<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

97 Käyttäjää paikalla! 0.0093729496002197

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1982_1 | A_1982_2 | A_1982_3 | A_1982_4 | A_1982_5 | B_1982_1 | B_1982_2 | C_1982_1 | C_1982_2 | D_1982 | E_1982_1 | E_1982_2 | E_1982_3 | E_1982_4 | F_1982_1 | F_1982_2 | F_1982_3 | Hak_1982 | PTK_1982_1 | PTK_1982_2 | PTK_1982_3 | PTK_1982_4 | PTK_1982_5 |

1: Vuoden 1982
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asial<irjat
9: E4
10: Raha-asia-aloitteet 751-1557
11:
12:
13:
14:
15: '• "1~(_"_. I'J
16: Vf.\L1 ,:. ;-· '
17: HELSINKI 1982
18: i\fJt!\1 ~:L:f\
19: Helsinki 1982. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Raha-asia-aloitteet 751-1557
26:
27:
28: Siv. Siv.
29: - 751 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamises- - 762 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
30: ta teologian professorin viran perustamiseksi ta postin lauantaijakelun ulottamiseen syrjä-
31: Joensuun korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . 825 kyliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 836
32:
33: - 752 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamises- - 763 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
34: ·ta Nurmeksen evankelisen· kansanopiston ra- ta syrjäseutujen postipalvelutoiminnan tuke-
35: kennuslainojen lyhentämiseen . . . . . . . . . . . . . 826 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 837
36:
37: - 75·3 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamises- - 764 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
38: ta Onkamon metsäkoulun rakennustöiden ta Ylikiimingin vanhainkodin rakentamiseen 838
39: suunnitteluun .......................... . 827
40: - 765 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
41: - 754 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamises- sesta lasten syöpäosaston avaamiseen Ouloo
42: ta konservatorio-osaston perustamiseksi Joen- yliopistollisessa keskussairaalassa . . . . . . . . . . 839
43: suun musiikkiopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 828
44: - 766 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoitta-
45: - 755 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamises- misesta kaivostoiminnan aloittamiseen Sok-
46: ta Joensuun maakunta-arkiston toimitalon lissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840
47: suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 829
48: - 767 Koskinen ym.: Korotetun määrärahan
49: - 756 Korhonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyyskassan päiväavustus-
50: osoittamisesta hirvivahinkojen korvaamiseen 830 ten korottamiseksi ja kassa-avustusten saajien
51: piirin laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 841
52: - 757 Korhonen ym.: Korotetun määrärahan
53: osoittamisesta korvauksiksi maatalousyrittäjien - 768 kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
54: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin . . . . . . . . 831 ympäristön- ja luonnonsuojelun tutkimusase-
55: man suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi Ku-
56: - 758 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- ruun •.................................. 842
57: sesta valtion virastotalon rakentamiseen Sot-
58: - 769 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
59: kamoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 832
60: pikkujärvien puhdistuskokeiluun Kurussa . . 843
61: - 759 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- - 770 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
62: sesta saostusaltaiden rakentamiseen Kiiminki- valtion virastotalon suunnittelemiseksi No-
63: jokivesistöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 833 kialle .................................. 844
64: - 760 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 771 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
65: ta kuivattujen vesistöjen uudelleen vesittä- Pirkanmaan ammattikoulun laajentamisen
66: mistä koskevaan selvitykseen . . . . . . . . . . . . . 834 suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 845
67: - 761 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 772 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
68: ta käytöstä poisjäävien turvesoiden maapohja- valtatien n:o 12 rakennustyön aloittamiseksi
69: alueiden hyödyntämiseen ............... . 835 välillä Kangasala-Alasenjärvi 846
70:
71: 088200412K
72: 4 Sisällysluettelo
73:
74: Siv. Siv.
75: - 773 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta - 7'87 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
76: maantien parantamiseen välillä Kuru-Virrat 847 misesta ylimääräisen johtajan toimen perusta-
77: miseen Tampereen teknillisen oppilaitoksen
78: - 774 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan opettajainkoulutusyksikköä varten ....... . 867
79: osoittamisesta Lielahden--Porin/Rauman ra-
80: dan perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 848 - 788 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära-
81: han osoittamisesta kuntien kulttuuritoiminnan
82: - 775 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta tukemiseen
83: maakaasuverkoston jatkamiseksi välillä Kou-
84: vola-Lahti-Hämeenlinna-Tampere sekä 789 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
85: Lahti-pääkaupunkiseutu . . . . . . . . . . . . . . . . 849 misesta Tampereen elokuvajuhlat- Tampere
86: Film Festival ry:n aikaisempien tappioiden
87: 776 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta kattamiseen ........................... . 869
88: Pirkkalan terveyskeskuksen rakentamiseen . . 854
89: - 7t90 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära-
90: 777 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Korotetun han osoittamisesta elokuvataiteen tukemiseen 871
91: määrärahan osoittamisesta tasa-arvoasiain
92: neuvottelukunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 855 - 791: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
93: misesta Längelmäveden säännöstelysuunnitel-
94: - 778 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Korotetun maa ·varten 872
95: määrärahan osoittamisesta asunnon hankin-
96: taan myönnettyjen lainojen korkotukeen . . 856 - 792 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
97: ylimääräisenä asumistukena asumiskustannus-
98: - 779 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan ten alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 873
99: osoittamisesta Allergiakeskushankkeen selvi-
100: tystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 857 - 7'93 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises-
101: ta Kaiannin-Uudenkaupungin vesihuoltolin-
102: - 780 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära- jan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 874
103: han osoittamisesta opiskelija-asuntoloiden
104: omapääomaosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 859 - 7194 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
105: tieyhteyden rakentamiseen välille Uusikaupun-
106: - 781 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- ki-Forssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·875
107: misesta lisähenkilökunnan palkkaamiseen Hel-
108: singin yliopiston kirjastolle kansallisbibliogra. - 795 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
109: fian toimittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 861 kantatien n:o 1•84 perusparannukseen Perniön
110: ja Kiskon alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 876
111: - 782 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
112: misesta Tampereen yliopiston opetusjaostojen - 796 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
113: opettajan virkojen perustamiseen . . . . . . . . . . 862 Kustavin ja Lokalahden välisen Lehmänkur-
114: kun tieyhteyden rakentamiseksi . . . . . . . . . . 877
115: - 783 Lahti-Nuuttila ym: Korotetun määrära- - 797 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
116: han osoittamisesta peruskoulujen perustamis- Lepäisten-Lyökin saaristotien rakentami-
117: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 863 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 878
118:
119: - 784 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära- - 798 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises-
120: han osoittamisesta kirjastoja palvelevan asia- ta rautatien eritasoristeyksen rakentamiseen
121: sanaston laadinnan käynnistämiseen . . . . . . . . 864 Loimaan kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 879
122: - 799 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
123: - 785 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- sanomalehtien varhaisjakelun kehittämiseen
124: misesta Oriveden Opiston rakennusavustuk- eräissä Vakka-Suomen kunnissa . . . . . . . . . . 880
125: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 865
126: - 800 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
127: - 786 Lahti-Nuuttila: Korotetun määrärahan taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton kans-
128: osoittamisesta laitosmuotoisen sivistystyön sa edistävän toimiston perustamiseen Tur-
129: keskusjärjestöjen valtionapuun . . . . . . . . . . . . 866 kuun .................................. 881
130: Sisällysluettelo 5
131:
132: Siv. Siv.
133: - 801 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta - 81'6 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
134: ylimääräisen insinöörin toimen perustamiseen Itä-Suomen kartastoyksikön perustamista
135: Turun ja Porin työsuojelupiiriin ......... . 882 Kuopioon koskevaan suunnitteluun ....... . 898
136:
137: - 802 Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 817 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
138: Kuopioon perustettavan alueellisen tuotekehi- uusien postivirkamiesvirkojen ja -toimien pe-
139: tys- ja markkinointiyksikön perustamisselvi- rustamiseksi posti- ja telelaitokseen ....... . 8:99
140: tyksiin ............................... . 883
141: - 818 Leppänen ym.: Korotetun määrärahan
142: - 803 Lattula: Määrärahan osoittamisesta raja- osoittamisesta Suomen kehitysavun elintarvi-
143: vartiolaitokselle partioautojen ja moottorikeik- keohjelmiin . . .......................... .
144: kojen hankkimiseksi ................... . 885
145: - 819 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises-
146: - 804 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami- ta Suomen Kanteleensoittajat ry:n toiminnan
147: sesta puolustusvoimien perushankintoihin tukemiseen 901
148: Pohjois-Suomen joukkojen erikoisolosuhteiden
149: vaatimiin välineisiin .................... . 886 - 82'0 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises-
150: ta Keimolan moottoriurheiluradan korjaustöi-
151: - 805 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami- hin ................................... . 902
152: sesta puolustusvoimien varustuksen ja kalus-
153: ton hankintaan ......................... . 887 - 821 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises-
154: ta marjanviljelyn neuvontatyöhön ......... . 903
155: 806 Lattula: Määrärahan osoittamisesta sala-
156: 822 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises-
157: ojituksen edistämiseen Pohjois-Suomessa 888
158: ta luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymistä var-
159: ten 904
160: - 807 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami-
161: sesta Kainuun tie- ja vesirakennuspiirille - 823 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises-
162: uusien teiden tekemiseen 889 ta marjojen ja vihannesten viljelyn koetilan
163: perustamiseen Luumäelle ................ . 905
164: 808 Lattula: Määrärahan osoittamisesta yk-
165: sinhuoltajien taloudellisen aseman parantami- - 824 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises-
166: seksi ................................. . 8190 ta tien rakentamiseen välillä Luumäki-Ylä-
167: maa ................................... 906
168: - 809 Lattula: Määrärahan osoittamisesta Sota-
169: invalidien Veljesliitolle sotavammaisten ase- - 825 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises-
170: man parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 891 ta postiautovuotojen säilyttämiseen harvaan
171: asutuilla seuduilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 907
172: - •810 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami-
173: sesta veteraanijärjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . 892 - ·82!6 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises-
174: ta pienyritysten perustamista koskevaan neu-
175: 81'1 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami- vontatyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908
176: sesta rintamaveteraanien kuntoutukseen 893 827 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises-
177: ta keksintöjen patenttihakemusten käsittelyn
178: 812 Lattula: Määrärahan osoittamisesta Suo- nopeuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 909
179: men Diabetesliitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 894
180: - 828 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises-
181: 813 Lattula: Korotetun määrärahan osoitta- ta kioski- ja kukkakauppiaiden toimintaedel-
182: misesta nuorten työttömyyden lieventämiseen 895 lytysten parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 910
183: - 829 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises-
184: - 814 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami-
185: ta pienyritysten Iuottovakuusjärjestelmän
186: sesta työllisyyden hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . 896
187: aikaansaamisen selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . 911
188: - 81:5 Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan 830 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises-
189: osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kehitysyh- ta pienille ja keskisuurille yrityksille annetta-
190: teistyön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 897 vaan työllistämistukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 912
191: 6 Sisällysluettelo
192:
193: Siv. Siv.
194: - ·831 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises- - 844 Lillqvist m. fl: Om anvisande av anslag
195: ta energiametsien hyväksikäyttöön . . . . . . . . 913 för bostadsbidrag åt folkpensionärer som bor
196: i egnahemshus . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929
197: - '832 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises-
198: ta ydinvoiman vastaiseen tiedotustoimintaan 914 - 844 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
199: omassa omakotitalossa asuvien kansaneläke-
200: - 833 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises- Jäisten asumistukeen 930
201: ta maaseudun tyhjien myymälärakennusten lu-
202: nastamiseen . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 915 - 845 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
203: för undersökning av fiskförädlingsbehovet i
204: - 834 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamises- Österbotten och av en lämplig fiskehamn
205: ta matkailutoimistojen perustamiseen maa- för verksamheten 931
206: seutukuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 916
207: - 845 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
208: - '835 Leppänen ym.: Korotetun määrärahan Pohjanmaan kalanjalostustarvetta ja toimintaa
209: osoittamisesta invalidien ja vammaisten suoja- varten sopivaa kalasatamaa koskevaan tutki-
210: työpaikkojen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . <917 mukseen .............................. . 932
211: - 836 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta - 846 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
212: pienille ja keskisuurille tiloille lannoitteiden för anställning av en JUtlSt som biträder fis-
213: ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin ostotodis- karbefolkningen i juridiska frågor . . . . . . . . 933
214: teisiin 91'8
215: - 846 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
216: - 837 Liedes: Määrärahan osoittamisesta Iijoki- kalastajaväestöä oikeudellisissa kysymyksissä
217: suun Tangon ja Sarrion jokihaarojen ruop- avustavan lakimiehen palkkaamiseen . . . . . . 934
218: paamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 919
219: - 847 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
220: - ·838 Liedes: Määrärahan osoittamisesta Kuiva· teollisuuden vesiensuojeluinvestointeihin . . . . 935
221: joen ja siihen liittyvän Oijärven vesistöjärjes-
222: telyjen suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920 - 848 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
223: för fortsatt grundförbättring av landsväg nr
224: - 839 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoit· 7263 (Kaitsor-österö) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936
225: tamisesta tie-, silta- ja talonrakennushankkeita
226: varten . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . 921 - '848 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
227: maantien n:o 7263 (Kaitsor-österö) perus-
228: - 840 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoit- parannuksen jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 937
229: tamisesta maaseudun sähköistämisen tukemi-
230: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 922 - 849 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
231: för planering av vägen från Sundom tili den
232: - 841 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta s.k. Strandvägen i Yttermalax . . . . . . . . . . . . 93'8
233: osa-aikatyön muuttamiseksi kokopäivätoimi-
234: seksi eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 923 - 849 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
235: Sundomin Yttermalaxin ns. Rantatielle johta-
236: - 842 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta van tien suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 939
237: työttömyyden torjuntaan vaikeimmilla työttö-
238: myysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924 - 850 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
239: för garanterande av färjtrafik över Kvarken
240: ..,-- 843 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag året runt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 940
241: för att garantera personer som friges från
242: fängelse arbetsplats och bostad under återan- - 850 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
243: passningen tili samhället . . . . . . . . . . . . . . . . 925 ympar1vuotisen lauttaliikenteen takaamiseen
244: Merenkurkun yli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 941
245: - 843 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
246: vankilasta vapautuvien yhteiskunnan toimin- - 851 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
247: taan sopeutumisajan työpaikan ja asunnon för inrättande av en translatorstjänst vid so-
248: turvaamiseen . . . . . .. . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . 927 cialstyrelsen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 942
249: Sisällysluettelo 7
250:
251: Siv. Siv.
252: - 851 Liliqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta - 864 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
253: kielenkääntäjän viran perustamiseen sosiaali- Lahden katsastusaseman laajentamiseen . . . . 958
254: hallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94.3
255: - 865 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
256: - 852 Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan Lahden postitoimiston muutostöitä varten • . 959
257: osoittamisesta suojatyöpaikkojen käyttökustan·
258: nuksiin suojatyöpaikkatoiminnan laajentami- - 866 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
259: seksi .. .. • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . • 944 Allergialiiton tiedotuskeskuksen toimintaan . . %0
260:
261: - 85.3 Liliqvist m. fl.: Om anvisande av anslag - 867 Löyttyniemi ym.: Määrärahan osoittami·
262: för utbildning av dövtolkar . . . . . . . . . . . . . . 945 sesta Suomen Asuntoliiton ja Asuntoreformi-
263: yhdistyksen asuntoasiain valistustoiminnan tu·
264: - 85.3 Liliqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . %1
265: kuurojen tulkkien koulutukseen . . . . . . . . . . 946
266: - 868 Löyttyniemi ym.: Määrärahan osoittami·
267: - 854 Linna: Määrärahan osoittamisesta Keski· sesta Suomen Kiinteistöliitolle valistus- ja
268: Pohjanmaan maatalouskeskuksen perustami· neuvontatoimintaan huoneenvuokra-asioissa . . %!2
269: seen ................................... 947
270: - 869 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
271: - 855 Loikkanen ym.: Määrärahan osoittamises- Suomen Puhallinorkesteriliitto r.y:n toimin·
272: ta tapaturmaviraston toimintaedellytysten pa· nan tukemiseen . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 963
273: rantamiseen . . .. . .. . .. .. .. .. . .. . . . .. . . .. . 949 - 870 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
274: - 856 Loikkanen ym.: Korotetun määrärahan Kurun-Virtain maantien suuntauksen ja
275: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntoutus· rakenteen parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 964
276: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950 - 871 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
277: suomalaisten keksijöiden tukemiseen . . . . . . 965
278: - 857 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta
279: Reitkallin puutarhurikoulun toiminnan jatka· - 872 Malm m. fl.: Om anvisande av höjt an-
280: misen ja kehittämisen suunnitteluun . . . . . . 951 slag tili statsunderstöd för det bildningsarbete
281: som bedrivs av organisationer vilka upprätt·
282: - 858 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta håller en studiecentral . . . . . . . . . . . . . . . . . . 966
283: nimismiehen kanslian perustamiseen Nasto·
284: laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952 - 872 Malm ym.: Korotetun määrärahan osoit-
285: tamisesta opintokeskusta ylläpitävien järjestö-
286: - 859 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jen sivistystyön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 967
287: Hollolan verotoimiston sivutoimiston perusta·
288: - 873 Malm m. fl.: Om anvisande av höjt
289: miseen Nastolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 953
290: anslag tili statsunderstöd för studiecirklar . . 968
291: - 86'0 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 873 Malm ym.: Korotetun määrärahan osoit·
292: ~ahden kansainvälisen urkuviikon alijäämän tamisesta opintokerhojen valtionapuun . . . . . . 969
293: kattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 954
294: - 874 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för
295: - 861 Luttinen ym.: Määrärahojen osoittamises- främjande av den svenskspråkiga litteraturen 970
296: ta kalatalousneuvojien palkkaamiseen Suomen - 874 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
297: Kalamiesten Keskusliiton kalamiespiireihin . . 955 ruotsinkielisen kirjallisuuden edistämiseen . . 971
298:
299: - '862 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 875 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för
300: Lahden tiemestaripiirin uuden tukikohdan ra- effektiverad amatörteaterverksamhet . . . . . . . . 972
301: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 956
302: - 875 Malm ym.: Määrärahojen osoittamisesta
303: harrastajateatteritoiminnan tehostamiseen . . . . 974
304: - '863 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
305: valtatien n:o 12 sekä maanteiden n:o 312 ja - '876 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag tili
306: 169 liittymän rakentamiseen Viliähteellä Nas- Finlands Svenska Ungdomsförbund för främ-
307: tolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 957 jande av finlandssvensk ungdomsmusik . . . . 976
308: 8 Sisällysluettelo
309:
310:
311: Siv. Siv.
312: - 8:76 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 885 Manninen ym.: Määrärahan osoittamises-
313: Finlands Svenska Ungdomsförbund -nimiselle ta Keskustan Koulutuspoliittisen Liiton toi-
314: yhdistykselle suomenruotsalaisen nuorisomu- minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 991
315: siikkitoiminnan edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . 9n
316: - 886 Manninen ym.: Määrärahan osoittamises-
317: - 877 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för ta turveteollisuuden aloittamiseen Pudasjärven
318: avlönande av en veterinär för pälsdjursnä- seudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 992
319: ringen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 978
320: - 8'87 Martikainen: Määrärahan osoittamisesta
321: - '877 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun kehittämistoiminnan alueelliseen
322: turkistarhauselinkeinolle palkattavaa eläinlää- kokeiluun Ylä-Savon talousalueella . . . . • . . . 993
323: käriä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 979
324: - 8188 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
325: - 878 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för sesta valtion va=aisneuvoston toimintaan 994
326: export av grönsaker tili Sverige . . . . . . . . . . 980
327: - 889 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
328: - '878 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta vi- sesta Maaseudun Sivistysliitolle annettavaan
329: hannesvientitoimikunnalle Ruotsiin tapahtu- erityisavustukseen 995
330: van kurkun ja tomaatin viennin edistämiseksi 98:1
331: - :89:0 Martikainen: Määrärahan osoittamisesta
332: - 879 Malm m. fl.: Om avisande av anslag för Peltosalmen maatalousoppilaitoksen opisto-
333: påbörjande av upprensningsarbeten i Kärjen- asteen lisärakennusten suunnitteluun . . . . . . 996
334: joki i Kristinestad . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . 982
335: - 891 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
336: - '87'9 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Rautavaaran kansainvälisen nuorison
337: Kärjenjoen perkaustöiden aloittamiseen Kris- kurssi- ja leirikeskuksen rakentamiseen . . . . 997
338: tiinankaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 983
339: - 892 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
340: - 880 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för sesta Kiinteistö Oy Herttoniemen Nuorisoho-
341: grundförbättringsarbeten på landsvägen Lång- telli -asuntolan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 998
342: skat-Dahlback . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 984
343: - 893 Martikainen ym.: Korotetun määrärahan
344: - 880 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta korkeakoulujen lastentarhan-
345: Långskatin-Dahlbackin maantien perusparan- opettajakoulutuksen laajentamiseen . . . . . . . . 999
346: nustöihin Petolahdella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 985
347: - 894 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
348: - 8181 Malm m. fl.: Om anvisande av höjt an- Raudaskylän Kristillisen kansanopiston läm-
349: slag tili de svenskspråkiga småindustriorgani- mitysjärjestelmän uusimiseen .............. 1000
350: sationerna 986
351: - 895 Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoit-
352: - 881 Malm ym.: Korotetun määrärahan osoit- tamisesta opintokeskuksia ylläpitävien järjes-
353: tamisesta ruotsinkielisille pienteollisuusjärjes- töjen sivistystyöhön .......................1001
354: töille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 987
355: - 89!6 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
356: - 882 Manninen ym.: Määrärahan osoittamises- Ylivieskan lentokentän rakennustöiden lop-
357: ta Kuusamon maatalousteknillisen koulun ra- puunsaattamiseen ........................ 1002
358: kentamiseen
359: - 897 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises-
360: - 883 Manninen ym.: Määrärahan osoittamises- ta Helsingin kauppakorkeakoulun pienten ja
361: ta Taivalkosken Ohtajoen kalanviljelylaitoksen keskisuurten yritysten johdon koulutusyksi-
362: kurssitilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 989 kön kehittämiseen Mikkelissä . . . . . . . . . . . . 1003
363:
364: - 884 Manninen ym.: Määrärahan osoittamises- - 898 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises-
365: ta Kuusamo-Natura 83 luonto- ja kulttuuri- ta Etelä-Savon metsäkoulun toiminnan kehit-
366: tapahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 990 tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1004
367: Sisällysluettelo 9
368:
369: Siv. Siv.
370: - 899 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises- - 91'3 Muroma ym.: Korotetun määrärahan
371: ta Itä-Savon metsäkoulun toiminnan kehittä- osoittamisesta yksityisten lastenkotien käyttö-
372: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1005 kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1021
373:
374: - 900 Miettinen ym.: Korotettujen määräraho- - 914 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
375: jen osoittamisesta metsänparannustoiminnan avustuksena kunnille vammaisten kuljetuspal-
376: lisäämiseen ............................. 1006 velujen järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1022
377:
378: - 901 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises- - 915 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
379: ta maantien n:o 410 (Otamo-Sysmä) perus- henkilökohtaisten avustajien palkkaamiseen
380: korjaamisen aloittamiseen ................. 1007 vaikeavammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1023
381:
382: - 902 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises- 916 Muurman ym.: Määrärahan osoittamises-
383: ta maantien n:o 414 (Heinolan kk- Voi- ta Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkea-
384: koski) parantamiseen .................... 1008 koulun koulutus- ja tutkimusedellytysten tur-
385: vaamiseen .............................. 1024
386: - 903 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises-
387: ta Kissakosken ·sillan uusimiseen Hirvensal- - 917 Muurman ym.: Määrärahan osoittamises-
388: mella .................................. 1009 ta Ilmailumuseoyhdistys ry:lle Suomen Il-
389: mailumuseon toisen näyttelyhallin rakentami-
390: 904 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises- seen Helsinki-Vantaan lentoasemalla . . . . . 1025
391: ta Suomen Punaisen Ristin huuli-suulakihal-
392: kiokeskuksen toimintamahdollisuuksien paran- 9118 Muurman ym.: Määrärahan osoittamises-
393: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1010 ta vientihenkilöstön palkkaamiseen pieniin ja
394: keskisuuriin yrityksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1'026
395: - 905 Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta
396: Hämeen läänin piiri- ja aluehallinnon toimin- - 919 Muurman ym.: Määrärahan osoittamises-
397: ta-alueiden uudelleenjakamisen suunnitteluun ta Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
398: läänijaon johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1012 laitehankintoihin ........................ 1027
399:
400: - 906 Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta - 920 Mäkynen ym.: Korotettujen määräraho-
401: kuulovammaisten koulun perustamiseen jen osoittamisesta kehitysyhteistyöhön . . . . . . 10218
402: Kanta-Hämeeseen 1013
403: - 9.21 Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan
404: - 907 Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapääoma-
405: liikenneopiston perustamiseen Hämeenlinnaan H114 osuuteen ............................... 1029
406:
407: - '908 Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta - 922 Mäkynen: Korotetun määrärahan osoitta-
408: Helsingin-Hämeenlinnan moottoriliikenne- misesta uusien postivirkamiesvirkojen ja -toi-
409: tien tiesuunnitelman laatimiseksi välillä mien perustamiseksi posti- ja telelaitokseen 1030
410: Uudenmaan piirin raja - Hämeenlinna .... 1015
411: - 923 Männistö ym.: Korotetun määrärahan
412: - 909 Mikkola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelun tutkimus-
413: osoittamisesta kunnille kodinhoitajien toimin- toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1031
414: nasta aiheutuviin käyttökustannuksiin 1017
415: 924 Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
416: - 910 Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta uusien maataloussihteerin vir-
417: Säteilyturvallisuuslaitoksen siirtämiseen Hä- kojen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032
418: meenlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101!8
419: - '925 Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
420: - 911 Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojan toimien
421: osoittamisesta saamenkielisen julkaisutoimin- perustamiseen 1033
422: nan tukemiseen ........................ !Ole
423: - 926 Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
424: - 912 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
425: marjojen ja sienien talteenoton edistämiseen 1020 tämisrahastoon .......................... 1035
426:
427: 2 088200412K
428: 10 Sisällysluettelo
429:
430: Siv. Siv.
431: - 927 Nieminen: Korotetun määrärahan osoitta- - 942 Niskanen ym.: Korotetun määrärahan
432: misesta teiden rakentamiseen ja kunnossapi• osoittamisesta posti- ja telelaitoksen konehan-
433: toon •.................................. 1036 kintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051
434:
435: - 928 Nieminen ym.: Korotetun määrärahan - 943 Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
436: osoittamisesta uusien elinkeinoasiamiehen vir- postinlajittelukeskuksen laajentamiseen Ou-
437: kojen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1037 lussa .................................. 1052
438: - 944 Niskanen ym.: Korotetun määrärahan
439: - 929 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotettujen
440: määrärahojen osoittamisesta kehitysyhteistyö- osoittamisesta eläkeläisten järjestöjen valtion-
441: hön ................................... 1038 apuun ................................. 1053
442: - 945 Norrback m. fl.: Om anvisande av höjt
443: - 930 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun mää-
444: anslag för höjning av statens räntestöd .... 1054
445: rärahan osoittamisesta rakennusten energiata-
446: loudelliseen tutkimukseen ................ 1039 - 945 Norrback ym.: Korotetun määrärahan
447: osoittamisesta asunnon hankintaan myönnettä-
448: - 931 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun mää- vien lainojen korkotukeen sen korottamiseksi 1055
449: rärahan osoittamisesta varusmiesten päivära-
450: han korottamiseen ...................... 1040 - 946 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
451: åt Svenska Byggmästareförbundet i Finland
452: - 932 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun mää- för utgivningen av Byggnadskalendern .... 1056
453: rärahan osoittamisesta orkestereiden ja yhtyei-
454: den aluetoimintaan ...................... 1041 - 946 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
455: Sven5ka Byggmästareförbundet i Finland
456: - 933 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan -nimiselle yhdistykselle Rakennuskalenterin
457: ' osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys ry:lle Suo- julkaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . .. . . 1058
458: men Ilmailumuseon toisen näyttelyhallin ra-
459: kentamiseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla 1042 - 947 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
460: för anskaffning av en sjöräddningsbåt till
461: - 934 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun mää- Karleby ................................ 1060
462: rärahan osoittamisesta teollistamistutkimuksiin 1043
463: - 947 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
464: '- 935 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun mää- meripelastusveneen hankkimiseksi Suomen
465: rärahan osoittamisesta energiansäästöä koske- Meripelastusseuran Kokkolan osastolle . . . . 1061
466: vaan tutkimukseen ...................... 1044
467: - '948 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
468: - 936 Nikkilä ym.: Korotetun määrärahan för avlöning av en psykolog vid Vasa öv-
469: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit- ningsskola .............................. 1062
470: tämisrahastoon .......................... 1045
471: - 948 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
472: - 937 Nikkilä: Määrärahan osoittamisesta pien- psykologin palkkaamiseksi Vaasan harjoittelu-
473: tietokonelaitteistojen hankintaan purimetsä- kouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1063
474: lautakunnille ............................ 1046
475: - 949 Norrback: Om anvisande av anslag för
476: - 938 Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta inköp av instrument åt Närpes Musikkår . . 1064
477: kansalaisjärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen
478: kehitysyhteistyöhön ...................... 1047 - 949 Norrback: Määrärahan osoittamisesta soi-
479: tinten hankintaan Närpiön Soittokunnalle .. 1065
480: - 939 Niskanen: Määrärahan osoittamisesta
481: Pohjolan Opiston rakennusavustukseen .... 1048 - 950 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
482: för inrättande av nya tjänster vid musikläro-
483: - 940 Niskanen ym.: Korotetun määrärahan anstalterna ............................. 1066
484: osoittamisesta oppimateriaalin hankkimiseen
485: valtion keskusammattikouluille . . . . . . . . . . . . 1049 - 950 Norrback ym.: Korotetun määrärahan
486: osoittamisesta uusien toimien perustamiseksi
487: - 941 Niskanen ym.: Korotetun määrärahan musiikkioppilaitoksiin ja erityisesti Vaasaan
488: osoittamisesta kaluston ja työkoneiden hank- perostettavaa ruotsinkielistä konservatoriota
489: kimiseen valtion keskusammattikouluille . . . . 1050 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1067
490: Sisällysluettelo 11
491:
492: Siv. Siv.
493: - 951 Norrback m. fl.: Om artvisande av anslag - 963 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises-
494: för anställning av konsulenter för växthus- ta Emäsalon luotsiaseman laajentamiseen . . . . 1085
495: näringen i Sydösterbotten . . . . . . • . . . . . . . . . 1068
496: - 964 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises-
497: - 951 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta ta lapsiasiamiehen viran perustamiseen .... 1086
498: kolmen kasvihuoneviljelyneuvojan palkkaami-
499: seen ruotsalaiselle Etelä-Pohjanmaalle ...... 1069 - 965 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises-
500: ta Koivukujan kiinteistön kunnostamiseen las-
501: - 952 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag tenkotikäyttöön Tuusulassa . . . . . . . . . . . . . . 1087
502: för näringsfysiologisk forskning vid Helves
503: försöksfarm i Maxmo .................... 1070 966 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises-
504: ta Tuusulan kunnan liittämiseen valtakunnal-
505: - 952 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta liseen vanhustyön kokeiluun . . . . . . . . . . . . . . 1()188
506: ravintofysiologisiin tutkimuksiin turkistarhaa-
507: jien Helvesin koetarhalla . . . . . . . . . . . . . . . . 1071 - %7 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises-
508: ta järjestöjen työleiritoimintaan nuorten työt-
509: - 953 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag tömien aktivoimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1089
510: för reparation av fiskehamnarna i Korsholm 1072
511: - 968 Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta
512: - 953 Norrback ym.: Määrärahojen osoittami- Suomen valokuvataiteen museon toiminnan
513: sesta Korsholmassa sijaitsevien kalasatamien tukemiseen 1090
514: kunnostamiseen 1073
515: - 969 Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta
516: - 954 Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan Nuorten Puolesta Keskusliitto r.y:lle lasten
517: osoittamisesta kahdenväliseen lahjamuotoiseen lomatoiminnan kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . 10e1
518: kehitysapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1074
519: - 970 Paasio: Korotetun määrärahan osoittami-
520: - 955 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises- sesta perustettavien työvoimaneuvojien yli-
521: ta nuorten rikoksentekijöiden tukijärjestelmän määräisten tointen sijoituspalkkausluokan tar-
522: uudistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1075 kistamiseksi ............................ 1092
523:
524: - 956 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises- - 971 Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta
525: ta tanssitaiteen lehtorin viran perustamiseen ammatinvalinnanohjaajien toimien perustami-
526: Teatterikorkeakouluun ................... 1077 seen ................................... 1093
527:
528: - 957 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises- - 972 Paasio ym.: Määrärahojen osoittamisesta
529: ta valtakunnallisten erikoismuseoiden tukemi- Raision, Naantalin ja Paimion työvoimatoimis-
530: seen ................................... 1078 tojen perustamiseen ..................... 1094
531: - 958 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises- - 973 Palmunen: Korotetun määrärahan osoitta-
532: ta Teatteri Dromin toiminnan tukemiseen .. 1079 misesta opintokeskusten yleismenoihin . . . . . 1095
533: - 959 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises-
534: ta merkittävien urheilu- ja liikuntapaikkojen - 974 Palmunen: Korotetun määrärahan osoit-
535: rakentamiseen ........................... 1080 tamisesta opintokerhojen valtionapuun 1096
536:
537: - 960 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises- - 975 Palmunen ym.: Korotetun määrärahan
538: ta Nuorten Kotkain Keskusliitolle kansainvä- osoittamisesta maan hankkimiseksi luonnon-
539: lisen leirin järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1081 suojelutarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1097
540:
541: - 961 Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan - 976 Palmunen: Määrärahan osoittamisesta yh-
542: osoittamisesta Uudenmaan tie- ja vesiraken- teysaluksen hankintaan Velkuan-Rymättylän
543: nuspiirille yleisten teiden rakentamiseen . . . . 1082 reittialueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1098
544:
545: - 962 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises- - 977 Palmunen: Määrärahan osoittamisesta
546: ta laivaradiopuhelujen hinnan alentamiseen 1084 Vakka-Suomen tieyhteyksien parantamiseen 1099
547: 12 Sisällysluettelo
548:
549: Siv. Siv.
550: - 978 Palmunen: Määrärahan osoittamisesta - 993 Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta
551: tien rakentamiseen välillä Hinnerjoki-Yläne 1100 Suomen väkivallattoman puolustamisen suun-
552: nitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11'15
553: - 979 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
554: sesta Haapamäen varavankilaa varten ...... 1101 - 994 Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta
555: Kulttuurityö r.y:n toiminnan tukemiseen .. 1116
556: - 98Q Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan
557: osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden opin- - 995 Peltola ym.: Korotetun määrärahan osoit-
558: torahaan sen perusosan korottamiseksi . . . . 1102 tamisesta uusien postimies-, autonkuljettaja-
559: ja postivirkamiesvirkojen ja -toimien perusta·
560: - 981 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- miseksi posti- ja telelaitokseen . . . . . . . . . . . . 1118
561: sesta lukion perusopetusryhmien koon pie-
562: nentämiseen 1103 996 Peltola ym.: Korotetun määrärahan osoit-
563: tamisesta kuljetusajoneuvojen hankintaan pos-
564: - 982 Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan ti- ja telelaitokselle ..................... . 1119
565: osoittamisesta Keski-Suomen kotitalousopetta-
566: jaopiston tilojen suunnitteluun ........... . 1104 - 997 Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta
567: maakaasuputken rakentamiseen Kouvolasta
568: - 983 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- pääkaupunkiseudulle .................... . H20
569: sesta Suomenselän alueen kalatalouden kehit-
570: tämiseen .............................. . 1105 - 998 Peltola ym.: Korotettujen määrärahojen
571: osoittamisesta kuntien lastenkotien käyttökus-
572: - 984 Pekkarinen ym.: Määrärahan oso1ttami- tannuksiin sekä lasten ja nuorison avohuollon
573: sesta nuorten viljelijöiden ns. starttirahakokei- kehittämistoimintaan .................... . 1121
574: lun laajentamiseen ..................... . 1106
575: - 999 Pesola ym.: Korotetun määrärahan osoit-
576: - 985 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta Jyväskylän yliopistolle opetus- ja
577: sesta eräiden venesatamien rakentamiseen Kes- tutkimusmenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1122
578: ki-Suomen vesipiirin alueella 1107
579: - 1000 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
580: - 986 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen liikuntatilo-
581: Keski-Suomen vesipiirille venesatamien suun- jen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1123
582: nitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1:1<08
583: - 1001 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
584: - 987 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- Saarijärven metsäkoulun koneopetustilojen
585: sesta radan peruskorjaukseen välillä Haapa· rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124
586: järvi-Jyväskylä ......................... 1109
587: - 1002 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
588: - 988 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan kirkonkylän urheilukentän peruspa-
589: Itä-Suomen kartastoyksikön perustamiseen .. 1110 rannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1125
590: - 989 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
591: - 1003 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
592: ylimääräiseen täydennyskorkoon sotilasvamma-
593: ns. Juokslahden tien kunnostustöiden aloit-
594: lain mukaisen täydennyskoron saajien piirin
595: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126
596: laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1111
597: 990 Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1004 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
598: tietotekniikan yhteiskunnallisten vaikutusten turvelaboratorion kenttäkoeaseman perustami-
599: tutkimiseen ............................. 1112 seen Leivonmäen Kailasuolle . . . . . . . . . . . . . . 1127
600:
601: - 991 Peltola ym.: Korotetun määrärahan osoit- 1005 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
602: tamisesta valtakunnallisten luonnonsuojelujär- Sisä-Suomen sairaalan uudisrakennustöiden
603: jestöjen valtionavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1113 aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1128
604:
605: 992 Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1006 Petäjäniemi: Määrärahan osoittamisesta
606: Uudenmaan lääninhallituksen virastotalon syöpäsairaiden lasten hoidosta aiheutuvien
607: suunnitteluun ........................... 1114 kustannusten korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1129
608: Sisällysluettelo 13
609:
610: Sivo Sivo
611: 1007 Pihlajamäki ymo: Määrärahan osoittami- - 1022 Pohto ymo: Määrärahan osoittamisesta
612: sesta seutukaavaliitoille rakennuslain 24 b avtistuksiksi kauppapuutarhoille energiansääs"
613: ~: ssä tarkoitettua lisättyä valtionapua varten 1131 tötoimenpiteisiin o o oo 1146
614: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
615:
616:
617:
618:
619: 1008 Pihlajamäki: Korotetun määrärahan - 1023 Pohto ymo: Määrärahan osoittamisesta
620: osoittamisesta valtion maatalousoppilaitosten suojateiden rakentamiseksi maaseudun taa-
621: kone- ja kalustohankintoihin ooooooooo ooooo 1132 jamiin o o ooo ooo oo o
622: 0 0 o o 0 1147 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
623:
624:
625:
626:
627: 1009 Pihlajamäki ymo: Määrärahan osoittami- - 1024 Pohto ymo: Määrärahan osoittamisesta
628: sesta toteutettujen maankuivatusyritysten kun- Ilmailumuseoyhdistys ry:lle Suomen Ilmailu-
629: nossapitoon 1133 museon toisen näyttelyhallin rakentamiseen
630: Helsinki-Vantaan lentoasemalle o 1148 0 0 0 0 0 0 0 0 0
631:
632:
633:
634:
635: - 1010 Pihlajamäki ymo: Määrärahan osoittami-
636: sesta sotainvalidien lääkinnällisen kuntoutuk- - 1025 Pohto ymo: Määrärahan osoittamisesta
637: sen ulottamiseen kaikkeen kuntoutustarpee- turpeenjalostuslaitoksen rakentamiseksi Vim-
638: seen 0 0 0 0 0 o 0 0 0 o 1134
639: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 peliin 0 0 o
640: 0 0 0 0 0 0 0 01149
641: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
642:
643:
644:
645:
646: - 1011 Piipari ymo: Korotetun määrärahan - 1026 Pohto ymo: Määrärahan osoittamisesta
647: osoittamisesta Kotkan sairaanhoito-oppilaitok- avohoitotilojen rakentamiseen Järviseudun
648: sen uudisrakennukseen oo ooooooooooo 1135 0 0 0 0 0
649: sairaalaan Vimpeliin o oo ooo oo oo oo 1150 0 0 0 0 0 0 0 0 0
650:
651:
652:
653:
654: 1012 Piipari ymo: Määrärahan osoittamisesta - 1027 Pokka ymo: Määrärahan osoittamisesta
655: jatkuvan yrittäjäkoulutuksen aikaansaami- Vuotoksen alueen kehittämiseen 1151 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0
656:
657:
658: seen Kotkassa o oooooooo ooo ooo ooo oo 1136 0 0 0 0 0 0
659:
660:
661:
662:
663: - 1028 Poutanen ymo: Määrärahan osoittami-
664: - 1013 Piipari ymo: Korotetun määrärahan
665: sesta Itä-Karjalan Kansanopiston asuinraken-
666: osoittamisesta kotimaisen elokuvan tuotanto-
667: nus Martinniemen peruskorjaukseen o ooo 1152
668: tukeen oo ooooooooo ooo ooo ooooooo 1137
669: 0 0
670:
671: 0 0 0 0 0 0 0 0
672:
673:
674:
675:
676: - 1014 Piipari ymo: Määrärahan osoittamisesta - 1029 Poutanen ymo: Korotetun määrärahan
677: Luukkaansalmen sillan rakentamiseen o oo 1138 0 0 0
678: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi-
679: seen kehitysalueella ja erityisaluekunnissa ; 1153 0
680:
681:
682:
683:
684: - 1015 Piipari ymo: Määrärahan osoittamises-
685: ta Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry:lle 1030 M. Puhakka: Määrärahan osoittamisesta
686: vanhusten lomatoimintaa varten oooooooooo 1139 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mine-
687: raalitekniikan laboratorion suunnittelua ja ra-
688: 1016 Pohto ymo: Määrärahan osoittamisesta kentamista varten Outokurupuun o o ooo 1154 0 •• 0 0
689:
690:
691: rintamamiesten asuntolainojen muuttamiseen
692: valtion halpakorkoisiksi !ainoiksi oooooooooo 1140 1031 Mo Puhakka: Määrärahan osoittamisesta
693: Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman korottami-
694: - 1017 Pohto ymo: Määrärahan osoittamisesta
695: seen jatkojalostuksen toteuttamiseksi yhtiön
696: monitoimitalon rakentamiseen Ullavalle ° oo 1141 0
697:
698:
699: Uimaharjun tehtailla o oo oo o 1155 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0
700:
701:
702:
703:
704: - 1018 Pohto ymo: Määrärahan osoittamisesta
705: 1032 M. Puhakka: Määrärahan osoittamises-
706: maaseudulle viljelijöiksi siirtyvien korkotuki-
707: ta Lieksan kaupungille elinkeinotoiminnan
708: lainoihin ooo oooooooooooooooooooooooooooo 1142
709: 0
710:
711:
712: kehittämiseen ja korvauksena Lieksanjoen
713: - 1019 Pohto ymo: Määrärahan osoittamisesta rakentamatta jättämisestä o oo o o 1157 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
714:
715:
716:
717:
718: kauppapuutarhojen polttoainekustannusten
719: - 1033 Mo Puhakka ymo: Korotetun määrära-
720: korvaamiseen o o oooo. oo... oo. oooo.. o. o. 1143
721: 0 0 0
722:
723:
724: han osoittamisesta aluetyöterveyslaitosten toi-
725: - 1020 Pohto ymo: Korotetun määrärahan mintaedellytysten parantamiseen sekä työtur-
726: osoittamisesta Saimaa-toimikunnan perusta- vallisuus- ja suojaintutkimuksen tehostami-
727: miseen ja työn aloittamiseen . o ooo oooo oo 1144 0 0 0 seen . 0 0 0 o.
728: 0 •• o 0. 0 1159
729: 0. 0 0 0 0 0 0 0. 0 0. 0 •• 0 0 •• 0 0
730:
731:
732:
733:
734: - 1021 Pohto ymo: Määrärahan osoittamisesta - 1034 Mo Puhakka ymo: Korotetun määrära-
735: perusteiltaan ristiriidattorniin vesistöhankkei- han osoittamisesta ammattiyhdistysliikkeelle
736: siin Kokkolan vesipiirin alueella ooooo oo 1145 0 0 0 lomajärjestöjen lomatoiminnan tukemiseksi . . 1161
737: 14 Sisällysluettelo
738:
739:
740: Siv. Siv.
741: - 1035 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoitta- - 1049 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
742: misesta kalatalouslaitoksen suunnittelemiseksi sesta mielenterveyspalvelujen tehostamiseksi
743: Ilomantsin Hiiskoskelle .................. 1162 Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1177
744:
745: - 1036 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoitta- - 1050 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamises~
746: misesta Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun teh- ta Savonlinnan kaupunginteatterin suunnit-
747: taiden laajentamiseen .................... 1163 teluun ja rakentamisen aloittamiseen ...... 1178
748:
749: - 1037 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoitta- - 1051 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamises-
750: misesta työttömyyskorvauksen korottamiseksi ta sisävesialueen kalatalousoppilaitoksen suun-
751: ja kaikkien työttömien saattamiseksi työttö- nittelemiseksi Itä-Suomen keskuskalanvilje-
752: myyskorvausjärjestelmän piiriin . . . . . . . . . . . . 1164 lylaitoksen yhteyteen .................... 1179
753: - 1038 Pursiainen ym.: Määrärahan osoittami- - 1052 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamises-
754: sesta Nicaraguan, Mosambikin ja Burman ta Savonlinnaan sijoitettavan Saimaan eko-
755: ottamiseksi kehitysavun ohjelmamaiksi . . . . . . 1166 logisen tutkimuslaitoksen suunnitteluun .... 1180
756: - 1039 Pursiainen ym.: Määrärahan osoittami-
757: - 1053 Rajantie ym.: Korotetun määrärahan
758: sesta humanitaariseen apuun palestiinalaisten
759: osoittamisesta ylipostimiehen toimien perusta-
760: pakolaisten leireillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1167 miseksi ................................ 1181
761: - 1040 Pursiainen: Määrärahan osoittamisesta
762: Kansan Sivistystyön Liitolle työväenliikkeen - 1054 Rajantie ym.: Korotetun määrärahan
763: ja marxilaisuuden tutkimustoimintaan . . . . . . 1168 osoittamisesta posti- ja telelaitoksen autoka-
764: luston hankintaan . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . 1182
765: - 1041 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
766: sesta pääkaupunkiseudun asuntotuotannon - 1055 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamises-
767: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1169 ta öljyntorjuntakaluston hankkimiseksi ja
768: öljyvahinkojen torjuntaan Saimaalla . . . . . . . . 1183
769: - 1042 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
770: sesta kunnallisen ympäristöhallinnon kokei- - 1056 Rajantie ym.: Korotetun määrärahan
771: lutoimintaa varten ...................... 1170 osoittamisesta vaikeavammaisten asumis- ja
772: kuljetuspalveluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1184
773: - 1043 Raatikainen ym.: Määrärahan osoitta-
774: misesta Kaupunki hyväksi elää -kampanjaan - 1057 Rajantie ym.: Korotetun määrärahan
775: liittyvien toimenpiteiden tukemiseen . . . . . . 1171 osoittamisesta valtion korvaukseen kehitys-
776: vammahuollon valtakunnallisen kokeilu- ja
777: - 1044 Raatikainen ym.: Määrärahan osoitta-
778: tutkimustoiminnan menoihin . . . . . . . . . . . . . . 1185
779: misesta valtion virastotalon rakentamiseksi
780: Espooseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1172
781: - 1058 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamises-
782: - 1045 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- ta nuorten yhteiskuntatakuukokeilun ulotta-
783: sesta Tapiolan kuoron toimintaedellytysten miseksi Savonlinnan työvoimatoimiston alueel-
784: turvaamiseksi ........................... 1173 le ..................................... 1187
785:
786: - 1046 Raatikainen ym.: Määrärahan osoitta- - 1059 Raudaskoski ym.: Korotetun määrära-
787: misesta Espoon vanhan rautatieasemaraken- han osoittamisesta maamies- ja raittiusseuro-
788: nuksen suojelutoimiin ................... 1174 jen sekä pienviljelijäyhdistysten talojen kor-
789: jaustoimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1188
790: - 1047 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
791: sesta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen ke- - 1060 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoitta-
792: hittämiseen ............................. 1175 misesta kuivatushankkeiden nopeuttamiseksi
793: Pudasjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1189
794: - 1048 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
795: sesta ylimääräisen eläketurvan järjestämisek- - 1061 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta
796: si sodan aikana teollisuudessa, työleireillä työllisyysvaroin puolustusvoimissa palvelevien
797: sekä maatalous- ja huoltotehtävissä toimineil- työntekijöiden ja toimihenkilöiden aseman
798: le naisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1176 vakinaistamiseksi ........................ 1190
799: Sisällysluettelo 15
800:
801: Siv. Siv.
802: - 1062 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta - 1074 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises-
803: Vaasan poliisitalon suunnittelua varten .... 1191 ta opettajien ja kouluterveydenhuoltohenki-
804: löstön raittiuskasvatukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1207
805: - 1063 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta
806: valtion ja kuntien tietojärjestelmän kehittä- - 1075 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag
807: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1192 tili Lägerskolföreningen i Finland för verk-
808: samheten . . .. . . .. . .. . . . .. .. .. . .. . .. . .. .. 1208
809: - 1064 Raudasoja ym.: Korotetun määrärahan
810: osoittamisesta alueteatteritoimintaan . . . . . . . . 1193 - 1075 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
811: Suomen Leirikouluyhdistyksen toimintaan . . 1209
812: - 1065 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta
813: minkeissä esiintyvien erilaisten sairauksien tut- - 1076 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag
814: kimiseen ............................... 1194 tili Ab Svenska Läromedel för översyn av
815: läromedel i de instrumentella ämnena . . . . 1210
816: - 1066 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta
817: mekaaniseen vesakontorjuntaan Keski-Pohjan- - 1076 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
818: maan tie- ja vesirakennuspiirin alueella . . . . 1195 sesta Ab Svenska Läromedel -nimiselle yri-
819: tykselle välineaineiden oppimateriaalin tarkas-
820: - 1067 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta tamiseen ............................... 1211
821: sopeutumisvalmennuksen kehittämiseksi so-
822: siaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintana 1196 - 1077 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag
823: för renovering av fastigheten Svenska Går-
824: - 1068 Raudasoja: Korotetun määrärahan osoit- den i Jakobstad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1212
825: tamisesta !ainoiksi vammaisten suojatyöpaik-
826: kojen perustamiskustannuksiin ............ 1197 - 1077 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
827: Svenska Gården -kiinteistön uudistamiseen
828: - 1069 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaressa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1213
829: valtionapuun ympäristönsuojelun kunnallis-
830: hallinnon kokeilutoiminnalle . . . . . . . . . . . . . . 1198 - 1078 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag
831: för grundförbättring av landsvägen nr 7496
832: - 1070 Rehn m. fl.: Om anvisande av höjt (Tjätu-Bodö) . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 1214
833: anslag för samarbete mellan hem och skola 1199
834: - 1078 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
835: - 1070 Rehn ym.: Korotetun määrärahan osoit- maantien n:o 7496 (Tjäru-Bodö) peruspa-
836: tamisesta kodin ja koulun yhteistyöhön . . . . 1200 rannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1215
837:
838: - 1071 Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag - 1079 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
839: för planeringen av grundförbättring av ban- huumausainevalistuskampanjan toteuttamiseen 1216
840: sträckan Karis-Saio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1201
841: - 1080 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag
842: - 1071 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta ra-
843: tili Fritidsfrämjandet r.f. för renoveringar och
844: dan perusparannukseen välillä Karjaa-Salo 1202
845: för amortering av lån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1217
846: - 1072 Rehn: Om anvisande av anslag för
847: Kyrkslätts kommuns kollektivtrafikexperi- - 1080 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises-
848: ment .................................. 1203 ta Fritidsfrämjandet-nimiselle yhdistykselle
849: uudistustöihin ja lainojen lyhentämiseen . . 1218
850: - 1072 Rehn: Määrärahan osoittamisesta Kirk-
851: konummen kunnan joukkoliikennekokeiluun 1204 - 1081 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag
852: för planering av effektiverad vård av lång-
853: - 1073 Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag tidssjuka i kommuner med hög åldrings-
854: för utgivandet av en taltidningsupplaga . . . . 1205 procent . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1219
855:
856: - 1073 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1081 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
857: päivälehtien äänilehtipainoksen julkaisukus- vanhusvoittoisten kuntien pitkäaikaissairaiden
858: tannuksiin .............................. 1206 tehostetun hoidon suunnitteluun . . . . . . . . . . 1220
859: 16 SisäJlysluettelo
860:
861: Siv. Siv.
862: - 1082 Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan 1096 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoitta-
863: osoittamisesta lähetysjärjestöjen kehitysyhteis- misesta jääteiden ja railolossin ylläpitokus-
864: työn tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1221 tannuksiin Savonlinnan saaristossa . . . . . . . . 1236
865:
866: - 1083 Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan - 1097 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoitta-
867: osoittamisesta valtionavustuksena opiskelija- misesta pääkanavamuseon perustamiseksi Hei-
868: asuntojen omapääomaosuuteen . . . . . . . . . . . . 1222 näveden Varistaipaleelle .................. 1237
869:
870: - 1084 Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan - 1098 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoitta-
871: · osoittamisesta asuntolainoihin . . . . . . . . . . . . . 1223 misesta öljyntorjunnan tehostamiseen Saimaal-
872: la ..................................... 1238
873: - 1085 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
874: sesta kirkkososiologian professorin viran pe- 1099 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoitta-
875: rustamiseen Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . 1224 misesta nuorten yhteiskuntatakuukokeilun
876: ulottamiseksi Savonlinnan työvoimatoimiston
877: - 1086 Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1239
878: osoittamisesta valtionapuna Suomen Kansan-
879: opistoyhdistyksen ja Suomen kirjastoseuran 1100 Rytkönen: Määrärahan osoittamisesta
880: toiminnan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1225 rintamaveteraanien hammashoidon järjestämi-
881: seen ................................... 1240
882: - 1087 Ronkainen ym.: Korotetun määrära-
883: han osoittamisesta valtionapuna raittiustyöhön 11011 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
884: ja alkoholijuomista aiheutuvien haittojen eh- sesta merivartioaseman rakentamiseen Rymät-
885: käisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1226 tylän eteläkärkeen ...................... 1241
886:
887: - 1088 Rosnell ym.: Korotetun määrärahan - 1102 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
888: osoittamisesta lapsilisien korottamiseen . . . . 1227 sesta tekniikan alan korkeakouluyksikköjen
889: erityisrahoitusohjelmaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1242
890: - 1089 Ruotsalainen ym.: Korotetun määrära-
891: han osoittamisesta saariston ympäristönhoito- - 1103 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
892: avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1228 sesta maantien n:o 1193 (Mietoinen-Askai-
893: nen) perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12!43
894: - 1090 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoitta-
895: misesta Kansan Sivistystyön Liitolle opinto- 110'4 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami•
896: ja kulttuuritoiminnan kokeiluun ja kehittä- sesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
897: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1229 maantiellä n:o 198 välillä Kaianti-Uusikau-
898: punki .................................. 1244
899: 1091 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
900: sesta rehntehtaan ja viljan varmuusvaraston - 1105 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
901: sijoittamiseksi Ristiinaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 1230 sesta Kaarinan-Piikkiön pääterveysaseman
902: rakentamiseen .......................... 124'5
903: - 1092 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoitta-
904: misesta maatalouden sivuelinkeinojen edistä- - 1106 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
905: miseen tähtäävien pienyrittäjäkurssien järjes- kunnille harkintaverosta luopumisen johdos-
906: tämiseksi Mikkelin läänissä . . . . . . . . . . . . . . 1231 ta aiheutuvan verotulojen vähentymisen kor-
907: vaamiseksi .. .. . . .. .. .. . .. .. . .. .. .. .. . . .. 1\246
908: - 1093 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoitta-
909: misesta Mikkelin läänin kalatalouden kehittä- - 1107 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
910: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1232 Vaasan poliisitalon suunnitteluun .......... 1247
911: - 1094 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoitta- - 110'8 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
912: misesta Lahden-Lusin maantien parantami- Vaasan lääniin perustettavan turkisjalostus-
913: seen 1233 opiston suunnitteluun ................... . 1248
914: - 1095 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoitta- - 1109 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
915: misesta kevyen liikenteen väylän rakentami- kantatien n:o 67 kevyen liikenteen väylien
916: seksi Joroisten Kuvanssiin ................ 1235 rakentamiseen Teuvan kirkonkylässä ...... 1249
917: Sisällysluettelo 17
918:
919: Siv. Siv.
920: - 1.110 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta - 11'25 Salminen ym.: Määrärahan osoittamises-
921: maantien n:o 66,3 rakentamiseen välillä Kari- ta ympäristönsuojelutoimien perustamiseen
922: joki-Päntäne 1250 Uudenmaan kuntiin ...................• 1280
923:
924: - 1111 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta U26 Salminen ym.: Määrärahan osoittamises-
925: maantien n:o 684 (Teuva-Jurva) rakenta- ta työsuojeluteknologian professorin viran pe-
926: misen aloittamiseen 1251 rustamiseen Teknilliseen korkeakouluun .... 1281
927:
928: - 11'12 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 1127 Salminen ym.: Määrärahan osoittamises-
929: maantien n:o 690 (Mieto-Kurikka) rakenta- ta vammaisten kirjaston käyttöä helpottavien
930: misen aloittamistöitä varten . . . . . . . . . . . . . . 1252 laitteiden hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282
931:
932: - 1113 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta - 112'8 Salminen ym.: Korotetun määrärahan
933: maanteiden n:ot 694 ja 672 sekä Peräseinä- osoittamisesta Suomen Akatemian tutkimus-
934: joen keskustan liikennejärjestelyn suunnitte- määrärahoihin .. .. .. . . . . .. .. . . .. .. . . .. . .. 1283
935: luun ja rakentamiseen ................... 1253
936: - 1'129 Salminen ym.: Korotetun määrärahan
937: - 1114 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta luonnonsuojelualueiden hoitoon
938: maantien n:o 735 loppuunrakentamista var- ja valvontaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1284
939: ten välillä Pelkola-Kortesjärvi . . . . . . . . . . . . 1254
940: - 113'0 Salminen ym.: Määrärahan osoittamises-
941: - 1115 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta ta Saaristomeren kansallispuiston toiminnan
942: maantien n:o 6'961 rakentamisen aloittami- käynnistämiseen vuonna 1:983 . . . . . . . . . . . . 1285
943: seksi välillä Putula-Polkumäki . . . . . . . . . . 1255
944: - 1131 Salminen ym.: Määrärahan osoittamises-
945: 1116 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta ta Valtionrautateiden Hyvinkään työsuhde-
946: Kauhajoen-Nummijärven tien rakentamisen asuntojen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . 1286
947: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1256
948: U32 Salminen ym.: Määrärahan osoittamises-
949: - 1117 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta ta valtiojohtoisen rakennusyrityksen perusta-
950: Ilmajoella olevan Liinaniemen sillan rakenta- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1287
951: miseen ................................ . 1257
952: - 1133 Salminen ym.: Korotetun määrärahan
953: 1118 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kunnille lasten päiväkotien
954: Suupohjan radan Kristiinankaupungin haaran käyttökustannuksiin . . . .. .. . . . . . . . . .. . . . 1288
955: käytön tutkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1258
956: - 1134 Salminen ym.: Korotetun määrärahan
957: - 1119 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kunnille ohjatusta perhepäivä-
958: sota-ajan korvaamiseksi myöskin yksityisissä hoidosta aiheutuviin kustannuksiin . . . . . . . . 1289
959: työeläkkeissä ylimääräisin lisin . . . . . . . . . . . . 1259
960: - 1135 Salo ym.: Korotetun määrärahan osoit-
961: 1120 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
962: tamisesta opintokeskusta ylläpitävien järjestö-
963: pienyrittäjien lomittajakokeiluun . . . . . . . . . . . 1260 jen sivistystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1290
964: - 1121 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
965: yrittäjien lomajärjestöjen lomatoimintaan . . 1261 - 1136 Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta
966: Työväen Sivistysliiton opinto- ja kulttuuritoi-
967: - 1122 Saarto ym.: Määrärahan osoittamisesta minnan aineistotuotantoon ja muuhun kehit-
968: ympäristöministeriön toiminnan aloittamiseen 1262 tämistyöhön . . . .. .. . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . 1291
969: - 1123 Salminen ym.: Määrärahan osoittamises-
970: ta eräiden ympäristötehtävien virkojen perus- - 1137 Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta
971: tamiseen Uudenmaan lääninhallitukseen . . . . 1278 taideteosten hankkimiseen julkisiin rakennuk-
972: siin .................................... 1'292
973: 1124 Salminen ym.: Määrärahan osoittamises-
974: ta valtionavustuksiin kunnille virkistysaluei- - 1138 Salo ym.: Korotetun määrärahan osoit-
975: den hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1279 tamisesta musiikkioppilaitosten valtionapuun 1293
976:
977: 3 088200412K
978: 18 Sisällysluettelo
979:
980: Siv. Siv.
981: - 1139 Salolainen ym.: Kototetun määrärahan - 1154 Sillantaus ym.: Korotetun määrärahan
982: osoittamisesta valtakunnallisten luonnonsuoje- osoittamisesta oppisopimuskoulutukseen .... 1311
983: lujärjestöjen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . 1294
984: - 1155 Sillantaus ym.: Määrärahan osoittami-
985: 1140 Salolainen ym.: Määrärahan osoittami- sesta ylimääräisinä lisinä rintamaveteraaneille
986: sesta Intimiteatterin toiminnan tukemiseen . . 1295 varhaiseläkejärjestelmän epäkohtien tasoittami-
987: seksi .................................. 1312
988: 1141 Savola: Määrärahan osoittamisesta Nii-
989: niveden Nuorisoseuran talon jälleenrakennus- - 1156 Siren ym.: Korotetun määrärahan osoit-
990: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1296 tamisesta työväentalojen korjauksiin ...... 1314
991:
992: 1'142 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1157 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises-
993: suomalaisen työhevosen muistomerkin pystyt- ta Lahden kirjastotalon suunnitteluun .... 1315
994: tämiseen Leppävirtalie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1297
995: - 1158 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises-
996: 1143 Savola ym.: Korotetun määrärahan osoit- ta Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitok-
997: tamisesta rintamaveteraanien kuntoutukseen 1298 sen laajennukseen ....................... 1316
998:
999: 1144 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1159 Skinnari ym.: Korotetun määrärahan
1000: Keskustan Terveysliiton valtionapuun ...... 1299 osoittamisesta taidelaitosten rakentamiseen . . 1317
1001:
1002: 1145 Savola ym.: Korotettujen määrärahojen 1160 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises-
1003: osoittamisesta nuorison työllistämiseen . . . . 1300 ta Lahden runomaratonin järjestelykustannus-
1004: ten peittämiseen ........................ 1318
1005: 1146 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami-
1006: sesta sosiaalikuraattorin viran perustamiseen - 1161 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
1007: Hämeenlinnan varuskuntaan . . . . . . . . . . . . . . 1301 Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton tap-
1008: pioiden kattamiseen ..................... 1319
1009: - 1147 Savolainen: Määrärahan osoittamisesta
1010: paikallistien n:o 13723 (Järviö-Toijala) pa- - 1162 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
1011: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130,2 Joutjärven nuorisotalon rakentamiseen .... 1320
1012:
1013: - 1148 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami- - 1163 · Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
1014: sesta ylimääräisen lapsilisän maksamiseksi uimahalli-monitoimitalon rakentamiseen Hollo-
1015: kunnes lapsi täyttää 17 vuotta . . . . . . . . . . 1303 laan 1321
1016:
1017: 1149 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami- - 1164 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
1018: sesta Kanta-Hämeen nuorisokodin rakentami- uimahallin rakentamiseen Nastolaan ........ 1322
1019: seen 1304
1020: - 1165 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
1021: uuden kantosiipialuksen hankintaan Päijän-
1022: - 1150 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami-
1023: teelle ................................. . 1323
1024: sesta vaikeavammaisten kuljettamisesta kun-
1025: nille suoritettavaan valtionapuun ......... . 1305 - 1166 Skinnari ym.: Korotetun määrärahan
1026: osoittamisesta kuntien lastenkotien rakentami-
1027: - 1151 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami- seen ja perusparannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1324
1028: sesta alle 17-vuotiaiden hoitopäivä- ja po-
1029: liklinikkamaksujen poistamiseen . . . . . . . . . . 1306 - 1167 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
1030: harkinnanvaraiseksi rahoitusavustukseksi vai-
1031: - 1152 Sillantaus ym.: Korotettujen määräraho- keavammaisten päiväkeskuspalvelujen tarpeen
1032: jen osoittamisesta asuntosäästöjärjestelmän selvittämiseen ja toiminnan kehittämiseen . . 1325
1033: edelleen kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1307
1034: 1168 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
1035: - 1153 Sillantaus ym.: Korotetun määrärahan harkinnanvaraiseksi rahoitusavustukseksi vai-
1036: osoittamisesta opintorahan perusosan enim- keavammaisten lasten vanhempien tarvitseman
1037: mäismäärän korottamiseksi ................ 1310 hoitoavun korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1326
1038: Sisällysluettelo 19
1039:
1040: Siv. Siv.
1041: - 1169 Skinnari ym.: Korotetun määrärahan - 1183 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1042: osoittamisesta kunnallis- ja vanhainkotien ra- osoittamisesta Viitapohjan paikallistien perus-
1043: kentamiseen 1327 parannukseen välillä Karppi- valtatie n:o 9 1341
1044:
1045: - 1170 Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta 1184 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1046: opintorahan asumislisän saamisperusteiden osoittamisesta viiden työsuojeluinsinöörin ja
1047: muuttamiseen 1328 kahden ylitarkastajan palkkaamiseen työsuoje-
1048: luhallitukseen ......................... . 1342
1049: - 1171 Starast: Määrärahan osoittamisesta Pil-
1050: kanmaan paikallistien parantamiseen . . . . . . 1329
1051: - 1185 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1052: - 1172 Starast: Määrärahan osoittamisesta Ky- osoittamisesta eräistä sairauksista kärsivien
1053: mintehtaan aseman ja Voikkaan teollisuusra- dieettihoitorahakokeiluun ................. 1343
1054: dan tasoristeysten turvallisuuden parantami-
1055: seen 1330 - 1186 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1056: osoittamisesta korvausten maksamiseksi so-
1057: - 1173 Starast ym.: Korotetun määrärahan dan- ja fasisminvastaisesta toiminnastaan tai
1058: osoittamisesta uusien virkojen perustamiseen keskitysleireistä kärsimään joutuneille . . . . . . 1344
1059: posti- ja telelaitokseen .................. 1331
1060: - 1187 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1061: - 1174 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun mää- osoittamisesta lasten päiväkotien perustamis-
1062: rähan osoittamisesta YK:n Lähi-Idässä ole- kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1345
1063: valle pakolaisten avustus- ja työelimelle
1064: (UNRWA) annettavaan avustukseen . . . . . . 1332 - 1188 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun
1065: määrärahan osoittamisesta kunnille lastenko-
1066: 1175 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan tien perustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . 1346
1067: osoittamisesta Palestiinan vapautusjärjestölle
1068: (PLO) annettavaan humanitaariseen apuun 1333 - 1189 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun
1069: määrärahan osoittamisesta kunnille kotiavus-
1070: 1176 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1071: tajatoiminnasta aiheutuviin käyttökustannuk-
1072: osoittamisesta ylimääräiseksi lisäksi opinto-
1073: siin kotiavustajien määrän lisäämiseksi . . . . 1347
1074: lainoihin opintolainojen korkojen maksami-
1075: seksi valtion varoista äitiysloman aikana .. 1334
1076: 1190 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1077: - 1177 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökunnan palkkaamiseen
1078: osoittamisesta Seitsemisen kansallispuiston Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan 1348
1079: opastuskeskuksen rakentamiseen .......... 1335
1080: - 1178 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan - 1191 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1081: osoittamisesta Ruoveden tiemestaripiirin tuki- Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tie-
1082: kohdan saneeraamiseen 1336 dekunnan toisen rakennusvaiheen toteuttami-
1083: seen 1350
1084: - 1179 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1085: osoittamisesta maantien perusparannukseen - 1192 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1086: välillä Kangasala-Valkeakoski . . . . . . . . . . . . 13 37 Pohjolan Opistolle saneerausohjelman toteut-
1087: 1180 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan tamiseen 1351
1088: osoittamisesta Kurun-Ruoveden tien suunnit-
1089: teluun ja korjaustöiden aloittamiseen ...... 1338 - 1193 Surakka ym.: Korotetun määrärahan
1090: osoittamisesta Jyväskylän Talvi -kulttuurita-
1091: - 1181 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan pahtuman valtionavustukseen . . . . . . . . . . . . . . 1352
1092: osoittamisesta kantatien n:o 66 parantamiseen
1093: välillä Mustajärvi-Visuvesi .............. 1339
1094: - 1194 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1095: - 1182 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Jyväs-
1096: osoittamisesta Selkäsaran tien kunnostamiseen kylään sijoitettavan tuotekehitysyksikön pe-
1097: välillä Kyrönlahti-Länsi-Teisko .......... 1340 rustamisen alkuvalmisteluihin . . . . . . . . . . . . 1353
1098: 20 Sisällysluettelo
1099:
1100: Sivo Sivo
1101: - 1195 Surakka ymo: Määrärahan osoittamisesta - 1208 Söderström: Korotettujen määrärahojen
1102: aluetyöterveyslaitoksen perustamiseen Jyväs- osoittamisesta peruskoulujen perustamiskus-
1103: kylään 0 0 0 0 0 0 0 0 01354 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tannuksiin ja rakennuslainoihin . ooo. oo.. o 1367
1104:
1105: - 1196 Sutinen ymo: Määrärahan osoittamisesta - 1209 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1106: Saimaan rantapengerrysten rakentamiseen 1355 0 0 avustuksiksi ja !ainoiksi Kokkolan Halkokarin
1107: ala-asteen laajennushankkeen toteuttamiseen 1368
1108: - 1197 Sutinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
1109: yksityisteiden rakentamiseen Pohjois-Karjalassa 1356 - 1210 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1110: Ähtärin kirjasto-, nuoriso- ja kansalaisopisto-
1111: - 1198 Sutinen ymo: Määrärahan osoittamisesta talon rakentamiseksi ooooo oo o. o. o 1369
1112: 0 0 0 0 0 0 0 0
1113:
1114:
1115:
1116:
1117: maantien suunnitteluun välillä Valtimo-Kuh-
1118: - 1211 Söderström ymo: Määrärahan osoittami-
1119: mo 1357
1120: sesta Suomen ja SNTL:n opetusministeriöi-
1121: den yhteistyöstä aiheutuviin kustannuksiin . 1370 0
1122:
1123:
1124: - 1199 Sutinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
1125: valtion Kolin matkailuhotellin laajentamiseen 1358 - 1212 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1126: työväenjärjestön perustamisen 100-vuotismuis-
1127: - 1200 Sutinen ymo: Määrärahan osoittamisesta tomerkin hankkimiseen Vaasan kaupunkiin 1371
1128: Korpiselkä-talon rakentamiseen Hoilolan ky-
1129: lään Tuupovaarassa o o oooo o 1359 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1130: - 1213 Söderström: Om anvisande av anslag
1131: för grundandet av ett arbetarkulturmuseum
1132: - 1201 Säilynoja ymo: Määrärahan osoittami- i Oravais o ooooooooo o
1133: 0 0 0 oo o 1372
1134: 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 •• 0
1135:
1136:
1137:
1138:
1139: sesta korkeatasoisten musiikki-instrumenttien
1140: hankkimista varten vuokrattavaksi edelleen 1213 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1141: lahjakkaiden musiikinopiskelijoiden käyttöön 1360 työläiskulttuurin museon perustamiseen Ora-
1142: vaisiin 1373
1143: - 1202 Säilynoja ymo: Määrärahan osoittami-
1144: sesta Työläislasten Tuki roy:n Viipusjärven - 1214 Söderström ymo: Määrärahan osoittami-
1145: lomakeskuksen toiminnan tukemiseen oo 1361 0 0 0 0
1146: sesta maatalouden tuotannollisen yhteistoimin-
1147: nan käynnistysavustuksiin 0 1374
1148: • 0 • 0 • 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0
1149:
1150:
1151:
1152:
1153: - 1203 Säilynoja ymo: Korotetun määrärahan
1154: osoittamisesta valtionavustukseksi kunnille - 1215 Söderström ymo: Määrärahan osoittami-
1155: kunnalliskotien ja vanhainkotien rakentami- sesta luontoystävällisten menetelmien käytön
1156: edistämiseen vesakentorjunnassa metsähalli-
1157: seen 1362
1158: tuksen metsissä .. o.. o. oo o.. oo.. 1375
1159: 0 0 0 •••• 0
1160:
1161:
1162:
1163:
1164: - 1204 Säilynoja ymo: Korotetun määrärahan - 1216 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1165: osoittamisesta terveyskeskusten perustamiskus- kantatien n:o 67 suunnitteluun välillä Ylä-
1166: tannuksiin . o oo o o.
1167: 0 1363
1168: 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0
1169:
1170: jepua - Uudenkaarlepyyn keskusta o.. o 1376 0 •••
1171:
1172:
1173:
1174:
1175: - 1205 Säilynoja ymo: Korotetun määrärahan - 1217 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1176: osoittamisesta erikoissairaanhoitolaitosten pe- Alskatin ja Raippaluodon välisen kiinteän
1177: rustamiskustannuksiin o 1364 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0
1178: tieyhteyden suunnitteluun .... o. oooo. o.... 1377
1179:
1180: - 1206 Särkijärvi: Määrärahan osoittamisesta - 1218 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1181: teollisuussihteerin palkkaamiseksi Uudenmaan pyörätien rakentamiseen Vaasan ja Sundomin
1182: teollisuustoimikunnalle oooooooo. oo 1365 0 •• 0 • 0 0
1183: välille .. o. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1378
1184:
1185: - 1207 Söderström: Määrärahan osoittamisesta - 1219 Söderström ymo: Määrärahan osoittami-
1186: turkiseläintautien ja -hygienian yliassistentin sesta suomalais-neuvostoliittolaisten yhteistyö-
1187: viran perustamiseen eläinlääketieteelliseen kor- mahdollisuuksien selvittämiseen puolijohde-
1188: keakouluun .. o...... oo... 1366 0 ••• 0 •• 0 • 0 0 0 • •
1189: komponenttialalla .............. o. . . . . . . . . 1379
1190: Sisällysluettelo 21
1191:
1192: Siv. Siv.
1193: 1220 Söderström ym.: Määrärahan osoittam1- - 1236 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1194: sesta tutkisalan teollistamiseen ja koulutuk- Tornion uimahallin rakennustöiden aloittami-
1195: seen }3180 seen 1398
1196:
1197: 1221 Söderström: Korotettujen määrärahojen - 1237 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan
1198: osoittamisesta uusien virkojen perustamiseksi osoittamisesta Vapaa-ajattelijain Liiton avus-
1199: terveyskeskuksiin ja kunnallisen erikoissai• tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1399
1200: raanhoidon piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13<82
1201: - 1238 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lo-
1202: 1222 Söderström: Määrärahojen osoittamises- hiportaiden rakentamiseen Kemijokeen .... 1400
1203: ta ilmaishammashuollon järjestämiseksi .... 1383
1204: - 1239 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1205: 1223 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1206: I valon-Nellimin maantien perusparannustöi-
1207: Vaasan terveyskeskuksen vuodeosaston ra-
1208: den aloittamiseen 1401
1209: kentamiseksi ............................ 131815
1210: 1224 Tamminen: Määrärahan osoittamisesta - 1240 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1211: Invalidiliitolle kodinkoneiden hankintaan 1386 uuden sillan rakentamiseksi Kemijoen yli Ro-
1212: vaniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1402
1213: 1'225 Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta
1214: asuntolainojen korkojen maksun lykkäämi- - 1241 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1215: ·Seen ................................... 1387 Ajoksen sataman kehittämiseen Kemissä .... 1403
1216:
1217: 1226 Tapiola ym.: Korotetun määrärahan 1242 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1218: osoittamisesta Jyväskylän Normaalikoulun ylä- Kemi Oy:n osakepääoman korottamiseen .. 1404
1219: asteen ja lukion laajennukseen . . . . . . . . . . . . 1388
1220: 1227 Tapiola ym.: Korotetun määrärahan - 1243 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1221: osoittamisesta opintokerhojen valtionapuun 1389 Sokiin kaivoksen avaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1405
1222:
1223: 1228 Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1244 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1224: nuorten yhteiskuntatakuukokeilun laajentami- ylimääräiseen työttömyyspäivärahaan sen mak-
1225: seen Keski-Suomen lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . 1390 samiseksi jokaiselta viikonpäivältä ........ 1406
1226: - 1229 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1227: 1245 Tikka: Määrärahan osoittamisesta Imat-
1228: ta Lammin Porraskosken kalanviljelylaitoksen
1229: ran seudun erityisaluekuntien elinkeinotoimin-
1230: rakentamiseen ........................... 1391
1231: nan edistämiseen ........................ 1407
1232: - 1230 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1233: Kopsuon tien rakentamiseksi Asikkalassa . . 1392 - 1246 Tikka: Määrärahan osoittamisesta valta-
1234: tien n:o 6 korjaamiseen Imatran pohjoispuo-
1235: - 1231 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamises- lella ................................... 140&
1236: ta tienrakennustöiden aloittamiseen Lopen ja
1237: Vihtijärven välillä Lopella . . . . . . . . . . . . . . . . 1393 1247 Tikka: Määrärahan osoittamisesta Imat-
1238: - 1232 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta ran katsastusaseman rakentamiseen ........ 1409
1239: Harvialan koulukodin suojatyöpaikkaraken-
1240: nuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1394 1248 Tikka: Määrärahan osoittamisesta kaup-
1241: pa- ja teollisuusministeriön erityisaluetoimis-
1242: - 1233 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta ton perustamiseen Imatralle .............. 1410
1243: lääninvankilan rakennustöiden aloittamiseksi
1244: Tervolassa .............................. 1395 - 1249 Tikka: Määrärahan osoittamisesta Imat-
1245: - 1234 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta ran kehitysyhtiön valtionavustukseen ...... 1411
1246: vuokra-asuntojen rakentamiseen Lappiin .... 1396
1247: - 1250 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1248: - 1235 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan kahdenvälisenä lahjamuotoisena kehitysapuna
1249: osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot- Angolalle, Etiopialle, Zimbabwelle, Mosambi-
1250: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1397 kille ja Nicaragualie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1412
1251: 22 Sisällysluettelo
1252:
1253: Siv. Siv.
1254: - 1251 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta - 1266 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1255: avustukseksi Afrikan Kansalliskongressille sesta Porraskosken kalanviljelylaitoksen jatko-
1256: (ANC) ja Lounais-Afrikan kansan järjestölle suunnitteluun Lammilla .................. 1431
1257: (SWAPO) ............................ 1413
1258: - 1267 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1259: 1252 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta sesta luonnontuotteiden keräilyn edistämiseen 1432
1260: humanitaariseen apuun Vietnamille, Kamput-
1261: sealle, Angolalle, Etiopialie ja Salvadorille . . 1414 - 1268 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1262: sesta kevyen liikenteen väylien rakentami-
1263: - 1253 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta seen Nurmeksessa ....................... 1433
1264: teattereiden kiertuetukeen . . . . . . . . . . . . . . . . 1415
1265: - 1269 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1266: - 1254 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta sesta maantien n:o 508 parantamiseen välillä
1267: avustukseksi Helsingin kaupungille vanhusten Juuka-Matara .......................... 1434
1268: asuin- ja palvelutalojen rakentamiseen ...... 1416
1269: - 1270 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1270: 1255 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta sesta maantien n:o 5101 perusparantami-
1271: ns. Suomenselkä-alueen kehittämiseen ...... 1417 seen Kontiolahdella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1435
1272:
1273: 1256 Tuomaala ym.: Korotetun määrärahan - 1271 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1274: osoittamisesta opiskelija-asuntoloiden omapää- sesta Kuorevaaran paikallistien n:o 15781
1275: omaosuuteen 1418 perusparannukseen ..................... . 1436
1276:
1277: - 1257 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta - 1272 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1278: turkistarhauksen kehittämistoimikunnan pe- sesta tien parantamiseen välillä Valtimo-Ylä-
1279: rustamiseen 1419 Valtimo-Sivakka ....................... 1437
1280:
1281: - 1258 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta - 1273 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1282: Rengonharjun lentokentän kehittämiseen .. 1421 ta tien parantamiseen välillä öllölä-Hoilola
1283: -Värtsilä .............................. 1438
1284: - 1259 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta
1285: kotiapulaisen palkan vähennysoikeutta vero- - 1274 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1286: tuksessa koskevaan selvitykseen ......... . 1422 sesta Valtionrautateille yhteiskuntapoliittisis-
1287: ta syistä aiheutuvan alijäämän kattamiseen 1439
1288: 1260 Tuominen ym.: Korotetun määrärahan
1289: osoittamisesta valtion asuntolainojen myöntä- - 1275 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1290: miseksi perheen lapsiluvusta riippumatta .. 1424 sesta Lieksan-Kontiomäen rataosan perus-
1291: parannukseen ........................... 1440
1292: - 1261 Tuominen ym.: Määrärahan osoittami-
1293: sesta kunnille tai kuntainliitoille virkistys- 1276 Tuovinen: Määrärahan osoittamisesta
1294: alueiden perustamiseen ................. . 1425 posti- ja telelaitoksen tarvitseman tietotek-
1295: niikan tuotekehittelyyn .................. 1441
1296: - 1262 Tuominen ym.: Määrärahan osoittami-
1297: sesta tullilaitoksen alusten rakentamisohjelman 1277 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
1298: nopeuttamiseen 1426 osoittamisesta malmitutkimuksiin . . . . . . . . . . 1442
1299: - 1263 Tuominen ym.: Määrärahan osoittami- - 1278 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
1300: sesta Haminan-Luumäen radan suunnitte- osoittamisesta vähittäiskaupan investointien
1301: luun ................................. . 1427 tukemiseen haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . 1443
1302: - 1264 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami- 1279 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
1303: sesta Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun osoittamisesta uusien kodinhoitajan toimien
1304: puutyöosaston koulutussahaa varten ........ 1428 perustamiseen ........................... 1444
1305: - 1265 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan - 1280 Työläjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
1306: osoittamisesta uusien 4H-neuvojien toimien sesta Suomen Harmonikkainstituutin tukemi-
1307: perustamiseen .......................... 1429 seen ................................... 1445
1308: Sisällysluettelo 23
1309:
1310: Siv. Siv.
1311: 1281 Uitto ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 1296 Valtonen ym.: Korotetun määrärahan
1312: tamisesta asuntotuotantoon 1447 osoittamisesta terveyskasvatukseen ....... . 11462
1313:
1314: 1282 Uitto ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 1297 Valtonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1315: tamisesta erityisaluekuntien elinkeinotoimin- ta tupakoinnin vähentämiseen ............ 1463
1316: nan edistämiseen ........................ 1448
1317: 1298 Valtonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1318: - 1283 Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta ta pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen Porin,
1319: Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan tukemi- Harjavallan ja Merikarvlan työvoimatoimisto-
1320: se en 1449 jen alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1464
1321:
1322: - 1284 Uitto: Määrärahan osoittamisesta val- - 1299 P. Vennamo ym.: Korotetun määrära-
1323: tion virastotalon suunnittelemiseksi Hyvin- han osoittamisesta asuntolainoihin . . . . . . . . 1465
1324: käälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1450
1325: - 1300 P. Vennamo ym.: Korotettujen määrä-
1326: - 1285 Uitto: Määrärahan osoittamisesta val- rahojen osoittamisesta luonnonsuojelua edistä-
1327: tion virastotalon suunnittelemiseksi Nurmi- viin tutkimuksiin ja selvityksiin .......... 1466
1328: järvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1451
1329: - 1301 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1330: - 1286 Uitto: Määrärahan osoittamisesta Yleis- sesta Varsinais-Suomen vanhusvoittoisille kun-
1331: radiolle saamatta jäävien televisiolupamaksu- nille maksettavaan erityistukeen .......... 1467
1332: jen aiheuttaman tulonvähennyksen korvaami-
1333: seksi .................................. 1452 - 1302 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1334: misesta kuntien kantokykyluokitusjärjestel-
1335: 1287 Uitto: Määrärahan osoittamisesta Hyvin- män epäoikeudenmukaisuuksien selvittämi-
1336: kään-Hangon rautatien sähköistämiseksi .. 1453 seksi .................................. 1468
1337:
1338: 1288 Uitto: Määrärahan osoittamisesta alikul- 13'03 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta•
1339: kukäytävän rakentamiseen Jokelan asemalle 1454 misesta Turun kauppakorkeakoulun lisäraken-
1340: nukseen ................................ 1469
1341: 1289 Uitto: Määrärahan osoittamisesta Kera-
1342: van tavara-aseman rakentamiseen .......... 1455 - 1304 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1343: misesta rauhankasvatuksen aloittamiseksi pe-
1344: - 1290 Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta ruskouluissa ............................ 14.70
1345: SEV-maiden kanssa käytävän kaupan edistä-
1346: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1456 - 1305 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1347: misesta Alastaron peruskoulun yläasteen ra-
1348: - 1291 Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta kennushankkeen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 1'471
1349: valtionapuna Uudenmaan erityisalueiden tuo-
1350: tantotoiminnan tukemiseen .............. 1457 - 1306 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1351: misesta kirjastoauton hankintaan Kaiantiin .. 1472
1352: 1292 Valo: Korotetun määrärahan osoittami- 1307 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1353: sesta Keski-Uudenmaan meriviemäritunnelin misesta Loimaan maatalousoppilaitoksen asun-
1354: rakentamiseen välillä Savio-Koivukylä .... 1458 tolan rakennustöiden aloittamista varten .... 1473
1355: - 1293 Valo: Määrärahan osoittamisesta uuden 1308 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1356: tien suunnitteluun välille Fallabackan paikal- misesta Kiikalan maatalousoppilaitoksen pe-
1357: listie ja Hyrylän-Kulloon tie . . . . . . . . . . . . 145'9 rustamiseen ............................. 1474
1358: - 1309 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1359: - 1294 Valtonen ym.: Korotetun määrärahan
1360: misesta opistotasoisen koulutuksen aloittami-
1361: osoittamisesta nuorisotilojen rakentamiseen .. 1460
1362: seksi Mynämäen kotiteollisuuskoulussa .... 1475
1363: - 1295 Valtonen ym.: Korotetun määrärahan 1310 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1364: osoittamisesta eläkeläisjärjestöjen toiminnan misesta Turun maakunta-arkiston rakennustöi-
1365: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1461 den aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1476
1366: 24 Sisällysluettelo
1367:
1368: Siv. Siv.
1369: - 1311 P. Vennamo ym.: Korotetun maatara- - 132'5 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1370: han osoittamisesta Sirppujoen perkaukseen . . 11477 misesta Loimaan - Alastaron - Yläneen -
1371: Hinnerjoen tien rakentamisen aloittamiseen 1491
1372: - 1312 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1373: misesta selvityksen laatimiseksi Turun raaka- - 1326 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1374: vesiongelman ratkaisemisesta ilman vedenot- misesta Marttilan - Kyrön - Riihikosken
1375: toa Pyhäjärvestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1478 - Niitynpään tieyhteyden suunnittelun lop-
1376: puunsaattamiseen ja töiden aloittamiseen . . 1492
1377: - 1313 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1378: misesta Metsäntutkimuslaitoksen koeaseman - 1327 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1379: perustamiseen Perniöön 1479 misesta Palttilan - Sorolan tien muuttami-
1380: seen paikallistieksi Laitilassa . . . . . . . . . . . . . . 1493
1381: - 13114 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1382: misesta ylimääräiseksi avustukseksi kunnille 1328 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1383: valtionosuuden korottamiseksi katurasituskus- misesta tieyhteyden parantamiseen välillä Per-
1384: tannuksissa ............................ . 1480 niö - Kisko - valtatie n:o 1 .......... 1494
1385:
1386: - 1315 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1329 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1387: misesta tieolojen kohentamiseen Varsinais- misesta rautatien eritasoristeyksen rakentami-
1388: Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1481 seen Loimaan kaupunkiin ................ 1495
1389:
1390: 1316 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- 1330 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1391: misesta alemmanasteisen tieverkon kunnosta- misesta Turun ja Uudenkaupungin välisen
1392: miseen Varsinais-Suomessa ................ 1482 rautatien henkilöpaikallisliikenteen säilyttämi-
1393: se en 114%
1394: - 1317 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1395: misesta Lounais-Suomen saariston liikenneolo- - B31 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1396: suhteiden parantamiseen 1483 misesta laitoksissa asuvien vanhusten televi-
1397: siolupien poistamiseksi ................. . 1497
1398: - 131'8 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1399: misesta moottoriliikennetien suunnitteluun vä- 1332 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1400: lille Salo- Turku ..................... . 1484 misesta Turun - Tampereen radan sähköistä-
1401: misen suunnittelun aloittamiseksi ......... . 1498
1402: - 1319 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1403: misesta Turun ja Naantalin välisen suoran 1333 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1404: tieyhteyden rakentamiseen ............... . 1485 misesta Valtionrautateiden piirihallinnon pe-
1405: rustamiseksi Turkuun ................... . 1499
1406: 1320 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1407: misesta Uudenkaupungin seudun tieverkon
1408: - 1334 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1409: kehittämiseen . . ........................ . 1486
1410: misesta rintamasotilaseläkkeen ylimääräiseen
1411: 1321 P. Vennamo ym.: Määrärahan Osoitta- !isään rintamavuosien huomioon ottamiseksi
1412: misesta Alastaron- Köyliönkylän- Kajon- kaksinkertaisena veteraanien eläkkeiden korot-
1413: kulman tien perusparannukseen ......... . tamiseksi 1500
1414:
1415: - 1322 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1335 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1416: misesta maantien rakentamiseksi välille misesta ylimääräiseen rintamalisään lisän yh-
1417: Halikko- Mynämäki- Kustavi .......... . 1488 teismäärän korottamiseksi ............•... 15(11
1418: - 1323 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1419: misesta Hirvensalon - Kakskerran tien pe- 1336 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1420: rusparannukseen Turussa ................. 148e misesta puhelinkustannusten korvaamiseksi
1421: näkövammaisille . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . 1502
1422: - 1324 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1423: misesta Kustavin ja Lokalahden välisen Leh- - 1337 P. Vennamo ym.,: Määrärahan osoitta-
1424: mänkurkun tien suunnittelun loppuunsaatta- misesta palvelutalojen rakentamiseen sotave-
1425: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1490 raaneille ja invalideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1503
1426: Sisällysluettelo 25
1427:
1428: Siv. Siv.
1429: - 1338 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1352 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1430: sesta Kaarinan - Piikkiön pääterveysaseman misesta avustuksiksi eläkeläisten omien asun-
1431: rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1504 tojen peruskorjaustöihin Kuopion läänissä . . 1518
1432:
1433: - 1339 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1353 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1434: misesta terveyskeskuksen vuodeosaston ra- sesta asuntojen varustetason parantamiseksi ja
1435: kentamiseen Pöytyän Riihikoskelie . . . . . . . . 1505 asuntovajauksen poistamiseksi Kuopion lää-
1436: nissä 1519
1437: - 11340 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1438: misesta hissien rakentamiseksi yleisön pääsyn - 1354 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1439: helpottamiseksi eduskunnan täysistuntosalin misesta asuntopulan poistamiseksi Kuopiosta 1520
1440: lehtereille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1506
1441: - 1355 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1442: - 1341 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta uusien asuntojen rakentamiseen Var-
1443: misesta eduskunnan täysistuntojen radioimis- kaudessa .............................. . 1521
1444: kustannuksiin .......................... . 1507
1445: - 1356 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1446: 1342 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta !ainoiksi maaseudun asuntotiloille ja
1447: misesta alkoholin käytön valvomiseksi Edus- tonteille ............................. . 1522
1448: kuntatalossa ........................... . 1508
1449: - 1357 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1450: - 1343 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta· misesta vuokra-asuntojen tuotannon edistämi-
1451: misesta selvityksen laatimiseksi ammattijärjes- seen ja niiden asumiskustannusten alentami-
1452: töjen toiminnan luonteesta ja niiden kansan- seen 1523
1453: valtaisuuden tehostamisesta ............. . 1509
1454: - 1358 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1455: - 1344 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta vähittäismaksuasuntojen rakentami-
1456: misesta vähävaraisten maksettaviksi lankea- seksi nuorille pareille ja vähävaraisille . . . . 1524
1457: vien ulosottopalkkioiden suorittamiseen val-
1458: tion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1510 1359 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1459: misesta asuntojen hankkimiseksi niitä tarvit-
1460: - 1345 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- seville rintamaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . 1525
1461: misesta kunnallisen oikeusasiamiehen viran
1462: perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1511 1360 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1463: misesta hyvityksen suorittamiseksi vuokralai-
1464: - 1346 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- sille vuokranvähennysoikeuden puuttuessa
1465: misesta vankien jälkihuollon tehostamiseen . . 1512 verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1526
1466: - 1347 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1361 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1467: misesta kansanäänestyksen toimittamiseen misesta valtion asumisesta perimiä veroja vas-
1468: eräissä asioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1513 taavan avustuksen suorittamiseksi pienituloi-
1469: 1.34'8 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- sille asumiskustannusten alentamiseksi 1527
1470: misesta eräissä asioissa suoritettavan kunnalli-
1471: sen kansanäänestyksen kustannuksiin 1514 - 1362 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1472: misesta kortteli- ja kyläpoliisijärjestelmän to-
1473: 1349 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- teuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1528
1474: misesta vapaan tiedotustoiminnan sensuuri-
1475: toimenpiteiden selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . 1515 - 1363 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1476: 1350 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta asiattomien rakennuskieltojen selvittä-
1477: misesta ylimääräisen asumistuen myöntämisek- miseen 1529
1478: si omistusasunnoissa asuville . . . . . . . . . . . . 1516
1479: - 1364 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1480: 1351 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta suurten taloudellisten väärinkäytös-
1481: misesta sotaveteraanien ja -invalidien asunto- ten selvittämiseksi julkisella alalla ja talous-
1482: jen korjaamisen avustamiseen ............ 1517 elämässä ............................... . 1530
1483:
1484: 4 088200412K
1485: 26 Sisällysluettelo
1486:
1487:
1488: Siv. Siv.
1489: - 1365 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1378 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1490: misesta palo- ja pelastustoimen miehistötasoi- misesta valtion virastotalon rakentamiseksi
1491: sen koulutusyksikön perustamiseksi Kuopioon 1531 Varkauteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1544
1492:
1493: 1366 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- - 1379 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1494: han osoittamisesta kuntien yleisiä rahoitus- misesta valtion palveluksessa olevien pieni- ja
1495: avustuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1532 keskituloisten ansioiden parantamiseen . . . . 1545
1496:
1497: - 1367 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1380 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1498: misesta kuntien yleisen rahoitusavustuksen misesta reaalipalkkojen korjaamista koskevan
1499: myöntämiseksi Suonenjoen kaupungille . . . . 1533 selvityksen suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1546
1500:
1501: 1368 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1381 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1502: misesta avustuksiksi kunnille kunnallisen misesta ylimääräisenä korvauksena yrityksille
1503: maksurasituksen huojentamiseksi . . . . . . . . . . 1534 sosiaaliturvamaksujen tasaamiseksi liikevaih-
1504: don perustatie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1547
1505: - 1369 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1506: misesta vähävaraisille kunnille kunnallisvero- - 1382 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1507: äyrin hinnan tasaamista tarkoittaviin korvauk- misesta dieselöljyyn sisältyvää veroa vastaa-
1508: siin . _..... _. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1535 van avustuksen suorittamiseksi autoilijapien-
1509: yrittäjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1548
1510: - 1370 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1511: misesta kunnallisveron nousua vastaavan yli- - 1383 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1512: määräisen avustuksen suorittamiseksi pieni- misesta ortodoksisen kirkkomuseon valtion-
1513: tuloisille kuntalaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1536 apua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1549
1514:
1515: - 1371 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1384 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1516: misesta ylimääräisenä avustuksena katumak- misesta ortodoksisen pappiskoulutuksen ke-
1517: sua varten eläkeläisille ja pienituloisille oman hittämiseksi Kuopion korkeakoulun yhteydes-
1518: kodin omistajille ........................ 1537 sä 1550
1519: - 1372 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1520: - 1385 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1521: misesta kuntien oikeudenmukaiseen verotulo-
1522: misesta kirjastoautotoiminnan jatkuvuuden
1523: jen tasaukseen perustuvan kuntien keskinäi-
1524: turvaamiseksi .......................... . 1551
1525: sen tasoitusjärjestelmän aikaansaamiseksi . . 1538
1526:
1527: - 1373 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1386 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1528: misesta kunnallisen puoluetuen maksamisen misesta kirjasto-kulttuuritalon rakentamiseksi
1529: estämiseen tähtäävän selvityksen aikaansaami- Kei teleelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1552
1530: seksi .................................. 1539
1531: - 1387 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1532: - 1374 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- misesta Suonenjoen maatalousoppilaitoksen
1533: han osoittamisesta varusmiesten päivärahan oppilasasuntolan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . 1553
1534: korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1540
1535: - 1388 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1536: - 1375 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- misesta kalatalousalan ammattioppilaitoksen
1537: han osoittamisesta varusmiesten ilmaisia lo- perustamiseksi Vehmersalmelle ............ 1554
1538: mamatkoja varten 1541
1539:
1540: - 1376 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1389 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1541: misesta vapaakirjeoikeuden järjestämiseksi va- misesta avustukseksi ammattikoulun rakenta-
1542: rusmiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1542 miseksi Siilinjärvelle .................. _. . 1555
1543:
1544: - 1377 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1390 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1545: misesta valtion virastotalon rakentamiseksi misesta Kuopion teknillisen oppilaitoksen la-
1546: Kuopioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1543 boratoriotilojen laajennuksen toteuttamiseksi 1556
1547: Sisällysluettelo 27
1548:
1549: Siv. Siv.
1550: - 1391 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1404 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1551: misesta Itä-Suomen turkistalouskoulun perus- misesta osa-aikaviljelyn edistämiseksi 1570
1552: tamiseksi Juankoskelie ................... 1557
1553: - 1405 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1554: - 1392 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta asutusteiden kuntoonpanoon ja kun-
1555: misesta nuorisotilojen rakentamiseen ja kun- nossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1571
1556: nostamiseen 1558
1557: - 1406 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1558: - 1393 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- misesta kotimaisen puutarhamansikan varas-
1559: sesta avustukseksi Maaningan urheilu- ja nuo- tointikustannusten alentamiseen ......... . 1572
1560: risotalon rakentamiseen .................. 1559
1561: 1407 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1562: 1394 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta Syväniemen ekakeskuksen rakentami-
1563: misesta Rautavaaran kansainvälisen nuorison sen tukemiseksi Karttulassa ............. . 157.3-
1564: kurssi- ja leirikeskuksen rakentamiseen ja
1565: käyttökustannusten suorittamiseen . . . . . . . . . 1560 1408 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1566: misesta kalanviljelyn ja kalatalouden kehittä-
1567: 1395 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- miseen 1!574
1568: misesta pienkoulujen pelastamista koskevan
1569: selvityksen laatimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1561 - 1409 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1570: misesta sisävesikalatalouden opetuksen aikaan-
1571: - 1396 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- saamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . ........... . 1575
1572: misesta markkinoimismaksuja vastaavan avus-
1573: tuksen suorittamiseksi perhe- ja pienviljel- 1410 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1574: mille .................................. 1562 misesta valtion kalanviljelylaitoksen aikaansaa-
1575: miseksi Kuopion lääniin ............... . 1576
1576: - 1397 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära-
1577: han osoittamisesta valtionapuna kuivatustöi- - 1411 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1578: hin .................................... 1563 misesta Nilsiän Pieksänkoskelle suunnitellun
1579: kalojen rodunjalostuslaitoksen perustamistoi-
1580: - 1398 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- menpiteitä varten ....................... . 1577
1581: miesta välttämättömien maankuivatustöiden
1582: toteuttamiseksi Kuopion läänissä . . . . . . . . 1564 1412 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1583: misesta Postipankille korkotueksi pankin ve-
1584: 1399 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- sihuoltotöihin myöntämiä lainoja varten .. 1578
1585: han osoitamisesta maatalouden korkotukilai-
1586: nojen menoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1565 - 1413 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1587: misesta Geologisen tutkimuslaitoksen aluetoi-
1588: 1400 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- miston rakentamisen aloittamiseksi Kuopiossa 1579
1589: misesta satovahinkoja kärsineiden ja taloudel-
1590: lisissa vaikeuksissa olevien lainojen korko- - 1414 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1591: kustannusten alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1566 misesta maatilatalouden vesiensuojeluinves-
1592: tointien tukemiseen 1580
1593: 1401 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära-
1594: han osoittamisesta siirtona maatilatalouden 141,5 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1595: kehittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1567 misesta vesakkojen raivaukseen myrkkyjä
1596: käyttämättä ............................. 1581
1597: - 1402 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära-
1598: han osoittamisesta lainoina kuivatustöihin . . 1568 - 1416 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1599: misesta selvityksen laatimiseksi vaarallisten
1600: - 1403 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- aineiden poistamisesta elintarviketuotannosta
1601: misesta lainarahaston perustamiseksi lasin- ja saasteettomien elintarvikkeiden tuotannon
1602: alaista viljelyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1569 toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1582
1603: 28 Sisällysluettelo
1604:
1605: Siv. Siv.
1606: - 1417 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- - 1431 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta·
1607: han osoittamisesta avustuksena yksityisten tei- misesta Tervon Utrianlahden paikallistien pe-
1608: den kunnossapitoon ja rakentamiseen 1583 rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1597
1609:
1610: 141'8 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta· - 1432 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta·
1611: misesta ylimääräisiksi avustuksiksi yksityis- misesta Taholahden sillan ja Taholahden vä-
1612: teiden rakentamiseksi Kuopion läänin saa- lisen kantatien rakentamisen edistämiseen .. 1598
1613: ristoalueelia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1:5B4
1614: - 1433 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta·
1615: - 1419 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta· misesta Vaajasalmen - Tervon maantien pa-
1616: misesta yleisten teiden parantamiseksi Kuo- rantamiseen 1599
1617: pion läänissä . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1585
1618: - 1434 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1619: - 1420 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta Vaaraslahden - Laukkalan - Saare-
1620: misesta turvekuljetusten edellyttämien tien- lan maantien perusparantamisen aloittamiseksi 1600
1621: parannusten toteuttamiseksi Kuopion läänissä 1586
1622: 1435 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1623: - 1421 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta maantien n:o 545 perusparantamiseen
1624: misesta Airakselan - Syväniemen maantien välillä Vesanto-Kerkonkoski ............ 1601
1625: parantamiseen 1:5817
1626: - 1436 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1627: - 1422 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta· misesta Vieremän-Mesilän-Salahmin tien
1628: misesta Hietaanpohjan - Pellonniemen maan- rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1602
1629: tien parantamiseksi välillä Muuruvesi -
1630: Västinniemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1588 - 1'437 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1631: misesta Vieremän-Vuorisen-Kauppilanmäen
1632: - 1423 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- maantien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 16103
1633: misesta Keiteleen- Pyhäjärven maantien pe-
1634: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1589 - 1438 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta·
1635: misesta siltojen ja rumpujen vahvistamiseksi
1636: - 1424 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta· Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1604
1637: misesta Kummunkylän maantien peruskorjaa-
1638: miseen välillä Vesannontie- Kummunkylä .. 15910 - 1439 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1639: misesta Kihlovirran sillan suunnittelemiseksi
1640: - 1425 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- ja töiden aloittamiseksi Iisalmessa . . . . . . . . 1605
1641: misesta Kylmänmäen- Talluskylän tien pe-
1642: rusparantamiseen Tervossa ................ 1591 - 1440 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta·
1643: misesta Puutossalmen sillan suunnitteluun ja
1644: - 1426 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 1606
1645: misesta Poromäen - Laakajärven maantien
1646: perusparantamiseen Sonkajärvellä . . . . . . . . . . 1592 - 1441 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta·
1647: 1427 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta Vehmersalmen sillan rakennustöiden
1648: misesta Pukaran- Lammaspohjan maantien aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1607
1649: perusparantamiseen Pielavedellä .......... 1593 - 1442 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta~
1650: 1428 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta alkutoimenpiteiksi paikallisteiden hoi-
1651: misesta Salmisen - Palokankaan tien perus- don siirtämiseksi kunnilta valtion kustannet·
1652: parantamiseen Suonenjoella . . . . . . . . . . . . . . . 1594 taviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,160'8
1653:
1654: - 1429 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1443 V. Vennamo ym.: Korotetun määrä-
1655: misesta Soisalon saaren tieverkoston perus- rahan osoittamisesta Iisalmen väylän paran-
1656: parantamiseen Kuopion läänissä . . . . . . . . . . 1595 tamiseen 1609
1657: 1430 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta· - 1444 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1658: misestä Säviän - Jylhän - Saarelan maan- misesta Haukiveden - Iisveden kanavan
1659: tien perusparantamiseen Pielavedellä . . . . . . 1596 yleissuunnittelun loppuunsaattamiseksi ...... 1610
1660: Sisällysluettelo 29
1661:
1662: Siv. Siv.
1663: - 1445 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1459 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta·
1664: misesta Haukiveden - Iisveden vesitieyh- misesta Geologiselle tutkimuslaitokselle maa-
1665: teyden ja kanavan toteuttamiseksi Hill' perätutkimusten tehostamiseksi Kuopion lää-
1666: nissä 1625
1667: - 1446 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1668: misesta Juojärven - Varisveden kanavoin- - 1460 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1669: uin suunnittelemiseksi ja töiden aloittami- misesta Itä-Suomen pientä ja keskisuurta yri-
1670: seksi .................................. 1612 tystoimintaa palvelevan tuotekehitys- ja mark-
1671: kinointiyksikön perustamiseksi Kuopioon . . 1626
1672: 1447 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1673: misesta Keiteleen - Päijänteen kanavan ra- - 1461 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1674: kentamisen aloittamiseen ................ 1613 misesta palkinnoiksi suomalaisten keksijäin tu-
1675: kemiseen ............................... 1627
1676: - 11448 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1677: misesta pienvenelaiturin rakentamisen tukemi- - 1462 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1678: seksi Vehmersalmella .................... 1614 misesta kehitysalueiden elinkeinoasiamiestoi-
1679: minnan tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1628
1680: - 1449 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1681: misesta Juankosken katsastusaseman aikaan- - 1463 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1682: saamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1615 misesta Nilsiän kvartsihiekan käytön laajen-
1683: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1629
1684: - 1450 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1685: misesta pienoislentokentän rakentamisen aloit- - 1464 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1686: tamiseksi Suonenjoella ................... 1616 misesta Paakkilan kaivoksen käynnistämisek-
1687: si Tuusniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1630
1688: 1451 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1689: misesta lehtien postimaksujen erilaisuuden - 1465 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1690: poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1617 misesta Säviän kupariesiintymän hyödyntämi-
1691: seksi Pielavedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1631
1692: - 1452 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1693: misesta avustuksiksi paikallislehtien toimin- - 1466 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1694: nan turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1618 misesta ns. mustan kiven laadun ja sijainnin
1695: selvittämiseksi Varpaisjärvellä . . . . . . . . . . . . 1632
1696: - 1453 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1697: misesta Valtionrautateiden paikallisliikenteen - 1467 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1698: säilyttämiseksi Kuopion, Pieksämäen ja Joen- misesta kotimaisen pientonniston tOiminta-
1699: suun alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1619 edellytysten parantamiseksi ................ 1633
1700:
1701: 1454 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1468 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1702: misesta tavaralinjaliikennettä harjoittavien yh- misesta Kuopion läänin peruselinkeinojen ja
1703: teisterminaalin rakentamiseksi Kuopioon . . . . 1620 pienyritteliäisyyden edistämiseen . . . . . . . . . . 1634
1704:
1705: -1455 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1469 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1706: misesta Harralan rautatiepysäkin kunnostami- misesta ylimääräiseksi kuljetustueksi kehitys-
1707: seksi ja säilyttämiseksi Vantaalla . . . . . . . . . . 1621 alueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1635
1708: - 1456 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- 1470 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1709: misesta taksien yhteiskuljetusten järjestämi- misesta rahtituen järjestämiseksi syrjäseuduilla 1636
1710: seksi sivualueilta kuntien palvelukeskukseen . 1622
1711: - 1471 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1712: 1457 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta keskisuuren ja pienen yritystoimin-
1713: misesta välttämättömimpien raaka-aineiden nan lainan saannin edistämiseen . . . . . . . . . . 1637
1714: varmuusvarastointia varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1623
1715: - 1472 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1716: - 1458 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta tuotantotueksi sivualueiden pienyrit-
1717: misesta öljyntorjuntatoimenpiteiden tehostami- täjille sekä palveluelinkeinojen ja pienviljel-
1718: seen ................................... 1624 mien harjoittajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1638
1719: 30 Sisällysluettelo
1720:
1721: Siv. Siv.
1722: - 1473 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1487 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1723: misesta korvaavan yritystoiminnan kehittämi- misesta pohtoturvetuotannon edistämiseksi
1724: seksi Kaavin Luikonlahden kaivosalueella .. 1639 Pielavedellä ........................... . 1653
1725:
1726: 1474 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1488 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1727: misesta marjanjalostustehtaan perustamiseksi misesta selvityksen laatimiseksi valtionenem-
1728: Savoon ............................... . 1640 mistöisen teollisuuden sijoittamisesta Kuopion
1729: lääniin ................................ . 1654
1730: - 1475 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1731: misesta Karttulan, Tervon, Tuusniemen ja - 1489 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1732: Vesannon kuntien asukkaiden toimeentulon misesta työryhmän asettamiseksi selvittämään
1733: parantamiseksi 1641 uusien kaivoksien perustamista ja entisten
1734: kaivospaikkakuntien elinkeinotoiminnan ke-
1735: - 1476 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- hittämistä Kuopion läänissä ............. . 1655
1736: han osoittamisesta kotimaisten polttoaineiden
1737: käytön edistämiseen .................... . 1642 - 1490 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1738: misesta Alkon suunnitteleman etanolitehtaan
1739: - 1477 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- perustamiseksi Kuopioon 1656
1740: misesta avustuksina Kuopion läänin sähköis-
1741: tystä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1643 - 1491 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1742: misesta käytäntöön soveltuvan työsuojelun
1743: - 1478 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1657
1744: tamisesta kotimaista polttoainetta käyttävän
1745: aluelämpöjärjestelmän rakentamisen tukemi- - 1492 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1746: seen Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1644 misesta ylimääräisen lapsilisän maksamiseen 1658
1747:
1748: - 1479 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1493 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1749: tamisesta kotimaisten ilmaispolttoaineiden hy- misesta ylimääräisenä avustuksena lasten koti-
1750: väksikäytön edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1645 hoidon tukemiseen ja äidinpalkan maksami-
1751: se en 1659
1752: - 1480 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1753: misesta pienpuun hyväksikäytön tehostami- - 1494 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1754: seksi ................................. . 1646 misesta sairaiden ja vammaisten lasten yli-
1755: - 1481 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- määräiseksi hoitotueksi ................. . 1660
1756: misesta vähittäiskauppojen tukitoimenpiteiksi
1757: - 1495 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1758: haja-, sivu- ja kehitysalueilla ............. . 1647 misesta ylimääräisen sairauspäivärahan mak-
1759: - 1482 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- samiseen päivärahan alimman määrän korot-
1760: misesta erityisen valtion takauslaitoksen pe- tamiseksi ............................. . 1661
1761: rustamiseksi kehitys- ja sivualueita varten .. 1648
1762: - 1496 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1763: - 1483 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta ylimääräisen rahan suorittamiseksi sai-
1764: misesta kaupan kehitysrahaston perustami- rauspäivärahan saajille sairauskustannusten
1765: seksi ................................. . 1649 nousun korvaamiseksi ................... . 1662
1766: - 1484 V. Vennamo ym.: Korotetun määrä- - 1497 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1767: rahan osoittamisesta avustuksena matkailun misesta ylimääräisiksi vähimmäiseläkkeiksi . . 1663
1768: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1650
1769: - 1498 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1770: - 1485 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta käytettäväksi vapaaehtoiseen ennen-
1771: misesta brikettitehtaan rakentamisen aloitta- aikaiseen eläkkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1664
1772: miseksi Kiuruvedellä .................... 1651
1773: - 1499 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1774: 1486 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta ylimääräisiksi eläkkeiksi sotien aikana
1775: misesta turpeen noston ja jalostuksen tukemi- kotirintamalla työskennelleiden toimeentulon
1776: seen Lapinlahdella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1652 turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1665
1777: Sisällysluettelo 31
1778:
1779: Siv. Siv.
1780: - 1500; V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1512 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1781: misesta ylimääräisen eläkekorvauksen suoritta- misesta kuntien tukemiseksi paloturvallisten
1782: miseksi siirtoväen ja rintamasotilaiden asutus- kunnalliskotien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . 1678
1783: ja jälleenrakennustehtävissä työskennelleille 1666
1784: - 1513 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1785: - 1501 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta ylimääräiseksi avustukseksi Tervon
1786: misesta vapaussodan veteraanien toimeentulon uuden kunnalliskodin rakentamiseen 1679
1787: turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1667
1788: - 1514 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1789: 1502 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta kunnalliskodeissa pysyväishoidossa
1790: misesta ylimääräisiin rintamaveteraanien eläk- olevien hoitomaksujen alentamiseksi 1680
1791: keisiin ja korvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1668
1792: - 1515 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1793: - 1503 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta myrkkyjen aiheuttamien terveysmene-
1794: misesta ylimääräisen eläkkeen järjestämiseksi tysten ja vahinkojen korvaamiseksi täysimää-
1795: sitä tarvitseville sotaveteraaneille . . . . . . . . . . 1669 räisinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1681
1796:
1797: 1504 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- 1516 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1798: misesta sotaveteraanien ylimääräisiä eläkkeen misesta nuorten kodinperustamislainoja varten 1682
1799: luontoisia avustuksia varten vapaaehtoisen
1800: varhaiseläkejärjestelmän toteuttamiseksi .... 1670 - 1517 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1801: misesta toimenpiteiksi lääkintäoikeuden pe-
1802: - 1505 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- rustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1683
1803: misesta rikoksen johdosta kärsimään joutu-
1804: neiden taloudellisten vahinkojen korvaami- - 1518 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1805: seen 1671 misesta selvityksen laatimiseksi Kuopion lää-
1806: nin kunnille yliopistollisesta keskussairaalasta
1807: - 1506 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- aiheutuvien rasitusten huojentamisesta . . . . . 1684
1808: misesta ylimääräisen kotiuttamisrahan suo-
1809: rittamiseksi ........................... . 1672 1519 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära-
1810: han osoittamisesta myrkkyjen käytön valvon-
1811: - 1507 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- nan tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1685
1812: misesta päivähoitopaikkojen järjestämiseksi
1813: lapsiperheiden ja yksinhuoltajien tarpeita vas- - 1520 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1814: taavasti 1673 misesta erityistoimenpiteisiin myrkky- ja saas-
1815: tevaaran torjumiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1686
1816: - 1508 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1817: misesta vuoro- tai epäsäännöllistä työtä teke- 1521 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1818: vien vanhempien lasten hoidon parantami- misesta terveyskeskuksen vuodeosaston raken-
1819: seen 1674 tamiseksi Rautavaaralie . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1687
1820:
1821: - 1509 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1522 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1822: misesta ylimääräisen tuen myöntämiseksi in- misesta syväsädehoidon vanhentuneiden lait-
1823: validien suojatyökeskuksen rakentamiseksi teiden uusimiseen keskussairaaloissa . . . . . . . . 1688
1824: Juankoskelie .......................... . 1675
1825: - 1523 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1826: -'- 1510 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta Pohjois-Savon vähävaraisten kuntien
1827: misesta invalidirahan maksamiseen vammaisil- vapauttamiseksi Kuopion yliopistollisen kes-
1828: le ilman työvelvoitetta ................. . 1676 kussairaalan perustamiskustannusosuuden suo-
1829: rittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1689
1830: -'- 1511 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1831: misesta kansainvälisen vammaisten vuoden - 1524 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära-
1832: 1981 Suomen toimikunnan ehdotusten to- han osoittamisesta rintamaveteraanien kun-
1833: teuttamiseen ............................ 1677 touttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1690
1834: 32 Sisällysluettelo
1835:
1836: Siv. Siv.
1837: - 1525 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- 1536 Westerlund: Om anvisande av anslag
1838: misesta sotaveteraanien ilmaisiin terveystar- för utbyggnad av Ekenäs forstinstitut . . . . . . 1705
1839: kastuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1691
1840: 1536 Westerlund: Määrärahan osoittamisesta
1841: - 1526 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- Tammisaaren metsäopiston laajennustöiden
1842: misesta sotaveteraanien ilmaista terveyden- ja aloittamiseen . . . . . . . . . .. .. .. . . . . . .. . .. . . . 1706
1843: sairaanhoitoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1692
1844: - 1537 Westerlund m. fl.: Om anvisande av
1845: - 1527 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- anslag för de finlandssvenska hembygdsföre-
1846: misesta työllisyyden toteuttamiseksi Kuopion ningarnas verksamhet .................... 1707
1847: läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1693
1848: 1537 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1849: - 1528 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- sesta suomenruotsalaisten kotiseutuyhdistysten
1850: misesta kuorma-autoilijoiden työllisyyden tur- toiminnan tukemiseen .. .. . . . . .. .. .. . .. . .. 1708
1851: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1694
1852: - 1538 Westerlund: Om anvisande av anslag
1853: - 1529 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- för vattenregleringen i Tessjö å .......... 1709
1854: han osoittamisesta työttömyyskorvauksia var-
1855: ten 1695 - 1538 Westerlund: Määrärahan osoittamisesta
1856: Tesjoen säännöstelysuunnitelman viimeistele-
1857: - 1530 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- miseen ja säännöstelytöiden aloittamiseen . . 1710
1858: misesta valtion työmailla työskentelevien
1859: kuorma-autoilijain ja konemiesten saatavien 1539 Westerlund: Om anvisande av anslag
1860: turvaamiseksi konkurssitapausten yhteydessä 1696 för Björnträsk-Lill- och Stor-Lennox vatten-
1861: regleringsprojekt i Sjundeå och Kyrkslätt .. 1711
1862: - 1531 Vesterinen ym.: Korotetun määrärahan
1863: osoittamisesta Työtehoseuralle maatilojen han- - 1539 Westerlund: Määrärahan osoittamisesta
1864: kintahakkuiden edistämistoimintaan . . . . . . . . 1697 vesistöjärjestelykohteen Björnträsk-Lill-Len-
1865: nox-Stor-Lennox töiden aloittamiseen . . . . 1712
1866: - 1532 Vesterinen ym.: Määrätärahan osoitta-
1867: misesta kartastoyksikön perustamiseksi Keski- 1540 Westerlund: Om anvisande av anslag
1868: Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1698 för Lovisa omfartsväg .. .. .. .. .. . . . .. . .. .. 1713
1869: - 1533 Westerlund m. fl.: Om anvisande av
1870: 1540 Westerlund: Määrärahan osoittamisesta
1871: anslag för upplagringsstationer för problem-
1872: avfall . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1699 Loviisan ohikulkutien rakentamisen aloittami-
1873: se en 1715
1874: - 1533 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1875: sesta ongelmajätteiden varastointipaikkojen - 1541 Westerlund: Om anvisande av anslag
1876: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1700 för Landsbrovägprojektet i Karis . . . . . . . . . . 1717
1877:
1878: - 1534 Westerlund m. fl.: Om anvisande av - 1541 Westerlund: Määrärahan osoittamisesta
1879: anslag för vissa lärartjänster vid Svenska so- Maasillantie-hankkeen toteuttamiseen Karjaal-
1880: cial- och kommunalhögskolan . . . . . . . . . . . . 1701 la kaavan mukaisesti .. .. .. . . . . .. .. .. .. .. 1718
1881:
1882: - 1534 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- - 1542 Westerlund: Om anvisande av anslag
1883: misesta eräiden opettajanvirkojen perustami- för uppmuddring av farleden mellan Kroks-
1884: seen Svenska social- och kommunalhögskolan näs sund och Seitlaxfjärden .............. 1719
1885: -nimiseen korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 1702
1886: - 1542 Westerlund: Määrärahan osoittamisesta
1887: - 1535 Westerlund m. fl.: Om anvisande av
1888: Kroksnäsin salmen ja Seitlahden selän yhdis-
1889: anslag för de finlandssvenska folkhögskolorna 1703
1890: tävän ns. Fladan väylän ruoppaamiseen .... 1720
1891: - 1535 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1892: sesta suomenruotsalaisten kansanopistojen toi- - Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta
1893: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1704 uuden pääkirjaston rakentamiseen Pattijoelle 1721
1894: Sisällysluettelo 33
1895:
1896: Siv. Siv.
1897: - 1544 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- - 1553 Zilliacus: Korotetun määrärahan osoit-
1898: sesta valtionosuuteen Lybeckerin kotiteolli- tamisesta kehitysyhteistyöhön . . . . . . . . . . . . . 1732
1899: suuskoulun rakentamiseen Raahessa . . . . . . . . 1722
1900: - 1554 Zilliacus: Om anvisande av anslag för
1901: - 1545 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- en höjning av unga bostadssparares sparpre-
1902: sesta Pohjois-Pohjanmaan koeaseman navetan mie ................................... 1733
1903: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1723
1904: - 1554 Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta yli-
1905: - 1546 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- määräiseksi lisäksi asuntosäästöpalkkioon sen
1906: sesta Etelänkylän paikallistien kunnostami- prosenttimäärän korottamiseksi . . . . . . . . . . . . 1734
1907: seen Pyhäjoella ......................... 1724
1908: - 1547 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- - 1555 Zilliacus: Om anvisande av anslag för
1909: sesta Lehtopään-Turulan paikallistien paran- produktion av svenskspråkigt materia! om
1910: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1725 fredsfostran . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1735
1911:
1912: - 1548 Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1555 Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta
1913: Suomen Sinibarettiliiton toiminnan tukemi- ruotsinkielisen rauhankasvatusmateriaalin
1914: seen ................................... 1726 tuottamiseen peruskoulun yläastetta varten 1736
1915: - 1549 Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1916: - 1556 Zilliacus: Om anvisande av anslag för
1917: Lieksan kehittämisprojekteihin ............ 1727
1918: föreningen Brages urklippsverksamhet ..... 1737
1919: - 1550 Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1920: kehitysyhtiön perustamiseksi Pohjois-Karjalaan 1728 - 1556 Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta
1921: Brage-nimisen yhdistyksen lehtileikearkistoin-
1922: - 1551 Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta nin tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1738
1923: Outokummun kaivosmuseon kehittämiseen .. 1729
1924: - 1552 Yläjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1557 Zilliacus: Om anvisande av anslag åt
1925: Haukiveden-Hsveden kanavahankkeen yleis- Invalidförbundet för översättning av infor-
1926: suunnittelun ja tarvittavien tutkimustöiden mationsmaterial . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1739
1927: loppuunsaattamiseksi ..................... 1730
1928: - 1557 Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta In-
1929: - 1553 Zilliacus: Om anvisande av höjt anslag validiliitolle vammaisuutta koskevan tiedotus-
1930: för utvecklingssamarbetet . . . . . . . . . . . . . . . . 1731 materiaalin kääntämiseen ruotsiksi ......... 1740
1931:
1932:
1933:
1934:
1935: 5 088200412K
1936: 1
1937:
1938:
1939: 1
1940: .198~ 'VP·
1941:
1942: Raha-asia-aloite n:o 7.51
1943:
1944:
1945:
1946:
1947: l<orhontm ym,; l,Vläiirärahan osoittamisesta teologian professorin
1948: :Vir® p~rus~ebi Joe.l;lsuun korkeakouluun
1949:
1950:
1951:
1952:
1953: Joensuun korkeakoulun:.· kasvatustieteiden . Joensuun korkeakoult.):ssa voidaan suorittaa
1954: osastolla koulutetaan uskonnonopetukseen eri- aineenopettajan pätevyys matemaattisluonnon-
1955: koistuneita luokanopettajia.. Joensuu . on ainoa tieteellisissä aineissa, useissa kielissä, his.torias-
1956: opettajankoulutusyksikkö, . . jossa koulutetaan sa ja maantiedossa. Puuttuvista. aineenopettajan
1957: myös ortodoksisen uskonnon opetukseen eri" tutkinnoista on tärkein uskonnon airwenopet-
1958: koistuneita. luokanopettajia. . · . tajan tutkinto.
1959: Koska Joensuun korkeakoulussa jo on uskon- Pohjois-Karjalan nuorten monipuolisen kou-
1960: nonopettäjien koulutusta ja sitä. varten on myös luttamisen kannalta olisi tärkeätä saada Joen-
1961: perustettu opettajien virkoja ja toimia, .olisi suun korkeakouluun edellä mainittu teologian
1962: perusteltua tämän koulutuksen jatkaminen ja professuuri tai apulaisprofessuuri. Tämä palve-
1963: laajentaminen. . . . lisi mitä parhaimmalla tavalla myös maakunnan
1964: ·Uskonnon aineenopettajien valmistus Joen- koulutoimen kehittämistä.
1965: suun korkeakoulussa voitaisiin aloittaa, jos kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1966: keakouluun saataisiin yleisen teologian profes- nioittavasti,
1967: sorin tai apulaisprofessorin · virka, joka olisi
1968: erikoistunut· joko kirkkohistoriaim, systemaatti- että· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1969: s.een. teologiaan, eksegetiikkaal1, käytännölliseen 1983 tulo- ja menoarvioon momentitle
1970: teologiaan, didaktiikkaan tai pedagogiikkaan. 29.10.01 100 000 markan määrärahan
1971: Oppilasainesta, joka .haluaisi opiskella teo- · käytettäväksi teologian professorin viran
1972: logisia aineita, olisi runsaasti, mutta mahdolli- perustamiseksi Joensuun kork~t,lkottluun
1973: suudet puuttuvat. vuoden 1983 alusta lukien.
1974: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
1975:
1976: Erkki Korhonen Esko Ahngten Impi Mutoma
1977: Mauri Vänskä Väinö Rautiainen Jouko 'I\tov4l~n
1978: Olavi ROnkainen Jorma Fred Lea Sutinen
1979: Asser Stenbäck
1980:
1981:
1982:
1983:
1984: 1>04 0882004112K
1985: 826 1982 vp.
1986:
1987: Raha-asia-aloite n:o 752
1988:
1989:
1990:
1991:
1992: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen evanke-
1993: lisen kansanopiston rakennuslainojen lyhentämiseen
1994:
1995:
1996: Eduskunnalle
1997:
1998: Nurmeksen evankelisen kansanopiston tilat Opiston opiskelijamäärä oli vuonna 1979
1999: paloivat ukkosen sytyttäminä vuonna 1971 80 vuosiopiskelijaa.
2000: 77-%:sti. Oppilaiden saaminen näyttää tällä hetkellä
2001: Uudisrakennukset ovat valmistuneet 1973 turvatulta. Opisto palvelee Ylä-Karjalan alueen
2002: ja 1978: nuorison sivistystarpeita ja myös eri puolilta
2003: - päärakennus 6 200 m3 maata on opistossa ollut opiskelijoita.
2004: rakennuskustannukset 1 487 029,00 mk Opiston taloudellinen tilanne edellyttäisi val-
2005: - opisk.asunt. 2 520 m3 tion tuen saamista. Lyhytaikaisten velkojen
2006: rakennuskustannukset 613 578,64 mk maksamiseen opisto tarvitsisi rakennusavus-
2007: - henkilök.as. 855 m3 tusta.
2008: rakennuskustannukset 556 168,71 mk Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2009: 2 656 776,35 mk nioittavasti,
2010:
2011: Parhaillaan ollaan aloittamassa rehtorin asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2012: non saneerausta, jonka yhteydessä on yksi opet- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
2013: tajien asunto. Sen kustannusarvio on noin tille 29.57.52 lisäyksenä 500 000 mark-
2014: 300 000 mk. kaa Nurmeksen evankelisen kansanopis-
2015: Opiston taloudellinen tilanne on velkojen ton rakennuslainojen lyhentämiseen.
2016: rasittama.
2017: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
2018:
2019: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Impi Muroma
2020: Mauri Vänskä Jorma Fred Jouko Tuovinen
2021: Esko Almgren Asser Stenbäck Lea Sutinen
2022: 1982 vp. 827
2023:
2024: Raha-asia-aloite n:o 753
2025:
2026:
2027:
2028:
2029: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon metsäkou-
2030: lun rakennustöiden suunnitteluun
2031:
2032:
2033: Eduskunnalle
2034:
2035: Onkamon metsäkoulu on toiminut 28 vuot· Valtioneuvoston asettaman Pohjois-Karjala-
2036: ta. Vuoden 1978 alusta koulu on ollut valtion toimikunnan mietinnön pohjalta on valtioneu-
2037: oppilaitos. Koulu toimii tällä hetkellä kolmella vosto antanut periaatepäätöksen (n:o 692/510
2038: paikkakunnalla. /81 VNK), että vuoden 1982 valtion tulo- ja
2039: Ammattikasvatushallituksen vahvistamat kes- menoarvioon tulisi sisällyttää suunnittelumää-
2040: kiasteen koulunuudistuksen mukaiset oppilas- räraha Onkamon metsäkoulun rakentamiseksi.
2041: paikat ovat Onkamossa. Kyseessä oleva määräraha puuttuu valtion vuo-
2042: Kesäkuussa 1980 ammattikasvatushallitus on den 1983 tulo- ja menoarvioesityksestäkin.
2043: vahvistanut Onkamoon tulevaksi oppilaspaikka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2044: määräksi 70 oppilaspaikkaa. Linjojen suhteen nioittaen,
2045: paikat jakautuvat seuraavasti:
2046: - metsätaloustuottajalinja 30 oppilaspaikkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2047: - metsurilinja 16 oppilaspaikkaa 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
2048: - metsätalouden yleisjakso 24 oppilaspaik- 29.72.74 lisäyksenä 200 000 markkaa
2049: kaa. käytettäväksi Onkamon metsäkoulun
2050: Onkamon metsäkoulun nykyiset tilat ovat suunnittelua varten T ahmajärven kun-
2051: riittämättömät ja koulu toimii osittain vuokra- nassa.
2052: huoneissa sekä useammalla paikkakunnalla.
2053: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
2054:
2055: Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
2056: Mauri Vänskä Lea Sutinen
2057: P. Puhakka
2058: t982 vp.
2059:
2060: Raha-asia-aloite n:o 754
2061:
2062:
2063:
2064:
2065: Korhonen ym.: Miiärätahan: osoittamisesta konservatorio-osaston
2066: perustamiseksi Joensuun· musiikkiopistoon
2067:
2068:
2069: E d u s k u n n a: 11~
2070:
2071: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta· an- 5. Joensuun. musiikkiopisto on yhtei~tyÖssä
2072: netun asetuksen (486/77) mukaan konserva~ Joensuun korkeakoulun ja Joensuun koululai·
2073: torio on musiikkioppilaitos, jossä annetaan toksen kanssa mm. kouluttamalla peru:skoulun
2074: opettajankoulutust11 sekä muuta musiikkialan ala-asteen musiikkiin erikoistuneita luokanopet~
2075: ammattikoulutusta. Joensuun musiikkiopisto on tajia ja antamalla jatkokoulutusta jo amma-
2076: valmis siirtymään konservatorioksi heti siihen tissa toimiville luokanopettajille.
2077: opetusministeriön luvan saatuaan. Tähän sillä 6. Joensuun musiikkiopisto Oh opetusminis~
2078: on sebrliavat edellytykset: teriön luvalla perustanut sivutoimipisteet. Toh-
2079: 1. Maassamme ja erityisesti kehitysalueilla majärven kuntaan (Kiteen ja Värtsilän kunnat
2080: on musiikinopettaja- ja orkesterimuusikkova- mukana) sekä Kontiolahden, Liperin ja OutO-
2081: jaus. . . kummun sivutoiniipisteet.
2082: . 2. Maassamme toimivat konservatoriot jät- 7. Pohjoiskat'jalaiset musiikinopiskelijat, jot-
2083: tävät maantieteellisen tyhjiön Pohjois-Karjalaan, ka valmistuisivat Joensuusta ammattiinsa, jäisi-
2084: jonka keskus on Joensuun kaupunki. vät· varmimmin hyödyntämään oman maakun-
2085: 3. Opettajien virkoja on tällä hetkellä opis- nan opettaja- ja muusikkotarvetta. ··
2086: tolla 17, Tämän lisäksi opettajina toimii 42 Edellä sanotun perusteella ehdotamme kup-
2087: sivutoimista tuntiopettajaa. Ensi·. lukuvuonna nioittaen, ·
2088: opettajia on jo 20.
2089: 4. Joensuun musiikkiopisto on saanut luku- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2090: vuoden 1977-1978 aikana käyttöönsä erin- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
2091: omaiset musiikinopetustilat. Opetuspinta-alaa 0:1 tille 29.90.54 lisäyksenä 200 000 mark-
2092: yli 2 000 m2• Oppilaita laitoksessa sivutoimi- kaa käytettäväksi konservatorio-osaston
2093: pisteet mukaan luettuna on 1 300, joista kym- perustamiseksi Joensuun musiikkiopis-
2094: menet tähtäävät musiikinopettajan tai orkeste- toon.
2095: rimuusikon uralle.
2096: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
2097:
2098: Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
2099: Mauri Vänskä Lea Sutinen
2100: P. Puhakka
2101: 829
2102:
2103: Raha-asia-aloite n:o 755
2104:
2105:
2106:
2107:
2108: Korhonen ytli.t Mä!itäl'Ahan ·OSoittamisesta Joensuun maakunta-
2109: arkistöh toilnitaloo suunnittelua varten
2110:
2111:
2112: Eduskunnnlh
2113:
2114: Joensuun titaakuntacatldstö aloitti töitnrntan" lähdettiih siitä, että laitokselle rakennetaan oma
2115: sa 1. 9. 1974. Laitos sijoitettiin aluksi Pohjois· toimitalo. Tätä varten Joensuun kaupunki va-
2116: Karjalan läänin virastotaloon tiloihin, jotka lää- rasi jo tontinkin. Oma toimitalo loisi edellytyk-
2117: ninhallitus luovutti sen käyttöön. Tämä järjes- set laitoksen tehokkaalle toiminnalle ja asia-
2118: tely oli tarkoitettu vain tilapäiseksi ratkaisuksi. kirjojen turvalliselle säilyttämiselle.
2119: Maakunta-arkisto toimii edelleenkin samoissa Maakunta-arkisto on tarkoitus rakentaa
2120: tiloissa, jotka nyt ovat käyneet niin ahtaiksi, Joensuun korkeakoulun neljännen rakennus~
2121: että laitos ei enää pysty vastaanottamaan edes vaiheen yhteydessä. · ·
2122: valtion virastojen lakimääräisiä asiakitjaluovu- Edellä olevaan viitaten ehdotamtn~,
2123: tuksia. Lyhytaikainen helpotus tilaongelmiin
2124: oli näköpiirissä vuoden 1982 alussa. Eräiden että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2125: virastojen siirtyessä poliisi- ja oikeustaloon den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
2126: maakunta-arkisto saa virastotalosta lisätiloja, tille 29.93.74 lisäyksenä 600 000 mark-
2127: jotka tosin tulevat täyttymään parissa vuodessa. kaa Joensuun maakunta-arkiston toimi-
2128: Jo Joensuun maakunta-atkistoa perustettaessa talon suunnittelua .varten.
2129: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
2130:
2131: Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
2132: Mauri Vänskä Lea Sutinen
2133: P. Puhakka
2134: 830 1982 vp.
2135:
2136: Raha-asia-aloite n:o 756
2137:
2138:
2139:
2140:
2141: Korhonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta hirvivahin-
2142: kojen korvaamiseen
2143:
2144:
2145: Eduskunnalle
2146:
2147: Hirvien aiheuttamien vahinkojen määrä lii- vat korvaukset varsinkin maa- ja metsätalou-
2148: kenteessä, peltoviljelyksillä ja varsinkin metsän- delle aiheutetuista vahingoista ovat jääneet
2149: istutusalueilla on viime vuosien aikana ollut liian alhaisiksi.
2150: hyvin huomattava. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2151: Hirvieläinten metsästämisestä ja valtion lu-
2152: kuun myytävistä hirvieläimistä saatavista tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2153: loista kertyväksi arvioitu rahamäärä 22 000 000 den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
2154: markkaa on osoittautunut liian pieneksi määrä- tille 30.35.41 lisäyksenä 5 000 000
2155: rahaksi hirvivahinkojen korvaamisessa. Liian markkaa käytettäväksi hirvivahinkojen
2156: pienestä määrärahasta johtuen myös maksetta- korvauksiin maa- ja metsätaloudessa.
2157: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
2158:
2159: Erkki Korhonen Einari Nieminen
2160: Jouko Tuovinen Lea Sutinen
2161: P. Puhakka
2162: 1982 vp. 831
2163:
2164: Raha-asia-aloite n:o 757
2165:
2166:
2167:
2168:
2169: Korhonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korvauk-
2170: siksi maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk-
2171: siin
2172:
2173:
2174: Eduskunnalle
2175:
2176: Maatalousyrittäjien lomatoiminnan järjestä- päri vuoden, tulisi turvata edes 14 vuorokau-
2177: minen kuuluu lain mukaan kunnille ja valtion den vuosiloma.
2178: tulo- ja menoarviossa on ehdotettu määrärahat Riittävän määrärahan turvin kunnat voisivat
2179: tätä tarkoitusta varten. Kunnat eivät kuiten- tarjota runsaasti uusia vakinaisia työpaikkoja.
2180: kaan pysty nykyisten määrärahojen puitteissa Lomittajien lukumäärän lisääntyessä kunnat
2181: tarjoamaan maatalousyrittäjille vuosilomaa lain voisivat hoitaa joustavammin myös sijaisavun
2182: edellyttämällä tavalla. Ensisijaiset lomat pysty- silloin, kun maatalousyrittäjä on estynyt hoita-
2183: tään järjestämään kokonaisuudessaan, mutta masta yritystään.
2184: toiselle samassa yrityksessä työskentelevälle ei Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2185: pystytä järjestämään lomaa (toissijainen loma)
2186: läheskään täysimääräisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2187: Tulo- ja menoarviossa lomatoimintaan osoi- den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
2188: tettujen korvausten lisääminen aiheuttaisi mo- mentille 33.57.40 lisäyksenä 40 000 000
2189: nia myönteisiä seurauksia. Maatalousyrittäjille, markkaa käytettäväksi maatalousyrittä-
2190: jotka tekevät seitsemänpäiväistä työviikkoa ym- ;ien vuosilomajärjestelmän laajentami-
2191: seen.
2192: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
2193:
2194: Erkki Korhonen Olavi Ronkainen
2195: Sauli Hautala P. Puhakka
2196: 832
2197:
2198: Raha-asia-aloite n:o 758
2199:
2200:
2201:
2202:
2203: Ko~te11alm.j ym~: Määrib::ahan O$oittamisesta valtion virastotalon
2204: J:~entami$e~ll S9tkamoon
2205:
2206:
2207: Eduskunnalle
2208: . ..
2209: Sotkamon kunnassa tarvittaisiin kiireesti val- eläkelaitos ja verot01m1sto maksavat tuhansia
2210: tion virastotalo. Tällä hetkellä Sotkamossa markkoja vuokraa toimistotiloistaan kuukaudes-
2211: ainoastaan posti- ja lennätinlaitoksella on ny- sa.
2212: kyaikaiset valtion omat toimitilat. Kansaneläke- Edellä esitetyn perusteella ehdotalUllle kun-
2213: laitos ja työvoimatoimisto ovat pankin tiloissa nioittaVa!iti,
2214: vuokralaisina, verotoimisto on kunnan vuok-
2215: ralaisena ja nimismiespiiri omissa, mutta van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2216: hanaikaisissa ja hyvinkin sokkeloisissa tiloissa. 1983 tulo- ia menoarvioon .5 000 000
2217: Olisi tarkoituksenmukaista, että valtion virastot markan määrärahan valtion virastotalon
2218: olisivat kaikki omassa kiinteistössään. Tämä suunnitteluun ja rakentamisen aloitta-
2219: olisi myös asiakaspalvelun kannalta mitä toivot- tniseen Sotkamossa.
2220: tavinta. Todettakoon vielä, että esim. Kansan-
2221: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
2222:
2223: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urpo Leppänen
2224: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
2225: 1982 \lP-
2226:
2227: Raha-asia-aloite n:o 759
2228:
2229:
2230:
2231:
2232: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta saostusaltaiden ra-
2233: kentamiseen Kiiminkijokivesistöön
2234:
2235:
2236: Eduskunnalle
2237:
2238: Turveruukin ja Valtion polttoainekeskuksen täin nyt saostusaltaita vain uusille tuotanto-
2239: VAPO:n turvetyömailta vesistöön tuleva tur- alueille, kun sen sijaan vanhoilla tuotanto-
2240: vesotku kiusaa jatkuvasti Kiiminkijoen vesistö- alueilla altaiden rakentaminen on vasta harkit-
2241: alueen asukkaita. Ihmiset ovat kyllästyneet sii- tavana.
2242: hen, että turvesoiden pölyt ja muut päästöt Koska Kiiminkijoki kuuluu ns. Akva-projekt
2243: likaavat kalaverkot, häätävät ravut ja sotke- -ohjelmaan, olisi jo tästäkin syystä Kiiminki-
2244: vat uimapaikat. Turvepäästöjen uskotaan aikaa joen vesistön puhtauteen kiinnitettävä mitä
2245: myöten muuraavan umpeen tusinan verran pik- suurinta huomiota.
2246: kulampia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2247: Tämä kävi selvästi ilmi mm. Pohjois-Poh- nioittavasti,
2248: janmaan kansanedustajien Kiiminkijoki-vierai-
2249: lulla 2 päivänä elokuuta 1982. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2250: Turvesoiden ja vesistöjen väliin on vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2251: mittaan rakennettu useita saostusaltaita, joi- 500 000 markkaa uusien tarpeellisten
2252: den avulla kentiltä ojia myöten laskeva vesi saostusaltaiden rakentamista varten Kii-
2253: saadaan puhtaampana vesistöihin. Paikallisen minkijokivesistöön turvetuotannon hait-
2254: väestön mielestä altaita tarvittaisiin kuitenkin tojen poistamiseksi.
2255: nopeasti lisää. Turveyhtiöt rakentavat nimit-
2256: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
2257:
2258: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
2259: Pekka Vennamo Veikko Vennamo
2260: Anssi Joutsenlahti
2261:
2262:
2263:
2264:
2265: 105 088200412K
2266: 834 1982 vp.
2267:
2268: Raha-asia-aloite n:o 760
2269:
2270:
2271:
2272:
2273: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuivattujen vesistö-
2274: jen uudelleen vesittämistä koskevaan selvitykseen
2275:
2276:
2277: Eduskunnalle
2278:
2279: Maassamme laskettiin 1700-luvulla hyödyn Toisaalta joissakin ja ehkä monissakin ta-
2280: aikakaudella ja myös 1800-luvulla ja osin vie- pauksissa kuivion uudelleen vesittäminen ja
2281: lä 1900-luvun alussa suuri joukko lampia ja alennetun vedenpinnan korottaminen nykyises-
2282: järviä joko kokonaan tai osittain kuiviin, jol- tään voi olla pulmallinen näiden vesien rannoil-
2283: loin saatiin hyviä niittymaita karjanrehutuotan- le raivattujen uusien viljelysten, rakennettujen
2284: non lisäämiseksi. Näitä vesistöjen laskun jäl- rakennusten ja kasvaneen hyötymetsän kannal-
2285: keenjättämiä järvikuivioita on maamme kai- ta. Kukin vesistö tältä osin vaatii monipuoli-
2286: kissa osissa, samoin sellaisia lampia ja järviä, sen tutkimisen uudelleen vesittämisen hyöty-
2287: joiden vedenpinta tuolloin huomattavastikin ja haittasuhteista.
2288: aleni. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2289: Tilanne nykyään karjanrehutuotannon osalta nioittavasti,
2290: on aivan käänteentekevästi toinen. Enää ei tu-
2291: lisi juuri mieleenkään, että vesistöjä kuivattai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2292: siin tai niiden vedenpintaa alennettaisiin niitty- den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
2293: jen ja heinämaiden saamiseksi. Pikemminkin senä 500 000 markan määrärahan sen
2294: pyrkimyksenä on monin paikoin aivan päin- selvittämiseksi, missä määrin maassam-
2295: vastainen tavoite: saada entisiä kuivioita ja me on tarpeen ja yleisen edun kannalta
2296: alennettuja järviä ja lampia entiselleen, enti- hyödyllistä ryhtyä aikaisempina vuosina
2297: seen vedenkorkeuteensa, jolloin tavoitteena niittymaiksi kuivattuja järviä ja lampia
2298: ovat pyrkimykset kalastuksen ja kalatalouden uudelleen vesittämään ja alennettujen
2299: edistämiseen, virkistysmahdollisuuksien lisää- vesistöjen pinnan korottamiseen kalata-
2300: miseen sekä myös maiseman kaunistamiseen. louden, virkistysmahdollisuuksien ja
2301: Kaikki nämä tavoitteet ovat ymmärettäviä ja maiseman viihtyisyyden lisäämiseksi.
2302: suosittavia.
2303: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
2304:
2305: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
2306: Pekka Vennamo Veikko Vennamo
2307: Anssi Joutsenlahti
2308: 1982 vp. 835
2309:
2310: Raha-asia-aloite n:o 761
2311:
2312:
2313:
2314:
2315: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta käytöstä poisjäävien
2316: turvesoiden maapohja-alueiden hyödyntämiseen
2317:
2318:
2319: Eduskunnalle
2320:
2321: Kun maamme energiataloudessa ja energia- Tuhkalannoitus puun tuhkalla on todettu
2322: huollossa on tapahtunut voimakasta siirtymistä hyvin lupaavaksi tavaksi antaa vanhoille turve-
2323: kotimaiseen energiaan eli turvetuotantoon tar- tuotantomaille tarpeelliset lisäravinteet. Kuiten-
2324: vitaan nykynäkymien mukaan 200 000- kin turvetuhkan käyttömahdollisuuksia tähän
2325: 300 000 hehtaaria soita, on vuosituhannen lop- tarkoitukseen vasta tutkitaan.
2326: puun mennessä jäämässä kymmeniätuhansia Riittävää tutkittua tietoa ei ole vielä ole-
2327: hehtaareja turvesoita jo tuotannosta pois. Oli- massa siitä, onko turvetuotannosta vapautu-
2328: sikin pikaisesti varauduttava ratkaisemaan se, villa maapohja-alueilla edullisempaa kasvattaa
2329: mitä turpeennoston jälkeen tehdään näille suo- energiapuuta vai runkopuuta. Samoin pikaisesti
2330: maiden maapohjille. olisi selvitettävä, mitä puulajia yleensä on edul-
2331: Kysymys on niin suurista pinta-aloista, ettei lisinta näillä maapohjilla kasvattaa.
2332: ole lainkaan yhdentekevää, mitä niille tehdään, Yksi mahdollisuus turvetuotannosta vapau-
2333: millaiseen kuntoon ne jäävät turpeennoston tuvien maapohjien hyödyntämisessä on niiden
2334: jälkeen ja miten niitä voidaan hyödyntää par- vesittäminen eli niiden muuttaminen lammi-
2335: haiten kansantalouden kannalta ja myös ottaen koiksi tai järviksi. Tällöin olisi tutkittava, mitä
2336: huomioon ympäristöseikat. Sekä talous että mahdollisuuksia on istuttaa niihin eri kalalajeja
2337: luonnon hoito edellyttävät asian ratkaisemista sekä niiden käyttöä virkistystarkoituksiin.
2338: hyvin nopeasti. Kaiken kaikkiaan turvetuotannosta vapautu-
2339: Käytöstä pois jäävien turvesoiden maapoh- vien maa-alueiden tulevaisuus tarjoaa hyvin
2340: jan hyväksikäytössä erityisesti puun tuottami- monia kiireellisesti ratkaistavia ongelmia, joten
2341: nen on ilmeisesti kaikkein tärkein mahdolli- asianmukainen tutkimustyö ja suunnitelmien
2342: suus. Vanhoilla turvesuoalueilla on jo valmiina laatiminen on nopeasti pantava käyntiin. Tähän
2343: veto-ojaverkosto, joten vesitalous on varsin hy- tarkoitukseen on valtiovallan osoitettava riit-
2344: vässä kunnossa tai suhteellisen helposti jär- tävät määrärahat.
2345: jestettävissä. Alueelle jäävän turvekerroksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2346: vahvuus vaihtelee ja on epätasainen, mutta nioittavasti,
2347: saattaa olla jopa metrin paksuinen. Jäävä turve
2348: on hyvin maatunutta ja sisältää runsaasti typ- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2349: peä ja maaperä on kohtalaisen hapan. Toisaalta den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
2350: turpeennoston jäljiltä jäävä maa saattaa olla senä 2 000 000 markan määrärahan käy-
2351: myös hyvin steriili eli siitä puuttuvat kasvulle töstä piakkoin pois jäävien turvesoiden
2352: välttämättömät sienirihmastot. Mikrobitoiminta maapohja-alueiden hyödyntämisen tut-
2353: vilkastuu kylläkin hyvin pian sillä sienirihmas- kimista ja suunnitelmien tekemistä var-
2354: tot leviävät hyvin helposti. ten.
2355: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
2356:
2357: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2358: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
2359: Anssi Joutsenlahti
2360: 836 1'982 vp.
2361:
2362: Raha-asia-aloite n:o 762
2363:
2364:
2365:
2366:
2367: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta postin lauantaijake-
2368: lun ulottamiseen syrjäkyliin
2369:
2370:
2371: Eduskunnalle
2372:
2373: Maamme laajan maaseudun elinkelpoiseksi mm. maaseudun tulevaisuudenuskon säilyttämi-
2374: saaminen kaikilta mahdollisilta osin on välttä- seksi ja lisäämiseksi.
2375: mättömyys. Kansalaisten tulee olla tasa-arvoisia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2376: riippumatta siitä, asuivatpa he kaupungeissa nioittavasti,
2377: tai maaseudulla.
2378: Maaseutupalveluissa postin jakelu on hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2379: merkittävällä sijalla. Kuitenkin lukuisiin maam- den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
2380: me syrjäkyliin ei postia jaeta lauantaisin. Lauan- senä 1 000 000 markkaa postin lauan-
2381: taijakelun saaminen syrjäkyliin onkin tärkeätä taijakelun ulottamiseksi maamme syrjä-
2382: kyliin.
2383: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
2384:
2385: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urpo Leppänen
2386: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
2387: 1982 vp. &37
2388:
2389: Raha-asia-aloite n:o 763
2390:
2391:
2392:
2393:
2394: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen posti-
2395: palvelutoiminnan tukemiseen
2396:
2397:
2398: Eduskunnalle
2399:
2400: Maamme sivukylien postipalvelut alkavat olla SMP vaatii postiasioissakin täydellistä suun-
2401: uhkaavassa vaarassa. Kun postilaitos noudattaa nanmuutosta. Laajaa maaseutuamme on kehi-
2402: tiukkaa tulosajattelua, yhä useammat sivuky- tettävä ja tehtävä se elinvoimaiseksi. Lyhytnä-
2403: lien postipalvelupisteet ovat joutumassa vaara- köinen taloudellinen laskelmointi ja hyötyajat-
2404: vyöhykkeeseen. telu on pantava syrjään. Tämän vuoksi jo
2405: Postin ohjeiden mukaan jokaisen toimipis- valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon on
2406: teen on tuotettava vähintään 25 % menoistaan, varattava riittävästi lisämäärärahoja maamme
2407: jolloin pienillä, mutta ympäristölleen tärkeillä laajan maaseudun sivu- ja syrjäkylien postipal-
2408: toimipaikoilla on lakkautusuhka edessä. velujen tukemiseksi eli postiasema ykkösten
2409: Niinpä esimerkiksi Kuusamon postiasema yk- ja postiasema kakkosten ylläpitämiseksi ja pe-
2410: käsistä moni on jo vaaravyöhykkeessä. lastamiseksi.
2411: Vielä ahtaammalle joutuvat postiasema kak- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2412: koset, koska posti- ja telehallituksen pitkän nioittavasti,
2413: tähtäimen ohjelmaan kuuluu, että postiasema
2414: kakkoset lakkautetaan tämän vuosikymmenen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2415: loppuun mennessä ja siirrytään pelkästään pos- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2416: timerkkimyyntiin tietyissä pisteissä tiettyä palk- 2 000 000 markkaa maamme laajan
2417: kiota vastaan. Tällainen on täysin takaperoista maaseudun sivu- ja syrjäkylien posti-
2418: ja nurjaa kehitystä maamme laajan maaseudun palvelutoiminnan tukemiseksi siten, että
2419: ja tasa-arvopolitiikan kannalta. SMP ei voi postiasema kakkosten ja postiasema yk-
2420: koskaan hyväksyä tätä tuholinjaa. kösten asemaa vahvistetaan.
2421: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
2422:
2423: J. Juhani Kortesalmi Urpd Leppänen
2424: Pekka Vennamo Veikko Vennamo
2425: Anssi Joutsenlahti
2426: 838 1982 vp.
2427:
2428: Raha-asia-aloite n:o 764
2429:
2430:
2431:
2432:
2433: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylikiimingin van-
2434: hainkodin rakentamiseen
2435:
2436:
2437: Eduskunnalle
2438:
2439: Ylikiimingin kunnassa on suunnitteilla uuden meistään lokakuussa 1982. Jotta rakennustyöt
2440: 20 hoitopaikkaa käsittävän vanhainkodin ra- voitaisiin asianmukaisesti saattaa loppuun, olisi
2441: kentaminen. Kustannusarvio on noin 4 000 000 valtionavun saaminen varmistettava.
2442: markkaa, mistä määrästä valtionavun on edel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2443: lytetty kattavan 1 500 000 markkaa. Kunta on nioittavasti,
2444: anonut työvoimaministeriöitä avustuksena
2445: työttömyyden lieventämiseen 700 000 markkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2446: sekä harkinnanvaraista rahoitusavustusta 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2447: 800 000 markkaa. Kunnan työttömyysaste on 1 500 000 markkaa työttömyysmäärära-
2448: tammi-kesäkuun 1982 aikana ollut keskimää- hoina Ylikiimingin kunnan vanhainko-
2449: rin 16 %. Mikäli rahoitus asianmukaisesti jär- din rakentamista varten.
2450: jestyy, rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vii-
2451: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
2452:
2453: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
2454: Pekka Vennamo Veikko Vennamo
2455: Anssi Joutsenlahti
2456: 1982 vp. 839
2457:
2458: Raha-asia-aloite n:o 765
2459:
2460:
2461:
2462:
2463: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten syopaosaston
2464: avaamiseen Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa
2465:
2466:
2467: Eduskunnalle
2468:
2469: Hälyttävät lehtitiedot ovat kertoneet, että sa ei kuitenkaan saisi enää viivytellä, vaan las-
2470: lasten syöpäosasto pysyy kiinni Oulun yliopis- ten syöpäosasto olisi saatava avatuksi mahdol-
2471: tollisessa keskussairaalassa (OYKS) ja että kes· lisimman pian ja sitä varten olisi varattava
2472: kussairaalan liittohallitus on päättänyt vuok- riittävästi lisämäärärahoja valtion tulo- ja meno-
2473: rata kyseisen osaston apuvälinekeskuksellc. arviossa niin että syöpäosasto voitaisiin avata
2474: Kuitenkin laajalla kansalaiskeräyksellä koot- jo vuoden 1983 aikana. Edellä esitetyn perus-
2475: tiin 800 000 markkaa syöpälasten hoitoon. Ky- teella ehdotamme kunnioittavasti,
2476: seinen päätös on tyrmistyttänyt sekä kansalais-
2477: keräykseen osallistuneita että ennen kaikkea että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2478: syöpää sairastavien lasten vanhempia. 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2479: Sairaalan kehittämissuunnitelmiin lasten syö- 1 000 000 markkaa Oulun yliopistolli-
2480: päosaston avaaminen on merkitty vasta vuo- sen keskussairaalan lasten syöpätauti-
2481: delle 1984. osaston avaamista varten jo vuoden
2482: Tässä erittäin tärkeässä ja kiireeilisessä asias- 1983 alusta lähtien.
2483: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
2484:
2485: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
2486: Pekka Vennamo Veikko Vennamo
2487: Anssi Joutsenlahti
2488: 840 1982 vp.
2489:
2490: Raha-asia-aloite n:o 766
2491:
2492:
2493:
2494:
2495: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan
2496: aloittamiseen Soklissa
2497:
2498:
2499: Eduskunnalle
2500:
2501: Savukosken kunnassa Koillis-Lapissa sijaitse- ja käynnistysavustukset. Hanke on ollut esillä
2502: van Sokiin alueella on tutkimusten mukaan myös Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisessa
2503: 100 milj. tonnin apatiittiesiintymä, josta saa- yhteistyökomissiossa ja hanke sisältyy Suomen
2504: daan mm. lannoitteena käytettävää fosfaatti- ja Neuvostoliiton väliseen pitkän aikavälin yh-
2505: rikastetta. Suomen koko raakafosfaattikulutus teistyöasiakirjaan (PAO) mahdollisena yhteis-
2506: on 700 000-800 000 tn vuodessa, josta n. työkohteena.
2507: 350 000 tn joudutaan tuomaan ulkomailta. Pysyviä työpaikkoja Soklin kaivos toisi n.
2508: Sokiin apatiitin keskimääräinen PzOs -pitoisuus 200. Rakentamisaikainen työllisyysvaikutus oli-
2509: on n. 21 %, kun se maamme muissa tiedossa si 1 000-2 000 työvuotta. Koillis-Lapin työl-
2510: olevissa fosfaattiesiintymissä jää alle 5 % :n. lisyystilanteen kannalta hankkeella olisi siis
2511: Sokiin fosfaatissa ei ole kadmiumia, mikä tulee oleellinen merkitys. Alueen kunnissa Kemijär-
2512: olemaan huomattava kustannusetu tuontifos- vellä, Pelkosenniemellä, Sallassa ja Savukoskel-
2513: faattiin nähden, joka sisältää kadmiumia. Ihmi- la työttömyysaste on ollut 13-20 % siten,
2514: selle ja eläimille vaarallisen kadmiumin sisälty- että Sokiin sijaintikunnassa Savukoskella se oli
2515: minen lannoitefosfaattiin on kielletty jo mones- 19 % elokuussa 1982. Alueen vakavan työlli-
2516: sa maassa, mm. naapurimaassamme. syystilanteen huömioon ottaen tulisi pikaisesti
2517: Rautaruukki Oy on vuodesta 1967 alkaen ryhtyä toimenpiteisiin kaivostoiminnan aloitta-
2518: suorittanut Soklissa tutkimuksia ja myöhem- miseksi Soklissa.
2519: min myös koerikastusta. Näiden perusteella Edellä todettuon viitaten ehdotamme,
2520: Rautaruukki Oy on v. 1980 tehnyt kauppa- ja
2521: teollisuusministeriölle esityksen kaivostoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2522: nan aloittamisesta Soklissa. Yhtiö on valmis 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
2523: aloittamaan esiintymän hyödyntämisen sillä markan määrärahan kaivostoiminnan
2524: edellytyksellä, että hankkeelle myönnetään voi- aloittamiseksi Soklissa.
2525: massa olevien aluelakien mukaiset investointi-
2526: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
2527:
2528: Niilo Koskenniemi Juhani Vähäkangas
2529: Mikko Ekorre Lauri Impiö
2530: Aimo Ajo
2531: 1982 vp. 841
2532:
2533: Raha-asia-aloite n:o 767
2534:
2535:
2536:
2537:
2538: Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tyottomyys-
2539: kassan päiväavustusten korottamiseksi ja kassa-avustusten
2540: saajien piirin laajentamiseksi
2541:
2542:
2543: Eduskunnalle
2544:
2545: Talvikauden lähestyessä työttömien määrä pitkäaikaistyöttömät jäävät ilman kassa-avus-
2546: osoittaa huolestuttavaa nousua. Hallitus suh- tuksia ensi vuonna.
2547: tautuu kuitenkin tilanteeseen pintapuolisen Näin ollen esitämme, että työttömyyskassa-
2548: huolettomasti, varaten työllisyyden turvaami- avustusten saantia koskevat rajoitukset poiste-
2549: seen ja työttömien kassa-avustusten reaaliarvon taan, jotta kaikki kassojen työttömät jäsenet
2550: säilyttämiseen riittämättömästi varoja. Työttö- saavat päiväavustuksen.
2551: myyskassalaissa viitataan kassa-avustusten ke- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2552: hittämiseen yleisen palkkatason nousun mukai-
2553: sesti. Näin ei ole tapahtunut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2554: Jotta työttömyyskassa-avustukset ensi vuon- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
2555: na takaisivat edes vähimmäistoimeentuloturvan, 33.18.50 lisäyksenä 250 000 000 mark-
2556: tulee avustusta korottaa vähintään 20 markalla kaa, josta 150 000 000 markkaa käytet-
2557: päivässä. täisiin työttömyyskassan päiväavustus-
2558: Viime vuosina työttömyyskassatodistusten ten korottamiseksi 20 markalla vuoden
2559: saajista noin viidennes on joutunut avustusjär- 1983 alusta lukien ja 100 000 000
2560: jestelmän ulkopuolelle enimmäisrajoitusten markkaa kassa-avustusten saannin tur-
2561: vuoksi ja on pelättävissä, että yhä useammat vaamiseksi kaikille työttömyyskassojen
2562: työttömille jäsenille.
2563: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
2564:
2565: Aarne Koskinen E.-J. Tennilä Sten Söderström
2566: Pentti Liedes Pauli Puhakka Helvi Niskanen
2567: M.-L. Salminen
2568:
2569:
2570:
2571:
2572: 106 088200412K
2573: 842 1982 vp.
2574:
2575: Raha-asia-aloite n:o 768
2576:
2577:
2578:
2579:
2580: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- ja luonnon-
2581: suojelun tutkimusaseman suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi
2582: Kuruun
2583:
2584:
2585: Eduskunnalle
2586:
2587: Puhtaan luonnon ja elinympäristön tarve on tenkin erittäin puhdasta. Seitsemisen luonnon-
2588: viime vuosina voimakkaasti korostunut aivan puisto on osaksi myös kunnan alueella. Kun-
2589: oikeutetusti ihmisten keskuudessa. He haluavat nan läheisyys Tampereen kaupunkiin mahdoL-
2590: elinympäristönsä ja luonnon säilyvän puhtaana. listaisi yhteistoiminnan Tampereen yliopiston
2591: Tämän sukupolven on tunnettava vastuunsa kanssa. Monipuolinen luonto ja eläimistä antai-
2592: myös tulevia sukupolvia kohtaan. sivat hyvät luonnonolosuhteet Kurun kunnassa
2593: Luontoa on saastutettu varsin suruttomasti ympäristön- ja luonnonsuojelun tutkimusase-
2594: maassamme. Suomalainen teollisuus on ollut man toiminnalle puhtaan luonnon säilyttämi-
2595: varsin piittaamaton luonnonsuojelun vaatimuk- seksi Suomessa.
2596: sille. Nykyisin ei riitä edes se, että asutuskes- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2597: kusten ja teollisuusalueiden ympäristöt saastu-
2598: tetaan erilaisilla saasteilla. Nyt myös levitetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2599: myrkkyjä suoraan luontoon erilaisin perustein, 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
2600: tutkimatta niiden vaikutuksia luonnon tasapai- markkaa ympäristön- ja luonnonsuoje-
2601: noon. lun tutkimusaseman suunnittelemiseksi
2602: Kurun kunnan alueilla on suoritettu vesak- ja rakennustöiden aloittamiseksi Kurun
2603: komyrkytyksiä erilaisia levityskeinoja käyttäen. kunnassa.
2604: Osa kunnan runsaasta luonnosta on vielä kui-
2605: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
2606:
2607: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
2608: 1982 vp. 843
2609:
2610: Raha-asia-aloite n:o 769
2611:
2612:
2613:
2614:
2615: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta pikkujärvien puhdistus-
2616: kokeiluun Kurussa
2617:
2618:
2619: Eduskunnalle
2620:
2621: Monin paikoin ovat s1savesien kalastuskun- metsähallitus tulisi velvoittaa puhdistamaan
2622: nat menettäneet huomattavan osan kalansaaliis- saastuttamansa vesistöt.
2623: taan, koska hyvät, kalaiset ja kauniit järvet Valtion tulisi käynnistää tutkimukset tehok-
2624: ovat menettämässä kalakantansa. Samoin sisä- kaiden puhdistusmenetelmien kehittämiseksi ja
2625: vesien ammattikalastajien määrä on jatkuvasti periä sitten kustannukset suuryhtiöiltä ja met-
2626: supistunut, koska kalojen vähentyminen saas- sähallitukselta. Kurun kunnassa on runsaasti
2627: tuneissa järvissä ei anna riittävää toimeentuloa tällaisia pikkujärviä, joissa työt voitaisiin aloit-
2628: kalastajille. Järvet ovat saastuneet ja rehevöi- taa.
2629: tyneet, vaikka niiden läheisyydessä ei ole teol- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2630: lisuutta tai suuria asutuskeskuksia.
2631: Metsäjärvien saastumiseen ovat varmasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2632: usein syynä metsähallituksen ja suuryhtiöiden 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
2633: suorittamat metsien lentolannoitukset ja ve- 26.73.25 3 000 000 markan määrärahan
2634: sakkojen lentoruiskutukset. Tehokkaan ympä- pikkujärvien puhdistuskokeilun suoritta-
2635: ristönsuojelulainsäädännön puuttumisen joh- miseksi Kurun kunnassa.
2636: dosta tämä on ollut mahdollista. Suuryhtiöt ja
2637: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
2638:
2639: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
2640: 844 1982 vp.
2641:
2642: Raha-asia-aloite n:o 770
2643:
2644:
2645:
2646:
2647: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
2648: suunnittelemiseksi Nokialle
2649:
2650:
2651: Eduskunnalle
2652:
2653: Nokian kaupungissa ovat valtion virastot tannuksia valtiolle. Nokian kaupungin vaikea
2654: monessa eri paikassa, mikä haittaa alueen asuk- työllisyystilanne puoltaa virastotalon pikaista
2655: kaiden asiointia ja palvelujen saantia. Lisäksi suunnittelun aloittamista.
2656: tästä aiheutuu suurta ajanhukkaa ja ylimääräi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2657: siä kustannuksia virastoissa asioiville.
2658: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2659: sittain huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
2660: nyt monet valtion toimistot kärsivät myös suu- markkaa valtion virastotalon suunnitte-
2661: resta tilanahtaudesta, joka haittaa asiakaspalve- lemiseksi Nokialle.
2662: lua ja aiheuttaa myös osaltaan lisääntyviä kus-
2663: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
2664:
2665: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
2666: 1982 vp. 845
2667:
2668: Raha-asia-aloite n:o 771
2669:
2670:
2671:
2672:
2673: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan ammatti-
2674: koulun laajentamisen suunnitteluun
2675:
2676:
2677: E d u s ku n n a 11 e
2678:
2679: Hämeen lääninhallituksen 10. 9. 1979 julkis- tua, jää alueen nuorista huomattava osa ammat-
2680: taman suunnitelman mukaan Pirkanmaan am- tikoulutuksen ulkopuolelle.
2681: mattikoulussa on vuonna 1988 yhteensä 465 Pirkanmaan ammattikoulussa on tarkoitus
2682: aloituspaikkaa. Nykyisin aloituspaikkoja on siirtyä uuteen peruslinjajärjestelmään luku-
2683: 282, joten koulua on laajennettava 183 aloi- vuonna 1983-1984 ja tähän ajankohtaan men-
2684: tuspaikalla. Kuluvan vuoden alussa oli Pirkan- nessä tulisi laajennuksen olla valmiina.
2685: maan ammattikoulun kuntainliittosuunnitelma Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2686: lausunnolla kuntainliiton jäsenkunnissa. Tässä
2687: yhteydessä jäsenkunnat ilmoittivat alustavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2688: varaavansa Pirkanmaan ammattikoulusta noin 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
2689: 200 uutta aloituspaikkaa, joten kuntien toivo- 29.71.33 1 000 000 markkaa valtion-
2690: mukset aloituspaikkojen lisäyksestä vastaavat avustukseksi Pirkanmaan ammattikou-
2691: Hämeen lääninhallituksen nyt esittämää paik- lun kunlainliitolle Pirkanmaan ammatti-
2692: kojen lisäystarvetta. Jos Pirkanmaan ammatti- koulun laajennuksen suunnittelemiseksi.
2693: koulun laajennusta ei saada pikaisesti toteutet-
2694: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
2695:
2696: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
2697: 846 1982 vp.
2698:
2699: Raha-asia-aloite n:o 772
2700:
2701:
2702:
2703:
2704: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 raken-
2705: nustyön aloittamiseksi välillä Kangasala-Alasenjärvi
2706:
2707:
2708: Eduskunnalle
2709:
2710: Tampereen kauttakulkuliikenne Lahden muutamia kilometrejä. Lahden moottoriliiken-
2711: suunnasta kulkee kokonaisuudessaan Vatialan netien yhdistäminen Jyväskylän valtatiehen
2712: -Kaukajärven-Messukylän-Tampereen kes- ohjaisi keskustan kautta kulkevan liikenteen
2713: kustan tietä pitkin. Tie on koko pituudeltaan ohikulku tielle.
2714: erittäin paljon paikallisliikenteen käytössä ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2715: osittain tieltä puuttuu kevyen liikenteen väylä.
2716: Ruuhkat ja nopeusrajoitukset hidastavat kulje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2717: tuksia samalla kun runsas paikallisliikenne ja 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
2718: kevyt liikenne muodostavat vaaratilanteita lii- 31.24.77 3 000 000 markkaa valtatien
2719: kenteessä. n:o 12 rakennustyön aloittamiseksi vä-
2720: Tampereen uudesta ohikulkutiestä puuttuu lillä Kangasala-Alasenjärvi.
2721: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
2722:
2723: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
2724: 1982 vp. 847
2725:
2726: Raha-asia-aloite n:o 773
2727:
2728:
2729:
2730:
2731: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseen
2732: välillä Kuru-Virrat
2733:
2734:
2735: Eduskunnalle
2736:
2737: Maantien Kuru-Virrat parantaminen on notmtsen kuitenkin erittäin hankalaksi ja tien
2738: ajankohtainen tien suuren paikallisen ja valta- heikko kunto vaarantaa liikenneturvallisuutta.
2739: kunnallisen merkityksen vuoksi, koska se avaisi Kiireellisen parannuksen tarpeessa olisi erityi-
2740: suoran ja taloudellisimman yhteyden aina Pie- sesti Kurun puoleinen osa noin 25 kilometrin
2741: tarsaaresta Tampereelle asti. Jo 20 vuotta matkalla.
2742: hanke on ollut vireillä, mutta tietä ei vieläkään Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2743: ole saatu kuntoon. Tie Kurun kunnan osalla
2744: on erittäin heikkokuntoinen ja kaipaisi kii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2745: reesti parantamista runsaiden nyppylöiden ja 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
2746: mutkiensa vuoksi. Virroilta Tampereelle ajaa 31.24.77 4 000 000 markkaa maantien
2747: kuitenkin tätä tietä 5 linja-autovuoroa vuoro- Kuru-Virrat perusparannustöiden aloit-
2748: kaudessa. Tien heikot reunat tekevät liiken- tamiseksi.
2749: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
2750:
2751: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
2752: 848 1982 vp.
2753:
2754: Raha-asia-aloite n:o 774
2755:
2756:
2757:
2758:
2759: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lielahden-
2760: Porin/Rauman radan perusparannukseen
2761:
2762:
2763: Eduskunnalle
2764:
2765: Käynnissä oleva Lielahden-Porin/Rauman merkitys, työttömyys Nokialla ja Tampereella
2766: radan perusparannustyö on suunniteltu valmis- on edelleen varsin huomattava.
2767: tuvaksi v. 1986. Määrärahoja tulisi tuntuvasti Radan heikko kunto vaikeuttaa tärkeää sata-
2768: lisätä, jotta pysyttäisiin suunnitellussa valmis- miin suuntautuvaa vientitavaraliikennettä ja
2769: tumisaikataulussa. Nykyisillä pienillä vuotui- vaarantaa liikenneturvallisuutta radalla. Rata-
2770: silla määrärahoilla perusparannustyö tulee kal- osalla on myös runsaasti vaarallisia tasoristeyk-
2771: liimmaksi kuin nopeammalla rahoituksella siä, joiden liikenneturvallisuutta tulisi pikai-
2772: tulisi. Lisäksi lisärahoitus on välttämätön sesti parantaa.
2773: siksi, että jo tehdyt työt saataisiin palvele- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2774: maan liikenteen tarpeita. Vuoden 1983 val-
2775: tion tulo- ja menoarvioon on varattu määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2776: rahoja 20 milj. markkaa. Tällä määrärahalla 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
2777: ei pystytä työtä jatkamaan taloudellisimmalla 31.90.78 lisäyksenä 10 000 000 mark-
2778: tavalla eikä ylläpitämään työllisyyden hoidon kaa Lielahden-Porin/Rauman radan
2779: kannalta riittävää työntekijävahvuutta. Työ- perusparantamiseen.
2780: kohteella on paikallisesti huomattava työllisyys-
2781: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
2782:
2783: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
2784: 1982 vp. 849
2785:
2786: Raha-asia-aloite n:o 775
2787:
2788:
2789:
2790:
2791: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuverkoston jat-
2792: kamiseksi välillä Kouvola-Lahti-Hämeenlinna-Tampere
2793: sekä Lahti-pääkaupunkiseutu
2794:
2795:
2796: Eduskunnalle
2797:
2798: Suomen maakaasun tuonti (1980: 905, ja kaukolämmön tuotantoon) , joissa se tuo mo-
2799: 1981: 718 mrd m3 ) Neuvostoliitosta ei yllä nenlaisia etuja. Näihin etuihin kuuluvat
2800: edes sovittuun määrään 1,4 mrd m3 vuodessa.
2801: Lisäksi on mahdollista neuvotella tuontimää- - ympäristöystävällisyys pienen rikki- ja
2802: rän lisäämisestä n. 3 mrd m3 :iin vuodessa, mi- tuhkapitoisuuden (n. 0,0001 %) ja täydellisen
2803: kä on Kouvolaan ulottuvan putken kapasiteetti palamisen takia
2804: nykyisellä ( 40 barin) käyttöpaineelia (suun- - helposti ja halvalla (murto-osa kauko-
2805: nittelupaine 55 baria). lämmön siirtokustannuksista) siirrettävissä
2806: Neuvostoliiton todetut maakaasuvarat ovat - helppokäyttöinen
2807: esitettyjen arvioiden mukaan noin 26 000 mrd - ei juuri kuluta eikä syövytä käyttölait-
2808: m3 ja vuotuinen tuotanto (1980) noin 435 teita, joten huoltotarve on pieni
2809: mrd m\ josta n. 57 mrd m3 vuodessa vietiin - maakaasulaitoksen investointikustannuk-
2810: ulkomaille. Tästä viennistä Suomen maakaasu- set ovat 50-60 % hiilivoimalaitoksen inves-
2811: tuonnin osuus on noin 1,6% ja noin 0,2% tointikustannuksista
2812: Neuvostoliiton koko maakaasun tuotannosta, - maakaasua voidaan käyttää myös nyky-
2813: joka on kasvamassa. aikaisissa öljy- ja hiilivoimalaitoksissa.
2814: Edulliseen bilateraalikauppaan perustuvaa
2815: hiilentuontia tuskin enää voidaan lisätä Neu- Suoritettujen selvitysten mukaan, mm. Etelä-
2816: vostoliitosta, joten kauppaa voitaisiin tasapai- Suomen alueiden seutukaavaliittojen tekemien
2817: nottaa mm. maakaasun lisätuonnilla ja vähen- selvitysten mukaan, on suuria maakaasun ku-
2818: tää hiilentuontia länsimaista. lutuskohteita Lahden, Tampereen ja Helsingin
2819: Pitkän ajanjakson ohjelmassa Suomen ja seuduille sekä Helsingin ja Riihimäen väliselle
2820: Neuvostoliiton välillä on maakaasujohdon jat- alueelle jatkettavan maakaasujohdon lähellä.
2821: kaminen mainittu tarkoituksenmukaisena ja "Yksistään Helsingin kaupungin alueella maa-
2822: tutkimisen arvoisena yhteistyökohteena (Suo- kaasun käyttömäärä voisi nousta miljardiin
2823: men asetuskokoelma, sopimussarja 54/77). kuutiometriin vuodessa, eli vähän enemmän
2824: Maakaasua käytetään tällä hetkellä Kaakkois- kuin käytämme tällä hetkellä Kymen läänin
2825: Suomessa puunjalostusteollisuudessa, lasiteolli- alueella" (ins. Erkki Heikkinen/Neste Oy,
2826: suudessa, metalliteollisuudessa, Lappeenrannan INSKO:n järjestämässä energiaseminaarissa
2827: Lämpövoima Oy:n lämmitysvoimalassa, Kou- 15. 4. 1982).
2828: volan eräissä lämpökeskuksissa, kaasuturbii- Voimalaitoskäytön (lämmitysvoimalaitokset
2829: nien käyttövoimana, kuivatukseen ja kasvihuo- ja lämmityskeskukset) ohella voisivat teolli-
2830: neiden lämmitykseen. Haminan kaupungissa suuslaitokset myös käyttää suuria määriä maa-
2831: tullaan maakaasua käyttämään suoraan kiinteis- kaasua sekä energian tuotannossa että raaka-
2832: töjen lämmitykseen. aineena. Maakaasun tuonti Helsinkiin turvaisi
2833: Maakaasun tärkein käyttö on ja tärkein laa- myös kaupunkikaasun saannin kotitalouksien
2834: jennettu käyttötarkoitus olisi ilmeisesti edel- noin 60 000 kaasuliedelle. Tämä takaisi kaasu-
2835: leen energiahuollossa lämmitystarkoituksiin liesien käytön jatkamisen eikä vaatisi investoin-
2836: (suora lämmitys ja lämmityskeskuksissa) ja teja uusiin sähköliesiin. Helsingin kaupungin
2837: lämmitysvoimalaitoksissa (yhdistettyyn sähkön energialaitoksen taholta on esitetty kaupunki-
2838: 107 088200412K
2839: 850 Raha-asia-aloite n:o 775
2840:
2841:
2842: kaasun tuotannon lopettamista, mikä edellyt- Vuonna 1977 teollisuuden rikkipäästöt oli-
2843: täisi 100-150 milj. mk:n investointeja sähkö- vat 336 000 tonnia eli 62,5 % kaikista
2844: liesiin ja korvaaviin energiahuoltolaitteisiin. (538 000 t) rikkipäästöistä. Teollisuuden jäte-
2845: Helsingin kaupungissa on myös joukko kau- lipeiden poltto aiheutti 30 % teollisuuden ja
2846: punkikaasua käyttäviä ravintoloita, baareja, 19 % kaikista rikkipäästöistä.
2847: tehtaita, kahvipaahtimoita jne., joille kaupunki- Uusimpien arvioiden mukaan (Komitean-
2848: kaasun lopettaminen olisi hyvin harmillista. mietintö 1981: 70) olivat kemiallisen metsä-
2849: Maakaasu muodostaa erinomaisen raaka-ai- teollisuuden rikkidioksidipäästöt vuonna 1979
2850: neen kemian teollisuudelle. Metaanipitoinen 138 600 tonnia ja rikkipäästöt 13 600 tonnia.
2851: (n. 99 %) maakaasu soveltuu hyvin vedyn Sulfaattiteollisuuden ominaispäästöt ovat erityi-
2852: tuottamiseen ja edelleen jatkojalostukseen, sen suuret (n. 40-100 kgSOz/ts) sulfiittisel-
2853: esim. ammoniakin ja metanolin valmistukseen. lun valmistuksessa.
2854: Maakaasun metaanista voidaan valmistaa useita Fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvat
2855: muitakin hyödyllisiä kemikaaleja. rikkidioksidipäästöt v. 1977 olivat yhteensä
2856: Valtiovallan taholta olisi tarkemmin selvitet- 438 000 tonnia eli yhteensä 81 % kaikista
2857: tävä maakaasun potentiaaliset käyttökohteet ja rikkidioksidipäästöistä. Raskaan polttoöljyn
2858: käyttömahdollisuudet ehdotetun maakaasuput- (223 000 t) osuus kaikista rikkidioksidipääs-
2859: ken varrella (Kouvola-Lahti-Tampere-Hel- töistä oli 41 %.
2860: sinki ja mahd. 7urun seutu). Erityisesti olisi Näin ollen raskaan ja kevyen polttoöljyn
2861: selvitettävä ja suunniteltava maakaasua hyväk- osittainen korvaaminen maakaasulla sekä teol-
2862: sikäyttävien uusien teollisuuslaitosten perusta- lisuuden jätelipeiden puhdistus ja rikin talteen-
2863: mismahdollisuuksia maakaasujohdon varrelle. otto vähentäisivät merkittävästi rikkipäästöjä.
2864: Olemattoman rikki- (1 mg/m3 eli noin Rikkidioksidin (SOz), typpioksidien (NOx)
2865: 0,0001 %) ja tuhkapitoisuutensa vuoksi, ja ja hiukkasten alueelliset päästöt fossiilisten
2866: täydellisesti palavana polttoaineena maakaasu polttoaineiden käytöstä johtuen ovat suurim-
2867: on ihanteellinen polttoaine. mat Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen ja
2868: Nykyiset rikkipäästöt (teollisuuden jätelipei- Kymen lääneissä eli yhteensä noin 2/3.
2869: den poltosta sekä öljyn ja kivihiilen käytöstä) SOz, NOx ja hiukkasten päästöjen osuudet
2870: aiheuttavat suuria kansantaloudellisia (4 mrd eri lääneissä (fossiil. polttoain. käytöstä joh-
2871: mk:n luokkaa vuodessa) ja terveydellisiä hait- tuvia v. 1975, kokonaispäästöt myös ilmoi-
2872: toja. tettu):
2873:
2874:
2875:
2876:
2877: Lääni so, NOx Hiukk.
2878: Uudenmaan ••••••••• 0 •••• 0 •• 0 •• 0 ••• 0 26% 26% 36%
2879: Turun ja Porin ...................... 14 15 19
2880: Hämeen 0 •••• 0 ••• 0 •••••• 0 ••••••••••• 15 13 9
2881: Kymen ••• 0 0 •••••••••••••••••••••••• 8 11 14
2882: Osuudet yhteensä • 0 0 ••••• 0 ............ 63% 65% 68%
2883:
2884: Yhteensä koko maassa •••••••• 0 ••• 0 ••• 291x 113x 36 X 1000 t
2885:
2886:
2887:
2888:
2889: Näin ollen, ympäristönsuojelullisista syistä, on Tiheästi asutulla Uudellamaalla, jossa rikki-
2890: tarkoituksenmukaista vähentää haitallisia rikki- ja hiukkaspäästöjen kansantaloudelliset ja ter-
2891: ja hiukkaspäästöjä näissä lääneissä korvaamalla veydelliset haitat nähtävästi ovat kaikkein suu-
2892: ainakin osa fossiilisesta polttoaineesta eli lähin- rimmat (1/4 ... 1/3 foss.p.a), olisi maakaasun
2893: lä osa öljystä maakaasulla. Kymen läänissä tä- käyttö korvaavana polttoaineena erittäin tar-
2894: hän on jo ryhdytty. peellinen.
2895: Raha-asia-aloite n:o 775 851
2896:
2897: Tältä kannalta maakaasuputki on jatkettava Näistä lähtökohdista ovat fossiilisten poltto-
2898: Kouvolasta ainakin Hämeen lääniin ja Uudelle- aineiden käytön aiheuttamat materiaalivauriot
2899: maalle eli lähinnä pääkaupunkiseudulle. Suomessa noin 37 mrd mk vuoden 1982 ra-
2900: Etenkin rikkidioksidipäästöt aiheuttavat suu- han arvossa keskiarvolaskelman mukaan. Ala-
2901: ria kansantaloudellisia ja terveydellisiä haittoja. raja-arvio on noin puolet tästä.
2902: Rikkidioksidi yhtyy veteen ja kosteuteen ja 1 miljoonan tonnin raskaan polttoöljyn kor-
2903: muodostaa happoja, jotka muiden rikkiyhdistei- vaaminen maakaasulla vähentäisi siten mate-
2904: den kanssa syövyttävät elottoman luonnon ma- riaali vaurioita 220-430 milj. markalla.
2905: teriaaleja (etenkin metalleja), tekevät järvet ja Kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja turpeen
2906: vesistöt happamiksi, aiheuttavat kasvutappioita kohdalla em. ympäristöhaitat edustavat 20-
2907: ja vahingoittavat terveyttä. 40 % polttoainekustannuksista.
2908: Fossiilisissa pohtoaineissa olevat raskaat me- Em. haitta-arvioihin on vielä lisättävä kas-
2909: tallit (kuten arsenikki, beryllium, kadmium, vutappiot (noin 0,13 % kokonaiskasvusta EPN
2910: koboltti, kromi, elohopea, mangaani, nikkeli, 1979: 4) ja terveyshaitat.
2911: lyijy ja sinkki) joutuvat savukaasujen tai tuh- Rikkidioksidin ja hiukkasten yhteisvaikutus
2912: kan mukana myös luontoon ja ovat jossain on verrannollinen niiden tuloon eikä summaan,
2913: määrin myös ympäristömyrkkyjä. joten haitat korostuvat erittäin voimakkaasti
2914: Näistä päästöistä johtuvia epäsuoria kustan- kun pitoisuudet kasvavat.
2915: nuksia (kansantaloudelle) ja terveyshaittoja ei Todettakoon vielä, että mietinnössä (EPN
2916: yleensä huomioida energiahuollossa, vaan pää- d. 270) 1976: 92 käytettiin eri syistä aiheutu-
2917: tökset perustuvat yleensä suppeisiin liiketalou- van ilman pilaantumisen haitta-arvoksi v. 1972
2918: dellisiin kannattavuuslaskelmiin (joissa on huo- 1 800 milj. mk.
2919: mioitu vain investointi-, polttoaine- ja käyttö- Lämpövoimalaitosten ilmansuojeluselvityksiä
2920: kustannukset). (sis.min. julk. A: 1, 1980, s. 40) on esitetty,
2921: Kuten jäljempänä osoitetaan, kokonaisvaltai- että ilman epäpuhtauksien aiheuttamat haitat
2922: sempi lähestymistapa, joka ottaa huomioon ovat karkeasti arvioiden noin 950 milj. mk
2923: myös maakaasun ympäristöedut, suosii maakaa- vuodessa, eli huomattavasti vähemmän kuin
2924: sun käyttöä. em. arviossa. "Rikkidioksidista johtuvien hait-
2925: Ruotsissa tehtyjen selvitysten ja arvioiden tojen osuudeksi on arvioitu 45 % kokonais-
2926: mukaan olivat öljyn ja kivihiilen poltosta joh- kustannuksista, josta edelleen terveydellisten
2927: tuvien ilman epäpuhtauksien aiheuttamat kus- haittojen kustannusten osuus olisi n. 50 % eli
2928: tannukset v. 1978 seuraavat: n. 240 milj. mk. Kuitenkin käsitykset rikki-
2929: dioksidin osuudesta sairauksien synnyssä ovat
2930: milj. kr %
2931: epävarmoja ja ristiriitaisia. Myöskään metsien
2932: - metallin korroosio ...... . 1100 43 kasvutappioiden laskentaperusteet eivät ole ol-
2933: -pesu ................. . 375 14 lenkaan selviä". Tämän arvion mukaan aiheut-
2934: - julkisten rakennusten puh- taisivat lauhdutus- ja lämmitysvoimalan rikki-
2935: distus ................ . 300 12 päästöt noin 100 milj. markan kansantaloudel-
2936: - tekstiili- ym. vahingot ... . 800 31 liset haitat vuosittain.
2937: Yhteensä ................ . 2 575 100 Näistä ja rikkipäästöistä arvioitu kokonais-
2938: haitta kg rikkiä kohti on (1976)
2939: Muutettuna Suomen olosuhteisiin vastaava
2940: varovainen alalikiarvo on 1 300 ... 1 600 milj.
2941: mk vuonna 1972 (Rakennusten lämpötalous, 0,45 X 950 X 106 5,5 mk
2942: VTT, Rak.tal.lab., tiedonanto 8, 1972). 0,5 X 343 000 kg rikkiä
2943: Rikkipäästöjen aiheuttamat korroosiohaitat
2944: ovat tämän arvion mukaan 2,9 ... 5,8 ... 7
2945: mk/kg rikkiä ala-, keski- ja yläarvioineen ja mikä on hyvin lähellä VTT:n selvityksessä
2946: vuoden 1972 hintatasolla. Inflaation aiheutta- ( 1972) esitettyä inflaatiokorjattua keskimää-
2947: ma kustannuslisäys 10 vuoden aikana on noin räistä materiaalihaittaa 5,8 mk/kg S (ilman ter-
2948: 3-kertainen. (Rikkidioksidimäärää kohti vahin- veyshaittoja ja kasvutappioita). Näin ollen käy-
2949: got ovat noin puolet edellisistä, joten vuoden tetty arviointiperuste lienee likimäärin oikea.
2950: 1982 vahinkoarviot ovat 8,7 ... 17,4 ... 21 Kolmas haitta-arvio on esitetty ilmanlaatu-
2951: mk/kg rikkiä.) työryhmien mietinnössä (1979: 14 s. 103-
2952: 852 Raha-asia-aloite n:o 775
2953:
2954:
2955: 104) mm. Ruotsin ja Saksan Liittotasavallan tu jakamalla polttoaineiden hinnat ja em. ym-
2956: tietoihin perustuen. Arvioitu rikkidioksidin ai- päristövaurio laitosten polttoainekäytön hyväk-
2957: heuttama korroosiohaitta Suomessa on 35 milj. sytyille (7J = 0,8-0,91).
2958: $ eli noin J 00 milj. mk vuodessa, mikä siten Maakaasun hinta (78,7 mk/MWh) on lähes
2959: on noin kertaluokkaa pienempi kuin VTT:n 50% korkeampi kuin hiilen hinta (54,3 mk/
2960: selvitykseen perustuva haitta-arvio. Kaikki kor- MWh) . Sen sijaan hiilivoimalaitoksen inves-
2961: roosiokustannukset Suomessa ovat Liittotasa- tointikustannukset ovat noin 56 % suuremmat
2962: vallassa tehtyjen arvioiden mukaan noin 2 mrd kuin maakaasukäyttöisen lämmitysvoimalaitok-
2963: mk vuodessa, mistä vain osa johtuu ilman epä- sen investointikustannukset. Maakaasun käytön
2964: puhtauksista. hyötysuhde (7Je = =
2965: 0,8, 7]t 0,85). Suurem-
2966: Jatkossa käytetään VTT:n selvityksen keski- pien pääomakustannusten takia hiililaitos edel-
2967: arvoon alaraja-arvion inflaatiokorjattua mate- lyttää tasaisempaa käyttöä (vähän seisontaa)
2968: riaalihaittaa 17,4 mk/kg rikkiä. kuin maakaasulaitos, ja oletettua pienempi
2969: 1. 10. 1982 voimaan tulevan ilmansuojelu- käyttöaika (5 000 h/vuosi) korottaa tuotanto-
2970: lain (67 /82) nojalla tullaan ilmeisesti asetta- kustannuksia suhteellisesti enemmän kuin maa-
2971: maan rajoituksia mm. voimalaitosten rikkidiok- kaasulaitoksessa.
2972: sidipäästöille, mikä siten aiheuttaa lisää välit- Jos jätetään huomioimatta hiilenkäytön ri-
2973: tömiä kustannuksia energiantuotannossa rikki- kistä johtuvat korroosiohaitat, ovat sähköntuo-
2974: pi toisella polttoaineelia. tantokustannukset lähes samat ( 128,3 ja
2975: 134,1 mk/MWh), noin 20 % :n ero hiilen
2976: Ilmansaasteiden aiheuttamia terveyshaittoja eduksi. Sen sijaan realistisempi laskutapa, jossa
2977: on vaikea arvioida ja suorastaan mahdoton mi- edes osa ympäristöhaitoista (rikistä johtuvat
2978: tata rahassa. Nämä haitat ovat silti vakavat ja korroosiovauriot) huomioidaan, on maakaasu-
2979: laajat. käyttöinen lämmitysvoimalaitos selvästi edulli-
2980: Lähes kolmasosa aikuisista ihmisistä potee sempi esitetyillä lähtöoletuksilla (maakaasu/
2981: allergista nuhaa ja kolme prosenttia astmaa. hiilisähkö: 134,1/158,9 mk/MWh, maakaa-
2982: Astma ja allerginen nuha ovat kuusinkertaistu- su/hiililämpö 92/101,4 mk/MWh).
2983: neet 30 vuoden aikana (HBL 8. 1. 81, prof. K. On huomattava, ettei hiilen hiukkaspäästöis-
2984: Järvinen). tä johtuvia haittoja, hiilen päästöistä yleensä
2985: Noin yksi miljoona suomalaista potee näitä johtuvia kasvutappioita eikä terveysvaikutuksia
2986: hengityselimien sairauksia (Astma- ja allergia- ole huomioitu. Näiden huomioiminen johtaisi
2987: yhdistyksen vuosikokous huhtikuussa 1982). vielä epäedullisempaan hiilen käyttöön maakaa-
2988: Yhdysvalloissa esitettyjen arvioiden mukaan suun verrattuna.
2989: olivat rikkidioksidin aiheuttamat terveydelliset Pienemmällä laitoskoolla hiilen käyttö on
2990: vahingot USA:ssa 30 mrd dollaria, mikä Suo- suhteellisesti epäedullisempi.
2991: men oloissa vastaa noin 800 milj. mk vuodessa Typpioksidien päästöistä johtuvia haittoja ei
2992: (VTT:n selvitys 1972). ole huomioitu puuttuvien tietojen takia.
2993: Maakaasun puhtaus tuo siten erittäin mer- Maakaasun lisätuonnilla Neuvostoliitosta oli-
2994: kittäviä etuja myös terveysvaikutusten suhteen si edullisia työllisyys- ja kauppapoliittisia seu-
2995: hiileen, öljyyn, jätelipeään ja turpeeseen ver- rauksia. Maakaasutyöryhmän mietinnön yh-
2996: rattuna. teenvedossa (13.10. 1978, KTM) arvioitiin,
2997: Koska energiantuotanto on maakaasun lisä- että maakaasuputken jatkorakentamisen (Kou-
2998: tuonnin pääasiallisin käyttöalue, suoritetaan vola-Lahti-Tampere-Helsinki) välitön työl-
2999: seuraavassa talousvertailu kivihiili- ja maakaa- listävä vaikutus olisi noin 1 000 miestyövuotta.
3000: sukäyttöisten lämmitysvoimalaitosten välillä Välillisesti vaikutus olisi noin kaksinkertainen.
3001: (kapasiteetti 120 MW. sähkö + 250 MW Maakaasun lisätuonnin (2-3 mrd m3 /vuosi)
3002: lämpö). Laskelmat perustuvat KTM:n selvi- työllistämisvaikutus ilman kerrannaisvaikutusta
3003: tyksen Sarja B: 15, 1980 tuloksiin, joissa on olisi 500-3 000 miestyövuotta vuodessa.
3004: otettu huomioon uudet (vuodenvaihteen 1981/ Maakaasun lisätuonti Neuvostoliitosta kor-
3005: 82) polttoaineen hinnat sekä lisätty rikkipääs- vaisi lähinnä epävakaisilta länsimarkkinoilta
3006: töistä johtuvat korroosiovauriot (VTT:n 1972 tuotavaa öljyä ja kivihiiltä.
3007: esittämän ja tässä inflaatiokorjatun keskiarvon Tämä auttaisi myös tasapainottamaan nykyis-
3008: mukaan, 17,4 mk/kg rikkidioksidia). Käytetyt tä epätasapainoa bilateraalikaupassa Neuvosto-
3009: polttoainekustannukset ja ympäristölisä on saa- liiton kanssa.
3010: Raha-asia-aloite n:o 775 853
3011:
3012: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että Suppeiden liiketaloudellisten tarkastelujen si-
3013: maakaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi jasta on maakaasun lisätuontia lähestyttävä
3014: merkittäviä etuja kansantalouden kannalta. mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, jolloin huo-
3015: Maakaasuputken jatkaminen Kouvolasta Lah- mioidaan sen käytön kansantaloudellisia, ter-
3016: den, Tampereen ja Helsingin seudulle alkupe- veydellisiä ja muita etuja.
3017: räisen suunnitelman mukaisesti ja vielä eteen- Maakaasun käyttömahdollisuuksia nykyisissä
3018: päin Turun ja Porin lääniin sekä maakaasutuon- ja uusissa kulutuskohteissa on selvitettävä ja
3019: nin lisääminen ja rikkipitoisen polttoöljyn ai- päätös maakaasun lisätuonnista on tehtävä
3020: nakin osittainen korvaaminen maakaasulla näis- mahdollisimman nopeasti, jotta sen käyttömah-
3021: sä lääneissä (joissa on noin 2/3 fossiilisten dollisuuksia ajoissa voitaisiin huomioida. Nämä
3022: polttoaineiden aiheuttamista suurista rikkipääs- olosuhteet edellyttävät valtiovallan mukaantu-
3023: töistä) vähentäisivät ympäristölle ja terveydelle loa ja toimenpiteitä.
3024: haitallisia rikkipäästöjä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3025: Työllisyyden ja Neuvostoliiton kanssa tapah-
3026: tuvan kaupan lisääminen olisivat muita ilmei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3027: siä etuja. Maakaasun lisätuonti ja lännestä tuo- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun
3028: tavan öljyn ainakin osittainen korvaaminen 32.55 uudelle momentille 40 000 000
3029: maakaasulla monipuolistaisivat myös energia- markkaa maakaasujohdon suunnitteluun
3030: huoltoa ja tekisivät energiahuoltomme ja talou- ja töiden aloittamiseen välillä Kouvola
3031: temme vähemmän riippuvaiseksi lännen kriisi- -Lahti-Hämeenlinna-Tampere ja
3032: taloudesta. Labti-pääkaupunkiseutu.
3033: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3034:
3035: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Pauli Puhakka
3036: Pauli Uitto Sten Söderström Irma Rosnell
3037: P. Liedes E.-J. Tennilä
3038: 854 1982 vp.
3039:
3040: Raha-asia-aloite n:o 776
3041:
3042:
3043:
3044:
3045: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkkalan terveyskes-
3046: kuksen rakentamiseen
3047:
3048:
3049: Eduskunnalle
3050:
3051: Pirkkalan kunnan terveyskeskuksen vastaan- Pirkkalan kunnan asukasluku on saavutta-
3052: ottotoiminta on sijoitettu vanhaan ja ahtaaseen massa 10 000 asukkaan rajan. Ajanmukaisen
3053: kunnanlääkärin taloon. Asianmukaista terveys- terveyskeskuksen saaminen on tätäkin taustaa
3054: keskusta, joka sisältäisi vastaanoton, avosai- vasten välttämätön. Kunta on varautunut aloit-
3055: raanhoidon ja terveykeskuksen vuodeosaston, tamaan terveyskeskuksen rakentamisen v. 1983.
3056: ei kunnassa ole. Kaikille kunnassa oleville ter- Myös rakennussuunnittelun tekninen valmius
3057: veyskeskuslääkäreille ei riitä työtiloja yhtä- töiden aloittamiseksi on olemassa.
3058: aikaa. Tämä tilojen puute haittaa henkilökun- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
3059: nan tehokasta käyttöä. Eniten tästä tilanteesta
3060: kärsivät luonnollisesti terveyspalveluja tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3061: sevat kuntalaiset. Terveyskeskuksen vuodeosas- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3062: ton puuttuminen aiheuttaa sen, että potilaat 33.75.31 lisäyksenä 7 560 000 markan
3063: joudutaan hoitamaan yksinomaan Tampereen määrärahan valtionosuutena Pirkkalan
3064: keskussairaalassa. Tämä tulee luonnollisesti yh- kunnan terveyskeskuksen rakentami-
3065: teiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi ja sa- seksi.
3066: malla kuormitus keskussairaalan sairaansijoja
3067: kohtaan pysyy tältä osin korkeana.
3068: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3069:
3070: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
3071: 1982 vp. 855
3072:
3073: Raha-asia-aloite n:o 777
3074:
3075:
3076:
3077:
3078: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
3079: tasa-arvoasiain neuvottelukunnalle
3080:
3081:
3082: Eduskunnalle
3083:
3084: Valtioneuvoston kanslian yhteydessä on kym- kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa hallituk-
3085: menen vuotta toiminut tasa-arvoasiain neuvot- sen tulo- ja menoarvioesityksessä neuvottelu-
3086: telukunta. Neuvottelukunnan toimintaedelly- kunnalle ehdotetun 6 000 markan määräraha-
3087: tyksiä on jatkuvasti haitannut sen käytössä ole- lisäyksen turvin.
3088: vien määrärahojen riittämättömyys. Ensi vuon- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3089: na neuvottelukunnan olisi käynnistettävä val- nioittaen,
3090: mistautuminen vuonna 1985 pidettävään YK:n
3091: naisten vuosikymmenen loppukokoukseen sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3092: tehostettava tiedotustoimintaansa laatimalla 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3093: asiantunteva naisen asemaa Suomessa koskeva 23.99.09 lisäyksenä 100 000 markkaa
3094: julkaisu. Kyseinen toiminnan tehostaminen ei tasa-arvoasiain neuvottelukuntaa varten.
3095: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
3096:
3097: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Tuulikki Petäjäniemi Anna-Liisa Piipari
3098: Helvi Hyrynkangas Helena Pesola Ulla-Leena Alppi
3099: Hannele Pokka Timo Ihamäki Mikko Kuoppa
3100: Terhi Nieminen-Mäkynen Kalevi Mattila Liisa Jaakonsaari
3101: Heli Astala Tarja Halonen Ole Norrback
3102: Petter Savola Inger Hirvelä Helvi Niskanen
3103: Vappu Säilynoja Eva-Maija Pukkio
3104: 856 1982 vp.
3105:
3106: Raha-asia-aloite n:o 778
3107:
3108:
3109:
3110:
3111: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
3112: asunnon hankintaan myönnettyjen lainojen korkotukeen
3113:
3114:
3115: Eduskunnalle
3116:
3117: Nuorten ensiasunnon hankkijoiden vaikean Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3118: tilanteen parantamiseksi esitetään hallituksen nioittaen,
3119: esityksessä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioksi
3120: oman asunnon hankintaan myönnettyjen laino- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3121: jen korkotukeen 40 milj. markkaa. Vallitsevan 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3122: tarpeen huomioon ottaen esitetty määräraha 26.12.53 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
3123: on kuitenkin liian pieni, jotta alle 35-vuotiai- oman asunnon hankintaan myönnetty-
3124: den ensiasunnon hankkijoiden asemaa voitai- jen lainojen korkotukeen.
3125: siin tyydyttävästi parantaa.
3126: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
3127:
3128: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Hannele Pokka Terhi Nieminen-Mäkynen
3129: Helvi Hyrynkangas Markku Kauppinen Petter Savola
3130: Kalevi Mattila
3131: 1982 vp. 857
3132:
3133: Raha-asia-aloite n:o 779
3134:
3135:
3136:
3137:
3138: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergia-
3139: keskushankkeen selvitystyöhön
3140:
3141:
3142: Eduskunnalle
3143:
3144: Erilaiset allergiset sairaudet lisääntyvät jat- n01m1seen koko maata ajatellen. Tämän takia
3145: kuvasti. Elinympäristömme saastuminen altis- Allergialiitto on suunnitellut erityistä allergia-
3146: taa ihmisen elimistöä erilaisille ärsykkeille yhä keskusta, joka huolehtisi em. tehtävistä. Aller-
3147: useammin ja voimakkaammin. Järkyttävää on gialiitto toimii tällä hetkellä lähinnä tiedotta-
3148: allergiasairauksien voimakas lisääntyminen eri- jana sen lisäksi, että se järjestää kesäisin astma-
3149: tyisesti koulu- ja opiskelevan nuorison keskuu- lasten kuntoutusta Pääskylän kuntokodissa. Al-
3150: dessa. Tästä kuten muistakin sairauksista aiheu- lergisten sairauksien yleisyys ja kansantervey-
3151: tuu sekä inhimillisiä kärsimyksiä että taloudel- dellinen merkitys on aiheuttanut voimakkaita
3152: lisia menetyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö vaatimuksia niin terveydenhuollolle, eri viran-
3153: on viime vuonna asettanut toimikunnan, jonka omaisille kuin kansalais- ja potilasjärjestöille.
3154: tehtävänä on selvitystyönsä perusteella laatia Sen takia Allergialiitto on katsonut, että hah-
3155: ehdotukset niistä toimenpiteistä, joihin olisi moteltu allergiakeskus olisi eräs vastaus aller-
3156: ryhdyttävä allergiasairauksien vähentämiseksi. giasta kärsivien esittämään haasteeseen.
3157: Allergiasairauksien ensisijainen ja paras hoi- Lisäksi Allergiakeskuksessa voitaisiin antaa
3158: tomuoto on ennaltaehkäisy. Tehokas ennalta- useamman keskussairaalapiirin alueelta tuleville
3159: ehkäisy vaatii perusteellista tietämystä näistä allergiapotilaille hoitoa, sairauden toteamista ja
3160: sairauksista. Tieto on välttämätöntä sekä aller- allergiatutkimustyötä. Sinne koottaisiin erilai-
3161: giasta kärsiville, heitä haitaville että myös päät- sia allergian hoidossa tarvittavia välineitä ja
3162: täville viranomaisille. Tätä tietoa eri allergia- laitteita, joiden kokeilu ja sen jälkeen käytön
3163: ryhmistä ei vielä ole riittävästi, vaikka suoma- neuvonta muodostaisivat merkittävän osan lai-
3164: lainen alan tutkimustyö on kansainvälistä huip- toksen toiminnasta.
3165: pua. Ennaltaehkäisevän tiedon, valistuksen ja Allergiakeskus voisi myös järjestää sopeutu-
3166: opetuksen antaminen eri kohderyhmille on pää- misvalmennusta ympäri vuoden allergisille lap-
3167: osin jäämässä Allergialiiton tehtäväksi. sille ja heidän huoltajilleen. Tällaisten kurssien
3168: Viimeksi kuluneiden 10-15 vuoden aikana päämääränä olisi allergisen lapsen ja hänen per-
3169: on tietämys allergisten sairauksien luonteesta heensä sopeuttaminen sairauteen, tietojen vä-
3170: ja syistä nopeasti lisääntynyt tutkimustyön tu- littäminen allergian hoidosta ja kuntoutuksesta
3171: loksena. Samalla allergisten sairauksien ennalta- sekä kuntouttaminen.
3172: ehkäisyn mahdollisuudet ovat kasvaneet ja al- Valtion teknillinen korkeakoulu, Työterveys-
3173: lergian diagnostiikka sekä potilaiden hoito on laitos ja Valtion teknillinen tutkimuslaitos ovat
3174: monin tavoin tehostunut ja kehittynyt. Yhteis- kannanottonaan ilmaisseet laitoksen tarpeelli-
3175: kunta on havahtunut huomaamaan allergikko- suuden sekä ilmoittavat yhteistyöhalukkuuten-
3176: jen ongelmat ja tämä on näkynyt myös osittain sa sen kanssa. Hankkeen saamasta myönteisestä
3177: lainsäädännössä, esimerkkeinä tupakkalaki ja suhtautumisesta huolimatta millään taholla ei
3178: ilmansuojelulaki. Maastamme kuitenkin puut- ole ollut mahdollisuutta tukea tässä vaiheessa
3179: tuu sellainen organisaatio tai keskus, joka kes- sitä taloudellisesti. Kuitenkin selvitystyö olisi
3180: kittyisi allergiaan liittyvän tieteellisen tutkimus- saatava mitä pikimmin alulle.
3181: työn, koulutuksen, valistuksen, tiedotustoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3182: nan ja kuntootuksen järjestämiseen ja koordi- nioittaen,
3183: 108 088200412K
3184: 858 Raha-asia-aloite n:o 779
3185:
3186:
3187: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden markan määrärahan Allergiakeskushank-
3188: 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000 keen selvitys- ja tutkimustyöhön.
3189: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
3190:
3191: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Orvokki Kangas Ole Norrback
3192: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi
3193: Hannele Pokka Petter Savola Helena Pesola
3194: Timo Ihamäki Kalevi Mattila
3195: 1982 vp. 859
3196:
3197: Raha-asia-aloite n:o 780
3198:
3199:
3200:
3201:
3202: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opis-
3203: kelija-asuntoloiden omapääomaosuuteen
3204:
3205:
3206: Eduskunnalle
3207:
3208: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten Vuodesta 1980 lähtien eduskunta on hyväk-
3209: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riit- synyt valtion tulo- ja menoarvioon opiskelija-
3210: tävää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- asuntotuotannon omaan pääomaan 5 miljoonan
3211: asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen vuoden markan määrärahan. Tämä määräraha vastaa
3212: ajan tuotannosta ovat vastanneet lähes yksin- vajaata 2,7 prosenttia vuoden 1982 rahoitettu-
3213: omaan opiskelijajärjestöjen perustamat ja hallit- jen opiskelija-asuntojen hankinta-arvosta. Halli-
3214: semat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden toimesta tuksen esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi
3215: on rakennettu vuosittain 2 500-4 500 asunto- vuodelle 1983 on esitetty opiskelija-asuntotuo-
3216: paikkaa. Opiskelijamäärien kasvu sekä opiskeli- tannon omaan pääomaan edelleen vain 5 mil-
3217: joille soveltuvien muiden vuokra-asuntojen joonaa markkaa.
3218: voimakas väheneminen ovat aiheuttaneet sen, Paitsi että vuosien 1980, 1981 ja 1982
3219: että opiskelija-asuntojen määrä ei voimakkaasta asuntotuotantomäärärahoista rahoitettavien opis-
3220: tuotannosta huolimatta ole tänä päivänä lähes- kelija-asuntojen lähtövuokrat ovat olleet noin
3221: kään riittävä. 0,50 markkaa/m2/kk halvempia kuin mitä ne
3222: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun- olisivat ilman valtion oman pääoman osuutta,
3223: ta 1980:n mietinnössä on määritelty opiskelija- on valtion omalla pääomalla ollut myös muita
3224: asuntotuotannon alueellisesti tasapainotetut positiivisia seurannaisvaikutuksia. Kunnat, joi-
3225: vuoteen 1986 ulottuvat vuotuiset tuotantota- den alueella opiskelija-asuntotuotantoa on har-
3226: voitteet. Toimikunta esittää, että vuosina joitettu, ovat suhtautuneet tähän tuotantoon
3227: 1981-1986 tulee vuosittain tuottaa 3 750 aikaisempaa myönteisemmin ja ovat nyt omalta
3228: .asuntopaikkaa eli 1 500 asuntoa. Vuosina osaltaan antaneet omaa pääomaa opiskelija-
3229: 1981-1982 tätä tavoitetta ei kuitenkaan saa- asuntotuotantoon. Samoin rahoittajien asenne
3230: vuteta, vaan tuotanto jää molempina vuosina on muuttunut positiivisemmaksi, mikä johtuu
3231: noin 3 100 opiskelija-asuntopaikkaan. opiskelija-asuntojen vakavaraisuuden parantumi-
3232: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo- sesta.
3233: tanto on ollut kokonaisuudessaan valtion osa- Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun-
3234: lainoittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimak- ta 1980:n suosituksissa opiskelija-asuntotuo-
3235: kaasti. Asumismenot muodostavatkin varsin tannon rahoitusrakenteen korjaamiseksi esite-
3236: suuren osan opiskelijoiden kokonaismenoista. tään, että valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-
3237: Varsinkin uusien opiskelija-asuntojen vuokrien asuntojen rakentamiseen omaa pääomaa kum-
3238: kohotessa ovat myös asumiskustannukset ko- matkin 5 %. Vuoden 1982 suuruinen tuotanto
3239: honneet huolimatta asumistuen ja asumislisän edellyttäisi noin 10 miljoonan markan omapää-
3240: alentavasta vaikutuksesta. Vuokrien korkeuden omamäärärahan varaamista vuodelle 1983.
3241: pääsyy on pääomakustannusten korkeus. Opis- Rahoitusrakenteen korjaaminen näin yhdessä
3242: kelija-asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet rakenta- kuntien omapääomaosuuden kanssa alentaisi
3243: misensa lähes yksinomaan velkapääoman tur- uusien opiskelija-asuntojen vuokria noin 2,50
3244: vin. Tästä syystä pääomakustannusten osuus mk/m2 kuukaudessa eli noin 55 markalla
3245: vuokrista on kohonnut uusimmissa opiskelija- asuntopaikkaa kohti kuukaudessa.
3246: asunnoissa jo yli puoleen ja on tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3247: noin 10 mk/ m2/kk.
3248: 860 Raha-asia-aloite n:o 780
3249:
3250:
3251: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden valtionavustuksena opiskelija-asuntojen
3252: 1983 tulo- ja menoarvioon momentille omaan pääomaan.
3253: 26.12.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
3254: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3255:
3256: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Matti Pelttari
3257: Tarja Halonen Matti Luttinen Mauri Miettinen
3258: Pirjo Ala-Kapee Maija Rajantie Aila Jokinen
3259: Heli Astala Lasse Lehtinen Anna-Kaarina Louvo
3260: Pekka Starast Saara-Maria Paakkinen Pertti Salolainen
3261: Markku Kauppinen Mikko Rönnholm Ben Zyskowicz
3262: Markus Aaltonen Anna-Liisa Piipari Juhani Raudasoja
3263: Impi Muroma Lea Savolainen Pentti Liedes
3264: Jaakko 1tälä Pertti Hietala Matti Järvenpää
3265: Olavi Ronkainen Inger Hirvelä Juhani Vähäkangas
3266: Tapio Holvitie Risto Tuominen Aarne Koskinen
3267: Ole Norrback Juhani Surakka Sinikka Karhuvaara
3268: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Hannele Pokka
3269: Mikko Ekorre Toivo Mäkynen Kauko Juhantalo
3270: Marjatta Stenius-Kaukonen Kalevi Mattila Jorma Fred
3271: Urho Pohto Mikko Kaarna Olavi Nikkilä
3272: Kaj Bärlund Peter Muurman Elisabeth Rehn
3273: Hannu Tapiola V. J. Rytkönen Pekka Löyttyniemi
3274: Aimo Ajo Bror Lillqvist Sampsa Aaltio
3275: Seppo Tikka Jouko Skinnari Eeva Kauppi
3276: Eino Loikkanen Eva-Maija Pukkio Petter Savola
3277: Niilo Koskenniemi Helge Siren Eero Lattula
3278: Arvo Kemppainen Pertti Paasio Esko J. Koppanen
3279: Antero Juntumaa Pauli Uitto Aulis Juvela
3280: Matti Maijala Kati Peltola Mauri Vänskä
3281: Asser Stenbäck Vappu Säilynoja Lea Sutinen
3282: Reino Breilin Paavo Vesterinen Orvokki Kangas
3283: Tauno Valo Terho Pursiainen Sakari Knuuttila
3284: Kaisa Raatikainen M.-L. Salminen Mauno Forsman
3285: Anssi Joutsenlahti Väinö Rautiainen E.-J. Tennilä
3286: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Erkki Korhonen Veikko Vennamo
3287: Timo Ihamäki Saara Mikkola Pekka Vennamo
3288: Urpo Leppänen Helvi Hyrynkangas Boris Renlund
3289: Jouni J. Särkijärvi Terhi Nieminen-Mäkynen Matti Puhakka
3290: Liisa Jaakonsaari Juhani Tuomaala Jorma Rantala
3291: Helvi Niskanen Pekka Jokinen Seija Karkinen
3292: Mikko Elo Arvo Salo Seppo Toiviainen
3293: 1982 vp. 861
3294:
3295: Raha-asia-aloite n:o 781
3296:
3297:
3298:
3299:
3300: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökun-
3301: nan palkkaamiseen Helsingin yliopiston kirjastolle kansallis-
3302: bibliografian toimittamiseen
3303:
3304:
3305: Eduskunnalle
3306:
3307: Suomen kansallisbibliografian, Suomen kir- Kirjastolla ei ole lähivuosina työvoimaa aineis-
3308: jallisuus, laatiminen ja julkaiseminen on Hel- ton viimeistelyyn. Luettelon toimitustyöhön ja
3309: singin yliopiston kirjaston tärkeä ja koko maan julkaisemiseen on arvioitu tarvittavan kaikkiaan
3310: kirjastolaitosta palveleva kansalliskirjastotehtä- kuusi työvuotta. Näin maamme tämän ajan
3311: vä. Työhön käytetyt voimavarat ovat olleet kirjallisuudesta puuttuu keskeinen kansallisen
3312: riittämättömät koko 1970-luvun, kun vuodesta tiedon apu- ja hakuväline, Suomen kirjallisuus
3313: 1972 Suomen kustannusyhdistyksen lopetettua -luettelo. Tästä kärsivät sekä tutkijat että maan
3314: luettelansa julkaisemisen kirjasto siirtyi taan- koko kirjastolaitos.
3315: nehtivien kolmivuotisluetteloiden sijasta julkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3316: semaan kansallisbibliografiaa kuukausi-, vuosi-
3317: ja viisivuotisluetteloina. Muutoksen tavoitteena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3318: oli saada bibliografian tiedot paremmin ajan 1983 tulo- ja menoarvioon 165 000
3319: tasalle ja näin tehdä luettelo käytännön kirjas- markan määrärahan Helsingin yliopis-
3320: totyössä ja tutkimustoiminnassa aikaisempaa ton kirjastolle kahden kirjastonhoitajan
3321: käyttökelpoisemmaksi. palkkaamiseen vuosien 1967-71 kan-
3322: Kansallisbibliografian tuottamisessa painopis- sallisbibliografian toimitustyöhön ja
3323: teen siirtäminen uusimpaan aineistoon on sa- konekirjoittajan palkkaamiseksi puoleksi
3324: malla merkinnyt sitä, että bibliografian vuo- vuodeksi toimituksen avustaviin tehtä-
3325: sien 1967-71 aineisto on jäänyt keskeneräi- viin .
3326: .seksi lipustoksi (yhteensä 130 000 lippua).
3327: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3328:
3329: Pentti Lahti-Nuuttila Arvo Salo Pekka Starast
3330: Pirjo Ala-Kapee Markus Aaltonen Liisa Jaakonsaari
3331: 862 1982 vp.
3332:
3333: Raha-asia-aloite n:o 782
3334:
3335:
3336: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yli-
3337: opiston opetusjaostojen opettajan virkojen perustamiseen
3338:
3339: Eduskunnalle
3340:
3341: Tampereen yliopistossa on tähän mennessä selvittämistä, voitaisiinko lain soveltamisalaa
3342: suoritettu opetusjaostoissa lähes 6 000 tutkin- vastaisuudessa laajentaa niin, että lain piiriin
3343: toa Yhteiskunnallisen Korkeakoulun puitteissa luettaisiin myös ne edellä mainitut opetuksen
3344: vuoteen 1966 ja sen jälkeen Tampereen yli- alat, jotka tällä hetkellä ovat sen ulkopuolel-
3345: opistoksi muuttuneessa korkeakoulussa. la."
3346: Opetusjaostoihin ovat perinteellisesti pääs- Osa aloitteen allekirjoittajista on toivomus-
3347: seet opiskelemaan muutkin kuin ylioppilastut- aloitteessaan n:o 361 vuoden 1981 valtiopäivil-
3348: kinnon suorittaneet henkilöt. Nykyisin on ope- le esittänyt, että "hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3349: tusjaostojen opiskelijoistakin valtaosa ylioppi- siin korkeakoulujen kehittämislain muuttami-
3350: lastutkinnon suorittaneita. seksi siten, että myös Tampereen yliopiston
3351: Hallituksen esityksen (esitys n:o 202/1965 opetusjaostot ja täydennyskoulutuskeskus kuu-
3352: vp.) tultua hyväksytyksi eduskunnassa ja Yh- luisivat korkeakoulujen kehittämislainsäädän-
3353: teiskunnallisen Korkeakoulun nimen muuttues- nön piiriin".
3354: sa Tampereen yliopistoksi eduskunta vastauk- Täydennyskoulutuksen osalta toteamme, että
3355: sessaan hallituksen esitykseen lausui edellyttä- viime vuonna on annettu komiteanmietintö
3356: vänsä, "että Yhteiskunnallisen Korkeakoulun avoimesta korkeakoulusta (KM 1981:36). Tä-
3357: tähänastinen tehtävä säilytetään Tampereen yli- mä mietintö muodostaa pohjan myös vastaisille
3358: opistossa ja että yliopiston kaikissa opetusyksi- määrärahatarpeille valtakunnantasolla.
3359: köissä pidetään, niinkuin hallituksen esityksen Koska jatko- ja täydennyskoulutuksen valta-
3360: perusteluissa on lausuttu, nykyiseen tapaan kunnallinen suunnitelma on vielä keskeneräi-
3361: opintie avoinna myös lahjakkaille ylioppilastut- nen, ei täydennyskoulutuskeskuksen osalta voi-
3362: kintoa Suorittamattomille opiskelijoille". Tam- da esittää täsmällistä määrärahaesitystä. Tä-
3363: pereen yliopisto on toteuttanut tätä periaatetta män suunnitelman tultua valmiiksi voidaan
3364: erityisesti opetusjaostotutkintojen suorittamis- täydennyskoulutuskeskuksen osalta esittää mää-
3365: mahdollisuuksia tarjoamalla, mutta myös tiede- rärahatarpeetkin realistisella pohjalla.
3366: kuntatutkinnoissa. Opetusjaostojen osalta tietää valtioneuvoston
3367: Tampereen yliopiston käsityksen mukaan voi- 26. 2. 1981 valmistama korkeakoululaitoksen
3368: daan yliopistoa kehittää tasapuolisesti vasta sit- kehittämissuunnitelma 1981-1986 10-12
3369: ten kun opetusjaostoissa annettava opetus sekä uuden opettajan viran perustamista sekä tilo-
3370: täydennyskoulutuskeskuksessa tapahtuva täy- jen lisäämistä jonkin verran.
3371: dennyskoulutus otetaan korkeakoulujen kehit- Vuodeksi 1983 tulisi edellä esitetyn tavoit-
3372: tämislainsäädännön piiriin. Sivistysvaliokunnan teen toteuttamiseksi saada kolmen (3) viran
3373: mietinnössä n:o 3 hallituksen esityksen johdos- palkkausmäärärahat.
3374: ta laiksi korkeakoulujen kehittämisestä vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3375: 1967-81 annetun lain muuttamisesta (HE
3376: n:o 27/1978 vp.) on todettu mm.: "Mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3377: muun muassa Tampereen yliopiston opetus- den 1983 tulo- ja menoarvioon 245 00()
3378: jaostot samoin kuin korkeakouluissa tapahtu- markkaa Tampereen yliopiston opetus-
3379: va täydennyskoulutus jäisivät edelleen lain so- jaostojen opettajan virleojen perustami-
3380: veltamisalan ulkopuolelle," ja edelleen tode- seksi.
3381: taan: "Valiokunta pitää myös tarpeellisena sen
3382: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3383:
3384: Pentti Lahti-Nuuttila Jaakko 1tälä
3385: Markus Aaltonen Marjatta Stenius-Kaukonen
3386: Mauri Pekkarinen
3387: 1982 vp. 863
3388:
3389: Raha-asia-aloite n:o 783
3390:
3391:
3392:
3393:
3394: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta perus-
3395: koulujen perustamiskustannuksiin
3396:
3397:
3398: Eduskunnalle
3399:
3400: Valtion tulo- ja menoarvioissa peruskoulujen peruskoulun tarvetta vastaavasti. Peruskoulu-
3401: rakentamiseen varatut määrärahat kasvoivat tiloissa on siis poikkeuksellisen suuri vaje. Sitä
3402: varsin voimakkaasti 1970-luvun alkupuolella ilmentää osuvasti tilanne Hämeen läänissä.
3403: vuoteen 1976 saakka. Määrärahat kasvoivat Viimeksi tehdyn koulurakentamistarvetta
3404: sekä nimellis- että reaaliarvoltaan. Vuoden koskevan selvityksen mukaan Hämeen läänin
3405: 1980 rahanarvon mukaan määräraha oli vuonna kunnissa on vireillä vuosina 1983-1988 yh-
3406: 1975 hieman yli 127 miljoonaa markkaa ja teensä 72 opetusministeriön luvan varaista han-
3407: vuonna 1976 jopa yli 154 miljoonaa markkaa. ketta ja vuosille 1983-1985 yksitoista lain
3408: 1970-luvun alussahan Pohjois-Suomi siirtyi pe- 1112/78 24 §:n mukaista hanketta. Lisäksi
3409: ruskoulujärjestelmään, jolloin luonnollisesti vuosille 1983-84 kunnat ovat suunnitelleet
3410: koulurakennusmäärärahat ohjautuivat sinne. yksin kustannettavina toteuttaa kahdeksan han-
3411: Vuoden 1976 jälkeen, jolloin peruskouLujärjes- ketta. Tänä vuonna myönnettiin Hämeen lää-
3412: telmään siirtyminen on tapahtunut eteläisessä niin yhteensä ainoastaan viisi rakennuslupaa,
3413: Suomessa, rakentamismäärärahat ovat pienen- joista kaksi oli edellä mainitun lain 24 §:n
3414: tyneet reaaliarvoltaan huomattavasti. Tämän mukaisia. Nämä luvut osaltaan osoittavat tar-
3415: vuoksi koko Etelä-Suomeen syntyivät nykyisin peen suuruuden ja määrärahojen niukkuuden.
3416: niin hyvin tiedossa olevat peruskoulujen raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3417: tamisongelmat. Peruskoulurakentamiseen va-
3418: rattujen valtion määrärahojen epätasainen ja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3419: kautuminen eri vuosille on lisännyt eriarvoi- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3420: suutta pohjoisen ja eteläisen Suomen välillä 29.46.34 (Valtionosuus peruskouluien
3421: peruskoulu-uudistuksen toteutuksessa. Pienen- perustamiskustannuksiin) lisäyksenä
3422: tyneiden määrärahojen vuoksi Etelä-Suomessa 50 000 000 markkaa.
3423: ei ole voitu rakentaa ja saneerata koulutiloja
3424: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3425:
3426: Pentti Lahti-Nuuttila Arvo Salo Pekka Starast
3427: Pirjo Ala-Kapee Markus Aaltonen Liisa Jaakonsaari
3428: 864 1982 vp.
3429:
3430: Raha-asia-aloite n:o 784
3431:
3432:
3433:
3434:
3435: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kir-
3436: jastoja palvelevan asiasanaston laadinnan käynnistämiseen
3437:
3438:
3439: Eduskunnalle
3440:
3441: Kirjallisuudesta suori tettavan tiedonhaun kuitenkaan ole riittävä määräraha hankkeen
3442: välttämätön perusta on kirjojen ja artikkelien edistymiseksi ja suunnitelmien mukaan valmis-
3443: sisällön kuvailu. Sopivin ja käyttäjien kannalta tumiseksi.
3444: luontevin väline julkaisujen kuvailuun ja etsin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3445: tään ovat asiasanat. Suomen kirjastoilla ei kui- nioittavasti,
3446: tenkaan ole käytettävissään sanastoa tähän teh-
3447: tävään. Opetusministeriön toimesta on v. 1982 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3448: aloitettu projekti sanaston luomiseksi ja pal- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3449: kattu siihen kaksi suunnittelijaa. Vuoden 1983 29.56.28 lisäyksenä 120 000 markkaa
3450: tulo- ja menoarvioon on merkitty momentille yleisiä ja tieteellisiä kirjastoja palvelevan
3451: 29.56.28 100 000 mk, josta sanaston hankkeen suomalaisen asiasanaston laadinnan
3452: rahoittamisen osuus on 88 500 mk. Tämä ei käynnistämiseksi.
3453: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3454:
3455: Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Starast Liisa Jaakonsaari
3456: Tarja Halonen Markus Aaltonen Reino Breilin
3457: Pirjo Ala-Kapee Mikko Ekorre Arvo Salo
3458: Hannu Tapiola
3459: 1982 vp. 865
3460:
3461: Raha-asia-aloite n:o 785
3462:
3463:
3464:
3465:
3466: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden Opis-
3467: ton rakennusavustukseen
3468:
3469:
3470: Eduskunnalle
3471:
3472: Oriveden Opiston puinen päärakennus tu- 4 000 kurssilaista yli sadalla erilaisella kurs-
3473: houtui tulipalossa v. 1950. Sen tilalle rakennet- silla.
3474: tiin kahdessa vaiheessa vuosina 1952-56 uusi Opistolla on nykyisin 17 päätoimista opetta-
3475: päärakennus, joka edusti korkeata rakennus- jaa ja 28 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa.
3476: tasoa ja palveli hyvin sen ajan kansanopisto- Tuntiopettajia ja muuta tilapäistä henkilökuntaa
3477: toiminnan tarpeita. on vuosittain yli 200.
3478: Kolmen vuosikymmenen aikana on opiston Opiston talousarvio vuodelle 1982 päättyy n.
3479: toiminta suuresti muuttunut ja laajentunut. 7,04 milj. markkaan, mistä valtionavun osuus
3480: Vaikka päärakennus edelleenkin on rakennus- on n. 3,4 milj. markkaa. Loppu katetaan kurssi-
3481: teknisesti suhteellisen hyvässä kunnossa, ei sen maksuilla. Opistolla ei ole muita mainittavia
3482: laatutaso enää vastaa nykyajan kurssitoiminnan tuloja kuin kansanopistojen valtionavusta anne-
3483: vaatimuksia. tun lain perusteella myönnettävä valtionapu ja
3484: Tästä syystä on Oriveden Opiston johto- kurssimaksut. Lain mukaan opisto ei saa tuot-
3485: kunta päättänyt suorittaa päärakennuksen asun- taa voittoa. Tästä syystä ei opistolle myöskään
3486: tolan peruskorjauksen ja laadituttanut sitä var- kerry riittävää pääomaa rakennustöiden suorit-
3487: ten Arkkitehtitoimisto Mikko Lintulalla ja tamiseksi, minkä on siksi tapahduttava laina-
3488: LVIS-insinööritoimisto Seppo Karves & Co pääoman turvin. Opiston ulkopuolisen velan
3489: Oy:llä rakennussuunnitelman. Suunnittelijoiden määrä oli 31. 12. 1981 tilinpäätöksen mukaan
3490: arvion mukaan tulee saneeraustyö maksamaan 2 101 895,27 markkaa.
3491: n. 2 miljoonaa markkaa. Oriveden Opiston omistaa Kansanvalistus-
3492: Suunnitellut peruskorjaus- ja kunnossapito- seura-säätiö Helsingissä ja se vastaa opiston
3493: työt tulevat olennaisesti parantamaan opiston veloista.
3494: toimintaedellytyksiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3495: Opiston toiminta jakautuu pääpiirteissään
3496: kahteen osaan: 32 viikkoa kestävään perusoppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3497: jaksoon, jossa on 185 opiskelijaa, ja kurssitoi- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3498: mintaan, johon on osallistunut vuosittain yli 29.57.52 1 000 000 markkaa rakennus-
3499: avustuksena Oriveden Opistolle.
3500: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3501:
3502: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen
3503:
3504:
3505:
3506:
3507: 109 0882004l2K
3508: 866 1982 vp;
3509:
3510: Raha-asia-aloite n:o 786
3511:
3512:
3513:
3514:
3515: Lahti-Nuuttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta laitosmuo-
3516: toisen sivistystyön keskusjärjestöjen valtionapuun
3517:
3518:
3519: Eduskunnalle
3520:
3521: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvion nousun johdosta muut laitosmuotoisen sivistys-
3522: momentin 29.57.54 alamomentille 2 (Laitos- työn keskusjärjestöt saavat tuskin mitään koro-
3523: muotoisen sivistystyön keskusjärjestöjen val- tusta valtionapuunsa lisääntyneestä toiminnas-
3524: tionapu) on vuodeksi 1983 esitetty määrära- taan huolimatta. Oikeudenmukaista olisikin ko-
3525: haksi 1 600 000 markkaa. Lisäksi esitykseen rottaa määrärahaa niin, että kaikki keskusjär-
3526: sisältyy lausuma, jonka mukaan "alamomentin jestöt voisivat saada suhteessa yhtä suuren ko-
3527: määrärahasta saadaan käyttää 900 000 mk Kan- rotuksen valtionapuunsa. Niin ikään olisi oikeu-
3528: salais- ja työväenopistojen Liiton osuutena". denmukaista, että momentin määräraha jaet-
3529: Samalta momentilta saavat valtionapunsa taisiin jo tulo- ja menoarviossa vuodelle 1983
3530: Suomen kirjastoseura ja Suomen kansanopisto- osoittaen jokaiselle keskusjärjestölle omat osuu-
3531: yhdistys sekä momentille vuonna 1982 liitetyt tensa. Tällöin olisi momentin määrärahaa koro-
3532: Kristillis-yhteiskunnallinen työkeskusliitto ja tettava 400 000 markalla.
3533: Iltakoulujen liitto. Vuonna 1982 mainittujen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3534: järjestöjen valtionavut jakautuivat seuraavasti: tavasti,
3535: Kansalais- ja Työväenopistojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3536: Liitto .................... 637 000 mk 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
3537: Suomen kansanopistoyhdistys . . 390 000 mk 29.57.54 alamomentille 2 ( Laitosmuo-
3538: Suomen kirjastoseura . . . . . . . . 250 000 mk toisen sivistystyön keskusjärjestöjen val-
3539: Kristillis-yhteiskunnallinen työ- tionapu) lisäyksenä 400 000 markkaa
3540: keskusliitto . . . . . . . . . . . . . . . 40 000 mk käytettäväksi Suomen kirjastoseuran>
3541: Iltakoulujen liitto . . . . . . . . . . . . 14 000 mk Suomen kansanopistoyhdistyksen) Kris-
3542: tillis-yhteiskunnallisen työkeskusliiton
3543: Edellä esitetty vertailu osoittaa, että ja Iltakoulujen liiton valtionapujen ko-
3544: KTOL:n perustellun valtionavun huomattavan rotukseen.
3545: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3546:
3547: Pentti Lahti-Nuuttila
3548: 1982 vp. 867
3549:
3550: Raha-asia-aloite n:o 787
3551:
3552:
3553:
3554:
3555: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen joh-
3556: tajan toimen perustamiseen Tampereen teknillisen oppilai-
3557: toksen opettajainkoulutusyksikköä varten
3558:
3559:
3560: Eduskunnalle
3561:
3562: Kaikkialla maailmassa meneillään oleva tek- 1983 tulo- ja menoarvioon koulutusyksikköön
3563: nologian kehitys kohdistaa vaatimuksia ensim- kolmea virkaa (ylimääräinen johtajan toimi
3564: mäisenä teknikko- ja insinöörikuntaan, joka C 62, sopimuspaikkaisen suunnitteliian S 14 ja
3565: pääosin vastaa teollisuutemme tuote- ja tuo- kanslistin V 13 toimi).
3566: tannonsuunnittelusta, työn- ja tuotannonjohdos- Koska teknologian kehityskulku nykyaikana
3567: ta sekä suureksi osaksi myös teknisestä mark- on erittäin nopeata ja koska koulutuksessa aina
3568: kinoinnista. Jotta teknikoiden ja insinöörien esiintyy tietty viive suhteessa kehitykseen, on
3569: peruskoulutus ja täydennyskoulutus voidaan mainitun koulutusyksikön suunnittelu ja toteu-
3570: pitää ajan tasalla, on huolehdittava teknillisten tus saatava kiireellisesti käyntiin. Tämä edel-
3571: oppilaitosten opettajien ammatillisista ja peda- lyttää ensi vaiheessa koulutusyksikön johtajan
3572: gogisista valmiuksista. toimen perustamista Tampereen teknilliseen
3573: Useat komiteat ja työryhmät, viimeksi ope- oppilaitokseen.
3574: tusministeriön insinöörikoulutustyöryhmä, ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3575: esittäneet, että Tampereen teknilliseen oppi-
3576: laitokseen perustetaan teknillisten oppilaitosten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3577: opettajien ammatillista ja pedagogista koulu- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3578: tusta varten opettajankoulutusyksikkö. Yksikkö 29.76.01 120 000 markkaa ylimääräi-
3579: tulee toimimaan yhteistyössä Tampereen teknil- sen johtajan toimen perustamiseen T am-
3580: lisen korkeakoulun, Tampereen yliopiston ja pereen tek11illiseen oppilaitokseen perus-
3581: muiden ammatillisten oppilaitosten opettajan- tettavan teknillisten oppilaitosten opet-
3582: koulutuslaitosten kanssa. tajainkoulutusyksikön toiminnan käyn-
3583: Ammattikasvatushallitus on esittänyt vuoden nistämistä varten.
3584: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3585:
3586: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen
3587: 868 1982 vp.
3588:
3589: Raha-asia-aloite n:o 788
3590:
3591:
3592:
3593:
3594: Lahti-NuuttUa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
3595: tien kulttuuritoiminnan tukemiseen
3596:
3597:
3598: Eduskunnalle
3599:
3600: Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (1045/80) ulkopuolella on tällä hetkellä yhteensä 51 kun-
3601: tuli voimaan vuoden 1981 alussa lähes vuosi- tien palveluksessa jo vuonna 1981 ollutta työn-
3602: kymmenen kestäneiden valmistelujen jälkeen. tekijää.
3603: Tähän lainsäädäntöön, jonka tarkoituksena on Paikallisen kulttuuritoiminnan järjestämiseen
3604: tarjota aikaisempaa suotuisammat puitteet pai- ja tukemiseen osoitettavan valtionosuuden
3605: kalliselle kulttuuritoiminnalle ja sen kehittämi- markkamääräksi on kulttuuritoimintalain kah-
3606: selle, on niin kunnissa kuin kulttuurielämän tena ensimmäisenä voimassaolovuotena vahvis-
3607: piirissä asetettu suuria toiveita. Näiden toivei- tettu 3 markkaa asukasta kohden. Ensi vuoden
3608: den toteutumisen kannalta on tärkeää, että lain tulo- ja menoarvioesityksessä on tähän markka-
3609: tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin mahdolli- määrään esitetty vain 50 pennin korotus, jolla
3610: simman nopeasti saada käyttöön myös valtion- ei ole käytännön merkitystä paikallisen kult-
3611: osuuksien osalta. Tässä suhteessa ei hallituksen tuuritoiminnan edellytysten parantamisessa.
3612: esitystä kuntien kulttuuritoiminnan tukemisen Kuitenkin kulttuuritoimintalakia koskeneen
3613: määrärahoiksi vuoden 1983 tulo- ja meno- hallituksen esityksen perusteluissa lähdettiin
3614: arviossa voida pitää riittävänä. siitä, että sanotuksi markkamääräksi olisi jo
3615: Paikallisen kulttuuritoiminnan vireyttämi- lain toisena voimassaolovuotena eli vuonna
3616: sessä ja järjestämisessä on kulttuuritoimen 1982 vahvistettava 5 markkaa asukasta kohden.
3617: työntekijöillä keskeinen merkitys. Tällä hetkellä Kulttuurilautakuntien toiminnan nyt täysipai-
3618: on kunnissa noin 200 kulttuuritoimen virkaa, noisesti käynnistyttyä olisi kohtuullista, että
3619: joista vain 69 on määrärahojen niukkuudesta lain kolmantena voimassaolovuotena eli vuonna
3620: johtuen voitu ottaa valtionosuuden piiriin. Ensi 1983 voitaisiin päästä hallituksen esityksessä
3621: vuodeksi hallitus on esittänyt määrärahaa, joka kaavaillulle tasolle.
3622: tekisi mahdolliseksi valtionosuusvirkojen luku- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3623: määrän kaksinkertaistamisen. Kun virkoja pe-
3624: rustetaan jatkuvasti lisää, tulee merkittävä osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3625: kulttuuritoimen viroista myös vuonna 1983 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3626: jäämään valtionosuuden ulkopuolelle. 29.90.30 (Kuntien kulttuuritoimin-
3627: Erityisen tärkeää olisi saada valtionosuuden nan tukeminen) lisäyksenä yhteensä
3628: piiriin kuntien palveluksessa jo ennen lain voi- 5 900 000 markkaa, josta valtionosuute-
3629: maantuloa, vuoden 1981 alussa olleet kulttuuri- na palkkauskustannuksiin 1 400 000
3630: toimen viranhaltijat. Valtioneuvoston pöytä- markkaa ja valtionosuutena paikallisen
3631: kirjaan 18. 2. 1982 merkityssä eduskunnan kulttuuritoiminnan tukemiseen ja järjes-
3632: lausumassa edellytettiin, että hallitus antaa tar- tämiseen 4 500 000 markkaa.
3633: vittaessa esityksen riittävän määrärahan osoitta-
3634: miseksi tätä tarkoitusta varten. Valtionosuuden
3635: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3636:
3637: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen Reino Breilin
3638: Kaisa Raatikainen Markus Aaltonen Aimo Ajo
3639: Hannu Tapiola Arvo Salo Kaj Bärlund
3640: Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
3641: Jouko Tuovinen Seppo Tikka
3642: 1982 vp. 869
3643:
3644: Raha-asia-aloite n:o 789
3645:
3646:
3647:
3648:
3649: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen elo-
3650: kuvajuhlat - Tampere Film Festival ry:n aikaisempien tap-
3651: pioiden kattamiseen
3652:
3653:
3654: Eduskunnalle
3655:
3656: Tampereen kansainvälisiä lyhytelokuvajuhlia Lyhytelokuva on taidemuoto, jonka ilmaisu-
3657: on järjestetty vuodesta 1970 lähtien. Elokuva- keinot ovat lähes rajattomat. Toisaalta lyhyt-
3658: juhlat ovat tänä aikana vakiinnuttaneet ase- elokuva ja erityisesti dokumenttielokuva käsit-
3659: mansa merkittävänä kansainvälisenä, pohjois- televät hyvin ajankohtaisia aiheita maailmassa.
3660: maisena ja kotimaisena lyhytelokuvatapahtuma- Lyhytelokuva on myös erityisesti nuorten elo-
3661: na. kuvantekijöiden käyttämä taidemuoto. Nämä
3662: Elokuvajuhlien tarkoituksena on esittää kan- kaikki seikat yhdessä tekevät lyhytelokuvan
3663: sainvälistä tasoa olevia lyhytelokuvia, jotka tärkeäksi ilmaisuvälineeksi elokuvataiteessa.
3664: ovat sävyltään yleisinhimillisä tai jotka etsivät Tästä syystä myös kansainvälisten lyhyteloku-
3665: elokuvallisen ilmaisun uusia muotoja. Elokuva- vajuhlien järjestäminen on välttämätöntä.
3666: juhlat edistävät pyrkimyksiä kansainväliseen Lyhytelokuvan levitys on vaikeaa lähes
3667: yhteistyöhön elokuvan alalla. Elokuvajuhlat ko- kaikkialla maailmassa. Televisiosta on muodos-
3668: rostavat YK:n ihmisoikeuksien julistusta sekä tunut merkittävin lyhytelokuvan levityskanava.
3669: ETYK:n päätösasiakirjaa toimintansa perusta- Kuitenkaan televisio ei välineenä kykene vä-
3670: na. littämään läheskään kaikkia elokuvan ilmaisu-
3671: Tampereen elokuvajuhlille on vuosittain lä- keinoja ja näin taiteellinen vaikutus jää usein-
3672: hetetty elokuvia yli 30:sta eri maasta, ja elo- kin televisiossa puutteelliseksi.
3673: kuvajuhlilla on hyvät ja vakiintuneet suhteet Kansainvälisten lyhytelokuvajuhlien eräänä
3674: lähes kaikkiin merkittäviin lyhytelokuvia tuot- keskeisenä tehtävänä on esitellä uusinta eloku-
3675: taviin maihin ja niiden valtiollisiin tai kansal- vatuotantoa ja tehdä sitä tunnetuksi. Tampe-
3676: lisiin elokuvaorganisaatioihin maailmassa. Myös reen elokuvajuhlat tekevät tätä työtä omalta
3677: useissa Suomen valtion solmimissa kulttuuri- osaltaan. Elokuvajuhlilla on ollut suuri merki-
3678: vaihtosopimuksissa Tampereen elokuvajuhlat tys erityisesti suomalaisen lyhytelokuvan ja
3679: on mainittu eräänä keskeisenä yhteistyöosa- koko elokuvakulttuurin tunnetuksitekemisessä
3680: puolena elokuvan alalla. maailmassa. Näin elokuvajuhlat ovat suoranai-
3681: Tampereen kansainvälisten lyhytelokuvajuh- sesti vaikuttaneet myönteisesti suomalaisen ly-
3682: lien ohjelmisto muodostuu kansainvälisestä ly- hytelokuvatuotannon viimeaikaiseen kehityk-
3683: hytelokuvakilpailusta, kotimaisen lyhytelokuvan seen maassamme.
3684: katselmuksesta, kansainvälisestä erikoisohjel- Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat
3685: mistosta sekä keskustelutilaisuuksista. Lyhyt- järjestetään opetusministeriön, Suomen eloku-
3686: elokuvakilpailuun osallistuvat elokuvat palkit- vasäätiön ja Tampereen kaupungin myöntämien
3687: see ja arvioi kansainvälinen tuomaristo. Kilpai- avustusten turvin. Taloudellisen vastuun eloku-
3688: lussa palkituilla elokuvilla on todettu olevan vajuhlien järjestämisestä kantaa Tampereen elo-
3689: hyvä menestys myös muualla, mikä seikka on kuvajuhlat - Tampere Film Festival ry -nimi-
3690: lisännyt juhlien arvostusta merkittävänä elo- nen yhdistys, jossa on jäseninä lähinnä tästä
3691: kuvatapahtumana. Myös elokuvajuhlien esittä- toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Käytän-
3692: mät kansainväliset erikoisohjelmistot ovat ol- nön järjestelyistä vastaa elokuvajuhlien järjes-
3693: leet kansainvälisesti korkeatasoisia. Kotimaisen telytoimikunta, johon edellä mainittu yhdistys
3694: lyhytelokuvan katselmus on keskeinen vuosit- on nimennyt kuusi jäsentä ja Tampereen kau-
3695: taisen lyhytelokuvatuotannon katselmus. Tällä punginhallitus kolme jäsentä.
3696: on ollut suuri vaikutus elokuvan taiteelliseen Elokuvajuhlien järjestäminen vaatii laajaa
3697: kehitykseen maassamme. ja monipuolista valmistelua ja niiden toteutta-
3698: 870 Raha-asia.aloite n:o 789
3699:
3700:
3701: misessa tarvitaan asiantuntevaa henkilöstöä se- kaa. Suomen elokuvasäätiö on tänä vuonna
3702: kä siltä hyviä teknillisiä valmiuksia. Erityis- myöntänyt avustusta 150 000 markkaa ja Tam-
3703: luonteestaan johtuen elokuvajuhlat joutuvat pereen kaupunki tähän mennessä 195 000
3704: palkkaamaan ammattitaitoista henkilöstöä ta- markkaa. Omia tuloja, lähinnä pääsylipuista,
3705: pahtuman toteuttamiseen. Muita huomattavam- on yhdistyksellä ollut runsaat 70 000 mark-
3706: pia kustannuksia aiheuttavia tekijöitä ovat kaa. Vuoden 1982 kokonaismenot on arvioitu
3707: muun muassa toimitilojen ja laitteiden vuokrat, noin 550 000 markaksi, mikä merkitsee noin
3708: filmirahdit, ulkomaisten vieraiden oleskelukus- 40 000 markan alijäämää kuluvalle vuodelle.
3709: tannukset, tuomariston matka- ja oleskelukus- Aikaisempaa alijäämää yhdistyksellä on 59 342
3710: tannukset, painatukset sekä valtion elokuvatar- markkaa. Kuluvan vuoden tappio johtuu pää-
3711: kastamon maksut. Viimeksi mainittujen osalta asiassa elokuvajuhlien siirtämisestä Tampereen
3712: yhdistys on pyrkinyt saamaan helpotusta, mut- teknilliseltä oppilaitokselta keskustan elokuva-
3713: ta tässä ei ole toistaiseksi onnistuttu. Tilanteen teattereihin, mikä oli välttämätön toimenpide.
3714: korjaaminen tältä osin edellyttäisi välttämättä Siirrosta aiheutuneita lisäkustannuksia ei kyet-
3715: elokuvatarkastuksesta annetun lain korjaamista. ty kuitenkaan täysimääräisinä arvioimaan.
3716: Elokuvatarkastusmaksut merkitsevät yli 20 % Yhdistyksen edellä selostettu taloudellinen ti-
3717: elokuvajuhlien saaman valtionavun määrästä. lanne on vakava ja tilanteesta on neuvoteltu ra-
3718: Tampereen elokuvajuhlat ovat koko toimin- hoittajien kanssa. Tampereen kaupunki on
3719: tansa ajan olleet taloudellisissa vaikeuksissa. myöntänyt lisäavustuksen, mutta opetusminis-
3720: Vaikka tapahtumaa ei ole laajennettu, ovat teriön ja Suomen elokuvasäätiön osalta mah-
3721: kustannukset pyrkineet kohoamaan tuloja no- dollisuudet näyttävät olemattomilta. Kuitenkin
3722: peammin. Viime vuosina yhdistyksen tilinpää- elokuvajuhlien jatkumisen turvaaminen edel-
3723: tös on ollut alijäämäinen, mikä on vaikeuttanut lyttää välttämättä aikaisempien vuosien alijää-
3724: jatkuvasti seuraavien elokuvajuhlien järjestä- män kattamista.
3725: mistä. Yhdistyksen omien tulojen kasvattami- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3726: seen ei ole ollut mahdollisuuksia, joten lähin-
3727: nä on oltu riippuvaisia julkisten avustusten ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3728: hityksestä. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3729: Yhdistys saa valtionavustusta opetusministe- 29.90.52 lisäyksenä 60 000 markkaa
3730: riöltä momentilta, jolta rahoitetaan erilaiset käytettäväksi avustuksena Tampereen
3731: kulttuuritapahtumat, kongressit ja seminaarit. elokuvajuhlat- Tampere Film Festival
3732: Tämän valtionavun määrä on vuosittain kasva- ry:lle aikaisempien vuosien alijäämien
3733: nut ja kuluvana vuonna se on 100 000 mark- kattamiseen.
3734: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3735:
3736: Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre
3737: Tarja Halonen Kaj Bärlund Marjatta Stenius-Kaukonen
3738: Pirjo Ala-Kapee Markus Aaltonen Eino Loikkanen
3739: Peil:ka Starast Jouni J. Särkijärvi Matti Maijala
3740: Markku Kauppinen Taakko Itälä Arvo Kemppainen
3741: Arvo Salo Tapio Holvitie Saara-Maria Paakkinen
3742: Anna-Liisa Joldnen
3743: 1982 vp. 871
3744:
3745: Raha-asia-aloite n:o 790
3746:
3747:
3748:
3749:
3750: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elo-
3751: kuvataiteen tukemiseen
3752:
3753:
3754: Eduskunnalle
3755:
3756: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- taa varsin yksipuolisena. Demokraattisen kult-
3757: arvioksi vuodelle 1983 on momentilla 29.90.57 tuuritarjonnan toteuttamisen voidaan katsoa
3758: elokuvataiteen tukemiseen esitetty 1 550 000 olevan kansallisen elokuvatoiminnan kannalta
3759: markkaa. Määräraha on markkamääräisesti sa- keskeistä. Mainitun toiminnan aloittamiseen
3760: ma kuin kuluvalle vuodelle on vahvistettu. toimintavuoden aikana on elokuvasäätiön bud-
3761: Määräraha on otettu menoarvioon sillä perus- jetissa vuodelle 1982 varattu 750 000 markkaa,
3762: teella, että elokuvien esittämisestä peritään elo- mutta toiminnan ylläpitäminen vuoden 1983
3763: kuvaveroa. Elokuvaveron tuotoksi on vuodelle alusta lähtien ja sen kehittäminen edellyttäisi
3764: 1982 puolestaan arvioitu 2 500 000 markkaa. määrärahan korottamista arviolta 1 500 000
3765: Elokuvaveroa kertyy pääasiassa sisällöltään ala- markkaan.
3766: arvoisten, väkivaltaa suosivien ja ns. seksielo- Suomen elokuvasäätiö on kattanut elokuva-
3767: kuvien esityksistä. taiteen määrärahatarvetta myös ns. säätiömak-
3768: Elokuvataiteen tukemiseen osoitettu määrä- sun tuotolla. Sen kertymä on kuitenkin elo-
3769: raha on vuosittain asetettu Suomen elokuva- kuvateatterilaitoksen rakenteessa tapahtuneen
3770: säätiön käytettäväksi. Suomen elokuvasäätiö on muutoksen johdosta - säätiömaksusta vapau-
3771: myöntänyt määrärahasta tukea mm. elokuva- tetut ns. pienteatterit ovat voimakkaasti yleis-
3772: k:erhotoimintaan, materiaalin tuottamiseen elo- tyneet - viime vuosien aikana reaalisesti jat-
3773: kuvakasvatuksen käyttöön, elokuvalehtien jul- kuvasti laskenut. Myös tämän tekijän johdosta
3774: kaisemiseen ja alueellisen elokuvatoiminnan tu- elokuvataiteen määrärahatarpeen kattaminen
3775: kemiseen. Mainitun toiminnan tukemiseen on valtion lisääntyvän budjettirahoituksen kautta
3776: elokuvasäätiö varannut vuodelle 1982 yhteensä on toiminnallinen välttämättömyys.
3777: 1 000 000 markkaa, mikä on esimerkiksi elo- On perusteltua, että valtio tukee elokuva-
3778: kuvajärjestöjen toiminnan kannalta osoittautu- taiteen kehittämistä ja henkisesti rakentavan
3779: nut riittämättömäksi. vaihtoehdon luomista vähintään samalla mää-
3780: Suomen elokuvasäätiön toimesta tuetaan rällä kuin se verottaa ala-arvoisten elokuvien
3781: myös laadullisesti korkeatasoisten elokuvien esittämistä.
3782: maahantuontia ja esittämistä. Vuoden 1982 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3783: aikana elokuvasäätiössä on otettu käyttöön uusi
3784: elokuvien esitystukijärjestelmä, joka pyrkii elo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3785: kuvatarjonnan tason nostamiseen erityisesti 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
3786: maan suurimpien asutuskeskusten ulkopuolella, 29.90.57 lisäyksenä 950 000 markkaa
3787: missä elokuvatarjontaa voidaan nykyisellään pi- elokuvataiteen tukemiseen.
3788: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3789:
3790: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen Kaj Bärlund
3791: Kaisa Raatikainen Markus Aaltonen Pirjo Ala-Kapee
3792: Hannu Tapiola Arvo Salo Jouko Tuovinen
3793: Liisa Jaakonsaari Reino Breilin Seppd Tikka
3794: Aimo Ajo
3795: 872 1982 vp.
3796:
3797: Raha-asia-aloite n:o 791
3798:
3799:
3800:
3801:
3802: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Längelmäveden
3803: säännöstelysuunnitelmaa varten
3804:
3805:
3806: Eduskunnalle
3807:
3808: Vesiensuojelun periaateohjelmissa on viime virkistyskäyttö on erittäin merkittävä ja jota
3809: vuosina korostettu erityisesti vielä puhtaina haittaa vedenpinnan haitallinen vaihtelu.
3810: säilyneiden vesistöjen suojelun erityistarvetta. Näiden asioiden korjauksiin on kiinnitetty
3811: Koko Etelä-Suomeakin ajatellen on Kokemäen- huomiota monissa Tampereen seutukaavalii-
3812: joen vesistöalueen latvaosiin sijoittuva Längel- ton tutkimuksissa ja myös Kokemäenjoen vesis-
3813: mäveden vesistö säilynyt erityisen kirkasvetise- tön vesienkäytön kokonaissuunnitelmassa. Vesi-
3814: nä. Tässä on alueen ympäristölle sijoittuvilla hallitus on nyt asettanut myös erityisen toimi-
3815: kunnilla merkittävä ansio ja toisaalta vastuu kunnan säännöstelysuunnitelman laadintaan.
3816: myös tulevasta kehityksestä. Jotta asiassa päästäisiin toteuttamisen asteel-
3817: Längelmäveden - Roineen - Mallasveden le, olisi valtion kiinnitettävä tarvittaviin hank-
3818: vesistöalueen ympärille sijoittuvat seuraavat keisiin niitä edistävää huomiota.
3819: kunnat: Längelmäki, Orivesi, Sahalahti, Kuh- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
3820: malahti, Kangasala, Pälkäne, Luopioinen ja nioittaen,
3821: Valkeakoski. Vesistöstä otetaan pintavettä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3822: myös Tampereen kaupunkiseudun käyttöön. 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
3823: Kokonaisuudessaan talousvettä otetaan lähes markan määrärahan Längelmäveden ve-
3824: 50 000 m3/ d eli noin 155 000 ihmiselle. sistön säännöstelysuunnitelman aloitta-
3825: Kaiken lisäksi tämä vesistöalue on Pirkan- miseksi ja erillistutkimuksen tekemisek-
3826: maan suurin säännöstelemätön vesistö, jonka si teollisuuden sijoittumisen rajoituksis-
3827: ta Längelmäveden vesistön alueella.
3828: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
3829:
3830: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen
3831: 1982 vp. '87.3
3832:
3833: Raha-asia-aloite n:o 792
3834:
3835:
3836:
3837:
3838: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä asumis-
3839: tukena asumiskustannusten alentamiseksi
3840:
3841:
3842: Eduskunnalle
3843:
3844: Valtion lainoittaman asuntotuotannon ale- sätä. Samalla olisi huolehdittava tuen saajien
3845: nemisesta aiheutuvaan asuntopoliittiseen krii- piirin laajentamisesta mm. saattamalla kaksi-
3846: siin liittyy kysymys asumiseen kohdistuvan tu- henkiset lapsettomat perheet asumistukijärjes-
3847: kipolitiikan epäsolidaarisuudesta, joka näkyy telmän piiriin myös kahden naimisissaolovuo-
3848: erityisesti pienituloisimmille väestöryhmille tar- den jälkeen. Asumismeno-osuuksia olisi kaut-
3849: koitetun asumistuen saannin rajoittuneisuutena, taaltaan alennettava tuntuvasti ja erityisesti yh-
3850: jopa vaikeutumisena. den hengen ruokakuntien omavastuuosuutta
3851: Asumistuen saannin kriteerit on asetettu olisi alennettava.
3852: niin ahtaiksi, että tuensaajien määrä ei ole voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3853: nut lisääntyä tarvetta vastaavalla tavalla ja asu-
3854: 'mismenomäärät ovat jääneet korkeiksi. Pieni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3855: tuloisimmalla viidenneksellä asumismenot ovat 1983 tulo- ja menoarvioon 150 000 000
3856: keskimäärin 20-25 prosentin luokkaa, jopa markkaa ylimääräisenä avustuksena asu-
3857: yksittäisissä tapauksissa paljon tätäkin kor- mistuen korottamiseen, asumistuen saa-
3858: keammat. jien piirin laajentamiseen, asumistuen
3859: Koska asumistuki kohdentuu muita tuki- reaaliarvon säilyttämiseen ja asumisme-
3860: muotoja sosiaalisemmin, tulisi sen määrää Ii- nojen kohtuullisuuden turvaamiseen.
3861: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
3862:
3863: Ensio Laine Mikko Kuoppa P. Puhakka
3864: M.-L. Salminen Marjatta Stenius-Kaukonen M. Kainulainen
3865: Irma Rosnell P. Liedes Sten Söderström
3866:
3867:
3868:
3869:
3870: 110. 088200412K
3871: 874- 1982 vp.
3872:
3873: Raha-asia-aloite n:o 793
3874:
3875:
3876:
3877:
3878: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaiannin-Uudenkau-
3879: pungin vesihuoltolinjan rakentamiseen
3880:
3881:
3882: Eduskunnalle
3883:
3884: Turun ves1purm aloitteesta ja tuella ovat Kokonaiskustannukset on arvioitu 4 miljoonan
3885: Uusikaupunki ja Kaianti sopineet vesihuolto- markan suuruisiksi. Työ on sovittu tehtäväksi
3886: yhteistyöstä. Tarkoituksena on, että Kaianti valtion vesihuoltotyönä, jolloin valtion vastat-
3887: johtaa rakennettavaa vesihuoltolinjaa pitkin jä- tavaksi tulisivat työkustannukset. Kunta vas-
3888: tevedet Uudenkaupungin jätevedenpuhdista- taisi suunnittelu-, maapohja- ja materiaalikus-
3889: molla puhdistettavaksi, jolloin Kaianti välttyy tannuksista. Työn suorittaminen tulisi aloittaa
3890: oman vajaatehoisen puhdistamonsa laajentami- mahdollisimman nopeasti.
3891: selta tai uuden rakentamiselta. Samaan kaivan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3892: toon tulee sijoitettavaksi myös vesijohto. Vesi-
3893: johto tulisi rakennettavaksi myös Kaiannin ase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3894: malle omana haaranaan. Mainitulla seudulla ei 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3895: ole saatavissa kunnollista talousvettä. Kaiannin markan määrärahan Turun vesipiirille
3896: ja Uudenkaupungin vesihuoltolinjojen väli on Kaiannin-Uudenkaupungin vesihuolto-
3897: n. 7 km ja mainitun sivuhaaran pituus n. 6 km. linjan rakentamiseen.
3898: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
3899:
3900: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
3901: 1982 vp. 875
3902:
3903: Raha-asia-aloite n:o 794
3904:
3905:
3906:
3907:
3908: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden rakenta-
3909: miseen välille Uusikaupunki-Forssa
3910:
3911:
3912: Eduskunnalle
3913:
3914: Uudenkaupungin ja sen lähiseudun kehittä- tää. Tien rakentaminen tulisi aloittaa viimeis-
3915: misen sekä myös alueen asukkaiden liikkumi- tään vuoden 1983 syksyllä.
3916: sen kannalta on tarpeellista kehittää alueen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3917: liikenneyhteyksiä sisämaahan päin. Tässä tar-
3918: koituksessa on usein ollut esillä tien rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3919: minen Uudestakaupungista Forssan suuntaan. den 1983 tulo- ja menoarvioon
3920: Asia ei ole kuitenkaan mainittavasti edistynyt. 2 000 000 markan määrärahan tieyhtey-
3921: Määrärahoja tien rakentamiseen ei ole saatu. den rakentamisen aloittamista varten
3922: Hanketta ei voida kuitenkaan loputtomasti siir- välillä Uusikaupunki-Forssa.
3923: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
3924:
3925: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
3926: 876 1982 vp.
3927:
3928: Raha-asia-aloite n:o 795
3929:
3930:
3931:
3932:
3933: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 184 pe·
3934: rusparannukseen Perniön ja Kiskon alueella
3935:
3936:
3937: Eduskunnalle
3938:
3939: Perniön ja Kiskon kunnan alueiden halki keva tie on ainoa tie Pemiössä, josta on linja-
3940: kulkeva kantatie n:o 184 on ainoa tie, jolta on autoyhteys Helsinkiin. Ko. tieosuus on Perniön
3941: suora yhteys ko. kuntien alueelta itäiselle ja Kiskon vanhimpia teitä.
3942: suunnalle ja mm. Helsinkiin liikennettä välit- Edellä mainittu tieosuus on kunnoltaan heik-
3943: tävälle Salon-Mustion-Lohjan tielle. Kanta- ko ja päällystämätön. Asiantilaan on kiinnitet-
3944: tie n:o 184 on Perniön kirkonkylän ja Koski ty huomiota eduskunta-aloitteella, kunnallisis-
3945: as. väliseltä osaltaan ja osittain Kiskon kun- sa päätäntäelimissä ja myös viranomaisten kes-
3946: nan alueella sorapäällysteinen. Tällä 16 km:n kuudessa.
3947: pituisella osuudella on vilkas liikenne. Päi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3948: vittäin sitä käyttää n. 800-900 aikuista hen-
3949: kilöä ja viikonloppuina on käyttäjämäärä huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3950: mattavasti suurempi. Suhteellisen vilkas liiken- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3951: ne on selitettävissä sillä, että ko. tie muodos- 500 000 markkaa Perniön ja Kiskon
3952: taa lyhimmän yhteyden Helsinkiin johtavalle kuntien alueen kantatien n:o 184 perus-
3953: liikenneväylälle. Tämä itä-länsi-suunnassa kul- parantamiseen ja kestopäällystämiseen.
3954: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
3955:
3956: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
3957: 1982 vp. 877
3958:
3959: Raha-asia-aloite n:o 796
3960:
3961:
3962:
3963:
3964: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin ja Lokalah-
3965: den välisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseksi
3966:
3967:
3968: Eduskunnalle
3969:
3970: Vakka-Suomen kuntien liikenneolosuhteiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3971: kehittämisen ja erityisesti Kustavin ja Loka-
3972: lahden yhteyksien sekä näistä kunnista muual- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3973: le maahan ja takaisin suuntautuvien henkilö- 1983 tulo- ;a menoarvioon JOO 000
3974: ja tavarakuljetusten parantamiseksi olisi välttä- markan määrärahan Kustavin ;a Loka-
3975: mätöntä toteuttaa kauan vireillä ollut Lehmän- lahden välisen Lehmänkurkun tieyhtey-
3976: kurkun tieyhteys. Ennen mahdollisen kiinteän den rakentamiseksi.
3977: tieyhteyden rakentamista yhteyttä voitaisiin
3978: hoitaa lossilla tai lautalla.
3979: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
3980:
3981: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
3982: 878 1982" vp.
3983:
3984: Raha-asia-aloite n:o 797
3985:
3986:
3987:
3988:
3989: · E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Lepäisten-Lyökin
3990: saaristotien rakentamiseksi
3991:
3992:
3993: Eduskunnalle
3994:
3995: Vakka-Suomen alueella ja erityisesti Uuden- tien rakentaminen lyhentäisi mm. työ- ja kou-
3996: kaupungin seudulla on jo monien vuosien ajan lumatkoja ja sillä olisi myös matkailullista mer~
3997: pidetty eräänä tärkeimpänä saariston tieoloja kitystä.
3998: edistävänä ratkaisuna Lepäisten ja Lyökin väli- Ottaen huomioon Lepäisten ja Lyökin väli-
3999: sen tieyhteyden rakentamista. Paikalliset aloit- sen tieyhteyden rakentamisen tärkeän merki-
4000: teet ja ehdotukset ovat saaneet tukea mm. tyksen saariston tieolojen kehittämiselle ja toi-
4001: eduskunta-aloitteiden muodossa, mutta ne eivät saalta kokonaiskustannusten kohtuullisuuden -
4002: ole tähän mennessä johtaneet hankkeen toteu- n. 2,5 milj. markkaa - on kaikki syyt kii-
4003: tumiseen. Suunnitelmissa on kuitenkin otettu rehtiä tien rakentamista.
4004: huomioon sanotun tieyhteyden rakentaminen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4005: 1980-luvun loppupuolella.
4006: Uudenkaupungin-Lepäisten-Lyökin paikal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4007: listietä koskeva rakennussuunnitelma on val- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
4008: mistunut jo vuonna 1969. Tien rakentaminen markan määrärahan Uudenkaupungin
4009: lyhentäisi matkaa Lyökistä Uudenkaupungin alueella sijaitsevan Lepäisten-Lyökin
4010: keskustaan n. 12 km. Tämän n. 7 km pitkän saaristotien rakentamista varten.
4011: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
4012:
4013: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
4014: 1982 Vp. i79
4015:
4016: Rahat-asia-aloite n:o 798
4017:
4018:
4019:
4020:
4021: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien eritasoris-
4022: teyksen rakentamiseen Loimaan kaupunkiin
4023:
4024:
4025: Eduskunnalle
4026:
4027: , Jo 1950-luvulta lähtien on ollut vireillä nassa on tähän asiaan kiinnitetty huomiota lu-
4028: suunnitelmia Loimaan ratapihan ylittävän sillan kuisin aloittein, joissa on tarkoin perusteltu
4029: rakentamiseksi. Suunnitelmien toteutuminen on sillan rakentamisen tarve ja sen kiireellisyys.
4030: siirtynyt vuosi toisensa jälkeen. Varsinais-Suo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4031: men Maakuntaliitto ja Loimaan kaupunki sekä
4032: monet muut yhteisöt ovat kiirehtineet sillan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4033: rakennustöiden käynnistämistä. Liikenteelliset 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
4034: tarpeet, turvallisuusnäkökohdat ja Loimaan markan määrärahan Loimaan ratapihan
4035: seudun työttömyystilanne korostavat rakennus- ylittävän sillan rakentamista varten.
4036: töiden aloittamisen tarpeellisuutta. Eduskun-
4037: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
4038:
4039: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
4040: 880 1982 vp.
4041:
4042: Raha-asia-aloite n:o 799
4043:
4044:
4045:
4046:
4047: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta sanomalehtien varhais-
4048: jakelun kehittämiseen eräissä Vakka-Suomen kunnissa
4049:
4050:
4051: Eduskunnalle
4052:
4053: Sanomalehtien varhaisjakelun kehittämistä Sanomalehtien varhaisjakelu olisi toteutettava
4054: koskevien suunnitelmien mukaan tarkoitukse- postin välityksellä siten, ettei solmittuja työ-
4055: na on laajentaa lehtien varhaisjakelua. Suunni- suhteita pureta.
4056: telmaa on tältä osin pidettävä oikeansuuntaise- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4057: na, koska se asettaisi monet syrjäisemmät seu-
4058: dut ja pienempilevikkisten sanomalehtien luki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4059: jat nykyistä tasavertaisempaan asemaan suur- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
4060: ten keskusten ja monopoliasemassa olevien sa- markan määrärahan sanomalehtien var-
4061: nomalehtien lukijoiden kanssa. haisjakelusuunnitelman toteuttamisen
4062: Tiettävästi on suunniteltu mainitun varhais- nopeuttamiseksi postin toimesta Uudes-
4063: jakelun aloittamista Vakka-Suomessa mm. sakaupungissa, Kalannissa, Laitilassa,
4064: Uudenkaupungin, Kalannin, Laitilan, Mynä- Mynämäellä ja Nousiaisissa sekä muissa
4065: mäen ja Nousiaisten kuntien muodostamaHa Vakka-Suomen kunnissa.
4066: alueella. Suunnitelman toteuttamista olisi no-
4067: peutettava.
4068: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
4069:
4070: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
4071: 1982 vp. 881
4072:
4073: Raha-asia-aloite n:o 800
4074:
4075:
4076:
4077:
4078: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteis-
4079: työtä Neuvostoliiton kanssa edistävän toimiston perustami-
4080: seen Turkuun
4081:
4082:
4083: Eduskunnalle
4084:
4085: Neuvostoliiton ja Suomen välisillä taloudelli- keskeinen merkitys valtiovallan ja kuntien
4086: silla yhteistyösuhteilla on erittäin keskeinen toimenpiteillä ja hankinnoilla. Merkittävää osaa
4087: merkitys Turun, sen lähiseudun ja koko Turun voivat esittää myös kauppakamarit, kansalais-
4088: ja Porin läänin teollisuudelle, kaupalle, maata- järjestöt ja muut yhteisöt yksityisiä kansalaisia
4089: loudelle ja työllisyydelle. Pelkästään Turussa on unohtamatta.
4090: sotien jälkeisenä aikana rakennettu Neuvosto· Neuvostoliiton kanssa tapahtuvaa taloudel-
4091: liiton tilausten perusteella yli 600 laivaa, joi- lista yhteistyötä voisi merkittävästi edistää
4092: den työllistämisvaikutus on ollut aivan ratkai- erityisen toimiston perustaminen läänin keskus-
4093: sevaa telakkateollisuudessa. Koko läänin alu· paikkaan Turkuun. Toimisto voisi koordinoida
4094: eella Neuvostoliiton kanssa tapahtuva taloudel- ja auttaa yhteyksien solmimisessa.
4095: linen yhteistyö työllistää välittömästi ja välilli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4096: sesti yli 20 % työvoimasta.
4097: Ottaen huomioon Turun ja Porin läänin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4098: sljainnin ja sen teollisuuden rakenteen sekä den 1983 tulo- ja menoarvioon
4099: kulkuyhteydet on kaikki edellytykset edelleen 1 000 000 markan määrärahan taloudel-
4100: kehittää ja monipuolistaa taloudellista, teollista lista yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa
4101: ja tieteellis-teknistä yhteistyötä Neuvostoliiton edistävän toimiston perustamiseksi
4102: kanssa. Tässä on teollisuuden itsensä ohella Turkuun.
4103: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
4104:
4105: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
4106:
4107:
4108:
4109:
4110: lll 088200412K
4111: 882 1982 vp.
4112:
4113: Raha-asiJar.aJ.oite n:o 801
4114:
4115:
4116:
4117:
4118: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöörin
4119: toimen perustamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin
4120:
4121:
4122: Eduskunnalle
4123:
4124: Turun ja Porin läänin telakkateollisuuden kirjelmä, joka toimitettiin Turun työsuojelupii-
4125: työntekijäin ja toimihenkilöiden määrä lähen· riin. Piiriin ilmoituksen mukaan ei henkilökun-
4126: telee 13 000 henkeä. Telakkatyöt kuuluvat vaa- nasta kuitenkaan pystytä irrottamaan insinööriä
4127: rallisimpiin työaloihin. Tilastojen mukaan sat- tähän tehtävään muun tarkastustoiminnan siitä
4128: tuu telakoilla noin kolme kertaa enemmän ta- kärsimättä.
4129: paturmia kuin teollisuudessa keskimäärin. Eri- Telakoiden työsuojeluvaltuutetut ovat tois-
4130: tyisesti rakenteilla olevalla aluksella on suuria tuvasti kiinnittäneet asiantilaan huomiota. Ke-
4131: vaara- ja haittatekijöitä: yleinen järjestys on sällä 1980 työsuojeluvaltuutetut kääntyivät
4132: huono, kireäksi mitoitetut urakat aiheuttavat asiassa sosiaali- ja terveysministeriön puoleen
4133: työsuojelutoimenpiteiden laiminlyöntejä, ilmas- muistiolla, jossa korostettiin telakoiden ehkäi-
4134: tointi on puutteellista, valaistus heikko, teli- sevän työsuojelun kehittämistä tarkastustoimin-
4135: neet epävarmoja jne. taa tehostamalla. Samalla länsirannikon kah~
4136: Yksittäinen laiva tai öljynporauslautta muo- deksan telakan työsuojeluvaltuutetut vaativat
4137: dostaa työkohteen, jossa saattaa olla töissä läänin työsuojelupiirin alueelle yhtä työsuoje-
4138: yhtäaikaisesti useita satoja työntekijöitä. Kui- lutarkastajan ·virkaa, tehtävänä telakoiden työ-
4139: tenkaan valtion työsuojelutarkastajilla ei riitä olosuhteiden tarkastaminen sekä työsuojelun
4140: aikaa tällaisen työkohteen tarkastukseen kertaa- kehittäminen erityisesti telakoilla. ·
4141: kaan rakennusvaiheen· aikana ..Laivanrakennus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4142: töitä varten ei ole myöskään laadittu turvalli-
4143: suusohjeita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4144: Laivanrakennuksen työsuojelun puutteisiin · 1983 tulo- ja me'noarvioon 75 000 mar-
4145: on aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Asias- kan määrärahan ylimääräisen insinöörin
4146: ta on tehty eduskuntakysely ja jo syyskuussa toimen perustamiseksi Turun ja Porin
4147: 1976 Turun ja Porin läänin telakoiden työsuo- työsuojelu piirin.
4148: jeluvaltuutettujen kokouksessa laadittiin asiasta
4149: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
4150:
4151: Ensia Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
4152: 1982 vp. 883
4153:
4154: Raha•asial-aJoite n:o 802
4155:
4156:
4157:
4158:
4159: Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopioon perustetta-
4160: van alueellisen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perusta-
4161: misselvityksiin
4162:
4163:
4164: Eduskunnalle
4165:
4166: Valtioneuvosto teki 28. 6. 1979 periaatepää- set, ja tästä syystä tarvitaan uusi yksikkö pa-
4167: töksen pienen ja keskisuuren teollisuuden tuo- rantamaan po. palvelujen saavutettavuutta eri-
4168: tekehityksen edistämisestä. tyisesti Itä-Suomessa.
4169: Periaatepäätös sisälsi kahden tuotekehitys- Pitkien etäisyyksien vuoksi Kuopion, Poh-
4170: ja markkinointiyksikön perustamisen. Sen mu- jois-Karjalan ja Mikkelin läänien yritykset ovat
4171: kaan yksiköt tuli sijoittaa Ouluun ja Helsin- käyttäneet palveluja muita vähäisemmässä mää-
4172: kiin. Yksiköt perustettiin 1. 7. 1979 alkaen. rin, vaikka palvelujen tarve Itä-Suomen yrityk-
4173: Periaatepäätös pohjautui Oy Mec-Rastor Ab:n sillä on keskimääräistä suurempi. Tämä käy
4174: kauppa- ja teollisuusministeriölle tekemään sel- ilmi varsin yksiselitteisesti valtioneuvoston
4175: vitykseen. kanslian laatimasta Aluepoliittisesta katsauk-
4176: Kyseiseen selvitykseen ja myös tuotekehitys- sesta (1/1981), missä teollisuuden rakenne-
4177: ja markkinointiyksiköiden toiminnan käynnistä- kehitystä käsittelevässä luvussa mm. todetaan,
4178: mistä valmistelleen työryhmän loppuraporttiin että kehitysalueläänit Kuopiota lukuunottamat-
4179: sisältyi myös maininta mahdollisten uusien yksi- ta ovat kasvattaneet sekä henkilökunnan mää-
4180: köiden perustamisesta Oulun ja Helsingin yksi- rää että tuotanto-osuuttaan vuodesta 1973 vuo-
4181: köistä saatujen kokemusten perusteella. teen 1979, ja että koko Itä-Suomen kehitys
4182: Tuotekehitys- ja markkinointiyksiköiden toi- riippuu melko harvoista aloista, joten alueiden
4183: minta on yritysten, teollisuuden järjestöjen, ra- kohtalonkysymyksenä on edelleen tuotantora-
4184: hoitusorganisaatioiden ja eri palveluorganisaa- kenteen monipuolistaminen.
4185: tioiden mielestä osoittautunut hyödylliseksi ja Tuotekehitys- ja markkinointiyksiköissä on
4186: tarpeelliseksi, vaikka yksiköillä on takanaan arvioitu, että kuusi (6) yksikköä on koko
4187: vasta lyhyt toiminta-aika ja vähäiset henkilö- maahan riittävä määrä, jotta palvelujen alueelli-
4188: resurssit. nen ja määrällinen saavutettavuus olisi hyvä.
4189: Yksiköiden konsultointi- ja neuvontapalvelut Kunkin yksikön koko olisi noin 5-7 henkilöä,
4190: ovat kohdistuneet alueisiin, joissa pkt-yrityk- mikä on osoittautunut yksiköiden toimintaky-
4191: sillä on todettu olevan ongelmia. Tuotekehitys- vyn kannalta sopivaksi.
4192: ja markkinointiyksiköt auttavat yrityksiä ke- Valtioneuvosto on tehnyt 16. 6. 1981 peri-
4193: hittämishankkeiden valmistelussa sekä tarvitta- aatepäätöksen, jonka mukaan KTM:n toimesta
4194: van ulkopuolisen asiantuntemuksen ja rahoi- selvitettäisiin tuotekehitys- ja markkinointiyksi-
4195: tuksen järjestämisessä. Ne toimivatkin tiiviissä kön perustamista Itä-Suomeen. Itä-Suomen
4196: yhteistyössä rahoitusorganisaatioiden kanssa. yksikön toiminta-alue tullee käsittämään Kuo-
4197: Näillä palveluilla onkin menestyksellisesti pys- pion ja Pohjois-Karjalan läänien lisäksi osia
4198: tytty vaikuttamaan yritysten kehittämisprojek- Mikkelin ja Keski-Suomen lääneistä. Tällä
4199: teihin. alueella Kuopion kaupungin sijainti on liiken-
4200: Saadut kokemukset osoittavat, että yksiköi- teellisesti keskeinen ja siten sopiva sijaintipaik-
4201: den palveluja ovat parhaiten pystyneet hyödyn- kakunta Itä-Suomen yksikölle. Asiassa olisi toi-
4202: tämään Uudenmaan, Hämeen, Turun ja Porin, mittava niin, että Kuopion yksikkö voisi aloit-
4203: Keski-Suomen, Oulun ja Lapin läänien yrityk- taa toimintansa vuonna 1984.
4204: 884 Raha-asia-aloite n:o 802
4205:
4206:
4207: Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 32.42.28 150 000 markkaa Kuopioon
4208: perustettavan alueellisen tuotekehitys-
4209: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden ja markkinointiyksikön perustamisselvit-
4210: 1983 tulo- ja menoarvioon momentille telyjä varten.
4211: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4212:
4213: Juhani Laitinen Petter Savola Lauha Männistö
4214: Toivo Yläjärvi V. J. Rytkönen Katri-Helena Eskelinen
4215: Lasse Lehtinen Jorma Rantala
4216: 1982 vp. 885
4217:
4218: Raha-asia-aloite n:o 803
4219:
4220:
4221:
4222:
4223: Lattula: Määrärahan osoittamisesta rajavartiolaitokselle partio-
4224: autojen ja moottorikeikkojen hankkimiseksi
4225:
4226:
4227: Eduskunnalle
4228:
4229: Suorittaessaan rajojen vartiointia ja pelastus- täin soveliaita farmari- tai vastaavat paketti-
4230: palvelua joutuvat rajavartijat liikkumaan pitkiä- autot, joihin mahtuisi muutaman miehen partio
4231: kin matkoja kesällä jalan ja talvella hiihtäen. ja partiokoira ja joilla partio voisi siirtyä no-
4232: Normaaleissa ja määräajoin tapahtuvissa tarkas- peasti paikasta toiseen. Talvella moottorikelkat
4233: tuksissa tällaiset liikkumismenetelmät ovat riit- ovat erittäin sopivia rajamiesten liikuntaväli-
4234: tävän nopeita ja jopa fyysisen kunnon ylläpitä- neiksi.
4235: miseksi erittäin sopivia. Kiireellisissä tapauk- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
4236: sissa, joita rajojen vartioinoissa ja eritoten pe- taen,
4237: lastuspalvelussa sattuu entistä enemmän, nämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4238: liikkumismenetelmät ovat kuitenkin liian hi- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
4239: taita. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä paran- 26.90.70 lisäyksenä 800 000 markkaa
4240: taa rajamiesten liikkumisnopeutta käytettävissä partioautojen ja moottorikeikkojen
4241: olevin ja toiminta-alueelle sopivin teknisin kul- hankkimiseksi rajavartiolaitokselle raja-
4242: kuneuvoin. Tällaisiksi olisivat kesäaikana erit- komppanioiden käyttöön.
4243: HelSingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4244:
4245: Eero Lattula
4246: 886 1982 vp.
4247:
4248: Raha-asia-aloite n:o 804
4249:
4250:
4251:
4252:
4253: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien
4254: perushankintoihin Pohjois-Suomen joukkojen erikoisolosuh-
4255: teiden vaatimiin välineisiin
4256:
4257:
4258: Eduskunnalle
4259:
4260: Suomi on sitoutunut puolustamaan kaikin liittineo merkitys on tunnetusti kasvanut. Sinne
4261: käytettävissä olevin keinoin alueensa koske- sijoitetut ja sijoitettavat joukkomme tarvitsevat
4262: mattomuutta. Puolustusvoimamme onnistuvat alueen erikoisolosuhteiden edellyttämän väli-
4263: tässä tehtävässään, jos kansamme enemmistö neistön.
4264: jatkuvasti tuntee maamme vapauden ja itsenäi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4265: syyden puolustamisen arvoiseksi omaksi asiak- taen,
4266: seen ja valmistautuu siihen jo rauhan aikana
4267: mahdollisimman tehokkaasti. Suomen puolus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4268: tusvoimien tehtävät ovat selvät ja yksikäsittei- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
4269: set. 27.20.18 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
4270: Puolustusvalmiutemme vastaa tekemiemme käytettäväksi Sodankylään perustetun
4271: valtiosopimusten myös maanpuolustukselle aset- prikaatin sekä eräiden muiden Pohiois-
4272: tamia vaatimuksia ja on nykyisellään Pohjolan Suomen ioukko;en varustamiseksi alueen
4273: sotilaspoliittisissa ja sotilasmaantieteellisissä erikoisalasuhteiden vaatimalla välineis-
4274: oloissa sotaa ennalta ehkäisevä osatekijä. töllä.
4275: Pohjois-Suomen, erityisesti Lapin, sotilaspo-
4276: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4277:
4278: Eero Lattula
4279: 1982 vp. 887
4280:
4281: R.aha>-asia-aloite n:o 805
4282:
4283:
4284:
4285:
4286: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien
4287: varustuksen ja kaluston hankintaan
4288:
4289:
4290: Eduskunnalle
4291:
4292: Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea markkamääräinen alennus. Tämä vaikeuttaa
4293: on antanut valmiiksi tingityt suositukset puo~ tavoitteena pidettävien kokonaissuunnitelmien
4294: lustusvoimien kehittämiseksi. Budjetissa nyt toteuttamista.
4295: esitetyillä määrärahoilla ei valitettavasti pystytä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4296: toteuttamaan komitean suosittamaa kehitystä. taen,
4297: Tästä syystä puolustusministeri Juhani Saukko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4298: nen pitää budjettia riittämättömänä, kuten hän 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
4299: on julkisuudessa todennut. Eräs negatiivinen 27.25.16 lisäyksenä 30 000 000 mark-
4300: puoli budjettiesityksessä on ministeri Saukko- kaa puolustusvoimien varustuksen ;a
4301: sen mukaan puolustusmateriaalihankintojen kaluston hankintaan.
4302: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4303:
4304: Eero Lattula
4305: 888 1982 vp.
4306:
4307: Raha-a~aloite n:o 806
4308:
4309:
4310:
4311:
4312: Lattula: Määrärahan osoittamisesta salaojituksen edistämiseen
4313: Pohjois-Suomessa
4314:
4315:
4316: Eduskunnalle
4317:
4318: Perheviljelmäpohjainen maatilatalous tuottaa nestymistä ja muodostaa alueen runkoasutuk-
4319: kansantaloudellisesti edullisimmin peruselintar- sen.
4320: vikkeet kansakunnallemme. Suomessa harjoite- Eräs tärkeä yksityiskohta Pohjois-Suomen
4321: taan maataloutta vaikeissa ilmasto-olosuhteissa. maatalouden kehittämisessä on salaojitus. Poh-
4322: Se merkitsee kalliita tuotantokustannuksia. jois-Suomessa vasta alkaneen salaojituksen edis-
4323: Omavaraisuus on kansallisesti kuitenkin niin tämiseen tarvitaan välttämättä erityisvaroja.
4324: tärkeä arvo, että siitä kannattaa maksaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4325: Pohjois-Suomen maatalouden kehittämiseksi taen,
4326: on aivan välttämätöntä, että tämän alueen maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4327: taloustuotanto perustuu elinkelpoisille perhe- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 30.30
4328: viljelmille. Elinvoimainen maatalousväestö tu- uudelle momentille 700 000 markkaa
4329: kee osaltaan muidenkin elinkeinoryhmien me- salao;ituksen edistämiseen Pohjois-Suo-
4330: messa.
4331: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4332:
4333: Eero Lattula
4334: 1982 vp. 889'
4335:
4336: Raha..a.sia-aloite n:o 807
4337:
4338:
4339:
4340:
4341: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja
4342: vesirakennuspiirille uusien teiden tekemiseen
4343:
4344:
4345: Eduskunnalle
4346:
4347: Yleisten teiden kunnossapitoon varattuja Kostamus-projekti on omalta osaltaan lisän-
4348: määrärahoja on Kainuun tie- ja vesirakennus- nyt huomattavasti Kainuun piirin tieverkon
4349: piirin osalta vähennetty vuosi vuodelta vuo- käyttöä ja uusien teiden tarvetta. Harvan ja
4350: desta 1967 alkaen. Kustannustason nousua ja heikon tieverkon takia liikenne on suuntautu-
4351: inflaatiota ei määrärahojen jaossa ole lainkaan nut mm. yksityisille teille ja kuluttanut ne
4352: otettu huomioon. Tästä on ollut seurauksena, nopeasti heikkoon kuntoon.
4353: että teiden kunto tiepiirin alueella on jatkuvasti Kainuun alueen tieverkoston pitäminen
4354: heikentynyt. Muun muassa öljysorateitä ei ole yleensä ja erityisesti Kostamus-projektista ai-
4355: enää voitu kunnostaa, vaan seurauksena on heutuvan liikenteen lisäyksen edellyttämässä
4356: ollut tiepeitteen loppuunkuluminen ja teiden kunnossa edellyttää, että alueelle varattuja mää-
4357: palautuminen jälleen sorateiksi. rärahoja, niin yleisten teiden kunnossapitoon
4358: Erityisen vaikeaksi tilanne muodostuu Kai- kuin uusien teiden rakentamiseen, korotetaan
4359: nuussa kelirikkojen aikana. Kelirikkoisten tei- huomattavasti siitä, mitä hallituksen tulo- ja
4360: den kuivatus-, kunnostus- ja vahvistustöihin menoarvioesityksessä vuodelle 1982 on esitetty.
4361: määrärahat ovat täysin riittämättömiä. Tilapäi- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
4362: sillä työllisyysvaroilla on saatu kunnostettua taen,
4363: vain eräitä tärkeimpiä kohteita.
4364: Kunnossapitomäärärahojen ohella on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4365: uusien teiden tekemiseen varattuja määrärahoja 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4366: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin osalta jatku- 1 000 000 markkaa Kainuun tie- ja vesi-
4367: vasti vähennetty. rakennuspiirille käytettäväksi uusien tei-
4368: den tekemiseen.
4369: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4370:
4371: Eero Lattula
4372:
4373:
4374:
4375:
4376: 112 088200412K
4377: 890 1982 vp.
4378:
4379: Raha-asia-aloite n:o 808
4380:
4381:
4382:
4383:
4384: Lattula: Määrärahan osoittamisesta yksinhuoltajien taloudellisen
4385: aseman parantamiseksi
4386:
4387:
4388: Ed u s kunnalle
4389:
4390: Yksinhuoltajien toimeentuloturvassa on edel- jien taloudellista asemaa tulee vastaisuudessa
4391: leen monia puutteellisuuksia, kuten yleisesti pyrkiä parantamaan ensisijaisesti muulla tavoin
4392: tiedetään. Heidän asemansa helpottamiseksi kuin myöntämällä uusia verohelpotuksia."
4393: eduskunnan on aiheellista toimia muutenkin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4394: kuin verotusta helpottamalla ja opintorahajär- taen,
4395: jestelmää kehittämällä. Vastatessaan kokoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4396: muksen taholta viime keväänä tehtyyn kirjalli- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4397: seen eduskuntakyselyyn n:o 40 totesi minis- 1 500 000 markkaa yksinhuoltajien ta-
4398: teri Mauno Forsman mm. näin: "Yksinhuolta- loudellisen aseman parantamiseen.
4399: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4400:
4401: Eero Lattula
4402: 1982 vp. 891
4403:
4404: Raha-asia--aloite n:o 809
4405:
4406:
4407:
4408:
4409: Lattula: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliitolle
4410: sotavammaisten aseman parantamiseksi
4411:
4412:
4413: Eduskunnalle
4414:
4415: Isänmaamme vapautta puolustaneet sotavam- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4416: maiset ovat järjestönä aloittaneet viidennen taen,
4417: vuosikymmenen:. Edelleen he järjestävät valta-
4418: kunnallisen syyskeräyksen, jonkalaisen he en- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4419: simmäisen kerran järjestivät jo v. 1944. 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
4420: Sotavammaisten ikääntyessä on keräyksen markan määrärahan Sotainvalidien Vel-
4421: järjestäminen vaikeutunut ja vaikeutuu. Nyt jesliitolle sotavammaisten aseman paran-
4422: olisi jo aika myöntää osa keräysvarojen mää- tamiseksi.
4423: rästä suoraan avustuksena valtion budjetissa
4424: Sotainvalidien Veljesliitolle.
4425: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4426:
4427: Eero Lattula
4428: 892 1982 vp.
4429:
4430: Raha-asi&-aloi<te n:o 810
4431:
4432:
4433:
4434:
4435: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta veteraanijärjes-
4436: töille
4437:
4438:
4439: Eduskunnalle
4440:
4441: Sotaveteraanien ja rintamamiesten, rintama- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4442: naisten sekä sotavankien järjestöt ovat onnis- taen,
4443: tuneet kalkuttamaan nyky-yhteiskunnan oman- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4444: tunnon hereille näkemään ne monet ongelmat, 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
4445: joiden kanssa veteraanit yhä kamppailevat. 33.26.53 lisäyksenä 50 000 markkaa
4446: Nämä järjestöt pyrkivät toimimaan entistä te- valtionapuun veteraanijärjestöille.
4447: hokkaammin, niin kuin oikein ja välttämätöntä
4448: onkin. On syytä kaikin tavoin auttaa ja tukea
4449: näiden järjestöjen tärkeää työtä.
4450: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4451:
4452: Eero Lattula
4453: 1982 vp. 893
4454:
4455: Raha-asUH!oite n:o 811
4456:
4457:
4458:
4459:
4460: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
4461: kuntoutukseen
4462:
4463:
4464: Eduskunnalle
4465:
4466: Rintamaveteraanien elinolosuhteiden paran- Katson olevan oikein ja kohtuullista, että rin-
4467: tamiseksi valtiovallan taholta on suoritettu erit- tamaveteraanien kuntoutukseen ehdotettua val-
4468: täin oleellisia ratkaisuja ja toimenpiteitä. tionapua korotetaan 10 000 000 markalla.
4469: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4470: maamme hallitus on ehdottanut käsitykseni ta en,
4471: mukaan liian vähän varoja rintamaveteraanien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4472: kuntoutustoimintaan. Käsitystäni tukee Rinta- 1983 tulo- ia menoarvioon momentille
4473: mamiesasiain rieuvottelukunnan valtiovallalle 33.85.56 lisäyksenä 10 000 000 mark-
4474: tänä vuonna tekemä määrärahaesitys. kaa rintamaveteraanien kuntoutukseen.
4475: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4476:
4477: Eero Lattula
4478: 894 1982 vp.
4479:
4480: Raha-asm-aloite n:o 812
4481:
4482:
4483:
4484:
4485: Lattula: Määrärahan osoittamisesta Suomen Diabetesliitolle
4486:
4487:
4488: Eduskunnalle
4489:
4490: Sokeritautia sairastavia eli diabeetikkoja las- "Diabeteksen hoidon aakkoset" ja ''Tiesitkö
4491: ketaan väestöstämme olevan yli 2 prosenttia. tämän diabeteksesta". Vuosittain järjestetään
4492: Tämän mukaan esimerkiksi Oulun läänin sokeriton sunnuntai. On tärkeää, että yhteis-
4493: alueella on diabeetikkoja lähes 10 000 ja Ou- kunta auttaa kroonisesti sairaita henkilöitä,
4494: lussa n. 2 000. joilta se usein odottaa samaa kuin terveiltä.
4495: Valtakunnallinen keskusjärjestö, Suomen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4496: Diabetesliitto, toimii diabeetikkojen etujärjestö- taen,
4497: nä yhteiskunnassamme harjoittaen tiedotustoi-
4498: mintaa ja tehden kuntoutus- ja opetustyötä. Lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4499: tolla on 70 yhdistystä eri puolilla maatamme. 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
4500: Diabetesliitto on julkaissut D-oppaita, mm. markkaa Suomen Diabetesliitolle.
4501: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4502:
4503: Eero Lattula
4504: 1982 vp. 895
4505:
4506: Raha-asia-aloite n:o 813
4507:
4508:
4509:
4510:
4511: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten työttö-
4512: myyden lieventämiseen
4513:
4514:
4515: Eduskunnalle
4516:
4517: Yhteisvoimin pystymme luomaan Suomesta alueiden ongelmat voidaan parhaalla mahdolli-
4518: maan, jossa jokainen nuori, jokainen kansalai- sella tavalla vain tätä kautta poistaa.
4519: nen voi kokea turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Nuorisotyöttömyyden poistamiskeinoina olen
4520: Työttömyyden määrätietoinen torjunta edellyt- esittänyt toivomusaloitteessani n:o 1314 ( 1979
4521: tää nykyistä pitkäjänteisempää talouspolitiik- vp.) 25 kohdan ohjelman.
4522: kaa, elinkeinoelämän toimintaedellytysten ko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4523: hentamista, maan investointitoiminnan elvyttä- taen,
4524: mistä, tuottavuuden parantamista ja kilpailu-
4525: kyvyn lisäämistä. Jokaisen· suomalaisen hyvin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4526: vointi on viime kädessä riippuvainen elinkeino- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
4527: elämän elinvoimasta. Työttömyyden eri Osa- 34.50.61 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
4528: nuorten työttömyyden ·lieventämiseen.
4529: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4530:
4531: Eero Lattula
4532: :896 1982 vp.
4533:
4534: Raha-asia-aloite n:o 814
4535:
4536:
4537:
4538:
4539: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta työllisyyden hoi-
4540: toon
4541:
4542:
4543: Eduskunnalle
4544:
4545: Hallituskin on arv10mut työllisyystilanteen On hyvä asia, että hallitus antaa vielä työlli-
4546: säilyvän vuonna 1983 vaikeana. On täysin sel- syyslisäbudjettiesityksen. Siitä huolimatta on
4547: vää, että työllisyyteen tullaan tarvitsemaan aiheellista lisätä myös varsinaisen budjettiesi-
4548: enemmän varoja kuin hallitus on esittänyt. tyksen työllisyysmäärärahoja.
4549: Hallitus ennakoi työttömyyden nousevan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4550: edessä olevana talvikautena 180 OOO:een. Siksi taen,
4551: tarvitaan tehokkaita käytännön toimia ja nii-
4552: hin määrärahoja. Työttömyyden vähentäminen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4553: on välttämätöntä. Erityisesti Oulun läänissä ja den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
4554: yleensä kehitysalueilla kaivataan valtiovallan mentille 34.50.77/isäyksenä 50 000 000
4555: taholta nopeita, työllisyyttä lisääviä toimenpi- markkaa työllisyyden hoitoon.
4556: teitä.
4557: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4558:
4559: Eero Lattula
4560: 1982 vp. 897
4561:
4562: Raha-asia-aloite n:o 81.5
4563:
4564:
4565:
4566:
4567: Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansalais-
4568: järjestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen
4569:
4570:
4571: Eduskunnalle
4572:
4573: Viime vuosien aikana on julkinen mielipide itse olla mukam kehitysyhteistyössä usein sel-
4574: kääntynyt kehitysyhteistyölle yhä myönteisem- laisilla aloilla, joihin valtion virallisella kehitys-
4575: mäksi. Tämän seurauksena kansalaisten pyrki- yhteistyöllä harvemmin on mahdollisuuksia.
4576: mykset henkilökohtaisesti osallistua kehitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4577: yhteistyöhön ovat myös lisääntyneet. Oivalli-
4578: sen kanavan tämän tavoitteen toteuttamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4579: tarjoavat kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
4580: hankkeet. tille 24.30.67 lisäyksenä 5 000 000
4581: Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötoiminta markkaa osoitettavaksi kansalaisjärjes-
4582: täydentää tärkeällä tavalla virallista kehitys- töjen kehitysyhteistyön tukemiseen.
4583: yhteistyöpolitiikkaa. Tällöin kansalaiset voivat
4584: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4585:
4586: Lasse Lehtinen Arvo Salo
4587: Seppo Tikka Reino Breilin
4588: Helge Siren
4589:
4590:
4591:
4592:
4593: 113 0882Q0412K
4594: 898 1982 vp.
4595:
4596: Raha-asia-aloite n:d 816
4597:
4598:
4599:
4600:
4601: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen kartasto-
4602: yksikön perustamista Kuopioon koskevaan suunnitteluun
4603:
4604:
4605: Eduskunnalle
4606:
4607: Maanmittauslaitoksen maakuntiin sijoittamat Itä-Suomen kartastoyksikön toimialueen perus-
4608: kartastoyksiköt ovat t01mmnassa Oulussa, kartasta, jonka ajantasalla pito ja uusiminen tu·
4609: Seinäjoella ja Hämeenlinnassa. Lisäksi Hel- lee olemaan yksikön päätehtävä, vanhimmat
4610: singissä toimii eräänlainen alueellinen yksikkö. ovat Kuopion ja Mikkelin läänien alueelta.
4611: Itä-Suomi on toistaiseksi vailla omaa kartasto- Myös henkilöstön keskuudessa on esiintynyt
4612: yksikköä. runsaasti siirtymishalukkuutta juuri Kuopioon.
4613: Itä-Suomeen kaavaillun kartastoyksikör. toi- Kuopioon perustettavan kartastoyksikön vä-
4614: mialue tulisi käsittämään Kuopion läänin lisäksi littömien palvelujen tarvitsijoita ovat erityisesti
4615: Mikkelin ja Pohjois-Karjalan läänit kokonai- Geologisen tutkimuslaitoksen Väli-Suomen
4616: suudessaan ja lisäksi osan Kainuuta. aluetoimisto, metsähallinnon Etelä-Suomen
4617: Maanmittaushallitus on suorittanut perus- piirikuntakonttöri, Itä-Suomen hovioikeus,
4618: tellun selvityksen sijoituspaikkavaihtoehdoista Savo-Karjalan , sotilasläänin. esikunta, Itä-
4619: ja päättänyt yksimielisesti 9. 3. 1982 esittää Suomen ·vesioikeus, Kuopion keskuslentoasema
4620: Itä-Suomen kartastoyksikön sijoituspaikkakun- ja Itä-Suomen maaoikeus.
4621: naksi Kuopiota. Samalla esitettiin varattavaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4622: vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
4623: kan määräraha suunnittelua varten. · · että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4624: Sijoituspaikkakunnan valinnan perusteluiksi 198 3 tulo- ja menoarvioon momentille
4625: on voitu todeta Kuopion keskeinen sijainti ja 30.60.21 (Kartastotyöt, arviomäärära-
4626: hyvät liikenneyhteydet, minkä perusteella ha) 20 000 markkaa Itä-Suomen Kuo-
4627: keskimääräisten etäisyyksien edun on laskettu pioon sijoitettavan kartastoyksikön
4628: olevan 15-65% Kuopion hyväksi verrattuna suunnittelua varten.
4629: Itä-Suomen läänien pääkaupunkeihin. Lisäksi
4630: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4631:
4632: Lasse Lehtinen Juuso Häikiö Olavi Martikainen
4633: Jorma Rantala Juhani Laitinen Katri-Helena Eskelinen
4634: Lauha Männistö
4635:
4636:
4637:
4638:
4639: r,r,n
4640: ... ./ :,_ ~
4641: 1982 vp. 899
4642:
4643: Raha-asia-aloite n:o 817
4644:
4645:
4646:
4647:
4648: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien postivirkamies-
4649: virkojen ja -toimien perustamiseksi posti- ja telelaitokseen
4650:
4651:
4652: Eduskunnalle
4653:
4654: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1983 johdosta olisi aluksi perustettava 75 uutta pos-
4655: on esitetty posti- ja telelaitoksen postitoimeen tivirkamiesvirkaa, jotta pysyväisluonteiset teh-
4656: 20 uutta postivirkamiestointa. Postiliikenteen tävät voitaisiin vakiinnuttaa ja ylitöiden mää-
4657: kasvuksi on arvioitu 3 % ja teleliikenteen kes- rää vähentää. Vastaavasti satunnaisten apulais-
4658: kimäärin 8 prosentiksi. Kuitenkin laitoksen ten palkkioihin ja ylitöihin osoitetut määrärahat
4659: henkilöstön määrä pienenee tulo- ja menoarvio- vähenisivät, mutta niin, ettei toimintoja vaa-
4660: esityksessä. rannettaisi.
4661: Samanaikaisesti erityisesti postitoimen palve- Lisäksi tulisi huomioida posti- ja telelaitok~
4662: lutasolle on asetettu lukuisia vaatimuksia, mi- sen esityksestä poisjääneet 27 ylimääräistä
4663: kä onkin aivan oikein. Ei voida kuitenkaan tointa.
4664: ajatella, että pitemmän päälle tavoitteista sel- Ehdotetut uudet virat ja toimet jakaantui-
4665: vitään, jos kasvava työmäärä aiotaan hoitaa sa- sivat seuraavasti:
4666: tUnnaisella, tilapäisellä ja osa-aikaisella henki-
4667: löstöllä sekä poissaolot suuressa määrin kat- Vakinaiset virat
4668: taa ylitöinä. Jo laitoskohtaiset budjettiohjeet pi-
4669: mk
4670: 75 kirjuria yp. V13 3 454 200
4671: tävät sisällään mainitut keinot. Kuitenkin lai-
4672: toksen suorittamissa työntutkimuksissa on to- Ylimääräiset toimet..
4673: dettu mm. vuonna 1980 noin 150 uuden pos- mk
4674: timies- ja postivirkamiesvakanssin tarve poissa- 11 ensimmäistä kirjuria V17 555 984
4675: olojen kattamiseen. Helsingin· posti piirissä. 2 toimistonhoitajaa V 17 101 088
4676: Näillä vakansseilla olisi voitu, työllistää juuri 2 toimistonhoitajaa V 15 96 096
4677: pääkaupunkiseudun nuoria. 5 ensimmäistä kirjuria ap. V 15 240 240
4678: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksen 7 kirjuria yp. V13 322 392
4679: on sanottu olevan työllisyyttä tukeva. Näin Edellä olevan johdosta ehdotamme,
4680: ei kuitenkaan tapahdu posti- ja telelaitoksen
4681: osalta, sillä kehityksen suunta tulee johtamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4682: siihen, ettei postin tarjoamia julkisia ja mie- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
4683: lekkäitä palveluja pystytä saattamaan tasapuo- 31.94.01 lisäyksenä 4 710 000 markkaa
4684: lisesti kaikkien kansalaisten ulottuville. 102 uuden postivirkamiesviran ja -toi-
4685: Nykyisen korkean työttömyyden (erityisesti men perustamiseksi posti- ja telelaitok-
4686: nuorisotyöttömyyden) aikana ja edellä olevan seen.
4687: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4688:
4689: Lasse Lehtinen Pertti Paasio
4690: Seppo Tikka Helge Siren
4691: 900 1982 vp.
4692:
4693: Raha-asia..-aloite n:o 818
4694:
4695:
4696:
4697:
4698: Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
4699: kehitysavun elintarvikeohi elmiin
4700:
4701:
4702: Eduskunnalle
4703:
4704: Suomessa on mahdollista kasvattaa saasteet- Käyttökelpoisin ja nopeasti toteutettava
4705: tornia ja puhtaita elintarvikkeita. Tämä avaa muoto on Suomen kehitysavun lisääminen elin-
4706: uusia näkymiä elintarvikkeiden viennille. Tämä tarvikkeina, koska maailmassa on suunnaton
4707: merkitsee sitä, että meidän on estettävä saas- puute hyvistä elintarvikkeista, joita köyhät
4708: teiden leviäminen viljelyksille, jotta tulevai- maat eivät pysty valuutalla ostamaan.
4709: suudessa voimme tarjota saastevapaita tuottei- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4710: ta. Lisää tulevaisuuden mahdollisuuksia avaa taen,
4711: biodynaaminen eli luonnonmukainen viljely.
4712: Tällaisia maataloustuotteita voidaan viedä jopa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4713: vanhoihin maatalousmaihin, joissa ei ole omia 1983 tulo- ;a menoarvioon momentin
4714: mahdollisuuksia laajaan biodynaamiseen ja saas- 24.30.66 alamomentille 4 lisäyksenä
4715: teettomaan viljelyyn. Maailman koko väestön 50 000 000 markkaa Suomen kehitys-
4716: elintarvikehuollosta on maapallon kaikkien avun lisäämiseksi erityisesti kotimaisin
4717: kansojen tunnettava yhteisvastuunsa, siksi elintarvikkein.
4718: pakettipelloista on luovuttava ja otettava maa-
4719: talousmaata lisääntyvästi käyttöön.
4720: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4721:
4722: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
4723: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
4724: 1982 vp. 901
4725:
4726: Raha-asia-aloite n:o 819
4727:
4728:
4729:
4730:
4731: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kanteleen-
4732: soittajat ry:n toiminnan tukemiseen
4733:
4734:
4735: Eduskunnalle
4736:
4737: Suomella on humanistisen kulttuurin alueella Toiminnasta mainittakoon mm. jo aikaan-
4738: kaksi perusarvoa, jollaisia on vain muutamalla saadut kanteleensoiton kurssitutkintovaatimuk-
4739: Euroopan kansakunnalla. Meillä on ainutlaatui- set maamme musiikkioppilaitoksia varten. Ny-
4740: sen arvokkaaseen muinaisrunouteen pohjaava kyisin niitä noudatetaan kanteleensoiton ope-
4741: kansalliseepos Kalevala, jota monien maiden tusohjelmaansa ottaneissa musiikkioppilaitok-
4742: tutkijat ja taiteilijat pitävät henkevyydessään sissa. Yhdistys julkaisee neljänä numerona vuo-
4743: voittamattomana. Toinen perusarvomme on pe- dessa ilmestyvää lehteä nimeltä Kantele. Vuo-
4744: rinteinen kansallissoittimemme kantele. Soitin sittain järjestetään v,altakunnallisia kantelekon-
4745: on muodoltaan ja sävelanniltaan ainutlaatuinen, sertteja, ja kanteleensoiton SM-kilpailut pide-
4746: vaikka sillä onkin sukulaisia heimoveljiemme tään joka toinen vuosi. Kanteleenrakennustoi-
4747: keskuudessa Itämeren piirissä ja itäisessä Kar" minnan kehittelyyn on paneuduttu, ja pienkan-
4748: jalassa. teleista suuriin konserttisoittimiin tapahtuva
4749: Vaikka kanteleen sointi on omaperäinen, her- laadunvalvonta on alkamassa.
4750: kän lyyrinen ja syvä, on se jäänyt jatkuvasti Suomen Kanteleensoittajat r.y:n tämänhetki-
4751: musiikkikulttuurissamme vieraiden länsimais- nen jäsenmäärä on noin 500, ja jäseniä on aina
4752: ten tuontisoittimien jalkoihin. Porthanin sanat Ivalosta Helsinkiin, jopa Ruotsissa asuvien suo-
4753: ja Elias Lönnrotin esimerkki on kaikunut kuu- malaisten joukossa.
4754: roille korville. Syy ei ole suinkaan soittimessa, Kanteleella on varsin merkittävät mahdolli-
4755: vaan musiikkiväen piittaamattomuudessa. Kan- suudet erimuotoisessa Suomen tunnetuksi teke-
4756: teleelie on sävelletty vähän musiikkia ja tutki- misessä tässä yhä kansainvälistyvien siteiden
4757: jatkin ovat kosketelleet soitinta vain ohimen- maailmassa, ja eritoten kansallisen musiikki-
4758: nen. Kuvaavaa on osaltaan, että ensimmäinen kulttuurimme rikkautena.
4759: kanteletta koskeva yhdistys perustettiin vasta Yhdistys on rahoittanut toimintaansa pää-
4760: vuonna 1977, vaikka elämme yhdistysten lu- asiassa keräämällä jäsenmaksuja, joskin eräiden
4761: vatussa maassa. projektien läpiviemiseksi se on saanut julkista
4762: Kantelekulttuurin edistämiseksi ovat työs- kohdeavustusta. Yhdistys ei saa kuitenkaan jat-
4763: kennelleet yksityiset koti- ja ulkomailla mat- kuvaa avustusta, ja se onkin joutunut ylivoi-
4764: kustelleet taiteilijat sekä viime vuosina Kaus- maisten taloudellisten ongelmien eteen. Vireästi
4765: tisen kansanmusiikki-instituutti ja Suomen Kan- alkanut toiminta uhkaa tyrehtyä ellei yhdistys
4766: teleensoittajat r.y. Johtosääntönsä mukaan Suo- saa jatkuvaa avustusta julkisista varoista.
4767: men Kanteleensoittajat pyrkii kokoamaan yh- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun-
4768: teen kantelemusiikin esittäjät, harrastajat sekä nioittavasti,
4769: ystävät, herättämään kantelemusiikin harrastus-
4770: ta, tukemaan sen opetusta ja valvomaan kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4771: teleensoittajien, säveltäjien ja sovittajien etuja. 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
4772: Yhdistyksen toimialue on koko maa, toimi- markan määrärahan Suomen Kanteleen-
4773: paikka Tampere, ja yhdistys on puoluepoliitti~ soittajat r.y:n toiminta-avustukseksi.
4774: sesti sitoutumaton.
4775: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4776:
4777: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
4778: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
4779: 902 1982 vp.
4780:
4781: Raha-asia-aloite n:o 820
4782:
4783:
4784:
4785:
4786: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keimolan moottori-
4787: urheiluradan korjaustöihin
4788:
4789:
4790: Eduskunnalle
4791:
4792: Keimolan moottoriurheilurata on huomatta- riurheilua. Liikuntalain nojalla myönnettävillä
4793: va miljoonainvestointi. Kuitenkin tällä hetkellä avustuksilla ei ilmeisesti Keimolan radan kull!-
4794: radan käyttö on vähäistä, koska rata on vält- nostus toteudu lähitulevaisuudessa. Tämän
4795: tämättömän korjauksen tarpeessa. Ilman valtion vuoksi erillinen määräraha on tarpeellinen.
4796: apua Keimolan radan korjaus ei ole suoritetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun"
4797: vissa. nioittavasti,
4798: Moottoriurheilu on Suomessa hyvin korkea-
4799: tasoista ja moottoriurheilun kautta Suomi on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4800: saanut huomattavaa kansainvälistä mainosta. den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
4801: Tämän vuoksi valtiovallan omalta osaltaan tu- markan määrärahan Keimolan moottori-
4802: lisi olla n:ukana edistämässä tervettä mootto- urheiluradan korjaustöihin.
4803: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4804:
4805: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
4806: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
4807: 1982 vp. 903
4808:
4809: Raha~asia-aloite n:o 821
4810:
4811:
4812:
4813:
4814: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelyn neu-
4815: vontatyöhön
4816:
4817:
4818: Eduskunnalle
4819:
4820: Maahamme tuodaan erittäin runsaasti ulko- ja perheviljelijät osaavat ryhtyä tähän järkevään
4821: maisia elintarvikkeita. Eräänä yksityiskohtana toimintaan. Yhteiskunnan tulee vastata aina-
4822: mainittakoon, että Suomeen tuodaan erittäin kin alkuvaiheessa tämän neuvonnan kustannuk-
4823: runsaasti appelsiini- ja muita mehutiivisteitä. sista, koska valuuttasäästöt ovat erittäin huo-
4824: Kuitenkin kotimaisten, marjoista saatavien mattavat, kun kotimainen marjanviljely laajenee
4825: mehujen käyttö ja käytön lisääminen toisi run- ja kehittyy. Neuvonta olisi tehokkaimmin to-
4826: saasti uusia työpaikkoja maaseudulle sekä tu- teutettavissa alan järjestöjen kautta.
4827: kisi pien- ja perheviljelmien erikoistumisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4828: mahdollisuuksia. nioittavasti,
4829: Suurimmassa osassa maatamme, erityisesti
4830: Keski- ja Itä-Suomessa, on erinomaiset olo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4831: suhteet marjanviljelyn tehostamiseen. Tällöin 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4832: mm. herukkaviljely olisi suositeltavaa. Jotta markkaa marjanviljelyn neuvontatyöhön
4833: marjanviljelyä voitaisiin tehostaa maassamme, alan järjestöjen kautta jaettavaksi.
4834: tarvitaan laajaa neuvontatoimintaa, jotta pien-
4835: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4836:
4837: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
4838: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
4839: 904 1982 vp.
4840:
4841: Raha~asia-aloite n:o 822
4842:
4843:
4844:
4845:
4846: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaiseen
4847: viljelyyn siirtymistä varten
4848:
4849:
4850: Eduskunnalle
4851:
4852: Luonnollisen eli biodynaamisen viljelyn suo- tyä kurissa. Luonnosta löytyvät sen omat lääk-
4853: sio kasvaa jatkuvasti. Saasteeton ja puhdas keet rikkaruohoihin ja tuhohyönteisiin.
4854: elintarvike on niin kuluttajan kuin tuottajan- SMP:n mielestä onkin tulevaisuudessa entis-
4855: kin yhteinen etu. Luonnonmukainen viljely pe- tä enemmän paneuduttava myrkyttömiin vilje-
4856: rustuu maan omaan kasvuvoimaan: vuorovilje- lymenetelmiin. Luonnonmukaisesti viljelty tuo-
4857: lyyn, kompostointiin ja luonnon dynamiikkaan te on turvallinen ja terveellinen. Siinä ei ole
4858: (aurinko, kuun kierto, vuodenajat jne.). Biody- mitään torjunta-aineista tai lannoitteista johtu-
4859: naaminen viljely on elämäntapa, jossa luon- via kemiallisen teollisuuden myrkkyjä. Tulevai-
4860: non-, ympäristön- ja ihmisensuojelu sekä peh- suuden saasteeton ja luonnonmukainen viljely
4861: meä teknologia ja energian säästäminen ovat on tuottajien ja kuluttajien yhteiseen etuun pe-
4862: päällimmäisinä asioina. rustuva viljelymuoto.
4863: Nykyisestä lannoitteiden liikakäytöstä aiheu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4864: tuu mm. tuholaisten ja tautien lisääntymistä taen,
4865: seurauksena myös viljelijän alentuneet sadot.
4866: Samalla kuluttajalle tarjotaan vain määrää laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4867: dun kustannuksella. Lisääntyneet allergiata- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
4868: paukset ja syöpäsairaudet ovat jo nyt selvä markan määrärahan, jolla luettaisiin va-
4869: osoitus teollisen maatalouden tuotteiden ihmi- paaehtoista siirtymistä kemiallisesta vil-
4870: sen terveydelle aiheuttamista vakavista vaarois- ielystä luonnonmukaiseen viljelyyn si-
4871: ta. Kemiallinen lannoiteviljely köyhdyttää myös ten, että maatalousyrittäjän toimeentulo
4872: ennen pitkää viljelymaan käyttökelvottomaksi, ei tämän siirtymisen johdosta ja erityi-
4873: samalla kun kaikkia tuholaisia ei saada pidet- sesti siirtymävaiheen aikana heikkene.
4874: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4875:
4876: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
4877: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
4878: 1982 vp. 905
4879:
4880: Raha-asia-aloite n:o 823
4881:
4882:
4883:
4884:
4885: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta marjojen ja vihannes-
4886: ten viljelyn koetilan perustamiseen Luumäelle
4887:
4888:
4889: Eduskunnalle
4890:
4891: Ulkomaisten turhien elintarvikkeiden tuon- jen ja vihannesten viljelyyn liittyviä tutkimuk-
4892: nin vähentämiseksi sekä kotimaisen tuotannon sia suoritetaan maatalouden tutkimuskeskuksen
4893: aikaansaamiseksi tuoremehualalla tarvitaan yh- puutarhantutkimuslaitoksella ja koeasemilla,
4894: teiskunnan käynnistysapua. Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitoksella
4895: Marjanviljelyn ja marjanjalostuksen kannal- sekä useilla koetiloilla. Valtion teknillisen tut-
4896: ta Luumäen kunta sijaitsee keskeisellä paikalla kimuskeskuksen elintarvikelaboratoriossa on
4897: Kymen läänissä. Kun tällä elinkeinolla on lu- pitkään tutkittu kotimaisten marjojen ja vihan-
4898: paavat tulevaisuuden näkymät, tulisi yhteiskun- nesten hyväksikäyttöä mm. mehujen raaka-
4899: nan myös uhrata tällaisten elinkeinojen kehit- aineena". Nämä tutkimukset ja kokeilut eivät
4900: tämiseen. Tästä syystä olisi tarpeellista perus- kuitenkaan ole kovinkaan merkittävästi edistä-
4901: taa marjojen ja vihannesten viljelyn koetila neet kotimaisten tuoremehujen käyttöä. Tämän
4902: sekä samaan yhteyteen aitojen tuoremehujen vuoksi tarvitaan erillinen koetila ja tutkimus-
4903: tutkimusasema. Marjojen ja vihannesten tule- asema tuoremehuja varten.
4904: vaisuuden käytön lisäämisessä muodostaa hy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4905: vin keskeisen aseman marjoista ja vihanneksis- nioittavasti,
4906: ta kylmäpuristamalla tehdyt aidot tuoremehut.
4907: Tämän puolen tutkimustoiminta on maassam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4908: me kokonaan laiminlyöty huolimatta koko ajan 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
4909: kasvavasta kiinnostuksesta. Yhteiskunnan vel- markkaa marjojen ja vihannesten vilje-
4910: vollisuus on tukea terveiden ruokatottumusten lyn koetilan ja tuoremehujen tutkimus-
4911: puolesta tehtävää työtä. aseman perustamiseen Luumäen kunnan
4912: Asiantuntijat ovat todenneet, että "marjo- alueelle.
4913: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
4914:
4915: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
4916:
4917:
4918:
4919:
4920: 114 088200412K
4921: 1982 vp.
4922:
4923: Raha-asia-aloite n:o 824
4924:
4925:
4926:
4927:
4928: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen
4929: välillä Luumäki-Ylämaa
4930:
4931:
4932: Eduskunnalle
4933:
4934: Tieyhteydet valtatieltä n:o 6 välillä Lap- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4935: peenranta- Taavetti Ylämaalle ja Neuvosto- nioittaen,
4936: liiton rajalle ovat erittäin heikot. Kuitenkin
4937: tulevaisuuden rajakaupan lupaavien näkymien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4938: ja paikallisten asukkaiden tarpeiden vuoksi oli- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
4939: ,si välttämättä aikaansaatava kyseinen yhdystie. 31.24.77 lisäyksenä 500 000 markkaa
4940: Yhdystie voisi alkaa Luumäen kunnan Jurvalan Luumäen- Ylämaan tien suunnitteluun
4941: kylästä tai kirkolta ja päättyä Ylämaalle. Ny- ja rakentamisen aloittamiseen.
4942: kyiset tiet tällä välillä ovat erittäin heikot.
4943: Tien suunnittelu tulisi aloittaa heti.
4944: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4945:
4946: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
4947: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
4948: 1982 vp. 907
4949:
4950: Raha-asi&-aloite n:o 825
4951:
4952:
4953:
4954:
4955: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta postiautovuotojen
4956: säilyttämiseen harvaan asutuilla seuduilla
4957:
4958:
4959: Eduskunnalle
4960:
4961: Posti- ja telelaitoksen postiautoliikennepalve- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4962: lut ovat harvaan asutuilla alueilla yhteiskunnan taen,
4963: peruspalveluja. Siksi on tärkeää, että posti- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4964: telelaitos ei lopeta tai ratkaisevasti vähennä den 1983 tulo- ja menoarvioon
4965: postiautovuoroliikennettä, vaan päinvastoin 2 000 000 markan määrärahan harvaan
4966: pyrkii parantaiJ?.aan kehitys- ja sivualueilla asu- asuttujen alueiden postiautovuorojen
4967: vien palveluja. säilyttämiseksi ja uudelleen käynnistä-
4968: miseksi.
4969: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
4970:
4971: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
4972: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
4973: 908 1982 vp.
4974:
4975: Raha--asia-aloite n:o 826
4976:
4977:
4978:
4979:
4980: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten perusta-
4981: mista koskevaan neuvontatyöhön
4982:
4983:
4984: Eduskunnalle
4985:
4986: Pienyritysten lukumäärä on Suomessa eri koulutustoimintaa, joka on suunnattu jo toi-
4987: syistä huolestuttavasti laskenut. mivien yritysten johtohenkilöiden lisäksi myös
4988: Tulevaisuuden yhteiskunnassa, kun suurteol- uusien yritysten perustamista aikoville sekä että
4989: lisella puolella työpaikkojen määrä koko ajan kunnalliset elinkeinoasiamiehet, joiden palk-
4990: vähenee, on löydettävä aivan uusia mahdolli- kaukseen myönnetään valtionosuutta ja -avus-
4991: suuksia työpaikkojen luomiseen. Tällöin ni- tusta, antavat neuvoja uusien yritysten perus-
4992: menomaan erilaiset uusimuotoiset pienyritykset tamiseen liittyvissä kysymyksissä.
4993: ovat erittäin kannatettavia, koska niissä syntyy Tulo- ja menoarviossa on teollisuuspiirien
4994: työpaikkkoja pienellä pääomalla ja ne ovat no- henkilöstö2 vuosittain jonkin verran lisätty.
4995: peasti uusiin olosuhteisiin mukautuvia. Tällai- Kauppa- ja teollisuusministeriön toimenpiteet
4996: sia työpaikkoja pienyritysten kautta ei kuiten- eivät kuitenkaan ole johtaneet toivottuun lop-
4997: kaan synny ilman asianmukaista perustamis- putulokseen eli yritysten määrän olennaiseen
4998: neuvontaa, koska nykyaikainen lakien ja säädös- kasvuun.
4999: ten viidakko estää tavallista ihmistä ryhtymäs- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5000: tä yrittäjäksi, jos hän ei jostakin saa asianmu- nioittavasti,
5001: kaista tietoa yritysten perustamismahdollisuuk-
5002: sista ja yritysideoista. Tällaisen toiminnan edis- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5003: täminen olisi yhteiskunnan kannalta kaikkein den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
5004: halvinta työllistämistä. tille 32.02.29 2 000 000 markkaa pien-
5005: Kauppa- ja teollisuusministeriön taholta on yritysten perustamisen neuvontatyön
5006: todettu, että kauppa- ja teollisuusministeriön laajamittaiseen käynnistämiseen.
5007: alaiset teollisuuspii.;:it harjoittavat neuvonta- ja
5008: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
5009:
5010: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
5011: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5012: 1982 vp. 909
5013:
5014: Raha-asia-aloite n:o 827
5015:
5016:
5017:
5018:
5019: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta keksintöjen patentti-
5020: hakemusten käsittelyn nopeuttamiseen
5021:
5022:
5023: Eduskunnalle
5024:
5025: Suomessa tehdään varsin runsaasti erilaisia sen lupauksista huolimatta ratkaisevasti nopeu-
5026: keksintöjä. Patenttihakemukset kuitenkin kes- tunut patentti- ja rekisterihallituksen omilla toi-
5027: tävät kohtuuttoman kauan. Tämän takia kek- menpiteillä.
5028: sintöjen hyödyntäminen viivästyy ja usein kek- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5029: sinnöt valuvat hyödynnettäviksi ulkomaille. nioittavasti,
5030: Suomella ei voine olla varaa laiminlyödä kek-
5031: sijöiden asemaa ja jättää keksintöjä hyödyntä- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5032: mättä. Asia on erittäin kiireellinen. Aivovuotaa den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
5033: ei pidä väheksyä. markkaa keksintöjen patenttihakemus-
5034: Patenttihakemusten käsittely ei ole hallituk- ten käsittelyn nopeuttamiseksi.
5035: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
5036:
5037: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
5038: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5039: 910 1982 vp.
5040:
5041: Raha-asia-aloite n:o 828
5042:
5043:
5044:
5045:
5046: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kioski- ja kukkakaup-
5047: piaiden toimintaedellytysten parantamiseen
5048:
5049:
5050: Eduskunnalle
5051:
5052: Kioskikauppiaat ja kukkakauppiaat harjoitta- Rajoituksilla ei yhteiskuntaa rakenneta. Kioski-
5053: vat omalta osaltaan erittäin tärkeätä palvelu- ja kukkakauppapienyritteliäisyyden aseman pa:
5054: toimintaa. Näitä toimintoja kuitenkin rajoitta- rantaminen loisi merkittävästi pysyviä työpaik·
5055: vat ·erilaiset byrokraattiset lait ja määräykset. koja ilman että niitä menetetään varsinaisen
5056: Näiden määräysten ja epäoikeudenmukaisten päivittäistavarakaupan piirissä. Suurmarketeissa
5057: lakien muuttaminen on osoittautunut vaikeaksi, pyritään koko ajan vähentämään työntekijöitä.
5058: koska suurtukkuliikkeet ja markkinaryhmitty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5059: mät vastustavat voimakkaasti kioskikauppojen nioittavasti, ·
5060: ja kukkakauppojen toimintaedellytysten paran-
5061: tamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5062: Tämän vuoksi olisi tarpeellista suorittaa 1983 tulo- ja menoarvioon. , 200 000
5063: asiallinen ja riippumaton selvitys kioskikauppo- markkaa kioski- ja kukkakauppiaiden
5064: jen ja kukkakauppojen aseman parantamisesta toimintaedellytysten parantamisen selvi-
5065: ja näiden elinkeinojen kehittämisestä. Tällöin tystyöhön. ·
5066: tulee harkita täysin vapaata artikkelivalikoimaa.
5067: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
5068:
5069: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
5070: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5071: 1982 vp. 911
5072:
5073: Raha-asia-alolite n:o 829
5074:
5075:
5076:
5077:
5078: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten luotto-
5079: vakuusjärjestelmän aikaansaamisen selvittämiseen
5080:
5081:
5082: Eduskunnalle
5083:
5084: : Pienyritystoiminnan kehittäminen eri aloilla paaoman järjestämistä varten. Muualla ·maail-
5085: on maassamme välttämätöntä uusien työpaik- massa ehdotetun kaltaisia järjestelyjä on jo laa-
5086: kojen luomiseksi. Pienyritykset eivät saa raha- jalti toteutettu. ·.Pienyritykset ovat tulevaisuu-
5087: laitoksista lainoja vaikka rahaa sinänsä raha- den pääasialliset työllistäjät mitä uusiin työ"
5088: laitoksissa olisikin tarjolla. Tämä johtuu osak- paikkoihin tulee. Tämä on todettu kansainvä-
5089: si siitä, että pienyrittäjät eivät pysty järjestä- lisissä tutkimuksissa ja selvityksissä. Valtion-
5090: mään rahalaitoksen vaatimia turvaavia vakuuk- takauslaitoksen investointirahaston ja Kehitys-
5091: sia. Jos pienyrittäjät saavat järjestetyksi raha- aluerahaston lainat ilman turvaavia vakuuksia
5092: laitoksen vaatimat ns. turvaavat vakuudet, nä- eivät riitä eivätkä korvaa luottovakuusjärjestel-
5093: Iilä ov.1t enimmäkseen joko henkilötakauksia män tarvetta.
5094: tai pienyrittäjä joutuu antamaan oman ainoan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5095: asuntonsa liikeluotan vakuudeksi. nioittavasti,
5096: :. Kun maassamme muutenkin pienyritysten
5097: määrä on romahdusmaisesti laskenut. viime vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5098: sina, niin jotta tämä suunta saataisiin käännet- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
5099: tyä ja jotta pienyritysten kautta voitaisiin edis- 32.50.60. 100 000 mp,rkkaa pienyritys-
5100: tää uusien työpaikkojen syntymistä, olisi no- ten luottovakuusjärje$telinän:. aikaansaa-
5101: peasti järjestettävä asianmukainen luottova- misen selvitystyöhön.
5102: kuusjärjestelmä pienrittäjien tarvitseman Iaina-
5103: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
5104:
5105: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
5106: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5107: 912 1982 vp.
5108:
5109: Raha-asia-aloite n:o 830
5110:
5111:
5112:
5113:
5114: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienille ja keskisuu-
5115: rille yrityksille annettavaan työllistämistukeen
5116:
5117:
5118: Eduskunnalle
5119:
5120: Hallitus on hyväksynyt vuoden 1983 tulo- tehostuisi. Valtion tuen perostettavaa uutta
5121: ja menoarvioesityksessä linjan, että työttömyys työpaikkaa kohden tulisi olla vähintään 2 500
5122: on maassamme pysyvä ilmiö. SMP ei tällaista mk/kk jokaista työllistettyä kohden. Tutkimus-
5123: pysyvän työttömyyden linjaa hyväksy. Työttö- ten mukaan tämä järjestely toisi kymmeniä-
5124: myyden poistaminen on täysin mahdollista. tuhansia uusia työpaikkoja.
5125: Kokemukset ovat osoittaneet, että työttö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5126: myyttä voidaan poistaa tehokkaasti, kun pien- nioittavasti,
5127: ten ja keskisuurten yrittäjien kautta ohjataan
5128: valtion tukea työpaikkojen perustamiseen. Sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5129: sijaan suuryritykset investoinneillaan lähinnä 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 32 ..51
5130: poistavat työntekijöitä. uudelle momentille 100 000 000 mark-
5131: Työttömyyden nopeaksi kokonaan poistami- kaa pienille ja keskisuurille yrityksille
5132: seksi tulisi antaa pienille ja keskisuurille yri- maksettavaan valtion tukeen uusien
5133: tyksille jatkuvasti uuden työpaikan perustamis- työpaikkojen perustamiseksi.
5134: tukea, jotta kiinnostus työpaikkojen luomiseen
5135: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
5136:
5137: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
5138: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5139: 1982 vp. 913
5140:
5141: Raha-asia-aloite n:o 831
5142:
5143:
5144:
5145:
5146: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta energiametsien hy-
5147: väksikäyttöön
5148:
5149:
5150: Eduskunnalle
5151:
5152: Maassamme on nykyisten valtaapitävien ai- tiaa uusi koko maatamme käsittävä energia-
5153: kana lyhytnäköisesti ajauduttu lähes kokonaan ohjelma, jonka toteuttamisen avulla asteittain
5154: ulkomaisesta energiapolttoaineesta riippuvai- nostetaan kotimaisen energian osuutta koko-
5155: siksi. SMP:n varoituksista huolimatta kotimai- naisenergian käytössä kolmessa vuodessa 50
5156: sen energian käytön edistäminen on edelleen %:iin.
5157: puutteellista. Öljyä korvaavaa energiaa ei ole Laadittavassa energiaohjelmassa tulee moni-
5158: saatu riittävästi käyttöön. Myöskään ulkomai- puolisesti ottaa huomioon puun käyttö energia-
5159: seen energiaraaka-aineeseen perustuva ydinvoi- raaka-aineena unohtamatta tulevaisuuden ener-
5160: ma ei ole oikea ratkaisu lisäenergian saamiselle. giametsiä.
5161: Nyt on viimeinen hetki ryhtyä todella tehok- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
5162: kaasti kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin
5163: kotimaisen energian osuuden ratkaisevaksi nos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5164: tamiseksi. Hallituksen energialinja ei tuo rat- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
5165: kaisevaa käännettä kotimaisen energian hy- 32.55.40 lisäyksenä 10 000 000 mark-
5166: väksi. Vaalilupauspuheet eivät tätä tosiasiaa kaa energiametsien suunnitelmalliseen
5167: muuksi muuta. Tämän vuoksi SMP katsoo, luomiseen ja hyväksikäyttöön.
5168: että on laadittava kiiireellisesti ilman byrokra-
5169: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
5170:
5171: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
5172: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5173:
5174:
5175:
5176:
5177: 115 088200412K
5178: 914 .1982 vp.
5179:
5180: Raha-asia-aloite n:o 832
5181:
5182:
5183:
5184:
5185: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ydinvoiman vastai-
5186: seen tiedotustoimintaan
5187:
5188:
5189: Eduskunnalle
5190:
5191: Voimalayhtiöt käyttävät erittäin suuria sum- tiedonvälitystä yhteiskunnan keskeisissä kysy-
5192: mia ydinvoimamyönteiseen propagandaan. Näis- myksenasetteluissa.
5193: tä varoista osa on käytännössä yhteiskunnan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5194: varoja, koska kysymyksessä ovat valtionjobtoi- nioittavasti,
5195: set yhtiöt. Tämän vuoksi tasapuolisuuden ni-
5196: missä, ja koska Suomen sitominen energiatuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5197: tannossa ydinvoimaan on perustavaa laatua den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
5198: oleva ajatusvirhe, tulisi ydinvoiman vastaiseen markkaa ydinvoiman vastaiseen tiedo-
5199: tiedotustoimintaan lopulta saada riittävä yh- tustoimintaan puolueettomille järjes-
5200: teiskunnan tuki. Tämä on todellista kansanval- töille.
5201: taa. Yhteiskunnan on tuettava monipuolista
5202: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
5203:
5204: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
5205: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5206: 1982 vp. 915
5207:
5208: Raha-asia-aloite n:o 833
5209:
5210:
5211:
5212:
5213: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun tyhjien
5214: myymälärakennusten lunas tamiseen
5215:
5216:
5217: Eduskunnalle
5218:
5219: Maaseudulla kylien totmmnan elvyttäminen jät myymälärakennukset jäävät epätarkoituksen-
5220: vaatii ainakin kauppapalvelujen olemassaolon. mukaiseen käyttöön. Eri vuosien tulo- ja meno-
5221: Osuuskaupat ja osittain myös yksityisen kaupan arvioissa varatut rahat eivät ole olleet riittäviä.
5222: monopoli ovat lopettaneet suuren määrän pie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5223: niä myymälöitä maaseudulla ja jatkavat tätä nioittavasti,
5224: kyläkauppojen hävittämisen linjaa. Usein myy-
5225: mälärakennukset ovat täysin käyttämättöminä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5226: Yhteiskunnan toimenpiteillä tulisi tehdä 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 32.61
5227: mahdolliseksi, että nuoret työttömät ja muut uudelle momentille 5 000 000 markkaa
5228: halukkaat voisivat ryhtyä kauppiaiksi lopetet- tyhjien maaseudun myymälärakennusten
5229: tuihin myymälöihin. Nuorelle olisi varmasti pa- lunastamisen lainoihin ja avustuksiin
5230: rempi elämisentapa olla kauppiaana kuin työt- nuorille uusille yrittäjille.
5231: tömänä. Ilman valtiovallan riittävää tukea tyh-
5232: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
5233:
5234: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
5235: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5236: 916 1982 vp.
5237:
5238: Raha-asia-aloite n:o 834
5239:
5240:
5241:
5242:
5243: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailutoimistojen
5244: perustamiseen maaseutukuntiin
5245:
5246:
5247: Eduskunnalle
5248:
5249: Matkailu on jo muodostunut monien maa- västi pienimuotoisen matkailuelinkeinon kehi-
5250: laiskuntien kannalta tärkeäksi elinkeinoksi ja tysmahdollisuuksia. Näitä toimistoja tarvitaan
5251: tulee lähivuosina edelleen voimistumaan. Mat- vielä runsaasti lisää.
5252: kailun edistäminen eräänä maaseudun kehityk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5253: sen elvyttäjänä olisi erittäin järkevää ja kan- nioittavasti,
5254: natettavaa.
5255: Maaseutukuntien matkailutoimintaa ja mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5256: kailuyritysten syntymistä voitaisiin helpottaa 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
5257: perustamalla kuntiin matkailutoimistoja, jotka 32.80.40 lisäyksenä 200 000 markkaa
5258: toimisivat osittain liikeperiaatteella sekä osit- maalaiskuntiin sijoitettavien matkailu-
5259: tain valtiolta tai kunnilta saatavilla avustuk- toimistojen perustamisen edistämiseen.
5260: silla. Tällaiset toimistot edistäisivät merkittä-
5261: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
5262:
5263: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
5264: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5265: 1982 Vp. 917
5266:
5267: Raha-asi-a-aloite n:o 835
5268:
5269:
5270:
5271:
5272: Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta invalidien
5273: ja vammaisten suojatyöpaikkojen lisäämiseen
5274:
5275:
5276: Eduskunnalle
5277:
5278: Invalidit ja vammaiset tarvitsevat yhteis- näin osallistua täysipainoisesti yhteiskuntamme
5279: kunnan tmmesta järjestettyjä työpaikkoja. rakentamiseen. Kehittyneen yhteiskunnan oma-
5280: Näitä työpaikkoja ei tällä hetkellä ole riittä- tunto edellyttää myös tällaisten työpaikkojen
5281: västi. riittävää järjestämistä.
5282: Invaliidihuoltolain ja kehitysvammaisten Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5283: huoltolain tarkoittamia suojatyöpaikkoja tar- tavasti,
5284: vittaisiin lähes jokaisessa kunnlssa. Näiden
5285: molempien lakien mukaiset suojatyöpaikat tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5286: lisi järjestää joustavasti niin, että samassa työ- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
5287: paikassa työskentelevät kehitysvammaiset ja 33.44.58 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
5288: invalidit voisivat joustavasti osallistua työhön. invalidien ;a vammaisten suo;atyöpaik-
5289: Tällaisten työpaikkojen luominen on erityi- ko;en lisäämiseksi.
5290: sen hyvää työllistämistä, kun vammaiset voivat
5291: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
5292:
5293: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
5294: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5295: 918 1982 vp.
5296:
5297: Raha-asia-aloite n:o 836
5298:
5299:
5300:
5301:
5302: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta pienille ja keskisuurille
5303: tiloille lannoitteiden ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin osto·
5304: todisteisiin
5305:
5306:
5307: Eduskunnalle
5308:
5309: Karjataloutta harjoittavien pienten ja keski- mioon lannoitteiden ostot ja monenlaiset tar-
5310: suurter. tilojen kannattavuus on jatkuvasti huo- vikekustannukset, ovat hintojen nousut saatta-
5311: nontunut sen johdosta, että väkirehujen ja lan- neet taloudellisen kannattavuuden niin kestä"
5312: noitteiden hinnat ovat niin voimakkaasti nous- mättömäksi, että entistä suuremmassa määrin
5313: seet. on luovuttava karjanpidosta.
5314: Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueilla on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5315: paljon sellaisia kuntia, joissa maanviljelystilat
5316: eivät ole kyenneet siirtymään ympärivuotiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5317: viherrehur. käyttämiseen eivätkä kykene myös- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
5318: kään rehuviljan riittävään viljelyyn. Tämän joh- 30.31.43 5 000 000 markkaa käytettä-
5319: dosta joutuvatkin karjataloudessa toimivat pien- väksi pienille ja keskisuurille tiloille
5320: tilat käyttämään puolet saamastaan maitotilistä lannoitteiden ja rehujen ostamiseen oi-
5321: rehujen ostamiseen. Kun vielä otetaan huo- keuttaviin ostotodisteisiin.
5322: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
5323:
5324: Pentti Liedes Pauli Puhakka
5325: 1982 vp. 919
5326:
5327: Raha-asia-aloite n:o 837
5328:
5329:
5330:
5331:
5332: Liedes: Määrärahan osoittamisesta Iijokisuun Tangon ja Sarrion
5333: jokihaarojen rubppaamiseksi
5334:
5335:
5336: Eduskunnalle
5337:
5338: Pohjanlahden rannikolla tapahtuu jatkuvaa seksi, mutta töitä ei ole vielä käynnistetty.
5339: maannousua, jonka seurauksena jokisuistot ja Ruoppauksien suorittamiseksi on suoritettu tut-
5340: merenrannat maatuvat. Tämän johdosta lijoki- kimuksia aikaisemmin, joten työt voitaisiin
5341: suulla ovat maatomassa aikaisemmin hyvinkin aloittaa.
5342: suuren liikenteen välittäneet Tangon ja Sarrion Mainitut työkohteet olisivat tärkeitä myös
5343: jokihaarat. paikallisen työllisyyden kannalta. Talvisin ori
5344: Mainitut jokihaarat ovat edelleenkin tär- Iissä yli 25 prosenttia työvoimasta työttömänä;
5345: keitä venekulkureittejä jokihaarojen varsille joten uusien työkohteiden avaaminen olisi tär-
5346: sijoittuneelle paikalliselle väestölle ja loma-asu- keää.
5347: tukselle. Jokihaarojen perkaus olisi suoritet- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
5348: tava mahdollisimman nopeasti, jotta veneliiken-
5349: nettä voitaisiin edelleen harrastaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5350: Iin kunnan sekä paikallisen väestön toimesta 1983 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
5351: on useita kertoja käännytty valtion elimien markkaa Iiiokisuun Tangon ia Sarrion
5352: puoleen mainittujen perkaustöiden suorittami- ;okihaaroien ruoppaamiseksi ..
5353: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
5354:
5355: Pentti Liedes
5356: 920 1982 vp.
5357:
5358: Raha-asia-aloite n:o 838
5359:
5360:
5361:
5362:
5363: Liedes: Määrärahan osoittamisesta Kuivajoen ja siihen liittyvän
5364: Oijärven vesistöjärjestelyjen suorittamiseen
5365:
5366:
5367: Eduskunnalle
5368:
5369: Kuivaniemen kunnan toimesta on kiinnitetty poikki rakennettiin jokin aika sitten maantie,
5370: suurta huomiota Kuivajoen ja Oijärven tulva- on järven eteläinen osa alkanut rehevöityä ve-
5371: vahinkojen vähentämiseen, kalatalouden kehit- den virtauksen heikkouden johdosta. Mieles-
5372: tämiseen ja Oijärven rehevöitymisen estämi- täni olisi. ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin
5373: seen. Vesistöjärjestelyjen parantamistoimenpi- toimenpiteisiin rehevöitymisen estämiseksi ja
5374: teinä on ehdotettu Pirttimaan tekojärven raken- kalakannan säilyttämiseksi.
5375: tamista Kivijokeen sekä Kivijoen virtaaman Edellä elevaan viitaten ehdotan,
5376: kääntämistä Oijärveen rakennetun maantiepen-
5377: kereen etupuolelle. Nämä toimenpiteet on huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5378: mioitu myös Oulun läänin alueellisessa kehit- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5379: tämissuunni telmassa. markkaa Kuivajoen ja siihen liittyvän
5380: Vesistöjärjestelyt ovat erityisen kiireellisiä Oijärven vesistöjärjestelyjen suorittami-
5381: sen johdusta, että Oijärvi on Pohjois-Pohjan- seen.
5382: maan merkitt-ävimpiä kalajärviä, ja kun järven
5383: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
5384:
5385: Pentti Liedes
5386: 1982 vp. 921
5387:
5388:
5389:
5390:
5391: Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tie-, silta- ja
5392: talonrakennushankkeita varten
5393:
5394:
5395: Eduskunnalle
5396:
5397: Aikaisempina vuosina muodostivat valtion töidensä käynnistämistä.
5398: tie-, silta- ja talonrakennustyöt suuria työkoh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5399: teita, joiden kautta voitiin työllistää työttömiä.
5400: Viime vuosina näitä määrärahoja on supis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5401: tettu ja töitä koneellistettu, joten työttömyyden 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
5402: torjumisen kannalta nämä työt ovat menettä- 31.24.77 lisäyksenä 30 000 000 mark-
5403: neet merkityksensä. kaa tie-, silta- ja talonrakennushankkeita
5404: Kun työttömyys on nykyisin ennätysluke- varten.
5405: missa, olisi valtion tehostettava kaikkien omien
5406: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
5407:
5408: Pentti Liedes Pauli Puhakka
5409:
5410:
5411:
5412:
5413: 11'6 0882004121<
5414: 922 1982.:vp.
5415:
5416: Raha-asia-aloite n:o 840
5417:
5418:
5419:
5420:
5421: Liedes ym.: · · Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
5422: .sähköistämisen tukemiseen
5423:
5424:
5425: E dusku.nnall e
5426:
5427: HarYaan asutuilla maaseutupaikkakunnilla on työllisyyttä, tulisi momentin määrärahaa lisätä.
5428: vielä runsaasti asutusta, jota d ole sähköistä- Edellä elevaan viitaten ehdctamme,
5429: miskustannusten kalleuden johdosta kyetty säh·
5430: köistämään. Tämän johdosta on kohtuutonta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5431: että hallitus esittää määrärahaa vähennei:täväksi. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
5432: Kun vielä otetaan huomioon, että näillä har- 32.55.41/isäyksenä 5 000 000 markkaa
5433: vaan asutuilla paikkakunnilla voitaisiin sähköis- maaseudun sähköistämisen tukemiseen;
5434: tämistöiden lisäämisen kautta parantaa myös
5435: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
5436:
5437: Pentti Liedes Pauli Puhakka
5438: 1982 vp. 923
5439:
5440: Raha-asi•aloite n:o 841
5441:
5442:
5443:
5444:
5445: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikatyön muuttami-
5446: seksi kokopäivätoimiseksi eräissä tapauksissa
5447:
5448:
5449: Eduskunnalle
5450:
5451: Hallitus esittää momentilla 34.50.61 määrä- aikatyön järjestäminen johtaa pelkästään viral-
5452: rahaa nuorten henkilöiden ja henkisen alan listen työttömyyslukujen puhdistamiseen, joka
5453: työttömien ·työllistämiseen osa-aikatyötä käyt- ei auta työttömien asemaa.
5454: täen. Tähän saakka saadut kokemukset puoli- Osa-aikatyö tulisi mielestämme muuttaa ko-
5455: päivätyöstä ovat erityisen kielteiset. Nuoria kopäivätyöksi ja siitä tulisi maksaa työehto-
5456: työttömiä on .osoitettu hyvinkin etäällä oleviin sopimuksien mukainen palkka.
5457: työkohteisiin, jolloin matkakulut ja muut puo- Momentin perusteluissa olisi lausuttava:
5458: lipäivätyöstä aiheutuvat kulut ovat muodostu- "Eduskunta edellyttää määrärahaa käytettävän
5459: neet suuriksi eikä puolen päivän palkka ole kokopäivätöiden järjestämiseen."
5460: riittänyt kohtuulliseen toimeentuloon. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5461: Työttömänä oleville henkilöille tulisi nykyi-
5462: sen käytännön mukaisesti maksaa työttömyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5463: avustusta tai -korvausta. Päiväkorvaus vastaa 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
5464: puolesta päiv?stä osa-aikatyössä saatavaa palk- 34.50.61 50 000 000 markkaa osa-
5465: kaa. Työssäolo ei paranna työttömän tuloja, aikatyön muuttamiseksi kokopäivätyöksi.
5466: vaan lisää hänen kulujaan. Tämän johdosta Osa-
5467: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
5468:
5469: Pentti Liedes Pauli Puhakka
5470: 924 19'82 vp,
5471:
5472: Raha-asia-aloite n:o 842
5473:
5474:
5475:
5476:
5477: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden torjuntaan
5478: vaikeimmilla työttömyysalueilla
5479:
5480:
5481: Eduskunnalle
5482:
5483: Työttömyyden arvioidaan ensi vuoden alussa ollut varojen puute. Jokaiselta tällaiselta
5484: nousevan lähes 200 000 henkilöön. Valtion tu- alueelta voidaan osoittaa paljon työmahdolli~
5485: lo- ja menoarvioon ei ole kuitenkaan lisätty suuksia ja välttämättömiäkin kuntien rakennus•
5486: työllisyysmäärärahoja, vaan asuntorakentaminen tehtäviä, mutta varat kulkevat normaalitietä
5487: ja monet muut tehtävät tulevat vähenemään koulujen rakentamisessa ym., jolloin työllisyy-
5488: ja siten lisäämään työttömyyttä hallituksen esi- den edistämistä ei voida vaikeilla alueilla to-
5489: tyksen mukaan. teuttaa.
5490: Työttömyys tunnetaan ennen kaikkea kipeä- Työvoimaviranomaisilla tulisi olla riittävät
5491: nä ongelmana Pohjois-Suomessa, jossa talvisin määrärahat käytettävänään vaikeitten työttö-
5492: on työttömänä jopa yli 20 prosenttia koko myysalueitten työkohteiden joustavaan käynnis-
5493: työvoimasta. Työttömistä on joka neljäs työtön tämiseen. Vain sitä kautta voidaan nykyistä
5494: nuori, alle 25-vuotias, jolla useinkaan ei ole työllisyyttä parantaa siellä, missä toimenpiteitä
5495: ollut edes ensimmäistäkään työpaikkaa ja joka kipeimmin tarvitaan.
5496: jää kaikkien tukijärjestelmien ulkopuolelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5497: Yleisesti tunnustetaan vaikeitten työttömyys-
5498: alueitten ongelmat. Valtiovallan toimesta on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5499: perustettu alueprojekteja ja -seurantaryhmiä, den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
5500: joitten tarkoituksena esitetään olevan valtion tille 34.50.77 lisäyksenä 100 000 000
5501: määrärahojen ohjaaminen kipeimmille työttö- markkaa työttömyyden torjumisen te-
5502: myysalueille. Tällainenkaan alueellinen työttö- hostamiseen vaikeimmilla työttömyys-
5503: myyden torjuminen ei ole tuottanut riittävää alueilla.
5504: tulosta, ja epäonnistumisen asiallisena syynä on
5505: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
5506:
5507: Pentti Liedes Pauli Puhakk11
5508: 1982 rd. 925
5509:
5510: Filnansmotion nr 84 3
5511:
5512:
5513:
5514:
5515: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för att garantera per-
5516: soner som friges från fängelse arbetsplats och bostad under
5517: återanpassningen tili samhället
5518:
5519:
5520: Till Riksdagen
5521:
5522: Det genomsnittliga antalet fångar i våra fän- betsläger. Arligen kunde fram tili år 1976
5523: gelser var under år 1978 omkring 5 400. Un- omkring 600-700 frigivna fångar anvisas arbe-
5524: der samma år började 9 755 personer avtjäna te och bostad för en övergångsperiod på sådana
5525: sitt frihetsstraff. Av dessa var 1 431 sådana arbetsläger. Att märka är att största delen av
5526: som skulle avtjäna förvandlingsstraff för böter. dem som sökte sig tili ett arbetsläger också
5527: Under år 1978 frigavs sammanlagt 8 009 fän- var i behov av vård för sina alkoholproblem.
5528: gelsefångar. Merparten eller 5 990 av de sist Efter 1976 har man p.g.a. finansieringssvårig-
5529: nämnda försattes i villkorlig frihet. En dryg heter inte längre kunnat upprätthålla arbets-
5530: fjärdedel av dessa förlorar sin vilikorliga fri- läger, vilket under rådande arbetslöshet betytt
5531: het inom loppet av ett år efter frigivningen en avsevärd försämring av landets kriminal-
5532: och av dem, som tidigare avtjänat frihets- vård i frihet.
5533: straff, återvänder hälften inom ett år tili Beträffande bostadsfrågan har Kriminalvårds-
5534: fängelset. föreningen gjort vägande insatser genom att i
5535: Möjligheterna för frigivna fångar att börja vissa städer upprätthålla bostäder för frigivna
5536: ett normalt liv efter fängelsevistelsen är i kombinerat med verksamhet som inriktar sig
5537: detta nu långt ifrån tillfredsställande. Många på anskaffande av arbete. På detta sätt har
5538: återfaller i brott på grund av att de inte får frigivna kunnat stödas genom att de fått arbets-
5539: verkliga möjligheter att återanpassa sig i sam- plats samtidigt som de en övergångstid fått
5540: hället. Det största problemet består i svårighe- bostad. Under senare år har möjligheterna att
5541: ten att erhålla bostad och arbete. Som det nu ordna arbete avsevärt försämrats.
5542: är skall en frigiven person, trots arbetslöshe- I Kriminalvårdsföreningens härbärgen på in-
5543: ten och sina betydligt försämrade utgångsmöj- alles tio orter fanns år 1978 i allt 216 plat-
5544: ligheter, konkurrera på den fria arbets- och bo- ser. Upprättandet av nya platser är beroende
5545: stadsmarknaden. Möjligheterna att få arbete av de medel som i statens budget reserveras för
5546: och bostad är nära sammanbundna med var- detta ändamål. Behovet av platser i härbärgena
5547: andra. Bostadsbristen och de undermåliga bo- är mellan 400 och 500 platser. Utöver de me-
5548: städer som står detta klientel tili buds, för- del som anvisas för skapande av nya bostads-
5549: svårar återanpassningen i arbetslivet. I prakti- möjligheter är det nödvändigt att även reser-
5550: ken betyder detta, att förutsättningarna för en vera anslag för utbetalningar av hyresförskott.
5551: frigiven person att återgå tili ett normalt liv är I annat fall lyckas man ej med att placera
5552: synnerligen små och långt ifrån idealiska. dem som bor i Kriminalvårdsföreningens tili-
5553: I detta sammanhang bör också beaktas, att fälliga härbärgen och andra bostäder på den
5554: ett ganska stort antal av frigivna fångar tagit öppna bostadsmarknaden. I huvudsak borde
5555: så mycket skada av fängelsevistelsen, att de ju även de frigivna fångarna kunna placeras
5556: inte genast kan anpassa sig tili en normal ar- på den öppna bostadsmarknaden.
5557: betsmiljö. Man räknar med att omkring en Man måste utgå ifrån, att en person som
5558: femtedel av de villkorligt frigivna har allvarliga avtjänat sitt straff i fängelset, i allmänhet är
5559: svårigheter i detta avseende. i behov av såväl samhällets hjälp som stöd för
5560: För vissa vilikorligt frigivna har Kriminal- återanpassning i sin nya omgivning. Samhället,
5561: vårdsföreningen tidigare kunnat ordna möjlig- vars inställning hittilis varit mycket ogin mot
5562: het att under dess övervakning arbeta på ar- de frigivna, bör tilise att de ges möjligheter
5563: 926 Finansmotion nr 843
5564:
5565:
5566: att börja ett nytt liv. Det bör anses rimligt, ger insatsen mångdubbel ränta åt samhället
5567: att det är samhällets plikt och skyldighet, att på flera olika sätt.
5568: ordna såväl lämpligt arbete som bostad även Hänvisande till ovan stående motiveringar
5569: som vägledning och annan upplysningsverk- föreslår undertecknade vördsamt,
5570: samhet åt ovan nämnda personer.
5571: Samhället måste ge de första förutsätt- att Riksdagen måtte intaga i 1983
5572: ningarna för återgång till ett normalt och män- års statsförslag 4 000 000 mark för att
5573: niskovärdigt liv. När vi en gång har råd att garantera personer) som friges från
5574: hålla våra medmänniskor i straffanstalter, bör fängelser) såväl arbete som bostad un-
5575: vi också orka med att ge dem arbete och der en övergångstid och tills de hinner
5576: bostad efteråt. I de fall då satsningen lyckas återanpassa sig till samhället.
5577: Helsingfors den 30 september 1982
5578:
5579: Bror LiUqvist Markus Aaltonen Mikko Elo
5580: Kaj Bärlund Sakari Knuuttila Juhani Raudasoja
5581: 1982 vp. 927
5582:
5583: Raha-asia-aloite n:o 843 Suomennos
5584:
5585:
5586:
5587:
5588: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vankilasta vapautuvien
5589: yhteiskunnan toimintaan sopeutumisajan työpaikan ja asun-
5590: non turvaamiseen
5591:
5592:
5593: Eduskunnalle
5594:
5595: Vankien keskimääräinen lukumäärä vanki- tällaisella työleirillä. On syytä panna merkille,
5596: loissamme vuonna, 1978 oli suunnilleen 5 400. että suurin osa niistä, jotka hakeutuivat työ-
5597: Samana vuonna aloitti 9 755 henkilöä vapaus- leireille, oli hoidon tarpeessa alkoholiongelmien
5598: rangaistuksensa sovittamisen. Näistä 1 431 oli vuoksi. Vuoden 1976 jälkeen ei työleirejä ole
5599: sakon muuntorangaistuksia. Vuonna 1978 va- varojen puutteen vuoksi enää voitu ylläpitää,
5600: pautettiin kaikkiaan 8 009 vankeusvankia. Suu- mikä työttömyyden vallitessa on merkinnyt
5601: rin osa eli 5 990 viimeksi mainituista päästet- maassamme tapahtuvan kriminaalihuollon huo-
5602: tiin ehdonalaiseen vapauteen. Runsas neljännes mattavaa heikentymistä.
5603: näistä menettää ehdonalaisen vapautensa va- Mitä tulee asuntokysymykseen, Kriminaali-
5604: pauttamista seuraavan vuoden kuluessa, ja niis- huoltoyhdistys on siinä antanut huomattavan
5605: tä, jotka ovat aikaisemmin kärsineet vapausran- panoksensa ylläpitämällä eräissä kaupungeissa
5606: gaistuksen, puolet palaa vankilaan. asuntoja vapautetuille, mihin on liittynyt toi-
5607: Vapautettujen vankien mahdollisuudet aloit- mintaa tvön hankkimiseksi. Tällä tavoin on va-
5608: taa normaali elämä vankilassa olon jälkeen pautettu{a voitu tukea siten, että he ovat sa-
5609: ovat tällä hetkellä erittäin epätyydyttävät. Mo- manaikaisesti työpaikan kanssa saaneet asunnon
5610: nista tulee rikoksenuusijoita sen johdosta, että ylimenokaudeksi. Viime vuosina ovat mahdolli-
5611: heillä ei ole todellisia mahdollisuuksia uudel- suudet järjestää työtä huomattavasti heikenty-
5612: leen sopeutua yhteiskuntaan. Suurin ongelma neet.
5613: on työn ja asunnon hankkimisen vaikeus. Työn Vuonna 1978 Kriminaalihuoltoyhdistyksen
5614: ja asunnon saaminen ovat läheisessä yhteydessä yömajoissa oli yhteensä kymmenellä paikkakun-
5615: toisiinsa. Asuntopula ja tällaisen asiakaspiirin nalla kaikkiaan 216 paikkaa. Uusien paikkojen
5616: saatavissa olevat ala-arvoiset asunnot vaikeutta- perustaminen riippuu varoista, joita tätä tar-
5617: vat heidän mahdollisuuksiaan uudelleen sopeu- koitusta varten otetaan valtion tulo- ja meno-
5618: tua työelämään. Käytännössä tämä merkitsee arvioon. Yömajapaikkojen tarve on 400 ja 500
5619: sitä, että vapautetun henkilön edellytykset pa- paikan välillä. Niiden varojen lisäksi, jotka
5620: lata normaaliin elämään ovat erittäin vähäiset osoitetaan uusien asumismahdollisuuksien luo-
5621: ja varsin etäällä ihanneolotilasta. miseksi, on myös välttämätöntä varata määrä-
5622: Tässä yhteydessä tulee myös ottaa huomioon, raha Vuokraennakoiden maksamiseksi. Muussa
5623: että melko suurelle osalle vapautetuista van- tapauksessa ei avoimille asuntomarkkinoille on-
5624: geista vankilassa olo on aiheuttanut niin tun- nistuta sijoittamaan niitä, jotka asuvat Krimi-
5625: tuvia häiriöitä, että he eivät heti pysty sopeu- naalihuoltoyhdistyksen tilapäisissä yömajoissa
5626: tumaan normaaliin työympäristöön. On arvioi- ja muissa asunnoissa. Pääasiassahan myös va-
5627: tu, että suunnilleen viidesosalla ehdonalaiseen pautetut vangit tulisi voida sijoittaa vapaille
5628: vapauteen päästetyistä on huomattavia vai- asuntomarkkinoille.
5629: keuksia tässä suhteessa. On lähdettävä siitä, että henkilö, joka on
5630: Eräille ehdollisesti vapautetuille on Krimi- sovittanut rangaistuksensa vankilassa, yleensä
5631: naalihuoltoyhdistys aikaisemmin voinut järjes- on sekä yhteiskunnan avun että tuen tarpeessa
5632: tää mahdollisuuden työskennellä sen valvonnas- sopeutuakseen uuteen ympäristöönsä. Yhteis-
5633: sa työleireillä. Vuosittain aina vuoteen 1976 kunnan, jonka asenne tähän saakka on ollut
5634: saakka on 600-700 vapautetulle vangille voi- hyvin tyly vapautettuja kohtaan, on pidettävä
5635: tu osoittaa työtä ja asunto ylimenokaudeksi huoli siitä, että näille ihmisille annetaan mah-
5636: 928 Raha-asia-aloite n:o 843
5637:
5638:
5639: dollisuudet uuden elämän aloittamiseen. On pi- tuksissamme, ne koituvat moninkertaisesti yh-
5640: dettävä kohtuullisena, että yhteiskunnan vel- teiskunnan hyväksi.
5641: vollisuus on järjestää sekä sopivaa työtä että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5642: asunto samoin kuin ohjausta ja neuvontaa edel- nioittavasti,
5643: lä mainituille henkilöille.
5644: Yhteiskunnan täytyy luoda perusedellytykset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5645: paluulle normaaliin ja ihmisarvoiseen elämään. 1983 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
5646: Jos meillä on varaa pitää lähimmäisiämme ran- markkaa työn ja asunnon turvaamiseksi
5647: gaistuslaitoksissa, meidän on myös kyettävä an- ylimenokauden ajaksi vankiloista vapau-
5648: tamaan heille jälkeenpäin työtä ja asunto. Niis- tuville henkilöille siksi kunnes he ehti-
5649: sä tapauksissa, joissa me onnistumme ponnis- vät uudelleen sopeutua yhteiskuntaan.
5650: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
5651:
5652: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Mikko Elo
5653: Kaj Bärlund Sakari Knuuttila Juhani Raudasoja
5654: 1982 rd. 929
5655:
5656: Finansmotion nr 844
5657:
5658:
5659:
5660:
5661: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för bostadsbidrag åt
5662: folkpensionärer som bor i eget egnahemshus
5663:
5664:
5665: Tili Riksdagen
5666:
5667: Enligt nu gällande bestämmelser kan en straffade av samhället för sin sparsamhet. De
5668: folkpensionär, som bor i hyresbostad eller i förlorar nämligen rätten till bostadsbidraget.
5669: egen aktielokal, få bostadsbidrag från Folk- Om sparsamheten inte kan premieras borde
5670: pensionsanstalten. Men däremot kan inte en den åtminstone inte bestraffas. Detta blir nu
5671: pensionär som bor i sitt eget egnahemshus fallet enligt gällande bestämmelser för bostads-
5672: bli delaktig av denna förmån eftersom per- bidraget.
5673: sonen inte betalar hyra för sin lokal. Visser- Utgifterna för egnahemshusets underhåll och
5674: ligen har ägaren till egnahemshuset en liten uppvärmning blir säkert lika stora som mot-
5675: möjlighet att få bostadsbidrag, men i så fall svarande kostnader i våningshus. Detta borde
5676: måste huset belastas av en så stor skuld att därför inte vara orsaken tili att en ägare till
5677: räntekostnaden stiger till ett så stort belopp egnahemshuset förvägras folkpensionens bo-
5678: att den berättigar till bostadsbidrag för pen- stadsbidrag. Uppskattningen av kostnaderna
5679: sionären ifråga. Detta händer väl mycket sällan för egnahemshuset, vilka motsvarar hyran i en
5680: emedan amortering av lån efter uppnådd pen- hyreslokal, borde inte heller bereda större
5681: sionsålder i allmänhet ställer sig betydligt svå- svårigheter. Några praktiska hinder för utbe-
5682: rare än under den arbetsföra tiden i ens liv. talning av bostadsbidrag till pensionärer som
5683: 1 de flesta fall betyder anskaffningen av eg- bor i sina egnahemshus borde inte föreligga.
5684: nahemshuset en stor uppoffring för familjen. Hänvisande till ovan stående motiveringar
5685: Mycket måste vanligen försakas för att in- föreslår undertecknade,
5686: komsterna skall räcka till räntorna och amor-
5687: teringarna på lånen. Denna sparsamhet gagnar att Riksdagen måtte intaga i 1983
5688: även hela samhället. års statsförslag 6 000 000 mark för be-
5689: När ifrågavarande personer sedan uppnår viljande av bostadsbidrag åt folkpen-
5690: pensionsåldern blir de på ett visst sätt be- sionärer som bor i eget egnahemshus.
5691: Helsingfors den 30 september 1982
5692:
5693: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Mikko Elo
5694: Kaj Bärlund Sakari Knuuttila Juhani Raudasoja
5695:
5696:
5697:
5698:
5699: 117 088200412K
5700: 930 1982 vp.
5701:
5702: Raha-asia-aloite n:o 844 Suomennos
5703:
5704:
5705:
5706:
5707: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta omassa omakotitalossa
5708: asuvien kansaneläkeläisten asumistukeen
5709:
5710:
5711: Eduskunnalle
5712:
5713: Voimassa olevien säännösten mukaisesti voi heitä heidän säästäväisyydestään. He nimittäin
5714: vuokra-asunnossa tai omistamassaan osakehuo- menettävät oikeuden asumistukeen. Näin ta-
5715: neistossa asuva kansaneläkeläinen saada asumis- pahtuu nykyisten asumistukea koskevien sään-
5716: tukea. Sitävastoin ei omistamassaan omakotita- nösten mukaan.
5717: lossa asuva eläkeläinen voi saada tätä etua, Omakotitalon ylläpidosta ja lämmittämisestä
5718: koska hän ei maksa vuokraa asunnostaan. Oma- johtuvat kulut muodostuvat varmaan yhtä suu-
5719: kotitalon omistajalla on tosin vähäinen mahdol- riksi kuin kerrostalossa. Tämän ei näin ollen
5720: lisuus saada asumistukea, mutta tällöin täytyy pitäisi olla syynä siihen, että omakotitalon
5721: taloa rasittaa niin suuri velka, että sen koron omistajalta evätään kansaneläkkeen asumistuki.
5722: määrä oikeuttaa kyseisen eläkeläisen saamaan Vuokra-asunnon vuokraa vastaavien omakotita-
5723: asumistukea. Tällaista tapahtuu hyvin harvoin, lon kustannusten arvioinnin ei pitäisi olla mi-
5724: koska velkojen lyhentäminen eläkeikään tulemi- tenkään vaikeata. Mitään esteitä ei käytännössä
5725: sen jälkeen muodostuu yleensä huomattavasti pitäisi olla sille, että omakotitalossaan asuville
5726: vaikeammaksi kuin sinä aikana, jolloin henkilö eläkeläisille maksetaan asumistukea.
5727: on työkykyisyysiässä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5728: Useimmissa tapauksissa merkitsee omakoti- nioittavasti,
5729: talon hankkiminen perheen kannalta suuria uh-
5730: rauksia. Paljosta täytyy yleensä kieltäytyä, jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5731: tulot riittäisivät korkoihin ja lainan lyhennyk- 1983 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
5732: siin. Tästä säästäväisyydestä on hyötyä myös markkaa omassa omakotitalossaan asu-
5733: koko yhteiskunnalle. vien kansaneläkeläisten asumistukea var-
5734: Kun kyseiset henkilöt sittemmin tulevat elä- ten.
5735: keikään, yhteiskunta tietyllä tavalla rankaisee
5736: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
5737:
5738: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Mikko Elo
5739: Kaj Bärlund Sakari Knuuttila Juhani Raudasoja
5740: 1982 rd. 931
5741:
5742: Fioonsmotion nr 84 5
5743:
5744:
5745:
5746:
5747: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för undersökning av
5748: fiskförädlingsbehovet i Österbotten och av en lämplig fiske-
5749: hamn för verksamheten
5750:
5751:
5752: Tili Riksdagen
5753:
5754: Fisket har både som huvud- och bisyssla verad fisk från utlandet, som kanske är av
5755: sedan urminnes tider hört tili den österbott- sämre kvalitet.
5756: niska kustbefolkningens näringsfång. De grun- Fiskaryrket är osäkert och ger vanligtvis så
5757: da och steniga vattnen i Vasatrakten och längs Iitet överskott att yrkesgruppen inte i högre
5758: Bottniska vikens kust tycks utgöra en begärlig grad kan medverka tili strömmingens förädling.
5759: lekplats för strömmingen. Detta har med tiden Men eftersom frågan har nationalekonomisk
5760: lett tili att just strömmingsfisket numera utgör betydelse, bör statsmakten komma in i bilden
5761: den viktigaste delen av fisket inom ett område och som en första åtgärd undersöka behovet
5762: från Köklot i norr tili Korsnäs i söder. Yrkes- av en fiskförädlingsfabrik i Österbotten. Att
5763: fiskarenas fångster inom detta område har upp- hitta en lämplig fiskehamn för fabriken borde
5764: gått tili cirka 4,5 milj. kilo per år. Huvud- inte bereda svårigheter emedan staten de se-
5765: delen har fiskats under strömmingens lektid naste åren byggt och fortfarande bygger nya
5766: på våren. fiskehamnar i Österbotten.
5767: På grund av de stora fångsterna av Ström- Hänvisande tili ovan stående motiveringar
5768: ming uppstår avsättningssvårigheter och priset föreslår undertecknade,
5769: sjunker. Under denna tid går cirka 85 procent
5770: av strömmingsfångsten tili pälsdjursfoder. att Riksdagen måtte intaga i 1983
5771: Pälsdjuren behöver förstås också få mat men års statsförslag 60 000 mark /ör under-
5772: ur nationalekonomisk synpunkt sett måste sökning om behovet av den i Öster-
5773: det väl vara mera lönande att förädla och botten /ångade fiskens förädling samt
5774: använda högklassig matfisk tili människoföda om lämplig fiskehamn /ör verksam-
5775: i större utsträckning än som nu är fallet. Åt- heten.
5776: minstone så länge som vi importerar konser-
5777: Helsingfors den 30 september 1982
5778:
5779: Bror Lillqvist Mikko Elo
5780: Markus Aaltonen Juhani Raudasoja
5781: 932 1982 vp.
5782:
5783: Raha-asira-aJoirte n:o 845 Suomennos
5784:
5785:
5786:
5787:
5788: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan kalanjalos-
5789: tustarvetta ja toimintaa varten sopivaa kalasatamaa koskevaan
5790: tutkimukseen
5791:
5792:
5793: Eduskunnalle
5794:
5795: Kalastus on jo ammolSlsta ajoista lähtien dultaan heikompaa ulkomaista säilykekalaa.
5796: kuulunut pää- ja sivuelinkeinona Pohjanmaan Kalastajan ammatti on epävarma ja siitä jää
5797: rannikkoväestön toimeentuloon. Matalat ja ki- tavallisesti niin pieni ylijäämä, ettei ammatti-
5798: vikkoiset Pohjanlahden rannikkovedet näyttä- kunta itse voi suurestlkaan vaikuttaa silakan
5799: vät olevan silakan suosimia kutupaikkoja. Tä- jalostamiseen. Koska kysymyksellä kuitenkin
5800: mä on ajan mittaan johtanut siihen, että juuri on kansantaloudellista merkitystä, valtion pi-
5801: silakan kalastuksesta on muodostunut tärkein täisi tulla mukaan ja ensi toimenpiteenään tut-
5802: alueella, jonka rajat ovat pohjoisessa Köklot ja kia Pohjanmaalle perustettavan kalanjalostus-
5803: etelässä Korsnäs. Ammattikalastajien saaliit tehtaan tarvetta. Sopivan kalastussataman löy-
5804: ovat tällä alueella olleet vuosittain n. 4,5 mil- täminen tehdasta varten ei tuottane vaikeuksia,
5805: joonaa kiloa. Pääosa on kalastettu keväällä si- koska valtio on viime vuosien aikana rakenta-
5806: lakan kutuaikaan. nut ja rakentaa edelleen kalasatamia Pohjan-
5807: Silakkasaaliiden suuruuden johdosta syntyy maalle.
5808: menekkivaikeuksia ja silakan hinta putoaa. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5809: nä aikana menee n. 85 prosenttia silakkasaa- nioittavasti,
5810: liista turkiseläinten rehuksi.
5811: Turkiseläinten täytyy toki saada ruokaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5812: mutta kansantaloudelliselta kannalta olisi var- 1983 tulo- ja menoarvioon 60 000
5813: maan kannattavampaa jalostaa ja käyttää enem- markkaa Pohjanmaan kalansaaliiden ja-
5814: män korkealuokkaista ruokakalaa ihmisten ra- lostamisen tarpeen ja tähän toimintaan
5815: vinnoksi. Ainakin tämä olisi kannattavaa niin sopivan kalastussataman tutkimista var-
5816: kauan kuin me tuomme maahan kukaties laa- ten.
5817: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
5818:
5819: Bror Lillqvist Mikko Elo
5820: Markus Aaltonen Juhani Raudasoja
5821: 1982 rd. 933
5822:
5823: Fimansmoti:on nr 846
5824:
5825:
5826:
5827:
5828: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för anställning av en
5829: jurist som biträder fiskarbefolkningen i juridiska frågor
5830:
5831:
5832: Tili Riksdagen
5833:
5834: Kust- och insjöfiskarnas inkomstmöjligheter vara ersättningsskyldig och då faller förstås
5835: har försämrats ansenligt under de senaste åren. skadan av de förstörda fiskbragderna i sin
5836: Fiskarbefolkningen har utan egen förskyllan helhet på ägaren. Det händer nämligen ibland,
5837: råkat i ekonomiska svårigheter på grund av att timmersläp består av ostämplat virke. 1
5838: vattenföroreningar förorsakade av industrin, av ett dylikt fall är det fullständigt omöjligt att
5839: olika muddringsarbeten, av vattnets förorening bestämma vems virke som har kommit på drift
5840: vid knippningshamnar o.s.v. Som det senast och förstört fiskeredskapen.
5841: kända exemplet på fiskdöd i större utsträck- Här har nämnts endast en del av de svårig-
5842: ning, kan nämnas, fiskdöden vid Kyro älvs myn- heter som fiskarbefolkningen har att brottas
5843: ning våren 1970. Vattenföroreningen förorsa- med, då antingen fiskevattnen förorenats eller
5844: kades i detta fall av muddringsarbeten i åmyn- bragderna skadats. Ersättningsfrågan löses
5845: ningen. Där dog tontals med fisk och ingen sällan på frivillighetens väg utan det blir dom-
5846: anser sig vara skyldig. Huruvida landets rätts- stolen som får avgöra densamma. I dylika och
5847: väsende kan utreda vem som bär skulden tili andra fall som fiskarena behöver juridisk
5848: fiskdöden får framtiden utvisa. 1 varje fall hjälp, bör det kunna anses skäligt, att denna
5849: kan det konstateras, att fiskarena i denna trakt hjälp och handräckning skulle ske på sam-
5850: gick miste om betydande inkomster och san- hällets bekostnad som stöd åt den svårt be-
5851: nolikt också i framtiden. Det märkliga i sam- trängda fiskarbefolkningen.
5852: manhanget är, att ingen känner sig ersättnings- Hänvisande tili ovan stående motiveringar
5853: skyldig utan inkomstbortfallet drabbar helt föreslår undertecknade,
5854: fiskarbefolkningen, en yrkesgrupp som annars
5855: här tili låglöntagarna i vårt land. att Riksdagen måtte intaga i 1983
5856: Ett annat problem som fiskarena har vid års statsförslag 110 000 mark för an-
5857: utövandet av sitt yrke, är förstörda fiskred- ställning av en jurist, som fiskarbe-
5858: skap, förorsakade av stormen söndrade eller folkningen avgiftsfritt får anlita i fis-
5859: annars på drift varande timmersläp. Också i keri/rågor av juridisk natur.
5860: detta fall kan det hända, att ingen anser sig
5861: Helsingfors den 30 september 1982
5862:
5863: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila
5864: Markus Aaltonen Mikko Elo
5865: Juhani Raudasoja
5866: 934 1982 vp.
5867:
5868: Raha-asi.a-aJoite n:o 846 Suomennos
5869:
5870:
5871:
5872:
5873: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastajaväestöä oikeu-
5874: dellisissa kysymyksissä avustavan lakimiehen palkkaamiseen
5875:
5876:
5877: Eduskunnalle
5878:
5879: Rannikko- ja sisävesikalastajien tulonhank- niin, ettei kukaan pidä itseään korvausvelvolli-
5880: kimismahdollisuudet ovat tuntuvasti heikenty- sena, jolloin vahinko kalanpyydysten tuhoutu-
5881: neet viime vuosien aikana. Kalastajaväestö on misesta koituu kokonaisuudessaan niiden omis-
5882: omatta syyttään joutunut taloudellisiin vai- tajille. Joskus nimittäin sattuu, että puutavara-
5883: keuksiin veden saastumisen vuoksi, joka on lautta koostuu leimaamattomasta puutavarasta.
5884: johtunut teollisuudesta, erilaisista ruoppaus- Tällaisessa tapauksessa on täysin mahdotonta
5885: töistä, veden saastumisesta niputussatamissa päätellä, kenen puutavara on joutunut ajelehti-
5886: jne. Esimerkkinä viimeksi tunnetuksi tulleesta maan ja tuhonnut kalastusvälineet.
5887: kalakuolemasta voidaan mainita keväällä 1970 Edellä on mainittu vain osa niistä vaikeuk-
5888: Kyröjoen suulla tapahtunut kalakuolema. Ve- sista, jotka aiheuttavat pulmia kalastajaväestölle
5889: den saastuminen aiheutui tässä tapauksessa silloin, kun kalavedet saastuvat tai pyydykset
5890: joen suulla suoritetuista ruoppaustöistä. Täl- vahingoittuvat. Korvauskysymykset ratkeavat
5891: löin kaloja kuoli tonneittain ilman että kukaan harvoin vapaaehtoista tietä, vaan ne on ratkais-
5892: olisi pitänyt itseään tähän syyllisenä. Tulevai- tava tuomioistuimessa. Tämänkaltaisissa ja
5893: suus on näyttävä, pystyykö maamme oikeus- muissa tapauksissa, joissa kalastajat ovat oikeu-
5894: laitos selvittämään syyllisen kalakuolemaan. Jo- dellisen avustuksen tarpeessa, on pidettävä
5895: ka tapauksessa voidaan todeta, että tämän seu- kohtuullisena, että tällaista apua ja virka-apua
5896: dun kalastajat menettivät huomattavat ansiot annetaan yhteiskunnan kustannuksella ja tuella
5897: ja tämä on todennäköistä myös tulevaisuudessa. ahdingossa olevalle kalastajaväestölle.
5898: Erikoista tässä yhteydessä on se, ettei kukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5899: pidä itseään vahingonkorvausvelvollisena, vaan nioittavasti,
5900: tulojen menetys kohtaa yksinomaan kalastaja-
5901: väestöä, joka ammattiryhmänä sinänsä jo muu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5902: tenkin kuuluu maamme matalapalkkaisiin. 1983 tulo- ja menoarvioon 110 000
5903: Toinen ongelma kalastajan ammatin harjoit- markkaa lakimiehen palkkaamiseksi} jota
5904: tamisessa on kalastusvälineiden rikkoutuminen kalastajaväestö saisi maksutta käyttää
5905: myrskyssä tai niiden tarttuessa ajelehtivaan kalastukseen liittyvien oikeudellisten ky-
5906: puutavaraan. Tässäkin tapauksessa voi käydä symysten selvittämiseksi.
5907: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
5908:
5909: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila
5910: Markus Aaltonen Mikko Elo
5911: Juhani Raudasoja
5912: 1982 vp. 935
5913:
5914: Raha-asi&aloite n:o 847
5915:
5916:
5917:
5918:
5919: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuden vesien-
5920: suojeluinvestointeihin
5921:
5922:
5923: Ed u s ku il n all e
5924:
5925: Vaikka teollisuuslaitosten ja kuntien toimes- tukilainoja, sillä niiden kautta tuleva tuki on
5926: ta on rakennettu viime vuosina useita jäte- ollut suhteellisen vähäinen vesiensuojelutoi-
5927: vedenpuhdistamoja, monien vesistöjen tila on menpiteistä aiheutuviin kustannuksiin verrat-
5928: edelleen huolestuttava. Eri puolilla maata on tuna.
5929: havaittu huolestuttavia merkkejä jopa siitä, Jotta teollisuuden vesiensuojelutoimenpiteitä
5930: että vesistöjen tila on kääntynyt huonompaan voitaisiin tehostaa, olisi valtion vuoden 1983
5931: suuntaan. Varsinkin teollisuus kuormittaa ve- tulo- ja menoarvioon otettava 15 milj. markan
5932: sistöjä eräillä alueilla aikaisempia vuosia enem- määräraha avustuksena teollisuuden vesiensuo-
5933: män. jeluinvestointeihin. Avustusta tulisi suorittaa
5934: Teollisuuden jätevesikuormitusta vesistöihim- erityisesti sellaisille teollisuuslaitoksille, jotka
5935: me olisi edelleen voitava vähentää. Siksi olisi haluavat toteuttaa vesiensuojeluinvestointinsa
5936: pyrittävä myös teollisuuden osalta jätevesien tehokkaammin ja aikaisemmassa vaiheessa kuin
5937: puhdistuskapasiteetin lisäämiseen. Tällöin yh- vesiensuojelulainsäädäntö edellyttäisi tai vesi-
5938: tenä vaihtoehtona tulisi kysymykseen se, että oikeuksien päätöksellä on määrätty.
5939: valtio myöntäisi teollisuudelle avustuksia ve- Täten vedenpuhdistamojen rakentaminen ja
5940: siensuojeluinvestointien toteuttamista varten. vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen olisi
5941: Tällä hetkellähän valtio tukee teollisuuden myös nykyisen työllisyystilanteen kannalta pe-
5942: vesiensuojeluinvestointeja maksamalla korko- rusteltua.
5943: tukea luottolaitosten myöntämistä lainoista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5944: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä
5945: ehdotetaan korkotukea maksettavaksi 3,5 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5946: markkaa enintään 40 milj. markkaan nousevis- 1983 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
5947: ta pitkäaikaisista halpakorkoisista lainoista. mentille 30.40.39 15 000 000 markkaa
5948: Aikaisempina vuosina teollisuus ei kuiten- avustuksena teollisuuden vesiensuojelu-
5949: kaan ole ollut kovin halukas käyttämään korko- investointeihin.
5950: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
5951:
5952: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Mikko Elo
5953: Kaj Bärlund Sakari Knuuttila Juhani Raudasoja
5954: 936 1982 rd.
5955:
5956: Finansmotion nr 848
5957:
5958:
5959:
5960:
5961: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för fortsatt grundför-
5962: bättring av landsväg nr 7263 (Kaitsor-österö)
5963:
5964:
5965: Tili Riksdagen
5966:
5967: Landsvägen Kaitsor-Österö nr 7263 är för höjas för att undvika översvämning av vägen
5968: skärgårdsbefolkningen i Maxmo, Oravais och vid högt sjövatten. Under menförestider
5969: Vörå kommuner mycket viktig och betydelse- måste vägen vanligtvis avstängas eller betydan-
5970: full. Nämnda väg är den enda allmänna vägen de trafikbegränsningar införas.
5971: och "pulsådern" genom Maxmo skärgård med Vägens nuvarande skick och kvalite är tili
5972: förgrening till Kvimo by. Vidare går vägen stort förfång för befolkningen och en flask-
5973: även till en del genom Oravais och Vörå skär- hals för näringslivets utveckling. Speciellt blir
5974: gård. pälsdjursnäringen lidande. Pälsdjursfarmarna är
5975: Ifrågavarande väg betjänar områdets fasta synnerligen beroende av goda vägar för sina
5976: befolkning på omkring 800 personer. Därav tunga transporter tili fryserierna och farmerna.
5977: bor 650 personer inom Maxmo kommuns skär- Praktiken har dessutom utvisat att uppföd-
5978: gårdsdel, vilket utgör över hälften av kom- ningen av pälsdjur är ett lämpligt yrke för
5979: munens hela befolkning. Därtill användes skärgårdsbefolkningen.
5980: vägen, speciellt under sommarmånaderna, av Av ovan nämnda framgår att landsvägen
5981: ett stort antal villaägare och turister. Kaitsor-österö ej på långt när fyller de krav
5982: För den bofasta befolkningen är vägen ett som trafiken nu fordrar. Den lokala befolk-
5983: livsvilikor. Den är helt beroende av vägen för ningen bör också ha all rätt att kräva av sam-
5984: sitt dagliga liv och sin utkomst. Tili exempel hället en farbar väg med tillfredsställande
5985: från Österö tili kommunens centrum och kom- kvalite på vägbanan under alla årstider.
5986: munalkansliet är vägsträckan 47 km lång. När Med hänvisning tili ovan stående motive-
5987: befolkningen måste färdas så långa avstånd ringar föreslås vördsamt,
5988: bl.a. för att få kommunal service, har vägens
5989: kvalite stor betydelse för trivseln och levnads- att Riksdagen måtte intaga i 1983
5990: standarden. års statsförslag 1 600 000 mark för
5991: Ovan nämnda väg är 30 km lång. Väggrun- fortsättning med förbättringen av lands-
5992: den är överallt alldeles för svag för nutida väg Kaitsor-Österö nr 7263 inom
5993: trafik. På vissa ställen bör vägbanken även Maxmo skärgård.
5994: Helsingfors den 30 september 1982
5995:
5996: Bror Lillqvist Mikko Elo
5997: Markus Aaltonen Juhani Raudasoja
5998: 1982 vp. 937
5999:
6000: Rahll'-asin-aloite n:o 848 Suomennos
6001:
6002:
6003:
6004:
6005: LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7263
6006: (Kaitsor-Österö) perusparannuksen jatkamiseen
6007:
6008:
6009: Eduskunnalle
6010:
6011: Maantie n:o 7263 Kaitsor-Österö on Mak- seksi meriveden noustessa korkealle. Kelirikon
6012: samaan, Otavaisten ja Vöyrin kuntien saariston aikana tie täytyy tavallisesti sulkea tai sen lii-
6013: asukkaille hyvin tärkeä. Tämä tie on ainoa kennettä huomattavasti rajoittaa.
6014: yleinen tie ja "valtasuoni", joka kulkee Maksa- Tien nykyinen kunto ja laatu ovat huomat-
6015: maan saariston halki haarautuen Kvimon ky- tava haitta väestölle ja muodostavat elinkeinon
6016: lään. Tie kulkee edelleen osaksi Otavaisten ja kehitykselle pullonkaulan. Erityisesti turkistar-
6017: Vöyrin saariston halki. haus kärsii. Turkistarhaajat ovat varsin riippu-
6018: Kyseinen tie palvelee alueen suunnilleen 800 vaisia hyvistä teistä jäähdyttämöille ja tarhoille
6019: asukkaan vakinaista väestöä. Näistä 650 henki- tapahtuvien raskaiden kuljetusten vuoksi. Käy-
6020: löä, mikä on yli puolet kunnan koko väestöstä, täntö on lisäksi osoittanut, että turkistarhaus
6021: asuu Maksamaan kunnan saaristoalueella. Tä- on sopiva elinkeino saariston väestölle.
6022: män lisäksi tietä käyttää erityisesti kesäaikana Edellä esitetystä ilmenee, että Kaitsorin-
6023: suuri määrä huvilanomistajia ja turisteja. Österön maantie ei läheskään täytä nykyisen
6024: Alueella vakinaisesti asuvalle väestölle tie on liikenteen sille asettamia vaatimuksia. Paikalli-
6025: elinehto. Se on jokapäiväisessä elämässään ja sella väestöllä tulee myös olla täysi oikeus vaa-
6026: toimeentulonsa hankkimisessa tiestä täysin riip- tia yhteiskunnalta kulkukelpoista, ajoradaltaan
6027: puvainen. Esimerkiksi Österöstä on matkaa 47 ja laadultaan kaikkina vuodenaikoina tyydyttä-
6028: km kunnan keskustaan ja kunnan kansliaan. vää tietä.
6029: Kun ihmisten on kuljettava näin pitkiä matkoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6030: mm. kunnallisten palvelujen saamiseksi, tien nioittavasti,
6031: laadulla on huomattava merkitys viihtyvyyden
6032: ja elintason kannalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6033: Edellä mainittu tie on 30 km pitkä. Tien 1983 tulo- ja menoarvioon 1 600 000
6034: pohja on kauttaaltaan liian heikko nykyistä lii- markkaa Maksamaan saaristossa sijaitse-
6035: kennettä ajatellen. Tien pengerrystä täytyy van Kaitsorin-Österön maantien n:o
6036: myös korottaa tietyHtä kohdin tulvan estämi- 7263 parannustöiden jatkamiseksi.
6037: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6038:
6039: Bror Lillqvist Mikko Elo
6040: Markus Aaltonen Juhani Raudasoja
6041:
6042:
6043:
6044:
6045: 118 088200412K
6046: 938 1982 rd.
6047:
6048: Hnansmotion nr 849
6049:
6050:
6051:
6052:
6053: Lilllqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för planering av vägen
6054: från Sundom tili den s.k. Strandvägen i Yttermalax
6055:
6056:
6057: Ti 11 R i k s d a g en
6058:
6059: Sedan vägbanken Vasklot-Myrgrund i Vasa På grund av den betydelse vägen kommer
6060: stad blivit färdig har väg- och vattenbygg- att få i framtiden för trafikanterna tili de syd-
6061: nadsdistriktet fortsatt med planeringen av väg- ligare delarna i Österbotten, borde vägplane-
6062: sträckan från Myrgrund tili Sundom byns ringen från Sundom by fortsätta omedelbart
6063: centrum. Men medel för att fortsätta med ar- för att vägförbättringsarbetet i sin tur så fort
6064: betet tili den s.k. Strandvägen i Yttermalax som möjligt skulle kunna vidtagas. Vägen bör
6065: finns inte för närvarande. Nämnda sträcka är fås trafiksäker samt av så hög kvalite att den
6066: cirka 9 km. håller den mycket starkt växande trafiken på
6067: När vägen Vasklot-Myrgrund nu är tra- avsnittet Myrgrund-Yttermalax.
6068: fikabel, får fortsättningen på vägen från Myr- Hänvisande till ovan stående motiveringar
6069: grund genom Sundom by tili Strandvägens föreslår undertecknade vördsamt,
6070: korsning i Yttermalax mycket stor betydelse
6071: för trafiken i Y ttermalax området och för den att Riksdagen måtte intaga i 1983
6072: del av Syd-Österbotten som använder sig av års statsförslag 100 000 mark för plane-
6073: Strandvägen. Det blir nämligen fråga om en ring av vägen från Sundom till den s.k.
6074: vägförkortning på 8-10 km för genomgångs- Strandvägen i Yttermalax.
6075: trafiken tili Malax, Korsnäs och västra När-
6076: pes.
6077: Helsingfors den 30 september 1982
6078:
6079: Bror Lillqvist Mikko Elo Juhani Raudasoja
6080: 1982 vp. 939
6081:
6082: Raha-asia-aloite n:o 849 Suomennos
6083:
6084:
6085:
6086:
6087: LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Sundomin Yttermalaxin
6088: ns. Rantatielle johtavan tien suunnitteluun
6089:
6090:
6091: Eduskunnalle
6092:
6093: Sen jälkeen kun Vaasan kaupungissa sijaitse- sijöille olevan merkityksen johdosta sen suun-
6094: va Vaskiluodon-Myrgrundin tiepenger on val- nittelua Sundomin kylästä tulisi jatkaa välittö-
6095: mistunut, tie- ja vesirakennuspiiri on jatkanut mästi, jotta tien parannustyöt voitaisiin aloit-
6096: tien suunnittelua Myrgrundista Sundomin ky- taa niin pian kuin mahdollista. Tie täytyy saada
6097: län keskustaan, mutta varoja työn jatkamiseksi liikenteen kannalta turvalliseksi ja tasoltaan
6098: ns. Rantatielle Yttermalaxiin ei tällä hetkellä niin korkeaksi, että se kestää hyvin voimak-
6099: ole. Mainittu tieosuus on pituudeltaan n. 9 km. kaasti kasvavan liikenteen Myrgrundin-Ytter-
6100: Kun Vaskiluodon-Myrgrundin tie nyt on malaxin tieosuudella.
6101: liikennöimiskelpoinen, tien jatko-osuus Myr- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6102: grundista Sundomin kylän kautta Yttermalaxiin nioittavasti,
6103: Rantatien risteykseen on tullut hyvin tärkeäksi
6104: Yttermalaxin alueen liikenteelle ja sille Etelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6105: Pohjanmaan osalle, joka käyttää Rantatietä. 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
6106: Kyse on nimittäin tien lyhenemisestä 8-10 markkaa Sundomista Yttermalaxin ns.
6107: km:llä Maalahden, Korsnäsin ja läntisen När- Rantatielle johtavan tien suunnittelua
6108: piön kauttakulkuliikenteessä. varten.
6109: Tiellä Pohjanmaan eteläisten osien liikennöit-
6110: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6111:
6112: Bror Lillqvilst Mikko Elo Juhani Raudasoja
6113: 940 1982 rd.
6114:
6115: Filnansmotion nr 850
6116:
6117:
6118:
6119:
6120: Liillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för garanterande av
6121: färjtrafik över Kvarken året runt
6122:
6123:
6124: Tili Riksdagen
6125:
6126: Transporten av bilar med färja över Kvarken näringens fodertillverkning är de största gods-
6127: är i dag rätt omfattande. Trafik året runt bör grupperna som fordrar regelbunden året runt-
6128: anses vara självklart. I synnerhet vintertid har trafik.
6129: färjtrafiken en klar inriktning på nyttotrafik. En varutransport Vasa-Umeå kostar med
6130: Avbrott borde helt enkelt inte få förekomma. färja cirka 800 mark. Tvingas långtradaren
6131: Nordiska rådet har gett en rekommendation köra via Haparanda blir kostnaden cirka 2 200
6132: år 1975 angående garantier för upprätthållande mark. Kostnaderna för bränsle blir en allt
6133: av vintertrafik över Kvarken. Denna rekom- större del av transportkostnaderna och man
6134: mendation bör ges reellt innehåll av sjöfarts- får befara att bränslepriset stiger ytterligare.
6135: myndigheterna i Finland. Vintersjötrafikens tryggande i Kvarken måste
6136: Ar 1979 transporterades över Vasa hamn även anses vara en regional rättvisefråga.
6137: drygt 500 000 passagerare. Dessutom transpor- Hänvisande tili ovan stående motiveringar
6138: terades samma år 100 000 personbilar, 10 000 föreslår undertecknade vördsamt,
6139: långtradare och 2 000 bussar. Den totala
6140: godsmängden utgjorde cirka 150 000 ton. Siff- att Riksdagen måtte intaga i 1983
6141: rorna visar att godstransporterna fått en allt års statsförslag 1 000 000 mark för att
6142: större betydelse vid sidan av turistnäringen, garantera upprätthållande av den tvär-
6143: d.v.s. passagerartrafiken. Trävaror samt rå- gående /ärjtrafiken över Kvarken året
6144: ämnen för plastindustrin och för pälsdjurs- runt.
6145: Helsingfors den 30 september 1982
6146:
6147: Bror LiUqvist Sakari Knuuttila
6148: Markus Aaltonen Mikko Elo
6149: Juhani Raudasoja
6150: 1982 vp. 941
6151:
6152: Raha-asia-aloite n:o 850 Suomennos
6153:
6154:
6155:
6156:
6157: Lillqvist ym.: Määtärahan osoittamisesta ympanvuotisen lautta-
6158: liikenteen takaamiseen Merenkurkun yli
6159:
6160:
6161: Eduskunnalle
6162:
6163: Autojen kuljetus lautalla Merenkurkun yli suuden raaka-aineet, jotka edellyttävät säännöl-
6164: on nykyisin varsin laajamittaista. Ympärivuo- listä, ympärivuotista liikennettä.
6165: tista liikennettä on pidettävä itsestään selvänä Tavaran kuljetus erää kohti Vaasasta Uuma-
6166: asiana. Etenkin talvisaikaan lauttaliikenne on jaan maksaa lautalla noin 800 markkaa. Jos kii-
6167: selvästi hyötyliikennettä. Keskeytyksiä ei yksin- tolinja-auton on pakko ajaa Haaparannan kaut-
6168: kertaisesti saisi sattua. ta, kustannukset nousevat 2 200 markkaan.
6169: Pohjoismaiden neuvosto on vuonna 1975 Polttoainekustannukset muodostavat yhä suu-
6170: suositellut takuiden antamista Merenkurkun yli remman osan kuljetuskustannuksista, ja on pe-
6171: tapahtuvan talviliikenteen ylläpitämiseksi. Suo- lättävissä, että polttoaineiden hinnat nousevat
6172: men merenkulkuviranomaisten tulisi ottaa tä- vielä nykyisestään. Merenkurkun talviliikenteen
6173: mä suositus todesta. turvaamista on myös pidettävä alueellisena oi-
6174: Vuonna 1979 kuljetettiin Vaasan sataman keudenmukaisuuskysymyksenä.
6175: kautta yli 500 000 matkustajaa. Tämän lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6176: kuljetettiin samana vuonna 100 000 henkilö- nioittavasti,
6177: autoa, 10 000 rekkaa ja 2 000 linja-autoa. Ta-
6178: varan kokonaismäärä oli noin 150 000 tonnia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6179: Luvut osoittavat, että tavarankuljetukset ovat 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6180: tulleet yhä tärkeämmiksi turismin eli henkilölii- markkaa Merenkurkun poikki tapahtu-
6181: kenteen ohella. Suurimman osan tavarakulje- van ympärivuotisen lauttaliikenteen tur-
6182: tuksista muodostavat puutavara ja muoviteolli- vaamiseksi.
6183: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6184:
6185: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila
6186: Markus Aaltonen Mikko Elo
6187: Juhani Raudasoja
6188: 942 1982 rd.
6189:
6190: Finansmotion nr 851
6191:
6192:
6193:
6194:
6195: LiUqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en
6196: translatorstjänst vid socialstyrelsen
6197:
6198:
6199: Tili Riksdagen
6200:
6201: Det faktum, att den svenskspråkiga informa- fälligheterna dock i fråga om den svensk-
6202: tionen från statsförvaltningen ofta är brist- språkiga informationen från vissa centrala äm-
6203: fällig och starkt försenad utgör ett stort betsverk.
6204: problern för de svenskspråkiga och tvåspråkiga Med hänvisning til! ovan stående föreslår
6205: kommunerna liksom även för den enskilda undertecknade
6206: medborgaren rned otillräckliga kunskaper i
6207: finska språket. Bristfälliga och försenade di- att Riksdagen i statsförslaget för år
6208: rektiv på svenska kan direkt äventyra rättssä- 1983 på moment 33.30.01 måtte upp-
6209: kerheten och leda till ekonorniska förluster. taga ett anslag om 66 100 mark för
6210: Bristerna i den svenskspråkiga informationen en translatorstjänst vid socialstyrelsen
6211: gäller statliga rnyndigheter både på central i löneklass V 26.
6212: och regional nivå. Mest frarnträdande är brist-
6213: Helsingfors den 29 september 1982
6214:
6215: Bror Lillqvist Jutta Zilliacus Ole Norrback
6216: Kaj Bärlund Elisabeth Rehn Asser Stenbäck
6217: Henrik Westerlund Inger Hirvelä Boris Renlund
6218: Håkan Malm Gunnar Häggblom Sten Söderström
6219: 1982 vp. 943
6220:
6221: Raha-asia-aloite n:o 851 Suomennos
6222:
6223:
6224:
6225:
6226: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kielenkääntäjän viran
6227: perustamiseen sosiaalihallitukseen
6228:
6229:
6230: Eduskunnalle
6231:
6232: Se seikka, että valtiovallan taholta tapahtuva viranomalSla. Näkyvimpinä ruotsin kielellä ta-
6233: ruotsinkielinen tiedottaminen on usein puut- pahtuvan tiedottamisen puutteet ovat kuiten-
6234: teellista ja vahvasti myöhässä, aiheuttaa huo- ldn eräissä keskusvirastoissa.
6235: mattavan pulman sekä ruotsinkielisille että kak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6236: sikielisille kunnille samoin kuin yksityisille kan- nioittaen,
6237: salaisille, joiden suomen kielen taito on puut-
6238: teellinen. Ruotsinkielisten ohjeiden puuttumi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6239: nen ja niiden myöhästyminen saattavat myös 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
6240: vaarantaa oikeusturvaa ja johtaa taloudellisiin 33.30.01 66 100 markkaa kielenkääntä-
6241: menetyksiin. jän viran, palkkausluokka V 26, pe-
6242: Ruotsinkielisen tiedottamisen puutteet kos- mstamiseksi sosiaalihallitukseen.
6243: kevat sekä valtion keskusviranomaisia että alue-
6244: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6245:
6246: Bror Lillqvist Jutta Zilliacus Ole Norrback
6247: Kaj Bärlund Elisabeth Rehn Asser Stenbäck
6248: Henrik Westerlund Inger Hirvelä Boris Renlund
6249: Håkan Malm Gunnar Häggblom Sten Söderström
6250: 944 1982 vp.
6251:
6252: Raha-asia-aloite n:o 852
6253:
6254:
6255:
6256:
6257: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suojatyö-
6258: paikkojen käyttökustannuksiin suojatyöpaikkatoiminnan laa-
6259: jentamiseksi
6260:
6261:
6262: Eduskunnalle
6263:
6264: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä ottaneet kehitysvammapiirien kuntainliitot. Täl-
6265: on ehdotettu momentille 33.44.33 varattavaksi laista toimintaa tulisi edelleen kehittää pitkä-
6266: määräraha mm. 30 uuden viran perustamiseksi jänteisesti, joten valtion tulo- ja menoarviossa
6267: kunnallisiin invaliidihuoltolain nojalla perustet- tulisi varata riittävät määrärahat suunnitellun
6268: taviin suojatyöpaikkoihin. Suojatyötoimintaa t01m1nnan käynnistämiseen. Allekirjoittajien
6269: voidaan maassamme toteuttaa kolmen eri lain mielestä olisi ryhdyttävä tarmokkaisiin toimen-
6270: perusteella, joista invaliidihuoltolaki on vanhin. piteisiin kuntien suojatyöpaikkojen lisäämiseksi.
6271: Sen piirissä on voitu toteuttaa suojatyötoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6272: taa kuitenkin täysin riittämättömästi. Viime
6273: vuosina on kiinnostus suojatyön kehittämiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6274: vihdoin virinnyt ja kunnat ovat todenneet toi- 1983 tulo- ia menoarvioon momentille
6275: minnan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi 33.44.33 (Valtionosuus kunnille suoja-
6276: työrajoitteisten henkilöiden työllistämismahdol- työtoiminnan käyttökustannuksiin) li-
6277: lisuudeksi. säyksenä 1 500 000 markkaa, ;osta
6278: Vuodelle 1983 on suunnitteilla lukuisia uusia 750 000 markkaa aiheutuisi 20 uuden
6279: suojatyökeskuksia useiden kuntien ja kuntain- viran perustamisesta ;a 750 000 mark-
6280: liittojen toimesta. Siten on alkuun päässyt ke- kaa toiminnan muista käyttökustannuk-
6281: hitys, jossa vastuun suojatyön kehittämisestä sista.
6282: alueellaan invaliidihuoltolain perusteella ovat
6283: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6284:
6285: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Sakari Knuuttila
6286: Kaj Bärlund Juhani Raudasoja Mikko Elo
6287: 1982 rd. 945
6288:
6289: Finansmotion nr 853
6290:
6291:
6292: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för utbildning av döv-
6293: tolkar
6294:
6295:
6296: Tili Riksdagen
6297:
6298: Drygt var tusende person i vårt land är döv. att tolkarbetet för det mesta utförs som bi-
6299: Det här betyder, att det finns närmare 8 000 syssla.
6300: personer som i vissa fall borde få hjälp, då De döva har liksom alla andra medhorgare
6301: de inte kan tillgodogöra sig vanligt tal. De i vårt land sina samhällsangelägenheter att
6302: döva barnen kan ej lära sig talspråket på van- sköta om. Och eftersom vi fordrar att det skall
6303: ligt sätt. Det sker först i skolan och utan hjälp ske på de hörandes villkor hör hjälp ställas tili
6304: av hörseln. Inlärning är långsam och resul- deras förfogande.
6305: taten därefter. En barndomsdöv har efter av- Invalidvården ger i allmänhet hjälpmedel
6306: slutad skolgång ett ordförråd mellan 500 och åt de handikappade. Borde inte också de döva
6307: 1 000 ord. kompenseras av samhället på samma sätt och
6308: De döva måste vid kommunicering med enligt samma principer? T olken för den döva
6309: hörande ty sig tili läppavläsning. Eftersom fungerar inte enbart som tolk utan måste även
6310: många fonem ej syns på läpparna är de dövas vid behov kunna redogöra för i synnerhet de
6311: möjlighet att förstå talet mellan 30 och 90 frågor, som den dövas språkkunskap och be-
6312: procent. När utförda undersökningar i Sverige greppsvärld är snävare än den givna informa-
6313: utvisar, att talet av en barnsdomsdöv kan för- tionen. Praktiken har nämligen utvisat, att
6314: stås av hörande tili endast 15-25 procent, ödesdigra misstag kan ske på grund av miss-
6315: kan möjligheterna att förstå varandra i motsatt förstånd. Detta gäller bl. a. sjukvården samt
6316: riktning inte vara mycket större. uppgörande av köpebrev och testamenten.
6317: Av denna redogörelse framgår att döva och För de dövas behov har kyrkan anställt
6318: hörande har svårt att förstå varandra genom specieiia dövarbetare. De dövas förbund, Kuu-
6319: talspråket. Då återstår som kommunikations- rojen Liitto r.y. har 15 konsulenter i sin tjänst.
6320: medel de dövas eget språk teckenspråket eller Därtiil finns även tolktjänst för de döva enligt
6321: handalfabetet. Men för att teckenspråket skall lagen om invalidvård.
6322: bli förbindelselänken mellan döva och hörande Detta är aii arbetskraft, som nu speciellt
6323: måste det finnas ett tillräckligt antal döv- står till de dövas förfogande. Dessa försöker
6324: tolkar, d.v.s. hörande personer som kan över- efter bästa förmåga hjälpa och histå de döva
6325: sätta teckenspråket tili tal. men deras arbetskapacitet räcker inte på långt
6326: Samhället bör ansvara för såväl utbildningen när tili.
6327: av dessa dövtolkar som för deras lön. Denna För att avhjälpa denna brist borde ett större
6328: tjänst har de döva rätt att fordra av oss hö- antal dövtolkar utbildas per år och anta 1et
6329: rande. Därigenom kan vi göra livet lättare för anstäiida dövarbetare utökas i synnerhet för
6330: de döva samt visa vår förståelse för deras kommunernas vidkommande.
6331: problem. Hänvisande till ovan stående motiveringar
6332: För närvarande uthildas årligen mellan 20 föreslår undertecknade,
6333: och 40 dövtolkar i Kuurojen Liitto r.y.:s regi.
6334: Men förbundet anser, att det borde utbildas att Riksdagen i statsförslaget för år
6335: omkring 250 per år för att fylla behovet. Att 1983 måtte intaga 500 000 mark för
6336: det behövs ett så stort antal är beroende av utbildning av dövtolkar.
6337: Helsingfors den 30 september 1982
6338:
6339: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Mikko Eld
6340: Kaj Bärlund Sakari Knuuttila Juhani Raudasoja
6341: 119 088200412K
6342: 946 1982 vp.
6343:
6344: Raha-asia-aloite n:o 853 Suomennos
6345:
6346:
6347: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kuurojen tulkkien kou-
6348: lutukseen
6349:
6350: Eduskunnalle
6351:
6352: Yli joka tuhannes henkilö maassamme on Kuuroilla, kuten kaikilla muillakin maamme
6353: kuuro. Tämä merkitsee sitä, että lähes 8 000 kansalaisilla, on omat tehtävänsä yhteiskunnas-
6354: henkilön tulisi tietyissä tapauksissa saada apua, sa. Koska me vaadimme, että ne tulee hoitaa
6355: koska he eivät voi seurata tavallista puhetta. kuulevien ehdoilla, heidän tulee tässä saada
6356: Kuurot lapset eivät voi oppia puhumaan taval- apua.
6357: lisella tavalla. Tämä tapahtuu vasta koulussa ja Invalidihuolto antaa yleensä apuvälineitä
6358: ilman kuulon apua. Oppiminen on hidasta ja vammaisten käyttöön. Eikö yhteiskunnan tulisi
6359: tulokset ovat sen mukaisia. Lapsesta saakka suorittaa korvausta kuuroille samalla tavalla ja
6360: kuurolla on koulunkäynnin päätyttyä 500- samojen periaatteiden mukaan? Kuuron tulkki
6361: 1 000 sanan sanavarasto. ei toimi ainoastaan tulkkina, vaan hänen täytyy
6362: Kuurojen täytyy keskustellessaan kuulevien tarvittaessa pystyä selvittämään erityisesti sel-
6363: kanssa turvautua huulilta lukemiseen. Koska laisia kysymyksiä, joiden tajuamiseen kuuron
6364: monia äänteitä ei näy huulilta, kuurojen mah- kielitaito ja käsitemaailma ilmaisuineen ovat
6365: dollisuudet ymmärtää puhetta vaihtelevat 30 riittämättömät. Käytäntö on nimittäin osoitta-
6366: ja 90 prosentin välillä. Kun Ruotsissa tehdyt nut, että kohtalokkaita erehdyksiä voi sattua
6367: tutkimukset osoittavat, että kuuleva pystyy väärinkäsitysten vuoksi. Tämä koskee mm. sai-
6368: ymmärtämään kuurona syntyneen puheesta vain raanhoitoa sekä kauppakirjojen ja testament-
6369: 15-25 prosenttia, eivät mahdollisuudet ym- tien laatimista.
6370: märtää toista päinvastaisessa suunnassa voi olla Kuurojen tarpeita varten on erityisiä kuu-
6371: paljon paremmat. rotyöntekijöitä kirkon palveluksessa. Kuurojen
6372: Tästä selvityksestä ilmenee, että kuurojen ja liitolla, Kuurojen Liitto ry:llä, on palvelukses-
6373: kuulevien on vaikeata ymmärtää toisiaan pu- saan 15 neuvojaa. Tämän lisäksi on perustettu
6374: heen avulla. Näin ollen ilmaisukeinoksi jää kuu- tulkin toimi kuuroja varten invaliidihuoltolain
6375: rojen oma kieli, merkki- eli viittomakieli. Mut- nojalla.
6376: ta jotta merkkikielestä tulisi kuuroja ja kuule-
6377: via yhdistävä side, täytyy olla riittävä määrä Tämä on erityisesti kuuroja varten nyt käy-
6378: kuurojen tulkkeja, ts. sellaisia kuulevia henki- tettävissä oleva koko työvoima. Nämä henki-
6379: löitä, jotka pystyvät kääntämään merkkikielen löt pyrkivät tietysti parhaan kykynsä mukaan
6380: puheeksi. auttamaan ja avustamaan kuuroja, mutta hei-
6381: Yhteiskunnan tulee vastata sekä näiden kuu- dän työpanoksensa ei läheskään riitä täyttä-
6382: rojen tulkkien koulutuksesta että heidän pal- mään tarvetta.
6383: kastaan. Tätä palvelua kuuroilla on oikeus vaa- Tämän epäkohdan poistamiseksi tulisi kuuro-
6384: tia meiltä kuulevilta. Täten voimme tehdä kuu- jen tarpeita varten palkattujen työntekijöiden
6385: rojen elämän helpommaksi sekä osoittaa ym- määrää mitä pikimmin lisätä.
6386: märtämystä heidän pulmiaosa kohtaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6387: Tällä hetkellä koulutetaan vuosittain 20-40 nioittavasti,
6388: kuurojen tulkkia Kuurojen Liitto ry:n valvon-
6389: nassa. Liitto on kuitenkin sitä mieltä, että tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6390: peen tyydyttämiseksi tulisi vuosittain kouluttaa 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
6391: noin 250 henkilöä. Näin suuren määrän tarve markkaa kuurojen tulkkien koulutta-
6392: johtuu siitä, että tulkin työtä suoritetaan enim- mista varten.
6393: mäkseen sivutoimisesti.
6394: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6395:
6396: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Mikko Elo
6397: Kaj Bärlund Sakari Knuuttila Juhani Raudasoja
6398: 1982 vp. 947
6399:
6400: Raha-asia-aloite n:o 854
6401:
6402:
6403:
6404:
6405: Linna: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan maatalous-
6406: keskuksen perustamiseen
6407:
6408:
6409: Eduskunnalle
6410:
6411: Maatalousneuvonnan vuonna 1970 suoritettu Aluekokous toteaa edelleen, että Keski-Poh-
6412: keskittämisratkaisu merkitsi Keski-Pohjanmaalla janmaan liittämisellä jo ennestään laajaan Oulun
6413: sitä, että Keski-Pohjanmaan maanviljelysseura läänin talousseuran alueeseen ei ole saavutettu
6414: lopetettiin ja sen toiminta-alue liitettiin Oulun mainittavia kustannussäästöjä, sillä neuvonta
6415: maatalouskeskuksen alueeseen. Näin jälkeen- oli tuolloin käytännöllisesti katsoen täysin kes-
6416: päin ajatellen tuntuu kaikki asiasyyt huomioon- kittynyt yhden neuvontajärjestön piiriin. Sitä
6417: ottaen käsittämättömältä mihin tällainen rat- vastoin alueen laajeneminen on vaikeuttanut
6418: kaisu perustui, sillä yleistä liikennettä hyväksi- tietojen kulkua, tilastointia, alueen olosuhtei-
6419: käyttäen etäisyydet Oulusta Keski-Pohjanmaan den huomioonottamista jne. Keski-Pohjanmaan
6420: itäisiin osiin ovat yli 300 kilometriä. alue muodostaa voimakkaan ja yhtenäisen nau-
6421: Keski-Pohjanmaan väestön kärsimiä mene- takarjatalousalueen, jonka neuvonnan erityis-
6422: tyksiä maatalousneuvonnan keskittämisratkai- tarpeet pystytään parhaiten tyydyttämään oman
6423: susta on yritetty poistaa siten, että Kokkolassa maatalouskeskuksen avulla.
6424: entisen Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran Oulun maatalouskeskuksen johtokunta on
6425: tiloissa toimii Oulun maatalouskeskuksen alue- käsitellyt kokouksessaan 8. 12. 1975 alueko-
6426: toimisto. kouksen esityksen ja tullut yksimielisesti siihen
6427: Keski-Pohjanmaan maatalousväestö ei ole tulokseen, että Keski-Pohjanmaan Maanviljelys-
6428: koskaan hyväksynyt suoritettua maatalousneu- seuran alueelle tulisi perustaa maanviljelysseu-
6429: vonnan keskittämisratkaisua. Oulun maatalous- ran rajoja noudattaen oma itsenäinen maata-
6430: keskus ei ole halunnut myöskään kahlita Keski- louskeskus ja päätti alistaa ehdotuksensa syys-
6431: Pohjanmaan viljelijäväestön mielipiteitä. Tämä kokouksen harkittavaksi.
6432: selviää seuraavasta Oulun maatalouskeskuksen Oulun maatalouskeskuksen syyskokous 15.
6433: johtokunnan helmikuun 11 päivänä 197 6 Maa- 12. 1975 käsitteli asian ja päätti, että Maata-
6434: talouskeskusten Liitolle lähettämästä kirjel- louskeskusten Liitolle esitetään, että Keski-
6435: mästä: Pohjanmaalle perustettaisiin maatalouskeskus.
6436: "Oulun maatalouskeskuksen Kokkolan alueen
6437: aluekokous 24. 11. 1975 on esittänyt Oulun Syyskokouksen päätökseen perustuen johto-
6438: kunta esittää kunnioittaen,
6439: maatalouskeskukselle, että se ryhtyisi toimenpi-
6440: teisiin alueensa jakamiseksi niin, että entiselle että Maatalouskeskusten Liiton johto-
6441: Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran alueelle kunta tekisi maa- ja metsätalousminis-
6442: perustettaisiin itsenäinen maatalouskeskus, jon- teriölle esityksen Keski-Pohjanmaan
6443: ka päätoimipaikkana olisi Kokkolassa sijaitseva Maatalouskeskuksen perustamiseksi."
6444: maanviljelysseuran toimisto.
6445: Aluekokous toteaa, että asia on tullut ajan- Kertomuksessa hallituksen toimenpiteistä
6446: kohtaiseksi sen jälkeen, kun neuvontajärjestöjen vuonna 1978 todetaan sivulla 131 seuraavaa:
6447: yhtymissopimuksesta on kulunut viisi vuotta "123 §/1977 vp.
6448: eikä tuona aikana toteutettavaksi sovittuja maa- Joulukuun 21 päivänä 1977 käsitellessään
6449: talouskeskusten yhdistymisiä ole tapahtunut. hallituksen esitystä n:o 108 valtion tulo- ja
6450: Näin ollen yhdistymissopimus tulee nyt arvioi- menoarvioksi vuodelle 1978 Eduskunta lausui
6451: da uudelleen myös siltä osin, mikä koski Keski- mm.:
6452: Pohjanmaan Maanviljelysseuran toiminnan lak- 13) Eduskunta on pitänyt tarpeellisena, että
6453: kauttamista. hallituksen toimesta selvitetään, onko vuonna
6454: 948 Raha-asia-aloite n:o 854
6455:
6456:
6457: 1970 suoritettu maatalousneuvonnan keskittä- minnassa sisäinen t01mmnan henki rikkoutuu
6458: minen vastannut niitä tavoitteita, joihin tällä Keski-Pohjanmaan erikoisaseman johdosta.
6459: uudistuksella pyritään." Kun maassamme on selvästi voittamassa alaa
6460: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 19. 11. sellainen ajattelutapa, että maakunnallisille kan-
6461: 1980 työryhmän selvittämään, onko vuonna salaisten yhteistoimintapyrkimyksille pitäisi an-
6462: 1970 suoritettu maatalousneuvonnan alueelli- taa enemmän arvoa, koska tätä kautta sääste-
6463: nen keskittäminen vastannut neuvonnallisesti ja tään valtion varoja niihin toimintoihin, jotka
6464: taloudellisesti niitä tavoitteita, joihin keskittä- ovat riippuvaisia valtion rahoitusosuudesta, olisi
6465: misellä pyrittiin. tätä taustaa vasten katsottuna järkevintä pe-
6466: Työryhmä jätti kesäkuussa 1981 mietintönsä, rustaa Keski-Pohjanmaalle oma maatalouskes-
6467: jossa se totesi Keski-Pohjanmaalla maatalous- kus.
6468: neuvonnan taantuneen keskittämisen seurauk- Jos entinen Keski-Pohjanmaan maanviljelys-
6469: sena. Ratkaisuna Keski-Pohjanmaan alueen hei- seuran toimialue erotetaan Oulun maatalouskes-
6470: kentyneen maatalousneuvonnan tehostamiseksi kuksesta omaksi maatalouskeskukseksi, tulee se
6471: työryhmä ehdottaa valtionapuisen suunnittelu- merkitsemään pitkällä tähtäimellä valtion varo-
6472: agronomin viran perustamista Kokkolan alue- jen säästöä, sillä kunnat Keski-Pohjanmaalla
6473: toimistoon ja aluetoimikuntien toimintaedelly- ovat lupautuneet tukemaan huomattavasti ny-
6474: tysten parantamista. kyistä enemmän maatalousneuvontaa, jos Keski-
6475: Työryhmän ehdotuksessa ei ole nähty riittä- Pohjanmaalle perustetaan oma maatalouskeskus.
6476: vän syvällisesti sitä luottamuspulaa, joka vallit- Ne lisäkustannukset, joihin valtion varoja
6477: see, kun Keski-Pohjanmaata pidetään maata- tarvitaan Keski-Pohjanmaan maatalouskeskuk-
6478: lousneuvonnan osalta kytkettynä Oulun maa- sen perustamisessa, johtuvat ainoastaan perus-
6479: talouskeskuksen alueeseen. Työryhmä ei ole tamisvaiheen lisäkuluista.
6480: myöskään ajatellut mitä Oulun maatalouskes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6481: kuksen yhtenäisyydelle merkitsee se, että Kok- taen,
6482: kolan alueen aluetoimikuntien toimintaa voi-
6483: makkaasti tehostetaan. Kun Kokkolan alue suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6484: resta Oulun maatalouskeskuksen alueesta on 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
6485: nykyisinkin ainoa, jossa on aluetoimikuntia, 30.30.40 lisäyksenä 50 000 markkaa
6486: merkitsee näiden toiminnan tehostaminen hel- Keski-Pohjanmaan maatalouskeskuksen
6487: posti sitä, että Oulun maatalouskeskuksen toi- perustamista varten.
6488: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6489:
6490: Heimo Linna
6491: 1982 vp. 949
6492:
6493: Raha-asia-aJ.oite n:o 855
6494:
6495:
6496:
6497:
6498: Loikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta tapaturmaviraston
6499: toimintaedellytysten parantamiseen
6500:
6501:
6502: Eduskunnalle
6503:
6504: Tapaturma- ja sotilasvammalainsäädännön se- minnassa viranomaisten kanssa ryhtynyt suorit-
6505: kä muiden lakien ja asetusten mukaisten teh- tamaan koko valtakunnan alueella sotilasvam-
6506: tävien hoitaminen edellyttää tapaturmavirastol- makorvausta koskevaa tehostettua neuvonta- ja
6507: ta vuosittain kymmenientuhansien korvausha- huollontarkastustyötä - "kentän haravointia".
6508: kemusten käsittelemistä ja sen puitteissa asioi- Tämän lakisääteisen huollon kenttätyön vaiku-
6509: den laadun mukaan lukumääräisesti suhteelli- tuksesta tapaturmavirastossa vireille tulleiden
6510: sen mittavaksi muodostuvien erilaisten korvaus- ja tulevien korvaushakemusten määrä lisääntyy
6511: kysymysmäärien ratkaisemista. Pääosa viraston hyvin merkittävästi. Se on luonnollisestikin
6512: käsiteltävänä olevista asioista on edelleen so- omiaan lisäämään viraston käsiteltävänä olevien
6513: tilasvammalain mukaisia. Hakemusten käsitte- korvausasioiden ruuhkautumista ja sen myötä
6514: lyaika vaihtelee nykyisin asian laadun mukaan hidastamaan edelleen tietyn tyyppisten korvaus-
6515: muutamasta viikosta yhteen vuoteen. hakemusten käsittelyä.
6516: Maan sotavammaisten ikääntyessä, heidän Ottaen huomioon, että edellä tarkoitettua
6517: keski-ikänsä ylittäessä jo 66 vuotta ja elämi- jo vuonna 1980 aloitettua tehostettua neuvonta-
6518: sen edellytystensä heikentyessä sekä suoriutu- ja tarkastustoimintaa on vielä lähivuosina jat-
6519: miskykynsä alentuessa he ovat yhä riippuvai- kettava, jotta se kattaisi koko maan alueen,
6520: sempia sotilasvammalainsäädännön tarjoamasta on otaksuttavissa tapaturmavirastossa vireille
6521: korvausturvasta. Sotavammaisen lähimmän tulevien asioiden yhä lisääntyvän ja ruuhkau-
6522: omaisen ja huollettavan - puolison - aseman tuvan. Tämä aiheuttaa lisääntyvää huolestu-
6523: kehitys on samansuuntainen. mista sotainvalidien keskuudessa korvauspää-
6524: Sotainvalidien Veljesliiton on sotavammaisten tösten haitallisesti viipyessä.
6525: omana keskusjärjestönä ollut osaltaan kiinnittä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6526: minen enenevästi huomiota sotavammaisten la- nioittavasti,
6527: kisääteisen huollon ja etenkin sotilasvammakor-
6528: vausten asianmukaiseen toteuttamiseen. Liiton että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6529: suorittamat tutkimukset ja käytännön huolto- den 1983 tulo- ;a menoarvioon lisäyk-
6530: työssä saarnat kokemukset osoittavat monissa senä 500 000 markan määrärahan käy-
6531: tapauksissa vakavia puutteita niin korvaus- tettäväksi tapaturmaviraston toiminta-
6532: oikeuden toteutumisessa kuin korvausetuuk- edellytysten parantamiseksi erityisesti
6533: sien määräytymisessä. henkilöresurssien osalta viraston nykyis-
6534: Helpottaakseen sotilasvammakorvausta tarvit- tä ja lähivuosina lisääntyvää tarvetta
6535: sevien pääsyä oikeuksiinsa ja edistääkseen kor- vastaavaksi ikääntyvien sotavammaisten
6536: vauksen asianmukaista ja mahdollisimman täy- lakisääteisen huollon tarpeiden ennakoi-
6537: dellistä toteutumista Sotainvalidien Veljesliitto tavissa olevan kehityksen edellyttämällä
6538: on jäsenyhdistyksineen ja laitoksineen yhteistoi- tavalla.
6539: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6540:
6541: Eino Loikkanen Pertti Hietala
6542: Esko Pekonen Veikko Pihlajamäki
6543: Paavo Vesterinen
6544: 950 1982 vp.
6545:
6546: Raha-asia-aloite n:o 856
6547:
6548:
6549:
6550:
6551: Loikkanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintama-
6552: veteraanien kuntoutustoimintaan
6553:
6554:
6555: Eduskunnalle
6556:
6557: Hallitus on antanut 10. 9. 1982 eduskun- - 7 500 rintamaveteraanin laitoskuntoutuk-
6558: nalle esityksen laiksi rintamaveteraanien kun- seen (joista 6 000 kahden viikon ja 1 500
6559: toutuksesta ( 1982 vp. n:o 115). Sitä valmistel- kolmen viikon jaksolla), 10 prosentin kustan-
6560: taessa on ollut tavoitteena kuntoutukseen vuo- nustason nousu huomioiden 31 185 000 mk,
6561: sittain pääsevien veteraanien määrän lisääminen - avohoidon fysikaalisen kuntoutuksen
6562: 12 OOO:een. Toisaalta hallitus on budjettiesi- aloittamiseen 2 500 000 mk,
6563: tyksessään vuodelle 1983 esittänyt veteraanien - kuntoutuksesta johtuvien matkakustan-
6564: kuntoutukseen 25 milj. mk (33.85.56). Siinä nusten korvaukseen 600 000 mk,
6565: on korotusta vuoteen 1982 verrattuna 3 milj. - kuntoutuksen tutkimus-, seuranta-, tie-
6566: mk. Määräraha riittänee vain n. 5 500 rinta- dotus- ja neuvontatyöhön 500 000 mk,
6567: maveteraanin kuntoutukseen v. 1983 eli vajaal- ..- tarkastajan palkkaamiseksi lääkintöhalli-
6568: le 2 % :lle kuntoutukseen oikeutettujen rinta- tukseen kuntoutuksen valvontaa ja seurantaa
6569: maveteraanien kokonaismäärästä. varten 88 000 mk.
6570: Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6571: tyksen mukaan vuoden 1983 aikana tapahtu-
6572: va välttämätön kuntoutus edellyttäisi kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6573: huomattavasti laajamittaisempia toimia. Neu- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
6574: vottelukunnan arvion mukaan vuoden 1983 33.85.56 lisäyksenä 10 000 000 mark-
6575: aikana suoritettava kuntoutus edellyttää vuo- kaa rintamaveteraanien kuntoutustoi-
6576: den 1983 budjettiin yhteensä 35 miljoonan minnan laajentamiseen ja tehostamiseen.
6577: markan suuruista määrärahaa, joka jakautuisi
6578: eri kuntoutusmuotojen kesken seuraavasti:
6579: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
6580:
6581: Eino Loikkanen Pentti Lahti-Nuuttila Olavi Nikkilä
6582: Lea Savolainen Boris Renlund Veikko Pihlajamäki
6583: Paavo Vesterinen
6584: 1982 vp. 951
6585:
6586: Raha-asia-aloite n:o 857
6587:
6588:
6589: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Reitkallin puutarhuri-
6590: koulun toiminnan jatkamisen ja kehittämisen suunnitteluun
6591:
6592:
6593: Eduskunnalle
6594:
6595: Reitkallin puutarhurikoulu on maamme van- noin kuukausi sitten yli kolmannes osakkeista.
6596: hin jo vuodesta 1906 alkaen nykyisellä pai- Muutkin lähiseudun kunnat kokevat tämän
6597: kallaan Vehkalahden Reitkallin kylässä toimi- vanhan, arvostetun koulun säilyttämisen ja ke-
6598: nut puutarha-alan ammattikoulu. Koulu on am- hittämisen hyvin tärkeäksi ja toivovat, että
6599: mattipiireissä hyvin tunnettu ja arvostettu ja valtio antaisi takeet koulun opetuslinjojen jat-
6600: sieltä valmistuvat puutarhurit ovat kysyttyjä kamisesta ja kehittämisestä ja yleensä koulun
6601: ja sijoittuneet hyvin jo Kymen läänin alueella säilyttämisestä, jolloin tarpeelliset korjaus- ja
6602: sijaitseviin lukuisiin puutarha-alan yrityksiin. uudisrakennustyöt voitaisiin viipymättä suorit-
6603: Puutarha-alan ja erityisesti Reitkallin koulun taa. :•'.'f~;:
6604:
6605: iatkuvaa suosiota kuvaa se, että viime vuoden Reitkallin puutarhurikoulussa opetusta voi~
6606: lopussa neljästäsadasta puutarha-alan oppilai- taisiin kehittää mm. viljely-, puisto- ja kukka-
6607: toksiin hakeneesta oppilaasta vain 180 mahtui kauppalinjoina. Tulevaisuudessa koulusta voisi
6608: näihin oppilaitoksiin ja 45 hakijaa asetti Reit- muodostua myös puutarha-alan ammatillinen
6609: kallin puutarhurikoulun ensi sijalle huolimatta jatko- ja täydennyskoulutus- sel:ä kurssikeskus.
6610: sen nykyisistä epämukavista oppilasasuntolois- Reitkallin puutarhurikoulussa voitaisiin opettaa
6611: ta ja opetustiloista. erinomaisesti myös biologista viljelyä, mikä
6612: Nykyään Reitkallin puutarhurikoulussa toi- avaisi uusia suotuisia näkymiä vihannesruot-
6613: mii 32 oppilaan käsittävä !-vuotinen puutar- teiden viennille ulkomaille. Lähistöllä sijaitse-
6614: hurikurssi, joka keskiasteen uudistuksen jäl- vat suuret puutarha-alan yritykset kasvihuo-
6615: keen on tarkoitus laajentaa 2-vuotiseksi. neineen voisivat täydentää opetusta antaessaan
6616: Koulun toiminnan jatkuvuus on pitkän ai- mahdollisuuden monipuoliseen harjoitteluun.
6617: kaa ollut vaakalaudalla. Valtio ei ole myöntä- Itse Reitkallin puutarhurikoulun edullinen,
6618: nyt varoja välttämättömiin peruskorjauksiin ja luonnonkaunis maa-alue ja sijainti sekä vanhat
6619: uudisrakentamiseen ja toiminnan jatkamiseen kauniit rakennukset laajan puiston keskellä
6620: on myönnetty lupa vain muutamaksi vuodeksi puoltavat jo sinänsä sen säilyttämistä ja ke-
6621: kerrallaan, tällä hetkellä vuoteen 1985 asti. hittämistä.
6622: Ehkä osasyynä tähän on ollut se, että koulu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6623: on perinteisesti ollut pääasiassa yksityisten nioittaen,
6624: osakkeenomistajien omistuksessa ja valtiovalta
6625: ei ole anomuksista huolimatta suostunut koulua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6626: ostamaan. 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
6627: Nyt omistuspohja on kuitenkin muuttunut markan määrärahan käytettäväksi maam-
6628: niin, että pääosan osakkeenomistajista muodos- me vanhimman puutarha-alan oppilai-
6629: tavat eri yhteisöt, kuten Sotainvalidien Veljes- toksen, Reitkallin puutarhurikoulttn,
6630: liiton Kymen piiri ja Marttapiiriliitto sekä toiminnan jatkamisen ja kehittämisen
6631: Vehkalahden kunta, jonka omistukseen siirtyi suunnitteluun.
6632: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6633:
6634: Anna-Kaarina Louvo Juhani Laitinen Ole Norrback
6635: Helena Pesola Erkki Pystynen Terho Pursiainen
6636: Aila Jokinen Jalmari Torikka Esko Almgren
6637: Ritva Laurila Saara Mikkola Pekka Jokinen
6638: Eeva Kauppi Matti Hakala Anna-Liisa Piipari
6639: Sinikka Karhuvaara Heikki Järvenpää Mikko Pesälä
6640: Olavi Nikkilä Helvi Hyrynkangas Pekka Starast
6641: 952 1982 vp.
6642:
6643: Raha-a~a-aloite n:o 858
6644:
6645:
6646:
6647:
6648: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nimismiehen kanslian
6649: perustamiseen Nastolaan
6650:
6651:
6652: Eduskunnalle
6653:
6654: Nastolan kunta on kokenut kahden viimei- Nastolassa ollut viimeisten vuosien aikana ene-
6655: sen vuosikymmenen aikana erittäin voimakkai- nevässä määrin poliisia runsaasti työllistäviä
6656: ta muutoksia. Viisitoista vuotta kehityksen järjestyshäiriöitä. Tästä syystä tulisikin Nasto-
6657: pyörä pyöri vinhaa, hillitsemätöntäkin vauhtia laan ensi tilassa saada nimismiehen kansliapal-
6658: eteenpäin. Kunnan teollistuminen oli rajua ja velut tehostamaan poliisitoimen mahdollisuuk-
6659: väestöä virtasi enemmän kuin kohtuudella olisi sia järjestyksen ja yleisen turvallisuuden yllä-
6660: voitu toivoakaan. Kunnalle tämä merkitsi lu- pitämiseksi.
6661: kemattomia velvoitteita ja haasteita. Hollolan nimismiespiiri - johon kuuluvat
6662: Nastolan kunnan tavoitteena on ollut kehit- Hollolan ja Nastolan kunnat ja jonka toimistot
6663: tää kuntaa ja luoda sen asujaimistolle sekä ja muut toimitilat sijaitsevat Lahdessa - tulisi
6664: yritystoiminnalle viihtyisän asumis- ja työvm- jakaa kahteen osaan siten, että Hollola ja
6665: päristön ohella riittävät ja korkeatasoiset julkis- Nastola muodostavat oman nimismiespiirinsä
6666: hallinnon palvelut. Näin ei Nastolassa asuvien ja ao. toimitilojen tulisi sijaita toimialueensa
6667: tarvitsisi myöskään valtion paikallishallinnon kunnissa. Ensi vaiheessa tulisi kuitenkin välit-
6668: palvelujen vuoksi tehdä asiointimatkoja Lah- tömästi avata poliisille sekä poliisihallinnon
6669: teen. Nämä matkat nimittäin aiheuttavat suo- kansliapalveluille omat tukipisteet Nastolaan
6670: ranaisesti matkan tekoon liittyvien kulujen ja sekä varata ko. tarkoitusta varten määräraha
6671: ajan menetyksen lisäksi useimmille myöskin vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon apulaisnimis-
6672: ansiotulojen menetyksiä. miehen, kanslistin ja toimistovirkailijan palk-
6673: Erityisen tärkeää olisi poliisitoimen kanslia- kausta varten.
6674: palveluiden aikaansaaminen Nastolan kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6675: alueelle. Kunta on puolestaan valmis osaltaan nioittaen,
6676: avustamaan ja edesauttamaan tarvittavien toi-
6677: mitilojen järjestelyissä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6678: Poliisitoimen kansliapalveluiden saamiseksi 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
6679: Nastolaan on syytä mainita mm., että Nastolan 26.75.01 Nastolan nimismiehen kans-
6680: nuoresta ikärakenteesta, yhdyskuntarakenteen lian perustamiseen ja ylimääräisen apu-
6681: kehitysvaiheesta, osittain Nastolan viimeisten laisnimismiehen sekä ylimääräisen apu-
6682: vuosien heikentyneestä työllisyystilanteesta laiskansiistin palkkaamiseen 1. 3. 1983
6683: sekä monista muista eri seikoista johtuen on lukien yhteensä 260 000 markkaa.
6684: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6685:
6686: Matti Luttinen Lea Savolainen
6687: 1982 vp. 953
6688:
6689: Raha-asm.aloite n:o 859
6690:
6691:
6692:
6693:
6694: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hollolan verotoimiston
6695: sivutoimiston perustamiseen Nastolaan
6696:
6697:
6698: Eduskunnalle
6699:
6700: Yhtenä tulevaisuuden tukipilarina Nastolan Hollolan veropnmn kuuluvat sekä Hollolan
6701: kehittymiselle on kunnan edullinen sijainti sekä että Nastolan kunnat. Hollolan verotoimisto
6702: hyvä maaperä rakentamiseen. Ajan myötä eri- toimii tällä hetkellä Lahdessa. Se suorittaa
6703: tyisesti elinkeinotoimintojen kehittymiseen vai- sekä Hollolan että Nastolan kuntien verotuk-
6704: kuttavina tekijöinä tuotteiden kuljetuksien käyt- seen liittyvät verotoimistotehtävät.
6705: tökustannusten osuus tulee näyttelemään var- Niinpä veropiirikysymyksessä tulisi edetä
6706: sin merkittävää osaa yritysten taloudellisuudes- siten, että ensiksi Nastolaan avattaisiin Hollo-
6707: sa ja näin ollen Nastolan edullinen sijainti lan verotoimiston sivutoimista, jossa nastolalai-
6708: merkitsee terveellä pohjalla toimiville yrityk- set voisivat hoitaa verokirjaan, ennakkovero-
6709: sille enemmän kuin valtiovallan sittenkin tila- lippujen oikaisuun, verolueHeloiden nähtävillä-
6710: päisluonteiset tukitoimenpiteet kehitysalueilla. pitoon sekä muut verotukseen liittyvät asiat,
6711: Toinen tärkeä optimismin syy on Nastolan jotka aiheuttavat käyntejä verotoimistossa. Ko.
6712: nuorekas ikärakenne ja koulutustaso. Nastolas- palveluja varten tulisi sivutoimistoon saada
6713: ta tulee vuosittain työikään seuraavien 5-10 kaksi verovirkailijaa.
6714: vuoden aikana noin 220 nuorta, heistä noin 90 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6715: prosentille on tunnusomaista hyvä ammatilli- nioittaen,
6716: nen koulutus tai suoritettu opisto-korkeakou-
6717: lutasoinen tutkinto. Jos taas eri suhdanteet tai että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6718: muut tarpeet niin vaativat, on ammatillisen 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
6719: kurssikeskuksen 200-paikkainen toimipiste 28.18.01 lisäyksenä 200 000 markkaa
6720: Nastolassa joustavasti käytettävissä sekä jatko- käytettäväksi Hollolan verotoimiston
6721: koulutukseen että uudelleenkoulutukseen. Li- sivutoimiston avaamiseksi Nastolaan se-
6722: säksi Nastolan kunta haluaa riittävät ja korkea- kä kahden verovirkailijan toimen perus-
6723: tasoiset valtion paikallishallinnon palvelut, jotta tamiseksi tähän toimistoon.
6724: niiden takia ei tarvitsisi tehdä asiointimatkoja
6725: Lahteen.
6726: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6727:
6728: Matti Luttinen Lea Savolainen
6729:
6730:
6731:
6732:
6733: 120 088200412K
6734: 954 1982 vp.
6735:
6736: Raha-asia-aloite n:o 860
6737:
6738:
6739:
6740:
6741: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kansainvälisen
6742: urkuviikon alijäämän kattamiseen
6743:
6744:
6745: Eduskunnalle
6746:
6747: Lahden kansainvälinen urkuviikko on viettä- ta kustannukset kilpailun osalta ovat nousseet
6748: nyt elokuussa kymmenjuhlavuottaan. Juhlista huomattavasti suuremmiksi. Sävellyskilpailun
6749: saadut palautteet ovat olleet erittäin myöntei- budjetti tehtiin jo v. 1980, joten kustannus-
6750: set. tason nousu vaikutti myös kilpailua varten laa-
6751: Urkuviikko ei ole kuitenkaan kyennyt myön- ditun talousarvion menopuoleen.
6752: nettyjen avustusten ja pääsylipputulojen avulla Lahden kansainvälisen urkuviikon yhtenä
6753: rahoittamaan talouttaan. Alijäämäisyys johtuu tehtävänä on edistää myös luovaa säveltaidetta
6754: ensisijaisesti siitä, että valtio myönsi anotusta ja sen vuoksi urkuviikko on pyrkinyt tietyin
6755: 110 000 markasta vain 73 000 markkaa ja Lah- väliajoin esittelemään myös uudempaa koti-
6756: den kaupungilta saatu avustus oli 40 000 maista musiikkia. Näin suomalaisen musiikin
6757: markkaa anottua summaa pienempi. Nämä yh- juhlavuotena sävellyskilpailujen kantaesitykset
6758: teensä toivat budjetin tulopuolelle 77 000 mar- ovat erittäin luontevasti sopineet viikon ohjel-
6759: kan vajauksen. Myös ympäristökuntien ja mui- maan.
6760: den avustajien osuudeksi merkitty summa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6761: 44 480 markkaa ei ole saanut läheskään täyttä nioittavasti,
6762: katetta. Lisäksi pääsylipputulot jäivät 16 083
6763: markkaa arvioitua pienemmiksi. . että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6764: Tämän lisäksi talousarvio oli tehty jo v. 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
6765: 1981, josta lähtien on tapahtunut huomatta- 29.90.58 60 000 markkaa Lahden kan-
6766: vaa kustannustason nousua. Sävellyskilpailu on sainvälisen urkuvii,kon alijäämän katta-
6767: saanut avustuksia opetusministeriöltä sekä Wi- miseen.
6768: hurin säätiöltä yhteensä 40 000 markkaa, mut-
6769: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
6770:
6771: Matti Luttinen Pertti Paasio Jouko Tuovinen
6772: Lea Savolainen Pertti Hietala Maija Rajantie
6773: Eino Loikkanen Juhani Raudasoja Hannu Tapiola
6774: Seppo Tikka Helge Siren Anna-Liisa Piipari
6775: Peter Muurman
6776: 1982 vp. 955
6777:
6778: Raha-asia-aloite n:o 861
6779:
6780:
6781:
6782:
6783: Luttinen ym.: Määrärahojen osoittamisesta kalatalousneuvojien
6784: palkkaamiseen Suomen Kalamiesten Keskusliiton kalamies-
6785: piireihin
6786:
6787:
6788: Eduskunnalle
6789:
6790: Vuoden 1983 alusta voimaan tulevan uuden järjestöjen tmmmnan tukemiseen tarkoitetuista
6791: kalastuslain mukana avautuu maamme vapaa- määrärahoista vain 20 % käytetään vapaa-ajan-
6792: ajankalastajille lisää kalastusmahdollisuuksia. kalastajien valtakunnallisten yhteisöjen toimin-
6793: Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö - Suomen nan tukemiseen. Osoitetut määrärahat ovat räi-
6794: Kalamiesten Keskusliitto - joutuu organisoi- keässä epäsuhteessa asetettuihin ja uuden ka-
6795: maan laajan valistustoiminnan sekä omien jä- lastuslainsäädännön korostamiin tavoitteisiin ja
6796: sentensä että vielä järjestäytymättömien vapaa- velvoitteisiin. Valtionavustusta Suomen Kala-
6797: aikanaan virkistyksekseen kalastavien kansalais- miesten Keskusliitolle ehdotetaan vielä erityi-
6798: ten parissa. Uudet mahdollisuudet merkitsevät sesti vähennettäväksi momentin muiden käyttö-
6799: myös aikaisempaa suurempaa vastuuta kalave- menojen kohdalla, vaikka tilanteen tulisi olla
6800: siemme käytön, hoidon ja luonnossa liikkumi- päinvastoin.
6801: sen osalta. Toimintamahdollisuuksien parantamiseksi
6802: Suomen Kalamiesten Keskusliiton yli 600 tarvitaan vapaa-ajankalastajien valistus- ja neu-
6803: kalaseuraa ja kalastuskerhoa muodostavat koko vontatyöhön myös kalatalousalan koulutuksen
6804: maan kattavan verkon. Sen turvin on mah- saanutta henkilöstöä. Vapaa-ajankalastajiin koh-
6805: dollista hoitaa vapaa-ajankalastajien neuvonta- distuva valistus- ja neuvontatyö eroaa omalei-
6806: ja valistustyö. Tämä ei kuitenkaan suju pelkäs- maisuudessaan muista kalatalouden neuvonta-
6807: tään vapaaehtoisin voimin. Myös koulutettua sektoreista ja lisähenkilöstön tarve vain koros-
6808: henkilökuntaa tarvitaan. Vaikka kalastuslain- tuu.
6809: säädännön uudistuksen myötä valtiovalta on Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
6810: osoittanut, että kalastuksen virkistykselliset ja tamme,
6811: sosiaaliset arvot ovat viimeisten vuosikymme-
6812: nien kuluessa tulleet yhä merkityksellisemmik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6813: si, niin kalatalousjärjestöjen tuki on edelleen 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
6814: suunnattu valtionavustuksina pääosin kalave- 30.37.49 alamomentille 1 lisäyksenä
6815: denomistajien ja ammattikalastajien yhteisöille. 150 000 markkaa käytettäväksi Suomen
6816: Muutokset ovat kuitenkin tarpeen, jotta va- Kalamiesten Keskusliiton kalamiespiirei-
6817: paa-ajankalastuksen alalla toimivat yhteisöt pys- hin tarvittavien kalatalousneuvojien
6818: tyisivät toimimaan uuden kalastuslainsäädännön palkkausmenoihin sekä alamomentille 2
6819: hengessä. 100 000 markkaa käytettäväksi palkat-
6820: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvion tavien henkilöiden eläke-, matkakustan-
6821: momentilla 30.37.49 olevista kalatalousalan nus- ym. toimintamenoihin.
6822: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
6823:
6824: Matti Luttinen Sakari Knuuttila Risto Tuominen
6825: Mikko Elo Matti Puhakka Sinikka Luja-Penttilä
6826: Eino Grönholm
6827: 956 1982 vp.
6828:
6829: Raha-asia-aloite n:o 862
6830:
6831:
6832:
6833:
6834: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden tiemestaripiirin
6835: uuden tukikohdan rakentamiseen
6836:
6837:
6838: Eduskunnalle
6839:
6840: Lahden tiemestanpunn uuden tukikohdan Merkittävät tienrakennuskohteet Lahdessa ja
6841: rakentamiskustannukset ovat 4 750 000 mk. ympäristössä toteutuessaan lisäävät kunnossa-
6842: Rakennuksen tarpeellisuus on selvitetty. pidon tarvetta ja osaltaan kiirehtivät kunnol-
6843: TVL:n Hämeen piirin Lahden tiemestari- listen huoltotilojen saamista, jotta Lahden tie-
6844: piiri toimii tällä hetkellä Lahdessa Sapenkor- mestaripiiri kykenee selviytymään tehtävistään.
6845: ven teollisuusalueella. Sen tilat ovat sopimat- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6846: tomat ja puutteelliset.
6847: Lahden kaupunginvaltuusto on hyväksynyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6848: tiemestaripiirin uutta tukikohtaa varten asema- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
6849: kaavan, joka vahvistuessaan mahdollistaa hank- 31.24.74 1 500 000 markkaa Lahden
6850: keen rakentamisen. tiemestaripiirin uuden tukikohdan suun-
6851: Tiemestaripiirin henkilökunta on puoltanut nittelua ja rakentamista varten.
6852: kaupungin varaamaa sijoituspaikkaa tukikohtaa
6853: varten.
6854: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6855:
6856: Matti Luttinen Lea Savolainen
6857: 1982 vp. 957
6858:
6859: Rahaeas1a-aloite n:o 863
6860:
6861:
6862:
6863:
6864: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 sekä
6865: maanteiden n:o 312 ja 169 liittymän rakentamiseen Villäh-
6866: teellä Nastolassa
6867:
6868:
6869: Eduskunnalle
6870:
6871: Nastolan Villähteen nykyinen teollisuus ja Liittymän rakentaminen on hyväksytty Päi-
6872: yritystoiminta samoin kuin asukkaatkin toivo- jät-Hämeen seutukaavaliiton liittohallituksen
6873: vat voivansa käyttää uutta ja turvallista liiken- hyväksymään vaihekaavaan, joka koskee Lah-
6874: neväylää. Maantie n:o 312 on useissa yhteyk- den kaupunkiseutua. Tässä vaihekaavassa mm.
6875: sissä todettu hei'koksi ja vaaralliseksi. Viiläh- tieliiHymien osuus on mitoitettu koko kaupun-
6876: teen asutus tulee lisääntymään varsin voimak- kiseudun tarpeet huomioon ottaen.
6877: kaasti tämän vuosikymmenen loppupuolella, Liittymä tulisi rakentaa nyt vireillä olevien
6878: kun Erstaan tilan rakentaminen lähtee käyn- suurten tiehankkeiden yhteydessä.
6879: tiin. Villähteelle on tarkoitus rakentaa myös Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6880: teollisuutta, joka tarvitsee hyvät liikenneyhtey-
6881: det. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6882: Valtatieltä n:o 12 maanteiden n:o 312 sekä 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
6883: 169 liittymän rakentaminen Villähteellä uudelle 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
6884: moottoriliikennetielle - valtatie n:o 12 - on valtatien n:o 12 sekä maanteiden n:o
6885: nähty kunnan kokonaiskehityksen kannalta erit- 312 ja 169 liittymän suunnittelun ja
6886: täin tärkeäksi. Lisäksi Orimattilan suunnalta rakentamisen aloittamiselesi Nastolan
6887: tulevat eivät voi käyttää uutta tietä ilman liit- V illähteelle.
6888: tymän rakentamista.
6889: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6890:
6891: Matti Luttinen Lea Savolainen
6892: 958 1982 vp.
6893:
6894: Raha-asia-aloite n: o 864
6895:
6896:
6897:
6898:
6899: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden katsastusaseman
6900: laajentamiseen
6901:
6902:
6903: Eduskunnalle
6904:
6905: Lahden katsastusaseman tilat ovat osoittau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6906: tuneet riittämättömiksi. Laajennushanke sisäl- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
6907: tyy valtion KTS-suunnitelmaan, mutta sen ajoi- 31.40.74 (Katsastusasemien l"akentami-
6908: tus ei vastaa tarvetta. Hanketta tulee nopeut- nen) 1 000 000 markan määrärahan
6909: taa katsastusaseman henkilökunnan käsityksen Lahden katsastusaseman laajennuksen
6910: mukaan siten, että rakentamisen tulisi alkaa suunnittelua ja rakentamisen aloitta-
6911: jo vuonna 1983. mista varten.
6912: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6913: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6914:
6915: Matti Luttinen Lea Savolainen
6916: 1982 vp. 959
6917:
6918: Raha-asia~aloite n:o 865
6919:
6920:
6921:
6922:
6923: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden postitoimiston
6924: muutostöitä varten
6925:
6926:
6927: Eduskunnalle
6928:
6929: Valtion KTS-suunnitelmissa oli Lahden töiden tarve ynnä työllisyyskysymykset määrä-
6930: postitoimiston muutostöitä varten osoitettu rahaa vaativat.
6931: 2,6 milj. mk vuonna 1983. Muutostyösuunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6932: telmat ovat niin pitkällä, että töiden käynnis-
6933: täminen on mahdollista ensi vuonna. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6934: Tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1983 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
6935: ei ole Lahden postitoimiston muutostöitä var- 31.94.74 2 600 000 markkaa Lahden
6936: ten määrärahaa, vaikka suunnitteluvalmius ja postitoimiston muutostöitä varten.
6937: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
6938:
6939: Matti Luttinen Lea Savolainen
6940: 960 1982 vp.
6941:
6942: Raha-asia•aloite n:o 866
6943:
6944:
6945:
6946:
6947: Luttinen ym.; Määrärahan osoittamisesta Allergialiiton tiedotus-
6948: keskuksen toimintaan
6949:
6950:
6951: Eduskunnalle
6952:
6953: Erilaiset allergiset sairaudet ovat jatkuvasti täin lähinnä hoitoalan henkilöstölle seminaare-
6954: lisääntymässä. Ennen kaikkea elinympäristöm- ja ja tiedotustilaisuuksia yhdessä asiantuntijoi-
6955: me saastuminen, ravintojen lisä- ja säilöntäai- den kanssa. Lisäksi kampanjapaikkakunnalla
6956: neet ja erilaiset kemikaalit altistavat ihmisen järjestetään ko. asiasta näyttely. Tämä viran-
6957: elimistöä yhä useammin ja voimakkaammin, omaisten valvoma ja pääosin julkisen hallinnon
6958: jolloin allergiasairauksiin sairastumisriski on ja sen eri laitosten välityksellä tapahtuva tie-
6959: suuri. Tutkimusten perusteella voidaan arvioi- don jakelu antaa hyvän perustan allergiasai-
6960: da, että noin miljoona Suomen kansalaista sai- rauksien torjunnalle.
6961: rastaa allergiasairauksia. Tästä aiheutuu, ku- Allergiasairaudet koskettavat meitä jokaista
6962: ten muistakin sairauksista, sekä inhimillisiä sekä omaistemme piirissä että työyhteisössäm-
6963: kärsimyksiä että taloudellisia menetyksiä. me. Niiden torjunnassa on kaikkinaisen sai-
6964: Allergiset sairaudet eroavat kuitenkin mo- rautta ehkäisevän tiedon saanti ensiarvoisen
6965: nista muista sairauksista siinä, että niiden ensi- tärkeää. Lääkintöhallitus esittää lausuntonaan
6966: sijainen ja paras hoitomuoto on ehkäisy, eli pi- asiasta seuraavaa: "Allergisten sairauksien li-
6967: tää pyrkiä välttämään kaikin tavoin ns. aller- sääntymisen ollessa ilmeistä on Allergialiiton
6968: geeneja. Se puolestaan edellyttää tietoa, kos- ajatus allergiatiedotuskeskuksen perustamisesta
6969: ka se on välttämätöntä niin allergiasta kärsiväl- ja väestön informoimisesta periaatteessa hyvä
6970: le kuin häntä hoitavallekin. Saman tiedon tar- ja oikeaan osunut aloite. Lääkintöhallitus on
6971: peessa on myös se kansanosa, jolla on ulko- valmis mahdollisuuksien mukaan auttamaan ja
6972: tai sisäsyntyinen riski sairastua allergisiin sai- tukemaan kyseistä hanketta." Kuitenkin lää-
6973: rauksiin. Edelleen tätä tietoa tarvitsevat päät- kintöhallitus on ilmoittanut, ettei sillä ole
6974: tävässä asemassa olevat voidakseen edistää eh- mahdollisuutta tukea tätä hanketta.
6975: käisytoimenpiteitä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6976: Allergialiitto - Allergiförbundet r.y:n pe-
6977: rustama allergiatiedotuskeskus kokoaa koti- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6978: maista ja kansainvälistä allergiatietoutta sekä den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
6979: muokkaa sitä helppotajuisiksi ohjeiksi kaikille tille 33.92.50 lisäyksenä 200 000 mark-
6980: tarvitseville. Tiedotuskeskus järjestää yhdessä kaa Allergialiiton tiedotuskeskuksen
6981: lääninhallituksen kanssa keskussairaalapiireit- vuoden 1983 toiminnan toteuttamiseen.
6982: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
6983:
6984: Matti Luttinen Seppo Tikka Peter Muurman
6985: Lea Savolainen Pertti Paasio Jouko Tuovinen
6986: Mauno Forsman Pertti Hietala Maija Rajantie
6987: Eino Loikkanen Juhani Raudasoja Hannu Tapiola
6988: Kaj Bärlund Helge Siren Anna-Liisa Piipari
6989: 1982 vp. 961
6990:
6991: Raha-asila-aloite n:o 867
6992:
6993:
6994:
6995:
6996: Löyttyniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Asunto-
6997: liiton ja Asuntoreformiyhdistyksen asuntoasiain valistustoi-
6998: minnan tukemiseen
6999:
7000:
7001: Eduskunnalle
7002:
7003: Suomen Asuntoliitto ry. ja Asuntoreformiyh- Tämä määrä on kuitenkin pysynyt jo pitkään
7004: distys ry. ovat järjestöjä, jotka toiminnassaan samalla tasolla. Kustannusten kohottua ja em.
7005: edesauttavat asunnontarvitsijain ja asunnon- järjestöjen toiminnan laajennuttua olisi välttä-
7006: käyttäjien asuntoasiain hoitoa. Tässä toiminnas- mätöntä, että valtiovalta lisäisi ko. työhön osoi-
7007: sa näillä järjestöillä on päätoimintakohteena tettuja määrärahoja.
7008: asuntoasiain informaatio eri muodoissaan. Jär- Suomen Asuntoliitto ry. ja Asuntoreformi-
7009: jestöt järjestävät keskustelu- ja informaatiotilai- yhdistys ry. tekevät omalla tahollaan erittäin
7010: suuksia sekä hoitavat julkaisutoimintaa, joka merkittävää työtä asuntoasiain valistus- ja infor-
7011: palvelee asuntoasiain informaatiota. Suomen maatiotyön hyväksi.
7012: Asuntoliitto ry. on jo pitkään julkaissut Asu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7013: mistaso-vuosikirjaa ja Asuntoreformiyhdistys nioittaen,
7014: ry:llä on vastaavasti Asuntoreformi-kirja, joilla
7015: molemmilla välitetään laajaa informaatiota asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7016: toasiassa. Molemmat järjestöt ovat mukana 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
7017: myös kehittämässä Osuuskunta Asuntomessut 26.9 7.54 (Valtionavustukset eräille
7018: r.y:n asuntomessutoimintaa. järjestöille) lisäyksenä 100 000 markkaa
7019: Suomen Asuntoliitto ry. ja Asuntoreformi- Suomen Asuntoliitto ry:n ja Asuntore-
7020: yhdistys ry. ovat jo usean vuoden ajan saaneet formiyhdistys ry:n asuntoasiain valistus-
7021: valtiolta kumpikin 50 000 markan avustuksen ja informaatiotoiminnan tukemiseen.
7022: asuntoasiain informaatiotoimintaansa varten.
7023: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
7024:
7025: Pekka Löyttyniemi Ben Zyskowicz Tuulikki Petäjäniemi
7026: Toivo Mäkynen Hannu Tapiola
7027:
7028:
7029:
7030:
7031: 121 088200412K
7032: 962 1982 vp.
7033:
7034: Raha-asia-a~oite n:o 868
7035:
7036:
7037:
7038:
7039: Löyttynicmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kiinteistö-
7040: liitolle valistus- ja neuvontatoimintaan huoneenvuokra-
7041: asioissa
7042:
7043:
7044: Eduskunnalle
7045:
7046: Suomessa on n. 600 000 vuokra-asuntoa, liiton toiminta huoneenvuokra-asioissa onkin
7047: joista paaosa on erityypp1s1a vapaarahoitteisia täysin rinnastettavissa vuokralaisjärjestöjen neu-
7048: vuokrasuhteita. Tiedontarve oikeuksistaan ja vonta- ja palvelutoimintaan, jota sisäasiainmi-
7049: velvollisuuksistaan huoneenvuokra-asioissa on nisteriö on vuosittain avustuksilla tukenut.
7050: sekä vuokranantaja- että vuokralaistahalla huo- Myös Kiinteistöliitto on anonut ao. määrära-
7051: mattava, mikä käytännössä ilmenee alan jär- hoista avustusta neuvontatoimintansa tukemi-
7052: jestöihin kohdistuvien puhelin- ym. kyselyjen seen.
7053: jatkuvana kasvuna. On erheellistä luulla, että Kun Suomen Kiinteistöliiton voidaan katsoa
7054: varsinkaan yksittäisillä vuokranantajilla aina tekevän arvokasta ja laajaa maksutonta valis-
7055: olisi vuokra-asioissa tarkemmat tai oikeammat tus- ja neuvontatyötä huoneenvuokra-asioissa,
7056: tiedot kuin vuokralaisilla. ehdotamme kunnioittaen,
7057: Suomen Kiinteistöliitto edustaa ainoana val-
7058: takunnallisena etujärjestönä vuokranantajia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7059: Kun tämä on varsin laajalti tiedostettu kulut- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
7060: tajapiireissä, joutuu Kiinteistöliitto antamaan 26.97.54 (Valtionavustukset eräille jär-
7061: runsaasti huoneenvuokra-asioissa kuluttajaneu- jestöille) lisäyksenä 80 000 markkaa
7062: vontaa, mikä käytännössä osaltaan kohdistuu Suomen Kiinteistöliitolle käytettäväksi
7063: myös vuokralaistahoon. Toisaalta liitto pyrkii huoneenvuokra-asioissa tapahtuvan va-
7064: aktiivisesti tiedottamaan huoneenvuokra-asioista listus- ja neuvontatoiminnan tukemi-
7065: mm. julkisen sanan välityksellä. Käytännössä seen.
7066: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
7067:
7068: Pekka Löyttyniemi Juhani Laitinen Tauno' Valo
7069: Sinikka Karhuvaara Helge Saarikoski
7070: 1982 vp. 963
7071:
7072: Raha-asia-aloite n:o 869
7073:
7074:
7075:
7076:
7077: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Puhallinorkes-
7078: teriliitto ry:n toiminnan tukemiseen
7079:
7080:
7081: Eduskunnalle
7082:
7083: Suomen Puhallinorkesteriliitto ry. on valta- avustusta toimintaansa vain vähäisessä maann.
7084: kunnallinen järjestö, jonka tarkoituksena on ke- Esimerkiksi kuluvana vuonna liitto sai säveltai-
7085: hittää, tukea ja opastaa puhallinmusiikkiharras- teen harrastustoimintaan varatuista määrära-
7086: tusta maassamme. Liitto on perustettu vuonna hoista vain 24 000 markan avustuksen, joka on
7087: 1977. suhteessa paljon vähemmän kuin mitä muut
7088: Tavoitteiden toteuttamiseen liitto pyrkii kou- järjestöt saivat.
7089: lutus- ja neuvontatyöllä. Tarkoituksena on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7090: myös luoda alueellinen ohjaajajärjestelmä sekä nioittaen,
7091: pyrkiä aluepuhallinorkesterien perustamiseen.
7092: Liiton jäseninä on yli 80 puhallinorkesteria, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7093: joissa on yli 2 000 jäsentä. den 1983 tulo- ja menoarvioon 250 000
7094: Huolimatta liiton laajasta toiminnasta ja suu- markkaa Suomen Puhallinorkesteriliitto
7095: resta jäsenmäärästä liitto on saanut valtion ry:n toiminnan tukemiseen.
7096: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
7097:
7098: Matti Maijala Mauno Manninen Terhi Nieminen-Mäkynen
7099: Hannele Pokka Olavi Martikainen Anneli Kivitie
7100: Markku Kauppinen Eino Loikkanen Väinö Raudaskoski
7101: Orvokki Kangas Juhani Tuomaala Håkan Malm
7102: Lea Sutinen Mikko Pesälä Paavo Vesterinen
7103: Pentti Poutanen
7104: 964 1982 vp.
7105:
7106: Raha-asia-aJ.oite n:o 870
7107:
7108:
7109:
7110:
7111: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Virtain maan-
7112: tien suuntauksen ja rakenteen parantamiseen
7113:
7114:
7115: Eduskunnalle
7116:
7117: Näsijärven länsipuolineo maantie on Kurun riittävästi liikennettä, jotta tätä tieväliä varten
7118: kirkonkylän ja Virtain Koronkylän väliseltä olisi katsottu toistaiseksi tarpeelliseksi laatia
7119: osalta heikkokuntoista ja kelirikoille hyvin al- suunnitelmia tien suuntauksen ja rakenteen pa-
7120: tista soratietä. Kallion tienhaaran ja Vaskive- rantamiseksi. Tämähän on tienkäyttäjien ja
7121: den välillä on vuosittain ollut voimassa 6 ton- tienrakentajien ainainen noidankehä: koska tie
7122: nin kelirikkorajoitus. Välille on myös jouduttu on heikko, käyttävät autoilijat mahdollisuuk-
7123: asettamaan heikosta liikennöitävyydestä johtuen sien mukaan parempia ja pitempiä yhteyksiä,
7124: nopeusrajoituksia. Suoritettujen liikennelasken- ja koska liikennettä ei näin ollen ole toisiin
7125: tojen mukaan sekä tien varressa havaintoja teihin verrattuna riittävästi, ei korjaustoimen-
7126: tehneiden henkilöiden laskelmien mukaan tiel- piteisiin ryhdytä määrärahojen ollessa rajalliset.
7127: lä liikkuu vuodenajasta ja viikonpäivästä riip- Tienkäyttäjien ja ennen muuta raskaan lii-
7128: puen 400-800 autoa vuorokaudessa. Kesäisin kenteen kannalta tämä yhteys olisi näiltä seu-
7129: ja viikonloppuisin liikenne on vilkkaimmillaan. duilta ja pohjoisempaakin etelään suuntautuvan
7130: Tien kapeus, tienreunojen pehmeys, tien mut- liikenteen parhaita suuntavaihtoehtoja, sillä jat-
7131: kaisuus ja mäkisyys aiheuttavat matkustajille koyhteys Ylöjärveltä Rajasalmen sillalle on ra-
7132: ja autoilijoille huomattavia onnettomuusriskejä. kennettu, ja siitä Helsinkiin menevälle valta-
7133: Aivan hiljattainkin on tapahtunut usean hen- tielle rakennetaan lähiaikoina suora yhteys
7134: kilön kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus TVL:n suunnitelmien mukaan.
7135: erään tälle tielle tyypillisen pienen mäennyppy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7136: län laella. taen,
7137: TVL:n Hämeen piirin laatimassa tieverkon
7138: runko- ja kehittämissuunnitelmassa tämä tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7139: luokiteltu kokoojatieksi. Liikennöitävyyspää- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7140: määrän toteutuneisuus nykytilanteessa on ar- markan määrärahan Kurun-Virtain
7141: vioitu vain luokkaan 60-79. Välillä on yksi maantien suuntauksen ja rakenteen pa-
7142: painorajoitteinen silta. Koska tie on heikkokun- l'antamista varten sekä työn aloittami-
7143: toinen, ei sille ole ohjautunut TVL:n mielestä seksi.
7144: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
7145:
7146: Matti Maijala Hannu Tenhiälä Paavo Vesterinen
7147: Toivo Yläjärvi Eino Loikkanen Pentti Poutanen
7148: 1982 vp. 965
7149:
7150: Raha-asia-adoite n:o 871
7151:
7152:
7153:
7154:
7155: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten keksijöiden
7156: tukemiseen
7157:
7158:
7159: Eduskunnalle
7160:
7161: Yhteiskunnassa myönnetään valtion apuraho- eräitä pikkurahastoja lukuunottamatta ole min-
7162: ja tutkijoille, kirjailijoille, näyttelijöille, taitei- käänlaista järjestelmää keksintötyöstä syntyvien
7163: lijoille jne. tunnustuksena tieteen ja taiteiden kulujen kompensoimiseksi, kuten muilla luovan
7164: alalla saavutetuista tuloksista tai kannustimeksi työn aloilla.
7165: sanotulla kulttuurin alalla suoritettavaa työtä Nämä tosiasiat huomioiden olisikin välttämä-
7166: varten. Tämä on aivan oikein, mutta tähän töntä ja myös kaikille oikeudenmukaista, että
7167: saakka on unohdettu eräs tärkeä ryhmä, kek- suomalaisille keksijöille edes tuloutettaisiin
7168: sijät. aluksi heiltä perityt maksut esim. jo olevien
7169: Heidän oivallustensa ja sitkeän, pitkäaikaisen teollisuuspiirien välityksellä ja 80 % patentti-
7170: ja usein suuria kustannuksia vaativan tutkimus- asiamiehen tai tuotekehittäjärekisteriin hyväk-
7171: ja kokeilutyön tuloksena syntyneiden keksintÖ· sytyn asiamiehen käytöstä, sillä suomen kielen
7172: jen avulla teknillinen kehitys maailmassa on erikoisuuden vuoksi patenttivaatimusten vierail-
7173: saavuttanut sen korkean tason, josta koko ih- le kielille kääntäminen tuottaa vaikeuksia.
7174: miskunta hyötyy. Sen vuoksi kaikissa maissa, Esim. Ruotsi käyttää nykyisin keksintötyö-
7175: joissa kehitys on mennyt eteenpäin, on voimak- hön 110 USA: n dollaria asukasta kohden ja
7176: kaasti tuettu keksintötoimintaa. vastaava luku Suomessa on vain 35 dollaria.
7177: Patentti- ja rekisterihallituksesta saadun tie- Tämän mukaan vajeemme olisi 1100 milj. mk.
7178: don mukaan on meillä viimeiset 25 vuotta ko- Olemme vakuuttuneita, että jo mainittujen me-
7179: timaisten hakemusten määrä pysynyt lähes sa- nojen tulouttaminen sekä keksijäin patenttiasia-
7180: mana, kun ulkomaisten määrä on kasvanut noin kirjoihin kouluttaminen, joiden yhteiskulut oli-
7181: 400 %. Patenttihakemusten määrä esim. Ruot- sivat noin 10 milj. markkaa, korjaisi tilannetta
7182: sissa on viisi kertaa suurempi kuin meillä, vaik- huomattavasti ja siten erittäin pienellä rahalla
7183: ka asukasmäärä on vain 1 ,8-kertainen. vilkastuttaisi keksintötoimintaa maassamme.
7184: Suhteessa asukaslukuun patenttihakemusten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7185: määrä meillä on alhaisimpia koko Euroopassa.
7186: Tämä johtuu siitä, ettei meillä riittävästi tueta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7187: keksijätoimintaa, ja niinpä kilpailukykymme ko- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
7188: timaan ja maailman markkinoilla omaperäisillä markkaa suomalaisten keksijöiden tuke-
7189: tuotteilla on heikko, mikä muodostaa pohjan miseksi.
7190: työttömyydelle ja maastamuutolle. Meillä ei
7191: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
7192:
7193: Matti Maijala Lauri Palmunen Eino Loikkanen
7194: Toivo Yläjärvi Väinö Raudaskoski Paavo Vesterinen
7195: Pentti Poutaneo
7196: 966 1982 rd.
7197:
7198: Finansmotion nr 872
7199:
7200:
7201:
7202:
7203: Malm m. fl.: Om anvisande av höjt anslag till statsunderstöd
7204: för det bildningsarbete som bedrivs av organisationer vilka
7205: upprätthåller en studiecentral
7206:
7207:
7208: Tili Riksdagen
7209:
7210: I propos1t10nen angående statsförslaget för samhet har under de senaste åren kontinuerligt
7211: år 1983 ingår i regeringens förslag i fråga om ökats och även utvecklats regionalt. Dessa or-
7212: statsunderstödet för det bildningsarbete som ganisationer företräder alla befolkningsgrupper
7213: bedrivs av organisationer, vilka upprätthåller i vårt land. Med beaktande av den stora bety-
7214: en studiecentral (29.57.54.1) ett tillägg av delse organisationernas frivilliga bildnings- och
7215: 510 000 mark, vilket enligt regeringens moti- kulturverksamhet har, föreslår vi
7216: vering föranleds av kostnadsstegringen samt
7217: grundandet av Kansalaisten opintokeskus. Re- att Riksdagen i statsförslaget för år
7218: geringens förslag tili förhöjning, som under- 1983 på moment 29.57.54, undermo-
7219: stiger 8,5 %, är med den anförda motiveringen ment 1 (Statsunderstöd för det bild-
7220: otillräcklig. Genom de understöd som beviljas ningsarbete som bedrivs av organisatio-
7221: enligt detta moment understöds den mång- ner vilka upprätthåller en studiecentral),
7222: sidiga kultur- och bildningsverksamhet som måtte besluta införa ett tillägg om
7223: organisationerna utför vid sidan av det egent- 2 000 000 mark, varvid undermomen-
7224: liga studiearbetet. Behovet av en sådan verk- tets slutsumma kommer att utgöra
7225: 8 520 000 mark.
7226: Helsingfors den 30 september 1982
7227:
7228: Håkan Malm Boris Renlund Elisabeth Rehn
7229: Ole Norrback Matti Maijala Lea Sutinen
7230: 1982 vp. 967
7231:
7232: Raha-asia-aloite n:o 872 Suomennos
7233:
7234:
7235:
7236:
7237: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusta
7238: ylläpitävien järjestöjen sivistystyön tukemiseen
7239:
7240:
7241: Eduskunnalle
7242:
7243: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesi- tetty myös alueellisesti. Nämä järjestöt edus-
7244: tykseen sisältyy hallituksen ehdotukseen val- tavat maamme kaikkia väestöryhmiä.
7245: tionavuksi opintokeskusta ylläpitävien järjestö- Ottaen huomioon järjestöjen vapaaehtoisen
7246: jen sivistystyöhön (29 .57 .54.1) lisäystä opetus- ja sivistystyön huomattavan merkityk-
7247: 510 000 markkaa, mikä hallituksen perustelu- sen ehdotamme,
7248: jen mukaan aiheutuu kustannusten noususta
7249: sekä Kansalaisten opintokeskuksen perustami- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7250: sesta. Hallituksen ehdotus korotukseksi, joka den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
7251: on alle 8,5 %, on edellä esitetyt perustelut tin 29.57.54 alamomentille 1 (Valtion-
7252: huomioon ottaen riittämätön. Tällä momentil- apu opintokeskusta ylläpitävien järjes-
7253: la myönnettävillä varoilla tuetaan monipuolis- töjen sivistystyöhön) lisäyksenä
7254: ta kulttuuri- ja opetustoimintaa, jota järjestöt 2 000 000 markkaa, jolloin alamomen-
7255: harjoittavat varsinaisen opintotoiminnan ohel- tin loppusummaksi tulisi 8 520 000
7256: la. Tämänlaatuisen toiminnan tarve on viime markkaa.
7257: vuosina jatkuvasti lisääntynyt ja sitä on kehi-
7258: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
7259:
7260: Håkan Malm Boris Renlund Elisabeth Rehn
7261: Ole Norrback Matti Maijala Lea Sutinen
7262: 968 1982 rd.
7263:
7264: Filnansmotion nr 873
7265:
7266:
7267:
7268:
7269: Malm m. fl.: Om anvisande av höjt anslag till statsunderstöd
7270: för studiecirklar
7271:
7272:
7273: Till Riksdagen
7274:
7275: I proposltlonen angående statsförslaget för kostnadsstegringen. Då antalet studiecirklar i
7276: år 1983 föreslås i fråga om momentet 29.57.55 vårt land ständigt ökat innebär regeringens
7277: undermoment 5, såsom statsunderstöd för förslag sålunda inte något som helst steg mot
7278: studiecirklar ett anslag om 6 000 000 mark. ett förverkligande av den målsättning riksdagen
7279: Då riksdagen år 1975 godkände lagen om fastslog 1975. Studiecirklarnas anslag som nu
7280: statsunderstöd åt studiecentraler ansåg riks- är 235 mark per studiecirkel borde enligt vår
7281: dagen det vara viktigt att studiecirklarna mening höjas tili 450 mark.
7282: successivt och snarast möjligt kunde bringas Med hänvisning tili förestående motivering
7283: i en ställning som ekonomiskt är jämförbar föreslår vi
7284: med studiecirklarna i medborgar- och arbetar-
7285: institut. I fråga om denna målsättning har för- att Riksdagen måtte besluta att höia
7286: verkligandet år för år blivit mer och mer studiecirklarnas statsunderstöd till 450
7287: avlägset. Regeringens förslag om 300 000 mark mark och i statsförslaget införa ett
7288: såsom tillägg utgör en förhöjning om endast härav förutsatt tillägg om 5 250 000
7289: 5,26 procent. Tillägget motiveras av regeringen mark på budgetens undermoment
7290: med tillkomsten av nya studiecentraler jämte 29.57.55.5.
7291: Helsingfors den 30 september 1982
7292:
7293: Håkan Malm Boris Renlund Elisabeth Rehn
7294: Ole Norrback Matti Maijala Lea Sutinen
7295: 1982 vp. 969
7296:
7297: Raha-asia-a~oi:te n:o 873 Suomennos
7298:
7299:
7300:
7301:
7302: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokerhojen
7303: valtionapuun
7304:
7305:
7306: Eduskunnalle
7307:
7308: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesi- vasti lisääntynyt, ei hallituksen ehdotus nam
7309: tyksessä ehdotetaan momentin 29.57.5 5 ala- ollen merkitse minkäänlaista kehitystä siihen
7310: momentille 5 valtionapuna opintokerhoille suuntaan, jonka eduskunta asetti tavoitteek-
7311: 6 000 000 markan määrärahaa. si vuonna 1975. Opintopiirien määräraha, joka
7312: Hyväksyessään lain opintokeskusten valtion- nyt on 235 markkaa opintopiiriä kohti, tulisi
7313: avusta vuonna 1975 eduskunta piti tärkeänä, käsityksemme mukaan korottaa 450 mark-
7314: että opintokerhot asteittain ja mahdollisimman kaan
7315: pian saatettaisiin taloudellisesti kansalais- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7316: työväenopistojen opintopiirien kanssa suunnil- nioittavasti,
7317: leen samaan asemaan. Tämän tavoitteen suh-
7318: teen on toteutus vuosi vuodelta tullut yhä etäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7319: semmäksi. Hallituksen esitys 300 000 markan 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
7320: lisäykseksi merkitsee ainoastaan 5,26 prosentin tin 29.57.55 alamomentille 5 lisäyk-
7321: korotusta. Lisäystä perustellaan hallituksen ta- senä 5 250 000 markkaa opintokerho-
7322: holta sillä, että on syntynyt uusia opintokes- jen valtionavun korottamiseksi 450
7323: kuksia, samoin kuin kustannusten nousulla. markaksi.
7324: Kun maamme opintokerhojen määrä on jatku-
7325: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
7326:
7327: Håkan Malm Boris Renlund Elisabeth Rehn
7328: Ole Norrback Matti Maijala Lea Sutinen
7329:
7330:
7331:
7332:
7333: 122 088200412K
7334: 970 1982 rd.
7335:
7336: Hnansmotion nr 87 4
7337:
7338:
7339:
7340:
7341: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för främjande av den
7342: svenskspråkiga litteraturen
7343:
7344:
7345: Till Riksdagen
7346:
7347: l proposmonen angående statsförslaget för riksdagens möjligheter att bestämma inrikt-
7348: år 1983 ingår i dispositionsplanen för tipp- ningen av de olika säruppgifterna bortfallit.
7349: nings- och penninglotterivinstmedel för främ- Den vetenskapliga litteraturens främjande
7350: jande av vetenskapen (moment 29.88.53) en är enligt vår uppfattning en viktig kultur-
7351: väsentlig förändring av rubriceringen för de uppgift för statsmakten. Det är viktigt att me-
7352: olika understödsändamålen så, att de tidigare del för detta ändamål även kan kanaliseras
7353: särskilt angivna ändamålen "främjande av den till vetenskapsidkare enligt olika målsättningar
7354: finskspråkiga vetenskapliga litteraturen" som och kriterier, inte minst med beaktande av den
7355: i 1982 års statsförslag erhöll 180 000 mark, sakkunskap genom företrädare för de veten-
7356: "främjande av den svenskspråkiga vetenskap- skapliga samfunden som de båda ovan nämnda
7357: liga litteraturen" som 1982 tilldelades 150 000 delegationerna innehar.
7358: mark, och "översättning och tryckning av Med hänvisning till förestående motivering
7359: finskspråkig vetenskaplig litteratur och facklit- föreslår vi
7360: teratur till svenska" som 1982 erhöll 90 000
7361: mark, nu sammansiagits under den nya rub- att Riksdagen i statsförslaget för år
7362: riken "främjande och översättning av veten- 1983 på moment 29.88.53 (Tippnings-
7363: skaplig litteratur", för vilket ändamål föreslås och penninglotterimedel /ör främjande
7364: 465 000 mark (förhöjning 45 000 mark eller av vetenskap) måtte upptaga ett anslag
7365: ca 10 procent). Då fördelningen av dessa me- på 165 000 mark /ör /rämjande av 'den
7366: del hittills handhafts av särskilt tillsatta or- svenskspråkiga vetenskapliga littera-
7367: gan, bl.a. Delegationen för den finska littera- turen och 100 000 mark för översätt-
7368: turens främjande och Delegationen för den ning till svenska och tryckning av
7369: svenska litteraturens främjande, innebär den finskspråkig vetenskaplig litteratur.
7370: gjorda ändringen i fråga om rubriceringen att
7371: Helsingfors den 30 september 1982
7372:
7373: Håkan Malm Boris Renlund
7374: Ole Norrback Elisabeth Rehn
7375: 1982 vp. 971
7376:
7377: Raha-asia-aloite n:o 874
7378: Suomennos
7379:
7380:
7381:
7382:
7383: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen kirjaliisuu-
7384: den edistämiseen
7385:
7386:
7387: Eduskunnalle
7388:
7389: Vuoden 198.3 tulo- ja menoarvioesityksen kitsee nyt tapahtunut muutos sitä, että edus-
7390: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen kunnan mahdollisuudet määrätä eri ryhmien
7391: käyttösuunnitelmaan tieteen edistämiseksi (mo- erityistehtävistä ovat lakanneet.
7392: mentti 29.88.53) sisältyy huomattava tuetta- Tieteellisen kirjallisuuden edistäminen on
7393: vien tarkoitusten otsikoinnin muutos siten, että meidän käsityksemme mukaan tärkeä valtioval-
7394: aikaisemmin erikseen ilmoitetut tarkoitukset lalle kuuluva kulttuuritehtävä. On tärkeätä,
7395: "suomenkielisen tieteellisen kirjallisuuden edis- että varoja tähän tarkoitukseen voidaan kana-
7396: täminen", joka vuoden 1982 tulo- ja menoar- voida myös tieteenharjoittajille eri tavoitteiden
7397: viossa sai 180 000 markkaa, "ruotsinkielisen ja kriteerien perusteella, eikä vähiten otettaessa
7398: tieteellisen kirjallisuuden edistäminen", joka huomioon asiantuntemus, jonka kummankin
7399: vuonna 1982 sai 150 000 markkaa, ja "suomen- tieteellisen seuran edustajat omaavat.
7400: kielisen tieteellisen kirjallisuuden ja ammattikir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7401: jallisuuden kääntäminen ruotsinkielelle ja pai- nioittavasti,
7402: nattaminen", joka vuonna 1982 sai 90 000
7403: markkaa, nyt on yhdistetty uudeksi otsikoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7404: "tieteellisen kirjallisuuden edistäminen ja kään- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
7405: täminen", mihin tarkoitukseen ehdotetaan 29.88.53 (Veikkauksen ja raha-arpajais-
7406: 465 000 markkaa (korotus 45 000 markkaa eli ten voittovarat tieteen tukemiseen)
7407: n. 10 prosenttia). Kun näiden varojen jakami- 165 000 markkaa ruotsinkielisen tie-
7408: sen ovat tähän saakka suorittaneet erityisesti teellisen kirjallisuuden edistämiseen se-
7409: asetetut elimet, mm. Suomalaisen kirjallisuuden kä 100 000 markkaa suomenkielisen tie-
7410: edistämisvarojen valtuuskunta ja Delegationen teellisen kirjallisuuden kääntämiseen
7411: för den svenska litteraturens främjande, mer- ruotsinkielelle ja painattamiseen.
7412: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
7413:
7414: Håkan Malm Boris Renlund
7415: Ole Norrback Elisabeth Rehn
7416: 972 1982 rd.
7417:
7418: Finoosmotion nr 87 5
7419:
7420:
7421:
7422:
7423: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för effektiverad amatör-
7424: te~terverksanihet
7425:
7426:
7427:
7428:
7429: Till Riksdagen
7430:
7431: En undersökning över amatörteaterverksam- För att inte försämra verksamhetsförutsätt-
7432: heten i Finland (Valtion taidehallinnon julkai- ningarna för sådana finskspråkiga och finlands-
7433: suja N:o 19, Marjatta Hartikainen ja Anita svenska verkliga amatörteatrar vilka är värda
7434: Kangas, Harrastajateatteritoiminta Suomessa, understöd är det motiverat att riksdagen ökar
7435: Helsinki 1982) visar att det finns över 700 anslaget.
7436: aktiva amatörteatergrupper i Finland av vilka Även när det gäller teaterorganisationerna
7437: de flesta är anslutna till något förbund. har den finlandssvenska amatörteaterverksam-
7438: 40 % hör till Suomen Harrastajateatteri- heten drabbats av en skev anslagsfördelning.
7439: liitto, 10 % tili Työväen Näyttämöiden Liitto, I förhållande tili sin andel av antalet teater-
7440: 10 % till Finlands Svenska Ungdomsförbund grupper enligt undersökningen erhöll för-
7441: och 0,3 % till Centralförbundet för Svenska bunden följande statsunderstöd för år 1982:
7442: Teateramatörer i Finland. En knapp tredjedel
7443: av grupperna fungerar som studiecirklar i sam-
7444: band med ett medborgar- eller arbetarinstitut. TNL 1 296 000,- = mk 17 753,42 per grupp
7445: Till en amatörteatergrupp hör i ruedeltai 20 SHT 1 046 000,- =mk 3 606,90 per grupp
7446: personer, 12 kvinnor och 8 män, åldersfördel- FSU 186 500,- = mk 2 422,08 per grupp
7447: ningen är mångsidig och gruppens medlemmar
7448: hör ofta till olika yrkesgrupper, speciellt i de
7449: grupper som fungerar i samband med en uf- Undersökningen visar också att behovet av
7450: förening på landsbygden. ett nytt specialmoment ur vilket amatörteater-
7451: Undersökningen visar klart att verksamhets- organisationerna kunde ansöka om medel för
7452: förutsättningarna för amatörteatrarna är knap- anställande av konstnärliga ledare, regissörer,
7453: pa. De huvudsakliga inkomstkällorna åren och för arrangerande av kompletteringsutbild-
7454: 1968-78 var inträdesavgifter och kommunalt ning.
7455: understöd. Under år 1978 erhöll var femte För tilifället råder också en skriande brist
7456: amatörteatergrupp kommunalt understöd. Un- på finlandssvenska pjäser. Av ekonomiska or-
7457: derstödet var penningmässigt tämligen an- saker produreras endast ett fåtal pjäser varje
7458: språkslöst, i allmänhet under 3 000 mark. Man år. Uppföranderätten för utländska pjäser är
7459: ansåg att gruppernas ekonomiska problem in- dyr och amatörteatergrupperna spelar gärna
7460: verkade hämmande på verksamheten, speciellt finlandssvenska pjäser. Finlands Svenska Ung-
7461: då försöksverksamhet. domsförbund rf:s projekt, Finlandssvensk dra-
7462: Ett annat viktigt problem var bristen på matik -83, vars målsättning är att få fram fin-
7463: yrkeskunniga regissörer. landssvenska pjäser, genuin finlandssvensk dra-
7464: På finlandssvenskt håll är amatörteaterverk- matik, är värt allt stöd. Projektet kommer att
7465: samheten synnerligen livlig, men trots detta ha en totalbudget på närmare 150 000 mark,
7466: har denna verksamhet inte på ett rättvist sätt ur viiken man kommer att understöda förfat-
7467: beaktats vid fördelningen av anslag för teater- tare av finlandssvensk dramatik och finlands-
7468: grupper. I stället har ca en tredjedel av under- svenska pjäser.
7469: stöden fördelats åt proffessionella teatrar, vilka Med hänvisning tili ovan stående föreslår
7470: rätteligen borde understödas som sådana. undertecknade,
7471: Finansmotion nr 875 973
7472:
7473:
7474: att Riksdagen i statsförslaget för att i statsförslaget intas ett nytt mo-
7475: år 1983 på moment 29.90.52 upptar ment för amatörteaterorganisationernas
7476: 780 000 mark för amatörteatrar, konstnärliga ledare för kompletterings-
7477: 2 000 000 marl~ för amatörteaterverk- utbildning på 500 000 mark.
7478: samhet, samt
7479: Helsingfors den 30 september 1982
7480:
7481: Håkan Malm Boris Renlund
7482: Ole Norrback Elisabeth Rehn
7483: 974 'dA l86l
7484:
7485: Raha-asia-aloite n:o 875
7486: Suomennos
7487:
7488:
7489:
7490:
7491: Malm ym.: Määrärahojen osoittamisesta harrastajateatteritoimin-
7492: nan tehostamiseen
7493:
7494:
7495: Eduskunn,alle
7496:
7497: Suomessa tapahtuvaa harrastajateatteritoi- sin vaatimaton, yleensä alle 3 000 markkaa.
7498: mintaa koskeva tutkimus (Valtion taidehallin- Oltiin sitä mieltä, että ryhmien taloudelliset
7499: non julkaisuja N:o 19, Marjatta Hartikainen pulmat vaikuttivat toimintaan haitallisesti, eri-
7500: ja Anita Kangas, Harrastajateatteritoiminta tyisesti tämä koski koetoimintaa.
7501: Suomessa, Helsinki 1982) osoittaa, että Suo- Toinen tärkeä pulma oli ammattitaitoisten
7502: messa on yli 700 aktiivista harrastajateatteri- ohjaajien puute.
7503: ryhmää, joista useimmat ovat liittyneet johon- Suomenruotsalaisella taholla harrastajateat-
7504: kin liittoon. teritoiminta on varsin vilkasta, mutta tästä huo-
7505: Suomen Harrastajateatteriliittoon kuuluu limatta ei tätä toimintaa ole otettu oikeuden-
7506: 40 %, Työväen Näyttämöiden Liittoon 10 %, mukaisesti huomioon jaettaessa määrärahoja
7507: Finlands Svenska Ungdomsförbundiin 10% ja teatteriryhmille. Sen sijaan kolmasosa tukeen
7508: Centralförbundet för Svenska Teateramatörer i myönnetyistä varoista on annettu ammattiteat-
7509: Finlandiin 0,3 %. Vajaa kolmasosa ryhmistä tereille, joita oikeastaan tulisi tukea sellaisi-
7510: toimii opintopiireinä jonkin kansalaisopiston tai naan.
7511: työväenopiston yhteydessä. Jotta ei heikennettäisi sellaisten suomenkie-
7512: Harrastajaryhmään kuuluu keskimäärin 20 listen ja suomenruotsalaisten todellisten harras-
7513: henkilöä, 12 naista ja 8 miestä, ikäjakauma on tajateattereiden toimintaedellytyksiä, jotka to-
7514: monenlainen ja ryhmän jäsenet kuuluvat usein della ovat tukemisen arvoisia, on perusteltua,
7515: eri ammattiryhmiin, erityisesti niissä ryhmissä, että eduskunta lisää määrärahaa.
7516: jotka toimivat jonkin nuorisoseuran yhteydes- Myös teatterijärjestöjen kohdalla on suomen-
7517: sä maaseudulla. ruotsalainen harrastajateatteritoiminta joutunut
7518: Tutkimus osoittaa selvästi sen, että harrasta- kärsimään vinoutuneesta määrärahojen jakau-
7519: jateatterien toimintaedellytykset ovat niukat. masta.
7520: Pääasialliset tulolähteet olivat vuosina 1968- Sen mukaan kuin liitoilla oli osuuksia teat-
7521: 78 pääsymaksut ja kunnallinen tuki. Vuoden teriryhmistä, ne saivat vuonna 1982 valtion-
7522: 1978 aikana sai joka viides harrastajateatteri apua seuraavasti:
7523: kunnan tukea. Tuki oli markkamääräisesti var-
7524:
7525: TNL 1296 000,- = 17 753,42 mk ryhmää kohti
7526: SHT 1 046 000,- = 3 606,90 mk ryhmää kohti
7527: FSU 186 500,- = 2 422,08 mk ryhmää kohti.
7528:
7529:
7530: Tutkimus osoittaa myös, että tarvitta1s11n niitä tuotetaan ainoastaan muutama vuosittain.
7531: uusi erityinen momentti, jolta harrastajateatte- Ulkomaisten näytelmien esittäminen on kallis-
7532: rijärjestöt voisivat anoa varoja taiteellisten joh- ta ja harrastajateatterit esittävät mielellään
7533: tajien ja ohjaajien palkkaamiseksi sekä täyden- suomenruotsalaisia näytelmiä. Finlands Svenska
7534: nyskoulutuksen järjestämiseksi. Ungdomsförbund rf:n suunnitelma, Suomen-
7535: Tällä hetkellä on suomenruotsalaisista näy- ruotsalaista dramatiikkaa -83, jonka tavoittee-
7536: telmistä huutava puute. Taloudellisista syistä na on saada esiin suomenruotsalaisia näytelmiä,
7537: Raha-asia-aloite n:o 875 975
7538:
7539: alkuperäistä suomenruotsalaista dramatiikkaa, den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
7540: on täyden tuen arvoinen. Suunnitelman koko mentille 29.90.52 lisäyksenä 780 000
7541: tulo- ja menoarvio on lähes 150 000 markkaa, markkaa harrastajateattereita varten,
7542: josta tullaan tukemaan suomenruotsalaisen dra- 2 000 000 markkaa harrastajateatteri-
7543: matiikan tekijöitä ja suomenruotsalaisia näytel- toimintaa varten, sekä
7544: miä. että tulo- ja menoarvioon otetaan
7545: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- uusi momentti harrastajateattereiden
7546: nioittavasti, taiteellisten johtajien täydennyskoulu-
7547: tusta varten, ja sille 500 000 markan
7548: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- määräraha.
7549: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
7550:
7551: Håkan Malm Boris Renlund
7552: Ole Norrback Elisabeth Rehn
7553: 976 1982 rd.
7554:
7555: Finansmotion nr 876
7556:
7557:
7558:
7559:
7560: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag till Finlands Svenska Ung-
7561: domsförbund för främjande av finlandssvensk ungdomsmusik
7562:
7563:
7564: Tili Riksdagen
7565:
7566: Vi upplever idag ett glädjande uppsving för budgeten för samma år. Ett dylikt anslag be-
7567: den finlandssvenska populärmusiken. Det finns hövs för att täcka bl. a. transportkostnaderna
7568: många orkestrar med unga musiker som spelar och för avlönandet av den personai som behövs
7569: och sjunger på svenska. För den svenska för förberedelserna.
7570: identiteten bland dagens ungdom är det viktigt För att bereda de unga musikerna tillfällen
7571: att det finns lika möjligheter att idka all slags att uppträda är det givetvis nödvändigt att de
7572: verksamhet på det egna modersmålet. Inhemsk blir kända i en större krets. Det sker bäst
7573: populärmusik är också i ett annat perspektiv genom spridning av skivor och kassetter, där
7574: ctt viktigt försvar för vår nationella kultur, de medverkar. Att göra inspelningar och dylikt
7575: både den svenska och den finska. är också dyrt. Därför vore det ytterst viktigt
7576: För att den finlandssvenska ungdomsmusi- att erhålla stöd för produktion av finlands-
7577: ken också i fortsättningen skall blomstra och svensk ungdomsmusik.
7578: vidareutvecklas är det viktigt att de unga Med hänvisning till ovan stående föreslår un-
7579: musikerna ges möjligheter att uppträda. dertecknade,
7580: Det behövs olika former av uppmuntran
7581: och stöd för att göra banden kända. En sådan att Riksdagen i statsförslaget för år
7582: uppmuntran var SÖU-rocken sommaren 1982 1983 under moment 29.91.51 måtte
7583: i Molpe. För arrangörerna blev konserten uppta ett anslag om 60 000 mark som
7584: dock ekonomiskt betungande, men det är vik- stöd till produktion av finlandssvensk
7585: tigt att traditionen fortsätter. Den stora ny- ungdomsmusik samt för anordnandet
7586: ländska ungdomskonserten i Finlandiahuset av finlandssvenska ungdomsmusikkon-
7587: väntas också bli en framgång. Ett anslag för serter, och att detta stöd skall dispo-
7588: större finlandssvenska ungdomsmusikkonser- neras av Finlands Svenska Ungdoms-
7589: ter sommaren 1983 borde därför intas i stats- förbund.
7590:
7591: Helsingfors den 30 september 1982
7592:
7593: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7594: 1982 vp. 977
7595:
7596: Raha-asia-aloite n:o 876 Suomennos
7597:
7598:
7599:
7600:
7601: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Ung-
7602: domsförbund -nimiselle yhdistykselle suomenruotsalaisen nuo-
7603: risomusiikkitoiminnan edistämiseen
7604:
7605:
7606: Eduskunnalle
7607:
7608: Elämme tällä hetkellä ilahduttavaa ruotsa- kesällä 1983 tulisi tästä syystä ottaa valtion
7609: laisen pop-musiikin nousukautta. On monia or- tämän vuoden tulo- ja menoarvioon. Tällainen
7610: kestereita, joiden nuoret muusikot soittavat ja määräraha on tarpeen mm. kuljetuskustannus-
7611: laulavat ruotsiksi. Tämän päivän nuorison ruot- ten peittämiseksi sekä valmisteluun tarvittavan
7612: sinkielisen identiteetin kannalta on tärkeätä, henkilökunnan paikkaamista varten.
7613: että on olemassa yhtäläiset mahdollisuudet kai- Jotta nuorille muusikoille voitaisiin järjestää
7614: kenlaisen toiminnan harjoittamiseen omalla esiintymistilaisuuksia, on luonnollisesti tärkeätä,
7615: äidinkielellä. Kotimainen pop-musiikki on että he tulevat laajemmalti tunnetuiksi. Tämä
7616: eräällä tavalla tärkeä kansallisen kulttuurimme tapahtuu parhaiten levittämällä äänilevyjä ja
7617: puolustaja, niin hyvin ruotsalaisen kuin suoma- kasetteja, joita he ovat valmistaneet. Äänittä-
7618: laisenkin. minen ja siihen liittyvät toimet tulevat kalliik-
7619: Jotta suomenruotsalainen nuorisomusiikki si. Tästä syystä olisi erittäin tärkeätä saada tu-
7620: voisi myös tulevaisuudessa kukoistaa ja jotta kea suomenruotsalaisen nuorisomusiikin tuot-
7621: sitä voitaisiin edelleen kehittää, on tärkeätä, tamista varten.
7622: että nuorille muusikoille järjestetään mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7623: suudet esiintymiseen. nioittavasti,
7624: Erilaiset rohkaisu- ja tukimuodot ovat tar-
7625: peellisia pop-yhtyeiden tunnetuksi tekemiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7626: Tällainen rohkaisun osoitus oli SÖU-rock ke- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
7627: sällä 1982, jonka tapahtumapaikka oli Kolpe. tille 29.91.51 60 000 markan määrära·
7628: Järjestäjilleen konsertti muodostui taloudelli- han suomenruotsalaisen nuorisomusii.
7629: sesti rasittavaksi, mutta on tärkeätä, että pe- kin tuottamisen tukemiseksi sekä suo-
7630: rinne jatkuu. Suuresta Finlandia-talossa pidet- menruotsalaisten nuorisomusiikkikon-
7631: tävästä nuorisokonsertista odotetaan myös me- serttien järjestämiseksi, siten että Fin-
7632: nestyksekästä. Määräraha aikaisempia suurem- lands Svenska Ungdomsförbund saisi
7633: pien nuorisomusiikkikonserttien järjestämiseksi käyttää tätä tukea.
7634: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
7635:
7636: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7637:
7638:
7639:
7640:
7641: 123 088200412K
7642: 978 1982 rd.
7643:
7644: F1nansmotion nr 877
7645:
7646:
7647:
7648:
7649: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en vete-
7650: rinär för pälsdjursnäringen
7651:
7652:
7653: Till Riksdagen
7654:
7655: Pälsdjursnäringen har vuxit tili en nanng resurser skall kunna täcka också denna sektor.
7656: av stor betydelse för vårt land. Den sysselsätter På senare tid har det också framförts krav från
7657: i dag ca 20 000 personer och farmernas antal farmarna att mera veterinärer skall ställas till
7658: uppgår till ca 6 000. Speciellt viktig är näringen deras förfogande. I en näring av denna om-
7659: för Vasa län. Därifrån kommer ca 85 % av fattning är det oskäligt att kräva att farmerna
7660: hela farmskinsproduktionen och den betyder själva skall stå för alla dessa kostnader. Vid
7661: oerhört mycket för sysselsättningen ute på laboratoriet i Vasa har pälsdjursodlarförbundet
7662: landsbygden. anställda veterinärer. Det skulle vara skäligt
7663: Men med en expanderande näring kommer att statsmakten skulle träda till för att öka
7664: också problem. Under senare tid har det upp- resurserna. Med hänvisning till ovan stående
7665: trätt sjukdomar som man måste råda bot på. föreslår undertecknade,
7666: För detta behövs forskning och för forsk-
7667: ningen behövs resurser. Det behövs också att Riksdagen i 1983 års statsförslag
7668: veterinärresurser för att farmarna skall kunna upptar ett 100 000 mark stort anslag
7669: få den rådgivning och den hjälp de behöver. för avlönande av en veterinär för päls-
7670: Pälsdjursnäringen är en så speciell näring att djursnäringen.
7671: man inte kan kräva att kommunalveterinärernas
7672: Helsingfors den 30 september 1982
7673:
7674: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7675: 1982 vp. 979
7676:
7677: Raha-asia-.a:loite n:o 877
7678: Suomennos
7679:
7680:
7681:
7682:
7683: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistarhauselinkeinolle
7684: palkattavaa eläinlääkäriä varten
7685:
7686:
7687: Eduskunnalle
7688:
7689: Turkistarhaus on kasvanut maamme kannal- tarhaajien taholta esitetty vaatimus siitä, että
7690: ta tärkeäksi elinkeinoksi. Se työllistää tällä heidän käytettävissään olevia eläinlääkäreitä tu-
7691: hetkellä n. 20 000 henkilöä ja tarhojen määrä lisi olla enemmän. Näin laajamittaisen elinkei-
7692: on n. 6 000. Tämä elinkeino on erityisen tär- non ollessa kyseessä on kohtuutonta vaatia,
7693: keä Vaasan läänin kannalta. Koko tarhattu- että tarhaajat itse joutuisivat vastaamaan kai-
7694: jen turkisten tuotannosta tulee täältä n. 85 %, kista näistä kustannuksista. Turkistarhaajien
7695: ja tämä merkitsee erittäin paljon maaseudun liitto on palkannut eläinlääkäreitä Vaasassa
7696: työllisyyttä ajatellen. sijaitsevaan laboratorioonsa. Olisi kohtuullista,
7697: Laajenevalla elinkeinolla on kuitenkin omat että valtiovalta tulisi mukaan tähän tarvitta-
7698: pulmansa. Viime aikoina on esiintynyt sairauk- vien varojen lisäämiseksi.
7699: sia, jotka olisi saatava hallintaan. Tätä varten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7700: tarvitaan tutkimustyötä ja tutkimustyö edellyt- nioittavasti,
7701: tää varoja. Samoin tarvitaan myös eläinlääkä-
7702: reitä, jotta tarhaajat saisivat tarvitsemaansa että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7703: neuvontaa ja apua. Turkistarhaus on siinä mää- den 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
7704: rin erikoistunut elinkeino, että ei voida vaa- markan määrärahan eläinlääkärin palk-
7705: tia kunnaneläinlääkäreiden kykenevän hoita- kaamiseksi turkistarhauselinkeinoa var-
7706: maan myös tätä alaa. Viime aikoina on myös ten.
7707: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
7708:
7709: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7710: 980 1982 rd.
7711:
7712: Finansmotlon nr 8 78
7713:
7714:
7715:
7716:
7717: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för export av grönsaker
7718: till Sverige
7719:
7720:
7721: Till Riksdagen
7722:
7723: Under 1970-talet har betydelsen av den fin- Sverige utgör därmed en naturlig närmarknad
7724: ländska produktionen av växthusgrönsaker ökat för den österbottniska produktion av grön-
7725: markant i betydelse, samtidigt som intresset för saker. Då Sverige även under egen högpro-
7726: konsumtionen av grönsaker stadigt stigit. Den duktion är helt beroende av import utgör de
7727: finländska produktionen av växthusgrönsaker finländska grönsakerna en attraktiv produkt-
7728: bedrivs idag huvudsakligen inom små enskilda grupp för de svenska grossisterna som gärna
7729: familjeföretag där den personliga skötseln och utökar sin handel med dessa produkter.
7730: vården är av största betydelse för att varorna Den organiserade exporten tili Sverige har
7731: skall få en hög kvalitet. De finländska växt- sedan 1979 handhafts av en exportring be-
7732: husgrönsakerna, tomat och gurka har under stående av de största österbottniska företagen
7733: 1970-talet även i mindre skala och ofta&t rätt inom ramen för en grönsaksexportkommitte
7734: sporadiskt exporterats tili Sverige där de fin- och en exportfond knuten tili Österbottens
7735: ländska grönsakerna skapat sig ett grundmurat svenska producentförbund r.f. (ÖSP). Tack
7736: namn för sin goda kvalitet. Sedan 1979 har vare att de österbottniska företagen samordnat
7737: export av tomat och gurka skett under sam- sina exportaktiviteter har man kunnat erbjuda
7738: ordnade och mera organiserade former från svensk handel tiliräckligt stora kvantiteter av
7739: svenska Österbotten som utgör landets största tillräcklig kvalitet. För att ytterligare stimulera
7740: odlingsdistrikt för tomat och gurka. De av tra- exporten tili Sverige borde dock marknads-
7741: dition goda handelsförbindelserna mellan föringsbefrämjande åtgärder vidtas i Sverige
7742: svenska Österbotten och Sverige i kombination för att ytterligare utnyttja den goodwill fin-
7743: med högklassiga kvalitetsprodukter och an- ländska grönsaker redan skapat och stärka fin-
7744: passning tili den svenska marknadens behov ländska grönsakers marknadsposition.
7745: har här öppnat marknaden för en intressant Med hänvisning tili ovan stående motivering
7746: nyexport med stora möjligheter att växa i be- anhåller undertecknade högaktningsfullt
7747: tydelse. Den finländska exporten tili Sverige
7748: uppgick under 1982 tili ca 30 000 kg grön- att Riksdagen i 1983 års statsförslag
7749: saker, vilket är mindre än 1 % av hela den måtte uppta ett anslag om 100 000
7750: finländska produktionen. Det svenska köp- mark för ovan nämnda grönsaksexport-
7751: intresset är starkt då trafikförbindelserna kommitte att användas för exportbe-
7752: mellan framför allt Österbotten och norra Sve- främjande åtgärder för gurka och tomat
7753: rige är goda, vilket skapar en snabbhet i leve- i Sverige.
7754: ranserna som inte kan uppnås på annat sätt.
7755: Helsingfors den 30 september 1982
7756:
7757: Håkan Malm Boris Renlund
7758: 1982 vp. 981
7759:
7760: Raha>-asia-aloite n:o 878
7761: Suomennos
7762:
7763:
7764:
7765:
7766: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta vihannesvientitoimikun-
7767: nalle Ruotsiin tapahtuvan kurkun ja tomaatin viennin edis-
7768: tämiseksi
7769:
7770:
7771: Eduskunnalle
7772:
7773: Suomalaisten kasvihuonetuotteiden tuotan- maan vihannestuotannon kannalta. Kun Ruotsi
7774: non merkitys on kasvanut huomattavasti 1970- myös tuotannon huippuaikana on täysin riippu·
7775: luvulla samaan aikaan kun kiinnostus kasvis- vainen tuonnista, suomalaiset vihannekset muo-
7776: ten kulutukseen on tasaisesti noussut. Suoma- dostavat houkuttelevan tuoteryhmän ruotsalai-
7777: laisten kasvihuonevihannesten viljelyä harjoite- sille tukkukauppiaille, jotka mielellään lisäävät
7778: taan tällä hetkellä pääasiassa pienten perheyh- kauppaansa näillä tuotteilla.
7779: tiöiden puitteissa, joissa henkilökohtainen hoito Organisoidun Ruotsiin tapahtuvan viennin
7780: ja huolto ovat mitä tärkeimmät, jotta tuotteiden on vuodesta 1979 lähtien hoitanut vientiren-
7781: laatu muodostuisi korkeaksi. Suomalaisia kasvi- gas, joka koostuu suurimmista pohjalaisista yri-
7782: huonevihanneksia, tomaattia ja kurkkua, on tyksistä yhdessä vihannesvientitoimikunnan ja
7783: 1970-luvulla myös vähäisessä määrin ja useim- Pohjanmaan ruotsinkielisen tuottajayhdistys
7784: miten vain satunnaisesti viety Ruotsiin, jossa ry:n (ÖSP) kanssa sidoksissa olevan vientira-
7785: suomalaiset vihannekset ovat hyvän laatunsa haston kanssa. Sen ansiosta, että pohjalaiset yri-
7786: vuoksi saaneet vankan maineen. Vuodesta 1979 tykset ovat yhdessä järjestäneet vientinsä, on
7787: lähtien on tomaatin ja kurkun vienti tapahtunut Ruotsin kauppaa varten voitu tarjota riittävän
7788: yhteisesti järjestetyssä ja organisoidussa muodos- suuria määriä laatuvaatimukset täyttäviä tavara-
7789: sa Pohjanmaan ruotsinkieliseltä alueelta, joka on eriä. Jotta Ruotsin kauppaa edelleen elvytet-
7790: maamme suurin tomaatin ja kurkun viljelyalue. täisiin, tulisi kuitenkin Ruotsissa ryhtyä mark-
7791: Jo perinteisesti hyvät kauppasuhteet ruotsinkie- kinointia edistäviin toimenpiteisiin suomalais-
7792: lisen Pohjanmaan ja Ruotsin välillä sekä kor- ten vihannesten jo tähän mennessä saavutta-
7793: kealuokkaiset, Ruotsin markkinoiden tarpeisiin man goodwillin lisäämiseksi ja vahvistaa siten
7794: soveltuvat tuotteet ovat avanneet mielenkiintoi- vihannesten markkina-asemaa.
7795: set uusviennin mahdollisuudet, jolla on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7796: mattavan kasvun mahdollisuudet. Suomen vi- nioittavasti,
7797: hannesten vienti Ruotsiin oli vuonna 1982 n.
7798: 30 000 kg, mikä on vähemmän kuin 1 % Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7799: men koko tuotannosta. Ruotsin halu ostaa on 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
7800: voimakas, koska liikenneyhteydet ennen kaik- markan määrärahan edellä mainittua
7801: kea Pohjanmaan ja Pohjois-Ruotsin välillä ovat vientitoimikuntaa varten käytettäväksi
7802: hyvät, mikä nopeuttaa toimituksia tavalla, joka kurkun ja tomaatin vientiä Ruotsiin
7803: muuten ei olisi mahdollinen. Ruotsi on näin edistäviin toimenpiteisiin.
7804: ollen luonnollinen lähimarkkina-alue Pohjan-
7805: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
7806:
7807: Håkan Malm Boris Renlund
7808: 982 1982 rd.
7809:
7810: FinansmotiJon nr 879
7811:
7812:
7813:
7814:
7815: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av upp-
7816: rensningsarbeten i Kärjenjoki i Kristinestad
7817:
7818:
7819: Tili Riksdagen
7820:
7821: Planerna för upprensning av Kärjenjoki i utmynnar i denna. Arbetet torde dock vara
7822: Kristinestad har varit aktuella i många år. av sådan art och av den omfattningen att de
7823: Torrläggningen skulle beröra 330 ha åkermark negativa följderna av dess utförande inte
7824: och skulle utföras på 8 km av nämnda å. Ar- skulle vara särskilt stora. Däremot är det av
7825: betet skulle avlägsna de årligen återkommande stor betydelse för de berörda odlarna att över-
7826: översvämningarna och samtidigt göra det möj- svämningsriskerna kan avlägsnas och att de kan
7827: ligt med täckdikning av området. De årliga bebruka jorden på ett rationellt sätt.
7828: skadorna på grund av översvämning har upp- Med hänvisning tili ovan stående föreslår
7829: gått tili 550 000 mk och på ett kännbart sätt undertecknade,
7830: påverkat odlarnas ekonomi. Enligt beräkningar-
7831: na skulle kostnaderna för torrläggningsarbetet att Riksdagen i 1983 års statsförslag
7832: uppgå tili ca 3,2 milj. mk. upptar ett anslag på 500 000 mark för
7833: Det har förts en diskussion om arbetets på- påbörjandet av upprensningsarbetena i
7834: verkan på Lappfjärds å eftersom Kärjenjoki Kärjenjoki i Kristinestad.
7835: Helsingfors den 30 september 1982
7836:
7837: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7838: 1982 vp. 983
7839:
7840: Raha-asia-aloite n:o 879
7841: Suomennos
7842:
7843:
7844:
7845:
7846: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärjenjoen perkaustöiden
7847: aloittamiseen Kristiinankaupungissa
7848:
7849:
7850: Eduskunnalle
7851:
7852: Kristiinankaupungin Kärjenjoen perkaussuun- laajamittainen, että sen suorittamisesta aiheu-
7853: nitelmat ovat olleet ajankohtaisia jo usean tuvat haitalliset seuraukset olisivat merkittä-
7854: vuoden ajan. Kuivatus tulisi koskemaan 330 vän suuret. Sitävastoin olisi asianomaisten vil-
7855: ha peltomaata ja se suoritettaisiin 8 km:n jelijöiden kannalta erittäin tärkeätä, että tulva-
7856: matkalla mainittua jokea. Työ poistaisi vuosit- vahingot voidaan poistaa ja että he voivat
7857: tain uusiutuvat tulvat ja mahdollistaisi samalla viljellä maata järkevällä tavalla.
7858: alueen salaojituksen. Tulvien vuosittain aiheut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7859: tamat vahingot ovat nousseet 550 000 mark- nioittavasti,
7860: kaan ja ovat tuntuvasti koetelleet viljelijöiden
7861: taloutta. Arvioiden mukaan kuivatustyöt tulisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7862: vat maksamaan n. 3,3 miljoonaa markkaa. den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
7863: Töiden vaikutuksesta Lapväärtinjokeen on markan määrärahan Kärjenjoen perkaus-
7864: keskusteltu, koska Kärjenjoki laskee siihen. Iöiden aloittamiseksi Kristiinankaupun-
7865: Työ ei kuitenkaan liene sellainen eikä niin gissa.
7866: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
7867:
7868: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7869: 984 1982 rd.
7870:
7871: F.inansmotion nr 880
7872:
7873:
7874:
7875:
7876: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättrings-
7877: arbeten på landsvägen Långskat-Dahlback
7878:
7879:
7880: Tili Riksdagen
7881:
7882: Landsvägen Långskat-Dahlbacken i Peta- husodlingar och pälsfarmer. Detta kräver tunga
7883: lax kommundel i Malax har under många år transporter året om och det kan inte vara
7884: varit en av de sämsta landsvägarna i Vasa län. riktigt att "avskära" kommundelen från "yt-
7885: Landsvägen förbinder den s.k. Strandvägen tervärlden" på grund av en oframkomlig väg.
7886: med riksåttan i Norra Pörtom. Vägen är in- Med hän'!isning tili ovan stående föreslår
7887: fartsväg tili Petalax centrum och all trafik tili undertecknade,
7888: och från den kommundelen är beroende av
7889: denna vägs skick. Vägen har under de senaste att Riksdagen i 1983 års statsförslag
7890: åren varit viktbegränsad 1-2 månader varje upptar ett anslag på 500 000 mark för
7891: år, vilket betytt att transporter med lastbilar pabörjandet av förbättringsarbetena på
7892: varit helt avskurna under denna tid. Petalax landsvägen Långskat-Dahlback i Peta-
7893: är ett jordbruksområde med avsevärda växt- lax.
7894: Helsingfors den 30 september 1982
7895:
7896: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7897: 1982 vp. 985
7898:
7899: Raha-asia-aloite n:o 880 Suomennos
7900:
7901:
7902:
7903:
7904: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Långskatin-Dahlbackin
7905: maantien perusparannustöihin Petolahdella
7906:
7907:
7908: Eduskunnalle
7909:
7910: Långskatin-Dahlbackin maantie Maalahden tarhoja. Tämä edellyttää ympärivuotisia raskai-
7911: kunnan Petolahdella on usean vuoden ajan ol- ta kuljetuksia, eikä ole oikein "erottaa" tätä
7912: lut eräs Vaasan läänin huonokuntoisimmista kunnan osaa "ulkomaailmasta" llikennekelvot·
7913: maanteistä. Maantie yhdistää ns. Rantatien val- toman tien vuoksi.
7914: tatiehen n:o 8 Pörtomin pohjoisosassa. Tie on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7915: Petolahden keskuksen tuloväylä ja koko liiken- nioittavasti,
7916: ne tästä kunnan osasta ja siihen on riippuvai-
7917: nen tämän· tien kunnosta. Tiellä on joka vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7918: si ollut painorajoituksia 1-2 kuukauden ajan, den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
7919: mikä on merkinnyt sitä, että yhteydet kuorma- markkaa Långskatin-Dahlbackin maan-
7920: autoilla ovat olleet kokonaan poikki tänä aika- tien parantamistöiden aloittamiseksi Pe-
7921: na. Petolahti on maanviljelysalue, jolla on mel- tolahdella.
7922: koiset kasvihuoneviljelmät sekä lukuisia turkis-
7923: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
7924:
7925: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7926:
7927:
7928:
7929:
7930: 124 088200412K
7931: 986 1982 rd.
7932:
7933: Finansmotion nr 881
7934:
7935:
7936:
7937:
7938: Malm m. fl.: Om anvisande av höjt anslag till de svenskspråkiga
7939: småindustriorganisationerna
7940:
7941:
7942: Tili Riksdagen
7943:
7944: I regeringens budgetförslag för år 1983 na i de svenskspråkiga småindustriorganisa-
7945: finns ett anslag upptaget på 230 000 mk för tionerna har ett behov av ökat stöd och ökad
7946: de svenskspråkiga småindustriorganisationerna. rådgivning och trycket på organisationerna ökar.
7947: Ett sådant förslag har funnits under många De ekonomiska resurserna sätter dock hinder i
7948: år och har på ett bra sätt stött organisationerna vägen för en expanderad verksamhet. För att
7949: i deras arbete små- och medelstora företag avhjälpa detta och för att ge småindustrin
7950: till fromma. Organisationernas verksamhet har ökade möjligheter bör statsmakten träda till
7951: dock kontinuerligt växt och behovet av rådgiv- med ökade anslag.
7952: ning till f.öretagen har ökat. Denna verksamhet Med hänvisning till ovan stående föreslår
7953: sker med samhällets goda minne eftersom just undertecknade,
7954: små- och medelstor industri visat sig vara den
7955: del av vårt näringsliv som klarat sig bäst under att Riksdagen i 1983 års statsförslag
7956: svåra tider. höjer anslaget under moment 32.50.40
7957: Statens andel av de totala kostnaderna för till de svenskspråkiga småindustriorga-
7958: småindustriorganisationerna har dock inte ökat nisationerna med 50 000 mark eller till
7959: i den takt som vore önskvärt mot bakgrunden sammanlagt 280 000 mark.
7960: av det värdefulla arbetet de utför. Medlemmar-
7961: Helsingfors den 30 september 1982
7962:
7963: Håkan Malm Boris Renlund
7964: Ole Norrback Elisabeth Rehn
7965: 1982 vp. 987
7966:
7967: Raha-asia-aloite n:o 881
7968: Suomennos
7969:
7970:
7971:
7972:
7973: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisille
7974: pienteollisuusjärjestöille
7975:
7976:
7977: Eduskunnalle
7978:
7979: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesi- teollisuusjärjestöjen jäsenet tarvitsevat lisää tu-
7980: tykseen on otettu 230 000 markan suuruinen kea ja lisää neuvontaa, minkä johdosta järjes-
7981: määräraha ruotsinkielisiä pienteollisuusjärjestö- töihin kohdistuva paine kasvaa. Taloudelliset
7982: jä varten. Tällainen määräraha on ollut usean tekijät asettavat kuitenkin esteitä toiminnan
7983: vuoden ajan ja se on myönteisellä tavalla tu- laajentamiselle. Tämän epäkohdan poistamiseksi
7984: kenut järjestöjä niiden työskentelyssä pien- ja jotta pienteollisuus saisi paremmat toiminta-
7985: ten ja keskisuurten yritysten hyväksi. Järjes- mahdollisuudet, tulee valtiovallan myöntää suu-
7986: töjen toiminta on kuitenkin jatkuvasti lisään- remmat määrärahat.
7987: tynyt ja yritysten neuvonnan tarve kasvanut. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7988: Tämä toiminta osoittaa yhteiskunnan hyvää nioittavasti,
7989: muistia, koska juuri pieni ja keskisuuri teolli-
7990: suus on osoittautunut elinkeinoelämämme sel- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7991: laiseksi osaksi, joka on menestynyt parhaiten den 1983 tulo- ja menoarvioon ~omen
7992: vaikeina aikoina. tille 32.50.40 lisäyksenä 50 000 mark-
7993: Valtion osuus pienteollisuuden järjestöjen kaa ruotsinkielisiä pienteollisuusjärjestö-
7994: kokonaismenoista ei kuitenkaan ole lisäänty- jä varten eli momentille yhteensä
7995: nyt toivotulla vauhdilla, kun otetaan huomioon 280 000 markkaa.
7996: järjestöjen arvokas työ. Ruotsinkielisten pien-
7997: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
7998:
7999: Håkan Malm Boris Renlund
8000: Ole Norrback Elisabeth Rehn
8001: 988 1982 vp.
8002:
8003: Raha~asia-aloite n:o 882
8004:
8005:
8006:
8007:
8008: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon maatalous-
8009: teknillisen koulun rakentamiseen
8010:
8011:
8012: Eduskunnalle
8013:
8014: Maamme ammattikoulutusta uudistettaessa ja talous edellyttää myös oman oppilaitoksen pe-
8015: kehitettäessä kiinnitetään aivan oikein erityistä rustamista. Kuusamossa toimii jo tällä hetkellä
8016: huomiota maatalousopetuksen lisäämiseen ja ke- väliaikaisen koulutuksen puitteissa maamies-
8017: hittämiseen: koulu.
8018: Tärkeätä on, että maatalousoppilaitoksia si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8019: joitetaan tasapuolisesti eri puolille maata. Kuu- nioittaen,
8020: samon kunta ja Oulun lääninhallitus ovat esit-
8021: täneet uuden maatalousoppilaitoksen perusta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8022: mista Kuusamoon. Perusteluina voidaan mai- 1983 tulo- ia menoarvioon 2 000 000
8023: nita, että nykyisin toimivat maatalousoppilai- markan määrärahan Kuusamon maata-
8024: tokset sijaitsevat yli 100 km:n päässä Kuusa- lousteknisen koulun suunnitteluun ja
8025: mosta. Kuusamon ja lähikuntien voimakas maa- rakentamisen aloittamiseen.
8026: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
8027:
8028: Mauno Manninen Helvi Hyrynkangas
8029: 1982 vp. 989
8030:
8031: Raha-asia-aloite n:o 883
8032:
8033:
8034:
8035:
8036: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken Ohta-
8037: ojan kalanviljelylaitoksen kurssitilojen rakentamiseen
8038:
8039:
8040: Eduskunnalle
8041:
8042: Taivalkoskella sijaitseva Pohjois-Suomen kes- koko Pohjois-Suomen kalataloudellisen koulu-
8043: kuskalanviljelylaitos on lähes valmiiksi raken- tuksen tarpeita.
8044: nettu. Tämän jälkeen tulisi rakentaa Ohtaojalle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8045: myös kokous-, kurssi- ja majoitustilat. Näissä nioittaen,
8046: tiloissa voitaisiin antaa kalatalouden jatko- ja
8047: täydennyskoulutusta alan ammattimiehille sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8048: perusopetusta ja kurssitusta yksityisille kalan- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8049: viljelijöille, kotitarve- ja ammattikalastajille markkaa Taivalkosken Ohtaojan kalan-
8050: sekä kalastuskuntien luottamushenkilöille. Ky- viljelylaitoksen kokous-} kurssi- ja ma-
8051: seiset koulutustilat tulisi mitoittaa palvelemaan joitustilojen rakentamisen aloittamiseen.
8052: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
8053:
8054: ~auno ~anninen Helvi Hyrynkangas
8055: 990 1982 vp.
8056:
8057: Raha-asia-aloite n:o 884
8058:
8059:
8060:
8061:
8062: Manninen yni.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo-Natura 83
8063: luonto- ja kulttuuritapahtuman tukemiseen
8064:
8065:
8066: Eduskunnalle
8067:
8068: Kuusamossa on järjestetty jo kolme kertaa nut vuosittain yli 7 000 henkilöä. Kuusamo-
8069: Kuusamon kunnan ja Oulun yliopiston toi- Natura 83:n luontoteema on Suomen metsät.
8070: mesta Kuusamo-Natura luonto- ja kulttuuri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8071: tapahtuma. Tapahtuman luento- ja keskustelu- nioittaen,
8072: tilaisuuksissa käsiteltiin viime kesänä suojelu-
8073: alueita. Kulttuuritilaisuudet ovat käsittäneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8074: kesäteatteria, taide- ja valokuvanäyttelyjä sekä 1983 tulo- ja menoarvioon 60 000
8075: paikkakunnan perinnekulttuuria. Kuusamo- markkaa Kuusamo-Natura 83 luonto-
8076: Natura -tapahtuman tilaisuuksiin on Osallistu- ja kulttuuritapahtuman tukemiseen.
8077: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
8078:
8079: Mauno Manninen Helvi Hyrynkangas
8080: 1982 vp. 991
8081:
8082: Raha-asia-aloite n:o 885
8083:
8084:
8085:
8086:
8087: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Koulutu~
8088: poliittisen Liiton toiminnan tukemiseen
8089:
8090:
8091: Eduskunnalle
8092:
8093: Keskustan Koulutuspoliittinen Liitto ry:n Liitto on pitänyt tärkeänä yhteyksien yllä-
8094: tarkoituksena on edistää koulutuksellista tasa- pitämistä muihin maihin ja on järjestänyt vuo-
8095: arvoa ja koulutuspalvelujen alueellista ja tasa- sittain opintomatkan eri maiden opetusjärjestel-
8096: painoista jakaantumista sekä koota yhteen kou- miin tutustumista varten.
8097: lutuspolitiikasta kiinnostuneita henkilöitä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8098: Liittoon kuuluu 18 alueyhdistystä. Jäseniä nioittaen,
8099: alueyhdistyksissä on noin 1 200.
8100: KKL ja sen alueyhdistykset edistävät tavoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8101: teitaan järjestämällä kokouksia ja seminaareja, 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
8102: joissa käsitellään ajankohtaisia yleissivistävään markkaa Keskustan Koulutuspoliittinen
8103: ja ammatilliseen koulutukseen liittyviä kehittä- Liitto ry:n toiminnan tukemiseen.
8104: miskysymyksiä. Liitto julkaisee omaa lehteä,
8105: KouluKekoa.
8106: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
8107:
8108: Mauno Manninen Olavi Martikainen
8109: Matti Maijala Kalevi Mattila
8110: Mauri Pekkarinen
8111: 992 1982 vp.
8112:
8113: Raha-asila-aloite n:o 886
8114:
8115:
8116:
8117:
8118: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta turveteollisuuden
8119: aloittamiseen Pudasjärven seudulla
8120:
8121:
8122: Eduskunnalle
8123:
8124: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton suorit- rakentaa Pudasjärven seudulle turveteollisuutta.
8125: tamien tutkimusten mukaan on mm. Oulun Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8126: pohjoispuolella Pudasjärvellä, Ylikiimingissä, nioittaen,
8127: Kiimingissä ja Yli-lissä runsaasti turveteolli-
8128: suuden käyttöön soveltuvaa turvetta. Ottaen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8129: huomioon tämän alueen alityöllisyyden ja koti- 1983 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
8130: maisen energian sekä kemian teollisuudelle raa- markkaa turveteollisuuden aloittamisek-
8131: ka-aineiden tuottamisen tarpeen, tulisi valtion si Pudasjärven seudulla.
8132: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
8133:
8134: Mauno Manninen Väinö Raudaskoski
8135: 1982 vp. 993
8136:
8137: Rah~asia-aloite n:o 887
8138:
8139:
8140:
8141:
8142: Martikainen: Määrärahan osoittamisesta maaseudun kehittämis-
8143: toiminnan alueelliseen kokeiluun Ylä-Savon talousalueella
8144:
8145:
8146: Eduskunnalle
8147:
8148: Maaseudun ja haja-asutusalueiden kehittämi- omien näkemysten mukaisesti ja alueellisista
8149: nen on kohoamassa vuosikymmenen ehkäpä tarpeista ja lähtökohdista käsin.
8150: tärkeimmäksi yhdyskuntiemme kehittämistä Ylä-Savon talousalue muodostaa tällaista ko-
8151: koskevaksi kysymykseksi. Maaseudun kehittä- keilua ja tutkimusta varten varsin sopivan ko-
8152: miselle ovat luomassa perustaa aktiivinen ky- konaisuuden ja alueen kuntien kiinteä yhteistyö
8153: lätoimikuntien työ, kunnallisella tasolla tehtä- Ylä-Savon talousalueen liiton puitteissa luo
8154: vät toimet sekä alueellisten yhteistyöorganisaa- tarpeellisen organisatorisen järjestelmän kokei-
8155: tioiden toiminta. Valtion taholta on myös to- lun toteuttamiseksi. Valtioneuvoston päätök-
8156: teutettu useita tätä kehittämistyötä palvelevia seen perustuva Ylä-Savo-projekti ja sen eri hal-
8157: ratkaisuja, kuten maaseudun kehittämistoimi- linnonaloja edustava seurantaryhmä taas muo-
8158: kunnan asettaminen, erityisen maaseutupaketin dostavat tarpeellisen yhdyssiteen valtionhallin-
8159: hyväksyminen ja sen toteuttamiseksi tulo- ja toon.
8160: menoarvioon otetut määrärahat. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
8161: Käytännön ongelmaksi on kuitenkin usein vasti,
8162: muodostunut se, että budjettiin otetut määrä-
8163: rahat ovat käyttötarkoitukseltaan tarkasti sidot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8164: tuja ja hajaantuvat alueellisesti siten, ettei riit- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
8165: tävää kokonaisvaikutusta edes kokeilullisessa 23.02.29 1 000 000 markkaa käytettä-
8166: mielessä saada aikaan. Tästä syystä olisikin pe- väksi Ylä-Savon talousalueella suoritet-
8167: rusteltua osoittaa määrätyllä alueella toteutetta- tavaan maaseudun kehittämistoiminnan
8168: vaa kokeilua varten riittävä määräraha, jonka alueelliseen kokeiluun ja tutkimukseen
8169: käyttötarkoitusta ei budjetissa tarkoin sidot- Ylä-Savon talousalueen liiton käytettä-
8170: taisi, vaan se voitaisiin käyttää kokeilualueen väksi.
8171: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
8172:
8173: Olavi Martikainen
8174:
8175:
8176:
8177:
8178: 125 OS8200412K
8179: 994 1982 vp.
8180:
8181: ~asia-aloite n:o 888
8182:
8183:
8184:
8185:
8186: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion vammais-
8187: neuvoston toimintaan
8188:
8189:
8190: Eduskunnalle
8191:
8192: Kansainvälisen vammaisten vuoden Suomen vain yhden erityisministeriön hallinnonalalle.
8193: komitea jätti mietintönsä valtioneuvostolle elo- Komitean ehdotuksen mukaan valtion vammais-
8194: kuussa 1982. Tässä mietinnössä komitea neuvoston tulisi aloittaa työnsä vuoden 198}
8195: teki lukuisan maaran esityksiä eri hal- alussa. Tätä on pidettävä välttämättömänä
8196: linnonaloilla toteutettaviksi toimenpiteiksi myös siksi, ettei komitean työn aikana käyn-
8197: vuoden teemana olleen täyden osallis- nistynyt toiminta vammaisuuteen liittyvien on-
8198: tumisen ja tasa-arvon toteuttamiseksi. Ko- gelmien ratkaisemiseksi pysähtyisi.
8199: miteanmietintö lienee tässä vaiheessa lau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8200: suntokierroksella. Eräitä komitean ehdotuksia nioittavasti,
8201: on kuitenkin pidettävä kiireellisinä ja niiden
8202: toteuttamiseen tulisikin ryhtyä viipymättä. Täl- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8203: laisena on pidettävä muiden ohella ehdotusta den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
8204: valtion vammaisneuvoston asettamiseksi. Komi- mentille 23.99.09 (Neuvottelukunnat)
8205: tean näkemysten mukaan tällainen neuvosto 100 000 markkaa valtion vammaisneu-
8206: tulisi asettaa valtioneuvoston kansliaan, koska voston toimintaa varten.
8207: sen toimiala ei rajoitu eikä sen tule rajoittua
8208: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
8209:
8210: Olavi Martikainen Aulis Juvela Lea Savolainen
8211: 1982 vp. 995-
8212:
8213: Raha-asia-aloite n:o 889 '' ·; \
8214:
8215:
8216:
8217:
8218: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Sivistys-
8219: liitolle annettavaan erityisavustukseen
8220:
8221:
8222: Eduskunnalle
8223:
8224: Maaseudun Sivistysliitto perustettiin vuonna Kansansivistysjärjestönä Maaseudun Sivistys-
8225: 1952 eri maaseutuhenkisten sivistysjärjestöjen liiton toiminta on jakautunut kahteen pääsek-
8226: yhdyssiteeksi. Liiton tehtävänä on edistää maa- toriin, jotka ovat yhä laajeneva aikuiskasvatus-
8227: seudun koulutus- ja kulttuuripyrintöjä sekä tar- työ ja aktiivinen kulttuuritoiminta.
8228: jota ja kehittää omaleimaisia sivistys- ja kult- Liitto tarvitsee tukea keskustoimistonsa toi-
8229: tuuripalveluja etenkin haja-asutusalueilla, joilla minnallisten valmiuksien parantamiseen sekä
8230: palvelut us<;in ovat vähäisiä. Liitto vaikutti maakunnissa tehtävään aikuiskasvatus- ja sivis-
8231: 1950-luvulla voimakkaasti mm. maakuntien tystyöhön ja kansalaisten omaehtoisen harras-
8232: korkeakoulujen perustamiseen, kirjastoverkos- tus- ja kulttuuritoiminnan aktivoimiseen.
8233: ton luomiseen ja nuorison ammattikoulutuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8234: kehittämiseen. nioittaen,
8235: Maaseudun Sivistysliiton toiminta on täl-
8236: tä pohjalta kasvanut myöskin merkittäväksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8237: alueelliseksi organisaatioksi siten, että liitolla 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
8238: <>n aluekeskuksia yhdeksässä eri läänissä. markkaa erityisavustuksena Maaseudun
8239: Sivistysliitolle.
8240: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
8241:
8242: Olavi Martikainen Matti Maijala Kalevi Mattila
8243: Petter Savola Hannele Pokka Markku Kauppinen
8244: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Lea Sutinen Mauri Pekkarinen
8245: Mauno Manninen
8246: 996 1982 vp.
8247:
8248: Raha-asia-aloite n:o 890
8249:
8250:
8251:
8252:
8253: Martikainen: Määrärahan osoittamisesta Peltosalmen maatalous-
8254: oppilaitoksen opistoasteen lisärakennusten suunnitteluun
8255:
8256:
8257: Eduskunnalle
8258:
8259: Eduskunta edellytti vuonna 1979 valtion tään. Maakunnallisesti ja valtakunnallisestikin
8260: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä, että tärkeän ja välttämättömän hankkeen suunnit-
8261: maatalousopetuksen kehittämiseksi Kuopion telu ja toteutuminen on kuitenkin edistynyt
8262: läänin alueella on Kuopion karjatalousopiston kohtuuttoman hitaasti.
8263: toimintaedellytysten parantamiseksi tarkoitus Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
8264: siirtää sen toiminta Iisalmeen Peltosalmen vasti,
8265: maatalousoppilaitoksen yhteyteen.
8266: Kuopion karjatalousopisto toimii jatkuvasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8267: ala-arvoisissa tiloissa keskellä kaupunkia. An- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
8268: taessaan 16. 7. 1981 periaatepäätöksen eräistä 29.63.74 (Talonrakennusten suunnitte-
8269: Ylä-Savon kehityksen turvaamiseksi tarvitta- lu) 1 000 000 markkaa Peltosalmen
8270: vista toimenpiteistä valtioneuvosto edellytti, maatalousoppilaitoksen opistoasteen vaa-
8271: että Peltosalmen maatalousoppilaitoksen laa- timien lisärakennusten suunnitteluun.
8272: jennuksen nopeuttamismahdollisuudet selvite-
8273: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
8274:
8275: Olavi Martikainen
8276: 1,82 vp. 997
8277:
8278: Raha-asia-aloite n:o 891
8279:
8280:
8281:
8282:
8283: Martikainen ym.: Määrårahan osoittamisesta Rautavaaran kan-
8284: sainvälisen nuorison kurssi- ja leirikeskuksen rakentamiseen
8285:
8286:
8287: Eduskunnalle
8288:
8289: Opetusministeriö on · hyväksynyl vuonna Kohteen investointien osalta on ensisijaisena
8290: 1978 valtakunnallista ja kansainvälistä käyttöä tavoitteena saavuttaa taso, jossa keskuksen toi~
8291: palvelevien nuorison kurssi- ja leirikeskusten minta voidaan käynnistää täysipainoisesti. Tä•
8292: kehittämisohjelman. Kuopion läänin nuoriso- mä merkitsee nykyisen rakennusvaiheen lop-
8293: lautakunnan yksimielisen esityksen mukaisesti puun saattamista sekä leirialueen ja yhden ma-
8294: Rautavaaran kunnan Ylä-Keyrityn järvellä si- joitusrakennuksen rakentamista.
8295: jaitseva kohde sisältyy tähän ohjelmaan ja on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8296: ollut erityisesti viime vuosina kehittämistoi- tavasti,
8297: menpiteiden kohteena. Keskuksen rakentami-
8298: seen on myönnetty rakennusavustuksia veik- että Eduskunta ottaisi valtion vuode11
8299: kausvoittovaroista. Koska nämä varat ovat ol- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
8300: leet riittämättömät ja koska Rautavaaran kun- 29.91.51 4 500 000 markkaa Rauta-
8301: ta on erityistoimenpiteiden kohteeksi määritelty vaaran kansainvälisen nuorison kurssi-
8302: vaikeasta työttömyystilanteesta kärsivä kunta, ja leirikeskuksen rakentamiseen.
8303: on kohteen kehittämiseen myönnetty myös työl-
8304: lisyysvaroja.
8305: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
8306:
8307: Olavi Martikainen Lauha Männistö Katri-Helena Eskelinen
8308: Jo'rtna Rantala Petter Savola Veikko Vennamo
8309: Juhani Laitinen Lasse Lehtinen V. J. Rytkönen
8310: 998 1982 vp.
8311:
8312: Raha-asia-aloite n:o 892
8313:
8314:
8315:
8316:
8317: Martikainen y~p..: Määrärahan osoittamisesta Kiinteistö Oy Hert-
8318: tonietpen Nuorisohotelli -asuntolan tukemiseen
8319:
8320:
8321: Edu~kunnalle
8322:
8323: Kiinteistö Oy Herttoniemen Nuorisohotelli- kaat saavat vuokrahintaan liinavaatteet, saunan,
8324: asuntola on toiminut vajaat 10 vuotta. Hotelli sähkön, lämpimän veden ja siivouspalvelut.
8325: on tarkoitettu työssäkäyville tai päätoimisesti Vuokraa palveluineen asukas maksaa 354 mk/
8326: opiskeleville nuorille ja siellä on vuodepaikkoja kk.
8327: 344. Asukkat koostuvat huomattavalta osalta hy-
8328: Nuorisohotelli on osoittautunut hyväksi ja vin nuorista työelämässä aloittavista nuorista.
8329: todella tarpeelliseksi ensiasunnoksi niille, jotka Sen vuoksi myöskin palvelut tulisi hinnal-
8330: ovat joutuneet työnhakuun tai opiskelemaan taan pitää mahdollisimman alhaalla. Nuoriso-
8331: pääkaupunkiseudulle. hotellin toimintoja on pyritty kehittämään si-
8332: Toiminta-aikanaan nuorisohotelli on vastaan- ten, että vältyttäisiin ylisuurilta vuokrankoro-
8333: ottanut jo tuhansia nuoria. Vakiintuminen työ- tuksilta.
8334: elämään herättää nuorissa myöskin tarpeen Nuorisohotellirakennuksen korjaukset, va-
8335: hankkia vakituinen asunto. Parin asumisvuoden paa-ajanpalvelukset asukkaille ja yleensä koko
8336: jälkeen ja perheen perustamisen myötä on toiminta vaatisi rahoitusta, jolla ei olisi vaiku-
8337: nuorisohotellissa Nuorisosäätiön toimesta avus- tusta vuokrakustannuksiin.
8338: tettu nuoria hankkimaan väljempiä asuntoja Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8339: lähinnä Helsingin kaupungin kautta.
8340: Nuorisohotellissa on tällä hetkellä työsuhde- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8341: asuntoja ja Nuorisosäätiön kautta tulee asuk- 1983 tulo- ;a menoarvioon 500 000
8342: kaat 242 vuodepaikkaan. Talo on jatkuvasti markkaa Nuorisosäätiön ylläpitämän
8343: täynnä ja jonossa on satoja nuoria. Kiinteistö Oy Herttoniemen Nuorisoho-
8344: Yhtiön toiminta perustuu palvelevaan vuok- telli -asuntolan tukemiseksi.
8345: ratarjontaan. Varsinaisen huoneen lisäksi asuk-
8346: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
8347:
8348: Olavi Martikainen Markku Kauppinen
8349: 1982 vp. 999
8350:
8351: Raha-asia-alloite n:o 893
8352:
8353:
8354:
8355:
8356: Martikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkea-
8357: koulujen lastentarhanopettajakoulutuksen laajentamiseen
8358:
8359:
8360: Eduskunnalle
8361:
8362: Valtioneuvoston 1. 2. 1979 tekemän periaa- si 1. 8. 1983 alkaen. Samalla vakinaistettaisiin
8363: tepäätöksen mukaan lastentarhanopettajakoulu- lastentarhanopettajien koulutus niissä opetta-
8364: tus tulee pidentää kolmivuotiseksi ja lastentar- jankoulutuslaitoksissa, joissa sitä nyt järjeste-
8365: hanopettajille tulee korkeakouluissa järjestää tään väliaikaisena. Myöskin opettajankoulutus-
8366: mahdollisuus edetä kasvatustieteellisen koulu- neuvosto on lausunnossaan 26. 10. 1981 päi-
8367: tusalan pcrustutkintoon siten, että lastentar- vähoidon henkilöstön opetussuunnitelmatoimi-
8368: hanopettajan tutkintoon johtavat opinnot ote- kunnan mietinnöstä esittänyt, että em. opetus-
8369: taan huomioon koulutusaikaa lyhentävänä teki- ministeriön esittämää aikataulua tulisi noudat-
8370: jänä. taa.
8371: Opetusministeriön asettama päivähoidon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8372: henkilöstön opetussuunnitelmatoimikunta jätti nioittaen,
8373: keväällä 1981 yksimielisen mietinnön, josta
8374: saatujen lausuntojen pohjalla koulutuksen pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8375: dentäminen voi tapahtua periaatteessa opetus- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
8376: suunnitelmatoimikunnan ehdotusten mukaises- 29.99.28 lisäyksenä 100 000 markkaa
8377: ti. Opetusministeriö onkin kirjeessään 28. 8. korkeakoulujen lastentarhanopettaja-
8378: 1981 kehottanut, että korkeakoulujen opetta- koulutuksen opetussuunnitelmien laa-
8379: jankoulutuslaitoksissa järjestettävä lastentarhan- jentamiseksi kolmivuotisiksi 1. 8. 1983
8380: opettajien koulutus pidennetään kolmivuotisek- lukien.
8381: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
8382:
8383: Olavi Martikainen Markku Kauppinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
8384: 1000 1982 vp.
8385:
8386: Raha·asiar-aloite n:o 894
8387:
8388:
8389:
8390:
8391: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Raudaskylän Kristillisen
8392: kansanopiston lämmitysjärjestelmän uusimiseen
8393:
8394:
8395: Eduskunnalle
8396:
8397: Raudaskylän Kristillinen kansanopisto on kyseisen oppilaitoksen tarpeellisuuden ennen-
8398: joutunut viimeisen vuoden aikana investoimaan kaikkea nuorten koulutuspaikkana. Opiston yh-
8399: henkilökunnan asuinhuoneistojen rakentami- teydessä toimii varsinaisen kansanopiston ja
8400: seen sekä opiston lämmitysjärjestelmän uusi- kansankorkeakoulun lisäksi mm. seurakuntien
8401: miseen kaukolämpöverkostoon kuuluvaksi. nuoriso-ohjaajakoulu ja kodinhoitajakoulu. Näin
8402: Näistä aiheutuvat menot ovat n. 1 milj. mk. opisto osaltaan on toteuttamassa omalla työ-
8403: Lämmitysjärjestelmän uusiminen kokonaisuu- sarallaan välttämättömäksi koko yhteiskunnassa
8404: dessaan merkitsee 325 000 mk:n investointia, koettua nuorten jatko-, täydennys- ja ammatil-
8405: josta yksistään kaukolämpöverkostoon liittymi- lista koulutusta. Opiston on osaltaan vastattava
8406: nen liittymismaksuina tietää 180 000 mk:n myös opiskelun aineellisten edellytysten järjes-
8407: menoerää, loppuerän mennessä laitehankintoi- tämisestä, johon olennaisena osana kuuluvat
8408: hin ja työpaikkoihin. Rahoitus joudutaan jär- em. valtionavun ulkopuolelle jäävät välttämät-
8409: jestämään pelkästään lainoituksen turvin. Läm- tömät lämmitysjärjestelmän uusimisesta johtu-
8410: mitysjärjestelmän uusimisesta aiheutuviin liitty- vat investoinnit.
8411: mismaksuihin, laitehankintoihin jne. ei saada Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8412: suoranaista valtionapua. nioittaen,
8413: Investoinnit ovat opiston toiminnan ja ke-
8414: hittämisen kannalta aivan välttämättömiä. Ne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8415: merkitsevät kuitenkin opiston rahoitustilanteen 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
8416: tuntuvaa vaikeutumista, koska lainamäärän li- markkaa Raudaskylän Kristillisen kan-
8417: säämiseen ei ole enää minkäänlaisia reaalisia sanopiston lämmitysjärjestelmien uusi-
8418: mahdollisuuksia. misesta ja kaukolämpöverkostoon liit-
8419: Opiston oppilasmäärä on kuluvan lukuvuo- tymisestä aiheutuvia menoja varten.
8420: den alusta lukien ollut yli 200, mikä osoittaa
8421: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
8422:
8423: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
8424: Väinö Raudaskoski Eero Lattula
8425: 1982 vp. 1001
8426:
8427: Raha-asia-aloite n:o 895
8428:
8429:
8430:
8431:
8432: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokes-
8433: kuksia ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön
8434:
8435:
8436: Eduskunnalle
8437:
8438: Hallituksen esityksessä vuoden 1983 tulo- sääntynyt, ja ne edustavat nykyisin kaikkia
8439: ja menoarvioksi esitetään momentilla 29.57. väestöryhmiä. Ottaen huomioon järjestöjen
8440: 54.1 opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen si- kulttuuritoiminnan suuri merkitys olisi niiden
8441: vistystyöhön valtionapuna 6 520 000 markkaa. valtionapua korotettava.
8442: Tällä summalla tuetaan sitä monipuolista kult- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8443: tuuri- ja sivistystyötä, jota nämä järjestöt har- taen,
8444: joittavat varsinaisen opintotoiminnan ohella.
8445: Tällaisen toiminnan tarve on viime vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8446: jatkuvasti kasvanut ja laajentunut alueellisesti- den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
8447: kin. Tästä on osoituksena sekin, että tältä senä 2 000 000 markkaa opintokeskuk-
8448: momentilta tuettavien järjestöjen määrä on Ii- sia ylläpitävien järjestöjen tukemiseen.
8449: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
8450:
8451: Kalevi Mattila Lauri Palmunen
8452:
8453:
8454:
8455:
8456: 126 088200412K
8457: 1002 1982 vp.
8458:
8459: Raha-asia--aloite n:o 896
8460:
8461:
8462:
8463:
8464: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lentokentän
8465: rakennustöiden loppuunsaattamiseen
8466:
8467:
8468: Eduskunnalle
8469:
8470: Oulun läänin eteläosa muodostaa lentoliiken- Kalajokilaaksossa totmlVan kauppakamari-
8471: teen osalta sellaisen tyhjiön, josta alkaa olla osaston toimesta on suoritettu liikennetarvesel-
8472: tuntuvaa haittaa jopa elinkeinoelämän kehittä- vitys, joka osoittaa yrityksiltä ja kunnilta saa-
8473: miselle. Liikenneministeriön ja Pohjois-Pohjan- tujen luotettavien tietojen mukaan, että liiken-
8474: maan seutukaavaliiton pienlentokenttäselvityk- netarvetta olisi yksistään Helsinkiin yli 20
8475: sissä on alueen lentoliikenneyhteyksien luomi- henkilöllä päivittäin. Kun tähän vielä lisätään
8476: seksi yksimielisesti päädytty Ylivieskaan ra- lähijokilaaksojen vielä kartoittamaton liikenne-
8477: kennettavan lentokentän kehittämiseen reitti- tarve, voidaan olettaa liikennetarpeen edellä
8478: liikennettä palvelevaksi kevytliikennekentäksi. mainitusta määrästä vielä kasvavan. Lähimmät
8479: Kentän suunnitelmat on hyväksytty myös il- kentät Oulun läänin eteläosassa ovat Oulussa,
8480: mailuhallituksessa. Ylivieskan kaupunki on Kokkolassa ja alueen itäosista Jyväskylässä.
8481: suunnitelmien mukaisesti ostanut n. 60 ha:n Kullekin kentälle tulee matkaa tuntuvasti yli
8482: suuruisen alueen lähes 500 000 mk:n hinnalla. 100 km.
8483: Kenttää on rakennettu vuodesta 1977 lähtien Kun Ylivieskan lentokentän todellinen tarve
8484: ja siihen on saatu vuosittain liikenneministe- on tunnustettu valtiovallankin taholta ja kun
8485: riöitä avustusta samoin kuin työvoimaministe- kentän työt ovat siinä vaiheessa, ettei ole tar-
8486: riöitä työllisyysavustusta. Ylivieskan kaupunki koituksenmukaista viivyttää rakennustöiden
8487: ,on vastannut rakentamisesta. Kenttä on päällys- loppuunsaattamista, olisi luonnollista, että Yli-
8488: tetty päättyneen kesän aikana 1 200 metrin vieskan lentokenttä tässä vaiheessa rinnastettai-
8489: mittaisen kiitotien osalta. Kentän kiitotien reu- siin myös Kuusamon ja Mikkelin lentokenttiin.
8490: navalaistusta ryhdytään tekemään lähiaikoina. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8491: Ylivieskan kaupunki on suunnitellut huoltora- nioittaen,
8492: kennuksen rakentamista vuoden 1983 kuluessa.
8493: Lähestymisvalot ja majakan rakentaminen ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8494: vielä esteenä laajemman ja matkustusliikennettä 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
8495: palvelevan lentokentän käytölle. Lähestymisva- 31.47.41 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
8496: lojen ja majakan hankinta- ja rakentamiskus- Ylivieskan lentokentän rakennustöiden
8497: tannukset ovat noin 1,5 milj. mk. loppuunsaattamiseksi.
8498: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
8499:
8500: Kalevi Mattila J. Vähäkangas
8501: Liisa Jaakonsaari Helvi Hyrynkangas
8502: Eero Lattula
8503: 1982 vp. .1003
8504:
8505: Raiha-asia-aloite n:o 897
8506:
8507:
8508:
8509:
8510: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kauppa-
8511: korkeakoulun pienten ja keskisuurten yritysten johdon kou-
8512: lutusyksikön kehittämiseen Mikkelissä
8513:
8514:
8515: Eduskunnalle
8516:
8517: Mikkelissä on järjestetty Helsingin kauppa- Mikkelin rlääni on ollut maamme suurin
8518: korkeakoulun toimesta pienten ja keskisuurten muuttotappiolääni viime vuosien aikana. Halli-
8519: yritysten johdolle tarkoitettua koulutusta yli tus ilmoittaa budjettiesityksensä perusteluissa
8520: kahden vuoden ajan. Täten toiminta on saanut "pyrkivänsä alueellisia työttömyyseroja supis-
8521: vakiintuneet puitteet. Helsingin kauppakorkea- tamaan alueellisin erityisprojektein sekä mitoi-
8522: koulu on laatinut Mikkelin koulutusyksikölle tettaessa tulo- ja menoarvion määrärahojen työ-
8523: oman kehittämissuunnitelman. Keskeisinä toi- ohjelmia ja käyttösuunnitelmia". Nykyisen
8524: mintamuotoina jatkossakin ovat johtamiskoulu- väestömäärän säilyttämiseksi Mikkelin läänissä
8525: tusohjelman jatkaminen, kouluttajien ja pk-yri- tarvitaan käytännössä vuosittain 1 000-1 500
8526: tysten konsulttien jatkokouluttaminen, yrittä- uutta työpaikkaa poistuma huomioon ottaen.
8527: jiksi aikovien koulutus, maatilatalouden yri- Puolet uusista työpaikoista on tarkoitus perus-
8528: tystoiminnan koulutus sekä pieniin ja keski- taa teollisuuteen ja matkailuun, toinen puoli
8529: suuriin yrityksiin kohdistuva tutkimustoiminta. palveluihin. Keskeisessä asemassa Mikkelin lää-
8530: Mikkelin pienten ja keskisuurten yritysten nissä ovat pienet ja keskisuuret yritykset nii-
8531: johdon koulutusyksikkö toimii tiiviissä yhteis- den omien resurssien pohjalta. Myös tässä
8532: työssä Mikkelin kesäkauppakorkeakoulun, Itä- työssä Mikkelissä sijaitseva pienten ja keski-
8533: Suomen Instituutin sekä Mikkelissä sijaitsevan suurten yritysten johdon koulutusyksikkö näyt-
8534: Elinkeinoelämän keskusarkiston kanssa. Tätä telee merkittävää roolia. On kaikin tavoin py-
8535: yhteistyötä on myös tarkoitus entisestään lisätä. rittävä laajentamaan ja monipuolistamaan Hel-
8536: Opetusministeriö on käynnistänyt selvityk- singin kauppakorkeakoulun Mikkelin koulu-
8537: sen Mikkelin koulutusyksikön ja Itä-Suomen tusyksikön toimintaa ja luomaan tälle Mikkelin
8538: Instituutin toimintojen yhdistämisestä ja siten seudun kannalta tärkeälle toiminnalle riittävät
8539: Mikkelin koulutusyksikön kehittämisestä. Selvi- .toimintaedellytykset. Tätä kautta voidaan osal-
8540: tystyön suorittamisen opetusministeriö on an- taan vähentää niitä haittoja, joita aiheutuu lää-
8541: tanut Helsingin kauppakorkeakoulun tehtäväk- nin oman korkeakouluyksikön puuttumisesta.
8542: si. Selvityksen on määrä valmistua kuluvan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8543: vuoden lokakuun loppuun mennessä. nioittaen,
8544: Myös Mikkelin seudun kunnat ovat osoitta-
8545: neet halukkuutta kehittää ja laajentaa Mikke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8546: lin koulutusyksikön toimintaa. Kunnat ovat 1983 tulo- ia menoarvioon 500 000
8547: tehneet yhteisen päätöksen koulutusyksikön markan määrärahan Helsingin kauppa-
8548: johtajan ja tarvittavan apuhenkilöstön palk- korkeakoulun Mikkelin pienten ;a kes-
8549: kauskustannuksiin tarvittavien määrärahojen kisuurten yritysten iohdon koulutus-
8550: lahjoittamisesta Helsingin kauppakorkeakoulul- yksikön toiminnan laa;entamiseksi,
8551: le kuluvan vuoden syyskuun alusta alkaen vii- monipuolistamiseksi ;a toimintamahdol-
8552: -deksi vuodeksi eteenpäin. lisuuksien turvaamiseksi.
8553: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
8554:
8555: Mauri Miettinen Pertti Hietala Helena Pesola
8556: 1004 1982 vp.
8557:
8558: Raha-asia-aloite n:o 898
8559:
8560:
8561:
8562:
8563: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Savon metsä-
8564: koulun toiminnan kehittämiseksi
8565:
8566:
8567: Eduskunnalle
8568:
8569: Etelä-Savon metsäkoulu on toiminut Mänty- tuspaikkoja tulisi lisätä vuosien 1981-82 mää-
8570: harjussa jo 20 vuotta. Koulu palveli aluksi rästä noin 300:lla.
8571: metsätyöntekijöiden ammattiopetuksen koulu- - Metsätaloustuottajakoulutus. Metsätalous-
8572: tuspaikkana. Koulu on tämän lisäksi järjestänyt tuottajakoulutusta Etelä-Savon metsäkoulun
8573: metsänomistajille jatkuvasti koulutusta metsä- Mäntyharjun toimipaikassa tulisi edelleen ke-
8574: talouden perusjaksolla. hittää. Mäntyharjun kuntahan on omalta osal-
8575: Nykyisin Etelä-Savon metsäkoulun tiloihin taan edesauttanut tätä kehitystä siten, että
8576: Mäntyharjun Tyllilässä on sijoitettu metsäta- kunnan omistamassa ammattikurssikeskuksessa
8577: loudellinen yleisjakso sekä metsurilinja. Kou- on voitu järjestää useita metsätaloustuottajille
8578: lun kehittäminen nykyisestään on perusteltua. tarkoitettuja kursseja. Kunta on edelleen ha-
8579: Mäntyharjun kunta on metsävarojensa ja suu- lukas auttamaan metsäkoulua sen tilajärjeste-
8580: relta osin metsiin perustuvan teollisuutensa lyissä.
8581: osalta varsin sopiva sijaintipaikka niin keski- Erityisesti on otettava huomioon metsätalou-
8582: asteen metsäalan koulutusta kuin myös metsä- den keskeinen merkitys Etelä-Savolle ja Mik-
8583: taloustuottajakoulutusta varten. Etelä-Savon kelin läänille.
8584: metsäkoulun kehittämiseksi Mäntyharjussa oli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8585: sikin harkittava mm. seuraavien toimintojen nioittaen,
8586: tehostamista:
8587: - Metsätalouden yleislinjan vakinaistami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden-
8588: nen, jota voidaan perustella sekä valtakunnan 1983 tulo- ja menoarvioon 500 00(}
8589: että läänin metsäalan koulutustarpeilla. markan määrärahan Etelä-Savon metsä-
8590: - Metsurien erikoistumislinjan lisääminen koulun toiminnan kehittämiseksi Män-
8591: Mikkelin lääniin. V altakunnallisen koulutustar- tyharjussa.
8592: veselvityksen mukaan metsurikoulutuksen aloi-
8593: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
8594:
8595: Mauri Miettinen Pertti Hietala
8596: 1982 vp. 1005
8597:
8598: Raha-asia-aloite n:o 899
8599:
8600:
8601:
8602:
8603: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Savon metsäkoulun
8604: toiminnan kehittämiseksi
8605:
8606:
8607: Eduskunnalle
8608:
8609: Savonlinnan lähistöllä sijaitsevassa Itä-Savon Oppilaitoksen kehittämisohjelmassa on lisäk-
8610: metsäkoulussa annetaan tällä hetkellä varsin si hakelämpölaitoksen, henkilökunnan asuntojen
8611: monipuolista opetusta. Opetusohjelmassa on ja liikuntatilojen rakentaminen. Lämpölaitm tu-
8612: vuosittain metsätalouden yleisjaksoja, metsurien lisi toimimaan puun energiakäyttöön liittyvän
8613: erikoistumislinja, opistoaste/metsätyönjohtajan opetuksen havaintokohteena.
8614: erikoistumislinja, metsätoimihenkilöstön lisä- Itä-Savon metsäkoulun toimintaa kehitettäes-
8615: koulutusta ja metsänomistajakoulutusta. Ke- sä tarvitaan luonnollisesti lisähenkilökuntaa, jos-
8616: hittämisohjelmissa Itä-Savon metsäkoulun ny- sa ensisijalla ovat metsäteknikon ja metsätyön-
8617: kyiset opintolinjat tulisivat säilymään. Metsä- opettajan toimien perustaminen.
8618: toimihenkilöstön lisäkoulutuksessa on tarkoitus Huomioon on myös otettava metsätalouden
8619: erityisesti kehittää uittoon liittyvää koulutusta. merkitys ltä-Savolle ja koko Mikkelin läänille.
8620: Metsänomistajakoulutuksen kehittämisen tavoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8621: teena on omatoimisuutta ja työtaitoa edistävän nioittaen,
8622: kurssitoiminnan lisääminen. Samoin koulutuk-
8623: sen olisi annettava valmiudet metsien hoitoa että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8624: ja käsittelyä koskevaan päätöksentekoon. den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
8625: Oppilaitoksen toiminnan kannalta kiireeliisin markan määrärahan Itä-Savon metsä-
8626: rakennushanke on uuden oppilasasuntolan ra- koulun toiminnan kehittämistä varten.
8627: kentaminen kurssiosaston käyttöön.
8628: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
8629:
8630: Mauri Miettinen Pertti Hietala Olavi Ronkainen
8631: 1982 Vp.
8632:
8633: Raha-asia-aloite n:o 900
8634:
8635:
8636:
8637:
8638: Miettinen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta met-
8639: sänparannustoiminnan lisäämiseen
8640:
8641:
8642: Eduskunnalle
8643:
8644: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- tannon lisääminen ottaen huomioon vuosille
8645: delle 1983 on osoitettu metsänparannusvaroi- 1983-1987 laaditun valtakunnallisen puuntuo-
8646: hin varoja yhteensä 286 500 000 markkaa. tannon kehittämisohjelman.
8647: Tämä summa on vajaat 2 % enemmän kuin Kaikki nuo tavoitteet ovat hyviä ja hyväk-
8648: kuluvalle vuodelle 1982 ottaen huomioon var- syttäviä. On kuitenkin epäiltävissä, että halli-
8649: sinainen menoarvio ja toinen lisämenoarvio. tuksen eväillä ja esittämillä määrärahoilla noi-
8650: Kun otetaan huomioon rahanarvon heikkene- hin tavoitteisiin ei päästä.
8651: minen ja edelliseltä vuodelta siirtyneet varat, Jotta hallituksen itsensä asettamaan tavoit-
8652: vuodelle 1983 osoitetullia metsänparannusva- teeseen "metsätalouden työllisyyden ylläpitämi-
8653: roilla voidaan toteuttaa metsänparannustöitä seen" päästäisiin, tarvitaan metsänparannusva-
8654: selvästi vähemmän kuin vuonna 1982. roja ehdottomasti lisää. Metsäammattimiesten
8655: Eduskunnalle annettava hallituksen esitys suorittamien tarkkojen laskelmien mukaan lai-
8656: laiksi Lapin vajaatuottoisten metsien kunnos- nojen ja avustusten yhteinen määrä on nyky-
8657: tamisesta siirtää metsänparannusvarojen käy- tason säilyttämiseksi 35 miljoonaa markkaa. Jos
8658: tön painopistettä pohjoiseen päin. Toinen vas- vastaavasti työllisyyden ylläpitämiseksi metsän-
8659: taavansuuntainen tekijä on Pohjois-Suomessa parannustöiden määrää aiotaan tämän vuoden
8660: syyskuun 22 päivänä tapahtunut hirmumyrsky tasosta nostaa, tarvitaan varoja myös vastaa-
8661: ja sen aiheuttamat tuhot, jotka lisäävät omalta vasti lisää.
8662: osaltaan jossain määrin metsänparannusvaroi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8663: hin tehtävää metsänviljelytöiden määrää Poh- nioittaen,
8664: jois-Suomessa. Tämän johdosta mahdollisuudet
8665: tehdä muualla maassa ja muissa työlajeissa met- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8666: sänparannustöitä vähenevät, mikä omalta osal- den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
8667: taan heikentää erityisesti haja-asutusalueiden mentille 30.58.44 (Valtionapu metsän-
8668: työllisyys tilannetta. parannustöihin) lisäyksenä 10 000 000
8669: Budjetin perusteluissa hallitus ilmoittaa met- markkaa ja momentille 30.58.83
8670: sätalouden osalta keskeisinä tavoitteina olevan (Metsänparannuslainat) lisäyksenä
8671: puunkäytön tehostaminen, teollisuuden raaka- 25 000 000 markkaa.
8672: puun saannin jatkuva turvaaminen ja puuntuo-
8673: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
8674:
8675: Mauri Miettinen Helena Peso1a
8676: Pekka Jokinen Aimo Ajo
8677: 1982 vp. 1001
8678:
8679: Raha-asia-aloite n:o 901
8680:
8681:
8682:
8683:
8684: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 410
8685: ( Otamo-Sysmä) peruskorjaamisen aloittamiseen
8686:
8687:
8688: Eduskunnalle
8689:
8690: Otamon ja Sysmän välinen tie on päällystetty Ottaen huomioon liikenneturvallisuuden
8691: vuonna 1977 öljysoralla, joka ei kestä jatku- sekä toisaalta Sysmän kunnan jatkuvasti heik-
8692: vasti kasvavaa, erityisesti kesäajan liikennettä. kenevän työllisyystilanteen olisi perusteltua,
8693: Kevyen liikenteen väylien rakentaminen paran- että tien rakentamiseen päästäisiin jo ensi
8694: taisi ratkaisevasti lähes 3 000 asukkaan taa- vuonna.
8695: jamaliikennettä. Liikenneturvallisuuden kannal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8696: ta on erityisesti huomattava, että taajaman kou- nioittaen,
8697: lussa on lapsia yli 800.
8698: Sysmän kirkonkylän kautta kulkevan maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8699: tien uudelleen rakentamista koskevat tiesuun- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
8700: nitelmat ovatkin valmistuneet. Mikkelin tie- markan määrärahan maantien n:o 410
8701: ja vesirakennuspiirin toimeenpano-ohjelmassa (Otamo-Sysmä) uudelleenrakentamis-
8702: tien rakentaminen on ajoitettu vuodelle 1984. töiden aloittamista varten.
8703: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
8704:
8705: Mauri Miettinen Pekka Jokinen
8706: 1008: 1982 vp.
8707:
8708: Rah~rasia.-aloite n:o 902
8709:
8710:
8711:
8712:
8713: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414
8714: (Heinolan kk - Voikoski) parantamiseen
8715:
8716:
8717: Eduskunnalle
8718:
8719: Heinolan kirkonkylän ja Voikosken välises- Kuitenkin tiellä on suuri merkitys puutava-
8720: tä maantiestä on Heinolan puoleinen alkuosa rakuljetuksille sekä koululaiskuljetuksille. Tä-
8721: parannettu ja myös päällystetty kantatien n:o män lisäksi tiellä on huvila-asutuksen aiheut-
8722: 60 rakentamisen yhteydessä. Tiestä on myös tamaa runsasta kevyttä läpikulkuliikennettä.
8723: eräitä yksittäisiä kohtia parannettu ja oikaistu, Huomioon on otettava myös Itä-Hämeen
8724: mikä on huomattavasti parantanut tien käyt- alueen ja Mikkelin läänin jatkuvasti heikkenevä
8725: töä. Tienosalle Kirkkoportti-Kauppi ja Kaup- työllisyystilanne.
8726: pi-Sonnanen on TVL:n Mikkelin piiri laati- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8727: nut parantamissuunnitelmat, jotka parhaillaan nioittaen,
8728: ovat kunnassa lausunnoilla.
8729: Rakentamis- ja parannustyö on suunniteltu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8730: tehtäväksi tiemestaripiirin varatyönä. Määrära- 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
8731: hojen vähäisyyden vuoksi ei hanketta ole mah- markan määrärahan Voikosken maan-
8732: dollista toteuttaa ilmeisesti lähivuosina kun- tien parantamistöiden aloittamista var-
8733: nossapitorahoin eikä sitä ole myöskään voitu ten.
8734: ottaa toimenpideohjelmaan.
8735: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
8736:
8737: Mauri Miettinen Urpo Leppänen
8738: 1982 vp. 1009
8739:
8740: Raha-asia-aloite n:o 903
8741:
8742:
8743:
8744:
8745: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kissakosken sillan
8746: uusimiseen Hirvensalmella
8747:
8748:
8749: Eduskunnalle
8750:
8751: Hirvensalmen kunnassa sijaitsevalla Kissa- netaan uudelleen nykyaikaista liikennettä vas-
8752: kosken sillalla on suuri alueellinen merkitys taavaksi.
8753: erityisesti puutavaran kuljetukselle. Vahvamäen Hankkeen nopeuttamista tukee jatkuvaa
8754: paikallistiellä oleva Kissakosken kanavan yli muuttotappiota kärsineessä Hirvensalmen kun-
8755: johtava silta on kuitenkin kapea ja heikkora- nassa myös jatkuvasti heikkenevä työllisyys-
8756: kenteinen. Sillalla onkin painorajoitus, joka vai- tilanne.
8757: keuttaa raskasta liikennettä. Raskas liikenne Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8758: joutuu kiertämään kirkonkylän kautta silloin nioittaen,
8759: kun on kuljetettavana puutavaraa Hirvensal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8760: melta satamiin ja teollisuuslaitoksiin. Tämä ai- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
8761: heuttaa huomattavia lisäkustannuksia. Raskaan markan määrärahan Kissakosken sillan
8762: liikenteen kannalta onkin välttämätöntä, että uusimistöiden aloittamista varten Hir-
8763: Kissakosken kanavan yli johtava silta raken- vensalmen kunnassa.
8764: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
8765:
8766: Mauri Miettinen Pekka Jokinen
8767:
8768:
8769:
8770:
8771: 127 088200412K
8772: 1010 1982 vp.
8773:
8774: Raha-asia-aloite n:o 904
8775:
8776:
8777:
8778:
8779: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Punaisen
8780: Ristin huuli-suulakihalkiokeskuksen toimintamahdollisuuk-
8781: sien parantamiseen
8782:
8783:
8784: Eduskunnalle
8785:
8786: Suomessa syntyy noin yksi lapsi viidestäsa- kemään mm. lastenklinikalla potilaille, joilla
8787: dasta huuli-suulakivammaisena. Vuosittain täl- on muita vaikeita tautitiloja ( sydänviat jne.).
8788: laisia lapsia syntyy yli sata. Pääasiallisina syinä On luonnollista, että tämä vaikuttaa hoitota-
8789: ovat perinnöllisyys tai äidin raskaudenaikaiset soa alentavasti ja kehitystä hidastavasti.
8790: infektiot, lääkevahingot tai näiden yhteisvaiku- Plastiikkakirurgian yleiset toimintatilat ovat
8791: tus. varsin puutteellisia ja ajastaan jälkeen jääneitä.
8792: Kaikki Suomen huuli-suulakihalkiopotilaat Lasten huonetilat ovat aivan liian ahtaat mah-
8793: hoidetaan Helsingissä Suomen Punaisen Ristin dollistaakseen äitien mukanaolon sairaalassa
8794: tähän tarkoitukseen erikoistuneessa keskukses- toivattavassa määrin. Vuodetiloja äitien yöpy-
8795: sa, joka toimii Mehiläisen sairaalan tiloissa. mistä varten ei ole. Myös riittävät eristystilat
8796: Huuli-suulakihalkiokeskuksessa ( HUSUKE) puuttuva,t. Osa vuode- ym. hoitokalustosta on
8797: on nykyisin kolme erillistä osastoa. Plastiikka- myös erittäin vanhentunutta eikä vastaa nyky-
8798: kirurgiaosasto, jonka paikkaluku on 28, puhe- tason vaatimuksia: Asianmukaisten sänkyjen
8799: ja äänihäiriöosasto, jonka paikkaluku on 10, puuttumisen vuoksi joudutaan pienet lapset si-
8800: sekä hammashoito-osasto. tomaan yöksi· valjailla vuoteisiin jopa kahden
8801: Keskuksen eri osastojen sijainti yhtenäisen ikkunattoman oven taakse ilman jatkuvaa val-
8802: yksikön puitteissa on osoittautunut välttämät- vontaa. Tämä vaarantaa mitä suurimmassa
8803: tömäksi, koska sekä osastojen että polikliinisten määrin potilasturvallisuutta.
8804: potilaiden osalta tarvitaan päivittäin lukuisia Nykynormituksen mukaan tilaa huoneissa tu-
8805: konsultaatioita kaikkiin suuntiin sekä yhteisiä lisi olla potilasta kohden vähintään 7 neliö-
8806: neuvotteluja ja hoitotoimenpiteitä. Myös ny- metriä, kun lasten huoneissa sitä nyt on vain
8807: kyiset paikkaluvut ovat kohtuullisen riittävät puolet normista eli 3,5 neliömetriä.
8808: olettaen ettei toimintaa laajenneta yleisen plas- Puhehoito-osaston henkilökunnan mitoituk-
8809: tiikkakirurgian ja/tai vaikeampien kasvodefor- sessa on varsin runsaasti toivomisen varaa. Yk-
8810: miteettien suuntaan, jossa paine on kova ja siköllä ei ole edes osapäivätoimista foniatria.
8811: voimakkaasti kasvava. Konsultaatiomäärärahat riittävät vain osaksi
8812: Sen sijaan huuli-suulakihalkiokeskuksen ylei- vuotta. Sama koskee psykologin ym. tarvitta-
8813: set toimintaedellytykset nykyolosuhteissa sekä vien erikoisalojen konsultaatiotoimintaa.
8814: toimitilojen, henkilökuntaresurssien, tutkimus- Puheopetustilat ja -välineet eivät myöskään
8815: ja hoitolaitteiston, kehittämismahdollisuuksien ole tyydyttävät erityisopetustoimintaa silmällä-
8816: ja muiden keskuksen toimintaan kiinteästi liit- pitäen.
8817: tyvien tarpeiden osalta ovat varsin puutteelli- Hammashoito-osastolla on myös henkilö-
8818: set ja vaativat pikaisia toimenpiteitä nykytilan- kuntapulaa, joka viime vuosien aikana on ai-
8819: teen korjaamiseksi ja huuli-suulakihalkiokeskuk- heuttanut hoidon jonoutumista. Hoitomahdolli-
8820: sen kehittämiseksi. suuksien ja -menetelmien kehitys sekä invaliidi-
8821: Plastiikkakirurgisen osaston pahin epäkohta huoltolain tulkinnan muutos vaikea-asteisten
8822: on toimivan teho-osaston puuttuminen. Tästä leukojen kasvuhäiriöiden ja halkiopotilaiden
8823: syystä ei tiettyjä nykytason vaatimia suurem- proteettisen jatkohoidon osalta ovat jo lisän-
8824: pia leikkauksia ole täydessä mitassa voitu suo- neet ja tulevat yhä voimakkaasti lisäämään
8825: rittaa. Osa rutiinileikkauksistakin joudutaan te- hammashoito-osaston työmäärää. Yhteistyö
8826: Raha-asia-aloite n:o 904 1011
8827:
8828: ''kentän" kanssa vaatii koulutustoimintaa, jota jeenvaihtoa ja yhteydenpitoa muihin laitoksiin.
8829: ei ole nykytyövoimalla voitu edes ajatella. Kou- Nykyoloissa tähän ei ole tarvittavassa laajuu-
8830: lutustoiminnan aloittaminen edellyttäisi koulut- dessa mitään mahdollisuutta.
8831: tajaresurssien ja koulutusviran ( apulaisham- Potilaiden aktiivista hoitoon ja määräaikais-
8832: maslääkäri ) saamista. tarkastuksiin kutsumista ei myöskään ole voitu
8833: Koko hammashoito-osaston toiminta alkaa riittävässä määrin toteuttaa, vaan se on jäänyt
8834: olla kaaoksessa ja edellyttää välittömästi eri- usein potilaan (vanhempien) omatoimisuuden
8835: koishammaslääkärin tointa, apuhenkilökuntaa varaan, mikä ei aina ole osoittautunut riittä-
8836: sekä tarvittavien lisätilojen (hoitohuone, kans- väksi.
8837: lia jne.) saantia. Tutkimus- ja hoitolaitteiston hankinnassa ei
8838: Huuli-suulakihalkiokeskuksen yleisten kehit- ole pysytty myöskään kehityksen mukana. Ni-
8839: tämistarpeiden osalta voidaan todeta, ettei sai- menomaan puheen kehityksen ja virheiden re-
8840: raalassa ole nykyisin minkäänlaista lasten lei- kisteröinnissä, tutkimuksissa sekä käytännön
8841: kin- ja askartelunohjaajaa, joita nykynormi- puheopetuksessa tarvittavaa teknistä videolait-
8842: tuksen mukaan on lasten osastoilla useimmis- teistoa ei ole saatu riittävästi hankittua.
8843: sa paikoissa. Tähän olisi saatava korjausta. Kuten edellä olevasta käy kiistatta ilmi, on
8844: Korvalääkärin osapäivätoimi olisi välttämätön huuli-suulakihalkiokeskuksen toimintatiloissa,
8845: keskuksessa. Lähes 90 % :lla halkiopotilaista henkilökunnan riittävyydessä ja yleisissä toi-
8846: on jo vauvaiässä korvaongelmia ( ns. liimakor- minta- ja kehittämisedellytyksissä suuria puut-
8847: va), jotka hoitamattomina johtavat pysyvään teita. Ottaen huomioon sen, että Suomessa
8848: kuulon alenemiseen ja sen mukana puheen ke- syntyy yli sata huuli-suulakivammaista lasta
8849: hityksen hidastumiseen ja pysyvään huonone- vuosittain ja ottaen huomioon toisaalta plas.:.
8850: miseenkin. Myös nenän toimintaongelmat liit- tiikkakirurgian huiman kehityksen on välttä~
8851: tyvät huuli-suulakihalkioihin. Korvalääkärin mätöntä että maahamme saadaan nykyajan vaa-
8852: osapäivätoimen perustamista huuli-suulakihal- timukset täyttävä huuli-suulakihalkiolasten
8853: kiokeskukseen suosittaa myös HYKS:n korva- oma hoitokeskus.
8854: klinikka. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8855: nioittaen,
8856: Todettakoon, että huuli-suulakihalkiokeskuk-
8857: sessa ei ole minkäänlaista sihteeri- eikä kone- että Eduskunta ottaisi valtion vuodetz
8858: kirjoitustyövoimaa. Nykyisin plastiikkakirurgi- 1983 tulo- ja menoarvioon JOO 000
8859: sen osaston osastoavustaja toimii oto. kone- markan määrärahan Suomen. Punaisen
8860: kirjoittajana, sihteerinä, arkistonhoitajana jne. Ristin huuli-suulakihalkiokeskuksen toi-
8861: Tämän kaltaiseen laitokseen, joka toimii valta- minnan parantamiseksi, huuli~suulaki~
8862: kunnallisena keskuksena yhteistoiminnassa var- halkiokeskuksen toimitilojen,· henkilö~
8863: sin monen eri paikallisen yliopisto- ja keskus- kuntatarpeen, tutkimus- ja hoitolaitteis-
8864: sairaalan sekä ·terveyskeskuksen ym. pisteiden ton ja muiden kehittämistarpeiden saat~
8865: kanssa, tehokas hoito edellyttää runsasta kir- tamiseksi nykyajan vaatimatie tasolle.
8866: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
8867:
8868: Mauri Miettinen Ulla-Leena Alppi Anna-Kaarina Louvo
8869: Olavi Ronkainen Markku Kauppinen Eeva Kauppi
8870: Pertti Hietala Petter Savola Saara-Maria Paakkinen
8871: Pekka Jokinen Helena Pesola Urpo Leppänen
8872: 1012 . 1982 vp.
8873:
8874: Raha-asia-aloite n:o 9'05
8875:
8876:
8877:
8878:
8879: Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen lääninpiiri- ja
8880: aluehallinnon toiminta-alueiden uudelleenjakamisen suunnitte~
8881: luun läänijaon johdosta
8882:
8883:
8884: Eduskunnalle
8885:
8886: Vaitioneuvosto on rt:ehnyt periaatepäätöksen rihallinnon raJOJen täsmentämiseksi. Asia on
8887: uusien läänien perustamisesta vuoden 1985 kuitenkin hyvin laaja eikä se ole valmis pelkällä
8888: alusta lukien. Suunnitelmaan kuuluu mm. Hä- työryhmien suunnittJelutyöllä. Jotta myös to-
8889: meen läänin jakaminen Hämeen ja Pirkanmaan teuttamiseen päästäisiin uuden läänijaon kans-
8890: lääneihin. sa samaan aikaan, tulee hankkeelle osoittaa
8891: Uuden lääninhallituksen perustaminen sinän- myös määrärahat.
8892: sä ei ole ongelmallista Hämeen lääniä jaettaes- Vuoden 1983 va1tion ltulo- ja menoarviossa
8893: sa. Kuitenkin nykyisen Hämeen läänin alueella ei ole osoitettu määrärahaa edellä mainittuun
8894: eri piiri- ja aluehallinnon viranomaisten toimin- tarkoitukseen. Piirihallintoviranomaisten toi-
8895: ta-alueet sijaitsevat jo nykyisin erittäin hajanai- minta-alueiden uudelleenjaottelusta aiheutuu
8896: sesti ja epäselvästi. Läänijaon yhteydessä onkin kustannuksia paitsi valtiontaloudelle myös kun-
8897: uusittava noin 30 eri hallintoviranomaisen toi- nille ja kuntainliitoille. Koska nyt on kysymyk·
8898: minta-alueiden rajat. Keskeisimpinä näistä mai- sessä valtiovallan aikaansaama hallinnon uudis-
8899: nittakoon työvoimapiirit ja työvoimatoimistot, tus, tulee valtiovallan osallistua myös kunnille
8900: teollisuuspiirit, työsuojelupiirit ja TVL:n piirit ja kuntainliitoille aiheutettuihin menoihin.
8901: sekä tiemestaripiirit. Edelleen joutuvat uudel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun·
8902: leenmäärittelyn kohtJeeksi muun muassa nimis- nioittaen,
8903: miespiirit, tuomiokunnat, lääninmaanmittaus-
8904: konttorit, maatalouspiirit, maatalouskeskukset, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8905: vesipiirit, lääninvankilat sekä palo- ja pelastus- den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
8906: toimen aluehälytyskeskukset. senä 500 000 markkaa käytettäväksi
8907: Näiden laajamittaisten rajankäyntien selvittä- Hämeen läänin piiri- ja aluehallinnon
8908: miseksi on valtioneuvosto asettanut työryhmän toiminta-alueiden uudelleenjakamisen
8909: ja myös lääninhallituksessa työskennellään pii- suunnitteluun.
8910: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
8911:
8912: Saara Mikkola Lea Savolainen Olavi Nikkilä
8913: 1982 vp. 1013
8914:
8915: Raha-asia-aloite n:o 906
8916:
8917:
8918:
8919:
8920: Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta kuulovammaisten kou-
8921: lun perustamiseen Kanta-Hämeeseen
8922:
8923:
8924: Eduskunnalle
8925:
8926: Kunnallisista kuulovammaisten kouluista an- nallisten kuulovammaisten koulujen oppilas-
8927: nettiin laki 22. 6. 1972/476 ja asetus 10. 11. alueeseen: Forssa, Hämeenlinna, Hattula, Hau-
8928: 1972/744. Mainitut koulut ovat maakunnal- ho, Humppila, Janakkala, Jokioinen, Kalvola,
8929: lisia ja lähes sataprosenttisesti valtion kustan- Luopioinen, Renko, Tammela ja Tuulos. Näi-
8930: tamia vammaiskouluja. Hämeen lääniin perus- den kuntien asukasluku on yhteensä yli
8931: tettiin Lahden ja Tampereen kuulovammaisten 110 000.
8932: koulut pian lain tultua voimaan. Sen sijaan Kun kuulovammaisia lapsia lasketaan olevan
8933: Kanta-Hämeeseen ei tätä koulua ole toistuneis- noin 1,5 °/oo ikäluokastaan, tulee 110 000 asuk-
8934: ta anomuksista huolimatta vielä saatu, vaikka kaan väestöpohjalta noin 20 tällaista lasta.
8935: alueella on riittävä oppilasmäärä. Kanta-Hämeen keskukseen Hämeenlinnaan tar-
8936: Erityisopetuksen suunnittelutoimikunnan I peellisen kuulovammaisten koulun oppilasmää-
8937: osamietinnön (Komiteanmietintö 1970: A 16) rän voidaan arvioida olevan 20-25.
8938: suunnitelmien mukaan kunnalliseen kuulovam- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8939: maisten kouluun voidaan ottaa oppilaita kor- nioittaen,
8940: keintaan 50 km:n säteellä olevista kunnista.
8941: Hämeenlinnaan, Kanta-Hämeen keskukseen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8942: mahdollisesti tulevan kunnallisen kuulovam- 1983 tulo- ja menoarvioon 150 000
8943: maisten koulun oppilasalueeseen voisivat näin markkaa suunnittelua varten kuulovam-
8944: ollen kuulua seuraavat 12 kuntaa, jotka eivät maisten koulun perustamiseksi Kanta-
8945: kuulu Tampereen, Lahden tai Hyvinkään kun- Hämeeseen.
8946: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
8947:
8948: Saara Mikkola Lea Savolainen
8949: 1014 1982 vp.
8950:
8951: Raha-asia-aloite n:o 907
8952:
8953:
8954:
8955:
8956: Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneopiston perus-
8957: tamiseen Hämeenlinnaan
8958:
8959:
8960: Eduskunnalle
8961:
8962: Tieliikennealan ammattien koulutustoimikun- meenlinnan opettajaopistossa yhteistyössä Am-
8963: nan (Komiteanmietintö 1975: 22) tehtävänä mattienedistämislaitoksen kanssa liikenneopet-
8964: oli mm. selvittää liikenneoppilaitoksen perus- tajien koulutus. Tämä luo perustaa edellä esi-
8965: tamistarve. Toimikunta on esittänyt perustet- tetylle laajemmalle koulutusmuodolle. Opettaja-
8966: tavaksi valtion liikenneopiston, jonka yhtey- opiston lisäksi Hämeenlinnassa on monipuolis~
8967: dessä toimisi harjoittelukoulu ja joka olisi kiin- ta ammatillista koulutusta, esim. teknillinen
8968: teässä yhteistyössä ammatillisen opettajakoulu- koulu ja laajeneva ammattikurssikeskus. Lisäksi
8969: tuksen kanssa. Liikenneopisto huolehtisi liiken- Hämeelinnan ammattikoulun opetussuunnitel-
8970: neopettajien koulutuksesta, ammattiautonkul- miin on lääninhallituksen ja AKH:n esityk-
8971: jettajien ja erikoisajoneuvon kuljettajien kou- sestä otettu kuljetusalan opintolinja.
8972: lutuksesta, liikenneopetuksen ohjauksesta ja Hämeenlinnassa on myös Ahveniston moot-
8973: kehittämisestä, alan tutkimustoiminnasta sekä torirata, joka ilmeisesti täyttäisi liikenneopiston
8974: kurssitoiminnasta, jota järjestettäisiin esim. harjoitusradalle asetettavat vaatimukset ja jol-
8975: poliisialan henkilöstölle, opetusalan henkilöstöl- laista tuskin nykyisessä taloudellisessa tilan-
8976: le, katsastusmiehistölle, eri järjestöjen piirissä teessa kannattaisi perustettavaa opistoa varten
8977: toimiville kouluttajille jne. rakentaa. Hämeenlinnan sijainti kolmen yli-
8978: Valtion liikenneopiston perustamiseen ovat opisto- ja korkeakoulukaupungin välimaastossa
8979: sekä koulu- ja liikennealan johtavat virkamiehet varmistaisi tarvittavien tutkijavoimien saannin.
8980: että työmarkkinajärjestöt suhtautuneet myön- Nimenomaan yhteistyö Tampereen yliopiston
8981: teisesti. ja Tampereen teknillisen korkeakoulun kanssa
8982: Toimikunta ei ole mietinnössään ottanut olisi hyvien yhteyksien vuoksi ja jo saatujen
8983: kantaa liikenneopiston sijoituskysymykseen. kokemusten perusteella helppo järjestää. Tam-
8984: Monet seikat puoltavat opiston sijoituspaikaksi pereen yliopiston alaisena toimii Hämeenlin-
8985: Hämeenlinnan kaupunkia, jossa on jo valmius nassa opettajienvalmistuslaitos harjoittelukou-
8986: moniin opiston tarvitsemiin palveluihin ja jossa luineen.
8987: näin ollen ei tarvittaisi uusia taloudellisia in- Hämeenlinnan kaupunki on valmis tulemaan
8988: vestointeja. mukaan mahdollisen liikenneopiston perustami-
8989: Hämeenlinnassa sijaitsee Ammattikoulujen seen maa-alue- ja rakennusinvestointien osalta.
8990: opettajaopisto harjoituskouluineen, jonka toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8991: minnan puitteisiin liikenneopisto luonnostaan nioittaen,
8992: soveltuisi. Ammattikoulujen opettajaopiston
8993: opettajavoima ja asiantuntemus olisi käytettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8994: vissä hyväksi. Opettajaopistossa koulutetaan 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
8995: nytkin opettajia autoalaa varten, joten sisällölli- markan suunnittelumäärärahan valtion
8996: sesti ja välineistöltäänkin opettajaopisto ja lii- liikenneopiston perustamiseksi Hämeen-
8997: kenneopisto niveltyisivät hyvin yhteen. Syk- linnaan.
8998: syllä 1979 aloitettiin Ammattikoulujen Hä-
8999: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9000:
9001: Saara Mikkola Lea Savolainen
9002: 1982 vp.
9003:
9004: Raha-asia..aloite .n:o 908
9005:
9006:
9007:
9008:
9009: Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Hämeen-
9010: linnan moottoriliikennetien tiesuunnitelman laatimiseksi vä-
9011: lillä Uudenmaan piirin raja- Hämeenlinna
9012:
9013:
9014: Eduskunnalle
9015:
9016: Valtatie n:o 3 Helsinki-Vaasa on valta- pohjoiseen. Uudenmaan tiepiirin tiensuunnitte-
9017: kunnallinen väylä, joka yhdistää useita talous- luohjelmaan 1982-84 sisältyy moottoriliiken-
9018: maakuntia toisiinsa ja pääkaupunkiseutuun. Tien netien tie- ja rakennussuunnittelu välillä Kei-
9019: vaikutusalueella sijaitsee 1/4 maan kaupungeis- mola-Noppo.
9020: ta ja yli 1/3 maan väestöstä. Koska valtatiellä n:o 3 liikenteen välittämi-
9021: Valtatien n:o 3 liikenteelle välillä Helsinki- sen lisäksi on samanaikaisesti tarjottava koh-
9022: Hämeenlinna on tunnusomaista voimakkaasti tuullinen nopeustaso valtakunnallisen liikenteen
9023: kasvavat liikennemäärät, liikenteen pitkämat- pitkämatkaisuuden vuoksi, on ainoa ratkaisu
9024: kaisuus ja raskaan liikenteen huomattavan suu- ongelmaan pitkällä tähtäyksellä moottoriväylä,
9025: ri osuus, noin 17 % kokonaisliikenteestä. Tut- jonka rakentaminen Helsingin-Hämeenlinnan
9026: kimusten mukaan liikenteestä yli puolet on vyöhykkeelle, jonne asutus, elinkeinoelämä ja
9027: pitkämatkaista ja keskimatkan pituus, yli 100 siten myös liikenne on keskittynyt, tähtää tasa-
9028: km, on Suomen olosuhteissa ainutlaatuinen. puoliseen liikennepalvelusten tarjontaan, tur-
9029: Vuorokausiliikennemäärät olivat jo vuonna vallisuuden parantamiseen ja aluerakenteen ke-
9030: 1979 8 000-11 000 ajoneuvon luokkaa. Kuor- hittämistavoitteiden tukemiseen. Liikenneminis-
9031: mitushuippu on Hyvinkään ja Riihimäen vä- teriön 15. 2. 1979 julkistamassa kannanotossa
9032: lillä, jossa vilkkaimpien tuntien liikennemäärät ministeriön hallinnonalan suurista investointi-
9033: ylittävät tien kapasiteetin ja liikenne ruuhkau- hankkeista esitettiin erillisen, yksiajorataisen
9034: tuu jo tavallisena arkipäivänä. Liikennemää- moottoriliikennetien rakentamista 3-tien rinnal-
9035: rien kasvu valtatiellä n:o 3 on viime aikoina le välillä Keimola-Riihimäki vuoden 1990 jäl-
9036: ollut selvästi voimakkaampaa kuin valtateillä keen ja välillä Riihimäki-Hämeenlinna vuo-
9037: keskimäärin. Liikennevirran häiriöalttius päivä- den 1995 jälkeen. Suurten investointihankkei-
9038: liikenteen aikaan on jo nyt suuri ja liikenteen den alustavassa toteutusjärjestyksessä on esi-
9039: jatkuvasti lisääntyessä tilanne huononee nykyi- tetty tarkastelluista moottoriliikennetiehank-
9040: sestään, mikä ilmenee ajonooeuksien putoami- keista kiireellisimpänä moottoriliikennetie Jär-
9041: sena, jatkuvana jonon muodostuksena, liiken- venpää-Lahti-Heinola. Ennustetut liikenne-
9042: nevirran muuttumisena epävakaammaksi ja on- määrät samoin kuin arvioidut hyötyvaikutuk-
9043: nettomuuksien määrän kasvuna. set liikennöintiaika- ja onnettomuuskustannuk-
9044: Valtatie n:o 3 on tällä hetkellä nelikaistai- sissa ovat kuitenkin selvästi suurimmat Hä-
9045: nen välillä Helsinki-Kehä 3. Nelikaistaistamis- meenlinnan suunnalla. Kannanotossa tarkastel-
9046: ta on tarkoitus jatkaa Keimolaan saakka vuo- tujen moottoriliikenneteiden rakentamisen pää-
9047: sille 1984-89 ohjelmaidulla hankkeella. omakustannukset henkilö- ja tonnikilometriä
9048: Uudenmaan ja Hämeen tiepiirien 5-vuotisoh- kohti on edelleen Hämeenlinnan suunnalla ar-
9049: jelmissa ei tämän hankkeen lisäksi ole esitetty vioitu selvästi pienimmiksi.
9050: sellaisia parantamistoimenpiteitä, joiden avulla TVH:n vuonna 1981 toteuttamalla valtakun-
9051: pystyttäisiin hoitamaan valtatien kasvava lii- nallisella liikennevirtatutkimuksella on kartoi-
9052: kenne. Myöskään pitkän tähtäyksen runko- ja tettu pitkämatkaista maantieliikennettä maas-
9053: kehittämissuunnitelmissa ei vuoteen 1990 men- samme. Tutkimus osoitti selvästi, että liikenne
9054: nessä ole tiet'iireissä ohielmoitu lisäkapasitee- on keskittynyt Etelä-Suomeen, noin 30 % lii-
9055: tin järjestämistä valtatielle n:o 3 Keimolasta kennevirroista on peräisin Uudenmaan läänistä
9056: Raha-asia-aloite n:o 908
9057:
9058:
9059: tai päätyy sinne. Suurimmat liikennevirrat ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9060: vaittiin Uudenmaan ja Hämeenlinnan alueen den 1983 tulo- ja menoarvioon
9061: välillä, jossa keskimääräinen arkivuorokausilii- 2 000 000 markan määrärahan Helsin-
9062: kenne oli noin 8 500 ajoneuvoa, mikä on lä- gin-Hämeenlinnan moottoriliikenne-
9063: hes puolet toiseksi suurinta, Uudenmaan ja tien tie- ja rakennussuunnittelun käyn-
9064: Lahden alueen välistä liikennevirtaa suurempi. nistämiseksi Hämeen tie- ;a vesiraken-
9065: Edellä olevan selvityksen perusteella ehdo- nuspiirissä välillä Hämeenlinna
9066: tamme, Uudenmaan piirin raja.
9067: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9068:
9069: Saara Mikkola Lea Savolainen Olavi Nikkilä
9070: 101:7
9071:
9072: Raha-asia-aloite n:o 909
9073:
9074:
9075:
9076:
9077: Mikkola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille ko-
9078: ~ dinhoitajien toiminnasta aiheutuviin käyttökustannuksiin
9079:
9080:
9081:
9082: Eduskunnalle
9083:
9084: Kotipalvelutoiminnan avulla pyritään edistä- lun sisällön kehittämistarpeet huomioon ottaen
9085: mään eri asiakasryhmien, kuten lapsiperheiden, on asiakkaiden mahdollisimman kokonaisvaltai-
9086: vanhusten ja vammaisten suoriutumista kotona sen ja tarkoituksenmukaisen avun saamiseksi
9087: sekä ennaltaehkäisemään ja estämään tarpeet- tärkeää, että kotipalvelua toteutetaan ammatil-
9088: tomia laitossijoituksia. Kotipalvelun tavoit- lisen kotipalveluhenkilöstön toimesta.
9089: teena on toisaalta tukea perheitä lastenhoito- Kotipalvelutyötä kunnissa suorittavat nykyi-
9090: ja kasvatustehtävissä ja toisaalta siirtää palve- sin kodinhoitajat, joilla on vähintään 20 kuu-
9091: lujen painopistettä kalliista laitoshoidosta avo- kauden mittainen kodinhoitajakoulutus, koti-
9092: hoitoon. Kotipalvelujen määrällistä ja laadullis- avustajat, jotka ovat saaneet lyhyen kurssimk-
9093: ta kehittämistä puoltavat sekä inhimilliset että sen vanhustyöhön sekä työllistämistuella pal-
9094: taloudelliset näkökohdat. kattu ammattikouluttamaton henkilöstö. Koti-
9095: Jotta kotipalvelulle asetetut tavoitteet voi- palvelussa henkilöstörakenne on vinoutunut lii-
9096: taisiin saavuttaa ja kotipalveluja kehittää myös kaa ammatikouluttamattoman henkilöstön suun-
9097: laadullisesti asiakkaiden kokonaisvaltaisen hy- taan, mistä johtuen asiakkaiden odotuksiin. käy-
9098: vinvoin.•lin edistämiseksi, tarvitaan runsaasti tännössä ei pystytä vastaamaan laadukkaasti
9099: lisää ammattikoulutettua kotipalveluhenkilö- eikä kotipalvelua kohdentamaan tarkoituksen-
9100: kuntaa. Nykyisillä kotipalvelun henkilöstö- mukaisesti.
9101: resursseilla ei pystytä vastaamaan kotipalve- Edellä esitetyistä syistä kotipalveluun tulee
9102: lulle asetettuihin odotuksiin eikä tavoitteisiin. saada hyvin koulutettua ammattitaitoista hen-
9103: Kotipalveluhenkilöstön tehtävät käsittävät kilöstöä, joten lisäykset tulee suunnata kodin-
9104: kodinhoidon ja kotitaloustöiden lisäksi neuvon- hoitajien virkoihin. Tähän tähdätään myös kes-
9105: taa ja ohjausta sekä tukemista asiakkaan oma- kiasteen koulunuudistuksessa sosiaalialan perus:
9106: toimiseen ja itsenäiseen suoriutumiseen kotona. linjan osalta.
9107: Pyrkiessään edistämään asiakkaiden hyvinvoin- Hallituksen esityksessä vuoden 1983 tulo-
9108: tia, auttaessaan ns. moniongelmaperheitä, yhä ja menoarvioksi on 120 kodinhoitajan viran
9109: huonokuntoisempia ja myös lisääntyvässä mää- lisäys, mitä on pidettävä tarpeeseen nähden
9110: rin mielenterveydellisistä ongelmista kärsiviä täysin riittämättömänä.
9111: asiakkaita kotipalveluhenkilöstöltä edellytetään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9112: hyvää ammattitaitoa sekä ihmisläheistä ja hu- nioittavasti,
9113: maania perusnäkemystä.
9114: Kotipalveluhenkilöstö käyttää työvälineenään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9115: myös omaa persoonallisuuttaan ja vuorovaiku- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
9116: tussuhteita. Se joutuu suoriutumaan palvelu- 2 000 000 markkaa kunnille kodinhoi-
9117: tehtävistään yksin ja omatoimisesti ilman työ- tajien toiminnasta aiheutuviin käyttö-
9118: yhteisön antamaa tukea. Nämä sekä kotipalve- kustannuksiin.
9119: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9120:
9121: Saara Mikkola Helena Pesola
9122: Timo Ihamäki Antero Juntumaa
9123: Eero Lattula
9124:
9125: 128 088200412K
9126: 1018 1982 vp.
9127:
9128: Raha--asia-aloilte n:o 910
9129:
9130:
9131:
9132:
9133: Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Säteilyturvallisuuslai-
9134: toksen siirtämiseen Hämeenlinnaan
9135:
9136:
9137: Eduskunnalle
9138:
9139: Valtioneuvosto päätti 4. 11. 1976 käynnistää Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityksessä
9140: toimenpiteet Säteilyturvallisuuslaitoksen siirtä- on esitetty eräitä uusia hajasijoitustoimia. Tä-
9141: miseksi Hämeenlinnaan. Samalla laitos määrät- mä on antanut perusteita myös Säteilyturvalli-
9142: tiin valmistelemaan suunnitelma laitoksen siir- suuslaitoksen hajasijoittamisen suunnittelun
9143: tämiseksi vuoteen 1981 mennessä. Suunnitel- jatkamiselle. Valtiovarainministeriö onkin vuo-
9144: maan tuli sisältyä uuden toimitalon perustamis- den 1979 tulo- ja menoarvioesityksen antami-
9145: suunnitelma, selvitys siirron yleiseksi organisoi- sen jälkeen neuvotellut sekä Säteilyturvallisuus-
9146: miseksi tarvittavista toimenpiteistä ja siirron laitoksen että sosiaali- ja terveysministeriön
9147: kustannusarvio. edustajien kanssa suunnitteluprojektin jatkami-
9148: Säteilyturvallisuuslaitoksen Hämeenlinnaan sesta. Tarkoituksena on käynnistää jatkosuun-
9149: siirtoa suunnitteleva projektiorganisaatio muo- nittelu siltä pohjalta, että siirto toteutetaan
9150: dostettiin siten, että suunnittelutyö käynnistet- alkuperäisessä muodossaan, mutta siirtoaika-
9151: tiin kolmen projektiryhmän ja niiden työsken- tauluun tehdään viivytyksen aiheuttamat tarkis-
9152: telyä ohjaavan· johtoryhmän puitteissa. Valtion tukset.
9153: tulo- ja menoarviossa vuodelle 1977 eduskunta Myös henkilöstön asemaa koskeva selvitys-
9154: hyväksyi siirtomäärärahan 200 000 markkaa työ on ollut keskeytyksissä vuoden 1978 tulo-
9155: Säteilyturvallisuuslaitoksen Hämeenlinnaan siir- ja menoarvioesityksen antamisen jälkeen. Sel-
9156: ron suunnittelua varten. Suunnittelu käynnistyi vitystyö on valtiovarainministeriössä kuitenkin
9157: vuoden 1977 alussa. käynnistetty uudelleen.
9158: Hajasijoituksen suunnittelu kokonaisuutena, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9159: ja niin myös Säteilyturvallisuuslaitoksen osalta nioittaen,
9160: hidastui1 . kun vuoden 1978 tulo- ja meno-
9161: arvioon ei otettu sitä koskevia määrärahoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9162: Valtioneuvoston antama siirronsuunnittelu- 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
9163: määräys (4. 11. 197 6) samoin kuin eduskun- markkaa Säteilyturvallisuuslaitoksen Hä•
9164: nan päätös vuoden 1977 tulo- ja menoarvion meenlinnaan siirron valmistelua ja suun-
9165: hyväksymisen yhteydessä ovat kuitenkin edel- nittelua varten.
9166: leen voimassa.
9167: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9168:
9169: Saara· Mikkola Lea. Savolainen
9170: 1982 vp. ~019
9171:
9172:
9173: Raba-asia-aloite n:o 911
9174:
9175:
9176:
9177:
9178: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saamenkie-
9179: lisen julkaisutoiminnan tukemiseen
9180:
9181:
9182: Eduskunnalle
9183:
9184: Saamen kielellä on toistaiseksi erittäin vähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9185: kirjallista tuotantoa. Osaksi saamenkielinen pe- nioittaen,
9186: ruskouluopetus on aloitettu joitakin vuosia sit-
9187: ten, mikä osaltaan edistää kielen ja kulttuurin että Eduskunta ottaisi valtio~ vuoden
9188: säilymistä. Alkaneen myöntdsen kehityksen 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
9189: turvaamiseksi ja monipuolistamiseksi tulee saa- 29.99.50 lisäyksenä 80 000 markkaa
9190: menkielistä julkaisutoimintaa tukea nykyistä käytettäväksi saamenkielisen julkaisu.
9191: voimakkaammin. Tällöin mahdollistetaan myös toiminnan tukemiseen.
9192: hengellisen kirjallisuuden kääntäminen ja tuot-
9193: taminen saamen kielellä.
9194: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9195:
9196: Impi Muroma Esko Almgren Asser Stenbäck
9197: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
9198: Erkki Korhonen Jorma Fred Sauli Hautala
9199: 102Q
9200:
9201: Raha>-asia-aloite n:o 912
9202:
9203:
9204:
9205:
9206: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta marjojen ja sienien
9207: talteenoton edistämiseen
9208:
9209:
9210: Eduskunnalle
9211:
9212: ,Metsissämme kasvaa runsaasti marjoja ja sie- Marjojen ja 1sienien talteenotto olisi eräs täl-
9213: niä, joiden talteenotto, jalostus ja vienti anta- lainen tuottavan työn mahdollisuus. Nuorille
9214: vat jo nyt tuloja haja-asutusalueiden väestölle. työttömille tuleekin järjestää alan koulutusta ja
9215: Talteenottoa tehostamalla marja- ja sienisadon työttömyyskorvausten maksamisen sijasta hei-
9216: arvoa voitaisiin kohottaa huomattavasti nykyi- dät tulee työllistää mm. marjojen ja sienien
9217: sestään. Se edellyttää kuitenkin valtioval:lalta poimimisella. Tämän vaihtoehdon myönteisiä
9218: määrätietoista toimintaa keräyksen ja markki- kokemuksia on saatu eräästä kehitysaluekun-
9219: noinnin järjestämiseksi. Sienien poimintaan liit- nasta, jossa nuoret ovat poimineet marjoja kun-
9220: tyvät myrkyllisten sienilajikkeiden aiheuttamat nan koululaitosta varten.
9221: vaaratekijät voidaan poistaa järjestämällä sie- Edellä olevan perusteeella ehdotamme kun-
9222: nien kerääjille koulutusta. nioittaen,
9223: Marjojen talteenoton lisäämistä jarruttaa ha-
9224: janainen keräilyorganisaatio, joka nykyisellään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9225: muodostuu asiasta kiinnostuneista yksityisistä 1983 tulo- ;a menoarvioon luvun 30.39
9226: yrittäjistä. Sisäänostojen määrää rajoittaa lähin- uudelle momentille 7 000 000 markan
9227: nä jatkokäsittelylaitosten, pakastimoid:en, hillo- määrärahan käytettäväksi mar;o;en ;a
9228: ja mehutehtaiden ja varastojen riittämätön ka- sienien talteenottoa edistävään neuvonta-
9229: pasiteetti. Kun on ilmeistä, että taloudellinen työhön sekä mainittu;en tuotteiden
9230: elpyminen ja sen johdosta työttömyyden vähe- viennin edistämiseen.
9231: neminen viipyvät, on löydettävä uusia keinoja
9232: erityisesti nuorten työllistämiseksi.
9233: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9234:
9235: Impi Muroma Esko Almgren Asser Stenbäck
9236: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
9237: Erkki Korhonen Jorma Fred Sauli Hautala
9238: 1982 vp. t021
9239:
9240: Raha-asia-aloite n:o 913
9241:
9242:
9243:
9244:
9245: · Muroma ym.: 'Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten
9246: lastenkotien käyttökustannuksiin
9247:
9248:
9249: Eduskunnalle
9250:
9251: Viime vuosina sosiaaliturvaa kehitettäessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9252: ovat lastenkodeissa kasvatettavat lapset jääneet nioittaen,
9253: vaille riittävää tukea. Erityisesti yksityisten
9254: lastenkotien toimintaedellytykset ovat heikenty- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9255: neet ja niiden valtionapu on ollut täysin riittä- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
9256: mätön, jotta nämä lastenkodit olisivat voineet tille 33.41.51 lisäyksenä 1 600 000
9257: suoda tarpeellisen perushoidon, kasvatuksen markkaa käytettäväksi yksityisten las-
9258: ja kodinomaisen kasvuympäristön lapsille. tenkotien käyttökustannuksiin.
9259: Myös lastenkotilapsille tulee taata turvalli-
9260: nen, viihtyisä ja mahdollisimman kodinomainen
9261: kasvuympäristö.
9262: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9263:
9264: Impi Muroma Esko Almgren Asser Stenbäck
9265: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
9266: Erkki Korhonen Jorma Fred Sauli Hautala
9267: 1022 1982 vp.
9268:
9269: Raha-asia-aloite n:o 914
9270:
9271:
9272:
9273:
9274: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena kunnille
9275: vammaisten kuljetuspalvelujen järjestämiseen
9276:
9277:
9278: Eduskunnalle
9279:
9280: Perusedellytys vammaisten henkilöiden tasa- Kuntien tulee liikennesuunnitelmissaan huo-
9281: vertaiselle osallistumiselle yhteiskunnan toimin- mioida vammaiset kansalaiset ja varata heille
9282: toihin ovat asumis-, opiskelu- ja työolosuhteet riittävä määrä kuljetuspalveluita. Kun kuiten·
9283: sekä tyydyttävällä tavalla järjestetyt kuljetus- kin eri kuntien alueella palvelujen tarve ja
9284: palvelut. liikenneolosuhteet ovat erilaiset, olisi valtion
9285: Kansainvälisen vammaisten vuoden Suomen tulo- ja menoarvioon otettava erillinen .määrä-
9286: komitea pitää vammaisten kansalaisten liikku- raha vammaisten kuljetuspalveluiden tukemi-
9287: misen kannalta tavoitteena, että nämä voivat seen.
9288: tehdä itse tarpeellisiksi katsomansa matkat sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9289: moin kustannuksin kuin muu väestö ja että nioittaen,
9290: heillä on tätä varten tarpeelliset liikenne- ja
9291: kuljetuspalvelut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9292: Osa vammaisista saa helpotusta kuljetus- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun J3.44
9293: kustannuksiinsa autoveron palaotuksen myötä, uudelle momentille 10 000 000 mark-
9294: mutta oman auton käyttö ei sovellu kaikille kaa avustuksena kunnille vammaisten
9295: vammaisille. • kuljetuspalvelujen järjestämiseen.
9296: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9297:
9298: Impi Muroma Esko Almgren Asser Stenbäck
9299: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
9300: Erkki Korhonen Jorma Fred Sauli Hautala
9301: 1982 vp. 1023
9302:
9303: Raha-asia-aloite n:o 915
9304:
9305:
9306:
9307:
9308: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökohtaisten avus-
9309: tajien palkkaamiseen vaikeavammaisille
9310:
9311:
9312: Eduskunnalle
9313:
9314: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväistä maan. Koska henkilökohtaisen avustajan ja
9315: suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri ta- vammaisen suhde on hyvin tiivis ja edellyttää
9316: voin. Kuntien kotipalvelun ja osin kotisairaan- molemminpuolista luottamusta, on tärkeätä,
9317: hoidon avulla voidaan mahdollistaa niiden hen- että vammainen saa itse palkata avustajansa.
9318: kilöiden eläminen kotona, jotka eivät tarvitse On perusteltua, että avustaja on vammaisen
9319: ympärivuorokautista apua. palveluksessa ja vammaiselle korvataan tästä
9320: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla pal- aiheutuvat kustannukset.
9321: kannut vaikeavammaisia koululaisia varten Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti
9322: kouluavustajia, ·jotka eivät ole henkilökohtai- saada kokonaan valtionavulliseksi toiminnaksi
9323: sia ja jotka tarvittaessa avustavat useampaakin ja palkkausperusteena voitaisiin käyttää esimer-
9324: vammaista koululaista. Samoin päivähoidossa kiksi kunnallisen kotiavustajan palkkausta.
9325: toimii avustajia, jotka eivät ole henkilökohtai- Henkilökohtaisen avustajan palkkaamismah-
9326: sia avustajia. dollisuuden järjestäminen merkitsisi tatkaise-
9327: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain no- vaa apua vammaisille ja uutta askelta ·kohti
9328: jalla vammainen voi saada tuen henkilökohtai- täyttä osallistumista ja tasa-arvoa. Avustajaa
9329: sen avustajan palkkaamiseen. Tämä onkin tarvitsevien vammaisten määrä on suhteellisen
9330: maassamme ainoa laki, joka suoranaisesti mah- pieni ja toiminnan aiheuttamat kustannukset
9331: dollistaa henkilökohtaisen avustajan palkkaami- eivät ole valtiontaloudellisesti suuret. Avustaja-
9332: sen yhteiskunnan kustannuksella. toiminnah tuottamat säästöt mm. laito'stPn hoi-
9333: Eräät kunnat ovat omana toimintanaan kus- tomaksuissa sen sijaan olisivat melkoiset.
9334: tantaneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen Uudistus merkitsisi vammaisille uutta mahdol-
9335: avustajan. Kokeiluista on saatu myönteisiä ko- lisuutta selviytyä kotona.
9336: kemuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9337: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan niissä nioittaen,
9338: tilanteissa, jolloin kotipalvelun ja -sairaanhoi-
9339: don keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9340: taa vaikeavammaisen avustamista. 1983 tulo- ;a menoarvioon luvun 33.56
9341: Vammaisen itsensä yhteiskunnan tuen avulla uudelle momentille 5 000 000 markan
9342: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa määrärahan vaikeavammaisten henkilö-
9343: vammaista niissä jokapäiväisissä tehtävissä, jois- kohtaisten avusta;ien paikkaamista var-
9344: ta vaikeavammainen ei itse kykene suoriutu- ten.
9345: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9346:
9347: Impi Muroma Esko Almgren Asser Stenbäck
9348: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
9349: Erkki Korhonen Jorma Fred Sauli Hautala
9350: 1024 1982 \rp;
9351:
9352: Raha-asia-aJ.oite n:o 916
9353:
9354:
9355:
9356:
9357: < ' • ·~ .: Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
9358: ja Teknillisen korkeakoulun koulutus- ja tutkimusedellytys-
9359: ten turvaamiseen
9360:
9361:
9362: Eduskunnalle
9363:
9364: Korkeakoululaitosta on viime vuosina laajen· 1980/81 suoritetuista lisensiaatin ja tohtorin
9365: nettu voimakkaasti. Uusien korkeakoulujen va- tutkinnoista runsaasti yli puolet suoritettiin
9366: rustaminen on vienyt suuren osan korkeakou- em. korkeakouluissa. Tästä syystä on välttä•
9367: lujen perushankintamäärärahoista. Tämä on nä- mätöntä, että näiden kahden korkeakoulun toi-
9368: kynyt myös ns. vanhojen korkeakoulujen mää- mintaedellytykset turvataan.
9369: rärahojen suhteellisena vähentymisenä. Niinpä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9370: esimerkiksi Helsingin yliopiston ja Teknillisen
9371: korkeakoulun perushankintamäärärahat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9372: olleet viime vuosina selvästi alle kymmenen 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
9373: prosenttia laitteiston arvosta. Tämä on mer- 29.10.70 lisäyksenä 50 000 000 mark-
9374: kinnyt sitä, ettei laitteiston tasoa ole voitu kaa Helsingin yliopiston ja Teknillisen
9375: ylläpitää ja laitekanta on päässyt kokonaisuu- korkeakoulun koulutus- ja tutkimusedel-
9376: tena pahasti rapistumaan. lytysten turvaamiseksi ennen kaikkea
9377: Edellä mainituilla korkeakouluilla on ennen tieteellistä laitteistoa tarvitsevilla aloilla
9378: kaikkea jatkokoulutuksessa erittäin merkittävä siten, että kummallekin korkeakoululle
9379: osuus maassamme. Esimerkiksi lukuvuonna osoitettaisiin 25 000 000 markkaa.
9380: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
9381:
9382: Peter Muurman Pirjo Ala-Kapee
9383: Kaisa Raatikainen Kaj Bärlund
9384: Saara-Maria Paakkinen
9385: 1982 vp. 1025
9386:
9387: Raha-asia-aloite n:o 917
9388:
9389:
9390:
9391:
9392: Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys
9393: ry:lle Suomen Ilmailumuseon toisen näyttelyhallin rakenta-
9394: miseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla
9395:
9396:
9397: Eduskunnalle
9398:
9399: Ilmailumuseoyhdistys ry. on vuosina 1979- kunnan tukea valtakunnallisen rakennushank-
9400: 1981 rakennuttanut Helsinki-Vantaan lento- keen jatkamiseen ovat sangen rajoitetut,
9401: aseman alueelle valtakunnallisen Suomen Ilmai- kun maamme ilmailun historiaan liittyvää
9402: lumuseon ensimmäisen näyttelyhallin. Museo ainutlaatuista ja arvokasta kalustoa on edelleen
9403: avattiin viime vuoden syyskuussa ja siihen on suuressa määrin tuhoutumisalttiina,
9404: tähän mennessä tutustunut jo n. 35 000 katso- kun museoon sijoitetaan, paitsi yhdistyksen
9405: jaa. ja yksityisten omaisuutta, huomattavassa mää-
9406: Museohankkeen aloittaminen aikanaan oli rin myös valtion omistamaa ainutlaatuista ja
9407: mahdollista eduskunnan myönnettyä valtion erikoista maamme ilmailun historiaan liittyvää
9408: vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa tarkoituk- esineistöä ja
9409: seen 300 000 markan valtionavustuksen. kun Ilmailumuseoyhdistys ry. täysin oma-
9410: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoarviossa aloitteisesti ja vapaaehtoisin voimin on edelleen
9411: olleen määrärahan lisäksi on yhdistys saanut jatkamassa Helsinki-Vantaan lentoaseman alu-
9412: hankkeen rahoittamiseen pienempiä avustuksia eella sijaitsevaa valtakunnallista erikoismuseo-
9413: opetusministeriöltä ja museovirastolta. Myös hanketta, katsomme, että yhdistyksen toimin-
9414: Vantaan ja Espoon kaupungit olivat hankkeen nan riittävän tehokas tukeminen on myös koko
9415: rahoittamisessa mukana vähäisemmin osuuksin. yhteiskunnan asia.
9416: Museohankkeen ensimmäisen rakennusvai- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
9417: heen rakennuskustannukset olivat kokonaisuu- nioittavasti,
9418: dessaan runsaat 2 miljoonaa markkaa.
9419: Pääosan 1 300 m2 :n museorakennuksen ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9420: hoitukseen yhdistys joutui hankkimaan pienistä den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
9421: lahjoituksista kooten ja lainavaroin. tille 31.99.40 (Eräät valtionavut)
9422: Kun nykyinen museohalli on jo museoesi- 760 000 markan määrärahan valtion-
9423: neitä täynnä ja osaa yhdistyksenkin omistamista avustuksena Ilmailumuseoyhdistys ry:lle
9424: koneista ja muista esineistä säilytetään huo- valtakunnallisen Suomen Ilmailumuseon
9425: noissa tilapäissuojissa, toisen näyttelyhallin osarahoitukseen
9426: kun Ilmailuyhdistys ry:n omat mahdollisuu- Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella.
9427: det ilman julkisten viranomaisten ja yhteis-
9428: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
9429:
9430: Peter Muurman Kaisa Raatikainen
9431:
9432:
9433:
9434:
9435: 129 088200412K
9436: 1026 1982 vp.
9437:
9438: Raha-asia-aloite n:o 918
9439:
9440:
9441:
9442:
9443: Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta vientihenkilöstön
9444: palkkaamiseen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin
9445:
9446:
9447: Eduskunnalle
9448:
9449: PKT-yritysten merkitys taman päivän Suo- teollisuuden kehittämisen ja työllisyyden kan-
9450: messa on huomattava. Niiden asemaa kuvaa nalta.
9451: mm. se, että niiden osuus koko teollisuuden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9452: työvoimasta on noin 260 000 henkilöä, eli nioittaen,
9453: 43 % ja osuus jalostusarvosta 36,4 %, eli noin
9454: 9 miljardia markkaa. Lisäksi on todettava, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9455: PKT-yritysten lukumäärä on lähes 98% kaik- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
9456: kien teollisuusyritysten lukumäärästä. 32.85.46 (Valtionavustus pienille ja
9457: Pienten yritysten vientitoimintaa vaikeutta- keskisuurille yrityksille uuden vienti-
9458: vat monet tekijät. Kielitaitoisten ja vientikoke- henkilöstön palkkaamiseen) 5 000 000
9459: musta omaavien henkilöiden paikkaaminen yri- markkaa vientihenkilöstön palkkaami-
9460: tysten palvelukseen on keskeistä koko maan seen.
9461: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
9462:
9463: Peter Muurman Kaisa Raatikainen
9464: 1982 vp. 1027
9465:
9466: Raha-asia-aioitte n:o 919
9467:
9468:
9469:
9470:
9471: Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopistolli-
9472: sen keskussairaalan laitehankintoihin
9473:
9474:
9475: Eduskunnalle
9476:
9477: Helsingin yliopistollinen keskussairaala myös valtakunnallisista terveydenhuollon teh-
9478: HYKS edustaa maassamme korkeatasoisinta yli- tävistä.
9479: opistollista lääketieteellisen hoidon tietoa ja Valtakunnalliset voimavarat ovat laitehan-
9480: taitoa. Korkeatasoinen hoito edellyttää tutki- kintojen osalta olleet hyvin niukat. HYKS:n
9481: mustoimintaa, ajanmukaista teknologiaa ja hy- omat ehdotukset laitehankinnoista edellyttäisi-
9482: vin koulutettua henkilöstöä. HYKS ei kuiten- vät 74 miljoonan markan määrärahan osoitta-
9483: kaan viimeisten vuosien aikana ole voinut mista tähän tarkoitukseen. Uudenmaan lää-
9484: hankkia niitä laitteistoja ja välineitä, joita hoi- ninhallitus on kuitenkin voinut osoittaa vain
9485: don tarpeet olisivat edellyttäneet. Osin näistä 14,5 miljoonan markan määrärahan laitehankin-
9486: syistä julkisuudessa on käynnistynyt laaja kes- toja varten. Kysymyksessä eivät voi olla ylimi-
9487: kustelu yliopistosairaalan antamasta hoidosta, toitetut toiveet, vaan todellinen olemassaoleva
9488: minkä seurauksena kansalaiset ovat itse ryhty- epäsuhta HYKS:n tarjoamien hoitomahdolli-
9489: neet keräämään varoja tarvittavan laitteiston suuksien ja hoitotarpeiden välillä.
9490: saamiseksi ja hoitoedellytysten turvaamiseksi. Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
9491: Syöpätauteihin saitastutaan yhä useammin
9492: mm. ympäristön pilaantumisesta ja kemikalisoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9493: tumisesta johtuen. Syöpätautien hoidossa säde- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
9494: hoito on edelleen keskeisessä asemassa. Säde- tille 33.76.30 lisäyksenä 50 000 000
9495: hoitoklinikan laitteet ovat jo loppuunkuluneita. markkaa valtionosuuteen kuuluviin eri-
9496: Tämäkin tosiasia lisää paineita laitteiston uusi- koissairaanhoidon käyttökustannuksiin
9497: miseksi. On muistettava, että HYKS vastaa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
9498: paitsi HYKS-piirin yliopistotasoisesta hoidosta laitehankintoja varten.
9499: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
9500:
9501: Peter Muurman Kaisa Raatikainen
9502: 1028 1982 vp.
9503:
9504: Raha-asia-aloite n:o 920
9505:
9506:
9507:
9508: Mäkynen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kehitys-
9509: yhteistyöhön
9510:
9511:
9512: Eduskunnalle
9513:
9514: Viime vuosina on vallinnut laaja yksimieli- na kehitysyhteistyöllä on yhä suurempi merki-
9515: syys kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisestä. tys. Meidän on määrätietoisesti ponnisteltava
9516: Ponnisteluja yhteisesti hyväksyttyjen kehitys- taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuu-
9517: yhteistyöperiaatteiden mukaisesti on jatkettava den lisäämiseksi maailmassa, joka toiminta edis-
9518: sekä monenkeskisessä että kahdenvälisessä yh- tää samalla kansainvälistä turvallisuutta ja rau-
9519: teistyössä. Valtion sisäisessä tavoitteenasettelus- haa.
9520: sa pitää olla sopusointu, jos sitä verrataan Hallitus esittää kehitysyhteistyöhön vuoden
9521: kansainvälisissä yhteyksissä esitettäviin kan- 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä n. 919
9522: nanmäärittelyihin. Noita kannanmäärittelyjä milj. mk, joka vastaa n. 0,37 prosentin brutto-
9523: olemme Suomen osalta joutuneet jatkuvasti kansantuoteosuutta. Tavoitteena oleva 0,7 pro-
9524: muuttamaan. Me olemme jäljessä esitetystä sentin bruttokansantuoteosuus vaatisi n. 1 7 40
9525: tavoitteesta, 0,7 % bruttokansantuotteesta, se- milj. mk. Suomen tavoitteena on saavuttaa
9526: kä määrällisesti että ajallisesti. Tämän tavoit- tämä päämäärä vuonna 1988. Näin vuosille
9527: teen aikataulua olemme joutuneet usein tarkis- 1984-1988 jää ilman rahanarvon ja brutto-
9528: tamaan ja Suomen uskottavuus tässä suhteessa kansantuoteosuuden muutoksia vielä n. 820
9529: on kärsinyt. Kun välitavoitteeksi asetettu 0,32 milj. mk lisättäväksi. Tämä vaatii vuosittain
9530: % bruttokansantuotteesta tänä vuonna saavu- tasakorotuksien mukaan n. 164 milj. mk. Kun
9531: tettiin, niin on ratkaisevan tärkeää pysyä aika- otetaan huomioon bruttokansantuoteosuuden ja
9532: taulussa nykyisen lopputavoitteen saavuttami- rahanarvon muutokset, korotettava summa va~
9533: seksi vuonna 1988. rovasti arvioiden nousee yli 1 000 milj. mar,
9534: Hallituksen esitys kehitysyhteistyömäärära- kan. Tämä merkitsee vuosittain yli 200 milj.
9535: hoiksi jää vajaaksi, jos tavoitteena olevaa 0, 7 markan lisäystä kehitysyhteistyöhön. Tavoitteen
9536: % :n osuutta koetetaan vuosittain tavoittaa saavuttamisen kannalta kehitysyhteistyömäärä-
9537: lähes yhtä suurin korotuksin. Näin nyt kasa- tahoja pitäisi vuoden 1983 tulo- ja menoarvios-
9538: taan suurta korotuspainetta viimeiselle vuo- sa lisätä.
9539: delle, eikä liene vaikeata ennustaa, että emme Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9540: edP.s vuonna 1988 ole täyttäneet lupaustamme
9541: kehittyville maille. Suotavaa olisi, että edus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9542: kunta lisäisi budjetin käsittelyssä noin 100 milj. 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30
9543: mk kehitysyhteistyömäärärahoihin. Näin tavoi- momenteille lisäyksenä 100 000 000
9544: te olisi edelleen saavutettavissa sovitun aika- markkaa tavoitteena olevan 0,7 prosen-
9545: taulun mukaisesti. tin bruttokansantuoteosuuden saamiseksi
9546: Suomen ulkopolitiikan olennaisena osa-aluee- kehitysyhteistyöhön.
9547: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9548:
9549: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Juuso Häikiö
9550: Eva-Maija Pukkio Helena Pesola Elsi Hetemäki-Olander
9551: Ben Zyskowicz Pertti Salolainen Pekka Löyttyniemi
9552: Matti Pelttari Aila Jokinen Eero Lattula
9553: Erkki Pystynen Anna-Kaarina Louvo Eeva Kauppi
9554: Heikki Järvenpää Ritva Laurila Ulla Puolanne
9555: Matti Jaatinen Juhani Laitinen
9556: 1982 vp. 1029
9557:
9558: Raha-asia-aloite n:o 921
9559:
9560: Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
9561: asuntojen omapääomaosuuteen
9562:
9563: Eduskunnalle
9564:
9565: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten raha vastaa vajaata 2,7 prosenttia vuoden 1982
9566: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riit- rahoitettujen opiskelija-asuntojen hankinta-ar-
9567: tävää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opis- vosta. Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja
9568: kelija-asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen menoarvioksi vuodelle 1983 on esitetty opis-
9569: vuoden ajan tuotannosta ovat vastanneet lähes kelija-asuntotuotannon omaan pääomaan edel-
9570: yksinomaan opiskelijajärjestöjen petustamat ja leen vain 5 miljoonaa markkaa.
9571: hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden Paitsi että vuosien 1980, 1981 ja 1982 asun-
9572: toimesta on rakennettu vuosittain 2 500- totuotantomäärärahoista rahoitettavien opis-
9573: 4 500 asuntopaiklkaa. Opiskelijamäärien kasvu kelija-asuntojen lähtövuokrat ovat olleet no1n
9574: sekä opiskelijoille soveltuvien muiden vuokra- 0,50 markkaa/m2 /kk halvempia kuin mitä ne
9575: asuntojen voimakas v,äheneminen ovat aiheut- olisivat ilman valtion oman pääoman osuutta,
9576: taneet sen, että opiskelija-asuntoj:en määrä ei on valtion omalla pääomalla ollut myös muita
9577: voimakkaasta tuotannosta huolimatta ole tänä positiivisia seurannaisvaikutuksia. Kunnat, joi-
9578: päivänä läheskään riittävä. den alueella opiskelija-asuntotuotantoa on har-
9579: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun- joitettu, ovat suhtautuneet tähän tuotantoon
9580: ta 1980:n mietinnössä on määritelty opiskelija- aikaisempaa myönteisemmin ja ovat nyt omalta
9581: asuntotuotannon alueellisesti tasapainotetut osaltaan antaneet omaa pääomaa opiskelija-
9582: vuoteen 1986 ulottuvat vuotuiset tuotantota- asuntotuotantoon. Samoin rahoittajien asenne
9583: voitteet. Toimikunta esittää, että vuosina on muuttunut positiivisemmaksi, mikä johtuu
9584: 1981-86 tulee vuosittain tuottaa 3 750 asun- opiskelija-asuntojen vakavaraisuuden parantu-
9585: ·topaikkaa eli 1 500 asuntoa. Vuosina 1981-82 misesta.
9586: tätä tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta, vaan Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun-
9587: tuotanto jää molempina vuosina noin 3 100 ta 1980 :n suositaksissa opiskelija-asuntotuotan-
9588: opis:kelija-asuntopa1kkaan. non rahoitusrakenteen korjaamiseksi esitetään,
9589: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo- että valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-asun-
9590: tanto on ollut kokonaisuudessaan valtion osa- tojen rakentamiseen omaa pääomaa kummatkin
9591: lainoittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimak- 5 %. Vuoden 1982 suuruinen tuotanto edel-
9592: kaasti. Asumismenot muodostavatkin varsin lyttäisi noin 10 miljoonan markan omapää-
9593: suuren osan opiskelijoiden kokonaismenosta. omamäärärahan varaamista vuodelle 1983. Ra-
9594: Varsinkin uusien opiskelija-asuntojen vuokrien hoitusrakenteen korjaaminen näin yhdessä kun-
9595: kohotessa ovat myös asumiskustannukset ko- tien omapääomaosuuden kanssa alentaisi uusien
9596: honneet huolimatta asumistuen ja asumislisän opiskelija-asuntojen vuokria noin 2,50 mk/m2
9597: alentavasta vaikutuksesta. Vuokrien korkeuden kuukaudessa eli noin 55 markalla asuntopaik-
9598: pääsyy on pääomakustannusten korkeus. Opis- kaa kohti kuukaudessa.
9599: kelija-asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9600: misensa lähes yksinomaan velkapääoman turvin.
9601: Tästä syystä pääomakustannusten osuus vuok- että Eduskunta ottaisi valtion vuod~>n
9602: rista on kohonnut uusimmissa oniskeliia-asun- 198 3 tulo- ja menoarv;onn momenti 1le
9603: noissa jo vli puoleen, ollen tällä hetkellä noin 26.12.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
9604: 10 mk/m2 /kk. Vuodesta 1980 lähtien eduskun- opiskelija-asuntojen omaan pääomaan
9605: ta on hyväksynyt valtion tulo- ja menoarvioon opiskelija-asuntn;en vuokratason kohoa-
9606: opiskelija-asuntotuotannon omaan nääomaan 5 misen estämiseksi.
9607: miljoonan markan määrärahan. Tämä määrä-
9608: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
9609:
9610: Toivo Mäkynen PPntti T.ahti-Nuuttila Pekka Tokinen Eva-Maiia Pukkio
9611: Ben Zyskowicz Aila Jokinen Mauri Miettinen Pentti SiUantaus
9612: Heikki Järvenpää Saara Mikkola Eero Lattula Juhani Laitinen
9613: Tmtlikki Petäjäniemi Ritva Laurila Helge Saarikoski Heikki Perho
9614: Helena Pesola Matti Pelttari Sampsa Aaltio Esko J. Koppanen
9615: 1030 1982 vp.
9616:
9617: Raha-asia-aloite n:o 922
9618:
9619:
9620:
9621:
9622: Mäkynen: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien postivirka-
9623: miesvirkojen ja -toimien perustamiseksi posti- ja telelaitok-
9624: seen
9625:
9626:
9627: Eduskunnalle
9628:
9629: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1983 nuorisotyöttömyyden) aikana ja edellä olevan
9630: on esitetty posti- ja telelaitoksen postitoimeen johdosta olisi aluksi perustettava 75 uutta pos-
9631: 20 uutta postivirkamiestointa. Postiliikenteen tivirkamiesvirkaa, jotta pysyväisluonteiset teh-
9632: kasvuksi on arvioitu 3 % ja teleliikenteen kas- tävät voitaisiin vakiinnuttaa ja ylitöiden mää-
9633: vuksi keskimäärin 8 %. Kuitenkin laitoksen rää vähentää. Vastaavasti satunnaisten apulais-
9634: henkilöstön määrä pienenee tulo- ja menoarvio- ten palkkioihin ja ylitöihin osoitetut määrära-
9635: esityksen mukaan. hat vähenisivät, mutta niin, ettei toimintoja
9636: Samanaikaisesti erityisesti postitoimen pal- vaarannettaisi.
9637: velutasolle on asetettu lukuisia vaatimuksia, Lisäksi tulisi huomioida posti- ja telelaitok-
9638: mikä onkin aivan oikein. Ei voida kuitenkaan sen esityksestä poisjääneet 27 ylimääräistä
9639: ai<>tP.lla, että pitemmän piiälle tavoitteista sel- tointa.
9640: vitään, jos kasvava työmäärä aiotaan hoi- Ehdotetut uudet virat ja toimet jakautuisi-
9641: taa satunnaisella, tilapäisellä ja osa-aikai- vat seuraavasti:
9642: sella henkilöstöllä sekä poissaolot suu-
9643: ressa maann kattaa ylitöinä. Jo laitos- Vakinaiset virat
9644: kohtaiset budjettiohjeet sisältävät mainitut 75 kirjuria yp. V 13 3 454 200,-
9645: keinot. Kuitenkin laitoksen suorittamissa
9646: työntutkimuksissa on todettu mm. vuo.,na Ylimääräiset toimet
9647: 1980 noin 150 uuden postimies- ja postivirka- 11 ensimmäistä kirjuria Vt7 5559R4,-
9648: miP.svakanssin tarve poiss<~nloien kattMnisP.P.n 2 toimistonhoitajaa V 17 10t ORR,-
9649: Helsingin nostioiirissä. N<iillä vahnsseHla olisi 2 toimistonhoitajaa Vt5 96096,-
9650: voitu työllistää juuri pääkaupunkiseudun nuo- 5 ensimmäistä kirjuria ap. V15 240240,-
9651: ria. 7 kirjuria yp. VB 322392,-
9652: Vuoden 1983 tul"- ia menoarvioesitvl·~en on Edellä olevan johdosta ehdotan,
9653: sanottu olevan tvöllisyyttä tukevan .. Näin ei
9654: kuitenkaan tapahdu posti- ja telehitoksen os'11- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9655: ta, sillä kehityksen suunta tulee johtamaan sii- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
9656: hen, ettei postin tarjoamia julkisia ja mielek- 31.94.01 lisäyksenä 4 770 000 markkaa
9657: käitä palveluja pystytä saattamaan tasapuoli- 102 uuden postivirkamiesviran ja -toi-
9658: sesti kaikkien kansalaisten ulottuville. men perustamiseksi posti- ja telelaitok-
9659: Nykyisen korkean työttömyyden (erityisesti seen.
9660: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9661:
9662: Toivo Mäkynen
9663: 1982 vp. 1031
9664:
9665: Raha-asia-aioitte n:o 923
9666:
9667:
9668:
9669:
9670: Männistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympäristön-
9671: suojelun tutkimustoimintaan
9672:
9673:
9674: Eduskunnalle
9675:
9676: Nopeasti kehittyvä ympäristöhallinto tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9677: see tuekseen muun muassa jätehuollon, ilman- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
9678: suojelun, meluntorjunnan, ul:koilun ja muiden 26.73.25 lisäyksenä 1 300 000 markkaa
9679: alojen käytäntöön helposti sovellettavia tutki- käytettäväksi ympäristönsuojelun eri
9680: mustu'loksia. osa-alueita koskevaan tutkimus- ja sel-
9681: Hallituksen esitys valtion vuoden 1983 tulo- vitystoimintaan, muun muassa tarpeel-
9682: ja menoarvioksi ei ole ,tältä osin riittävä. lisen henkilöstön palkkaamiseen.
9683: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9684: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9685:
9686: Lauha Männistö Helvi Niskanen E.-J. Tennilä
9687: Pauli Uitto' M.-L. Salminen Ben Zyskowicz
9688: Niilo Koskenniemi Heli Astala Eva-Maija Pukkio
9689: 1032 1982 vp.
9690:
9691: Raha~asi.ta~aJ.oite n:o 924
9692:
9693:
9694:
9695:
9696: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uus1en
9697: maataloussihteerin virkojen perustamiseen
9698:
9699:
9700: Eduskunnalle
9701:
9702: Kun maataloussihteerien virkoja maahamme ollut viime aikoina mahdollista, koska virkoi-
9703: alettiin perustaa, katsoivat monet pienet kun- hin ei ole saatu valtionapua.
9704: nat, että työn vähyyden vuoksi asiat voidaan Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon on esi-
9705: hoitaa luottamusmiesten avulla. tetty määräraha vain kahden uuden viran pe-
9706: Työmäärien lisääntyessä asioiden hoito näis- rustamiseen, mikä on riittämätöntä. Määrärahaa
9707: sä kunnissa on vaikeutunut. Maataloussihtee- pitäisi korottaa.
9708: rien tehtävänä on toteuttaa moniin kymmeniin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9709: nousevaa lakimäärää, ja kun näihin lakeihin nioittaen,
9710: tulee vuosittain muutoksia, vaaditaan tässä työs-
9711: sä koulutettu ja kokopäivätoiminen henkilö. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9712: Näin ollen niissä kunnissa, joissa ei ole maa- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
9713: taloussihteeriä, lain piiriin kuuluvat ihmiset tin 30.08.30 alamomentille 1 lisäyksenä
9714: ovat eriarvoisessa asemassa toisten kuntien vil- 400 000 markkaa 8 uuden maatalous-
9715: jelijöihin nähden, eikä heidän asioitaan hoideta sihteerin viran perustamiseen ja hyväk-
9716: riittävän tehokkaasti. syttäväksi valtionavun piiriin.
9717: Virkojen perustaminen pieniin kuntiin ei ole
9718: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9719:
9720: Einari Nieminen Pentti Poutanen
9721: 1982 vp. 1033
9722:
9723: Raha-as~aloite n:o 925
9724:
9725:
9726:
9727:
9728: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien 4H-
9729: neuvojan toimien perustamiseen
9730:
9731:
9732: Eduskunnalle
9733:
9734: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on SlJOltettuun valtionapuun. Kun tämän taloudel-
9735: kansainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöt- lisen tuoton lisäksi syntyy runsaasti koulutus-
9736: tömyys, johon teollistuneiden valtioiden on impulsseja ja varsinaisia neuvonnallisia tuloksia,
9737: pakko löytää ratkaisuja. Automaation lisään- on toiminta valtiontalouden kannalta tarkas-
9738: tyessä ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus teltuna varsin perusteltua.
9739: pystyisi ainakaan pitemmällä aikavälillä lisää- Erityisesti 4H-nuoret on saatu ennakkoluu-
9740: mään suhteellista osuuttaan käytettävissä ole- lottomasti osallistumaan uusimuotoisiin kokei-
9741: vasta työvoimasta. Palveluelinkeinojen jousta- luihin, joita ovat esim. metsien moninaiskäyttö,
9742: vara saattaa olla jossain määrin suurempi. Toi- energiametsät, biologinen viljely ja luontotuot-
9743: saalta on kansakunnan tasasuhtaisen kehittä- teiden muu talteenotto, vain muutamia luet-
9744: misen kannalta välttämätöntä, että perustuo- telomaisesti mainitaksemme. Syvällisemmät 4H-
9745: tannossa voidaan pysyttää riittävä ja ammatti- järjestön yritystoiminnalliset tulokset ovat löy-
9746: taitoinen osa työvoimasta. Tämän vuosikymme- dettävissä marjojen ja vihannesten sopimus-
9747: nen aikana joudutaan korostamaan kotimaisen viljelytuotannosta sekä metsätalouden sekto-
9748: enegiantuotannon välttämättömyyttä. Sen lisäk- rilta. Vähäarvoisia eivät ole myöskään käytän-
9749: si perinteiset alkutuotannon alat elintarvike- nön työsuoritusten välityksellä saadut ammatti-
9750: ja puuntuotanto on turvattava riittävällä työ- virikkeet ja tuntuma elinkeinoelämään.
9751: voimalla. Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
9752: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lieven- koetellessa myös asutuskeskuksia on 4H-jär-
9753: netty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä jestö tuntenut velvollisuudekseen ulottaa pal-
9754: lähinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan velujaan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuk-
9755: avustuksien turvin. Liian vähälle huomiolle on setta ollut suopea, mikä perustunee järjestön
9756: jäänyt nuorten työpanoksen suuntaaminen tuo- toiminnan painopisteen sijoittamiseen käytän-
9757: tannolliseen toimintaan, jolloin nuori itsekin nön alojen neuvontaan sekä hyödylliseen työ-
9758: voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten työ- hön ohjaamiseen. Joutilaisuus on huonoin vaih-
9759: kasvatuksen parissa jo 50 vuotta toiminut 4H- toehto lisääntyneen vapaa-ajan tai työttömien
9760: järjestö on useaan otteeseen esittänyt, että sen päivien viettoon.
9761: kehittämät menetelmät nuorten työllistämiseksi Ottamalla valtion vuoden 1983 tulo- ja me-
9762: tulisi ottaa nyt entistä tarkemmin käyttöön. noarvioon lisäyksenä 987 000 markan määrä-
9763: Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulottamalla toi- raha voidaan varojen turvin perustaa yhteensä
9764: minta niihinkin kuntiin, joissa sitä vielä ei 18 4H-neuvojan virkaa niihin kuntiin, jotka
9765: ole. Saadut kokemukset osoittavat, että yksi ovat ilmaisseet valmiutensa osallistua kunnan
9766: koulutettu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 nuor- omalla rahoituksella osaan neuvojan palkka-
9767: ta järjestäen heille mahdollisuuksia osallistua kustannuksista. Nuoria työllistyisi 4H-kerhoissa
9768: tuotannolliseen toimintaan ja ansaita itse rahaa. arvioiden ja aikaisemmin saatujen kokemusten
9769: Vuoden 1981 tilinpäätöstietojen mukaan yksi perusteella noin 6 200-6 300 nuorta. Nuorv-.n
9770: 4H-neuvoja aikaansai keskimäärin 106 500 tuotannollisen toiminnan kokonaistuotoksi voi-
9771: markan kerholaisten yritystoiminnan brutto- daan arvioida 2 400 000 markkaa ja nettotuo-
9772: tuoton. Tästä tuotosta suoranainen työpalkka toksi noin 1 800 000 markkaa.
9773: nuorison käteen oli yhteensä 70 000 markkaa, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9774: joka tuotto on yli kaksinkertainen verrattuna taen,
9775: 130 088200412K
9776: 1034 Raha-asia-aloite n:o 92.5
9777:
9778:
9779: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 987 000 markkaa 18 uuden 4H-neuvo·
9780: 1983 tulo- ja menoarvioon mommtin jan toimen perustamiseksi.
9781: 30.30.46 alamomentille 1 lisäyksenä
9782: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9783:
9784: Einari Nieminen Pentti Poutanen
9785: 1982 vp. 1035
9786:
9787: Raha.asi:a-aJoite n:o 926
9788:
9789:
9790:
9791:
9792: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
9793: tilatalouden kehittämisrahastoon
9794:
9795:
9796: Eduskunnalle
9797:
9798: Varojen tarve maatalouden eliokeipoistami- Kuitenkin näitä lakeja toteutettaessa ilmeni
9799: seen on edelleen varsin suuri. Vaikka hallitus joukko väliinputoajia tai osa vaikeuksissa ole-
9800: esittääkin maa tila talouden kehittämisrahastoon vista ei saanut riittävää informaatiota lainan-
9801: lisäystä 50 miljoonaa markkaa, ovat rahaston saantimahdollisuuksistaan ja on siten edelleen
9802: käyttövarat lisäyksen jälkeenkin edelleen riittä· vaikeuksissa.
9803: mättömät. Tästä johtuen eduskunnalle pitäisi antaa
9804: Varoja tarvitaan edelleen ensisijaisesti suku- esitys uudeksi vakauttamislainalaiksi tai sitä
9805: polvenvaihdokseen, jotta nuorille viljelijöille, vastaava, jonka turvin autetaan näitä vaike-
9806: isännille ja emännille, luodaan riittävän hyvät uksissa olevia.
9807: lähtökohdat tilansa hoitoon ja riittävään ansio- Jotta toimenpiteet voitaisiin toteuttaa kiireel-
9808: tasoon. lisinä, olisi ensi vuoden valtion tulo- ja meno-
9809: Viime vuosien aikana ovat monet viljelijät arvioon varattava tarkoitusta varten myös
9810: epäedullisten sääolosuhteiden vuoksi velkaan- riittävät varat.
9811: tuneet niin, että heidän tilanpitoosa on vaikeu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9812: tunut ja ylittänyt taloudellisen kestokyvyn. Kal- nioittaen,
9813: liskorkoiset lainat ovat rasittamassa niin, että
9814: on vaikea päästä eteenpäin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9815: Eduskunnassa käsitellyt ja toteutetut vakaut- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
9816: tamislainalait pelastivat monen kohdalla jo ti- 30.32.60 kaikkiaan 720 000 000 mark·
9817: lanteen. kaa siirtona maatilatalouden kehittämis-
9818: rahastoon.
9819: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9820:
9821: Einari Nieminen Pentti Poutanen
9822: 1036 1982. vp.
9823:
9824: Raha-asia-aloite n:o 927
9825:
9826:
9827:
9828:
9829: Nieminen: Korotetun määrärahan osoittamisesta teiden raken-
9830: tamiseen ja kunnossapitoon
9831:
9832:
9833: Eduskunnalle
9834:
9835: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä Turun piirissä liikennerasite on teillä erit-
9836: on pääsääntöisesti huomioitu inflaation vaiku- täin suuri ja tiet kärsivät runsaasti myös routa-
9837: tus kustannusten nousuun ja määrärahat on vaurioista, joten siellä tienteko- ja kunnossa-
9838: t:sitefty sen mukaisesti. pitokustannukset nousevat suuriksi.
9839: Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut TVL:n Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9840: Turun piirin määrärahaesitysten kohdalla. vasti, · ·
9841: TVL:n Turun piirillä on valmiit suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9842: mat määrättyihin kohteisiin, jotka olisi kiireel- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
9843: lisesti toteutettava. Turun piiri on jo aikaisem- teiden rakentamiseen 5 000 000 mark-
9844: pina vuosina jäänyt jälkeen määrärahojen jaos- kaa ja kunnossapitoon 10 000 000 mark-
9845: sa, ja tilanne on tästäkin syystä erittäin huo- kaa.
9846: lestuttava.
9847: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9848:
9849: Einari Nieminen
9850: 1982 vp. 1037
9851:
9852: Raha-asia-aloite n:o 928
9853:
9854:
9855:
9856:
9857: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien elin-
9858: keinoasiamiehen virkojen perustamiseen
9859:
9860:
9861: Eduskunnalle
9862:
9863: Elinkeinojen edistäminen on monissa pienissä Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon on esi-
9864: kunnissa ollut varsin vaikeata. Tästä johtuen tetty yhteensä seitsemän viran perustamista
9865: väestön muuttoliike suurempiin taajamiin on (kaksi virkaa erityisalueiden kuntiin ja viisi
9866: ollut erittäin voimakasta. muualle). Tämä on kuitenkin riittämätöntä.
9867: Monet kunnat ovat palkanneet elinkeinojen- Määrärahaa pitäisi näin ollen lisätä.
9868: sa edistämiseen elinkeinoasiamiehen. Tällaisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
9869: viranhaltijan työstä on saatu yleensä myönteisiä oittaen,
9870: tuloksia. Useissa kunnissa on myös perustettu
9871: tällaisia uusia virkoja, mutta niitä ei ole voitu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9872: täyttää, koska niihin ei ole saatu valtionapua. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
9873: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon on esi- 32.50.30 lisäyksenä 423 900 markkaa 5
9874: tetty määräraha kahden uuden viran perustami- uuden elinkeinoasiamiehen viran perus-
9875: seen erityisaluekuntia varten. Tämä on kuitenkin tamiseen ja hyväksyttäväksi valtionavun
9876: riittämätöntä. Määrärahaa pitäisi näin ollen li- piiriin.
9877: sätä.
9878: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9879:
9880: Einari Nieminen Pentti Poutanen
9881: 1038 1982 vp.
9882:
9883: Raha-asia-aloite n:o 929
9884:
9885:
9886:
9887:
9888: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittami-
9889: sesta kehitysyhteistyöhön
9890:
9891:
9892: Eduskunnalle
9893:
9894: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa 1983 määräraha on noin 1 000 miljoonaa mark-
9895: esitetään kansainväliseen kehitysyhteistyöhön kaa. Hallitus on tinkinyt tästä tavoitteesta ta-
9896: varattavaksi noin 919 miljoonaa markkaa. Tä- valla, joka antaa aiheen epäillä, ettei sovittuja
9897: mä vastaa noin 0,37 % :n bruttokansantuote- päämääriä saavuteta. On varsin epätodennä-
9898: osuutta. Lukuisissa eri yhteyksissä useiden köistä, että tulevien vuosien varrella mahdolli-
9899: vuosien ajan Suomi on luvannut nostaa kehi- sesti kertyvä vajaus kurottaisiin umpeen ker-
9900: tysyhteistyömäärärahansa kansainvälisesti sovit- ralla tavoitevuoden tulo- ja menoarviossa.
9901: tuun 0,7 % :n bruttokansantuoteosuuteen vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9902: teen 1987 mennessä. Arvioiden mukaan tämä
9903: olisi noin 2 000 miljoonaa markkaa. Korotuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9904: sen tulisi siis seuraavan viiden vuoden aikana 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30
9905: olla n. 200 miljoonaa markkaa vuosittain ta- momenteille lisäyksenä 100 000 000
9906: saisen kasvun turvaamiseksi. Lähtökohtana täl- markkaa Suomen kehitysavun saattami-
9907: löin kuitenkin on edellytettävä, että vuonna seksi vähitellen suunnitellulle tasolle.
9908: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
9909:
9910: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
9911: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
9912: 1982 vp. 1039
9913:
9914: Raha-asia-aloirte n:o 930
9915:
9916:
9917:
9918:
9919: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
9920: rakennusten energiataloudelliseen tutkimukseen
9921:
9922:
9923: Eduskunnalle
9924:
9925: Kotimaisen energian käytön lisääminen ja kunnissa to1m1v1en energianeuvojien tarve on
9926: säästötoimien tehostaminen ovat työllisyyttä lisääntynyt.
9927: edistäviä toimenpiteitä. Yhdistämällä energian- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9928: säästö ja energiasuunnittelu työttömyysalueiden
9929: tarpeisiin voidaan samanaikaisesti parantaa kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9930: santaloutta ja tiukentaa oikeasuuntaista energia- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
9931: politiikkaa. 26.70.62 lisäyksenä 500 000 markkaa
9932: Työllisyyden kannalta lämpötaloutta edistä- rakennusten energiataloudelliseen tutki-
9933: viä ja energiaa säästäviä asuntojen korjaustoi- mukseen liittyvän koerakentamisen tu-
9934: menpiteitä on tuettava voimakkaasti. Myös kemiseen.
9935: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
9936:
9937: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
9938: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
9939: 1040 1982. vp.
9940:
9941: Raha-asia-aloite n:o 931
9942:
9943:
9944:
9945:
9946: Nie~ineri~Mäkynen ·· y~n.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
9947: varusmiesten päivärahan korottamiseen
9948:
9949:
9950: Eduskunnalle
9951:
9952: Kolmannen parlamentaarisen puolustuskomi- voitetta jäljessä. Päiv~rahan Vähäisyys käy ilmi
9953: tean mietinnössä ( 1981) todetaan varusmies- myös pohjoismaisessa vertailussa. Erot Suo-
9954: ten taloudellisen aseman kehittämisestä seu- meen ovat maasta riippuen 3-6-kertaiset.
9955: raavaa: "Komitea katsoo, että varusmiesten Ottaen lähtökohdaksi komitean kanta koh-
9956: taloudellisen aseman parantamista ei "voida enää tuullisesta varusmiespäivärahasta voidaan ha-
9957: lykätä, vaikka tämä merkitseekin tuntuvaa li- vaita, että päiväraha on nyt vain 40 % siitä.
9958: säystä puolustusmenoihin. Yhteiskunnan talou- Tästä johtuu, että varusmiespalveluksesta aiheu-
9959: dellisen ja sosiaalisen yleistason huomioonot- tuu miehille ja heidän omaisilleen huomattava
9960: taen ei voida hyväksyä, että kansalaisvelvolli- taloudellinen rasite. Yhteiskunnalle kuuluvan
9961: suuden suorittamisesta muodostuu yksilölle ta- vastuun joutuvat kantamaan isät, äidit ja puoli-
9962: loudellinen rasite. Komitea pitää välttämättö- sot.
9963: mänä, että mietinnön IV luvussa esitetty tavoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9964: te, varusmiesten samoin kuin reserviläisten päi- nioittavasti,
9965: värahan korottaminen 20 % :iin matkustussään-
9966: nön mukaisesta päivärahasta, saavutetaan suosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9967: tuskaudella 1982-1986." den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
9968: Komitean esittämä 20 % voimassa olevasta mentille 27.14.02 lisäyksenä 700 000
9969: matkustussäännön mukaisesta päivärahasta on markkaa varusmiesten päivärahan ko-
9970: 17,60 markkaa. Kun varusmiehen päiväraha on rottamiseksi 1. 12. 1983 lukien 3,75
9971: tällä hetkellä 7,7 5 markkaa, voidaan sen todeta markalla.
9972: olevan huomattavasti komitean asettamaa ta-
9973: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
9974:
9975: Terhi Nieminen-Mäkynen Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Maijala
9976: Helvi Hyrynkangas Juhani Tuomaala Mikko Elo
9977: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari Ole Norrback
9978: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pekka Starast Urpo Leppänen
9979: Toivo Mäkynen Matti Pelttari Jouko Tuovinen
9980: Ulla-Leena Alppi Anssi Joutsenlahti Toivo Yläjärvi
9981: Anneli Kivitie Sinikka Karhuvaara Anna-Liisa Jokinen
9982: Jaakko Itälä Seppo Tikka Juhani Raudasoja
9983: Liisa Jaakonsaari Ben Zyskowicz Paavo Vesterinen
9984: Markku Kauppinen Petter Savdla Markus Aaltonen
9985: 1982 vp. 1041
9986:
9987: Raha-asia'"'Biloite n:o 932
9988:
9989:
9990:
9991:
9992: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
9993: orkestereiden ja yhtyeiden aluetoimintaan
9994:
9995:
9996: Eduskunnalle
9997:
9998: Viime vuosikymmeninä on maassamme kiin- Koska alueorkesteritoiminnan vakinaistami-
9999: nostus musiikkiin kasvanut erittäin suuresti. nen tulee viemään useita vuosia, toiminta-
10000: Tämä on johtanut orkesteritoiminnan vilkas- avustusten saattaminen muiden taidelaitosten
10001: tumiseen sekä taiteellisen vaatimustason voi- tasolle voisi tapahtua asteittain esimerkiksi seu-
10002: makkaaseen nousuun. Orkesterimme ovat myös raavan kymmenen vuoden aikana. Tällaista esi-
10003: merkittävällä tavalla edustaneet maamme kult- tystä tukevat mm. Suomen Sinfoniaorkesterit
10004: tuurielämää ulkomailla. ry, Suomen Muusikkojen Liitto ry ja Suomen
10005: Orkesterimusiikin valtakunnallisen tasapuoli- Kaupunkiliitto.
10006: suuden kannalta tärkeän alueorkesteritoimin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10007: nan edistämis- ja rahoitussuunnitelmat ovat
10008: jääneet jo kahdeksan vuotta keskeneräisiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10009: Samanaikaisesti ovat myös maamme orkesterei- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10010: den valtionavustukset jääneet yhä pahemmin 29.90.52 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
10011: jälkeen teatterilaitoksen ja musiikkioppilaitos- käyttösuunnitelman kohtaan "Orkeste-
10012: ten saamista valtionavuista. reiden ja yhtyeiden aluetoimintaan".
10013: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
10014:
10015: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
10016: Matti Maijala Helvi Hyrynkangas
10017:
10018:
10019:
10020:
10021: 1}1 088200412K
10022: 1042 1982 vp.
10023:
10024: Raha-asi&-aloite n:o 933
10025:
10026:
10027:
10028:
10029: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmailu-
10030: museoyhdistys ry:lle Suomen Ilmailumuseon toisen näyttely-
10031: hallin rakentamiseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla
10032:
10033:
10034: Eduskunnalle
10035:
10036: Ilmailumuseoyhdistys ry. on vuosina 1979 dollisuudet ilman julkisten viranomaisten ja
10037: -1981 rakennuttanut Helsinki-Vantaan len- yhteiskunnan tukea valtakunnallisen rakennus-
10038: toaseman alueelle valtakunnallisen Suomen 11- hankkeen jatkamiseen ovat sangen rajoitetut,
10039: mailumuseon ensimmäisen näyttelyhallin. Mu- kun maamme ilmailun historiaan liittyvää
10040: seo avattiin viime vuoden syyskuussa ja siihen ainutlaatuista ja arvokasta kalustoa on edel-
10041: on tähän mennessä tutustunut jo n. 35 000 leen suuressa määrin tuhoutumisalttiina,
10042: katsojaa. kun museoon sijoitetaan, paitsi yhdistyksen
10043: Museohankkeen aloittaminen aikanaan oli ja yksityisten omaisuutta, huomattavassa mää-
10044: mahdollista eduskunnan myönnettyä valtion rin myös valtion omistamaa ainutlaatuista ja
10045: vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa tarkoituk- erikoista maamme ilmailun historiaan liittyvää
10046: seen 300 000 markan valtionavustuksen. esineistöä ja.
10047: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoarvios- kun Ilmailumuseoyhdistys ry. täysin oma-
10048: sa olleen määrärahan lisäksi on yhdistys saa- aloitteisesti ja vapaaehtoisin voimin on edel-
10049: nut hankkeen rahoittamiseen pienempiä avus- leen jatkamassa Helsinki-Vantaan lentoaseman
10050: tuksia opetusministeriöltä ja museovirastolta. alueella sijaitsevaa valtakunnallista erikoismu-
10051: Myös Vantaan ja Espoon kaupungit olivat seohanketta, katsomme, että yhdistyksen toi-
10052: hankkeen rahoittamisessa mukana vähäisemmin minnan riittävän tehokas tukeminen on myös
10053: osuuksia. koko yhteiskunnan asia.
10054: Museohankkeen ensimma1sen rakennusvai- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
10055: heen rakennuskustannukset olivat kokonaisuu- nioittavasti,
10056: dessaan runsaat 2 miljoonaa markkaa.
10057: Pääosan 1 300 m2 :n museorakennuksen ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10058: hoitukseen yhdistys joutui hankkimaan pienistä 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10059: lahjoituksista kooten ja lainavaroin. 31.99.40 (Eräät valtionavut) 760 000
10060: Kun nykyinen museohalli on jo museoesi- markan määrärahan valtionavustuksena
10061: neitä täynnä ja osaa yhdistyksenkin omista- Ilmailumuseoyhdistys ry:lle valtakun-
10062: mista koneista ja muista esineistä säilytetään nallisen Suomen Ilmailumuseon toisen
10063: huonoissa tilapäissuojissa, näyttelyhallin osarahoitukseen Helsinki
10064: kun Ilmailumuseoyhdistys ry:n omat mah- -Vantaan lentoaseman alueella.
10065: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
10066:
10067: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
10068: Jaakko Itälä Helvi Hyrynkangas
10069: 1982 vp. 1043
10070:
10071: Rahar-asia-aloite n:o 934
10072:
10073:
10074:
10075:
10076: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
10077: teollistamistutkimuksiin
10078:
10079:
10080: Eduskunnalle
10081:
10082: Teollisuuden edistämiseen tähtäävä tutkimus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10083: työ on erittäin tärkeätä koko kansantalouden den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
10084: kannalta. Teollisuus on eri alueilla erilaista, tille 32.50.23 (Teollistamistutkimuk-
10085: joten myös teollisuuden alueelliseen tutkimus- set) 3 000 000 markan määrärahan, jos-
10086: työhön on varattava riittävästi voimavaroja. ta 2 000 000 markkaa tulisi käyttää
10087: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- alueellisiin teollistamistutkimuksiin.
10088: nioittaen,
10089: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
10090:
10091: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
10092: Toivo Mäkynen Jaakko 1tälä
10093: 1044 1982 vp.
10094:
10095: Raha-asia-aloite n:o 935
10096:
10097:
10098:
10099:
10100: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
10101: energiansäästöä koskevaan tutkimukseen
10102:
10103:
10104: Eduskunnalle
10105:
10106: Viime vuosikymmenten jatkuva taloudellinen maisten energialähteiden suuntaan. Tämä edel-
10107: kasvu on paljolti perustunut alati kiihtyvään lyttää kuitenkin, että näiden vaihtoehtojen tut-
10108: energiantuotannon ja -kulutuksen kasvuun. Täl- kimiseen suunnataan erityisen runsaasti voima-
10109: lainen kasvu on viime vuosina osoittautunut varoja. Voidaan arvioida, että jos vaihtoehtois-
10110: erittäin haavoittuvaksi. Öljyn saanti on ollut ten energialähteiden tutkimukseen olisi tähän
10111: jatkuvasti uhattuna ja vaikka Suomi ei olekaan mennessä uhrattu edes murto-osa ydintutki-
10112: vielä joutunut kärsimään öljypulasta, ovat suo- mukseen suunnatuista varoista, meillä olisi to-
10113: malaiset saaneet kokea öljyn hinnannousut yhtä dennäköisesti jo nyt käytettävissä erittäin käyt-
10114: kipeinä kuin muutkin. tökelpoisia ratkaisuvaihtoehtoja.
10115: Riippuvuutta öljystä onkin voimakkaasti vä- Vaihtoehtoisten energialähteiden tutkimus ja
10116: hennettävä. Tämä on toki yleisesti tunnustettu, kehittely on vain osa sitä toimintaa, jolla
10117: mutta riittäviin käytännön toimiin ei ole ryh- maamme energiataloutta voidaan suunnata ter-
10118: dytty. Tätä osoittaa se, että öljyn osuus ener- veelle pohjalle. Erityistä huomiota on kiinni-
10119: giankulutuksesta on edelleen kaikesta huoli- tettävä energiansäästöön yleensä ja erityisesti
10120: matta kasvanut. siihen, miten jo yhdyskuntien suunnitteluvai-
10121: Ydinvoima ei ole sellainen energiamuoto, heessa voidaan vaikuttaa energiantarpeen mini-
10122: jonka perustalle tulevaisuuden energiantuotanto moimiseksi.
10123: voitaisiin rakentaa. Ydinvoiman turvallisuusris- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10124: kit ovat osoittautuneet kiistämättömiksi, jäte-
10125: ongelmat ovat yhä täysin ratkaisematta. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10126: voimaloiden taloudellisuus on osoittautunut hy- 1983 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
10127: vin kyseenalaiseksi kustannusten kohotessa ja markkaa käytettäväksi energiansäästöä
10128: jatkuvien seisokkien heikentäessä kannatta- koskevaan tutkimukseen, kotimaisten
10129: vuutta. energialähteiden tutkimukseen sekä
10130: Energiantuotantoa onkin mahdollisimman energiatalouden suunnitteluun liittyviin
10131: voimakkaasti kehitettävä vaihtoehtoisten koti- selvityksiin.
10132: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
10133:
10134: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
10135: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
10136: 1982 vp. '1045
10137:
10138: Raha--asia-aloite n:o 936
10139:
10140:
10141:
10142:
10143: Nikkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
10144: tilatalouden kehittämisrahastoon
10145:
10146:
10147: Eduskunnalle
10148:
10149: Maaseudun kehitys on viime vuosikymme- että maatalouden kustannukset ovat nousseet
10150: ninä ollut huolestuttava. Sen väestö on vähen- kokonaistuottoa nopeammin ja maatalouden ve-
10151: tynyt 1950-luvun alusta lähtien yli miljoonalla. lat ovat kasvaneet viimeisten viiden vuoden
10152: Suomesta alkoi kehittyä tällöin palvelu- ja aikana kaksinkertaisiksi.
10153: teollisuusyhteiskunta. Maatilojen pääomahuollossa maatalouden ke-
10154: Suomi kulki saman tien kuin muutkin kehit- hittämisrahasto on tärkeä. Sen varat ovat kui-
10155: tyneet valtiot. Niissä alkutuotannon osuus on tenkin riittämättömät. Jotta nuorten osuutta
10156: ollut jo kauan alle 10 %. Meillä v. 1950 osuus saataisiin maatalousyrityksissä lisättyä, olisi
10157: oli 50%, nyt hieman yli 10% työllisestä maatalouden kehittämisrahaston varoja halli-
10158: työvoimasta. Tämän kehityksen aikana pidettiin tuksen esityksestä poiketen merkittävästi lisät-
10159: luonnollisena, että Suomessa kehitys kulkee tävä. Tämä on tärkeätä siksikin, että maaseu-
10160: juuri tämän saman tien. dun rahalaitokset eivät kykene tyydyttämään
10161: Tätä rajua kehitystä ei nähty maaseudun yhä lisääntyvää alueensa maatalouden pääoman
10162: autioitumisen ongelmana, jonkalaiseksi se vähi- tarvetta.
10163: tellen on kehittynyt. Maatilojen lukumäärä vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10164: henee nopeasti ja maatalousväestön ikäraken-
10165: ne muuttuu siten, että vanhusten osuus kasvaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10166: nopeasti eikä heidän tilalleen ole tulossa uusia 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10167: yrittäjiä. 30.32.60 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
10168: Maatalouden taloudellinen pohja on heiken- siirtona maatilatalouden kehittämisrahas-
10169: tynyt koko maassa, mikä mm. johtuu siitä, toon.
10170: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
10171:
10172: Olavi Nikkilä Sampsa Aaltio Matti Hakala
10173: 1046 1982 vp.
10174:
10175: Raha-asia-aloirte n:o 937
10176:
10177:
10178:
10179:
10180: Nikkilä: Määrärahan osoittamisesta pientietokonelaitteistojen han-
10181: kintaan piirimetsälautakunnille
10182:
10183:
10184: Eduskunnalle
10185:
10186: Yksityismetsätalouden organisaatioiden (kes- pientietokonelaitteisto, jolla uudet ohjelmat
10187: kusmetsälautakunnat, piirimetsälautakunnat, pääasiassa tullaan laatimaan. Piirimetsälauta-
10188: metsänhoitoyhdistykset) ensimmäiset atk-sovel- kuntiin laitteistot on suunniteltu hankittavaksi
10189: lutukset otettiin käyttöön 1960-luvun lo- seuraavan aikataulun mukaan.
10190: pulla. Vuonna 1980 valmistui eri toimielimien vuonna 1983 3 kpl
10191: edustajista koostuneen työryhmän valmistelema " 1984 8 kpl
10192: tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelma, jossa , 1985 8 kpl (mukana kaksi ruot-
10193: esitettiin tietojenkäsittely hajautettavaksi piiri- sinkielistä piirimetsä-
10194: metsälautakuntakohtaisille pientietokonelaitteis- lautakuntaa)
10195: toille. Edellä olevan perusteella ehdotan,
10196: Kehittämissuunnitelman pohjalta on käyn-
10197: nistynyt projekti, jonka tavoitteena on hajaut- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10198: taa uusi järjestelmä maakunnallisille laitteis- den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
10199: toille vuoteen 1986 mennessä. Siirtymäkaudesta mentin 30.58.42 alamomentille 2
10200: pitäisi saada mahdollisimman lyhyt siksi, että 1 800 000 markan määrärahan pientie-
10201: rinnakkaisten järjestelmien käyttö sitoo voima- tokonelaitteistojen hankintaan piiri-
10202: varoja. Vuoden 1982 laitteistomäärärahalla voi- metsälautakunnille.
10203: daan Keskusmetsälautakunta Tapioon hankkia
10204: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
10205:
10206: Olavi Nikkilä
10207: 1982 vp. 1047
10208:
10209: Raha-asia-aloite n:o 938
10210:
10211:
10212:
10213:
10214: Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöjen
10215: ja ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöhön
10216:
10217:
10218: Eduskunnalle
10219:
10220: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1983 tysavun käyttösuunnitelmassa.
10221: tulo- ja menoarvioksi ehdotetaan varsin huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10222: mattavaa kasvua lähetysjärjestöjen kehitysyh-
10223: teistyön tukemiseen. Tämä on sinänsä perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10224: teltua, mutta vaatisi jo OECD:n suositusten- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10225: kin perusteella rinnalleen muiden kansalaisjär- 24.30.67 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
10226: jestöjen kehitysyhteistyön tuen kasvattamisen. tukena kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis-
10227: Erityisesti ammattiyhdistysliike harjoittaa työlle ja 1 500 000 markkaa tukena
10228: maassamme huomattavan laajaa kehitysyhteis- ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteis-
10229: työtä, joka ansaitsisi lähetysjärjestöjen asemaa työlle.
10230: vastaten oman kohtansa lahjamuotoisen kehi-
10231: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
10232:
10233: Helvi Niskanen Vappu Säilynoja
10234: 1048 1982 vp.
10235:
10236: Raha-asia-aloite n:o 939
10237:
10238:
10239:
10240:
10241: Niskanen: Määrärahan osoittamisesta Pohjolan Opiston raken-
10242: nusavustukseen
10243:
10244:
10245: Eduskunnalle
10246:
10247: Pohjola Opiston tilojen kehittämiseen ja paa-ajan tilojen sekä maJoltus- ja työskentely-
10248: kunnostamiseen nykyajan vaatimusten tasolle tilojen uudistamisesta ja kunnostamisesta aiheu-
10249: on saatu vuosina 1980, 1981 ja 1982 yhteensä tuvien kustannusten peittämiseen.
10250: 1 200 000 markan rakennusavustukset. Tilojen Edellä olevaan viitaten ehdotan,
10251: kehittämistoimenpiteiden loppuun suorittami-
10252: seksi SAK:n hallitus esittää, että valtion vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10253: den 1983 tulo- ja menoarvioon otettaisiin Poh- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
10254: jolan Opistolle 1 miljoonan markan määräraha. markkaa rakennusavustuksena Pohjolan
10255: Määräraha käytettäisiin opiston keittiön ja va- Opistolle.
10256: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
10257:
10258: Helvi Niskanen
10259: 1982 vp. 1049
10260:
10261: Raha-asia'-aloite n:o 940
10262:
10263:
10264:
10265:
10266: Niskanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oppimate-
10267: riaalin hankkimiseen valtion keskusammattikouluille
10268:
10269:
10270: Eduskunnalle
10271:
10272: Valtion keskusammattikoulujen oppimateriaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10273: lin hankintaan, työtoimintaan ja opetushenki-
10274: lökunnan koulutusmatkoihin käytettävissä ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10275: vat varat ovat riittämättömät. Ensi vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10276: tulo- ja menoarvioon sisältyvä keskusammatti- 29.68.29 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
10277: koulujen kulutusmenoihin varatun määrärahan oppimateriaalin hankkimiseen valtion
10278: korottaminen runsaalla neljällä· miljoonalla mar- keskusammattikouluille.
10279: kalla on tarpeisiin nähden vähäinen eikä riitä
10280: poistamaan muodostunutta käyttörahavajetta.
10281: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
10282:
10283: Helvi Niskanen Vappu Säilynoja
10284:
10285:
10286:
10287:
10288: 132 088200412K
10289: 1050 1982 vp.
10290:
10291: Raha-asia-aloite n:o 941
10292:
10293:
10294:
10295:
10296: Niskanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kaluston ja
10297: työkoneiden hankkimiseen valtion keskusammattikouluille
10298:
10299:
10300: Eduskunnalle
10301:
10302: Valtion keskusammattikoulujen toiminnassa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10303: ()n pullonkaulaksi muodostumassa kaluston ja
10304: työkoneiden hankkimiseen ja uudistamiseen va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10305: rattujen määrärahojen alimitoitus. Tehokas ja 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10306: myös taloudellisesti järkevä ammattikouluope- 29.68.70 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
10307: tus edellyttää, että käytettävissä olevat koneet kaluston ja työkoneiden hankkimiseen
10308: ja kalusto ovat ajanmukaiset ja niiden täyden- valtion keskusammattikouluille.
10309: tämiseen ja kunnossapitoon on taloudellisia
10310: mahdollisuuksia.
10311: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
10312:
10313: Helvi Niskanen Vappu Säilynoja
10314: 1982 vp. 1051
10315:
10316: Raha-asia-aloite n:o 942
10317:
10318:
10319:
10320:
10321: Niskanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja tele-
10322: laitoksen konehankintoihin
10323:
10324:
10325: Eduskunnalle
10326:
10327: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa sysäyksittäin toteutetut hankinnat ovat vaikeut-
10328: on posti- ja telelaitdk:sen konekLen ja laitteiden taneet suunnittelua.
10329: hankkimiseen momentilla 31.94.73 osoitettu Ikärakenteen vinoutumisesta voidaan mainita
10330: 41 miljoonaa markkaa, joka on riittämätön ajo- posti- ja telelaitoksen linja-autokalusto, josta
10331: neuvoka:luston uusimiseksi ja posti- ja telelai- huomattava osa on n. 10 vuoden ikäistä. Toi-
10332: toksen 'tehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi. nen ryhmä, jossa tarpeellista uudistamista ei ole
10333: Liikenneministeriön asettaman korjaamotyö- voitu suorittaa, on laitoksen raskas kuorma-
10334: ryhmän mietinnössä ma1nitaan, että posti- ja autokalusto.
10335: telelaitoksen 1toimintayksikköjen suunnitelmista Posti- ja telelaitoksen ajoneuvokalustohan-
10336: johdetun vuosien 1982-1986 taloussuunnitel- kinnat tukevat osaltaan kotimaisia yrityksiä ja
10337: man toteuttaminen edellyttäisi vuoden 1980 työllisyyttä.
10338: hintatasossa vuosittain ajoneuvokalustoon in- Edellä mainittuihin asioihin viitaten ehdo-
10339: vestoitavan keskimäärin 50,5 miljoonaa mark- tamme,
10340: kaa, mikä merkitsisi viime vuosien hankinta-
10341: määrärahojen kaksinkerta~stamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10342: Voimakas rahoitustarve johtuu seuraavista 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10343: seikoista. Viime vuosien hankinnat ovat olleet 31.94.73 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
10344: keskimääräistä alhaisemmat, ajoneuvojen käyt- koneiden ja laitteiden hankkimiseen
10345: töön liittyvillä lyhyen tähtäyksen keinoilla ei posti- ja telelaitokselle.
10346: voida enää vähentää hankintatarvetta. Myös
10347: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
10348:
10349: Helvi Niskanen Unto Ruotsalainen Ulla-Leena Alppi
10350: 1052 1982 vp.
10351:
10352: Raha-asia-aloite n:o 943
10353:
10354:
10355:
10356:
10357: Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta postinlajittelukeskuk-
10358: sen laajentamiseen Oulussa
10359:
10360:
10361: Eduskunnalle
10362:
10363: Oulussa t01m1va postinlajittelukeskus on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10364: suunniteltu laajennettavaksi. Laajennustöiden
10365: aloittamista kiirehtii se, että nykyisissä liian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10366: ahtaissa tiloissa on käynyt vaikeaksi selviytyä 1983 tulo- ja menoarvioon 800 000
10367: postin lajittelusta, palvelusten kehittämisestä markan määrärahan Oulussa toimivan
10368: ja alueella kasvaneista postipalvelun tarpeista. postinlajittelukeskuksen laajennustöiden
10369: Huomionarvoinen seikka on myös se, että aloittamiseen.
10370: työskenteleminen liian ahtaissa tiloissa aiheut-
10371: taa henkilökunnalle lisääntyviä työtapaturma-
10372: riskejä ja terveydellisiä vaaroja.
10373: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
10374:
10375: Helvi Niskanen Vappu Säilynoja
10376: 1982 vp. 1053
10377:
10378: Raha-asia-aloite n:o 944
10379:
10380:
10381:
10382:
10383: Niskanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eläkeläisten
10384: järjestöjen valtionapuun
10385:
10386:
10387: Eduskunnalle
10388:
10389: Eläkeläisten järjestöt tekevät merkittävää hoissa otetaan huomioon inflaation aiheuttama
10390: työtä eläkeläisten vapaa-ajan, virkistyksen, yh- kustannusten nousu.
10391: teiskunnallisen osallistumisen sekä etujen val- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
10392: vonnan hyväksi. Sen vuoksi on tärkeää, että
10393: valtiovalta avustaa taloudellisesti eläkeläisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10394: järjestöjen toimintaa. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10395: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä 33.58.51 (Valtionapu eläkeläisten jär-
10396: eläkeläisten järjestöille myönnettävä valtionapu jestöille) lisäyksenä 200 000 markkaa
10397: -on samansuuruinen kuin kuluvan vuoden tulo- eläkeläisten järjestöjen valtionapuun.
10398: ja menoarviossa. On asiallista, että määrära-
10399: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
10400:
10401: Helvi Niskanen Unto Ruotsalainen Ulla-Leena Alppi
10402: 1054 1982 rd.
10403:
10404: Fi:nansmotion nr 945
10405:
10406:
10407:
10408:
10409: Norrback m. fl.: Om anvisande av höjt anslag för höjning av
10410: räntestödet för lån för anskaffning av bostad
10411:
10412:
10413: Tili Riksdagen
10414:
10415: Under de senaste åren då bostadspriserna på ligare skulle stå för 1 % av räntorna på lånen.
10416: många håll i landet stigit avsevärt, har det bli- Utgående från de beräkningar som görs i pro-
10417: vit allt svårare för ungdomar att komma över positionen angående statsförslaget kan man
10418: den första egna bostaden. Det har också visat konstatera att 1 % räntesubventionering med-
10419: sig att det finns många grupper som faller för kostnader om 8 miljoner mark.
10420: emellan dels det statsbelånade systemet och dels Med hänvisning tili ovan stående vill under-
10421: s.k. hårdvalutabostäder. Detta är ju bakgrunden tecknade föreslå,
10422: till att det införts bostadssparpremier och ränte-
10423: stöd för ungdom. Trots dessa nya stödformer att Riksdagen i statsförslaget för
10424: kan man konstatera att detta bostadssparande år 1983 på moment 26.12.53 måtte upp-
10425: blir väldigt betungande för de unga, p.g.a. de ta ett tilläggsanslag om 8 000 000 mark
10426: höga bostadspriserna och den stora lånebörda att användas för att höja statens ränte-
10427: som detta system innebär; 80% av bostads- stöd enligt lagen om räntestöd för an-
10428: priset utgörs av lånet. skaffande av ägarbostad (639/82) från
10429: Det vore därför skäl för staten att under- 5% till6 %.
10430: lätta bostadssparandet genom att staten ytter-
10431: Helsingfors den 30 september 1982
10432:
10433: Ole Norrback Boris Renlund
10434: Jutta Zilliacus Håkan Malm
10435: 1982 vp. 1055
10436:
10437: Raha-asia-aloite n:o 945 Suomennos
10438:
10439:
10440:
10441:
10442: Norrback ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asunnon
10443: hankintaan myönnettävien lainojen korkotukeen sen korotta-
10444: miseksi
10445:
10446:
10447: Eduskunnalle
10448:
10449: Asuntojen hintojen noustua viime vuosina Tästä syystä valtion olisi syytä helpottaa
10450: huomattavasti eri puolilla maatamme on nuori- asuntosäästämistä siten, että valtio ottaisi vas-
10451: solle tullut yhä vaikeammaksi saada hankituksi tatakseen vielä 1 prosentista lainojen korosta.
10452: itselleen ensiasunto. On myös osoittautunut, Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyvien
10453: että useat jäävät väliinputoajan asemaan eli toi- arvioiden mukaan on todettavissa, että 1 pro-
10454: saalta valtion lainoittaman järjestelmän ja toi- sentin korkotuki aiheuttaa 8 miljoonan markan
10455: saalta ns. kovan rahan asuntotuotannon väliin. kustannukset.
10456: Juuri täs.tä syystähän on otettu käyttöön nuori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10457: solle myönnettävät asuntosäästöpalkkiot ja nioittavasti,
10458: korkotuki. Näistä uusista tukimuodoista huoli-
10459: matta on todettavissa, että asuntosäästäminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10460: tulee erittäin raskaaksi nuorille korkeiden asun- 1983 tulo- ia menoarvioon momentille
10461: tojen hintojen ja lainojen aiheuttamien rasitus- 26.12.53 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
10462: ten johdosta, jotka ovat seurausta tästä järjes- oman asunnon hankintaan myönnettä-
10463: telmästä; 80 % asunnon hinnasta on lainapää- vien lainoien korkotuesta annetun lain
10464: omaa. (639/82) mukaisen valtion korkotuen
10465: korottamiseksi 5 %:sta 6 %:iin.
10466: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
10467:
10468: Ole Norrback Boris Renlund
10469: Jutta Zilliacus Håkan Malm
10470: 1056 1982 rd.
10471:
10472: Filnalll.Smotion nr 946
10473:
10474:
10475:
10476:
10477: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag åt Svenska Bygg-
10478: mästareförbundet i Finland för utgivningen av Byggnads-
10479: kalendern
10480:
10481:
10482: Tili Riksdagen
10483:
10484: Tryckning och utgivning av facklitteratur i ett resultat av vårt samarbete kommer de nu
10485: små upplagor blir ofta ouproportionerligt dyrt. att publiceras i RK 83. Bestämmelserna är
10486: Facklitteratur på svenska säljs sällan i stora kanske den avdelning eleveroa mest använder.
10487: upplagor i vårt land. För att kunna ge ut Här finns publicerat Byggnadslagen och för-
10488: facklitteratur behövs ofta olika stödformer. ordningen, Byggbestämmelsesamlingen, den nya
10489: Svenska Byggmästareförbundet i Finland r.f. Marktäktslagen (i BK 83) o.s.v. Här fram-
10490: ger årligen ut en bok som heter Byggnads- träder kalenderns karaktär som handbok tyd-
10491: kalendern. ligt, en mängd materia! samlat inom samma
10492: Ändamålet med BK har varit det samma pärmar som eleverna skulle vara tvungna att
10493: ända sedan 1929, att betjäna medlemmarna skaffa ändå. Eleveroa sparar pengar genom att
10494: och andra som har med praktisk byggnads- köpa BK! Avdelningen Avtal och arvoden
10495: verksamhet att göra. Idag kan man säga att föreslås årligen utvidgad med bl.a. byggmästar-
10496: kalendern betjänar a) medlemmaroa, b) elever nas kollektivavtal men trots flera försök tiliåter
10497: och lärare vid tekniska- och yrkesskolor, c) inte Yksityistoimialojen rakennusmestariliitto
10498: kommunala och statliga myndigheter, d) bygg- att deras avtal publiceras med motiveringen
10499: nadsfirmor och e) personer som sysslar med att det är endast deras medlemmar som får
10500: praktisk byggnadsverksamhet. Innehållet i ka- ta del av det. Bygglexikon avser att hjälpa
10501: lendero har under de gångna åren i princip alla som har svårigheter med finskan. Att döma
10502: varit det samma, åtminstone en del. Detta av de telefonsamtal som kommit så är det stats-
10503: beror på att i kalendero samlats just sådana rådets översättningsbyrå som har det största
10504: uppgifter som användarna har nytta av. Trots behovet! Ursprungligen var det meningen att
10505: att tekniken gått framåt med stormsteg så kalendero skulle vara ett hjälpmedel för elever-
10506: byggs ett hus i dag på samma sätt som på na vid de tekniska skolorna. Överraskande nog
10507: 1920-talet. Därför har innehållet i kalendern är kalendern i stor användning även bland
10508: varit det samma under hela tiden. Allt från yrkesskolorna!
10509: början har kalendern använts i de tekniska De tre avdelningar som inte betjänar elever-
10510: skolorna. Under åren som gått har innehållet oa är kallade Byggkunskap, Egnahemsbyggande
10511: utökats så att det allt bättre och bättre lämpar och Matrikel. I avdelningen Byggkunskap ingår
10512: sig för eleveroa vid de tekniska skoloroa. Ka- en artikel som förklarar bestämmelserna om
10513: lendern har åtta avdelningar varav fem speciellt betongkonstruktioner som även eleveroa an-
10514: är nyttiga för eleverna. Det är avdelningarna vänder.
10515: Matematik, Konstruktion, Bestämmelser, Avtal Finansieringen av Byggnadskalendern har
10516: och arvoden och Bygglexikon. SBF har beaktat alltid varit problematisk. Trots att en bety-
10517: skolornas behov bl.a. genom att en representant dande del av kostnaderna kan täckas med an-
10518: för Vasa Tekniska läroanstalt sitter med i nonser, så har det blivit svårt att kunna täcka
10519: redaktionen för kalendern. Hans önskemål har kostnaderna. Eftersom kalendern används som
10520: bl.a. lett tili att avdelningen Matematik i bok i undervisningen i de svenska tekniska
10521: BK 83 har omarbetats och utökats så att den läroanstalteroa i vårt land vore det rimligt
10522: bättre svarar mot dagens behov. Tabelleroa att staten skulle stöda utgivningen.
10523: i avdelningen Konstruktion är unika och 1982 Budgeten för Byggnadskalendern är för år
10524: fanns de inte att få på finskt håll men som 1983 beräknad tili drygt 200 000 mk. Av
10525: Finansmotion nr 946 1057
10526:
10527: detta belopp borde staten kunna stå för en att Riksdagen i stats/örslaget för år
10528: fjärdedel eller 50 000 mk. 1983 måtte uppta ett a11slag om 50 000
10529: Med ovan stående motivering föreslås här- mark åt Svenska Byggmästareförbundet
10530: med vördsamt, i Finland r.f. för stöd för utgivning av
10531: Byggnadskalendern.
10532: Helsingfors den .30 september 1982
10533:
10534: Ole Norrback Boris Renlund
10535: Jutta Zilliacus Håkan Malm
10536:
10537:
10538:
10539:
10540: 133 088200412K
10541: 1058 1982 vp.
10542:
10543: R.ah.asia-aloite n:o 946 Suomennos
10544:
10545:
10546:
10547:
10548: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Byggmästare-
10549: förbundet i Finland -nimiselle yhdistykselle Rakennuskalen-
10550: terin julkaisemiseen
10551:
10552:
10553: Eduskunnalle
10554:
10555: Ammattikirjallisuuden painattaminen ja jul- yhteistyön tuloksena julkaisemaan RK 83:ssa.
10556: kaiseminen pieninä painoksina tulee useimmi- Määräykset ovat ehkä oppilaiden eniten käyt-
10557: ten suhteettoman kalliiksi. Ruotsinkielistä am- tämä osasto. Siinä on julkaistu rakennuslaki ja
10558: mattikirjallisuutta myydään harvoin suurina pai- -asetus, rakennusmääräyskokoelma, uusi maa-
10559: noksina maassamme. Ammattikirjallisuuden jul- aineslaki (BK 83:ssa) jne. Tästä selviää kalen-
10560: kaisemiseksi tarvitaan usein erilaisia tukitoimia. terin luonne käsikirjana; samoihin kansiin on
10561: Svenska Byggmästareförbundet i Finland rf. koottuna suuri määrä materiaalia, joka oppilai-
10562: julkaisee vuosittain Byggnadskalendern-nimistä den olisi joka tapauksessa pakko hankkia. Op-
10563: kirjaa. pilaat säästävät rahaa ostamalla BK:n! Sopi-
10564: BK:n tarkoitus on ollut sama vuodesta 1929 muksia ja palkkioita käsittelevää osastoa ehdo-
10565: lähtien, nimittäin palvella jäseniä ja muita, jot- tetaan vuosittain laajennettavaksi sisällyttämäl-
10566: ka ovat tekemisissä käytännön rakennustoimin- lä siihen mm. rakennusmestareiden työehtosopi-
10567: nan kanssa. Tällä hetkellä voidaan kalenterin mus, mutta useista yrityksistä huolimatta Yksi-
10568: sanoa palvelevan a) jäseniä, b) teknillisten kou- tyistoimialojen rakennusmestariliitto ei salli so-
10569: lujen ja ammattikoulujen oppilaita ja opettajia, pimustaan julkaistavan perustellen sitä sillä,
10570: c) kunnan ja valtion virkamiehiä, d) rakennus- että ainoastaan heidän omat jäsenensä ovat oi-
10571: IJ.iikkeitä ja e) henkilöitä, jotka ovat tekemisissä keutetut saamaan sen tietoonsa. Rakennussana-
10572: käytännön rakennustoiminnan kanssa. Kalente- kirjan tarkoituksena on auttaa kaikkia, joilla
10573: rin sisältö on kuluneiden vuosien aikana ollut on vaikeuksia suomen kielessä. Päätellen lukui-
10574: periaatteessa sama, ainakin osittain. Tämä joh- sista puhelinsoitoista suurin tarve olisi valtio-
10575: tuu siitä, että kalenteriin on kerätty juuri sel- neuvoston käännöstoimistolla! Alunperin oli
10576: laisia tietoja, joista sen käyttäjille on hyötyä. tarkoitus, että kalenteri olisi teknillisten kou-
10577: Vaikka tekniikka on valtavasti edistynyt, talot lujen oppilaiden apuväline. Yllättävää kyllä ka-
10578: rakennetaan tällä hetkellä samoin kuin 1920- lenteri on yleisessä käytössä myös ammatti-
10579: luvulla. Tästä syystä kalenterin sisältö on ollut kouluissa!
10580: koko ajan sama. Aivan alusta saakka on kalen-
10581: Kalenterin kolme osastoa, jotka eivät ole
10582: teria käytetty teknillisissä kouluissa. Kalenteris-
10583: avuksi oppilaille, ovat nimeltään Rakennustie-
10584: sa on kahdeksan osastoa, joista erityisesti viisi on
10585: to, Omakotirakentaminen ja Matrikkeli. Raken-
10586: oppilaiden kannalta hyödyllisiä. Nämä osastot
10587: nustieto-osastoon sisältyy artikkeli, jossa selvi-
10588: ovat Matematiikka, Rakentaminen, Määräykset,
10589: tellään betonirakennelmia koskevia määräyksiä;
10590: Sopimukset ja palkkiot ja Rakennussanakirja.
10591: tätä artikkelia käyttävät myös oppilaat.
10592: SBF on ottanut koulujen tarpeet huomioon
10593: mm. siten, että Vaasan teknillisen oppilaitoksen Byggnadskalenderin rahoitus on aina ollut
10594: edustaja on mukana kalenterin toimituksessa. ongelmallinen. Vaikka huomattava osa kustan-
10595: Hänen toivomuksestaan on matematiikan osas- nuksista voidaan peittää ilmoitustuloilla, kaik-
10596: to BK 83: ssa laadittu uudelleen ja sitä on li- kien kustannusten kattaminen on tullut yhä
10597: sätty paremmin vastaamaan tämän päivän vaati- vaikeammaksi. Koska kalenteria käytetään op-
10598: muksia. Rakentamisosaston taulukot ovat ainut- pikirjana maamme ruotsinkielisissä teknillisissä
10599: laatuisia eikä vastaavia suomenkielisiä ollut oppilaitoksissa, olisi kohtuullista, että valtio tu-
10600: saatavana vuonna 1982, mutta ne tullaan nyt kisi sen julkaisemista.
10601: Raha-asia-aloite n:o 946 1059
10602:
10603: Byggnadskaienderin vuoden 198.3 tulo- ia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10604: menoarvio arvioidaan yli 200 000 markaksi. 1983 tulo- ;a menoarvioon .50 000
10605: Tästä määrästä valtion tulisi vastata neljäsosas- markkaa Svenska Byggmästare/örbundet
10606: ta eli 50 000 markasta. i Finland rf:lle Byggnadskalendern
10607: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- -nimisen teoksen iulkaisemisen tukemi-
10608: nioittavasti, seksi.
10609: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1982
10610:
10611: Ole Norrback Boris Renlund
10612: Jutta Zilliacus Håkan Malm
10613: 1060 1982 rd.
10614:
10615: Finansmotion nr 947
10616:
10617:
10618:
10619:
10620: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av en
10621: sjöräddningsbåt till Karleby
10622:
10623:
10624: Tili Riksdagen
10625:
10626: I takt med att fritiden ökat har intresset Med tanke på att fritidsbåtarnas antal just
10627: för fritidsbåtar och vistelse till sjöss ökat i i Karlebynejden är synnerligen stort, är en
10628: snabb takt. Det ställer också i sin tur nya effektiv sjöräddning en trygghetsfaktor för mån-
10629: krav på sjöräddningen. Snabba ingripanden med ga. En stor del av arbetet utförs på frivillig
10630: effektiva hjälpmedel är ofta det bästa sättet väg. Från samhällets sida är det ändamålsenligt
10631: att rädda liv. att i sådana här sammanhang uppmuntra det
10632: Karleby avdelning av Sjöräddningsföreningen frivilliga arbetet.
10633: i Finland planerar att nästa år skaffa en större Med ovan stående motivering föreslås här-
10634: och sjödugligare båt. Avsikten är att den skall med vördsamt,
10635: byggas vid kurscentralen i Karleby. Då kost-
10636: naderna för att bygga en sådan båt är bety- att Riksdagen i statsförslaget för 3r
10637: åande och då en förenings resurser ofta är 1983 måtte uppta 200 000 mark för
10638: begränsade, kan det planerade projektet för- en sjöräddningsbåt för Karleby avdel-
10639: dröjas. ning av Sjöräddningsföreningen i Fin-
10640: land.
10641: Helsingfors den 1 oktober 1982
10642:
10643: Ole Norrback Boris Renlund
10644: l982 ·Vp. 1061
10645:
10646: Raha-asia'"llloite n:o 947
10647: Suomennos
10648:
10649:
10650:
10651:
10652: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta meripelastusveneen
10653: hankkimiseksi Suomen Meripelastusseuran Kokkolan osas-
10654: tolle
10655:
10656:
10657: Eduskunnalle
10658:
10659: Vapaa-ajan lisääntymisen myötä on kiinnos- dun vapaa-ajan veneiden suuri lukumäärä,
10660: tus vapaa-ajan veneitä ja merellä liikkumista muodostaa tehokas meripelastus monelle ihmi-
10661: kohtaan nopeasti lisääntynyt. Tämä asettaa puo- selle turvallisuustekijän. Suuri osa työstä teh-
10662: lestaan uusia velvoitteita meripelastukselle. No- dään vapaaehtoisesti. Yhteiskunnan puolelta on
10663: peat toimenpiteet tehokkain välinein ovat tarkoituksenmukaista rohkaista vapaaehtoisuu-
10664: useimmiten paras tapa pelastaa ihmishenkiä. teen perustuvaa työtä tällaisissa tapauksissa.
10665: Suomen Meripelastusseuran Kokkolan osasto Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10666: on aikonut ensi vuonna hankkia suuremman nioittavasti,
10667: ja merikelpoisemman veneen. Tarkoitus on,
10668: että vene rakennetaan Kokkolan kurssikeskuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10669: sessa. Kun tällaisen veneen rakentamiskustan- 1983 tulo- ia menoarvioon 200 000
10670: nukset ovat huomattavat ja kun seurojen varat markkaa meripelastusveneen hankkimi-
10671: usein ovat niukat, saattaa suunnitelman toteu- seksi Suomen Meripelastusseuran Kok-
10672: tuminen viipyä. kolan osastolle.
10673: Kun otetaan huomioon juuri Kokkolan seu-
10674: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
10675:
10676: Ole Norrback Boris Renlund
10677: 1062 1982 rd.
10678:
10679: F.tnansmotion nr 948
10680:
10681:
10682:
10683:
10684: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för avlöning av en
10685: psykolog vid Vasa övningsskola
10686:
10687:
10688: Tili Riksdagen
10689:
10690: I regeringens budgetförslag för år 1983 före- skolan är villig att i nästa års budget byta ut
10691: slås Vasa övningsskola få anslag för ett lekto- lektoratet i läs-, tai- och skrivsvårigheter mot
10692: rat för undervisning i läs-, tai- och skrivsvårig- en psykologtjänst.
10693: heter. Detta lektorat är i och för sig behöv- Med ovan stående motivering föreslås här-
10694: ligt, även om det inte haft högsta prioritet med vördsamt,
10695: i övningsskolans förslag till nya tjänster.
10696: Övningsskolan har i stället prioriterat en att Riksdagen i statsförslaget för dr
10697: psykologtjänst. Med tanke på själva elevvården 1983 under moment 29.11.01 måtte
10698: i skolan och med tanke på att blivande lärare uppta ett anslag om 80 000 mark för
10699: bör ha insikter i sådana frågor är behovet av avlöning av en psykolog vid Vasa öv-
10700: en anställd psykolog mycket stort. Övnings- ningsskola.
10701: Helsingfors den 1 oktober 1982
10702:
10703: Ole Norrback Boris Renlund
10704: 1982 vp. 1063
10705:
10706: Raha-asila-aloite n:o 948
10707: Suomennos
10708:
10709:
10710:
10711:
10712: Nottback ym.: Määrärahan osoittamisesta psykologin palkkaami-
10713: seksi Vaasan harjoittelukouluun
10714:
10715:
10716: EduskunnaUe
10717:
10718: Valtion vuoden 1983 tulo- ja tnenoarvioesi- ve varsin suuri. Harjoittelukoulu on halukas
10719: tyksessä ehdotetaan määrärahaa Vaasan harjoit- vaihtamaan ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
10720: telukoululle luku-, puhe- ja kirjoitusvaikeuk- luku-, puhe- ja kirjoitusvaikeuksien lehtoraatia
10721: sien opettamista koskevaa lehtoraattia varten. psykologin toimeen.
10722: Tämä lehtoraatti on sinänsä tarpeellinen, jos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10723: kaan se ei ole ollut ensimmäisellä sijalla har- nioittavasti,
10724: joittelukouluun perustettavaksi ehdotettujen
10725: uusien toimien luettelossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10726: Harjoittelukoulu on sen sijaan pitänyt etusi- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10727: jalla psykologin tointa. Koulun varsinaista op- 29.11.01 80 000 markkaa psykologin
10728: pilashuoltoa ajatellen ja ajatellen sitä, että palkkaamiseksi Vaasan harjoittelukou-
10729: uusilla opettajilla tulee olla tiedot tällaisista luun.
10730: kysymyksistä, on psykologin palkkaamisen tar-
10731: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
10732:
10733: Ole Norrback Boris Renlund
10734: 1064 1982 rd.
10735:
10736: Fina.nsmo!ion nr 949
10737:
10738:
10739:
10740:
10741: Norrback: Om anvisande av anslag för inköp av instrument åt
10742: Närpes Musikkår
10743:
10744:
10745: Tili Riksdagen
10746:
10747: Närpes skolmusikkår har länge varit en före- som för skolmusikkåren hittills varit omöjliga
10748: gångare när det gällt att skola ungdom för att köpa av ekonomiska orsaker. Det är syn-
10749: blåsmusik. Musikkåren är idag välkänd också nerligen betydelsefullt att musikkåren kunde
10750: utanför landets gränser. I många sammanhang få en uppsättning instrument som gör det möj-
10751: har musikkåren framträtt i synliga samman- ligt att fylla de högt ställda krav och förvänt-
10752: hang, såväl utomlands som på nationell nivå ningar på orkestern, inte minst med tanke på
10753: i hemlandet. Sålunda kommer t.ex. musikkåren framträdandet vid världsmästerskapen i fri-
10754: att framträda i samband med världsmäster- idrott nästa år.
10755: skapen i friidrott i Helsingfors år 1983. Med ovan stående motivering föreslås här-
10756: Musikkåren är en av de få i vårt land som med vördsamt,
10757: kan karaktäriseras som en symfonisk blåsorkes-
10758: ter. För att kunna leva upp tili de konstnärliga att Riksdagen i statsförslaget för år
10759: krav som ställs på en sådan orkester borde 1983 måtte uppta ett anslag om 50 000
10760: dock en del instrument ytterligare införskaffas. mark för inköp av instrument åt När-
10761: Tili sådana instrument hör bl.a. s.k. b-basar, pes Musikkår.
10762: Helsingfors den 30 september 1982
10763:
10764: Ole Norrback
10765: 1982 vp. 1065
10766:
10767: Raha-asia-aloi'te n:o 949
10768: Suomennos
10769:
10770:
10771:
10772:
10773: Norrback: Määrärahan osoittamisesta soitinten hankintaan När-
10774: piön Soittokunnalle
10775:
10776:
10777: Eduskunnalle
10778:
10779: Närpiön koulusoittokunta on kauan ollut kia lisää soittimia. Tällaisia soittimia ovat mm.
10780: nuorison puhallinmusiikin opetuksen edelläkä- ns. b-bassot, joita koulusoittokunta ei tähän
10781: vijä. Soittokunta on nykyisin hyvin tunnettu mennessä ole taloudellisista syistä voinut hank-
10782: myös maamme rajojen ulkopuolella. Soittokun- kia. On erittäin tärkeätä, että soittokunta saisi
10783: ta on näkyvästi esiintynyt useissa tilaisuuksissa sellaiset soittimet, että orkesterin olisi mahdol-
10784: sekä ulkomailla että kansallisella tasolla koti- lista täyttää sille asetetut korkeat vaatimukset
10785: maassaan. Soittokunta tulee siten esiintymään ja odotukset, erityisesti silmälläpitäen ensi vuo-
10786: esim. yleisurheilun maailmankisojen yhteydessä den yleisurheilun maailmankisoja.
10787: Helsingissä vuonna 1983. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10788: Soittokunta on eräs niistä harvoista maamme tavasti,
10789: soittokunnista, joita voidaan pitää sinfonisina
10790: puhallinorkestereina. Jotta tämänlaatuisen or- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10791: kesterin taiteellista tasoa voitaisiin kohottaa 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000
10792: vaatimuksia vastaavaksi, tulisi kuitenkin hank- markkaa soittimien ostamista varten
10793: Närpiön Soittokunnalle.
10794: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
10795:
10796: Ole Norrback
10797:
10798:
10799:
10800:
10801: 134 088200412K
10802: 1066 1982 rd.
10803:
10804: F.inansmotion nr 950
10805:
10806:
10807:
10808:
10809: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av nya
10810: tjänster vid musikläroanstaltema
10811:
10812:
10813: Till Riksdagen
10814: I takt med att fritiden ökar får vi ett allt 29.90.54 att endast fem nya tjänster skall få
10815: större intresse för olika kulturella aktiviteter. grundas under år 1983. Detta antal är mycket
10816: Musikutövningen i vårt land ökar, och antalet för lågt med tanke på det behov som finns på
10817: utövare kunde vara ännu större om blott kom- olika håll i landet. Antalet nya tjänster borde
10818: petenta lärare och ledare skulle finnas att till- helst vara flera gånger större, men en höjning
10819: gå. tili femton nya tjänster är under alla omstän-
10820: Särskilt på finlandssvenskt håll släpar musik- digheter motiverad.
10821: utbildningen efter. Inom skolstyrelsen har man Med hänvisning tili ovan stående föreslås
10822: enhälligt ansett att flera musikskolor och -insti- vördsamt,
10823: tut med svenska som undervisningsspråk borde
10824: grundas de närmaste åren. Dessutom har skol- att Riksdagen i 1983 års statsförslag
10825: styrelsen föreslagit att ett konservatorium med på moment 29.90.54 måtte uppta ett
10826: svenska som undervisningsspråk skulle grundas tilläggsanslag om 200 00 mark för in-
10827: i Vasa. Skolstyrelsens förslag stöds av olika rättande av högst femton nya tjänster
10828: organisationers uttalanden och utredningar och under år 1983 inom musikläroanstalter-
10829: förslagen har ett brett stöd bland befolkningen. na, samt
10830: För att musikundervisningen skall kunna att Riksdagen besluter om att ett nytt
10831: utbyggas på svenskt håll behövs i snabb ord- konservatorium med svenska som un-
10832: ning åtgärder för att få lärarutbildningen ord- dervisningsspråk grundas i V asa, och
10833: nad. I detta syfte har pianeroa på ett konser- att av de femton ovan nämnda tjänster-
10834: vatorium framförts. na två reserveras för det nya konser-
10835: I regeringens budgetförslag sägs i mom. vatoriet i V asa.
10836: Helsingfors den 29 september 1982
10837:
10838: Ole Norrback Håkan Malm
10839: 1982 vp. .1067
10840:
10841: Raha.-asia>-aloite n:o 950
10842: Suomen.nos
10843:
10844:
10845:
10846:
10847: Norrback ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien toi-
10848: mien perustamiseksi musiikkioppilaitoksiin ja erityisesti Vaa-
10849: saan perostettavaa ruotsinkielistä konservatoriota varten
10850:
10851:
10852: Eduskunnalle
10853:
10854: Vapaa-ajan lisääntymisen myötä lisääntyy tää momentti 29.90.54 sitä, että vuoden 1983
10855: myös mielenkiinto kaikenlaisia kulttuuritoimin- aikana perustettaisiin vain viisi uutta tointa.
10856: toja kohtaan. Musiikin harrastus maassamme Tämä määrä on hyvin alhainen, kun otetaan
10857: lisääntyy, ja sitä harrastavien määrä voisi olla huomioon tarve eri puolilla maatamme. Uusien
10858: vieläkin suurempi, jos vain olisi käytettävissä tointen määrän tulisi olla moninkertainen, mut-
10859: päteviä opettajia ja ohjaajia. ta niiden määrän lisääminen viiteentoista olisi
10860: Erityisesti suomenruotsalaisella taholla on joka tapauksessa perusteltua.
10861: musiikin opetus jäänyt jälkeen. Kouluhallituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10862: sessa on yksimielisesti katsottu, että lähivuosi- nioittavasti,
10863: na tulisi perustaa useita musiikkikouluja, joissa
10864: opetus tapahtuisi ruotsin kielellä. Sitäpaitsi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10865: kouluhallitus on ehdottanut, että ruotsinkieli- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
10866: nen konservatorio perustettaisiin Vaasaan. Usei- 29.90.54 lisäyksenä 200 000 markkaa
10867: den järjestöjen lausunnot ja selvitykset tukevat enintään viidentoista uuden toimen pe-
10868: kouluhallituksen esitystä, ja ehdotus on saanut rustamiseksi musiikkioppilaitoksiin vuo-
10869: laajan kannatuksen väestön piirissä. den 1983 aikana, sekä
10870: Jotta ruotsin kielellä tapahtuvaa musiikin että Eduskunta päättäisi uudesta V aa-
10871: opetusta voitaisiin laajentaa, tarvitaan pikaisia saan perustettavasta konservatoriosta,
10872: toimenpiteitä opettajakoulutuksen järjestämi- jossa opetuskieli olisi ruotsi, ja että edel-
10873: seksi. Tässä mielessä on esitetty suunnitelmat lä mainituista viidestätoista toimesta
10874: konservatorion perustamiseksi. kaksi varattaisiin Vaasan uutta konser-
10875: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä edellyt- vatoriota varten.
10876: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
10877:
10878: Ole Narrback Håkan Malm
10879: 1068 1982 rd.
10880:
10881: Filnansmotion nr 951
10882:
10883:
10884:
10885:
10886: Norrback m. fl.: Om anvisandc av anslag för anställning av kon-
10887: sulenter för växthusnäringeri i Sydösterbotten
10888:
10889:
10890: Till Riksdagen
10891:
10892: Grönsaksnäringen och odling av grönsaker Utvecklingen inom växthusnäringen är snabb.
10893: i växthus är synnerligen betydelsefull, såväl Odlingstekniken utvecklas, nya växtsorter kom-
10894: med tanke på sysselsättningen som med tanke mer till hela tiden, byggnadssätten förändras
10895: på folkhälsan. Från samhällets sida är det där- och nya tekniska lösningar för uppvärmning
10896: för angeläget att stöda näringen så att den presenteras. För att odlarna skall kunna ta
10897: kan utvecklas. ställning tili alla de här nya rönen är en effek-
10898: Rådgivningsverksamheten har av tradition tiv rådgivning behövlig.
10899: stötts av staten. I Sydösterbotten, där växthus- Med ovan stående motivering föreslås här-
10900: näringen är starkt företrädd, är emellertid med med,
10901: statsstöd avlönade antalet konsulenter inom
10902: växthusnäringen mycket litet. I stället har kom- att Riksdagen i statsförslaget för år
10903: munerna varit tvungna att satsa egna medel för 1983 måtte uppta ett anslag om
10904: att få rådgivning verksamheten att fungera. 200 000 mark för avlöning av tre kon-
10905: Dessutom har företag som köper grönsaker sulenter för växthusnäringen i Svenska
10906: avlönade konsulenter. Sydösterbotten.
10907: Helsingfors den 1 oktober 1982
10908:
10909: Ole Norrback Boris Renlund
10910: 1982 vp. 1069
10911:
10912: Raha-asia-aloite n:o 951
10913: Suomennos
10914:
10915:
10916:
10917:
10918: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta kolmen kasvihuone-
10919: viljelyneuvojan palkkaamiseen ruotsalaiselle Etelä-Pohjan-
10920: maalle
10921:
10922:
10923: Eduskunnalle
10924:
10925: Vihannesten avoviljely ja niiden kasvihuone- tekniikka kehittyy, uusia kasvilajikkeita tulee
10926: viljely on merkitykseltään tärkeä sekä työlli- koko ajan, rakennustapa muuttuu ja uusia läm-
10927: syyttä että kansanterveyttä ajatellen. Yhteis- mitysteknisiä ratkaisuja keksitään. Jotta viljeli-
10928: kunnan kannalta on tästä syystä tärkeätä tukea jät voisivat ottaa kantaa kaikkiin näihin uusiin
10929: tätä elinkeinoa siten, että se voi kehittyä. tutkimustuloksiin, on tehokas neuvontatyö tar-
10930: Neuvontatyötä on valtio perinteisesti tuke- peen.
10931: nut. Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10932: tuella palkattujen neuvojien määrä vihannes- nioittaen,
10933: viljelyn piirissä hyvin pieni. Tämän seuraukse-
10934: na on kuntien ollut pakko käyttää omia varo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10935: jaan, jotta neuvontatyö olisi toimivaa. Tämän 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
10936: lisäksi on vihanneksia ostavilla yrityksillä pal- markan määrärahan kolmen kasvihuo-
10937: kattuja neuvojia. neviljelyneuvojan palkkaamiseksi ruot-
10938: Kehitys on kasvihuonealalla nopeata. Viljely- sinkielistä Etelä-Pohjanmaata varten.
10939: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
10940:
10941: Ole Norrback Boris Renlund
10942: 1070 1982 rd.
10943:
10944: Finansmotion nr 952
10945:
10946:
10947:
10948:
10949: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för näringsfysiologisk
10950: forskning vid Helves försöksfarm i Maxmo
10951:
10952:
10953: Till Riksdagen
10954:
10955: Pälsdjursnäringen har fått en allt större be- Kostnaderna för uppfödning av pälsdjur är
10956: tydelse i vårt land, såväl med tanke på syssel- högre i vårt land än i konkurrentländerna. Or-
10957: sättningen som med tanke på nationalekono- sakerna är flera. Långa avstånd höjer transport-
10958: min. Skinnförsäljningen inbringar redan nu kostnaderna. Det kallare klimatet ställer större
10959: långt över en miljard mk per år tili landet. krav på såväl utrustning som på fodrets kvali-
10960: Då största delen av skinnen går på export tet.
10961: betyder detta att näringen tillför landet värde- I forskningen borde nu särskild uppmärk-
10962: full utländsk valuta samt bidrar tili att han- samhet ägnas åt näringsfysiologiska undersök-
10963: delsbalansen är fördelaktig för vårt land. ningar. Komponeringen av fodrets sammansätt-
10964: Trots att näringen fått en allt större bety- ning är naturligtvis avgörande för pälsdjurens
10965: delse har statens stöd tili pälsdjursnäringen hälsa. Men eftersom foderkostnaderna utgör
10966: förblivit på en mycket blygsam nivå. I bud- den överlägset största utgiftsposten och efter-
10967: getförslaget för år 198.3 föreslår t.o.m. rege- som kostnaderna hela tiden stiger, är det av
10968: ringen att anslagen för forskningen inom päls- stort intresse att få fram billigare foder. Forsk-
10969: djursnäringen helt skall utgå eftersom den ningen på det området kräver nu rätt stora re-
10970: tidsbestämda undersökningen slutförts. surser.
10971: Det finns i alla fall många och kännbara Med ovan stående motivering föreslås här-
10972: behov av forskning inom pälsdjursnäringen. med vördsamt,
10973: Pälsdjursförbundet har en egen försöksfarm,
10974: Helves, i Maxmo. Vid den utförs en hei del att Riksdagen i statsförslaget för år
10975: forskning som näringen själv bekostar. För att 1983 måtte uppta ett anslag om
10976: kunna påskynda och intensifiera forskningen .500 000 mark för stöd tili näringsfysio-
10977: borde också i nästa års budget finnas anslag så logisk forskning vid pälsdjursuppfödar-
10978: att staten kan stimulera forskningen. nas försöksfarm Helves i Maxmo.
10979: Helsingfors den .30 september 1982
10980:
10981: Ole No'rrback Jutta Zilliacus
10982: Håkan Malm Boris Renlund
10983: 1982 vp. 1071
10984:
10985: Raba.-~aloite n:o 9.52
10986: Suomennos
10987:
10988:
10989:
10990:
10991: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta ravintofysiologisUn
10992: tutkimuksiin turkistarhaajien Helvesin koetarhalla
10993:
10994:
10995: Eduskunnalle
10996:
10997: Turkistarhauksen merkitys on maassamme arvioon ottaa määräraha, jotta valtio elvyttäisi
10998: tullut yhä tärkeämmäksi sekä työllisyyden että tutkimustyötä.
10999: kansantalouden kannalta. Nahkojen myynti tuo Turkiseläinten kasvatuskustannukset ovat
11000: jo nyt maahamme vuosittain tuntuvasti yli mil- maassamme korkeammat kuin kilpailijamais-
11001: jardi markkaa. Kun suurin osa nahkoista me- ,samme. Syitä tähän on useita. Pitkät välimat-
11002: nee vientiin, merkitsee tämä sitä, että tarhaus kat lisäävät kuljetuskustannuksia. Kylmä ilmas-
11003: tuottaa maallemme arvokasta ulkomaanvaluut- to asettaa varustetasolle samoin kuin rehun laa-
11004: taa sekä vaikuttaa siihen, että kauppatase säi- dulle korkeammat vaatimukset.
11005: lyy maamme kannalta edullisena. Tutkimustyössä tulisi nyt kiinnittää erityistä
11006: Huolimatta siitä, että tarhauksen merkitys huomiota ravintofysiologiseen tutkimukseen.
11007: on tullut yhä suuremmaksi, on valtion tuki tur- Rehuseoksen koostumus on luonnollisesti rat-
11008: kistarhaajille jäänyt varsin vaatimattomalle ta- kaiseva turkiseläinten terveyden kannalta. Kos-
11009: solle. Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityk- ka rehukustannukset kuitenkin ovat ylivoimai-
11010: sessä hallitus jopa esittää, että turkistarhauk- sesti suurin menoerä ja koska kustannukset
11011: sen tutkimusmäärärahat poistettaisiin koko- nousevat koko ajan, on mitä tärkeintä kehittää
11012: naan, koska määräaikaan sidottu tutkimustyö halvempia rehuja. Tämän alan tutkimustyö vaa-
11013: on loppuun suoritettu. tii nyt melkoisesti varoja.
11014: Turkistarhauksen alalla on kuitenkin useita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11015: tärkeitä tutkimuskohteita. Turkistarhaajien lii- nioittavasti,
11016: tolla on oma koetarha, Maksamaalla sijaitseva
11017: Helves. Siellä suoritetaan melko laajamittaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11018: tutkimustyötä, jonka tarhauselinkeino itse mak- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
11019: saa. Tutkimustyön jouduttamiseksi ja tehosta- markkaa turkistarhaajien Maksamaan
11020: miseksi tulisi myös ensi vuoden tulo- ja meno- Helvesin koetarhalla suoritettavaa ra-
11021: vintofysiologista tutkimustyötä varten.
11022: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
11023:
11024: Ole Norrback Jutta Zilliacus
11025: Håkan Malm Boris Renlund
11026: 1072 1982 rd.
11027:
11028: Filnansmotion nr 953
11029:
11030:
11031:
11032:
11033: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för reparation av fiske-
11034: hamnarna i Korsholm
11035:
11036:
11037: Till Riksdagen
11038:
11039: Fisket i Kvarkenregionen är fortfarande av Klobbhällan. På båda ställena är angöringsplat-
11040: förhållandevis stor betydelse. Nya fiskare kom- serna steniga och förhållandevis oskyddade.
11041: mer årligen till. Kostnaderna för att sätta de två hamnarna i
11042: Landhöjningen i området gör att gamla fis- användbart skick är inte alltför stora, men de
11043: kehamnar och angöringsplatser blir svåra att är av ytterst stor betydelse för yrkesfiskarna.
11044: använda eller helt obrukbara. När samtidigt Med ovan stående motivering föreslås här-
11045: båtarna blir större, är behovet av översyn av med vördsamt,
11046: fiskehamnar rätt ofta påkallad.
11047: Kvarkenområdets fiskare rör sig i hela skär- att Riksdagen i statsförslaget för år
11048: gårdsområdet. Vanligen övernattar de i ytter- 1983 måtte uppta ett anslag om
11049: skären i väntan på att fisken skall gå tili. 500 000 mark för iståndsättande av fis-
11050: Två traditionella fiskeplatser borde nu snabbt kehamnar på Klobbhällan och på Östra
11051: få bättre hamnar, nämligen Östra Norrskär och Norrskär i Korsholms kommun.
11052: Helsingfors den 30 september 1982
11053:
11054: Ole Norrback Håkan Malm Boris Renlund
11055: 1982 vp. 1073
11056:
11057: Rahlll-asia-aJ.oite n:o 953
11058: Suomennos
11059:
11060:
11061:
11062:
11063: Norrback ym.: Määrärahojen osoittamisesta Korsholmassa sijait-
11064: sevien kalasatamien kunnostamiseen
11065:
11066:
11067: Eduskunnalle
11068:
11069: Merenkurkun alueen kalastuksen merkitys on Östra Norrskärin ja Klobbhällanin. Molemmis-
11070: melkoisen suuri. Vuosittain tulee lisää uusia sa paikoissa kiinnityspaikat ovat karikkoiset ja
11071: kalastajia. suhteellisen suojattomat. Kustannukset näiden
11072: Alueella tapahtuva maan kohoaminen aiheut- kahden sataman kunnostamisesta käyttökelpoi-
11073: taa sen, että vanhoja kalasatamia ja kiinnitys- seen kuntoon eivät ole kovinkaan suuret, mut-
11074: paikkoja on vaikeata käyttää tai ne ovat tulleet ta sillä olisi erittäin suuri merkitys ammattika-
11075: kokonaan käyttökelvottomiksi. Kun veneet tu- lastajien kannalta.
11076: levat samaan aikaan suuremmiksi, olisi tarpeel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11077: lista useassa tapauksessa tutkia kalasatamien ti- nioittavasti,
11078: laa.
11079: Merenkurkun alueen kalastajat liikkuvat ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11080: ko saariston alueella. Tavallisesti he yöpyvät 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
11081: ulkokareilla odottaessaan kalan käymistä pyy- markan määrärahan Mustasaaren kun-
11082: dyksiin. nan alueella sijaitsevien Klobbhällanin
11083: Kahden perinteisen kalastuspaikan tulisi nyt ja Östra Norrskärin kalasatamien kun-
11084: pian saada paremmat kalasatamat, nimittäin nostamista varten.
11085: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
11086:
11087: Ole Norrback Håkan Malm Boris Renlund
11088:
11089:
11090:
11091:
11092: 135 088200412K
11093: 1074 1982 vp.
11094:
11095: Raha-asia-aloite n:o 954
11096:
11097:
11098:
11099:
11100: Pookkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta !kahden-
11101: väliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun
11102:
11103:
11104: Eduskunnalle
11105:
11106: Valtioneuvoston vuonna 1980 hallitukselle Näiltä osin ei vuoden 1983 tulo- ja meno-
11107: antamassa talouspoliittisessa selonteossa on to- arvioesitys täytä 0,7 % :n tavoitteen saavutta-
11108: dettu Suomen pyrkivän kehitysyhteistyömäärä- miselle asetettavia vaateita.
11109: rahojen lisäämisessä 0,7 % :n bruttokansantuo- Tämän perusteella ehdotamme,
11110: teosuuden tavoitteen saavuttamiseen 1980-luvun
11111: jälkipuoliskolla. Vuoden 1983 tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11112: arvioesityksessä osoitetaan kehitysyhteistyöhön den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
11113: 0,37 % bruttokansantuotteesta, mikä merkit- tille 24.30.67 lisäyksenä JOO 000
11114: see määrätietoista pyrkimystä saavuttaa mainit- markkaa,· jolloin momentin perusteluja
11115: tu tavoite. olisi samalla muutettava niin, että vuo-
11116: Edellytyksenä tavoitteen saavuttamiselle ja den 1983 aikana saataisiin tehdä uusia
11117: järkiperäiselle kehitysyhteistyömäärärahojen kahdenvälisen lahjamuotoisen kehitysyh-
11118: käytölle on kuitenkin kehitysyhteistyövarojen teistyön sopimuksia ja valmistella uusia
11119: kasvun ennakoitavuus pitemmällä aikavälillä. hankkeita siten, että näistä ja aiempien
11120: Tämä merkitsee, että tulo- ja menoarviokehi- vuosien sopimuksista johtuvista toimenpi-
11121: tyksessä ratkaisevana on pidettävä niitä val- teistä aiheutuu kassamenoja 580 000 000
11122: tuuksia, joitten puitteissa tulo- ja menoarviota markkaa vuonna 1984 ja 680 000 000
11123: seuraavien vuosien kehitysyhteistyötä voidaan markkaa vuonna 1985.
11124: suunnitella.
11125: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11126:
11127: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen
11128: 1982 vp. 1075
11129:
11130: Raha-asia-alOite n:o 955
11131:
11132:
11133:
11134:
11135: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten rikoksenteki-
11136: jöiden tukijärjestelmän uudistamiseen
11137:
11138:
11139: Eduskunnalle
11140:
11141: Nuorisorikollisuus on vakava oire yhteiskun- taan virkahuoneessaan virka-aikanaan. Useissa
11142: nassamme esiintyvien ongelmien vaikutuksista tapauksissa nuoren rikoksentekijän koti ja van-
11143: lapsiin ja nuoriin. Nuoren rikoksentekijän koh- hemmat eivät ole kyenneet antamaan lapselleen
11144: dalla on erillisellä lainsäädännöllä pyritty oi- tarvittavaa eikä riittävää tukea ja turvaa. On-
11145: keudenmukaiseen rangaistuskäytäntöön ja toi- gelmat saattavat olla peräisin jo kodista. Per-
11146: menpiteisiin, joiden tarkoituksena on ohjata heiden vaikeudet heijastuvat lapsiin ja ilmene-
11147: nuori hyväksyttyihin yhteiskunnan raameihin vät sitten myöhemmin piittaamattomuutena yh-
11148: ja saada hänet sopeutumaan takaisin järjesty- teiskunnan laeista ja säännöksistä, ylikorostunee-
11149: neen yhteiskunnan toimintoihin. na seikkailunnaluna, joka ajaa kokeilemaan
11150: Ehdollisesti tuomitun nuoren tukena tulee oman käden oikeuksien käyttöä. Tällöin ei
11151: lain mukaan olla valvoja, jonka tehtäviin kuu- ehdonalaisenakaan ole enää paljon toivoa saada
11152: luu estää valvottavaa tekemästä uutta rikosta tukea omalta perheeltään. Monet näistä nuo-
11153: ja auttaa häntä sopeutumaan yhteiskuntaan. rista ovat myös vailla ammatillista koulutusta,
11154: Valvojan tulee perusteellisesti perehtyä valvot- mikä edelleen vaikeuttaa heidän sijoittumis-
11155: tavan olosuhteisiin, opastaa valvottavaa ratkai- taan työelämään.
11156: semaan jokapäiväiseen elämäänsä liittyviä pul- Rikoskierteeseen joutunut nuori päätyy en-
11157: matilanteita ja tarvittaessa opastaa valvottavaa nen pitkää vankilaan, vaikka hänen osaltaan
11158: hakemaan apua oikeasta paikasta. Nämä ovat pyritäänkin soveltamaan lieviä rangaistuksia.
11159: kauniita ajatuksia, jotka voidaan ainakin muo- Viimeistään siinä vaiheessa on hänen elämänsä
11160: dollisesti toteuttaa, mutta joilla on hyvin vaikea menetetty. Lähes 90 % vankilassa olleista
11161: todellisuudessa auttaa vaikeuksiin joutunutta nuorista palaa sinne takaisin rikoksenuusijana.
11162: nuorta. Meidän nykyinen järjestelmämme kykenee vain
11163: Kuvaavaa tämän järjestelmän toimivuudelle äärimmäisen harvoissa tapauksissa pelastamaan
11164: on valvojan ohjekirjassa esimerkiksi kohta, rikoskierteeseen joutunutta nuorta ihmistä.
11165: jossa käsitellään ehdonalaisen vapauden menet- Mielestäni tämä on osoitus siitä, että nykyinen
11166: tämistä ja todetaan, että valvojan on tästä järjestelmämme ei toimi, se on epäonnistunut.
11167: tehtävä esitys, jos valvottava viettää jatkuvasti Se vaikuttaa myös turhauttavasti valvojien toi-
11168: juopottelevaa, irtolaistapaista tai pahantapaista mintaan.
11169: elämää ja laiminlyö ansiotyönsä. Aikana, jol- Mielessäni olen useasti kysellyt myös valvo-
11170: loin maassamme on lähes 50 000 nuorta alle jien valmiuksia hoitaa vaativa työnsä. Olen toi-
11171: 25-vuotiasta työtöntä, näiden nuorten mahdol- vonut, että tätä työtä arvostettaisiin enemmän
11172: lisuudet saada mitään työpaikkaa ovat kaik- osoittamalla mm. valvojien jatkuvaan koulu-
11173: kein heikoimmat. Joutilaisuus vie heidät jengei- tukseen ja työopastukseen nykyistä enemmän
11174: hin, joissa on helppo antaa mielikuvituksen voimavaroja.
11175: lentää. Jos joukkoon sattuu johtajatyyppi, joka Yhteiskunnassamme ongelmanuoret näyttävät
11176: vie jengin jännittäviin seikkailuihin, joudutaan jäävän vähimmälle huolenpidolle. Heistä kyllä
11177: sitä kautta uusiin rikoksiin. puhutaan, mutta silloinkin useimmiten kauhis-
11178: Kuka valvoja kykenee näissä olosuhteissa tellen nykynuorten elämää ja väkivaltaisuutta.
11179: koko ajan olemaan valvottavansa vierellä. Mo- Nuorten ongelmien syntyihin ei sittenkään riit-
11180: net valvojista ovat kuntien sosiaalitoimistojen tävästi kiinnitetä huomiota eikä etsitä keinoja
11181: viranhaltijoita, jotka ottavat asiakkaansa vas- ongelmien ehkäisemiseksi siinä vaiheessa kun
11182: 1076 Raha-asia-aloite n:o 955
11183:
11184:
11185: nuori vielä vo1ta1s11n saada yhteiskuntakelpoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11186: seksi. Ensimmäisen vankilareissun jälkeen se den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäykse-
11187: voi jo olla vaikeaa. Siinä vaiheessa tästä ihmi- nä 500 000 markkaa nuorten rikoksen-
11188: sestä ei enää ole yhteiskunnalle paljon hyötyä, tekijöiden tukijärjestelmän uudistamisen
11189: ja hän jää yhä vähemmälle. Tähän meillä ei valmisteluun, valvojien koulutukseen ja
11190: luulisi olevan varaa. nuorten rikoksentekijöiden auttamiseen
11191: Edellä olevan johdosta ehdotamme, työpaikan ja asunnon saamiseksi.
11192: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11193:
11194: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Raudasoja
11195: Tarja Halonen Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
11196: Pekka Starast
11197: 1982 vp. 1077
11198:
11199: Raha-asila-aloite n:o 956
11200:
11201:
11202:
11203:
11204: Paakkitnen ym.: Määrärahan osoittamisesta tanssitaiteen lehtorin
11205: viran perustamiseen Teatterikorkeakouluun
11206:
11207:
11208: Eduskunnalle
11209:
11210: Teatteritaiteen kandidaatin tutkintoon sisäl- voida kuitenkin aloittaa heti vuoden 1983 alus-
11211: tyvä tanssitaiteen koulutusohjelma tulee ase- ta, jotta tanssitaiteen koulutusohjelman valin-
11212: tuksen (asetus teatterialan korkeakoulututkin- takokeet voitaisiin pitää keväällä yhdessä teat-
11213: noista ja -opinnoista, 1080/80) mukaan aloit- terikorkeakoulun valintakokeiden kanssa. Myös
11214: taa 1 päivänä elokuuta 1983. Koulutusohjel- uuden koulutuksen suunnittelu edellyttää vaki-
11215: maan sisältyvät asetuksen mukaan koreografin, naista henkilökuntaa, jota nyt korkeakoulussa
11216: tanssijan ja tanssipedagogin suuntautumisvaih- ei tanssin alueella ole.
11217: toehdot. Teatterikorkeakoulu on esittänyt vuo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11218: den 1983 tulo- ja menoarvioehdotuksessaan,
11219: että teatterikorkeakouluun perustetaan tanssin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11220: koulutusta varten sekä professorin virka että 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
11221: lehtorin toimi. Koska kyseessä on kokonaan 29.34.01 lisäyksenä 34 900 markkaa
11222: uuden koulutusalan sekä suunnittelu että to- tanssitaiteen lehtorin viran perustami-
11223: teutus, voidaan vähimmäisvaatimuksena pitää seen Teatterikorkeakouluun 1. 1. 1983
11224: lehtorin toimen perustamista. Lehtorin tulisi lukien.
11225: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11226:
11227: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
11228: 1078 1982 vp.
11229:
11230: Raha-asia-aloite n:o 957
11231:
11232:
11233:
11234:
11235: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten eri-
11236: koismuseoiden tukemiseen
11237:
11238:
11239: Eduskunnalle
11240:
11241: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- säätiön kuluvan vuoden valtionavustus kattaa
11242: arvioksi vuodelle 1983 on momentilla 29.90.52 vain osan vuotuista toimintaa, koska säätiö
11243: osoitettu valtakunnallisille taiteen alan erikois- otti vastattavakseen Hvitträskin kiinteistön
11244: museoille 5 960 000 mk. Määrärahasta myön- alkuvuodesta 1982. Myös Suomen rakennus-
11245: netään vuotuisen toiminnan tukemiseen osoi- taiteen museo, Taideteollisuusmuseo ja Suomen
11246: tetut valtionavustukset Suomen rakennustai- lasimuseo ovat uudet toimitilat saatuaan kehit-
11247: teen museolle, Taideteollisuusmuseolle, Valo- tamassa voimakkaasti tmmmtaansa tasolle,
11248: kuvataiteen museolle, Suomen lasimuseolle, jota niiden asema valtakunnallisena erikois-
11249: Ainola-säätiölle (Jean Sibeliuksen taiteilija- museona edellyttää.
11250: koti) ja Hvitträsk-säätiölle (Eliel Saarisen Tämän vuoksi edellä mainittujen valtakun-
11251: ateljeemuseo) . nallisten erikoismuseoiden toiminta-avustuksiin
11252: Kyseiset valtakunnalliset erikoismuseot ovat Osoitettavan määrärahan välttämätön tarve
11253: saaneet toiminta-avustuksia vuonna 1982 yh- ylittää tulo- ja menoarvioon merkityn koko-
11254: teensä 5 490 000 mk. Lisäksi Suomen raken- naismäärärahan. Valtakunnallisten erikoismu-
11255: nustaiteen museo on saanut erillisavustusta seoiden toiminnan säilyttäminen loppuvuoden
11256: uusien toimitilojensa kalustohankintoihin 1982 tasolla edellyttää määrärahan korotta-
11257: 300 000 mk. Niin ikään Taideteollisuusmuseo mista 6 800 000 markkaan.
11258: on saanut toimitilojensa peruskorjauslainojen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11259: kuoletukseen 410 000 mk.
11260: Valokuvataiteen museo on siirtynyt kuluva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11261: na vuonna uusiin vakiintuneisiin toimitiloihin, 1983 tulo- ;a menoarvioon momentilte
11262: mikä aiheuttaa huomattavasti lisääntyneen val- 29.90.52 lisäyksenä 840 000 markkaa
11263: tionavustustarpeen vuonna 1983 voimakkaasti valtakunnallisten erikoismuseoiden toi-
11264: kasvaneina vuokrakustannuksina ja toiminnan minnan tukemiseen.
11265: laajentumisen aiheuttamina menoina. Hvitträsk-
11266: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11267:
11268: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala- Kapee Tarja Halonen
11269: Helge Siren Pentti Lahti-Nuuttila Eino Grönholm
11270: 1982 vp. 1079
11271:
11272: Raha-asia~aloite n:o 958
11273:
11274:
11275:
11276:
11277: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatteri Dromin toi-
11278: minnan tukemiseen
11279:
11280:
11281: Edusktiri:ri:ille
11282:
11283: Teatteri Drom on maamme ainoa mustalais- kuva ammattiteatteri. Vuonna 1982 sille on
11284: teatteri. Se on toiminut syksystä 1981, vienyt myönnetty pienehkö avustus muutenkin niuk-
11285: esityksiään eri puolille Suomea ja saanut poik- kavaraiselta momentilta "teatteriryhmien, mu~
11286: keuksetta innostuneen vastaanoton. Sille myön- siikki-, tanssi- ja lastenteatterin tukemiseen".
11287: nettiin "Vuoden teatteriteko 1981" kunniapal- Teatteri Drom ei ole saanut kotikunnaltaan
11288: kinto, jonka perusteluissa todetaan, että Teat- toiminta-avustusta.
11289: teri Drom on jo olemassaolollaan osoittanut Teatteri Drom on lähtenyt liikkeelle ja jat-
11290: kulttuurimaaperämme rikkauksia ja voi työl- kaa edelleen toimintaansa erittäin vaikeissa ta-
11291: lään antaa väkevän ja avartavan panoksen ih- loudellisissa olosuhteissa. Kohtalonkysymykse-
11292: misen luovien mahdollisuuksien toteutumi- nä on edessä vuosi 1983, joka ratkaisee, voiko
11293: selle. ja saako tämä omailmeinen ja omaehtoinen
11294: On sykähdyttävää ja toiveita herättävää, että vähemmistökulttuuripohjalta syntynyt uusi teat-
11295: maamme vähemmistökulttuurin parista nousee teri elää suomalaisen valtakulttuurimme rin-
11296: uusi teatteri, yksikkö, jolla on valtava tehtävä nalla. Riittävä valtionavustus turvaisi kohtuul-
11297: taiteen keinoin nostaa ja kehittää mustalaisten liset perusedellytykset tälle uskaliaalle kulttuu-
11298: omaa tietoisuutta juuristaan sekä samalla häl- riyritykselle.
11299: ventää ennakkoluuloja tämän vanhaan perin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11300: teeseen nojautuvan rikasmuotoisen kulttuurin
11301: ja yhteiskuntamme valtakulttuurin välillä. Par- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11302: haimmillaan se voi rohkaista kaikkia taiteen- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
11303: tekijöitä uuteen etsintään oman kulttuuripoh- 29.90.58 (Eräät lisäavustukset taiteen
11304: jan löytämiseksi. tukemiseen) lisäyksenä 180 000 mark-
11305: Teatteri Drom on toimintaperiaatteiltaan liik- kaa Teatteri Dromin tukemiseen.
11306: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11307:
11308: Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen Kaisa Raatikainen
11309: Anna-Liisa Piipari Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
11310: 1080 1982 vp.
11311:
11312: Raha-asia-aloite n:o 959
11313:
11314:
11315:
11316:
11317: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta merkittävien urheilu-
11318: ja liikuntapaikkojen rakentamiseen
11319:
11320:
11321: Eduskunnalle
11322:
11323: Urheilumäärärahoja jaettaessa maan eri osat varata taloudellista tukea riittävästi ja tarkoi-
11324: ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan mm. siksi, tuksenmukaisesti, olisi tarpeen selvittää erik-
11325: että isoja rakennuskohteita toteutettaessa ne seen isommat alueellisesti tai valtakunnallisesti
11326: lohkaisevat koko läänille varatusta rahamää- merkittävät hankkeet ja varata niille erillinen
11327: rästä valtaosan. Näin siitäkin huolimatta, että rahoitus tulo- ja menoarvioon, jotta niiden
11328: tällaisilla hankkeilla, joista voi esimerkkinä toteutus ei pysäyttäisi kehitystä esim. Uuden-
11329: mainita Helsingin stadionin videotaulun, on maan väkirikkaassa läänissä, jonka alueella on
11330: valtakunnallista tai alueellisesti laajempaa yleis- lukuisia tarpeita.
11331: tä merkitystä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11332: Urheilumäärärahojen jaon tulisi olla suh-
11333: teutettu asukaslukuun. Valtakunnan keskiarvo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11334: lukuna on esitetty olevan seitsemän markkaa 1983 tulo- ja menoarvioon 6 500 000
11335: asukasta kohden. Vastaava luku Uudellamaalla markkaa valtakunnallisesti tai alueelli-
11336: on n. 4,5 markkaa/asukas. Urheilumäärärahois- sesti merkittävien urheilu- ja liikunta-
11337: ta tulisi Uudenmaan saada asukaslukunsa mu- paikkojen rakentamiseen, jolloin inves-
11338: kaisesti laskien 24 %, kun nyt on Helsingin tointeihin varaltavien määrärahojen
11339: stadionin videotaulu mukaan lukienkin saatu jaossa tulee noudattaa asukaslukuun
11340: vain 17,9 %. perustuvaa suhteellisuutta.
11341: Jotta urheilu- ja liikuntapaikkoihin voitaisiin
11342: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11343:
11344: Saara-Maria Paakkinen Pauli Uitto Tarja Halonen
11345: Risto Tuominen Kaisa Raatikainen
11346: 1982 vp. 1081
11347:
11348: Raha-asia-aloite n:o 960
11349:
11350:
11351:
11352:
11353: Paaklri!nen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Kotkain Kes-
11354: kusliitolle kansainvälisen leirin järjestämiseen
11355:
11356:
11357: Eduskunnalle
11358:
11359: Leiritoiminnan sosiaalinen ja kasvatukselli- Näin leirin talousarviosta tulee voimakkaasti
11360: nen merkitys tunnustetaan yleisesti. Varhais- alipainotteinen.
11361: nuorisojärjestöjen työssä leirit ovat yksi kes- Tässä tarkoituksessa hankkeen laajan ja ni-
11362: keisimmistä toimintamuodoista. Leireillä lapset menomaan vähävaraisiin lapsiin kohdistuvan
11363: saavat helposti yhteyden toisiin samanikäisiin merkityksen huomioon ottaen on valtion syytä
11364: lapsiin. Kansainvälisillä leireillä kokemuspiiri sitä tukea.
11365: avautuu maamme rajojen ulkopuolelle. Opitaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11366: uusia tapoja ja tutustutaan uusiin kulttuurei-
11367: hin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11368: Nuorten Kotkain Keskusliitto r.y:n tarkoi- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11369: tuksena on järjestää suuri kansainvälinen juhla- 250 000 markkaa käytettäväksi Nuorten
11370: leiri 40-vuotisen toimintansa juhlistamiseksi. Kotkain Keskusliitto r.y:n lapsille tar-
11371: Leiriin osallistuu 1 500-2 000 lasta ja nuorta. koitetun kansainvälisen juhlaleirin jär-
11372: Jotta suurleiri voidaan onnistuneesti järjestää, jestelykuluihin ja tappion peittämiseen.
11373: tulee osallistumismaksujen olla kohtuulliset.
11374: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11375:
11376: Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen Pekka Starast
11377: Pertti Paasio Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Raudasoja
11378: Anna-Liisa Piipari Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
11379:
11380:
11381:
11382:
11383: 136 088200412K
11384: 1082 1982 vp.
11385:
11386: Raha-asi:a-aloite n:o 961
11387:
11388:
11389:
11390:
11391: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Uudenmaan
11392: tie- ja vesirakennuspiirille yleisten teiden rakentamiseen
11393:
11394:
11395: Eduskunnalle
11396:
11397: Hyväksyessään valtion vuoden 1979 tulo- ja sään kiinnittää nykyistä enemmän huomiota eri
11398: menoarvion eduskunta lausui mm. seuraavaa: alueiden työllistämis:tarpeeseen. Määrärahaa tie-
11399: "Momentti 31.24.14. Yleisten teiden kun- ja vesirakennuspiireihin jaettaessa tulee tiever-
11400: nossapito (siirtomääräraha). kon kuntoon ja työllisyyteen liittyvien perustei-
11401: Eduskunta edellyttää, ~että hallitus jakaessaan den lisäksi ottaa riittävästi huomioon lirkenteen
11402: momentin määrärahan eri tie- ja vesirakennus- määrä eri tie- ja vesirakennuspiireissä."
11403: piirien kesken ohjaa sen nykyistä tasapuolisem- Nämä lausunnot kuvastivat eduskunnan
11404: min vastaamaan piirien liikennesuoritetta ja ajo- huolta tieliikennemäärärahojen alueellisen ja-
11405: neuvokantaa. kautuman perusteista.
11406: Momentti 31.24.79. Valtioneuvoston käytet- Jos tarkastellaan karkealla jaolla Etelä-Suomi
11407: täväksi työllisyyden turvaamiseksi (arviomäärä- (Uudenmaan, Kymen, Turun ja Porin sekä
11408: raha), Hämeen läänit) kontra Keski- ja Pohjois-Suomi
11409: Eduskunta edellyttää, että hallitus momentin tieliikennemäärärahojen jakautumaa kuluneella
11410: määrärahaa käyttäessään kiinnittää erityistä huo- vuosikymmenellä saadaan seuraava taulukko
11411: miota tieverkoston kuntoon maan eri osissa Etelä-Suomen prosenttiosuuksista:
11412: sekä hankkeiden alueellisesta jaosta päättäes-
11413: 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79
11414: arvio
11415: Teiden tekemiseen myön-
11416: netyistä määrärahoista .. 43,2 41,2 38,5 38,5 33,8 37,6 37,4 39,0 38,3 39,5
11417: Teiden kunnossapitoon käy-
11418: tetyistä määrärahoista ... 45,2 46,5 44,7 44,1 46,3 46,8 45,5 45,3 44,4 44,1
11419:
11420: Valtioneuvoston esityksen mukaan vastaavat pa,rhaillaan lukuisia päätieverkkoon kuuluvia
11421: osuudet olisivat vuonna 1980 42,0 prosenttia hankkeita (mm. valtatiet 3, 4 ja 5, 6 ja 7),
11422: (tekeminen) ja vajaat 45 prosenttia (kunnossa- joilla on merkitystä paitsi Etelä-Suomen "sisäi-
11423: pitoarviosumma). Vaikka ko. luvut vaikuttavat- selle liikenteelle" niin myös Keski- ja Pohjois-
11424: km tasapainoisemmilta kuin aikaisempien vuo- Suomen liikenteelle. Vaikka tieliikennemäärä-
11425: sien toteutuneet luvut, on tässä otettava huo- rahoja ei tulisikaan budjetissa jakaa eri tieluo-
11426: mioon se, että lisämenoarviossa osoitetut työl- kille vaan alueellisesti, niin tulisi toki ottaa
11427: lisyysvarat ovat aina muuttaneet varsinaisen huomioon pääteiden yleisvaltakunnallinen mer-
11428: budjetin jakautumia Etelä-Suomelle epäedulli- kitys niiden rahoituksessa. Kun päätieverkon
11429: seen suntaan. parannuskohteista useimmat sijaitsevat nykyään
11430: Etelä-Suomen osuus liikennesuoritteesta on Etelä-Suomessa, tulisi tämän tosiasian luonnol-
11431: kuitenkin suurempi, noin 51,5 prosenttia ja lisesti nostaa ko. alueen tieliikennerahoitust-a,
11432: autokannasta se on jopa 59,8 prosenttia sekä jottei Etelä-Suomen alemmanasteinen tieverk-
11433: väkiluvusta 59,3 prosenttia. ko jäisi vastaavasti vähemmälle huomiolle.
11434: Etelä-Suomessa rakennetaan ja suunnitellaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
11435: Raha-asia-aloite n:o 961 1083
11436:
11437: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10 000 000 markan määrärahan Uuden-
11438: 1983 tulo- ja menoarvioon momentin maan tie- ja vesirakennuspiiriä varten.
11439: 31.24.77 alamomentille 1 lisäyksenä
11440: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11441:
11442: Saara-Maria Paakkinen Kaisa Raatikainen Toivo Mäkynen
11443: M.-L. Salminen Pirjo Ala-Kapee
11444: 1084 1982 vp.
11445:
11446: Raha~asita·alciite n: o 962
11447:
11448:
11449:
11450:
11451: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta laivaradiopuhelujen
11452: hinnan alentamiseen
11453:
11454:
11455: Eduskunnalle
11456:
11457: Suomen kauppalaivastosta on lähes puolet oma1snn. Maksujen kohtuuttomuus korostuu
11458: kolmansien maiden välisessä liikenteessä. Työn- erityisesti silloin, kun niitä verrataan kotimaas-
11459: tekijöitä näissä aluksissa on noin 3 000 henki- sa voimassa oleviin kaukoliikenteen puhelimen-
11460: löä. Laivaväkeen kuuluvat joutuvat olemaan käyttömaksuihin.
11461: aluksella yhtäjaksoisesti useita kuukausia. Mai- Inhimillisen elämän laatuvaatimusten lisään-
11462: nitut alukset kulkevat pääasiassa Euroopan ul- tyessä on henkilökohtaisen yhteydenpidon tarve
11463: kopuolella olevien maiden välisessä liikentees- perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin kasvanut. Tä-
11464: sä. Tällöin suljetussa laivayhteisössä ja muutoin män tason yhteydenpidon suurimmat esteet
11465: vieraissa olosuhteissa korostuu yhteydenpidon ovat edelleenkin postinkulun hitaus ja epävar-
11466: tarve kotimaahan ja omaisiin. Olosuhteiden pa- muus sekä laivaradiopuheluiden korkeat hinnat.
11467: kosta merenkulkijat joutuvat käyttämään huo- Kansainvälinen jännitys ja eräiden maiden sisäi-
11468: mattavassa määrin lyhytaaltopuheluja hoitaes- set levottomuudet ovat jatkuvasti vaikeuttaneet
11469: saan yhteydenpitoa kotimaahan. kirje- ja muun postin joutuisaa ja varmaa toi-
11470: Posti- ja lennätinhallituksen vahvistamien pu- mittamista kotimaasta laivalle.
11471: helinmaksuperusteiden mukaan merimiehet jou- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
11472: tuvat maksamaan lyhytaaltopuheluista 18,60
11473: markkaa ensimmäiseltä kolmen minuutin jak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11474: solta ja jokaisesta seuraavasta minuutista 6,20 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11475: markkaa. Tällaiset puhelimen käyttömaksut ra- markkaa merenkulkijoiden laivaradio-
11476: sittavat merenkulkijoita kohtuuttomasti ja ra- puhelujen hintojen alentamiseksi koti-
11477: joittavat sinänsä tarpeellista yhteydenpitoa maan kaukopuhelujen maksujen tasolle.
11478: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11479:
11480: Saara-Maria Paakkinen M.-L. Salminen Pekka Starast
11481: Kaisa Raatikainen Hannu Tapiola Juhani Raudasoja
11482: 1982 vp. 1085
11483:
11484: Raha-asia-aloite n:o 963
11485:
11486:
11487:
11488:
11489: Pook:ki1nen ym.: Määrärahan osoittamisesta Emäsalon luotsiase-
11490: man laajentamiseen
11491:
11492:
11493: Eduskunnalle
11494:
11495: Emäsalon luotsiaseman peruskorjaukseen ja luopua mahdollisimman pian.
11496: laajennukseen ehdotetaan vuoden 1983 tulo- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11497: menoarviossa 1 250 000 markkaa. Luotsiase-
11498: man lisätiloina toimii edelleen alkeellinen tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11499: työmaaparakki, jossa ei ole minkäänlaisia so- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
11500: siaalitiloja. Kun sosiaalitilojen puuttuminen 32.10.74 lisäyksenä 2 300 000 markkaa
11501: kyseisestä parakista vaikeuttaa sen käyttöä Emäsalon luotsiaseman laajennustöihin.
11502: luotsiasemana, tulisi tietyömaaparakista voida
11503: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11504:
11505: Saara-Maria Paakkinen Kaisa Raatikainen
11506: Pauli Uitto Pirjo Ala-Kapee
11507: 1086 1982 vp.
11508:
11509: Raha-asia-aloite n:o 964
11510:
11511:
11512:
11513:
11514: p,aakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsiasiamiehen viran
11515: perustamiseen
11516:
11517:
11518: Eduskunnalle
11519:
11520: Lapsiasiamiehen viran perustaminen valtion- keuksia säätelevää lainsäädäntöä noudatetaan.
11521: hallintoon on maassamme ollut esillä jo muu- Lisäksi hän antaisi lausuntoja suunnittelukysy-
11522: taman vuoden ajan. Lapsen vuoden aikana tuli myksissä, jotka koskettavat myös lapsen etua.
11523: erityisen selvästi esiin tarve valvoa erikseen las- Lapsiasiamiehen toimiala kattaisi koko yhteis-
11524: ten etuja ja puolustaa heidän oikeuksiaan. kuntasuunnittelun. Hän huolehtisi myös siitä,
11525: Yhteiskunnan suurten ongelmien, työttömyy- että perheet ja joukkotiedotusvälineet todella
11526: den ja korkeiden kustannusten aiheuttamat per- ovat selvillä lasten oikeuksista.
11527: heiden sisäiset jännitykset heijastuvat lapsiin Lapsiasiamiehen tulisi tehdä aloitteita, jotka
11528: aiheuttaen korjaamattomia vahinkoja. Lasten ja ovat omiaan vähentämään tai poistamaan las-
11529: nuorten keskuudessa näkyvissä olevat vaikeudet ten ja muun yhteiskunnan välisiä kitkatekijöitä.
11530: heijastavat yhteiskuntamme ongelmia, joiden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11531: edessä vanhemmat ja kasvattajat ovat voimat-
11532: tomia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11533: Lapsiasiamiehen tulisi toiminnassaan oma- 1983 tulo- ja menoarvioon 80 000 mar-
11534: aloitteisesti ottaa esille lapsia koskevia kysy- kan määrärahan lapsiasiamiehen viran
11535: myksiä. Hänen tulisi valvoa, miten lasten oi- perustamista varten valtionhallintoon.
11536: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11537:
11538: Saara-Maria Paakkinen Matti Luttinen Pirjo Ala-Kapee
11539: Pertti Paasio Kaisa Raatikainen Anna-Liisa Piipari
11540: Juhani Raudasoja Risto Tuominen Liisa Jaakonsaari
11541: Hannu Tapiola Pekka Starast Matti Puhakka
11542: Tarja Halonen Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka
11543: Mikko Elo
11544: 1982 vp. 1087
11545:
11546: Raha-asia-aJ.oite n:o 965
11547:
11548:
11549:
11550:
11551: Pookldnen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivukujan ikiinteis-
11552: tön kunnostamiseen lastenkotrkäyttöön Tuusulassa
11553:
11554:
11555: Eduskunnalle
11556:
11557: Tuusulan kunnanvaltuusto on tehnyt päätök- pian saa uuden kodin, sitä kautta vanhemmat,
11558: sen ns. Koivukujan kiinteistön peruskorjaami- kasvattajat eli lapsen kehitykselle tärkeän py-
11559: sesta lastenkotikäyttöön. Kiinteistö sijaitsee ny- syvän kiinteän ihmissuhteen. Kaikkia huostaan-
11560: kyisen lastenkodin vieressä Tuusulan kirkonky- otettuja lapsia ei kuitenkaan voida sijoittaa si-
11561: lässä ja soveltuu sijainniltaan ja ympäristöitään jaiskoteihin. Aina on lapsia ja nuoria, joiden
11562: hyvin lastenkodiksi. Perusparannustyöt on ollut kotina kriisitilanteessa toimii lastenkoti. Lapsen
11563: tarkoitus aloittaa joulukuussa 1982, jolloin kehityksen ja kasvun kannalta tämä on mo-
11564: pääosa töistä tulee tehtäväksi vuoden 1983 nissa tapauksissa myös paras ratkaisu. Kun
11565: puolella. huostaanotto on tapahtunut esimerkiksi suojelu-
11566: Kunnanvaltuusto on myöskin jo perustanut kasvatusperustein, jolloin huollon tarve perus-
11567: uudessa lastenkotiyksikössä tarvittavat virat. tuu lapsen tai nuoren käyttäytymisessä ilmene-
11568: Tuusulan kunnalla on tällä hetkellä lasten- viin häiriöihin, on lastenkodissa työskentelevän
11569: kodeissa yli kaksikymmentä huostaanotettua ammattihenkilöstön apu tarpeen. Häiriöitä voi-
11570: lasta. Lisäksi lapsia on sijaisperheissä. Tuusu- vat olla erilaiset lain rikkomiset, päihteiden
11571: lassa sijaitsevassa Kotorannan lastenkodissa on käyttö taikka koulunkäynnin laiminlyönti.
11572: nyt koti kahdeksalle lapselle. Muut huostaan- Huostaanotetun sisarussarjan sijoittaminen si-
11573: otetut on sijoitettu kunnan ulkopuolisiin, osin jaiskoteihin on myöskin vaikeaa, sillä vanhem-
11574: yksityisiin lastenkoteihin, joiden toiminta on pansa menettäneen lapsen kannalta olisi koh-
11575: ollut epävarmaa. Tämä on johtanut lasten osal- tuutonta erottaa hänet myös sisaruksistaan.
11576: ta kohtuuttoman usein siirtoihin lastenkodista Valmisteltaessa Koivukujan saneerausta on
11577: toiseen. päädytty 865 000 markan kustannusarvioon.
11578: Sosiaalilautakunnan arvion mukaan tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11579: Tuusulan kunnassa tulevaisuudessakin olemaan
11580: tarve kahteenkymmeneen lastenkotipaikkaan si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11581: jaisperheiden lisäksi. 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
11582: Lapsen kannalta paras vaihtoehto silloin, markkaa Tuusulassa sijaitsevan Koivu-
11583: kun hän on menettänyt vanhempansa syystä kujan kiinteistön kunnostamiseen lasten-
11584: tai toisesta, on se, että hän mahdollisimman kotikäyttöön.
11585: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11586:
11587: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
11588: Kaisa Raatikainen Peter Muurman
11589: 1088 1982 vp.
11590:
11591: Raha-asia-aldite n:o 966
11592:
11593:
11594:
11595:
11596: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan kunnan liit-
11597: tämiseen valtakunnalliseen vanhustyön kokeiluun
11598:
11599:
11600: Eduskunnalle
11601:
11602: Vanhusten lukumäärä maassamme lisääntyy on vanhainkoti ja lähes 100 vanhusten asuntoa,
11603: lähivuosina voimakkaasti. Erityisesti yli 75- asuu valtaosa eläkkeellä olevista ja vanhuksista
11604: vuotiaiden vanhusten määrä väestöstä on voi- omissa kodeissaan eri puolilla kuntaa. Helpot-
11605: makkaasti kasvussa. Vanhuksille tarkoitettuja taakseen tämän väestöryhmän mahdollisuuksia
11606: palveluja ei kuitenkaan ole kyetty samassa tah- elää ja asua mahdollisimman pitkään omilla tu-
11607: dissa kehittämään. Monet vanhukset haluaisivat tuilla kotitanhuvillaan, kunta olisi valmis tehos-
11608: ja pystyisivät asumaan omassa kodissaan, jos tamaan heille tarkoitettuja palveluita.
11609: heille sinne voitaisiin toimittaa tietyt perus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11610: palvelut.
11611: Maamme toiseksi suurin maalaiskunta Tuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11612: sula on ilmaissut halunsa päästä mukaan val- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11613: takunnalliseen vanhustyöhön kokeilukunnaksi. 20 000 markan määrärahan Tuusulan
11614: Kunta on pinta-alaltaan laaja ja asutus on hajal- kunnan liittämiseksi valtakunnalliseen
11615: laan kunnan eri taajamissa. Vaikka kunnalla vanhustyön kokeiluun.
11616: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11617:
11618: Saara-Maria Paakkinen Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
11619: 1982 vp~ 1089
11620:
11621: Raha-asia-aloite n:o 967
11622:
11623:
11624:
11625:
11626: PookkiJnen ym.: Määrärahan osoittamisesta järjestöjen työleiritoi-
11627: mintaan nuorten työttömien ak:tivoimiseksi
11628:
11629:
11630: Eduskunnalle
11631:
11632: Vuodesta 1976 lähtien on lisäbudjeteissa suunnitella työleirejä on parantunut. Toisaalta
11633: myönnetty 2-4 milj. markkaa vuodessa nuor- hallituksen esityksen mukaan vain kunnat voi-
11634: ten työttömien aktivointiin. Pääosa mää- sivat nyt saada tätä määrärahaa käyttöönsä.
11635: rärahoista ja viime aikoina koko tuo Aiemmin ovat järjestötkin voineet rahaa käyt-
11636: summa on käytetty työleirien järjestämiseen. tää. Monille järjestöille onkin työleirien järjes-
11637: Tavallisia kohteita ovat olleet työväentalojen, täminen muodostunut oleelliseksi ja monipuolis-
11638: nuorisoseuratalojen, leirintäalueiden yms. kun- tavaksi kesätoiminnan osaksi. Järjestöjen pal-
11639: nostukset. jolti vapaaehtoisuuteen perustuvaa innostusta
11640: Kyseisiä määrärahoja ovat tähän saakka voi- ei nyt haluta käyttää hyväksi. Leirit ovat olleet
11641: neet käyttää sekä kunnat että valtakunnalliset myönteisiä myös siinä mielessä, että niiden
11642: nuorisojärjestöt. Käytännössä opetusministeriö kautta nuorisojärjestöjen tuntuma tavallisen
11643: on valvonut rahojen käyttöä varsin yksityis- työttömän nuoren ajatusmaailmaan on paran-
11644: kohtaisten ohjeitten pohjalta. Vuosi vuodelta tunut.
11645: rahojen käyttö on vastannut yhä paremmin al- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11646: kuperäistä tarkoitusta, työleirien järjestäjien ko-
11647: kemus on lisääntynyt ja työvoimahallinnon suh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11648: tautuminen on tullut aktiivisemmaksi ja myön- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11649: teisemmäksi. 2 000 000 markkaa käytettäväksi järjes-
11650: Hallituksen esitys vuoden 1983 tulo- ja me- töjen toimesta tapahtuvaan nuorten
11651: noarvioksi on siinä mielessä erittäin myöntei- työttömien aktivointiin työleiritoimin-
11652: nen, että nyt määräraha on saatu varsinaiseen nalla.
11653: budjettiin, joten mahdollisuus hyvissä ajoin
11654: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11655:
11656: Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen Pekka Starast
11657: Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen Juhani Raudasoja
11658: Pauli Uitto Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
11659: Kaisa Raatikainen
11660:
11661:
11662:
11663:
11664: 137 088200412K
11665: 1090 1982 vp.
11666:
11667: Raha-esia-aloite n:o 968
11668:
11669:
11670:
11671:
11672: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen valokuvataiteen
11673: museon toiminnan tukemiseen
11674:
11675:
11676: Eduskunnalle
11677:
11678: Suomen valokuvataiteen museo on runsaan kasvaneet huomattavasti. Uusien tilojen vaati-
11679: kymmenen vuoden aikana toiminut hyvin puut- mia kalusteita, kirjahyllyjä ynnä muuta ei ole
11680: teellisissa tiloissa Helsingissä Korkeavuorenka- voitu hankkia kuin aivan vähäinen osa tarpeel-
11681: dun varrella. Museo on nyt saanut toistaiseksi lisesta määrästä. Valokuvauksen historiasta ja
11682: hyvät toimitilat Lauttasaaressa sijaitsevasta lii- kehityksestä Suomessa kertovan museon perus-
11683: ketalosta. Museo on päässyt muuttamaan uusiin näyttelyn rakentaminen vaatii varoja. Museon
11684: tiloihin kesän alussa 1982. Sillä on nyt ensim- uusien tilojen käyttö jää kovin vajavaiseksi, jol-
11685: mäistä kertaa mahdollisuus tilojensa puolesta lei valtionapu lisäänny, erityisesti kun kuluvalta
11686: toimia siten kuin maamme ainoan valokuvaus- vuodelta muutosta johtuen tilinpäätös tulee ole-
11687: alan erikoismuseon tulee toimia. maan huomattavan tappiollinen.
11688: Suomen valokuvataiteen museo toimii pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11689: asiassa valtionavun varassa. Kuluvan vuoden nioittaen,
11690: valtionapu on ollut kaikkiaan 880 000 mark-
11691: kaa, josta osa muutosta aiheutuvaa kertame- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11692: noa. Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen 1983 tulo- ;a menoarvioon momen-
11693: 1983 mukaan museo tulisi saamaan käytännöl- tille 29.90.52 500 000 markkaa kerta-
11694: lisesti katsoen samansuuruisen valtionavun ensi menona Suomen valokuvataiteen mu-
11695: vuonna kuin tänä vuonnakin. Kuitenkin mu- seon toimintaa varten uusissa tiloissa.
11696: seon vuokramenot ovat uusien tilojen myötä
11697: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
11698:
11699: Pertti Paasio Peter Muurman Juhani Surakka
11700: Pirjo Ala-Kapee Arvo Salo Pentti Lahti-Nuuttila
11701: Jouko Skinnari
11702: 1982 vp. 1091
11703:
11704: Raha-asi®-aloite n:o 969
11705:
11706:
11707:
11708:
11709: Paasio ym.: Määrärahan osoittamis·esta Nuorten Puolesta Keskus-
11710: liitto r.y:lle lasten lomatoiminnan kustannuksiin
11711:
11712:
11713: Eduskunnalle
11714:
11715: Viime vuosina on loma- ja vapaa-ajan vieton Nuorten Puolesta Keskusliitto r.y:n tarkoi-
11716: kehittämiseen kiinnitetty runsaasti huomiota. tuksena on järjestää eri puolilla maata leiri-
11717: Nykypäivän Suomessa loma on jokaisen ihmi- ja lomatoimintaa lapsille. Osanottajat valitaan
11718: sen elämään kuuluva luonnollinen asia. ensisijaisesti sosiaalisin perustein yhdessä kun-
11719: Eri syistä johtuen ei kaikissa perheissä aina tien, lastenkotien ja alan järjestöjen kanssa.
11720: ole mahdollisuuksia koko perheen yhteiseen Toiminnan yleisen merkityksen vuoksi on
11721: lomanviettoon. Tämän vuoksi kysymys lapsille valtion syytä sitä tukea.
11722: järjestettävien loma- ja virkistyspalveluiden ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11723: hittämisestä on jatkuvasti ajankohtainen. Kai-
11724: kissakin tapauksissa tällainen toiminta on tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11725: peellista mm. lasten itsenäistymis- ja sosiaalis- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
11726: tumisprosessin kannalta. Lomaa ja muuta va- 33.97.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
11727: paa-ajanviettoa tulee tarkastella tärkeänä ja käytettäväksi Nuorten Puolesta Keskus-
11728: kiinteänä osana lapsen koko kehitystä ja elä- liitto r.y:lle lapsille tarkoitetun loma-
11729: mäntilannetta. toiminnan kustannuksiin.
11730: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
11731:
11732: Pertti Paasio Saara-Maria Paakkinen Juhani Raudasoja
11733: 1092 1982 vp.
11734:
11735: Raha-asila-aloite n:o 970
11736:
11737:
11738:
11739:
11740: Paasio: Korotetun määrärahan osoittamisesta perustettavien työ-
11741: voimaneuvojien ylimääräisten tointen sijoituspalkkausluokan
11742: tal'kistamiseksi
11743:
11744:
11745: Eduskunnalle
11746:
11747: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon Kun yleisesti on todettavissa, ettei työvoima-
11748: on momentille 34.06.01 merkitty perustettavik- neuvojien palkkaus ole tehtävien vaativuuden
11749: si yhteensä 123 työvoimaneuvojan virkaa, joista ja vastuullisuuden edellyttämällä tasolla, jou-
11750: 2 on palkkaluokassa V 16, 89 palkkaluokassa dutaan palkankorotusvaraa kohtuuttoman suu-
11751: V 15 ja loput 32 palkkaluokassa V 14. Jälkim- ressa määrin sijoittamaan V 14 palkkaluokkien
11752: mäisen palkkaluokan säilyttämistä on pidettävä kuoppakorotuksiin, jolloin palkkatason yleinen
11753: epätarkoituksenmukaisena. Eroa ei voida pe- koheneminen viivästyy. Tämäkään ei voi te-
11754: rustella työtehtävissä olevilla eroavaisuuksilla hokkaan hallinnon toimimisen kannalta olla tar-
11755: enempää vastuullisuuden kuin määränkään suh- koituksenmukaista.
11756: teen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11757: Mikäli jatkuvasti säilytetään ja perustetaan tavasti,
11758: V 14 palkkaluokan työvoimaneuvojan toimia,
11759: aiheutuu korkeampiin palkkaluokkiin sijoitettu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11760: jen tointen täyttämisessä epätarkoituksenmu- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
11761: kaista kiertoa alemmissa (V 14) palkkaluokissa tille 34.06.01 lisäyksenä 40 000 mark-
11762: olevien työvoimaneuvojien hakeutuessa niihin, kaa perustettavien työvoimaneuvojan
11763: vaikka työtehtävät eivät aikaisemmista eroaisi- ylimääräisten tointen sijoittamiseksi vä-
11764: kaan. Tämä aiheuttaa tarpeetonta byrokratiaa hintään palkkausluokkaan V 15.
11765: jo ennestään vajain resurssein toimivalle työvoi-
11766: mahallinnolle.
11767: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11768:
11769: Pertti Paasio
11770: 1982 vp. 1093
11771:
11772: Raha-asia.-alo.iJte n:o 971
11773:
11774:
11775:
11776:
11777: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanohjaa-
11778: jien toimien perustamiseen
11779:
11780:
11781: Edu·skunnalle
11782:
11783: Nuorten uransuunnittelu ja työelämään si- Sitä täydentämään tarvitaan välttämättä niitä
11784: joittuminen on viimeaikaisen kehityksen myötä ohjaustoimenpiteitä, joista työvoimahallinnon
11785: jatkuvasti vaikeutunut. Tämä näkyy etenkin ammatinvalinnanohjaus työvoimatoimistoista
11786: siinä, että nuorten työttömyys pysyttelee jatku- käsin huolehtii. Tätä nykyä ovat työvoimahal-
11787: vasti korkealla, esim. tällä hetkellä n. 40 000 linnon ammatinvalinnanohjauksen niukat voi-
11788: alle 25-vuotiasta on vailla työtä. Tästä syystä mavarat sidottuina ohjauksen perustehtäviin,
11789: nuorten työhön ja koulutukseen ohjaamiseen joten ammattikouluihin suuntautuvan toimin-
11790: on edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota. nan aloittaminen niiden suunnitelmien mu-
11791: Ammatillinen koulutus parantaa nuorten ase- kaan, joita asiaa käsitellyt opetusministeriön
11792: maa työmarkkinoilla, mikä näkyy mm. siinä, toimikunta on laatinut, ei ole mahdollista.
11793: että koulutuksen saaneiden nuorten työttömyys- Laskelmien mukaan tarvittaisiin kaikkiaan noin
11794: aste on säännönmukaisesti alhaisempi kuin kou- 50 uutta ammatinvalinnanohjaajan virkaa, jot-
11795: luttamattomien. Kuitenkaan koulutukseen ta työvoimahallinto voisi tehokkaasti auttaa
11796: osallistuminen ei sinänsä ratkaise nuorten työ- ammattikoulutuksesta valmistuvia nuoria am-
11797: elämään siirtymisen ongelmia, sillä koulutuk- mattiuralla alkuun pääsemisessä.
11798: sen keskeyttäminen on viime aikoina lisäänty- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
11799: nyt ja toisaalta huomattava osa nuorista - ehdotamme,
11800: eräiden tutkimusten mukaan lähes puolet -
11801: joutuu hakeutumaan työtehtäviin, jotka eivät että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11802: vastaa heidän saamaansa koulutusta. Erilaisten den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
11803: ohjaustoimenpiteiden tarve ammatillisen koulu- tille 34.06.01 lisäyksenä 80 500 mark-
11804: tuksen kestäessä ja sen päätyttyä on suuri. kaa 13 ylimääräisen ammatinvalinnan-
11805: Keskiasteen ammatillisiin oppilaitoksiin ohjaajan toimen (V 26) perustamista
11806: suunniteltu oppilaanohjausjärjestelmä tulee varten.
11807: aikanaan auttamaan oppilaita em. ongelmissa.
11808: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
11809:
11810: Pertti Paasio Pirjo' Ala-Kapee Helge Siren
11811: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka
11812: 1094 1982 vp.
11813:
11814: Raha-asilar-aloirte n:o 972
11815:
11816:
11817:
11818:
11819: Paasto ym.: Määrärahojen osoittamisesta Raision, Naantalin ja
11820: Paimion työvoimatoimistojen perustamiseen
11821:
11822:
11823: Eduskunnalle
11824:
11825: Turun työvoimatoimiston alue käsittää 22 Raision monipalvelutoimiston perustamista
11826: kuntaa, joiden lisäksi ammatinvalinnanohjaus puoltaa myös kaupungin edullinen liikenteelli-
11827: ulottuu eräisiin saaristokuntiin. Kuntien luku- nen sijainti em. kuntiin nähden.
11828: määrällä mitattuna Turun työvoimatoimisto on Mainittakoon lisäksi, että Raisiossa ja Pai-
11829: maan suurin. On selvää, ettei Turun työvoima- miossa toimii ammatillinen kurssikeskus. Yh-
11830: toimistolla ole mahdollisuuksia riittävän kiin- teydenpito näiden ja työvoimaviranomaisten
11831: teisiin yhteyksiin läheskään kaikkiin alueensa välillä olisi huomattavasti joustavammin hoidet-
11832: kuntiin. Kuitenkin työvoimaviranomaisten ja tavissa paikallisista toimistoista kuin Turusta
11833: kunnallisten viranomaisten välinen yhteistyö käsin.
11834: on menestyksellisen työvoimapolitiikan tärkeä Raision työvoimatoimistoon olisi perustetta-
11835: elementti. va seuraavat virat:
11836: Kuntien kohtuuttoman suuren lukumäärän toimistonjohtaja . . . . . . . . . . . . V 26
11837: pienentämiseksi on Turun työvoimapiirissä laa- ammatinvalinnanohjaaja V 25
11838: dittu suunnitelma Turun työvoimatoimiston erikoistyövoimaneuvoja . . . . . . . V 17
11839: alueen jakamisesta siten, ,että Raisioon, Naan- 3 työvoimaneuvojaa . . . . . . . . . . . V 15
11840: taliin ja Paimioon perustettaisiin itsenäiset toimistosihteeri . . . . . . . . . . . . . V 15
11841: työvoimatoimistot, joista Raision toimisto olisi toimistovirkailija . . . . . . . . . . . . V 12
11842: ns. monipalvelutoimisto.
11843: Raision työvoimatoimiston alueeseen tulisi- Naantalin ja Paimion työvoimatoimistoon
11844: vat Raision kaupungin lisäksi kuulumaan Mas- olisi kumpaankin perustettava V 20 palkkaus-
11845: kun, Lemun, Askaisten, Mietoisten, Nousiais- luokan toimistonhoitajan virka. Palkkausme-
11846: ten ja Mynämäen kunnat. Naantalin työvoima- nojen lisätarpeeksi voidaan arvioida yhteensä
11847: toimiston alue käsittäisi Naantalin kaupungin 600 000 markkaa. Huoneistomenojen lisäys
11848: sekä Rymättylän ja Merimaskun kunnat. Pai- voidaan arvioida 100 000 markaksi Raision
11849: mion työvoimatoimiston alueeseen tulisi kuu- toimiston perustamiseen. Käyttömenojen net-
11850: lumaan Paimion lisäksi Sauvo. tolisäys olisi suhteellisen pieni, koska kyseessä
11851: Turun työvoimatoimistolla on jo useiden on yhden ylisuuren toimiston jakaminen. Tar-
11852: vuosien ajan ollut säännöllisesti toimiva sivu- koitukseen tulisi kuitenkin varata 50 000 mark-
11853: vastaanottopiste mm. Naantalissa ja Paimiossa. kaa.
11854: Kummassakin on erityisesti ko. sivuvastaan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11855: ottoja varten nimitetyt työvoimaneuvojat, joten
11856: itsenäisten työvoimatoimistojen perustaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11857: ei aiheuta olennaisesti lisäkustannuksia. Naan- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
11858: talin sivuvastaanottoa varten on uudesta val- 34.06.01 lisäyksenä 600 000 markkaa
11859: tion virastotalosta varattu tilat, jotka hyvin ja momentille 34.06.29 lisäyksenä
11860: soveltuvat työvoimatoimiston tiloiksi. Paimion 150 000 markkaa Raision, Naantalin ja
11861: vastaanotto hoidetaan asianmukaisesta vuokra- Paimion työvoimatoimistojen perusta-
11862: huoneistosta. miseen.
11863: Helsingissä l päivänä lokakuuta 1982
11864:
11865: Pertti Paasio Mikko Rönnholm
11866: 1982 vp. 1095
11867:
11868: Raha--asia-aloite n:o 973
11869:
11870:
11871:
11872:
11873: PaJ.munen: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusten
11874: yleismenoihin
11875:
11876:
11877: Eduskunnalle
11878:
11879: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- lutus- ja suunnittelutehtäviä, joiden kehittyes-
11880: delle 1983 esitetään momentin 29.57.55 alamo- sä opintokeskuksille on aiheutunut aikaisempia
11881: mentille 1 valtionapua opintokeskusten yleis- suurempia kustannuspaineita mm. ATK-kului-
11882: menoihin 15 444 000 markkaa. na. Näitä ei ole opintokeskusten lukuisista esi-
11883: Maassamme toimii tällä hetkellä kymmenen tyksistä huolimatta vieläkään saatu valtion-
11884: opintokeskusta, joista kolme on aloittanut toi- avun piiriin. Hallinnollisten tehtävien lisään-
11885: mintansa v. 1980-1982. Uusien opintokeskus- tyminen onkin pakottanut opintokeskukset val-
11886: ten käynnistäessä toimintaansa ja muiden opin- tionavun ulkopuolisen henkilökunnan palkkaa-
11887: tokeskusten toiminnan jatkuvasti lisääntyessä miseen. Em. syistä opintokeskukset ovat vaka-
11888: nykyisillä henkilöstövoimavaroilla ei ole mah- vasti velkaantumassa.
11889: dollista kehittää opintokeskusten toimintaa. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
11890: Opintokeskukset haluavat painottaa erityisesti
11891: alueellisen ja pedagogisen henkilökunnan lisää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11892: misen tarvetta. 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11893: Opintokeskuksille on opintokeskuslain pe- 2 000 000 markkaa valtionapuun opin-
11894: rusteella uskottu monipuolisia ja vaativia kou- tokeskusten yleismenoihin.
11895: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11896:
11897: Lauri Palmunen
11898: 1096 1982 vp.
11899:
11900: R.aha-asia-aloirte n:o 974
11901:
11902:
11903:
11904:
11905: Palmunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokerhojen
11906: valtionapuun
11907:
11908:
11909: Eduskunnalle
11910:
11911: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- edellisvuoteen verrattuna. Lisäys aiheutuu
11912: le 1983 esitetään momentin 29.57.5 5 alamo- paitsi kustannustason noususta myös uusien
11913: mentille 5 valtionapua opintokerhoja varten opintokeskusten perustamisesta. Kun opintoker-
11914: 6 000 000 markkaa. hojen määrä on koko maassa jatkuvasti nous-
11915: Hyväksyessään opintokeskuslain vuonna sut, ei vuodelle 1983 varatulla määrärahalla ole
11916: 1975 eduskunta piti keskeisenä tavoitteena si- mitään mahdollisuutta päästä eduskunnan
11917: tä, että opintokerhot saadaan asteittain talou- vuonna 1975 asettamaan tavoitteeseen.
11918: dellisesti mahdollisimman pian samaan asemaan Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
11919: kansalais- ja työväenopistojen opintopiirien
11920: kanssa. Tästä tavoitteesta on jääty vuosi vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11921: delta yhä kauemmaksi. Vuoden 1983 tulo- ja 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11922: menoarvioesityksessä opintokerhojen valtion- 5 250 000 markkaa opintokerhojen val-
11923: apuun on varattu 6 000 000 markkaa, mikä tionavun korottamiseksi 450 markkaan.
11924: merkitsee vain 300 000 markan lisäystä
11925: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
11926:
11927: Lauri Palmunen
11928: 1982 vp. .1097
11929:
11930: Raha-asia-aloite n:o 975
11931:
11932:
11933:
11934:
11935: Palmunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hank-
11936: kimiseksi luonnonsuojelutarkoituksiin
11937:
11938:
11939: Eduskunnalle
11940:
11941: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen liittyvine hinta-arviointimenetelmineen ym.
11942: kolmen valtakunnallisen luonnonsuojeluohjel- saattavat venyä yksittäistapauksissakin useiden
11943: man toteuttamisesta. Nämä ovat kansallis- ja vuosien mittaisiksi. Tästä aiheutuu maanomis-
11944: luonnonpuistoverkon kehittämistä koskeva oh- tajalle tuntuvaa haittaa ja samalla erilaiset
11945: jelma, soidensuojelun perusohjelma ja lintuve- muut maankäyttömuodot vaarantavat suojelu-
11946: sien suojeluohjelma. Ohjelmat tullaan yksityis- hankkeiden toteuttamista. Myöskin valtion mai-
11947: maiden osalta toteuttamaan pääosin ostamalla den vaihtomahdollisuuksien käyttäminen suo-
11948: suojelukohteet valtiolle. Tällaisia valtiolle os- jelualueiden perustamisen yhteydessä on ollut
11949: tettavia yksityismaita suojeluohjelmiin sisältyy vaikeaa ja puutteellista, vaikka tämä olisi usein
11950: n. 200 000 ha. edullista ja tarpeellista sekä yksityisen maan-
11951: Suojeluohjelmien toteuttamisen eräänä suu- omistajan että valtion talouden kannalta.
11952: rimpana esteenä on ollut luonnonsuojelualuei- Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä on
11953: den ostovarojen niukkuus. Kuluvan vuoden käsitellyt ja hyväksynyt tämän aloitteen.
11954: valtion tulo- ja menoarviossa tähän tarkoituk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11955: seen on varattu 18 milj. mk ja ensi vuodelle
11956: hallitus esittää 19 milj. mk. Luonnonsuojelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11957: alueiden perustamistaimikunta esitti mietinnös- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
11958: sään III (1981: 41), ,että tulo- ja menoarvioon 30.02.88 77 000 000 markkaa maan
11959: tulee vuosittain sisällyttää 77 milj. markan hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituk-
11960: suuruinen määräraha luonnonsuojelualueiden siin, jolloin perusteluissa olisi samalla
11961: ostoihin ja alueiden rauhoittamisesta johtuviin lausuttava:
11962: korvauksiin. Käytettävissä olevien resurssien "Hyväksyessään valtion tulo- ja me-
11963: ja todellisen tarpeen epäsuhde on näin ollen noarvion vuodelle 1983 eduskunta
11964: erittäin suuri. Suomen luonnonsuojeluliitto ja edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaises-
11965: Maataloustuottajain Keskusliitto kiinnittivät ti toimenpiteisiin suojelualueiden osto-
11966: yhteisessä kirjelmässään 1. 6. 1982 valtiovarain- toimintaan käytettävissä olevien henki-
11967: ministeriön huomiota tähän epäkohtaan. löresurssien lisäämiseksi, jolloin samalla
11968: Edelleen on ilmeistä, että suojelualueiden kehitetään valtion maiden vaihtomahdol-
11969: hankintaan ei ole käytettävissä riittävästi hen- lisuuksia suojelualueiden perustamisen
11970: kilöresursseja, jolloin kauppaneuvottelut niihin yhteydessä".
11971: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
11972:
11973: Lauri Palmunen Terhi Nieminen-Mäkynen Urho Pohto
11974: Elisabeth Rehn M.-L. Salminen Erkki Pystynen
11975: Pertti Salolainen
11976:
11977:
11978:
11979:
11980: 138 088200412K
11981: 1098 1982 vp.
11982:
11983: R.aha'"'81Sia-aloite n:o 976
11984:
11985:
11986:
11987:
11988: Palmunen: Määrärahan osoittamisesta yhteysaluksen hankintaan
11989: Velkuan-Rymättylän reittialueelle
11990:
11991:
11992: Eduskunnalle
11993:
11994: Velkuan-Rymättylän-Merimaskun saaris- Samoin on ongelma, että yhteysalus Satava
11995: tossa asuu nykyisin ympärivuotisesti noin 250 toimii kesällä Turunmaan saariston muiden yh-
11996: henkeä. Kun tässä puhutaan saaristosta, tarkoi- teysalusten vara-aluksena. Esimerkiksi kesällä
11997: tetaan sellaista saaristoa, jonne ei ole tie-, silta- 1982 Satava on ollut pois Velkuan-Rymätty-
11998: eikä lossiyhteyksiä. On ainoastaan yhteysalus- län vesiltä lähes kaksi kuukautta, jolloin ti-
11999: liikenne, joka normaalisti liikennöi yhden edes- lalla on ollut pieni alus Kristiina, jossa raskaat
12000: takaisen vuoron päivittäin pääsaariin. Velkuan kuljetukset eivät ole ollenkaan mahdolJisia.
12001: kunnan väestöstä toistasataa henkeä eli noin Juuri kesällä esim. heinän- ja viljankorjuuaika-
12002: 90 % asukkaista asuu saaristossa jakautuen na tarvittaisiin päivittäisiä maatalouskoneiden
12003: seitsemälle eri saarelle, jonne on vain yhteys- siirtoja saaresta toiseen. Tällöin on hyvin vai-
12004: alusliikenne. kea käyttää raskaskuljetusalus Ursusta, koska
12005: Nykyisin Velkuan-Rymättylän saaristossa sillä on noin parin viikon tilausaika. Ursushan
12006: liikennöi säännöllisesti ainoastaan yksi yhteys- palvelee koko Turun seudun saaristoa.
12007: alus, Satava. Se voi kuljettaa matkustajien li- Tilanne tällaisena Velkuan-Rymättylän saa-
12008: säksi 2-3 henkilöautoa, ei sen sijaan kuorma- ristossa ei voi jatkua pitkään. Alueelle olisi
12009: autoa. On käynyt mahdottomaksi sovittaa yh- mitä pikimmin saatava toinen yhteysalus, jotta
12010: teen henkilö- ja tavaraliikenteen tarpeita sekä elämisen mahdollisuudet säilyisivät ja paranisi-
12011: Velkuassa että Rymättylässä. Esim. Velkuassa vat. Toista alusta on kauppa- ja teollisuusmi-
12012: on jouduttu kuljettamaan koululaiset pääasiassa nisteriön asettaman työryhmän selvityksessä
12013: yksityisellä pienveneellä. Pisimmät koululaisten esitetty vuodelle 1984. Missään tapauksessa
12014: vesikuljetusmatkat Velkuan alueella ovat yh- hanke ei saisi viivästyä, jos aiotaan turvata
12015: teen suuntaan noin 7 km. Yläaste ja Nousiainen 1980-luvulla alkanut myönteinen kehitys saa-
12016: sijaitsevat 40 km:n maamatkan päässä Nou- ristossa. Esim. Velkua on menettänyt vuosina
12017: siaisissa. 1960-1980 peräti puolet väestöstään, paljolti
12018: Erityisesti maidon- ja karjankuljetuksia on liikenneolojen takia. Nyt 1980-luvulla kunnan
12019: vaikea hoitaa nykyisin hyvin. Velkuassa on väkiluku on alkanut lisääntyä, viime vuonna
12020: kalastuksen rinnalle maataloudesta kehittynyt kasvu oli peräti 5 %. Kuljetusten tarve kasvaa.
12021: voimakas elinkeino, joka aiheuttaa lisäkuljetus- Liikenneolojen kehittäminen on keskeisin edel-
12022: tarvetta. lytys saariston elävänä säilyttämisessä.
12023: Myös Merimaskun saarille on suunniteltu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12024: yhteysalusliikenteen toteuttamista. Nykyisin taen,
12025: Merimaskun saaret ovat laivaliikenteen piirissä
12026: ainoastaan kelirikkaaikana satunnaisesti. Meri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12027: maskun saarien liittäminen Velkuan-Rymätty- 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
12028: län reittialueeseen lisää kovasti paineita toi- markkaa toisen yhteysaluksen hankkimi-
12029: seen yhteysalukseen. seksi V elkuan-Rymättylän reittialueel-
12030: Erittäin suuri ongelma kesäaikana on yhteys- le.
12031: alus Satavan telakoiminen yleensä keskikesällä.
12032: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
12033:
12034: Lauri Palmunen
12035: 1982 vp. 1099
12036:
12037: Raha-asia>-aldite n:o 977
12038:
12039:
12040:
12041:
12042: Palmunen: Määrärahan osoittamisesta Vaikka-Suomen tieyhteyk-
12043: sien parantamiseen
12044:
12045:
12046: Eduskunnalle
12047:
12048: Liikenneolot Vakka-Suomen saaristoisella kennuspiiri voisi yhteistyössä Uudenkaupungin
12049: rannikolla ovat puutteelliset. Kustavin pohjois- sekä muiden tahojen kanssa selvittää hankkei-
12050: kärjestä Lokalahdelle rakennettava yhteys eli den rahoitus- ja toteuttamismahdollisuudet.
12051: ns. Lehmänkurkun tie sekä Pyhämaan Lyökis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12052: tä Lepäisten saareen rakennettava tieyhteys tavasti,
12053: patantaisivat huomattavasti alueen liikenne-
12054: oloja. Näillä olisi merkitys paikalliselle asujai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12055: mistolle. Tämän ohella uudet liikenneväylät 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
12056: palvelisivat matkailuelinkeinon mahdollisuuk- markkaa Vakka-Suomen rannikon tie-
12057: sia alueella. yhteyksien parantamisohjelman aikaan-
12058: Näiden tiehankkeiden edistämiseksi olisi saamiseksi.
12059: ryhdyttävä erityistoimiin. Turun tie- ja Vesira-
12060: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
12061:
12062: Lauri Palmunen
12063: 1100 1982 vp.
12064:
12065: Raha•asia-aloite n:o 978
12066:
12067:
12068:
12069:
12070: PaJ.munen: Määrärahan osoittamisesta tien r1l!kentamiseen välillä
12071: Hinnerjoki-Yläne
12072:
12073:
12074: Eduskunnalle
12075:
12076: Tieyhteys Vakka-Suomen alueelta Loimaan Kaikki alueet, joita yllä esitetty tiehanke
12077: ja Lounais-Hämeen seudulle on ollut pitkään palvelisi eli Vakka-Suomi, Rauman seutu, Loi-
12078: vireillä. Eri vaihtoehtojen välillä on päädytty maa ja Lounais-Häme, ovat omien maakuntien-
12079: ratkaisuun, jossa tämä apulantatieksi kutsuttu sa ja vaalipiitiensä syrjäalueita. Ehkä tästä löy-
12080: yhteys kulkee Uudestakaupungista Hinnerjoen tyy syy, miksi tämän tärkeän tiehankkeen taak-
12081: kautta Yläneelle ja sieltä edelleen Loimaan se ei ole löytynyt riittävästi poliittista voimaa.
12082: kautta Forssaan. Tämä ratkaisu on edullinen, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12083: koska tieyhteys suurelta osin on jo olemassa. taen,
12084: Lisäksi tässä ratkaisussa paranisi Rauman seu-
12085: dun yhteys sisämaahan. Lappi Tl:stä Hinner- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12086: joelle kulkevan tien oikaisu tulisi aikanaan li- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 100 000
12087: säämään Hinnerjoelta sisämaahan kulkevan markkaa Hinnerjoen-Yläneen tieosuu-
12088: tien käyttöä. den rakentamiseen.
12089: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
12090:
12091: Lauri Palmunen
12092: 1982 vp. 1101
12093:
12094: Rah~asia-aloite n:o 979
12095:
12096:
12097:
12098:
12099: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen vara-
12100: vankilaa varten
12101:
12102:
12103: Eduskunnalle
12104:
12105: Varavankiloiden tarvetta ja rakentamista sel- hyvin varavankilan tarpeisiin sopivat maa-
12106: vitellyt avolaitostyöryhmä jätti mietintönsä 7. 6. alueet.
12107: 1979. Mietinnössä esitetään mm. uuden avo- Varavankilan suunnittelun käynnistäminen
12108: laitoksen perustamista Keski-Suomeen. 24. 9. mahdollisimman pian olisikin nyt välttämätön-
12109: 1980 t,ekemällään periaatepäätöksellä on halli- tä. Oikeusministeriön vankeinhoitohallinnon
12110: tus päättänyt sijoittaa yhden rakennettavista käytettävissä olevilla varoilla asian aloittami-
12111: varavankiloista Keuruun kunnan Haapamäelle. nen lienee mahdollista. Jatkoa varten tulisi
12112: Haapamäen kylätaajama on viime vuosien myös ensi vuoden budjetissa olla tarkoitukseen
12113: aikana menettänyt paljon valtiovallan toimien, määräraha. Asiantuntijoiden mukaan suunnitel-
12114: lähinnä VR:n toiminnan supistamisen seurauk- mien puolesta varavankilan rakennustyöt voi-
12115: sena. Muun muassa työpaikkojen määrä on taisiin aloittaa vielä vuoden 1983 puolella.
12116: vähentynyt kymmenen vuoden kuluessa noin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12117: 400:1la. Tätäkin taustaa vasten avolaitoksen
12118: rakentaminen Haapamäelle on perusteltu. Muu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12119: toinkin paikkakuntana Haapamäki varsin hyvin 1983 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
12120: täyttää mainitussa avolaitostyöryhmän mietin- markkaa Haapamäen varavankilan
12121: nössä esitetyt kriteerit. Se sijaitsee rautateiden suunnittelemista ja rakennustöiden aloit-
12122: risteyspaikassa ja paikkakunnalta löytyy varsin tamista varten.
12123: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
12124:
12125: Mauri Pekkarinen Inger Hirvelä Sakari Knuuttila
12126: Hannu Tapiola Paavo Vesterinen Helena Pesola
12127: M. Jaatinen Juhani Surakka
12128: 1102 1982 vp.
12129:
12130: Raha-asia-.aloite n:o 980
12131:
12132:
12133:
12134:
12135: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkea-
12136: kouluopiskelijoiden opintorahaan sen perusosan korottami-
12137: seksi
12138:
12139:
12140: Eduskunnalle
12141:
12142: Nykyisen opintotukijärjestelmän suurimpia valmistavien oppilaitosten vastaavia huomatta-
12143: epäkohtia on opintotuen lainapainotteisuus. Tä- vasti pidemmät. Näin myös lainamäärät kasva-
12144: mä on johtanut ennen kaikkea korkeakoulu- vat jopa moninkertaisiksi. Ensisijaisena opinto-
12145: opiskelijoiden kohtuuttamaan velkaantumiseen. tuen myöntämisen perusteena tuleekin olla ha-
12146: Heidän velkamääränsä nousevat jo nykyisellään kijan taloudellinen asema; kouluasteen merki-
12147: kymmeniin tuhansiin markkoihin. Tätä koh- tystä ei tule ylivertaisesti korostaa.
12148: tuuttomaksi käyvää velkaantumista voidaan par- Yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelevien
12149: haiten estää lisäämällä tuen opintorahapainot- opintorahan perusosa tulisikin nostaa samalle
12150: teisuutta. tasolle keskiasteen oppilaitoksissa opiskelevien
12151: Opintorahan osalta yliopistoissa ja korkea- kanssa.
12152: kouluissa opiskelevat ovat jääneet jatkuvasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12153: jälkeen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskele- nioittavasti,
12154: viin nähden. Tätä on perusteltu sillä, että kor-
12155: keakoulututkinnon suorittaneiden palkkataso että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12156: on niin korkea, että lainan takaisinmaksu ei tuo- 1983 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
12157: ta vaikeuksia. Yleisen tuloerojen tasoittumisen 3 500 000 markkaa korkeakouluopiske-
12158: ja akateemisen työttömyyden myötä tältä perus- lijoiden ylimääräiseen opintorahaan sen
12159: teluita on mennyt pohja pois. perusosan korottamiseksi 1 650 mark-
12160: Edelleen on muistettava, että opiskeluajat kaan 1. 7. 1983 lukien.
12161: korkeakouluissa ja yliopistoissa ovat ammattiin
12162: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
12163:
12164: Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä Markku Kauppinen
12165: Juhani Tuomaala Paavo Vesterinen Lauri Palmunen
12166: Matti Maijala Olavi Martikainen Terhi Nieminen-Mäkynen
12167: Mikkd Pesälä
12168: 1982 vp. 1103
12169:
12170: Raha-asi!a•aloite n:o 981
12171:
12172:
12173:
12174:
12175: Pekkacinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lu!kion perusopetus-
12176: ryhmien koon pienentämiseen
12177:
12178:
12179: Eduskunnalle
12180:
12181: Asetuksen 600/80 mukaisesti siirryttiin 1. 8. lukion supistamisen takia. Lukion perusopetus-
12182: 1982 lukioissa noudattamaan uutta kurssimuo- ryhmän koon alentaminen 32:een jakautuu to-
12183: toista lukusuunnitelmaa. Tarkoitus on myöskin teutusvaiheessa neljälle vuodelle. Kokonaiskus-
12184: siirtyä uuden lukusuunnitelman myötä toteut- tannukset ovat 55,5 milj. markkaa. Vuoden
12185: tamaan jakso-opetusta. 1982 osalta lisäkustannukset olisivat n. 7,7
12186: Edellä mainittu kurssimuotoiseen jakso-ope- milj. markkaa.
12187: tukseen siirtyminen tulee lisäämään sekä opet- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12188: tajien että oppilaiden työmäärää. Lukusuunni- nioittavasti,
12189: telma on lisäksi huomattavan vaativa verrat-
12190: tuna entiseen lukion lukusuunnitelmaan. Jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12191: oppilaat selviytyisivät uudesta lukio-opiskelusta, 1983 tulo- ja menoarvioon 7 700 000
12192: tulee lukion perusopetusryhmän kokoa alentaa markan määrärahan lukion perusopetus-
12193: nykyisestä 36:sta 32:een oppilaaseen eli sa- ryhmän koon pienentämiseksi 36: sta
12194: maksi kuin peruskoulussa. Tämä on välttämä- 32:een.
12195: töntä myös opettajien työmäärän lisäyksen ja
12196: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
12197:
12198: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen
12199: Paavo Vesterinen Helena Pesola
12200: 1104 1982 vp.
12201:
12202: Raha-asia~aJ.oite n:o 982
12203:
12204:
12205:
12206:
12207: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Keski~Suo
12208: men kotitalousopettajaopiston tilojen suunnitteluun
12209:
12210:
12211: Eduskunnalle
12212:
12213: Keski-Suomen kotitalousopettajaopisto toimii menoarvioesityksessä on mamlttujen hankkei-
12214: Jyväskylän kaupungissa. Oppilaitoksen oppilas- den suunnittelua varten varattu 400 000 mk:n
12215: määrä on tällä hetkellä 224 oppilasta. Oppilai- määräraha. Mm. Keski-Suomen lääninhallitus
12216: toksen nykyiset opetustilat ovat pienet ja puut- on kuitenkin esittänyt jo vuodelle 1983 1 milj.
12217: teelliset. Tilat on suunniteltu alun alkaen 130 mk:n määrärahan varaamista suunnitteluun,
12218: oppilaalle. Lisäksi osa tiloista on rakennettu jo jotta asiassa voitaisiin edetä riittävän ripeästi.
12219: vuonna 1931 eikä näihin tiloihin sen jälkeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12220: ole tehty mainittavampia peruskorjauksia. Pa- nioittavasti,
12221: hiten opetustilojen puute tuntuu tällä hetkellä
12222: teoria- ja työnopetustilojen kohdalla. Viimeksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12223: mainittujen tilojen kohdalla viikkorasitus on yli 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12224: 40 tuntia. 600 000 markan määrärahan Keski-Suo-
12225: Oppilaitoksen tilojen peruskorjaus- ja uudis- men kotitalousopettajaopiston tilojen
12226: tilojen rakentamishankkeet ovat olleet vireillä suunnittelemista varten.
12227: jo pitempään. Hallituksen ensi vuoden tulo- ja
12228: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
12229:
12230: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
12231: Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
12232: 1982 vp. 1105
12233:
12234: Raha-asia-aloite n:o 983
12235:
12236:
12237:
12238:
12239: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselän alueen
12240: kala talouden kehittämiseen
12241:
12242:
12243: Eduskunnalle
12244:
12245: Hallituksen alue- ja ympäristöpoliittinen va- sulentin sijoittamista pohjoiseen Keski-Suo-
12246: liokunta teki 26. 5. 1981 päätöksen sisällyttää meen.
12247: Suomenselän alueen kehittämistoimenpiteiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12248: joukkoon kalatalouskonsulentin viran perusta- taen,
12249: misen Keski-Suomen maatalouskeskukseen.
12250: Hallituksen vuoden 1983 tulo- ja menoarvio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12251: esitykseen ei kuitenkaan sisälly määrärahaa val- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
12252: tionosuuteen ero. viran perustamista varten. markkaa Suomenselän alueen kalatalou-
12253: Suomenselän kehittämistoimikunnan (Ko- den kehittämistä varten, jonka avulla
12254: miteanmietintö 1980: 68) esityksen mukaan voitaisiin perustaa kalatalouskonsulen-
12255: kalatalouskonsulentin toimi perustettaisiin Suo- tin toimi Keski-Suomen maatalouskes-
12256: menselän tarvetta varten. Keski-Suomen maa- kukseen.
12257: talouskeskus onkin suunnitellut kalatalouskon-
12258: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
12259:
12260: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
12261: Hannu Tapiola Helena Pesola
12262:
12263:
12264:
12265:
12266: 139 088200412K
12267: 1106 1982 vp.
12268:
12269: Raha-asia-aloite n:o 984
12270:
12271:
12272:
12273:
12274: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden
12275: ns. starttirahakokeilun laajentamiseen
12276:
12277:
12278: Eduskunnalle
12279:
12280: Kohtuuttoman suureksi nouseva velkataakka, ta nuorten viljelijöiden vaikeuksiin. Starttiraha-
12281: jonka eteen nuori viljelijä usein sukupolven- järjestelmä tulisikin mahdollisimman pian voida
12282: vaihdoksessa tilalla joutuu, vaikeuttaa monessa laajentaa koskemaan koko maata. Jo ensi vuo-
12283: tapauksessa ratkaisevasti nuoren mahdollisuuk- den alusta lukien järjestelmä tulisi laajentaa
12284: sia tilan jatkamiseen. Suomalaisen maatalouden Lapin ja eritytsaluekuntien lisäksi myös esi-
12285: ja maaseutukylien kannalta tällainen asian tila merkiksi ns. maaseudun työpaikkatukikokeilu-
12286: on yhä yleisemmin alettu tunnustaa korjausta kuntiin.
12287: vaativaksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun.
12288: Hallituksen vuoden 1983 tulo- ja menoarvio- nioittaen,
12289: esityksessä ehdotetaan 8 milj. markan määrä-
12290: rahaa ns. nuorten viljelijöiden starttirahajärjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12291: telmän käynnistämiseen Lapin läänissä ja uusien den 198 3 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
12292: aluelakien mukaisissa erityisaluekunnissa. Tämä senä 3 000 000 markkaa nuorten vilje.
12293: sukupolvenvaihdoksien yhteydessä nuorille tilaa lijöiden ns. starttirahajärjestelmän laa-
12294: jatkaville viljelijöille maksettava käynnistys- ientamiseksi.
12295: avustus on yksi käyttökelpoisista osaratkaisuis-
12296: Helsingissä 1 päi~änä lokakuuta 1982
12297:
12298: Mauri Pekkarinen Mauno Manninen Juhani Tuomaala
12299: 1982 vp. 1107
12300:
12301: Raha-asia-aloite n:o 985
12302:
12303:
12304:
12305:
12306: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden venesatamien
12307: rakentamiseen Keski-Suomen vesipiirin alueella
12308:
12309:
12310: Eduskunnalle
12311:
12312: Muiden käyttömuotojen ohessa on viime laan vuoteen 2000 mennessä nousevan
12313: vuosina alettu kiinnittää yhä lisääntyvää huo- 8 OOO:een. Tarvittavien lisävenepaikkojen ra-
12314: miota myös vesien virkistyskäyttöön. Veneilyn kentamisen arvioidaan maksavan yhteensä yli
12315: edellytysten parantaminen ja järjestäminen on 20 milj. markkaa.
12316: yksi tärkeä tehtävä vesien virkistyskäytön pa- Veneilysatamien rakentamisen rahoitus on
12317: rantamiseksi. tehdyissä suunnitelmissa kaavailtu rakentuvaksi
12318: Useiden keskisuomalaisten kuntien ja Keski- yleensä sellaiseksi, että asianomainen kunta
12319: Suomen vesipiirin yhteistoiminnassa on viime maksaa hankkeesta hieman yli puolet ja valtio
12320: vuosien aikana laadittu suunnitelmia venesata- loput. Rahoitusvalmiita veneilysatamarakennus-
12321: mien rakentamiseksi vilkkaimmin liikennöity- hankkeita Keski-Suomen vesipiirin alueella ovat
12322: jen veneilyreittien varteen. Suunnitelmat on seuraavat kohteet, joiden valtionrahoitusosuus
12323: rakennettu huomioon ottaen useimpien vesis- sulkeissa: Mustaniemen venesatama Äänekos-
12324: töjen alueille jo laaditut veneilyn ja vesimat- kella ( 540 000 mk), Kinnulan venesatama
12325: kailun yleissuunnitelrr.at. Niinpä satamien ra- ( 4 50 000 mk), Pispalan venesatama Kannan-
12326: kentaminen tulisi merkittävästi parantamaan koskella (50 000 mk), Suolahden venesatama
12327: vesimatkailun merkitystä yleensäkin. Samalla ( 420 000 mk) ja Kylänlahden venesatama
12328: n:e ratkaisevasti vähentäisivät yhä lisääntyvän Muuramessa ( 400 000 mk).
12329: veneilyn tuomia haittavaikutuksia. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kull'-
12330: Myös vesihallitus on selvittänyt yhdessä nioittaen,
12331: seutukaavaliittojen ja kuntien kanssa veneilyn
12332: alueellisia tarpeita. Keski-Suomen kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12333: oleellisia vesimatkailua koskevia selvityksiä 1983 tulo- ja menoarvioon 1 860 000
12334: ovat Päijänteen ja Kymijoen vesistön yläosan markkaa Mustaniemen, Kinnulan, Pis-
12335: vesialueita käsittelevät yleissuunnitelmat. Näi- palan, Suolahden ja Kylänlahden vene-
12336: den suunnitelmien mukaan yksin tämän alueen satamien rakentamisen aloittamiseksi
12337: veneilysatamien venepaikkojen määrän arvel- Keski-Suomen vesipiirin alueella.
12338: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
12339:
12340: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
12341: 110S 1982 vp.
12342:
12343: Raha-asia-aloite n:o 986
12344:
12345:
12346:
12347:
12348: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen vesipiirille
12349: venesatamien suunnitteluun
12350:
12351:
12352: Eduskunnalle
12353:
12354: Muiden käyttömuotojen ohessa on viime seutukaavaliittojen ja kuntien kanssa veneilyn
12355: vuosina alettu kiinnittää yhä lisääntyvää huo- alueellisia tarpeita. Keski-Suomen kannalta
12356: miota myös vesien virkistyskäyttöön. Veneilyn oleellisia vesimatkailua koskevia selvityksiä
12357: edellytysten parantaminen ja järjestäminen on ovat Päijänteen ja Kymijoen vesistön yläosan
12358: yksi tärkeä tehtävä vesien virkistyskäytön pa- vesialueita käsittelevät yleissuunnitelmat. Näi-
12359: rantamiseksi. den suunnitelmien mukaan yksin tämän alueen
12360: Useiden keskisuomalaisten kuntien ja Keski- veneilysatamien venepaikkojen määrän arvel-
12361: Suomen vesipiirin yhteistoiminnassa on viime laan vuoteen 2000 mennessä nousevan
12362: vuosien aikana laadittu suunnitelmia venesata- 8 OOO:een. Tarvittavien lisävenepaikkojen ra-
12363: mien rakentamiseksi vilkkaimmin liikennöity- kentamisen arvioidaan maksavan yhteensä yli
12364: jen veneilyreittien varteen. Suunnitelmat on 20 milj. markkaa.
12365: rakennettu huomioon ottaen useimpien vesis- Venesatamahankkeita, joista puuttuvat vielä
12366: töjen alueille jo laaditut veneilyn ja vesimat- yksityiskohtaiset suunnitelmat, ovat Keski-Suo-
12367: kailun yleissuunnitelmat. Niinpä satamien ra- messa mm. Luhangan, Korpilahden, Joutsan,
12368: kentaminen tulisi merkittävästi parantamaan Kuhmoisten ja Kannankosken kirkonkylän sa-
12369: vesimatkailun merkitystä yleensäkin. Samalla tamahankkeet.
12370: ne ratkaisevasti vähentäisivät yhä lisääntyvän Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
12371: veneilyn tuomia haittavaikutuksia. taen,
12372: Eräillä toisilla paikkakunnilla veneilysata-
12373: mien tarve on todettu, mutta suunnitelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12374: tekoon ei ole vielä päästy tarvittavien suunnit- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
12375: telumäärärahojen puuttumisen vuoksi. markkaa Keski-Suomen vesipiirille ve-
12376: Myös vesihallitus on selvittänyt yhdessä nesatamien suunnittelua varten.
12377: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
12378:
12379: Mauri Pekkarinen
12380: 1982 vp. 1109
12381:
12382: Raha-asia-aloite n:o 987
12383:
12384:
12385:
12386:
12387: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta radan peruskorjauk-
12388: seen välillä Haapajärvi-Jyväskylä
12389:
12390:
12391: Eduskunnalle
12392:
12393: Haapajärven-Jyväskylän rataosuus muodos- eteläosan kunnissa. Tällaisen elpymisen myötä
12394: taa suoran rautatieyhteyden Keski-Suomesta myös rautateiden tavarakuljetuspalvelujen tarve
12395: Oulun seudulle ja koko pohjoiseen Suomeen. on lisääntymässä.
12396: Vaihtoehtoiset rautatieyhteydet Seinäjoen, Kuo- Huomattava rautateiden kuljetustarpeen li-
12397: pion ja Iisalmen kautta merkitsevät ratkaise- sääntyminen on tapahtunut myös pohjoisen ja
12398: vasti pitempiä kuljetusetäisyyksiä. eteläisen Suomen välillä. Rannikkoradan tiede-
12399: Jyväskylän-Jämsän-Tampereen ratayhtey- tään jo tänään olevan kovasti rasitetun. Ratkai-
12400: den rakentamisen jälkeen on Haapajärven- suksi tähän ongelmaan on esitetty rinnakkais·
12401: Jyväskylän-Jämsän-Tampereen yhteys varsin raiteen rakentamista rannikkoradalle.
12402: suora yhteys pohjoisen Suomen ja eteläisen Edellä sanotut kuljetustarpeen lisääntymiset
12403: Suomen välillä. nostavat kysymyksen Haapajärven-Jyväsky-
12404: Jo 1960-luvulla on Haapajärven-Jyväskylän län rataosuuden peruskorjauksesta ja siihen liit-
12405: radalta henkilöliikenne lopetettu välillä Haapa- tyen nykyvaatimusten mukaisen raskaamman
12406: järvi-Saarijärvi. Myös tavaraliikenteen osalta kiskotuksen vaihtamisesta uudelleen ajankoh-
12407: viimeinen vuosikymmen on aivan viime vuo- taiseksi. Haapajärven-Jyväskylän rataosuuden
12408: sia lukuunottamatta mainitulla rataosuudella peruskorjaus on monin eri perustein nähtävä
12409: ollut aika vähäistä. järkevämmäksi kuin rinnakkaisradan rakenta·
12410: Nämä vaikeat vuodet merkitsevät sitä, ettei minen rannikolle.
12411: radan tehostetumman käytön kannalta välttä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12412: mättömiin radan peruskorjaustöihin tuolloin taen,
12413: eikä myöhemminkään ole ryhdytty. Niinpä ras-
12414: kaampaa tavaraliikennettä ei enää viime vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12415: sina ole koko rataosuudelle voitu suunnata. 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12416: Harjoitetun aluepoliitikan tuloksena ovat markkaa Haapajärven-Jyväskylän ra-
12417: monet elinkeinot, eritoten teollisuus elpymässä dan peruskorjauksen suunnitteluun ia
12418: pohjoisessa Keski-Suomessa ja Oulun läänin töiden käynnistämiseen.
12419: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1982
12420:
12421: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
12422: Paavo Vesterinen Kalevi Mattila
12423: Mauno Manninen
12424: 1110 1982 vp.
12425:
12426: Raha-asia-aloite n:o 988
12427:
12428:
12429:
12430:
12431: Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen kartastoyk-
12432: sikön perustamiseen
12433:
12434:
12435: Eduskunnalle
12436:
12437: Maanmittaushallinnon kartastotehtävien te- mittauskonttoriin on hankittu kuluvan vuoden
12438: hostamista ja organisaation kehittämistä varten aikana ATK-laitteet, joiden kapasiteetti riittää
12439: on jo aikaisemmin perustettu Oulun, Hämeen- myös kartastoyksikön tarpeisiin.
12440: linnan ja Seinäjoen kartastoyksiköt. Parhaillaan Työvoiman saanti kartastoyksikköön on Mik-
12441: harkitaan Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karja- kelissä turvattu jo aiemmin tehdyillä koulutus-
12442: lan läänien alueet käsittävän Itä-Suomen kar- ratkaisuilla. Itä-Suomen alueella vain Mikkelissä
12443: tastoyksikön toiminnan käynnistämistä. Yksikön koulutetaan maanmittausteknikoita Mikkelin
12444: toiminnan kannalta on eduksi, jos se voidaan teknillisessä oppilaitoksessa. Kartoittajia ja kar-
12445: sijoittaa jonkin maanmittauskonttorin yhtey- tanpiirtäjiä valmistuu Mikkelin ammattikoulus-
12446: t<>en. Yksikön tehtäväkenttää ajatellen kartto- sa. Myös näiden oppilaitosten opetustyön ke-
12447: jen uudistamistarve on suurin alueen eteläosissa hittämisen ja koulutuksessa tarvittavan työ-
12448: ja kaupunkiseuduilla. Mikkelin läänissä on aloi- harjoittelun kannalta lähellä sijaitseva, käytän-
12449: tettu laajat vesitilusjärjestelytoimitukset, joiden nön kartoitustyötä suorittava yksikkö on erin-
12450: suorittamisessa voidaan käyttää apuna kartasto- omainen apu.
12451: yksikön palveluja. Tasapainoisen alueellisen kehityksen turvaa-
12452: 1tä-Suomen kartastoyksikön toimintaedelly- miseksi myös Mikkelin läänissä Kuopion ja
12453: tysten kannalta on todettava, että Mikkelissä Pohjois-Karjalan läänejä aiemmin suosineiden
12454: yksikkö voidaan sijoittaa vanhalla kasarmi- mm. korkeakoulujen sijoittamista koskeneiden
12455: alueella olevaan virastotaloon, jossa jo toimivat ratkaisujen ohella tulisi Itä-Suomen kartasto-
12456: lääninmaar.mittauskonttori, Mikkelin maan- yksikkö sijoittaa Mikkeliin. Tätä tukevat edellä
12457: mittauspiiriin maanmittaustoimisto, Itä-Suo- mainitut yksikön tulevien tehtävien painopis-
12458: men maaoikeus ja metsähallinnon Mik- tettä ja työskentelyedellytykdä koskevat sekä
12459: kelin hoitoalueen konttori. Tässä viras- myös aluepoliittiset näkökohdat.
12460: totalossa kartastoyksikölle voidaan osoittaa Edellä sanotuin perustein me allekirjoitta-
12461: ~äysin nykyaikaiset ja erittäin tarkoituk- neet kunnioittavasti ehdotamme,
12462: senmukaiset työskentelytilat. Muissa mah-
12463: dollisissa sijaintikaupungeissa, Kuopiossa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12464: Joensuussa, tarvittavia tiloja ei ole valmiina, 1983 tulo- ;a menoarvioon 100 000
12465: eikä kartastoyksikköä voida sijoittaa maanmit- markkaa Itä-Suomen kartastoyksikön pe-
12466: tauskonttorin yhteyteen. Mikkelin lääninmaan- rustamisen valmistelua varten Mikkeliin.
12467: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
12468:
12469: Esko Pekonen Maija Rajantie Mauri Miettinen
12470: Pentti Poutanen Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
12471: Olavi Ronkainen Timo Ihamäki
12472: 1982 vp. 1111
12473:
12474: Raha-asia-aloite n:o 989
12475:
12476:
12477:
12478:
12479: Pekonen ym.: Mii.ärärahan osoittamisesta ylimääräiseen täyden-
12480: nyskorkoon sotilasvammalain mukaisen täydennyskoron saa-
12481: jien piirin laajentamiseksi
12482:
12483:
12484: Eduskunnalle
12485:
12486: Vammaiselle, jonka sotilasvammalain nojalla Kun pelkästään haittakorvausta elinkorkona
12487: korvattu invaliditeetti on vähintään 20 %, voi- tai sitä vastaavana pääomana saavien sotilas-
12488: daan elinkorkona tai sitä vastaavana pääomana vammakorvaus yleisesti jää vammaisuuden kor-
12489: myönnetyn haittakorvauksen täydennykseksi vaamiseen ja vammaisen tukemiseen riittämät-
12490: hakemuksesta myöntää toimeentulon tueksi täy- tömäksi niissäkin tapauksissa, joissa vammai-
12491: dennyskorkoa sotilasvammalain 18 §:n nojalla sen korvattava inveiiditeetti on määritetty vä-
12492: tuloharkinnan mukaan. Täydennyskoron määri- hemmäksi kuin 20 %: ksi, tulisi mahdollisuus
12493: tys on porrastettu siten, että korvatuo invalidi- ainakin osittaisen täydennyskoron saamiseen
12494: teetin ollessa vähintään 30 % etuuden täysi ulottaa koskemaan kaikkia niitä vammaisia, joi-
12495: määrä on vahingoittuneen tai sairastuneen va- den sotilasvammalain mukainen invaliditeetti
12496: kinaisen asuinpaikan kalleudesta riippuen 4 800 on vähintään 10 %.
12497: markkaa tai 4 100 markkaa vuodessa, ja kor- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12498: vatun invaliditeetin ollessa 20-25 % vastaa- tavasti,
12499: vasti 3 200 markkaa tai 2 750 markkaa vuo-
12500: dessa. Annettavan täydennyskoron määrä tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12501: kistetaan lisäksi sotilasvammakorvauksiin sovel- 1983 tulo- ;a menoarvioon 9 000 000
12502: lettavan palkkaindeksin mukaan. markan määrärahan ylimääräiseen täy-
12503: Sotavammaisten ikääntymisen sekä heidän dennyskorkoon käytettäväksi tarvehar-
12504: kuntonsa ja suoriutumiskykynsä heikentymisen kintaan perustuvan sotilasvammalain
12505: myötä myös heidän ansiokykynsä ja toimeentu- mukaisen osittaisen täydennyskoron
12506: lonsa ovat huonontuneet ja huonontumassa, ulottamisesta 10-15 %:n työkyvyttö-
12507: mistä johtuen myös vaikeata lievemmin vam- myysasteen omaaviin sotainvalideihin
12508: mautuneilla ilmenee yhä pakottavampaa täyden- aiheutuviin kustannuksiin.
12509: nyskorkona saatavan täydentävän tuen tarvetta.
12510: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
12511:
12512: Esko Pekonen Eino Loikkanen Veikko Pihlajamäki
12513: 1112 1982 vp.
12514:
12515: Raha~asia-aloite n:o 990
12516:
12517:
12518:
12519:
12520: Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta tietotekniikan yhteiskun-
12521: nallisten vaikutusten tutkimiseen
12522:
12523:
12524: Eduskunnalle
12525:
12526: Tietoyhteiskunnan alkuna pidetään sitä, että kanslia voisi johtaa tätä tutkimustyötä ja kerä-
12527: 50 % työvoimasta työskentelee tietoammateis- tä avukseen asiantuntijoita eri hallinnonaloilta
12528: sa. Tämä raja on jo ohitettu Yhdysvalloissa ja ja tietoliikenteen piiristä.
12529: Suomi on sitä hyvää vauhtia lähestymässä. Yk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12530: sityinen kansalainen joutuu yhä enemmän te- nioittavasti,
12531: kemisiin mikroprosessorisovellutusten kanssa.
12532: Uuden tietotekniikan käyttöönoton yhteiskun- että Eduskunta ottaisi valtion vu<r
12533: nallisista seurausvaikutuksista ei tiedetä paljoa- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
12534: kaan. Ongelmakenttää ei ole järjestelmällisesti tille 23.02.29 lisäyksenä 100 000 mark-
12535: tutkittu. Tällainen tutkimus vaatii useiden eri kaa tietotekniikan yhteiskunnallisten
12536: hallinnonalojen yhteistyötä. Valtioneuvoston vaikutusten tutkimukseen.
12537: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
12538:
12539: Kati Peltola Juhani Vähäkangas Mikko Ekorre
12540: 1982 vp. 1113
12541:
12542: Raha-asia-aloite n:o 991
12543:
12544:
12545:
12546:
12547: Peltola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallis-
12548: ten luonnonsuojelujärjestöjen valtionavustuksiin
12549:
12550:
12551: Eduskunnalle
12552:
12553: Luonnonsuojelujärjestöt tekevät monipuolis- Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon on ehdo-
12554: ta työtä ympäristöongelmien selvittämiseksi ja tettu 1 050 000 markan valtionavustusta val-
12555: niistä tiedottamiseksi. Järjestöt ovat vaikutta- takunnallisille luonnonsuojelujärjestöille. Se ei
12556: neet merkittävästi myös ympäristöhallinnon täysin riitä järjestöjen tarpeisiin.
12557: kehittämiseen. Luonnonsuojelu ei voikaan on- Ehdotamme kunnioittaen,
12558: nistua ilman, että ihmiset lähtevät joukolla
12559: mukaan aatteelliseen luonnonsuojelutyöhön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12560: Vaikka vapaaehtoisuus on aatteellisen työn tu- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
12561: loksellisuuden perusta, järjestöt tarvitsevat 26.73.50 lisäyksenä 250 000 markkaa
12562: myös rahaa saadakseen kerättyä riittävästi tie- valtakunnallisten luonnonsuojelujärjestö-
12563: toa luonnosta ja sen suojelun edellytyksistä ja jen valtionavustuksiin.
12564: tiedottaakseen näistä asioista tehokkaasti.
12565: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
12566:
12567: Kati Peltola M.-L. Salminen
12568: Mikko Ekorre Inger Hirvelä
12569: Heli Astala
12570:
12571:
12572:
12573:
12574: 140 088200412K
12575: 1114 1982 vp.
12576:
12577: Raha-asia-aloite n:o 992
12578:
12579:
12580:
12581:
12582: Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan lääninhalli-
12583: tuksen virastotalon suunnitteluun
12584:
12585:
12586: Eduskunnalle
12587:
12588: Uudenmaan lääninhallitus ja siihen liittyvä tuisi edellä mainittuun Unioninkatu 43 osoit-
12589: lääninoikeus toimivat tällä hetkellä kuudessa teeseen rakennettavaan uuteen toimitaloon. En·
12590: osoitteessa. Läänin oikeuslääkärin sijoituspaik- sisijaisesti olisi näihin tiloihin tällöin sijoitet-
12591: ka on tarkoitettu lopulliseksi. Näin ollen lää- tava muu lääninhallitus lääninoikeutta lukuun-
12592: ninhallituksen toimitilojen tarve kohdistuu nyt ottamatta.
12593: viidessä eri osoitteessa toimivan yksikön saatta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12594: miseen yhteen lääninhallituksen toimitaloon. nioittaen,
12595: Tämänhetkinen toimitilojen hajanaisuus ai-
12596: kaansaa toiminnan tehottomuutta ja varsinkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12597: sisäisten palvelutoimintojen päällekkäisyyttä. 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
12598: Se heikentää myös lääninhallituksen asiakkail- 28. 64.7 4 (Valtion talonrakennusten
12599: leen antaman palvelun tasoa. suunnittelu ;a koerakentaminen)
12600: Valtioneuvosto on päättänyt Uudenmaan lää- 3 000 000 markan määrärahan Uuden-
12601: ninhallituksen toimitalon sijoituspaikaksi osoit- maan lääninhallituksen virastotalon
12602: teen Unioninkatu 43. Jo tällä hetkellä näyttää suunnitteluun.
12603: siltä, ettei koko nykyinen lääninhallitus mah-
12604: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
12605:
12606: Kati Peltola Elisabeth Rehn Saara-Maria Paakkinen
12607: Pauli Uitto Eva-Maija Pukkio Tarja Halonen
12608: Peter Muurman Pekka Löyttyniemi M. Kainulainen
12609: Sinikka Karhuvaara Pirjo Ala-Kapee Jutta Zilliacus
12610: Terhi Nieminen-Mäkynen Kaj Bärlund M.-L. Salminen
12611: 1982 vp. 1115
12612:
12613: Raha-asia-aloite n:o 993
12614:
12615:
12616:
12617:
12618: Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen väkivallattoman
12619: puolustamisen suunnitteluun
12620:
12621:
12622: Eduskunnalle
12623:
12624: Puolustustai toksen asehankintamäärärahoja ehtoja. Myös valtion pitäisi tutkia ja edistää
12625: ehdotetaan korotettavaksi vuonna 1983 edelli- väkivallattoman puolustuksen ja turvallisuuden
12626: seen vuoteen verrattuna 29 %, kun valtion mahdollisuuksia. Tampereen rauhantutkimuslai-
12627: menot kokonaisuudessaan kasvavat 11 %. Ase- tos tekee tällä alalla hyvää työtä, mutta sen
12628: hankintojen painottaminen on jyrkässä ristirii- toimimaa pitäisi laaJentaa valmistelemaan suun-
12629: dassa Suomen ulkopoliittisen linjan ja aseiden- nitelmaa, jonka avulla Suomi voisi siirtyä aseel-
12630: riisuntaesitysten kanssa. Suomen ja suomalais- lisesta maanpuolustuksesta aseettomaan puolus-
12631: ten puolustaminen ei onnistu aseiden avulla. tukseen.
12632: Suomella ei ole varaa kilpailla suurten valtioi- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun-
12633: den aseteknologian kanssa, ja vaikka puolustus- nioittaen,
12634: voimillemme hankittaisiin kaikkein nykyaikai-
12635: sinta aseistusta, sen avulla ei pystyttäisi torju- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12636: maan sodan suomalaisille aiheuttamia tuhoja. 198 3 tulo- ja menoarvioon momentille
12637: Ainoa vastuullinen puolustuspolitiikka on 29.87.01 500 000 markkaa tutkijoiden
12638: kansalaisten rauhantahdon kehittäminen. Rau- ja suunnittelijoiden palkkaamiseksi val-
12639: hanliikkeet tekevät Suomessa hyvää työtä ydin- mistelemaan Suomen väkivallatloman
12640: aseettoman Pohjolan puolesta ja selvittävät mui- puolustamisen suunnitelmaa.
12641: ta väkivallattoman turvallisuuspolitiikan Vaihto-
12642: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
12643:
12644: Kati Peltola Pauli Uitto
12645: Unto Ruotsalainen M.-L. Salminen
12646: 1116 1982 vp.
12647:
12648: Raha-asia-aloite n:o 994
12649:
12650:
12651:
12652:
12653: Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kulttuurityö r.y:n toi-
12654: minnan tukemiseen
12655:
12656:
12657: Eduskunnalle
12658:
12659: Se, millä tavoin kansalaiset viettävät vapaa- hoja, joiden jäsenistä on osa kasvanut mitta-
12660: aikaansa, heijastuu monin tavoin yhteiskunnan viin kansallisiin saavutuksiin. Tällä hetkellä
12661: eri alueille ja vaikuttaa myös mm. sosiaali- ja toimii Kulttuurityö ry:n tukemana Kulttuuri-
12662: terveydenhoidon kustannuksiin. Tämän perus- talolla seuraavia kerhoja: Kulttuuritalon kuo-
12663: teella viime vuosina on yhä enemmän ryhdytty ro, teatteri, Big Band, valokuvauskerho, posti-
12664: niin valtion kuin kuntien kautta antamaan tu- merkkikerho, Kulttuuri-Shakki 58, kuvatai-
12665: kea sellaisille yhteisöille, jotka t:ekevät tuloksia depiiri, lasten kuvataidepiiri, Tanssikoulu
12666: tuottavaa työtä kansalaisten terveitä elämän- Arcus, Tanssiryhmä Piroska ja useat laulu-
12667: tapoja ja henkistä ja fyysistä vireyttä edistä- ja soitinyhtyeet sekä Helsingin Yhteiskun-
12668: vien harrastusmahdollisuuksien luomiseksi. nallinen Opisto. Kerhoissa on tällä hetkellä
12669: Koska tällaiset yhteisöt joutuvat entistä suu- yhteensä n. 900 vakituista harrastajaa. Li-
12670: remmassa määrässä kilpailemaan television ja säksi eläkeläisten kerhoissa on n. 830 elä-
12671: kaupallisen viihteen harrastuksia passivoivien keläistä. Kulttuurityön toimesta on myös
12672: houkutusten kanssa, joutuvat ne entistä enem- vuosien varrella järjestetty erittäin kor-
12673: män uhraamaan tähän toimintaan taloudelli- keatasoisia kansainvälisiä taidetapahtumia,
12674: sesti varoja voimatta kuitenkaan saada niitä joiden tukeminen yleensä on katsottava yhteis-
12675: harrastajilta itseltään. Tästä syystä erilaiset kunnan velvollisuudeksi. Kaiken tämän toimin-
12676: kulttuuri- ja vapaa-ajanharrastustoiminnat ovat nan rahoituksen on järjestö joutunut hoitamaan
12677: yhä enemmän täysin riippuvaisia yhteiskunnan ilman yhteiskunnan tukea osallistujien taikoo-
12678: taloudellisesta tuesta. Näin on asianlaita kaik- henkeen ja omatoimisuuteen vedoten sekä hal-
12679: kien suurtenkin julkista arvonantoa nauttivien linnolliset kustannukset minimoiden. Esim.
12680: laitosten kohdalla. Siitä ovat ilmauksena ne Finlandia-talo saa vuosittain yhteiskunnalta
12681: mittavat määrärahat, joita eri laitosteatterit, käyttömenoihin avustusta, esim. v. 1981 yli
12682: kulttuuriryhmät, musiikkiyhteisöt ja erilaiset 8,7 milj. mk, investointikulut niiden lisäksi.
12683: yhdistykset saavat toiminta-avustuksina kunnil- Kulttuurityö ry. joutuu tanssitoiminnalla hoi-
12684: ta ja myös valtiolta. tamaan rakentamisesta aiheutuvat Kulttuurita-
12685: Helsingissä on vuodesta 1957 lähtien toi- lon vdkakulut. Kulttuuritalon rakentamiseen
12686: minut Kulttuurityö ry., jonka toiminnan an- ei yhteiskunta ole osallistunut. Tätä taustaa
12687: siosta Helsingin Kulttuuritalolla on näinä vuo- vasten on ihme, että kulttuuri- ja harrastustoi-
12688: sina tarjoutunut tyyssija tuhansille ja tuhansille minnan mittasuhteet yhä ovat vertailukelpoiset
12689: maaseudulta pääkaupunkiin tulleille nuorille vastaavien valtion ja kuntien tukea nauttivien
12690: erilaisten kulttuuriharrastusten, opintojen ja yhteisöjen kanssa.
12691: järjestötoiminnan piirissä. Myös pääkaupungin Toiminnan jatkaminen ilman yhteiskunnan
12692: työläiskaupunginosien varsin pienituloiset van- tukea näyttää kuitenkin vuosi vuodelta vaikeu-
12693: hukset, joiden lukumäärä vuosi vuodelta suh- tuvan. Osittain tämä johtuu siitä, että Kult-
12694: teessa muuhun väestöön kasvaa, ovat Kulttuu- tuurityö ry. joutuu vuokratessaan kokoustiloja
12695: rityö ry:n toiminnan avulla löytäneet harras- ulkopuolisille kilpailemaan yhteiskunnan tukea
12696: tuksia ja virkistävää yhdessäoloa välttyen niiltä nauttivien vuokraajien kanssa. Jotta sadat ja
12697: ongelmilta, joita yksinäisyys ja eristäytyneisyys tuhannet eri ikäiset Kulttuurityö ry:n toimin-
12698: vanhuksille ja myös yhteiskunnalle tuottaa. nassa mielekkäitä vapaa-ajanharrastuksia löytä-
12699: Kulttuurityö ry:n piirissä on kaikkina näinä neet kansalaiset eivät menettäisi näitä mahdol-
12700: vuosina toiminut useita kulttuuriharrastusker- lisuuksia, on myös Kulttuuritalolla tapahtuvaan
12701: Raha-asia-aloite n:o 994 1117
12702:
12703: toimintaan voitava osoittaa yhteisiä varoja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12704: tunnustuksena siitä kansallisestikin tärkeästä
12705: kulttuurityöstä, jota sen piirissä harjoitetaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12706: Tuen osoittaminen poistaisi myös sitä eriarvoi- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12707: suutta, jota kulttuurilaitosten ja yhteisöjen 300 000 markkaa Kulttuurityö ry:n toi-
12708: tuessa tähän mennessä on esiintynyt. minnan tukemiseen.
12709: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
12710:
12711: Kati Peltola M.-L. Salminen
12712: Vappu Säilynoja Unto Ruotsalainen
12713: 1118 1982 vp.
12714:
12715: Raha-asia-aloite n:o 99.5
12716:
12717:
12718:
12719:
12720: Peltola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien posti-
12721: mies-, autonkuljettaja- ja postivirkamiesvirkojen ja -toimien
12722: perustamiseksi posti- ja telelaitokseen
12723:
12724:
12725: Eduskunnalle
12726:
12727: Posti- ja telelaitoksessa työssä käyvien mää- sia, jotta ylitöiden suuri määrä saadaan vähe-
12728: rä vähenee vuoden 1983 valtion tulo- ja me- nemään ja pysyväisluonteisia tehtäviä voidaan
12729: noarvioesityksen mukaan, joten työllisyyttä vakiinnuttaa. Näin voitaisiin vähentää ylitöiden
12730: tukevaa linjaa ei tässä suhteessa noudateta. sekä satunnaisten apulaisten palkkioihin osoi-
12731: Kuitenkin postilähetykset ovat lisääntyneet tettuja määrärahoja ja työllistää pysyvästi nuo-
12732: huomattavasti. Eduskunta on myös päättänyt, ria työntekijöitä.
12733: että postinjakelu on ulotettava tasapuolisesti Ehdotetut uudet toimet jakautuisivat seuraa-
12734: kaikkiin talouk siin. Seurauksena on ollut suuri vasti:
12735: ylityömäärä ja satunnaisten apulaisten palkko-
12736: jen ja palkkioiden lisääminen. mk
12737: Viraston suunnitteluohjeet lähtevät siitä, että 100 kpl postimies yp. V 12 7 109 700
12738: suuri osa poissaoloista voidaan kattaa ylitöillä 75 , kirjuri yp. V 13 5 450 400
12739: ja että satoja satunnaisia apulaisia kierrätetään 25 , ylim. autonkuljettaja V 14 1 855 680
12740: pysyväisluonteisissa tehtävissä. Esimerkkinä
12741: vuoden 1981 tilastoista voidaan poimia posti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12742: mieskunnan ylityöt, joilla olisi työllistetty 222 nioittavasti,
12743: henkilöä. Työntutkimuksissa tarpeellisiksi osoi-
12744: tettuja kokopäiväisiä työpaikkoja ei ole perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12745: tettu. den 198 3 tulo- ;a menoarvioon momen-
12746: Nykyisen korkean työttömyyden aikana ei tille 31.94 01 lisäyksenä 14 415 780
12747: voi olla oikein, että valtion laitos aikoo teetät- markkaa 200 uuden postimiehen, auton-
12748: tää ylitöitä poissaolojen kattamiseksi ja lisätä kuliettaian ;a postivirkamiesviran ;a
12749: ylityömäärärahoja. Siksi v. 1983 posti- ja tele- -toimen perustamiseksi posti- ja telelai-
12750: laitokseen olisi perustettava 200 uutta posti- tokseen.
12751: mies-, autonkuljettaja- ja postivirkamiesvakans-
12752: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
12753:
12754: Kati Peltola Heli Astala Niilo Koskenniemi
12755: Pauli Uitto Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
12756: 1982 vp. 1119
12757:
12758: Raha-asia-aloite n:o 996
12759:
12760:
12761:
12762:
12763: Peltola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuljetusajo-
12764: neuvojen hankintaan posti- ja telelaitokselle
12765:
12766:
12767: Eduskunnalle
12768:
12769: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesitykses- liittyvillä lyhyen tähtäyksen keinoilla ei voida
12770: sä on posti- ja telelaitoksen koneiden ja lait- enää vähentää hankintatarvetta. Myös sysäyk-
12771: teiden hankkimiseen momentilla 31.94.73 osoi- sittäin toteutetut hankinnat ovat vaikeuttaneet
12772: tettu 41 miljoonaa markkaa, joka on riittämä- suunnittelua. Ikärakenteen vinoutumisesta voi-
12773: tön ajoneuvokaluston uusimiseksi ja posti- ja daan mainita posti- ja telelaitoksen linja-auto-
12774: telelaitoksen tehtävien asianmukaiseksi hoitami- kalusto, josta huomattava osa on n. 10 vuoden
12775: seksi. ikäistä. Toinen ryhmä, jossa tarpeellista uudis-
12776: Liikenneministeriön asettaman korjaamotyö- tamista ei ole voitu suorittaa, on laitoksen ras-
12777: ryhmän mietinnössä mainitaan, että posti- ja te· kas kuorma-autokalusto.
12778: lelaitoksen toimintayksikköjen suunnitelmista Posti- ja telelaitoksen ajoneuvokalustohan-
12779: johdetun vuosien 1982-1986 taloussuunnitel- kinnat tukevat osaltaan kotimaisia yrityksiä ja
12780: man toteuttaminen edellyttäisi vuoden 1980 työllisyyttä.
12781: hintatasossa vuosittain ajoneuvokalustoon in- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12782: vestoitavar. keskimäärin 50,5 miljoonaa mark- tavasti,
12783: kaa, mikä merkitsisi viime vuosien hankinta-
12784: määrärahojen kaksinkertaistamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12785: Voimakas rahoitustarve johtuu seuraavista 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
12786: seikoista: 3l. 94.7 3 lisäyksenä 20 000 000 mark-
12787: Viime vuosien hankinnat ovat olleet keski- kaa kuljetusajoneuvojen hankintaan pos-
12788: määräistä alhaisemmat, ajoneuvojen käyttöön ti- ja telelaitokselle. '
12789: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
12790:
12791: Kati Peltola Niilo Koskenniemi Pauli Uitto
12792: Anna-Liisa Jokinen J. Vähäkangas Heli Astala
12793: 1120 1982 vp.
12794:
12795: Raha-asia-aloite n:o 997
12796:
12797:
12798:
12799:
12800: Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakenta-
12801: miseen Kouvolasta pääkaupunkiseudulle
12802:
12803:
12804: Eduskunnalle
12805:
12806: Hollannin energiantarpeesta puolet hoide- Maakaasu on muihin vaihtoehtoihin verrat-
12807: taan maakaasulla. Hollannilla on itsellään run- tuna lähes saasteeton. Sen käyttö on myös help-
12808: saat maakaasuvarat. Melkein samaa voisi väit- poa, joten voimalan investoinnit ovat halpoja.
12809: tää Suomestakin. Kouvolaan ulottuu maakaasu- Ainoa huono puoli on ollut muita energiamuo-
12810: putki, jonka kapasiteetti sallisi kaasun käytön toja korkeampi hinta. Hinnasta on kuitenkin
12811: nelinkertaistamisen. Suomi vie Neuvostoliittoon mahdollista neuvotella ja saada se tasolle, jolla
12812: huomattavasti enemmän kuin tuo sieltä, joten maakaasun käy.:tö pelkästään markoissakin las-
12813: kaasun lisätuontia varten olisi jo maksut mak- kien kilpailee muiden vaihtoehtojen kanssa.
12814: settu. Neuvostoliiton kaupan epätasapainoa on kor-
12815: Uudellamaalla on monia voimalasuunnitel- jattu mm. tuomalla sieltä aseita. Aseet eivät
12816: mia, jotka voitaisiin toteuttaa maakaasun va- kuitenkaan tuota mitään. Paljon edullisempaa
12817: rassa. Suurin hanke on Helsingin seudun läm- olisi turvata vientikaupan tycllisyys ostamalla
12818: pövoimala, jonka pitäisi tuottaa pääkaupunki- maakaasua.
12819: seudun lisäenergia. Myös muissa Uudenmaan Maakaasun tuonnin lisäämistä ja kaasuput-
12820: kunnissa suunnitellaan lisävoiman tuotantoa. ken ulottamista pääkaupunkiseudulle on vas-
12821: Helsingin seudun lämpövoimalaosakeyhtiö pe- tustettu hyvin lyhytnäköisin taloudellisin pe-
12822: rustettiin ydinvoimalan rakentamista varten. rustein. Terveydelliset ja luonnonsuojelunäkö-
12823: Kansalaismielipide suhtautuu voimalaan kui- kohdat edellyttävät, että ympäristölle vaaralli-
12824: tenkin kielteisesti tai epäillen ja voimalalle on set energialähteet korvataan mahdollisimman
12825: ollut vaikea löytää taloudellista sijoituspaikkaa. puhtaalla tuotannolla. Siksi valtiovallan tulisi
12826: Vaihtoehtona on esitelty mm. suurta kivihiili- edistää aktiivisesti maakaasun käyttöä alueilla,
12827: voimalaa tai useita hiilivoimaloita. Kivihiilen joilla runsas energiantarve aiheuttaa eniten ym-
12828: saastevaikutukset ovat kuitenkin erittäin suu- päristöhaittoja.
12829: ret. Pääkaupunkiseudulla ilman rikkipitoisuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12830: on monin paikoin jo nyt liian korkea ja uudet nioittaen,
12831: voimalat lisäisivät huomattavasti terveysvahin-
12832: koja. Rikin poistaminen kivihiilivoimalan sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12833: vuista on erittäin kallista eikä siinä onnistuta 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
12834: kuitenkaan kokonaan. Vaikka ydinvoimalan vä- markkaa maakaasuputken jatkamisen
12835: littömät saastevaikutukset ovat vähäiset, on- suunnitteluun ja rakentamisen aloitta-
12836: nettomuudet voivat aiheuttaa erittäin laajamit- miseen Kouvolasta pääkaupunkiseudulle.
12837: taisia vahinkoja. Sitäpaitsi ydinjätteiden on-
12838: gelmaa ei ole pystytty ratkaisemaan.
12839: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1982
12840:
12841: Kati Peltola J. Vähäkangas Seppo Toiviainen
12842: Pauli Uitto Unto Ruotsalainen Helvi Niskanen
12843: Mikko Ekorre Anna-Liisa Jokinen Aarne Saarinen
12844: Inger Hirvelä Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
12845: Heli Astala Marjatta Stenius-Kaukonen Terho Pursiainen
12846: M.-L. Salminen
12847: 1982 vp. 1121
12848:
12849: Raha-asia-aloite n:o 998
12850:
12851:
12852:
12853:
12854: Peltola ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamises·ta kuntien
12855: lastenkotien käyttökustannuksiin sekä lasten ja nuorison avo-
12856: huollon ikehittämistoimintaan
12857:
12858:
12859: Eduskunnalle
12860:
12861: Lastensuojelu on monissa kunnissa jäänyt kodeissa ja tapausta kohti avohuollossa. Kunnat
12862: kaikkein suurimpien ongelmien ratkaisemiseksi ovat laatineet suositusten perusteella selvityksiä
12863: erottamalla ongelmaperheiden jäsenet toisistaan. omista puutteistaan ja jonkin verran myös li-
12864: Pitkäjänteiseen perhetyöhön ei riitä työnteki- sänneet henkilökuntaa. Valtion pitäisi kuiten-
12865: jöitä eikä olemassa olevalla henkilökunnalla- kin vauhdittaa sosiaalihallituksen suositusten
12866: kaan läheskään aina ole tehtävien vaikeuden toteutumista mm. lisäämällä valtionavustusta
12867: edellyttämää taitoa ja koulutusta. Lastensuoje- henkilöstömenoihin.
12868: lutyön tulokset jäävätkin vähäisiksi. Kun las- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12869: ten ja heidän vanhempiensa tilanteeseen ei pys- nioittaen,
12870: tytä tutustumaan perusteellisesti ja järjestä-
12871: mään heille monipuolista tukea, tuntuu usein että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12872: siltä, että pinnalliset toimenpiteet vain tekevät den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
12873: heidän elämänsä entistä rikkinäisemmäksi. tille 33.41.30 1 000 000 markkaa uuden
12874: Jotta lastensuojelu voisi kehittyä, alalle tar- henkilöstön palkkaamiseksi kuntien las-
12875: vitaan lisää työvoimaa sekä avohuoltoon että tenkoteihin ja momentille 33.41.32
12876: laitoksiin. Sosiaalihallitus on valmistellut suo- .500 000 markkaa uuden henkilöstön
12877: situkset siitä, paljonko työntekijöitä on oltava palkkaamiseksi lasten ja nuorten avo-
12878: lapsiryhmää kohti erilaisissa lasten- ja nuoriso- huoltoon.
12879: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
12880:
12881: Kati Peltola Vappu Säilynoja Marjatta Stenius-Kaukonen
12882: Helvi Hyrynkangas J. Vähäkangas Ulla-Leena Alppi
12883: Inger Hirvelä Mikko Ekorre
12884:
12885:
12886:
12887:
12888: 141 088200412K
12889: 1122 1982 vp.
12890:
12891: Raha-asiJa..al.oilt:e n:o 999
12892:
12893:
12894:
12895:
12896: Pesola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yli-
12897: opistolle opetus- ja tutkimusmenoihin
12898:
12899:
12900: Eduskunnalle
12901:
12902: Esityksessä vuoden 1983 tulo- ja menoar- tamatta vakavaa vaaraa muiden tämän maara-
12903: vioksi on momentin 29.10.21 (Muut opetus- rahan käyttöön osallistujien kohdalla. Toinen
12904: ja tutkimusmenot) kohdalla ehdotettu Jyväs- huomattava seikka on se, että näistä varoista
12905: kylän yliopistolle yhteensä 9 miljoonaa mark- rahoitettavien kirjallisuuden hankintojen hin-
12906: kaa. Yliopiston alun perin tekemä oma ehdotus nat eri tieteenaloilla kohoavat vuosittain 15-
12907: oli 10 600 000 markkaa. Kuluvan vuoden mää- 40 prosenttia, jyrkimmin luonnontieteellisillä
12908: räraha on 8 200 000 markkaa eli esityksen si- aloilla. Lisäksi tavanomaisten laitosmääräraho-
12909: sältämä lisäys on 9,8 prosenttia. jen kohdalla (yliopiston oppiaineista on labora-
12910: Yliopiston käsityksen mukaan ehdotetussa toriotieteitä n. 40 prosenttia) hintojen nousu
12911: määrärahassa ei ole otettu huomioon 8. 3. 1983 on jo pitkään ollut huomattavasti keskimääräis-
12912: viisi vuotta käytössä olleen UNIVAC-tietoko- tä suurempaa.
12913: neen aiheuttamia lisääntyneitä automaattisen Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
12914: tietojenkäsittelyn menoja, koska tuolloin päät- tamme,
12915: tyvät eräät alennusetuudet aiheuttaen vastaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12916: vasti samalla lisämenoja. Mikäli hallituksen den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
12917: esittämään määrärahaan ei voida osoittaa li- tille 29.10.21 lisäyksenä 1 600 000
12918: säystä, tietokonetta ei voida käyttää tarkoituk- markkaa Jyväskylän yliopiston opetus-
12919: senmukaisessa laajuudessa koko vuotta aiheut- ja tutkimusmenoihin.
12920: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
12921:
12922: Helena Pesola Väinö Rautiainen Sakari Knuuttila
12923: Juhani Surakka Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
12924: Hannu Tapiota Inger Hirvelä Matti Jaatinen
12925: 1982 vp. 1123
12926:
12927: Rah31-<a1Si~aloite n:o 1000
12928:
12929:
12930:
12931:
12932: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalousoppi-
12933: laitoksen Jiikuntatilojen rakentamiseen
12934:
12935:
12936: Eduskunnalle
12937:
12938: Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa Saarijär- Tarvaalan maatalousoppilaitokselta nama
12939: vellä on noin 200 opiskelijaa. Oppilaitoksen edellytykset puuttuvat. Kuljetukset kirkonkylän
12940: yksi suurimpia ongelmia on liikuntatilojen puut- koulukeskukseen urheilusaleille ovat pitkän
12941: tuminen. matkan takia hankalia, ja oppilaitokselta puut-
12942: Opiskelijoiden kokonaisvaltaisen persoonal- tuu lisäksi henkilökuljetuskalusto.
12943: lisuuden kehittäminen edellyttää, että opiskeli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12944: joiden fyysisestä ja psyykkisestä suorituskyvys- nioittaen,
12945: tä pidetään huolta. Maamme opiskelijoiden
12946: kunto on monissa tutkimuksissa todettu huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12947: noksi ja sen on todettu laskevan opiskeluai- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12948: kana. Tämän haittavaikutuksen lieventäjänä on markkaa Tarvaalan maatalousoppilaitok-
12949: liikunta varteenotettava tekijä ja opiskelijoille sen liikuntatilojen rakentamiseksi.
12950: tulee taata mahdollisuudet ympärivuotiseen lii-
12951: kunnan harrastamiseen.
12952: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
12953:
12954: Helena Pesola Sakari Knuuttila
12955: Hannu Tapiola Väinö Rautiainen
12956: 1124 1982 vp.
12957:
12958: Raha-asia-aloite n:o 1001
12959:
12960:
12961:
12962:
12963: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkoulun
12964: koneopetustilojen rakentamiseen
12965:
12966:
12967: Eduskunnalle
12968:
12969: Saarijärven metsäkoulu Saarijärven Kolkan- män vuoksi koulun koneopetustilojen rakenta-
12970: lahden kylässä toimii 1800-luvulla rakennetus- minen jo ensi vuoden puolella koetaan erittäin
12971: sa kasarmirakennuksessa. Metsäkoulu on tar- tarpeelliseksi.
12972: koitettu 134 oppilaalle. Perustamissuunnitelmat koneopetustilojen
12973: Oppilaitoksella ei ole nykyisten opetusoh- osalta ovat valmiit. Rakennushanketta puoltaa
12974: jelmien ja oppilasmäärän edellyttämiä toimin- myöskin alueella vallitseva vaikea rakennusalan
12975: tatiloja. Kurssikoulutus joudutaan antamaan työllisyystilanne.
12976: lyhyinä muutaman päivän jaksoina oppilaitok- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12977: sen ulkopuolella. Koululla olevat hallinto- ja nioittaen,
12978: henkilöstötilat ovat myöskin riittämättömät ja
12979: koneopetustilat aputiloineen hyvin puutteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12980: set. Ainoa koneopetustila on välittömästi ruo- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 700 000
12981: kalan yhteydessä oleva pienkoneluokka. Se markkaa koneopetustilojen rakentami-
12982: aiheuttaa ruokalalle haju- ja meluhaittaa. Tä- seksi Saarijärven metsäkoululle.
12983: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
12984:
12985: Helena Pesola Sakari Knuuttila
12986: Hannu Tapiola Väinö Rautiainen
12987: 1982 vp. 1125
12988:
12989: Raha-asia-aloite n:o 1002
12990:
12991:
12992:
12993:
12994: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan kirkonkylän ur-
12995: heilukentän perusparannustöihin
12996:
12997:
12998: Eduskunnalle
12999:
13000: Laukaan kunta on jo pitkän aikaa odottanut toutumis- ja liikuntakeskus voisi käyttää perus-
13001: tukea kirkonkylän urheilukentän perusparanta- parannettua urheilukenttää invalidiurheilijoiden
13002: miseen. Kenttä sijaitsee aivan kunnan keskus- tarpeisiin.
13003: tassa ja on näin sijainniltaan ja tavoitettavuu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13004: deltaan erinomainen. Urheilukenttä on välttä- nioittaen,
13005: mätön mm. lähes 1 000 koululaisen liikunta-
13006: tuntien järjestämisen kannalta. Myös urheilu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13007: seuratoiminta on hyvin vireää kunnan alueella. 1983 tulo- ja menoarvioon 400 000
13008: Laukaan kunnassa sijaitseva Peurungan kun- markkaa Laukaan kirkonkylän urheilu-
13009: kentän perusparannustöihin.
13010: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
13011:
13012: Helena Pesola Sakari Knuuttila
13013: 1126 1982 vp.
13014:
13015: Raha-asia-aloite n:o' 1003
13016:
13017:
13018:
13019:
13020: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Juokslahden tien kun-
13021: nostustöiden aloittamiseen
13022:
13023:
13024: Eduskunnalle
13025:
13026: Jämsänkoskelta Jyväskylään suuntautuva lii- le lisääntyvä puutavaran kuljetus, jota tehtaan
13027: kenne joutuu kulkemaan Jämsän keskustan ilmoituksen mukaan ohjautuisi tälle tieosuu-
13028: kautta huolimatta siitä, että matkaa kertyy tätä delle n. 4 000 perävaunullista autokuormaa
13029: kautta 10 kilometriä enemmän ja kauttakulku- vuodessa.
13030: liikenne aiheuttaa Jämsän keskustaan ruuhkau- Edellä oleva perusteella ehdotamme kun-
13031: tumista. Tämä johtuu siitä, ettei Juokslahden nioittaen,
13032: tien kunto nykyisin ole sellainen, että liikenne
13033: voisi ohjautua tälle tieosuudelle. Perusteluna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13034: tien rakentamiselle voidaan todeta myös alueen 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13035: joukkoliikenteen hoidon parantuminen ja Yhty- markkaa Juokslahden tien kunnostus-
13036: neet Paperitehtaat Oy:n Jämsänkosken tehtaal- töiden aloittamiseksi.
13037: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
13038:
13039: Helena Pesola Hannu Tapiola Sakari Knuuttila
13040: 1982 vp. 1127
13041:
13042: Ra!ha..as&aloite n:o 1004
13043:
13044:
13045:
13046:
13047: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta turvelaboratorion kenttä-
13048: koeaseman perustamiseen Leivonmäen Kailasuolle
13049:
13050:
13051: Eduskunnalle
13052:
13053: Turpeen tutkimusta harjoitetaan tällä het- Kenttäkoeaseman perustamista Kailasuolle
13054: kellä monella taholla. Valtion teknillisen tut- tukee myös se, että Jyväskylän yliopiston toi-
13055: kimuslaitoksen turvepolttoainetutkimus on si- mesta harjoitetaan samalla suunnalla turvetut-
13056: joitettu Jyväskylään. Turvetutkimuslaboratorio kimusta. Näin myös Jyväskylän yliopisto voisi
13057: tarvitsee tuekseen kenttäkoeaseman, koska tur- saada tilat Kailasuon kenttäkoeaseman yhtey-
13058: vetyömailla on lyhyen kesän johdosta keskityt- teen.
13059: tävä täysipainoisesti turpeen nostamiseen eikä Kenttäkoeasemasta päätettäessä on harkitta-
13060: tutkimustoimintaa ole mahdollista harjoittaa va aseman yhteyteen liitettäväksi turvekonei-
13061: normaaleilla turvetyömailla kuin rajoitetussa den käyttö- ja testauspaikka, sillä turveteolli-
13062: määrin. suuden jatkuvasti laajentuessa on tällaisen toi-
13063: Kenttäkoeaseman perusedellytykset täyttää minnan tarve ilmeinen.
13064: maassamme tällä hetkellä vain Kailasuon turve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13065: työmaa Leivonmäellä. Kailasuo sijaitsee maan- nioittavasti,
13066: tieteellisesti keskeisellä ja kulkuyhteyksien kan-
13067: nalta edullisella paikalla. Sillä on kaikki edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13068: lytykset muodostua kansallisesti ja kansainvä- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13069: lisesti merkittäväksi turveteollisuuden tutki- markkaa turvelaboratorion kenttäkoe-
13070: muskeskukseksi, jossa on pienellä alalla nähtä- aseman perustamiseksi Leivonmäen
13071: vänä monipuolinen turveteollisuuden, turvealan Kailasuolle.
13072: koulutuksen ja tutkimustoiminnan sekä luon-
13073: nonsuojelun muodostama kokonaisuus.
13074: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
13075:
13076: Helena Pesola Sakari Knuuttila
13077: Hannu Tapiola Timo Ihamäki
13078: 1128 1982 vp.
13079:
13080: Raha-atSia-aloite n:o 1005
13081:
13082:
13083:
13084:
13085: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Sisä-Suomen sairaalan
13086: uudisrakennustöiden aloittamiseen
13087:
13088:
13089: Eduskunnalle
13090:
13091: Suolahden kaupungissa sijaitsevan Sisä-Suo- Sairaalan kehittämis- ja työllisyysperusteisiin
13092: men sairaalan hoidon tason ja avohuollon ke- viitaten hankkeen toteuttaminen vuoden 1983
13093: hittämisen suurimpina esteinä ovat tilojen aikana olisi perusteltua.
13094: puutteellisuus ja ahtaus sekä hoitohenkilökun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13095: nan vähäisyys. Sairaalan asuntolan rakentami- nioittaen,
13096: nen sekä sairaalan uudisrakennustyöt, jotka
13097: käsittävät kuntoutus- ja terapiatilat, yhteis- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13098: potilastilat, laitoskeittiön ja lämpökeskuksen, 1983 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
13099: tulisi aloittaa mahdollisimman pikaisesti. markkaa Sisä-Suomen sairaalan uudis-
13100: rakennustöiden aloittamiseksi.
13101: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
13102:
13103: Helena Pesola Hannu Tapiola Sakari Knuuttila
13104: 1982 vp. 1129
13105:
13106: Raha-asia-aloite n:o ·1006
13107:
13108:
13109:
13110:
13111: Petäjäniemi: Määrärahan osoittamisesta syöpäsairaiden lasten
13112: hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen
13113:
13114:
13115:
13116: Eduskunnalle
13117:
13118: Suomessa sairastuu vuosittain 120-140 las- Lapsen päästessä kotihoitoon joutuu toinen
13119: ta syöpätauteihin, leukemiaan, kiinteisiin kas- vanhemmista usein jäämään kotiin, koska pien-
13120: vaimiin tai avokasvaimiin. Hoitomuotojen kehi- tä lasta ei voi hoitaa ryhmässä ja kouluikäisen-
13121: tyksen ansiosta yhä useammat lapset voidaan kin kohdalla on useita erityisongelmia. Näin
13122: täydellisesti parantaa. Leukemiasta paranee ny- lapsen sairastuminen, pitkä sairaalassaolo ja
13123: kyisin 60-70 % sairastuneista, muista syöpä- lapsen kotihoito aiheuttavat myös työtulomene-
13124: sairauksista keskimäärin 50 %. Eräiden osalta tyksiä vanhemmille. Lisäksi perheen muiden
13125: paranemisprosentti on jopa 90. lasten hoitoon voidaan joutua hankkimaan yli-
13126: Nykyaikaisen hoidon tavoitteena on paran- määräistä hoitoapua. Kaiken kaikkiaan syöpää
13127: taminen, joten jokainen potilas hoidetaan mah- sairastavan lapsen hoito, joka pääasiallisesti on
13128: dollisimman hyvin. Syöpäsairaiden lasten hoito- lääkehoitoa, kestää 2-3 vuotta. Hoidon aika-
13129: ennuste oli aikaisemmin hyvin huono. Tämän na lapsi käy säännöllisesti kontrolleissa jopa
13130: vuoksi he ovat jääneet invaliidihuoltolain sovel- useita kertoja kuukaudessa. Hoidon lopettami-
13131: tamisalan ulkopuolelle eikä syöpäsairaiden las- sen jälkeenkin on kontrolleja jatkettava.
13132: ten sairaalahoitoa korvata minkään muunkaan Lapsen sairaus aiheuttaa siis huomattavia ta-
13133: lain säännösten mukaan. Kuitenkin lapsen sai- loudellisia menoja perheelle, sairaalamaksujen,
13134: rastuessa syöpään hoidon aloittaminen tapah- matkakustannusten ja työtulomenetyksien muo-
13135: tuu aina sairaalassa. Ensimmäinen hoitojakso dossa. Arvioiden mukaan yksittäiselle perheelle
13136: kestää muutamasta viikosta jopa useaan kuu- aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia 10 000-
13137: kauteen sisältäen taudista riippuen leikkaushoi- 40 000 markkaa vuodessa. Vuoden 1983 tulo-
13138: toa, sädehoitoa ja lääkehoitoja. ja menoarviossa esitetään 10 miljoonaa mark-
13139: Lapsen sairastuminen ja sairaalassaolo koet- kaa avustuksina sairaan lapsen kuntoutuksesta
13140: telee koko perhettä monin tavoin. Lapsen sairas- tai sairaanhoidosta lapsen vanhemmille aiheu-
13141: tuttua vakavasti vanhemmat usein tarvitsisivat tuvaan ansionmenetykseen. Kuitenkin esimerkik-
13142: sairaslomaa työpaikaltaan. Valitettavasti kaikki si sairaalamaksut ja matkakustannukset jäävät
13143: työnantajat eivät suhtaudu tähän myönteisesti. edelleen täysin vanhempien maksettaviksi. Sai-
13144: Kuitenkin lapsen ollessa sairaalassa on vanhem- raus sinänsä koettelee perheen voimavaroja
13145: pien läsnäolo jo hoidon onnistumisenkin kan- monin tavoin, joten yhteiskunnan tulisi huoleh-
13146: nalta välttämätöntä. Varsinkin hoidon alkuvai- tia taloudellisista rasitteista. Jos syöpäsairau-
13147: heessa molempien vanhempien läsnäolo keskus- det kuuluisivat invaliidihuoltolain piiriin, kor-
13148: teluissa lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden vattaisiin sairaala- ja poliklinikkakäynnit 14
13149: kanssa on ehdottoman välttämätöntä puhumat- vuorokauden omavastuuosuuden jälkeen. Inva-
13150: takaan lapsen oman turvallisuuden tunteen li- liidihuoltolakia tulisikin pikaisesti muuttaa siten,
13151: säämisestä varsinkin aluksi vieraassa sairaala- että syöpäsairaat lapset kuuluisivat sen piiriin
13152: ympäristössä. Myös matkakustannuksia kertyy hoidon, seurannan ja mahdollisen kuntoutuksen
13153: huomattavasti ja välimatkojen ollessa pidemmät osalta. Samoin tulisi lapsen hoidon kannalta
13154: joutuvat vanhemmat usein yöpymään sairaala- välttämättömät vanhempien käynnit sairaalas-
13155: paikkakunnalla. Sairausvakuutuslaki korvaa sa vähintään 2-3 kertaa viikossa saada matka-
13156: vain harvoissa tapauksissa näitä matkoja. kustannusten osalta sairausvakuutuslain piiriin.
13157: 142 088200412K
13158: 1130 Raha-asia-aloite n:o 1006
13159:
13160:
13161: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- markkaa syöpäsairaiden lasten hoitokus-
13162: taen, tannusten ja lasten vanhempien matka-
13163: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden kustannusten korvaamiseksi.
13164: 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13165: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13166:
13167: Tuulikki Petäjäniemi
13168: 1982 vp. 1131
13169:
13170: Raha-asia-aloite n:o 1007
13171:
13172:
13173:
13174:
13175: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta seutukaavaliitoille
13176: rakennuslain 24 b §:ssä tarkoitettua lisättyä valtionapua var-
13177: ten
13178:
13179:
13180: Eduskunnalle
13181:
13182: Hallituksen tulo- ja menoarvioesitys vuodelle osuusjärjestelmässä jätettiin rakennuslakiin, oli
13183: 1983 merkitsee sitä, että valtion rahoitusosuus ristiriitaista jättää määräraha budjettiesityksestä
13184: seutukaavoituksen kustannuksiin jatkuvasti las- kokonaan pois. Sehän poistaisi koko säännök-
13185: kee. Tämä puolestaan merkitsee kuntien kus- sen tarkoituksen. Ei voida myöskään väittää,
13186: tannusvastuun jatkuvaa lisääntymistä vastoin että uusi valtionosuusjärjestelmä sinänsä ottaisi
13187: niitä hallituksen esityksen perusteluita, joilla jo huomioon myös köyhimpien jäsenkuntien
13188: nykyiset valtionosuussäännökset rakennuslakiin kantokyvyn, koska varsinaista valtionosuusmää-
13189: saatiin muutetuksi. Tällainen menettely ei rärahaa momentilla 26.70.33 ei ole reaalisesti
13190: myöskään ole sopusoinnussa ns. järjestelyasia- vastaavalla summalla esitetty lisättäväksi.
13191: kirjassa valtiolle syntyneiden velvoitteiden Ede11ä olevaan viitaten ehdotamme,
13192: kanssa.
13193: Kehitysalueita edustaville seutukaavaliitoille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13194: on perinteisesti jaettu ns. lisättyä valtionapua. 1983 tulo- ja menoarvioon uudelle J!IO-
13195: Määräraha ei ole ollut suuri, viimeksi v. 1981 mentille 26.70.35 600 000 markkaa
13196: se oli 420 000 mk, mutta sen periaatteellinen seutukaavaliitoille rakennuslain 24 b §:n
13197: merkitys saajilleen on ollut tärkeä. Kun määrä- tarkoittamaa lisättyä valtionapua varten.
13198: rahan anomisen perusteet uudessakin valtion-
13199: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13200:
13201: Veikko Pihlajamäki Mauri Pekkarinen
13202: Paavo Vesterinen Esko Pekonen
13203: 1132 1982 vp.
13204:
13205: Raha-asia-aloite n:o 1008
13206:
13207:
13208:
13209:
13210: Pihlajamäki: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion maa-
13211: talousoppilaitosten kone- ja kalustohankintoihin
13212:
13213:
13214: Eduskunnalle
13215:
13216: Viime vuosina maatalousopetuksen asema on eivät ole voineet saada kotonaan harjaannusta
13217: selvästi vahvistunut yhteiskunnassamme. Pe- maatalouskaluston ja -koneiden käytössä siinä
13218: russyy tähän on ollut se, että valtio on entistä määrin kuin aikaisemmin.
13219: enemmän uhrannut varoja maatalousopetuksen Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-
13220: hyväksi. delle 1983 on momentilla 29.63.70 3 200 000
13221: Valtion aktivoituminen ei kuitenkaan ole markkaa mm. maatalousoppilaitosten kaluston
13222: ollut riittävän tasapainoista, ja niinpä mm. val- ja koneiden hankkimista varten. Ottaen kuiten-
13223: tion maatalousoppilaitoksissa opetus on selväs- kin huomioon, että momentille ehdotettua mää-
13224: ti kärsinut maatalouskaluston ja -koneiden rärahaa käytetään myös moneen muuhun tar-
13225: puutteesta. Eritot·en traktoreiden määrä on to- koitukseen, jää valtion maatalousoppilaitosten
13226: dettu liian pieneksi. kalusto- ja konehankintoihin varoja liian vä-
13227: Maatalousoppilaitoksissa on voitu nähdä, hän, mikäli momentille ei osoiteta suurempaa
13228: että nykyään oppilaita tulee selvästi aikaisem- määrärahaa.
13229: paa enemmän viljelijäkotien ulkopuolelta. Tä- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
13230: mä on luonnollisesti monessakin suhteessa hy- tavasti,
13231: vä asia ja turvaa mm. viljelijän ammattiin jat-
13232: kajia, vaikka viljelijäperheissä lasten synty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13233: vyys tällä hetkellä on tunnetusti kovin alhai- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
13234: nen. Toisaalta tällainen ilmiö kuitenkin lisää 29.63.70 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13235: tarvetta saada maatalousoppilaitoksiin kalustoa käytettäväksi valtion maatalousoppilai-
13236: ja koneita nykyistä enemmän, koska oppilaat tosten kalusto- ja konehankintoihin.
13237: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13238:
13239: Veikko Pihlajamäki
13240: 1982 vp. 1133
13241:
13242: Raha-aJSi!a..aloite n:o 1009
13243:
13244:
13245:
13246:
13247: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta toteutettujen maan-
13248: kuivatusyritysten kunnossapitoon
13249:
13250:
13251: Eduskunnalle
13252:
13253: Vaikka toimeenpantujen maankuivatusyritys- vanhemmat toteutetut hankkeet ovat juuri näis-
13254: ten kunnossapidon on voimassa olevan rahoi- tä syistä joutuneet heikkoon kuntoon. Tätä
13255: tuslain mukaan katsottava kuuluvan yritysten varten tarvittaisiin vuosittain vähintään 2-3
13256: osakkaiden omalla kustannuksella suoritetta- miljoonan markan määräraha.
13257: vaksi, olisi yritysten jatkuvan hyväksikäytön Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13258: kannalta eräissä tapauksissa kuitenkin tarpeel- nioittavasti,
13259: lista, että myös jo toteutettujen maankuivatus-
13260: hankkeiden peruskorjaustyöhön voitaisiin antaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13261: valtion lainaa. Tällaisia tapauksia olisivat sel- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 30.32
13262: laiset kunnossapitotyöt, joiden suorittaminen uudelle momentille 1 000 000 markkaa
13263: on teknisesti vaativaa tai yritysten laajuuden lainoina maankuivatusyritysten kunnos-
13264: tai osakkaiden lukuisuuden vuoksi ilman val- sapitoon.
13265: tion rahoitusta vaikeasti toteutettavissa. Monet
13266: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
13267:
13268: Veikko Pihlajamäki Paavo Vesterinen
13269: Esko Pekonen Jorma Fred
13270: 1134 1982 vp.
13271:
13272: Raha-asia-aloite n:o 1010
13273:
13274:
13275:
13276:
13277: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien lääkin-
13278: nällisen kuntoutuksen ulottamiseen kaikkeen kuntoutustarpee-
13279: seen
13280:
13281:
13282: Eduskunnalle
13283:
13284: Sotilasvammalain mukaisiin sairaanhoito- asianmukaisesti huomioon. Vammautumatto-
13285: etuuksiin kuuluu korvaukseen oikeuttavan mille tarkoitettu kuntoutus ei näin ollen riitä
13286: vamman vaatiman varsinaisen sairaanhoidon, sotainvalidien vähentyneen työkyvyn ja nopeu-
13287: apuvälinehuollon, asunnonvarustelun sekä ter- tuvan fyysisen rappeutumisen rajoittaman, elä-
13288: veydentilan seurannan edellyttämien tarkastus- mässä selviytymisen kannalta tärkeän toiminta-
13289: ten lisäksi työ- tai toimintakyvyn elvyttämi- kyvyn elvyttämiseen, varsinkin kun tässä kun-
13290: seksi ja säilyttämiseksi tarpeellinen lääkinnälli- toutustoiminnassa pitkien odotusaikojen ja
13291: nen kuntoutus. kuntoutuksen kertaluonteisuuden haitat koros-
13292: Korvattavasta vammasta tai sairaudesta tuvat erityisesti juuri sotainvalidien osalta.
13293: aiheutuvaan tarpeeseen voidaan kuntoutusta Suoritetut tutkimukset ja käytännön huolto-
13294: myöntää vammaiselle, jonka sotilasvammalain työssä saadut kokemukset osoittavat työ- ja
13295: mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään toimintakykyä elvyttävän ja säilyttävän kun-
13296: 30 %, myös silloin kun kuntoutuksen tarve toutuksen tarpeen lisääntyvän jatkuvasti myös
13297: johtuu muustakin kuin korvattavasta vammas- vaikeata lievemmin vammaisten sotainvalidien
13298: ta tai sairaudesta. kohdalla ja muistakin syistä kuin pelkästään
13299: Elinkorkoa nykyisin saavista noin 39 000 korvattujen vammojen ja sairauksien vuoksi.
13300: sotavammaisesta on 10-25 %: n työkyvyttö- Sotilasvammalain mukaisen kuntoutuksen
13301: myysasteen omaavia lähes 20 000. Tapaturma- myöntämisen edellytyksenä olevaa korvatun in-
13302: virasto myönsi sotilasvammalain nojalla kun- validiteetin rajaa olisi näin ollen nykyisestään
13303: toutusta vuonna 1980 kaikkiaan 9 154 tapauk- alennettava.
13304: sessa, joista 1 527 koski alle 30 % :n korvatuo Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13305: vammaisuusasteen omaavia. Vuonna 1981 so- tavasti,
13306: tilasvammalain mukaista kuntoutusta annettiin
13307: 10 493 tapauksessa, mutta niistä vain 1 060 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13308: koski vammaisia, joiden korvatuo työkyvyttö- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13309: myyden aste oli vähemmän kuin 30 %. 10 000 000 markan määrärahan sota-
13310: Rintamaveteraaneille tarkoitetun kuntou- invalidien lääkinnällisen kuntoutuksen
13311: tuksen yhteydessä tosin myös osalla vaikeata laajentamiseksi siten, että kaikki tällai-
13312: lievemmin vammautuneista sotainvalideista on sen kuntoutuksen tarpeessa olevat sota-
13313: mahdollisuus kuntoutukseen rintamaveteraa- invalidit, joiden korvattu invaliditeetti
13314: nien tavoin kuntakohtaisesti rintamaveteraani- on ainakin 10 %, voisivat päästä siitä
13315: ikäluokkiin kuuluvien lukumäärän mukaan osallisiksi silloinkin kun kuntoutuksen
13316: määräytyvässä suhteessa, mutta sotavammai- tarve johtuu muustakin kuin korvatusta
13317: suuteen liittyvät erityiset kuntoutuksen tarpeet vammasta tai sairaudesta.
13318: eivät tässä kuntoutustoiminnassa tule otetuiksi
13319: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
13320:
13321: Veikko Pihlajamäki Paavo Vesterinen
13322: Esko Pekonen Pertti Hietala
13323: Eino Lo'ikkanen
13324: 1982 vp. 1135
13325:
13326: Raha-asia-aloite n:o 1011
13327:
13328:
13329:
13330:
13331: Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kotkan sairaan-
13332: hoito-oppilaitoksen uudisrakennukseen
13333:
13334:
13335: Eduskunnalle
13336:
13337: Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen rakennus- tua, että oppilaitoksen rakennustyöt tulisi aloit-
13338: hanke on ammattikasvatushallituksen KTS:ssä taa täysipainoisesti vuoden 1983 aikana.
13339: ajoitettu vuosille 1981-1984, valtion inves- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13340: tointiohjelmassa vuosille 1983-1986. Tähän nioittavasti,
13341: mennessä hankkeelle on esitetty suunnittelu-
13342: määrärahaa yhteensä 1,5 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13343: Uuden oppilaitoksen tarve on kipeä johtuen 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
13344: nykyisistä ahtaista ja epätarkoituksenmukaisis- 29.83.74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
13345: ta tiloista. Lisäksi Kotkan talousalueella talon- Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen uudis-
13346: rakennusalan työllisyysnäkymät ovat olennai- rakennusta varten.
13347: sesti heikkenemässä. Näin ollen olisi perustel-
13348: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13349:
13350: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Risto Tuominen
13351: 1136 1982 vp.
13352:
13353: Raha-asia-aloite n:o 1012
13354:
13355:
13356:
13357:
13358: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta jatkuvan yrittäjäkoulu-
13359: tuksen aikaansaamiseen Kotkassa
13360:
13361:
13362: Eduskunnalle
13363:
13364: Kotkassa käynnistyy 18. 10. 1982 työvoima- juuritason" kurssia hyvin kokemuksin. Sittem-
13365: ministeriön varoin ja Lappeenrannan teknilli- min on katsottu, etteivät tällaiset kurssit kuu-
13366: sen korkeakoulun järjestämänä yrittäjäkurssi. lu ammattikurssikeskuksen toimialaan.
13367: Kurssille haki 44 yritystä, joista 10 pääsi Koska yrityksen perustamisen edellytyksenä
13368: kurssille. on riittävän teoreettisen tiedon saaminen, on
13369: Kurssi on tarkoitettu yrittäjille ja yrittäjiksi tärkeää, että kyseinen koulutus voidaan aloit-
13370: aikoville, joskin tietty ristiriita viimeksi mai- taa uudelleen.
13371: nittuihin nähden on olemassa: yrittäjiksi aika- Lisäperusteluna on todettava, että Kotkan
13372: villa on mahdollisuus päästä kurssille ns. eri- talousalueella on 1970-luvulla menetetty työ-
13373: koiskoulutettuna eli hakijoilta edellytetään vä- paikkoja 3 132 ja työttömyysaste elokuussa
13374: hintään opistotason tutkinto. Lähtövaatimuk- 1982 oli 7,2 prosenttia.
13375: sesta johtuen jäävät näin ollen ulkopuolelle ne Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13376: teollisuuden irtisanomat ja lomauttamat am-
13377: mattimiehet, joilla olisi halukkuutta kyseiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13378: koulutukseen ja joilla olisi edellytykset perus- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
13379: taa pienyritys. 29.85.28 lisäyksenä 5 000 000 mark-
13380: 1970-luvun loppupuolella järjesti Etelä-Ky- kaa jatkuvan yrittäjäkoulutuksen saa-
13381: menlaakson kurssikeskus kolme ns. "ruohon- miseksi Kotkaan.
13382: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13383:
13384: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Risto Tuominen
13385: 1982 vp. 1137
13386:
13387: Raha-asia-aloite n:o 1013
13388:
13389:
13390:
13391:
13392: Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen elo-
13393: kuvan tuotantotukeen
13394:
13395:
13396: Eduskunnalle
13397:
13398: Vuoden 1977 alusta toteutetun säätiöuudis- nan taiteellisesta perusvastuusta aivan viime
13399: tuksen sekä Suomen elokuvasäätiön itsensä vuosiin saakka syrjässä olleet nuoret tekijäpol-
13400: asettamien toimintatavoitteiden sekä käyttöön- vet itseoikeutetusti esittävät. Elokuvatoiminnan
13401: ottamien tukitoimien vaikutuksesta on kotimai- kehittämisessä tulisikin asettaa keskeiseen ase-
13402: nen elokuvatuotanto viime vuosina merkittäväs- maan työskentelyolosuhteiden turvaaminen sille
13403: ti aktivoitunut. Ylipääsemättömän vaikeiden luovalle voimalle, joka on yhteiskunnan toi-
13404: tuotanto-olosuhteiden vuoksi lamaantunut tai- mesta saanut koulutuksen elokuvatuotannolli-
13405: teellinen suunnittelutoiminta on 1970-luvun lo- siin tehtäviin.
13406: pun tilanteeseen verrattuna projektimääräisesti Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel-
13407: moninkertaistunut. Luonnollisena seurauksena le 1983 esitetään kotimaisen elokuvatuotannon
13408: tästä on ollut elokuvasäätiön jakomenettelyyn tukeen 14,3 milj. markkaa, mistä tuotannon
13409: tulleiden hakemusten moninkertaistuminen. ennakkotukeen Suomen elokuvasäätiön käyttöön
13410: Vuoden 1982 aikana säätiöltä anottaneen tukea tultaisiin osoittamaan 13,3 milj. markkaa. Kun
13411: n. 80 miljoonan markan arvosta, mistä vain kotimaisen elokuvatuotannon kehittämisessä oli-
13412: n. 15% voidaan myöntää. Osuutta voidaan jo si samanaikaisesti pyrittävä parantamaan tuo-
13413: sellaisenaan pitää kohtuuttomana. Lisäksi on tannollista perusturvaa yhteiskunnan tukiosuut-
13414: otettava huomioon, että tuotantoon liittyvistä ta korottamalla sekä tyydyttämään edellä pe-
13415: järjestelyistä, laadullisista yms. seikoista joh- rusteltua tuotantojen määrällistä lisäämistarvet-
13416: tuen vain osa valmistuneista suunnitelmista tu- ta, ei tulo- ja menoarvioesitystä voida tältä
13417: lee säätiön hakumenettelyn piiriin. osin pitää riittävänä.
13418: Suomalaisen elokuvan kehittämisen kannalta Edellä olevan nojalla ehdotamme,
13419: olisi tärkeätä laajentaa elokuvatuotannon piiriä
13420: siten, että kotimainen elokuvatarjonta voisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13421: kulttuurissamme saavuttaa kansalliselle eloku- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
13422: valle luonnostaan kuuluvan aseman. Erityisen 29.90.52 lisäyksenä 1 700 000 markkaa
13423: tärkeätä olisi nyt vallitsevassa tilanteessa vas- kotimaisen elokuvan tuotantotukeen.
13424: tata siihen vaatimukseen, jonka elokuvatoimin-
13425: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
13426:
13427: Anna-Liisa Piipari Seija Karkinen Jouko Skinnari
13428: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Elo Lea Savolainen
13429: Pekka Starast Risto Tuominen Pertti Hietala
13430: Tarja Halonen Marjatta Stenius-Kaukonen Maija Rajantie
13431: Matti Puhakka Saara-Maria Paakkinen Arvo Salo
13432:
13433:
13434:
13435:
13436: 143 088200412K
13437: 1138 1982 vp.
13438:
13439: Rahar-asia-aloite n:o 1014
13440:
13441:
13442:
13443:
13444: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Luukkaansalmen sillan ra-
13445: kentamiseen
13446:
13447:
13448: Eduskunnalle
13449:
13450: Pappilansalmen lossi Lappeenrannasta Tai- teltuun muotoonsa sekä Oy Kaukas Ab:n teol-
13451: patsaarelle johtavalla ns. Ampujantiellä on eräs lisuuslaitosten ympäristössä ja Lauritsalan kau-
13452: maamme kuormitetuimmista losseista. Tien punginosassa tapahtuvan liikenteen parantami-
13453: käyttöä hidastavat jatkuvasti erityisesti kesä- seksi.
13454: aikana lossista johtuvat pitkät jonot. Luukkaansalmen sillan rakentaminen olisi
13455: Taipalsaaren kunnan kannalta tieyhteys no- saatava käyntiin jo aikaisemmin kuin tämän-
13456: peuttaisi asiointia ja työssäkäyntiä sekä Taipal- hetkiset suunnitelmat edellyttävät.
13457: saaren taajamiin että Lappeenrantaan. Tietä voi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13458: taisiin käyttää turpeen kuljetuksessa Imatran
13459: suuntaan. Edelleen sillalla olisi suuri merki- että Eduskuntt'l ottaisi valtion 1n1oden
13460: tys Taipatsaaren matkailijaliikenteelle ja yritys- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
13461: toiminnalle. Lappeenrannan kannalta sillan ra- 31.24.77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
13462: kentaminen on tärkeä mm. Lauritsalan suun- Luukkaans&tmen sillan rakentamista fNI,_
13463: DaR tie- ja katuverkon saattamiseksi suunni- ten.
13464: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13465:
13466: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Risto Tuominen
13467: 1982 vp. 1139
13468:
13469: Raha-asia-aloite n:o 1015
13470:
13471:
13472:
13473:
13474: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhus- ja lähimmäispal-
13475: velullitto ry:lle vanhusten lomatoimintaa varten
13476:
13477:
13478: Eduskunnalle
13479:
13480: Maamme vanhustenhuollon perustehtävät levientiohjelman. Tarkoituksena on, että van-
13481: kuuluvat julkiselle hallinnolle. On kuitenkin hainkodit sekä avopalveluja eristyksissä olevil-
13482: osoittautunut, ettei kasvavan ja entisestaan le vanhuksille tuottavat vanhustyöyhdistykset
13483: ikääntyvän vanhusryhmän tuen- ja avuntarvetta valitsevat joko laitoksista tai heidän omista
13484: J.-yetä tyydyttämään yksin julkisin sosiaalipalve- kodeistaan sellaisia vanhuksia, jotka eivät il-
13485: luin. Viime vuosina onkin käynnistynyt vapaa- man turvallista, tuttua auttavaa henkilöä voi
13486: ehtoisten järjestöjen luomana monipuolista lä- saada lomavirkistystä.
13487: himmäispalvelua, jota ovat osin Raha-automaat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13488: tiyhdistys ja osin kunnat tukeneet. nioittavasti,
13489: Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry, van-
13490: hainkoteja ylläpitävien ja vanhusten avopalvelu- että Eduskunta ottaisi Vllftion vuoden
13491: toimintaa harjoittavien yhdistysten keskusjär- 1983 tulo- ja menoarvioon 150 000
13492: jestö, on laatinut yhteistyössä jäsenyhdistysten- markkaa valtionavustuksena myönnet-
13493: sä ja lomakotijärjestönsä ja kuntien sosiaalivi- täväksi Vanhus- ja lähimmäispalveluliit-
13494: ranomaisia konsultoiden llikuntaesteisten ja to ry:lle vanhusten lomallevientiohjel-
13495: muutoin eristyksissä olevien vanhusten lomal- man toteuttamista varten.
13496: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13497:
13498: Anna-Liisa Piipari Jouko Skinnari Maija Rcjantie
13499: Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen Matti Puhakka
13500: Pekka Starast Pertti Hietala Seija Karkinen
13501: Saara-Maria Paakkinen Arvo Salo Mikko Elo
13502: Risto Tuominen
13503: 1140 1982 vp.
13504:
13505: Raha-asia-aloite n:o 1016
13506:
13507:
13508:
13509:
13510: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamamiesten asuntolai-
13511: nojen muuttamiseen valtion halpak.orkoisiksi !ainoiksi
13512:
13513:
13514: Eduskunnalle
13515:
13516: Rintamamiehistä on suuri osa siirtynyt pie- Mainituilla perusteilla ehdotamme lrunnioit-
13517: nille eläkkeille. Tämä tuottaa muiden vaikeuk- taen,
13518: sien lisäksi suuria ongelmia jäljellä olevien asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13519: tolainojen korkojen ja lyhennysten maksami- 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
13520: sessa. Tämän vuoksi on kaikki rintamamiesten markkaa rintamamiesten asuntolainojen
13521: asuntolainat muutettava valtion halpakorkoi- muuttamiseksi valtion halpakorkoisiksi
13522: siksi !ainoiksi. lainoiksi.
13523: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13524:
13525: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
13526: 1982 vp. 1141
13527:
13528: Raha-asia-aloite n:o 1017
13529:
13530:
13531:
13532:
13533: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimitalon rakenta-
13534: miseen Ullavalle
13535:
13536:
13537: Eduskunnalle
13538:
13539: Keski-Pohjanmaalla olevassa Ullavan kunnas- Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
13540: sa ei ole muita kokoontumispaikkoja kuin kan- taen,
13541: sakoulurakennus. Kuitenkin kokoontumistar-
13542: vetta on eri järjestöillä ja ennen kaikkea nuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13543: risolla. Tätä varten kuntaan olisi saatava ko- 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
13544: koontumistiloja varten monitoimitalo, jota voi- markkaa monitoimitalon rakentamiseksi
13545: sivat käyttää hyväkseen niin koulut, urheilu- U/lavan kuntaan.
13546: järjestöt kuin aikuiskasvatusjärjestöt jne.
13547: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13548:
13549: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
13550: 1142 1982 vp.
13551:
13552: Raha-asia-aloite n:o 1018
13553:
13554:
13555:
13556:
13557: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudulle viljelijöiksi
13558: siirtyvien korkotukilainoihin
13559:
13560:
13561: Eduskunnalle
13562:
13563: Maaseutumme on autioitunut voimakkaasti. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13564: Tämä ei kuitenkaan ole maamme kehitykselle taen,
13565: hyväksi, vaan suuntaa olisi muutettava maaseu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13566: dun auttamiseksi pääsemään jälleen kukoista- 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
13567: vaksi koko kansakuntamme edun mukaisesti. markkaa halpakorkoisien 1 prosentin
13568: Tämän vuoksi olisi myönnettävä Ruotsista ja korolla myönnettävien lainojen maksa-
13569: kaupungeista muuttaville 1 prosentin korolla miseksi niille, jotka siirtyvät maaseu-
13570: olevia halpakorkoisia lainoja maata ostaville, dulle viljelijöiksi.
13571: joilla on tarkoitus ruveta perhe- ja pienviljeli-
13572: jöiksi.
13573: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13574:
13575: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
13576: 1982 vp. .1143
13577:
13578: Raha-asia-aloite n:o 1019
13579:
13580:
13581:
13582:
13583: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppapuutarhojen poltto-
13584: ainekustannusten korvaamiseen
13585:
13586:
13587: Eduskunnalle
13588:
13589: Kevyen ja raskaan polttoöljyn kuluttajahin- tarhan käyttämästä öljystä maksetusta kulut-
13590: tojen viimeaikaiset suuret nousut ovat saatta- tajahinnasta osa palautettaisiin asianomaiselle.
13591: neet monet kauppapuutarhat ylivoimaisiin ta- Kevyen polttoöljyn kohdalla tämä palautus
13592: loudellisiin vaikeuksiin. Kuitenkin tämä ala voisi olla enintään 20 % hinnasta ja raskaan
13593: työllistää yli 10 000 suomalaista erityisesti polttoöljyn kohdalla enintään 5 % hinnasta.
13594: maaseudulla ja on kansamme terveen ruoka- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13595: valion kannalta välttämätön. taen,
13596: Tältä pohjalta on kohtuutonta, että valtio
13597: perii raskaita veroja ja valtionyhtiö Neste Oy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13598: kasvavia voittoja kauppapuutarhojen käyttä- 1983 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
13599: mästä öljystä. Valtion vero- ja muut tulot kas- markan arviomäärärahan käytettäväksi
13600: vavat, mutta kauppapuutarhat kulkevat kohti kauppapuutarhojen hyväksi niin, että
13601: umpikujaa. kevyen polttoöljyn kustannuksista palau-
13602: Tämä ei ole hyväksyttävää ja asiaan on saa- tetaan enintään 20 % ja raskaan polt-
13603: tava kiireellinen korjaus. Parhaiten tämä kor- toöljyn kustannuksista enintään 5 %.
13604: jaus toteutuisi sillä tavoin, että kauppapuu-
13605: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13606:
13607: Urho Pohto Anssi Joutseilahti Urpo Leppänen
13608: 1144 1982 vp.
13609:
13610: Raha-as~a-aloite n:o 1020
13611:
13612:
13613:
13614:
13615: Pohto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Saimaa-toimi-
13616: kunnan perustamiseen ja työn aloittamiseen
13617:
13618:
13619: Eduskunnalle
13620:
13621: Saimaa on Suomen suurin ja arvokkain järvi. Tarvitaan siis valtioneuvoston asettama,
13622: Saimaan käyttäjinä eivät ole ainoastaan sen laaja-alainen toimikunta, joka pyrkisi konkreti-
13623: rantojen asukkaat, vaan tämä maamme suurim- soimaan käytäntöön suunnitelmia, vesistöjen
13624: piin matkailuvaltteihin kuuluva järvi vetää puo- moninaiskäytön periaatetta ja edistämään moni-
13625: leensa runsaasti matkailijoita sekä kotimaasta puolisesti vesistöön nojaavien elinkeinojen
13626: että ulkomailta. toimintamahdollisuuksia koko Saimaan alueella.
13627: Monet erilaiset to1mmnot hyödyntävät Toimikunnan jäseniksi kutsuttaisiin kolmen
13628: Saimaata. Käytön jatkuvasti laajentuessa ja vuoden toimintakaudeksi alueellisesti, tehtävä-
13629: monipuolistuessa ne alkavat haitata toisiaan ja kohtaisesti ja tavoitteellisesti edustavia ja
13630: tuhoavat Saimaan luontoa, usein jopa peruutta- päteviä jäseniä. Toimikunnan tehtäväksi määrät-
13631: mattomasti. Näin tapahtuu, ellei käytön eri täisiin edistää Saimaan suojelua, suunnitella ja
13632: elementtejä soviteta toisiinsa ja luonnon kanto- valvoa Saimaan eri käyttömuotojen ohjaa-
13633: kykyyn. mista, yhteensovittamista ja kehittämistä
13634: Tällaisia erilaisia käyttösektoreita ovat mm. alueen asukkaiden ja luonnon etujen pohjalta.
13635: teollisuuden ja asutuksen veden hankinta, jäte- Kiireellisimpänä tehtävänä olisi laatia toi-
13636: vesien lasku, soveltuvien elinkeinojen kehittä- mintasuunnitelma Etelä-Saimaan jätevesiongel-
13637: minen alueella, tulvasuojelu, vesivoiman käyttö, man ratkaisemiseksi siten, että haitaton kuor-
13638: vesistöön vaikuttava rakentaminen, kalatalous, mitustaso saavutettaisiin mahdollisimman pian.
13639: maa- ja metsätalous, liikenne ja uitto, virkistys Toimikuntaa varten olisi perustettava toimisto
13640: ja matkailu ja alkuperäisluonnon suojelu ja Lappeenrantaan ja osoitettava sinne riittävä
13641: ekologinen tutkimus. henkilökunta.
13642: Taloudellisesti erilaisten toimintojen ohjaa- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
13643: misen arvo on jo yksin jätevesiongelman koh- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
13644: dalla kymmeniä miljoonia markkoja vuosittain. nassa.
13645: Saimaa sijaitsee neljän läänin alueella. Hallin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13646: non lisäksi yhteiskunnan muutkin toiminnot on
13647: järjestetty enimmäkseen lääneittäin ja talous- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13648: alueittain. Saimaan alueella toimii siten lukuisia den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
13649: viranomaisia, joista jokainen käsittelee vain mentin 30.40.23 alamomentille 3 lisä-
13650: omalle hyvin rajoittuneelle hallinnonalalleen yksenä 1 000 000 markkaa ja muuttaisi
13651: kuuluvat asiat vain omalla toimialueellaan. alamomentin 3 otsikon "Saimaan
13652: Saimaata ja sen käyttöä kokonaisuutena käsitte- säännöstelysuunnitelmaan liittyvä kala-
13653: levää elintä ei ole olemassa. Toisaalta taas eri taloustutkimus" muotoon "Saimaa-
13654: käyttömuodot voidaan sovittaa yhteen ainoas- toimikunta" ja alamomentin loppusum-
13655: taan niin, että koko Saimaan alue ja kaikki maksi tulisi tällöin 1 580 000 markkaa.
13656: toiminnot käsitellään yhtenä kokonaisuutena.
13657: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13658:
13659: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Lea Sutinen
13660: Terhi Nieminen-Mäkynen Lauri Palmunen Pekka Vennamo
13661: 1982 vp. 1145
13662:
13663: Raha-asia-aloite n:o 1021
13664:
13665:
13666:
13667:
13668: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta perusteiltaan ristiriidatto-
13669: rniin vesistöhankkeisiin Kokkolan vesipiirin alueella
13670:
13671:
13672: Eduskunnalle
13673:
13674: Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöste- Samalla olisi selvitettävä myös vesihallituksen
13675: lyhankkeeseen liittyvä Kaitforsin voimalaitos ja Perhonjoki Oy:n välille tehdyn sopimuksen
13676: on rakennettu kokonaan valmiiksi ilman min- luonne ja sen juridiset perusteet.
13677: käänlaista rakennus- tai vesioikeuden lupaa. Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväk-
13678: Lisäksi korkein hallinto-oikeus on palauttanut sytty eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän
13679: Kokkolan vesipiirin vesioikeuteen tekemän johtokunnassa.
13680: lupa-anomuksen takaisin selityksiltään riittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13681: mättömänä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio nioittavasti,
13682: on myös noussut yhdessä vuodessa peräti 21
13683: miljoonaa markkaa. Mikäli voimala otetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13684: käyttöön ja se käyttää suunniteltua juoksutusta, 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
13685: haitat ja vauriot joen alajuoksulla ovat mitta- 30.40.77 6 000 000 markkaa Kokkolan
13686: vat. vesipiirin sellaisiin vesistötyöhankkei-
13687: Näin ollen Perhonjoen hankkeeseen momen- siin, joiden osalta ei vallitse erimieli-
13688: tilla 30.40.77 esitetyt varat olisi suunnattava syyttä, ja piirin laboratorion kunnosta-
13689: muihin saman vesipiirin alueella tehtäviin risti- miseen.
13690: riidattorniin hankkeisiin sekä piirin laboratorion
13691: kunnostukseen.
13692: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13693:
13694: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
13695:
13696:
13697:
13698:
13699: 144 088200412K
13700: 1146 1982 vp.
13701:
13702: Raha-asia-aloite n:o 1022
13703:
13704:
13705:
13706:
13707: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kauppapuu-
13708: tarhoille energiansäästötoimenpi teisiln
13709:
13710:
13711: Eduskunnalle
13712:
13713: Kauppapuutarhat työllistävät hyvän matkaa haluttu käyttää hyväksi, niin kuin on ollut
13714: yli 10 000 henkilöä maassamme, minkä lisäksi asianlaita monessa muussa tapauksessa. Tämä
13715: saastevapaa kotimainen vihannes on ruokava- on suuri puute ja virhe.
13716: liossamme välttämätön ja kaivattu. SMP katsoo, että erilaiset kauppapuutarho-
13717: Ennen kaikkea öljyjen jatkuvasti kasvavat jen energiansäästötoimenpiteet ja siirtyminen
13718: energiakustannukset ovat kuitenkin saattaneet kotimaiseen energiaan tarvitsevat enintään 35
13719: maamme kauppapuutarhat kasvaviin taloudelli- prosentin avustuskorvauksen sekä emntaan
13720: siin, jollei peräti ylivoimaisiin vaikeuksiin. Jo- 5 prosentin vakautetun lainan, jolloin lainan
13721: tain asiantilan korjaamiseksi on kiireellisesti katto voisi olla 500 000 markkaa ja korkein
13722: tehtävä. laina-aika 25 vuotta.
13723: Kauppapuutarhat kuluttavat öljyä vuodessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13724: 165 miljoonan markan edestä. Toimenpiteet ul- nioittavasti,
13725: komaisen energian kulutuksen säästämiseksi
13726: ovat siis hyvin kannatettavia ja luonnollisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13727: olisi tehtävä kaikki mahdollinen kotimaisen 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
13728: energian hyväksikäytön lisäämiseksi. markan määrärahan avustuksiksi kaup-
13729: Energian säästäminen ja kotimaisuus on papuutarhoille energiansäästötoimenpi-
13730: kuitenkin hallituksen taholta kauppapuutarho- teisiin ja kotimaisuuden hyväksi sekä
13731: jen kohdalla kokonaan laiminlyöty. Avustuksia korkotueksi tällaisten toimenpiteiden
13732: ja halpakorkoisia vakautettuja lainoja ei ole vakautetuiksi lainoiksi.
13733: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13734:
13735: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
13736: 1982 vp. U47
13737:
13738: Raha-asia-aloite n:o 102.3
13739:
13740:
13741:
13742:
13743: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta suojateiden rakentamiseksi
13744: maaseudun taajamiin
13745:
13746:
13747: Eduskunnalle
13748:
13749: Maaseudulla sattuu paljon jalankulkijoitten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13750: maantleta ylittäessä kuolemaan johtaneita nioittavasti,
13751: auton alle jäämisiä. Tällainen tapaus sattui mm.
13752: Isojoella, jossa seitsemänvuotias koululainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13753: suojatien puuttuessa auton yliajamana menetti 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
13754: henkensä. markan määrärahan suojateitten raken-
13755: tamista varten maaseudun taajamiin.
13756: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13757:
13758: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
13759: 1148 1982 vp.
13760:
13761: Raha-asia-aloite n:o 1024
13762:
13763:
13764:
13765:
13766: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys
13767: ry:lle Suomen Ilmailumuseon toisen näyttelyhallin rakenta-
13768: miseen Helsinki-Vantaan lentoasemalle
13769:
13770:
13771: Eduskunnalle
13772:
13773: Ilmailumuseoyhdistys ry. on vuosina 1979- yhteiskunnan tukea valtakunnallisen rakennus-
13774: 1981 rakennuttanut Helsinki-Vantaan lento- hankkeen jatkamiseen ovat sangen rajoitetut,
13775: aseman alueelle valtakunnallisen Suomen kun maamme ilmailun historiaan liittyvää
13776: Ilmailumuseon ensimmäisen näyttelyhallin. Mu- ainoalaatuista ja arvokasta kalustoa on edelleen
13777: seo avattiin viime vuoden syyskuussa ja siihen suuressa määrin tuhoutumisalttiina,
13778: on tähän mennessä tutustunut jo n. 35 000 kun museoon sijoitetaan, paitsi yhdistyksen
13779: katsojaa. ja yksityisten omaisuutta, huomattavassa määrin
13780: Museohankkeen aloittaminen aikanaan oli myös valtion omistamaa ainutlaatuista ja eri-
13781: mahdollista eduskunnan myönnettyä valtion koista maamme ilmailun historiaan liittyvää esi-
13782: vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa tarkoituk- neistöä ja
13783: seen 300 000 markan valtionavustuksen. kun Ilmailumuseoyhdistys ry. täysin oma-
13784: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoarviossa aloitteisesti ja vapaaehtoisin voimin on edelleen
13785: olleen määrärahan lisäksi on yhdistys saanut jatkamassa Helsinki-Vantaan lentoaseman alu-
13786: hankkeen rahoittamiseen pienempiä avustuksia eella sijaitsevaa valtakunnallista erikoismuseo-
13787: opetusministeriöltä ja museovirastolta. Myös hanketta, katsomme, että yhdistyksen toimin-
13788: Vantaan ja Espoon kaupungit olivat hankkeen nan riittävän tehokas tukeminen on myös koko
13789: rahoittamisessa mukana vähäisemmin osuuksin. yhteiskunnan asia.
13790: Museohankkeen ensimmäisen rakennusvai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13791: heen rakennuskustannukset olivat kokonaisuu- nioittavasti,
13792: dessaan runsaat 2 miljoonaa markkaa.
13793: Pääosan 1 300 m2 :n museorakennuksen ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13794: hoitukseen yhdistys joutui hankkimaan pienistä den 1983 tulo- ;a menoarvioon momen-
13795: lahjoituksista kooten ja lainavaroin. tille 31.99.61 760 000 markan määrä-
13796: Kun nykyinen museohalli on jo museoesi- rahan valtionavustuksena Ilmailumuseo-
13797: neitä täynnä ja osaa yhdistyksenkin omistamista yhdistys ry:lle valtakunnallisen Suomen
13798: koneista ja muista esineistä säilytetään huo- Ilmailumuseon toisen näyttelyhallin osa-
13799: noissa tilapäissuojissa, rahoitukseen Helsinki-Vantaan lento-
13800: kun Ilmailumuseoyhdistys ry:n omat mahdol- aseman alueella.
13801: lisuudet ilman julkisten viranomaisten ja
13802: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13803:
13804: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
13805: 1982 vp. 1149
13806:
13807: Raha-asia-aloite n:o 1025
13808:
13809:
13810:
13811:
13812: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeenjalostuslaitoksen
13813: rakentamiseksi Vimpeliin
13814:
13815:
13816: Eduskunnalle
13817:
13818: Vuosina 1974-77 VAPO on hankkinut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13819: Viropelin kunnan alueelta haltuunsa jo n. 4 000 nioittaen,
13820: ha polttoturvesoita, joista v. 1978 oli turvetuo-
13821: tannossa 270 ha ja tuotannon valmistelutyöt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13822: olivat käynnissä lisäksi 300 ha:n alueella. 1983 tulo- ja menoarvioon 1 300 000
13823: Viropelistä on lähivuosien aikana tulossa eräs markan arviomäärärahan turpeenjalos-
13824: Suomen merkittävimpiä polttoturpeen tuotanto- tuslaitoksen rakentamiseksi Vimpeliin.
13825: alueita.
13826: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13827:
13828: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
13829: 1150 1982 vp.
13830:
13831: Raha-asia-aloite n:o 1026
13832:
13833:
13834:
13835:
13836: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta avohoitotilojen rakentami-
13837: seen Järviseudun sairaalaan Vimpellin
13838:
13839:
13840: Eduskunnalle
13841:
13842: Kuntainliiton liittovaltuusto on esittänyt että Eduskunta ottaisi valtirm vuoden
13843: Viropeliin rakennettavaksi v. 1980 uudet avo- 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 500 000
13844: hoitotilat, joiden pinta-ala on 600 m2 ja koko- markan arviomäärärahan avohoitotilo;en
13845: naiskustannukset 1 375 000 mk, josta valtion rakentamiseksi Järviseudun sairaalaan
13846: osuus on 962 000 mk. Lääkintöhallitus on Vimpeliin.
13847: hankkeen hyväksynyt.
13848: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13849: nioittaen,
13850: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13851:
13852: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
13853: 1982 vp. 1151
13854:
13855: Raha-asia-aloite n:o 1027
13856:
13857:
13858:
13859:
13860: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuotoksen alueen kehit-
13861: tämiseen
13862:
13863:
13864: Eduskunnalle
13865:
13866: Valtioneuvoston tehtyä periaateratkaisun 15. ja muiden alueen elinkeinoille välttämättömien
13867: 8. 1982 kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ol- kehittämistoimien viipyminen ovat aiheuttaneet
13868: lilan Kemijoki-paketista, päätettiin samassa yh- allasalueen yksityisille maanomistajille suuria
13869: teydessä luopua Vuotoksen altaan rakentami- taloudellisia menetyksiä. On välttämätöntä, että
13870: sesta. Samalla valtioneuvosto edellytti, että Vuotoksen alueen elinkeinojen kehittämiseen ja
13871: Vuotoksen aluetta ryhdytään kehittämään. Hal- allasuhan aiheuttamien menetysten korvaami-
13872: litus ei ole kuitenkaan sisällyttänyt budjetti- seen ryhdytään välittömästi. Tarvittavat mää-
13873: esitykseen vuodelle 1983 minkäänlaisia määrä- rärahat on syytä varata vuoden 1982 aikana
13874: rahoja periaatepäätöksen tarkoittamien kehittä- vielä annettaviin lisäbudjettei.hin ja vuoden
13875: mistoimien käynni.stämiseksi. 1983 tulo- ja menoarvioon.
13876: Vuotoksen alueen asukkaat joutuivat ole- Edellä esitetyn perusteella ehdotam.l::De kun-
13877: maan yli 20 vuotta allasuhan alaisina. Tuona nioittavasti,
13878: aikana kaikki alueen peruselinkeinojen ja mui-
13879: den yritysmuotojen kehittämistoimet olivat py- että Eduskunta ottaisi vaftion tmoden
13880: sähdyksissä. Alueen peruspa1veluksia, kuten 1983 tulo- ja menoaroioon 50 {)()0 000
13881: sähköistystä ja tiestöä, ei parannettu. Lisäksi markan mäiiri:i.rahan V uotoks.e11 ~
13882: metsänparannustöiden suorittamatta jättäminen kehittämiseen.
13883: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
13884:
13885: Hannde Pokka Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen
13886: Aimo Ajo Unto Ruotsalainea Juhani Vähäkan_gas
13887: Paavo Väyrynen Vappu Säilynoja Hannu Tapiola
13888: E.-J. Tennilä Pekka Starast Tauno Valo
13889: Lauri Palmunen Eino Grönholm Urho Pohto
13890: Elisabeth Rehn Anna-Liisa Jokinen Eero Lattula
13891: Liisa Jaakonsaari Aulis Juvela Pentti Liedes
13892: Mikko Kaarna Toivo T. Pohjala Anna-Liisa Piipari
13893: Terhi Nieminen-Mäkynen Helena Pesola Kauko Juhantalo
13894: Lauri lmpiö Sinikka Karhuvaara Matti Maijala
13895: Juhani Laitinen Esko J. Koppanen Esko Pekonen
13896: Impi Muroma Markku Kauppinen Katri-Helena Eskelinen
13897: Esko Almgren Toivo Yläjärvi Juhani Tuomaala
13898: Väinö Rautiainen Lea Sutinen Pentti Lahti-Nuuttila
13899: Petter Savola Jouni J. Särkijärvi Pirjo Ala-Kapee
13900: Kalevi Mattila Toivo Mäkynen Eeva Kuuskoski-Vikatmu
13901: Väinö Raudaskoski Tapio Holvitie Boris Renlund
13902: Mauno Manninen Erkki Pystynen Saara-Maria Paakkinen
13903: Paavo Vesterinen Matti Pelttari Tarja Halonen
13904: Kaisa Raatikainen Heikki Perho Marjatta Stenius-Kaukonen
13905: Kaj Bärlund Eeva Kauppi Anneli Kivitie
13906: Heli Astala Inger Hirvelä Jaakko Itälä
13907: Mikko Kuoppa Mauri Pekkarinen Matti Luttinen
13908: Mikko Elo Sinikka Luja-Penttilä
13909: 1152 1982 vp.
13910:
13911: Raha-asia-aloite n:o 1028
13912:
13913:
13914: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Karjalan Kansan-
13915: opiston asuinrakennus Martinniemen peruskorjaukseen
13916:
13917: Eduskunnalle
13918:
13919: Itä-Karjalan Kansanopisto on kannatusyhdis- Opettajien ja muiden toimihenkilöiden asu-
13920: tyksen omistama varsinainen kansanopisto, joka minen opistolla on opistolle tärkeä myös
13921: saa toimintaansa valtionapua kansanopistojen siksi, että opiston opiskelijoista suuri osa
13922: valtionavusta annetun lain mukaisesti. Opisto on suhteellisen nuoria. Työvuonna 1981-1982
13923: on perustettu vuonna 1906 Impilahdella Laa- opiskelijoista 48,5 % oli 16- ja 17-vuotiaita.
13924: tokan Karjalassa, josta se on siirtynyt Punka- Opiston osalta oma merkityksensä on myös
13925: harjulle talvisodan seurauksena. sen sijainnilla lassiyhteyden takana saaressa.
13926: Opisto on grundtvigilainen, sitoutumaton Opistolta on matkaa kunnan keskustaajamaan
13927: maakuntaopisto. Opisto nähdään toiminta- noin 7 kilometriä. Keskustaajama sijaitsee luon-
13928: alueellaan tärkeänä ja tarpeellisena, laajoja koh- nonsuojelualueena olevan Punkaharjun harju-
13929: deryhmiä palvelevana oppilaitoksena. alueen päässä. Näin ollen mahdollisimman mo-
13930: Opistossa toimivat yleislinjan I vuosikurssi, nen toimihenkilön asuminen opiston alueella
13931: hoitoalan linja ja päiväkotiapulaislinja. Opis- on ensiarvoisen tärkeää jo turvallisuussyistä.
13932: tolla on peruskoulutodistuksen anto-oikeus. Muussa tapauksessa asuminen siirtyisi suhteel-
13933: Opiskelijamäärä alkaneella perusoppijaksolla on lisen kauaksi opistolta.
13934: 74. Kahden lisäasunnon saamiseksi ja henkilös-
13935: Opisto järjestää työvuosittain lisäksi 15- tön asuntotilanteen parantamiseksi opisto on
13936: 17 viikkoa lyhytkursseja, joilla opiskelee noin laatinut suunnitelman nykyisin huonon kunton-
13937: 200 henkilöä. Kurssit mukaan lukien opiston sa vuoksi vain kesäkäytössä olevan kaksiker-
13938: vuosiopiskelijamäärä on yli 100. Hakijoita opis- roksisen asuinrakennus Martinniemen peruskor-
13939: toon on ollut runsaasti. jaamiseksi henkilöstön asuntokäyttöön. Raken-.
13940: Opisto on sijoittunut Punkaharjulle entisen nuksen pinta-ala on 90 m2 ja kustannusarvio
13941: Valoniemen täysihoitolan kiinteistöön. Toimi- 234 000 markkaa.
13942: tilat koostuvat useista eri aikoina rakennetuista Opisto on menettänyt talvisodan seurauksena
13943: rakennuksista, joista pääosaa ei ole suunni- huomattavan omaisuuden ja opistorakennukset.
13944: teltu kansanopistotoimintaa varten. Rakennus- Toiminnan käynnistämistä uudella kotipaikka-
13945: ten kokonaispinta-ala on 3 800 ml, mistä 1 200 kunnalla ovat hankaloittaneet omaisuuden me-
13946: m2 on varasto- tai kesäkäytössä olevia tiloja. netyksen lisäksi opiston sijoittuminen vaikea-
13947: Tilat ovat osaksi epätarkoituksenmukaiset, kulkuiselle paikalle saareen lassiyhteyden taak-
13948: riittämättömät ja loppuunkuluneet. se sekä entisen maakunnan menetys.
13949: Tilanne on erityisen huono henkilöstön asun- Opisto on vakiinnuttanut asemansa uudella
13950: tojen osalta. Asuntoja ei ole tarpeeksi. kotipaikkakunnallaan erityisesti 1970-luvulla.
13951: Opistolla on tällä hetkellä kuusi asuntoa, Samalla se on saavuttanut omatoimisuutensa an-
13952: joiden yhteispinta-ala on 277 m2• Asuntoja tar- siosta riittävän hyvät toiminnalliset lähtökoh-
13953: vittaisiin lisäksi 2-3 toimihenkilölle. Opistolla dat.
13954: asuvat rehtorin, apulaisrehtorin ja talonmiehen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13955: lisäksi kaksi opettajaa, emäntä ja siivooja. Pää- ta en,
13956: toimisia opettajia ja toimihenkilöitä on yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13957: teensä 12. 198 3 tulo- ja menoarvioon momentille
13958: Opettajien ja eräiden toimihenkilöiden asu- 29.57.52 lisäyksenä 200 000 markan
13959: minen opiston alueella on opistolle välttämätön- määrärahan Itä-Karialan Kansanopiston
13960: tä opiskelijoiden säännöllisen huollon ja val- asuinrakennus Martinniemen peruskor-
13961: vonnan joustavan järjestämisen ja kiinteistön jaukseen ympärivuotiseen asuntokäyt-
13962: hoidon vuoksi. töön.
13963: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
13964:
13965: Pentti Poutaneo Pertti Hietala Timo Ihamäki
13966: 1982 vp. 1153
13967:
13968: R~asia-aloite n:o 1029
13969:
13970:
13971:
13972:
13973: Poutanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten vil-
13974: jelijöiden tukemiseen kehitysalueella ja erityisaluekunnissa
13975:
13976:
13977: Eduskunnalle
13978:
13979: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1983 Hallitus ilmoittaa tarkoituksenaan olevan
13980: tulo- ja menoarvioksi ehdotetaan 8 000 000 selvittää käynnistysavustusjärjestelmän laajen-
13981: markkaa käytettäväksi nuorille viljelijöille su- tamisen koskemaan koko maata. Olisi kuiten-
13982: kupolvenvaihdoksen yhteydessä maksettaviin kin oikeudenmukaista, että jo tässä vaiheessa
13983: käynnistysavustuksiin. järjestelmä laajennettaisiin koskemaan koko ke-
13984: Käynnistystukea maksetaan hallituksen esi- hitysaluetta.
13985: tyksen mukaan Lapin läänissä ja aluepoliittisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13986: lainsäädännön perusteella nimetyissä erityis- nioittaen,
13987: aluekunnissa.
13988: On aivan oikein ja perusteltua ottaa käyt· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13989: töön tällainen ns. starttirahajärjestelmä. Maa- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
13990: talous on erittäin pääomavaltainen elinkeino 30.32.41 lisäyksenä 15 000 000 mark-
13991: ja pääomia tarvitaan nimenomaan nuoren vil- kaa nuorten viljelijöiden tukemiseen
13992: jelijän aloittaessa tilanpidon. kehitysalueella ja erityisaluekunnissa.
13993: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
13994:
13995: Pentti Poutanen Paavo Vesterinen
13996: Pertti Hietala Timo Ihamäki
13997:
13998:
13999:
14000:
14001: 145 088200412K
14002: 1154 1982 vp.
14003:
14004: Raha-asia-aloite n:o 1030
14005:
14006:
14007:
14008:
14009: M. Puhakka: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen tutki-
14010: muskeskuksen mineraalitekniikan laboratorion suunnittelua ja
14011: rakentamista varten Outokumpuun
14012:
14013:
14014: Eduskunnalle
14015:
14016: Suomalainen metallurgia on tunnetusti maail- nossaan yksimielisesti eräitä toimenpiteitä
14017: man huipputasoa. Jatkuva kehitys- ja tutki- mm. Outokummun vaikean tilanteen helpot·
14018: mustyö kaivos- ja metallurgisen tekniikan osal- tamiseksi. Eräänä tällaisena esitettiin VTT:n
14019: ta on jatkossakin ainoa luotettava tie säilyttää mineraalitekniikan laboratorion perustamista
14020: asemamme maailman huipulla. Kaivostoimin~ Outokumpuun. Eduskunta otti asiaan myön-
14021: tamme on aloite suurten haasteiden edessä, teisen kannan hyväksyessään valtion vuoden
14022: malmiot vähenevät ja entistä köyhempien mal- 1982 tulo- ja menoarvion. Nyt kuitenkin asian
14023: mioitten hyödyntäminen vaatii jatkuvasti uutta toteuttamiseen tarvittavaa määrärahaa ei ole
14024: teknologiaa mahdollistaakseen kannattavan lou- esitetty vuoden 1983 budjettiin. Hankkeen to-
14025: hinnan ja jalostuksen. teuttaminen sekä Outokummun kaupungin vai-
14026: Tällä hetkellä suuri yhteiskunnallinen haaste kean työllisyystilanteen helpottaminen edellyt~
14027: on turvata malmivaroiltaan ehtyvien kaivos- tävät määrärahan varaamista VTT:n mineraali~
14028: paikkakuntien työllisyys sekä valmiiden yhtei- tekniikan laborato,rion suunnitteluun ja raken-
14029: söjen toiminta. Tätä tarkoitusta varten maas- tamisen aloittamiseen vuonna 1983. Tätä tar·
14030: samme istui kaivospaikkatoimikunta, jonka teh- koitusta varten tarvitaan 4 miljoonan markan
14031: tävänä oli tutkia niitä erityistoimenpiteitä, joilla määräraha valtion vuoden 1983 tulo- ja meno-
14032: turvattaisiin näiden paikkakuntien tulevaisuus. arvioon. r
14033: Kriittisimmässä vaiheessa on maamme kaivos- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
14034: toiminnan tunnetuin kaivospaikkakunta Outo- tan,
14035: kummun kaupunki. Outokummun kaivoksilla
14036: tunnetut malmivarat tulevat louhituiksi jo tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14037: män vuosikymmenen aikana. Kaivoksilla nyt 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
14038: olevista yli 1 000 työntekijästä suurin osa jou- 32.42.74 lisäyksenä 4 000 000 markan
14039: tuu työttömäksi tai siirtymään toiselle paikka- määrärahan Valtion teknillisen tutki-
14040: kunnalle jo vuosikymmenen puoliväliin men- muskeskuksen mineraalitekniikan labo-
14041: nessä, ellei asian hyväksi tehdä mitään konkreet- ratorion suunnitteluun ja rakentami·
14042: tista. Kaivospaikkatoimikunta esitti mietin- seen Outokumpuun.
14043: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
14044:
14045: Matti Puhakka
14046: 1982 vp. 1155
14047:
14048: Raha~asia-aloite n:o 1031
14049:
14050:
14051:
14052:
14053: M. Puhakka: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n osa-
14054: kepääoman korottamiseen jatkojalostuksen toteuttamiseksi
14055: yhtiön Uimaharjun tehtailla
14056:
14057:
14058: Eduskunnalle
14059:
14060: Viimeksi kuluneitten vuosien aikana Enon Pohjois-Karjalalle ja sen teollisuudelle mer-
14061: kuntaa on koetellut erittäin vaikea työttömyys. kittävä tuotannonala on puunjalostusteollisuus.
14062: Kokonaisuudessaan työllisyystilanne Enossa on Kuitupuun käyttöä tulee Pohjois-Karjalassa pyr-
14063: vaikeimpia Pohjois-Karjalan läänissä. Työttö- kiä lisäämään, sillä vuosittainen kuitupuun hak-
14064: myysprosentti on korkeimmillaan ollut jopa kuusuunnite on ollut noin 2,14 miljoonaa m3
14065: 18,5 prosenttia ja Enon työvoimatoimiston an- ja lisäksi on käytettävissä Neuvostoliitosta tu-
14066: tamien tietojen mukaan kunnan alueella on levaa kuitupuuta. Tällä hetkellä kuitupuun
14067: jatkuvasti lähes 600 työnhakijaa. maksimikäyttö Pohjois-Karjalan teollisuudessa
14068: Enon kunnan kohdalla ei ole kysymyksessä on vain vajaat 570 000 m3 vuodessa. Lisäksi
14069: tilapäinen kausi- ja suhdannevaihtelusta aiheu- on todettava, että tulevaisuudessa markkinoille
14070: tuva työttömyys, vaan se on muista tekijöistä tulevan mänty- ja kuusikuitupuun samoin kuin
14071: aiheutuvaa rakenteellista työttömyyttä. Pysy- Pielisen alueen sahoilla syntyvän sahausjätteen
14072: vien työpaikkojen määrässä on tapahtunut sel- kuljettaminen Saimaan eteläpään teollisuuslai-
14073: vää laskua kaikilla muilla aloilla lukuunotta- toksiin ei ole taloudellisesti tarkoituksenmu-
14074: matta kauppaa ja palveluja, joissa määrä on kaista.
14075: pysynyt ennallaan. Voimakkaimmin on vähen- Enso-Gutzeit Osakeyhtiöllä toimii Enossa
14076: tymistä tapahtunut maa- ja metsätaloudessa, Uimaharjussa saha ja selluloosatehdas. Enso-
14077: mikä aiheutuu pääasiassa maataloudessa pien- Gutzeit Oy:lle pitäisi luoda edellytykset to-
14078: viljelijävaltaisuudesta, keskimääräinen tilakoko- teuttaa Uimaharjussa jatkojalostuksen toteutta-
14079: han on Pohjois-Karjalan pienin. Huolestutta- minen rakentaen selluloosatehtaan jatkoksi pa-
14080: vinta on kuitenkin teollisuuden työpaikkakehi- peritehdas. Yhtiön toimesta suoritetaan par-
14081: tyksessä tapahtunut selvä laskusuuntaus. Poh- haillaan esiselvitystä mahdollisuuksista siirtyä
14082: jois-Karjalan seutukaavaliiton laatiman selvi- paperin valmistukseen. Enon kunnan työllisyy-
14083: tyksen mukaan Enon kunnassa oli 31. 12. den kannalta ja teollisten työpaikkojen kehit-
14084: 197 4 1 01 0 teollista työpaikkaa, mutta Vllo- tämisen kannalta olisikin välttämätöntä, että
14085: den 1980 lopulla teollisten työpaikkojen määrä pikaisesti ryhdyttäisiin Enso-Gutzeit Osakeyh-
14086: oli vähentynyt 760:een. Tämän tilaston valos- tiön Uimaharjun tehtaiden jatkojalostuksen to-
14087: sa on selvää, että Enon kuntaan tulisi kaikin teuttamiseen. Vastaavaa tarvetta esiintyy Poh-
14088: käytettävissä olevin keinoin pyrkiä saamaan jois-Karjalan puuraaka-aineen käytön osalta.
14089: uusia teollisia työpaikkoja. Lisäksi Enon kun- Pohjois-Karjalan puu tulisi pystyä jalostamaan
14090: nan alueella toimii Metsäliiton Teollisuus Ov:n omassa maakunnassa. Tämän tavoitteen ja
14091: Ukkolan Saha, jonka toimesta on ilmoit~ttu jatkojalostuksen toteuttaminen Uimaharjussa
14092: lomautus 100: lle työntekijälle peräti neljäksi edellyttää sitä, että valtiovalta luo Enso-Gut-
14093: ja puoleksi kuukaudeksi. Näin pitkä lomautus zeit Osakeyhtiölle mahdollisuudet tarvittavien
14094: saattaa merkitä pahimmassa tapauksessa koko investointien suorittamiseksi. Tämä voisi tapah-
14095: sahan toiminnan lopettamista ja samalla näi- tua esimerkiksi siten, että valtion budjetissa
14096: den yli sadan työpaikan menettämistä. Saman- nostettaisiin Enso-Gutzeit Osakeyhtiön osake-
14097: aikaisesti metsähallituksen taholla on suunni- pääomaa ja lainanottovaltuuksia ja näin saadut
14098: teltu Enon Rahkeella toimivan varikon lopet- varat ohjattaisiin Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Ui-
14099: tamista, jolloin menetettäisiin noin 40 työpaik- maharjun tehtaiden jatkojalostuksen toteutta-
14100: kaa. miseen.
14101: 1156 Raha-asia-aloite n:o 1031
14102:
14103:
14104: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10 000 000 markan määrärahan Enso-
14105: taen, Gutzeit Osakeyhtiön osakepääoman ko-
14106: rottamiseksi tarkoituksena aloittaa En-
14107: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden so-Gutzeit Osakeyhtiön Uimaharjun
14108: 1983 tulo- ja menoarvioon momentille tehtailla jatkojalostuksen suunnittelu ja
14109: 32.50.88 (Osakepääomien korotukset) rakentaminen.
14110: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
14111:
14112: Matti Puhakka
14113: 1982 vp. 1157
14114:
14115: Raha-asis-aloite n:o 1032
14116:
14117:
14118:
14119:
14120: M. Puhakka: Määrärahan osoittamisesta Lieksan kaupungille elin-
14121: keinotoiminnan kehittämiseen ja korvauksena Lieksanjoen ra-
14122: kentamatta jättämisestä
14123:
14124:
14125: Eduskunnalle
14126:
14127: Lieksa muodostaa Pohjois-Karjalan läänissä laajaa kalastus- ja virkistyskäyttöä. Kun kos-
14128: yhtenäisen talousalueen, joka on alueeltaan kien rakentamatta jättäminen on perusteltua,
14129: erittäin suuri. Alueen väestön toimeentulo mutta toisaalta Lieksan kaupungin tarpeet
14130: perustuu peruselinkeinoihin sekä pitkälti metsä- väestönsä elinolosuhteitten korjaamiseksi ym-
14131: teollisuuteen. Alueen suurimpia ongelmia on märretään, on paikallaan valtiovallan ryhtyä
14132: jatkuva työttömyys (lähes pysyvästi yli 10 %) erityisiin toimenpiteisiin Lieksan talousalueen
14133: sekä väestökato. Kaupunkiin perustettiin 70- elinkeinoelämän ja palvelutoimintojen kehittä-
14134: luvun alussa Paasion hallituksen päätöksellä miseksi. Lieksa tarvitsee näin ollen valtiovallan
14135: teollisuuskylä. Teollisuuskylä on ollut toimin- erityistä tukea selviytyäkseen edessä olevista
14136: naltaan esimerkillinen. Tällä hetkellä myös haasteista.
14137: teollisuuskylän tuleva kehitys näyttää heikolta, Keskeisellä sijalla valtiovallan osalta ovat
14138: on jopa nähtävissä selviä taantumisen merk- toimenpiteet, joilla turvataan Lieksanjoen vir-
14139: kejä. Samanaikaisesti puunjalostusteollisuus on kistyskäyttöön liittyvät toiminnot. Lieksan alue
14140: rationalisoimassa omaa tuotantoaan, vähentäen muodostaa pien- ja matkailuyrittäjälle mainiot
14141: työvoimaansa. Edellä kuvatuista teollisuuden toimintaedellytykset, kun vain taloudelliset re-
14142: näkymistä on seurauksena myös alueen palvelu- surssit tätä silmälläpitäen turvataan. Sijait-
14143: elinkeinojen toimintojen vaikeutuminen. Suuri- seehan Lieksan kaupunki maassamme ja maam-
14144: mittainen työttömyys ja heikosti menestyvä me rajojenkin ulkopuolella laajaa tuntemusta
14145: yritystoiminta ovat aiheuttamassa Lieksan kau- ja ihastusta herättäneen Pielisen altaan ympä-
14146: pungille taloudellisia vaikeuksia verotulojen rillä, jossa Kolin matkailuhotelli sekä Lieksan
14147: vähentymisen muodossa ja siten vaikeuksia kaupungin alueen laajat erämaa-alueet runsaine
14148: turvata peruspalvelut alueen väestön asukkaille. järvineen ja jokineen muodostavat edellytykset
14149: Lieksan kaupunki on osaltaan tutkinut mah- tehokkaan matkailuelinkeinon kehittämiseksi.
14150: dollisuuksia alueen elinkeinoelämän kehittämi- Näin ollen perusteltua onkin, että valtiovalta
14151: seksi. Yhtenä vaihtoehtona kaupunki on nähnyt yhdessä Lieksan kaupungin ja alueella olevien
14152: Lieksan joissa vapaana olevien koskien raken- matkailuyrittäjien kanssa rakentaa matkailuelin-
14153: tamisen. Lieksan kaupunki antaessaan lausun- keinon, joka korvaa Lieksanjoen rakentamatta
14154: tonsa niin sanotulle koskitoimikunnalle päätyi jättämisen.
14155: tiukan äänestyksen jälkeen osaan koskista ra- Lieksan alueen perusteollisuuden toiminta-
14156: kentamisen kannalle. Kun kuitenkin on perus- edellytysten turvaaminen vaatii myös tehok-
14157: teltua toivoa, ettei koskia rakenneta nyt eikä kaita toimenpiteitä markkinoinnin, tuotekehit-
14158: tulevaisuudessakaan, tulee Lieksan kaupungin telyn ja uusien investointien suorittamiseksi.
14159: kehitysedellytykset turvata muilla tavoin. On Valtion osake-enemmistöiset Enso-Gutzeit ja
14160: löydettävä keinot, jotka turvaavat Lieksan Veitsiluoto Osakeyhtiö toimivat Lieksan alu-
14161: alueella asuville ihmisille turvatun työpaikan eella, näiden tuotannollisten toimintayksiköitten
14162: ja toimeentulon. Lieksanjoen erittäin kauniin toiminta tulee turvata jatkossakin ja ottaa huo-
14163: erämaan halki kulkevan joen vapaana säilyttä- mioon valtionyhtiöitten toimintaedellytyksiä
14164: minen siellä olevine kuohuvine koskineen on kehitettäessä.
14165: kansallinen tehtävä. Koskien arvoa korottaa se, Lieksan kaupunki on koskien rakentamisen
14166: että koskireitti sijaitsee suunnitellulla luonnon- puolesta ottamansa kannan eräänä perusteena
14167: puistoalueella. Kaskiila on nykyisellään myös esittänyt Lieksan kaupungin alueen energia-
14168: 1158 Raha-asia-aloite n:o 1032
14169:
14170:
14171: huoltoa. Kun on perusteltua, ettei Lieksanjoen tii myös koulutuksellisten palveluitten kehittä-
14172: koskia energiantuotantoon valjastP.ta, vaan pide- mistä, tässä suhteessa kurssikeskuksen laajen-
14173: tään ne retkeily- ja virkistyskäytön piirissä, tu- taminen mahdollisimman pikaisesti olisi välttä-
14174: lee valtiovallan luoda edellytyksiä rakentaa mätöntä.
14175: Lieksan kaupungin alueelle turvaamaan alueen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
14176: sähköntuotantoa sekä kaukolämmön tarvetta tan,
14177: varten kotimaisilla kiinteillä pohtoaineilla toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14178: miva lämpövoimala. Hankkeen toteuttaminen 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
14179: ei onnistu Lieksan kaupungin omilla resurs- 32.51.49 lisäyksenä 5 000 000 markan
14180: seilla, vaan se edellyttää valtiovallan erityistä määrärahan Lieksan alueen elinkeino-
14181: tukea. toimintojen kehittämiseksi turvaamaan
14182: Lieksan alueella toimii tällä hetkellä Pohjois- työpaikkojen kehittämisen ja mahdollis-
14183: Karjalan ammatillisen kurssikeskuksen osasto. tamaan Lieksanjoen jäljelläolevien kos-
14184: Kurssikeskus tarvitsee välttämättä uudet lisä- kien vapaana säilyttämisen.
14185: tilat. Alueen elinkeinoelämän kehittäminen vaa-
14186: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
14187:
14188: Matti Puhakka
14189: 1982 vp. 1159
14190:
14191: Raha-asia-aloite n:o 1033
14192:
14193:
14194:
14195:
14196: M. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta aluetyö-
14197: terveyslaitosten toimintaedellytysten parantamiseen sekä työ-
14198: turvallisuus- ja suojaintutkimuksen tehostamiseen
14199:
14200:
14201: Eduskunnalle
14202:
14203: Vuosina 1973-75 perustettiin aluetyöter- Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kiinnitti
14204: veyslaitokset Ouluun, Tampereelle, Turkuun, vuoden 1982 TMA:ta käsitellessään hallituk-
14205: Helsinkiin, Lappeenrantaan ja Kuopioon. Alue- sen huomiota siihen, että aluetyöterveyslaitos-
14206: työterveyslaitosten toiminta pystyttiin käynnis- verkoston henkilöstö- ja muissa voimavaroissa
14207: tämäänvoimavarojen riittämättömyydestä huo- on sellaisia puutteita, että kaikkia annettavia
14208: limatta. Henkilövoimavarojen puute on kuiten- tehtäviä ei pystytä kohtuullisessa ajassa suorit·
14209: kin hidastanut toiminnan laajentamista ja ke- tamaan. Vuodelle 1983 esitetyt lisävoimavarat
14210: hittämistä. Suunnitelmien mukaista perustoi- eivät tätä tilannetta muuta.
14211: mintavalmiutta ei ole vieläkään saavutettu yh- Suomessa sattuu vuosittain yli 100 000 työ-
14212: dessäkään aluelaitoksessa. tapaturmaa. Työssä käyvä ihminen joutuu elin-
14213: Aluetyöterveyslaitokset eivät nykyisellään aikanaan keskimäärin 2-3 tapaturmaan, jotka
14214: pysty tyydyttämään määrältään ja vaatimusta- tekevät hänet ainakin tilapäisesti työkyvyttö-
14215: soltaan jatkuvasti lisääntyvää asiantuntijapal- mäksi. Pahimmin vaaralle altistetut työnteki-
14216: velujen kysyntää. Jonot saattavat olla jopa jät ovat tapaturman uhrina vuosittain.
14217: useita kuukausia. Tämä viivästyttää työpaikko- Tapaturmista aiheutuu kansantaloudelle ja
14218: jen pyrkimyksiä parantaa työoloja. Aluelaitos- yrityksille merkittäviä kustannuksia työpanok-
14219: ten palvelujen kysyntä on kohdistunut erityi- sen menetyksinä, hoitotarpeena ja useisiin ta-
14220: sen runsaana työhygieenisiin selvityksiin sekä paturmiin liittyvinä materiaalivaurioina. Näin
14221: keskisuurten ja pienten työpaikkojen työter- ne heikentävät koko maan ja sen yritysten
14222: veyshuollossa tarvittaviin työlääketieteellisiin ja kilpailukykyä.
14223: ergonomisiin palveluihin. Tutkimusten mukaan yli puolet tapaturmis-
14224: Työperäisiä riskejä poistavien ennaltaehkäi- ta olisi vältettävissä asianmukaisilla toimenpi-
14225: syyn tähtäävien toimenpiteiden, opastuksen ja teillä. Työtapaturmien torjuminen tapahtuu on-
14226: neuvonnan tarve on myös jatkuvasti lisäänty- nistuneimmin teknillisiä ratkaisuja kehittämällä,
14227: nyt. Niiden kysyntä ylittää selvästi kaikkien työmenetelmiä parantamalla, henkilökohtaisin
14228: aluetyöterveyslaitosten palvelukapasiteetin. suojaimin ja opastamalla ihmiset turvallisiin
14229: Aluetyöterveyslaitoksille on annettu alueel- työtapoihin. Torjunnan onnistumisen edellytyk-
14230: listen asiantuntijatehtävien lisäksi valtakunnal- senä on riittävä tietous tapaturmien syistä ja
14231: lisia erityistehtäviä työsuojelun eri ongelma- tapaturmassa ilmenevistä säännönmukaisuuk-
14232: alueilla. Näiden erikoistumisalojen kehittämi- sista sekä kokeiltu ja tutkittu tieto eri torjunta-
14233: seksi tarvittaisiin lisää henkilövoimavaroja Kuo- toimenpiteiden käyttökelpoisuudesta sekä te-
14234: pion aluelaitoksessa maa- ja metsätalouden, hokkuudesta. Työtapaturmatutkimuksen olen-
14235: Lappeenrannan aluelaitoksessa metsäteollisuu- nainen laajentaminen ja tehostaminen on vält-
14236: den, Oulun aluelaitoksessa kaivosalan ja me- tämätön edellytys tapaturmien torjunnan tehos-
14237: tallurgian, Turun aluelaitoksessa merenkulun tamiseksi käytännössä.
14238: ja ahtausalan, Tampereen aluelaitoksessa teks- Suomessa sattuu vuosittain noin 25 000 sil-
14239: tiili- ja rakennusalan sekä Uudenmaan aluelai- mätapaturmaa, joista 2 500 johtaa yli 3 päivän
14240: toksessa metalliteollisuuden ja kemian tekno- poissaoloon. Varvas- ja jalkaterätapaturmia sat-
14241: logian tvösuojeluongelmien tutkimus- ja palve- tuu vumittain vli 10 000, putoamisia ja kaatu-
14242: lutoiminnan tehostamiseen. misia yli 17 000. Tällaiset tapaturmat voitai-
14243: 1160 Raha-asia-aloite n:o 1033
14244:
14245:
14246: siin tutkimusten mukaan useimmiten estää so- toitetut. Se ei nykyisillä voimavaroilla kykene
14247: pivia suojavälineitä käyttämällä. Suojaimiin si- vastaamaan edes välttävästi siihen tutkimustar-
14248: joitetut rahat tulevat moninkertaisesti takaisin peeseen, joka työtapaturmien vähentämiseksi
14249: säästyneinä tapaturmakustannuksina. työpaikoilla ja viranomaistoiminnoissa esiintyy.
14250: Myös suojainten valmistus Suomessa on mer- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
14251: kittävää. Vuosittain myydään Suomessa suo-
14252: jaimia noin 100 milj. markalla. Työ- ja suoja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14253: vaatteiden myynnin arvo on myös yli 100 milj. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
14254: markkaa. Suojaimien ja työvaatteiden vienti on 33.06.50 (Valtionapu työterveyslaitok-
14255: myös huomattavaa. Kotimaisen teollisuuden kil- sen menoihin) lisäyksenä 2 600 000
14256: pailukyky ja suojainten käytön lisääminen edel- markkaa siten, että 1 500 000 markkaa
14257: lyttää, että tuotekehittelyn tueksi on saatavissa käytetään aluetyöterveyslaitos/en toimin-
14258: suojainten ominaisuuksia ja käyttömukavuutta taedellytysten parantamiseen lisäämällä
14259: koskevaa korkeatasoista tutkimusta. aluelaitosten henkilökuntaa 12 hengeltä,
14260: Työterveyslaitokseen on vuoden 1981 alussa ja että 1100 000 markkaa käytetään
14261: perustettu työtapaturmien torjuntaan tähtäävä työtapaturmien vähentämiseen tähtäävän
14262: työturvallisuusosasto. Osastolle kuuluu myös työturvallisuustutkimuksen ja henkilö-
14263: henkilökohtaisten suojaimien tutkimuksen ja kohtaisten suojainten tutkimuksen te-
14264: testauksen suorittaminen. Osaston voimavarat hostamiseen palkkaamalla näihin tehtä-
14265: ovat tutkimustarpeeseen nähden täysin alimi- viin 6 uutta toimihenkilöä.
14266: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
14267:
14268: Matti Puhakka Jouko Tuovinen Pirjo Ala-Kapee
14269: Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila
14270: Lea Savolainen Anna-Liisa Piipari Peter Muurman
14271: Seija Karkinen Juhani Surakka Markus Aaltonen
14272: Jouko Skinnari Hannu Tapiola Reino Breilin
14273: Pertti Paasio Kaj Bärlund Matti Luttinen
14274: Mauno Forsman Helge Siren Risto Tuominen
14275: 1982 vp. 1161
14276:
14277: Raha-asia-aloite n:o 1034
14278:
14279:
14280:
14281:
14282: M. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatti-
14283: yhdistysliikkeelle lomajärjestöjen lomatoiminnan tukemiseksi
14284:
14285:
14286: Eduskunnalle
14287:
14288: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1983 den tasolla, saatikka turvaisi ay-lomatoiminnan
14289: tulo- ja menoarvioksi on ammattiyhdistysliik- kehittämisen. Kehittämistarpeitten lisäksi loma-
14290: keen lomajärjestöjen lomatoimintaa varten va- järjestöjen piiriin kuuluvien kansalaisten määrä
14291: rattua määrärahaa pienennetty 15 miljoonasta on lisääntynyt tuntuvasti.
14292: 14,5 miljoonaan markkaan, joten vähennys on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14293: nykyisestään 500 000 markkaa. nioittaen,
14294: Ammattiyhdistysliikkeen lomajärjestöjen val-
14295: tionapua kanavoituu sellaisten työelämässä ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14296: vien kansalaisten lomatoiminnan tukemiseen, 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
14297: joilla muutoin ei olisi mahdollisuutta kuntout- 33.51.57 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
14298: tavaan lomanviettoon. Nyt ehdotettu 14,5 mil- valtionapuna ammattiyhdistysliikkeen
14299: joonan markan määräraha ei turvaa avustuk- lomajärjestöjen lomatoimintaa varten.
14300: sen säilymistä reaaliarvoltaan edes tämän vuo-
14301: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
14302:
14303: Matti Puhakka Lea Savolainen Kaj Bärlund
14304: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Reino Breilin
14305: Jouko Skinnari Juhani Surakka Matti Luttinen
14306: Saara-Maria Paakkinen Hannu Tapiola Helge Siren
14307: Seija Karkinen Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
14308: Arvo Salo Mikko Elo Peter Muurman
14309: Jouko Tuovinen Sakari Knuuttila Markus Aaltonen
14310: Anna-Liisa Piipari Mikko Rönnholm Risto Tuominen
14311: Pertti Paasio Juhani Raudasoja
14312:
14313:
14314:
14315:
14316: 146 088200412K
14317: 1162 1982 vp.
14318:
14319: Raha-asia-aloite n:o 1035
14320:
14321:
14322:
14323:
14324: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouslaitoksen
14325: suunnittelemiseksi Ilomantsin Hiiskoskelle
14326:
14327:
14328: Eduskunnalle
14329:
14330: Maassamme ei kalatalous, järviemme runsau- tön saastumista. Vettä on myös riittävästi suu-
14331: desta huolimatta, ole saanut samanlaisia mitta- renkin kalalaitoksen rakentamista varten. Hii&-
14332: suhteita kuin monissa muissa maissa. Kalalla on koskelle tulee kalanviljelylaitoksen ja kalankas-
14333: kuitenkin suuri merkitys myös suomalaisten vatuslaitoksen lisäksi perustaa myös kalanjalos-
14334: ruokavaliossa. Käytetystä kalasta tulee osa ulko- tuslaitos, sillä ympäristön vesistöstä on mah-
14335: mailta. Se on mahdollista korvata omista vesis- dollista saada kalaa niin runsaasti, että kalan-
14336: töistämme saadulla kalalla, jos ryhdytään tehok- jalostuslaitoksen rakentaminen on mahdollista.
14337: kaisiin toimenpiteisiin kalataloutemme paranta- Monipuolinen kalatalous loisi uusia pysyviä
14338: miseksi. Uusien kalatalouslaitosten perustami- työpaikkoja, joita työttömyyden torjumiseksi
14339: nen maahamme on välttämätöntä. Ilomantsissa edelleen tarvitaan. Valtion kalata~
14340: Ilomantsin Hiiskoskella on aikaisemmin ollut louslaitoksen perustaminen Ilomantsin Hiiskos-
14341: kalanviljelylaitos, jossa on tuotettu lohen ja kelle olisi hallituksen ja eduskunnan taholta
14342: siian poikasia. Toiminta päättyi Pamilon voi- osoitus aktiivisesta kehitysaluepolitiikasta jäl-
14343: malaitoksen rakentamisen vuoksi. Hiiskosken keen jääneitten alueitten kehittämiseksi.
14344: seutu on edelleen suoritettujen tutkimusten mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14345: kaan erinomainen paikka kalatalouden harjoit-
14346: tamista varten. Kyseeseen tulee kalanpoikasten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14347: tuottaminen, mutta myös kalan kasvattaminen 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
14348: teuraskalaksi. Näin siitä syystä, että Koitereen markkaa kalatalouslaitoksen suunnittele-
14349: vesi on erinomaista. Näköpiirissä ei ole vesis- miseksi Ilomantsin Hiiskoskelle.
14350: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
14351:
14352: Pauli Puhakka Erkki Korhonen Lea Sutinen
14353: Jouko Tuovinen Mauri Vänskä Markku Kauppinen
14354: 1982 vp. 1163
14355:
14356: Raha-asia-aloite n:o 1036
14357:
14358:
14359:
14360:
14361: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n
14362: Uimaharjun tehtaiden laajentamiseen
14363:
14364:
14365: Eduskunnalle
14366:
14367: Pohjois-Karjalan läänissä väestön tulotaso on taita laajennettaisiin ja niiden yhteyteen raken-
14368: maan alhaisin. Vuonna 1978 se oli 19% nettaisiin paperitehdas. Puun menekin lisäämi-
14369: alempi kuin keskimäärin koko maassa ja peräti seksi, työttömyyden torjumiseksi ja maakunnan
14370: 36 % alempi kuin Uudenmaan läänissä. Työt- väestön tulotason kohottamiseksi tulisi ehdo-
14371: tömyysaste on jatkuvasti maan keskitasoa kor- tuksen toteuttamiseen ryhtyä mahdollisimman
14372: keampi eikä siinä ole tapahtunut merkittävää pian. Enso-Gutzeit Oy:llä ei tiettävästi ilman
14373: parantumista edes noususuhdanteiden vallitessa. valtion rahoitusta ole mahdollisuutta hankkeen
14374: Maakunnassa on kuitenkin runsaat luonnon- toteuttamiseen. Tämän vuoksi olisi valtion tulo-
14375: varat. Metsiä, maaperärikkauksia ja turvetta ja menoarvioon otettava tarkoitukseen alku-
14376: on runsaasti. Pohjois-Karjalassa kasvavasta määräraha.
14377: puusta vain vähäinen osa jalostetaan omassa Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14378: maakunnassa. Metsiin on kertynyt huomattava
14379: hakkuusäästö. Lisäksi voimakkailla metsänpa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14380: rannustoimenpiteillä voidaan puuntuottoa lisä- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
14381: tä. Jo nykyiset hakkuumahdollisuudet huo- markan määrärahan Enso-Gutzeit Oy:n
14382: mioon ottaen voidaan maakunnan puunjalostus- Uimaharjun tehtaiden laajentamiseksi ja
14383: teollisuutta laajentaa. paperitehtaan rakentamiseksi niiden yh-
14384: Pohjois-Karjalan toimikunta onkin ehdotta- teyteen.
14385: nut, että Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun teh-
14386: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
14387:
14388: Pauli Puhakka Erkki Korhonen Lea Sutinen
14389: Jouko Tuovinen Mauri Vänskä Markku Kauppinen
14390: 1164 1982 vp.
14391:
14392: Rahar-asiia-aloite n:o 1037
14393:
14394:
14395:
14396:
14397: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyskorvauk-
14398: sen korottamiseksi ja kaikkien työttömien saattamiseksi työt-
14399: tömyyskorvausjärjestelmän piiriin
14400:
14401:
14402: Eduskunnalle
14403:
14404: Maamme työttömyysturvajärjestelmä ei ole 11,6 prosenttia kaikista työttömistä. Vuoden
14405: aukoton. Työttömyysturvajärjestelmäämme si- 1979 alkupuoliskolla oli työttömyyskorvauksen
14406: sältyy useita heikkouksia, jotka tulisi poistaa. saajia keskimäärin 63 800 eli 37 prosenttia kai-
14407: Tämän vuoksi on SKP asiakirjassaan "Demo- kista työttömistä.
14408: kraattisen käänteen puolesta" esittänyt työttö- Viime vuosina on 25-30 prosenttia kaikista
14409: myysturvajärjestelmän parantamisesta seuraa- työttömistä ollut sellaisia, jotka eivät saa työt-
14410: vaa: "Työttömyysavustusten ja -korvausten tömyyskassa-avustusta tai -korvausta. He ovat
14411: reaaliarvo tulee kaikkialla korottaa vähimmäis- siis kaiken työttömyysturvan ulkopuolella.
14412: palkan tasolle ja työttömyysturva on sidottava Työttömyysturvan aukottomaksi tekeminen on
14413: indeksiin. Kaikki työttömyyskorvauksen tai kiireellinen tehtävä. Aluksi sitä voitaisiin yrit-
14414: -avustuksen saannin esteenä olevat karenssi- tää toteuttaa työttömyyskassa- ja -korvaussään-
14415: ym. rajoitukset on poistettava. Työntekijöiden nöksiä muuttamalla.
14416: on saatava turva työttömyyden varalta ympäri- Työttömyyskassa-avustuslaista tulisi poistaa
14417: vuoden ja koko työttömyytensä kestoajalta. On karenssi- ym. rajoitukset ja täten saattaa osa
14418: toteutettava työnantajien kustantama yleinen työttömyysturvan ulkopuolella olevia kassa-
14419: työttömyysvakuu tusj ärj estelmä." avustuksen piiriin.
14420: Hintojen, maksujen ja asumiskustannusten Huomattava määrä työttömyysturvan ulko-
14421: voimakkaan nousun vuoksi on työttömyyskassa- puolella olevista työttömistä ei kuulu työttö-
14422: avustuksen ja -korvauksen reaaliarvo tuntuvasti myyskassoihin. Heidän työttömyysturvansa tu-
14423: alentunut. Työttömyyskassa-avustuksen ja -kor- lisi väliaikaisesti järjestää työttömyyskorvaus-
14424: vauksen ostoarvon nostamiseksi entiselleen on säännöksiä muuttamalla. Kaikkien työttömien
14425: välttämätöntä, että päiväavustusta ja -korvausta saattaminen työttömyysturvan piiriin mahdollis-
14426: korotetaan 20 markkaa päivää kohden. Tämän tetaan vain siten, että tehdään yleinen työn-
14427: toteuttamiseksi on hallituksen ryhdyttävä viipy- antajain kustantama ja työntekijäin hallitsema
14428: mättä toimenpiteisiin. yleinen tvöttömyysvakuutusjärjestelmä. Yleisen
14429: Väliaikaisesti vuoden 1979 loppuun oli työt- työttömyysvakuutuksen säätäminen on siis kii-
14430: tömyyskassojen jäsenten omaa osuutta kassojen reellinen tehtävä.
14431: menoista pienennetty. Näin siitä syystä, että Erään tutkimuksen mukaan suuri määrä
14432: työttömyyden lisääntyessä ovat kassojen jäsen- työttömyyskorvaushakemuksia on perusteetto-
14433: ten maksamat maksut nousseet kohtuuttoman masti hylätty. Työllisyyslain työttömyyskorvaus-
14434: korkeiksi ja toisaalta kassojen maksuvalmius säännöksiä ei ole siis noudatettu. Näin on lait-
14435: on joutunut kovalle koetukselle. Kassojen jäsen- tomasti evätty useilta työttömyyskorvauksen
14436: ten oman osuuden pienentämisestä tulisi tehdä anojilta työttömyysturva. Hallituksen on syytä
14437: pysyvät säännökset. Tavoitteena tulee olla, viipvmättä ryhtyä noudattamaan jo voimassa
14438: että työntekijäin osuus vastaisuudessa koko- olevia lainsäännöksiä. Toisaalta on välttämä-
14439: naan poistuu ja että työnantajat vastaavat töntä työttömyyskorvaussäännöksiä siten muut-
14440: työttömyysturvajärjestelmän kustannuksista. taa, että työttömyysturvajärjestelmä tulee au-
14441: Jos tarkastellaan työttömyyskorvauksen va- kottomaksi.
14442: raan joutuneita, on heidän lukumääränsä vuosi Viime aikoina on paljon puhuttu sosiaalitur-
14443: vuodelta noussut. Vielä vuonna 1975 oli työt- van saattamisesta veronalaiseksi. Tällöin on
14444: tömyyskorvauksen saajia keskimäärin 5 900 eli myös ehdotettu, että työttömyyskassa-avustus
14445: Raha-asia-aloite n:o 1037 1165
14446:
14447: ja työttömyyskorvaus tulisivat veronalaisiksL tömyyskassa-avustusta nostaa yli 14 markkaa
14448: Työttömyysturvan veronalaiseksi saattaminen päivää kohden kunnes veronkorotus korvau-
14449: johtaisi suuriin epäoikeudenmukaisuuksiin. tuisi. Ei ole näköpiirissä, että päiväavustusta
14450: Henkilö, joka olisi naimisissa ja jonka palkka- nostettaisiin tällaisella markkamäärällä. Tämän
14451: tulo olisi vuodessa 12 000 markkaa ja kassa- vuoksi työttömyysturvan ja yleensä sosiaali-
14452: avustusten määrä 10 260 markkaa, saisi vuodes- turvan verottamisesta on luovuttava.
14453: sa, jos kassa-avustus asetetaan veronalaiseksi, Työttömyysturvajärjestelmän aukottomaksi
14454: veronlisäyksen, joka olisi yli 2 800 markkaa tekeminen ja työttömyyskassa-avustuksen ja
14455: vuodessa. Pitkäaikaistyöttömän veronlisäys olisi -korvauksen korottaminen 20 markalla päivää
14456: siis tuntuva. Lyhytaikaistyöttömän veronlisäys kohden lisäisi valtion menoja vuositasolla n.
14457: jäisi pieneksi. Jos esimerkiksi henkilöllä on 300 miljoonaa markkaa.
14458: palkkatuloja 42 000 markkaa ja kassa-avustusta Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
14459: 540 markkaa vuodessa, niin hänen veronlisäyk-
14460: sensä olisi 265 markkaa vuodessa. Vaikka työt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14461: tömyyskassa-avustusta ja -korvausta korotettai- 1983 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
14462: siin veronalaiseksi saattamisen yhteydessä, ei markkaa työttömyyskorvauksen korotta-
14463: varmasti pitkäaikaistyöttömän päiväavustus nou- miseksi 20 markalla päivää kohden ja
14464: sisi veronlisäystä vastaavasti. Edellä esitetyssä kaikkien työttömien saamiseksi ainakin
14465: ensimmäisessä esimerkkitapauksessa pitäisi työt- työttömyyskorvausjärjestelmän piiriin.
14466: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
14467:
14468: Pauli Puhakka E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
14469: Pentti Liedes Sten Söderström
14470: 1166 1982 vp.
14471:
14472: Raha'"8Sia-aloite n:o 1038
14473:
14474:
14475:
14476:
14477: Pursiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nicaraguan, Mosam-
14478: bikin ja Burman ottamiseksi kehitysavun ohjelmamaiksi
14479:
14480:
14481: Eduskunnalle
14482:
14483: Kasvava kansanliike maassamme vaatii kehi- täisten hankkeiden sirottelua jopa kyseenalai~
14484: tysapuun käytettävien määrärahojen lisäämistä. sin perustein eri puolille maailmaa.
14485: Jotta julkisen kehitysavun 0,7 % :n bruttokan- Kehitysavun piiriin tulisi ottaa uusia ohjel-
14486: santuoteosuus kyettäisiin saavuttamaan vuoteen mamaita. Muun muassa Nicaragua, Mosambik
14487: 1987 mennessä, tulee kehitysapumäärärahoja ja Burma ovat olleet esillä mahdollisina uusina
14488: ko~ottaa hallituksen vuoden 1983 tulo- ja me- ohjelmamaina.
14489: noarvioesitykseen nähden. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14490: Kehitysavun tulee suuntautua siten, että se
14491: todella tukee alikehittyneiden maiden kanso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14492: jen elinehtojen paranemista. Kahdenvälisessä 198 3 tulo- ja menoarvioon momentille
14493: avussa tulisi siirtyä mahdollisimman pitkälle 24.30.67 lisäyksenä hallituksen esityk-
14494: maaohjelmointiin, jolloin voidaan lähestyä kehi- seen 60 000 000 markkaa Nicaraguan,
14495: tysongelmia kokonaisvaltaisesti ja välttää yksit- Mosambikin ja Burman ottamiseksi ke-
14496: hitysavun uusiksi ohjelmamaiksi.
14497: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
14498:
14499: Terho Pursiainen Ulla-Leena Alppi P. Puhakka
14500: Aulis Juvela Helvi Niskanen Mikko Kuoppa
14501: 1982 vp; 1167
14502:
14503: Raha-asia-aloite n:o 1039
14504:
14505:
14506:
14507:
14508: Pursiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen apuun
14509: palestiinalaisten pakolaisten leireillä
14510:
14511:
14512: Eduskunnalle
14513:
14514: Kesän 1982 tapahtumat Lähi-Idässä ovat ei kuitenkaan ole vähentynyt, pikemminkin päin-
14515: paljastaneet sen valtavan hädän ja puutteen, vastoin. Vapaaehtoisten järjestöjen työ avun
14516: jonka keskellä tuhannet palestiinalaiset elävät antamisessa on ollut arvokasta, mutta nykyi-
14517: pakolaisina eri arabimaissa, varsinkin Libano- sessä tilanteessa tarvittaisiin huomattavasti tun-
14518: nin alueella sijaitsevissa pakolaisleireissä. Koko- tuvampaa apua.
14519: nainen uusi sukupolvi on kasvanut leireissä, Edellä olevan perusteella ja viitaten Suomen
14520: joissa on ollut jatkuva puute kunnollisesta ter- humanitaarisen avun myöntämisperusteisiin eh-
14521: veydenhoidosta, ravinnosta, opetusmateriaaleis- dotamme kunnioittaen,
14522: ta ja muista jokapäiväisen elämän kannalta vält-
14523: tämättämistä kotitaloustavaroista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14524: Suomen valtio on Punaisen Ristin avulla 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
14525: pyrkinyt jossakin määrin antamaan humanitaa- 24.30.69 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
14526: rista apua palestiinalaisten pakolaisten leireille. käytettäväksi humanitaariseen apuun
14527: Avun määrä lisääntyi kesän 1982 aikana. Tarve palestiinalaisten pakolaisten leireillä.
14528: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
14529:
14530: Terho Pursiainen Markus Aaltonen Toivo Mäkynen
14531: Juhani Tuomaala: Terhi Nieminen-Mäkynen Lauri Palmunen
14532: 1168 1982 vp.
14533:
14534: Raha-asia--aloite n:o 1040
14535:
14536:
14537:
14538:
14539: Pursiainen: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistystyön Lii-
14540: tolle työväenliikkeen ja marxilaisuuden tutkimustoimintaan
14541:
14542:
14543: Eduskunnalle
14544:
14545: Kansan Sivistystyön Liitto ry:n järjestämän alueen problematiikasta; tutkimustoiminnan
14546: opintotoiminnan ja oppimateriaalituotannon monisteet ja kirjaset ovat samalla osa Kansan
14547: pohjana on tieteellisen sosialismin teoria. Opin- Sivistystyön Liiton oppimateriaalituotantoa. Sa-
14548: totoiminnan suunnittelu ja opintoaineistojen moin tutkimustoiminnan piirissä harjoitetaan
14549: laadinta perustuu paljolti suomalaisen marxi- seminaaritoimintaa, tehdään yhteistyötä marxi-
14550: laisuuden tutkimuksen perinteeseen, joka on laisen tutkimuksen asiantuntijoiden kanssa sekä
14551: suurelta osin kehittynyt ns. virallisten tiede- työväenliikkeessä että tiedeyhteisössä ja pide-
14552: laitosten ulkopuolella, osin välittömässä yhtey- tään kontakteja ulkomaisiin tutkijoihin.
14553: dessä työväenliikkeen järjestöihin. Opintotoi- Tutkimustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuon-
14554: minnan kehittäminen on osoittanut tarpeen yh- na 1983. Tähänastisen kokemuksen nojalla
14555: täältä perusteellisemmin kartoittaa tämän tut- näyttäisi välttämättömältä kyetä hiukan laajen-
14556: kimusperinteen tuloksia ja toisaalta viedä sitä tamaan otetta ja keskittyä lähinnä kahteen
14557: eteenpäin uusissa olosuhteissa. Luonteensa mu- suuntaan: ensinnäkin työväenliikkeen poliitti-
14558: kaisesti tällainen tutkimustyö on työväenliik- sen intressialueen ja tehtäväkentän edelleen ke-
14559: keen itsensä tutkimista ja edellyttää läheisiä hittelyyn ja konkretisointiin ja toiseksi marxi-
14560: yhteyksiä työväenjärjestöihin. Se vaatii myös laisuuden opettamisen pedagogiikan empiiriseen
14561: eri yhteiskuntatieteiden lähestymistapojen ja tutkimukseen. Yliopistoissa ja eri laitoksissa
14562: metodien yhtäaikaista soveltamista. Muun muas- tehtävää tutkimusta käytetään tietysti hyväksi,
14563: sa näiden vaatimusten johdosta viralliset tiede- mutta noiden kahden tutkimussuunnan konkre-
14564: laitokset eivät tänäänkään voi kokonaan tyy- tisointiin tarvitaan välttämättä oma tutkimus-
14565: dyttää edellä kerrottua tutkimustarvetta. panos.
14566: Kansan Sivistystyön Liitossa on vuoden 1980 Tutkimustoiminnan pääasialliset kulut ovat
14567: alusta käynnistetty työväenliikkeen ja marxi- kahden tutkijan palkat sekä materiaali-, ko-
14568: laisuuden tutkimustoiminta. Tutkimustoimin- kous-, matka- ym. kulut.
14569: nan painopistealueet tässä vaiheessa ovat Edellä olevan perusteella ehdotan,
14570: 1) työväenliikkeen poliittinen intressialue,
14571: 2) työväenliikkeen tehtävien aiheuttama että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14572: opiskelu tarve, 1983 tulo- ;a menoarvioon 400 000
14573: 3) marxilaisuuden opettamisen pedagogiikka. markkaa avustuksena Kansan Sivistys-
14574: Tutkimustoiminnassa on tuotettu raportteja työn Liitolle työväenliikkeen ;a marxi-
14575: pääasiassa työväenliikkeen poliittisen intressi- laisuuden tutkimustoimintaan.
14576: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
14577:
14578: Terho Pursiainen
14579: 1982 vp. 1169
14580:
14581: Raha-asia-aloite n:d 1041
14582:
14583:
14584:
14585:
14586: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun
14587: asuntotuotannon tukemiseen
14588:
14589:
14590: Eduskunnalle
14591:
14592: Pääkaupunkiseudulle muuttaa vuosittain jat- tantomäärärahoista. Kun v. 1979 kiintiö oli
14593: kuvasti useita tuhansia ihmisiä muualta Suo- 15,06% koko maan määrärahoista, se oli v.
14594: mesta. Alueelle sijoittuu myös Ruotsista takai- 1982 14,22 %. Asuntolainakiintiöitä määritel-
14595: sin palaavia suomalaisia. Kun tähän lisätään täessä ei ole otettu huomioon seudun erityis-
14596: erittäin runsas sisäinen muuttovirta pääkau- ongelmia, kuten ahtaasti ja puutteellisesti asu-
14597: punkiseudun kunnasta toiseen sekä kuntien si- misen yleisyyttä verrattuna koko maan tasoon
14598: sällä, päästään vuositasolla varovasti arvioiden: eikä vuokra-asuntojen erittäin suurta tarvetta.
14599: yli 50 000 asukkaan määrään, joka tällä alueel- Myöskään asumiskustannusten korkeus ja ra-
14600: la liikkuu vaihtaen asuinpaikkaa. kentamisen kallis hinta eivät ole vaikuttaneet
14601: Suurin muuton syy on työpaikka ja asun- kiin tiöihin.
14602: nonsaanti. Työpaikka on yleensä löytynyt, en- Tämän vuoden valtion tulo- ja menoarvion
14603: nen kuin päästään sisälle asuntoon. Asunnon- asuntotuotantoon esitetyt määrärahat ovat mer-
14604: saantia vaikeuttaa vuokra-asuntojen puute, kinneet valtion lainoittaman asuntotuotannon
14605: omistusasuntojen liian suuri koko (tuotettu- putoamista. Sen vuoksi olisi mitä pikimmin
14606: jen asuntojen keskipinta-ala on yli 70 m2 ) ja lisättävä määrärahaa asuntotuotantoon ja suun-
14607: erityisesti asuntojen korkea hinta. nattava sen käyttö alueille, joilla on suurin
14608: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan: pula vuokra-asunnoista ja joilla esiintyy ah-
14609: käsitellessä alueen asuntotuotannon rahoitusoh- taasti ja puutteellisissa oloissa asumisesta koi-
14610: jelmaa, joka pohjautui alueen kuntien asunto- tuvia ongelmia.
14611: ohjelmiin vuosina 1981-1985, todettiin, ettei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14612: vät valtion lainoittaman asuntotuotannon tarve
14613: ja rahoitusmahdollisuudet ole koskaan aikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14614: semmin olleet niin suuressa ristiriidassa keske- den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
14615: nään kuin nykyisillä näkymillä. senä 20 000 000 markan määrärahan
14616: Pääkaupunkiseudulle on viime vuosina myön- pääkaupunkiseudun asuntotuotannon
14617: netty jatkuvasti pienenevä osuus asuntotuo- tukemiseen.
14618: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
14619:
14620: Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee Toivo Mäkynen
14621: Kaj Bärlund Tarja Halonen M.-L. Salminen
14622: Peter Muurman
14623:
14624:
14625:
14626:
14627: 147 088200412K
14628: 1170 1982 vp.
14629:
14630: Raha-asia-aloite n:o 1042
14631:
14632:
14633:
14634:
14635: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen ympäris-
14636: töhallinnon kokeilutoimintaa varten
14637:
14638:
14639: Eduskunnalle
14640:
14641: Kunnallisen ympäristönsuojelutyön tehosta- toja ympäristöhallinnon käytännön tehtävistä
14642: misen tarve on viime aikoina havaittu välttä- eri tyyppisissä kunnissa ja mahdollisuuksista
14643: mättömänä edellytyksenä ympäristönsuojelun kunnalliseen ympäristöhallintoon vesiensuoje-
14644: tavoitteiden toteuttamiselle. Ympäristönsuoje- lun, ilmansuojelun, meluntorjunnan, luonnon-
14645: lun kunnallishallinnon toimikunta on marras- suojelun, luonnonvarojen käytön edistämisen
14646: kuussa 1981 sisäasiainministeriölle jättämässään sekä jätehuollon osalta.
14647: mietinnössä ( 1981:61) esittänyt maamme kun- Kunnallisen ympäristöhallinnon kokeilutoi-
14648: tiin perustettavaksi erityisiä ympäristölautakun- minta olisi paras toteuttaa niissä kunnissa, jois-
14649: tia. sa on jo vapaaehtoinen ympäristönsuojelulauta-
14650: Eduskunta edellytti käsitellessään valtioneu- kunta tai muutoin valmiutta kunnalliseen ym-
14651: voston tiedonantaa ympäristöministeriön perus- päristöhallintoon. Kokeilutoiminnan kulut kä-
14652: tamisesta, että kaikissa ratkaisuissa ympäristö- sittäisivät valtionapua kantokvkyluokituksen
14653: hallinnon kehittämiseksi on otettava huomioon mukaisesti ympäristönsuojelusihteerien palk-
14654: pyrkimys toimivallan ja tehtävien siirtämiseen kaukseen ja harkinnanvaraisesti muihin tarkoi-
14655: mahdollisimman laajasti alue- ja kunnallishal- tuksiin. Kokeilutoiminnan kulut valtiolle olisi-
14656: lintoon samalla huolehtien niiden taloudellisten vat silloin arviolta palkkaukseen 440 000 mk
14657: voimavarojen turvaamisesta. (yksi kokeilukunta kussakin läänissä) ja mui-
14658: Yli 70:ssä maamme kunnassa toimii nykyisin hin menoihin 160 000 mk.
14659: vapaaehtoinen ympäristönsuojelulautakunta tai Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14660: vastaava muu toimielin, ja joihinkin kuntiin
14661: on palkattu ympäristönsuojeluun erikoistuneita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14662: virkamiehiä. Kuntien ympäristöhallinnon katta- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 26.73
14663: va järjestäminen vaatii kuitenkin lain kuntien uudelle momentille 600 000 markan
14664: ympäristöhallinnosta. Tämän lain valmistelun määrärahan valtionapua varten ympäris-
14665: tueksi tulisi käynnistää pikaisesti kokeilutoi- tönsuojelun kunnallishallinnon kokeilu-
14666: minta, jonka puitteissa voitaisiin hankkia tie- toiminnalle.
14667: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
14668:
14669: Kaisa Raatikainen Markus Aaltonen Saara-Maria Paakkinen
14670: Pentti Lahti-Nuuttila Kaj Bärlund Tarja Halonen
14671: Reino Breilin Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman
14672: M.-L. Salminen
14673: 1982 vp. 1171
14674:
14675: Raha-asia-aloite n:o 1043
14676:
14677:
14678:
14679:
14680: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaupunki hyväksi
14681: elää -kampanjaan liittyvien toimenpiteiden tukemiseen
14682:
14683:
14684: Eduskunnalle
14685:
14686: Euroopan neuvosto julisti v. 1980 kaupun- edellä mainittuun kaupunkien ja kaupunkimais-
14687: kien ja kaupunkimaisten yhdyskuntien kehittä- ten yhdyskuntien kehittämiskampanjaan liitty-
14688: miskampanjan. Suomi on mukana tässä kam- vien mahdollisten määrärahojen sijoittamisessa
14689: panjassa tunnuksella "Kaupunki hyväksi elää!". eri kohteisiin tulisi vakavasti ottaa huomioon
14690: Kampanja on saanut hyvän vastaanoton maam- asukasmäärä, jonka asuinympäristöä parannus-
14691: me kaupungeissa. Paikallisia toimikuntia on toimenpiteet koskevat. Etelä-Suomi ja varsin-
14692: perustettu ja paikallisia kotiseutu- tai asukas- kin pääkaupunkiseutu muodostavat alueellisesti
14693: järjestöjä kuullen on esitetty kehitystavoitteita erikoistapauksen. Työllisyysmäärärahojen jako-
14694: ja toimenpiteitä kaupunkiyhdyskuntien paranta- perusteena on yhä edelleen työttömien henki-
14695: miseksi. Ehdotukset eivät kuitenkaan toteudu löiden prosenttinen osuus työvoimasta eikä hei-
14696: vain paperilla olevilla sanoilla. Tarvitaan toi- dän lukumääränsä. Tällä laskentatavalla määrä-
14697: menpiteitä, ja ne vaativat rahaa. rahat ohjautuvat pohjoiseen jättäen Etelä-Suo-
14698: Varsinkin nopeasti kasvavien kaupunkien men lukumääräisesti moninkertaisen työttömyy-
14699: erityisenä ongelmana on keskeneräinen ja siksi den vaille huomiota. Olisikin toivottavaa, että
14700: epäviihtyisä asuinympäristö. Myös työttömyys työllisyysmäärärahojen jakoperusteeksi vihdoin
14701: koskettaa vahvasti maan eteläisiä teollistuneita otettaisiin työttömien lukumäärä eikä prosentti.
14702: alueita. Käytettävissä olevaa työvoimaa pitäisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14703: käyttää toteuttamaan kaupunkien kehittämistä
14704: hyväksi elää etenkin kaupunkikunnissa, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14705: kasvavat ja antavat asumismahdollisuuden jat- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
14706: kuvasti lisääntyvälle väestölle. Erityisen tärkeää markan määrärahan työllisyyden hoi-
14707: on asuntojen tuottaminen. Myös asuinympäris- toon liittyvänä "Kaupunki hyväksi
14708: töä voidaan parantaa, jos halua on. elää" -kampanjan mukaisten toimenpitei-
14709: Työllisyysmäärärahojen ja muiden erillisten den tukemiseksi.
14710: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
14711:
14712: Kaisa Raatikainen Markus Aaltonen Tarja Halonen
14713: Pentti Lahti-Nuuttila Kaj Bärlund Peter Muurman
14714: Reino Breilin Pirjo Ala-Kapee M.-L. Salminen
14715: 1172 1982 vp.
14716:
14717: Raha-asia-aloite n:o 1044
14718:
14719:
14720:
14721:
14722: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
14723: rakentamiseksi Espooseen
14724:
14725:
14726: Eduskunnalle
14727:
14728: Espoo on maamme neljänneksi suurin kau- van, johon virastotalo voitaisiin rakentaa. Val-
14729: punki, ja väkiluvultaan yli 140 000 Espoon tion virastotalon saaminen Espoon keskustaan
14730: hallinnollinen keskus on rakentumassa Muura- parantaisi palvelujen saamista keskitetysti.
14731: laan. Liikennejärjestelyt ja niihin liittyvä rau- Mainittakoon, että Espoon keskustaan on ra-
14732: tatieylikulkuratkaisu ovat osoituksena valtio- kennettu Virastotalo II, johon toimitilojaan
14733: vallan ja Espoon kaupungin yhteistyöstä. Es- sijoittivat Espoon seurakunnat ja kaupungin
14734: poon asukkaat odottavat yhteistyön jatkuvan virastot. Alueelle on lisäksi rakenteilla Kan-
14735: Muuralan alueelle suunnitellun valtion viras- nussillan väestönsuoja, jota on tiettävästi val-
14736: totalohankkeen kohdalla. tiovallan taholta pidetty eräänä edellytyksenä
14737: Espoolaiset ovat kärsineet vuosikymmeniä valtion virastotalon rakentamiselle.
14738: palvelujen hajanaisuudesta ja niiden siirtymi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14739: sestä eri kohteisiin pääkaupunkiseudun kuntien nioittavasti,
14740: alueella, mm. henkikirjoitusvirasto on jatkuvas-
14741: ti vaihtanut toimitiloja, samoin poliisi, posti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14742: ja muut yleisöä palvelevat toimipisteet. Espoon 1983 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
14743: verotoimisto toimii vuokratiloissa aiheuttaen markkaa valtion Espoon virastotalon
14744: huomattavia kustannuksia valtiolle toimitilojen suunnittelu- ;a rakennustöiden toteutta-
14745: laajuuden ja vuokran suuruuden vuoksi. miseksi.
14746: Espoon kaupunki on hyväksynyt asemakaa-
14747: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
14748:
14749: Kaisa Raatikainen M.-L. Salminen
14750: Peter Muurman Pirjo Ala-Kapee
14751: 1982 vp. '1173
14752:
14753: Raha-asia--aloite n:o 1045
14754:
14755:
14756:
14757:
14758: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tapiolan kuoron toi-
14759: mintaedellytysten turvaamiseksi
14760:
14761:
14762: Eduskunnalle
14763:
14764: Tapiolan kuorolla on ollut tilaisuus edustaa Jotta voitaisiin taata kuoron taiteellisen ta-
14765: Suomea viime vuosina monissa kansainvälisissä son säilyminen ja pitkäjänteiselle toiminnalle
14766: yhteyksissä, esimerkiksi kolme kertaa Yhdys- välttämättömät organisatoriset puitteet, olisi
14767: valloissa, kaksi kertaa Japanissa, kaksi kertaa kuoron hallinto ja taiteellinen toiminta voi-
14768: Neuvostoliitossa sekä monissa Euroopan mais- tava taloudellisesti vakiinnuttaa mm. kiinnittä-
14769: sa. Eräs kuoron mittavimpia edustustehtäviä mällä kuoron palvelukseen toiminnan kannalta
14770: oli vastikään päättynyt kolmiviikkoinen Scan- välttämättömiä henkilöitä.
14771: dinavia Today -kiertue Yhdysvalloissa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14772: Tapiolan kuoro täyttää kevätkaudella 1983
14773: kaksikymmentä vuotta. Kuoron kansallinen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14774: kansainvälinen kysyntä on erittäin suuri. Joi- 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
14775: denkin merkittävien asiantuntijoiden taholta on markan määrärahan Tapiolan kuoron
14776: tuotu esiin ajatus, että Tapiolan kuorosta tu- kansallisten ja kansainvälisten toiminta-
14777: lisi muodostaa eräänlainen kansallinen instituu- edellytysten turvaamiseksi.
14778: tio Wiener Sängerknaben -kuoron tapaan.
14779: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
14780:
14781: Kaisa Raatikainen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Liisa Jaakonsaari
14782: Saara-Maria Paakkinen M.-L. Salminen Hannu Tapiola
14783: Tarja Halonen Hannele Pokka Jouko Tuovinen
14784: Peter Muurman Pertti Hietala Mikko Ekorre
14785: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Pekka Löyttyniemi
14786: Timo Ihamäki Jouko Skinnari Toivo Mäkynen
14787: Helena Pesola Helvi Hyrynkangas Pentti Lahti-Nuuttila
14788: 1174 1982 vp.
14789:
14790: Raha-asia-aloite n:o 1046
14791:
14792:
14793:
14794:
14795: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon vanhan rau-
14796: tatieasemarakennuksen suojelutoimiin
14797:
14798:
14799: Eduskunnalle
14800:
14801: Vanhat historialliset rautatieasemarakennuk- nainen kulttuurinen tuhotyö, jos se purettaisiin
14802: set ns. rantaradalla ovat jäämässä kehityksen ja hävitettäisiin jälkipolvilta.
14803: jalkoihin. Tämä on valitettava seuraus ratojen Valtionrautatiet voisi säästää tämän keskei-
14804: uusimisesta ja samalla asemarakennusten nyky- sellä paikalla olevan vanhan rautatieasemara-
14805: aikaistamisesta. Varsinkin pääkaupunkiseudul- kennuksen museokäyttöön. Kustannukset eivät
14806: la on jo useita vanhoja asemarakennuksia puret- tule kohoamaan korkeiksi. Kysymys on enem-
14807: tu ja uudet nykyaikaiset palvelutilat ovat käy- mänkin rautatielaitoksen historian kunnioitta-
14808: tössä. misesta kuin huomattavasta varojen käytöstä.
14809: Vanhoihin rautatieasemarakennuksiin liittyy Hanke olisi sopiva myös lamakauden lyhyt-
14810: kuitenkin paljon rautatielaitoksen alkuajan his- aikaisena työllisyyskohteena.
14811: toriaa sekä kulttuuri- ja tunnearvoja. Kun nyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14812: viimeisetkin vanhat asemarakennukset ovat tavasti,
14813: uudistussuunnittelun kohteena, olisi välttämä-
14814: töntä huomata, kuinka tärkeää on säilyttää pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14815: rinteistä palvelurakennustyyliä tuleville suku- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
14816: polville. 31.90.74 500 000 markkaa käytettä-
14817: Eräs säilytettävä kohde olisi Espoon vanha väksi Espoon vanhan rautatieasemara-
14818: asemarakennus. Espoon vanhan aseman koh- kennuksen suojelutoimiin.
14819: talo on kuitenkin vielä epäselvä, ja olisi Suora-
14820: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
14821:
14822: Kaisa Raatikainen Toivo Mäkynen
14823: Peter Muurman M.-L. Salminen
14824: Pirjo Ala-Kapee
14825: 1982 vp. 1175
14826:
14827: Raha-asia-aloite n:o 1047
14828:
14829:
14830:
14831:
14832: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun
14833: joukkoliikenteen kehittämiseen
14834:
14835:
14836: Eduskunnalle
14837:
14838: Pääkaupunkiseudun liikenneongelmat ovat niin tärkeä kysymys, että valtion tulisi osal-
14839: korostuneet sitä mukaa kuin alueen väkiluku listua sen kustannuksiin. Tämän lisäksi on
14840: on kasvanut. Tällä hetkellä Helsingin ja ym- välttämätöntä, että liikennemäärärahat ohjautu-
14841: päristökuntien kaupunkimaisissa yhdyskunnis- vat tulevaisuudessa nykyistä tasapuolisemmin
14842: sa asuu jo noin 750 000 ihmistä. Alueen lii- myöskin pääkaupunkiseudulle.
14843: kennejärjestelyjen hajanaisuus on johtanut kal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14844: liisiin, mutta silti huonosti toimiviin ratkaisui-
14845: hin. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14846: Pääkaupunkiseudulle on saatava aikaan yh- den 1983 tulo- ja menoarvioon
14847: tenäinen joukkoliikenteen hoito-organisaatio ja 5 000 000 markan määrärahan pääkau-
14848: koko seudulla kelpaava matkalippu. Joukkolii- punkiseudun joukkoliikenteen kehittä-
14849: kenteen kehittäminen pääkaupunkiseudulla on miseen.
14850: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
14851:
14852: Kaisa Raatikainen Tarja Halonen Toivo Mäkynen
14853: Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman M.-L. Salminen
14854: Saara-Maria Paakkinen Hannele Pokka
14855: 1176 1982 vp.
14856:
14857: Raha-asia-aloite n:o 1048
14858:
14859:
14860:
14861:
14862: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläke-
14863: turvan järjestämiseksi sodan aikana teollisuudessa, työleireillä
14864: sekä maatalous- ja huoltotehtävissä toimineille naisille
14865:
14866:
14867: Eduskunnalle
14868:
14869: Eduskunta hyväksyi kuluvan vuoden valtion ansiotuloja riittävään eläketurvaan pääsemisek-
14870: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä suu- si.
14871: ren yksimielisyyden vallitessa rintamamiesten Olisi oikein ja kohtuullista järjestää näiden
14872: varhaiseläkeratkaisun. Ratkaisuun liittyi myös eläkejärjestelmän ulkopuolelle jääneiden ja nyt
14873: rintamapalvelusta suorittaneiden naisten saat- jo eläkeiässä olevien tai sitä lähestyvien eläke-
14874: taminen eläkkeen piiriin. turva tasapuoliseksi muiden ryhmien kanssa.
14875: Eläketurvaa vaille jäivät kuitenkin edelleen He ovat aikoinaan työllä ja uhrautuvaisuudella
14876: mm. sotavuosien aikana teollisuudessa työvelvol- · luoneet mahdollisuuden elintasomme nousuun
14877: lisuutta suorittaneet naiset sekä kotirintamalla tyytyen itse puutteelliseen ja hiljaiseen elä-
14878: ankeissa oloissa raskasta työtä tehneet naiset. määnsä. On vielä vähän aikaa muistaa heitä
14879: Nämä ikäluokat joutuivat lisäksi sodan jäl- järjestämällä eläketurva todellisille työn sanka-
14880: keisinä aikoina kokemaan jatkuvaa työrasitusta reille. Eläketurvaa määriteltäessä tulisi ottaa
14881: ja elämään puutteellisissa oloissa synnyttäen ja huomioon lasten määrä ja lasten hoitamiseen
14882: kasvattaen uutta sukupolvea. Heidän elämänsä käytettyjen vuosien aika korottavina tekijöinä.
14883: oli usein raskasta työtä täynnä olevaa taistelua Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14884: olemassaolosta. taen,
14885: Tätä työtä ei voi mitata rahassa, ja ehkä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14886: siitä johtuen eläkejärjestelmämme ei suosikaan 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
14887: naisia, jotka sodan aikana joutuivat työmää- markan määrärahan ylimääräisen eläke-
14888: räyksillä työpalveluun tai suorittivat työvel- turvan järjestämiseksi sodan aikana teol-
14889: vollisuutensa kotitiloillaan joutuen sodan jäl- lisuudessa, työleireillä sekä kotirinta-
14890: keen naimisiin pientiloille tai työläisperheisiin malla maatalous- ja huoltotehtävissä toi-
14891: kaupunkiin. Heille ei useinkaan ole kertynyt mineille naisille.
14892: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
14893:
14894: Kaisa Raatikainen Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
14895: Toivo Mäkynen Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman
14896: Tarja Halonen
14897: 1982 vp. 1l7V
14898:
14899: Rah~asm-arloite n:o 1049
14900:
14901:
14902:
14903:
14904: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta mielenterveyspalve-
14905: lujen tehostamiseksi Uudellamaalla
14906:
14907:
14908: Eduskunnalle
14909:
14910: Eteläisen Suomen väestörikkaat alueet ovat vasti. Varsinkin Helsingissä, Espoossa ja Van-
14911: jääneet syrjittyyn asemaan monella eri yhteis- taalla on avohoitopalvelujen tarve suuri. Huo~
14912: kuntaelämän aloilla toteutettaessa lakisääteisiä lestuttava tilanne vallitsee myös lapsipsykiat-
14913: uudistuksia. Kuntien omat suunnitelmat joutu- rian alalla. Hoitopaikkoja ei ole läheskään riit-
14914: vat karsinnan kohteiksi läänin ja valtakunnan tävästi, ja siitä johtuen hoitoa tarvitsevat lap-
14915: viranomaisten toimesta. Virallisina tuloksina set joutuvat odottamaan hoitopaikkaa liian pit-
14916: vahvistetut 5-vuotissuunnitelmat ovatkin ny- kän ajan terveyden heiketessä koko ajan. No-
14917: kyisin lähinnä niukkuutta tarjoavia asiakirjoja, peat hoitotoimenpiteet auttaisivat kuitenkin
14918: joiden lukuihin kuntien on sopeutettava toi- lasta kehittymään terveeksi yhteiskunnan jäse-
14919: mintansa. neksi, mutta niitä ei jostakin syystä saada ai-
14920: Kehittyvissä kaupunkikunnissa ilmeneekin kaan tarvetta vastaavasti. Säästötoimenpiteitä
14921: vaikeuksia, joiden hoitamiseen tarvittaisiin no- tehdään väärissä kohdissa, koska myöhästynyt
14922: peita toimenpiteitä. Tiukasti sitovat normistot hoito saattaa jo olla tehoton. Näin tulee pysy-
14923: esim. terveydenhuollossa eivät salli sellaista väishoidon ja jopa suljetun hoidon potilaita
14924: joustoa, jota tarvittaisiin hoitotoimenpiteiden yhä enemmän. Oikea hoidon ajoitus onkin in-
14925: käynnistämiseksi silloin, kun niistä saataisiin himillisesti perusteltua, ja tässä tapauksessa
14926: suurin hyöty sekä kohteelle että yhteisölle. sitä tukee vahva taloudellinenkin syy.
14927: Ihminen on nyky-yhteiskunnassakin varsin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14928: suojaton eri elämäntilanteissa ja saattaa tarvita
14929: tukea ja palveluja ahdistuksessaan. Mielenter- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14930: veystyön merkitys muuttovoittoisilla alueilla on den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
14931: suuri. Uudet asukkaat etsivät kovassa henkilö- senä 10 000 000 markan määrärahan
14932: kohtaisessa paineessa työtä ja asuntoa. Myös riittävän terveydenhuoltopalvelujen ta-
14933: lasten mielenterveys joutuu uhatuksi asuinpai- son aikaansaamiseksi Uudellamaalla mie-
14934: kan ja kouluympäristön alituisen vaihtumisen lenterveysongelmista kärsiville kehittä-
14935: seurauksena. mällä erityisesti lasten psykiatrista
14936: Uudenmaan lääninhallitus onkin joutunut hoitoa tarvetta vastaavaksi lisäämällä
14937: toteamaan puutteita mielenterveystyössä. Pal- hoitopaikkoja sekä hoitohenkilökuntaa.
14938: veluja ei ole kyetty lisäämään tarvetta vastaa-
14939: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
14940:
14941: Kaisa Raatikainen Kaj Bärlund Pirjo Ala-Kapee
14942: M.-L. Salminen Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen
14943: Peter Muurman Toivo Mäkynen
14944:
14945:
14946:
14947:
14948: 148 088200412K
14949: 1178 1982 vp.
14950:
14951: Raha-asia-aloite n:o 1050
14952:
14953:
14954:
14955:
14956: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan kaupungin-
14957: teatterin suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen
14958:
14959:
14960: Eduskunnalle
14961:
14962: Savonlinnan kaupunginteatteri toimii tällä Lisäperusteena Savonlinnan kaupunginteatte-
14963: hetkellä vuokratiloissa, jotka ovat ahtaat, puut- rin vireän talvikäytön lisäksi voidaan mainita
14964: teelliset ja riittämättömät teatterin toimintoja yhteistyö Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa.
14965: ajatellen. Epäkohdista huolimatta kaupungin- Jo vuonna 1977 solmittu tekninen yhteistyöso-
14966: teatteri on viimeisten vuosien aikana kehitty- pimus antaa mahdollisuuden erilaisten teknis-
14967: nyt ripeästi ja vakiinnuttanut asemansa Savon- ten laitteiden yhteiskäyttöön. Tämän sopimuk-
14968: linnan talousalueen teatteripalvelujen jakajana. sen puitteissa on voitu järkevästi säästää kum-
14969: Tästä on osoituksena näytäntöjen määrällinen mankin osapuolen hankintakustannuksia ja si-
14970: kasvu sekä katsojamäärien jatkuva lisääntymi- ten myös yhteiskunnan varoja. Toisena lisäpe-
14971: nen. Viime näytäutökaudella teatterissa kävi rusteena talohankkeen nopealle toteutumiselle
14972: 24 047 katsojaa, mikä on 11 % enemmän on uusi yhteistyömuoto Oopperajuhlien kans-
14973: kuin edellisellä kaudella. Teatteripalvelujen ky- sa: koulutusluonteinen produktio juhlien aika-
14974: syntä on kasvanut jatkuvasti, eikä Savonlin- na kaupunginteatterin tiloissa. On myös kes-
14975: nan kaupunginteatteri valitettavasti pysty ny- kusteltu Sibelius-Akatemian Oopperastudion
14976: kyisellä henkilökunnalla ja nykyisissä tiloissa edustajan kanssa mahdollisista nuorten solis-
14977: vastaamaan esiintyviin tarpeisiin. Vaikka valtio tien diplomityönä esitettävistä pienimuotoisista
14978: on tämän vuoden aikana osoittanut myötä- oopperoista. Mikäli uusi teatteritalo parem-
14979: mielisyyttä Savonlinnan kaupunginteatteria milla olosuhteilla ja kapasiteetilla saataisiin pal-
14980: kohtaan korottamalla toiminta-avustusta huo- velemaan myös tätä tarkoitusta, tietäisi se teat-
14981: mattavasti edellisiin vuosiin verrattuna, toivoisi teritalon ahkeraa kokovuotista käyttöä.
14982: Savonlinnan kaupungin saavan apua myös vi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14983: reillä olevan uuden teatteritalon suunnitteluun nioittaen,
14984: ja rakentamisen aloittamiseen. Laki kuntien
14985: kulttuuritoiminnasta (8 §) edellyttää valtion- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14986: apua kunnille kulttuuritilojen rakentamista 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
14987: varten. Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoar- markkaa Savonlinnan kaupunginteatte-
14988: viossa ei tähän tarkoitukseen ole määrärahaa. rin suunnittelua ja rakentamisen aloitta-
14989: Rakennusinvestoinnit patantaisivat seudun vai- mista varten.
14990: keaa työttömyyttä, ja määräraha poistuu tulo-
14991: ja menoarviosta rakennuksen valmistuttua.
14992: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
14993:
14994: Maija Rajantie Olavi Ronkainen
14995: Pertti Hietala Mauri Miettinen
14996: 1982 vp. 1179
14997:
14998: Raha-asia-aloite n:o 1051
14999:
15000:
15001:
15002:
15003: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesialueen kalatalous-
15004: oppilaitoksen suunnittelemiseksi Itä-Suomen keskuskalanvilje-
15005: lylaitoksen yhteyteen
15006:
15007:
15008: Eduskunnalle
15009:
15010: Vuoksen (Saimaan) vesistö on maamme teen. Tätä puoltavat mm. seuraavat näkökoh-
15011: merkittävin sisävesikalastusalue. Keskeisin osa dat:
15012: Vuoksen vesistöstä sijaitsee Mikkelin läänissä, -- Enonkoski sijaitsee maamme laajimman
15013: jossa järvien pinta-ala on yhteensä 5 200 km2 • sisävesialueen keskellä, mikä on erittäin mer-
15014: Asiantuntijoiden arvioiden mukaan Vuoksen kittävää sisävesikalastukseen liittyvän vesien
15015: vesistön noin 3 miljoonan kilon vuotuinen ka- hoidon sekä pyynti- ja pyydystekniikan tutki-
15016: lansaalis voidaan tehostetuin koulutus- ja kala- muksen kannalta,
15017: vesienhoitotoimenpitein nostaa kolminkertaisek- - Enonkoskella on hyvä kalasatama ja lä-
15018: si eli 10 miljoonaan kiloon. hellä valtion yleisvesialueet harjoittelualueiksi,
15019: Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä - maamme uusimman keskuskalanviljelylai-
15020: parhaillaan ollaan luomassa kalatalouden perus- toksen suunnittelun ja rakentamisen yhteydes-
15021: linjan koulutusta. Maamme runsaiden sisävesi- sä voidaan ottaa paremmin huomioon kalata-
15022: alueiden tarjoamien kansan- ja kalataloudellis- lousopetuksen tarpeet kuin jos kalatalousoppi-
15023: ten mahdollisuuksien hyväksikäyttö edellyttää laitos sijoitettaisiin johonkin muuhun paikkaan,
15024: pysyvän ammatillisen koulutuksen järjestämistä - sekä kansantalouden, kalatalouden että
15025: sisävesien kalatalouteen ja kalavesien hoitoon valtiontalouden kannalta katsoen sisävesialueen
15026: liittyvissä ammateissa. Koulutusta järjestettäes- kalatalousoppilaitoksen sijoittaminen maamme
15027: sä tulisi erityisesti ottaa huomioon kiinteät yh- uusimman, nykyaikaisin tekniikoin varustetun
15028: teydet muuhun kalatalouden kehittämiseen liit- keskuskalanviljelylaitoksen yhteyteen on edul-
15029: tyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. lisin ratkaisu.
15030: Enonkaskelle rakennettava Itä-Suomen kes- Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
15031: kuskalanviljelylaitos maamme uusimpana ja ehdotamme,
15032: ajanmukaisimpana kalatalouden tutkimus- ja
15033: kehittämisyksikkönä tarjoaisi parhaat mahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15034: liset edellytykset sisävesialueiden kalatalouteen den 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
15035: liittyvien ammattien koulutuksen aloittamiselle. markan määrärahan Itä-Suomen keskus-
15036: Mikkelin läänin keskiasteen koulutuksen toi- kalanviljelylaitoksen yhteyteen sijoitetta-
15037: meenpanosuunnitelmassa onkin esitetty kala- van sisävesialueen kalatalousoppilaitok-
15038: talouden peruslinjan koulutusta sijoitettavaksi sen suunnittelua varten.
15039: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen yhtey-
15040: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
15041:
15042: Maija Rajantie Olavi Ronkainen
15043: Pertti Hietala Mauri Miettinen
15044: 1180 1982 vp.
15045:
15046:
15047:
15048:
15049: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnaan sijoitetta-
15050: van Saimaan ekologisen tutkimuslaitoksen suunnitteluun
15051:
15052:
15053: Eduskunnalle
15054:
15055: Saimaan uittosääntöä uusittaessa, Saimaan yhteyksissä arvostettu korkealle, niinpä esim.
15056: vesienkäytön kokonaissuunnitelmaa laadittaessa Unescon World Hetitage -ohjelmaan on Sai-
15057: ja Saimaan säännöstelyhanketta kehitettäessä maalta valittu Jaajoja korvaamattomia alueita.
15058: on tullut yllättävän suurena ongelmana esiin Saimaan ekologian <tutkimuslaitoksen toimi-
15059: se, että Saimaan alueelta on varsin vähän eko- alana tulisi olla eläin-, kasvi- ja mikrobiekolo-
15060: logisia tutkimuksia. Kyseessä on kuitenkin gia sekä vesi- että maaekosysteemeissä. Kalas-
15061: maan suurin makean veden allas, jonka mer- tustutkimuksen, velvoitetarkkailujen ja mui-
15062: kitys monin tavoin on ensiarvoisen tärkeä koko den soveltuvien tut'kimus,ten sekä vesi-, ilmas-
15063: maalle ja erityisesti Itä-Suomelle. to- ja maaperäselvityksien tekemisessä tulisi
15064: Niin ikään on käynyt selväksi myös se, että tarvittaessa olla yhteistyössä muiden :tutkimus-
15065: on varsin vähän edes Saimaan vesistön kas- laitosten kanssa.
15066: vistoa ja eläimistöä koskevia tutkimustulok- Saimaan ekologinen tutkimuslaitos voisi toimia
15067: sia. Tarve tällaisten tutkimusten ja perustieto- joko itsenäisenä .tutkimusyksikkönä jonkin mi-
15068: jen saamiseksi on suuri, etenkin kun säännös- nisteriön alaisena tai sillä voisi olla läheistä
15069: telyhanke, mikäli se toteutuu, on tuomassa yhteistyötä Itä-Suomen Instituutin kanssa.
15070: nykytilaan muutoksia. Puhtaasti biologisena Savonlinna on laajan vesistöalueen keskellä
15071: tutkimuskohteena Saimaan ekosysteemille ei ole sijaitsevana sopivin laitoksen sijaintipaikaksi.
15072: vertaista koko maailmassa. Savonlinnaa :sijaintipaikkana tukee myös [yhyt
15073: Saimaan erityistä kiinnostavuutta tutkimus- etäisyys Enonkeskelle tulevaan Itä-Suomen kes-
15074: kohteena korostaa myös sen historia jääkau- kuskalanvilj elylai tokseen.
15075: den jälkeisten Itämeren vaiheiden osana. Täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15076: tä aja1.ta ovat peräisin eräät makean veden oloi- nioittaen,
15077: hin sopeutuneet lajit, joiden vastaavia esiinty-
15078: miä ei muualla tunneta. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15079: Saimaa on tunnettu myös eräitten uhanalais- den 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
15080: ten eläinlajien elinympäristönä ja se on siinä- markan määrärahan Savonlinnaan sijoi-
15081: kin mielessä ainutlaatuinen. Maailmanlaajuisessa tettavan Saimaan ekologisen tutkimus-
15082: mittakaavassa Saimaan erityisarvot on useissa laitoksen suunnittelua varten.
15083: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
15084:
15085: Maija Rajantie Olavi Ronkainen
15086: Pertti Hietala Mauri Miettinen
15087: 1982 vp. 1181
15088:
15089: Raha-asia-aloite n:o 1053
15090:
15091:
15092:
15093:
15094: Rajantie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylipostimie-
15095: hen toimien perustamiseksi
15096:
15097:
15098: Eduskunnalle
15099:
15100: Postivirkamiesten ja postimieskunnan palk- sesta henkilöstöstä ( 10 632/vuoden 1981 vir-
15101: kausperusteiden selvittelytoimikunta (komi- kaluettelo) .
15102: teanmietintö 1977:53) oli yksimielinen mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15103: siitä, että postimiesten esimiesten sijaisuuksien
15104: hoitamista varten tulisi kussakin toimipaikassa että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15105: olla tarpeellinen määrä ylipostimiehen virkoja den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
15106: ja toimia. Esitys ei ole toteutunut. tille 31.94.01 lisäyksenä 384 600 mark-
15107: Sitä vastoin ylipostimiesten määrä on vähen- kaa 175 ylimääräisen ylipostimiehen
15108: tynyt viimeisen 20 vuoden aikana 168 kpl V 14 toimen perustamiseksi, jolloin 175
15109: (Tilastollinen vuosikirja/Valtion virkaluette- ylimääräisen postimiehen yp. V 12 toi-
15110: lo). Postimies yp:n nimikkeellä on vastaavasti mi voidaan lakkauttaa.
15111: 23,1 % koko postimiespuolen virkasuhtei-
15112: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
15113:
15114: Maija Rajantie Peter Muurman Anna-Liisa Piipari
15115: Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee Helge Siren
15116: Pekka Starast Pertti Hietala
15117: 1182 1982 vp.
15118:
15119: Raha-asia-aloite n:o 1054
15120:
15121:
15122:
15123:
15124: Rajantie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja tele-
15125: laitoksen autokaluston hankintaan
15126:
15127:
15128: Eduskunnalle
15129:
15130: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15131: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1983 on posti-
15132: ja telelaitoksen momentille 31.94.73 esitetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15133: autokaluston hankintamäärärahoiksi 25 000 000 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
15134: markkaa. Laitoksen autokalusto vanhenee kui- 31.94.73 lisäyksenä 10 000 000 mark-
15135: tenkin varsin nopeasti, ja jotta autokalusto kaa posti- ja telelaitoksen autokaluston
15136: yleensä voitaisiin säilyttää niin liikenteelliset hankintaan.
15137: kuin työsuojelullisetkin vaatimukset täyttävänä,
15138: pitäisi varoja vuositasolla olla käytettävissä vä-
15139: hintään 40 000 000 markkaa.
15140: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
15141:
15142: Maija Rajantie Liisa Jaakonsaari Anna-Liisa Piipari
15143: Peter Muurman Pirjo Ala-Kapee Helge Siren
15144: Pekka Starast Pertti Hietala
15145: 1982 vp. 11.83
15146:
15147: Raha-asia-aloite n:o 1055
15148:
15149:
15150:
15151:
15152: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntakaluston
15153: hankkimiseksi ja öljyvahinkojen torjuntaan Saimaalla
15154:
15155:
15156: Eduskunnalle
15157:
15158: Merillä tapahtuneet öljykatastrofit ovat osoit- otettavilla määrärahoilla öljysuojatoimintaa ja
15159: taneet, kuinka suurta vahinkoa öljy saattaa ai- öljyvahinkojen torjuntakaluston hankintaa var-
15160: heuttaa rannoille ja vesistöille. Ne ovat sa- ten. Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle
15161: malla paljastaneet, miten heikosti yleensä on 1983 ei osoiteta minkäänlaista määrärahaa Sai-
15162: varauduttu öljyvahinkojen torjuntaan. Torjun- maan alueen öljyvahinkojen torjuntavalmiuden
15163: tatyön merkitys on tullut entistä suuremmaksi parantamiseksi.
15164: sen jälkeen, kun Saimaan kanava valmistui ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15165: öljyn tankkialuskuljetus ulotettiin Saimaan ve-
15166: sistöön. Öljyvahinkojen torjuntavalmius koko että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15167: Saimaan alueella on erittäin heikko eikä tor- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
15168: junnan yhtenäisiä organisaatioita ole olemassa. tille 32.10.70 lisäyksenä 1 000 000
15169: Hallitus kertomuksessaan vuodelta 1978 toteaa, markkaa öljyntorjuntakaluston hankki-
15170: että öljyvahinkojen torjuntavalmiuden paranta- mista ja öljyvahinkojen torjunnan tehos-
15171: minen on jatkuvaa toimintaa, johon vuosittain tamista varten Saimaan vesistön
15172: osoitetaan varoja valtion tulo- ja menoarvioon alueella.
15173: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
15174:
15175: Maija Rajantie Olavi Ronkainen
15176: Pertti Hietala Mauri Miettinen
15177: 1184 1982 vp.
15178:
15179: Raha-asia-aloite n:o 1056
15180:
15181:
15182:
15183:
15184: Rajantie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeavam-
15185: maisten asumis- ja kuljetuspalveluihin
15186:
15187:
15188: Eduskunnalle
15189:
15190: Vaikeavammaisille invalideille järjestettävien Jotta kunnille voitaisun suorittaa valtion-
15191: kuljetuspalvelujen tarkoituksena on turvata apua samanmääräisenä kuin aikaisemmin, tarvi-
15192: välttämätön liikkumismahdollisuus sellaisille taan momentille 33.44.32 määrärahaa
15193: henkilöille, jotka vammojensa vuoksi eivät voi 4 150 000 markkaa. Kun valtion vuoden 1983
15194: käyttää julkisia liikennevälineitä. Kuljetuspalve- tulo- ja menoarvioon on tarkoitukseen esitetty
15195: lut ovat siten julkista liikennettä täydentävä vain 3 400 000 markkaa, on lisätarve 750 000
15196: palvelumuoto. markkaa.
15197: Invaliidihuoltolain nojalla on kunnille ja in- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15198: validihuollon alalla toimiville järjestöille voitu nioittaen,
15199: myöntää valtionavustusta asumispalvelujen jär-
15200: jestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Asumis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15201: palveluihin luetaan myös em. kuljetuspalvelut. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
15202: Toistaiseksi on valtionapua voitu myöntää 39 33.44.32 lisäyksenä 750 000 markkaa
15203: -70 % kunnan taloudellisesta kantokyvystä käytettäväksi vaikeavammaisten asumis-
15204: riippuen. ja kuljetuspalvelujen valtionapumenoi-
15205: Vuonna 1982 kuljetuspalveluja järjestetään hin.
15206: 251 kunnassa. Valtaosa palvelujen järjestäjistä
15207: on kuntia, sillä vain neljässä kunnassa toimin-
15208: ta hoidetaan yksityisten järjestöjen toimesta.
15209: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
15210:
15211: Maija Rajantie Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
15212: Pirjo Ala-Kapee Helge Siren Pertti Hietala
15213: 1982 vp. 1185
15214:
15215: Raha-asi&-aloite n:o 1057
15216:
15217:
15218:
15219:
15220: Rajantie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion kor-
15221: vaukseen kehitysvammahuollon valtakunnallisen kokeilu- ja
15222: tutkimustoiminnan menoihin
15223:
15224:
15225: Eduskunnalle
15226:
15227: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon Tutkimuksessa on käytetty hyväksi kehitys-
15228: momentille 33.47.53 (Valtion korvaus yksityi- vammahuollon kokemuksia ja käytännössä toi-
15229: sille toimintayksiköille eräisiin kehitysvammais- mivia alan toimihenkilöitä (johtajia, erityis-
15230: ten erityishuollon kustannuksiin) on varattu työntekijöitä, osastotyöntekijöitä). Toimintaa
15231: 792 000 markan suuruinen määräraha. Siitä on on käynnistetty koko maassa ja valtakunnalli-
15232: 200 000 markkaa osoitettu kertamenona Ke- nen kokonaistavoite perustana ollen. Myös
15233: hitysvammalii tolle. ruotsinkielinen erityishuolto on ollut mukana
15234: ja tulevista raporteista osa ilmestyy myös ruot-
15235: Määrärahasta on sosiaalihallitus päättänyt siksi.
15236: suorittaa seuraavat korvaukset:
15237: Tietojen välittäminen kehitysvammahuollon
15238: Kehitysvammaliitto . . . . . . . . . 250 500 mk käytäntöön on tapahtunut kahdella tavalla: ra-
15239: - kertamenona . . . . . . . . . . . 200 000 mk porttisarjassa julkaistaan projektien tuloksia ja,
15240: Kehitysvammaisten tukiyhdis- toiseksi, liiton koulutustilaisuuksissa selvite-
15241: tysten liitto . . . . . . . . . . . . . 305 000 mk tään saatuja tietoja ja tuloksia. Tavoitteena on
15242: Förbundet De Utvecklingsstör- liittää koulutus aikaisempaa tiiviimmin tutki-
15243: das Väl . . . . . . . . . . . . . . . . 36 500 mk muksen raportointiin.
15244: Määräraha on tarkoitettu valtakunnalliseen Tutkimus- ja kokeilutoiminnan keskeinen
15245: tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaan. merkitys on toiminnan suunnitelmallisuudella,
15246: Kehitysvammaliitolla on oma toimintayksik- käytännöllisyydellä ja uusiin haasteisiin valmis-
15247: könsä tätä kokeilua ja tutkimusta varten, mui- tautumisella. Suunnitelmallisuus merkitsee sitä,
15248: den osalta kysymys on pääasiassa avohuollolli- että aiheet kyetään suuntaamaan oleellisimpiin
15249: siin palveluihin liittyvästä toiminnasta mm. asioihin ja että koko maan kokemukset ja tar-
15250: vanhempien kanssa. peet voidaan enenevästi ottaa huomioon. Käy-
15251: Kehitysvammaliiton vai takunnallinen tutki- tännöllisyys merkitsee sitä, että tavoitteena on
15252: mus- ja kokeiluyksikkö on perustettu vuonna koko ajan parantaa tutkimusten yhteyttä huol-
15253: 1978 ja aloittanut varsinaisen toimintansa lon tehtäviin ja otteiden sovittamista suoma-
15254: vuoden 1979 alusta. Yksiköllä on johtaja ja laisiin aloihin. Uusiin haasteisiin suuntautumi-
15255: projektitutkijoita ja toimistotilat liiton toimis- nen merkitsee huollon kehityksen ennakointia
15256: ton yhteydessä. Yksiköllä on hyväksytty tutki- ja vähitellen näin toiminnan suunnittelun tuke-
15257: muspoliittinen ohjelma ja projektit käynniste- mista.
15258: tään suunnitelmallisesti, sosiaalihallituksen hy- Lähiajan tutkimusaiheet liittyvät integraation
15259: väksymän vuosittaisen suunnitelman mukai- toteutumiseen, alle kouluikäisten päivähoidon
15260: sesti. edellytysten parantamiseen, työikäisten amma-
15261: Projektien ja koko yksikön tehtävänä on käy- tillisen valmentamisen erittelyyn ja metodien
15262: tännöllisesti suuntautunut tutkimus- ja kehittä- kehittelyyn. Edellisten vuosien kokemusten mu-
15263: mistoiminta. Päätavoitteena on ollut selvittää kaisesti uusina aiheina tulevat mm. lasten var-
15264: kehitysvammaisten ihmisten mahdollisimman it- haisvaikuttaminen ja varhaiskuntoutus sekä lai-
15265: senäisen selviytymisen edellytyksiä, jotta mm. toshuollon tarpeita ajatellen kehitysvammaisten
15266: vältettäisiin tarpeettomia laitossijoituksia. hoidettavuuden ja tarpeiden erittely.
15267: 149 088200412K
15268: 1186 Raha-asia-aloite n:o 1057
15269:
15270:
15271: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksen Tutkimukseen ja kehittämiseen varattu n.
15272: varauksen momentille 33.4 7.5 3 lähtökohtana 640 000 markan määräraha on n. 0,16% val-
15273: on ollut vuoden 1982 se osuus, jossa ei ole tionosuuksista ja -avustuksista kunnalliseen,
15274: mukana Kehitysvammaliiton 200 000 markan yksityiseen ja valtion kehitysvammahuoltoon.
15275: kertamenoa, siis 592 000 markkaa. Tähän on Momentin loppusumman palauttaminen n.
15276: laskettu yleinen kustannusnousu. Kehitysvam- 840 000 markkaan merkitsee n. 0,2 % :n osuut-
15277: mahuollon valtakunnallisen suunnitelman yleis- ta tutkimukselle ja kehittämiselle.
15278: tavoitetta 7 (valtakunnallisen tutkimus- ja ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15279: hittämistoiminnan monipuolistaminen ja laa-
15280: jentaminen) on vaikea saavuttaa ilman koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15281: naiskustannusten palauttamista vuoden 1982 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
15282: tasoon. Valtakunnallinen tutkimus ja kokeilu 33.47.53 lisäyksenä 150 000 markkaa
15283: sekä yksikön toiminta sisältyvät myös 16. 9. valtion korvaukseen kehitysvammahuol-
15284: 1982 hyväksyttyyn valtakunnalliseen suunnitel- lon valtakunnallisesta kokeilu- ja tutki-
15285: maan kehitysvammaisten erityishuollon järjestä- mustoiminnasta aiheutuviin menoihin.
15286: misestä vuosina 1983-1987.
15287: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
15288:
15289: Maija Rajantie Pirjo Ala-Kapee
15290: Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
15291: Helge Siren
15292: 1982 vp; 1187
15293:
15294: Raha-asia-aloite n:o 1058
15295:
15296:
15297:
15298:
15299: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten yhteiskuntata-
15300: kuukokeilun ulottamiseksi Savonlinnan työvoimatoimiston
15301: alueelle
15302:
15303:
15304: Eduskunnalle
15305:
15306: Nuorten yhteiskuntatakuukokeilu käynnistyi lousalueella on myös läänin suurin, johtuen
15307: keväällä 1981 ja se on käynnissä kahdeksalla koulutuspaikkojen vähäisyydestä paikkakunnal~
15308: eri alueella yhteensä 29: ssä kunnassa. Kokeilu- la. Nuorten henkilöiden asema on ollut Savon-
15309: aikaa on hallituksen tulo- ja menoarvioesityk- linnan talousalueella jatkuvasti vaikea.
15310: sessä ehdotettu jatkettavaksi vuoden 1983 lGp- Koska kokeilun tähänastiset tulokset ovat
15311: puun. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, mil- osoittaneet sen, että on onnistuttu pysäyttä-
15312: lä keinoin yhteiskunta voi turvata alle 25~vuo mään nuorten työttömyyden kasvu, eikä työl-
15313: tiaille nuorille koulutus- tai työpaikan. Mikke- lisyystilanteessa ole odotettavissa nuortenkaan
15314: lin läänin alueella kokeilu on ollut toiminnassa osalta nopeaa paranemista, tulisi kokeilua voida
15315: Mikkelin kaupungin työvoimatoimisto11 alueella laajentaa.
15316: käsittäen yhteensä viisi kuntaa. Kokeilusta saa- Tämä olisi mahdollista siten, että Mikkelin
15317: dut kokemukset ovat osoittautun.eet hyviksi. Hiänin osalta kokeilua laajennettaisiin nuoriso-
15318: Savonlinnan ja sen talousalueen työttömyys- työttömyyden osalta läänin vaikeimpiin kuntiin
15319: luvut ovat 1970-luvun puolivälin jälkeen iat- eli Savonlinnan kaupungin työvoimatoimiston
15320: kuvasti nousseet, joka nousu on nyt 1980- alueelle käsittäen Savonlinnan kaupungin, Keri-
15321: luvulla sikäli pysähtynyt, että työttömyys on mäen, Punkaharjun, Enonkosken, Savonrannan
15322: vaihdellut 9-10 prosentin välillä. Viime joulu- ja Sulkavan kunnat, · joissa koulutuspaikkojen
15323: kuun työttömien lukumäärä Savonlinnassa oli vähäisyyden ja työmarkkinoille siirtymistä ra-
15324: 1 318 ja työttömyysaste 10,5 prosenttia ja ta- joittavien tuotantotoiminnassa esiintyvien on-
15325: lousalueella oli työttömien lukumäärä 2 152 ja gelmien johdosta toimenpiteiden tarve on suuri.
15326: 13,8 prosenttia. Työttömyyden perimmäisenä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15327: syynä on tapahtunut yhdyskuntarakenteen muu-
15328: tos sekä teollisuuden rationalisointitoimenpiteet että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15329: (mm. Oy Schauman Ab:n faneritehdas on vä- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
15330: hentänyt työvoimaansa 1970-luvun puolivälin tille 34.50.28 lisäyksenä 2 000 000
15331: 1 500 työntekijästä alle 900:n). markkaa käytettäväksi nuorten yhteis-
15332: Savonlinnan talousalueella on nuorten työt- kuntatakuukokeilun laajentamiseksi
15333: tömien määrä korkein Mikkelin läänissä ollen Mikkelin läänissä Savonlinnan työvoima-
15334: tällä hetkellä 38 % kaikista alueen työttömis- toimiston alueelle.
15335: tä. Kouluttamattomien nuorten määrä em. ta-
15336: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
15337:
15338: Maija Rajantie Olavi Ronkainen
15339: Pertti Hietala Mauri Miettinen
15340: 1188 1982 vp.
15341:
15342: Raha-asia-aloite n:o 1059
15343:
15344:
15345:
15346:
15347: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maamies~
15348: ja raittiusseurojen sekä pienviljelijäyhdistysten talojen korjaus-
15349: toimintaa varten
15350:
15351:
15352: Eduskunnalle
15353:
15354: Viime vuosina on valtion tulo- ja meno- keskuksen alueella yksistään maamiesseuranta-
15355: arviossa varattu maamiesseurojen, raittiusseu- loja on 29 kappaletta. Lisäksi on runsaasti
15356: rojen ja pienviljelijäyhdistysten omistamien ta- myös mainittuja raittiusyhdistysten ja pienvil-
15357: lojen korjauksiin varoja 800 000 mk vuosit- jelijäyhdistysten taloja. Näin ollen ensi vuo-
15358: tain. Tällä rahalla, sen vaatimattomuudesta huo- delle esitetty 800 000 mk on tarpeeseen näh-
15359: limatta, on saatu paljon hyvää aikaan maaseu- den kohtuuttoman pieni.
15360: dulla olevien kokoontumistilojen korjaamiseksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15361: Tällaisten rakennusten korjaustoiminta on ar- taen,
15362: vokasta kahdestakin syystä: siinä tapahtuu sa-
15363: malla arvokkaiden rakennusten entisöimistä, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15364: kulttuuritoimintaa, ja toisaalta haja-asutusalueel- den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
15365: la on oltava myös käyttökelpoisia kokoustiloja senä 500 000 markkaa maamiesseuro-
15366: erilaista toimintaa varten. jen, pienviljelijäyhdistysten ja raittius-
15367: Mainittuja korjauskelpoisia taloja on valta- seurojen talojen korjaustoimintaa var-
15368: kunnassa paljon. Esimerkiksi Oulun Maatalous- ten.
15369: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
15370:
15371: Väinö Raudaskoski Mauno Manninen Heimo Linna
15372: 1982 vp. 1189
15373:
15374: Rsha-asia-aldite n:o 1060
15375:
15376:
15377:
15378:
15379: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta kuivatushankkeiden
15380: nopeuttamiseksi Pudasjärvellä
15381:
15382:
15383: Eduskunnalle
15384:
15385: Maatalouden 'tämän hetken ehkä vaikein yksityisillä viljelijöillä ole mahdollisuutta oma-
15386: ongelma PudasJärven kunnassa on peruskuiva- toimisesti j:1 omin kustannuksin toteuttaa näin
15387: tuksen varsin heikko tila. Viljelyksessä ole- suuria hankkeita.
15388: vasta noin 6 600 ha:n peltoalasta noin % Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
15389: kärsii liikamärkyydestä. Ongelman on aiheut- kunnioittaen,
15390: tanut aikoinaan raivaustoiminnan yhteydessä
15391: kaivettujen valtaojien joko luonnonmukainen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15392: tai muista syistä johtunut tukkeutuminen. den 1983 tulo- ;a menoarvioon mo-
15393: Useilla alueilla tilanne on jo niin kriittinen, mentille 30.31.40 lisäyksenä 600 000
15394: että ilman nopeita täydennyskuivatuksia edessä markkaa käytettäväksi avustuksena Pu-
15395: on monissa tapauksissa jopa viljelytoiminnan dasiärven kunnassa olevien suurten kui-
15396: kokonaan lopettaminen. Valtaojien aukaisu on vatushankkeiden toteuttamisen nopeut-
15397: kustannuksiJtaan niin korkeaa luokkaa, ettei tamiseksi.
15398: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
15399:
15400: Väinö Raudaskoski Mauno Manninen
15401: 1190 1982 vp.
15402:
15403: Raha-asia-aloite n:o 1061
15404:
15405:
15406:
15407:
15408: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta työllisyysvaroin puolus-
15409: tusvoimissa palvelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden ase-
15410: man vakinaistamiseksi
15411:
15412:
15413: Eduskunnalle
15414:
15415: Puolustusvoimissa työskentelee nykyisin lai- suhteisiin, mistä taas muodostuu omat ongel-
15416: toksen toiminnoille välttämättämissä siviiliteh- mansa.
15417: tävissä arvion mukaan noin 1100 sellaista työ- Ei voida pitää oikeana sitä, että muusta vai~
15418: suhteista työntekijää ja toimihenkilöä, jotka on tionhallinnosta poiketen puolustushallinnon va-
15419: näihin tehtäviin palkattu . työvoimaministeriön kituisluontoisia töitä teetetään tilapäistyövoi-
15420: työllisyysmäärärahoin. Tämän henkilöstöryhmän malla. Tällä tavoin saadaan kyllä keinotekoi-
15421: työpaikkoina ovat puolustusvoimien toimistot, sesti laitoksen henkilökuntamäärä näyttämään
15422: ruokalat, varastot, korjaamot, kiinteistöt jne. pieneltä, mutta samalla osalle henkilöstöä jää
15423: Monet näistä työpaikoista ovat jatkuneet vuo- palvelussuhdeturva olemattomaksi. Lisäksi täl-
15424: sittain myönnettävien työllistämismäärärahojen lainen töiden tilapäisyys, jatkuva epävarmuus
15425: turvin toistakymmentäkin vuotta. Käsityksem- työpaikan säilyttämisestä aiheuttaa lukuisia mui"
15426: me mukaan viimeistään nyt olisi jo aika ryhtyä takin tässä luettelemattornia ongelmia.
15427: näiden työpaikkojen vakinaistamiseen. Tällainen viime vuosina kehittynyt henki-
15428: Puheena olevat työsuhteet ovat määräaikaisia löstöpolitiikka ei myöskään voi olla valtio-
15429: ja työsopimukset tehdään enintään yhdeksi ka- työnantajan etujen mukaista, koska uusien hen-
15430: lenterivuodeksi kerrallaan. Näin ollen työpaik- kilöiden opettaminen puolustusvoimille tyypil-
15431: kojen säilyminen on jatkuvasti riippuvainen työ- lisiin tehtäviin vie oman aikansa.
15432: voimaviranomaisten harkinnasta ja työvoimami- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
15433: nisteriön päätöksistä. Esim. vuonna 1978 työ-
15434: voimaministeriöllä oli tarkoitus vaihtaa koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15435: po. henkilöstö uusiin työntekijöihin, eli antaa 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15436: entisille ammattitaitoisille työntekijöille loppu- 1 620 000 markkaa yli 6 vuotta työlli-
15437: tili ja ottaa uudet tilalle opettelemaan näitä teh- syysvaroin puolustusvoimissa palkattui-
15438: täviä. Vasta moninaisten ja eri tahoilla käyty- na olleiden työntekijöiden ja toimihen-
15439: jen neuvottelujen jälkeen työpaikat pystyttiin kilöiden vakinaistamiseksi puolustus-
15440: tuolloin vielä pääosin säilyttämään. Osittain määrärahoin, ja että vuonna 1977 ja
15441: työvoimaviranomaiset ovat kuitenkin tämän- sen jälkeen työllisyysvaroin puolustus-
15442: kin jälkeen jatkuvasti suorittaneet henkilövaih- voimien tehtäviin työsuhteisina palka-
15443: doksia ja muuttaneet samanaikaisesti tehtäviä tut vakinaistetaan asteittain vuosina
15444: osapäivätoimisiksi. Lisäksi työvoimaministeriö 1984 ja 1985 ja niin, että järjestely ei
15445: on ohjannut muutakin osapäivätoimista henkilö- saa aiheuttaa nykyisten henkilöiden
15446: kuntaa puolustusvoimien töihin tilapäisiin työ- vaihtamista.
15447: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
15448:
15449: Juhani Raudasoja
15450: 1982 vp. 1191
15451:
15452: Raha-asia-aloite n:o 1062
15453:
15454:
15455:
15456:
15457: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta Vaasan poliisitalon suun-
15458: nittelua varten
15459:
15460:
15461: Eduskunnalle
15462:
15463: Vaasan poliisilaitoksen tilat on rakennettu Vähäarvoista ei ole sekään, että varsmrusen
15464: v. 1915, ja talo on neljäkerroksinen kivitalo henkilökunnan työmotivaatiota eivät varmaan-
15465: ilman hissiä. kaan ole omiaan lisäämään tällaiset työskentely-
15466: Poliisin palveluksessa on Vaasassa kaikkiaan olosuhteet. Henkilökunnalla ei ole tavallaan
15467: 145 henkilöä, joista poliisikoulutuksen saaneita ollenkaan sosiaalisia tiloja, puhumattakaan edes
15468: on 108 henkilöä, ja loput ovat joko konttori- erillisestä ruokailutilasta. Voisi todeta, että työ-
15469: henkilökuntaa tai muissa vastaavissa töissä. sekä muut tarpeelliset toimitilat ovat alle kai"
15470: Kaupunkilaisten palvelujen kannalta on var- ken arvostelun.
15471: sin suuri epäkohta, että palvelut ovat hajallaan Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
15472: viidessä eri paikassa eivätkä näin anna mitään
15473: mahdollisuutta henkilökunnalle kehittää edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15474: leen palvelujaan. Varsinainen päärakennus, joka 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
15475: on 4-kerroksinen, tekee varsinkin vanhemmille markan määrärahan Vaasan poliisitalon
15476: ja liikuntavammaisille melkein mahdottomaksi suunnittelua varten.
15477: saada palveluja tämäntyyppisestä kerrostalosta,
15478: kun se on vielä ilman hissiä.
15479: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
15480:
15481: Juhani Raudasoja
15482: 1192 1982 vp.
15483:
15484: Raha-asia-aloite n:o 1063
15485:
15486:
15487:
15488:
15489: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta valtion ja kuntien tietojär-
15490: jestelmän kehittämiseen
15491:
15492:
15493: Eduskunnalle
15494:
15495: Yksityisen kansalaisen on toisaalta yhä vai- rille. Jokainen haluaa oppia asiat yrityksen ja
15496: keampi saada jäsenneltyä tietoa ympäristöstään erehdyksen tietä. Huomattavia taloudellisia
15497: ja toisaalta hän helposti hukkuu tarpeettoman säästöjä saataisiin aikaan yhteistyöllä ja valtion
15498: tiedon paljouteen. Uusi tietotekniikka oikein hallinnossa jo olevan asiantuntemuksen käy-
15499: käytettynä avaa suuretkin mahdollisuudet tie- töllä. Tietojärjestelmän sekä tietoliikennepalve-
15500: don haun ja löytämisen parantamiseksi. Val- lujen kehittämiseksi posti- ja telelaitoksen tu-
15501: tion ja kunt;en tietopalvelujen tehostamiseksi lee antaa asiantuntija-apua valtiolle ja kunnille.
15502: tarvitaan vielä paljon yhteistyötä yhtenäisen Edellä olevan perusteella ehdotan,
15503: tietojärjestelmän sekä sisällöllisen että teknisen
15504: ratkaisun luomiseksi. Tietotekniikka oikein käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15505: tettynä mahdollistaa tehokkaan ja taloudellisen den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
15506: palvelun, jonka avulla tietotulvasta voidaan sel- senä 500 000 markkaa valtion ja kun-
15507: vitä. Kuntien ja valtion toimesta ollaan pa- tien tietojärjestelmien kehittämiseksi
15508: rasta aikaa luomassa erillisiä tietojäriestelmiä, tarvittavaan tietotekniikan asiantunte-
15509: erikseen joka kunnalle ja erikseen joka sekto- mukseen.
15510: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
15511:
15512: Juhani Raudasoja
15513: 1982 vp. 1193
15514:
15515: Ra4a-asia-aloite n:o 1064
15516:
15517:
15518:
15519:
15520: Raudasoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueteatteri-
15521: toimintaan
15522:
15523:
15524: Edusikunnalle
15525:
15526: Maamme teat·tereiden alueellisen tourunnan Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1983
15527: tehostamiseksi vakinaistettiin alueteatteritoi- alueteatteritoimintaan on merkitty 14 500 000
15528: minta vuonna 1978. Opetusm1nistetiön alue- mk. Jos määräraha jaetaan opetusministeriön
15529: teattereille antaman yleisohjeen mukaan val- hyväksymän valtionavun jakoperusteen mukai-
15530: tionavustuksin tuettavan alueteatteritoiminnan sesti, mikä on 50 % teattereiden hyväksytyis-
15531: piiriin voidaan ottaa teatteri, joka korkeata· tä nettomenoista, tulo- ja menoarvioon merkit·
15532: soisella ja monipuolisella toim1nnalla palvelee ty summa ei melko huomattavasta prosentu·
15533: eri väestöryhmiä sijaintipaikkakuntaansa laa- aalisesta korotuksesta huolimatta riitä uuden
15534: jemmalla alueella. Ensimmäisiksi alueteattere1k- alueteatterin nimeämiseen 1. 8. 1983 lukien,
15535: si opetusministeriö nimesi vuonna 1978 Joen- koska Kuopion kaupunginteatterin valtionavus-
15536: suun, Kajaanin ja Rovaniemen teatterit, seu- tus maksetaan ensi vuonna tältä momentilta
15537: raavaksi kaksi vuotta myöhemmin kaksi ruot· kokonaisuudessaan. Lisämäärärahan tarve olisi
15538: s1nkielistä teatteria, Wasa Teaterin ja Åbo 700 000 markkaa, jotta uusi alueteatteri voitai-
15539: Sv.enska Teaterin, ja viimeksi Kuopion Kau- siin nimetä. Näyttämötaidetoimikunta ja taiteen
15540: punginteatterin, joka aloitti alueteatterina 1. keskustoimikunta olivat esittäneet määrärahan
15541: 8. 1982. suuruudeksi 15 500 000 mk, mikä summa olisi
15542: Valtion näyttämötaidetoimikunta on alueteat· riittänyt uuden alueteatterin nimeämiseen.
15543: terijärjestelmän kehittämi~tä koskevassa lausun· Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15544: nossaan edellyttänyt, että vuosittain alueteat·
15545: tereiden määrää lisättäisiin yhdellä, kunnes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15546: alueteatteriverkosto kokonaisuudessaan on riit· 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
15547: tävä. Seuraavana alueteatteriksi on ehdotettu 29.90.52 lisäyksenä 700 000 markkaa
15548: Seinäjoen ja Vaasan ·kaupunginteattereiden yh- alueteatteritoimintaan.
15549: dessä. muodostamaa akseliteatteria.
15550: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
15551:
15552: Juhani Raudasoja Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen
15553:
15554:
15555:
15556:
15557: 150 0882004121<
15558: 1194 198Z~p.
15559:
15560: Raba'"11Sia-aJoite n:o 1065
15561:
15562:
15563:
15564:
15565: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta minkeissä esiintyvien eri-
15566: laisten sairauksien tutkimiseen
15567:
15568:
15569: Edtiskun·nalle
15570:
15571: ...·· Turkistarhåuksella on Suomessa elinkeinon ti. Tämä virusperäinen sairaus, joka mm. triin-
15572: harjoittamisen kohdalla varsin tärkeä merkitys; keissä esiintyy, johtaa siihen, että keskimää-
15573: Sen kansantaloudellinen merkitys on niin suuri, räisesti minkkiemät synnyttävät Suomessa vain
15574: että sen kehittämiseksi kannattaa tehdä jatkos- esimerkiksi 3,43 pentua emää kohti, Tanskassa
15575: sakin varsin paljon. Suomen turkistarhauksen vastaava luku on 4,4 pentua emää kohti ja
15576: osuus maailmanmarkkinoista on myös hyvin Neuvostoliitossa tämä sama keskimääräinen lu-
15577: voimakas ja· näin ollen tämä entisestään ko- kema on 4,4. Se, että Suomessa keskimääräi-
15578: rostaa sen merkitystä. On ilmeistä, että tämä nen luku on näinkin alhainen, johtuu osaltaan
15579: elinkeinonhaara ei kuitenkaan ole saanut yhteis- myös tästä viruksesta, joka minkkitarhoilla rie-
15580: kunnalta sitä tunnustusta, mitä se olisi ansain- huu. Tämän virusperäisen sairauden poistami-
15581: nut. Turkistarhausta harjoittavat omine järjes- seksi ei Suomessa tarhojen kohdalla ole mitään
15582: töineen ovat joutuneet tätä tutkimustyötä ja muuta mahdollisuutta kuin tutkia jokainen tar-
15583: kehitystyötä tekemään hyvin pitkälle omin kus- ha yksin kappalein. Tämän seurauksena on
15584: tannuksin ja näin ollen yhteiskunta ei tähän mahdollista saada sukua jatkamaan yksilöt, jot-
15585: asiaan ole kovinkaan suurta osuutta panosta- ka eivät ole tälle virukselle alttiita. Tämän
15586: imt. Valtiovallan tulisi mielestäni osallistua tä- tutkimisen seurauksena, joka olisi suoritettava
15587: hän tutkimustyöhön huomattavasti aktiivisem- ja jonka pitää tapahtua siten, että jokairien
15588: min ja ·olla tukemassa sitä . arvokasta työtä, eläin yksitellen tutkitaan verikokeitten perus-
15589: jota turkistarhauksen alueella tehdään. Tarve teella, näin ollen valikoidaan ja eristetään yk-
15590: riun: turHharhoilla esiintyvien erilaisten sai- silöt. ·
15591: rauksien tutkimiseen on ·aina. ajankohtainen ·Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15592: asia. Muun muassa minkkitarhoilla esiintyy taen,
15593: koko valtakunnassa kuin myös koko maailmas-
15594: sa sellainen sairaus, joka tunnetaan nimellä että Eduskunta ottaisi valtion vuo~
15595: blasmacytas. Sen esiintymisalueella on Suomes- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
15596: sa melkein koko tarhaus - ja onpa tarhoja, tille 30.30.'44 100 000 markkaa käy-
15597: joissa väitetään jo noin 90 % minkeistä ole- tettäväksi turkistarhausta vaikeuttavien
15598: van - tämän tartunnan piirissä. Tämän virus- minkkien erilaiste~ sairauksien tutkimi-
15599: peräisen sairauden tutkimiseen olisi varmasti- seen.
15600: kin tarpeellista päästä mahdollisimman nopeas-
15601: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
15602:
15603: Juhani Raudasoja
15604:
15605:
15606:
15607:
15608: ~· .
15609: 1:.982 vp. 1195
15610:
15611: Raha-asi~-aloite n:o 1066 .·,,._::
15612:
15613:
15614:
15615:
15616: Raudasoja: Määrärahan. osoittamisesta mekaaniseen vesakentorjun-
15617: taan ,Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin alueella
15618:
15619:
15620: Edus.kunnalle
15621:
15622: .. Tienvai:sivesakkojen kemiallinen häyittämi- olisi mekaaninen · tienvarsieri vesakontorjiinta
15623: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta kuitenkin moninkertaisesti· ·edullisempaa,. kos~
15624: asukkailta . ·sekä varsinkin ympäristönsuojelun ka tällöin saataisiin runsaasti , työtilaisuuksia
15625: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- myös ammattitaidottomalle nuorisolle eikä
15626: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle myrkkyjen vaaraa ilmenisi.
15627: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
15628: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- vasti,
15629: rallisuudesta. Viime aikoina on jopa paljastu-
15630: nut näiden tutkimustulosten salailua. Mvös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15631: esiintyy jcipa. viranomaistenkin taholla vähek- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
15632: syntää vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta koh- 31.24.14 1 000 0()0 markkaa käytettä~
15633: taan. Tie- ja vesirakennushallitus on kuitenkin väksi mekaaniseen vesakontorjuntaan
15634: suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennus-
15635: yleisön ankarasta vastustuksesta huolimatta. piirin alueella.
15636: Nykyinen työllisyystilanne huomioon ottaen
15637: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
15638:
15639: Juhani Raudasoja
15640: 1196 1982 vp.
15641:
15642: Raha-asia•aloite n:o 1067
15643:
15644:
15645:
15646:
15647: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta sopeutumisvalmennuksen
15648: kehittämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintana
15649:
15650:
15651: Eduskunnalle
15652:
15653: Kuntoutuksen kehittämistä koskevissa viime- yhteistyömalleja sosiaali- ja terveydenhuollon
15654: aikaisissa mietinnöissä (Vammaisten vuoden välillä.
15655: komitean mietintö, Kuntoutuspalvelujärjestel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
15656: män kehittämistoimikunnan mietintö) on pi-
15657: detty tärkeänä sopeutumisvalmennuksen toteut- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15658: tamista terveydenhuoltoon sisältyvänä toimin- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
15659: tana. Käytännön kokemus on kuitenkin osoit- tille 33.44.53 150 000 markan määrä-
15660: tanut, että toimintaa on pystytty toteuttamaan rahan sopeutumisvalmennuksen kehittä-
15661: ensisijaisesti yksityisellä järjestöpohjalla. miseksi sosiaali- ja terveydenhuollon
15662: Edellä mainittujen komiteanmietintöjen teo- palvelujärjestelmään sisältyvänä.
15663: riatasosta tulisi päästä kehittämään käytännön
15664: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
15665:
15666: Juhani Raudasoja
15667: 1982 vp. 1197
15668:
15669: Raha-asia-aloite n:o 1068
15670:
15671:
15672:
15673:
15674: Raudasoja: Korotetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vam-
15675: maisten suojatyöpaikkojen perusta'miskustannuksiin
15676:
15677:
15678: Eduskunnalle
15679:
15680: Vammaisten suojatyötä pystytään tarjoamaan lainoihin riittää käytettävissä olevien arvioiden
15681: vain vajaalle kahdelletuhannelle henkilölle vuo- mukaan kenties kahden uuden työkeskuksen
15682: dessa. Kaikki asiantuntija-arviot puhuvat monta perustamiseen ensi vuoden aikana.
15683: kertaa suuremmista luvuista. Vuonna 1975 Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
15684: mietintönsä jättänyt suojatyötoimikunta (KM tavasti,
15685: 1975: 43) katsoi maassamme tarvittavan
15686: 10 000 suojatyöpaikkaa ja asetti tavoitteeksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15687: mainitulle laajuudelle vuoden 1985. Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
15688: 1983 valtion tulo- ja menoarvioesityksessä ole- 33.44.84 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
15689: va 1,2 miljoonan markan summa suojatyötoi- /ainoiksi vammaisten suojatyöpaikkojen
15690: minnan perustamiskustannuksiin myönnettäviin perustamiskustannuksiin.
15691: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
15692:
15693: Juhani Raudasoja
15694: 1198 1982::\rp~
15695:
15696:
15697: Raha-asi.a-alo.iJte n:o 1069 -~-~ ; ' \ '
15698:
15699:
15700:
15701:
15702: Rehn ym.: · Määrära:han osoittamtsesta valtionapuun ympäristön-
15703: suojelun k1,mnallishallinnon kokeilutoiminnalle
15704:
15705:
15706: Eduskunnalle
15707:
15708: Kunnallisen ympäristönsuojelutyön tehosta- kunnalliseen· ympäristöhallintoon vesiensuoje-
15709: misen tarve on viime aikoina havaittu välttä- lun, ilmansuojelun, meluntorjunnan, luonnon-
15710: mättömäksi edellytykseksi ympäristönsuojelun suojelun, luonnonvarojen käytön edistämisen
15711: tävoitteiden toteuttamiselle. Ympäristönsuoje- sekä jätehuollon osalta.
15712: lun kunnallishallinnon toimikunta on marras- Kunnallisen ympäristöhallinnon kokeilutoi.
15713: kuussa 1981 sisäasiainministeriölle jättämässään minta ·olisi paras toteuttaa niissä. kunnissa, jois-
15714: mietinnössä (1981: 61) esittänyt maamme kun- sa on jo vapaaehtoinen ympäristönsuojelulauta-
15715: tiin perustettavaksi erityisiä ympäristölautakun- kunta tai muutoin valmiutta kunnalliseen ym-
15716: tia. Eduskunta edellytti käsitellessään valtio- päristöhallintoon. Kokeilutoiminnan kulut kä-
15717: neuvoston tiedonantaa · ympäristöministeriön sittäisivät valtionapua kantokykyluokituksen
15718: perustamisesta, että kaikissa ratkaisuissa ympä- mukaisesti ympäristönsuojelusihteerien palk-
15719: ristöhallinnon kehittämiseksi on otettava huo- kaukseen ja harkinnlinvaraisesti muihin tarkoi-
15720: mioon pyrkimys toimivallan ja tehtävien siir- tuksiin.· Kokeilutoiminnan kulut valtiolle olisi-
15721: tämiseen mahdollisimman laajasti alue- ja kun- vat silloin arviolta palkkaukseen 440 000 mk
15722: nallishallintoon samalla huolehtien niiden ta- (yksi kokeilukunta kussakin läänissä) ja mui-
15723: loudellisten voimavarojen turvaamisesta. hin menoihin 160 000 mk.
15724: Yli 70:ssä maamme kunnassa toimii nykyisin Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä on
15725: vapaaehtoinen ympäristönsuojelulautakunta tai käsitellyt ja hyväksynyt tämän aloitteen halli-
15726: vastaava muu toimielin ja joihinkin kuntiin on tuksensa kokouksessa.
15727: palkattu ympäristönsuojeluun erikoistuneita vir- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15728: kamiehiä. Kuntien ympäristöhallinnon kattava
15729: järjestäminen vaatii kuitenkin lain kuntien ym- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15730: päristöhallinnosta. Tämän lain valmistelun 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 26.73
15731: tueksi tulisi käynnistää pikaisesti kokeilutoi- uudelle momentille, "Valtionapu ympä-
15732: minta, jonka puitteissa voitaisiin hankkia tie- ristönsuojelun kunnallishallinnon kokei-
15733: toja ympäristöhallinnon käytännön tehtävistä lutoiminnalle", 600 000 markan määrä-
15734: eri tyyppisissä kunnissa ja mahdollisuuksista rahan.
15735: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
15736:
15737: Elisabeth Rehn Terhi Nieminen-Mäkynen Erkki Pystynen
15738: M.-L. Salminen Urho Pohto Pertti Salolainen
15739: Lauri Palmunen Antero Juntumaa
15740: 1982 rd. 1199
15741:
15742: J!'.it,l~t)$).110tion nr 1070
15743:
15744:
15745:
15746:
15747: Rehn m. fl.: Om anvisande av höjt anslag för samarbete mellan
15748: hem och skola
15749:
15750:
15751: Tili Riksdagen
15752:
15753: Den allt allmännare oron i skolorna är ofta föregående år. Riksdagen torde även kritiskt
15754: ett resultat av en bristande kontakt mellan granska den svenskspråkiga texten för momen"
15755: hemmet och skolan. De frivilliga organisationer tet, som i sin nuvarande form ger utrymme
15756: som redan länge bedrivit tacknämlig verksam- för tolkningar.
15757: het för att överbygga denna klyfta har även Med hänvisning tili det ovan stående före~
15758: uppmärksammats i statsförslaget för år 1982 slås vördsamt,
15759: med 200 000 mk.
15760: I statsförslaget för år 1983 föreslås anslaget att Riksdagen i statsförslaget för år
15761: förbli oförändrat, trots att hem och skola-orga- 1983 på moment 29.41.50 upptar yt-
15762: nisationernas verksamhet kontinuerligt ökat och terligare 20 000 mark för samarbete
15763: tillmäts allt större betydelse. För att t~cka di- mellan hem och skola, så att momen-
15764: rekta kostnadsökningar j verksamheten borde tets totalbelopp uppgår till 220 000
15765: q~rför anslaget. ökas med 20 000 mk, för mark.
15766: att förbli på samma reella nivå som under
15767: Helsingfors den 29 september 1982
15768:
15769: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
15770: Boris Renlund Håkan Malm
15771: 1200 1982 vp.
15772:
15773: Raha--asia-aloite n:o 1070 · Suomennos
15774:
15775:
15776:
15777:
15778: Rehn ym.: Kordtetun määrärahan osoittamisesta kodin ja kou~
15779: lun yhteistyöhön
15780:
15781:
15782: Eduskunnalle
15783:
15784: Yhä yleisemmäksi tullut rauhattomuus kou- tä 20 000 markalla, jotta se pysyisi samalla
15785: luissa johtuu usein kodin ja koulun välisen reaaHtasolla kuin edellisenä vuonna. Eduskun-
15786: yhteyden puutteesta. Vapaaehtoiset järjestöt nan tulisi myös krii'ttisesti tarkastaa momentin
15787: ovat jo kauan harjoittaneet kiftosta ansaitsevaa ruotsinkielistä kieliasua, joka nykyisessä muo-
15788: toimintaa, jotta tämä kui:lu voitaisiin ylhtää, dossaan antaa mahdollisuuden tulkinnoille.
15789: ja tämä toiminta on otettu huomioon vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15790: 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä ottamalla nioittavasti,
15791: siihen 200 000 markan määräraha.
15792: Määräraha ehdotetaan pysytettäväksi entisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15793: suuruisena myös vuoden 1983 tulo- ja meno- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
15794: arvioesityksessä huolimatta 'Siitä, että koti- ja 29.41.50 lisäyksenä 20 000 markkaa
15795: koulujärjestöjen toi<minta on jatkuvasti lisään- kodin ja koulun yhteistyön kehittämi-
15796: tynyt ja että siUe on osoitettu yhä enemmän seen, niin että momentin loppusummtJ
15797: huomiota. Suorien kustannusten lisääntymisen tulisi olemaan 220 000 markkaa.
15798: kattamiseksi määrärahaa tulisi tästä syystä Iisä-
15799: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
15800:
15801: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
15802: Boris Renlund Håkan Malm
15803: 1982 rd. i201
15804:
15805: Finarisniorlon nr 1071
15806:
15807:
15808:
15809:
15810: Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för planeringen av grund-
15811: förbättring av bansträckan Karis-Saio
15812:
15813:
15814: Ti11 Riksdagen
15815:
15816: Järnvägsförbindelsen mellan Helsingfors och gemensam sak genom att koncentrera sina
15817: Åbo är en av landets viktigaste, och grund- krafter på en grundförbättring av hanan Ka-
15818: förbättringarna av hanan har framskridit väl ris-Åbo, för att möjliggöra resetider nödvän-
15819: utgående från riktning Helsingfors mot Karis. diga för en smidig persontrafikservice.
15820: I statsförslaget för år 1983 har upptagits 17,7 Förutom nödvändiga anslag för bandelen
15821: milj. mark för grundförbättring av bansträckan Åbo-Salo är det därför nödvändigt att även
15822: Kyrkslätt-Karis, däremot har inga anslag be- planeringen av grundförbättringarna inleds på
15823: viljats för fortsatta grundförbättringsarbeten på det ännu oplanerade mellanavsnittet.
15824: sträckningen Åbo-Salo, inte heller har plane- På grund av det ovan stående föreslår vi
15825: ringsanslag anvisats för bansträckan Karis- vördsamt,
15826: Salo.
15827: En bromsande faktor för utvecklandet av att Riksdagen i statsförslaget för år
15828: sträckningen Karis-Åbo har planerna på en 1983 på moment 31.90.78 måtte upp-
15829: ny, kortare sträckning, det så kallade Elsa-pro- ta ett anslag om 300 000 mark för
15830: jektet varit. Varsinais-Suomen Maakuntaliitto, planering av grundförbättringsarbetena.
15831: Uudenmaan Maakuntaliitto samt Nylands på bansträckan Karis-Salo. ·
15832: Svenska Landskapsförbund har numera gjort
15833: Helsingfors den 29 september 1982
15834:
15835: Elisabeth Rehn Lauri Palmunen · Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
15836: Tapio Helvitie Mikkd Rönnholm M.-L. Salminen .
15837: Reino Breilin Kati Peltola . Kaj Bärlund
15838:
15839:
15840:
15841:
15842: 151 088200412K
15843: 1202 1982 vp.
15844:
15845: Raha-asia-aloite n:o 1071 Suomennos
15846:
15847:
15848:
15849:
15850: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta radan perusparannukseen
15851: välillä Karjaa- Saio
15852:
15853:
15854: Eduskunnalle
15855:
15856: Helsingin ja Turun välinen rautatieyhteys kittää voimansa Karjaan ja Turun välisen ra-
15857: on eräs maamme tärkeimmistä ja radan perus- taosuuden perusparantamiseksi, jotta tarpeelli-
15858: parannustyöt ovat edistyneet hyvin Helsingin set varaukset joustavan henkilöliikenteen ai-
15859: suunnasta Karjaalle. Vuoden 1983 tulo- ja me- kaansaamiseksi tulisivat mahdollisiksi.
15860: noarvioesitykseen on otettu 17,7 miljoonaa Välttämättömien Turun-Salon rataosuuden
15861: markkaa Kirkkonummen-Karjaan rataosuu- määrärahojen lisäksi on tästä syystä välttämä-
15862: den perusparannustöitä varten, mutta sitä vas- töntä, että myös perusparannustöiden suunnit-
15863: toin ei ole myönnetty määrärahaa perusparan- telu aloitetaan silmälläpitäen vielä suunnittele-
15864: nustöiden jatkamiseksi osuudella Turku-Salo, matonta väliin jäävää osuutta.
15865: eikä myöskään ole otettu määrärahaa Karjaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15866: -Salon rataosuuden suunnittelua varten. nioittavasti,
15867: Karjaan-Turun rataosuuden kehittämisen
15868: jarruna on ollut lyhyemmän vaihtoehdon, niin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15869: kutsutun Elsa-projektin suunnittelu. Varsinais- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
15870: Suomen Maakuntaliitto, Uudenmaan Maakunta- 31.90.78 300 000 markan määrärahan
15871: liitto sekä Nylands Svenska Landskapsförbund perusparannustöiden suunnittelua var-
15872: ovat nyttemmin päättäneet yhdessä kes- ten Kar;aan-Salon rataosuudella.
15873: Helsingissä, 29 päivänä syyskuuta 1982
15874:
15875: Elisabeth Rehn Lauri Palmunen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
15876: Tapio Holvitie Mikko Rönnholm M.-L. Salminen
15877: Reino Breilin Kati Peltola Kaj Bärlund
15878: 1982 rd. 1203
15879:
15880: Finansmotion nr 1072
15881:
15882:
15883:
15884:
15885: Rehn: Om anvisande av anslag för Kyrkslätts kommuns kollektiv-
15886: trafikexperiment
15887:
15888:
15889: Tili Riksdagen
15890:
15891: Trafikministeriet har såsom ett av sina vik- vändande av dels taxi, dels normal busstrafik.
15892: tigaste verksamhetskriterier ett utvecklande av Experimentet för genomförande av detta be-
15893: kollektivtrafiken, och i denna avsikt har ini- räknas räcka minst ett år, och om försöks-
15894: nisteriet för uppnående av en tilifredsställande verksamheten ger positiva resultat, är kom-
15895: servicenivå även beviljat understöd tili kom- munen enligt sin kommunplan viliig att fort-
15896: munerna för planerings- och försöksverksam- sätta stödandet av nämnda trafik även utan
15897: het som berör kollektivtrafiken. eventuellt statsbidrag.
15898: Enligt uppgifter från ministeriet har av an- Kostnaderna för kollektivtrafikexperimentet
15899: sökningarna endast 7% kommit från Nyland, skulle enligt beräkning uppgå tili ca 29 000
15900: trots det finns det flera nyländska kommuner mark årligen.
15901: som genom en omfattande glesbygdsdel har Med hänvisning tili ovan stående föreslår
15902: stora svårigheter att bjuda kommuninvånarna undertecknad vördsamt,
15903: på tilifredsställande trafikservice.
15904: Tili dessa kommuner hör Kyrkslätt, som att Riksdagen i statsförslaget för år
15905: för att förbättra situationen färdigställt en 1983 måtte uppta ett anslag på 20 000
15906: pian för kollektivtrafiken, som bygger på att mark för Kyrkslätts kommuns kollek-
15907: kommuninvånarna i glesbygderna skall kunna tivtrafikexperiment.
15908: uträtta ärenden i kommuncentrum med an-
15909: Helsingfors den 28 september 1982
15910:
15911: Elisabeth Rehn
15912: 1204 1982 vp.
15913:
15914: Raha-asia-aloite n:o 1072 Suomennos
15915:
15916:
15917:
15918:
15919: Rehn: Määrärahan osoitta:m~sesta Kirkkonummen !kunnan joutk-
15920: 'koliikennekokeiluun
15921:
15922:
15923: Eduskunnalle
15924:
15925: Liilkennemini:steriön eraana tärkeimpänä toi- 1inja-auto1Hkennettä hyväiksi: käyttäen. Kokeilun
15926: mintaperiaatteena on joukkoliikenteen kehittä- toteuttamisen arvioidaan vievän ainakin yhden
15927: minen, ja tässä mielessä ministeriö on tyydyttä- vuoden, ja jos kokeilutoiminnan tulokset ovat
15928: vän palvelutason saavuttamiseksi: myös myön- myönteiset, kunta on kuntasuunnitelmansa
15929: tänyt tukea kunnille joukkoiliikenteen suunnit- puitteissa valmis jatkamaan edellä mainitun 1H-
15930: telu- ja koetoimintaa varten. kenteen tukemista, vaikka se ei saisi valtion-
15931: Ministeriön tietojen mukaan hakemuksista apua.
15932: on vain 7 % tullut Uudeltamaalta, vaikka on Joukkoliikenteen koetoiminnasta aiheutuvat
15933: useita uusmaa~ais.i'a kuntia, joi:lla laajojen haja- kustannukset arvioidaan vuosittain 2·9 000
15934: asutusalueidensa vuoksi! on suuria vaikeuksia marka:ksi.
15935: tyydyttäv,ien liikennepalvelujen tarjoamisessa Edetlä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15936: näiden alueiden asukkaille. tavasti,
15937: Tällaisiin kuntiin kuuluu Krrklkonummi, joka
15938: on tilanteen parantamiseksi laatinut joukkolii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15939: kenteen suunnitelman, joka perustuu siihen, 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000
15940: että kunnan harvaan asuttujen alueiden asuk- markan määrärahan Kirkkonummen
15941: kaiden olisi mahdollista hoitaa asiansa kunnan kunnan joukkoliikennekokeilua varten.
15942: keskustassa osin vuokra-autoa, osin normaalia
15943: Helsmgissä 28 päivänä syyskuuta 1982
15944:
15945: Elisabeth Rehn
15946: 1982 rd. 1205
15947:
15948: Fmansmotion nr 1073
15949:
15950:
15951:
15952:
15953: Rehn: m. fl.: Om anvisande av anslag för utgivandet av en taltid-
15954: ningsupplaga
15955:
15956:
15957: Till Riksdagen
15958:
15959: Taltidningsupplagor som utgtvlts av vissa presstöd direkt tili dagstidningarna vara det
15960: dagstidningar har mottagits synnerligen posi- mest rättvisa.
15961: tivt av de synskadade, som därigenom upp- På grund av det ovan stående föreslås vörd-
15962: nått en förbättrad jämlikhet genom möjlighe- samt,
15963: terna tili dagsaktuell information via tidnings-
15964: pressen. att Riksdagen i statsförslaget för år
15965: Utgivandet av en taltidningsupplaga inne- 1983 på moment 31.55.41 måtte uppta
15966: bär dock ökade kostnader för dagstidningarna, ett tilläggsanslag om 1 000 000 mark
15967: vilka inte kan täckas av prenumerationsavgif- som stöd till dagstidningarna för de
15968: terna. kostnader som föranleds av utgivandet
15969: De synskadades organisationer har funnit ett av en taltidningsupplaga.
15970: system där utgivningskostnaderna ersätts via
15971: Helsingfors den 30 september 1982
15972:
15973: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
15974: Håkan Malm Ole Norrback
15975: Boris Renlund
15976: 1206 1982 vp.
15977:
15978: Raha-asi&-aloite n:o 1073 Suomennos
15979:
15980:
15981:
15982:
15983: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta päivälehtien äänilehtipai~
15984: noksen julkaisukustannuksiin
15985:
15986:
15987: Eduskunnalle
15988:
15989: Näkövammaiset .ovat ottaneet erittäin myön- vataan lehdistön tuella suoraan päivälehdille,
15990: teisesti vastaan eräiden päivälehtien julkaise- on oikeudenmukaisin.
15991: mat äänilehtipainokset. Tällä tavalla he ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15992: tulleet paremmin tasa-arvoisiksi saadessaan nioittavasti,
15993: mahdollisuudet ajankohtaisen tiedon hankki-
15994: miseen päivälehtien avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15995: Äänilehtipainoksen julkaiseminen merkitsee 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
15996: kuitenkin päivälehdille lisäkustannuksia, joita 31.55.41 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
15997: ei tilausmaksuilla pystytä kattamaan. tukena päivälehdille niiden kulujen
15998: Näkövammaisten järjestöt ovat sitä mieltä, korvaamiseksi, jotka aiheutuvat ääni-
15999: että menetelmä, jolla julkaisukustannukset kor- lehtipainoksen julkaisemisesta.
16000: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
16001:
16002: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
16003: Håkan Malm Ole Norrback
16004: Boris Renlund
16005: 1982 vp. 1207
16006:
16007: Raha-asia-aloite n:o 1074
16008:
16009:
16010:
16011:
16012: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien ja kouluter-
16013: veydenhuoltohenkilöstön raittiuskasvatukseen
16014:
16015:
16016: Eduskunnalle
16017:
16018: Eduskunnan talousvaliokunta on mietinnös- näkemyksiin siitä, että raittiuskasvatuksen täy-
16019: sään Oy Alko Ab:n kertomuksista vuodesta dennyskoulutusta tulee edelleen antaa myös
16020: 197 3 lähes vuosittain kiinnittänyt huomiota rai ttiuskasvatusj ärj estöjen toimesta.
16021: raittiuskasvatuksen tehostamiseen. Talousvalio- Koulutusorganisaatio on jo olemassa: Rait-
16022: kunta on todennut mm., että koululaitos ei tiuskasvatusliitto on vuodesta 1975 järjestänyt
16023: nykyisin pysty tehokkaasti täyttämään osuut- läänikohtaista, raittiuskasvatuksen ohjaaville
16024: taan päihteiden ennakolta ehkäisyä tarkoitta- opettajille, muille terveys- ja raittiusopetusta
16025: vassa toiminnassa ja että kouluissa annettavan antaville opettajille, kouluterveydenhoitajille ja
16026: raittiusopetuksen tuntimäärä on pieni. Opetus- oppilashuoltohenkilökunnalle tarkoitettua kou-
16027: ta annetaan peruskoulussa nykyisin kansalais- luhallituksen ja lääkintöhallituksen vuosittain
16028: taidon tunneilla, mutta vain yhtenä osa-alueena hyväksymää koulutusta.
16029: 7 muun osa-alueen rinnalla, joten opetuksen Koulutusta on järjestetty seuraavasti:
16030: määrä jää vähäiseksi.
16031: Talousvaliokunta on myös esittänyt mm., Vuosi Koulutus- Osallistujia
16032: että opettajien ja kouluterveydenhuoltohenki- tilaisuuksia
16033: löstön valmiuksia lisätään ja että raittiusopet- 1975 0 •• 0. 0 ••• 0. 0 8 282
16034: tajakoulutukseen tulee liittää kansanterveys- 1976 •• 0. 0 •• 0 •••• 12 457
16035: lain mukainen yhteistyö kouluterveydenhuolto- 1977 0 0. 0 •••••• 0 •• 8 372
16036: henkilöstön kanssa. 1978 • •• 0 0 0 ••• 0 0. 0 8 382
16037: Raittiuskasvatustyön tekeminen kouluissa 1979 •• 0 •••••••••• 10 547
16038: edellyttää opettajien, kouluterveydenhuoltohen- 1980 •••• 0 0 0 •• 0 0. 0 10 342
16039: kilöstön ja muiden kasvattajien valmentautu- 1981 • 0. 0. 0 •••••• 10 374
16040: mista tähän tehtävään. 1982 • 0 •••••••••• 5
16041: Opettajankoulutuslaitosten raittiuskasvatus- Koulutukseen osallistumista ovat vaikeutta-
16042: komitealle (1980: 22) antamien selvitysten neet seminaarien järjestäminen muuna kuin
16043: mukaan terveys- ja raittiuskasvatuksen anta- virka-aikana ja osanottomaksut. Tämäntapainen
16044: minen valmistuville opettajille on vähäistä ja koulutus tulisi kustantaa suoraan valtion va-
16045: epäyhtenäistä, jopa satunnaista. Sekä opettajan- roilla.
16046: koulutukseen että opettajien ja oppilashuolto- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16047: henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutukseen
16048: tulee raittiuskasvatuskomitean mukaan sisällyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16049: tää yhä runsaammin terveys- ja raittiuskasva- 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
16050: tusainesta. markkaa käytettäväksi opettajien ja
16051: Raittiuskasvatuskomitea yhtyi kouluhallituk- kouluterveydenhuoltohenkilöstön rait-
16052: sen ja muiden komitealle lausunnon antaneiden tiuskasvatuskoulutukseen.
16053: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
16054:
16055: Boris Renlund Helvi Hyrynkangas Hannele Pokka
16056: 1298 1982 rd.
16057:
16058: Bnansmotion nr 1075
16059:
16060:
16061:
16062: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag tili Lägerskolföreningen
16063: i Finland för verksamheten
16064:
16065:
16066: TiH Riksdagen
16067:
16068: Suomen leirikouluyhdistys - Lägerskolför- skolperiod. En förening med ett så stort ar-
16069: eningen i Finland r.y. är en tvåspråkig, lands- betsfält som lägerskolföreningens kan inte på
16070: omfattande förening, som grundades 1975. sikt drivas enbart genom friviliigt arbete. En
16071: Föreningens uppgift är att sprida lägerskoliden verksamhetsledar- och kanslifunktionär är ett
16072: i Finland, att verka för att begreppet lägersko- absolut behov för att verksamhetsutvecklingen
16073: la införs i grundskolans och mellanstadiets lä- skall kunna fortgå.
16074: roplaner, att verka för att lägerskolmetodiken Lägerskolföreningen får förfrågningar om lä-
16075: tas upp i lärarutbildningen och lärarfortbild- gerskolverksamhet, om lägerskolcentra, om lä-
16076: ningen, att bistå med sakkunskap vid grundan- gerskollitteratur, om lägerskolaktiva, om lämp-
16077: det av nya lägetskolcentra och att skydda lä- lighetsbedömningar av planerade lägerskolområ-
16078: gerskolbegreppet från kommersiellt utnyttjande. den, om pedagogiska utvärderingar av läger-
16079: Föreningen har arrangerat lärarkurser, all- skolor, om nordisk och internationelllägerskol-
16080: männa informationsmöten, gett ut tvåspråkigt funktion etc. Resursbristen har hittills inverkat
16081: informationsmaterial och distribuerat informa- negativt på fullföljandet av dylika uppgifter.
16082: tion om lägerskola. Lägerskola som arbetsform Lägerskolföreningen utger Info-bladet ca 4
16083: i undervisnings- och fostringsarbetet ger en na- -5 nummer per år, flera lägerskolkurser för
16084: turlig tillämpning av skolans innehåll och ar- lägerskolaktiva planeras, ett register över lä-
16085: betssätt, lägerskola ger vidgade sociala kontak- gerskolaktiva, över lägerskolcentra och över pe-
16086: ter, lägerskola ger direktupplevelser i natur dagogiska upplägg bör skapas, en handledar-
16087: och samhälle, lägerskola utvecldar ansvarskäns- mapp i lägerskolpedagogik bör utvecklas osv.
16088: la, samarbetsförmåga och hänsynstagande, lä- Uppgifterna är många och lägerskolföreningen
16089: gerskola ger fördjupade kunskaper och färdig- skulle kunna betjäna hela skolsektorn genom
16090: heter, lägerskola ger vidare träning i menings- att staten skulle dra konsekvenserna av situa-
16091: fulla fritidsaktiviteter. tionen och bevilja Suomen leirikouluyhdistys
16092: Denna arbetsform har aktualiserats i vårt -Lägerskolföreningen i Finland r.y. statsbidrag
16093: land bl. a. på grund av att den nuvarande lä- för verksamheten. Detta skulle de facto bli
16094: roplanen för grundskola och gymnasium klart billigare än om nya tjänster utvecklas på mi-
16095: favoriserar ett teoretiskt studium av läroämne- nisteriet och skol- samt yrkesutbildningsstyrel-
16096: na. Eleverna i vårt skolsamfund bör få en dju- sen.
16097: pare inblick i hur människor lever och verkar Med hänvisning tili ovan stående föreslår
16098: på olika samhälls- och regionala områden i undertecknade,
16099: vårt land. Praktiskt närmande av läroämnena,
16100: med långt driven integrering ökar studiemoti- att Riksdagen i 1983 års statsförslag
16101: vationen och motverkar skolleda och arbetsro- måtte uppta 50 000 mark såsom un-
16102: störningar. Ett meningsfullt samarbete mellan derstöd till Suomen leirikouluyhdistys
16103: hem och skola uppnås, då vårnadshavare, lära- -Lägerskolföreningen i Finland r.y. för
16104: re och elever gemensamt deltar i förberedelse. verksamheten och utarbetande av läger-
16105: och efterarbetet samt genomförandet av en Jäger- skolpedagogik m.m.
16106: Helsingfors den 1 oktober 1982
16107:
16108: Boris Renlund Jutta Zilliacus Henrik Westerlund
16109: Ole Norrback Håkan Malm Gunnar Häggblom
16110: 1982 vp. 1209
16111:
16112: Raha'-BSiia-aJ.dite n:o 1075 Suomennos
16113:
16114:
16115:
16116: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ldri:kouluyh-
16117: distyksen toimintaan
16118:
16119:
16120: Eduskunnalle
16121:
16122: Suomen Leirikouluyhdistys - Lägerskolför- osallistuvat valmistelu- ja jälkitöihin sekä leiri-
16123: eningen i Finland r.y. on kaksikielinen, koko koulukauden läpiviemiseen. Yhdistys, jolla on
16124: maan käsittävä yhdistys, joka on perustettu niin suuri työkenttä kuin leirikouluyhdistyk·
16125: vuonna 1975. Yhdistyksen tehtävänä on levit- sellä, ei voi tulevaisuudessa toimia ainoastaan
16126: tää leirikouluaatetta Suomessa, toimia siten, vapaaehtoisella työllä. Toiminnanjohtaja ja
16127: että leirikoulun käsite sisällytetään peruskoulun kanslisti ovat ehdottamasti välttämättömät, jot-
16128: ja keskiasteen opetussuunnitelmiin, toimia leiri- ta toiminnan kehitys olisi mahdollinen tulevai-
16129: koulumetodiikan sisällyttämiseksi opettajakou- suudessa. Leirikouluyhdistykselle tulee kysely-
16130: lutukseen ja opettajien jatkokoulutukseen, jä leirikoulutoiminnasta, leirikoulukeskuksista,
16131: avustaa asiantuntijana uusia leirikoulukeskuk- leirikoulua käsittelevästä kirjallisuudesta, leiri--
16132: sia perustettaessa ja suojella leirikoulukäsitettä koulutoimintaan aktiivisesti osallistuvista,
16133: kaupalliselta hyväksikäytöltä. suunnitteilla olevien leirikoulualueiden soveltu-
16134: Yhdistys on järjestänyt opettajakursseja, ylei- vuusarvioinnista, leirikoulujen opetuksellisesta
16135: siä tiedotuskokouksia, julkaissut kaksikielistä arvostuksesta, pohjoismaisesta ja kansainväli-
16136: tiedotusmateriaalia ja levittänyt tietoa leirikou- sestä leirikoulutoiminnasta jne. Varojen puute
16137: lusta. Työmuotona leirikoulu antaa pohjan ope- on tähän mennessä estänyt edellämainitunlai-
16138: tus- ja kasvatustyössä koulun sisällön ja työ- sen toiminnan toteuttamisen.
16139: tavan luonnolliselle soveltamiselle, leirikoulu Leirikouluyhdistys julkaisee tiedotuslehteä n.
16140: solmii laajoja sosiaalisia yhteyksiä, leirikoulu 4-5 numeroa vuodessa, useampia leirikoulu~
16141: antaa suoraan tapahtuvia luontoa ja yhteiskun- keskuksia on suunnitteilla aktiivisesti osallistu-
16142: taa koskevia elämyksiä, leirikoulu kehittää vas- via varten, leirikouluja koskeva ja opetussuun-
16143: tuuntuntoa, kykyä yhteistyöhön ja toisten huo- p.itelmia koskeva l'ekisteri tulee saada aikaan,
16144: mioon ottamiseen, leirikoulussa saa syvällisiä leirikouluopetuksen ohjekansiota tulee kehittää
16145: tietoja ja valmiuksia, leirikoulu edistää mielek- jne. Tehtäviä on paljon ja leirikouluyhdistyksen
16146: käitä vapaa-ajan harrastuksia. tulisi voida palvella koko koulusektoria siten,
16147: Tämä työmuoto on tullut maassamme ajan- että valtio tekisi vallitsevasta tilanteesta jdh-
16148: kohtaiseksi siitä syystä, että nykyiset opetus- topäätöksensä ja myöntäisi Suomen Leirikoulu-
16149: suunnitelmat selvästi suosivat oppiaineiden teo- yhdistys-Lägerskolföreningen i Finland r.y:lle
16150: reettista opiskelua. Kouluyhteisömme oppilai- valtionapua sen toimintaa varten.
16151: den tulee saada syvempi näkemys siitä, miten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16152: ihmiset elävät ja toimivat eri yhteiskunnan nioittavasti,
16153: aloilla ja eri maamme alueilla. Opetusaineiden
16154: lähentäminen käytännössä siten, että niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16155: integrointi viedään pitkälle, lisää opintomoti- 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000
16156: vaatiota ja on ehkäisevänä tekijänä kouluväsy- markkaa avustuksena Suomen Leirikou-
16157: mykselle ja työrauhan häiriöille. Kodin ja kou- luyhdistys-Lägerskolföreningen i Fin-
16158: lun välinen mielekäs yhteistyö saavutetaan, land r.y:lle sen toiminnan ja leirikoulu-
16159: kun huoltajat, opettajat ja oppilaat yhdessä pedagogiikan kehittämistä ym. varten.
16160: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
16161:
16162: Boris Renlund Jutta Zilliacus Henrik Westerlund
16163: Ole Norrback Håkan Malm Gunnar Häggblom
16164: 152 088200412K
16165: 1210 1982 rd.
16166:
16167: Bnansmotion nr 1076
16168:
16169:
16170:
16171:
16172: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag tili Ab Svenska Läro-
16173: medel för översyn av läromedel i de instrumentella ämnena
16174:
16175:
16176: Tili Riksdagen
16177:
16178: De nya skollagarna, som torde träda i kraft ningar, har som målsättning att även fram-
16179: 1. 8. 1984, samt därav föranledda ändringar deles förse de finlandssvenska grundskolorna
16180: i läroplaner och lärokurser i så gott som alla med sådant undervisningsmaterial som uppfyl-
16181: grundskolans ämnen kommer att förutsätta en ler både de krav som myndigheterna ställer
16182: genomgripande förnyelse av läromedlen i mot- och andra högt ställda krav på kvalitet och
16183: svarande ämnen. På svenskt håll har förlagen tidsenlighet. Den nu påbjudna genomgripande
16184: knappt hunnit utarbeta alla de läromedel, som översynen och förnyelsen av läromedlen kom-
16185: införandet av grundskolan förutsatte - ett mer emellertid att hårt anstränga resurserna
16186: såväl ekonomiskt som personellt sett resurskrä- under de närmaste 6-7 åren. Mest brådskan-
16187: vande arbete, där gjorda investeringar knappast de är översynen av ellet nyproduktionen av
16188: ännu börjat ge resultat. läromedel i de instrumentella ämnena, fram-
16189: Det är skäl att påpeka, även om det kan för allt i modersmålet och i matematik, vars
16190: förefalla som en självklarhet, att man ställer nya lärokurser redan har fastställts.
16191: samma krav på kvalitet och utbud av läro- Hänvisande tili ovan anförda föreslås vörd-
16192: medel för de svenska som för de finska sko- samt,
16193: lorna och eleverna, trots att avnämarna eller
16194: målgrupperna, dvs. årskurserna i grundskolan att Riksdagen i statsförslaget för år
16195: är mycket mindre på svenskt håll. De små 1983 skulle uppta ett anslag om 80 000
16196: talens problem leder här tili att upplagorna mark för Ab Svenska Läromedel för
16197: för finlandssvenska skolböcker ofta blir så små översyn eller nyproduktion av lärome-
16198: att de underskrider det som kan anses vara del i de instrumentella ämnena, fram-
16199: ekonomiskt lönsamt för ett förlag att produ- för allt i modersmålet och i matema-
16200: <:era. tik, vars nya lärokurser redan har fast-
16201: Ab Svenska Läromedel, som ägs av Svenska ställts.
16202: Finlands lärarförbund och dess medlemsföre-
16203: Helsingfors den 30 september 1982
16204:
16205: Boris Renlund Henrik Westerlund
16206: Håkan Malm Ole Norrback
16207: Gunnar Häggblom
16208: 1982 vp. 1211
16209:
16210: Raha--asia-aloite n:o 1076 Suomennos
16211:
16212:
16213:
16214:
16215: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Ab Svenska Läromedel
16216: -nimisclle yritYkselle välineaineiden oppimateriaalin 'tarkasta-
16217: miseen
16218:
16219:
16220: Eduskunnalle
16221:
16222: Uudet koululait, joiden pitäisi tulla voimaan Ab Svenska Läromedel, jonka omistajia ovat
16223: 1. 8. 1984, sekä niistä aiheutuvat opetussuun- Svenska Finlands lärarförbund ja sen jäsenyh-
16224: nitelmien ja oppikurssien muutokset lähes kai- distykset, on pitänyt tavoitteenaan toimittaa
16225: kissa peruskoulun aineissa tulevat aiheutta- myös tulevaisuudessa suomenruotsalaisille pe-
16226: maan vastaavien aineiden opetusvälineiden pe- ruskouluille sellaista opetusvälineistöä, joka
16227: rusteellisen uudistamisen. Ruotsinkielisellä ta· täyttää sekä viranomaisten asettamat vaatimuk-
16228: holla ovat kaikki kustantajat tuskin kyenneet set että muut korkeat laatu- ja ajankohtaisuus-
16229: valmistelemaan kaikkia peruskoulun edellyttä- vaatimukset. Nyt määrätty opetusvälineiden
16230: miä opetusvälineitä - työ on vaatinut sekä perusteellinen tarkistus ja uudistus tulee tun-
16231: taloudellisia että henkilöresursseja, ja niihin tuvasti rasittamaan rahavaroja lähimpinä 6-7
16232: tehdyt sijoitukset ovat tuskin vielä ehtineet vuotena. Kiireeliisin on tarkistus ja uuden ma-
16233: antaa tulosta. teriaalin tuottaminen välineaineiden, ennen
16234: On syytä korostaa sitä, vaikka sitä voidaankin kaikkea äidinkielen ja matematiikan kohdalla,
16235: pitää itsestäänselvyytenä, että ruotsinkielisten joiden uudet oppikurssit jo on vahvistettu.
16236: opetusvälineiden ollessa kyseessä on asetettava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16237: samat vaatimukset laadun ja saatavuuden suh- nioittavasti,
16238: teen kuin suomenkielisissä kouluissa ja niiden
16239: oppilaisiin nähden, huolimatta siitä, että niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16240: käyttäjät eli kohderyhmät, ts. peruskoulun 1983 tulo- ja menoarvioon 80 000
16241: ruotsinkieliset vuosikurssit, ovat huomattavas- markkaa Ab Svenska Läromedel -nimis-
16242: ti pienemmät. Pienten lukumäärien aiheuttama tä yhtiötä varten välineaineiden, ennen
16243: pulma johtaa siihen, että ruotsinkielisten kou- kaikkea äidinkielen ja matematiikan,
16244: lukirjojen painokset ovat useinkin niin pieniä, joiden uudet oppikurssit jo on vahvis-
16245: että ne alittavat ne määrät, jotka olisivat kir- tettu, oppimateriaalin tarkistamista tai
16246: japainolle taloudellisesti kannattavia. uuden materiaalin tuottamista varten.
16247: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
16248:
16249: Boris Renlund Henrik Westerlund
16250: Håkan Malm Ole Norrback
16251: Gunnar Häggblom
16252: 1212 1982 rd.
16253:
16254: Finansmotion nr 1077
16255:
16256:
16257:
16258:
16259: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för renovering av fastig-
16260: heten Svenska Gården i Jakobstad
16261:
16262:
16263:
16264: Til1 Riksd,agen
16265:
16266: Fastighets Ab Svenska Gården i Jakobstad utsätts för, kräver mycket pengar. Pengar som
16267: är ett fastighetsbolag som ägs av föreningar endast kommer in genom uppbärande av hyror.
16268: verksamma i Jakobstad med omnejd. Av ak- Föreningarna har mest verksamhet under vin-
16269: tionärerna kan nämnas: IF Drott, Jakobstads tern och sammankomsterna förläggs av natur-
16270: Sångarbröder, Jakobstads Marthaförening, Ja- liga skäl för det mesta tili kvällarna kl. 18.00
16271: kobstads Motorklubb, Sångens Vänner, Pen- -22.00. Hyresintäkterna blir därför små. De
16272: sionärsföreningen M, Jakobstads Nykterhets- täcker med knapp nöd driftskostnaderna. För
16273: förening m. fl. större renoveringar finns inte tillräckligt med
16274: Fastigheten är en träbyggnad i två våningar pengar. Cafet och åtminstone det största glubb-
16275: på egen tomt i centrum av Jakobstad. 1 bör- rummet i andra våningen borde renoveras
16276: jan av 1930-talet inköptes fastigheten som grundligt. Köket borde också renoveras och
16277: sedan utbyggdes på 1950-talet. Våningsytan moderniseras. Det är opraktiskt, då helt van-
16278: är totalt ca 700 m2• liga köksmaskiner saknas. Energibesparande
16279: Svenska Gården är samlingspunkt för många åtgärder som t. ex. att installera ett tredje glas
16280: föreningar. Man kan helt säkert utan att över- borde utföras.
16281: driva påstå att Svenska Gården är den viktigaste Hänvisande till ovan anförda föreslås vörd-
16282: institutionen för kultur- och föreningsliv i samt,
16283: Jakobstad. Dessutom används Svenska Gården
16284: för konstutställningar, bröllop m.m. att Riksdagen i statsförslaget för år
16285: För att driva en fastighet av Svenska Går- 1983 måtte uppta ett anslag om
16286: dens storlek och med det slitage som gården 150 000 mark för renovering av Svens-
16287: ka Gården i Jakobstad.
16288: Helsingfors den 30 september 1982
16289:
16290: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Malm
16291: 1982 vp. 1213
16292:
16293: Raha-asia-aloite n:o 1077 Suomennos
16294:
16295:
16296:
16297:
16298: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Gården -kiin-
16299: teistön uudistamiseen Pietarsaaressa
16300:
16301:
16302: Eduskunnalle
16303:
16304: Fastighets Ab Svenska Gården on Pietarsaa- ainoastaan vuokrina. Yhdistykset toimivat vilk-
16305: ressa sijaitseva kiinteistöyhtiö, jonka omistavat kaimmin talvisaikaan ja kokoukset ovat luon-
16306: Pietarsaaressa ja sen ympäristössä toimivat nollisesti enimmäkseen iltaisin klo 18.00-
16307: yhdistykset. Osakkaista voidaan mainita: IF 22.00. Vuokratulot muodostuvat tästä syystä
16308: Drott, Jakobstads Sångarbröder, Jakobstads pieniksi. Ne töin tuskin kattavat käyttömenot.
16309: Motorklubb, Sångens Vänner, Pensionärsför- Mihinkään suurempiin uudistuksiin ei ole riit-
16310: eningen M, Jakobstads Nykterhetsförening ym. tävästi varoja: Kahvila ja toisessa kerroksessa
16311: Kiinteistö on kaksikerroksinen puurakennus, sijaitseva kerhohuone tulisi uusia perusteellises-
16312: jolla on oma tontti Pietarsaaren keskustassa. ti. Keittiö tulisi myös uusia ja uudenaikaistaa.
16313: Kiinteistö ostettiin 1930-luvun puolivälissä ja On epäkäytännöllistä toimia, kun aivan taval-
16314: sen laajennustyö tapahtui 1950-luvulla. Kerros- lisia keittiökoneita puuttuu. Energiaa säästäviä
16315: ala on yhteensä 700 m2 • toimenpiteitä tarvittaisiin, kuten mm. kolmin-
16316: Svenska Gården on monen yhdistyksen ko- kertaisten ikkunoiden asentaminen.
16317: koontumispaikka. Voidaan varmasti liioittele- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16318: matta väittää, että Svenska Gården on Pie- nioittaen,
16319: tarsaaren tärkein kulttuuri- ja yhdistystoimin-
16320: nan laitos. Tämän lisäksi Svenska Gårdenia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16321: käytetään taidenäyttelyihin, häihin jne. 1983 tulo- ja menoarvioon 150 000
16322: Sen kokoisen kiinteistön kuin Svenska Går- markkaa Pietarsaaressa sijaitsevan Sven-
16323: den ylläpitämiseksi, kun otetaan huomioon ska Gården -nimisen kiinteistön uudis-
16324: kiinteistöön kohdistuva kulutus, tarvitaan huo- tamistöitä varten.
16325: mattava määrä varoja. Rahavarat saadaan
16326: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
16327:
16328: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Malm
16329: 1214 1982 rd.
16330:
16331: FiiJiansmotiJOn nr 1078
16332:
16333:
16334:
16335:
16336: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
16337: landsvägen nr 7496 (Tjäru-Bodö)
16338:
16339:
16340: Tili Riksdagen
16341:
16342: 1 nyskiftesförrättningarnas släptåg följer of- som bussar och skolbussen kör flere turer dag-
16343: tast stora virkesavverkningar för att skogsägar- ligen utgör vägens miserabla skick ett allvar-
16344: na skall klara av de stora skogslikvider som ligt men för lokalbefolkningen. Därtili är vä-
16345: åsamkas dem på grund av nyskiftet. Virkes- gen sommartid ett omtyckt turiststråk som en
16346: transporterna från dylika storavverkningar tär avstickare från den vackra skärgårdsvägen mel-
16347: inte endast på skogsbilvägar utan också på all- lan Karleby och Jakobstad.
16348: männa bygde- och landsvägar, vilka utgör en Med hänvisning tili ovan anförda föreslås
16349: förlängning på skogsbilvägarna ut tili riksvägar. vördsamt,
16350: En sådan landsväg utgör Tjäru-Bodö, som
16351: under flere år utstått stora påfrestningar av att Riksdagen i statsförslaget för år
16352: virkestransporterna, och vägen är nu närmast 1983 skulle uppta ett anslag om
16353: slutkörd och kräver en grundlig grundförbätt- 400 000 mark för grundförbätlring av
16354: ring. Då vägen därtili är livligt trafikerad av landsvägen Tjäru-Bodö nr 7496 i Kar-
16355: personer på väg tili arbete i såväl privata bilar leby stad.
16356: Helsingfors den 30 september 1982
16357:
16358: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
16359: 1982 vp. 1215
16360:
16361: Raha-asia-aloite n:o 1078 Suomenno:s
16362:
16363:
16364:
16365:
16366: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7496
16367: (Tjäru- Bodö) perusparannukseen
16368:
16369:
16370: Eduskunnalle
16371:
16372: Uusjakotoimitusten seurauksena tapahtuu että linja-autoilla ja koulubussi ajaa päivittäin
16373: usein suuria metsänhakkuita, jotta metsänomis- useita vuoroja, mistä syystä tien surkea kunto
16374: tajat pystyisivät suoriutumaan uusjaon aiheut- on huomattava haitta paikalliselle väestölle.
16375: tamista suurista hakkuumaksuista. Puutavaran Tämän lisäksi tie on kesäaikana suosittu mat-
16376: kuljetukset tällaisilta suurhakkuilta eivät kailuväylä poikkeamana kauniilta Kokkolan ja
16377: ainoastaan kuluta metsäteitä, vaan myös ylei- Pietarsaaren väliseltä saaristotieltä.
16378: siä kylä- ja maanteitä, jotka ovat metsäteiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16379: jatkoa yleisille kantateille. Tällainen maantie nioittavasti,
16380: on Tjärun-Bodön maantie, jota puutavaran
16381: kuljetukset ovat monen vuoden aikana rasit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16382: taneet, ja tie on nyt lähes loppuun kulutettu 1983 tulo- ja menoarvioon 400 000
16383: ja tarvitsee täydellisen perusparannuksen. Tie markkaa Kokkolan kaupungissa sijaitse-
16384: on vilkkaasti liikennöity, kun yksityishenkilöt van Tjärun-Bodön maantien n:o 7496
16385: kulkevat työmatkoillaan sekä yksityisautoilla perusparantamista varten.
16386: Hel:si'ngi:ssä JO päivänä syyskuuta 1982
16387:
16388: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
16389: 1216 1982 vp.
16390:
16391: Raha-asia-aloite n:o 1079
16392:
16393:
16394:
16395:
16396: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta huumausainevalistuskam-
16397: panjan toteuttamiseen
16398:
16399:
16400: Eduskunnalle
16401:
16402: Huumeiden käyttö koululaisten ja muun tietoisuuteen ulottuvaa työskentelyä on huu-
16403: nuorison keskuudessa on lisääntynyt hälyttä- mausainevalistuskampanja. Kampanjan toteutuk-
16404: västi liittyen muissa Pohjoismaissa lisääntynee- sen päävaiheet ovat suunnittelu, toteutus ja
16405: seen käyttöön. Vanhempien ja huoltajien lisäksi seuranta.
16406: koululla ja muilla tahoilla on suuret mahdolli- 1. Suunnittelu
16407: suudet vaikuttaa huumeidenkäyttöiässä olevaan - selvitetään kampanjan vastuuhenkilöt,
16408: nuorisoon. Näitä mahdollisuuksia on yrittänyt aikataulut, tarvittavat materiaalit jne.
16409: kartoittaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton 2. Toteutus
16410: asettama työryhmä, jossa edustettuina ovat - koulutustilaisuuksien järjestäminen ter-
16411: mm. sosiaali- ja terveysministeriö, kouluhalli- veydenhoitohenkilökunnalle, opettajille, kun-
16412: tus, lääkintöhallitus, kouluterveydenhuolto, nan toimi- ja luottamushenkilöille, kansalais-
16413: Opettajien Ammattijärjestö ( OAJ), Kunnallis- järjestöjen edustajille jne.
16414: liitto, raittiusjärjestöt, Alko ja Alkoholipoliit- - tiedotteiden ja esitteiden valmistus ja
16415: tinen tutkimuslaitos. Työryhmä järjesti elokuus- jako koteihin, kouluihin, nuorille ns. avain-
16416: sa 1982 koulujen terveydenhoitohenkilökunnal- henkilöiden välityksellä,
16417: le koulutustilaisuuden, jossa käsiteltiin mahdol- - työskentely paikallistasolla kampanja-
16418: lisuuksia tehostaa huumeiden käytön ennalta aineiston avulla tarkasti rajattuihin kohderyh-
16419: ehkäisevää ja vähentävää toimintaa. miin.
16420: Yhteistyö eri tahojen välillä nuorten huu- 3. Seuranta
16421: meiden käyttöä koskevissa asioissa on nyt ke- - selvitetään kampanjan onnistuneisuus ja
16422: hittymässä. Mahdollisuudet kodin ja koulun suunnitellaan jatkotoimenpiteet.
16423: väliseen yhteistyöhön on tiedostettu; samoin Anotusta summasta käytetään n. 30 000 mk
16424: on tiedostettu poliisin rooli huumeiden käytön suunnitteluun, n. 300 000 mk toteutukseen ja
16425: ennalta ehkäisijänä ja huumeongelmaisten hoi- n. 30 000 mk seurantaan ja jatkotoimenpitei-
16426: toon ohjaajana. Tulisi selvittää myös, mitä siin.
16427: uusia tahoja yhteistyöhön voitaisiin saada mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16428: kaan. nioittaen,
16429: Edellä mainitun työryhmän mielestä yhteis-
16430: työn lisääminen, eri ammattiryhmiin kuuluvien, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16431: nuorten parissa työskentelevien henkilöiden den 1983 tulo- ja menoarvioon 360 000
16432: kouluttaminen ja tiedottamisen lisääminen ovat markan määrärahan käytettäväksi huu-
16433: tärkeimpiä päämääriä lähivuosina nuorten huu- mausainevalistuskampanjan toteuttami-
16434: meiden käytön ennalta ehkäisemiseksi ja vä- seen.
16435: hentämiseksi. Yhtenä osana tätä koko kansan
16436: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
16437:
16438: Boris Renlund Ole Ndrrback Gunnar Häggblom
16439: Helvi Hyrynkangas Jutta Zilliacus Hannele Pokka
16440: Håkan Malm
16441: 1982 rd. 1217
16442:
16443: Finansmotion nr 1080
16444:
16445:
16446:
16447:
16448: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag tili Fritidsfrämjandet r.f.
16449: för renoveringar och för amortering av lån
16450:
16451:
16452: Tili Riksdagen
16453:
16454: Fritidsfrämjandet är en organisation, som Då Fritidsfrämjandet utför en väldigt viktig
16455: bildades år 1972 av de svenska nykterhets- ideell verksamhet, är det av yttersta vikt att
16456: organisatione-:na MHF, FSN och IOGT. Mål- de kunde få stöd i olika former, för att kunna
16457: sättningen var att främja nykterhetsrörelsens bredda sin verksamhet, närmast då tili olika
16458: fritidsverksamhet och skolningsverksamhet slag av förbättringar.
16459: genom att få en egen kurs- och lägergård vid Hänvisande tili ovan stående föreslås vörd-
16460: sidan av fjällstugan Raitismaja. samt,
16461: Fritidsfrämjandet har rätt stora lån sedan
16462: deras egentliga kursgård Bulleråsen förbättrats att Riksdagen i statsförslaget för år
16463: och fått tre övernattningsstugor. Verksam- 1983 måtte uppta ett anslag om
16464: heten ger en viss inkomst, men det mesta 100 000 mark för Fritidsfrämjandet r.f.
16465: slukas av driftskostnaderna, varför det är för renoveringar och amortering av
16466: oerhört svårt för Fritidsfrämjandet att få me- upptagna lån.
16467: del tili renoveringar, amorteringar och räntor.
16468: Helsingfors den 30 september 1982
16469:
16470: Boris Renlund Jutta Zilliacus
16471: Ole Norrback Håkan Malm
16472:
16473:
16474:
16475:
16476: 1.53 088200412K
16477: 1218 1982 vp.
16478:
16479: Raha-asi:a-aloite n:o 1080 Suomennos
16480:
16481:
16482:
16483:
16484: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Fritidsfrämjandet-nimi-
16485: selle yhdistykselle uudistustöihin ja lainojen lyhentämiseen
16486:
16487:
16488: Eduskunnalle
16489:
16490: Fritidsfrämjandet on järjestö, joka perustet- roja uudistustöihin, velan lyhennyksiin ja kot-
16491: tiin vuonna 1972 ruotsinkielisten raittiusjärjes- koihin. Kun Fritidsfrämjandet harjoittaa erit-
16492: töjen MHF, FSN ja IOGT toimesta. Tavoit- täin tärkeätä aatteellista toimintaa, olisi äärim-
16493: teena oli edistää raittiusliikkeen vapaa-ajan mäisen tärkeätä, että se saisi tukea eri muo-
16494: toimintaa ja koulutustoimintaa hankkimalla doissa toimintansa laajentamiseksi; tämä kos-
16495: oma kurssi- ja leiritalo Raitismajan tunturimö- kisi lähinnä erilaisia parannuksia.
16496: kin lisäksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16497: Fritidsfrämjandetilla on melko suuret lainat nioittavasti,
16498: sen jälkeen kun sen varsinaista kurssitaloa
16499: Bulleråsenia on korjattu ja sen yhteyteen ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16500: kennettu kolme yöpymistupaa. Toiminta tuot- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
16501: taa jonkin verran tuloa, mutta suurin osa me- markkaa Fritidsfrämjandet r.f. -nimisel-
16502: nee ylläpitokustannuksiin, minkä vuoksi Fri- le yhdistykselle uudistustöitä ja laino-
16503: tidsfrämjandetin on erittäin vaikeata saada va- jen lyhentämistä varten.
16504: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
16505:
16506: Boris Renlund Jutta Zilliacus
16507: Ole Norrback Håkan Malm
16508: 1982 rd. 1219
16509:
16510: Finansmotion nr 1081
16511:
16512:
16513:
16514:
16515: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för planering av effekti-
16516: verad vård av långtidssjuka i kommuner med hög åldrings-
16517: procent
16518:
16519:
16520: Till Riksdagen
16521:
16522: Aldersstrukturen i Finland håller på att hovet. Detta samtidigt som de värst drabbade ·
16523: genomgå en allt snabbare förändring. Det föds kommunerna ofta har en mycket hög arbets-
16524: allt färre barn och en allt större del av be- löshet.
16525: folkningen utgörs av pensionärer. Flykten från Med hänvisning tili ovan stående föreslår
16526: landsbygden har för många skärgårds- och undertecknade vördsamt,
16527: landsbygdskommuner ytterligare försvårat si-
16528: tuationen. På grund av detta består vårdtagar- att Riksdagen i statsförslaget för år
16529: na inom den organiserade hemsjukvården och 1983 måtte uppta ett anslag på 100 000
16530: på hälsocentralernas bäddavdelningar i allt mark för planering av en effektiverad
16531: högre grad av mycket tungskötta långvårds- vård av långtidssjuka inom ramen för
16532: patienter. hemsjukvård och vård på hälsocentra-
16533: Detta ställer mycket stora krav på sjuk- lernas bäddavdelningar i kommuner
16534: vårdspersonalen, som antalsmässigt inte har med en hög åldringsprocent.
16535: kunnat utökas i takt med det tilltagande be-
16536: Helsingfors den 28 september 1982
16537:
16538: Boris Renlund Jutta Zilliacus Henrik Westerlund
16539: Ole Norrback Håkan Malm Gunnar Häggbolm
16540: 1220 1982 vp.
16541:
16542: Raha-asia-alo'ite n:o 1081 Suomennos
16543:
16544:
16545:
16546:
16547: Renlund ym.: Määrfu-ahan osoi'ttamisesta vanhusvoittoisten kun-
16548: tien pitkäaikaissairaiden tehostetun hoidon suunnitteluun
16549:
16550:
16551: Eduskunnalle
16552:
16553: Suomen väestön ikärakenne on alkanut lanne on tällainen samalla kun tässä suhteessa
16554: muuttua yhä nopeammin. Lapsia syntyy entis- vaikeimmassa asemassa olevien kuntien työttö-
16555: tä vähemmän ja eläkeläiset muodostavat yhä myys on hyvin suuri.
16556: suuremman osan väestöstä. Maaltapako on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16557: useiden saaristo- ja maaseutukuntien kohdalla nioittavasti,
16558: edelleen vaikeuttanut tilannetta. Tästä syystä
16559: ovat järjestetyn kotisairaanhoidon ja terveys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16560: keskusten vuodeosastojen potilaat yhä lisään- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
16561: tyvässä määrin vaikeasti hoidettavia pitkä- markan määrärahan pitkäaikaissairaiden
16562: aikaispotilaita. tehostetun hoidon suunnittelemiseksi
16563: Tämä asettaa hyvin suuret vaatimukset hoi- kotisairaanhoidon ja terveyskeskusten
16564: tohenkilökunnalle, jonka lukumäärää ei voida vuodeosastojen puitteissa niissä kun-
16565: lisätä niin nopeasti kuin tarve edellyttäisi. Ti- nissa, joissa vanhusten määrä on suuri.
16566: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
16567:
16568: Boris Renlund Jutta Zilliacus Henrik Westerlund
16569: Ole Norrback Håkan Malm Gunnar Häggblom
16570: 1982 vp. 1221
16571:
16572: Raha-asila-aloite n:o 1082
16573:
16574:
16575:
16576:
16577: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lähetysjär-
16578: jestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen
16579:
16580:
16581: Eduskunnalle
16582:
16583: Hallitus on budjettiesityksessään lisännyt lä- sätä. Erityisen ongelmallisena koetaan tällä het-
16584: hetysjärjestöjen kehitysyhteistyöhön varattua kellä järjestöiltä vaadittava korkea omavastuu-
16585: määrärahaa ilahduttavasti 8 miljoonaan mark- osuus. Kehitysyhteistyömäärärahojen saannin
16586: kaan. Korotettu määräraha ei kuitenkaan lä- ehtoja tulisikin tuntuvasti lieventää, kuten mm.
16587: hellekään vastaa vielä muiden Pohjoismaiden eduskunnan valtiovarainvaliokunnan tarkastus-
16588: tasoa. jaosto on todennut.
16589: Kehitysyhteistyökysymyksiä läheltä seuran- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16590: neet myöntävät sen kiistattoman tosiasian, että nioittaen,
16591: lähetysjärjestöjen kautta tapahtuva kehitystyö
16592: on tehokkainta toimintaa kehitysmaiden autta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16593: miseksi pitkällä tähtäyksellä. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
16594: Lähetysjärjestöillä on tällä hetkelläkin useita 24.30.67 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
16595: toteuttamiskelpoisia projekteja, joiden toteut- käytettäväksi lähetysjärjestöjen kehitys-
16596: taminen on kiinni rahasta. Tämän vuoksi mie- yhteistyön tukemiseen.
16597: lestämme lähetysjärjestöjen avustuksia tulisi Ii-
16598: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
16599:
16600: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen Sauli Hautala
16601: Antero Juntumaa Jorma Fred Esko Almgren
16602: Impi Muroma Väinö Rautiainen Asser Stenbäck
16603: 1222 1982 vp.
16604:
16605: Raha-asia-aloite n:o 1083
16606:
16607:
16608:
16609:
16610: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
16611: tuksena opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen
16612:
16613:
16614: Eduskunnalle
16615:
16616: Nuorten ja opiskelijoiden asunto-oloja tulisi varaamaila määrärahan käytettäväksi avustuksi-
16617: parantaa lisäämällä valtion tukitoimia sellaiselle na opiskelija-asuntoyhtiöiden omaan pääomaan.
16618: asuntotuotannolle, joka on nuorille sopivaa. Avustuksen tulisi olla suuruudeltaan vähintään
16619: Opiskelija-asuntoja tulisi rakentaa opiskelija- 10 % talon hankinta-arvosta. Kohteille myön-
16620: asuntotarvetta vastaavasti niille paikkakunnille, nettävien valtion asuntolainojen laina-aika tulisi
16621: joilla on enemmän pysyviä opiskelijapaikkoja pidentää 40 vuoteen. Vain nämä ovat riit-
16622: ja jotka keräävät paljon opiskelijoita paikka- tävän tehokkaita keinoja pitämään asumiskus-
16623: kunnan ulkopuolelta. tannukset kurissa.
16624: Muilla paikkakunnilla opiskelija-asuntojen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16625: riittävyys tulisi turvata osana kunnan vuokra- nioittaen,
16626: asuntotuotantoa.
16627: Opiskelija-asumisen ongelmana on asuntojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16628: riittämättömyyden lisäksi myös korkeat asu- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
16629: miskustannukset, joihin ovat syynä korkeat pää- 26.12.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
16630: omakustannukset. Tämä johtuu talojen rahoi- käytettäväksi valtionavustuksena opis-
16631: tusrakenteesta (koko talo rakennettu velaksi). kelija-asuntojen omapääomaosuuteen.
16632: Valtion tulisikin hillitä asumiskustannuksia
16633: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
16634:
16635: Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
16636: Sauli Hautala Jorma Fred
16637: Väinö Rautiainen
16638: 1982 vp. 1223
16639:
16640: Raha-asia-alohe n:o 1084
16641:
16642:
16643:
16644:
16645: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolai-
16646: noihin
16647:
16648:
16649: Eduskunnalle
16650:
16651: Asuntopula maassamme on edelleen vaikea. reja kohtaan. Kuitenkin juuri heitä tulisi auttaa
16652: Erityisen vaikeaa on tällä hetkellä nuorten per- elämän alkuun saamaan oma koti ja hankki-
16653: heiden ensiasunnon saanti. maan lapsia, sillä kolmatta lasta ei voi syn-
16654: Nuorten perheiden ensiasunnon saantia on nyttää ennen kuin on synnyttänyt ensimmäisen
16655: yritetty helpottaa ottamalla käyttöön asunto- ja toisen lapsen.
16656: säästöpalkkiojärjestelmä sekä korkotuki nuor- Asuntolainajärjestelmän heikkoutena on myös
16657: ten perheiden ensiasunnon hankkimiseen ote- ahtaat tulorajat, jotka vaikuttavat varsinkin
16658: tuille lainoille. Tämä järjestelmä on osittain pääkaupunkiseudulla. Tällä alueellahan ansio-
16659: mitätöitynyt pienten asuntojen nopeaan hin- taso on pakostakin muuta maata korkeampi
16660: nannousuun kysynnän kasvun seurauksena. johtuen juuri huomattavasti korkeammista asu-
16661: Jotta kysyntäolosuhteisiin voitaisiin vaikut- miskustannuksista. Näin ollen tulorajoja tulisi
16662: taa, olisi voimakkaasti lisättävä nuorille pareil- korottaa nykyisestä.
16663: le soveltuvien pienasuntojen rakentamista niillä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16664: paikkakunnilla, joissa asuntojen kysyntä ylittää nioittaen,
16665: tarjonnan.
16666: Ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyvien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16667: asuntolainojen osalta kehitys näyttää kuitenkin 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
16668: päinvastaiselta. Budjettiesityksen perusteluissa 26.12.83 lisäyksenä 100 000 000 mark-
16669: kaavaillaan, ettei 55-60 prosentin asuntolai- kaa käytettäväksi erityisesti pienasunto-
16670: noja myönnettäisi lainkaan perheille, joissa on tuotannon lzsäämiseen tulorajojen ko-
16671: 1
16672:
16673: vähemmän kuin kolme lasta. Vaikka rajoitusta rotuksesta aiheutuviin lisälainakustan-
16674: voidaan väestöpoliittisesti pitää oikeansuuntai- nuksiin sekä täysimääräisten lainojen tur-
16675: sena, on se kuitenkin kohtuuton nimenomaan vaamiseen myös yksi- ja kaksilapsisille
16676: kodinperustamisvaiheessa olevia nuoria aviopa- perheille.
16677: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
16678:
16679: Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
16680: Sauli Hautala Jorma Fred
16681: Väinö Rautiainen
16682: 1224 1982 vp.
16683:
16684: Raha-asia-aloite n:o 1085
16685:
16686:
16687:
16688:
16689: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirkkososiologian
16690: professorin viran perustamiseen Helsingin yliopistoon
16691:
16692:
16693: Eduskunnalle
16694:
16695: Kirkkososiologia, joka tutkii kirkon toimin- 1974-1975 ................... . 33 kpl
16696: taa sosiologisesta näkökulmasta sekä kirkon (viimeinen vuosi, jolloin oli professori)
16697: suhdetta yhteiskuntaan, on vuosia ollut vailla 1975-1976 ................... . 11 kpl
16698: vakinaista professorinviran haltijaa edellisen 1976-1977 ................... . 9 kpl
16699: professorin tultua nimitetyksi piispanvirkaan. 1977-1978 ................... . 7 kpl
16700: Kirkkososiologia on ollut itsenäisenä oppiai- 1978-1979 ................... . 9 kpl
16701: neena Helsingin yliopiston teologisessa tiede- 1979-1980 ................... . 10 kpl
16702: kunnassa vuodesta 1970. Alan opetusta ja tut-
16703: kimusta varten on myös oma jaosto käytän- Kehitys ilmentää, että professorin puuttumi-
16704: nöllisen teologian laitoksessa. Vuosina 1970- sesta johtuva aineen horjuva asema aiheuttaa
16705: 197 4 oppiaineesta vastasi henkilökohtainen yli- sen, että osa seminaarin käyneistä vaihtaa pää-
16706: määräinen professori. Kun viran haltija siirtyi ainetta ja osallistuu uuden aineen seminaariin,
16707: vuoden 1975 alusta toiseen tehtävään, kirkko- osa keskeyttää opintonsa kokonaan ja lähes
16708: sosiologiaa on voitu opiskella vain käytännölli- kaikkien opinnot viivästyvät. Samat ilmiöt ovat
16709: sen teologian linjalla. Vastuuta kirkkososiolo- nähtävissä jatko-opiskelijoiden osalta. Tämä on
16710: gian opinnoista on jaettu muille käytännöllisen resurssien erittäin epätaloudellista käyttöä.
16711: teologian professoreille, mutta näiden edusta- Teologinen tiedekunta onkin asettanut kirk-
16712: mien alojen opiskelijamäärät ovat jo muutenkin kososiologian professorin saamisen kiireellisyys-
16713: tiedekunnan suurimpia. Kirkkososiologian kak- järjestyksessä ensimmäiselle sijalle virkajärjeste-
16714: si assistenttia joutuvat suurelta osalta vastaa- lyissään.
16715: maan aineen opetuksesta ja tutkimuksesta. Ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16716: neessa on lisäksi kolme dosenttia. nioittavasti,
16717: Oman professorin puuttumisesta huolimatta
16718: kirkkososiologia on säilynyt suosittuna aineena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16719: Niinpä sen laudaturseminaareihin osallistuu vuo- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
16720: sittain yli 20 opiskelijaa. Kuitenkin kehityk- 29.10.01 200 000 markkaa kirkkososio-
16721: sessä on nähtävänä huolestuttavia piirteitä. Se- logian professorin vakinaisen viran pe-
16722: minaarien osanottajamäärien korkeina pysymi- rustamiseksi Helsingin yliopistoon.
16723: sestä huolimatta ovat valmistuneiden pro gradu
16724: -töiden määrät olleet lukuvuosittain seuraavat:
16725: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
16726:
16727: Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
16728: Sauli Hautala Jorma Fred
16729: Väinö Rautiainen
16730: 1982 vp. 1225
16731:
16732: Raha-asia-aloite n:o 1086
16733:
16734:
16735:
16736:
16737: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
16738: apuna Suomen Kansanopistoyhdistyksen ja Suomen kirjasto-
16739: seuran toiminnan tukemiseksi
16740:
16741:
16742: Eduskunnalle
16743:
16744: Laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestö- toiminnalle asetettuja vaatimuksia vastaavasti.
16745: jen valtionapua esitetään momentilla 29.57.54 Nämä järjestöt ovat kamppailleet pienen henki-
16746: 1,6 milj. mk seuraaville järjestöille: lökunnan ja niukkojen taloudellisten resurssien
16747: Kansalais- ja työväenopistojen liitto kanssa.
16748: Suomen Kansanopistoyhdistys Valtion tulo- ja menoarvion momentin
16749: Suomen kirjastoseura 29.57.54 alamomentilla 2 esitetty 900 000
16750: Kristillisyhteiskunnallinen työkeskusliitto mk Kansalais- ja työväenopistojen liiton toimin-
16751: Iltaoppikoulujen liitto taan on kohtuuton ja merkitsee entisestäänkin
16752: jälkeenjääneiden toiminta-avustusten pienenty-
16753: Aikaisemmin kyseisen määrärahan ovat jaka- mistä ja siten vakavaa iskua Suomen Kansan-
16754: neet Kansalais- ja työväenopistojen liitto, Suo- opistoyhdistyksen ja Suomen kirjastoseuran,
16755: men Kansanopistoyhdistys ja Suomen kirjasto- valtakunnallisesti tunnustettujen ja tärkeitten
16756: seura, jotka ovat valmistelleet esityksen määrä- sivistysjärjestöjen toimintaan.
16757: rahojen keskinäisestä jaosta kansansivistyslauta- Edellä sanotun perusteella katsomme, että
16758: kunnalle. Opetusministeriö on kansansivistys- vuoden 1983 tulo- ja menoarviosta alamomentin
16759: lautakunnan esityksestä tehnyt päätöksen järjes- 29.57 .54.2 (Laitosmuotoisen sivistystyön kes-
16760: tökohtaisista määrärahoista. Vuonna 1982 Kan- kusjärjestöjen valtionapu) perusteluista olisi
16761: salais- ja työväenopistojen liitto sai 67 4 000 poistettava lausuma "Alamomentin määrärahas-
16762: mk, Suomen Kansanopistoyhdistys 390 000 mk ta saadaan käyttää 900 000 mk Kansalais- ja
16763: ja Suomen kirjastoseura 250 000 mk valtion- työväenopistojen liiton osuutena" tai että sano-
16764: apua. Viime vuosina Kansalais- ja työväenopis- tulle alamomentille olisi otettava lisämääräraha
16765: tojen liitto on saanut n. 50 % laitosmuotoisten Suomen Kansanopistoyhdistyksen ja Suomen
16766: sivistysjärjestöjen valtionapujen kokonaismää- kirjastoseuran toiminnan tukemiseen.
16767: rästä. Mainittakoon, että Kansalais- ja työväen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16768: opistojen liitto on saanut 50 % myös niistä li- taen,
16769: säyksistä, jotka eduskunta on tehnyt raha-asia- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16770: aloitteiden pohjalta kyseiselle momentille ja 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
16771: tarkoittanut ne tasapuolisesti kaikkien kolmen 29.57.54 alamomentille 2 lisäyksenä
16772: keskusjärjestön toimintaan. Tästä syystä Suo- 500 000 markkaa valtionapuna Suomen
16773: men Kansanopistoyhdistyksen ja Suomen kir- Kansanopistoyhdistyksen ja Suomen
16774: jastoseuran valtionavun osuus ei ole kasvanut kirjastoseuran toiminnan tukemiseksi.
16775: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
16776:
16777: Olavi Ronkainen Asser Stenbäck Vä~nö Rautiainen
16778: Sauli Hautala Jorma Fred Paavo Vesterinen
16779:
16780:
16781:
16782:
16783: 154 088200412!(
16784: 1226 1982 vp.
16785:
16786: Raha-asW,.aloite n:o 1087
16787:
16788:
16789:
16790:
16791: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
16792: apuna raittiustyöhön ja alkoholijuomista aiheutuvien hait-
16793: tojen ehkäisemiseen
16794:
16795:
16796: Eduskunnalle
16797:
16798: Valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvottelu- tulo- ja menoarvioon 8,4 miljoonaa markkaa
16799: kunta esitti jo 18. 3. 1977 päivätyssä kirjees- ja vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon 9,1 mil-
16800: sään, että raittiustyöhön tarkoitettu määräraha joonaa markkaa.
16801: olisi korotettava niin, että se vastaa 1,50 mark- Näyttää kuitenkin siltä, että alkoholin hait-
16802: kaa asukasta kohti. Palkkatason nousu ja mui- tavaikutukset kasvavat nopeammin kuin niiden
16803: den kustannusten lisääntyminen edellyttävät, torjumiseen käytettävät varat. Siksi on tulo-
16804: että raittiusjärjestöjen valtionapu pysyy vähin- ja menoarvioon merkittyä rahamäärää pidettä-
16805: tään rahanarvon alenemista vastaavana, esitti vä liian pienenä.
16806: neuvottelukunta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16807: Alkoholikomitea oli 27. 6. 1978 jättämässään nioittavasti,
16808: mietinnössä sitä mieltä, että raittiusjärjestöjen
16809: toiminnan ja muun alkoholihaittojen ehkäisyyn että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16810: tähtäävän kansalaistoiminnan tehostamiseksi den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
16811: määrärahoja olisi lisättävä. Hallitus onkin esit- tille 33.51.50 lisäyksenä 1 700 000
16812: tänyt vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon rait- markkaa käytettäväksi raittiustyöhön
16813: tiustyöhön käytettäväksi valtionapuna 5,9 mil- sekä alkoholijuomista aiheutuvien hait-
16814: joonaa markkaa, vuoden 1981 tulo- ja meno- tojen ehkäisemiseen.
16815: arvioon 7,1 miljoonaa markkaa, vuoden 1982
16816: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
16817:
16818: Olavi Ronkainen Jorma Fred Esko Almgren
16819: Impi Muroma Väinö Rautiainen Asser Stenbäck
16820: Erkki Korhonen Sauli Hauta~ Antero Juntumaa
16821: 1982 vp. 1227
16822:
16823: Rah&-asia.-alo~te n:o 1088
16824:
16825:
16826:
16827:
16828: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lapsilisien ko-
16829: rottamiseen
16830:
16831:
16832: Eduskunnalle
16833:
16834: Hallituksen esitykseen sisältyy lapsilisien Erittäin kipeänä ongelmana tunnetaan per-
16835: korottaminen 8 % :lla ensi vuoden lokakuun heissä se, että lapsilisä lakkaa lapsen täytettyä
16836: alusta lukien. Kun useat hinnat nousevat vuo- 16 vuotta. Moni nuori ei tällöin kuitenkaan
16837: den alusta, joka tapauksessa ennen lokakuuta, saa työtä ja usea jatkaa koulunkäyntiään, jol-
16838: merkitsee korotusten siirtäminen aina Iokakuul- loin menot ovat erittäin suuret. Tämän vuoksi
16839: Ie asti asiallisesti lapsilisien rcaaliarvon alene- olisi välttämätöntä ulottaa lapsilisät koskemaan
16840: mista ensi vuoden aikana. Olisikin välttämä- myös 16-17-vuotiaita nuoria.
16841: töntä, että lapsilisien korotus tapahtuisi vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16842: meistään huhtikuun alussa.
16843: Lapsilisien korotuksen mitoittaminen tuskin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16844: inflaation mukaiseksi ei mielestämme ole riit- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
16845: tävä. Lapsiperheiden tukeminen nykyistä enem- 33.15.52 lisäyksenä 200 000 000 mark-
16846: män olisi välttämätöntä, sillä lasten aiheutta- kaa lapsilisien korottamiseksi.
16847: mat kustannukset ovat monille perheille lähes
16848: ylivoimaisia. Ensi vuoden aikana lapsilisiin olisi
16849: saatava ainakin 15 % :n korotus.
16850: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
16851:
16852: Irma Rosnell P. Puhakka
16853: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
16854: Inger Hirvelä
16855: 1228 1982 vp.
16856:
16857: Raha-asia-aloite n:o 1089
16858:
16859:
16860:
16861:
16862: Ruotsalainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saariston
16863: ympäristönhoitoavustuksiin
16864:
16865:
16866: Eduskunnalle
16867:
16868: Saariston kehityksen edistämisestä annettu helpottaisivat siten saaristoalueiden työllisyys-
16869: laki ( 484/81) sisältää säännöksen ympäristön- tilannetta.
16870: hoitoavustuksista. Kuluvan vuoden tulo- ja Saariston suojelualueiden työleireistä on ker-
16871: menoarviossa tähän tarkoitukseen varattu tynyt myönteistä kokemusta. Myös vapaaehtoi-
16872: 200 000 markan määräraha on osoittautunut sia työleirejä tulee voida rahoittaa kyseiseltä
16873: riittämättömäksi. Näin ollen myös hallituksen momentilta.
16874: budjettiesitykseen sisältyvä 220 000 markan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16875: määräraha ensi vuodelle on liian pieni.
16876: Tarve saariston maisemansuojeluun, kulttuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16877: rihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suoje- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
16878: luun ja kunnostukseen sekä perinteisten laidun- 26.73.62 lisäyksenä hallituksen esityk-
16879: maiden kunnostamiseen on jatkuvasti suuri. seen verrattuna 280 000 markkaa saa-
16880: Nämä toimenpiteet ovat työvoimavaltaisia ja riston ympäristönhoitoavustuksiin.
16881: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
16882:
16883: Unto Ruotsalainen Pertti Hietala
16884: Olavi Ronkainen Maija Rajantie
16885: 1982 vp. 1229
16886:
16887: Raha-asia-aloite n:o 1090
16888:
16889:
16890:
16891:
16892: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistystyön
16893: Liitolle opinto- ja kulttuuritoiminnan kokeiluun ja kehittämi-
16894: seen
16895:
16896:
16897: Eduskunnalle
16898:
16899: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16900: delle 1983 momentin 29.57.54 alamomenttiin
16901: 1 liittyen toteamme, ettei esitetty määräraha että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16902: ole riittävä sivistysjärjestökohtaiseen toiminnan 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
16903: edistämiseen. Katsomme, että Kansan Sivistys- 29.57.54 uudelle alamomentille 800 000
16904: työn Liitto ei ole voinut opinto- ja kulttuuri- markan määrärahan Kansan Sivistystyön
16905: toiminnan luonteen mukaisesti kehittää alueel- Liitolle alueellisen ja paikallisen opinto-
16906: lista ja paikallista toimintaa. ja kulttuuritoiminnan kokeiluun ja ke-
16907: hittämiseen.
16908: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
16909:
16910: Unto Ruotsalainen Kati Peltola
16911: 1230 1982 vp.
16912:
16913: Raha-asia-aloite n:o 1091
16914:
16915:
16916:
16917:
16918: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta rehntehtaan ja vil-
16919: jan varmuusvaraston sijoittamiseksi Ristiinaan
16920:
16921:
16922: Eduskunnalle
16923:
16924: Rehntehtaitten ja viljan varmuusvarastojen rata. Suotuisat vesi- ja rautatieyhteydet tekevät
16925: sijaintiin liittyvät oleellisesti myös kuljetuskysy- kuljetukset edullisiksi ajatellen myös energia-
16926: mykset. Rehutehtaiden ja viljan varmuusvaras- kysymystä.
16927: tojen tulee sijaita liikenteellisesti edullisilla Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
16928: paikoilla. Ristiinan kuntaan onkin erinomaiset
16929: liikenneyhteydet. Kuntaan johtavat valtatiet että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16930: n:o 13 ja 15. Valtatie n:o 5:lle on matkaa den 1983 tulo- ja menoarvioon
16931: vain 17 kilometriä. Myös vesiyhteydet ovat 1 500 000 markkaa rehutehtaan ja vil-
16932: hyvät. Saimaan kanavalta pääsee vesi-teitse Ris- jan varmuusvaraston rakentamista var-
16933: tiinan syväsatamaan. Vuodesta 1979 lähtien on ten Ristiinan kuntaan.
16934: ollut käytettävissä myös Ristiinan ,teollisuus-
16935: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
16936:
16937: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
16938: Pertti Hietala Mauri Miettinen
16939: Olavi Ronkainen
16940: 1982 vp. 1231
16941:
16942: Raha-asia-aloite n:o 1092
16943:
16944:
16945:
16946:
16947: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden sivu-
16948: elinkeinojen edistämiseen tähtäävien pienyrittäjäkurssien jär-
16949: jestämiseksi Mikkelin läänissä
16950:
16951:
16952: Eduskunnalle
16953:
16954: Mikkelin läänin alueella järjestävät kurssi- sia. Jos kiintiötä voitaisiin nostaa, olisi Mikke-
16955: muotoista koulutusta pienyritystoiminnan edis- lin työvoimapiitiliä työvoimaministeriön ilmoi-
16956: tämiseksi Helsingin yliopisto (Lahden kurssi- tuksen mukaan mahdollisuus saada lisää kurssi-
16957: osasto), Kuopion korkeakoulu ja Lappeenran- paikkoja maatalouden sivuelinkeinoihin liitty-
16958: nan teknillinen korkeakoulu. Mikkelin työvoi- vän yritystoiminnan edistämiseen.
16959: mapiirin osuus korkeakouluille varatusta vuosi- Koska Kuopion korkeakoulu yhteistyössä
16960: kiintiöstä ( 1 400 aloituspaikkaa v. 1983) on Mikkelin työvoimapiirin kanssa on kiinnostu-
16961: kaksi kurssia eli 40 oppilasta. Vuoden 1983 nut maatalouden pienyrittäjäkurssien järjestä-
16962: kurssit on varattu Sysmän maatalousyrittäjä- misestä Mikkelin läänin alueella, uusien kurs-
16963: kurssiin (Helsingin yliopisto) ja Savonlinnan sien järjestäminen edellyttää kuitenkin kurssien
16964: yrittäjäkurssiin, lähinnä teollisuus (Lappeen- aloituspaikkamäärän nostamista.
16965: rannan teknillinen korkeakoulu), yht. 40 aloi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
16966: tuspaikkaa.
16967: Työvoimapiiri on neuvotellut työvoimaminis- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16968: teriön kanssa lisäkiintiöstä Mikkelin lääniin, den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
16969: joka on maamme pienyritysvaltaisimpia läänejä. markkaa maatalouden pienyrittäjäkurs-
16970: Kuitenkin vuoden 1983 korkeakouluille varat- sien järjestämiseen yhteistyössä Kuopion
16971: tu kiintiö on mitoitettu siten, että Mikkelin korkeakoulun ja Mikkelin työvoimapii-
16972: työvoimapiiri saa edelleenkin vain kaksi kurs- rin kanssa.
16973: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
16974:
16975: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
16976: Pertti Hietala Olavi Ronkainen
16977: 1232 1982 vp.
16978:
16979: Raha-asiJa..aloite n:o 1093
16980:
16981:
16982:
16983:
16984: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin ka-
16985: latalouden kehittämiseen
16986:
16987:
16988: Eduskunnalle
16989:
16990: Kalataloudella Mikkelin läänissä on hyvät niitä kalastajia, joiden tuotanto ·tapahtuu pie-
16991: kehittymisen edellytykset, sillä Mikkelin Läänis- nissä yksiköissä pääasias,sa toisena ammatdna.
16992: sä on vesipinta-alaa yli puoli mHjoonaa hehtaa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
16993: ria. Kalatalous ei ole kuitenkaan kehittynyt
16994: sillä tavoin, että vuosittainen vesien tuotto että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16995: otettaisiin talteen. Tämä edellä mainittu johtuu den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
16996: lähinnä siitä, että edellytykset kalan markki- markkaa käytettäväksi kalan keskitetyn
16997: noinnille eivät ole riittävät. Lain kalansaaliin markkinoinnin tehostamiseen Mikkelin
16998: jäittämisestä tultua voimaan ovat kalan mark- läänin alueella luomalla läänin alueelle
16999: kinointiedellytykset edelleen heikentyneet. Eri- kalan keräily-, vastaanotto- ja kuljetus-
17000: tyisesti markkinoimisongelmat ovat koetelleet järjestelmä.
17001: Helsing1ssä 29 päivänä :syyskuuta 1982
17002:
17003: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
17004: Pertti Hietala Mauri Miettinen
17005: Olavi Ronkainen
17006: 1982 vp. 1233
17007:
17008: Raha-asia-aloite n:o 1094
17009:
17010:
17011:
17012:
17013: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Lusin
17014: maantien parantamiseen
17015:
17016:
17017: Eduskunnalle
17018:
17019: Maantieliikenteen jatkuvasti viikastuessa eri- pungin alueella 5-tien nelikaistaistamisen ja
17020: tyisesti sellaiset paikkakunnat, joiden halki kul- uuden kevyen liikenteen sillan rakentamisen
17021: kee valtakunnallisia pääteitä, joutuvat taloudel- Jyrängönvirran yli, jolloin siltakin muuttuu
17022: listen rasitusten lisäksi kärsimään päätieliiken- nelikaistaiseksi.
17023: teen ruuhkautumisesta monin tavoin. Ruuhkien Heinolassa Jyrängön vesistökapeikon yli joh-
17024: haittavaikutukset ulottuvat useille elinkeinoelä- tava kaksiosainen 1 + 1 -kaistainen valtatien
17025: män aloille ja ennen kaikkea tuntuvat yksityis- n:o 5 silta on vesistön erottamien etelä- ja IJOh-
17026: ten kansalaisten työ-, koulu- yms. matkojen vai- joisosien välinen ainoa yhdysside. Lisäksi se on
17027: keutumisena. Heinolan kaupungin ja maalais- koko lähialueen ainoa Kymijoen vesistön ylit-
17028: kunnan kohdalla ovat kaupungin kautta kulke- tävä silta. Lähimmät vastaavat sillat ovat ala-
17029: van valtatien n:o 5 viikonloppuiset ruuhkau- virrassa 15 km:n ja ylävirrassa 30 km:n etäi-
17030: tumat toisinaan yli 10 kilometrin pituisia. Kau- syydellä. Sekä paikallisen että läpikulkuliiken-
17031: pungin sisäinen liikenne joutuu käyttämään Ky- teen ahtautuminen samalle sillalle on aiheutta-
17032: mijoen vesistön ylittävällä Jyrängön sillalla val- nut jatkuvaa ruuhkautumista sekä lisääntyviä
17033: takunnallisen liikenteen kanssa samaa reittiä. liikenneonnettomuuksia. Vuonna 1977 kaupun-
17034: Lahden ja Heinolan välillä on valtatiellä gin alueella on tilastoon tulleista 118 liikenne-
17035: n:o 5 tällä hetkellä em. sillan lisäksi useita mui- onnettomuudesta tapahtunut 43 kpl, eli 36,5
17036: takin liikennettä ruuhkauttavia kohteita. Näistä % valtatiellä tai sen välittömässä läheisyydessä.
17037: mainittakoon erikoisesti ns. Pyhäntaanmäki, vä- TVL:n v. 1975 suorittaman liikennelaskennan
17038: littömästi Mikkelin ja Hämeen läänien rajan mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenne Jy-
17039: eteläpuolella. rängön sillalla oli 10 000 henkilöautoyksikköä,
17040: Helsingistä Itä- ja Pohjois-Suomeen suun- kesän keskimääräisen vuorokausiliikenteen ol-
17041: tautuvan valtatien n:o 5 uusiminen moottori- lessa samana vuonna 11 900 henkilöautoyksik-
17042: tienä tai moottoriliikennetienä on edennyt niin köä. Epävirallisten havaintojen mukaan on syy-
17043: pitkälle, että moottoriliikennetie jatkuu jo Jär- tä otaksua liikennemäärien olevan edelleen kas-
17044: venpäähän Helsingistä. Suunnitelmia on laadittu vussa.
17045: niin, että tiepäätöstä lukuun ottamatta toteutta- Valtatien n:o 5 nelikaistaistaminen ja uuden
17046: miskelpoinen rakennussuunnitelma on lähes val- kevyen liikenteen sillan rakentaminen Heino-
17047: miina Heinolan pohjoispuolella olevaan Lusin laan sisältyvät TVL:n Mikkelin piirin toimen-
17048: risteykseen asti. Kun Lahden ohitustie, jonka pideohjelmaan siten, että rakentaminen saadaan
17049: rakentaminen on jo alkanut, valmistuu 1980- suoritettua kokonaisuudessaan vuoden 1982 ai-
17050: luvun alkuvuosina, liikenne ruuhkautuu entistä kana. Alustava kustannusarvio on 4,2 miljoonaa
17051: enemmän Lahden-Heinolan välille. markkaa. Mainitussa toimenpideohjelmassa han-
17052: Näin ollen valtatien n:o 5 parantamista tu- ke esiintyy nimikkeellä valtatie n:o 5 Mylly-
17053: lee ensin jatkaa Lahdesta Heinolaan ja edelleen kylä - Heinolan kylä - Heinolan kaupunki
17054: Lusiin ja vasta sen jälkeen välillä Järvenpää- ja maalaiskunta.
17055: Lahti. Kun valtakunnan liikenne edellä kerrotulla
17056: Koska moottoritiehanke Lahti-Lusi on mel- tavalla saadaan sujumaan Heinolan kaupungin
17057: koisen mittava investointi, vaatii se tieviran- läpi, jää pahimmaksi pullonkaulaksi väli Lahti-
17058: omaisten mukaan vaiheittaista toteuttamista. Vierumäki.
17059: Ensimmäinen vaihe käsittää Heinolan kau- Tämä väli on tarkoitus parantaa siten, että
17060: 155 088200412K
17061: 1234 Raha-asia-aloite n:o 1094
17062:
17063:
17064: vuosina 1983-1986 toteutettaneen moottori- Jyrängönvirran yli v. 1982 ja moottoriliikenne-
17065: liikennetiehanke välillä Kymijätvi-Vierumäki tien rakentaminen välille Kymijärvi-Vierumäki
17066: (so. Lahti-Vierumäki). Tämän moottoriliiken- v. 1983-1986 toteutetaan, parantaa se paitsi
17067: netien pituus on 17 km ja kustannusarvio Itä-Hämeen liikenneyhteyksiä koko valtakun-
17068: n. 86 miljoonaa markkaa. nan liikennettä, koska tien vaikutusalue kattaa
17069: Tämän jälkeen pitäisi rakentaa moottorilii- koko itäisen Suomen maan pohjoisimpla osia
17070: kennetienä väli Vierumäki-Heinola ja Heino- myöten,
17071: lan ohitustie aina Lusiin saakka. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17072: Pahimmat 5-tien ongelmakohdat ovat siten
17073: Heinolan kaupungin kohdalla sekä välillä Lah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17074: ti-Vierumäki. Kun Mikkelin ja Hämeen tie· 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17075: piirien esitykset, eli 5-tien nelikaistaistaminen markkaa l:äytettäväksi Lahden-Lusin
17076: ja uuden kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantien kunnostustöihin.
17077: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
17078:
17079: Unto Rudtsa1ainen .M:aija Rajantie
17080: Pertti Hietala Mauri Miettinen
17081: Olavi Ronkainen
17082: 1982 vp. 1235
17083:
17084: Raha-asia-aloite n:o 1095
17085:
17086:
17087:
17088:
17089: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
17090: . väylän rakentamiseksi Joroisten Kuvanssiin
17091:
17092:
17093: Eduskunnalle
17094:
17095: Välillä Kuvanssinjoki-Järvikylän tienhaara .TVL:n Mikkelin piiri onkin laatinut paran-
17096: Joroisten kunnassa valtatiellä n:o 5 on viime tamissuunnitelman, joka sisältää jalankulku- ja
17097: vuosien kuluessa tapahtunut useita kevyeen lii- pyörätien rakentamisen alussa mainitulle 3 810
17098: kenteeseen kohdistuneita vakavia liikenneonnet- metrin matkalle. Hankkeen kokonaiskustannuk-
17099: tomuuksia, joista monet ovat johtaneet kohta- set ovat 902 000 markkaa, joihin kunta osal-
17100: lokkaaseen kuolemaan. Kahden viimeisen vuo- listuisi 30 prosentilla eli 276 000 markalla.
17101: den aikana on tapahtunut 15 onnettomuutta, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17102: joista kaksi on johtanut polkupyöräilijän kuole-
17103: maan. Ko. tieosuudella koululaisten osuus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17104: hyvin suuri, sillä lähes sadan oppilaan Kuvans- 1983 tulo- ja menoarvioon 646 000
17105: sin koulu sijaitsee valtatien n:o 5 tuntumassa markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
17106: ja osa oppilaista joutuu kulkemaan vilkkaasti kentamiseksi Joroisten Kuvanssiin.
17107: liikennöityä valtatietä noin 1-5 kilometrin
17108: matkan.
17109: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
17110:
17111: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
17112: Pertti Hietala Mauri Miettinen
17113: Olavi Ronkainen
17114: 1236 1982 vp.
17115:
17116: Raha-asia-aloite n:o 1096
17117:
17118:
17119:
17120:
17121: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta jääteiden ja railo-
17122: lossin ylläpitokustannuksiin Savonlinnan saaristossa
17123:
17124:
17125: Eduskunnalle
17126:
17127: Jääteiden ja railolossien käyttö säännöllisenä lossia avatulla syväväylällä. Railolossi tulee pal-
17128: talvitieyhteytenä ei ole tiettävästi onnistunut velemaan lähinnä kevyen liikenteen tarpeita
17129: meren saaristoalueella, koska meren saarten saariston ja mantereen välillä, siksi kunnes ka-
17130: jäänmuodostus on eri talvina varsin erilaista. navaliikenne päättyy. Jääteiden ja railolossin
17131: Savonlinnan saaristossa taas jääolosuhteet hoito soveltuisikin luontevasti TVH:lle, jolla
17132: ovat niin hyvät, että jokatalvinen jäätieyhteys on hallussaan ammattitaito ja tarvittava kalus-
17133: Saaristoalueella on säännöllisesti hoidettavissa. to.
17134: Jäätieyhteyksien hoito on aikaisemmin toteutet- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17135: tu saaristoasukkaiden toimesta, joten saaristo-
17136: asukkaat ovat joutuneet melkoisiin taloudelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17137: siin uhrauksiin. Saimaan kanavan vuosittais- 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
17138: ten liikennejaksojen pidentyminen on kuitenkin markkaa käytettäväksi jääteiden ja railo-
17139: vaikeuttanut jäätieyhteyksien toimintaa, koska lossin ylläpitoon Savonlinnan saaristos-
17140: syväväylät on pidetty auki tammikuulle saakka. sa.
17141: TVH tulee alkavana talvena kokeilemaan railo-
17142: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
17143:
17144: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
17145: Pertti Hietala Mauri Miettinen
17146: Olavi Ronkainen
17147: 1982 vp. 1237
17148:
17149: Raha-asia-aloite n:o 1097
17150:
17151:
17152:
17153:
17154: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkanavamuseon
17155: perustamiseksi Heinäveden Varistaipaleelle
17156:
17157:
17158: Eduskunnalle
17159:
17160: Heinäveden reitin varrella on Heinäveden taJtietä n:o 23 matkailullisesti erittäin merkittä-
17161: kunnan alueella yhteensä kuusi sulkukanavaa vällä alueella Suomen ainoiden Juostareiden
17162: - Varistaipaleen ylä- ja alakanava, Karvion, Valamon ja Lintulan välimaastossa. Lisäksi va-
17163: Kerman, Vihovuonteen ja Piipan kanavat. jaan 10 kilometrin päässä tästä kanavasta si-
17164: Näiden kanavien kautta kulkee mm. matkus- jaitsee kaksi muuta toimivaa kanavaa.
17165: tajalaivareitti Savonlinnasta Kuopioon. Lisäksi Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
17166: näiden kanavien kautta uitetaan huomattavat ehdotamme;
17167: määrät puutavaraa. Varistaipaleen alakanava
17168: sulkumestarin asuinrakennuksineen ja kanava- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17169: renkien renkitupineen muodostaa erinomaiset den 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
17170: puitteet maahamme perustettavatie kanavamu- markan määrärahan Heinäveden kunnan
17171: seolle. Varistaipaleen alakanavalle sijoitettavan
17172: Varistaipaleen alakanava 'Sijaitsee läheilä val- pääkanavamuseon perustamista varten.
17173: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
17174:
17175: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
17176: Pertti Hietala Olavi Ronkainen
17177: 1238 1982 vp.
17178:
17179: Raha-asia-aloite n:o 1098
17180:
17181:
17182:
17183:
17184: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjunnan te-
17185: hostamiseen Saimaalla
17186:
17187:
17188: Eduskuri:nall~
17189:
17190: Alusten aiheuttamien öljyntorjuntavahinko- torjunta on alueella erittäin vaikeaa siksi, että
17191: jen torjunnan järjestäminen ja torjuntaorgani- saaristoalueena öljy ajautuu nopeasti avovesiltä
17192: saation kehittäminen kuuluu merenkulkuhalli- lukuisten saarten ja kapeitten salmien ran-
17193: tukselle, joka myös valvoo öljyntorjuntalain noille aiheuttaen näin huomattavaa vahinkoa
17194: nojalla annettavien määräysten noudattamhta. laajoille, eritvisen vaikeasti suojeltaville ja puh-
17195: Kunnan on alueellaan huolehdittava edellä tar- distettaville alueille. Erittäin tuhoisa vaikutus
17196: koitettujen vahinkojen torjunnasta sen mukaan öljyvahingoilla olisi välittömästi alueen mat-
17197: kuin öljyntorjuntalaissa siitä säädetään. Lain kailuelinkeinoon, joka perustuu Saimaan alueen
17198: tarkoittamien öljyvahinkojen torjumisviranomai- kauneuteen ja puhtauteen. Merkittävä osa mat-
17199: sia ovat merenkulkuhallitus, merenkulkuhaHi- kailutuloista on lähtöisin leirintä- ja maatila-
17200: tuksen määräämä torjuntatöiden johtaja sekä matkailusta, jotka molemmat perustuvat vesis-
17201: kunnan alueella se viranomainen, jonka tehtä- töjen rantojen puhtauteen. Lohen allaskasvatus,
17202: väksi kunta on määrännyt öljyvahinkojen tor- jota alueella harjoitetaan, edellyttää sekin vesi-
17203: junnan johtamisen. Useimmissa Saimaan alueen alueilta saasteettomuutta. Saimaan alueeseen
17204: kunnissa paikallisviranomaisena toimii palopääl- liittyy monia sellaisia ympäristönsuojelullisia nä-
17205: likkö. kökohtia, jotka edellyttävät erityistä valppautta
17206: Saimaan laivaliikenteen vilkastuminen, väy- mm. Saimaan norpan varjelemiseksi sukupuut-
17207: lien vaarallisuus sekä lisääntyvä kuljetettava toon kuolemiselta.
17208: öljymäärä kasvattavat öljyvahinkoriskejä. Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti eh-
17209: Saimaan vesistöalueella mahdollisen öljyva- dotamme,
17210: hingon tekevät erityisen vaikeaksi alueeseen liit-
17211: tyvät luonnonarvot. Merkittävä osa alueen elin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17212: keinoista perustuu näille luonnonarvoille ja nii- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17213: den tulevalle säilyttämiselle. öljyvahinkojen markkaa öljyntorjuntatoimenpiteitten
17214: tehostamiseksi Saimaan alueella.
17215: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
17216:
17217: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
17218: Pertti Hietala Mauri Miettinen
17219: Olavi Ronkainen
17220: 1982 vp. 1239
17221:
17222: Raha-asi•a-aloilte n:o 1099
17223:
17224:
17225:
17226: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten yhteiskun-
17227: tatakuukokeilun ulottamiseksi Savonlinnan työvoimatoimiston
17228: alueelle
17229:
17230: Ed u s kun n a 11 e
17231:
17232: Työvoimaministeriön johdolla tapahtuva niukoiksi, samoin henkilöresurssit. Määräraho-
17233: nuorten yhteiskuntatakuun eli nuorisotakuun jen vajaus kuluvalle vuodelle on arviolta 5
17234: kokeilu on käynnissä kahdeksalla eri alueella milj. mk.
17235: yhteensä 29 kunnassa. Kokeiluaika on nyt voi- Tähänastisista tuloksista voidaan todeta,
17236: massa olevien päätösten mukaan 1. 5. 1981- että 31. 3. 1982 laaditun tilannekatsauksen
17237: .31. 12. 1982, mutta käytännössä kokeilu lähti mukaan oli nuorten työttömien määrä kokeilu-
17238: liikkeelle syksyn 1981 aikana. Kokeilun tavoit- alueilla alentunut 14,5 % seitsemän ensimmäic
17239: teena on selvittää, millä keinoin yhteiskunta sen kuukauden aikana, kun muualla maassa oli
17240: voi turvata alle 25-vuotiaille nuorille koulutus- tapahtunut 20,0 % :n nousu. Suurin merkitys
17241: tai työpaikan. on ollut kunnallisilla nuprten työpaikoilla ja
17242: Kokeilun perusajatuksena on, että nuoriso- perehtymistyöpaikoilla, joihin on voitu sijoit-
17243: takuun tavoitteiden saavuttamiseksi on suunni- taa toistaiseksi 1 262 nuorta. Lisäksi on otet-
17244: telmallisesti käytettävä kaikkia mahdollisia tava huomioon, että kokeilu on aktivoinut
17245: koulutus- ja työllistämiskeinoja. Etusija anne- nuoria entistä lukuisarumin hakeutumaan työ-
17246: taan normaaleille koulutus- ja työllistämistoi- voimatoimistoihin, mikä on kartuttanut nuor-
17247: menpiteille. Samalla pidetään silmällä toimenpi- ten työnhakijain tilastoja. On voitu tehdä
17248: teiden ja nuorten omien suunnitelmien vas- havaintoja myös siitä, että kokeilu on paran-
17249: taavuutta sekä työhönsijoitusten laatua, jolla tanut suhtautumista nuoriin ja tehostanut
17250: on havaittu olevan merkitystä nuorten ammatil- yhteistoimintaa nuorten työmarkkina-aseman
17251: lisen kehityksen kannalta. Tässä tarkoituksessa parantamiseksi. Koulutusmahdollisuuksien täysi-
17252: on kokeilussa kiinnitetty huomiota työpaikoilla tehoiseen hyväksikäyttöön ei kokeilussa vielä
17253: tapahtuvaan työhön perehdyttämiseen. Kokei- ole päästy. Tämä koskee myös oppisopimusta.
17254: lLin tarkoituksena on myös kehitellä niitä työ- Myös Mikkelin työvoimatoimiston vuoden
17255: tapoja ja yhteistyön muotoja, jotka ovat tar- kestäneet yhteiskuntakokeilun kokemukset ovat
17256: peen nuorten oh;aamiseksi koulutukseen tai erittäin myönteisiä ja tulokset yhdenmukaisia
17257: työhön. koko maasta saatujen tulosten kanssa. Tulos-
17258: Kokeilun toteuttamista varten on työvoima- ten myönteisyydestä johtuen tulisi yhteiskunta-
17259: ministeriöllä kuluvana vuonna käytössä yh- takuukokeilua laajentaa Mikkelin läänissä
17260: teensä 29,4 milj. mk. Näistä varoista on mak- siten, että Savonlinnan työvoimatoimiston
17261: settu kunnallisten nuorten työpaikkojen sekä alue tulisi yhteiskuntatakuukokeilun piiriin.
17262: yksityisen sektorin perehtymistyöpaikkojen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17263: kustannukset. Kummankin edellä mainitun eri-
17264: tyiskeinon käytöstä on annettu omat asetuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17265: sensa (asetukset 7 ja 8/82). Myönnetyistä 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
17266: varoista on voitu palkata myös lisähenkilöstöä markkaa nuorten yhteiskuntatakuuko-
17267: kokeilualueiden työvoimatoimistoihin ja ko- keilun laajentamiseksi Savonlinnan työ-
17268: keilukuntiin. Kokeilun käyttöön kuluvalle vuo- voimatoimiston alueelle.
17269: delle osoitetut määrärahat ovat osoittautuneet
17270: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
17271:
17272: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
17273: Pertti Hietala Mauri Miettinen
17274: Olavi Ronkainen
17275: 1240 1982 vp.
17276:
17277: Raha-asia-aloite n:o 1100
17278:
17279:
17280:
17281:
17282: Rytkönen: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien ham-
17283: mashoidon järjestämiseen
17284:
17285:
17286: Eduskunnalle
17287:
17288: Rintamaveteraaneille on eduskunnan toi- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
17289: mesta tehty viime vuosina an~.;aittua oikeutta
17290: mm. eläketurvan luomisessa. Varsinkin Itä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17291: Suomessa esiintyy tarvetta kohentaa veteraa- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
17292: nien terveydenhoitoa. Tässä suhteessa rintama- markan määrärahan rintamaveteraanien
17293: veteraanien hampaiden hoito olisi kiireellisesti hammashoidon ja -proteesien kustanta-
17294: valtion toimesta ja valtion kustannuksella jär- mista varten.
17295: jestettävä.
17296: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17297:
17298: V. J. Rytkönen
17299: 1982 vp. 1241
17300:
17301: Raha-asia;.aloite n:o 1101
17302:
17303:
17304:
17305:
17306: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta merivartioaseman ra-
17307: kentamiseen Rymättylän eteläkärkeen
17308:
17309:
17310: Eduskunnalle
17311:
17312: Turun saaristo on maamme luonnonkauniim- vartioasema Rymättylän eteläkärkeen. Merivar-
17313: pia. Tästä johtuen saaristossa erityisesti pien- tioaseman sijoittaminen Rymättylän eteläkär-
17314: veneliikenne on voimakkaasti lisääntynyt viime keen on perusteltua myös siksi, että Rymätty-
17315: aikoina. Pienveneilijöiden turvallisuuden kan- län itäpuolitse kulkee vilkkain saariston läpi
17316: nalta on tärkeää, että alueella on merivartios- menevä laivaväylä, jonka vartiointia ja palvelua
17317: ton tukikohtia riittävän tiheästi. varten tämä paikka olisi hyvin soveltuva.
17318: Turun saariston keskeisellä alueella Rymät- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17319: tylä-Iniö-Houtskari on kuitenkin tällä het- nioittavasti,
17320: kellä selvästi havaittavissa oleva meripelastuk-
17321: sellinen aukko. Merivartioasemat sijaitsevat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17322: Korppoon eteläpuolella (Fagerholm) ja Kusta- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
17323: vin pohjoisosassa (Susiluoto) sekä Ahvenan- 26.90.74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
17324: maan Gumlingessa. Jotta tämän alueen meri- merivartioaseman suunnittelemiseksi ja
17325: pelastuspalvelut ja valvonta tulisi asianmukai- perustamiseksi Rymättylän eteläkärkeen.
17326: sesti suoritettua, olisi paikallaan perustaa meri-
17327: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17328:
17329: Mikko Rönnholm Reino Breilin
17330:
17331:
17332:
17333:
17334: 156 088200412K
17335: 1242 1982 vp.
17336:
17337: Raha-asia-aloite n:o 1102
17338:
17339:
17340:
17341:
17342: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta tekniikan alan kor-
17343: keakouluyksikköjen erityisrahoitusohj elmaan
17344:
17345:
17346: Eduskurinalle
17347: -(vapaa-
17348: Teknillisissä korkeakouluissa ja tiedekunnis- työsuhde-
17349: sa suoritettava perustutkimus ja tutkijakoulutus raha)
17350: luo pohjan maamme teknologiselle tasolle ja mom. mom. mom. mom. Yht.
17351: teollisuutemme kehittämiselle. Näihin asioihin 29.10.01 29.10.21 29.10.70 29.10.50 Mmk
17352: on viime aikoina kiinnitetty huomiota mm. tek- TKK 6,80 5,00 10,5 2,70 25,0
17353: nologiakomitean mietinnössä ja valtioneuvos- TTKK 2,75 2,00 4,0 1,25 10,'0
17354: ton teknologiapoliittisessa periaatepäätöksessä. LTKK 1,40 1,00 1,5 1,10 5,0
17355: Jotta tekniikan alan korkeakouluissa suori- OY /tek.tk 2,20 1,50 3,2 1,10 8,0
17356: tettava tutkimus saataisiin nopeasti tarjoamaan AA/kt-fk 0,35 0,50 0,8 0,35 2,Ö
17357: uusia mahdollisuuksia ja virikkeitä maamme
17358: teollisuudelle ja elinkeinoelämälle, tarvitaan Yhteensä 13,50 10,00 20,0 6,50 50,0
17359: erityisiä rahoitusjärjestelyjä tekniikan alan yk-
17360: siköissä. Valtioneuvoston 26. 2. 1981 vahvis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17361: taman "Korkeakoululaitoksen kehittämissuunni-
17362: telma 1981-1986" -asiakirjan liitteenä olevan että Eduskunta ottaisi valtion vuoc
17363: korkeakouluneuvoston ehdotuksen mukaisesti den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
17364: vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon olisi tullut senä 50 000 000 markkaa teknillisille
17365: sisällyttää erityinen 50 miljoonan markan tek- korkeakouluille ja tiedekunnille teknii-
17366: nHkan alan korkeakouluyksikköjen erityisrahoi- kan alan korkeakouluyksikköjen erityis-
17367: tusohjelma seuraavasti: rahoitusohjelmaa varten.
17368: Helsing1ssä 30 päivänä syyskuuta 1982
17369:
17370: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
17371: 1982 vp. 1243
17372:
17373: Raha-asi:a-aldite n:o 1103
17374:
17375:
17376:
17377:
17378: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 193
17379: (Mietoinen-Askainen) perusparannukseen
17380:
17381:
17382: Eduskunnalle
17383: _,1
17384:
17385:
17386:
17387:
17388: Varsinais-Suomen maaseutu on tiheästi asut- Edellä olevan perusteella ehdotan1me kun-
17389: tua. Varsinais-Suomen kuntien välillä on vallin~ nioittavasti,
17390: nut yhteistyötä. Tieolosuhteet Varsinais-Suo'
17391: messa monilta kohdin ovat kuitenkin alkeelli- ·että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17392: sella tasolla; Maantie n:o 193 Mietoisista Askai- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
17393: siin on tasoltaan kylätieluokkaa. Liikennetarve ja 31.24.77 lisäyksenä 1 000 000 m.IJrlekaa
17394: liikenneturvallisuus huomioon ottaen olisi tien maantien n: o 193 Mietoinen---'--Askainen
17395: parantaminen toteutettava kiireellisesti. perusparantamiseksi.
17396: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17397:
17398: Mikko Rönnho1m Reino Breilin
17399: 1244 1982 vp.
17400:
17401: RaJla..asia-aloite n:o 1104
17402:
17403:
17404:
17405:
17406: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
17407: väylän rakentamiseen maantiellä n:o 198 välillä Kaianti-
17408: Uusikaupunki
17409:
17410:
17411: Eduskunnalle
17412:
17413: Vakka-Suomen merkittävin teollinen keskus Iille tulisi entisestään lisäämään kevyen liiken-
17414: on Uusikaupunki. Uudenkaupungin naapurissa teen keinoin tehtäviä työmatkoja. Myös kevyen
17415: on Kaiannin kunta, joka on viime aikoina tar- liikenteen väylän rakentaminen parantaisi eri-
17416: jonnut useille Uudessakaupungissa työskentele- tyisesti koululaisten ja muiden lasten liikenne-
17417: ville mahdollisuuden omakoti- ym. asumiseen. .turvallisuutta.
17418: Tästä on ollut seurauksena, että erityisesti työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17419: matkaliikenne Kaiannista Uuteenkaupunkiin on nioittavasti,
17420: voimakkaasti lisääntynyt. Kun viime aikoina
17421: työmatkan tekemiseen on entistä enemmän käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17422: tetty polkupyörää ja myös jalankulku on pit- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
17423: killäkin työmatkoilla ollut nousussa, tuntuisi 31.24.77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
17424: perustellulta, että Uudenkaupungin ja Kaiannin kevyen liikenteen väylän rakennustöi-
17425: välillä olisi erillinen kevyen liikenteen väylä. den aloittamiseksi maantiellä n:o 198
17426: Kevyen liikenteen väylän tekeminen tälle vä- välillä Kalanti-Uusikaupunki.
17427: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17428:
17429: Mikko Rönnholm Reino Breilin
17430: 1982 vp. 1245
17431:
17432: Raha-asia-aloite n:o 1105
17433:
17434:
17435:
17436:
17437: Rönnholm ym.: Määrära:han osoi'ttamisesta Kaarinan-Pi1kkiön
17438: pääterveysaseman rakentamiseen
17439:
17440:
17441:
17442: Eduskunnalle
17443:
17444: Kaarinan-Piikkiön kansanterveystyön kun- terveysaseman rakentamista Kaarinaan, m1ssa
17445: tainliitto perustettiin vuonna 1974. Perustami- yhteydessä rakennetaan myös 40 vuodeosasto-
17446: sesta lähtien kuntainliitto on toiminut vuokra- paikkaa. Hankkeen perustamissuunnitelma on
17447: tiloissa ja toimintaa on jouduttu hajauttamaan jo hyväksytty. Toteuttaminen on kuitenkin siir-
17448: useaan eri toimipisteeseen. Kuntainliiton väes- retty valtakunnallisessa ohjelmassa tässä vai-
17449: töpohja on n. 20 000 asukasta. Kuntainliiton heessa vuodelle 1984. Kuntainliiton vaikea ti-
17450: perustamisen yhteydessä siirrettiin peruskun- lanne edellyttää kuitenkin rakennushankkeen
17451: tien 70 vanhainkodin sairasosastopaikkaa ter- aloittamista vuoden 1983 aikana.
17452: veyskeskuksen vuodeosastopaikoiksi, mutta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17453: vuodeosastopaikkoja ei ole voitu lisätä. Koska
17454: kuntainliiton alueelta puuttuvat kokonaan alue- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17455: sairaalapaikat, johtaa tilanne keskussairaalapal- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
17456: veluiden huomattavaan ylikäyttöön molempien 33.75.31 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
17457: kuntien osalta, mikä on varsin epätarkoituksen- Kaarinan-Piikkiön pääterveysaseman
17458: mukaista julkisten varojen käyttöä. Kuntain- rakentamiseksi.
17459: liitto on esittänyt asiantilan korjaamiseksi pää-
17460: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
17461:
17462: Mikko Rönnholm Reino Breilin
17463: ..1246 1982 vp.
17464:
17465: Raha-asia-aloite n:o 1106
17466:
17467:
17468:
17469:
17470: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta kunnille harkintaverosta
17471: luopumisen joqdos.ta aiheutuvan verotulojen vähentymisen
17472: korvaamiseksi
17473:
17474:
17475: Eduskunnalle
17476:
17477: Harkintaverouudistusta on selvitelty hyvin kitystä kunnalle. Harkintaverotus on kuitenkin
17478: monissa komiteoissa, toimikunnissa ja monissa pitkään hiertänyt yrittäjien ja veronsaajan vä-
17479: muissa elimissä. Lähes poikkeuksetta uudistuk- lejä. Huomioon ottaen sen, että harkinnalla
17480: sen toteuttaminen on tyrehtynyt siihen, että eri kerätyillä verotuloilla ei ole juurikaan merkitys-
17481: tahot eivät ole päässeet yksimielisyyteen har- tä kuntien verotuloissa, voitaisiin harkintave-
17482: kintaverotuksen sijaan otettavasta uudesta vero- rosta luopua ilman, että sen sijaan luotaisiin
17483: järjestelmästä. Harkintaverotushan on veron- uusi verojärjestelmä. Niissä tapauksissa, joissa
17484: maksua sellaisesta tulosta, jota ei tosiasialli- kunnille kuitenkin on ollut harkintaverotu-
17485: sesti ole kertynytkään, mutta jonka veronsaajan loilla merkitystä, voitaisiin verotulojen vähe-
17486: mielestä olisi pitänyt kertyä. Huomioon ottaen neminen korvata valtion toimesta muuttamalla
17487: sen, että harkintaverotusta vastaavaa tuloa ei näiden kuntien kantokykyluokitusta ja valtion-
17488: ole yrittäjälle laisinkaan kertynyt, olisi aivan osuusj ärj es telmää.
17489: · luonnollista, että harkintaverotuksesta luovut- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17490: taessa ei keksittäisi mitään uutta, keinotekois- taen,
17491: ta verotusjärjestelmää harkintaverotuksen si· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17492: jaan. 1983 tulo- ja menoarvioon 70 000 000
17493: Harkintaverotuksella kerätyt verotulot ovat markan määrärahan kunnille harkinta-
17494: useimmille kunnille erittäin vähämerkitykselli- verosta luopumisen johdosta aiheutu-
17495: siä. Ainoastaan eräissä tapauksissa, kuten esi- van verotulojen vähentymisen korvaa-
17496: merkiksi Imatralla, on harkintaveroäyreillä mer- miseksi.
17497: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
17498:
17499: Helge Saarikoski
17500: 1982 vp. 1247
17501:
17502: Raha-eskt-aJoite n:o 1107
17503:
17504:
17505:
17506:
17507: ·..l Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan poliisitalon suun-
17508: nittduun.
17509:
17510:
17511: Eduskunnalle
17512:
17513: Vaasaan on jo vuosia pyritty saamaan poliisi- kennuksessa. Tällaisesta hajanaisuudesta kärsii
17514: ja oikeustalo. Kyseessä olisi noin 5 000- asiakaspalvelu puhumattakaan tmmmnasta
17515: 6 000 m2 :n hanke. Mm. Vaasan lääninhallituk- näissä epäkäytännöllisissä tiloissa. Nykyisten
17516: sen poliisin toiminta- ja taloussuunnitelmassa toimitilojen käyttö on arveluttavaa myös kaik-
17517: on Vaasan uuden poliisitalon aikaansaaminen kien työturvallisuuden puutteiden vuoksi.
17518: asetettu ensimmäiselle sijalle koko läänissä. Vaasan poliisin toimitilat eivät tänään al-
17519: Myös Vaasan kaupunki on esittänyt useiden eri kuunkaan vastaa ajan vaatimuksia, eivät määräl-
17520: ministeriöiden ja keskusvirastojen edustajille tään, eivät kunnoltaan eivätkä varustetasoltaan.
17521: useampia vaihtoehtoja poliisitalon rakentami- Uuden poliisi- ja oikeustalon rakennushanke
17522: seksi. Edelleen poliisipiirin neuvottelukunnan tulee saada kiireellisesti suunnittelun ja työn
17523: taholta on kiinnitetty asiaan huomiota ja kii- alle.
17524: rehditty talon rakentamista. Kuitenkaan edes Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17525: rakennuksen suunnitteluun ei toistaiseksi ole .taen,
17526: •• ' •••••• 1 •
17527: myonnetty maararanoJa.
17528: Vaasan poliisilaitoksen nykyiset toimitilat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17529: hyvin puutteelliset. Kanslia, löytötavaratoimis- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17530: to, passitoimisto ja liikennetoimisto sekä jär- 1 000 000 markan määrärahan uuden
17531: jestys- ja rikososasto sijaitsevat viidessä eri ra- poliisi- ja oikeustalon suunnitteluun
17532: Vaasaan.
17533: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17534:
17535: Helge Saarikoski
17536: 1248 1982 vp.
17537:
17538: Raha-asia-aloite n:o 1108
17539:
17540:
17541:
17542:
17543: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan lääniin perustetta-
17544: van turkisjalostusopiston suunnitteluun
17545:
17546:
17547: Eduskunnalle
17548:
17549: Vaasan läänissä tuotetaan maamme turkik- eli yhteenompeleminen on kyetty automatisoi-
17550: sista yli 80 prosenttia. Vuotuiset valuuttatulot maan, ja on ilmeistä, että aikaisemmin markki-
17551: ovat viime vuosina koko maassa olleet noin noita hallinneet halpatyövoiman maat tulevat
17552: 1 000 miljoonaa markkaa. Asiantuntijoiden ar- kärsimään menetyksiä korkean tiedon ja tai-
17553: vioiden mukaan olisi turkisten jalostusastetta don sekä teknisen valmiuden omaaville maille.
17554: mahdollista huomattavasti nostaa kotimaassa. Turkistarhauksen sijoittumisesta johtuen oli-
17555: Tällöin tulisi kysymykseen erityisesti tur- si aivan luonnollista, että valtion turkisjalos-
17556: kisten ompelu valmiiksi vaatteiksi, mut- tusopisto sijoitettaisiin Vaasan lääniin. Opis-
17557: ta mahdollisesti myöskin turkisten muok- ton tulisi kouluttaa turkisalan tuotesuunnitte-
17558: kaus. Turkisten jalostusasteen kohottami- lijoita ja yrittäjiä. Oppilaitoksen luonteesta joh-
17559: nen olisi perusteltua erityisesti siitä syystä, tuen olisi heti alusta asti turvattava laitoksen
17560: että raakaturkisten tuotannon laajentaminen mahdollisuudet saada tavanomaista oppilaitos-
17561: markkinoiden ja rehun rajallisuudesta johtuen ta suuremmat toimintavalmiudet erilaisiin tuo-
17562: on tulevaisuudessa erittäin vaikeaa. Valuutta- tantokokeiluihin laitoksen luonteen mukaisilla
17563: tulot olisi jalostusastetta kohottamalla mahdol- materiaaleilla ja tätä varten laitoksen tulisi saa-
17564: lista nostaa jopa moninkertaisiksi. Samalla luo- da riittävästi resursseja materiaalihankintoihin
17565: taisiin turkisteollisuuteen ja sen seurannaiselin- ja jopa ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaa-
17566: keinoihin jopa tuhansia uusia työpaikkoja. Tur- miseen turkisjalostusopiston käyttöön.
17567: kisten jalostamisen esteenä on kuitenkin pää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17568: omapulan ohella ollut ennen kaikkea jalosta- taen,
17569: miseen liittyvän tiedon puute. Tästä syystä oli-
17570: sikin mitä pikimmin ryhdyttävä toimiin alan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17571: koulutuksen saamiseksi turkisteollisuutta var- den 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
17572: ten. Koulutuksen aloittamista puoltaa lisäksi markan määrärahan Vaasan lääniin pe-
17573: tieto siitä, että maailman turkisteollisuusmark- rustettavan turkisjalostusopiston suun-
17574: kinoita ollaan parhaillaan muovaamassa aivan nittelemiseksi.
17575: uuteen uskoon, koska turkisten levyttäminen
17576: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
17577:
17578: Helge Saarikoski
17579: 1982 vp. 1249
17580:
17581: Raha-as»aloite n:o 1109
17582:
17583:
17584:
17585:
17586: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 67 kevyen
17587: liikenteen väylien rakentamiseen Teuvan kirkonkylässä
17588:
17589:
17590: Eduskunnalle
17591:
17592: Useissa Etelä-Pohjanmaankin kunnissa on ten kun otetaan huomioon, että kantatie Teu-
17593: suoritettu valta- ja kantateiden varsilla ns. ke- vallakin kulkee aivan tiheään rakennetulla kaa-
17594: vyen liikenteen vaatimat liikenneturvallisuusin- va-alueella, olisi mitä pikimmin voitava toteut-
17595: vestoinnit vilkkaimmissa taajamissa. Tällaiset taa nämä liikenneturvallisuutta lisäävät toi-
17596: investoinnit ovat kokonaistaloudellisesti osoit- menpiteet.
17597: tautuneet kannattaviksi ja merkittävästi liiken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17598: neturvallisuutta lisääviksi. taen,
17599: Vaasan tiepiiri on suunnitellut kantatien n:o
17600: 67 kevyen liikenteen väylät Teuvan kirkonkylän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17601: kohdalla. Näitä hankkeita ei kuitenkaan ole 1983 tulo- ;a menoarvioon 600 000
17602: vielä toistaiseksi saatu rahoitetuksi, vaikka markan määrärahan kantatien n:o 67
17603: käytännöllisesti katsoen kaikki yhtä vilkkaat kevyen liikenteen väylien rakentamisek-
17604: taajamat on jo näiltä osin rakennettu. Erito- si T euvan kirkonkylän kohdalla.
17605: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
17606:
17607: Helge Saarikoski
17608:
17609:
17610:
17611:
17612: 157 088200412K
17613: 125Q 1982 vp.
17614:
17615: Raha-asia-aloite n:o 1110
17616:
17617:
17618:
17619:
17620: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 663 raken-
17621: tamiseen välillä Karijoki-Päntäne
17622:
17623:
17624: Eduskunnalle
17625:
17626: Kun tiestä n:o 663 välillä Kristiinankaupun- nan ja rannikon välinen tärkeä lilkenneväylä.
17627: ki-Kauhajoki valmistui v. 1980 osa eli väli Tämän hankkeen pikainen loppuunsaattaminen
17628: Lapväärtti-Karijoki, jäi vielä rakentamatonta olisi ensimmäinen todella tuntuva käytännön
17629: osuutta välille Karijoki-Päntäne noin 11 km. toimenpide Suomenselkä-projektiin kuuluville
17630: Se on Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimen- alueen lounaisosan kunnille.
17631: pideohjelmassa vasta vuoden 1985 jälkeen. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17632: Koko Vaasan läänin eteläisen osan, Suupoh- taen,
17633: jan alueen, kehittämisen kannalta on ensiarvoi-
17634: sen tärkeää saada koko tie rakennetuksi mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17635: dollisimman pian täysin .valmiiksi jo valmiina 1983 tvlo- ja menoarvioon. lisäyksenä
17636: olevien suunnitelmien mukaisesti. 2 500 000 markan määrärahan maan-
17637: . Tietä tarvitsee Metsä-Botnia raskaisiin jat- tien n:o 663 rakentamisen loppuun-
17638: kuviin puutavarakuljetuksiin. Tie on maakun- saattamiseen välillä Karijoki-Päntäne.
17639: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17640:
17641: Helge. Sallrikoski
17642: 1982 vp.
17643:
17644: Raha-asia-aloite n:o 1111
17645:
17646:
17647:
17648:
17649: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 684 (Teuva
17650: - Jurva) rakentamisen aloittamiseen
17651:
17652:
17653: E d u s k un n a 11 e
17654:
17655: Maantie Teuva-Jurva on muodostunut hy- Tieyhteyden· paraiitamin,~~: Nr-Jltsta ·maakrin-.
17656: vin tärkeäk~i Kaskisissa sijaitsevan Metsä-Bot' nan ja · valtakunnan ···tärkeille · ·niaar:ltielinjol:ll~
17657: nia Oy:n puutavarakuljetusten vuoksi. Lisäksi sekä Teuvan että Laihiart kauttå on ensiarvoi:.
17658: Jurvan yritteliäs ja laajamittain~n huonekalu- sen tärkeää jurvalaisille ja Jurvan di'nkeinoJ
17659: teollisuus sekä tien varressa sijaitseva sahalaitos elämälle. Tähän saakka Jurian eihi.kdnoelämä'
17660: tarvitsevat ri:iainhtiia ·tietä jatkuvasti tuottei- on joutunut tulemaan i:oit!\e~n kohtuuttowan
17661: densa kuljettamiseen. Tien varressa asuu myös- huonojen liikenneyhteyksien vara~sä.. Jurvan
17662: kin runsaasti väestöä, jolle tie on erittäin tär- kaikkinainen kehitys, joka 'myöskiJ;lor1 paljoli:i
17663: keä. Kun tie on viime vuosina jatkuvasti ollut riippuvaista Laihiah 'ja Teuvan kuntien kanssa'
17664: erittäin huonokuntoinen, puhumattakaan keli- suoritettavasta yhteistyöstä, ·e1 v6i tapahtua koh~
17665: rikkokausista, jolloin tie on lähes liikennöinti- tuullisesti, elleivät ... tieliike.Q.neolosqhteet; ole
17666: kelvoton, on tien kunnosta aiheutunut huo- kunnossa. · · ' ·· · · · · ' · ·
17667: mattavia tappioita niin elinkeinoelämälle kuin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17668: muillekin tien käyttäjille. Tie Jurvasta Laihian taen,
17669: kylänpäähän valtatielle n:o 3 muodostaa Metsä-
17670: Botnialle ja muillekin edellä esitetyille tien- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17671: käyttäjille yhtämittaisen ja luonnollisen jatkeen 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
17672: Teuvan-Jurvan tielle. Myöskin tämä tie on markan määrärahan maantien n:o 684
17673: hyvin huono ja kelirikkakausina sitä on lähes (Teuva-]urva) rakentamisen aloittami-
17674: mahdotonta käyttää edes kevyisiin kuljetuksiin. seen.
17675: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
17676:
17677: Helge Saarikoski
17678: 12S2 1982 vp.
17679:
17680: R.ah.asia-aloite n:o 1112
17681:
17682:
17683:
17684:
17685: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 690 (Mieto
17686: -Kurikka) rakentamisen aloittamistöitä varten
17687:
17688:
17689: Eduskunnalle
17690:
17691: Maantie johtaa Miedon kylästä Kurikan kes- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17692: kustaan ja on noin 5,5 km pitkä. Ko. tie on taen,
17693: vaarallisen .mutkainen ja kapea ottaen huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17694: mioon suuren liikenteen, joka varsinkin päiväs- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17695: aikaan on erittäin vilkasta. 2 000 000 markkaa Miedon-Kurikan
17696: Tämän tien vaNelia on paljon asutusta ja maantien n:o 690 rakentamisen aloitta-
17697: teollisuutta ja lisää tulee jatkuvasti. Tiellä on mistöitä varten.
17698: kova rasitus, mistä johtuen tien kunto heikke-
17699: nee jatkuvasti. Siksi se on rakennettava suun-
17700: niteltua nopeammin.
17701: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17702:
17703: Helge Saarikoski
17704: 1982 vp. 1253
17705:
17706: Raha-asia-aloite n:o 1113
17707:
17708:
17709:
17710:
17711: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:ot 694 ja 672
17712: sekä Peräseinäjoen keskustan liikennejärjestelyn suunnitteluun
17713: ja rakentamiseen
17714:
17715:
17716: Eduskunnalle
17717:
17718: Vaasan lääninhallitus on viimeisissä läänin tan kautta, samoin turveknljett:tkset mm. Ala-
17719: alueen kehittämis- ja rakentamissuunnitelmis- vudelta Vapon Haukinevan turvetuotantolai~
17720: saan asettanut 3. sijalle Peräseinäjoen kunnan toksille.
17721: keskustan tiejärjestelyt ja niihin välittömästi Em. liikenne ja ·Peräseinäjoen teollisuuslai-
17722: liittyvän maantien n:o 694 rakentamisen, joka tokset sekä keskustassa sijaitsevat koulut ovat
17723: rakennetaan Alavudelta Peräseinäjoen kirkolle aiheuttaneet vakavan liikenteellisen ongelman
17724: tulevan maantien jatkeeksi keskustaajaman Peräseinäjoen keskustassa. Ongelman ratkaisee
17725: alueen läpi 2,5 km:n pituisena. edellä mainittu liikenteen kokonaisratkaisu, jo-
17726: Lääninhallituksen ohjelmassa esitetään näi- ka on aloitettava suunniteltua aikaisemmin.
17727: hin järjestelyihin varoja v. 1983 1,5 milj. mark- Edellä mainitun perusteell~ ehdotan kunnioit-
17728: kaa. taen,
17729: Näissä järjestelyissä tulee rakennettavalle
17730: maantielle n:o 694 kaksi siltaa, mutta viimei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17731: simmässä Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toi- 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 500 000
17732: menpideohjelmassa on siltoja vain yksi. markan määrärahan maanteiden n:o
17733: Lisäperusteluina haluan mainita, että Seinä- 694 ja 672 sekä Peräseinäioen keskus-
17734: joen-Keski-Suomen maantieyhteys kulkee Perä- tan liikenneväylien suunnitteluun ;a ra-
17735: seinäjoen kautta. Läänin itäisiltä alueilta huo- kentamisen aloittamiseen ;o vuonna
17736: mattavat puutavarakuljetukset Kaskisiin Metsä- 1983.
17737: Botnia Oy:lle kulkevat Peräseinäjoen keskus-
17738: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17739:
17740: Helge Saarikoski
17741: ,12514 1982 vp;
17742:
17743: Raha-asi&-ailoite n:o 1114
17744:
17745:
17746:
17747:
17748: ~- 1 .~ ; ,, : , :, . · . :. • · •Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n: o 735 loppuun-
17749: ,:.. ~:: i : i .. , " ·• . , • l! .. rakentamista varten välillä Pelkola-Kortesjärvi
17750:
17751:
17752: Eduskunnalle
17753:
17754: Maantiestä n:o 735 on perusparannettu jo Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17755: s,ulirin, osa ; a~kaiseimbin ja :välille on jäänyt 4 taen,
17756: km.· rakentamatta. , ·•
17757: Tämä rakentamaton osa on erittäin kiusalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17758: rteh :haitta:• :liiken~eeUe. mut!kaisuutensa ja huo- 1983 tulo" ja menoarvioon lisäyksenä
17759: non· kuntonsa vuoksi. 1 500 000 markan määrärahan maantien
17760: , Tie on pääliikenneväylä Kortesjärveltä Kau· n:o 735 loppuunrakentamista varten vä-
17761: havalle, .Lapualle ja Seinäjoelle. Tiellä on huo- lillä Pelkola-Kortesjärvi.
17762: mat.tavari ·vilkas liikenne:
17763: ·' 'lie~ingissä · l päivänä lokakuuta 19 82
17764:
17765: Helge Saarikoski
17766: 1982 vp. 1255
17767:
17768: Raha-asio-aloite n:o 1115
17769:
17770:
17771:
17772:
17773: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6961 raken-
17774: tamisen aloittamiseksi välillä Putula-Polkumäki
17775:
17776:
17777: Eduskunnalle
17778:
17779: · Maantie n:o 6961 (Veneskoski_:_Putula) on kuljetukset helpottuisivat oleellisesti, jos tie
17780: päällystetty vain Veneskoskelta Kouran Polku- kunnostettaisiin ja päällystettäisiin.
17781: mäelle. Sitävastoin tien Alavuden puoleinen Rautatieliikennepalvelusten huononnuttua jat-
17782: Putulassa Peräseinäjoen-Alavuden tiehen päät- kuvasti Seinäjoen-Haapamäen radan varrella
17783: tyvä osa on edelleen päällystämätön ja kun- on paine maantieliikenteen puolella jatkuvasti
17784: noltaan varsin huono, vaikka suunnitelmat lisääntynyt. Nurmon kuntaan on tullut tiedus-
17785: myös tämän tieosan kunnostamiseksi ovat olleet teluja siitä, voitaisiinko mainitun tien varrella
17786: jo pitkään valmiina. sijaitsevaan Kouran kylätaajamaan sijoittaa koti-
17787: Polkumäen-Putulan tien, joka on noin 19 maista kiinteää energiaa jalostava tuotantolai-
17788: km pitkä, päällystäminen kokonaan öljysora- tos. Laitoksen kannalta eräänä tärkeänä teki-
17789: pintaiseksi olisi tarkoituksenmukaista ja välttä- jänä on tuotu esille maantieyhteyksien paran-
17790: mätöntä, koska tietä käytetään merkittävässä taminen. Tässä mielessä tien kunnostamisesta
17791: määrin myöskin läpiajoliikenteeseen Alavudelta olisi myös laajempaa energiataloudellista hyö-
17792: maakunnan keskukseen Seinäjoelle ja läänin tyä. On myös muistettava, että suoritettujen
17793: pääkaupunkiin Vaasaan. Mm. linja-autoliikenne laskelmien mukaan sijoitukset yleensäkin maan-
17794: käyttää mainittujen paikkakuntien välillä pää- teittemme kunnostamiseen ovat osoittautuneet
17795: osin tätä tietä. erittäin kannattaviksi sijoituksiksi.
17796: Sen ohella, että liikenne on voimakkaasti Maantie Veneskoski-Putula muodostaa
17797: suuntautunut mainitulle tielle kauttakulun osal- myös lyhimmän ja varsin käytetyn maantie-
17798: ta, on tien kunnolla erityisen suuri merkitys yhteyden Seinäjoen ja Alavuden välillä.
17799: sen varressa asuville ihmisille niin liikkumisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17800: kuin viihtyvyydenkin kannalta. Tien kunnosta- taen,
17801: misella pystytään myös ehkäisemään väestön
17802: muuttohalukkuutta ko. alueelta. Tien vaikutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17803: piirissä on myös Etelä-Pohjanmaan tihein 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17804: huvila-asutus. Kulku näille yli 500:lle vapaa- 2 100 000 markan määrärahan maantien
17805: ajan asunnalle käy nimittäin pääasiassa juuri n:o 6961, Veneskoski-Putula, Ala-
17806: tämän tien kautta. vuden puoleisen päällystämättömän
17807: Tien varteen on kasvanut myös teollisuutta, tieosan välillä Polkumäki-Putula pe-
17808: josta voidaan mainita Kouran saha ja E. S. rusparannustyön aloittamiseksi.
17809: Lahtinen Oy. Tukkien, sahatavaran ja muut
17810: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17811:
17812: Helge Saarikoski
17813: 1256 1982 vp.
17814:
17815: Raha-asia--aloite n:o 1116
17816:
17817:
17818:
17819:
17820: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen-Nummijärven
17821: tien rakentamisen aloittamiseksi
17822:
17823:
17824: Eduskunnalle
17825:
17826: Maantie n:o 670 välillä Kauhajoki-Nummi- Tie on ertttatn mutkainen, mistä johtuen
17827: järvi on vilkkaasti liikennöity tie suuresta liikennevahinkoja on 'sattunut suhteellisen pal-
17828: Nummijärven kylästä Kauhajoen keskustaan, jon. Näin ollen tien perusparannus ;tulisi aloit-
17829: jossa jokseenkin kaikki palvelut ja toimistot si- taa jo vuonna 1983.
17830: jaitsevat. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17831: Tiellä on myös huomattavia puutavarakulje- taen,
17832: tuksia Metsä-Botnia Oy:lle sekä alueen sahoille.
17833: Nummijärvellä on myös erittäin paljon hu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17834: vila-asutusta, joka lisää liikennettä huomatta- den 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
17835: vasti varsinkin kesäaikana. Tie on myös mer- senä 2 600 000 markkaa Kauhajoen-
17836: kittävä yhteys- ja kauttakulkutie Kauhajoelta Nummijärven tien rakentamiseksi.
17837: Nummijärven kautta Karvialle ja Parkanoon.
17838: Helsingissä 1 päivänä [okakuuta 1982
17839:
17840: Helge Saarikoski
17841: 1982 vp. 1257
17842:
17843: Raha-asia--aloite n:o 1117
17844:
17845:
17846:
17847:
17848: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoella olevan Liinanie-
17849: men sillan rakentamiseen
17850:
17851:
17852: Eduskunnalle
17853:
17854: Ilmajoella Kyrönjoen yli johtava Liinanie- TVL:n piirissä on Liinaniemen sillan uudel-
17855: men riippusilta tuhoutui talvella 1980 TVH:n leen rakentaminen ajoitettu alkavaksi aikaisin-
17856: tiekarhun katkaistua sillan toisen kannatin- taan vuonna 1984. Näin pitkä odottelu sillan
17857: vaijerin. Vaikka tapahtuma oli selvä vahinko, rakentamisessa uhkaa Peuralankylän elinvoi-
17858: on valtio tapahtuneesta ja myös uuden sillan maisuutta. Ilmajoen kunta on tehnyt omat pää-
17859: rakentamisesta vastuussa. töksensä TVL:n suunnitelmien pohjalta ja on
17860: Tuhoutunut silta oli Ilmajoen Peuralan ky- valmis osallistumaan tämän paikallistiesillan
17861: län toimivuuden kannalta aivan elintärkeä. On- kustannuksiin, jotka ovat lähes 2 miljoonaa
17862: han kylässä ainoastaan yksi koulu ja kauppa markkaa, lain edellyttämällä tavalla.
17863: sekä muutenkin kylä on muodostanut yhden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17864: toiminnallisen alueen. Kylän elinvoima uhkaa taen,
17865: tyrehtyä sillan tuhouduttua, koska matka kier- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17866: toteitse joen puolelta toiselle saattaa kohota 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17867: aina 8 kilometriin saakka ja kiertotie kulkee markan määrärahan Ilmajoen kunnassa
17868: kirkonkylän kautta, joka imaisee ohikulkevat olevan Liinaniemen sillan rakentamisen
17869: ihmiset mm. kauppapalveluihinsa. aloittamiseen vuonna 1983.
17870: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
17871:
17872: Helge Saarikoski
17873:
17874:
17875:
17876:
17877: 158 088200412K
17878: '1258 1982 vp;
17879:
17880: Raha-asia-moite n:o 1118
17881:
17882:
17883:
17884:
17885: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan Kristiinan-
17886: kaupungin haaran käytön tutkimiseksi
17887:
17888:
17889: Eduskunnalle
17890:
17891: V aidonrautatiet on yhdessä tieviranomais- vat, tulisi ehdottomasti tutkia mahdollisuudet
17892: ten kanssa ryhtynyt osittain purkamaan Suu- tuoda hiiltä sataman ja rautatien kautta myösc
17893: pohjan radan Teuvan Peräiästä Kri:stiinankau- kin sisämaahan. Kristiinankaupungin hiili-
17894: punkiin johtavaa haaraa. Valtionrautatiet on voimalan suunnittelu ja rakentaminen on myös
17895: kaikessa hiljaisuudessa tehnyt päätöksen radan toteutettu siten, että se voidaan melko pienin
17896: liikenteen lopettamisesta ja radan lakkautta- muutaksin ja toimenpitein muuttaa turvekäyt"
17897: misesta ainakin toistaiseksi. Tämä on mahdol- töiseksi. Turve olisi taloudellisinta ja Kristii-
17898: listanut sen, että rata on purettu tasoristeysten nankaupungin alueen maantieolosuhteet huo-
17899: kohdalta. mioon ottaen myös luonnollisinta pääosin tuoda
17900: Suupohjan radan Kaskisiin johtavaa pää- voimalaitokselle rautatiekuljetuksina.
17901: haaraa ollaan parhaillaan peruskorjaamassa Radan käytöstä luopumisen yhteydessä ei
17902: vaikkakin hitaasti ja melko vaatimattomasti tiettävästi myöskään ole selvitelty radan puo-
17903: muutenkin. Osittain tästä johtuen sekä myös lustustaloudellista merkitystä. Radan purka-
17904: sen vuoksi, että Suupohjan radan liikenne on mista ei siten voida pitää tarkoituksenmukai-
17905: tavarakuljetusten osalta viime vuosina kasva- sena, ja pikaisesti tulisikin tutkia radan eri
17906: nut erittäin voimakkaasti, tuntuu hyvin ou- käyttömahdollisuudet.
17907: dolta, että Kristiinankaupungin ratahaaraa ol- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17908: laan lakkauttamassa ja purkamassa. taen,
17909: Kristiinankaupungin rautatien merkitys on
17910: lähitulevaisuudessa ilmiselvästi kasvamassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17911: Parhaillaan Kristiinankaupunkiin rakennetaan 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17912: suurta hiilellä toimivaa voimalaitosta. Hiili 50 000 markan määrärahan Suupohjan
17913: luonnollisesti tuodaan laivalla Kristiinankau- radan Kristiinankaupungin haaran
17914: pungin erittäin hyvään, lähes luonnostaan 13 käyttömahdollisuuksien tutkimiseksi ja
17915: metrisen väylän omaavaan satamaan. Kun hiili- radan purkamisen estämiseksi.
17916: kuljetukset satamaan lähitulevaisuudessa alka-
17917: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17918:
17919: Helge Saarikoski
17920: 1982 vp. ,1259
17921:
17922: Raha.-asia-aJoite n:o 1119
17923:
17924:
17925:
17926:
17927: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta sota-ajan korvaamiseksi
17928: myöskin yksityisissä työeläkkeissä ylimääräisin lisin
17929:
17930:
17931: Eduskunnalle
17932:
17933: Valtion eläkettä nauttivat voivat lukea myös- TEL-eläkemaksuissa ei ole otettu huomioon
17934: kin sotavuodet eläkkeeseen oikeuttaviksi työ- sota-aikaa eläkettä korottavana. Tämän johdos-
17935: vuosiksi. Valtioneläkkeet ovat prosentuaalisesti ta valtion tulisi korvata työeläkevakuutuslai-
17936: yksityisiä korkeampia ja eläkeikä on valtiolla toksille edellä mainitusta uudistuksesta aiheutu-
17937: alhaisempi. Voidaankin perustellusti väittää, vat menot.
17938: että yksityinen eläkejärjestelmä on· valtion elä- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17939: kejärjestelmää heikompi. Mitään luonnollisia nioittaen,
17940: perusteluja sille, että sota-aika otetaan toisessa
17941: eläkejärjestelmässä huomioon ja toisessa sitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17942: taas ei oteta huomioon, ei ole. 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
17943: Mainitun epäkohdan poistaminen siten, että markan arviomäärärahan yksityisten työ-
17944: valtion eläke-etuja heikennettäisiin, ei ole mah- eläkkeiden kehittämiseksi ylimääräisin
17945: dollista. Niinpä ainoaksi keinoksi jää se, että lisin siten, että myös niissä sotapalve-
17946: myöskin yksityiset TEL-eläkkeet tulisi muuttaa lusaika voitaisiin lukea eläkkeeseen
17947: sellaisiksi, että myös niissä sotapalvelusaika oikeuttavaksi työajaksi.
17948: laskettaisiin eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi.
17949: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
17950:
17951: Helge Saarikoski
17952: 1260 1982 vp.
17953:
17954: Raha--asia-aloite n:o 1120
17955:
17956:
17957:
17958:
17959: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien lomittaja-
17960: kokeiluun
17961:
17962:
17963: Eduskunnalle
17964:
17965: Pienyrittäjien lomanviettomahdollisuudet ovat Samassa tutkimuksessa tiedusteltiin yrittä-
17966: olennaisesti heikommat kuin muilla ammatti- jiltä, käyttäisivätkö nämä vuosilomasijaisenaan
17967: ryhmillä. Pienyrittäjistä viidennes ei pysty pi- yleistä pienliikkeenhoidon kokemusta omaavaa
17968: tämään vuosittain lainkaan lomaa ja kolmannes lomittajaa tai kaupallisten aineiden opiskelijaa,
17969: voi pitää lomaa vain 0-4 arkipäivää. Ainoas- jos tällainen mahdollisuus olisi käytettävissä
17970: taan 13 % pienyrittäjistä voi viettää palkan- korvauksetta tai vähäistä korvausta vastaan
17971: saajille tavanomaisen vähintään 24 arkipäivän - vastaavan kaltainen järjestely kuin mikä on
17972: vuosiloman. Edellä sanottu on todettu pienyrit- maatalousyrittäjillä. Myönteisesti tähän mah-
17973: täjien lomanviettoa ja työaikaa koskeneessa dollisuuteen suhtautui yli 60 % vastaajista.
17974: tuoreessa tutkimuksessa. 20 % ilmoitti varmasti käyttävänsä lomittajaa,
17975: Pienyrittäjistä ne, joilla ei ole lainkaan vie- jos tällainen mahdollisuus tarjoutuisi. Eniten
17976: rasta työvoimaa, ovat lomanvieton suhteen valmiutta lomittajan käyttöön oli ravitsemis- ja
17977: kaikkein huonoimmassa asemassa. Näistä yrit- majoitusalalla, sen jälkeen vähittäiskaupassa ja
17978: täjistä runsaat 30 % ei pitänyt vuoden aikana liikenteessä.
17979: lainkaan lomaa, vajaat 40 % vietti lomaa 0-4 Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
17980: päivää eli korkeintaan viikon tai ei lainkaan.
17981: Vähintään 24 arkipäivän loman vietti vajaat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17982: 7 % tästä ryhmästä. Kun keskimäärin pien- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
17983: yrittäjät viettivät vajaan 10 päivän loman, 33.57.42 lisäyksenä 500 000 markkaa
17984: yksinyrittäjän loman keskimääräinen pituus oli pienyrittäjien lomittajakokeilua varten.
17985: 8,5 arkipäivää. Useimmissa tapauksissa yksin-
17986: yrittäjät joutuivat sulkemaan liikkeensä loman
17987: ajaksi, jolloin ansiotulon karttuminen katkesi.
17988: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17989:
17990: Helge Saarikoski
17991: 1982 vp. 1261
17992:
17993: Raha-asia-aloite n:o 1121
17994:
17995:
17996:
17997:
17998: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta yrittäjien lomajärjestöjen
17999: lomatoimintaan
18000:
18001:
18002: Eduskunnalle
18003:
18004: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1982 täjistä sanoi mahdollisesti tai varmasti käyttä-
18005: lomajärjestöille myönnetyistä varoista tuli am- vänsä lomajärjestön palveluita, mikäli tällainen
18006: mattiyhdistysliikkeen lomajärjestöjen osalle 84 järjestö perustetaan. Yrittäjien lomajärjestö ei
18007: prosenttia, maatalous- ja pienyrittäjäväestön tule rakentamaan uutta lomahotellikapasiteettia,
18008: lomajärjestöjen osalle 16 prosenttia. Muista vaan käyttää olemassa olevia lomanviettopal-
18009: kuin maatalousyrittäjistä saivat lomajärjestöille veluita. Subventoidun loman saajat järjestö
18010: kohdistettuja varoja vain eräät pienet erityis- tulee valitsemaan sosiaalisin perustein.
18011: ryhmät. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
18012: Yrittäjäjärjestöt, jotka edustavat sekä maa-
18013: taloutta että muita toimialoja, ovat valmiita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18014: perustamaan yrittäjien yhteisen lomajärjestön. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
18015: Yrittäjien keskuudessa suoritetussa tutkimuk- 33.57.58 lisäyksenä 900 000 markkaa
18016: sessa on vastaavasti todettu tarve ja valmius yrittäjien lomajärjestön perustamista
18017: lomajärjestön tarjoamien palveluiden käyt- varten.
18018: töön. Yli kolme neljännestä vastanneista yrit-
18019: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
18020:
18021: Helge Saarikoski
18022: 1262 1~82 vp.
18023:
18024: Raha-asia-aloite n:o 1122
18025:
18026:
18027:
18028:
18029: Saarto ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöministeriön toi--
18030: ··· minnan aloittamiseen
18031:
18032:
18033: Eduskunnalle
18034:
18035: Hallituksen esityksessä valtion vuoden den toimialan laajuuteen, alaiseen hallintoon,
18036: 1983 tulo- ja menoarvioksi ehdotetaan 1 päi- henkilöstö- ja muihin resursseihin jne. Tämä
18037: västä lokakuuta 1983 perustettavaksi ympäris- ei voisi olla vaikuttamatta heikentävästi ympä-
18038: töministeriö, jonka toimiala ehdotetaan määri- ristöministeriön asemaan ja mahdollisuuksiin
18039: teltäväksi eduskunnan vastauksessa valtioneu- voimakkaasti ja tehokkaasti edistää ja valvoa
18040: voston tiedonantoon ympäristöministeriön pe- ympäristön suojelemista ja kehittämistä.
18041: rustamisesta esitettyjen perusteiden mukaan. Sitä paitsi, kun valtioneuvoston organisaatio-
18042: Ministeriön yleishallintotehtäviä varten ehdo- ta uudistetaan niin merkittävällä tavalla kuin
18043: tetaan perustettavaksi eräitä uusia virkoja ja perustamalla uusi ministeriö, on .jo yleisistä
18044: toimia .. Samoin ehdotetaan perustamisesta ai- organisatorisista syistä ennen kaikkea pyrittävä
18045: heutuvia .eräitä muita menoja varten tarpeelli- siihen, että uudesta ministeriöjärjestelmästä tu-
18046: set määrärahat sisällytettäväksi lukuun 35.01. lisi kyseessä olevilta osilta mahdollisimman
18047: Hallituksen esityksen mukaan ministeriön pe- johdonmukainen ja tasapainoinen. On pyrittävä
18048: rustamisesta johtuvat virkojen ja ,toimien sekä välttämään järjestelmän. huonontumista joilta-
18049: määrärahojen siirtoja koskevat ehdotukset on kin tärkeiltä kannoilta. Tällaista huonontumista
18050: tarkoitus antaa erikseen sen mukaisina kuin merkitsisi se, että kaavoitus- ja rakennustoimi,
18051: eduskunnalle annetun esityksen laiksi valtio- asuntotoimi ja eräiltä keskeisiltä osiltaan ympä-
18052: neuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja ylei- ristönsuojelu, jotka nyt kaikki ovat saman mi-
18053: sestä toimialasta annetun lain muuttamisesta nisteriön vastuualuetta, erotettaisiin toisistaan.
18054: säädökset edellyttävät. · Ympäristön suojelemisessa ja kehittämisessä
18055: Koska ympäristöministeriön toimialan tulisi alueiden käytön suunnittelu, järjestely ja
18056: olla laajempi kuin hallituksen eduskunnalle kehittäminen ovat avainasemassa. Raken-
18057: antamassa esityksessä on ehdotettu, on eduskun- tamisen ohjaus ja valvonta liittyvät erotta-
18058: nalle tehty lakialoite toimialaltaan laajemman mattomasti kaavoitustoimeen. Näitä kahta on
18059: ympäristöministeriön perustamisesta. Sen vuok- mahdotonta erottaa eri ministeriöille. Asunto-
18060: si tämän raha-asia-aloitteen yleisperustelujen toimi taas liittyy niin monelta kannalta raken-
18061: osalta viitataan edellä mainittuun lakialoittee- nustoimeen - onhan rakentamisesta erittäin
18062: seen. Sekä tähän raha-asia-aloitteeseen että merkittävä osa asuntojen rakentamista tai pe-
18063: edellä mainittuun lakialoitteeseen liittyen on ruskorjaamista - ettei olisi mitenkään järke-
18064: eduskunnalle jätetty lakialoite ehdotus laiksi vää erottaa sitä eri ministeriölle kuin mille
18065: eräiden virastojen ja laitosten menosääntöjen rakentamisen ohjaus ja valvonta kuuluvat.
18066: perusteiden muuttamisesta sekä siihen liitty- On selvää, että tehtäviä ja toimivaltaa on
18067: väksi laiksi. siirrettävä valtion keskushallinnolta siinä mää-
18068: Lisäksi on korostettava, että ympäristömi- rin, kuin suinkin käy päinsä, väliportaanhallin-
18069: nisteriön perustaminen toimialaltaan niin sup- nolle ja näiltä molemmilta paikallishallinnolle,
18070: peana kuin tulo- ja menoarvioesitykseen liitty- nimenomaan kunnallishallinnolle. Tätä koskeva
18071: vässä hallituksen esityksessä laiksi valtioneu- kattava selvitys- ja valmistelutyöhän onkin par-
18072: voston ministeriöiden lukumäärästä ja yleises- haillaan vireillä. Mutta vaikka tehtävien ja toi-
18073: tä toimialasta annetun lain muuttamisesta on mivallan siirtämisessä alempiin hallinnon por-
18074: edellytetty olisi selvästi epätarkoituksenmu- taisiin onnistuttaisiin varsin tyydvttävästikin,
18075: kaista. Ympäristöministeriöstä muodostuisi ko- se ei paljoakaan vaikuta kysymykseen siitä,
18076: vin pieni verrattuna muihin ministeriöihin, nii- mitä eri ministeriöiden toimialojen tulee käsit-
18077: Raha-asia-aloite n:o 1122 1263
18078:
18079: tää. Onhan kaavoitus- ja rakennustoimen, asun- Ympäristöministeriön perustamisen tulisi
18080: totoimen ja ympäristönsuojelun aloilla niin mielestämme tapahtua 1 päivästä lokakuuta
18081: kuin kaikilla muillakin hallinnonaloilla välttä- 1983 lukien.- Tulo- ja menoarvion selkeyttä
18082: mätöntä valtakunnallisesti huolehtia tehtävien silmällä pitäen tällöin olisi meneteltävä niin,
18083: hoitoa palvelevasta · yleisestä tutkimus-, suun- että uuteen ympäristöministeriön hallinnonalan
18084: nittelu-, ohjaus-, seuranta- ja kehittämistyöstä pääluokkaan 35 otetaan määrärahat ympäristö-
18085: (ml. lainsäädännön kehittäminen sekä toimin- ministeriön toimialaan kuuluvien tehtävien hoi-
18086: ta- ja taloussuunnittelu ja tulo- ja menoarvio- toa varten vuoden 1983 osalta l. 10. 1983 lu-
18087: asiat) asianomaisen ministeriön ja sen alaisuu- kien. Tällä tavoin, kun määrärahat jaetaan ale
18088: suudessa mahdollisesti myös keskusviraston toi- ku- ja loppuvuoden osalta . eri pääluokkiin ja
18089: mesta. Näistä valtion keskushallinnon tehtävis- osittain eri viranomaisille, tulo- ja menoarvio
18090: tä ja niiden hoitoon liittyvän toimivallan käy- muodostuu selkeämmäksi. ·
18091: töstä valtion keskushallintoa ei voida vapaut- Ehdotuksemine mukaan ympäristöministe-
18092: taa. Päinvastoin niiden tehtävien ja toimivallan riön henkilökunnan määräksi tulisi 171, tilapäi-
18093: siirtäminen, mikä voidaan toteuttaa ja on myös set toimihenkilöt ja työsopimussuhteessa olevat
18094: pyrittävä toteuttamaan, saattaa hyvinkin vaatia työntekijät mukaan luettuina. Pääosan tästä
18095: yleisen ohjaus- ja kehittämistyön tehostamista muodostavat sisäasiainministeriöstä ja maa- ja
18096: valtion keskushallinnossa. Tässä ohjaus- ja ke- metsätalousministeriöstä siirrettävät virkamie-
18097: hittämistyössähän on kuitenkin pyrittävä ny- het. Edellisestä siirrettäisiin _118 ja jälkimmäi-
18098: kyistä enemmälti yhtäältä yleisesti ohjaavaan ja sestä 15 . virkaa . ja ··tointa ympäristömini~te
18099: toisaalta käytännössä tukevaan ja palvelevaan riöön. Uusia virkoja ja toimia perustettaisiin
18100: toimintaan, jossa kuntien itsehallinto otetaan 38. Niiden tarve aiheutuu lähinnä ympäristö-
18101: nykyistä paremmin huomioon. ministeriöön tulevasta yleisestä osastosta ja mi-
18102: Ympäristöministeriön toimialan laajuutta har- nisteriön osastojen yhteisestä henkilökunnasta,
18103: kittaessa on myös otettava huomioon, että sisä- josta vain osa voidaan saada sisäasiainministe-
18104: asiainministeriön toimiala on nykyisellään liian riöstä ja maa- ja metsätalousministeriöstä. Ym-
18105: laaja ja epäyhtenäinen. Sisäasiainministeriöstä päristöministeriön · pääluokap. . menojen lop,
18106: olisi kehitettävä ministeriö, jonka tehtävät pusumma on ehdotuksemme. mukaan
18107: muodostuisivat keskeisistä. yleishallintotehtävis- 3 764,0 milj. mk. Sisäasiainministeriön
18108: tä (läänin- ja piirihallinnon, valtion paikallis- pääluokan loppusumma, joka kuluvan vuo-
18109: hallinnon ja kunnallishallinnon yleinen järjes- den tulo- ·ja menoarvion ja lisänieno:
18110: telmä sekä väestökirjanpito) ja keskeisistä jär- arvioiden mukaan on 4 945,4 milj. mk,
18111: jestys- ja turvallisuustehtävistä (poliisitoimi, alenee 1 853,6 milj. mk:n suuruiseksi. Vastaavat
18112: palo- ja pelastustoimi, väestönsuojelu ja raja- luvut maa- ja metsätalousministeriön kohdalla
18113: vartiolaitos) . Sisäasiainministeriölie voitaisiin ovat 6 556,3 milj. mk ja 6 069,6 milj. mk.
18114: sen jälkeen, kun kaavoitus-, rakennus- ja asun- Edellä sanotun perusteella olisi 1 päivänä
18115: totointa sekä ympäristönsuojelua koskevat teh- lokakuuta 1983 toimintansa aloittamaan ehdo-
18116: tävät olisi siirretty ympäristöministeriölle, hel- tettavan .ympäristöministeriön johdosta valtion
18117: posti siirtää erinäisiä sille soveltuvia tehtäviä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen teh-
18118: muualta valtioneuvoston piiristä. tävä seuraavat muutokset:
18119:
18120:
18121:
18122: Pääluokka 35
18123: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
18124: . Sen mukaisesti, kuin yleisperustelujen koh- Ympäristöministeriöön siirrettäisiin sisäasiain-
18125: dassa on esitetty, tähän pääluokkaan ehdote- ministeriöstä ympäristönsuojeluosasto, kaavoi-
18126: taan otettavaksi määrärahat 1 päivästä loka- tus- ja rakennusosasto ja asuntotoimisto sekä
18127: kuuta 1983 perustettavaksi ehdotetun ympäris- maa- ja metsätalousministeriöstä luonnonvarain-
18128: töministeriön toimialaan kuuluvien tehtävien hoitotoimisto ja vesitoimisto; Lisäksi suoritet-
18129: hoitoa varten. taisiin luvussa 01 selvitettävät organisaatio-
18130: muutokset.
18131: 1264 Raha-asia-aloite n:o 1122
18132:
18133:
18134: 01. Ympäristöministeriö
18135:
18136: Pääluokan perusteluihin viitaten ehdotetaan Ylimääräiset:
18137: 1. 10. 1983 lukien perustettavaksi kansliapääl- 1 yli-insinööri ....................... . B3
18138: likön sopimuspaikkainen virka sekä siirrettä- 3 ylitarkastajaa ....................•.. B3
18139: :1 yliarkkitehti .......•.•.............. B2
18140: vien yksiköiden lisäksi yleinen osasto ja osasto- 4 ylitarkastajaa ...................... . B2
18141: jen yhteiset virat ja toimet sekä ympäristön- 1 toimistoarkkitehti .................. . B2
18142: suojeluosastoon ilmansuojelutoimisto. Siirrettä- 1 taloussihteeri . . .................... . B2
18143: västä asuntotoimistosta ehdotetaan perustetta- 1 suunnittelija •....................... B2
18144: 1 suunnittelija ....................... . B1
18145: vaksi asunto-osasto. 1 erikoistutkija ...................... . B1
18146: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 4 ylitarkastajaa ....................... . B1
18147: 2 toimistoinsinööriä .................. . B1
18148: Momentille ehdotetaan 3 500 400 mk seu- 1 kansainvälisten asiain sihteeri ....... . V29
18149: raavasti: 4 esittelijää .......................... . V29
18150: 2 tu~kij~ .............................. . V29
18151: virat 2 eslttehJaa .......................... . V28
18152: v. 198) ja ,1' tutkimussihteeri .................... . V2'8
18153: ehdotus mk toimet
18154: 1 koulu~usp~_ällikkö ................. .. B1
18155: 1. Perus- ja sopimuspaikkaisten 1 suunmtteliJa ....................... . V28
18156: sekä ylimääräisten virkamies- l: tiedotussihteeri . . . . . . . . . . . . . . ....... . V28
18157: ten palkkaukset ........... . 2 931850 :152 2 kielenkääntäjää .......•.............. V28
18158: 2. Tilapäiset palkkiot ja työsuh- 1 taloustarkastaja ..................... . V27
18159: depalkat ................. . 292450 19 1 su!-mn~~-~~lija ....................... . V27
18160: 3. Muut palkat ja palkkiot ... . 22 500 2 eslttell)aa .......................... . V27
18161: 4. Sosiaaliturvamaksu ......... . 221350 2 tarkastajaa ......................... . V26
18162: Varaus 32250 1 suunnittelija ....................... . V26
18163: Yhteensä 3 500400 171 1 kamreeri ......................... .. V26
18164: 1 tiedotussihteeri .................... . V23
18165: 4 tarkast~jaa ·.:.. ...................... . V24
18166: Henkilöstön määrästä 118 aiheutuu siirrosta 2 osastosihteerla ..................... .. V22
18167: 1 a:k_ist?nhoitaja ..................... . V21
18168: momentilta 26.01.01 ja 15 siirrosta momentil- 1 kirJaaJa .........................•.. V20
18169: ta 30.01.01. 3 osastosihteeriä ..................... . V20
18170: b) Pääluokan ja luvun perusteluihin viitaten 1 ministerin sihteeri .................. . V20
18171: 1 pääkirjanpitäjä ...•...•.............. V 19
18172: vaksi 1. 10. 1983 lukien seuraavat virat ja yli- ,1 osastosihteeri ...................... . V19
18173: määräiset toimet: 1 toimistosihteeri ...........••......... Vl8
18174: 7 toimistosihteeriä ...........•......... V17
18175: Sopimuspalkkaiset: 1 ylivirastomestari .................... . Vl8
18176: 1 kansliapäällikkö .. .. .. . .. .. . .. .. .. .. S 22 3 toimistosihteeriä .................... . V16
18177: 1: osastopäällikkö, ylijohtaja . . . . . . . . . . . . S 19 1:, toimistosihteeri .................... . V15
18178: 2 osastopäällikköä . . . .. . .. . . .. .. . . .. .. S 19 1 piirtäjä .........•.•................. V14
18179: 5 apulaisosastopäällikköä . . . . . . • • . . . . . . S 18 1 virastomestari ...................... . V14
18180: 9 toimistopäällikköä . . .. .. . .. . .. .. .. .. . S 17 4 kanslistia .......................... . Vl3
18181: 1 lainsäädäntöneuvos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 16 3 piirtäjää .......................... . V12
18182: 1 ylitarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 1'5 3 kanslistia .......................... . V12
18183: 4 toimistoinsinööriä . . .. . .. . . . . . . . .. . . . S 15 2 apulaiskanslistia .................. ; .. Vll
18184: 1 tutkija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 13 5 vahtimestaria ...................... . V12
18185: 2 suunnittelijaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . S 13 10 konekirjoittajaa ..................... . V10
18186: ,1 toimistoinsinööri . . . .. .. .. .. .. .. .. .. . S 12 2 toimistoapulaista ................... . V9
18187: 1 toimistoinsinööri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 11
18188: Peruspalkkaiset: Ehdotus on 2 931 850 mk.
18189: 1 hallitusneuvos, osastopäällikkönä ..... . B7 c) Tilapäisten palkkioihin ehdotetaan
18190: 2 hallitusneuvosta, toimistopäällikkönä ... . B6 68 750 mk yhden toimistoarkkitehdin (B 1),
18191: <1' yliarkkitehti ....................... . B3 yhden toimistoinsinöörin (V 29) ja kahden toi-
18192: 6 vanhempaa hallitussihteeriä ......... . B3 mistosihteerin (V 17) palkkaamiseksi.
18193: 2 yli-insinööriä ...................... . B3
18194: 1 ylitarkastaja ....................... . B3 Työsuhdepalkkoihin ehdotetaan 223 700 mk
18195: 1 luonnonsuojelunvalvoja ............. . B2 yhden suunnittelijan (ohjepalkka 6 746,-/
18196: 1 toimistoarkkitehti .................. . B2 kk), viiden tutkijan (ohjepalkat 6 290,-,
18197: 1 toimistoinsinööri ................... . B2 4 809,-, 4 841,-, 5 357,- ja 5 970,-/
18198: 3 nuorempaa hallitussihteeriä ......... . B2
18199: 1 apulaiskansiisti ..................... . Vll kk), yhden erikoissuunnittel'ijan (7 402,-/
18200: 1 konekirjoittaja ..................... . V 10 kk), kolmen toimistoinsinöörin (5 733,-,
18201: Raha-asia-aloite n:o 1122 1265
18202:
18203: 5 758,- ja 7 800,-/kk), yhden apu- 1983 esitys 503 750 mk
18204: laistutkijan (ohjepalkka 4 300,-/kk) Ja
18205: neljän siivoojan (2 704,-, 2 764,-, 2 764,- 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
18206: ja 1 327 ,-/kk) palkkaamiseksi. Momentille ehdotetaan 724 500 mk, mistä
18207: Ehdotus on 292 450 mk. 515 000 mk siirtona momentilta 26.01.29 ja
18208: Alamomentilta 2 saadaan palkata enintään 60 000 mk momentilta 30.01.29.
18209: 19 pysyväisluonteista päätoimista henkilöä.
18210: Käyttösuunnitelma: mk
18211: d) Muihin palkkoihin ja palkkioihin ehdote- Käyttövarat (enintään) . . . . . . . . . . . . . . 5 000
18212: taan 22 500 mk. Matkat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 000
18213: Virkistystoiminta (enintään) . . . . . . . . . . . 2 000
18214: 1983 esitys 3 500 400 mk Rakennusten käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450 000
18215: Toimistomenot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 500
18216: 09. Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat Muut menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 000
18217: Momentille ehdotetaan 503 750 mk siirtona Yhteensä 724 500
18218: momenteilta 26.01.09 ja 30.00.09. 1983 esitys . . . . . . . . . . . . 724 500 mk
18219: Käyttösuunnitelma: mk
18220: Ympäristönsuojeluneuvosto . . . . . . . . . . . . 100 00:0 70. Kaluston hankkiminen
18221: Luonnonvarainneuvosto . . . . . . . . . . . . . . . 90 Q.OO Momentille ehdotetaan 250 000 mk kalus-
18222: Jätehuollon neuvottelukunta . . . . . . . . . . . 55 000
18223: Meriympäristöneuvottelukunta . . . . . . . . . 55 000 to-, konttori-, kone- ja muita hankintoja var-
18224: Ilmansuojelun neuvottelukunta . . . . . . . . 25 000 ten.
18225: Meluntorjuntaneuvottelukunta . . . . . . . . . . 5 000
18226: Vesiasiain neuvottelukunta . . . . . . . . . . . . 12 500 1983 esitys 250 000 mk
18227: Kaavoitus- ja rakennusneuvosto . . . . . . . . 20 000
18228: Kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neu-
18229: vottelukunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 750
18230: Rakennusteknillinen neuvottelukunta 12 500
18231: ........ _
18232: Asuntoneuvosto . . . . . . . . . . . . . ..;....;...;....;...;...;..;...;. 105 000
18233: __;;;..;.;_..;.,;;..;.
18234: Yhteensä 503 750
18235:
18236:
18237:
18238: 10. Ympäristönsuojelu
18239:
18240: Luvun osalta viitataan 1uvun 26.73 perus-
18241: teluihin.
18242:
18243:
18244:
18245: 20. Luonnonsuojelu
18246:
18247: Luvun osalta viitataan luvun 30.02 perus-
18248: teluihin.
18249:
18250:
18251:
18252: 30. Vesihallinto
18253: Luvun osalta viitataan luvun 30.40 perus· ·
18254: tduihin.
18255:
18256:
18257: 40. Maanmittaushallinto
18258:
18259: Luvun osalta viitataan luvun 30.60 perus-
18260: teluihin.
18261: 159 088200412K
18262: 1266 Raha-asia-aloite n:o 1122
18263:
18264:
18265: 45. Geodeettinen laitos
18266: Luvun osalta viitataan luvun 30.65 perus-
18267: teluihin.
18268:
18269:
18270: 4 7. Maanmittaushallituksen karttapaino
18271:
18272: Luvun osalta viitataan 1uvun 30.92 perus-
18273: telui'hin.
18274:
18275:
18276: 50. Kaavoitus- ja rakennustoimi
18277:
18278: Luvun osalta viitataan luvun 26.70 perus-
18279: teluihin.
18280:
18281:
18282: 60. Asuntohallitus
18283:
18284: Luvun osaU.ta vii1tataan luvun 2'6.10 perus-
18285: 1
18286:
18287: teluihin.
18288:
18289:
18290: 65. Asuntotoimi
18291:
18292: Luvun osalta viitataan luvun 26.12 perus-
18293: teluihin.
18294:
18295:
18296: 70. Läänien ympäristöhallinto
18297:
18298: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Sopimuspalkkaiset:
18299: Momentille ehdotetaan 1 619 100 mk seu- 11 toimistopäällikköä . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 16
18300: U toimistopäällikköä • . . . • . . . . . . . . • . . • . S 15
18301: raavasti: 17 tarkastajaa . . • . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . S 12
18302: virat 3 tarkastajaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 11
18303: ja
18304: toimet Ylimääräiset:
18305: ehdotus mk 1983
18306: 114 tarkastajaa V29
18307: 1. Sopimuspaikkaisten sekä yli- 4 tarkastajaa V28
18308: määräisten virkamiesten palk- 3 tarkastajaa V27
18309: kaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 483 050 63
18310: 2. Tilapäisten palkkiot ja työ-
18311: suhdepalkat . . . . . . . . . . . . . . . 2!5 750 1 Ehdotus on 1 483 050 mk.
18312: 3. Muut palkat ja palkkiot .... c) Tilapäisten palkkioihin ehdotetaan
18313: 4. Sosiaaliturvamaksu . . . . . . . . . 95 750
18314: Varaus 1r983 14 550 25 750 mk ylitarkastajan (B 1) palkkaamiseksi
18315: Yhteensä 1 619 100 64
18316: Hämeen lääninhallitukseen valtakunnallisen
18317: ongelmajätelaitoksen perustamiseen liittyviä
18318: Perustelut: tehtäviä varten vuoden 1985 loppuun saakka.
18319: Ehdotus on 25 750 mk.
18320: b) Pääluokan perusteluihin viitaten ehdote- Alamomentilta 2 saadaan palkata enintään
18321: taan lääninhallituksiin 1. 10. 1983 lukien pe- 1 pysyväisluonteinen päätoiminen henkilö.
18322: rustettavaksi seuraavat virat ja ylimääräiset
18323: toimet: 1983 esitys 1619100 mk
18324: Raha-asia-aloite n:o 1122 1267
18325:
18326: 09. Pysyvät neuvottelukunnat 1983 esitys 22 500 mk
18327: Momentille ehdotetaan ympäristönsuojelu-
18328: neuvottelukuntien menoihin 22 500 mk siirto-
18329: na momentilta 26.05.09.
18330:
18331:
18332: 98. Kansainvälinen yhteistyö
18333:
18334: 23. Kansainvälisistä järjestöistä aiheutuvat 30.40.26 (Itämeren sopimuksen edellyttämä
18335: menot tutkimusyhteistyö), 24.99.27 (Itämeren ympä-
18336: Momentin perustelujen osalta viitataan mo- ristönsuojelukomissio) ja 26.73.28 (Vesiensuo-
18337: mentin 26.73.28 perusteluihin. jeluteknologian seminaari) perusteluihin.
18338: 24. Itämeren suojelusopimuksen aiheutta- 26. Muu kansainvälinen yhteistyö
18339: mat menot Momentin perustelujen osalta viitataan mo-
18340: Momentin perustelujen osalta viitataan mo- menttien 26.01.09 ja 30.01.26 perusteluihin.
18341: menttien 30.01.26 (Itämeren suojelusopimus),
18342:
18343:
18344: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot
18345:
18346: 08. Komiteat ja asiantuntijat (arviomäärä- 25 000 mk siirtona momentilta 26.99.28. Mo-
18347: raha) mentin määrärahaa saadaan käyttää koulutus-
18348: Momentille ehdotetaan 300 000 mk, josta tilaisuuksien järjestämisestä ja koulutukseen
18349: 125 000 mk siirtona momentilta 26.99.08 ja osallistumisesta aiheutuviin menoihin.
18350: 175 000 mk momentilta 30.99.08.
18351: 1983 esitys ........ . 40 000 mk
18352: 1983 esitys ........ . 300 000 mk
18353: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
18354: 28. Koulutustoiminta Momentin perustelujen osalta viitataan mo-
18355: Momentille ehdotetaan 40 000 mk, josta mentin 26.99.29 perusteluihin.
18356:
18357:
18358:
18359:
18360: MUUTOKSET 26 PÄÄLUOKKAAN
18361: 01. Sisäasiainministeriö
18362: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Peruspalkkaiset:
18363: b) --- 1 hallitusneuvos, toimistopäällikkönä . . . . B6
18364: Luvun 35.01 perusteluihin viitaten ehdo- 1l yliarkkitehti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3
18365: 4 v~h~P,~a... hallitussihteeriä . . . . . . . . . . . B3
18366: tetaan 1. 10. 1983 lukien lakkaotettavaksi seu- 2 yli-msmoorra . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . B3
18367: raavat virat ja ylimääräiset toimet: 1 ylitarkastaja . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . B3
18368: 1 toimistoarkkitehti . . . . • • . . . . • . . • . . . • . B2
18369: Sopimuspalkkaiset: 1 toimistoinsinööri . .. . .. .. .. . .. . .. .. .. . B2
18370: 1 osastopäällikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 19 3 nuorempaa hallitussihteeriä . . . . . . . . . . B1
18371: 1 osastopäällikkö, ylijohtaja . . . . . . . . . . . . S 19 1 apulaiskansiisti . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . V 111
18372: 3 apulaisosastopäällikköä . . . . . . . . . . . . . . . S 18 1 konekirjoittaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 10
18373: 6 toimistopäällikköä • .. . .. .. . .. .. .. .. .. S 17
18374: 1 lainsäädäntöneuvos • .. . .. .. . . .. .. . . .. . S 16 Ylimääräiset:
18375: 1 ylitarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 15 1 yli-insinööri .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3
18376: 4 toimistoinsinööriä . .. .. . .. . .. .. .. . . .. . S 13 2 ylitarkastajaa . .. . . . . . . .. .. . . .. .. .. .. . B3
18377: 1 tutkija . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . • S 13 1 yliarkkitehti . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . • . . B2
18378: 2 suunnittelijaa . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . S 13 2 ylitarkastajaa . . . . . . .. . . .. .. .. .. .. .. . B 2·
18379: 1 toimistoinsinööri .. .. . .. .. .. . . .. .. . . . S 12 1 toimistoarkkitehti . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . B2
18380: 1 toimistoinsinööri . .. . .. . .. .. .. .. .. . . .. S 11 1 erikoistutkija . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . B1
18381: 1268 Raha-asia-aloite n:o 1122
18382:
18383:
18384: 2 ylitarkastajaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B1 (7 402,-/kk). kolmen toimistoinsinöörin
18385: 2 toimistoinsinööriä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B 1 (5 733,-, 5 758,- ja 7 800,-/kk) ja yhden
18386: 4 esittelijää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 29
18387: 2 tu~kij~~-- . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 29 apulaistutkijan (ohjepalkka 4 300,-/kk) sekä
18388: 1 esltteliJa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 28 neljän siivoojan (ohjepalkat 2 704,-, 2 764,-,
18389: 1 tutkimussihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 28 2 764,- ja 1 327,-/kk) palkkausmenoina
18390: 1 suunnittelija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 28 1. 10. 1983 lukien.
18391: 1 suunnittelija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 27
18392: 2 esittelijää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 27 Vähennys on 292 450 mk.
18393: '1 tiedotussihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 25 Vähennykset luvussa 26.01.
18394: 4 tarkastajaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 24
18395: 1 osastosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 22 09. Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat
18396: 1 ministerin sihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 20
18397: mk
18398: 1 osastosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 19
18399: l toimistosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 18 Ympäristönsuojeluneuvosto -100 000
18400: 3 toimistosihteeriä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 17 Jätehuollon neuvottelukunta 55 000
18401: 2 toimistosihteeriä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 16 Meriympäristöneuvottelukunta .. 55 000
18402: 1 toimistosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 15
18403: 1 piirtäjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 14 Ilmansuojelun neuvottelukunta . 25 000
18404: 1 virastomestari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 14 Meluntorjuntaneuvottelukunta .. 5 000
18405: 2 kanslistia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 13 Kaavoitus- ja rakennusneuvosto . 20 000
18406: 3 piirtäjää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 12 Kaavoitus- ja rakennustutkimuk-
18407: 2 kanslistia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 12
18408: 2 apulaiskanslistia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 11 sen neuvottelukunta ....... . 23 750
18409: 4 vahtimestaria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 1'2 Rakennusteknillinen neuvottelu-
18410: 7 konekirjoittajaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 10 kunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 500
18411: Asuntoneuvosto . . . . . . . . . . . . . - 105 000
18412: Vähennys on 1 663 200 mk.
18413: c) Luvun 35.01 perusteluihin viitaten tila- Yhteensä -401250
18414: päisten palkkioista ehdotetaan vähennettäväksi
18415: 73 680 mk yhden toimistoarkkitehdin (B 1), 29. Muut kulutusmenot
18416: yhden toimistoinsinöörin (V 29) ja kahden Matkat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 55 000
18417: toimistosihteerin (V 17) palkkausmenoina Rakennusten käyttö . . . . . . . . . . - 350 000
18418: 1. 10. 1983 lukien. Painatus .. . . . . . . . . . . . . . . . . . - 35 000
18419: Työsuhdepalkoista ehdotetaan vähennettä- Muut menot . . . . . . . . . . . . . . . . - 80 000
18420: väksi 223 700 mk yhden suunnittelijan (ohje- ------------~--~
18421: Yhteensä - 515 000
18422: palkka 6 746,-/kk), viiden tutkijan (ohjepal-
18423: kat 6 290,-, 4 809,-, 4 841,-, 5 357,- ja
18424: 5 970,-/kk) , yhden erikoissuunnittelijan
18425:
18426:
18427:
18428: 05. Lääninhallitukset
18429:
18430: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 1 tarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 28
18431: 3 tarkastajaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V '27
18432: b) - - -
18433: Pääludkan 35 ja luvun 35.70 perustelui-
18434: hin viitaten ehdotetaan 1. 10. 1983 lukien lak- c) Muutos:
18435: kaotettavaksi seuraavat virat ja ylimääräiset Tilapäisten palkkioihin ehdotetaan lisäystä
18436: toimet: 77 250 mk ylitarkastajan (B 1) palkkaamiseksi
18437: Hämeen lääninhallitukseen valtakunnallisen on-
18438: Sopimuspalkkaiset: gelmajätelaitoksen perustamiseen liittyviä teh-
18439: 11 kaavoitus· ja rakennustoimen tarkastajaa S 16 täviä varten 30. 9. 1983 asti.
18440: 11 toimistopäällikköä . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 15
18441: 17 tarkastajaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 1'2 09. Pysyvät neuvottelukunnat
18442: 3 tarkastajaa . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . S 1l
18443: Vähennys:
18444: Ylimääräiset:
18445: 8 ympäristönsuojeluntarkastajaa . . . . . . . . . . V 29
18446: 6 tarkastajaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 29 Ympäristönsuojeluneuvottelu-
18447: 3' ympäristönsuojeluntarkastajaa . . . . . . . . . V 28 kunnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 22 500
18448: Raha-asia-aloite n:o 1122 1269
18449:
18450: 10. Asuntohallitus
18451:
18452: Lisäys lukuperusteluihin: 26.10.29. 35.60.29.
18453: Edellyttäen, että ympäristöministeriö perus- 26.10.70. 35.60.70.
18454: tetaan 1.10. 1983 lukien, merkitään tämän lu-
18455: vun määrärahat taulukko-osassa momenteille Kunkin momentin yksityiskohtaiset perus-
18456: seuraavasti: telut ovat tässä luvussa.
18457: Kolmen kuukauden
18458: Vähennykset luvussa 26.10.
18459: Yhdeksän kuukauden
18460: osuus koko määrä- osuus koko määrä- 26.10.01. - 4 353 500 mk
18461: rahasta on momentilla: rahasta on momentilla: 26.10.27. - 465 000 mk
18462: 26.10.01. 35.60.01. 26.10.29. - 1 258 575 mk
18463: 26.10.27. 35.60.27. 26.10.70. 22 500 mk
18464:
18465:
18466:
18467:
18468: 12. (26.12 ja 14) Asuntotoimi
18469:
18470: Lisäys lukuperusteluihin: 26.12.83. 35.65.83.
18471: Edellyttäen, että ympäristöministeriö peruste- 26.12.84. 35.65.84.
18472: taan 1. 10. 1983 lukien, merkitään tämän lu-
18473: vun määrärahat taulukko-osassa momenteille Kunkin momentin yksityiskohtaiset perus-
18474: seuraavasti: telut ovat tässä luvussa.
18475:
18476: Kolmen kuukauden
18477: Vähennykset luvussa 26.12.
18478: Yhdeksän kuukauden
18479: osuus koko määrä- osuus koko määrä- 26.12.30. 875 000 mk
18480: rahasta on momentilla: rahasta on momentilla: 26.12.32. 2 000 000 mk
18481: 26.12.30. 35.65.30. 26.12.34. 2 875 000 mk
18482: 26.12.32. 35.65.32. 26.12.35. 3 150 000 mk
18483: 26.12.34. 35.65.34. 26.12.50. 475000 mk
18484: 26.12.35. 35.65.35. 26.12.51. 1250 000 mk
18485: 26.12.50. 35.65.50. 26.12.53. 11000 000 mk
18486: 26.12.51. 35.65.51. 26.12.54. - 150 000 000 mk
18487: 26.12.53 35.65.53. 26.12.56. 17 500 000 mk
18488: 26.12.54. 35.65.54. 26.12.62. 2 250 000 mk
18489: 26.12.56. 35.65.56. 26.12.63. 1000 000 mk
18490: 26.12.62. 35.65.62. 26.12.64. 625 000 mk
18491: 26.12.63. 35.65.63. 26.12.83. - 583 500 000 mk
18492: 26.12.64. 35.65.64. 26.12.84. 7 000 000 mk
18493:
18494:
18495:
18496: 70. Kaavoitus- ja rakennustoimi
18497:
18498: Lisäys lukuperusteluihin: 26.70.22. 35.50.22.
18499: Edellyttäen, että ympäristöministeriö perus- 26.70.23. 35.50.23.
18500: tetaan 1. 10. 1983 lukien, merkitään tämän lu- 26.70.30. 35.50.30.
18501: vun määrärahat taulukko-osassa momenteille 26.70.31. 35.50.31.
18502: seuraavasti: 26.70.33. 35.50.33.
18503: 26.70.36. 35.50.36.
18504: Yhdeksän kuukauden Kolmen kuukauden 26.70.38. 35.50.38.
18505: osuus koko määrä- osuus koko määrä-
18506: rahasta on momentilla: rahasta on momentilla: 26.70.61. 35.50.61.
18507: 26.70.21. 35.50.21. 26.70.62. 35.50.62.
18508: 1270 Raha-asia-aloite n:o 1122
18509:
18510:
18511: Kunkin momentin yksityiskohtaiset peruste- 26.70.30. - 3 762 500 mk
18512: lut ovat tässä luvussa. 26.70.31. -1550 000 mk
18513: 26.70.33. - 4 840 000 mk
18514: Vähennykset luvussa 26.70. 26.70.36. 75 000 mk
18515: 26.70.21. 332 500 mk 26.70.38. 25 000 mk
18516: 26.70.22. 430 000 mk 26.70.61. 50 000 mk
18517: 26.70.23. 235 000 mk 26.70.62. 500 000 mk
18518:
18519:
18520:
18521: 73. Ympäristönsuojelu
18522:
18523: Lisäys lukuperusteluihin: 26.73.65. 35.10.65.
18524: Edellyttäen, että ympäristöministeriö perus- 26.73.66. 35.10.66.
18525: tetaan 1. 10. 1983 lukien, merkitään tämän lu-
18526: vun määrärahat taulukko-osassa momenteille Kunkin momentin yksityiskohtaiset peruste-
18527: seuraavasti: lut ovat tässä luvussa.
18528: Yhdeksän kuukauden Kohnen kuukauden
18529: Vähennykset luvussa 26.73.
18530: osuus koko määrä- osuus koko määrä- 26.73.25. -675000 mk
18531: rahasta on momentilla: rahasta on momentilla: 26.73.28. - 75500 mk
18532: 26.73.25. 35.10.25. 26.73.31. -112 500 mk
18533: 26.73.28. 35.10.28. 26.73.37. -325 000 mk
18534: 26.73.31. 35.10.31. 26.73.42. -250 000 mk
18535: 26.73.37. 35.10.37. 26.73.50. -262 500 mk
18536: 26.73.42. 35.10.42. 26.73.61. -100 000 mk
18537: 26.73.50. 35.10.50. 26.73.62. - 50000 mk
18538: 26.73.61. 35.10.61. 26.73.65. -400 000 mk
18539: 26.73.62. 35.10.62. 26.73.66. -125 000 mk
18540:
18541:
18542:
18543: 97. Avustukset kunnille ja eräille järjestöille
18544:
18545: 54. Valtionavustukset eräille asuntoalan jär- momentin määrärahasta 225 500 mk kolmen
18546: jestöille kuukauden osuutena momentille 35.99.54.
18547: Lisäys momenttiperusteluihin: Vähennykset luvussa 26.97.
18548: Edellyttäen, että ympäristöministeriö perus- 54. Valtionavustukset eräille
18549: tetaan 1. 10. 1983 lukien, merkitään tämän asuntoalan järjestöille . . -225 500 mk
18550:
18551:
18552:
18553: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut menot
18554:
18555: 29. Muut kulutusmenot Vähennykset luvussa 26.99.
18556: Lisäys momenttiperusteluihin: 08. Komiteat ja asiantuntijat - 125 000 mk
18557: Edellyttäen, että ympäristöministeriö perus- 28. Koulutustoiminta . . . . . - 25 000 mk
18558: tetao 1. 10. 1983 lukien, merkitään tämän mo- 29. Muut kulutusmenot . . -847 500 mk
18559: mentin määrärahoista 847 500 mk kolmen
18560: kuukauden osuutena momentille 35.99.29.
18561: Raha-asia-aloite n:o 1122 1271
18562:
18563: MUUTOKSET 30 PÄÄLUOKKAAN
18564: 01. Maa- ja metsätalousministeriö
18565:
18566: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Vähennykset luvussa 30.01.
18567: b) --- 30.01.09. Pysyvät neuvottelukunnat
18568: Luvun 35.01 perusteluihin viitaten ehdote- Luonnonvarainneuvosto 90 000 mk
18569: 30.01.26. Kansainvälinen yhteistyö
18570: taan 1. 10. 1983 lukien lakkaotettavaksi seu- Itämeren suojelusopimuksen
18571: raavat virat ja toimet: aiheuttamat menot . . . . . . 82 500 mk
18572: Unkarin ja Suomen välinen
18573: Sopimuspaikkainen: vesitalouden yhteistoiminta . 8 750 mk
18574: 1 apulaisosastopäällikkö s 18 SEV-maiden ja Suomen
18575: välinen yhteistoiminta
18576: Peruspalkkaiset: vesiensuojelun alalla 5 000 mk
18577: 1 luonnonsuojelunvalvoja . . . . . . . . . . . . . . . B2 Saksan Demokraattisen
18578: 1 nuorempi hallitussihteeri . . . . . . . . . . . . . B1 Tasavallan ja Suomen
18579: välinen vesitalousalan
18580: Ylimääräiset: tieteellis-tekninen
18581: 1: toimistopäällikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B5 yhteistoiminta . . . . . . . . . . 3 750 mk
18582: 1 ylitarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . B3 Suomalais-ruotsalainen
18583: 1 suunnittelija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2 rajajokikomissio . . . . . . . . . 57 500 mk
18584: 2 suunnittelijaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B1 Suomalais-norjalainen
18585: 2 tarkas!aja~. . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . V 26 rajajokikomissio . . . . . . . . . 10 000 mk
18586: 1 suunn~ttel~la . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 27 Inarinjärven vedensäännös-
18587: 1 suunmttehJa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 26 telyn hoidosta aiheutuvat
18588: 1 kanslisti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 13 menot . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 750 mk
18589: 1 toimistoapulainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V8 Matkat kansainvälisiin kokouksiin 25 000 mk
18590: Kansainvälisen vesihuollon vuosi·
18591: Luvun 35.01 perusteluihin viitaten ehdote- kymmenen aiheuttamat
18592: taan työsuhdepalkoista vähennettäväksi suun- menot (kertameno) . . . . . - 21 750 mk
18593: nittelijan palkkana 19 000 mk. Yhteensä - 209 250 mk
18594:
18595:
18596:
18597: 02. Luonnonsuojelu
18598:
18599: Lisäys perusteluun: Kunkin momentin yksityiskohtaiset peruste-
18600: Edellyttäen, että ympäristöministeriö perus- lut ovat tässä luvussa.
18601: tetaan 1. 10. 1983 lukien, merkitään tämän lu- Vähennykset luvussa 30.02.
18602: vun määrärahat taulukko-osassa momenteille
18603: seuraavasti: 30.02.21. 55 000 mk
18604: 30.02.22. 150 000 mk
18605: Yhdeksän kuukauden Kolmen kuukauden 30.02.30. 200 000 mk
18606: osuus koko määrä- osuus koko määrä- 30.02.41. 187 500 mk
18607: rahasta on momentilla: rahasta on momentilla:
18608: 30.02.42. 13 750 mk
18609: 30.02.21. 35.20.21. 30.02.70. 22 500 mk
18610: 30.02.22. 35.20.22. 30.02.74 300 000 mk
18611: 30.02.30. 35.20.30. 30.02.75. 250 000 mk
18612: 30.02.41. 35.20.41. 30.02.88. - 4 750 000 mk
18613: 30.02.42. 35.20.42.
18614: 30.02.88. 35.20.88.
18615:
18616:
18617:
18618: 40. Vesihallinto
18619:
18620: Lisäys lukuperusteluun: vun määrärahat taulukko-osassa momenteille
18621: Edellyttäen, että ympäristöministeriö perus- seuraavasti:
18622: tetaan 1. 10. 1983 lukien, merkitään tämän lu-
18623: 1272 Raha-asia-aloite n:o 1122
18624:
18625: ~deksän kuukauden Kohnen kuukauden 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
18626: osuus koko määrä- osuus koko määrä-
18627: rahasta on momentilla: rahasta on momentilla: Käyttösuunnitehna:
18628: 30.40.01. 35.30.01. öljysuojatoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 000 mk
18629: 30.40.09. 35.30.09.
18630: 30.40.14. 35.30.14. 70. Kaluston hankkiminen
18631: 30.40.15. 35.30.15.
18632: 30.40.22. 35.30.22. Momentille ehdotetaan - - - sekä
18633: 30.40.23. 35.30.23. 375 000 mk öljyvahinkojen torjunnassa tarvit-
18634: 30.40.25. 35.30.25. tavien säiliöiden ja puomien hankintaan ja va-
18635: 30.40.26. 35.30.26. rastoinnin kehittämiseen.
18636: 30.40.29. 35.30.29. Vähennykset luvussa 40.
18637: 30.40.30. 35.30.30.
18638: 30.40.31. 35.30.31. 30.40.01. - 24 759 500 mk
18639: 30.40.40. 35.30.40. 30.40.09. 7 000 mk
18640: 30.40.70. 35.30.70. 30.40.14. 1000 000 mk
18641: 30.40.72. 35.30.72. 30.40.15. 875 000 mk
18642: 30.40.73. 35.30.73. 30.40.22. 346 000 mk
18643: 30.40.74. 35.30.74. 30.40.23. 2 415 000 mk
18644: 30.40.77. 35.30.77. 30.40.25. 75 000 mk
18645: 30.40.83. 35.30.83. 30.40.26. 166 250 mk
18646: 30.40.29. 8 008 750 mk
18647: 30.40.30. 5 250 000 mk
18648: Kunkin momentin yksityiskohtaiset peruste-
18649: 30.40.31. 6 500 000 mk
18650: lut ovat tässä luvussa.
18651: 30.40.40. 1050 000 mk
18652: Muutokset luvussa 30.40. 30.40.70. 675 000 mk
18653: Lisäykset: 30.40.72. 500 000 mk
18654: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 30.40.73. 25 000 mk
18655: b) --- 30.40.74. 1452 500 mk
18656: Pääluokan 35 ja luvun 32.10. perusteluihin 30.40.77. -11 705 000 mk
18657: viitaten ehdotetaan 1. 10. 1983 lukien perus- 30.40.83. - 2750 000 mk
18658: tettavaksi seuraavat ylimääräiset toimet:
18659: 1 ylitarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 28
18660: 1 tarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 25
18661:
18662:
18663:
18664:
18665: 60. Maanmittaushallinto
18666:
18667: Lisäys lukuperusteluun: 30.60.41. 35.40.41.
18668: Edellyttäen, että ympäristöministeriö perus- 30.60.70. 35.40.70.
18669: tetaan 1. 10. 1983 lukien, merkitään tämän lu-
18670: vun määrärahat taulukko-osassa momenteille Kunkin momentin yksityiskohtaiset peruste-
18671: seuraavasti: lut ovat tässä luvussa.
18672: Vähennykset luvussa 30.60.
18673: Yhdeksän kuukauden Kohnen kuukauden
18674: osuus koko määrä- osuus koko määrä- 30.60.01. - 39 467 250 mk
18675: rahasta on momentilla: rahasta on momentilla: 30.60.09. 10 750 mk
18676: 30.60.01. 35.40.01. 30.60.21. 3 555 000 mk
18677: 30.60.09. 35.40.09. 30.60.22. 3 062 500 mk
18678: 30.60.21. 35.40.21. 30.60.24. 612 500 mk
18679: 30.60.22. 35.40.22. 30.60.29. 7 691 750 mk
18680: 30.60.24. 35.40.24. 30.60.40. 125 000 mk
18681: 30.60.29. 30.40.29. 30.60.41. 1175 000 mk
18682: 30.60.40. 35.40.40. 30.60.70. 1 625 000 mk
18683: Raha-asia-aloite n:o 1122 1273
18684:
18685: 65. Geodeettinen laitos
18686:
18687: Lisäys lukuperusteluun: 30.65.29. 35.45.29.
18688: Edellyttäen, että ympäristöministeriö perus- 30.65.70. 35.45.70.
18689: tetaan 1. 10. 1983 lukien, merkitään taman
18690: luvun määrärahat taulukko-osassa momenteille Kunkin momentin yksityiskohtaiset peruste-
18691: seuraavasti: lut ovat tässä luvussa.
18692:
18693: 1nbdeksän kuukauden Kohnen kuukauden
18694: Vähennykset luvussa 30.65.
18695: osuus koko määrä- osuus koko määrä- 30.65.01. -484 000 mk
18696: rahasta on momen:tilla: rahasta on momentilla: 30.65.21. -230 000 mk
18697: 30.65.01. 35.45.01. 30.65.29. -263 625 mk
18698: 30.65.21. 35.45.21. 30.65.70. -137 500 mk
18699:
18700:
18701:
18702: 92. Maanmittaushallituksen karttapaino
18703:
18704: Lisäys lukuperusteluun: Kunkin momentin yksityiskohtaiset peruste-
18705: Edellyttäen, että ympäristöministeriö perus- lut ovat tässä luvussa.
18706: tetaan 1. 10. 1983 lukien, merkitään tämän lu- Vähennykset luvussa 30.92.
18707: vun määrärahat taulukko-osassa momenteille 30.92.01. - 2 588 750 mk
18708: seuraavasti: 30.92.05. - 205 000 mk
18709: Thdeksän kuukauden Kohnen kuukauden 30.92.29. - 3 000 000 mk
18710: osuus koko määrä- osuus koko määrä- 30.92.70. 222 500 mk
18711: raJtasta on momen:tilla: rahasta on momentilla:
18712: 30.92.01. 35.47.01. Vähennykset luvussa 30.99.
18713: 30.92.05. 35.47.05. 30..99.08. Komiteat ja asiantuntijat . . - 175 000 mk
18714: 30:99.09. Pysyvät neuvottelu- ja
18715: 30.92.29. 35.47.29. toimikunnat
18716: 30.92.70. 35.47.70. Vesiasiain neuvottelukunta . - 25 000 mk
18717:
18718:
18719:
18720:
18721: MUUTOKSET 32 PÄÄLUOKKAAN
18722: 10. Merenkulkulaitos
18723:
18724: Lisäys: Vähennykset luvussa 32.10.
18725: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 32.10.29. Muut kulutusmenot
18726: b) --- öljysuojatoiminta . . . . . . . . - 175 000 mk
18727: 32.10.70. Kaluston ja teknillisten
18728: Luvun 30.40 ja 35.30 perusteluihin viitaten laitteiden hankkiminen
18729: ehdotetaan 1. 10. 1983 lukien lakkautettavaksi öljyvahinkojen torjunta-
18730: seuraavat ylimääräiset toimet: kalusto . . . . . . . . . . . . . . . . - 375 000 mk
18731: 1 ylitarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 28
18732: 1 tarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 25
18733:
18734:
18735:
18736:
18737: 160 088200412K
18738: 1274 Raha-asia-aloite n:o 1122
18739:
18740:
18741: MUUTOKSET 24 PÄÄLUOKKAAN
18742: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan
18743: muut menot
18744:
18745: Vähennykset luvussa 24.99.
18746: 24,99 27. Kansainväliseen yhteistyöhön
18747: Suomessa liittyvät menot
18748: Itä~er~n ympäristönsuojelu-
18749: komtsslo .. .. .. .. .. .. .. .. - 10.9 000 mk
18750:
18751:
18752:
18753:
18754: Pääluokka 35
18755: Selostettujen muutosten jälkeen pääluokan
18756: 35 menot olisivat luvuittain ja momenteittain
18757: eriteltyinä seuraavat:
18758: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 1 889 825 450
18759:
18760: 01. Ympäristöministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . 9 706 300
18761: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ........................... . 3 500 400
18762: 09. Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat ....................... . 503 750
18763: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) ..................... . 724 500
18764: 70. Kaluston hankkiminen ................................. . 250 000
18765:
18766: 10. Ympäristönsuojelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (050) 2 375 500
18767: 25. Ympäristötutkimukset ja -selvitykset (siirtomääräraha) ....... . 675 000
18768: 28. Eräät ympäristönsuojelumenot (kertamenoa 96 000) ......... . 75 500
18769: 31. Valtionavustus ulkoilureittien perustamiseen ................ . 112 500
18770: 3 7. Valtionosuus kunnille ilmansuojelun toimenpiteisiin ......... . 325 000
18771: 42. Teollisuuden ilmansuojeluinvestointien korkotuki (arviomääräraha) 250 000
18772: 50. Valtionavustukset luonnonsuojelujärjestöille ................. . 262 500
18773: 61. Saaristo- ja tunturialueiden jätehuollon tukeminen ........... . 100 000
18774: 62. Saariston ympäristönhoitoavustukset ....................... . 50 000
18775: 65. Yleisten jätteiden käsittelypaikkojen perustamis- ja kunnostamis-
18776: investointien korkotuki (arviomääräraha) ................... . 400 000
18777: 66. Jätteiden hyödyntämisen edistämisinvestoin~ien korkotuki (arvio-
18778: ,määräraha) ........................................... . 125 000
18779: 20. Luonnonsuojelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (650) 5 928 750
18780: 21. Luonnonsuojelun yleismenot ............................. . 55 000
18781: 22. Luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvät tutkimukset (siirtomää-
18782: räraha) .............................................. . 150 000
18783: 30. Korvaukset kunnille suojelualueista aiheutuvista metsäverotulojen
18784: menetyksistä (arviomääräraha) ........................... . 200 000
18785: 41. Korvaukset suojelualueiden perustamisesta (siirtomääräraha) ... . 187 500
18786: 42. Rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamien vahinkojen kor-
18787: vaaminen ............................................ . 13 750
18788: 70. Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat (siirtomääräraha) ... . 22 500
18789: 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (siirtomääräraha) ... . 300 000
18790: 75. Urho Kekkosen kansallispuiston perustamiseen liittyvät kompen-
18791: saatioinvestoinnit (siirtomääräraha) ....................... . 250 000
18792: 88. Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoituksiin (siirtomääräraha) 4 750 000
18793: Raha-asia-aloite n:o 1122 1275
18794:
18795: 30. Vesihallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (540) 67 935 000
18796: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ........................... . 24 759 500
18797: 09. Tieteellinen neuvottelukunta ............................. . 7 000
18798: 14. Vesistöjen hoito (siirtomääräraha) (kertamenoa 1 000 000) ... . 1000 000
18799: 15. Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt hoitovelvoitteet (siirto-
18800: määräraha) ........................................... . 875 000
18801: 22. Katselmustoimitukset ................................... . 346 025
18802: 23. Vesien tutkimus, suunnittelu ja valvonta (arviomääräraha) ... . 2 415 000
18803: 25. Maksullisten tilaustöiden erillismenot (arviomääräraha) ....... . 75 000
18804: 26. Kansainvälinen yhteistyö ............................... . 166 250
18805: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) ..................... . 8 183 750
18806: 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) .. 5 250 000
18807: 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomäärä-
18808: raha) ............................................... . 6 500 000
18809: 40. Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki (arviomäärä-
18810: raha) ............................................... . 1050 000
18811: 70. Kaluston hankkiminen .................................. . 1050 000
18812: 72. Työkoneiden ja kuljetuskaluston hankinta ................. . 500 000
18813: 73. Siirrettävien työmaarakennusten hankkiminen ............... . 25 000
18814: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) ....................... . 1 452 500
18815: 77. Vesistötyöt (siirtomääräraha) ........................... . 11705 000
18816: 83. Vesiensuojelulainat teollisuudelle vientimaksulainojen kuoletuksina
18817: kertyvistä varoista (siirtomääräraha) ....................... . 2 750 000
18818:
18819: 40. Maanmittaushallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (530) 57 324 750
18820: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ........................... . 39 467 250
18821: 09. Neuvottelukunnat ..................................... . 10 750
18822: 21. Kartastotyöt (arviomääräraha) ........................... . 3 555 000
18823: 22. Kiinteistötoimitukset (arviomääräraha) (kertamenoa 600 000) .. 3 062 500
18824: 24. Kiinteistörekisterin muodostaminen ........................ . 612 500
18825: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) (kertamenoa 533 000) .. 7 691 750
18826: 40. Rajakuntien tilusjärjestelylain mukaiset menot (siirtomääräraha) .. 125 000
18827: 41. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomäärä-
18828: raha) ............................................... . 1175 000
18829: 70. Kaluston hankkiminen (siirtomääräraha) ................... . 1 625 000
18830:
18831: 45. Geodeettinen laitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (530) 1115 125
18832: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ........................... . 484 000
18833: 21. Mittaus- ja tutkimustyöt .............................. .. 230 000
18834: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) ..................... . 263 625
18835: 70. Kaluston hankkiminen (siirtomääräraha) ................... . 137 500
18836:
18837: 47. Maanmittaushallituksen karttapaino . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (530)
18838: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ........................... . 2 588 750
18839: 05. Eläkkeet (arviomääräraha) ............................. . 205 000
18840: 29. Muut käyttömenot (arviomääräraha) ..................... . 3 000000
18841: Käyttömenot (01-29): 5 793 750
18842: 70. Kaluston hankkiminen (siirtomääräraha) ................... . 222 500
18843: Sijoitusmenot (70): 222 500
18844:
18845: 50. Kaavoitus- ja rakennustoimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (520) 11 800 000
18846: 21. Alueiden käytön suunnittelua koskeva tutkimus- ja kehittämis-
18847: toiminta ............................................. . 332 500
18848: 22. Rakentamismääräysten ja -ohjeiden kehittäminen ........... . 430 000
18849: 1276 Raha-asia-aloite n:o 1122
18850:
18851:
18852: 23. Kiinteistötietorekisterijärjestelmän kehittäminen ............. . 235 000
18853: 30. Valtionosuus rakennustarkastajien palkkaamiseen (arviomääräraha) 3 762 500
18854: 31. Valtionosuus rakennuskaavoitukseen (arviomääräraha) ....... . 1550 000
18855: 3 3. Valtionosuus seutukaavoituksen kustannuksiin ............. . 4 840 000
18856: 36. Maa-aineslain mukaiset valtionavustukset kunnille ......... . 75 000
18857: 38. Valtionavustus kunnille rakennussuojelukustannuksiin ......... . 25 000
18858: 61. Kaavoitus- ja rakennustutkimuksen tukeminen ............. . 50 000
18859: 62. Rakennusten energiataloudelliseen tutkimukseen liittyvän koera-
18860: kentamisen tukeminen (siirtomääräraha) ................. . 500 000
18861:
18862: 60. Asuntohallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (510) 6 097 075
18863: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ........................... . 4 353 500
18864: 27. Tietojen koneellinen käsittely ........................... . 465 000
18865: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) ..................... . 1 258 575
18866: 70. Kaluston hankkiminen ................................. . 22 500
18867:
18868: 65. Asuntotoimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (510) 783 500 000
18869: 30. Kuntien maanostolainojen korkotuki (arviomääräraha) ....... . 875 000
18870: 32. Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hankkimista varten tai muu-
18871: hun asuntotuotantolain 5 §: ssä tarkoitettujen henkilöiden asunto-
18872: olojen parantamiseen (arviomääräraha) ................... . 2 000 000
18873: 34. Avustukset kunnille energianeuvojien palkkaamiseen (arviomäärä-
18874: raha) ............................................... . 2 875 000
18875: 35. Korvaukset kunnille asumistukiasiain hoitamisesta (arviomäärä-
18876: raha) ............................................... . 3 150 000
18877: 50. Asuntotutkimus (siirtomääräraha) ....................... . 475 000
18878: 51. Valtionavustus opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen (siirto-
18879: määräraha) ........................................... . 1250 000
18880: 53. Oman asunnon hankintaan myönnettyjen lainojen korkotuki (ar-
18881: viomääräraha) ........................................ . 11 000 000
18882: 54. Asumistuki (arviomääräraha) ........................... . 150 000 000
18883: 56. Avustukset energiataloudelliseen korjaustoimintaan (siirtomäärä-
18884: raha) ................................................ . 17 500 000
18885: 62. Lämmityslaitoshankkeisiin myönnettyjen lainojen korkotuki (arvio-
18886: määräraha) ........................................... . 2 250 000
18887: 63. V:uo~~~-~suntojen hankintaan myönnettyjen lainojen korkotuki (ar-
18888: vtomaararaha) ......................................... . 1 000 000
18889: 64. Avustukset vuokratalojen ensisijaislainojen koron maksuun (arvio-
18890: määräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625 000
18891: 83. Asuntolainat .......................................... . 583 500 000
18892: 84. Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja asunto-osuuskunta-
18893: asuntojen omaksilunastamista varten (siirtomääräraha) ....... . 7 000 000
18894:
18895: 70. Läänien ympäristöhallinto ................................... . 1 641 600
18896: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ........................... . 1619 100
18897: 09. Pysyvät neuvottelukunnat ............................... . 22 500
18898:
18899: 98. Kansainvälinen yhteistyö ................................... . 493 750
18900: 23. Kansainvälisistä järjestöistä aiheutuvat menot ............... . 55 000
18901: 24. Itämeren suojelusopimuksen aiheuttamat menot ............. . 240 750
18902: 26. Muu brrsainvälinen yhteistyö ........................... . 198 000
18903:
18904: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 1 675 500
18905: 08. Komiteat ja asiantuntijat (arviomääräraha) 300 000
18906: Raha-asia-aloite n:o 1122 1277
18907:
18908: 28. Koulutustoiminta _ ..................................... . 40 000
18909: 29. Muut kulutusmenot ................................... . 847 500
18910: 50. Valtionavustukset valtakunnallisille luonnonsuojelujärjestöille ... . 262 500
18911: 54. Valtionavustukset eräille asuntoalan järjestöille ............... . 225 500
18912:
18913: Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 35 (Ympäristöministeriön hallinnonala)
18914: kaikkiaan 3 764 000 000 markkaa ym-
18915: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden päristöministeriön toiminnan aloittami-
18916: 1983 tulo- ja menoarvioon pääluokkaan seksi 1. 10. 1983 lukien.
18917: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
18918:
18919: Veikko Saarto Olli Helminen
18920: Heli Astala Peter Muurman
18921: Mikko Ekorre Seija Karkinen
18922: Arvo Kemppainen Hannu Tapiola
18923: Helvi Niskanen Aimo Ajo
18924: Terho Pursiainen Lasse Lehtinen
18925: Niilo Koskenniemi Matti Luttinen
18926: Ulla-Leena Alppi Mikko Elo
18927: Unto Ruotsalainen Arvo Salo
18928: Anna-Liisa Jokinen Juhani Surakka
18929: Pauli Puhakka Helge Siren
18930: Kati Peltola Kaisa Raatikainen
18931: Aarne Koskinen Mikko Rönnholm
18932: Inger Hirvelä Risto Tuominen
18933: Marjatta Stenius-Kaukonen Kaj Bärlund
18934: Sten Söderström Liisa Jaakonsaari
18935: M. Kainulainen Saara-Maria Paakkinen
18936: Lauha Männistö Pekka Starast
18937: E.-J. Tennilä Sinikka Luja-Penttilä
18938: M.-L. Salminen Niilo Hämäläinen
18939: V. J. Rytkönen Pirjo Ala-Kapee
18940: Irma Rosnell Reino Breilin
18941: Pentti Liedes Eino Grönholm
18942: PauH Uitto Seppo Tikka
18943: Aulis Juvela Jouko Skinnari
18944: Juhani Vähäkangas Lea Savolainen
18945: Vappu Säilynoja Pentti Lahti-Nuuttila
18946: Mikko Kuoppa Markus Aaltonen
18947: Aarne Saarinen Maija Rajantie
18948: Kauko Tamminen Jouko Tuovinen
18949: Seppo Toiviainen Pertti Hietala
18950: Niilo Koskenniemi Pertti Paasio
18951: Juhani Raudasoja
18952: Eino Loikkanen
18953: Matti Puhakka
18954: Mauno Forsman
18955: Tarja Halonen
18956: Jorma Rantala
18957: Bror Lillqvist
18958: Anna-Liisa Piipari
18959: Sakari Knuuttila
18960: Riitta Järvisalo-Kanerva
18961: 1278 1982 vp.
18962:
18963: Raha-asie-aloite n:o 1123
18964:
18965:
18966:
18967:
18968: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ympäristötehtä-
18969: vien virkojen perustamiseen Uudenmaan lääninhallitukseen
18970:
18971:
18972: Eduskunnalle
18973:
18974: Uudenmaan lääninhallituksessa on tällä het- tulisi perustaa vähintään kaksi lisätointa, toinen
18975: kellä kaksi tointa ympäristönsuojelutehtäviin, ilmansuojelutehtäviin ja toinen luonnon vir-
18976: toinen toimistopäällikön ja toinen tarkastajan kistyskäytön kehittämisen tehtäviin.
18977: toimi. 1. 3. 1983 aloittaa lääninhallinnossa tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18978: män lisäksi työskentelynsä kolmas henkilö, nioittaen,
18979: jonka tehtävät painottuvat teknisluonteisiin
18980: jätehuollon tehtäviin. Ilmansuojelulain voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18981: maantulo 1. 10. 1982 ja jätehuoltolain siirty- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
18982: mäkauden päättyminen 1. 4. 1983 lisäävät lää- 26.05.01 lisäyksenä 170 000 markkaa
18983: ninhallinnon velvoitteita ympäristönsuojeluteh- käytettäväksi kahden lisätoimen perus-
18984: tävissä, samoin läänin alueella yhä kärjistyvät tamiseen Uudenmaan lääninhallitukseen,
18985: ympäristönsuojeluongelmat ja luonnon virkis- toisen vastuualueen ollessa ilmansuoje-
18986: tyskäytön kehittämisen tarve. Uudet velvoitteet lutehtävät ja toisen luonnon virkistys-
18987: ja kasvava tarve ympäristönsuojelun tehostami- käytön kehittäminen sekä avustaminen
18988: seen edellyttävät henkilöstön tuntuvaa vahvis- muissa ympäristötehtävissä.
18989: tamista lääninhallinnossa. Ensi vuoden alusta
18990: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
18991:
18992: Marja--Liisa Salminen Saara-Maria Paakkinen M. Kainulainen
18993: Kaisa Raatikainen Kati Peltola Pauli Uitto
18994: 1982 vp. 1279
18995:
18996: Raha-asia-aloite n:o 1124
18997:
18998:
18999:
19000:
19001: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin kun-
19002: nille virkistysalueiden hankintaan
19003:
19004:
19005: Eduskunnalle
19006:
19007: Riittävät viher- ja virkistysalueet asuinaluei- tävään kauppaan liittynyt keinottelua rakennus-
19008: den läheisyydessä katsotaan tänään kiistatta oikeuksien tai muiden etujen hankkimiseksi
19009: viihtyisään asumiseen kuuluviksi. Varsinkin maanomistajalle.
19010: suurimmissa kaupungeissa ovat lähivirkistys- Riittävien virkistysalueiden turvaamiseksi
19011: alueiden muodostamisen mahdollisuudet kui- asuinkeskusten läheisyyteen tarvitaan myöskin
19012: tenkin käymässä vähiin. Tämä johtuu siitä, että valtion panosta. Paras tapa on valtion avus-
19013: viime vuosien tiivis rakentaminen on jo tur- tusten osoittaminen kunnille.
19014: mellut paljon virkistyskäyttöön parhaiten sovel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19015: tuvia alueita, mm. ranta-alueita. Toinen syy on
19016: viheralueidenkin hintojen voimakas kohoaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19017: asutuskeskusten läheisyydessä. Virkistyskäyt- 1983 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
19018: töön kaavoitettavien alueiden hankinta vapaa- markkaa käytettäväksi valtion avustuk-
19019: ehtoisin kaupoin tai lunastusmenettelyllä on siin kunnille virkistysalueiden hankin-
19020: muodostunut kunnille taloudellisesti varsin ras- taan.
19021: kaaksi. Yhä useammin on virkistysalueista käy-
19022: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19023:
19024: Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa Kati Peltola
19025: Sten Söderström Marjatta Stenius-Kaukonen Liisa Jaakonsaari
19026: M. Kainulainen Saara-Maria Paakkinen
19027: 1280 1982 vp.
19028:
19029: Raha-asia>-aloite n:o 1125
19030:
19031:
19032:
19033:
19034: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelutoi-
19035: mien perustamiseen Uudenmaan kuntiin
19036:
19037:
19038: Eduskunnalle
19039:
19040: Ympäristönsuojelun kunnallishallintotoimi- ovat kärjistyneimpiä. Uudenmaan vaikeiden
19041: kunnan mietinnössä ( 1981: 61) esitetyssä la- ympäristöongelmien ratkaiseminen ilman ym-
19042: kiluonnoksessa esitetään mahdollisuus kanto- päristönsuojelun tuntuvaa tehostamista kunta-
19043: kykyluokkaan sidottuun valtionosuuteen kun- tasolla ei ole mahdollista.
19044: tien ympäristönsuojelutehtäviin perustarniin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19045: virkoihin ja toimiin. Toimikunta esitti, että nioittaen,
19046: keskimääräinen tarve on yksi toimi 25 000
19047: asukasta kohti. Tällä perusteella tarve Uudella- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19048: maalla, Helsinki pois luettuna, olisi 26 toin- 1983 tulo- ja menoarvioon 370 000
19049: ta. Mahdollinen liikkeellelähtö valtionosuutta markkaa käytettäväksi valtionosuuteen
19050: saavien toimien perustamisessa voisi olla kym- Uudenmaan kuntiin perustettavia 10
19051: menen tointa vuonna 1983. Nämä toimet tu- ympäristönsuojelun tointa varten.
19052: lisi perustaa kuntiin, joissa ympäristöongelmat
19053: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19054:
19055: Marja-Liisa Salminen Saara-Maria Paakkinen
19056: Pauli Uitto M. Kainulainen
19057: 1982 vp. 1281
19058:
19059: Raha-asia-aloite n:o 1126
19060:
19061:
19062:
19063:
19064: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojeluteknologian
19065: professorin viran perustamiseen Teknilliseen korkeakouluun
19066:
19067:
19068: Eduskunnalle
19069:
19070: Teknillisen koulutuksen saaneilla henkilöillä teknistä koulutusta. Nykyisin vain Tampereen
19071: on useimmiten ratkaiseva vaikutus työolojen teknillisessä korkeakoulussa on työsuojelutek-
19072: terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Tuotantojär- nologian professuuri. Työsuojeluopetuksen te-
19073: jestelmien suunnittelijalla ja toteuttajalla on hostaminen vaatii vastaavan professuurin pikais-
19074: mahdollisuus teknistaloudellisten näkökohtien ta perustamista myös Teknilliseen korkeakou-
19075: ohella valita myös terveydelliseltä kannalta luun, joka on maamme suurin korkeamman
19076: edullisimmat ratkaisut. Tämä kuitenkin edel- teknillisen opetuksen oppilaitos.
19077: lyttää, että työntekijöiden terveyttä ja turval- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19078: lisuutta edistävistä ratkaisuista ja niiden perus-
19079: teista on käytettävissä riittävästi luotettavaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19080: tietoa. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19081: Kaikkien korkeakouluista valmistuvien dip- 29.10.01 115 700 markkaa työsuojelu-
19082: lomi-insinöörien tulisi saada työsuojelun perus- teknologian professorin viran (B 5) pe-
19083: opetus. Tämän lisäksi tulisi olla mahdollisuus rustamiseksi Teknilliseen korkeakou-
19084: valita eri mittaisia työsuojelun aine- ja syven- luun.
19085: täviä opintoja täydentämään oman alan muuta
19086: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19087:
19088: Marja-Liisa Salminen Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
19089: Marjatta Stenius-Kaukonen Sten Söderström M. Kainulainen
19090: Pauli Uitto
19091:
19092:
19093:
19094:
19095: 161 088200412K
19096: 1282 1982 vp.
19097:
19098: Raha-asia-aloite n:o 1127
19099:
19100:
19101:
19102:
19103: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kirjaston
19104: käyttöä helpottavien laitteiden hankintaan
19105:
19106:
19107: Eduskunnalle
19108:
19109: Kulttuuripalvelujen tavoitettavuus on välttä- Kirjastoautojen käyttö tulisi mahdollistaa
19110: mätön edellytys sille, että vaikeasti vammainen myös vammaisille asentamalla autoihin sähköi-
19111: henkilö voi pysyä henkisesti vireänä ja aktiivi- nen nostolaite pyörätuoliin sidottuja kirjaston
19112: sena yhteiskunnan jäsenenä sekä tulla toimeen käyttäjiä varten. Tällaisen nostolaitteen hinta
19113: avohoidossa. on varsin pieni verrattuna kirjastoauton koko-
19114: Kirjastot ovat yksi käytetyimmistä kulttuuri- naishintaan.
19115: palvelujen muodoista. Kuitenkin vaikeasti vam- Kirjastoihin tulisi voida valtionavun turvin
19116: mautuneille yleisten kirjastojen käyttö saattaa hankkia myös enemmän ja monipuolisempia lu-
19117: olla lähes mahdotonta. kemisen teknisiä apuvälineitä kuten kirja- ja
19118: Kirjastojen kehittämistä koskevassa komitean- lukutelineitä. Näitä välineitä tulisi olla mahdol-
19119: mietinnössä on kiinnitetty huomiota myös kir- lista kokeilla myös kotona - vammaisen omaan
19120: jastojen erityispalvelujen kehittämiseen. Toistai- käyttöön soveltuvimman laitteen löytämiseksi.
19121: seksi on kuitenkin jääty mietintötasolle Kirjastoihin tulisi saada enemmän myös ns.
19122: konkreettisia suunnitelmia ja esityksiä ei ole lukutelevisioita näkövammaisia varten. Näiden-
19123: valmistunut. kin laitteiden kustannukset ovat häviävän pieni
19124: Välttämätön edellytys kirjastojen kotipalve- osa kirjastojen hankinnoista.
19125: lutoiminnan ja muiden sosiaalisten kirjastopal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19126: velujen kehittämiselle on valtionavun saami-
19127: nen tälle toiminnalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19128: Valtionavun piiriin tulisi saada mainittu kir- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19129: jastojen kotipalvelutoiminta, jota tulisi kehittää 29.56.30 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
19130: itsenäisenä toimintamuotona, joka sisältäisi käytettäväksi vammaisten kirjaston
19131: myös kirjojen esittelyä sekä keskustelu- ja ar- käyttöä helpoltavien laitteiden hankin-
19132: viointitilaisuuksien järjestämistä vammaisille ja taan.
19133: muille toiminnan piirissä oleville erityisryh-
19134: mille.
19135: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19136:
19137: Marja-Liisa Salminen M. Kainulainen
19138: Mikko Kuoppa Saara-Maria Paakkinen
19139: Marjatta Stenius-Kaukonen
19140: 1982 vp. 1283
19141:
19142: Raha-asia-aloite n:o 1128
19143:
19144:
19145:
19146:
19147: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Aka-
19148: temian tutkimusmäärärahoihin
19149:
19150:
19151: Eduskunnalle
19152:
19153: Viime vuosina on etenkin ympäristötutki- tansa käynnistyessä. Kyseisen toimikunnan lisä-
19154: muksen tarve kasvanut huomattavasti. Muun rahoituksen tarve on noin 3 000 000 markkaa,
19155: muassa Suomen Akatemian tutkimusvarojen mistä syystä määrärahaa tulisi korottaa tiede-
19156: riittämättömyydestä johtuen on Suomessa vii- neuvostonkin esitystä enemmän.
19157: me vuosina esiintynyt lahjakkaiden tutkijoiden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19158: maastamuuttoa tutkimusta paremmin tukeviin
19159: maihin. Tiedeneuvosto on ehdottanut Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19160: Akatemian tutkimusmäärärahoihin noin 20 mil- 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
19161: joonaa markkaa suurempaa korotusta. 29.88.50 alamomentille 1 lisäyksenä
19162: Vuoden 1983 alusta Suomen Akatemiaan pe- 25 000 000 markkaa Suomen Akatemian
19163: rustetaan uusi ympäristötieteellinen toimikunta, tutkimusmäärärahoihin.
19164: jonka tulisi saada riittävä rahoitus heti toimin-
19165: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19166:
19167: Marja-Liisa Salminen Helvi Niskanen Sten Söderström
19168: Lauha Männistö Niilo Koskenniemi Mikko Kuoppa
19169: Pauli Uitto E.-J. Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
19170: Kati Peltola M. Kainulainen
19171: 1284 1982 vp.
19172:
19173: Raha-asia-aloite n:o 1129
19174:
19175:
19176:
19177:
19178: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnon-
19179: suojelualueiden hoitoon ja valvontaan
19180:
19181:
19182: Eduskunnalle
19183:
19184: Luonnonsuojelualueet vaativat hoitoa ja val- Luonnonsuojelualueiden hoidon tehostami-
19185: vontaa. Varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomen sekä sen tulisi tapahtua maa- ja metsätalousministe-
19186: saariston luonnonsuojelualueiden lisääntynyt riön luonnonvaraintoimiston johdolla..
19187: käyttö virkistykseen vaatii valvonta- ja hoito- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19188: toimien tehostamista. Puistojen hoitoa paranta-
19189: malla voidaan myöskin luoda työpaikkoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19190: alueelle. Työpaikkojen luomisella puistojen hoi- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19191: toon voidaan korvata metsätalouden piiristä 30.50.21 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
19192: muutoin puistojen perustamisen yhteydessä luomzonsuojelualueiden hoitoon ja val-
19193: poistuvia työpaikkoja. vontaan •.
19194: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19195:
19196: Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa Liisa Jaakonsaari
19197: Sten Söderström Marjatta Stenius-Kaukonen M. Kainulainen
19198: Kati Peltola
19199: 1982 vp. 1285
19200:
19201: Raha-asia-aloite n:o 1130
19202:
19203:
19204: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallis-
19205: puiston toiminnan käynnistämiseen vuonna 1983
19206:
19207:
19208: Eduskunnalle
19209:
19210: Kansallispuiston perustamista Saaristomerelle le vielä 1983. Kuitenkin puiston kehittämisen
19211: on pidettävänä eräänä kansainvälisesti merkit- kannalta on tärkeää, että suunnittelutyö ja
19212: tävimpänä luonnonsuojeluhankkeena maassam- nykyistä tehokkaampi valvonta saataisiin käyn-
19213: me. Vastaavan tyyppistä luonnonkauneudeltaan tiin jo vuonna 1983.
19214: ainutlaatuista ja eliömaailmaltaan rikasta saaris- Aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
19215: toaluetta ei ole toista maapallolla. nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnas-
19216: Eduskunta hyväksyi Saaristomeren kansal- sa.
19217: lispuistoa koskevan lain kesäkuussa. Puistoa Edellä esitetyn perusteella olisi valtion vlio-
19218: koskeva asetus on parhaillaan lausunnolla. Mo- den 1983 tulo- ja menoarvioon Saaristomeren
19219: lemmat tulevat voimaan vuoden 1983 alussa. kansallispuiston toiminnan käynnistämiseen
19220: Lain hyväksymisajankohdasta johtuen ei budje- otettava 460 000 markkaa, mikä jakautuisi
19221: tissa ole varoja Saaristomeren kansallispuisto!- budjetin eri momenteille seuraavasti:
19222: 1. Puiston hoitajan palkkaus (budjetissa 30.50.01) ...................... . ·84 000 mk
19223: Tehtävänä opastusmateriaalin tuottaminen, valvonnan organisointi, tarvittavien
19224: tutkimusten ja selvitysten suunnittelu, yhteyksien luominen paikalliseen
19225: väestöön ja puiston neuvottelukunnan sihteerinä toimiminen.
19226: 2. Valvoja-huoltomiehen palkkaus (30.50.01) .......................... . 60 000 mk
19227: Tehtävänä valvonta yhdessä sesonkiaikaisten sivutoimisten valvojien kanssa,
19228: puiston opastusrakenteiden tekeminen, ympäristönhoitoon liittyvät raivaustyöt,
19229: kaluston hoito ja korjaukset.
19230: 3. Veneen hankinta (30.02.70) ...................................... . 200 000 mk
19231: Vene toimii yhteysveneenä, erikoisvieraiden kuljetusveneenä sekä apuna pie-
19232: nissä tavarakuljetuksissa.
19233: 4. Muu kalusto- ja materiaalihankinta (30.02.70) ....................... . 50 000 mk
19234: Työkaluja, puutavaraa, opasteiden painatus jne.
19235: 5. Matka- ja polttoainekulut (30.50.29) ............................... . 30 000 mk
19236: Oman veneen polttoaineet, muut käyttökulut ja valvojien korvaukset
19237: 6. Kansallispuiston toimiston vuokra (30.50.29) ........................ . 16 000 mk
19238: 7. Opastuskeskuksen suunnittelun aloittaminen (30.02.74) ............... . 20 000 mk
19239: Yhteensä 460 000 mk
19240: Sanotun perusteella ehdotamme, 1983 tulo- ;a menoarvioon 460 000
19241: markkaa Saaristomeren' kansallispuiston
19242: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden toiminnan käynnistämiseen.
19243: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19244:
19245: Marja-Liisa Salminen Pertti Saldlainen Anna-Liisa Jokinen
19246: Terhi Nieminen-Mäkynen Lauri Palmunen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19247: Urho Pohto Antero Juntumaa Pekka Vennamo
19248: Erkki Pystynen Heli Astala Sten Söderström
19249: Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen
19250: 1286 1982 vp.
19251:
19252: Raha-asia-aloite n:o 1131
19253:
19254:
19255:
19256:
19257: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Hy-
19258: vinkään työsuhdeasuntojen peruskorjaukseen
19259:
19260:
19261: Eduskunnalle
19262:
19263: Hyvinkäällä Valtionrautateiden omistamien vuotta ennen kuin työ on loppuun saatettu.
19264: työsuhdeasuntojen asukkaat ovat pitkään käy- Asuntojen korjaus, alueen kerrostalot mukaan
19265: neet kamppailua asuntojen peruskorjausten lukien, vaatii kuitenkin pikaisia toimia.
19266: puolesta. Asunnot ovat kunnoltaan huonoja ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19267: varustetasoltaan alkeellisia. Vuokrataso on kui-
19268: tenkin asuntojen kuntoon verrattuna varsin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19269: korkea. Monen vuoden viivyttelyn jälkeen on 1983 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
19270: peruskorjaustyöt vihdoin aloitettu pientalojen markkaa Valtionrautateiden Hyvinkään
19271: osalta. Korjaustöiden vauhti on kuitenkin niin työsuhdeasuntojen peruskorjaukseen.
19272: verkkainen, että sillä kestää toistakymmentä
19273: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19274:
19275: Marja-Liisa Salminen M. Kainulainen Saara-Maria Paakkinen
19276: Pauli Uitto
19277: 1982 vp. 1287
19278:
19279: Raha-asia-aloite n:o 1132
19280:
19281:
19282:
19283:
19284: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtiojohtoisen raken-
19285: nusyrityksen perustamista varten
19286:
19287:
19288: Eduskunnalle
19289:
19290: Valtion osuus talouselämässä ja sen kehittä- niiden suurten rakennusprojektien toteuttami-
19291: misessä on jatkuvasti lisääntynyt. Valtiojohtoi- nen, joista on jo sovittu ja joista parhaillaan
19292: sia osakeyhtiöitä toimii mm. puunjalostus-, me- neuvotellaan Neuvostoliiton kanssa.
19293: talli-, kaivos- ja kemiallisen teollisuuden aloilla Tällainen rakennusyritys voisi harjoittaa ra-
19294: sekä liikenteen piirissä. Suurin osa sähkövoi- kennusaineteollisuutta ja suorittaa laajassa mi-
19295: man tuotannosta ja voimatalouden rakentami- tassa valtion, kuntien ja kuntayhtymien raken-
19296: sesta suoritetaan myös valtionenemmistöisten nustöitä ja osallistua myös muiden maiden ta-
19297: yhtiöiden toimesta. holta tulevien suurempien rakennushankkeiden
19298: Yleensä valtion ja valtiojohtoisten laitosten toteuttamiseen sekä rakentaa arava-asuntoja.
19299: ja yritysten toiminta on osoittautunut kannat- Valtion laitoksena sillä olisi suuremmat mah-
19300: tavaksi ja niillä on ollut myönteinen vaikutus dollisuudet keskittyä myös rakennustoiminnan
19301: maamme talouselämän kehittämisessä ja työlli- teknilliseen kehittämiseen ja kustannusten alen-
19302: syyden turvaamisessa. Rakennustuotannon edel- tamiseen. Lisäksi tällainen suuryritys antaisi
19303: leen kehittäminen ja valtion oma etu vaatisi huomattavalle joukolle työntekijöitä ja toimi-
19304: valtion osallistumista nykyistä suuremmassa henkilöitä pysyvämmän työpaikan kuin mihin
19305: määrin myös rakennustuotantoon. nykyisin toiminnassa olevat yritykset pystyvät.
19306: Valtion eräät laitokset ja yritykset, kuten Demokraattisesti johdettu yhtiö voitaisiin pe-
19307: puolustusministeriö, rakennushallitus, tie- ja rustaa siten, että valtio ja valtiojohtoiset osa-
19308: vesirakennushallitus ja rautatiehallitus suorit- keyhtiöt ja laitokset merkitsisivät suurimman
19309: tavat tosin jonkin verran itse rakennustöitä, osan yhtiön osakekannasta.
19310: mutta valtaosan valtion talonrakennustöistä Edellä todetun perusteella ehdotamme,
19311: suorittavat yksityiset urakoitsijat.
19312: Ottaen huomioon sen, että valtio sijoittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19313: vuosittain kymmeniä miljoonia markkoja raken- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
19314: nustöihin, vaatisi yhteiskunnan etu valtiojoh- markkaa valtiojohtoisen rakennusyrityk-
19315: toisen suuryrityksen perustamista myös raken- sen perustamista varten.
19316: nusalalle. Mutta sitä vaatii ennen muuta myös
19317: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19318:
19319: Marja-Liisa Salminen Marjatta Stenius-Kaukonen
19320: Mikko Kuoppa M. Kainulainen
19321: 1288 1982 vp.
19322:
19323: Raha-asia-aloite n:o 1133
19324:
19325:
19326:
19327:
19328: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille las-
19329: ten päiväkotien käyttökustannuksiin
19330:
19331:
19332: Eduskunnalle
19333:
19334: Lasten päivähoitopaikkojen tarve oli vuoden ja menoarvioon otetta1s11n määrärahat 11 600
19335: 1981 lopulla kuntien tekemien selvitysten mu- uuden päivähoitopaikan perustamisen edellyttä-
19336: kaan 264 000 hoitopaikkaa, joista kokopäiväi- miin uusiin virkoihin ja perustamiskustannus-
19337: siä 165 000. Tällä hetkellä on hoitopaikkojen ten valtionavustuksiin. Tälle tavoitteelle on an-
19338: kokonaismäärä 141 000 ja kokopäiväisten hoito- tanut tukensa myös SAK ja "Lapsen oikeus
19339: paikkojen 106 000. hoitopaikkaan" -kansalaisliike. Hallituksen edus-
19340: Päivähoitolain perusteluissa asetetaan tavoit- kunnalle antama esitys sisältää kuitenkin vain
19341: teeksi hoitopaikan turvaaminen jokaiselle sel- 7 100 uuden hoitopaikan perustamiseen tar-
19342: laista tarvitsevalle lapselle kuluvan vuosikym- vittavat määrärahat.
19343: menen loppuun mennessä. Voimassa oleva Sosiaalihallituksen ja sosiaali- ja terveysminis-
19344: päivähoidon viisivuotissuunnitelma sisältää kui- teriön esityksessä on päiväkoteihin esitetty
19345: tenkin vain hieman yli 7 000 päivähoitopaikan 1730 uuden viran perustamista, mikä vastaa
19346: vuosittaisen perustamisen. Tällä vauhdilla päi- 8100 uutta hoitopaikkaa. Valtionosuus yhden
19347: vähoidon tarve saadaan tyydytettyä vasta ensi päivähoitopaikan käyttökustannuksiin oli v.
19348: vuosituhannen puolella. Päivähoitosuunnitel- 1982 n. 5700 mk ja vuonna 1983 se on ar-
19349: mien leikkaaminen näin alhaiselle tasolle on violta 5900 mk.
19350: merkinnyt kuntien suunnitelmien lisääntyvää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19351: karsintaa ja valtionavustushakemusten hylkää- nioittaen,
19352: mistä. Tänä vuonna karsittiin kuntien suunni-
19353: telmista yli 1 100 virkaa, mikä vastaa 3 800 että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19354: hoitopaikkaa, ja 63 % päiväkotien perustamisen den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
19355: valtionavustusta koskevista hakemuksista hylät- mentille 33.38.30 lisäyksenä 27 000 000
19356: tiin vuonna 1981. markkaa kunnille lasten päiväkotien
19357: Sosiaalihallitus ja sosiaali- ja terveysminis- käyttökustannuksiin myönnettävää val-
19358: teriö esittivät, että valtion vuoden 1983 tulo- tionosuutta varten.
19359: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19360:
19361: Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa Heli Astala
19362: Kati Peltola Sten Söderström Mikko Ekorre
19363: Marjatta Stenius-Kaukonen Pauli Puhakka Vappu Säilynoja
19364: Ulla-Leena Alppi Seppo Toiviainen Unto Ruotsalainen
19365: Inger Hirvelä E.-J. Tennilä Juhani Vähäkangas
19366: Arvo Kemppainen Irma Rosnell Liisa Jaakonsaari
19367: Anna-Liisa Jokinen P. Liedes Markus Kainulainen
19368: Niilo Koskenniemi Saara-Maria Paakkinen Pauli Uitto
19369: Helvi Niskanen
19370: 1982 vp. 1289
19371:
19372: Raha-asia-aloite n:o 1134
19373:
19374:
19375:
19376:
19377: Salminen ym.: Korotetun määrära<han osohtamisesta !kunnille oh-
19378: jatusta perhepäivähoidosta aiheutuviin kustannuksiin
19379:
19380:
19381: Eduskunnalle
19382:
19383: Lasten päivähoitopaikkojen tarve oli vuoden koihin ja perustamiskustannusten valtion-
19384: 1981 lopulla kuntien tekemien selvitysten avustuksiin. Tälle tavoitteelle on antanut
19385: mukaan 264 000 hoitopaikkaa, joista kokopäi- tukensa myös SAK ja "Lapsen oikeus hoito-
19386: väisiä 165 000. Tällä hetkellä on hoitopaikko- paikkaan" -kansalaisliike. Hallituksen edus-
19387: jen kokonaismäärä 141 000 ja kokopäiväisten kunnalle antama esitys sisältää kuitenkin vain
19388: hoitopaikkojen 106 000. 7 100 uuden hoitopaikan perustamiseen tarvit-
19389: Päivähoitolain perusteluissa asetetaan ta- tavat määrärahat.
19390: voitteeksi hoitopaikan turvaaminen jokai- Lasten päivähoidon kehittämisessä tulee pää-
19391: selle sellaista tarvitsevalle lapselle kulu- painon olla päiväkotipaikkojen lisäämisessä ja
19392: van vuosikymmenen loppuun mennessä. päiväkotien toimintaedellytysten parantamises-
19393: Voimassa oleva päivähoidon viisivuotissuunni- sa, mutta myös ohjattua perhepäivähoitoa tar-
19394: telma sisältää kuitenkin vain hieman yli 7 000 vitaan.
19395: päivähoitopaikan vuosittaisen perustamisen. Sosiaalihallitus ja sosiaali- ja terveysminis-
19396: Tällä vauhdilla päivähoidon tarve saadaan teriö esittivät ohjattuun perhepäivähoitoon ensi
19397: tyydytettyä vasta ensi vuosituhannen puolella. vuonna 1 420 uutta virkaa, mikä vastaa 3 500
19398: Päivähoitosuunnitelmien leikkaaminen näin uutta hoitopaikkaa. Valtionosuus hoitopaikan
19399: alhaiselle tasolle on merkinnyt kuntien suunni- aiheuttamiin kustannuksiin on ensi vuonna arvi-
19400: telmien lisääntyvää karsintaa ja valtionavustus- olta 5 800 mk.
19401: hakemusten hylkäämistä. Tänä vuonna karsit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19402: tiin kuntien suunnitelmista yli 1 100 virkaa, nioittaen,
19403: mikä vastaa 3 800 hoitopaikkaa, ja 63 % päivä-
19404: kotien perustamisen valtionavustusta koskevista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19405: hakemuksista hylättiin vuonna 1981. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19406: Sosiaalihallitus ja sosiaali- ja terveys- 33.38.31 lisäyksenä 15 000 000 mark-
19407: mm1steno esittivät, että valtion vuoden kaa kunnille ohjatusta perhepäivähoi-
19408: 1983 tulo- ja menoarvioon otettaisiin dosta aiheutuviin käyttökustannuksiin
19409: määrärahat 11 600 uuden päivähoitopai- myönnettävää valtionosuutta varten.
19410: kan perustamisen edellyttämiin uusiin vir-
19411: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19412:
19413: Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa Vappu Säilynoja
19414: Kati Peltola Sten Söderström Helvi Niskanen
19415: Marjatta Stenius-Kaukonen Pauli Puhakka Mikko Ekorre
19416: Ulla-Leena Alppi Seppo Toiviainen Unto Ruo'tsalainen
19417: Inger Hirvelä E.-J. Tennilä Juhani Vähäkangas
19418: Arvo Kemppainen Irma Rosnell M. Kainulainen
19419: Anna-Liisa Jokinen P. Liedes Pauli Uitto
19420: Niilo Koskenniemi Heli Astala Saara-Maria Paakkinen
19421:
19422:
19423:
19424: 162 088200412K
19425: 1290 1982 vp.
19426:
19427: Raha-asia-aloite n:o 1135
19428:
19429:
19430:
19431:
19432: Salo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusta
19433: ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön
19434:
19435:
19436: Eduskunnalle
19437:
19438: Hallituksen esityksessä valtion vuoden momentilta tuettavien järjestöjen määrä on li-
19439: 1983 tulo- ja menoarvioksi esitetaan sääntynyt, ja ne edustavat nykyisin kaikkia
19440: alamomentilla 29.57 .54.1 opintokeskusta väestöryhmiä. Ottaen huomioon järjestöjen
19441: ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön val- kulttuuritoiminnan suuren merkityksen ehdo-
19442: tionapuna 6 520 000 markkaa. Tällä sum- tamme,
19443: malla tuetaan sitä monipuolista kulttuu-
19444: ri- ja sivistystyötä, jota nämä järjestöt har- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19445: joittavat varsinaisen opintotoiminnan ohella. 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
19446: Tällaisen toiminnan tarve on viime vuosina 29.57.54 alamomentille 1 lisäyksenä
19447: jatkuvasti kasvanut ja laajentunut alueellises- 2 000 000 markkaa opintokeskusta yl-
19448: tikin. Tästä on osoituksena sekin, että tältä läpitävien järjestöjen tukemiseen.
19449: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19450:
19451: Arvo Salo Pirjo Ala-Kapee Liisa Jaakonsaari
19452: Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen Lasse Lehtinen
19453: Pertti Paasio
19454: 1982 vp. 1291
19455:
19456: Raha-asia-aloite n:o 1136
19457:
19458:
19459:
19460:
19461: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliiton opin-
19462: to- ja kulttuuritoiminnan aineistotuotantoon ja muuhun kehit-
19463: tämistyöhön
19464:
19465:
19466: Eduskunnalle
19467:
19468: Työväen Sivistysliitto TSL ry:n opintotoi- nut hyviä tuloksia, mutta vaatii vielä erttyts-
19469: minnan tukena on aina ollut laaja oma opinto- tukea tullakseen huolellisesti loppuun saate-
19470: aineistotuotanto, joka ei kuulu opintokeskuslain tuksi.
19471: mukaisen valtionavun piiriin. Alkaneessa opin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19472: totoiminnan voimakkaassa laadullisessa kehit-
19473: tämisessä on opintoaineiston tasolla suuri mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19474: kitys. Erilaisella kirjallisella ja audiovisuaali- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19475: sella aineistolla on suuri merkitys myös liiton 29.57.54 lisäyksenä 500 000 markan
19476: laajassa ja monipuolisessa kulttuuritoiminnassa, määrärahan osoitettuna Työväen Sivis-
19477: joka ei sekään kuulu opintokeskuslain mukai- tysliitto TSL ry:lle opinto- ja kulttuuri-
19478: sen valtionavun piiriin. Toiminnan laadullinen toiminnan tukemiseen tarkoitetun ai-
19479: kehittäminen edellyttää välttämättä omaa pe- neistotuotannon ja muun kehittämistyön
19480: dagogista kirjastoa ja materiaaliarkistoa. Jo kak- kustannusten osittaiseksi kattamiseksi.
19481: si vuotta kestänyt kehittämistyö on jo tuotta-
19482: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19483:
19484: Arvo Salo Pirjo Ala-Kapee Liisa Jaakonsaari
19485: Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen Lasse Lehtinen
19486: Pertti Paasio
19487: 1292 1982 vp.
19488:
19489: Raha-asia-aloite n:o 1137
19490:
19491:
19492:
19493:
19494: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten hankkimiseen
19495: julkisiin rakennuksiin
19496:
19497:
19498: Eduskunnalle
19499:
19500: Valtion julkisiin rakennuksiin hankitaan rahalla hankitaan taidetta. Hallituksen esityk-
19501: vuosittain taideteoksia erityisen toimikunnan, sessä valtion vuoden 1983 tulo- ja me-
19502: valtion taideteostoimikunnan avulla. Toimikun- noarvioksi on tarkoitukseen varattu
19503: ta hankkii irrallisia taideteoksia ja erityisesti 1 800 000 markkaa. Yksi prosentti val-
19504: monumentaaliteoksia valtion huomattavimpiin tion uudisrakennuskustannuksista olisi tiet-
19505: rakennuksiin. Ministeriöt, keskusvirastot, suur- tävästi yli 10 miljoonaa markkaa. Valtion
19506: lähetystöt ja yliopistot sekä muut suuret oppi- vuotuisten useihin kymmeniin nousevien ra-
19507: laitokset ovat keskeisiä taideteosten sijoitus- kennuskohteiden koristamiseksi tarvittaisiin
19508: kohteita. Taideteoksia hankkimalla voidaan taideteosten hankintaan lisää varoja. Erityisesti
19509: valtion usein vähemmän esteettisistä raken- siihen olisi syytä v. 1983, koska samalla suun-
19510: nuksista tehdä sekä taloissa työskenteleville nitellaan taideteostoimikunnan laajentamista
19511: että siellä asioiville virikkeellisiä ympäristö- taideteollisuuden edustajalla ja taideteosten
19512: kokonaisuuksia. hankintaa laajennettavaksi taideteollisuuteen.
19513: Eduskunta on aikanaan hyväksynyt ponnen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19514: yhden prosentin suuruisen osuuden valtion nioittaen,
19515: vuotuisesta uudisrakennustoimintaan varatusta
19516: määrärahasta käytettäväksi taideteosten hank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19517: kimiseen. Tämä tapahtui v. 1939. Syttynyt so- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19518: ta kuitenkin esti hankkeen toteuttamisen. Vuo- 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
19519: desta 1956 on toiminnassa ollut järjestelmä, taideteosten hankkimiseksi julkisiin ra-
19520: jossa kulloisessakin budjetissa olevalla määrä- kennuksiin.
19521: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19522:
19523: Arvo Salo Pirjo Ala-Kapee Liisa Jaakonsaari
19524: Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen Lasse Lehtinen
19525: Pertti Paasio
19526: 1982 vp. 1293
19527:
19528: Raha-asia-aloite n:o 1138
19529:
19530:
19531:
19532:
19533: Salo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikkioppilai-
19534: tosten valtionapuun
19535:
19536:
19537: Eduskunnalle
19538:
19539: Musiikkioppilaitokset saavat niiden valtion- Erityisen ongelmalliseksi tilanne on muodos-
19540: avustuksista annetun lain ( 14 7/68) perusteel- tunut nyt, kun veikkausvoittovarojen kasvu
19541: la lakisääteistä valtionapua. Musiikkioppilaitos- on hidastunut.
19542: ten tehtävät ovat ammatillisten koulutustarpei- Eduskuntaryhmät ovat muun muassa kult-
19543: den ja harrastustoiminnan lisääntymisen joh- tuuripoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä
19544: dosta kasvaneet. Osaksi harrastustoiminnan olleet yksimielisiä siitä, että lakisääteisten me-
19545: kasvua on tietoisesti ohjattu musiikkioppilai- nojen rahoitus tulisi siirtää valtion normaalin
19546: toksiin, koska kansalais- ja työväenopistoissa budjettirahoituksen piiriin.
19547: vaihtoehtoisesti tapahtuva toiminta olisi kal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19548: liimpaa. nioittaen,
19549: Tehtävien lisääntymisen vuoksi musiikki-
19550: oppilaitosten menot ja niiden valtionavustuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19551: siin osoitettavien määrärahojen tarve ovat kas- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19552: vaneet huomattavasti. 29.90.54 (Musiikkioppilaitosten val-
19553: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksista osa tionapu) lisäyksenä 5 000 000 mark-
19554: on maksettu veikkausvoittovaroista. Lakisää- kaa lakisääteisten taidemenojen siirtä-
19555: teisten valtionapumenojen kasvu on näin ka· miseksi asteittain normaalin budjettira-
19556: ventanut muun taiteen rahoituksen kehitystä. hoituksen piiriin.
19557: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19558:
19559: Arvo Salo Pertti Paasio Markus Aaltonen
19560: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Liisa Jaakonsaari
19561: Lasse Lehtinen
19562: 1294 1982 vp.
19563:
19564: Raha-asia-aloite n:o 1139
19565:
19566:
19567:
19568:
19569: Salolainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnal-
19570: listen luonnonsuojelujärjestöjen valtionapuun
19571:
19572:
19573: Eduskunnalle
19574:
19575: Tuloksekkaan ympäristönsuojelutyön eräänä jestöille kasvaa vain 5 prosenttia, mikä on alle
19576: edellytyksenä on luonnonsuojelun vapaaehtoi- yleisen kustannustason nousun. Koska järjestö-
19577: nen kansalaisjärjestötyö. jen menot ovat jo tiukasti sidottuja, tulisi val-
19578: Valtionapu valtakunnallisille luonnonsuojelu- tiovallan taata näille järjestöille vähintään yleis-
19579: järjestöille, Suomen luonnonsuojeluliitolle ja tä kustannuskehitystä vastaava valtionavun kas-
19580: Natur och Miljölle on viime vuosina kasvanut vu.
19581: suotuisasti. Osittain valtionavun kasvulla on Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
19582: voitu rahoittaa järjestöjen piirisihteerijärjestel- eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän johto-
19583: mää, mikä on osoittautunut tarpeelliseksi ja kunnassa.
19584: tehokkaaksi keinoksi alueelliseen ja paikalliseen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19585: ympäristövalistukseen ja kansalaisten ympäris-
19586: töedun huomioon ottoon. Kasvaneesta valtion- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19587: avusta huolimatta näiden järjestöjen saama 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19588: valtionapu on yhä suhteellisen vähäinen, val- 26.73.50 (Valtionavustukset valtakun-
19589: tionapu kattaa noin neljäsosan järjestöjen me- nallisille luonnonsuojelujärjestöille) li-
19590: noista. säyksenä 50 000 markkaa Suomen luon-
19591: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1983 nonsuojeluliitto ry:n ja Natur och Miljö
19592: valtionapu valtakunnallisille luonnonsuojelujär- rf:n valtionapuun.
19593: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
19594:
19595: Pertti Salolainen Lauri Palmunen M.-L. Salminen
19596: Elisabeth Rehn Terhi Nieminen-Mäkynen Urho Pohto
19597: Erkki Pystynen Juhani Raudasoja
19598: 1982 vp. 1295
19599:
19600: Raha-asia-aloite n:o 1140
19601:
19602:
19603:
19604:
19605: Salolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Intimiteatterin toimin-
19606: nan tukemiseen
19607:
19608:
19609: Eduskunnalle
19610:
19611: Helsingissä t01m1va Intimiteatteri r.y. on riössä suhtaudutaan myönteisesti (Ministeri
19612: vuokrannut ylläpitämäänsä teatteria varten ti- Kaarina Suonion kirjelmä 19. 4. 1982) teatte-
19613: lat Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 5 -ni- rin ponnisteluihin taloudellisen asemansa va-
19614: miseltä kiinteistöyhtiöltä. kaannu ttamiseksi.
19615: Intimiteatteri r.y. on joutunut hankkimaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19616: välttämätöntä peruslaitteistoa teatteritoiminnan
19617: aloittamiseksi sanotuissa tiloissa ja rahoitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19618: maan tätä hankintaa osittain lainavaroin. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19619: Jotta teatteri voisi selvitä nykyisen siirtymä- 29.90.52 (29.90.52 ja 53) 150 000
19620: vaiheen yli, se tarvitsisi yhteiskunnalta lisä- markan määrärahan Intimiteatteri r.y:n
19621: rahoitusta. Tiedossa on, että opetusministe- tukemiseksi.
19622: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
19623:
19624: Pertti Salolainen Arvo Salo Jutta Zilliacus
19625: 1296 1982 vp.
19626:
19627: Raha-asia-aloite n:o 1141
19628:
19629:
19630:
19631:
19632: Savola: Määrärahan osoittamisesta Niiniveden Nuorisoseuran ta-
19633: lon jälleenrakennuskustannuksiin
19634:
19635:
19636: Eduskunnalle
19637:
19638: Kuopion läänissä Vesannon kunnan Niini- on suoritettu talkootyönä ja lainarahoituksen
19639: veden kylässä Nuorisoseuran talo tuhoutui turvin. Talon uudisrakennusarvo on n. 700 000
19640: tulipalossa v. 1980. Nuorisoseuran talon jälleen- markkaa.
19641: rakentamiseen oli tarkoitus saada varoja vuo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19642: den 1982 tulo- ja menoarvioon varatuista mää- tavasti,
19643: rärahoista nuorisoseurantalojen korjausta var-
19644: ten. Määrärahan käyttösuunnitelma ei kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19645: kaan sallinut myöntää varoja kokonaan uuden 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
19646: talon rakentamista varten ja sen vuoksi Niini- markkaa Niiniveden Nuorisoseuran ta-
19647: veden Nuorisoseuran talo jäi vaille avustusta. lon jälleenrakennuskustannusten peittä-
19648: Tulipalossa tuhoutunutta taloa kattavat va- miseen.
19649: kuutukset vain osaksi ja jälleenrakentaminen
19650: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
19651:
19652: Petter Savola
19653: 1982 vp. 1297
19654:
19655: Raha-asia-aloite n:o 1142
19656:
19657:
19658:
19659:
19660: Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen työhevosen
19661: muistomerkin pystyttämiseen Leppävirralle
19662:
19663:
19664: E d u s ku n n a 11 e
19665:
19666: Pohjois-Savossa on vmnnyt ajatus pystyttää Suurena savolaisena emäpitäjänä Leppävirta so-
19667: muistomerkki suomalaiselle työhevoselle. Suo, pii hyvin pitäjäksi, johon suomalaisen työhevO:
19668: malaisen työhevosen kunniakas menneisyys sen patsas voitaisiin pystyttää.
19669: sekä rauhan että sodan töissä ansaitsee saada Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19670: arvoisensa muistomerkin. Kuopion läänin Leppä-
19671: virran kunnassa on virinnyt ajatus ja hanke että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19672: suomalaista työhevosta kuvaavan patsaan hank- 1983 tulo- ja menoarvioon 800 000
19673: kimiseksi Leppävirran kunnan alueelle. Leppä- markkaa suomalaisen työhevosen muis-
19674: virran kunnalla on pitkät maineikkaat perinteet tomerkin pystyttämiseksi Leppävirralle.
19675: hevoskasvatustyössä ja myös raviurheilussa.
19676: H~l,singissä 29 päivänä syyskuuta ·~ 982
19677:
19678: Petter Savola Paavo Vesterinen
19679:
19680:
19681:
19682:
19683: 163 088200412K
19684: 1298 1982 vp.
19685:
19686: Raha-asia-aloite n:o 1143
19687:
19688:
19689:
19690:
19691: Savola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa-
19692: nien kuntoutukseen
19693:
19694:
19695: Eduskunnalle
19696:
19697: Rintamasotilaiden kuntootustoiminta on sotiemme veteraanit jäävät tämän kuntootuksen
19698: käynnistynyt jo useita vuosia sitten, mutta tar- ulkopuolelle. Erityisen vaikeaksi tilanne muo~
19699: koitukseen varatut vuotuiset budjettivarat ovat dostuu nyt kun on jo lakikin olemassa kuntou-
19700: olleet liian niukkoja. Sen vuoksi kuntootuksen tusta varten ja jos lain toteuttamiseksi tasa-
19701: tarpeessa olevat veteraanit useimmissa kun- vertaisesti kaikille veteraaneille ei olekaan riit-
19702: nissa ovat suurin joukoin jääneet vaille kun- tävästi määrärahoja.
19703: toutuslaitoshoitoa. Nyt hallitus on antanut Edelliseen viitaten ehdotamme,
19704: lakiesityksen rintamaveteraanien kuntoutuk-
19705: sesta, mutta lakiesityksen mukaan joudutaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19706: edelleenkin käyttämään tarkoitukseen varattuja 1983 tulo- ia menoarvioon momenti!le
19707: budjettivaroja. Vuodelle 1983 lisäys edelliseen 33.85.56 lisäyksenä 25 000 000 mark-
19708: vuoteen nähden on 3 milj. markkaa ja näin kaa rint11maveteraanien kuntoutustoi-
19709: ollen näyttää varmalta, että taas useimmat mintaan.
19710: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
19711:
19712: Petter Savola Olavi Martikainen Hannele Pokka
19713: Mikko Kaarna Paavo Vesterinen Esko J. Koppanen
19714: Heimo Linna Markku Kauppinen Olavi Nikkilä
19715: Matti Maijala
19716: 1982 vp. 1299
19717:
19718: Raha-asia-aloite n:o 1144
19719:
19720:
19721:
19722:
19723: Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Terveysliiton
19724: valtionapuun
19725:
19726:
19727: Eduskunnalle
19728:
19729: Keskustan Terveysliitto on kansalaisjärjestö, toteuttamasta täysipainoisesti alkuperäistä teh-
19730: jonka tehtciviin valistustoiminnan lisäksi kuuluu täväänsä. Järjestölle saatu ulkopuolinen apu ei
19731: ajankohtaisen terveyspolitiikan seuranta ja vai- nykyisellään riitä edes järjestörutiinien hoita-
19732: kuttaminen tehtäviin päätöksiin. Liitto suorit- miseen, liitolla ei ole yhtään päätoimista työn~
19733: taa merkittävää terveyskasvatusta kansalaisten tekijää.
19734: keskuudessa. Näitä tehtäviään se toteuttaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19735: sekä valtakunnallisesti että alueellisesti viiden-
19736: toista alueyhdistyksensä kautta. Liitto järjestää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19737: kokouksia ja seminaareja, lähettää kirjelmiä ja 1983 tulo• ;a menoarvioon 100 000
19738: kannanottoja sekä harrastaa julkaisutoimintaa. markkaa valtionavustuksena Keskustan
19739: Varojen puute on osittain estänyt liittoa Terveysliittb ry:lle.
19740: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
19741:
19742: Petter Savola Katri-Helena Eskelinen Hannele Pokka
19743: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Olavi Martikainen Markku Kauppinen
19744: 1300 1982 vp.
19745:
19746: Raha-asia-aloite n:o 1145
19747:
19748:
19749:
19750:
19751: Savola ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta nuorison
19752: työllistämiseen
19753:
19754:
19755: Eduskunnalle
19756:
19757: Lähiaikoina muodostuu nuorisotyöttömyys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19758: polttavaksi ongelmaksi yhteiskunnassamme. 1983 tulo- ja menoarvioon kesätyöpaik-
19759: Jos nuori ihminen menettää uskonsa oman kojen järjestämiseen opiskelijoille lisäyk-
19760: yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin, se senä 20 000 000 markkaa, nuorten
19761: on kansakunnan kannalta hyvin huono asia. yhteiskuntatakuukokeiluun lisäyksenä
19762: Sen vuoksi on syytä kansantalouden kanto- 22 000 000 markkaa ja nuorten
19763: kykyä hipoen panostaa budjettirahoja nuorten työllistämistukimäärärahaan lisäyksenä
19764: työllisyyden hoitamiseen. 20 000 000 markkaa.
19765: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19766: Bel~lligissä 29 päivän~ syy~~uta· 1982
19767:
19768: Petter Savola Markku Kauppinen Pentti Lahti-Nuuttila
19769: Olavi Martikainen Hannele Pokka Marjatta Stenius-Kaukonen
19770: JUhani Tuomaala
19771: 1982 vp: '1301
19772:
19773: Raha-asia-aloite n:o 1146
19774:
19775:
19776:
19777:
19778: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalikuraattorin vi-
19779: ran perustamiseen Hämeenlinnan varuskuntaan
19780:
19781:
19782: Eduskunnalle
19783:
19784: Suomen varuskunnissa on yksi sosiaaliku- taa ratkaisevasti myös se, että tehtävaä hoide-
19785: raattorin virka. Tämä virka on ruotsinkielisessä taan muiden tehtävien ohella.
19786: Dragsvikin varuskunnassa. Vaikea työllisyystilanne sekä opiskelupaikko.;
19787: Hämeenlinnan varuskunta on asevelvollisten jen rajallisuus on muodostunut suureksi so-
19788: lukumäärään nähden maan suurimpiin kuuluva, siaaliseksi ongelmaksi kotiutuville varusmie-
19789: ellei peräti suurin. Vuosittain Hämeenlinnan hille. Sosiaalikuraattorin virka toisi ratkaisevan
19790: varuskunnasta kotiutuu yli 3 000 varusmiestä, parannukstn tämänhetkiseen tilanteeseen.
19791: joista n. 30 % on sellaisia, joilla ei ole opis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit•
19792: kelu- tai työpaikkaa palveluksen jälkeen. taen,
19793: Varuskunnassa on varusmiesasiamiehiä, jotka
19794: toimivat toisten varusmiesten siviilielämään oh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19795: jaajina. Kuitenkin varusmiesasiamiehet vaihtu- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
19796: vat kolme kertaa vuodessa. Heiltä ei voida 27.12.01 lisäyksenä • 70 000 markkaa
19797: myöskään odottaa ammattitaitoa hoitaa ongel- sosiaalikuraattorin viran (V 21) perus-
19798: mallisia yksilöratkaisuja. Tehtävän hoitoa rajoit- tamiseksi Hämeenlinnan varuskuntaan.
19799: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19800:
19801: Lea Savolainen Saara Mikkola Hannu Tenhiälä
19802: 1302 1982 vp.
19803:
19804: Raha-asia-aloite n:o 1147
19805:
19806:
19807:
19808:
19809: Savolainen: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 13723
19810: (Järviö-Toijala) parantamiseen
19811:
19812:
19813: Eduskunnalle
19814:
19815: Etelä-Hämeessä Järviön-Toijalan paikallis- saan päivittäisen käytön vuoksi tien parannus-
19816: tien (n:o 13723) huono kunto on eräitä ns. työt tulisi saada aloitetuksi jo vuonna 1983.
19817: seudullisen tieverkon pahimpia puuttei- Tieosuuden pituus on n. 7 km.
19818: ta. Kelirikko aiheuttaa yhteyden käyttö- Edellä olevan perusteella ehdotan,
19819: kelpoisuudelle merkittäviä vuosittaisia ra-
19820: joituksia. Tie toimii yhdystienä Toija- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19821: lasta Turun-Tampereen tielle ja sen 1983 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
19822: käyttö päivittäisessä työmatkaliikenteessä on markan määrärahan , paikallistien n:o
19823: runsasta. 13723 (}ärviö-Toiiala) parantam~
19824: Tien kunnostukseen on suunnitelmissa va- seksi.
19825: rattu määrärahoja vasta vuodelle 1987. Run-
19826: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
19827:
19828: Lea Savolainen
19829: 1982 vp. .1303
19830:
19831: Raha-asia-aloite n:o 1148
19832:
19833:
19834:
19835:
19836: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen lapsilisän
19837: maksamiseksi kunnes lapsi täyttää 17 vuotta
19838:
19839:
19840: Eduskunnalle
19841:
19842: Nykyinen lapsilisälaki säädettiin ensimmal- kan lasten asemaan. Voidaan siis todeta, että
19843: sen kerran vuonna 1948. Tuolloin lakiin otet- 16-17-vuotiaat lapset ovat jääneet väliinpu-
19844: tiin ikäraja, jonka mukaan lapsilisää suori- toajiksi. Edellä kuvattu epäkohta voidaan ai-
19845: tetaan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää nakin osittain korjata pidentämällä lapsilisän
19846: 16 vuotta. Tämä ikäraja on edelleen voimassa. maksukautta siihen asti kunnes lapsi täyttää
19847: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioehdotukses- 18 vuotta.
19848: saan hallitus esittää lapsilisiä korotettavaksi 8 Mikäli lapsilisien maksukauden pidentämi-
19849: prosentilla ensi vuoden lokakuun alusta lukien. nen suoritettaisiin asteittain esimerkiksi siten,
19850: Näin ollen hallituksen esitykseen ei nytkään että ensi vaiheessa eli vuonna 1983 tuki ulo-
19851: sisälly lapsilisän maksukauden laajentamista yli tetaan 17-vuotiaisiin, olisivat kustannukset yh-
19852: 16-vuotiaisiin. Vanhempien lasten osuus per- den uuden ikäluokan osalta neljännesvuoden
19853: heen kulutuksesta on erityisesti pidentyneen ajalta, edellä mainittu 8 prosentin korotus huo-
19854: opiskeluajan myötä 1940-luvun loppuun mioiden, noin 35 000 000 markkaa.
19855: verrattuna nykyaikana oleellisesti lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19856: tynyt. Lapsista aiheutuvat kustannukset
19857: ovatkin yleensä suurimmillaan juuri sil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19858: loin, kun lapsilisän saaminen on jo päätty- 1983 tulo- ia menoarvioon momentille
19859: nyt ja lapsi jatkaa opintojaan. Kuitenkin yh- 33.15.52 lisäyksenä 35 000 000 mark-
19860: teiskunnan perheelle osoittama tuki nimen- kaa ylimääräiseen lapsilisään lapsilisien
19861: omaan vanhempien lasten osalta on jäänyt riit- maksukauden ulottamiseksi 1. 10. 1983
19862: tämättömäksi. Esimerkiksi 1970-luvulla muuten lukien siihen saakka kunnes lapsi täyt-
19863: voimakkaasti kehittynyt opintotukijärjestelmä tää 17 vuotta.
19864: ei ole merkittävästi vaikuttanut tämän ikäluo-
19865: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19866:
19867: Lea Savolainen Anna-Liisa Piipari Pertti Paasio
19868: Matti Puhakka Seija Karkinen Juhani Raudasoja
19869: Tarja Halonen Mikko Elo Juhani Surakka
19870: Maija Rajantie Seppo Tikka Pentti Lahti-Nuuttila
19871: Liisa Jaakonsaari Pertti Hietala Kaisa Raatikainen
19872: Pirjo Ala-Kapee Hannu Tapiola
19873: 1304 1982 vp.
19874:
19875: Raha-asia-aloite n:o 1149
19876:
19877:
19878:
19879:
19880: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanta-Hämeen nuo-
19881: risokodin rakentamiseen
19882:
19883:
19884: Eduskunnalle
19885:
19886: Lastensuojeluun sisältyvän lasten sijaishoidon kustannuksiin valtionapua lain edellyttämä
19887: järjestämistarve on lisääntynyt. Hoitopaikkojen enimmäismäärä 50% perustamiskustannuk-
19888: riittämättömyys on suurinta erityislastenkotien sista.
19889: (nuorisokotien) osalta. Monilta alueilta maassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19890: nämä paikat puuttuvat kokonaan. Näin on nioittavasti,
19891: asian laita myös Kanta-Hämeessä, jossa 15
19892: kunnan alueella ei ole yhtään nuorisokotia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19893: vaan lapset joudutaan sijoittamaan eri puo- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19894: lille maata hyvin pitkien odotusaikojen jälkeen. 33.41.31 (Valtionavustukset kunnille
19895: Alueen kuntien yhteistyönä on valmistunut Ias lenkotien perustamis kustannuksiin)
19896: aikanaan selvitys nuorisokodin tarpeesta sekä lisäyksenä 1 500 000 markkaa Kanta-
19897: tarvittavat rakennussuunnitelmat. Toteuttamis- Hämeen nuorisokodin rakentamista
19898: ta varten tulisi kuitenkin saada perustamis- varten.
19899: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19900:
19901: Lea Savolainen Saara Mikkola Hannu Tenhiälä
19902: 1982 vp. ,1305
19903:
19904: Raha-asia-aloite n:o 1150
19905:
19906:
19907:
19908:
19909: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten kul-
19910: jettamisesta kunnille suoritettavaan valtionapuun
19911:
19912:
19913: Eduskunnalle
19914:
19915: Invaliidihuoltolain mukaan järjestetään vai- teiskunnan yleisiä palveluja ja myös vähentää
19916: keavammaisille henkilöille työssä käymisen, laitoshoidon palvelujen tarvetta ja käyttöä. Vä-
19917: opiskelun, virkistyksen, yhteiskunnallisen osal- hävaraisuuden ja pienituloisuuden takia asuvat
19918: listumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi vammaiset keskimäärin muuta väestöä syrjäi-
19919: tarpeellisia kuljetuksia, joihin käytetään taval- semmissä paikoissa ja pitkienkin etäisyyksien
19920: lisia takseja ja ns. invatakseja, poikkeustapauk- päässä tarpeellisista palvelupisteistä.
19921: sissa kuntien omaa kuljetuskalustoa. Laskelmien mukaan 1,5 miljoonan markan
19922: Valtionavun turvin vaikeavammaisten kulje- kuljetuspalvelumääräraha enintään turvaisi ny~
19923: tuspalveluja järjestetään nykyään 190 kunnas- kyisen kuljetuspalvelujen tason ja tekisi mah-
19924: sa, joten huomattava määrä vaikeavammaisia dolliseksi kuljetuspalvelujen järjestämisen osas-
19925: jää tämän palvelun ulkopuolelle, koska asuin- sa niitä kuntia, joissa tätä toimintaa ei ole
19926: kunnassa ei tätä palvelumuotoa ole olemassa. vielä järjestetty. Silti jäisi vielä paljon kuntia
19927: Kuntien kiinnostus tämän palvelun järjestämi- tämän toiminnan ulkopuolelle.
19928: seen on selvästi lisääntynyt. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19929: Valtioneuvoston asettama vammaisten vuo- taen,
19930: den komitea korosti vammaistet1 osallistumi-
19931: sen merkitystä. Kuljetuspalveluilla onkin voitu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19932: vähentää vaikeavammaisten eristäytymistä, joka 1983 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
19933: on todettu varsinkin vaikeavammaisille lapsil- markan määrärahan vaikeavammaisten
19934: le ja nuorille erittäin haitalliseksi kehitysas- kuljetuspalvelujen järjestämisestä · kun-
19935: teeksi. Kuljetuspalveluilla voidaan edistää vam- nille suoritettaviin valtionavustuksiin.
19936: maisten mahdollisuuksia käyttää hyväkseen yh-
19937: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
19938:
19939: Lea Savolainen Seija Karkinen Pentti Lahti-Nuuttila
19940: Tarja Halonen Matti Puhakka Juhani Raudasoja
19941: Maija Rajantie Mikko Elo Juhani Surakka
19942: Helge Siren Seppo Tikka Pirjo Ala-Kapee
19943: Liisa Jaakonsaari Pertti Hietala Kaisa Raatikainen
19944: Anna-Liisa Piipari Pertti Paasio Hannu Tapiola
19945:
19946:
19947:
19948:
19949: 164 088200412K
19950: .1306 1982 vp.
19951:
19952: Raha-asia-aloite n:o 1151
19953:
19954:
19955:
19956:
19957: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta alle 17-vuotiaiden
19958: hoitopäivä-ja poliklinikkamaksujen poistamiseen
19959:
19960:
19961: Eduskunnalle
19962:
19963: Lasten toimeentuloturvaetuudet ovat alhai- Mainittujen palvelujen maksuttomuus alle
19964: semmat kuin millään muulla ikäryhmällä. Pe- 17-vuotiaille lisää valtion ja kuntien menoja
19965: rusetuutena maksettavat lapsilisät ovat päivää vuonna 1983 nykyisillä maksuilla ja valtion-
19966: kohti laskettuna vain 4-7 markkaa. osuussäännöksillä laskettuna yhteensä runsaat
19967: Ottaen huomioon lasten terveyden- ja sai- 34 milj. mk vuositasolla. Kuntien menojen
19968: l:'aanhoidon merkityksen lapsille itselleen, per- lisäys olisi noin 25 milj. mk ja valtion meno-
19969: heille ja koko yhteiskunnalle, tulisi lasten ter- jen lisäys runsaat 9 milj. mk.
19970: veyskeskuksessa tapahtuva hoito sekä erikois- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19971: sairaanhoitolaitoksessa tapahtuva hoito ja poli-
19972: klinikkakäynnit olla maksuttomia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19973: Maksullisista vuodeosastopalveluista lapset 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
19974: käyttävät keskussairaaloissa noin 360 000 hoi- 33.75.30 lisäyksenä 200 000 markkaa
19975: topäivää, alue- ja paikallissairaaloissa noin ja momentille 33.76.30 lisäyksenä
19976: 660 000 hoitopäivää sekä terveyskeskusten 10 000 000 markkaa alle 17-vuotiaan
19977: vuodeosastoilla noin 30 000 hoitopäivää sekä lapsen hoitopäivä- ja poliklinikkakäyn-
19978: mielisairaaloissa noin 10 000 hoitopäivää vuo- timaksujen poistamiseksi 1. 1. 1983 lu-
19979: dessa. Avopalveluista ovat lapsille maksullisia kien.
19980: vain keskus-, alue- ja paikallissairaaloiden poli-
19981: klinikkakäynnit, joita arvioidaan olevan yh-
19982: teensä noin 300 000 vuosittain.
19983: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
19984:
19985: Lea Savolainen Seija Karkinen Pertti Paasio
19986: Matti Puhakka Tarja Halonen Juhani Raudasoja
19987: Maija Rajantie Mikko Elo Juhani Surakka
19988: Liisa Jaakonsaari Seppo Tikka Pentti Lahti-Nuuttila
19989: Anna-Liisa Piipari Pertti Hietala Pirjo Ala-Kapee
19990: Kaisa Raatikainen Hannu Tapiola
19991: 1982 vp. 1307
19992:
19993: RaJut-asia-aloite n:o 1152
19994:
19995:
19996:
19997: Sillantaus ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta asun-
19998: tosäästöjärjestelmän edelleen kehittämiseksi
19999:
20000:
20001: Eduskunnalle
20002:
20003: Helmikuun 1 päivänä 1981 tuli voimaan neliömetri. Korkotukilainan enimmäismääräksi
20004: asuntosäästöpalkkiolaki ( 862/80). Lain mu- asunnon neliömetriä kohti valtioneuvosto päät-
20005: kaan nuorten ensimmäisen omistusasunnon han- ti 3 000 markkaa pääkaupunkiseudulla ja muu-
20006: kintamahdollisuuksien parantamiseksi ja asun· alla 2 000 markkaa. Korkotukilainaksi voidaan
20007: tosäästötoiminnan edistämiseksi suoritetaan kuitenkin hyväksyä yhteensä enintään 150 000
20008: valtion varoista asuntosäästötalletuksille säästö- markkaa vastaantulolainasta.
20009: palkkiota. Asuntosäästöpalkkioon ovat oikeu- Asuntosäästöpalkkiolain ensimmäiset asunto-
20010: tettuja asuntosäästötallettajat, jotka ennen tal- säästötilit avattiin vuoden 1981 ensimmäisen
20011: lettamisen alkamista ovat täyttäneet 18 vuotta vuosineljänneksen aikana. Vuoden 1982 toisen
20012: mutta eivät 35 vuotta. Asuntosäästöpalkkiolaki vuosineljänneksen lopussa asuntosäästötilejä oli
20013: edellyttää asuntosäästösopimuksen tekemistä rahalaitoksilta saatujen tietojen mukaan avattu
20014: säästäjän ja rahalaitoksen välillä. Sopimuksessa yhteensä noin 32 000 kpl. Kuluvan vuoden
20015: tarkoitetulle tilille on säästettävä vähintään viimeisen vuosineljänneksen aikana, jolloin lain
20016: kahdeksana peräkkäisenä kalenterineljännekse- vaatima minimisäästöaika umpeutuu ( kahdek-
20017: nä kunakin vähintään 500 markkaa ja enin- sas peräkkäinen neljännes), on ensimmäisten
20018: tään 5 000 markkaa. Asuntosäästöpalkkiolaissa säästäjien mahdollista saada pankin nk. vas-
20019: on mainittu perusteet, miten asuntosäästöpalk- taantulolaina edellyttäen, että säästösumma on
20020: kiotilin talletuskorko määräytyy ja miten val- 20 prosenttia ostettavan asunnon kauppahin-
20021: tio suorittaa rahalaitoksen välityksellä nk. nasta.
20022: asuntosäästöpalkkion.
20023: Asuntosäästöpalkkiotoimintaan liittyen edus- Rahalaitoksilta saatujen tilien lukumäärä- ja
20024: kunta hyväksyi kuluvan vuoden keväällä lain talletuskertymätietojen mukaan on keskimää-
20025: oman asunnon hankintaan myönnettävien lai- räinen talletus vuosineljännestä kohti tähän
20026: nojen korkotuesta ( 639/82). Laissa on mai- saakka ollut noin 2 300 markkaa. Kahdeksan
20027: nittu perusteet asuntosäästöpalkkiolain tarkoit- peräkkäisen talletetun vuosineljänneksen jäl-
20028: taman rahalaitoksen myöntämän nk. vastaan- keen on tällä säästömäärällä mahdollista ostaa
20029: tulolainan hyvähymisestä korkotukilainaksi. noin 110 000-115 000 markan hintainen
20030: Lain perusteella on syyskuun 16 päivänä 1982 asunto.
20031: annettu asetus korkotukilainan yleisistä ehdois- Kuluvan vuoden keväällä myytävinä olleiden
20032: ta. Valtioneuvosto on puolestaan samana päi- vanhojen kerrostaloasuntojen ( 2 h + k/kk)
20033: vänä antanut päätöksen korkotukilainalla ostet, hintaerot maan eri paikkakuntien välillä olivat
20034: tavan ensiasunnon enimmäishintatasosta pää- huomattavan suuret. Kun Helsingissä mainit-
20035: kaupunkiseudulla ja muualla Suomessa sekä tuna ajankohtana asunnonostaja joutui maksa-
20036: vahvistanut korkotukilainaksi hyväksyttävän maan noin 4 300 markkaa/neliömetri, riiin vas-
20037: lainan enimmäismäärät. Kohtuulliseksi asunnon taavasti Turussa hinta oli noin 2 700 mark-
20038: enimmäishinnaksi hallitus katsoi pääkaupunki- kaa/neliömetri, Tampereella noin 2 400
20039: seudulla 4 500 markkaa/neliömetri ja muualla markkaa/ neliömetri, Kuopiossa noin 2 900
20040: maassa 3 500 markkaa/neliömetri, jos asunto markkaa/neliömetri, Oulussa noin 2 300
20041: on valmistunut ennen vuotta 1983. Jos asunto markkaa/ neliömetri ja Rovaniemellä noin
20042: on valmistunut vuonna 1983 tai sen jälkeen, 2 700 markkaa/neliömetri. Vuoden 1983
20043: on hallituksen mielestä kohtuullinen enimmäis- hintakehityksestä on arvioitu, että asun-
20044: hintataso pääkaupunkiseudulla 4 900 markkaa/ tojen hintataso nousisi em. paikkakunnilla 10
20045: neliömetri ja muualla maassa 3 800 markkaa/ -15 prosentilla mainituista hinnoista.
20046: 1308 Raha-asia-aloite n:o 1152
20047:
20048:
20049: Asuntojen hintatason erilaisuus paikkakun- kin vastaantulolainan takaisinmaksu. Oman
20050: tien välillä on saattanut käytännössä nuoret asunnon hankintaan myönnettavten laino-
20051: keskenään erilaiseen asemaan säästöajan ja jen korkotuesta 16. 9. 1982 annetussa ase-
20052: oman asuntosäästöosuuden suuruuden suhteen. tuksessa on laina-ajaksi marmttu neljä
20053: Ilmeiseltä näyttääkin, että pääkaupunkiseudul- kertaa säästöaika, kuitenkin vähintään
20054: la hintataso suuressa määrin ylittää valtioneu- kahdeksan vuotta ja emntaan 12 vuot-
20055: voston vahvistaman enimmäishinnan, jolloin ta. Asetuksessa on takaisinmaksutavaksi
20056: suuri osa seudusta on käytännössä järjes- mainittu puolivuosittain erääntyvä samansuu-
20057: telmän ulkopuolella. Uudistuotannon hintataso ruinen korko- ja lyhennysmaksun yhteismäärä
20058: on joka tapauksessa yli valtioneuvoston vah- tai puolivuosittain tasalyhennyksin tapahtuva
20059: vistaman hintatason. pääoman takaisinmaksu lisättynä korkokuluilla
20060: Useilla paikkakunnilla ollaan rahalaitosten jäljelläolevasta lainamäärästä laskettuna.
20061: myöntämässä vastaantulolainassa päätymässä Lainanhoitokustannukset muodostuvat esi-
20062: erisuuruisiin korkotuen alaisiin lainamääriin. merkiksi 160 000 markan lainassa puolivuosit-
20063: Valtioneuvoston paatos korkotuen alaisesta tain yli 12 000 markan suuruisiksi eli kuukaut-
20064: lainamäärästä johtaa erilaisuuteen korkotukilai- ta kohti yli 2 000 markaksi. Asumiskuluihin
20065: nan määrässä eri paikkakunnilla, vaikka nuori on vielä lisättävä osakeasunnosta maksettava
20066: nostaisi pankista saman lainamäärän. Vaikka yhtiövuokra.
20067: kohtuullisetkin paikkakuntien väliset erot otet- Lainanhoitokustannuksia vottatsun alentaa
20068: taisiin huomioon, ei lopputulosta voida pitää merkittävästi, mikäli takaisinmaksuaikaa voi-
20069: oikeudenmukaisena eikä tasapuolisena. Suurim- taisiin jatkaa esimerkiksi viisinkertaiseksi sääs-
20070: missa keskuksissa ollaan lisäksi päätymässä sii- töaikaan nähden ja kuitenkin enintään 15 vuo-
20071: hen, että osa pankin myöntämää vastaantulo- deksi. Myös takaisinmaksutavassa tulisi päästä
20072: lainaa on normaalilla pankin asuntolainakorolla. nk. kuukausiannuiteettijärjestelmään, jossa pää-
20073: On myös ilmeistä, että säästöpalkkiolain tar- oman takaisinmaksu painottuisi nykyistä enem-
20074: koittamilla ikäluokilla ( 18-35-vuotiaat) on män laina-ajan jälkipuoliskolle.
20075: erilaiset mahdollisuudet yleensäkin saastaa Asuntosäästöpalkkiojärjestelmää on esitelty
20076: määrää, joka vastaisi 20 prosenttia asunnon nuorille itsestäänselvänä järjestelmänä, joka
20077: hinnasta. Kuluvan vuoden keväällä vallinneen kuitenkin saattaa johtaa monen nuoren kar-
20078: keskimääräisen vuosinel j ännestalletuksen suu- vaaseen pettymiseen ja jäämiseen todelliseen
20079: ruuden perusteella on pääteltävissä, ettei nuori yhteiskunnan köyhyysloukkuun. Perhepoliitti-
20080: helposti saavuta asuntosäästöpalkkiotilin kautta sesti laki edesauttaa liian ahtaiden asuntojen
20081: tarvittavaa 20 prosentin omaa osuutta, ellei ostamista paikkakunnilla, joissa hintataso on
20082: nuorella ole mahdollisuutta saada muuta kaut- maan keskimääräistä tasoa korkeampi.
20083: ta omaa osuutta kartutetuksi. Pääkaupunkiseu- Edellä olevan perusteella kokoomuksen
20084: dulla ollaan puolestaan ajautumassa tilantee- eduskuntaryhmä katsoo, että asuntosäästöjär-
20085: seen, jossa nuorten on muutettava kotipaikka- jestelmää tulisi nopeasti kehittää tekemällä
20086: kuunaltaan naaourikuntiin saadakseen valtio- asuntosäästöpalkkiolakiin ja oman asunnon han-
20087: neuvoston vahvistaman hintatason rajoissa py- kintaan myönnettävien lainojen korkotuesta
20088: syvän asunnon. annettuun lakiin edellä mainitut eoäknl,rht kor-
20089: Ilmeisen perusteltua näyttääkin olevan, että jaavat muutokset. Samalla tulisi valtiovallan
20090: valtiovalta viipymättä aloitt~isi neuvottelnt ra- viipymättä kiivnnistiiä neuvottelut rahalaitosten
20091: halaitosten kanssa mahdollisuuksista alentaa kanssa !Y!ahdollisuuksista alentaa oman asun-
20092: ensiasunnon hnnkintaan tarvittavan oman sääs- non hankintaan tarvitt~van oman pä<ioman pro-
20093: töosuuden määrää täm:inhetkisest:j 20 prosen- senttios•mtta ja Mahc1"llisuuksista pidentää lai-
20094: tista. Edelleen tasapuolisuus edellyttäisi, että nojen takaisinmaksuaikaa.
20095: korkotuki!uotoksi hyväksvttävän lainnn määrä Asuntosäästöiiirjestelmän edelleen kehittämi-
20096: eri paikkakunnilla voisi kohdistua nykyistä oi- seksi tulisi edellä olevin perustein jo vuoden
20097: keudenm1~hlisemmin eilr<i vaihtelisi jona sisä- 1983 tulo- ja menoarvioon varata riittävät mää-
20098: maan paikkakuntien välillä niin voimakkaasti rärahat oman asunnon hankintaan myönnettä~
20099: kuin nyt on tapahtunut. vien lainojen korkotukeen sekä asuntösäästö-
20100: Edellä olevan lisäksi on muistettava, ettei- palkkioihin.
20101: vät 'asunnonhankkijan ponnistnkset loou asun- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
20102: non ostamiseen, vaan sen jälkeen alkaa pan- kunnioittaen,
20103: Raha-asia-aloite n:o 1152 t309
20104:
20105: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- sekä momentille 28.05.53 lisäyksenä
20106: den 1983 tulo- ja menoarvioon momen- 5 000 000 markkaa asuntosäästöpalk-
20107: tille 26.12.53 lisäyksenä 10 000 000 kioihin erityisesti ensiasunnon hankki-
20108: markkaa oman asunnon hankintaan joiden ja nuorten perheiden asunto-olo-
20109: myönnettävien lainojen korkotukeen suhteiden parantamiseksi.
20110: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20111:
20112: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Helena Pesola
20113: Matti Jaatinen Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi
20114: Heikki Perho Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala
20115: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio
20116: Matti Hakala Arto Lampinen Ulla Puolanne
20117: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Erkki Pystynen
20118: Matti Hokkanen Ritva Laurila Helge Saarikoski
20119: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Pertti Salolainen
20120: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
20121: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari Torikka
20122: Lauri lmpiö Saara Mikkola Martti Ursin
20123: Aila Jokinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
20124: Pekka Jokinen Tapani Mörttinen Matti Viljanen
20125: Heikki Järvenpää Olavi Nikkilä Mauri Vänskä
20126: Ilkka Kanerva Matti Pelttari Ben Zyskowicz
20127: 1310 1982 vp.
20128:
20129: Raha-asia-aloite n:o 1153
20130:
20131: Sillantaus ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
20132: perusosan enimmäismäärän korottamiseksi
20133:
20134: Eduskunnalle
20135:
20136: Valtioneuvosto on lausumassaan neljä vuotta että eduskunta on useassa eri yhteydessä lau-
20137: sitten todennut seuraavaa: "Hallitus pitää tär- sunut käsityksensä opintotukijärjestelmän kehit-
20138: keänä, että opintotukijärjestelmän kehittämises- tämisestä. Ohjelman laatimista viivyttelemättä
20139: sä asetetaan pääpaino entistä voimakkaammin on viimeksi vaatinut eduskunnan perustuslaki-
20140: opintotuen opintorahaosuuden lisäämiseen sekä valiokunta. Samoin perustuslakivaliokunta on
20141: opiskelunaikaisia toimeentulokustannuksia alen- pitänyt tarpeellisena, että vuoden 1983 tulo-
20142: tavaan ns. välillisen opintotuen laajentami- ja menoarvioesitykseen sisällytetään opintotuen
20143: seen." kehittämistä koskeva kannanotto. Tämä perus-
20144: Hallituksen periaatepäätös ei ole kuitenkaan tuslakivaliokunnan mietintöön hallituksen toi-
20145: toteutunut, sillä opintotuen painopiste on edel- menpiteistään vuonna 1980 antaman kertomuk-
20146: leen opintolainassa, joten opiskelijoiden velka- sen johdosta sisältyvä vaatimus olisi otettava
20147: taakan vähentämiseksi ei ole vieläkään ryhdyt- huomioon budjettiesitystä käsiteltäessä.
20148: ty todellisiin toimenpiteisiin. Viime vuosikym- Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että
20149: menen valossa voidaan hyvin sanoa, että opin- eri koulutustasojen väliset keinotekoiset erot
20150: torahan enimmäismäärät eivät ole vastanneet on poistettava. Tähän päästään korottamalla
20151: edes inflaatiokehitystä. Näin opiskelijoiden vel- opintorahan perusosa 2 000 markkaan lukiois-
20152: kaantuminen on jatkunut entistä voimakkaam- sa, ammatillisissa oppilaitoksissa, kansanopis-
20153: pana ja yhä useammat opiskelijat ovat joutu- toissa ja korkeakouluissa opiskeleville. Halli-
20154: neet turvautumaan joko taloudelliseen tukeen tuksen esitykseen tämä merkitsee lukioissa
20155: tai opintojen ohella ansiotyöhön. 1 000 markan, korkeakouluissa 550 markan ja
20156: Siitä alkaen kun opintotukijärjestelmä ny- ammatillisissa oppilaitoksissa sekä kansanopis-
20157: kyiseen muotoonsa luotiin vuonna 1972 on toissa 350 markan lisäkorotusta.
20158: opintorahan perusosan reaaliarvo kuluttajan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20159: hintaindeksin mukaan laskettuna pudonnut lä-
20160: hes puoleen (1981). Kuitenkaan hallituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20161: budjettiesityksessä vuodelle 1983 ei ole luvas- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
20162: sa merkittäviä parannuksia opintorahan perus- 29.39.55 lisäyksenä 42 450 000 mark-
20163: osaan, vaan opiskelijoiden taloudellinen asema kaa opintorahan perusosan enimmäis-
20164: heikkenee. määrien korottamiseksi kaikilla koulu-
20165: Kokoomuksen eduskuntaryhmä muistuttaa, tustasoilla 2 000 markkaan.
20166: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20167:
20168: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Helena Pesola
20169: Matti Jaatinen Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi
20170: Heikki Perho Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala
20171: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio
20172: Matti Hakala Arto Lampinen Ulla Puolanne
20173: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Erkki Pystynen
20174: Matti Hokkanen Ritva Laurila Helge Saarikoski
20175: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Pertti Salolainen
20176: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
20177: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari T orikka
20178: Lauri lmpiö Saara Mikkola Martti Ursin
20179: Aila Jokinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
20180: Pekka Jokinen Tapani Mörttinen Matti Viljanen
20181: Heikki Järvenpää Olavi Nikkilä Mauri Vänskä
20182: Ilkka Kanerva Matti Pelttari Ben Zyskowicz
20183: 1982 vp. 1311
20184:
20185: Raha-asia-aloite n:o 1154
20186:
20187:
20188:
20189: Sillantaus ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oppisopi-
20190: muskoulutukseen
20191:
20192:
20193: Eduskunnalle
20194:
20195: Nuorisotyöttömyys on kaksinkertaistunut määrän kasvattamiseen. Vaikka työnantajille
20196: maassamme 10 vuodessa ja on nyt ennätys- maksettavia oppisopimuskorvausmäärärahoja on
20197: korkealla tasolla. Nuorisotyöttömyyden lieven- lähes kaksinkertaistettu nykyiseen verrattuna,
20198: tämiseen olisi käytettävä tehokkaita toimen- korvaukset eivät kuitenkaan merkittävästi nou-
20199: piteitä. se oppilasta kohden, kun tavoitteena on 8 000
20200: Useissa Länsi-Euroopan maissa saa yli puolet oppisopimuspaikkaa.
20201: ammattiin valmistuvasta nuorisosta oppisopi- Käsityksemme mukaan työnantajille makset-
20202: muskoulutusta. Suomessa sen osuus on vähäi- tavien oppisopimuskoulutuskorvausten määraä
20203: nen - lähinnä koulutuksesta annettavan kor- tulisi lisätä siten, että työnantajat voisivat
20204: vauksen alhaisuuden ja sen hakemisen byro- saada koulutuksesta sellaisen korvauksen, joka
20205: kraattisuuden vuok!'i- ja se on joutunut kilpai- vastaa todellisia kuluja. Vain tällä tavalla voi-
20206: lemaan päällekkäisen, nuorten kannalta epäedul- daan parantaa työnantajien mahdollisuuksia li-
20207: lisemman nuorison työllistämistuen kanssa. sätä oppisopimuspaikkoja ja samalla lieventää
20208: Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen am- näkyvää yhteiskunnallista ongelmaa, nuoriso-
20209: mattikoulutusta tukevana koulutusmuotona on työttömyyttä.
20210: siis vajavaista, vaikka oppisopimuskoulutusta Edellä esitettyyn viitaten ehdota.mme kun-
20211: voitaisiin käyttää myös jatkokoulutuksen ja täy- nioittaen,
20212: dennyskoulutuksen muotona. Oppisopimuskou-
20213: lutus ei nykyisellään ole työnantajalle houkut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20214: televa. Byrokratian lisäksi syynä on oppilaista 1983 tulo- ia menoarvioon momentille
20215: työnantajille aiheutuvien kokonaiskustannusten 29.84.40 lisäyksenä 10 000 000 mark-
20216: suuruus, jota nyt voimassa olevat avustukset kaa oppisopimuslain (422/67) mukai-
20217: eivät riittävästi korvaa. siin työnantaiille suoritettaviiu korvauk-
20218: Myönteistä vuoden 1983 tulo- ja menoarvio- siin sekä ammatillisen koulutuksen
20219: esityksessä on oppisopimuskoulutusmääräraho- alueellisesta tukemisesta annetun 14in
20220: jen lisäys ja pyrkimys oppisopimusoppilaiden mukaiseen lisäavustukseen.
20221: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20222:
20223: Pentti Sillantaus Ilkka Kanerva Helena Pesola
20224: Matti Jaatinen Sinikka Karhuvaara Tuulikki Petäjäniemi
20225: Heikki Perho Eeva Kauppi Toivo T. Pohjala
20226: Sampsa Aaltio Esko J. Koppanen Eva-Maija Pukkio
20227: Matti Hakala Juhani Laitinen Ulla Puolanne
20228: Elsi Hetemäki-Olander Arto Lampinen Erkki Pystynen
20229: Matti Hokkanen Eero Lattula Helge Saarikoski
20230: Tapio Holvitie Ritva Laurila Pertti Salolainen
20231: Juuso Häikiö Anna-Kaarina Louvo Jouni J. Särkijärvi
20232: Timo Ihamäki Pekka Löyttyniemi Jalmari Torikka
20233: Lauri lmpiö Mauri Miettinen Martti Ursin
20234: Aila Jokinen Saara Mikkola Tauno Valo
20235: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
20236: Heikki ,Järvenpää Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
20237: Matti Pelttari Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
20238: 13U 1982 vp.
20239:
20240: Raha-asia-aloite n:o 1155
20241:
20242:
20243:
20244:
20245: Sillantaus ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisinä lisinä
20246: rintamaveteraaneille varhaiseläkejärjestelmän epäkohtien ta-
20247: soittamiseksi
20248:
20249:
20250: Eduskunnalle
20251:
20252: Hallitus esittää valtion vuoden 1983 tulo- Osaeläkkeellä olevat sotainvalidit ja rintama-
20253: ja menoarvioesityksessä momentille 33.21.53, veteraanit eivät nykyisen lain puitteissa voi
20254: Rintamaveteraanien varhaiseläke, 139 miljoonaa siirtyä varhaiseläkejärjestelyjen piiriin, vaikka
20255: markkaa käytettäväksi rintamaveteraanien var- heidän invaliditeettinsa ja työkyvyttömyys~
20256: haiseläkelain nojalla suoritettavien varhaiseläk- asteensa on suurempi kuin mitä varhaiseläk-
20257: keiden maksamiseen. Vuoden 1982 tulo- ja keelle pääsyyn vaaditaan.
20258: menoarvioon verrattuna on esityksessä lisäystä Yksityiset työnantajat ovat suoneet työn.
20259: 24 miljoonaa markkaa, minkä perusteluissa esi- tekijöilleen mahdollisuuden täydentää veteraani,
20260: tetään aiheutuvan rintamaveteraanien varhais- eläkettä, joka muutoin jää alle 40 prosentin
20261: eläkelain voimaantulosta 1. 7. 1982 sekä TEL- palkasta, työnantajan kustantamana lisäeläk~
20262: indeksin noususta. keellä. Sen avulla pitkään palvelleilla työnteki-
20263: Veteraanien varhaiseläkelain hyväksymisen jöillä olisi mahdollisuus päästä 60 prosentin
20264: jälk~en jo ennen lain voimaantuloa saa- eläketasoon tai ainakin lähelle sitä. Kokoomus
20265: tettiin todeta, että rintamaveteraanien varhais• katsoo, ettei varhaiseläkelain tulkinnalla voidä
20266: eläkejärjestelmässä on edelleenkin puutteelli- poistaa varhaiseläkkeen saamisen mahdollisuut~
20267: suuksia, jotka tulisi pikaisesti korjata. ta, vaikka lisäeläkettä jo maksettaisiin.· Vete-
20268: Varhaiseläkelautakunnassa 31. 8. 1982 men- raanin varhaiseläkkeen jäädessä markkamää~
20269: nessä· käsitellyistä hakemuksista oli hylkäämi- rältään vähäiseksi tulee hänellä olla mah~
20270: sen perusteiden mukaan yli 32 % hylätyistä dollisuus ·täydentävän vapaaehtoisen eläkkeen
20271: haketnuksista sellaisia, joissa rintamalla palvel- saamiseen. Osaeläkkeellä olevilla puolestaan
20272: tu aika on jäänyt älle kahden vuoden. Ko- tulee olla mahdollisuus saada ·. varhaiseläkettä
20273: koomuksen mielestä liian moni veteraani jää täydentävänä eläkkeenä. ·. . '
20274: varhaiseläkejärjestelyjen ulkopuolelle rintamal-
20275: laolaajan jäädessä alle kahden vuoden. Rinta- Veteraanien varhaiseläke ei markkamääräi~
20276: mapalveluajan vaatimusta tulisi lyhentää yh- sesti aina yll~ ede.s kansaneläkkeen vähim-
20277: teen vuoteen varhaiseläkkeen myöntämisedelly- mäistasoon, vaikka kysymys veteraanien osalta
20278: tyksenä. on eläkkeelle siirtymisen aikaistamisesta. Eläk-
20279: Varhaiseläkkeen myöntämisen edellytyksenä keen vähimmäistasoa tulisikin korottaa kan-
20280: on eräissä tapauksissa, että rintamaveteraani saneläkeuudistuksen yhteydessä sovittuun pe-
20281: on pitkähkön ajan ennen varhaiseläkkeen alka- rustoimeentulon turvaavaan markkamäärään ja
20282: mista ollut rasittavassa työssä. Rasittavan työn lisäksi rintamallaolovuodet tulisi lukea täysi-
20283: määrittely, joka suoritetaan yksilökohtaisesti, määräisenä mukaan varhaiseläkkeen ansainta-
20284: pääsääntöisesti työnantajan toimesta, on hyvin aikaan.
20285: vaikeaa. Yksittäisten työnantajien tietoisuus Varhaiseläkelain soveltamisalaa tulisi laajen-
20286: rasittavan työn käsitteestä lain tarkoittamassa taa siten, että myös rintamapalvelutunnuksen
20287: mielessä ei aina ole riittävää. Menettelyllä ei saaneilla naisilla olisi oikeus varhaiseläkkee-
20288: myöskään saavuteta riittävää yhdenmukaisuutta seen.
20289: rasittavan työn määrittelyssä. Rintamallaolo Kysymys rintamaveteraanien sosiaalisen ja
20290: sinänsä on ollut jokaiselle siellä olleelle rasit- taloudellisen aseman turvaamisesta ei enää
20291: tavaa, joten tällainen lisäkriteeri tulisi poistaa. siedä viivyttelyä vaan epäkohdat tulisi poistaa
20292: 1313
20293:
20294: vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon otettavan 33.21.53 (Rintamaveteraanien varhais-
20295: lisämäärärahan avulla. eläke) lisäyksenä 50 000 000 markkaa
20296: Edellä esittämämme perusteella ehdotamme käytettäväksi ylimääräisinä lisinä rinta-
20297: kunnioittaen, maveteraaneille heidän sosiaalisen ;a
20298: taloudellisen asemansa kohentamisek-
20299: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden si poistamalla veteraanien varhais-
20300: 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille eläkejärjestelmässä olevat epäkohdat.
20301: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20302:
20303: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Helena Pesola
20304: Matti Jaatinen Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi
20305: Heikki Perho Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala
20306: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio
20307: Matti Hakala Arto Lampinen Ulla Puolanne
20308: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Erkki Pystynen
20309: Matti Hokkanen Ritva Laurila Helge Saarikoski
20310: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Pertti Salolainen
20311: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
20312: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari Torikka
20313: Lauri lmpiö Saara Mikkola Martti Ursin
20314: Aila Jokinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
20315: Pekka J okine.n Tapani Mörttinen Matti Viljanen
20316: Heikki Järvenpää Olavi Nikkilä Mauri Vänskä
20317: Ilkka Kanerva Matti Pelttari Ben Zyskowicz
20318:
20319:
20320:
20321:
20322: 165 088200412K
20323: 1314 1982 vp.
20324:
20325: Raha-asia-aloite n:o 1156
20326:
20327:
20328:
20329:
20330: Siren ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväentalojen
20331: korjauksiin
20332:
20333:
20334: Eduskunnalle
20335:
20336: Vuonna 1978 osoitettiin valtion tulo- ja me- Vuoden 1979 valtion tulo- ja menoarvioon
20337: noarviossa ensimmäistä kertaa määräraha työ- saatiin kuitenkin työväentaloille korjausmäärä-
20338: väentalojen korjaukseen. Aloite lähti liikkeelle raha enää vain siten, että samalla varattiin vas-
20339: siitä, että työväenkulttuuri oli maassamme taava summa myös nuorisoseurantaloja varten.
20340: täysin laiminlyöty osakulttuuri. Vaikka se edus- Suhde on tämän jälkeen säilynyt samana. Niin-
20341: taa kansamme suurta enemmistöä, on museo- pä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä-
20342: laitoksemme sen miltei täydellisesti laiminlyö- kin puolet määrärahasta on varattu nuorisoseu-
20343: nyt niin esineistön tallentamisen kuin keruu- rantalojen korjaamiseen määrärahaehdotuksen
20344: ja tutkimustoiminnan ja näyttelytoiminnankin ollesssa yhteensä 8 000 000 mk. Vaikka nuori-
20345: osalta keskittyen yksinomaan talonpoikais-, soseurantaloja onkin paljon ja vaikka niidenkin
20346: pappila-, säätyläis- ja saamelaiskulttuurien, siis korjaaminen toimiviksi tiloiksi on suositeltavaa,
20347: vähemmistökulttuurien vaalimiseen. ei ole oikeudenmukaista, että työväenkulttuu-
20348: Koska varoja on runsain määrin osoitettu rin ja talonpoikaiskulttuurin määrärahojen vä-
20349: kotiseutumuseoiden perustamiseen ( talonpoi- listä epäsuhtaa näin edelleenkin kasvatetaan
20350: kaiskulttuuri) ja niiden rakennusten sekä van- määrärahalla, joka alun alkaen oli tarkoitettu
20351: hojen pappiloiden ja lukuisien kartanoiden säi- tämän kohtuuttoman epäsuhdan tasoittamiseksi
20352: lyttämiseen niiden kulttuurihistoriallisen merki- yksinomaan työväentaloille.
20353: tyksen vuoksi, olisi ollut vähintäänkin oikeus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20354: ja kohtuus, että vuosisadan alkupuolella raken- nioittaen,
20355: netut yleisesti melko perusteellista korjausta
20356: vaativat työväentalot kulttuurihistoriallisesti ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20357: vokkaina järjestäytyneen suomalaisen työväen- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
20358: liikkeen "elävinä muistomerkkeinä" olisi voitu 29.99.51 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
20359: säilyttää ja korjata valtion varoin oman erillisen työväentalojen korjauksiin.
20360: määrärahan turvin edelleenkin.
20361: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20362:
20363: Helge Siren Lasse Lehtinen Juhani Raudasoja
20364: Anna-Liisa Piipari Liisa Jaakonsaari Jouko Tuovinen
20365: 1982 vp. 1315
20366:
20367: Raha-asia-aloite n:o 1157
20368:
20369:
20370:
20371:
20372: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kirjastotalon
20373: suunnitteluun
20374:
20375:
20376: Eduskunnalle
20377:
20378: Lahden kirjastotalon rakennushanke sisäl- aloittamaan heti, kun se suunnittelun ja valtion
20379: tää hyötypinta-alaltaan 6 185 m 2:n suuruisen rahoituksen kannalta on mahdollista. Vuoden
20380: uudisrakennuksen toteuttamisen. Rakennuspaik- 1983 tulo- ja menoarvioon olisi syytä varata
20381: ka on Kirkkokadun ja Saimaankadun kulmauk- 2 milj. markan määräraha kirjastotalon suun-
20382: sessa. Kouluhallitus on 29. 12. 1978 vahvista~ nittelua ja rakennustöiden aloittamista varten.'
20383: nut hankkeen rakennusohjelman, jonka perus- Lahden kaupunginkirjastolle on arvioitU·
20384: teella laskettu kustannusennuste on 41 400 000 KTS-kaudella 1983-87 valtionosuuksia saa-
20385: markkaa. tavaksi yhteensä 15 250 000 markkaa.
20386: KTS-kautta edeltäneissä talousarvioissa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20387: hankkeen toteuttamiseen osoitettu vuonna nioittavasti,
20388: 1981 0,30 milj. markkaa ja vuonna 1982
20389: 0,51 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20390: Lahden kaupungin KTS-suunnitelmassa vuo- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20391: sille 1983-87 on kirjastotalon rakentaminen markan määrärahan Lahden kirjasto-
20392: ajoitettu vuosille 1985-87. Kirjastotalon ra- talon suunnittelua ja rakennustöiden
20393: kentaminen pyritään kuitenkin kaikin keinoin aloittamista varten.
20394: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20395:
20396: Jouko Skinnari Matti Luttinen Ulla Puolanne
20397: 1982 vp.
20398:
20399: Raha-asia-aloite n:o 1158
20400:
20401:
20402:
20403:
20404: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden taide- ja käsi-
20405: teollisuusoppilaitoksen laajennukseen
20406:
20407:
20408: E d us k u n n a 11 e
20409:
20410: Keskiasteeri koulunuudistuksen kehittämis- Lahden kaupungin KTS:ssä vuosille 1983-
20411: ohjelmien ja opetussuunnitelmien pohjalta jou- 87 on Lahden taidekoulun osuuteen varattu
20412: dutaan Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilai- määrärahoja vuosille 1985 ja 1986 kummalle-
20413: tosta laajentamaan. Oppilaitoksen lisärakennus kin 1,5 milj. markkaa.
20414: rakennetaan nykyisen taideteollisen opiston yh- Suunnitellun aikataulun mukaan rakennus-
20415: teyteen Kannaksenkatu 22:een ja on kokonaisti- suunnittelu on arvioitu voitavan alkaa vuoden
20416: lailtaan 5 630 hyöty-m2 , josta taideteollisen opis- 1983 syksyllä ja rakennustyöt kesällä 1984.
20417: ton oma rakennustarve on 3 465 hyöty-m2 ja Lisärakennuksen ja muutostöiden on suunni-
20418: taidekoulun osuus 1 095 hyöty-m2 sekä oppi- teltu olevan kokonaisuudessaan valmiit vuo-
20419: laitosten yhteisiä tiloja 1 070 hyöty-m2• den 1986 syksyyn mennessä.
20420: Taideteollisen opiston lisäksi tiloihin tulee Tulevien vuosien valtion tulo- ja menoar-
20421: muuttamaan kultaseppäkoulu Savonkatu 1: stä, vioesityksissä tulisi Lahden taideteollisen opis-
20422: jossa se tähän asti on ollut kaupungin vuokra- ton ja Lahden taidekoulun lisärakennus- ja
20423: tiloissa. Lisäksi uuteen laajennusosaan sijoittuu muutostyöhanke ottaa huomioon siten, että
20424: Lahden taidekoulu, jonka tarvitsemien tilojen vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen va-
20425: kustannuksista vastaa Lahden kaupunki. rattaisiin hanketta varten 1 milj. markkaa, seu-
20426: Lisärakennuksen ja siihen liittyvien pienten raavalle vuodelle 14 milj. markkaa ja vuodelle
20427: muutostöiden yhteinen kustannusarvio on 29 1985 6,5 milj. markkaa.
20428: milj. markkaa, josta Lahden kaupungin osuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20429: (taidekoulu) on 6 milj. markkaa. nioittavasti,
20430: Ammattikasvatushallituksen keskipitkän ai-
20431: kavälin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20432: sille 1983-86 on hankkeelle aikaisemmin 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20433: myönnetty varoja 1,5 milj. markkaa ja osoitet- markan määrärahan Lahden taide- ja
20434: tu vuodelle 1984 5,6 milj. markkaa sekä vuo- käsiteollisuusoppilaitoksen laajennustöi-
20435: delle 1985 4,9 milj. markkaa, yhteensä 12 den suunnitteluun ja rakennustöiden
20436: milj. markkaa. aloittamiseen.
20437: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20438:
20439: Jouko Skinnari Matti Luttinen Ulla Puolanne
20440: 1982 vp.
20441:
20442: Raha-asia-aloite n:o 1159
20443:
20444:
20445:
20446:
20447: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taidelaitosten
20448: rakentamiseen
20449:
20450:
20451: Eduskunnalle
20452:
20453: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- den lisärahoitustarve ja valtion tUella rahoitet-
20454: arvioksi vuodelle 1983 on momentilla 29.90.52 tavien uusien hankkeiden vaatimat määrärahat
20455: (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittavarat tai- huomioon ottaen kokonaismäärärahan tarve
20456: teen tukemiseen) osoitettu taidelaitosten raken- vuonna 1983 edellyttää määrärahan korotta-
20457: tamisavustuksia varten 6 300 000 mk. Vuonna mista 8 000 000 markkaan.
20458: 1982 vastaava määräraha on 14 470 000 mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20459: Määrärahasta on tuettu rakennuskustannuk-
20460: siltaan kalliiden taidelaitosten, mm. teattereiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20461: ja museoiden rakennustoimintaa. Tällä hetkellä 1983 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20462: rakennusavustuksia, jotka hankekohtaisen avus- 29.90.52 lisäyksenä 1 700 000 markkaa
20463: tustarpeen suuruudesta johtuen on myönnetty rakennuskustannuksiltaan kalliiden tai-
20464: useampana peräkkäisenä vuotena, saavat mm. delaitosien kuten teattereiden ja mu-
20465: Lahden, Jyväskylän ja Lappeenrannan teatterei- seoiden rakennustoiminnan tukemisee11.
20466: den uudisrakennushankkeet. Näiden hankkei-
20467: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
20468:
20469: · Jouko Skinnari Matti Luttinen
20470: .Ut8 1982 vp.
20471:
20472: Raha-asia-aloite n:o 1160
20473:
20474:
20475:
20476:
20477: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden runomaratonin
20478: järjestelykustannusten peittämiseen
20479:
20480:
20481: Eduskunnalle
20482:
20483: Lahden Mukkulassa järjestettiin viime kesä- Runomaratonin organisoimiseksi on perus-
20484: nä maassamme ainutlaatuinen runomaraton. teilla erityinen yhdistys, Lahden runomaraton
20485: Yli seitsemän tuntia kestäneessä runomarato- ry. Säännöt hyväksyttäneen oikeusministeriössä
20486: nissa esitettiin suomalaisten runoilijoiden tuo- lähiaikoina. Vuoden 1984 runotapahtuman jär-
20487: tantoa. Mukana oli myös harrastelijoitten val- jestämiseksi ja järjestelyjen onnistumiseksi olisi
20488: mistamia runoja. Idea osoittautui toteuttamis- tärkeää saada jo yksistään henkilökunnan palk-
20489: kelpoiseksi myös tulevaisuuden kannalta. kaamiseksi 50 000 markan määräraha.
20490: Lahden runomaratonista on tarkoitus tehdä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20491: joka toinen vuosi oleva mittava kotimainen
20492: runotapahtuma. Tämä täydentäisi osaltaan kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20493: sainvälisen kirjailijakokouksen joka toinen 1983 tulo- ja menoarvioon 30 000 mar-
20494: vuosi olevaa tapahtumaa. Kotimaisen runou- kan määrärahan Lahden runomaratonin
20495: den sekä lausuntataiteen kannalta runomara- järjestelykustannusten peittämiseksi.
20496: tonilla on tärkeä merkitys.
20497: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20498:
20499: Jouko Skinnari Matti Luttinen Ulla Puolanne
20500: 1982 vp. 1319
20501:
20502: Raha-asia-aloite n:o 1161
20503:
20504:
20505:
20506:
20507: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Teatterijärjes-
20508: töjen Keskusliiton tappioiden kattamiseen
20509:
20510:
20511: Eduskunnalle
20512:
20513: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto on valtionapua teatterijärjestöjen momentilta, joka
20514: maan suomenkielisen ammattiteatteritoiminnan markkamääräisesti on kohonnut vähän. Val-
20515: keskuselin. Suuri osa näyttämötaiteen eri aloil- tionapu muodostaa Keskusliiton talouden pe-
20516: la toimivista valtakunnallisista järjestöistä on rustan, ja kun se ei ole seurannut välttämät-
20517: sen jäseniä. Keskusliitto toimii alan yhteisten tömien toimintakulujen kohoamista, on usean
20518: asioitten ajajana edustaessaan kannanotoissaan vuoden ajan jouduttu tekemään tappiollinen
20519: ja toimenpiteissään ammatillisen teatteritoimin- tilinpäätös. Vuonna 1982 tappio tulee edelleen
20520: nan kokonaisuutta. Se suorittaa laajaa teatteri- lisääntymään, eikä asian korjaaminen ole mah-
20521: alan tilastointia ja julkaisutoimintaa, järjestää dollista ilman erillistä avustusta. Tämän mu-
20522: alan ammattilaisille neuvottelupäiviä ja semi- kaisesti ehdotamme,
20523: naareja, laatii selvityksiä teatteriin liittyvistä
20524: kysymyksistä jne. Keskusliiton toimiston yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20525: teydessä on Kansainvälisen Teatteri-Instituu- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
20526: tin Suomen Keskus ja Näyttämöväen Vanhuu- 29.90.58 kertaluonteisena avustuksena
20527: denturvasäätiö. 60 000 markkaa Suomen T eatterijärjes-
20528: Teatterijärjestöjen Keskusliitto on saanut töjen Keskusliiton tappion kattamiseen.
20529: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
20530:
20531: Jouko Skinnari Pirjo Ala-Kapee Pekka Starast
20532: Anna-Liisa Piipari Pertti Paasio Matti Puhakka
20533: 1320 1982 vp.
20534:
20535: Raha-asia-aloite n:o 1162
20536:
20537:
20538:
20539:
20540: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Joutjärven nuorisotalon
20541: rakentamiseen
20542:
20543:
20544: Eduskunnalle
20545:
20546: Joutjärven nuorisotalon rakennushanke sisäl- vioon on hankkeen aloittamiseksi myönnetty
20547: tää hyötypinta-alaltaan 830 m2 :n suuruisen 0,87 milj. markan lisämääräraha, sekä vuoden
20548: uudisrakennuksen toteuttamisen. Rakennuk- 1983 talousarvioesitykseen esitetty 3,28 milj.
20549: seen tulee harrastus- ja kokoontumistiloja sekä markan määräraha. Valtion osuus olisi 1,5
20550: 70 m2 :n suuruinen Joutjärven väestönsuojelu- milj. markkaa, mikä perusteettomasti jäi myön-
20551: lohkon johtokeskus. Rakennuspaikka on Möy- tämättä tänä vuonna.
20552: sän kaupunginosan korttelin n:o 16186 tontti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20553: n:o 1, joka sijaitsee Järvenpäänkadun ja Tuli- nioittavasti,
20554: kallionkadun kulmassa. Kaupunginvaltuusto
20555: on 5. 10. 1981 hyväksynyt nuorisotalon luon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20556: nospiirustukset, joiden perusteella laskettu kus- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
20557: tannusennuste on 4,15 milj. markkaa. markan määrärahan Joutjärven nuoriso-
20558: Lahden kaupungin vuoden 1982 talousar- talon rakentamiseen.
20559: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20560:
20561: Jouko Skinnari Ulla Puolanne Matti Luttinen
20562: 1982 vp. 1321
20563:
20564: Raha-asia-aloite n:o 1163
20565:
20566:
20567:
20568:
20569: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta uimahalli-monitoimi-
20570: talon rakentamiseen Hollolaan
20571:
20572:
20573: Eduskunnalle
20574:
20575: Salpakangas muodostaa Hollolan kunnan daan tilastojen perusteella olettaa aikuisia ole-
20576: keskustaajaman n. 8 km Lahden keskustasta. van n. 46 % ja alle 16-vuotiaita 54 %. Kou-
20577: Se on nopeasti rakentuva kuntakeskus, jossa lujen uimaopetuksesta muodostuva kävijä-
20578: tällä hetkellä on asukkaita yli 9 000. Koko määrä on vuosittain noin 30 000.
20579: kunnassa asukkaita on hieman yli 16 700. Uimahalli-monitoimitalo muodostaa oleellisen
20580: Vuonna 1990 asukkaita ennustetaan koko kun- tekijän Hollolan virkistys- ja urheilupaikkoja
20581: nassa olevan noin 19 500. koskevissa suunnitelmissa. Edelleen se on kes-
20582: Salpakankaan keskustasuunnitelmassa on kes- keinen hanke Salpakankaan kaikissa Heinsuon
20583: kuksen pohjoisreunaan muodostettu monipuo- virkistys- ja urheilukeskusta koskevissa suun-
20584: liset liikuntapalvelut (sekä ulkokenttiä että nitelmissa.
20585: sisäliikuntatiloja) sisältävä virkistyskeskus. Kes- Uimahallin hyötyala on suunnitelmissa 1 250
20586: kus liittyy välittömästi peruskoulun yläastee- huoneisto-m2 ja allaspinta-ala 450 m2 • Pää-
20587: seen ja sisältää suunnitelmissa myös tässä esi- paino altaan suunnittelussa on asetettu virkis-
20588: tettävän uimahalli-monitoimitalon. Virkistys- tysuinnin tarpeiden tyydyttämiselle. Allasta
20589: keskuksesta ja siihen liittyvistä julkisista pal- voidaan siksi muotoilla vapaammin viihtyvyys-
20590: veluista on toteutettu liikuntahalli, squash- tekijöitä painottaen. Kuntouinnin harrastus- ja
20591: halli, pallokenttä, kuntopolku, kestopäällystetty kilpauinnin harjoitusmahdollisuus turvataan
20592: jääkiekkokenttä, tenniskenttä, huoltorakennus, suunnittelemalla allas siten, että siitä voidaan
20593: peruskoulun yläaste ja terveyskeskus. Parhail- käysillä erottaa kolme kappaletta 25 metrin
20594: laan on ralcenteilla terveyskeskuksen vuode- rataa.
20595: osasto ja suunnitteilla peruskoulun yläasteen Uimahallin arvioidut perustamiskustannukset
20596: II vaihe. ovat yhteensä 9 605 100 mk, josta Hollolan
20597: Lähimmät uimahallit ovat Lahdessa (2 kpl) kunnan kantokykyluokan (6.) mukainen val-
20598: ja Kärkölässä. Lahden hallien kapasiteetti on tionavustus muodostuu 1,2 milj. markaksi.
20599: täysin käytössä ja Kärkölän hallin kohdalla Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20600: etäisyys muodostaa käytölle esteen.
20601: Todettakoon edelleen, että käyttöetäisyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20602: jaottelun mukaan esim. 0-3 km:n etäisyydellä 1983 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
20603: suunnitellusta uimahallista on asukkaita nyt markan määrärahan käytettäväksi Hol-
20604: noin 9 100 ja esim. vuonna 1990 noin 12 200. lolan uimahalli-monitoimitalon suunnit-
20605: Vuosittaisen kävijämäärän voidaan arvioida teluun ja rakentamiseen.
20606: olevan vähintään 125 000. Kävijämäärästä voi-
20607: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20608:
20609: Jouko Skinnari Hannu Tenhiälä
20610: Ulla Puolanne Kauko Tamminen
20611:
20612:
20613:
20614:
20615: 166 088200412K
20616: 1322 1982 vp.
20617:
20618: Raha-asia-aloite n:o 1164
20619:
20620:
20621:
20622:
20623: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta uimahallin rakentami-
20624: seen Nastolaan
20625:
20626:
20627: Eduskunnalle
20628:
20629: Nastolan uimahalli on tarkoitus rakentaa lukeutuva Pajulahden urheiluopisto tarv1ts1s1
20630: vuosina 1982-1983 kuten se on valtion lii- nykyisten opetustilojensa lisäksi uimahallitiloja
20631: kuntalaitosten rakennusohjelmaan hyväksytty- koulutus- ja kurssitoiminnassaan. Unohtaaa ei
20632: kin. Hallin rakennusohjelma on tarkistettu myöskään voi uimahallin merkitystä kuntootus-
20633: opetusministeriön ennakkotarkastuslausunnossa laitoksena sekä tilapäisissä että pitkäaikaisissa
20634: edellytetyllä tavalla. Tämän tarkistuksen avul- tarpeissa eikä sosiaali- ja terveysolojen palve-
20635: la on hallin kokonaiskustannusarvioon saatu lujen lisätarpeita ennalta ehkäisevänä palvelu-
20636: merkittävä säästö vaarantamatta kuitenkaan yksikkönä.
20637: oleellisesti hallin toimivuutta. Uimahallin tarkistettu kustannusarvio on
20638: Halliin on suunniteltu 25 metrin yleisallas 5,5 miljoonaa markkaa. Rakentamisella olisi
20639: sekä lasten allas. Lisäksi hallin yhteyteen ra- merkitystä myös Nastolan työllisyystilanteen
20640: kennetaan saunan, peseytymistilojen, hallinto- parantamiseksi. Valtionosuus olisi 1,5 milj.
20641: ja aulatilojen lisäksi kuntoilutilat yleistä kunto- markkaa.
20642: liikuntaa varten. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20643: Uimahallin rakentaminen on todettu erittäin
20644: tarpeelliseksi. Sen lisäksi, että uimahallin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20645: katsottu palvelevan koko väestöä, jota on jo 1983 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
20646: nyt yli 14 000, se on erityisen merkityksellinen markan määrärahan Nastolan uimahal-
20647: koululaisten (n. 2 300} liikuntakasvatustyössä. lin rakentamiseen.
20648: Lisäksi valtakunnan urheilunjohto-opistoihin
20649: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20650:
20651: Jouko Skinnari Hannu Tenhiälä
20652: Ulla Puolanne Kauko Tamminen
20653: 1982 vp. 1323
20654:
20655: Raha-asia-aloite n:o 1165
20656:
20657:
20658:
20659:
20660: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden kantosiipialuksen
20661: hankintaan Päijänteelle
20662:
20663:
20664: Eduskunnalle
20665:
20666: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- kohtuullista saada tulo- ja menoarvioon ehdo-
20667: alalla ehdotetaan vuoden 1983 budjetissa tetusta määrärahasta 1 000 000 markkaa uuden
20668: 2 000 000 markkaa (32.80.41) "Matkailua aluksen hankkimiseksi kantosiipialus Tehin ti-
20669: palvelevien sisävesialusten peruskorjaustoimin- lalle. Suunnitelmissa lienee 350 000-500 000
20670: taan myönnettävää valtionavustusta varten. Li- markan määrärahan antaminen ko. tarkoituk-
20671: säksi ehdotetaan, että määrärahaa voitaisiin seen, mikä ei ole riittävä. Tämän vuoksi olisi-
20672: käyttää avustuksen myöntämiseen myös uuden kin tarkoituksenmukaista lisätä määrärahaa 0,5
20673: aluksen hankintaan, mikäli hankinta ei tule milj. markalla. Jo yksistään ulkomaanmatkailun
20674: oleellisesti kalliimmaksi kuin vanhan aluksen kannalta nopeakulkuisella aluksella olisi merki-
20675: peruskorjaus". tystä Tehin jatkajana.
20676: Kantosiipialus Tehi on pitkään hoitanut Päi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20677: jänteen ja Vesijärven liikennettä Jyväskylän ja
20678: Lahden välillä. Kantosiipialus Tehi on kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20679: kin niin vanha, että uuden aluksen hankinta 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20680: sen tilalle on tullut ajankohtaiseksi. Koska Päi- 500 000 markan määrärahan uuden
20681: jänne on jatkuvasti jäänyt suhteellisen vähälle aluksen hankkimiseksi kantosiipialus
20682: valtion tuelle sisävesiliikenteensä osalta, olisi T ehin tilalle Päijänteelle.
20683: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20684:
20685: Jouko Skinnari Ulla Puolanne Matti Luttinen
20686: 1324 1982 vp.
20687:
20688: Raha-asia-aloite n:o 1166
20689:
20690:
20691:
20692:
20693: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien las-
20694: tenkotien rakentamiseen ja perusparannuksiin
20695:
20696:
20697: Eduskunnalle
20698:
20699: Maassamme toimii 120 kunnallista lastenko- valtionosuuslaki tulee voimaan 1. 1. 1984. Sitä
20700: tia, joiden toiminnan ja rakentamisen rahoitus ennen ovat kunnat halukkaita vielä paranta-
20701: on ollut vain vähäisen valtionavustuksen tuke- maan lastenkotien olosuhteita.
20702: maa. Niinpä lastenkotien tilat ovat tarkoituk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20703: seensa nähden yleensä heikossa kunnossa ja
20704: kaipaavat uudistamista. Kunnat eivät kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20705: kaan ole halukkaita vain harkinnanvaraisen vä- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
20706: häisen valtionavun kannustamina ryhtymään 33.41.31 3 000 000 markan määrära-
20707: uudistustoimiin. Suunnitelmia on valmiina kui- han käytettäväksi kuntien lastenkotien
20708: tenkin useita rakentamis- ja perusparannus- rakentamiseen ja perusparannuksiin.
20709: hankkeita varten. Sosiaali- ja terveydenhuollon
20710: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20711:
20712: Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
20713: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka Liisa Jaakonsaari
20714: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Puhakka
20715: 1982 vp. 1325
20716:
20717: Raha-asia-aloite n:o 1167
20718:
20719:
20720:
20721:
20722: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraiseksi ra-
20723: hoitusavustukseksi vaikeavammaisten päiväkeskuspalvelujen
20724: tarpeen selvittämiseen ja toiminnan kehittämiseen
20725:
20726:
20727: Eduskunnalle
20728:
20729: Vaikeavammaisten henkilöiden tarvitsemista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20730: päiväkeskuspalveluista ei ole olemassa riittäviä
20731: selvityksiä. Vanhustenhuollossa saadut koke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20732: mukset päiväkeskuspalveluista ovat osoittaneet 1983 tulo- ja menoarvioon 150 000
20733: tämän kaltaisen toiminnan hyvin tarpeelliseksi. markan määrärahan myönnettäväksi
20734: Vanhusten ja nuorempien vaikeavammaisten harkinnanvaraiseksi rahoitusavustuk-
20735: henkilöiden tarvitsemien palveluiden toteutta- seksi vaikeavammaisten tarvitse-
20736: mista samoissa yksiköissä voidaan pitää sinän- mien päiväkeskuspalvelujen selvittämi-
20737: sä perusteltuna, mikäli vaikeavammaisten pal- seen ja jo olemassa olevien päiväkes-
20738: velujen käytännön järjestämiseen ja sisältöön kusten toiminnan sisällön suunnitteluun
20739: kiinnitetään erityistä huomiota. vastaamaan myös vaikeavammaisten
20740: tarpeita.
20741: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20742:
20743: Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
20744: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka Liisa Jaakonsaari
20745: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Puhakka
20746: 1326 1982 vp.
20747:
20748: Raha-asia-aloite n:o 1168
20749:
20750:
20751:
20752:
20753: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraiseksi ra-
20754: hoitusavustukseksi vaikeavammaisten lasten vanhempien tar-
20755: vitseman hoitoavun korvaamiseen
20756:
20757:
20758: Ed u s kun n a 11 e
20759:
20760: Vaikeavammaisten lasten ja nuorten vanhem- män tueksi tulisi voida kehittää myös vapaa-
20761: mat ovat useimmiten erittäin sidoksissa vam- muotoisempaa palvelua, esim. siten, että van-
20762: maisen lapsensa hoitamiseen. Vanhempien omat hempien itsensä valitsemalle hoitajalle voitai-
20763: virkistäytymismahdollisuudet jäävät hyvin ra- siin korvata palkkaus vanhempien virkistäyty-
20764: joitetuiksi, koska lapsen jättäminen vieraan, miseen ja vapaa-ajan toimintaan käytetyltä
20765: vammaisuudesta tietämättömän henkilön hoi- ajalta.
20766: viin on mahdotonta. Vammaisen lapsen hoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20767: van tarve jatkuu myös huomattavasti pidem-
20768: pään terveeseen lapseen verrattuna. Kotipalve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20769: luhenkilöstön mahdollisuudet antaa tukea em. 1983 tulo- ;a menoarvioon 500 000
20770: tilanteissa ovat nykyisellään hyvin rajoitetut. markan määrärahan myönnettäväksi har-
20771: Vanhempien tarvitsemaa hoitoapua tulisi ke- kinnanvaraiseksi rahoitusavustukseksi
20772: hittää erilaisia mahdollisuuksia turvaamalla. vaikeavammaisten lasten vanhempien
20773: Yhteiskunnan virallisen sosiaalipalvelujärjestel- tarvitseman hoitoavun korvaamiseen.
20774: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20775:
20776: Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
20777: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka Liisa Jaakonsaari
20778: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Puhakka
20779: 1982 vp. 1327
20780:
20781: Raha-asia-aloite n:o 1169
20782:
20783:
20784:
20785:
20786: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallis- ja
20787: vanhainkotien rakentamiseen
20788:
20789:
20790: Eduskunnalle
20791:
20792: Kuntien lrunnallis- ja vanhainkotien raken- myös paloturvallisuutta edistävät toimet ovat
20793: tamiseen ja peruskorjauksiin ei ole saatavissa välttämättömiä.
20794: lakisääteistä valtionosuutta. Kuitenkin n. Sosiaali- ja terveydenhoidon valtionosuuslaki
20795: 26 000 vanhusta, osin vaikeahoitoisiakin, hoi- tulee voimaan 1. 1. 1984. Tuosta ajankohdasta
20796: detaan näissä laitoksissa. Tällä hetkellä ei ole lukien myös vanhusten huoltolaitosten inves-
20797: nähtävissä, että vanhusten huoltolaitosten käyt- toinnit tulevat valtionosuuden piiriin. Lukui- •
20798: tö tarkoitukseensa vähenisi. Päinvastoin, on sat kunnat ovat kuitenkin valmiit kunnosta-
20799: ilmeistä, että vanhusten ikärakenteen yhä van- maan laitaksiaan entisen, vain n. 20 % :n avus-
20800: hetessa on kotihoidon tehokkaan tuen lisäksi tuksen turvin v. 1983, mikäli valtion budje-
20801: oltava saatavissa myös ympärivuorokautista tissa olisi riittävä määräraha varattuna tähän ·
20802: laitosmuotoista hoitoa. tarkoitukseen.
20803: Virtain kunnalliskodin tulipalon jälkeen on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20804: valtion tulo- ja menoarviossa ollut vuosittain
20805: pieni määräraha, josta valtioneuvoston päätök- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20806: sen mukaisesti on myönnetty kunnille enin- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
20807: tään 20 % :iin nousevia avustuksia kunnallis- tille 33.58.33 10 000 000 markan mää-
20808: ia vanhainkotien rakentamiseen ja peruskor- rärahan kuntien kunnallis- ja vanhain-
20809: jauksiin. Näistä huoltolaitoksista suurin osa kotien rakentamista ja peruskorjausta
20810: on rakennettu jo vuosikymmeniä sitten, joten varten.
20811: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
20812:
20813: Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
20814: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka Liisa Jaakonsaari
20815: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Puhakka
20816: 13.28 1982 vp.
20817:
20818: Raha-asia-aloite n:o 1170
20819:
20820:
20821:
20822:
20823: Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan asumislisän
20824: saamisperusteiden muuttamiseen
20825:
20826:
20827: Eduskunn·alle
20828:
20829: Vanhempien kodin ulkopuolella asuvien opis- tapahtuvan tarveharkinnan ikärajan tulisi olla
20830: kelijoiden opintotukea myönnettäessä vanhem- yhdenmukainen muun opintotuen kanssa eli
20831: pien tulot ja varallisuus otetaan huomioon 20 vuotta.
20832: vain asumislisää myönnettäessä. Opintorahan Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen mu-
20833: perusosaa ja opintolainaa myönnettäessä van- kaan vanhempien tulot ja varallisuus on tar-
20834: hempien tuloja ja varallisuutta ei oteta huo- koitus ottaa huomioon opintotuen myöntämi-
20835: mioon. Tämä on ristiriitaista, koska vanhem- sessä vain silloin kun opiskelija ei ole täyttä-
20836: pien mahdollisuudet antaa tukea vuokramenoi- nyt 24 vuotta. Asumislisän myöntämisessä ikä-
20837: hin eivät ole paremmat kuin muun toimeentu- rajan tulisi kuitenkin olla 20 vuotta, koska sitä
20838: lon tukemismahdollisuudet. myönnetään vain vanhempien kodin ulkopuo-
20839: Tulo- ja omaisuusrajoissa ei lisäksi ole otet- lella vuokralla asuville.
20840: tu huomioon opiskelemassa olevien lasten lu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20841: kumäärää. Tulorajoja korotetaan ainoastaan nioittavasti,
20842: alaikäisten sisarusten perusteella. Samanaikai-
20843: sesti opiskelevat sisarukset jäävät siten monesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20844: muita huonompaan asemaan, koska vanhem- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
20845: pien mahdollisuudet tukea nykyisten tulorajo- 29.39.55 lisäyksenä 7 300 000 mark-
20846: jen puitteissa usean lapsen asumismenoja ovat kaa, jotta vanhempien tulojen ja varal-
20847: vähäiset. lisuuden perusteella tapahtuva opinto-
20848: Tästä syystä mm. opetusministeriön asetta- rahan asumislisän myöntämisessä nou-
20849: ma työryhmä on esittänyt, että opintorahan datettava harkinta voitaisiin poistaa
20850: asumislisän myöntämisessä noudatettavan van- 20 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden
20851: hempien tulojen ja varallisuuden perusteella osalta.
20852: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
20853:
20854: Pekka Starast Saara-Maria Paakkinen
20855: 1982 vp. 1329
20856:
20857: Raha-asia-aloite n:o 1171
20858:
20859:
20860:
20861:
20862: Starast: Määrärahan osoittamisesta Pilkanmaan paikallistien pa~
20863: rantamiseen
20864:
20865:
20866: Eduskunnalle
20867:
20868: Pilkanmaan paikallistie alkaa Kuusankoskelta Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
20869: Pilkanmaan taajamasta. Tie on noin 6 kilo- tavasti,
20870: metrin pituinen ja sorapäällysteinen. Huono-
20871: kuntoisuutensa vuoksi tie on liikenneturvalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20872: suuden kannalta arveluttava. Maantieliikenne 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
20873: tiellä on vilkas varsinkin kesäaikana. Tien kun- 31.24.77 2 000 000 markkaa Pilkan-
20874: nostaminen ja päällystäminen olisi aloitettava maan paikallistien perusparantamiseen
20875: pikaisesti. ja kestopäällystämiseen.
20876: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
20877:
20878: Pekka Starast
20879:
20880:
20881:
20882:
20883: 167 088200412K
20884: 1330 1982 vp.
20885:
20886: Raha-asia-aloite n:o 1172
20887:
20888:
20889:
20890:
20891: Starast: Määrärahan osoittamisesta Kymintehtaan aseman ja Veik-
20892: kaan teollisuusradan tasoristeysten turvallisuuden parantami-
20893: seen
20894:
20895:
20896: Eduskunnalle
20897:
20898: Kuusankosken kaupungin alueella sijaitsee nevän teollisuusradan. Tietä pitkin suuntautuu
20899: kaksi vartioimatonta rautatietasoylikäytävää ajoneuvoliikenne Harjun kautta Kouvolaan ja
20900: vilkasliikenteisillä maantieosuuksilla. Toinen samoin Valkealan kuntaan. Tämäkin tieosuus
20901: niistä on Kymintehtaan entisen aseman koh- on vilkkaasti liikennöity ja tasoylikäytävän
20902: dalla Kuusankoskelta Kouvolaan kulkevan tien kohdalla näkyvyys ori erittäin huono.
20903: varrella. Siinä maantie ylittää Kymi-Kymme- Edellä todetun perusteella ehdotan kunnioit-
20904: nen Kymbtehtaalle Kouvolasta kulkevan rauta- tavasti,
20905: tieparin. Tietä pitkin suuntautuu mm. suuri osa
20906: linja-autoliikenteestä Kuusankoskelta Kouvo- etta Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20907: laan. Tie on vilkkaasti liikennöity senkin vuok- 198 3 tulo- ja menoarvioon momentille
20908: si, että se toimii vaihtoehtoisena kulkureittinä 31.24.77 1 000 000 markkaa rautatie-
20909: niille autoilijoille, joilla ei ole kulkulupaa tasoylikäytävien varustamiseksi riittävil-
20910: Kymi-Kymmenen omistaman Ekholmintien lä turvalaitteilla Kymintehtaan entisen
20911: sillan kautta. aseman ja V oikkaan teollisuusradan
20912: Toinen ylikäytävistä sijaitsee Voikkaan Mat- kohdalla.
20913: tilassa, jossa tie ylittää Voikkaan tehtaalle me-
20914: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
20915:
20916: Pekka Starast
20917:
20918:
20919:
20920:
20921: '(
20922: 1982 vp. ,1331
20923:
20924: Raha-asia-aloite n:o 1173
20925:
20926:
20927:
20928:
20929: Starast ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien virkojen
20930: perustamiseen posti- ja telelaitokseen
20931:
20932:
20933: Eduskunnalle
20934:
20935: Postiliikenteen kasvuksi arvioidaan budjetti- 67 postiautonkuljettajaa . . . . . . . . . . . . . . • . . V 15
20936: esityksen mukaan vuonna 1983 lähes 3 pro- 5 ylipostimiestä . . . . .. .. . . .. .. . .. . . . .. . V 14
20937: 15 autonkuljettajaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 14
20938: senttia. Kuitenkaan henkilöstöä ei ole lisätty 4 postimiestä yp. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 12
20939: vuoden 1983 valtion tulo- ja menoarvioesityk- 7 postimiestä • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 12
20940: sessä läheskään samassa suhteessa. Postitoimen
20941: henkilöstön lisätarve tutkitaan varsin perusteel- Lakkautetaan:
20942: listen työntutkimusten avulla. Laitoksen hen- Peruspalkkaiset:
20943: kilöstön lisäysesitykset on johdettu eri toimin- 23 autonkuljettajaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 14
20944: tasuunnitelmista, jotka perustuvat varsin tark-
20945: kaan harkintaan. Kuitenkin laitoksesta saadun Ylimääräiset:
20946: tiedon mukaan sen esityksestä on karsittu huo- 67 autonkuljettajaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 14
20947: mattava määrä esitettyjä virkoja ja toimia.
20948: Perustettavat ja lakkautettavat virat ja toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20949: met olisivat seuraavat:
20950: Perustetaan:
20951: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20952: 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
20953: Peruspalkkaiset: 31.94.01 lisäyksenä 1 632 000 markkaa
20954: !23 postiautonkuljettajaa . ················· ' V15
20955: ' uusien autonkuljettajan, postimiehen j~
20956: Ylimääräiset:
20957: postivirkamiehen virkojen ja toimien
20958: perustamiseksi posti- ja telelaitokseen.
20959: 1 postimiesten esimies V19
20960:
20961: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
20962:
20963: Pekka Starast Saara-Maria :Paakkinen
20964: 1332 1982 vp.
20965:
20966: Raha-asia-aloite n:o 1174
20967:
20968:
20969:
20970:
20971: Stenius-Kaukonen ym.~ Korotetun määrärahan osoittamisesta
20972: YK:n Lähi-Idässä olevalle pakolaisten avustus- ja työelimelle
20973: (UNRWA) annettavaan avustukseen
20974:
20975:
20976: Eduskunnalle
20977:
20978: Jo neljättä vuosikymmentä jatkuva Israelin pitämät koulut suurelta osin suljetuksi, toteaa
20979: YK:n päätöksistä piittaamaton miehityspoli- hallitus budjettiesityksessään. UNRWA on
20980: tiikka on aiheuttanut mittaamattomia kärsimyk- toistuvasti esittänyt kiireellisiä avustusvetoo-
20981: siä ennen muuta Palestiinan arabikansalle. muksia YK:n jäsenvaltioille toiminnan pelasta·
20982: Huippunsa tuo politiikka on saavuttanut miseksi. Libanonin sodan aiheuttamat uudet
20983: Israelin Libanonin sotaretkessä, jonka raaka- tuhot asettavat UNRWA:lle entistä suurem-
20984: laismaisia seurauksia maailma on tyrmistyneenä pia vaatimuksia. Niiden toteuttaminen edellyt-
20985: seurannut. Samaan aikaan kun on välttämä- tää hallituksen esitystä huomattavasti tuntu-
20986: töntä ponnistella palestiinalaisten laillisten oi- vampia lisäyksiä UNRWA:lle annettavaan avus-
20987: keuksien toteuttamisen puolesta, mukaanlukien tukseen.
20988: oikeus itsenäisen valtion perustamiseen, on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20989: kansainvälisellä yhteisöllä vastuu Libanonin
20990: sodan uhrien auttamisesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20991: YK:n Lähi-Idässä olevien pakolaisten avus- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
20992: tus- ja työelin (UNRWA) on ollut ajautu- 24.30.69 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
20993: neena erittäin vakavaan rahoituskriisiin, jonka YK:n Lähi-Idässä olevalle pakolaisten
20994: seurauksena suuri osa sen toiminnasta uhkaa avustus- ja työelimelle (UNRW A)
20995: joutua lopetettavaksi ja esimerkiksi sen yllä- annettavaan avustukseen.
20996: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
20997:
20998: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Puhakka Terhi Nieminen-Mäkynen
20999: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Hannele Pokka
21000: Seppo Toiviainen Heli Astala Arvo Kemppainen
21001: E.-J. Tennilä M.-L. Salminen M. Kainulainen
21002: Aarne Koskinen Inger Hirvelä P. Puhakka
21003: Sten Söderström Helvi Niskanen Anneli Kivitie
21004: Tarja Halonen Aarne Saarinen Petter Savola
21005: Markku Kauppinen Lauri Palmunen Jouko Skinnari
21006: Liisa Jaakonsaari Pauli Uitto Anna-Liisa Piipari
21007: Pekka Starast Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
21008: 1982 vp. 1333
21009:
21010: Raha-asia-aloite n:o 1175
21011:
21012: Stenius-Kaukonen vm.: Määrärahan osoittamisesta Palestiinan
21013: vapautusjärjestölle (PLO} annettavaan humanitaariseen
21014: apuun
21015:
21016: Eduskunnalle
21017:
21018: Israelin hyökkäys Libanoniin kesäkuussa sa alkoi, kun YK 29. yleisistunnossaan tunnusti
21019: 1982, sitä seurannut Länsi-Beirutin piiricys ja PLO:n Palestiinan arabikansan ainoaksi lailli-
21020: tuhoaminen sekä palestiinalaisleireissä suorite- seksi edustajaksi ja myönsi sille tarkkailijan
21021: tut koko maailmaa järkyttäneet palestiinalais- aseman.
21022: ten siviilien joukkomurhat ovat tuoneet Pales- Myös Suomessa Palestiinan vapautusjärjestön
21023: tiinan kysymyksen koko maailman tietoisuu- arvovalta on merkittävästi lisääntynyt, ja Pa-
21024: teen. Yleisesti tunnustetaan, että Palestiinan lestiinan kansan tukena Suomessa on voimakas
21025: kansan oikeudet on taattava, jotta Lähi-Itään kansalaismielipide.
21026: saataisiin oikeudenmukainen ja pysyvä rauha, Lähi-Idän kriisin pysyvän ja rauhanomaisen
21027: ja että tämä on kansainvälisen yhteisön kiirei- ratkaisun mahdollisuudet riippuvat olennaisesti
21028: nen tehtävä. siitä, että Palestiinan arabikansan lailliset ja
21029: Palestiinan arabikansa on jo yli kolmen vuo- kansalliset oikeudet tunnustetaan. Presidentti
21030: sikymmenen ajan kamppaillut kansallisen itse- Kekkonen totesi 19. 12. 1973: "Mitään pysy-
21031: määräämisoikeutensa puolesta. Palestiinalaisten vää rauhanomaista ratkaisua Palestiinassa ei
21032: oikeus itse määrätä omista asioistaan on kan- olekaan saavutettavissa ilman että Palestiinassa
21033: sainvälisesti tunnustettu mm. useissa YK:n alunperin asuville arabeille tehdään oikeutta."
21034: yleisistuntojen ja turvallisuusneuvoston päätös- Nelimiljoonainen Palestiinan kansa elää suu-
21035: lauselmissa. rissa vaikeuksissa. Se on joutunut kärsimään
21036: Palestiinalaisten todellinen edustaja on Pa- Israelin aseellisten hyökkäysten ja terroritoi-
21037: lestiinan vapautusjärjestö PLO, jonka puitteissa mien johdosta, joissa yksin v. 1982 on kymme-
21038: toimivat kaikki merkittävät vastarintajärjestöt. niä tuhansia palestiinalaisia kuollut tai haavoit-
21039: PLO järjestää lisäksi mm. laajaa terveydenhoi- tunut vaikeasti. Kokonainen sukupolvi on saa-
21040: to- ja koulutustoimintaa palestiinalaisten kes- .tmt varttua pakolaisleirien ankarissa oloissa,
21041: kuudessa. joko miehityksen alaisena tai vieraissa oloissa.
21042: Arabimaissa PLO on yleisesti tunnustettu Libanonin sodan seurauksena palestiinalaisten
21043: Palestiinan arabikansan ainoaksi lailliseksi edus- elämä on entistä vaikeampaa ja epävarmempaa.
21044: tajaksi. PLO on Palestiinan Kansallisneuvoston Palestiinan arabiväestö tarvitsee kaikkea mah-
21045: kautta arabimaiden välisen parlamenttiliiton jä- dollista humanitaarista apua.
21046: sen, se on tunnustettu palestiinalaisten ainoaksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21047: lailliseksi edustajaksi arabimaiden huippuko-
21048: kouksissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21049: PLO:n nauttimaa kansainvälistä arvonantoa 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21050: kuvaa myös se, että järjestö osallistuu huomat- 24.30.69 5 000 000 markkaa humani-
21051: taviin kansainvälisiin konferensseihin. taarista apua varten Palestiinan vapau-
21052: Uusi merkittävä vaihe palestiinalaisten asias- tusjärjestölle (PLO).
21053: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
21054:
21055: Marjatta Stenius-Kaukonen Jouko Skinnari Arvo Kemppainen
21056: Mikko Kuoppa Saara-Maria Paakkinen Markku Kauppinen
21057: Lauri Palmunen Matti Puhakka Petter Savola
21058: Inger Hirvelä Anna-Liisa Piipari Liisa Jaakonsaari
21059: Heli Astala Pekka Starast Pauli Uitto
21060: M. Kainulainen Tarja Halonen M.-L. Salminen
21061: Aarne Koskinen Terhi Nieminen-Mäkynen Sten Söderström
21062: Ulla-Leena Alppi Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pauli Puhakka
21063: Anna-Liisa Jokinen Seppo Toiviainen
21064: .1334 1982 vp~
21065:
21066: Raha-asia-aloite n:o 1176
21067:
21068:
21069:
21070:
21071: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi
21072: lisäksi opintolainoihin opintolainojen korkojen maksamiseksi
21073: valtion varoista äitiysloman aikana
21074:
21075:
21076: Eduskunnalle
21077:
21078: Opintolainojen korot muodostavat opiskeli- äitiysloman ajalta 100 %:n korkotukitavoite jää
21079: joille kohtuuttoman suuren menoerän opintojen vielä avoimeksi. Tasa-arvon kannalta on tär-
21080: aikana. Sama koskee varusmies- ja äitiysloma- keää, että myös äitiysloman aikana opintolai-
21081: aikaa. Useilla opiskelijoilla korkomenot muo- nojen korot saatetaan 100 %: sesti valtion kor-
21082: dostavat opiskeluaikana jopa yli 1 500 markan kotuen piiriin. Se on perusteltua myös perheen-
21083: menoerän. Useat opiskelijat eivät pysty muu- lisäyksen aiheuttamien huomattavien lisämeno-
21084: tenkin pienestä opintotuestaan maksamaan lai~ jen vuoksi.
21085: nakorkoja, mikä johtaa lainojen lankeamiseen
21086: takaisinmaksettavaksi ja mahdottomuuteen saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21087: da opintotukea enää tulevaisuudessa. Täysin
21088: perusteetonta ja epätarkoituksenmukaista on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21089: se, että suuri osa valtion maksamasta opinto- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21090: tuesta kuluu rahalaitoksille maksettaviin kor- 29.39.52 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
21091: koihin. Valtion vuoden 1983 budjettiin on ylimääräiseksi lisäksi opintolainoihin
21092: ensimmäistä kertaa varattu määräraha opinto- äitiysloman aikana erääntyvien opint~
21093: lainojen korkojen maksamiseksi varusmiespal- lainojen korkojen maksamiseksi koko-
21094: veluksen aikana valtion varoista. Opiskelu- ja naan valtion varoista.
21095: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
21096:
21097: Marjatta Stenius-Kaukonen Aarne Koskinen Hannele Pokka
21098: Mikko Kuoppa Heli Astala Arvo Kemppainen
21099: Saara-Maria Paakkinen Helvi Niskanen Seppo Toiviainen
21100: P. Puhakka M. Kainulainen E.-J. Tennilä
21101: Tarja Halonen Sten Söderström Ulla-Leena Alppi
21102: M.-L. Salminen Liisa Jaakonsaari Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
21103: ·Terhi Nieminen-Mäkynen
21104: 1982 vp. :;r335
21105:
21106: Raha-asia-aloite n:o 1177
21107:
21108:
21109:
21110:
21111: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seitsemisen
21112: kansallispuiston opastuskeskuksen rakentamiseen
21113:
21114:
21115: Eduskunnalle
21116:
21117: Tehtyj~ suunriitelmien mukaan Seitsemisen Edellä olevaan viitaten ehdotatnme,
21118: kansallispuistoon pitäisi rakentaa opastuskes-
21119: .kus K.uur: kunnan Länsi-Aureen kylään. Tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21120: toimenpiteellä korvattaisiin metsureiden työ- den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
21121: paikkojen menetyksiä, joita puiston perustami- mentille 30.02.74 1 700 000 markkaa
21122: nen aihenti. Suunnitelmat opastuskeskuksen Seitsemisen kansallispuiston opastus-
21123: paikaksi ovat olemassa ja asetettu toimikunta keskuksen rakentamiseksi Kurun kun;.
21124: on ollut niistä yksimielinen. Opastuskeskus on nan Länsi-Aureen kylään.
21125: tarkoitus rakentaa metsähallituksen maalle ja
21126: Kurun kunnan toimesta rakennetaan alueelle
21127: johtavan tien oikaisu.
21128: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta· 1982
21129:
21130: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Eino Loikkanen
21131: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio
21132: 1336 1982 vp.
21133:
21134: Raha-asia-aloite n:o 1178
21135:
21136:
21137:
21138:
21139: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruoveden tie-
21140: mestaripiirin tukikohdan saneeraamiseen
21141:
21142:
21143: Eduskunnalle
21144:
21145: Ruoveden tiemestaripiirin päätukikohdan siir- vireillä olevat paikallistiealoitteet vaativat t~
21146: tämiseen Kuruun on valtion vuoden 1982 bud- teutuessaan voimavaroja Ruoveden tukikoh-
21147: jetissa myönnetty 4,65 milj. mk ja vuoden taan, kuten Ruoveden kuntakin on todennut.
21148: 1983 ~udjettiesitybessä ehdotetaan myönnet- Tukikohdan säilyttämiselle Ruovedellä on
21149: täväksi vielä tarvittavat 240 000 mk. Alueen vankat perusteet myös nykyisten työntekijöiden
21150: tiestön hoidon kannalta on kuitenkin perustel- etujen turvaamisessa.
21151: tua säilyttää Ruoveden tukikohta sivutukikoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21152: tana. Ensinnäkin tätä edellyttää kantatien n:o
21153: 66 hoito. Toiseksi säilyttämistä puoltaa lossin että Eduskunta ottaisi oaltion vuo-
21154: j& parin kanavan sijainti Ruovedellä. Lisäksi den 1983 tulo- ;a menoarvioon momen-
21155: tukikohdan merkitys tulee edelleen kasvamaan tille 31.24.74 lisäyksenä 500 000 mark-
21156: kevyen liikenteen väylien kunnossapidon tul- kaa Ruoveden tiemestaripiirin Ruove-
21157: lessa kokonaan tielaitoksen hoidettavaksi. Myös den tukikohdan saneeraamiseksi.
21158: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
21159:
21160: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Eino Loikkanen
21161: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio
21162: 1982 vp. 1337
21163:
21164: Raha-asia-aloite n:o 1179
21165:
21166:
21167:
21168:
21169: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien pe-
21170: rusparannukseen välillä Kangasala-Valkeakoski
21171:
21172:
21173: Eduskunnalle
21174:
21175: Noin 30 km pitkä, sorapintainen, kapea ja rusta sisämaahan Suuntautuvalle liikenteelle.
21176: mutkainen maaantie on lyhin yhteys Kangas- Tällä hetkellä tien kunto ei mahdollista ky-
21177: alan ja Valkeakosken välillä. Paikallisliiken- seistä liikennettä.
21178: teesssä sitä käyttävät Kangasalta Valkeakoskel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21179: le yksityisautolla liikkuvat työssäkäyvät, muu-
21180: tamat päivittäiset linja-autovuorot sekä paikal- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21181: liset asukkaat. den 1983 tulo- ;a menoarvioon momen-
21182: Joskin tien käyttö pääosiltaan koskee paikal- tille 31.24.77 lisäyksenä 500 000 mark-
21183: lista teollisuutta ja asujaimistoa, peruskorjattu- kaa Kangasalan-Valkeakosken maan-
21184: na tieosuus yhdessä Viialan-Valkeakosken sekä tien perusparantamisen käynnistämi-
21185: Kangasalan-Oriveden teiden kanssa muodos- seen.
21186: taisi ohikulkutien Tampereen eteläpuolitse Tu-
21187: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
21188:
21189: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Eino Loikkanen
21190: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio
21191:
21192:
21193:
21194:
21195: 168 088200412K
21196: 't33'8 1982 vp.
21197:
21198: Raha-asia-aloite n:o 1180
21199:
21200:
21201:
21202:
21203: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Ruo-
21204: veden tien suunnitteluun ja korjaustöiden aloittamiseen
21205:
21206:
21207: Eduskunnalle
21208:
21209: Kurun-Ruoveden tie (Mt 337) on päällys- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21210: tämätön, mutkainen ja kapea, heikkokuntoinen
21211: tie. Tie on kuitenkin liikenteellisesti tärkeä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21212: Tietä käytetään muun muassa puutavaran kul- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21213: jettamiseen Parkanoon, mikä asettaa tien suu- 31.24.77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
21214: ren rasituksen alaiseksi. Tie on tärkeä paitsi käytettäväksi Kurun-Ruoveden tien
21215: luonnollisesti sen varrella asuville myös kaik- perusparannuksen suunnitteluun ja
21216: kien Kurun ja Ruoveden kuntien yhteistoimin- työn aloittamiseen.
21217: tojen kdllttämiselle.
21218: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
21219:
21220: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Eino Loikkanen
21221: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio
21222: 1982 vp. t1339
21223:
21224: Raha-asia-aloite n:o 1181
21225:
21226:
21227:
21228:
21229: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o
21230: 66 parantamiseen välillä Mustajärvl-Visuvesi
21231:
21232:
21233: Eduskunnalle
21234:
21235: Kantatien n:o 66 rakentamiseen on varattu tarpeen saada käyntiin jo ennen osuuden Vir-
21236: ensi vuoden budjettiin määräraha osuudelle rat - Vaasan piirin raja valmistumista.
21237: Virrat-Vaasan piirin raja. Jo valmiina olevan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21238: tien välissä on osuus Mustajärvi-Visuvesi ra-
21239: kentamatta. Noin 10 km:n osuus on helppoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21240: harjumaasto& ja sillat Visuvedellä on tehty jo 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21241: valmiiksi. TVL:n koneet ovat Ruoveden- 31.24.77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
21242: Vilppulan tiellä lähellä siirrettäväksi uuteen kantatien n:o 66 parantamisen aloittt;
21243: hankkeeseen. Myös Ruoveden kunnan työlli- miseen välillä Mustajärvi-Visuvesi.
21244: syystilanteen nopeasti heikentyessä olisi hanke
21245: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
21246:
21247: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila
21248: Eino Loikkanen Sampsa Aaltio
21249: 1340 1982 vp.
21250:
21251: Raha-asia-aloite n:o 1182
21252:
21253:
21254:
21255:
21256: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Selkäsaran tien
21257: kunnostamiseen välillä Kyrönlahti-Länsi-Teisko
21258:
21259:
21260: Eduskunnalle
21261:
21262: Kurun kunnan tieolojen ja työllisyyden pa- ovat olleet osittain työttöminä, joten toimen-
21263: rantamiseksi tulisi valtion tulo- ja menoarvioon piteillä olisi suuri merkitys autoilijoiden työl-
21264: varata määräraha Selkäsaran tien peruskunnos- lisyyden parantamisessa.
21265: tukseen välillä Kyrönlahti-Länsi-Teisko niin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21266: sanottujen lntin ahteitten korjaamiseksi. Hank-
21267: keeseen liittyy noin 100 000 m3:n murskeen te- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21268: ko vuoresta, koska soraa ei ole. Murske pi- den 1983 tulo- ;a menoarvioon momen-
21269: täisi tehdä etukäteen, jotta tienteko olisi jous- tille 31.24.77 3 000 000 markkaa Sel-
21270: tavaa. Mursketta tarvittaisiin kaikkiin Kurus- käsaran tien peruskunnostukseen välillä
21271: sa alkaviin tiehankkeisiin. Kunnan autoilijat Kyrönlahti-Länsi-Teisko.
21272: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
21273:
21274: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Eino Loikkanen
21275: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio
21276: 1982 vp. 1341
21277:
21278: Raha-asia-aloite n:o 1183
21279:
21280:
21281:
21282:
21283: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitapohjan
21284: paikallistien perusparannukseen välillä Karppi - valtatie
21285: n:o 9
21286:
21287:
21288: Eduskunnalle
21289:
21290: Oriveden kunnassa sijaitsevan ns. Viitapoh- Välillä Karppi- valtatie n:o 9 on noin 5
21291: jan paikallistien merkitys ja liikenne on huo- km:n heikkokuntoinen tieosuus, jonka perus-
21292: mattavasti lisääntynyt sen jälkeen kun Tampe- parantaminen olisi suoritettava ensi tilassa.
21293: reen--Oriveden valtatie n:o 9 on uudelleen ra- Samalla tämä tieosa tulisi muuttaa paikallis-
21294: kennettu. Viitapohjan paikallistie osalta Karppi tiestä maaantieksi.
21295: -valtatie n:o 9 on hyvin tärkeä koko eteläi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21296: selle Orivedelle ja myös Längelmäelle, koska
21297: se on lyhin tieyhteys Tampereelle. Tämän tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21298: vaikutuspiirissä sijaitsee myös Oriveden kunnan 1983 tulo- ia menoarvioon momentille
21299: raskas teollisuus kuten puunjalostus (Hiedan 31.24.77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
21300: Saha) ja monet kiviteollisuuden louhinta- ja V iitapohian paikallistien perusparanta-
21301: jalostuspaikat. miseen välillä Karppi- valtatie n:o 9.
21302: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
21303:
21304: Mariatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Eino Loikkanen
21305: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio
21306: 1342 1982 vp.
21307:
21308: Raha-asia-aloite n:o 1184
21309:
21310:
21311:
21312:
21313: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta viiden työsuo-
21314: jeluinsinöörin ja kahden ylitarkastajan palkkaamiseen työsuo-
21315: jeluhallitukseen
21316:
21317:
21318: Eduskunnalle
21319:
21320: Työolojen kehitys Suomessa on viime vuo- paikoilla. Osittain tämä johtuu työsuojeluhal-
21321: sina ollut huolestuttavaa. Työtapaturmien lu- lituksen puutteellisista resursseista normivalmis-
21322: kumäärä on suhteellisesti teollistuneiden mai- telussa.
21323: den korkeimpia. Työstä johtuvat allergiset sai- Työs•Jojeluhallituksen perustamisen yhteydes-
21324: raudet ja syöpä ovat nousseet keskeisiksi on- sä laaditut suunnitelmat laitoksen työvoimatar-
21325: gelmiksi. Melun ja tärinän haittavaikutukset peen kehityksestä on asteitta:n toteutettava.
21326: lisääntyvät. Työn liiallinen voimaperäistäminen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21327: johtaa usein työntekijän henkisen terveyden
21328: murtumiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21329: Samanaikaisesti työsuojeluhallinto on cllut den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
21330: kyvytön ratkaisemaan näitä ongelmia. Normi- tille 33 03.01 630 000 markkaa viiden
21331: tt1styötä on hidastettu eikä keskitetty valvopta työsuojeluinsinöörin (B 1) ja kahden.
21332: ole edennyt viime vuosina. Tämä on vaikeutta- ylitarkastajan (B 1) palkkaamiseen työ-
21333: nut ja jopa estänyt työsuojelun edistämistä työ- suojeluhallitukseen.
21334: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
21335:
21336: Marjatta Stenius-Kaukonen Sten Söderström Pentti Lahti-Nuuttila
21337: Mikko Kuoppa P. Puhakka M.-L. Salminen
21338: Seppo Toiviainen Helvi Niskanen Anna-Liisa Jokinen
21339: E.-J. Tennilä Ulla-Leena Alppi Arvo Kemppainen
21340: 1982 vp. 1343
21341:
21342: Raha-asia-aloite n:o 1185
21343:
21344:
21345:
21346:
21347: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräistä sai-
21348: rauksista kärsi vien dieettihoitorahakokeiluun
21349:
21350:
21351: Eduskunnalle
21352:
21353: Erikoisruokavaliota hoitoonsa tarvitsevista päästäisiin ennaltaehkäisynä edellä mainittuihin
21354: diabetesta, keliakiaa, munuaistautia ja ruoka- tavmttelSlm. Järjestelmä vo1s1 luonteeltaan
21355: allergiaa sairastavat ihmiset muodostavat kes- muistuttaa Kansaneläkelaitoksen tällä hetkellä
21356: keisen osan. Näiden ihmisten vaatimukset ruo- jo hoitamaa lapsen hoitotukea. Sosiaalivalio-
21357: kavalionsa suhteen saattavat suurestikin vaih- kunta on mietinnössään Kansaneläkelaitoksen
21358: della, mutta yhteistä on, että se on hoidon valtuut...ttujen toimintakertomuksesta vuodelta
21359: onnistumisen kannalta välttämätön, että se tuo 1978 todennut muun muassa, että ylimääräis-
21360: huomattavia säästöjä lääkekustannuksissa ja ten kulujen korvaaminen erikoisruokavaliota
21361: sairaalahoidon käytössä ja että erikoisruokava- noudattaville olisi saatava aikaan. Sosiaali- ja
21362: liohoidon toteuttaminen merkitsee asianomai- terveysmin~steriö asetti 14. 10. 1981 dieettityö-
21363: selle itselleen usein lähes täysipainoista ja ryhmän, joka luovutti muistionsa 16. 6. 1982.
21364: yhteiskunnan näkökulmasta työkykyistä elämää Muistiossa todetaan, että mikäli dieettihoito-
21365: jatkossa. rahaa ryhdyttäisiin maksamaan, se vaatisi oman
21366: · Erikoisruokavalio on normaalia ruokavaliota lakinsa ja että asian selvittämiseksi tarvittaisiin
21367: kalliimpi ja sen toteuttaminen on siten riippu- lisätutkimuksia.
21368: vainen taloudellisista mahdollisuuksista. Myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21369: hoitohenkilökunnan antamalla ohjauksella on nioittaen,
21370: tärkeä osuus tällaisen ruokajärjestyksen noudat-
21371: tamisessa. Kuitenkin keskeisintä erikoisruoka- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21372: valion toteuttamisessa on sen arvostuksen ko- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
21373: hottamin~n sekä tarvitsijoiden että myös ter- tille 33.19.60 lisäyksenä 10 000 000
21374: veydenhuoltohenkilöstön piirissä. markkaa dieettihoitorahakokeilun käyn-
21375: Dieettihoi toraha, jolla tässä tarkoitetaan so- nistämiseksi diabetesta, keliakiaa, mu-
21376: siaali viranomaisen maksettavaksi tulevaa talou- nuaistautia ja ruoka-allergiaa sairasta-
21377: dellista tukea erikoisruokavalion aiheuttamiin vien henkilöiden keskuudessa.
21378: ylimääräisiin kustannuksiin, olisi keino, jolla
21379: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
21380:
21381: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Antero Juntumaa
21382: Helvi Hyrynkangas Liisa Jaakonsaari Aarne Koskinen
21383: Inger Hirvelä Pauli Uitto Veikko Vennamo
21384: M. Kainulainen Jutta Zilliacus Olavi Martikainen
21385: Mikko Kuoppa Kati Peltola Anneli Kivitie
21386: P. Puhakka Seppo Toiviainen Jorma Fred
21387: Helvi Niskanen Sten Söderström . Saara Mikkola
21388: Heli Astala Terhi Nieminen-Mäkynen M.-L. Salminen
21389: Eeva Kauppi Anna-Liisa Piipari Hannele Pokka
21390: Matti Puhakka Anssi Joutsenlahti Petter Savola
21391: Tarja Halonen Jouko Skinnari Eero Lattula
21392: Markku Kauppinen Ulla-Leena Alppi Helena Pesola
21393: 1344 1982 vp.
21394:
21395: Raha-asia-aloite n:o 1186
21396:
21397:
21398:
21399:
21400: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten
21401: maksamiseksi sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnastaan tai
21402: keskitysleireistä kärsimään joutuneille
21403:
21404:
21405: Eduskunnalle
21406:
21407: Valtiovalta on unohtanut ihmiset, jotka Sodan päättymisestä on kulunut jo yli 35
21408: viime sotien aikana isänmaallisista syistä vas- vuotta. Sodan- ja fasisminvastaisesta työstä tai
21409: tustivat Hitler-Saksan rinnalla käytyä sotaa ja Natsi-Saksan keskitysleireistä kärsimään joutu-
21410: joutuivat vainon kohteeksi, keskitysleireihin ja neet suomalaiset ja heidän omaisensa ovat tul-
21411: vankiloihin, vammautuivat ja joutuivat jopa me- leet vanhoiksi ja vankiloissa saadut vammat
21412: nettämään henkensä myötätunnon takia, jota vaikuttavat yhä vakavammin terveyteen.
21413: he osoittivat fasisminvastaiselle kamppailulle. On vihdoinkin aika muistaa niitä suomalaisia,
21414: Unohduksiin ovat jääneet myös Natsi-Saksan jotka mitä vaikeimmissa oloissa kamppailivat
21415: keskitysleireihin ja työleireihin väkivalloin kul- niiden päämäärien puolesta, jotka on tunnustet-
21416: jetetut suomalaiset. Nämä kansalaiset ja heidän tu YK:n johtaviksi periaatteiksi ja joille maam-
21417: kovia kokeneet omaisensa on jätetty kaikkien me sodanjälkeinen virallinen ulkopolitiikka on
21418: korvauslakien ulkopuolelle. Tässä suhteessa val- rakentunut.
21419: tiomme lienee ainutlaatuinen Euroopassa, sillä Käsitellessään marraskuussa 1980 rintamaso-
21420: eri maissa on laadittu lakeja korvauksista so- tilaseläkelain muuttamista sosiaalivaliokunta
21421: dan- ja fasisminvastaisen toiminnan johdosta edellytti, että myös vuoden 1939-1945 sotien
21422: vainoa kärsineille ja heidän omaisilleen ja mak- aikana vakaumuksensa vuoksi keskitysleireihin
21423: settu korvauksia heidän kärsimystensä hyvittä- ja vankiloihin suljettujen saattaminen korvaus-
21424: miseksi edes jollakin tavoin. Vuonna 1945 suo- ten piiriin selvitetään. Kun eduskuntaryhmät
21425: ritettua erittäin vaatimatonta korvausta poliitti- ovat parantaneet budjettiesitystä rintamasoti-
21426: sista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai laiden osalta, olisi korkea aika saattaa myös
21427: turvasäilössä pidetyille, samoin kuin 1950-lu- vakaumuksensa vuoksi kärsimään joutuneiden
21428: vulla maksettua hyvin pientä korvausta osalle osalta korvausasiat kuntoon.
21429: Natsi-Saksan vangitsemista merimiehistä, ei voi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21430: katsoa riittäväksi.
21431: Korvauksetta ovat jääneet teloitettujen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21432: vammautuneiden sodanvastustajain sekä Natsi- 1983 tulo- ia menoarvioon lisäyksenä
21433: Saksan keskitysleireihin raahattujen suomalais- 1 000 000 markkaa korvausten maksa-
21434: ten omaiset, jotka ovat saaneet kärsiä paljon misen aloittamiseksi sodan- ia fasismin-
21435: ja kokea taloudellista ahdinkoa. Neuvostoliitos- vastaisesta toiminnastaan tai Hitler-Sak-
21436: sa vangittujen tai sotasyyllisinä tuomittujen suh- san keskitysleireistä kärsimään ;outu-
21437: teen on menetelty täysin eri tavoin. He ovat neille suomalaisille ja heidän omaisilleen.
21438: saaneet täydet korvaukset.
21439: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
21440:
21441: Marjatta Stenius-Kaukonen Helvi Niskanen Ulla-Leena Alppi
21442: Mikko Kuoppa Pauli Uitto Jouko Skinnari
21443: Seppo Toiviainen Aarne Saarinen Liisa Jaakonsaari
21444: E.-J. Tennilä Heli Astala M.-L. Salminen
21445: Sten Söderström, M. Kainulainen Anna-Liisa Jokinen
21446: P. Puhakka Aarne Koskinen Matti Puhakkll
21447: 1982 vp. 1345
21448:
21449: Raha-asia-aloite n:o 1187
21450:
21451:
21452:
21453:
21454: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten päivä-
21455: kotien perustamiskustannuksiin
21456:
21457:
21458: Eduskunnalle
21459:
21460: Päivähoitopaikkojen lisääminen vuonna 1983 Lasten päiväkotipaikan perustamiskustannuk-
21461: 11 600:1la, niin kuin. mm. sosiaalihallitus ja sista valtion avustus on nykyisellään n. 3 300
21462: useat kansalaisjärjestöt ovat esittäneet, edellyt- mk/hoitopaikka. Jotta päiväkotipaikkoja voi-
21463: tää kunnille lasten päiväkotien perustamiskus- taisiin ensi vuonna perustaa sosiaalihallituksen
21464: tannuksiin myönnettävän valtionavustuksen esittämä määrä, tarvitaan määrärahaan 10 mil-
21465: tuntuvaa korottamista. joonan markan lisäys.
21466: Hallituksen vuoden 1983 tulo- ja menoarvio- Edellä olevan perusteeLla ehdotamme,
21467: esityksessä oleva määräraha merkitsee käytän-
21468: nössä valtionavustuksen reaaliarvon alenemista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21469: jopa tämänkin vuoden tasosta, koska se on 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21470: markkamääräisesti sama kuin vuonna 1982. 33.38.35 lisäyksenä 10 000 000 mark-
21471: Päiväkotipaikkojen kohdalla ero sosiaalihalli- kaa kunnille lasten päiväkotien perusta-
21472: tuksen ehdotukseen (8 100 paikkaa) ja budjet- miskustannuksiin myönnettävää valtion-
21473: tiesityksen (5 000 paikkaa) välillä on 3 100. avustusta varten.
21474: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
21475:
21476: Marjatta Stenius-Kaukonen Kati Peltola Arvo Kemppainen
21477:
21478:
21479:
21480:
21481: 169 088200412K
21482: 1346 1982 vp.
21483:
21484: Raha-asia-aloite n:o 1188
21485:
21486:
21487:
21488:
21489: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
21490: kunnille lastenkotien perustamiskustannuksiin
21491:
21492:
21493: Eduskunnalle
21494:
21495: Lastenkodeissa olisi pyrittävä suurten epä- kyisten paikkojen tarkoituksenmukaisetnpi ja-
21496: tarkoituksenmukaisten laitosten sijasta pieniin, kautuminen ja pienten yksikköjen perustami'
21497: n. 6-8 lapsen yksikköihin. Tällaiset yksiköt nen.
21498: ovat lapsen kehityksen kannalta parempia ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21499: niiden toimintaan on helpompi yhdistää tär-
21500: keitä avohoidon toimenpiteitä. Tavoitteeksi olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21501: lisäksi asetettava lastenkotipaikkojen tasainen 1983 tulo- ia menoarvioon momentille
21502: alueellinen jakautuminen niin, että jokaiseen 33.41.31 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
21503: lääniin voitaisiin perustaa ainakin yksi erityis- lastenkotien perustamiskustannuksiin
21504: lastenkoti. Päätarkoituksena ei pitäisi olla las- kunnille myönnettävää valtionavustusta
21505: tenkotipaikkojen määrän lisääminen, vaan ny- varten.
21506: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
21507:
21508: Marjatta Stenius-Kaukonen Heli Astala M.-L. Salminen
21509: Mikko Kuoppa M. Kainulainen Sten Söderström
21510: Helvi Hyrynkangas Aarne Koskinen Pauli Puhakka
21511: Inger Hirvelä Jouko Skinnari Seppo Toiviainen
21512: Ulla-Leena Alppi Liisa Jaakonsaari Anna-Liisa Jokinen
21513: Kati Peltola
21514: 1982 vp. 1347
21515:
21516: Raha-asia-aloite n:o 1189
21517:
21518:
21519:
21520:
21521: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisestli
21522: kunnille kotiavustajatoiminnasta aiheutuviin käyttökustan-
21523: nuksiin kotiavustajien määrän lisäämise:ks.i!
21524:
21525:
21526: Edu.skunnalle
21527:
21528: Tehtyjen selvitysten mukaan vanhuksista lä- olisi kuitenkin asetettava vähintään 400 uutta
21529: hes 40 000 eli seitsemisen prosenttia jää koko- virkaa.
21530: naan vaille tarvitsemaansa kotipalvelua. Kaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21531: kiaan kotiapua tarvitsee yli neljäsosa vanhuk-
21532: sista. Ongelma kärjistyy sitä mukaa kuin van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden'
21533: husten määrä kasvaa ja ikärakenne koko ajan 1983 tulo- ja menoarvioon momentilk
21534: vanhenee. 33.56.32 lisäyksenä 3 000 000 markkaa·
21535: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä eh- käytettäväksi kunnille kotiavustajatoi-
21536: dotetaan v. 1983 perustettavaksi vain 250 minnasta aiheutuviin käyttökustannuk-
21537: uutta kotiavustajan virkaa. Vähimmäisrajaksi siin myönnettävää valtionosuutta varten.
21538: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21539:
21540: Marjatta Stenius-Kaukonen Kati Peltola Arvo Kemppainen
21541: 1348 1982 vp.
21542:
21543: Raha-asia-aloite n:o 1190
21544:
21545:
21546:
21547:
21548: Stenius-Kaukonen vm.: Määrärahan osoittamisesta henkilökunnan
21549: palkkaamiseen ·Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan
21550:
21551:
21552: Eduskunnalle
21553:
21554: Tampereen yliopistollinen keskussairaala on taa odotetulla tavalla ja neurokirurgisen toi-
21555: jouduttu kehittämään yliopistosairaalaksi kes- minnan osittainenkin aloittaminen joudutaan
21556: kussairaalaresursseilla. Tämä on voinut tapah- siirtämään vuoden 1983 puolelle.
21557: tua vain äärimmäisillä ponnistuksilla ja toteu- V altakunnallisten suunnitelmien edellyttä-
21558: tua vaillinaisesti. Toimintojen tyydyttävää ke- mien erikoisalatoimintojen aloittaminen näen-
21559: hittymistä estää tilanpuute ja vuosikausia kes- näisellä tai minimaalisen pienellä henkilökunta-
21560: tänyt henkilökuntaresurssien puute. määrällä on johtanut toiminnan laajentamiseen
21561: Laki yliopistollisista keskussairaaloista on vanhan toiminnan kustannuksella ja suorittaja-
21562: vakiinnuttanut ja selkiinnyttänyt lääketieteelli- portaan työntekijöiden työpaineen kohtuutto-
21563: sen tiedekunnan toimintaa ja asemaa keskus- mana lisäämisellä. Potilasturvallisuuskin huo-
21564: sairaalapiirin toiminnassa. Tiedekunnan koh- mioon ottaen on välttämätöntä, että uudet toi-
21565: distamat odotukset ja sairaalan tarjoamat toi- minnot saadaan aloitetuksi riittävillä voima-
21566: mintamahdollisuudet ovat kuitenkin yhä sy- varoilla, muttta yhä selvemmäksi on käynyt tar-
21567: vässä ristiriidassa keskenään. Tämän lisäksi ve vahvistaa vanhojen ja vajailla resursseilla
21568: Tampereen yliopistollinen keskussairaala toi- aloitettujen toimintojen kehittymistä. Tampe-
21569: mii vastuualuesairaalana Etelä-Pohjanmaan, reen yliopistollinen keskussairaala joutuu mm.
21570: Vaasan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kes- pitämään sosiaali- ja terveysministeriön vahvis-
21571: kussairaalapiireille. Vastuualueen väkiluku on tamasta 1 248 sairaansijasta yli 40 sairaansijaa
21572: n. 1,1 milj. Vastuualuevelvoite kirjattiin ensi jatkuvasti poissa käytöstä.
21573: kerran valtakunnallisiin suunnitelmiin vuonna Edellä esitettyjen puutteiden korjaaminen
21574: 197 5, jolloin sairaala oli valmiuksiltaan taval- on mahdollista vain, mikäli TAYKS:n hen-
21575: linen keskussairaala. Yliopistosairaalan ja vas- kilökuntaresurssien perusvajaus viimeinkin kor-
21576: tuualuesairaalan toimintavalmiuksien saman- jataan virkakiintiöiden ulkopuolisen maata-
21577: aikainen kehittäminen edellyttää voimavaroja, rahan turvin. Lääkintöhallituksen yliopistosai-
21578: joita TAYKS ei ole saanut riittävästi. Erityis- raaloille asettaman henkilökuntanormin 240
21579: tason hoito vaatii huomattavasti suurempia virkaa/100 sairaansijaa saavuttaminen edellyt-
21580: resursseja kuin tavallinen erikoissairaanhoito. tää 250 uuden lääkärin, hoito- ja tutkimus-
21581: Siksi keskussairaalan kehittyminen vastuu- henkilökuntaan, toimisto- ja taloushenkilökun-
21582: alueensa sairaalaksi ei ole voinut tapahtua odo- taan kuuluvan viran perustamista Tampereen
21583: tetulla tavalla. TAYKS:ssa on voitu hoitaa vas- yliopistolliseen keskussairaalaan, etenkin kun
21584: tuualuepotilaita vain 25 sairaansijalla, kun tiedetään, ettei ihmisystävällistä ja potilaskes-
21585: muissa yliopistosairaaloissa on jouduttu hoita- keistä lääkintä- ja hoitotyötä voida kehittää
21586: maan TAYKS:n vastuualueen potilaita 200 eikä tehostaa ihmistyövoimaa vähentämällä.
21587: sairaansijalla. Automaation ja teknologian hyväksikäyttö ei
21588: Merkittävimmät alueet, joissa joudutaan tyy- tällä alueella korvaa ihmistä, vaan useimmin-
21589: tymään muiden sairaaloiden voimavarojen käyt- kin lisää sen tarvetta.
21590: töön, ovat kirurgia, lastentaudit, ihotaudit, Tampereen yliopistollisen keskussairaalan
21591: sädehoito ja neurokirurgia. Sepelvaltimosairauk- tuottamien palvelusten ylläpitäminen nykyisessä
21592: sien kirurgista hoitoakaan ei ole voitu laajen- laajuudessaan, viime vuosina aloitettujen uusien
21593: Raha-asia-aloite n:o 1190 1349
21594:
21595: t01mmtojen vakiinnuttaminen ja kehittäminen kiintiöiden ohella vuosittain 50 uutta virkaa
21596: alueen terveyskeskuksia, aluesairaaloita ja kes- TAYKS:iin.
21597: kussairaaloita hyödyntävään muotoon sekä vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21598: lineinvestointeihin uhrattujen varojen täysi-
21599: määräinen hyväksikäyttö edellyttävät kiireistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21600: virkojen peruskorjausta. Työvoimapula ei ole 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21601: esteenä virkojen nopealiekaan täyttämiselle. 33.76.30 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
21602: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan pe- henkilökunnan palkkaamiseksi T ampe-
21603: rustoiminnan virkavajaus voidaan korjata vii- reen yliopistolliseen keskussairaalaan.
21604: den vuoden aikana lisäämällä normaalien virka-
21605: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
21606:
21607: Marjatta Stenius-Kaukonen P. Puhakka Eino Loikkanen
21608: Mikko Kuoppa Helvi Niskanen Sampsa Aaltio
21609: Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
21610: 1350 1982 vp.
21611:
21612: Raha.asia·aloite n:p 1191
21613:
21614:
21615:
21616:
21617: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston
21618: liikuntatieteellisen tiedekunnan toisen rakennusvaiheen toteut-
21619: tamiseen
21620:
21621:
21622: Eduskunnalle
21623:
21624: Jyväskylän yliopiston kehittämistä tulee jat- missäätiön tilojen kanssa yhden tutkimuskoko-
21625: kaa keskeytyksettä. Erityisesti maan ainoan lii- naisuuden. Lisäksi alueen eri toimintayksiköi-
21626: kuntatieteellisen tiedekunnan kehitys- ja toi- den välille tulee tutkimustoiminnan edellyttä-
21627: mintaedellytysten turvaaminen liikunta- ja kan- mät video- ja DATA-yhteydet.
21628: santerveystieteiden voimakkaasti laajenevalla Paitsi että rakennus täyttää pääosan liikun-
21629: alueella vaatii ehdottomasti lisää tutkimus- ja tatieteellisen tiedekunnan tutkimus-, koulutus-
21630: opetustiloja. ja opetustoiminnan edellyttämästä lisätarpeesta,
21631: Niiden rakentamista on valmisteltu Jyväsky- se palvelee liikuntatilojen osalta myös kaupun-
21632: län kaupungin, Jyväskylän yliopiston ja Jyväs- gin seuroja ja yksityisiä liikunnanharrastajia
21633: ky yliopiston rakentamisen neuvottelukunnan mm. yleisurheilun ja eri palloilolajien harjoitus-
21634: yhteistyönä noin vuoden ajan. Sen tuloksena ja kilpailupaikkana. Hallin jatkosuunnittelusta
21635: on syntynyt suunnitelma Hippoksen liikunta- huolehtii Jyväskylän yliopiston rakentamisen
21636: puiston, valtion ja kaupungin yhteishankkeena neuvottelukunta.
21637: rakennettavasta liikunta- ja tutkimushallista. Korkeakoulujen neuvottelukunta ja valtion-
21638: Osapuolten hyväksymän huonetilaohjelman tilintarkastajat ovat puoltaneet suunnitelman
21639: mukaan sen hyötypinta-ala on 10 000 m2 , josta toteuttamista.
21640: tutkimuslaboratorion osuus on 2 000 m2 ja lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21641: kuntahallin osuus 8 000 m2 • Mitat ovat 60 X
21642: 100 m, vapaa korkeus 15 m ja siihen mahtuu että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21643: 250 m:n pituinen juoksurata. Liikunta- ja tut- den 1983 tulo- ja menoarvioon
21644: kimushalli liittyy toiminnallisesti alueella jo 5 000 000 markan määrärahan Jyväs-
21645: oleviin liikuntapaikkoihin ja liikuntatieteellisen kylän yliopiston liikuntatieteellisen tie-
21646: tiedekunnan nykyisiin, saneerattaviin toimitiloi- dekumzan II rakennusvaiheen toteutuk-
21647: hin. Laboratorio-osa muodostaa jäähalliin val- sen suunnittelua varten.
21648: mistuvien liikunnan ja kansanterveyden edistä-
21649: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
21650:
21651: Juhani Surakka Anna-Liisa Piipari
21652: Hannu Tapiola Sakari Knuuttila
21653: 1982 vp. 1351
21654:
21655: Raha-asia-aloite o:o 1192
21656:
21657:
21658:
21659:
21660: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjolan Opistolle sa-
21661: neerausohjelman toteuttamiseen
21662:
21663:
21664: Eduskunnalle
21665:
21666: Haukiputaalla sijaitseva Pohjolan Opisto on tulo-· ja menoarviossa myönnetyn 500 000 mar-
21667: 25-vuotias. Ulkoisilta puitteiltaan Pohjolan kan määrärahan avulla talonmiehen ja rehtorin
21668: Opisto on ·vuosien aikana jäänyt jälkeen muis- asunnon rakentaminen sekä heidän nykyisten
21669: ta vastaavista laitoksista, sillä varoja tilojen asuntojensa saneeraaminen majoitus-, ryhmätyö-
21670: kunnostamiseen ei ole ollut. Tämä on aiheutta- ja toimistotiloiksi. Näin saadaan kymmenen
21671: nut vaikeuksia opetuksen, majoituksen ja ruo- uutta kurssimajoituspaikkaa, kaksi ryhmätyö-
21672: kailun järjestämisessä ja se on aiheuttanut kurs- tilaa ja yksi toimistotila.
21673: sikysynnän heikkenemistä. Tästä on ollut seu- Kun hallituksen tulo- ja menoarvioesitykses-
21674: rauksena rahoitusvaikeuksia tälle Pohjois-Suo- sä vuodelle 1983 on Pohjolan Opiston rahoi-
21675: men ainoalle työväenliikkeen kansanopistolle. tus poistettu kokonaan, on selvää, että sanee-
21676: Pohjolan Opistossa käy vähintään viikon rausohjelma vaarantuu. Saneerausohjelman läpi-
21677: kursseilla vuosittain yli 1 000 kurssilaista. vieminen edellyttää, että myös vuoden ·1983
21678: Opistolla on tällä hetkellä kaikkiaan 59 kurssi- tulo- ja menoarvioon tulisi varata määräraha
21679: majoituspaikkaa. Tästä syystä kurssilaiset joutu• tähän tarkoitukseen.
21680: vat asumaan varsin ahtaasti. Samoin opistolta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21681: puuttuvat täysin liikunta- ja juhlasalit. Liikun- nioittavasti,
21682: taopetus on jouduttu toteuttamaan kunnan ti-
21683: loissa useiden kilometrien päässä opistolta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21684: Opiston ruokala toimii pääosin niissä tiloissa, 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
21685: jotka sille osoitettiin 25 vuotta sitten. Myös 29.57.52 alamomentille 19 (Rakennus-
21686: ryhmätyötiloista on puutetta, samoin kir- avustus Pohjolan Opistolle) lisäyksenä
21687: jasto on ollut hyvin epätarkoituksenmukainen. 1 000 000 markkaa avustuksena Pohjo-
21688: Pohjolan Opisto on teettänyt tilojen koko- lan Opistolle saneerausohjelman toteut-
21689: naissuunnitelman, jonka mukaisesti on kuluva- tamista varten.
21690: na vuonna aloitettu muun muassa vuoden 1982
21691: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
21692:
21693: Juhani Surakka Matti Puhakka Anna-Liisa Piipari
21694: Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen Hannu Tapiola
21695: Juhani Raudasoja Jouko Tuovinen Sakari Knuuttila
21696: Helge Siren
21697: 1352 1982 vp.
21698:
21699: Raha-asia-aloite n:o 1193
21700:
21701:
21702:
21703:
21704: Surakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväskylän
21705: Talvi -kulttuuritapahtuman valtionavustukseen
21706:
21707:
21708:
21709:
21710: Jyväskylän Talvi on vakiinnuttanut aseman- tusosuudeksi ehdotettu momentille 29.88.53
21711: sa kansallista kulttuuriamme vaalivien tapahtu- (Tieteen tukeminen) 165 000 mk sekä mo-
21712: mien eturintamassa. Kansallisen kulttuuriperin- mentille 29.90.52 (Taiteen tukeminen)
21713: teemme monipuolinen tarkastelu ja virikkeiden 250 000 mk. Avustusesityksissä on Talven tai-
21714: luominen työväestön omaehtoiselle kulttuuri- deohjelmiston tuen osalta tapahtunut 65 000
21715: toiminnalle on ollut keskeisesti esillä Talven markan lasku. Inf.laatiokehitys huomioiden
21716: toiminnassa. Talven toiminta-ajatuksen mukai- avustusehdotuksen toteutuminen merkitsisi sitä,
21717: sesti kansainvälisyys on ollut voimakkaasti esil- että avustuksen rcaaliarvon pieneneminen on
21718: lä sekä kongressien että taidepuolen ohjelmis- em. summaa tuntuvasti suurempi. Tämä on
21719: tossa. osaltaan vaikeuttamassa tulevan Talven ohjel-
21720: Kulttuuritapahtuman suunnittelua on pyritty miston toteuttamista suunnitellussa laajuudes-
21721: kehittämään siten, että ennen kaikkea kansain- sa.
21722: välinen, mutta osin kotimainenkin ohjelmisto Edellä mainitut seikat huomioiden 70 000
21723: valmistellaan noin kahden vuoden tähtäyksellä. markan lisäys taideohjelmiston kulujen peittä-
21724: Suunnitelmien toteutuminen riippuu kuitenkin miseksi säilyttäisi avustuksen rcaaliarvon ku-
21725: taloudellisista seikoista. luvan vuoden 1982 tasolla.
21726: Kuluvan vuoden osalta Jyväskylän Talven Edellä mainittuihin perusteltuihin seikkoihin
21727: valtionavustus oli merkittynä valtion tulo- ja viitaten ehdotamme,
21728: menoarvioon siten, että taideohjelmiston tuke-
21729: miseksi oli osoitettuna momentilta 29.90.53 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21730: 220 000 mk ja momentilta 29.90.58 95 000 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21731: mk sekä kongressien ja seminaarien järjestä- 29.90.52 (Taiteen tukeminen) lisäykse-
21732: miseen osoitettuna momentilta 29.88.5 3 nä 320 000 markkaa valtionavustukse-
21733: 150 000 mk, yhteensä 465 000 mk. na Jyväskylän Talvi -nimiselle kulttuu-
21734: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- ritapahtumalle.
21735: delle 1983 on Jyväskylän Talven valtionavus-
21736: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
21737:
21738: Juhani Surakka Pentti Lahti-Nuuttila Pauli Uitto
21739: Matti Puhakka Peter Muurman Reino Breilin
21740: Helge Siren Anna-Liisa Piipari Liisa Jaakonsaari
21741: Hannu Tapiola Sakari Knuuttila
21742: 1982 vp. 1353
21743:
21744: Raha-asia-aloite n:o 1194
21745:
21746:
21747:
21748:
21749: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen tut-
21750: kimuskeskuksen Jyväskylään sijoitettavan tuotekehitysyksikön
21751: perustamisen alkuvalmisteluihin
21752:
21753:
21754: Eduskunnalle
21755:
21756: Keski-Suomen läänin teollisuuden rakenne soinnin seurauksena menetettyjä työpaikkoja.
21757: on suuryritysvaltainen. Suurissa teollisuusyri- Uusien ja jo toimivien yritysten kannalta
21758: tyksissä on meneillään voimakas rationalisoin- tuotekehitys- ja markkinointipalvelujen kehittä-
21759: tiaalto, joka on vähentänyt ja vähentää työ- minen on erittäin tärkeätä. Keski-Suomessa ei
21760: paikkoja. Valmet Oy:n, Enso-Gutzeit Oy:n, G. ole teknisen alan korkeinta opetusta. Siitä syys-
21761: A. Serlachius Oy:n ja Yhtyneet Paperitehtaat tä Keski-Suomessa kehitettiin ensimmäisenä
21762: Oy:n Keski-Suomessa toimivissa yksiköissä ajatus Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
21763: ovat työpaikat vähentyneet rationalisointitoi- alueellisen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön
21764: menpiteiden seurauksena. Yksistään Jyväskylän perustamisesta.
21765: seudulla on teollisuuden työpaikkoja menetet- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
21766: ty runsaan kahden vuoden aikana noin 1 500. tamme,
21767: Myös Metsä-Botnia Oy:n Äänekosken suurin-
21768: vestointi tulee vähentämään työpaikkoja noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21769: 300. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21770: Vaikka pienen ja keskisuuren teollisuuden 32.42.28 150 000 markkaa Valtion tek-
21771: kehitys on Keski-Suomessa lähtenyt ripeästi nillisen tutkimuskeskuksen tuotekehitys-
21772: käyntiin, ei sen piirissä syntyneillä työpaikoilla yksikön perustamista Jyväskylään vuon-
21773: ole kyetty korvaamaan suuryritysten rationali- na 1985 koskeviin alkuvalmisteluihin.
21774: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
21775:
21776: Juhani Surakka Väinö Rautiainen Paavo Vesterinen
21777: Helena Pesola Mauri Pekkarinen Matti Jaatinen
21778: Hannu Tapiola Inger Hirvelä Anna-Liisa Piipari
21779: Sakari Knuuttila
21780:
21781:
21782:
21783:
21784: 170 088200412K
21785: 1354 1982 vp.
21786:
21787: Raha-asia-aloite n:o 1195
21788:
21789:
21790:
21791:
21792: Surakka ym.: · Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveysLiitoksen
21793: perustamiseen Jyväskylään
21794:
21795:
21796: Eduskunnalle
21797:
21798: Keski-Suomi on määritelty kuuluvaksi tois- tähän teknisiä laitteistoja ja koulutettua hen-
21799: taiseksi Kuopion aluetyöterveyslaitoksen toimi- kilökuntaa. Näin ollen perustettavan aluelai-
21800: alueeseen, johon Kuopion läänin lisäksi kuu- toksen laboratorioinvestoinneissa voidaan ra-
21801: luu Pohjois-Karjalan lääni. Ottaen huomioon joittua minimitasolle ja ostaa tarvittavat mit-
21802: .alueen laajuuden ja elinkeinoelämän rakenteen taus- ja analyysipalvelut paikallisilta valtion-
21803: Keski-Suomi näyttää jäävän omine erityisongel- hallinnon piiriin kuuluvilta laitoksilta.
21804: mineen Kuopion ·laitoksen toiminnassa tois- 2. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteel-
21805: sijaiseen asemaan. lisen ja liikuntatieteellisen tiedekunnan piirissä
21806: Jyväskylä on yksi niitä paikkakuntia, jonne on perinteitä työelämään liittyvän tutkimuk-
21807: alun perin olisi pitänyt perustaa alueellinen sen suorittamisessa. Mm. psykologian, yhteis-
21808: työterveyslaitos. Keski-Suomeen on sijoittunut kuntapolitiikan, taloustieteen ja terveystieteen
21809: huomattava määrä erityyppisiä metalli- ja kone- laitosten piirissä työskentelee näihin kysymyk-
21810: pajateollisuuden ja mekaanisen sekä kemialli- siin perehtyneitä tutkijoita, joiden asiantunte-
21811: sen puunjalostusteollisuuden laitoksia sekä tätä mus on käytettävissä yhteistyöhön työterveys-
21812: laaja-alaisemmin runsaasti pienteollisuuden työ- laitokseen päin sen tullessa ajankohtaiseksi.
21813: paikkoja. Maakunnan turveteollisuus on niin 3. Eri aluetyöterveyslaitoksille on määri-
21814: ikään syytä ottaa huomioon omia erityisongel- telty jokin tutkimuksellinen erikoistumistehtä-
21815: miaan tuottavana alana, jolla on luonnollisia vänsä.
21816: yhteyksiä perinteisiin peruselinkeinoihin, maa- Näyttäisi perustellulta määritellä Jyväskylän
21817: ja metsätalouteen. Palvelu-, toimisto- ja koulu- aluetyöterveyslaitoksen erikoistehtäväksi tutki-
21818: tusaloilla samoin kuin liikenteen piirissä työs- mustoiminta palvelutoimialoilla. Sen erityinen
21819: kentelee läänin alueella huomattava määrä työ- painotus tulisi olemaan kysymyksissä, jotka
21820: voimasta. Kuopion aluelaitoksen mahdollisuu- koskevat psykososiaalisia työolosuhteita sekä
21821: det palvella näillä aloilla ovat jo sen erikois- tietokoneistumisen mukanaan tuomia ongelmia
21822: tumissuunnan (maa- ja metsätalous) vuoksi erityyppisissä työympäristöissä (toimistot, tuo-
21823: vähäiset ajattelemattakaan fyysisten etäisyyk- tantolaitokset, tietotehtaat, koulut jne.). Pai-
21824: sien aiheuttamia vaikeuksia. kalliset olosuhteet - niin henkiset kuin fyy-
21825: Keski-Suomen alueella tarjoutuvat fyysiset ja sisetkin - tarjoavat tälle määrittelylle erin-
21826: henkiset voimavarat antavat poikkeuksellisen omaiset perustelut.
21827: edulliset lähtökohdat aluetyöterveyslaitoksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21828: perustamishankkeelle:
21829: 1. Jyväskylän yliopiston piirissä toimivilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21830: laitoksilla on tarjottavanaan erinomaiset fyysis- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21831: tekniset edellytykset palvella perustettavaa markan määrärahan aluetyöterveyslai-
21832: aluetyöterveysyksikköä. Niillä on käytettävissä toksen perustamiseksi Jyväskylään.
21833: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
21834:
21835: Juhani Surakka Hannu Tapiola
21836: Matti PUhakka Sakari Knuuttila
21837: Anna-Liisa Piipari
21838: 1982 vp. 1355
21839:
21840: Raha-asia-aloite n:o 1196
21841:
21842:
21843:
21844:
21845: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan rantapengerrys-
21846: ten rakentamiseen
21847:
21848:
21849: Eduskunnalle
21850:
21851: Kun Pohjois-Karjala on maan maatalousval- on ollut poikkeuksellisen alhaalla. Kun
21852: taisinta aluetta, missä tilakoko on pieni, on kannattavuutta arvosteltaessa on otettava
21853: tilojen elinkelpoisuuteen vaikuttavilla tekijöillä huomioon alueen työllisyys, tilojen elin-
21854: tavallista suurempi vaikutus. kelpoisuus sekä maatalouskoneiden ja -ra-
21855: Saimaan vesistön alueella tulvavahinkojen on kennusten edullisempi käyttöaste sekä vil~
21856: todettu olleen jatkuvasti hyötyaluetta ja tilo: jelijäperheen työvoima, ovat kuivatustyöt yh-
21857: jen elinkelpoisuutta vähentämässä. Yksi täl- teiskunnallisesti erittäin kannattavia.
21858: lainen alue on Liperissä, missä v. 1975 on laa- Vuosien 1981-82 poikkeuksellisen korkean
21859: dittu Jänenlahden pengerryssuunnitelma ja v. vedenpinnan johdosta on Saimaan alavilla ran-
21860: 1980 Rauvanlahden pengerryssuunnitelma. Tul- ta-alueilla ilmennyt odotettua enemmän penke-
21861: vavahinkoarvioiden mukaan Jänenlahden alueel- reiden rakentamistarvetta. Tämänhetkisen arc
21862: ta sato on menetetty v. 1974-75 5,9 ha:n vion mukaan vuoden 1983 aikana tulisi raken-
21863: alueelta ja v. 1981-82 8,3 ha:n alueelta. Rau- taa kustannuksiltaan 1,5 milj. markkaa maksa-
21864: vanlahden vastaavat satomenetykset taas ovat vat Saimaan rantapengerrykset.
21865: v. 1974-75 13,5 ha:n alueelta ja v. 1981-82 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun"
21866: 12,3 ha:n alueelta. nioittaen,
21867: Yllä, esitetyille pengerryksille ei ole kuiten-
21868: kaan myönnetty valtion rahoitusta. Osa hyöty- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21869: alueesta kuuluu asutuslain mukaisesti peruste- den 1983 tulo- ja menoart>ioon
21870: mille tiloille, joita ei kuluneen lähes 40 vuo- 1 500 000 markkaa Saimaan rantapen-
21871: den aikana ole voitu tuottavasti viljellä kuin gerrysten rakentamiseen:
21872: niinä vuosina, jolloin Saimaan vedenpinta
21873: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
21874:
21875: Lea Sutinen Mauri Vänskä Erkki Korhonen
21876: Markku Kauppinen Jouko Tuovinen P. Puhakka
21877: 1356 1982 vp.
21878:
21879: Raha-asia-aloite n:o 1197
21880:
21881:
21882:
21883:
21884: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden rakentami-
21885: seen Pohjois-Karjalassa
21886:
21887:
21888: Eduskunnalle
21889:
21890: Maassamme harjoitettavan tie- ja liikenne- saanut siitä 834 391 markkaa, mikä on täysin
21891: politiikan päämääränä tulee olla liikenneolojen riittämätön. Jatkoavustuksen tarve jo saa-
21892: tasapuolistaminen. Yleisten teiden varrella asu- duille avustuspäätöksille on n. 950 000 mark-
21893: villa on ilmainen, periaatteessa hyvä tieyhteys, kaa. Piirissä on suunnitelmia 31 kpl, joiden
21894: jota yksityisteiden tai joskus lähes tiettömien kustannusarvio on yli 7 milj. markkaa. Keski-
21895: taipaleiden takana asuvilla ei ole. määräisen avustusprosentin ollessa 67 valtion-
21896: Tieolojen parantamisessa on yksityistiever- avun osuus olisi noin 5,5 miljoonaa markkaa.
21897: koston kehittäminen keskeisellä sijalla varsin- TyöllisyystHanteen ollessa Pohjois-Karjalassa
21898: kin harvaan asutussa ja pitkämatkaisessa heikko on yksityisteiden rakentamisella myös
21899: Pohjois-Karjalassa, missä sekä kunnat että tei- työllistävä vaikutus, sillä yksityistiet sopivat
21900: den tarvitsijat ovat maan keskiarvoa huomat- hyvin talvirakennuskohteiksi.
21901: tavasti vähävaraisempia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21902: On myös jouduttu toteamaan, että yksityis- nioittaen,
21903: teiden verkoston muuttaminen yksityisistä teistä
21904: yleisiksi tapahtuu niin hitaasti, ettei tiepulmia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21905: tätä kautta pystytä poistamaan. 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21906: Kuluvana vuonna yksityisteiden rakentami- markkaa yksityisteiden rakentamiseen
21907: sen valtionavustuksen kokonaismäärän ollessa Pohjois-Karjalassa.
21908: 12 milj. markkaa, on Pohjois-Karjalan piiri
21909: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
21910:
21911: Lea Sutinen Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
21912: Markku Kauppinen Mauri Vänskä P. Puhakka
21913: 1982 vp. 1357
21914:
21915: Raha-asia-aloite n :o 1198
21916:
21917:
21918:
21919:
21920: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien suunnitteluun
21921: välillä V altimo-Kuhmo
21922:
21923:
21924: Eduskunnalle
21925:
21926: Valtimon-Kuhmon maantien merkitys maan- Valtimon kunnassa työttömyysaste on jatku-
21927: tieverkostossa on tärkeä yhdys- ja kauttakulku- vasti ollut yli 11 %, joten tien perusparanta-
21928: tienä. Muun muassa puutavaran kuljetustienä misella olisi myös työllisyyttä parantava vai-
21929: Kuhmosta Valtimon rautatieasemalle, joka on kutus.
21930: lähin rautatie, ja Kuhmo Oy:n Valtimon sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21931: halle on kyseinen tie erittäin tärkeä. nioittaen,
21932: Tievälin parantaminen on tärkeää myös Kos-
21933: tamuksen työmatka- ja tavaraliikenteen kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21934: nalta. Väli Vepsä-Kuhmo on jo perusparan- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
21935: nettu ja päällystetty, joten lähinnä väli Vepsä- markkaa V altimon-Kuhmon maantien
21936: Valtimo tulisi perusparantaa ja päällystää. suunnitteluun .ja perusparantamiseen.
21937: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
21938:
21939: Lea Sutinen Mauri Vänskä Erkki Korhonen
21940: Markku Kauppinen Jouko Tuovinen P. Puhakka
21941: 1358 1982 vp.
21942:
21943: Raha-asia-aloite n:o 1199
21944:
21945:
21946:
21947:
21948: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Kolin matkailu-
21949: hotellin laajentamiseen
21950:
21951:
21952: Eduskunnalle
21953:
21954: Kolin alue on eräs suosituimmista matkailu- liikenteen lisääntymisen myötä. Tämän vuoksi
21955: kohteista maassamme. Matkailupalvelutarjontaa olisi erittäin tärkeää, että hotellin laajennus
21956: alueella on harjoitettu jo viime vuosisadan mahdollisimman pian toteutettaisiin ja näin
21957: lopulta lukien. Kolin laella sijaitsevan valtion luotaisiin nykyistä paremmat edellytykset kan-
21958: omistaman matkailuhotellin viimeisin laajennus nattavalle toiminnalle.
21959: valmistui 1960-luvulla. Se käsitti tuolloin ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21960: vintolan laajennuksen 500-paikkaiseksi. Tarkoi- nioittaen,
21961: tus oli, että laajennustyötä jatkettaisiin hotellin
21962: osalta myöhemmin, koska majoitushuoneiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21963: (42 huonetta) ja ravintolatilojen epäsuhde oli 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
21964: ilmeinen. Tätä laajennusta ei kuitenkaan vielä 32.80.74 500 000 markan maarara-
21965: ole toteutettu. han käytettäväksi valtion Kolin mat-
21966: Kolin suosio matkailukohteena on viime vuo- kailuhotellin laajennuksen suunnitteluun
21967: sinakin edelleen kasvanut mm. Pielisen sisävesi- ja rakentamisen aloittamiseen.
21968: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
21969:
21970: Lea Sutinen Mauri Vänskä Erkki Korhonen
21971: Markku Kauppinen Jouko Tuovinen P. Puhakka
21972: 1982 vp. '1359
21973:
21974: Raha-asia-aloite n:o 1200
21975:
21976:
21977:
21978:
21979: Sutinen ym.: Määrärahan osoittam1sesta Korpiselkä-talon rakenta-
21980: miseen Hollolan kylään Tuupovaarassa
21981:
21982:
21983: Eduskunnalle
21984:
21985: Itä-Suomen vilkkaan matkailureitin, Runon tarvitaan kuitenkin jo suunnitteluvaiheessa ja
21986: ja Rajan tien varrella on aitokarjalainen, aikoi- niiden saaminen kokoon vähävaraisessa kun-
21987: naan Korpiselkään kuulunut Hoilolan kylä, nassa tuottaa vaikeuksia.
21988: jonne on katsottu tarpeelliseksi aikaansaada Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21989: sekä karjalaiseen perinteeseen liittyvää tuotan- nioittaen,
21990: nollista toimintaa että matkailua palveleva
21991: rajakarjalaista rakennustyyliä edustava raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21992: nus. 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
21993: Tämä Korpiselkä-talo -nimisenä rakennetta- markkaa Korpiselkä-talon suunnitteluun
21994: vaksi suunniteltu yritys kuulunee aluepoliitti- Runon ja Rajan tien varteen Tuupo~
21995: sen rahoituksen piiriin, mistä päätökset tul- vaaran Hoilolan kylään.
21996: laan tekemään hankkeen edistyessä. Varoja
21997: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
21998:
21999: Lea Sutinen Mauri Vänskä Erkki Korhonen
22000: Markku Kauppinen Jouko Tuovinen P. Puhakka
22001: 1360 1982 vp.
22002:
22003: Raha-asilwUoite n:o 1201
22004:
22005:
22006:
22007:
22008: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeatasoisten mu-
22009: siikki-instrumenttien hankkimista varten vuokrattavaksi edel-
22010: leen lahjakkaiden musiikinopiskelijoiden käyttöön
22011:
22012:
22013: Eduskunnalle
22014:
22015: Maallamme on useita nuoria ja lahjakkaita Epäkohtaa olisi mahdollista ainakin lieventää
22016: säveltaiteen edustajia, jotka kamppailevat ta- siten, että valtio hankkisi omistukseensa kor-
22017: loudellisten vaikeuksien kanssa. Muun muassa keatasoisia instrumentteja, jotka sitten luovu-
22018: opintotukijärjestelmä ei ota huomioon, että tettaisiin määräajaksi jonkin nuoren ja lahjak-
22019: kehittyäkseen taiteellisesti korkeatasoiseksi kaan musiikinopiskelijan käyttöön.
22020: muusikoksi henkilön on opiskeltava jopa kah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22021: denkymmenen vuoden ajan.
22022: Eräs erityisongelma koti- ja ulkomailla mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22023: siikkia opiskelevilla on puute kyllin korkeata- den 1983 tulo- ja menoarvioon luvun
22024: soisista instrumenteista. Esimerkiksi kunnon 29.90 uudelle momentille 150 000 mar-
22025: viulu maksaa kymmeniätuhansia markkoja. kan määrärahan korkeatasoisten musiik-
22026: Nuoret lahjakkaat taiteilijat joutuvat esiintymi- ki-instrumenttien hankintaan valtiolle
22027: sissä ja kilpailuissa usein turvautumaan laina- luovutettaviksi määräajaksi nuorten ja
22028: instrumentteihin, mikä väistämättä huonontaa lahjakkaiden musiikinopiskelijoiden käy-
22029: heidän suoritustaan verrattuna siihen tilantee- tettäviksi.
22030: seen, että heillä olisi jatkuvasti käytössään riit-
22031: tävän korkeatasoinen soitin.
22032: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22033:
22034: Vappu Säilynoja Helvi Niskanen
22035: Aulis Juvela Heli Astala
22036: Pauli Uitto
22037: 1982 vp. 1361
22038:
22039: Raha-asia-aloite n:o 1202
22040:
22041:
22042:
22043:
22044: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Työläislasten Tuki
22045: r.y:n Viipusjärven lomakeskuksen toiminnan tukemiseen
22046:
22047:
22048: Eduskunnalle
22049:
22050: Työläislasten Tuki r.y:n Viipusjärven loma- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22051: keskus Kuusamon kunnassa on erittäin vilk-
22052: kaassa käytössä. Siellä järjestetään muun muas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22053: sa lasten kesäleirejä sekä äitien lomaleirejä. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22054: Keskus joutuu kuitenkin toimimaan erittäin 29.99.50 lisäyksenä 100 000 markkaa
22055: puutteellisissa olosuhteissa. Puutetta on jopa käytettäväksi valtionapuna Työläislas-
22056: keittoastioista. Myös rakennuksen välttä- ten Tuki r.y:n Viipusjärven lomakes-
22057: mättömien kunnostustöiden rahoittaminen on kuksen kunnostustöihin, välinehankin-
22058: ollut vaikeaa. toihin ja käyttömenoihin.
22059: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22060:
22061: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen Helvi Niskanen
22062: Aulis Juvela Pauli Uitto Ulla-Leena Alppi
22063: Heli Astala Irma Rosnell
22064:
22065:
22066:
22067:
22068: 171 088200412K
22069: 1362 1982 vp.
22070:
22071: Raha-asia-aloite n:o 1203
22072:
22073:
22074:
22075:
22076: Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
22077: tukseksi kunnille kunnalliskotien ja vanhainkotien rakenta-
22078: miseen
22079:
22080:
22081: Edu,skunnalle
22082:
22083: Sosiaalihuollon alaisia kunnallisia vanhainko- eräänlaisia kroonikkopotilaiden säilytyspaikka-
22084: teja on maassamme yli neljäsataa ja hoitopaik- ja. Nykyaikaisen vanhainkodin tulisi kuitenkin
22085: koja näissä on noin 26 000. Vanhainkotipaik- voida tarjota turvallinen ja hyvin varustettu
22086: kojen suuri tarve on johtanut siihen, että hoi- kodinomainen ympäristö asukkailleen, jotka
22087: dettavia on näissä laitoksissa ollut säännölli- eivät selviä yksin ja itsenäisesti.
22088: sesti keskimäärin enemmän kuin hoitopaikkoja. Kuntien välitön valtion avustuksen tarve on
22089: Uusien vanhainkotien rakentamista ja entis- moninkertainen siihen verrattuna, mitä valtio
22090: ten peruskorjaamista on hidastanut se, että nii- on viime vuosina osoittanut. Tämän tietäen
22091: den rakentaminen ja ylläpito ovat kuuluneet sosiaalihallitus on esittänyt valtionavustusten
22092: kuntien itsensä kokonaan kustannettaviin me- tuntuvaa korottamista.
22093: noihin. Muutaman viime vuoden aikana valtio Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22094: on kuitenkin myöntänyt avustuksia vanhainko- nioittaen,
22095: tien rakentamiseen ja peruskorjauksiin.
22096: Peruskorjauksen tarpeessa ovat varsinkin ne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22097: noin 60 puurakenteista vanhainkotien sairas- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
22098: osastoa, joiden paloturvallisuuden parantami- 20 000 000 markkaa valtionavustuksek-
22099: nen olisi kiireellinen tehtävä. si kunnille kunnalliskotien ja kunnallis-
22100: Suuren henkilökuntavajauksen lisäksi tilojen ten vanhainkotien rakentamiseen ja pe-
22101: vähäisyys ja puutteellisuus on vaikuttanut sii- ruskorjauksiin.
22102: hen, että kunnalliskodeista on muodostunut
22103: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22104:
22105: Vappu Säilynoja Heli Astala Irma Rosnell
22106: Unto Ruotsalainen
22107: 1982 vp. 1363
22108:
22109: Raha-asia-alo~te n:o 1204
22110:
22111:
22112:
22113:
22114: Säilynoja ym.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta terveyskes-
22115: kusten perustamiskustannuksiin
22116:
22117:
22118: Eduskunnalle
22119:
22120: Eduskunnalle annetussa hallituksen esityk- ennakoitavissa oleva muutos huomioonottaen
22121: sessä valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviok- olisi perusteltua sisällyttää valtion ensi vuo-
22122: si esitetään 180 miljoonan markan määrärahaa den tulo- ja menoarvion asianomaiselle momen-
22123: valtionosuutena kunnille terveyskeskusten pe- tille sosiaali- ja terveysministeriön esityksen
22124: rustamiskustannuksiin. Summa on 10 miljoonaa mukainen 227 miljoonan markan määräraha.
22125: markkaa pienempi kuin kuluvan vuoden määrä- Se on haUitussopimusta tehtäessä voimassa ol-
22126: raha, joten reaalisesti siinä tapahtuu noin 30 leen viisivuotissuunnitelman mukainen.
22127: miljoonan markan pudotus. Terveyskeskusten perustamismäärärahojen
22128: Momenttiperustelujen mukaan määräraha oli- korottaminen hallituksen esittämästä tasosta on
22129: si valtakunnallisen suunnitelman mukainen. välttämätöntä kansanterveysjärjestelmän kehit-
22130: Kuitenkin syksyllä 1981 vahvistetun valtakun- tämiseksi. Jo nyt on monin paikoin jääty pa-
22131: nallisen suunnitelman mukaan vuoden 1983 hasti jälkeen tavoitellusta kehittämisvauhdista.
22132: määrärahan tulisi olla 190 miljoonaa markkaa Syy kansanterveysjärjestelmän hitaaseen kehi-
22133: korjattuna rakennuskustannusindeksillä. Jo tä- tykseen on nimenomaan valtion kitsaudessa
22134: hän mennessä rakennuskustannusindeksi on ko- myöntää tarpeelliset määrärahat. Kunnat kyllä
22135: honnut yli 10 prosentilla syksyn 1981 piste- olisivat valmiit kehittämään terveyspalvelujaan
22136: luvusta. Ensi vuoden budjetissa tulisi siis olla ja antamaan siihen tarvittaviin varoihin oman
22137: tuntuvasti hallituksen esitystä suurempi sum- osuutensa.
22138: ma, jotta se vastaisi nykyistä hallitusta muodos- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22139: tettaessa laadittua hallitussopimusta, jonka mu-
22140: kaan keskeisten julkisten palvelujen kehittämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22141: sessä noudatetaan hyväksyttyjä valtakunnallisia 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22142: suunnitelmia. Hallitusta muodostettaessa oli 33.75.31 lisäyksenä hallituksen esityk-
22143: voimassa syksyllä 1981 vahvistettu suunnitel- seen nähden 47 000 000 markkaa käy-
22144: ma. tettäväksi valtionosuutena kunnille ter-
22145: Rakennuskustannusindeksin tapahtunut ja veyskeskusten perustamiskustannuksiin.
22146: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22147:
22148: Vappu Säilynoja Ul!a-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
22149: Arvo Kemppainen Inger Hirvelä Aulis Juvela
22150: Terho Pursiainen Heli Astala Sten Söderström
22151: Kati Peltola M.-L. Salminen Unto Ruotsalainen
22152: Mikko Ekorre Juhani Vähäkangas Mikko Kuoppa
22153: Helvi Niskanen Irma Rosnell
22154: 1364 1982 vp.
22155:
22156: Raha-am-aJ.oirte n:o 1205
22157:
22158:
22159:
22160:
22161: Säilynoja ym.: Korotetun miiärärahan osoittamisesta erikoissai-
22162: raanhoi tolaitosten perustamiskustannuksiin
22163:
22164:
22165: Eduskunnalle
22166:
22167: Eduskunnalle annetussa hallituksen esitykses- tulo- ja menoarvion asianomaiselle momentille
22168: sä valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioksi sosiaali- ja terveysministeriön esityksen mukai-
22169: esitetään 135 miljoonan markan määrärahaa nen 17 5 miljoonan markan määräraha. Se on
22170: valtionosuutena kunnille erikoissairaanhoitolai- hallitussopimusta tehtäessä voimassa olleen vii-
22171: tosten perustamiskustannuksiin. sivuotissuunnitelman mukainen.
22172: Momenttiperustelujen mukaan määräraha Terveyskeskusten perustamismäärärahojen ko-
22173: olisi valtakunnallisen suunnitelman mukainen. rottaminen hallituksen esittämästä tasosta on
22174: Kuitenkin syksyllä 1981 vahvistetun valtakun- välttämätöntä sairaalatoimen kehittämiseksi. Jo
22175: nallisen suunnitelman mukaan vuoden 1983 nyt on monin paikoin jääty pahasti jälkeen
22176: määrärahan tulisi olla 135 miljoonaa markkaa tavoitellusta kehittämisvauhdista. Syy hitaaseen
22177: korjattuna rakennuskustannusindeksillä. Jo tä- kehitykseen on nimenomaan valtion kitsaudes-
22178: hän mennessä rakennuskustannusindeksi on ko- sa myöntää tarpeelliset määrärahat. Kunnat
22179: honnut yli 10 prosentilla syksyn 1981 piste- kyllä olisivat valmiit kehittämään sairaalapalve-
22180: luvusta. Ensi vuoden budjetissa tulisi siis olla lujaan ja antamaan siihen tarvittaviin varoihin
22181: tuntuvasti hallituksen esitystä suurempi sum- oman osuutensa.
22182: ma, jotta se vastaisi nykyistä hallitusta muo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22183: dostettaessa laadittua hallitussopimusta, jonka
22184: mukaan keskeisten julkisten palvelujen kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22185: tämisessä noudatetaan hyväksyttyjä valtakun- den 1983 tulo- ;a menoarvioon momen-
22186: nallisia suunnitelmia. Hallitusta muodostettaes- tille 33.76.31 lisäyksenä hallituksen
22187: sa oli voimassa syksyllä 1981 vahvistettu suun- esitykseen nähden 40 000 000 markkaa
22188: nitelma. käytettäväksi valtionosuutena kunnille
22189: Rakennuskustannusindeksin tapahtunut ja erikoissairaanhoitolaitosten perustamis-
22190: ennakoitavissa oleva muutos huomioon ottaen kustannuksiin.
22191: olisi perusteltua sisällyttää valtion ensi vuoden
22192: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22193:
22194: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä Aulis Juvela
22195: T erhd Pursiainen Heli Astala Sten Söderström
22196: Arvo Kemppainen M.-L. Salminen Unto Ruotsalainen
22197: Kati Peltola Juhani Vähäkangas Mikko Kuoppa
22198: Mikko Ekorre Anna-Liisa Jokinen Helvi Niskanen
22199: Ulla-Leena Alppi Irma Rosnell
22200: 1982 vp. 1365
22201:
22202: Raha-asia..aloite n:o 1206
22203:
22204:
22205:
22206:
22207: Särkijärvi: Määrärahan osoittamisesta teollisuussihteerin palkkaa-
22208: miseksi Uudenmaan teollisuustoimikunnalle
22209:
22210:
22211: Eduskunnalle
22212:
22213: Momentille 32.50.09 (Teollisuuden edistä- suustoimikunnalle. Uudenmaan teollisuussihtee-
22214: minen: neuvottelukunnat) on tulo- ja meno- rin (teollisuustoimikunnan sihteerin) B 1 -palk-
22215: arvioesityksessä varattu 855 000 markkaa, jos- kaluokkaista virkaa varten tarvittaisiin 120 000
22216: ta 680 000 markkaa on varattu läänien teol- markan määräraha.
22217: lisuustoimikuntien käyttöön. Alueellisten teol- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
22218: lisuuspoliittisten ohjelmien laatiminen on osoit- taen,
22219: tautunut tärkeäksi läänien elinkeinotoimintaa
22220: kehitettäessä. Erityisen merkityksellisiksi ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22221: teollisuuspoliittiset ohjelmat osoittautuneet 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22222: Etelä-Suomessa. 32.50.09 (Neuvottelukunnat) lisäykse-
22223: Uudellamaalla on kuntien teollisuuspolitii- nä 120 000 markkaa teollisuussihteerin
22224: kan kehittäminen vasta alussa. Ohjelmatyön palkkaamiseksi Uudenmaan teollisuus-
22225: saattaminen tehokkaasti käyntiin edellyttäisi toimikunnalle.
22226: nykyistä suurempia resursseja läänin teolli-
22227: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
22228:
22229: Jouni J. Särkijärvi
22230: 1366 1982 vp.
22231:
22232: Raha-asia-aloite n:o 1207
22233:
22234:
22235:
22236:
22237: Söderström: Määrärahan osoittamisesta turkiseläintautien ja -hygie-
22238: nian yliassistentin viran pemstamiseen Eläinlääketieteelliseen
22239: korkeakouluun
22240:
22241:
22242: Eduskunnalle
22243:
22244: Maamme turkistalous on viime vuosien ai- eläinten Kasvattajain Liitto ry. pitäneet erityi-
22245: kana voimakkaasti kasvanut. Tällä hetkellä sen tärkeänä. Eläinten terveydentilaa kohenta-
22246: maassamme on jo yli 8 000 turkistarhaa ja kan- malla ja sitä kautta nahan laatua parantamalla
22247: santaloudelliset merkitykset turkisten myynnis- voitaisiin päästä useiden kymmenien miljoonien
22248: tä ovat suuret. Viime vuonna turkiskaupan markkojen kansantaloudellisiin hyötyihin vuo-
22249: kautta saatu ulkomaanvaluutan arvo oli noin sittain. Tämä on turkiseläintalouden kannalta
22250: 1,3 miljardia markkaa. Tämä on todella mer- erittäin kiireinen ratkaisu ja vaatisi valtion
22251: kittävä valuutansaantimahdollisuus maallem- toimia pikaisesti. Sopivimpana paikkana tutb-
22252: me. On selvää, että turkiseläinten terveyden mustoimen perustamiselle olisi Eläinlääketieteel-
22253: vaaliminen ja tutkiminen on ensiarvoisen tär- linen korkeakoulu.
22254: keää turkiseläintalouden kehityksen kannalta. Edellä olevan perusteella ehdotan,
22255: Koska varsinaista tutkimusvirkaa ei tällä alalla
22256: vielä ole olemassa Suomessa, olisi syytä pikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22257: sesti perustaa Eläinlääketieteellisen korkeakou- 1983 tulo- ja menoarvioon 150 000
22258: lun esityksen pohjalta turkiseläintautien ja markkaa turkiseläintautien ja -hygienian
22259: -hygienian yliassistentin toimi. Tätä ovat niin yliassistentin toimen perustamiseksi
22260: eläinlääkintäviranomaiset kuin Suomen Turkis- Eläinlääketieteelliseen korkeakouluun.
22261: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22262:
22263: Sten Söderström
22264: 1982 vp. 1367
22265:
22266: Raha.asia-a,Joi.te n:o 1208
22267:
22268:
22269:
22270:
22271: Söderström: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta peruskou-
22272: lujen perustamiskustannuksiin ja rakennuslainoihin
22273:
22274:
22275: Eduskunnalle
22276:
22277: Momenteille 29.46.34 ja 29.46.81 (Valtion- keista voidaan kuitenkin vuosittain toteuttaa
22278: osuus peruskoulujen perustamiskustannuksiin vain pieni osa valtionavun turvin, koska vuo-
22279: ja rakennuslainat peruskouluille) on ehdotettu sittain myönnettävät määrärahat jäävät riittä-
22280: valtionosuuksia varten 92 milj. mk ja lainoja mättömiksi.
22281: varten 27 milj. mk. Näistä ehdotetuista mää- Koulujen rakennuskanta on keskimäärin ver-
22282: rärahoista joudutaan kuitenkin maksamaan jo rattain iäkästä ja koulurakennusten varustelu-
22283: aikaisemmin myönnettyjen rakennuslupien vaa- taso on hyvin vaihteleva. Erityisen kiireellisiä
22284: timia valtionosuuksia ja lainoja siten, että vuo- ovat koulujen lämpö- ja vesihuoltoon liitty-
22285: deksi 1983 myönnettäviin uusiin kouluraken- vät peruskorjaukset. Lisäksi valtaosassa koulu-
22286: nuslupiin on osoitettu vain 67 milj. mk. Van- rakennuskannasta on puutteelliset työntekijöi-
22287: hojen koulujen peruskorjauksiin on esitetty den sosiaalitilat. Edelleen on varsinkin
22288: myönnettäväksi vain 20 milj. mk. Peruskoulu- maaseudun pienten koulujen paloturvallisuus
22289: asetuksen 21 ja 181 §:n muuttaminen on kyseenalainen. Kaikkien edellä mainittujen,
22290: lisännyt peruskoulun ala-asteen opetusryhmien usein kustannuksiltaan pienehköjen perusparan-
22291: määrää usealla sadalla. Monessa tapauksessa nustöiden toteuttaminen viivästyy vuosittain
22292: tästä on aiheutunut lisätilan tarvetta, jota mo- myönnettävien määrärahojen niukkuudesta joh-
22293: mentin perusteluissa ei kuitenkaan ole otettu tuen.
22294: huomioon. Edellä sanotun perusteella ehdotan,
22295: Vuosittain uusien koulujen rakennuslupia
22296: anotaan yli sataan kohteeseen. Lisäksi anotaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22297: lupia useiden kymmenien koulurakennusten 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22298: muutos- ja perusparannustöihin. Edelleen kun- 29.46.34 lisäyksenä 35 000 000 mark-
22299: nilla on useita satoja hankkeita vireillä sellai- kaa sekä momentille 29.46.81 lisäyk-
22300: siin kohteisiin, jotka eivät edellytä opetusminis- senä 16 500 000 markkaa peruskoulujen
22301: teriön rakennuslupaa. Näistä esitetyistä hank- perustamis- ja lainavarojen lisäämiseksi.
22302: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22303:
22304: Sten Söderström
22305: 1368 1982 vp.
22306:
22307: Raha•asia-aloite n:o 1209
22308:
22309:
22310:
22311:
22312: Söderström: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
22313: Kokkolan Halkokarin ala-asteen laajennushankkeen toteutta-
22314: miseen
22315:
22316:
22317: Eduskunnalle
22318:
22319: Halkokarin asuntoalueelia Kokkolan kaupun- tyneet nopeasti. Tänä lukuvuotena koululais-
22320: gissa on Halkokarin ala-asteen laajennus- ja sa- ten määrä on 355 ja arvion mukaan oppilaiden
22321: neeraushanke jo pitkään ollut vireillä. Kou- määrä kasvaa vuoteen 1985 mennessä 518:aan.
22322: luhallitus on hyväksynyt rakennusohjelman 20. Mikäli tilanne ei pikaisesti korjaannu, joudu-
22323: 9. 1978. Kokkolan kaupunginhallitus on jo kä- taan siirtymään hankalaan vuorolukuun tai otr
22324: sitellyt piirustukset, joten hankkeen aloittami- pilassiirtoihin.
22325: nen on kiinni enää valtionavusta ja lainasta. Laskelmien mukaan hankkeen kustannusar-
22326: Vaasan lääninhallituksen ohjelmassa hanke on vio on 4 220 000 markkaa, josta vaLtionapu on
22327: ajoitetJtu varojen puutteen vuoksi vuodelle 1 899 000 markkaa ja valtion laina 717 000
22328: 1982. markkaa.
22329: Koska Halkokarin asuntoalueen asukasmää- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22330: rä on nopeasti lisääntynyt, on koulun laajen-
22331: nustarve kasvanut nopeammin ku:in on suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22332: teltu. Lukuvuonna 1979-80 kaiken kaikkiaan 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22333: 11 perusopetusryhmää toimi tiloissa, jotka oli 29.46.34 1 899 000 markkaa Kokkolan
22334: tarkoitettu 7 perusopetusryhmäile. Eräs ryhmä Halkokarin ala-asteen laajennushankkeen
22335: on toiminut veistoluokan varasltotiloissa tilan valtionapuna ja momentille 29.46.81
22336: puutteen vuoksi. 717 000 markkaa valtion lainana sa-
22337: Oppilasmäärät koulun kohdalla ovat lisään- maan tarkoitukseen.
22338: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22339:
22340: Sten Söderström
22341: 1982 vp. 1369
22342:
22343: Raha-asia-aJOO:e n:o 1210
22344:
22345:
22346:
22347:
22348: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Ähtärin kirjasto-, nuoriso-
22349: ja kansalaisopistotalon rakentamiseksi
22350:
22351:
22352: Eduskunnalle
22353:
22354: Ähtärin kunnassa on tällä hetkellä suuri Kouluhallitus on päätynyt toteuttamisohjel-
22355: puute kirjastotiloista. Pääkirjasto sijaitsee kir- man ensimmäisen vaiheen hyväksymispäätök-
22356: konkylän ala-asteen yhteydessä koulun sisäpi- sessä seuraavaan: varsinaiset kirjastotilat 500-
22357: halla olevassa huoneistossa. Varsinaiset kirjas- 540 m2 , kirjastoauton säilytystilat 50-65 m2 •
22358: totilat ovat hyvin niukat, vain 105 m2 • Tämän lisäksi samaan rakennukseen olisi tar-
22359: Uuden pääkirjastorakennuksen suunnittelu on koitus varata ti1at kansaJaisopistoa, nuor,isoa,
22360: ollut vireillä noin 10 vuotta. Valtion kirjasto- av-keskusta ja musiikinopetusta varten.
22361: viranomaisten taholta on jopa kiirehditty ko. Rakennuksen kerrosalaksi kirjastotilat mu-
22362: hankesuunnittelua, koska nykyiset kirjastotilaJt kaan luettuna on arvioitu 1 900 neliömetriä.
22363: eivät vastaa toiminnan laajuuden edelh,nttämiä Kirjasto-, nuoriso- ja kansalaisopistotalon ko-
22364: vaatimuksia. Kun paikkakysymys kiistelyjen konaiskustannusarvioksi on arvioitu viisi mil-
22365: jälkeen saatiin selväksi, voitiin tilaohjelma val- joonaa markkaa. Aloitusvuodeksi ja -kuukau-
22366: mistella lopullisesti. Kouluhallitus vahvisti pää- deksi on tarkoitettu elokuu 1982. 50 pro-
22367: kirjaston toteuttamisohjelman ensimmäisen vai- sentin valtionapuosuuden mukaisesti valtion
22368: heen eli tilaohjelman 13. 5. 1981. Toteuttamis- osuudeksi tulisi t~ten 2,5 miljoonaa markkaa.
22369: ohjelman II vaihe eli varsinainen kirjaston Edellä olevan perusteella ehdotan,
22370: monitoimitalon suunnittelu on päätetty toteut-
22371: taa pikaisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22372: Uusien kirjastotilojen rakenitaminen johtuu 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22373: nykyisen tilan ahtaudesta ja epäkäytännöllisyy- 29.56.31 2 500 000 markkaa Ähtärin
22374: destä. Keskus:tan kasvun johdosta tilanne tulee kirjasto-, nuoriso- ja kansalaisopistota-
22375: jatkuvasti vaikeutumaan, mikäli uusia tiloja ei lon rakentamiseksi.
22376: saada.
22377: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22378:
22379: Sten Söderström
22380:
22381:
22382:
22383:
22384: 172 088200412K
22385: 1370 1982 vp.
22386:
22387: Raha-asia-aloite n:o 1211
22388:
22389:
22390:
22391:
22392: Söderström ym.: Määrärahan osDittamisesta Suomen ja SNTL:n
22393: opetusministeriöiden yhteistyöstä aiheutuviin kustannuksiin
22394:
22395:
22396: Eduskunnalle
22397:
22398: Suomen opetusministeriön ja SNTL:n ope- Maamme koululaitoksen kehittäminen edel-
22399: tusministeriön välillä 4. 8. 1977 allekirjoitetun lyttää mahdollisimman monipuolista kansainvä-
22400: yhteistyöohjelman 2. artiklan mukaan osapuo- listä vuorcvaikutusta nimenomaan opetussuun-
22401: let edistävät yhteisten seminaarien järjestämistä nitelmallisissa kysymyksissä tällä hetkellä. Vuo-
22402: vuorotellen kummassakin maassa yhteisesti rovaikutuksen ja kanssakäymisen lisäämiseen
22403: sovituista yleispedagogisista aiheista tai erilli- Neuvostoliiton kanssa myös kouluasioissa anta-
22404: sistä kysymyksistä. vat aihetta muun ohella vilkastunut kauppa
22405: Sopimuksen 4. artiklan mukaan osapuolet maidemme välillä, kasvanut matkailu ja muut
22406: jatkavat koulukirjojen, opetusmaterlaalin ja yhteydet varsinkin tieteen ja tekniikan alalla.
22407: muun opetusalan informaatioaineiston vaihtoa. Yhteisten seminaarien järjestäminen, oppi-
22408: Sopimuksen 6. artiklan mukaan osapuolet kirjojen sekä muun kasvatus- ja koulualan kir-
22409: auttavat vastavuoroisesti tutustumisohjelmien jallisuuden kääntäminen ja opintomatkojen jär-
22410: järjestämisessä kummankin maan opetusminis- jestäminen Neuvostoliiton koululaitokseen tu-
22411: teriön alaisiin laitoksiin turisteina maahan saa- tustumista varten edellyttävät määrärahan va-
22412: puville opetusalan erikoisryhmille. raamista kyseiseen toimintaan.
22413: Sopimus on voimassa vuoden 1980 loppuun Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
22414: saakka, mutta uusi vastaava sopimus on valmis-
22415: teltu saatujen tietojen mukaan opetusministe- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22416: riössä ja on valmis allekirjoitettav.aksi. den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
22417: Voimassa olevan sopimuksen antamia mah- tille 29.98.25 lisäyksenä 300 000 mark-
22418: dollisuuksia ei sopimuskaudella ole riittävästi kaa yhteistyöstä Suomen opetusministe-
22419: käytetty hyväksi. Tulo- ja menoarvioissa ei ole riön ja SNTL:n opetusministeriön vä-
22420: erikseen varattu määrärahoja tähän toimintaan lillä aiheutuviin kustannuksiin.
22421: siinä laajuudessa kuin tarvetta on esiintynyt.
22422: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22423:
22424: Sten Söderström Irma Rosnell Inger Hirvelä
22425: M.-L. Salminen Anna-Liisa Jokinen Kati Peltola
22426: Unto Ruotsalainen P. Liedes Ulla-Leena Alppi
22427: Pauli Uitto Seppo Toiviainen M. Kainulainen
22428: Mikko Kuoppa Heli Astala P. Puhakka
22429: Marjatta Stenius-Kaukonen
22430: 1982 vp. 1371
22431:
22432: Raha-asia•aloite n:d 1212
22433:
22434:
22435:
22436:
22437: Söderström: Määrärahan osoittamisesta työväenjärjestön perusta-
22438: misen 100-vuotismuistomerkin hankkimiseen Vaasan kau-
22439: punkiin
22440:
22441:
22442: Eduskunnalle
22443:
22444: Joulukuussa 1983 tulee kuluneeksi 100 Muistomerkin pystyttämisen onnistuminen
22445: vuotta ensimmäisen työväenjärjestön perusta- sille kuuluvalla arvokkaalla tavalla edellyttää
22446: misesta Vaasan kaupunkiin. Tämä järjestö, Vaa- kuitenkin myös valtiovallan tukea maamme
22447: san Työväenyhdistys r.y., on maamme vanhim- vanhimman työväenjärjestön muistolle, taistelu-
22448: pia työväenjärjestöjä. Sen taistelukokemukset kokemukselle ja -hengelle.
22449: ja -tavat elävät vielä tänään vaasalaisen työ- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22450: väenliikkeen riveissä. Juhlavuoden kunniaksi on
22451: Vaasan kaupunkiin, vanhaan työväen kaupun- että Edusleunta ottaisi valtion vuoden
22452: ginosaan Palosaarelle kaavailtu pystytettäväksi 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
22453: 100-vuotismuistomerkki työväenjärjestön perus- mm--Maa Palosaaren Järjestötalo r.y:lle
22454: tamiselle Vaasan kaupunkiin. Muistomerkin ti- 100-vuotismuistomerkin pystyttämiseksi
22455: laus ja suunnittelutyö vaatii rahaa, jonka hank- työväenjärjestön perustamiselle Palo-
22456: kimiseksi on tarkoitus suorittaa laaja keräys saarelle Vaasaan.
22457: Vaasan alueella.
22458: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22459:
22460: Sten Söderström
22461: 1372 1982 rd.
22462:
22463: Fi~ansmotidn nr 1213
22464:
22465:
22466:
22467:
22468: Söderström: Om anvisande av anslag för grundandet av ett
22469: arbetarkulturmuseum i Oravais
22470:
22471:
22472: Tili Riksdagen
22473:
22474: Arbetarrörelsen har långa traditioner på in- arbetarnas organisationer utarbetats. Finansie-
22475: dustriorten Oravais i Österbo~ten. Trots ota- ring för att publicera denna undersökning sak-
22476: liga försök har möjligheterna att bevara den nas ännu.
22477: långa arbetarkulturtraditionen genom grundan- Med hänvisning till ovan stående föreslår un-
22478: det av ett museum inte förverkligats. Den bor- dertecknad,
22479: gerligt dominerade kommunledningen har inte
22480: varit villig att bevilja medel för detta arbettar- att Riksdagen i 1983 års statsförslag
22481: kulturmuseum. Trots detta har arbetarorganisa- måtte uppta 100 000 mark för grun-
22482: tionerna fortsatt sina strävanden att grunda dandet av ett arbetarkulturmuseum i
22483: museet och har både visat på lämpliga utrym- Oravais kommun och för utgivandet av
22484: men, samlaJt ihop etJt gediget material vilket forskningsmaterialet kring industriorten,
22485: idag föreligger som en utställning. Dessutom dess bostadsmiljö och arbetarorganisa-
22486: har en undersökning om fabrikssamhället i tioner.
22487: Oravais med betoning på bostadsmiljön och
22488: Helsingfors den 1 oktober 1982
22489:
22490: Sten Söderström
22491: 1982 vp. 1373
22492:
22493: Raha-asia-aloite n:o 1213 Suomennos
22494:
22495:
22496:
22497:
22498: Söderström: Määrärahan osoittamisesta työläiskulttuurin muJseon
22499: perustam~seen Oravaisiin:
22500:
22501:
22502:
22503: Eduskunnalle
22504:
22505: Työväenliikkeellä on vanhat perinteet Poh- va tutkimustyö, jossa on korostettu sen asuin-
22506: janmaalla Otavaisten teollisuuspaikkakunnalla. ympäristöä ja työläisten järjestöjä. Tämän tut-
22507: Lukuisista yrityksistä huolimatta eivät edelly- kimuksen julkaisemiseen tarvittavat varat puut-
22508: tykset pitkäaikaisen työväen kulttuuriperinteen tuvat vielä.
22509: säilyttämiseksi perustamalla museo ole toteutu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22510: neet. Porvarienemmistöinen kunnan johto ei tavasti,
22511: ole ollut halukas myöntämään varoja tätä työ-
22512: väen kulttuurimuseota varten. Tästä huolimat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22513: ta työväenjärjestöt ovat jatkaneet pyrkimyk- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
22514: siään museon perustamiseksi ja ovat sekä osoit- markkaa työväenkulttuurin museon pe-
22515: taneet sitä varten sopivat tilat että keränneet rustamista varten Oravaisten kuntaan
22516: kokoon arvokkaan materiaalin, joka tällä het- sekä teollisuuspaikkakuntaa, sen asuin-
22517: kellä on järjestetty näyttelyksi. Tämän lisäksi ympäristöä ja työväenjärjestöjä koske-
22518: on tehty Otavaisten tehdasyhdyskuntaa koske- van tutkimusaineiston julkaisemiseksi.
22519: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22520:
22521: Sten Söderström
22522: 1374 1982 vp.
22523:
22524: Raha-asia-aloite n:o 1214
22525:
22526:
22527:
22528:
22529: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tuotan-
22530: nollisen yhteistoiminnan käynnistysavustuksiin
22531:
22532:
22533: Eduskunnalle
22534:
22535: Maatilalaissa on omaksuttu periaate, että lyistä jne. Tilojen välisen yhteistoiminnan avul-
22536: maatilojen välisen tuotannollisen yhteistoimin- la mahdollistetaan myös maataloudessa siirty-
22537: nan edistämiseksi voidaan myöntää halpakorkoi- minen viisipäiväiseen työviikkoon, 8 tunnin
22538: sia luottoja samoin edellytyksin kuin yksityi- työpäivään ja vuosilomiin.
22539: sille viljelijöille. Tämän säännöksen täytäntöön- Laajempimittainen tilojen välinen tuotannol-
22540: panoa viivyteltiin. Kun vihdoin asetus annet- linen yhteistoiminta ei kuitenkaan käynnisty il-
22541: tiin, jätettiin yhteiskoneet halpakorkoisen lai- man erityistoimia. Syynä on alkupääomien puu-
22542: noituksen ulkopuolelle. te. Tästä syystä maatilojen välisen tuotannolli-
22543: Tilojen välisestä tuotannollisesta yhteistoi- sen yhteistyön edistämiseksi on otettava käyt-
22544: minnasta ovat entistä enemmän kiinnostuneet töön käynnistysavustukset. Samalla tulee laajen-
22545: itse viljelijät. On nähty, että tuotantokustan- taa halpakatkoisen valtion luoton saaminen
22546: nuksia voidaan tuntuvasti alentaa tuotannolli- myös yhteiskoneita koskevaksi.
22547: sen yhteistoiminnan avulla. Varsinkin pienvil- Tuotannollisen yhteistoiminnan käynnistys:
22548: jelmien on suorastaan mahdotonta hankkia avustusmääräraha voisi olla aluksi 35 miljoo-
22549: kaikkia maatalouskoneita. Eikä se ole edes jär- naa markkaa. Vastaava summa voitaisiin vä-
22550: kevää, sillä eräiden koneiden käyttöaika on hentää esim. kesannoiniipalkkiojärjestelmästä.
22551: vain muutama päivä vuodessa. Näin on mm. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
22552: leikkuupuimureiden, perunannosto-, kylvö- ja
22553: maanmuokkauskoneiden suhteen. Tilojen väli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22554: sen yhteistoiminnan avulla voidaan konekus- 1983 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
22555: tannuksia alentaa tuntuvasti. markkaa maatalouden tuotannollisen yh-
22556: Maassamme on myönteisiä kokemuksia yh- teistoiminnan käynnistysavustuksia var-
22557: teisistä navetoista, kuivaamoista, kotitarvemyl- ten.
22558: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22559:
22560: Sten Söderström Irma Rosnell M. Kainulainen
22561: M.-L. Salminen Inger Hirvelä Anna-Liisa Jokinen
22562: Unto Ruotsalainen Kati Peltola P. Liedes
22563: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi P. Puhakka
22564: 1982 vp. 1375
22565:
22566: Raha-asia-,aloite n:o 1215
22567:
22568:
22569:
22570:
22571: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta luontoystävällisten
22572: menetelmien käytön edistämiseen vesakontorjunnassa metsä-
22573: hallituksen metsissä
22574:
22575:
22576: Eduskunnalle
22577:
22578: Vesakkojen hävittäminen myrkyttämällä, var- lisi kunnilla olla oikeus päättää lentomyrkytys-
22579: sinkin lentomyrkytysten käyttö, on herättänyt ten kieltämisestä tai sallimisesta alueellaan.
22580: laajaa vastustusta ja useat kunnat ovat olleet Toisaalta valtion tulisi edistää luonnon ja ih-
22581: halukkaita kieltämään myrkytykset. Vesakko- misen terveydelle edullisten menetelmien käyt-
22582: myrkkyjen kulkua ja kasaantumista ravintoket- töä vesakontorjunnassa.
22583: jussa ja terveydellisiä haittoja on tutkittu perin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22584: vähän ja tutkimustulokset ovat olleet ristirii-
22585: taisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22586: Vesakkomyrkkyjen käytöstä, vähintäänkin 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
22587: summittaisista lentolevityksistä, tulisikin luopua, 4 000 000 markkaa luontoystävällisten
22588: kunnes on kiistatta selvitetty, ettei myrkkyjen menetelmien käytön edistämiseen vesa-
22589: käytöstä ole muun luonnon tasapainolle eikä kontorjunnassa metsähallitu!esen met-
22590: ihmisen terveydelle haittaa. Ensi vaiheena tu- sissä.
22591: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22592:
22593: Sten Söderström Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen
22594: Ulla-Leena Alppi Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen
22595: M. Kainulainen Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
22596: M.-L. Salminen P. Liedes Inger Hirvelä
22597: Unto Ruotsalainen P. Puhakka Kati Peltola
22598: 1376 1982 vp.
22599:
22600: Raha'-liiSia-aloite n:o 1216
22601:
22602:
22603:
22604:
22605: Söderström: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 67 suun-
22606: nitteluun välillä Yläjepua- Uudenkaarlepyyn keskusta
22607:
22608:
22609: Eduskunnalle
22610:
22611: Ylihärmän ja Yläjepuan välille suunruteltua kaupungin omien itään suuntautuvien liikenne-
22612: kantatietä n:o 67 varten on otettu määräraha yhteyksien ohella huomattavasti parantamaan
22613: vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon. kunnan sisäisiä liikenneyhteyksiä ja ennen
22614: Suunnitelma on kuitenkin jäänyt puolitiehen kaikkea Jepuan ja Yläjepuan yhteyksiä kau-
22615: sikäli, ettei tietä ole suunniteltu ulotetravaksi pungin keskustaan.
22616: Uudenkaarlepyyn keskustaan asti. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioLt-
22617: Uudenkaarlepyyn liikenneyhteyksien kehittä- taen,
22618: misen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeätä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22619: kantatien n:o 67 jatkamisen sull11111ittelu Ylä- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
22620: jepuan ja Uudenkaarlepyyn keskustan välille 31.24.77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
22621: aloitettaisiin välittömästi ja että tiesuunnitelma Yläjepuan ja Uudenkaarlepyyn keskus-
22622: toteutetaan kokonaisuudessaan Ylihärmästä tan välisen kantatien n:o 67 osuuden
22623: Uudenkaarlepyyn keskustaan. suunnittelua ;a töiden aloittamista var-
22624: Tälle tiesuunnitelmalle kaupungin asukkaat ten.
22625: ovat antaneet yksimielisen tukensa ja tie tulisi
22626: Helsingissä 30 päivänä syyskuulta 1982
22627:
22628: Sten Söderström
22629: 1982 vp. 1377
22630:
22631: Raha-asia-aloite n:o 1217
22632:
22633:
22634:
22635:
22636: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Alskatin ja Raippaluodon
22637: välisen kiinteän tieyhteyden suunnitteluun
22638:
22639:
22640: Eduskunnalle
22641:
22642: Raippaluodon saariston asukkaat ovalt aina tettu, lienee paikallaan ensin varata määräraha
22643: olleet eristettyinä mantereesta, koska kiinteää kiinteän tieyhteyden suunnitteluun ja siihen,
22644: tieyhteyttä ei ole. Kiinteä tieyhteys voisi antaa mikä vaikutus sillä mahdollisesti saattaisi olla
22645: saaristolaisille työmahdollisuuksia heidän koti- veden laatuun ja kalastukseen, ja sen jälkeen
22646: seudullaan, parempia palveluja jne. Kun man- myöntää määräraha sopivan sillan ral{entamista
22647: ltereen ja Raippaluodon väliset liikenneyhteydet varten.
22648: jo kauan on hoidettu lauttaliikenteellä, vaati- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22649: mukset kiinteän yhteyden saamiseksi ovat tul- taen,
22650: leet yhä ajankohtaisemmiksi ja tie- ja vesira- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22651: kennuspiirin edustajat ovat myös tutustuneet 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
22652: tilanteeseen. Sitäpaitsi tulevat lautitaliikenteen 300 000 markkaa Alskatin ja R.tzippaluo-
22653: huolto- ja ylläpitokustannukset ajan oloon kal- don välisen kiinteän tieyhteyden selvi-
22654: liimmiksi kuin sillan rakentaminen. tys- ja suunnittelutyötä varten.
22655: Koska suunnittelu toistaiseksi on vasta aloi-
22656: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22657:
22658: Sten Söderström
22659:
22660:
22661:
22662:
22663: 173 088200412K
22664: 1378 1982 vp.
22665:
22666: Raha~sia-aloite n:o 1218
22667:
22668:
22669:
22670:
22671: Söderström: Määrärahan osoittamisesta pyörätien rakentamiseen
22672: Vaasan ja Sundomin välille
22673:
22674:
22675: Eduskunnalle
22676:
22677: Vaasan kaupungin laajettua Sundomin alueel- ja kustannusarvio kokonaisuudessaan on 2,235
22678: le on liikenne kaupungin keskustan ja Sund- miljoonaa markkaa. Tästä kaupungin osuus
22679: omin välillä lisääntynyt voimakkaasti. Erityi- olisi noin 27 %. Hankkeen toteuttamiseen
22680: sesti kevyen liikenteen osuus on voimakkaasti olisi jo liikenneturvallisuusnäkökohdat huo-
22681: kasvanut eikä nykyinen tieyhteys anna mah- mioiden nopeasti ryhdyttävä.
22682: dollisuuksia turvalliselle liikkumiselle pyörillä Edellä olevan perusteella ehdotan,
22683: kyseessä olevalla välillä. Päivittäin sadat ih-
22684: miset liikkuvat pyörillä tiellä, jossa ei ole eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22685: tyistä pyöräilylle varattua kaistaa. Vaasan kau- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 600 000
22686: punki on syyskuussa 1980 hakenut suunnittelu- markkaa pyörätien rakentamiseksi V aa-
22687: luvan kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi san keskustan ja Sundomin välille.
22688: keskustasta Sundomiin. Tutkimus on suoritettu
22689: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22690:
22691: Sten Söderström
22692: 1982 vp. 1379
22693:
22694: Raha-asia--aloite n:o 1219
22695:
22696:
22697:
22698:
22699: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalais-neuvosto-
22700: liittolaisten yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseen puoli-
22701: johdekomponenttialalla
22702:
22703:
22704: Eduskunnalle
22705:
22706: Keskeisimpiä ja samalla myös sisäiseltä ra- hittämistä. Tätä Suomelle vahingollista tekno-
22707: kenteeltaan monimutkaisimpia elektroniikka- logista riippuvuutta Yhdysvalloista ovat vielä
22708: komponentteja ovat puolijohdekomponentit, omiaan lisäämään Suomen yksityisen elektro-
22709: jotka ovat nykyaikaisten tietokonejärjestelmien niikkateollisuuden viimevuotiset miljoonainves-
22710: tärkeimmät rakenneosat. Koska sekä teollisuus toinnit Yhdysvaltojen puolijohdekomponentti-
22711: että monet muut tärkeät yhteiskunnalliset toi- teollisuuteen.
22712: minnot ovat Suomessa jo nyt riippuvaisia tieto- Vaikka suomalais-neuvostoliittolaisessa pitkän
22713: koneista, on puolijohdekomponenteilla suuri aikavälin yhteistyöohjelmassa, jota viime vuon-
22714: kansantaloudellinen ja turvallisuuspoliittinen na pidennettiin vuoteen 1995 asti, on sovittu
22715: merkitys. Lähes kaikki Suomen käyttämät puo- myös yhteistyöstä puolijohdekomponenttien ke-
22716: lijohdekomponentit tuodaan lännestä ja valta- hittämisessä ja valmistamisessa, ei näitä yhteis-
22717: osa yhdestä maasta eli Yhdysvalloista. työmahdollisuuksia ole Suomessa toistaiseksi
22718: Nykyinen tilanne puolijohdekomponenttien edes selvitetty.
22719: osalta ei ainoastaan rasita Suomen ulkomaan- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
22720: kaupan vaihtotasetta, vaan luo myös teknolo-
22721: gista riippuvuutta Yhdysvalloista, jonka nykyi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22722: nen hyökkäyshenkinen ulkopolitiikka vaaran- 1983 tulo- ;a menoarvioon 500 000
22723: taa rauhaa ja turvallisuutta kaikkialla maail- markan määrärahan Valtion teknilliselle
22724: massa. Lisäksi Yhdysvalloissa valmistettuihin tutkimuskeskukselle suomalais-neuvosto-
22725: puolijohdekomponentteihin kytketyt vientikiel- liittolaisten yhteistyömahdollisuuksien
22726: lot haittaavat Suomen ja Neuvostoliiton keski- kartoittamiseksi puoli;ohdekomponent-
22727: näisesti edullisten kauppasuhteiden edelleen ke- tien kehittämisessä ;a valmistamisessa.
22728: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22729:
22730: Sten Söderström Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
22731: M.-L. Salminen P. Liedes Inger Hirvelä
22732: Unto Ruotsalainen P. Puhakka Ulla-Leena Alppi
22733: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Kati Peltola
22734: Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen M. Kainulainen
22735: 1380 1982 vp.
22736:
22737: Raha-asia-aloite n:o 1220
22738:
22739:
22740:
22741:
22742: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta turkisalan teollistami-
22743: seen ja koulutukseen
22744:
22745:
22746: Eduskunnalle
22747:
22748: Maassamme toimii erittäin mittava turkis- tutkimus, M-konsultointi) . Tämä johtuu ennen
22749: tuotanto. Sen ongelmana on kuitenkin alhai- kaikkea siitä, että turkisten käsittely ja vii-
22750: nen jalostusaste. Maamme turkisnahkavienti on meistelytyö on hyvin työvoimavaltaista ja mo-
22751: mittavaa ja sen tuotot ovat vuosina 1978- nivaiheista. Suomen tuotantorakenteen muut-
22752: 79 olleet noin 900 miljoonaa markkaa. Tämän tamiseksi olisikin toivottavaa, että valtio ryh-
22753: lisäksi valmiiden turkisten vienti on ollut noin tyisi toimenpiteisiin raakaturkisten edelleen
22754: 50 miljoonaa markkaa. jalostamiseksi. Tämä olisi omiaan monipuolis-
22755: Kaiken kaikkiaan maassamme on noin 4 000 tamaan maamme tuotantorakennetta ja myös-
22756: turkistarhaa, jotka pääasiallisesti ovat perhe- kin voimakkaasti työllistämään. Turkisteolli-
22757: tarhoja ja joita hoitavat yksittäiset perheet. suudessa avautuu todella mittavat mahdollisuu-
22758: Täten turkistarhaus on ensisijaisesti pienyri- det. Kun kuitenkin ongelmana on ammatti-
22759: tystoimintaa ja erittäin työvoimavaltaista. Tur- taitoisen työvoiman ja riittävien pääomien
22760: kistarhaustoiminta on koonnut ympärilleen puute, tulisi valtion omalta osaltaan auttaa ja-
22761: myös laajan alihankintateollisuuden, josta eläin- lostusasteen kohottamisessa. Turkistarhaajat
22762: häkkien ja rehutraktorien tuotannon voi mai- eivät pienyrittäjinä pysty sijoittamaan suuria
22763: nita esimerkkinä. Lisäksi voidaan todeta, että pääomia laajan jalostuskoneiston rakentami-
22764: kalastuksenkin kannalta turkistarhaus on erit- seksi. Siksi valtion tulisi ryhtyä ensisijaisesti
22765: täin tärkeätä. Kaikki rehukalahan nimittäin on kouluttamaan korkeakoulu- ja ammattikoulu-
22766: tänä päivänä turkistarhauksen käytössä. tasoista henkilökuntaa turkistuotannon jalosta-
22767: Maamme asema turkisten tuotannossa on to- miseksi kotimaassa. Par'aikaa Helsingin yli-
22768: della merkittävä, mutta toisaalta turkisten jalos- opistossa suunnitellaan opettajakoulutuksen
22769: tuksessa maamme on jälkeen jäänyt kehitys- aloittamista työnjohtajia ja tuotesuunnittelijoita
22770: maa. Eräiden selvitysten mukaan, joissa myös- varten turkisalalle, jotta myöhemmin voitaisiin
22771: kin kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut mu- aloittaa muokkaajien ja muotoilijoiden koulutus
22772: kana, todettiin, että maamme tuottaa noin ammattikouluissa. Lisäksi tulisi perustaa val-
22773: 20 % minkinnahoista ja jopa 50 % siniketun- tionyhtiö, joka laajamittaisesti voisi aloittaa tur-
22774: nahoista koko maailmassa. Nämä turkikset myy- kisnahkojen jalostustyön. Tämä on perusedelly-
22775: dään kansainvälisillä huutokaupoilla ja menevät tys sille, että todella Suomessa pystyisimme
22776: ostajamaihin jalostettaviksi ja täten koko ja- jalostamaan kaikki turkisnahat valmiiksi tur-
22777: lostusvaihe siirtyy ulkomaille merkittävänä keiksi. Mikäli valtio ei lähde jalostustoimin-
22778: työllistävänä seikkana. Turkisjalostus toimii ul- taan mukaan, on vaarana, etteivät nykyiset
22779: komailla ennen kaikkea siksi, että kotimaasta pienet jalostamot pysty jalostusta hoitamaan ja
22780: puuttuu ammattitaitoinen henkilökunta ja sen että myöskin perusturkistarhaus siirtyy ulko-
22781: lisäksi suuria taloudellisia sijoituksia ei turkis- maille jalostarnoiden yhteyteen.
22782: toimintaan toistaiseksi ole Suomessa sijoitettu. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22783: Mikäli kaikki Suomessa tuotetut turkiseläin-
22784: ten nahat jalostettaisiin valmiiksi turkeiksi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22785: voitaisiin suoraan työllistää turkisten muok- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
22786: kauksessa, levittämisessä (bodie-valmistus) 300 000 markkaa Helsingin yliopistolle
22787: sekä turkisten valmistelussa ja viimeistelyssä työnjohtajien ja tuotesuunnittelijoiden
22788: kaiken kaikkiaan noin 6 500 ihmistä (turkis- opettajakoulutusta varten turkisalalle,
22789: Raha-asia-aloite n:o 1220 1381
22790:
22791: 300 000 markkaa ammatillisen koulu- tion turkisjalostusyhtiön perustamiseksi
22792: tuksen suunnittelun aloittamiseksi tur- ja toiminnan alullepanemiseksi.
22793: kisalalla sekä 5 000 000 markkaa val-
22794: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22795:
22796: Sten Söderström Mikko Kuoppa P. Puhakka
22797: M.-L. Salminen Anna-Liisa Jdkinen Inger Hirvelä
22798: Unto Ruotsalainen P. Liedes Kati Peltola
22799: 1382 1982 vp.
22800:
22801: Raha-asia-aloite n:o 1221
22802:
22803:
22804:
22805:
22806: Söderström: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta uusien vir-
22807: kojen perustamiseksi terveyskeskuksiin ja kunnallisen erikois-
22808: sairaanhoidon piiriin
22809:
22810:
22811: Eduskunnalle
22812:
22813: Elvytysvuosien aikana on valtion tulo- ja me- tävä, jotta vallitseva epäkohta voitaisiin kor-
22814: noarviossa yhä laajemmin pyritty sellaisen tilan- jata.
22815: teen luomiseen, jossa terveydenhuollon kustan- Val donosuudeksi kunnille terveyskeskusten
22816: nukset pysähtyisivät. Tämä toteutuikin jo vii- käyttökustannuksiin budjettiesityksessä on osoi-
22817: me vuoden tulo- ja menoarviossa, jossa tervey- tettu 2 392 miljoonaa markkaa. Tulo- ja me-
22818: denhuoltoon suunnatut varat olivat reaaliarvol- noarviossa esitetään 1 157 uuden henkilön paik-
22819: taan edellisvuotista alhaisemmat. kaamista. Momentille 33.76.30 on varattu eri-
22820: Terveydenhuollon käyttökustannusten osalta koissairaanhoidon käyttökustannusten valtion-
22821: on ennen kaikkea virkakiintiöiden kohdalla ta- osuuksiin 3 524 miljoonaa markkaa. Erikois-
22822: pahtunut voimakasta rajaamista, joka on ajoit- sairaaloihin on esitetty enintään 720 uutta vir-
22823: tain johtanut siihen, että yli 50 % kuntien kaa.
22824: esittämistä viroista on jäänyt perustamatta val- Jotta valtion ja kuntien sosiaali- ja terveys-
22825: tionavun puuttuessa. virastojen esitykset tulisivat toteutetuiksi, tulisi
22826: Viime vuosien aikana terveydenhuollon kus- kuntiin perustaa 2 660 uutta virkaa (hallitus
22827: tannusten rajoittaminen on ollut julkisen sek- 1 157) ja erikoissairaanhoidon piiriin perustaa
22828: torin taloudessa eräänä pääpyrkimyksenä. Sen 2 080 virkaa (hallitus 720). Näissä esityksissä
22829: sijaan valtio on budjeteissaan voimakkaasti li- on 1 400 virkaa tarkoitus perustaa jo sovittu-
22830: sännyt määrärahoja asehankintoihin ja teolli- jen työajanlyhennyssopimusten mukaisesti. Lisä-
22831: suuden erimuotoisiin tukiaisiin. kustannustarve momentille 33.75.30 olisi täten
22832: Tämän esityksen pohjana ovat olleet aikoi- 60 miljoonaa markkaa sekä momentille
22833: naan karsitut ja hyväksytyt kansanterveystyön 33.76.30 35 miljoonaa markkaa.
22834: ja sairaanhoidon 5-vuotissuunnitelmat vuosiksi Edellä olevan perusteella ehdotan,
22835: 1975-1979, 1976-1980 sekä lääkintöhalli-
22836: tuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön esityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22837: set. Myös laskentaperusteet ovat olleet samat, 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22838: joita valtion viranomaiset ovat käyttäneet. Ta- 33.75.30 lisävksenä 60 000 000 mark-
22839: voitteena on tällä hetkellä vain lykättyjen ja kaa 1 503 viran perustamiseksi terveys-
22840: hidastettujen kehittämishankkeiden toteuttami- keskuksiin sekä momentille 33.76.30
22841: nen vuodesta 1983 lähtien, aikaisemmin suun- lisäyksenä 35 000 000 markkaa 1 360
22842: nitellussa ja hyväksytyssä laajuudessa ja tavalla. viran perustamiseksi kunnallisen erikois-
22843: Vuosittain olisi terveydenhuollon osuutta lisät- sairaanhoidon piiriin.
22844: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22845:
22846: Sten Söderström
22847: 1982 vp. 1383
22848:
22849: Raha-as.ia-aloilte n:o' 1222
22850:
22851:
22852:
22853:
22854: Söderström: Määrärahojen osoittamisesta ilmaishammashuollon
22855: järjestämiseksi
22856:
22857:
22858: Eduskunnalle
22859:
22860: Hammassairaudet, hammaskaries (hammas- eräitä erityisryhmiä. Suuri osa maalaiskuntia
22861: mätä) sekä ientulehdus ym. hampaiden kiinni- on antanut aikuisväestölle oikeuden käyttää
22862: tyskudossairaudet ovat yleisimmät kansantautim- terveyskeskusten maksullisia palveluja, joiden
22863: me, todetaan lääkintöhallituksen asettaman ham- hinnat ovat arviolta 60 % yksityishammaslää-
22864: mashuollon kehittämistyöryhmän vuonna 1979 käreiden perimistä palkkioista. Kuitenkin valta-
22865: antamassa muistiossa. Karies on Suomessa poik- osa, keskimäärin noin 80 % aikuisväestöstä jou-
22866: keuksellisen vaikea ongelma: taudin esiintyvyys tuu käymään yksityishammaslääkäreiden vas-
22867: on kansainvälisestikin tarkasteltuna poikkeuk- taanotoilla. Kaupungeissa vain noin 12 % ai-
22868: sellisen korkea. Kansaneläkelaitoksen sosiaali- kuisten hoitokäynneistä tapahtui terveyskeskuk-
22869: turvan tutkimuslaitoksen suorittaman tutkimuk- sissa. Mainitut erot hammashoitopalvelujen käy-
22870: sen mukaan vuonna 1976 joka neljäs 18 vuotta tössä eivät ole havaittavissa alle 17 -vuotiaiden
22871: täyttänyt henkilö oli menettänyt kaikki ham- hammashoidossa. Tässä ikäryhmässä terveyskes-
22872: paansa. Koko maassa oli arviolta 865 000 kaik- kuksissa annettu ilmaishoito on tuottanut tu-
22873: ki hampaansa menettänyttä henkilöä. Ham- loksia: hoito on kohdentunut tarvetta vastaa-
22874: paansa menettäneitä oli maalaiskunnissa suhteel- vasti. Tervehampaisten 5-vuotiaitten määrä on
22875: lisesti enemmän kuin kaupungeissa ja alem- kolmen vuoden aikana noussut 10 %:sta
22876: missa tuloluokissa enemmän kuin ylimmissä. 30 %:iin.
22877: Tuloluokituksen alimmassa viidenneksessä heitä Aikuisväestön hammashuollon kehittämiseksi
22878: oli 42 % ja ylimmässä viidenneksessä 12 %. on esitetty kaksi vaihtoehtoa: yksityishammas-
22879: Vuonna 1972 voimaan tulleen kansanterveys- lääkärien antaman hoidon korvaaminen sairaus-
22880: lain mukaan myös väestön yleinen hammashoito vakuutuksen kautta tai kansanterveyslain mu-
22881: olisi tullut järjestää kokonaisvaltaisuuden, suun- kainen hammashuolto terveyskeskuksissa. Ham-
22882: nitelmallisuuden, tasa-arvoisuuden ja maksut- mashuollossa on kuitenkin jouduttu umpiku-
22883: tomuuden periaatteiden mukaisesti. Hammas- jaan, koska terveyskeskusten yhteydessä tapah-
22884: huoltoa oli määrä kehittää nopeasti järjestel- tuva hammashuolto on vaikeuksissa virkojen
22885: mällisenä ja maksuttomana nuorista ikäluokista puutteen vuoksi. Toisaalta sairausvakuutusjär-
22886: vanhempiin edeten. Henkilökuntaa piti kehit- jestelmässä ei ole tapahtunut kehitystä viimeis-
22887: tää nopeasti perustamalla vuosittain 150 ham- ten viiden vuoden aikana.
22888: maslääkärin virkaa sekä tarpeellinen määrä Järjestelmällisestä hammashuollosta saatujen
22889: muuta kansanterveystyötä suorittavaa henkilö- hyvien hoitotulosten ja kokemusten perusteella
22890: kuntaa. Viime vuosien aikana kansanterveyslain järjestelmälliseen hoitoon oikeutettujen piiriä
22891: johtavat periaatteet on kuitenkin vesitetty voi- tulee jatkuvasti laajentaa, toteaa mm. edellä
22892: makkaasti. Maksuttomuusperiaate ei ole laa- mainittu lääkintöhallituksen työryhmä. Tarkoi-
22893: jentunut, vaikka suunnitelmallinen hammas- tuksenmukaisinta olisi laajentaa terveyskeskus-
22894: huolto on ulotettu mvöskin 17-vuotiaisiin. Sai- ten maksutonta hammashoitoa ikäluokittain.
22895: rausvakuutuslain nojalla hammashoidosta suo- Edellä sanotun perusteella on esitettävissä
22896: ritetaan korvauksia eräissä harvoissa tapauk- seuraava ohjelma 17-29-vuotiaiden maksutto-
22897: sissa. man hammashuollon järjestämisestä terveyskes-
22898: Eräät kunnat ovat omin toimin ulottaneet kuksissa vuosina 1982-87. Näihin ikäluokkiin
22899: terveyskeskusten antamat hammashoitopalve- kuuluu 1 040 000 henkeä. Hoitohenkilöstön
22900: lukset koskemaan maksuttomina muitakin kuin vähimmäistarve on 865 hammaslääkäriä ja 1 200
22901: kansanterveyslain edellyttämiä ikäluokkia sekä hammashoitajaa. Hoitohenkilöstön palkat ja so-
22902: 1384 Raha-asia-aloite n:o 1222
22903:
22904:
22905: siaaliturvamaksut, perustamiskustannukset ja merkitsisi vuonna 1983lisärahoitustarvetta 53,7
22906: käyttökulut aiheuttavat noin 220 miljoonan miljoonaa markkaa.
22907: markan kustannukset. Hammashuollon piiriin Edellä olevan perusteella ehdotan,
22908: tulisi vuonna 1983 kolme ikäluokkaa: 17-
22909: 19-vuotiaat ja sen jälkeen vuosittain kaksi ikä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22910: luokkaa lisää. Vuonna 1983 kustannukset oli- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
22911: sivat hammaslääkärien palkkauksen kohdalta 33.75.30 lisäyksenä 51 300 000 mark-
22912: 28 miljoonaa markkaa, hoitajien palkkauk- kaa ja momentille 33.75.31 lisäyksenä
22913: seen 17,7 miljoonaa markkaa, perustamiskus- 2 400 000 markkaa järjestelmällisen il-
22914: tannuksiin 2,4 miljoonaa markkaa ja käyttöku- maishammashuollon järjestämiseksi.
22915: luina 5,6 miljoonaa markkaa. Yhteensä tämä
22916: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22917:
22918: Sten Söderström
22919: 1982 vp. 1385
22920:
22921: Raha•asia-aJoite n:o 1223
22922:
22923:
22924:
22925:
22926: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Vaasan terveyskeskuksen
22927: vuodeosaston rakentamiseksi
22928:
22929:
22930: Eduskunnalle.
22931:
22932: Tilanne Vaasan kaupungissa on kroonikko- laista tilannetta voi hyväksyä. Kansalaisten
22933: hoidon osalta tällä hetkellä erittäin vaikea. oikeusturva kärsii ratkaisevasti, mikäli raken-
22934: Vaasan sairaalaan jonottaa satoja potilaita ilman taminen siirtyy niin pitkälle tulevaisuuteen.
22935: minkäänlaisia mahdollisuuksia saada hoitopaik- Vaikka kaupunkiin valmistuu tänä syksynä
22936: kaa lähitulevaisuudessa. Samalla Vaasan kes- vanhainkodin laajennus, tilanne ei tämän joh-
22937: kussairaalassa sekä kirurgisella että sisätauti- dosta ratkaisevasti muutu. Kaupunkiin tarvit-
22938: osastolla on suuri määrä kroonikkoja, joiden taisiin välttämättä vähintään 90-paikkainen vuo-
22939: hoito ei vaadi keskussairaalatasoista palvelua. deosaston laajennusrakennus, jotta tilanne hel-
22940: Vaasan kaupungin sairaanhoitotilanne on jo pottuisi ainakin osittain. Kaupungin vaikean
22941: pitkään ollut vaikea ja vuodeosaston laajenta- terveydenhuoltotilanteen ratkaisemiseksi vuode-
22942: misen tarve on pitkään ollut ilmiselvä. osaston laajennus tulisi pikaisesti panna alulle.
22943: Vaasan kaupungin osalta kansanterveystyön Edellä olevan perusteella ehdotan,
22944: viisivuotissuunnitelmassa on lääninhallituksen ja
22945: lääkintöhallituksen toimesta siirretty vuodeosas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22946: ton rakentamista aina eteenpäin ja se on tällä 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22947: hetkellä sijoitettuna vuodelle 1985. Siihen men- markkaa Vaasan terveysleeskuksen vuo-
22948: nessä tilanne kaupungin osalta tulee kuitenkin deosaston rakentamiseksi.
22949: ajautumaan niin vaikeaan pisteeseen, ettei sel-
22950: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
22951:
22952: St~n Söderström
22953:
22954:
22955:
22956:
22957: 174 088200412K
22958: 1386 1982 vp.
22959:
22960: Raha--asia-aloite n:o 1224
22961:
22962:
22963:
22964:
22965: Tamminen: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle kodin-
22966: koneiden hankintaan
22967:
22968:
22969: Eduskunnalle
22970:
22971: Vammaisuus vaikeuttaa suuresti päivittäisistä Voimassa olevan invaliidihuoltolain perus-
22972: kotiaskareista suoriutumista. Asunto varustei- teella kodinkoneita ei voida myöntää. Kodin ko-
22973: neen on keskeisen tärkeä vaikeavammaisen suo- neistamisella voidaan kuitenkin merkittävästi
22974: riutumisen kannalta. Vaikeavammainen ei sel- lisätä omatoimista selviytymistä ja jopa välttää
22975: viä itsenäisesti kotitöistään muuten kuin kodin- kallis ia epätarkoituksenmukainen laitoshoito.
22976: koneiden avulla. Yksin asuvilla liikunta- ja Invalidiliitto ry. on avustanut vammaisia tar-
22977: muilla vaikeavammaisilla ei ole mahdollisuutta peellisten kodinkoneiden hankinnoissa. Vapaa-
22978: turvautua perheenjäsenten apuun, vaan heidän ehtoista sosiaalityötä harjoittavan järjestön ta-
22979: on selviydyttävä jokapäiväisistä toiminnoistaan loudelliset voimavarat eivät kuitenkaan riitä
22980: aivan yksin. Kodinhoitoon liittyvät tehtävät edes välttämättömimmän tarpeen tyydyttämi-
22981: tuottavat erityisiä hankaluuksia myös vammai· seen, joten yhteiskunnan tuki on tarpeen.
22982: sille perheenhuoltajille. Vaikeavammainen per- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
22983: heenäiti ei suoriudu ilman kodinkoneita esim.
22984: perheen vaatehuollosta, ruuan valmistuksesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22985: eikä kodin siivoamisesta. Vaikeavammaisen ko- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 33.44
22986: tona asumisen edellytyksiin kuuluu mm. kodin- uudelle momentille 100 000 markan
22987: koneet. Lisäksi on todettu monien vammaisten määrärahan Invalidiliitto ry:lle käytettä·
22988: asuvan hyvinkin puutteellisesti varustetuissa väksi kodinkoneiden hankintaan vaikea-
22989: asunnoissa, joissa omatoimineo selviytyminen vammaisille henkilöille.
22990: vaatii suuria ponnistuksia.
22991: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
22992:
22993: Kauko Tamminen
22994: 1982 vp. 1387
22995:
22996: Raha-asia-aloite n:o 122.5
22997:
22998:
22999:
23000:
23001: Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolainojen korkojen
23002: maksun lykkäämiseen
23003:
23004:
23005: Eduskunnalle
23006:
23007: Vuokra-asuntojen tilanteen korjaamiseksi voi- deksi enintään 850 000 000 markkaan nousevan
23008: daan asuntotuotantolain muuttamisesta annetun lainamäärän osalta ja siten, että tästä aiheutuva
23009: lain nojalla ennen 1. 3. 1982 lainoitetun vuok- valtion korko- ja lyhennysmaksujen vähenemi-
23010: ratalon rakentamista, laajentamista tai peruskor- nen vuonna 1983 on yhteensä enintään
23011: jaamista varten myönnettyjen lainojen ehtoja 20 000 000 mk, josta korkoja enintään 4 milj.
23012: muuttaa vastaamaan tarkoitukseen myönnettä- mk. Vuokratalolainojen korko- ja lyhennysmak-
23013: vän lainan ehtoja. Tämä periaate oli esillä myös sujen lykkäyksiä saadaan myöntää aravavuok-
23014: viime vuoden keväällä tehdyn tulopoliittisen rien alentamiseksi siltä osin kuin ne ylittävät
23015: sopimuksen yhteydessä. Tulo- ja menoarviossa valtioneuvoston antaman tasoyleisohjeen mukai-
23016: kuitenkin todetaan, että tällaisia muutoksia ei sen tason.
23017: ole tarkoitus suorittaa v:n 1983 aikana. Vuok- Edellä oleva korkojen 4 milj. mk:n suurui-
23018: ra-asuntotilanteen korjaamisen ja vuokratason nen määrä ei riitä pitämään vuokratasoa siinä
23019: kohtuullisena pitämiseen tähtäävien pyrkimys- määrin kohtuullisena kuin on asuntopolitiikan
23020: ten vuoksi tulisi tulo- ja menoarviota muuttaa hoitamisen kannalta tarpeellista.
23021: vastaamaan sisäasiainministeriön ehdotusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23022: Asuntotuotantolain muuttamisesta annetun
23023: lain (81/82) 11 §:n ja vastaavan aiemman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23024: säännöksen nojalla ehdotetaan, että vuonna 1983 tulo- ja menoarvioon 9 000 000
23025: 1983 saataisiin myöntää asuntolainojen korko- markkaa asuntolainojen korkojen lyk-
23026: jen, lyhennysmaksujen taikka molempien suo- käämisosuuteen.
23027: rittamisesta lykkäystä enintään kahdeksi vuo-
23028: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
23029:
23030: Hannu Tapiola Seppo Tikka Mikko Rönnholm
23031: Risto Tuominen Pertti Paasio
23032: 1388 1982 vp.
23033:
23034: Raha-asia-aloite n:o 1226
23035:
23036:
23037:
23038:
23039: Tapiola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväskylän
23040: Normaalikoulun yläasteen ja lukion laajennukseen
23041:
23042:
23043: Eduskunnalle
23044:
23045: Esityksessä vuoden 1983 tulo- ja menoar- erillisiä kasvatustieteellisiä opintoja suorittavat
23046: vioksi on momentin 29.11.74 (Talonrakennuk- että koulutusohjelmaopiskelijat. Harjoittelijoi-
23047: set) kohdalla ehdotettu Jyväskylän yliopiston den määrä kaksinkertaistuu. Tämä tilanne tulee
23048: Normaalikoulun laajennus- ja korjaustyön suun- ensi kerran maaliskuussa vuonna 1983. Opetus-
23049: nittelun jatkamista varten 500 000 markkaa. harjoittelupaineen lisäksi kiirehtimistä puolta-
23050: Tarkoitukseen on aikaisemmin jo myönnetty vat nykyisen rakennuksen huono kunto, suuri
23051: 500 000 markkaa. Yliopiston alun perin tekemä tilanahtaus sekä eräiden opetustilojen ja ohjaus-
23052: oma ehdotus oli 12 miljoonaa markkaa laajen- tilojen täydellinen puuttuminen.
23053: nus- ia muutostöitä varten. Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
23054: Jyväskylän Normaalikoulun yläasteen ja lu- tamme,
23055: kion peruskorjaus- ja laajennushanke on ollut
23056: vireillä samanaikaisesti aineenopettajien koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23057: tuksen uudistamisen kanssa. Tarkoitus oli, että 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23058: uudet tilat ja luokkasarjailtaan kasvanut koulu 29.11.74 ehdotetun jatkosuunnittelu-
23059: olisi käytössä siinä vaiheessa, kun koulutus- määrärahan sijasta 12 000 000 markkaa
23060: ohielmaopiskelijat tulevat opetusharjoitteluun. Jyväskylän Normaalikoulun yläasteen ja
23061: Tällöinhän alkaa n. 10 vuoden siirtymäkausi, lukion laajennus- ja muutostöitä varten.
23062: jolloin harjoittelussa ovat samanaikaisesti sekä
23063: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
23064:
23065: Hannu Tapiola Mauri Pekkarinen Matti Jaatinen
23066: Inger Hirvelä Väinö Rautiainen Paavo Vesterinen
23067: Helena Pesola Juhani Surakka
23068: 1982 vp. 1389
23069:
23070: Raha-asia-aloite n:o 1227
23071:
23072:
23073:
23074:
23075: Tapiola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokerho-
23076: jen valtionapuun
23077:
23078:
23079: Eduskunnalle
23080:
23081: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- lisäystä edellisvuoteen verrattuna. Lisäys aiheu-
23082: delle 1983 esitetään momentin 29.57.55 ala- tuu paitsi kustannustason noususta myös uusien
23083: momentille 5 valtionapua opintokerhoja varten opintokeskusten perustamisesta. Kun opinto-
23084: 6 000 000 markkaa. kerhojen määrä on koko maassa jatkuvasti nous·
23085: Hyväksyessään opintokeskuslain vuonna su t, ei vuodelle 19 83 vara tulla määrärahalla ole
23086: 1975 eduskunta piti keskeisenä tavoitteenaan mitään mahdollisuutta paasta eduskunnan
23087: sitä, että opintokerhot saadaan asteittain talou- vuonna 1975 asettamaan tavoitteeseen.
23088: dellisesti mahdollisimman pian samaan asemaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23089: kansalais- ja työväenopistojen opintopiirien
23090: kanssa. Tästä tavoitteesta on jääty vuosi vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23091: delta yhä kauemmaksi. Vuoden 1983 tulo- ja 1983 tulo- ja menoarvioon momentin
23092: menoarvioesityksessä opintokerhojen valtion- 29.57.55 alamomentille 5 lisäyksenä
23093: apuun on varattu 6 000 000 miljoonaa mark- 5 250 000 markkaa valtionapuna opin-
23094: kaa, mikä merkitsee vain 300 000 markan tokerhoja varten.
23095: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23096:
23097: Hannu Tapiola Pertti Hietala Matti Luttinen
23098: Mikko Rönnholm Tarja Halonen Pentti Lahti-Nuuttila
23099: Jouko Tuovinen Lea Savolainen Aimo Ajo
23100: Juhani Vähäkangas Arvo Salo Liisa Jaakonsaari
23101: Helvi Niskanen Mauri Pekkarinen Seppo Tikka
23102: Hannele Pokka Saara-Maria Paakkinen Kaj Bärlund
23103: Anna-Liisa Piipari Sakari Knuuttila Markus Aaltonen
23104: Reino Breilin Maija Rajantie
23105: 1390 1982 vp.
23106:
23107: Raha-asia-aloite n:o 1228
23108:
23109:
23110:
23111:
23112: Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten yhteiskunta-
23113: takuukokeilun laajentamiseen Keski-Suomen lääniin
23114:
23115:
23116: Eduskunnalle
23117:
23118: Työvoimaministeriön johdolla toteutettava ja Viitasaari. Kun kokeilun kannalta olisi ilmei-
23119: nuorten yhteiskuntatakuukokeilu käynnistyi ke- sen tarkoituksenmukaista kohdistaa se yhtenäi-
23120: väällä 1981. Kokeilun tavoitteena on selvittää, siin työssäkäyntialueisiin, sopisi Keski-Suomesta
23121: millä keinoin yhteiskunta voi turvata alle 25- tällaisiksi kohdealueiksi Suolahden-Äänekos-
23122: vuotiaille nuorille koulutus- tai työpaikan. Hal- ken ja Jyväskylän työssäkäyntialueet.
23123: lituksen tulo- ja menoarvioesityksessä kokeilu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23124: aikaa on ehdotettu jatkettavaksi vuoden 1983
23125: loppuun. Kokeilu on käynnissä yhteensä 29 että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
23126: kunnassa. 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
23127: Keski-Suomen läänin alueella ei ole yhtään 34.50.28 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
23128: kokeilukuntaa. Eräät keskisuomalaiset kunnat käytettäväksi nuorten yhteiskuntatakuu-
23129: ovat kuitenkin ilmaisseet työvoimaministeriölle kokeilun laa;entamiseen niin, että kokei-
23130: myönteisen kiinnostuksensa kokeilua kohtaan lua voitaisiin suorittaa myös Keski-Suo-
23131: ja valmiuden käydä asiasta jatkoneuvotteluja. men läänin alueella siihen halukkaissa
23132: Näitä kuntia ovat Jyväskylä, Keuruu, Suolahti kunnissa.
23133: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23134:
23135: Hannu Tapiola Sakari Knuuttila
23136: 1982 vp. 1391
23137:
23138: Raha-asia-aloite n:o 1229
23139:
23140:
23141:
23142:
23143: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lammin Porraskosken
23144: kalanviljelylaitoksen rakentamiseen
23145:
23146:
23147: Eduskunnalle
23148:
23149: Kalanviljelyn tarpeen on yleisesti todettu laa- istutuksista, on tähdellistä mahdollisimman
23150: jentuneen. Lisääntyvät velvoitteet kalavesien pikaisesti ryhtyä rakentamaan kalanviljelylai-
23151: hoidossa ja kalakannan säilyttämisessä vaativat tosta Lammin Porraskoskelle.
23152: entistä enemmän kalanviljelyn tehostamista. Lammilla sijaitseva Helsingin yliopiston bio-
23153: Alueellinen tasapaino edellyttää tarpeeksi suu- loginen tutkimusasema sekä Lammin Evoila
23154: ren kalanviljely-yksikön luomista Etelä-Suo- toimivat riista- ja kalatalouden tutkimusasema
23155: meen. antavat hyvän pohjan kalanviljelytoiminnan
23156: Kalataloutemme edistäminen edellyttää, että aikaansaamiselle sekä jatkuvalle edistymiselle.
23157: kalanviljelylaitokset saatetaan sekä määrällisesti Niin ikään voidaan todeta, että Porraskosken
23158: että toiminnallisesti mahdollisimman tehok- kalanviljelylaitoksen käynnistäminen anta1s1
23159: kaalle tasolle. Lammin Porraskoskella on suo- mahdollisuuden ryhtyä kehittämään myös kala-
23160: ritettu jo pitkään toimenpiteitä ja tutkimuksia taloudellisen opetuksen aikaansaamista Lam-
23161: uuden kalanviljely-yksikön perustamisesta. Nä- mille.
23162: mä tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23163: että Lammin Porraskoski on eteläisen Suomen taen,
23164: viimeisiä kalanviljelyyn sopivia ja käyviä paik-
23165: koja. Selvityksissä on mm. todettu, että alue että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23166: sopii hyvin lohenkasvatukseen sekä yleensä 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
23167: keskuskalanviljelylaitoksen paikaksi. Koska markkaa Lammin Porraskoskett kalan-
23168: maallamme on myös velvoitteita Itämeren lohen viljelylaitoksen rakentamista varten.
23169: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23170:
23171: Hannu Tenhiälä Eino Grönholm Matti Luttinen
23172: Matti Maijala Jouko Skinnari Lea Savolainen
23173: 1392 1982 vp.
23174:
23175: Raha-asia-aloite n:o 1230
23176:
23177:
23178:
23179:
23180: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kapsuon tien rakenta-
23181: miseksi Asikkalassa
23182:
23183:
23184: Eduskunnalle
23185:
23186: Asikkalassa on niin kutsuttu Kapsuon tie, kulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus edel-
23187: joka yhdistää kuntakeskukseen Vääksyn ja lyttävät pikaisia toimenpiteitä tien parantami-
23188: Kalkkisten taajaman. Tämä tieyhteys on kunnol- seksi. Tiesuunnitelman laatimiseksi nykyisiä tar-
23189: taan ja rakenteeltaan äärettömän huonossa kun- peita silmällä pitäen olisi välittömästi ryhdyt-
23190: nossa. Sen lisäksi, että Kalkkisten alueen asuk- tävä tien rakennustöihin.
23191: kaille tämä tieyhteys on elintärkeä, asuu tien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23192: varrella useita kymmeniä talouksia, jotka päi- nioittaen,
23193: vittäin käyttävät Kapsuon tietä.
23194: Kopsuon tien liikenne vilkastuu erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23195: kesäkausina johtuen runsaasta kesäloma-asutuk- 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
23196: sesta, jota tien välittömässä läheisyydessä on. markkaa tienrakennustöiden aloittami-
23197: Tiellä tapahtuva moottoriliikenne sekä jalan- seksi Kapsuon tiellä Asikkalassa.
23198: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23199:
23200: Hannu Tenhiälä Matti Maijala
23201: 1982 vp. 1393
23202:
23203: Raha-asia-aloite n:o 1231
23204:
23205:
23206:
23207:
23208: Tenhiälä vm.: Määrärahan osoittamisesta tienrakennustöiden
23209: aloittamiseen Lopen ja Vihtijärven välillä Lopella
23210:
23211:
23212: Eduskunnalle
23213:
23214: Tämän päivän vähimmäistaso edellyttää, että vasten on oikeutettua, että pitäjän keskustaa-
23215: maanteiden liikenteellinen taso täyttää turvalli- jamaan johtavan tien tulee olla liikenteellisesti
23216: seen liikenteeseen vaadittavat edellytykset. Tie- kaikin puolin kunnossa.
23217: yhteys Loppi-Läyliäinen-Vihtijärvi eli maan- Tien öljysorapäällystys on tehty 1960-luvun
23218: tie n:o 130 ei liikenteellisesti vastaa tämän alussa ja se on erittäin heikossa kunnossa ja lii-
23219: päivän vaatimuksia. Tien kunto ja suuntaus kenneturvallisuutta haittaava. Nykyinen tie mä-
23220: eivät ole tällaiselle tielle asetettujen vaatimus- kineen ja mutkineen ei täytä liikenneturvalli-
23221: ten mukaisia. Lopelta etelään Helsinkiin sun- suudelle asetettuja vaatimuksia. Jalankulkijoi-
23222: tautuva liikenne tapahtuu suuressa määrin tätä den ja pyöräilijöiden turvallisuus tällaisella
23223: maantietä pitkin, ja mikäli tien kunto olisi tiellä on erittäin uhattu. Tien rakentamisen
23224: nykyistä parempi, voisi kysymyksessä oleva tie aloittaminen vaatii pikaisia toimenpiteitä.
23225: vähentää myös liikennettä 3-tiellä, joka on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23226: todettu ylikuormitetuksi mm. Riihimäen ja Hel- nioittavasti,
23227: singin välillä.
23228: Liikenne Lopen ja Läyliäisten välillä on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23229: pitkälle yli 1 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
23230: joista vähintään neljänneksen on todettu olleen markkaa rakennustöiden aloittamiseksi
23231: raskaita ajoneuvoja. Läyliäinen on yksi Lopen tiellä Lopen ja Vihtijärven välillä Lopen
23232: kolmesta päätaajamasta ja jo tätäkin seikkaa kunnassa.
23233: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23234:
23235: Hannu Tenhiälä Matti Maijala
23236:
23237:
23238:
23239:
23240: 175 088200412K
23241: 1394 1982 vp.
23242:
23243: Raha-asia-aloite n:o 1232
23244:
23245:
23246:
23247:
23248: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Harvialan koulukodin suoja-
23249: työpaikkarakennuksen rakentamiseen
23250:
23251:
23252: Eduskunnalle
23253:
23254: Harvialan koulukoti Janakkalassa on tarkoi- Suoritetun selvityksen mukaan suojatyöpai-
23255: tettu itsenäistymisvaiheessa oleville koulukoti- kalle löytyy lähistöltä useampia erilaisia artik-
23256: oppilaille, jotka eivät niinkään enää ole varsinai- keleita. Harvialan koulukodin johtokunta on jo
23257: sen hoidon tarpeessa, mutta jotka kuitenkin pitkään pitänyt tarpeellisena tällaisen raken-
23258: vielä tarvitsevat itsenäistymisen tukea, työhar- nuksen rakentamista. Rakennuksen kokonais-
23259: joittelua ja ammatillista kuntoutusta. Toimin- kustannusarvio on tällä hetkellä 800 000 mk,
23260: nan pääperiaatteena on ollut ammatillisen kun- josta vuoden 198.3 tulo- ja menoarvioon tulisi
23261: toutuksen ja työpaikkojen hankkiminen laitok- ottaa 200 000 mk.
23262: sen ulkopuolelta. Kaikkien huollettavien osalta Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
23263: t&mä ei kuitenkaan onnistu - varsinkaan ai- taen,
23264: kana, jolloin nuorisotyöttömyys on korkealla.
23265: Tästä johtuen osa oppilaista on jäänyt ilman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23266: ammatillista kuntoutusta ja työharjoittelua. Suo- 1983 tulo- ;a menoarvioon 200 000
23267: ritetun selvityksen perusteella ei myöskään markkaa Harvialan koulukodin suojatyö-
23268: lähistöltä ole saatavilla tarvittavia suojatyö- paikkarakennuksen rakentamisen aloitta-
23269: paikkoja ja näin ollen pienen suojatyöpaikka- miseksi.
23270: rakennuksen rakentaminen laitoksen omalle
23271: alueelle on tarpeellinen.
23272: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1982
23273:
23274: Hannu Tenhiälä
23275: 1982 vp. 1395
23276:
23277: Raha-asia-aloite n:o 1233
23278:
23279:
23280: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lääninvankilan rakennustöiden
23281: aloittamiseksi Tervolassa
23282:
23283: Eduskunnalle
23284:
23285: Oikeusministeriön työryhmä on esittänyt syk- paikkojen lisääminen on välttämätöntä. Sen
23286: syllä 1978 neljän uuden lääninvankilan raken- lisäksi, että Tervolan kunta kuuluu valtioneu-
23287: tamista. Yksi uusista lääninvankiloista tulisi voston päätöksellä kehitysalueiden !-vyöhyk-
23288: Lapin lääniin. Lapin lääniin rakennettava lää- keen lisätukialueeseen, tarvitaan Tervolan kun-
23289: ninvankila helpottaisi nykyisin koko Pohjois- nan elinkeinoelämän voimistamiseksi ja työpaik-
23290: Suomea palvelevan Oulun lääninvankilan tilan- kojen luomiseksi myös muita valtiovallan toi-
23291: ahtautta, johon myös valtiontilintarkastajat menpiteitä. Tällaisena Lapin lääniä tasapuoli-
23292: ovat kiinnittäneet huomiota. Valtiontilintar- sesti kehittävänä toimenpiteenä tulisi kyseeseen
23293: kastajien mukaan Oulun lääninvankilan käyttö Lapin lääninvankilan sijoittaminen Tervolan
23294: on ollut ajoittain jopa yli 100-prosenttista. kuntaan.
23295: Aivan viime aikoina Oulun lääninvankilan Perusteluina Lapin lääninvankilan sijoittami-
23296: vankiluku on ollut jopa yli 100, kun vanki- seksi Tervolaan voidaan esittää
23297: paikkoja on ainoastaan 96. - liikeoteeiliset tekijät
23298: Oikeusministeriön työryhmän mukaan läänin- Hyvistä liikenneyhteyksistä voidaan mainita
23299: vankiloita sijoitettaessa on perusteltua ottaa Tervolan kautta kulkeva Kemijoen länsipuoli-
23300: huomioon liikeoteeiliset tekijät ja väestön pai- neo valtatie n:o 4 ja Kemijoen itäpuolineo
23301: nopistealueet, koska tutkiotavankien säilyttämi- maantie. Lisäksi Tervolalla on hyvät rautatie-
23302: nen edellyttää yhteyksiä tuomioistuimiin ja liikenneyhteydet ja kunnassa sijaitsee yksityinen
23303: muihin viranomaisiin. pienlentokenttä.
23304: Edellä mainituista syistä ja koska laitosten - sijainti Lapin läänin väestön painopiste-
23305: hajasijoittamisella on lisäksi huomattava alue- alueella
23306: poliittinen merkitys niiden työllistäessä paikka- Tervola sijaitsee Lapin läänin väestöllisessä
23307: kuntalaisia, on painavat ja perustellut syyt si- painopisteessä ja huomattava osa Lapin väes-
23308: joittaa Lapin lääninvankila Tervolan kuntaan. töstä asuu kohtuullisella etäisyydellä Tervo-
23309: Tervola on ollut voimakas maatalouspitäjä. lasta.
23310: Maa- ja metsätalouden työllistävän merkityksen - lyhyet etäisyydet tuomioistuinpaikkakun-
23311: vähentyessä ei ole voitu luoda muissa elinkei- nille, joista Lapissa merkittävimmät ovat Rova-
23312: noissa riittävästi työpaikkoja, joten seurauksena niemi, Tornio ja Kemi
23313: on ollut voimakas tappiollinen väestön muutto- - sijainnista johtuen vangeilla mahdollisuus
23314: liike ja suuri työttömyys. Runsaan kymmenen yhteydenpitoon omaisiin, työpaikkoihin ja koti-
23315: vuoden aikana Tervolan väkiluku on pienenty- paikkakunnan sosiaali- ja muihin viranomaisiin
23316: nyt kolmanneksella henkikirjoitetun väkiluvun - yläaste ja useat keskiasteen oppilaitok-
23317: ollessa 1. 1. 1979 4 850 henkilöä. Viime vuo- set tarjoavat lääninvankilan henkilökunnalle
23318: sien aikana Tervolan kunta on kuulunut Lapin koulutusmahdollisuuksia
23319: vaikeimpiin työttömyyskuntiin. Vuonna 1979 - terveysaseman avohoito- ja sairasosastojen
23320: työttömyysaste kunnassa oli keskimäärin palvelut.
23321: 19,3 %, mikä merkitsee sitä, että talvikuukau- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23322: sina työttömänä oli yli 20 % työikäisestä väes-
23323: töstä. Vastaavana ajanjaksona koko läänin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23324: läänin maalaiskuntien työttömyys oli huomatta- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23325: vasti pienempi. markkaa lääninvankilan rakennustöiden
23326: Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työ- aloittamiseen Tervolan kunnassa.
23327: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
23328:
23329: Esko-Juhani Tennilä
23330: 1396 1982 vp.
23331:
23332: Raha•asia·aloite n:o 1234
23333:
23334:
23335:
23336:
23337: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen rakentami-
23338: seen Lappiin
23339:
23340:
23341: Eduskunnalle
23342:
23343: Vuokra-asunnoista on myös Lapissa huutava ongelmia ja samalla helpotettaisiin Lapin lää-
23344: puute. Kun jokin kunta asettaa haettavaksi nin hyvin vaikeata työttömyystilannetta. Siksi
23345: vuokra-asuntoja, hakijoita on usein monikym- ehdotankin,
23346: menkertainen määrä asuntoihin verrattuna.
23347: Vuokra-asuntotuotannon lisääminen on siis että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23348: välttämätöntä. Tämä koskee kaikkia Lapin lää- 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
23349: nin taajamia, mutta myös maaseutua. Osoitta- markkaa 600 vuokra-asunnon rakentami-
23350: malla varoja vuokra-asuntotuotannon lisäämi- seksi Lapin lääniin.
23351: seen helpotettaisiin pienituloisimpien asumis-
23352: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23353:
23354: Esko-Juhani Tennilä
23355: 1982 "P· 1397
23356:
23357: Raha-asia-aloite n:o 1235
23358:
23359:
23360:
23361:
23362: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
23363: päivärahan korottamiseksi
23364:
23365:
23366: Eduskunnalle
23367:
23368: Varusmies joutuu käyttämään palveluaika- vasta lokakuussa 1983, on siis kertakaikkiaan
23369: naan omia tai omaistensa varoja useita tuhansia riittämätön. Siksi ehdotammekin,
23370: markkoja päivärahojen pienuuden vuoksi. Suo-
23371: malaisen varusmiehen päivärahan alhaisuus pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23372: jastuu myös pohjoismaisessa vertailussa, sillä 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
23373: Ruotsissa päiväraha oli jo vuonna 1980 12,70 markkaa varusmiesten päivärahan korot-
23374: -14,70 mk ja Norjassa 16 mk. tamiseksi 3 markalla vuoden 1983 alus-
23375: Varusmiesten päivärahaan esitetty vain yh- ta lukien.
23376: den markan korotus, joka sekin toteutettaisiin
23377: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23378:
23379: Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa
23380: 1398 1982 vp.
23381:
23382: Raha-asia-aloite n:o 1236
23383:
23384:
23385:
23386:
23387: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Tornion uimahallin raken-
23388: nustöiden aloittamiseen
23389:
23390:
23391: Ed u s kun n a 11 e
23392:
23393: Tornialaiset joutuvat käyttämään Haaparan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23394: nan uimahallia, sillä Torniossa ei omaa uima- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23395: hallia ole. Vaikka matka Haaparantaan ei pitkä markkaa Tornion uimahallin rakennus~
23396: olekaan, monet seikat puoltavat oman uimahal- töiden aloittamiseen.
23397: lin rakentamista. Tämän vuoksi ehdotan,
23398: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
23399:
23400: Esko-Juhani Tennilä
23401: 1982 vp. 1399
23402:
23403: Raha-asia-aloite n:o 1237
23404:
23405:
23406:
23407:
23408: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajat-
23409: telijain Liiton avustukseen
23410:
23411:
23412: Eduskunnalle
23413:
23414: Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan on huolehtinut järjestötyöstä ja johtanut
23415: YK-sopimuksen 18. artiklan mukaan kaikilla uskontojen historian ja siveysopin oppikirjatyö-
23416: tulee olla ajatuksen, omantunnon ja uskonnon ryhmää. Oppikirjatyöryhmä on jo tuottanut
23417: vapaus. Myös Suomen eduskunta on hyväk- kirjat peruskoulun yläasteelle, ja kaksi oppi-
23418: synyt tämän sopimuksen. Kuitenkin evankelis- kirjaa on jo käytössä. Työtä olisi kuitenkin voi~
23419: luterilaisella kirkolla on suomalaisessa yhteis- tava jatkaa, jotta myös peruskoulun ala-asteelle
23420: kunnassa edelleen etuoikeutettu asema. Tästä voitaisiin tuottaa uskonnottornia tyydyttävät
23421: on usein käytännöllisenä seurauksena se, että uskontojen historian ja siveysopin oppikirjat.
23422: eri uskontokuntiin kuuluvia ja uskonnottornia Lisäksi liitto tarvitsisi rahaa oppikirjojen paina.
23423: ei kohdella tasavertaisesti. tukseen.
23424: Vapaa-ajattelijain Liitto r .y. on ainoa suoma- Intialainen kansanedustaja Chenupati Vidya
23425: lainen uskonnottomien etujärjestö. Paitsi että ja hänen veljensä Lavanam ovat ehdottaneet
23426: se valvoo uskonnottomien oikeusturvaa se huo- kansainvälisen uskonnottomien kokouksen jär-
23427: lehtii monista uskonnottornia koskevista yhteis-' . jestämistä Suomessa. Kokoushanke on saanut
23428: kunnallisista tehtävistä. Liiton jäsenjärjestöt tukea sekä Neuvostoliiton että Yhdysvaltain
23429: omistavat mm. hautausmaita ja huolehtivat vastaaviita järjestöiltä. Myös tämän kokouksen
23430: muistakin jäsentensä elämään liittyvistä tapah- järjestämiseen liitto tarvitsisi ylimääräistä yh-
23431: tumista. teiskunnan tukea.
23432: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä Vapaa- Liiton Helsingin toimisto on ahdas, ja se ei
23433: ajattelijain Liitolle on ehdotettu vain 75 000 täytä edes työsuojelunormeja. Liiton olisi vuok-
23434: markan avustusta. Kun liitto on kuluvana rattava tai hankittava suurempi toimistohuo-
23435: vuonna saanut valtionapuja n. 190 000 mark- neisto.
23436: kaa, järjestö joutuisi supistamaan toimintaansa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23437: jos sen määrärahaa ei vuoden 1983 valtion tulo- nioittavasti,
23438: ja menoarvion eduskuntakäsittelyn aikana koro-
23439: teta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23440: Kuluvana vuonna liitolla on ollut kokopäivä- 1983 tulo- ja menoarvioon avustuksena
23441: toimineo toimistonhoitaja, jonka tehtävänä on Vapaa-ajattelijain Liitolle 250 000 mark-
23442: ollut käytännön asioiden hoitaminen. Lisäksi kaa.
23443: liitolla on ollut päätoiminen pääsihteeri, joka
23444: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23445:
23446: Esko-Juhani Tennilä Anna-Liisa Jokinen Mikko Ekorre
23447: 1400 1982 vp.
23448:
23449: Raha-asia-aloite n:o 1238
23450:
23451:
23452:
23453:
23454: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lohiportaiden rakentamiseen
23455: Kemijokeen
23456:
23457:
23458: Eduskunnalle
23459:
23460: Kemijoki olisi voitu säilyttää lohijokena voi- Asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei
23461: malaitoksista huolimatta rakentamalla lohipor- ole vieläkään myöhäistä ryhtyä toimenpiteisiin
23462: taita. Esimerkkiä olisi voitu ottaa vaikkapa Kemijoen palauttamiseksi lohijoeksi. Tämä edel-
23463: Murmanskin alueelta, jossa Ala-Tuloman voi- lyttää istutustoimia, mutta myös lohiportaiden
23464: malaitoksen yhteyteen rakennettu lohiportaikko rakentamista. Siksi ehdotankin,
23465: on toiminut hyvin vuodesta 1937 lähtien. Ke-
23466: mijokea rakentaneet yhtiöt olivat kuitenkin ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23467: luttomia turvaamaan lohen nousun ja niin arvo- 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
23468: kas kala hävitettiin. markkaa lohiportaiden rakentamiseksi
23469: Kemijokeen.
23470: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23471:
23472: Esko-Juhani Tennilä
23473: 1982 v'p. 1401
23474:
23475: Raha-.asia-aloitte n:o 1239
23476:
23477:
23478:
23479:
23480: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ivalon-Nellimin maantien
23481: petosparannustöiden aloittamiseen
23482:
23483:
23484: Eduskunnalle
23485:
23486: Ivalosta Nellimiin johtava tie on erittäin hei- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23487: kossa kunnossa. Kuitenkin tietä käytetään hyvin
23488: paljon. Normaalin henkilöautoliikenteen lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23489: tiellä liikkuu runsaasti raskaassa lastissa olevia 1983 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
23490: tukkiautoja. Tien heikko kunto rasittaa autoja markkaa 1valon-Nellimin tien perus-
23491: ja aiheuttaa myös vaaratilanteita. parannustöidetz aloittamiseen.
23492: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
23493:
23494: Esko-Juhani Tennilä
23495:
23496:
23497:
23498:
23499: 176 088200412K
23500: 1402 1982 vp.
23501:
23502: Raha-asia-aloite n:o 1240
23503:
23504:
23505:
23506:
23507: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta uuden sillan rakentamiseksi
23508: Kemijoen yli Rovaniemellä
23509:
23510:
23511: Eduskunnalle
23512:
23513: Rovaniemen kaupungista Ounasvaaran puo- Tilanne on ·kuitenkin niin sietämätön, että
23514: lelle, Ounasrinteelle ja Ranuan tielle suuntau- uutta siltaa on ryhdyttävä rakentamaan kiireel-
23515: tuva liikenne ruuhkautuu jatkuvasti aamuisin lisesti. Siksi ehdotan,
23516: ja töiden päätyttyä Ounaskoskeri sillalle. Uuden
23517: sillan rakentamisesta Kemijoen yli ·onkin pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23518: jon puhuttu, mutta tiettävästi rakentamisen 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23519: aloittaminen on virallisissa suunnitelmissa ajoi- markkaa uuden sillan rakentamiseksi
23520: tettu vasta vuosikymmenen loppupuolelle. Kemijoen yli Rovaniemen kaupungissa.
23521: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
23522:
23523: Esko-Juhani Tennilä
23524: 1982 vp. 1403
23525:
23526: Raha-asia-aloite n:o 1241
23527:
23528:
23529:
23530:
23531: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ajoksen sataman kehittämi-
23532: seen Kemissä
23533:
23534:
23535: Eduskunhalle
23536:
23537: Kemin kaupunki on joutunut omalla kus- Kustannukset olisivat noin 20 miljoonan mar-
23538: tannuksellaan kehittämään Ajoksen satamaa, kan luokkaa.
23539: joka palvelee Lapin suuria vientiä harjoittavia Sataman kehittäminen palvelisi erityisesti
23540: yhtiöitä. Viimeisin suurempi investointi on edellä mainittuja yhtiöitä. Niistä Veitsiluoto
23541: viitisen vuotta sitten hankittu satamajäänmur- Oy ja Outokumpu Oy ovat kokonaan valtion
23542: taja. omistamia ja Kemi-yhtiönkin osakekannasta
23543: Kaupungille sataman pito aiheutltaa jatku~ valtio omistaa puolet. Ottaen huomioon tämän
23544: vasti tappioita. Viime vuosina tappiot ovat sekä Kemin kaupungin taloudelliset vaikeudet
23545: olleet 1,5-2,5 miljoonaa markkaa vuosittain. on uudet investoinnit rahoitet,tava valtion toi-
23546: Sataman tappiot ovat luonnollisesti lisänneet mesta. Kemin kaupungille uusia rasituksia e1
23547: Kemin kaupungin muutoinkin suuria ttaloudel- saa sysätä.
23548: lisia vaikeuksia. Edellä olevan perusteella ehdotan,
23549: Kemin, ,kaupunki •on, yhdessä ,satamaa käyttä-
23550: vien teollisuuslaitosten (Kemi Oy, Veitsiluoto että Eduskunta, ottaisi valtion vuoden
23551: Oy, Outokumpu Oy) kanssa tehnyt suunnitel- 1983 tulo- ja menoarvioon J 000 000
23552: man saJtaman edelleen kehittämiseksi. Suunni- markkaa Kemin Ajoksen sataman kehit-
23553: telman ensimmäinen vaihe olisi syvälaiturin ja tämiseen.
23554: siihen liittyvän lastiterminaalin rakentaminen.
23555: Helsingissä 1 päi~äna lokakuuta 1982
23556:
23557: Esko-Juhani Tennilä
23558: 1404 1982 vp.
23559:
23560: Raha-asia-aloite n:o 1242
23561:
23562:
23563:
23564:
23565: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemi Oy:n osakepää-
23566: oman korottamiseen
23567:
23568:
23569: Eduskunnalle
23570:
23571: Kemi Oy joutui muutama vuosi si:tten niin tävä liikkeelle ja tehtävä omalta osaltaan paa-
23572: suuriin vaikeuksiin, että uhkaamassa oli jopa tös paperikoneen osalta ja korotettava Kemi
23573: konkurssi ja siten työpaikkojen menettäminen. Oy:n osakepääomaa 50 miljoonalla markalla.
23574: Tämän estämiseksi joukkoliikkeen voimakkaan Mikäli Metsäliitto kieltäytyy vastaavista pää-
23575: toiminnan myötä yhtiön tervehdyttämiseksi so- töksistä, yhtiön osakekanta on siirrettävä ko-
23576: vittiin joukosta ratkaisuja, joilla tilannetta pa• konaisuudessaan valtion omistukseen yhtiön ke-
23577: rannettaisiin. hityksen ja siten työpaikkojen turvaamiseksi.
23578: Kemi Oy:n vaikeuksien perussyynä on ollut Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
23579: ja on matala jalostusaste. Niinpä osakkaiden
23580: kesken onkin sovittu jalostusasteen nostami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23581: sesta rakellltamalla paperikone. Päätökset asiaSita 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
23582: ovat hyvin selkeät, mutta toimeenpano on vii- markkaa Kemi Oy:n osakepääoman ko-
23583: västynyt. Epämääräinen tila jatkuu edelleenkin. rottamiseen paperikoneen hankkimiseksi.
23584: Kemi· Oy:n osakkeista valtio omistaa puolet
23585: ja MetsäliiJtto puolet. Val!tiovallan onkin Iähdet-
23586: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
23587:
23588: Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa
23589: 1982 vp. 1405
23590:
23591: Raha-asia-aloite n:o 1243
23592:
23593:
23594:
23595:
23596: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Sokiin kaivoksen avaa-
23597: miseen
23598:
23599:
23600: Eduskunnalle
23601:
23602: Sokiin fosfaattiesiintymää on tutkittu jo pi- Sokiin malmi sisältää fosfaatin ohella myös
23603: temmän aikaa, mutta lopullinen päätös sen hyö- eräitä tärkeitä ja harvinaisia metalleja ( rau-
23604: dyntämisestä viipyy. Esiintymän käytltöönotolla taa, uraania, thoriumia, niobia, tantaalia, zir-
23605: olisi monia erittäin merkittäviä seurauksia. koniumia) , jotka ovat tärkeitä komponentteja
23606: Rautaruukki Oy:n käynnistämä koerikastustoi- mm. erikoismetalliseoksissa ja joiden merkitys
23607: minta Sokiissa on kuitenkin lopetettu. tieteellis-teknisen kehityksen myötä kasvaa.
23608: Sokli on suuri (noin 115 miljoonaa tonnia) Neuvostoliitto on jo osallistunut suurella
23609: ja rikas fosfaattiesiinJtymä Lapissa. Se on noin panoksella Sokiin malmiesiintymän !tUtkimiseen
23610: neljä kertaa Siilinjärven jo menestyksellisesti sekä rikastuskokeisiin. Suomen ja Neuvostolii-
23611: hyödynnettävää malmia rikkaampaa, joten ri- ton pitkän ajanjakson taloudellisessa yhteistyö-
23612: kastustekniset ongelmat lienevät jopa vähäi- ohjelmassa mainitaan fosforimineraalirikastamo
23613: semmät. Sokii on nurkkaus pitkälle Neuvoslto- mahdollisena Suomen alueella toteutettavana
23614: liiton puolelle ulottuvasta valtavasta malmi- yhteisenä rakennuskohteena. Neuvostoliiton ul-
23615: esiintymäalueesta, johon kuuluu esimerkiksi komaankauppaministeri Nikolai Patolitshev on
23616: tunnettu Hiipinän kaivos. julkisuudessa kertonut Neuvostoliiton olevan
23617: Kemiran Siilinjärven kaivos tuottaa laajen- kiinnoSitunut laajan lannoitekaupan kehittämi-
23618: nettuna noin 500 000 tonnia rikastetta vuodes- sestä Suomen kanssa, jolloin Suomen viennin
23619: sa. Suomen vuotuinen tarve on noin 600 000 pohjana olisivat Suomen omat fosfaattiraaka-
23620: tonnia. Suomen fosfaattivajaus tuodaan nykyi- ainelähteet.
23621: sin suurimmaksi osaksi Länsi-Afrikasta. On en- Yksi mahdollisuus Sokiin tuotteiden kuljetta-
23622: nustettu fosfaattiraaka-aineen hinnan lähivuosi- miseen lienee rautatien rakentaminen Neuvos-
23623: na nousevan. Suomen fosfaattiomavaraisuus pu- toliittoon, jossa lähin rautatieasema on Kovdo-
23624: dottaisi tuontilaskuamme nykyisen hintatason rissa 40 kilometrin päässä Sokiista; liittyihän
23625: mukaan noin 150 miljoonaa markkaa vuodessa. Kostamus-hankkeeseenkin rajan yli rakennettu
23626: Sokiin vaikutus Lapin työllisyydelle olisi tär- rautatie.
23627: keä. Se työllistäisi väliutömästi pysyvästi aina- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23628: kin 200 työntekijää. Lisäksi on otettava huo-
23629: mioon rakennusvaiheen työvoima, kuljetuksissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23630: tarvit!tava työvoima sekä lannoiteteollisuudessa 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
23631: mahdollisesti syntyvät uudet työpaikat. Tuotan- markkaa Soklin kaivoksen avaamiseksi.
23632: non aloittaminen Sokiissa antaisi sysäyksen
23633: Koillis-Lapin taloudelliselle kehitykselle.
23634: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
23635:
23636: Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa
23637: 1406 1982 vp.
23638:
23639: Raha-asia-aloite n:o 1244
23640:
23641:
23642:
23643:
23644: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen työttömyyspäi-
23645: värahaan sen maksamiseksi jokaiselta viikonpäivältä
23646:
23647:
23648: Eduskunnalle
23649:
23650: Työttömien toimeentulo on vaikeutunut en- saa päivärahaa lauantaiLta eikä suununtailta eikä
23651: tisestään työttömyyspäivärahojen reaaliarvon pu- myöskään juhlapyhiltä, hänen asemansa on täs-
23652: toamisen vuoksi. Päivärahojen reaalitaso on täkin syystä hyvin vaikea. Joka päivä on syötä-
23653: pudonnut useita kymmeniä prose111tteja viime va, mutta pientäkään päivärahaa ei työttömälle
23654: vuosien aikana. Yksinäistenkin henkilöiden on joka päivältä makseta. Epäkohta on aivan selvä.
23655: hyvin vaikeata tulla päivärahalla toimeen per- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23656: heellisistä työttömistä puhumattakaan.
23657: Työttömyysturvan parantaminen onkin vält- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23658: tämätöntä. Päivärahoja tulee korottaa välittö- 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
23659: mästi vähintäänkin 20 markalla. Tämän lisäksi markkaa ylimääräiseksi työttömyyspäivä-
23660: päivärahaa on ruvettava maksamaan työttömäl- rahaksi sen maksamiseksi jokaiselta vii-
23661: le jokaiselta päivältä viikossa. Nyt päivärahaa konpäivältä.
23662: maksetaan vain ns. työpäiviltä. Kun työtön ei
23663: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
23664:
23665: Esko-Juhani Tennilä
23666: 1982 Vp. .1407
23667:
23668: Rah~asi!lraloite n:o 1245
23669:
23670:
23671:
23672:
23673: Tikka: Määrärahan osoittamisesta Imatran seudun erityisalue-
23674: kuntien elinkeinotoiminnan edistämiseen
23675:
23676:
23677: Eduskunn~lle
23678:
23679: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesi- tarpeellista. T aantuvien teollisuuspaikkakuntien
23680: tyksessä esitetään sisäasiainministeriön hal- ongelmat pystytään ratkaisemaan ainoastaan
23681: linnonalan kohdalla valtionavustuksena eri- tämäntyyppisen toiminnan avulla ja esimerkiksi
23682: tyisaluekuntien elinkeinotoiminnan edistä- Imatralla valmiutta tämäntyyppiseen toimintaan
23683: miseen kaikkiaan 5 miljoonaa markkaa. on huomattavasti enemmän kuin tämä määrä-
23684: Tämän määrärahan tarkoitus olisi edistää eri- raha antaisi toteuttamismahdollisuuksia.
23685: tyisaluekuntien elinkeinotoimintojen kehittämis- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23686: tä tarpeellisten tuukimusten ja selvitysten teke-
23687: misen avulla sekä kokeilutoimintojen ja neu- että Eduskunta ottaisi valtion vuode11
23688: vontatyön toteuttaminen. 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
23689: Esitetty määräraha on pienempi kuin kulu- 26.97.36 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
23690: van vuoden toisessa lisämenoarviossa esitetty. Imatran seudun erityisaluekuntien elin-
23691: Kymen läänissä näitä erillisalueita on useita ja keinotoiminnan edistämiseen.
23692: siitä syystä tämän määrärahan korottaminen on
23693: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23694:
23695: Seppo Tikka
23696: 1408 1982 vp.
23697:
23698: Raha-asia-alo~te n:o 1246
23699:
23700:
23701:
23702:
23703: Tikka: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 6 korjaamiseen
23704: Imatran pohjoispuolella
23705:
23706:
23707: Eduskunnalle
23708:
23709: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesi- koilla ja tämä hidastaa itäisen Suomen lliken-
23710: tyksessä on varattu ainoastaan 5,5 miljoonaa nöintiä huomattavasti.
23711: markkaa Imatralta pohjoiseen suuntau- TVL:n Kymen piirillä on mahdollisuudet
23712: tuvan valtatien n:o 6 perusparannustyö- tien nopeampaan uudistamiseen, koska mm.
23713: hön. Tämä summa käytettäisiin ainoas- tien suunnittelu voidaan antaa uikopuolisille
23714: taan Parikkalan keskustan alueen paran- konsulttiyhtiöille.
23715: nustyöhön. Edellä olevan perusteella ehdotan,
23716: Kuutostien parantaminen Imatralta pohjoi-
23717: seen on asia, jota jo usean vuoden ajan on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23718: vaadittu alueen asukkaiden, teollisuuden ja 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23719: muitten tienkäyttäjien toimesta. Tien huono 10 000 000 markkaa 1matralta pohjoi-
23720: kunto aiheuttaa sen, että 80 kilometrin no- seen suuntautuvan valtatien n:o 6
23721: peusrajoitus on voimassa hyvin pitkillä mat- suunnittelua ja peruskorjausta varten.
23722: Helsingis·sä 29 päivänä syyskuuta 1982
23723:
23724: Seppo Tikka
23725: 1982 vp. 1409
23726:
23727: Raha-asia-aJ.oite n:o 1247
23728:
23729:
23730:
23731:
23732: Tikka: Määrärahan osoittamisesta Imatran katsastusaseman ra-
23733: kentamiseen
23734:
23735:
23736: Eduskunnalle
23737:
23738: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesi- nut alueen katsastuskonttotria varten ja tarve
23739: tyksessä on varattu hieman yli 22 miljoonaa omien tilojen rakentamiseen on muutenkin
23740: markkaa katsastusasemien suunnittelua ja ra- ilmeinen, koska nykyisellä asemalla ei ole mm.
23741: kentamista varten. Itäisen Suomen katsastus- koeajoradan rakentamismahdollisuutta.
23742: asemia rakentamisluettelossa ei ole juuri yhtään Edellä olevan perusteella ehdotan,
23743: vaikka tarvetta valtion omien rakennusten ra-
23744: kentamiseen mm. Kymen läänissä on paljon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23745: Nämä määrärahat sisältävät myös kiinteän 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23746: laitteiston ja mm. koeratojen aiheuttamat kus- 2 000 000 markkaa Imatran katsastus-
23747: tannukset. aseman suunnittelua ja rakentamista
23748: Imatran kaupunki on jo vuosia sitten Varan- varten.
23749: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23750:
23751: Seppo Tikka
23752:
23753:
23754:
23755:
23756: 177 088200412K
23757: 1410 1982 vp.
23758:
23759: Raha-as1a-ruoite n:o 1248
23760:
23761:
23762:
23763:
23764: Tikka: Määrärahan osoittamisesta kauppa- ja teollisuusministe-
23765: riön erityisaluetoimiston perustamiseen Imatralle
23766:
23767:
23768: Eduskunnalle
23769:
23770: On ilmeistä, että ns. erityisaluekuntien laina- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23771: avustusten käsittely vaatii pian oman KTM:n
23772: aluetoimistonsa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23773: Suurin osa näistä anomuksista tulee tätä ny- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23774: kyä Imatran alueelta ja siitä syystä uuden toi- 1 000 000 markan määrärahan kauppa-
23775: miston perustaminen Imatralle olisi onnistunut ja teollisuusministeriön erityisaluetoimis··
23776: ratkaisu. Imatran kaupunki on omalta osaltaan ton perustamiseksi Imatralle.
23777: valmis luovuttamaan tälle toimistolle joko tar-
23778: peelliset tilat tai maa-alueen.
23779: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
23780:
23781: Seppo Tikka
23782: 1982 vp. 1411
23783:
23784: Raha-asia-aloite n:o 1249
23785:
23786:
23787:
23788:
23789: Tikka: Määrärahan osoittamisesta Imatran kehitysyhtiön valtion-
23790: avustukseen
23791:
23792:
23793: Eduskunnalle
23794:
23795: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesi- suuspaikkakunnista Imatran tilanne on yksi
23796: tyksessä esitetään kaikkiaan 2,5 miljoonaa pahimmista ja siitä syystä Imatran kehitysyh-
23797: markkaa valtionavustusta Kehitysaluerahastolle tiön avustamisen tulisi ehdottomasti olla bud-
23798: kehitysyhtiöiden perustamista varten. Tästä jetissa mukana.
23799: määrärahasta aiotaan myöntää avustuksia Kai- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23800: nuun kehitysyhtiön ja Lapin kehitysyhtiön pe-
23801: rustamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23802: Tämän avustuksen yhteydessä on kokonaan 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23803: jätetty pois mm. Imatran kehitysyhtiön avus- 32.49.44 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
23804: taminen, vaikka sekä poliittisella että virka- Imatran kehitysyhtiön valtionavustusta
23805: miestasolla tämänsuuntaisia lupauksia onkin varten.
23806: annettu varsin runsaasti. Taantuvista teolli-
23807: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
23808:
23809: Seppo Tikka
23810: 1412 1982 vp.
23811:
23812: Raha-asia-aloite n:o 1250
23813:
23814:
23815:
23816:
23817: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta kahdenvälisenä lahjamuo-
23818: toisena kehitysapuna Angolalle, Etiopialle, Zimbabwelle, Mo-
23819: sambikille ja Nicaragualie
23820:
23821:
23822: Eduskunnalle
23823:
23824: Arvioitaessa niitä maita, joihin lahjamuotoista Edellä olevan perusteella ehdotan,
23825: kehitysapua kohdistetaan, on otettava huomioon
23826: seuraavaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23827: Angolan tilanne on edelleen vaikea Etelä- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23828: Afrikan suorittaman tuhoisan hyökkäyksen jäl- 24.30.67 kahdenväliseen lahjamuotoi-
23829: keen. Etiopiassa on vaikea ruokatilanne. Myös seen kehitysapuun lisäyksenä 30 000 000
23830: Nicaraguassa ruokatilanne on vaikea, ja esimer- markkaa Angolalle, 20 000 000 mark-
23831: kiksi hallituksen tärkeätä mutta kallista luku- kaa Etiopialle, 20 000 000 markkaa
23832: taitokampanjaa olisi tuettava. Zimbabwen ja Zimbabwelle, 20 000 000 markkaa Mo-
23833: Mosambikin itsenäistä, riippumatonta kehitystä sambikille ja 30 000 000 markkaa Nica-
23834: on myös tuettava. ragualle.
23835: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23836:
23837: Seppo Toiviainen
23838: 1982 vp. 1413
23839:
23840: Raha-asia-aloite n:o 1251
23841:
23842:
23843:
23844:
23845: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Afrikan Kan-
23846: salliskongressille (ANC) ja Lounais-Afrikan kansan järjes-
23847: tölle (SWAPO)
23848:
23849:
23850: E d u s ku n n a 11 e
23851:
23852: Tilanne eteläisessä Afrikassa on edelleen kär- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23853: kevä. Tämä edellyttää kansallisten vapautus- den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
23854: liikkeiden tukemista alueella. mentille 24.30.69 5 000 000 markkaa
23855: Edellä olevan perusteella ehdotan, Afrikan Kansalliskongressille ( ANC) ja
23856: 5 000 000 markkaa Lounais-Afrikan
23857: kansan järjestölle (SWAPO) annetta-
23858: vaan tukeen.
23859: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23860:
23861: Seppo Toiviainen
23862: 1414 1982 vp.
23863:
23864: Raha-asia-aloite n:o 1252
23865:
23866:
23867:
23868:
23869: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen apuun
23870: Vietnamille, Kamputsealle, Angolalle, Etiopialie ja Salvado-
23871: rille
23872:
23873:
23874: Eduskunnalle
23875:
23876: Useat kehitysmaat ovat viime vuosina kyen- avustuksiin tähdätyt humanitaarisen avun mää-
23877: neet luomaan pohjan alikehittyneisyytensä voit- rärahat olleet nHn pienet, ettei maalla:n:ne
23878: tamiselle kukistamalla imperialismin tukeman ole ollut mahdollisuutta reagoida kehitysyhteis-
23879: diktatuurihallinnon ja valitsemalla imperialisti- työpoliittisten periaatteittensa mukaisesti suurta
23880: sesta riippuvuussuhteesta vapaan yhteiskunnalli- inhimillistä kärsimystä aiheuttaviin tapauksiin
23881: sen kehitystien. Kamppailu kohti poliittista ja kuin nimellisesti. Sen sijaan kehitysyhteistyö-
23882: taloudellista itsenäisyyttä on kuitenkin kohdan- määrärahoista on jopa rahoitettu kohteita, jotka
23883: nut valtavia ongelmia kansallisten diktatuurien ovat osasyvllisiä edistyksellisen kehitystien va-
23884: ja kansainvälisen imperialismin taholta. Esi- linneiden maiden ongelmiin. Tällainen on esim.
23885: merkkPiä on runsaasti: Somozan verinen dikta- Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, jota kehi-
23886: tuuri Nicaraguassa, hyökkäykset Vietnamia vas- tysmaat perustellusti syyttävät uuskolonialisti-
23887: taan, Kamputsean ongelmat, eräiden kansain- sen alistussuhteen vahvistamisesta.
23888: välisten rahoituslaitosten kiristyspolitiikka jne. Edellä olevan perusteella ehdotan,
23889: Nämä aiheuttavat kehitysmaissa suuria huma-
23890: nitaarisia ongelmia silloinkin, kun edistykselli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23891: sen vhteiskunnallisen kehityksen perusta on sel- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
23892: vä. Polttavimpia ongelmia ovat elintarvikehuol- 24.30.69 20 000 000 markkaa Vietna·
23893: lon ja muiden perustarpeiden tyydyttämisen min, 20 000 000 markkaa Kamputsean,
23894: edellytysten luominen. Tällaisten ongelmien 20 000 000 markkaa Angolan ja
23895: poistaminen on perusedellytyksiä kansallisen 10 000 000 markkaa Etiopian tukemi-
23896: jälleenrakennustyön käynnistämiselle. seksi sekä 10 000 000 markkaa Salva-
23897: Suomen kehitysyhteistyössä ovat kiireellisiin dorin pakolaisten tukemiseksi.
23898: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23899:
23900: Seppo Toiviainen
23901: 1982 vp. 1415
23902:
23903: R.aha-asia-aloirte n:o 1253
23904:
23905:
23906:
23907:
23908: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta teattereiden kiertuetukeen
23909:
23910:
23911: Eduskunnalle
23912:
23913: Vuodesta 1980 lähtien on valtio myöntänyt den. Teatteriryhmissä työntekijöitä on yhteensä
23914: teatteriryhmille kiertuetukea. Sen avulla on 97, kun taas alueteattereilla 214 henkeä. Teat-
23915: ollut tarkoitus auttaa liikkuvien ammattiteat- teriryhmillä oli yhteensä 1 397 esitystä, joissa
23916: tereiden valtakunnallista kiertuetoimintaa. 270 990 katsojaa, ja alueteattereilla 1 099 esi-
23917: Näin onkin tapahtunut niiltä osin, että kier- tystä, joissa 200 361 katsojaa.
23918: tuetuesta on saatu korvatuksi teattereiden Teatteriryhmien osalta kaksi kolmannesta toi-
23919: aiemmin tilaajilta veloittamat kustannukset, minnasta tapahtuu oman kotikunnan ulkopuo-
23920: päivärahat, matkakulut ja majoituskulut. Se on lella, samoin kaksi kolmannesta kohdistuu ni-
23921: saattanut teatterin tilaajat eri puolilla maata menomaan lapsille ja nuorille.
23922: entistä tasavertaisempaan asemaan, teattereiden On ensisijaisesti valtion tehtävä saattaa teat-
23923: veloittama esityshinta on kaikkialla ollut sama. teriryhmien kiertuetoiminnan edellytykset asian-
23924: Kuitenkaan valtion kiertuetuki ei varsinaisesti mukaiselle ammattiteatteritoiminnalle kuulu-
23925: paranna teatterin toimintaedellytyksiä, sillä tuki valle tasolle.
23926: kohdistuu näin yksinomaan yleisölle, eikä siitä Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1982
23927: vielä korvata teatterille itselleen aiheutuvia on "Teatteriryhmien kiertuetukeen ja laitehan-
23928: kiertuekustannuksia. Liikkuvat ammattiteatte- kintoihin" 725 000 mk:n määräraha.
23929: rit joutuvat muuhun ammattiteatterikenttään Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä
23930: verrattuna rahoittamaan kohtuuttoman suuren ehdotetaan momentille varattavaksi 800 000
23931: osan toiminnastaan esitystuloilla. Tämä kohdis- mk. Lisäys on kuluvaan vuoteen verrattuna
23932: tuu paineina esitvshintoihin ja erityisesti teat- 10,34%.
23933: terin työntekijöiden työmäärään ja toimeentu- Määräraha on teatteriryhmien kiertuetyön
23934: loon. Liikkuvien ammattiteattereiden valtion- tarpeisiin nähden ilmiselvästi alimitoitettu eikä
23935: avustusta tulisi kohottaa niin, että niiden työn- takaa edes nykyistä vajavaista subventiotasoa
23936: tekijät voidaan saattaa tasavertaiseen asemaan kiertue-esitysten yleisölle.
23937: muihin kiertuetyötä tekevien ammattiteatterei- Teattereiden laitehankintaan tulisi myöntää
23938: den työntekijöihin nähden. varat momentilta "Teattereiden teknisiä laitteita
23939: Toimintaedellytysten erilaisuus korostuu seu- ja perushankintoja varten" ja kehittää teatterei-
23940: raavassa Suomen teatterijärjestöjen keskusliiton den kiertuetyön mahdollisuuksia, ennen kuin
23941: vuosikertomuksesta koetussa vertailussa. liikkuvat ammattiteatterit joutuvat lopettamaan
23942: Liikkuvien ammattiteattereiden valtionavus- kiertuetyönsä tai peräti toimintansa kokonaan.
23943: tus oli yhteensä 2 810 000 mk (tilastossa 8 Edellä olevan perusteella ehdotan,
23944: kpl), alueteattereiden valtionavustus oli
23945: 8 000 000 mk (tilastossa 5 kpl). V altionavus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23946: tus esitystä kohden oli teattteriryhmillä 2 011 den 1983 tulo- ;a menoarvioon mo-
23947: mk ja alueteattereilla 7 279 mk laskettuna kai- mentille 29.90.52 lisäyksenä 800 000
23948: kista esityksistä. Valtionavustus katsojaa koh- markkaa samalla muuttaen käyttösuun-
23949: den oli teatteriryhmillä 10 mk ja alueteatte- nitelman nimikkeen "Teatteriryhmien
23950: reilla 39,93 mk. Kotikunnan avustus teatteri- kiertuetukeen ;a laitehankintoihin" ta-
23951: ryhmillä oli 1 090 mk esitvstä kohden ja alue- kaisin muotoon "Teatteriryhmien kier-
23952: teattereilla 9 846 mk. Valtion kiertuetuki teat- tue tuki".
23953: teriryhmille merkitsi 293,41 mk esitystä koh-
23954: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23955:
23956: Seppo Toiviainen
23957: 1416 1982 vp.
23958:
23959: Raha-asia-aloite n:o 1254
23960:
23961:
23962:
23963:
23964: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Helsingin
23965: kaupungille vanhusten asuin- ja palvelutalojen rakentamiseen
23966:
23967:
23968: Eduskunnalle
23969:
23970: Helsingin kaupungissa on suuri puute van- Jonot vanhusten asuintaloihin ja vanhusten-
23971: huksille tarkoitetuista asunnoista ja palveluista. huoltolaitoksiin ovat jatkuvasti pitkät. Suuret
23972: Vanhusten asuintaloissa ja vanhustenhuoltolai- luvutkaan eivät anna oikeata kuvaa tilanteen
23973: toksissa on yksityisetkin laitokset mukaan lu- kurjuudesta, sillä osa vanhuksista hakee asun-
23974: kien paikkoja vain vähän yli 8 000 vanhukselle. toa asunnonjakotoimiston kautta, osa ei heik-
23975: Kotonaan asuvia yli 50 000 eläkeläistä palvele- kokuntoisuutensa vuoksi pysty edes hakeutu-
23976: vat lähinnä Kontulan ja Töölön vanhustenhuol- maan jonoon.
23977: tokeskukset sekä Riistavuoren ja Suursuon Edellä olevan perusteella ehdotan,
23978: vanhainkotien yhteydessä olevat palvelupisteet.
23979: Kun myös kotiavustajien määrä on täysin riit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23980: tämätön, joutuvat kotona asuvat vanhukset itse 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23981: huolehtimaan ruuasta, siivouksesta jne. Monien markkaa avustuksena Helsingin kau-
23982: kohdalla tilannetta vaikeuttavat vielä huonot pungille vanhusten asuin- ja palvelutalo-
23983: asunto-olot. jen rakentamista varten.
23984: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
23985:
23986: Seppo Toiviainen
23987: 1982 vp. 1417
23988:
23989: Rahar-asia-aloite n:o 1255
23990:
23991:
23992:
23993:
23994: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta ns. Suomenselkä-alueen
23995: kehittämiseen
23996:
23997:
23998: Ed1Hkunnalle
23999:
24000: Suomenselän kehittämistyötä on tehty toimi- Isojoen, Kauhajoen, Evijärven, Lappajärven,
24001: kunta- ja työryhmätyöskentelynä muutaman Vimpelin, Kortesjärven, Kuortaneen, Soinin,
24002: vuoden ajan. Kehittämistyössä ovat luonnon- Lehtimäen, Alajärven ja Ähtärin kunnat. Li-
24003: maantieteelliset tekijät olleet määräävänä teki- säksi ainakin Ylistaro kuuluu kehittyneisyys-
24004: jänä, kun Suomenselän alueen rajoja on mää- edellytyksiltään samaan luokkaan.
24005: ritelty. Sittemmin onkin kyetty erilaisin keinoin vai-
24006: Suomenselkä-toimikunta esitti toissa keväänä kuttamaan myönteisesti Suomenselkä-kuntien
24007: valtioneuvostolle, että kun kehittämistoimenpi- kehittämiseen esim. ottamalla huomioon kun-
24008: teitä Suomenselällä sovelletaan, tarkoitetaan tien kehittyneisyyserot asuntotuotantomäärära-
24009: kohdealueella lähinnä luonnonmaantieteellistä hojen jaossa.
24010: Suomenselkää, mutta myös sellaisia tähän aluee- Mainitut kunnat kärsivät kuitenkin edelleen
24011: seen välittömästi liittyviä kuntia, joiden olot, mm. raskaasta työttömyydestä ja ovat monin
24012: kehittämistarve ja kehittämismahdollisuudet eri tavoin kehittymisedellytyksiltään heikossa
24013: ovat rinnastettavissa luonnonmaantieteellisen asemassa. Sen vuoksi tuntuu yllättävältä, että
24014: Suomenselän heikosti kehittyneisiin kuntiin. valtioneuvoston taholta on ilmoitettu Suomen-
24015: Lähes saman sisältöisen aluejakoehdotuksen selkä-projektin lopettamisesta lähiaikoina. Kun
24016: teki myös valtioneuvoston periaatepäätöstä projektin valmistelutyöhön on uhrattu runsaa~ti
24017: asiasta valmistellut työryhmä toissa vuoden aikaa ja varoja mm. valtion keskushallinnossa,
24018: loppukeväällä. ei ilmoitus tunnu myöskään hallinnollisesti eikä
24019: Valtioneuvosto päätyi kuitenkin 10. 7. 1980 taloudellisesti perustellulta.
24020: Suomenselkää koskevassa periaatepäätöksessään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24021: esittämään verraten yksiselitteistä tukitoimen- taen,
24022: piteiden kohdentamisaluetta, kuitenkin siten,
24023: että eri hallinnonaloilla pyritään toteuttamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24024: toimenpiteet alueen kuntien ongelmien vaikeus- 1983 tulo- ja menoarvioon momentil!e
24025: aste huomioon ottaen. 23.02.20 500 000 markkaa ns. Suomen-
24026: Suomenselkä-projektiin kuuluvat Etelä-Poh- selkäalueen kehittämiseen liittyvään tut-
24027: janmaalta Jalasjärven, Peräseinäjoen, Karijoen, kimus- ja kehittämistoimintaan.
24028:
24029:
24030:
24031:
24032: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24033:
24034: Juhani Tuomaala
24035:
24036:
24037:
24038:
24039: l78 088200412K.
24040: 1418 1982 vp.
24041:
24042: Raha-asia-aloite n:o 1256
24043:
24044:
24045:
24046:
24047: Tuomaala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
24048: asuntoloiden omapääomaosuuteen
24049:
24050:
24051: Eduskunnalle
24052:
24053: Opiskelijoiden taloudellinen tilanne on vii- tiöille voimakasta vuokrien korotuspainetta,
24054: meisen kymmenen vuoden aikana vaikeutunut joka koskettaa taloudellisesti jokaista opiskelija-
24055: tuntuvasti. Tämä näkyy muun muassa siinä, että asunnossa asuvaa. Sen vuoksi tämän hetken
24056: opintotuen reaalinen arvo on tänä aikana oleel- tärkeimmäksi opiskelijan taloudellisen aseman
24057: lisesti laskenut. parantamiskeinoksi voidaan opintotuen korotta-
24058: Opintotuen huomattavan korotustarpeen li- misen ohella katsoa juuri opiskelija-asuntojen
24059: säksi vakavana ongelmana ovat myös opiskelija- vuokratason alentaminen tai ainakin vuokrien
24060: asumiseen liittyvät asiat. Koska opiskelijoiden jyrkän nostamisen estäminen.
24061: on yhä vaikeampi saada vapailta markkinoilta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24062: asuntoja, tulee uusien opiskelija-asuntojen yhä nioittaen,
24063: laajamittaisempi rakentaminen voimistumaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24064: Tämä merkitsee sitä, että tulevaisuudessa to- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
24065: dennäköisesti lähes kaikki opiskelijat asuvat 26.12.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
24066: opiskelija-asunnossa. valtionavustuksena opiskelija-asuntojen
24067: Uusien asuntoloiden rakentaminen puolestaan omapääomaosuuteen opiskelijoiden asu-
24068: merkitsee tällä hetkellä opiskelija-asuntosää- miskustannusten alentamiseksi.
24069:
24070: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
24071:
24072: Juhani Tuomaala Mauri Pekkarinen
24073: 1982 vp. 1419
24074:
24075: Raha-asia-aloite n:o 1257
24076:
24077:
24078:
24079:
24080: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta turkistarhauksen kehittä-
24081: mistoimikunnan perustamiseen
24082:
24083:
24084: Eduskunnalle
24085:
24086: Turkistarhauksen merkitys maamme talou- syytä vastedeskin huolellisesti valvoa, etteivät
24087: dessa on jatkuvasti kasvanut. Tänä vuonna suo- turkistarhauksen ulkopuolisten pääomasijoitta-
24088: malaisten tarhaturkisten viennin arvo nousee jien ns. teollisuustarhat pääse aiheuttamaan
24089: jo 1,2 miljardiin markkaan, noin kolmannek- perhetarhaukselle ( esim. sen rehuhuollolle) tar-
24090: seen esim. selluloosan viennistä. Suomi tuottaa peettomia vaikeuksia.
24091: jo 70 % koko maailman ketunnahkatuotoksesta Myös neuvonta-, koulutus-, tutkimus- ja tuo-
24092: ja 20% minkinnahkatuotoksesta. Maamme tar- tekehitysasioissa on monia ongelmia. Niitä ei
24093: haturkiksista 85 % tuotetaan Vaasan läänissä ole omiaan helpottamaan esim. se, että valtion
24094: ja maamme yli 5 500 turkistarhas,ta 5 000 si- tämän vuoden budjetissa on turkistarhauksen
24095: jaitsee Vaasan läänin alueella. tukemiseen varattu vain 350 000 mk ja turkis-
24096: Turkistarhauselinkeino työllistää suoranai- eläintutkimukseen 450 000 mk. Edellä mai-
24097: sesti jo 20 000 henkeä. Tällä hetkellä suoma- nittu määräraha on vain runsas kymmenesosa
24098: lainen tutkiselinkeino valmistautuu uuteen mer- siitä, mitä valtio panostaa muiden vastaavien
24099: kittävään haasteeseen, kun turkishuutokauppo- elinkeinojen kehittämiseen.
24100: jen pito siirretään Tanskasta Suomeen (Van- Turkistarhaajien eläkeasia on niin ikään edel-
24101: taan Fur Centeriin) 1983. leen hoitamatta, vaikka asiaa tutkineen toimi-
24102: Turkistarhauselinkeinon asema tuli suhteessa kunnan ehdotukset lienevät jo valmiina.
24103: muihin elinkeinoihin aiempaa tasapuolisem-
24104: maksi, kun myös sen piirissä toteutettiin suh- Turkistarhauksen rehun käyttöön liittyy
24105: dannevarausjärjestelmä. Kun elinkeino on erit- useita ongelmia. Niistä päällimmäisenä voidaan
24106: täin suhdanneherkkä, voidaan tuloksen tasaa- pitää sitä, että turkiseläinrehun kotimaisuusaste
24107: misen mahdollisuutta pitkällä aikavälillä pitää on vain hieman yli 50 %, joten ulkomaisille
24108: varsin tärkeänä. raaka-aineen toimittajille menevät maksut ovat
24109: Turkiselinkeinolla on kuitenkin myös monia jopa 25 % ulkomaille myytävien nahkojen ko-
24110: ongelmia. Pienten tarhaajien taholta on jatku- konaisarvosta.
24111: vasti tunnettu pelkoa ns. teollisuusmaisen tar- Maamme turkistarhaajat olisivat kiinnOS!t'U-
24112: hauksen mahdollisen hallitsemattoman kasvun neita lisäämään rehujen kotimaisuusastetta siir-
24113: vuoksi. Pelkoa on tunnettu varsinkin rehuhuol- tymällä kotimaisen kvarkin eli juustomassan
24114: lon toimivuuden kannalta. käyttöön. Kvarkilla on todettu olevan suo-
24115: Asiaa tilastollisesti tarkastellen pelko on kui- tuisa vaikutus turkiseläinten kasvuun sekä tur-
24116: ·tenkin ainakin tällä hetkellä osittain aihee- kin laatuun ja väriin. Lähinnä kvarkin korkei-
24117: tonta. Vuosina 1977-81 näet alle 1 000 nahan den valmistuskustannusten vuoksi ei toistai-
24118: tarhoissa tuotannon kasvu oli 55,1 %-61,9% seksi ole päästy sen laajamittaiseen käyttöön.
24119: vuodessa, kun se 3 001-10 000 nahan tar- Ottaen huomioon turkistarhauksen huomat-
24120: hoissa oli 8,7 %-13,4% ja yli 10 000 nahan tava taloudellinen ja työllistävä vaikutus olisi
24121: tarhoissa 2,3 %-12,8 %. Tuntuva poikkeus tarpeen kiireellisesti perustaa turkistarhauselin-
24122: oli tarhausvuosi 1976-77, jolloin kasvu alle keinon ja valtion yhteinen turkistarhauksen
24123: 1 000 nahan tarhoissa oli 79,2 % ja yli kehittämistoimikunta, jonka tehtävänä olisi seu-
24124: 10 000 nahan tarhoissa 37,7 %. rata kiinteästi alan kehitykseen liittyviä ongel-
24125: Sitä vastoin, kun otetaan huomioon tarhauk- mia ja tehdä niiden ratkaisemiseen tähtääviä
24126: sen merkitys nimenomaan perhetarhoissa, on parannusehdotuksia.
24127: 1420 Raha-asia-aloite n:o 1257
24128:
24129:
24130: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30.99.09 100 000 markkaa turkhtar-
24131: taen, hauselinkeinon ja valtion yhteisen tur-
24132: kistarhauksen kehittämistoimikunnan
24133: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden perustamiseksi.
24134: 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
24135: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24136:
24137: Juhani Tuomaala
24138: 1982 vp. 1421
24139:
24140: Raha-asia-aloite n:o 1258
24141:
24142:
24143:
24144:
24145: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta Rengonharjun lentokentän
24146: kehittämiseen
24147:
24148:
24149: Eduskunnalle
24150:
24151: Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan lentokent· seen on sen turvin kenttä kyetty jo päällystä-
24152: täpalvelut ovat edelleen hyvin puutteelliset. mään kuluneena kesänä, mikä oleellisesti lisää
24153: Varsinkin Seinäjoen talousalueen tarpeet ovat Rengonharjun lentokentän mahdollisuuksia
24154: tässä suhteessa jääneet hoitamatta alueen kaup- pienkoneilla tapahtuvan reittiliikenteen avaami-
24155: pakamarin, maakuntaliiton ja monien muiden seen. Kentän pidentäminen, laitteiden hankinta
24156: yhteisöjen vuosia kestäneistä ponnisteluista huo- ja muut kehittämistoimet vaativat kuitenkin
24157: limatta. vielä runsaasti varoja.
24158: Rengonharjun lentokenttäsäätiön kunnat, var- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
24159: sinkin Ilmajoen kunta, ovat käyttäneet huomat- taen,
24160: tavia varoja Rengonharjulle rakennetun lento-
24161: kentän kehittämiseen, jonka tarkoitus on pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24162: vella koko suomenkielistä Etelä-Pohjanmaata, 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
24163: lähinnä Seinäjoen talousaluetta. 31.47.41 500 000 markkaa Rengonhar-
24164: Rengonharjun kentän saatua vast'ikään jun lentokentän kehittämiseksi reittilii-
24165: 200 000 markan määrärahan kentän parantami- kenteeseen sopivaksi.
24166: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24167:
24168: Juhani Tuomaala
24169: 1422 1982 vp.
24170:
24171: Raha-asiat-aJ.oilte n:o 1259
24172:
24173:
24174:
24175:
24176: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta kotiapulaisen palkan vä-
24177: hennysoikeutta verotukses·sa koskevaan selvitykseen
24178:
24179:
24180: Eduskunnalle
24181:
24182: Maassamme on viimeaikaisessa keskustelussa aiheutuu keskituloisille perheille. Kolmilapsi-
24183: alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota sille perheille on lapsettoman avioparin elin-
24184: perhepolitiikkaan ja erityisesti lapsiperheisiin taso lähes saavuttamattomissa.
24185: liittyviin ongelmiin. Syynä tähän on varsinkin Tutkimuksessa puhutaan myös käsitteestä
24186: se, että väestönkasvu Suomessa lienee kaikkein "köyhyysloukku". Sillä tarkoitetaan verotuksen
24187: alhaisinta tasoa ainakin Yhdistyneiden Kansa- ja tulosidonnaisten tulonsiirtojen yhdessä ai-
24188: kuntien jäsenvaltioiden joukossa. heuttamaa tilannetta, jossa bruttotulojen nou-
24189: Suomessa on perhekustannusten tasausta har- su ei tuota perheelle käytettävissä olevien tu-
24190: joitettu monin eri keinoin. Ehkä oleellisimmat lojen lisäystä. Lisäksi voidaan yhtenä konkreet-
24191: tasausmuodot ovat seuraavat: lapsiperheiden tisena esimerkkinä todeta, että yksinhuoltajalle
24192: veronhuojennukset, lapsilisät, äitiysrahat, ela- voi tuhannen markan tulonlisäyksestä jäädä kä-
24193: tustuet, asumistuet, asunnon hankintatuet ja teen vain kolme markkaa. Kaksinhuoltajaper-
24194: päivähoitopalveluihin liittyvät tukijärjestelmät. heissä puolestaan 1 500 markan tuloero saat-
24195: Lisäksi on muitakin samansuuntaisia etuuksia taa tuoda vain kahdeksan markan eron käy-
24196: kuten KELAn maksamat lasten hoitotuet, äi- tettävissä oleviin tuloihin.
24197: tiysavustukset ja kunnalliset kodinhoitoavut Kaikkein tärkein johtopäätös sanotussa tut-
24198: sekä lasten ilmainen hammashoito, alennetut kimuksessa on se, että varsinaisia väliinputoa-
24199: liikennemaksut jne. jia ovat monilapsiset, keskituloiset perheet.
24200: Hiljattain puheena olevia ongelmia on var-
24201: sin seikkaperäisesti tutkinut sosiaalihallituksen Valitettavaa on, ettei kyseessä oleva työryh-
24202: asettama tutkimusryhmä ns. latuma-projektin mä selvittänyt kovinkaan perusteellisesti veron•
24203: loppuraportissa. Sanotun selvityksen johtopää- huojennusten eikä -tasausten merkitystä lapsi-
24204: töksiä ovat muun muassa seuraavankaltaiset perheiden ongelmien ratkaisussa.
24205: päätelmät: Vaikka yleisenä periaatteena onkin hyväksytr
24206: Useampilapsisten pieni- ja keskituloisten per- tävää, että lapsiperheiden tukemisessa yhä laa-
24207: heiden elintaso on usein toisiinsa verrattuna jemmin olisi siirryttävä ns. suoriin tulonsiir-
24208: samaa tasoa. Tukimuotojen tulosidonnaisuudes- toihin, lienee kuitenkin syytä yhä vakavammin
24209: ta johtuen tuen määrä alenee nopeasti jopa harkita myös verotukseen liittyvien uudistus-
24210: niin, että ilman yksityiseen päivähoitoon siir- ten toteuttamista. Tätä näkemystä puoltavat
24211: tymistäkin perheen bruttotulojen noususta voi mm. seuraavat seikat:
24212: olla seurauksena käytettävissä olevien tulojen Niiden hallinnollinen yksinkertaisuus; se, et-
24213: pieneneminen. Samoin suuri- ja keskituloisten tei tarvita monimutkaista ja joskus epäjohdon.-
24214: päivähoitomenot ovat usein suuremmat kuin mukaista tarveharkintaa; niiden toteuttamisen
24215: saatu tuki. nopeus ja selkeys.
24216: Tulojen kasvusta ei ole hyötyä monilapsi- Yksi tällaisista veronhuojennuskeinoista voi-
24217: sille yksinhuoltajille eikä myöskään pienituloi- si olla kotiapulaisten ja vastaavien palkan
24218: sille yksilapsisille yksinhuoltajille. Ja edelleen: verovähennysoikeus. Se vaikuttaisi nopeasti mo-
24219: pieni- ja keskituloisten nuorten lapsiperheiden nien perheenäitien mahdollisuuksiin jäädä hoi-
24220: elintaso on hyvinkin usein sama kuin kansan- tamaan lapsia kotona, mikä useimmissa tapauk-
24221: eläkeläisten. sissa itse lapsen kannalta on paras hoitovaihto-
24222: Lapsiluvun kasvaessa myös tuloerot voimis- ehto. Samalla uudistus toisi mukanaan runsaasti
24223: tuvat. Kaikkein suurin lovi perheenlisäyksestä uusia työtilaisuuksia varsinkin nuoremmille
24224: Raha-asia-aloite n:o 1259 1423
24225:
24226: naispuolisille työnhakijoille, joita koskee vaka- aikaan ratkaisevia parannuksia muun muassa
24227: vasti nuorisotyöttömyys. edellä esitettyjen syiden perusteella.
24228: Uudistus olisi kuitenkin toteutettava harki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24229: ten, sillä eräissä tapauksissa - mm. opiskelija- taen,
24230: perheiden ja eräiden viljelijäperheiden kannalta
24231: - se voisi 'tuoda ilman riittävän valikoivaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24232: toteutusta myös joitakin sosiaalista eriarvoa 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
24233: lisääviä tekijöitä. Sen vuoksi asia olisi kiireelli- 33.30.22 300 000 markkaa kotiapulais-
24234: sesti ja perusteellisesti selvitettävä. ten ja vastaavien palkkojen verovähen-
24235: Kaiken kaikkiaan perhekustannusten tasauk- nysoikeutta koskevan selvitystyön to-
24236: sessa ja lapsiperheiden tukemisessa kuten per- teuttamiseen.
24237: hepolitiikassa yleensäkin on välttämätöntä saada
24238: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24239:
24240: Juhani Tuomaala
24241: 1424 1982 vp.
24242:
24243: Raha-asia-aloite n:o 1260
24244:
24245:
24246:
24247:
24248: Tuominen vm.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion
24249: asuntolainojen myöntämiseksi perheen lapsiluvusta riippu-
24250: matta
24251:
24252:
24253: Eduskunnalle
24254:
24255: Tulo- ja menoarvioesityksen mukaan on v. netta, jotka ovat tehneet suunnitelmansa nykyi-
24256: 1983 tarkoitus myöntää valtion asuntolainaa sen käytännön pohjalta. Tämän vuoksi on tulo-
24257: hankintahinnasta 55 tai 60 % vain niille per- ja menoarvioesityksestä poistettava lainojen
24258: heille, joissa on vähintään kolme lasta. Tämä leikkausta koskeva esitys.
24259: muutos ei perustu mihinkään selvityksiin. Täl- Edellä olevan penisteella ehdotamme,
24260: laista muutosta nykyiseen järjestelmään ei voida
24261: pitää asuntopoliittisesti eikä perhepoliittisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24262: penisteltuna. Muutos vaikeattaisi merkittävästi 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
24263: monien pienituloisten lapsiperheidenkin asun- 26.12.83 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
24264: nonhankintamahdollisuuksia ja olisi siten sa- valtion asuntolainoihin siten, että voitai-
24265: malla omiaan ohjaamaan tukea parempituloisten siin toteuttaa edellä mainittu 55 tai
24266: suuntaan. Se vaikeuttaisi myös sellaisten asun- 60 %:n lainoitus kaikille valtion asun·
24267: nonhankkijoiden ja omakotitalorakentajien tilan- tolainaa saaville.
24268: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24269:
24270: Risto Tuominen Kaisa Raatikainen Markus Aaltonen
24271: Matti Puhakka Eino Grönholm Pentti Lahti-Nuuttila
24272: Matti Luttinen Liisa Jaakonsaari Juhani Sur~ka
24273: Anna-Liisa Piipari Tarja Halonen Peter Muurman
24274: Helge Siren
24275: 1982 vp. 1425
24276:
24277: Raha-asia-aloite n:o 1261
24278:
24279:
24280:
24281: Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille tai kuntain-
24282: liitoille virkistysalueiden perustamiseen
24283:
24284:
24285: Eduskunnalle
24286:
24287: Luonnon yleiskäyttöoikeudella eli jokamie- Tarvittavien alueiden säilyminen ulkoilukäy-
24288: henoikeudella on keskeinen merkitys ulkoilussa tössä voidaan osittain turvata perustamalla
24289: ja muussa luonnon virkistyskäytössä. Jokamie- ulkoilun palvelu- ja tukialueita sekä ulkoilureit-
24290: henoikeus sisältää periaatteessa verraten laajan tejä, joissa jokamiehenoikeudella tapahtuva
24291: oikeuden liikkua ja oleskella sekä tilapäisesti ulkoilu toteutuu. Erityisesti taajamien läheisyy-
24292: leiriytyä toisen omistamilla luonnontilaisilla dessä sijaitsevat alueet, joihin kohdistuu huo-
24293: maa- ja vesialueilla. Ulkoiluun soveltuvia alueita mattavaa ulkoilupainetta, on kuitenkin hankit-
24294: on maassamme, kun sitä tarkastellaan koko- tava pääsääntöisesti yhteiskunnan omistukseen,
24295: naisuutena, runsaasti. Rakentamisen ja muun kuten mm. virkistysaluekomitea on mietinnös-
24296: maankäytön seurauksena ulkoiluun soveltuvat sään todennut (Komiteanmietintö 1973: 143).
24297: alueet ovat kuitenkin nopeasti vähentymässä Seutukaavaliittojen laajamittainen virkistys-
24298: etenkin Etelä-Suomen taajamissa ja niiden lähi- ja suojelualueita koskeva suunnittelutyö on
24299: ympäristössä. Etäisyydet taajamista luonnonti- valmistumisvaiheessa. Valtaosa seutukaavaliitto-
24300: laisme alueille kasvavat. Tämä heikentää eten- jen virkistys- ja suojeluvaihekaavoista on tällä
24301: kin yksityisautoa omistamattoman väestön ul- hetkellä joko vahvistettu tai vahvistamisvaihees-
24302: koilumahdollisuuksia. sa. Vahvistettuihin kaavoihin sisältyvät alueva-
24303: Työelämän ja vapaa-ajan muutokset vaikutta- raukset on pyrittävä toteuttamaan. Ensisijaisesti
24304: vat osaltaan siihen, että ulkoilun ja yleensäkin tulisi toteuttaa taajamien läheisyydessä sijaitse-
24305: liikunnan osuus saa yhä tärkeämmän sijan kan- vat alueet, jotka on hankittava yhteiskunnan
24306: salaisten vapaa-ajan harrastuksissa. Ulkoilumah- omistukseen. Päävastuu hankinnasta kuuluu
24307: dollisuuksien parantamiseksi tarvitaan etenkin kunnille. Virkistysaluevarausten toteuttaminen
24308: ulkoilun painealueilla erilaatuisia palveluja, ku- vaatii kuitenkin myös valtion tukitoimia.
24309: ten levähdys- ja majoitustiloja sekä jätehuollon Sisäasiainministeriö tukee tällä hetkellä val-
24310: järjestämisestä. Ulkoilusta ympäristölle aiheutu- takunnallisesti merkitystä omaavien ulkoilureit-
24311: vien mahdollisten haitta- ja häiriötekijöiden vä- tien perustamista kunnissa. Ensi vuoden aikana
24312: hentämiseksi liikkumista on ohjattava siihen olisikin myönnettävä valtionavustusta harkinnan
24313: parhaiten soveltuville paikoille rakentamalla mukaan kunnille sellaisten vahvistetun seutu-
24314: ulkoilureittejä ja -teitä. kaavan mukaisten virkistysalueiden toteuttami-
24315: Ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja pa- seen, joilla on seudullista tai valtakunnallista
24316: rantaminen sekä ympäristönsuojelun näkökoh- merkitystä.
24317: tien riittävä huomioon ottaminen luonnon vir- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24318: kistyskäytössä edellyttävät ulkoilun erityisaluei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24319: den hankkimista ja rakentamista tarpeellisessa 1983 tulo- ja menoarvioon uutena mää-
24320: laajuudessa. Virkistysalueilla pyritään siihen, rärahana 3 000 000 markkaa avustuksi-
24321: että kaikilla kansalaisilla olisi asuinpaikasta riip- na kunnille tai kunlainliitoille seudulle
24322: pumatta mahdollisimman tasavertaiset ulkoilu- tai valtakunnalle merkityksellisten vir-
24323: mahdollisuudet. kistysalueiden toteuttamista varten.
24324: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24325:
24326: Risto Tuominen Helge Siren Anna-Liisa Piipari
24327: Eino Grönholm Juhani Surakka Kaisa Raatikainen
24328: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
24329: 179 088200412K
24330: 1426 1982 vp.
24331:
24332: Raha-asia-aloite n:o 1262
24333:
24334:
24335:
24336:
24337: Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta tullilaitoksen alusten
24338: rakentamisohjelman nopeuttamiseen
24339:
24340:
24341: Eduskunnalle
24342:
24343: Merikelpoisten luotsikutterien uus1mmen on tettava ja nopea yhdysvene, jota myöskin voi-
24344: välttämätöntä, jotta avomeriasemien turvallinen daan käyttää luotsipalveluun sääolosuhteista
24345: luotsipalvelu turvattaisiin. Nykyisin käytössä riippuen.
24346: olevat merikelpoiset joka sään kutterit ovat jo Luotsikuuerien ja nopeiden yhdysveneiden
24347: 15 vuotta vanhoja ja siinä määrin ikääntyneitä, rakentamisohjelmaa olisi tarpeen kiirehtiä.
24348: että pikainen kuuerikannan uusimisen aloitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24349: minen on välttämätöntä jo vuonna 1983. nioittavasti,
24350: Nykyiset nopeat yhdysveneet, joita vain har-
24351: valla luotsiasemalla on käytössään, ovat perä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24352: vetolaittein varustettuja. Kovassa käytössä pe- 1983 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24353: rävetolaitteet eivät kestä ja niiden käyttöaika 2 800 000 markkaa tullilaitoksen luotsi-
24354: on niinmuodoin rajoitettu. Luotsikuljetusten kuttereiden ja nopeiden yhdysveneiden
24355: nopean ja turvallisen suorituksen takaamiseksi rakentamisohjelman nopeuttamiseksi.
24356: on välttämätöntä, että ulkoasemille saadaan luo-
24357: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24358:
24359: Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari
24360: Juhani Surakka Tarja Halonen
24361: 1982 Vp. 1427
24362:
24363: Raha-asia--aloite n:o 126.3
24364:
24365:
24366:
24367:
24368: Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan-Luumäen
24369: radan suunnitteluun
24370:
24371:
24372: Eduskunnalle
24373:
24374: Oikorataa Kotka:.._Hamina-Luumäki pide- Kun on järkevää ja johdonmukaista, että edellä
24375: tään laajasti Kymen läänissä ns. HELI-radan mainitun rataosuuden v:almistumisen jälkeen ol-
24376: tärkeimpänä ja toteuttamiskelpoisimpana osana. taisiin valmiita jatkamaan uutta rataa Luu-
24377: Tämän osuuden rakentaminen on tutkimuksissa mäelle, on paikallaan tehostaa tutkimus- ja
24378: osoitettu myös kannattavimmaksi maassamme suunnittelutyötä välillä Hamina-Luumäki.
24379: vireillä olevista ratahankkeista johtuen Kotkan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24380: j:J Haminan satamien maamme vientiteollisuut- ta en,
24381: ta palvelevasta liikenteestä sekä yhä kasvavasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24382: Neuvostoliiton kauttakulkuliikenteestä. 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
24383: Parhaillaan rakennetaan tämän radan osaa markkaa Haminan-Luumäen radan
24384: Kotkan Tavastilasta Haminan Salmenkylään. tutkimiseen ;a suunnitteluun.
24385: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24386:
24387: Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari Mauno Forsman
24388: 1428 1982 "P·
24389:
24390: Raha-asia-aloite n:o 1264
24391:
24392:
24393:
24394:
24395: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan kes-
24396: kusammattikoulun puutyöosaston koulutussahaa varten
24397:
24398:
24399: Eduskunnalle
24400:
24401: Yksi Pohjois-Karjalan läänin metsä- sekä me- tamahdollisuuksia on raJOittanut se, ettei sillä
24402: talli- ja konepajateollisuuden suurimmista ke- ole ollut käytettävissä koulutussahaa eikä puu-
24403: hittämisesteistä on ollut koulutetun työvoiman levylinjan tarvitsemia tiloja koneineen ja lait-
24404: niukkuus. Jotta koulutetun työvoiman puoles- teineen. Kyseinen hanke tukisi merkittävällä
24405: ta pystyttäisiin luomaan edellytykset näiden tavalla myös Joensuun metsä- ja puutalous-
24406: läänin teollisuustoiminnan kehittämisen kannal- opistossa tapahtuvaa opetusta.
24407: ta keskeisten toimialojen laajentumiselle, tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme
24408: läänissä parantaa erityisesti kyseisille toimialoil-
24409: le tähtäävän ammattikoulutuksen toimintamah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24410: dollisuuksia. 1983 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
24411: Tällöin tärkeimpänä kehittämiskohteena on markan määrärahan Pohjois-Karjalan
24412: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun Joen- keskusammattikoulun puutyöosaston
24413: suussa sijaitseva puutyö- ja metalliosasto. koulutussahan ja siihen liittyvien tilojen
24414: Keskusammattikoulun puutyöosaston toimin- hankkimiseksi.
24415: Helsingi~sä 1 päivänä lokakuuta 1982
24416:
24417: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen Matti Puhakka
24418: Mauri Vänskä Lea Sutinen P. Puhakka
24419: 1982 vp. 1429
24420:
24421: Raha-asia-aloite n:o 1265
24422:
24423:
24424:
24425:
24426: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien 4H-
24427: neuvojien toimien perustamiseen
24428:
24429:
24430: Eduskunnalle
24431:
24432: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on tettuun valtionapuun. Kun tämän taloudellisen
24433: kansainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöt- tuoton lisäksi syntyy runsaasti ikoulutusimpuls-
24434: tömyys, johon teollistuneiden valtioiden on seja ja varsinaisia neuvonnallisia tuloksia, on
24435: pakko löytää ratkaisuja. Automaation lisään- toiminta valtiontalouden kannalta tarkasteltuna
24436: tyessä ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus varsin perusteltua. Erityisesti 4H-nuoret on
24437: pystyisi ainakaan pitemmällä aikavälillä lisää- saatu ennakkoluulottomina osallistumaan uusi-
24438: mään suhteellista osuuttaan käytettävissä ole- muotoisiin kokeiluihin, joita ovat esim. met-
24439: vasta työvoimasta. Palveluelinkeinojen jousta- sien moninaiskäyttö, energiametsät, biologinen
24440: vara saattaa olla jossain määrin suurempi. Toi- viljely, luonnontuotteiden muu talteenotto, vain
24441: saalta on kansakunnan tasasuhtaisen kehittämi- muutamia luettelonomaisesti mainitaksemme.
24442: sen kannalta välttämätöntä, että perustuotan- Syvällisemmät 4H-järjestön yritystoiminnalliset
24443: nossa voidaan pysyttää riittävä ja ammattitai- tulokset ovat löydettävissä marjojen ja vihan-
24444: toinen osa työvoimasta. Tämän vuosikymmenen nesten sopimusviljelytuotannosta sekä metsäta-
24445: aikana joudutaan korostamaan kotimaisen ener- louden sektorilta. Vähäarvoisia eivät ole käy-
24446: giantuotannon välttämättömyyttä. Sen lisäksi pe- tännön työsuoritusten välityksellä saadut am-
24447: rinteiset alkutuotannon alat elintarvike- ja mattivirikkeet ja tuntuma elinkeinoelämään.
24448: puuntuotanto on turvattava riittävällä työvoi- Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
24449: malla. koetellessa myö asutuskeskuksia on 4H-järjestö
24450: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lieven· tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan
24451: netty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä lä- myös sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta ol-
24452: hinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan lut suopea, mikä perustunee järjestön toimin-
24453: avustuksen turvin. Liian vähälle huomiolle on nan painopisteen sijoittamiseen käytännön alo-
24454: jäänyt nuorten työpanoksen suuntaaminen tuo- jen neuvontaan sekä hyödylliseen työhön oh-
24455: tannolliseen ·toimintaan, jolloin nuori itsekin jaamiseen. Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto
24456: voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten työ- lisääntyneen vapaa-ajan tai työttömien päivien
24457: kasvatuksen parissa jo 50 vuotta toiminut 4H- viettoon.
24458: järjestö on useaan otteeseen esittänyt, että sen Ottamalla valtion vuoden 1983 tulo- ja
24459: kehittämät menetelmät nuorten työllistämiseksi menoarvioon lisäyksenä 987 000 markan määrä-
24460: tulisi ottaa nyt entistä tarkemmin käyttöön. raha voidaan varojen turvin perustaa yhteensä
24461: Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulottamalla toi- 18 4H-neuvojan virkaa niihin kuntiin, jotka
24462: minta niihinkin kuntiin, joissa sitä vielä ei ovat ilmaisseet valmiutensa osallistua kunnan
24463: ole. Saadut kokemukset osoittavat, että yksi omalla rahoituksella osaan neuvojan palkkakus-
24464: koulutettu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 nuor- tannuksista. Nuoria työllistyisi 4H-kerhoissa ar-
24465: ta järjestäen heille mahdollisuuksia osallistua vioiden ja aikaisemmin saatujen kokemusten
24466: tuotannolliseen toimintaan ja ansaita itse ra- perusteella noin 6 200-6 300 nuorta. Nuorten
24467: haa. Vuoden 1981 tilinpäätöstietojen mukaan tuotannollisen toiminnan kokonaistuotoksi voi-
24468: yksi 4H-neuvoja aikaansai keskimäärin 106 500 daan arvioida 2 400 000 markkaa ja nettotuo-
24469: markan kerholaisten yritystoiminnan bruttotuo- toksi noin 1 800 000 markkaa.
24470: ton. Tästä tuotosta suoranainen työpalkka nuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24471: rison käteen oli yhteensä 70 000 markkaa, joka taen,
24472: tuotto on yli kaksinkertainen verrattuna sijoi-
24473: Raha-asia-llloite n:o 1265
24474:
24475:
24476: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 987 000 markkaa· 18 uuden 4H-neuvo-
24477: 1983 tulo- ia menoarvioon momentin ;an toimen perustamiseksi.
24478: 30.30.46 alamomentille 1 lisäyksenä
24479: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
24480:
24481: Jouko Tuovinen Kaisa Raatikainen Hannu Tapiola
24482: Markus 'Aaltonen Seija Karkinen Aimo Ajo
24483: Reino Breilin Mikko Ekorre Bror Lillqvist
24484: Pertti Paasio Unto Ruotsalainen Sakari Knuuttila
24485: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Järvenpää Seppo Tikka
24486: Niilo Hämäläinen Juhani Vähäkangas Pauli Uitto
24487: Pertti Hietala Aulis Juvela Lea Sutinen
24488: Arvo Kemppainen
24489: 1982 vp. 1431
24490:
24491: Raha--asia-aloite n:o 1266
24492:
24493:
24494:
24495: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porraskosken kalan-
24496: viljelylaitoksen jatkosuunnitteluun Lammilla
24497:
24498:
24499: Eduskunnalle
24500:
24501: Suomenlahden lohen luonnontilainen poikas- veituvan hyvin lohenviljelyyn. Koska Etelä-
24502: tuotanto, joka on ollut 270 000 kpl, on täysin Suomessa on tarvetta myös muiden kalalajien
24503: loppunut, joten nykyisen lohisaaliin (75 ton- mädin ja pil~kupoikasten tuotantoon, on kat-
24504: nia/v) korvaamiseksi tulee suomalaisten istut- sottu, että nämä ja lohenviljelyn tarpeet voi-
24505: taa 150 000 kpl lohismolttia vuosittain. daan tässä vaiheessa yhdistää ja suunnitella
24506: Kalastus- ja vesilain mukaan vaelluskaiakan- Porraskosken kalanviljelylaitos yhdeksi Etelä-
24507: noille aiheutettu vahinko tulee kompensoida Suomen keskuskalanviljelylaitoksen yksiköksi.
24508: täysimääräisenä. Mikäli lohen vaelluspoikastap- Porraskosken kalanviljelylaitoksen suunnitte-
24509: pioiden täydellinen kompensointi jostain syystä luun ja rakentamiseen on vuonna 1981 myön-
24510: jäisi saavuttamatta, on luonnontHaisen lohentuo- netty 150 000 mk ja vuodelle 1982 500 000
24511: tannon ja velvoitteen ylläpitämän tuotannon mk. Määrärahalla on käynnistetty laitoksen
24512: erotus katsottava Itämeren kalastussopimuksen yleissuunnitelman laatiminen sekä mm. laitos-
24513: sopimusosapuolena kuuluvan Suomen valtion alueen kartoitustyöt, maastotutkimukset, vesi-
24514: istutusvelvollisuudeksi. Ensimmäisenä tavoit- oikeuden lupahakemukseen liittyvät selvitykset
24515: teena tulee olla edes nykyistä saalista vastaavan sekä kalanpoikasten kasvatusaltaiden itsepuh-
24516: lohenpoikasmäärän istuttaminen. Sitä mukaa distuvuuteen liittyvät tutkimukset. Yleissuun-
24517: kuin vesioikeudet määräävät lohen istutusta nitelma on parhaillaan valmistumassa. Sen sijaan
24518: koskevia velvoitteita vesistöön rakentajien jne. laitosalueeseen liittyviä selvitystöitä, vesioikeu-
24519: hoidettavaksi, valtio voi siirtää vastaaviita osin den lupahakemukseen liittyviä selvityksiä sekä
24520: kustannuksia näiden kannettavaksi. Tämä kos- allaskokeita joudutaan edelleen jatkamaan
24521: kee lähinnä Perämeren aluetta. Selkämeren ja vuonna 1983.
24522: Suomenlahden osalta ei mainittavia velvoitteita Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ehdotti
24523: ole lähiaikoina odotettavissa. Tällä hetkellä on vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä Por-
24524: Suomenlahden osalta Kymijoen likaantumisen raskosken kalanviljelylaitoksen suunnitteluun ja
24525: lohenpoikastuotannolle aiheuttamien haittojen rakentamiseen 1 000 000 mk. Ko. määräraha
24526: korvaamiseksi määrätty 50 000 lohismoltin ei kuitenkaan sisälly valtion vuoden 1983 tulo-
24527: istutusvelvollisuus. Mikäli Suomenlahden lohen- ja menoarvioesitykseen. Jotta hankkeen toteu-
24528: poikastuotannolle aiheutettu vahinko aiotaan tuminen ei viivästyisi, tulisi vuodelle 1983
24529: korvata täysimääräisenä, joudutaan Suomenlah- varata 200 000 markan määräraha Porraskosken
24530: teen istuttamaan 540 000 lohismolttia vuosit- kalanviljelylaitoksen vesioikeuden lupahakemus-
24531: tain. asiakirjojen laatimista sekä kalanviljelyteknisiä
24532: Jotta Suomenlahden nykyinen lohenkalastus tutkimuksia varten.
24533: (75 ·tonnia/vuosi) ei vaarantuisi, on Suomen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
24534: lahteen istutettava 150 000 lohenpoikasta vuo-
24535: sittain. Ko. istukasmäärän tuottamiseen tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24536: taan yksi uus.i kalanviljelylaitos. Riista- ja kala- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
24537: talouden tutkimuslaitoksen kalantutkimusosas- 30.38.74 200 000 markan määrärahan
24538: ton suorittamien selvitysten mukaan Lammin Porraskosken kalanviljelylaitoksen suun-
24539: kunnassa oleva Porraskosken alue näyttää so- nitteluun Lammilla.
24540: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24541:
24542: Jouko Tuovinen Jouko Skinnari
24543: Kaj Bärlund Helge Siren
24544: Marjatta Stenius-Kaukonen
24545: 1432 1982 vp.
24546:
24547: Raha-asia--aloite n:o 1267
24548:
24549:
24550:
24551:
24552: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnontuotteiden ke-
24553: räilyn edistämiseen
24554:
24555:
24556: Eduskunnalle
24557:
24558: Luonnontuotteiden tehokkaammasta keräi- toiminta tapahtuisi vain yhden kunnan alueellil.
24559: lysitä ja hyödyntämisestä on viime vuosien ai- Tietenkin useammat kunnat voisivat palkata
24560: kana puhuttu eri yhteyksissä paljon. Käytännön yhteisen neuvojan.
24561: toimet ovat kuitenkin jääneet lähes olematta- Kun lisäksi luonnontuotteista saatu tulo on
24562: miksi, vaikka luontaiset edellytykset keräilytuot- verovapaata, houkuttelisi se yhä useamman hen-
24563: teiden nykyistä laajemmalle talteenotolle ja hyö- kilön ansaitsemaan lisätuloa itselleen. Etenkin
24564: dyntämiselle ovat maassamme erinomaiset. työttömälle nuorisolle kuntien tulisi järjestää
24565: Luonnontuotteidemme puhtaudesta johtuen luonnontuotteiden keräilyn ohjausta ja neuvon-
24566: myös vientimarkkinoita on olemassa lähinnä taa.
24567: Keski-Eurooppaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24568: Luonnontuotteiden tehokas keräily, jalostus nioittaen,
24569: ja markkinointi edellyttää nykyistä laajempaa
24570: koulutus- ja neuvontatyötä niin, että ainakin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24571: suurimmissa kunnissa olisi oma neuvoja, joka 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
24572: huolehtisi riittävästä opetuksesta ja muusta kan määrärahan luonnontuotteiden ke-
24573: käytännön neuvonnasta. Neuvojan toimen ei räilyn edistämiseksi.
24574: välttämättä tarvitsisi olla päätoiminen, mikäli
24575: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24576:
24577: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Lea Sutinen
24578: Mauri Vänskä Erkki Korhonen P. Puhakka
24579: 1982 vp. 1433
24580:
24581: Raha~i~aloite n:o 1268
24582:
24583:
24584:
24585:
24586: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
24587: lien rakentam1seen Nurmeksessa
24588:
24589:
24590: Eduskunnalle
24591:
24592: Voimakas autokannan lisääntyminen sekä suuden lisäksi työllistävä merkitys maanraken-
24593: matkailuliikenteen nopea kehittyminen Nurmek- nusalan koneille ja kuljetuskalustolle.
24594: sessa ovat johtaneet useisiin vaaratilanteisiin ka- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24595: peilla teillä ja ajoradoilla. Erityisesti jalankul- nioittaen,
24596: kijat ja pyöräilijät ovat turvattomia vilkkaassa
24597: liikenteessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24598: Tästä johtuen Nurmeksen kaupungin vilk- 1983 tulo- ;a menoarvioon 800 000 mar-
24599: kaimmin liikennöidyille ja vaarallisimmille teil- kan määrärahan kevyen liikenteen väy-
24600: le on pikaisesti rakennettava kevyen liikenteen lien rakentamiseen Nurmeksessa.
24601: väylät. Rakennustyöllä olisi liikenneturvalli-
24602: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24603:
24604: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Lea Sutinen
24605: Mauri Vänskä Erkki Korhonen P. Puhakka
24606:
24607:
24608:
24609:
24610: 180 088200412K
24611: 1434 1982 vp.
24612:
24613: Raha-asia-aloite n:o 1269
24614:
24615:
24616:
24617:
24618: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 508
24619: parantamiseen välillä Juuka-Matara
24620:
24621:
24622: Eduskunnalle
24623:
24624: · Juuan-Mataran tnaantie n:o 508 on perus- työttömyysaste on tälläkin hetkellä noin 16 %,
24625: kunnoltaan erittäin huono. Tie on lisäksi ka- eikä alueella ole huomattavia työllisyyskohteita.
24626: pea; mutkainen ja mäkinen, joten se ei vastaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24627: nykyiset liikennemäärät huomioon ottaen riit- nioittavasti,
24628: tävää liikenneturvallisuutta. Tiellä on myös
24629: pa:ljon raskasta liikennettä, mistä syystä tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24630: kunto on jatkuvasti heikko. 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24631: Tien kunnostamisella olisi myös merkittävä markan määrärahan Juuan-Mataran
24632: työllisyysvaikutus ·erityisesti maanrakennusalan maantien n:o 508 rakenteen parantami-
24633: koneille ja kuljetuskalustolle. Juuan kunnan seksi.
24634: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24635:
24636: Jouko Tuovinen P. Puhakka Erkki Korhonen
24637: Lea Sutinen
24638: 1982 vp. 1435
24639:
24640: Raha-asia-aloite n:o 1270
24641:
24642:
24643:
24644:
24645: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 5101
24646: perusparantamiseen Kontiolahdella
24647:
24648:
24649: Ed u s kun n a 11 e-.
24650:
24651: Paiholan maantie n:o 5101 on kapeutensa, Sairaala-alueella käy useita kertoja päivässä
24652: mutkaisuutensa ja huonon perusrakenteensa esikaupunkiauto ja sillä on myös muuta ras-
24653: vuoksi kehnossa kunnossa. Kun tien välittö- kasta liikennettä.
24654: mässä vaikutuspiirissä asuu noin 500 ihmistä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24655: kesäisin huomattavasti enemmänkin, on tiellä nioittaen,
24656: erittäin vilkas liikenne, mistä johtuen kolareita
24657: ja muitakin vaaratilanteita syntyy usein. Tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24658: Pielisjoen puoleisessa päässä on muun asutuk- 1983 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
24659: sen lisäksi· kaksi suurehkoa sairaalaa, jotka li- markan määrärahan maantien n:o 5101
24660: säävät huomattavasti liikennettä. perusparannustöiden aloittamiseksi Kon-
24661: Tien perusparantamisella olisi huomattava tiolahdella.
24662: työllistävä vaikutus etenkin maanrakennusalan
24663: koneille ja kuljetuskalustolle.
24664: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24665:
24666: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen Lea Sutinen
24667: Matti Puhakka Mauri Vänskä P. Puhakka
24668: 1436 1982 vp.
24669:
24670: Raha-asia-aloite n:o 1271
24671:
24672:
24673:
24674:
24675: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuorevaaran paikal-
24676: listien n:o 15781 perusparannukseen
24677:
24678:
24679: Eduskunnalle
24680:
24681: Pohjois-Karjalan lomakeskus Huhmari toimii Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24682: Polvijärven kunnassa erittäin luonnonkauniilla nioittaen,
24683: paikalla. Matkailijoiden kulkuyhteyksien paran-
24684: tamiseksi lomakeskukseen olisi välttämätöntä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24685: että Kuoreveden paikallistie n:o 15781 kor- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
24686: jat:taisiin ja muutettaisiin maantieksi ja samassa markan määrärahan Kuorevaaran paikal-
24687: yhteydessä pääasiallisesti lomakeskusta palve- listien n:o 15781 rakenteen parantami-
24688: leva Huhmarisvaaran yksityistie muutettaisiin seksi ja muuttamiseksi maantieksi sekä
24689: maantieksi. Näin edistettäisiin lomakeskuksen Huhmarisvaaran yksityistien korjaami-
24690: toimintamahdollisuuksia ja samalla parannettai- seksi ja muuttamiseksi maantieksi.
24691: siin Polvijärven kunnan sisäisiä liikenneyhteyk-
24692: siä ja saataisiin valtion työllisyyskohteita Polvi-
24693: järven kuntaan.
24694: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24695:
24696: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Lea Sutinen
24697: Mauri Vänskä Erkki Korhonen P. Puhakka
24698: 1982 Vp. 1437
24699:
24700: RaJ:ta...asia-aloite n:o 1272
24701:
24702:
24703:
24704:
24705: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien parantamiseen
24706: välillä Valtimo-Ylä-Valtimo-Sivakka
24707:
24708:
24709: Eduskunnalle
24710:
24711: Valtimon työttömyysaste oh Pohjois-Karjalan kaisesti parantaa. Tien perusparannuksella olisi
24712: läänin kuntien korkeimpia eivätkä kunnan merkittävä vaikutus myös maanrakennusalan
24713: alueella olevat vähäiset työkohteet pysty työl- koneille ja kuljetuskalustolle.
24714: listämään kuin pienen osan alueen työttömistä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24715: Eräs työkohde, jolla olisi myös huomattavaa nioittaen,
24716: lii'kenteellistä merkitystä, olisi Valtimolla Val-
24717: timon-Ylä-Valtimon-Sivakan tieosuuden pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24718: rusparantaminen. Mainittakoon, että ko. tien 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
24719: vaikutuspiirissä sijaitsevat Valtimon elinvoimai- markan määrärahan V altimon-Ylä-V al-
24720: simmat kylät, joten liikenne on varsin run- timon-Sivakan tieosuuden rakenteen
24721: sasta. Tieosuudella on melkoinen puutavaralii- · parantamiseksi. .
24722: kenne, mistä johtuen tien rakennetta tulisi pi-
24723: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24724:
24725: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Lea Sutinen
24726: Mauri Vänskä Erkki Korhonen P. Puhakka
24727: 1438 1982 vp.
24728:
24729: Raha-asia-alo~te n:o 1273
24730:
24731:
24732:
24733:
24734: Tuovinen vm.: Määrärahan osoittamisesta tien parantamiseen
24735: välillä Öllölä-Hoilola-Värtsilä
24736:
24737:
24738: Eduskunnalle
24739:
24740: Öllölän-Hoilolan-Värtsilän tieosuus on misella ja päällystämisellä olisi suuri merkitys.
24741: eräs Pohjois-Karjalan vilkkaimpia matkailuväy- Tien vaikutuspiiriin kuuluvat Värtsilän, Tuupo-
24742: liä. Kuuluuhan osa tästä tieosuudesta ns. Runon vaaran ja Ilomantsin kunnat, joten tien koko-
24743: ja Rajan tiehen, joten sillä on huomattava mer- naismerkitys on huomattava.
24744: kitys kansainvälisenäkin matkailuväylänä. Kun Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24745: tien välittömässä vaikutuspiirissä on useita mat-
24746: kailualan yrityksiä, olisi matkailuelinkeinon ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24747: hittämisen kannalta välttämätöntä saada kysei- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
24748: nen tieosuus perusparannettua mahdollisimman markan määrärahan Öllölän-Hoilolan
24749: pikaisesti. -Värtsilän tieosuuden rakenteen paran-
24750: Myös työllisyydelle tieosuuden perusparanta· tamiseen.
24751: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24752:
24753: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Lea Sutinen
24754: Mauri Vänskä Erkki Korhonen P.Puhak.ka
24755: 1982 vp. 1439
24756:
24757: Raha-asia-aloite n:o 1274
24758:
24759:
24760:
24761:
24762: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateille
24763: yhteiskuntapoliittisista syistä aiheutuvan alijäämän kattami-
24764: seen
24765:
24766:
24767: Eduskunnalle
24768:
24769: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä yhteiskuntapoliittisten perusteiden mukaan ai-
24770: asetetaan Valtionrautateille uudistettuna 500 heutuvan VR:n alijäämäisyyden kompensoimi-
24771: milj. markan suuruinen alijäämäisyyden supis- seksi virallisesti tunnustaa jonkin asteinen ali-
24772: tamisvaade. Momentin perustelujen loppupuo- jäämäisyyden suuruusluokka tai esittää tarkoi-
24773: lella todetaan, että taloudellisen kasvun tur- tukseen erikseen mainittu korvaus valtion ylei-
24774: vaamiseksi ja inflaation hillitsemiseksi laaditun sistä varoista.
24775: ohjelman johdosta tariffien korotus on esitetty Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24776: mahdollisimman vähäisenä. Jälkeenjääneisyys
24777: on tarkoitus tasoittaa tulevina korkeasuhdanne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24778: vuosina. 1983 tulo- ;a menoarvioon luvun 31.57
24779: Momentin perustelujen yhteydessä on halli- uudelle momentille 500 000 000 mark-
24780: tus mainitulla tavoin todennut Vaidonrautatei- kaa Valtionrautateiden yleisistä yhteis-
24781: den alijäämäisyyden johtuvan ainakin osittain kuntapoliittisista syistä aiheutuvan ali-
24782: hallituksen esitykseen perustuvista yleisistä yh- iäämäisyyden korvaamiseksi.
24783: teiskuntapoliittisista tarpeista. Näin ollen tulisi
24784: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24785:
24786: Jouko Tuovinen Helge Siren Hannu Tapiola
24787: Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen
24788: Matti Luttinen Reino Breilin Markus Aaltonen
24789: Aimo Ajo Seppo Tikka
24790: 1440 1982 vp.
24791:
24792: Raha-asia-aloite n:o 1275
24793:
24794:
24795:
24796:
24797: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan-Kontiomäen
24798: rataosan perusparannukseen
24799:
24800:
24801: Eduskunnalle
24802:
24803: Pohjois-Karjalan alueella on useita VR:n tär- nien nopeuksien lisäämistä. Rataosan vaikutus-
24804: keitä rakennuskohteita, jotka maakunnan kan- piirissä toimivat mm. Kaukaan Nurmeksen
24805: nalta olisi pikaisesti toteutettava. Tärkeimpiä Saha, Serlachiuksen Höljäkän kyllästämö, Enso-
24806: näistä on Lieksan-Nurmeksen-Kontiomäen Gutzeitin Pankakosken ja Lieksan tehtaat sekä·
24807: radan peruskorjaus, kiskoovaihto ja sepelöinti. Veitsiluodon Kevätniemen saha. Ennen kaikkea
24808: Lieksan-Kontiomäen rataosuudella on suo- radan parantaminen vaikuttaisi edistävästi
24809: ritettu vuosien mittaan työllisyysvaroin pieniä uuden teollisuuden syntymiseen ko. alueelle.
24810: parannustöitä, mutta raskasta kiskotusta radalle Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
24811: ei vieläkään ole saatu, vaikka asia on vuosit- kunnioittaen,
24812: tain esitetty liikenneministeriölle ja rautatiehal-
24813: litukselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24814: Nykyisin radalla ei voida ajaa raskailla kuor- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
24815: milla eikä suurilla nopeuksilla. Kuitenkin alueen 31.90.78 lisäyksenä 10 000 000 markan
24816: raakapuun ja teollisuuden kuljetukset edellyt- määrärahan Lieksan-Kontiomäen rata-
24817: tävät nykyistä raskaampia kuormia ja myös ju- osan perusparannustöiden aloittamiseksi.
24818: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24819:
24820: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Lea Sutinen
24821: Mauri Vänskä Erkki Korhonen P. Puhakka
24822: 19~2 vp. 1441
24823:
24824: Raha-asia-aloite n:o 1276
24825:
24826:
24827:
24828:
24829: Tuovinen: Määrärahan osoittamisesta posti- Ja telelaitoksen tar-
24830: vitseman tietotekniikan tuotekehittelyyn
24831:
24832:
24833: Eduskunnalle
24834:
24835: Posti- ja telelaitoksessa on teletekniikan vaa- Laitteiden· valmistus kotimaassa edellyttää
24836: timaa tietotaitoa monella eri tasolla. Tietotaito kuitenkin tuotekehittelyä yhteistyössä posti- ja
24837: on hankittu sekä kotimaista että ulkomaista telelaitoksen sekä laitevalmistajien kanssa. Tuo-
24838: laitteistoa asennettaessa. Laitehankintoja pitäisi tekehittelyn avulla luodaan myös uusia järke-
24839: kuitenkin entistä enemmän voida suunnata ko- viä työpaikkoja sekä lisätään työmotivaatiota;
24840: timaahan kansallisen riippumattomuuden säi- Tuotekehittelyprojekti edellyttää sekä posti- ja
24841: lyttämiseksi ja tietotaidon ylläpitämiseksi. Tä- telelaitoksen että laitevalmistajien lisäksi myös
24842: hän saakka tietotekniikan tuotekehittelyyn on mahdollisesti konsulttiapua ja tavarahankintoja.
24843: käytetty posti- ja telelaitoksen normaaleja in- Edellä olevan perusteella ehdotan,
24844: vestointimäärärahoja, joita kuitenkin on vuo-
24845: den 1983 tulo- ja menoarviossa pienennetty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24846: Koska tietotekniikan kehitys on juuri nyt var- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
24847: sin voimakasta, tulisi määrärahoja ennemminkin markan siirtomäärärahan posti- ja tele-
24848: lisätä kuin vähentää kotimaisen tuotannon var- laitoksen tarvitseman tietotekniikan
24849: mistamiseksi. tuotekehittelyprojektiin.
24850: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24851:
24852: Jouko Tuovinen
24853:
24854:
24855:
24856:
24857: 181 088200412K
24858: 1442 1982 vp.
24859:
24860: Raha-asia-aloite n:o 1277
24861:
24862:
24863:
24864:
24865: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta malmitut-
24866: kimuksiin
24867:
24868:
24869: Eduskunnalle
24870:
24871: Maamme maaperätutkimuksia ja malminet- Geologisia vyöhykkeitämme, joista on jo
24872: sintää on viime vuosina huomattavasti tehos- löytynyt malmeja, ei ole läheskään tarpeeksi
24873: tettu, ei kuitenkaan riittävästi. Useammassa tutkittu. Niin ikään ovat tutkimatta suurelta
24874: tapauksessa löydetyt malmit tarkemmassa tut- osin tunnettujen malmioiden jatkeet. Nimen-
24875: kimuksessa osoittautuvat joko heikoiksi taikka omaan näiden alueiden, jotka sijoittuvat pää-
24876: muutoin vaikeusasteeltaan sellaisiksi, että ne osiltaan Itä-Suomeen ja Lappiin, tutkimista
24877: heikon kannattavaisuutensa vuoksi eivät johda olisi tuntuvasti tehostettava.
24878: kaivostoiminnan aloittamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24879: Pitemmälle meneviä maaperätutkimuksia ei nioittaen,
24880: voida tehdä umpimähkäisesti. Tarvitaan toi-
24881: veita herättävä löydös taikka muutoin perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24882: tellut johtopäätökset, ennen kuin edes porauk- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
24883: siin voidaan ryhtyä. Selvää kuitenkin on, että 32.40.21 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
24884: malmeja on etsittävä aktiivisesti koko ajan. malmitutkimuksiin.
24885: Sattuman varaan emme voi asiaa jättää.
24886: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24887:
24888: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Lea Sutinen
24889: Mauri Vänskä Erkki Korhonen P. Puhakka
24890: 1982 vp. 1443
24891:
24892: Raha-asia-aloite n:o 1278
24893:
24894:
24895:
24896:
24897: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähittäis-
24898: kaupan investointien tukemiseen haja-asutusalueilla
24899:
24900:
24901: Eduskunnalle
24902:
24903: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen toi- vioon 2 400 000 mk vähittäiskaupan investoin-
24904: minnan loppuminen on viime vuosina ollut var- tien tukemiseen haja-asutusalueilla, vaikka tarve
24905: sin yleistä johtuen ylläpitokustannusten jatku- on huomattavasti suurempi. Mikäli vähittäis-
24906: vasta noususta ja ostokykyisen väestön muutta- kaupan investointien tukemiseen ei saada riit-
24907: misesta pois paikkakunnalta. Kaupan lisärasit- tävästi valtion varoja, tulevat kauppakuolemat
24908: teena ovat olleet myös työsuojelu- ja terveys- edelleen jatkumaan.
24909: viranomaisten asettamat velvoitteet, jotka osal- Edellä olevan perusteella ehdotan:me kun-
24910: taan ovat vaikuttaneet kaupan lopettamiseen. nioittaen,
24911: Kaupan palvelujen loppuminen varsinkin
24912: maaseudulla merkitsee ainakin vanhuksille pak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24913: komuuttoa asutustaajamiin. Myös muille ihmi- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
24914: sille se merkitsee lisääntyviä kuluja, koska 32.61.41 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
24915: kaupan palvelut on haettava asutuskeskuksista. vähittäiskaupan investointien tukemi-
24916: Hallitus esittää ensi vuoden tulo- ja menoar- seen haja-asutusalueilla.
24917: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
24918:
24919: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Lea Sutinen
24920: Mauri Vänskä Erkki Korhonen P. Puhakka
24921: Raha-asia-aloite n:o 1279
24922:
24923:
24924:
24925:
24926: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien ko-
24927: dinhoitajan toimien perustamiseen
24928:
24929:
24930: Eduskunnalle
24931:
24932: . Kodinhoitotoiminta on sosiaalipalvelumuoto, paine ammatt1ta1t01sen henkilöstön saamiseen
24933: jonka avulla voidaan tehokkaasti ja monipuoli- on kasvanut ja lisäykset tulisi suunnata kodin-
24934: sesti edistää eri asiakasryhmien, vanhusten, hoitajien virkoihin. Tähän tähtää myös keski-
24935: vammaisten ja lapsiperheiden kotona selviyty- asteen koulutusuudistus sosiaalialan peruslinjan
24936: mistä ja tarjota vaihtoehto laitoshoidolle, jonka osalta. Kotipalveluvirkojen lisääminen luo pysy-
24937: kustannukset avohoitoon verrattuna ovat mo- viä työpaikkoja, joten sillä on merkittävä työl-
24938: ninkertaiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon erää- listävä vaikutus kaikenkokoisissa kunnissa.
24939: nä keskeisenä tavoitteena on siirtää palvelujen Kotipalveluhenkilöstön kokonaistarve on ar~
24940: painopistettä laitoshoidosta avohoitoon. Tätä vioitu yhteensä noin 20 000 kodinhoitajan/
24941: tavoitetta ei voida saavuttaa, ellei avohuollossa kotiavustajan kokopäiväiseksi työpanokseksi.
24942: työskentelevän henkilökunnan määrää tuntu- Valtionosuuteen oikeuttavia kodinhoitajien vir•
24943: vasti lisätä. Kotipalveluhenkilöstön riittämättö- koja oli vuoden 1981 lopussa 3 392 ja johta-
24944: myys on jo nykyisellään eräs este myös koti- van kodinhoitajan virkoja 228. Lisäys vuonna
24945: sairaanhoidon onnistumiselle. 1982 on 210. Hallituksen esityksessä vuoden
24946: Asetettaessa kotipalvelun tavoitteeksi sosiaa- 1983 tulo- ja menoarvioksi on 120 kodinhoita-
24947: lihuoltolain edellyttämällä tavalla asiakkaiden jan viran lisäys, mitä on pidettävä tarpeeseen
24948: kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja nähden riittämättömänä.
24949: yhä huonompikuntoisten asiakkaiden perushoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24950: don järjestäminen, kotipalveluhenkilöstön . teh- nioittavasti,
24951: tävät ja työn sisältö muuttuvat yhä enemmän
24952: ammattitaitoa vaativiksi. Varsinaisen työavun, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24953: siis ihmisten ja kodin hoitamisen ohella, työn- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
24954: tekijät joutuvat neuvonnan, ohjauksen ja tu- 33.56.30 lisäyksenä 12 000 000 mark-
24955: kemisen keinoin aktivoimaan asiakasta mahdol- kaa käytettäväksi 380 kodinhoitajan toi-
24956: lisimman omatoimiseen ja itsenäiseen suoriutu- men perustamiseen.
24957: miseen ja kotona selviämiseen. Näistä syistä
24958: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
24959:
24960: Jouko Tuovinen Tarja Halonen Saara-Maria Paakkinen
24961: Pentti Lahti-Nuuttila Hannu Tapiola Seppo Tikka
24962: Jouko Skinr.ari Matti Luttinen Arvo Salo
24963: Mikko Rönnholm Aimo Ajo Eino Loikkanen
24964: Lasse Lehtinen Sakari Knuuttila Pirjo Ala-Kapee
24965: Peter Muurman Bror Lillqvist Liisa Jaakonsaari
24966: Helge Siren Reino Breilin Seija Karkinen
24967: Markus Aaltonen Juhani Raudasoja Matti Puhakka
24968: Jorma Rantala Juhani Surakka Mikko Elo
24969: Anna-Liisa Piipari Kaj Bärlund Pertti PAasio
24970: Lea Savolainen Maija Rajantie Mauno Forsman
24971: Pekka Starast
24972: 1982 vp. 1445
24973:
24974: ~aloirte n:o 1280
24975:
24976:
24977:
24978:
24979: Työläjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harmonikka-
24980: instituutin tukemiseen
24981:
24982:
24983: Eduskunnalle
24984:
24985: Kuten yleisesti tiedetään, ·kansallisen kult- Harmonikkainstituutti on tounmut vapaaeh-
24986: tuuripolitiikkamme tärkeä osa, musiikin tutki- toisen ja lähes palkattoman työn voimin. Mutta
24987: mus ja tutkimustyön hyödyntäminen, on mer- sen toiminta ei voi enää näin jatkua, koska
24988: kittävästi edistynyt ja lisääntynyt musiikki- sen toimialaan sisältyy työmuotoja, kuten tut-
24989: instituuttien toiminnan kautta. kimustyö, julkaisu- ja painatustoiminta sekä
24990: Suomessa toimivat tällä hetkellä valtion tuen keräys- ja arkistointityö.
24991: varassa seuraavat musiikki-instituutit: Kaustisen Ainoana jo toiminnassa olevista maamme
24992: kansanmusiikki-instituutti, Työväenmusiikin ins- musiikki-instituuteista on Suomen Harmonikka-
24993: tituutti ja Finlands svenska folkmusikinstitut. instituutti kuitenkin vailla yhteiskunnan tukea.
24994: Minkään edellä mainitun instituutin toimiala ei Harmonikansoitto eri muodoissaan kuuluu suo-
24995: kuitenkaan kata harmonikkamusiikin aluetta. situimpaan suomalaiseen musiikkiomaisuuteen
24996: Harmonikkamusiikin soittajien, tutkijain ja niin kuunneltuna kuin soitettunakin. Aktiivisia
24997: harrastajien jo pitkään tuntemaa suurta tarvetta harmonikansoiton harrastajia on lähes satatu-
24998: saada alan tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoi- hatta ja harmonikkamusiikin kuuntelijoita sato-
24999: minta edistvmään maassamme perustettiin maa- jatuhansia.
25000: liskuussa 1980 Ikaalisissa valtakunnallinen Suo- Tyypillistä harmonikansoitolle sen noin 100-
25001: men Harmonikkainstituutti spontaanisti usei- vuotisen historian aikana on ollut väliinputoa-
25002: den kymmenien alan asiantuntijoiden, taiteili- jan asema. Harmonikansoittoa ei ole aina pi-
25003: joiden ja harrastajien voimin. detty edes kansanmusiikin, vielä vähemmän
25004: Kuluneiden kahden vuoden aikana Harmo- taidemusiikin piiriin kuuluvana musiikkikult-
25005: nikkainstituutti on osoittautunut erittäin tar- tuurin muotona. Se onkin muodostanut selkeän
25006: peelliseksi palvelulaitokseksi, vaikkakin se on musiikillisen osakulttuurin ajatellen harmoni-
25007: joutunut toimimaan suurissa taloudellisissa vai- kansoiton harrastajien sosiaalista taustaa, mu-
25008: keuksissa. siikkimakua ja suhtautumista muuhun musiik-
25009: Sen tähänastisesta toiminnasta mainittakoon kiin.
25010: seuraavaa: Nykyinen harmonikansoitto on selvästi jakau-
25011: - tutkimusprojektit: harmonikka osana mu- tunut populaarimusiikin, pelimannimusiikin ja
25012: siikillista murrosta teollistuneen ajan Suomessa taidemusiikin alueille. Ilman Suomen Harmo-
25013: ja 1- ja 2-rivinen harmonikka suomalaisessa kan- nikkainstituutin jo käynnissä olevaa toimintaa
25014: sanmusiikissa, harmonikansoitto musiikkikulttuurimme eräänä
25015: - nuottijulkaisusarja: aikamme suomalaista keskeisenä ilmiönä sekä harmonikansoiton har-
25016: taidemusiikkia harmonikalle, sekä muut alan rastajat olisivat jääneet edelleenkin vaille oikeu-
25017: nuottijulkaisut, tettua huomiota niin alan tutkimus-, arkis-
25018: - harmonikkakokoelman kartuttaminen pää- tointi-, tallennus-, julkaisu- kuin koulutustoi-
25019: määränä pysyvä harmonikkamuseo, minnankin alueilla.
25020: - kansainvälinen kesäkurssitoiminta ja Ottaen huomioon edellä esitetyt tutkimus-
25021: nuorten valtakunnallinen harmonikkaleiritoi- ja toimintakohteet sekä erityisesti sen huomat-
25022: minta, tavan merkityksen, joka Suomen Harmonik-
25023: - Suomen Harmonikkainstituutin vuosikir- kainstituutilla on maamme musiikkikulttuurin
25024: jan julkaiseminen, erään laajimman osa-alueen keskeisenä ylläpitä-
25025: - osallistuminen alan tiedotus-, tutkimus- jänä, tallentajana ja kehittäjänä, on perusteltua,
25026: ja harrastajalehden "Hanurin" julkaisemiseen. että Suomen Harmonikkainstituutti liitetään
25027: 1446 Raha-asia-aloite n:o 1280
25028:
25029:
25030: niiden musiikki-instituuttien joukkoon, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25031: saavat tukea valtion varoista. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
25032: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29.90.58 200 000 markkaa avustuksetJa
25033: nioittaen, Suomen Harmonikkainstituutille.
25034: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
25035:
25036: Pirkko Työläjärvi Toivo T. Pohjala Irma Rosnell
25037: Pentti Lahti-Nuuttila Pirkko Valtonen Mikko Elo
25038: Anssi Joutsenlahti Ulla-Leena Alppi Aulis Juvela
25039: Alla Jokinen Sinikka Karhuvaara Mikko Kuoppa
25040: Markus Aaltonen Anneli Kivitie Matti Maijala
25041: Matti Pdttari
25042: 1982 vp. .1.447
25043:
25044: Raha•asia-aloite n:o 1281
25045:
25046:
25047: Uitto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntotuotan-
25048: toon
25049:
25050: Eduskunnalle
25051:
25052: Tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 1983 läh- noittaman tuotannon suhteellisen osuuden ale-
25053: tee siitä, että Ruotsin tavoin asuntotuotanto neminen osoittavat, ettei ainakaan kysynnän
25054: supistUlSl Suomessakin lähivuosina voimak- tyydyttyminen tai asuntojen tarpeen vähene-
25055: kaasti. Äkkipudotuksen välttämisellä perustel- minen perustele esimerkiksi ensi vuonna aloi-
25056: laan tarvetta vuosittain alentaa valtion lainoit- tettavaksi ehdotettua 21 000 asunnon määrää.
25057: tamien asuntojen määrää. Nähtävissä ei kuiten- Todettakoon, että ammattiyhdistysliike, SAK,
25058: kaan ole tällaista asuntojen kysynnän supistu- on arvioinut valtion lainoittamien asuntojen tar-
25059: mista, ei varsinkaan mikäli asumiskustannukset peeksi 27 500 asuntoa. Tästä tavoitteesta myös
25060: pidetään kohtuullisina suhteessa ihmisten tuloi- kansandemokraattinen liike lähti hallituksen
25061: hin. tulo- ja menoarvioneuvotteluissa. Tavoitetta ei
25062: Tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyy tau- hallituksessa kyetty täyttämään, mutta on syytä
25063: lukko, josta saadaan seuraavat luvut: silti eduskunnassa pyrkiä hallituksen esittämää
25064: Asuntotuotanto (uusien asuntojen aloitukset)
25065: parempaan. Tavoite on mahdollista saavuttaa
25066: Vuosi asuntoja yhteensä siitä valtion lainoittamia
25067: esimerkiksi osin vuoden 1982 lisämenoarviossa,
25068: asuntoja % parantamalla vuoden 1983 varsinaista tulo- ja
25069: 1978 50 500 31 200 62 menoarviota sekä lisäksi - mikäli niissä ei
25070: 1979 51500 30 900 60 onnistuta- vuoden 1983 lisämenoarvioissa,
25071: 1980 49 800 24 000 48 aivan samaan tapaan kuin vuonna 1982 varsi-
25072: 1981 45 800 22 500 49 nainen menoarvio sisälsi 23 000 asuntoa, lisä-
25073: 1982 47 000 26 000 55 menoarvio 3 000 asuntoa, minkä lisäksi aiem-
25074: 1983 45 000 21000 46 paa tuotantoa siirtyi 1 500 asuntoa.
25075: Asuntoa tarvitsevien, kuntien ja ammattiyh-
25076: Kuten taulukosta havaitaan, valtion lainoit- distysliikkeen toiminnasta merkittävästi riip-
25077: taman asuntotuotannon suhteellinen osuus on puu, mitä edellytyksiä on nostaa tulo- ja meno-
25078: viimeisen viiden vuoden aikana selvästi laske- arvioesityksen sisältämää ensi vuonna aloitetta-
25079: nut lukuun ottamatta tätä vuotta, jolloin lisä- vien asuntojen määrää.
25080: menoarviolla aloitettavien asuntojen maata Ehdotammekin,
25081: nousi varsinaisen tulo- ja menoarvion 23 000
25082: asunnosta 26 000 asuntoon. Tällöin suhteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25083: nen osuus kohosi 49 %:sta 55 %:iin. den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
25084: Viidessä vuodessa koko asuntotuotanto on tille 26.12.83 (Asuntolaina!) lisäykse-
25085: meillä laskenyt 50 000 asunnosta 45 000 asun- nä 200 000 000 markkaa vuonna 1983
25086: toon oltuaan tätä ennen eräinä vuosina selvästi aloitettavien valtion lainoittamien asun-
25087: yli 50 000: n. Kuitenkin Suomessa pitäisi vuo- tojen määrän nostamiseksi 21 000 asun-
25088: sittain tehdä noin 55 000 asuntoa, jotta 1990 nosta 27 500 asuntoon ja nostaisi tämän
25089: saavuttaisimme sen tason, joka Ruotsissa val- mukaisesti asuntolainojen myöntämisval-
25090: litsi vuonna 1975. Siten tämänkaltainen ver- tuutta 650 000 000 markalla.
25091: tailu samoin kuin edellä mainittu valtion lai-
25092: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
25093: Pauli Uitto Mikko Kuoppa Kati Peltola
25094: Aulis Juvela P. Puhakka J. Vähäkangas
25095: Helvi Niskanen M.-L. Salminen Arvo Kemppainen
25096: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen Terho Pursiainen
25097: Heli Astala V. J. Rytkönen Inger Hirvelä
25098: Vappu Säilynoja
25099: 1448 1982 vp.
25100:
25101: Raha-asia-aloite n:o 1282
25102:
25103:
25104:
25105:
25106: Uitto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erityisaluekun-
25107: tien elinkeinotoiminnan edistämiseen
25108:
25109:
25110: Eduskunnalle
25111:
25112: Momentille 26.97.36 on tulo- ja menoarvio- tulisikin myös nykyisten erityisaluekuntien tu·
25113: esityksessä varattu 5 milj. markkaa valtionavus- kea huomattavasti nostaa. Tämä edellyttää, että
25114: tuksiin erityisaluekuntien elinkeinotoiminnan erityisaluekuntien elinkeinotoiminnan edistämi-
25115: edistämiseen. Uudellamaalla on erityisaluekun- seen varattuja määrärahoja korotetaan vuoden
25116: niksi nimetty Karkkilan kaupunki ja Pohjan 1982 tasosta (7 milj. mk) vähintään .3 milj.
25117: kunta, joilla on mahdollisuudet saada tukea markalla.
25118: em. momentille varatuista määrärahoista. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25119: Uudellamaalla on lisäksi Orimattilan kunta, nioittaen,
25120: joka elinkeinorakenteen yksipuolisuuden ja kas-
25121: vavan työttömyyden vuoksi tulisi myös nimetä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25122: erityisaluekunnaksi. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
25123: Erityisaluekuntien saama valtionapu on osoit- 26.97.36 (Valtionavustus erityisalue-
25124: tautunut liian pieneksi, minkä vuoksi elinkei- kuntien elinkeinotoiminnan edistämiseen
25125: notoiminnan kehittämistyö näissä kunnissa on 10 000 t.JOO markkaa.
25126: lähtenyt liikkeelle varsin hitaasti. Tämän vuoksi
25127: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
25128:
25129: Pauli Uitto Saara-Maria Paakkinen
25130: Kati Peltola Kaj Bärlund
25131: 1982 vp•. 11449
25132:
25133: Raha~~aloite n:o 128.3
25134:
25135:
25136:
25137:
25138: Uitto ym.: Määrarahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskusliiton
25139: toiminnan tukemiseen
25140:
25141:
25142: Eduskunnalle
25143:
25144: , Asumiseen liittyvät toimenpiteet asumiskus- Vuokralaisten Keskusliitto osallistuu voima-
25145: tannusten alentamiseksi eivät suoranaisesti ole varojensa mukaan myös alan kansainväliseen
25146: johtaneet myönteiseen tulokseen. Tosin juuri toimintaan. Nämä yhteydet on katsottava vält-
25147: nyt suunnitteilla olevat eräät ratkaisut osaltaan tämättömiksi alan kehityksen, laajemman seu-
25148: saattavat johtaa toivottuun tulokseen - aina- rannan ja asuntopolitiikan järjestötyön voimis-
25149: kin osoittautua oikeaan suuntaan johtaviksi. tamiseksi Suomessa. Näillä yhteyksillä on saata-
25150: Vuokralaisten Keskusliitto on omilla toimenpi- vissa myös käyttökdpoisia ideoita ja sovellutus-
25151: teillään ja valtion pieneksi katsottavan rahoi- ohjeita asuntodemokratian ja asuinympäristön
25152: tustuen edellytyksin pyrkinyt edesauttamaan säilyttämisen ja kehittämisen kannalta.
25153: vuokralla-asumisen mahdollisuuksia. Liitto pyr- Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotam•
25154: ·kii toimenkuvansa mukaisesti enenevässä mää- me kunnioittavasti,
25155: rin suorittamaan tärkeå'ksi katsottavaa valistus-
25156: työtä vuokralla-asujien ja vuokralaisjärjestöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25157: piirissä. Liiton asiantuntemusta on käytetty mo- 1983 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
25158: nissa yhteyksissä käsiteltäessä asuntopolitiikan kaa Vuokralaisten Keskusliiton toimin-
25159: kokonaisuuden keskeisiä kysymyksiä. nan tukemiseen.
25160: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25161:
25162: Pauli Uitto Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi
25163:
25164:
25165:
25166:
25167: 182 088200412K
25168: 1450 1982 vp.
25169:
25170: Raha-asia-alohe n:o 1284
25171:
25172:
25173:
25174:
25175: Uitto: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnitte-
25176: lemiseksi Hyvinkäälie
25177:
25178:
25179: Ed u s kunn.a lle
25180:
25181: Valtion virastotalon rakentaminen Hyvin- Edellä mainitun lisäksi on vielä huomioitava,
25182: käälle on suunnitelmien mukaisesti tarkoitus että Hyvinkään kaupunki on varautunut osoit-
25183: aloittaa v. 1983. Virastotalon tarve Hyvinkäällä tamaan rakennusalueen valtion virastotaloa var-
25184: on tällä hetkellä erittäin suuri, sillä mm. kihla- ten.
25185: kunnanoikeuden, työvoimatoimiston, verotoi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
25186: miston sekä poliisin toimitilat sijaitsevat tällä
25187: hetkellä erittäin epätarkoituksenmukaisissa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25188: ahtaissa tiloissa. Sanottujen toimintojen paranta- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
25189: miseksi ja huomioiden työllisyysnäkökohdat 28.64.76 (Virastotalojen rakentaminen)
25190: olisi Hyvir.käälle rakennettavan valtion viras- 1 000 000 markkaa valtion Hyvinkään
25191: totalon rakentaminen hyödyllistä aloittaa vuo- virastotalon rakentamissuunnittelun
25192: den 1983 aikana. käynnistämiseksi.
25193: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25194:
25195: Pauli Uitto
25196: 1982 vp. 1451
25197:
25198: Raha-asia-aloite n:o 1285
25199:
25200:
25201:
25202:
25203: Uitto: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnit-
25204: telemiseksi Nurmijärvelle
25205:
25206:
25207: Eduskunnalle
25208:
25209: Valtion rahatilanteen vuoksi valtion virasto- jautettu vuokratiloihin eri puolille kuntaa. Kun-
25210: taloja ei ,ole viime vuosina rakennettu tarvetta nan asukkaiden, siis kaikkien veronmaksajien
25211: vastaavasti. Tämän johdosta valtion virastot, ja myös valtion taloudenhoidon kannalta ei
25212: kuten posti, verotoimisto, Kansaneläkelaitos nykyinen käytäntö ole oikeudenmukainen. Tä-
25213: jne. joutuvat. työskentelemään monilla paikka- män johdosta olisi tärkeätä valtion toimesta
25214: kunnilla varsin ahtaissa ja epätarkoituksenmu- rakentaa virastotalo Nurmijärven kuntaan niin,
25215: kaisissa vuokratiloissa. että se palvelisi mahdollisimman tehokkaasti
25216: Esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen tai sairaus- kunnan asukkaiden tarpeita.
25217: vakuutuksen toimisto saattaa sijaita paikassa, Edellä olevan perusteella ehdotan,
25218: johon liikuntavammaisten tai iäkkäämpien hen-
25219: kilöiden on hyvin vaikea päästä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25220: Useissa tapauksissa vuokranantajina ovat va- 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
25221: kuutuslaitokset, pankit tai jopa yksityiset hen- 28.64.76 1 000 000 markkaa valtion
25222: kilötkin, ja lähes poikkeuksetta vuokrataso on Nurmiiärven virastotalon rakennussuun-
25223: korkea. nittelun käynnistämiseksi.
25224: Näin on myös tällä hetkellä Nurmijärven
25225: kunnassa, valtion virastojen toiminnat on ha-
25226: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25227:
25228: Pauli Uitto
25229: 1452 1982 vp.
25230:
25231: Ra:ha-asia-aloite n:o 1286
25232:
25233:
25234:
25235:
25236: Uitto: Määrärahan osoittamisesta Yleisradiolle saamatta jäävien
25237: televisiolupamaksujen aiheuttaman tulonvähennyksen korvaa-
25238: miseksi
25239:
25240:
25241: Eduskunnalle
25242:
25243: Valtioneuvoston päätös yleisradiovastaanottoa olisi perusteltua ryhtyä myöntämään vapautuk-
25244: tarkoittavista laitteista ja luvista ( 291/3 3) an- sia ja helpotuksia televisiolupamaksuista. Asia
25245: taa liikenneministeriölle mahdollisuuden myön- olisi mahdollista järjestää Oy Yleisradio Ab:n
25246: tää vapautuksen tai helpotusta lupamaksuista. taloutta vaarantamatta siten, että valtio kor-
25247: Radiolupamaksujen poistamisen jälkeen minis- vaisi tälle saamatta jääneet lupamaksut.
25248: teriö on suhtautunut torjuvasti vapautusten ja Edellä olevan perusteella ehdotan,
25249: helpotusten myöntämiseen perustellen kantaansa
25250: toisaalta sillä, että perustiedotuspalveluista ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25251: enää peritä lupamaksua, ja toisaalta sillä, että 1983 tulo- ia menoarvioon luvun 31.99
25252: parhaillaan on vireillä laajempia uudistushank- uudelle momentille 500 000 markan
25253: keita, joiden yhteydessä maksuvapautusasiatkin määrärahan käytettäväksi Oy Yleisradio
25254: tulevat uudelleen harkittaviksi. Ab:lle suoritettaviin korvauksiin vaikea-
25255: Television merkitys joukkotiedotusvälineenä vammaisille myönnettävien vapautusten
25256: on jatkuvasti kasvanut. Monille vaikeasti vam- ja helpotusten vuoksi saamatta jäävistä
25257: mautuneille ihmisille se voi olla kaikkein kes- televisiolupamaksuista.
25258: keisin side ympäröivään yhteiskuntaan. Siksi
25259: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25260:
25261: Pauli Uitto
25262: 1982 vp~·· 1453
25263:
25264: Raha-asia-aloite n:o 1287
25265:
25266:
25267:
25268:
25269: Uitto: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään-Hangon rautatien
25270: sähköistämiseksi
25271:
25272:
25273: Eduskunnalle
25274:
25275: Valtionrautateiden sähköistäminen on osoit- mutta sen sijaan raskas tavaraliikenne on huo-
25276: tautunut liike- ja energiataloudellisesti oikean- mattavaa. Muun muassa Lohjan kalkkitehtaan
25277: suuntaiseksi ratkaisuksi. Erityisesti henkilölii- rautatiekuljetukset ovat varsin merkittävää
25278: kenne on sähköistämisen jälkeen nopeutunut luokkaa. Myös Hangon sataman rautateitse
25279: merkittävästi. tapahtuva tavaraliikenne on ajoittain vilkasta.
25280: Lähiliikenne on tullut entistä tehokkaam- Hyvinkään-Hangon rataosuutta ei ole vielä
25281: maksi ja joustavammaksi ja sen johdosta VR:n sähköistetty, vaikka liikenteellisesti, energiata-
25282: palvelutaso on huomattavasti parantunut. loudellisesti ja ympäristönsuojelua ajatellen tä-
25283: Myönteisistä kokemuksista johtuen rautateiden mä rataosuus olisi hyödyllistä nopeasti sähköis-
25284: sähköistämistä on syytä edelleen jatkaa. tää ja muutenkin ajanmukaistaa.
25285: Tässä tarkoituksessa olisi sähköistämistoimia Sähköistämisen jälkeen sanotulla rataosuu-
25286: kiirehdittävä alueilla, joilla liikennetiheys on jo della voisivat liikennöidä Sm-tyyppiset sähköju-
25287: nyt korkea. nat, mikä merkitsisi huomattavaa liikenneolo-
25288: Sähköistämistarvetta harkittaessa olisi lähtö- suhteiden parantumista Hangon, Tammisaaren,
25289: kohdaksi otettava myös liikenneturvallisuuden Karjaan, Lohjan ja Hyvinkään seudun asuk-
25290: kehittäminen. Teollisuuden tuotteiden ja raaka- kaille.
25291: aineiden kuljetukset olisi keskitettävä pääasiassa Edellä olevan perusteella ehdotan,
25292: rautateille, sillä maantiekuljetusten mahdolli-
25293: nen lisääntyminen erityisesti taajaan asutulla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25294: Uudellamaalla aiheuttaa jatkuvasti vakavan on- 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
25295: nettomuusvaaran. markan määrärahan Hyvinkään-Han-
25296: Rautatieosuudella Hyvinkää-Hanko henki- gon rataosuuden sähköistämissuunnitel-
25297: löliikenne on tällä hetkellä suhteellisen vähäistä, man käynnistämiseksi.
25298: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25299:
25300: Pauli Uitto
25301: 1454 1982 vp.
25302:
25303: Raha-asia-aloite n:o 1288
25304:
25305:
25306:
25307:
25308: Uitto: Määrärahan osoittamisesta alikulkukäytävän rakentamiseen
25309: Jokelan asemalle
25310:
25311:
25312: Eduskunnalle
25313:
25314: Rataosuus Helsinki-Riihimäki on maamme täntö eri tasoon rakennetut jalankulkutiet, joita
25315: vilkkaimmin liikennöityjä ratoja ja sen johdosta on jo monille rautatieasemille viime vuosina
25316: onnettomuusriskit ovat sanotulla rataosuudella rakennettukin.
25317: huomattavan suuret, siitäkin huolimatta, että Vilkkaasti liikennöidyllä Jokelan asemalla
25318: rautatielaitoksen toimesta on junaturvallisuutta on kuitenkin vielä matkustajia varten tasoris-
25319: erityisesti viime vuosina merkittävästi lisätty. teys, mistä johtuen matkustajien turvallisuus
25320: Tasoristeyksillä tapahtuneet onnettomuudet ei ole täysin varmistettu.
25321: ovat tänäkin vuonna aiheuttaneet useita ihmis- Tämän johdosta pidän tarpeellisena, että
25322: henkien menetyksiä. Asemilla olevilla pääradan Jokelan asemalle rakennetaan jalankulkijoita
25323: ylittävillä kävelyteillä on usein syntynyt vaara- varten alikulkukäytävä.
25324: tilanteita ja on tapahtunut jopa kuolemaan Edellä olevan perusteella ehdotan,
25325: johtaneita onnettomuuksia erityisesti sen joh-
25326: dosta, että nopeita ja äänettömästi kulkevia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25327: sähköjunia on jalankulkijoiden vaikea ajoissa 1983 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
25328: havaita. markan määrärahan alikulkukäytävän
25329: Asemien liikennejärjestelyissä on jalankulki- rakentamiseksi Jokelan asemalle.
25330: joiden kannalta ehdottomasti turvallisin käy-
25331: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25332:
25333: Pauli Uitto
25334: 1982 vp. t455
25335:
25336: Raha-asia-aloite n:o 1289
25337:
25338:
25339:
25340:
25341: Uitto: Määrärahan osoittamisesta Keravan tavara-aseman raken-
25342: tamiseen
25343:
25344:
25345: Eduskunnalle
25346:
25347: Tavaraliikenteen nopeuttamiseksi ja rautatie- - kappaletavaraliikenne
25348: sekä maantieliikenteen yhteensoveltamisen to- lähtevä saapuva
25349: teuttamiseksi on viime vuosina useilla paikka- vuonna 1981 22 401 tn
25350: kunnilla perustettu tavara-asemia. Kokemukset 9 405 tn
25351: kasvu ed. v. 10% 7%
25352: tavara-asemien toimivuudesta ovat olleet myön-
25353: teisiä. - vaunukuormaliikenne
25354: Keravalle perustettavan tavara-aseman raken-
25355: taminen on valtion investointiohjelmassa ajoi- lähtevä saapuva
25356: tettu vuodelle 1985. vuonna 1980 681 806 tn 106 079 tn
25357: Keravan kaupungin ja elinkeinoelämän tahol- kasvu ed. v. 28 % 15%
25358: ta on kuitenkin pidetty tärkeänä, että tavara-
25359: aseman rakentaminen aloitettaisiin jo aikaisem- Kuluvana vuonna on liikennemäärien kasvu
25360: min. Keravan kaupungin toimesta tehdyt selvi- edelleen jatkunut.
25361: tykset osoittavat, että suunnitelman edellyttämä Keravan tavara-aseman merkitys tulisi ole-
25362: lisäalue on kaavassa osoitettu ja on kokonai- maan varsin ratkaiseva Keski-Uudenmaan lii-
25363: suudessaan kaupungin omistuksessa. kenneolosuhteiden kehittämisessä, ja sen joh-
25364: Edelleen on selvitetty, että mm. "teollisuus- dosta olisi tärkeätä, että Keravan tavara-aseman
25365: raidetutkimus on suoritettu yhteistyössä VR:n rakentaminen voisi alkaa mahdollisimman no-
25366: asianomaisten virkamiesten kanssa". peasti.
25367: On myös todettavissa, että VR:n toimesta Edellä olevaan viitaten ehdotan,
25368: on rata jo rakennettu ter.illinaalialueen lähei-
25369: syyteen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25370: Liikennemääräkehityksestä suoritetut tutki- 1983 tulo- ia menoarvioon 5 000 000
25371: mukset osoittavat, että liikennemäärät Keravan markan määrärahan Keravan tavara-ase-
25372: terminaalipiirissä ovat viime vuosina kehitty- man rakentamisen aloittamiseksi vuonna
25373: neet seuraavasti: 1983.
25374: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
25375:
25376: Pauli Uitto
25377: 1456 1982 vp: :·
25378:
25379: Raha-asia-aloite n:o 1290
25380:
25381:
25382:
25383:
25384: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta SEV-maiden kanssa käy-
25385: tävän kaupan edistämiseen
25386:
25387:
25388: Eduskunnalle
25389:
25390: Suomen ja Keskinäisen Talousavun Neuvos- Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon hallitus
25391: ton ( SEV) maiden välinen talousyhteistyö on esittää momentille 32.46.21, "Ulko- ja koti~
25392: jatkuvasti lisääntynyt ja monipuolistunut. Tä- maankauppaan liittyvä tutkimustoiminta", 2,6
25393: män yhteistyön myönteinen vaikutus maamme milj. markkaa eli lisäystä 200 000 markkaa p~
25394: talouteen ja työllisyyteen on kasvanut. Se on rustellen lisäystä kustannusten nousulla. Olisi
25395: merkittävästi auttanut tasaamaan suhdanne- kuitenkin välttämätöntä lisätä nimenomaan Kes-
25396: vaihteluita sekä monipuolistanut maamme teol- kinäisen Talousavun Neuvoston maiden kanssa
25397: lisuutta. Erityisesti kauppa Neuvostoliiton kans- käytävän kaupan tutkimustoimintaa, jolloin
25398: sa onkin viime vuosina kasvanut tuntuvasti ja vähimmäislisäys vuoteen 1982 verrattuna olisi
25399: kaupan kehityksessä on voitu nojautua pitkän 700 000 markkaa.
25400: ajan ohjelmointiin. Ehdotammekin,
25401: Kaikkea ei vielä kuitenkaan ole kaupan ke-
25402: hittämiseksi tehty eikä sen tarjoamia vienti- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25403: tuontinäkymiä ole tarpeeksi hyödynnetty. Olisi 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
25404: tarpeen voimistaa tutkimuspanosta, jotta kaup- 32.46.21 (Ulko- ;a kotimaankauppaan
25405: paa ja taloudellista yhteistyötä Keskinäisen Ta- liittyvä tutkimustoiminta) 3 100 000
25406: lousavun Neuvoston maiden kanssa voitaisiin markkaa, siten että lisäyksestä 500 000
25407: edelleen laajentaa ja monipuolistaa. Tällöin markkaa käytettäisiin erityisesti Keski-
25408: ongelmana on mm. tuonnin monipuolistaminen näisen Talousavun Neuvoston ( SEV)
25409: sekä yhteishankkeiden kehittäminen, jotka ovat maiden kanssa käytävän kaupan edistä-
25410: edellytyksenä vientimme kasvattamiseksi Kes- miseen sen ohella mitä hallitus esittää•.
25411: kiriäisen Talousavun Neuvoston maiden kanssa
25412: käytävässä bilateraalikaupassa.
25413: H:elsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
25414:
25415: Pauli Uitto M. Kainulainen Terho Pursi&inen
25416: Mikko Kuoppa Juhani Vähäkangas · M.-L. Salminen
25417: 1982 vp. 1457
25418:
25419: Raha-asia-aloite n: o' 1291
25420:
25421:
25422:
25423:
25424: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna Uudenmaan
25425: erityisalueiden tuotantotoiminnan tukemiseen
25426:
25427:
25428: Eduskunnalle
25429:
25430: Erityisalueiden tuotantot01mmnan kehittämi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25431: seen osoitetut määrärahat ovat osoittautuneet nioittaen,
25432: liian pieniksi. Valtionapu erityisalueiden tuotan-
25433: totoiminnan tukemiseen on kohdistunut valikoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25434: vasti niille alueille, joilla kehityksen ongelmat den 1983 tulo- ja menoarvioon mo-
25435: ovat olleet suurimmat. Erityisesti tämä on ollut mentille 32.51.46 (Valtionapu erityis-
25436: havaittavissa Uudenmaan erityisalueiden (Pohja alueiden tuotantotoiminnan tukemiseen)
25437: ja Karkkila) osalta, joiden saama tuki on ollut 20 000 000 markkaa, jotta Uudenmaan
25438: riittämätöntä. Tämän vuoksi tulisi erityisaluei- erityisaluekuntien tuotantotoiminnan ·tu-
25439: den tuotantotoiminnan tukemiseen varattua kemiseen voitaisiin osoittaa riittävästi
25440: määrärahaa lisätä. määrärahoja.
25441: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
25442:
25443: Pauli Uitto Saara-Maria Paakkinen
25444: Kati Peltola Kaj Bärlund
25445:
25446:
25447:
25448:
25449: 183 088200412X:
25450: 1458 1982 vp.
25451:
25452: Raba.-asia~aloite n:o 1292
25453:
25454:
25455:
25456:
25457: Valo: Korotetun määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan
25458: meriviemäritunnelin rakentamiseen välillä Savio-Koivukylä
25459:
25460:
25461: Eduskunnalle
25462:
25463: Keski-Uudenmaan kunnat Järvenpää, Kerava, 18 miljoonasta markasta 24 miljoonaan mark-
25464: Tuusula ja Vantaa ryhtyivät 1976 toteuttamaan kaan. Voidaan pitää kohtuuttomana sitä, että
25465: yhteensä noin 200 miljoonan markan Keski- kustannustason nousu jää yksinomaan hankkeen
25466: Uudenmaan meriviemärihanketta. Vaitio on ra- toisen osapuolen eli Keski-Uudenmaan vesien-
25467: hoilttanut hanketta vuosina 1975-80 yhteensä suojelun kuntainliiton kannettavaksi, kun kui-
25468: 7,5 miljoonalla markalla avustuksen muodossa tenkin on kyse valtion ja kuntainliiton yhtei-
25469: ja valtion vesihuoltotöinä, minkä lisäksi hank- sestä hankkeesta. Siksi tulisikin valtion rahoic
25470: keeseen on myönnetty korkotukilainoja. tusosuutta nostaa vuoden 1982 osalta ehdote-
25471: Vuodelle 1982 vahvistetussa tulo- ja meno- tusta 1,5 miljoonasta markasta 3,5 miljoonaan
25472: arviossa on momentin 30.40.77 alamomentilla 2 markkaan.
25473: (Uudet työt) 1 miljoonan markan määräraha Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
25474: valtionosuuteen, joka kohdistuu meriviemäri- taen,
25475: tunnelin louhimiseen välillä Savio-Koivukylä.
25476: Budjetin perusteluissa on kyseisen osahankkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25477: kustannusarvioksi todettu 18 miljoonaa mark- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
25478: kaa, josta valtion osuutta 3 miljoonaa markkaa. 30.40.77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
25479: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi Keski-Uudenmaan meriviemäritunnelin
25480: vuodelle 1983 on tarkoitukseen varattu 1,5 mil- louhimiseen välillä Savio-Koivukylä,
25481: joonaa markkaa. Kustannustaso on kuitenkin jolloin momentin loppusumma tulisi ole-
25482: oleellisesti noussut: kyseisen osahankkeen osalta maan 3 500 000 markkaa.
25483: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1982
25484:
25485: Tauno Valo
25486: 1982 vp. 1459
25487:
25488: Raha-asia-aloite n:o 1293
25489:
25490:
25491:
25492:
25493: Valo: Määrärahan osoittamisesta uuden tien suunnitteluun vä-
25494: lille Fallbackan paikallistie ja Hyrylän-Kulloon tie
25495:
25496:
25497: Eduskunnalle
25498:
25499: Tie- ja vesirakennushallitus on yhteistoimin- teyttä mm. Keravan asemalle ja Lahden moot-
25500: nassa TVL:n Uudenmaan piirin ja Tuusulan toritielle suuntautuvaan liikenteeseen.
25501: kunnan kanssa teettänyt vuonna 1980 Tuusulan Uuden tien liikennemääriksi on arvioitu
25502: eteläosan liikenneverkkoselvityksen. Sen mu- 1 000 autoa/vrk vuonna 1990 ja 1 500 autoa/
25503: kaan voidaan Tuusulan liikenneongelmiin saada vrk vuonna 2000.
25504: ratkaiseva parannus rakentamalla Fallbackan Tie tulisi .suunnitella ja toteuttaa paikallis-
25505: paikallistiettä (Pt 11589) Hyrylän-Kulloon tienä.
25506: maantielle (Mt 148) uusi raskasta liikennettä Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
25507: palveleva tieyhteys. Tieratkaisun on mm. Tuu- taen,
25508: sulan kunnanvaltuusto yksimielisesti hyväksy-
25509: nyt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25510: Tien pituus on noin 2,2 km ja rakentamis- 1983 tulo- ja menoarvioon 400 000
25511: kustannukset noin 4 Mmk. Tien rakentamisen · markan määrärahan uuden paikallistien
25512: ansiosta Hyrylän keskustan kautta ohjautuva ja suunnittelua varten Fallbackan paikallis~
25513: häiritsevä raskas teollisuusliikenne huomatta- tien ja Hyrylän-Kultaan maantien vä-
25514: vasti vähenisi, koska Hyrylän teollisuusalueen lille.
25515: yritykset käyttäisivät rakennettavaa uutta yh-
25516: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1982
25517:
25518: Tauno Valo
25519: 1460 1982 vp.
25520:
25521: Raha-asia..aloirte n:o 1294
25522:
25523:
25524:
25525:
25526: Valtonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisotilo-
25527: jen rakentamiseen
25528:
25529:
25530: Eduskunnalle
25531:
25532: Vapaa nuorisotyö, jota myös kuntien nuori- myöntää vuosittain nuorisolautakuntalain ( 117/
25533: solautakunnat toiminnallaan tukevat, tarvitsee 72) 6 §:n edellyttämällä tavalla, sekä myös se,
25534: taloudellisen ja kasvattaja-avun lisäksi myös että opetusministeriön taloussuunnitelmassa on
25535: toimitiloja. Kuntien nuorisotilojen rakentami- vuonna .1983 varauduttu antamaan myös lainoja
25536: nen muodostaakio yhden tärkeimmistä nuoriso- 3,6 miljoonaa markkaa, olisi lainojen pois jät-
25537: työn alueista. Myönnetyt valtionavustukset ja täminen kahtena vuotena peräkkäin nuorisoti-
25538: -lainat eivät ole kyenneet kattamaan kuin pie- loja rakentavia kuntia kohtaan kohtuutonta.
25539: nen osan tarpeesta. Vuonna 1982 sisältyy val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25540: tion tulo- ja menoarvioon nuorisotilojen raken- nioittavasti,
25541: tamiseen 4,5 miljoonaa markkaa avustuksia
25542: ( 7,5 % tarpeesta), joita haettiin 77 kohteeseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25543: ja voitiin myöntää 28 kohteeseen. Vuonna 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
25544: 1983 tullaan avustuksia ja lainoja hakemaan 29.91.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
25545: noin 80 kohteeseen. Mikäli vuoden 1983 tulo- valtionavuksi kunnille nuorisotilojen ra-
25546: ja menoarvioon, niin kuin nyt esitetään, tulisi kentamiseen ja 3 600 000 markkaa val-
25547: ainoastaan 5 miljoonaa markkaa valtionapua tionavustusta ja lainaa nuorisotoimintaan
25548: varten eikä lainoja ja avustuksia ollenkaan, mer- tarvittavien toimitilojen hankkimista,
25549: kitsisi se monen kunnan nuorisotilahankkeen niiden laajentamista ja perusparannuksia
25550: tyrehtymistä. Kun vielä otetaan huomioon, että varten.
25551: lainoja on vuotta 1982 lukuun ot:ltamatta voitu
25552: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
25553:
25554: Pirkko Valtonen Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Elo
25555: 1982 vp. 1461
25556:
25557: Raha.-asia-alolte n:o 1295
25558:
25559:
25560:
25561:
25562: Valtonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamise,sta eläkeläis-
25563: järjestöjen toiminnan tukemiseen
25564:
25565:
25566: Eduskunnalle
25567:
25568: Eläkkeensaajajärjestöt tekevät maassamme ar- mentille hyväksytty 1 900 000 markkaa ja vuo-
25569: vokasta ja monipuolista työtä, joka on saanut den 1983 budjettiesityksessä on summa pysynyt
25570: myös valtiovaltamme arvostuksen. Järjestöjen samana. Tämän rahan niukkuus tulee suurelta
25571: toiminta perustuu eläkkeensaajien niin aineel- osin vaikeutltamaan eläkkeensaajajärjestöjen työ-
25572: lisen kuin henkisenkin hyvinvoinnin kehittämi- tä, sillä budjettisuunnittelussa ei tällä momen-
25573: seen ja niiden toiminnan eräänä tarkoituksena tilla ole suoritettu edes inflaatiotarkistusta.
25574: on osaltaan huolehtia siitä, että julkinen valta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25575: kykenisi tiedostamaan ne puutteet, joilta ikään- nioittaen,
25576: tyneiden ihmisten kohdalla vielä on.
25577: Viime vuosina on eläkkeensaajajärjestöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25578: työ entisestään laajentunut niin toiminnan mo- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
25579: nipuolistumisen kuin jäsenkunnan lisääntymisen 33.58.51 lisäyksenä 200 000 markkaa
25580: myötä. Kuitenkin vakiovallan tuki on pysynyt valtionavuksi eläkkeensaajajärjestöjen
25581: ennallaan. Vuonna 1982 oli eläkkeensaajajärjes- toiminnan tukemiseen.
25582: töjen toiminnan tukemiseen tarkoitetulle mo-
25583: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
25584:
25585: Pirkko Valtonen Kaj Bärlund Pertti Hietala
25586: Mikko Elo Kaisa Raatikainen Pentti Lahti-Nuuttila
25587: 1462 1982 vp.
25588:
25589: Raha-asia-aloite n:o 1296
25590:
25591:
25592:
25593:
25594: Valtonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta terveyskas-
25595: vatukseen
25596:
25597:
25598: Eduskunnalle
25599:
25600: Viime vuosien terveyspoliittisessa keskuste- hostaminen, mitä eduskunta on edellyttänyt
25601: lussa on voimakkaasti painotettu terveellisten aborttilain muutosta säätäessään ja josta on ole-
25602: elintapojen edistämisen merkitystä terveyskas- massa konkreettiset ehdotukset ( KomM 19 81 :
25603: vatuksen keinoin. Tätä on painotettu sekä 14), sekä alkoholihaittojen ehkäisemistä koske-
25604: Maailman Terveysjärjestön pitkän aikavälin stra- va terveyskasvatus ja lääkkeiden tarkoituksen-
25605: tegiassa että myös Suomen hallituksen virallisissa mukaisen käytön edistäminen lääkintöhallituk-
25606: terveyspoliittisissa kannanotoissa, koska on il- sen työryhmän mietinnöissä (n:o 137/80 ja 13/
25607: meistä, että monet keskeiset kansanterveytem- 81) esitetyllä tavalla. Hallituksen vuoden 1983
25608: me ongelmat ovat mtkaistavissa vain muutta- tulo- ja menoarvion momentille 33.73.21 esi-
25609: malla niitä elinoloja ja -tapoja, joiden tiedetään tetyn määrärahan puitteissa ei terveyskasvatuk-
25610: vaikuttavan monien nykyajan kansanterveys- sen tehostaminen ole mahdollista läheskään sii-
25611: ongelmien syntyyn. nä määrin kuin asian kansanterveydellinen mer-
25612: Terveyskasvatuksen kehittämiseksi on useilla kitys edellyttäisi. Ainoa terveyskasvatuksen osa-
25613: terveyskasvatuksen osa-alueilla viime vuosina alue, jolle on turvattu edes kohtuulliset toimin-
25614: valmistunut sosiaali- ja terveysministteriön ja taedellytykset, on tupakoinnin vähentäminen
25615: lääkintöhalli:tuksen toimikuntien ja työryhmien momentille 33.73.22 varatulla määrärahalla. On
25616: mietintöjä, joissa ehdotetaan konkreettisia toi- syytä kiinnittää huomiota siihen epäsuhtaan,
25617: menpiteitä terveyskasvatuksen järjestämisestä ja mikä vallitsee terveyskasvatuksen muiden osa-
25618: toteuttamisesta . eri organisaatioissa, tutkimus-, alueiden kehittämiseen (momentti 33.73.21)
25619: kokeilu-, koulutus- ja tiedotustoiminnasta sekä ja tupakoinnin vähentämiseen (33.73.22) esi-
25620: terveyskasvatusohjelmien ja -aineistojen tuotta- tettyjen määrärahojen välillä.
25621: misesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25622: Erityisen tärkeitä kehittämiskohteita lähivuo- nioittaen,
25623: sina ovat kansanravitsemuksen ohjaaminen ny-
25624: kyistä suotuisampaan suuntaan sosiaali- ja ter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25625: veysministeriön ase1ltaman toimikunnan mietin- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
25626: nön (KomM 1981: 30) suuntaviivojen mukai- 33.73.21 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
25627: sesti, ihmissuhde- ja sukupuolikasvatuksen te- terveyskasvatuksen tehostamiseen.
25628: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
25629:
25630: Pirkko Valtonen Seppo Tikka Riitta Järvisalo-Kanerva
25631: Kaj Bärlund Tarja Halonen Pekka Starast
25632: Pertti Hietala Kaisa Raatikainen Matti Puhakka
25633: Pentti Lahti-Nuuttila Hannu Tapiola Seija Karkinen
25634: Mikko Elo Saara-Maria Paakkinen Vappu Säilynoja
25635: Maija Rajantie Liisa J sakonsaari Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25636: 1982 vp. '1463
25637:
25638: Raha-asia-aloite n:o 1297
25639:
25640:
25641:
25642: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakoinnin vähentä-
25643: miseen
25644:
25645:
25646: Eduskunnalle
25647:
25648: Tupakkalain (693/1976) 27 §:n 1 momen- tynyt. Haastattelututkimusten perusteella näyt-
25649: tissa on säädetty, että vuosittain valtion tulo- tää mahdolliselta, että joidenkin väestöryhmien
25650: ja menoarvioon on otettava määräraha, joka tupakointi olisi uudelleen lisääntymässä. Eri-
25651: vastaa vähintään puolta prosenttia tupakkaval- tyisesti nuorison tupakoinnissa on havaittavissa
25652: misteveron vuotuisesta tuotosta. Määräraha tu- viitteitä tupakoinnin mahdollisesta lisääntymi-
25653: lte käyttää tupakoinnin ehkäisytyöhön sekä lain sestä lähivuosina.
25654: 7 luvussa tarkoitettuun tutkimus-, seuranta- ja Tupakoinnin vähentämiseksi on välttämätön-
25655: valistustoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön tä toteuttaa laajoja valtakunnallisia terveyskas-
25656: vuosittain vahvistaman käy;ttösuunnitelman mu- vatus-ja tiedotusohjelmia eri viranomaisten, tie-
25657: kaisesti. dotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen toimesta.
25658: Vuosina 1976-1982 on valtion tuh ja me- Tupakoinnin vähentämiseen tähtäävän terveys-
25659: noarvion käsittelyn yhteydessä tupakkalain 27 kasvatuksen tehostaminen ja tähän käytettävien
25660: § :n 1 momentti tilapäisesti muutettu kuulu- määrärahojen lisääminen on erityisen tärkeää
25661: maan siten, että tupakoinnin vähentämiseen on siitä syystä, että hallituksen tulo- ja menoar-
25662: varattu 0,1 ... 0,35 % tupakkaveron arvioidus- vioesitykseen sisällytetty hintapolitiikka ei tue
25663: ta kertymästä (v. 1982 0,35% ). tupakoinnin vähentämistavoitteita, koska . tur
25664: Hyväksyessään mainitun lainmuutoksen vuo- pakkaveron korotus on inflaation torjuntapyr-
25665: den 1982 tulo- ja menoarvion käsittelyn yh- kimysten vuoksi mitoitettu kuluttajahintojen
25666: teydessä eduskunta edellytti useisiin aikaisem- nousua pienemmäksi. Tämän johdosta on odo-
25667: piin kannanottoihinsa viitaten, että seuraavan tettavissa selvää tupakan kulutuksen lisäämisltä
25668: vuoden valtion tulo- ja menoarviota valmistel- v. 1983, ellei aivan erityisesti tehosteta terveys-
25669: taessa varataan tupakoinnin vähentämiseen lain kasvatuksellisia toimenpiteitä tupakoinnin vä-
25670: alunperin edelly;ttämä osuus tupakkaveron tuo- hentämiseksi. Kun vuonna 1983 arvioitu tu-
25671: tosta. Tästä eduskunnan selväsanaisesta kannan- pakkaveron tuotJto on 1 580 000 000 markkaa,
25672: otosta huolimatta hallituksen esitykseen vuo- tulisi momentille 33.73.22 varattavan määrä-
25673: den · 1983 tulo- ja menoarvioksi on momentille rahan olla 7 900 000 markkaa.
25674: 33.73.22 esitetty mainittu määräraha, joka vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun"
25675: taa 0,4 % tupakkaveron arvioidusta kertymäs- nioittaen,
25676: tä. Aikaisempiin kannanottoihinsa viitaten edus-
25677: kunnan ei tulisi hyväksyä tätä tarkoittavaa lain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25678: muutosesitystä, vaan . sisällyttää momentille 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
25679: 33.73.22 määräraha, joka vastaa 0,5% tupak- 33.13.22 lisäyksenä 1 580 000 markkaa
25680: kaveron tuotosta. tupakkalain 27 §:n 1 momentin mukai-
25681: Tupakkatuotteiden kokonaiskulutus ei ole sen tupakoinnin vähentämisen tehosta-
25682: vuosina 1977-1981 enää main~ttavasti vähen- miseen.
25683: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
25684:
25685: Pirkko Valtonen Kaisa Raatikainen Vappu Säilynoja
25686: Mikko Elo Hannu Tapiola Eeva ·Kuuskoski-Vikatmaa
25687: Maija Rajantie Saara-Maria Paakkinen Kaj Bärlund
25688: Seppo Tikka Liisa Jaakonsaari Pertti Hietala
25689: Tarja Halonen Matti Puhakka Pentti Lahti-Nuuttila
25690: Seija Karkinen
25691: 1464 1982 vp.
25692:
25693: Raha•asi&aloite n:o 1298
25694:
25695:
25696:
25697:
25698: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaistyöttömien
25699: työllistämiseen Porin, Harjavallan ja Merikarvian työvoima-
25700: toimistojen alueella
25701:
25702:
25703: Eduskunnalle
25704:
25705: Vaikeilla työttömyysalueilla pitkäaikaisesti neinä sosiaalimaksuina sekä työllistäjän työllis-
25706: työttömien määrä on hälyttävän korkea. Esi- tämistuesta maksamana verona.
25707: merkiksi Porin työvoimaJtoimiston alueen työt- Pitkäaikaistyöttömyyden purkamiseksi esi-
25708: tömistä on viime kuukausina yli 600 henkilöä tämme tutkimusalueena käynnistettäväksi vuon-
25709: ollut työttömänä yli vuoden. Työttömyystilan- na 1983 kokeilutoiminnan pitkäaikaistyöttö-
25710: teen edelleen vaikeutuessa tulee pitkäaikaistyöt- mien työllistämisen tehostamiseksi. Kokeiluun
25711: tömien määrä lisääntymään. Työttömyysajan pi- liittyvänä työllistämiskeinona, käytettävissä ole-
25712: detessä tulee työttömän henkilön paluu työ- vien työllistämis- ja koulutustoimenpiteiden li-
25713: elämään yhä ongelmallisemmaksi. Pitkäaikais- säksi, olisi yksityisen tai julkisen sektorin työn-
25714: työttömyyden purkaminen edellyttää tehostettu- antajalle työttömän työllistämisestä maksettava
25715: ja toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien työmark- täysimääräinen työllistämistuki määräajaksi.
25716: kinoille paluun helpottamiseksi. Tuella tarkoitetaan tällöin työllistäjälle kuukau-
25717: Porin, Harjavallan ja Merikarvian työvoi- sittain maksettavaa rahaa, joka voidaan maksaa
25718: matoimistojen alueella tehdyssä tutkimuksessa säästyneillä työttömän toimeentuloturvalla, ker-
25719: on osoitettu, että mikäli työttömän henkilön tyneillä sosiaalimaksuilla, työllistetyn verolla
25720: työllistäjälle olisi maksettu täysimääräinen työl- sekä työllistäjän tuesta maksamalla verolla. Vas-
25721: listämistuki, olisivat pienet ja keskisuuret yri- taavaa periaatetta toteutettaisiin myös työllis-
25722: tykset sekä julkisen sektorin yksiköt voineet tettäessä työttömiä suojatyöluonteisiin työpaik-
25723: työllistää nykyisen henkilökuntansa lisäksi mää- koihin. Kokeilu voitaisiin rajoittaa alussa koske-
25724: räaikaisiin työpaikkoihin huomattavasti suu- maan yli 6 kuukautta työttöminä olleita nuoria
25725: remman määrän työttömiä kuin mitä tutkimus- ja yli vuoden työttöminä olleita yli 25-vuotiaita,
25726: hetkellä oli p~tkäaikaistyöttömiä. Lisäksi tutki- joita kokeilun alkaessa on alueella arviolta yh-
25727: muksessa on osoitettu, että työllistämistukea teensä 750.
25728: lisäämällä on luotavissa suojatyöpaikkaluontei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25729: sia työpaikkoja julkisen sektorin ohella myös nioittavasti,
25730: avoimille työmarkkinoille.
25731: Tutkimusajankohtana vuosina 1980-1981 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25732: olisi työttömän henkilön :työllistäjälle voitu kor- 1983 tulo- ja menoarvioon uutena mää-
25733: vata täysimääräistä työllistämistukea maksa- rärahana luvun 34.50 uudelle mo-
25734: malla työllistetyn koko bruttopalkka. Julkinen mentille 10 000 000 markkaa pitkä-
25735: sektori olisi saanut maksamansa täysimääräisen aikaistyöttömien tehostettua työllistämis-
25736: tuen kokonaisuudessaan takaisin työttömyyden kokeilua varten Porin, Harjavallan ja
25737: päättymisen aiheuttamana toimeentuloturvan Merikarvian työvoimatoimistojen alueel-
25738: säästönä, työllistetyn maksamana verona, kerty- la.
25739: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
25740:
25741: Pirkko Valtonen Matti Järvenpää Mikko Elo
25742: 1982 vp. 1465
25743:
25744: Raha-asia-aloite n:o 1299
25745:
25746:
25747:
25748:
25749: P. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolai-
25750: noihin
25751:
25752:
25753: Eduskunnalle
25754:
25755: Eräs keskeisimpiä ongelmia maassamme muu- daan turvata 21 000 uudelle asunnalle lainoi-
25756: tamana viime vuotena on ollut asuntotuotan- tus. Tämä määrä ei ole kuitenkaan riittävä,
25757: non riittämättömyys. Tämä on merkinnyt sitä, minkä vuoksi määrärahaa tulisi voimakkaasti
25758: että työvoima ei ole voinut hakeutua sinne, lisätä niin, että ensi vuonna vo1ta1s11n turvata
25759: missä työtä olisi tarjolla, koska asuntoja ei ainakin 30 000 asuntolainoitetun asunnon ra-
25760: ole saatavilla. Myöskään pienet kunnat eivät kentaminen.
25761: ole määrärahojen riittämättömyyden vuoksi Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
25762: kyenneet turvaamaan edes nykyisille asukkail- tamme kunnioittaen,
25763: leen kunnollisia asunto-olosuhteita, mikä on
25764: johtanut muuttoliikkeeseen ja väestökatoon laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25765: joilla alueilla maassamme. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
25766: Hallituksen budjettiesityksen mukaan ehdo- 26.12.83 lisäyksenä 600 000 000 mark-
25767: tukseen sisältyvillä asuntolainamäärärahoilla voi- kaa asuntolainoihin.
25768: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25769:
25770: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
25771: Urho Pohto Veikko Vennamo
25772: Anssi Joutsenlahti
25773:
25774:
25775:
25776:
25777: 184 088200412K
25778: 1466 1982 vp.
25779:
25780: Raha-asia-aloite n:o 1300
25781:
25782:
25783:
25784:
25785: P. Vennamo ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta luon-
25786: nonsuojelua edistäviin tutkimuksiin ja selvityksiin
25787:
25788:
25789: Eduskunnalle
25790:
25791: Valtioneuvosto teki kesäkuussa 1980 peri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25792: aatepäätöksen ympäristötutkimuksen määrära- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
25793: hojen huomattavasta lisäämisestä. Tämän peri- 26.73.25 1 000 000 markkaa sisäasiain-
25794: aatepäätöksen tulisi näkya jo vuoden 1983 ministeriön ympäristötutkimuksiin ja
25795: budjetissa siten, että sisäasiainministeriön, -selvityksiin sekä momentille 30.02.22
25796: opetusministeriön ja maa- ja metsätalousminis- 1 000 000 markkaa maa- ja metsätalous-
25797: teriön käyttöön ohjataan riittävästi resursseja ministeriön luonnonsuojelua edistäviin
25798: tutkimuksen tehostamiseksi. tutkimuksiin ja selvityksiin.
25799: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
25800: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25801:
25802: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
25803: Urho Pohto Veikko Vennamo
25804: Anssi Joutsenlahti
25805: 1982 vp. 1467
25806:
25807: Raha-asi;a;.aloite n:o 1301
25808:
25809:
25810:
25811:
25812: P. Vennamo ym.~ Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen
25813: vanhusvoittoisille kunnille maksettavaan erityistukeen
25814:
25815:
25816: Eduskunnalle
25817:
25818: Yhteiskunnan kunnille sälyttämät kustannuk- ajautumassa kestämättömään tilanteeseen. Täl-
25819: set ovat monessa <tapauksessa ajaneet kunnat laisille kunnille tulisikin valtion myöntää eri-
25820: lähes taloudelliseen umpikujaan. Erityisesti ti- tyistukea. ·
25821: lanne on vaikea ns. vanhusvoittoisissa kunnissa, Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
25822: joiden kasvavat sosiaaliset kustannukset verrat- tamme kunnioittaen,
25823: tuna pieneneviin verotuloihin nielevät suuren
25824: osan kunnan koko budjetista. Näitä kuntia on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25825: erityisen paljon Turun ja Porin läänissä ja 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
25826: erityisesti sen varsinaissuomalaisessa osassa, markan määrärahan ylimääräiseksi eri-
25827: jossa usea ennen kohtalaisesti toimeentuleva tyistueksi Varsinais-Suomen vanhusvoit-
25828: kunta on vanhusvoittoisuuden ja siitä aiheutu- toisille kunnille.
25829: vien tulojen ja kustannusten epäsuhdan vuoksi
25830: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25831:
25832: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
25833: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
25834: 1468 1982 vp.
25835:
25836: Raha-asia-aloite n:o 1302
25837:
25838:
25839:
25840:
25841: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kantokyky-
25842: luokitusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksien selvittämi-
25843: seksi
25844:
25845:
25846: Eduskunnalle
25847:
25848: Kuntien kantokykyluokitus on pahasti epä- tulisikin pikaisesti selvittää, miten kantokyky-
25849: oikeudenmukainen ja paikoilleen jähmettynyt. luokkajärjestelmää voitaisiin korjata.
25850: Tilannetta on edelleen pahentanut se, että kan- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
25851: tokykyluokkien muutosten tulee vastata toi- tamme kunnioittaen,
25852: siaan, eli jos jossakin kunnassa tulee kantoky-
25853: kyluokan pudotus tarpeelliseksi, täytyy jossakin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25854: muualla vastaavasti kantokykyluokkaa korottaa. 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
25855: Erityisen hankala tilanne on mm. Varsinais- markkaa kuntien kantokykyluokitusjär-
25856: Suomen · pienissä kunnissa, joiden kantokyky- jestelmän epäoikeudenmukaisuuksien sel-
25857: luokka rasittaa voimakkaasti niiden taloutta vittämiseksi ja korjausehdotusten laati-
25858: valtionapujen pienuuden vuoksi. Tämän vuoksi miseksi.
25859: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25860:
25861: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
25862: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
25863: 1982 vp. 1469
25864:
25865: Raha-asia-aloite n:o 1303
25866:
25867:
25868:
25869:
25870: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kauppakor-
25871: keakoulun lisärakennukseen
25872:
25873:
25874: Eduskunnalle
25875:
25876: Turun kauppakorkeakoulu to1m11 nykyisel- osaltaan rakennusalan työllisyystilannetta Tu-
25877: lään äärimmäisen ahtaissa tiloissa. Kauppakor- russa ja sen ympäristössä.
25878: keakoulun lisärakennushanke on ollut vireillä Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
25879: jo kauan, mutta puheista tekoihin ei ole vielä- tamme kunnioittaen,
25880: kään päästy. Kaikki muut valmiudet kaavoi-
25881: tusta myöten hankkeen toteuttamiseksi ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25882: olemassa, kunhan rakennushankkeen käynnis- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
25883: tämiseen vain saadaan varoja. Rakennushank- markan määrärahan Turun kauppakor-
25884: keen käynnistäminen helpottaisi myös omalta keakoulun lisärakennushankkeen käyn-
25885: nistämiseen.
25886: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25887:
25888: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
25889: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
25890: 1470 1982 vp.
25891:
25892: Raha-asia-aloite n:o 1304
25893:
25894:
25895:
25896:
25897: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhankasvatuksen
25898: aloittamiseksi peruskouluissa
25899:
25900:
25901: Eduskunnalle
25902:
25903: Rauha on yhteinen ja jakamaton asia, jonka eikä rauhankasvatuksella saisi luoda ristiriitoja
25904: edistämiseen ei voida uhrata liiaksi voimava- erilaisen yhteiskuntajärjestelmän valinneideri
25905: roja. Erityisen välttämätöntä on se, että uudet maailman kansojen välille.
25906: ikäpolvet kasvatetaan ymmärtämään ja vaali- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
25907: maan rauhaa itsenäisten ja riippumattomien tamme kunnioittaen,
25908: kansakuntien kesken. Tätä edellyttää myös rau-
25909: hantahtoinen puolueettomuuspoliittinen linjam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25910: me Suomessa. 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
25911: Rauhankasvatuksesta tulisi huolehtia erityi- markkaa puoluepoliittisista arvovärityk-
25912: sesti nuorimpien ikäluokkien kohdalla jo perus- sistä vapaan ja puolueettomuuspoli-
25913: koulussa. Rauhankasvatuksen tulisi olla vapaata tiikkaamme tukevan rauhankasvatuksen
25914: poliittisista ideologioista ja arvovärityksistä aloittamiseksi peruskouluissa.
25915: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25916:
25917: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
25918: Urho Pohto Veikko Vennamo
25919: Anssi Joutsenlahti
25920: 1982 vp. 1471
25921:
25922: Raha-asia-aloite n:o 130.5
25923:
25924:
25925:
25926:
25927: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Alastaron perus-
25928: koulun yläasteen rakennushankkeen aloittamiseksi
25929:
25930:
25931: Ed u.s kun n a II e
25932:
25933: Kouluolot Alastaron kunnassa ovat entyl- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
25934: sen puutteelliset yläasteen osalta. Tämän vuoksi tamme kunnioittaen,
25935: on jo pitkään ollut vireillä yläasteen rakennus-
25936: hanke, joka käsittää nykyisen koulurakennuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25937: sen saneerauksen, laajennuksen ja erillisen lisä- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25938: rakennuksen. Hahke on hyväksytty I vaiheen markkaa Alastaron peruskoulun yläas-
25939: osalta kouluhallituksessa jo vuonna 1979, mut- teen rakennushankkeen käynnistämistä
25940: ta rakennuslupaa ei ole kunnan hakemuksista varten.
25941: huolimatta vielä saatu. Hankkeeseen tarvittai-
25942: siin rahaa, jotta se saataisiin käynnistettyä.
25943: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25944:
25945: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
25946: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
25947: 1472 1982 vp.
25948:
25949: Raha~asia-aloite n:o 1306
25950:
25951:
25952:
25953:
25954: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoauton han-
25955: kintaan Kaiantiin
25956:
25957:
25958: Eduskunnalle
25959:
25960: Kaiannin kunnassa käytössä oleva kirjasto- tion osuutena kirjastoauton hankintaan tarvit-
25961: auto on jo 15 vuoden ikäinen ja siten loppuun- taisiin 350 000 markkaa.
25962: kulutettu. Kaiannin kirjastoauto on maamme Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
25963: vanhin kirjastoauto. Kunta on jatkuvasti pyr- tamme kunnioittaen,
25964: kinyt saamaan lupaa auton uusimiseen, mutta
25965: lupaa ei ole toistaiseksi saatu. Uudella kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25966: jastoautolla voitaisiin palvella Kaiannin lisäksi 1983 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar-
25967: myös Uudenkaupungin haja-asutusalueita. V al- kan määrärahan uuden kirjastoauton
25968: hankkimiseksi Kalannin kuntaan.
25969: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25970:
25971: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
25972: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
25973: 1982 vp. 1473
25974:
25975: Raha-asia<-aloite n:o 1307
25976:
25977:
25978:
25979:
25980: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan maatalous-
25981: oppilaitoksen asuntolan rakennustöiden aloittamista varten
25982:
25983:
25984: Eduskunnalle
25985:
25986: Loimaan maatalousoppilaitos on alueen maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25987: talousopetukselle elintärkeä laitos. Oppilaitok- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25988: sen kehittäminen on tällä hetkellä pahasti kiin- markkaa Loimaan maatalousoppilaitok-
25989: ni asuntolatilojen heikkoudesta ja puutteellisuu- sen asuntolan suunnittelun loppuun-
25990: desta, johon pitäisi saada pikainen korjaus. saattamiseksi ja rakennustöiden aloitta-
25991: Tarkoitukseen ei ole kuitenkaan hallituksen miseksi.
25992: budjettiesityksessä esitetty varoja.
25993: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25994: taen,
25995: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
25996:
25997: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
25998: Urho Pohto Veikko Vennamo
25999: Anssi Joutsenlahti
26000:
26001:
26002:
26003:
26004: 185 088200412K
26005: 1474 1982 vp.
26006:
26007: Raha-asia-aJoite n:o 1308
26008:
26009:
26010:
26011:
26012: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiikalan maatalous·
26013: oppilaitoksen perustamiseen
26014:
26015:
26016: Eduskunnalle
26017:
26018: Salon seutu on voimakasta maataloustuotan- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26019: toaluetta maassamme. Tästä huolimatta alueella tamme kunnioittaen,
26020: ei ole kuitenkaan enää pitkään ollut oppilai-
26021: tosta, joka antaisi maatalousalan opetusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26022: Alueelle pitäisi ehdottomasti saada maatalous- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26023: oppilaitos, jonka sopiva sijoituspaikka on Kii- markan määrärahan Kiikalan maatalous-
26024: kala. Kunta on omalta osaltaan tehnyt kaiken oppilaitoshankkeen käynnistämiseen.
26025: tarvittavan hankkeen nopeaksi käynnistämisek-
26026: si, nyt on valtiovallan toimenpiteiden aika.
26027: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26028:
26029: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26030: Urho Pohto Veikko Vennamo
26031: Anssi Joutsenlahti:
26032: 1982 vp. 1475
26033:
26034: Raha-:asia-aloite n:o 1309
26035:
26036:
26037:
26038:
26039: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta opistotasoisen kou-
26040: lutuksen aloittamiseksi Mynämäen kotiteollisuuskoulussa
26041:
26042:
26043: Eduskunnalle
26044:
26045: Kotiteollisuusopetuksen tehostaminen on nalla on myös Turun ja Porin lääninhallitus.
26046: maassamme kiireellinen ja välttämätön tehtä- Asiassa olisi ryhdyttävä sanoista tekoihin.
26047: vä. Kotiteollisuudella voitaisiin turvata työ- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26048: paikkojen säilyminen ja lisääntyminen myös tamme kunnioittaen,
26049: sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole suurem-
26050: paa teollisuutta tai yritystoimintaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26051: Mynämäen kunta on viime vuosina voimak- 1983 tulo- ja menoarvioon 800 000
26052: kaasti kehittänyt kunnassa sijaitsevaa kotiteol- markkaa opistotasoisen koulutuksen
26053: lisuuskoulua. Koulun kehittäminen tästä eteen- suunnittelemiseksi ja aloittamiseksi My-
26054: päin on kiinni siitä, saadaanko koulun yhtey- nämäen kotiteollisuuskoulussa.
26055: teen myös opistoasteen koulutusta. Tällä kan-
26056: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26057:
26058: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26059: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26060: 1476 1982 vp.
26061:
26062: Raha-asilii-·Moite n:o 1310
26063:
26064:
26065:
26066:
26067: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun maakunta-
26068: arkiston rakennustöiden aloittamiseen
26069:
26070:
26071: Eduskunnalle
26072:
26073: Maakunta-arkistojen kehittämistä on kulu- reellinen ja välttämätön. Jo pelkästään jatku-
26074: neina vuosina pidetty tärkeinä ja välttämättö- van kustannusten nousemisen vuoksi raken-
26075: minä hankkeina. Valtion tulo- ja menoarvioi- nushanke tulisi käynnistää viipymättä.
26076: hin onkin kuluneina vuosina sijoitettu huomat- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26077: tava määrä rahaa maakunta-arkistojen rakenta- tamme kunnioittaen,
26078: miseen eri maakuntien alueilla. Näin pitää olla-
26079: kin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26080: Jostain syystä on myös tässä asiassa Turku 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
26081: ja koko !äänikin jäänyt sivuun. Turun maa- markkaa Turun maakunta-arkiston ra-
26082: kunta-arkiston rakentamiseen ei hallitus vielä- kennustöiden aloittamiseen.
26083: kään ole esittänyt rahaa, vaikka hanke on kii-
26084: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26085:
26086: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26087: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26088: 1982 vp. 1477
26089:
26090: Raha-asia-aloite n:o 1311
26091:
26092:
26093:
26094:
26095: P. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sirppu-
26096: joen perkaukseen
26097:
26098:
26099: Eduskunnalle
26100:
26101: Sirppujoen jatkuva tulviminen teille ja pel- täysin riittämätön, eikä Sirppujoki tule tällä
26102: loille Kaiannin ja Laitilan kunnissa muodostaa määrärahavauhdilla peratuksi edes tällä vuosi-
26103: jatkuvan pahan haitan alueen asukkaille. Tul- tuhannella. Rahaa tarkoitukseen tarvitaan li-
26104: vat ovat säännöllisesti tapahtuneet kahdesti sää.
26105: vuodessa ja vahingot ovat joka kerta merkittä- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26106: vät. Sirppujoen perkauksen kustannuksiksi on tamme kunnioittaen,
26107: arvioitu noin 9 miljoonaa markkaa, josta val-
26108: tion osuus olisi 8 miljoonaa. Hankkeen rahoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26109: tamiseen osoitettiin budjetissa ensi kerran va- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
26110: roja vuonna 1982 määrärahan ollessa 200 000 30.40.77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
26111: markkaa. Hallituksen esityksessä tarkoitukseen Sirppujoen perkaukken.
26112: esitetään lisää 100 000 markkaa. Määräraha on
26113: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26114:
26115: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26116: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26117: 1478 1982 vp.
26118:
26119: Raha-asia-aloite n:o 1312
26120:
26121:
26122:
26123:
26124: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laati-
26125: miseksi Turun raakavesiongelman ratkaisemisesta ilman ve-
26126: denottoa Pyhäjärvestä
26127:
26128:
26129: Eduskunnalle
26130:
26131: Turun juoma- ja käyttövesi on tunnetusti sille asukkaille. Turun vesikysymys olisikin
26132: aika ajoin suorastaan kelvotonta käytettäväksi. ratkaistava muilla keinoin, jotka olisi kiireesti
26133: Haju- ja makuhaitat tekevät sen erityisesti ke- tutkittava.
26134: väisin vastenmieliseksi, mikä on pakottanut Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26135: Turun asukkaat paljolti tyydyttämään veden- tamme kunnioittaen,
26136: tarpeensa muilla keinoin. Tästä on aiheutunut
26137: turkulaisille kohtuutonta haittaa ja kustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26138: sia. 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
26139: Turun raakavesiongelman ratkaisuksi on eräi- markan määrärahan sen seikan selvittä-
26140: den tahojen toimesta otettu esiin vedenotto miseksi, miten Turun leaupungin asu.k-
26141: Pyhäjärvestä. Tämä ei käsityksemme mukaan kaiden puhtaan juoma- ja käyttöveden
26142: ole kuitenkaan mikään ratkaisu Pyhäjärven ve- saanti voitaisiin turvata ilman veden-
26143: denoton aiheuttaessa suuria ongelmia paikalli- ottoa Pyhäjärvestä.
26144: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26145:
26146: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26147: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26148: 1982 vp. 1479
26149:
26150:
26151:
26152:
26153: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimus-
26154: laitoksen koeaseman perustamiseen Perniöön
26155:
26156:
26157: Eduskunnalle
26158:
26159: Perniön kunta kuuluu pahimmin taantuvien luonnonolosuhteiltaan erinomaisen paikan kysei-
26160: teollisuuspaikkakuntien joukkoon Turun ja Po- selle saaristo- ja rannikkometsien koeasemalle.
26161: rin läänissä. Vaikka kunta kuuluu palveluva- Perniön kunta on myös tarjonnut koeasemalle
26162: rustukseltaan alueensa kuntien parhaiden jouk- korvauksetta kunnollisia ja riittäviä tiloja sekä
26163: koon, ei yhteiskunta ole toimenpiteillään oi- riittäviä maa-alueita koetoiminnalle. Asiasta oli-
26164: keastaan millään tavalla pyrkinyt lievittämään si pikaisesti tehtävä päätös ja ryhdyttävä koe-
26165: niitä vaikeuksia, joita Perniölie on aiheutunut aseman perustamiseen Perniöön.
26166: kunnassa toimivien teollisuusyritysten työpaik- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26167: kojen vähenemisen muodossa. Yhteiskunnan tamme kunnioittaen,
26168: tulisi valtion toimenpitein pyrkiä vaikutta-
26169: maan asiaan vahingollisen kehityksen pysäh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26170: dyt tämiseksi. 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
26171: Metsäntutkimuslaitos etsii rannikkoseudulta markan määrärahan Metsäntutkimuslai-
26172: sijaintipaikkaa perustettavalle koeasemalleen. toksen koeaseman perustamiseksi Per-
26173: Perniön kunta tarjoaa sekä sijainniltaan että niöön.
26174: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26175:
26176: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26177: Urho Pohto Veikko Vennamo
26178: Anssi Joutsenlahti
26179: 1480 1982 vp.
26180:
26181: Rahar-asia-aloite n:o 1314
26182:
26183:
26184:
26185:
26186: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avus-
26187: tukseksi kunnille valtionosuuden korottamiseksi katurasitus-
26188: kustannuksissa
26189:
26190:
26191: Eduskunnalle
26192:
26193: Katumaksulaki on pahasti epäonnistunut ja osoittaa niin huomattavasti, että ainakin oma-
26194: väärämielinen sekä lisää asumiskustannuksia koti- ja pientaloasukkaitten ylikorkeita rasituk-
26195: kauttaaltaan voimakkaasti. Tämän vuoksi sia voitaisiin alentaa ja vapauttaa sotiemme ve-
26196: SMP:n käsityksen mukaan katumaksulaki tu- teraanit ja invalidit sekä eläkeläiset tästä mak-
26197: lisi kumota ja vapauttaa asukkaat katumaksu- susta.
26198: velvollisuudesta. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26199: Mikäli katumaksua ei saada kumotuksi, on tamme kunnioittaen,
26200: valtion ainakin voimakkaasti osallistuttava katu-
26201: maksuihin omalla osuudellaan. Tämä on välttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26202: mätöntä jo siksi, että valtio kerää itselleen mil- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
26203: jardien markkojen ylijäämän liikenteen maksa- markkaa ylimääräiseksi avustukseksi
26204: mista veroista ja maksuista. Heti ensi vaihees- kunnille valtionosuuden korottamiseksi
26205: sa tulisi rahaa katumaksujen valtionosuuksiin katurasituskustannuksissa.
26206: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26207:
26208: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26209: Urho Pohto Veikko Vennamo
26210: Anssi Joutsenlahti
26211: 1982 vp. 1481
26212:
26213: Raha•as~a·aloite n:o 1315
26214:
26215:
26216:
26217:
26218: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tieolojen kohenta-
26219: miseen Varsinais-Suomessa
26220:
26221:
26222: Eduskunnalle
26223:
26224: V aitiovalta on ollut valitettavan vastahan- julkista liikennetarvetta palvelevien yksityistei-
26225: kainen muuttamaan yksityisteitä paikallisteiksi den muuttamiseksi paikallisteiksi.
26226: ja yhteiskunnan kustannettaviksi niissäkään ta- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
26227: pauksissa, joissa yksityistie palvelee selvästi me kunnioittaen,
26228: yleistä liikennetarvetta. Tämän seurauksena
26229: useat yksityisteiden osakkaat ovat joutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26230: neet kohtuuttamaan tilanteeseen heidän 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
26231: joutuessaan kustantamaan liikenneväyliä ja markan määrärahan yleistä liikennetar-
26232: niiden kunnossapitoa tapauksissa, JOissa vetta palvelevien yksityisteiden muutia-
26233: vastuu kuuluu kiistatta yhteiskunnalle. Eri- miseen paikallisteiksi ja niiden kunnossa
26234: tyisen paljon tällaisia yksityisteitä on Var- pitämiseen Varsinais-Suomen maakun-
26235: sinais-Suomen alueella, jossa pitäisi ryh- nan alueella.
26236: tyä tehokkaisiin toimenpiteisiin kaikkien
26237: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26238:
26239: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26240: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
26241:
26242:
26243:
26244:
26245: 186 088200412K
26246: 1482 1982 vp.
26247:
26248: Raha-asfa-aJoite n:o 1316
26249:
26250:
26251:
26252:
26253: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta alemmanasteisen
26254: tieverkon kunnostamiseen Varsinais-Suomessa
26255:
26256:
26257: Eduskunnalle
26258:
26259: Alemmanasteinen tieverkko ja sen kunnosta- sorapäällysteisiä teitä yli 50 %, mikä muodos-
26260: minen ovat maassamme jääneet pahasti suurten taa myös selvän haitan liikenneturvallisuuden
26261: tie- ja liikennehankkeiden jalkoihin. Kuitenkin kannalta. Asiantilaan on saatava pikainen kor-
26262: juuri alemmanasteiset tiet ovat niitä, jotka vä- jaus.
26263: littömimmin liittyvät kansalaisten liikkumiseen Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26264: suurimman osan työ-, koulu-, asiointi- ym. lii- tamme kunnioittaen,
26265: kenteestä keskittyessä näille teille. Tämän
26266: vuoksi näiden teiden kuntoon tulee kiinnittää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26267: erityistä huomiota. 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
26268: Varsinais-Suomen alemmanasteinen tieverkko markkaa alemmanasteisen tieverkon kun-
26269: on tiheästä asutuksesta johtuen hyvin tiheä. nostamiseen ja kestopäällystämiseen
26270: Turun tiepiirin teistä on kuitenkin vielä Savi- Varsinais-Suomessa.
26271: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26272:
26273: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26274: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26275: 1982 vp. 1483
26276:
26277: Raha--asia-aloite n: o 1317
26278:
26279:
26280:
26281:
26282: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suomen
26283: saariston liikenneolosuhteiden parantamiseen
26284:
26285:
26286: Eduskunnalle
26287:
26288: Jokaisella maamme kansalaisella tulee olla Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26289: mahdollisuus liikkumiseen ilman ylivoimaisia tamme kunnioittaen,
26290: vaikeuksia tai kohtuuttamiksi muodostuvia kus-
26291: tannuksia. Tämä yleisesti hyväksytty periaate että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26292: ei kuitenkaan päde kaikkialla maassamme, eri- 1983 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar-
26293: tyisesti saaristoalueilla on liikkumisen suhteen kan määrärahan Lounais-Suomen saaris-
26294: pahoja puutteita. ton liikenne- ja kulkuyhteyksien paran-
26295: Saariston liikenneyhteyksiä voidaan parantaa tamiseksi sekä tieverkon kehittämiseksi
26296: sekä uusia teitä rakentamalla että erityisesti ja liikkumiskelpoisten kelirikkaajoneuvo-
26297: kelirikon ja vaikeiden jääolojen vallitessa liik- jen hankkimiseksi.
26298: kumiskelpoisia kelirikkaajoneuvoja hankkimal-
26299: la.
26300: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26301:
26302: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26303: Urho Pohto Veikko Vennamo
26304: Anssi Joutsenlahti
26305: 1484 1982 vp.
26306:
26307: Raha-asia-aloite n:o 1318
26308:
26309:
26310:
26311:
26312: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoriliikennetien
26313: suunnitteluun välille Salo-Turku
26314:
26315:
26316: Eduskunnalle
26317:
26318: Maantie välillä Helsinki-Turku on liiken- ti väli Turku-Paimio ruuhkautuneeksi ja vai-
26319: teeseen verrattuna osin varsin heikkokuntoinen keuttaa Kaarinan ja Piikkiön välisen taajama-
26320: ja pahasti ruuhkautunut. Erityisesti valtatie nauhan toimintoja. Tien suunnittelun loppuun
26321: n: o 1 välillä Salo-Turku tulisi mahdollisim- saattamisella ja rakentamisen aloittamisella on
26322: man nopeasti rakentaa moottoriliikennetieksi, tämän vuoksi kiire.
26323: jotta lisäruuhkilta vältyttäisiin ja tämä maam- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26324: me keskeinen liikenneväylä saataisiin vastaa- tamme kunnioittaen,
26325: maan nykyajan vaatimuksia. Myös Turun ta-
26326: lousalueen kehittyminen edellyttää tätä ehdotto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26327: masti. 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
26328: Salon-Turun tieosan liikennemäärät ovat ma;·kan määrärahan moottoriliikennetien
26329: noin 5 000-9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. suunnittelemiseksi ja rakentamisen aloit-
26330: Mikäli liikenne kasvaa arvioidun mukaisesti tamiseksi välille Salo-Turku.
26331: ainakin 2-3 % vuodessa, muodostuu erityises-
26332: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26333:
26334: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26335: Urho Pohto Veikko Vennamo
26336: Anssi Joutsenlahti
26337: 1982 vp. 1485
26338:
26339: Raha-asi®-aloilte n:o 1319
26340:
26341:
26342:
26343:
26344: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Naanta-
26345: lin välisen suoran tieyhteyden rakentamiseen
26346:
26347:
26348: Eduskunnalle
26349:
26350: Turun ja Naantalin välinen suora tieyhteys Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26351: on tarpeellinen ja helpottaisi huomattavasti ny- tamme kunnioittaen,
26352: kyisin vaikeasti tapahtuvaa työmatka- ym. lii-
26353: kennettä kaupunkien välillä. Liikenteen ohjau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26354: tuminen nykyisellään Raision keskustan läpi on 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
26355: sekä liikenneturvallisuuden että liikenteen su- markan määrärahan Turun ja Naantalin
26356: jumisen kannalta huono ratkaisu. Myös ko. välisen suoran tieyhteyden loppuun-
26357: kaupungit ovat nyttemmin yhtä mieltä tieyh- suunnittelua ja rakentamisen aloitta-
26358: teyden välttämättömyydestä. Hankkeen suun- mista varten.
26359: nittelun loppuunsaattamiseen ja töiden aloitta-
26360: miseen ei ole kuitenkaan budjetissa osoitettu
26361: varoja.
26362: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26363:
26364: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26365: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26366: 1486 1982 vp.
26367:
26368: Raha-asia-aloite n:o 1320
26369:
26370:
26371:
26372:
26373: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin
26374: seudun tieverkon kehittämiseen
26375:
26376:
26377: Eduskunnalle
26378:
26379: Uudenkaupungin seudulla on pitkään suun- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26380: niteltu tieverkon kehittämistä ns. Uudenkau- tamme kunnioittaen,
26381: pungin pak.etilla. Tämä paketti pitää sisällään
26382: Laivanrakentajankadun rakentamisen sekä yli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26383: kulkusillan rakentamisen ratapihalle sekä eräitä 1983 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
26384: liikennejärjestelyjä Kalanoissa ja Laitilassa. markan määrärahan ns. Uudenkaupun-
26385: Suunnitelmat ovat valmiit ja odottavat vain to- gin tiepaketin rakentamisen aloittami-
26386: teutumistaan. Tämä pitkään odotettu ja välttä- seen Turun tie- ja vesirakennuspiirin
26387: mätön hanke maksaa kokonaisuudessaan arvioi- esittämällä tavalla.
26388: den mukaan 23 miljoonaa markkaa ja hankkeen
26389: aloittamiseen pitäsi päästä pikaisesti. Budjettiin
26390: tulisikin lisätä määräraha tähän tarkoitukseen.
26391: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26392:
26393: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26394: Urho Pohto Veikko Vennamo
26395: Anssi Joutsenlahti
26396: 1982 vp. 1487
26397:
26398: Raha-,asia-aloite n:o 1321
26399:
26400:
26401:
26402:
26403: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Alastaron-Köy-
26404: liönkylän-Kojonkulman tien perusparannukseen
26405:
26406:
26407: Eduskunnalle
26408:
26409: Varsinais-Suomen maantiestö on suurelta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26410: osin varsin heikkokuntoista ja osin päällystä- den 1983 tulo- ja menoarvioon 75 000
26411: mätöntäkin. Tämä koskee mm. tieyhteyttä markan määrärahan Alastaron-Köyliön-
26412: Alastaro-Köyliönkylä-Kojonkulma, joka on kylän-Kojonkulman tien perusparanta-
26413: kokonaan perusparantamatta ja osin jopa pääl- misen ja kestopäällystämisen aloitta-
26414: lystettä vailla. Tie tulisi kiireesti jo kasvavan miseksi.
26415: liikenteenkin vuoksi kunnostaa.
26416: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26417: tamme kunnioittaen,
26418: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26419:
26420: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26421: Urho Pohto Veikko Vennamo
26422: Anssi Joutsenlahti
26423: 1488 1982 vp.
26424:
26425: Raha-asia-aloite n:o 1322
26426:
26427:
26428:
26429:
26430: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
26431: miseksi välille Halikko-Mynämäki-Kustavi
26432:
26433:
26434: Eduskunnalle
26435:
26436: Poikitta:isliikenneyhteydet maantieverkon Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26437: suhteen mm. Vakka-Suomen alueella ovat pal- tamme kunnioittaen,
26438: jolti vajavaiset. Tilanteeseen toisi korjausta
26439: mm. ns. Haku-tien rakentaminen välille Ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26440: likko-Mynämäki-Kustavi enty1sesti länsi- 1983 tulo- ;a menoarvioon JOO 000
26441: pään osalta Mynämäen ja Kustavin välillä. Tien markan määrärahan ns. Haku-tien suun-
26442: linjauskin on vielä avoin ja suunnittelu vasta nittelemiseksi ;a oikean liniauksen löy-
26443: alkuvaiheessa. Asiaa tulisi kiirehtiä ja löytää tämiseksi tielle erityisesti välillä Mynä-
26444: tielle linjaus, joka ei tuhoa olemassa olevaa mäki-Kustavi.
26445: asutusta eikä haittaa peruselinkeinojen harjoit-
26446: tamista.
26447: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26448:
26449: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26450: Urho Pohto Veikko Vennamo
26451: Anssi Joutsenlahti
26452: 1982 vp. 1489
26453:
26454: Raha--asia-aloite n:o 1323
26455:
26456:
26457:
26458:
26459: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvensalon-Kaks-
26460: kerran tien perusparannukseen Turussa
26461:
26462:
26463: Eduskunnalle
26464:
26465: Turun kaupungissa on valtion hoidossa oleva Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26466: tie, joka muodostaa ainoan tieyhteyden Hir- tamme kunnioittaen,
26467: vensalon ja Kakskerran saariin. Tämä tie on
26468: osin heikkokuntoinen ja huonosti pengerretty, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26469: mikä merkitsee sitä, että tie on usein liiken- 1983 tulo- ja menoarvioon 400 000
26470: nöimättömässä kunnossa tai suorastaan poikki markkaa Turun kaupungin alueella ole-
26471: mm. tulvien johdosta. Valtion laiminlyönnit van Hirvensalon-Kakskerran tien kun-
26472: tässä suhteessa tulee pikaisesti korjata. nostamiseen ja perusparantamiseen.
26473: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26474:
26475: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26476: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26477:
26478:
26479:
26480:
26481: 187 088200412K
26482: 1490 1982 vp.
26483:
26484: Raha-asin-aJ.oite n:o 1324
26485:
26486:
26487:
26488:
26489: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin ja Loka-
26490: lahden välisen Lehmänkurkun tien suunnittelun loppuun-
26491: saattamiseen
26492:
26493:
26494: Eduskunnalle
26495:
26496: Kustavin kunta Varsinais-Suomessa .on poh- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26497: joisosaltaan pahassa liikennemotissa. Kunnan tamme kunnioittaen,
26498: eteläosan liikennettä palvelee Kaitaisten silta,
26499: mutta Kustavin pohjoisosan ja Lokalahden vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26500: lillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista tieyhteyt- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
26501: tä. Alueelle on pitkään suunniteltu ns. Leh- markan määrärahan ns. Lehmänkurkun
26502: mänkurkun tietä, joka purkaisi Kustavin poh- tien suunnitelmien loppuunsaattamiseksi
26503: joisosan liikennemotin nopeasti ja tehokkaasti. ja rakentamisen aloittamiseksi Kustavin
26504: Tie tulisi suunnitella nopeasti ja rakentaminen kunnan ja Uudenkaupungin Lokalahden
26505: aloittaa viipymättä. välille.
26506: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26507:
26508: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26509: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26510: 1982 vp. 1491
26511:
26512: Raha-asira-aloite n:o 1325
26513:
26514:
26515:
26516:
26517: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan-Alasta-
26518: ron-Yläneen-Hinnerjoen tien rakentamisen aloittamiseen
26519:
26520:
26521: Eduskunnalle
26522:
26523: Varsinais-Suomen pohjoisosille välttämätön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26524: poikittaisyhteys Uusikaupunki-Loimaa puut- 1983 tulo- ja menoarvioon 150 000
26525: tuu edelleen väliltä Hinnerjoki-Loimaa. Tietä markan määrärahan Loimaan-Alasta-
26526: on suunniteltu vuosikausia, mutta suunnittelu ron-Yläneen-Hinnerjoen tien suun-
26527: on tällä hetkellä keskeytetty. Suunnitelmat oli- nitelmien loppuunsaattamiseksi ja raken-
26528: sivat ainakin välin Yläne-Hinnerjoki osalta tamisen aloittamiseksi.
26529: loppuunsaatettavissa noin 6 kuukaudessa, jonka
26530: jälkeen rakennustöihin voitaisiin ryhtyä.
26531: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26532: tamme kunnioittaen,
26533: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26534:
26535: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26536: Urho Pohto Veikko Vennamo
26537: Anssi Joutsenlahti
26538: 1492 1982 vp.
26539:
26540: Raha-asillHI!loite n:o 1326
26541:
26542:
26543:
26544:
26545: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-Kyrön
26546: -Riihikosken-Niitynpään tieyhteyden suunnittelun lop-
26547: puunsaattamiseen ja töiden aloittamiseen
26548:
26549:
26550: Eduskunnalle
26551:
26552: Monista suunnitelmista huolimatta Varsinais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26553: Suomen poikittaiset maantieyhteydet ovat valta- 1983 tulo- ja menoarvioon 80 000 mar-
26554: osaltaan edelleen rakentamatta. Esimerkiksi kan määrärahan Marttilan-Kyrön-Rii-
26555: tieyhteydet Marttilan, Karinaisten, Yläneen ja bikosken-Niitynpään tieyhteyden suun-
26556: Pöytyän välillä ovat puutteelliset ja osin puut- nitelmien loppuunsaattamiseksi ja raken-
26557: tuvat kokonaan. Kunnollinen tieyhteys näiden tamisen aloittamiseksi.
26558: kuntien välillä olisi kuitenkin välttämätön.
26559: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26560: tamme kunnioittaen,
26561: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26562:
26563: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26564: Urho Pohto Veikko Vennamo
26565: Anssi Joutsenlahti
26566: 1982 vp. 1493
26567:
26568: Raha-asia-aloite n:o 1327
26569:
26570:
26571:
26572:
26573: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Palttilan-Sorolan
26574: tien muuttamiseen paikallistieksi Laitilassa
26575:
26576:
26577: Eduskunnalle
26578:
26579: Yhteiskunnan, joka verottaa raskaasti liiken- kenne, mutta siitä huolimatta tien ylläpito ja
26580: nettä eri muodoin, tehtävänä on huolehtia siitä, kunnostus ovat edelleen yksityistien osakkaiden
26581: että maamme tiestö on kunnossa ja tarjoaa vastuulla. Tämä ei ole oikein ja Palttilan-Soro-
26582: kunnolliset yhteydet kaikille maamme kansa- lan tie olisi muutettava paikallistieksi.
26583: laisille. Yhteiskunta ei saa siirtää teiden yllä- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26584: pito- ja rakentamisvelvollisuuttaan yksityisille tamme kunnioittaen,
26585: kansalaisille kieltäytymällä ottamasta yleisessä
26586: käytössä olevia yksityisteitä hoitoonsa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26587: Laitilan kunnassa on edelleen yksityistienä 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
26588: Palttilan-Sorolan tie siitä huolimatta, että tie kan määrärahan Laitilan kunnassa sijait-
26589: on vilkkaassa yleisessä käytössä. Tiellä kulje- sevan Palttilan-Sorolan tien muuttami-
26590: tetaan linja-autolla koululaiskuljetuksia, tiestä seksi paikallistieksi ja sen kunnostami-
26591: on muodostunut kauttakulkutie, jota käyttää seksi.
26592: sekä taksi-, tavara- että vilkas yksityisautolii-
26593: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26594:
26595: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26596: Urho Pohto Veikko Vennamo
26597: Anssi Joutsenlahti
26598: 1494 1982 vp.
26599:
26600: Raha-asia-aloite n:o 1328
26601:
26602:
26603:
26604:
26605: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden paran-
26606: tamiseen välillä Perniö~ Kisko- valtatie n:o 1
26607:
26608:
26609: Eduskunnalle
26610:
26611: Tieyhteys Perniön kunnasta Kiskon kautta suuksia ja saattaisi tuoda Perniöön uusia yrit-
26612: valtatielle n:o 1 on suorastaan surkea. Tie on täjiä korvaamaan kunnan alueella toimivissa
26613: kapea ja mutkainen sekä suurelta osaltaan vailla yrityksissä menetetyt työpaikat.
26614: kestopäällystystä. Kuitenkin tällä välillä on varc Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo:.
26615: sin suuri liikennetarve, joka tällä hetkellä tien tamme kunnioittaen,
26616: huonon kunnon vuoksi ohjautuu paljolti kiert~
26617: tielle Salon kautta. Tieyhteyden Perniö-Kisko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26618: -valtatie n:o 1 kunnostaminen ja perusparan- 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
26619: nus helpottaisi siis merkittävästi myös Salon markan määrärahan tieyhteyden Perniö
26620: liikenneongelmia. Samoin hanke helpottaisi Per- -Kisko- valtatie n:o 1 perusparan-
26621: niössä toimivan teollisuuden toimintamahdolli- nus- ja kunnostustöiden aloittamiseen.
26622: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26623:
26624: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26625: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26626: 1982 vp. 1495
26627:
26628: Raha~asi~'-aloite n:o 1329
26629:
26630:
26631:
26632:
26633: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien eritaso-
26634: risteyksen rakentamiseen Loimaan kaupunkiin
26635:
26636:
26637: Eduskunnalle
26638:
26639: Loimaan kaupunkiin on pitkään ollut suun- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26640: t_lltteilla, nykyisen rautatietasoristeyksen sijaan tamme kunnioittaen,
26641: eritasoristeys. Tämä valmiiksi suunniteltu ra-
26642: kennuskohde on sekä turvallisuuden että jous- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26643: tavan kaupunkiliikenteen kannalta kiireellinen den 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
26644: ja välttämätön. Rakentamisen aloittamisen vii- markkaa valmiiksi suunnitellun rauta•
26645: västyminen aiheuttaa myös tontin- ja maan- tien eritasoristeyksen rakentamiseksi
26646: omistajille vaikeuksia rakennuskieltojen muo- Loimaan kaupunkiin.
26647: dossa. Eritasoristeys tulisi pikaisesti rakentaa.
26648: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26649:
26650: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26651: Urho Pohto Veikko Vennamo
26652: Anssi Joutsenlahti
26653: 1496 1982 vp.
26654:
26655: Raha-asia-aloite n:o 1330
26656:
26657:
26658:
26659:
26660: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Uuden-
26661: kaupungin välisen rautatien henkilöpaikallisliikenteen säilyt-
26662: tämiseen
26663:
26664:
26665: Eduskunnalle
26666:
26667: Rautateiden paikallisliikenne edustaa huo- nien huolto- ja korjaustoiminta on keskitetty
26668: mattavalle osalle kansaamme ainoata tehok- Turkuun. Tällaista takaperoista rautatieliiken-
26669: kaasti käytettävissä olevaa liikkumismuotoa. teen kehittämistä ei voi hyväksyä.
26670: Näin on erityisesti mm. Varsinais-Suomen Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26671: alueella, jossa Turun ja Uudenkaupungin väli- tamme kunnioittaen,
26672: nen paikallisliikenne palvelee suurta joukkoa
26673: päivittäin tätä liikennemuotoa hyväkseen käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26674: tävää kansaamme. 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
26675: VR suunnittelee paikallisliikenteen huomat- markkaa Turun ja Uudenkaupungin vä-
26676: tavaa heikentämistä Turun ja Uudenkat:pungin lisen rautatien henkilöpaikallisliikenteen
26677: välillä. Hämmästyttävästi on myös suunniteltu säilyttämiseen ja sen palvelutason paran-
26678: ns. lättähattujen poistamista liikenteestä ensim- tamiseen.
26679: mäiseksi tältä rataosalta, vaikka kyseisten ju-
26680: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26681:
26682: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26683: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26684: 1982 vp. 1497
26685:
26686: Raha-asia-aloite n:o 1331
26687:
26688:
26689:
26690:
26691: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta laitoksissa asuvien
26692: vanhusten televisiolupien poistamiseksi
26693:
26694:
26695: Eduskunnalle
26696:
26697: Vanhuksille ja eläkeläisille sekä esimerkiksi tä mm. seurattavan ohjelman suhteen. Asia
26698: llikuntavammaisille muodostavat radio ja eri- olisi korjattava siten, että vanhainkodeissa, van-
26699: tyisesti televisio usein ainoan jokapäiväisen husten palvelutaloissa ja vastaavissa vapautet-
26700: yhteyden muuhun maailmaan. Tämän vuoksi taisiin asukkaat erillisistä televisiolupamak-
26701: tulisi jokaiselle näissä ryhmissä turvata riit- suista.
26702: tävä oikeus television ohjelmien seuraamiseen Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26703: ilman taloudellisia rasituksia tai häiriöitä. tamme kunnioittaen,
26704: Nykyisin mm. vanhainkodeissa ja vanhusten
26705: asuintaloissa tilanne on sellainen, että jokainen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26706: vanhus joutuu omasta televisiostaan maksamaan den 1983 tulo- ja menoarvioon 800 000
26707: erillisen TV-luvan. Näin tapahtuu silloinkin, markkaa eläkeläisten ;a vanhusten sekä
26708: kun laitoksessa tai talon yhteisissä tiloissa on muiden laitoksiin sidottujen maksetta-
26709: yhteinen televisio, josta menee vain yksi mak- vaksi tulevien TV-lupamaksu;en poista-
26710: su. Näin vanhukset ovat pakotettuja seuraa· miseen ainakin laitoksissa ja erilaisissa
26711: maan televisiota yhteisissä usein rauhattomis- palvelutaloissa.
26712: sakin tiloissa, puhumattakaan erimielisyyksis-
26713: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26714:
26715: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26716: Urho Pohto Veikko Vennamo
26717: j\nssi Joutsenlahti
26718:
26719:
26720:
26721:
26722: 188 088200412K
26723: 1498 1982 vp.
26724:
26725: Raha-asia-aloite n:o 1332
26726:
26727:
26728:
26729:
26730: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Tampereen
26731: radan sähköistämisen suunnittelun aloittamiseksi
26732:
26733:
26734: Eduskunnalle
26735:
26736: Rautatieinvestoinnit ja olemassaolevien rato- tammen, jonka· suunnittelu pikaisesti pitäisi
26737: jen korjaus ja ylläpitäminen on Turun s.eudulla aloittaa. Asiaa varten tulisi budjettiin merk'itä
26738: jäänyt lähes kokonaan huomiotta. Turun-Hel- erityinen määräraha.
26739: singin radan laiminlyönnin ohella esimerkiksi Edellä maihitsemillamme ,perusteilla ehdO"
26740: rautateiden sähköistyshankkeita ei Varsinais- tamme kunnioittaen,
26741: Suomen alueella ole edes suunniteltu, vaikka
26742: tarvetta olisi. Asiantilaan on saatava pikainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26743: korjaus. 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
26744: Turun-Tampereen rata omaa varsin hyvät markkaa Turun ja Tampereen välisen
26745: mahdollisuudet liikenteen voimakkaaseen kehit- rautatien sähköistämisen suunnittelun
26746: tymiseen ja lisääntymiseen. Tämän edellytyk- aloittamiseksi.
26747: senä olisi kuitenkin kyseisen rataosan .sähköis-
26748: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26749:
26750: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26751: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26752: 1982. vp. 1499
26753:
26754: Raha-asia-aloite n:o 1333
26755:
26756:
26757:
26758:
26759: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
26760: piirihallinnon perustamiseksi Turkuun
26761:
26762:
26763: Eduskunnalle
26764:
26765: Koko Lounais-Suomi ja Turku ympäristöineen Suomi erotettaisiin uudelleen omaksi VR:n pii-
26766: on alistettu Valtionrautateiden piirihallinnossa riyksikökseen pääpaikkana Turku. .
26767: Tampereen ratapiirin alaisuuteen. Tämä on joh~ Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo·
26768: tanut siihen, että välttämättömät rautatiehank- tamme kunnioittaen,
26769: keet ja -investoinnit Varsinais-Suomessa ovat
26770: jääneet lapsipuolen asemaan ja liikennettä. on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26771: ryhdytty määrätietoisesti supistamaan. Tämä ei 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26772: ole sen enempää yhteiskunnan kuin VR:n etu, markan arviomäärärahan VR:n piirihal-
26773: päinvastoin juuri Lounais-Suomessa ja toisaalta linnon perustamiseksi Turkuun ja Lou~
26774: Turun ja Helsingin välillä puutteet rautateiden nais-Suomen erottamiseksi Tampereen
26775: palvelukyvyssä ovat pahimmillaan. Asiaan voi- tatapiirin. alaisuudesta.
26776: taisiin parhaiten vaikuttaa siten, että Varsinais-
26777: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26778:
26779: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26780: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26781: 1500 1982 vp.
26782:
26783: Raha-asia-aloite n:o 1334
26784:
26785:
26786:
26787:
26788: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaseläk-
26789: keen ylimääräiseen !isään rintamavuosien huomioon ottarui-
26790: seksi kaksinkertaisena veteraanien eläkkeiden korottamiseksi
26791:
26792:
26793: Eduskunnalle
26794:
26795: Sodan aikana rintamalla vietetyt vuodet oli- mioon. Vain tällä tavalla voimme edes osittain
26796: vat lähes epäinhimillinen rasitus ja ponnistus korvata isänmaamme puolustajille niitä uhrauk-
26797: kaikille siellä olleille. Rintama-aika merkitsi sia, joita he joutuivat tekemään.
26798: työtä vuorotta isänmaan hyväksi, jota ilman Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26799: emme olisi tänä päivänä itsenäinen kansakunta. tamme kunnioittaen,
26800: Jokaisen ihmisen eläkettä määrättäessä tulee
26801: ottaa kaikki hänen tekemänsä työvuodet huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26802: mioon. Tällöin ei suinkaan saa panna yhteisen den 1983 tulo- ja menoarvioon
26803: isänmaan eteen tehtyä työtä muuta huonom- 220 000 000 markan määrärahan rin-
26804: paan asemaan puhumattakaan siitä, että sen tamasotilaseläkkeen ylimääräiseen li-
26805: voisi jättää kokonaan huomiotta, kuten nyt va- sään kaikkien eläkkeellä olevien vete-
26806: litettavasti maassamme mm. työeläkkeiden koh- raanien eläkkeiden korottamiseksi niin,
26807: dalla tapahtuu. että rintamalla vietetyt vuodet otetaan
26808: Rintamalla vietettyjen vuosien raskaus edel- eläkettä määrättäessä työvuosina kaksin-
26809: lyttää sitä, että ne otetaan jokaisen kohdalla kertaisesti huomioon.
26810: eläkettä määrättäessä kaksinkertaisina huo-
26811: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26812:
26813: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26814: Urho Pohto Veikko Vennamo
26815: Anssi Joutsenlahti
26816: 1982 vp. 1501
26817:
26818: Raha-asi<a-aloite n: o 13 3 5
26819:
26820:
26821:
26822:
26823: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen rm-
26824: tamalisään lisän yhteismäärän korottamiseksi
26825:
26826:
26827: Eduskunnalle
26828:
26829: Eläkkeellä oleville sotiemme veteraaneille poistamisella ja muiden tuhlailumenojen karsi-
26830: maksettava rintamalisä on edelleen häpeällisen misella saavutetaan vastaava säästö.
26831: pieni, eikä hallitus esitä sitä korotettavaksi Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26832: ensi vuoden alusta lukien. Rintamalisä tulee tamme kunnioittaen,
26833: korottaa 300 markkaan heti ensi vuoden alusta
26834: lukien sotiemme veteraanien oikeutettujen vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26835: timusten mukaisesti. Tämä edes jossain määrin 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
26836: turvaisi eläkkeellä oleville sotiemme veteraa- 33.21.52 lisäyksenä 330 000 000 mark-
26837: neille ihmisarvoisen toimeentulon. Valtion voi- kaa ylimääräiseen rintamalisään rinta-
26838: makkaasti kasvanut budjetti kestää helposti malisän korottamiseksi 300 markkaan
26839: tämän määrärahalisäyksen, jo puoluetukiaisten kuukaudessa 1. 1. 1983 lukien.
26840: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26841:
26842: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26843: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26844: 1502 1982 vp.
26845:
26846: Raha-asia.-aloite n:o 1336
26847:
26848:
26849:
26850:
26851: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta puhelinkustannm-
26852: ten korvaamiseksi näkövammaisille
26853:
26854:
26855: Eduskunnalle
26856:
26857: Näkövammaisille puhelin on välttämättö- maisille puhelimesta heille aiheutuneet kulut.
26858: myys, jota ilman ei voi tulla toimeen. Puhe- Summalla ei ole suurt~ valtiontaloudellista mer-
26859: lin edesauttaa myös näkövammaisten mahdolli- kitystä, mutta se olisi merkittävä kädenojennus
26860: suuksia selvitä itse ilman laitoshoito- ja muita näkövammaisille.
26861: palveluja, mikä on sekä yhteiskunnan talouden Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26862: että inhimillisyyden kannalta kiistaton etu. Pu- tamme kunnioittaen,
26863: helinkustannukset ovat kuitenkin maassamme
26864: siksi korkeat, että ne estävät monen näkövam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26865: maisen ·mahdollisuuksia hankkia itselleen pu- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
26866: helin tai ainakin käyttää sitä tarpeellisessa mää- markkaa puhelinkustannusten korvaa-
26867: rin. Yhteiskunnan tulisikin korvata näkövam- miseen maamme näkövammaisille.
26868: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26869:
26870: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26871: Urho Pohto Veikko Vennamo
26872: Anssi Joutsenlahti
26873: 1982 vp. 1503
26874:
26875: Raha-asia-aloite .n:o 1337
26876:
26877:
26878:
26879:
26880: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta palvelutalojen ra-
26881: kentamiseen sotaveteraaneille ja invalideille
26882:
26883:
26884: Eduskunnall.e
26885:
26886: Sotiemme veteraanien asuntokysymys on kaaseen sekä itsenäistä elämistä raJolttavaan
26887: edelleen laajalti hoitamatta. Erityisen vaikeassa laitosasumiseen. Palvelutaloja tulisi kiireesti
26888: asemassa ovat osittain sairaat, mutta vielä saada lisää.
26889: itsenäistä elämää viettävät veteraanit, joille Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26890: yleensä ainoa mahdollisuus elämiseen ja asumi- tamme kunnioittaen,
26891: seen on vanhainkoti, vaikka he pystyisivät vielä
26892: elämään itsenäisesti palvelutalotyyppisessä asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26893: nossa. 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
26894: Veteraanien palvelutaloista on huutava puu- markkaa ns. palvelutalojen ra.~entami
26895: te .. Kuitenkin näiden asuntojen ja talojen ra- seen sotiemme veteraaneille ja invali-
26896: kentaminen olisi yhteiskunnalle jopa taloudel- deille.
26897: lisesti helpompaa verrattuna kalliiseen ja ras-
26898: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26899:
26900: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
26901: Urho Pohto Veikko Vennamo
26902: Anssi Joutsenlahti
26903: 1504 1982 vp.
26904:
26905: Raha~asia-aloite n:o 1338
26906:
26907:
26908:
26909:
26910: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaarinan-Piikkiön
26911: pääterveysaseman rakentamisen aloittamiseen
26912:
26913:
26914: Eduskunnalle
26915:
26916: Terveyskeskuspalvelut ovat heikkoja erityi- vuoteen 1984 ellei pitemmällekin. Tämä ei ole
26917: sesti Turun seudulla. Maan keskiarvoa huomat- hyväksyttävää, rakennushanke tulisi saada käyn-
26918: tavasti vajavaisemmat terveyskeskuspalvelut tiin niin nopeasti kuin mahdollista.
26919: ovat pakottaneet palveluja tarvitsevat paljolti Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26920: turvautumaan yksityisiin palveluihin ja jonot tamme kunnioittaen,
26921: ovat olleet pitkät. Tässä suhteessa palveluja
26922: tulisi parantaa paitsi Turussa myös sen ympäris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26923: tössä. 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
26924: Jo pitkään on ollut vireillä Kaarinan-Piik- markkaa Kaarinan-Piikkiön pääter-
26925: kiön pääterveysaseman rakentaminen. Jälleen veysaseman loppusuunnitteluun ja ra-
26926: kerran kuitenkin hallituksen budjettiesityksen kentamisen aloittamiseen.
26927: valossa tätä hanketta uhkaa siirtyminen ainakin
26928: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
26929:
26930: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26931: Veddm Vennamo Anssi Joutsenlahti
26932: 1982 \'{). 1505
26933:
26934: R,aha..asia-aloite n:o 1339
26935:
26936:
26937:
26938:
26939: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen
26940: vuodeosaston rakentamiseen Pöytyän Riihikaskelle
26941:
26942:
26943: Eduskunnalle
26944:
26945: Pöytyän sairaanhoitotilat ovat pahasti puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26946: teelliset ja vajavaiset. Erityisesti Riihikosken 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
26947: vuodeosaston tilat ovat tarkoitukseen kelpaa- markkaa terveyskeskuksen vuodeosaston
26948: mattomat jo paloturvallisuudenkin vuoksi. Uusi suunnittelemiseksi ia rakentamiseksi
26949: terveyskeskuksen vuodeosasto Pöytyän Riihi- Pöytyän kunnan Rlihikoskelle.
26950: kaskelle on kiireellinen ja välttämätön.
26951: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26952: tamme kunnioittaen,
26953: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26954:
26955: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
26956: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
26957:
26958:
26959:
26960:
26961: 189 088200412K
26962: 1506 1982 vp.
26963:
26964: Raha-asia-aloite n:o 1340
26965:
26966:
26967:
26968:
26969: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta hissien rakentami-
26970: seksi yleisön pääsyn helpottamiseksi eduskunnan täysistunto-
26971: salin lehtereille
26972:
26973:
26974: Eduskunnalle
26975:
26976: Eduskuntataloa on laajennettu niin, että sii- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26977: tä on tulll).t eräässä mielessä kansanedustajille taen,
26978: lomahotelliin verrattava. Mutta sitä vastoin että.Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26979: eduskunnan lehtereillä käyviä tavallisia kansalai- 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
26980: sia varten ei ole järjestetty hissejä, vaikka nousu kan arviomäärärahan tarpeellisten his-
26981: rappusia myöten on monelle varsin hankala. sien rakentamiseksi yleisön pääsyn hel-
26982: On siis välttämätöntä, että eduskunnan leh- pottamiseksi eduskunnan lehtereille.
26983: tereiden yleisön hissejä varten myönnetään tar-
26984: peellinen määräraha.
26985: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
26986:
26987: Veikkd Vennamo Anssi Joutsenlahti
26988: Urpo Leppänen Urho Pohto
26989: Pekka Vennamo
26990: 1982 vp.
26991:
26992: Raha-as~aloite n:o 1341
26993:
26994:
26995:
26996:
26997: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan täys-
26998: istuntojen radioimiskustannuksiin
26999:
27000:
27001: Eduskunnalle
27002:
27003: Vallankeskitys on johtanut tiedon pimentäc että Eduskunta ·ottaisi valtion vuoden
27004: miseen maassamme. Kansalaisia harhautetaan 1983 tulo~ ja menoarvioon 300 000
27005: ja tästä syystä kansalaiset äänestävät laajalti markkaa· kaytettäväksi •eduskunnan ·täys.:
27006: vaaleissa todellisen tahtonsa vastaisesti vääriä istuntojen radioimisen kustannu~ten
27007: puolueita. peittämiseen.
27008: Mainituilla perusteilla .ehdotamme kunnioit-
27009: taen,
27010: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27011:
27012: Veikko· Vennamo Anssi Jouts~ahti
27013: Urpo Leppänen Urho Pohto
27014: Pekka Vennamo
27015: 15.08 1982 vp;
27016:
27017: Raha-asia-aloite n:o 1342
27018:
27019:
27020:
27021:
27022: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholin käytön
27023: valvomiseksi Eduskuntatalossa
27024:
27025:
27026: Eduskunnalle
27027:
27028: Alkoholin erilainen väärinkäyttö on jatku- ja ravintolassa sekä uima-altaalla erityisesti is-
27029: vasti pahentunut maassamme. Siksi olisi välttä- tunnon aikana olisi lopetettava.
27030: mätöntä, että eduskunta näyttäisi alkoholiasiois- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27031: sa hyvää esimerkkiä Suomen kansalle. taen,
27032: Ei voida pitää hyväksyttävänä, että Edus-
27033: kuntatalossa kansanedustajilla on käytettävis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27034: sään vapaasti alkoholia ja olutta. Vaikutuksia 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000
27035: tästä on havaittavissa jopa eduskunnan istun- markkaa käytettäväksi alkoholin käytön
27036: noissa. . valvomiseksi Eduskuntatalossa päämää-
27037: Myös oluen tarjoilu eduskunnan kahvilassa ränä täysraittius.
27038: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27039:
27040: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
27041: Urpo Leppänen Urho Pohto
27042: Pekka Vennamo
27043: 1982 vp. 1509
27044:
27045: Raha>-asia-aloite n:o 1343
27046:
27047:
27048:
27049:
27050: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimi-
27051: seksi ammattijärjestöjen toiminnan luonteesta ja niiden kan-
27052: sanvaltaisuuden tehostamisesta
27053:
27054:
27055: Eduskunnalle
27056:
27057: Maamme ammattijärjestöjen, joista suurin ja mämme pelastamiseksi ja etujen vuoksi on siis
27058: mahtavin on SAK, velvollisuus sääntöjensä mu- välttämättä ryhdyttävä kiireellisiin korjaustoi-
27059: kaan on puolustaa palkanansaitsijoiden etuja menpiteisiin.
27060: SAK:ssa, jossa on yli miljoona jäsentä, on il- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27061: meisesti eniten maamme pienituloisia. taen,
27062: Käytännön kokemus on kuitenkin osoitta-
27063: nut, että SAK:n johto on asettanut nimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27064: omaan pienempituloisten asian toiselle tilalle 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
27065: ja on ryhtynyt palkanansaitsijat unohtaen pal- markkaa sen kiireellisesti selvittämisek-
27066: velemaan nimenomaan sosialistien ja kommu- si, millä tavoin maamme ammattijärjes-
27067: nistien tarkoitusperiä. Tämä on johtanut Suo- töt ja erityisesti SAK saataisiin hoita-
27068: men kansan köyhtymiseen. maan sääntöjensä mukaisesti ensisijai-
27069: On myös todettavissa, että terve suomalai- sesti palkanansaitsijoiden ja nimenomaan
27070: nen kansanvalta ei toimi monastikaan maam- pienipalkkaisten asioita ilman poliittis-
27071: me ammattijärjestöissä. Niinpä SAK:n jäsenis- ta sidonnaisuutta ja mitenkä terve poh-
27072: töstä vain vähemmän kuin 1/10 ottaa osaa joismainen kansanvaltainen toiminta saa-
27073: järjestön toimintaan. Tämä on vaarallista har- taisiin todella voimaan näissä ammatti-
27074: vainvaltaa. Järjestön luottamuselimiä ei valita järjestöissä vapaan yhteiskuntajärjestel-
27075: todella kansanvaltaisesti vaan keskitetyn vallan mämme ja koko kansamme elinetujen
27076: byrokraattisesti. mukaisesti.
27077: Koko kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestel-
27078: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27079:
27080: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27081: Urho Pohto Pekka Vennamo
27082: l982 .vp.
27083:
27084: Raha-asia-aloite n:o 1344
27085:
27086:
27087:
27088:
27089: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten mak-
27090: settaviksi lankeavien ulosottopalkkioiden suorittamiseen val-
27091: tion var()ista
27092:
27093:
27094: Edu s.ku nn alle
27095:
27096: . Vähävaraiset kansal~iset joutuvat maassam- mm. lapset ja sairaat kärsimään siitä, että rästi-
27097: me .useasti maksamaan· raskaan korvauksen sii- maksujen perinnän yhteydessä menevät per-
27098: tä, etta heiltä pakkoperimisen kautta peritään heenhuoltajalta .perintäkulujen kohtuuttomuuk-
27099: veroja ja maksuja .. Perintäkulut ovat maassam- sVn ne varat, jotka tarvittaisiin jokapäiväiseen
27100: me vyötyneet yli äyräittensä. Niistä on muo- toimeentuloon.
27101: dostunut nylkyrikoron kiskontaan verrattava Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27102: keino, jota mm .. valtiovalta käyttää säälittä vä- taen,
27103: hävaraisinta yhteiskunnan jäsentä kohtaan. Sil- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27104: loin kun on kysymyksessä todella vi\hävarai- den 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
27105: nen. kansalainen, eio,ole oikein, että häntä riis- markkaa vähävaraisten maksettaviksi
27106: tetään kohtuuttoman· korkeilla. ulosottokuluilla. lankeavien · ulosottopalkkioiden maksa-
27107: Tällaisissa tapauksissa Öp. kulut korvattava val- mzseksi valtion varoista .
27108: ..tion varoista. Ellei t1äin tehdä, joutuvat useasti
27109: Helsingissä· 29 päivänä\ syyskuuta 1982
27110:
27111: . Veikko . Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27112: Urho Pohto Pekka Vermamo
27113: r.·.
27114: 1982 vp. 1511
27115:
27116: Raha-asila-aloite n:o 1345
27117:
27118:
27119:
27120:
27121: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen oikeus-
27122: asiamiehen viran perustamiseksi
27123:
27124:
27125: Edu·skunnalle
27126:
27127: Kansanvalta: edellyttää lainalaisuutta ja yksi- vitsee erityisen kunnallisen oikeusasiamiehen
27128: lön oikeusturvaa. Kunnallisella· alalla tämä oi- koko maata varten. Tällä tavoin voitaisiin te-
27129: keusturva on alkanut yhä enemmän järkkyä, hokkaasti puuttua kunnallisiin väärinkäytöksiin
27130: eikä valtakunnallisella tasolla toimivista kor- ja yksityisellä kunnan jäsenellä olisi todellinen
27131: keimmista lainvalvojista näytä olevan riittä- mahdollisuus saada oikeusturvaa. ·
27132: västi apua. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27133: On myös todettavissa, että poliittinen enem- taen,
27134: mistövoima kunnallisella tasolla yhä enemmän
27135: vaientaa vääryyksiä ja väärinkäytöksiä. Ne pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27136: netaan villaisella semminkin, kun jäsenkirjani- 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
27137: mitykset lakiemme vastaisesti rehottavat aina markkaa käytettäväksi kunnallisen oi-
27138: vain enemmän. keusasiamiehen viran perustamiseksi
27139: On ilmeistä, että kunnallinen elämämme tar- maahamme.
27140: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27141:
27142: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27143: Urho Pohto Pekka Vennamo
27144: 1512 1982 vp.
27145:
27146: Raha-asia-aloite n:o 1346
27147:
27148:
27149:
27150:
27151: V. VennatnQ ym.: Määrijrahan osoittamisesta vankien jälkihuol-
27152: lon teho:otamiseen
27153:
27154:
27155: Eduskunnalle
27156:
27157: Vankien jälkihuolto on maassamme laajalti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27158: laiminlyöty. Tämä on epäinhimillistä ja johtaa 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
27159: uusiin rikoksiin. Asiantilaan olisi saatava kii- markkaa käytettäväksi vankien jälki-
27160: reellinen korjaus. huollon tehostamiseksi, rikollisuuden ja
27161: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- inhimillisten onnettomuuksien estämi-
27162: taen, seksi ja vankien vähentämiseksi.
27163: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27164:
27165: Veikko Vennamo Anssi: Joutsenlahti
27166: Urpo Leppänen Urho Pohto
27167: Pekka Vennamo
27168: 1982 vp. 1513
27169:
27170: Raha-as&aloite n:o 1347
27171:
27172:
27173:
27174:
27175: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanäänestyksen
27176: toimittamiseen eräissä asioissa
27177:
27178:
27179: E dus kunnalle
27180:
27181: Vero:nmaksajien varoista otetuilla rappeut- laitoksista, suorasta presidentinvaalista ja yli-
27182: tavilla puoluetukirahoilla pönkitty puolue- suurista eläkkeistä, vain nämä mainitaksemme.
27183: diktatuuri ei ole kansanvaltaa. Se on todelli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27184: suudessa keskitettyä harvainvaltaa, jossa edus- taen,
27185: kuntaa käytetään harvainvallan peitteenä.
27186: Kun Suomi on demokratian varjossa kulke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27187: nut kohti tällaista epäkansanvaltaisuutta, on 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
27188: välttämätöntä, että maassamme suoritetaan markkaa kansanäänestyksen toteuttami-
27189: tärkeistä asioista kansanäänestyksiä kansalaisten seksi vaikkapa vaalien yhteydessä, en-
27190: todellisen mielipiteen esille saamiseksi. nen kaikkea puoluetuesta, atomivoima-
27191: SMP katsoo, että maassamme olisi kiireelli- laitoksista ja suorasta presidentinvaa-
27192: sesti suoritettava vaikkapa vaalien yhteydessä lista.
27193: vapaa kansanäänestys puoluetuesta, atomivoima-
27194: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27195:
27196: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27197: Urho Pohto Pekka Vennamo
27198:
27199:
27200:
27201:
27202: 190 088200412K
27203: <1514 1982 vp.
27204:
27205: Raha-asia-aloite n:o 1348
27206:
27207:
27208:
27209:
27210: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eräissä asioissa suo-
27211: ritettavan kunnallisen kånsanäänestyksen kustannuksiin
27212:
27213:
27214: Eduskunnalle
27215:
27216: Kunnallinen järjestelmämme on alkuaan syn- tettävä valtion taloudellisella tuella. Olisi kat-
27217: tynyt vapaitten kansalaisten yhteiseksi toimin- kaistava kehitys, joka on johtanut siihen, että
27218: naksi. Mutta yhteiskunnallisen kehityksen tu- myös kuntalaiset etääntyvät yhä enemmän päät-
27219: loksena kunnallinen toiminta maassamme on täjistä.
27220: byrokratisoitunut ja valta keskittynyt aina vain Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27221: harvempien henkilöiden käsiin. Jopa kunnalli- taen,
27222: sista luottamushenkilöistä on tullut poliittisia
27223: napinpainajia, joten asia tahtoo yhä enemmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27224: unohtua kuntalaisten korvaamattomaksi vahin- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27225: goksi. markkaa käytettäväksi kunnallisen kan-
27226: Mainituista syistä tarvitaan maassamme ki- sanäänestyksen kustannusten korvauk-
27227: peästi kunnallista kansanäänestystä. SMP esitti siin niissä tapauksissa, joissa kunta ha-
27228: tällaista säännöstä uuteen kunnallislakiin, mutta luaa vaikkapa ydinvoimalaitoksen, ve-
27229: jäi yksin. sakkomyrkytyksen tai kunnallisen puo-
27230: Niin kauan kuin lakia ei ole muutettu, kun- luetuen asiassa toteuttaa kunnallisen
27231: nallinen kansanäänestys siis perustuu kunta- kansanäänestyksen.
27232: laisten vapaaseen tahtoon. Mutta sitä olisi edis-
27233: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27234:
27235: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27236: Urho Pohto Pekka Vennamo
27237: 1982 vp. 1515
27238:
27239: Raha-asia-aloite n:o 1349
27240:
27241:
27242:
27243:
27244: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaan tiedotustoi-
27245: minnan sensuuritoimenpiteiden selvittämiseksi
27246:
27247:
27248: Eduskunnalle
27249:
27250: Jopa Yhdistyneissä Kansakunnissa on todet- tosiasioiden pohjalta eivätkä harhautettuina tai
27251: tu, että tiedotustoiminta ei ole Suomessa va- väärän uskon perusteella.
27252: paa. YK:n arvovaltainen elin on havainnut, Maassamme on siis kiireellisesti selvitettävä
27253: että sellainen maa, jossa radio ja televisio ovat tiedon pimentämisen keinot ja sensuurin ta-
27254: hallituksen määräysvallan alaisia, ei ole todelli- paukset, jotta ne saataisiin poistetuiksi. Tätä
27255: suudessa vapaan ja sensuroimattoman tiedotus- voi vastustaa vain se, joka todellisuudessa ei
27256: toiminnan maa. Näin on asianlaita Suomessa. ole kansanvaltaisen järjestelmän kannalla, vaan
27257: Lisäksi maassamme julkista sanaa kahleh- kannattaa poliittista peliä pimennetyn ja har-
27258: ditaan monella tavoin, ei vähiten erilaisilla huo- hautetun kansan avulla.
27259: mattavilla lehdistötukiaisilla ja itsesensuurilla. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit~
27260: Jbpa e9uskunnan johtokin on ryhtynyt sensu- ta en,
27261: roimaan eduskunnasta jaettavaa tietoa, jotta
27262: kansa )mlkisi pimeydessä. Mutta tähänkin kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27263: sanvaltamme häpäisemiseen on alistuttu. 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
27264: Jos kuitenkin haluamme pelastaa kansanval- kaa käytettäväksi vapaan tiedotustoimin-
27265: taisen järjestelmämme ja todellisen demokra- nan sensuuritoimenpiteiden selvittämi-
27266: tian, niin meidän on ryhdyttävä kiireellisiin seksi ja ehdotusten tekemiseksi niiden
27267: toimenpiteisiin sensuuriajattelun ja sensuuritoi- kiireelliseksi poistamiseksi, jotta sake-
27268: menpiteiden murtamiseksi. Terve kansanvalta neva pimeyden verho kansanvallalle vaa-
27269: säilyy ja toimii vain vapaan tiedotustoiminnan rallisena saataisiin poistetuksi kansamme
27270: ja todellisen tiedon avulla. Tällöin kansalaiset yltä.
27271: äänestävät ja suorittavat vaaleissa valintansa
27272: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27273:
27274: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27275: Urho Pohto Pekka Vennamo
27276: 1516 1982 vp.
27277:
27278: RaM.asia-aloirte n:o 1350
27279:
27280:
27281:
27282:
27283: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen asu-
27284: mistuen myöntämiseksi omistusasunnoissa asuville
27285:
27286:
27287: EduskunnaHe
27288:
27289: V altaenemmistö Suomen kansasta haluaa it- lc myönnettävä ylimääräistä asumistukea niin,
27290: sellensä omistetun asunnon turvallisuuden. että he asumistuen saannissa ovat joka suh-
27291: Mutta nykyinen valtasuuntaus haluaisi ohjata teessa samassa asemassa vuokra-asunnoissa asu-
27292: kansalaiset aina vain enemmän vuokra-asunto- vien kanssa.
27293: jen orjuuteen. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27294: Siksi voimassa olevien säännösten mukaan taen,
27295: omistusasunnoissa asuville myönnetään vain
27296: hyvin rajoitetusti ja poikkeustapauksissa asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27297: mistukea. Kuitenkin perustuslakimme mukaan 1983 tulo- ;a menoarvioon 11 000 ooo·
27298: kaikkien kansalaisten tulisi lain edessä olla markkaa ylimääräisen asumistuen myön-
27299: samanarvoisia, eikä perustuslakimme missään tämiseksi omistusasunnoissa asuville
27300: tapauksessa edellytä, että omistusasunnon niin, että he ovat joka suhteessa samas-
27301: omistajia syrjitään tai sorretaan. sa asemassa vuokra-asunnoissa asuviin
27302: Näistä syistä olisi omistusasunnoissa asuvil- verrattuna.
27303: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27304:
27305: Veikko Venruuno Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27306: Urho Pohto Pekka Vennamo
27307: 1982 vp. 1517
27308:
27309: Raha-asia-aloite n:o 1351
27310:
27311:
27312:
27313:
27314: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien ja
27315: -invalidien asuntojen korjaamisen avustamiseen
27316:
27317:
27318: Eduskunnalle
27319:
27320: Sotiemme veteraanien ja invalidien asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27321: asioissa on paljon korjattavaa. Jo alkeellisinkin 1983 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
27322: kiitollisuus sotiemme veteraaneja kohtaan edel- markkaa sotiemme veteraanien ja inva-
27323: lyttäisi näiden asioiden kiireellistä kuntoon lidien asuntojen korjaamisen avustami-
27324: saattamista. seksi.
27325: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27326: taen,
27327: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27328:
27329: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlaht~
27330: Urpo Leppänen Urho Pohto
27331: Pekka Vennamo
27332: 1518 1982 vp.
27333:
27334: Raharasia..aldite n:o 1352
27335:
27336:
27337:
27338:
27339: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi eläke-
27340: läisten omien asuntojen peruskorjaustöihin Kuopion läänissä
27341:
27342:
27343: Eduskunnalle
27344:
27345: Kuopion läänissä on paljon eläkeläisiä, jotka Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27346: tarvitsisivat kiireellisesti ja kipeästi asuntojensa taen,
27347: peruskorjausta. Tämän edistämiseksi taas tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27348: taan riittävästi avustusvaroja. Kokemukset 1983 tulo- ;a menoarvioon · 1 000 000
27349: osoittavat, että tällaisen avustuksen enimmäis- markkaa käytettäväksi avusttiksina elä-
27350: määrän tulisi olla ainakin 10 000 markkaa yhtä keläisten omien .asuntojen peruskorjaus-
27351: korjattavaa asuntoa kohti. töihin Kuopion läänissä.
27352: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27353:
27354: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
27355: Urpo Leppänen Urho Pohto
27356: Pekka Vennamo
27357: 1982 vp. 1:519
27358:
27359: Raha-asia-aloite n:o 1353
27360:
27361:
27362:
27363:
27364: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen varuste-
27365: tason parantamiseksi ja asuntovajauksen poistamiseksi Kuo-
27366: pion läänissä
27367:
27368:
27369: Eduslkunnalle
27370:
27371: Asunto-olot ovat Kuopion läänissä jääneet Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit"
27372: yleisestä kehityksestä jälkeen. Ahtaasti asuvien taen,
27373: osuus on valtakunnan keskimäärää huomatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27374: vasti suurempi. 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
27375: Samoin asuntojen varustetaso on Kuopion markkaa käytettäväksi ylimääräisinä · va~
27376: läänissä muita maakuntia huomattavasti hei- roina Kuopion läänin alueella tämän
27377: kompi, johtuen myös kotitalouksien pienem- läänin· asuntojen jälkeenjäiineisyyden ja
27378: mästä tulotasosta. asuntovajauksen poistamiseksi.
27379: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27380:
27381: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27382: Urho Pohto Pekka Vennamo
27383: 1520 1982 '1»·
27384:
27385: Raha-asia-aloite n:o 1354
27386:
27387:
27388:
27389:
27390: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntopulan pois-
27391: tamiseksi Kuopiosta
27392:
27393:
27394: Eduskunnalle
27395:
27396: Asuntopula on Kuopion kaupungissa jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27397: vasti paha. Tämä johtuu valtapuolueiden lai- 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
27398: minlyönneistä ja virheistä. Kiireellinen korjaus markkaa asunt&pulan poistamiseksi Kuo-
27399: on kuitenkin välttämätön. pion kaupungista.
27400: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27401: taen,
27402: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27403:
27404: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
27405: Urpo Leppänen Urho Pohto
27406: Pekka Vennamo
27407: 1982 vp. 1521
27408:
27409: Raha--asia-aloite n:o 1355
27410:
27411:
27412:
27413:
27414: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien asuntojen
27415: rakentamiseen Varkaudessa
27416:
27417:
27418: Eduskunnalle
27419:
27420: Varkauden kaupungissa on paha asuntopula. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27421: Tämä vaikeuttaa jopa työllisyyttä. Varoja asun- 1983 tulo- ja menoarvioon 7 500 000
27422: tojen rakentamiseksi olisi saatava lisää. markkaa käytettäväksi sopivalla tavalla
27423: Kahdessa vuodessa on Varkaudessa vuokra- uusien asunto;en rakentamiseen V arkau-
27424: asunnon hakijoiden määrä noussut yli 60 %. den kaupungissa.
27425: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27426: taen,
27427: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27428:
27429: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
27430: Urpo Leppänen Urho Pohto
27431: Pekka Vennamo
27432:
27433:
27434:
27435:
27436: 191 088200412K
27437: 1522 1982 vp.
27438:
27439: Raha-asia-aloite n:o 1356
27440:
27441:
27442:
27443:
27444: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun
27445: asuntotiloille ja -tonteille
27446:
27447:
27448: E d u s ku n n a 11 e
27449:
27450: · Maaseudun asuntotiloja ja asuntotontteja syr- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27451: jitään jatkuvasti. Kuitenkin juuri nämä pien- 1983 tulo- ;a menoarvioon 20 000 ooo·
27452: omistajat tarvitsevat erilaisia halpakorkoisia markkaa halpakorkoisien laino;en sopi-
27453: lainoja kipeästi. valla tavalla myöntämiseksi maaseudun
27454: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- asuntotiloille ia asuntotonteille. ·
27455: taen,
27456: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27457:
27458: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
27459: Urpo Leppänen Urho· Pohto ·
27460: Pekka Vennamo . ···'·
27461: 1982 vp. 1523
27462:
27463: Rah•asia-aloite n:o 1357
27464:
27465:
27466:
27467:
27468: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen
27469: tuotannon edistämiseen ja niiden asumiskustannusten alenta-
27470: miseen
27471:
27472:
27473: Eduskunnalle
27474:
27475: Vuokra-asuntojen pula erityisesti suurissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27476: asutuskeskuksissamme on huomattava. Vuokra- 1983 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
27477: asuntojen määrä suorastaan koko ajan alenee markkaa vuokra-asuntojen asumiskus~
27478: virheellisen asuntopolitiikan vuoksi. Tästä kär- tannusten tehokkaimmalla tavalla alen~
27479: sivät pienituloiset kaikkein eniten. Sama kos- tamiseksi samalla uusien vuokra-asun-
27480: kee nuoria perheitä. tojen aikaansaamista edistäen. .;
27481: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27482: taen,
27483: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27484:
27485: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27486: Urho Pohto Pekka Vennamo
27487: '1524 1982 vp.
27488:
27489: Raha-asia--aJ.ohe n:o 1358
27490:
27491:
27492:
27493:
27494: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäismaksuasun-
27495: tojen rakentamiseksi nuorille pareille ja vähävaraisille
27496:
27497:
27498: Eduskunnalle
27499:
27500: Nuorten parien ja vähävaraisten tulisi myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27501: voida saada omistusasunto. Tämä tapahtuu 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
27502: parhaiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jol- markkaa vähittäismaksuasuntojen ra-
27503: loin asunnon hinta maksetaan vähitellen jälki- kentamiseksi nuorille pareille ja vähjj.
27504: käteen vuokran yhteydessä. varaisille, jolloin omarahoitusosuus 011
27505: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- enintään 5 % ja asunnon hinta makse-
27506: taen, taan jälkikäteen vuokraa maksettaesa.
27507: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27508:
27509: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
27510: Urpo Leppänen Urho Pohto
27511: Pekka Vennamo
27512: 1982 vp. 1525
27513:
27514: Raha-asia--aloite n:o 1359
27515:
27516:
27517:
27518:
27519: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen hankki-
27520: miseksi niitä tarvitseville rintamaveteraaneille
27521:
27522:
27523: Eduskunnalle
27524:
27525: Hallitus on täysin unohtanut rintamaveteraa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27526: nien asunnon puutteen. Rahaa tähän tarkoituk- 1983 tulo- ja menoarvioon 120 000 000
27527: seen ei ole esitetty. Tämä on väärin. markkaa käytettäväksi lainoina tai
27528: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- muulla tavoin asuntojen hankkimiseksi
27529: taen, niitä tarvitseville rintamaveteraaneille
27530: ja heidän perheilleen.
27531: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27532:
27533: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
27534: Urpo Leppänen Urho Pohto
27535: Pekka Vennamo
27536: 1526 1982 vp.
27537:
27538: R.aha-esiar-aloite n:o 1360
27539:
27540:
27541:
27542:
27543: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta hyvityksen suoritta-
27544: miseksi vuokralaisille vuokranvähennysoikeuden puuttuessa
27545: verotuksessa
27546:
27547:
27548: Eduskunnalle
27549:
27550: , Asumisen kustannukset ovat maassamme jo jaus. Joka tapauksessa valtion ja kunnan vuok-
27551: laajalti kohtuuttomat. Tämä johtuu asioiden ralaiselta tällä tavoin kohtuuttomasti kiskoma
27552: huonosta hoidosta sekä valtiovallan rakenta- lisävero on suurta vääryyttä. ,
27553: miseen ja asumiseen kohdistamista kohtuutto- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27554: mista veroista, joita SMP on koko olemassa- taen,
27555: olonsa ajan vaatinut poistettaviksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27556: On samoin kohtuutonta, että vuokralainen ei 1983 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
27557: saa suorittaa vuokramaksuistaan minkäänlaista markkaa käytettäväksi sen summan
27558: verojen vähennystä. Tämä on johtamassa mo- maksamiseksi asunnon vuokralaiselle,
27559: nen vuokralaisen umpikujaan ja joka tapauk- ionka hän ;outuu kohtuuttomasti mak-
27560: sessa vuokrakustannukset näin muodostavat samaan valtion ;a kunnan veroina, kun
27561: kohtuuttoman suuren osan kaikista tuloista. vuokran vähennysoikeutta verotuksessa
27562: Ei edes asumistuki poista tätä vääryyden tilaa. ei ole olemassa.
27563: Asiantilaan on siis saatava kiireellinen kor-
27564: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27565:
27566: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27567: Urho Pohto Pekka Vennamo
27568: 1982 vp. 1527
27569:
27570: Raha-asia-aloite n:o 1361
27571:
27572:
27573:
27574:
27575: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion asumisesta
27576: perimiä veroja vastaavan avustuksen suorittamiseksi pienitu-
27577: loisille asumiskustannusten alentainiseksi
27578:
27579:
27580: Eduskunnalle
27581:
27582: Asuminen on maassamme kohtuuttoman kal- omaisille takaisin riistoveronsa niin kauan kuin
27583: lista. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että nykyisiä asumisen vääriä verolakeja ei saada
27584: valtio perii rakentamisesta ja asumisen kustan- yleensäkin korjatuiksi.
27585: ~nuksista monenlaisia raskaita veroja. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27586: Näin on ajauduttu siihen, että pienempitu- taen,
27587: loinen kansalainen ei ansiollaan pysty asumaan että Eduskunta ottaisi :valtion vuoden
27588: asianmukaisessa asunnossa ilman asumistukea. 1983 tulo- ;a menoarvioon 200 000 000
27589: Valtio riistää toisella kädellä asumisen asiassa markkaa käytettäväksi yleishyödylliseksi
27590: pienituloista ja jakaa sitten kalliin byrokratian katsottavasta asumisesta valtion peri-
27591: kautta tälle riistetylle avustusta. Tällainen ei miä vero;a vastaavan avustuksen suorit-
27592: ole vapaan yhteiskunnan järkevää asioiden hoi- tamiseen pienituloisille niin, että asu-
27593: toa. miskustannukset muodostuvat heille
27594: SMP katsoo, että yleishyödylliseksi katsotta- kohtuullisiksi.
27595: vas·ta asumisesta valtion olisi palautettava asian-
27596: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27597:
27598: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27599: Urho Pohto Pekka Vennamo
27600: 1528 1982 vp.
27601:
27602: Raha-asiw-aloite n:o 1362
27603:
27604:
27605:
27606:
27607: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kortteli- ja kylä-
27608: poliisijärjestelmän toteuttamiseksi
27609:
27610:
27611: Eduslkunnalle
27612:
27613: Kunnollisen kansalaisen ruumiillinen turval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27614: lisuus on suojeltava ehdottomasti maassamme. 1983 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
27615: Tämä vaatii saatujen kokemusten mukaan kau- markkaa joustavan ja tarkoituksenmu-
27616: punkien korttelipoliiseja ja maaseudun kylä- kaisen kaupunkien korttelipoliisi- ja
27617: poliisijärjestelmää, joka järjestelmä olisi luo- maaseudun kyläpoliisijärjestelmän to-
27618: tava joustavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. teuttamiseksi maassamme.
27619: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27620: taen,
27621: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27622:
27623: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
27624: Urpo Leppänen Urho Pohto
27625: Pekka Vennamo
27626: 1982 vp. 1529
27627:
27628: Raha-asia-aloite n:o 1363
27629:
27630:
27631:
27632:
27633: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asiattomien raken-
27634: nuskieltojen selvittämiseen
27635:
27636:
27637: Eduskunnalle
27638:
27639: Maassamme on edelleen tarpeettomasti laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27640: joja alueita rakennuskiellossa. Tämä vaikeuttaa 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000
27641: asuntopulan poistamista sekä syrjii asiattomasti markkaa asiatlomien rakennuskieltojen
27642: omistetun tontin omistajia. Sitä paitsi perustus- kiireellisesti selvittämiseksi ;a tarpeelli;.
27643: lakiemme mukaan jokaisella Suomen kansalai- siin toimenpiteisiin ryhtymiseksi selvi~
27644: sella tulee olla oikeus vapaasti valita asuin- tyksen pohjalta kansalaistemme ;a kllll-
27645: paikkansa. samme etujen mukaisesti.
27646: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27647: taen,
27648: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27649:
27650: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27651: Urho Pohto Pekka Vennamo
27652:
27653:
27654:
27655:
27656: 192 088200412K
27657: 1530 1982 vp.
27658:
27659: Raha-asia-aloite n:o 1364
27660:
27661:
27662:
27663:
27664: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta suurten taloudellis..
27665: ten väärinkäytösten selvittämiseksi julkisella alalla ja talous-
27666: elämässä
27667:
27668:
27669: Eduskunnalle
27670:
27671: Maassamme on jatkuvasti paljastunut suuria Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
27672: taloudellisia väärinkäytöksiä johtavilla paikoilla taen,
27673: niin talous.elämässä kuin julkisissa tehtävissä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27674: Rappio näyttää levinneen yhteiskuntamme vai- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
27675: kutusvllltaisille paikoille syövän tavoin. Puh- markkaa käytettäväksi suurten talou~
27676: distus on välttämätön. dellisten väärinkäytös/en selvittämiseksi
27677: Virkakoneiston mahdollisuudet suorittaa maassamme niin johtavissa julkisissa
27678: tutkimuksia ja ryhtyä syytetoimenpiteisiin ja tehtävissä kuin talouselämässä, jotta
27679: esittää korvausvaatimuksia ovat kuitenkin ra- laki olisi kaikille sama sekä voitaisiin
27680: joitetut. Tarvitaan lisää työvoimaa, joka on asianmukaisesti ·nostaa syytteet ja vaa-
27681: erityisesti koulutettu näihin vaativiin tehtäviin. tia korvaukset tehdyistä väärinkaytök-
27682: Se taas vaatii erityisvaroja. sistä.
27683: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27684:
27685: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27686: Urho Pohto Pekka Vennamo
27687: 1982 'Vp. 1531
27688:
27689: Raha-asia-aloite n:o 1365
27690:
27691:
27692:
27693:
27694: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta palo- ja pelastustoi-
27695: men miehistötasoisen koulutusyksikön perustamiseksi Kuo-
27696: pioon
27697:
27698:
27699: Eduskunnalle
27700:
27701: Kuopion kaupunginhallitus on esittänyt, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27702: Kuopion kaupunkiin perustettaisiin ja sijoitet· 1983 tulo- ja menoarviooh 300 000
27703: taisiin palo- ja pelastustoimen miehistötasoinen markkaa käytettäväksi palo- ja pelastus-
27704: koulutusyksikkö. Asia on kannatettava. toimen miehistötasoisen koulutusyksikön
27705: Mainittiilla perusteilla ehdotamme kunnioit- perustamiseksi Kuopion kaupunkiin.
27706: taen,
27707: I:Ielsingissä ·30 päivänä syyskuuta 1982
27708:
27709: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti.
27710: Urpo Leppänen Urho Pohto
27711: Pekka Vennamo
27712: 1532 1982 vp.
27713:
27714: Raha-asiro-aloite n:o 1366
27715:
27716:
27717:
27718:
27719: V. Vennamo ytn.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
27720: yleisiä rahoitusavustuksia varten
27721:
27722:
27723: Eduskunnalle
27724:
27725: Nimenomaan kehitysalueiden ja sivualueiden Kuitenkaan hallitus ei ole esityksessään val-
27726: kunnat ovat ajautumassa aina vain suurem- tion budjerlksi vuodelle 1983 riittävästi korot-
27727: piin taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä merkitsee tanut kuntien yleistä rahoitusavustusta.
27728: väistämättä veroäyrin hinnan nousua, mikä on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27729: kohtuutonta taloudellisissa vaikeuksissa olevia taen,
27730: kuntalaisia ajatellen. Lisäksi tällainen tilanne että Eduskunta ottaisi 11altion t~uo
27731: vain kiihdyttää autioitumista, ja myös työttö- den 1983 tulo- ;a menoarvioon
27732: myys väestön vähenemisestä huolimatta kas- 36 000 000 markkaa lisäyksenä kuntien
27733: vaa. yleisiä rahoitusavustuksia 11arten.
27734: Helsingissä 29 päivänä sytskuuta 1982
27735:
27736: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
27737: Urpo Leppänen Urho Pohto
27738: Pekka Vennamo
27739: J982 vp. 1533
27740:
27741: Raha-asiar-aloite n:o 1367
27742:
27743:
27744:
27745:
27746: V. Vennamo ym.: Määrärahan, osoittamisesta kuntien yleisen ra-
27747: hoitusavustuksen myöntämiseksi Suonenjoen kaupungille
27748:
27749:
27750: Eduskunnalle
27751:
27752: Suonenjoen kaupunkia on jatkuvasti vaivan- keinoelämän edistämiseen ja· kunnallistaloudelli-
27753: nut laaja työttömyys. Taloudelliset vaikeudet seen vaikeaan tilanteeseen.
27754: ovat nuorella kaupungilla myös hyvin suuret. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27755: Näistä syistä Suonenjoen kaupunki tarvitsee taen,
27756: kipeästi rahoitusavustusta, jota on myönnetty
27757: kunnille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27758: Erityisesti tätä avustusta tarvittaisiin jäteve- 1983 tulo- ja menoarvioon JOO 000
27759: den puhdistamon johdosta, jonka Itä-Suomen markkaa Suonenjoen kaupungin kuntien
27760: vesioikeus on velvoittanut rakentamaan, elin- yleistä rahoitusavustusta varten.
27761: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27762:
27763: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
27764: Urpo Leppänen Urho PohtO
27765: Pekka Vennamo
27766: 1534 1982 vp.
27767:
27768: Raha-asia-aloite n:o 1368
27769:
27770:
27771:
27772:
27773: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
27774: nille kunnallisen maksurasituksen huojentamiseksi
27775:
27776:
27777: Eduskunnalle
27778:
27779: Eduskunta on viime vuosina säätänyt monen- SMP katsoo, että valtiovallan on ensi vuoden
27780: laisia kunnallisia maksuja, jotka alkavat tulla alusta alkaen osallistuttava huomattavalla osalla
27781: yhä enemmän voimaan ja täten nostavat muu- katumaksun ym. tällaisten rasitusten suoritta-
27782: toinkin yliraskaita asumisen kustannuksia. Täl- miseen semminkin, kun budjettisuunnitelmien
27783: laisia maksuja ovat katumaksu, vesimaksu, jäte- mukaan valtio ensi vuonna perii kuljetustoimen
27784: vesimaksu, jätteiden poistomaksu jne. Vain alalta yli 5 000 miljoonaa markkaa enemmän
27785: SMP on eduskunnassa vastustanut tällaista ve- veroja kuin m1tä se maksaa tie- ja katukustan-
27786: toriistoa. nuksia.
27787: Kaikki nämä erilaiset maksut korottavat asu- Mainituilla perusteilla ehdotamme ·kunnioit.;
27788: misen kustannuksia ja vuokria monasti koh- taen,
27789: tuuttomasti. Lisäkorotus voi olla asunnon ne-
27790: liömetriltä useita markkoja. Tilanne on siis että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27791: kestämätön. 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
27792: Kaikki tämä johtuu siitä, että valtiovalta markkaa käytettäväksi avustuksina kun-
27793: on siirtänyt sille kuuluvia velvoituksia kuntien nille kunnallisen katu- ym. maksurasi-
27794: kannettavaksi. Tämä ei ole oikein. Jos tällaista tuksen alentamiseen tai poistamiseen
27795: yhteiskunnallisen elämämme vinoutumista jat- niissä tapauksissa, joissa nämä maksut
27796: ketaan, niin se ennemmin tai myöhemmin joh- kohtuuttomasti rasittavat pienomistusta,
27797: taa koko vapaan yhteiskuntajärjestelmämme lu- pienituloisia ja vuokralaisia.
27798: histumiseen.
27799: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27800:
27801: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27802: Urho Pohto Pekka Vennamo
27803: 1982 vp. 1535
27804:
27805: Rahar-asia-aloite n:o 1.369
27806:
27807:
27808:
27809:
27810: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisille kun-
27811: nille kunnallisveroäyrin hinnan tasaamista tarkoittaviin kor-
27812: vauksiin
27813:
27814:
27815: Eduskunnalle
27816:
27817: Kansanrintamahallitus, on ahkeroinut näen- Ei nimittäin voi olla oikein, että maamme
27818: näisissä valtion verojen alentamisen asioissa, valtaa pitävät ahkeroivat vain suurituloisten
27819: mutta kunnallisten verojen ja maksujen ras- veroasioiden kanssa, mutta Suomen kansan
27820: kauteen ja kasvuun hallituspuolueet eivät ole enemmistö, eli pienituloiset, joutuu aina vain
27821: kiinnittäneet minkäänlaista huomiota. Tämä raskaampien rasitusten alaiseksi.
27822: merkitsee sitä, että nimenomaan pienempitu- Mainituilla perusteilla .ehdotamme kunnioit-•
27823: loiset joutuvat maassamme aina vain raskaam- taen,
27824: pien verojen ja maksujen alaisiksi. Suomen
27825: kansan elinmahdollisuudet kapenevat. Tämä ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27826: ole hyväksyttävää. 1983 tulo- ;a menoarvioon JO 000 000,
27827: SMP katsoo, että jos nykyisessä tilanteessa markkaa käytettäväksi korvauksiksi niil-
27828: kunnallisveroäyrin hinta ylittää 17 penniä ensi le vähävaraisille kunnille, ioiden vero-
27829: vuonna, niin tämä 17 pennin ylittävä vero- äyrin hinta ylittää: 17 penniä, ehdolla,
27830: rasitus olisi maksettava kunnalle valtion va- että valtion varoista maksettu summa
27831: roista velvoituksin, että maksettu summa pa- asianmukaisesti palautetaan · veronmak-
27832: lautetaan asianmukaisesti veronmaksajille. sa;ille.
27833: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27834:
27835: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27836: Urho Pohto Pekka Vennamo .
27837: 1536 1982 vp.
27838:
27839: Raha-asia-aloite n:o 1370
27840:
27841:
27842:
27843:
27844: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisveron nou-
27845: sua vastaavan ylimääräisen avustuksen suorittamiseksi pieni-
27846: tuloisille kuntalaisille
27847:
27848:
27849: Eduskunnalle
27850:
27851: Kansanrintamahallitus on esittänyt valtion sellä. SMP ei voi hyväksyä tällaista talous-
27852: ensi vuoden tulo- ja menoarviossa näennäisiä politiikkaa.
27853: veronalennuksia tavallisille kansalaisille. Todel- SMP katsoo, että verohelpotukset maassam-
27854: lisuudessa nämä veronalennukset eivät vastaa me on ensisijaisesti annettava kunnallisveroissa.
27855: edes inflaation aiheuttamaa verorasitusten li- Tämä tekee oikeutta kansamme laajoille ker-
27856: säystä. Näin ollen puheet verohelpotuksista roksille.
27857: ovat katteettomia. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27858: Mutta kaiken kukkuraksi kansanrintamahal- taen,
27859: litus on täysin unohtanut kunnallisverot ja nii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27860: den jatkuvan kasvun. Kuitenkin kunnallisverot 1983 tulo- ja menoarvioon
27861: erityisesti rasittavat kansamme enemmistöä ja 300 000 000 markkaa kunnille käytettä-
27862: pienituloisia. Hallitus on siis veroesityksissään väksi ylimääräisinä veronhuojennusavus-
27863: suosinut suurituloisia ja suuryrityksiä, mutta tuksina pienempituloisille kuntalaisille
27864: unohtanut tavalliset kansalaiset ja tarkoituksel- niin, että he saavat todellisen verohel-
27865: lisesti suunnitellut lisättäväksi heidän verorasi- potuksen tarpeeseensa kunnallisverois-
27866: tustaan erityisesti kunnallisten verojen välityk- ta.
27867: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27868:
27869: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27870: Urho Pohto Pekka Vennamo
27871: 1982 vp. 1537
27872:
27873: Raha-asia'-aloite n:o 1371
27874:
27875:
27876:
27877:
27878: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avus-
27879: tuksena katumaksua varten eläkeläisille ja pienituloisille oman
27880: kodin omistajille
27881:
27882:
27883: Eduskunnalle
27884:
27885: Katumaksulain nojalla perittävät katumaksut pienomistajien heille raskaiden katumaksujen
27886: ovat laajalti väärämielisiä ja kohtuuttomia. Kui- suorittamiseen.
27887: tenkaan hallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin SMP ei hyväksy lähinnä maamme asutus-
27888: joko tämän väärämielisen katumaksulain ku- keskuksissa suurten puolueiden toimesta aloi-
27889: moamiseksi tai sen säännösten saattamiseksi tettua hyökkäystä pienomistuksen murtamisek-
27890: oikeudenmukaisiksi ja kohtuullisiksi. si, niin kuin on jo laajalti toteutettu talon-
27891: Katumaksulain seurauksena ovat omakotita- pojan tappolinjan avulla maaseudulla pienvil-
27892: lojen omistajat ja muut pienituloiset oman jelyksen suhteen. Omakotitalot ja omistetut
27893: asunnon omistajat ja eläkeläiset joutumassa yli- kodit on pelastettava rahan mahdin ja yhteis-
27894: voimaisiin taloudellisiin vaikeuksiin, semmin- kunnan mahdin puristuksesta.
27895: kin kun pienomistukseen on kohdistettu ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27896: kohdistetaan aina vain lisää kunnallisia mak- taen,
27897: suja ja velvoituksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27898: Kuitenkin valtio perii liikenteestä vuosittain 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
27899: erilaisia veroja ja maksutuloja yli 8 000 miljoo- markkaa ylimääräisenä avustuksena käy-
27900: naa markkaa, mutta käyttää samaan tarkoituk- tettäväksi katumaksun kokonaan tai
27901: seen vain noin 3 000 miljoonaa markkaa vuo- osittain suorittamiseksi eläkeläisille ja
27902: dessa. On oikein ja kohtuullista, että valtion muille pienituloisille omakotitalon ja
27903: n. 5 000 miljoonan markan ylijäämästä pieni omistetun kodin omistajille.
27904: vaatimaton osa käytetään vaikeuksissa olevien
27905: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
27906:
27907: Vei:kko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27908: Urho Pohto Pekka Vennamo
27909:
27910:
27911:
27912:
27913: 193 088200412K
27914: 1538 1982 vp.
27915:
27916:
27917:
27918:
27919: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien oikeuden-
27920: mukaiseen verotulojen tasaukseen perustuvan kuntien keski-
27921: näisen tasoitus.järjestelmän aikaansaamiseksi
27922:
27923:
27924: Eduskunnalle
27925:
27926: Yhä selvemmäksi on käynyt, että kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27927: kesken on maassamme kiireellisesti toteutet- den 1983 tulo- ja menoarvioon
27928: tava oikeudenmukainen verotulojen tasaus. 1 000 000 markan arviomäärärahan käy-
27929: Hallitukset ovat kuitenkin laiminlyöneet tä- tettäväksi kuntien oikeudenmukaiseen ja
27930: män kiireellisen ja välttämättömän korjauksen sopivaan verotulojen tasaukseen perus-
27931: toteuttamisen. tuvan tasoitusjärjestelmän aikaansaami-
27932: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi.
27933: taen,
27934: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27935:
27936: Veikkd Vennamo Anssi Joutsenlahti
27937: Urpo Leppänen Urho Pohto
27938: Pekka Vennamo
27939: 1982 vp. 1539
27940:
27941: Raha-asia-aloite n:o 1373
27942:
27943:
27944:
27945:
27946: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen puolue-
27947: tuen maksamisen estämiseen tähtäävän selvityksen aikaansaa-
27948: miseksi
27949:
27950:
27951: Eduskunnalle
27952:
27953: Maamme valtapuolueet ovat ajaneet ja to- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27954: teuttaneet jo melko laajalti kunnallista puolue- ta en,
27955: tukea eri muodoissa, vaikka kunnallinen puo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27956: luetuki on voimassa olevan lain vastaistakin. 1983 tulo- ja menoarvioon 30 000
27957: Kuitenkin lakia on kunnioitettava ja noudatet- markan arviomäärärahan sen seikan sel-
27958: tava. vittämiseksi, missä kunnissa maksetaan
27959: Olisi siis kiireellisesti selvitettävä kaikki ne muodossa tai toisessa laitonta ja rap-
27960: tapaukset, joissa muodossa tai toisessa lainvas- peuttavaa puoluetukea, tällais-en veron-
27961: taista kunnallista puoluetukea valtapuolueiden maksajien varojen lainvastaisen käytön
27962: tahdosta eri kunnissa toteutetaan. Tämän jäl- estämiseksi.
27963: keen tämä laittomuus voidaan poistaa ja laitto-
27964: masti maksetut kuntalaisten veromarkat sääs-
27965: tää muihin todellisiin tarkoituksiin.
27966: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27967:
27968: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27969: Urho Pohto Pekka Vennamo
27970: 1540 1982 vp.
27971:
27972: Raba-asi~aJ.oite n:o 1374
27973:
27974:
27975:
27976:
27977: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varus-
27978: miesten päivärahan korottamiseksi
27979:
27980:
27981: Eduskunnalle
27982:
27983: Asevelvollisuuttaan suorittavien päiväraha ei olla tervehenkisen puolustuslaitoksen tarkoitus.
27984: enää vastaa niitä vaatimuksia, jotka sille on Tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden saa-
27985: asetettava. Millään tavoin ei korotuksissa ole vuttamiseksi on varusmiesten päiväraha koro-
27986: otettu huomioon hintojen eikä vallankaan mat- tettava ainakin 12 markkaan päivältä.
27987: kakustannusten nousua. Olemattomien päivä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27988: rahojen vuoksi joutuvat vähävaraisemmat va- taen,
27989: rusmiehet tilanteeseen, josta on seurauksena
27990: kotilomien estyminen tai ainakin harveneminen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27991: kun sitävastoin henkilöt, joilla on varakas koti, 1983 tulo- ia menoarvioon 50 000 000
27992: voivat käydä siellä jopa viikottain. Nykyinen markan arviomäärärahan varusmiesten
27993: päivärahakäytäntö on omiaan luomaan varus- päivärahan korottamiseksi 12 markkaan.
27994: miesten keskuuteen eriarvoisuutta. Tämä ei voi
27995: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
27996:
27997: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27998: Urho Pohto Pekka Vennamo
27999: 1982 vp. 1541
28000:
28001: Raha-asia-aloite n:o 1375
28002:
28003:
28004:
28005:
28006: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varus-
28007: miesten ilmaisia lomamatkoja varten
28008:
28009:
28010: Edu,skunnalle
28011:
28012: Asepalvelusta vakinaisessa väessä on velvol- värahaa, mutta ei myös korvata matkakus-
28013: linen suorittamaan jokainen Suomen kansalai- tannuksia edes valtionrautateillä. Tällainen epä-
28014: nen. Tämä aika on vajaa vuosi, johon sisältyy kohta tulisi mitä nopeimmin korjata. Se tapah-
28015: määrätty määrä lomia j1a myönnettäviä kuntoi- tuu parhaiten antamalla valtion toimesta va-
28016: suuslomia, samoin myös varuskuntalomia. Va- paalippu varusmiehelle hänen lomamatkojensa
28017: rusmiesajalta maksettava päiväraha ei riitä mat- suorittamiseksi yleisissä kulkuneuvoissa.
28018: kakuluihin vallankaan nyt, kun lippujen hin- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28019: nat ovat jatkuvasti kohonneet. Taloudellinen taen,
28020: tilanne varusmiehen kohdalla monasti ratkaisee
28021: miten usein hän pääsee kotona käymään. Va- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28022: rakkaat käyvät useasti, köyhimmät harvem- den 1983 tulo- ja menoarvioon
28023: min. Näin siis eriarvoisuus tulee korostetusti 1 000 000 markkaa varusmiesten ilmais-
28024: esiin puolustusvoimissa, joissa palvelevien pi- ten loma- ja viikonloppumatkojen to-
28025: täisi olla samanarvoisia. Tämä vain siitä syystä, teuttamiseksi.
28026: että valtion toimesta ei makseta kunnon päi-
28027: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28028:
28029: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28030: Urho Pohto Pekka Vennamo
28031: 1542 1982 vp.
28032:
28033: Raha-asia-aloite n: o 13 76
28034:
28035:
28036:
28037:
28038: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaakirjeoikeuden
28039: järjestämiseksi varusmiehille
28040:
28041:
28042: Eduskunnalle
28043:
28044: Varusmiesten päivärahat ovat olemattoman sitä sovellettaisiin varusmiehiin. Heidän yhtey-
28045: pienet, niistä ei riitä läheskään kaikkiin tar- tensä kotiin ja perheisiinsä lisääntyisi, samalla
28046: peisiin, joita esiintyy jokapäiväisenä menona. tarjoten vapaa-ajan käytölle uusia mahdollisuuk-
28047: Päivärahatilannetta voitaisiin helpottaa huo- sia.
28048: mattavasti myöntämällä varusmiehille vapaakir- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28049: jeoikeus. Tämä on välttämätöntä, koska postin taen,
28050: kuljetusmaksuihin on jälleen odotettavissa huo-
28051: mattava korotus. Ei liene oikein, että kirjeen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28052: lähettämisestä valtio perii varusmieheltä huo- den 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000
28053: mattavan osan hänen päiväansiostaan. Vapaa- markkaa vapaakirjeoikeuden järjestämi-
28054: kirjeoikeudella olisi todellinen merkitys, kun seksi varusmiehille.
28055: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28056:
28057: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28058: Urho Pohto Pekka Vennamo
28059: 1982 vp. 1543
28060:
28061: Raha-asia-aloite n:o 1377
28062:
28063:
28064:
28065:
28066: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
28067: rakentamiseksi Kuopioon
28068:
28069:
28070: Eduskunnalle
28071:
28072: Kuopion kaupunki on osoittanut valtion vi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28073: rastotalolle tontin edustavalta paikalta kaupun- taen,
28074: gin keskustasta. Virastotalohanke on ollut vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28075: reillä 1970-luvun alkupuoliskolta lähtien. Tu- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
28076: loksia ei kuitenkaan ole tullut, vaikka valtion markkaa valtion virastotalon rakentami-
28077: tilantarve on entisestään vaikeutunut. sen toteuttamiseksi Kuopion kaupun-
28078: gissa.
28079: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28080:
28081: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28082: Urpo Leppänen Urho Pohto·
28083: Pekka Vennamo
28084: 1544 1982 vp.
28085:
28086: Raha-asia-aloite n:o 1378
28087:
28088:
28089:
28090:
28091: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
28092: rakentamiseksi Varkauteen
28093:
28094:
28095: Eduskunnalle
28096:
28097: Varkauden kaupunki tarv1tsee valtion viras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28098: totalon. Jo työllisyyden vuoksi olisi rakennus- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
28099: työt aloitettava suunnitelmien mukaisesti vuon- markkaa valtion virastotalon toteutta-
28100: na 1982. mista varten Varkauden kaupungissa.
28101: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28102: taen,
28103: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28104:
28105: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28106: Urpo Leppänen Urho Pohto·
28107: Pekka Vennamo
28108: 1982 vp. 1545
28109:
28110: Raha-asia-aloite n:o 1379
28111:
28112:
28113:
28114:
28115: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion palveluk-
28116: sessa olevien pieni- ja keskituloisten ansioiden parantamiseen
28117:
28118:
28119: Eduskunnalle
28120:
28121: Hallitus on lähtenyt valtion vuoden 1983 maassamme kansalaisten anstmta, niin on tällä
28122: tulo- ja menoarviossa siitä, että reaaliansiot hetkellä mahdotonta arvioida, kuinka paljon
28123: jäädytetään. Tätä ei voi pitää hyväksyttävänä varoja tarvitaan budjetissa ensi vuonna julki-
28124: erityisesti julkisessa tehtävässä olevien pieni- sissa tehtävissä olevien ansioiden korjaamiseen.
28125: tuloisten ja keskituloisten kohdalla. Siksi olisi tarkoitukseen varattava 100 miljoo-
28126: Jotta valtion ensi vuoden menoarvio ei poik- nan markan arviomääräraha.
28127: keaisi todellisuudesta, on siis varattava riittä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28128: vä määräraha julkisessa tehtävässä olevien pie- taen,
28129: nituloisten ja keskituloisten ansioiden paranta-
28130: mista varten. Eduskunta ei saa hyväksyä kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28131: salaisia köyhdyttävää ja ostokykyä heikentä- den 1983 tulo- ja menoarvioon
28132: vää ansiotulojen jäädyttämistä ensi vuonna. 100 000 000 markkaa valtion palveluk-
28133: Kun viime kädessä riippuu työmarkkinajär- sessa olevien pieni- ja keskituloisten an-
28134: jestöistä, miten paljon ensi vuonna parannetaan stOiden parantamiseen.
28135: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28136:
28137: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28138: Urho Pohto Pekka Vennamo
28139:
28140:
28141:
28142:
28143: 194 088200412K
28144: 1546 1982 vp.
28145:
28146: Raha-asia-aloite n:o 1380
28147:
28148:
28149:
28150:
28151: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta reaalipalkkojen
28152: korjaamista koskevan selvityksen suorittamiseen
28153:
28154:
28155: Eduskunnalle
28156:
28157: Suomessa ovat tavallisten kansalaisten pal- Kansanrintamahallitus on kuitenkin valtion
28158: kat Länsi-Euroopan alhaisimmat. Me olemme ensi vuoden budjetissa kulkenut vanhoja la-
28159: maailman teollisuusmaista paikoissa aivan hän- tuja. Näin ei saa jatkua. Muutos on välttämä-
28160: täpäässä. Tämä on maamme valtapuolueiden tön.
28161: ja SAK:n harjoittaman palkka- ja talouspolitii- Kaikista näistä syistä on kiireellisesti selvi-
28162: kan tulosta. SMP ei voi sitä hyväksyä. tettävä, mihin todella tehokkaisiin toimenpi-
28163: Mutta näistä kumoamattomista tosiasioista teisiin maassamme olisi ryhdyttävä, jotta va-
28164: huolimatta, jotka myös on todennut SAK:n paa pohjoismainen yhteiskuntajärjestyksemme
28165: johto lehdessään Palkkatyöläinen, kansanrinta- säilyisi ja tavallisten kansalaisten reaalipalkat
28166: mahallitus esittää yksimielisesti valtion ensi saataisiin todella länsieurooppalaiselle tasolle.
28167: vuoden tulo- ja menoarviossa jatkettavaksi sa- Asiaa selvittämään tarvitaan neuvottelukunta,
28168: maa kansaa köyhdyttävää ansiopolitiikkaa. jossa ovat edustettuina kaikki eduskuntapuo-
28169: Sorsan palkkojen nollalinjaa toteutetaan. Halli- lueet. Loppuunpalaneiden voimien tilalle on
28170: tus puhuu maltillisesta työmarkkinaratkaisusta saatava uusia ajatuksia ja uusia tekoja.
28171: ja tarkoittaa todellisuudessa ansioiden reaali- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28172: arvon alentumista inflaation vuoksi myös ensi taen,
28173: vuonna. Tällainen talouspolitiikka ei ole vain
28174: epäoikeudenmukainen, vaan se on myös vir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28175: heellinen ja uutta talouslamaa ja työttömyyttä 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
28176: kasvattavaa. markkaa niiden kiireellisten taloudellis-
28177: SMP katsoo, että oikeudenmukaisin ja jär- ten toimenpiteiden selvittämiseksi, joil-
28178: kevin toimenpitein on tavallisten kansalaisten la viivytyksettä tavallisten kansalaisten
28179: ansiotaso saatettava maassamme nopeasti länsi- reaalipalkat saadaan länsieurooppalaisel-
28180: eurooppalaiselle tasolle. Me emme voi ilman le tasolle ja pohjoismainen vapaa yh-
28181: taloudellista umpikujaa jatkaa puolikehitysmaan teiskuntajärjestelmämme pelastetaan. ·
28182: talouspolitiikkaa kansamme valtaenemmistön
28183: unohtaen.
28184: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28185:
28186: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28187: Urho Pohto Pekka Vennamo
28188: 1982 vp. 1547
28189:
28190: Raha-asia-aloite n:o 1381
28191:
28192:
28193:
28194:
28195: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä kor-
28196: vauksena yrityksille sosiaaliturvamaksujen tasaamiseksi liike-
28197: vaihdon perustatie
28198:
28199:
28200:
28201:
28202: Kauniista puheista ja lupauksista huolimatta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28203: kansanrintamahallitus ei ole esittänyt helpotus- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
28204: ta sosiaaliturvamaksujen perimiseksi yrityksiltä markkaa arviomäärärahana käytettäväk-
28205: liikevaihdon perusteella. Kuitenkin sosiaalitur- si ylimääräisenä korvauksena niin, että
28206: vamaksujen pitäisi olla oikeudenmukaisia ja sosiaaliturvamaksujen rasitus yritysten
28207: kohtuullisia kunkin yrityksen kohdalla. kesken tasaantuu liikevaihdon perustal-
28208: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- le.
28209: taen,
28210: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28211:
28212: Veikkd Vennamo Anssi' Joutsenlahti
28213: Urpo Leppänen Urho Pohto
28214: Pekka Vennamo
28215: 1548 1982 vp.
28216:
28217: Raha-asi&-aloite n:o 1382
28218:
28219:
28220:
28221:
28222: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselöljyyn sisälty-
28223: vää veroa vastaavan avustuksen suorittamiseksi autoilijapien-
28224: yrittäjille
28225:
28226:
28227: Eduskunnalle
28228:
28229: SMP ei hyväksy kohtuutonta dieselöljyn val- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28230: tionveroa. Päinvastoin meidän tulisi maassam- taen,
28231: me tukea ja edistää kuorma-autopienyritteliäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28232: syyttä ja muuta autoilijapienyritteliäisyyttä. 1983 tulo- ja menoarvioon 9 000 0000
28233: Vasta sitten, kun kotimaisesta raaka-aineesta markkaa käytettäväksi dieselöljyn veroa
28234: valmistettu pohtoneste on käytettävissä, on vastaavan avustuksen suorittamiseksi
28235: kansantaloudellisesti oikein verottaa ulkomai- kuorma-autoilijoille ja muille autoilija-
28236: sia öljyjä. Näin ei kuitenkaan ole asianlaita lai- pienyrittäjille.
28237: minlyöntien johdosta tämän päivän Suomessa.
28238: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28239:
28240: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28241: Urho Pohto Pekka Vennamo
28242: 1982 vp. 1549
28243:
28244: Raha-asia•aJoite n:o 1383
28245:
28246:
28247:
28248:
28249: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ortodoksisen kirk-
28250: komuseon valtionapua varten
28251:
28252:
28253: Eduskunnalle
28254:
28255: Ortodoksisen kirkon kirkkomuseon toimintaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28256: olisi kaikin tavoin edistettävä ja taloudellisesti 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
28257: tuettava. Valtion tarkoitukseen antama avustus 29.05.50 lisäyksenä 50 000 markkaa
28258: ei ole SMP:n mielestä riittävä. käytettäväksi ortodoksisen kirkkomu-
28259: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seon hyväksi.
28260: taen,
28261: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28262:
28263: Vcikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28264: Urho Pohto Pekka Vennamo
28265: 1550 1982 vp.
28266:
28267: Raha-asia-aloite n:o 1384
28268:
28269:
28270:
28271:
28272: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ortodoksisen pap-
28273: piskoulutuksen kehittämiseksi Kuopion korkeakoulun yhtey-
28274: dessä
28275:
28276:
28277: Eduskunnalle
28278:
28279: Ortodoksista pappiskoulutusta olisi kehitet- 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
28280: tävä Kuopion korkeakoulun yhteydessä asete- markkaa käytettäväksi ortodoksisen
28281: tun työryhmän raportin mukaisesti. pappiskoulutuksen kehittämiseksi Kuo-
28282: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- pion korkeakoulun yhteydessä ja siihen
28283: taen, tukeutuen.
28284: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28285: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28286:
28287: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28288: Urpo Leppänen Urho Pohto'
28289: Pekka Vennamo
28290: 1982 vp. 1551
28291:
28292: Rahar-asia-aloite n:o 1385
28293:
28294:
28295:
28296:
28297: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoautotoimin-
28298: nan jatkuvuuden turvaamiseksi
28299:
28300:
28301: Eduskunnalle
28302:
28303: Kirjastoautot palvelevat tehokkaasti satoja- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28304: tuhansia ihmisiä. Mutta tämä palveluala on ta en,
28305: taantumassa. Jollei muutosta tule, on olemassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28306: vaara, että suuri määrä kansalaisiamme jää 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
28307: käytännössä kirjastopalvelujen ulkopuolelle. Tä- markkaa käytettäväksi kirjastoautotoi-
28308: mä ei ole hyväksyttävää. minnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
28309: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28310:
28311: Vei.kko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28312: Urpo Leppänen Urho Pohto
28313: Pekka Vennamo
28314: 1552 1982 vp.
28315:
28316: Raha-asia-aldi'te n:o 1386
28317:
28318:
28319:
28320:
28321: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjasto-kulttuuri-
28322: talon rakentamiseksi Keiteleelle
28323:
28324:
28325: Eduskunnalle
28326:
28327: Keiteleen kunnassa Kuopion läänissä olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28328: saatava kirjasto-kulttuuritalon rakentaminen 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
28329: käyntiin. Tämä edistäisi paikkakunnan kehitys- markkaa kirjasto-kulttuuritalon rakenta-
28330: tä varteenotettavasti. misen edistämiseksi Keiteleen kunnassa
28331: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Kuopion läänissä.
28332: taen,
28333: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28334:
28335: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28336: Urpo Leppänen Urho Pohto'
28337: Pekka Vennamo
28338: 1982 vp. 1553
28339:
28340: Raha-asia-aloite n:o 1387
28341:
28342:
28343:
28344:
28345: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen maata-
28346: lousoppilaitoksen oppilasasuntolan rakentamiseksi
28347:
28348:
28349: Eduskunnalle
28350:
28351: Suonenjoen maatalousoppilaitoksen opetustoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28352: mintaa haittaa majoitustilojen puute. Välitön 1983 tulo- ja menoarvioon 600 000
28353: tarve on 64 oppilasasuntolapaikkaa. Ne olisi markkaa Suonenjoen maatalousoppilai-
28354: saatava kiireellisesti aikaan. toksen oppilasasuntolaa varten.
28355: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28356: taen,
28357: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28358:
28359: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28360: Urpo Leppänen Urho Pohto
28361: Pekka Vennamo
28362:
28363:
28364:
28365:
28366: 195 088200412K
28367: 1554 1982 vp.
28368:
28369: Raha-asia-aloite n:o 1388
28370:
28371:
28372:
28373:
28374: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalousalan am-
28375: mattioppilaitoksen perustamiseksi Vehmersalmelle
28376:
28377:
28378: Eduskunnalle
28379:
28380: Sisä-Suomen vesirikkaimpaan Vehmersalmen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28381: kuntaan olisi perustettava kiireellisesti kalata- taen,
28382: lousalan oppilaitos. Tällaisia ammattioppilai-
28383: toksiahan on suunniteltu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28384: Vehmersalmen kunta on saaristokunta, jossa 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
28385: on puhtaat kalarikkaat vedet. Talousalueen kes- kaa kalatalousalan ammattioppilaitoksen
28386: kipiste Kuopio on suhteellisen lähellä. Kunta perustamisen käynnistämiseksi V ehmer-
28387: kuuluu kehitysalueen ensimmäiseen vyöhykkee- salmen kuntaan Kuopion läänissä.
28388: seen. Kunnan omistuksessa on erittäin sopivia
28389: maa-alueita tällaiselle oppilaitokselle.
28390: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28391:
28392: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28393: Urpo Leppänen Urho Pohto
28394: Pekka Vennamo
28395: 1982 vp. 1555
28396:
28397: Raha-asia-aloite n:o 1389
28398:
28399:
28400:
28401:
28402: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi am-
28403: mattikoulun rakentamiseksi Siilinjärvelle
28404:
28405:
28406: Eduskunnalle
28407:
28408: Siilinjärven kuntaa on tuettava ammattikou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28409: lun rakentamisessa. Kouluun on suunniteltu 7 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
28410: opintolinjaa. Kustannusarvio on tällä hetkellä markkaa avustukseksi ammattikoulun ra-
28411: 15 miljoonaa markkaa. Työllistämisen vaikutus kentamiseksi Siilinjärvelle.
28412: on huomattava.
28413: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28414: taen,
28415: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28416:
28417: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28418: Urpo Leppänen Urho Pohto
28419: Pekka Vennamo
28420: 1556 1982 vp.
28421:
28422: Raha-asia:..aloite n:o 1390
28423:
28424:
28425:
28426:
28427: · V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion teknillisen
28428: oppilaitoksen laboratoriotilojen laajennuksen toteuttamiseksi
28429:
28430:
28431: Ed.u sk unn alle
28432:
28433: Kuopion teknillisen oppilaitdksen laboratorio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28434: tiloja olisi laajennettava. Asia ei siedä enää 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28435: viivytystä; markkaa Kuopion teknillisen oppilai-
28436: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- toksen laboratoriotilojen laajennuksen
28437: taen, suunnittelua ja toteuttamista varten.
28438: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28439:
28440: Veikko Vennamo Artssi Joutsenlahti
28441: Urpo Leppänen Urho Pohto
28442: Pekka Vennamo
28443: 1982 vp. 1557
28444:
28445: Raha-asia-aloite n:o 1391
28446:
28447:
28448:
28449:
28450: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen turkis-
28451: talouskoulun perustamiseksi Juankoskelie
28452:
28453:
28454: Eduskunnalle
28455:
28456: Itä-Suomen turkistalouskoulu olisi lopulta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28457: perustettava Juankoskelie Kuopion läänissä. 1983 tulo- ia menoarvioon 100 000
28458: Tämä on Juankosken kunnanhallituksen yksi- markkaa käytettäväksi Itä-Suomen tur-
28459: mielinen kanta ja esitys. kistalouskoulun perustamisen edistämi-
28460: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seen Juankoskella.
28461: taen,
28462: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28463:
28464: Veikko Vennamo AnSsi Joutsenlahti
28465: Urpo Leppänen Urho Pohto
28466: Pekka Vennamo
28467: 1558 1982 vp.
28468:
28469: Raha-asia-aloite n:o 1392
28470:
28471:
28472:
28473:
28474: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotilojen ra-
28475: kentamiseen ja kunnostamiseen
28476:
28477:
28478: Eduskunnalle
28479:
28480: Maamme valtapuolueiden tahdosta on perhe- asiassa on ollut paljon penseyttä ja saamatto-
28481: politiikkamme ollut retuperällä ja syyttömät muutta siitäkin huolimatta, että samalla edis-
28482: nuoret ovat saaneet kärsiä työn ja kunnollisten tettäisiin valtakunnan sisäistä taloutta. On siis
28483: ansioiden puutteesta. Tämä ei ole hyväksyttä- jo korkea aika ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin.
28484: vää. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28485: Tällaisessa tilanteessa on edes välttämätöntä, taen,
28486: että kaikkialla maassamme nuorisolla on asian-
28487: mukaiset ja riittävät nuorisotilat ja nuoriso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28488: talot. Näin edistettäisiin asianmukaisesti nuori- 1983 tulo- ;a menoarvioon 8 000 000
28489: son harrastuksia, itsensä kehittämistä ja oma- markkaa käytettäväksi nuorisotilojen
28490: toimisuutta. rakentamisen ;a kunnostamisen edistä-
28491: Kuitenkin nuorisotalojen ja nuorisotilojen miseen.
28492: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28493:
28494: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28495: Urpo Leppänen Urho Pohto
28496: Pekka Vennamo
28497: 1982 vp. 1559
28498:
28499: Raha-asia-aloite n:o 1393
28500:
28501:
28502:
28503:
28504: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Maa-
28505: ningan urheilu- ja nuorisotalon rakentamiseen
28506:
28507:
28508: Eduskunnalle
28509:
28510: Maaningan kunnassa ovat Kuopion läänin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28511: heikoimmat sisäliikuntatilat. Siksi urheilu- ja 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
28512: nuorisotalon rakentaminen Maaningalie on kii- markkaa käytettäväksi ylimääräisenä
28513: reellinen ja välttämätön. avustuksena urheilu- ja nuorisotalon
28514: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- rakentamiseksi Maaningan kuntaan.
28515: taen,
28516: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28517:
28518: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28519: Urpo Leppänen Urho Pohto
28520: Pekka Vennamo
28521: 1560 1982 vp.
28522:
28523: Raha~asia-aloite n:o 1394
28524:
28525:
28526:
28527:
28528: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran kan-
28529: sainvälisen nuorison kurssi- ja leirikeskuksen rakentamiseen
28530: ja käyttökustannusten suorittamiseen
28531:
28532:
28533: Eduskunnalle
28534:
28535: Rautavaaran kansainvälisen nuorison kurssi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28536: ja leirikeskuksen rakennustöiden loppuun saat- 1983 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
28537: taminen ja käyttökustannukset aiheuttavat kun- markkaa käytettäväksi Rautavaaran kan-
28538: nalle ylivoimaisia rasituksia. Siksi on tuettava sainvälisen nuorison kurssi- ja leirikes-
28539: tätä hyvää asiaa yhteisillä varoilla. kuksen rakentamisen loppuun saattami-
28540: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seen sekä käyttökustannusten suoritta-
28541: taen, miseen.
28542: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28543:
28544: Veikko' Vennamo Anssi Joutsenlahti
28545: Urpo Leppänen Urho Pohto
28546: Pekka Vennamo
28547: 1982 vp. 1561
28548:
28549: Raha-asia-aloite n:o 1395
28550:
28551:
28552:
28553:
28554: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienkoulujen pelas-
28555: tamista koskevan selvityksen laatimiseksi
28556:
28557:
28558: Eduskunnalle
28559:
28560: Pienkoulujen hävittäminen on aikaansaanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28561: tuhoisaa jälkeä laajalla maaseudullamme sekä taen,
28562: syrjäseuduilla ja syrjäalueilla. Tätä kansamme että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28563: etujen vastaista koulukeskittämisen linjaa ovat den 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000
28564: vuosikymmeniä tukeneet kaikki muut puolueet markkaa sen kiireellisesti selvittämisek-
28565: paitsi SMP. si, millä tavoin jäljellä olevat pienkou-
28566: Nyt jäljet jo pelottavat, mutta kuitenkaan lut voitaisiin pelastaa sekä uudelleen
28567: ei ole ryhdytty tehokkaisiin toimenpiteisiin herättää henkiin tarpeellisessa laajuu-
28568: pienkoulujen pelastamiseksi ja uudelleen elvyt- dessa jo tuhotut pienkoulut myös tyh-
28569: tämiseksi. Puheet ja lupaukset ilman tekoja jinä olevia kansakouluja hyväksikäyt-
28570: eivät riitä. täen.
28571: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28572:
28573: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28574: Urho Pohto Pekka Vennamo
28575:
28576:
28577:
28578:
28579: 196 088200412K
28580: 1562 1982 vp.
28581:
28582: Raha-asia-aloite n:o 1396
28583:
28584:
28585:
28586:
28587: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta markkinoimismak-
28588: suja vastaavan avustuksen suorittamiseksi perhe- ja pienviljel-
28589: mille
28590:
28591:
28592: Eduskunnalle
28593:
28594: Hallitus on lähtenyt va1tion ensi vuoden ta- ja käytännöllisin järjestelyin sekä ilman byro-
28595: lousarviossa siitä, että perhe- ja pienviljelmille kratiaa.
28596: väärämielineo markkinoimismaksu edelleen jat- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28597: kuu. Maassamme on muka edelleen liikaa elin- taen,
28598: tarviketuotantoa. SMP ei hyväksy tällaista ta-
28599: lonpojan tappolinjaa, joka johtaa jokaisen kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28600: salaisen nälkäuhkaan ainakin poikkeuksellisissa 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
28601: olosuhteissa. markkaa markkinoimismaksuja vastaa-
28602: Näistä syistä SMP:n eduskuntaryhmä kat- van avustuksen suorittamiseksi perhe-
28603: soo, että perhe- ja pienviljelmiltä perittävät ja pienviljelmille vuoden 1983 aikana
28604: markkinoimismaksut olisi ainakin vuoden 1983 sopivin ja käytännöllisin toimenpitein
28605: ajalta palautettava viljelijöille takaisin sopivin sekä ilman byrokratiaa.
28606: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28607:
28608: Veikko Vennamo Urho Pohto
28609: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
28610: 1982 vp. 1563
28611:
28612: Raha-asia-aloite n:o 1397
28613:
28614:
28615:
28616:
28617: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
28618: apuna kuivatustöihin
28619:
28620:
28621: Eduskunnalle
28622:
28623: Hallitus on varsin vähän lisännyt valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28624: ensi vuoden budjetissa kuivatustöiden valtion- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
28625: avun määrärahaa, vaikka työllisyys ja kansan- tille 30.32.40 lisäyksenä 3 000 000
28626: taloutemme etu edellyttäisi kuivatustöiden lisää- markkaa valtionapuna kuivatustöihin.
28627: mistä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä.
28628: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28629: taen,
28630: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28631:
28632: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28633: Urpo Leppänen Urho Pohto
28634: Pekka Vennamo
28635: 1564 1982 vp.
28636:
28637: Raha-asia-aloite n:o 1398
28638:
28639:
28640:
28641:
28642: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta välttämättömien
28643: maankuivatustöiden toteuttamiseksi Kuopion läänissä
28644:
28645:
28646: Eduskunnalle
28647:
28648: Talonpojan tappolinja on johtanut siihen, Perhe- ja pienviljelmien tuhoamisessa on
28649: että maankuivatukset Kuopion läänissä ovat menty jopa niin pitkälle, että valtio saa vuo-
28650: pudonneet muutamassa vuodessa 20 prosenttiin sittain maankuivatuslainojen lyhennyksinä ja
28651: siitä mitä ne olivat aikaisemmin. korkeina enemmän rahaa kuin mitä kuivatuk-
28652: Kuopion läänissä pelloista on noin 75 pro- siin käytetään.
28653: senttia sellaisia, joiden viljely ei ole mahdollista Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28654: ilman kuivatusta. Kuivatus joudutaan yleensä taen,
28655: uusimaan perusteellisesti noin 30 vuoden vä-
28656: lein. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28657: Kuitenkin maankuivatuksiin on viime vuo- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
28658: sina Kuopion lääniin saatu varoja vain keski- markkaa välttämättömien ja kiireellisten
28659: määrin 370 000 markkaa vuodessa, jolla raha- maankuivatustöiden toteuttamiseksi
28660: määrällä on saatu tehdyksi kuivatustöitä Kuopion läänissä.
28661: 300-400 hehtaaria vuosittain. Kaikkiaan on
28662: Kuopion läänissä peltoa 175 000 hehtaaria.
28663: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28664:
28665: Veikko Vennamo Anss.i Joutsenlahti
28666: Urpo Leppänen Urho Pohto
28667: Pekka Vennamo
28668: 1982 vp. 1565
28669:
28670: Raha-asia-aloite n:o 1399
28671:
28672:
28673:
28674:
28675: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maata-
28676: louden korkotukilainojen menoja varten
28677:
28678:
28679: Eduskunnalle
28680:
28681: Perhe- ja pienviljelmien rahoitustilanne on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28682: vaikea. Tämä johtuu lisäksi kohonneista kus- taen,
28683: tannuksista ja siitä, että laajalti edellisinä vuo-
28684: sina on ollut huomattavia satomenetyksiä. Ras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28685: kaat verot näyttelevät tässä suhteessa myös tär- 1983 tulo- ja menoarvioon momentilte
28686: keätä osaa. 30.32.42 lisäyksenä 30 000 000 mark-
28687: Näistä syistä on välttämätöntä huolehtia per- kaa maatalouden korkotukilainojen me-
28688: he- ja pienviljelmien rahoituksen hoidosta. Sik- noja varten perhe- ja pienviljelmien ra-
28689: si hallituksen esittämää määrärahaa maatalou- hoitustilanteen helpottamiseksi tarpeel-
28690: den korkotukilainoja varten ei voida pitää riit- lisilla lainoilla.
28691: tävänä, vaan siihen tarvitaan lisäystä vähin-
28692: tään 30 000 000 markkaa.
28693: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28694:
28695: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28696: Urpo Leppänen Urho Pohto
28697: Pekka Vennamo
28698: 1566 1982 vp.
28699:
28700: Raha-asia-aloite n:o 1400
28701:
28702:
28703:
28704:
28705: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta satovahinkoja kär-
28706: sineiden ja taloudellisissa vaikeuksissa olevien lainojen korko-
28707: kustannusten alentamiseen
28708:
28709:
28710: Eduskunnalle
28711:
28712: Laajat satovahingot, jatkuva työttömyys ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28713: metsäkauppojen vaikeutuminen ovat yhdessä taen,
28714: korkean lainakoron kanssa aikaansaaneet maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28715: seudulla kasvavia taloudellisia vaikeuksia. den 1983 tulo- ja menoarvioon
28716: · Erityisesti sadon menetykset vaikeuttavat ra- 20 000 000 markkaa korkotueksi sato-
28717: haliikettä ja estävät taloudellista toimintaa sä- vahinkoja kärsineiden ja taloudellisissa
28718: teillen tätä tietä kaikkialle yhteiskuntaamme. vaikeuksissa olevien tarvitsemien laino-
28719: Raha on siis jälleen saatava riittävästi liikku- jen korkokustannusten alentamiseksi.
28720: maan myös maaseudullamme.
28721: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28722:
28723: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28724: Urho Pohto Pekka Vennamo
28725: 1982 vp. 1567
28726:
28727: Raha-asia-aloite n:o 1401
28728:
28729:
28730:
28731:
28732: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
28733: maatilatalouden kehittämisrahastoon
28734:
28735:
28736: Eduskunnalle
28737:
28738: Maatilatalouden kehittämisrahastosta ovat den kehittämisrahastoon tarvitaan enccnma~"
28739: rahat viimeisinä vuosina loppuneet käytännöl- varoja kuin hallitus on esittänyt.
28740: lisesti katsoen jo kunkin vuoden ensimmäisellä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunntott-
28741: neljänneksellä. Tällainen tilanne on kestämä- taen,
28742: tön ja paljastaa suunnitelmallisen talonpojan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28743: tappolinjan maaseudun autioittamiseksi sekä 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
28744: perhe- ja pienviljelmien vähentämiseksi uhkaa- 30.32.60 lisäyksenä hallituksen esittä-
28745: vasta elintarvikepulasta välittämättä. miin varoihin 100 000 000 markkaa
28746: On kiistatonta, että koko kansamme ja kan- siirtona maatilatalouden kehittämisra-
28747: santaloutemme etujen mukaisesti maatilatalou- hastoon.
28748: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28749:
28750: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28751: Urpo Leppänen Urho Pohto
28752: Pekka Vennamo
28753: 1568 1982 vp.
28754:
28755: Raha-asia-aloite n:o 1402
28756:
28757:
28758:
28759:
28760: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoina
28761: kuivatustöihin
28762:
28763:
28764: Eduskunnalle
28765:
28766: Hallitus on syrjinyt kuivatustöiden laina- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28767: varoja valtion ensi vuoden budjetissa, vaikka 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
28768: niitä terveen järjen mukaan olisi nykyisessä 30.32.83 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
28769: tilanteessa huomattavasti lisättävä. lainoina kuivatustöihin.
28770: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28771: taen,
28772: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28773:
28774: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28775: Urpo Leppänen Urho Pohtd
28776: Pekka Vennamo
28777: 1982 vp. 1569
28778:
28779:
28780:
28781:
28782: V. Venruuno ym.: Määrärahan osoittamisesta lainarahaston perus-
28783: tamiseksi lasinalaista viljelyä varten
28784:
28785:
28786: Eduskunnalle
28787: Lasinalainen viljely on maassamme turvatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28788: va. Ruotsissa on päädytty siihen, että lasin- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
28789: alainen viljely menestyäkseen tarvitsee erityi- markkaa lainarahaston perustamiseksi
28790: sen lainarahaston. Näin on ilmeisesti asianlaita Ruotsin esikuvan mukaan lasinalaista
28791: myös Suomessa. viljelyä varten maahamme.
28792: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28793: taen,
28794: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28795:
28796: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28797: Urpo Leppänen Urho Pohto
28798: Pekka Vennamo
28799:
28800:
28801:
28802:
28803: 197 088200412K
28804: 1570 1982 vp.
28805:
28806: Raha-asia-aloite n:o 1404
28807:
28808:
28809:
28810:
28811: V~ Vennamo ym.: Määrärahan' osoittamisesta osa-aikaviljelyn
28812: edistämiseksi
28813:
28814:
28815: n
28816: E d UJS k u n a 1·1 e
28817: SMP ei hyväksy perhe- ja pienviljelmien jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuode11
28818: kuvaa hävittämistä. Tämä merkitsee autioitu- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
28819: vaa maaseutua ja väkiluvultaan pienenevää kan- markkaa käytettäväksi osa-aikaviljelyn
28820: saa. Tämä on kansallista itsemurhapolitiikkaa. edistämiseksi maassamme.
28821: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28822: taen,
28823: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28824:
28825: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28826: Urpo Leppänen Urho Pohto
28827: Pekka Vennamo
28828: 1982 vp. 1571
28829:
28830: Raha-asiJa..aloite n:o 1405
28831:
28832:
28833:
28834:
28835: V, Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asutusteiden kun-
28836: toonpanoon ja kunnossapitoon
28837:
28838:
28839: Eduskunnalle
28840:
28841: Hallitus on unohtanut asutusteiden määrä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28842: rahan kokonaan tulo- ja menoarviosta. Perhe- taen,
28843: ja pienviljelmien hävittämisen linja siis edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28844: leen jatkuu. 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
28845: SMP ei hyväksy maaseudun aut1o1ttamista markkaa asutusteiden kuntoonpanoon
28846: ja perhe- ja pienviljelmien hävittämistä, vielä ja kunnossapitoon.
28847: vähemmän. kansamme .. saattamista nälkäuhan
28848: alaiseksi.
28849: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28850:
28851: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28852: Urpo Leppänen Urho Pohto
28853: Pekka Vennamo
28854: 1572 1982 vp.
28855:
28856: Rahaf.asiia-aloiite n:o 1406
28857:
28858:
28859:
28860:
28861: V. Venruuno ym.; Määrärahan osoittamisesta kotimaisen puutar-
28862: hamansikan varastointikustannusten alentamiseen
28863:
28864:
28865: Eduskunnalle
28866:
28867: Kotimainen puutarhamansikka antaa työtä ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28868: toimeentuloa kansallemme. Terveen järjen mu- taen,
28869: kaan pitäisi tukea tällaista kotimaista tuotan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28870: toa, mutta käytännössä vallassa olevat puolueet 1983 tulo- ;a menoarvioon 500 000
28871: ovat edistäneet mansikan ulkomaantuontia. markkaa käytettäväksi kotimaisen puu-
28872: Kun mansikan viljely on kasvanut, vaatii se tarhamansikan pitempiaikaisen varas-
28873: pitempiaikaista varastointia. Tämä taas aiheut- toinnin lliheuttamien kust4nnusten alen-
28874: taa kustannuksia. tamiseen.
28875: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
28876:
28877: Veikko Vennamo .Anssi Joutsenlahti
28878: Urpo Leppänen Urho Pohto
28879: Pekka Vennamo
28880: 1982 "P· 1573
28881:
28882: Rahe-asie-atl.oite n:o 1407
28883:
28884:
28885:
28886:
28887: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Syväniemen ekokes-
28888: kuben rakentamisen tukemiseksi Karttulassa
28889:
28890:
28891: Eduskunnalle
28892:
28893: Kmtulan S}"Väniemen kylä on lilljentynyt Mainituilla perusteiJI.la ehdatam'Ole !kunnioit-
28894: ai:kaisemmasta tteollisuu:sY'hdyskunnasta maaseu- taen,
28895: tuikyläksi, joLla tkuitenlkin on poikkeuksellinen
28896: paJlveluvarustus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28897: Kuopion [äänintha.Hituiksen johdoJila on suun- 1983 tulo- ;a menoarvioon 500 000
28898: niteLtu, että Syväniemestä kehitetään ekavilje- markan määrärahan Syväniemen ekakes-
28899: lyn tutlkimuiksen, 'koulutuksen ja tiedotuksen kuksen rakentamisen tukemiseksi Kart-
28900: keskus. Eräät kunnat ja KuQ.Pion korkeakoulu tulan kunnassa.
28901: ovat perustaneet tätä varten ympäristöterveys-
28902: säätiön.
28903: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta :1982
28904:
28905: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28906: Urpo Leppänen Urho Pohto
28907: Pekka Vennamo
28908: 1574 1982 vp.
28909:
28910: Raha-asia-aloite n:o 1408
28911:
28912:
28913:
28914:
28915: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelyn ja ka-
28916: latalouden kehittämiseen
28917:
28918:
28919: Eduskunnalle
28920:
28921: Suomi on kymmenientuhansien järvien maa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28922: Meri on laajalti valtakuntamme rajana. Kui- ta en,
28923: tenkin on kalanviljely ja kalatalouden hyväksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28924: käyttö maassamme laajalti laiminlyöty. On 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
28925: käsittämätöntä, että vuodesta vuoteen on kes- markkaa kalanviljelyn ja kalatalouden
28926: kustapuolueen johdolla näin voinut tapahtua. yrityspohjalta maassamme todella kii-
28927: Asiantilaan on siis saatava kiireellinen korjaus, reellisesti kehittämiseksi koko kansam-
28928: sillä tuodaanhan ulkomailta suurin osa ravin- me etujen mukaisesti ja myös työlli-
28929: noksi käyttämästämme kalasta. Tämä on luon- syyttä silmälläpitäen.
28930: notonta.
28931: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28932:
28933: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28934: Urho Pohto Pekka Vennamo
28935: 1982 vp; 1575
28936:
28937: Rmasia-aloite n:o 1409
28938:
28939:
28940:
28941:
28942: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesikalatalou-
28943: den opetuksen aikaansaamiseksi
28944:
28945:
28946: Eduskunnalle
28947:
28948: Vaikka Suomi on kymmenientuhansien jär- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28949: vien maa, niin valtaosa käyttämästämme kalas- taen,
28950: ta tuodaan ulkomailta. Kalastusasioittemme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28951: hoito on siis pahasti laiminlyöty. Tämä johtuu 1983 tulo- ja menoarvioon .500 000
28952: siitä, että maassamme ei ole huolehdittu riittä- markkaa riittävän sisävesikalatalouden
28953: västä sisävesikalatalouden opetuksesta. Tämä opetuksen kiireellisesti aikaansaamiseksi
28954: olisi kuitenkin välttämätöntä. maassamme.
28955: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28956:
28957: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28958: Urpo Leppänen Urho Pohto
28959: Pekka Vennamo
28960: 1576 1982 vp.
28961:
28962: Raha-asia-aloite n:o 1410
28963:
28964:
28965:
28966:
28967: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kalanviljely-
28968: laitoksen aikaansaamiseksi Kuopion lääniin
28969:
28970:
28971: Eduskunnalle
28972:
28973: Kuopion lääni ja siihen liittyvät alueet ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28974: Suomen vesirikkainta aluetta. Tästä syystä olisi 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
28975: Kuopion lääniin saatava kiireellisesti valtion markkaa valtion kalanvilielylaitoksen
28976: kalanviljelylaitos. Tällainen sijoitus on valta· kiireellisesti aikaansaamiseksi Kuopion
28977: kunnallisesti edullista. läänin alueelle.
28978: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28979: taen,
28980: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
28981:
28982: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28983: Urpo Leppänen Urho Pohto
28984: Pekka Vennamo
28985: 1982 vp. 1577
28986:
28987: Rah~asfu.aloite n:o 1411
28988:
28989:
28990:
28991:
28992: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän Pieksänkos-
28993: kelle suunnitellun kalojen rodunjalostuslaitoksen perustamis-
28994: toimenpiteitä varten
28995:
28996:
28997: Eduskunnalle
28998:
28999: Eduskunta on edellyttänyt, että Nilsiän Piek- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
29000: sänkoskella aloitetaan kalanviljely. Asiaa on den 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
29001: selvittänyt työryhmä. Kuopion lääni ja siihen markkaa kalojen, erityisesti kirjolohen,
29002: rajoittuvat alueet ovat hyvin vesistörikkaita. rodunjalostuslaitoksen perustamissuun-
29003: Selvitysten mukaan Nilsiän Pieksänkoski on nitelman laatimista ja muita toimenpitei-
29004: varsin sopiva kalojen rodunjalostuslaitoksen pe- tä varten Nilsiän kunnan Pieksänkoskel-
29005: rustamiseen. Laitoksen kokonaiskustannusarvio le Kuopion läänissä.
29006: lienee vaille 20 miljoonaa markkaa.
29007: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29008: taen,
29009: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29010:
29011: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29012: Urpo Leppänen Urho Pohto
29013: Pekka Vennamo
29014:
29015:
29016:
29017:
29018: 198 088200412K
29019: 1578 1982 vp.
29020:
29021: Raha.-asia-aloite n:o 1412
29022:
29023:
29024:
29025:
29026: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Postipankille korko-
29027: tueksi pankin vesihuoltotöihin myöntämiä lainoja varten
29028:
29029:
29030: Eduskunnalle
29031:
29032: Vesihuoltotöissä tarvitaan kipeästi Postipan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29033: kin lainoitusta. Tätä varten Postipankki tar- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29034: vitsee korkotukirahaa. markkaa Postipankille käytettäväksi kor-
29035: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kotukena tämän pankin vesihuoltotöihin
29036: taen, myöntämiä lainoja varten.
29037: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29038:
29039: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29040: Urpo Leppänen Urho Pohto
29041: Pekka Vennamo
29042: 1982 vp. 1579
29043:
29044: Raha-asi~aloite n:o 1413
29045:
29046:
29047:
29048:
29049: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Geologisen tutki-
29050: muslaitoksen aluetoimiston rakentamisen aloittamiseksi Kuo-
29051: piossa
29052:
29053:
29054: Eduskunnalle
29055:
29056: Geologisen tutkimuslaitoksen väli-Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29057: aluetoimistolle olisi kiireellisesti rakennettava 1983 tulo- ;a menoarvioon 500 000
29058: tarpeelliset tilat Kuopion kaupungissa. Alue- markkaa Geologisen tutkimuslaitoksen
29059: toimisto toimii tällä hetkellä Kuopiossa vii- väli-Suomen aluetoimiston rakennus-
29060: dessä eri pisteessä. hankkeen kiireelliseksi suunnittelemisek-
29061: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- si ;a rakentamisen aloittamiseksi Kuo-
29062: taen, pion kaupungissa.
29063: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29064:
29065: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29066: Urpo Leppänen Urho Pohto
29067: Pekka Vennamo
29068: 1580 1982 vp.
29069:
29070: Raba-asiNoite n:o 1414
29071:
29072:
29073:
29074:
29075: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden ve-
29076: siensuojeluinvestointien tukemiseen
29077:
29078:
29079: Edu,sikunnalle
29080:
29081: Tehokas vesiensuojelu on maassamme vält- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29082: tämätön. Teollisuudelle annetaan veronmaksa- taen,
29083: jien varoista tukea vesiensuojeluinvestointeihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
29084: Näin ei kuitenkaan tapahdu maatilatalouden den 1983 tulo- ja menoarvioon
29085: osalta. Tämä on väärin. 1 000 000 markkaa maatilatalouden ve-
29086: siensuojeluinvestointien tukemiseen.
29087: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29088:
29089: Veikkd Vennamo Anssi Joutsenlahti
29090: Urpo Leppänen Urho Pohto
29091: Pekka Vennamo
29092: 1982 vp. 1581
29093:
29094: Rah•as»aaoite n:o 1415
29095:
29096:
29097:
29098:
29099: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen raivauk-
29100: seen myrkkyjä käyttämättä
29101:
29102:
29103: Eduskunnalle
29104:
29105: Vesakkomyrkytys on kiireellisesti lopetetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29106: va terveydelle ja luonnolle vaarallisena maas- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
29107: samme, niin kuin on tapahtunut Ruotsissa. Sa- markan arviomäärärahan vesakkojen
29108: malla olisi edistettävä muunlaista vesakkojen raivauksen edistämiseksi muulla tavoin
29109: raivausta myös työtä kansallemme antavana. kuin myrkky;ä käyttämällä.
29110: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29111: taen,
29112: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta .1982
29113:
29114: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
29115: Urho Pohto Pekka Vennamo
29116: 1582 1982 vp.
29117:
29118: Raha-asia-aloite n:o 1416
29119:
29120:
29121:
29122:
29123: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimi-
29124: seksi vaarallisten aineiden poistamisesta elintarviketuotannos-
29125: ta ja saasteettomien elintarvikkeiden tuotannon toteuttami-
29126: sesta
29127:
29128:
29129: Eduskunnalle
29130:
29131: Selvästi syöpä leviää maassamme aina vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29132: enemmän siitä syystä, että elintarvikkeita on 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
29133: käsitelty vaarallisilla aineilla. markkaa sen seikan kiireellisesti selvit-
29134: Kuitenkin kotimainen elintarviketuotantom- tämiseksi, millä tavoin elintarviketuo-
29135: me voidaan turvata ilman, että toteutetaan tannostamme voidaan poistaa vaaralli-
29136: elintarvikkeiden myrkyttämisen linjaa samalla set aineet ja toteuttaa maassamme saas-
29137: myös syöpää viljelijöiden keskuuteen levittäen. teettomien elintarvikkeiden tuotanto ja
29138: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- käyttö sekä kuluttajien että viljelijöi-
29139: taen, den etujen mukaisesti.
29140: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
29141:
29142: Veikko Vennamo Anssi' Joutsenlahti
29143: Urpo Leppänen Urho Pohto
29144: Pekka Vennamo
29145: 1982 vp. 1583
29146:
29147: Raha-asia--aloite n:o 1417
29148:
29149:
29150:
29151:
29152: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
29153: sena yksityisten .teiden kunnossapitoon ja rakentamiseen
29154:
29155:
29156: Eduskunnalle
29157:
29158: Yksityisiä teitä käytetään laajalti yleiseen sityisillä kansalaisilla. Tämä on ylimääräistä
29159: liikenteeseen. Kun kaikkia teitä ei maassamme verottamista, joka ei ole hyväksyttävää.
29160: tahdota ylläpitää yhteisillä varoilla, on välttä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29161: mätöntä antaa tukea yksityisten teiden kun- taen,
29162: nossapitoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29163: Tämä tuki on kuitenkin esitetty hallituksen 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
29164: ensi vuoden budjetissa jälleen liian pieneksi. markkaa yksityisten teiden kunnossa-
29165: On kohtuutonta maksattaa yhteisiä menoja yk- pidon ja rakentamisen avustamiseksi.
29166: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29167:
29168: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29169: Urpo Leppänen Urho Pohto
29170: Pekka Vennamo
29171: 1584 1982 vp.
29172:
29173: Raha,..asiJa..aloite n:o 1418
29174:
29175:
29176:
29177:
29178: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi avus-
29179: tuksiksi yksityisteiden rakentamiseksi Kuopion läänin saaris-
29180: toalueelia
29181:
29182:
29183: Eduskunnalle
29184:
29185: Kuopion läänissä on maakunnan vesistörik- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29186: kauden vuoksi hyvin paljon enemmän kuin taen,
29187: muualla saaristokunniksi katsottavia kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29188: alueita. Tällaisilla ·alueilla myös yksityisteiden 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29189: rakentaminen tulee suhteettoman kalliiksi. Tä- markkaa ylimääräisiksi avustuksiksi
29190: mä taas edellyttää korotettua yhteiskunnan Kuopion läänin saaristoalueelta yksityis-
29191: tukea. teiden rakentamiseen.
29192: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
29193:
29194: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
29195: Urho Pohto Pekka Vennamo
29196: 1982 vp. 1585
29197:
29198: Raha-asia-aloite n:o 1419
29199:
29200:
29201:
29202:
29203: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisten teiden pa-
29204: rantamiseksi Kuopion läänissä
29205:
29206:
29207: Edus.kunnalle
29208:
29209: Yleiset tiet ovat nimenomaan Ylä-Savossa, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29210: mutta myös koko Kuopion läänissä maamme taen,
29211: heikoimmat. Kuitenkaan kepujobtoinen TVH että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29212: ei ole ryhtynyt tarpeellisiin korjaustoimenpitei- 1983 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
29213: siin, vaikka Kuopion läänin paha työttömyys markkaa yleisten teiden parantamiseksi
29214: edellyttäisi yleisten teiden parannustöitä. Se Ylä-Savossa ja koko Kuopion läänissä
29215: olisi joka suhteessa järkevää ja taloudellista. myös työllisyyden tarpeita silmälläpi-
29216: täen.
29217: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
29218:
29219: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
29220: Urho Pohto Pekka ·Vennamo
29221:
29222:
29223:
29224:
29225: 199 088200412K
29226: 1586 1982 vp,
29227:
29228: Raha-asia--alo':ite n:o 1420
29229:
29230:
29231:
29232:
29233: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta turvekuljetusten
29234: edellyttämien tienparannusten toteuttamiseksi Kuopion lää-
29235: nissä
29236:
29237:
29238: Eduskunnalle
29239:
29240: Turvekuljetukset edellyttävät Kuopion lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29241: nissä huomattavia tienparannuksia. Koko kan- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
29242: santaloutemme etu edellyttää näiden teiden markkaa energiahuollon kannalta vält-
29243: kiireellistä kunnostamista. tämättömien ympärivuotisten turvekul-
29244: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ;etusten edellyttämien tienparannuskoh-
29245: taen, teiden toteuttamiseksi Kuopion läänissä.
29246: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
29247:
29248: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
29249: Urho Pohto Pekka Vennamo
29250: 1982 vp. 1587
29251:
29252: Rahar-asilwtloite n:o 1421
29253:
29254:
29255:
29256:
29257: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Airakselan-Syvä-
29258: niemen maantien parantamiseen
29259:
29260:
29261: Eduskunnalle
29262:
29263: Airakselan-Syväniemen maantien n:o 5942 Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29264: parantaminen on kiireellinen ja välttämätön. taen,
29265: Tie kärsii kelirJkosta ja voi olla jopa läpipääse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29266: mätön. Tiellä tapahtuu laajaa puutavarankulje- 1983 tulo- ia menoarvioon 500 000
29267: tusta ja se on elinvoimaisen kylän ainoa yh- markkaa käytettäväksi Airakselan-Sy-
29268: teys kuntakeskukseen. väniemen maantien n:o 5942 paranta-
29269: miseen.
29270: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29271:
29272: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29273: Urpo Leppänen Urho Pohto
29274: Pekka Vennamo
29275: 1588 1982 vp.
29276:
29277: Raha..ashl-aloite n:o 1422
29278:
29279:
29280:
29281:
29282: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hietaanpohjan-
29283: Pellonniemen maantien parantamiseksi välillä Muuruvesi-
29284: Västinniemi
29285:
29286:
29287: Eduskunnalle
29288:
29289: Hietaanpohjan-Pellonniemen maantietä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29290: Juankosken kunnassa olisi parannettava välillä 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
29291: Muuruvesi-Västinniemi. Suunnitelmat ovat jo markan arviomäärärahan käytettäväksi
29292: valmiina. Hietaanpohjan-Pellonniemen maantien
29293: Tätä rtietyötä tarvittaisiin edtyisesti kuorma- parantamiseksi välillä Muuruvesi -Väs-
29294: autollijoiden vaikean ityöllisyYstilanteen vuoksi. tinniemi Kuopion läänissä.
29295: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29296: taen,.
29297: Helsing1ssä 30 päivänä, syyskuuta 1982
29298:
29299: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29300: Urpo Leppänen Urho Pohto
29301: Pekka Vennamo
29302: 1982 vp.
29303:
29304: Raha-asffi..aloite n:o 1423
29305:
29306:
29307:
29308:
29309: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Pyhä-
29310: järven maantien perusparantamiseen
29311:
29312:
29313: Eduskunnalle
29314:
29315: Keiteleen-Pyhäjärven erittäin heikkopohjai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29316: nen ja sorapäälly:steinen tie pailvelee teollisuu- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
29317: den ~aaka-aine- ja työvoimakuljetuksia ja kou- markan määrärahan käytettäväksi yh-
29318: lulaiskuljetuksia sekä toimii yhdyssiteenä Kei- dessä muiden tarkoitukseen irrotetta-
29319: teleeLtä Pohjois-Suomeen Suuntautuvalle liiken- vien määrärahojen kanssa Keiteleen-
29320: teelle. Tien perusparantaminen on siis kiireel- Pyhäjärven, maantien kiireelliseen perus-
29321: linen ja välttämätön. parantamiseen.
29322: Mainituilla perusteilla ehdotamme !kunnioit-
29323: taen,
29324: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29325:
29326: Veikko Vennamo Anssi .Joutsenlahti
29327: Urpo Leppänen Urho Pohto
29328: Pekka Vennamo
29329: 1590 1982 vp.
29330:
29331: Raha-asia-aloite n:o 1424
29332:
29333:
29334:
29335:
29336: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kummunkylän
29337: maantien peruskorjaamiseen välillä Vesannontie-Kummun-
29338: kylä
29339:
29340:
29341: Eduskunnalle
29342:
29343: Kum:munkylän maantien peruskorjaus Keite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29344: leen ·kunnassa välillä Vesannontie-Kummun- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
29345: kylä on hyvin 1tarpeellinen. Ilmeisesti tämä pe- markkaa käytettäväksi Kummunkylän
29346: ruskorjaus olisi a:lo1tettava Häkäharjun puolei- maantien peruskorjaamiseen ennen kaik-
29347: se&ta päästä, kea välillä V esannontie-Kummunkylä.
29348: Mainituilla perusteilla ehdotamme !kunnioit-
29349: taen,
29350: Helsingissä 30 päivänä syyslruUJta 1982
29351:
29352: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29353: Urpo Leppänen Urho Pohto
29354: Pekka Vennamo
29355: 1982 vp. 1591
29356:
29357: Raha-asia-aloite n:o 1425
29358:
29359:
29360:
29361:
29362: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylmänmäen-Tal-
29363: luskylän tien perusparantamiseen Tervossa
29364:
29365:
29366: Eduskunnalle
29367:
29368: Kylmänmäen-TaJ.luskylän tie on Tervon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29369: kunnassa kunnan sisäisten liikenneyhteyksien · 1983 tulo- ;a menoarvioon 100 000
29370: kannalta tärkein tieyhteys. Tietä käytetään markkaa käytettäväksi Kylmänmäen-
29371: myös läpikulkutienä. T alluskylän tien perusparantamiseen
29372: Main1tuilla perusteilla ehdotamme !kunnioit- Tervon kunnassa.
29373: taen,
29374: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29375:
29376: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29377: Urpo Leppänen Urho Pohto
29378: Pekka Ve.nnamo
29379: 1592 1982 vp.
29380:
29381: Raha-asia-aJ.o~te n:o 1426
29382:
29383:
29384:
29385:
29386: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Poromäen-Laaka-
29387: järven maantien perusparantamiseen Sonkajärvellä
29388:
29389:
29390: Eduskunnalle
29391:
29392: Poromäen-Laikajärven maantie . Sonkajär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29393: ven kunnassa olisi perusparannettava. Siksi tar- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
29394: koitukseen olisi myönnettävä varoja. markkaa Paramäen-Laakajärven maan-
29395: Mainituilla ·perusteilla ehdotamme kunnioit- tien perusparantamisen edistämiseen
29396: taen, Sonkajärven kunnassa.
29397: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29398:
29399: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29400: Urpo Leppänen Urho Pohto
29401: Pekka Vennamo
29402: 1982 vp. 1593
29403:
29404: Raha.-asila-aioite n:o 1427
29405:
29406:
29407:
29408:
29409: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pukaran-Lammas-
29410: pohjan maantien perusparantamiseen Pielavedellä
29411:
29412:
29413: Eduskunnalle
29414:
29415: Pukaran-Lammaspohjan maantie Pielaveden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29416: kunnassa on tärkeä läpikulkuliikenteen vuoksi. 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
29417: Mutta maantie tarvitsee välttämättä peruspa- markkaa käytettäväksi Pukaran-,-Lamc
29418: rantamista jo puutavara-ajonkin takia. maspohjan maantien perusparantamisen
29419: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- aloittamiseen Pielaveden kunnassa.
29420: taen,
29421: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29422:
29423: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29424: Urpo Leppänen Urho Pohto
29425: Pekka Vennamo
29426:
29427:
29428:
29429:
29430: 200 088200412K
29431: 1594 1982 vp.
29432:
29433: Raha-asia--aloite n:o 1428
29434:
29435:
29436:
29437:
29438: ·V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmisen-Palokan-
29439: kaan tien perusparantamiseen Suonenjoella
29440:
29441:
29442: Eduskunnalle
29443:
29444: Puutavaraa kuljetetaan Suonenjoen kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29445: alueelta Varkauteen 11 kilometriä pit'.!mpää 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
29446: tietä Ilvesjärven kautta sen vuoksi, että Salmi- markkaa Salmisen-Palokankaan tien
29447: sen-Palokankaan tie tarvitsee kipeästi perus- perusparantamisen toteuttamisen eteen-
29448: parannusta. Tämän tien perusparantaminen oli- päin viemiseen Suonenjoen kunnassa
29449: si siis kansantaloudellisesti hyvin kannattava. puutavaran kuljetuksen lyhentämiseksi
29450: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Varkauden kaupunkiin.
29451: taen,
29452: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29453:
29454: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29455: Urpo Leppänen Urho Pohto
29456: Pekka Vennamo
29457: 1982 vp. 1595
29458:
29459: Rah~asia-aJ.oite n:o 1429
29460:
29461:
29462:
29463:
29464: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Soisalon saaren tie-
29465: verkoston perusparantamiseen Kuopion läänissä
29466:
29467:
29468: Eduskunnalle
29469:
29470: Soisalon saari on Suomen suurin saari Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29471: pion läänissä. Autioitumisen estämiseksi ja ta- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29472: loudellisen toimeentulon parantamiseksi on Soi- markkaa Soisalon saaren tieverkoston
29473: salon saaren tieverkosto nopeasti saatettava kiireellistä perusparantamista varten
29474: asianmukaiseen kuntoon. Tätä puoltavat myös Kuopion läänissä pääämääränä saattaa
29475: työllisyyden seikat. saaren tieverkosto riittävän kelvollisek-
29476: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- si.
29477: taen,
29478: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
29479:
29480: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
29481: Urho Pohto Pekka Vennamo
29482: 1596 1982 vp.
29483:
29484: Raha-asia-aloite n:o 1430
29485:
29486:
29487:
29488:
29489: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Säviän-Jylhän-
29490: Saarelan maantien. perusparantamiseen Pielavedellä
29491:
29492:
29493: Eduskunnalle
29494:
29495: Säviän-Jylhän-Saarelan maantie on tärkeä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29496: kuljetusyhteys Pielaveden sahalle ja Vapon tur- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
29497: vekuljetuksUle. Heikkorakenteisena maantie markkaa käytettäväksi Säviän----Jylhän
29498: tarvitsee kiireellisesti perusparantamista. -Saarelan maantien perusparantami-
29499: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sen aloittamiseen Pielaveden kunnassa.
29500: taen,
29501: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29502:
29503: Veikkd Vennamo Anssif Joutsenlahti
29504: Urpo Leppänen Urho Pohto
29505: Pekka Vennamo
29506: 1982 vp. 1597
29507:
29508: Raha-asia-aloite n:o 1431
29509:
29510:
29511:
29512:
29513: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervon-Utrianlah-
29514: den paikallistien perusparantamiseen
29515:
29516:
29517: Eduskunnalle
29518:
29519: Tervon-Utrianlahden paikallistien peruspa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29520: rantaminen on välttämätöntä, koska siitä on 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
29521: tullut läpikulkutie ja koska tietä tarvitsee eräs markkaa käytettäväksi Tervon-Vtrian-
29522: maamme suurimmista kalanviljelylaitoksista. lahden paikallistien perusparantamisen
29523: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- edistämiseen.
29524: taen,
29525: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29526:
29527: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29528: Urpo Leppänen Urho Pohto
29529: Pekka Vennamo
29530: ~598 1982 vp.
29531:
29532: Raha-asia-aloilte n:o 1432
29533:
29534:
29535:
29536:
29537: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Toholahden sillan
29538: ja Toholahden välisen kantatien rakentamisen edistämiseen
29539:
29540:
29541: Eduskunnalle
29542:
29543: Toholahden sillan ja Toholahden välisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29544: kantatien osuuden rakentaminen Rautalammin 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
29545: kunnassa olisi toteutettava. Tämä on kunnan markkaa käytettäväksi Taholahden sil-
29546: esitys. lan ja Taholahden välisen kantatien
29547: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- osuuden rakentamisen edistämiseen.
29548: taen,
29549: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29550:
29551: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29552: Urpo Leppänen Urho Pohto
29553: Pekka Vennamo
29554: 1982 vp. 1599
29555:
29556: Raha-asia-aloite n:o 1433
29557:
29558:
29559:
29560:
29561: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaajasalmen-Ter-
29562: von maantien parantamiseen
29563:
29564:
29565: Eduskunnalle
29566:
29567: Vaajasalmen-Tervon maantien parantami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29568: nen on kiireellinen ja välttämätön. Asiaa aja- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
29569: vat sekä Suonenjoen kaupunki että Tervon markkaa Vaajasalmen-Tervon maan-
29570: kunta. tien parantamista varten.
29571: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29572: taen,
29573: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29574:
29575: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29576: Urpo Leppänen Urho Pohto
29577: Pekka Vennamo
29578: 1600 1982 vp.
29579:
29580: Raha-asia-aloite n:o 1434
29581:
29582:
29583:
29584:
29585: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaaraslahden-
29586: Laukkalan-Saarelan maantien perusparantamisen aloittami-
29587: seksi
29588:
29589:
29590: Eduskunnalle
29591:
29592: Vaaraslahden-Laukkalan-Saarelan maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29593: tien perusparantaminen Pielaveden kunnassa on 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
29594: kiireellinen ja välttämätön. Tie on yhdystie markkaa V aaraslahden - Laukkalan -
29595: Laukkalan kyläkeskuksen ja kirkonkylän välillä. Saarelan maantien perusparantamisen
29596: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- aloittamiseen.
29597: taen,
29598: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29599:
29600:
29601: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29602: Urpo Leppänen Urho Pohto
29603: Pekka Vennamo
29604: 1982 vp. 1601
29605:
29606: Raha-asia-aloite n: o 1435
29607:
29608:
29609:
29610:
29611: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 545
29612: perusparantamiseen välillä Vesanto--Kerkonkoski
29613:
29614:
29615: Eduskunn,alle
29616:
29617: Maantien n:o 545 perusparantamista Vesan- 1983 tulo- ja menoarvioon JOO 000
29618: non ja Kerkonkosken välillä olisi kiirehdittävä. markan arviomäärärahan maantien n:o
29619: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 54 5 kiireellisen perusparantamisen edis-
29620: taen, tämiseksi välillä Vesanto-Kerkonkoski.
29621: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29622: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29623:
29624: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29625: Urpo Leppänen Urho Pohto
29626: Pekka Ve.nnamo
29627:
29628:
29629:
29630:
29631: 201 088200412K
29632: 1602 1982 vp.
29633:
29634: Raha-asia-aloite n:o 1436
29635:
29636:
29637:
29638:
29639: V. Vennamo ym.: Määrärahan ·osoittamisesta Vieremän-Mesilän
29640: -Salahmin tien rakentamiseksi
29641:
29642:
29643: Eduskunnalle
29644:
29645: Vieremän-Mesilän-Salahmin tiestä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29646: noin 3 kilometriä rakentamatta. Jos se saatai- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
29647: siin rakennetuksi, niin tiestä tulisi taloudelli- markan arviomäärärahan Vieremän-
29648: nen läpikulkutie ja yleinen liikenneväylä. Afesilän-Salahmin läpikulkutien raken-
29649: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tamiseksi.
29650: taen,
29651: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29652:
29653: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29654: Urpo Leppänen Urho Pohto
29655: Pekka V e.nnamo
29656: 1982 vp. 1603
29657:
29658: Raha-asia-aloite n:o 1437
29659:
29660:
29661:
29662:
29663: V. Vennamo ym.: Määrärahan .osoittamisesta Vieremän-Vuori-
29664: sen-Kauppilanmäen maantien perusparantamiseen
29665:
29666:
29667: Eduskunnalle
29668:
29669: Vieremän-Vuorisen-Kauppilanmäen maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29670: tie olisi perusparannettava. Tieyhteys on tärkeä 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
29671: kunnan etäisten osien liikenteen kannalta ja markkaa Vieremän-Vuorisen-Kauppi-
29672: tie on myös tärkeä yhteys valtatielle n:o 5. lanmäen maantien perusparantamisen
29673: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- edistämiseen.
29674: taen,
29675: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29676:
29677: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29678: Urpo Leppänen Urho Pohto
29679: Pekka Vennamo
29680: 1604 1982 vp.
29681:
29682: Raha-asia-aloite n:o 1438
29683:
29684:
29685:
29686:
29687: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta siltojen ja rumpujen
29688: vahvistamiseksi Kuopion läänissä
29689:
29690:
29691: Eduskunnalle
29692:
29693: Kuopion läänissä on yli kolmesataa vahvis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29694: tusta kaipaavaa siltaa ja liikenteessä tärkeätä 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
29695: rumpua. Tämän seurauksena voi olla jopa ko- markkaa siltojen ja rumpujen vahvista-
29696: konaisia kuntia liikenteellisesti motissa. Tällai- miseksi Kuopion läänissä niin, että lii-
29697: nen tilanne on erittäin huolestuttava ja talou- kenne ei kärsi eikä kokonaisia kuntia
29698: dellista vahinkoa tuottava. ole tärkeiltä osin liikenteellisessä motis-
29699: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sa.
29700: taen,
29701: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
29702:
29703: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29704: Urpo Leppänen Urho Pohto
29705: Pekka Vennamo
29706: 1982 vp. 1605
29707:
29708: Raha-asm..aloite n:o 1439
29709:
29710:
29711:
29712:
29713: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihlovirran sillan
29714: suunnittelemiseksi ja töiden aloittamiseksi Iisalmessa
29715:
29716:
29717: Eduskunnalle
29718:
29719: Kihlovirran sillan rakentaminen on ollut vi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29720: reillä jo vuosikymmeniä. Iisalmen kaupungin taen,
29721: kaupunginhallituskin pitää siltaa välttämättö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29722: mänä ja kiireellisenä. 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
29723: Silta toteuttaisi uuden tieyhteyden Iisal- markkaa Kihlovirran sillan kiireelliseksi
29724: men-Pielaveden maantieltä kantatielle Iisal- suunnittelemiseksi ja rakentamisen aloit-
29725: mi-Kalajoki. Hankkeen kustannusarvio on tamiseksi Iisalmen kaupungissa.
29726: noin 6 miljoonaa markkaa.
29727: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29728:
29729: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29730: Urpo Leppänen Urho Pohto
29731: Pekka Vennamo
29732: 1606 1982 vp.
29733:
29734: Raha-asia-aloite n:o 1440
29735:
29736:
29737:
29738:
29739: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Puutossalmen sil-
29740: lan suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseksi
29741:
29742:
29743: Eduskunnalle
29744:
29745: Puutossalmen silta Kuopion läänissä on kan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29746: santaloudellisesti ja liikenteellisesti välttämätön. taen,
29747: Se turvaisi myös laajalla alueella Kuopion lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29748: nissä maaseudulla asutusta. Sillan rakentaminen 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29749: työllistäisi erityisesti kuorma-autoilijapienyrit- markkaa Puutossalmen sillan suunnitte-
29750: täjiä. lun jatkamista ja töiden aloittamista
29751: varten Kuopion läänissä.
29752: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
29753:
29754: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29755: Urpo Leppänen Urho Pohto
29756: Pekka Vennamo
29757: 1982 vp. 1607
29758:
29759: Raha-asia-aloite n:o 1441
29760:
29761:
29762:
29763:
29764: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vehmersalmen sil-
29765: lan rakennustöiden aloittamiseksi
29766:
29767:
29768: Eduskunnalle
29769:
29770: Vehmersalmen kunnanvaltuusto ja kunnan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29771: hallitus pitävät Vehmersalmen lautan korvaa- taen,
29772: mista sillalla erittäin tarpeellisena ja kiireelli-
29773: senä. Silta parantaisi kunnan yhtenäisyyttä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29774: tukisi kirkonkylän kehittymistä. Silta edesaut- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29775: taisi myös Soisalon saaren elinkeinoelämän markkaa V ehmersalmen sillan rakenta-
29776: eteenpäin viemistä. Hyvä yhteys Kuopioon on misen käynnistämiseksi.
29777: hyvin tarpeellinen.
29778: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
29779:
29780: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29781: Urpo Leppänen Urho Pohto
29782: Pekka Vennamo
29783: 1608 1982 vp.
29784:
29785: Raha-asia-alOite n:o 1442
29786:
29787:
29788:
29789:
29790: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta alkutoimenpiteiksi
29791: paikallisteiden hoidon siirtämiseksi kunnilta valtion kustan-
29792: nettaviksi
29793:
29794:
29795: Eduskunnalle
29796:
29797: On vaarm, että kunnat joutuvat aina vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29798: enemmän taloudellisesti uhraamaan paikallistei- 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
29799: den ylläpitoon ja hoitoon. Kuitenkin nämä tiet markkaa paikallisteiden hoidon siirtä-
29800: ovat yleisiä liikenneväyliä. mistä kunnilta kokonaisuudessaan val-
29801: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tion kustannettaviksi koskevia alkutoi-
29802: taen, menpiteitä varten.
29803: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
29804:
29805: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29806: Urpo Leppänen Urho Pohto
29807: Pekka Vennamo
29808: 1982 vp. 1609
29809:
29810: Rah~rasi:a-aloite n:o 1443
29811:
29812:
29813:
29814:
29815: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Iisalmen
29816: väylän parantamiseen
29817:
29818:
29819: Eduskunnalle
29820:
29821: Vesiliikenne on aina vain taloudellisempaa että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
29822: liikennettä suuren maailman tapahtumien joh- den 1983 tulo- ja menoarvioon momen-
29823: dosta. Tästä syystä olisi viivytyksettä paran- tille 31.27.71 lisäyksenä 1 000 000
29824: nettava Iisalmen väylää. markkaa Iisalmen väylän parantamiseen
29825: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Kuopion läänissä.
29826: taen,
29827: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29828:
29829: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29830: Urpo Leppänen Urho Pohto
29831: Pekka Vennamo
29832:
29833:
29834:
29835:
29836: 202 08200412K
29837: 1610 1982 vp:
29838:
29839: Raha·asia-aloite n:o 1444
29840:
29841:
29842:
29843:
29844: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukiveden-Iis-
29845: veden kanavan yleissuunnittelun loppuunsaattamiseksi
29846:
29847:
29848: E d.u s kun n a 11 e
29849:
29850: Haukiveden --- Iisveden kanavan yleissuun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29851: nittelun jatkamiseen ja loppuunsaattamiseen 1983 tulo- ja menoarvioon 400 000
29852: tarvitaan kiireellisesti lisävaroja. Muutoin jo markkaa käytettäväksi Haukiveden -
29853: uhratut huomattavat rahat menevät hukkaan, Iisveden kanavan yleissuunnittelun jat-
29854: eivätkä kunnat voi ottaa huomioon tämän ka- kamiseen ja loppuunsaattamiseen.
29855: navasuunnittelun esiintuomia seikkoja.
29856: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29857: taen,
29858: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29859:
29860: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29861: Urpo Leppänen Urho Pohto
29862: Pekka VeJ.llllamo
29863: 1982 vp 1611
29864:
29865: Raha-asia-aloite n:o 1445
29866:
29867:
29868:
29869:
29870: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukiveden-Iis-
29871: veden vesitieyhteyden ja kanavan toteuttamiseksi
29872:
29873:
29874: Eduskunnalle
29875:
29876: Haukiveden-Hsveden vesitieyhteyden ja ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29877: navan rakentaminen olisi aloitettava viivytykset- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
29878: tä. SMP on tehnyt asiasta budjetin yhteydessä markkaa Haukiveden-Iisveden vesitie-
29879: esityksen jo vuosikausia. Nyt olisi puheet lo- yhteyden ja kanavan toteuttamista var-
29880: pulta muutettava teoiksi. ten.
29881: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29882: taen,
29883: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29884:
29885: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
29886: Urho Pohto Pekka Vennamo
29887: 1612 1982 vp.
29888:
29889: Raha-asia-aloite n:o 1446
29890:
29891:
29892:
29893:
29894: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Juojärven-Varis-
29895: veden kanavoinoin suunnittelemiseksi ja töiden aloittami-
29896: seksi
29897:
29898:
29899: Eduskunnalle
29900:
29901: Juojärven - Varisveden kanavointi Kaavilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29902: on tarpeellinen ja työllisyyttä edistävä. Kaik- 1983 tulo- ja menoarvioon JOO 000
29903: kiaan tämä kanavointi Palokin kautta yhdellä markkaa käytettäväksi Juojärven - Va-
29904: sulkukanavalla maksaisi noin 50 miljoonaa risveden kanavoinnin suunnittelun lop-
29905: markkaa. Suunnittelu on osittain vielä kesken. puunsaattamiseksi ja töiden aloittamisek-
29906: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- si Kaavin kunnassa.
29907: taen,
29908: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29909:
29910: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29911: Urpo Leppänen Urho Pohto
29912: Pekka Vennruno
29913: 1982 vp. 1613
29914:
29915: Rah•asm..aloite n:o 1447
29916:
29917:
29918:
29919:
29920: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijän-
29921: teen kanavan rakentamisen aloittamiseen
29922:
29923:
29924: Eduskunnalle
29925:
29926: Vesistökuljetukset on maassamme typerästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29927: laiminlyöty. Kanava Keitele-Päijänne olisi pi- 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
29928: tänyt rakentaa jo aikoja sitten. markkaa Keiteleen-Päijänteen kanavan
29929: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- toteuttamisen aloittamiseen.
29930: taen,
29931: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
29932:
29933: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
29934: Urho Pohto Pekka Vennamo
29935: 1614 1982 vp.
29936:
29937: Raha-asia-aloite n:o 1448
29938:
29939:
29940:
29941:
29942: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvenelaiturin ra-
29943: kentamisen tukemiseksi Vehmersalmella
29944:
29945:
29946: Eduskunnalle
29947:
29948: Vehmersalmen kunnan johto pitää pienvene- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29949: laiturin rakentamista Vehmersalmen kirkon- taen,
29950: kylään hyvin tarpeellisena. Pienvenelaituri ra-
29951: kennettaisiin kevyenä ponttoonilaiturina tai että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29952: erikseen rakennuskaavassa merkitylle venelai- 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000
29953: turialueelle. Pienveneliikenne on lisääntynyt markkaa pienvenelaiturin rakentamisen
29954: viime vuosina huomattavasti. Sitä tarvitsevat tukemiseksi V ehmersalmen kirkonky-
29955: myös matkailijat. lässä.
29956: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29957:
29958: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29959: Urpo Leppänen Urho Pohto
29960: Pekka Ve.nnamo
29961: 1982 vp. 1615
29962:
29963: Raha-asia-aloite n:o 1449
29964:
29965:
29966:
29967:
29968: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Juankosken katsas-
29969: tusaseman aikaansaamiseksi
29970:
29971:
29972: Eduskunnalle
29973:
29974: Koillis-Savo ·tarvitsee katsastustoimipaikan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29975: Juankoski on tällöin sopivin paikkakunta, 1983 tulo- ja menoarvioon JOO 000
29976: jolta olisi hankittava katsastusasemalle tontti markkaa käytettäväksi tontin hankkimi-
29977: ja ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin katsastus- seksi katsastusasemaa varten Juankos-
29978: aseman rakentamiseksi. ken kunnassa sekä toimenpiteisiin ryh-
29979: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tymiseksi tämän katsastusaseman ai-
29980: taen, kaansaamiseksi.
29981: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
29982:
29983:
29984: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29985: Urpo Leppänen Urho Pohto
29986: Pekka Vennamo
29987: 1616 1982 vp.
29988:
29989: Raha..asi~-aloite n:o 1450
29990:
29991:
29992:
29993:
29994: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienoislentokentän
29995: rakentamisen aloittamiseksi Suonenjoella
29996:
29997:
29998: Eduskunnalle
29999:
30000: Pienoislentokenttä on Suonenjoella hyvin tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30001: peellinen. Vanhan lentokentän käyttö on vaa- 1983 tulo- ia menoarvioon 100 000
30002: rallisena kielletty. Uuden lentokentän paikka markkaa pienoislentokentän rakentami-
30003: on jo varattu. sen aloittamiseksi Suonen;oelle.
30004: Mainkuilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30005: taen,
30006: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
30007:
30008: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30009: Urho Pohto Pekka Vennamo
30010: 1982 vp. 1617
30011:
30012: Raha>-asia-a:loite n:o 1451
30013:
30014:
30015:
30016:
30017: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lehtien postimaksu-
30018: jen erilaisuuden poistamiseksi
30019:
30020:
30021: Eduskunnalle
30022:
30023: Lehtien eriarvoisuus postimaksuissa on vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30024: toin perustuslakiemme henkeä ja tarkoitusta. 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30025: Hallituksen vahvistama uusi postimaksujen ase- markkaa lehtien postimaksujen erilai-
30026: tus on vain lisännyt tätä eriarvoisuutta. suuden poistamiseksi perustuslain hen-
30027: Mainituilla perusteilla ehdotamme itunnioit- gen ja tarkoituksen vastaisena sekä tJfl-
30028: taen; paata tiedonvälitystä rajoittavana.
30029: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
30030:
30031: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30032: Urho Pohto Pekka Vennamo
30033:
30034:
30035:
30036:
30037: 203 088200412](
30038: 1618 1982 vp.
30039:
30040: Raha-asi~aloite n:o 1452
30041:
30042:
30043:
30044:
30045: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi pai-
30046: kallislehtien toiminnan turvaamiseen
30047:
30048:
30049: Eduskunnalle
30050:
30051: Hallitus ja K-linja ovat nostaneet jatkuvasti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30052: paikallislehtien kuljetuskustannuksia. Tämä vaa- taen,
30053: rantaa maassamme vapaan paikallisen tiedotus-
30054: toiminnan. SMP ei voi hyväksyä sitä, että ras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30055: kailla rasituksilla puolueeton tiedotustoiminta 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
30056: nujerretaan ja Suomen kansa saatetaan yksisil- markkaa avustuksiksi paikallisleh,tien
30057: mäisen ja pimentävän tiedotustoiminnan aivo- toiminnan turvaamiseen maassamme.
30058: pesun alaiseksi.
30059: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
30060:
30061: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30062: Urho Pohto Pekka Vennamo
30063: Raha-asia-aloite n:o 1453
30064:
30065:
30066:
30067:
30068: V. Venr.mm.o ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
30069: paik~llisliikenteen säilyttiimiseksi Kuopion, Pieksämäen ja
30070: Joensuun alueilla
30071:
30072:
30073: Eduskunnalle
30074:
30075: Va1 tionrautateiden paikallisliikenne palvelee jotta vastUstus ei tulisi• liian.: koWKsi', mutta !o:.
30076: työssäkävijöitä ja tavallisten kansalaisten tar- pullinen päämäärä on paikallisliikenteen suu-
30077: pe1ta. Siksi hallituksen suunnitelmat rautatei- rimmalta osalta lopettaminen. Tämä ei ole hy-
30078: den paikallisliikenteen rajoittamiseksi ja jopa väksyttävää.
30079: laajalti lopettamiseksi eivät ole hyväksyttäviä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kumtioit,..
30080: Rautatielaitos on palvelulaitos eikä mikään lii- ta en,
30081: kelaitos. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30082: Hallitus ja ~tautatiehall1tus ovat 'kuitenkin 1gg3 tulo- itt menoarvioon 100 000
30083: yleisen mielipiteen vastustuksesta huolimatta markkaa Valtionrautateiden paikallislii-
30084: päättäneet rajoittaa laajalti rautateiden paikailis- keftleen· säilyttämiseksi Kuopion, Piek-
30085: liikennettä tuhansien työStSäkävijöiden ja taval- sämäen ;a }oen!uun alueilla työssäkävi-
30086: listen kansalaisten korvaamattomaksi vahingok~ iöiden ia kehitysalueiden väestön tar-
30087: si. Liikkeelle on kuitenkin lähdetty rajoitetusti, peiden mukaisesti.
30088: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
30089:
30090: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30091: Urho Pohto Pekka Venn~mo
30092: 1620 1982 vp.
30093:
30094: Raha-as.aloite n:o 1454
30095:
30096:
30097:
30098:
30099: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tavaralinjaliiken-
30100: nettä harjoittavien yhteisterminaalin rakentamiseksi Kuopioon
30101:
30102:
30103: Eduskunnalle
30104:
30105: Valtionrautateiden tavaraterminaali tollnll että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30106: Kuopion kaupungissa ahtaissa ja puutteellisissa 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
30107: tiloissa. Kaupunkiin tarvitaan kiireellisesti Val- markkaa käytettäväksi V altionrautatei-
30108: tionrautateiden ja muiden tavaralinjaliikennettä den ja muiden tavaralinjaliikennettä
30109: harjoittavien yhteisterminaali. harjoittavien yhteisterminaalin viivytyk-
30110: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- settä rakentamisen aloittamiseksi Kuo-
30111: taen, pion kaupungissa.
30112: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30113:
30114: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti·
30115: Urpo Leppänen Urho Pohto
30116: Pekka Ve.nnmno
30117: 1982 vp. 1621
30118:
30119: Ralu.-asia-aloite n:o 1455
30120:
30121:
30122:
30123:
30124: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta HanaJan rautatie-
30125: pysäkin kunnostamiseksi ja säilyttämiseksi Vantaalla
30126:
30127:
30128: Eduskunnalle
30129:
30130: HanaJan rautatiepysäkkiä Vantaalla HeLsin- äänestys ensiksi osoitti, dli HanaJan pysäkin
30131: gin [ähe:Jlä tarvitsi ja käytti monta tuhatta hen- kunnostailllisen ja säilyttämisen kannalla.
30132: kilöä päivässä. Mutta byrokratia ja härkäpäi- MainituiNa perusteilla ehdotamme kunnioit-
30133: syys halusivat hävittää HanaJan pysäkin kestä- taen,
30134: mättömillä perusteilla. SKDL:n mkenneminis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30135: terikin istui asiassa kahdella tuoli.Ha. 1983 tulo- ;a menoarvioon 4 000 000
30136: Jopa budjetin käsittelyn yhteydessä eduskun- markkaa Hanalan rautatiepysäkin Van-
30137: ta pantiin asiassa polvilleen, va~kka kansanedus- taalla kunnostamiseksi ;a säilyttämiseksi
30138: tajien enemmistö, kuten vapaasti suoritettu pysäkkiä käyttävien etuien mukaisesti.
30139: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30140:
30141: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30142: Urho Pohto Pekka Vennamo
30143: 1982 vp.
30144:
30145: Raha-asia-aloite n:o 1456
30146:
30147:
30148:
30149:
30150: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta taksien yhteiskul-
30151: jetusten ~järjestämiseksi sivualueilta kuntien palvelukeskuk-
30152: seen
30153:
30154:
30155: Eduskunnalle
30156:
30157: Yhteydet sivualueilta ja autioituvilta alueilta Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30158: maaseudulla keskuksiin vaikeutuvat ja heikke- taen,
30159: nevät jatkuvasti. Asiantilaan on saatava kiireel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30160: lisesti korjaus. 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30161: Tarkoituksenmukaisesti järjestetyt yhteiskul- markkaa käytettäväksi taksien yhteis-
30162: .jetukset taksiautoilla ovat osoittautuneet ta- kuljetusten tarkoituksenmukaiseksi jär-
30163: loudellisiksi ja suosituiksi. Kunnan toimesta iestämiseksi sivualueilta ja autioituvilta
30164: voitaisiin tällaisia yhteyksiä järjestää, kun vain alueilta palvelukeskukseen kunnan toi-
30165: on riittäviä taloudellisia edellytyksiä. mesta.
30166: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
30167:
30168: Veikko Venn:amo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30169: Urho Pohto Pekka Vennamo
30170: 1982 vp. 1623
30171:
30172: Raha-asia-aloite n:o 1457
30173:
30174:
30175:
30176:
30177: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta välttämättömimpien
30178: raaka-aineiden varmuusvarastointia varten
30179:
30180:
30181: Eduskunnalle
30182:
30183: Väl~tämätön varmuusvarastointi on maassam- louselämällemme välttämättömiä raaka-aineita
30184: me pahasti laiminlyöty. Olemme jopa huonom- kriisitilanteessa, niin koko talouselämämme py-
30185: min varustautuneet kriisitilanteeseen kuin syk- sähtyy ja olemme myös puolustuskyvyttömiä
30186: syllä 1939. Tämä ei ole vastuullista asioiden strategisten raaka-aineiden puutteen vuoksi.
30187: hoitoa. Asiantila!llll on siis saatava korjaus, jonka
30188: Jossain määrin hallitus on ensi vuoden ~tulo hallitus on laajalti laiminlyönyt. Hallitus on
30189: ja menoarviossaan esittäny,t varoja öljyjen ja vain ilmoittanut, että nimenomaan metalliraaka-
30190: viljan varmuusvarastoinnin lisäämiseksi. Mutta aineista pitäisi neuvotella yritystoiminnan kans-
30191: viljankin kohdaJ,ta tämä on vain teoriaa, sillä sa. Tämä ei riitä, semminkin kun raaka-aineiden
30192: varastoinnin tuHsi ,tapahtua kotima1sessa vi[jas- hinnat ovat ~tällä hetkellä suuressa maailmassa
30193: sa, mikä ei ole satovahinkojen vuoksi mahdol- a1haisella tasolla. Odotetaanko hirmunousuja
30194: lista. ennen kuin ryhdytään ostamaan?
30195: Sitävastoin hallitus on unohtanut kokonaan Mainituillla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30196: maamme teollistumisen 'Vaikutuksen ns. strate- taen;
30197: gisiin raaka-aineisii:n ja muihin teollisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30198: välttämättä tarvitsemiin raaka-aineisiin. Teolli- 1983 tulo- ;a menoarvioon 100 000 000
30199: suus ei juuri enää käyitä <Varastointia kovan kil- markkaa välttämättömimpien raaka-ai-
30200: pailun vuoksi. neiden kiireelliseksi varmuusvarastoi-
30201: Jos Suomella ei oJe ,teoliisuudellemme ja ta- miseksi.
30202: Hdsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30203:
30204: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30205: Urho Pohto Pekka Vennamo
30206: 1624 1982 vp.
30207:
30208: RaluJ...as:i&.aloite n:o 1458
30209:
30210:
30211:
30212:
30213: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntatoi-
30214: menpiteiden tehostamiseen
30215:
30216:
30217: Eduskunnalle
30218:
30219: Ahvenanmaata ja Suomen saaristoa uhanneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30220: öljykatastrofit paljastivat, että hallitukset ja 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30221: valtapuolueet ovat laiminlyöneet maamme va- markkaa riittävää koulutettua iskuhen-
30222: rautumisen öljykatastrofin varalta. SMP ei voi kilökuntaa ja sen tarvitsemaa kalustoa
30223: hyväksyä tällaista vastuuttomuutta. varten vakavien öljykatastrofien va-
30224: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ralta.
30225: taen,
30226: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
30227:
30228: Veikkd Vennamo Anssi Joutsenlahti
30229: Urpo Leppänen Urho Pohto
30230: Pekka Vennamo
30231: 1982 vp. 1625
30232:
30233: Raha-asia-aloite n:o 1459
30234:
30235:
30236:
30237:
30238: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Geologiselle tutki-
30239: muslaitokselle maaperätutkimusten tehostamiseksi Kuopion
30240: läänissä
30241:
30242:
30243: Eduskunnalle
30244:
30245: Maaperätutkimuksia olisi kiireellisesti tehos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30246: tettava Kuopion läänissä ja muualla Itä-Suo- 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
30247: messa. Tätä varten ,tarvitaan lisävaroja. markkaa Geologiselle tutkimuslaitoksel-
30248: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- le maaperätutkimusten tehostamiseksi
30249: taen, Kuopion läänin alueella.
30250: Hd.singi:ssä 29 päivänä syyskuuta 1982
30251:
30252: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30253: Urho Pohto Pekka Vennamo
30254:
30255:
30256:
30257:
30258: 204 088200412K
30259: 1626 1982 vp.
30260:
30261: Raha-asia•aloite n:o 1460
30262:
30263:
30264:
30265:
30266: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen pientä
30267: ja keskisuurta yritystoimintaa palvelevan tuotekehitys- ja
30268: markkinointiyksikön perustamiseksi Kuopioon
30269:
30270:
30271: Eduskunnalle
30272:
30273: Kuopion läänissä ja koko Itä-Suomessa olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30274: tehokkaasti monipuolistettava ja vahvistettava den 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
30275: pientä ja keskisuurta teollisuutta ja muuta yri- markan arviomäärärahan asianmukaisen
30276: tystoimintaa. Vain tällä tavalla voidaan tur- tuotekehitys- ja markkinointiyksikön
30277: vata näille alueille riittävä työllisyys ja riit- perustamiseksi Kuopion kaupunkiin
30278: tävä väestö. Itä-Suomen pientä ja keskisuurta yri-
30279: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tystoimintaa varten.
30280: taen,
30281: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30282:
30283: Veikko Vennamo Urho Pohto
30284: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
30285: Anssi Joutsenlahti
30286: 1982 vp. 1627
30287:
30288: Raha-asia-aloite n:o 1461
30289:
30290:
30291:
30292:
30293: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta palkinnoiksi suoma-
30294: laisten keksijäin tukemiseen
30295:
30296:
30297: Eduskunnalle
30298:
30299: Keksintöjen merkitystä kansalaisten keskuu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30300: dessa ei saa väheksyä ja aliarvioida. Päinvas- taen,
30301: toin näitä keksintöjä olisi tehokkaasti edistet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30302: tävä monopolisoituvassa ja byrokratisoituvassa 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30303: yhteiskunnassa. markkaa käytettäväksi palkintoina suo-
30304: malaisten keksijäin tukemiseksi.
30305: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30306:
30307: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
30308: Urpo Leppänen Urho Pohto
30309: Pekka Vennamo
30310: 1628 1982 vp.
30311:
30312: Raha-asia>-aloi'te n:o 1462
30313:
30314:
30315:
30316:
30317: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden
30318: elinkeinoasiamiestoiminnan tehostamiseen
30319:
30320:
30321: Eduskunnalle
30322:
30323: Byrokraattinen lainsäädäntö on vaikeuttanut että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30324: kuntien elinkeinoasiamiesten verkoston laajen- den 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30325: tamista ja kehittämistä. Tämän ovat todenneet markkaa maakunnallisten elinkeinoasia-
30326: kehitysalueiden maakuntaliitot yksimielisesti. miesten palkkaamiseen kehitysalueilla
30327: Nämä maakuntaliitot ovat myös esittäneet, että maakuntaliittojen yhteyteen sekä kun-
30328: valtion olisi tuettava samoin maakunnallisten nallisten elinkeinoasiamiesten tehtävien
30329: elinkeinoasiamiesten paikkaamista. laajentamiseen samoilla alueilla.
30330: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30331: taen,
30332: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30333:
30334: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30335: Urho Pohto Pekka Vennamo
30336: 1982 vp. 1629
30337:
30338: Raha-asia-aloite n:o 1463
30339:
30340:
30341:
30342:
30343: V. Venruuno ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän kvartsihie-
30344: kan käytön laajentamiseksi
30345:
30346:
30347: Eduskunnalle
30348:
30349: Malmivarat ovat ehtymässä kolmessa Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30350: pion läänin kunnassa. Muita teollisuutta ja yri· 1983 tulo- ja menoarvioon JOO 000
30351: tystoimintaa edistäviä toimenpiteitä siis tarvi- markkaa Nilsiän kvartsihiekan käytön
30352: taan kiireellisesti. tarkoituksenmukaisen laajentamisen
30353: Tosiasiat puoltavat Nilsiän kvartsihiekan edistämiseksi.
30354: käytön laajentamista.
30355: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
30356: taen,
30357: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30358:
30359: Veikko Venruuno Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30360: Urho Pohto Pekka Vennamo
30361: 1630 1982 vp.
30362:
30363: Raha-asia-aldite n:o 1464
30364:
30365:
30366:
30367:
30368: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Paakkilan kaivok-
30369: sen käynnistäiDiseksi Tuusniemellä
30370:
30371:
30372: Eduskunnalle
30373:
30374: Tuusniemen kunnan Paakkilan kaivoksella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30375: Kuopion läänissä ei ole toimintaa. Kysymyk- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 00()
30376: sessä ovat kuitenkin Tuusniemen kuntalaisille markkaa Tuusniemen kunnan Paakkilan
30377: varsin merkittävät työpaikat. kaivoksen toiminnan käynnistämisen
30378: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- edistämiseksi.
30379: taen,
30380: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1982
30381:
30382: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
30383: Urpo Leppänen Urho Pohto
30384: Pekka Vennamo
30385: 1982 vp. 1631
30386:
30387: Raha-asia-aJ.oite n:o 1465
30388:
30389:
30390:
30391:
30392: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Säviän kupariesiin-
30393: tymän hyödyntämiseksi Pielavedellä
30394:
30395:
30396: Eduskunnalle
30397:
30398: Pielaveden kunnan Säviän kupariesiintymää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30399: ei ole vieläkään hyödynnetty. Kuitenkin on mi- 1983 tulo- ;a menoarvioon 100 000
30400: neraaleista maassamme puutetta ja Outokum- markkaa Säviän kupariesiintymän hyö-
30401: mun kaivoksia uhkaa lopettaminen. dyntämiseksi kaivostoimenpiteillä Piela-
30402: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- veden kunnassa_
30403: taen,
30404: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30405:
30406: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
30407: Urpo Leppänen Urho Pohto
30408: Pekka Vennamo
30409: 1632 1982 vp.
30410:
30411: Raha-asia-aloite n:o 1466
30412:
30413:
30414:
30415:
30416: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. mustan kiven
30417: laadun ja sijainnin selvittämiseksi Varpaisjärvellä
30418:
30419:
30420: Eduskunnalle
30421:
30422: Varpaisjärven kunnassa on taloudellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30423: hyödyllistä ns. mustaa kiveä. Tämän kiven laa- den 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000
30424: tU ja sijainti olisi tutkimuksilla riittävästi sel- markkaa ns. mustan kiven laadun ja
30425: vitettävä. Kiven lisääntyvällä jalostamisella ja sijainnin selvittämiseksi Varpaisjärven
30426: käytöllä voitaisiin korvata ulkomailta tuotavaa kunnassa ja sanotun kiven käytön lisää-
30427: kiviraaka-ainetta. miseksi maamme tarpeen tyydyttämi-
30428: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi niin, että ulkomailta tuonti vähe-
30429: taen, nisi.
30430: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30431:
30432: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30433: Urho Pohto Pekka Vennamo
30434: 1982 vp. 1633
30435:
30436: Raha-asia-aloite n:o 1467
30437:
30438:
30439:
30440:
30441: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen pien-
30442: tonniston toimintaedellytysten parantamiseksi
30443:
30444:
30445: Eduskunnalle
30446:
30447: Ulkomaalainen pientonnisto on jo käytännöl- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30448: lisesti katsoen vallannut Saimaan kanavan ja taen,
30449: Saimaan vesistön liikenteen. Tämä johtuu koti-
30450: maisen pientonniston syrjinnästä ja väheksymi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30451: sestä. Taloudelliset tappiot ovat huomattavat. 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30452: Kuitenkin kilpailukykyinen kotimainen pien- markkaa käytettäväksi kotimaisen pien-
30453: tonnisto pystyisi toimimaan laajoilla alueilla tonniston edistämiseksi ennen kaikkea
30454: Euroopassa maatamme palvellen ja valuuttaa Saimaan kanavan liikenteessä.
30455: tuoden sekä työtä antaen. Asiantilaan olisi saa-
30456: tava kiireellinen korjaus.
30457: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30458:
30459: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
30460: Urpo Leppänen Urho Pohto
30461: Pekka Vennamo
30462:
30463:
30464:
30465:
30466: 205 088200412K
30467: 1634 1982 vp.
30468:
30469: Raha-asia-aloite n:o 1468
30470:
30471:
30472:
30473:
30474: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin pe-
30475: ruselinkeinojen ja pienyritteliäisyyden edistämiseen
30476:
30477:
30478: Eduskunnalle
30479:
30480: Kuopion läänissä on väestön toimeentulo misen ja virheellisyyden. Valtakunnallisiin kor-
30481: suhteellisesti eniten riippuvainen maaseudun jaustoimenpiteisiin ei kuitenkaan ole valtion
30482: elinkeinoista muihin maakuntiin verrattuna. ensi vuodenkaan budjetissa varsinaisesti ryh-
30483: Tästä huolimatta ovat valtapuolueet vuodesta dytty. Tämä on huolestuttavaa.
30484: vuoteen autioittaneet maaseutua ja tukahdutta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30485: neet Kuopion läänin peruselinkeinoja, niin maa- ta en,
30486: taloutta kuin kalastusta sekä erilaista pienyrit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30487: teliäisyyttä, vain nämä mainitaksemme. 1983 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
30488: Asiantilaan on siis kiireellisesti saatava kor- markkaa Kuopion läänin peruselinkeino-
30489: jaus. Kun Lappi on ajautumassa täydelllseen um- jen ja pienyritteliäisyyden sopivimmalla
30490: pikujaan, on hallitus jo tunnustanut suurteolli- tavalla tehokkaaksi edistämiseksi ilman
30491: suuden ja suurtilalinjan täydellisen epäonnistu- byrokratiaa ja Helsinki-keskeisyyttä.
30492: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30493:
30494: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
30495: Urpo Leppänen Urho Pohto
30496: Pekka Vennamo
30497: 1982 vp. 1635
30498:
30499: Raha-asia-aloite n:o 1469
30500:
30501:
30502:
30503:
30504: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi kul-
30505: jetustueksi kehitysalueille
30506:
30507:
30508: Eduskunnalle
30509:
30510: Kehitysalueiden alueellinen kuljetustuki on täydellisesti romahtaisi kehitysalueilla, tarvitaan
30511: ollut niukka. Sen merkitys on entisestään vä- siis kiireellisesti näiden alueiden yritystoimin-
30512: hentynyt, kun Valtionrautatiet on muutta· taa varten ylimääräistä kuljetustukea. Tällä
30513: nut rautatietariffejaan, ja sama koskee muu- kannalla ovat myös kehitysalueiden maakunta-
30514: takin kustannusten nousua. liitot.
30515: Kuitenkin nimenomaan kehitysalueilla mat- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30516: kat ovat pitkät ja yliraskas kuljetustoimen alan taen,
30517: verotus riistää siis erityisesti kehitysalueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30518: väestöä ja vaikeuttaa näiden alueiden elinkei- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
30519: notoimintaa. markkaa ylimääräiseksi kuljetustueksi
30520: Jotta työllisyys ei seuraavana lamakautena ennen kaikkea kehitysalueilla.
30521: Heslingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30522:
30523: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
30524: Urpo Leppänen Urho Pohto
30525: Pekka Vennamo
30526: 1636 1982 vp.
30527:
30528: Raha-asia-aloite n:o 1470
30529:
30530:
30531:
30532:
30533: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rahtituen järjestämi-
30534: seksi syrjäseuduilla
30535:
30536:
30537: Eduskunnalle
30538:
30539: Maamme laajojen alueiden ja syrjäseutujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30540: talouselämän edistämiseksi tarvitaan nykyisessä 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30541: tilanteessa välttämättä erilaista rahtitukea. markkaa tarpeellisen rahtituen järjestä-
30542: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseksi maamme laajoilla alueilla ja syr-
30543: taen, jäseuduilla elinkeinoelämän edistämisek-
30544: si ja työttömyyden poistamiseksi.
30545: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30546:
30547: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
30548: Urpo Leppänen Urho Pohto
30549: Pekka Vennamo
30550: 1982 vp. 1637
30551:
30552: Raha-asiro-aloite n:o 1471
30553:
30554:
30555:
30556:
30557: V. Venna~o ~.: .Määrära?an osoittamisesta keskisuuren ja pie-
30558: nen yrrtyst01mmnan laman saannin edistämiseen
30559:
30560:
30561: Eduskunnalle
30562:
30563: Maamme valtaa pitävät ovat tarkoitukselli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30564: sesti ylläpitäneet kansanvastaista rahapolitiik- taen,
30565: kaa myös estääkseen kunnollisen ansiotason
30566: maassamme. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30567: Tämän seurauksena pienen ja keskisuuren den 1983 tulo- ja menoarvioon
30568: yritystoiminnan on ollut monasti hyvin vaikea 50 000 000 markkaa käytettäväksi sopi-
30569: saada lainaa. Tämä puolestaan on ylläpitänyt valla tavalla keskisuuren ja pienen yri-
30570: laajaa työpaikan epävarmuutta ja jopa työttö- tystoiminnan lainan saannin edistämi-
30571: myyttä hyvänäkin aikana. seen kansamme elintason ja toimeen-
30572: tulon turvan pysyvästi parantamiseksi.
30573: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30574:
30575: Veikko Vennamo Urho Pohto
30576: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
30577: Anssi Joutsenlahti
30578: 1638 1982 vp.
30579:
30580: Raha-asia-aloite n:o 1472
30581:
30582:
30583:
30584:
30585: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotantotueksi sivu-
30586: alueiden pienyrittäjille sekä palveluelinkeinojen ja pienviljel-
30587: mien harjoittajille
30588:
30589:
30590: Eduskunnalle
30591:
30592: Tuotannollisen t01mmnan tukemisessa on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30593: varsinainen pienyritteliäisyys samoin kuin pal- ta en,
30594: veluelinkeinot sekä perhe- ja pienviljelmät jää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30595: neet lapsipuolen asemaan. Tämä on johtanut 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
30596: sivualueiden pahaan köyhtymiseen ja autioitu- markkaa käytettäväksi sivualueiden
30597: miseen. pienyritteliäisyyden sekä palveluelinkei-
30598: Kuitenkin terveen järjen mukaan pitäisi ni- nojen ja perhe- ja pienviljelmien tuotan-
30599: menomaan sivualueiden pienyritteliäisyydelle totueksi.
30600: sekä palveluelinkeinoille ja perhe- ja pienvil-
30601: jelmille antaa tuotantotukea. Tämä olisi koko
30602: maamme etujen mukaista.
30603: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30604:
30605: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30606: Urho Pohto Pekka Vennamo
30607: 1982 vp. 1639
30608:
30609: Raha-asia-aloite n:o 1473
30610:
30611:
30612:
30613:
30614: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaavan yritys-
30615: toiminnan kehittämiseksi Kaavin Luikonlahden kaivosalueella
30616:
30617:
30618: Eduskunnalle
30619:
30620: Kun · Luikonlahden kaivoksen malmivarat että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30621: Kaavin kunnassa näyttävät olevan rajalliset, niin den 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
30622: on välttämätöntä kehittää alueelle korvaavaa markkaa korvaavan yritystoiminnan kii-
30623: yritystoimintaa. Näin turvataan myös jo nyt reelliseksi kehittämiseksi Luikonlahden
30624: suoritetut investoinnit. kaivosalueella Kaavin kunnassa malmi-
30625: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- varojen rajallisuuden vuoksi.
30626: taen,
30627: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30628:
30629: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30630: Urho Pohto Pekka Vennamo
30631: 1640 1982 vp.
30632:
30633: Raha,.asia.-aloite n:o 1474
30634:
30635:
30636:
30637:
30638: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanjalostusteh-
30639: taan perustamiseksi Savoon
30640:
30641:
30642: Eduskunnalle
30643:
30644: Kotimaisten elintarvikkdtt~mme edelleenja- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30645: lostus on maassamme laajalti laiminlyöty. Näin taen,
30646: on asianlaita myös kotoisten marjojemme teh-
30647: dasmaisessa jalostuksessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30648: Tämä puute on erityisesti havaittavissa myös 1983 tulo- ja menoarvioon 400 000
30649: Savossa, vaikka maaseudun väki kärsii toimeen- markkaa käytettäväksi asianmukaisen
30650: tulon puutteesta. Asiantilaan on siis saatava marjanjalostustehtaan aikaansaamiseksi
30651: korjaus. Savoon.
30652: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30653:
30654: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
30655: Urpo Leppänen Urho Pohto
30656: Pekka Vennamo
30657: 1982 vp. 1641
30658:
30659: Raha-asia-alOite n:o 1475
30660:
30661:
30662:
30663:
30664: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Karttulan, Tervon,
30665: Tuusniemen ja Vesannon kuntien asukkaiden toimeentulon
30666: parantamiseksi
30667:
30668:
30669: Eduskunnalle
30670:
30671: Erityisesti Karttulan, Tervon, Tuusniemen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30672: ja Vesannon kunnat tarvitsevat erityisiä toi- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
30673: menpiteitä väestön aseman parantamiseksi ja markkaa käytettäväksi Sisä-Savon alue-
30674: kuntien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tapahtu- toimikunnan ehdotusten mukaisesti
30675: nutta unohdusta ja syrjintää ei voida hyväk- Karttulan, Tervon, Tuusniemen ja Ve-
30676: syä. sannon kuntien asukkaiden toimeentu-
30677: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- lon parantamiseksi ja paremman tule-
30678: taen, vaisuuden turvaamiseksi.
30679: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30680:
30681: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30682: Urho Pohto Pekka Vennamo
30683:
30684:
30685:
30686:
30687: 206 088200412K
30688: 1642 1982 vp.
30689:
30690: Raha-asUMdoite n:o 1476
30691:
30692:
30693:
30694:
30695: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimais-
30696: ten polttoaineiden käytön edistämiseen
30697:
30698:
30699: Eduskunnalle
30700:
30701: K-linjan arkana ovat energia-asiamme joutu- teessa kuiten:kin hallituksen toimenpiteet ovat
30702: neet hunningolle. Olemme ajautuneet ulkomai- riittämättömät ..
30703: sesta energiasta pahasti riippuvaisiksi, minkä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30704: seurauksena kuluvanakio vuonna joudutaan täl- taen,
30705: laisesta energiasta maksamaan ulkomaille yli
30706: 18 000 000 000 markkaa. Se on raskasta sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30707: tarpeetonta ja kansaamme köyhdyttävää. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
30708: Siksi on lopulta ryhdyttävä todella tehokkai- 32.55.40 lisäyksenä 10 000 000 mark-
30709: siin toimenpiteisiin kotimaisen energian mah- kaa kotimaisten polttoaineiden k~tö1t
30710: dolHsuuksien hyväksikäyttämiseksi. Tässä suh- edistämiseen.
30711: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1982
30712:
30713: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30714: Urho Pohto Pekka Vennamo'
30715: 1982 vp 1643
30716:
30717: Raha-asila-aloite n:o 1477
30718:
30719:
30720:
30721:
30722: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksina Kuo-
30723: pion läänin sähköistystä varten
30724:
30725:
30726: Eduskunnalle
30727:
30728: Kuopion läänin maaseudun sähköistys on ainakin 35 000 markkaa taloudelta, ehdotamme
30729: edelleen kesken. Sähköistettäviksi kelpaavia ta- kunnioittaen,
30730: louksia on vielä yhteensä 800 kappaletta. Li-
30731: säksi Kuopion läänin alueella toimivalla Savon että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30732: Voima Oy:llä on saamatta valtion avustuksia den 1983 tulo- ;a menoarvioon
30733: aikaisemmilta vuosilta. 20 000 000 markkaa käytettäväksi avus-
30734: Mainituilla perusteilla, ja kun jäljellä olevien tuksina Kuopion läänin sähköistystä
30735: talouksien sähköistäminen maksaa keskimäärin varten.
30736: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30737:
30738: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30739: Urho Pohto Pekka Vennamo
30740: 1644 1982 vp.
30741:
30742: Raha-asia--aloirte n:o 1478
30743:
30744:
30745:
30746:
30747: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaista poltto-
30748: ainetta käyttävän . aluelämpöjärjestelmän rakentamisen tuke-
30749: miseen Kuopion läänissä
30750:
30751:
30752: Eduskunnalle
30753:
30754: Kuopion läänissä ovat kunnat halukkaita siir- Main1tuilla perus:teilla ehdotamme kunnioit-
30755: tymään kotimaista polttoainetta käyttävään taen~
30756: aluelämpöjärjestelmään. Kysymys on vaiiil va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30757: roista ja taloudellisista mahdollisuuksista. 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30758: Koko kansamme ja kansanta-loutemme etu markkaa käytettäväksi kotimaista polt-
30759: on, että kotimaisia poLttoaineita käytettäisiin toainetta käyttävän aluelämpöjärjestel-
30760: mahdollisimman laajasti. Tällöin säästyttäisiin män rakentamisen tukemiseen ja edistä-
30761: köyhdyttävästä ulkomaisen öljyn ostosta. miseen Kuopion läänin alueella.
30762: Helsingis1sä 29 päivänä syyskuuta 1982
30763:
30764: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30765: Urho Pohto Pekka Vennamo
30766: 1982 vp. 1645
30767:
30768: Raha-asia-aloite n:o 1479
30769:
30770:
30771:
30772:
30773: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten ilmais-
30774: polttoaineiden hyväksikäytön edistämiseksi
30775:
30776:
30777: Eduskunnalle
30778:
30779: · Maassamme on laiminlyötynä valtavat mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30780: dollisuudet korvata lämmitysöljy kotoisilla il- den 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
30781: maispolttoaineilla kuten talousiätteillä, puu- markkaa tilakohtaisten ja omakotitalo-
30782: roippeella, kuorijätteillä, hakkeilla, sahanpurul- kohtaisten kotoisten ilmaispolttoainei-
30783: la, oljilla jne. Näin voitaisiin säästää ulkomai- den hyväksikäytön tehokkaaksi edistä-
30784: sessa energiassa. Maamme valtapuolueet ovat miseksi myös näitä koskevia laitteita
30785: kuitenkin kaiken tämän laiminlyöneet. kehittämällä.
30786: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30787: taen,
30788: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
30789:
30790: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30791: Urho Pohto Pekka Vennamo'
30792: 1646 1982 vp.
30793:
30794: Raha-asiia"aloite n:o 1480
30795:
30796:
30797:
30798:
30799: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuun hyväksi-
30800: käytön tehostamiseksi
30801:
30802:
30803: Eduskunnalle
30804:
30805: Meillä on maassamme valtavasti pienpuuta, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30806: joka jää käyttämättä. Tämä on suurta tuhlausta. den 1983 tulo- ja menoarvioon
30807: Terveen järjen mukaan pienpuu olisi käy- 1 000 000 markkaa pienpuun hyväksi-
30808: tettävä yleisesti hyväksi. On jo korkea aika käytön todella tehostamiseksi ja moni-
30809: tehostaa pienpuun käyttöä. Tällä tavoin sääs- puolistamiseksi kansantaloutemme etu-
30810: tettäisiin paljon varoja ja ulkomaan valuuttaa. jen mukaisesti.
30811: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30812: taen,
30813: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30814:
30815: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30816: Urho Pohto Pekka Vennamo
30817: 1982 vp. 1647
30818:
30819: Raha-asia-aloite n:o 1481
30820:
30821:
30822:
30823:
30824: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäiskauppojen
30825: tukitoimenpiteiksi haja-, sivu- ja kehitysalueilla
30826:
30827:
30828: Eduskunnalle
30829:
30830: · Vähittäiskaupan vaikeudet ennen kaikkea Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30831: hajasijoitusalueilla ja kehitysalueilla ovat suu- taen,
30832: ret. Ne ovat kasvamaan pam ja kauppakuolc. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30833: mat jatkuvat. Näin palvelu heikkenee. 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30834: On selvää, että asiantilaan on kiireellisesti markkaa vähittäiskauppajärjestöjen sopi-
30835: saatava todellinen korjaus puheitten ja halli- viksi ja tehokkaiksi katsomiksi tukitoi-
30836: tuksen budjetissa esittämän näennäisen kor- menpiteiksi tällaisille kaupoille ennen
30837: jauksen sijasta. kaikkea hajasijoitusalueille, sivualueille
30838: ja kehitysalueille.
30839: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30840:
30841: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
30842: Urpo Leppänen Urho Pohto
30843: Pekka Vennamo
30844: 1648 1982 vp.
30845:
30846: Raha-asila-aloite n:o 1482
30847:
30848:
30849:
30850:
30851: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta enty1sen valtion
30852: takauslaitoksen perustamiseksi kehitys- ja sivualueita varten
30853:
30854:
30855: Eduskunnalle
30856:
30857: Valtion takauslaitos ei pysty riittävästi täyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30858: tämään kehitysalueiden elinkeinoelämän tarpei- den 1983 tulo- ja menoarvioon
30859: ta. Siksi on välttämätöntä perustaa ennen kaik- 2 000 000 markkaa käytettäväksi val-
30860: kea maamme kehitys- ja sivualueita varten oma tion erityisen takauslaitoksen perusta-
30861: valtion takauslaitos. mista erityisesti maamme kehitys- ja
30862: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sivualueita varten koskevan selvityksen
30863: taen, laatimiseen ja perustamisen käynnistys-
30864: toimiin.
30865: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30866:
30867: Veikko Vennamo Urho Pohto
30868: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
30869: Anssi Joutsenlahti
30870: 1982 vp. 1649
30871:
30872: Raha-asia-aloite n:o 1483
30873:
30874:
30875:
30876:
30877: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupan kehitysra-
30878: haston perustamiseksi
30879:
30880:
30881: Eduskunnalle
30882:
30883: Kauppakuolemat ovat vakava tosiasia. Maam- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
30884: me valtapuolueet ovat kuitenkin edelleen välin- taen,
30885: pitämättömiä ja tehottomia. Kuitenkin kaupan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30886: palvelustehtäviä tarvitaan kaikkialla. 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
30887: Tosiasiat osoittavat, että maahamme tarvi- markkaa kaupan kehitysrahaston perus-
30888: taan kiireellisesti kaupan kehitysrahasto. tamiseksi.
30889: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30890:
30891: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
30892: Urpo Leppänen Urho Pohto
30893: Pekka Vennamo
30894:
30895:
30896:
30897:
30898: 207 088200412K
30899: 1982 vp.
30900:
30901: Raha-asi~-aloite n:o 1484
30902:
30903:
30904:
30905:
30906: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
30907: sena matkailun edistämiseen
30908:
30909:
30910: Eduskunnalle
30911:
30912: Matkailu on selvästi laajeneva elinkeino että Eduskuma ottaisi valtion vuoden
30913: maassamme. Tämä koskee myös ulkomaan tu- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
30914: risteja. Matkailuelinkeinojen kehittämisellä voi- }2.80.40 lisäyksenä 1 000 000 mark-
30915: daan siis lisätä kansamme tuloja ja parantaa kaa avustuksetza matkailun edistämi-
30916: työllisyyttä. seen.
30917: Mäinituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30918: taen,
30919: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30920:
30921: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
30922: Urpo Leppänen Urho Pohto
30923: Pekka Vennamo
30924: 1982 vp. 1651
30925:
30926: Raha-BISia-alolite n:o 1485
30927:
30928:
30929:
30930:
30931: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta brikettitehtaan ra-
30932: kentamisen aloittamiseksi Kiuruvedellä
30933:
30934:
30935: Eduskunnalle
30936:
30937: Brikettitehtaan rakentaminen Kiuruveden että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30938: aseman teollisuusalueelle on ollut jo kauan vi- den 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
30939: reillä. Valtion budjetissa on tarkoitukseen va- markkaa brikettitehtaan rakentamisen
30940: rattu jo 32,5 miljoonaa markkaa. Mutta teot välittömästi aloittamiseksi Kiuruveden
30941: puuttuvat. aseman teollisuusalueelle.
30942: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30943: taen,
30944: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30945:
30946: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
30947: Urho Pohto Pekka Vennamo
30948: 1652 1982 vp.
30949:
30950: Raha-asi:lWilloite n:o 1486
30951:
30952:
30953:
30954:
30955: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeen noston ja
30956: jalostuksen tukemiseen Lapinlahdella
30957:
30958:
30959: Eduskunnalle
30960:
30961: Turpeen käyttöä olisi edistettävä ja tuettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30962: myös Lapinlahden kunnassa Kuopion läänissä. 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
30963: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- markkaa turpeen noston ja mahdolli-
30964: taen, sen jalostuksen edistämisen tukemiseksi
30965: Lapinlahden kunnassa Kuopion läänissä.
30966: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30967:
30968: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
30969: Urpo Leppänen Urho Pohto
30970: Pekka Vennamo
30971: 1982 vp. 1653
30972:
30973: Raha-asia-aloite n:o 1487
30974:
30975:
30976:
30977:
30978: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoturvetuotan-
30979: non edistämiseksi Pielavedellä
30980:
30981:
30982: Eduskunnalle
30983:
30984: Tutkimukset ovat osoittaneet, että Pielave- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30985: den kunnassa on huomattavat turvetuotantoon 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
30986: soveltuvat suoalueet. Turvetuotantoa varten on markkaa polttoturvetuotannon tehok-
30987: jo suoritettu soiden kuivatusta. Lisävaroja kui- kaaksi edistämiseksi Pielaveden kunnas-
30988: tenkin tarvitaan. sa.
30989: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30990: taen,
30991: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
30992:
30993: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
30994: Urpo Leppänen Urho Pohto
30995: Pekka Vennamo
30996: 1654 1982 vp.
30997:
30998: Raha-asia-aloite n:o 1488
30999:
31000:
31001:
31002:
31003: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimi-
31004: seksi valtionenemmistöisen teollisuuden sijoittamisesta Kuo-
31005: pion lääniin
31006:
31007:
31008: Eduskunnalle
31009:
31010: Kun yksityinen teollisuus ei ole turvannut humattakaan turpeen tuotekehittelystä ja jatko-
31011: Kuopion läänissä väestön jatkuvaa työllisyyttä, jalostuksesta.
31012: on välttämätöntä, että maakuntaan sijoitetaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31013: valtion teollisuutta, niin kuin on tapahtunut taen,
31014: monilla maamme alueilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31015: Selvitysten mukaan Kuopion läänissä voisi 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000
31016: menestyä autoteollisuuteen tukeutuva teollisuus markkaa sen seikan kiireelliseksi sel-
31017: ja samoin olisi puolustusvoimien tarkoituksia vittämiseksi, mitä tarpeellista valtion-
31018: palvelevan teollisuuden suhteen asianlaita. enemmistöisiä teollisuutta olisi järkevää
31019: Myöskään ei pitäisi väheksyä valtionenem- sijoittaa Kuopion lääniin väestön pysy-
31020: mistöisten yhtiöiden alihankintojen teollisuutta vän työllisyyden turvaamiseksi.
31021: eikä sairaalateknologiaa ja lääketeollisuutta pu·
31022: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31023:
31024: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31025: Urpo Leppänen Urho Pohto
31026: Pekka Vennamo
31027: 1982 vp. ·1655
31028:
31029: Raha-asie--aloite n:o 1489
31030:
31031:
31032:
31033:
31034: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työryhmän asetta·
31035: . -mi~>eksi ~selvittämään ,uusien kaivoksien perustamista ja en-
31036: tisten kaivospaikkakuntien elinkeinotoiminnan kehittämistä
31037: Kuopion läänissä
31038:
31039:
31040: Ed u s kunnalle
31041:
31042: Maan uumemssa olevien mineraalirikkauk- Mainituilla perusteilla ehdotamme ·kunnioit-
31043: sien tehokasta etsimistä ja hyväksikäyttöä on taen,
31044: maassamme vuodesta vuoteen laiminlyöty. Päin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31045: vastoin on oltu saamattomia, vaikka tunnettuja 1983 tulo- ja menoarvioon 20 000
31046: kaivoksia uhkaa malmin loppuminen ja kai- markkaa · pysyväistuantoista työryhmää
31047: voksen lopettaminen. Näin on asianlaita myös varten, jonka tehtävänä olisi selvittctä
31048: Kuopion läänin alueella. Kuopion läänissä uusien kaiv.osten pe-
31049: Kuopion läänin alueella siis tarvitaan kii- . rustamisen mahdollisuudet ja tarvitta-
31050: reellisiä toimenpiteitä, että lopulta selvitetään, vat tukitoimenpiteet sekä millaisiin toi-
31051: mitenkä tiedossa olevia mineraalirikkauksia menpiteisiin olisi ryhdyttävä kaivostoi-
31052: voitaisiin käyttää kaivostoiminnassa hyväksi, minnan loppumisen uhkaamitta paikka-
31053: sekä myös viivytyksettä selvitetään niiden paik- kunnilla väestön toimeentulon turvaa-
31054: kakuntien ja asutuskeskusten tulevaisuus, jois- miseksi.
31055: sa kaivostoiminta kulkee loppuansa kohti.
31056: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31057:
31058: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31059: Urpo Leppänen Urho Pohto
31060: Pekka Vennamo
31061: 1656 1982 vp.
31062:
31063: Raha-asia-aloite n:o 1490
31064:
31065:
31066:
31067:
31068: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkon suunnittele-
31069: man etanolitehtaan perustamiseksi Kuopioon
31070:
31071:
31072: Eduskunnalle
31073:
31074: Teollisuus menetti 1970-luvun loppupuolella että Eduskunta ottaisi valtion vucr
31075: Kuopiossa noin 1 500 työpaikkaa. Tilanne on den 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
31076: huolestuttava. markkaa käytettäväksi Oy Alko Ab:n
31077: SMP katsoo, että välttämättömät syyt vaati- suunnitteleman etanolitehtaan perusta-
31078: vat, että alkoholiliike perustaisi suunnitteilla miseksi Kuopion kaupunkiin.
31079: olevan etanolitehtaan Kuopion kaupunkiin.
31080: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31081: taen,
31082: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31083:
31084: Veikko Vennamo Urho Pohto
31085: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
31086: Anssi Joutsenlahti
31087: 1982 vp. 1657
31088:
31089: Raha-asi:a>-aloite n:o 1491
31090:
31091:
31092:
31093:
31094: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta käytäntöön soveltu-
31095: van työsuojelun tehostamiseksi
31096:
31097:
31098: Eduskunnalle
31099:
31100: Työsuojelun edistäminen terveyden säilyttä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31101: miseksi ja. tapaturmien välttämiseksi on koko taen,
31102: kansamme etujen mukaista. Nämä asiat on kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31103: tenkin hoidettava käytännöllisesti ja joustavas- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
31104: ti niin, ettei yritystoiminnalle aiheudu tarpeet- markkaa käytäntöön soveltuvan tehok-
31105: tomia kustannuksia, mutta kuitenkin työtur- kaan työsuojelun eteenpäin viemiseksi
31106: vallisuus on riittävä. Missään tapauksessa po- maassamme.
31107: liittisia ympyröitä ei saa sekoittaa näihin tär-
31108: keisiin asioihin, niin kuin valitettavasti maas-
31109: samme on tapahtunut.
31110: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31111:
31112: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31113: Urpo Leppänen Urho Pohto
31114: Pekka Vennamo
31115:
31116:
31117:
31118:
31119: 208 088200412K
31120: 1658 1982 yp.
31121:
31122: Raha-asiia~loite n:o 1492
31123:
31124:
31125:
31126:
31127: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen lapsi-
31128: lisän maksamiseen
31129:
31130:
31131: E dusk u n n~dl:e
31132:
31133: Tutkimusten . mukaan riittävillä lapsilisillä · SMP . myös katsoo, että lapsilisää pitäisi
31134: voidaan taloudellisimmin ja tarkoituksenmukai- maksaa 18 ikävuoteen saakka, eikä niin kuin
31135: simmin nostaa -lapsiperheitä· köyhyysloukusta. nyt vain 16 vuoteen saakka.
31136: Hallitukset ovat kuitenkin vuodesta vuoteen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31137: esittäneet lapsilisiin vain näennäisiä korjauksia. taen,
31138: Lapsilisien reaaliarvo on jopa alentunut, vaik- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31139: ka tarkoitukseen on kerätty riittävästi varoja. 1983 tulo- ja menoarvioon UJO 000 000
31140: Näitä lasten varoja on jopa käytetty väärin markkaa ylimääräisen lapsilisän maksa-
31141: muihin tarkoituksiin. miseksi niin, että lapsiperheet ja yksin-
31142: huoltajat pelastuvat köyhyysloukusta..
31143: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31144:
31145: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31146: Urpo Leppänen Urho Pohto
31147: Pekka Vennamo
31148: 1982 vp. 1659
31149:
31150: Raha-as~aloite n:o 1493
31151:
31152:
31153:
31154:
31155: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avus-
31156: tuksena lasten kotihoidon tukemiseen ja äidinpalkan maksa-
31157: miseen
31158:
31159:
31160: Eduskunnalle
31161:
31162: Lasten vanhemmilla tulee· olla mahdollisuus lueet ovat olleet pakötetut näennäisesti salli-
31163: ja oikeus valita, haluavatko he hoitaa pienet maan jossain määrin pienten lasten kotihoitoa
31164: lapset kotona vai viedä heidät päivähoitoon. yhteiskunnan tuella. Siksi on valtion ensi vuo-
31165: Tällaista valinnanmahdollisuutta ei kuitenkaan den budjetissakin. tarkoitukseen osoitettu mitä-
31166: ole Suomessa, koska perhevihamieliset suuren tön . määräraha päivähoidon menokustannuksiin
31167: rahan ja sosialismin voimat ovat halunneet verrattuna. Todellisuudessahan kotihoito tulee
31168: lapset päivähoitoon pois äidin ja kodin vaiku- kaikille kaikkein halvimmaksi ja lisäksi se pa-
31169: tuspiiristä. rantaa työllisyystilannetta ja työssä käyvien
31170: Tällaisella järjestelyllä ovat nimittäin toisaal- palkkojen korjaamisen mahdollisuuksia.
31171: ta hyötyneet suuren rahan yrittäjät, kun äitejä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31172: on pakotettu työmarkkinoille enemmän kuin on taen,
31173: ollut työpaikkoja, sekä toisaalta sosialistiset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31174: voimat, jotka haluavat kasvattaa lapsista pak- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
31175: kososialistisen yhteiskunnan kuuliaista joukkoa. markkaa ylimääräisenä avustuksena käy-
31176: Kun Suomen kansan valtaenemmistö kui- tettäväksi lasten kotihoidon tukemiseen
31177: tenkin haluaa itsellensä vaihtoehto-oikeuden ja äidinpalkan maksamiseen tarkoituk-
31178: sekä äidille kotonaolon mahdollisuuden tai senmukaisessa laajuudessa.
31179: edes osa-aikatyömahdollisuuden, niin valtapuo-
31180: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31181:
31182: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31183: Urpo Leppänen Urho Pohto
31184: Pekka Vennamo
31185: 1660 1982 vp.
31186:
31187: Raha-asi,a-aloite n:o 1494
31188:
31189:
31190:
31191:
31192: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaiden ja vam-
31193: maisten lasten ylimääräiseksi hoitotueksi
31194:
31195:
31196: Eduskunnalle
31197:
31198: Sairaiden ja vammaisten, erityisesti lasten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31199: hoito on edelleen maassamme varsin puutteel- 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
31200: linen. Tässä jos missä paljastuu vallitseva in- markkaa erityisesti sairaiden ja vam-
31201: himillinen kylmyys kauniista puheista huoli- maisten lasten ylimääräiseksi hoitotuek·
31202: matta. si erityistapauksissa.
31203: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31204: taen,
31205: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31206:
31207: Veikkd Vennamo Anssi Joutsenlahti
31208: Urpo Leppänen Urho Pohto
31209: Pekka Vennamo
31210: 1982 vp. 1661
31211:
31212: Raha-asia-aloite n:o 1495
31213:
31214:
31215:
31216:
31217: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen sai-
31218: rauspäivärahan maksamiseen päivärahan alimman määrän ko-
31219: rottamiseksi
31220:
31221:
31222: Eduskunnalle
31223:
31224: Sairauspäivärahan tulee olla riittävä. SMP ei että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
31225: myöskään hyväksy eriarvoisuutta eri ihmisten den 1983 tulo- ja menoarvioon
31226: kesken sairauspäivärahan suuruudessa. Jokai- 5 000 000 markkaa arviomäärärahana
31227: nen ihminen ja jokainen elämä on arvokas. käytettäväksi ylimääräisen korvauksen
31228: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- maksamiseksi sairauspäivärahan saajille
31229: taen, niin, että kenenkään sairauspäiväraha
31230: ei ole alle 40 markkaa päivältä.
31231: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31232:
31233: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
31234: Urho Pohto Pekka Vennamo
31235: ~662 1982 yp.
31236:
31237: Raha•asm..aloite n:o 1496
31238:
31239:
31240:
31241:
31242: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rahan
31243: suorittamiseksi sairauspäivärahan saajille sairauskustannusten
31244: nousun korvaamiseksi
31245:
31246:
31247: Eduskunnalle
31248:
31249: Sorsan-Pekkalan-Kajanojan kansanrintama- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31250: hallitus on valtion ensi vuoden budjettiesityk- taen,
31251: sessä heikentänyt varsin monella tavalla sairas- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
31252: tavan kansalaisen taloudellista asemaa sairaus- den 1983 tulo- ja menoarvioon arvio-
31253: asioissa. määrärahana 3 000 000 markkaa käy-
31254: Mutta tästä huolimatta ei hallitus ole mil- tettäväksi ylimääräisenä rahana jokaisen
31255: lään tavoin korottanut alinta sairauspäivärahaa sairauspäivärahaa saavan vähintään hä-
31256: 27,50 markasta päivältä. Tämä on väärin. nen sairausturvansa menetysten ja sai-
31257: Tällainen meno on myös epäinhimillistä, kun rauskustannusten nousun korvaamisek-
31258: sairaiden kansalaisten ja heidän perheittensä si, jotta sairaan ja hänen perheensä ta-
31259: taloudellinen asema muutoinkin on vaikea. Kui- loudellinen asema ei entisestään vielä
31260: tenkin samanaikaisesti annetaan lisäetuja so- heikkenisi.
31261: siaaliturvassakin maamme suurituloisille, puhu-
31262: mattakaan kansanedustajien eläkekaappauk-
31263: sesta.
31264: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
31265:
31266: Vei.kko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31267: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
31268: 1982 'vp; 1663
31269:
31270: Raha..asia-aloite n:o 1497
31271:
31272:
31273:
31274:
31275: ; ' V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi vä-
31276: hi.tnmäiseläkkeiksi ·
31277:
31278:
31279: Eduskunnalle
31280:
31281: Eläkkeiden puutteet ja niiden· epäkohdat vaa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-.
31282: tivat kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Tässä yh- taen,
31283: teydessä olisi ehdottomasti huolehdittava, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31284: liian suurille eläkkeille määrättäisiin katto, jot- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
31285: ta nämä varat voitaisiin käyttää liian pienten markkaa ylimääräisiä vähimmäiseläkkei-
31286: eläkkeiden ja eläkkeentarvitsijoiden hyväksi. tä varten niin, että jokaiselle tarvitse-
31287: Kiireellinen ja tärkeä tehtävä on, että jo- valle turvataan ihmisarvoinen eläke.
31288: kaiselle eläkkeen tarvitsijalle turvataan vähin-
31289: tään: eläke, joka olisi suurin piirtein vähim-
31290: mäispalkan suuruinen.
31291: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31292:
31293: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
31294: Urho Pohto Pekka Veooamo
31295: 1664 1982 vp.
31296:
31297: Rahll'"asia-aloite n:o 1498
31298:
31299:
31300:
31301:
31302: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi va-
31303: paaehtoiseen ennenaikaiseen eläkkeeseen
31304:
31305:
31306: Eduskunnalle
31307:
31308: Kaikki ovat sitä mieltä, että on järjetöntä SMP:n mielestä on todella kiireellisesti to-
31309: pitää nuorisaamme rappeuttavassa työn ja toi- teutettava vapaaehtoinen eläkeikärajan alen-
31310: meentulon puutteessa, mutta samanaikaisesti taminen maassamme erityisesti raskaassa työssä
31311: sairaat ja vanhat joutuvat käymään pakkotyös- olleita ajatellen.
31312: sä, koska he eivät vielä ole saavuttaneet riit- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31313: tävää eläkeikää. Kaiken kukkuraksi tämän seu- taen,
31314: rauksena suurin osa eläkkeeseen oikeutetuista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31315: ei pääse koskaan nauttimaan eläkevuosista, 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
31316: vaikka ovat tätä varten säästäneet rahaa yh- markkaa käytettäväksi vapaaehtoiseen
31317: teiskunnan haltuun vuodesta vuoteen. Nämä- ennenaikaiseen eläkkeeseen, ennen kaik-
31318: kin heidän rahansa uppoavat yhteiskunnan poh- kea raskaassa kuluttavassa työssä olleil-
31319: jattomaan pussiin maamme valtakUkin holtitto- le.
31320: masti käytettäväksi.
31321: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31322:
31323: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31324: Urpo Leppänen Urho Pohto
31325: Pekka Vennamo
31326: 1982 vp. 1665
31327:
31328: Rab.asita-aloite n:o 1499
31329:
31330:
31331:
31332:
31333: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi eläk-
31334: keiksi sotien aikana kotirintamalla työskennelleiden toimeen-
31335: tulon turvaamiseksi
31336:
31337:
31338: Eduskunnalle
31339:
31340: Sotiemme aikana monet joutuivat taatamaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit~
31341: kotirintamalla ylettömästi. Tämän seurauksena ta en,
31342: on terveys ja työkyky menetetty ennenaikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31343: sesti. 1983 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
31344: SMP katsoo, että tällaisille henkilöille olisi markkaa ennenaikaisiksi ;a ylimääräi- .
31345: myönnettävä ylimääräinen eläke aikaisemmin. siksi eläkkeiksi sotiemme aikana koti-
31346: Paitsi, että tämä on inhimillisesti oikein, se rintamalla ankarasti työskennelleiden
31347: myös edistäisi maassamme oikeudenmukaisesti toimeentulon turvaamiseksi.
31348: välttämätöntä ostokykyä.
31349: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31350:
31351: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
31352: Urho Pohto Pekka Veooamo
31353:
31354:
31355:
31356:
31357: 209 088200412](
31358: 1666 1982 vp.
31359:
31360: Raha.-asia-aloite n:o 1500
31361:
31362:
31363:
31364:
31365: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläke-
31366: korvauksen suorittamiseksi siirtoväen ja rintamasotilaiden
31367: asutus- ja jälleenrakennustehtävissä työskennelleille
31368:
31369:
31370: Eduskunnalle
31371:
31372: Toisen maailmansodan jälkeen siirtoväen ja tästä isänmaallisesta työstänsä, niin kuin on
31373: rintamasotilaiden asutustehtävissä ja jälleen- syrjitty ja rangaistu sotiemme veteraaneja
31374: rakennustehtävissä työskennelleet ovat eläke- isänmaamme pelastamisesta.
31375: asioissa joutuneet räikeän syrjinnän ja kohtuut- Asiantilaan olisi siis kiireellisesti saatava
31376: tomuuden alaisiksi. Monikaan ei ole näistä ras- lopulta korjaus.
31377: kaista työvuosista saanut minkäänlaista eläkettä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31378: ja vain harvoissa poikkeustapauksissa on näistä taen,
31379: vuosista myönnetty edes ylimääräistä eläkettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31380: SMP ja allekirjoittaneet olemme monia eri 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
31381: teitä, ei vähiten eduskunnan kautta, yrittäneet markkaa asianmukaisen ylimääräisen
31382: saada asiaan korjausta aikaan. Mutta kylmyy- eläkekorvauksen maksamiseksi toisen
31383: den ja välinpitämättömyyden seinä on ollut maailmansodan jälkeen siirtoväen ja rin-
31384: vastassa. tamasotilaiden asutus- ja jälleenraken-
31385: Tuntuu aivan siltä, että elintärkeässä jäl- nustehtävissä työskennelleille.
31386: leenrakennustyössä mukana olleita rangaistaan
31387: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31388:
31389: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
31390: Urho Pohto Pekka Vennamo
31391: 1982 vp. 1667
31392:
31393: Raharasia-aloite n:o 1501
31394:
31395:
31396:
31397:
31398: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaussodan vete·
31399: raanien toimeentulon turvaamiseksi
31400:
31401:
31402: Eduskunnalle
31403:
31404: Maassamme on elossa vapaussotamme vete- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31405: raaneja vielä noin 3 000. Monen kohdalla toi- 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 OO()
31406: meentulo on heikko. Tämäkin kunnia-asia on markkaa vapaussotamme veteraanien
31407: jäänyt maamme valtaa pitäviltä hoitamatta. ihmisarvoisen toimeentulon turvumi-
31408: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi.
31409: taen,
31410: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31411:
31412: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31413: Urpo Leppänen Urho Pohto
31414: Pekka Vennamo
31415: 1668 1982 vp.
31416:
31417: Raha-asia-aloite n:o 1502
31418:
31419:
31420:
31421:
31422: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin rinta-
31423: maveteraanien eläkkeisiin ja korvauksiin
31424:
31425:
31426: Eduskunnalle
31427:
31428: Sotiemme veteraanien unohtaminen ja talou- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31429: dellinen pettäminen on koko kansamme yhtei- taen,
31430: nen häpeä. Niin idässä kuin lännessä on rinta- että Eduskunta ottaisi valtion. vuoden
31431: maveteraaneille turvattu kunnolliset eläkkeet ja 1983 tulo- ja menoarvioon 600 000 000
31432: kunnollinen asunto, eikä edes rintamaveteraa- markkaa käytettäväksi ylimääräisiin
31433: nien perheitä ole unohdettu. Mutta toisin on rintamaveteraanien eläkkeisiin ;a kor-
31434: Suomessa valtapuolueiden rappion vuoksi. vauksiin.
31435: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31436:
31437: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31438: Urpo Leppänen Urho Pohto
31439: Pekka Vennamo
31440: 1982 vp. •1669
31441:
31442: Raha-asia-ailoite n:o 1503
31443:
31444:
31445:
31446:
31447: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläk-
31448: keen järjestämiseksi sitä tarvitseville sotaveteraaneille
31449:
31450:
31451: Eduskunnalle
31452:
31453: Moni sotiemme veteraani on kipeästä tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31454: peesta huolimatta vailla eläkettä tai eläke on 1983 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
31455: liian pieni. Tämä on kiitos maamme itsenäi- markkaa kunnollisen ylimääräisen eläk-
31456: syyden ja vapauden pelastajille. Sitä ei voida keen järjestämiseksi sairauden ja muun
31457: hyväksyä. tällaisen syyn vuoksi sitä tarvitseville
31458: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sotiemme veteraaneille.
31459: taen,
31460: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31461:
31462: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31463: Urpo Leppänen Urho Pohto
31464: Pekka Vennamo
31465: 1670 1982 vp.
31466:
31467: Raha-asia-aloite n:o 1504
31468:
31469:
31470:
31471:
31472: V, Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien yli-
31473: määräisiä eläkkeen luontoisia avustuksia varten vapaaehtoi-
31474: sen varhaiseläkejärjestelmän toteuttamiseksi
31475:
31476:
31477: Eduskunnalle
31478:
31479: On jyrkästi tuomittavaa, että vieläkään 55 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31480: vuotta täyttänyt sotiemme veteraani ja inva- 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
31481: lidL ei voi päästä ennenaikaiselle eläkkeelle, markkaa käytettäväksi riittävän ylimää-
31482: vaikka hän niin haluaisi. ·Samanaikaisesti kui- räisen eläkkeen luontoisen avustuksen
31483: tenkin nuoria ja työkykyisiä kansalaisia kulkee maksamiseksi niille sotiemme veteraa-
31484: ilman työtä ja elää työttömyyskorvausten va- neille ja invalideille, jotka 55 vuotta
31485: rassa. Tällainen asiantila on häpeällinen, eikä täytettyään vapaaehtoisesti haluavat
31486: SMP voi sitä koskaan hyväksyä. siirtyii eläkkeelle, kunnes he täyttävät
31487: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- voimassa olevien lakiemme mukaiset
31488: taen, eläke-ehdot.
31489: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31490:
31491: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
31492: Urho Pohto Pekka Vennamo
31493: 1982 vp. 1671
31494:
31495: Rah111-asia-aloite n:o 1505
31496:
31497:
31498:
31499:
31500: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rikoksen johdosta
31501: kärsimään joutuneiden taloudellisten vahinkojen korvaamiseen
31502:
31503:
31504: Eduskunnalle
31505:
31506: Väkivalta ·ja rikokset rehottavat maassam- Sitä paitsi monasti käy niin, että rikoksen
31507: me laajalti. Tämä on mahdollista myös maam- johdosta vahinkoa kärsinyt ei saa juuri min-
31508: me valtaa pitävien välinpitämättömyyden käänlaista korvausta syylliseltä. Näin syytön
31509: vuoksi. ehkä joutuu kärsimään ainakin taloudellisesti
31510: SMP katsoo, että jokaisella kansalaisella tu- kaikkein eniten. Tämä ei ole hyväksyttävää
31511: lee maassamme olla turva väkivaltaa vastaan lainalaisessa yhteiskunnassa.
31512: sekä oikeus saada täysi korvaus rikoksella ai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31513: heutetusta vahingosta. Näin ei kuitenkaan vali- taen,
31514: tettavasti ole asianlaita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31515: Aivan oikein on maassamme turvattu rikok- 1983 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
31516: sesta syytetyn puolustus, jotta vääriä tuomioita markkaa käytettäväksi rikoksen iohdos-
31517: ei pääsisi tapahtumaan. Mutta sitävastoin rikok- ta kärsimään joutuneen taloudellisten
31518: sen ja vahingon kohteeksi joutunut on laajalti ;a muiden vahinkojen korvaamiseen
31519: turvaton eikä hänen puolustustaan ole asian- myönnettäviin avustuksiin.
31520: mukaisesti järjestetty.
31521: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
31522:
31523: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
31524: Urho Pohto Pekka Vennamo
31525: 1672 1982 vp.
31526:
31527: Raha-asiJa-alOite n:o 1506
31528:
31529:
31530:
31531:
31532: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kotiut-
31533: tamisrahan suorittamiseksi
31534:
31535:
31536: Eduskunnalle
31537:
31538: Asevelvollisten kotiuttamisraha on liian pie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31539: ni, mutta hallitus ei ole halunnut asiaa varsi- 1983 tulo- ia menoarvioon 5 000 000
31540: naisesti korjata. markkaa arviomäärärahana käytettäväk-
31541: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- si ylimääräisenä kotiuttamisrahana ko-
31542: taen, iiuttamisrahan nostamiseksi yhteensä
31543: 500 markkaan.
31544: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1982
31545:
31546: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31547: Urpo Leppänen Urho Pohto
31548: Pekka Vennamo
31549: 1982 vp. 1673
31550:
31551: R.aha.-asia-aloite n:o 1507
31552:
31553:
31554:
31555:
31556: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta päivähoitopaikko-
31557: jen järjestämiseksi lapsiperheiden ja yksinhuoltajien tarpeita
31558: vastaavasti
31559:
31560:
31561: Eduskunnalle
31562:
31563: Maamme valtapuolueet ovat ajaneet äidit että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31564: kodin ulkopuolelle töihin suuren rahan edun 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
31565: mukaisesti. Tällä tavoin on pystytty pitämään markkaa sopivien päivähoitopaikkojen
31566: palkkataso maassamme hyvin alhaisena. järjestämiseksi lapsille niillä alueilla,
31567: Mutta samanaikaisesti on laiminlyöty riittä- missä riittäviä päivähoitopaikkoja lapsi-
31568: vien päivähoitopaikkojen järjestäminen lapsille perheiden ja yksinhuoltajien tarpeiden
31569: puhumattakaan lasten kotihoidosta. Tämä on mukaan ei ole olemassa kohtuullisin
31570: epäinhimillistä ja väärin. kustannuksin.
31571: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31572: taen,
31573: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31574:
31575: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31576: Urpo Leppänen Urho Pohto
31577: Pekka Vennamo
31578:
31579:
31580:
31581:
31582: 210 0882004121<
31583: 1674 1982 vp.
31584:
31585: Raha-asiat-aloite n:o 1508
31586:
31587:
31588:
31589:
31590: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vuoro- tai epäsään-
31591: nöllistä työtä tekevien vanhempien lasten hoidon parantami-
31592: seen
31593:
31594:
31595: Eduskunnalle
31596:
31597: Vuorotyötä tekevien tai muuten epäsäännöl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31598: liseen aikaan työskentelevien vanhempien lasten 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
31599: hoitomahdollisuuksien järjestämisessä on edel- markkaa vuorotyötä tekevien tai muu-
31600: leen kohtuuttoman suuria puutteita. Niiden ten epäsäännölliseen aikaan työskente-
31601: korjaaminen ei ole rahakysymys, vaan poliittis- levien vanhempien lasten hoidon paran-
31602: ten päättäjien tahdon kysymys. tamiseksi.
31603: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31604: taen,
31605: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31606:
31607: Veikko Vennamo Anssi Joiitsenlahti
31608: Urpo Leppänen Urho Pohto
31609: Pekka Vennamo
31610: 1982 Vp. 1675
31611:
31612: Raha-asi.Noite n:o 1509
31613:
31614:
31615:
31616:
31617: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen tuen
31618: myöntämiseksi invalidien suojatyökeskuksen rakentamiseksi
31619: Juankoskelie
31620:
31621:
31622: Eduskunnalle
31623:
31624: Juankosken kunta on tehnyt esityksen in- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31625: validien · suojatyökeskuksen rakentamiseksi. 1983 tulo- ja menoarvioon 200 000
31626: Kustannusarvio on noin 2 miljoonaa markkaa. markkaa ylimääräiseksi tueksi invali-
31627: Rakentamisvaihe antaisi työtä. dien suojatyökeskuksen rakentamiseen
31628: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Juankoskelle.
31629: taen,
31630: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31631:
31632: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31633: Urpo Leppänen Urho Pohto
31634: Pekka Venna1tto
31635: 1676 1982 vp.
31636:
31637: Rah&-asia-aloite n:o 1510
31638:
31639:
31640:
31641:
31642: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidirahan mak-
31643: samiseen vammaisille ilman työvelvoitetta
31644:
31645:
31646: Edus'kunnalle
31647:
31648: Erityinen invalidiraha vamma1s1a varten on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31649: välttämätön. Sitä ei kuitenkaan saa sitoa työs- taen,
31650: sä käymiseen, vaan invalidirahan suuruuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31651: tulisi olla riippuvainen vamman vaikeudesta ja 1983 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
31652: vammaisuuden aiheuttamista yleisistä lisäkus- markan arviomäärärahan käytettäväksi
31653: tannuksista työikäisille. invalidirahan maksamiseen vammaisille
31654: ilman työvelvoitetta.
31655: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31656:
31657: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31658: Urpo Leppänen Urho Pohto
31659: Pekka Vennamo
31660: 1982 vp. 1677
31661:
31662: Raha-asia-aioitte n:o 1511
31663:
31664:
31665:
31666:
31667: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen vam-
31668: maisten vuoden 1981 Suomen toimikunnan ehdotusten to-
31669: teuttamiseen
31670:
31671:
31672: Eduskunnalle
31673:
31674: Maassamme on satojatuhansia vamma1s1a, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31675: joista moni on vaikeavammainen. Tästä huoli- 1983 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
31676: matta vammaisten tarpeiden huomioon ottami- markan arviomäärärahan käytettäväksi
31677: nen on· maassamme monessa suhteessa unohtu- kansainvälisen vammaisten vuoden 1981
31678: nut. Jo inhimillisyys vaatisi unohdusten kiireel- Suomen toimikunnan mietinnön ehdo-
31679: liStä korjaamista. tusten toteuttamiseen vammaisten elä-
31680: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- mänolosuhteiden parantamiseksi.
31681: taen,
31682: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31683:
31684: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
31685: Urho Pohto Pekka Vennamo
31686: 1678 1982 vp.
31687:
31688: RahHSia-aloite n:o 1512
31689:
31690:
31691:
31692:
31693: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien tukemiseksi
31694: paloturvallisten kunnalliskotien rakentamiseksi
31695:
31696:
31697: Eduskunnalle
31698:
31699: Kunnalliset vanhainkodit ovat vielä laajalti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31700: maassamme puutteelliset, ei vähiten palotur- taen,
31701: vallisuuden kannalta. Jopa ihmishenkiä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31702: menetetty yleistä mielipidettä tyrmistyttävissä 1983 tulo- ;a menoarvioon 100 000 000
31703: paloissa. Kiireelliset korjaukset ovat siis vält- markkaa kuntien taloudelliseksi tukemi-
31704: tämättömät. seksi paloturvallisten kunnalliskotien
31705: perusparantamiseksi ;a rakentamiseksi.
31706: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31707:
31708: Veikko Vennamo Anssi ·.Joutsenlahti
31709: Urpo Leppänen Urho Pohto
31710: Pekka V~o
31711: 1982 vp. 1679
31712:
31713: Rahao.asia-aJ.oite n:o 1513
31714:
31715:
31716:
31717:
31718: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avus-
31719: tukseksi Tervon uuden kunnalliskodin rakentamiseen
31720:
31721:
31722: Eduskunnalle
31723:
31724: Tervon kunnalliskoti on vanha ja heikkokun- että Eduskunta ottaisi vmtion vuoden
31725: toinen. Paloturvallisuus on myös huono. 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
31726: Kuntaan olisi kiireellisesti rakennettava uusi markkaa ylimääräiseksi avustukseksi
31727: / kunnalliskoti, mutta tämä ei ole mahdollista Tervon uuden kunnalliskodin rakenta-
31728: ilman valtion lisättyä tukea. miseen.
31729: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31730: taen,
31731: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31732:
31733: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31734: Urpo Leppänen Urho Pohto
31735: Pekka Vennamo
31736: 1680 1982 vp.
31737:
31738: Raha--asie-aloite n:o 1514
31739:
31740:
31741:
31742:
31743: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnalliskodeissa
31744: pysyväishoidossa olevien hoitomaksujen alentamiseksi
31745:
31746:
31747: Eduskunnalle
31748:
31749: Kansanrintamahallituksen päätökset kunnal- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31750: liskodeissa pysyväishoidossa olevien hoitomak- taen,
31751: suista ovat aikaansaaneet kohtuuttomuuksia ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
31752: myös vaikeuksia kunnille. Asiantilaan olisi saa- den 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000.
31753: tava kiireellinen korjaus, sillä kunnat eivät ole markkaa käytettäväksi kunnalliskodeissa
31754: velvolliset hoitamaan valtakunnallisia kustan- pysyväishoidossa olevien hoitomaksujen
31755: nuksia, eikä myöskään ole oikein, että nous- epäoikeudenmukaisuuksien ja kohtuut-
31756: seilla hoitomaksuilla riistetään pienituloisia ja tomuuksien sekä kuntien Iisärasitusien
31757: pienomistajia. korvaamiseksi.
31758: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31759:
31760: Veikko' Vennamo Anssi Joutsenlahti
31761: Urpo Leppänen Urho Pohto
31762: Pekka Vennamo
31763: 1982 vp. 1681
31764:
31765: Raha-asi.aloi1ie n:o 1515
31766:
31767:
31768:
31769:
31770: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta myrkkyjen aiheut-
31771: tamien terveysmenetysten ja vahinkojen korvaamiseksi täysi-
31772: määräisinä
31773:
31774:
31775: Eduskunnalle
31776:
31777: SMP ei hyväksy luonnon myrkyttämistä eikä mähän ei käytännössä eikä tieteellisestikään ole
31778: myöskään vaarallisten myrkkyjen käyttämistä monastikaan mahdollista. ·
31779: elintarviketuotannossa ja teollisuudessa. Näi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31780: den myrkkyjen aiheuttamat kaikki vahingot taen,
31781: ja terveysmenetykset on korvattava asianomai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31782: sille täysimääräisinä. 1983 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
31783: Myrkkyvahinkoja korvattaessa on lähdettävä markkaa käytettäväksi myrkkyjen
31784: siitä, että kun vahinko ja terveyden menetys aiheuttamien terveysmenetysten ja mui-
31785: on mahdollinen, niin tällöin jo korvaus suo- den vahinkojen korvaamiseen täysimää-
31786: ritetaan. SMP ei hyväksy sitä, että vahinkoa räisinä jo silloin, kun tällainen myrkky-
31787: kärsineelle maksetaan korvaus jopa terveyden vahinko terveen järjen mukaan on mah-
31788: menetyksestä vain silloin, kun voidaan täysin dollinen.
31789: näyttää myrkytyksen aiheuttama vahinko. Tä-
31790: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31791:
31792: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31793: Urpo Leppänen Urho Pohto
31794: Pekka Vennru.no
31795:
31796:
31797:
31798:
31799: 211 088200412K
31800: 1682 1982 vp.
31801:
31802: Raha-esi.aloite n:o 1516
31803:
31804:
31805:
31806:
31807: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten kodinpe-
31808: rustamislainoja varten
31809:
31810:
31811: Eduskunnalle
31812:
31813: Kodinperustamislainoja tarvitaan maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31814: kipeästi. Mutta valtapuolueet ovat vastaan. taen,
31815: Nuorten parien vaikeuksista ei todellisuudessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31816: välitetä. SMP on asiassa kuitenkin täysin toista 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
31817: mieltä. markkaa nuorten kodinperustamislaino-
31818: ja varten.
31819: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31820:
31821: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31822: Urpo Leppänen Urho Pohto
31823: Pekka Vennamo
31824: 1982 vp. 1683
31825:
31826: Raha-asia-aloite n: o 1517
31827:
31828:
31829:
31830:
31831: V. Vennamo: ym.: Määrärahan osoittamisesta toimenpiteiksi lää-
31832: kintäoikeuden perustamiseksi
31833:
31834:
31835:
31836:
31837: Sairaiden oikeusturva on monessa suhteessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31838: maassamme heikko. Tämän pahan epäkohdan 1983 tulo- ja menoarvioon 500 000
31839: poistamiseksi tarvitaan maassamme oikeustur- markkaa toimenpiteisiin ryhtymiseksi
31840: vaa antava lääkintäoikeus. tarpeellisen lääkintäoikeuden perustami-
31841: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi maahamme sairaiden ja lääkäreiden
31842: taen, oikeusturvan toteuttamiseksi.
31843: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31844:
31845: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31846: Urpo Leppänen Urho Pohto
31847: Pekka Vennamo
31848: 1982 :vp.
31849:
31850: Raha-asia-aloite n:o 1518
31851:
31852:
31853:
31854:
31855: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimi-
31856: seksi Kuopion läänin kunnille yliopistollisesta keskussairaa-
31857: lasta aiheutuvien rasitusten huojentamisesta
31858:
31859:
31860: Eduskunnalle
31861:
31862: ·'Kuopion yliopistollisen keskussairaalan rasi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31863: :trls läänin kunnille on huomattava. Erityisesti taen,
31864: häirt on asianlaita vähävaiäisten kuntien osalta. että Eduskunta ottaisi .valtion vuo-
31865: . Tämän seurauksena kuntalaiset joutuvat den .1983. tuloc ja menoarvioon 3 000
31866: maksamaan raskasta kunnallisen veroäyrin hin- markkaa kiireellistä selvittelyä varten,
31867: taa. jotta Kuopion läänin kuntien rasituk-
31868: Oikeudenmukaisuus vaatii, että taloudellisis- set yliopistollisesta keskussairaalasta eri-
31869: sa vaikeuksissa olevat Kuopion läänin kunnat tyisesti vähävaraisimpien kuntien osalta
31870: vapautetaan kokonaan yliopistollisen· keskussai- kokonaan poistettaisiin tai ainakin huo-
31871: raalan rasituksista tai että äinakin Kuopion lehdittaisiin, että tämä rasitus Kuopion
31872: läänin kuntien osuudet keskussairaalan osalta läänin kunnille olisi enintään samaa ta-
31873: olisivat enintään samaa tasoa kuin ovat Oulun soa kuin Oulun yliopistollisen keskus-
31874: yliopistollisen keskussairaalan osakaskuntien sairaalan osakaskuntien rasitukset.
31875: osuudet.
31876: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31877:
31878: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31879: Urpo Leppänen Urho Pohto
31880: Pekka Vennamo
31881: 1982 vp. 1:685
31882:
31883: Rah!l'-asia-aloite n:o 1519
31884:
31885:
31886:
31887:
31888: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta myrkky-
31889: jen käytön valvonnan tehostamiseen
31890:
31891:
31892: Eduskunnalle
31893:
31894: Ihmisen ja luonnon ~mojeleminen myrkyHtä MainituiLla perusteiJI:l.a ehdotamme kunnioit-
31895: on välttämätöntä ja kiireellistä. Ha:llitus on kui- taen,
31896: tenkin ollut va'l"sin välinpitämätön myrkkyjen
31897: käytön valvonnassa, ja nykyinenkin hallitus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31898: sa1linut jopa myrkkyjen levittämisen ~entoko 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
31899: neesta ja vesakkojen häv1ttämisen yhteydessä. 33.73.23 lisäyksenä 30 000 markkaa
31900: Tätä ei' voida pitää hyväksyttävänä. myrkkyjen käytön valvonnan tehosta.
31901: · Näistä syistä on nimenomaan elintarvitkikei- miseksi;
31902: den myrkkyjen käytön valvontaa ttehostettava ja
31903: tarkoitukseen myönnettävä riittävä&ti rahaa.
31904: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta '1982
31905:
31906: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
31907: Urho Pohto Pekka Vennamo
31908: 1686 1982 vp.
31909:
31910: Raha--asia-aloite n:o 1520
31911:
31912:
31913:
31914:
31915: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta erityistoimenpitei-
31916: siin myrkky- ja saastevaaran torjumiseksi
31917:
31918:
31919: Eduskunnall.e
31920:
31921: Myrkyt ja saaste uhkaavat yhä enemmän Tarvitaan siis tehokkaita erityistoimenpiteitä
31922: maassamme työtä tekeviä ja tavallisia kansa- yllättävän myrkkyvaaran ja saasteen vuoksi.
31923: laisia. Näitä vaaroja vastaan ei useinkaan pys- Tämä taas vaatii ylimääräisiä varoja.
31924: tytä taistelemaan työsuojelun tavanomaisin kei- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31925: noin ja normaalilla koneistolla. taen,
31926: Niinpä paljastui hiivapölyn terveysvaara
31927: Äänekoskella Metsäliiton tehtailla. Mutta vasta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
31928: pitkän viivyttelyn jälkeen asiassa. ryhdyttiin to- den 1983 tulo- fa menoarvioon 500 000
31929: dellisiin korjaustoimenpiteisiin, vaikka sadat markkaa kiireellisiä erityistoimenpiteitä
31930: ihmiset olivat jatkuvasti vaaravyöhykkeessä ja varten yllättävän tai paljastuneen
31931: korvaamattomia terveysmenetyksiä oli jo ta- myrkkyvaaran ja saastevaaran uhatessa
31932: pahtunut. työntekiiöitä fa kansalaisia.
31933: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31934:
31935: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
31936: Urho Pohto Pekka Vennamo
31937: 1982 vp. 1687
31938:
31939: Raha-asia-aloite n: o 1.5 21
31940:
31941:
31942:
31943:
31944: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen
31945: vuodeosaston rakentamiseksi Rautavaaralle
31946:
31947:
31948: Eduskunnalle
31949:
31950: Rautavaaran kuntaan olisi kiireellisesti kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31951: talaisten edun mukaisesti rakennettava uusi 20 1983 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
31952: sairaansijan vuodeosasto korvaamaan entiset markkaa käytettäväksi terveyskeskuksen
31953: tilat. Tähän yhteyteen olisi rakennettava myös 20-sairaansijaisen vuodeosaston tarpeel-
31954: muut kunnassa tarpeelliset terveydenhoidolliset lisine muine tiloineen rakentamiseksi
31955: tilat. Suunnitelmien mukaan rakennushankkeen Rautavaaran kuntaan.
31956: kustannusarvio on noin 4,5 miljoonaa markkaa.
31957: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31958: taen,
31959: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31960:
31961: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
31962: Urpo Leppänen Urho Pohto
31963: Pekka Vennamo
31964: 1688 1982 vp.
31965:
31966: Rah~asie-aloite n:o 1522
31967:
31968:
31969:
31970:
31971: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta syväsädehoidon
31972: vanhentuneiden laitteiden uusimiseen keskussairaaloissa
31973:
31974:
31975: Eduskunnalle
31976:
31977: · · Selvityksen mu:kaan on koko maan sädehoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31978: totilanne lkatastrofaaHnen. Laitteet ovat van- 1983 tulo- ;a menoarvioon 20 000 000
31979: hentuneita ja ,syöpä leviää. markkaa syväsädehoidon vanhentunei-
31980: ·Kysymyksessä eivät kuitenkaan ole suuret den laitteiden kiireelliseen uusimiseen
31981: rahat; mutta shävastoin kyllä välinpitärrnättö- nimenomaan keskussairaaloissa syöpä-
31982: myy's elämästä ja kärsivistä ihmisistä. sairaiden elämän pelastamiseksi.
31983: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31984: taen,
31985: Hel:singissä 30 päivänä syyskuuta 1982
31986:
31987: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
31988: Urho Pohto Pekka Vennamo
31989: 1982 vp. 1689
31990:
31991: Reha..asi&-aloite n:o 1523
31992:
31993:
31994:
31995:
31996: -v. Vetinanic>' yni.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon vähä-
31997: varaisten: kuntien vapauttamiseksi Kuopion yliopistollisen kes-
31998: kussairaalan perustamiskustannusosuuden suorittamisesta
31999:
32000:
32001: Eduskunnalle
32002:
32003: Kuopion yliopistollisen keskussairaalan petus- että· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32004: tamiskustannusten osuudet ovat kohtuuttomat 1983 tulo- ja menoarvioon 900 000
32005: erityisesti vähävaraisille kunnille. Ainakin nä- markkaa Pohjois-Savon vähävaraisten
32006: mä kunnat olisi vapautettava tästä huomatta- kuntien kokonaan tai osittain vapautta-
32007: vasta rasituksesta. miseksi Kuopion yliopistollisen keskus-
32008: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sairaalan perustamiskustannusosuuden
32009: taen, suorittamisesta.
32010: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
32011:
32012: Veikko Vennamo Anssi · Joutsenlahti
32013: Urpo Leppänen Urho Pohto
32014: Pekka Vennamo
32015:
32016:
32017:
32018:
32019: 212 088200412K
32020: 1690 1982 vp
32021:
32022: Raha~oite n:o 1524
32023:
32024:
32025:
32026:
32027: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintama-
32028: veteraanien kuntoottamiseen
32029:
32030:
32031: Eduskunnalle
32032:
32033: Sorsan hallitus on eslttanyt valtion vuoden maton osa tarvitsijoista. Tämä ei ole arvokasta
32034: 1983 tulo7 ja menoarvioon sotiemme veteraa- menettelyä. Rahasta ei tämän asian korjaami-
32035: nien kuntootustoimintaa varten vain vaivaiset nen voi olla kiinni.
32036: 25 miljoonaa markkaa. Kuitenkin sotiemme ve- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32037: teraaneja on elossa yli 300 000 ja he ovat ra- taen,
32038: situsten vuoksi melkeinpä poikkeuksetta enem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32039: män tai vähemmän· sairaita. 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
32040: SMP ei voi hyväksyä sotiemme veteraanien 33.85.56 lisäyksenä 200 000 000 mark-
32041: ja invalidien syrjintää. Hallituksen esittämällä kaa rintamaveteraanien kuntouttami-
32042: kuntootusrahalla ei voida kuntouttaa kuin ole- seen.
32043: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
32044:
32045: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlaht~
32046: Urpo Leppänen Urho Pohto
32047: Pekka Vennamo
32048: 1982 vp. 1691
32049:
32050: Raha-asia>-aloite n:o 1525
32051:
32052:
32053:
32054:
32055: V. Vennamo ym,: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien il-
32056: maisiin terveystarkastuksiin
32057:
32058:
32059: Eduskunnalle
32060:
32061: On· korkea aika lopulta saattaa koko maassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32062: voimaan sotiemme veteraanien terveystarkas- 1983 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
32063: tukset ja. heidän kuntoutuksensa todella käyn- markkaa käytettäväksi sotiemme vete-
32064: tiin. Tämä ei ole liikaa pyydetty maan pelasta- raanien ilmaisiin terveystarkastuksiin.
32065: jille.
32066: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32067: taen,
32068: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
32069:
32070: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
32071: Urpo Leppänen Urho Pohto
32072: Pekka Vennamo
32073: 1692 l982 Vp.
32074:
32075: Raha-as~aloite n:o 1526
32076:
32077:
32078:
32079:
32080: V. Vennairio ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien il-
32081: maista terveyden- ja sairaanhoitoa varten
32082:
32083:
32084: Eduskunnftllle
32085:
32086: 'Suoritettujen ·.tUtkimusten mUkaan sotiemme että Eduskunta· ottaisi valtion vuoden
32087: veteraanit ovat melkeinpä laidasta laitaan 1983 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
32088: enemmän tai vähemmän sairaita sotien aiheut- markkaa kaytettäväksi sotiemme vete-
32089: tamien rasiti.Isteh vuoksi. Tästä·· syystä on in- raaneille ilmaisekSi· terveydenhoidoksi
32090: himillistä ja oikein, että heille järjestetään il- ja sairaanhoidoksi.
32091: mainen terveyden- ja sairaanhoito.
32092: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32093: taen,
32094: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
32095:
32096: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
32097: Urpo Leppänen Urho Pohto
32098: Pekka Vennamo
32099: 1982 . vp. ,1693
32100:
32101: Rah&-asill'-aloite n:o 1527
32102:
32103:
32104:
32105:
32106: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden toteut-
32107: tamiseksi Kuopion lä.änissä
32108:
32109:
32110: Eduskunnalle
32111:
32112: Työttömyys on saavuttanut Kuopion läänin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32113: alueella laajan jatkt;lvuuden. Tästä huolimatta taen,
32114: työvoimaa valtion töissä rajoitetaan. Tällainen että Eduskunta ottaisi ualtion vuoden
32115: asioiden hoito on käsittämätöntä. 1983 tulo- ja menoarvioon 50 000000
32116: SMP katsoo, että myös Kuopion läänissä markkaa työllisyyden tehokkaaksi. ja
32117: on ryhdyttävä todella tehokkaisiin erityistoi- joustavaksi toteuttamiseksi .Kuopion lää-
32118: menpiteisiin työllisyyden palauttamiseksi. Tämä nissä. ·
32119: vaatii varoja ja jäykän byrokratian joustavuut-
32120: ta.
32121: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
32122:
32123: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
32124: Urpo Leppänen Urho Pohto
32125: Pekka Vennamo
32126: 1694 1982 vp.
32127:
32128: Raha-asia-alOite n:o 1528
32129:
32130:
32131:
32132:
32133: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuorma-autoilijoi-
32134: den työllisyyden turvaamiseksi
32135:
32136:
32137: Eduskunnalle
32138:
32139: Kuorma-autoilijoiden työllisyys nimenomaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32140: kehitysalueilla on puutteellinen. Kuitenkin 1983 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
32141: maamme on täynnä tekemätöntä työtä ja kaik- markkaa kuorma-autot1ijoiden työllisyy-
32142: kien edun mukaista on, että työtä tehtäisiin den turvaamiseksi erityisesti kehitys-
32143: ja että raha kiertäisi omassa maassa. alueilla.
32144: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32145: taen,
32146: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
32147:
32148: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
32149: Urpo Leppänen Urho Pohto
32150: Pekka Vennamo
32151: 1982 vp. 1695
32152:
32153: Raha--asila-aloite n:o 1529
32154:
32155:
32156:
32157:
32158: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttö-
32159: myyskorvauksia varten
32160:
32161:
32162: Eduskunnalle
32163:
32164: Vaikka keinottelu ·työttömyydellä ei ole hy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32165: väksyttävää, niin kun maamme talousasioita taen,
32166: on hallituksen toimesta hoidettu niin huonosti,
32167: että meillä on laajaa työttömyyttä, johon kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32168: salaiset ovat syyttömiä, niin on välttämätöntä, 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
32169: että työttömyyskorvaukset säilytetään reaali- 34.60.50 lisäyksenä 20 000 000 mark-
32170: arvoltaan edes entisen suuruisina. Näin ei ole kaa työttömyyskorvauksia varten.
32171: tapahtunut.
32172: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
32173:
32174: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
32175: Urpo Leppänen Urho Pohto
32176: Pekka Vennamo
32177: 1696 1982 vp.
32178:
32179: Raha-asia-.aJ.oite n:o 1530
32180:
32181:
32182:
32183:
32184: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion työmailla
32185: työskentelevien. kuorma-autoilijain ja konemiesten saatavien
32186: turvaamiseksi konkurssitapausten yhteydessä
32187:
32188:
32189: Eduskunnalle
32190:
32191: Maanra:kennus- ja muissaki:n valtion raken- asiansa ennen konkurssia niin, että aJaurakoit-
32192: nuskohteissa on viime vuosina tullut käytän- sija melkeinpä poikkeuksetta jää vaille työpalk-
32193: nöksi, että ne ensinnä urakoi vaitialta jokin kojaan. Tällaisten 'tapausten varaLta pitäisi
32194: suuri rakennusyhtiö. Näiden yhtiöiden johdossa asioita hoitaa siten, että alaurakoitsijana toimi-
32195: ja osake-enemmistön ha1tijoina on yhä useam- vien turva saata1siin aikaan. Tähän ratkaisuun
32196: min lähellä poliittista päätöksentekoa olevia ei. eduskunta ollut valmis asiaa käsiteltäessä,
32197: henkilöLtä, siis poliittisia bulvaaneja. Työt te- pienyrittäjän palkkaturvaa ei haluttu lakiin
32198: kevät tällaisilla työmailla ja työkohteissa useasti palkkaturvasta säätää. Tällöin on asia hoidet-
32199: pienet alaurakoitsijat. Nämä muodostuvat pää- tava valtion tulo- ja menoarvion· kautta.
32200: asiassa auto ja mies -yrittäjistä, samoin kone ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32201: mies -yrittäjistä. K~emukset · osoittavat, että taen,
32202: tällaiset pienyrittäjät ovat avuttomia silloin kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32203: valtion, siis työnantajan, ja tällaisen pienyrittä- 1983 tulo- ja · menoarvioon 800 000
32204: jän välissä on bulvaanina suurempi yrittäjä, markkaa valtion työmailla työskentele-
32205: jonka konkurssi on eräänä päivänä ,tosiasia. vien kuorma-autoilijoiden ja konemies-
32206: Pienyrittäjäautoilija ja konemies ovat kuin nalli ten saatavien turvaamiseksi sattuvien
32207: kalliolla. Yleensä nämä huivaanifirmat hoitavat konkurssitapausten yhteydessä.
32208: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
32209:
32210: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
32211: Urho Pohto Pekka Vennamo
32212: 1982 vp. 1697
32213:
32214: Raha-asia-aloite n:o 1531
32215:
32216:
32217:
32218:
32219: Vesterinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Työteho-
32220: seuralle maatilojen hankintahakkuiden edistämistoimintaan
32221:
32222:
32223: Eduskunnalle
32224:
32225: Maa- ja metsätalousministeriön 14. 1. 1980 vasti ja kiireellisesti lisättävä. Tällöin on kiin-
32226: asettama hankintahakkuiden työryhmä on mie- nitettävä huomiota erityisesti maataloustrakto-
32227: tinnössään 30. 10. 1980 todennut, että metsän- rin käyttökelpoisuuteen metsätyössä ja muihin
32228: omistajien tekemän omatoimisen puunkorjuu- edullisiin "isännän linjan" ratkaisuihin sekä
32229: työn määrä on 1970-luvulla vähentynyt huo- otettava huomioon Työtehoseuran erikoisasema
32230: mattavasti ja siten heikentänyt pientilojen elin- maatilametsätöiden rationalisoinnissa. Siksi työ-
32231: kelpoisuutta ja samalla todennäköisesti vähen- ryhmä ehdotti, että valtion tulo- ja menoar-
32232: tänyt myös metsänomistajien kiinnostusta met- vioon varataan momentille 30.59.40 Työteho-
32233: sätalouteen ja puuntuotannon lisäämiseen. seuran asianomaiseen tutkimuskäyttöön 2 milj.
32234: Maamme yksityismetsien hankintahakkuiden mk:n määräraha vuodesta 1982 alkaen. Mie-
32235: määrän vähenemistä viime vuosina osoittavat tinnöstä antamissaan lausunnoissa mm. Suo-
32236: seuraavat työvoimaministeriön tilastoon perus- men Metsäteollisuuden Keskusliitto ja Maata-
32237: tuvat luvut: loustuottajain Keskusliitto kannattivat tämän
32238: määrärahan myöntämistä.
32239: Osuus
32240: yksityis- Osuus Jotta puunhankinta, puuntuotanto ja niiden
32241: metsien kaikista edellyttämä metsätyövoiman saanti turvattai-
32242: Hankinta- hakkuu- markkina- siin, ehdotamme maa- ja metsätalousministe-
32243: Korjuu- hakkuita määrästä, hakkuista, riön asettaman hankintahakkuiden työryhmän
32244: kausi milj. m3 % %
32245: ehdotuksen mukaisesti,
32246: 1978-79 8,264 28,3 22,6
32247: 1979-80 7,340 24,6 20,3 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32248: 1980-81 6,582 20,5 16,9 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
32249: 30.59.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
32250: Maa- ja metsätalousministeriölle jättämässään Työtehoseuralle hankintahakkuiden työ-
32251: mietinnössä hankintahakkuiden työryhmä yksi- menetelmien, -välineiden ja -koneiden
32252: mielisesti katsoi, että metsänomistajien puun- tutkimus-, kehittämis- ja koetoimintaan.
32253: korjuutyötä tukeva tutkimus- ja kehittämistyö
32254: on ollut liian vähäistä, joten sitä on huomatta-
32255: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
32256:
32257: Paavo Vesterinen Jorma Fred Eeva Kauppi!
32258: Väinö Raudaskoski Pentti Poutanen
32259:
32260:
32261:
32262:
32263: 213 088200412K
32264: 1698 1982 vp.
32265:
32266: Raha-asia-aloite n:o 1532
32267:
32268:
32269:
32270:
32271: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kartastoyksikön pe-
32272: rustamiseksi Keski-Suomeen
32273:
32274:
32275: Eduskunnalle
32276:
32277: Maanmittaushallituksen kartastotehtäviä (pe- tävän nopeasti huolehtimaan Keski-Suomen tar-
32278: rus- sekä maaperäkartoitus, geodeettiset mit- peista, vaan Keski-Suomessa on toiminut jat-
32279: taustyöt, karttojen puhtaaksipiirtäminen ym.) kuvasti 4-5 miestä Helsingistä käsin.
32280: on hajasijoitettu perustamalla kartastoyksiköt Maanmittaushallituksella ja maa- ja metsä-
32281: Ouluun (Oulun ja Lapin läänit), Hämeenlin- talousministeriöllä on ollut erilainen käsitys
32282: naan (Häme sekä Turun ja Porin läänin poh- Itä-Suomen kartastoyksikön sijoituspaikasta.
32283: joisosa) ja Seinäjoelle (Vaasan ja Keski-Suo- Kun Keski-Suomi on Seinäjoen kartastoyksikön
32284: men lääni). Valtion vuoden 1983 tulo- ja me- reuna-aluetta, paranisi tilanne, jos Keski-Suo-
32285: noarvioesitykseen sisältyy (mom. 30.60.21) meen perustettaisiin kartoitusyksikkö, joka kä-
32286: suunnittelumääräraha Joensuun kartastoyksikön sittäisi ainakin Keski-Suomen ja Mikkelin lää-
32287: (Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Mikkelin lääni nin.
32288: sekä Kainuu) perustamista varten. Myös Etelä- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
32289: Suomeen (Kymen ja Uudenmaan lääni, Turun tamme,
32290: ja Porin läänin eteläosa sekä Ahvenanmaa) on
32291: perusteilla kartastoyksikkö. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32292: Kartastoyksikön palveluksessa on noin 20 1983 tulo- ;a menoarvioon momentille
32293: henkilöä. Keski-Suomen osalta kartoituksen 30.60.21 1 000 000 markan määrärahan
32294: uusiminen on jonkin verran maan keskitasoa Keski-Suomeen perustettavaa kartasto-
32295: jäljessä. Seinäjoen yksikkö ei ole kyennyt riit- yksikköä varten.
32296: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
32297:
32298: Paa>vd Vesterinen Helena Pesola Sakari Knuuttila
32299: Väinö Raudaskoski Markku Kauppinen Matti Jaatinen
32300: 1982 rd. 1699
32301:
32302: Finansmotion nr 1533
32303:
32304:
32305:
32306:
32307: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för upplagrings-
32308: stationer för problemavfall
32309:
32310:
32311: Till Riksdagen
32312:
32313: Den olagliga och ytterst beklagliga dump- delar av landet åstadkommas så snabbt som
32314: ningen av gifter i Dragsfjärdsvattnena som kom möjligt.
32315: till offentlighet senaste sommar, visar med all Med hänvisning till ovan stående föreslår
32316: önskvärd tydlighet att snabba åtgärder från undertecknade,
32317: statsmaktens sida nu skulle krävas. Företag
32318: som producerar problemavfall väntar av allt att Riksdagen i 1983 års statsförslag
32319: att döma nu på att problemavfallsanläggningen måtte uppta 300 000 mark för pla-
32320: i Riihimäki skall bli färdig. Då anläggningen nering av upplagringsstationer för prob-
32321: emellertid blir klar först om några år borde lemavfall.
32322: uppsamlingsstationer för problemavfall i olika
32323: Helsingfors den 24 september 1982
32324:
32325: Henrik Westerlund Håkan Malm Elisabeth Rehn
32326: Ole Norrback Gunnar Häggblom Boris Renlund
32327: Jutta Zilliacus Ingvar S. Melin
32328: 1700 1982 vp.
32329:
32330: Raha-asia-aloite n:o 1533 Suomennos
32331:
32332:
32333:
32334:
32335: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta ongelmajätteiden
32336: varastointipaikkojen suunnitteluun
32337:
32338:
32339: Eduskunnalle
32340:
32341: Laiton ja mitä valitettavin myrkkyjen upot- perustaa ongelmajätteiden keräysasemia eri puo-
32342: taminen Dragsfjärdin vesiin, joka tuli julki- lille maata niin pian kuin mahdollista.
32343: suuteen viime kesänä, osoittaa mitä selvimmin, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32344: että valtiovallan taholta tarvittaisiin nyt pikai-
32345: sia toimenpiteitä. Ongelmajätteitä tuottavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32346: yritykset odottavat kaikesta päätellen Riihi- 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
32347: mäelle rakennettavan ongelmajätelaitoksen val- markkaa ongelmajätteiden varastointi-
32348: mistumista. Koska laitos kuitenkin tulee val- asemien suunnittelua varten.
32349: miiksi vasta muutaman vuoden kuluttua, tulisi
32350: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
32351:
32352: Henrik Westerlund Håkan Malm Elisabeth Rehn
32353: Ole Norrback Gunnar Häggblom Boris Renlund
32354: Jutta Zilliacus Ingvar S. Melin
32355: 1982 rd. 1701
32356:
32357: Filnansmotion nr 1534
32358:
32359:
32360:
32361:
32362: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för vissa lärar-
32363: tjänster vid Svenska social- och kommunalhögskolan
32364:
32365:
32366: Tili Riksdagen
32367:
32368: Detta år är det 20 år sedan journalistut- För att utbildningen av svenskspråkiga jour-
32369: bildning inleddes vid Svenska social- och kom- nalister skall ha likvärdiga förutsättningar och
32370: munalhögskolan (SSKH). I slutet av 1960- stå på samma nivå som den finskspråkiga mot-
32371: talet inrättades en särskild journalistlinje vid svarande utbildningen är det angeläget att en
32372: högskolan. Högskolan har sedan dess utbildat tjänst i journalistik på professorsnivå inrättas
32373: svenskspråkiga journalister. vid SSKH. Detta skulle även leda tili en tjäns-
32374: För närvarande utbildas journalister vid testruktur motsvarande den vid högskolans två
32375: SSKH inom ramen för studieriktningen för övriga studieriktningar. På detta sätt skulle
32376: journalistik. Tili denna studieriktning intas år- även statsrådets principbeslut av den 21. 12.
32377: ligen mellan 12 och 15 nya studerande. I dag 1978 uppfyllas. Professuren i journalistik be-
32378: finns det, utöver den undervisning som är ge- hövs för att koordinera studieriktningens olika
32379: mensam med de övriga studieriktningarna, två delar på akademisk nivå.
32380: journalistiktjänster: en överlärartjänst i journa- SSKH har konstaterat att en framkomlig väg
32381: listik (1965) och en lektorstjänst i praktisk att erhålla den ifrågavarande professuren vore
32382: journalistik (1969). Högskolans lektorat i att samtidigt indra en överlärartjänst i natio-
32383: svenska utnyttjas därtili huvudsakligen inom nalekonomi (B 1) .
32384: studieriktningen för journalistik. Dessutom är Med hänvisning tili ovan stående föreslår
32385: det skäl att omnämna att den ena av professo- undertecknade vördsamt,
32386: rerna inom journalistutbildningen vid Tammer-
32387: fors universitet är anknuten tili SSKH som att Riksdagen i 1983 års statsför-
32388: docent i journalistik och massmediekunskap. slag måtte uppta 5 000 mark för
32389: SSKH är således den enda läroinrättning ombildande av en överlärartjänst i na-
32390: som på svenskt håll bedriver undervisning i tionalekonomi (B 1) till en biträdande
32391: ämnet journalistik i Finland. Inom undervis- professorstjänst i massmediekunskap,
32392: ningen upprätthåller SSKH även ett intimt särskilt journalistik ( B 3), från och
32393: samarbete med Oy Yleisradio Ab: s undervis- med den 1. 9. 1983, vid Svenska social-
32394: ningsenhet i Helsingfors. Bl.a. anordnas ge- och kommunalhögskolan i Helsingfors.
32395: mensamma radio- och tv-kurser. Högskolan har
32396: även etablerat ett välfungerande kontaktnät tili
32397: fältet i övrigt.
32398: Helsingfors den 24 september 1982
32399:
32400: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
32401: 1702 1982 vp.
32402:
32403: Raha-asia-aloite n:o 1534 Suomennos
32404:
32405:
32406:
32407:
32408: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden opettajan-
32409: virkojen perustamiseen Svenska social- och kommunalhög-
32410: skolan -nimiseen korkeakouluun
32411:
32412:
32413: Eduskunnalle
32414:
32415: Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta sanoma- Jotta ruotsinkielisten sanomalehtimiesten
32416: lehtimiesopetuksen aloittamisesta Svenska so- koulutuksella olisi yhtäläiset edellytykset ja jot-
32417: cial- och kommunalhögskolan (SSKH) nimises- ta siitä tulisi samantasoinen vastaavan suomen-
32418: sä korkeakoulussa. Erityinen sanomalehtiopin kielisen koulutuksen kanssa, on tärkeätä, että
32419: opintosuunta perustettiin korkeakouluun 1960- professoritasoinen sanomalehtiopin virka perus-
32420: luvun lopussa. Korkeakoulu on siitä lähtien tetaan SSKH:iin. Tämä johtaisi myös siihen,
32421: kouluttanut ruotsinkielisiä sanomalehtimiehiä. että opettajarakenne vastaisi korkeakoulun kah-
32422: Tällä hetkellä koulutetaan SSKH:ssa sano- den muun opintolinjan rakennetta. Tällä tavoin
32423: malehtimiehiä sanomalehtiopin opintosuunnalla. toteutuisi myös valtioneuvoston 21. 12. 1978
32424: Tälle opintosuunnalle otetaan vuosittain 12- tekemä periaatepäätös. Sanomalehtiopin profes-
32425: 15 uutta opiskelijaa. Tällä hetkellä korkeakou- sorin virkaa tarvitaan myös opintosuunnan eri
32426: lussa on, muiden opintosuuntien kanssa yhtei- osien koordinoimiseksi akateemisen tasoisiksi.
32427: sen opetuksen lisäksi, kaksi sanomalehtiopin SSKH on todennut erääksi mahdollisuudeksi
32428: opettajan tointa: sanomalehtiopin yliopettajan kyseisen professorin viran saamiseksi, että sa-
32429: toimi (1965) ja käytännön sanomalehtiopin manaikaisesti poistettaisiin kansantalouden yli-
32430: opettajan toimi ( 1969) . Korkeakoulun ruotsin- opettajan toimi (B 1).
32431: kielen lehtoraattia käytetään tämän lisäksi pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32432: asiassa sanomalehtiopin opintosuunnalla. Sitä nioittavasti,
32433: paitsi on syytä mainita, että toinen Tampereen
32434: yliopiston sanomalehtiopin professoreista toimii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32435: SSKH:ssa sanomalehtiopin ja joukkotiedotus- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 mark-
32436: opin dosenttina. kaa kansantalouden yliopettajan toimen
32437: SSKH on näin ollen ainoa oppilaitos Suo- (B 1) muuttamiseksi joukkotiedotus-
32438: messa, joka antaa ruotsinkielistä sanomalehti- opin, erityisesti sanomalehtiopin apu-
32439: opin opetusta. Opetuksensa puitteissa SSKH laisprofessorin viraksi (B 3), 1. 9. 1983
32440: ylläpitää läheistä yhteistyösuhdetta Oy Yleisra- lähtien Helsingissä sijaitsevassa Svenska
32441: dio Ab:n Helsingin koulutusyksikön kanssa. social- och kommunalhögskolan -nimi-
32442: Mm. järjestetään yhteisiä radio- ja tv-kursseja. sessä korkeakoulussa.
32443: Korkeakoulu on muutenkin luonut hyvin toi-
32444: mivan kentän yhteysverkon.
32445: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
32446:
32447: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
32448: 1982 rd. 1703
32449:
32450: Fi:nansmotion nr 1535
32451:
32452:
32453:
32454:
32455: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för de finlands-
32456: svenska folkhögskolorna
32457:
32458:
32459: Tili Riksdagen
32460:
32461: Folkhögskolorna har innehaft en mycket vik- nya utrymmen eller renoverat gamla har myc-
32462: tig roll i folkbildningsarbetet i Finland. I dag ket svårt att klara av räntor och amorteringar
32463: tjänar folkhögskolorna också i mycket hög grad på lån som de tvingats uppta.
32464: som direkt yrkesutbildande skolor. Dessutom Med hänvisning tili det ovan anförda före-
32465: utgör undervisningen i folkhögskolorna ofta en slår undertecknade vördsamt,
32466: mycket god grund för vidareutbildning i hög-
32467: skolor. att Riksdagen i statsförslaget för år
32468: Folkhögskolorna kämpar mycket ofta med 1983 på moment 29.57.52 måtte upp-
32469: ekonomiska svårigheter. Många skolor är gam- ta ett anslag på 400 000 mark att
32470: la och utslitna, både beträffande internat och /ördelas till de finlandssvenska folk-
32471: undervisningsutrymmen. De skolor som byggt högskolorna.
32472: Helsingfors den 30 september 1982
32473:
32474: Henrik Westerlund Boris Renlund EHsaheth Rehn
32475: Ole Norrback Jutta Zilliacus Hålmm Malm
32476: 1704 1982 vp.
32477:
32478: Raha-asia-aloite n:o 1535 Suomennos
32479:
32480:
32481:
32482:
32483: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten
32484: kansanopistojen toimintaan
32485:
32486:
32487: Eduskunnalle
32488:
32489: Kansanopistoilla on Suomessa ollut hyvin tiloja tai uusineet vanhoja, on erittäin vaikeata
32490: tärkeä osa kansanvalistustyössä. Tällä hetkellä selviytyä velkojen koroista ja lyhennyksistä,
32491: kansanopistot toimivat myös suuressa määrin koska niiden on ollut pakko ottaa lainoja.
32492: suoranaisina ammattikouluina. Tämän lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32493: muodostaa kansanopistoissa tapahtuva opetus nioittavasti,
32494: usein hyvän pohjan jatkokoulutukselle korkea-
32495: koulujen puitteissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32496: Kansanopistoilla on usein hyvinkin suuria 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
32497: taloudellisia vaikeuksia. Useat koulut ovat van- 29.57.52 400 000 markan määrärahan
32498: hoja ja loppuun kuluneita, tämä koskee niin jaettavaksi ruotsinkielisille kansanopis-
32499: hyvin niiden oppilasasuntoja kuin opetustiloja. toille.
32500: Niiden koulujen, jotka ovat rakentaneet uusia
32501: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
32502:
32503: Henrik Westerlund Boris Renlund Elisabeth Rehn
32504: Ole Norrback Jotta Zilliacus Håkan Malm
32505: 1982 rd. 1705
32506:
32507: Finansmo1ion nr 1536
32508:
32509:
32510:
32511:
32512: Westerlund: Om anvisande av anslag för utbyggnad av Ekenäs
32513: forstinstitut
32514:
32515:
32516: Tili Riksdagen
32517:
32518: Ekenäs forstinstitut som är vårt lands äldsta ekologi, ett bibliotek, kartritningsutrymme,
32519: svenskspråkiga forstläroanstalt arbetar i dag grupparbetsutrymme och utrymme för inomhus
32520: under svåra förhållanden på grund av utrym- arbetsövningar. Utöver detta finns ännu akuta
32521: mesbrist. Skolan är idag tili följd av utrymmes- behov av kansliutrymme, förrådsutrymme, be-
32522: bristen splittrad på två orter, Björknäs och folkningsskydd, arbetsutrymme för elevföre-
32523: Pojo. Totalt förfogar skolan idag över 108 ningen samt fritidsutrymme för eleverna.
32524: elevplatser, med utbildningslinjer för såväl Dessa brister betyder ett utbyggnadsbehov
32525: skogsarbetare som forsttekniker. på ca 2 500 m2 tili en beräknad kostnad på
32526: Den nuvarande utrymmesbristen som endast ca 10 milj. mk. Detta utbyggnadsprojekt finns
32527: kan korrigeras med en utbyggnad av skolan är nu upptaget i yrkesutbildningsstyrelsens mel-
32528: i korthet följande: lanlånga plan för åren 1982-87 med plane-
32529: - De tillbuds stående utrymmena fyller ring av utbyggnaden tili 1987. Inga garantier
32530: endast elementära behov och är allt annat än finns dock för att inte ytterligare framskjut-
32531: ändamålsenliga. Nuvarande inhyrda utrymmen ning kan ske.
32532: fyller inte ens behjälpligt de krav man bör Med hänvisning tili att undervisningssituatio-
32533: ställa på undervisnings- och inkvarteringsut- nen vid Ekenäs forstinstitut måste anses som
32534: rymmen. mycket otillfredsställande föreslås vördsamt,
32535: - Kursavdelningen saknar helt undervis-
32536: nings- och inkvarteringsutrymmen. att Riksdagen i statsförslaget för år
32537: - Kök, matsal och därtili hörande service- 1983 på moment 29.72.74 (Hus-
32538: utrymmen är helt underdimensionerade. byggen) måtte uppta ett anslag om
32539: - Lärare, hushålls- och kanslipersonal är 1 000 000 mark för vidtagande av er-
32540: utan sociala utrymmen. forderliga åtgärder för att de inledande
32541: Vidare skulle undervisningen kräva ett audi- arbetena för en utbyggnad av Ekenäs
32542: torium, 5 st. föreläsningssalar, ett laboratorium forstinstitut kan påbörjas.
32543: för fysik, kemi, träteknologi, maskinlära och
32544: Helsingfors den 29 september 1982
32545:
32546: Henrik Westerlund
32547:
32548:
32549:
32550:
32551: 214 088200412K
32552: 1706 1982 vp.
32553:
32554: Raha-asia-aloite n:o 1536 Suomennos
32555:
32556:
32557:
32558:
32559: Westerlund: Määrärahan osoittamisesta Tammisaaren metsäopis-
32560: ton laajennustöiden aloittamiseen
32561:
32562:
32563: Eduskunnalle
32564:
32565: Tammisaaren metsäopisto, joka on maamme koneopin ja ekologian laboratoriot, kirjaston,
32566: vanhin ruotsinkielinen metsäoppilaitos, toimii kartanpiirtämistilat, ryhmätyötilat ja tilat sisäl-
32567: tällä hetkellä varsin tukalissa oloissa tilanahtau- lä tapahtuvaa työharjoittelua varten. Tämän
32568: den vuoksi. Tilanahtauden vuoksi koulu on täl- lisäksi tarvittaisiin pikaisesti kansliahuone, va-
32569: lä hetkellä hajautunut kahdelle paikkakunnalle, rastohuone, väestönsuoja, oppilasyhdistyksen
32570: Björknäsiin ja Pohjaan. Koulussa on tätä nykyä työtilat sekä oppilaiden vapaa-ajan tilat.
32571: tilaa yli 108 oppilaalle, ja koulutus käsittää Nämä puutteet merkitsevät n. 2 500 m2 :n
32572: sekä metsätyöntekijän että metsäteknikon linjat. laajennustarvetta, jonka kustannusarvio on n.
32573: Tämänhetkinen tilanpuute, joka on korjatta- 10 miljoonaa markkaa. Tämä laajennussuunni-
32574: vissa ainoastaan laajentamalla koulua, on seu- telma sisältyy nyt ammattikasvatushallituksen
32575: raavanlainen: keskipitkään vuosien 1982-87 ohjelmaan siten,
32576: - Käytettävissä olevat tilat täyttävät ainoas- että se on loppuun rakennettu vuonna 1987.
32577: taan perustavaa laatua olevat tarpeet eivätkä Mitään takeita siitä, ettei lykkääntymistä saata
32578: ne suinkaan ole tarkoitustaan vastaavia. Nykyi- tapahtua, ei kuitenkaan ole.
32579: set vuokratilat eivät edes auttavasti täytä ope- Viitaten siihen, että opetustilannetta Tammi-
32580: tukselle ja majoitukselle asetettavia vaatimuk- saaren metsäopistossa on pidettävä erittäin epä-
32581: sia. tyydyttävänä, ehdotan kunnioittaen,
32582: - Kurssiosastolta puuttuvat opetus- ja ma-
32583: joitustilat kokonaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32584: - Keittiö, ruokasali ja niihin liittyvät pal- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
32585: velutilat ovat aivan liian pienet. 29.72.74 (Talonrakennukset) 1 000 000
32586: - Opettajilla, talous- ja kansliahenkilökun- markan määrärahan tarpeellisia toimen-
32587: nalla ei ole sosiaalitiloja. piteitä varten, jotta Tammisaaren met-
32588: Opetus tarvitsisi lisäksi yhden auditorion, 5 säopiston laajennuksen valmistelutyöt
32589: luentosalia, fysiikan, kemian, puuteknologian, voitaisiin aloittaa.
32590: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
32591:
32592: Henrik Westerlund
32593: 1982 rd. 1707
32594:
32595: Finansmotion nr 1537
32596:
32597:
32598:
32599:
32600: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för de finlands-
32601: svenska hembygdsföreningarnas verksamhet
32602:
32603:
32604: Till Riksdagen
32605:
32606: De finlandssvenska hembygdsföreningarna bygdsföreningar har ofta skapats som ett re-
32607: utför ett kulturellt värdefullt arbete. Arbetet sultat av privata insatser. De flesta föreningar
32608: för att bevara och sanera gamla byggnader, åtnjuter också kommunala bidrag av varierande
32609: samla gamla redskap och dokument samt att storlek. Under senare år har de finlandssvenska
32610: föra vidare gamla traditioner är ovärderligt. hembygdsföreningarna erhållit statligt under-
32611: Trots knappa ekonomiska resurser har man stöd. Mot bakgrunden av den kulturellt värde-
32612: genom idogt frivilligt arbete skapat miljöer fulla insats dessa föreningar gör är det skäl
32613: som på ett naturligt sätt åskådliggör boendet, att också i fortsättningen ge föreningarna stöd.
32614: arbetet och näringarna i gamla tider. Med hänvisning tili det ovan anförda före-
32615: Hantverk, jordbruk, fiske, sjöfart m.m. slår undertecknade,
32616: finns representerade på museiområden runtom
32617: i Svenskfinland. I praktiskt taget varje kom- att Riksdagen i statsförslaget för år
32618: mun finns ett eller flera museiområden som 1983 måtte uppta ett anslag på
32619: upprätthålls av just hembygdsföreningarna. 300 000 mark som stöd till de finlands-
32620: De ekonomiska resurserna för dessa hem- svenska hembygdsföreningarna.
32621: Helsingfors den 30 september 1982
32622:
32623: Henrik Westerlund Håkan Malm Jutta ZilHacus
32624: Ole Norrback Boris Renlund EHsabeth Rehn
32625: 1708 1982 vp.
32626:
32627: Raha-asia-aloite n:o 1537 Suomennos
32628:
32629:
32630:
32631:
32632: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten
32633: kotiseutuyhdistysten toiminnan tukemiseen
32634:
32635:
32636: Eduskunnalle
32637:
32638: Suomenruotsalaiset kotiseutuyhdistykset suo- Näiden kotiseutuyhdistysten taloudelliset voi-
32639: rittavat arvokasta kulttuurityötä. Vanhojen ra- mavarat on usein hankittu yksityisten henkilöi-
32640: kennusten säilyttäminen ja saneeraaminen, van- den avustuksina. Useat yhdistykset saavat myös
32641: hojen työvälineiden ja asiakirjojen kerääminen erisuuruisia kunnallisia avustuksia. Viime vuo-
32642: sekä vanhojen perinteiden jatkaminen on kor- sien aikana ovat suomenruotsalaiset kotiseutu-
32643: vaamattoman arvokasta. Niukoista taloudellisis- yhdistykset saaneet valtion tukea. Ottaen huo-
32644: ta varoista huolimatta on ahkeralla vapaaehtoi- mioon näiden yhdistysten kulttuurin hyväksi
32645: sella työllä aikaansaatu sellaisia vanhojen aiko- tekemän arvokkaan työn olisi perusteltua myös
32646: jen ympäristöjä, jotka luonnollisella tavalla te- tulevaisuudessa tukea näitä yhdistyksiä.
32647: kevät havainnolliseksi entisten aikojen asumi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32648: sen, työn ja elinkeinot. nioittavasti,
32649: Useilla tahoilla maamme ruotsinkielisillä
32650: alueilla ovat museoissa edustettuina käsityö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32651: taito, maanviljely, kalastus, merenkulku jne. 1983 tulo- ja menoarvioon 300 000
32652: Käytännössä on lähes joka kunnassa yksi tai markkaa suomenruotsalaisten kotiseutu-
32653: useampia museoalueita, joita juuri kotiseutu- yhdistysten tukemiseen.
32654: yhdistykset vaalivat.
32655: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
32656:
32657: Henrik Westerlund Håkan Malm Jutta Zilliacus
32658: Ole Norrback Boris Renlund Elisabeth Rehn
32659: 1982 rd. 1709
32660:
32661: Finansmotion nr 1538
32662:
32663:
32664:
32665:
32666: Westerlund: Om anvisande av anslag för vattenregleringen
32667: Tessjö å
32668:
32669:
32670: Till Riksdagen
32671:
32672: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för av översvämningar, är i Tessjö å's vattendrag
32673: Tessjö å's vattenreglering. Kostnaderna för för- störst i vår land, såväl med tanke på omfatt-
32674: verkligandet av projektet har uppskattats tili ning som karaktär. I medeltal under åren täc-
32675: 12,5 milj. mk och de uppnådda fördelarna har ker översvämningarna ca 10% av odlingarna,
32676: uppskattats tili 15,7 milj. mk. Förverkligandet men under svåra år är översvämningseffekten
32677: av vattenregleringsföretaget skulle eliminera flerfaldig.
32678: översvämningsolägenheterna för ett område om Hänvisande tili ovan stående föreslås vörd-
32679: ca 2 700 ha enbart i Strömfors, Lappträsk och samt,
32680: Elimäki kommuner. Översvämningsområdena är att Riksdagen i statsförslaget för år
32681: nästan i sin helhet odlade åkrar. Därtill kunde 1983 på moment 30.40.77 (Vatten-
32682: Tessjö å's avrinning ökas ca 8-10 gånger från dragsarbeten) måtte uppta ett anslag
32683: den nuvarande samt förutsättningar skapas för om 1 000 000 mark för slutplanering av
32684: vattenområdets användning för rekreationsän- T essjö å's vattenregleringsprojekt samt
32685: damål i nuvarande vattendrag utan sjöar. för påbörjandet av vattenreglerings-
32686: Den relativa andel av odlingar, som besväras arbetet.
32687: Helsingfors den 29 september 1982
32688:
32689: Henrik Westerlund
32690: 1710 1982 vp.
32691:
32692: Raha-asia-aloite n:o 1538 Suomennos
32693:
32694:
32695:
32696:
32697: Westerlund: Määrärahan osoittamisesta Tesjoen säännöstelysuun-
32698: nitelman viimeistelemiseen ja säännöstelytöiden aloittamiseen
32699:
32700:
32701: Eduskunnalle
32702:
32703: Vesihallitus on tehnyt suunnitelman Tesjoen Tesjoen vesistön tulvien vaivaamien viljelys-
32704: veden säännöstelemiseksi. Suunnitelman toteut- ten suhteellinen osuus on maamme suurin sekä
32705: tamisen kustannukset arvioidaan 12,5 milj. laajuudeltaan että laadultaan. Tulvat peittävät
32706: markaksi ja saavutettava etu 15,7 milj. mar- vuosittain keskimäärin 10 % viljelyksistä,
32707: kaksi. Veden säännöstelytoimet poistaisivat tul- mutta hankalina vuosina tulvan vaikutus on
32708: vahaitat n. 2 700 ha:n suuruiselta alueelta pel- moninkertainen.
32709: kästään Ruotsinpyhtään, Lapinjärven ja Elimäen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
32710: kunnissa. Tulva-alueet ovat lähes kokonaisuu- tavasti,
32711: dessaan viljeltyjä peltoja. Tämän lisäksi Tes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32712: joen virtaamaa voitaisiin lisätä 8-10-kertai- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
32713: seksi nykyisestä ja luoda edellytykset vesialueen 30.40.77 (Vesistötyöt) 1 000 000 mark-
32714: käyttämiseksi virkistykseen tällä hetkellä jär- kaa T esjoen säännöstelysuunnitelman
32715: vettömässä vesistössä. loppuun saattamiseksi ja säännöstelytöi-
32716: den aloittamiseksi.
32717: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
32718:
32719: Henrik Westerlund
32720: 1982 rd. 1711
32721:
32722: Finansmotion nr 1539
32723:
32724:
32725:
32726:
32727: Westerlund: Om anvisande av anslag för Björnträsk-Lili- och
32728: Stor-Lennox vattenregleringsprojekt i Sjundeå och Kyrkslätt
32729:
32730:
32731: Tili Riksdagen
32732:
32733: Björnträsket med Lill- och Stor-Lennox vat- mk/ha och tomtpriserna tili det fyrdubbla.
32734: tenregleringsprojekt i Sjundeå och Kyrkslätt Markbeloppet som skulle matsvara främjandet
32735: kommuner borde med det snaraste regleras av rekreationsmöjligheterna, har man inte kun-
32736: enligt de föreliggande planerna. nat uppskatta.
32737: Avsikten med projektet är att minska över- Vattenlagsenlig syneförrättning slutfördes år
32738: svämningar inom vattendraget, iståndsätta sjöar 1978 och tili vattenrätten riktade anmärkningar
32739: och förbättra möjligheterna att använda dem samt bemötande gjordes år 1979. Den slutliga
32740: för rekreation. Enligt planerna kommer man tiliståndsresolutionen är klar.
32741: att sänka översvämningsnivån med 0,5-0,7 m. Ur miljösynpunkt förbättras situationen av-
32742: De lägsta vattenståndsnivåerna under somrarna sevärt genom en reglering, då de stora varia-
32743: höjes med i medeltal 0,2 m i syfte att främja tionerna i vattennivån på detta sätt kan und-
32744: sjöarnas iståndsättande och användning för vikas. För jordbruket i bygden har regleringen
32745: rekreation. stor betydelse, nu försvårar förekomsten av
32746: Kostnadsförslaget för projektet är 500 000 ett rikligt flödvatten en ändamålsenlig jord-
32747: mk, varav andelen för rensning och dämnings- bruksdrift.
32748: konstruktioner utgör 450 000 mk samt för Med hänvisning tili ovan anförda föreslås
32749: utdikning 40 000 mk. Avsikten är att förverk- vördsamt,
32750: liga projektet inom ramen för statens vatten-
32751: dragsarbeten. att Riksdagen i statsförslaget för år
32752: Nyttoområdet, som erhålles genom skydd 1983 under moment 30.40.77 (Vatten-
32753: mot översvämningar, är 315 ha. I detta tai dragsarbeten) måtte upptaga ett anslag
32754: ingår förutom lant- och skogsbruksområden om 200 000 mark för inledandet av
32755: även 41 tomter avsedda närmast för semester- Björnträsk- Lill- och Stor-Lennox vat-
32756: bebyggelse. Nyttan av skyddet mot översväm- tenregleringsprojekt inom Sjundeå och
32757: ningar beräknas utgå med 1 040 000 mk då Kyrkslätt kommuner.
32758: åkermarkens gängse pris uppskattas tili 15 000
32759: Helsingfors den 29 september 1982
32760:
32761: Henrik Westerlund
32762: 1712 1982 vp.
32763:
32764: Raha-asia>-aloite n:o 1539 Suomennos
32765:
32766:
32767:
32768:
32769: Westerlund: Määrärahan osoittamisesta vesistöjärjestelykohteen
32770: Björnträsk-Lill-Lennox-Stor-Lennox töiden aloittamiseen
32771:
32772:
32773: Eduskunnalle
32774:
32775: Siuntion ja Kirkkonummen kunnissa sijait- hintana pidetään 15 000 markkaa/ha ja tont-
32776: sevan Björnträskin säännöstely siihen liitty- tien hintaa nelinkertaisena. Virkistyskäytön
32777: vine Lill- ja Stor-Lennoxin vedensäännöstely- edistämisestä aiheutuvan hyödyn markkamäärää
32778: hankkeineen tulisi toteuttaa mitä pikimmin val- ei ole voitu arvioida.
32779: miina olevien suunnitelmien mukaisesti. Vesilain mukainen katselmus suoritettiin
32780: Hankkeen tarkoituksena on vesistön tulvien loppuun vuonna 1978 ja vesioikeudelle osoite-
32781: vähentäminen, järvien kunnostaminen ja niiden tut muistutukset ja vastineet käsiteltiin vuonna
32782: virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. 1979. Lopullinen lupapäätös on jo valmiina.
32783: Suunnitelmien mukaisesti tullaan tulvarajaa las- Ympäristön kannalta tilanne paranee sään-
32784: kemaan 0,5-0,7 m. Alimpia kesävedenkor- nöstelyn kautta huomattavasti, kun suuret ve-
32785: keuksia korotetaan keskimäärin 0,2 m Jarvlen denkorkeuden vaihtelut voidaan sen avulla vält-
32786: kunnostamisen edistämiseksi ja niiden käyttä- tää. Seudun maanviljelylle säännöstelyllä on huo-
32787: miseksi virkistystarkoituksiin. mattava merkitys; tällä hetkellä vaikeuttaa ve-
32788: Hankkeen kustannusarvio on 500 000 mark- den runsas tulviminen tarkoituksenmukaista
32789: kaa, josta perkaustöiden ja patorakenteiden maatalouden harjoittamista.
32790: osuus on 450 000 markkaa ja ojituksen osuus Edellä olevan perusteella ehdotan kunnoit-
32791: 40 000 markkaa. Tarkoituksena on toteuttaa tavasti,
32792: hanke valtion vesistötöiden puitteissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32793: Hyötyalue, joka syntyy rakentamalla suoja 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
32794: tulvia vastaan, on 315 ha. Tähän lukuun sisäl- 30.40.77 (Vesistötyöt) 200 000 mark-
32795: tyy maa- ja metsätalousalueiden lisäksi myös kaa Björnträskin-Lill- ja Stor-Lennoxin
32796: 41 tonttia, jotka on lähinnä tarkoitettu loma- vedensäännöstelyhankkeen töiden aloit-
32797: asutukseen. Tulvasuojan hyöty arvioidaan tamiseksi Siuntion ja Kirkkonummen
32798: 1 040 000 markaksi, kun peltomaan käypänä kuntien alueella.
32799: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
32800:
32801: Henrik Westerlund
32802: 1982 rd. 1713
32803:
32804: Finansmotion nr 1540
32805:
32806:
32807:
32808: Westerlund: Om anvisande av anslag för Lovisa omfartsväg
32809:
32810:
32811: Till Riksdagen
32812:
32813: Redan under åren 1963-66 undersöktes som känt förutom trafiken mellan orterna ock-
32814: riksvägens Helsingfors-Fredrikshamn förbi så den alltjämt växande internationella trafiken.
32815: Lovisa förbättringsplan. Tili detta vägförbätt- Den genom Lovisa dirigerade allt tyngre
32816: ringsprojekt hörde Lovisa stads omfartsväg, och livligare trafiken utgör, förutom att den
32817: som anknyter sig tili riksväg 7, stadens in- är skadlig för gamla hus, också en mycket
32818: fartsvägar västerifrån med broar och öster- stor trafikfara. Då man dessutom tar i beak-
32819: ifrån samt förbindelsevägen tili V alkom hamn tande Mannerheimvägens, som betjänar genom-
32820: och vägen, som leder tili Lappträsk. fartstrafiken, relativt branta lutning och den
32821: Ar 1973 blev förbindelsevägen tili Valkom lokala hastighetsbegränsningen, blir genomfarts-
32822: färdig, den västliga infartsvägen med broar trafiken såväl tidsmässigt som på grund av
32823: och vägen norrut i riktning mot Lappträsk. energiförbrukningen nationalekonomiskt oför-
32824: Däremot avstod man från att bygga den redan delaktig.
32825: planerade och viktigaste, d.v.s. stadens om- Då man undersökt Lovisa omfartsvägs verk-
32826: fartsväg, fastän Lovisa stad och Pernå kommun ningar, har man försökt utreda trafikmängder-
32827: redan hade fällt skog i och för att underlätta na på infartsvägarna tili Lovisa och härtili skil-
32828: vägbyggnadsarbetena. Man uppgav att otsaken ja åt den trafik som stannar i Lovisa och den
32829: härtili var att den kommande motorvägen Hel- som kör igenom staden. I utredningen har
32830: singfors-Kotka skulle fungera som omfarts- man använt sig av beräkningar utförda år
32831: väg. 1974, den av ingenjörbyrån Viatek år 1970
32832: Eftersom dessa vägplaner som numera av- utförda vägundersökningen inom ramen för Ny-
32833: sevärt förändrats och byggs enligt helt andra Iands vägnät och den år 1973 av Östra Ny-
32834: sträckningslinjer, som inte ens kommer att 1ands regionplaneförbund utförda trafikunder-
32835: tangera Lovisa stad, kan självfallet omfarts- sökningen. Resultaten finns i tabellen.
32836: vägen kring Lovisa inte få bli beroende av så Vid uppskattningen av genomfartstrafiken
32837: osäkra riktlinjer och detta vägbyggnadsprojekt har man använt sig av Nylands vägnätsunder-
32838: kan inte mera uppskjutas. Trafiken genom sökning, enligt viiken av trafiken i riktning
32839: Lovisa växer enormt, som av föreliggande upp- öster-väster 7 4 % går genom staden och av
32840: gifter framgår. Riksväg 7 ellet E 3 betjänar den från Lappträsk stannar 85 % i staden.
32841:
32842: T abell förv. personbilsenheter och dess utveckling
32843: 1974 1975 1980 1985 1990 2000
32844: västra infarten ........................... 5 100 5 500 7 200 9 000 11 000 13 400
32845: Östra infarten ........................... 4 500 5 000 7 000 9 000 10 000 11500
32846: Lappträsk - Lovisa .................... 1900 1 900 2 100 2 300 2 600 3 100
32847: genomfart: öst-väst riktning .............. 3 600 3 900 5 300 6 700 7 800 9 200
32848: genomfart: Lappträsk riktning ............ 300 300 300 300 400 500
32849: Tilisammans ............................ 3 900 4 200 5 600 7 000 8 200 9 700
32850: I Lovisa stannar: ........................
32851: öst-väst riktning ...................... 1 300 1400 1800 2 300 2 700 3 500
32852: Lappträsk riktning ........................ 1 600 1600 1 800 2 000 2 300 2 600
32853: Tilisammans ................................ 2 900 3 000 3 600 4 300 5 000 6100
32854: 215 088200412K
32855: 1714 Finansmotion nr 1540
32856:
32857:
32858: Om förverkligandet av projektet ytterligare Med hänvisning tili det ovan anförda före-
32859: uppskjutes medför detta förutom betydande slås vördsamt,
32860: olägenheter oskäliga kostnader för en stad av
32861: Lovisas storlek. Av föreliggande utredningar att Riksdagen i statsförslaget för år
32862: framgår även att förverkligandet av projektet 1983 måtte uppta ett tillägg om
32863: vore väl motiverat även ut nationalekonomisk 1 000 000 mark på moment 31.24.77
32864: synpunkt. för påbörjandet av omfartsvägen förbi
32865: Lovisa stad.
32866: Helsingfors den 29 september 1982
32867:
32868: Henrik Westerlund
32869: 1982 vp. 1715
32870:
32871: Raha-asia-aloite n:o 1540 Suomennos
32872:
32873:
32874:
32875: Westerlund: Määrärahan osoittamisesta Loviisan ohikulkutien
32876: rakentamisen aloittamiseen
32877:
32878:
32879: Eduskunnalle
32880:
32881: Jo vuosina 1963-66 tutkittiin Helsingin- nettä myös jatkuvasti kasvavaa kansainvälistä
32882: Haminan Loviisan ohi kulkevan kantatien pa- liikennettä.
32883: rantamista. Tähän tiesuunnitelmaan kuului Lo- Loviisan kaupungin kautta ohjautuva yhä
32884: viisan kaupungin ohitustie, joka liittyy kanta- raskaampi ja vilkkaampi liikenne muodostaa,
32885: tiehen n:o 7, kaupunkiin lännestä tulevat tiet paitsi että se on vanhojen talojen kannalta
32886: siltoineen ja idästä päin sekä V alkon satamaan haitallinen, myös huomattavan liikenteellisen
32887: vievä yhteystie ja Lapinjärvelle vievä tie. vaaran. Kun vielä otetaan huomioon kauttakul-
32888: Valkon yhteystie tuli valmiiksi vuonna 1973, kuliikennettä palvelevan Mannerheimintien suh-
32889: samoin kuin läntinen tulotie siltoineen sekä teellisen suuri kaltevuus sekä paikallinen no-
32890: pohjoiseen Lapinjärven suuntaan vievä tie. Sitä- peusrajoitus, kauttakulkuliikenne muodostuu
32891: vastoin luovuttiin rakentamasta jo suunniteltua sekä ajankäytön että kansantalouden kannalta
32892: ja tärkeintä eli kaupungin ohitustietä, vaikka epäedulliseksi.
32893: Loviisan kaupunki ja Pernajan kunta jo olivat Tutkittaessa Loviisan kauttakulkuliikenteen
32894: kaataneet metsää tien rakentamistöiden helpot- vaikutuksia on yritetty selvittää Loviisaan tule-
32895: tamiseksi. Syyksi tähän ilmoitettiin, että tuleva vien teiden liikenteen määrä ja tällä tavoin
32896: Helsingin-Kotkan moottoritie tulisi toimimaan erottaa siitä Loviisaan jäävien ja edelleen mat-
32897: ohitus tienä. kaa jatkavien ajoneuvojen määrät toisistaan.
32898: Koska näitä tiesuunnitelmia nyttemmin on Tutkimuksissa on käytetty vuoden 1974 arvioi-
32899: huomattavasti muutettu ja niitä toteutetaan ta, insinööritoimisto Viatekin vuonna 1970 suo-
32900: noudattaen aivan toisia tiesuuntia, jotka eivät rittamaa tietutkimusta Uudenmaan tieverkon
32901: edes tule sivuamaan Loviisan kaupunkia, ei puitteissa ja Itä-Uudenmaan seutukaavaliiton
32902: Loviisan ohitustie luonnollisestikaan saa olla vuonna 1973 suorittamaa tietutkimusta. Tulok-
32903: riiopuvainen näin epävarmoista suuntavalin- set ilmenevät taulukosta.
32904: noista, eikä tätä tiesuunnitelmaa voida enää ly- Arvioitaessa kauttakulkuliikennettä on käy-
32905: kätä. Loviisan kautta tapahtuva liikenne kasvaa tetty Uudenmaan tieverkkotutkimusta, jonka
32906: suunnattomasti, kuten oheisista tiedoista käy mukaan liikenteestä itä-länsisuunnassa kulkee
32907: ilmi. Kantatie n:o 7 eli E 3 palvelee, kuten 74 % kaupungin läpi ja Lapinjärven suunnalta
32908: tunnettua, paitsi paikkakuntien välistä liiken- tulevasta 85 % jää kaupunkiin.
32909:
32910: Taulukko henkilöautoista ja niiden määrien kehityksestä:
32911: 1974 1975 1980 1985 1990 2000
32912: läntinen tuloväylä •••••• 0 0 ••••• 0 ••• 0 •••• 5 100 5 500 7 200 9 000 11 000 13 400
32913: itäinen tuloväylä ........................ 4 500 5 000 7 000 9 000 10 000 11500
32914: Lapinjärvi-Loviisa ...................... 1900 1 900 2 100 2 300 2 600 3 100
32915: kauttakulku: itä-länsisuunta ............. 3 600 3 900 5 300 6 700 7 800 9 200
32916: kauttakulku: Lapinjärven suunta • • • . • • • • 0. 300 300 300 300 400 500
32917: yhteensä ............................... 3 900 4 200 5 600 7 000 8 200 9 700
32918: Loviisaan jää:
32919: itä-länsisuunta •••••• 0 •• 0 0 ••••• 0 ••••••• 1 300 1400 1 800 2 300 2 700 3 500
32920: Lapinjärven suunta ••••••••••••• 0. 0 ••••• 0 1 600 1 600 1 800 2 000 2 300 2 600
32921: yhteensä ............................... 2 900 3 000 3 600 4 300 5 000 6 100
32922: 1716 Raha-asia-aloite n:o 1540
32923:
32924:
32925: Jos hankkeen toteuttamista edelleen lykä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
32926: tään, aiheutuu siitä Loviisan kokoiselle kau- taen,
32927: pungille huomattavien haittojen lisäksi myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32928: kohtuuttomia kustannuksia. Käytettävistä sel- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
32929: vityksistä käy myös ilmi, että projektin toteut- 31.24.77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
32930: taminen olisi hyvin perusteltavissa myös kan- Loviisan ohikulkutien töiden aloittamis-
32931: santaloudelliselta kannalta. ta varten.
32932: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
32933:
32934: Henrik Westerlund
32935: 1982 rd. 1717
32936:
32937: Filllansmotion nr 1541
32938:
32939:
32940:
32941:
32942: Westerlund: Om anvisande av anslag för Landsbrovägprojektet
32943: i Karis
32944:
32945:
32946:
32947: Till Riksdagen
32948:
32949: 1 Karis stads gatunät är Landsbrovägen Projektets totala kostnader har preliminärt
32950: klassad som huvudgata. Gatans bredd är 18 m, beräknats till 3,0 milj. mk. För projektets
32951: varav körbanans andel är 10 m. Landsbro- förverkligande är staden beroende av allt tänk-
32952: vägen förbinder Ekenäsvägen (stamväg nr 53) bart stöd från staten. Förutom Statsjärnvägar-
32953: med Karisvägen (landsvägen tili Pojo) . Vid nas bidrag och eventuella stöd enligt 136 a §
32954: Kanaltorget ansluts tili Landsbrovägen Karis byggnadsplagen önskar staden direkt statsstöd
32955: Östra infartsväg (landsväg) och dess fortsätt- med följande motivering:
32956: ning Bangatan (infarten tili centrum) samt - Landsbrovägen utgör en viktig led för
32957: Centralgatan, som är stadens längsta gata (2,8 genomfartstrafik.
32958: km). - Landsbrovägen utgör en synnerligen vik-
32959: Landsbrovägen är Karis viktigaste förbin- tig led för trafiken mellan stadens norra och
32960: delseled i syd-nordlig riktning. Järnvägsbrons södra delar.
32961: nuvarande skick och tillstånd tillåter dock inte - Av trafiksäkerhetsskäl bör nuvarande
32962: lastbilstrafik. Landsbrovägen korsar idag järn- plankorsning omedelbart elimineras. Tre järn-
32963: vägen i plan. Vid övergången finns två huvud- vägsspår, synnerligen svåra höjdförhållanden.
32964: spår och ett stickspår. Plankorsningen är för- Vid kustabanans uträtning byggs på statens
32965: sedd med varningsljus. Från Kanaltorget stiger försorg broar för vägar, vars trafik endast är
32966: Landsbrovägen brant mot plankorsningen. Av- en bråkdel av Landsbrovägens.
32967: ståndet från Bangatans mittlinje tili närmaste - Gatubyggnadsarrangemangen i anslutning
32968: järnvägsspår är ca 60 m och höjdskillnaden till "tunnelbygget" är mycket betungande för
32969: 4 m. Speciellt vintertid är vägtrafikens fram- staden. Under de senaste åren har i stadens
32970: komlighet svår. Detta har bl. a. föranlett in- bugdet för nya gator kunnat reserveras i me-
32971: förandet av förkörsrätt på Landsbrovägen, deltal 200 000 mark.
32972: trots att infartsvägen skulle ha naturlig för- - Statsjärnvägarna trycker på staden för
32973: körsrätt. Landsbrovägens plankorsning kan att få igång projektet och plankorsningen av-
32974: elimineras genom att dra gatan under järn- stängd.
32975: vägen. En sådan lösning har länge planerats, Med hänvisning till ovan stående och därmed
32976: men inte kunnat realiseras på grund av höga sammanhängande synpunkter föreslås vördsamt,
32977: kostnader. Till projektet hör, förutom "tun-
32978: neln" under järnvägen, en ombyggnad av att Riksdagen i statsförslaget för år
32979: Landsbrovägen på avsnittet Bangatan-Ekenäs- 1983 på moment 31.24.34 måtte uppta
32980: vägen, inld. anslutningen tili Ekenäsvägen. ett anslag om 500 000 mark så att åt-
32981: Flyttning av vatten- och avloppsledningar blir gärder för byggandet av Landsbroväg-
32982: även nödvändig. projektet i Karis kan inledas enligt
32983: föreliggande färdig plan.
32984: Helsingfors den 1 oktober 1982
32985:
32986: Henrik Westerlund
32987: 1718 1982 vp.
32988:
32989: Raha-asia-alOite n:o 1541 Suomennos
32990:
32991:
32992:
32993:
32994: Westerlund: Määrärahan osoittamisesta Maasillantie-hankkeen to-
32995: teuttamiseen Karjaalla kaavan mukaisesti
32996:
32997:
32998: Eduskunnalle
32999:
33000: Maasillantie on Karjaan kaupungin katuver- Suunnitelman toteuttamiseksi kaupunki on täy-
33001: kossa luokiteltu pääkaduksi. Kadun leveys on sin riippuvainen valtion täydestä tuesta. Val-
33002: 18 m, josta ajoradan osuus on 10 m. Maasillan- tionrautateiden tuen ja rakennuslain 136 a §:n
33003: tie yhdistää Tammisaarentien (kantatie n:o 53) nojalla mahdollisesti saatavan tuen lisäksi kau-
33004: Karjaan tiehen (Pohjaan vievä maantie). Kana- punki toivoo suoraa valtion tukea seuraavin
33005: vatorin kohdalla liittyy Karjaan itäinen tulo- perustein:
33006: väylä (maantie) Maasillantiehen ja sen jatkoon - Maasillantie on tärkeä liikenteen kautta-
33007: Ratakatuun (keskustan tuloväylä) sekä Kes- kulkureitti
33008: kuskatuun, joka on kaupungin pisin katu (2,8 - Maasillantie on varsin tärkeä kaupungin
33009: km). pohjoisen ja eteläisen osan välinen liikenne-
33010: Maasillantie on Karjaan tärkein pohjois- väylä
33011: eteläsuuntainen yhteysväylä. Rautatiesillan ny- - Liikenneturvallisuussyistä tulee nykyinen
33012: kykunto ja tila eivät kuitenkaan salli kuorma- tasoristeys poistaa. Kolme rautatieraidetta, var-
33013: autoliikennettä. Maasillantie ylittää tällä het- sin vaikeat korkeussuhteet. Rantaradan oikai-
33014: kellä rautatien tasoristeyksenä. Ylityskohdassa sun yhteydessä rakennetaan valtion toimesta
33015: on kaksi pääraidetta ja yksi pistoraide. Taso- tiesiltoja, joiden liikenne on vain murto-osa
33016: risteykessä on varoitusvalot. Maasillantie nou- Maasillantien liikenteestä
33017: see Kanaalitorilta jyrkästi tasoristeystä kohti. - Kadunrakennusjärjestelyt, jotka liittyvät
33018: Etäisyys Ratakadun keskiviivasta lähimpään "tunnelin" rakentamiseen, tulevat kaupungille
33019: rautatietaiteeseen on n. 60 m ja korkeusero hyvin kalliiksi. Viime vuosina on kaupungin
33020: 4 m. Erityisesti talvisaikaan tie on vaikeakul- budjettiin voitu varata uusia katuja varten kes-
33021: kuinen. Tästä on mm. ollut seurauksena etuajo- kimäärin 200 000 markkaa
33022: oikeuden antaminen Maasillantielle, vaikka si- - Valtionrautatiet painostaa kaupunkia,
33023: sääntuloväylällä olisi luonnollinen etuajo- jotta suunnitelmaa alettaisiin toteuttaa ja taso-
33024: oikeus. Maasillantien tasoristeys voidaan pois- risteys suljettaisiin.
33025: taa johtamalla katu rautatien ali. Tällaista rat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
33026: kaisua on jo kauan suunniteltu, mutta sitä ei nioittaen,
33027: ole korkeiden kustannusten takia voitu toteut-
33028: taa. Suunnitelmaan kuuluvat rautatien alaisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33029: "tunnelin" lisäksi Maasillankadun muutostyö 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
33030: Ratakadun-Tammisaarentien välillä sekä liit- 31.24.34 500 000 markan määrärahan
33031: tymä Tammisaarentiehen. Vesi- ja viemärijoh- Karjaan Maasillantie-hankkeen toteutta-
33032: tojen siirtäminen tulee myös olemaan välttämä- mista varten tarpeellisiin toimenpitei-
33033: töntä. siin valmiina olevan kaavan mukai-
33034: Suunnitelman kokonaiskustannukset on alus- sesti.
33035: tavasti arvioitu 3,0 miljoonaksi markaksi.
33036: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
33037:
33038: Henrik Westerlund
33039: 1982 rd. 1719
33040:
33041: Finansmotion nr 1542
33042:
33043:
33044:
33045:
33046: Westerlund: Om anvisande av anslag för uppmuddring av far-
33047: leden mellan Kroksnäs sund och Seitlaxfjärden
33048:
33049:
33050:
33051: Tili Riksdagen
33052:
33053: Ofta nog påtalas nödvändigheten av olikarta- fladan har ur en allt mera betydelsefull turist-
33054: de åtgärder i syfte att förbättra skärgårds- och synpunkt som i framtiden kommer att göra sig
33055: fiskarbefolkningens levnads- och trivselbetingel- gällande. Denna ca 3,5 km långa smala vat-
33056: ser. Kommunikationsledernas förbättrande är tenfarled är t.o.m. i våra förhållanden unik,
33057: väl i detta avseende en första rangens åtgärd ett pärlband i den nyländska bygden.
33058: för ett förverkligande av den ovan nämnda Under de senaste åren har uppmuddringen
33059: målsä ttningen. av farleden ifråga varit föremål för ett aktivt
33060: Den vattenled, den s.k. Fladan, som förbin- intresse såväl från statliga som kommunala
33061: der Kroksnäs sund och Scitlaxfjärden i Borgå myndigheters sida. Vid de diskussioner, som
33062: landskommun håller på grund av tidens in- fördes i samband med en platsgranskning på
33063: verkan på att fyllas igen, främst genom den ort och ställe för drygt två år sedan konsta-
33064: allt yvigare växtligheten som under årens för- terade även de sakkunniga från väg- och vat-
33065: lopp åstadkommit en allt större mängd av dy tenbyggnadsmyndigheternas sida att arbetets
33066: och förruttnad vass i vattenleden. Numera bör- förverkligande med hänseende tili bl.a. ovan
33067: jar denna inte oviktiga trafikled att bli allt anförda synpunkter bör anses som synnerligen
33068: mera omöjlig att passera t.o.m. för mindre brådskande.
33069: småbåtar s.s. motorbåtar och t.o.m. för rodd- Det egentliga projekteringsarbetet är redan
33070: båtar, då den egentliga farleden blivit allt sma- klart sedan 1978 och den volym ellet massa,
33071: lare och grundare. som skall upptagas, stiger tili drygt 30 000 m3
33072: Ifrågavarande flada är av stor betydelse inte och de totala kostnaderna torde för närvarande
33073: endast för Vessölandet utan också för en stor uppgå tili ca 700 000 mark.
33074: del av den övriga skärgårdsbefolkningen. Med hänvisning tili det ovan anförda före-
33075: Vid storm och svårare oväder är möjligheten slås vördsamt,
33076: att kunna färdas genom fladan ovärderlig. Vi-
33077: dare underlättas båtarnas färd mellan Borgå att Riksdagen i statsförslaget för år
33078: stad med bl.a. Kardrag och Pellinge, Fagerstad 1983 under moment 31.27.77, Vatten-
33079: och Vålax. Mindre båtar har vid blåst och vägsarbeten ( reservationsanslag), måtte
33080: sämre väder stora svårigheter att runda syd- uppta ett anslag på 200 000 mark för
33081: spetsen vid Vessölandets södra udde och före- påbörjandet av åtgärder för att farleden,
33082: drar då farleden genom fladan om den existe- den s.k. Fladan, som förbinder Kroks-
33083: rar. näs sund och Seitlaxfjärden skall bli
33084: Påpekas bör den inte oväsentliga betydelse uppmuddrad.
33085: Helsingfors den 29 september 1982
33086:
33087: Henrik Westerlund
33088: 1720 1982 vp.
33089:
33090: Raha>-asia~aloite n:o 1542 Suomennos
33091:
33092:
33093:
33094:
33095: Westerlund: Määrärahan osoittamisesta Kroksnäsin salmen ja
33096: Seitlahden selän yhdistävän ns. Fladan väylän ruoppaamiseen
33097:
33098:
33099: Eduskunnalle
33100:
33101: Usein otetaan puheeksi erilaisten toimenpi- Tämän lisäksi on syytä korostaa slta, et-
33102: teiden välttämättömyys saaristo- ja kalastaja- tei "Fladan" merkitys turistireittinä ole vähäi-
33103: väestön elinehtojen ja viihtyvyyden parantami- nen ja se tulee olemaan vastaisuudessa entistä
33104: seksi. Liikenneväylien parantaminen on kaiketi merkittävämpi. Tämä n. 3,5 km pitkä ja kapea
33105: tätä silmälläpitäen ensiarvoinen toimenpide vesireitti on meidän olosuhteissamme jopa ainut-
33106: edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. laatuinen, uusmaalaisen maiseman todellinen
33107: Vesireitti, ns. Flada, joka liittää Kroksnäsin helmi.
33108: salmen ja Porvoon maalaiskunnan Seitlahden Viime vuosien aikana kyseisen väylän ruop-
33109: selän toisiinsa, on ajan mittaan täyttymässä, paaminen on ollut sekä valtion että kun-
33110: ensi sijassa yhä rehevöityvän kasvillisuuden nallisten viranomaisten mielenkiinnon koh-
33111: vuoksi, joka vuosien mittaan on lisännyt vesi- teena. Paikalla suoritetun katselmuksen yh-
33112: reitteihin liejua ja mädännyttä kaislaa. Nykyi- teydessä runsaat kaksi vuotta sitten käy-
33113: sin tämän tärkeähkön liikenneväylän kautta dyissä keskusteluissa totesivat myös tie- ja ve-
33114: liikennöiminen alkaa olla lähes mahdotonta pie- sirakennusviranomaisia edustavat asiantuntijat,
33115: nillekin veneille, kuten moottoriveneille ja jopa että töiden toteuttamista mm. edellä maini-
33116: soutuveneillekin, varsinaisen väylän tultua yhä tuista syistä olisi pidettävä sangen kiireellisenä.
33117: kapeammaksi ja matalammaksi. Varsinainen hankkeen suunnittelutyö on ollut
33118: Edellä mainitulla matalalla vesireitillä on huo- valmiina jo vuodesta 1978 ja ruepattavan
33119: mattava merkitys ei ainoastaan Vessölandetille ainesmäärän tilavuus ja massa on n. 30 000 m3
33120: vaan myös suurelle osalle muuta saariston väes- ja kokonaiskustannukset noussevat tällä het-
33121: töä. kellä n. 700 000 markkaan.
33122: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
33123: Myrskyn ja rajuilman vallitessa on mahdolli-
33124: tavasti,
33125: suus kulkea "Fladan" kautta korvaamaton.
33126: Tämän lisäksi reitti helpottaa liikennettä Por- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33127: voon kaupungin ja mm. Kardragin ja Pellingin, 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
33128: Fagerstadin ja Voolahden välillä. Pienveneiden 31.2 7.77, Vesistötyöt (arviomääräraha),
33129: on tuulisen ja huonon sään vallitessa melkoisen 200 000 markkaa töiden aloittamiseksi,
33130: vaikeata kiertää Vessölandetin eteläkärki ja ne jotta väylä, ns. Flada, joka yhdistää
33131: pitäisivät tällöin parempana "Fladan" läpi kul- Kroksnäsin salmen ja Seitlahden selän,
33132: kevaa väylää, jos sellainen olisi olemassa. saataisiin ruopatuksi.
33133: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
33134:
33135: Henrik Westerlund
33136: 1982 vp. 1721
33137:
33138: Raha-asia-aloite n:o 1543
33139:
33140:
33141:
33142:
33143: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden pääkirjaston
33144: rakentamiseen Pattijoelle
33145:
33146:
33147: E d u .s kun n a He
33148:
33149: Pattijoen kunnan kirjasto on jo kauan toimi- Kunnalla on valmius uuden kirjaston rakenta-
33150: nut toimintaansa nähden aivan liian puutteel- miseen vuonna 1981.
33151: lisissa tiloissa. Kirjavarasto on Iainausten mää- Uuden kirjastorakennuksen kiireellisyyttä li-
33152: rään verrattuna ehdottomasti liian pieni. Kirjo- sää se, että nykyinen kirjastotila on tarkoitus
33153: jen määrää ei voida enää lisätä pelkästään jo muuttaa kirkonkylän koulun musiikin opetus-
33154: tilojen ahtauden vuoksi. Myös nykyaikaiseen tilaksi. Muutoksella on kiire siksi, että oppilas-
33155: kirjastoon kuuluvat lukusali ja musiikkikirjas- määrän nopeasti kasvaessa koululla on suuri
33156: to puuttuvat. Samoin puuttuvat kirjastonhoi- puute opetustiloista ja lisätilojen tarve kas·
33157: tajan työ- ja sosiaalitilat. Tilojen ahtaus on vaa entisestään tulevina vuosina.
33158: tehnyt mahdottomaksi kirjastotoiminnan kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunc
33159: tämisen. nioittaen,
33160: Lokakuussa 1976 vahvistetun huonetilaohjel-
33161: man mukaan uuden pääkirjaston pinta-ala olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33162: .350-450 neliömetriä (nykyisen pääkirjaston 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
33163: pinta-ala on 110 neliömetriä). Hankkeen kus- 29.56.31 1 500 000 markkaa Pattijoen
33164: tannusarvio vuonna 1979 oli 968 000 markkaa. kunnan uuden pääkirjaston rakentami-
33165: seen.
33166: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
33167:
33168: Juhani Vähäkangas Liisa Jaakonsaari
33169: Kalevi Mattila Helvi Hyrynkangas
33170:
33171:
33172:
33173:
33174: 216 088200412K
33175: 1722 1982 vp.
33176:
33177: Raha-asia-aloite n:o 1544
33178:
33179:
33180:
33181:
33182: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuuteen Ly-
33183: beckerin kotiteollisuuskoulun rakentamiseen Raahessa
33184:
33185:
33186: Eduskunnalle
33187:
33188: Raahen kaupungissa t01m1va Lybeckerin ko- markkaa. Rakentamispäätöksen tekemisen edel-
33189: titeollisuuskoulu, joka on tänä vuonna siirty- lytyksenä on kuitenkin rahoituksen saaminen
33190: nyt kaupungin omistukseen, omaa jo yli 100- ja erityisesti valtionosuuden saaminen am-
33191: vuotisen perinteen nuorten naisten käsityö- matillisten koulujen rakentamismäärärahoista.
33192: taidon kouluttajana. Koulu toimii erittäin puut- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33193: teellisissa, osittain viime vuosisadalla raken-
33194: netuissa ja nykyaikaiseen koulutukseen soveltu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33195: mattomissa pääosiltaan vuokratiloissa. 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
33196: Uutta koulurakennusta varten on kaupunki 29.82.33 lisäyksenä 4 500 000 mark-
33197: varannut tontin ja varautunut koulun raken- kaa Raahen kaupungissa toimivan Ly-
33198: nustyön aloittamiseen vuonna 1983. Koulun beckerin kotiteollisuuskoulun rakenta-
33199: rakentaminen kalustoineen maksaa noin 9 milj. misen valtionosuuteen.
33200: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
33201:
33202: Juhani Vähäkangas Liisa J aakonsaaci
33203: Kalevi Mattila Helvi Hyrynkangas
33204: 1982 vp. 1723
33205:
33206: Raha-asia-aloite n:o 1545
33207:
33208:
33209:
33210:
33211: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
33212: koeaseman navetan rakentamiseen
33213:
33214:
33215: Eduskunnalle
33216:
33217: Oulun läänissä Ruukin kunnassa sijaitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33218: Pohjois-Pohjanmaan koeasema, jossa olisi kii- nioittaen,
33219: reellisesti toteutettava navetan peruskorjaus,
33220: laajennus ja kalustovajan rakentaminen. Hank- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
33221: keelle on olemassa valmis perustamis- ja esi- den 1983 tulo- ia menoarvioon momen~
33222: suunnitelma. Hankkeen kokonaiskustannusar- tille 30.70.74 lisäyksenä 2 800 000
33223: vio on n. 2,5 miljoonaa markkaa. Saneeraus markkaa Pohiois-Pohianmaan koease-
33224: on tullut ajankohtaiseksi, koska entinen na- man navetan suunnitteluun ia rakenta-
33225: vettarakennus on vanha ja huonokuntoinen. miseen Ruukin kunnassa.
33226: Tiloissa harjoitetaan mm. lihakarjan kasva-
33227: tustutkimuksia.
33228: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
33229:
33230: Juhani Vähäkangas LiJisa Jaakonsaari HeM Hyrynkangas
33231: 1724 1982 vp.
33232:
33233: Raha-asia•aloite n:o 1546
33234:
33235:
33236:
33237:
33238: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelänkylän paikal-
33239: listien kunnostamiseen Pyhäjoella
33240:
33241:
33242: Eduskunnalle
33243:
33244: Pyhäjoen kunnan Etelänkylän alueella on Paikallisella tiepiirillä on valmius hoitaa asia
33245: vuosia ollut vireillä pienehkö paikallistietä n:o kuntoon mikäli sen käyttöön osoitetaan mää-
33246: 18137 koskeva korjaushanke. Tie- ja vesiraken- rärahat.
33247: nushallituksen Keski-Pohjanmaan piiri toteut- Pyhäjoen kunnan alueelle ei ole osoitettu
33248: taa vuoden 1982 syksyn ja vuoden 1983 tal- työkohteita valtion vuoden 1983 tulo- ja meno-
33249: ven aikana samalla tieosalla noin 0,3 kilomet- arvioesityksessä, vaikka työllisyystilanne on
33250: rin matkalla oikaisu- ja kunnostustoimia. merkittävästi vaikeutumassa.
33251: Kyseessä olevan oikaisukohteen ja valtatien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33252: n:o 8 väliin jää kunnostamatta määrärahojen
33253: puuttumisen tähden noin 1,1 kilometrin mittai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33254: nen tieosuus. Tämän tieosan varrella sijaitsee 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
33255: runsaasti uutta asutusta ja viljelyksiä. Tie toi- 31.24.77 lisäyksenä 300 000 markan
33256: mii myös muun Wkenteen, mm. useitten päi- määrärahan Pyhäjoen kunnan Etelänky-
33257: vittäisten linja-autovuotojen syöttöyhteytenä län paikallistien n:o 18137 noin 1,1
33258: kyseiseltä kylältä valtatielle n:o 8. kilometrin mittaisen tieosuuden kun-
33259: Hankkeen kustannusarvio on 300 000 mark- nostamiseen.
33260: kaa.
33261: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
33262:
33263: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Helv~ Hyrynkangas
33264: 1982 vp. 1725
33265:
33266: Rah~ia-adoite n:o 1547
33267:
33268:
33269:
33270:
33271: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtopään-Turulan
33272: paikallistien parantamiseksi
33273:
33274:
33275: Eduskunnalle
33276:
33277: Oulaisten kaupungissa Piipsjärven veslttaml- kaasti lisääntynyt, eikä tien kunto nykyisellään
33278: sen - työ tehtiin vesihallituksen toimesta - vastaa sille asetettavia vaatimuksia.
33279: jälkeen on omakotiasutus entistä enemmän laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33280: jentunut Piipsjärven kylälle, jonne kaupunki nioittaen,
33281: on laatinut myös osayleiskaavan. Kaupunki on
33282: rakentanut järven rannalle mm. yleisen uima- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33283: rannan ja venelaiturin. Tämän lisäksi kylässä 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
33284: sijaitsee kaupungin hiihtomaja. Näiden asu- 31.24.77 800 000 markan määrärahan
33285: tuksen laajenemiseen ja virkistyskäyttöön liit- Lehtopään-Turulan paikallistien n:o
33286: tyvien syiden vuoksi on tien käyttö voimak- 18313 parantamiseksi.
33287: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
33288:
33289: Juhani Vähäkangas Lii,sa Jaakonsaari
33290: Kalevi Mattila Helvi Hyrynkangas
33291: 1726 1982 vp.
33292:
33293: Raha-asia-aloite n:o 1548
33294:
33295:
33296:
33297:
33298: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sinibarettiliiton
33299: toiminnan tukemiseen
33300:
33301:
33302: Eduskunnalle
33303:
33304: Suomen Sinibarettiliitto ry. on suomalaisten jien keskuudessa tapahtuvaa tyotaan liitto an-
33305: YK:n rauhanturvaamistehtävissä palvelleiden saitsisi allekirjoittaneiden mielestä valtiolta ra-
33306: ja palvelevien henkilöiden järjestö. Liitossa on hallista tukea, joka vuonna 1983 käytettäisiin
33307: 20 jäsenjärjestöä eri puolilla maata ja niissä siten, että osalla avustuksesta kustannettaisiin
33308: yhteensä noin 2 000 henkilöjäsentä. Sääntö- järjestökoulutusta ja osalla YK:n rauhantur-
33309: jensä 2 §:n 4 kohdan mukaisten oikeudellisten, vaamistoimintaa, tiedottamista ja tunnetuksi te-
33310: sosiaalisten ja palkkauksellisten etujen paran- kemistä.
33311: tamiseksi liitto on aloitteiden tekijänä ja lau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33312: suntojen antajana valtion viranomaisille. Liitto nioittaen,
33313: on saavuttanut etujärjestöaseman YK:n pal-
33314: veluksessa olevien asioiden ajajana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33315: Liitto on Pohjoismaisen Sinibarettikomitean 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
33316: (The Committee of the Nordic Blue Berets) 29.99.50 10 000 markan määrärahan
33317: jäsen. Suomen Sinibarettiliitto ry:n toiminnan
33318: Toteuttaakseen suomalaisten rauhanturvaa- tukemiseen.
33319: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
33320:
33321: Mauri Vänskä Helena Pesola Mauri Miettinen
33322: Lauri Impiö Urho Pohto Markku Kauppinen
33323: Eero Lattula AiJ.a Jokinen Lea Sutinen
33324: Erklci Pystynen Ritva Laurila Anss:i Joutsenlahti'
33325: Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi Jouko Tuovinen
33326: 1982 vp. 1727
33327:
33328: Raha-asia-al~te n:o 1549
33329:
33330:
33331:
33332:
33333: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan kehlttäm~spro
33334: jekteihin
33335:
33336:
33337: Eduskunnalle
33338:
33339: Lieksan kaupunki kamppailee ennätysmäisen ja metsätalouden olemassa olevien työpaikkojen
33340: suurten, elinkeinorakenteen muutoksesta ja turvaaminen sekä näiden lajikkeiden tuotan-
33341: teollisuuden lamasta aiheutuvien työttömyys- toon perustuvan teollisen jalostustoiminnan
33342: ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka vuonna aikaansaaminen Lieksassa.
33343: 1973 perustettu Lieksan Teollisuuskylä Oy on- 2. Lieksan kaupungin matkailumahdolli-
33344: nistui 1970-luvulla luomaan ilahduttavan run- suuksien selvittämisprojekti sekä selvityksen
33345: saasti teollisia työpaikkoja, ei tämäkään ole perustalta kohdekohtaisten konkreettisten kehit-
33346: pystynyt viime aikoina tarjoamaan riittävästi tämissuunnitelmien laadinta yhteistyössä Mat-
33347: työtä edelleen maataloudesta vapautuvalle kailun edistämiskeskuksen kanssa. Tavoitteena
33348: väestölle. on erityisesti Ruunaankoskien ja Jongunjoen
33349: Viime aikoina ovat tilannetta Lieksassa pa- matkailullisen hyödyntämisen tehokas käynnis-
33350: hentaneet suurten teollisuusyksiköiden vaikeu- täminen ja kaupungin kipeästi tarvitsemien
33351: det. Veitsiluoto Osakeyhtiön Kevätniemen Sa- lisätyöpaikkojen aikaansaaminen.
33352: ha on käynnissä vain 4 päivää viikossa ja sa- 3. Lieksan kaupungin turvevarojen inven-
33353: maa tahtia jouduttaneen pitämään koko ensi tointiin ja niiden hyödyntämismahdollisuuksien
33354: vuosi. Lomautuksia on ollut ja on edelleen selvittämiseen tavoitteena turveperusteisen ke-
33355: odotettavissa mm. Enso-Gutzeitin ja Nokia mian teollisuuden aikaansaaminen Lieksaan.
33356: Oy:n tehtailla. Lomautukset mukaan lukien on Edellä mainittuihin projekteihin esitettävien
33357: työttömien määrä yltänyt jo 18 prosenttiin ja määrärahojen turvin kyettäisiin käynnistämään
33358: uhkaa edelleen .pahe ta. maa- ja metsätalouden, matkailun ja teollisuu-
33359: Omalla tavallaan Lieksan kehittämisnäky- den puolella toiminta, jonka turvin kyettäisiin
33360: miin vaikuttavat alueella sijaitsevat luonnonsuo- luomaan korvaavat työpaikat ja jatkossa kor-
33361: jeluhankkeet kuten Patvinsuon kansallispuisto vaamaan kaupungille verotulojen menetys, jon-
33362: ja Ruunaan koskialue. ka Pudaskosken ja Ruunaankoskien luonnonti-
33363: Lieksassa on kaupungin kehittämiseksi pa- laan jättäminen tulee aiheuttamaan.
33364: neuduttu vakavasti erillisiin kehittämisprojek- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
33365: teihin, joihin odotetaan myös valtiovallan ta- nioittaen,
33366: loudellista tukea.
33367: Tällaisia projekteja ovat seuraavat: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33368: 1. Lieksan kaupungin maa- ja metsätalouden 1983 tulo- ja menoarvioon yhteensä
33369: kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on ei- 1 000 000 markan määrärahan Lieksan
33370: ylituotantolajikkeisiin perustuvan maatalous- kaupungin kehittämisprojekteihin.
33371: tuotannon aikaansaaminen ja sitä kautta maa-
33372: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
33373:
33374: Mauri Vänskä Markku Kauppinen Pauli Puhakka
33375: Erkki Korhonen Lea Sutinen Jouko Tuovinen
33376: 1728 1982 vp.
33377:
33378: Raha-asia-aloite n:o 1550
33379:
33380:
33381:
33382:
33383: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysyhtiön perusta-
33384: mrseksi Pohjois-Karjalaan
33385:
33386:
33387: Eduskunnalle
33388:
33389: Tarvetta elinkeinoelämän piristämiseen Poh- ideoita myös selvittämään markkinoinnin mu-
33390: jois-Karjalan läänissä on jo pelkästään heikon kanaan tuomia ongelmia. Kehitysyhtiö turvaisi
33391: työllisyystilanteen korjaamiseksi. Kehitysyhtiön samalla yritysten uusperustannan sekä jo ole-
33392: avulla pohjoiskarjalaisiin yrityksiin saataisiin massa olevien yritysten toiminnan jatkumisen
33393: uutta henkistä pääomaa, jonka saaminen lää- ja kehittymisen Pohjois-Karjalassa.
33394: niin on tähän saakka ollut vaikeaa. Kehitysyhtiön avulla kyettäisiin myös hyö-
33395: Käsittääksemme tuotekehittely ja uusien dyntämään jo nyt Pohjois-Karjalassa olevia tut-
33396: tuotteiden ideointi tuotantoasteelle ei ole ke- kimusvoimavaroja yhteistyössä paikallisen kor-
33397: hitysalueella edennyt samalla nopeudella kuin keakoulun kanssa.
33398: muualla teollistuneessa Suomessa. Useimmat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33399: hyvät ja käyttökelpoiset tuotantoideat ovat to-
33400: teuttajien puutteessa valuneet muualle Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33401: meen ja jopa ulkomaille saakka tai jääneet ko- 1983 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
33402: konaan toteuttamatta. Kehitysyhtiön avulla markkaa kehitysyhtiön perustamiseksi
33403: pystyttäisiin paitsi kehittämään hyviä tuote- Pohjois-Karjalaan.
33404: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
33405:
33406: Mauri Vänskä Lea Sutinen Pauli Puhakka
33407: Markku Kauppilllen Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
33408: 1982 vp. 1729
33409:
33410: Raha-asia-aloite n:o 1.5.51
33411:
33412:
33413:
33414:
33415: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun kaivosmu-
33416: seon kehittämiseen
33417:
33418:
33419: Eduskunnalle
33420:
33421: Outokumpuun perustettiin tänä vuonna kai- ihmisen asumisesta ja elämisestä ja elintason
33422: vosmuseo. Sitä ylläpitää kaivosmuseon säätiö, muuttumisesta karussa kaivosympäristössä.
33423: perustajajäseninä Outokummun kaupunki ja Toisaalta se ainutlaatuisuutensa avulla luo
33424: Outokumpu Oy. Säätiöön kuuluu lisäksi Suo- Outokummulle mahdollisuuden kehittyä mat-
33425: men Geologiliitto ry, Geologinen tutkimus- kailupaikkakuntana ja saada kipeästi tarvitta·
33426: laitos, Vuorimiesyhdistys ry, Vuoriteknikot ry, via työpaikkoja vähenevien kaivostyöpaikkojen
33427: Suomen Tekniikan Museo, Joensuun korkea- tilalle.
33428: koulu ja paikalliset ammattiosastot. Säätiön Kaivosmiljöön säilyminen tutuilla paikoilla
33429: hallintopohjan laajuus osoittaa, miten tärkeänä edellyttää mittavia rakennusteknillisiä korjaus-
33430: on pidetty kaivostoiminnan tekniikan historian töitä. Rakennusten kattojen, seinien ja ikku·
33431: tallentamista ja kaivostoiminnan yhteiskunnal- noiden kunnostamiseksi korjauskustannukset
33432: listen vaikutusten historian tutkimista ja tutki- on arvioitu noin 1,5 miljoonaksi markaksi,
33433: misen tukemista. josta vajaa puoli miljoonaa markkaa on jo
33434: Kaivosmuseo muodostuu vanhan kummun käytetty peruskorjaukseen vuonna 1982.
33435: eli Outokummun laella ja rinteillä sijaitsevista Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
33436: teollisuusrakennuksista, jotka ovat iältään lä- nioittaen,
33437: hes 60 vuotta vanhoja. Pääosa museon kokoel-
33438: mista on viime kesänä museotiloiksi kunnoste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33439: tun kaivostuvan "yläkerrassa". Ainutlaatuinen 1983 tulo- ;a menoarvioon 250 000
33440: kaivosmiljöö Outokummun kaupungin sydä- markkaa Outokummun kaivosmuseon
33441: messä on jo sinänsä vaalimisen arvoinen, ker- vanhan kummun teollisuusrakennusten
33442: toohan se pääosan maamme vuoriteollisuuden ulkopuolisiin korjaustöihin.
33443: kehityksestä tällä vuosisadalla. Se kertoo myös
33444: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
33445:
33446: Mauri Vänskä Markku Kauppinen Pauli' Puhakka
33447: Pertti Salolainen Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
33448: Lea Sutinen
33449:
33450:
33451:
33452:
33453: 217 088200412](
33454: 1730 1982 vp.
33455:
33456: Raha-asia-aloite n:o 1.5.52
33457:
33458:
33459:
33460:
33461: Yläjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukiveden-Hsveden
33462: kanavahankkeen yleissuunnittelun ja tarvittavien tutkimus-
33463: töiden loppuunsaattamiseksi
33464:
33465:
33466: Eduskunnalle
33467:
33468: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesi- mällä pitäen ja ympäristönsuojelullisten seik-
33469: tyksessä momentille 31.27.77 (Vesitietyöt, siir- kojen sekä suunnitellun kanava-alueen asukkai-
33470: tomääräraha) ehdotetaan 34,5 miljoonaa mark- den oikeudellisten kysymysten selvittämiseksi.
33471: kaa käytettäväksi vesiteiden rakentamiseen ja Mielestämme myös momentille 34.50.77 esi-
33472: parantamiseen sekä tutkimus- ja suunnittelu- tettyjä työllisyysmäärärahoja tulisi käyttää tä-
33473: töihin. hän tarkoitukseen.
33474: Tie- ja vesirakennushallituksen asettama Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33475: Haukiveden-Hsveden kanavointihankkeen
33476: vaikutusselvitysten neuvottelukunta luovutti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33477: laatimansa hankkeen alueellisia ja valtakunnal- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
33478: lisia vaikutuksia koskevan selvityksen 31.27.77 lisäyksenä 400 000 markkaa
33479: TVH:lle 22. 1. 1982. Selvityksen pohjalta käytettäväksi Haukiveden-Iisvede11 ka-
33480: Kuopion tie- ja vesirakennuspiiri on laatinut navahankkeen yleissuunnitteluun ja tar-
33481: pääpiirteisen yleissuunnitelman kustannusar- vittavien tutkimustöiden loppuunsaat-
33482: vioineen. Laadittua yleissuunnitelmaa tulisi tamiseksi.
33483: täydentää kuntien maankäytön suunnittelua sil-
33484: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
33485:
33486: Toivo Yläjärvi Juhani Laitinen Katri-Helena Eskelinen
33487: Lasse Lehtinen Lauha Männistö Petter Savola
33488: Juuso Häikiö Olavi Martikainen V. J. Rytkönen
33489: Jorma Rantala
33490: 1982 rd. 1731
33491:
33492: Filnaosmotion nr 1553
33493:
33494:
33495:
33496:
33497: Zilliacus: Om anvisande av höjt anslag för utvecklingssamarbetet
33498:
33499:
33500: Tili Riksdagen
33501: '
33502: Finlands biståndspolitik har utvecklats i en Beräknandet av BNP för det kommande året
33503: positiv anda under de senaste åren. Den ökade är alltid förenat med vissa svårigheter. Man
33504: medborgaropinionen och aktiviteterna tili för- borde ej heller stirra sig blind på procentsat-
33505: mån för ett utökat bistånd tili utvecklingslän- ser, men icke desto mindre ger en jämförelse
33506: derna skall ha ett erkännande i detta sam- med de övriga nordiska länderna vid handeln
33507: manhang. att Finlands biståndsanslag fortfarande är
33508: Under ekonomiskt kärvare tider finns alltid ganska lågt. Vi måste vara heredda att kon-
33509: risken att man prioriterar åtgärder som enbart kret verka för de principer beträffande Tredje
33510: gagnar landets ekonomi och inte tar i hetrak- världen, som vi förfäktar i olika internationella
33511: tande ekonomin ur ett större perspektiv. Det sammanhang. Sålunda vore det också av
33512: vore synnerligen beklagligt om så skedde i största vikt att en förhöjning av anslaget för
33513: Finland och detta fick en återverkan på ut- utvecklingssamarbete verkligen skulle ha en
33514: vecklingsbiståndet. reell och noterbar verkan.
33515: Det av FN rekommenderade utvecklings- Med beaktande av ovan stående föreslår un-
33516: biståndet om minst 0,7% av BNP borde upp- dertecknad,
33517: nås så fort som möjligt. Utrikesministeriets
33518: målsättning är att man år 1988 skall ha upp- att Riksdagen i statsförslaget för år
33519: nått detta. Strategin bygger på en jämn till- 1983 måtte uppta ett anslag om
33520: växt av biståndet och skulle i år förutsätta 1 000 000 000 mark för utvecklings-
33521: att minst 0,38 % av BNP används tili utveck- samarbetet.
33522: lingssamarbete.
33523: Helsingfors den 28 september 1982
33524:
33525: Jutta Zilliacus
33526: 1732 1982 vp.
33527:
33528: Ra.Ju..as»-aloite n:o 15.5.3 Suomennos
33529:
33530:
33531:
33532:
33533: Zilliacus: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysyhteistyö-
33534: hön
33535:
33536:
33537: Eduskunnalle
33538:
33539: Suomen kehitysapupolitiikka on viime vuo- BKT:n arviointi tuleviksi vuosiksi on aina
33540: sina kehittynyt myönteisessä hengessä. Kansa- vaikeata. Myöskään ei tulisi tuijottaa sokeasti
33541: laisten vahvistunut mielipide, joka tarkoittaa prosenttilukuihin, mutta siitä huolimatta ver-
33542: aktiivisia toimia avustuksen lisäämiseksi kehi- tailu muiden pohjoismaiden kanssa osoittaa,
33543: tysmaille, saakoon tässä yhteydessä täyden tun- että Suomen avustusmääräraha on vielä melko
33544: nustuksen. alhainen. Meidän täytyy olla valmiit konkreet-
33545: Taloudellisesti niukkoina aikoina on aina ole- tiseen toimintaan niiden kolmatta maailmaa
33546: massa vaara, että etusijalle asetetaan vain oman koskevien periaatteiden mukaisesti, joiden puo-
33547: maan taloutta edistävät toimenpiteet eikä oteta lesta taistelemme eri kansainvälisissä yhteyk-
33548: huomioon taloutta sen laajassa mielessä. Olisi sissä. Näin ollen olisi mitä tärkeintä, että ke-
33549: erittäin valitettavaa, jos Suomessa tapahtuisi hitysyhteistyön määrärahan korottamisella to-
33550: näin ja jos tämä heijastuisi kehitysapuumme. della olisi reaalinen ja tuntuva vaikutus.
33551: YK:n suosittelema kehitysapu, joka on 0,7 o/o Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
33552: BKT:sta, tulisi saavuttaa niin pian kuin mah- tavasti,
33553: dollista. Ulkoministeriön tavoitteena on tämän
33554: saavuttaminen vuonna 1988. Strategia perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
33555: tuu avun tasaiseen nousuun ja edellyttäisi tänä den 1983 tulo- ;a menoarvioon
33556: vuonna, että vähintään 0,38 o/o BKT:sta käyte- 1 000 000 000 markan määrärahan ke·
33557: tään kehitysyhteistyöhön. hitysyhteistyöhön.
33558: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
33559:
33560: Jutta Zilliacus
33561: 1982 rd. 1733
33562:
33563: Filnansmotion nr 15.54
33564:
33565:
33566:
33567:
33568: Zilliacus: Om anvisande av anslag för en höjning av unga bo-
33569: stadssparares sparpremie
33570:
33571:
33572: Tili Riksdagen
33573:
33574: Bostadsutgifterna har under de senaste åren rande och för att underlätta det, vore det skäl
33575: blivit alltmer betungare för unga familjer. för staten att höja sin premieandel med 1 %.
33576: Detta beror ju främst på att priset på ägobo- Kostnaderna för detta beräknas uppgå tili 3
33577: städer stigit så markant. Ungdomar som måste miljoner mark, utgående från uppskattningen i
33578: ty sig tili att spara för en s.k. hårdvalutabostad, propositionen angående statsförslaget, att
33579: är tvungna att följa mycket tunga sparplaner. 10 000 unga torde komma i åtnjutande av rän·
33580: Därför är systemet med sparpremier för unga testödet och därmed premien. Den maximala
33581: bostadssparare under 35 år en mycket väl· sparsumman per person är 30 000 mk.
33582: kommen sporre. Med hänvisning tili det ovan anförda före-
33583: Också sedan sparpremiema infördes har slår undertecknad vördsamt,
33584: kostnadsstegringen för bostäder varit nästan Ia-
33585: vinartad. Efter ett par års bostadssparande att Riksåagen i statsförslaget för 4t
33586: märker man kanske att man är lika fjärran 1983 under moment 28.05.)3 måtte
33587: från sitt sparmäl som man var när man bör- uppta ett anslag om 3 000 000 mark
33588: jllde. Frestelsen att helt ge upp är också stor. /ör att möiliggöra en enprocents hö;.
33589: I dag står staten för en sparpremie om 1,75 ning av statens sparpremie tili unga bo-
33590: % tnedan hankeroa erlägger "extra" 1,25 %, stadssparare enligt lagen om bostads·
33591: sl att den totala räntan år 7,25 %. För att sparpremier (862/80).
33592: ytterligare inspirera ungdomar tili bostadsspa-
33593: Helsingfors den 28 september 1982
33594:
33595: Jutta Zilliacus
33596:
33597:
33598:
33599:
33600: 218 088200412](
33601: 1734 1982 vp.
33602:
33603: Raha-asia-aloite n:o 1554 Suomennos
33604:
33605:
33606:
33607:
33608: Zilliacusi Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi lisäksi asunto-
33609: säästöpalkkioon sen prosenttimäärän korottamiseksi
33610:
33611:
33612: Eduskunnalle
33613:
33614: Asumiskustanimkset ovat viime vuosina ra- naiskorko on 7,25 %. Jotta nuorisoa entistä
33615: sittaneet yhä enemmän nuoria perheitä. Tämä enemmän innostettaisiin asuntosäästämiseen ja
33616: johtuu ensi sijassa siitä, että omistusasuntojen jotta sitä helpotettaisiin, olisi valtion syytä ko-
33617: hinnat ovat huomattavasti nousseet. Niiden rottaa omaa palkkio-osuuttaan 1 %:lla. Tästä
33618: nuorten, joiden täytyy turvautua ns. kovan aiheutuvat kulut arvioidaan 3 miljoonaksi mar-
33619: rahan asunnon hankkimista varten tarvittavaaii kaksi, jos lähdetään valtion tulo- ja menoarvi~
33620: 'säästämiseen, on pakko mukautua varsin ras" esityksestä, jonka mukaan 10 000 nuorta tulisi
33621: kaisiin säästämisohjelmiin. Tästä syystä on sääs- osalliseksi korkotuesta ja siten myös palkkios~
33622: töpalkkiojärjestelmä nuorille alle 35-vuotiaille ta. Säästämisen enimmäismäärä henkeä kohd
33623: asunnonsäästäjille erittäin tervetullut. on 30 000 markkaa.
33624: Myös säästöpalkkioiden käyttöön ottamisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit~
33625: jälkeen on asuntojen kustannusten nousu ollut tavasti,
33626: lumivyöryn kaltaista. Parin vuoden asuntosääs-
33627: tämisen jälkeen ehkä huomataan, että ollaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33628: yhtä kaukana säästötavoitteesta kuin säästämi- 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
33629: seen ryhdyttäessä. Kiusaus luopua kokonaan 28.05.53 lisäyksenä 3 000 000 markkaa,
33630: yrittämästä on myös suuri. jotta asuntosäästö palkkiolain (862 / 80)
33631: Tällä hetkellä valtio vastaa 1,75 %:n sääs- mukaista valtion säästöpalkkiota nuori/..
33632: töpalkkiosta samalla kun pankit myöntävät "yli- le asutttosäästä;ille voitaisiin korottaa
33633: määräisen" 1,25 % :n koron niin, että koko- yhdellii prosentilla.
33634: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
33635:
33636: Jutta Zilliacus
33637: 1982 rd. 1735
33638:
33639: Fina.nsmotion nr 1555
33640:
33641:
33642:
33643:
33644: Zilliacus: Om anvisande av anslag för produktion av svensk-
33645: språkigt materia! om fredsfostran
33646:
33647:
33648:
33649: Till Riksdagen
33650:
33651: Sedan 1960-talet har man strävat tili att in- På finlandssvenskt håll råder det emellertid
33652: tegrera internationell fostran och fredsfostran i stor brist på i klassrummen användbart mate-
33653: undervisningen i de finländska skolorna. ria!. Spel- och diskussionsmaterial finns i aii-
33654: UNESCOs rekommendation för internationell mänhet endast på finska eller är utländska,
33655: förståelse och fred från 1974 har bidragit till varvid de inte till aiia delar är tillämpbara i
33656: att förstärka denna strävan. Ä ven i skollagen våra skolor.
33657: som är under behandling i riksdagen upptas För att avvärja denna brist och bidra tili
33658: bland målsättningarna för grundskolan att produktioneo av för finländska skolförhållan-
33659: fostra eleveroa i internationell förståelse och den användbart materia! om fredsfostran, före-
33660: fred. slår undertecknad,
33661: Skolstyrelsen i Finland har för att stöda den-
33662: na målsättning utarbetat Iärarhandledningsdup- att Riksdagen i statsförslaget för
33663: likat, skrivit rekommendationer och gett ut år 1983 på moment 29.41.23 måtte
33664: materia! om t. ex. fostran för nedrustning. Där- uppta ett anslag om 30 000 mark som
33665: till har UNESCO-kommitten i Finland utgivit stöd för produktion av svenskt material
33666: lärarhandboken Yhteinen maailma 1978 och om fredsfostran för grundskolans hög-
33667: vid Tammerfors Freds- och konfliktforsknings- stadium, samt att dessa medel skall
33668: institut har en handbok för nedrustning utar- disponeras av Felix I versens fond för
33669: betats. fredsfostran, fredsforskning och freds-
33670: verksamhet.
33671: Helsingfors den 28 september 1982
33672:
33673: Jutta Zilliacus
33674: 1736 1982 vp.
33675:
33676: Raha-asia-aloite n:o 1.55.5 Suomennos
33677:
33678:
33679:
33680:
33681: Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen rauhankasva-
33682: tusmateriaalin tuottamiseen peruskoulun yläastetta varten
33683:
33684:
33685: Eduskunnalle
33686:
33687: Aina 1960-luvulta lähtien on kansainvälinen Suomenruotsalaisella taholla vallitsee kuiten-
33688: kasvatus ja rauhankasvatus pyritty liittämään kin kova puute luokkahuoneissa käytettävästä
33689: suomalaisissa kouluissa tapahtuvaan opetukseen. materiaalista. Yleensä on ainoastaan suomenkie-
33690: UNESCO:n kansainvälisen ymmärtämyksen ja listä tai ulkomaista peli- ja keskustelumateriaa-
33691: rauhan suositus vuodelta 1974 on myötävai- lia, jota sellaisenaan ei kaikilta osin voida
33692: kuttanut tämän pyrkimyksen voimistamiseen. soveltaa kouluihimme.
33693: Myös eduskunnassa käsiteltävänä olevaan kou- Tämän puutteen poistamiseksi ja suomalai-
33694: lulakiin otetaan muiden peruskoulun tavoittei- siin kouluolosuhteisiin käyttökelpoisen rauhan-
33695: den ohella myös oppilaiden kansainvälisen ym- kasvatusta koskevan materiaalin tuottamiseksi
33696: märtämyksen ja rauhan kasvatus. ehdotan kunnioittavasti,
33697: Suomen kouluhallitus on tämän tavoitteen
33698: toteuttamiseksi laatinut opettajien ohjausmo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33699: nisteen, kirjoittanut suosituksia ja julkaissut 1983 tulo- ja menoarvioon momentille
33700: esim. kasvatusta ja aseistariisumista koskevaa 29.41.23 30 000 markan määrärahan
33701: materiaalia. Tämän lisäksi on Suomen ruotsinkielisen rauhankasvatusta koske-
33702: UNESCO-komitea julkaissut opettajien käsikir- van materiaalin tuottamisen tukemiseksi
33703: jan Yhteinen maailma 1978 ja Tampereella peruskoulun yläastetta varten sekä että
33704: sijaitseva Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos näitä varoja saisi käyttää Felix I verse-
33705: on laatinut aseistariisuntaa koskevan käsikir- nin rauhankasvatuksen, rauhantutkimuk-
33706: jan. sen ;a rauhantoiminnan säätiö.
33707: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
33708:
33709: Jutta Zilliacus
33710: 1982 rd. 1737
33711:
33712: F.inMwootlon m 1556
33713:
33714:
33715:
33716:
33717: Zilliacus: Om anvisande av anslag för föreningen Brages ur-
33718: klippsverksatnhet
33719:
33720:
33721: Tili Riksdagen
33722:
33723: Föreningen Brages urklippsverk samlar syste- den breda allmänheten den senaste tiden fått
33724: matiskt alster som publicerats i finlandssven- upp ögonen för Brages urklippsverk.
33725: ska tidningar. Man kan med fog anse att före- Verksamheten finansieras med understöd av
33726: ningens urklippsverksamhet som inleddes år mer eller mindre tillfällig art. Ekonomin är en
33727: 1910 är unik i Norden. Urklippen systemati- källa tili ständigt bekymmer för urklippsver-
33728: seras i tre avdelningar: en biografisk, en topo- ket. ökade kostnader kommer i fortsättning-
33729: grafisk och en allmän. ningen att ytterligare anstränga ekonomin.
33730: Urklippsverket har de senaste åren kunnat Med hänvisning tili ovan stående föreslår
33731: uppvisa en glädjande ökning i besöksfrekven- undertecknad vördsamt,
33732: sen. Senaste år besöktes arkivet av över 1 000
33733: personer. Främst är det forskare, journalister att Riksdagen i stats/örslaget för år
33734: och studeranden som utnyttjar urklippsverkets 1983 måtte uppta ett anslag på
33735: tjänster. Med glädje kan konstateras att också 100 000 mark för Brages urklippsverk-
33736: samhet.
33737: Helsingfors den 28 september 1982
33738:
33739: Jutta Zilliacus
33740: 1738 1982 vp.
33741:
33742: Raha-asia-aloite n:o 1556 Suomennos
33743:
33744:
33745:
33746:
33747: Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta Brage-nimisen yhdistyksen
33748: lehtileik.earkistoinnin tukemiseen
33749:
33750:
33751: Eduskunnalle
33752:
33753: Föreningen Brage -nimisen yhdistyksen lehti- todeta, että myös suuri yleisö on viime aikoina
33754: leikeosasto kerää järjestelmällisesti kaikkia suo- havainnut Bragen lehtileikeosaston olemassa-
33755: menruotsalaisissa sanomalehdissä julkaistuja pai- olon.
33756: notuotteita. Perustellusti voidaan sanoa, että Toiminta rahoitetaan enemmän tai vähem·
33757: yhdistyksen vuonna 1910 aloitettu lehtileikkei- män satunnaisilla tukivaroilla. Talous on osas-
33758: den keräystyö on ainutlaatuinen Pohjolassa. ton jatkuvan huolen aihe. Kustannusten lisään-
33759: Leikkeet lajitellaan järjestelmällisesti kolmeen tyminen tulee edelleen tulevaisuudessakin ra-
33760: osaan: elämäkerrallisiin, topografisiin ja yleisiä sittamaan taloutta.
33761: aiheita käsitteleviin. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
33762: Leikeosastolla käyneiden määrä on viime vuo- tavasti,
33763: sina ilahduttavasti kasvanut. Viime vuonna ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33764: kistossa kävi yli 1 000 henkeä. Lehtileikeosas- 1983 tulo- ja menoarvioon 100 000
33765: ton palveluja käyttävät ensi sijassa tutkijat, markan määrärahan Bragen lehtileike-
33766: sanomalehtimiehet ja opiskelijat. Ilolla voidaan osaston toiminnan tukemiseen.
33767: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
33768:
33769: Jutta Zilliacus
33770: 1982 rd. 1739
33771:
33772: F.inansmotion nr 1557
33773:
33774:
33775:
33776:
33777: Zilliacus: Om anvisande av anslag åt Inva1:idförbundet för över-
33778: sättning av informationsmaterial
33779:
33780:
33781: Tili Riksdag.en
33782:
33783: Handikapp på grund av sjukdom eller olikartade behov. Det finns därför krav på
33784: olycksfall stälier stora krav på anpassning på materia! av olika slag. Likaså måste olika
33785: den handikappade. I denna situation har den åldersgrupper beaktas vid utformningen av
33786: handikappade och hans anhöriga ett stort informa tionsma terial.
33787: behöv av information om följderna av handi· Såsom tvåspråkig organisation önskar Inva-
33788: kapp liksom om samhällets servicemöjligheter. lidförbundet vända sig även till den finlands-
33789: Information från sjukhus, rehabiliterings- svenska befolkningen. Förbundet har 14 med-
33790: anstalter och de sociala myndigheterna är lemsföreningar inom det svenska bosättnings-
33791: tillsvidare otillräcklig. Vid sidan om direkt området med ca 1 500 svenskspråkiga med-
33792: personlig information är det viktigt att erbjuda lemmar. Många av dem kan ta del endast av
33793: handikappade skriftligt informationsmaterial, svenskt materia!. Invalidförbundet har inom
33794: som kan studeras hemma och anlitas under ramen för sina ekonomiska möjligheter översatt
33795: en längre tid. finskt informationsmaterial tili svenska. För
33796: Upplysning om vad olika former av handi- en privat organisation är de stora kostnaderna
33797: kapp innebär bör riktas även tili den stora för översättning dock ofta ett hinder för att
33798: allmänheten och enskilda yrkesgrupper, t.ex. kunna ge den svenskspråkiga befolkningen
33799: lärare, socialarbetare, hälso- och sjukvårdare. fullgod service. Det finns därför ett ständigt
33800: Sådan upplysning är en av förutsättningarna behov av flera svenska översättningar och
33801: för att attityderna tili handikapp skall för- utökat svenskt informationsmaterial. Detta
33802: ändras i positiv riktning. Finlands kommitte betonas bl.a. i en utredning rörande skolsitua-
33803: för det internationella handikappåret 1981 tionen för finlandssvenska handikappade i Vasa
33804: betonar i sitt betänkande bl.a. just betydelsen Iän, som 1981 gjordes på initiativ av Finlands
33805: av information om handikapp och dess följder kommitte för det internationelia handikappåret~
33806: såväl till handikappade själva som tili allmän- De handikappade och deras föreningar ·påtalar
33807: heten. · · bristen på svenskt informationsmaterial.
33808: Invalidförbundet strävar tili att tillgodose Med hänvisning tili föregående föreslår jag
33809: behovet av information om handikapp både för högaktningsfullt, ·
33810: handikappade själva och för allmänheten. För-
33811: bundet har under de . senaste åren bl.a. publi- att Riksdagen i 1983 års .statsför-
33812: cerat en del småskrifter om handikapp, bro- slag på kapitel 33.95 under ett eget
33813: schyrer med information om invalidvård och nytt moment skulle inta ett anslag p4
33814: tehabilitering samt .diaserier. Förbundets med- 30 000 mark för att användas av I nva-
33815: lemskår omfattar personer med skador i stöd- lidförbundet rf för att översätta infor-
33816: och rörelseorganen. Denna grupp är heterogen. mationsmaterial i anknytning tili handi-
33817: lnom den finns flera mindre grupper med kapp tili svenska.
33818: Helsingfors den 29 september 1982
33819:
33820: Jutta Zilliacus
33821: 1740 1982 vp.
33822:
33823: Raha-asia-aloite n:o 1557 Suom1nnos
33824:
33825:
33826:
33827: Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle vammaisuutta
33828: koskevan tiedotusmateriaalin kääntämiseen ruotsiksi
33829:
33830:
33831: Eduskunnalle
33832:
33833: Sairaudesta tai onnettomuudesta johtuva vam- epäyhtenäinen. Sen piirissä on useita pieniä
33834: maisuus aiheuttaa vammaisille huomattavia so- ryhmiä, joilla on erilaisia tarpeita. Samoin on
33835: peutumisvaikeuksia. Tässä tilanteessa vammai- otettava huomioon eri ikäryhmät tiedotusma-
33836: nen ja hänen perheensä tarvitsevat runsaasti teriaalia laadittaessa.
33837: tietoa vammaisuuden seurauksista samoin kuin Kaksikielisenä järjestönä Invalidiliitto haluaa
33838: yhteiskunnan tarjoamista palvelumahdollisuuk- myös suuntautua ruotsinkieliseen väestöön. Lii-
33839: sista. Sairaaloiden, kuntootuslaitosten ja so- tolla on 14 jäsenliittoa maamme ruotsinkielisillä
33840: siaaliviranomaisten antama tieto on toistaiseksi asutusalueilla ja niiden ruotsinkielisten jäsenten
33841: riittämätöntä. Suoran ja henkilökohtaisen tie- määrä on n. 1 500. Monet heistä ymmärtävät
33842: dottamisen ohella on tärkeätä tarjota vammai• vain ruotsinkielistä materiaalia. Invalidiliitto on
33843: selle kirjallista tiedotusmateriaalia, jota hän taloudellisten mahdollisuuksiensa puitteissa
33844: voi tutkia kötonaan ja jota hän voi käyttää kääntänyt suomenkielistä tiedotusmateriaalia
33845: pitkän ajan. ruotsiksi. Yksityiselle järjestölle muodostavat
33846: Tietoa siitä, mitä erilaisia vammaisuuden korkeat käännöskustannukset kuitenkin usein
33847: lajeja on olemassa, tulee myös antaa suurelle esteen sille, että ruotsinkielinen väestö saisi
33848: yleisölle ja yksittäisille ammattiryhmille, esim. täysipainoisen palvelun. Tästä syystä tarvitaan
33849: opettajille, sosiaalityöntekijöille, terveyden· ja koko ajan lisää ruotsinkielistä tiedotusmateriaa-
33850: sairaanhoitajille. Tällainen valistustyö on eräs lia. Tätä korostetaan mm. Vaasan läänin suo-
33851: edellytys sille, että asenteet vammaisuuteen menruotsalaisten koulutustilannetta koskevassa
33852: muuttuisivat myönteiseen suuntaan. Kansain· selvityksessä, joka tehtiin vuonna 1981 kan·
33853: välisen vammaisten vuoden 1981 Suomen ko· sainvälisen vammaisten vuoden Suomen ko-
33854: miten korostaa mietinnössään mtn. juuri vam- mitean aloitteesta. Vammaiset ja heidän yhdis·
33855: maisuudesta ja sen seurauksista sekä itse vam- tyksellsä korostavat ruotsinkielisen tiedotus.,
33856: maisille että yleisölle tapahtuvan tiedottamisen materiaalin puutetta.
33857: merkitystä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
33858: Invalidiliitto pyrkii tyydyttämään vammai- tavasti,
33859: suudesta sekä vammaisille että yleisölle tapah·
33860: tuvan tiedottamisen tarvetta. Liitto on viime eWi Eduskunta ottaisi valtion vuode11
33861: vuosina mm. julkaissut eräitä pieniä vammai- 1983 tulo- ;a menoarvioon luvun JJ.9j
33862: suutta koskevia kirjoituksia, vammaishuoltoa uudelle momentille 30 000 markka11 In-
33863: ia kuntoutusta koskevia esitteitä sekä diasarjoja. validiliitto rv:n käytettäväksi vammai-
33864: Liiton jäsenistöön kuuluu henkilöitä, joilla on suutta koskevan tiedotusmateritulin
33865: tuki- ja liikuntaraajavammoja. Tämä ryhmä on kääntämiseen ruotsiksi.
33866: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
33867:
33868: Jutta Zilliacus
33869: