Vastaavasti merkitsee, että tältä osin tulo- ja menoarvio-
20773: on hankkeiden toteuttamisohjelmien valtion- esityksessä on 14 milj. markan vajaus. Mikäli
20774: osuuden enimmäismäärä (rakentamisvaltuus) tätä vajausta ei poisteta, joudutaan em. 10-vuo-
20775: terveyskeskushankkeiden osalta merkitty 160 tisohjelmaa tarkistamaan, mikä merkitsisi joi-
20776: milj. markaksi ja erikoissairaanhoitolaitosten denkin vuodelle 1983 aiottujen hankkeiden
20777: osalta 235 milj. markaksi. siirtämistä tuonnemmaksi.
20778: Vuonna 1983 rakennettavaksi tarkoitettuihin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20779: terveyskeskushankkeisiin tarvitaan rahaa yh-
20780: teensä 209 milj. markkaa, mikä merkitsee, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20781: tulo- ja menoarvioesityksessä on tällä koh- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
20782: dalla 29 milj. markan vajaus. Vastaavasti on 33.75.31 lisäyksenä 29 000 000 mark-
20783: rakentamisvaltuudessa 47 milj. markan vajaus. kaa ja merkitsisi rakentamisvaltuuteen
20784: Mikäli näitä vajauksia ei korjata, joudutaan lisäystä 47 000 000 markkaa sekä mo-
20785: aiotusta rakentamisohjelmasta osa karsimaan mentille 33.76.31 lisäyksenä 14 000 000
20786: ja siirtämään myöhemmille vuosille. Paitsi markkaa valtionosuutena kunnille ter-
20787: hankkeiden viivästymisen kannalta, olisi tällä veyskeskusten ja erikoissairaanhoitolai-
20788: kielteinen vaikutus myös työllisyyden hoitoon. tosten perustamiskustannuksiin.
20789: Vajauksen poistamisella voitaisiin työllistää
20790: noin 175 henkilöä.
20791: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
20792:
20793: Reino Breilin Helge Siren Peter Muurman
20794: Arvo Salo Juhani Surakka Pertti Hietala
20795: 520 1982 vp.
20796:
20797: Raha-asia-aloite n:o 476
20798:
20799:
20800:
20801:
20802: Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pitäjänmäen
20803: työklinikan toimintaan
20804:
20805:
20806: Eduskunnalle
20807:
20808: Epilepsiasäätiön Pitäjänmäen työklinikan tiin valtionapua vuodelle 1982 yhteensä
20809: valtionapua ollaan jälleen kaventamassa, sen vain 650 000 markkaa. Riittämättömästä val-
20810: sijaan että sitä olisi korotettu edes inflaatio- tionavusta on ollut seurauksena huomattavia
20811: korjauksen verran. ongelmia. Vaje on tässä vaiheessa runsaat
20812: Vähennys on ilmeisesti johtunut siitä vir- 500 000 markkaa.
20813: heellisestä näkemyksestä, jonka mukaan lai- Koska, kuten edellä jo todettiin, Pitäjänmäen
20814: toksen merkitys vähenisi keskussairaaloiden työklinikan käyntiluvut ovat pysyneet ennal-
20815: neurologisten palvelujen lisääntyessä. Näin ei laan ja kuntoutustutkimusten luvut nousseet,
20816: ole kuitenkaan käynyt, vaan Pitäjänmäen työ- on laitos joutunut edelleen tinkimään käyttö-
20817: klinikan merkitys on päinvastoin kasvanut kun- kuluista, mikä nopeasti vaikuttaa myös potilas-
20818: toutus- ja jälkihoitotarpeen lisääntyessä. Tästä turvallisuuteen. Laitoksen henkilökunta on aina
20819: johtuen on eduskunta toistuvasti joutunut kor- ollut pienin mahdollinen ja järkevällä toiminta-
20820: jaamaan hallituksen esitystä tulo- ja menoar- tasolla, joten supistamalla ei toimintaa enää
20821: viossa laitoks·en toiminnan tukemiseksi. Jotta voida jatkaa. Lopettaminen merkitsisi n. 12 000
20822: tähän ei enää jouduttaisi, asetettiin sosiaali- ja vuotuisen kokonaiskäynnin sijoittamista jo muu-
20823: terveysministeriön toimesta 18. 2. 1982 työryh- tenkin ylikuormitetulle keskussairaalatasolle,
20824: mä selvittämään Pitäjänmäen työklinikan ase- laitoksen muun merkittävän sosiaalisen epilep-
20825: maa ja tulevaisuutta. Työryhmä jätti muistion- siatyön loppumista ja ammattitaitoisen työn-
20826: sa 30. 6. 1982 todeten mm., että työklinikan tekijäkunnan irtisanomista sekä tuhansien pit-
20827: potilaskäyntien määrässä ei ole tapahtunut vä- käkestoisten hoitosuhteitten katkeamista, mikä
20828: hentymistä ja että laitos tulee jatkamaan toi- olisi vastoin valtakunnallista suunnitelmaa sai-
20829: mintaansa ainakin lähivuosina. Tämä ei kui- raanhoitolaitosten toiminnan järjestämiseksi
20830: tenkaan ole mahdollista ilman yhteiskunnan V. 1982-88.
20831: tukea. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20832: Eduskunnan myöntämä valtionapu on vuo-
20833: desta 1976 ollut 600 000 markkaa. Viime vuon- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20834: na esitettiin, että eduskunta ottaisi valtion den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
20835: tulo- ja menoarvioon asianomaiseen kohtaan tille 33.80.53 lisäyksenä 260 000 mark-
20836: 860 000 markkaa kustannustason noususta joh- kaa Epilepsiasäätiön Pitäjänmäen työ-
20837: tuen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan olet- klinikan toiminnan varmistamiseksi.
20838: taen laitoksen merkityksen vähenevän osoitet-
20839: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
20840:
20841: Reino Breilin Liisa Jaakonsaari Aimo Ajo
20842: Pertti Salolainen Mikko Rönnholm Arvo Salo
20843: Maija Rajantie Pentti Lahti-Nuuttila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20844: 1982 vp. 521
20845:
20846: Raha-asia-aloite n:o 477
20847:
20848:
20849:
20850:
20851: Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten yh-
20852: teiskuntatakuukokeiluun
20853:
20854:
20855: Eduskunnalle
20856:
20857: Työvoimaministeriön johdolla toteutettava osoittaneet, että sen avulla on onnistuttu pysäh-
20858: nuorten yhteiskuntatakuukokeilu käynnistyi ke- dyttämään nuorten työttömyyden kasvu, eikä
20859: väällä 1981 ja se on käynnissä kahdeksalla eri työllisyystilanteessa ole odotettavissa nuorten
20860: alueella yhteensä 29 kunnassa. Kokeiluaikaa osalta nopeaa paranemista, tulisi kokeilua voida
20861: on hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä eh- laajentaa jo tässä tilanteessa.
20862: dotettu jatkettavaksi vuoden 1983 loppuun. Tämä olisi mahdollista siten, että nykyistä
20863: Kokeilun tavoitteena on selvittää, millä kei- kokeilua laajennettaisiin sellaisiin nuorisotyöt-
20864: noin yhteiskunta voi turvata alle 25-vuotiaille tömyyden osalta vaikeisiin kuntiin, jotka si-
20865: nuorille koulutus- tai työpaikan. jaitsevat nykyisin mukana olevien kuntien
20866: Kokeilun toteuttamiseen on työvoimaminis- läheisyydessä tai muodostavat näiden kanssa
20867: teriön kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon yhtenäisiä työssäkäyntialueita tai joissa esim.
20868: varattu yhteensä 31,5 milj. markkaa. Kyseessä koulutuspaikkojen vähäisyyden ja työmarkki-
20869: on siirtomääräraha, joka jo tällä hetkellä on noille siirtymistä tajaittavien tuotantotoimin-
20870: kokonaan sidottu. Kun lisäksi hallitus on teh- nassa esiintyvien ongelmien johdosta toimen-
20871: nyt periaatepäätöksen kokeilun laajentamisesta piteiden tarve on suurin.
20872: Valkeakosken kaupunkia koskevaksi, tämä mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20873: kitsee sitä, että myös vuodelle 1983 esitetty
20874: 38 milj. markan määräraha tulee lähes koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20875: naisuudessaan ennakkoon sidotuksi. Lisäksi den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
20876: tämä merkitsee sitä, että kokeilua ei ole mah- tille 34.50.28 lisäyksenä 12 000 000
20877: dollista nykyisestään laajentaa, vaan työhön- markkaa käytettäväksi nuorten yhteis-
20878: sijoituksia joudutaan jo nyt rajoittamaan. kuntatakuukokeilun laajentamisesta ja
20879: Edellä esitetyn johdosta on välttämätöntä, jatkamisesta vuoden 1983 loppuun ai·
20880: että kokeilun toteuttamiseen varataan riittävät heutuvien kaikkien kustannusten mak-
20881: varat eikä kokeilun tavoitteita näin vaaranneta. samista varten.
20882: Kun lisäksi kokeilun tähänastiset tulokset ovat
20883: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20884:
20885: Reino Breilin Jouko Tuovinen Juhani Surakka
20886: Matti Luttinen Liisa Jaakonsaari Mikko Elo
20887: Lea Savolainen Tarja Halonen
20888:
20889:
20890:
20891:
20892: 66 088200412K
20893: 522 1982 vp.
20894:
20895: Raha-asia-aloite n:o 478
20896:
20897:
20898:
20899:
20900: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Porvoon virasto-
20901: talon suunnitteluun
20902:
20903:
20904: Eduskunnalle
20905:
20906: Valtion virastot touruvat monissa Uuden- pungin tilat tulisi saada kaupungin käyttöön.
20907: maan kunnissa hajallaan eri toimipisteissä ja Kaupunki on vaLmis vaihtamaan tai myymään
20908: epävarmoissa, ahtaissa vuokratiloissa. Jatkuvat tarvittavan maa-alueen, jolle ollaan parhaillaan
20909: muutot ovat sekä vaikeuttaneet viraston työtä laatimassa asemakaavaa, joka ottaa huomioon
20910: että heikentäneet virastoissa asioivien palvelu- virastotalon rakentamisen.
20911: tasoa. Edellä esitetyn pel1Usteella ehdotamme kun-
20912: Uudenmaan läänin virastotalohankkeista kat- nioittaen,
20913: somme kiireellisimmiksi Karkkilan virastotalon
20914: lisäksi Porvoon virastotalon rakentamisen. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20915: Valtion virastot toimivat hajallaan ja jopa den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
20916: heikoissa tiloissa eri puolilla Porvoota. Edel- tille 28.64.76 (Virastotalojen rakenta-
20917: leen esimerkiksi verotoimistolle on tulipalon minen) 300 000 markan määrärahan
20918: jälkeen järjestetty tilapäiset tilat tehdasraken- valtion Porvoon virastotalon suunnitte-
20919: nuksessa. Valtion virastoilla nyt olevat kau- lun aloittamiseksi.
20920: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20921:
20922: Kaj Bärlund Pirjo Ala-Kapee
20923: Kaisa Raatikainen Peter Muurman
20924: 1982 rd. 523
20925:
20926: Finansmotion nr 479
20927:
20928:
20929:
20930:
20931: Bärlund m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en bi-
20932: trädande professorstjänst i kommunikationslära vid Svenska
20933: social- och kommunalhögskolan
20934:
20935:
20936: Till Riksdagen
20937:
20938: Vid Svenska social- och kommunalhögskolan lärartjänst i nationalekonomi, som nu är obe-
20939: i Helsingfors avläggs socionomexamen, som är satt, skulle omändras tili en biträdande pro-
20940: en lägre högskolexamen, inom tre ol1ka studie- fessorstjänst i kommunikationslära, särskilt
20941: riktningar: studieriktningen för socialskydd, journalistik. En motsvarande tjänst finns vid
20942: studieriktningen för offentlig förvaltning och Tammerfors universitets undervisningssektioner.
20943: studieriktningen för journalistik. Högskolan Denna ändring, som på årsnivå endast skulle
20944: har på finskspråkigt håll sin motsvarighet i innebära en utgiftsökning om högst 12 000
20945: Tammerfors universitets undervisningssektioner. mark, finns likväl inte upptagen i regeringens
20946: En arbetsgrupp som vid undervisningsmi- budgetproposition.
20947: nisteriet år 1980 utredde utvecklandet av un- Med beaktande av att Svenska social- och
20948: dervisningen vid social- och kommunalhög- kommunalhögskolan är den enda högskola där
20949: skolan konstaterade bland annat följande. "Ar- journalistutbildning ges på svenska föreslår vi
20950: betsgruppen anser att ett utbildningsprogram undertecknade att en biträdande professors-
20951: för den svenskspråkiga journalistutbildningen tjänst i avlöningsklassen B 3 i kommunika-
20952: skall finnas endast vid en högskola. Arbetsgrup- tionslära, särskilt journalistik inrättas vid
20953: pen föreslår, att ansvaret för den egentliga Svenska social- och kommunalhögskolan från
20954: svenskspråkiga journalistutbildningen även i och med den 1. 9. 1983. Från samma tid-
20955: fortsättningen skall ankomma på social- och punkt kan en överlärartjänst i nationalekonomi
20956: kommunalhögskolan." i avlöningsklassen B 1 indras. Utgiftsökningen
20957: Svenska social- och kommunalhögskolans för år 1983 är 4 000 mk.
20958: studieriktningar för socialskydd och för offent- Med hänvisning tili det ovan sagda föreslår
20959: lig förvaltning har vardera en biträdande pro- undertecknade
20960: fessorstjänst i sitt huvudansvarsämne, social-
20961: politik respektive kommunalförvaltning. Inom att Riksdagen i statsförslaget för år
20962: studieriktningen för journalistik finns däremot 1983 på moment 29.10.01 måtte uppta
20963: inte någon tjänst på denna nivå. ett tilläggsanslag om 4 000 mark för
20964: Högskolan har under flera år i sina egna inrättande av en biträdande professors-
20965: budgetframställningar anhållit om en biträ- tjänst i kommunikationslära, särskilt
20966: dande professorstjänst för journalistutbild- journalistik vid Svenska social- och
20967: ningen. I samband med budgetframställningen kommunalhögskolan i Helsingfors.
20968: för år 1983 anhöll högskolan om att en över-
20969: Helsingfors den 1 oktober 1982
20970:
20971: Kaj Bärlund Bror LiUqvist Ulf Sundqvist
20972: 524 1982 vp.
20973:
20974: Raha-asia-aloite n:o 479 Suomennos
20975:
20976:
20977:
20978:
20979: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta tiedotusopin apulais-
20980: professorin viran perustamiseen Svenska social- och kommu-
20981: nalhögskolan -nimiseen korkeakouluun
20982:
20983:
20984: Eduskunnalle
20985:
20986: Helsingissä SIJaitsevassa Svenska social- och hetkellä vapaana olevan kansantalouden yliopet-
20987: kommunalhögskolan -nimisessä korkeakoulussa tajan viran muuttamista tiedotusopin apulais-
20988: suoritetaan sosionomin tutkinto, joka on alem- professorin viraksi, erityisesti sanomalehtioppia
20989: man tason korkeakoulututkinto. Opintosuun- silmällä pitäen. Vastaava virka sisältyy Tam-
20990: tia on kolme: sosiaaliturvan opintosuunta, jul- pereen yliopiston opetusjaostoihin. Tämä muu-
20991: kisen hallinnon opintosuunta ja sanomalehti- tos, joka vuositasolla merkitsisi enintään
20992: opin opintosuunta. Korkeakoulua vastaava suo- 12 000 markan menonlisäystä, ei kuitenkaan
20993: menkielinen oppilaitos sisältyy Tampereen yli- sisälly hallituksen tulo- ja menoarvioesitykseen.
20994: opiston opetusjaostoihin. Ottaen huomioon sen seikan, että Svenska
20995: Työryhmä, joka selvitti vuonna 1980 ope- social- och kommunalhögskolan on ainoa kor-
20996: tusministeriössä Social- och kommunalhögsko- keakoulu, jossa annetaan ruotsinkielistä sano-
20997: lanissa tapahtuvan opetuksen kehittämistä, to- malehtiopin opetusta, ehdotamme me allekir-
20998: tesi muun muassa seuraavaa: "Työryhmä kat- joittaneet, että Svenska social- och kommunal-
20999: soo, että ruotsinkielisen sanomalehtimieskoulu- högskolaniin perustettaisiin 1. 3. 1983 lähtien
21000: tuksen kehittämisohjelman tulee kuulua ainoas- B 3 palkkausluokan mukainen apulaisprofesso-
21001: taan jonkin korkeakoulun yhteyteen. Työryh- rin virka tiedotusoppia, erityisesti sanomalehti-
21002: mä ehdottaa, että vastuun varsinaisesta ruotsin- oppia varten. Samasta ajankohdasta lähtien voi-
21003: kielisestä sanomalehtimieskoulutuksesta myös taisiin poistaa kansantalouden yliopettajan B 1
21004: tulevaisuudessa tulee kuulua Social- och kom- palkkausluokan virka. Menojen lisäys vuonna
21005: munalhögskolanille. '' 1983 on 4 000 markkaa.
21006: Svenska social- och kommunalhögskolanin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21007: sosiaalii:urvan ja julkisen hallinnon opintosuun- nioittaen,
21008: nilla on kummallakin apulaisprofessorin virka
21009: pääaineissaan eli sosiaalipolitiikassa ja kunnal- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21010: lishallinnossa. Sanomalehtimieskoulutuksen den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
21011: opintosuunnalla ei sen sijaan ole yhtään tämän tille 29.10.01 lisäyksenä 4 000 mark-
21012: tasoista virkaa. kaa tiedotusopin, erityisesti sanomaleh-
21013: Korkeakoulu on usean vuoden aikana omien tiopin, apulaisprofessorin viran perusta-
21014: tulo- ja menoarvioidensa puitteissa anonut apu- mista varten Helsingissä sijaitsevaan
21015: laisprofessorin viran perustamista sanomalehti- Svenska social- och kommunalhögskolan
21016: mieskoulutusta varten. Vuoden 1983 tulo- ja -nimiseen korkeakouluun.
21017: menoarvion yhteydessä korkeakoulu anoi tällä
21018: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21019:
21020: Kaj Bärlund Bror Lillqvist Ulf Sundqvist
21021: 1982 rd. 525
21022:
21023: Finansmotion nr 480
21024:
21025:
21026:
21027:
21028: Bärlund: Om anvisande av anslag för grundförbättring av lands-
21029: vägen nr 1761 mellan Liljendal och Hardom
21030:
21031:
21032: Tili Riksdagen
21033:
21034: För den inre trafiken i Liljendal kommun en grundförbättring till stånd varit föremål för
21035: är vägen mellan avtaget från rikssexan i Liljen- debatt. Men ingenting har hänt.
21036: dal till Hardom på många sätt en av de centra- Liljendalborna har fått bli vana vid många
21037: laste, om inte den allra viktigaste. Särskilt besvikelser vad gäller planer och förv,erkligan-
21038: betydelsefull är den, eftersom den knyter ihop de för vägen till Hardom. Därför vore det nu
21039: Liljendal kyrkby-området med det egentliga nödvändigt att en gång för alla snabbt sätta
21040: köpcentret i kommunen, som befinner sig i igång med arbetena för att avhjälpa denna
21041: Hardom. Vidare har den stor betydelse för oförsvarliga flaskhals i trafiken i Liljendal.
21042: trafiken från kyrkby-hållet till Lovisa. Med hänvisning till det ovan sagda fram-
21043: Av de viktigare vägavsnitten är det inte ställer jag högaktningsfullt
21044: många i östligaste Nyland, som befinner sig i
21045: så illa skick som just vägen Liljendal-Har- att Riksdagen i statsförslaget för år
21046: dom. Vägen är dessutom enormt krokig, vilket 1983 på moment 31.24.77 måtte uppta
21047: gör den svårframkomlig, särskilt vintertid. ett anslag om 1 500 000 mark för på-
21048: Liljendalborna har redan i åratal krävt en för- börjande av grundförbättringen av
21049: bättring av ovan nämnda vägavsnitt. Också i landsväg nr 1761 Liljendal-Hardom.
21050: kommunala instanser har möjligheterna att få
21051: Helsingfors den 1 oktober 1982
21052:
21053: Kaj Bärlund
21054: 526 1982 vp.
21055:
21056: Raha-asia-aloite n:o 480
21057: Suomennos
21058:
21059:
21060:
21061:
21062: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1761 perus-
21063: parannukseen välillä Liljendal-Hardom
21064:
21065:
21066: Eduskunnalle
21067:
21068: Liljendalin s1sa1sen liikenteen kannalta on mista. Myös kunnallisissa portaissa on keskus-
21069: Liljendalissa valtatieltä n:o 6 alkava sivutie teltu mahdollisuuksista saada aikaan peruspa-
21070: Hardomiin monella tavalla eräs keskeisimmistä rannus. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut.
21071: teistä, ellei suorastaan kaikkein tärkein. Eri- Liljendalin asukkaat ovat saaneet tottua mo-
21072: tyisen tärkeä se on siitä syystä, että se liittää niin pettymyksiin, jotka liittyvät Hardomin
21073: toisiinsa Liljendalin kirkonkylän alueen ja kun- tien suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen.
21074: nan varsinaisen ostoskeskuksen, joka sijaitsee Tästä syystä olisi nyt kerta kaikkiaan välttä-
21075: Hardomissa. Edelleen sillä on huomattava mer- mätöntä saattaa nopeasti työt alkuun tämän
21076: kitys kirkonkylän suunnalta tulevalle Loviisan Liljendalin liikenteen anteeksiantamauoman
21077: liikenteelle. pullonkaulan poistamiseksi.
21078: Itäisimmällä Uudellamaalla ei ole montakaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21079: tärkeätä tieosuutta, joka olisi niin huonossa taen,
21080: kunnossa kuin juuri Liljendalin-Hardomin
21081: tie. Tie on sitä paitsi peräti mutkainen, mikä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21082: tekee sen vaikeakulkuiseksi, etenkin talvis- den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
21083: aikaan. mentille 31.24.77 lisäyksenä 1 500 000
21084: Liljendalin asukkaat ovat jo vuosien ajan markkaa maantien n:o 1761 perusparan-
21085: vaatineet edellä mainitun tieosuuden paranta- nustöiden aloittamista varten välillä
21086: Liljendal-Hardom.
21087: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21088:
21089: Kaj Bärlund
21090: 1982 vp. 527
21091:
21092: Raha-asia-aloite n:o 481
21093:
21094:
21095:
21096:
21097: Bärltind ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
21098: län rakentamiseen Ruotsinpyhtään Tesjoelta Loviisaan
21099:
21100:
21101: Eduskunnalle
21102:
21103: Ruotsinpyhtään kunnan ja Loviisan kaupun- sassa työssä käyvät tesjokelaiset käyttävät pyö-
21104: gin viranomaiset ovat useaan otteeseen korosta- rällä samaa reittiä. Ei ole kohtuullista, että
21105: neet kevyen liikenteen väylän rakentamisen nämä ihmiset joutuvat päivittäin liikenteessä
21106: tarpeellisuutta Tesjoen kylästä Loviisan kau- suurelle vahinkotiskille alttiiksi vain siksi, että
21107: punkiin. Vilkkaasti liikennöity maantie on välttämätön kevyen liikenteen väylä puuttuu.
21108: osoittautunut erittäin vaarallis·eksi kulkuväy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21109: läksi kevyen liikenteen kannalta. Useita onnet-
21110: tomuuksia on sattunut tällä tieosuudella. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21111: Erityisen välttämättömäksi tämän kevyen lii- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
21112: kenteen väylän rakentamisen tekee se seikka, tille 31.24.77 2 000 000 markan mää-
21113: että useat kymmenet peruskoulun yläasteen rärahan kevyen liikenteen väylän raken-
21114: oppilaat kulkevat päivittäin pyörällä koulumat- tamiseksi Ruotsinpyhtään T esjoen ky-
21115: kansa Tesjoelta Loviisaan. Myös monet Lovii- lästä Loviisan kaupunkiin.
21116: Helsi.ngissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21117:
21118: Kaj Bärlund Pirjo Ala-Kapee
21119: 528 1982 td.
21120:
21121: Finansmotion nr 482
21122:
21123:
21124:
21125:
21126: Bärluru:l: Om anvisande av anslag för grundförbättring av lands-
21127: väg nr 11051 på sträokan Sandnäsudd-Rösund-Brokarls i
21128: Ekenäs
21129:
21130:
21131: Till Riksdagen
21132:
21133: En av de viktigaste metoderna för att hålla antal byggnadstillstånd för sommarvillor på
21134: den fasta befolkningen kvar i vår skärgård är Växärön beviljats.
21135: att anordna ordentliga trafikförbindelser tili Det finns alltså flera motiv tili att kalla
21136: skärgården. Härvid är det av särskild vikt vägen ner till Sandnäsudd från Brokarls via
21137: att de vägar hålls i skick och repareras som Rösund för den verkliga skärgårdsvägen i
21138: är av den största betydelsen för de aktuella Snappertuna skärgård. Därför är det svårt att
21139: skärgårdsområdena. förstå varför vägen fortsättnings.vis är i mycket
21140: 1 Snappertuna skärgård har trafiken av flera dåligt skick och 'svårframkom1ig.
21141: orsaker under senare år blivit livligare. Särskilt Med hänvisning tili det ovan sagda fram-
21142: kajplatserna vid Sandnäsudd har börjat utnytt· ställer jag högaktningsfullt
21143: jas flitigt både för tyngre transporter tili ooh
21144: från statens omlastningskaj, men också för att Riksdagen i statsförslaget för år
21145: lättare trafik vid småbåtskajen. Utöver den 1983 måtte uppta ett anslag om
21146: fast bosatta skärgårsbefolkningen anlitar som- 1 000 000 mark för påbörjande av
21147: margästerna flitigt vägen tili Sandnäsudd. Tra- grundförbättringen av väg nr 11051
21148: fiken ökar framöver ytterl1gare sedan ett stort Sandnäsudd - Rösund - Brokarls i
21149: Ekenäs.
21150: Helsingfors den 1 oktober 1982
21151:
21152: Kaj Bärlund
21153: 1982 vp. 529
21154:
21155: Raha-asia-aloite n:o 482
21156: Suomennos
21157:
21158:
21159:
21160:
21161: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 11051 perus-
21162: parannukseen välillä Sandnäsudd-Rösund-Brokarls Tam-
21163: misaaressa
21164:
21165:
21166: Eduskunnalle
21167:
21168: Eräs tärkeimmistä keinoista kiinteän asutuk- lupia on myönnetty kesämökkien rakentami-
21169: sen pysyttämiseksi saaristossamme on kunnol- seksi Växärin saarelle.
21170: listen liikenneyhteyksien järjestäminen saaris- On siis monia syitä kutsua Brokarlsista al-
21171: toon. Tämän ohella on erityisen tärkeätä pi- kavaa ja Rösundin kautta Sandnäsuddiin vie-
21172: tää kunnossa ja korjata ne tiet, joiden merki- vää tietä Snappertunan saariston todelliseksi
21173: tys on ensisijainen näiden saaristoalueiden kan- saaristotieksi. Tästä syystä on vaikeata ymmär-
21174: nalta. tää, miksi tie on edelleenkin hyvin huonossa
21175: Snappertunan saariston liikenne on useastakin kunnossa ja vaikeakulkuinen.
21176: syystä viime vuosien aikana tullut vilkkaam- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21177: maksi. Erityisesti Sandnäsuddin laituripaikkoja tavasti,
21178: on alettu käyttää ahkerasti sekä raskaisiin kul-
21179: jetuksiin valtion jälleenkuormauslaiturin kaut- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21180: ta että kevyisiin kuljetuksiin pienvenelaiturien den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
21181: kautta. Pysyvästi asuvan saaristoväestön lisäksi senä 1 000 000 markkaa Sandnäsuddin
21182: käyttävät kesävieraat ahkerasti Sandnäsuddin tie- -Rösundin-Brokarlsin tien n:o 11051
21183: tä. Liikenne tulee edelleen kasvamaan nykyi- perusparantamisen aloittamista varten
21184: sestään sen jälkeen kun suuri määrä rakennus- Tammisaaressa.
21185: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21186:
21187: Kaj Bärlund
21188:
21189:
21190:
21191:
21192: 67 0882W412K
21193: 530 1982 rd.
21194:
21195: Finansmotion nr 483
21196:
21197:
21198:
21199:
21200: Bärlund: Om anvisande av anslag för grundreparation av dcn
21201: s.k. Fagervik-vägen mellan Snappertuna och Ingå
21202:
21203:
21204: Till Riksdagen
21205:
21206: Den så kallade Fagervik-vägen, väg nummer närheten av Raseborgskorsningen, vilket lämnar
21207: 110, från Raseborg genom Snappertuna via lngå-delen av vägen helt utan förbättringsåt-
21208: Fagervik till lngå, är den kanske viktigaste för- gärder tillsvidare.
21209: bindelsevägen för trafiken i den sydligaste de- Med hänvisning till det ovan sagda föreslår
21210: len av västra Nyland. Särskilt för den lokala undertecknad
21211: befolkningens behov är vägen av central be-
21212: tydelse. att Riksdagen i statsförslaget /ör år
21213: Befolkningen i området har redan länge 1983 på moment 31.24.77 måtte uppta
21214: varit mis'Snöjd över Fagervik-vägens eländiga ett anslag om 1 200 000 mark /ör på-
21215: skick. Trots det föreligger inga konkreta planer börjande av grundreparationsarbetet på
21216: för att förbättra och grundreparera vägen. Fagervik-vägen (väg nr 110) mellan
21217: Vägmästardistriktets hjälparbetsprogram upptar Snappertuna och Ingå.
21218: veterligen åtgärder endast för vägsträckan i
21219: Helsingfors den 1 oktober 1982
21220:
21221: Kaj Bärlund
21222: 1982 vp. 531
21223:
21224: Raha-asia-aloite n:o 483
21225: Suomennos
21226:
21227:
21228:
21229:
21230: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta ns. Fagervikin tien perus-
21231: parannukseen välillä Snappertuna-Inkoo
21232:
21233:
21234: Eduskunnalle
21235:
21236: Tie n:o 110, ns. Fagervikin tie, joka kulkee ainoastaan Raaseporin tien risteyksen lähistöllä,
21237: Raaseporista Snappertunan halki Fagervikin minkä johdosta Inkoon tieosuus jää toistaiseksi
21238: kautta Inkooseen, on ehkä Länsi-Uudenmaan kokonaan vaille tienparannustoimenpiteitä.
21239: eteläisimmän osan liikenteen tärkein yhdystie. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21240: Erityisesti paikallisen väestön tarpeita silmällä tavasti,
21241: pitäen sen merkitys on keskeinen.
21242: Alueen väestö on jo kauan ollut tyytymätön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21243: Fagervikin tien huonokuntoisuuteen. Tästä huo- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21244: limatta ei ole olemassa mitään konkreettisia 31.24.77 1 200 000 markkaa Fagervi-
21245: suunnitelmia tien parantamiseksi tai peruspa- kin tien (tie n:o 110) perusparannus-
21246: rannuksen suorittamiseksi. Tiemestaripiirin apu- töiden aloittamiseksi Snappertunan ja
21247: työohjelmaan sisältyy tiettävästi toimenpiteitä Inkoon välillä.
21248: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21249:
21250: Kaj Bärlund
21251: 532 1982 rd.
21252:
21253: Finansmotion nr 484
21254:
21255:
21256:
21257:
21258: Bärlund: Om anvisande av anslag för elektrifiering av järnvägen
21259: mellan Kyrkslätt och Karis
21260:
21261:
21262: TiU Riksdagen
21263:
21264: De hittills utförda arbetena för grundför- ligheter att stärka befolkningsunderlag och
21265: bättring av bansträckan Kyrksiätt-Karis har servicen i de här kommunerna.
21266: uppfattats som särskilt positiva av dem som Veterligen har man på järnvägsstyrelsen un-
21267: ser grundförbättringsarbetet som ett alternativ dersökt lönsamheten av en elektrifiering av
21268: tili det beramade ELSA-projektet. nämnda bansträcka, men kommit tili ett nega-
21269: Regeringens anslagsäskande om 17,7 milj. tivt slutresultat. Frågan är dock om en re-
21270: mk för projektet nästa år är en viktig fort- gionalt så viktig fråga kan begravas redan efter
21271: sättning på den valda början. Fastän grundför- en preliminär utredning på tjänstemannanivå.
21272: bättringsarbetena har hälsats med tilifredställel- Skäligt vore att utredningsarbetet i ett dylikt
21273: se av de kommuner som berörs av projektet ärende företas i intimt samarbete med före-
21274: måste man dock tillstå att planerna för när- trädare för områdets kommuner ·så att alla fak-
21275: varande tili en del är halvdana. Grundför- torer som påverkar projektet på ett jämbördigt
21276: bättringsplanerna innefattar nämligen inte en sätt tas i betraktande.
21277: elektrifiering av bansträckan, vilket områdets Med hänvisning tili det ovan anförda före-
21278: kommuner framställt önskemål om. slår jag,
21279: En elektrifiering av bansträckan Kyrkslätt- att Riksdagen i statsförslaget för år
21280: Karis skulle på ett avgörande sätt öka för- 1983 måtte intaga ett tilläggsanslag om
21281: utsättningarna för loka! persontrafik. Det 500 000 mark för tillsättande av en ar-
21282: skulle innebära klart förbättrade möjligheter betsgrupp med representcmter för tra-
21283: särskilt för Sjundeå, lngå och Karis kommuner fikministeriet, järnvägsstyrelsen samt
21284: att stärka sin utveckling och bygga ut sina Sjundeå, Ingå och Karis kommuner för
21285: trafikförbindelser tili huvudstadsregionen och att allsidigt utreda lönsamheten och
21286: sinsemellan. Såsom erfarenheter från andra dy- tidtabellen för en elektrifiering av järn-
21287: lika banprojekt visar skulle detta ge nya möj- vägsavsnittet Kyrkslätt-Karis.
21288: Helsingfors den 1 oktober 1982
21289:
21290: Kaj Bärlund
21291: 1982 vp. 533
21292:
21293: Raha-asia-aloite n:o 484 ..
21294: Suomennos
21295:
21296:
21297:
21298:
21299: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta rautatien sähköistämiseen
21300: välillä Kirkkonummi-Karjaa
21301:
21302:
21303: Eduskunnalle
21304:
21305: Tähän mennessä rataosuudella Kirkkonummi tämä tekisi mahdolliseksi väestöpohjan ja pal-
21306: -Karjaa suoritetut perusparannustyöt ovat ol- velujen vahvistamisen näissä kunnissa.
21307: leet erittäin myönteisiä niiden mielestä, jotka Rautatiehallituksessa on tiettävästi tutkittu
21308: pitävät perusparannustyötä kaavaillun ELSA- edellä mainitun rataosan sähköistämisen kan-
21309: suunnitelman vaihtoehtona. nattavuutta, mutta tultu kielteiseen tulokseen.
21310: Hallituksen vaatimus 17,7 miljoonan markan Kyse on kuitenkin siitä, voidaanko alueen kan-
21311: myöntämisestä suunnitelmaa varten ensi vuo- nalta näin tärkeä kysymys haudata jo alusta-
21312: deksi on tärkeä jo tapahtuneen aloittamistyön vasti, virkamiestasolla tapahtuneen tutkimuk-
21313: jatkamiseksi. Vaikka ne kunnat, joita suunni- sen jälkeen. Olisi kohtuullista, että tällaisen
21314: telma koskee, ovat olleet siihen tyytyväisiä, on asian selvittelytyö suoritettaisiin läheisessä yh-
21315: kuitenkin todettava, että suunnitelmat ovat teistyössä alueen kuntien edustajien kanssa, jot-
21316: eräiltä osin jääneet puolitiehen. Perusparannus- ta kaikki suunnitelmaan vaikuttavat tekijät voi-
21317: suunnitelmat eivät nimittäin sisällä rataosan taisiin ottaa tasaveroisesti huomioon.
21318: sähköistämistä, mistä alueen kunnat ovat esit- Edellä olevan perusteella ehdotan,
21319: täneet toivomuksensa.
21320: Kirkkonummen-Karjaan rataosan sähköis- että Eduskunta ottaisi valtion vuo~
21321: täminen lisäisi ratkaisevasti paikallisen henki- den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk~
21322: löliikenteen edellytyksiä. Se merkitsisi etenkin senä 500 000 markkaa työryhmän aset-'
21323: Siuntion, Inkoon ja Karjaan kuntien kannalta tamiseksi, johon kuuluisi liikenneminis-
21324: parempia edellytyksiä vahvistaa kehittymistään teriön, rautatiehallituksen sekä Inkoon,
21325: ja laajentaa liikenneyhteyksiä pääkaupunkiin ja Siuntion ja Karjaan kuntien edustajia,
21326: toistensa välillä. Kuten kokemukset muista sa- selvittämään perusteellisesti Kirkkonum-
21327: mankaltaisista ratasuunnitelmista osoittavat, men-Karjaan rataosuuden sähköistämi-
21328: sen kannattavuutta ja aikataulua.
21329: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21330:
21331: Kaj Bärlund
21332: 534 1982 vp.
21333:
21334: Raha-asia-aloite n:o 485
21335:
21336:
21337:
21338:
21339: Bärlund ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta Uuden-
21340: maan teollisuuspiirin toiminnan turvaamiseen
21341:
21342:
21343: Eduskunnalle
21344:
21345: Pienen ja keskisuuren teollisuuden merkitys
21346: .,
21347: Uudellamaalla tulisi myös käynnistää teolli-
21348: työllistäjänä ja teollisuuden uudistumisessa on suuspiirin aluekonttoriverkoston kehittäminen.
21349: kasvamassa. Tämän vuoksi on myös pienille ja Aluekonttoriverkoston kehittäminen voitaisiin
21350: keskisuurille yrityksille neuvonta- ja koulutus- aloittaa perustamalla paikallistoimisto Karjaal-
21351: palveluja tarjoavien teollisuuspiirien merkitys le. Pailkallistoimiston henkilöstöön tulisi kaksi
21352: edelleen lisääntynyt. Teollisuuspiirin palvelujen yritysneuvojaa (paJikkausluokka V 26-28) ja
21353: tarjontaa yrityksil'le on Uudellamaalla rajoitta- toimistosihteeri (palkkausluokka V 15) . Tämä
21354: nut erityisesti ·se, ettei läänin teollisuuspiirillä edellyttää, että momentin 32.02.01 (pa1kkauk-
21355: ole riittäviä henkilöstöresursseja ja mahdolli- set) määrärahaa lisätään 280 000 markalla ja
21356: suutta alueellisen neuvonta- ja koulutustoimin- momentin 32.02.29 (muut kulutusmenot) mää-
21357: nan ylläpitämiseen. rärahaa lisätään 90 000 markalla.
21358: Uudenmaan läänin teollisuuspiirin toiminta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21359: edellytysten parantamiseksi on Uudenmaan nioittaen,
21360: Maakuntaliitto r.y. tehnyt 17.12.1981 esityk-
21361: sen kauppa- ja teollisuusministeriölle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21362: Uudenmaan läänin teollisuuspiirin toiminta- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21363: edellytysten parantamiseksi tulisi perustaa kak- 32.02.01 lisäyksenä 280 000 markkaa
21364: si yritysneuvojan (pa1kkausludkka S 13) vir- ja momentille 32.02.29 90 000 mark-
21365: kaa toimialueensa yritysten perustamisen edis- kaa, jotta Uudenm(kJn läänin teollisuus-
21366: tämiseen. Tästä syystä tulisi momentin 32.02.01 piirin toimintaedellytykset vuonna 1983
21367: palkkausmäärärahaa lisätä 240 000 markalla. voitaisiin turvata.
21368: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21369:
21370: Kaj Bärlund Pirjo Ala-Kapee
21371: Kaisa Raatikainen Peter Muurman
21372: 1982 vp. 535
21373:
21374: Raha-asia-aloite n:o 486
21375:
21376:
21377:
21378:
21379: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Loviisan satamaan joh-
21380: tavan meriväylän parantamiseen
21381:
21382:
21383: Eduskunnalle
21384:
21385: Loviisan satamaan johtavan laivaväylän sy- kenteen kasvun myötä. Mikäli myös transito-
21386: vyys on 7,3 metriä ja suunnitelma väylän sy- viljakuljetukset tulevat ku1kemaan Loviisan sa-
21387: ventämiseksi 8,0 metriin on jo v,almiina. Me- taman kautta, tulee väylän syvyyden tarve
21388: renkulkuhallituksen budjettiesityksen mukaan edelleen olemaan huomattavasti suurempi.
21389: väylän syventämisen 8,0 metriin turvalaittei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21390: neen on laskettu maksavan 7,5 milj. markkaa. nioittaen,
21391: Väylän syventämisen oli alkuperäissuunnitel-
21392: man mukaan tarkoitus alkaa huhtikuussa 1983 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21393: ja sen tuli olla valmis viimeistään keväällä 1983 tulo- ja menoarvioon mometntille
21394: 1984. 32.10.77 (Vesitietyöt) 3 000 000
21395: Loviisan väylän syventämisen kiirehtiminen markkaa Loviisan satamaan johtavan
21396: on tärkeää myös sen vuoksi, että sitä pidetään meriväylän oikaisemiseksi ja syventämi-
21397: turvallisuutensa puolesta vaarallisena. Vaaralli- seksi 8,0 metriin.
21398: suus korostuu edelleen Loviisan sataman lii-
21399: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21400:
21401: Kaj Bärlund Pirjo Ala-Kapee
21402: Kaisa Raatikainen Peter Muurman
21403: 536 1982 vp.
21404:
21405: Raha-asia-aloite n:o 487
21406:
21407:
21408:
21409:
21410: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliiton lo-
21411: matoiminnan tukemiseen
21412:
21413:
21414: Eduskunnalle
21415:
21416: Lomanvieton merkitys yksilölle ja yhteis- järjestänyt lomanviettoa lähinnä kesänviettopai-
21417: kunnalle tiedostetaan nykyisin hyvin. Onhan koissaan ilman valtion tukea. Nämä omatoimi-
21418: oikein vietetyllä lomalla merkittävä vaikutus sesti perustetut lomapaikat ovat vammaisten
21419: ihmisen vireyteen ja aktiivisuuteen, ja juuri virkistäytymiskeskuksia. Niiden ylläpitäminen
21420: siksi loma on kaikille kansalaisille välttämätön on ollut taloudellisesti erittäin raskasta. Tämä
21421: työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi ja ko- on kuitenkin katsottu välttämättömäksi toi-
21422: hentamiseksi. minnaksi, koska yleiset palvelut ovat usein
21423: Lomanvieton mahdollistaminen ja turvaami- puutteellisia allergisoivan ympäristön, ruoka-
21424: nen on eri tavoin vammautuneille ihmisille eri- valion, liikuntaesteisyyden tai sen vuoksi, ettei
21425: tyisen tärkeätä. Vammaisilla on suuriakin vai- vammainen tule yksin toimeen sairautensa ta-
21426: keuksia hyödyntää monipuolisesti vapaa-aikaan- kia.
21427: sa. Tähän ovat vaikuttamassa monetkin tekijät, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21428: mutta ennen kaikkea se, ettei heillä vammansa taen,
21429: vaikeudesta johtuen ole mahdollisuutta käyttää
21430: yleisiä palveluja. Lisäksi vammaisuuden haitat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21431: ovat kokonaisvaltaisia ja lisäävät sekä talou- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
21432: dellista rasitusta että vailceuksia keskimääräisen uudelle momentille 600 000 markan
21433: elintason ja elämisen laadun ylläpitämisessä. määrärahan käytettäväksi Keuhkovam-
21434: Keuhkovammaliitto jäsenyhdistyksineen on maliiton lomatoiminnan tukemiseen.
21435: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
21436:
21437: Kaj Bärlund Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen
21438: Matti Puhakka Mikko Elo Hannu Tapiola
21439: Matti Luttinen Reino Breilin Pertti Hietala
21440: Jouko Tuovinen Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
21441: Maija Rajantie Pekka Starast
21442: 1982 vp. 537
21443:
21444: Raha-asia-aloite n:o 488
21445:
21446:
21447:
21448:
21449: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten yhteiskunta-
21450: takuukokeilun ulottamiseksi koskemaan Porvoota ja Pohjaa
21451:
21452:
21453: Eduskunnalle
21454:
21455: Työvoimaministeriön johdolla toteutettava rakenteellisen työllisyysongelman kohteeksi
21456: nuorten yhteiskuntatakuukokeilu käynnistyi. vanhan suurteollisuuden vähentäessä paikka-
21457: keväällä 1981. Se on käynnissä kahdeksalla eri kunnalla lyhyessä ajassa tuntuvasti työpaikko-
21458: alueella yhteensä 29 kunnassa. Kokeiluaikaa jaan. Molemmissa kunnissa nuorten yhteiskun-
21459: on hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä tatakuukokeilu olisi omiaan antamaan arvok-
21460: ehdotettu jatkettavaksi vuoden 1983 loppuun. kaita lisäkokemuksia järjestelmän toimivuudes-
21461: Kokeilun tavoitteena on selvittää, millä keinoin ta eteläisen Suomen paikkakunnilla. Samalla
21462: vhteiskunta voi turvata alle 25-vuotiaille nuo- sillä voitaisiin tuntuvasti vähentää niitä ongel-
21463: ~ille koulutus- tai työpaikan. mia, joita nuorisotyöttömyys paikkakunnalle ai-
21464: Yhteiskuntatakuukokeilusta suoritetut kun- heuttaa. Porvoon kaupunki ja Pohjan kunta
21465: takohtaiset selvitykset osoittavat, että kokei- ovat vieläpä itse aktiivisesti halunneet antaa pa-
21466: lusta on saatu varsin myönteisiä kokemuksia. noksensa tähän toimintaan ilmoittamalla työ-
21467: Sen avulla on pystytty pysäyttämään nuorten voimaministeriölle olevansa omalta osaltaan ha-
21468: työttömyyden kasvu. Koska työllisyystilantees- lukkaita myötävaikuttamaan kokeilun toteutta-
21469: sa ei ensi vuoden aikana ole odotettavissa nuor- miseen alueellaan.
21470: ten osalta nopeaa paranemista, tulisi kokeilua Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21471: voida laajentaa jo tässä tilanteessa.
21472: Porvoon kaupunki ja Pohjan kunta ovat työl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21473: lisyysongelmiltaan erilaisia. Porvoon kaupun- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21474: gissa työllisyysongelmat koskevat varsin kes- 34.50.28 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
21475: keisesti oppilaitoksista työmarkkinoille tulevia käytettäväksi nuorten yhteiskuntatakuu-
21476: nuoria - teollisuustyöttömyyden ohella. Poh- kokeilun laajentamiseksi koskemaan
21477: jan kunta taas on joutunut erittäin vaikean Porvoon kaupunkia ja Pohjan kuntaa.
21478: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21479:
21480: Kaj Bärlund Pauli Uitto
21481: Saara-Maria Paakkinen Peter Muurman
21482:
21483:
21484:
21485:
21486: 68 088200412K
21487: 538 1982 vp.
21488:
21489: Raha-asia-aloite n:o 489
21490:
21491:
21492:
21493:
21494: Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien virkojen
21495: perustamiseen verotoimistoihin
21496:
21497:
21498:
21499: Eduskunnalle
21500:
21501: Valtiovarainministeriö, verohallitus ja Vero- 550 henkilöä vuositasolla laskien, mikä on yli
21502: virkailijain Liitto r .y. ovat selvittäneet vero- 10% verotoimistojen koko henkilökuntamää-
21503: toimistojen työvoimatilannetta. Kaikki selvi- rästä. Kun näiden henkilöiden asema on epä-
21504: tykset osoittavat kiistatta yhdensuuntaisesti, varma, ei heidän työmotivaationsa voi luonnol-
21505: että verotoimistot toimivat yatkuvasti niukoin lisestikaan olla sama kuin pysyvän henlci.löstön.
21506: henkilöresurssein. Verotus on saatu vuosittain Kun lisäksi tilanteesta johtuen he joutuvat suo-
21507: valmiiksi äärimmäisin ponnistuksin satunnai- rittamaan työtään ilman riittävää koulutusta,
21508: naisella henkilöstöllä, ylitöil1ä j.a verotuksen sattuu virheitä liikaa. Satunnaisen henkilöstön
21509: laadun kustannuksella. Pysyvän henkilöstön va- vakinaistamisen pitempään toimistoissa olevien
21510: jauksesta johtuu, että verotuksessa syntyy run- osalta ei pitäisi myöskään olla rahakysymys,
21511: saasti virheitä, joita sitten joudutaan jälkikä- koska määräaikaistyösuhderahoja voitaisiin täl-
21512: teen muutasteitse korjaamaan. Tämä ei ole tar- löin vähentää.
21513: koituksenmukaista enempää veronsaajien kuin Verovelvollisen oikeusturvan kannalta kat-
21514: verovelvollistenkaan kannalta. Tilanteen kor- sottuna asioiden huolestuttavaa tilaa kuvaa
21515: jaamiseksi verotoimistoihin tulee kiireellisesti hyvin ,se, että tutkijalautakunnille tehdään vuo-
21516: perustaa uusia virkoja välttämättömimmän hen- sittain lähes 150 000 veromuistutusta, joista
21517: kilöstövajauksen poistamiseksi. noin 70 % hyväksytään, ja että lääninoikeuk-
21518: Verotoimistojen henkilökunta on jo pitkään sissa on tällä hetkellä noin 50 000 verovali-
21519: joutunut työskentelemään liiallisen työpaineen tusta ratkaisematta. Verovelvolliset ov,at saa-
21520: alaisena. Kun verolakeihin on jatkuvasti tullut neet odottaa päätöstä valituksiinsa ja veron-
21521: uusia työtä lisääviä säännöksiä eikä pysyvän palautusta liian kauan. Verolautakunnan saat-
21522: henkilöstön määrää ole vastaavasti lisätty, on taminen 1. 10. 1982 lukien ensimmäiseksi vali-
21523: työvoimatilanne entisestään huonontunut. Ve- tusasteeksi ei ratkaisevasti paranna tilannetta.
21524: rotoimistojen tehtäviä lisäävät lähiaikoina mm. Asian oikealle ratkaisemiselle jo verotuksen
21525: sosiaalietuuksien verotus ja muutoksenhakujär- toimittamisen yhteydessä olisi luotava parem-
21526: jestelmän uudistaminen. Automaattinen tieto- mat edellytykset. Siten parannettaisiin verovel-
21527: jenkäsittely (ATK) ei ole varsinaisesti vähen- vollisen oikeusturvaa.
21528: tänyt työmäärää, koska sillä on ollut myös Selvityksen mukaan verotoimistoihin tarvi-
21529: työtä lisääviä vaikutuksia. Ilman lisähenkilö- taan runsaat 700 uutta virkaa, jotta verotus
21530: kuntaa verotoimistot eivät kykene huolehti- pystytään toimittamaan oikein ja tasapuolisesti
21531: maan julkisuudessa yleisesti vaadituista lisäpal- ja jotta verotoimistot kykenevät hoitamaan
21532: veluista, kuten verovelvollisten entistä run- toivotulla tavalla niille uskotut tehtävät. Eri-
21533: saammasta ohjauksesta. Nykyisinkin joudutaan tyisen huolestuttava tilanne on kasvavissa vero-
21534: tinkimään monista tehtävistä. piireissä. Turun ja Porin läänissä on 31 vero-
21535: Verotoimistoissa joudutaan jatkuvasti käyt- toimistoa ja hen:kilövajaukseksi on laskettu
21536: tämään satunnaisia apulaisia ja valtion työlli- yhteensä 130-140 henkilöä. Turun ja Porin
21537: syysvaroilla palkattuja henkilöitä pysyväisluon- läänissä on myös eniten määräaikaisessa työ-
21538: toisten, usein vaativien:kin verovalmistelu- ja sopimussuhteessa olevia henkilöitä. Uusia vir-
21539: asiakaspalvelutehtävien suorittamiseen. Vuonna koja perustettaessa tulisi ottaa huomioon myös
21540: 1980 verotoimistoissa tällaista lyhytaikaisessa tehtävien vaativuus. Verotoimistoihin tulisi si-
21541: työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa oli ten perustaa vil1koja verosihteerin ja veroval-
21542: Raha-asia-aloite n:o 489 539
21543:
21544: mistelijan nimikkeisiin. Verohallinnossa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21545: muutoinkin suuria nimikemuutostarpeita, kun 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21546: tehtävät, palkkaus ja nimikkeet eivät vastaa 28.18. 01 lisäyksenä 42 000 000 mark-
21547: toisiaan. kaa 700 uuden viran perustamiseksi
21548: EdelTä selvitetyn perusteella ehdotamme kun- verotoimistoihin, jolloin näistä 140 vir-
21549: nioittaen, kaa olisi perustettava Turun ja Porin
21550: läänin verohallintoon.
21551: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
21552:
21553: Paula Eenilä Pertti Paasio Heli Astala
21554: 540 1982 vp.
21555:
21556: Raha-asia-aloite n:o 490
21557:
21558:
21559:
21560:
21561: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Aurajoen vesiensuojelu-
21562: suunnitelman toteuttamiseksi
21563:
21564:
21565: Eduskunnalle
21566:
21567: Turun kaupunki on vuodesta 1923 alkaen Turun seudun vesihuollon turvaaminen on
21568: ottanut pääosan raakavedestään suoraan Aura- niin tärkeä asia, että vapaaehtoisuuteen perus-
21569: joesta. Aurajoki on tyypillinen Lounais-Suomen tuvien vesiensuojeluohjeiden sijaan olisi myös
21570: rannikkovyöhykkeen vähäjärvineo joki, jossa maatalouden vesiensuojelukysymyksissä annet-
21571: virtaamien suuret vaihtelut ja veden laadun voi- tava selvät vesilain mukaiset määräykset ja
21572: makkaat muutokset ovat tunnusomaisia. valvontaohjeet.
21573: Viime vuosikymmenenä on Aurajoen vedessä Aurajoessa olevat heikkokuntoiset ja vuota-
21574: esiintynyt ajoittain voimakkaita maku- ja haju- vat padot pitäisi pyrkiä korjaamaan valtion va-
21575: haittoja. Aurajokeen joutuu asutuksen kasvun, roin, esim. Kuuskoski, Leppäkoski ja Naute-
21576: teollisuuden laajentumisen ja maatalouden lankoski.
21577: seurauksena entistä enemmän pesuaineita,
21578: Turun kaupunki on aikoinaan tehnyt vesi-
21579: lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, hyönteismyrk-
21580: hallitukselle ehdotuksen vesilakia ankarampien
21581: kyjä, maaöljytuotteita sekä enemmän tai vä- määräysten saamiseksi Aurajoen vesistöalueelle.
21582: hemmän puhdistettuja jätevesiä. Erityisen voi-
21583: makkaana maku- ja hajuhaitat ilmenivät vuo- Aurajoen vesiensuojelusuunnittelun neuvotte-
21584: den 1978 keväällä, jolloin vedessä oli selvästi lukunta jätti vihdoin ehdotuksensa joen suo-
21585: havaittavissa sikaloiden jäteveden tuoksu. jelusuunnitelmaksi vuonna 1980. Täydennetty-
21586: Aurajoen vesiensuojelun suunnittelun neu- nä vesilain tiukennetuilla säännöksillä se voisi
21587: vottelukunnan ehdotuksessa annetaan suosituk- antaa tietyn pohjan asian pikaiseksi eteenpäin
21588: sia Aurajoen kuormituksen vähentämiseksi ja viemiseksi niin, että Turun seudun raakavesi
21589: joen käyttökelpoisuuden parantamiseksi. ratkaisevasti paranisi. Tämä olisi käytännön
21590: Kun Aurajoki tulee olemaan tulevaisuudessa- ympäristönsuojelutyötä tavallisen ihmisen hy-
21591: kin lähes 200 000 asukkaan raakavesilähteenä, väksi. Asia kuitenkin mitä ilmeisimmin vaatii
21592: pitäisi sen alueella soveltaa normaalia tiukem- valtiovallan rahallista myötävaikutusta.
21593: pia vesiensuojelumääräyksiä kaikkeen vettä li- Edellä olevan nojalla ehdotamme,
21594: kaavaan toimintaan sekä asettaa myös rajoituk-
21595: sia maankäytölle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21596: Eräitä suosituksen yli meneviä ehdotuksia: 1983 tulo- ja menoarvioon 17 000 000
21597: - yhdyskuntien jätevedet pitäisi biologis- markkaa Aurajoen vesiensuojelusuun-
21598: kemiallisen käsittelyn lisäksi vielä suodattaa nitelman nopeaksi toteuttamiseksi.
21599: - lietesäiliötilavuutta tulee suositellusta
21600: kuuden kuukauden varastointitilavuudesta 1 ,2
21601: m31sikayksikkö lisätä 2,0 m31sikayksikkö.
21602: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21603:
21604: Paula Eenilä Pertti Paasio Heli Astala
21605: 1982 vp. 5.41
21606:
21607: Raha-asia-aloite n:o 491
21608:
21609:
21610:
21611:
21612: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun Saukonojan tulvan
21613: Muhkurin omakotialueen asukkaille aiheuttamien vahinkojen
21614: korvaamiseen
21615:
21616:
21617: Eduskunnalle
21618:
21619: Turun Saukonojan vedet tulvivat 21. 11. nassa ministeri Tähkämaa piti mahdollisena,
21620: 1980 runsaiden sateiden ja lumen sulamisen että valtio tulisi korvaamaan ne vahingot, joita
21621: johdosta niin, ettei sen vedet rautatien alitse vakuutus ei korvaa. Tämä olisikin oikein ja
21622: johtava vesirumpu pystynyt tulvavesiä vetä- kohtuullista, koska kysymys on suunnitteluvir-
21623: mään. Veden korkeuden ero radan eri puoli1la heistä, joista vastuussa voi olla yksinomaan
21624: nousi yli metrin, ja vesi tulvi lähes sadan oma- valtio - tässä VR - ja Turun kaupunki.
21625: kotitalon kellarikerrakseen Saukonojan Muhku- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21626: rin omakotialueelia aiheuttaen asukkaille suuret nioittavasti,
21627: taloudelliset vahingot.
21628: Vesirumpu on kyseisen tulvan jälkeen raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21629: nettu uudelleen ja mitoitettu huomattavasti den 1983 tulo- ia menoarvioon
21630: suuremmaksi. Vakuutus ei korvaa asukkaitten 1 000 000 markan määrärahan Turun
21631: kärsimiä vahinkoja, ja nämä ovat anoneet kor- Saukonoian tulvan 21. 11. 1980 Muh-
21632: vauksia sekä valtiolta että Turun kaupungilta. kurin omakotialueen asukkaille aiheut-
21633: Vastatessaan vahingonkorvauksia koskevaan tamien vahinko;en korvaamiseksi.
21634: suulliseen kysymykseen 4. 12. 1980 eduskun-
21635: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21636:
21637: Paula Eenilä Pertti Paasio
21638: 542 1982 vp.
21639:
21640: Raha-asia-aloite n:o 492
21641:
21642:
21643:
21644:
21645: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontor-
21646: juntaan Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueella
21647:
21648:
21649: Eduskunnalle
21650:
21651: Tienvarsivesakikojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioon ottaen
21652: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
21653: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
21654: asiantuiJitijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
21655: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimis- ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkky-
21656: tölle ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuu- jen vaaraa ilmenisi.
21657: teen uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21658: vaarallisuudesta. Viime aikoina on jopa paljas- nioittavasti,
21659: tunult näiden tutJkimustulosten salailua. Myös
21660: esiintyy jopa viranomaistenkin taholla vähek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21661: syntää vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta koh- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21662: taan. Tie- ja vesirakennushallitus on kuitenkin 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
21663: suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
21664: yleisön ankarasta vastustuksesta huolimatta. juntaan Turun tie- ja vesirakennuspiirin
21665: alueella.
21666: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21667:
21668: Paula Eenilä Pertti Paasio Heli Astala
21669: 1982 vp. 543
21670:
21671: Raha-asia-aloite n:o 493
21672:
21673:
21674:
21675:
21676: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
21677: rakentamiseen väleille Parainen-Houtskär ja Kustavi-
21678: Turku
21679:
21680:
21681: Eduskunnalle
21682:
21683: Pyöräilyn suosio on viime vuosina jatkuvasti vaaratekijä, että saaristotieltä kannattaa pysyä
21684: kasvanut. Näin siitä huolimatta, että kevyen pyörinensä poissa. Kuitenkin saaristoluonto
21685: liikenteen väyliä on toistaiseksi harvassa, ja houkuttelee kansalaisia kesänviettoon, niitäkin,
21686: siellä, mistä ne puuttuvat, ainoastaan innok- joilla ei ole omaa mökkiä siellä. Matkailun
21687: kaimmat ja uhkarohkeimmat pyöräilijät uskal- kehittämisen kannaltakin kevyen liikenteen
21688: tautuvat tielle. Pyöräilyn suosio terveellisenä väylien rakentaminen saaristoon olisi tärkeätä.
21689: ja huokeana matkustusmuotona tulee kuiten- Samalla tulisi konnollisesti kehittää myös saa-
21690: kin energian hinnan tulevaisuudessakin mitä riston leirialueita.
21691: todennäköisimmin noustessa huomattavalla Jotta saaristo avautuisi kaikelle kansalle
21692: vauhdilla kasvamaan sen mukana. kesämatkailukohteiden parhaimpiin kuuluvana,
21693: Siksi pyöräilyn kehittymiselle niin työmat- ja jotta kotimaanmatkailua voitaisiin kansan-
21694: kailun kuin kesäisen perhematkailun, "kansan- matkailun muodossa kehittää, ehdotamme kun-
21695: matkailun" mahdollistavana on luotava edelly- nioittaen,
21696: tykset. Pyöräilyn vaarat on poistettava raken-
21697: tamalla riittävästi kevyen liikenteen väyliä. - että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21698: Erityisesti kesämatkailukohteena Turun saaris- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
21699: to on suosittu. Pyörällä sinne ei kuitenkaan markkaa kevyen liikenteen väylien ra-
21700: nykyisellään pääse. Näin voidaan sanoa, sillä kentamiseksi Turun saaristoon väleille
21701: jatkuvat autojonot kapealla saaristotiellä ja Parainen-Houtskär ja Kustavi-Turku.
21702: kilpa-ajo losseille on pyöräilijöille niin suuri
21703: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21704:
21705: Paula Eenilä Pertti Paasio Heli Astala
21706: 544 1982 vp.
21707:
21708: Raha-asia-aloite n:o 494
21709:
21710:
21711:
21712:
21713: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta radan sähköistämiseen
21714: ja perusparannukseen välillä Turku-Toijala
21715:
21716:
21717: Eduskunnalle
21718:
21719: Maan rautatieverkoston kehittämisessä Var- minlyöminen suunnata myös ulkomaankauppaan
21720: sinais-Suomi on jäänyt pahasti jälkeen liittyviä kuljetuksia ohi Varsinais-Suomen luon-
21721: muualla maassa tapahtuvasta kehityksestä. non- ja sääolojen kannalta edullisten ja suori-
21722: Henkilöliikenteessä tämä on paikallisliiken- tuskykyisten satamien.
21723: teen kohdalla koettu - tarkoitusta varten Turun-Toijalan radan varrella sljattsee
21724: suunnitellun diesel-kaluston vanhetessa ja myös kehitysvaikeuksista kärsivä Loimaan ta-
21725: uusien puuttuessa - jatkuvina supistuksina lousalue, jonka kehitysedellytyksiin tämän rau-
21726: ja supistusuhkana. Pitempimatkaisen henkilölii- tatien kunnolla on ratkaiseva vaikutus.
21727: kenteen kohdalla tilanne tulee ennen pitkää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21728: vaikeuttamaan kohtuuttomasti myös Turun ja
21729: Naantalin satamien kautta kulkevan kansain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21730: välisen matkustajaliikenteen jatkokuljetuksia ja 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21731: suuntaamaan niitä energiatalouden kannalta epä- markan määrärahan Turun-Toijalan
21732: edullisempiin kuljetusmuotoihin. radan sähköistämisen ja perusparannuk-
21733: Tavaraliikenteen kohdalla uhkaa erityisesti sen suunnittelua varten.
21734: rataosuuden Turku-Toijala kehittämisen lai-
21735: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21736:
21737: Paula Eenilä Pertti Paasio Heli Astala
21738: 1982 vp. 545
21739:
21740: Raha-asia-aloite n:o 495
21741:
21742:
21743:
21744:
21745: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kuljetusalan työsuojelu-
21746: tarkastajan viran perustamiseksi Turun ja Porin työsuojelu-
21747: piiriin
21748:
21749:
21750: Eduskunnalle
21751:
21752: Autoliikenne muodostaa muusta elinkeino- suojelupiireihin, joissa ei vielä ole kuljetusalan
21753: toiminnasta selvästi poikkeavan toiminta-alan, työsuojelutarkastajan virkaa, tulisi sellainen
21754: jolla työsuojelun ja liikenneturvallisuuden kan- mitä pikimmin perustaa.
21755: nalta on merkittävä yhteiskunnallinen vastuu- Turun ja Porin työsuojelupiirissä on voi-
21756: alue. makkaan ulkomaanliikenteen johdosta yhteensä
21757: Kuljetusalalle on eduskunnan päätöksellä eniten eli 365 kappaletta sellaisia kuljetusalan
21758: säädetty omat työaikaa koskevat lait, joissa työpaikkoja, jotka kuuluvat valtion työsuojelu-
21759: määrätään alalla toimivien pisimmät työajat viranomaisten tarkastettaviksi, mutta kuljetus-
21760: samoin kuin lepoajat. - Alalla on myös kan- alan työsuojelutarkastajan virka sieltä kuiten-
21761: sainvälisiä määräyksiä. Työaikalain noudatta- kin puuttuu. Turun ja Porin työsuojelupiiri
21762: misen valvonta maantieliikenteessä on kuiten- vaatisikin ensimmäiseksi tällaisen viran.
21763: kin puutteellista, koska tarkastajia on aivan Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun~
21764: liian vähän. nioittaen,
21765: Valtioneuvoston asettama kuljetusalan työ-
21766: suojeluneuvottelukunta onkin yksimielisesti to· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21767: dennut tarkastajien virkojen perustamisen tar- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21768: peellisuuden. Alan työntekijäjärjestö, Auto- ja 33.03.01 lisäyksenä 45 000 markkaa
21769: kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. on useamman kut;etusalan työsuojelutarkastajan viran
21770: vuoden ajan myös esityksillään vaatinut tar- perustamiseksi Turun ja Porin työsuo-
21771: kastajien virkojen perustamista. Kaikkiin työ- jelupiiriin.
21772: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1982
21773:
21774: Paula Eenilä Pertti Paasio Heli Astala
21775:
21776:
21777:
21778:
21779: te 088200412K
21780: 546 1982 vp.
21781:
21782: Raha-asia-aloite n:o 496
21783:
21784:
21785:
21786:
21787: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaispiiripäälliköiden
21788: virkojen perustamiseen eräisiin työsuojelupiireihin
21789:
21790:
21791: Eduskunnalle
21792:
21793: Varsinaisen tarkastustoiminnan ohella työter- puolestaan on lisännyt erityisesti vuoden 1979
21794: veyshuoltolain (743/78), työneuvostosta ja kesäkuun alusta lukien työneuvostolle aikai-
21795: työsuojelun poikkeusluvista annetun lain ( 26/ semmin kuuluneiden poikkeuslupien käsittelyn
21796: 79) ja terveydelle vaarallisten aineiden sekä siirtäminen lailla työsuojelulautakuntien poik-
21797: syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien aineiden keuslupajaostoille. Jaoston puheenjohtajana toi-
21798: käyttöä koskevien määräysten uusiminen on mii työsuojelupiirin piiripäällikkö, jonka työ-
21799: huomattavasti lisännyt työsuojelupiirien tehtä- määrää lainmuutos osaltaan on lisännyt.
21800: viä. Työsuojelupiirien lisääntyneiden tehtävien
21801: Työsuojeluhallinnon toimintakertomukset vuoksi tarkastustoiminnan ja poikkeuslupa-
21802: työsuojelutarkastusten kattavuudesta osoittavat, asioiden sekä henkilöstöhallinnollisten tehtä·
21803: että työpaikkatarkastuksella tavoitetaan vain 3.5 vien asianmukaiseksi hoitamiseksi olisi Uuden-
21804: prosenttia koko työvoimasta ja teollisuuden maan, Turun ja Porin sekä Hämeen työsuo-
21805: työvoimastakin vain noin puolet. Kansainväli- jelupiiriin perustettava ylimääräiset apulaispiiri-
21806: nen työjärjestö ILO on asettanut tavoitteeksi, päällikön toimet (B 3) . Kustannukset olisivat
21807: että jokaisessa työpaikassa tehtäisiin kerran vuositasolla yhteensä enintään 290 000 mark-
21808: vuodessa työsuojelutarkastus. Suomessa tähän kaa.
21809: tavoitteeseen ei ole päästy. Erityisen puutteel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21810: liseksi työsuojelun valvonta on osoittautunut nioittaen,
21811: työsuojelun piirihallinnon tarkastustoiminnassa
21812: teollisuuspiireissä, joissa teollisuudessa työsken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21813: televien palkansaajien lukumäärä on suurin eli 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21814: Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen työ- 33.03.01 (Palkkaukset) 290 000 mark-
21815: suojelupiireissä. Näissä on myös eniten tapa- kaa kolmen ylimääräisen apulaispiiri-
21816: turma-alttiita ja terveydelle vaarallisia työpaik- päällikön toimen (B 3) perustamiseksi
21817: koja. Uudenmaan, Turun ;a Porin sekä Hä-
21818: Työsuojelupiirien toimistotehtävien määrää meen työsuojelupiireihin.
21819: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21820:
21821: Paula Eenilä Pertti Paasio Heli Astala
21822: 1982 vp. 547
21823:
21824: Raha-asia-aloite n:o 497
21825:
21826:
21827:
21828:
21829: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijaruo-
21830: kaJoiden taloudelliseen tukemiseen
21831:
21832:
21833: Eduskunnalle
21834:
21835: ·.Vuonna 1979 valtio ryhtyi tukemaan joko kuin korkeakoulujen tiloissa toimivien opiskeli-
21836: korkeakoulujen tiloissa tai korkeakoulujen vä- jaruokaloiden energia-, siivous- ja muita yllä•
21837: littömässä läheisyydessä sijaitsevissa tiloissa ta- pitokorvauksia varten.
21838: pahtuvaa opiskelijaruokaitua 1 mk/ ateria. Tuki Jotta takautuvat ja tulevat hinnankorotus-
21839: on kyseisestä vuodesta noussut 3 markkaan/ paineet voitaisiin tasapainottaa ilman, että ne
21840: ateria samalla kun raaka·ainekustannukset ovat näkyvät opiskelijoille tulevan edun pienenemise-
21841: nousseet niin, että tuen reaaliarvo ei ole ke- nä, tulisi ateriakohtainen tuki korottaa vähin-
21842: hittynyt suotuisaan suuntaan. Kuitenkin ylei- tään 4 markkaan/ ateria. Samoin korkeakoulu-
21843: sesti hyväksyttynä tavoitteena on ollut, että jen ulkopuolisissa tiloissa sijaitsevien ruokaloi-
21844: opiskelijat itse maksaisivat ateriastaan ainoas- den saama lisätuki tulisi olla vähintään 1,50
21845: taan raaka-ainekustannukset. Ruokailutuki on mk/ateria, jotta näiden ruokaJoiden ylläpitämä
21846: opiskelijoidenkin taholla mielletty hyväksi opin- hintataso pysyisi vertailukelpoisena korkeakou-
21847: tososiaaliseksi palveluksi, mikä näkyy jo ruo- lujen tiloissa sijaitsevissa ruokalaissa ylläpidet-
21848: :kailijamäärien oleellisessa kasvussa sinä aikana tävän hintatason kanssa.
21849: jolloin tukea on myönnetty. Vuonna 1981 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21850: myytiin 3 471 368 tuettua opiskelija-ateriaa ja nioittaen,
21851: 'tämän vuoden aikana tultaneen pääsemään ai-
21852: nakin 3 750 000 ateriaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21853: Hallituksen esityksessä valtion ensi vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21854: tulo- ja menoarvioksi on ehdotettu opiskelija- 29.37.52 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
21855: ruokailu& tuettavaksi 12 milj. markan määrä- opiskelijaruokaloille myönnettävän ate-
21856: rahalla. Kuluvaan vuoteen verrattuna tässä on riakohtaisen tuen korottamiseksi 4
21857: korotusta ainoastaan 4 milj. markkaa, josta markkaan ja muissa kuin korkeakoulu-
21858: 3 milj. mk on varattu ruokailutuen korottami- jen tiloissa sijaitsevien ruokaloiden yli-
21859: seen 25 pennillä/ ateria ( 3 markasta 3,25 mark~ määräisiin kustannuksiin myönnettävän
21860: kaan) ja korkeintaan 1 milj. markkaa muissa lisätuen korottamiseksi 1,50 markkaan.
21861: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21862:
21863: Mikko Ekorre Liisa Jaakonsaari Kati Peltola
21864: Urpo Leppänen Heli Astala Seppo Toiviainen
21865: Ulla-Leena Alppi
21866: 1982 vp.
21867:
21868: Raha-asia-aloite n:o 498
21869:
21870:
21871:
21872:
21873: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
21874: perusosan korottamiseen
21875:
21876:
21877: Eduskunl'lalle
21878:
21879: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1983 Ratkaisuna opiskelijoiden velkaantumisen es-
21880: tulo- ja menoarvioksi todetaan opintotuen ke- tämiseksi opiskelijat ovat esittäneet opintotuki-
21881: hittämisen suuntaviivoista muun ohella seuraa- järjestelmän rakenteellista uudistamista siten,
21882: vaa: "Opiskelijoiden velkaantumista pyritään että painopiste siirretään opintolainoista opinto-
21883: vähentämään lisäämällä asteittain eniten vel- rahaan. Vaikka si:irtymää ehdotetaankin, jää
21884: kaantuvien opiskelijaryhmien opintorahamuo- muutos riittämättömäksi. Opintorahan peru~
21885: toista tukea." Tämä varsin väljä lausuma ei osa tulisikin nostaa kaikilla koulutusasteilla
21886: ole kuitenkaan vaikuttanut riittävästi vielä tu- 2 000 markkaan vuoden 1983 heinäkuun alus-
21887: levan vuc>den toimenpiteisiin. Opintorahan pe- ta.
21888: rusosaa on esitetty korotettavaksi eri koulutus- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kutr
21889: asteilla keskimäärin 100 markalla. Korkeakou- nioittaen,
21890: -luopiskelijoiden opintorahan perusosan enim-
21891: mäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 300 mar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21892: kalla, josta osa aiheutuu laskennallisena sääs- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21893: tönä asumislisäuudistuksen johdosta. Vuonna 29.39.55 lisäyksenä 45 000 000 mark-
21894: 1972 opintorahan perusosan enimmäismäärä kaa opintorahan perusosan enimmäis-
21895: korkeakouluopiskelijoille oli 700 markkaa ja määrän korottamiseksi 2 000 markkaa11
21896: ensi vuonna enimmäismäärä olisi 1 450 mark- kaikilla koulutusasteilla 1. 7. 198) lu-
21897: kaa, mikä ei vastaa yli kymmenen vuoden ai- kien.
21898: kana tapahtunutta kustannusten nousua.
21899: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21900:
21901: Mikko Ekorre Marjatta Stenius-Kaukonen
21902: Ulla-Leena Alppi E.-J. Tennilä
21903: Anna-Liisa Jokinen
21904: 1982 vp. 549
21905:
21906: Raha-asia-aloite n:o 499
21907:
21908:
21909:
21910:
21911: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskus-
21912: ta ylläpitävien järjestöjen sivistystyön tukemiseen
21913:
21914:
21915: Eduskunnalle
21916:
21917: Hallituksen esityksessä vuoden 1983 tulo- mentilta tuettavien järjestöjen määrä on lisään-
21918: ja menoarvioksi esitetään momentin 29.57.54 tynyt, ja ne edustavat nykyisin kaikkia väestö~
21919: alamomentilla 1 opintokeskusta ylläpitävien jär- ryhmiä. Ottaen huomioon järjestöjen kulttuuri-
21920: jestöjen sivistystyöhön valtionapuna 6 520 000 toiminnan suuren merkityksen ehdotamme,
21921: markkaa. Tällä summalla tuetaan sitä moni-
21922: puolista kulttuuri- ja sivistystyötä, jota nämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21923: järjestöt harjoittavat varsinaisen opintotoimin- 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
21924: nan ohella. 29.57.54 alamomentille 1 lisäyksenä
21925: Tällaisen toiminnan tarve on viime vuosina 2 000 000 markkaa opintokeskusta yllä-
21926: jatkuvasti kasvanut ja laajentunut alueellisesti- pitävien järjestöjen sivistystyön tukemi-
21927: kin. Tästä on osoituksena sekin, että tältä mo- seen.
21928: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
21929:
21930: Mikko Ekorre Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
21931: 550 1982 vp.
21932:
21933: Raha-asia-aloite n:o .500
21934:
21935:
21936:
21937:
21938: Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kanteleen-
21939: soittajat r.y:n toiminnan tukemiseen
21940:
21941:
21942: E du s k u n n a 11 e
21943:
21944: Suomella on humanistisen kulttuurin alueella nen. Kuvaavaa on osaltaan, että ensimmamen
21945: kaksi perusarvoa, jollaisia on vain muutamalla kanteletta koskeva yhdistys perustettiin vasta
21946: Euroopan kansakunnalla. Meillä on ainutlaa- vuonna 1977, vaikka elämme yhdistysten luva·
21947: tuisen arvokkaaseen muinaisrunouteen pohjaava tussa maassa.
21948: kansalliseepos Kalevala, jota monien maiden Kantelekulttuurin edistämiseksi ovat työs-
21949: tutkijat ja taiteilijat pitävät henkevyydessään kennelleet yksityiset koti- ja ulkomailla mat-
21950: voittamattorr.ana. Toinen perusarvomme on pe- kustelleet taiteilijat sekä viime vuosina Kaus-
21951: rinteinen kansallissoittimemme kantele. Soitin tisen kansanmusiikki-instituutti ja Suomen Kan-
21952: on muodoltaan ja sävelanniltaan ainutlaatui- teleensoittajat r.y. Johtosääntönsä mukaan Suo-
21953: nen,. vaikka sillä onkin sukulaisia heimovel- men Kanteleensoittajat pyrkii kokoamaan yh-
21954: jiemme keskuudessa Itämeren piirissä ja itäi- teen kantelemusiikin esittäjät, harrastajat sekä
21955: sessä Karjalassa. ystävät herättämään kantelemusiikin harrastus-
21956: Vaikka kanteleen sointi on omaperäinen, ta, tukemaan sen opetusta ja valvomaan kan-
21957: herkän lyyrinen ja syvä, on se jäänyt jatkuvasti teleensoittajien, säveltäjien ja sovittajien etuja.
21958: musiikkikulttuurissamme vieraiden länsimaisten · Yhdistyksen toimialue on koko maa.
21959: tuontisoittimien jalkoihin. Porthanin sanat ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21960: Elias Lönnrotin esimerkki on kaikunut kuu- nioittaen,
21961: roille korville. Syy ei ole suinkaan soittimessa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21962: vaan musiikkiväen piittaamattomuudessa. Kan- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
21963: teleelie on sävelletty vähän musiikkia ja tutki- markkaa Suomen Kanteleensoittajat
21964: jatkin ovat kosketelleet soitinta vain ohimen- r.y:n toiminnan tukemiseen.
21965: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
21966:
21967: Mikko Ekorre Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Vähäkangas
21968: Kalevi Mattila Ole Norrback Liisa Jaakonsaari
21969: Markus Aaltonen Elsi Hetemäki-Olander
21970: 1982 vp. 551
21971:
21972: Raha-asia-aloite n:o 501
21973:
21974:
21975:
21976:
21977: Elo: Määrärahan osoittamisesta Hinnerjoen-Yläneen tieyhtey-
21978: den rakentamiseen
21979:
21980:
21981: Eduskunnalle
21982:
21983: Vuosikymmeniä vireillä ollut tieyhteys Eura- km. Tieosuuden suunnitelmat ovat valmiit ja
21984: joki-Lappi-Hinnerjoki-Honkilahti- Yläne vahvistetut, joten niiden puolesta tien raken-
21985: on Rauman talousalueen kannalta eräs tärkeim- taminen voisi alkaa milloin tahansa. Rauman
21986: piä teitä. Välillä Hinnerjoki-Yläne ei tällä kaupungin taholta on eri yhteyksissä esitetty
21987: hetkellä ole kunnon tieyhteyttä ollenkaan. tämän tiehankkeen olevan tärkeysjärjestyksessä
21988: Tämä aiheuttaa mm. sen, että Säkylän Pyhä- ensimmäisen Rauman talousalueella.
21989: järven lounaispuolen laajoja metsävaroja on Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
21990: vaikea hyödyntää, koska tieyhteydet sieltä
21991: puunjalostustehtaisiin ja satamiin ovat pitkät ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21992: laadultaan huonot. Valtion viljavaraston laitos- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
21993: terminaalin valmistuminen Rauman satamaan 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
21994: luo lisää yhteystarvetta Loimaan ja Rauman Hinnerjoen-Yläneen tieyhteyden ra-
21995: välillä. kentamisen aloittamiseksi.
21996: Väli Hinnerjoki-Yläne on pituudeltaan 2.5
21997: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
21998:
21999: Mikko Elo
22000: 552 1982 vp.
22001:
22002: Raha-asia-aloite n:o 502
22003:
22004:
22005:
22006:
22007: Elo: Määrärahan ot~oittamisesta Ulvilan sillan leventämiseen
22008:
22009:
22010: Eduskunnalle
22011:
22012: Ulvilan kunnan keskusta muodostuu kah- Tiellä on myöskin huomattavan suuret lli-
22013: desta kylästä, Friitala ja Vanhakylä, joiden vä- kennemäärät. Kunnan suorittaman liikennelas-
22014: liä on vajaa kilometri. Taajamia yhdistää Frii- kennan mukaan keskimääräinen vuorokausilii-
22015: tala 1 - Ulvila -niminen maantie n:o 2442, kenne on henkilöautojen osalta 7 000 henkilö-
22016: jolla sijaitsee Kokemäenjoen yli johtava silta. autoa/vrk ja kesällä keskimääräinen vuorokausi-
22017: Silta on tyypiltään kolmiaukkoinen ns. teräs- liikenne on ollut 9 940 henkilöautoa/vrk.
22018: betonisilta. Sillan poikkileikkaus on 9 metriä Kuten edellä mainituista liikennemääristä ja
22019: ja silta käsittää 6 metrin ajoradan ja molem- sillan leveydestä voidaan päätel:ä, on silta lii-
22020: min puolin 1,5 metrin levyiset korotetut jalka- kenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden
22021: käytävät. Sillalla on myös painorajoitus. kannalta liian kapea, ja siltaa olisi ensi tilassa
22022: Silta muodostaa pullonkaulan maantieliiken- levennettävä. Sillan arvioidut leventämiskus-
22023: teessä Ulvilan kunnan keskustassa Friitalan ja tannukset nousevat useihin miljooniin markkoi-
22024: Vanhakylän välillä. Ruuhka-aikoina sillan mo- hin.
22025: lemmin puolin jonotetaan, koska samanaikai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
22026: sesti siltaa pyrkivät ylittämään sekä polkupyö- vasti,
22027: räilijät että raskaammat ajoneuvot, ja silta on
22028: aivan liian kapea esim. kahdelle autolle ja pol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22029: kupyöräilijälle. Useimmiten autojen on ylitet- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22030: tävä silta kävelijöiden tai polkupyöräilijöiden 31.24.77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
22031: tahdissa. Ulvilan sillan leventämiseksi.
22032: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
22033:
22034: Mikko Elo
22035: 1982 vp.
22036:
22037: Raha-asia-aloite n:o 503
22038:
22039:
22040:
22041:
22042: Elo ym.: Mäiiriitahan osoittamisesta radan perusparantamiseen
22043: välillä Tampt:re-Pori/Rauma
22044:
22045:
22046: Eduskunnalle
22047:
22048: Tampereen-Porin/Rauman radan peruspa- Tampereen-Porin rataosan perusparanhus-
22049: rannustyöt aloitettiin vuonna 1979 Tampereen töiden toteuttamista alkuperäisen aikataulun
22050: puoleisesta päästä. Radan perusparannustöitä mukaisesti puoltavat useat seikat. Radan kunto
22051: on pidetty erittäin kiireellisinä radan huonon on tällä hetkellä erittäin huono ja aiheuttaa
22052: kunnon vuoksi. Radan nykyinen kunto aiheut- työntekijöille jopa terveysriskejä ja myöskin
22053: taa työntekijöille jopa terveysriskejä ja myös- nopeusrajoituksia ko. rataosuudella. Radan kul-
22054: kin nopeusrajoituksia ko. rataosuudella. Alku- jetustaloudellinen merkitys on oleellisesti li-
22055: peräisten suunnitelmien mukaan Lielahden- sääntynyt Jyväskylän-Tampereen radan val-
22056: Potin ja Peipohjan-Rauman ratojen peruspa- mistumisen myötä. Tällä hetkellä suurin osa
22057: rantamisen, kiskoovaihdon ja sähköistämisen uuden oikoradan tavarankuljetuksista suuntau-
22058: valmistuminen on ajoitettu vuosille 1987-88. tuu Porin ja Rauman satamiin. Nyttemmin on
22059: Edellä mainittujen toimenpiteiden toteutumi- myös aloitettu Mäntyluodon ja Tahkoluodon
22060: nen alkuperäisessä aikataulussa olisi edellyttä- välisen satamaradan rakentaminen. Rata otetta-
22061: nyt noin 30 miljoonan markan määrärahaa vuo- neen käyttöön vuonna 1984. Tampereen-
22062: sittain ko. ratajaksoilla. Porin radan perusparannustöiden hidastaminen
22063: Vastauksessaan kirjalliseen eduskuntakyse- rautateiden tarkoituksenmukaisten kuljetuspal-
22064: lyyn n:o 194 (1982 vp.) liikenneministeri Jar- velujen kehittämisen kannalta on arveluttavaa
22065: mo Wahlström totesi, että rautatiehallituksessa sekä Satakunnan satamien ja elinkeinoelämän
22066: parhaillaan käsiteltävänä olevan vuosien 1983 kuljetustarpeiden kannalta erittäin haitallista.
22067: -1988 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22068: sen mukaan rataosan perusparannus- ja kiskoo- nioittavasti,
22069: vaihtotöitä on tarkoitus jatkaa samassa laajuu-
22070: dessa kuin ne kuluvana vuonna ovat käynnissä, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22071: jolloin rataosa valmistuu vuonna 1990. Halli- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
22072: tuksen tulo- ja menoarviossa vuodelle 1983 tille 31.90.78 lisäyksenä 10 000 000
22073: perusparannuksen valmistumisaika on kuitenkin markkaa käytettäväksi T ampereen-Po-
22074: siirretty vuoteen 1994. rin/Rauman radan perusparannuksiin.
22075: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
22076:
22077: Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila
22078: Pirkko Valtonen Matti Pelttari
22079:
22080:
22081:
22082:
22083: 70 0'8&200412K
22084: 554 1982 vp.
22085:
22086: Raha-asia-aloite n:o 504
22087:
22088:
22089:
22090:
22091: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoimapiirin
22092: perustamiseen
22093:
22094:
22095: Eduskunnalle
22096:
22097: Työllisyystilanne on Satakunnassa jo pitkään kaan Porin työvoimapiirin perustaminen aiheut-
22098: ollut huomattavasti huonompi kuin maassa kes- taisi vuositasolla noin 2,8 milj. markan hallin-
22099: kimäärin. Niinpä tämän vuoden elokuun tilas- tomenojen lisäyksen. Edelleen työvoimaminis-
22100: tojen mukaan Satakunnassa oli työttömiä kaik- teri Kajanoja lupasi, että työvoimaministeriö
22101: kiaan 5 534, mikä merkitsee 7,5 %:n työttö- tekee vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityk-
22102: myysastetta. seen Porin työvoimapiirin perustamisesta tar-
22103: Satakunnassa on jo myös pitkään odoteltu peelliset esitykset.
22104: alueen työvoimapalvelujen parantamista. Tähän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22105: on antanut aihetta myös valtiovalta omilla kan- nioittavasti,
22106: nanotoillaan. Niinpä valtion vuoden 1981 tulo-
22107: ja menoarvion yleisperusteluissa luvattiin laatia että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22108: vuoden 1981 aikana selvitys Porin työvoima- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
22109: piirin perustamisesta. Vastauksessaan kirjalli- tille 34.06.01 2 800 000 markkaa käy-
22110: seen kysymykseen n:o 69 (1982 vp.) työvoi- tettäväksi Satakunnan työvoimapiirin
22111: maministeri Jouko Kajanoja myös kertoi, että perustamiseen.
22112: luvattu selvitys oli laadittu. Selvityksen mu-
22113: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
22114:
22115: Mikko Elo Pirkko Valtonen Matti Pelttari
22116: 1982 vp. 555
22117:
22118: Raha-asia-aloite n:o 505
22119:
22120:
22121:
22122:
22123: Eskelinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotiteolli-
22124: suusneuvontajärjestöjen palkkausmenoihin annettavaan val-
22125: tionapuun
22126:
22127:
22128: Eduskunnalle
22129:
22130: Kotiteollisuudella on suuri elinkeino-, kult- uusien valtionapupaikkaisten t01m1en perusta-
22131: tuuri- ja sosiaalipoliittinen merkitys. Sitä edis- miseen. Edellä mainittujen ilman valtionapua
22132: tetään valtion, kuntien ja kotiteollisuusjärjestö- olevien 79 toimihenkilön saaminen valtionavun
22133: jen monipuolisella yhteistoiminnalla. Kotiteolli- piiriin maksaisi 3 200 000 markkaa, mikä olisi
22134: suusneuvontajärjestöinä toimivat Kotiteollisuu- noin 40 000 markkaa työpaikkaa kohti. Koti-
22135: den keskusliitto, 21 alueellista kotiteollisuus- teollisuusjärjestöt voisivat puolestaan palkata
22136: yhdistystä ja 142 neuvonta-asemaa eri puolilla vastaavasti uusia toimihenkilöjä ilman valtion.
22137: maata. Niissä on yhteensä 143 valtionapupaik- apua ja myös kunnat lisäisivät tukeaan koti-
22138: kaista tointa ja 79 toimihenkilöä ilman valtion- teollisuuden edistämiseen. Niiden yhteistyön
22139: apua. Kotiteollisuusjärjestöjen uusimman toi- tuloksena syntyisi huomattava määrä uusia työ-
22140: minta- ja taloussuunnitelman mukaan on hyvin paikkoja kotiteollisuuden harjoittajain piirissä
22141: perusteltua tarvetta laajentaa toimintaa varsin- ja yrityksissä.
22142: kin alityöllisyysalueilla. Siihen tarvitaan välttä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22143: mättä lisää henkilökuntaa ja muita toiminta-
22144: edellytyksiä. Näin luotaisiin välittömästi huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22145: mattava määrä uusia pysyviä työpaikkoja ja nii- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22146: den välillinen työllisyysvaikutus olisi vielä pal- 29.86.51 (Kotiteollisuuden edistämi~
22147: jon suurempi. nen) lisäyksenä 3 200 000 markkaa val-
22148: Valtion tulo- ja menoarvioesityksess·ä vuo- tionapuun kotiteollisuusneuvontajärjes-
22149: delle 1983, momentilla 29.86.51, Kotiteollisuu- töjen palkkausmenoihin 79 neuvonta-
22150: den edistäminen, ei ole ollenkaan määrärahaa henkilön saamiseksi valtionavun piiriin.
22151: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22152:
22153: Katri-Helena Eskelinen Elsi Hetemäki-Olander V. J. Rytkönen
22154: Orvokki Kangas Sakari Knuuttila Anna-Liisa Jokinen
22155: Esko Pekonen Liisa Jaakonsaari Väinö Raudaskoski
22156: P. Puhakka Anna-Kaarina Louvo Markus Aaltonen
22157: Mikko Ekorre Jouko Tuovinen Jaakko Itälä
22158: Lea Sutinen
22159: 556 1982 vp.
22160:
22161: Raha-asia-aloite n:o 506
22162:
22163:
22164:
22165:
22166: Eskelinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sairausva-
22167: kuutuslain 59 § :n mukaiseen valtionosuuteen
22168:
22169:
22170: Eduskunnalle
22171:
22172: Eduskunta päätti rahoittaa kuluvan vuoden laista johtuvista menoista suorittamaan, halli-
22173: alusta voimaan tulleen sairausvakuutuksen päi- tus esittää työnantajan sairausvakuutusmaksun
22174: vä- ja äitiysrahauudistuksen nostamalla työn- korottamista vuoden 1982 alussa vallinneelle
22175: antajan sairausvakuutusmaksua 0,6 prosenttiyk- tasolle 1. 1. 1983 lukien. Kansaneläkelaitoksen
22176: siköllä vuosiksi 1982-88 ja 0,55 prosenttiyk- erittäin tiukaksi muodostunutta rahoitustilan-
22177: siköllä siitä eteenpäin. Samalla päätettiin, että netta tämä toimenpide ei kuitenkaan paranna.
22178: valtio osallistuu 15 prosentilla päivä- ja äitiys- Hallitus esittää nyt kuitenkin sairausvakuu-
22179: rahakustannuksiin. Palkka- ja eläkekustannus- tuslain 59 § :ää muutettavaksi siten, että valtio
22180: säästöt korvaavat työnantajien rahoitusosuuden suorittaisi vain 13 prosenttia päivä- ja äitiys-'
22181: kasvun. Kuntien ja valtion rahoitusosuus kor- rahoista nykyisen 15 prosentin sijasta. Tämä
22182: vautuu vastaavalla verotulojen kasvulla. Vakuu- alennus ei ota huomioon sitä, että valtiolle ker-
22183: tettujen nettoetuuksien paraneminen oli tarkoi- tyy SOVE-ratkaisusta arvioitua enemmän ve-
22184: tus rahoittaa sairausvakuutusrahastosta. rotuloja. Alennus on myös vastoin sairausva-
22185: Kuitenkin työnantajan sairausvakuutusmak- kuutusuudistuksen kuluvan vuoden alussa to-
22186: sua alennettiin keskimäärin 0,30 prosentti- teutettua rahoitusratkaisua ja heikentää sairaus-
22187: yksiköllä 1. 5. 1982 alkaen. Alennus olisi ai- vakuutuksen taloutta entisestäänkin jo vuonna
22188: heuttanut vuoden 1983 loppuun asti jatkettuna 1983 noin 62 miljoonalla markalla.
22189: sairausvakuutusrahastolle vajaan 600 miljoonan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22190: markan tulojen menetyksen ja samalla valtiolle
22191: lakisääteisenä valtion rahoitusosuutena yli 500 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22192: miljoonan markan kustannuserän vuonna 1983. 1983 tulo- ja menoarvioon momentitle
22193: Koska hallitus tiukan tulo- ja menoarvionsa 33.19.60 lisäyksenä 62 000 000 mark-
22194: puitteissa ei nähnyt mahdolliseksi suorittaa tätä kaa sairausvakuutuslain (364/63) 59
22195: lakisääteistä erää sairausvakuutusrahastoon sen §:n (471/81) mukaisen valtionosuuden
22196: 363 miljoonan markan lisäksi, mitä valtio maksamiseen.
22197: muutoin joutuu osuutenaan sairausvakuutus-
22198: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22199:
22200: Katri-Helena Eskelinen Heimo Linna Anna-Kaarina Louvo
22201: V. J. Rytkönen Ole Norrback
22202: 1982 vp. 557
22203:
22204: Raha-asia-aloite n:o 507
22205:
22206:
22207:
22208: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä siirtona
22209: Kansaneläkelaitokselle kansaneläkerahaston tulojen menetyk-
22210: sen korvaamiseksi
22211:
22212:
22213: Eduskunnalle
22214:
22215: Käsiteltäessä viime syksynä kansaneläke- Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat ko-
22216: uudistusta eduskunnassa esitettiin epäilyjä uudis• kouksessaan 22. 4. 1982 yhtyneet valitsemiensa
22217: tuksen rahoituksen riittävyydestä. Hallituksen tarkastajien lausumaan, että "toteutettujen elä·
22218: esitykseen liittyvissä rahoituslaskelmissa edelly- keuudistusten voimaantulo johtaa Kansaneläke-
22219: tettiin, että vakuutettujen ja työnantajien mak- laitoksen rahoitusaseman nopeaan heikkenemi-
22220: superusteisiin ei puututa. seen. Toimeenpannut vakuutusmaksujen alen-
22221: Rahoitus oli edelleen suunniteltu siten, että tamiset tekevät tilanteen entistä kestämättö-
22222: Kansaneläkelaitoksen varat riittäisivät uudistuk- mämmäksi. Lakisääteisten eläke- ja sairausva-
22223: sen läpiviemiseen rahoituksellisesti vaikeimpi· kuutusvelvoitteiden suorittaminen sekä eläke-
22224: nakin vuosina 1985-1988. ja sairausvakuutusuudistusten toteuttaminen
22225: Edellä mainitusta eläkeuudistuksen rahoitus- vaarantuvat. Laitoksen itsenäinen asema heik-
22226: ratkaisusta huolimatta vakuutetun kansaneläke- kenee ja palvelukyky sekä kehitysmahdollisuu-
22227: vakuutusmaksua on alennettu 0,25 pennillä ve- det huononevat, ellei laitoksen rahoitus perus-
22228: roäyriltä ja sen lisäksi työnantajan kansaneläke- tu vakuutusmaksuihin ja niistä saatavaan tuot-
22229: vakuutusmaksua keskimäärin 0,25 prosentti- toon.
22230: yksiköllä vuoden 1982 loppuun saakka. Nyt Saatujen selvitysten perusteella tarkastajat
22231: hallitus esittää alennuksia jatkettavaksi vuoden päättivät kiinnittää valtuutettujen huomiota sii-
22232: 1983 loppuun asti. hen, että vakuutusmaksujen kertymä olisi pi-
22233: Kansaneläkevakuutukselle edellä sanotut kaisesti palautettava vähintään entiselleen."
22234: maksuperusteiden alennukset merkitsevät vuo- Näin ollen on tärkeää, että kansaneläkera-
22235: den 1983 loppuun mennessä noin 935 milj. hastolle korvataan sille vakuutusmaksualennuk-
22236: markan tuottojen menetystä. Täten kansanelä- sista vuosina 1982 ja 1983 aiheutuva tulojen
22237: kevakuutuksen rahoitustilanne huononee ratkai- menetys. Lisäksi hallituksen tulisi ryhtyä mah-
22238: sevasti. Sen vuoksi Kansaneläkelaitos ei pysty dollisimman nopeasti toimenpiteisiin kansanelä-
22239: rahoittamaan päätettyä eläkeuudistusta edus- kevakuutuksen tuloperusteiden saattamiseksi
22240: kunnan aiemmin tänä vuonna edellyttämällä vuoden 1984 alusta pysyvästi kansaneläkeva-
22241: tavalla, vaan, kuten eduskunnan sosiaalivalio- kuutuksen rahoituksen turvaavalle tasolle.
22242: kunta on mietinnössään n:o 7/1982 vp. toden- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22243: nut, Kansaneläkelaitoksen rahoitusvajeen kat-
22244: taminen valtion tulo- ja menoarviossa edellyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22245: tää väistämättä verojen korottamista. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22246: Eduskunnan sosiaalivaliokunta on taas mie- 33.20.60 kansaneläkelain 62 §:n edel-
22247: tinnössään n:o 6/1982 vp. lausunut pitävänsä lyttämän 682 000 000 markan määrä-
22248: tärkeänä, että laitoksen rahoitus voidaan rat- rahan lisäksi 935 000 000 markan lisä-
22249: kaista pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla, jotta määrärahan, jolla korvataan kansanelä-
22250: eläkeuudistuksen eri vaiheet voidaan kokonai- kerahastolle vuosina 1982-1983 va-
22251: suudessaan toteuttaa. Kansaneläkelaitoksen toi- kuutusmaksualennuksista aiheutuva tu-
22252: minnan eri lohkoilla on lisäksi monia kehittä- lojen menetys.
22253: mistarpeita.
22254: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22255:
22256: Katri-Helena Eskelinen Anna-Kaarina Louvo
22257: Heimo Linna V. J. Rytkönen
22258: 558 1982 vp.
22259:
22260: Raha-asia-aloite n:o 508
22261:
22262:
22263:
22264:
22265: Forsman ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjalan Liitolle karja-
22266: lan kielen ja murteiden elvytysprojektin kustannuksiin
22267:
22268:
22269: Eduskunnalle
22270:
22271: Karjalan kielen ja suomen kielen ns. karja- arkiston kanssa. Koko projektin kustannusarvio
22272: laisten murteiden kohtalo on huolestuttava. on 500 000 markkaa.
22273: Kehitys johtaa siihen, että mainitut murteet Koska projektin toimeenpanijan, Karjalan
22274: ainakin siirtokarjalaisten keskuudesta katoavat. Liiton, ja muidenkin asiasta kiinnostuneiden
22275: Yhtenä säilyttämis- ja elvyttämiskeinona on yhteisöjen varat tähän tarkoitukseen ovat niu-
22276: Karjalan Liitossa kehitelty ajatusta erityisten kat ja hankkeella on huomattavaa kansallista
22277: murre- ja kieliopintoaineistojen tuottamisesta. merkitystä, katsomme kohtuulliseksi, että vai·
22278: Vuonna 1983 on tarkoitus käynnistää erityinen tio osallistuu hankkeen rahoitukseen.
22279: karjalan kielen ja murteiden elvytysprojekti, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti eh-
22280: jossa keskeisellä sijalla ovat juuri mainitunlaiset dotamme,
22281: opintoaineistot. Näihin liittyvät murrenäytteitä
22282: sisältävät ääninauhat ja videokasetit. Projektin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22283: tarkoituksena on tuottaa 15 tällaista aineistoa, 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
22284: joita edulliseen hintaan levitettäisiin opinto- 29.57.54 alamomentille 5 (Valtionapu
22285: kerhoille, opistoille, yhdistyksille ja yksityisille Karjalan Liitto ry:lle) lisäyksenä
22286: kansalaisille ympäri maata. Asia hoidettaisiin 300 000 markkaa käytettäväksi Karjalan
22287: luonnollisesti kiinteässä yhteistyössä tukijoiden Liiton toimeenpaneman karialan kie-
22288: ja eri laitosten kanssa, kuten Suomalaisen Kir- len ja murteiden elvytysprojektin kus-
22289: jallisuuden Seuran ja Suomen kielen nauhoite· tannusten peittämiseen.
22290: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22291:
22292: Mauno Forsman Aimo Ajo Mikko Kaarna
22293: Eino Loikkanen Pertti Hietala Matti Puhakka
22294: Pentti Poutanen
22295: 1982 vp. 559
22296:
22297: Raha-asia-aloite n:o .509
22298:
22299:
22300:
22301:
22302: Fred ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien posti-
22303: virkamiesvirkojen ja -toimien perustamiseksi posti- ja tele-
22304: laitokseen
22305:
22306:
22307: Eduskunnalle
22308:
22309: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1983 johdosta olisi aluksi perustettava 7'5 uutta
22310: on esitetty posti- ja telelaitoksen postitoimeen postivirkamiesvirkaa, jotta pysyväisluonteiset
22311: 20 uutta postivirkamiestointa. Postiliikenteen tehtävät voitaisiin vakiinnuttaa ja ylitöiden
22312: kasvuksi on arvioitu 3 % ja teleliikenteen kas- määrää vähentää. Vastaavasti satunnaisten apu-
22313: vuksi keskimäärin 8 %. Kuitenkin laitoksen laisten palkkioihin ja ylitöihin osoitetut mää~
22314: henkilöstön määrä pienenee tulo- ja menoar- rärahat vähenisivät, mutta niin, ettei toimintoja
22315: vioesityksen mukaan. vaarannettaisi.
22316: Samanaikaisesti erityisesti postitoimen palve. Lisäksi tulisi huomioida posti- ja telelaitok-
22317: lutasolle on asetettu lukuisia vaatimuksia, mi- sen esityksestä pois jääneet 27 ylimääräistä
22318: kä onkin aivan oikein. Ei voida kuitenkaan tointa.
22319: ajatella, että pitemmän päälle tavoitteista selvi- Ehdotetut uudet virat ja toimet jakaantuisi-
22320: tään, jos kasvava työmäärä aiotaan hoitaa sa- vat seuraavasti:
22321: tunnaisella tilapäisellä ja osa-aikaisella henkilös-
22322: töllä sekä poissaolot suuressa määrin kattaa yli- Vakinaiset virat mk
22323: töinä. Jo laitoskohtaiset budjettiohjeet sisältä- 75 kirjuria yp. V 13 3 4.54 200
22324: vät mainitut keinot. Kuitenkin laitoksen suorit-
22325: tamissa työntutkimuksissa on todettu mm. Ylimääräiset toimet
22326: vuonna 1980 noin 1.50 uuden postimies- ja 11 ensimmäistä kirjuria V 17 555 984
22327: postivirkamiesvakanssin tarve poissaolojen 2 toimistonhoitajaa V 17 101 088
22328: kattamiseen Helsingin postipiirissä. Näillä va- 2 toimistonhoitajaa V 15 96096
22329: kansseilla olisi voitu työllistää juuri pääkaupun- .5 ensimmäistä kirjuria ap. V 15 240 240
22330: kiseudun nuoria. 7 kirjuria yp. VB 322.392
22331: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksen on
22332: sanottu olevan työllisyyttä tukevan. Näin ei Edellä olevan johdosta ehdotamme,
22333: kuitenkaan tapahdu posti- ja telelaitoksen osal-
22334: ta, sillä kehityksen suunta tulee johtamaan sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22335: hen, ettei postin tarjoamia julkisia ja mielekkäi- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
22336: tä palveluja pystytä saattamaan tasapuolisesti tille 31.94.01 lisäyksenä 4 770 000
22337: kaikkien kansalaisten ulottuville. markkaa 102 uuden postivirkamiesviran
22338: Nykyisen korkean työttömyyden (erityisesti ja -toimen perustamiseksi posti- ja tele-
22339: nuorisotyöttömyyden) aikana ja edellä olevan laitokseen.
22340: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
22341:
22342: Jorma Fred Erkki Korhonen
22343: Antero Juntumaa Anssi Joutsenlahti
22344: 560 1982 vp.
22345:
22346: Raha-asia-aloite n:o 510
22347:
22348:
22349:
22350:
22351: Grönholm: Korötetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun
22352: opintokeskusten yleismenoihin
22353:
22354:
22355: Eduskunnalle
22356:
22357: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- Opintokeskuksille on opintokeskuslain perus-
22358: delle' 1983 esitetään momentin 29.57.55 ala- teella uskottu monipuolisia ja vaativia koulutus-
22359: tnomentille 1 valtionapua opintokeskusten yleis- ja suunnittelutehtäviä, joiden kehittyessä opin-
22360: menoihin 15 444 000 markkaa. tokeskuksille on aiheutunut aikaisempaa suu-
22361: Maassamme toimii tällä hetkellä kymmenen rempia kustannuspaineita mm. ATK-kuluina.
22362: opintokeskusta, joista kolme on aloittanut toi- Näitä ei ole opintokeskusten lukuisista esityk-
22363: mintansa v. 1980-1982. Uusien opintokeskus- sistä huolimatta vieläkään saatu valtionavun
22364: ten käynnistäessä toimintaansa ja muiden opin• piiriin. Hallinnollisten tehtävien lisääntyminen
22365: tokeskusten toiminnan jatkuvasti lisääntyessä onkin pakottanut opintokeskukset valtionavun
22366: nykyisillä henkilöstövoimavaroilla ei ole mah- ulkopuolisen henkilökunnan palkkaamiseen. Em.
22367: dollista kehittää opintokeskusten toimintaa. syistä opintokeskukset ovat vakavasti velkaan-
22368: Opintokeskukset haluavat painottaa erityisesti tumassa.
22369: alueellisen ja pedagogisen henkilökunnan lisää- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
22370: misen tarvetta.
22371: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22372: Ie 1983 on kuitenkin kokonaan estetty valtion• 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
22373: apuun oikeuttavan henkilökunnan lisäys lailla 29.57.55 alamomentille 1 lisäyksenä
22374: opintokeskuslain väliaikaisesta muuttamisesta 2 000 000 markkaa valtionapuun opin·
22375: (1016/81). Tämä lainmuutos vaikeuttaa mer- tokeskusten yleismenoihin.
22376: kittävästi opintokeskusten toiminnan kehittä-
22377: mistä.
22378: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22379:
22380: Eino Grönholm
22381: 1982 vp. 561
22382:
22383: Raha-asia-aloite n:o 511
22384:
22385:
22386:
22387:
22388: Hakala: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon laajen-
22389: tamiseksi Orimattilassa
22390:
22391:
22392: Eduskunnalle
22393:
22394: Orimattilassa SlJaltseva valtion virastotalo, minen rakentamalla siihen neljäs kerros olisi
22395: joka on valmistunut vuonna 1971, on toiminto- teknisesti helppo toteuttaa. Saatava lisätila
22396: jen laajentumisen johdosta käynyt ahtaaksi. Val- olisi yhteensä n. 490 m2 •
22397: tion virastotalossa toimivat verotoimisto, Kan- Hankkeen tarpeellisuus on tJodettu myös par-
22398: saneläkelaitoksen piiritoimisto, tuomiokunnan haillaan toimivan virastotalojen laajennustar-
22399: kanslia, nimismies ja poliisi, posti ja ulosotto- peita selvittelevän työryhmän piirissä. Alusta-
22400: apulaisten toimisto. Lisäksi virastotalossa pi- vien tietojen mukaan Orimattilan virastotalo
22401: detään tuomiokunnan käräjät. Tilanahtaudesta on ensimmäisessä kiireellisyysryhmässä.
22402: ovat erityisesti kärsineet tuomiokunta ja työvoi- Orimattilassa sijaitseva valtion virastotalo
22403: matoimisto, niin että työvoimatoimisto on jopa palvelee Orimattilan kunnan alueen lisäksi
22404: jouduttu siirtämään muualle yksityisiltä vuok- myös useita lähikuntia, mm. Artjärveä, Myrs-
22405: rattuihln tiloihin ja tuomiokunta on joutunut kylää, Pukkilaa ja eräiltä osin Mäntsälää ja
22406: vuokraamaan ulkopuolelta lisäti-loja. Lisirksi on Askolaa. Kun lisäksi otetaan huomioon Ori-
22407: parhaillaan selvitettävänä Kansaneläkelaitoksen mattilan seudun vaikea työllisyystilanne, olisi
22408: piiritoimiston siirtäminen muualta vuokratta- virastotalon laajennushankkeen toteuttaminen
22409: viin tiloihin, jotta saataisiin turvatuksi vero- tärkeää.
22410: toimiston ja tuomiokunnan toiminnot. Tämä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22411: luonnollisesti aiheuttaa toimintojen kannalta taen,
22412: vaikeuksia. Laaditun selvityksen mukaan viras-
22413: tJotalossa toimivien laitosten lisätilantarve on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22414: 500m2 • 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22415: Valtion virastotalon alkuperäiset suunnitel- markan määrärahan Orimattilassa sijait-
22416: mat olivat 4-.kerroksisen mukaiset. Tästä toteu- sevan valtion virastotalon laajennustyön
22417: tettiin vain 3 kerrosta. Virastotalon laajenta- aloittamiseksi.
22418: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22419:
22420: Matti Hakala
22421:
22422:
22423:
22424:
22425: 71 088.21004:12K
22426: 562 1982 vp.
22427:
22428: Raha-asia-aloite n:o 512
22429:
22430:
22431:
22432:
22433: Hakala: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan kotitalousopiston
22434: karjarakennuksen rakentamiseksi
22435:
22436:
22437: Eduskunnalle
22438:
22439: Orimattilassa to1m1va valtion omistama Ori- teistyössä kunnan kanssa .esimerkiksi niin, että
22440: mattilan kotitalousopisto valmistaa sekä koti- karjarakennus sijoitettaisiin hevoskylän yhtey-
22441: talousteknikoita että emäntäkoululinjalta maa- teen, jolloin se voisi toimia myös hevoskylään
22442: tilataloudenkin palvelukseen emäntiä. Kuiten- liittyvänä esittelykarjarakennuksena. Tätä puol-
22443: kin viimeksi mainitun tarpeisiin välttämätön taisi mm. hevoskyläalueen sijainti Orimattilan
22444: karjatila on vielä uudesta opistosta erillään van- kotitalousopiston uuden karjarakennuksen vä-
22445: hoissa suojissaan. Tämän vanhan navettaraken- littömässä läheisyydessä.
22446: nuksen kunto ei vastaa alikuunkaan alan ope- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
22447: tuksen vaatimuksia.
22448: Orimattilaan ollaan parhaillaan suunnittele- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22449: massa ja toteuttamassa matkailua palvelevaa 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22450: hevoskylää. markan määrärahan. Orimattilan koti-
22451: Kotitalousopiston karjarakennuksen suunnit- talousopiston karjarakennuksen raken-
22452: telussa ja rakentamisessa voitaisiin toimia yh- tamiseksi.
22453: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22454:
22455: Matti Hakala
22456: 1982 vp. 5(?3
22457:
22458: Raha-asia-aloite n: o 513
22459:
22460:
22461:
22462:
22463: Hakala: Määrärahan osoittamisesta kasvinviljelykoeaseman pe-
22464: rustamiseksi Uudellemaalle
22465:
22466:
22467: Eduskunnalle
22468:
22469: Maatalouden tutkimuskeskuksen Tikkurilan setta kaikki tarvittavat maa-alueet (rakennus-
22470: laitosten siirryttyä Jokioisiin on Uusimaa jää- ja koekenttäalueet) ja kunnallistekniikan Uu-
22471: mässä kokonaan vaille kasvinviljelykoeasemaa. denmaan koeasemaa ja Valtion siementarkastus-
22472: Lähimmät viralliset koeasemat sijaitsevat naa- laitosta varten. Siementarkastuslaitoksen ja
22473: purimaakunnissa: Varsinais-Suomen Mietoisissa, Uudenmaan koeaseman toimintojen sijoittami-
22474: Satakunnan Peipohjassa, Pirkanmaan Mouhijär- nen toistensa yhteyteen tarjoaakin useita sellai-
22475: vellä, Lounais-Hämeen Jokioisissa, Keski-Hä- sia toiminnallisia ja investointi- ja käyttövaroja
22476: meen Pälkäneellä ja Kymenlaakson Anjalassa. säästäviä etuja, joiden huomioonottaminen lä-
22477: Uudenmaan merkitys kasvintuotannossa, eri- hiajan ratkaisuissa olisi tärkeätä.
22478: tyisesti leipäviljojen ja erikoiskasvien viljelyssä Uudenmaan koeaseman sijoittaminen Mänt-
22479: (öljykasvit, herne, mallasohra, nurmikasvien sälään vastaa hyvin niitä alueellisia tarvenäkö-
22480: siemenet) on kuitenkin varsin suuri. Uudella- kohtia, joihin tämän asian yhteydessä jo aikai-
22481: maalla voidaan viljellä monia lajikkeita, jotka semmin on kiinnitetty huomiota mm. Uuden-
22482: eivät naapurimaakuntiin samalla tavalla sovellu. maan maatalouskeskuksen maa- ja metsätalous-
22483: Maakunnan viljelyolosuhteet eroavat sekä maa- ministerille 16. 3. 1980 jättämässä kirjelmässä.
22484: perän että ilmaston osalta naapurimaakuntien Mikäli Valtion siementarkastuslaitos kaikesta
22485: vastaavista tuntuvasti. Esim. Suomenlahden me- huolimatta sijoitettaisiin muualle, on kasvin-
22486: rellinen vaikutus ei tule muilla koeasemilla esil- viljelykoeaseman olemassaolo Uudellamaalla
22487: le. edelleen yhtä tärkeätä. Uudenmaan maatalous-
22488: Edellä mainitut syyt huomioon ottaen on vi- keskuksen lisäksi ovat koeaseman tärkeyttä
22489: rallisen kasvinviljelykoeaseman olemassaolo useaan otteeseen korostaneet lausunnoissaan ja
22490: Uudenmaan maataloudelle välttämätön. Naapu- kirjelmissään myös Uudenmaan Maakuntaliitto
22491: rimaakuntien koeasemat eivät tätä tarvetta voi ja Uudenmaan Maataloustuottajain Liitto.
22492: korvata. Myöskään Uudellamaalla sijaitsevat lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
22493: kelaitosten koetilat (Vihti ja Tuusula) eivät taen,
22494: korvaa virallista koeasemaa.
22495: Mäntsälän kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22496: ovat yksimielisesti esittäneet keväällä 1980 maa- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22497: ja metsätalousministeriölle ja maatilahallituk- markan määrärahan kasvinviljelykoease-
22498: selle tarjouksen luovuttaa valtiolle korvauk- man perustamiseksi Uudellemaalle.
22499: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22500:
22501: Matti Hakala
22502: 564 1982 vp.
22503:
22504: Raha-asia-aloite n:o 514
22505:
22506:
22507:
22508:
22509: Hakala: Määrärahan osoittamisesta Lohjan teletalon kunnostus·
22510: töitä varten
22511:
22512:
22513: Eduskunnalle
22514:
22515: Lohjan teletalon rakentamisen aloitusajan- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
22516: kohtaa on vuosittain tarkistettavissa suunnitel- taen,
22517: missa toistuvasti siirretty vuodella tai kahdella.
22518: Teletalon rakentamiseen olisi ryhdyttävä mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22519: dollisimman pikaisesti, mutta sitä ennen on to- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22520: teutettava Lohjan postitalon muutostyöt. Pos- 31.94.74 (T alanrakennukset) 1 000 000
22521: tin lastaustilat ovat nykyisellään työturvalli- markan määrärahan Lohjan teletalon
22522: suussäännösten vastaiset. kunnostustöiden aloittamista varten.
22523: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22524:
22525: Matti Hakala
22526: 1982 vp. 565
22527:
22528: Raha-asia-aloite n:o 515
22529:
22530:
22531:
22532:
22533: Hakala: Määrärahan osoittamisesta nuorten yhteiskuntatakuu-
22534: kokeilun laajentamiseksi eräisiin Uudenmaan kuntiin
22535:
22536:
22537: Eduskunnalle
22538:
22539: Tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1982 lun kohdekunniksi Pohjaa, Karkkilaa ja Ori-
22540: oli varattu 20 miljoonaa markkaa nuorten työ- mattilaa. Näiden kuntien saattaminen nuorten
22541: elämään perehdyttämiskokeiluun ja nuorten yh- yhteiskuntatakuun piiriin vaatii 3 miljoonan
22542: teiskuntatakuukokeiluun. Kokeilusta on saatu markan määrärahan.
22543: myönteisiä kokemuksia ja sitä on tarkoitus jat- Edellä esitetyn perusteella ~hdotan,
22544: kaa vuoden 1983 loppuun. Tulo- ja menoarvio-
22545: esityksessä vuodelle 1983 on nuorten yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22546: kuntatakuukokeiluun momentilla 34.50.28 va- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22547: rattu 38 miljoonaa markkaa. 34.50.28 (Nuorten yhteiskuntatakuu-
22548: Työttömien nuorten määrä on mm. ammatti- kokeilu) lisäyksenä 3 000 000 markkaa,
22549: koulutuspaikkojen vajauksen vuoksi Uudella- jotta nuorten yhteiskuntatakuukokeilua
22550: maalla erittäin suuri. Tämän vuoksi tulisikin Uudellamaalla voidaan laajentaa ja koh-
22551: nuorten yhteiskuntatakuukokeilua Uudellamaal- dekunniksi voidaan nimetä Karkkilan
22552: la laajentaa. kaupunki sekä Pohjan ja Orimattilan
22553: Uudenmaan lääninhallitus on esittänyt kokei- kunnat.
22554: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22555:
22556: Matti Hakala
22557: 566 1982 vp.
22558:
22559: Raha-asia-aloite n:o 516
22560:
22561:
22562:
22563:
22564: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansallisille
22565: vapautusliikkeille annettavaan tukeen
22566:
22567:
22568: Eduskunnalle
22569:
22570: Hallituksen esityksessä vuoden 1983 tulo- ja tason tulisi Suomen hallituksen kehitysyhteis-
22571: menoarvioksi on kansallisten vapautusliikkeiden työavun kokonaismäärän ja sen sisällön ohella
22572: avustamiseen ehdotettu 3 miljoonaa markkaa. kiinnittää erityistä huomiota vapautusjärjestöille
22573: Muiden Pohjoismaiden vastaavaan apuun ver- osoitettavan tuen vähintään vastaavaan kas-
22574: rattuna Suomen tuki eteläisen Afrikan vapau- vuun, sillä sorrettujen kansojen ja väestöryh-
22575: tusliikkeille: Namibian SWAPO:lle ja Etelä- mien tukeminen on perinteisesti muodostanut
22576: Afrikan ANC:lle on valitettavan pieni. Kui- tärkeän osan humanitäärisestä avusta.
22577: tenkin rotusortojärjestelmää vastaan vapautus- Edellä mainitusta syystä ehdotamme,
22578: taistelua käyvät kansat tarvitsevat tukea juuri
22579: nyt. Lisäksi Lounais-Afrikan vapautusliike että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22580: SWAPO tarvitsisi erityistä tukea Namibian 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
22581: itsenäistymisen lähestyessä voidakseen saada 24.30.69 alamomentille 2 lisäyksenä
22582: parhaat mahdolliset valmiudet ottaa vastuu 10 000 000 markkaa kansallisille vapau-
22583: uuden itsenäistyvän maan hallintokoneistosta. tusliikkeille anneftavaan tukeen.
22584: Voidakseen saavuttaa muiden Pohjoismaiden
22585: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22586:
22587: Tarja Halonen Maija Rajantie Lea Savolainen
22588: Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen Kaisa Raatikainen
22589: Arvo Kemppainen
22590: 1982 vp. 567
22591:
22592: Raha-asia-aloite n:o 517
22593:
22594:
22595:
22596:
22597: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta STETE:lle eri kansa-
22598: laispiirejä edustavan työryhmän muodostamiseksi Pohjolan
22599: ydinaseettoman vyöhykkeen aikaansaamiseksi
22600:
22601:
22602: Eduskunnalle
22603:
22604: Suomen Toimikunta Euroopan Turvallisuu- Tämän huomioon ottaen kaikki eduskunta-
22605: den Edistämiseksi pyrkii aktivoimaan yleistä ryhmät ovat STETE:lle osoittamassaan yhtei-
22606: mielipidettä Suomessa niin, että toimet Euroo- sessä kirjelmässä antaneet tukensa Reiulf Stee~
22607: pan turvallisuuden edistämiseksi ja ETY-kon- nin aloitteelle ja ehdottaneet, että työryhmän
22608: ferenssin päätösten toteuttamiseksi saisivat eri tuloksista j.ärjestettäisiin laajapohjainen semi-
22609: kansalaispiirien mahdollisimman laajan ja te- naari, jossa käsiteltäisiin toimia Pohjolan ydin-
22610: hokkaan tuen. aseettoman vyöhykkeen edistämiseksi.
22611: STETE:n tavoitteena on myös edistää Eu- STETE on vastauskirjelmässään eduskunta-
22612: roopan turvallisuuteen liittyviä alueellisia rat- ryhmille ilmoittanut, että se on periaatteessa
22613: kaisuja ja kehittää tässä mielessä yhteistyötä valmis muodostamaan työryhmän sekä myöhäi-
22614: muiden Pohjoismaiden kansalaispiirien kanssa. semmässä vaiheessa myötävaikuttamaan laaja-
22615: STETE:n järjestämässä seminaarissa Norjan pohjaisen seminaarin järjestämiseen.
22616: kansankäräjien jäsen, kirkko- ja opetusasiain- Työryhmän muodostaminen niin, että se olisi
22617: valiokunnan puheenjohtaja Reiulf Steen esitti mahdollisimman laajapohjainen ja edustava ja
22618: eri kansalaispiirejä edustavan työryhmän perus- että sen työn tulos vastaisi siihen asetettuja
22619: tamista, joka muotoilisi ja konkretisoisi Pohjo- odotuksia, merkitsee varsin mittavia kustan-
22620: lan ydinaseettomaan vyöhykkeeseen kohdistu- nuksia, joita STETE ei vuosittaisesta valtion-
22621: via ja liittyviä ehdotuksia sekä niiden eteen- avustaan voi rahoittaa.
22622: päin viemistä. Hän esitti, että STETE laajaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22623: luottamusta Pohjoismaissa nauttivana ottaisi
22624: muodostaakseen yhteispohjoismaisen työryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22625: män. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22626: Tilanteessa, jossa laajat kansalaispiirit tun- 24.99.50 100 000 markkaa STETE:lle
22627: tevat lisääntyvää huolta ydinsodan vaarasta ja käytettäväksi eri kansalaispiirejä edus-
22628: jossa toisaalta presidentti Urho Kekkosen jo tavan työryhmän muodostamiset'!!n, joka
22629: kaksikymmentä vuotta sitten tekemä ehdotus muotoilisi ja konkretisoisi Pohjolan
22630: ydinaseettoman vyöhykkeen luomisesta Pohjo- ydinaseettomaan vyöhykkeesBen kohdis-
22631: laan on saanut osakseen kasvavaa tukea muis- tuvia ja liittyviä ehdotuksia sekä niiden
22632: sakin Pohjoismaissa, on tärkeää rakentaa kan- eteenpäin viemistä.
22633: salaisyhteyksiä tavoitteena alueen turvallisuu-
22634: den lujittaminen.
22635: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22636:
22637: Tarja Halonen Heli Astala Tuulikki Petäjäniemi
22638: Anna-Liisa Piipari Petter Savola Jutta Zilliacus
22639: Maija Rajantie Helena Pesola Marjatta Stenius-Kaukonen
22640: Saara-Maria Paakkinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Antero Juntumaa
22641: Kaisa Raatikainen Timo Ihamäki Anssi Joutsenlahti
22642: Helvi Hyrynkangas Lea Savolainen
22643: 568 1982 vp.
22644:
22645: Raha-asia-aloite n:o 518
22646:
22647:
22648:
22649:
22650: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuluttaja-
22651: neuvontaliitolle neuvontatyön tukemiseen
22652:
22653:
22654:
22655: Eduskunnalle
22656:
22657: Kuluttajaneuvontaliitto r.y. on laaja-alaista - avustaa ja ohjaa voittoa tavoittelematta
22658: neuvontatyötä tekevä valtakunnallinen järjestö, jäsentensä kotitalous- ja käsityötä sekä koti-
22659: jonka vaikutuspiirissä on noin kaksi miljoonaa palvelua koskevaa kuluttajaneuvontatoimintaa,
22660: kuluttajaa. Jäsenkenttä koostuu palkansaajista: on yhteydessä alansa kysymyksissä jäsentensä
22661: naisista ja miehistä, työikäisistä, nuorista, lap- kanssa ja tiedottaa näille suunnitelmistaan ja
22662: sista ja vanhuksista. Nämä edustavat myös toimenpiteistään,
22663: yhteiskuntamme kaikkein vähävaraisimpia ih- - suorittaa valistus- ja kasvatustyötä järjes-
22664: misryhmiä. Passiivisten, ns. heikkojen kulutta- tämällä kursseja, luento- ja neuvontatilaisuuk-
22665: jien tavoittaminen neuvonnan perinteellisiä ka- sia, neuvotteluja, kokouksia, juhlia ja näytte-
22666: navia myöten on ongelmallista. Kuluttajaneu~ lyitä sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa,
22667: vontaliitto onkin suuntaamassa toimintaansa - toimittaa kotitalous- ja kuluttajatutki-
22668: aikaisempaa määrätietoisemmin niihin ryhmiin, muksia ja seuraa alansa kehitystä kotimaassa
22669: joiden asema ja valmiudet toimia kuluttajana ja ulkomailla sekä
22670: ovat muita huonommat. Laajasta jäsenkentästä
22671: ja toiminnan kehittämisestä johtuvat tarpeet - tekee esityksiä viranomaisille alaansa kos-
22672: vaativat Kuluttajaneuvontaliitolta runsaasti ta- kevien kysymysten edistämiseksi ja lainsäädän-
22673: loudellisia voimavaroja. nön kehittämiseksi.
22674: Kuluttajaneuvontaliiton kuluttajatoiminnan
22675: pvrkimyksenä on monipuolistaa kuluttajaneu- Hallitus on ehdottanut vuoden 1983 tulo-
22676: vonnan palveluja jäsenistönsä tarpeita vastaa- ja menoarvioesityksessä Kuluttajaneuvontaliitol-
22677: viksi ja kehittää paikallista kuluttajaneuvonta- le kotitalousneuvonnan ns. muihin menoihin
22678: työtä. Tämä edellyttäisi lisää taloudellisia mah- 140 000 markkaa, joka on vain 10 000 mark-
22679: dollisuuksia. kaa edellisvuoden määrärahaa suurempi. Val-
22680: Kuluttajaneuvontaliiton toiminnan tavoittee- tionapu kotitalousneuvontajärjestöjen muihin
22681: na on asemastaan ja vaikutusmahdollisuuksis- kuin palkkausmenoihin on momentilla
22682: taan tietoinen kuluttaja, joka kykenee valvo- 29.86.50.3.
22683: maan etujaan ja haluaa olla mukana kuluttajien Tulo- ja menoarvion summa on myös aikai-
22684: edun mukaisessa toiminnassa omassa ympäris- sempina vuosina ollut tarkoin rajattu ja Ku-
22685: tössään erilaisten yhteisöjen ja viranomaisten luttajaneuvontaliiton menokehitys huomioon
22686: työtä tukien. Kun kysymyksessä ovat kaikkein ottaen täysin riittämätön. Summalla on katsottu
22687: vähävaraisimmat kuluttajaryhmät ja kun neu- voitavan peittää momentilla olevien 9 työn-
22688: vontatoiminnan tarve ja kysyntä ovat jatku- tekijän aiheuttamat muut kustannukset, kuten
22689: vasti näissä ryhmissä lisääntymässä, Kuluttaja- valtakunnallisesta neuvontatyöstä aiheutuvat
22690: neuvontaliiton neuvontatoiminnan tukeminen vuosittaiset kulut: kiinteät hallintokulut sekä
22691: on myös valtion varoista perusteltua. Vapaa- sosiaalimaksut ym.
22692: ehtoisella toiminnalla tuetaan myös niitä pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22693: määriä, joita virallinen yhteiskuntapolitiikka on
22694: itselleen asettanut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22695: Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kuluttajaneu- 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
22696: vontaliitto
22697: Raha-asia-aloite n:o 518 569
22698:
22699: 29.86.50 alamomentille 3 (Valtionapu senä 250 000 markan ·maärärahdn käy-
22700: kotitalousneuvontajärjestöjen ja tutki- tettäväksi Kuluttajaneuvontaliitto r.y:n
22701: muslaitosten muihin menoihin) lisäyk- neuvontatyön tukemiseen.
22702: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
22703:
22704: Tarja Halonen Maija Rajantie Kaisa Raatikainen
22705: Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen Lea Savolainen
22706:
22707:
22708:
22709:
22710: 72 088200412K
22711: 570 1982 vp.
22712:
22713: Raha-asia-aloite n:o 519
22714:
22715:
22716:
22717:
22718: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asetuotannon korvaa-
22719: miseen muulla tuotannolla
22720:
22721:
22722: Eduskunnalle
22723:
22724: Asevarustelun välttämättömyyttä perustellaan myönteisiä kokemuksia sikäli, että toisen maail-
22725: usein talouden ja työllisyyden turvaamisella. mansodan jälkeen muutettiin Suomessa aseteol-
22726: Kuitenkin monissa viimeaikaisissa tutkimuksis- lisuutta siviilituotannoksi, minkä seurauksena
22727: sa on osoitettu, että asevarustelun jatkaminen erityisesti metalliteollisuus laajeni voimakkaasti.
22728: ei takaa työllisyyttä, vaan pikemminkin lisää On vielä todettava se, että Suomessa on ase-
22729: työttömyyttä. Tähän on pääsyynä nykyaikaisen teollisuuden merkitys talouteen ja työllisyyteen
22730: asetuotannon teknologia- ja pääomavaltaisuus, nähden suhteellisen vähäinen. Puolustusminis-
22731: joka on aiheuttanut sen, että aseteollisuus työl- teriön laskelmien mukaan puolustuslaitoksen
22732: listää tällä hetkellä vähemmän ihmisiä kuin välittömät hankinnat työllistävät Suomen teol-
22733: muu teollinen toiminta. Asevarustelun keskei- lisuudessa noin 1 750 henkilöä. Jos mukaan
22734: nen ongelma on se, että varustelu ei taloudel- luetaan kaikki kotimaiseen teollisuuteen vaikut-
22735: lisessa mielessä tuota mitään, vaan syö resurs- tavat hankinnat, on työllisyysvaikutus 2 500
22736: seja siviilituotannolta. henkilöä.
22737: Asevarustelun aiheuttamien taloudellisten ja Asetuotannon korvaaminen muulla tuotan-
22738: yhteiskunnallisten haittojen herättämänä on vii- nolla olisi näin ollen mahdollista. Sen vuoksi
22739: me aikoina voimistunut keskustelu yhteiskun- valtion tulo- ja menoarvioon olisi otettava mää-
22740: nan voimavarojen siirtämisestä sotilaallisesta si- räraha muutostoimenpiteiden käynnistämiseksi.
22741: viilikäyttöön. Aseteollisuuden muuntaminen Määrärahan turvin voitaisiin korvata mm. tuo-
22742: siviilituotannoksi ei ole aivan yksinkertainen tekehitystoiminnasta, markkinoinnista ja henki-
22743: toimenpide, vaan siihen liittyy monia ongelmia. lökunnan uudelleenkoulutuksesta tuotantolai-
22744: Lyhyellä tähtäyksellä tuotantolaitosten muunta- toksille ensi vaiheessa aiheutuvia kustannuksia.
22745: minen siviilikäyttöön ja työntekijöiden uudel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22746: leenkouluttaminen saattaa aiheuttaa taloudelli- nioittaen,
22747: sia ongelmia ja jopa työttömyyttä. Toisaalta
22748: muutostyön pitkän tähtäyksen talousvaikutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22749: set eivät lisää ongelmia, vaan elvyttävät talout- 1983 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
22750: ta ja kohentavat työllisyyttä. mentille 32.50.53 8 000 000 markkaa
22751: Näin ollen myös Suomessa olisi ajankohtais- käytettäväksi avustuksina ja korvauk-
22752: ta ryhtyä toimenpiteisiin asetuotannon korvaa- sina asetuotannon korvaamiseksi muulla
22753: miseksi muulla tuotannolla. Meillähän on tuotannolla.
22754: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22755:
22756: Tarja Halonen Kaisa Raatikainen Arvo Kemppainen
22757: Saara-Maria Paakkinen Risto Tuominen Lea Savolainen
22758: Pentti Lahti-Nuuttila
22759: 1982 vp. 571
22760:
22761: Raha-asia-aloite n:o 520
22762:
22763:
22764:
22765:
22766: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidirahan ylimää-
22767: räiseen korottamiseen elinkustannusten nousua vastaavasti
22768:
22769:
22770: Eduskunnalle
22771:
22772: Invaliidihuoltolain nojalla maksettavaan inva- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
22773: lidirahaan on valtion vuoden 1983 tulo- ja tavasti,
22774: menoarvioesityksessä tehty vain TEL-indeksin
22775: mukaisen tarkistuksen johdosta tarvittava koro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22776: tus. Nykyinen invalidiraha pystyy kuitenkin kat- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22777: tamaan vain pienen osan niistä menoista, joita 33.26.51 lisäyksenä 8 600 000 markkaa
22778: varten invalidirahajärjestelmä kehitettiin. Järjes- invalidirahan ylimääräiseksi korottami-
22779: telmän kehittämiseen tarvittavia toimenpiteitä seksi elinkustannusten nousua vastaa-
22780: tulisi voimakkaasti kiirehtiä. vasti.
22781: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22782:
22783: Tarja Halonen Kaisa Raatikainen Helvi Hyrynkangas
22784: Saara-Maria Paakkinen Risto Tuominen Lea Savolainen
22785: Pentti Lahti-Nuuttila
22786: 572 1982 vp.
22787:
22788: Raha-asia-aloite n:o 521
22789:
22790:
22791: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
22792: tukseen kunnille lasten leikin ja toiminnan ohjaukseen
22793:
22794: Eduskunnalle
22795:
22796: Valtakunnallinen päivähoitosuunnitelma ei minnalla on ilmeisesti varsin suuri ennalta eh-
22797: aseta edes tavoitteeksi kaikkien alle kouluikäis- käisevä merkitys myös kouluikäisten lasten vai-
22798: ten lasten kunnallisen päivähoitopaikan turvaa- keuksien syntymiseen. Leikkikenttätoiminnan
22799: mista. Osan lapsista arvioidaan pysyvän joko piirissä ovat mm. Helsingissä nuoret aina 14
22800: oman perheen tai muun valtakunnallisen päi- vuoteen saakka. Ohjatulla toiminnalla on asian-
22801: vähoitosuunnitelman ulkopuolella olevan hoito- tuntijoiden mukaan voitu ehkäistä ns. jengiy-
22802: muodon piirissä. Useat kunnat, ennen kaikkea tymisen haittoja.
22803: maamme suurimmat kaupungit, eivät ole on- Kun kunnat ovat saaneet valtionapua laki-
22804: nistuneet tuottamaan edes päivähoito-ohjelman sääteisesti muuhun päivähoitotoimintaan, on
22805: mukaisia päivähoitopaikkoja. Lisäksi valtakun- ollut ymmärrettävää, että ohjattu leikkikenttä-
22806: nallisten suunnitelmien pohjana oleva päivähoi- toiminta on jäänyt päivähoitosuunnitelmissa vä-
22807: topaikkojen tarve näyttää uusimpien tutkimus- häiselle huomiolle sen suhteellisen kalleuden
22808: ten mukaan olevan aikaisempaa suurempi. vuoksi. Tavoitteena tulee olla toiminnan saat-
22809: Näin tosiasiallisesti yhä useammat pienten taminen täyden lakisääteisen valtionosuuden
22810: lasten vanhemmat katsovat jääneensä vaille piiriin. Mikäli hallituksen esitys sosiaali- ja ter-
22811: lain tarkoittamia päivähoitopalveluja. Suunni- veydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuusjär-
22812: telmat avoimien korttelipäiväkotien perustami- jestelmän uudistamisesta toteutuu, tulevat leik-
22813: seksi, jotka tarjoaisivat päivähoito- ja virikepal- kikentätkin sisältymään valtionosuuteen. Uudis-
22814: veluja muillekin kuin siellä päivähoidossa ole- tus tulee voimaan kuitenkin aikaisintaan vuon-
22815: ville lapsille ja heidän vanhemmilleen, ovat na 1984. Jo sitä ennen on välttämätöntä olen-
22816: myönteisiä. Kun kuitenkin tällaisten kokeilu- naisesti korottaa harkinnanvaraisen valtionavun
22817: jen saaminen todellisen tarpeen kattavaksi on määrää ja näin taata toiminnan jatkuvuus.
22818: pitkäaikainen kehitystapahtuma, tulisi ryhtyä Aivan uusimmatkin kokemukset mm. Jyväsky-
22819: toimenpiteisiin samansuuntaisten tukitoimenpi- län perhepuiston osalta ovat olleet myönteisiä.
22820: teitten aikaansaamiseksi. Jotta muiden kuin kunnallisissa päiväkodeis-
22821: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodelle sa tai ohjatussa perhepäivähoidossa olevien las-
22822: 1983 jälleen varattu momentille 33.38.32 val- ten kasvatus- ja virikeohjausta voitaisiin tehos-
22823: tionavustukseen kunnille lasten leikin ja toimin- taa ja jotta kouluikäisten lasten ja nuorten va-
22824: nan ohjaukseen määräraha, joka on vain paa-aikatoimintaa voitaisiin joustavasti tukea,
22825: 500 000 markkaa edellisvuotista suurempi. tulisi niin lasten, perheiden kuin kuntienkin
22826: Vaikka valtion taholta todettiinkin nousun joh- tarpeita ajatellen sekä Valtava-uudistuksen tuo-
22827: tuvan sekä kustannusten noususta että toimin- maa muutosta ennakoiden ehdottomasti taata
22828: nan laajentamisesta, oli jo vuoden alussa selvää, leikkikenttätoiminnan jatkuva kehittäminen.
22829: ettei määräraha tulisi riittämään läheskään kaik- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22830: kiin tarvittaviin kohteisiin. nioittavasti,
22831: Kun kyseinen avustus on luonteeltaan har-
22832: kinnanvarainen valtioneuvoston vahvistamien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22833: perusteiden nojalla, on jo aikaisemmin käynyt 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22834: siten, että Helsinki sekä muu pääkaupunkiseu- 33.38.32 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
22835: tu on yleensä jäänyt kokonaan ilman näitä kunnille lasten leikin ja toiminnan oh-
22836: avustuksia. Tämä on ollut erityisen valitetta- jaukseen tarkoitettuun valtionapuun.
22837: vaa sen vuoksi, että ohjatulla leikkikenttätoi-
22838: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22839:
22840: Tarja Halonen Saara-Maria Paakkinen Risto Tuominen
22841: Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savo'lainen
22842: 1982 vp. 573
22843:
22844: Raha-asia-aloite n:o 522
22845:
22846:
22847:
22848:
22849: Halonen ym.: Määrärahojen osoittamisesta koululaisten päivä-
22850: hoidon edistämiseen
22851:
22852:
22853: Eduskunnalle
22854:
22855: Helsingin kaupungin tekemän tutkimuksen ihmisenä oikeus turvalliseen ja kehittävään hoi-
22856: (Helsingin kaupunki, Tilastokeskus 1980: 2) toon, mutta asiaan tulisi kiinnittää lisäksi huo-
22857: mukaan oli syksyllä 1978 pienistä koululaisista miota sen ilmeisen yhteyden vuoksi, joka
22858: (7-10-vuotiaat) lähes puolet (43 %) koulun turvattomalla lapsuudella on sekä nuoruusiän
22859: jälkeen joko yksin tai sisarusten kanssa; siis jo- että myöhemmänkin elämän vaikeuksiin.
22860: ka tapauksessa ilman aikuisen ihmisen huolen- Koska on nähtävissä, että jo pienimpien las-
22861: pitoa koulun jälkeen ennen vanhempien kotiin- ten hoitotarve tulee viemään päivähoitosuunni-
22862: tuloa. Vanhemmat eivät toki halunneet asian telman mukaisista resursseista suurimman osan,
22863: olevan näin. Suurin osa heistä halusi lapsilleen on meidän mielestämme aiheellista kiinnittää
22864: jonkinlaista ohjattua toimintaa. Kunnallinen huomiota myös pienten koululaisten hoidon jär-
22865: päivähoito nautti suurinta luottamusta (39 %) , jestämiseen.
22866: kun sen sijaan vain 8 prosentille lapsista oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22867: todellisuudessa onnistuttu saamaan kunnallinen nioittaen,
22868: koululaisten päivähoitopaikka. Tilanne muilla
22869: paikkakunnilla on samansuuntainen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22870: Näin pienelle lapselle tulee kaksi suurta muu- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun
22871: tosta yhtäaikaisesti seitsemänvuotiaana. Toisaal- 33.38 uusille momenteille kaikkiaan
22872: ta hän aloittaa pitkäjänteistä keskittymistä vaa- 23 000 000 markkaa pienten koululais-
22873: tivan koulunkäynnin ja toisaalta hän jää juuri ten päivähoidon turvaamiseen, josta
22874: silloin suureksi osaksi päivästä ilman aikuisen määrästä
22875: ihmisen huolenpitoa. Kun pienten koululaisten 10 000 000 markkaa valtionosuutena
22876: hoitopaikkoja on ollut aivan liian vähän, on kunnille lasten päiväkotien käyttökus-
22877: niihin monissa paikoin jouduttu ottamaan vain tannuksiin,
22878: erityisesti hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia lap- 8 000 000 markkaa valtionosuutena
22879: sia. Tämä puolestaan on aiheuttanut lasten va- kunnille ohjatusta perhepäivähoidosta
22880: likoitumisen keskimääräistä vaikeammin hoidet- aiheutuviin käyttökustannuksiin sekä
22881: taviksi. Tämä ei kuitenkaan ole alkujaan ollut 5 000 000 markkaa valtionavustuk-
22882: tarkoitus. Toimintaa tulisi nopeasti laajentaa sena kunnille lasten päiväkotien perus-
22883: käsittämään kaikki päivähoitoa tarvitsevat pie- tamiskustannuksiin.
22884: net koululaiset. Lapsella on sinänsä pienenä
22885: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22886:
22887: Tarja Halonen Kaisa Raatikainen Pentti Lahti-Nuuttila
22888: Saara-Maria Paakkinen Risto Tuominen Lea Savolainen
22889: 574 1982 vp.
22890:
22891: Raha-asia-aloite n:o 523
22892:
22893:
22894:
22895:
22896: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta ryhmäkoon alentami-
22897: seksi 15 oppilaaseen peruskoulun I ja II luokan käsitöissä
22898:
22899:
22900: Eduskunnalle
22901:
22902: Voimassa olevien säännösten mukaan perus- ja oppilaiden työn harjaantumisen kannalta mai-
22903: koulun I ja II luokan saa käsitöissä jakaa nitunlainen ajankäyttö on hyödytöntä.
22904: kahteen erikseen opetettavaan ryhmään, jos Tämä yleisesti tunnettu I ja II luokan käsi-
22905: luokalla on enemmän kuin 20 oppilasta. Ryh- työnopetusta haittaava epäkohta tulisi poistaa
22906: mäjakoon oikeuttava oppilasmäärä on liian kor- mahdollisimman pian. Se olisi mahdollista alen-
22907: kea. tamalla ryhmäjakoon oikeuttava oppilaiden
22908: Käsityötunnilla pieniä oppilaita on opastetta- enimmäismäärä 15:een.
22909: Vll. runsaasti. Ohjaus on lisäksi suoritettava hen- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
22910: kilökohtaisesti kuin "kädestä pitäen". Koko dotamme,
22911: luokan yhteistä ohjantaa on vähemmän.
22912: Tämä oppilaiden henkilökohtainen runsas että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22913: neuvonta aiheuttaa sen, että opettajan luona 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
22914: seisoo jatkuvasti pitkä rivi lapsia odottaen markan määrärahan, jotta tehtäisiin
22915: neuvontavuoroaan. On sanomattakin selvää, mahdolliseksi peruskoulun I ja II luo-
22916: että tällainen odottelu muodostuu oppilaille k.an jakaminen käsitöissä, jos luokassa
22917: sangen ikäväksi ja turhauttavaksi. Opetuksen on enemmän kuin 15 oppilasta.
22918: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22919:
22920: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
22921: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
22922: 1982 vp. 575
22923:
22924: Raha-asia-aloite n:o 524
22925:
22926:
22927:
22928:
22929: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oppisopimuk-
22930: sen tehneiden työnantajien korvauksia varten
22931:
22932:
22933: Eduskunnalle
22934:
22935: Nuorten joukossa on runsaasti sellaisia, joille väylää tulisi maassamme voimakkaasti kehittää
22936: ammatin hankkiminen pitkän koulutuksen kaut- ja laajentaa. Siitä tulisi tehdä merkittävä vaih-
22937: ta tuottaa ongelmia. He ovat käytännöllisesti toehto niille nuorille, joita pitkäaikainen kou-
22938: lahjakkaita, mutta he eivät tunne mielenkiintoa lunkäynti ei kiinnosta.
22939: teoreettista opiskelua kohtaan. He turhautuvat Edellä todetun johdosta kunnioititavasti eh-
22940: ja kyllästyvät joutuessaan istumaan koulun pen- dotamme,
22941: killä.
22942: Tällaiset nuoret haluaisivat hankkia ammatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22943: pätevyyden käytännössä harjaantumisen kautta, 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
22944: jossa opiskelun teoreettinen osa annetaan pie- 29.84.40 alamomentille 1 (Valtionapu
22945: ninä annoksina työn ohella. Oppisopimuksen oppisopimuksen tehneille työnantajille)
22946: tekeminen tarjoaa heille tällaisen mahdollisuu- lisäyksenä 4 000 000 markkaa oppiso-
22947: den. Tätä opiskelun ja ammatin hankkimisen pimuslain mukaisia korvauksia varten.
22948: Helsingissä 29 päivänä syyskuuita 1982
22949:
22950: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
22951: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
22952: 576 1?.82 VJ?:
22953:
22954: Raha-asia-aloite n:o 525
22955:
22956:
22957:
22958:
22959: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavarastojen rakenta-
22960: miseen
22961:
22962:
22963: Eduskunnalle
22964:
22965: Maassamme on tällä hetkellä ri1ttämättömäs- turvallisuuden kannalta tällainen tilanne on
22966: ti viljavarastoja tarpeellisen viljaomavaraisuu- suorastaan hälyttävä.
22967: den turvaamiseksi. Varastoja lienee noin 10 Laman aikana viljavarastojen rakentaminen
22968: kuukauden kulutusta vastaava määrä, mikä on olisi hyödyllistä työllisyyden hoidon kannalta.
22969: täysin riittämätön. Tällaisilla vatastoilla ei kye- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
22970: tä tasaamaan hyvien ja huonojen satovuosien dotamme,
22971: vaihteluita.
22972: Maassamme on peräkkäin koettu useita heik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22973: koja satovuosia. Nämä vuodet ovat osoittaneet, 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29
22974: ettei maassamme ole niinkään ylijäämäongel- uudelle momentille 30 000 000 markan
22975: maa, vaan nimenomaan varastointiongelma. määrärahan viljavarastojen rakentamista
22976: Viljahuollon turvaamiseksi on jouduttu tuo- varten.
22977: maan runsaasti vehnää ulkomaiLta. Kansallisen
22978: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
22979:
22980: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
22981: Impi Muroma Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
22982: 1982 vp. 577
22983:
22984: Raha-asia-aloite n:o 526
22985:
22986:
22987:
22988:
22989: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavaraston rakentami-
22990: seksi Laitilaan
22991:
22992:
22993: Eduskunnalle
22994:
22995: Maamme tasapainoisen viljaomavaraisuuden rauduttu sellaiseen. Suomalaiset monien mui-
22996: aikaansaaminen on tuottanut jatkuvasti vai- den kansojen ohella voisivat kokea todellista
22997: keuksia. Hyvien satovuosien jälkeen joudutaan nälänhätää. Lounais-Suomi on todellista vilja-
22998: viemään runsaasti viljaa ulkomaille, mutta huo- Suomea. Laitila sijaitsee edullisesti tämän
22999: nojen jälkeen puolestaan tuomaan. Tämä on alueen keskustan tuntumassa. Laitilalla olisi
23000: kansantaloudellisesti hyvin epäedullista. Maas- mahdollisuus tarjota uudelle viljavarastolle so-
23001: S:imme tulisi olla riittävästi tasausvarastoja, joi- piva tontti rautatien välittömästä läheisyydestä.
23002: hin voitaisiin kerätä viljaa hyvinä satovuosina Olisi luonnollista rakentaa lisää viljan varasto-
23003: huonojen varalle. Näin päästäisiin satovuosien tilaa juuri tälle seudulle. Uusi rakennuskohde
23004: vaihtelujen aiheuttamista ongelmista. helpottaisi työttömyyttäkin mainitulla alueella.
23005: Maailmassa ollaan siirtymässä niukkuuteen Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
23006: viljan osalta. Vaikka ei koeta mitään katoa, dotamme,
23007: niin siitä huolimatta maailmassa on riittämät-
23008: tömästi viljaa. Tämän vuoksi viljan maailman- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23009: markkinahinnat ovat noususuunnassa. Mikäli 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
23010: maailmassa koettaisiin todellinen kato, jollai- markan määrärahan viljavaraston suun-
23011: nen voi kohdata milloin tahansa, niin vilja- nittelemiseksi ja rakentamisen aloittami-
23012: huollosta tulisi todellinen ongelma Suomessa. seksi Laitilaan.
23013: Maassamme ei ole tasausvarastojen suhteen va-
23014: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23015:
23016: Sauli Hautala Jorma Fred
23017:
23018:
23019:
23020:
23021: 73 088i2001412K
23022: 578 1982 vp.
23023:
23024: Raha-asia-aloite n:o 527
23025:
23026:
23027:
23028:
23029: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suomenhe·
23030: vosten varsarahoihin
23031:
23032:
23033: Eduskunnalle
23034:
23035: Suomenhevosten lukumäärä on maassamme jolloin työhevosten nykyistä suurempi käyttö
23036: jatkuvasti alentunut. Niiden määrä lienee tällä on kansantaloudellisestikin kannattavaa. Tällai-
23037: hetkellä enää vain noin 20 000. Tämä on aivan seen tilanteeseen varautumiseksi olisi toivotta-
23038: liian vähän ajatellen mahdollista kriistitilannet- vaa, että suomenhevosten määrä kohoaisi. Sitä
23039: ta, jolloin luultavasti koetaan myös polttones- voidaan jouduttaa valtion tukitoimin.
23040: teiden puutetta. Hevoset voisivat kriisin aika- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
23041: na tietyissä tilanteissa korvata tuontienergiaa dotamme,
23042: käyttävät moottoriajoneuvot. Mutta niiden ny-
23043: kyinen vähäisyys ei antaisi tällaiseen kuhen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23044: kaan paljon mahdollisuuksia. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23045: Mikäli polttonesteiden hinnat edelleen voi- 30.30.45 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23046: makkaasti kohoavat, voi nopeastikin tulla aika, suomenhevosten varsarahoja varten.
23047: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23048:
23049: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
23050: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
23051: 1982 vp. 579
23052:
23053: Raha-asia-aloite n:o 528
23054:
23055:
23056:
23057:
23058: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta viljan pien-
23059: varastojen rakentamisen korkotukeen
23060:
23061:
23062: Eduskunnalle
23063:
23064: Maamme viljaomavaraisuuden tasapainoinen alueellista jakelua ja vähentäisi siihen liittyviä
23065: turvaaminen on jatkuvasti tuottanut vaikeuksia. kuljetuskustannuksia. Alueellisesti laaja pien-
23066: Hyvinä satovuosina joudutaan viemään run- varastoverkosto muodostaisi myös mahdollisina
23067: saasti viljaa ulkomaille kansainväliseen hintaan, kriisiaikoina turvallisen viljan perusvaraston.
23068: joka on huomattavasti alle omassa maassa val- Halukkuutta pienvarastojen rakentamiseen
23069: litsevan hintatason. Huonoina satovuosina taa- varmasti löytyy viljelijäväestönkin piirissä, kun-
23070: sen joudutaan tuomaan viljaa kotimaan tarpeen han valtiovalta turvaa niiden rahoitusmahdolli-
23071: tyydyttämiseksi. Kansantaloudellisesti on epä- suudet ja kannattavan viljan varastoimistoimin-
23072: edullista, että satovuosien vaihteluita ei kyetä nan. Varastojen rakentamisella voidaan myös
23073: nykyistä paremmin tasapainottamaan. Tämä joh- helpottaa vaikeutuvaa työttömyystilannetta.
23074: tuu viljavarastojen riittämättömyydestä maas- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
23075: samme. Tarvitsisimme niitä nopeasti lisää. dotamme,
23076: Maahamme olisi rakennettava lisää viljan
23077: suurvarastoja. Tämän lisäksi ja suurvarastojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23078: täydentämiseksi tulisi rakentaa pienvarastoja, 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23079: jotka muodostaisivat koko maan kattavan kun- 30.32.45 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
23080: takohtaisen verkoston. Pienvarastojen rakenta- viljan pienvarastojen rakentamisen kor-
23081: minen mm. yksinkertaistaisi varastoista viljan kotukea varten.
23082: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23083:
23084: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
23085: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
23086: 580 1982 vp.
23087:
23088: Raha-asia-aloite n:o 529
23089:
23090:
23091:
23092:
23093: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
23094: tilatalouden kehittämisrahastoon
23095:
23096:
23097: Eduskunnalle
23098:
23099: Maatilatalouden pääomahuolto on koettu pit- vat myös sen, etteivät monet nuoret voi hakeu-
23100: kään suureksi ongelmaksi. Syynä tähän on se, tua maatalouden harjoittajiksi, koska heillä ei
23101: että maatilatalouden kehittämisrahasto, jonka ole mahdollisuutta ilman julkista rahoitusta sel-
23102: tulisi rahoittaa maatilalain mukaiset investoin- viytyä pääomapulmistaan.
23103: nit, on saanut aivan riittämättömästi budjettiva- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
23104: roja. dotamme,
23105: Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen
23106: riittämättömyyteen vaikuttaa sekin, että maata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23107: lousväestön asuntorakentaminen rahoitetaan sa- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23108: moista varoista. Tämä epäkohta tulisi pikai- 30.32.60 lisäyksenä 20 000 000 mark-
23109: sesti korjata erottamalla nämä budjetissa omalle kaa siirtona maatilatalouden kehittämis-
23110: momentilleen. rahastoon.
23111: Maatilatalouden rahoitusvaikeudet aiheutta-
23112: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23113:
23114: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
23115: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
23116: 1982 vp. 581
23117:
23118: Raha-asia-aloite n:o 530
23119:
23120:
23121:
23122:
23123: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta aluksen hankkimiseksi
23124: hoitamaan yhteyksiä Korppoosta läntiseen saaristoon
23125:
23126:
23127: Eduskunnalle
23128:
23129: Yhteysaluksen hankkimista pitämään yhteyk- neet. Aluksen hankkiminen tälle reittialueelle
23130: siä Korppoosta läntiseen saaristoon on pidettä- on ollut ajankohtainen ainakin 10 vuotta.
23131: vä hyvin tärkeänä. Tämän on todennut myös Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
23132: Saaristolaisia edustava saaristotoimikunta. Täs- dotamme,
23133: sä toimikunta on täysin samaa mieltä Mylly-
23134: maan komitean kanssa, joka tarvittavien yhteys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23135: alusten listalla on asettanut tämän aluksen en- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23136: simmäiseksi. Tällä hetkellä ei kyseisellä reitti- markan määrärahan aluksen hankkimi-
23137: alueella liikennöi minkäänlaista yhteysalusta, seksi hoitamaan yhteyksiä Korppoosta
23138: kun taas laituriväylät ovat äskettäin valmistu- läntiseen saaristoon.
23139: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23140:
23141: Sauli Hautala Impi Muroma Esko Almgren
23142: Väinö Rautiainen Jorma Fred
23143: 582 1982 vp.
23144:
23145: Raha-asia-aloite n:o 531
23146:
23147:
23148:
23149:
23150: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys
23151: ry:lle ilmailumuseon toisen näyttelyhallin osarahoitukseen
23152: Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella
23153:
23154:
23155: Eduskunnalle
23156:
23157: Ilmailumuseoyhdistys ry. on vuosina 1979- yhteiskunnan tukea valtakunnallisen rakennus-
23158: 1981 rakennuttanut Helsinki-Vantaan lento- hankkeen jatkamiseen ovat sangen rajoitetut,
23159: aseman alueelle valtakunnallisen Suomen Ilmai- kun maamme ilmailun historiaan liittyvää
23160: lumuseon ensimmäisen näyttelyhallin. Museo ainoalaatuista ja arvokasta kalustoa on edelleen
23161: avattiin viime vuoden syyskuussa ja siihen on suuressa määrin tuhoutumisalttiina,
23162: tähän mennessä tutustunut jo n . .35 000 katso- kun museoon sijoitetaan, paitsi yhdistyksen
23163: jaa. ja yksityisten omaisuutta, huomattavassa mää-
23164: Museohankkeen aloittaminen aikanaan oli rin myös valtion omistamaa ainutlaatuista ja
23165: mahdollista eduskunnan myönnettyä valtion erikoista maamme ilmailun historiaan liittyvää
23166: vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa tarkoituk- esineistöä ja
23167: seen .300 000 markan valtionavustuksen. kun Ilmailumuseoyhdistys ry. täysin oma-
23168: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoarviossa aloitteisesti ja vapaaehtoisin voimin on edel-
23169: olleen määrärahan lisäksi on yhdistys saanut leen jatkamassa Helsinki-Vantaan lentoaseman
23170: hankkeen rahoittamiseen pienempiä avustuksia alueella sijaitsevaa valtakunnallista erikoismu-
23171: opetusministeriöltä ja museovirastolta. Myös seohanketta, katsomme, että yhdistyksen toi-
23172: Vantaan ja Espoon kaupungit olivat hankkeen minnan riittävän tehokas tukeminen on myös
23173: rahoittamisessa mukana vähäisemmin osuuksin. koko yhteiskunnan asia.
23174: Museohankkeen ensimmäisen rakennusvai- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
23175: heen rakennuskustannukset olivat kokonaisuu- nioittavasti,
23176: dessaan runsaat 2 miljoonaa markkaa.
23177: Pääosan 1 .300 m2 :n museorakennuksen ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23178: hoitukseen yhdistys joutui hankkimaan pienistä 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23179: lahjoituksista kooten ja lainavaroin. 31.99.40 (Eräät valtionavut) 760 000
23180: Kun nykyinen museohalli on jo museoesinei- markan määrärahan valtionavustuksena
23181: tä täynnä ja osaa yhdistyksenkin omistamista Ilmailumuseoyhdistys ry:lle valtakunnal-
23182: koneista ja muista esineistä säilytetään huo- lisen Suomen Ilmailumuseon toisen
23183: noissa tilapäissuojissa, näyttelyhallin osarahoitukseen Helsinki
23184: kun Ilmailumuseoyhdistys ry:n omat mah- -Vantaan lentoaseman alueella.
23185: dollisuudet ilman julkisten viranomaisten ja
23186: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
23187:
23188: Sauli Hautala Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
23189: Jorma Fred Impi Muroma Erkki Korhonen
23190: Väinö Rautiainen Esko Almgren
23191: 1982 vp. 583
23192:
23193: Raha-asia-aloite n:o 532
23194:
23195:
23196:
23197:
23198: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta jäissä kulke-
23199: van lautan hankkimiseksi hoitamaan yhteyksiä Korppoon ja
23200: Houtskarin välillä
23201:
23202:
23203: Eduskunnalle
23204:
23205: Saaristotoimikunta on nähnyt polttavimpana matka Norrskataan t01smaan vus1 tuntia, kun
23206: kysymyksenä Korppoon ja Houtskarin yhteyk- se avovedessä vie 15 minuuttia. Ei myöskään
23207: sien parantamisen. Jo kauan on kyseisten kun- Houtskarin reitillä ole voitu noudattaa sellaista
23208: tien taholta esitetty, että ainoa tyydyttävä rat- aikataulua, että vastaperustetun Korppoon ylä-
23209: kaisu on jäissä kulkeva lossi, johon esikuvia löy- asteen oppilaat olisi voitu kuljettaa kouluun ja
23210: tyy Kihdin toiselta puolen. Saaristossa ei miten- takaisin lain määräämien kolmen tunnin puit~
23211: kään voida ymmärtää minkä vuoksi reitti jae- teissa.
23212: taan viiden aluksen kesken, joista mikään ei Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
23213: täytä vaatimuksia, eivätkä ne edes täydennä dotamme,
23214: toisiaan. Talviaikaan on Korppoon Galtbyssä
23215: ajoittain kolme TVH:n lossia, joista tosin vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23216: hintään yksi on koko ajan korjattavana. Yksi- 1983 tulo- ja menoarvioon 800 000
23217: kään näistä kolmesta ei selviä talviliikenteestä markan määrärahan jäissä kulkevan los-
23218: edes tyydyttävästi. Esimerkiksi viime talvena, sin hankkimiseksi hoitamaan yhteyksiä
23219: joka ei ollut erityisen vaikea jäätalvi, kesti Korppoon ja Houtskarin välillä.
23220: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23221:
23222: Sauli Hautala Impi Muroma Esko Almgren
23223: Väinö Rautiainen Jorma Fred
23224: 584 1982 vp.
23225:
23226: Raha-asia-aloite n:o 533
23227:
23228:
23229:
23230:
23231: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainojen
23232: korkotukeen
23233:
23234:
23235: Eduskunnalle
23236:
23237: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- soen olisi tärkeätä, että paaomien saantia hel-
23238: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvami- potettaisiin julkisin varoin. Hyvänä myöntei-
23239: sesta muodostaa pääoman hankkiminen erityi- senä esimerkkinä oli aikanaan Kehitysaluerallas-
23240: sesti pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. Tä- ton perustaminen, jonka tuli ensisijaisena teh-
23241: hänastiset valtiovallan toimenpiteet yritysten tävänään tukea pienen ja keskisuuren teolli-
23242: pääoman saannin helpottamiseksi eivät ole ol- suuden syntymistä ja kehittämistä. Kuitenkin
23243: leet riittäviä. mainitut teollisuusyritykset ovat käytännössä
23244: Pienteollisuuslainat ovat siirryttyään ainakin saaneet verrattain vähän tukea mainitulta ra-
23245: osaksi investointirahaston alaisuuteen saaneet hastolta. Kun näin on ja kun palveluelinkeinot
23246: aikaisempaa epäedullisemman luonteen. Palve- eivät lainkaan kuulu Kehitysaluerahaston pii-
23247: luelinkeinot ovat jääneet melkein kokonaan riin, tulisi pieniä yrityksiä ryhtyä tukemaan
23248: vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja liiken- muilla keinoin. Eräs mahdollisuus helpottaa
23249: teen suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta pienyrityksiä niiden rahoitusongelmissa olisi se,
23250: on jatkuvasti nousussa ja niilläkin on merkit- että valtio tukisi pienyrityksiä korkotuen muo-
23251: tävä työllisyyttä välittömästi ja välillisesti li- dossa.
23252: säävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan siis Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
23253: erittäin kipeästi niin pienteollisuuden kuin dotamme,
23254: kaupankin alalla.
23255: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23256: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavalli- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23257: sesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämises- markkaa pienteollisuuslainojen korkotu-
23258: sä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta kat- kea varten.
23259: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23260:
23261: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
23262: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
23263: 1982 vp. 585
23264:
23265: Raha-asia-aloite n:o 534
23266:
23267:
23268:
23269:
23270: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta viennin edis-
23271: tämislainoihin
23272:
23273:
23274: Eduskunnalle
23275:
23276: Suomalaiset yritykset ovat viime vuosina li- yrityksiä voimakkaasti tuetaan, ettei resurssien
23277: sänneet ponnistelujaan viennin lisäämiseksi. On vähäisyys muodostuisi esteeksi tarjoustoiminnal-
23278: etsitty uusia markkina-alueita, mutta on myös le. Meidän maassamme ollaan tässä asiassa otta-
23279: onnistuttu luomaan uutta vientiä. Tästä on massa vasta ensimmäisiä askeleita.
23280: myönteisenä osoituksena ns. projektivienti, jon- Tarjoustoiminta jo omalta osaltaan on riskin-
23281: ka osuus kokonaisviennistä on melkoinen. Tä- ottoa, koska se ei läheskään aina johda myön-
23282: mä on eräs ilmentymä maamme yritysten ylei- teiseen lopputulokseen. Valtiovallan tulisikin
23283: sestä aktiivisuudesta vientiä kohtaan. Ponniste- toimenpiteillään helpottaa tällaisenkin riskin
23284: luja tulee kuitenkin edelleen määrätietoisesti ottoa.
23285: jatkaa. Edustaahan vienti huomattavaa osaa Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
23286: maamme bruttokansantuotteesta, joten sillä on dotamme,
23287: keskeinen merk1tys kansamme taloudellisen hy-
23288: vinvoinnin kannalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23289: Yrityksille tarjoustoimintaan osallistuminen 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23290: on huomattava rasite, pienille yrityksille 32.85.84 (Lainat viennin edistämiseen)
23291: joskus ylivoimainen. Monissa teollisuusmaissa lisäyksenä 5 000 000 markkaa.
23292: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23293:
23294: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
23295: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
23296:
23297:
23298:
23299:
23300: 74 088200412K
23301: 586 1982 vp.
23302:
23303: Raha-asia-aloite n:o 535
23304:
23305:
23306:
23307:
23308: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien var-
23309: haiseläkkeiden ylimääräisiin lisiin
23310:
23311:
23312: Eduskunnalle
23313:
23314: Laki rintamasotilaiden varhaiseläkkeestä on rintamapalvelusaikavaatimusta. Haitta-asteesta
23315: osoittautunut nykyisessä muodossaan epäkel- riippumatta sotainvalideilta pitäisi lisäksi pois-
23316: voksi. Laki sisältää niin monenlaisia rajoituksia taa 58 vuoden ikävaatimus. Samoilla edellytyk-
23317: veteraanien varhaiseläkkeelle pääsyyn, ettei sillä tulisi entisillä sotavangeilla olla oikeus var-
23318: lakia säädettäessä tarkoitettua 10 000 veteraa- haiseläkkeeseen.
23319: nin siirtymistä varhaiseläkkeelle ole lähellekään Rintamapalvelusaikavaatimus tulisi poistaa
23320: saavutettu. kokonaan. Rintamapalvelustunnuksen saaneet
23321: Veteraanien varhaiseläkelain heikkouksiin naiset tulisi oikeuttaa varhaiseläkkeeseen sa-
23322: ovat kiinnittäneet huomiota niin veteraanijär- moin edellytyksin kuin rintamasotilaat.
23323: jestöt kuin sosiaali- ja terveysmini:>teriössä toi- Nykyisen varhaiseläkelain vaatimus, jonka
23324: miva rintamaveteraanijärjestön neuvottelukunta. mukaan veteraanin on vähennettävä työnte-
23325: Rintamaveteraanien varhaiseläkelakia tulisi koaan enintään 3/5 entisestään ja etrtä ansiot
23326: muuttaa tai muin järjestelyin turvata se, että saavat olla enintään 530 markkaa kuukaudessa,
23327: osaeläkkeellä olevat veteraanit voisivat varhais- on myös kohtuuton pienituloisten veteraanien
23328: eläkkeenä saada täyden eläkkeen ja osaeläkkeen osalta.
23329: erotuksen. Voimassa olevan lain mukaan osa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
23330: eläke estää rintamaveteraanien varhaiseläkkeen nioittaen,
23331: myöntämisen.
23332: Varhaiseläkkeen saantiedellytyksiä tulisi lie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23333: ventää myös siten, että rintamasotilastunnuksen 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23334: tai rintamapalvelustunnuksen saaneet sotainva- 33.21.53 lisäyksenä 100 000 000 mark-
23335: lidit, joiden haitta-aste on vähintään 10 pro- kaa käytettäväksi ylimääräisenä lisänä
23336: senttia, oikeutettaisiin varhaiseläkkeeseen ilman rintamaveteraanien varhaiseläkkeisiin var-
23337: haiseläkejärjestelmän laajentamiseksi.
23338: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
23339:
23340: Sauli Hautala Asser Stenbäck Esko Almgren
23341: Impi Muroma Jorma Fred Erkki Korhonen
23342: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
23343: 1982 vp. 587
23344:
23345: Raha-asia-aloite n:o 536
23346:
23347:
23348:
23349:
23350: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vanhusten ja
23351: vammaisten kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen
23352:
23353:
23354: Eduskunnalle
23355:
23356: Valtion tulo- ja menoarvioon on parin vuoden kotityötä tehneen perheenjäsenen on taloudelli-
23357: ajan sisältynyt määräraha vanhusten ja vam- sista syistä hakeuduttava ansiotyöhön kodin
23358: maisten kotona tapahtuvan hoidon tukemista ulkopuolelle. Tällöin joudutaan hankkimaan lai-
23359: koskevaan kokeilutoimintaan. Ensi vuoden tulo- toshoitopaikka sellaisellekin vanhukselle, joka
23360: ja menoarvioesityksessä tämän määrärahan suu- vähäisen avun turvin selviytyisi kotioloissa.
23361: ruudeksi esitetään 2,8 miljoonaa markkaa. Kun kotona tapahtuva hoito on yhteiskun-
23362: Vanhusten hoitotilanne on monilla paikka- nan kannalta huomattavasti edullisempaa kuin
23363: kunnilla erittäin vaikea. Esim. Helsingissä jou- laitoshoito, tulisi yhteiskunnan eri tavoin suo-
23364: dutaan hoitamaan sairaaloiden osastoilla sellai- sia vanhusten sekä myös vammaisten kotona
23365: sia potilaita, jotka eivät enää ole varsinaisen tapahtuvaa hoitoa. Budjettiesityksessä tarkoituk-
23366: lääketieteellisen hoidon tarpeessa. Heitä ei voi- seen varattu kokeilumääräraha on mielestämme
23367: da kuitenkaan kotiuttaa, koska monilla ei ole riittämätön. Toimintaa tulisi voimakkaasti laa-
23368: mahdollisuuksia selviytyä täysin yksin kotiolois- jentaa.
23369: saan ja pitkäaikaissairaiden hoitopaikoista on Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
23370: huutava pula.
23371: Vanhusten hoitaminen omassa kodissaan lähi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23372: omaisten toimesta oli maassamme pitkään ylei- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23373: nen käytäntö. Tämä hoitomuoto vastaa myös 33.26.35 lisäyksenä 2 200 000 markkaa
23374: parhaiten vanhusten omia toiveita ja tarpeita. vanhusten ja vammaisten kotona tapah-
23375: Tilanne on muuttunut kuitenkin siinä suhteessa, tuvan hoidon tukemiseen.
23376: että yhä useammassa tapauksessa aikaisemmin
23377: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23378:
23379: Sauli Hautala Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
23380: Olavi Ronkainen Jorma Fred Impi Muroma
23381: 588 1982 vp.
23382:
23383: Raha-asia-aloite n:o 537
23384:
23385:
23386:
23387:
23388: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Salon suojatyökeskuksen
23389: rakentamisen aloittamiseksi
23390:
23391:
23392: Eduskunnalle
23393:
23394: Suojatyön määrällinen ja toiminnallinen ke- tarvitsevat henkilöt. Salo on juuri sopiva suoja-
23395: hittäminen on eräs tärkeä osa-alue sosiaali- ja työkeskuksen sijaintipaikkakunta.
23396: terveydenhuollon piirissä. Suojatyöpaikkoja tar- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
23397: vitaan huomattavasti lisää vajaakuntoisten ja eri dotamme,
23398: vammaisryhmien työllistämiseen.
23399: Suojatyöpaikkoja tulisi saada maamme eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23400: osiin siten, että niitä voivat käyttää myös pien- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
23401: ten kuntien ja haja-asutusalueiden suojatyötä markan määrärahan Salon suojatyökes-
23402: kuksen rakentamisen aloittamiseksi.
23403: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
23404:
23405: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
23406: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
23407: 1982 vp. 589
23408:
23409: Raha-asia-aloite n:o 538
23410:
23411:
23412:
23413:
23414: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin suoja-
23415: työkeskuksen rakentamisen aloittamiseksi
23416:
23417:
23418: Eduskunnalle
23419:
23420: Uudenkaupungin suorittaman selvityksen mu- set ovat ilmoittaneet hankkivaosa tarvittavat
23421: kaan Uudessakaupungissa on noin 50 sellaista suojatyökeskuspalvelut Uudestakaupungista.
23422: työrajoitteista henkilöä, joille suojatyöpaikka Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston pää-
23423: olisi tarpeellinen. Lisäksi lähiympäristössä ( Ka- tösten mukaisesti suojatyökeskuksen suunnitte-
23424: lanti, Vehmaa, Taivassalo, Kustavi) on suoja- lu on parhaillaan käynnissä ja rakennustöihin
23425: työpaikkojen tarpeessa noin 20 henkilöä. ryhdytään vuoden 1983 alussa.
23426: Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto on teh- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
23427: nyt päätöksen suojatyökeskuksen rakentamises- dotamme,
23428: ta kaupunkiin v. 1983. Tällöin rakennet.taisiin
23429: työpaikat 20 kehitysvammaiselle ja 20 muulle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23430: työraj oi tteiselle. 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
23431: Turun ja Porin lääninhallitus on tehnyt asias- markan määrärahan Uudenkaupungin
23432: ta esityksen sosiaalihallitukselle. Kalannin, Veh- suojatyökeskuksen rakentamisen aloitta-
23433: maan, Kustavin ja Taivassalon kunnanhallituk- miseksi.
23434: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23435:
23436: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
23437: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
23438: 590 1982 vp.
23439:
23440: Raha-asia-aloite n:o 539
23441:
23442:
23443:
23444:
23445: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta mielenterveystoimiston
23446: rakentamisen aloittamiseksi Uuteenkaupunkiin
23447:
23448:
23449: Eduskunnalle
23450:
23451: Lääkintöhallituksen antamien valtakunnallis- veystoimiston rakentamisen suhteen tulisi suun-
23452: ten ohjeiden mukaan mielenterveystoimistot tu- nitelmien olla valmiina myös rahoituksen osalta.
23453: lisi sijoittaa terveyskeskusten yhteyteen. Tällä Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
23454: hetkellä ne toimivat Uudessakaupungissa eri dotamme,
23455: pisteissä. Käydyissä neuvotteluissa on sovittu,
23456: että ohje toteutetaan. Mielenterveystoimiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23457: tarvitsemien tilojen koko on noin 600 m2 ja 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
23458: kustannukset ovat 3 000 000 markkaa. markan määrärahan Uudenkaupungin
23459: Uudenkaupungin terveyskeskuksen rakennus- mielenterveystoimiston rakentamisen
23460: työt aloitetaan syksyllä 1983. Tällöin mielenter- aloittamiseksi.
23461: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23462:
23463: Sauli Hautala Jorma Fred
23464: 1982 vp. 591
23465:
23466: Raha-asia-aloite n:o 540
23467:
23468:
23469:
23470:
23471: Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
23472: opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistystyön tukemi-
23473: seen
23474:
23475:
23476: Eduskunnalle
23477:
23478: Hallituksen esityksessä vuoden 1983 tulo- ja tynyt, ja ne edustavat nykyisin kaikkia väestö-
23479: menoarvioksi esitetään momentilla 29.57.54.1 ryhmiä. Ottaen huomioon järjestöjen kulttuu-
23480: opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ritoiminnan suuren merkityksen ehdotamme,
23481: työhön valtionapuna 6 520 000 markkaa. Tällä
23482: summalla tuetaan sitä monipuolista kulttuuri- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23483: sivistystyötä, jota nämä järjestöt harjoittavat 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
23484: varsinaisen opintotoiminnan ohella. 29.57.54 alamomentille 1 lisäyksenä
23485: Tällaisen toiminnan tarve on viime vuosina 2 000 000 markkaa opintokeskusta yllä-
23486: jatkuvasti kasvanut ja laajentunut alueellisesti- pitävien järjestöjen sivistystyön tukemi·
23487: kin. Tästä on osoituksena sekin, että tältä mo- se en.
23488: mentilta tuettavien järjestöjen määrä on !isään-
23489: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23490:
23491: Elsi Hetemäki-Olander Markus Aaltonen Katri-Helena Eskelinen
23492: 592 1982 vp.
23493:
23494: Raha-asia-aloite n:o 541
23495:
23496:
23497:
23498:
23499: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten maatalousoppi-
23500: laitoksen lisärakennusten suunnitteluun ja rakennustöiden
23501: aloittamiseen
23502:
23503:
23504: Eduskunnalle
23505:
23506: Maatalousopetuksen ja sitä kautta maatalous- perusparannustOlta; tällä hetkellä mm. siellä
23507: oppilaitosten kehittämiseen on viime aikoina on siirrytty kotimaiseen polttoaineeseen, mutta
23508: kiinnitetty varsinkin Mikkelin läänissä varsin silti on vielä paljon tekemättä. Nimenomaan
23509: suurta huomiota, sillä onhan lääniin suunniteltu oppilaitoksen liikunta- ja urheilutilat ovat täy-
23510: perustettavaksi kolmas maatalousoppilaitos Jo- sin olemattomat ja opetustiloja käytännön ja
23511: roisten maatalousoppilaitoksen ja Otavan maa- teoreettisten aineiden opiskeluun tarvitaan lisää.
23512: talousoppilaitoksen lisäksi. Ennen kuin peruste- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23513: taan uusia oppilaitoksia olisi jo käytettävissä
23514: olevat opetustilat hyödynnettävä sekä pyrittävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23515: aikaansaamaan ne kaikkia nykyajan vaatimuksia 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
23516: vastaaviksi. 29.63.74 alamomentille 3 (Talonraken-
23517: Joroisissa sijaitseva maatalousoppilaitos on nusten suunnittelu) 1 000 000 markan
23518: tähän mennessä jäänyt vähemmälle osalle kehit- määrärahan Joroisten maatalousoppi-
23519: tämistoimenpiteissä ja niinpä olisi nyt aika jär- laitoksen lisärakennusten suunnittelua ja
23520: jestää po. oppilaitoksen asiat kuntoon. Viime rakennustöiden aloittamista varten.
23521: aikoina oppilaitoksella onkin tehty jatkuvasti
23522: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23523:
23524: J>ertti Ilietala J>entti J>outanen
23525: 1982 vp. 593
23526:
23527: Raha-asia-aloite n:o 542
23528:
23529:
23530:
23531:
23532: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten maatalousoppi-
23533: laitoksen maanhankintojen suorittamiseksi
23534:
23535:
23536: Eduskunnalle
23537:
23538: Maatalousopetuksen ja sitä kautta maatalous- Eräs Joroisten maatalousoppilaitoksen kehi-
23539: oppilaitosten kehittämiseen on viime aikoina tyksen este on ollut sen käytössä olevien maa-
23540: kiinnitetty varsinkin Mikkelin läänissä varsin pinta-alojen vähäisyys, mikä on johtunut tähän
23541: suurta huomiota, sillä onhan lääniin suunniteltu tarkoitukseen osoitettujen budjettivarojen niuk-
23542: perustettavaksi kolmas maatalousoppilaitos Jo- kuudesta.
23543: roisten ja Otavan maatalousoppilaitosten lisäksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23544: Ennen kuin perustetaan uusia oppilaitoksia,
23545: olisi jo olemassa olevat oppilaitokset saatava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23546: mahdollisimman tehokkaiksi yleisten toiminta- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23547: edellytystensä puolesta. 29.65.88 300 000 markan määrärahan
23548: Joroisissa sijaitseva maatalousoppilaitos on Joroisten maatalousoppilaitoksen tarvit-
23549: tähän saakka jäänyt vähemmälle osalle kehittä- semien maanhankintojen suorittamista
23550: mistoimenpiteissä ja näin ollen olisi nyt aika varten.
23551: järjestää tämän laitoksen asiat kuntoon.
23552: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23553:
23554: Pertti Hietala Pentti Poutanen
23555:
23556:
23557:
23558:
23559: 7'5 Oss20041li2K
23560: 594 1982 vp.
23561:
23562: Raha-asia-aloite n:o 543
23563:
23564:
23565:
23566:
23567: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren-Porsas-
23568: kosken maantien perusparannustöiden aloittamiseksi
23569:
23570:
23571: Eduskunnalle
23572:
23573: Haukivuoren kunnan ja Pieksämäen maalais- Nykälän talouskylään kuuluvan Taipaleen
23574: kunnan alueella olevan noin 31 kilometrin pi- kylän asukkaiden liikenneyhteydet kuntakes-
23575: tuisen Haukivuoren-Porsaskosken maantien kukseen ovat erittäin heikot. Taipaleen ky-
23576: perusparantaminen on erittäin tärkeää tien huo- län aseman parantaminen kuntakeskukseen näh-
23577: nokuntoisuuden ja runsaan liikenteen takia. den edellyttää kaukaisen sijainnin takia hyvä-
23578: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri on vuonna kuntoisia teitä.
23579: 1979 suorittanut liikennelaskennan, ja sen mu- Taipaleen kylästä kuntakeskukseen on suori-
23580: kaan edellä mainitun maantien keskimääräinen tettu viime vuosina joukkoliikennekokeiluja,
23581: vuorokausiliikenne oli 169/24. jotka myös vaativat perusparannettua maan-
23582: Tieosuuksittain keskimääräinen vuorokausilii- tietä.
23583: kenne ja kesän keskimääräinen vuorokausilii- Hyvien tieyhteyksien luominen kuntakeskuk-
23584: kenne olivat vuonna 1979 seuraavat: seen edesauttaa talouskylän kehittymistä.
23585: Haukivuoren-Porsaskosken maantien perus-
23586: T1eosuus kvl kkvl parantaminen on tärkeää myös kunnan koulu-
23587: Kantatie n:o 72 - Kurki- laitoksen kannalta, sillä Nykälästä ja sen ympä-
23588: sensaaren th . . ........ 458/51 664/43 ristöstä kyyditään maanteitse Haukivuoren Ase-
23589: Kurkisensaaren th - Por- mankylään noin 50 yläasteen oppilasta ja tien
23590: saskoski ............. 171/30 243/28 vaikutuspiirissä olevat ala-asteen oppilaat lä-
23591: Pohjalahden th - Porsas- himpään ala-asteen kouluun. Lisäksi maantiellä
23592: koski ............... 144/19 197/15 on säännöllinen linja-auto-, myymäläauto- ja
23593: maitoautoliikenne, joten se on hyvin raskaasti
23594: Yhteistyötoimikunta korostaa maantien pe- liikennöity tie. Erityisesti tämä tulee esille
23595: rusparantamisen tärkeyttä, sillä sen vaikutus- keväisin ja syksyisin kelirikkojen aikoina.
23596: piirissä on tällä hetkellä noin 270 taloutta. Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
23597: Maantien merkitys korostuu kesäaikana enti- ehdotamme kunnioittavasti,
23598: sestään, sHlä Haukivuoren kunnan alueella
23599: sijaitsevista loma-asunnoista suuri osa on tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23600: tien vaikutuspiirissä. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23601: Haukivuoren kuntaan kuuluva Nykälän ta- 31.24.77 13 000 000 markkaa maantien
23602: louskylä, joka myös Etelä-Savon seutukaavalii- n:o 4474 (Haukivuori-Porsaskoski)
23603: ton suunnitelmien mukaan tulee säilymään perusparannustöiden aloittamista varte;:.
23604: omana talouskylänä, sijaitsee Haukivuoren-
23605: Porsaskosken maantien varrella.
23606: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23607:
23608: Pertti Hietala Olavi Ronkainen
23609: Maija Rajantie Pentti J>outanen
23610: 1982 vp. 595
23611:
23612: Raha-asia-aloite n:o 544
23613:
23614:
23615:
23616:
23617: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 468 pe-
23618: rusparantamiseksi välillä Leväsalo-Viljolahti
23619:
23620:
23621: Eduskunnalle
23622:
23623: Maantien n:o 468 perusparannustyöt on maito- ym. alkutuotannon tuotteiden kuljetusta
23624: TVH:n Mikkelin piirin tienpidon toimenpide- suorittavien autojen liikennöinti tällä tiellä,
23625: ohjelmassa 1981-1987 merkitty vuodelle jonka kunnolla on suuri merkitys perusedelly-
23626: 1984. Huomioon ottaen kuitenkin sen, ettei tysten parantamiseksi näiden peruselinkeinojen
23627: Kangaslammin kunnan halki ole nykyisellään harjoittamiselle.
23628: yhtään päällystettyä tietä, sekä sen, että em. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23629: tien Viljolahden puoleisessa päässä olevat asuk-
23630: kaat asioivat sekä työ-, koulu-, terveys- että että Eduskunta ottaisi valtion vuode•z
23631: kauppapalvelumatkansa tätä tietä molempiin 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23632: suuntiin Varkauteen ja Savonlinnaan, olisi ky- 31.24.77 2 340 000 markan määrärahatz
23633: seisen tien perusparannustyöt aloitettava mah- maantien n:o 468 tieosuuden Leväsalo
23634: dollisimman pian ja viimeistään vuoden 1983 -Viljolahti perusparannustöiden suorit-
23635: aikana. tamista varten.
23636: Tien käyttöä lisää oleellisesti myös myymälä-,
23637: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23638:
23639: Pertti Hietala Pentti Poutanen
23640: 59.6 1982 vp.
23641:
23642: Raha-asia-aloite n:o 545
23643:
23644:
23645:
23646:
23647: Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta henkilöpaikal-
23648: lisliikenteen ylläpidosta aiheutuvien tappioiden korvaamiseksi
23649: Valtionrautateille
23650:
23651:
23652: Eduskunnalle
23653:
23654: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä Edellä mainittuun taloudellisuusvaatimukseen
23655: asetetaan Valtionrautateille erityinen liikekirjan- ja paikallisliikenteen kehittämistä käsitelleeseen
23656: pidollisen alijäämän supistamistavoite. Mainitun raporttiin viitaten tulisi Valtionrautateiden mo-
23657: tavoitteen asettamisen yhteydessä ei valtioval- mentille hyväksyä joko paikallisliikenteen hoi-
23658: lan taholta ole kuitenkaan riittävästi huomioitu don aiheuttaman tappion suuruinen alijäämäi-
23659: niitä tehtäviä, joita rautatielaitokselle on ase- syys tai korottaa momentilla 31.57.40 olevia
23660: tettu yleisen ja yhteiskuntapoliittisen edun ni- määrärahoja yleisistä yhteiskuntapoliittisista
23661: missä hoitaa määrätyn tyyppistä palvelutehtä- syistä johtuvien Vaidonrautateiden velvoittei-
23662: vää. Valtion yleisistä varoista osoitettavat kor- den korvaamiserosi.
23663: vaukset eri toimintojen tukemiseksi eivät riitä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23664: kattamaan mainituista toiminnoista aiheutuvia
23665: kustannuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuodetz
23666: Vuonna 1981 jätti rautateiden paikallisliiken- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
23667: teen laajuustasoa ja sen kehittämistä selvittä- 31.57.40 lisäyksenä 85 000 000 mar/e-
23668: nyt työryhmä loppuraporttinsa. Tuon raportin kaa yleisen edun edellyttämän henkilö-
23669: perusteella esitetään henkilöpaikallisliikenteen paikallisliikenteen ylläpidosta aiheutu-
23670: kehittämistä ·keskipitkän tähtäimen suunnitel- vien tappioiden korvaamiseksi Valtion-
23671: man mukaisesti vuoteen 1988 mennessä. Suun- rautateille.
23672: nitelma on hyväksytty rautatiehallituksessa ja
23673: jätetty muun muassa liikenneministeriölle.
23674: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23675:
23676: Pertti IDetala Pentti Lahti-Nuuttila Unto Ruotsalainen
23677: Jouko Tuovinen Maija Rajantie Markus Aaltonen
23678: 1982 vp. 597
23679:
23680: Raha-asia-aloite n:o 546
23681:
23682:
23683:
23684:
23685: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta kiskonvaihtotöiden aloit-
23686: tamiseksi rataosuudella Savonlinna-Huutokoski
23687:
23688:
23689: Eduskunnalle
23690:
23691: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa tuntinopeutta voitaisiin nostaa ja että rata kes-
23692: on momentille 31.90.78 merkitty kiskoovaihtoa täisi entistä raskaampia kuljetuksia, joita tulee
23693: varten rataosuudella Parikkala-Savonlinna aiheuttamaan mm. kaivostoiminnan aloittami-
23694: 11 500 000 markkaa. Tämä on erinomaisen nen Enonkoskella.
23695: hyvä asia, mutta kun kiskonvaihto rataosuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23696: della Savonlinna-Huutokoski pitäisi saada jat- nioittavasti,
23697: kumaan välittömästi, kun väli Parikkala-Sa-
23698: vonlinna on valmistunut, olisi jo vuoden 1983 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23699: tulo- ja menoarvioon varattava tähän tarkoi- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23700: tukseen ns. aloitusraha. 31.90.78 2 000 000 markkaa kiskon-
23701: Kiskonvaihto myös rataosuudella Savonlinna vaihtotöiden aloittamiseksi rataosuudella
23702: -Huutokoski on välttämätön siksi, että keski- Savonlinna-Huutokoski.
23703: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23704:
23705: Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
23706: Maija Rajantie Pentti Poutanen
23707: 598 1982 vp.
23708:
23709: Raha-asia-aloite n:o 547
23710:
23711:
23712:
23713:
23714: Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallis-
23715: kotien ja kunnallisten vanhainkotien rakentamiseen ja perus-
23716: korjauksiin
23717:
23718:
23719: Eduskunnalle
23720:
23721: Valtioneuvoston päätöksen ( 607/79) perus- kykyluokasta riippuen 32-65 % kustannuk-
23722: teella voidaan tulo- ja menoarvioon otetun mää- sista. Vuodelle 1984 on tulossa erittäin suuri
23723: rärahan puitteissa myöntää kunnalliskotien ja määrä mainittuja hankkeita valtion rahoituksen
23724: kunnallisten vanhainkotien rakentamiseen ja nousun vuoksi. Sekä kuntien vanhustenhuollon
23725: peruskorjauksiin valtionavustusta enintään että valtiontalouden kannalta olisi tarkoituksen-
23726: 20 % kustannuksista. Määräraha on ollut me- mukaista käynnistää mahdollisimman suuri
23727: noarviossa vuodesta 1979. Tähän mennessä määrä hankkeita vuoden 1983 aikana ennen
23728: avustusta on myönnetty 81 hankkeelle yhteensä Valtavan voimaantuloa. Vuoden 1983 tulo- ja
23729: 46 000 000 mk. Vuoden 1982 määräraha on menoarvioesityksessä on esitetty ko. tarkoituk-
23730: 5 500 000 markkaa ja se joudutaan jakamaan seen 7 500 000 markkaa, mikä on tarpeeseen
23731: hankkeille, joiden yhteenlaskettu avustustarve nähden riittämätön määräraha. Tämä merkitsee
23732: on 50 000 000 markkaa. Määrärahan tarve rakentamispaineiden kasautumista seuraavalle
23733: .on siis kymmenkertainen varattuun määrära- vuodelle, jolloin valtionosuus on 20 % :n ase-
23734: haan nähden. Kaikkiaan on vajaa puolet avus- masta keskimäärin 50 % _
23735: tuksen tarpeessa olevista kunnista saanut avus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23736: tusta. nioittavasti,
23737: Vanhustenhuoltolaitosten huono kunto ja
23738: palovaarallisuus ovat yleisesti tiedossa. K01iaus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23739: toimintaa on haitannut ja hidastanut valtion- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
23740: rahoituksen vähäisyys. Vuoden 1984 alusta voi- 33.58.33 lisäyksenä 12 500 000 markkaa
23741: maan tulevan Valtava-uudistuksen seurauksena valtionavustukseen kunnille kunnallisko-
23742: vanhainkotien perustamiskustannukset tulevat tien ;a kunnallisten vanhainkotien raken-
23743: valtionosuuden piiriin, jonka suuruus on kanto- tamiseen ;a peruskorjauksiin.
23744: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23745:
23746: Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari Jouko Tuovinen
23747: Lea Savolainen Matti Luttinen Reino Breilin
23748: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm
23749: 1982 vt>. 599
23750:
23751: Raha-asia-aloite n:o 548
23752:
23753:
23754:
23755:
23756: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysyhteis-
23757: työn suunnitteluun ja arviointiin sekä kehitysmaatutkimuk-
23758: seen
23759:
23760:
23761: Eduskunnalle
23762:
23763: Maamme antaman kehitysavun määrällisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23764: kasvattamisen ohella tulisi kiinnittää kasvava 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23765: huomio annettavan avun laatuun. Tämä edel- 24.30.67 lisäyksenä 3 800 000 markkaa
23766: lyttää muun muassa tutkimuspanoksen lisää- käytettäväksi kehitysyhteistyön suunnit-
23767: mistä hankkeiden monipuolisen valmistelun ja teluun ja arviointiin sekä kehitysmaa-
23768: tarkan seurannan mahdollistamiseksi. tutkimukseen.
23769: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23770: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
23771:
23772: Inger Hirvelä Aulis Juvela E.-J. Tennilä
23773: Heli Astala J. Vähäkangas Irma Rosnell
23774: Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi P. Liedes
23775: Pauli Uitto Anna-Liisa Jokinen Aarne Saarinen
23776: Mikko Ekorre Vappu Säilynoja Helvi Niskanen
23777: Kati Peltola Sten Söderström Terho Pursiainen
23778: Arvo Kemppainen Seppo Toiviainen Mikko Kuoppa
23779: Marjatta Stenius-Kaukonen P. Puhakka
23780: 600 1982 vp.
23781:
23782: Raha-asia-aloite n:o 549
23783:
23784:
23785:
23786:
23787: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaisteatteritoimin-
23788: nan edistämiseksi
23789:
23790:
23791: Eduskunnalle
23792:
23793: Maassamme asuu noin 4 500 kolmeen eri keinon ja Jokkmokin saamelaisteatteriryhmät
23794: kieliryhmään kuuluvaa saamelaista. Omaan kie- saavat valtiolta suoraa avustusta, mikä on mah-
23795: leen pohjautuvan elävän saamelaiskulttuurin dollistanut mm. pätevän ohjaaja-avun saamisen
23796: perustaminen riippuu valtion erityistoimista, ja suunnitelmallisen koulutustoiminnan. Tavoit-
23797: sillä saamelaiset elävät taloudellisesti vaikeissa teena on myös yhteistyön kehittäminen Poh-
23798: oloissa luontaiselinkeinojen harjoittamisen vai- joismaiden saamelaisteatteriryhmien kesken ja
23799: keuduttua ja työttömyyden ollessa Lapissa pysyvän saamelaisteatterin rakentaminen.
23800: yleensäkin suurempaa kuin muualla maassa. Myös Suomessa toimii mm. Utsjoen Outa-
23801: Pieni väestömäärä ei myöskään tarjoa itsestään koskella saamelaisten oma teatteriryhmä, jonka
23802: samanlaisia edellytyksiä taloudellisesti kannat- toimintaedellytyksiä tulisi valtion tuella edis-
23803: tavan lehtien ja kirjallisuuden kustannustoimin- tää. Tärkeä näkökohta on myös, että Suomen
23804: nan, teatterilaitoksen ja monen muun vastaavan saamelaisilla olisi tasavertainen lähtökohta saa-
23805: henkisen kulttuurin toiminnan harjoittamiseen melaisteatteritoiminnan yhteistyömuotojen ke-
23806: siinä mitassa ja runsaudessa kuin se on pää- hittämisessä Pohjolassa.
23807: väestölle mahdollista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23808: Saamelaisten keskuudessa, ennen kaikkea
23809: Norjassa ja Ruotsissa, on noussut vireä teatteri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23810: toiminta, joka edelleen on kasvussa. Norjan val- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23811: tio on vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon myön- 29.90.52 lisäyksenä 150 000 mark-
23812: tänyt erityisen määrärahan saamelaisteatterin kaa saamelaisteatteritoiminnan edistämi-
23813: kehittämiseen. Myös Ruotsissa toimivat Kauto- seksi.
23814: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23815:
23816: Inger Hirvelä Aulis Juvela Liisa Jaakonsaari
23817: 1982 vp. 601
23818:
23819: Raha-asia-aloite n:o 550
23820:
23821:
23822:
23823:
23824: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison leiri- ja kurssi-
23825: keskusten rakentamista ja käyttökustannusten korvausta
23826: varten
23827:
23828:
23829: Eduskunnalle
23830:
23831: Opetusministeriö vahvisti kansainvälistä, val- tetut rakennuskohteet ovat vaaras,sa viivästyä,
23832: takunnallista, maakunnallista ja paikallista käyt- jopa keskeytyä ( esim. Kannonkoski) valtioval-
23833: töä palvelevien nuorison kurssi- ja leirikeskus- lan puutteellisen rahoituksen vuoksi, sillä talou-
23834: ten kehittämisohjelman v. 1978. dellisilta resursseiltaan heikoilla sijoituskun-
23835: Sen mukaan ministeriö yhdessä kuntien nilla ei ole varaa hankkeiden toteuttamiseen
23836: kanssa perustaa mainittua käyttöä palvelevia omin varoin. Merkittävän kurssi- ja leirikeskus-
23837: nuorison toimintakeskuksia. Kurssi- ja leirikes- verkoston valmistuminen ja investointien täysi-
23838: kusverkostoon kuuluu tällä hetkellä kahdeksan painoinen hyväksikäyttö eli toiminta edellyttää
23839: kohdetta eri puolilla maata. V almis.tuttuaan ne valtion jatkuvaa taloudellista tukea myös käyt-
23840: pystyvät tehokkaasti palvelemaan ulkomailta tökustannuksiin. Edelleen toiminnan kannalta
23841: Suomeen suuntautuvaa nuorisomatkailua sekä on ratkaisevaa, että kurssi- ja leirikeskuksissa
23842: kotimaista ohjattua nuor1sotoimintaa. Toiminta on kalusto, esimerkiksi opetusvälineet ja tarvik-
23843: on jo käynnistynyt Kuusamon leiri- ja kurssi- keet, ja muu tarpeellinen varustus niiden aloit-
23844: keskuksessa, Kannonkosken keskus on paraikaa taessa toimintansa.
23845: käynnistymässä ja vuoden 1983 aikana käyn- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
23846: nistyvät Rautavaaran ja Nurmeksen keskukset. tamme,
23847: Leiri- ja kurssikeskukset tuovat käynnistyessään
23848: sijaitsemiinsa kehitysaluekuntiin niiden kipeästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23849: kaipaamia palvelualan työpaikkoja sekä toimin- 1983 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
23850: takeskuksen, joka monin tavoin vaikuttaa ke- mentille 5 000 000 markan määräraha1Z
23851: hittymiseen. nuorison leiri- ja kurssikeskusten raken-
23852: Kurssikeskusten käyttövalmiuteen saattami- tamista ja käyttökustannusten korvausta
23853: sessa on kuitenkin ilmennyt ongelmia. Jo aloi- varten.
23854: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
23855:
23856: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Hannu Tapiola
23857: Helena Pesola Juhani Surakka Mauri Pekkarinen
23858: Väinö Rautiainen Matti Jaatinen
23859:
23860:
23861:
23862:
23863: 76 088200412K
23864: 602 1982 vp.
23865:
23866: Raha-asia-aloite n:o 551
23867:
23868:
23869:
23870:
23871: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Oinaalan urheilukentän ra-
23872: kentamiseksi Jämsänkoskelle
23873:
23874:
23875: Eduskunnalle
23876:
23877: Jämsänjokilaakson alue on voimakas koulu- rakentamaan. Kuluvana vuotena myönnetyt
23878: keskus, jossa hyvin monet nuoret viettävät va- 200 000 markan avustus ja 300 000 markan
23879: paa-aikaansa. Terveeliisin vapaa-ajan viettomuo- laina riittävät vain töiden aloittamiseen.
23880: to on urheilu ja liikunta, joka myös alueella on Koska Jämsänkosken työllisyystilanne jo pit-
23881: voimakkaassa nousussa. Erääksi vakavaksi kään on ollut vaikea ja uhkaa käydä yhä vai-
23882: puutteeksi on jo kauan osoittautunut riittävän keammaksi, olisi riittävän määrärahan osoitta-
23883: suuren kestopäällyskentän puuttuminen Jäm- minen urheilukentän rakentamiseen välttämä-
23884: sänkoskella, jossa sijaitsee mm. kuntainliiton töntä myös työllisyysnäkökulmasta katsottuna.
23885: ammattikoulu ja myös metsäkonekoulu Jäm- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
23886: sänkosken kunnan omien koululaitosten lisäksi.
23887: Oinaalan urheilukentän rakentaminen on mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23888: läänin urheilulautakunnassa todettu tarpeelli- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23889: seksi, mutta varoja siihen ei vielä ole osoitettu 1 000 000 markkaa Jämsänkosken Oi-
23890: riittävästi, jotta kunta voisi ryhtyä kenttää naalan urheilukentän rakentamiseksi.
23891:
23892: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23893:
23894: Inger Hirvelä
23895: 1982 vp. 6:03
23896:
23897: Raha-asia-aloite n:o 552
23898:
23899:
23900:
23901:
23902: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Jämsänjoen ruoppaamiseen
23903:
23904:
23905: Eduskunnalle
23906:
23907: Vielä vuonna 1970 Jämsänjoki oli rinnas- ruoppaamiseen, mutta varojen puuttuessa ei
23908: tettavissa likaviemäriin. Veden laatu on 5-10 kunta yksin voi lähteä hanketta toteuttamaan.
23909: vuoden aikana jossakin määrin parantunut Jäm- Jämsänjoki kulkee läpi Jämsän keskustaaja-
23910: sänkosken tehtaiden kuormituksen vähenemisen man ja näin ollen joen puhdistamisella on suuri
23911: vuoksi. Vaikka joki edelleen on täysin pilaan- merkitys asukkaiden viihtymisen kannalta. Li-
23912: tunut, ajoittain täysin hapeton ja vesi harmaata, säksi ruoppaus mahdollistaisi viitoitetun venei-
23913: on kuitenkin näköpiirissä tilanteen parantumi- lijäreitin aikaansaamisen Päijänteeltä Jämsän
23914: nen, kun Jämsän ja Jämsänkosken kuntien keskustaajamaan, mikä tyydyttäisi yhä lisäänty-
23915: jätepuhdistuslaitos on vuoden alusta lähtenyt vän Päijänteen veneilyharrastuksen tarpeita.
23916: käyntiin. Edellä olevan perusteella ehdotan,
23917: Huomattavan parannuksen joen tilaan toisi
23918: sen ruoppaus, koska hapettomuus johtuu joen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23919: pohjaan kerääntyneestä suuresta jätemäärästä. 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
23920: Vesihallitus onkin myöntänyt luvan Jämsänjoen markkaa ]ämsänjoen ruoppaamiseen.
23921: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23922:
23923: Inger Hirvelä
23924: 604 1982 vp.
23925:
23926: Raha-asia-aloite n:o 553
23927:
23928:
23929:
23930:
23931: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta rakennustöiden jatkamiseen
23932: tieosuudella Jämsänkoski-J uokslahti
23933:
23934:
23935: Eduskunnalle
23936:
23937: Jämsänkoskelta Jyväskylään suuntautuva lii- nittua ongelmaa ole vielä ratkaistu. Huolestut-
23938: kenne on jo kauan joutunut kulkemaan Jämsän tavaa on, että tien rakentamisen jatkotyötä
23939: keskustan kautta huolimatta siitä, että matkaa on aiottu siirtää kahdella vuodella eteenpäin,
23940: kertyy tätä kautta 10 kilometriä enemmän. ja näiden suunnitelmien mukaan tie tulisi käyt-
23941: Tämä on koskenut erityisesti raskasta liiken- töön vasta vuosikymmenen loppupuolella. Tämä
23942: nettä, koska ko. tieosuus on jyrkkien mutkien tuntuu sitäkin oudommalta, kun Jämsänkosken
23943: ja heikon kunnon vuoksi suorastaan vaarallinen työttömyysaste on lähes kaksinkertainen keski-
23944: esim. puutavarakuljetusta ajatellen. Jämsänkos- määräiseen työttömyyteen nähden, ja vastaavat
23945: ken tehtaalle tätä kautta tulevan puumäärän tilanteet muilla teollisuusalueilla ovat johtaneet
23946: on arvioitu olevan noin 140 000 m\ mikä vas- tehostettuihln työllisyystoimiin.
23947: taa noin 120 000 tn ja lähes 4 000 perävaunul- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
23948: lista autokuormaa. Tämä kuljetus, joka nyt
23949: tapahtuu Jämsän keskustaajaman kautta, aiheut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23950: taa siellä tarpeettomia liikenneongelmia. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23951: Jämsänkosken-Juokslahden tieosuutta on 31.24.77 lisäyksenä 3 500 000 markkaa
23952: ryhdytty kunnostamaan, mutta juuri valmistuva Jämsänkosken-Juokslahden tien raken-
23953: 2 km:n uusi tieosuus on Jämsänkosken puo- nustöiden jatkamiseksi.
23954: lella, tien alussa, eikä näin ollen alussa mai-
23955: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23956:
23957: Inger Hirvelä
23958: 1982 vp. 605
23959:
23960: Raha-asia-aloite n:o 554
23961:
23962:
23963:
23964:
23965: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
23966: rakentamiseksi tieosuudelle Kaipola-Olkkola Jämsässä
23967:
23968:
23969: Eduskunnalle
23970:
23971: Jämsän kaupungin Kaipolan-Olkkolan tie- Asukkaat ovat jo kauan odottaneet, että tie-
23972: osuus on vilkasliikenteinen väylä, jota käyttää osuus peruskorjattaisiin ja sen viereen raken-
23973: nelostien ja Kaipalan tehtaan välille suuntau- nettaisiin pyöräilijöille ja jalankulkijoille tur-
23974: tuva kuorma- ja rekka-autoliikenne, mutta vallinen väylä.
23975: myös runsas määrä koululaisia koko Olkkolan Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
23976: asuntoalueelta.
23977: Tie on erittäin kapea ja erityisesti talvisai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23978: kaan pimeällä ja liukkaalla hengenvaarallinen 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
23979: koulutie pienille lapsille. Monet lapset asuvat markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
23980: niin kaukana koulusta, jopa 4-5 km:n päässä, kentamiseksi tieosuudelle Kaipola-
23981: ettei heiltä voi kieltää pyörällä ajoa kouluun. Olkkola Jämsän kaupungissa.
23982: Helsingissä 1 päivänä ~okakuuta 1982
23983:
23984: Inger Hirvelä
23985: 606 1982 vp.
23986:
23987: Raha-asia-aloite n:o 555
23988:
23989:
23990:
23991:
23992: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten sijaishuollon
23993: perhehoidon kehittämiseksi
23994:
23995:
23996: Eduskunnalle
23997:
23998: Suomessa elää yksityiskoteihin SlJOltettuina dessa kateutta ja mielipahaa. Maksuperusteet
23999: noin 5 300 lasta vuosittain. Tämä on 60 % tulisi yhtenäistää ja myös lapsen hoidosta van-
24000: huostaanotetuista lapsista; laitoksiin jää siis 40 hemmille koituva työ korvata. Sijaisvanhem-
24001: % eli 4 200 lasta. Laki suosii yksityiskotisijoi- pien yhdistyksen mielestä hoidosta tulisi mak-
24002: tuksia, mutta niiden onnistumiseksi ei ole pal- saa korvauksen sijasta palkkaa ja sijaisvanhem-
24003: jon tehty. Perhepolitiikan alueeseen kuuluva muus käsittää työnä, johon kuuluvat normaalin
24004: lastensuojelu on viime vuosien sosiaalihuollon työsuhteen edut. Työ voitaisiin rinnastaa per-
24005: kehittämistoiminnassa jäänyt toissijaiseen ase- hepäivähoitajan työhön. On käsittämätöntä,
24006: maan. Vaativasta työstä huolimatta sijaisvan- että tästä työstä, joka on jatkuvaa, ympärivuo-
24007: hempien taloudelliset, koulutus- ym. etuudet rokautista ja ympärivuotista, maksetaan huo-
24008: ovat huomattavasti vähäisemmät kuin perhe- nommin. Lisäksi sijaislapsesta maksetaan lapsi-
24009: päivähoitajien, joilla ei kuitenkaan ole koko- Hsää pienin mahdollinen määrä, kuten perheen
24010: naisvastuuta lapsesta. Tämä vaikuttaa luonnol- ensimmäisestä lapsesta, vaikka samaan perhee-
24011: lisesti sijaiskodissa olevan lapsen tai nuoren seen olisi sijoitettu sisaruksia. Lapsen sairas-
24012: oloihin ja kasvatukseen. Puutteita ja kirja- tuessa kaikki työnantajat eivät myönnä sijais-
24013: vuutta esiintyy perhehoidon kustannusten kor- äidille vapaapäiviä lapsen hoitamiseen samalla
24014: vauksissa ia palkkioissa. Perhehoidon kasvat- tavalla kuin sitä annetaan oman lapsen hoi-
24015: tajia olisi myös kyettävä nykyistä paremmin toon.
24016: tukemaan mm. koulutuksen avulla vaikeassa Lastensuojelun perhehoidosta vastaavat etu-
24017: tehtävässään. päässä kuntien sosiaalityöntekijät kaikkien mui-
24018: Lastensuojelun perhehoito ei tOlmmtamuo- den töidensä ohella. Suurimmilla paikkakun-
24019: tona ole ollut lainkaan valtionavun piirissä. nilla on myös perhehoitoon erikoistuneita työn-
24020: Suojelukasvatusperustein huostaanotetun lapsen tekijöitä. V aivottavia ja tuettavia sijaisperheitä
24021: hoidosta valtio on korvannut 1/3, heitä on saattaa olla 100-200, kun esimerkiksi perhe-
24022: perhehoidossa ollut vajaat kolmesataa. Sen päivähoidon ohjaajan virkaa kohden on 40--
24023: sijaan turvattomuusperustein on yksityiskotei- 60 perhepäivähoitajaa.
24024: hin sijoitettu noin 5 000 lasta, mistä aiheutu- Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta sijais-
24025: neet kulut ovat jääneet yksinomaan kunnille. perheille ei ole minkäänlaista systemaattista
24026: Viime vuoden lokakuusta lähtien valtio on kurssitusta. Esimerkkejä kehittyneestäkin toi-
24027: maksanut 20 % kaikkien perhehoitoon sijoi- minnasta on. Keski-Suomen kasvatusneuvolan
24028: tettujen alle 18-vuotiaiden hyväksytyistä ku- kuntainliitto on palkannut sijaishuollon työn-
24029: luista. Samaan aikaan yhtenäistyivät huostaan- tekijän kuntien yhteiseen kävttöön. Työntekijä
24030: oton päättämistä koskevat ikärajat 18 vuoteen. on koettu erittäin tarpeelliseksi ja paine palve-
24031: Sijaisperheelle maksettava hoitokorvaus on luiden saantiin on suuri. Sijaishuollon koulu-
24032: keskimäärin noin 650 mk. Lähes 200 kunnassa tuksen lisäksi sijaishuollon sosiaalityöntekijän
24033: ei makseta hoitopalkkiota ( = korvausta työstä) tehtäviin kuuluvat mm. kuntien ja kasvatus-
24034: lainkaan, ja niissä, joissa palkkio maksetaan, neuvolan työntekijöiden konsultointi sijaishuol-
24035: se on keskimäärin 200 ja 400 markan välillä. toasioissa, kuntien avustaminen sijaiskotien
24036: Vain osa kunnista noudattaa sosiaalihallituk- hankinnassa ja sijaiskotiehdokkaiden haastat-
24037: sen suositusta, ja korvausten vaihtelu kun- telu.
24038: nasta toiseen herättää vanhempien keskuu-
24039: Raha-asia-aloite n:o 555 607
24040:
24041: Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo- tämiseksi niin, että sijaisvanhemmil!e
24042: tamme, turvataan kohtuullinen korvaus vaati-
24043: vasta työstään ja että heitä varten luo-
24044: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden daan koulutusjärjestelmä, joka vähintään
24045: 1983 tulo- ja menoarvioon momentil!e läänikohtaisella tasolla toimisi jatkuvasti
24046: 33.41.32 500 000 markan määrärahan ja systemaattisesti.
24047: lasten sijaishuollon perhehoidon kehit-
24048: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
24049:
24050: Inger Hirvelä Ulla-Leena Alppi Aulis Juvela
24051: ()08 1982 vp.
24052:
24053: Raha-asia-aloite n:o 556
24054:
24055:
24056:
24057:
24058: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kuntien kantokykyluokitus-
24059: järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi
24060:
24061:
24062: Eduskunnalle
24063:
24064: Aikaisemmin niin vauraana, 'teollistuneena ja Tämän vuoksi tulisi kiireellisesti selvittää,
24065: viljavana pidetyn Varsinais-Suomen alueella on miten kantokykyluokitusjärjestelmää voitaisiin
24066: lukuisia kuntia, joiden paikalleen jähmettynyt korjata.
24067: kantokykyluokka rasittaa voimakkaasti niiden Edellä mainitsemillani perusteilla ehdotan
24068: taloutta. Tämä koskee erityisesti maatalousval- kunnioittaen,
24069: taisia, pieniä kuntia.
24070: Selvien epäoikeudenmukaisuuksien lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24071: kantokykyluokitusjärjestelmä on staattisena jär- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
24072: jestelmänä aikansa elänyt. Valtionapujen jakau- markkaa kuntien kantokykyluokitusjär-
24073: tumista epäoikeudenmukaisesti on lisännyt se, jestelmän epäoikeudenmukaisuuksia sel-
24074: että kantokykyluokan alennus aina aiheuttaa vittelevän ja korjausehdotuksia Iaativan
24075: jossakin toisessa kunnassa korotuksen. työryhmän tai toimikunnan työn rahoit-
24076: tamiseksi.
24077: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24078:
24079: Tapio Holvitie
24080: 1982 vp. 609
24081:
24082: Raha-asia-aloite n:o 557
24083:
24084:
24085:
24086:
24087: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun raakavesiongelman
24088: selvittämiseksi
24089:
24090:
24091: Eduskunnalle
24092:
24093: Turun kaupunki joutuu vuosittain, erityisesti Perusteellisen selvityksen aikaansaaminen eri-
24094: keväisin, kalliin ja vaikean käyttövesiongelman laisin vaihtoehdoin on sekä kiireellinen että kal-
24095: eteen. Aurajokilaakson runsas, mutta heikkolaa- lis tehtävä.
24096: tuinen raakavesi sisältää vastenmielisiä haju- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24097: makuhaittoja. Tähän asti suunnitellut toimet taen,
24098: vesitilanteen parantamiseksi ovat kohdanneet
24099: sekä taloudellisia että tunne- ja aluepoliittisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24100: vaikeuksia. 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
24101: Paremman juoma- ja käyttöveden tarve on kan määrärahan erilaisten vaihtoehtojen
24102: turkulaisille krooninen huolenaihe, joka koh- selvittämiseksi paremman raakaveden
24103: tuuttomana tavalla rasittaa Turun talousaluetta. saamiseksi Turun kaupungin käyttöön.
24104: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24105:
24106: Tapio Holvitie
24107:
24108:
24109:
24110:
24111: 77 088200412K
24112: 610 1982 vp.
24113:
24114: Raha-asia-aloite n:o 558
24115:
24116:
24117:
24118:
24119: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi van-
24120: husvoittoisten kuntien erityistilanteen vaatimista toimenp~
24121: teistä
24122:
24123:
24124: Eduskunnalle
24125:
24126: Monet maakunnalliset yhteisöt ja kunnat V altioneuvostolla lienee moniakin toimen-
24127: ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota vanhus- pidemahdollisuuksia vanhusvoittoisten kuntien
24128: voittoisten kuntien erityisongelmiin, joita ei ole aseman ja etujen turvaamiseksi. Eräänä keinona
24129: otettu riittävästi huomioon valtakunnallisessa olisi erityismäärärahan osoittaminen valtion
24130: päätöksenteossa. Osatekijänä vallitsevaan tilan- tulo- ja menoarviossa vanhusvoittoisimpien kun-
24131: teeseen lienee se, että maan vanhusvoittoisim- tien palvelutuotannon kehittämistä ja taloudelli-
24132: mat kunnat sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suo- sen rasituksen tasaamista varten. Nim ikään van-
24133: messa, huomattavalta osaltaan Turun ja Porin husten vuokra- ja palvelutalojen rakentamista
24134: läänissä. varten voidaan varata erillinen lainoituskiintiö
24135: Käytännössä muuta maata huomattavasti kor- jaettavaksi yksinomaan vanhusvoittoisissa kun-
24136: keampi vanhusväestön osuus merkitsee kunnille nissa toteutettaviin hankkeisiin. Myös yleisten,
24137: poikkeuksellisen vaativia velvoitteita vanhusten harkinnanvaraisten valtionavustusten suuntaami-
24138: ja pitkäaikaissairaiden avo- ja laitoshuollon jär- nen kuntiin, joissa vanhustenhuollon ja sosiaali-
24139: jestämisessä, mikä sitoo kuntien taloudellisia toimen rasitus on suurin, helpottaisi kyseessä
24140: voimavaroja ja vaikeuttaa niiden yleisiä kehi- olevien kuntien taloudellisia mahdollisuuksia.
24141: tysedellytyksiä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24142: Vuoden 1978 virallisen tilaston mukaan van- taen,
24143: hustenhuollon nettomenojen osuus oli koko
24144: maassa keskimäärin 0,85 penniä veroäyrin hin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24145: nasta. Turun ja Porin läänissä oli samana vuon- 1983 tulo- ;a menoarvioon 100 000 mtr-
24146: na lähes 40 kuntaa, joissa kyseiset menot ylit- kan määrärahan niiden erilaisten mah-
24147: tivät kaksinkertaisesti tai jopa enemmän koko dollisuuksien selvittämiseksi toimikun-
24148: maan keskiarvon. Todetuista vanhusvoittoisten nassa tai työryhmässä, ioita vanhusvoit-
24149: kuntien erityisongelmista riippumatta valtion- toisimpien kuntien aseman helpottami-
24150: hallinnon monet resurssiratkaisut ovat kohden- seksi on käytettävissä.
24151: tuneet muualle kuin näihin kuntiin, mikä on
24152: edelleen kärjistänyt niiden vaikeuksia.
24153: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24154:
24155: Tapio Holvitie
24156: 1982 vp. 611
24157:
24158: Raha-asia-aloite n:o 559
24159:
24160:
24161:
24162:
24163: Holvitie: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen aerobio-
24164: logisen työryhmän slitepölytiedotustoiminnan rahoittamiseksi
24165:
24166:
24167: Eduskunnalle
24168:
24169: Suomen aerobiologian työryhmä on suoritta- kannan uusimistarvetta. Muut totmmnasta ai-
24170: nut usealla paikkakunnalla ilman siitepölyjen ja heutuvat kulut johtuvat erilaisista laboratorio-,
24171: sieni-itiöiden säännöllistä mittausta vuodesta toimisto-, posti-, matka- ja vastaavista sekalai-
24172: 1974 lähtien. Vuodesta 1976 alkaen näistä tie- sista kustannuksista. Työryhmän toiminnan kan-
24173: doista on allergioista poteville tehty radion ja nalta merkittävät palkkakustannukset ovat jo
24174: lehdistön välityksellä viikoittainen siitepölyra- budjetoituja varoja, mutta näistä varoista voi-
24175: portti. Vuodesta 1981 alkaen tämä raportti on daan maksaa ainoastaan palkkoja. Työryhmän
24176: viikoittain esitetty myös televisiossa. Tällä het- sosiaali- ja terveysministeriölle esittämien perus-
24177: kellä siitepölytiedote ja -ennuste tehdään tie- telujen mukaan tarvitaan myös varat laitehan-
24178: doista, jotka saadaan seuraavilta paikkakun- kintoihin, huoltokuluihin, posti- ja puhelinku-
24179: nilta: Turku, Kuopio, Oulu, Sodankylä ja Kevo. luihin sekä matkakuluihin, jotka kaikki ovat
24180: Toiminnan rahoitus oli aluksi vuosina 1976 toiminnan kannalta välttämättömiä.
24181: -1978 Suomen Akatemian myöntämän tutki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24182: mussopimusapurahan turvin tapahtuvaa. Vuo- taen,
24183: desta 1980 on toiminta rahoitettu lääkintöhalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24184: tuksen määrärahamomentilta, jolla voidaan kat- 1983 tulo- ja menoarvioon yhteensä
24185: taa henkilökunnan palkkausmenot. Vuoden 205 000 markan määrärahan Suomen
24186: 1981 aikana on alkanut laitteiden kuluneisuu- aerobiologian työryhmän siitepölytiedot-
24187: desta johtuen esiintyä käyttöhäiriöitä, jotka joh- teen ja ennusteen tekemisestä aiheutu-
24188: tavat korjauskustannuksiin ja aiheuttavat laite- vien kustannusten vuoksi.
24189: Helsingissä 29 päivänä syy;;kuuta 1982
24190:
24191: Tapio Holvitie
24192: 612 1982 vp.
24193:
24194: Raha-asia-aloite n:o 560
24195:
24196:
24197:
24198:
24199: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi työt-
24200: tömyysvakuutusmaksun määräytymisperusteiden muuttami-
24201: sesta
24202:
24203:
24204: Eduskunnalle
24205:
24206: 1970-luvun alussa ennustettiin, että työvoi- Työttömyysvakuutusmaksujen määräytymis-
24207: man puute olisi 1980-luvun pahimpia ongelmia. perusteiden muuttamista tulisikin harkita erityi-
24208: Ennustetulle kehityssuunnalle pohjautuvat myös sesti työllisyyspolitiikan ja kotimaisen tuotanto-
24209: työttömyysvakuutusmaksun määräytymisperus- toiminnan näkökulmasta. Palkkasumman sijas-
24210: teet, koska maksut lasketaan työvoimalle mak- ta tulisikin tutkia työttömyysvakuutusmaksujen
24211: setusta palkkasummasta. perimistä maksetun liikevaihtoveron suhteessa.
24212: Nyt 1980-luvulla voic!aan kuitenkin todeta, Tällöin voitaisiin myös osaltaan pienentää
24213: että työttömyys tullee olemaan kansantaloutem- työvoiman vähentämispaineita eikä rasitus koh-
24214: me suurimpia ongelmia ainakin tämän vuosi- distuisi vientiteollisuuteen. Ne yritykset, jotka
24215: kymmenen ajan. Työttömyyttä saattaa lisätä eri- eivät maksa liikevaihtoveroa, maksaisivat kui-
24216: tyisesti nopeasti kasvava automaatio, jonka hin- tt::nkin edelleen vakuutusmaksua nykyisen jär-
24217: ta uusien halpojen mikroprosessorien ja muiden jestelmän mukaan.
24218: elektronisten komponenttien vuoksi on jatku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24219: vasti suhteellisesti halvempi kuin aikaisemmin. taen,
24220: Mm. robottien suhteellinen hinta on koko ajan
24221: laskemassa samalla kun työvoiman hinta jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24222: vasti nousee mm. työvoimaverotuksen, työturva- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
24223: vaatimusten ja lyhennetyn työajan vaikutuk- kan määrärahan selvityksen tekemiseksi
24224: sesta. Robottien kehittyminen myös monipuo- mahdollisuudesta muuttaa työttömyys-
24225: lisempien töiden suorittamiseen ja lyhyempiin vakuutusmaksun määräytymisperusteita
24226: sarjoihin tekee niiden käytön erittäin edulli- elinkeinoelämää suosivampaan suuntaan
24227: seksi. Suomalainen työvaltainen sarjatuotanto- ottamalla pohjaksi esim. maksettu liike-
24228: teollisuus joutuu myös kilpailemaan halpatuon- vaihtovero liikevaihtoverovelvollisten
24229: timaiden, joissa palkat ja sivukulut ovat alhai- yritysten osalta.
24230: set, tuotantoa vastaan.
24231: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24232:
24233: Tapio Holvitie
24234: 1982 vp. 613:
24235:
24236: Raha-asia-aloite n:o 561
24237:
24238:
24239:
24240:
24241: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi
24242: opiskelijoiden kesäharjoittelupalkkojen vapauttamisesta so-
24243: siaaliturvamaksuista
24244:
24245:
24246: Eduskunnalle
24247:
24248: Teollisuuden ja liike-elämän vähentäessä voi- Näistä syistä opiskelijoiden kesäharjoittelupal-
24249: makkaasti työvoimaansa 1980-luvulla opiskeli- kat tulisi vapauttaa sosiaaliturvamaksuista. Jär-
24250: joiden kesäharjoittelupaikkojen saanti vaikeutuu jestely ei kausiluontoisuutensa takia vähentäisi
24251: entisestään. vakituista henkilökuntaa, vaan opettaisi tule-
24252: Yhä suurempi määrä opiskelijoita valmistuu van sukupolven työntekoon ja käytännön am•
24253: suoraan työttömyyskortistoihin, koska heillä ei mattitaitoon. Käytännön ammattitaidon hankki-
24254: ole ollut tilaisuutta saada ammattiaan vastaa- minen helpottaisi opiskelijoiden valmistuttua
24255: vaa harjoittelua opiskeluaikanaan. heidän työnsaantiaan ja oman yrityksen perus-
24256: Nuoren ihmisen parin vuoden työttömyys pi- tamista.
24257: laa ( esim. alkoholismin takia) monesti lopul- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24258: lisesti hänen työhönpääsynsä. taen,
24259: Harjoittelijoiden opettaminen yrityksissä si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24260: too myös yrityksen vakinaista henkilökuntaa, 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
24261: ja kun harjoittelijoiden palkka ja sosiaalikustan- kan määrärahan selvityksen tekemiseksi
24262: nukset ovat aikaansaatuun tuotokseen nähden mahdollisuudesta vapauttaa opiskelijoi-
24263: monesti suhteettoman korkeita, ei harjoitteli- den kesäharjoittelupalkat sosiaaliturva-
24264: joiden työhönottoa suosita. maksuista.
24265: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24266:
24267: Tapio Holvitie
24268: 614 1982 vp.
24269:
24270: Raha-asia-aloite n:o .562
24271:
24272:
24273:
24274:
24275: Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien
24276: postivirkamiesvirkojen ja -toimien perustamiseksi posti- ja
24277: telelaitokseen
24278:
24279:
24280: Eduskunnalle
24281:
24282: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1983 johdosta olisi aluksi perustettava 75 uutta pos-
24283: on esitetty posti- ja telelaitoksen postitoimeen tivirkamiesvirkaa, jotta pysyväisluonteiset teh-
24284: 20 uutta postivirkamiestointa. Postiliikenteen tävät voitaisiin vakiinnuttaa ja ylitöiden määrää
24285: kasvuksi on arvioitu 3 % ja teleliikenteen kas- vähentää. Vastaavasti satunnaisten apulaisten
24286: vuksi keskimäärin 8 %. Kuitenkin laitoksen palkkioihin ja ylitöihin osoitetut määrärahat vä-
24287: henkilöstön määrä pienenee tulo- ja menoarvio- henisivät, mutta niin, ettei toimintoja vaaran-
24288: esityksen mukaan. nettaisi.
24289: Samanaikaisesti erityisesti postitoimen palve- Lisäksi tulisi huomioida posti- ja telelaitok-
24290: lutasolle on asetettu lukuisia vaatimuksia, mikä sen esityksestä poisjääneet 27 ylimääräistä toin-
24291: onkin aivan oikein. Ei voida kuitenkaan aja- ta.
24292: tella, että pitemmän päälle tavoitteista selvitään,
24293: jos kasvava työmäärä aiotaan hoitaa satunnai- Ehdotetut uudet virat ja toimet jakaantuisi-
24294: sella, tilapäisellä ja osa-aikaisella henkilöstöllä vat seuraavasti:
24295: sekä poissaolot suuressa määrin kattaa ylitöinä.
24296: Jo laitoskohtaiset budjettiohjeet pitävät sisäl- Vakinaiset virat
24297: lään mainitut keinot. Kuitenkin laitoksen suo- 75 kirjuria yp. . . . . . . . . . V 13 3 454 200,-
24298: rittamissa työntutkimuksissa on todettu mm. Ylimääräiset toimet
24299: vuonna 1980 noin 150 uuden postimies- ja pos- 11 ensimmäistä kirjuria . . V 17 555 984,-
24300: tivirkamiesvakanssin tarve poissaolojen kattami- 2 toimistonhoitajaa . . . . V 17 101088,-
24301: seen Helsingin postipiirissä. Näillä vakansseilla 2 toimistonhoitajaa .... V 15 96 096,-
24302: olisi voitu työllistää juuri pääkaupunkiseudun 5 ensimmäistä kirjuria ap. V 15 240 240,-
24303: nuoria. 7 kirjuria yp. . ....... V 13 322 392,-
24304: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksen on
24305: sanottu olevan työllisyyttä tukevan. Näin ei Edellä olevan johdosta ehdotamme,
24306: kuitenkaan tapahdu posti- ja telelaitoksen osal-
24307: ta, sillä kehityksen suunta tulee johtamaan sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24308: hen, ettei postin tarjoamia julkisia ja mielek- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
24309: käitä palveluja pystytä saattamaan tasapuoli- 31.94.01 lisäyksenä 4 770 000 markkaa
24310: sesti kaikkien kansalaisten ulottuville. 102 uuden postivirkamiesviran ja -toi-
24311: Nykyisen korkean työttömyyden (erityisesti men perustamiseksi posti- ja telelaitok-
24312: nuorisotyöttömyyden) aikana ja edellä olevan seen.
24313: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
24314:
24315: Helvi Hyrynkangas Lea Sutinen Vappu Säilynoja
24316: Jouko Tuovinen Terhi Nieminen-Mäkynen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24317: Niilo Koskenniemi
24318: 1982 vp. 615
24319:
24320: Raha-asia-aloite n:o 563
24321:
24322:
24323:
24324:
24325: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja
24326: huumeiden käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten
24327:
24328:
24329: Eduskunnalle
24330:
24331: Maailman Terveysjärjestön yleiskokouksen 25 ja Suomen Raittiusjärjestöjen Liitolla ei ole
24332: päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän päätös- ollut riittävästi määrärahoja näihin tarkoituk-
24333: lauselman mukaan alkoholin liikakäytön haitat siin. Sama koskee osittain myös Pohjoismaiden
24334: kuuluvat maailman suurimpiin terveysongel- Raittiusneuvoston toimintaa. Jopa valitut edus-
24335: miin. Yleiskokous kehotti jäsenvaltioita ryhty- tajat ovat usein joutuneet osallistumaan mat-
24336: mään tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoholijuo- koista aiheutuviin kustannuksiin, joskus suo-
24337: mien kulutuksen vähentämiseksi ja antoi Maa- rastaan maksamaan ne itse.
24338: ilman Terveysjärjestön tehtäväksi kehottaa eri Tärkeänä syynä alkoholijuomien kulutuksen
24339: maita toimimaan entistä enemmän yhdessä al- lisääntymiseen eri maissa on ollut mannermai-
24340: koholiongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittämi- sen juomatavan leviäminen. Se ei ole missään
24341: seksi. syrjäyttänyt vanhoja kulutustottumuksia, vaan
24342: Maailman Terveysjärjestön apuelimenä tässä se on tullut niiden lisäksi. Nykyisissä oloissa
24343: toiminnassa on Kansainvälinen Alkoholi- ja ehkäisy voi olla tehokasta vain silloin, kun
24344: Addiktioneuvosto ( lnternational Council on siihen pyritään samantapaisin toimenpitein
24345: Alcohol and Addictions, ICAA), jonka toimisto mahdollisimman monessa maassa. Siksi kan-
24346: sijaitsee Lausannessa, Sveitsissä. Sen suomalai- sainvälisten työmuotojen ylläpitäminen ja kehit-
24347: set jäsenjärjestöt, Alkoholitutkimussäätiö ja täminen on ensiarvoisen tärkeätä juuri nyt.
24348: Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto, ovat aktiivi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24349: sesti ottaneet osaa neuvoston toimintaan mm. nioittaen,
24350: osallistumalla sen kesäseminaariin 5.-9. 7.
24351: 1982 Miinchenissä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24352: Riittävän osanoton varmistaminen Kansain- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 33.01
24353: välisen Alkoholi- ja Addiktioneuvoston kokouk- uudelle momentille 100 000 markkaa
24354: siin, seminaareihin ja kongresseihin on osoittau- kansainväliseen toimintaan alkoholismin
24355: tunut vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja huumeiden käytön ehkäisemiseksi.
24356: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
24357:
24358: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen Orvokki Kangas
24359: Boris Renlund Petter Savola Lea Sutinen
24360: Helena Pesola Pirjo Ala-Kapee Hannele Pokka
24361: Anssi Joutsenlahti Sauli Hautala Liisa Jaakonsaari
24362: Jorma Fred Sinikka Karhuvaara Niilo Koskenniemi
24363: Impi Muroma Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Vappu Säilynoja
24364: 616 1982 vp.
24365:
24366: Raha-asia-aloite n:o 564
24367:
24368:
24369:
24370:
24371: Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vanhus-
24372: ten ja vammaisten kotona tapahtuvan hoidon tukemista kos-
24373: kevaan kokeilutoimintaan
24374:
24375:
24376: Eduskunnalle
24377:
24378: Vanhusten suhteellinen osuus maamme väes- tuki mahdollistaa vanhukselle valinnanvapau-
24379: töstä kasvaa vuosi vuodelta. Sen lisäksi van- den hoitomuodon ja -paikan suhteen ja tuo
24380: husten ikärakenne muuttuu eliniän noustessa. hoitajalle pienen korvauksen ja tunnustuksen
24381: Vanhusten laitoshoidon kustannukset ovat vii- arvokkaasta työstä. Kotihoidontuen maksami·
24382: me vuosina nousseet voimakkaasti ja ne ovat sen vanhuksille on kokeilupaikkakunnilla to-
24383: 75-200 mk/vuorokausi paikkakunnasta ja lai- dettu olevan yksi tärkeimmistä edellytyksistä
24384: toksesta riippuen. Kunnat suunnittelevat avo- muiden avohoitopalvelujen kehittämiselle, ja
24385: hoidon ja sen tukipalvelujen tehostamista ja pitkät janotuslistat laitospaikkoihin ovat huo-
24386: lisäämistä vanhuksille. Muutamissa kunnissa on mattavasti vähentyneet, jopa tyystin kadon·
24387: kokeiluasteella käynnistetty vanhusten kotihoi- neetkin.
24388: dontuen maksamista kotihoidossa oleville van- Vastaavalla tavalla voitaisiin kehittää myös
24389: huksille avohoidon lisäämiseksi kalliimman lai- vammaisten kotihoitoa.
24390: toshoidon rinnalle. Mm. Kokkolassa vanhusten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24391: kotihoidontukea maksetaan 23 vanhukselle
24392: 400 mk/kk kokeiluluonteisena. Vanhusta hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24393: taa tällöin lapsi, sukulainen, puoliso tai pal- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
24394: kattu hoitaja. Ko. toimenpiteellä vähennetään 33.26.35 kaikkiaan 5 000 000 markkaa
24395: Kokkolan kaupungin nettomenoja vanhusten- käytettäväksi vanhusten ja vammaisten
24396: hoidon osalta 660 000 mk/vuosi. Kotihoidon- kotona tapahtuvan hoidon tukemista
24397: koskevaan kokeilutoimintaan.
24398: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24399:
24400: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie Kaisa Raatikainen
24401: Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24402: Kalevi Mattila
24403: 1982 vp. 617
24404:
24405: Raha-asia-aloite n:o 565
24406:
24407:
24408:
24409:
24410: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten
24411: Keskusliiton kuntoutusohjaajien palkkaukseen
24412:
24413:
24414: Eduskunnalle
24415:
24416: Sokeat ja muut näkövammaiset muodostavat on tällä hetkellä vielä harva eikä riitä katta-
24417: erään vaikeimmista vammaisryhmistä. Näön me- maan esiintyvää palvelutarvetta. Alueellisten
24418: nettäminen saattaa yksilön ja hänen perheensä kuntoutusohjaajien ja edellä mainittujen erityis-
24419: täysin uuteen tilanteeseen, josta selviytyäkseen työntekijöiden toiminta on katsottu invaliidi-
24420: he tarvitsevat ulkopuolista tukea ja erityispal- huoltolain tarkoittamaksi sopeutumisvalmennus-
24421: veluja. Näkönsä menettänyt henkilö tarvitsee toiminnaksi, millä perusteella sosiaalihallitus on
24422: kuntoutusta oppiakseen selviytymään päivittäi- hyväksynyt valtionavun piiriin neljä kuntoutus-
24423: sistä toiminnoista, liikkumaan, lukemaan piste- ohjaajaa, kuulonäkövammaisten kuntoutusohjaa-
24424: kirjoitusta ja käyttämään erilaisia apuvälineitä. jan ja kaksi lasten kuntoutusohjaajaa.
24425: Näkövammaisten Keskusliitto r.y. vastaa maas- Valtionavun ulkopuolella on edelleen neljä
24426: samme keskeisimmistä näkövammaisten palve- alueellista kuntoutusohjaajaa. Heidän toimin-
24427: luista. Liiton toiminnan rahoitus perustuu eräi- nastaan aiheutuu liitolle vuonna 1982 kustan-
24428: den palvelujen osalta invaliidihuoltolakiin ja nuksia yhteensä 350 000 markkaa, johon sisäl-
24429: osa toiminnoista rahoitetaan raha-automaatti- tyvät palkka-, toimisto- ja matkakustannukset.
24430: avustuksilla ja keräysvaroilla. Keräysten osuus Kuntoutusohjaajien toiminnassa on kysymys
24431: toiminnan rahoituksesta on jatkuvasti kasvanut eräästä näkövammaisten peruspalvelutoiminnas-
24432: ja muodostunut kohtuuttoman suureksi. Yhteis- ta, joka on verrattavissa yhteiskunnan itsensä
24433: kunnan rahoittamiin sosiaali- ja terveyspalvelui- harjoittamaan lakisääteiseen palvelutoimintaan.
24434: hin verrattavissa olevia kuntoutuspalveluja liit- Tämän vuoksi on kohtuutonta ja yhteiskunnal-
24435: to joutuu vuosittain rahoittamaan keräyksillä lisesti epäoikeudenmukaista näkövammaisryh-
24436: noin 700 000 markkaa. mää kohtaan, että toiminnan rahoitus on näin
24437: Näkövammaisten kuntoutus- ja palvelujärjes- suurelta osin erittäin epävarmalla pohjalla.
24438: telmän keskeisessä asemassa ovat kahdeksan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24439: alueellista kuntoutusohjaajaa ja heihin verrat-
24440: tavat erityistyöntekijät, kuulonäkövammaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24441: kuntoutusohjaaja ja kaksi lasten kuntoutusoh- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
24442: jaajaa. Heidän tehtävänään on tukea näkövam- markan määrärahan käytettäväksi niiden
24443: maisia ja heidän perheitään heti vammautumi- Näkövammaisten Keskusliiton kuntou-
24444: sen jälkeen, auttaa heitä kuntoutuksen piiriin tusohjaajien palkkaukseen, joita ei ole
24445: sekä opastaa saamaan muita näkövammaisille tähän mennessä hyvä.ksytty valtionavun
24446: tarkoit~ttuja palveluja. Kuntoutusohjaajaverkko piiriin.
24447: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24448:
24449: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
24450: Jaakko Itälä Kalevi Mattila
24451: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24452:
24453:
24454:
24455:
24456: 78 088200412K
24457: 618 1982 vp~
24458:
24459: Raha-asia-aloite n:o 566
24460:
24461:
24462:
24463:
24464: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintöhallituksen
24465: kahden proviisorin pätevyyttä edellyttävän tarkastajan viran
24466: muuttamiseksi jaostopäällikön viraksi
24467:
24468:
24469: Eduskunnalle
24470:
24471: Lääkintöhallituksessa on vust osastoa: hal- sesta annettu asetus, jonka mukaan lääkkeiden
24472: linto-osasto, terveydenhoito-osasto, kansanter- valmistusta, varastointia ja jakelua tarkastava
24473: veysosasto, sairaalaosasto sekä suunnitteluosas- tarkastaja on ainoa muiden tarkastajien jou-
24474: to. Lisäksi on erillisenä toimistona apteekkitoi- kossa, jolta edellytetään akateemista lopputut-
24475: misto. kintoa. Tehtäviin pääsevät vain laillistetut pro-
24476: Apteekkitoimisto muodostaa oman erillisen viisorit.
24477: yksikön lääkintöhallituksessa. Sen asema on Tehtävien jatkuva lisääntyminen ja vaatimus-
24478: erikoinen ja tehtäväkenttä laaja. Toimisto on ten kasvu edellyttävät organisaation pikaista
24479: vuosien myötä paisunut suuremmaksi kuin lää- muuttamista lääkintöhallituksen apteekkitoi-
24480: kintöhallituksen eräät osastot. mistossa, jotta asioiden käsittely ei ruuhkaannu
24481: Apteekkitoimiston proviisorien, jotka ovat keskusvirastossa. Nykyisen tilanteen jatkuessa
24482: tarkastajan virkanimikkeellä, tehtävät ovat on vaarana, että todella kyvykkäät henkilöt ei-
24483: poikkeuksellisen vaativat koko terveydenhuol- vät hakeudu lääkehuollon hallinnollisiksi virka-
24484: lossa, koska lääkintöhallituksen apteekkitoi- miehiksi. Tällainen ei ole lääkintöhallituksen
24485: misto on lääkehuollon ainoa valtakunnallinen eikä yleisen edun mukaista. Käytännössä ap-
24486: hallintoyksikkö. Se vastaa lääkehuollon valta- teekkitoimistossa on jo yleinen jaosto ja rekis-
24487: kunnallisesta ja alueellisesta kokonaissuunnit- teröintijaosto, jotka tulee virallistaa 1. 1. 1983.
24488: telusta sekä paikallisesta, alueellisesta ja val- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24489: takunnallisesta lääkehuollon ohjauksesta ja val-
24490: vonnasta. Sen sijaan muun terveydenhuollon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24491: asioiden käsittely ja vastuu on jaettu lääkintö- 1983 tulo- ja menoarvioon 25 000 mark-
24492: hallituksen lisäksi alueellisella tasolla läänin- kaa käytettäväksi lääkintöhallituksen
24493: hallituksiin sekä valtakunnallisella tasolla so- kahden proviisoritarkastajan viran muut-
24494: siaali- ja terveysministeriöön. tamiseksi jaostopäällikön viroiksi, mikä
24495: On perusteltua, että lääkintöhallituksessa on edellyttää siirtymistä pois V-palkkataulu-
24496: edustettuna alan paras farmaseuttinen asiantun- kosta.
24497: temus. Tätä edellyttää myös lääkintöhallituk-
24498: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24499:
24500: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen Kalevi Mattila
24501: Anneli Kivitie Jaakko Itälä Liisa Jaakonsaari
24502: Kaisa Raatikainen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24503: 1982 vp. 619
24504:
24505: Raha-asia-aloite n:o 567
24506:
24507:
24508:
24509:
24510: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkeinformaatio-
24511: lautakunnan perustamiseksi
24512:
24513:
24514: Eduskunnalle
24515:
24516: Lukuisat kansainväliset ja kansalliset tutki- Mahdollisimman hyvän ja turvallisen hoito-
24517: mukset osoittavat, että tehostamalla lääkkeiden tuloksen edellytyksenä on, että terveydenhuol-
24518: oikeaan ja turvalliseen käyttöön tähtäävää va- tohenkilöstöllä on riittävästi viimeisintä tietoa
24519: listus- ja neuvontatyötä voidaan vaikuttaa väes- lääkevalmisteiden kaikista ominaisuuksista.
24520: tön lääkekäyttöön ja näin saavuttaa kansanta- Tuottajasta riippumattoman informaation ke-
24521: loudellisia säästöjä. hittämiseen ja nykyisen lääketehtaiden tuotta-
24522: Suomessa käytettiin vuonna 1978 lääkkei- man informaation valvomiseen tarvitaan nykyis-
24523: siin noin 1,2 miljardia markkaa, mistä yhteis- tä merkittävästi enemmän voimavaroja. Syynä
24524: kunta maksoi avohuollossa yli 500 miljoonaa tämänhetkiseen tilanteeseen on, että viranomai-
24525: markkaa. Lisäksi sairaanhoitolaitosten lääkeme- silla ei ole ollut henkilökuntaa tähän toimin-
24526: not olivat runsaasti yli 100 miljoonaa markkaa. taan. Esimerkiksi Norjassa toiminnasta vastaa
24527: Esimerkkinä lääkkeiden aiheuttamien haitta- kahdeksan asiantuntijan muodostama lautakun-
24528: vaikutusten taloudellisista menetyksistä on eh- ta, joka toimii lääkintöhallituksen yhteydessä.
24529: dotuksessa lääkevahinkolaiksi mainittu, että Edellä esitetyn asiantilan korjaamiseksi Suo-
24530: noin 4,5 % sairaalahoidon kokonaiskustannuk- messa olisi käynnistettävä pikaisesti suunnitel-
24531: sista kohdistuu lääkehoidon toksisten seurauk- mallinen lääkkeiden oikeaan ja turvalliseen
24532: sien hoitamiseen sairaalassa. käyttöön tähtäävä valistus- ja neuvontatoiminta,
24533: Arvioiden mukaan lääkkeiden oikean käytön jonka toteuttamisesta vastaisivat viranomaiset.
24534: neuvonnalla voidaan saavuttaa miljoonien mark- Eduskunnan olisi syytä omalta osaltaan pyrkiä
24535: kojen säästöjä terveydenhuollon kokonaisme- edistämään hallituksen jo omaksumaa kantaa,
24536: noista. jotta potilasturvallisuutta voidaan edelleen ke-
24537: Riittämättömään lääkeinformaatioon kiinnit- hittää.
24538: tivät huomiota muun muassa valtiontilintarkas- Toiminnan käynnistämiseksi tulisi perustaa
24539: tajat jo vuonna 1974. Tarkastuskertomukses- lääkeinformaatiolautakunta, jonka tehtävänä oli-
24540: saan tilintarkastajat esittävät, "että lääketurval- si laatia suunnitelmia, ohjeita ja valistusmate-
24541: lisuutta olisi pyrittävä parantamaan opastamalla riaalia lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta käy-
24542: potilaita nykyistä tehokkaammin lääkkeiden oi- töstä.
24543: keaan käsittelyyn ja käyttöön". Lääkeinformaatiolautakuntaan kutsuttaisiin
24544: Hallitus on vastauksessaan vuonna 1977 pää- jäseniksi 8-10 farmasian ja lääketieteen asian-
24545: osin yhtynyt tilintarkastajien käsityksiin. tuntijaa ja sillä olisi päätoiminen sihteeri (pro-
24546: Lääkeinformaation tuottamisesta huolehtivat viisori).
24547: tällä hetkellä pääasiassa lääketehtaat lääkintö- Toiminnallisesti olisi tarkoituksenmukaista
24548: hallituksen valvoessa tiedottamisen asiallisuutta. sijoittaa lääkeinformaatiolautakunta lääkintöhal-
24549: Tuottajasta riippumatonta lääkeinformaatiota on lituksen apteekkitoimiston yhteyteen, koska
24550: julkaistu mm. lääkintöhallituksen Kapseli-leh- mainitun lautakunnan tehtävät liittyvät lähei-
24551: den välityksellä sekä Terveyskasvatuksen kes- sesti nykyisen lääkeainelautakunnan toimialaan.
24552: kuksen eräissä informaatiolehtisissä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24553: Edellä esitettyä informaatioaineistoa ei voida
24554: pitää riittävänä ja erityisesti tulisi lisätä tuot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24555: tajasta riippumatonta informaatiota niin lääkä- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
24556: rikunnalle ja muulle terveydenhuoltohenkilös- markkaa lääkintöhallituksen yhteyteen
24557: tölle kuin koko väestöllekin. perustettavan lääkeinformaatiolautakun-
24558: 620 Raha-asia-aloite ri:o 567
24559:
24560:
24561: nan päätoimisen sihteerin palkkaamiseen lääkeinformaation ja -neuvonnan tehos-
24562: sekä asiantuntijajäsenten palkkioiden, tamisen käynnistämiseksi.
24563: lausuntojen ym. kulujen peittämiseen
24564: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24565:
24566: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä Anneli Kivitie
24567: Terhi Nieminen-Mäkynen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24568: .1982 vp. 621
24569:
24570: Raha-asia-aloite n:o 568
24571:
24572:
24573:
24574:
24575: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden
24576: tutkimus- ja hoitovälineistön hankintaan
24577:
24578:
24579: Eduskunnalle
24580:
24581: Maassamme sairastuu syöpäsairauksiin noin Syöpäpotilaiden tutkimus- ja hoitovälineistön
24582: 15 000 henkilöä vuosittain. Syöpäsairaudet ovat hankintaan tulisi aikaisemmin esitettyjen mää-
24583: käyneet yhä yleisemmiksi lasten ja nuorten kes- rärahojen lisäksi varata vähintään 50 miljoonaa
24584: kuudessa. markkaa lisää. Edellä mainitulla summalla voi-
24585: T ehokkailla hoitomenetelmillä pystyttäisiin taisiin parantaa 3-4 keskussairaalan välineistöä
24586: valtaosa potilaita parantamaan huomattavan pit- asianmukaiseen kuntoon. Laitehankintojen tar-
24587: kiksi ajoiksi ja pitämään työkykyisinä melko ve on todellisudessa vielä esitettyäkin suurempi.
24588: hyvin. Varsinkin nuorten syöpäsairaiden hoidos- Samanaikaisesti tulisi varautua erikoistuneen
24589: ta on saatu yllättävän hyvät tulokset. henkilökunnan koulutukseen.
24590: Asiallisen hoidon esteenä on nykyisellään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24591: sekä hoitovälineistön että erikoistuneen hoito-
24592: henkilöstön puute. Vain pieni osa syöpäpoti- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24593: laista pääsee mm. tietokonetomografitutkimuk- den 1983 tulo- ja menoarvioon
24594: siin tai lineaarikiihdytinhoitoon. Mainittakoon 50 000 000 markkaa syöpäpotilaiden
24595: vielä, että uudenaikaisilla tutkimusvälineillä tie- tutkimus- ja hoitovälineistön hankin-
24596: dostetaan sairauden kulku nopeasti ja voidaan taan.
24597: korvata aikaisemmat kivuliaat tutkimukset.
24598: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
24599:
24600: Helvi Hyrynkangas Orvokki Kangas Liisa Jaakonsaari
24601: Anneli Kivitie Lea Sutinen Jouko Tuovinen
24602: Terhi Nieminen-Mäkynen Katri-Helena Eskelinen Niilo Koskenniemi
24603: Kati Peltola Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
24604: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauno Manninen Aimo Ajo
24605: Sinikka Karhuvaara Helena Pesola Esko Pekonen
24606: 622 1982 rd.
24607:
24608: Finansmotion nr 569
24609:
24610:
24611:
24612:
24613: Häggblom m. fl.: Om anvisande av anslag för anställning av en
24614: translator vid skattestyrelsen
24615:
24616:
24617: Till Riksdagen
24618:
24619: Det faktum, att den svenskspråkiga skriftliga regional nivå. Mest framträdande är bristfällig-
24620: informationen från statsförvaltningen ofta är heterna dock i fråga om den svenskspråkiga
24621: bristfällig och starkt försenad utgör ett stort informationen från vissa centrala ämbetsverk.
24622: problem såväl för de svenskspråkiga och två- Med hänvisning till ovan stående föreslår un-
24623: språkiga kommunerna som för den enskilda dertecknade
24624: medborgaren med otillräckliga kunskaper i
24625: finska språket. Bristfälliga och försenade di- att Riksdagen i statsförslaget för år
24626: rektiv på svenska kan direkt äventyra rätts- 1983 måtte uppta ett anslag om
24627: säkerheten och leda tili ekonomiska förluster. 66 100 mark för en translatorstjänst vid
24628: Bristerna i den svenskspråkiga informationen skattestyrelsen i löneklass V 26.
24629: gäller statliga myndigheter både på central och
24630: Helsingfors den 29 september 1982
24631:
24632: Gunnar Häggblom Jutta Zilliacus Ole Norrback
24633: Kaj Bärlund Elisabeth Rehn Asser Stenbäck
24634: Henrik Westerlund Inger Hirvelä Boris Renlund
24635: Håkan Malm Bror Lillqvist Sten Söderström
24636: 1982 vp. :623
24637:
24638: Raha-asia-aloite n:o 569 Suomennos
24639:
24640:
24641:
24642:
24643: Häggblom ym.: Määrärahan osoittamisesta kielenkääntäjän viran
24644: perustamiseksi verohallitukseen
24645:
24646:
24647: Eduskunnalle
24648:
24649: Se seikka, että valtiovallan taholta tapahtuva alueviranomaisia. Näkyvimpinä ruotsin kielellä
24650: ruotsinkielinen kirjallinen tiedottaminen on tapahtuvan tiedottamisen puutteet ovat kui-
24651: usein puutteellista ja runsaasti myöhässä, aiheut- tenkin eräissä keskusvirastoissa.
24652: taa huomattavan pulman sekä ruotsinkielisille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24653: että kaksikielisille kunnille samoin kuin yksit- nioittaen,
24654: täisille kansalaisille, joiden suomen kielen tai-
24655: to on puutteellinen. Ruotsinkielisten ohjeiden että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24656: puuttuminen ja niiden myöhästyminen saatta- den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
24657: vat myös vaarantaa oikeusturvaa ja johtaa ta- mentille 28.18.01 66 100 markkaa kie-
24658: loudellisiin menetyksiin. lenkääntäjän viran, palkkausluokka
24659: Ruotsinkielisen tiedottamisen puutteet kos- V 26, perustamiseksi verohallitukseen.
24660: kevat sekä valtion keskusviranomaisia että
24661: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
24662:
24663: Gunnar Häggblom Jutta Zilliacus Ole Norrback
24664: Kaj Bärlund Elisabeth Rehn Asser Stenbäck
24665: Henrik Westerlund Inger Hirvelä Boris Renlund
24666: Håkan Malm Bror Lillqvist Sten Söderström
24667: 624 1982 vp.
24668:
24669: Raha-asia-aloite n:o 570
24670:
24671:
24672:
24673:
24674: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen elokuvasäätiölle
24675: erään kiinteistön hankkimista varten
24676:
24677:
24678:
24679: Eduskunnalle
24680:
24681: Vuoden 1976 aikana toimineen ns. elokuva- nolliset toimitilat ja niihin liittyvää lehdistö- ja
24682: uudistustyöryhmän laatiman muistion pohjalta näyttelytilaa, elokuvamuseo sekä mahdollisesti
24683: toteutettiin vuoden 1977 alusta elokuvasäätiö- myös elokuvan eri kulttuurijärjestöjen toimiti-
24684: uudistus. Sen keskeisiä kohtia olivat säätiön loja.
24685: hallituksen nimittämisoikeuden siirtyminen val- Alustavien arkkitehtonisten suunnitelmien
24686: tioneuvostolle sekä valtion budjettivarojen aset- pohjalta laaditut kustannusarviot sekä pyydetyt
24687: taminen Suomen elokuvasäätiön käyttöön osoi- alustavat urakkatarjoukset osoittavat makasiinin
24688: tettavaksi ennakkotukena kotimaisen elokuva- rakentamisen kustannusarvion varauksineen
24689: tuotannon tarpeisiin. Samassa yhteydessä so- nousevan 7,2 miljoonaan markkaan edellyttäen,
24690: vittiin myös siitä, että elokuvasäätiö tulee vas- että rakennushanke toteutetaan vuoden 1984
24691: taisuudessa antamaan tuotantopalveluja koti- puoliväliin mennessä. Tämän lisäksi rakennuk-
24692: maisten elokuvien tuottajille. Tuotantopalvelu- sen asianmukainen laitteistaminen tulisi mak-
24693: toiminnan kehityksen kannalta merkittävää oli, samaan 4 miljoonaa markkaa. Valtionavustuk-
24694: että valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa sen myöntämisestä rakennuskohteeseen on elo-
24695: voitiin ensimmäisen kerran osoittaa määräraho- kuvasäätiö käynyt myönteisiä neuvotteluja ope-
24696: ja elokuvasäätiön käyttöön elokuvateknisen lait- tusministeriön kanssa, minkä lisäksi ministeriö
24697: teiston hankintaan. on ilmoittanut pyrkivänsä turvaamaan eloku-
24698: Suomen elokuvasäätiö on vuodesta 1979 laa- vatekniseen laitteistoon tarvittavat varat elo-
24699: tinut suunnitelmia sääntömääräisen tuotantopal- kuvasäätiölle tähän tarkoitukseen myönnettä-
24700: velutoimintansa järjestämiseksi keskitetyn toi- vien budjettivarojen puitteissa. Kaikissa tapauk-
24701: mintakeskuksen puitteissa. Vuoden 1982 elo- sissa, ottaen huomioon kulttuurimäärärahojen
24702: kuussa kyseiseen tarkoitukseen on ollut osoi- vallitsevan niukkuuden, projekti tultaisiin to-
24703: tettavissa erinomaisen hyvin soveltuvat tilat, teuttamaan merkittäväitä osin rahalaitoslainojen
24704: kun Helsingin kaupunki on tehnyt päätöksen turvin.
24705: Helsingin Katajanokalla Kanavakatu 24-38:ssa Kyseisten palvelutoimintojen turvaaminen
24706: sijaitsevan tontin vuokraamisesta ja sillä olevan Suomen elokuvasäätiön käyttöön on yhteiskun-
24707: satamamakasiini K-13:n myymisestä Suomen nan kannalta järkevää kansallisen elokuvan re-
24708: elokuvasäätiölle. Tontin vuosivuokraksi on ar- surssien järjestämistä, sillä pitkällä tähtäyksellä
24709: vioitu 80 000 mk ja rakennuksen myyntihinnak- palvelutoimintojen ylläpitäminen on taidebudje-
24710: si vahvistettu 600 000 mk. tin kannalta taloudellisesti edullisempaa. Mer-
24711: K-13-makasiiniin kunnostettuna sijoitettavat kittävää myös on, että toimintakeskuksen ai-
24712: monipuoliset tuotantopalvelut käsittäisivät mm. kaansaaminen tulee johtamaan elokuvan nykyis-
24713: elokuvaäänittämön ja sen tiloihin toiskäyttöi- ten vähäisten resurssien merkittävästi tehok-
24714: sesti sijoittuvan elokuvateatterin esitystoimin- kaampaan käyttöön. Kun esim. elokuvasäätiön
24715: nallisia erityistarpeita varten, nykyistä huomat- toiminta edellyttää sen sijaintia Helsingin kes-
24716: tavasti laajemmat elokuvaleikkaamot, trikkistu- kustassa, joutuu säätiö jo nykyisellään suoritta-
24717: dion sekä elokuvateknisen kaluston säilytys-, maan hallintonsa ja nykyisten vähäisten palvelu-
24718: luovutus- ja huoltotilat. Tämän lisäksi raken- tilojensa vuokrina vuosittain n. 250 000 mk.
24719: nukseen sisällytettäisiin elokuvasäätiön hallin- Mikäli palvelukeskuksen yhteydessä päästäisiin
24720: Raha-asia-aloite. n:o 570 625
24721:
24722: myös julkista tukea nautt1v1en elokuvan kult- että Eduskunta ottaisi valtion' vuoden
24723: tuurijärjestöjen tilantarpeiden tyydyttämiseen, 1983 tulo- ja menoarvioon 600 000
24724: voidaan kiinteistön ylläpitokustannusten arvioi- markkaa Suomen elokuvasäätiölle Hel-
24725: d" tulleen jo näiden uudelleenjärjestelyjen kaut- singin Katajanokalla sijaitsevan kiinteis-
24726: ta merkittäväitä osin katetuiksi. tön hankkimiseksi elokuvan toimintakes-
24727: Eqellä olevan perusteella. ehdotamme kun- kukseksi.
24728: nioittåvasti, , · · ·· · · ·. · ·
24729:
24730: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
24731:
24732: Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen
24733: Hannele Pokka Ben Zyskowicz
24734: Liisa Jaakonsaari
24735:
24736:
24737:
24738:
24739: .i. ~ i :
24740:
24741:
24742:
24743:
24744: 79 088200412K
24745: 626 1982 vp.
24746:
24747: Raha-asia-aloite n:o 571
24748:
24749:
24750:
24751:
24752: Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympäristön-
24753: suojelun tutkimus- ja selvitystoimintaa varten
24754:
24755:
24756: Eduskunnalle
24757:
24758: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon räraha ympäristönsuojelun tutkimus- ja selvitys-
24759: on ehdotettu 2 700 000 markan määrärahaa toimintaan. Valtioneuvosto teki 11. 6. 1980 työ-
24760: sisäasiainministeriön ympäristönsuojelun tutki- ryhmän mietinnön pohjalta periaatepäätöksen
24761: mus- ja selvitystoimintaan. Määrärahat eivät rii- ympäristötutkimukseen tarkoitettujen määrära-
24762: tä edes kaikkein kiireellisimpiin ja olennaisim- hojen lisäämisestä jo vuosien 1981 ja 1982
24763: piin tutkimus- ja selvitys tehtäviin. Ympäristö- tulo- ja menoarvioesityksissä.
24764: tutkimuksiin käytetään vuosittain muissa Poh- Vuodelle 1983 ehdotettu määräraha ei vastaa
24765: joismaissa lähes kymmenen kertaa niin paljon edes valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuo-
24766: varoja kuin Suomessa. Ympäristönsuojeluviran- delle 1981 asetettuja tavoitteita. Ympäristöhal-
24767: omaisten tehtävänä on jakaa ainakin osa näistä linnon tehostaminen edellyttää hallinnollisten
24768: varoista, joten sisäasiainministeriötä ja maa- ja järjestelyjen lisäksi myös mm. voimavarojen
24769: metsätalousministeriötä vastaavien keskushallin- lisäämistä asianmukaiselJe tasolle.
24770: non viranomaisten käytettävissä on muissa Poh- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
24771: joismaissa useita kymmeniä kertoja enemmän
24772: määrärahoja kuin Suomessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24773: Sisäasiainministeriö asetti 21. 4. 1980 työ- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
24774: ryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdo- 26.73.25 lisäyksenä 4 200 000 markkaa
24775: tus ympäristötutkimuksen perusedellytysten ympäristöoikeutta, ilmansuojelua, jäte-
24776: kehittämistä koskevaksi valtioneuvoston peri- huoltoa ja jätteiden hyötykäyttöä, me-
24777: aatepäätökseksi. Työryhmä, jossa keskeiset ym- luntorjuntaa, meriympäristön suojeluct,
24778: päristöviranomaiset ja tutkimuslaitokset olivat ympäristönsuojelun kansainvälistä yhteis-
24779: edustettuina, luovutti yksimielisen mietintönsä työtä, ulkoilua ja luonnon muuta vir-
24780: 15. 5. 1980. Työryhmä esitti mm., että sisä- kistyskäyttöä ja muuta ympäristönsuoje-
24781: asiainministeriölle osoitettaisiin vuoden 1981 lun alaa koskevaa sisäasiainministeriön
24782: tulo- ja menoarviossa 4 miljoonan markan mää- tutkimus- ja selvitystoimintaa varten.
24783: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24784:
24785: Liisa Jaakonsaari
24786: 1982 vp. 627
24787:
24788: Raha-asia-aloite n:o 572
24789:
24790:
24791:
24792:
24793: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta jätteiden hyödyntämisen
24794: edistämiseen
24795:
24796:
24797: Eduskunnalle
24798:
24799: Jätteiden ja niihin rinnastettavien erilaisten Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen
24800: jäteaineiden kokonaiskertymä oli Suomessa onkin sisällytetty ehdotus jätteiden hyödyntä-
24801: vuonna 1979 yhteensä noin 64 miljoonaa ton- misen edistämiseen tähtäävän korkotukijärjes-
24802: nia, josta määrästä käytettiin eri tavoin hyö- telmän perustamisesta (momentti 26.73.66,
24803: dyksi noin 27 miljoonaa tonnia. Hyödyntä- Jätteiden hyödyntämisen edistämisinvestointien
24804: mättä jääneestä noin 37 miljoonan tonnin pois- korkotuki) ja asianomaiselle momentille on
24805: tumasta hyödyntämiskelpoista jätettä oli noin ehdotettu korkotuen maksamista varten määrä-
24806: 31 miljoonaa tonnia. Vastaavasti jätteiden ko- rahaa 500 000 markkaa. Määrärahan saaminen
24807: konaiskertymän markkamääräinen arvo oli noin kyseiseen tarkoitukseen on sinänsä myönteinen
24808: 6 800 miljoonaa markkaa ja hyödynnettävissä asia ja vastaa eduskunnan aikaisemmissa yh-
24809: olevan poistuman arvo noin 2 600 miljoonaa teyksissä ilmaisemaa kantaa.
24810: markkaa. Lisäksi jätteitä tuotiin maahan noin Korkotukijärjestelmä sopii kuitenkin huo-
24811: 600 miljoonan markan arvosta ja vietiin noin nosti tällaiseen tarkoitukseen. Eduskunnan ei
24812: 53 miljoonan markan arvosta. tulisikaan hyväksyä tätä järjestelyä. Se on sekä
24813: Tavoitteena olisi saada hyödynnettävissä tuen saajan että sen antajan kannalta varsin
24814: oleva poistuma mahdollisimman nopeasti käyt- paljon työtä aiheuttava ja epäkäytännöllinen.
24815: töön. Hyödyntämistä rajoittavat kuitenkin mo- Korkotukena saatava etu ei ole myöskään riit-
24816: net tekijät. Tällaisia ovat ennen muuta talou- tävä kiihoke toteutettaessa verrattain riskialttii-
24817: delliset seikat, jotka liittyvät jätteiden keräyk- ta jätteiden hyödyntämisinvestointeja. Tuen saa-
24818: seen, kuljetukseen, varastointiin ja käsittelyyn. jan kannalta olisi paljon houkuttelevampaa saa-
24819: V ai'kka hyödyntäminen on kansantalouden kan- da tuki investoinnin alkuvaiheessa mahdollisim-
24820: nalta hyvin perusteltavissa, se ei toteudu, jos man harvoina erinä eikä monien vuosien aikana
24821: sitä koskevan toiminnan jokin vaihe ei täytä pienissä korkotukierissä. Tästä syystä ehdotettu
24822: liiketaloudellisia kannattavuusvaatimuksia. Tä- korkotukijärjestelmä pitäisikin muuttaa avus-
24823: män vuoksi tulisi saada aikaan erityinen rahoi- tusjärjestelmäksi, jollaista on ehdottanut muun
24824: tustukijärjestelmä, jonka avulla voitaisiin ohjata muassa jätehuollon neuvottelukunta. Siinä ovat
24825: rahoitusta jätteiden talteenoton tehostamista edustettuina useiden ministeriöiden ohella mm.
24826: ja niiden hyödyntämistä edistäviin hankkeisiin kuntien keskUJSjärjestöt, teollisuus, jätehuolto-
24827: silloin, kun ne ovat kansantaloudellisesti tai alan yrittäjät, alan tutkimuslaitokset ja luon-
24828: pitkällä tähtäyksellä kannattavia, mutta liike- nonsuojelujärjestöt.
24829: taloudellisesti tai lyhyellä tähtäyksellä heikosti Edellä sanottu huomioon ottaen tulo- ja me-
24830: kannattavia. noarvioesitykseen sisältyvän jätteiden hyödyn-
24831: Erityisen jätteiden hyödyntämistä edistävän tämisen edistämisinvestointien korkotukea kos-
24832: rahoitustukijärjestelmän aikaansaamista ovat kevan määrärahan tilalle olisi otettava riittävä
24833: ehdottaneet mm. valtiontilintarkastajat. He ovat määräraha jätteiden hyödyntämisen edistämi-
24834: katsoneet, että tarkoitukseen käytetyt varat seen tarkoitettujen avustusten maksamista var-
24835: palautuisivat nopeasti takaisin toisaalta huomat- ten. Avustuksia tulisi antaa kunnille, kuntain-
24836: tavien kansantaloudellisten ,säästöjen ja toisaalta liitoille, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus-
24837: ympäristönsuojelun tehostumisen muodossa kunnalle ja yrityksille jätteiden hyödyntämistä
24838: ( våltiontilintarkastajain kertomukset vuosilta välittömästi palvelevien rakennusten, koneiden
24839: 1973 ja 1977). Eduskunta on sittemmin yhty- ja laitteiden hankinnasta aiheutuviin kustan-
24840: nyt näihin kannanottoihin. nuksiin. Avustuksen suuruus saisi olla enintään
24841: Raha-asia-al~te n:o 572
24842:
24843:
24844: 30 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskus- Samassa yhteydessä olisi tehtävä päätös· val-
24845: tannuksista. Avustuksen myöntämisen yleisenä tuuksien antamisesta avustussitoumusten myön-
24846: edellytyksenä pitäisi olla, että hanke edistää tämiseen kaikkiaan 7 500 000 markan määrästä.
24847: ympäristönsuojelun toteutumista, energian käy- Aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskunnan
24848: tön vähentymistä tai tuotannon kotimaisen ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
24849: raaka-ainepohjan laajentumista. Avustuksia 91isi Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
24850: myörillettävä erityisesti työllisyyden hoidon kan-
24851: nalta merkityksellisiin hankkeisiin. Lisäksi olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24852: edellytettävä, että avustuksen tarkoittamaa toi- 1983 tulo- ja menoarvioon uudelle mo·
24853: menpidettä voidaan pitää jätehuollon kannalta mentille 26.73.44 siirtomäärärahana
24854: tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja että 5 000 000 markkaa jätteiden hyödyntä-
24855: toimenpidettä varten on laadittu hyväksyttävä misen edistämiseen myönnettäviä avus-
24856: supru;lltelma. kustannusarvioineen. . . tuksia varten,
24857: ·Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24858:
24859: Liisa Ja~onsaari
24860: 1982 '11· 629
24861:
24862: Raha-asia-aloite n:o 573 .\ ·; "' ,., ...... -. . ...... .
24863:
24864:
24865:
24866:
24867: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon Musiikki-
24868: . yhdistykselle Kuhmon Kamarimusiikki -festivaalien järjestä-
24869: mistä varten
24870:
24871:
24872: Eduskunnalle
24873:
24874: Kuhmon Kamarimusiikki on olemassaolonsa oopperan tanssiJOita. Koreografi on mahdoJli..
24875: aikana pystynyt osoittamaan kamaritnusiikin simman korkealuokkainen, erityisesti myös mu-
24876: käyttömahdollisuuden muiden musiikin lajien siikkiin suuntautunut kansainvälisen tason ja
24877: kanssa tasavertaisena taidemuotona. arvostuksen omaava kyky.
24878: Tapahtuman . nyt .vakiinnuttua on tärkeää Tätä ·suunnitelmaa varten rakennetaan Kuh-
24879: löytää uusia sovellutuksia ja käyttömahdolli- mon ammattikurssikeskuksen saliin 10 X 10
24880: suuksia jo suoritetulle .perustyölle. Siksi Kuh- m:n suuruinen siirrettävä näyttämö.
24881: mon Kamarimusiikki on ryhtynyt suunnittele- Kuhmon. Kamarimusiikki on vakiinnuttanut
24882: maan uudentyyppistä kamarimusiikin ja tanssin asemansa yhtenä kansainvälisesti tunnustetuim-
24883: synteesiä. Tämä suunnitelma toteutetaan ensin mista· kesäjuhlistamme. Tapahtumaa järjestävä
24884: kokeiluluonteisesti vuoden 1983 juhlilla ja myö- Kuhmon Musiikkiyhdistys on v:sta 1970 kamp-
24885: hemmin, mikäli suunnitelma onnistuu, sen to- paillut jatkuvissa taloudellisissa vaikeuksissa.
24886: teutusta tullaan laajentamaan yhteistyössä Ensi vuodeksi on suunniteltu . kokeiltavaksi
24887: Suomen Kansallisoqpperan kanssa ottaen huo- uudenlaista kamarimusiikin ja tanssin yhdistel-
24888: mioon erityisesti pienten paikkakuntien ja syr- mää. Onnistuessaan se johtaisi sellaiseen uuteen
24889: jäseutujen tarpeet· korkeatasoisen musiikki- ja t!lideilmaisuun; jolla voisi olla suuri. merkitys
24890: tanssikulttuut'in suhteen. · erityisesti plenten paikkakuntien ja syrjäseu-
24891: Tanssi ja musiikki ovat näyttämöllä yhden- tujen kulttuuritarjonnan laventamisessa.
24892: vertaisessa asemassa. Soittajat esiintyvät lavalla Edellä _{)levan perusteella ehdotamme kun-
24893: kuten tanssijatkin. Musiikkikappaleet .ovat ehjiä nioittaen,
24894: kokonaisuuksia eikä niiden alkuperäistä muo-
24895: toa rikota, kuten on yleistä tanssiprodukti~iden qftä Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24896: yhteydessä. 1983 .·tulo- ja menoarvioon lOO 000
24897: Musiikkiesityksissä pyritään kansallisen ka- mark/eaa Kuhmon Musiikkiyhdistykselle
24898: marimusiikkitajteen huipputasoon. Tanssijat Kuhmon Kamarimusiikki -festivaalien
24899: ovat ensisijaisesti nuoria suomalaisia Kansallis- tukemiseksi.
24900: Helsingissä l päivänä lokakuuta 1982
24901:
24902: Liisa Jaakons;tari · Helvi Hyrynkangas
24903: Arvo ·K~mppainen Kalevi . Mattila
24904: 630 1982 vp.
24905:
24906: Raha-asia-aloite n:o 574
24907:
24908:
24909:
24910:
24911: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Elokuva-
24912: kerhojen Liiton toiminnan tukemiseen
24913:
24914:
24915: Eduskunnalle
24916:
24917: Suomen Elokuvakerhojen Liitto SEKL ry. on syksy 1980 223 kevät 1981 232
24918: maamme elokuvakerhojen palveluelin ja eloku- syksy 1981 231 kevät 1982 259
24919: vataidepoliittinen etujärjestö. Opinto- ja kou- syksy 1982 280
24920: lutustoiminnan, julkaisutoiminnan ja kerhojen
24921: esitystoimintaa avustavan tietopalvelun ohella Tällä hetkellä kerhojen yhteenlaskettu hen-
24922: liiton toimisto hoitaa keskitetysti kerhojen kilöjäsenmäärä on noin 20 000 henkeä. Viime
24923: esityssarjoihin kuuluvien elokuvien tilaukset aikoina elokuvakerhojen perustaminen on tun-
24924: kaupallisilta elokuvatoimistoilta ja tähän liitty- tunut olevan entisestään kasvussa. Useassa ta-
24925: vän maksuliikenteen, siis perii filmivuokrat ker- pauksessa kerhoja perustetaan "pikkukuntiin"
24926: hoilta ja maksaa ne edelleen elokuvatoimistoille. ja sellaisille alueille, joissa ei ole lainkaan elo-
24927: Tämä keskitetty filminvälitysjärjestelmä on ny- kuvatarjontaa.
24928: kyisessä muodossaan luotu 1960- ja 1970- Vaikka SEKL ry:n julkinen tuki onkin viime
24929: lu:kujen taitteessa ja on osoittautunut välttä- vuosina kehittynyt markkamääräisesti tyydyttä-
24930: mättömäksi elokuvakerhojen toimintaedellytys- västi, ei se ole ollut riittävää, jotta liiton
24931: ten kannalta. Itse elokuvakerhojen esityssarjo- taholta olisi voitu palvella riittävästi laajene-
24932: jen laatimisessa on osoittautunut erinomaiseksi van elokuvakerhotoiminnan tarpeita. Viime
24933: avuksi vuosittain julkaistu kerhofilmiluettelo vuosina on jouduttu sitomaan yhä enemmän
24934: erikseen 16 mm:n ja 35 mm:n elokuvista. resursseja välttämättömään, mutta tekniseen
24935: Elokuvakerhojen määrän jatkuva lisääntymi- filmivälitykseen ja jättämään vähemmälle mm.
24936: nen ja niille välitettävien elokuvien ja tähän tärkeät opinto- ja kurssitoiminnan muodot.
24937: liittyvän maksuliikenteen kasvu ovat väistä- Vaidonavun jälkeenjääneisyys suhteessa laajene-
24938: mättä merkinneet voimakkaita paineita SEKL vaan toimintaan on johtanut säästötoimista
24939: ry:n toimiston palvelukyvylle. Niinpä tilaus- ja huolimatta SEKL ry:n toiminnan tappiollisuu-
24940: maksuliikenteen tarkoituksenmukainen hoito on teen ja keskeisten toimintamuotojen kar.simi-
24941: tehnyt välttämättömäksi siirtyä atk-järjestelmän seen.
24942: käyttöön kuluvana syksynä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24943: Toimivat jäsenkerhot v. 1977-1981: että· Eduskunta ottaisi valtion vuode11
24944: syksy 197 6 190 kevät 1977 200 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
24945: syksy 1977 194 kevät 1978 200 29.90.58 lisäyksenä 100 000 markkaa
24946: syksy 1978 197 kevät 1979 214 Suomen Elokuvakerhojen Liitto SEKL
24947: syksy 1979 214 kevät 1980 228 ry:n toiminnan· tukemiseen.
24948: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24949:
24950: Liisa Jaakonsaari Jouko Skinnari
24951: Pekka Starast Marjatta Stenius-Kaukonen
24952: Mikko Rönnholm
24953: 1982 vp. 631
24954:
24955: Raha-asia-aloite n:o 575
24956:
24957:
24958:
24959:
24960: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta vanhusten avo- ja laitos-
24961: huollon henkilöstön yhteiskäytön kokeilutoimintaan
24962:
24963:
24964: Eduskunnalle
24965:
24966: Vanhusten määrän lisääntyminen ja ikäraken- tämättömyys toisen alueen työn tavoitteista ja
24967: teen painottuminen yhä vanhempiin ikäluokkiin sisällöstä ja tästä seuraavat ongelmat hoidon ja
24968: edellyttävät vanhustenhuollon sisällöllistä kehit- huollon jatkuvuudessa ja suunnitelmallisuudessa
24969: tämistä ja uusien ratkaisujen löytämistä van- puoltavat sitä, että on kehitettävä malleja sa-
24970: huksille suunnattujen palvelujen tehostamisessa. man henkilökunnan käyttämiseksi joustavasti
24971: Perinteinen jako erillisiin avo- ja laitoshuol- vuorottelemalla ja kierrättämällä niin avohuol-
24972: lon toiminta-alueisiin ei enää ole perusteltu ja lon kuin laitoshuollon tehtävissä. Tämä koskee
24973: sen vuoksi on toimintoja kehitettäessä lähdetty vanhustenhuollossa työskentelevää niin sosiaali-
24974: lähentämään avo- ja laitoshuollon palveluja toi- huollon kuin terveydenhuollon koulutuksen saa-
24975: siinsa. Tästä ovat esimerkkinä vanhainkotien nutta henkilöstöä. Kunnissa on halukkuutta ko-
24976: uudet avohuoltoa tukevat toiminnat, kuten keilutoiminnan käynnistämiseen, mikäli kokei-
24977: lyhytaikaisen hoidon käynnistäminen, vanhain- lutoiminnan kustannuksiin olisi osoitettavissa
24978: kotien toiminta päiväpalvelukeskuksina ja tuki- määrärahoja valtion tulo- ja menoarviossa. Vas-
24979: palvelujen, kuten aterioiden ja pyykinpesupal- taavalla tavalla on käynnistetty muun muassa
24980: veluiden tuottaminen vanhainkodista avohuollon vanhusten ja vammaisten kotihoidon tukiko-
24981: vanhuksille. keilu, joka nyt on laajentunut useisiin kuntiin.
24982: Vanhustenhuollossa on avo- ja laitoshuollon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24983: muodostettava toinen toistaan täydentävä sau- tavasti,
24984: maton kokonaisuus. Laitoshoidon ja avohoidon että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24985: vuorottelulla voidaan pysyvän laitoshoidon tar- den 1983 tulo- ja menoarvioon luvu11
24986: vetta siirtää useilla vuosilla ja joissakin tapauk- 33.58 uudelle momentille ylimääräisen
24987: sissa ehkäistä kokonaan, mikä merkitsee itse- 1 000 000 markan määrärahan vanhus-
24988: näisempää ja parempaa vanhuutta yksilöille ja ten avo- ja laitoshuollon henkilöstö11
24989: huomattavaa taloudellista säästöä yhteiskun- yhteiskäyttöä koskevaan kokeilutoimin-
24990: nalle. Erillisen henkilökunnan olemassaolo, tie- taan.
24991: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
24992:
24993: Liisa Jaakonsaari
24994: 632 1982 vp.
24995:
24996: Raha-asia-aloite n:o 576
24997:
24998:
24999:
25000:
25001: Jaakonsaari ym.; Määrgrah&t osoittamisesta synnytyskipujen lie-
25002: vittämiseksi tarvittavan· henkilökunnan ottamiseksi yliopis-
25003: tollisiin keskussairaaloihin
25004:
25005:
25006: Eduskunnalle
25007:
25008: Synnytyskipujen nykyistä tehokkaammasta vana saa lievitystä sietäm.ättömiin kipuihinsa,.
25009: lievittämisestä on viime aikoina keskusteltu ja Olisi oikeus ja kohtuus, että lääketieteen saa-
25010: kirjoitettu paljon. Käytännön toimenpiteet vutuksia käytettäisiin myös synnyttäjien hy-
25011: asiantilan korjaamiseksi ovat kuitenkin olleet väksi.
25012: riittämättömät. Lääkintöhallitu.s nimesi vuonna 1977 · tyÖ·
25013: Tutkimuksissa on todettu, että noin 15- ryhmän, jpnka teht.ävänä oli selvittää synnytys-
25014: 20 % äideistä kokee erittäin kovia kipuja syn- kipujen lievitystä Suomessa. Mietintö valmistui
25015: nytyksen yhteydessä. Nämä äidit tarvitsevat ki- 30. 1. 1978. Sen pohjalta lääkintöhallitus teki
25016: vun lievitykseen epiduraalipuudutuksen, joka sosiaali- ja terveysministeriölle vuonna 1979 eh-
25017: on tehokkain tunnettu kivunpoistomenetelmä dotuksen tilanteen parantamiseksi.. Mietinnön
25018: synnytyksessä. Tänä päivänä ei kuitenkaan lä- ehdotukset eivät kuitenkaan ole riittävästi to~
25019: heskään kaikilla kivuliailla äideillä ole mahdol- teutuneet. .
25020: lisuutta .tähän puudutukseen. Kuitenkin epidu- . Työryhmän mukaan epiduraalipuudutuksen
25021: raalipuudutuksen antamista tarvittaessa puolta- tarve . on 15-20 % :lla . synnyttäj1stä. Mietin-
25022: vat niin lääketieteelliset, väestöpoliittiset kuin nössä todetaan, että "synnytysanalgesian toteut-
25023: inhimillisetkin syyt. taminen tulee sitoa valtakunnalliseen yiisivuotis-
25024: Lääketieteellisesti katsoen voimakas kipu ai- suunnitelmaan ja- keskussairaalapiirien toiminta-
25025: heuttaa äidin elimistössä muutoksia, jotka johta- suunnitelmiin siten, että seuraavan suunnittelu-
25026: vat sikiön hapen saannin vähenemiseen. Voima- kauden päättyessä. laskettu 15-20 %. lumbaa-
25027: kas hapen puute taas vaikuttaa epäedullisesti Hsten epiduraalipuudutusten tarve voidaan tyy-
25028: sikiön keskushermostoon. ja lamaa syntyvän lap- dyttää".
25029: sen aivotoimintaa. Mietinnön mukaan yhden epiduraalipuudu-
25030: Tutkimuksissa on edelleen todettu, että epi- tuksen suorittamiseen ja valvontaan kuluu anes-
25031: duraalipuudutusta saaneiden vastasyntyneet tesialääkäriitä noin 90 minuuttia. Näin pie-
25032: ovat parempikuntoisia kuin kivuliaiden äitien nellä työpanoksella voidaan siis lievittää synnyt-
25033: tai tavanomaisia kipulääkkeitä saaneiden äitien tävän äidin kärsimää sietämätöntä kipua. Työ-
25034: vastasyntyneet ja myös itse äidit ovat virkeim- ryhmän mukaan yksi lääkäri tarvitaan 3 000
25035: piä kuin muut synnyttäjät. •·· · .• ... _ · synnytystä kohti ja yksi anestesiaan perehtynyt
25036: Myös psyykkisesti ajatellen on voimakäs kipu synnytyssalin erikoissairaanhoitaja 1 000 syn-
25037: vahingollista. Ruotsalainen Elisabeth Lager- nytystä kohti. Jotta epiduraalipuudutuksen
25038: cranz on tutkimuksessaan todennut sen vaikut- saanti voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämäs-
25039: tavan häiritsevästi äiti-lapsisuhteeseen, siis sä laajuudessa, tarvittaisiin työryhmän laskel-
25040: elämän tärkeimpään ihmissuhteeseen. mien mukaan yhteensä 27 lääkärin ja 72 erikois-
25041: Synnytyskivulla on merkitystä myös väestön- sairaanhoitajan virkaa. Ensisijaisesti pitäisi vir-
25042: kasvuun. Oulun yliopistollisessa keskussairaa- koja kuitenkin perustaa yliopistosairaaloihin, sil-
25043: lassa tehtiin vuonna 1970 tutkimus synnytys- lä näin voitaisiin parhaiten vakiinnuttaa ja ke-
25044: kivuista. Tässä tutkimuksessa osoittautui, että hittää synnytyskivun lievitystä. Työryhmä eh-
25045: 30 % äideistä pelkäsi kokemansa kivun takia dotti, että välittömästi perustettaisiin yliopisto-
25046: uutta synnytystä. sairaaloihin 9 anestesialääkärin ja 10 synnytys-
25047: Inhimillisesti ajatellen taas tuntuu käsittä- analgesiaan perehtyneen synnytyssalin erikois-
25048: mättömältä, ettei synnyttäjä vielä tänäkään päi- sairaanhoitajan virkaa.
25049: Raha-asia,alqi~e· n:o 576 633
25050:
25051: Vaikka asiassa onkin työryhmän ehdotusten että Eduskunta· ott:airi viJliion: vuoden
25052: pohjalta tapahtunut edistystä, ei asiantilaa voida 1983 tulo- ja menoarvioon 1 JOO 000
25053: tällä hetkellä pitää läheskään tyydyttävänä. markan määrärahan anestesiaerikoislää-
25054: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- käreiden ja erikoissairaanhoitajien virko-
25055: nioittaen, jen perustamiseksi yliopistollisiin kes-
25056: kussairaaloihin synnytyskipujen lievityk-
25057: ·sen ·.toteuttamista varten.
25058: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
25059:
25060: Liisa Jaakonsaari Saara Niklt9l~ . . Aarne Saarinen
25061: Ulla Järvilehto Jouni J. Särkijärvi Mikko Ekorre
25062: Eeva .Kuu~Jto.ski-Vikatmaa. I!d,ge Saarikoski . Arvo Kempp11inm .
25063: Lauha 'Mäfuiisto· .· Matti Pelttari · Pauli Uitto ·
25064: Ben Zyskö~icz · · Erkki Pystyneri Marjatta Stenius~I<aukonet,t
25065: Timo Ihamäki Atissi Jouts~Ia.hti . Heli Astala ·
25066: · Petter Sävola Pertti· Salolaineri ·"1'.1. 'Kainulainen· ·
25067: Toivo .Yläjärvi · · · .. ·.·Heikki Perho ·. · P~ Puh~R:kå
25068: Mauno Manriinen ·' · ·· · · . TÖivo T. Pohjala ...· Matti Jär.venpää ·
25069: Olavi Martikainen ' Esko J. Koppanen . ."','.' Terho Pursiainen
25070: Ann~li Kivitie · · Jouko Skinhari . ·Aarne Koskinen ·'
25071: Hannu· Tenhiälä Anna,Liisa Piipari · . Juhani vähäkangas '
25072: ·Matti· Maijala Reino :Breiliti · Kati Peltola · · ·
25073: Hä'imele Pokka Mikko Rönnholm E.·J~ Teruii~ ....
25074: Lauri :Pahntinen Kaj Bärlund · · M.~L. Salminen
25075: Helvi Hyrynkangas Maija Rajantie Pertti ·Paasio·
25076: Katri~Helena 'Eskelinen ' Pentti' Lahti~Nuuttila ~ikko · Kuoppa ·
25077: Lea Sutinen · Jouko Tuovinen ··' · ·Urho Pohto ·. ·
25078: Juhani Tuomaala Lea Savolainen . Jaakko Itälä
25079: Väinö Raudaskoski Arvo Salo ' '· · 'Jorma Fred ·
25080: ·· Orvokki Kangas · Tarja Halonen · Eino Loikkanen
25081: Kalevi· Mattila Seija Karkinen Eero· Lattula
25082: Helena Pesola Matti Puhakka' Pertti Hietala
25083: Tuulikki · Petäjäilleini 'Peter Muurman • Mauno Forsman·
25084: Ritva Laurila Inger Hirvelä ·Pentti Poutanen
25085: Eva-Maija Pukkio Helvi Niskanen Väinö Rautiainen
25086: Heikki Järvenpää Kauko Tamminen Eino Grönholm
25087: Toivo Mäkynen Aulis Juvda Risto Tuomitien ·
25088: Pirjo AJa-Kapee Anna-Liisa Jokinen Juhani Surakk3
25089: Pekka; Stat~st · Ulla-bena 'Alppi· Erkki'· Korhonen·•
25090: Sinikka Karhuvaara Unto Ruotsalainto Arina-Kaarina LouVo
25091: Tapio Holvitie ·•: ' '· ·' '\( J. Rytkönen ·• Lasse·· Lehtinen
25092: Ulla Puolanne Irma Rosnell Terhi Nieminen-Mäkynen
25093: Pentti Liedes
25094:
25095:
25096:
25097:
25098: 80 088200412K
25099: 634 1982 vp.
25100:
25101: Raha"asia-aloite n:o 577
25102:
25103:
25104:
25105:
25106: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sisämaan vesitieverkon
25107: suunnitteluun
25108:
25109:
25110: Eduskunnalle
25111:
25112: Eduskunnan enemmistö ilmaisi keväällä 1980 Vesitieverkoston rakentaminen vie aikaa n.
25113: vesitieverkon kehittämistä koskevan toivomuk- 20 vuotta. Vesitieverkoston kannattavuutta ei
25114: sen, jonka mukaan hallituksen tulisi ryhtyä tule arvioida yksinomaan nykyhetken valossa
25115: pikaisiin toimiin Suomen vesitieverkon kehit- vaan ennen kaikkea sen mukaan, mikä on tilan-
25116: tämiseksi ja rakentamiseksi siten, että saatai- ne 20 vuoden kuluttua.
25117: siin aikaan myös toimivat meriyhteydet. Sisämaan vesitieverkon merkittävimmät ra-
25118: Toisiinsa ja mereen yhdistetyt päävesistöt kennuskohteet ovat Keiteleen-Päijänteen ka-
25119: muodostavat tulevaisuudessa vesitieverkon, jolla nava, Kymijoen kanavointi ja Iisveden-Hau-
25120: voidaan harjoittaa monipuolista, lähinnä massa- kiveden kanava. Näin saataisiin mereen kana-
25121: tavarakuljetuksesta koostuvaa liikennettä. Vesi· voiduista ja toisiinsa yhdistetyistä Vuoksen ja
25122: tieverkosta hyötyvät silloin tasapuolisesti maan Kymijoen vesistöistä n. 800 km pitkä, Viipu-
25123: eri osat ja intressiryhmät. Vesitieverkoston ra- rista Kotkaan ulottuva vesitierengas, jonka vai-
25124: kentaminen parantaa erityisesti sisämaan voima- kutuspiirissä olisi arviolta 30-40 % maamme
25125: varojen hyödyntämistä antamalla mahdollisuu- asutuksesta ja teollisuuspotentiaalista.
25126: det suoriin tuonti- ja vientikuljetuksiin ulko- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
25127: maille. tamme,
25128: Nykyisellä vesillikennekalustolla, työntÖ· ja
25129: moottoriproomuilla sekä proomuemälaivoilla, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25130: pystytään yhdistämään järkevästi ja taloudelli- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
25131: sesti sisävesi- ja meriliikenne. Vesiliikenneka· 31.27.77 1 000 000 markkaa sisämaan
25132: lustoa kyetään rakentamaan kotimaisilla tela- vesitieverkon suunnittelua varten.
25133: koilla omavaraisuuden ollessa 80-90 prosent·
25134: tia.
25135: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25136:
25137: Matti Jaatinen Helena Pesola Juhani Surakka
25138: Paavo Vesterineo Sakari Knuuttila Hannu Tapiola
25139: Väinö Rautiainen Mauri Pekkarinen
25140: 1982 vp. 635
25141:
25142: Raha-asia-aloite n:o 578
25143:
25144:
25145:
25146:
25147: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys
25148: ry:lle Suomen Ilmailumuseon toisen näyttelyhallin osarahoi-
25149: tukseen
25150:
25151:
25152: Eduskunnalle
25153:
25154: Ilmailumuseoyhdistys ry. on vuosina 1979- yhteiskunnan tukea valtakunnallisen rakennus-
25155: 1981 rakennuttanut Helsinki-Vantaan lento- hankkeen jatkamiseen ovat sangen rajoitetut,
25156: aseman alueelle valtakunnallisen Suomen Ilmai- kun maamme ilmailun historiaan liittyvää
25157: lumuseon ensimmäisen näyttdyhallin. Museo ainoalaatuista ja arvokasta kalustoa on edelleen
25158: avattiin viime vuoden syyskuussa ja siihen on suuressa määrin tuhoutumisalttiina,
25159: tähän mennessä tutustunut jo n. 35 000 katso- kun museoon sijoitetaan, paitsi yhdistyksen
25160: jaa. ja yksityisten omaisuutta, huomattavassa mää-
25161: Museohankkeen aloittaminen aikanaan oli rin myös valtion omistamaa ainudaatuista ja
25162: mahdollista eduskunnan myönnettyä valtion erikoista maamme ilmailun historiaan liittyvää
25163: vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa tarkoituk- esineistöä ja
25164: seen 300 000 markan valtionavustuksen. kun Ilmailumuseoyhdistys ry. täysin oma-
25165: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoarviossa aloitteisesti ja vapaaehtoisin voimin on edelleen
25166: olleen määrärahan lisäksi on yhdistys saanut jatkamassa Helsinki-Vantaan lentoaseman
25167: hankkeen rahoittamiseen pienempiä avustuksia alueella sijaitsevaa valtakunnallista erikoismu-
25168: opetusministeriöltä ja museovirastolta. Myös seohanketta, katsomme, että yhdistyksen toi-
25169: Vantaan ja Espoon kaupungit olivat hankkeen minnan riittävän tehokas tukeminen on myös
25170: rahoittamisessa mukana vähäisemmin osuuksin. koko yhteiskunnan asia.
25171: Museohankkeen ensimmäisen rakennusvai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
25172: heen r~kennuskustannukset olivat kokonaisuu- nioittavasti,
25173: dessaan runsaat 2 miljoonaa markkaa.
25174: Pääosan 1 300 m2 :n museorakennuksen ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuodert
25175: hoitukseen yhdistys joutui hankkimaan pienistä 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
25176: lahjoituksista kooten ja lainavaroin. 31.99.40 760 000 markan määrärahan
25177: Kun nykyinen museohalli on jo museoesi- valtionavustuksena Ilmailumuseoyhdis-
25178: neitä täynnä ja osaa yhdistyksenkin omistamista tys ry:lle valtakunnallisen Suomen
25179: koneista ja muista esineistä säilytetään huo- Ilmailumuseon toisen näyttelyhallin osa-
25180: noissa tilapäissuojissa, rahoitukseen Helsinki-Vantaan lento-
25181: kun Ilmailumuseoyhdistys ry:n omat mah- aseman alueella.
25182: dollisuudet ilman julkisten viranomaisten ja
25183: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25184:
25185: Matti Jaatinen Eero Lattula
25186: 636 1982 vp.
25187:
25188: Raha-asia-aloite n:o 579
25189:
25190:
25191:
25192:
25193: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Ilmailu-
25194: mt'lseosäätiölle tutkijan ja lentokonekonservaattorin palkkaa-
25195: miseksi
25196:
25197:
25198: Eduskunnalle
25199:
25200: · Luonetjärven varuskunnan alueella avattiin Museon toiminnan kehittämiseksi pitäisi vuo-
25201: loppukesällä 1979 ilmailumuseo, joka sijaitsee den 1983 alusta voida palkata lisää henkilö-
25202: erään. lentokonehallin tiloissa .. Näytteille on jo kuntaa, tärkeimpinä 1 tutkija ja 1 lentokone-
25203: saatu osa noin kolmestakymmenestä käytettä·· konservaattori. Viimeksi mainittuun tehtävään
25204: vissä olevasta lentokoneesta, joista eräät ovat tarkoitettu henkilö on parhaillaan vuoden kes-
25205: harvinaisuuksia 1 jollaisia ei ole missään muualla tävässä koulutuksessa ja hän tulee pätevöidyt-
25206: maailmassa. tyään olemaan ensimmäinen lentokonekonser-
25207: Avaamisen jälkeen museo on saavuttanut vaattori koko maailmassa.
25208: .erittäin suuren suosion. Museossa on sen avaa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
25209: misen jälkeen käynyt jo yli 100 000 vierailijaa. nioittavasti,
25210: Vuoden 1982 elokuun loppuun mennessä oli
25211: vuoden aikana museossa· käynyt noin 32 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25212: vierasta. 1983 tulo- ja menoarvioon momentit!.e
25213: Keski-Suomeri Ilmailumuseosäätiön ylläpitä- 31.99.40 70 000 markan määrärahan
25214: män ·museon kuluista katetaan noin puolet valtionavustuksena Keski-Suomen Ilmai-
25215: pääsylipputuloilla, puolet kuntien avustuksilla, lumuseosäätiölle yhden tutkijan ja yh-
25216: minkä lisäksi puolustusministeriö on luovutta- den lentokonekonservaattorin palkkaa-
25217: nut· näyttelytilat museon käyttöön. miseksi.
25218: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25219:
25220: Matti Jaatinen Eero Lattula
25221: Helena Pesola Sakari Knuuttila
25222: Paavo Vesterinen
25223: 1982 vp. 637
25224:
25225: Raha-asia-aloite n:o 580
25226:
25227:
25228:
25229:
25230: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten
25231: ·asunto-olojen parantllniiseen
25232:
25233:
25234: Eduskunnalle
25235:
25236: Vanhusten asuntotilanne on edelleen valitet- minen ole mahdollista. Tulipalot ja onnetto-
25237: tavan heikko, sillä tuhannef vanhukset asuvat muudet ·ovat varsin yleisiä yksin ·asuvien koh-
25238: kehnoissa ja puutteellisissa asunnoissa. Varsin- dalla.
25239: kin suuremmissa kaupungeissa ja asutuskeskuk- Vaikka .vanhukSet eivät itse apua hakisikaan,
25240: sissa janotus vanhustentaloihin ja vanhuksille on sitä voitava heille tarjota silloin kuri he jou-
25241: tarkoitettuihin asuntoihin kestää jopa useita tuvat tilanteeseen, josta eivät eriää ornin_voimin
25242: vuosia. Vaikeasti lämmiteutävissä ja vetoisissa selviä. Siksi kaikkien yksin· asuvien vanhusten
25243: asunnoissa ovat vilustumissairaudet kylmänä huoltotyö olisi järjestettävä, jotta vältyttäisiin
25244: vuodenaikana jatkuvana uhkana. Useassa ta- onnettomuuksilta. ·
25245: pauksessa jalkavaivojen tai vammautumisen joh- On myös todetltava, että vanhemmat henkilöt
25246: dosta on myös liikkuminen vaikeaa. Tästä joh~ eivät helpolla tui:viudli vieraiden apuun, vaan
25247: tuen yksinasuminen on jopa pelottava ja huolia pyrkivät selviytymään vaikel.tksistaan.' Vuosit~
25248: lisäävä tekijä. Vanhusten asumista on tutkittu, tain sattuu useita·.. kuolemantapauksia • juuri
25249: mutta asuntojen puute ei .tutkimalla vähene. edellä· maini!tuissa • olosuhteissa, · . .·
25250: Siksi tarvitaan ratkaisevia toimenp1teitä kohtuu- On; väärin, .että apua· ei tuoda·.·.vanhtiksille
25251: hintaisten vuokra-asuntojen ja vanhustentalojen pyytämättä, sillä on tosiasia, että monet sairas~
25252: rakentamiseksi. · · tuvat ja kuolevatkiri puutteellisissa asunnois.
25253: Aineistoa, jonka pohjalta on aiheellista ryh- saan ennen kuin pyytävät apua. Asuntojen
25254: tyä nopeasti toimenpiteisiin, on jo riittävästi. puutteen ja vuokratason korkean hinnan joh-
25255: Komiteanmietintö 74/1 valottaa kysymystä, jo- dosta ei pelkän kansaneläkkeen varassa 'elävillä
25256: ka. on yleisessä tietoisuudessa. Esimerkkejä löy~ vanhuksilla ole mahdollisuutta löytää: :ktmnon
25257: tyy ·runsaasti eri puolilta rriaata. · asuntoa. Tilanne· on. viime ·aikoina vielä ·va:ikeu•
25258: Tehokasta valvontaa vanhusten asuinis~n -ta., tunut, sillä jaiikttvat hintojen köhoamiset' )a iri-
25259: sosta ja varsinkin yksinään asuvien vanhusten menomaari · vtiOkratason nousu .'Ovat vaikeutta-
25260: asemasta tulisi suorittaa kaikissa kunnissa. Asia neet tillmnettta. ··Samalla· läm_mityskustannusten
25261: jätetään aivan liian usein omaisten ja naapurien kohoaminen .on lisännyt· vaikeuksia om.issakin
25262: vastuulle, vaikka omaiset eivät asu·edes samassa asunnoissa asuvien kohdalla.
25263: kunnassa tai ovat siirtyneet peräti toiseen maa~ Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
25264: han, kuten on hyvin monessa tapauksessa tilan-
25265: ne. Tuhansia vanhuksia asuu yksin mökeissään, että Eduskunta ottaisi valtion' vuoden
25266: joissa. ei ole. mitään mukavuuksia. Heikenty~ 1983 tulo- ja menoarvioon 2 OQO 000
25267: neen terveyden tai ·vammautumisen ··seuraukse- markkaa käytettäväksi yksinäisten van~
25268: na ei edes tarvittavan ravinnon saannin turvaa- husten asunto-olojen parantamiseen·.
25269: Helsingissä 29 . pä~vänä syyskuuta 1982
25270:
25271: Anna-Liisa Jokinen ·Heli Astala Sten Söderström
25272: J. Vähäkangas Ulla-Leena Alppi · · ·Niilo Koskenniemi
25273: · Unto Ruotsalainen . Mikko Ekorre Arv:O Kemppainen ·
25274: Lauha ··Männistö Vapptt . Säilynoja · P. Puhakka .
25275: 638 1982 vp.
25276:
25277: Raha-asia-aloite n:o 581
25278:
25279:
25280:
25281:
25282: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työajan
25283: lyhentämistoimenpiteiden suorittamiseen
25284:
25285:
25286: Eduskunnalle
25287:
25288: Työttömyys on vakava ongelma yhä useam- Tarvitaan vihdoinkin vakavaa uudelleen asen-
25289: massa suomalaisessa perheessä. Osatyöttömyys noitumista, jos aiotaan poistaa satoja tuhansia
25290: lisää toimeentulon vaikeuksia monesti vielä suomalaisia koetteleva ja nuorison kohdalla
25291: entisestään samoissa perheissä, joissa jo on pit- uhkaavaksi muodostunut ongelma, vuodesta toi-
25292: kään työttöminä olleita perheenjäseniä. Halli- seen jatkuva työttömyys. Työstä ei ole puu-
25293: tuksen toimet työttömyyden pysäyt:rämiseksi tetta, sillä kuluneen talven aikana on teetetty
25294: eivät ole olleet riittäviä nimenomaan siitä syys- monissa kohteissa jatkuvasti ylitöitä ja työn
25295: tä, että näiden toimenpiteiden yhteydessä ja tehostamiseksi kamppaillaan kaikissa teollisuus-
25296: samanaikaisesti tapahtuu ,työttömyyden melkein laitoksissa ja liike-elämän piirissä. Kahden näin
25297: järjestelmällistä lisäämistä. 1970-luvun alun voi- vastakkaisen ja ristiriitaisen tavoitteen saman-
25298: makkaan taloudellisen kasvun vuosina raken- aikaisuus synnyttää epätoivoisen tilanteen työt-
25299: nettiin lainsäädännössä nykytilanteeseen sopi- tömien piirissä. On suorastaan järjen vastaista,
25300: mattomia ratkaisuja. Nämä säädökset ovat edel- että automaation kaudella ja teollisuuden mo-
25301: leenkin voimassa. Useaan kertaan on pyritty ninkertaistettua tuotantonsa .työpäivä on edel-
25302: irtautumaan sHtä, että työvoimaa ei esim. kun- leen kahdeksantuntinen.
25303: nissa sallita lisättävän kesäaikana ja että lisäyk- Työpäivän lyhentäminen ansiotasoa alenta-
25304: sestä sakotetaan. Kun täysin vastakkaisiin pää- matta on täysin mahdollista ja tämän ratkaisun
25305: määriin tähtäävää lainsäädäntöä kuin mikä tällä avulla työttömyys olisi poistettavissa, sillä työn
25306: hetkellä on tarpeen ei ole kumottu, se edelleen tuottavuus on tälläkin vuosikymmenellä tehos-
25307: vaikuttaa työttömyyttä lisäävästi. Samoin toi- tunut järkeistämisen ja automatisoinnin ansiosta
25308: mii yleinen käytäntö myös valtion omissa lai- enemmän kuin mitä 1 tunti päivässä merkitsee.
25309: toksissa ja valtiojohtoisessa teollisuudessa, siis Jos 1 000 työntekijän työpäivää lyhennetään
25310: työvoiman vähentämiseen pyritään aivan suun- 1 t päivässä eli 5 t viikossa, se merkitsee
25311: nitelmallisesti ja johdonmukaisesti, vaikka toi- 5 000 työtuntia viikossa ja yli 140 työttömän
25312: saalta tehdään koko ajan päätöksiä työpaikko- työllistämistä tuhatta työntekijää kohti. Kun
25313: jen lisäämisestä ja siihen sijoitetaan varoja. virastoissa ja toimistoissa on jo vuosia ollut
25314: Yksityisen teollisuuden ja työnantajapiirien alle 8 tunnin työpäivä, sitä olisi myös teolli-
25315: taholla määräävät nämä samat periaatteet vielä suudessa ja raskaissa kuluttavissa palveluamma-
25316: voimakkaammin, ja tätä vauhtia lisää tietoisuus teissa nopeasti lyhennettävä. Tässä on ehdot-
25317: valtionosuudesta työllistettyyn uuteen työläi- tomasti otettava huomioon automaation ja jär-
25318: seen. On siis mielekästä sanoa irti ja vähen- keistämisen vaikutukset, joiden avulla työn
25319: tää mahdollisimman paljon työväkeä, jotta voi tuottavuus on kohotettu huippuunsa, mutta
25320: heitä työllistäessään ottaa nämä valtion auliisti ansiotaso on jäänyt pahasti jälkeen. Tästä joh-
25321: tarjoamat tuet hyödykseen. On selvää, että tätä tuen ansiotason alentaminen ei tätä ratkaisua
25322: tietä ei voida edetä kestävään työllisyyteen ja tehtäessä voi tulla kysymykseen.
25323: turvallisuuteen. · Työvauhdin kiihdyftämiseri ja automaation
25324: Hallituksella ei ole tarvittavia valtuuksia kehittymisen seurauksena on jo aika työajan
25325: tilanteen hallitsemiseksi. Mitä kauemmin nykyi- ratkaisevaan lyhentämiseen. Eniten tätä ratkai-
25326: sellään edetään, sitä vaikeammiksi ratkaisut sua vaatii kuitenkin jatkuva ja vaikeutuva työt-
25327: tulevat ja sitä suurempia kärsimyksiä tilanteesta tömyystilanne. Millään muilla ja keinotekoi-
25328: työkansalle aiheutuu. silla ratkaisuyrityksillä ei täystyöllisyyttä enää
25329: Raha-asia-aloite n:o 581 639
25330:
25331: voida aikaansaada ja ylläpitää. Siksi on nopeasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25332: päästävä ·työajan lyhentämiseen kaikissa niissä 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
25333: kohteissa, joissa toistaiseksi tehdään kahdeksan markkaa työajan lyhentämiseksi vaadit-
25334: tunnin tai sitä pitempiä työpäiviä. tavien toimenpiteiden suorittamiseksi
25335: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit· kiireellisesti.
25336: taen,
25337: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25338:
25339: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Niilo Koskenniemi
25340: J. Vähäkangas Ulla-Leena Alppi M.-L. Salminen
25341: Unto Ruotsalainen Mikko Ekorre Vappu Säilynoja
25342: Lauha Männistö Sten Söderström P.Puhakka
25343: 640 1982 V]).
25344:
25345: Raha-asia-aloite n:o~ 582·
25346:
25347:
25348:
25349:
25350: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kans~l~is
25351: järjestöjen kulttuuriohjaajien palkkin:iksee:ii
25352:
25353:
25354:
25355: t' ·.: '(
25356:
25357: Maassamme tofniii' rurtsaasti erilaisia karisa- daan vireyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen
25358: laisjärjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laa- kautta ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä
25359: jaa ja monipuolista ulottuen lisäksi useassa ta- olisi tuettava. Järjestämällä ohjaajien palkkaa-
25360: pauksessa juuri niille alueille, joihin ns. viral- misen mahdollisuus kansalaisjärjestöille valtion
25361: liset ja yhteiskunnan ylläpitämät kulttuuritar- tuella olisi asia järjestettävissä.
25362: peen muodot eivät yllä. Tämä pelkästään har- Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyy-
25363: rastelijavoimin ja useimmin varsinaisen ansio- den seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuria-
25364: työn ohella hoidettu kulttuuritoiminta on juuri kin yhteiskunnallisia ongelmia. Näiden vaikeuk-
25365: sitä työtä, joka tehokkaimmin tavoittaa kan- sien voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdol-
25366: san syvät rivit ja suo osallistumisen mahdol- linen ja käytettävä niitä keinoja, joilla nuo-
25367: lisuuden yhä laajemmille ryhmille. Tämän toi- risoon kohdistuvaa painetta voidaan vähentää.
25368: minnan merkitys lisääntyy ja siksi sille tulisi Tässä tulisi kiinni1Jtää entistä enemmän huo-
25369: suoda nykyistä paremmat mahdollisuudet hoi- miota juuri niihin järjestöihin ja siihen toimin-
25370: taa vaativaa tehtäväänsä. taan, jotka vaikuttavat nuorten vapaa-ajan käyt-
25371: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuuri- töön, sillä tällä toiminta-alueella voidaan työt-
25372: työstä mainittakoon Kansantanssi- ja Laulu- tömyydestä kärsiviä nuoria vetää mielekkään
25373: yhtye Turun Kiikurit, jonka ohjelma ja toi- toiminnan piiriin ja työttömyystilanteessa vält-
25374: minta tunnetaan laajalti jopa maamme rajojen tämättömään toisten nuorten yhteyteen. Jotta
25375: ulkopuolellakin. Tämä yhtye on jo vuosikym- tämä työttömien nuorten tukeminen tämän
25376: menien ajan koonnut piiriinsä musiikin ja kan- toveripiirin avulla saadaan onnistumaan, aset-
25377: santanssin harrastajia, jotka säätmöllisellä har- tuu ohjaajan tehtävä entistä keskeisemmäksi.
25378: joittelulla ovat kehittäneet monitaitoisen ja Se merkitsee, että näin laajaa vastuuta ei voida
25379: -lukuisen nuorisoyhtyeen. Yhtyeen tanssi- ja hoitaa samanaikaisesti ansiotyön ohella. Tästä
25380: musiikkiohjelman harjoittelu vaatii myös asian- johtuen kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien
25381: tuntevaa ohjausta, joka on ansiotyönsä ohella palkkaus on noussut esiin entistä kipeämpänä
25382: tehtävää hoiravien ohjaajien harteilla. ja vaativampana.
25383: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25384: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja nioittaen,
25385: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan
25386: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25387: netaan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
25388: etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus eri- markkaa kansalaisjärjestöjen kulttuuri-
25389: laisia kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voi- ohjaajien palkkaukseen.
25390: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25391:
25392: Anna-Liisa Jokinen Helvi Niskanen Ulla-Leena Alppi
25393: P. Liedes P. Puhakka Mikko Ekorre
25394: Hannele Pokka Lauha Männistö Sten Söderström
25395: J. Vähäkangas Heli Astala Niilo Koskenniemi
25396: Unto Ruotsalainen Vappu Säilynoja
25397: 1982 vp. 641
25398:
25399: Raha-asia-aloite n:o 583
25400:
25401:
25402:
25403:
25404: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten
25405: ostoon taloudellisissa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta
25406:
25407:
25408: Eduskunnalle
25409:
25410: Työttömyyden ja taloudellisen laman joh- tyhjääkin tyhjempään taiteentekijän kotiin ja
25411: dosta ovat eri alojen taiteentekijät joutuneet maksuvelvollisuus vuokrien ja ruokalaskujen
25412: suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Erityisen ras- suhteen säilyy. Kuitenkin tulosten odotukset
25413: kaana tämän työttömyyden lajin ovat kokeneet säilyvät, vaikka taloudellista mahdollisuutta
25414: myös kuvataiteilijait. Taiteilijanpalkan maksami- luovaan työhön ei kannusta se varmuus, että
25415: nen olisi eräs muoto ratkaista ongelma, mutta kukaan ei tällaisena aikana osta tai tarvitse
25416: tällä ratkaisulla saattaa olla se vaikutus, että mitään. Siitä syystä olisi valtion toimesta tut-
25417: siitä osallisiksi tulisivat ensi sijassa juuri ne, kittava mahdollisuuksia taideteosten hankin-
25418: joilla entisestäänkin on turvallinen asema ja taan erilaisiin valtion laitoksiin, mutta myöskin
25419: vähintään kohtalaiset tulot. kunnille tulisi antaa aikaisempaa enemmän
25420: Kuitenkin juuri nuoret, vasta opintonsa päät- määrärahoja taideteosten hankintaan. Näillä
25421: täneet tai taiteen ensimmäisillä vaikeimmilla toimenpiteillä voitaisiin tukea nuoria, vaikeuk-
25422: portailla yrittävät ovat kaikkein suurimmissa sissa olevia taiteentekijöitä.
25423: taloudellisissa vaikeuksissa ja heille tulisi löy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25424: tää paremmin ja useammalle sopivia ratkaisuja nioittaen,
25425: työnsä jatkamiseksi ja oman alansa edelleen
25426: kehittämiseksi, sillä juuri tätä työttömien jouk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25427: koa syrjitään täydellisesti myös työttömyys- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25428: apujen ja -tukien suhteen. Päinvastoin itsenäi- markkaa taideteosten ostoon taloudelli-
25429: sen yrittäjän jokakuukautinen verolappu tulee sissa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta.
25430: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25431:
25432: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö M.-L. Salminen
25433: P. Liedes Heli Astala Vappu Säilynoja
25434: Hannele Pokka Aulis Juvela Arvo Kemppainen
25435: Unto Ruotsalainen Ulla-Leena Alppi P. Puhakka
25436: Sten Söderström
25437:
25438:
25439:
25440:
25441: 81 088200412K
25442: 642 1982 vp.
25443:
25444: Raha-asia-aloite n:o 584
25445:
25446:
25447:
25448:
25449: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Es-
25450: perantoliiton toiminnan tukemiseen
25451:
25452:
25453: Eduskunnalle
25454:
25455: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan Niinpä liitto sai järjestääkseen vuonna 1969
25456: eduskunta myönsi valtionapua kansainvälisen esperantistien 54. kansainvälisen kongressin,
25457: kielen hyväksi toimivalle Suomen Esperanto- jonka avajaiset pidettiin mainitun vuoden heinä-
25458: Opistolle. Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuo- kuussa Helsingin Messuhallissa. Kongressin yh-
25459: den 1921 tulo- ja menoarvion yhteydessä. Ai- teydessä järjestettiin useita joukkoretkeilyjä
25460: heena sille oli seuraavana vuonna, 1922, Suo- maan pohjoisosiin, järvialueelle ym. Turussa jat-
25461: messa pidettävä 14. kansainvälinen esperanto- kui tuon kongressiviikon jälkeen vielä viiden
25462: konferenssi. Kun kansainvälinen matkailu oli päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivälehtien mu-
25463: vielä siihen aikaan meillä lastenkengissä, he- kaan tämä n. 2 000 osanottajaa käsittävä kan--
25464: rättivät tuhatpäisen ulkomaalaisen kongressi- sainvälinen kongressi oli sen kesän suurin maas-
25465: vieraan maahamme tulo ja heidän täällä suorit- samme.
25466: tamansa monet retkeilyt ansaittua huomiota. Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
25467: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperanto- opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- ja
25468: liikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun ja
25469: Vielä toisen maailmansodan jälkeen, lokakuus- Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
25470: sa v. 1948, jätti silloinen edustaja V. K. Turu- useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
25471: nen eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sa- nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
25472: nottiin mm.: Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja mo-
25473: "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- nissa maissa saavutettuihin myönteisiin koke-
25474: noarvioksi vuodelle 1949 sen 10 pl. XV: 1 muksiin perustuen "Esperanto sopii kouluhalli-
25475: kohdalle ja otsikossa 'l\1uut yhdistykset' eh- tuksen mielestä vakinaiseksi kolmanneksi kie-
25476: dottaa hallitus Suomen Esperanto-Opiston avus- leksi peruskoulun yläasteen kieliohjelmaan ...
25477: tuksen pysytettäväksi entisellään, 2 600 markan Erikoiskursseilla ja kielikerhoissa tulee esperan-
25478: suuruisena." toa voida opettaa sekä peruskoulussa että lu-
25479: Ed. Turunen huomauttaa summan olleen kiossa, katsoo keskusvirasto." (Kansan Uutiset
25480: aluksi 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pu- 30. 7. 1974.)
25481: donneen mainittuun 2 600 markkaan, "jollai- Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varassa
25482: sena se on ollut jo useita vuosia". toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuiten-
25483: Todettuaan esperantokielen harrastuksen kaan nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa
25484: maassamme huomattavasti kasvaneen hän eh- tehostamiseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon
25485: dotti, että eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- seuraava tapaus. Suomen esperantoliikkeen
25486: ja menoarvioon Suomen Esperanto-Opiston toi- edustajina matkusti vuonna 197 4 heinäkuun
25487: minnan tukemiseksi 247 400 markan suuruisen lopussa Hampurissa pidettävään 59. kansain-
25488: lisämäärärahan. väliseen esperantokongressiin seitsemänkym-
25489: Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina mentä henkilöä. Jokainen heistä joutui itse
25490: vuosina jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin henkilökohtaisesti kustantamaan matkansa ja
25491: pois päiväjärjestyksestä. koko kongressiviikon vaatimat menot. Tällai-
25492: Maassamme vireästi toimiva esperantoliik': nen uhrautuminen jonkin yhteisen asian hyväk-
25493: on sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen si lienee meidän päivinämme hyvin harvinaista.
25494: keskuselimenä toimii Suomen Esperantoliitto Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat
25495: r.y., joka on vilkkaassa vuorovaikutuksessa ja kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset
25496: muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa. tuntevat syvää vastuuta kielen opiskelun tehos-
25497: Raha-asia-aloite n:o 584 643
25498:
25499: tamisesta ja laajentamisesta. Juuri kansainvälis- minkin neljännesvuosisadan ajan nauttinut val-
25500: ten yhteyksien laajentaminen on antanut heille tionapua, ehdotamme,
25501: hyvin paljon ja tämän vuoksi he haluavat asian
25502: kehittyvän edelleen, jotta yhä useammilla kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25503: salaisilla olisi samat mahdollisuudet. 1983 tulo- ja menoarvioon 250 000
25504: Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon, markkaa Suomen Esperantoliiton toi-
25505: että maamme esperantoliike on jo aikaisem- minnan tukemiseen.
25506: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25507:
25508: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Vappu Säilynoja
25509: Unto Ruotsalainen Heli Astala Arvo Kemppainen
25510: Helvi Niskanen Aulis Juvela P. Puhakka
25511: Ulla-Leena Alppi
25512: 644 1982 vp.
25513:
25514: Raha-asia-aloite n:o 585
25515:
25516:
25517:
25518:
25519: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ETYK-asia-
25520: kirjojen saattamiseksi opintoaineistoksi kouluihin ja aikuis-
25521: opetukseen
25522:
25523:
25524: Eduskunnalle
25525:
25526: Elokuun alussa 1975 allekirjoittivat 33 Eu- ETYK:n päätökset ja rauhaa turvaavat periaat-
25527: roopan valtion, Yhdysvaltain ja Kanadan kor- teet tulevat eläväksi todellisuudeksi silloin kun
25528: keimmat poliittiset ja valtiolliset johtajat Eu- niiden merkit,tävä ja arvokas sanoma omaksu-
25529: roopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin taan laajasti koko Suomen kansan keskuudessa
25530: päätösasiakirjat, joilta oli pitkään ja huolella ja myös kaikkien muiden maiden kansojen kes-
25531: valmisteltu. ETYK:n kolmannen vaiheen pää- kuudessa. Jotta opiskelua ETYK-asiakirjojen
25532: tökset viitoittivat uuden rauhanomaisen kehi- pohjalta voitaisiin tehokkaasti jatkaa, tarvitaan
25533: tyksen tien kansojen historiassa. Siksi yhteisin sitä käsittelevää aineistoa opintovälineeksi.
25534: ponnistuksin aikaansaadut tärkeät asiakirjat ja Vaikka ETYK:n päätösasiakirjojen allekir-
25535: niissä kirjatut pää!tökset ja periaatteet merkitse- joittamisesta on jo kulunut 7 vuotta, ei ko-
25536: vät kansojen kauan kaipaamien rauhantoiveiden kouksen asiakirjojen sisältö suinkaan ole tullut
25537: toteuttamista. tunnetuksi suomalaisille. Vaikka erilaista mate ·
25538: Euroopan turvakokouksen hyväksymistä rau- riaalia onkin julkaistu ja levitetty, on asian
25539: hantahtoisista tavoitteista ja periaatteista tulee keskeisin sisältö jäänyt suhteellisen vieraaksi.
25540: tehdä käytännön todellisuus. Allekirjoitetut ar- Kuitenkin ETYK:n päätöksiin perustuva kas-
25541: vokkaat päätökset tulee saattaa jokaisen kansa- vatustyö on velvoittava tehtävä yhtä hyvin
25542: laisen tietoon ja omaksumaksi. Tämä toteutuu kouluissa kuin kansalaisjärjestöissäkin. Siksi
25543: silloin kun kaikkien kansojen jäsenet syventy- tutus'tumista ja syventymistä ETYK:n henkeen
25544: vät ETYK:n päätösasiakirjoihin ja omalla toi- ei tule jättää kesken, ja valtiovallalla tulee
25545: minnallaan edistävät niihin kirjattujen periaat- olla vastuu siitä, että kaikilla maamme kansa-
25546: teiden hyväksymistä. laisilla on mahdollisuus tutustua ja perehtyä
25547: Euroopan turvakokouksen isäntämaana tulee ETYK:n asiakirjojen sisältöön.
25548: Suomen omalta osaltaan edistää tämän tärkeän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25549: kokouksen päätösten tunnetuksituloa kaikin !ta- nioittaen,
25550: voin. ETYK:n päätösten ja ns. kotien sisältö
25551: tulisi käsitellä kouluissa ja oppilaitoksissa sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25552: tehokkaasti myös kaikkialla aikuisopetuksen 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25553: piiriin kuuluvissa yksiköissä. Tiedonvälitystä ja markkaa Euroopan turvakokouksen
25554: opiskelua käsittelevä kolmas kori osaltaan luo (ETYK) asiakirjojen saattamiseksi opin-
25555: perustaa mm. keskeiselle tarpeelle eli oikean toaineistoksi kouluihin, oppilaitoksiin ja
25556: tiedon välitykselle maiden välisissä suhteissa. aikuiso petukseen.
25557: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25558:
25559: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Sten Söderström
25560: P. Liedes Heli Astala Niilo Koskenniemi
25561: Hannele Pokka Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja
25562: Unto Ruotsalainen P. Puhakka Arvo Kemppainen
25563: Mikko Ekorre
25564: 1982 vp. 645
25565:
25566: Raha-asia-aloite n:o 586
25567:
25568:
25569:
25570:
25571: Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
25572: luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvään tutkimukseen
25573:
25574:
25575: Eduskunnalle
25576:
25577: Nopeasti kehittyvä ympäristöhallinto kaipaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25578: tuekseen ympäristönsuojeluun liittyvää tutki-
25579: mus- ja selvitystoimintaa. Maa- ja metsätalous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25580: ministeriön alaisuuteen kuuluu muun muassa 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
25581: kansallis- ja luonnonpuistojen, muiden luonnon- 30.02.22 lisäyksenä 800 000 markkaa
25582: suojelualueiden, uhanalaisten eläin- ja kasvi- luonnon- ja ympäristönsuojeluun liitty-
25583: lajien sekä vesistönsuojeluun liittyvien käytän- vän tutkimuksen menoihin, muun muas-
25584: nön suojelutyötä palvelevien ,tutkimusten edis- sa tarvittavan henkilökunnan palkkaami-
25585: täminen. Näiden alojen soveltava tutkimus ei seen.
25586: ole maassamme tiedon tarvetta vastaavalla ta-
25587: solla. Jopa nykyisten luonnonsuojelualueiden
25588: peruskartoituksessa on puutteita.
25589: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25590:
25591: Anna-Liisa Jokinen Juhani Vähäkangas Heli Astala
25592: Mikko Ekorre Niilo Koskenniemi Vappu Säilynoja
25593: P. Puhakka M.-L. Salminen
25594: 646 1982 vp.
25595:
25596: Raha-asia-aloite n:o 587
25597:
25598:
25599:
25600:
25601: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta satamakau-
25602: punkien vesialueilla tapahtuneiden tuhojen korjaamiseksi
25603:
25604:
25605: Eduskunnalle
25606:
25607: Hallituksen esitys vesilain 10 luvun 26 §:n tosiasia kaikissa suurimmissa satamakaupun-
25608: muuttamisesta merkitsee vesiensuojelutoimenpi- geissa. Laivavaurioiden kohdatessa saattavat
25609: teiden siirtämistä. Jo tällä hetkellä on asian- bajat alueet joutua pitkiksi ajoiksi sellaiseen
25610: tuntijalausuntojen mukaan havaittavissa valitet- tilaan, jossa kasvillisuus ja kalakanta tuhou-
25611: tavaa passiivisuutta vesiensuojelussa. On ilmeis- tuvat ja jossa virkistysmahdollisuudet estyvät.
25612: tä, että vesiensuojelua ei enää pidetä tärke~inä Huomattavia öljyvaurioita on syntynyt myös
25613: j<1 siitä syystä ei uusia parannuksia suunnitella. puutteellisen lainsäädännön seurauksena, sillä
25614: Vanhempi teollisuus esim. ei enää hae varoja tehokasta valvontaa laivojen jäteöljyjen leviämi-
25615: tiitä tarkoitusta varten. On siis tapahtunut jo selle satamien läheisyydessä ei ole voitu järjes-
25616: valitettavaa rajoittamista vesiensuojelussa. tää. Öljyvaurioiden aiheuttamista saastetuhoista
25617: Vasta vuonna 1973 oltiin ensimmäisen ker- or olemassa varsin hälyttäviä tietoja.
25618: ran siinä tilanteessa, että päästiin vesien kun- Öljynkuljetusten jatkuvasti lisääntyessä tulisi
25619: non parantamiseen. Tätä oli edeltänyt vakava kiinnittää entistä enemmän huomiota turva-
25620: vesistöjen saastuminen ja siitä johtuneet vält- laitteiden ja turvatoimien järjestämiseen sekä
25621: tämättömät toimenpiteet. Vuosina 1971-75 varautua myös vaurioiden nopeaan korjaami-
25622: sijoittivat kunnat 800 000 mk ja teollisuus seen. Tavalliset tahtilaivat turmelevat satamien
25623: 1 200 000 mk vesiensuojeluun, mutta v. 1975 vesialueita ja vesistöä saaristoalueilla. Eri mai-
25624: asetettu Väisäsen komitea teki jo ehdotuksen den laivat noudattavat erilaisia menetelmiä ja
25625: suojelun rajoittamisesta. Tämän ohjelman mu- suhtautuminen vesien säilyttämiseen puhtaana
25626: kaan on jo lähdetty voimakkaaseen vesiensuo- on erilaista. Tästä johtuen suuri osa vesien
25627: jelun rajoittamiseen, ja vesiensuojeluun tarkoi- saastumisongelmaa pahenee jatkuvasti juuri sii-
25628: tettuja varoja käytetään jo muihin tarkoituk- tä syystä, että tarpeellista valvontaa ja vastuuta
25629: siin. Tästä valitettavasta kehityksestä johtuen ei asian suhteen ole olemassa tai ainakaan
25630: or. todella aihetta päinvastaisiin toimenpiteisiin sitä ei noudateta.
25631: kuin mihin hallituksen esitys pyrkii. Vesien- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25632: suojelun kustannukset tulevat nopeasti kohoa-
25633: maan moninkertaisiksi, jos tähän mennessä suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25634: ritetut toimenpiteet nyt vesitetään, ja vesistöjen 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25635: tuhoutuminen alkaa kasvaa nopeasti. markkaa satamakaupunkien vesialueilla
25636: Vesien saastuminen on varsin huolestuttava tapahtuneiden tuhojen korjaamiseksi.
25637: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25638:
25639: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Sten Söderström
25640: J. Vähäkangas Aulis Juvela Vappu Säilynoja
25641: Lauha Männistö Mikko Ekorre P. Puhakka
25642: 1982 vp. 647
25643:
25644: Raha-asia-aloite n:o 588
25645:
25646:
25647:
25648:
25649: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen
25650: hävittämiseen ilman vesakkomyrkkyjä
25651:
25652:
25653: Eduskunnalle
25654:
25655: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on Vesakentorjunta-aineiden terveydellisiä vai-
25656: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkkyjen le- kutuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt run-
25657: vittämistä parhaana ulkoilukautena sekä marja- saasti eri maissa suoritettujen tutkimusten tu-
25658: ja sieniaikaan, vaikka eri puolilta maailmaa tul- loksia. Myös Työterveyslaitos on suorittanut
25659: leet tiedot kertovat varsin varoittavia tosiasioita tutkimuksia vesaukontorjunta-aineiden vaiku-
25660: vesakkomyrkkyjen tuhoista. Kuluvana vuonna tuksesta, mutta henkilökunnan vähyyden ja
25661: ilmestynyt Torjunta-aineiden turvallisuusohje- määrärahojen niukkuuden vuoksi ei tutkimuk-
25662: toimikunnan mietintö n:o 1, Vesakontorjunnas- sissa ole edetty. Vesakentorjunta-aineiden työ-
25663: ta, selvittää tilannetta. Toimikunta jatkaa edel- terveys- ja työturvallisuuskysymyksiä tutkiva
25664: leen työtään, mutta jo ensimmäisessä mietin- työryhmä katsoo, että vesakentorjunta-aineiden
25665: nössä tähdennetään erityistä varovaisuutta ai- terveydelle haitallisista vaikutuksista on jo niin
25666: neen käytössä. Koska toimikunnan tehtävänä on runsaasti epäilyksiä ja osittain näyttöjäkin, että
25667: tässä vaiheessa ollut lähinnä valmistaa vesa- aineille pahimmin altistetut työntekijät olisi
25668: kentorjunta-aineiden käyttäjien suojaksi turval- saatava lääketieteellisen tutkimuksen kohteeksi,
25669: lisuusohjeet, jäävät aineen vaikutuksille edel- todetaan tutkimuksissa.
25670: leen alttiiksi levitysalueella asuvat ja liikkuvat Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiaseena
25671: kansalaiset. Siksi mietinnössä todetaankin, että kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen kun synty-
25672: ulkopuolisten henkilöiden suojaaminen vesaken- mävikaisten lasten lukumäärä kasvoi huomatta-
25673: torjunta-aineiden mahdollisilta haitailta on jää- vasti. Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja asiois-
25674: nyt vähäiseksi, koska siihen ei ole kiinnitetty ta päättävät elimet eivät ole välittäneet näistä
25675: riittävästi huomiota. vakavista ja varoittavista tosiasioista, eivätkä
25676: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vai- heitä ole saaneet vastuuseen nekään tutkimus-
25677: kutusta on tutkittu, on myös päädytty niiden ten tulokset, joissa vesakkomyrkkyjen on ha-
25678: käytön kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyr- vaittu aiheuttavan koe-eläimissä kromosomi-
25679: kyt julistettu käyttökieltoon jo vuonna 1971 vaurioita ja tästä johtuvaa sikiöiden epämuo-
25680: kaikkialla teiden varsilla. Tämä kielto on eh- toisuuua.
25681: doton eilcä niiden käytöstä tienvarsivesakkojen On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tu-
25682: torjunnassa edes keskustella. hoisaa vaikutusta, jotka kuluvan kesän aikana
25683: Myös Suomessa on todettu useita kalakuole- on jälleen levitetty Suomen tienvarsiin ja ve-
25684: mia vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Tu- sakkoihin. Kun tämä levitys tapahtuu parhaana
25685: run kaupunki on kieltänyt alueellaan vesakko- ulkoilukautena sekä marja- ja sieniaikaan, on
25686: myrkkyjen käytön sen jälkeen kun havaittiin varmaa, että näitä tuhoaineita kulkeutuu ravin-
25687: useita lintukuolemia myrkytetyllä alueella. Eikä toaineisiin. On mahdollista, että myrkytettyjä
25688: ole suinkaan syytä unohtaa Hilja Lyytistä Sa- sieniä ja marjoja on ollut kaupan sekä liik-
25689: vosta, hän sairastui vakavasti ja joutui työ- keissä että toreilla. Tiheimmät vesakot kasvavat
25690: kyvyttömyyseläkkeelle juotuaan vettä kaivos- usein juuri teiden varsilla samoilla alueilla kuin
25691: taan, jonka TVH:n vesakkomyrkky oli saas- vadelmapensaatkin. Kun vesankontorjunta-ainei-
25692: tuttanut. Vaikeita sairastumisia, jopa kuole- ta kylvetään marja-aikaan, on selvää, että myr-
25693: maan johtaneita, on todettu vesakkomyrkkyjen kyt poimitaan marjojen mukana. Myöskään myr-
25694: levittäjien keskuudessa. Tilastoa ei puutu omao- kyn vaikutusta lintuihin ja muihin metsän eläi-
25695: kaan maamme kohdalla, mutta perusteellista miin ei voida vähätellä. Tästä on myös run-
25696: tutkittua aineistoa on saatavissa eri maista. saasti todistusaineistoa. Varsinkin suurimmat
25697: 648 Raha-asia-aloite n:o 588
25698:
25699:
25700: riistalinnut kuten metsot ovat hävinneet niiltä den aiheuttamat vahingot sekä niistä syntyvät
25701: alueilta, joille vesakkomyrkkyjä on levitetty. kustannukset. Edellä mainittujen seikkojen joh-
25702: Kotieläimet eivät myöskään ole turvassa vesa- dosta tulisi nopeasti lopettaa kaikki vesakkojen
25703: kontorjunta-aineilta, sillä liikkuvathan kotieläi- hävittäminen myrkkyjen avulla ja etsiä muita
25704: met samoilla alueilla ihmisten kanssa silloin kun parempia ratkaisuja.
25705: näitä myrkkyjä kylvetään asumusten lähelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25706: Erityisen suurta huomiota asiaan tulisi kiinnit- nioittaen,
25707: tää työttömyyden johdosta, sillä toki vesakoi-
25708: den torjunta on myös työllisyyskysymys silloin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25709: kun tätä torjuntaa hoidetaan hakkuumenetel- 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
25710: män avulla. markkaa vesakkomyrkkyjen korvaami-
25711: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin seen ja vesakkojen hävittämiseen muilla
25712: on otettava huomioon myös haittatekijät ja nii- toimenpiteillä kuin myrkkyjen avulla.
25713: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25714:
25715: Anna-Liisa Jokinen Unto Ruotsalainen Ulla-Leena Alppi
25716: P. Liedes Lauha Männistö Niilo Koskenniemi
25717: Hannele Pokka Heli Astala M.-L. Salminen
25718: J. Vähäkangas Aulis Juvela Vappu Säilynoja
25719: Arvo Kemppainen P. Puhakka
25720: 1982 vp. 649
25721:
25722: Raha-asia-aloite n:o 589
25723:
25724:
25725:
25726:
25727: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tie-
25728: ja vesirakennuspiirin poikittaisteiden suunnitteluun ja raken-
25729: tamiseen
25730:
25731:
25732: Eduskunnalle
25733:
25734: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen vuosien takaisia, mutta varoja näiden kohtei-
25735: varsinkin paikallista asujaimistoa palvelevaksi den toteuttamiseen ei ole valtion tulo- ja me-
25736: on viime vuosina jäänyt jälkeen siitä tarpeesta, noarvioon saatu.
25737: jonka muu kehitys on tuonut mukanaan. Eri- Alueen väestön ja liikenteen määrä edellyt-
25738: tyisesti Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueella tää kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtau-
25739: on tässä suhteessa paljon puutteita. tumista Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen
25740: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palve- poikittaistieverkoston ja muiden paikallisten
25741: levan nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta yhteyksien rakentamiseen ja kehittämiseen.
25742: säteittäisesti muuhun Suomeen johtavien tei- Suhteellisen vähillä kustannuksilla voitaisiin
25743: den yhdystiet joko puuttuvat tai ovat erittäin tällä alueella saada aikaan alueen väestöä ja
25744: heikkokuntoisia. Juuri näiden yhdysteiden tarve sen liikennetarpeita palvelevat ratkaisut. Val-
25745: on jo monien vuosien ajan ollut vakavana tiovallan taholla tulisi vakavasti paneutua tä-
25746: puutteena alueen toimintojen kehittämisessä. män alueen liikennetarpeiden kehittämiseen.
25747: Kouluolojen muutokset ja koulujen yhdistämi- Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen väes-
25748: set vaativat myös liikenteellisesti olojen kehit- töpohjan ja liikennetarpeen edellyttämät poikit-
25749: tämistä muuttuneita koululaisten kuljetuksia taistiet ovat jo pitkään olleet mukana maakun-
25750: vastaaviksi. Lisäksi yhteiskunnan palvelupistei- nallisia suunnitelmia laadittaessa. Nykyisen työt-
25751: den ja terveydenhoitoon liittyvien palvelujen tömyyden johdosta tulisi näillä alueilla löytää
25752: tehokas käyttö edellyttää tieverkon kehittä- myös uusia työkohteita. Siksi työllisyyspoliitti-
25753: mistä. Kuntauudistussuunnitelmien eteneminen set näkymät kiirehtivät osaltaan suunnitelmien
25754: ja palvelusten keskittyminen jättävät syrjäisem- toteuttamista mahdollisimman pian.
25755: pien seutujen asukkaat todella epätasa-arvoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25756: seen asemaan keskusten asukkaisiin verraten. nioittaen,
25757: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutu-
25758: kaavaliiton sekä tie- ja vesirakennuspiirin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25759: alan asiantuntijavoimin on laadittu hyvinkin 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25760: tarkkoja suunnitelmia ja perusteltuja esityksiä markkaa Turun tie- ja vesirakennuspii-
25761: poikittaistieverkon eri kohteiden rakentamisesta rin alueen poikittaisteiden suunnitteluun
25762: ja tarkoituksenmukaisista liikenteellisistä rat- ja rakentamiseen.
25763: kaisuista. Eräät näistä suunnitelmista ovat jo
25764: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25765:
25766: Anna-Liisa Jokinen Heikki Perho E.-J. Tennilä
25767: Heli Astala V. J. Rytkönen M. Rönnholm
25768:
25769:
25770:
25771:
25772: 82 088200412K
25773: 650 1982 vp.
25774:
25775: Raha-asia-aloite n:o 590
25776:
25777:
25778:
25779: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-
25780: Yläneen tien rakentamiseen
25781:
25782:
25783: Eduskunnalle
25784:
25785: Marttilan-Yläneen tieyhteys olisi rakennet- Myös maataloustuotteiden ja teollisuuden
25786: tava kiireellisesti. V altatie n:o 1 Halikon sekä valmisteiden kuljetus tulisi käyttämään em.
25787: Paimion V askion kautta Marttilaan valmistui tietä varsin runsaasti. Yläneellä sijaitseva Suo-
25788: v. 1970. Tämän tien jatkaminen Karinaisten men armeijan koulutuskeskus, joka toimii ns.
25789: Kyrön kautta Pöytyän Riihikoskelie ja sieltä Raasin korvessa, voisi myös käyttää liikentees-
25790: Yläneelle olisi alueen liikenteelliset olosuhteet sään juuri tätä reittiä. Yhteydet Tammisaaren
25791: huomioon ottaen saatava toteutetuksi ens1 ja Hangon suuntaan sekä yhteys Salon kaupun-
25792: tilassa. gin kautta Helsinkiin paranisivut tätä kautta.
25793: Marttilan-Yläneen tien tarpeellisuutta puo- Tieosuuden rakentamisen kiireellisyyttä puo-
25794: lustavat mm. seuraavat seikat. Tällä seudulla lustavat mm. seuraavat tekijät. Vaikeakulkui-
25795: ei ole alueen ohittavien valtateiden poikittais- nen tieosuus Tarvasjoelta Karinaisten kirkon
25796: teitä, jotka vastaisivat paikallista liikennetar- kautta Kyröön kulkee suurimmaksi osaksi tien
25797: vetta, tai alueen ohittavaa liikennettä suun- varsille muodostuneen asutuksen halki. Tien
25798: nassa Salo-Yläne. tehostettu kunnossapito ei tällä osuudella rat-
25799: Turusta viuhkamaisesti pohjoissuuntaan kul- kaise asiaa. Tie kulkee pihamaiden kautta,
25800: kevat päätiet vastaavat liikennetarvetta cm. joissa sen käyttö ei ole turvallista ottaen huo-
25801: suunnassa, mutta valtateiden poikittaissuunnan mioon, että osa talousrakennuksista sijaitsee
25802: liikenne on varsin vaikeasti hoidettavissa. Tämä tien eri puolilla. Lisäksi maan epätasaisuudesta
25803: poikittaisliikenne on edelleen harvojen ja van- johtuen tie on mäkinen ja mutkainen, noudat-
25804: hojen karjankuljetuspolkujen mukainen, joita taen osittain myös mutkittelevan joen suuntaa.
25805: käyttäen nykyinen ja edelleen kasvava liikenne Tieosuus Kyrö-Riihikoski on kiireellisin,
25806: ei enää pysty selviytymään. sillä tällä osalla ei ole tietä ollenkaan. Tämän
25807: Alueella sijaitsevien Yläneen, Pöytyän, Kari- suhteellisen lyhyen tieosan rakentamisen jälkeen
25808: naisten, Tarvasjoen, Marttilan ja Auran kun- saataisiin edes puutteellinen tieyhteys välille
25809: tien tieverkkosuunnitelman keskeisenä asiana Marttila-Yläne. Tämä osuus auttaisi huomat-
25810: tulee ottaa huomioon Karinaisten Kyröön kes- tavasti myös paikallista liikennettä ja koululais-
25811: kittyvä alueen opetustoimi. Elisenvaaran yhteis- kuljetuksia.
25812: koulu on jo pitemmän ajan toiminut alueen Marttilan-Yläneen tieosuuden valmistumi-
25813: ylemmän asteen opinahjona ja tulee edelleen nen on alueen kehittymisen kannalta varsin
25814: kehittymään samoissa merkeissä. Tieyhteyksien merkityksellinen. Sen vaikutus yltää myöskin
25815: parantaminen on tarpeellinen myös koulumat- laajalti tämän alueen ulkopuolella oleviin kun-
25816: kat huomioon ottaen. tiin, joten sen rakentamiseen tulisi ryhtyä ensi
25817: Yläneen kunnalla on arvokkaita vesialueita, tilassa.
25818: joista esim. kirkasvetisen Pyhäjärven rantamille Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
25819: on viime vuosina muodostunut vilkkaita loma- nioittaen,
25820: keskuksia. Näiden toimintaa olisi mahdollista
25821: laajentaa huomattavasti ja samalla lisätä alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25822: työllisyyttä. Teiden puuttuminen ja niiden keh- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25823: nous kuitenkin asettavat rajoituksia myös loma- markkaa Marttilan-Yläneen tien suun-·
25824: toiminnan kehittymiselle. nitteluun ja rakentamiseen.
25825: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25826:
25827: Anna-Liisa Jokinen Heikki Perho E.-J. Tennilä
25828: Heli Astala V. J. Rytkönen M. Rönnholm
25829: 1982 vp. 651
25830:
25831: Raha-asia-aloite n:o 591
25832:
25833:
25834:
25835:
25836: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jalankulku-
25837: ja polkupyöräteiden verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin asu-
25838: tuskeskuksiin
25839:
25840:
25841: Eduskunnalle
25842:
25843: Uusia asetuksia ja tieliikennelakeja käsitel- että tarvitaan erikoistoimia heidän turvakseen.
25844: lään, mutta samanaikaisesti sadat kansalaiset l\!Iyös lastenvaunuja ja -rattaita kuljettavia ei
25845: kuolevat sekä tuhannet loukkaantuvat hyvinkin ole mitenkään turvatltu liikenteessä.
25846: vaikeasti liikenneonnettomuuksissa. Nykyisel- Vain erillisten jalankulku- ja polkupyörätei-
25847: lään jalankulkijan turvattomuus liikenteessä den avulla on tilanne ratkaisevasti korjatta-
25848: on jo sitä luokkaa, että tarvitaan nopeita toi- vissa. Näiden teiden kustannukset ovat suhteel-
25849: menpiteitä asiantilan korjaamiseksi. Kaistojen lisen vähäiset, koska mitään suuria perusraken-
25850: leventäminen ja moottoriliikenteen parempi su- teita eivät nämä tiet vaadi. Voidaan todeta
25851: jumlnen eivät voi olla ainoat ja keskeisimmät esim. Varkauden ja osittain myös Naantalin
25852: muodot liikennepoliittisissa ratkaisuissa. Tuijot- kaupunkien ensimmäisinä rakentaneen alueel-
25853: taminen ensisijaisesti kansainvälisiin säädöksiin leen pyöräily- ja jalankulkureitJtejä, jotka ovat
25854: ja niiden antamiin viitteisiin mahdollisimman osoittautuneet erittäin vilkkaasti käytetyiksi ja
25855: suuren yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi ei tarpeellisiksi.
25856: ole sopusoinnussa suomalaisen liikennepoliitti- Varsinkin asutuskeskuksista ja kaupunki-
25857: sen kehityksen ja ratkaisujen kanssa. Myöskään alueilta asuma-alueille johtavien maanteiden
25858: julkisen liikenteen sekä myös yksityisliikenteen v:usilla on heikot kulkumahdollisuudet pyöräi-
25859: kannalta ei suinkaan ole samantekevää, miten lijöille ja jalankulkijoille. Erityisen vaarallisia
25860: jalankulku- ja pyöräilymahdollisuudet on järjes- ovat tässä suhteessa koulutiet, sillä eivät toki
25861: tetty. Kun onnettomuus tapahtuu, ovat kumpi- kaikki lapset vielä kulje kouluun, ainakaan
25862: kin osapuoli uhreja, joskin suuremman tuhon toistaiseksi, autokuljetuksen avulla.
25863: alaiseksi jää jalankulkija tai pyöräilijä. Kum- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
25864: mankin edut vaativat tarkoituksenmukaisen
25865: jalankulku- ja pyöräilytieverkoston järjestämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25866: Lasten osuus liikenteen onnettomuuksista on 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
25867: kasvanut. Tämä valitettava tosiasia velvoittaa markkaa jalankulku- ja polkupyöräteiden
25868: nopeita ratkaisuja onnettomuuksien välttämi- verkoston saamiseksi kaikkiin kaupun-
25869: seksi. Lasten havaintokyky on tilastojen mu- lceihin ja asutuskeskuksiin.
25870: kaan todettu liikenteessä niin puutteelliseksi,
25871: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25872:
25873: Anna-Liisa Jokinen J. Vähäkangas Lauha Männistö
25874: P. Liedes Heli Astala Sten Söderström
25875: Hannele Pokka Helvi Niskanen Vappu Säilynoja
25876: P. Puhakka Ulla-Leena Alppi
25877: 652 1982 vp.
25878:
25879: Raha-asia-aloite n:o 592
25880:
25881:
25882:
25883:
25884: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistetyn
25885: rautatien rakentamiseen välille Helsinki-Turku
25886:
25887:
25888: Eduskunnalle
25889:
25890: Turku, maamme eteläisenä satamakaupun- takia tulisi valtion ryhtyä kuljetusalan ohjel-
25891: kina ja porttina länteen, kasvaa voimakkaasti mointiin ottaen huomioon niin Valtionrautatei-
25892: merkitykseltään raskaan liikenteen kauttakul- den kuin muidenkin liikenne- ja kuljetusmuoto-
25893: kusatamana, mutta myös Suomen ja tätä kautta jen kehittäminen rationaalisella tavalla. Rauta-
25894: edelleen suuntautuvan matkailun välittäjänä. tieliikenteen kehittäminen tulevaisuuden vaati-
25895: Jotta tämä kasvava liikenne voidaan hoitaa ajan muksia vastaavaksi Turun ja Helsingin välillä
25896: vaatimuksia vastaavasti, on vakaasti ryhdyttävä olisi aloitettava mahdollisimman pian, sillä ny-
25897: kehittämään mm. Turusta Helsinkiin johtavia kyinen rata ei kuntonsa vuoksi tarjoa mahdolli-
25898: liikennemuotoja. suuksia kuljetuskapasiteetin tehokkaalle lisää-
25899: Rautatieliikenne Turun ja Helsingin välillä miselle, mikä puolestaan lisää painetta maan-
25900: on jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen. Asian- teillä.
25901: tuntijoiden mukaan tämä rataosuus on varsin Turun seudun satamat ovat maastamme län-
25902: heikkokuntoinen, ja sitä on sen vuoksi nykyi- teen päin suuntautuvan lauttaliikenteen keskus.
25903: sin liikennöitävä varoen, ja tämä puolestaan Valtionrautatiet puolestaan voi nykyaikaisella
25904: hidastaa jo muutenkin vaikeakulkuista Turun kalustolla ja aikatauluja nopeuttamaHa toi-
25905: ja Helsingin välistä liikennettä. mia yhteistyössä kuorma-autoliikenteen kanssa
25906: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittämisessä kuljettamalla rautateillä kaukoliikenteen perä-
25907: on tärkeää ottaa huomioon myös se, että Turku vaunuja ja kontteja.
25908: sijaitsee Tukholman-Helsingin-Leningradin Helsingin-Kirkkonummen rataosan sähköis-
25909: akselilla ja lisäksi Turulla on luontaiset edel- täminen on osoittanut sähköistyksen merkityk-
25910: lytykset ympärivuotiseen meriliikenteeseen, sen paikallisliikenteessä. Voidaan todeta, että
25911: minkä vuoksi Turku on saanut vakituisen ase- rataosan Helsinki-Turku välillä on monia
25912: man ulkomaankauppaliikenteen välittäjänä. Ul- kasvukeskuksia ja erityisesti Turun kaupunki
25913: komaankauppamme viennistä ohjautui esim. jo voisi laajentumisessaan käyttää hyväkseen V al-
25914: v. 1972 noin 15,6% Turun sataman kautta eli tionrautateiden tarjoamia mahdollisuuksia, mi-
25915: 1 883 miljoonan markan arvosta, seuraavalla käli rataosuus Helsinki-Turku mahdollisim-
25916: tilalla oli Kotka, 1 633 miljoonalla markalla. man pian sähköistettäisiin.
25917: Tämä asetti jo silloin Turun maan tärkeimmäksi Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet
25918: portiksi vientikaupan palveluksessa. uudelleen arvoon ja niiden kehittäminen on
25919: Tämän jälkeen ovat nousseet esiin kokonaan parhaillaan voimakasta. On nimittäin todettu,
25920: uudet haasteet liikenteen suunnittelun ja kehit- että maanteiden kapasiteetti ei riitä, eikä ole
25921: tämisen uudenaikaistamiseksi. Vaikka mukaan mielekästä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysy-
25922: on tullut lentoliikenne, sen palvelumahdollisuu- myksiä yksinomaan maanteitä kehittämällä,
25923: det ovat varsin rajoitetut. Kuluneen syksyn koska rautateiden kapasiteettia voidaan uuden-
25924: aikana on jälleen useaan kertaan todettu myös aikaistamaila huomattavasti lisätä. Etelä-Suomi
25925: sen epävarmuus. Turku on merellisen sijaintinsa on liikenneongelmien kannalta täysin verratta-
25926: vuoksi varsin usein raskaan sumuverhon suo- vissa Keski-Eurooppaan, joten mahdollisimman
25927: jassa ja näin ollen lentoliikenteen kannalta nopeasti tulisi myös meillä ryhtyä tehostamaan
25928: vailla käyttömahdollisuutta. ja koordinoimaan eri liikennemuotojen yhteis-
25929: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti työtä, johon kuuluu rautateiden sähköistäminen
25930: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvm1 ja uudenaikaistaminen.
25931: Raha-asia-aloite n:o 592 653
25932:
25933: Henkilöliikenteen uudistukset ja uudet ta- Liikenteen kehityskuva ja tiedossa olevat
25934: voitteet ovat merkinneet sitä, että henkilöki- suunnitelmat rautatielaitoksen edelleen kehittä-
25935: lometrit osoittavat suhteellisen voimakkaasti miseksi viittaavat siihen, että laitos tulee saa-
25936: kasvavaa suuntaa. Jos vuotta 1964 merkitään maan vuosittain lisääntyvästä kuljetustarpeesta
25937: 100:lla, niin vuonna 1976 suoritteiden laske- hoitaakseen jatkuvasti kasvavan osan. Viime
25938: taan olevan jo 125. Vuoden 1972 tienoilta vuosien kehitys osoittaa selvästi, että rautatei-
25939: lähtien on laskettu myös matkojen lukumää- den suhteellinen osuus kasvusta tulee olemaan
25940: rän kääntyneen nousuun. Esimerkkinä mainit- suurempi 1970-luvulla kuin 1960-luvulla.
25941: takoon, että matkalippuja Turkuun sellaisista Rautateiden sähköistäminen linjalla Helsinki
25942: liikennepaikoista, joissa käytetään Helsingin- -Turku on tullut ajankohtaiseksi. Mahdolli-
25943: Turun rataa, myytiin vuosina 1972-74 seu- simman lyhyen ja tulevaisuudessa yhä nopeu-
25944: raavasti: tuvaa liikennetarvetta palvelevan uuden rauta-
25945: 1972 .......... 260 095 tien rakentamiseen on ryhdyttävä.
25946: 1973 .......... 275 795 Helsingin-Turun rataosuuden rakentamista
25947: 1974 .......... 326 800 tulee kiirehtiä, sillä vuoden 197 4 aikana esiin
25948: ja vastaavasti Turusta näille liikennepaikoille: nousseet uudet tekijät, mm. energiapoliittiset
25949: 1972 .......... 269 215 näkymät, puoltavat rautatieliikenteen nopeaa
25950: 1973 .......... 274 625 kehittämistä.
25951: 1974 .......... 319 290 Helsingin ja Turun välisen radan rakenta-
25952: miseen olisi ryhdyttävä mahdollisimman pian
25953: Tavaraliikenteessä keskikuljetusmatka on jat- myös työllisyystilanteen parantamiseksi. Etelä-
25954: kuvasti osoittanut kasvavaa suuntausta. Jos Suomen kaupungeissa ja kunnissa jo pitkään
25955: tällä kohdin vuotta 1964 merkitään 100:lla, jatkunut työttömyys vaatii uusien työkohteiden
25956: lasketaan tonnikilometrejä kuvaavan indeksilu- aikaansaamista. Siksi em. rautatien suunnit-
25957: vun olevan vuonna 1976 jo lähes 170. Ener- telu olisi toteutettava välittömästi, jotta myös
25958: gian hinnan jatkuva nousu pakottaa myös etsi- rakentamiseen voitaisiin ryhtyä nopeasti. Ky-
25959: mään kansantaloudellisesti kannattavimpia kul- seisen hankkeen viivyttelyyn ei ole enää varaa,
25960: jetusmuotoja. Rautatieliikenteessä energian tar- sillä liian monet tekijät kiirehtivät sen toteut-
25961: ve tonnikilometriä kohden on tällä hetkellä tamista.
25962: keskimäärin 30 % tieliikenteen tarpeesta. Rau- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25963: tatieliikenteen energian käyttö tulee rakenteel- nioittaen,
25964: taan muuttumaan oleellisesti rautateiden säh-
25965: köistyksen myötä. Kun sähkön osuus rautatei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25966: den koko energian käytöstä oli vuonna 1970 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
25967: alle 1 %, arvioidaan sen olevan vuonna 1985 markkaa Helsingin ja Turun välisen säh-
25968: peräti 1/3. Muissa liikennemuodoissa ei vastaa- körautatien suunnitteluun ja rakentami-
25969: via öljyn korvausmahdollisuuksia ole näköpii- seen.
25970: rissä.
25971: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25972:
25973: Anna-Liisa Jokinen Heikki Perho V. J- Rytkönen
25974: Heli Astala Terhi Nieminen-Mäkynen
25975: 654 1982 vp.
25976:
25977: Raha-asia-aloite n:o 593
25978:
25979:
25980:
25981:
25982: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisen
25983: sähköjunaliikenteen aloittamiseksi Turun seudulla
25984:
25985:
25986: Eduskunnalle
25987:
25988: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti Turun ja ympanston liikenneongelmien rat-
25989: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun kaisuja etsittäessä tulisi ryhtyä kehittämään
25990: johdosta tulisi valtion toimesta ryhtyä liiken- mahdollisuuksia liikenneratkaisuiksi taideliiken-
25991: teen ja kuljetusalan ohjelmointiin ottaen huo- nettä kehittämällä. Tähän suuntaan on olemassa
25992: mioon niin taideliikenteen kuin muidenkin hyviä kokemuksia jo Helsingin seudulla. Myös
25993: liikenne- ja kuljetusmuotojen kehittäminen ra- Turun ja sen lähikaupunkien sekä asutuskes-
25994: tionaalisella tavalla. Rautatieliikenteen kehittä- kusten välisten liikenneyhteyksien järjestämi-
25995: minen tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi nen sähköistetyn rautatieverkoston avulla vas-
25996: on tullut yhä ajankohtaisemmaksi varsinkin taisi jo nykyajan, mutta varsinkin lähitulevai-
25997: suurimpien Etelä-Suomen kaupunkien läheisyy- suuden vaatimuksia.
25998: dessä. Erityisesti Helsingin-Kirkkonummen Erityisen suurta painoa on taideliikenteen
25999: rataosalla on sähköistämisen jälkeen voitu to- kehittämiseksi asetettava niille luonnon- ja ym-
26000: deta tämän liikennemuodon mahdollisuudet päristönsuojelua turvaaville vaikutuksille, jotka
26001: nopeana, tehokkaana ja edullisena liikennemuo- puoltavat tämän liikennemuodon kehittämistä.
26002: tona kaupunkien lähiliikenteessä. Asutuksen Tällä vuosikymmenellä yhä voimakkaammin
26003: laajentuessa ja työmatkojen pidentyessä sekä esiin nousseet energiapoliittiset ja ympäristön-
26004: koululaiskuljetusten kasvaessa on sähköjunalii- suojelulliset tekijät ovat ratkaisevasti muutta-
26005: kenteen kehittäminen paras ratkaisu. neet aikaisempaa moottoriliikenteen etusijalle
26006: Turun kaupungin sijainti meren tuntumassa asetettavaa suunnittelua. Nämä tekijät tulisikin
26007: asettaa omat erikoisvaatimuksensa myös liiken- myös meillä Suomessa ottaa kaikissa suunnitte-
26008: teen ja nimenomaan lähiliikenteen järjestelyssä. luissa huomioon ja asettaa taideliikenteen ke-
26009: Kaupungin laajenemisen mahdollisuudet vain hittäminen liikennesuunnittelussa ensi tilalle.
26010: mantereen suuntaan johtavat siihen, että esi- Erityisesti suurten kaupunkien lähiliikenteen
26011: kaupunkialueet ja jopa kymmeniin tuhansiin ratkaisut voidaan parhaiten hoitaa taideliiken-
26012: nousevat asuma-alueet sijoittuvat pitkien mat- nettä kehittämällä. Tämä liikennemuoto on
26013: kojen päähän kaupungista. Kaupunkien ja asu- sekä vähiten meluava että ympäristöystävälli-
26014: ma-alueiden välisen liikenteen järjestäminen nen. Myös sen maisemansuojelulliset tekijät
26015: ruuhkautumista välttäen on mahdollista vain ovat ratkaisevasti moottoriajoneuvoliikenteen
26016: taideliikennettä kehittämällä. Kansantaloudelli- tarvitsemia väyliä paremmat.
26017: selta kannalta katsoen sekä turvallisuuden vaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26018: timukset huomioon ottaen taideliikenne puo- nioittaen,
26019: lustaa paikkaansa yhä perustellummin urbani-
26020: soituvassa yhteiskunnassa. Helsingin seudulla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26021: tehdään sähköjunalla jo noin 70 000 matkaa 1983 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
26022: vuorokaudessa ja laskelmien mukaan määrän markkaa paikallisen sähköjunaliikenteen
26023: oletetaan kohoavan vuoteen 1985 mennessä jo suunnitteluun ja rakentamiseen Turun
26024: 210 000 matkaan vuorokaudessa. seudulla.
26025: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26026:
26027: Anna-Liisa Jokinen V. J. Rytkönen
26028: Heli Astala E.-J. Tennilä
26029: M. Rönnholm
26030: 1982 vp. 655
26031:
26032: Raha-asia-aloite n:o 594
26033:
26034:
26035:
26036:
26037: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maahan upo-
26038: tettujen öljysäiliöiden tarkastamiseen
26039:
26040:
26041: Eduskunnalle
26042:
26043: Vesien saastumisen ongelma on jälleen vai- kentyneet ja öljyvuotojen lisääntyminen osoit-
26044: keutumassa, sillä säästöohjelmat uhkaavat myös taa aihetta tutkia tilannetta tarkemmin.
26045: vesittää niitä toimia, joilla vesiensuojelua on Maamme pohjavesivarat ovat eräs arvokas
26046: pyritty tehostamaan. omaisuutemme, joka kuuluu koko kansalle. Nii-
26047: Öljyvahinkojen toistuminen varsinkin suur- den puhtaana säilyttäminen on voitava taata.
26048: ten asutuskeskusten läheisyydessä ja satama- Kuitenkin yhdenkin maahan upotetun öljysäi-
26049: alueilla on hälyttävää. Nämä ovat kuitenkin nii- liön hajoaminen saatta tuhota laajoja pohja-
26050: tä ilmiöitä, jotka voidaan havaita ja paikallis- vesivarastoja. Näinä vuosina alkavat aikaisem-
26051: taa, mutta paljon uhkaavampia ja vaarallisem- min rakennetut säiliöt olla todellisena vaarana
26052: pia saattavat olla ne vesivarojamme uhkaavat pohjavesille, joten niiden perusteellinen tutki-
26053: näkymät, joita voidaan vasta aavistaa. mus on aloitettava kiireellisesti.
26054: Jo pari vuosikymmentä sitten alkoivat öljy- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26055: säiliöt yleistyä eri puolilla maata. Näitä säiliöi-
26056: tä rakennettaessa ei kuitenkaan ollut vielä ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26057: kyistä lainsäädäntöä eikä myöskään tarvittavaa 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26058: materiaalia käytössä. Maahan upotetut öljysäi- markkaa maahan upotettujen öljysäiliöi-
26059: liöt ovat olleet vailla tarkempaa valvontaa ja den kunnon ja tilan tarkastamiseen.
26060: kartoitusta. Vuosien mittaan ne ovat myös hei-
26061: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26062:
26063: Anna-Liisa Jokinen Unto Ruotsalainen Ulla-Leena Alppi
26064: Arvo Kemppainen Helvi Niskanen Sten Söderström
26065: P. Puhakka Lauha Männistö M.-L. Salminen
26066: J. Vähäkangas Heli Astala Vappu Säilynoja
26067: Aulis Juvela
26068: 656 1982 vp.
26069:
26070: Raha-asia-aloite n:o 595
26071:
26072:
26073:
26074:
26075: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenseimien
26076: ja -tarhojen sekä leikkipaikkojen suojaamiseksi liikenteen hai-
26077: toilta
26078:
26079:
26080: Eduskunnalle
26081:
26082: Lastentarhojen ja -setmten SIJatntl on viime joka kiirehtii asiantilan tutkimista.
26083: aikoina herättänyt vakavaa huolestumista, sillä Lainsäädännön uudistuksella tulisi nopeasti
26084: yhä useammin nämä laitokset sijoitetaan valta- estää lasten päiväkotien rakentaminen vilkas-
26085: väylien läheisyyteen ja liikenteen keskelle, eli liikenteisiin kohteisiin, ja missä niitä sijaitsee
26086: tonteille, joilla ei ole muuta kysyntää. Lasten valtaväylien varrella, ne olisi siirrettävä turval-
26087: laitosten tonttikysymys on jo kauan ollut var- lisempiin paikkoihin.
26088: sinainen ongelma, sillä parhaimmille tonteille Sama pätee myös lasten leikkipuistojen ja
26089: rakennetaan joko asuintalo suuren rahan haiti- hiekkalaatikoiden suhteen. Liian usein nekin
26090: joille tai paikoitusalueita vaativa liiketalo. Las- on sijoitettu vilkasliikenteisen kadun tai tien
26091: tentarhat ja -seimet puolestaan sijoitetaan vä- tuntumaan sekä alueelle, joka iltaisin on vaara-
26092: hemmän arvokkaille tonteille. Näin joutuvat vyöhykkeessä ja jota ohikulkijat likaavat.
26093: pienokaiset jo ensimmäisinä ikävuosinaan pö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26094: lyn, pakokaasujen ja saasteisen ilman hengit- nioittaen,
26095: täjiksi.
26096: Vanhemmat päiväkodit, joiden läheisyydessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26097: liikenne on voimakkaasti kasvanut, olisi no- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
26098: peasti siirretJtävä turvallisempiin paikkoihin. markkaa lastenseimien ja -tarhojen sekä
26099: Tilastojen mukaan pienet lapset ja vanhukset muiden lasten leikkipaikkojen suojaa-
26100: ovat kaikkein alttiimpia pakokaasujen aiheutta- miseksi liikenteen haitailta ja vaarallis-
26101: mille sairauksille. Huolestuttavasti lisääntyneet ten pakokaasujen vaikutuksilta.
26102: lasten astmasairaudet ovat hälY'ttävä tosiasia,
26103: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26104:
26105: Anna-Liisa Jokinen Helvi Niskanen Sten Söderström
26106: P. Liedes Lauha Männistö Niilo Koskenniemi
26107: Hannele Pokka Heli Astala M.-L. Salminen
26108: J. Vähäkangas Aulis Juvela Vappu Säilynoja
26109: Unto Ruotsalainen Ulla-Leena Alppi P. Puhakka
26110: Mikko Ekorre
26111: 1982 vp. 657
26112:
26113: Raha-asia-aloite n:o 596
26114:
26115:
26116:
26117:
26118: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Salpausselän ilma-
26119: torjuntapatteriston koulutushallin rakentamista varten Kou-
26120: volaan
26121:
26122:
26123: Eduskunnalle
26124:
26125: Salpausselän ilmatorjuntapatteristolle Kouvo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26126: lassa on annettu uutena tehtävänä ohjuskoulu- 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
26127: tuksen toteuttaminen. Tätä tarkoitusta varten markan määrärahan Salpausselän ilma-
26128: tarvittaisiin uusi koulutushalli. tor;untapatteristolle rakennettavaa kou-
26129: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- lutushallia varten Kouvolaan.
26130: nioittaen,
26131: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
26132:
26133: Pekka Jokinen Mauri Miettinen
26134: Eero Lattula Anna-Kaarina Louvo
26135:
26136:
26137:
26138:
26139: 83 088200412K
26140: 658 1982 vp.
26141:
26142: Raha-asia-aloite n:o 597
26143:
26144:
26145:
26146:
26147: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Korian varuskunnan
26148: peruskorjaukseen ja vesistökalustovaraston rakentamista var-
26149: ten
26150:
26151:
26152: Eduskunnalle
26153:
26154: Kymenlaakson varuskuntien rakennukset ovat le. Kun tulo- ja menoarvioon saataisiin määrä-
26155: maamme vanhimpia. Vuosikymmenien kuluessa raha peruskorjauksiin, varmistaisi tämäkin sitä,
26156: usea rakennus on rappeutunut niin pahoin, että että varuskunta säilyisi edelleen Korialla. Ns.
26157: sen käytöstä on jouduttu luopumaan, jolloin pitkältä momentilta mahdollisesti tulevat mää-
26158: rakennus on pitänyt jättää kylmilleen odotta- rärahat korjauksiin eivät ole mielestämme riit-
26159: maan peruskorjausta. Korian varuskunnassa ve- täviä.
26160: sistökalustovaraston rakentamisen ja peruskor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26161: jauksen aloittaminen kasarmialueella olisivat en- nioittaen,
26162: siarvoisen tärkeitä. Nyt arvokas vesistökalusto
26163: on varastoitu taivasalle, jossa sen kärsimät va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26164: hingot tulevat kalliimmiksi kuin varaston ra- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26165: kentaminen. Muutoinkin on ehdottoman tär- markan määrärahan Korian varuskunnan
26166: keätä, että Korian varuskunta ja pioneeripatal- peruskorjaukseen ja vesistökalustovaras-
26167: joona säilyvät edelleenkin Korialla, koska mit- ton rakentamista varten.
26168: kään syyt eivät puolla niiden siirtämistä muual-
26169: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
26170:
26171: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
26172: 1982 vp. 659
26173:
26174: Raha-asia-aloite n:o 598
26175:
26176:
26177:
26178:
26179: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
26180: harjoitus- ja ampumarata-alueen saamiseksi Taipatsaarelle
26181:
26182:
26183: Eduskunnalle
26184:
26185: Lappeenrannan varuskunnan joukot käyvät tuslaitoksen varikon SlJOlttaminen alueelle ja
26186: ampuma- ja maastoharjoituksissa Taipalsaaren kertausharjoitusten aluekeskuksen perustaminen
26187: kunnan Peltoinkankaalle perustetussa harjoi- Taipalsaarelle.
26188: tuspaikassa. Se sijaitsee noin 2 100 hehtaarin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26189: suuruisella puolustuslaitoksen käyttöön pakko- nioittaen,
26190: 1unastetulla alueella. Alueen pakkolunastuk-
26191: sen ja sen käytöstä aiheutuvien haittojen vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26192: tapainoksi puolustuslaitoksen tulisi sijoittaa 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
26193: Taipalsaaren alueelle pysyväisluonteista toimin- markan määrärahan varikon ja kertaus-
26194: taa, joka tuottaisi kunnalle työpaikkoja. Täl- harjoituskeskuksen suunnittelun aloitta-
26195: laisina toimintoina olisivat perusteltuja puolus- miseksi T aipalsaarelle.
26196: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26197:
26198: Pekka Jokinen Eero Lattula Anna-Kaarina Louvo
26199: 660 1982 vp.
26200:
26201: Raha-asia-aloite n:o 599
26202:
26203:
26204:
26205:
26206: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Selkolan metsäkoulun
26207: koulutuskeskuksen ja asuntolan rakentamista varten
26208:
26209:
26210: Eduskunnalle
26211:
26212: Iitin kunta on ostanut Selkolan metsäkoulun teessä 64 oppilasta. Opetustoiminta vaatii mo-
26213: rakennuksineen ja irtaimistoineen 31. 12. 1980 nia asunto- ja opetustilajärjestelyjä. Tämän
26214: Itä-Hämeen piirimetsälautakunnalta ja lahjoitta- vuoksi olisikin tärkeätä, että uuden metsäalan
26215: nut sen edelleen valtiolle 29. 4. 1981 käytettä- koulutuskeskuksen rakennustoiminta asuntolai-
26216: väksi metsäalan koulutuspisteenä ammattikas- neen aloitettaisiin välittömästi kunnan osoitta-
26217: vatushallituksen suunnitelmien mukaisesti. Tär- malle tontille ja tarvittavat varat kokonaissuun-
26218: keätä olisi, että perinteistä metsäalan perus- ja nitelman mukaisen hankkeen toteuttamista var-
26219: jatko-opetusta jatkettaisiin ja kehitettäisiin koko ten otettaisiin seuraavaan valtion tulo- ja meno-
26220: laajuudessaan Iitin kunnassa. Tähän on hyvät arvioon.
26221: edellytykset Kausalassa sijaitsevan yläasteen yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26222: teydessä, jossa metsäalan perusopetus on toi- nioittaen,
26223: minut jo syksystä 1979 alkaen, sekä Selkolan
26224: metsäkoulussa Säyhteellä, jossa on erinomaiset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26225: mahdollisuudet myös käytännölliseen harjoitte- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
26226: luun. Metsurikoulutusta on annettu Kausalassa markan määrärahan Selkolan metsäkou-
26227: syksystä 1980 alkaen. Oppilasmäärä oli syys- lun koulutuskeskuksen ja asuntolan
26228: lukukauden 1981 alkaessa Kausalan opetuspis- rakentamista varten.
26229: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
26230:
26231: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
26232: 1982 vp. 661
26233:
26234: Raha-asia-aloite n:o 600
26235:
26236:
26237:
26238:
26239: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iitin Kausalan liikun-
26240: tahallin rakentamiseen
26241:
26242:
26243: Eduskunnalle
26244:
26245: Iitin kuntaan Kausalaan tarvittaisiin kipeästi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26246: liikuntahalli. Kunta olisi valmis aloittamaan hal- nioittaen,
26247: lin rakennustyöt jo vuonna 1983, mikäli val-
26248: tion tukea saataisiin tähän 2 miljoonaa mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26249: kaa. Tämän kipeästi kaivatun hallin toteutta- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
26250: miseksi tarvittaisiin siis valtion tukea. markan määrärahan Iitin kunnan Kau-
26251: salan liikuntahallia varten.
26252: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
26253:
26254: Pekka Jokinen Mauri Miettinen Anna-Kaarina Louvo
26255: 662 1982 vp.
26256:
26257: Raha-asia-aloite n:o 601
26258:
26259:
26260:
26261:
26262: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementar-
26263: kastuslaitoksen sijoittamiseksi Elimäelle
26264:
26265:
26266: Eduskunnalle
26267:
26268: Siementarkastuslaitoksen hajasijoittaminen on alueet sekä rakentamaan tarvittavan kunnallis-
26269: ollut esillä vuosikausia. Tehdyissä tutkimuksissa tekniikan. Samoin kunta on ilmoittanut osallis-
26270: ja selvityksissä on osoittautunut, että Elimäen tuvansa henkilökunnan käyttöön tarkoitettujen
26271: kunta olisi varsin sopiva paikka siementarkas- vuokra- ja omistusasuntojen rakentamiseen.
26272: tuslaitoksen uudeksi sijaintipaikaksi maantieteel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26273: listen ja maastoperäisten tekijöiden sekä si- nioittaen,
26274: jaintinsa vuoksi. Mikäli siementarkastuslaitos että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26275: sijoitetaan Elimäelle, kunta on sitoutunut luo- 1983 tulo- ;a menoarvioon 500 000 mar-
26276: vuttamaan valtiolle korvauksetta siementarkas- kan määrärahan Valtion siementarkas-
26277: tuslaitoksen tarvitsemat tontti- ja koeviljely- tuslaitoksen siioittamiseksi Elimäelle.
26278: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
26279:
26280: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
26281: 1982 vp. 663
26282:
26283: Raha-asia-aloite n:o 602
26284:
26285:
26286:
26287:
26288: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
26289: seen välille Virojoki-Miehikkälä-Pyhältö-Sippola-Kou-
26290: vola
26291:
26292:
26293: Eduskunnalle
26294:
26295: Yhteyksien parantaminen Vehkalahden kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26296: nan keski- ja pohjoisosista läänin pääkaupun- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26297: kiin Kouvolaan on erittäin tähdellistä näillä markan määrärahan maantien rakentami-
26298: alueilla asuvien ihmisten liikkumismahdollisuuk- seksi välille Virojoki-Miehikkälä-Py-
26299: sien, töihin pääsyn ja tienpidosta aiheutuvien hältö-Sippola-Kouvola.
26300: rasi tusten helpottamiseksi.
26301: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26302: nioittaen,
26303: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26304:
26305: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
26306: 664 1982 vp.
26307:
26308: Raha-asia-aloite n:o 603
26309:
26310:
26311:
26312:
26313: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden sillan raken-
26314: tamiseen Vaikkaalle
26315:
26316:
26317: Eduskunnalle
26318:
26319: Kuusankosken uuden sillan valmistuttua on muus, jossa kuorma-auto tukki Voikkaan sil-
26320: tärkeätä liikenteellisesti, että myös Kuusankos- lan ja liikenne oli tämän johdosta sillalla useita
26321: ken liikenteen toinen suuri pullonkaula eli tunteja poikki. Ainoa oikea ratkaisu tämän lii-
26322: Voikkaan silta, joka on varsin kapea, vanhan- kenteellisesti vaarallisen pullonkaulan ratkai-
26323: aikainen ja liikenteelle erittäin vaarallinen, semiseksi on rakentaa nykyisen Voikkaan sil-
26324: uudistettaisiin. Sillalla on jatkuvasti jonotuk- lan kohdalle kokonaan uusi silta.
26325: sia. Kymmeniäkin autoja jonottaa sillalle pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26326: syä ja lisäksi tästä kärsivät Voikkaan puolella nioittaen,
26327: olevat yrittäjät. Varsinkin liukkaalla kelillä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26328: lumen tultua on sillan Kuusankosken puolei- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
26329: nen pää erittäin vaarallinen. Voikkaan sillalla markan määrärahan uuden Voikkaan sil-
26330: sattui mm. 12. 1. 1982 vaarallinen onnetto- lan rakentamista varten.
26331: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
26332:
26333: Pekka Jokinen Mauri Miettinen
26334: Terho Pursiainen Anna-Kaarina Louvo
26335: 1982 vp. 665
26336:
26337: Raha-asia-aloite n:o 604
26338:
26339:
26340:
26341:
26342: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon
26343: syväväylän ja maaliikenneyhteyksien rakentamiseen
26344:
26345:
26346: Eduskunnalle
26347:
26348: Kotkan kaupungin tavoitteena on rakentaa lisi nimetä Kotka kolmanneksi valtakunnan
26349: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama irto- hiilisataman sijaintipaikaksi.
26350: tavaran käsittelyä varten. Tämä edellyttää me- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26351: reltä 15 metrin kulkusyvyistä väylää ja Kotkan nioittaen,
26352: saarelta noin viiden kilometrin pituisen satama-
26353: radan sekä tieyhteyden rakentamista. Valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26354: tulo- ja menoarvioon tulisikin saada määrärahat 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
26355: Mussalon sataman syväväylän sekä satamaan markan määrärahan Kotkan Mussalon
26356: johtavan rautatien ja tieyhteyden rakentamista syväväylän ja maaliikenneyhteyksien ra-
26357: varten. Samassa yhteydessä valtioneuvoston tu· kentamiseksi.
26358: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26359:
26360: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
26361:
26362:
26363:
26364:
26365: 84 088200412K
26366: 666 1982 vp.
26367:
26368: Raha-asia-aloite n:o 605
26369:
26370:
26371:
26372:
26373: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
26374: asuntojen omapääomaosuuteen
26375:
26376:
26377: Eduskunnalle
26378:
26379: Opiskelijat ja heidän järjestönsä ovat viime misen jälkeen ja siitä, että opiskelija-asunto-
26380: vuosina useita kertoja ilmaisseet huolestumi- yhteisöt ovat rahoittaneet toimintansa lähes
26381: sensa opiskelija-asuntojen riittämättömyydestä yksinomaan velkapääoman turvin.
26382: ja korkeista vuokrista. Viime keväänä 5 256 Ratkaisuja on tehtävä pian. Helsingin Sano-
26383: Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön asu- mat totesi 29. 8. 1980 aravavuokrajärjestelmäs-
26384: kasta ja 15 oppilaskuntaa allekirjoitti adressin, tä kirjoittaessaan: "Viime vuosien aikana ara-
26385: jossa esitettiin välittömiä toimia vuokrien nou- vatalojen vuokrataso on usein noussut yli val-
26386: sun estämiseksi. Adressi luovutettiin mm. edus- tioneuvoston määrittelemän kohtuutason. Jär-
26387: kuntaryhmille. Sen jälkeen ovat HOAS:n vuok- jestelmää, jolla aravavuokrat määräytyvät, on
26388: rat nousseet n. 3 mk/m2 • Vuokrat ovat nyt sanottu aikapommiksi. Eri kustannustekijät ti-
26389: keskimäärin 17,07 mk/ m2/kk. Eräissä asunto- kittävät yhä korkeampia lukemia vuokriin:
26390: loissa on selvästi ylitetty valtioneuvoston laina-aikojen lyheneminen 70-luvun alussa, ko-
26391: vuokrataso-ohjeen vuokrataso. ron korotukset, hoitomenojen kasvu, energia-
26392: Kehitys on ollut samantyyppinen muissakin kriisi, sähkön ja veden kallistuminen." Opis-
26393: opiskelija-asuntoyhteisöissä eri puolilla maata. kelijoiden osalta voidaan sanoa, ettei ole yh-
26394: Asumistuen ja -lisän nostaminen ei ole riittänyt teiskunnan edun eikä sen koulutustavoitteiden
26395: korvaamaan vuokrien kohoamisesta opiskelijoil- mukaista maksattaa kohtuuttomia vuokria köy-
26396: le aiheutuneita menetyksiä. Opiskelijoiden asu- hillä oplskelijoilla. Kestämätön tilanne on jo
26397: miskustannukset ovat nousseet huomattavasti johtanut vuokranmaksunviivästyslakkoihin eräis-
26398: vuoden 1977 tasosta, jolloin asumisen osuus sä HOAS:n asuntoloissa tänä syksynä.
26399: opiskelijoiden kokonaismenoista oli 15 % Val- Opiskelija-asumisen ongelmien ratkaisukeino-
26400: tion opintotukikeskuksen (VOTK) selvityksen ja ovat mm. laina-aikojen pidentäminen, koron
26401: mukaan. Erityisen huono tilanne on sillä suu- alentaminen ja asuntotuotannon lisääminen.
26402: rella opiskelijajoukolla, joka ei saa mitään Ongelmien kestävä ratkaiseminen vaatii opis-
26403: vuokratukea johtuen ahtaista ja tulkinnanvarai- kelija-asumisen ottamista yhteiskunnan hoidet-
26404: sista säännöistä (esim. vanhempien tulot ja tavaksi. Tämä voi tapahtua asteittain seuraa-
26405: omaisuus huomioidaan). Mainitun ryhmän asu- vasti:
26406: miskustannukset saattavat olla jopa 40-50 % - lopettamalla tontinvuokrien perintä val-
26407: kokonaismenoista. tion tonteilla olevilta opiskelija-asuntolailta ja
26408: Yhteiskunnallinen kehitys on johtanut opis- vaikuttamalla siihen, että kunnat tekevät sa-
26409: kelun merkityksen jatkuvaan lisääntymiseen. moin,
26410: Opiskelu ei ole enää "harvojen huvi". Yhteis-
26411: kunnan etu vaatii luomaan opiskelulle kunnol- - nostamalla asumislisän ja -tuen markka-
26412: liset edellytykset. Opiskelija-asuntoja täytyy määriä ja laajentamalla saajien joukkoa sekä
26413: tuottaa riittävästi. Asuntojen tulee olla kohtuu- ulottamalla asumislisä koskemaan myös kesä-
26414: hintaisia ja rakenteeltaan opiskeluun sopivia aikaa,
26415: (esim. äänieristykseen tulee kiinnittää erityistä - asettamalla valtion työryhmä, johon myös
26416: huomiota). asukkaat saavat edustuksen, tekemään kohtuul-
26417: Opiskelija-asuntojen vuokrat ylittävät jo kor- lisessa ajassa esitys opiskelija-asumisen siirtä-
26418: kean aravavuokratason 1-5 mk/m2• Tämä joh- misestä yhteiskunnan hoidettavaksi,
26419: tuu siitä, että suurin osa opiskelija-asunnoista - antamalla opiskelija-asuntojen tuotantoon
26420: on tuotettu 1970-luvulla laina-aikojen lyhentä- valtion varoista omapääomaa 10 % hankinta-
26421: Raha-asia-aloite n:o 605 667
26422:
26423: arvosta takautuvasti koskien myös jo olemassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26424: olevaa tuotantoa. 1983 tulo- ja menoarvioon 10 500 000
26425: Edellä olevan perusteella ehdotamme, markan määrärahan opiskelija-asuntojen
26426: omapääomaan.
26427: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26428:
26429: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26430: 668 1982 vp.
26431:
26432: Raha-asia-aloite n:o 606
26433:
26434:
26435:
26436:
26437: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta asukkaiden ääni-
26438: oikeuden turvaavan menettelyn aikaansaamiseksi asumalähiöi-
26439: den suunnitteluvaiheessa
26440:
26441:
26442: Eduskunnalle
26443:
26444: Asuinrakentaminen on Suomessa pitkään ta- kuten tiiltä harmaan betonin sijaan. Erityisesti
26445: pahtunut ilman, että tulevien asukkaiden mieli- tulisi harkita joidenkin talon pohjakerrosten
26446: pidettä kuunneltaisiin. Erityisesti asumalähiöi- asuntojen varaamista asukkaiden yhteisiksi ti-
26447: den suunnittelussa tulisi tavallisten asukkaiden loiksi. Lähiöiden rakentamisessa tulisi lähtökoh-
26448: vaikutusmahdollisuuksia parantaa. Kun asuk- tana olla ympäristökysymysten huomioonotta-
26449: kaat unohdetaan suunnittelussa, niin saadaan minen, hajasijoittaminen, pieni kulutus ja peh-
26450: aikaan asuntoalueita, joille on leimallista teolli- meä teknologia.
26451: nen rationalisointi, monotoninen rakentaminen Mainituilla perusteilla ehdotamme,
26452: ja epäinhimillinen mittakaava. Kärjistyneimpiä
26453: esimerkkejä lähiöiden virherakentamisesta löy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26454: tyy Suomen lisäksi mm. Englannista: Liverpoo- 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
26455: lissa on purettu lähiöitä, jotka rakennettiin vain kan määrärahan asukkaiden äänioikeu-
26456: kymmenen vuotta sitten. Muualla niitä perus- den turvaavan menettelyn aikaansaami-
26457: korjataan. Lähiörakentamiseen pitäisi myös saa- seksi jo asuinrakentamisen suunnittelu-
26458: da enemmän väriä ja perinteisiä materiaaleja vaiheessa erityisesti asumalähiöissä.
26459: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26460:
26461: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26462: 1982 vp. 669
26463:
26464: Raha-asia-aloite n:o 607
26465:
26466:
26467:
26468:
26469: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Merivartiokoulun
26470: siirtämiseksi Raumalle
26471:
26472:
26473: Eduskunnalle
26474:
26475: Merivartiokoulu toimii nykyään Otaniemes- modori Jorma Kaisalo, tutki sijoituspaikkakysy-
26476: sä poliisiopis·ton tiloissa, jotka kuitenkin polii- myksen uudestaan. Toimikunta päätyi kesällä
26477: sikoulutus tarvitsisi omaan käyttöönsä. Koulus- 1977 antamassaan mietinnössä puolta,11aan Rau-
26478: sa on noin seitsemänkymmentä oppilasta, jois- maa .ainoana kysymykseen tulevana koulun si-
26479: ta osa joudutaan tilanpuutteen vuoksi koulut- joitusparkkana.
26480: tamaan Vaasassa. Rajavartiolaitoksen päällikkö kem.luutn. Yr-
26481: Pulmana nykyisissä koulutustiloissa on myös jö ~ärkkäinen totesi käydessään RaumaHa 9. 2.
26482: pitkä matka harjoitusmaastoon. Matkoihin kou- 1978, että Rauma Merivartiokoulun sijainti-
26483: lulta merelle kuluu huomattavan paljon aikaa, paikkana on täysin selvä ja että hankkeen alul-
26484: koska koulutukseen kuuluu olennaisena osana lepanolle ei ole enää muuta estettä kuin rahoi-
26485: käytännön harjoittelua merivartio- ja pelastus- tus.
26486: tehtävissä. Tällä hetkellä Otaniemen poliisiopiston ra-
26487: Rauman kaupunki on lahjoitJtanut koulua kennuksen tilojen kä)'ttöä tiettävästi tutkii epä-
26488: varten valtiolle tontin sataman äiireltä. Luovu- virallinen virkamiestyöryhmä, jossa rajavartio-
26489: tuskirja on allekirjoitettu keväällä 1975. Koulu laitosta edustaa toimistopäällikkö J. Uusitalo ja
26490: saa käy.ttöönsä 80 m:n pituisen laituriosan poliisiopistoa poliisineuvos Paavo Rautkallio.
26491: Rauman sisäsatamassa. Koulu voi osittain käyt- Sekä kommodori Kaisalo että poliisineuvos
26492: tää hyv~kseen viereisen merikoulun tiloja. Rautkallio olivat heiltä asiaa 22. 9. 1978 ltie-
26493: Rakennuksessa tulisi sijaitsemaan opetustilo- dusteltaessa ·sitä mieltä, että Rauma on Meri-
26494: jen I1säksi 30 kahden tai kolmen hengen huo- vaNiokoulun uutena sijoituspaikkana ainoa
26495: netta, kuusi asuntoa, kriisiajan toimintakeskus mahdollinen.
26496: ja 12-13 miehen vahvuinen merivartioasema. Koska koulun rakennussuunnitelma on val-
26497: V. 1975 valmistuneen suunnitelman mukaan mis ja paikkakysymys ratkaistu, olisi iltse to-
26498: uudisrakennuksen kuutiosisältö on 10 500 m3 teutustyöhön päästävä mahdollisimman pian kä-
26499: ja kerrosala 3 260 m2 • Rakentamiskustannukset siksi, vansinkin kun rakennusalan työttömyys
26500: ovat n. 7 milj. mk. on Rauman seudulla pahimpia koko maassa
26501: Hanke olisi varsin hyvä rtyö1lisyy,skohde. johtuen Olkiluodon ydinvoimalaitos•ten talonra-
26502: Rakentamisen alkurahoitus oli valtion vuo- kennustöiden työvaiheen päättymisestä.
26503: den 197 5 tulo- ja menoarviossa, .mutta se "jää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26504: dytettiin" eikä seuraaville vuosille osoitettu taen,
26505: jatkorahoitusta.
26506: Paikkakysymyskin otettiin uudelleen pohdin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26507: nan alaiseksi. Sisäasiainministeriön asettama 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
26508: virkamiestoimikunta, jonka puheenjohtajana oli markkaa Merivartiokoulun siirtämiseksi
26509: raJavartiolaitoksen meriosaston päällikkö kom- Raumalle.
26510: Helsingis·sä 1 päivänä lokakuuta 1982
26511:
26512: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26513: 670 1982 vp.
26514:
26515: Raha-asia-aloite n:o 608
26516:
26517:
26518:
26519:
26520: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varus-
26521: miesten päivärahan korottamiseen
26522:
26523:
26524: Eduskunnalle
26525:
26526: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kansa-
26527: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan korot- laisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutettu-
26528: tamista tasolle, joka vastaa kohtuullista toi- na, että siitä aiheutuu kohtuutonta taloudellista
26529: meentuloa. Tavoitteeksi tulee ottaa päivärahan rasitetta.
26530: korottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26531: joka vastaa minimipalkkaa vähennettynä yllä-
26532: pitokustannuksilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26533: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
26534: ten välttämättömiä menoja. Vuonna 1975 suo- 27.14.02 5 480 000 markan lisämäärä-
26535: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käytti rahan varusmiesten päivärahan korotta-
26536: omia tai omaisten varoja yli 3 000 markkaa miseksi 1. 10. 1983 lukien kahdella
26537: palveluaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- markalla.
26538: tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan
26539: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26540:
26541: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26542: 1982 vp. 671
26543:
26544: Raha-asia-aloite n:o 609
26545:
26546:
26547:
26548:
26549: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten van-
26550: hempainpäivien järjestämiseksi
26551:
26552:
26553: Eduskunnalle
26554:
26555: Asevelvollisuuden suorittaminen on kansa- omaa poikaansa ja tämän palveluympäristöä
26556: laisvelvollisuus kuten myös yleisen maanpuo- varuskunnassa.
26557: lustushengen omaksuminen. Tätä myönteistä Tämän mahdollistamiseksi olisi hallituksen
26558: maanpuolustushenkeä voidaan lisätä myös niis- vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon otettava
26559: sä henkilöissä, jotka eivät enää ole asevelvolli- määräraha vanhempainpäivien entistä useam-
26560: suuttaan suorittamassa tai eivät koskaan Suo- min tapahtuvaa ja monipuolisempaa järjestä-
26561: men lakien mukaan pääse sitä suorittamaan- mistä varten.
26562: kaan. Näinhän on ennen kaikkea asianlaita Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26563: naishenkilöiden kohdalla. Mutta sekä naiset ta en,
26564: että vanhemmat miespuoliset voisivat saada ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26565: vokasta tietoutta vierailemalla entistä ueammin 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
26566: järjestettävillä vanhempien päivillä katsomassa 27.14.21 200 000 markkaa vanhempain-
26567: päivien järjestämiseksi varuskunnissa.
26568: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
26569:
26570: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26571: 672 1982 vp.
26572:
26573: Raha-asia-aloite n:o 610
26574:
26575:
26576:
26577:
26578: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
26579: rakentamiseen Noormarkkuun
26580:
26581:
26582: Eduskunnalle
26583:
26584: Noormarkun kunnassa sijaitsee useita valtion Virastotalon rakentaminen to1s1 Pohjois-Sa-
26585: virastoja, jotka sijaitsevat vuokratiloissa ja eril- takunnan kuntien erittäin korkean työttömien
26586: lään toisistaan ja useat virastoista ovat lisäksi ja enty1sesti rakennustyöläisten työttömien
26587: epäajanmukaisissa tiloissa. määrään omalta osaltaan helpotusta.
26588: Viraston rakentaminen olisi välttämätöntä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26589: jotta Noormarkussa sijaitsevat valtion virastot,
26590: joita ovat verotoimisto, sairausvakuutustoimis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26591: to, kansaneläketoimisto, nimismiespiirin kans- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
26592: lia, poliisiasema, posti- ja lennätintoimisto ja markan määrärahan valtion virastotalon
26593: mahdollinen tiepiirin toimisto, pääsisivät muut- rakentamisen aloittamiseksi Noormark-
26594: tamaan ajanmukaisiin tiloihin valtion omista- kuun.
26595: massa rakennuksessa ja voisivat sijaita keski-
26596: tetysti.
26597: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26598:
26599: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26600: 1982 vp. 673
26601:
26602: Raha-asia-aloite n:o 611
26603:
26604:
26605:
26606:
26607: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen ope-
26608: tushenkilökunnan vajauksen tasoittamiseksi
26609:
26610:
26611: Eduskunnalle
26612:
26613: Hallituksen yleisperusteluissa laiksi korkea- henkilökuntaa tulee lisätä korkeakouluneuvos-
26614: koululaitoksen kehittämisestä vuosina 1967- ton edellyttämien perusteiden suhteessa.
26615: 81 annetun lain muuttamisesta sanotaan, että Virkakehityksen hidastuminen on samalla
26616: kehittämislain edellyttämien tavoitteiden saa- vienyt sen vinoutumiseen. Korkeakoulujen ope-
26617: vuttamiseksi korkeakoulujen opetushenkilöstöä tuksesta vastaavan henkilökunnan, erityisesti
26618: tulee lisätä vuosina 1979-82 keskimäärin 70 lehtoreiden määrän kehitys ei ole ollut toivot-
26619: -120 opettajaa vuodessa. Muun henkilökun- tava. Se on merkinnyt, että tieteellisen jatko-
26620: nan tarve on kokonaisuutenaan korkeakoulu- koulutuksen kannalta keskeinen assistentuuri-
26621: neuvoston arvion mukaan n. 790 virkaa vuosi- järjestelmä on menettänyt merkitystään, koska
26622: na 1982-86, mikä tekee noin 160 henkilöä lisensiaatti- ja tohtoritasoisten lukumäärä on
26623: vuodessa. Näin ollen korkeakoulujen henkilö- kasvanut ja assistenttien opetus- ja hallinnolli-
26624: kuntaa tulisi lisätä keskimäärin 220-270 hen- set tehtävät ovat paisuneet kohtuuttoman suu-
26625: keä vuotta kohden. riksi.
26626: Vuoden 1983 osalta henkilöstön nettolisäys Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26627: on 120. Vuoden 1983 budjettiesityksen ehdot-
26628: tama lisäys ei ole riittävä verrattuna kehittämis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26629: lain tavoitteisiin. Siksi olisi varmistettava eri- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
26630: tyinen tasoitusohjelma, jolla puututtaisiin kaik- markkaa vuosina 1979-82 syntyneen
26631: kein suurimpiin henkilöstökehityksen epäkoh- korkeakoulujen opetushenkilökunnan va-
26632: tiin niissä korkeakouluissa, joissa opiskelija- jauksen tasoittamiseksi ja muun henki-
26633: paikka/ opettaja -suhde on erityisen epäedulli- lökunnan määrän lisäämiseksi korkea-
26634: nen. Opettajamäärän lisääminen ei yksin riitä, kouluneuvoston esittämällä tavalla.
26635: vaan myös tutkimusta ja opetusta avustavaa
26636: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
26637:
26638: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26639:
26640:
26641:
26642:
26643: 85 088200412K
26644: 674 1982 vp.
26645:
26646: Raha-asia-aloite n:o 612
26647:
26648:
26649:
26650:
26651: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta ohjelmoituihin kor-
26652: keakoulujen laite- ja kirjallisuushankintoihin sekä laitosmäärä-
26653: rahoihin
26654:
26655:
26656: Eduskunnalle
26657:
26658: Korkeakoulujen kehittämislainsäädännössä ei on ensiarvoisen tärkeää. Meneillään oleva tut-
26659: ole normeja opetus- ja tutkimusresurssien ke- kintoreformin toteutus tulee entisestään lisää-
26660: hittämises~ä. Niiden kehitys on näin ollen vaih- mään uusien resurssien tarvetta. Lisäksi on
26661: dellut vuosittain hyvin paljon. huomattava, että kirjallisuuden ja laitteiden
26662: Perushankinta- ja laitosmäärärahojen reaali- hinnat ovat kohonneet 1970-luvun puolivälistä
26663: nen kehitys pysyi vuosina 1966-75 ennallaan, osin jopa yli kaksinkertaisiksi. Tutkintorefor-
26664: vaikka opettajamäärä ja opiskelijamäärä koho- min myötä keskimääräinen opiskeluaika lyhe-
26665: sivat. 1970-luvun jälkipuoliskolla määrärahat nee, mikä merkitsee tentti- ja kurssikirjojen
26666: aluksi kohosivat reaaliarvoltaan, minkä jälkeen sekä tutkielman laatimisen kannalta keskeisen
26667: kehitys on pysähtynyt. Kirjallisuuden hankin- kirjallisuuden lisääntyvää tarvetta. Opetuksen
26668: tamäärärahojen kehitys oli 1970-luvun alussa kurssimaistuminen tulee todennäköisesti lisää-
26669: ja keskivaiheilla myönteistä, mutta jälkipuo- mään painetta myös laitosmäärärahoihin.
26670: lella tapahtui kasvun pysähtyminen. Laitehan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26671: kintamäärärahojen kehitys oli nopeaa aina vuo-
26672: teen 1974. Kasvu oli reaaliarvoltaan vuosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26673: kymmenen alusta lähes puolitoistakertainen. 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
26674: Sen jälkeen on tapahtunut jopa markkamää- markkaa korkeakoulujen laite- ja kirjal-
26675: räistä laskua. lisuuden hankinta- sekä laitosmääräraho-
26676: Opetuksen ja tieteellisen tutkhmksen kan- jen lisäämiseksi erityisen ohjelman puit-
26677: nalta mainittujen määrärahojen vakaa kehitys teissa.
26678: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
26679:
26680: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto ·Urpo Leppänen
26681: 1982 vp. 675
26682:
26683: Raha-asia-aloite n:o 613
26684:
26685:
26686:
26687:
26688: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
26689: rahan perusasaan sen määrän korottamiseksi samaksi eri
26690: koulutustasoilla
26691:
26692:
26693: Eduskunnalle
26694:
26695: Pääosa opintotuesta on tällä he-tkellä opinto- hankkia asunto ja vastata lasten hoidosta ja
26696: lainaa. Lainapainotteisen opintotukijärjestel- kasvatuksesta.
26697: män takia velkaantuminen alkaa olla vastaval- Velkaantumista pystytään tehokkaimmin es-
26698: mistuneiden suurimpia ongelmia. Vuonna 1979 tämään lisäämällä tuntuvasti opintorahan osuut-
26699: opintonsa päättäneillä korkeakouluopiskelijoilla ta koko opintotuesta. Opintorahan osuuden li-
26700: oli keskimääräinen opintolainamäärä hieman yli säämisellä pystytään myös vähentämään niitä
26701: 26 000 markkaa. Huippuvelkaisten määrä on epävarmuustekijöitä, joita pankkien lainapoli-
26702: samanaikaisesti noussut nopeasti. Kun vuonna tiikka esim. erilaisten lisäehtojen muodossa saa
26703: 1975 valmistui 61 opiskelijaa, joilla opintolaina- aikaan.
26704: määrä valmistumishetkellä ylitti 28 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26705: kaa, oli näitä vuonna 1979 valmistuneissa jo nioittavasti,
26706: yli 4 100. Suurimmat opintolaina:.määrät lähen-
26707: televät jo 50 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26708: Velkaantuminen heikentää olennaisesti toi- 1983 tulo- ja menoarvioon 41 000 000
26709: meentulomahdollisuuksia opintojen päätyttyä, markkaa ylimääräiseen tukeen opintora•
26710: jolloin ansiot ovat pienimmillään, mikäli työ- han perusosan määrän nostamiseksi kai~
26711: paikkaa yleensä pystyy saamaan. Lisäksi opinto- kissa oppilaitosryhmissä ja kaikilla kou-
26712: lainojen takaisinmaksun rasite on suurimmil- lutustasoilla 2 000 markkaan.
26713: laan juuri silloin, kun tulisi perustaa perhe,
26714: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
26715:
26716: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26717: 676 1982 vp.
26718:
26719: Raha-asia-aloite n:o 614
26720:
26721:
26722:
26723:
26724: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen kehittä-
26725: misohjelman laatimista varten
26726:
26727:
26728: Edu,skunnalle
26729:
26730: Opintotukijärjestelmän raamit ovat tällä het- bernpien kodin ulkopuolella asuvalla vaikutta-
26731: kellä opintotukilaki ja -asetus. Järjestelmän ke- vat vain hänen omat ja/tai hänen puolisonsa
26732: hitys on tällä hetkellä jäänyt jälkeen yhteis- tulot ja varallisuus,
26733: kunnan muiden sosiaalipolitiikan lohkojen ke- - jossa taataan siirtyminen lainapainottei-
26734: hitykseen verrattuna, sillä opintotuessa ei vii- sesta tuesta opintorahapohjaiseen järjestelmään,
26735: me vuosina ole tapahtunut ratkaisevia muutok- koska se on ainoa tie opiskelijan velkaantumi-
26736: sia. Tuki pitäytyy edelleen voittopuolisesti ve- sen vähentymiseen,
26737: lan varaan, tiukat tarveharkintakriteerit rajaa- - jossa esitetään vaihtoehtoja opintolaino-
26738: vat tuen saajien määrää ja opintotuen reaaliarvo jen takaisinmaksujen helpottamiseksi,
26739: on laskenut eikä näin ollen kata opiskelijan - jossa taataan opiskelijan korkorasituksen
26740: elinkustannuksia. lieventyminen,
26741: Opiskelun luonteen muutos, siirtyminen va- - jossa taataan opintososiaalisten palvelu-
26742: paasta tutkintojärjestelmästä kurssi- ja koulu- jen, erityisesti ruokailun ja asumisen, tukemi-
26743: maiseen järjestelmään, on vaikeuttanut entises- sen kehittyminen.
26744: tään opiskelijan elinolosuhteita. Tiukkatahtinen Opintorahan kokonaisreformi vaatii pohjak-
26745: opiskelu ei edes mahdollista työssäkäyntiä lu- seen kehittämisohjelman, jossa tavoitteet ja nii-
26746: kukausien aikana. den toteuttamisjärjestys on määritelty. Erilai-
26747: Lainapainotteisuus on johtanut siihen, että sia esityksiä opintotuen kehittämisohjelmaksi
26748: velkataakka on valmistuneiden suurimpia on- on valtion opetushallinnon sisällä laadittu, mut-
26749: gelmia, kun työpaikan saantikaan ei ole enää ta yhtäkään niistä ei ole vielä otettu päätöksen-
26750: varmaa valmistumisen jälkeen. Lainojen takai- teon ohjenuoraksi. Eduskunta on jo budjetti-
26751: sinmaksun aikaan monen ihmisen tulee lisäksi lausumissaan vuosina 1979 ja 1980 vaatinut
26752: yleensä hankkia asunto ja perustaa perhe. hallitukselta opintotuen kehittämisohjelman laa-
26753: Näihin seikkoihin vedoten esitämme kun- timista.
26754: nioittavasti, että valtioneuvosto laatisi opinto- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26755: tuen kehittämisohjelman, taen,
26756: - jossa määritellään opintotuelle päätöksen-
26757: tekovaiheessa noudatettava vähimmäistaso, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26758: hon vaikuttavat opiskelijan keskimääräiset elin- 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
26759: kustannukset, markkaa opintotuen kehittämisohjelman
26760: - jossa tuen saantiin täysi-ikäisellä, van- laatimiseksi.
26761: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
26762:
26763: Anssi J outse.nlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26764: 1982 vp. 677
26765:
26766: Raha-asia-aloite n:o 615
26767:
26768:
26769:
26770:
26771: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perustami-
26772: seen Noormarkkuun
26773:
26774:
26775:
26776:
26777: Noormarkun kunta on kehittyvä lähes 6 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26778: asukkaan kunta Satakunnassa, jossa on run- nioittaen,
26779: saasti oppilaita peruskoulun yläasteella. Kun-
26780: nassa on todettu puutteeksi, että paikkakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26781: nalta puuttuu jatko-opiskelumahdollisuus pe- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
26782: ruskoulun käyneille oppilaille. Tämän vuoksi markkaa lukion perustamiseksi Noor-
26783: olisi tarpeellista, että kuntaan perustettaisiin markkuun.
26784: lukio.
26785: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26786:
26787: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26788: 678 1982 vp.
26789:
26790: Raha-asia-aloite n:o 616
26791:
26792:
26793:
26794:
26795: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesälukio-
26796: toiminnan tukemiseen
26797:
26798:
26799: Eduskunnalle
26800:
26801: Kesälukiotoiminta tarjoaa yhä useammille Kiinnostus kesälukioita ja muita Kesälukio-
26802: nuorille monipuolisen lomanviettovaihtoehdon. seuran piirissä järjestettäviä kursseja kohtaan
26803: Kesälukiot kokoavat eri puolilta maata tulevia on viime vuosina kasvanut. Läheskään kaikilla
26804: koululaisia opiskelemaan myös sellaisia aineita halukkailla ei ole ollut mahdollisuutta päästä
26805: ja asioita, joihin ei varsinaisessa koulussa voi- toimintaan mukaan. Samaan aikaan on määrä-
26806: da tutustua. Näin kesälukio innostaa. nuoria rahojen vähäisyyden vuoksi jouduttu luopu-
26807: kehittämään luovuuttaan, opettaa heitä näke- maan keskiasteen koulutusuudistusta täydentä-
26808: mään omat mahdollisuutensa vaikuttaa työyhtei- vistä opetus- ja kasvatuskokeiluista.
26809: sönsä toimintaan ja ohjaa heitä myös tulevien Hallitus esittää vuoden 1983 tulo- ja meno-
26810: opintojensa suunnittelemisessa. arvioon kesälukiotoiminnan momentille 15 000
26811: Kesälukio on kokeilukoulu, jonka toteuttami- markan lisämäärärahaa tämänvuotiseen verrat-
26812: sessa ovat mukana yhtä hyvin opettajat kuin tuna eli 120 000 markkaa. Tämä vastaisi reaali-
26813: oppilaatkin. Kesälukioseura ry:n jäsenjärjestöi- sesti noin puolta siitä määrärahasta, joka kesä-
26814: nä voivat näiden jokapäiväiseen koulutyöhön lukiotoiminnalle ensi kerran varattiin vuoden
26815: osallistuvien ohella monet opiskelija-, nuoriso- 1968 tulo- ja menoarviossa. Esitetty määräraha
26816: ja sivistysjärjestöt osallistua erilaisiin kurssi- ja ei myöskään vastaa edes nykyisen laajuisen ke-
26817: nuorisotoimintakokeiluihin. Myös kouluviran- sälukiotoiminnan eikä Kesälukioseurassa tehtä-
26818: omaiset ovat esityksissään korostaneet kesälu- vän, myös ulkosuomalaisia nuoria sekä paluu-
26819: kiotoiminnan merkitystä uudistettavan keskias- muuttajaoppilaita koskevan tutkimus- ja kokei-
26820: teen koulutuksen oppisisältöjä ja työmenetelmiä lutyön kustannuksia.
26821: kehitettäessä. Kesälukiolla on nähty myös ole- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
26822: van tärkeä tehtävä koulujen kerho- ja oppilas- kunnioittaen,
26823: kuntatoimintaa vauhditettaessa.
26824: Kesälukioiden lisäksi järjestää Kesälukioseura että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26825: ry. myös ruotsinsuomalaisille nuorille tarkoitet- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
26826: tua kurssitoimintaa Suomessa. Näiden kurssien 29.44.52 lisäyksenä 95 000 markkaa
26827: yhteydessä tehdään laajaa ulkosuomalaisille lap- kesälukiotoiminnan tukemiseen.
26828: sille tarkoitetun omakielisen opetusmateriaalin
26829: kehittämistyötä.
26830: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26831:
26832: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26833: 1982 vp. 679
26834:
26835: Raha-asia-aloite n:o 617
26836:
26837:
26838:
26839:
26840: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta luokkien oppilas-
26841: määrien alentamiseksi
26842:
26843:
26844: Eduskunnalle
26845:
26846: Koululaitoksessamme syntyy monenlaisia vai- tuisi, jos luokkien kokoja nykyisestään alennet-
26847: keuksia, koska koululuokat ovat useasti liian taisiin.
26848: suuria. Kurinpidotliset asiat ovat usein ongel- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26849: mallisia. Oppimistehokkuus muodostuu hei- taen,
26850: koksi. Erityisryhmien muodostuminen on myös
26851: vaikeaa, koska erikoisempiin, harvempien va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26852: litsemiin ryhmiin ei löydy tarpeeksi osanotta- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26853: jia. markkaa luokkien oppilasmäärien alen-
26854: Opettajien kohdalla on myös nykyisin usein tamiseksi.
26855: vaikea työllisyystilanne, joka osaltaan helpot-
26856: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1982
26857:
26858: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26859: 680 1982 vp.
26860:
26861: Raha-asia-aloite n:o 618
26862:
26863:
26864:
26865:
26866: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kyläkoulujen vähim-
26867: mäisoppilasmäärien alentamiseen
26868:
26869:
26870: Eduskunnalle
26871:
26872: Kyläkoulu on kaikinpuolisesti paras ratkaisu mahdollisuuksia, jotta myös nuoret lapsia syn-
26873: niin opintien ensiaskelten ottajan turvallisuu- nyttävät ihmiset saisivat kylissä toimeentulonsa.
26874: den kannalta kuin myös koko kyläkunnan kan- Ennen kaikkea on koulujen jatkamiseen tarvit-
26875: nalta, sillä kylä ilman koulua on kuin keskuk- tavia oppilasmääriä edelleen alennettava, jotta
26876: sensa, sydämensä menettänyt. Kyläkoulustahan säästyttäisiin ikäviltä kyläkoulujen lakkauttami·
26877: säteilee monenlaisia vaikutteita ympäristön elä- silta.
26878: mään, siellä voidaan kokoontua erilaisten har- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
26879: rastusten merkeissä, mikä osaltaan lisää kylä- taen,
26880: läisten yhteenkuuluvaisuuden henkeä ja auttaa
26881: myös viihtymään paremmin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26882: Kuitenkin yhä useammin joudutaan kylä- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26883: kouluja lopettamaan. Tämän vuoksi olisi teh- markkaa kyläkoulujen lakkauttamisen
26884: tävä kaikki mahdollinen näiden koulujen toi- estämiseksi vähimmäisoppilasmäärää
26885: minnan jatkamiseksi. Kyliin olisi luotava työ- alentamalla.
26886: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
26887:
26888: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26889: 1982 vp. 681
26890:
26891: Raha-asia-aloite n:o 619
26892:
26893:
26894:
26895:
26896: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoululaisten
26897: koulukyyditykseen oikeuttavan kilometrimäärän alentamiseksi
26898:
26899:
26900: Eduskunnalle
26901:
26902: Nykyisin lasten koulutie on tullut yhä vaa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26903: rallisemmaksi jatkuvasti lisääntyvän liikenteen taen,
26904: aiheuttaman vaaran vuoksi. Siksi on perin vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26905: rallista kulkea kapeilla teillä hyvin usein vielä 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
26906: pimeässä. Erityisesti nuorimmat koululaiset 29.46.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
26907: ovat vaaroille alttiina. Siksi olisikin nykyistä peruskoululaisten koulukyydityksiin oi-
26908: kyyditysjärjestelmää muutettava niin, että 3 keuttavan koulumatkan kolmeen 0) ki-
26909: km:stä lähtien voitaisiin kyyditä lapsia kouluun lometriin alentamisesta johtuviin lisä-
26910: nykyisen 5 km:n sijasta. kustannuksiin.
26911: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
26912:
26913: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26914:
26915:
26916:
26917:
26918: 86 088200412K
26919: 682 1982 vp.
26920:
26921: Raha-asia-aloite n:o 620
26922:
26923:
26924:
26925:
26926: .Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta turkisompelimolin-
26927: jan perustamiseen Kihniön kotiteollisuuskouluun
26928:
26929:
26930:
26931:
26932: Kihniön kotiteollisuuskoulun yhteydessä ole- että Eduskunta ottaisi vdltion vuoden
26933: vien kudonta- ja ompeluosastojen avulla tai pe- 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
26934: rustamalla ·kokonaan oma turkisompelimolinja markan määrärahan turkisompelimolin-
26935: olisi jatkettava ja kehitettävä turkisompelimo- jan perustamiseksi Kihniön kotiteolli-
26936: koulutusta. suuskouluun.
26937: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26938: nioittaen,
26939: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26940:
26941: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26942: 1982 vp. 683
26943:
26944: Raha-asia-aloite n:o 621
26945:
26946:
26947:
26948:
26949: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuoltoalan
26950: opiskelijoiden suojavaatteiden hankkimiseen
26951:
26952:
26953: Eduskunnalle
26954:
26955: Maamme sairaanhoitolaitoksissa siirryttiin Näkemyksemme mukaan budjetoitava sum-
26956: vuoden 1978 loppuun mennessä järjestelmään, ma pukujen hankkimisen osalta olisi noin 2,5
26957: jossa työnantaja (sairaanhoitolaitokset) kustan- miljoonaa markkaa. Terveydenhuoltoalan opis-
26958: taa ja huoltaa työntekijöittensa suojavaatteet. kelijoita on koulutuksessa vuosittain noin
26959: Samalla lopetettiin pukurahan maksaminen ter- 12 500 ja jokainen heistä tarvitsee opiskelu-
26960: veydenhuoltohenkilöstölle. aikana keskimäärin 4 työpukua. Pukujen kap-
26961: Terveydenhuoltoalan opiskelijat jäivät kuiten- palehankintahinta on noin 50 markkaa. Tämän
26962: kin kokonaan suojavaate-edun ulkopuolelle. lisäksi joudutaan budjetoimaan jonkin verran
26963: Opiskelijat hankkivat ja huoltavat suojavaat- myös pukujen huoltoon.
26964: teensa edelleen itse. Näkemyksemme mukaan kyseinen summa
26965: Suomen Sairaanhoito-oppilaitosten Oppilas- voitaisiin budjetoida valtion sairaanhoito-oppi-
26966: kuntien Liiton mielestä nykyinen tilanne on laitosten määrärahoihin ja ammattikasvatushal-
26967: erittäin epäoikeudenmukainen ja järjetön, kos- litus huolehtisi niiden jaosta ja valvoisi raho-
26968: ka ammattiin valmistumisen jälkeen opiskelu- jen käyttöä.
26969: aikana hankitut työpuvut jäävät tarpeettomiksi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26970: työnantajan kustantaessa suojavaatteet työnteki- taen,
26971: jöille. Suojavaatteiden hankkiminen muodostaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26972: huomattavan loven muutenkin pieniin ja 1983 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
26973: riittämättömiin opintolainoihin. Voidaan myös markkaa terveydenhuoltoalan opiskeli-
26974: puhua kansantaloudellisesta tappiosta. joiden suojavaatteiden hankkimiseen.
26975: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26976:
26977: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
26978: 684 1982 vp.
26979:
26980: Raha-asia-aloite n:o 622
26981:
26982:
26983:
26984:
26985: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyllin leirikeskuk-
26986: sen rakentamiseksi Honkajoelle
26987:
26988:
26989: Eduskunnalle
26990:
26991: Honkajoelle tarvitaan paikka, jossa leirien, jen järjestämiseen. Talvisin paikka olisi hiihtä-
26992: erilaisten kokoontumisten, illanviettojen sekä jien viikonloppuleirien käytössä. Honkajoella
26993: urheilu- ja liikuntatilaisuuksien järjestäminen on on nuorten hiihtoinnostus erittäin voimakasta,
26994: mahdollista. mistä osoituksena Satakunnan piirin Hopea-
26995: Jyllin leirikeskus keitto- jtt peseytymismah- sompakilpailujen voittaminen kahtena vuonna
26996: dollisuuksineen sekä erinomaisine liikunnanhar- (1978 ja 1979) peräkkäin.
26997: rastamispaikkoineen (uimaranta, pallokenttä, Nuorisoyhdistyksiä leirikeskus palvelisi ym-
26998: !kuntorata) korjaisi nyt olemassa olevia puuttei- päri vuoden kokoontumis- ja illanviettopaikka-
26999: ta huomattavasti. na. Leirikeskuksen myötä nuorisoyhdistyksille
27000: Hallintokunnista leirikeskusta tulisivat käyt- tarjoutuisi entistä parempi mahdollisuus järjes-
27001: tämään leiritarkoitukseen ainakin nuoriso-, ur- tää yhteisiä kokoontumisia ympäristökuntien
27002: heilu-, sosiaali- ja raittiuslautakunnat. Kysymyk- nuorten kanssa. Talvisin, jolloin leirikäyttö olisi
27003: seen tulisivat lasten- ja nuortenleirit, erityiset vähäisempää, tila olisi yhdistysten kerhojen käy-
27004: liikuntaleirit ja viikonloppuisin olevat perhelei- tettävissä.
27005: rit. Hallintokuntien muusta käytöstä on muis- Luonnollisesti Jyllin tleirikeskus olisi mui-
27006: tettarva urheilulautakunnan uimakoulut, johon denkin yhdistysten kuin nuorisoyhdistysten ja
27007: käyttöön Jyllin leirikeskuksen ranta erinomai- urheiluseuran käytettävissä.
27008: sesti soveltuu. On syytä huomata, että Honka- Seurakunnalla on tarvetta leiripaikkaan, jossa
27009: joen alueella ei ole muuta vesistöä kuin Kar- voisi pitää leiririppikouluja, lasten-, nuorten-
27010: vianjoki, ja näin ollen kunnollisista uimaopetus- ja vanhustenleirejä. Seurakunnalla olisi leiri-
27011: paikoista on puutetta. keskukselle myös ympärivuotista käyttöä eri-
27012: Lisäksi urheilulautakunnan urheilukoulun pi- laisten ryhmien kokoontumisia varten ( esim.
27013: topaikaksi leirikeskus pallokenttineen soveltuisi vanhusten- ja nuortenpiirit).
27014: hyvin, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27015: Järjestöistä leirikeskusta tulisivat lähinnä taen,
27016: käyttämään urheiluseura sekä paikalliset nuori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27017: soyhdistykset (6 kappaletta) . 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
27018: Kesäisin urheiluseura käyttäisi aluetta palloi- markkaa Jyllin leirikeskuksen rakenta-
27019: ~uun sekä suunnistusharjoitusten ja -kilpailu- miseksi Honkajoelle.
27020: Helsingiss.ä 1 päivänä lokakuuta 1982
27021:
27022: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27023: 1982 vp. 685
27024:
27025: Raha-asia-aloite n:o 623
27026:
27027:
27028:
27029:
27030: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementar-
27031: kastuslaitoksen rakentamiseksi Kokemäelle
27032:
27033:
27034: Eduskunnalle
27035:
27036: Kokemäen kaupunki on äskettäin ostanut 24 hyvät. Kokemäen kaupungin varaama paikka
27037: ha:n maa-alueen aivan keskustaajaman läheisyy- siementarkastuslaitokselle on myös erittäin hy-
27038: destä. Tämän maa-alueen kaupunki on tarjon- vä.
27039: nut Valtion siementarkastuslaitoksen sijainti- Satakunnasta tulee 3 7 % koko maan ·siemen-
27040: paikaksi. Kaupunki on valmis luovuttamaan tuotannosta. Kokemäen alueella on siemenen
27041: alueen normaalilla viljelysmaan hinnalla. Val- itävyys parempi kuin savialueilla Loimaan ym-
27042: tion siementarkastuslaitoksen johdon ilmoituk- päristössä, missä kuivuus tahtoo häiritä kas-
27043: sen mukaan em. alue täyttää mm. sijaintinsa ja vustoa, jonka olisi lähdettävä tasaisesti liik-
27044: maaperänsä puolesta siementarkastuslaitoksen keelle, jotta saataisiin hyvää siementä. Lisäksi
27045: asettamat toiveet. Kokemäellä on jo Risteen valtion viljavarasto.
27046: Asiantuntijoiden selvityksiin perustuen (mm. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27047: Satakunnan seutukaavaliiton selvitys) asiallisin taen,
27048: perustein tarkasteltuna Valtion siementarkas-
27049: tuslaitoksen parhaana sijaintipaikkana on nähty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27050: Kokemäki. Kokemäki ei tosin kuulu ensimmäi- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27051: seen kasvinviljelyvyöhykkeeseen, mutta viljely- markkaa Valtion siementarkastuslaitok-
27052: olosuhteet Kokemäenjokilaaksossa ovat erittäin sen rakentamiseksi Kokemäelle.
27053: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
27054:
27055: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
27056: 686 1982 vp.
27057:
27058: Raha-asia-aloite n:o 624
27059:
27060:
27061:
27062:
27063: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta työhevoskannan
27064: lisäämiseen
27065:
27066:
27067: Eduskunnalle
27068:
27069: Energiakriisin seurauksena on kotimainen kantaa maassamme voimakkaasti nostettava ja
27070: energia ja muu tuotanto tullut tärkeäksi kan- sitä varten olisi saatava valtion budjettiin
27071: santaloutemme kannalta. Maamme työhevoskan- avustusta.
27072: ta on laskenut aikaisemmasta useasta sadasta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27073: tuhannesta nykyiseen 29 OOO:een, vaikka ni-
27074: menomaan metsätöissä hevonen olisi ympäristö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27075: ystävällisempi kuljetusväline kuin nykyiset suu- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
27076: ret metsäkoneet. Tämän vuoksi ja kotimaisen markkaa työhevoskannan lisäämiseksi.
27077: energian käytön lisäämiseksi olisi työhevos-
27078: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27079:
27080: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27081: 1982 vp.
27082:
27083: Raha-asia-aloite n:o 625
27084:
27085:
27086:
27087:
27088: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maitotaloustuottei-
27089: den käytön edistämiseen
27090:
27091:
27092: Eduskunnalle
27093:
27094: Jatkuvasti tuodaan esiin, että maassamme lat, vankilat, varuskunnat, päiväkodit; virastot
27095: olisi liikatuotantoa maitotaloustuotteiden koh- jne. Myös valistustyötä tarvittaisiin, jotta kan-
27096: dalla. Tämä ei pidä paikkaansa, koska maa- salaiset oppisivat ymmärtämään erilaisten mai-
27097: hamme tuodaan ravintorasvoja margariinien totaloustuotteiden ravintoarvot ja sen, mitenkä
27098: valmistamista varten enemmän kuin mitä maas- niitä voidaan monipuolisesti käyttää ja niiden
27099: tamme viedään voita ulkomaille. Kuitenkin tä- kulutusta lisätä esimerkiksi juuri juustojen, ju•
27100: män johdosta on maassamme ruvettu kerää- gurttien, viilien ja muiden tuotteiden kohdalla.
27101: mään markkinoimismaksuja, jotka rasittavat en- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit•
27102: nestäänkin ahdinkotilanteessa olevia perheitä taen,
27103: ja pienviljelijöitä. Jotta markkinoimismaksujen
27104: keräämiseltä voitaisiin välttyä, olisi kaikin mah- · että Eduskunta ottaisi valtion iJuoden
27105: dollisin keinoin edistettävä kotimaisten maito- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
27106: taloustuotteiden käyttöä, ja tässä olisi nimen" markkaa maitotaloustuotteiden käytön
27107: omaan lisättävä maitotaloustuotteita erilaisten edistämiseksi yhteiskunnan eri laitok-
27108: yhteiskunnan laitosten ruokavalioissa, jolloin sissa ja käyttöä lisäävän valistustoimin-
27109: tulevat kysymykseen esimerkiksi koulut, salraa- nan tehostamiseksi.
27110: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
27111:
27112: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27113: 688 1982 vp.
27114:
27115: Raha-asia-aloite n:o 626
27116:
27117:
27118:
27119:
27120: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta keskuskalanviljely-
27121: laitoksen perustamiseen Pohjois-Satakuntaan
27122:
27123:
27124: Eduskunnalle
27125:
27126: Koska Pohjois-Satakunta on vesirikasta eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27127: alueella ole kalanviljelylaitosta, niin olisi täl-
27128: lainen laitos saatava aikaan. On suoranainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27129: häpeä, että tuhatjärvien maahan tuodaan vuo- 198 3 tulo- ja menoarvioon momentille
27130: sittain useita satoja miljoonia kiloja kalaa, kun 30.38.74 3 000 000 markan määrärahan
27131: kotimainen tuotanto on vain noin 100 miljoo- keskuskalanviljelylaitoksen perustami-
27132: naa kiloa. Ja kuitenkin Suomessa olisi erin- seksi Pohjois-Satakuntaan.
27133: omaiset luontaiset edellytykset kalanjalostustoi-
27134: minnan harjoittamiseksi.
27135: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1982
27136:
27137: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27138: 1982 vp. 689
27139:
27140: Raha-asia-aloite n:o 627
27141:
27142:
27143:
27144:
27145: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen per-
27146: kaamiseen Lankosken ja jokisuun välillä
27147:
27148:
27149: Eduskunnalle
27150:
27151: Viime vuosina on havaittu, että Karvianjoen jo punnittu ja suunnitelmia on laadittu joen
27152: suupuoli on huolestuttavassa määrin madaltu- alajuoksun ruoppaamiseksi Lankoskesta mereen
27153: nut. Kun vesistön virtaama-alue on laaja, niin asti, joten perkaustyöt voitaisiin hyvin aloittaa.
27154: se kerää vuosien mittaan lietettä aina joen lat- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27155: vailta alkaen. Liete kerääntyy alajuoksun osalle,
27156: maclaitaa. joen syvyyttä ja lisää tulvavaaroja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27157: laajasti koko vesistön alueella. Niinpä Karvian- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
27158: joen alajuoksulla joutuu vuosittain tulvien peit- markan arviomäärärahan Karvianjoen
27159: tämäksi noin 600 ha peltoa. perkaamiseksi Lankoskesta mereen tul-
27160: Tämän tulvan estämiseksi on joen alajuoksu vavahinkojen estämiseksi.
27161: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27162:
27163: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27164:
27165:
27166:
27167:
27168: 87 088200412K
27169: 1982 vp.
27170:
27171: Raha-asia-aloite n:o 628
27172:
27173:
27174:
27175:
27176: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Pitäjänojan perkaa-
27177: miseen Kankaanpäässä
27178:
27179:
27180: Eduskunnalle
27181:
27182: Kankaanpään Kankaanjärvestä laskee joki, täjänoja on niin pieni, että sen perkaaminen
27183: jota kutsutaan Pitäjänojaksi, Karvianjokeen. ei lisäisi Karvianjoen tulvia, joten Pitäjänoja
27184: Joki on vuosikymmenien kuluessa pahoin tuk- voitaisiin perata ennen Karvianjokea.
27185: kiutunut, koska Kankaanjärveen ovat aikaisem- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27186: min ennen puhdistuslaitoksen olemassaoloa las-
27187: keneet kaikki Kankaanpään jätevedet. Joen tuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27188: koisuudesta johtuvat lähes vuosittain tulvat 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
27189: joenvarsipelloilla. Jotta tulvista päästäisiin, tar- markan määrärahan Pitäjänojan perkaa-
27190: vitsisi Pitäjänoja kunnollisen ruoppauksen. Pi- miseksi Kankaanpäässä.
27191: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27192:
27193: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27194: 1982 vp. 691
27195:
27196: Raha-asia-aloite n:o 629
27197:
27198:
27199:
27200:
27201: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja
27202: vesirakennuspiirin perustamiseen
27203:
27204:
27205: Eduskunnalle
27206:
27207: Satakunnan oman tiepiirin perustamista puol- Jos tarkastellaan purm työntekijämäärää ja
27208: tavat monet seikat. TVL:n Turun piiriä sano- konekantaa, säilyisi Satakunnan tiepiiri edel-
27209: taan liian suureksi. Siihen kuuluu kaikkiaan 26 leen elinkelpoisena. Turun piirissä on 1 600
27210: tiemestaripiiriä, kun piireissä on keskimäärin työntekijää, joista vajaa puolet Satakunnassa.
27211: vain 12 tiemestaripiiriä. Lisäksi satakuntalaiset Koneyksiköitä on 346, joista 17.3 Satakun-
27212: ovat jatkuvasti jääneet toiselle sijalle piirin nassa.
27213: määrärahoja jaettaessa. Esimerkiksi tulevan ke- Näinkin asiaa tarkasteltuna ovat perusteet
27214: sän päällystysohjelmassa Satakunta saa 35 kilo- omalle tiepiirille olemassa.
27215: metriä uutta tienpäällystettä, Varsinais-Suomi Oman tie- ja vesirakennuspiirin perustami-
27216: sen sijaan 140 kilometriä. nen palvelisi jo ennakkoon mahdollisesti pe-
27217: Satakunnassa on jo hyvät ja nykyaikaiset rustettavan Satakunnan läänin ajatusta.
27218: varastotilat, jotka soveltuisivat piirivaraston tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27219: peisiin. Porissa on oma pieni suunnittelutoi- nioittavasti,
27220: misto ja TVH:n oma toimisto. Kovinkaan pal-
27221: joa ei tarvittaisi enää lisää, jotta tiepiirin orga- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27222: nisaatio tulisi toimivaksi. 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
27223: Mikäli Satakunnan tiepiiri toteutuisi, kuului- markan määrärahan' Satakunnan tie- ja
27224: si siihen 1.3 tiemestaripiiriä eli enemmän kuin vesirakennuspiirin perustamisen aloitta-
27225: piireissä keskimäärin on. Tiekilometrejä nykyi- miseksi.
27226: sessä piirissä on 9 100, joista noin puolet Sata-
27227: kunnassa. Liikennetiheys on maan suurimpia
27228: Satakunnassa.
27229: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1982
27230:
27231: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27232: 692 1982 vp.
27233:
27234: Raha-asia-aloite n:o 630
27235:
27236:
27237:
27238:
27239: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta sorapintaisten maan-
27240: teiden uudelleenrakentamiseen
27241:
27242:
27243: Eduskunnalle
27244:
27245: Valtio on vuonna 1979 kerännyt veroja ja 22,5 miljoonaa markkaa lisärahaa, autoilijat
27246: maksuja tieliikenteestä noin 5 358 000 000 säästäisivät vähentyneinä polttoainekustannuksi-
27247: markkaa ja samanaikaisesti valtion menot tie- na 45 miljoonaa markkaa.
27248: liikenteestä ovat olleet 2 177 000 000 markkaa. Tiemäärärahat ovat myös tärkeä aluepoliitti-
27249: Vaikkei näitä lukuja pidäkään suoraan verrata nen kysymys. Sorateiden uudet parannusmäärä-
27250: toisiinsa, olisi kuitenkin teiden rakentamiseen rahat merkitsisivät kehitysalueiden tiemäärära-
27251: ja kunnossapitämiseen osoitettava entistä enem- hojen kasvua ja näin saataisiin tarvittavaa piris-
27252: män varoja, koska tutkimuksissa on tullut ilmi, tysruisketta autioituvalle maaseudullemme.
27253: että soratiet ·tuottavat lisäkuluja myös lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27254: tyneiden polttoainekulujen muodossa. Mitä nioittaen,
27255: huonompikuntoinen soratie on, sitä enemmän
27256: polttoainetta kuluu. Suomessa on 40 000 km että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27257: sorapintaisia teitä, joista valtaosa enintään vält- 1983 tulo- ja menoarvioon 22 500 000
27258: täviksi luokiteltavia. Tutkimuksissa on lasket- markkaa sorapintaisien maanteiden
27259: tu; että· jos· tienhoitokustannuksiin uhrattaisiin uudelleenrakentamista varten.
27260: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27261:
27262: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27263: 1982 vp. 693
27264:
27265: Raha-asia-aloite n:o 631
27266:
27267:
27268:
27269:
27270: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta vielä numeroimat-
27271: tomien teiden numeroinnin aloittamiseksi
27272:
27273:
27274: Eduskunnalle
27275:
27276: Suurimmat tiet maassamme on numeroitu, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27277: mutta aiheellista olisi saada numerointi ala- taen,
27278: numeroita käyttäen myös pienemmille kylä- ja
27279: paikallisteille, jotta myös oudommat ihmiset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27280: löytäisivät helpommin perille haluamaansa koh- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
27281: teeseen. Samalla olisi saatava aikaan myös maa- markkaa vielä numeroimattomien teiden
27282: seudulle talokohtainen numerointi ja opastavat numeroinnin aloittamiseksi pääteiden
27283: tienviitat yksityisten talojen kohdalle talon- alanumeroiden avulla.
27284: omistajien kustannuksella. Näin aiheutuvat kus-
27285: tannukset tulisi saada vähennyskelpoisiksi vero-
27286: tuksessa.
27287: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
27288:
27289: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27290: 694 1982 vp.
27291:
27292: Raha-asia-aloite n:o 6.32
27293:
27294:
27295:
27296:
27297: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lyhyemmän tieyhtey-
27298: den aikaansaamiseen Etelä-Pohjanmaalta Helsingin suuntaan
27299:
27300:
27301: Eduskunnalle
27302:
27303: Ns. Pohjanmaan ja Satakunnan tie Kauha- myös rakennettava, mutta sen ei tarvitsisi vält-
27304: joelta Honkajoen, Kankaanpään ja Lavian kaut- tämättä olla yhteydessä Pohjanmaan-Satakun-
27305: ta Vammalaan ja Punkalaitumelle ja edelleen nan tiehankkeeseen ja se voisi toteutua pikai-
27306: Helsingin tielle Murronharjuun on tärkeä koko sesti ilman sitäkin.
27307: alueelle ja lyhentää alueen yhteyksiä Helsinkiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27308: kymmeniä kilometrejä. Siksi tie olisikin laadit- nioittavasti,
27309: tava mahdollisimman suoraksi.
27310: Tietä rakennetaan parast' aikaa Kankaanpään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27311: ja Lavian Susikosken välillä. Laviasta eteenpäin 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
27312: on lyhin yhteys suoraan Suodenniemen Puta- markan määrärahan lyhyemmän tieyh-
27313: jaan, josta edelleen suoraan Vammalaan ja teyden rakentamiseksi Etelä-Pohjan-
27314: edelleen Punkalaitumelle ja Helsingin tielle maalta Helsingin tielle Honkajoen, Kan-
27315: Murronharjuun. Nykyisin suunnitteilla oleva kaanpään, Lavian, Suodenniemen, Pu-
27316: tieyhteys Laviasta Kiikoisiin ja Kiikkaan on tajan, Vammalan, Punkalaitumen ja
27317: myös huonojen tieyhteyksien takana ja on Murronharjun kautta.
27318: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1982
27319:
27320: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27321: 1982 vp. 6~5
27322:
27323:
27324: Raha-asia-aloite n:o 633
27325:
27326:
27327:
27328:
27329: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
27330: miseen välillä Alahonkajoki-Pyntäinen
27331:
27332:
27333: EduskunnaHe
27334:
27335: Kuljetukset Kankaanpään ja Siikaisten sekä timuksia. Tämän johdosta olisi ko. tie raken-
27336: Merikarvian välillä ovat lisääntyneet suuresti. nettava uudelleen kestopäällysteiseksi. Kun
27337: Tämä on johtunut alueen turvevarojen hyödyn- alueella on myös hyväpohjaista kangasmaastoa,
27338: tämisestä sekä Siikaisten Otamon kalkkikai- ei tien rakentaminen muodostuisi kovinkaan
27339: voksesta. Ennestään alueella on ollut jo ras- vaikeaksi eikä kalliiksi.
27340: kasta puutavaraliikennettä, koska Merikarvias- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27341: sa sijaitsee satama. Nykyisin on lisäksi Kan-
27342: kaanpäällä j~ Merikarvialla yhteinen vaatetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27343: alan tehdas Reima, joka myös lisää paikkakun- den 1983 tulo- ;a menoarvioon JOO 000
27344: tien välistä liikennettä päivittäin. markan määrärahan maantien rakenta-
27345: Kun Kankaanpään Alahonkajoelta Siikaisten misen aloittamiseksi välille Alillhonka-
27346: Pyntäisiin on heikkokuntoinen soratie, ei se ioki-Pyntäinen.
27347: enää vastaa nykyajan liikenteen asettamia vaa-
27348: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27349:
27350: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27351: 1982 vp.
27352:
27353: Raha-asia-aloite n:o 634
27354:
27355:
27356:
27357:
27358: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
27359: miseen välillä Ahlainen-Merikarvia
27360:
27361:
27362: Eduskunnalle
27363:
27364: Porissa on suunnitteilla ns. pohjoinen sata- saataisiin nykyajan vaatimuksia vast~aviksi.
27365: matie, joka kulkisi Tahkoluodon satamasta saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27366: riston kautta Ahlaisiin. Ns. rantatie Ahlaisista nioittavasti,
27367: Merikarviaan kulkee tiheästi asutun alueen
27368: halki ja sen käyttöä lisää merenrannan runsas että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27369: huvila-asutus. Kun tämä rantatie on erittäin 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
27370: mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen, olisi markan määrärahan maantien rakenta-
27371: se rakennettava nopeasti uudestaan, jotta myös misen kiirehtimiseksi välillri Ahlainen-
27372: tämän alueen asukkaiden kulkumahdollisuudet Merikarvia ns. rantatien kohdalle.
27373: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27374:
27375: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo LeppäneQ. '
27376: 1982 vp. 697
27377:
27378: Raha-asia-aloite n:o 635
27379:
27380:
27381:
27382:
27383: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurakosken-Pane-
27384: lian maantien perusparannukseen
27385:
27386:
27387: Eduskunnalle
27388:
27389: Kiukaisten kunnan alueella oleva teoliisuus raskaan lifkenteen lisäksi on huomio1tava myös-
27390: sijoLttuu pääasiassa kunnan toiseen päätaaja- kin ao. tietä käyttävä työssäkäynti- ja muu lii-
27391: maan Paneliaan. Siellä sijaitsevat mm. Jaakko kenne,
27392: Tehtaat, Jaakko-Tuote Oy, Oy Finnbrass Ab, Pandiassa olevat edellä mainitut yritykset
27393: Panelian Koneliike, Hakalan Konepaja, Harja- ovat useissa eri yhteyksissä korostaneet tieyh-
27394: vallan Saha ~sekä uusimpana 'toimintaansa aloit- teyden parantamista ja joissakin tapauksissa se
27395: televana rakennusHirnoja valmistava Emmer Oy. on asetettu ehdoksi yritystoiminnan laajentumi-
27396: Edellä mainitut teollisuusla1tokset edustavat selle. Mielestämme pitäisi saada pikaisesti tut-
27397: kevyttä ja keskiraskasta metalliteollisuutta, kituksi, mikä olisi oikea ja käy;ttökelpoisin tie-
27398: puunjalostusteollisuutta sekä liimateollisuutta. suunta Eurakoskelta Paneliaan ja ,tämän jälkeen
27399: Raaka-aineiden sekä valmiiden tuotteiden kul- laatia nopeasti yksityiskohtais'et suunnitelmat,
27400: jetukset tapahtuvat maaoteitse auto'lmljetuksia minkä jälkeen kunnan toimesta voitaisiin aloit-
27401: hyväksi käyttäen. Tällä hetkellä ei ole tiedos- taa toimenpiteet hankkeen eteenpäin viemisek-
27402: samme niitä tonnimääriä, joita vuosittain tällä si sen rahoittamista ajatellen.
27403: tavoin kuljetetaan, mutta sen 'Sijaan tiedämme, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27404: että raskaan liikenteen määrä Paneliaan johta- ta en,
27405: vaUa "jokiahteen" ~tiellä on erLttäin suuri. Tien että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27406: linjaus sekä sen kunto ei läheskään vastaa sitä den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
27407: käyttömää1:1ää, joka tiellä tällä hetkellä on. Itse markkaa Eurakosken-Panelian maan-
27408: Panelian taajamassa asuu noin 900 henkeä sekä tien perusparantamiseksi.
27409: Panelian asemalla noin 700 hen!keä. Näin ollen
27410: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
27411:
27412: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27413:
27414:
27415:
27416:
27417: 88 088200412K
27418: 698 1982 vp.
27419:
27420: Raha-asia-aloite n:o 636
27421:
27422:
27423:
27424:
27425: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
27426: miseen välillä Hirvilahti-Kyrönlahti Viljakkalassa
27427:
27428:
27429: Eduskunnalle
27430:
27431: Hirvilahden-Kyrönlahden maantien (n:o Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27432: 2771) rakentaminen parantaisi ratkaisevasti taen,
27433: Viljakkalan heikkoja tieyhteyksiä ja auttaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27434: myös läpikulkuliikennettä Karheen suunnasta 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
27435: Viljakkalaan, sillä nykyinen tie ei enää sovi markkaa maantien rakentamisen aloitta-
27436: nykyaikaiselle liikenteelle. miseksi välillä Hirvilahti-Kyrönlahti
27437: Viljakkalassa.
27438: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
27439:
27440: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27441: 1982 vp. 699
27442:
27443: Raha-asia-aloite n:o 637
27444:
27445:
27446:
27447:
27448: Joutsenlahti ym.: Määräl:ahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
27449: välille Kuvaskangas- Isojoen raja
27450:
27451:
27452: Eduskunnalle
27453:
27454: Isojoen-Kuvaskankaan tiestä on vuoden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27455: 1983 budjettiin saatu välille Isojoki- Merikar- taen,
27456: vian raja tienrakentamisrahaa 7 350 000 mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27457: kaa. Tien Merikarvian puoleiselle osalle ei sen 1983 tulo- ia menoarvioon 500 000
27458: sijaan ole annettu määrärahaa, vaikka <tie ko- markkaa tien rakentamiseksi välille Ku-
27459: konaisuudessaan Kuvaskankaalle saa!kka olisi vaskangas- Isojoen raja.
27460: nopean rakentamisen tarpeessa semminkin kun
27461: myös työttömyys Merikarvialla on korkea ja
27462: suunnitelmat ovat valmiina.
27463: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
27464:
27465: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27466: 700 1982 vp.
27467:
27468: Raha-asia-aloite n:o 638
27469:
27470:
27471:
27472:
27473: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden raken-
27474: tamiseksi ns. Järvi-Suomen tieltä Parkanon asemalle
27475:
27476:
27477: Eduskunnalle
27478:
27479: Pirkanmaan Maakuntaliitto on tehnyt liiken- - saataisiin linja-autoliikenne pikalinjalla
27480: neministeriölle esityksen tieyhteyden aikaansaa- Pori-Jyväskylä kulkemaan Parkanon aseman
27481: miseksi Järvi-Suomen tieltä Parkanon asemalle. kautta kuten monien muidenkin linjojen linja-
27482: Maakuntaliitto on esittänyt tielinjaa Rännäris- autot.
27483: tä Parkanon asemalle. Järvi-Suomen. tieltä, Harjulan lavan koh~
27484: Kuitenkin tielinjalle on olemassa parempi dalta lähtevä tievaihtoehto on taloudellisesti
27485: vaihtoehto: Järvi-Suomen tieltä, siis Kihniön- edullisempi kuin Rännärin risteyksestä suun•
27486: Virtain tieltä Harjulan lavan kohdalta lähtevän niteltu tie, koska Harjulan-'-lsokankaan väli
27487: Harjulan-Isonkankaan yksityistien pohjaa hy- on jo yksityistietä ja siitä jatke seuraisi vanhaa
27488: väksi käyttäen Isokankaan pysäkille, josta Po- jo valtion omistuksessa olevaa Porin-Haapa-
27489: rin-Haapamäen (Isokangas-Riuttaskorpi) mäen rataa. Tiepohja olisi kuivaa .helposti ra-
27490: vanhaa radanpohjaa hyväksi käyttäen Parkanon kennettavaa kangasta ja lisäksi tie kulkisi asu-
27491: asemalle. tuksen kautta palvellen alueen ihmisiä. Rän-
27492: Tällä tielinjalla on seuraavat edut: närintie tulisi kalliimmaksi, koska pohja on
27493: - palvelisi Linnankylän kylätaajamaa, suota, jouduttaisiin vaarantamaan ympäristön
27494: - edistäisi Pioneerivarikon kuljetuksia Keu- vesistöjen rauhaa eikä tien varrella ole lainkaan
27495: ruun suuntaan, asutusta.
27496: - lyhentäisi niiden kihniöläisten työnteki- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27497: jöiden työmatkaa, jotka käyvät töissä Parkanon taen,
27498: asemalla tai puolustusvoimien Pioneerivarikolla,
27499: - lyhentäisi Virroilta ja Kihniöltä rautatie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27500: asemalle kulkevien matkaa, 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27501: - maan lunastaminen yksityisiltä jäisi vä- markkaa tieyhteyden rakentamiseksi ns.
27502: hiin, koska vanha Haapamäen-Perin rata- Järvi-Suomen tieltä Parkanon asemalle.
27503: pohja on valtion omistuksessa ja
27504: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
27505:
27506: Anssi Joutsenlahti Urho Pdhto Urpo Leppänen
27507: 1982 vp. ?01
27508:
27509: Raha-asia-aloite n:o 639
27510:
27511:
27512:
27513:
27514: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään-
27515: Suodenniemen maantien rakentamiseen välillä Kankaanpään
27516: raja- Taipaleen risteys
27517:
27518:
27519: Eduskunnalle
27520:
27521: Tieyhteys ·Kankaanpäästä Suodenniemelle pal- pikaisesti rakennetuksi.
27522: velee myös laajaa kauttakulkuliikennettä Kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27523: kaanpään suunnasta Vammalan alueelle ja yh-
27524: tenä erittäin runsaasti käytettynä vaihtoehtona että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27525: myös Tampereen alueelle. Tie on Kankaanpään 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
27526: puolella rakennettu ja päällystetty, nyt myös 31.24.77 500 000 markan määrärahan
27527: Suodenniemeltä Taipaleen risteykseen tie on Kankaanpään-Suodenniemen maantien
27528: työn alla. Näin ollen tieyhteydestä jää tämän rakentamisen aloittamiseksi välillä Kan-
27529: jälkeen heikkokuntoiseksi väli Taipale- Kan- kaanpään raja - Taipaleen risteys.
27530: kaanpään raja, joka olisi näin ollen saatava
27531: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27532:
27533: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27534: 702 1982 vp.
27535:
27536: Raha-lliSia-aloite n:o 640
27537:
27538:
27539:
27540:
27541: Joutsenl'ahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
27542: miseen välillä Kankaanpää-Verttuu-Tuunajärvi-Kairila-
27543: Lassila--Noormarkku
27544:
27545:
27546: Eduskunnalle
27547:
27548: Tieyhteydet Kankaanpään kaupungista Poroar- Noormarkun keskustaan, jotta alueen heikot
27549: kun Tuunajärvelle ja Noormarkun Kairilaan ja tieolot saataisiin kuntaan ja myös vaikeaa työl-
27550: Lassilaan ovat heikohkot. Samoin näistä kylistä lisyyskysymystä voitaisiin helpottaa.
27551: maantieyhteys Noormarkun keskustaan on heik- Edellä olevan perusteella ehdotamn:Ie kun-
27552: kojen ja mutkaisten teiden varassa. Kun lisäksi nioittavasti,
27553: näissä kylissä sijaitsee kaksi huomattavaa saha-
27554: laitosta, joista on puutavaraliikennettä Porin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27555: suuntaan, jonne lyhin yhteys on Noormarkun 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
27556: kautta, olisi rakennettava maantie Kankaan- 31.24.77 500 000 markan määrärahan
27557: päästä Verttuun tien - kaupungin omistaman maantien rakentamisen aloittamiseksi
27558: Perkiön tien- Kaupin yksityistien kautta Po- välillä Kankaanpää- Verttuu- Tuu-
27559: markun Tuunajärven kylään, josta edelleen najärvi - Kairila - Lassila - Noor-
27560: Noormarkun Kairiian ja Lassilan kylien kautta markku.
27561: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27562:
27563: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27564: 1982 vp. 703
27565:
27566: Raha-asia-aloite n:o 641
27567:
27568:
27569:
27570:
27571: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
27572: miseen välillä Karvia-Honkajoki-Pyntäinen-Siikainen-
27573: Tuorila
27574:
27575:
27576: Eduskunnalle
27577:
27578: Pohjois-Satakunnassa SIJaitsee suuret turve- tienrakennus Karvian ja Parkanon keskusten vä-
27579: varat. Niiden hyväksikäyttöä ollaan jatkuvasti lillä, jolloin tieyhteys parantui Tampereen-
27580: lisäämässä. Yhtenä esteenä ovat tällä hetkellä Vaasan tielle.
27581: alueen huonot tieolosuhteet. Yhteys Karviasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27582: rannikolle on raskaille turveautoille huonosti nioittavasti,
27583: soveltuvien teiden varassa.
27584: Osittain tieyhteys Karvian Kantista on ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27585: kennettu nykyajan vaatimuksia vastaavaksi 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
27586: Honkajoen kirkonkylään. Parantamista on Pyn- markan määrärahan maantien kokonaan
27587: täisten, Siikaisten kirkonkylän ja Merikarvian rakentamiseksi välillä Karvia-H onka-
27588: Tuoriian välillä. Loppuun on myös saatettu joki-Pyntäinen-Siikainen-Tuorila.
27589: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27590:
27591: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27592: 704 1982 vp.
27593:
27594: Raha-asia-aloite n:o 642
27595:
27596:
27597:
27598:
27599: Joutsenlahti ym.: Määrärahan 'osoittamisesta Katkon paikallis-
27600: tien kunnostamiseen Honkajoella
27601:
27602:
27603: Eduskunnalle
27604:
27605: Katkon paikallistie (n:o 13293) Honkajoella Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27606: on kunnostettu välillä kirkonkylä-Katko, taen,
27607: mutta tien loppuosa, jonka varrella varsinainen
27608: kyläasutus suurimmaksi osaksi on, on kunnos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27609: tamatta Lauhalaan Kauhajoen- Hangon maan- 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
27610: tielle asti. Kuitenkin juuri Katkon paikallistien markkaa Katkon paikallistien kunnosta-
27611: loppuosan uudelleenrakentaminen vasta ratkai- misen loppuunsaattamiseksi Honka-
27612: sevasti parantaa koko tien vaikutusalueen lii- joella.
27613: kennemahdollisuuksia.
27614: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
27615:
27616: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27617: 1982 vp. 705
27618:
27619: Raha-asia-aloite n:o 643
27620:
27621:
27622:
27623:
27624: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
27625: seen välillä Kiikoinen-"-Kiikka
27626:
27627:
27628: Eduskunnalle
27629:
27630: Maantieyhteys välillä Lavia-.-Kiikoinen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27631: Kiikka on tärkeä ja nykyisellään kapea ja mut- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
27632: kainen siitä huolimatta, että väli Lavia-Kii- 31.24.77 500 000 markan määrärahan
27633: koinen on juuri päällystetty. Alueen yhteydet maantien rakentamisen aloittamiseksi
27634: varsinkin Vammalan suuntaan ovat tärkeät ja välillä Kiikoinen-Kiikka.
27635: myös siksi olisi tie saatava rakennetuksi.
27636: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27637: nioittaen,
27638: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27639:
27640: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27641:
27642:
27643:
27644:
27645: 89 088200412K
27646: 706 1982 vp.
27647:
27648: Raha-asia-aloite n:o 644
27649:
27650:
27651:
27652:
27653: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
27654: miseen välillä Lavia-.Kiikoinen-Kiikka
27655:
27656:
27657: Eduskunnalle
27658:
27659: Maantien Lavia-Kiikoinen-Kiikka raken- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27660: taminen on tarpeellinen paitsi paikallisliiken- taen,
27661: teen myös kauttakulkuliikenteen takia, koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27662: Laviaan on jo hyvä tieyhteys Kankaanpään 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
27663: suunnasta. Tien valmistuttua avautuisi valmis markkaa maantien Lavia-Kiikoinen-
27664: tieyhteys kantatielle Turku-Tampere. Kiikka rakentamisen aloittamiseksi.
27665: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
27666:
27667: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27668: 1982 vp.
27669: ,. "'/
27670: Raha-asia-aloite n:o 64.5 .... ""'')·
27671:
27672:
27673:
27674:
27675: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakennus-
27676: työn aloittamiseen välillä Luhalahti-Viljakkala
27677:
27678:
27679: E'd u s kunnalle
27680: Tieyhteys Tampereen-Vaasan tieltä Luha- kennevaikeuksia, koska Jtaupungin keskUstaan
27681: lahden kautta Viljakkalaan on rakentamatta vä- on kymmenien kilometrien matka.
27682: lillä Luhalahti-Viljakkala, joka väli nykyisel- Näin ollen on erittäin asiallista rakentaa tie.
27683: lään on erittäin heikkokuntoinen jyrkkine mut- yhteys Luhalahti:-Viljakkala.
27684: kineen ja mäkineen. Nykyaikaiselle liikenteelle Edellä olevan perusteella ehdotamme ~~
27685: esim. tiellä sijaitseva pitkä Inkulan silta on jo- nioittaen, ;
27686: pa hengenvaarallinen. · · · .
27687: Tien vaikutuspiirissä on melkoisesti asutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoåe;,
27688: ta, jonka asiointi Hämeenkyrön ja Tampereen 1983 tulo- }a· menoarvioon momentille
27689: suuntaan helpottuisi tien parannuttua 'huomat- 31.24.77 t 000 000 markan määrärahti'!.
27690: tavasti. Muutenkin Kyrösjärven 'Luhalahden ja maantien rakennustyön aloittamisekii
27691: Röyhiön puolelle asuvilla ikaalislaisilla on lii- välillä LuhalahtiLViliakkala. ·'
27692: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27693:
27694: Anssi Jootsenlahti'': Urho Pohto
27695: 7'()8 .198~ ~·
27696:
27697: Raha-asia-aloite n:o 646
27698:
27699:
27700:
27701:
27702: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakennus-
27703: töihin vä.ulla Noonnarkku - Lavian Haunia
27704:
27705:
27706: Eduskunnalle
27707:
27708: . Koska Satakunta on vaikeaa työttömyysaluet- 1983 tulo- ia menoarvioesityksestä, vaikka
27709: ta, olisi alueen tientak~tamlseen saatava myös TVL:n suunnitelmissa tien kunnostuksen pitäi-
27710: .t;yQllistämisvaroja. si alkaa v. 1983 .
27711: Kankaanpään - Lavian Susikosken maantien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27712: takentaminen on aioitettu valmistuvaksi jo v. nioittaen,
27713: 1980. Toinen suuri tienrakennustyömaa välillä
27714: Noormarkku - Lavian Haunia on ajoitFttu al- että Eduskunta ot111isi valtion vuode,
27715: kavaksi vasta v. 198}, Tämän vuoksi olisi ko. 1983 mlo- ja menoarvioon J 500 000
27716: .t;ic:työmaata kiirehdittävä alkamaan mahdolli- lltt~rkkaa maantien rakennustyön aloit-
27717: ~an nopeasti Lnian Su$ikosken- Kan- tamiseksi välillii NQOTmtlrkku -uvian
27718: ~pään tien valt:ni$tunu.. H.,/6.
27719: Nyt tiehanketta ei kuit~ l~dy vuoden
27720: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27721:
27722: Anssi Jov.t.-.fahtl Urho PohtO
27723: 1982 vp.
27724:
27725: Raha-asia-aloite n:o 647
27726:
27727:
27728:
27729:
27730: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta PunkaJaitumen--
27731: :Kanteenmaan maantien rakentamiseksi asfalttibetonipäälly&-
27732: teiseksi sisäänajotieksi
27733:
27734:
27735: Eduskunnalle
27736:
27737: Koska Punkalaidun on sivussa päätle"Verkos- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunniol..
27738: tosta, niin keskustaajama olisi liitettävä Porin taen,
27739: -Helsingin kantatiehen kunnollisella tieyhtey-
27740: dellä. että Eduskunta ottaisi valtion vuod~
27741: Esitämme, että rakentamisen suunnittelu 1983 tulo.. itJ menoarvioon 500 000
27742: käynnistettäisiin. markkaa Punkalaitumen-Kanteenmun
27743: Suunnittelussa olisi otettava huomioon ns. maantien raktntamiseksi asfalttibttonj.:
27744: Kanteenmaan risteyksen uudelleenjärjestelyt päällysteiselesi sisålna;otieksi.
27745: liikenteen edellyttämällä tavalla.
27746: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
27747:
27748: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27749: no 1982- '\'PJ.
27750:
27751: Raha-asia-aloite n:o 648
27752:
27753:
27754:
27755:
27756: Joutsenlahti ·ym.: Määrärahan cssoittatnisesta Santasten paikallis-
27757: tien rakentamiseen Kankaanpäässä
27758: . '
27759:
27760: Eduskunnalle
27761:
27762: Santasten paikallistie (n:o 13219) Kankaan- myös kylän asukkaita ja esim. maidon kulje-
27763: p~ä:;sä on uudelleenrakentamisen tarpeessa, tusta meijeriin, mikä sekin· on tärkeää, koska
27764: koska tien vaikutuspiirissä on noin 1 000 ha kylä on Kankaanpään suurin maidonlähettäjä.
27765: turvesuota. Turpeen kuljetus joudutaan tällä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27766: hetkellä hoitamaan Honkajoen ·kautta, koska taen, · ·
27767: sieltä päästään nopeammin päällystetylle tielle.
27768: Kuitenkin Santasten paikallistien uudelleenra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27769: kentaminen ja päällystäminen välillä kaupun- 1983 · tulo- ja menoarvioon 500 000
27770: gin raja - Alahonkajoen risteys lyhentäisi 10 ·markkaa Santasten paikallistien raken-
27771: km:llä turvekuljetusten kokonaismatkaa. Lisäk- .tainiseksi Kankaan päässä;·
27772: si tien kunnostaminen palvelisi luonnollisesti
27773: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
27774: 1 ''1 'f
27775:
27776:
27777: Anssi Joutsenlaliti Urho Pohto Urpo Leppänen
27778: 1982 vp. 711
27779:
27780: Raha-asia-aloite n:o 649
27781:
27782:
27783:
27784:
27785: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden
27786: rakentamiseen välillä Suodenniemi-Putaja
27787:
27788:
27789: Eduskunnalle
27790:
27791: Lyhin tieyhteys Suodenniemen keskustasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27792: Porin-Tampereen tielle on Putajan kautta. Tie nioittavasti,
27793: on kuitenkin erittäin vaarallinen nykyaikaiselle
27794: liikenteelle mutkaisena, mäkisenä ja kapeana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27795: Tämän vuoksi olisikin tie nopeasti saatava 1983 tulo- ia menoarvioon momentille
27796: llikennöitävään kuntoon uudelleenrakentamalla 31.24.77 500 000 markan määrärahan
27797: kyseinen tie. Samalla tie auttaisi Suodenniemen maantieyhteyden rakentamisen jatkami-
27798: yhteyksiä Vammalan kaupungin suuntaan. seksi välillä Suodenniemi-Putaja.
27799: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27800:
27801: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27802: 712 1982 vp.
27803:
27804: Raha-asia-aloite n:o 650
27805:
27806:
27807:
27808:
27809: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen Tai-
27810: paleen ja Hämeenkyrön Vesajärven välisen maantien raken-
27811: tamiseen
27812:
27813:
27814: Eduskunnalle
27815:
27816: Paikalliset tieyhteydet Suodenniemeltä Hä- yhteydet Suodenniemen suunnassa parantuisivat
27817: meenkyrön suuntaan ovat heikonlaisen tien va- huomattavasti Tampereen-Vaasan tielle.
27818: rassa. Kun nyt kuitenkin Suodenniemen kes· Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27819: kustasta rakennetaan tie päällystyskuntoiseksi
27820: Taipaleen risteykseen saakka ja kun myös Hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27821: meenkyrössä rakennetaan parast'aikaa tietä 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
27822: Vesajärveltä Hämeenkyrön keskustaan Tampe· 31.24.77 500 000 markan määrärahan
27823: reen-Vaasan tielle, olisi myös väli Suodennie· Suodenniemen Taipaleen ja Hämeenky-
27824: men Taipale- Hämeenkyrön Vesajärvi saatava rön V esajärven välisen maantien raken-
27825: nopeasti rakennetuksi ja päällystetyksi, jolloin nustyön aloittamiseksi.
27826: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27827:
27828: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27829: 1982 vp, 713
27830:
27831: Raha-asia-aloite n:o 651
27832:
27833:
27834:
27835:
27836: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
27837: seen välillä Sävi-Vatula
27838:
27839:
27840: Eduskunnalle
27841:
27842: Suodenniemeltä on päällystetty tieyhteys Po- men- Sävin- Ikaalisten Vatulan- Kilvak-
27843: rin-Tampereen tielle. Yhteys Hämeenkyröön kalan teitä hyväksi käyttäen, joista väli Vatula
27844: Tampereen-Vaasan tielle on myös saatavissa, - Kilvakkala on jo rakennettu.
27845: samoin Kanhanpäähän melko lyhyin tienraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27846: tamistehtävin. nioittaen,
27847: Tieyhteydet Suodenniemeltä Ikaalisten kau-
27848: pungin suuntaan Tampereen-Vaasan tielle ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27849: nykyisin pienten heikkokuntoisten teiden varas- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
27850: sa. Siksi olisi myös tämä yhteys rakennettava 31.24.77 500 000 markan arviomäärä-
27851: nykyaikaiseksi kestopäällystetieksi. Tämä yhteys rahan maantien rakentamisen aloittami-
27852: tulisi rakentaa jo olemassaolevia Suodennie- seksi välillä Sävi-Vatula.
27853: Hclsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27854:
27855: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27856:
27857:
27858:
27859:
27860: 90 088200412K
27861: 714 1982 vp.
27862:
27863: Raha-asia-aloite n:o 652
27864:
27865:
27866:
27867:
27868: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
27869: miseen välillä Yläne-Honkilahti-Hinnerjoki
27870:
27871:
27872: Eduskunnalle
27873:
27874: ' Yläneen - Hankilahden - Hinnerjoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27875: maantien (n:o 208) rakentaminen on tien 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27876: heikkokuntoisuuden ja nykyliikenteelle sopi- markkaa tienrakennuksen aloittamiseksi
27877: mattomuuden vuoksi nopean rakentamisen tar- välillä Yläne-Hankilahti- Hinner-
27878: peessa. ioki.
27879: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27880: taen,
27881: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
27882:
27883: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27884: 1982 vp; 715
27885:
27886: Raha-asia-aloite n:o 65.3
27887:
27888:
27889:
27890:
27891: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Arantilan sillan ra-
27892: kentamiseen Nakkilassa ·
27893:
27894:
27895: Eduskunnalle
27896:
27897: Nakkilan keskustassa ofi ns. Arantilan silta rakentaminen entisefi heikon sillan 'tilalle kii-
27898: ~akennettu vuonna 1938 ja on siis nykyaikai- reinen ja välttämätön tehtävä.
27899: selle liikenteelle täysin sopimaton, koska sillal- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27900: la · dn vain yksi ajokaista moottoriliikenteelle.
27901: Silta yhdistää Nakkilan kirkonkylän keskustan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27902: Kokemäenjoen yli Viikkalaan ja on vilkkaasti 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
27903: liikennöity. · ·Tämän vuoksi olisi ·uuden sillan markan määrärahan Arantilan sillan ra-
27904: kentamisen aloittamiseksi Nakkilassa.
27905: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27906: ' '
27907:
27908: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27909: 716 1982 vp.
27910:
27911: Raha-asia-aloite n:o 654
27912:
27913:
27914:
27915:
27916: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kilpinokan sillan
27917: rakentamiseen Vammalaan
27918:
27919:
27920: Eduskunnalle
27921:
27922: Vammalassa on jo pitkään puhuttu Kilpi- taa sillan rakentaminen ohjelmaansa Ja anoa
27923: nokan sillasta, joi<a cuL~-:: yhdistämään Vamma- eduskunnalta siihen tarvittavat varat, noin 10J5
27924: lan kaupungin alueita lähes 500 metrin levyi- miljoonaa markkaa.
27925: sen järven yli toisiinsa Kilpinokasta nykyisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27926: Tervakallion leirintäalueen pohjoispuolelle. Sil- nioittaen)
27927: lasta on suunn1teltu pituudeltaan yli 200-met-
27928: ristä. että Eduskunta ottaisi valtion ouoJ~n
27929: Jotta kaupungin liikenneoloja suuresti hel- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 500 000
27930: pottava silta, joka edesauttaa myös Vammalan markkaa Kilpinokan sillan rakentamisek-
27931: kautta kulkevaa läpikulkuliikennettäkin, saatai- si Vammalan kaupunkiin.
27932: siin nopeasti rakennettua, tulisi hallituksen ot·
27933: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27934:
27935: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27936: 1982 vp; 117
27937:
27938: Raha-asia-aloite n:o 655
27939:
27940:
27941:
27942:
27943: ----'':•'·
27944: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien
27945: ilmaisun matkoihin valtionrautateillä
27946:
27947:
27948: E d u s, k u n n a 11 e
27949: Sotiemme veteraanit ovat asettaneet alttiiksi annettava ilmainen matkustusoikeus valtion-
27950: elämänsä ja terveytensä puolustaessaan maa~ rautateillä, koska kaiken lisäksi junat kyllä kul-
27951: tamme. Heille on jäänyt sodista elämänikäisiä kevat, joten tästä ilmaisesta rautateiden käyt-
27952: vaivoja~ jotklil iän mukana vain tulevat yhä pa- töoikeudesta veteraaneille ei valtiolle koituisi
27953: hemmiksi. Tutkimusten mukaan vain 1 % vete- edes lisäkustannuksia.
27954: ra!tneista on täysin terveitä. Tämän vuoksi tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27955: hsi veteraaneille antaa kaikki mahdollinen tuki
27956: 'äljellä olevana elinaikana. Myös veteraanit ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27957: luaisivat tutustua kotimaahansa matkustamalla~
27958: mutta vähävaraisina heillä ei ole useinkaan sii-
27959: 1983 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
27960: markan arviomäärärahan tJeteraanien iJ.
27961: hen taloudellisia mahdollisuuksia. Tämän vuok- maisiin matkoihin valtionrautateiltä.
27962: si olisi kaikille veteraanitunnuksen omaaville
27963: Hdsingissä .30 päivänä syyskuuta 1982
27964:
27965: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27966: 718 1982 vp.
27967:
27968: Raha-asia-aloite n:o 656 . .' ~
27969:
27970:
27971:
27972:
27973: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Potin-Haapamäen
27974: rataosan henkilöliikenteen aloittamiseksi
27975:
27976:
27977: Eduskunnalle
27978:
27979: Valtionrautateiden palvelut ovat harvaan asu- den ongelmiin. Päinvastoin tulisi Porin~Haa
27980: tuilla alueilla peruspalveluja. Siksi on tärkeää pamäen radan kannattavuutta parantaa ja mat-
27981: säilyttää paikallisliikenne myös sellaisilla alueil- kustajamääriä lisätä kehittämällä puutteellisia
27982: la, jotka eivät nykyisen tiukan liiketaloudellisen jatkoyhteyksiä Haapamäeltä Jyväskylään sekä
27983: ajattelun mukaan ole kannattavia. Onhan to- Parkanon kautta kulkevia yhteyksiä.
27984: dellisuudessa otettava huomioon VR:n henkilö- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit:.
27985: liikenteen j~tkamisen tai lakkauttamisen aiheut- taen,
27986: tamat vaihtoehtokustannukset sekä muuttuvan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27987: energiatilanteen aiheuttamat vaikutukset ihmis- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
27988: ten liikkumistottumuksiin. markkaa Parin-Haapamäen radan hen-
27989: Erityisesti Potin-Haapamäen radan henki- kilöliikenteen uudelleen aloittamiseksi. ja
27990: löliikenteen ja Haapamäen VR:n tavaratermi- VR:n Haapamäen tavaratermi'naaUn
27991: naalin lakkauttamispäätös on osoitus VR:n vää- uudelleen käyttöön ottamiseksi. ..
27992: rästä suhtautumisesta harvaan asuttujen aluei-
27993: Helsingi~sä 1 päivänä lokakuuta 1982
27994:
27995: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27996: 1982 vp. 719
27997:
27998: Raha-asia-aloite n:o 657
27999:
28000:
28001:
28002:
28003: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Porin/
28004: Rauman rataosan sähköistystöiden aloittamiseksi
28005:
28006:
28007: Eduskunnalle
28008:
28009: Rautatie Tampereelta Porin ja Rauman sata- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28010: miin on peruskunnostamisen alaisena. Suunni- taen,
28011: telmissa on kunnostuksen valmistuminen vuo-
28012: teen 1986 mennessä, jolloin radan rakennustöi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28013: hin on arvioitu kuluvan 182 000 000 markkaa. 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
28014: Radan tärkeyden vuoksi olisi aikaansaatava 31.90.72 lisäyksenä 20 000 000 mark~
28015: myös nopeasti radan sähköistäminen, joka olisi kaa Tampereen-Porin/Rauman rata~
28016: varmasti tehokkainta suorittaa samanaikaisesti osan sähköistystöiden aloittamiseen.
28017: muun kunnostamisen kanssa.
28018: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28019:
28020: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28021: 720 1982 vp.
28022:
28023: Raha-asia-aloite n:o 658
28024:
28025:
28026:
28027:
28028: Joutsenlahti• ym.: M~ärärahan osoittamisesta Potin-Haapamäen
28029: rataosan perusparannuksen aloittamiseksi
28030:
28031:
28032: Edusku'nnall"e
28033:
28034: Potin-Haapamäen rautatie on kipeästi pe- myös satamasta sisämaahan on perin runsas.
28035: ruskorjauksen tarpeessa ja etenkin kiskotus oli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28036: si saatava raskaammaksi, jotta vilkas rataa käyt- taen,
28037: tävä tavaraliikenne voisi no.,taa nyt perin hi-
28038: dasta nopeuttaan ja jotta henkilöjunaliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28039: teen palauttamiseen radalle sen Porin puolei- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
28040: seenkin päähän olisi liikenteellisesti nykyajan markkaa Porin-Haapamäen rautatien
28041: vaatimuksia vastaava valmius. Tavaraliikenne perusparannuksen ja raskaamman kisko-
28042: Keski-Suomesta Porin satamaan ja tietenkin tuksen vaihtamisen aloittamiseksi.
28043: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28044:
28045: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28046: 1982 vp. 721
28047:
28048: Raha-asia-aloite n:o 659
28049:
28050:
28051:
28052:
28053: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta taajamien ulkopuo-
28054: lella asuvan väestön liikennepalvelujen palauttamiseksi välillä
28055: Pori-Haapamäki-Jyväskylä
28056:
28057:
28058: Eduskunnalle
28059:
28060: Posti- ja telelaitoksen postiautoliikennepal- ma-alueiden ulkopuolella olevat ihmiset jopa
28061: velut ovat harvaan asutuilla alueilla yhteiskun- kymmenien kilometrien päähän mottiin. Toi
28062: nan peruspalveluja. Siksi on tärkeää, että posti- saalta yksityisten liikennöitsijöiden lupahake
28063: ja telelaitos ei lopeta tai ratkaisevasti vähennä mukset on pidetty jäissä.
28064: postiautovuoroliikennettä, vaan päinvastoin pyr- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28065: kii parantamaan kehitys- ja sivualueilla asuvien taen,
28066: palveluja. Erityisesti ei ole soveliasta, että
28067: posti- ja telelaitos kaavailee postiautoliikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28068: painopisteen muuttamista pikavuoroliikenteen 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28069: suuntaan. markan määrärahan sen seikan selvittä-
28070: Näin on kaavailtu tapahtuvaksi Jyväskylän miseksi, miten Valtionrautateiden ja
28071: -Haapamäen-Porin postiautolinjalle, jolloin posti- ja telelaitoksen paikallisliikenteen
28072: taajama-alueiden ulkopuolisten asukkaiden pal- lakkautus- ja supistuspäätöksistä huoli-
28073: velut loppuvat. Kun VR:n henkilöliikenne vä- matta Porin-Haapamäen-Jyväskylän
28074: lillä Poti-Haapamäki on SMP:n vastustuk- välillä voitaisiin taajama-alueiden ulko-
28075: sesta huolimatta poistettu, niin muuttamalla puolella asuvien palvelut palauttaa
28076: vielä postiautoliikennekin linjalla Pori-Haa- ottaen huomioon myös yksityisten lii-
28077: pamäki-Jyväskylä pikavuoroksi jätetään taaja- kennöitsijöiden palvelujen lisääminen.
28078: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28079:
28080: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28081:
28082:
28083:
28084:
28085: 91 088200412K
28086: 722 1982 vp.
28087:
28088: Raha-asia-aloite n:o 660
28089:
28090:
28091:
28092:
28093: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoidon hoito-
28094: laitteiden ennakkotarkastuksen aikaansaamiseksi
28095:
28096:
28097: Eduskunnalle
28098:
28099: Sairaanhoidossa ja tutkimuksissa käytetään teknisiin toimintakysymyksiin erikoistunut am-
28100: erittäin moninaisia lukuisten eri valmistajien mattihenkilökuntansa insinööreistä teknikoihin.
28101: laitteita. Kuitenkaan näillä laitteilla ei ole tar- On myös muistettava, että nykyaikainen sai-
28102: kastuspakkoa, vaikka esim. kodinkoneilla ja raaloiden hoito- ja tutkimuslaitteisto on jo niin
28103: viihde-elektroniikalla on tarkastuspakko. Val- herkkää, että ne jopa useimmiten vioittuvat
28104: tion teknillisellä tutkimuskeskuksella (VTT) kuljetusten aikana ja tästä johtuen laitteiden
28105: olisi tällä hetkellä jo resursseja tarkastaa lait- antamat tulokset ovat jopa alusta alkaen vir-
28106: teita nykyistä enemmän. On myös huomattava, heellisiä. Luonnollisesti myös määräaikaishuol-
28107: että jos laitteita tarkastettaisiin, olisi ostajilla toon tulisi kiinnittää entistä suurempaa huo-
28108: eli käytännössä tavallisilla sairaaloilla ja ter- miota.
28109: veyskeskuksilla hankintatilanteessa käytettävissä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28110: laitteistoista muutakin tietoa kuin myyjien mai- taen,
28111: nokset, vakuuttelut ja suusanalliset kertomuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28112: set. Tämä parantaisi ehdottomasti myös poti- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
28113: lasturvallisuutta. Ehkäpä äsken tapahtunutta kan määrärahan sairaanhoidon tutkimus-
28114: vastasyntyneen palamiskuolemaakaan ei olisi ja hoitolaitteiden potilasturvallisuuden
28115: tapahtunut. Keskussairaaloissa, yliopistosairaa- kannalta ehdottoman tärkeän ennakko-
28116: loissa ja muissa suurissa sairaaloissa pitäisikin tarkastuksen aikaansaamiseksi Valtion
28117: olla oma teknillinen ja laitteistomäärään näh- teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimus-
28118: den tarpeeksi suuri lääkintälaitteisiin ja niiden resursseja lisäämällä.
28119: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28120:
28121: Anssi Jotitsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28122: 1982 vp. 723
28123:
28124: Raha-asia-aloite n:o 661
28125:
28126:
28127:
28128:
28129: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen teolli-
28130: suuskylän rahoitukseen
28131:
28132:
28133: Eduskunnalle
28134:
28135: Kokemäen teollisuuskylän rakentaminen on Kokemäen teollisuuskylän tarkoituksena on
28136: alkamassa. Ensimmäiset esisopimukset teolli- lähimmän kolmen vuoden aikana saada synty-
28137: suuskylään tulevien kahden yrittäjän kanssa on mään 300 uutta työpaikkaa, jolloin rakentamis
28138: allekirjoitettu. Mikäli rahoitussuunnitelmat to- kustannukset muodostuvat runsaaksi 21 mili
28139: teutuvat, Kokemäen teollisuuskylän ensimmäis- mk:ksi. Teollisuuskylän kehittämisessä on vält-
28140: ten hallien rakentaminen alkaa viimeistään ku- tämätöntä, että Inralla on käytettävissään riit-
28141: luvan syksyn lokakuussa. tävät lainoitusmäärärahat ja ettei käsit:el>
28142: Kokemäen teollisuuskyläänhän on mahdolli- muodostu liian pitkäksi. Samoin on väittämä
28143: suus saada Inran lainoitusta 40 %, ja loppu- töntä turvata teollisuuskylän muu rahoitus
28144: rahoitus jää normaalien lainoitusten varaan. Lisäksi teollisuuskylän toteuttamisen yhteydes
28145: Tällä hetkellä on lisäksi mahdollisuus hakea sä tulisi mm. kaupungin asuntolainamääräraha
28146: työvoimaviranomaisilta 20 % kustannuksista. ja pystyä korottamaan.
28147: Ensimmäiset lainoituspäätökset työvoimaviran- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioi;
28148: omaisten ja muiden lainoittajien osalta on jo ta en,
28149: tehty ja kaupunki odottaa, että lähiaikoina
28150: myös Inra tekisi vastaavat päätöksensä. Tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28151: hetkellähän Inralla on käytettävissä Etelä-Suo- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
28152: men teollisuuskylien rakentamiseen 8 milj. markkaa Kokemäen teollisuuskylän ra
28153: mk:n määrärahat. hoitukseen.
28154: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28155:
28156: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28157: 724 1982 vp.
28158:
28159: Raha-asia-aloite n:o 662
28160:
28161:
28162:
28163:
28164: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta pienimuotoisen teol-
28165: lisuuskylän rakentamiseksi Punkalaitumelle
28166:
28167:
28168: Eduskunnalle
28169:
28170: Punkalaitumen kunta on tehnyt 25. 10. 1978 teollisuuskyliä, jolloin yksittäiset teollisuuskiin-
28171: kauppa- ja teollisuusministeriölle esityksen pie- teistöt pääsisivät tuen piiriin.
28172: nimuotoisesta teollisuuskylästä. Kunta jätti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28173: myös lääninhallitukselle vastaavan aloitteen taen,
28174: 26. 10. 1978. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28175: Käsityksemme mukaan tullaan lähivuosina 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28176: perustamaan eri puolille Suomea pienimuotoisia markkaa pienimuotoisen teollisuuskylän
28177: rakentamiseksi Punkalaitumelle.
28178: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28179:
28180: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28181: 1982 vp. 725
28182:
28183: Raha-asia-aloite n:o 663
28184:
28185:
28186:
28187: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suorit-
28188: tamiseksi Porin ottamisesta aluepoliittiseksi erityisaluekun-
28189: naksi
28190:
28191:
28192: Edu,skunnalle
28193:
28194: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- heinäkuun 1982 lopussa yhteensä 4 575 hen-
28195: misestä annetun lain 8 §:n mukaiseksi erityis- kilöä. Näin ollen heikentynyt työllisyystilanne
28196: alueeksi voidaan määrätä sellainen yksipuoli- on kohdistunut hyvin voimakkaasti Porin kau-
28197: sen tuotantorakenteen omaava teollisuus- ja punkiin. Ennakkotiedot syyskauden osalta ker-
28198: kaivospaikkakunta, jolla työllisyystilanteen äkil- tovat lomautusten jatkuvan sekä myös ly-
28199: linen muutos johtuu kunnalle merkittävien, yh- hennettyä työviikkoa tekevien määrän pysyvän
28200: den tai useamman yrityksen lopettamisesta tai samalla tasolla. Varsinainen työttömyys tulee
28201: oleellisesta työvoiman supistamisesta, mikä nousemaan, sillä työvoimaviranomaisilta saata-
28202: voi olla johtamassa kunnan toimintakykyi- vien ennakkotietojen mukaan tulee työvoima-
28203: syyttä uhkaavaan väkiluvun vähenemiseen. Eri- toimiston hakijoiksi mm. teollisuuden piiristä
28204: tyistoimenpiteinä voivat tulla kyseeseen eri syyskauden alussa 200-300 uutta työtöntä
28205: hallinnonaloilla valmisteltavat valikoivat teolli- työnhakijaa. Työvoimatoimistolta saadun arvion
28206: suuteen ja työllisyyden hoitoon kohdistuvat mukaan tulee mitä ilmeisimmin tämän vuoden
28207: tukitoimet. lopulla olemaan työttömänä tai työttömyysuhan
28208: Porin kaupunginhallitus tekikin kirjeellään alaisena yli 15 % Porin kaupungin työvoimas-
28209: 5 297 16.10. 1981 valtioneuvostolle esityksen, ta.
28210: että Pori nimettäisiin em. pykälän mukaiseksi Edellä viitatussa aikaisemmassa Porin kau-
28211: erityisalueeksi. Tuolloin tehdyssä esityksessä pungin esityksessä Porin nimeämisestä aluepo-
28212: Porin kaupunginhallitus ehdotti myös joukon liittiseksi erityisalueeksi korostettiin useita eri
28213: em. lain 8 § :n tarkoittamia erityistoimenpitei- seikkoja, jotka ovat olleet syynä kielteiseen
28214: tä, joita tulisi soveltaa Porin kaupungin osalta. työpaikkakehitykseen. Näistä tekijöistä, jotka
28215: Erityisaluepäätöksessään ei valtioneuvosto kui- vaikuttavat myös tulevaisuuteen, haluamme
28216: tenkaan nimennyt Poria erityisalueeksi. Porin tässä esittää seuraavat:
28217: kaupungin osalta on kaupungin työllisyys- ja Kaupungin väestöstä tulee 1980-luvun alku-
28218: elinkeinopoliittisessa tilanteessa tapahtunut ku- vuosina työikään noin 1 200 nuorta vuosittain.
28219: lumassa olevan vuoden aikana muutoksia, jois- Kun tästä vähennetään työelämästä poistuvien
28220: ta haluamme tuoda esiin seuraavia: määrä, arvioidaan työikäisen väestön lisäänty-
28221: Kaupungin vaikeimpana ongelmana pitkään vän kaupungissa noin 360 hengellä vuosittain.
28222: ollut jatkuva korkea työttömyys on entisestään- Kaupungin nykyisen väestön työllistäminen
28223: kin pahentunut ja edelleen pahentumassa. Po- esim. 95-% :sti edellyttäisi, että kaupungissa
28224: rin työvoimatoimiston työttömyysaste oli 31. 7. olisi vuonna 1985 noin 40 300 ja vuonna 1990
28225: 1982 9,7 %, mikä on 2,6 %-yksikköä edellis- noin 42 100 työpaikkaa. Kun otetaan huo-
28226: vuotista vastaavan ajankohdan työttömyysastet- mioon kaupungissa tällä hetkellä oleva elinkei-
28227: ta korkeampi. Huonoin työttömyystilanne notoiminta ja sen arvioitu työllistävä vaikutus,
28228: alueella on edelleen Porissa. Lomautetut mu- niin kaupungin väestön työllistäminen noin 95-
28229: kaanlukien oli Porin kaupungin työttömyys- % :sti edellyttäisi, että kaupunkiin luotaisiin
28230: aste 31. 7. 1982 10,3 %. Kun työttömiin ja uusia työpaikkoja vuoteen 1985 mennessä
28231: lomautettuihin lisätään vielä lyhennettyä työ- noin 3 500 ja vuoteen 1990 mennessä 7 100.
28232: viikkoa tekevät sekä työllisyystukitöissä olevat Mikäli samanaikaisesti edellytettäisiin poistet-
28233: porilaiset henkilöt, nousee kaupungin tosiasial- tavaksi työttömyys, kasvaisivat luvut 2 OOO:lla.
28234: linen työttömyysaste tällä hetkellä 12 % :iin. Kaupungin väkiluku oli vuonna 1975 toistai-
28235: Työttömänä tai työttömyysuhan alaisena oli seksi korkeimmillaan eli 80 34 3. Tämän jälkeen
28236: 726 Raha-asia-aloite n:o 663
28237:
28238:
28239: väkiluku on jatkuvasti hieman laskenut ja oli 2. Porin kaupungin perustarnalle Porin
28240: 31. 3. 1982 79 208. Väkilukukehitys on jatku- Pienteollisuustalo Oy:lle myönnetään rakenta-
28241: vasti ollut hieman laskeva ja myös valtakunnal- miskustannuksiin työvoimaministeriön toimesta
28242: lisessa ennusteessa on väkiluvun ennustettu las- kuntien ylimääräistä investointiavustusta vähin-
28243: kevan. Syynä väestökehitykseen on ollut epä- tään 10 % rakentamiskustannuksista ja yhtiön
28244: edullinen työpaikkakehitys, mikä ilmenee muut- rakentamiskustannuksille myönnetään liikevaih-
28245: totappiona. toveron palautusta 10 % kauppa- ja teollisuus-
28246: Omalta osaltaan Porin kaupunki on ollut ministeriön toimesta.
28247: valmis korjaamaan työllisyystilannetta ja pois- 3. Tuotantotukilain investointiavustusta ja
28248: tamaan elinkeinorakenteen aiheuttamia häiriöi- käynnistysavustusta koskevat 4. perusvyöhyk-
28249: tä. Kaupunki on talousarviossaan varannut mää- keen tukialueita koskevat yritystoiminnan etuu-
28250: rärahoja parantaakseen pienen ja keskisuuren det ulotetaan koskemaan Porin kaupungissa
28251: teollisuuden toimintaedellytyksiä ja helpottaak- toimivia yrityksiä erityisaluepäätöksen voimas-
28252: seen kaupungin vaikeaa pysyväistyöttömyyden saoloajan. Muihin Porissa tehtäviin teollisuu-
28253: ongelmaa. Kaupunki on aloittanut elinkeinopo- den rakentamisinvestointeihin tulisi myöntää li-
28254: liittisten toimenpiteiden sarjan, johon ovat säksi työvoimaministeriön ylimääräistä työlli-
28255: kuuluneet mm. tonttipolitiikan radikaali uudis- syysavustusta 10 %.
28256: taminen, teollisuuden toimitilahankkeisiin osal- 4. Tahkoluodon kehittämisessä valtakunnal-
28257: listuminen, kaupungin markkinointi uusille yrit- liseksi hiilentuonnin syväsatamaksi valtiovallan
28258: täjille ja yritysten toimintaedellytysten kaikin- taholta avustetaan kaupunkia rahoituksen han-
28259: puolinen laaja kehittäminen. Kaupungin mitta- kinnassa ja valtio ottaa vastattavakseen ulko-
28260: vat ongelmat kuitenkin osoittavat, että kaupun- maisten luottojen korkoriskit.
28261: gin omat resurssit eivät kehitystyössä riitä, 5. Porin kaupunkia koskevassa erityisalue-
28262: vaan kaupungin kehittämistoimenpiteitä tulisi päätöksessä päätetään asuntojen perusparanta-
28263: tukea myös valtion taholta. Porin kaupunki misesta annetun lain ja asetuksen mukaisen
28264: olisi nimettävä tasapainoisen alueellisen kehi- kokeilutoiminnan aloittamisesta koko Porin
28265: cyksen edistämisestä annetun lain 8 §:n mukai- kaupungin alueella sijaitseviin pientalovaltaisiin
28266: <:eksi erityisalueeksi. aluekohteisiin niiden vuosien ajaksi, jolloin eri-
28267: Jos halutaan verrata aluepoliittisia erityistu- tyisaluepäätös on voimassa. Sisäasiainministe-
28268: kia saavia kaupunkikuntia Suomessa, voidaan riön päätöksellä perusparannuskokeilua koske-
28269: todeta, että Porin kaupungin keskimääräinen vat edut ulotetaan koko Porin kaupunkia kos-
28270: työttömyysaste esim. aikavälillä 1. 4. 1981- kevaksi.
28271: 31. 3. 19 82 oli 8,8 %, kun se useimmissa alue- 6. Porin kaupungin teollisuusalueiden kun-
28272: poliittisia tukimuotoja nauttivissa kaupunki- nallistekniikan rakentaminen saatetaan ylimää-
28273: kunnissa Vaasan, Keski-Suomen ja Kuopion räisen työllisyysavustuksen piiriin.
28274: läänissä esim. oli huomattavasti alempi. Kuten 7. Erityisaluepäätöksessä kiirehditään val-
28275: ~d~llä on ~sitetty, on Porin kaupungin tilanne tion toteuttamiskelpoisia investointeja Porissa.
28276: entisestäänkin huonontumassa. 8. Erityistoimenpiteet nuorisotyöttömyyden
28277: Riippumatta vuoden 1982 alussa tehdystä torjumiseksi ja yhteiskuntatakuukokeilun jatka-
28278: erityisaluepäätöksestä tulisi valtioneuvoston miseksi jatkuvat Porissa.
28279: seurata huolella sekä erityisaluekuntien että 9. Kehitysalueiden ammatillisen koulutuk-
28280: myös muiden kuntien elinkeinojen ja työllisyy- sen edistämisestä annetun lain mukaiset etuu-
28281: den kehitystä sekä tehdä joustavasti tarvittavat det ulotetaan erillisellä säädöksellä käsittämään
28282: johtopäätökset. Tässä tarkoituksessa Pori olisi myöskin Porin kaupungin alueen erityisaluepää-
28283: ulotettava erityisaluetoimenpiteiden piiriin. töksen voimassaoloajan.
28284: Mainitun lain 8 §:n tarkoittamina erityistoi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28285: menpiteinä tulisi Porin kaupungin osalta to- taen,
28286: teuttaa esim. seuraavia: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28287: 1. Valtiovallan toimesta (Investointirahasto, 1983 tulo- ja menoarvioon 400 000
28288: Postipankki ja Teollistamisrahasto) sijoitetaan markkaa selvityksen suorittamiseksi Po-
28289: Porin kaupungin perustamaan teollisuuden ke- rin saattamisesta tasapainoisen alueelli-
28290: hitysyhtiöön valtion osakepääomasijoituksena sen kehityksen edistämisestä annetussa
28291: määrävuotena 2 milj. markkaa. laissa tarkoitetuksi erityisalueeksi.
28292: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28293:
28294: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28295: 1982 vp. 727
28296:
28297: Raha-asia-aloite n:o 664
28298:
28299:
28300:
28301: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenkyrön siir-
28302: tämistä kehitysalueiden kolmanteen vyöhykkeeseen koske-
28303: vaan selvitykseen
28304:
28305:
28306: Eduskunnalle
28307:
28308: Hämeenkyrön kunta on valtioneuvoston pää- kaan metalliteollisuutta. Sen sijaan ammatti-
28309: töksellä 4. 1. 1979 määrätty kehitysalueiden koulu ja alan ammattityövoimaa on. Tilantees-
28310: ulkopuoliseksi tukialueeksi. Hämeenkyrön si- ta on välittömänä seurauksena ollut nuoren ja
28311: jainti on kuitenkin edelleen elinkeinopolitii- ammattitaitoisen työvoiman muutto kunnasta,
28312: kan näkökulmasta ongelmallinen. Tukialue-edut millä on pitkällä tähtäimellä ollut selvästi kiel-
28313: eivät myöskään ole riittävästi tasoittaneet si- teinen vaikutus kunnan kehitykselle.
28314: jaintietua verrattuna Tampereen kaupunkiin ja Kolmas merkittävä ongelma Hämeenkyrössä
28315: sen lähiympäristössä sijaitseviin kuntiin. Näin on naistyöpaikkojen jatkuva puute. Naisten
28316: Hämeenkyrö on joutunut tavallaan väliinputoa- työhönosallistuvuus on kunnassa poikkeukselli-
28317: jan asemaan. Sama tilanne on koko työssäkäyn- sen alhainen. Samoin työmatkat lmnnan ulko-
28318: tialueella, jonka asukasluvun pieneneminen on puolella sijaitseviin yrityksiin ovat pitkät, jol-
28319: jatkunut. loin työajat muodostuvat useissa tapauksissa
28320: Edellä mainituista syistä kunnan elinkeino- tarpeettoman pitkiksi. Tilanne on viime vuosi-
28321: poliittinen kilpailukyky on suureksi osaksi na jonkin verran parantunut, mutta kovin suu-
28322: riippunut pelkästään kunnan omista voimava- reen optimismiin ei nykyisten kehittämisedelly-
28323: roista. Jatkossa kunnalla on kuitenkin useita tysten vallitessa ole syytä.
28324: välttämättömiä sosiaalitoimen ja terveydenhuol- Hämeenkyrön elinkeinopoliittiset ongelmat
28325: lon hankkeita, mikä merkitsee elinkeinoelämän ovat syviä ja pitkään jatkuneita. Näiden ongel-
28326: edistämiseen käytettävissä olevien resurssien mien poistaminen tai lieventäminen on mahdol-
28327: supistumista. Näin etenkin kun toiminta kun- lista vain, jos valtiovalta tukee kunnan ponnis-
28328: nallisen toiminnan luonteen huomioonottaen on teluja lisätyin aluepoliittisin etuuksin. Kunnan
28329: enemmän tai vähemmän marginaalista. voimavarat eivät tähän yksin riitä nykyisten
28330: Näin kunnan elinkeinopoliittisen kilpailuky- etuuksien puitteissa.
28331: vyn turvaaminen, asukasluvun laskun pysähty- Muussa tapauksessa on vaarana, että uusia
28332: minen sekä työvoiman ym. resurssien täysipai- työpaikkoja ei synny ja pääasiassa nuoresta, am-
28333: noinen hyväksikäyttäminen on mahdollista vain mattitaitoisesta väestöstä koostuva väestökato
28334: kunnan aluepoliittista asemaa tarkistamalla. jatkuu. Tällöin myös kunnan paikalliset ja
28335: Lisäperusteita aluepoliittisen aseman tarkis- alueelliset (kuntaryhmäkeskus) kehittämisedel-
28336: tamiselle saadaan tarkasteltaessa Hämeenkyrön lytykset jäävät käyttämättä ja laajan maaseutu-
28337: elinkeinorakennetta. Hämeenkyrö on yhden alueen tyhjeneminen väestöstä nopeutuu enti-
28338: suuren teollisuusyrityksen (Oy Kyro Ab, jolla sestään.
28339: on n. 1 100 työntekijää) kunta tyypillisimmil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28340: lään, mikä tekee kunnasta erittäin suhdanne- nioittavasti,
28341: herkän ja muutenkin haavoittuvan. Kunnasta
28342: puuttuu lähes täysin keskisuuri yritystoiminta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28343: (50-200 työntekijää), jota yleisesti pidetään den 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
28344: kuntatasolla elinkeinopoliittisena perustana. markkaa selvityksen suorittamiseksi Hä-
28345: Kunnan elinkeinorakenteen yksipuolisuus meenkyrön kunnan nimeämisestä kehi-
28346: tuntuu selvimmin metalliteollisuuden työpaik- tysalueiden kolmanteen vyöhykkeeseen
28347: kojen puutteena. Kunnassa ei ole juuri lain-
28348: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28349:
28350: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28351: 728 1982 vp.
28352:
28353: Raha-asia-aloite n:o 665
28354:
28355:
28356:
28357:
28358: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Varopulan sijoitta-
28359: mista kehitysalueiden kolmanteen vyöhykkeeseen koskevaan
28360: selvitykseen
28361:
28362:
28363: Eduskunnalle
28364:
28365: Varopulan väkiluku on tasaisesti laskenut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28366: Oltuaan vuonna 1950 3 781 henkeä se oli 1983 tulo- ;a menoarvioon 200 000
28367: vuonna 1980 enää 2 170 henkeä. Jo yksistään markkaa Vampulan sijoittamista vähin-
28368: tämän vuoksi kunnan olisi päästävä nauttimaan tään kehitysalueiden III vyöhykkeeseen
28369: kehi tysalue-eduista. koskevaan selvitykseen.
28370: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28371: taen,
28372: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28373:
28374: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28375: 1982 vp. 729
28376:
28377: Raha-asia-aloite n:o 666
28378:
28379:
28380:
28381:
28382: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suorit-
28383: tamiseksi Kiukaisten ottamisesta aluepoliittiseksi erityisalue-
28384: kunnaksi
28385:
28386:
28387: Eduskunn:alle
28388:
28389: Aluepoliittisten lakien merkitys ja vaikutus Kokemäen kaupunkien sekä Euran kunnan, vä-
28390: kuntien kehittämisessä sekä kehittämisedelly- lissä. Lisäksi meren puolella kuntaa on viime
28391: tysten luomisessa on vuosi vuoden jälkeen ko- vuosina voimakkaasti kehittynyt Eurajoen kun-
28392: rostunut. Tämä on aiheuttanut sen, että kun- ta. Edellä mainittujen kehittyneiden kuntakes-
28393: nat yhä aktiivisemmin eri keinoja hyväksi käyt- kusten läheisyyden vuoksi on erilaisten palve-
28394: täen pyrkivät toimimaan siten, että valtiovallan luiden hakeminen suuntautunut melkein koko-
28395: tukitoimenpiteet edellä mainittujen lakien kaut- naan kunnan ulkopuolelle.
28396: ta saataisiin kohdistumaan oman kunnan ja sen Edellämainitunlainen sijainti hyvinvoivien
28397: elinkeinotoiminnan hyväksi. taajamien ympäröimänä ei voi olla vaikutta-
28398: Eteläisessä Satakunnassa sijaitseva Kiukais- matta kielteisesti kunnan kehitykseen. Kiukais-
28399: ten kunta on omalta osaltaan huonoista vuo- ten kaltaisella suhteellisen pienellä kunnalla ei
28400: sista huolimatta pitänyt toimintaperiaatteena si- ole mahdollisuutta kilpailla paremmilla palve-
28401: tä, että kunnan tulisi voida toimia niillä resurs- luilla taikka työpaikoilla edellä mainittuja kun-
28402: seilla, joita sillä on käytettävissään, ilman eri- tia vastaan.
28403: tyisiä taloudellisia taikka muita tukimuotoja.
28404: Tänä päivänä tilanne on kuitenkin täysin muut- Väestökehitys
28405: tunut ja kahden verotuloiltaan hyvin heikon
28406: vuoden 1978 ja 1979 jälkeen on Kiukaisissa- Kuten laadituista tilastoista ilmenee, on Kiu-
28407: kin ryhdytty suorittamaan vertailuja valtakun- kaisten kunnan väkiluku vuodesta 1960 mer-
28408: nallisiin ja maakunnallisiin keskiarvoihin eri kittävästi vähentynyt. Vaikkakin vuoden 1979
28409: tunnuslukuja käyttäen. aikana väkiluvun väheneminen supistui, niin
28410: Näiden ja Satakunnan Maakuntaliiton sekä siitä huolimatta Kiukaisten kunnan väestötap-
28411: seutukaavaliiton suorittamien omien vertailujen pio oli Satakunnan alueen maataiskuntien kär-
28412: perusteella on Kiukaisten kunnanvaltuustokin kipäässä. Tämä puhuu selvää kieltä siitä, mihin
28413: tullut vakuuttuneeksi siitä, että kunta on toi- suuntaan ollaan menossa, mikäli nykyinen alas-
28414: minnassaan tullut siihen pisteeseen, jolloin sen päin suuntautuva kehitys jatkuu.
28415: toimintaedellytysten luominen sekä kunnan ke-
28416: hittäminen ei voi toteutua ilman ulkopuolista Väestön ikärakenne
28417: tukea. Niin maakuntaliitto kuin seutukaavaliit- Kuten laaditusta tilastosta ilmenee, on kun-
28418: tokin ovat olleet samaa mieltä ja esittäneet nan väestön ikärakenne vuosi vuodelta vanhen-
28419: Kiukaista tukialueeksi. Kunnanvaltuusto päätti- tunut ja niinpä esim. Tilastokeskuksen ennus-
28420: kin kokouksessaan 14. 12. 1981 tehdä valtio- teen mukaan 10 vuoden kuluttua olisi yli 65-
28421: neuvostolle esityksen, että Kiukaisten kunta ni- vuotiaiden määrä Kiukaisissa yli 20 %. Kun
28422: mettäisiin kehitysalueiden ulkopuoliseksi tuki- vastaavasti syntyvyys on vuodesta toiseen py-
28423: alueeksi. synyt alhaisena, on aktiiviväestön määrä mer-
28424: kittävästi pienenemässä.
28425: Kunnan sijainti
28426: Ammatissa toimiva väestö
28427: Kiukaisten kunta sijaitsee Etelä-Satakunnassa
28428: kolmen voimakkaan kunnan, Harjavallan ja Työpaikkojen määrä Kiukaisten kunnassa oli
28429: 92 088200412K
28430: 730 Raha-asia-aloite n:o 666
28431:
28432:
28433: tilastojen mukaan vuonna 1960 2 323, vuonna Kuntainliittomenot
28434: 1970 1 775 sekä vuonna 1976 1 530. Vuoden
28435: 1980 työpaikkojen määräksi on arvioitu 1 390. Vuoden 1982 talousarvio päättyy noin 27,1
28436: Ammatissa toimiva väestö on vastaavina vuo- milj. markan loppusummaan. Talousarviome-
28437: sina ollut 2 445, 2 063, 1 935 ja 1 786. Am- noista peräti 25 % kohdistuu kuntainliittome-
28438: matissa toimivasta väestöstä sai toimeentulonsa noihin. Tämä on valtakunnallisestikin ottaen
28439: vuonna 1980 maa- ja metsätaloudesta 25,0 %, korkea prosenttiluku.
28440: teollisuudesta 39,0 %, rakennustoiminnasta Vaikkakin kuntainliittomenot ovat suhteetto-
28441: 7,8 %, kaupasta 6,7 %, liikenteestä 4,5% man suuret, niin Kiukaisten kunnalla on hyvää-
28442: sekä palveluelinkeinoista 15,3 %. Maa- ja met- kin sanottavaa kuntayhteistyöstä Harjavallan
28443: sätalouden osuus ATV: stä on vuosi vuodelta kaupungin ja Nakkilan kuntien kanssa. Näillä
28444: vähentynyt. Maataloudesta vapautuva työvoima kunnilla on 23 erilaista yhteistoimintamuotoa,
28445: on joutunut hakeutumaan muualle töihin. Tä- joista merkittävin on kansanterveystyön kun-
28446: mä suuntaus jatkuu edelleenkin yhä voimak- tainliitto. Kiukaisten kunta on tämän kuntayh-
28447: kaampana. tymän heikoin rengas ja niinpä se jääkin lapsi-
28448: Viimeinen tilasto työssäkäyntiliikenteestä on puolen asemaan yhteistyötoiminnan etuisuuksia
28449: vuoden 1975 lopusta ja sen mukaan Kiukaisis- jaettaessa, mutta siitä huolimatta kunta on tyy-
28450: ta käy muualla työssä 398 henkeä, kun taas tyväinen toteutuneeseen yhteistoimintaan. Ai-
28451: vastaavasti muualta käy Kiukaisissa työssä ai- noastaan tällä tavoin on ollut mahdollista an-
28452: noastaan 135 henkilöä. Netoksi jää näin ollen taa kuntalaisille monia sellaisia palveluita, joita
28453: 263 henkilöä. Tietysti on hyvä, että kunnasta ei kunta yksin olisi taloudelliset seikat huo-
28454: käydään muualla työssä ja maksetaan verot mioon ottaen pystynyt järjestämään.
28455: kotikuntaan. Kuitenkin työssäkäyminen ehkä
28456: pitkänkin työmatkan takaa on rasittavaa ja Palvelut
28457: niinpä vuosittain tapahtuu melko laajassa mi- Peruskauppapalvelut, posti, pankit sekä pe-
28458: tassa sitä, että perhe muuttaa myöskin asu- rusterveydenhuoltopalvelut saadaan omasta
28459: maan sille paikkakunnalle, missä perheen huol- kunnasta. Kaikki muu joudutaan hakemaan
28460: taja käy työssä. Näin ollen osa kunnasta pois muista kunnista ja niinpä esim. valtion paikal-
28461: suuntautuvasta muutosta aiheutuu nimenomaan lishallintoviranomaisten toimistot sijaitsevat jo-
28462: edellä mainitusta seikasta eikä suinkaan työ- ko Harjavallassa tai Eurassa.
28463: paikan puuttumisesta taikka vaihdoksesta. Täs-
28464: sä tulee myöskin erittäin selvästi esille juuri
28465: kunnan naapurissa olevien suurien taajamien Työttömyysaste
28466: erot, jotka magneetin tavoin vetävät asukkaita Kuten laaditusta tilastosta ilmenee, on Kiu-
28467: puoleensa. kaisten kunnan työttömyysaste ollut parin vii-
28468: me vuoden aikana suhteellisen korkea. Vuonna
28469: Kunnan talous 1981 työttömyysaste on ollut minimissään,
28470: mutta nousua on jo ollut havaittavissa loppu-
28471: Laaditusta tilastosta ilmenee, että äyrin hinta vuotta kohden mentäessä. Eräiden yritysten lo-
28472: on kasvanut tasaisesti 1970-luvulla, samoin mautusvaroitukset ja jo tapahtuneet lomautuk-
28473: kunnan menot sekä äyrimäärä. Äyrimäärän kas- set puhuvat selvää kieltään tulevaisuuden näky-
28474: vu jatkui hyvänä vuoteen 1977, jonka jälkeen mistä. Ainoa keino näiden suhteellisen suurten
28475: tuli. kaksi takaisku vuotta, jolloin äyrimäärän työllisyyden muutosten tasoittamiseksi olisi
28476: kehitys kääntyi täysin negatiiviseen suuntaan. saada kuntaan vuosittain joitakin uusia työpaik-
28477: Tämä aiheutti melkoisia vaurioita kunnan ta- koja niin teollisuuden kuin palvelualan ammat-
28478: loudelle sekä sekoitti kunnan investointisuun- teihin.
28479: nitelmia. Se aiheutti myös paineen veroäyrin
28480: hinnan korottamiselle ja on ollut omiaan lisää- Kunnan kaksijakoisuus
28481: mään myöskin tarvetta entistä suurempaan lai-
28482: nanottoon. Niin äyrinhinta kuin velat asukas- Kiukaisten kunta on pinta-alaltaan suhteelli-
28483: takin kohden ovat tällä hetkellä yli maan kes- sen pieni, ainoastaan 157 km 2 • Se jakaantuu
28484: kiarvojen. Vuoden 1981 lopussa lainamäärä kuitenkin melko voimakkaasti kahteen osaan,
28485: asukasta kohti oli 1 756 markkaa. Lyhytaikais- joissa kummassakin on oma taajamansa, Eura-
28486: ta lainaa kunnalla oli 300 000 markkaa. koski ja Panelia. Asukasluvultaan taajamat ovat
28487: Raha-asia-aloite n:o 666 731
28488:
28489: t01snnsa verrattavissa ja sama pätee myöskin useimmilla Pohjois-Satakunnan kunnilla. Vas-
28490: työpaikkojen jakautumiseen. Kuitenkin voidaan taavia esimerkkejä löytyy myöskin muista maa-
28491: sanoa, että Eurakoski on kunnan hallinnollinen kunnista.
28492: keskus ja Panelia kunnan teollinen keskus. Näyttäisikin siltä, että kehitysaluelainsäädän-
28493: Kunta pyrkii tasapuolisesti kehittämään kum- tö kaipaisi melkoisesti korjaamista, ennen kuin
28494: paakin taajamaa. Tämä on ollut osaltaan tuo- päästäisiin tasapuoliseen ja kaikkia tyydyttä-
28495: massa kunnalle monia sellaisia taloudellisia ra- vään aluejakoon. Mikäli nykyinen suuntaus jat-
28496: sitteita, joita useimmilla kunnilla ei lainkaan kuu, niin kehitysalueena on pian koko muu
28497: ole. Vesi- ja jätevesihuolto on jouduttu hoita- Suomi paitsi Helsinki ympäristöineen.
28498: maan kummassakin taajamassa samoin kuin Kaikki edellä esitetyt seikat näkemyksemme
28499: riittävän tonttimaan ostaminen edelleen raken- mukaan osoittavat kiistatta sen, että Kiukaisten
28500: tajille ja teollisuudelle välitettäväksi. Esimer- kunta täyttää ne kaikki edellytykset, jotka lais-
28501: kin vuoksi voidaan mainita, että jätevedenpuh- sa tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä-
28502: distamoj:,l on kaksi eli kummassakin taajamassa misestä asetetaan. Tosiseikka on myöskin se,
28503: omansa. Lisäksi kunta on rakennuttanut kuusi että nykyisen asukaskehityksen jatkuessa Kiu-
28504: pumppaamaa sekä lietteenkuivatuslaitoksen. kaisten kunta tulee lähimmän kymmenen vuo-
28505: Vesijohtolinjoja on rakennettu yhteensä 50 km den aikana kokemaan taloudellisesti vaikeita
28506: sekä viemärilinjoja 27 km. aikoja, jotta se pystyy edes välttävästi turvaa-
28507: Jo pelkästään tämä mielestämme aiheuttaa maan kuntalaisilleen ne peruspalvelut, joita
28508: kunnalle sellaisia taloudellisia velvoitteita, joi- kunnan yleisesti edellytetään heille antavan.
28509: den selvittämiseen tulisi kunnan saada valtiolta Tätä näkemystä eivät suinkaan helpota valtio-
28510: erityistä tukea. vallan jatkuvat toimenpiteet erilaisten velvoit-
28511: teiden lisäämiseksi kunnille ilman, että samalla
28512: Yhteenveto lisättäisiin myöskin kuntien saamia valtion-
28513: osuuksia taikka osuuksia verotuloista.
28514: Jos verrataan Kiukaisten kuntaa alueellisesti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28515: ja taloudellisesti kaikkia edellä esitettyjä kri- taen,
28516: teereitä toisiinsa verraten, niin tällöin ei voi
28517: välttyä siltä ajatukselta, että tällä hetkellä ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28518: hitysaluelakien vaikutuksen piirissä on useita 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
28519: sellaisia kuntia ja kaupunkeja, joiden tämän- 26.97.36 200 000 markkaa selvityksen
28520: hetkinen kehitys on kiitettävä. Vastaavasti löy- suorittamiseksi Kiukaisten kunnan saat-
28521: tyy myöskin pienempiä maalaiskuntia, joilla tamisesta kehitysalueiden ulkopuoliseksi
28522: olisi vähintäänkin yhtä hyvät edellytykset olla tukialueeksi.
28523: kehitysaluekuntia tai tukialuekuntia kuin
28524: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28525:
28526: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28527: 732 1982 vp.
28528:
28529: Raha-asia-aloite n:o 667
28530:
28531:
28532:
28533:
28534: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotuen antami-
28535: seksi hyötyjätteiden käsittelylaitosten investointien tukemi-
28536: seksi
28537:
28538:
28539: Eduskunnalle
28540:
28541: Hyötyjätteiden hyväksikäyttö on kansanta- Mainituilla petusteilla ehdotamme kunnioit-
28542: loudellisesti hyödyllistä ja siten erittäin kan- taen,
28543: natettavaa. Täten myös ympäristö saadaan säi-
28544: lymään siistimpänä ja myös painetta kaatopai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28545: koiHa vähennetään. Siksi olisi hyötyjätteiden 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
28546: jälleenkäsittelylaitosten investointeja suosittava 32.55.40 1 000 000 markkaa korkotuen
28547: ja annettava tähän tarkoitukseen korkotukea antamiseksi hyötyjätteiden käsittelylai-
28548: ja lainoja. tosten investointien tukemiseksi.
28549: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28550:
28551: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28552: 1982 vp. 733
28553:
28554: Raha-asia-aloite n:o 668
28555:
28556:
28557:
28558:
28559: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tapaturmaviraston
28560: jutturuuhkan purkamiseen
28561:
28562:
28563: Edus1kunnalle
28564:
28565: Koska asiat viipyvät pitkään tapaturmaviras- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28566: ton käsittelyssä, eikä ole tarkoituksenmukaista taen,
28567: vaikeuksiin joutuneiden ihmisten kannalta täl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28568: lainen viivytteleminen, olisi tapaturmaviraston 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
28569: päätökset saatava viivyttelemättä ja asiaruuhkat 33.14.01 100 000 markkaa tapaturma-
28570: tulisi voida ko. virastossa poistaa. Nimenomaan viraston jutturuuhkien poistamiseksi.
28571: sellaiset asiat tulisi saada nopeamman käsitte-
28572: lyn alaisiksi, jotka nyt ovat viipyneet.
28573: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28574:
28575: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28576: 734 1982 vp.
28577:
28578: Raha-asia-aloite n:o 669
28579:
28580:
28581:
28582:
28583: Joutsenlahti y:m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten
28584: kotihoidon tukijärjestelmän kokeiluun
28585:
28586:
28587: Eduskunnalle
28588:
28589: Me suomalaiset olemme vähälapsineo kansa- edelleen kehitettävä. Varsinkin valtionapua kun-
28590: kunta. V. 1977 väkilukumme lisääntyi vain nille lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemi-
28591: 11 500 henkilöllä, joka on rauhanvuosien kaik- seksi olisi saatava niin, että äidit voisivat huo-
28592: kein alhaisin luku. V. 1952 väestönlisäys oli letta hoitaa lapsiaan omissa kodeissaan. Samalla
28593: 51 500, v. 1972 se oli 26 400, mutta v. 1976 säästyisi paljon suurempia summia nielevien
28594: enää 12 000. Väestönlisäyksemme on aivan al- kunnallisten päivähoitolaitosten ylläpitämiseen
28595: haisimpia koko maailmassa. tarvittavia varoja.
28596: Ikäluokat 20-40 vuotta ovat maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28597: varsin runsaslukuisia, mutta kuitenkaan ne taen,
28598: eivät ole kovinkaan halukkaita synnyttämään
28599: uutta sukupolvea. Tämän asiantilan korjaami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28600: seksi olisi ryhdyttävä voimakkaisiin toimenpi" 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
28601: teisiin, sillä maassamme on kyllä edellytyksiä 33.15.50 lisäyksenä 200 000 000 mark-
28602: lasten kasvattamiseen ja synnyttämiseen. Näitä kaa lasten kotihoidon tukijärjestelmän
28603: edellytyksiä olisi syntyvyyden lisäämiseksi vain kokeilun laajentamiseen.
28604: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28605:
28606: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28607: 1982 vp. 735
28608:
28609: Raha-asia-aloite n:o 670
28610:
28611:
28612:
28613:
28614: Joutsenlahti ym.~ Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten
28615: kotihoidon tukemiseen
28616:
28617:
28618: Eduskunnalle
28619:
28620: Lapset ovat kansakunnan toivo ja huomispäi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28621: vä. Tämän vuoksi olisi taattava lapsille mahdol- taen,
28622: lisimman hyvät kasvuedellytykset myös ympä-
28623: ristön suhteen. Ja missä muualla lapsi voisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28624: varttua yhtä tasapainoisesti ja onnellisesti kuin 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
28625: omassa kodissaan, oman äitinsä tarjoamaa rak- 33.15.32 lisäyksenä 20 000 000 mar-
28626: kautta ja hoivanpitoa osakseen saaden. kan arviomäärärahan lasten kotona ta-
28627: Tämän vuoksi olisi tuettava entistä voimak- pahtuvan hoidon tukemi.feen.
28628: kaammin lapsen kotona tapahtuvaa hoitoa.
28629: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28630:
28631: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28632: 736 1982 vp.
28633:
28634: Raha-asia-aloite n:o 671
28635:
28636:
28637:
28638:
28639: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lapsilisien
28640: korottamiseen
28641:
28642:
28643: Eduskunnalle
28644:
28645: Koska lapsilisät ovat vuosien saatossa Jaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28646: neet jälkeen elinkustannusten nousuun verrat- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
28647: tuna, olisi niitä tasapuolisuuden nimessä nos- 33.15.52 lisäyksenä 300 000 000 mark-
28648: tettava vastaamaan nykyisiä kustannuksia. kaa lapsilisien korottamiseksi elinkus-
28649: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tannusten nousua vastaaviksi.
28650: taen,
28651: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28652:
28653: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28654: 1982 vp. 737
28655:
28656: Raha-asia-aloite n:o 672
28657:
28658:
28659:
28660:
28661: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidirahan korot-
28662: tamiseksi myönnettävään ylimääräiseen tukeen
28663:
28664:
28665: Eduskunnalle
28666:
28667: Invalidien eläkeasiassa on vielä paljon kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28668: jaamisen varaa, jotta eläke antaisi edes vält- nioittaen,
28669: tämättömät aineelliset elämisen edellytykset
28670: eläkkeensä varassa elävälle invalidille. Tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28671: vuoksi, koska pienemmät invalidieläkkeet ovat 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
28672: vain noin 180 mk/kk ja kuitenkin on varaa markan määrärahan invalidirahan korot-
28673: maksaa jopa 38 000 mk/kk eläkkeitä, olisi tamiseksi myönnettävään ylimääräiseen
28674: invalidien eläkkeille saatava vähimmäisraja, jok- tukeen.
28675: si olisi asetettava vähintään 1 300 mk/kk.
28676: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28677:
28678: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28679:
28680:
28681:
28682:
28683: 93 088200412K
28684: 738 1982 vp.
28685:
28686: Raha-asia-aloite n:o 673
28687:
28688:
28689:
28690:
28691: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kasvatus-
28692: neuvoloiden lisähenkilöstön palkkaukseen
28693:
28694:
28695: Eduskunna.l1e
28696:
28697: Sosiaalihuoltolain 17 § :n mukaan kunnan kappaletta. Kuitenkin tulo- ja menoarvioesityk-
28698: on huolehdittava kasvatus- ja perheneuvonnan sissä niitä on keskimäärin saatu ainoastaan
28699: järjestämisestä. Lain perustelujen mukaan täl- 14. Toiminnan ulkopuolella on vielä 116 kut~.
28700: lä tarkoitetaan lähinnä nykyistä kasvatusneuvo- taa (n. 15 % väestöstä) .
28701: latoimintaa. Sosiaalivaliokunnan laista anta- Sosiaalihallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö
28702: massa mietinnössä korostetaan erityisesti kas- olivat esittäneet kasvatusneuvoloille 77 virkaa
28703: vatusneuvolatoiminnan tärkeyttä, ja valiokunta vuodeksi 1983 sosiaalihuoltolain voimaantuloa
28704: katsoo, että tämän työn edellytykset on tur- silmälläpitäen ja valtionosuuden saamiseksi
28705: vattava sosiaalihuoltolakia sovellettaessa. kuntien jo perustamille viroille (joista suuri
28706: Lakisääteisen kasvatus- ja perheneuvonnan osa on täytettykin). Kunnat ovat maksaneet
28707: järjestämiseksi kunnat tarvitsevat lisää virkoja. kokonaan itse 94 viran palkkauksen (13,7%
28708: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- kaikista viroista) .
28709: delle 1983 kasvatusneuvoloille on kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28710: esitetty ainoastaan 19 uutta virkaa. Henkilö- nioittavasti,
28711: kunnan lisäys olisi tällöin vain 3 % , kun se
28712: muun sosiaalitoimen osalta on keskimäärin 4,4 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28713: %. Menojen lisäys kasvatusneuvoloiden val- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
28714: tionosuuskustannuksiin on esitetty 2,4 % :ksi, 33.39.38 lisäyksenä 2 940 000 markkaa
28715: muun sosiaalitoimen osalta 11 ,4 % :ksi. kasvatusneuvolatoiminnan henkilöstöme-
28716: Vuosina 1976-1982 kunnat ovat vuosittain noihin enintään 77 uuden henkilön
28717: anoneet uusia kasvatusneuvolavirkoja 59-70 palkkaamiseksi.
28718: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28719:
28720: Anssi Joutsenlahti Urho Pohtd Urpo Leppänen
28721: 1982 vp. 739
28722:
28723: Raha-asia-aloite n:o 674
28724:
28725:
28726:
28727:
28728: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien kuntou-
28729: tuslaitoslomiin
28730:
28731:
28732: Eduskunnalle
28733:
28734: V altaosa invalideista tarv1ts1s1 välttämättä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28735: kuntoutusta säilyttääkseen edes vähäisenkin toi-
28736: mintakykynsä ennallaan. Tämän vuoksi tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28737: jokaisen vammaisen saada vuosittain mahdolli- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
28738: suus tehostettuun kuntoutukseen pääsylle 2- markan määrärahan invalidien vuosittai-
28739: 3 viikoksi. Lisäksi tällainen kuntoutus antaisi sen 2-3 viikon pituisen kuntoutuslai-
28740: myös invalidia hoitavalle tervetulleen lepo- tosloman aikaansaamiseksi.
28741: tauon ehkä vuosia tai jopa vuosikymmeniäkin
28742: keskeytyksettä jatkuneen auttamisen väliin.
28743: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28744:
28745: Anssi Joutsenlahti Urho Poht<J Urpo Leppänen
28746: 740 1982 vp.
28747:
28748: Raha-asia-aloite n:o 675
28749:
28750:
28751:
28752:
28753: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien vammois-
28754: ta johtuviin hoitomenoihin
28755:
28756:
28757: Eduskunnalle
28758:
28759: Invalidit ovat usein ilman omaa syytään sajiksi liikkuessaan tai hankkiessaan itselleen
28760: joutuneet huonompaan asemaan kuin muut ih- välttämättömiä liikkumisvälineitä tai hoitoa.
28761: miset ja joutuvat kärsimään. He ovat tervecm- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28762: pien ihmisten avun tarpeessa ja varsinkin vai- ta en,
28763: kean vamman tai vian vuoksi joutuvat tarvit- että Edusleunta ottaisi valtion vuoden
28764: semaan jokapäiväisessä elämässään toisen ihmi- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 602 000
28765: sen apua. He joutuvat päivittäin myös mui- markkaa invalidien vammoista johtu-
28766: den terveen osaksi tulemattomien kulujen mak- via hoitomenoja ja muita kuluja varten.
28767: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28768:
28769: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28770: 1982 vp. 741
28771:
28772: Raha-asia-aloite n:o 676
28773:
28774:
28775:
28776:
28777: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoaineveroa
28778: vastaavan avustuksen suorittamiseksi invalideille
28779:
28780:
28781: Eduskunnalle
28782:
28783: Invalidit ovat paljossa vähemmälle osalle jää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28784: nyt ihmisryhmä muihin verrattuna. Siksi heidän taen,
28785: asemansa parantamiseksi olisi tehtävä kaikki
28786: mahdollinen. Tämän vuoksi olisi myös heidän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28787: maksamastaan auton polttoaineesta saatava val- 1983 tulo- ia menoarvioon 2 000 000
28788: tionvero pois, jottei heidän tarvitsisi sitä mak- markkaa polttoaineveron osuutta vastaa-
28789: saa, kuten heidän ei tarvitse maksaa autove- van avustuksen suorittamiseksi invali-
28790: roakaan ainakaan kokonaan. deille.
28791: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28792:
28793: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28794: 742 1982 vp.
28795:
28796: Raha-asia-aloite n:o 677
28797:
28798:
28799:
28800:
28801: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholistihuolto-
28802: loiden asiakkaiden palkkiorahan korottamiseen
28803:
28804:
28805: Eduskunnalle
28806:
28807: Alkoholistihuoltoloiden asiakkaiden, alkoho- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28808: listien, päivärahat ovat pysyneet samansuurui- taen,
28809: sina viimeisten 20 vuoden ajan, ollen 90
28810: penniä vuorokaudessa, vaikka nämä henkilöt että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28811: monesti joutuvat tekemään raskasta maanvilje- den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
28812: lystyötä alkoholistihuoltoloiden puutarhoissa ja markkaa alkoholistihuoltoloiden asiak-
28813: viljelmillä, kuten esim. Lapinjärven alkoholisti- kaiden palkkiorahan korottamiseksi.
28814: huoltolassa.
28815: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28816:
28817: Anssi Joutsenlahti Hannele Pokka Urho Pohto
28818: Boris Renlund Helvi Hyrynkangas Jorma Fred
28819: Eeva Kauppi Antero Juntumaa Urpo Leppänen
28820: 1982 vp. 743
28821:
28822: Raha-asia-aloite n:o 678
28823:
28824:
28825:
28826:
28827: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kodin-
28828: hoitajien virkojen perustamiseen kuntiin
28829:
28830:
28831: Eduskunnalle
28832:
28833: Monilla paikkakunnilla on vanhusten luku- varoillaan pysty palkkaamaan kotiavustajia.
28834: määrä koko asukasmäärästä huomattavan suuri. Siksi olisikin saatava kodinhoitajia tällaisiin
28835: Tällaisissa kunnissa tarvittaisiin kodinhoitohen- kuntiin yksi 500 asukasta kohden, jolloin van-
28836: kilökuntaa, johon saadaan valtionavustus, kes- husten kotihoito saataisiin paremmin ratkaistua
28837: kimääräistä huomattavasti enemmän. Vanhuk- kuin nykyisin.
28838: set haluavat yleensä olla omissa kodeissaan niin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28839: kauan kuin mahdollista, ja vanhusten hoito taen,
28840: kodeissaan tulee myös yhteiskunnalle paljon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28841: halvemmaksi kuin laitoshoito. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
28842: Tällaisissa vanhusvoittoisissa kunnissa on 33.56.30 lisäyksenä 10 000 000 mark-
28843: keskimääräinen henkilöä kohden tuleva äyri- kaa uusien kodinhoitajien virkojen pe-
28844: määrä erittäin alhainen, joten kunta ei omilla rustamiseksi kuntiin.
28845: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28846:
28847: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto' Urpo Leppänen
28848: 744 1982 vp.
28849:
28850: Raha-asia-aloite n:o 679
28851:
28852:
28853:
28854:
28855: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrit-
28856: täjien lomarahan maksamiseen
28857:
28858:
28859: Eduskunnalle
28860:
28861: Koska pienyrittäjät ovat yhteiskunnan kan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28862: nalta erittäin tärkeitä työllistäjinä ja tuottajina, taen,
28863: on myös heidän asioitaan ajettava. Heidän vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28864: silomarahansa siitä huolimatta, että vain hyvin 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
28865: rajoitettu osa yrittäjistä on pienyrittäjien vuo- 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 mark-
28866: silomajärjestelmän piirissä, on joka vuosi lop- kaa, ;otta ;okainen vuosilomaiär;estel-
28867: punut kesken ja monet ovat jääneet täysin män piiriin kuuluva pienyrittäiä saisi
28868: ilman hyvin ansaitsemaansa lomarahaa. lomarahansa.
28869: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28870:
28871: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28872: 1982 vp. 745
28873:
28874: Raha-asia-aloite n:o 680
28875:
28876:
28877:
28878:
28879: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen Van-
28880: hustenkotiyhdistyksen vanhainkodin kolmannen vaiheen ra-
28881: kentamiseksi
28882:
28883:
28884: Eduskunnalle
28885:
28886: Kroonikko-ongelma Punkalaitumella on huo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28887: mattava. Väestöstä n. 19 % on 65 vuotta taen,
28888: täyttäneitä. Vanhusten määrä pysyy vielä v.
28889: 2000 samansuuruisena nykyisten ennusteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28890: mukaan. 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28891: Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistys ry:Ilä markkaa Punkalaitumen V anhustenko-
28892: on vireillä ns. kolmas rakennusvaihe. Nyt asun- tiyhdistyksen vanhainkodin kolmannen
28893: toja on 40. Kunta on puoltanut hankkeen to- vaiheen rakentamiseksi.
28894: teuttamista.
28895: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28896:
28897: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28898:
28899:
28900:
28901:
28902: 94 088200412K
28903: 746 1982 vp.
28904:
28905: Raha-asia-aloite n:o 681
28906:
28907:
28908:
28909:
28910: Joutsenlahti ym.: Määri':rahan osoittamisesta uuden kunnallis-
28911: kodin rakentamiseksi Siikaisiin
28912:
28913:
28914: Eduskunnalle
28915:
28916: Siikaisten kunnalliskoti siJaitsee entisessä kunnan esityksen mukaisesti esittämään uuden
28917: vuonna 1973 peruskorjatussa Pyntäisten kansa- kunnalliskodin rakentamista suunnittelukauden
28918: koulussa. Laitoksen paikkaluku on 24, joista alkupuolella kuntakeskukseen. Uuteen kunnai-
28919: yleisellä osastolla on 10 paikkaa ja sairasosas- Hskotiin tarvittaisiin noin 40 hoitopaikkaa ja
28920: tolla 14 paikkaa. Lisäksi entisessä kunnallisko- sen kustannukset olisivat 4 milj. mk. Laitoksen
28921: dissa sijaitsevat laitoksen keittiö, pesula- ja yhteistilat ja mitoitus tulisi suunnitella siten,
28922: muut huoltotilat sekä henkilökunnan asunnot. että se tucttaa palveluja myös kodeissaan asu-
28923: Kunnalliskoti sijaitsee 7 km:n päässä kirkon- villa vanhuksille. Kunnalliskotia suunniteltaes-
28924: kylästä ja on tarkoitukseensa liian pieni. Kun- sa tulee selvittää myös, voisiko laitos toimia
28925: nalliskodissa on jatkuvasti jouduttu pitämään työikäisten alkoholiongelmaisten katkaisuhoi-
28926: asukkaita ylipaikoilla. Vuoden 1979 alussa lai- toa tuottavana palvelupisteenä.
28927: toksessa oli 30 asukasta. Suunnittelutoimikunta totesi myös, että uu-
28928: Vuoden 1979 alussa kunnassa oli 65 vuotta den kunnalliskodin rakentamisen rahoitus edel-
28929: täyttäneitä noin 19 % väestöstä. Väestöennus- lyttää valtion osallistumista hankkeeseen. Hank-
28930: teen mukaan vanhusten suhteellinen määrä li- keen toteuttamiseen voitaneen ryhtyä vasta sit-
28931: sääntyy vuoteen 1985 mennessä noin 6 %. ten, kun siihen saadaan vastaavat valtionavut
28932: Vuoden 1985 jälkeen vanhusten määrä ei enää kuin saadaan kansanterveystyössä rakennusin-
28933: merkittävästi lisäänny. vestointeihin. Suunnittelutoimikunta katsoo kui-
28934: Vanhimpien vanhusryhmien kasvaessa pitkä- tenkin, että rakennushankkeen mitoitus ja huo-
28935: aikaisesti sairaiden hoidon tehostamiseen on netilaohjelma sekä luonnospiirustukset ja ra-
28936: kiinnitettävä kunnassa erityistä huomiota. Pit- kennuspaikka tulisi selvittää valmiiksi mahdol-
28937: käaikaisesti sairaita hoidetaan edelleen sekä ter- lisimman pian, jotta kunnalla olisi valmius
28938: veydenhuollon että sosiaalihuollon toimesta. hankkeen käynnistämiseen välittömästi sitten
28939: Vaikka avohuoltopalveluja on pyritty kunnas- kun rahoitus saadaan järjestymään.
28940: sa voimakkaasti kehittämään, on tarve laitos- Uuden kunnalliskodin valmistumisen jälkeen
28941: hoidon tehostamiseen ja hoitopaikkojen lisäämi- nykyiseen kunnalliskotiin voitaisiin perustaa
28942: seen kiireellinen. pienimuotoinen päihdeongelmaisten huoltokoti.
28943: Tavoitesuunnittelutyön yhteydessä tarkastel- Entisen kunnalliskodin tiloihin olisi pyrittävä
28944: tiin kahta vaihtoehtoa hoitopaikkojen lisäämi- saamaan kehitysvammaisten suojatyöpaikka eri-
28945: seksi. Toisaalta pohdittiin uuden kunnalliskodin tyishuollon toimintayksikkönä. Osa nykyisistä
28946: rakentamista kuntakeskukseen ja toisaalta ny- tiloista soveltunee käytettäväksi mm. turve-
28947: kyisen kunnalliskodin laajentamista. Nykyisen teollisuuden väliaikaisina asuntoina.
28948: kunnalliskodin laajentamista ei pidetty tarkoi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28949: tuksenmukaisena ratkaisuna, koska kunnallis- taen,
28950: koti sijaitsee etäällä ja on puurakenteinen. Kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28951: nalliskodin laajentamisen kustannus olisi noin 1983 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
28952: 1 milj. mk. markkaa uuden kunnalliskodin rakenta-
28953: Suunnittelutoimikunta päätyi sosiaalilauta- miseksi Siikaisiin.
28954: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28955:
28956: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
28957: 1982 vp. 747
28958:
28959: Raha-asia-aloite n:o 682
28960:
28961:
28962:
28963:
28964: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi li-
28965: säykseksi tupakoinnin vähentämiseen tähtäävään valistustoi-
28966: mintaan
28967:
28968:
28969: Eduskunnalle
28970:
28971: Tupakoinnin vähentämistä varten on valtion hoja on vuosittain karsittu ja koska tupakoi-
28972: vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon osoitettu mattomuutta tukevaa hintapolitiikkaa ei ole
28973: aivan liian vähän määrärahoja. noudatettu.
28974: Tupakkalaissa on alun perin edellytetty 0,5 Yleinen mielipide on nykyisin suotuisa tupa-
28975: % tupakkavalmisteveron arvioidusta tuotosta koinnin vähentämiselle, mutta kulutus uhkaa
28976: käytettäväksi tupakoinnin vähentämiseen täh- kääntyä nousuun, jos tupakoinnin haitoista tie-
28977: täävään valistustyöhön. dottavaa valistustoimintaa ei tehosteta.
28978: Kuitenkin vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon Terveysetujen lisäksi tupakoinnin selvä las-
28979: hallitus on esittänyt tähän tarkoitukseen vain ku merkitsisi myös valtiolle säästöä jo muuta-
28980: 6 320 000 markkaa, mikä on yhtä kuin 0,4 % man vuoden kuluessa tupakoinnin aiheuttamien
28981: tupakkavalmisteveron tuotosta. Edelleen siis sairauksien vähentymisen johdosta.
28982: ollaan asetettua tavoitetta alemmassa markka- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28983: määrässä. nioittavasti,
28984: Kun 0,5% tupakkavalmisteverosta tekisi
28985: ensi vuodelle arvion mukaan noin 7,9 miljoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28986: naa markkaa, on tosiasiallinen vajaus näin ollen den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
28987: 1 580 000 markkaa. mentille 33.73.22 lisäyksenä 1 580 000
28988: Tämän asian puolesta ovat taistelemassa markkaa käytettäväksi tupakoinnin vä-
28989: myös 73 valtakunnallista kansanterveys- ja rait- hentämiseen tähtäävään valistustoimin-
28990: tiusjärjestöä. Järjestöjen mukaan tupakoinnin taan tupakkalain alkuperäisten tavoit-
28991: vähentämisessä ei ole onnistuttu toivotulla ta- teiden mukaisesti ja myös kansan-
28992: valla, koska tupakkalain edellyttämiä määrära- terveyden kohentamiseksi.
28993: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
28994:
28995: Anssi Joutsenlahti Hannele Pokka Urho Pohto
28996: Boris Renlund Antero Juntumaa Jorma Fred
28997: Eeva Kauppi Helvi Hyrynkangas Urpo Leppänen
28998: 748 1982 vp.
28999:
29000: Raha-asia-aloite n:o 683
29001:
29002:
29003:
29004:
29005: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta keliakiaa sairasta-
29006: vien erikoisruokavalion kustantamiseen
29007:
29008:
29009: Eduskunnalle
29010:
29011: Keliakia on vaikea sairaus, joka vaatii siihen annettava korvausta erikoisruokavalion noudat-
29012: sairastuneita käyttämään erikoisruokavaliota, tamiseksi.
29013: joka on 39 % kalliimpaa kuin tavallinen ruo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29014: ka, koska on käytettävä erikoismaitojauhetta taen,
29015: ja -jauhoja ja monet normaaliruokavalioon kuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
29016: luvat ruoat ovat kiellettyjä. Lapset 16 vuo- den 1983 tulo- ja menoarvioon 400 000
29017: teen asti saavat korvausta, mutta sitä vanhem- markkaa keliakiaa sairastavien korvauk-
29018: mat ihmiset eivät saa mitään korvausta. Tämän siksi erikoisruokavalion noudattamisesta
29019: vuoksi olisi myös muille 16 vuotta täyttäneille syntyviin ylimääräisiin menoihin.
29020: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
29021:
29022: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
29023: 1982 vp. 749
29024:
29025: Raha-asia-aloite n:o 684
29026:
29027:
29028:
29029:
29030: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta psoriasis-potilaiden
29031: avohoitoverkoston luomiseen ja lääkekustannusten korvaami-
29032: seen
29033:
29034:
29035: Eduskunnalle
29036:
29037: Maahamme tulisi luoda tehokas avohoito- Maassamme on noin 100 000 jatkuvaa hoi-
29038: verkko psoriasis-ihotautipotilaiden pysyttämi- toa tarvitsevaa psoriaatikkoa.
29039: seksi työkuntoisina. Myös sairausvakuutussään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29040: nöksiä olisi muutettava siten, että taudin hoi- nioittaen,
29041: dossa käytettävät lääkkeet tulisivat kokonaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29042: korvattaviksi. Myös potilaiden käyttämä ruoka 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
29043: on erikoisruokavalioon kuuluvaa ja tavallista markkaa psoriasis-ihotautipotilaiden avo-
29044: ruokaa kalliimpaa, joten siitäkin on potilaalle hoitoverkon luomiseen ja saattamaan
29045: ylimääräisiä kuluja. taudin hoidossa tarvittavat kaikki lääk-
29046: keet sairausvakuutuksen korvattaviksi.
29047: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29048:
29049: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
29050: 750 1982 vp.
29051:
29052: Raha-asia-aloite n:o 685
29053:
29054:
29055:
29056:
29057: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta huumeiden käytön
29058: ehkäisemisopetuksen ylitarkastajan palkkaamiseen kouluhal-
29059: litukseen
29060:
29061:
29062: Eduskunnalle
29063:
29064: Nuorten alkoholinkäyttö on tällä hetkellä hokkaasti täyttämään osuuttaan päihteiden käy-
29065: vaikea ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. tön ennaltaehkäisyssä. Tosin terveysopetuksen
29066: Tosin nuorten alkoholinkulutus väheni hieman ylitarkastajan virka voi jonkin verran auttaa ti-
29067: 1970-luvun lopulla, mutta tähän on selityksenä lannetta, mutta koko terveyskasvatuksen kent-
29068: osittain 1970-luvun alun "vapautuminen", jol- tä on niin laaja ja vaativa, että erityinen rait-
29069: loin keskiolut laskettiin elintarvikeliikkeisiin ja tiuskasvatusta varten tarkoitettu ylitarkastajan
29070: baareihin, perustettiin uusia Alkon myymälöitä virka on tarpeen nykyisissä olosuhteissa joka
29071: ja ravintolalaitos laajeni huomattavasti. tapauksessa.
29072: Nuorten alkoholinkäytön tulevan suunnan Valtioneuvoston suorittamien supistuspäätös-
29073: ennakointi on vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on ten seurauksena peruskoulussa on vähennetty
29074: siksi, että alkoholilla on nuorten elämässä sym- mm. kansalaistaidon oppitunteja, joihin rait-
29075: boliarvo, jonka merkitys riippuu mm. kulloin- tiuskasvatus sisältyy (tunnit on kokonaan pois-
29076: kin vallalla olevasta nuorisomuodista. Ja nuori- tettu 9. luokalta) . Aiheen käsittely muiden ai-
29077: somuodithan saattavat muuttua hyvinkin äkilli- neiden yhteydessä on osoittautunut vaikeaksi.
29078: sesti ja yllättävästi. Itsestään selvää siis ei ole, Läpäisyperiaatteella annettava opetus voi jäädä
29079: että alkoholinkäyttö tulevaisuudessa jatkuvasti vähäiseksi tai täysin olemattomaksi.
29080: vähenisi nuorison keskuudessa. Pikemminkin on Kouluun kohdistuvat teoreettisten opintojen
29081: odotettavissa, että ilman rajoittavaa alkoholi- odotukset ja paineet ovat niin suuria, ettei
29082: politiikkaa alkoholinkulutus kääntyy tulevaisuu- opettajilla ole ollut riittävästi mahdollisuuksia
29083: dessa lievään kasvuun. antaa elämisen taitoihin kuuluvaa opetusta. Kun
29084: Nuoret juovat kerralla lähes yhtä paljon kuin tähän kysymykseen ei opettajankoulutuksen-
29085: aikuiset, mutta harvemmin. Tämä suomalainen kaan yhteydessä ole käytettävissä aikaa eikä
29086: humalahakuinen juomatapa välittyy nuorille muita resursseja, opettajat tarvitsevat raittius-
29087: malliksi aikuisten käyttäytymisen kautta. Hu- kasvatuksessa tukea, jota ylitarkastaja voisi mo-
29088: malan tavoittelun seuraukset saattavat olla nuo- nin tavoin antaa.
29089: rille arvaamattomat, koska heiltä puuttuu kyky Kouluissa annettava raittiusopetus on katsot-
29090: arvioida humalan aste ja ottaa se huomioon tu niin merkittäväksi, että useille kunnallisille
29091: käyttäytymisessä. lautakunnille on myönnetty sitä koskevia tuki-
29092: Nuoret rehvastelevat alkoholinkäytöllään. toimia. Koululautakunnalla on päävastuu suori-
29093: Heillä on harha, että muut käyttävät alkoholia tettavasta raittiusopetuksesta kuten muustakin
29094: heitä enemmän. Harva kuvittelee kenenkään koulun toiminnasta. Raittiuslautakunnalle on
29095: käyttävän itseään vähemmän. Nuorten harhai- asetuksessa annettu tehtäväksi tukea kouluissa
29096: set käsitykset sosiaalisesta todellisuudesta ai- suoritettavaa raittiusopetusta ja -kasvatusta.
29097: heuttavat voimakkaita juomispaineita, paineita Kansanterveyslaki antaa terveyslautakunnille
29098: elää virheellisen todellisuuskuvan mukaisesti. tehtäväksi kouluterveydenhoidon järjestämisen
29099: (Salme Ahlström: "Viina mielet villitsee", ja sen yhteydessä mm. tupakan ja alkoholin
29100: puheenvuoro nuorten alkoholinkäytöstä 29. 10. käytön vähentämistä ohjaavan neuvonnan. Tu-
29101: 1981) pakkaa koskeva lainsäädäntö ohjaa edellä mai-
29102: Tutkimusten osoittama arkitodellisuus on, nittuja lautakuntia yhteistyöhön tupakkaa kos-
29103: ettei koululaitos nykyisellään pysty täysin te- kevassa terveyskasvatuksessa. T alousvaliokun-
29104: Raha-asia-aloite n:o 685 751
29105:
29106: nan m1etmnossa (n:o 7/1977 vp.), jonka edus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29107: kunta on hyväksynyt, edellytetään myös nuori- nioittavasti,
29108: so-, urheilu- ja sosiaalilautakuntien osallistuvan
29109: raittiuskasvatusyhteistyöhön. Jotta lainsäätäjien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29110: tahto voisi laaja-alaisena yhteistyönä kunnissa 1983 tulo- ja menoarvioon 120 000
29111: onnistua, tarvitaan keskushallinnossa koordi- markkaa alkoholijuomien, huumeiden ja
29112: nointia ja ohjausta, jonka raittiuskasvatuksen tupakan käytön ehkäisemistä tarkoitta-
29113: ylitarkastaja voisi suorittaa. van opetuksen ylitarkastajan palkkaami-
29114: seksi kouluhallitukseen.
29115: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
29116:
29117: Antero Juntumaa Anssi Joutsenlahti Impi Muroma
29118: Helvi Hyrynkangas Boris Renlund Ulla Järvilehto
29119: Hannele Pokka Matti Järvenpää Asser Stenbäck
29120: Eeva Kauppi Jorma Fred Erkki Korhonen
29121: Aimo Ajo Sauli Hautala Esko Almgren
29122: Olavi Ronkainen
29123: 752 1982 vp.
29124:
29125: Raha-asia-aloite n:o 686
29126:
29127:
29128:
29129:
29130: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta riista- ja kalatalouden
29131: tutkimustoimintaan
29132:
29133:
29134: Eduskunnalle
29135:
29136: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesi- teiden rakentaminen ja suunnittelu) ole esi-
29137: tyksen vesihallinnon luvun 30.40 perustelujen tetty lainkaan määrärahoja.
29138: mukaan "hallituksen tarkoituksena on suun- Edellä mainittujen hankkeiden ja hanketyyp-
29139: nata vesihallinnon rakennustoimintaa eneneväs- pien karsimista pois budjetista ei voida perus-
29140: sä määrin vesihuoltoa, vesiensuojelua ja vir- tella myöskään valtiontaloudellisilla säästöillä,
29141: kistyskäyttöä palveleviin hankkeisiin". Samaan sillä näille hankkeille esitetyt määrärahat ovat
29142: lopputulokseen on päädytty myös maa- ja met- lähes mitättömät vesihallinnon rakennusmäärä-
29143: sätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen rahoihin verrattuna. Kuitenkin näiden töiden te-
29144: Matti Hannulan johtamassa ns. vesistötöiden kemisellä voitaisiin usein suurestikin parantaa
29145: tarvetoimikunnassa, joka jätti asiaa koskevan kohteiden luonnontaloudellista arvoa (kalata-
29146: välimietintönsä kuluvan vuoden keväällä. lous, lintuvesiarvo, virkistyskäyttö) ja ohjata
29147: Nyt käsiteltävänä oleva valtion vuoden 1983 vesihallinnon töitä hallituksen esittämään ja
29148: tulo- ja menoarvioesitys on kuitenkin sekä vesi- paikallisten asukkaiden toivomaan suuntaan.
29149: hallinnon momentin lukuperustelujen että Han- Aloite on hyväksytty eduskunnan ympäristö-
29150: nulan toimikunnan välimietinnön esitysten vas- ja luontoryhmän johtokunnassa.
29151: tainen juuri vesiensuojelua ja virkistyskäyttöä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29152: sekä luonnontaloutta edistävien hankkeiden
29153: osalta. Tämäntyyppisten hankkeiden osuus ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29154: niille esitetyt määrärahat eivät juurikaan ole 1983 tulo- ;a menoarvioon uudelle mo-
29155: lisääntyneet eikä uudentyyppisille, toimikunnan mentille 30.38.77, Kalateiden suunnit-
29156: yksimielisesti suosittelemille hanketyypeille telu ;a rakentaminen, 2 000 000 mark-
29157: (lintu- ja suojeluvesien kunnostaminen, kala- kaa riista- ia kalatalouden tutkimustoi-
29158: minnan tukemiseen.
29159: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29160:
29161: Antero Juntumaa Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila
29162: Ole Norrback J. Vähäkangas Eero Lattula
29163: Veikko Vennamo
29164: 1982 vp. 753
29165:
29166: Raha-asia-aloite n:o 687
29167:
29168:
29169:
29170:
29171: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta erinaisiin vesistötöihin
29172:
29173:
29174: Eduskunnalle
29175:
29176: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesi- lous, lintuvesiarvo, virkistyskäyttö) ja ohjata
29177: tyksen vesihallinnon luvun 30.40 perustelu- vesihallinnon töitä hallituksen esittämään ja pai-
29178: jen mukaan "hallituksen tarkoituksena on kallisten asukkaiden toivomaan suuntaan.
29179: suunnata vesihallinnon rakennustoimintaa ene- Aloite on hyväksytty eduskunnan ympäristö-
29180: nevässä määrin vesihuoltoa, vesiensuojelua ja ja luontoryhmän johtokunnassa.
29181: virkistyskäyttöä palveleviin hankkeisiin''. Sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29182: maan lopputulokseen on päädytty myös maa- ja
29183: metsätalousministeriön neuvottelevan virkamie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29184: hen Matti Hannulan johtamassa ns. vesistö- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
29185: töiden tarvetoimikunnassa, joka jätti asiaa 30.40.71 lisäyksenä
29186: koskevan välimietintönsä kuluvan vuoden ke- - Kylänlahden veneilysataman ra-
29187: väällä. kentamiseen 350 000 markkaa ( Muura-
29188: Nyt käsiteltävänä oleva valtion vuoden 1983 me)
29189: tulo- ja menoarvioesitys on kuitenkin sekä vesi- - Luodon saariston veneväylien
29190: hallinnon momentin lukuperustelujen että Han- ruoppaukseen 300 000 markkaa (Luo-
29191: nulan toimikunnan välimietinnön esitysten vas- to)
29192: tainen juuri vesiensuojelua ja virkistyskäyttöä - säännösteltyjen järvien kunnos-
29193: sekä luonnontaloutta edistävien hankkeiden tukseen 300 000 markkaa (Kiantajärvi,
29194: osalta. Tämäntyyppisten hankkeiden osuus ja V uok.kijärvi, Suomussalmi),-
29195: niille esttetyt määrärahat eivät juurikaan ole että Eduskunta ottaisi alamomentin
29196: lisääntyneet eikä uudentyyppisille, toimikunnan 14 alakohtaan 1 pienehköihin vesistö-
29197: yksimielisesti suosittelemille hanketyypeille jen kunnostuksiin ns. Hannulan toimi-
29198: (lintu- ja suojeluvesien kunnostaminen, kala- kunnan esityksen mukaisesti kaikkiaan
29199: teiden rakentaminen ja suunnittelu) ole esitetty 2 300 000 markkaa, sekä
29200: lainkaan määrärahoja. että Eduskunta ottaisi alamomentin
29201: Edellä mainittujen hankkeiden ja hanketyyp- · 14 uuteen alakohtaan 5
29202: pien karsimista pois budjetista ei voida perus- - lintu- ja suo;eluvesien kunnostuk-
29203: tella mvöskään valtiontaloudellisilla säästöillä, seen 500 000 markkaa
29204: sillä näille hankkeiiie esitetyt määrärahat ovat - töiden suunnitteluun 2 000 000
29205: lähes mitättömät vesihallinnon rakennusmäärä- markkaa
29206: rahoihin verrattuna. Kuitenkin näiden töiden - tilaustöihin 250 000 markkaa eli
29207: tekemisellä voitaisiin usein suurestikin parantaa alakohtaan yhteensä 2 750 000 markkaa.
29208: kohteiden luonnontaloudellista arvoa ( kalata-
29209: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
29210:
29211: Antero Tuntumaa M.-L. Salminen Erkki Pvstvnen
29212: Elisabeth Rehn Terhi Nieminen-Mäkynen Pertti Salolainen
29213: Lauri Palmunen Urho Pohto Risto Tuominen
29214:
29215:
29216:
29217:
29218: 95 088200412K
29219: 754 1982 vp.
29220:
29221: Raha-asia-aloite n:o 688
29222:
29223:
29224:
29225:
29226: Juntumaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kasvatus-
29227: neuvolatoiminnan henkilöstömenoihin
29228:
29229:
29230: Eduskunnalle
29231:
29232: Sosiaalihuoltolain 17 § :n mukaan kunnan 70 kappaletta. Kuitenkin tulo- ja menoarvioesi-
29233: on huolehdittava kasvatus- ja perheneuvonnan tyksissä niitä on keskimäärin saatu ainoastaan
29234: järjestämisestä. Lain perustelujen mukaan tällä 14. Toiminnan ulkopuolella on vielä 116 kun-
29235: tarkoitetaan lähinnä nykyistä kasvatusneuvola- taa (n. 15 % väestöstä).
29236: toimintaa. Sosiaalivaliokunnan laista antamassa Sosiaalihallitus ja sosiaali- ja terveysministe-
29237: mietinnössä korostetaan erityisesti kasvatusneu- riö olivat esittäneet kasvatusneuvoloille 77 vir-
29238: volatoiminnan tärkeyttä, ja valiokunta katsoo, kaa vuodeksi 1983 sosiaalihuoltolain voimaan-
29239: että tämän työn edellytykset on turvattava so- <tuloa silmälläpitäen, ja valtionosuuden saami-
29240: siaalihuoltolakia sovellettaessa. seksi kuntien jo perustamille viroille (joista
29241: Lakisääteisen kasvatus- ja perheneuvonnan suuri osa on täytettykin). Kunnat ovat maksa-
29242: järjestämiseksi kunnat tarvitsevat lisää virkoja. neet kokonaan itse 94 viran palkkauksen ( 13,7
29243: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- % kaikista viroista).
29244: delle 1983 kasvatusneuvoloille on kuitenkin esi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
29245: tetty ainoastaan 19 uutta virkaa. Henkilökun- nioittavasti,
29246: nan lisäys olisi tällöin vain 3 % , kun se muun
29247: sosiaalitoimen osalta on keskimäärin 4,4 %. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29248: Menojen lisäys kasvatusneuvoloiden valtion- 1983 tulo- ia menoarvioon momentille
29249: osuuskustannuksiin on esitetty 2,4 % :ksi, muun 33.39.38 lisäyksenä 2 940 000 markkaa
29250: sosiaalitoimen osalta 11 ,4 % : ksi. kasvatusneuvolatoiminnan henkilömenoi-
29251: Vuosina 1976-1982 kunnat ovat vuosit- hin enintään 77 uuden henkilön palk-
29252: tain anoneet uusia kasvatusneuvolavirkoja 59- kaamiseksi.
29253: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
29254:
29255: Antero Juntumaa Olavi Ronkainen Esko Almgren
29256: Impi Muroma Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
29257: Jorma Fred Asser Stenbäck
29258: 1982 vp. 755
29259:
29260: Raha-asia-aloite n:o 689
29261:
29262:
29263:
29264:
29265: Juvela ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoimin-
29266: nan järjestämistä varten
29267:
29268:
29269: Eduskunnalle
29270:
29271: Työnteon ja koko elämänmenon kiireistymi- seen toimintaan perustuvilla vammaisjärjestöil-
29272: nen saattaa ihmiset yhä suurempien rasitusten lä ei ole riittäviä taloudellisia mahdollisuuk-
29273: alaisiksi. Henkisen ja ruumiillisen kunnon ja sia kyllin monen ja rakenteellisilta ratkaisuil-
29274: vireyden ylläpitäminen vaatii mahdollisuuksia taan vammaisten käyttöön sopivan lomanviet-
29275: lepoon ja virkistäytymiseen. Lomanvietto on topaikan rakentamiseen ja ylläpitoon. Kuiten-
29276: tässä tarkoituksessa yleisesti hyväksytty ja tun- kin lomanviettopaikkoja tulisi olla eri puolilla
29277: nustettu tarpeelliseksi. maata ja niiden tulisi palvella useita kymmeniä
29278: Erityisen tärkeää lomanvieton mahdollista- tuhansia vammaisia ja heidän perheenjäseniään.
29279: minen ja turvaaminen on vammaisille henki- Yhteiskunta tukee monin tavoin vammatto-
29280: löille. Hyvin monet heistä joutuvat jatkuvasti mien kansalaisten virkistys- ja lomanviettotoi-
29281: työskentelemään ruumiillisen suorituskyvyn ylä- mintaa. Olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista,
29282: rajoilla. Henkisistä ja ruumiillisista syistä taik- että myös vammaisten omaehtoisesti järjestä-
29283: ka liikuntaesteistä johtuen monet vammaiset mää lomatoimintaa tuettaisiin. Sillä tavoin hel-
29284: eivät voi käyttää yleisiä lomanviettopaikkoja. potettaisiin heidän elämäänsä ja autettaisiin hei-
29285: Kokemusten mukaan yksinomaan vammaisten tä työ- ja toimintakykynsä ylläpitämisessä.
29286: käytössä oleva lomanviettopaikka parhaiten ta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioiit-
29287: kaa myös heidän viihtyvyytensä. taen,
29288: Vammaisjärjestöt järjestävät perustamissaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29289: kesänviettopaikoissa lomapalveluja ilman yh- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
29290: teiskunnan tukea. Useimmat näistä lomanviet- 33.57.59 2 000 000 markan määrärahan
29291: topaikoista ovat pieniä ja välttämättömien ra- käytettäväksi vammaisten lomatoimin-
29292: kennustenkin osalta keskeneräisiä. Omaehtoi- nan järjestämistä varten.
29293: Helsingissä 29 päivänä syyskuUita 1982
29294:
29295: Aulis Juvela Vappu Säilynoja
29296: 756 1982 vp.
29297:
29298: Raha-asia-aloite n:o 690
29299:
29300:
29301:
29302:
29303: H. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden paran-
29304: tamiseksi välillä Taavetti-Hamina
29305:
29306:
29307: Eduskunnalle
29308:
29309: Liikenteeseen kohdistuvat inveSitoinn~t ovat autoista on raskaan liikenteen kalusitoa ja tämä
29310: viime vuosien aikana vähentyneet. Investointi- tieyhteys on eräs merkittävimpiä raskaan lii-
29311: menojen väheneminen kuvaa sitä tosiseikkaa, kenteen väyliä koko maassa. Yhteys on kuiten-
29312: että maantieverkostomme alkaa keskeisimmiltä kin kapea, mutkainen, mäkinen ja keväisin
29313: osiltaan olla riittävän tiheä. Mutta edelleen on useiden viikkojen ajan routavaurioiden vaivaa-
29314: joitakin yhteyksiä, joiden rakentaminen on tois-- ma. Tiestä johtuen raskas liikenne ei ole voinut
29315: taiseksi laiminlyöty. Tällainen on maantieyhteys toteuttaa muilla tieyhteyksillä mahdollisia kul-
29316: Taavetin ja Haminan välillä. jetuksen taloudellisuutta parantavia ja energiaa
29317: Hamina ja Kotka ovat sekä tuonnin että säästäviä toimenpiteitä.
29318: viennin kannalta merkittävä satamaryhmä. Nii- Kun tulevaisuudessakin suurin osa viennis-
29319: den kautta kulkee suuri osa ulkomaankaupas- tämme tapahtuu meritse ja kun Saimaan alueel-
29320: tamme, joka koko kansantalouden kili111alta on la sijaitseva teollisuus on pääsääntöisesti vienti-
29321: avainasemassa. Rautatieyhteys näihin satamiin teollisuutta, on mainitun yhteyden parantami-
29322: on parantunut sen jälkeen kun Kouvolan rata- nen suoranainen välttämättömyys.
29323: pihalla on suoritettu liikennettä parantavia ja Edellä olevan perusteella ehdotan,
29324: joustavuutta lisääviä toimenpiteitä. Mutta maan-
29325: tieyhteys, joka yhdistää Saimaan alueen kulje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29326: tukset satamiin, vaatii selviä parannuksia. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
29327: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilo- 31.24.77 5 000 000 markan määrärahan
29328: metrin pituinen tieyhteys on hyvin vilkkaasti T aavetin-Haminan tieyhteyden suun-
29329: liikennöity. Sen liikennetiheydeksi on laskettu nittelua varten.
29330: 1 500 autoa vuorokaudessa. Suuri osa näistä
29331: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29332:
29333: Heikki Järvenpää
29334: 1982 vp. 757
29335:
29336: Raha-asia-aloite n:o 691
29337:
29338:
29339:
29340:
29341: H. Järvenpää: Korotetun määrärahan osoittamisesta erityisaluei-
29342: den tuotantotoiminnan tukemiseen
29343:
29344:
29345: Eduskunnalle
29346:
29347: Erityisalueiden tuotantotoiminnan tukemi- on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota jul-
29348: seen on vuoden 1983 budjetissa osoitettu 11,8 kisen hallinnon toimenpiteisiin, niiden mitoi-
29349: miljoonaa markkaa. Koko alueelliseen tukeen tukseen ja ajoitukseen silloin kun ne kohdiSJtu-
29350: käytettävästä rahasta tämä on vain mitättömän vat erityisalueelle. Erityisalueet on asetettava
29351: vähäinen osa. Summa on täysin ri1ttämätön julkisen vallan investointipolitiikassa etuoikeu-
29352: myös siitä syystä, että valtioneuvosto on tä- tettuun asemaan. Niin ikään teollisuuspoliittis-
29353: män vuoden aikana päättänyt nimetä peräti 34 ten keinojen nykyistä parempi yhteensovittami-
29354: kuntaa erityisalueeksi. nen aluepoliittisten keinojen kanssa, silloin kun
29355: Varsinkin taloudellisen taantuman vallitessa ne kohdistuvat erityisalueelle, takaa nopeam-
29356: tulisi erityisalueille suunnata nykyistä huomat- man ja varmemman tavan selviytyä äkillisiksi
29357: tavasti enemmän määrärahoja. Samalla olisi koetuista ongelmista.
29358: huolehdittava siitä, että vähitellen rajattaisiin Edellä olevan peruSiteella ehdatan,
29359: erityisalueisiin kuuluvien kuntien lukumäärä.
29360: Kun vielä tuki rajattaisiin keskimäärin kahden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29361: vuoden aikana tapahtuvaksi, voitaisiin erityis- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
29362: alueelle suunnattuja toimenpiteitä toteuttaa ny· 32.51.46 kaikkiaan 25 000 000 markan
29363: kyistä huomattavasti tehokkaammin. määrärahan (siirtomääräraha) valtion-
29364: Erityisalueiden tuotantotoiminnan tukemi- apuna erityisalueiden tuotantotoiminnan
29365: seen varattujen määrärahojen lisäämisen ohella tukemiseen.
29366: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
29367:
29368: Heikki Järvenpää
29369: 758 1982 vp.
29370:
29371: Raha-asia-aloite n:o 692
29372:
29373:
29374:
29375:
29376: M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja
29377: vesirakennuspiirin perustamiseen
29378:
29379:
29380: Eduskunnalle
29381:
29382: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on maamme perustamisesta. Ehkä suunnitteilla olevan Sata-
29383: tie- ja vesirakennuspiireistä suurin. Piirin kunnan läänin perustaminen on vaikuttanut
29384: alueella on yleisiä teitä n. 10 000 kilometriä, siihen, että on odotettu koko hallinnon uudis-
29385: yli tuhat siltaa jne. Maamme mootJtoriajoneu- tamista maakunnan osalta. Kun Satakunnan
29386: voista ja liikennemäärästä on alueella noin 16 läänin perustaminen toteutuu aikaisintaan vuon-
29387: prosenttia. Piiri jakautuu kahteen suureen kes- na 1985, niin tie- ja vesirakennuspiirin perusta-
29388: kukseen; Turun eteläiseen alueeseen eli Varsi- minen ei ole ristiriidassa läänin perustamisen
29389: nais-Suomeen ja pohjoiseen alueeseen Satakun- kanssa, vaan tie- ja vesirakennuspiiri voitaneen
29390: taan. Porissa toimii TVL:n korjaamo, jota on perustaa jo aikaisemminkin.
29391: viime aikoina kehitetty myönteiseen suuntaan Edellä sanotun perusteella ehdotan,
29392: ja joka palvelee lähinnä Satakunnan aluetta.
29393: Asioita voitaisiin nykyistä tehokkaammin hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29394: taa vastaamaan teille ja liikenteelle asetettuja 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
29395: vaatimuksia, jos Satakuntaan perustettaisiin markkaa Satakunnan tie- ja vesiraken-
29396: oma tie- ja vesirakennuspiiri. Eduskuntakin on nuspiirin perustamiseen.
29397: jo vuonna 1962 hyväksynyt 'toivomuksen piJirin
29398: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29399:
29400: Matti Järvenpää
29401: 1982 vp. 759
29402:
29403: Raha-asia-aloite n:o 693
29404:
29405:
29406:
29407:
29408: M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoima-
29409: piirin perustamista varten
29410:
29411:
29412: Eduskunnalle
29413:
29414: Työttömyys on myönteisestä kehityksestä kahteen alueeseen johtaa koko maakunnan jää-
29415: huolimatta Satakunnassa huolestuttavan suuri. miseen toisarvoiseen asemaan työllisyysasioita
29416: Erityisesti Pohjois-Satakunnan ja Porin-Meri- hoidettaessa. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä
29417: karvian alueella työllisyyden paraneminen on kiireellisesti perustaa Satakunnan työvoimapiiri
29418: osoittautunut hitaammaksi kuin monilla muilla työvoimahallinnon palvelujen parantamiseksi
29419: alueilla maassamme. Työllisyyden hoitamista maakunnassa. Tiettävästi myös työvoimaviran-
29420: haittaa myös Satakunnan jakautuminen Tampe~ omaisten taholta on asiaa valmisteltu ja kaikki
29421: reen ja Turun työvoimapiireihin, vaikka Sata- edellytykset työvoimapiirin perustamiseen Sata-
29422: kunta omana maakuntana muodostaisi edelly- kunnassa ovat olemassa.
29423: tykset oman työvoimapiirin perustamiseen. Yk- Edellä olevan perusteella ehdotan,
29424: sistään Turun ja Porin läänin pohjoisessa vaali-
29425: piirissä eli Satakunnassa asuu lähes 300 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
29426: asukasta. den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
29427: Kun työllisyysasioita hoidetaan työvoimapii- markkaa Satakunnan työvoimapiirin pe-
29428: reitJtäin, niin saman maakunnan kuuluminen rustamiseen.
29429: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29430:
29431: Matti Järvenpää
29432: 760 1982 vp.
29433:
29434: Raha-asia-aloite n:o 694
29435:
29436:
29437:
29438:
29439: M. Järvenpää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
29440: apuna raittiustyöhön ja alkoholijuomista aiheutuvien haitto-
29441: jen ehkäisemiseen
29442:
29443:
29444: Eduskunnalle
29445:
29446: Valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvottelu- arvioon 8,4 miljoonaa markkaa ja vuoden 1983
29447: kunta esitti jo 18. 3. 1977 päivätyssä kirjees- tulo- ja menoarvioon 9,1 miljoonaa markkaa.
29448: sään, että raittiustyöhön tarkoitettua määrära- Näyttää kuitenkin siltä, että alkoholin haitta-
29449: haa olisi korotettava niin, että se vastaa 1,50 vaikutukset kasvavat nopeammin kuin niiden
29450: markkaa asukasta kohti. Palkkatason nousu ja torjumiseen käytettävät varat. Siksi on tulo-
29451: muiden kustannusten lisääntyminen edellyttä- ja menoarvioon merkittyä rahamäärää pidettävä
29452: vät, että raittiusjärjestöjen valtionapu pysyy liian pienenä.
29453: vähintään rahanarvon alenemista vastaavana, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29454: esitti neuvottelukunta. nioittavasti,
29455: AlkohoHkomitea oli 27. 6. 1978 jättämässään
29456: mietinnössä sitä mieltä, että raittiusjärjestöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29457: toiminnan ja muun alkoholihaittojen ehkäisyyn 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
29458: tähtäävän kansalaistoiminnan tehostamiseksi 33.51.50 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
29459: määrärahoja olisi lisättävä. Hallitus onkin esit- käytettäväksi raittiustyöhön sekä alko-
29460: tänyt vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon rait- holi;uomista aiheutuvien haittojen ehkäi-
29461: tiustyöhön käytettäväksi valtionapuna 7,1 mil- semiseen.
29462: joonaa markkaa, vuoden 1982 tulo- ja meno-
29463: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29464:
29465: Matti Järvenpää Vappu Säilynoja
29466: Anna-Liisa Jokinen Aimo Ajo
29467: Hannele Pokka
29468: 1982 vp. 761
29469:
29470: Raha-asia-aloite n:o 695
29471:
29472:
29473:
29474:
29475: Järvisalo-Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
29476: opiskelija-asuntojen omapääomaosuuden valtionavustukseen
29477:
29478:
29479: Eduskunnalle
29480:
29481: Opiskelija-asuntosäätiöt ovat yleishyödyllisiä Kuitenkin näissä opiskelija-asunnoissa asuvat
29482: yhteisöjä, joiden tarkoituksena on tuottaa koh- opiskelijat maksoivat keväällä 1982 Tampereel-
29483: tuuhintaisia asuntoja kaikille peruskoulun jäl- la vuokraa 16,50 mk/m2 • Vuokrat ovat ver-
29484: keisissä oppilaitoksissa opiskeleville nuorille. rattuna kaupungin vuokratalojen vuokriin noin
29485: Lähes 90 % opiskelijoista asuu vuokra-asun- kaksi markkaa neliöltä korkeammat. Jokavuo-
29486: noissa. Asuntolasäätiöt tai vastaavat pystyvät tiset tuntuvat vuokrankorotukset ovat väistä-
29487: tarjoamaan asunnon noin puolelle asunnon tar- mättömiä ilman valtiovallan ja kuntien tukea
29488: vitsijoiden määrästä. opiskelija-asuntoyhteisöille. Jotta kevennystä
29489: Opiskelija-asuntojen epäedullisen rahoitusra- vuokrien korotuksiin saataisiin jo vuodelle
29490: kenteen vuoksi ovat pääomamenot huomattava 1983 ja jotta kevennys vastaisi vuokrankorotus-
29491: asumiskustannuksia nostava tekijä. Esimerkiksi paineessa noin markkaa neliöltä, me allekirjoit-
29492: Tampereella sijaitsevien opiskelija-asuntojen taneet ehdotamme,
29493: osalta valtionapu rahoitukseen on 3 %. Ky-
29494: seinen määräraha on valtion niin vuoden 1981 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29495: tilinpäätöksessä, vuoden 1982 tulo- ja meno- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
29496: arviossa kuin vuoden 1983 tulo- ja menoarvio- 26.12.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
29497: esityksessäkin sama 5 milj. mk. Jotta rahoitus- käytettäväksi valtionavustuksena opiske-
29498: rakennetta voitaisiin nykyisestään kohentaa, lija-asuntojen omapääomaosuuteen, siten
29499: tulisi valtionosuutta lähivuosina kehittää tulo- että tarkoitukseen osoitettaisiin kaik-
29500: ja menoarviossa 5 %:sta 10 %:iin. kiaan 10 000 000 markkaa.
29501: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
29502:
29503: Riitta Järvisalo-Kanerva Heikki Järvenpää Pirjo Ala-Kapee
29504: Ulla-Leena Alppi Esko Pekonen Irma Rosnell
29505: P. Puhakka Terhi Nieminen-Mäkynen Antero Juntumaa
29506:
29507:
29508:
29509:
29510: 96 088200412K
29511: 762 1982 vp.
29512:
29513: Raha-asia-aloite n:o 696
29514:
29515:
29516:
29517:
29518: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden
29519: asumislisän ulottamiseksi kahden lukuvuoden väliseen kesään
29520:
29521:
29522: Eduskunnalle
29523:
29524: Lähes 90 % opiskelijoista asuu vuokra-asun- joille tällä uudistuksella olisi erityistä merki-
29525: noissa. Huolimatta siitä, että monen opiskelijan tystä.
29526: varsinainen opintovuosi on n. 9-10 kk:n mit- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme,
29527: tainen, joutuu opiskelija, turvatakseen asumi-
29528: sensa seuraavana vuonna, suorittamaan opiske- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29529: luaikaisen asunnon vuokran myös kesäajalta. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
29530: Mikäli asumislisä ulotettaisiin koskemaan 29.39.55 lisäyksenä 9 000 000 markkaa
29531: myös kesäaikaa, rauhoittaisi se sekä syysopinto- asumislisäjärjestelmän ulottamiseksi kos-
29532: kauden kestävää asunnonvuokraustilannetta että kemaan kahden opiskeluvuoden väliin
29533: <Opiskeluun ryhtymistä. Perheellisille Opiskeli- jäävää kesää.
29534: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
29535:
29536: Riitta Järvisalo-Kanerva Antero Juntumaa Pentti Lahti-Nuuttila
29537: 1982 vp. 763
29538:
29539: Raha-asia-aloite n:o 697
29540:
29541:
29542:
29543:
29544: Järvisalo-Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teat-
29545: tereiden valtionapuun
29546:
29547:
29548: Eduskunnalle
29549:
29550: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1983 tien rahoitusta ei ole mahdollista lisätä nykyi-
29551: esitetään teattereiden valtionapuun 19,3 mil- sestä. Kunnan osuus kokonaisuutena on huo-
29552: joonaa markkaa. Valtionavun korotus kuluvaan mattava, ja lisäksi se koskee yhtä kuntaa teat-
29553: vuoteen verrattuna on 10,9 %. Tältä momen- teriyleisön jakautuessa laajemmalle alueelle.
29554: tilta saa valtionapunsa pääosa maamme ammat- Valtion näyttämötaidetoimikunta oli eh-
29555: titeattereista, noin 25 teatteria. dottanut teattereiden valtionapumomentille
29556: Teatterit rahoittavat toimintansa pääsylippu- 21 500 000 markkaa.
29557: tuloillaan ( 27 %) ja kunnanavustuksilla (55 Tämän mukaisesti ehdotamme,
29558: %) valtion osuuden ollessa n. 17 %. Riippu-
29559: matta teattereiden hallintomalleista kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29560: merkitys on painottunut. Teattereiden taloudel- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
29561: linen tila on kuluneiden vuosien aikana vaikeu- 29.90.53 lisäyksenä 2 200 000 markkaa
29562: tunut ja yhteiskunnan asettamat vaatimukset teattereiden valtionapuun.
29563: ovat pääsyy kustannusten kohoamiseen. Kun-
29564: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
29565:
29566: Riitta Järvisalo-Kanerva Aila Jokinen Matti Maijala
29567: Ulla-Leena Alppi Sinikka Luja-Penttilä Terhi Nieminen-Mäkynen
29568: Toivo Mäkynen Antero Juntumaa
29569: 764 1982 vp.
29570:
29571: Raha-asia-aloite n:o 698
29572:
29573:
29574:
29575:
29576: Järvisalo-Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teat-
29577: teriryhmien sekä musiikki-, tanssi- ja lastenteattereiden tuke-
29578: miseen
29579:
29580:
29581: Eduskunnalle
29582:
29583: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1983 olevat teatterit ovat korottaneet lastenteatteri~
29584: esitetään teatteriryhmien sekä musiikki-, tanssi- toiminnan kokonaisosuutta ja erityisesti vieneet
29585: ja lastenteattereiden tukemiseen 4 350 000 esityksiä teatteritalot vaikeasti saavuttavien las-
29586: markkaa. Korotus aikaisempaan on 14,47 %, ten luo.
29587: mikä lisäyksenä alkuaan pieniin määrärahoihin Valtion näyttämötaidetoimikunta on esit-
29588: ei ratkaisevasti helpota taloudellisesti vaikeissa tänyt teatteriryhmien sekä musiikki-, tanssi-
29589: oloissa toimivia ryhmiä. ja lastenteattereiden valtionapumomentille
29590: Maamme teatteriryhmät ovat useiden vuosien 4 800 000 markkaa, mikä olisi merkinnyt
29591: ansiokkaalla työllä osoittaneet tarpeellisuutensa 26,31 %:n korotusta.
29592: ja merkityksensä. Momentilla olevat teatterit Tämän mukaisesti ehdotamme,
29593: ovat saavuttaneet uusia väestöryhmiä, jotka
29594: ilman tätä toimintaa jäisivät teatteritoiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuodm
29595: ulkopuolelle. Toiminta kohdistuu maan eri 1983 tulo- ja menoarvioon momentillc
29596: osiin ja tavoittaa suurten kaupunkien ulkopuo- 29.90.52 lisäyksenä 450 000 markkaa
29597: lella olevia asukkaita. Merkittävää on myös ryh- teatteriryhmien sekä musiikki-, tanssi-
29598: mien suorittama lastenteatterityö. Momentilla ja lastenteattereiden tukemiseen.
29599: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
29600:
29601: Riitta Järvisalo-Kanerva Terhi Nieminen-Mäkynen Lea Savolainen
29602: Ulla-Leena Alppi P. Puhakka Sinikka Luja-Penttilä
29603: Toivo Mäkynen
29604: 1982 vp. 765
29605:
29606: Raha-asia-aloite n:o 699
29607:
29608:
29609:
29610:
29611: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen
29612: Työväen Teatterin käyttömenoihin
29613:
29614:
29615: Eduskunnalle
29616:
29617: Tampereen Työväen Teatteri Oy:n uudisra- Teatterin käyttömenoihin. Valtionavustus vuo-
29618: kennushanke on käynnistetty elokuussa 1982 delle 1982 oli 1 062 000 markkaa.
29619: valtion ja Tampereen kaupungin kesken perus- Jotta teatterin toiminta ja kehittäminen
29620: tetun Työväen Teatterin talosäätiön toimesta. uuden rakennuksen asettamia edellytyksiä vas-
29621: Tampereen Työväen Teatterin tavanomaises- taavaksi voisi tasaisena ja häiriöttömästi jatkua,
29622: sa toiminnassa rakennushankkeen käynnistämi- tulisi teatterin valtionavustuksen kehittyminen
29623: nen on rakennusaikaisten korvaavien tilojen taata jo vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa.
29624: vuokraamisen ja kunnostamisen sekä syysnäy- Edellä mainitulla perusteella ehdotamme,
29625: täntökauden aikana tapahtuvien ylimääräisten
29626: kulissi- ja rekvisiittakuljetusten vuoksi jo nyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29627: aiheuttanut teatterille n. 200 000 markan lisä- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 29.20
29628: kustannukset. Noin 2 'h vuoden ajan kestävän uudelle momentille 1 700 000 markan
29629: rakentamisen aikana kustannukset tulevat ole- määrärahan käytettäväksi Tampereen
29630: maan n. 200-250 000 markan vuositasolla. Työväen Teatterin vuoden 1983 käyttö-
29631: Eduskunta on jo aiemmin päättänyt valtion menoihin.
29632: lisääntyvästä osallisuudesta Tampereen Työväen
29633: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
29634:
29635: Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Maijala Toivo Mäkynen
29636: Ulla-Leena Alppi Erkki Pystynen Antero Juntumaa
29637: Sinikka Luja-Penttilä Terhi Nieminen-Mäkynen Pentti Lahti-Nuuttila
29638: 766 1982 vp.
29639:
29640: Raha-asia-aloite n:o 700
29641:
29642:
29643:
29644:
29645: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin
29646: Teatterimuseon valtakunnalliseen tallennustoimintaan
29647:
29648:
29649: Eduskunnalle
29650:
29651: Maamme teattereiden arkistoaineisto on suurimmat teatterit, Suomen Kansallisooppera~
29652: puutteellisesti tallennettu, mikä vaarantaa mate- opetusministeriö ja Suomen Teatterijärjestöjen
29653: riaalin säilymisen ja vaikeuttaa sen käyttöä. Keskusliitto. Puolet edustajista valitsee Helsin-
29654: Teatterirakennusten toiminnot vuosikymme- gin kaupunki.
29655: nien ajalta ovat lähes yksinomaan iäkkäiden Helsingin Teatterimuseosäätiö on anonut val-
29656: alan ammattilaisten ja harrastajien muistitiedon tionapua. Se on toiminnaltaan ollut 20 vuotta
29657: varassa. Helsingin Teatterimuseo on sisällyttä- sitten tapahtuneesta perustamisestaan asti sel-
29658: nyt tehtäväkenttäänsä kyseisten selvitysten ko- västi valtakunnallinen sekä kokoelmiltaan että
29659: konaissuunnittelun ja asteittaisen toteuttamisen. käyttäjäkunnaltaan, osin myös näyttelyiden
29660: V altakunnallinen tallennustyö muodostuu osin osalta. Museo joutuu kuitenkin jatkuvasti otta-
29661: museon omien kokoelmien käsittelystä, mutta maan huomioon hyvin rajoitetut taloudelliset
29662: merkittävästi myös maan eri teattereiden ma- mahdollisuutensa eikä siis pysty ilman erityis-
29663: teriaalin käsittelystä ja keskuskortistoinnista. toimenpiteitä vastaamaan maan ainoan teatteri-
29664: Mm. työväenteatteriperinteen kartoitus on muo- alan toimivan museon tehtävistä.
29665: dostunut kiireiseksi muutamien alan vanhim- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29666: pien taidelaitosten siirtyessä uusiin toimitiloi-
29667: hin. Teatterimuseon kapeasta rahoituspohjasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29668: johtuen tätä työtä ei voida suorittaa ilman eril- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
29669: listä valtakunnallista avustusta. markan määrärahan H etsin gin Teatteri-
29670: Museota ylläpitää Helsingin Teatterimuseo- museon valtakunnalliseen tallennustoi-
29671: säätiö, jonka hallinnossa ovat edustettuina maan mintaan.
29672: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
29673:
29674: Riitta Järvisalo-Kanerva Sinikka Luja-Penttilä Toivo Mäkynen
29675: Ulla-Leena Alppi Terhi Nieminen-Mäkynen Antero Juntumaa
29676: 1982 vp. 767
29677:
29678: Raha-asia-aloite n:o 701
29679:
29680:
29681:
29682:
29683: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääketieteellisen
29684: aluelaboratorion perustamiseksi Lappeenrantaan
29685:
29686:
29687: Eduskunnalle
29688:
29689: Tuonti idänkaupassa tapahtuu suurelta osin laboratorion aikaansaaminen alueelle suorastaan
29690: Vainikkalan raja-aseman kautta. Valitettavan välttämätön. Lappeenranta, jonka alueella on
29691: usein on todettu idästä tulleissa vaunuissa kul- Vainikkalan raja-asema, olisi sopiva laborato-
29692: keutuvan maahamme erilaisia tuhohyönteisiä, rion sijoituspaikaksi.
29693: mm. koloradokuoriaista on usein tavattu elin- Asiasta huolestuneina ovat Lappeenrannan
29694: tarvikkeita kuljettavissa rautatievaunuissa. kaupunki, Kymen läänin Maatalouskeskus ja
29695: Myös metsäeläimet liikkuvat vapaasti puolin ja Etelä-Karjalan Maataloustuottain Liitto jo ai-
29696: toisin valtakunnan rajan yli ja niiden mukana kaisemmin kääntyneet maa- ja metsätalousmi-
29697: saattaa kulkeutua tartuntatauteja maahamme. nisteriön puoleen anoen, että Lappeenrannan
29698: Kun kaakkoinen rajaseutu on varsin tiheästi kaupunkiin perustettaisiin eläinlääketieteellinen
29699: asuttua aluetta, on tartuntatautien ja tuhohyön- aluelaboratorio. Asiassa ei kuitenkaan ole mi-
29700: teisten leviämisen vaara erittäin suuri. Kun li- tään toteuttamistoimenpiteitä tapahtunut.
29701: säksi Kymen lääni, sen kaksi maakuntaa Etelä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29702: Karjala ja Kymenlaakso, on voimakasta karja- nioittaen,
29703: talousvaltaista aluetta, joka tuottaa karjatalous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29704: tuotteita huomattavasti yli maakuntien oman 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
29705: tarpeen, olisi tartuntatautien ehkäisemiseksi ja markan määrärahan eläinlääketieteellisen
29706: hyviä, terveeliisiä tuotteita tuottavan karjata- aluelaboratorion perustamista varten
29707: louden kehittämiseksi eläinlääketieteellisen alue- Lappeenrannan kaupunkiin.
29708: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29709:
29710: Mikko Kaarna Heikki Järvenpää Petter Savola
29711: Anna-Kaarina Louvo Katri-Helena Eskelinen
29712: 768 1982 vp.
29713:
29714: Raha-asia-aloite n:o 702
29715:
29716:
29717:
29718:
29719: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaan koulu-
29720: rakennushankkeiden nopeuttamiseksi
29721:
29722:
29723: Eduskunnalle
29724:
29725: Vantaalla on olemassa välitön tarve neljän lun toteuttaminen on todettu tarpeelliseksi,
29726: suuren kouluhankkeen sekä lisäksi joukon pie- mutta myös sen rakentaminen uhkaa viivästyä
29727: nempiä hankkeita toteuttamiseen. Suurista mm. valtionosuuksien puuttumisen takia.
29728: hankkeista kolmen, Havukosken ja Länsimäen Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
29729: -Rajakylän yläasteen sekä Kilterin ala-asteen dotamme,
29730: aloittaminen on vaarassa viivästyä tavalla, joka
29731: merkitsee koulutilanteen heikkenemistä kasva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29732: van kunnan näillä alueilla. Viivästymisen syy- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
29733: nä on niistä aiheutuva huomattava rasitus kun- 29.46.34 lisäyksenä 10 000 000 mark-
29734: nan talouteen. kaa valtionosuuksiin Vantaan koulu-
29735: Tilanne on erityisen kriittinen mm. Länsi- hankkeita varten niin, että nykyisten
29736: mäen-Rajakylän asuma-alueella, josta kuljete- määrärahojen puitteissa suunniteltujen
29737: taan päivittäin runsas 300 oppilasta 5 kilomet- hankkeiden lisäksi viimeistään ensi vuo-
29738: rin päähän Sotungin yläasteeseen. Ilman kor- den lopulla voidaan aloittaa myös Ha-
29739: jausta peruskoulun oppilaspaikkojen vajauksen vukosken ja Länsimäen-Rajakylän ylä-
29740: on arvioitu vuosikymmenen lopulle tultaessa asteiden sekä Kilterin ala-asteen raken-
29741: nousevan 20 perusopetusryhmään. Uuden kou- taminen.
29742: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
29743:
29744: Markus Kainulainen M.-L. Salminen Pauli Uitto
29745: 1982 vp. 769
29746:
29747: Raha-asia-aloite n:o 70.3
29748:
29749:
29750:
29751:
29752: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten päivähoito-
29753: paikkojen rakentamiseksi Uudellemaalle
29754:
29755:
29756: Eduskunnalle
29757:
29758: Helsingin lähikuntien asumalähiöiden pää- taisi samalla 250 rakennustyöpaikan avaamisen
29759: asiallisia asukkaita ovat lapsiperheet, jotka ta- rakentamiskohteissa sekä vastaavan päivähoidon
29760: loudellisen tilanteensa takia ovat hakeutuneet pysyvien työpaikkojen määrän avaamista päivä-
29761: arava-asumisen piiriin usein kauas työpaikois- kotien aloittaessa toimintansa.
29762: taan. Tällainen kehitys on johtanut usein vai- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
29763: keaan lasten päivähoitotilanteeseen näissä eten- dotamme,
29764: kin Espoon ja Vantaan lähiöissä, mutta lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29765: myös useissa muissa Uudenmaan kunnissa, joh- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
29766: tuen juuri ikärakenteesta tällaisilla asuma- 33.38.35 lisäyksenä 12 000 000 mark-
29767: alueilla. Tilanteen helpottamiseksi olisi Uudelle- kaa valtionosuuksiin lasten päivähoito-
29768: maalle rakennettava heti 1 000 päivähoitopaik- paikkojen edellyttämien 50 000 000
29769: kaa. markan rakennuskustannuksiin Uudella-
29770: Päivähoitopaikkojen rakentaminen mahdollis- maalla.
29771: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
29772:
29773: Markus Kainulainen Pauli Uitto M.-L. Salminen
29774:
29775:
29776:
29777:
29778: 97 088200412K
29779: 770 1982 vp.
29780:
29781: Raha-asia-aloite n:o 704
29782:
29783:
29784:
29785:
29786: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotipalvelutoimin-
29787: taa varten Uudellamaalla
29788:
29789:
29790: Eduskunnalle
29791:
29792: Kotipalvelutoiminta, vanhusten kotiavustajat Uudenmaan kuntiin olisi välittömästi sijoitet-
29793: sekä lapsiperheiden kodinhoitajat ovat merkit- tavissa 100 henkilöä (50+50) näihin tehtäviin
29794: tävä apu yksinäisille vanhuksille sekä eläkeläis- sen lisäksi, mitä tulo- ja menoarviossa on esi-
29795: pariskunnille ja lapsiperheille päivähoidossa tetty.
29796: olevien lasten tai kotona olevien äitien sairas- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
29797: tuessa. Toiminnan laajentamiseen on huomat- dotamme,
29798: tavia mahdollisuuksia ja tarvetta. Samalla toi-
29799: minta merkitsee pysyviä työpaikkoja ilman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29800: että tarvitaan vastaavasti investointikustannuk- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
29801: sia. Siten tällaisen tarpeellisen toiminnan laa- 33.56.32 lisäyksenä 18 000 000 mark-
29802: jentaminen juuri nykyisessä ja edessä olevassa kaa valtionosuuksiin kotipalvelutoimin-
29803: työllisyystilanteessa on .erityisen perusteltua. nan kehittämiseen Uudellamaalla.
29804: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
29805:
29806: Markus Kainulainen Pauli Uitto M.-L. Salminen
29807: 1982 vp. 771
29808:
29809: Raha-asia-aloite n:o 705
29810:
29811:
29812:
29813:
29814: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten yhteis-
29815: kuntatakuun .laajentamiseksi Uudellamaalla
29816:
29817:
29818: Eduskunnalle
29819:
29820: Uudellamaalla (pl. Helsinki} on 15 kuntaa, sa olemaan työttömänä. Merkittävä osa työttö-
29821: joissa elokuussa 1982 oli työttömyys yli 3 % mistä on nuoria.
29822: tai työttömiä oli yli 300. Kunnat ovat seu- Tämän vuoksi olisi jo valtion vuoden 1983
29823: raavat (suluissa työttömyysprosentti/ työttömien tulo- ja menoarvioon varattava määräraha, jolla
29824: lukumäärä): Loviisa (6,0/238), Ruotsinpyhtää laajennettaisiin nuorten yhteiskuntatakuuta
29825: {5,3/87), Myrskylä (5,0/45), Karkkila (4,0/ kaikkiin edellä mainittuihin kuntiin, joissa
29826: 145), Hausjärvi {3,9/45), Pernaja (3,8/62), työttömyys oli elokuussa 1982 yli 3 % tai yli
29827: Nummi-Pusula (3,6/80), Porvoo {3,6/318), 300 henkeä. Tavoitteena olisi n. 1 000 nuoren
29828: Porvoon mlk. (3,6/302), Lapinjärvi (3,3/48), saaminen yhteiskuntatakuun piiriin ensi vuonna
29829: Järvenpää (3,2/356), Hyvinkää (3,0/524), Uudellamaalla sen lisäksi, mitä tulo- ja meno-
29830: Vantaa ( /1172), Espoo { /974) ja Ke- arvioesitykseen sisältyy nuorisotyöttömyyden
29831: rava ( /312). Näissä kunnissa oli siten elo- supistamiseksi.
29832: kuussa yhteensä 4 800 työtöntä ja sen lisäksi Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
29833: työllisyyskoulutuksessa ja lyhennetyllä työvii- dotamme,
29834: kolla olevia.
29835: Ennakoitu kehitys merkitsisi toteutuessaan, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29836: että kyseisissä 15 kunnassa työttömyysprosen- 1983 tulo- ia menoarvioon momentille
29837: tit nousevat 4-8 %:iin ja työttömien määrä 34.50.28 lisäyksenä 30 000 000 mark-
29838: 7 OOO:een ensi talvena. Kehitys myös merkitsee, kaa nuorten yhteiskuntatakuun laaien-
29839: että ensi vuoden aikana kyseisissä 15 kunnassa tamiseksi Uudellamaalla.
29840: 15 000-20 000 henkilöä tulee jossain vaihees-
29841: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
29842:
29843: Markus Kainulainen Pauli Uitto M.-L. Salminen
29844: 772
29845:
29846: Raha-asia-aloite n:o 706
29847:
29848:
29849:
29850:
29851: Kanenra yin.: Määrärahan osoittamisesta Turussa sijaitsevan
29852: ns. Ingmllhin tlllon SUQjeluun
29853:
29854:
29855: Eduillkunn;alle
29856:
29857: Tutussa Linnanka<lun -tlltl'ella sijaitsevan ns. mukaah Ingmanin 1,~5 miljöonan markttn hin-
29858: Ingmanin talon rakennutti kellarimestari Sej~ t-apyyntö oli kohtuullinen. Korjauskustannuk-
29859: peli 1770-luvulla. Rakennuksen nykyinen ju- siksi arvioitiin ~-9 miljoonaa markkaa.
29860: gend-ulkoasu on arkkitehti Strandellin suun- Turun kaupunki ei ole ostanut Ingmanin
29861: nittelema. taloa, joten kaupungin mahdollisuudet vaikut-
29862: Rakennukse5sa on aikoinaan pidetty konsert- taa tulevaisuudessa talöll kohtalOön ovat vä-
29863: teja ja järjestetty teatteriesityksiä, Se on toimi- häiset. Kiinteistön omistajaa sitovat tatkat
29864: nut myös monieli kuului5uuksieh koh.taul!paik- suojelumääräykset, joid~n mukaan takennuk-
29865: kana. Ingmanin talossa ovat toisensa tavan- seen .kohdistuvat purkamis- ja rakentllmistoi-
29866: neet mm. Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf menpiteet voidaan suorittaa vain museoviraston
29867: ja Venäjän tsaari Aleksanteri I. lngman"!!uvull~ luvalla. Yksityiseltä omistajalta ei kuitenkaan
29868: talo siirtyi viime vuosisadan lopulla liike- ja ole mahdollista vaatia sellaisia entistätnistoi-
29869: asuintiloiksi. m:ehpiteitä kuin julkisilta viranom11isilta.
29870: Viisi vuotta tyhjillään ollut Ingmanin talo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
29871: sijaitsee Turun sydänalueella. Museovirasto on nioittaen,
29872: esittänyt toivomuksen, jonka mubtttn kaupun-
29873: gin tulisi entistää tämä suojeltavaksi määrätty f!ltä 'Eduskuwta ottaisi valtien vuoden
29874: rakennus. Turun kaupunki on pitänyt: suojelua 1983 tulo- ja meitoatvioon momentille
29875: välttämättömänä. Edelleen st'! on ilmoittanut 29.94.50 lisäyksenä 1 000 000 matkan
29876: halustaan ostaa rakennus, mikäli opetusministe- mäiirärahan kattamaan TMussa sijatt-
29877: riö osallistuu kunnostamiskustannuksiin. Turun set:Jrm ns. Ingfila'IZm talo'iz perusköY{aus-
29878: kaupungin vuonna 1979 suorittaman arvion kustannuksia.
29879: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
29880:
29881: Ilkka Kanerva Mikko Rönnholm Arto Lampinen
29882: Heikki Perho Tapio Holvitie
29883: 1982 vp. 773
29884:
29885: Raha-asia-aloite n:o 707
29886:
29887:
29888:
29889:
29890: Kangas: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan opistolle
29891: lainojen lyhentämiseen ja korkojen maksamiseen
29892:
29893:
29894: Eduskunnalle
29895:
29896: Etelä-Pohjanmaan opistossa Ilmajoella on avustusta saatava rakennushankkeen aiheutta-
29897: suoritettu viime vuosien aikana laajoja raken- mien lainojen ja korkojen maksamiseen.
29898: nushankkeita. Niitä varten on valtion tulo- ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
29899: menoarviossa kolmen viimeisen vuoden aikana taen,
29900: ollut rakennusavustusta yhteensä 1 700 000
29901: markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29902: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
29903: ei rakennusavustusta esitetä myönnettäväksi. markkat~ Etelä-Pohjanmaan opistolle
29904: Koska Etelä-Pohjanm11an opiston rakennushank- rakennushankkeiden (liheuttamien laino-
29905: keet ovat kuitenkin laajat ja niiden kokonais- jen lyhentämiseen ja korkojen maksa-
29906: kwttannukset suuret, olisi myös vuonna 1983 miseen.
29907: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
29908:
29909: Orvokki Kangas
29910: 774 1982 vp.
29911:
29912: Raha-asia-aloite n:o 708
29913:
29914:
29915:
29916:
29917: Kangas: Määrärahan osoittamisesta Peräpohjolan opistolle laino-
29918: jen lyhentämiseen ja korkojen maksamiseen
29919:
29920:
29921: Eduskunnalle
29922:
29923: Peräpohjolan opiston maksettavaksi tulee tava avustus aikaisempien rakennushankkeiden
29924: vuonna 1983 aikaisempien rakennushankkei- aiheuttamien lainojen lyhentämiseen ja korko-
29925: den aiheuttamista lainoista korkoja ja lyhen- jen maksamiseen.
29926: nyksiä yli 955 000 mk. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
29927: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa taen,
29928: on opistolle osoitettu 300 000 mk rakennus-
29929: avustusta. Vuoden 1983 tulo- ja menoarvio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29930: esityksestä Peräpohjolan opisto on kuitenkin 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
29931: jätetty kokonaan pois. markkaa Peräpohjolan opistolle aikai-
29932: Koska opisto ilman valtionavustusta joutuu sempien rakennushankkeiden aiheutta-
29933: huomattaviin taloudellisiin vaikeuksiin, olisi mien lainojen lyhentämiseen ja korkojen
29934: myös vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon Saa- maksamiseen.
29935: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
29936:
29937: Orvokki Kangas
29938: 1982 vp. 775
29939:
29940: Raha-asia-aloite n:o 709
29941:
29942:
29943:
29944:
29945: Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harrastajateat-
29946: teriliiton toiminnan tukemiseen
29947:
29948:
29949: Eduskunnalle
29950:
29951: Suomen Harrastajateatteriliitto tekee arvo- maan kaikkiin niihin haasteisiin, joita sille esi-
29952: kasta työtä maan monien järjestöjen keskuu- tetään.
29953: dessa ohjaamalla ja kouluttamalla niiden jäse- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29954: nistöä harrastajanäyttämötoiminnan pariin ja
29955: edistämällä siten perinteistä näyttämötaidehar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29956: rastusta maan eri puolilla asutuskeskuksissa ja 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
29957: maaseutukunnissa. Sen valtionapu on kuitenkin 29.90.53 250 000 markkaa erityisavus-
29958: jäänyt jälkeen vastaavien muiden järjestöjen tuksena Suomen Harrastajateatteri/ii·
29959: valtionavusta eikä se pysty sen vuoksi vastaa- tolle.
29960: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
29961:
29962: Orvokki Kangas Hannele Pokka Matti Maijala
29963: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Petter Savola
29964: Lea Sutinen Juhani Tuomaala Katri-Helena Eskelinen
29965: 776 1982 vp.
29966:
29967: Raha-asia-aloite n:o 710
29968:
29969:
29970:
29971:
29972: Kangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksena
29973: nuoriso-, maamies- ja raittiusseuratalojen korjaamista varten
29974:
29975:
29976: Eduskunnalle
29977:
29978: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1983 Esitetty määräraha on tarpeeseen nähden
29979: tulo- ja menoarvioksi on varattu 800 000 mark- liian pieni. Onhan maassamme noin 500 täl-
29980: kaa maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistysten laista taloa, joiden kunnostus olisi tarpeen.
29981: ja osastojen sekä raittiusseurojen talojen kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29982: jaustöitä varten. Määräraha on tarkoitettu myös nioittaen,
29983: sellaisten talojen korjauksiin, jotka nämä jär-
29984: jestöt omistavat yhdessä muiden yhteisöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29985: kanssa. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
29986: Valtionavustus näiden talojen korjaamiseen 29.99.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
29987: on välttämätön, koska talojen kunnostus on maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdis-
29988: monessa tapauksessa muuten mahdotonta. Kui- tysten ja osastojen sekä raittiusseurojen
29989: tenkin talot ovat kylien elinvoimaisuuden kan- talojen korjaustöitä varten.
29990: nalta tärkeitä.
29991: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29992:
29993: OrvOkki Kangas Lea Sutinen Helvi Hyrynkangas
29994: Katri-Helena Eskelinen Hannele Pokka Juhani Tuomaala
29995: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29996: 1982 vp. 777
29997:
29998: Raha-asia-aloite n:o 711
29999:
30000:
30001:
30002:
30003: Kangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
30004: deksi kodinhoitajien palkkaamiseen
30005:
30006:
30007: Eduskunnalle
30008:
30009: Kotipalvelutoiminnan avulla pyritään edistä- lun sisällön kehittämistarpeet huomioon ottaen
30010: mään eri asiakasryhmien, kuten lapsiperheiden, on asiakkaiden mahdollisimman kokonaisval-
30011: vanhusten ja vammaisten suoriutumista kotona taisen ja tarkoituksenmukaisen avun saamiseksi
30012: sekä ennalta ehkäisemään ja estämään tarpeet- tärkeää, että kotipalvelua toteutetaan amma-
30013: tomia laitossijoituksia. Kotipalvelun tavoitteena tillisen kotipalveluhenkilöstön toimesta.
30014: on toisaalta tukea perheitä lastenhoito- ja kas- Kotipalvelutyötä kunnissa suorittavat nykyi-
30015: vatustehtävissä ja toisaalta siirtää palvelujen sin kodinhoitajat, joilla on vähintään 20 kuu-
30016: painopistettä kalliista laitoshoidosta avohoi- kauden mittainen kodinhoitajakoulutus, koti-
30017: toon. Kotipalvelujen määrällistä ja laadullista avustajat, jotka ovat saaneet lyhyen kurssituk-
30018: kehittämistä puoltavat sekä inhimilliset että sen vanhustyöhön, sekä työllistämistuella pal-
30019: taloudelliset näkökohdat. kattu ammattikouluttamaton henkilöstö. Koti-
30020: Jotta kotipalvelulle asetetut tavoitteet voi- palvelussa henkilöstörakenne on vinoutunut lii-
30021: taisiin saavuttaa ja kotipalveluja kehittää myös kaa ammattikouluttamattoman henkilöstön
30022: laadullisesti asiakkaiden kokonaisvaltaisen hy- suuntaan, mistä johtuen asiakkaiden odotuksiin
30023: vinvoinnin edistämiseksi, tarvitaan runsaasti käytännössä ei pystytä vastaamaan laadukkaasti
30024: lisää ammattikoulutettua kotipalveluhenkilö- eikä kotipalvelua kohdentamaan tarkoituksen-
30025: kuntaa. Nykyisillä kotipalvelun henkilöstö- mukaisesti.
30026: resursseilla ei pystytä vastaamaan kotipalve- Edellä esitetyistä syistä kotipalveluun tulee
30027: lulle asetettuihin odotuksiin eikä tavoitteisiin. saada hyvin koulutettua ammattitaitoista hen-
30028: Kotipalveluhenkilöstön tehtävät käsittävät kilöstöä, joten lisäykset tulee suunnata kodin-
30029: kodinhoidon ja kotitaloustöiden lisäksi neuvon- hoitajien virkoihin. Tähän tähdätään myös
30030: taa ja ohjausta sekä tukemista asiakkaan oma- keskiasteen koulunuudistuksessa sosiaalialan
30031: toimiseen ja itsenäiseen suoriutumiseen koto- peruslinjan osalta.
30032: na. Pyrkiessään edistämään asiakkaiden hyvin- Hallituksen esityksessä vuoden 1983 tulo- ja
30033: vointia, auttaessaan ns. moniongelmaperheitä, menoarvioksi on 120 kodinhoitajan viran lisäys,
30034: yhä huonokuntoisempia ja myös lisääntyvässä jota on pidettävä tarpeeseen nähden täysin
30035: määrin mielenterveydellisistä ongelmista kärsi- riittämättömänä.
30036: viä asiakkaita kotipalveluhenkilöstöltä edelly- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30037: tetään hyvää ammattitaitoa sekä ihmisläheistä nioittavasti,
30038: ja humaania perusnäkemystä.
30039: Kotipalveluhenkilöstö käyttää työvälineenään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30040: myös omaa persoonallisuuttaan ja vuorovaiku- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
30041: tussuhteita. Se joutuu suoriutumaan palvelu- 33.56.30 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
30042: tehtävistään yksin ja omatoimisesti ilman työ- valtionosuudeksi 200 uuden kodinhoi-
30043: yhteisön antamaa tukea. Tämä sekä kotipalve- tajan palkkaamiseen.
30044: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30045:
30046: Orvokki Kangas Hannele Pokka Juhani Tuomaala
30047: Katri-Helena Eskelinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anneli Kivitie
30048: Lea Sutinen Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
30049:
30050: 98 088200412K
30051: 778 1982 VJ>.
30052:
30053: Raha-asia-aloite n:o 712
30054:
30055:
30056:
30057: Karhuvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman ja Turun
30058: merenkulkuoppilaitosten tutkasimulaattorien uusimiseen
30059:
30060:
30061: Eduskunnalle
30062:
30063: Hallitus esittää valtion vuoden 1983 tulo- tyy nopeasti ja miehistöt pienenevät, kohdistuu
30064: ja menoarvioesityksessä valtion merenkulkualan jäljelle jäävien ammatilliseen osaamiseen yhä
30065: oppilaitosten uusien tilojen kalustamista, kalus- enemmän ja yhä laajempia vaatimuksia ja odo-
30066: ton uusimista ja täydentämistä sekä vanhentu- tuksia.
30067: neiden tutkasimulaattorien uusimista varten Pääosa merenkulkuoppilaitosten kaluston
30068: yhteensä 2 800 000 markkaa. Tämä summa on hankkimismäärärahoista on viime vuosina
30069: tarkoitus jakaa kyseessä oleviin tarkoituksiin osoitettu aluksenkäsittelysimulaattorin hankin-
30070: kaikkien maamme merenkulkualan oppilaitos- taan, joten merenkulkuoppilaitosten opetusväli-
30071: ten kesken. neistöä päästään tuskin lainkaan uusimaan.
30072: Merenkulkualan koulutukseen osoitetut mää- Aluksenkäsittelysimulaattori palvelee kuitenkin
30073: rärahat ovat viime vuosina olleet erittäin vä- vain vähäisessä määrin perusopetusta ja sen
30074: häisiä ja oppilaitosten laitehankinnat ja Rau- käyttö siihen tulee suhteettoman kalliiksi. Re-
30075: man oppilaitoksen osalta myös lisärakennus- sursseja kohdennettaessa olisi kuitenkin oleel-
30076: hanke ovat olleet pysähdyksissä koko 1970- lista, että kokonaisuus ja koko merenkulku-
30077: luvun. Tästä johtuen esimerkiksi turvallisuus- opetus huomioidaan eikä asetettaisi eri opetus-
30078: koulutukseen käytettävät tutkasimulaattorit paikkakuntia eriarvoiseen asemaan. Ammattiin
30079: ovat Turun oppilaitoksessa vuodelta 1962 ja koulutuksen jäädessä vanhentuneiden laitteiden
30080: Rauman oppilaitoksessa vuodelta 1968. vuoksi vaillinaiseksi vaarannetaan koko laiva-
30081: Tekninen kehitys merenkulkualan laitteisto- merenkulkumme turvallisuus.
30082: jen osalta on viime vuosina ollut hyvin voima- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30083: kasta. Näin ollen 1960-luvulta peräisin olevat nioittaen,
30084: laitteet ovat täysin vanhentuneita. Tällaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30085: laitteiden käyttö opetustarkoituksessa asettaa 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
30086: koko turvallisuuskoulutuksen kyseenalaiseksi, 29.74.70 (Kaluston hankkiminen) li-
30087: koska aluksissa itsessään kuitenkin on nykyai- säyksenä 1 500 000 markkaa käytettä-
30088: kaiset laitteet. Tällaisten vanhentuneiden lait- väksi erityisesti vanhentuneiden tutka-
30089: teiden avulla koulutuksensa saaneet tuntevat simulaattorien uusimista varten Rau-
30090: ammattiin astuessaan epävarmuutta puutteelli- man ja Turun merenkulkuoppilaitok-
30091: sen koulutuksensa vuoksi. Kun tekniikka lisään- sissa.
30092: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30093:
30094: Sinikka Karhuvaara Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Reino Breilin
30095: Mikko Ekorre Anneli Kivitie Mauri Pekkarinen
30096: Lauri Palmunen Toivo T. Pohjala Pekka Starast
30097: Markus Aaltonen Anssi Joutsenlahti Kalevi Mattila
30098: Jaakko 1tälä Aulis Juvela Helvi Hyrynkangas
30099: Olavi Ronkainen Ole Norrback Terhi Nieminen-Mäkynen
30100: Irma Rosnell M. Jaatinen Mikko Pesälä
30101: Heli Astala Jutta Zilliacus Liisa Jaakonsaari
30102: Elisabeth Rehn Esko Pekonen Arvo Salo
30103: Pentti Lahti-Nuuttila Pentti Sillantaus Seppo Toiviainen
30104: Pirjo Ala-Kapee Olavi Nikkilä Matti Järvenpää
30105: Pekka Vennamo
30106: 1982 vp. 779
30107:
30108: Raha-asia-aloite n:o 713
30109:
30110:
30111:
30112:
30113: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisi- ja oikeustalon
30114: suunnittelemiseksi Vaasaan
30115:
30116:
30117: Eduskunnalle
30118:
30119: Vaasaan on jo vuosia pyritty saamaan poliisi- suunnittelu ja toteutus olisi kiireellisesti aloi-
30120: ja oikeustaloa. Kyseessä on 5000-6000 m2:n tettava.
30121: hanke. Vaasan kaupunki on esittänyt useiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30122: eri ministeriöiden ja keskusvirastojen edustajien
30123: vierailujen aikana useampia vaihtoehtoja talon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30124: rakentamiseksi. Mustasaaren, mutta erityisesti 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
30125: Vaasan poliisin toimitilat eivät tällä hetkellä markan määrärahan poliisi- ja oikeus-
30126: alkuunkaan vastaa ajan vaatimuksia määrältään, talon suunnittelemiseksi Vaasaan.
30127: kunnoltaan tai varustetasoltaan. Hankkeen
30128: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
30129:
30130: Eeva Kauppi Anssi Joutsenlahti Saara Mikkola
30131: 780 1982 vp.
30132:
30133: Raha-asia-aloite n:o 714
30134:
30135:
30136:
30137:
30138: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta toimittajakoulutuksen
30139: suunnitteluun Vaasan korkeakoulussa
30140:
30141:
30142: Eduskunnalle
30143:
30144: Vaasan korkeakoulussa tehdyn selvityksen Vaikka koulutusohjelma sijoitettaisiinkin kiel-
30145: mukaan monet kauppatieteellisen alan kieli- ten opetuksen yhteyteen, Vaasan korkeakoulun
30146: painotteisen tutkinnon suorittaneet henkilöt muut tieteenalat, talous-, yhteiskunta- ja meto-
30147: toimivat erilaisissa tiedottajien ja toimittajien ditieteet ovat myös käytettävissä koulutukseen.
30148: tehtävissä. Ne soveltuvat hyvin talouselämää Aho Akademin valtiotieteellis-taloustieteellinen
30149: tuntevan, korkeatasoisen kielikoulutuksen saa- tiedekunta suunnittelee vastaavanlai&en ruotsin-
30150: neen henkilön ammattikuvaan. Vaasan korkea- kielisen koulutuksen aloittamista Vaasassa,
30151: koulun kielenkääntäjäkoulutuksessa toteutetaan mikä aikanaan tarjonnee sopivan yhteistyömah-
30152: nykyisin käytännöllistavoitteista ja eri ammatti- dollisuuden.
30153: aloihin perehdyttävää kielikoulutusta. Tämän Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
30154: tutkinnon rinnalle humanistiselle koulutusalalle kunnioittavasti,
30155: esitetään perustettavaksi päivä- ja aikakausleh-
30156: tien erikoistoimittajiksi ja talouselämän tiedo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30157: tustehtäviin valmistavaksi toimittajan koulutus- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
30158: ohjelmaa. markan määrärahan käytettäväksi toi-
30159: Uusien toimittajien ja tiedottajien tarve Suo- mittajan koulutusohjelman suunnitte-
30160: messa on 1980-luvulla 200-300 vuodessa. luun Vaasan korkeakoulussa.
30161: Alalla ei ole koko tarvetta kattavaa koulutusta.
30162: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
30163:
30164: Eeva Kauppi Olavi Nikkilä Jorma Fred
30165: Anna-Kaarina Louvo Erkki Pystynen Pekka Löyttyniemi
30166: Helena Pesola Jalmari Torikka Mauri Miettinen
30167: Saara Mikkola Eerd Lattula Matti Pelttari
30168: Helge Saarikoski Heikki Järvenpää Ben Zyskowicz
30169: Elsi Hetemäki-Olander Toivo Mäkynen
30170: 1982 'Vl>· 781
30171:
30172: Raha-asia-aloite n:o 715
30173:
30174:
30175:
30176:
30177: Kauppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten kotona
30178: tapahtuvan hoidon tukemiseen
30179:
30180:
30181: Eduskunnalle
30182:
30183: Laki lasten päivähoidosta merkitsee laki- arvokasta toimintaa, että yhteiskunnan on tuet-
30184: sääteisten puitteiden luomista päivähoitotoi- tava sitä aineellisesti ja henkisesti. Valtioneu-
30185: minnalle ja sen kehittämiselle. Laki rajaa kui- voston hyväksytnän lasten kotihoidon tukijär-
30186: tenkin päivähoidon päiväkodeissa ja perhepäi- jesteltnän kokeilutulosten perusteella voidaan
30187: väkodeissa annettuun hoitoon sekä ulkona ta- luoda järjestehnä, jossa vanhemmille tarjo-
30188: pahtuvan leikin ja toiminnart ohjaukseen ja taan rtykyistä paretnmat mahdollisuudet hoi-
30189: valv-ontaan. Laissa tnainitaan myös, että sosiaa- taa itse pientä lasta kotona. Kotihoidon edut
30190: li- ja terveysministeriön suostutl1uksella voidaan saavutetaan myös silloin, kun vanhemmat
30191: järjestää muunkinlaista päivähoitotoimintaa, jos palkkaavat lapselle kt>tiin hoitajan.
30192: lapsen etu sitä vaatii. Tähän kohtaan nojautuen Jokaiselle kodin ulkopuolella päivähoitoa
30193: on meneillään lasten kotihoidon tukikokeilu, tarvitsevalle lapselle on pyrittävä turvaamaan
30194: joka olisi saatettava lakisääteiseksi ja muuhun yhteiskunrran ylläpitämä tai tuketna ja valvoma
30195: päivähoitotoimintaan rinnastetuksi hoitol:iluo- päiväkt>ti- tai perhepäivähoito turvallisessa ja
30196: doksi. kehittävässä ytnpäristössä. Vasta kötihoidon
30197: Kotihoidon ruella ahnetaan lapseh huöltajal- tueh toteuduttua voidaan kuitenkin määritellä,
30198: le valinn~:~nmahdollrsuus ansiotyön ja kotiih missä laajuudessa uusia päiväkoteja olisi pe-
30199: jäämisen välillä lasten ollessa alle kouluikäisiä. rustettava ja perhepäivähoitoa laajennettava.
30200: Erityisen tärkeätä tämä valinnantnahdollisuus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30201: Oh alle .3-vuötiaiden lasten äideille tai äidi:tt
30202: sijaiselle, muna perheeh oit>suhteista riippuen ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30203: rnyos muille alle kouluikäisten, vammaisten ja 1983 tulo- ja menoarvioon .lisäyksenä
30204: sairaitten lasten huoltajille. 20 000 000 mat-kan määrärahan lasten
30205: Låsten hoitalttinen ja kasvattaminen on niin kotona tapahtuoan hoidon tukemiseen.
30206: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
30207:
30208: Eeva I<:auppi Helena Pesola Helvi Hyrynkangas
30209: Saara Mikko!a Antero Juntumaa Anssi Joutsenlahti
30210: 782 1982 vp.
30211:
30212: Raha-asia-aloite n:o 716
30213:
30214:
30215:
30216:
30217: Kauppi ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kunnille
30218: alkoholivaroista myönnettävän avustuksen korottamiseksi
30219:
30220:
30221: Eduskunnalle
30222:
30223: Kunnille on vuodesta 1934 lähtien myön- 1972 3,00 254 6,10
30224: netty avustuksia väkijuomayhtiön tai alkoholi- 1973 3,00 284 6,82
30225: yhtiön vuosivoitosta. Alkoholilain (459/68) 1974 3,00 333 7,99
30226: 98 §:n mukaan valtion tulo- ja menoarvioon 1975 5,00 392 9,41
30227: on vuosittain otettava määräraha, josta jokai- 1976 5,00 449 10,78
30228: selle kunnalle suoritetaan vähintään kolme 1977 5,00 506 11,99
30229: markkaa kutakin kunnassa edellisenä vuotena 1978 5,00 556 13,34
30230: henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi 1979 5,00 583 13,99
30231: puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin. sekä puo- 1980 6,00 651 15,62
30232: leksi paikallisen tarpeen mukaan kunnassa suo- 1981 6,00 729 17,49
30233: ritettavaan raittiustyöhön, alkoholijuomista ai- 1982 6,00
30234: heutuvien haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan
30235: toimintaan sekä päihdyttävien aineiden väärin- Vastauksessaan Oy Alko Ab:n hallintoneu-
30236: käyttäjien vapaaehtoiseen huoltotyöhön. Nykyi- voston kertomukseen alkoholiolojen kehityk-
30237: sin tämä määräraha on kahdella momentilla, sestä vuonna 1974 eduskunta lausui seuraavaa:
30238: 33.51.30 (Valtionosuus ja -avustus kunnille "Kun kunnallista raittiuslautakuntatoimintaa
30239: alkoholivaroista raittiustyöhön ja päihdyttävien ja raittiuslautakuntien palveluksessa olevien vi-
30240: aineiden väärinkäyttäjien huoltoon) ja 33.29.30 ranhaltijoiden lukumäärää on tarkoitus laki-
30241: (Valtionosuus ja -avustus kunnille alkoholi- sääteisestikin vuoden 197 6 aikana kehittää,
30242: varoista kuntien yleisiin tarpeisiin). Alkoholi- valtiovallan on luotava tähän tarvittavat talou-
30243: lain nojalla on maksettu kunnille vuosina 1975 delliset edellytykset, jotta kuntien menojen
30244: -1979 kummaltakin yllä mainitulta momen- nousua tältä osin ei lisättäisi."
30245: tilta 2 markkaa 50 penniä asukasta kohti ja Kesällä 1978 mietintönsä jättänyt alkoholi-
30246: vuodesta 1980 lähtien kolme markkaa. Alla komitea esitti, että olisi lisättävä tiedotus-, kas-
30247: olevassa laskelmassa nämä summat on vanhan vatus- ja järjestötoiminnan voimavaroja, jol-
30248: tavan mukaan laskettu yhteen. loin tulisi pyrkiä raittiuslautakuntien ja raittius-
30249: Kuntien alkoholivaraosuuden määrän kehi- järjestöjen toiminnan sekä muun alkoholihaitto-
30250: tys olisi ollut, jos osuutta olisi v. 1955-1981 jen ehkäisyyn tähtäävän kansalaistoiminnan te-
30251: korotettu elinkustannusindeksin nousua vas- hostamiseen mm. palaottamalla määrärahat ai-
30252: taavasti, seuraava: kaisemmalle tasolle ja niitä lisäämällä. Samaa
30253: Kuntien osuus korosti vuonna 1980 mietintönsä jättänyt rait-
30254: korotettuna tiuskasvatuskomitea. Sen mukaan kunnille tu-
30255: elinkust.· levat alkoholivaraosuudet olisi korotettava al-
30256: Kunnille indeksin
30257: jaettu Elinkust.· nousua koholijuomien myynnistä valtiolle tulevien tu-
30258: Vuosi osuus mk indeksi vastaavasti lojen suhteellista kehitystä vastaavalle tasolle.
30259: 1955 2,40 100 2,40 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30260: 1965 2,40 178 4,27
30261: 1969 3,00 217 5,21 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30262: 1970 3,00 223 5,35 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
30263: 1971 3,00 237 5,69 33.51.30 (Valtionosuus ;a -avustus kun-
30264: Raha-asia-aloite n:o 716 783
30265:
30266: nille alkoholivaroista raittiustyöhön ja varoista kuntien yleisiin tarpeisiin),
30267: päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien kummallekin määrärahan 4 markan
30268: huoltoon) ja momentille 33.29.30 (Val- suuruisena asukasta kohden.
30269: tionosuus ja -avustus kunnille alkoholi-
30270: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
30271:
30272: Eeva Kauppi Helena Pesoh Eero Lattula
30273: Anssi Joutsenlahti Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi
30274: Boris Renlund Mauri Vänskä Matti Pelttari
30275: Hannele Pokka Lauri Impiö Elsi Hetemäki-Olander
30276: Antero Juntumaa Saara Mikkola Ulla Puolanne
30277: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Ben Zyskowicz
30278: Aimo Ajo Lea Sutinen Toivo Mäkynen
30279: Ritva Laurila Erkki Pystynen Heikki Järvenpää
30280: Aila Jokinen Jalmari Torikka Mauri Miettinen
30281: Helge Saarikoski Paavo Vesterinen
30282: 784 1982 vp.
30283:
30284: Raha-asia-aloite n:o 717
30285:
30286:
30287:
30288:
30289: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä lisäyksenä
30290: tupakoinnin vähentämiseen tähtäävään valistustoimintaan
30291:
30292:
30293: Eduskunnalle
30294:
30295: Tupakoinnin vähentämistä varten on valtion rahoja on vuosittain karsittu ja koska tupa-
30296: vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon osoitettu koimattomuutta tukevaa hintapolitiikkaa ei ole
30297: aivan liian vähän määrärahoja. noudatettu.
30298: Tupakkalaissa on alun perin edelly;tetty Yleinen mielipide on suotuisa nykyisin tupa-
30299: 0,5 % tupakkavalmisteveron arvioidusta tuo- koinnin vähentämiselle, mutta kulutus uhkaa
30300: tosta käytettäväksi tupakoinnin vähentämiseen kääntyä nousuun, jos tupakoinnin haitoista tie-
30301: tähtäävään valistustyöhön. dottavaa valistustoimintaa ei tehosteta.
30302: Kuitenkin vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon Terveysetujen lisäksi tupakoinnin selvä lasku
30303: hallitus on esittänyt tähän tarkoitukseen vain merkitsisi myös valtiolle säästöä jo muutaman
30304: 6 320 000 markkaa, mikä on yhtä kuin 0,4 % vuoden kuluessa tupakoinnin aiheuttamien sai-
30305: tupakkavalmisteveron tuotosta. Edelleen ollaan rauksien vähentymisen johdosta.
30306: siis asetettua tavoitetta alemmassa markkamää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30307: rässä. nioittavasti,
30308: Kun 0,5% tupakkavalmisteverosta tekisi
30309: ensi vuodelle arvion mukaan noin 7,9 miljoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30310: naa markkaa, on tosiasiallinen vajaus näin ollen 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30311: 1 580 000 markkaa. 1 580 000 markkaa käytettäväksi yli-
30312: Tämän asian puolesta ovat taistelemassa määräisenä lisäyksenä tupakoinnin vä-
30313: myös 73 valtakunnallista kansanterveys- ja rait- hentämiseen tähtäävään valistustoimin-
30314: tiusjärjestöä. Järjestöjen mukaan tupakoinnin taan alkuperäisen tupakkalain asetta-
30315: vähentämisessä ei ole onnistuttu toivotulla ta- man lakisääteisen velvoitteen mukai-
30316: valla, koska tupakkalain edellyttämiä määrä- sesti ja myös kansanterveyden kohen-
30317: tamiseksi.
30318: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
30319:
30320: Eeva Kauppi Mauri Vänskä Matti Pelttari
30321: Anssi Joutsenlahti Lauri Impiö Pekka Löyttyniemi
30322: Hannele Pokka Saara Mikkola Elsi Hetemäki-Olander
30323: Aimo Ajo Helge Saarikoski Ben Zyskowicz
30324: Ritva Laurila Olavi Nikkilä Toivo Mäkynen
30325: Tuulikki Petäjäniemi • Juhani Laitinen Heikki Järvenpää
30326: Alla Jokinen Erkki Pystynen Juuso Häikiö
30327: Helena Pesola Jalmari Torikka Mauri Miettinen
30328: Anna-Kaarina Louvo Eero Lattula Jorma Fred
30329: Paavo Vesterinen Lea Sutinen
30330: 1982 vp. 785
30331:
30332: Raha-asia-aloite n:o 718
30333:
30334:
30335: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden hoidosta
30336: potilaille aiheutuvien omavastuuosuuksien korvaamiseen
30337:
30338: Eduskunnalle
30339:
30340: Suomessa sairastuu lähes 15 000 ihmistä Rintarauhasen syövässä hormonihoito on vii-
30341: syöpään vuodessa. Näistä noin 40-45 % pa- meisen neljän vuoden aikana voittanut Suo-
30342: ranee eli on elossa viiden vuoden kuluttua. messakin runsaasti alaa, ja hoitotulokset ovat
30343: Syövän ensimmäisenä hoitomuotona on nykyään selvästi parantuneet.
30344: kirurgia, sillä kaikki tapaukset joudutaan leik- Kemoterapia eli sytostaattihoito on myöskin
30345: kaamaan, jos ei muusta syystä niin täytyy ai- toisen maailmansodan jälkeen tullut ilmeisesti
30346: nakin saada koepala diagnoosin varmistamisek- pysyäkseen kuvaan syövän hoidossa. Lääke-
30347: si. Tällä tavoin päästään tutkimaan syövän teollisuus on kehittänyt ja kehittää jatkuvasti
30348: laatu ja levinneisyys. Mikroskooppinen tutki- parempia sytostaatteja, joita nykyään on useita
30349: mus syövälle on erittäin tärkeä, sillä on muis· kymmeniä käytössä, ja joita tavallisesti kombi-
30350: tettava, että syöpä ei ole ainoastaan yksi tauti, noidaan keskenään, joten annetaan useampia
30351: vaan syöpää on monta erilaista tautia, ja jopa sytostaatteja samassa taudissa. Etenkin lyfooma-
30352: samasta elimestä lähteneet syöpämuodot ovat ja Hodgkin-tyyppiset taudit ovat tällä hetkellä
30353: hyvin erilaisia ja toisistaan hyvin suuresti poik- täysin parannettavissa.
30354: keavia. Ennusteeseen vaikuttaa voimakkaasti Syövän lääkehoito, erityisesti hormoni- ja
30355: primäärikasvaimen koko ja levinneisyys diag- sytostaattihoito, on kallista ja aiheuttaa poti-
30356: noosihetkellä ja se, onko tauti lähettänyt etäis· laalle runsaasti taloudellisia kustannuksia. Li-
30357: pesäkkeitä. säksi hoito aiheuttaa toistuvia sairaalassaolo-
30358: Ensimmäisenä hoitokeinona ovat siis kirurgi- päiviä ja poliklinikkakäyntejä. Vuotuiset oma-
30359: set toimenpiteet ja kasvain pyritään poistamaan vastuuosuudet nousevat helposti 2 000-.3 000
30360: kokonaisuudessaan, jos se vain on mahdollista. markkaan. Ottaen huomioon myös sairauden ai-
30361: Usein kuitenkin tapahtuu niin, että tauti on heuttamat psyykkiset rasitukset ja usein huo-
30362: niin pitkälle levinnyt, että kirurgiset hoitotoi- non ennusteen, on aiheellista, että potilaat va-
30363: menpiteet eivät ole mahdollisia, ja silloin toi- pautetaan hoidon aiheuttamista omavastuu-
30364: sena hoitokeinona tavallisesti on sädehoito. osuuksista, kuten on menetelty mm. tuberku-
30365: Sädehoitoa saa noin 75 % syöpään sairastuneis- loosin ja kulkutautien suhteen.
30366: ta jossakin tautinsa vaiheessa. Sädehoitoa käy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30367: tetään myöskin täydentämään kirurgista hoitoa nioittaen,
30368: monessa taudissa, etenkin jos epäillään, että
30369: leikkaus ei ole ollut radikaali. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30370: Hormonit ovat saavuttaneet suuren sijan 1983 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
30371: syövän hoidossa, ·ja varsinkin hoidetaan ny- markan määrärahan käytettäväksi syöpä-
30372: kyään eturauhasen syöpää, rintarauhasen syö- potilaiden . hoidosta potilaille aiheutu-
30373: pää ja kohdun runko-osan syöpää hormoneilla. vien omavastuuosuuksien korvaamiseen.
30374: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1982
30375:
30376: Eeva Kauppi ·Helge Saarikoski Elsi Hetemäki-Olander
30377: Tuulikki Petäjäniemi Olavi Nikkilä Ulla Puolanne
30378: Ritva Laurila Erkki Pystynen Ben Zyskowicz
30379: Aila Jokinen Jalmari Torikka Toivo Mäkynen
30380: Helena Pesola Lea Sutinen Heikki Järvenpää
30381: Anna-Kaarina Louvo Eero Lattula Pertti Salolainen
30382: . Saara Mikkola Pekka Löyttyniemi Juuso Häikiö
30383: Lauri lmpiö Matti Pelttari Mauri Miettinen
30384: Jorma Fred Paavo Vesterinen
30385: 99 00·8200t412K
30386: 786 1982 vp.
30387:
30388: Raha-asia-aloite n:o 719
30389:
30390:
30391:
30392:
30393: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison kansain-
30394: välisten ja valtakunnallisten kurssikeskusten rakentamis- ja
30395: käyttökustannuksiin
30396:
30397:
30398: Eduskunnalle
30399:
30400: Opetusministeriön nuorisoto1m1sto käynnisti 3. Kouvolan kaupunki, Kirjdki.ven kurssi-
30401: vuonna 1976 yhteistyössä läänien nuorisolauta- keskus
30402: kuntien kanssa selvityksen valtakunnallista, 4. Kuusamon kunta, Oivangin !kurssi:.. ja lei~
30403: maakunnallista ja paikallista käyttöä pa:lvele- rikeskus
30404: vista nuorison kurssi- ja leirikeskuksista. Selvi- 5. Nurmeksen kaupunki, Hyvärilän kurssi•
30405: tys valmistui vuonna 1977 ja opemsministeriö ja nuorisomatkailukeskus
30406: hyväksyi nuorison valtaikunaillista ja kansainvä- 6. Helsingin kaupunki, Bengtsårin leirikes-
30407: listä käyttöä palvelevia kurssi• ja leirikeskuksia kus
30408: koskevan kehittämisohjelman 4. 1. 1978. 7. Virtain kaupunki, Kurssi- ja leirikeskus
30409: Selvitykselle ja ohjelmalle oli useilta eri •taus- 8. Kannonkosken kunta, Piispalan kurssi'- ja
30410: tatekijöitä. Näistä voidaan mainita ainakin seu- leir~keskus
30411: raavat tärkeimmät: Kohteista Helsingin ja Turun kaupunkien
30412: - tasapainoisen, maan eri osat huomioon kohteet ovat selkeästi kaupunkien omia leiri-
30413: ottavan leirikeskusverkoston ~uominen maa- ja kurssrkeskuksia. Suurilla !kaupungeilla on
30414: hamme; väestöpohjaansa nähden tarvetta omiin suu-
30415: riinkin keskuksiin.
30416: - valtakunnallisten ja kansainvälistä käyttöä Voima~kaimmin tåillä hetkellä kehitetään
30417: palvelevien leiri- ja kurss~keskus<ten luominen, valtakunnallisina kohteina Rautavaaran, Kuusa·
30418: joissa on ko. tarpeita vastaava ohjelmallinen mon, Nurmeksen, Virtain ja Kannonkosken
30419: valmius; kurssi- ja leirikeskuksi'a. Kouvolan Kirjoki-
30420: - vastata tulevaisuudessa nuodson !kansain- ven kurssikeskuksen kehittämiJStyö on tällä het-
30421: välistä vaihtoa koskeviin jatkuvasti lisääntyviiffi kellä suvantovaiheessa..
30422: tarpeisiin; Edellä luetelluista kohteista Kuusamon kun-
30423: - tarkoitukseen käytössä olevien maa-aluei- nan kohde on ollut pisimpään käytössä. Rauta-
30424: den kartoittaminen ja niiden varaaminen; vaaran, Nurmeksen ja Kannon!kosken !kohteita
30425: - läänien ja kuntien huomi'on kilioo.ittämi- ra!kennetaan parhaillaan ja ~toiminta on niissä
30426: nen asiaan yldsesti; käynnistymässä ensi vuoden aikana. Vittain
30427: - rajoitettujen avustus- ja lainamääräraho- kaupungin kohde on suunnitteluvaiheessa.
30428: jen suuntaaminen mahdollisimman tarkoituk- Ohjelman ·toteuttamisen ehkä suurimpana
30429: senmukaisesti; sekä onge1mana on ollut tarkoitukseen käytettävien
30430: - perusteiden etsiminen mahdollisten lisä- varojen riittämättömyys. Kuitenkin ohjelman
30431: rahoituslähteiden hankkimiseksi kohteiden ra- voimassaoloaikana on veikkausvoittova·ro~sta
30432: hoitukseen. voitu myöntiiä eri kohteilsiin yhteensä noin
30433: 4. 1. 197'8 hyvå'ksyttyä ohjelmaa on •tarkis- 4 000 000 mar~aa avustusta tai ·lainaa raken-
30434: tettu kahdesti ja nykyiJSessä ohjelmassa on seu- tamista varten. Lisäksi on ohjelman avuUa voi-
30435: raavat kohteet: tu neuvotella työllisyysvaroista kohteisiin yh-
30436: 1. Turun kaupunki, Sauvon Ahtelan leiri- teensä 8 000 000 marldcaa avustusta. Työlli-
30437: keskus syysavustuksia ovat tähän mennessä saaneet
30438: 2. Rautavaaran kunta, Hiirensalon kurssi- ja Kuusamon kunta, Rautavaaran kunta ja Kan-
30439: leirikeskus nonkosken kunta.
30440: Raha-asia-alQite n:Q 719 787
30441:
30442: Ohjelman kohteiden rakentamisen ja myö- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
30443: hemmin toiminnalliiSen avustamisen turvaami-
30444: seksi on opetusministeriön nuorisotoimisto esit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30445: tänyt val'tion tulo- ja menoarvioon vuodeksi 1983 tulo- ;a menoarvioon 5 000 000
30446: 1983 omaa momenttia, jonka turvin kohteiden markkaa rakenteilla olevien nuorison
30447: rakentaminen voitaisiin ho1taa ja jolta voitaisiin kansainvälisten ;a valtakunnallisten
30448: myöntää itse toiminnan tarvitsemia avustuiksia, kurssikeskusten rakentamis- ;a käyttö-
30449: joiden painopiste ajoittuu luonnolliiSesti lkäyn- kustannuksiin.
30450: nistysvaiheeseen.
30451: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30452:
30453: Markku Kauppinen Lea Sutinen Pentti Lahti-Nuuttila
30454: Matti Maijala Mauri Vänskä Erkki Korhonen
30455: Jouko Tuovinen
30456: 788 1982 vp.
30457:
30458: Raha-asia-aloite n:o 720
30459:
30460:
30461:
30462:
30463: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon metsä-
30464: oppilaitoksen suunnitteluun
30465:
30466:
30467: Eduskunnalle
30468:
30469: Pohjois-Karjala on maan metsätalousvaltai- luun olisi pitänyt osoittaa määrärahoja jo vuo-
30470: sin lääni. Metsätalouden osuus koko amma- den 1982 tulo- ja menoarviossa, mutta tämä
30471: tissa toimivasta väestöstä oli vuonna 1980 ei toteutunut, kuten ei myöskään vuoden 1983
30472: Pohjois-Karjalan läänissä 5,6 %, kun vastaava tulo- ja menoarvioesityksessä. Ammattikasva-
30473: koko maan osuus oli 1,9 %. Maakunnan metsä- tushallituksen keskipitkän tähtäyksen suunni-
30474: talouden kehittämisen ja erityisesti nuorten telmassa on kuitenkin Onkamon metsäoppi-
30475: metsien harvennushakkuiden työvoimatarpeen laitoksen osalta maininta, että hanketta pyri-
30476: tyydyttämisen kannalta on tärkeätä, että lää- tään aikaistamaan työllisyysvaroin. Tämä edel-
30477: nin metsätalousalan koulutusta tehostetaan tun- lyttää sitä, että valtioneuvoston periaatepäätök-
30478: tuvasti nykyisestään. Tällöin tulee kysymykseen sen mukaisesti Onkamon metsäoppilaitoksen
30479: yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista Toh- rakennussuunnitteluun osoitetaan 200 000 mar-
30480: majärven kunnassa sijaitseva Onkamon metsä- kan erillinen määräraha vuoden 1983 tulo- ja
30481: oppilaitos, jossa annetaan sekä metsäopetuksen menoarvion momentilta 29.72.74.3.
30482: peruskoulutusta että metsänomistajille kurssi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30483: muotoista opetusta. taen,
30484: Onkamon metsäoppilaitos toimii tällä het-
30485: kellä täysin riittämättömissä ja puutteellisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30486: tiloissa ja siksi sen kehittäminen edellyttää 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
30487: myös uusien tilojen rakentamista oppilaitoksel- markkaa Onkamon metsäoppilaitoksen
30488: le. Valtioneuvoston 16. 6. 1981 tekemän peri- suunnitteluun.
30489: aatepäätöksen mukaan ko. hankkeen suunnitte-
30490: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30491:
30492: Markku Kauppinen Lea Sutinen
30493: Mauri Vänskä Jouko Tuovinen
30494: 1982 vp. 789
30495:
30496: Raha-asia-aloite n:o 721
30497:
30498:
30499:
30500:
30501: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Pohjois-
30502: Karjalan Nuorisoseurojen Liitto r.y:lle toimitilan hankintaa
30503: varten
30504:
30505:
30506:
30507:
30508: Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto r.y. esiintynyt mm. Yhdysvalloissa, Neuvostoliitossa
30509: on Pohjois-Karjalan läänin alueella toimiva jär- ja TSekkoslovakiassa.
30510: jestö, jonka jäseninä on 68 paikallista yhdistys- Liitolla ei tähän mennessä ·ole ollut omaa
30511: tä ja noin 4 400 henkilöjäsentä. toimi tilaa,. vaan kaikki toiminta on tapahtunut
30512: Nuorisoseurojen toiminta Pohjois-Karjalan vuokratiloissa. Toiminnan laajentuessa ja moni-
30513: alueella on erittäin vilkasta. Pohjois-Karjalan puolistuessa oman toimitilan hankkiminen on
30514: Nuorisoseurojen Liitto ylläpitää ·mm. mesta- käynyt välttämättömäksi. Toimitilaa on tarkoi-
30515: ruusluokkaan kuuluvaa, kansainvälisestikin hyc tus käyttää harraste- ja kulttuuriryhmien har-
30516: vin tunnettua kansantanssi- ja musiikkiryhmä joitustilana. Samoin liiton harjoittama harras-
30517: Motoraa. tetoiminnan ja kansanperinteen neuvontatoimin-
30518: Karjalaisen. kulttuurin ja kansanperinteen ta, kuten myös kansallispukujen valmistus,
30519: vaaliminen muodostaa tärkeän osan Pohjois- huolto ja säilytys sekä lainaustoiminta on tar-
30520: Karjalan Nuorisoseurojen Liiton toiminnasta. koitus sijnittaa samaan toimintatilaan. .
30521: Toiminnassa on jatkuvasti mUkana kymmeniä Edellä !sitetyn perusteella ehdotamme,
30522: laulu-,. teatteri-, musiikki", askartelu- ja erilai-
30523: sia opintoryhmiä. Kansallispukujen valmistus, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30524: säilytys ja huolto kuuluvat niin ikään toiminnan den 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
30525: piiriin. Myöskin kansainvälinen toiminta on markkaa avustuksena Pohjois-Karjalan
30526: voimakkaasti lisääntynyt. Kansantanssiyhtye Nuorisoseurojen Liitto r.y:lle toimitilan
30527: Matara on viimeisen kahden vuoden aikana hankkimista varten.
30528: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
30529:
30530: Markku Kauppinen Matti Maijala
30531: Olavi Martikainen Lea Sutinen
30532: 790 1982 vp.
30533:
30534: Raha-asia-aloite n:o 722
30535:
30536:
30537:
30538:
30539: Kauppinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
30540: apuna Suomen Rauhanpuolustajat r.y:lle
30541:
30542:
30543: Eduskunnalle
30544:
30545: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä mintaa. Esitetty 500 000 markan määräraha
30546: vuodelle 1983 on myönteistä yhteiskunnallises- merkitsisi - mikäli sitä ei eduskunnassa koro-
30547: ti tärkeätä työtä tekevien rauhanjärjestöjen teta - tosiasiallisesti valtionavun reaalista
30548: määrärahojen korottaminen. Budjettiesitykseen laskua inflaatiotarkistus huomioiden, sillä v.
30549: sisältyy 500 000 markan määräraha maamme 1982 järjestö sai varsinaisessa ja lisäbudjetissa
30550: laajimmalle ja suurimmalle rauhanjärjestölle, yhteensä valtionapua 480 000 markkaa.
30551: Suomen Rauhanpuolustajat r.y:lle. Suomen Rauhanpuolustajat on anonut v.
30552: Suomen Rauhanpuolustajien toimintaa on 1983 valtionapua 700 000 markkaa. Sen saa-
30553: varsinaisen budjetin lisäksi tuettu vuosittain minen mahdollistaisi luopumisen lisäbudjetti-
30554: lisäbudjeteissa olevilla projektimäärärahoilla, rahoituksesta ja kipeästi tarvittavan kuoppako-
30555: joiden määrä oli v. 1982 200 000 markkaa. rotuksen.
30556: Järjestön tavoitteena on ollut päästä irti kai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30557: kille osapuolille rasittavasta lisäbudjettimenet- taen,
30558: telystä turvaamalla varsinaisessa budjetissa riit-
30559: tävät määrärahat koko toimintakaudelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30560: Nyt budjetissa esitetty määrärahan korotta- 1983 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
30561: minen on tervetullut askel tähän suuntaan, 200 000 markkaa Suomen Rauhanpuo-
30562: mutta se ei vielä riitä tUrvaamaan järjestön toi- lustaiat r.y:n valtionapuun.
30563: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
30564:
30565: Markku Kauppinen Marjatta Stenius-Kaukonen Terhi Nieminen-Mäkynen
30566: Helvi Niskanen Toiva Mäkynen Ulla-Leena Alppi
30567: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pekka Starast
30568: 1982 vp, 791
30569:
30570: Raha-asia-aloite n:o 723
30571:
30572:
30573:
30574:
30575: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouslomittajien
30576: asuntojen rakentamiseen
30577:
30578:
30579: Eduskunnalle
30580:
30581: Pohjois-Karjalassa on suurimpana ongelmana lomittajat ovat vakituisessa työsuhteessa ja voi-
30582: harvaanasuttujen syrjäseutujen autioituminen vat asua pääsääntöisesti kotonaan, ilman että
30583: ja palveluiden väheneminen. Runkoasutuksen työmatkat muodostuvat kohtuuttoman pitkiksi
30584: säilymisen välttämätön ehto on elävän ja toi- tai hankaliksi. Turvallinen ja toimiva lomittaja-
30585: mivan maatilatalouden olemassaolo. Tämä on järjestelmä voidaan luoda vain siten, että lo-
30586: kuitenkin mahdotonta, ellei tuottajille pystytä mittajat asuvat ao. kyläyhteisössä ja oppivat
30587: takaamaan kohtuullista palveluiden saatavuut- tuntemaan kunkin tilan erityisolosuhteet.
30588: ta ja mahdollisuutta riskittä irtaantua työstä Alueellisten lomittajajärjestelmien toteuttami-
30589: vuosi- ja sairaslomien ajaksi. sen esteenä on kuitenkin lomittajien asuntojen
30590: Maatalousyrittäjien lomatoiminnan kehittä- puute. Lääninsuunnittelun tekemän selvityk-
30591: minen on avainasemassa maaseutukylien elin- sen mukaan lomittajien asuntoja tarvittaisiin
30592: voiman säilyttämisessä. Kyläkohtaisen lomittaja- esim. Pohjois-Karjalan läänissä ainakin 62 ky-
30593: järjestelmän muodostaminen edesauttaa myös lälle. Maatalouslomittajakysymys sekä lomitta-
30594: haja-asutusalueiden väestöpohjan säilymistä ja jien asunnontarve on hyvin samansuuntainen
30595: tätä tietä koulu-, kauppa- ja muiden palve- koko maassa.
30596: luiden pysymistä kylällä. Lomatoiminnan ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30597: hittämisellä on lisäksi luotavissa huomattava
30598: määrä uusia työtilaisuuksia haja-asutusalueille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30599: Lomittajatoiminnassa on havaittu kokonai- 1983 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
30600: suuden kannalta tarkoituksenmukaisimmaksi markkaa maatalouslomittajien asuntojen
30601: aluelomittaja- ja lomarengasjärjestelmät, joissa rakentamiseen.
30602: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30603:
30604: Markku Kauppinen Mauri Vänskä
30605: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
30606: 792 1982 vp.
30607:
30608: Raha-asia-aloite n:o 724
30609:
30610:
30611:
30612:
30613: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koitajoen vesistö-
30614: alueen kokonaiskäyttöä koskevan kehittämisohjelman laati-
30615: miseen
30616:
30617:
30618: Eduskunnalle
30619:
30620: Koitajoen vesistöalueen Suomen puoleinen parantaminen ja kalastuselinkeinon kehittämi-
30621: osa sijaitsee lähes kokonaan Ilomantsin kunnan nen haja-asutusalueella. Mm. Koitajoen plank-
30622: alueella. Ilomantsin kunnan pinta-alasta on vesi- tonsiikakanta on tällä hetkellä lähes ainoa
30623: alueita 391 km2 ( 12,3 %) . Pohjois-Karjalan puhdas planktonsiikakanta koko Suomessa.
30624: läänin kalataloussuunnitteluun liittyen vesistö- Planktonsiian mädin hankinnalla ja poikastuo-
30625: alueelta on käytettävissä perustiedot Koitereen tannolla on tästä syystä tärkeä ja keskeinen
30626: kalastuksesta ja kalakannoista vuosilta 1980- merkitys alueen kalatalouden kehittämisessä.
30627: 81 sekä Koitereen ympäristöstä vuodelta 1980. Toimiva kehittämisohjelma luo mahdolli~
30628: Suunnittelun yhteydessä on myös selvitetty ny- suudet työpaikkojen lisäämiseen haja-asutus-
30629: kyiset kalatalousorganisaatiot ja niiden toiminta. alueella, lisää väestön viihtyvyyttä kotikunnassa
30630: Veden laatua ja vesistön rakentamista koskevat ja parantaa kalatalouden ja yleensä luonnon-
30631: lähtötiedot on selvitetty vesipiirin toimesta teh- varojen talteenoton arvostusta.
30632: dyssä vesien käytön kokonaissuunnitelmassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
30633: Kehittämisohjelman tavoitteena on toimivan, oittaen,
30634: vesien eri käyttömuodot huomioon ottavan
30635: kalataloussuunnitelman laatiminen Koitajoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30636: vesistöalueella. Painopiste kehittämissuunnitel- 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
30637: massa on kalavarojen käyttö- ja hoitosuunni- kaa Koitajoen vesistöalueen kokonais-
30638: telman tekemisessä. Erityistavoitteina ovat mm. käyttöä, erityisesti kalataloutta ja mat-
30639: kalanviljelymahdollisuuksien selvittäminen, mat- kailupalveluja koskevan kehittämisohjel-
30640: kailuun (leirintäalueet, vaellusreitit, kanootti- man laatimiseen.
30641: retkeily) liittyvien kalastusmahdollisuuksien
30642: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30643:
30644: Markku Kauppinen Mauri Vänskä Erkki Korhonen
30645: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
30646: 1982 vp. 793
30647:
30648: Raha-asia-aloite n:o 725
30649:
30650:
30651:
30652:
30653: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiihtelysvaaran-
30654: Huhtilammin maantien aikaansaamiseksi
30655:
30656:
30657: Eduskunnalle
30658:
30659: Kiihtelysvaaran-Huhtilammen maantie Kiih- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30660: telysvaaran kunnan alueella yhdistää kunnan taen,
30661: eteläosan kuntakeskukseen. Osa Tohmajärveltä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30662: ja Tuupovaarasta Kiihtelysvaaraan suuntautu- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30663: vasta liikenteestä kulkee niin ikään kyseisen markkaa Kiihtelysvaaran-Huhtilam-
30664: tien kautta. Tie on heikkokuntoinen ja vaatisi men maantien suunnitteluun ja raken-
30665: siten pikaista perusparantamista. nustöiden aloittamiseen.
30666: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
30667:
30668: Markku Kauppinen . Lea Sutinen · Erkki Korhonen
30669: P. Puhakka Mauri Vänskä Jouko Tuovinen
30670:
30671:
30672:
30673:
30674: 100 088200412K
30675: 794 1982 vp.
30676:
30677: Raha-asia-aloite n:o 726
30678:
30679:
30680:
30681:
30682: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksaa ja Nurmesta
30683: sekä niitä ympäröiviä kuntia palvelevan lentokentän aikaan-
30684: saamiseksi
30685:
30686:
30687: Eduskunnalle
30688:
30689: Neuvostoliiton rajaan ja Pieliseen raJOlttuvi- kehittäminen edelleen edellyttävät mahdolli-
30690: na muodostavat lähinnä Lieksan ja. Nurmeksen suutta nopeisiin yhteyksiin eri puolille maata.
30691: kaupungit sekä· niiden välittömässä läheisyydes- Asian perusteluiksi voidaan esittää myös eri-
30692: sä olevat maalaiskunnat maantieteellisesti laa- tyisiä valtiontaloudellisia seikkoja. Itse valtio
30693: jan. ja metsätalouden, teollisuuden, maatalouden on merkittävä tekijä alueen talouselämälle sen
30694: sekä matkailun suhteen merkittävän talous- omistaessa suoraan tai valtiojohtoisten yhtiöi-
30695: alueen, jonka ulottaminen lentoliikenteen käyt- den kautta suuren osan alueen metsäalueista
30696: tömahdollisuuksien piiriin on valtiovallan tärkeä sekä valtiojohtoisten yhtiöiden harjoittaessa
30697: tehtävä. alueella voimaperäistä teollisuutta. Edelleen on
30698: Paikallisesti lentoliikenteen järjestäminen valtion erityisessä intressissä myötävaikuttaa
30699: koetaan erittäin tärkeäksi asiaksi, mutta yksin sen tukitoimenpiteillä kehitettyjen teollisuus- ja
30700: alueen omilla voimavaroilla ilman valtion talou- matkailuelinkeinojen toimintaedellytysten kehit-
30701: dellista myötävaikutusta - ja asian laajakan- tämiseksi.
30702: toisuudesta sekä siitä johtuen, että se koskee Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
30703: useita kuntia - käytännön toimenpiteisiin
30704: asian kehittämisessä ei ole päästy. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30705: Lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien jär- 1983 tulo- ja menoarvioon 700 000
30706: jestämisen perusteluja ovat alueen syrjäinen si- markkaa Lieksan ja Nurmeksen kaupun-
30707: jainti, alueen rautatieliikenteen heikko taso, kien ja niitä ympäröiviä maalaiskuntia
30708: alueen maantieteellinen laajuus ja ennen kaik- palvelevan lentokentän suunnitteluun ja
30709: kea se, että alueen talouselämän nykytaso ja sen rakentamistyön valmisteluun siten, että
30710: suunnittelutyö aloitetaan vuonna 1983.
30711: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
30712:
30713: Markku Kauppinen Lea Sutinen
30714: P. Puhakka Mauri Vänskä
30715: Jouko Tuovinen
30716: 1982 vp. 795
30717:
30718: Raha-asia-aloite n:o 727
30719:
30720:
30721:
30722:
30723: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lasten Keskus r.y:n
30724: toiminnan tukemiseen
30725:
30726:
30727: Eduskunnalle
30728:
30729: Lasten Keskus r.y:n tarkoituksena on pyrkiä dellisesti vähävaraisia lapsia osallistumaan lei-
30730: parantamaan lasten kasvuolosuhteita, suojella reille.
30731: lapsia kaikilta heidän henkistä ja fyysistä kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30732: vuaan häiritseviltä tekijöiltä sekä kasvattaa nioittavasti,
30733: heistä yhteiskuntaelämään kykeneviä, tasapai-
30734: noisia ja omatoimisia kansalaisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30735: Järjestön toiminnallisena pääkohteena on 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
30736: sosiaalisen leiritoiminnan järjestäminen. Liitto markkaa Lasten Keskus r.y:n toiminnan
30737: järjestää lapsille sekä heidän vanhemmilleen tukemiseksi.
30738: viikon kestäviä lomaleirejä. Liitto tukee talou-
30739: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
30740:
30741: Markku Kauppinen Juhani Tuomaala
30742: 796 1982 vp.
30743:
30744: Raha-asia-aloite n:o 728
30745:
30746:
30747:
30748:
30749: Kauppinen ym.: ·Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
30750: sosiaalisairaalan suunnitteluun
30751:
30752:
30753: Eduskunnalle
30754:
30755: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- niin, että Pohjois-Karjalan läänin kunnat luo-
30756: to edellyttää onnistuakseen erilaisista palvelu- puisivat pääosasta omistamiaan hoitopaikkoja
30757: pisteistä muodostuvaa hoitoketjua. Avohuollon alueellisen hoitolaitoksen valmistuttua.
30758: osina hoitoketjussa ovat poliklinikat, katkaisu- Läänin sosiaali- ja terveydenhuollon neuvot-
30759: hoitoasemat, hoito- ja huoltokodit ja ensisuo- telukunnan aloitteen pohjalta Pohjois-Karjalan
30760: jat. Mainittujen palvelupisteiden osalta tilan- lääninhallitus lähetti 13. 10. 1978 läänin kun-
30761: netta Pohjois-Karjalan läänissä voidaan pitää nille sosiaalisairaalahanketta koskevan lausunto-
30762: tyydyttävänä. Sen sijaan päihdehuollon hoito- pyynnön. Huomionarvoisin näkökohta saaduis-
30763: ketjuun oleellisena osana kuuluvaa hoitolaitosta sa lausunnoissa oli hankkeen kunnilta saama
30764: läänin alueella ei ole. lähes yksimielinen tuki. Erityisesti kuntien so-
30765: Alkoholiongelman hoidossa on oleellista se, siaali- ja terveyslautakunnat korostivat laitok-
30766: että hoitoon hakeutuminen tapahtuisi mahdol- sen välttämättömyyttä. Hankkeen toteuttamis-
30767: lisimman varhaisessa vaiheessa. Läänin alueella aikataulun osalta kunnat lähtivät siitä, että
30768: sijaitseva hoitolaitos edistäisi hoitoonhakeutu- sosiaalisairaala tulisi perustaa "mahdollisim-
30769: mista ja loisi hyvät edellytykset työpaikoilla man pian" tai "1980-luvun alkupuoliskolla".
30770: tapahtuvalle hoitoonohjaukselle. Lisäksi tarve Pohjois-Karjalan läänin päihdeongelmaisten
30771: hoitaa päihdeongelmaisia läänin erikoislääkäri- huollon kehittäminen edellyttää alueellisen noin
30772: jobtoisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa vä- 35-paikkaisen päihdyttävien aineiden väärin-
30773: henisi ainakin jossakin määrin. käyttäjien huollosta annetun lain 11 §:n 2 mo-
30774: Pohjois-Karjalan läänin kunnista oli v. 1977 mentissa tarkoitetun huoltolan perustamista vii-
30775: läänin ulkopuolella sijaitsevissa valtion ja yksi- meistään vuonna 1983.
30776: tyisissä huoltolaissa hoidettavana kaikkiaan Huomioiden Pohjois-Karjalan läänin kuntien
30777: 159 henkilöä, mikä merkitsi vuositasolla 18 heikon taloudellisen kantokyvyn tulisi Päihd-
30778: laitospaikan käyttöä. Lisäksi kuntainliiton L:n 36 §:ssä tarkoitetun avustuksen olla vä-
30779: omistamassa Tuustaipaleen huoltolassa ja työ- hintään 80% perustamiskustannuksista. Kun
30780: laitoksessa oli v. 1977 Pohjois-Karjalan lää- laitoksen perustamiskustannukset olisivat alus-
30781: nistä hoidettavana 65 eri henkilöä, mikä mer- tavan arvion mukaan noin 5 milj. mk, muo-
30782: kitsee keskimäärin 11 hoitopaikan käyttöä. dostuisi valtion avustuksen määräksi noin 4
30783: Edellä mainitut luvut osoittavat, että Poh- milj. mk. Valtionosuus käyttökustannuksiin
30784: jois-Karjalan läänissä on hoidon tarvetta siinä olisi vuodessa n. 800 000 mk.
30785: määrin, että oman noin 35-paikkaisen alueelli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30786: sen hoitolaitoksen perustaminen on tarpeen. taen,
30787: Tällainen hoitolaitos vähentäisi Pohjois-Karja-
30788: lan läänistä esim. Järvenpään sosiaalisairaalaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30789: kohdistuvaa painetta. Myöskin työlaitosten ke- 1983 tulo- ja menoarvioon 700 000
30790: hittämistyöryhmän esittämä Tuustaipaleen huol- markkaa Pohjois-Karjalan sosiaalisairaa-
30791: tolan paikkaluvun alentaminen voisi tapahtua lan suunnitteluun.
30792: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30793:
30794: Markku Kauppinen P. Puhakka Erkki Korhonen
30795: Hannele Pokka Lea Sutinen Jonko Tuovinen
30796: Mauri Vänskä
30797: 1982 vp. 797
30798:
30799: Raha-asia-aloite n:o 729
30800:
30801:
30802:
30803:
30804: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun työväen-
30805: liikkeen historia -projektin tukemiseen
30806:
30807:
30808: Eduskunnalle
30809:
30810: Kainuussa on ollut jo vuodesta 1978 lähtien rahoittamiseen 1 markka/ asukas määrällä.
30811: vireillä hanke Kainuun työväenliikkeen historia Tällaisen maakunnallisen historiateoksen ai-
30812: -teoksen kirjoittamiseksi. Samaan hankkeeseen kaansaaminen on erittäin merkittävä koko valta-
30813: liittyy työväestön elinoloja, toimeentuloa, elä- kuntaakio ajatellen. Teoksen kirjoittaja ja tut-
30814: mäntapoja, järjestöjen toimintaa jne. käsittävän kimustyön suorittaja on valtiotieteen lisensiaatti
30815: muistitiedon keruu, joka on myös ollut käyn- Reijo Heikkinen Kajaanista. Teoksen on arvi-
30816: nissä. Kainuun museon toimesta on suoritettu oitu valmistuvan vuonna 1984, riippuen kui-
30817: työväentalojen kartoitusta, samoin kuin on tenkin hankkeen rahoituksen järjestymisestä.
30818: myös tehty nuoriso- ja urheiluseurojen talojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun·
30819: kartoitustyötä. nioittaen,
30820: Kainuun työväenliikkeen historia on kaa-
30821: vailtu n. 400-sivuiseksi teokseksi, joka valaisee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30822: työväenliikkeen toimintaa viime vuosisadan lo- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
30823: pulta nykypäiviin saakka. Hankkeen kustannus- 29.88.53 50 000 markkaa Kainuun työ-
30824: arvio on n. 250 000 markkaa, josta opetusmi- väenliikkeen historia -projektin rahoitta-
30825: nisteriö on myöntänyt vuodelle 1980 10 000 miseksi.
30826: markkaa. Kainuun kunnat osallistuvat hankkeen
30827: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30828:
30829: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Liisa Jaakonsaari
30830: 798 1982 vP-
30831:
30832: Raha-asia-aloite n:o 730
30833:
30834:
30835:
30836:
30837: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sana ja sävel kale-
30838: valaisessa Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen
30839:
30840:
30841: Eduskunnalle
30842:
30843: Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa on Sana ja sävel poikkeaa useimmista kesä-
30844: ainutlaatuinen tapahtuma Suomen kesän kult- tapahtumista siinä, että sen yhteydessä on kou-
30845: tuuritilaisuuksien joukossa. Se on ainoa lau- lutusta koko juhlien ajan. Suomen Lausujain
30846: sunnan ja suullisen esitystaidon juhla. Vuonna Liitto pitää silloin kesäkurssejaan Kajaanin lä-
30847: 1983 juhla järjestetään jo seitsemännen kerran. hellä.
30848: Professori Veikko Sinisalo on Sana ja sävel Joka kesä on keskimäärin 60 puhekulttuu-
30849: -päätoimikunnan puheenjohtaja. Maamme etu- rista kiinnostunutta oppilasta saanut Suomen
30850: rivin lausuntataiteilijat esiintyvät joka kesä parhaiden lausuntataiteilijoiden ja puheenopet-
30851: Kajaanissa. Suomen Lausujain Liiton tuki on tajien koulutusta. Osanottajia on tullut ym-
30852: ollut huomattavan suurta. Sana ja sävel kaleva- päri maata. Opetuksen ohella seurataan Sana
30853: laisessa Kajaanissa on lausunnan ja suullisen ja sävel -juhlien korkeatasoisia esityksiä.
30854: esitystaidon tärkein kesätapahtuma Suomessa. Samaan aikaan pidetään Kainuun kesäyli-
30855: Juhlaviikko on merkittävä myös kalevalaisen opiston järjestämä Sana ja sävel -seurantasemi-
30856: runouden sekä kirjallisuudentutkimuksen ja naari. Vuonna 1982 juhlien aikana oli jo toisen
30857: esittämisen kannalta. Joka vuosi on mukana kerran Kajaanin kaupungin kansalaisopiston
30858: ollut tutkijoiden ja kirjailijoiden esitelmiä. Ne järjestämää suullisen esitystaidon kurssitoimin-
30859: ovat valaisseet kalevalaista runoutta ja sen tut- taa.
30860: kimusta, kansanperinnettä sekä muita runoutta Sana ja sävel on Kuhmon kamarimusiikki-
30861: ja kirjallisuutta käsitteleviä kysymyksiä. festivaalin ohella Oulun läänin tärkein kesä-
30862: Sana ja sävel -juhlat ovat merkinneet paljon tapahtuma. Siitä on muodostunut valtakunnalli-
30863: kalevalaisen runoperinteen vaalimiselle. Ne ovat sesti merkittävä kalevalaisuuden, runouden ja
30864: lisänneet elävää kiinnostusta runouteen ja kan- puhekulttuurin juhla. Se on ainutlaatuinen lau-
30865: sanperinteeseen, ei ainoastaan Kainuussa vaan sunnan ja puhetaidon koulutustilaisuus.
30866: myös koko maassa. Tähän saakka päävastuu rahoituksesta on
30867: Kalevalan syntyhän liittyy hyvin kiinteästi ollut Kajaanin kaupungilla. Kainuun Maakunta-
30868: Kajaaniin. Elias Lönnrotia muistetaan lähivuo- liitto, Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Kainuun
30869: sina. V. 1983 juhlitaan Kalevala-idean syntyä. piirijärjestö ja Suomen Lausujain Liitto ovat
30870: V. 1984 muistetaan Lönnrotin suuria runon- muut tärkeimmät taustaryhmittymät.
30871: keruumatkoja. V. 1985 on Kalevalan ensim- Valtion tukea on saatu opetusministeriöltä
30872: mäisen painoksen ilmestymisen !50-vuotisjuhla. ja Oulun läänin taidetoimikunnalta. Vuonna
30873: Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa on 1981 nousi opetusministeriön määräraha ensi
30874: ollut osaltaan lujittamassa Suomen ja Neuvos- kerran näkyvämmin, se oli 20 000 markkaa.
30875: toliiton ystävyyssuhteita. Suomi-Neuvostoliitto- Vuonna 1982 jatkui tämä suotuisa kehitys
30876: Seuran avulla on saatu esiintyjiksi korkeatasoi- määrärahan ollessa 100 000 markkaa. Tämän
30877: sia taiteilijoita. Myös Unkarista on ollut esiin- kehityksen jatkuminen on elintärkeää Sana ja
30878: tyjiä. sävel -juhlien rahoitukselle.
30879: Musiikki on liittynyt juhliin runon täyden- Edessä olevat Kalevalan juhlavuodet ensi
30880: täjänä. Kirkkoilta kokoaa aina Kajaanin kirkon vuodesta alkaen ja vuoden 1985 juhliin hui-
30881: täyteen väkeä. Kansanmusiikki ja harkiten vali- pentuen korostavat entisestään Kajaanin juh-
30882: tut konsertit laajentavat ohjelmaa. Lapsille ja lien valtakunnallista tärkeyttä ja ainutlaatui-
30883: nuorille on omat lystinurmitilaisuutensa. suutta. Ne merkitsevät samoin entistä enem-
30884: Raha-asia-aloite n:o 730 799
30885:
30886: män työtä ja kustannuksia. Tämä ei onnistu Suomen ainoa lausunnan ja suullisen esitys-
30887: yksinomaan Kajaanin kaupungin kulttuuribud- taidon kesätapahtuma. Sen kehittäminen edel-
30888: jetin voimin. Se edellyttää valtion tuen va- leen vaatii, varsinkin tulevat Kalevalan juhla-
30889: kiinnuttamista ja huomattavaa lisäämistä. vuodet huomioon ottaen, valtion rahoituksen
30890: Suomen puheopetukselle tärkeän koulutus- vakinaistamista ja lisäämistä. Viime syksynä
30891: toiminnan laajentaminen vaatii enemmän val- eduskunta hyväksyi Sana ja sävel kalevalaisessa
30892: tion tukea, samoin juhlien järjestely- ja tiedo- Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen 100 000
30893: tustyö. Tähän saakka työvoimaa on· saatu työl- mk. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon olisi
30894: lisyysvaroin tilapäisluontoisesti. Mutta juhlien hyväksyttävä riittävän suuri määräraha ja vuo-
30895: tehokas organisointi ja alkavat Kalevalan juhla- desta 1984 lähtien ko. momentille osoitettava
30896: vuodet edellyttävät ehdottomasti jatkuvaa ja pysyvä erillinen määräraha.
30897: pitkäjänteistä suunnittelu-, tiedotus- ja järjes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30898: telytyötä. .
30899: Vakinaistettu ja lisätty valtion tuki on Sana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30900: ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa -juhlien te- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
30901: hokkaan kehittämisen edellytys tulossa olevien 29.90.52 180 000 markkaa Sana ja
30902: Kalevalan juhlavuosien vaatimusten edessä. sävel kalevalaisessa Kajaanissa -tapah-
30903: Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa on tuman tukemiseen.
30904: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
30905:
30906: Arvo Kemppainen Helvi Hyrynkangas Helvi Niskanen
30907: Juhani Vähäkangas Väinö Raudaskoski Eero Lattula
30908: Mauno Manninen Vappu Säilynoja Liisa Jaakonsaari
30909: Kalevi Mattila
30910: 800 1982 vp.
30911:
30912: Raha-asia-aloite n:o 731
30913:
30914:
30915:
30916:
30917: Kemppainen: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin lasten kuva·
30918: taidekoulun toiminnan tukemiseen
30919:
30920:
30921: Eduskunnalle
30922:
30923: Kajaanissa on. toiminut jo useamman vuoden maan koulun ensi vuoden toiminnassa olevia
30924: ajan lasten kuvataidekoulu kannatusyhdistyksen ongelmia.
30925: varassa. Sen kunnallistaminen on vireillä, mut- Kajaanin lasten kuvataidekoulun toiminnan
30926: ta ei ole toistaiseksi toteutunut. Kuvataide- turvaamiseksi, kehittämiseksi ja laajentamiseksi
30927: koulu on toiminut lukukausi- ym. maksujen ehdotan,
30928: ja avustusten varassa, yhden päätoimisen ja
30929: yhden sivutoimisen opettajan voimin. Oppilaita ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30930: on n. 120, mutta läheskään kaikkia pyrkijöitä 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
30931: ei ole voitu opettaja-, tila- ja materiaalipulan 29.90.52 lisiiyksenä 12 000 markkaa
30932: vuoksi ottaa oppilaiksi. Opetusministeriöltä Kajaanin lasten kuvataidekoulun toi-
30933: on anottu avustusta, mutta se ei tule poista- minnan tukemiseen.
30934: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
30935:
30936: Arvo Kemppainen
30937: 1982 vp. 801
30938:
30939: Raha-asia-aloite n:o 732
30940:
30941:
30942:
30943:
30944: Kemppainen: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen Siika-
30945: rannan kerhotalon peruskorjaukseen
30946:
30947:
30948: Eduskunnalle
30949:
30950: Suomussalmen kunnassa SIJaitsee Suomen 80 000 markkaa. Sen rahoittaminen on kuiten-
30951: Demokratian Pioneerien Siikarannan osaston kin vielä avoinna.
30952: 1960-luvun alussa rakentama kerhotalo. Se on Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
30953: Siikarannan taajaman ainoa kokoontumistila ja
30954: hyvin vilkkaassa käytössä. Siellä tapahtuu sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30955: kokous- ja harrastustoimintaa että myös kan- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
30956: salaisopisto- ja päiväkerhotoimintaa. 29.91.51 lisäyksenä 45 000 markkaa
30957: Rakennus on vähitellen kuitenkin rapistunut Suomussalmen kunnassa sijaitsevan Sii-
30958: ja kaipaa ennen muuta energiataloudellista karannan kerhotalon peruskorjauksen ra-
30959: peruskorjausta. Peruskorjaussuunnitelma on- hoittamiseen.
30960: kin valmistunut ja kustannusarvio on noin
30961: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30962:
30963: Arvo Kemppainen
30964:
30965:
30966:
30967:
30968: 101 088200412K
30969: 802 1982 vp.
30970:
30971: Raha-asia-aloite n:o 733
30972:
30973:
30974:
30975:
30976: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnontalouden
30977: asiantuntijana toimivan ylitarkastajan virkojen perustamiseksi
30978: vesipiireihin
30979:
30980:
30981: Eduskunnalle
30982:
30983: Vesihallinnon puriOrganisaatiossa on pysy- - Vesien käytön suunnittelu on rajoittunut
30984: väisluonteista luonnontalouden asiantuntemusta hyvin suuressa määrin vesistöjä voimakkaasti
30985: lähinnä vain tutkimuksen toimialalla. Vesien muuttaviin käyttömuotoihin. Luonnontilaan
30986: luonnonoloja muuttavilta vesistösuunnittelun pohjautuvan vesien käytön, esimerkiksi kala-
30987: ja rakentamisen toimialoilta puuttuu luonnon- talouden ja vesien virkistyskäytön, suunnittelu
30988: talouden asiantuntemus lähes kokonaan. Mo- on jäänyt hyvin vähäiseksi.
30989: nissa vesipiireissä puuttuu tämä myös vesien- - Katselmustoimitukset ovat luonnontalou-
30990: suojelun ja vesihuollon toimialalta. Tästä on den asiantuntemuksen puuttumisen tai vähäi-
30991: aiheutunut huomattavia epäkohtia, joihin myös syyden johdosta viivästyneet useissa tapauk-
30992: julkinen sana on viime aikoina kiinnittänyt sissa. Selvitykset eivät aina ole olleet luonnon-
30993: runsaasti huomiota. Luonnontalouden asian- talouden osalta riittäviä. Em. seikat. heiken-
30994: tuntemuksen puuttumisesta aiheutuneista epä- tävät kansalaisten oikeusturvaa.
30995: kohdista voidaan mainita mm. seuraavat: Valvontatehtävissä ei ole voitu ennakoida
30996: - Ympäristöä muuttavia toimintoja koskeva riittävän tehokkaasti vesiä muuttavista toimin-
30997: päätöksenteko on perustunut vajavaiseen tie- noista aiheutuvia haittoja. Valvontatehtävät
30998: toon. Luonnontalouteen kohdistuvat haittavai- monipuolistuvat ja lisääntyvät jatkuvasti, mikä
30999: kutukset ovat jääneet usein selvittämättä tai edellyttää monipuolista vesien luonnontalouteen
31000: ne on selvitetty puutteellisesti, mikä on saatta- pohjautuvaa asiantuntemusta. Luonnontalouden
31001: nut johtaa yhteiskunnan kannalta virheellisiin asiantuntemuksen puute on myös hidastanut ja
31002: vesien käyttöä koskeviin päätöksiin. monissa vesipiireissä estänyt vesien käytön tar-
31003: - Vesioloja ja vesien luonnontaloutta muut- koituksenmukaiseksi ohj aarniseksi tarvittavien
31004: tavat toiminnot olisi voitu toteuttaa monissa vesiensuojelusuunnitelmien laatimista.
31005: tapauksissa siten, että ympäristöhaitat olisivat Edellä esitetyt pahimmat epäkohdat tulisi
31006: olleet vähäisempiä, mikäli hankkeiden suunnit- poistaa ympäristöministeriön perustamisen yh-
31007: telu- ja rakentamisvaiheessa olisi ollut mukana teydessä, jotta samat seikat, jotka ovat aiheut-
31008: riittävästi luonnontalouden asiantuntemusta. taneet vesihallinnossa ristiriitoja, eivät haittaisi
31009: - Rakentamisen haittavaikutusten vähentä- ympäristöministeriön toimintaa. Tämän takia
31010: miseksi olisi voitu suunnitella tehokkaammin esitämme, että seuraavia tehtäviä varten perus-
31011: erilaisia toimenpiteitä, mikäli suunnittelussa tettaisiin jo valtion vuoden 1983 tulo- ja meno-
31012: olisi ollut mukana luonnontalouden asiantunti- arviossa pysyvät luonnontalouden asiantuntijan
31013: joita. Haittojen vähentämistoimenpiteinä voi- (ylitarkastaja, B 3) virat:
31014: daan mainita mm. vesialueiden kunnostamiset
31015: ja kalatalouden elvyttämistoimenpiteet.
31016:
31017: Helsingin vesipiiri: 1 kpl vesistösuunnittelun toimialalle
31018: 1 kpl vesiensuojelun ja vesihuollon toimialalle
31019: Kymen vesipiiri: 1 kpl vesistösuunnittelun toimialalle
31020: 1 kpl vesiensuojelun ja vesihuollon toimialalle
31021: Tampereen vesipiiri: 1 kpl vesistösuunnittelun toimialalle
31022: 1 kpl vesiensuojelun ja vesihuollon toimialalle
31023: Raha-asia-aloite ri: o 733 803
31024:
31025: Kuopion vesipiiri: 1 kpl vesiensuojelun ja vesihuollon toimialalle
31026: Mikkelin vesipiiri: 1 kpl vesistösuunnittelun toimialalle
31027: Kainuun vesipiiri: 1 kpl yhteisesti vesistösuunnittelun sekä vesiensuojelun ja vesihuollon
31028: toimialoille
31029: Vaasan vesipiiri: 1 kpl vesiensuojelun ja vesihuollon toimialalle
31030: 1 kpl vesistösuunnittelun toimialalle
31031: Kokkolan vesipiiri: 1 kpl vesistösuunnittelun toimialalle
31032: 1 kpl vesiensuojelun ja vesihuollon toimialalle
31033: Lapin vesipiiri: 1 kpl vesistösuunnittelun toimialalle
31034: 1 kpl vesiensuojelun ja vesihuollon toimialalle
31035: Oulun vesipiiri: 1 kpl vesistösuunnittelun toimialalle
31036:
31037:
31038: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30.40.01 lisäyksenä 2 100 000 markkaa
31039: nioittaen, luonnontalouden asiantuntijana toimivan
31040: 16 ylitarkastajan viran (B 3) perustami-
31041: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden seksi vesipiireihin.
31042: 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
31043: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31044:
31045: Arvo Kemppainen Pentti Lahti-Nuuttila
31046: Liisa Jaakonsaari Mikko Elo
31047: Aulis Juvela
31048: 804 1982 vp.
31049:
31050: Raha-asia-aloite n:o 734
31051:
31052:
31053:
31054:
31055: Kemppainen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun
31056: vesipiirille Kajaanin kaupungin vesihuoltotöitä varten
31057:
31058:
31059: Eduskunnalle
31060:
31061: Kajaanin kaupungin nykyisen pintavesilaitok- jen vedet ovat ruoka- ja jopa talousvedeksi
31062: sen sekä Matinmäen pohjavedenottaman kapasi- kelpaamattomia. Alueella asuu n. 250 henkeä.
31063: teetin käydessä riittämättömäksi on kaupungin Alueen vesihuollon järjestämisessä on ongelmia
31064: tarvitseman lisäveden saannin turvaamiseksi mm. kustannusten kalleudesta johtuen. Siihen
31065: suunniteltu pohjavesi jobdettavaksi Mustikka- tulisi osoittaa valtion tulo- ja menoarviossa
31066: mäen pohjavedenottamolta. Hankkeen kustan- myös määrärahat.
31067: nusarvio on 19 mmk, josta valtionosuus 5,6 Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
31068: mmk. Hallituksen esityksessä on ensi vuoden
31069: tulo- ja menoarvioon varattu 500 000 markkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31070: ko. hankkeen rahoitukseen. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
31071: Kajaanin kaupungin alueella on Hevossuon- 30.40.77 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
31072: Teerisuon alue, joka on ainoa kaava-alueella Kainuun vesipiirille käytettäväksi Kajaa-
31073: sijaitseva kaupunginosa, joka on vielä täysin nin kaupungin vesihuoltotöiden rahoit-
31074: vailla vesi- ja viemäriverkostoa. Alueen kaivo- tamiseen.
31075: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
31076:
31077: Arvo Kemppainen
31078: 1982 vp. 805
31079:
31080: Raha-asia-aloite n:o 735
31081:
31082:
31083:
31084:
31085: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen kaunokirjal-
31086: lisuuden tukemista koskevaan selvitykseen
31087:
31088:
31089: Eduskunnalle
31090:
31091: Valtiopäiväjärjestyksen 31 § :n mukaisella kustannustoiminnan kalleudella, kielialueen pie-
31092: raha-asia-aioitteelia me allekirjoittaneet kansan- nuudella sekä lukevan yleisön lukumäärällä.
31093: edustajat kiinnitämme eduskunnan huomiota Suomen osalta kaikki nämä tekijät ovat
31094: siihen vinoutuneeseen kehitykseen, joka on val- oleellisesti voimakkaammin haittaamassa alan
31095: taamassa alaa suomalaisessa kirjankustannus- kannattavuutta kuin Norjassa. Kirjan tekokus-
31096: toiminnassa. tannukset maassamme ovat keskimäärin kor-
31097: Erityisesti syksy 1980 osoitti havainnolli- keammat. Kielialue on vielä rajallisempi ja
31098: sesti, kuinka tasoltaan kyseenalainen ulkomai- ostajakunta huomattavasti vähälukuisempi. Sii-
31099: nen viihde- ja best-seller -kirjallisuus on tun- tä huolimatta valtiovalta ei ole ryhtynyt tar-
31100: kemassa kotimaista kaunokirjallisuutta yhä ah- peellisiin toimenpiteisiin kotimaisen kirjallisuu-
31101: taammalle. Kaikkein vaikeimpaan asemaan ovat den tukemiseksi.
31102: joutuneet lahjakkaat suomalaiset esikoiskirjai- Tästä on vauhdittunut myös toinen, melko
31103: lijat, joiden on tällä hetkellä lähes mahdo- arveluttava kehityssuunta: kustannustoiminnan
31104: tonta saada teoksiaan julkaistuiksi. Niinpä vii- keskittyminen yhä harvempiin käsiin. Jo pit-
31105: me syksynä suurimpien ja vakavaraisimpienkin kään on ollut tunnettu tosiasia, että runouden
31106: kustannusliikkeiden ohjelmaan mahtui vain julkaiseminen ei kannata. Siihen on ollut mah-
31107: yksi tai kaksi esikoisromaania. Jos tarkastel- dollisuuksia vain suurilla ja vakavaraisilla kus-
31108: laan myyntitilastoja, vain muutama tunnetuin tantajilla, ja yhä useampi lahjakaskin runoilija
31109: kirjailijamme kykenee säilyttämään edes jon- on saanut teoksensa julkisuuteen vain itse sen
31110: kinlaisen aseman keskinkertaisen kansainvälisen kustantamana. Nyt tämä tilanne uhkaa levitä
31111: viihdekiri allisuuden keskellä. myös proosakirjallisuuteen. Esikoisteosten osal-
31112: Samanaikaisesti on kustannustoiminnan kriisi ta näin on jo pitkälle tapahtunut ja muutoin-
31113: heijastunut kirjakauppa-alalla. Räikeä kaupal- kin kotimainen kaunokirjallinen tuote on suuri
31114: lisuus on työntänyt kirjakerhot perinteisten kir- riski pienelle kustannusliikkeelle. Ilmeisesti nä-
31115: jakauppojen sijaan, jolloin viimemainitut ovat mäkin tulevat pian keskittymään vain muuta-
31116: joutuneet etsimään kompensaatiota muista kuin mille harvoille.
31117: kirjatuotteista. Tätä tendenssiä on ollut omiaan kiihdyttä-
31118: Valtiovallan harjoittamalla välinpitämättö- mään myös se tapa, jolla yhteiskunta on suo-
31119: mällä kulttuuripolitiikalla onkin ollut merkit- sinut muutamaa oppikirjakustantamoa. Tuotta-
31120: tävä osuutensa tämän vinosuuntauksen tuke- malla tarpeettoman kalliita oppikirjoja, joiden
31121: misessa. voitto on ollut hyvinkin huomattavaa luokkaa,
31122: Suomi on tällä hetkellä ainoa pohjoismaa, on tuettu yksipuolisesti vain muutamia kus-
31123: jossa kirjoista on maksettava liikevaihtoveroa tantamoita. Siten näiden on kannattanut har-
31124: tai muuta siihen verrattavissa olevaa veroa. joittaa huonosti kannattavan lyriikan ja kauno-
31125: Jälkeen maamme on jäänyt myös muissa toi- kirjallisuuden julkaisemista, koska kustannus-
31126: menpiteissä, joiden avulla kirjallisuutta on poh- toiminnan rakenteen yleinen vinoutuminen on
31127: joismaissa tuettu. Niinpä mm. Norjassa valtio pitänyt uudet kilpailijat poissa pelistä ja pa-
31128: ostaa tuhat ( 1 000) kappaletta jokaista maassa kottanut nämä keskittymään aloille, joilla to-
31129: kustannettua norjalaista kaunokirjallista tuo- dellista kilpailutilannetta ei vallitse. Tämän
31130: tetta. Tätä tukimuotoa on perusteltu kirjan- seurauksena Suomessa, toisin kuin muissa poh-
31131: 806 Raha-asia-aloite n:o 735
31132:
31133:
31134: joismaissa, muutama suurkustantaja vastaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31135: nom 60 % :sta koko kustannustoiminnasta. 1983 tulo- ja menoarvioon .100 000
31136: Tämä ei voi olla yhteiskuntamme edun mu- markkaa sen seikan selvittämiseksi, mi-
31137: kaista. ten yhteiskunta voisi tukea kotimaista
31138: Valtiovallan tulisikin ryhtyä pikaisiin toi- kaunokirjallisuuden kustannustoimintaa
31139: menpiteisiin kotimaisen kirjallisuuden kustan- esim. kirjojen liikevaihtoveron poistami-
31140: nustoiminnan tukemiseksi. sella.
31141: Edellä esittämiimme näkökohtiin viitaten
31142: ehdotamme,
31143: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31144:
31145: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
31146: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
31147: 1982 vp. S07
31148:
31149: Raha-asia-aloite n:o 736
31150:
31151:
31152:
31153:
31154: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten oman yritys-
31155: toiminnan tukemiseen
31156:
31157:
31158: Eduskunnalle
31159:
31160: Yhteiskuntamme vaikein ongelma tällä het- suuksia. Siksi valtiovallan on tultava nuorta
31161: kellä on nuorisotyöttömyys. Maamme 50 000 yrittäjää vastaan ja osoitettava valtion tulo- ja
31162: nuoren työllistämiseksi tarvitaan monenlaisia menoarviossa määräraha nuorten oman yritys-
31163: keinoja, joista erään hallitus näyttää täysin toiminnan tukemiseen.
31164: unohtaneen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
31165: Myös nuorille voimille on annettava mahdol-
31166: lisuus uuden työn luomiseen ja samalla myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31167: itsensä työllistämiseen. Nuorilla on ideoita, 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
31168: mutta ei pääomia eikä luotonsaantimahdolli- markan määrärahan nuorten oman
31169: yritystoiminnan tukemiseen.
31170: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31171:
31172: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
31173: Helvi Hyrynkangas Jaakko 1tälä
31174: Antero Juntumaa
31175: 808 1982 vp.
31176:
31177: Raha-asia-aloite n:o 737
31178:
31179:
31180:
31181:
31182: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen lisän mak-
31183: samiseen lapsilisäikärajojen nostamiseksi
31184:
31185:
31186: Eduskunnalle
31187:
31188: Lasten täytettyä 16 vuotta päättyvät useim- sekä vaikuttaisi positiivisesti lasten ja vanhem-
31189: mat yhteiskunnalliset tukitoimenpiteet. Kuiten- pien keskinäisiin suhteisiin.
31190: kin suurin osa nuorista jatkaa yhä koulunkäyn- Lapsilisäjärjestelmä on keskeisin lapsiperhei-
31191: tiään tai on työttömyyden vuoksi taloudelli- den tukimuoto. Jotta lapsiperheiden taloudelli-
31192: sesti riippuvainen vanhemmistaan. Murrosikäis- seen asemaan voitaisiin saada oleellinen paran-
31193: ten nuorten koulutustarve on lisäksi tässä ikä- nus, tulisi lapsilisiä korottaa voimakkaasti sekä
31194: vaiheessa suurimmillaan. nostaa lapsilisän saamisen ikäraja 18 vuoteen.
31195: Taloudellinen riippuvuus vaikuttaa usein ki- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31196: ristävästi lasten ja vanhempien keskinäisiin nioittaen,
31197: suhteisiin. Nuorten terve omanarvontunto ja
31198: hyvät suhteet vanhempiin ovat tärkeä suoja eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31199: laisille nuorten ongelmille ja häiriöille. Siksi 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
31200: säännöllinen tuki lapsilisän muodossa siihen 33.15.52 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
31201: saakka kunnes lapsi täyttää 18 vuotta helpot- käytettäväksi ylimääräisen lisän maksa-
31202: taisi oleellisesti perheiden taloudellista asemaa miseen lapsilisäikärajojen nostamiseksi.
31203: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31204:
31205: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
31206: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
31207: 1982 vp. 809
31208:
31209: Raha-asia-aloite n:o 738
31210:
31211:
31212:
31213:
31214: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoihin
31215:
31216:
31217: Eduskunnalle
31218:
31219: Vuonna 194 5 säädetyssä kodinperustamislai- Kipeintä tukea tällä hetkellä kaivataan nuor-
31220: nalaissa ( 1177/45) säädetään, että valtion tulo- ten parien kohdalla nimenomaan asuntokysy-
31221: ja menoarviossa tarkoitukseen varatun määrä- myksessä. Omarahoitusosuuden kokoonsaami-
31222: rahan puitteissa sosiaaliministeriö voi hakemuk- nen vaiheessa, jolloin vasta ollaan hakeutumas-
31223: sesta myöntää avioliittoon meneville tai avio- sa työelämän piiriin, on varsin vaikeaa. Samoin
31224: liitossa oleville valtion varoista korotonta ko- on asianlaita mahdollisen lainoituksen osalta.
31225: dinperustamislainaa oman kodin perustamiseen Toisaalta kodin perustaminen vaatii välttämättä
31226: tarpeellisen asunto- ja muun irtaimiston hank- siksi paljon varoja, että etenkin tapauksissa,
31227: kimista varten. joissa vanhempien tukea ei ole olemassa, on
31228: Näitä lainoja ei kuitenkaan määrärahan puut- helposti jopa erillään asuminen ainoa vaihto-
31229: tumisen takia ole voitu myöntää 1. 9. 1958 jäl- ehto. Kodinperustamislaina olisikin mitä otol-
31230: keen. lisin apu alkavaa yhteistä tietä ajatellen, eten-
31231: Avioliiton solmiminen ja sitä seuraava oman kin jos lainaa tulkitaan laveammin niin, että
31232: kodin perustaminen on aina pääomaa kysyvä se voidaan käyttää myös osaltaan asunnon han-
31233: tapahtuma. Nykyisin avioliiton solmimisikä on kintaan.
31234: entisestään vain alentunut. Samanaikaisesti opis- Kodinperustamislainojen vuosittaisen määrän
31235: kelu oman paikan löytämiseksi yhteiskuntam- tulisi asiantuntija-arvion mukaan olla noin
31236: me jäsenenä vaatii yhä enemmän varoja sekä 7 000 lainaa suuruudeltaan 5 000 markkaa.
31237: aikaa. Kun samanaikaisesti useinkin solmitaan Tämä merkitsisi noin 35 miljoonan markan me-
31238: avioliitto, muodostavat taloudelliset kysymykset noerää valtion tulo- ja menoarviossa.
31239: todellisen ongelman heti yhteisen tien alussa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31240: Tulevaisuuden kannalta on varsin merkityksel-
31241: listä, kuinka oman kodin perustaminen heti että Eduskunta ottaisi valtion vuodm
31242: alun perin onnistuu. Juuri tässä vaiheessa olisi 1983 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
31243: yhteiskunnan pystyttävä auttamaan nuoria jäse- markan määrärahan nuorille aviopareille
31244: niään siiioin, kun omat voimat eivät riitä koh- myönnettäviä kodinperustamislainoja
31245: tuullisen alun rahoitukseen. varten.
31246: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31247:
31248: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
31249: Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen
31250:
31251:
31252:
31253:
31254: 102 088200412K
31255: 810 1982 vp.
31256:
31257: Raha-asia-aloite n:o 739
31258:
31259:
31260:
31261:
31262: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun varus-
31263: kunnan monitoimitalon rakennustöihin
31264:
31265:
31266: Eduskunnalle
31267:
31268: Keuruun varuskunnan monitoimitalohanke on Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
31269: ollut jo kauan esillä. Kun varuskunta sijaitsee
31270: Keuruun kirkonkylän taajaman ulkopuolella, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31271: ovat varuskunnassa asuvien harrastusmahdolli- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
31272: -suudet puutteelliset. Sen vuoksi varuskunnassa 27.27.74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
31273: asuvat ovat pitäneet monitoimitalohanketta Keuruun varuskunnan monitoimitalon
31274: kiireellisenä. Hanke parantaisi varuskunnan rakennustyön aloittamiseksi Keuruun
31275: henkilökunnan ja varusmiestenldn viihtyvyys- kunnassa.
31276: olosuhteita huomattavasti.
31277: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
31278:
31279: Sakari Knuuttila Juhani Surakka
31280: 1982 vp. 811
31281:
31282: Raha-asia-aloite n:o 740
31283:
31284:
31285:
31286:
31287: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntatilojen raken-
31288: tamiseen Jämsään
31289:
31290:
31291: Eduskunnalle
31292:
31293: Jämsän kaupunki on nykyisin lähes ainoita syyksien vuoksi. Tekojääradan rakentaminen on
31294: yli 10 000 asukkaan kuntia, joissa ei ole uima- myös taloudellisesti mahdollista ja se palvelisi
31295: hallia. Uimahalli on kaupungin suunnitelmissa, jääurheilua monipuolisesti.
31296: mutta se voi toteutua vain valtion huomatta- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
31297: valla tuella. Samaan rakennukseen tulisi myös
31298: muita liikuntatiloja. Valtion rahoituksen saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31299: mista hankkeen toteuttamiseksi on jo pidettävä 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
31300: kiireellisenä. Jämsässä on pidetty tarpeellisena 29.91.50 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
31301: myös tekojääradan aikaansaamista. Jyväskylään liikuntatilojen (uimahalli, tekojäärata)
31302: on valmistunut jäähalli, mutta se ei voi palvel- rakentamiseksi ]ämsän kuntaan.
31303: la suurestikaan muuta maakuntaa pitkien etäi-
31304: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
31305:
31306: Sakari Knuuttila Juhani Surakka
31307: 812 1982 vp.
31308:
31309: Raha-asia-aloite n:o 741
31310:
31311:
31312:
31313:
31314: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen moni-
31315: toimitalon ja Leppäveden harrastustilojen rakentamiseen
31316: Laukaalie
31317:
31318:
31319: Eduskunnalle
31320:
31321: Laukaan kunnan alueella on useita taajamia Rakennusaikana olisi hankkeilla suuri työllistä-
31322: ja niin muodoin joudutaan myös harrastus- mismerkitys.
31323: tiloja rakentamaan kunnan eri osiin. Kunnan Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
31324: toteuttamisohjelmassa on Lievestuoreen moni-
31325: toimitalon rakentaminen. Siihen sijoittuisi nuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31326: riso-, kirjasto-, kansalaisopisto- ja liikunta- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
31327: tiloja. Lisäksi ohjelmassa ovat Leppäveden nuo- 29.91.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
31328: riso-, liikunta- ja kirjastotilat. Näiden tilojen Lievestuoreen monitoimitalon ja Leppä-
31329: rakentaminen olisi tärkeää mainittujen taaja- veden harrastustilojen rakentamiseen
31330: mien asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi. Laukaan kunnassa.
31331: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
31332:
31333: Sakari Knuuttila Juhani Surakka
31334: 1982 vp. 813
31335:
31336: Raha-asia-aloite n:o 742
31337:
31338:
31339:
31340:
31341: Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväen-
31342: talojen ja nuorisoseurantalojen korjaukseen
31343:
31344:
31345: Eduskunnalle
31346:
31347: Jo useiden vuosien aikana on myönnetty talo. Se on maamme olosuhteissa yksi tärkeim-
31348: valtionavustusta työväentalojen ja nuorisoseu- mistä säilytettävistä kohteista ja on sekä ra-
31349: rantalojen korjaukseen. Täten on voitu pelas- kennustaiteellisesti että kulttuurihistoriallisesti
31350: taa korvaamattomia kulttuuriarvoja rappeutu- merkittävä. Sen edellytyksenä, että tämä talo
31351: miselta ja kokonaan häviämiseltä. Määräraha voitaisiin kunnostaa ja saattaa työt asiallisesti
31352: kyseiseen tarkoitukseen on kuitenkin ollut mel- alkuun vuonna 1983, olisi vuonna 1983 val-
31353: ko rajoitettu ja tulevan vuoden tulo- ja meno- tionavustuksen tarve 1 000 000 markkaa.
31354: arvioesityksessä on tarkoitukseen ehdotettu Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
31355: vain 8 000 000 markkaa. Kun korjauksen tar-
31356: peessa olevia suuriakin rakennuksia on kym- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
31357: menittäin, on eräiden suurten talojen korjaa- den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
31358: minen vaikeasti toteutettavissa. mentille 29.99.51 lisäyksenä 500 000
31359: Alan ammatti-ihmisten mukaan yksi kiireelli- markkaa valtionavustuksiin työväentalo-
31360: simmistä korjauskohteista on Alvar Aallon jen ja nuorisoseurantalojen korjaukseen.
31361: 1920-luvulla suunnittelema Jyväskylän työväen-
31362: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31363:
31364: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila Väinö Rautiainen
31365: Hannu Tapiola Jouko Skinnari Matti Jaatinen
31366: Inger Hirvelä Juhani Surakka Paavo Vesterinen
31367: Mauri Pekkarinen
31368: 814 1982 vp.
31369:
31370: Raha-asia-aloite n:o 743
31371:
31372:
31373:
31374:
31375: Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Keski-
31376: Suomen vesipiirin töiden suorittamiseen
31377:
31378:
31379: Eduskunnalle
31380:
31381: Keski-Suomen työllisyys on viime vuosina sekä vesistöjen syvyys- ja laatukartoitus muun
31382: ollut heikko eivätkä näkymät eteenkäänpäin muassa Kyyjärvellä ja Karstulassa. Vesipiitiliä
31383: ole hyvät. Näyttää ilmeiseltä, että vain työlli- on valmius tehdä näitä töitä eri puolilla lääniä
31384: syyttä lisäävillä erityisillä toimenpiteillä voi- sekä työllistää varsin kohtuullisella määrä-
31385: daan tilannetta parantaa. Työkohteita kyllä rahalla välittömästi vuoden aikana 50-110
31386: löytyy läänin alueelta runsaasti. Muun muassa työntekijää. Välillisesti työllisyysvaikutukset
31387: Keski-Suomen vesipiitiliä on laaja valmius ot- ovat suuremmat edellyttäen, että työt tehdään
31388: taa tehdäkseen uusia töitä, jotka ovat paitsi paikallisella työvoimalla ja kotimaisilla koneilla
31389: tarpeellisia myös tärkeitä ja kiireellisiä. Niistä ja laitteilla, mikä on mahdollista lisäkustan-
31390: mainittakoon Mustaniemen venesataman raken- nuksitta. Vesipiirin lisämäärärahan tarve olisi
31391: taminen Äänekoskella,. Kyyjärven kirkonkylän 8 000 000 markkaa.
31392: syöttövesijohtojen rakentaminen, Suolahden Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
31393: venesataman rakentaminen , puolustusministe-
31394: riön Lievestuoreen ja Kanavuoren varikkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31395: viemäriverkkojen saneeraus, Pylkönmäen, Lu- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
31396: hangan, Joutsan, Uuraisten ja Kuhmoisten poh- 34.50]7 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
31397: javesiselvitykset, Jämsänjoen ruoppaus, Siika- Keski-Suomen vesipiirin töiden suorit-
31398: kosken uittoruuhen kunnostus Konnevedellä, tamiseen.
31399: limnigrafiaseman rakentaminen Korpilahdella
31400: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
31401:
31402: Sakari Knuuttila Matti Jaatinen Juhani Surakka
31403: Paavo Vesterinen Helena Pesola Mauri Pekkarinen
31404: Väinö Rautiainen
31405: 1982 vp. 815
31406:
31407: Raha-asia-aloite n:o 744
31408:
31409:
31410:
31411:
31412: Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus-
31413: lain 136 a § :n mukaiseen katujen rakentamisen harkinnan-
31414: varaiseen valtionapuun
31415:
31416:
31417: Eduskunnalle
31418:
31419: Vuoden 1980 alusta voimaan tulleen katu- maksu määräytyi ensimmäisenä vuonna 1/3: ksi
31420: maksulainsäädännön perusteella määrättiin en- katumaksun määrästä. Toisena ja kolmantena
31421: simmäiset katumaksut kannettavaksi lain voi- vuotena katumaksu on 2/3 lain perusteella
31422: maantuloa seuraavana vuonna eli siis vuonna lasketusta katumaksusta. Koska katumaksulain
31423: 1981. Lainsäädännön perusteella kunta perii perusteella kunnille maksettavat valtionosuudet
31424: katumaksuna tietyn prosentin kiinteistön ar- näyttävät jäävän ensimmäisinä vuosina varsin
31425: vosta. Maksuvelvollisia ovat ne, jotka maksun vähäisiksi, olisi harkittava myös muita keinoja,
31426: määräämisvuotta edeltäneen vuoden lopussa joiden avulla voitaisiin keventää katumaksusta
31427: omistavat taikka tontinvuokraus- tai maanvuok- asukkaille aiheutuvia rasituksia. Yhtenä keinona
31428: raussopimuksen perusteella hallitsevat rakennus- olisi tällöin se, että rakennuslain mukaisia har-
31429: tai asemakaava-alueella sijaitsevaa kiinteistöä. kinnanvaraisia avustuksia kunnille katujen ja
31430: Osittain kaava-alueella sijaitsevista kiinteistöistä kaavateiden rakentamiseen lisättäisiin nykyises-
31431: maksetaan katumaksua kaava-alueella sijaitse- tään huomattavasti. Tarkoitukseenhall on vuo-
31432: vasta osasta. den 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdo-
31433: Katumaksu määrätään kiinteistön arvon, tettu 27 milj. markkaa.
31434: maksuluokan sekä katujen rakentamisesta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31435: kunnossapidosta aiheutuvien kustannusten pe-
31436: rusteella. Kiinteistön arvona käytetään viimeksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31437: toimitetun varallisuusverotuksen mukaan vah- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
31438: vistettavaa arvoa. Katumaksua laskettaessa kiin- 31.24.34 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
31439: teistöt jaetaan kiinteistön kohdalla olevan, sen käytettäväksi rakennuslain 136 a §:n
31440: käyttöä palvelemaan tarkoitetun kadun laadun 4-6 momenttien mukaisena avustuk-
31441: perusteella kolmeen maksuluokkaan. sena kunnille katujen ja kaavateiden
31442: Katumaksun voimaantulossa on noudatettu rakentamiseen asukkaiden katurasitus-
31443: lain mukaan sellaista porrastusta, että katu- maksun keventämiseksi.
31444: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
31445:
31446: Sakari Knuuttila Mikko Rönnholm Reino Breilin
31447: Helge Siren Pertti Hietala Pertti Paasio
31448: Matti Puhakka Lea Savolainen Juhani Surakka
31449: 816 1982 vp.
31450:
31451: Raha-asia-aloite n:o 745
31452:
31453:
31454:
31455:
31456: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen-Kolhon
31457: tien rakennustöihin Keuruulla ja Vilppulassa
31458:
31459:
31460: Eduskunnalle
31461:
31462: Haapamäen-Kolhon tien rakentaminen on nusohjelmia laatiessaan antanut riittävää tu-
31463: ollut esillä jo 1960-luvulta lähtien ja se on keaan. Tie tulisi hyvään maastoon eikä se ole
31464: ainoa toteutumaton osa tiejaksosta Tampere- siten rakennuskustannuksiltaan suuri tehtävä.
31465: Orivesi-Vilppula-Haapamäki. Sen toteutta- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
31466: misella olisi suuri merkitys Haapamäen taaja-
31467: malle, jonka on katsottu valtioneuvoston pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31468: tökselläkin tarvitsevan erityistä tukea sen vuok- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
31469: si, että Valtionrautateiden työpaikat ovat oleel- 31.24.77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
31470: lisesti siellä vähentyneet. Paikallisella aktiivi- Haapamäen-Kolhon tien rakennustöi-
31471: suudella on pyritty työpaikkoja luomaan tilalle, den aloittamiseksi Keuruun ;a Vilppulan
31472: mutta valtiovalta ei ole toistaiseksi tienraken- kunnissa.
31473: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
31474:
31475: Sakari Knuuttila Juhani Surakka
31476: 1982 vp. 817
31477:
31478: Raha-asia-aloite n:o 746
31479:
31480:
31481:
31482:
31483: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta tien parantamiseen
31484: Kuhmoisten ja Länkipohjan välillä
31485:
31486:
31487: Eduskunnalle
31488:
31489: Kuhmoisten kunnan lyhin yhteys rautatielle Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
31490: on Kuhmoisten-Länkipohjan tie. Tämä tie
31491: on kuitenkin sangen heikkokuntoinen. Se tu- että Eduskunta otttlisi Vtlltion vuokn
31492: lisi kiireellisesti perusparantaa ja päällystää. 1983 tulo-. ja menoarvioon momentille
31493: Parannustyö antaisi myös työtä paikkakunnalla, 31.24.77 lisäykseni 1000000 markkaa
31494: jossa työttömyys kesälläkin oli yli 5 %. KJ.ehmoisten-Liinkipohirm tien P•fl11111-
31495: miseen Kuhmoisissa.
31496: Helsingissä l päivänä lokakuuta 1982
31497:
31498: Sakari Knuuttila Juhani Surakka
31499:
31500:
31501:
31502:
31503: 103 088200412K
31504: 818 1982 .Vp.
31505:
31506: Raha-asia-aloite n:o 747
31507:
31508:
31509:
31510:
31511: Knuuttila: Määrärahan osoittamisesta täystyöllisyyskokeiluun
31512: Keski-Suomen läänissä
31513:
31514:
31515:
31516: Eduskunnalle
31517:
31518: Suomen hallitusmuodon mukaan "valtiovallan Työkohteita löytyy Keski-Suomesta riittämiin
31519: ·asiana on tarvittaessa järjestää Suomen kansa- muun. nlUassa julkisen hallinnon. palvelutehtä-
31520: laiselle mahdollisuus tehdä työtä". Vaikka tar- vissä, asunto-olosuhteiden parantamisessa sekä
31521: koitettu perustuslairi kohta ·on ollut voimassa uusiaasuntoja rakentamalla että olevia asuntoja
31522: jo yli JO vuotta, niin se ei ole toteutunut. korjaamalla ja 'l(arustetasoa nostamalla, kaupan
31523: Eduskunnan perustuslakivaliokunta on toistu- palvelujen saatavuuden turvaamisessa erityisesti
31524: vasti pitänyt kiireellisenä tehtävänä sellaisen taajanlien laitamilla ja. syrjäseuduilla, liikenteen
31525: uuden työllisyyslain säätämistä, jonka lähtö- palvelujen turvaamisessa, jätteiden hyötykäytön
31526: kohdaksi on otettu hallitusmuodon 6 §:n 2 järjestämisessä, maa- ja metsätaloudessa ja sen
31527: momentin valtiovallalle asettama velvollisuus sivuelinkeinoissa, kotiteollisuudessa, puutarha-
31528: täystyöllisyyden saavuttamisesta ja ylläpitämi- taloudessa sekä erimuotoisessa yritystoimin-
31529: sestä. Viimeksi perustuslakivaliokunta on tuo- nassa, turismi ja suurteollisuuden alihankinta-
31530: nut esille tämän kantansa keväällä 1982 käsi- teollisuus mukaan lukien. Myös koulutuksen
31531: tellessään hallituksen kertomusta vuodelta tehostamisella ja erityisesti keskiasteen koulu-
31532: 1980. paikkojen lisäämisellä voitaisiin vähentää työ-
31533: Kun kesällä 1982 oli Keski-Suomen läänissä paikkojen järjestämisen tarvetta. Kokeilussa
31534: työttömiä heinäkuussakin yli 7 500 ilman tulisi selvittää myös, millä ehdoilla työtä etsivä
31535: pakkolomautettuja, niin ei voida enää odottaa henkilö on halukas perustuslain edellyttämän
31536: työnsaannin perusoikeuden toteuttamista vain valintamahdollisuuden mukaisesti valitsemaan
31537: uutta työllisyyslakia odotellen. Kun lisäksi ylei- lyhytaikaisen työttömyyden kestoajaksi sosiaali-
31538: set talouspoliittiset keinot eivät näytä voivan turvan työttömyysvakuutuksen kautta.
31539: taloudellisesti yhdentyneessä maailmassa turvata Erityisen sopiva Keski-Suomi olisi laajemman
31540: muutenkaan työllisyyttä jokaiselle kansalaiselle, täystyöllisyyskokeilun alueeksi myös siitä syystä,
31541: ovat erityiset valikoivat ja uudet keinot tar- että Jyväskylässä sijaitsee yliopisto, jossa ovat
31542: peen. Niistä voidaan mainita esimerkkinä täys- edustettuina muun muassa taloustieteet ja yh-
31543: työllisyyskokeilu Kannonkosken kunnassa, missä teiskuntasuunnittelun asiantuntemus. Tämä an-
31544: suhteellisen vaatimattoman suunnittelukoneis- taisi mahdollisuuden yhteistoiminnassa yliopis-
31545: ton avulla ja niukoilla voimavaroilla muutenkin ton kanssa kokeilla uusien yritysten perustami-
31546: on voitu työllisyyttä oleellisesti parantaa. seksi ja ammattikoulutuksen saaneiden nuorten
31547: Ottaen huomioon perustuslain velvoitteen sekä työllistämiseksi uudentyyppistä yhteiskuntayri-
31548: Keski-Suomen korkean työttömyyden tulisi tyksen perustamista, jolloin tämä yritys olisi
31549: täystyöllisyyskokeilu ulottaa koskemaan koko eräänlainen nuorten ja aikavien yrittäjien
31550: Keski-Suomen lääniä vuodesta 1983 alkaen "suojatyökeskus", kunnes taidot ja kokemus
31551: siihen saakka kunnes pysyvä työllistämisjärjes- karttuvat omaan yrittämiseen tai työpaikan
31552: telmä on lainsäädännöllä luotu. Täystyöllisyys- hakemiseen muualta. Tällaisen yrityksen toimi-
31553: kokeilu voitaisiin toteuttaa kirjassani "Sanoista ala voitaisiin valita siten, että se tukisi mah-
31554: tekoihin" (Jyväskylä 1981) hahmotelluu jär- dollisimman hyvin alueen elinkeinorakennetta
31555: jestelmän pohjalta. Keski-Suomi on sopiva ko- esimerkiksi valmistamaila ulkopuolelta hankitta-
31556: keilualueeksi myös siitä syystä, että se on ehjä via osia suurteollisuudelle ja niveltyisi muuhun
31557: talousalue ja omaa kokeilu- ja tutkimusalttiin paikalliseen yritystoimintaan. Tämä yritys voisi
31558: piirihallinnon. toimia työvoimahallinnon piirissä.
31559: Raha-asia-aloite n:o 747 819
31560:
31561: Täystyöllisyyskokeilu tulisi tietysti maksa- osalta muodostuvan noin 300 miljoonaa mark-
31562: maan, mutta se olisi perustuslain mukaan ensi- kaa lähtien 8 000 ihmisen keskimääräisestä
31563: sijaisesti valtiovallan velvollisuus. Toisaalta työllistämistarpeesta. On huomattava erityisesti
31564: alustavin tutkimuksin on osoitettu, että jokai- se, että todelliset nettomääräiset työllistämis-
31565: nen työtön aiheuttaa melko paljon kuluja kustannukset vähenevät oleellisesti työn tuoton,
31566: yhteiskunnalle ja lisäksi jäävät muun muassa. verotuoton, karttuvien sosiaaliturvamaksujen ja
31567: yhteiskunnalta asianomaisen kohdalla verotuo- vähenevien sosiaalimenojen johdosta. Missä
31568: tot ja sosiaaliturvamaksut saamatta kuten myös määrin näin tapahtuu, olisi mahdollista juuri
31569: tekemättä jäävän työn tuotto, mikä huonoim- kokeilulla luotettavasti selvittää. Valtio voi
31570: massakin tapauksessa on jotakin myönteistä. kattaa nämä menot kansainvälisen vertailun
31571: Nettokustannukset eivät sen vuoksi·. todelli- mukaan maamme alhaista veroastetta korotta-
31572: suudessa jää yhteiskunnalle, tässä tapauksessa malla. Vuonna 1980 oli Suomen veroaste
31573: valtiovallalle, suuriksi. Vastapuolella vaakaku- 35 %, Tanskan 45 %, Norjan 47 % ja Ruotsin
31574: pissa ovat tietysti ne arvot, mitä työ ihmiselle peräti 50%.
31575: ja ihmisarvolle nyky-yhteiskunnassa merkitsee. Edellä mainittuun· viitaten ehdotan,
31576: Kun täystyöllisyyskokeilun toteuttaminen
31577: koko läänin puitteissa on ilmeisesti mahdollista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31578: vasta vuoden loppupuolella, ja lähtien siitä, 1983 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
31579: että kokeilu joissakin kunnissa voisi lähteä al- mentille lisäyksenä 300 000 000 mark-
31580: kuun jo maaliskuun alusta lukien, niin brutto- kaa täystyöllisyyskokeilun toteuttami-
31581: kustannuksiksi voidaan arvioida vuoden 1983 seksi Keski-Suomen läänissä.
31582: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
31583:
31584: Salmri Knuuttila
31585: 820 1982 vp.
31586:
31587: Raha-asia-aloite n:o 748
31588:
31589:
31590:
31591:
31592: Koppanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus-
31593: voimien värvättyjen palkkaamiseen
31594:
31595:
31596: Eduskunnalle
31597:
31598: Puolustusvoimien henkilöstön lisätarpeeksi löstön irrottamiseksi paremmin koulutusta vas-
31599: kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea to- taaviin tehtäviin on puolustusvoimien kannalta
31600: tesi suosituskaudella (.1982-1986) vuosittain tärkeätä.
31601: 140 virkaa tai tointa. Vuoden 1983 tulo- ja Työllisyyspolitiikan kannalta värvätyn paik-
31602: menoarvioesityksessä on uusia virkoja ja toi- kaaminen on varsin edullinen ratkaisu verrat-
31603: mia ehdotettu 24 eli vain 17 % minimitar- tuna työttömyyskorvausta saavaan työttömään.
31604: peesta. Viimeaikaiset tapahtumat ovat selvästi osoit-
31605: Puolustusvoimien henkilöstötarpeesta paa- taneet, että sekä varikoiden vartioinoin että
31606: osan muodostaa koulutushenkilöstön lisäksi merivalvonnan tehostamiseen olisi nopeasti
31607: tekninen henkilöstö, pääasiassa värvätyt ja kiinnitettävä lisättyä huomiota. Näihin tehtä-
31608: siviilitoimenhaltijat, joiden työllistäminen on viin voitaisiin välittömästi sijoittaa useita kym-
31609: mahdollista hyvin lyhyellä varoitusajalla. meniä värvättyjä tilanteen helpottamiseksi.
31610: Koulutushenkilöstön määrän ja laadun lisää- Värvätyn palkkauskustannukset palveluksen
31611: misellä pystytään varusmiesten ja muiden kou- alkuvaiheessa ovat noin 46 000 mk vuositasol-
31612: lutettavien motivaatiota parantamaan. Nykyään la, joten esim. 50 värvätyn palkkaamisen aihe-
31613: vakinaisessa väessä olevat varusmiehet ovat uttamat kokonaismenot ovat noin 2 300 000
31614: kaikki peruskoulun käyneitä ja usein myös lu- markkaa vuodessa.
31615: kion tai muun keskiasteen koulun oppimäärän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31616: läpikäyneitä. Tällainen tilanne merkitsee, että nioittaen,
31617: kouluttajan ja kasvattajan on omattava myös
31618: riittävän tasoinen koulutus. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
31619: Myös värvättyjen paikkaaminen erilaisten den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
31620: vartiointitehtävien tehokkuuden parantamisek- tille 27.12.01 (Palkkaukset) lisäykse-
31621: si, valvontatoiminnan tehostamiseksi ja mui- nä 2 300 000 markkaa värvättyjen
31622: hin tehtäviin sotilaallisesti koulutetun henki· palkkaamiseen puolustusvoimiin.
31623: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
31624:
31625: Esko J. Koppanen Eero Lattula
31626: Helge Saarikoski Timo Ihamäki
31627: Mauri Miettinen
31628: 1982 vp. 821
31629:
31630: Raha-asia-aloite n:o 749
31631:
31632:
31633:
31634:
31635: Koppanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varus-
31636: miesten ja reserviläisten päivätahoihin
31637:
31638:
31639: Eduskunnalle
31640:
31641: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- kan korotus merkitsee vuositasolla noin 10
31642: miseksi on päivärahan merkittävä korottaminen milj. markan lisäystä menoihin.
31643: tärkein. Viime vuosina tapahtuneet korotukset Varusmiesten päivärahan korottaminen 1. 7.
31644: ovat vain säilyttäneet päivärahan reaalisen osto- 1983 lukien 240 päivän palvelusajalta 10 mark-
31645: arvon. Kolmas parlamentaarinen puolustus- kaan ja mainitun palvelusajan ylittävältä ajalta
31646: komitea pitikin välttämättömänä sitä, että ta- sekä reserviläisten osalta 11 markkaan merkit-
31647: voite, 20 % matkustussäännön mukaisesta päi- see määrärahan lisäämistä 12 500 000 mar-
31648: värahasta (tällä hetkellä mk 17,60), saavutet- kalla.
31649: taisiin asteittain korottaen suosituskauden lop- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31650: puun eli vuoteen 1986 mennessä. nioittaen,
31651: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä
31652: on päivärahaa .ehdotettu korotettavaksi yhdellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31653: markalla (1. 10. 1983 lukien), mikä merkitsee 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
31654: vain arvioidun inflaatiokehityksen huomioon 27.14.02, Päivärahat ja reserviläisten
31655: ottamista. Päivärahan reaalinen nousu on lähes palkat (arviomääräraha), lisäyksenä
31656: olematon. 12 500 000 markkaa varusmiesten ja
31657: Päivärahan korottamisen vaikutusta meno- reserviläisten päivärahojen korottami-
31658: arvioon voidaan laskea siten, että yhden mar- seen.
31659: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
31660:
31661: Esko J. Koppanen Eero Lattula Tuulikki Petäjäniemi
31662: Helge Saarikoski Timo Ihamäki Mauri Miettinen
31663: Helena Pesola
31664: 822 1982 vp.
31665:
31666: Raha-asia-aloite n:o 750
31667:
31668:
31669:
31670:
31671: Koppanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys
31672: ry:lle toisen näyttelyhallin rahoitukseen Helsinki-Vantaan
31673: lentoasemalla
31674:
31675:
31676: Eduskunnalle
31677:
31678: Ilmailumuseoyhdistys ry. on vuosina 1979- yhteiskunnan tukea valtakunnallisen rakennus-
31679: 1981 rakennuttanut Helsinki-Vantaan lento- hankkeen jatkamiseen ovat sangen rajoitetut,
31680: aseman alueelle valtakunnallisen Suomen 11- kun maamme ilmailun historiaan liittyvää
31681: mailumuseon ensimmäisen näyttelyhallin. Mu- ainutlaatuista ja arvokasta kalustoa on edelleen
31682: seo avattiin viime vuoden syyskuussa ja siihen suuressa määrin tuhoutumisalttiina,
31683: on tähän mennessä tutustunut jo n. 35 000 kun museoon sijoitetaan, paitsi yhdistyksen
31684: katsojaa. ja yksityisten omaisuutta, huomattavassa mää-
31685: Museohankkeen aloittaminen aikanaan oli rin myös valtion omistamaa ainutlaatuista ja
31686: mahdollista eduskunnan myönnettyä valtion erikoista maamme ilmailun historiaan liittyvää
31687: vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa tarkoituk- esineistöä, ja
31688: seen 300 000 markan valtionavustuksen. kun Ilmailumuseoyhdistys ry. täysin oma~
31689: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoar- aloitteisesti ja vapaaehtoisin voimin on edelleen
31690: viossa olleen määrärahan lisäksi on yhdistys jatkamassa Helsinki-Vantaan lentoaseman alu-
31691: saanut hankkeen rahoittamiseen pienempiä eella sijaitsevaa valtakunnallista erikoismuseo-
31692: avustuksia opetusministeriöltä ja museovirastol- hanketta, katsomme, että yhdistyksen toimin-
31693: ta. Myös Vantaan ja Espoon kaupungit olivat nan riittävän tehokas tukeminen on myös
31694: hankkeen rahoittamisessa mukana vähäisemmin koko yhteiskunnan asia.
31695: osuuksin. Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
31696: Museohankkeen ensimmäisen rakennusvai- nioittavasti,
31697: heen rakennuskustannukset olivat kokonaisuu-
31698: dessaan runsaat 2 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31699: Pääosan 1 300 m2 :n museorakennuksen ra- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
31700: hoitukseen yhdistys joutui hankkimaan pienistä 31.99.40 (Eräät valtionavut) 760 000
31701: lahjoituksista kooten ja lainavaroin. markan määrärahan valtionavustuksena
31702: Kun nykyinen museohalli on jo museoesinei- Ilmailumuseoyhdistys ry:lle valtakun-
31703: tä täynnä ja osaa yhdistyksenkin omistamista nallisen Suomen Ilmailumuseon toisen
31704: koneista ja muista esineistä säilytetään huo- näyttelyhallin osarahoitukseen Helsinki
31705: noissa tilapäissuojissa, -Vantaan lentoaseman alueella.
31706: kun Ilmailumuseoyhdistys ry:n omat mah-
31707: dollisuudet ilman julkisten viranomaisten ja
31708: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
31709:
31710: Esko J. Koppanen Elsi Hetemäki-Olander Sinikka Karhuvaara
31711: Mauri Vänskä Eero Lattula Helge Saarikoski
31712: Matti Viljanen Mauri Miettinen Pekka Löyttyniemi
31713: Tauno Valo Pekka Jokinen Tapio Holvitie
31714: Ben Zyskowicz Toivo Mäkynen Olavi Nikkilä
31715: Juhani Laitinen
31716: