Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1983_1 | A_1983_2 | A_1983_3 | A_1983_4 | B_1983_1 | B_1983_2 | C_1983_1 | C_1983_2 | D_1983 | E_1983_1 | E_1983_2 | E_1983_3 | E_1983_4 | E_1983_5 | F_1983_1 | F_1983_2 | Hak_1983 | PTK_1983_1 | PTK_1983_2 | PTK_1983_3 |

1: Vuoden 1983
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: E1
10: Lakialoitteet 1-192
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:                   v!\LTi Ii' Cli':'' ;·_-,:-oN
18:                           KANSLIA
19: Helsinki 1984. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Lakialoitteet 1-192
26: -   1 Mustonen ym.: Ehdotus laiksi maidon ja        -   13 Petäjäniemi .ym.: Ehdotus laiksi avioliitto-.
27:     sianlihan vientikustannusmaksusta annetun           lain 39 §:n muuttamisesta
28:     lain muuttamisesta
29:                                                     -   14 Viljanen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 2
30: -   2 Alppi ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli-           luvun 4 a §:n muuttamisesta
31:     tusmuodon 23 §:n muuttamisesta
32:                                                     -   15 Almgren ym.:, Ehdotus laiksi tulo-. ja
33: -   3 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi Suomen Halli-           varallisuusverolain 31 §:n muuttamisesta·
34:     tusmuodon 23 §:n muuttamisesta
35:                                                     -   16 Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
36: -   4 Ehrnrooth: Förslag tili lag om ändring av         rallisuusverolain .32 a § :n muuttamisesta
37:     23 § Regeringsformen för Finland
38:                                                     -   17 Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
39: -   4 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi Suomen Halli-           rallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta
40:     tusmuodon 23 §:n muuttamisesta
41:                                                     -   18 Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
42: -   5 Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hal-          rallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
43:     litusmuodon 23 §:n muuttamisesta
44:                                                     -   19 Astala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-
45: -   6 A. Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi lääni-          lisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
46:     jaosta
47:                                                     -   20 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-
48: -   7 E. Laine ym.: Ehdotukset laeiksi Suomen           lisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
49:     Hallitusmuodon 23 ja 27 §:n sekä valtiopäi-
50:     väjäl·jestyksen muuttamisesta                   -   21 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi tulo' ja varal-
51:                                                         lisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
52: -   8 Elo ym.: Ehdotus laiksi oikeudesta työsuh-
53:     teessa tehtyyn keksintöön                       -   22 Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
54:                                                         varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
55: -   9 Halonen ym.: Ehdotus laiksi osakeyhtiö-
56:     lain 11 luvun muuttamisesta                     -   23 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-
57:                                                         lisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
58: -   10 Halonen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 20
59:     luvun 9 §:n 2 momentin kumoamisesta             -   24 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-
60:                                                         lisuusverolain 36 ja 57 §:n m~uttamisesta
61: -   11 Hautamäki ym.: Ehdotukset sukunimilaik-
62:     si ja laiksi lapseksiottamisesta annetun lain   -   25 Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
63:     13 §:n muuttamisesta                                rallisuusverolain muuttamisesta
64: 
65: -   12 Kanerva ym.: Ehdotus laiksi työmarkkina-     -   26 Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
66:     järjestöistä                                        rallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
67: 
68: 4284000714
69: 4                                                     Sisällysluettelo
70: 
71: -   27 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon                 -   43 Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
72:     käytön rajoittamisesta annetun lain 2 S:n                      moottoripyöräverosta annetun lain muuttami-
73:     muuttamisesta                                                  sesta
74: 
75: -   28 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi tappion-                   -   44 Almgren ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain
76:     tasauksesta tuloverotuksessa annetun lain ku-                  39 §:n muuttamisesta
77:     moamisesta
78:                                                                -   45 Hirvelä ym.: Ehdotus laiksi huoltoase-
79: -   29 E. Laine ym.: Ehdotukset laeiksi Suomen                     ma-alan jälleenmyyntisuhteista
80:     Hallitusmuodon 65 §:n, valtiopäiväjärjestyk-
81:     sen ja valtion virkaehtosopimuslain muutta-                -   46 A. Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi ihmi-
82:     misesta                                                        sen elimien ja kudosten käyttämisestä lääke-
83:                                                                    tieteelliseen tarkoitukseen
84: -   30 U. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
85:     varallisuusverolain muuttamisesta                          -   47 Luttinen ym.: Ehdotus laiksi kansanter-
86:                                                                    veyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n
87: -   31 Luttinen: E-hdotus laiksi tulo- ja varal-
88:                                                                    muuttamisesta
89:     lisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
90: 
91: -   32 Martikainen ym.: Ehdotus laiksi moottori-               -   48 Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi raskau-
92:     ajoneuvoverosta annetun lain 17 §:n muut·                      den keskeyttämisestä annetun lain muutta-
93:     tamisesta                                                      misesta
94: 
95: -   33 Paasilinna ym.: Ehdotus laiksi sähkölain                -   49 Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi alkoholi-
96:     3 §:n muuttamisesta                                            lain 43 §:n muuttamisesta
97: 
98: -   34 Perho ym.: Ehdotus laiksi valtion sie-                  -   50 Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi alkoholi-
99:     mentarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin                  lain 99 §:n muuttamisesta
100:     kaupungista Loimaan kaupunkiin
101:                                                                -   51 Astala ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain
102: -   35 Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja                      3 ja 125 §:n muuttamisesta
103:     varallisuusverolain muuttamisesta
104:                                                                -   52 Bärlund ym.: Ehdotus laiksi vesilain muut-
105: -   36 Rönnholm ym.: Ehdotus laiksi liikevaih-                     tamisesta
106:     toverolain muuttamisesta
107:                                                                -   53 Eenilä ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain
108: -   37 Saarikoski: Ehdotus laiksi metsätalouden                    50 §:n kumoamisesta
109:     veronhuojennuksista annetun lain 1 §:n muut-
110:     tamisesta                                                  -   54 Helle ym.: Ehdotukset yhteisöjen vapaut-
111:                                                                    tamista kirkollisveron suorittamisvelvollisuu-
112: -   38 Salminen ym.: Ehdotus laiksi asuntotuo-                     desta koskevaksi lainsäädännöksi
113:     tantolain 10 ja 11 §:n muuttamisesta
114:                                                                -   55 Helminen ym.: Ehdotus luonnonsuojelu-
115: -   39 Salolainen: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-                laiksi
116:     suusverolain 21 §:n muuttamisesta
117:                                                                -   56 Anna-Liisa Jokinen ym.: Ehdotus laiksi
118: -   40 Sutinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-                    kunnalle suoritettavasta katumaksusta anne-
119:     rallisuusverolain 36 §: n muuttamisesta                        tun lain muuttamisesta
120: 
121: -   41 Uosukainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja                 -   57 Anna-Liisa Jokinen ym.: Ehdotus laiksi
122:     varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta                       manttaalikunnan lakkauttamisesta
123: 
124: -   42 Valo: Ehdotus laiksi valtion siementar-                 -   58 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi kadun ja
125:     kastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kau-                   eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puh-
126:     pungista Mäntsälän kuntaan                                     taanapidosta annetun lain muuttamisesta
127:                                                       SisällySluettelo
128: 
129: -   59 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi kunnalle                     -    77 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi rintamasotilas-
130:     suoritettavasta katumaksusta annetun lain 13                       eläkelain 9 §:n muuttamisesta
131:     §:n muuttamisesta
132:                                                                    -   78 ·Ehrnrooth: Ehdotus laiksi kansanedusta-
133: -   60 Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kunnal-                         jain eläkelain 2 §:n muuttamisesta
134:     lislain 5 ja 50 §:n muuttamisesta
135:                                                                   -    79 Halonen ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain
136: -   61 Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kunnal-                         6 §:n muuttamisesta
137:     lislain 42 ja 44 §:n muuttamisesta
138:                                                                -       80 Halonen ym.: Ehdotus laiksi vuosiloma-
139: -   62 Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kaivos-
140:                                                                        lain 3 §:n muuttamisesta
141:     lain 2 §:n muuttamisesta
142: 
143: -   63 U. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi katu-                      -    81 Helminen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
144:     rasitusten poistamisesta kiinteistöiltä                            1 ja 2 §:n muuttamisesta
145: 
146: -   64 Pursiainen ym.: Ehdotus laiksi yhdyskun-                -       82 Helminen ym.: Ehdotukset hoitokorvaus-
147:     tien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta                        laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
148:     annetun lain 4 §:n muuttamisesta
149:                                                                -       83 Jaakonsaari: Ehdotus laiksi palvelukseen
150: -   65 Rönnholm ym.: Ehdotus laiksi saariston                          kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen
151:     käytöstä ja suojelusta                                             jatkumisesta annetun lain 3 §:n muuttami-
152:                                                                        sesta
153: -   66 Särkijärvi: Ehdotus laiksi jätehuoltolain 26
154:     § :n muuttamisesta
155:                                                                -       84 Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi rintamave-
156:                                                                        teraanien varhaiseläkkeestä annetun lain
157: -   67 Söderström ym.: Ehdotus laiksi poliisilain
158:                                                                        muuttamisesta
159:     muuttamisesta
160: 
161: -   68 Ala-Kapee ym.: Ehdotus laiksi koulupsy-                 -       85 Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi rinta-
162:     kologeista ja koulukuraattoreista                                  masotilaseläkelain muuttamisesta
163: 
164: -   69 Helminen ym.: Ehdotus laiksi peruskou-                  -       86 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi yhteistoimin-
165:     lulain 4 §:n muuttamisesta                                         nasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta
166: 
167: -   70 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi opinto-              -       87 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työsopimus-
168:     tukilain 7 §: n muuttamisesta                                      lain muuttamisesta
169: 
170: -   71 Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi opinto-                   -       88 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin,
171:     keskusten valtionavusta annetun lain muutta-                       luottamusmiehen ja eräiden muiden luotta-
172:     misesta                                                            mushenkilöiden työsuhdeturvasta
173: 
174: -   72 Mustonen ym.: Ehdotus laiksi luopumis-                  -       89 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi vuosiloma-
175:     eläkelain 10 §:n muuttamisesta                                     lain muuttamisesta
176: 
177: -   73 Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi luopumis-                -       90 Laaksonen ym.: Ehdotukset työsuhdetur-
178:     eläkelain 2 §:n muuttamisesta                                      valaiksi ja laiksi työsopimuslain muuttamisesta
179: 
180: -   74 Vihriä1.ä ym.: Ehdotus laiksi luopumiselä-              -       91 Lahti-Nuuttila: Ehdotus laiksi vuosiloma-
181:     kelain 10 §:n muuttamisesta                                        lain 3 §:n muuttamisesta
182: 
183: -   75 Alppi ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain                -       92 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi vuosiloma-
184:     muuttamisesta                                                      lain muuttamisesta
185: 
186: -   76 Eenilä ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain               -        93 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi sairausva-
187:     4 ja 5 §:n muuttamisesta                                           kuutuslain 35 §:n muuttamisesta
188: 6                                                       Sisällysluettelo
189: 
190: -   94 Mustonen ym.: Ehdotus laiksi työaika-                      -   110 Westerlund m.fl.: Förslag tili lagar om
191:     lain muuttamisesta                                                ändring av lagen om pension för lantbruks-
192:                                                                       företagare och lagen om pension för före-
193: -   95 Mustonen: Ehdotus laiksi rintamasotilas-                       tagare
194:     eläkelain muuttamisesta
195:                                                                   -   110 Westerlund ym.: Ehdotukset laeiksi maa-
196: -   96 Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maatalous-                      talousyrittäjien eläkelain ja yrittäjien eläkelain
197:     yrittäjien tapaturmavakuutuslain 9 §:n muut·                      muuttamisesta
198:     tamisesta
199:                                                                   -   111 Astala ym.: Ehdotus laiksi vuoden 1957
200: -   97 Pesälä: Ehdotus laiksi maatalousyrittä-                        tieliikennelain 5 a §:n muuttamisesta
201:     jien tapaturmavakuutuslain 6 §:n muuttami-
202:                                                                   -   112 Anna-Liisa Jokinen ym.: Ehdotus laiksi
203:     sesta
204:                                                                       valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä
205:                                                                       perusteista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
206: -   98 Pesälä: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläke-
207:     lain 8 §:n muuttamisesta                                     -    113 Anna-Liisa Jokinen ym.: Ehdotus laiksi
208:                                                                       Helsingin-Salon-Turun radan rakentami-
209: -   99 Pokka ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittä-                     sesta
210:     jien eläkelain muuttamisesta
211:                                                                   -   114 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi tieliikenne-
212: -   100 Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi kansan-                         lain muuttamisesta
213:     eläkelain 27 §:n muuttamisesta
214:                                                                   -   115 Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi liiken-
215: -   101 Ruokola ym.: Ehdotus laiksi työsopimus-                       netarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja kor-
216:     lain 34 a §:n muuttamisesta                                       jauksesta annetun lain muuttamisesta
217: 
218: -   102 Skinnari ym.: Ehdotus laiksi tapaturma-                   -   116 Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi tieliiken-
219:     korvausten korottamisesta annetun lain 2 §:n                      nelain muuttamisesta
220:     muuttamisesta
221:                                                                   -   117 Tuovinen ym.: Ehdotus laiksi valtion-
222: -   103 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi                          rautateiden talouden hoidon yleisistä perus-
223:     työturvallisuuslain 47 §:n muuttamisesta                          teista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
224: 
225: -   104 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi                     -    118 Astala ym.: Ehdotus laiksi aseettomasta
226:     työsuojeluhallinnosta annetun lain 6 § :n 2                       palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun
227:     momentin kumoamisesta                                             lain muuttamisesta
228: 
229: -   105 Söderström: Ehdotus laiksi maatalous-                     -   119 Jaakonsaari: Ehdotus turvelaiksi
230:     yrittäjän vuosiloman ja sijaisavun järjestämi-
231:     sestä annetun lain muuttamisesta                             -    120 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi palkkatur-
232:                                                                       valain 2 §:n muuttamisesta
233: -   106 Tenhiälä ym.: Ehdotus laiksi maatalous-                  -    121 Tykkyläinen ym.: Ehdotukset laiksi suku-
234:     yrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta                        puolten tasa-arvosta ja eräiksi siihen liittyvik-
235:                                                                       si laeiksi
236: -   107 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi so-
237:     tie=e veteraanien eläkkeistä                                  -   122 Mattila ym.: Ehdotus laiksi kirjanpito-
238:                                                                       lain 33 §:n muuttamisesta
239: -   108 Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi lyhyt·
240:     aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin elä-             -   123 Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi asunto-
241:     kelain 1 a §:n kumoamisesta                                       tuotantolain 15 f §:n muuttamisesta
242: 
243: -   109 Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi kansan-                    -   124 Linna ym.: Ehdotus laiksi maataloustulo-
244:     eläkelain 26 a §:n muuttamisesta                                  lain 15 §:n muuttamisesta
245:                                                       Sisällysluettelo                                                  7
246: 
247: -   125 Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi kunnalle                   -   140 Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta
248:     suoritettavasta katumaksusta annetun lain ku-                   1984 toimitettavassa valtionverotuksessa so-
249:     moamisesta                                                      vellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
250:                                                                     teista
251:     126 Jansson: Förslag tili lag om ändring av
252:     10 kap. 21 § rättegångsbalken                              -    141 Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi leimavero-
253:                                                                     lain 16 §:n muuttamisesta
254: -   126 Jansson: Ehdotus laiksi oikeudenkäymis-
255:     kaaren 10 luvun 21 §:n muuttamisesta
256:                                                                -    142 Jaatinen ym.: Ehdotukset laeiksi kansan-
257: -   127 Mäki-Hakola: Ehdotus laiksi kalastuslain                    terveyslain 21 § :n ja kansanterveyslain voi-
258:     88 §:n muuttamisesta                                            maanpanosta annetun lain 3 §:n muuttami-
259:                                                                     sesta
260: -   128 Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi vuosi-
261:     lomalain muuttamisesta                                     -    143 Vepsäläinen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta
262:                                                                     1984 toimitettavassa valtionverotuksessa so-
263: -   129 Särkijärvi ym.: Ehdotus laiksi valtion                      vellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
264:     viran ja toimen haltijain palkkauksesta anne-                   teista
265:     tun lain 10 §:n muuttamisesta
266:                                                                -    144 Hetemäki-Olander ym.: Ehdotus laiksi
267: -   130 Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi torjunta-                   rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuu-
268:     ainelain muuttamisesta                                          den verottamisesta annetun lain 4 §:n muut-
269:                                                                     tamisesta
270: -   131 Tikka: Ehdotus laeiksi alkoholilain ja
271:     keskioluesta annetun lain 5 §:n muuttami-
272:                                                                -    145 Kivistö ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
273:     sesta
274:                                                                     rallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
275: -   132 Kivistö ym.: Ehdotus laiksi rajoitetusti
276:     verovelvollisen tulon ja varallisuuden verotta-            -    146 Aho ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrit-
277:     misesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta                        täjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
278: 
279: -   133 Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja                 -    147 Moisander: Ehdotus laiksi arpajaislain
280:     varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta                        3 §:n muuttamisesta
281: 
282: -   134 Ronkainen ym.: Ehdotus evankelis-lute-                 -    148 Skön: Ehdotus laiksi elinkeinotulon ve-
283:     rilaisen kirkon palkkauslaiksi                                  rottamisesta annetun lain 30 ja 33 §:n muut-
284:                                                                     tamisesta
285: -   135 Männistö ym.: Ehdotukset laeiksi kansan-
286:     eläkelain 20 §:n, työntekijäin eläkelain 4 c               -    149 S. Mikkola ym.: Ehdotus laiksi valtion
287:     §:n, maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n,                     siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsin-
288:     merimieseläkelain 15 e §:n ja valtion eläke-                    gin kaupungista Someron kuntaan
289:     lain 9 a §:n muuttamisesta
290:                                                                -    150 Enävaara: Ehdotus laiksi kalastuslain
291: -   136 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
292:                                                                     6 §:n muuttamisesta
293:     rallisuusverolain muuttamisesta
294: 
295: -   137 Perho ym.: Ehdotus laeiksi peruskoulu-                 -    151 Hetemäki-Olander ym.: Ehdotus laiksi
296:     lain 31 §:n, lukiolain 21 §:n ja iltalukiolain                  Steiner-koulusta annetun lain (417/77) 3 §:n
297:     8 §:n muuttamisesta                                             muuttamisesta
298: 
299: -   138 Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi rintama-                -    152 Zyskowicz ym.: Ehdotus laiksi valtion-
300:     veteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain                      talouden tarkastuksesta annetun lain 2 §:n
301:     2 §:n muuttamisesta                                             muuttamisesta
302: 
303: -   139 Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-              -    153 Kietäväinen ym.: Ehdotus laiksi maatila-
304:     rallisuusverolain muuttamisesta                                 talouden tuloverolain 14 §:n muuttamisesta
305: 8                                                        Sisällysluettelo
306: 
307: -   154 Anttila ym.: Ehdotus laiksi valtion sie-                   -   169 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi vuo-
308:     mentarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin                      delta 1984 suoritettavasta työnantajan sosiaali-
309:     kaupungista Someron kuntaan                                        turvamaksusta ja vakuutetun kansaneläke- ja
310:                                                                        sairausvakuutusmaksusta
311: -   155 Louvo ym.: Ehdotus laiksi valtion sie-
312:     mentarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin                  -   170 Astala ym.: Ehdotukset laeiksi kansan-
313:     kaupungista Elimäen kuntaan                                        eläkelain 27 §:n ja perhe-eläkelain 15 d §:n
314:                                                                        muuttamisesta
315: -   156 Skön: Ehdotus laiksi auto- ja moottori-
316:     pyöräverosta annetun lain 4 §:n muuttami-                      -   171 Kärhä: Ehdotus laiksi tapaturmavakuu-
317:     sesta                                                              tuslain 53 d §:n muuttamisesta
318: 
319: -   157 Kivistö ym.: Ehdotus laiksi eräistä kirjai-                -   172 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotukset laeiksi
320:     lijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahois-                 kuljetusten järjestämisestä äänestyspaikalle
321:     ta ja avustuksista annetun lain 1 ja 2 §:n                         koskevien säännösten lisäämisestä vaalilainsää-
322:     muuttamisesta                                                      däntöön
323: 
324: -   158 Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain                   -   173 Söderström ym.: Ehdotus laiksi valtio-
325:     muuttamisesta                                                      neuvoston oikeudesta luovuttaa valtion polt-
326:                                                                        toainekeskuksen hallinnassa olevaa omaisuut-
327: -   159 Miettinen ym.: Ehdotus laiksi valtion sie-                     ta perustettavalle osakeyhtiölle
328:     mentarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin
329:     kaupungista Mikkelin kaupunkiin                                    174 Viinanen: Ehdotus laiksi työehtosopimus-
330:                                                                        lain 4 §:n muuttamisesta
331: -   160 Manninen ym.: Ehdotus laiksi Riista- ja
332:     kalatalouden tutkimuslaitoksen hajasijoittami-                -    175 Ratu ym.: Ehdotus laiksi valtion eläke-
333:     sesta                                                              lain voimaanpanelain 1 §:n muuttamisesta
334: -   161 Söderström ym.: Ehdotus laiksi kotiut-
335:                                                                   -    176 Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi opinto-
336:     tamisrahalain 2 §:n muuttamisesta
337:                                                                        tukilain 10 §:n muuttamisesta
338: -   162 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi lapsi-
339:     lisälain muuttamisesta                                        -    177 Alppi ym.: Ehdotus laiksi työaikalain
340:                                                                        6 §:n 1 momentin 6 kohdan kumoamisesta
341:     163 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi
342:     sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta                      -    178 Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi Suomen
343:                                                                        Hallitusmuodon muuttamisesta
344:     164 Elo ym.: Ehdotus laiksi valtion siemen-
345:     tarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kau-               -    179 Jokela ym.: Ehdotus laiksi työehtosopi-
346:     pungista Kokemäen kaupunkiin                                       muslain muuttamisesta
347: 
348:     165 Pohjala ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain                  -    180 Pietikäinen ym.: Ehdotus laiksi opinto-
349:     131 §:n muuttamisesta                                              tukilain 10 §:n muuttamisesta
350: 
351: -   166 Kautto ym.: Ehdotus laiksi eräitä tuotan-                 -    181 Isohookana-Asunmaa ym.: Ehdotus laik-
352:     nollisia investointeja koskevista poikkeuksista                    si taiteen edistämisen järjestelystä annetun
353:     liikevaihtoverolakiin annetun lain kumoami-                        lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta
354:     sesta
355:                                                                   -    182 Mattila ym.: Ehdotukset sijoitusyhtiö-
356: -   167 A. Kemppainen ym.: Ehdotukset laeiksi
357:                                                                        laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
358:     valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun
359:     lain 16 §:n ja työllisyyslain 17 §:n muutta·
360:                                                                   -    183 Viinanen ym.: Ehdotus laiksi työsopi-
361:     misesta                                                            muksen irtisanomismenettelystä
362: -   168 Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi rahoitus-
363:     laitosten ja vakuutuslaitosten velvollisuudesta               -    184 Ratu: Ehdotus laiksi rakennuslain 71 §:n
364:     suorittaa työllistämismaksu vuodelta 1984                          muuttamisesta
365:                                                       Sisällysluettelo                                                 9
366: 
367: 
368: -   185 Paakkinen: Ehdotus laiksi valtion sie-                  -   189 Isohookana-Asunmaa ym.: Ehdotukset
369:     mentarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin                   laiksi ammatillisten oppilaitosten rahoitukses-
370:     kaupungista Keravan kaupunkiin                                  ta annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja eräik-
371:                                                                     si siihen liittyviksi laeiksi
372: -   186 Almgren ym.: Ehdotukset laiksi työso-
373:     pimuksen irtisanomismenettelystä ja laiksi työ-             -   190 Ratu: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien
374:     sopimuslain muuttamisesta                                       varhaiseläkkeestä annetun lain 1 ja 2 §:n
375:                                                                     muuttamisesta
376: -   187 von Bell ym.: Ehdotukset laiksi vesilain
377:     2 luvun 5 §:n ja 11 §:n muuttamisesta sekä                  -   191 Laaksonen ym.: Ehdotukset laeiksi työ-
378:     laiksi Iijoen ja Koutajoen vesistöalueiden                      riitojen sovittelusta annetun lain, työehtosopi-
379:     käytöstä ja suojelusta                                          muslain ja työsopimuslain 43 ja 51 §:n muut-
380:                                                                     tamisesta
381: -   188 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi eräiden
382:     valtion pitkäaikaislainojen lyhennyksistä ja                -   192 Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
383:     koroista                                                        varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
384: 
385: 
386: 
387: 
388: 2    4284000714
389:                                                1983 vp.
390: 
391: Lakialoite n:o 1
392: 
393: 
394: 
395: 
396:                                   Mustonen ym.: Ehdotus laiksi maidon ja sianlihan vientikustannus-
397:                                     maksusta annetun lain muuttamisesta
398: 
399: 
400:                                           Eduskunnalle
401: 
402:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen           Kainuun maanviljelijöillä ei ole mahdollisuut-
403: laiksi maidon ja sianlihan vientikustannusmak-       ta valita työnsä laatua, sillä muuta työtä ei ole
404: susta annetun lain muuttamisesta (HE n:o 51          liioin tarjolla. Kainuu on maamme pahimpia
405: 1983 vp.). Voimassa olevan lain muuttaminen          alityöllisyysalueita, jossa pysyvää työttömyyttä on
406: hallituksen ehdottamalla tavalla ei ole oikeaan      esiinrynyt jo noin 20 vuotta työttömyysasteen
407: osunut toimenpide, ainakaan Kainuun maakun-          vaihdellessa 10 ja 20 prosentin välillä työkykyisen
408: nan maanviljelijäin kohdalta.                        väestön määrästä.
409:    Kainuun kaikissa kunnissa maatalous on varsin        Jos lakia muutetaan hallituksen ehdottamalla
410: pienviljelysvaltaista, joten se ei vaikuta käytän-   tavalla, merkitsee se käytännössä Kainuun työlli-
411: nössä lainkaan maamme ylituotantolukuihin sen        syystilanteen pahenemista entisestään. Laki lisäisi
412: paremmin maidon kuin sianlihankaan osalta.           vähävaraisten ihmisten taloudellista hätää, sillä jo
413: Kainuun maakunnan tuottama maitomäärä on             nyt Kainuun pientilalliset kamppailevat suurten
414: vain noin kaksi prosenttia koko maassa tuotetusta    taloudellisten vaikeuksien keskellä.
415: maitomäärästä. Silti Kainuun maatalous on kar-          Hallituksen esitys suuntautuu lisäksi aivan kä-
416: jatalousvaltaista. Alueella on noin 3 000 maidon     sittämättömälle linjalle, kun siinä ehdotetaan
417: lähettäjää. Tilaa kohti lypsylehmien luku on vain    Kainuussakin sianlihalle 25 pennin vientikustan-
418: seitsemän kappaletta, ja meijeriin lähetetty mai-    nusmaksua kilolta toukokuun alusta lähtien. Kai-
419: tomäärä vain 27 000 litraa tilaa kohti vuodessa.     nuun alueella tuotetaan sianlihaa vain noin 20
420: Mielestämme ei ole oikein, että näin pieniä          prosenttia sen omasta kulutuksesta, joten loppu
421: maitomääriä tuottavia maanviljelijöitä ryhdytään     80 prosenttia tuodaan maakunnan ulkopuolelta,
422: rankaisemaan vientitukimaksulla, joksi hallitus      lähinnä Etelä-Suomesta. Kainuu ei siis todella-
423: ehdottaa viisi penniä litraa kohti.                  kaan ole vastuussa sianlihan ylituotannosta ja sen
424:    Kainuun pientilalliset eivät missään tapaukses-   markkinoinnista ulkomaille.
425: sa ole aiheuttaneet maidon ja sianlihan ylituotan-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
426: toa. Päinvastoin he pyrkivät vain saamaan itsel-
427: leen niukan toimeentulon joka päivä työtä anta-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
428: vasta karjanhoidosta.                                        kiehdotuksen:
429: 
430: 
431: 
432: 
433: 088300392R
434: 2                                     1983 vp. -    LA n:o 1
435: 
436:                                                Laki
437:               maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta annetun lain muuttamisesta
438: 
439:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
440:    muutetaan maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun lain
441: (1101/82) 6 §, 8 §:n 1 momentti ja 12 §:n 1 momentti sekä
442:   lisätään lain 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, sekä
443: lakiin uusi 10 a §, seuraavasti:
444: 
445:                         6 §                         kaan ole suoritettava sianlihasta, joka on tuotettu
446:    (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 5.)    Lapin läänissä tai Oulun lääniin kuuluvassa Hai-
447:    Maidon vientikustannusmaksua ei kuitenkaan       luodon, Hyrynsalmen, Iin, Kajaanin, Kuhmon,
448: ole suoritettava maidosta, joka on tuotettu Lapin   Kuivaniemen, Kuusamon, Paltamon, Pudasjär-
449: läänissä tai Oulun lääniin kuuluvassa Hailuodon,    ven, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomus-
450: Hyrynsalmen, Iin, Kajaanin, Kuhmon, Kuiva-          salmen, Taivalkosken, Vaalan, Vuolijoen tai Yli-
451: niemen, Kuusamon, Paltamon, Pudasjärven,            Iin kunnassa sijaitsevalla tilalla.
452: Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussal-
453: men, Taivalkosken, Vaalan, Vuolijoen tai Yli-Iin                     10 a ja 12 §
454: kunnassa sijaitsevalla tilalla.                       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 5.)
455: 
456: 
457:                        8 §
458:     (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 5.)                Voimaantulosäännös
459:     Sianlihan vientikustannusmaksua ei kuiten-        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 5.)
460: 
461: 
462:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1983
463: 
464:                      Heikki Mustonen                         Sakari Valli
465:                      Niilo Koskenniemi                       Aarno von Bell
466:                      Arvo Kemppainen                         Hannu Kemppainen
467:                                           Pentti Kettunen
468:                                                 1983 vp.
469: 
470: Lakialoite n:o 2
471: 
472: 
473: 
474: 
475:                                    Alppi ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muutta-
476:                                      misesta
477: 
478: 
479:                                            Eduskunnalle
480: 
481:    Valtiosääntömme on osoittanut harvinaislaa-         23 §:ssä esiintyvä kielellinen vanhanaikaisuus, eli
482: tuista sitkeyttä pysyessään muuttumattomana yh-        saattaa sana "valitsijamies" nykyaikaisempaan
483: teiskunnallisten olosuhteiden monin tavoin muu-        asuun.
484: tuttua. Kun on oletettavissa, ettei siihen saada         Ehdotammekin,
485: oleellisia muutoksia esimerkiksi tasavallan presi-
486: dentin valintatavan suhteen pitkään aikaan, olisi                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
487: aiheellista korjata edes Suomen Hallitusmuodon                kiehdotuksen:
488: 
489: 
490: 
491:                                                  Laki
492:                            Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta
493: 
494:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
495: muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 23 §:n 2 momentti,
496: sellaisena kuin sen ensimmäinen virke on 13 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (738/81), ja 3
497: momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (490/77), näin
498: kuuluviksi:
499: 
500:                        23 §                            Jos vaalissa, joka tolmttetaan umpilipuin, joku
501:                                                        saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä,
502:    Presidentin vaalin toimittavat presidentin va-      hänet on valittu. Muussa tapauksessa toimitetaan
503: litsijat, joiden lukumäärä on 301. Vaalioikeudes-      heti uusi vaali, ja jollei silloinkaan kukaan saa
504: ta ja vaalikelpoisuudesta presidentin valitsijain      ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden
505: vaaleissa sekä soveltuvilta kohdin vaalin tavasta ja   kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa vaalissa
506: järjestyksestä sekä varavalitsijain asettamisesta on   ovat saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten ja-
507: voimassa, mitä edustajavaalista on säädetty.           kautuessa tasan ratkaisee arpa.
508:    Presidentin valitsijain vaalit toimitetaan tam-
509: mikuun kolmantena sunnuntaina ja sitä seuraa-
510: vana maanantaina, ja seuraavan helmikuun 15
511: päivänä kokoontuvat presidentin valitsijat päämi-        Tämä laki tulee v01maan         päivänä
512: nisterin puheenjohdolla valitsemaan presidenttiä.      kuuta 198 .
513: 
514:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
515: 
516:          Ulla-Leena Alppi                Inger Hirvelä                    Osmo Vepsäläinen
517:          Pentti Lahti-Nuuttila           Matti Kautto                     Timo Laaksonen
518:          Heli Astala                     Esko Helle                       Pekka Leppänen
519:          Paula Eenilä                    Juhani Vähäkangas                Kalevi Kivistö
520:                 1
521: 
522: 
523:                 1
524: 
525: 
526:             1
527: 
528: 
529:             1
530: 
531: 
532:         1
533: 
534: 
535:         1
536: 
537: 
538:     1
539: 
540: 
541:     1
542: 
543: 
544: 1
545: 
546: 
547: 1
548:                                                    1983 vp.
549: 
550: Lakialoite n:o 3
551: 
552: 
553: 
554: 
555:                                      Ehrnrooth: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muutta-
556:                                         misesta
557: 
558: 
559:                                               Eduskunnalle
560: 
561:    Tasavallan presidentin vaalitapaa koskevaa hal-        muuttamisesta. Nytkin - kuten kaikissa 1920-
562: litusmuodon 23 §:ää ei ole muutettu pysyväisesti          luvulla tehdyissä presidentin vaalitapaa koske-
563: sinä lähes 65 vuoden aikana, jona hallitusmuo-            neissa aloitteissa - oli tavoitteena vaalin uskomi-
564: tomme on ollut voimassa. Lain v. 1919 tapahtu-            nen eduskunnan suoritettavaksi.
565: neen vahvistamisen jälkeen ei hallituksen taholta             1930-luvulla esitettiin ensimmäiset aloitteet
566: ole koskaan tehty esitystä presidentin vaalitavan         (Urho Toivola ym., Vilho Annala ym. ja A.K.
567: muuttamiseksi. Sitä vastoin eduskunta-aloitteita          Cajander ym.) presidentin valitsemisesta välittö-
568: - sekä laki- että toivomusaloitteita - on kulu-           millä kansanvaaleilla. Perusteluina esitettiin
569: neena kautena asiasta tehty alun kolmattakym-             mm., että kansan tahto, vaikka se valitsijamies-
570: mentä.                                                    vaaleissa tulisi selvästi ilmaistuksi, ei itse presi-
571:    Ensimmäisissä 1920-luvun alussa tehdyissä              dentin vaalissa saanut osakseen sitä kunnioitusta,
572: eduskunta-aloitteissa HM:n 23 §:n muuttamisek-            jonka se ansaitsisi. Valitsijamiehet eivät myös-
573: si pyrittiin tasavallan presidentin vaali siirtämään      kään kaikissa tapauksissa olleet menetelleet alku-
574: eduskunnalle. Perusteluina eduskunnan suoritta-           valitsijoille antamiensa lupausten mukaisesti,
575: man vaalin puolesta esitettiin mm., että se olisi         puoluetoimistojen ohjeet olivat liian suuressa
576: omiaan säästämään valtion varoja ja kansalaisten          määrin päässeet vaikuttamaan jne. Epäkohtana
577: vaivoja. Niin ikään katsottiin eduskunnan toimit-         korostettiin myös sitä, että tasavallan presidentik-
578: taman vaalin säästävän maata turhilta puoluetais-         si saattoi tulla henkilö, jonka ehdokkuudesta ei
579: teluilta, samalla kun sen katsottiin soveltuvan           valitsijamiesvaalien yhteydessä ollut edes puhet-
580: hyvin vahvoja parlamentaarisia piirteitä sisältä-         ta.
581: vään hallitusmuotoomme.                                      Sotien jälkeen tehtyjen presidentin vaalitapaa
582:    Hallitusmuodon mukaisia valitsijamiesvaaleja           koskeneiden aloitteiden valtaosa on käsitellyt
583: kannattaneet eivät hyväksyneet kustannustekijä-           vaalin siirtämistä pysyvästi eduskunnalle. Poik-
584: näkökohtia enempää kuin mukavuusnäkökohtia-               keuksena mainittakoon kuitenkin ed. Kalle Kau-
585: kaan. Muiden muassa ed. E. N. Setälä katsoi,              pin ym. aloite vuodelta 1949, jossa esitettiin
586: että koska tasavallan presidentille oli myönnetty         vaalin toimittamista välittömällä kansanvaalilla.
587: laajat valtuudet eduskunnan hajotusoikeuksineen               Suomessa on parin viimeisen vuosikymmenen
588: ja veto-oikeuksineen, olisi luonnotonta, että hen-        aikana lähes jokaisen presidentin vaalin yhteydes-
589: kilö, joka eduskuntaakin kohtaan harjoitti tällais-       sä käyty julkista keskustelua presidentin valinta-
590: ta kontrollia, olisi eduskunnan valitsema. Valitsi-       tavasta. Keskustelu ei ole kohdistunut yksin-
591: jamiesvaalien kannattajien taholla katsottiin li-         omaan siihen, olisiko presidentti valittava välittö-
592: säksi, että valitsijamiehet saattoivat presidentin        millä tai välillisillä vaaleilla vai sitten suoraan
593: vaalissa ilmaista kansan tahdon luotettavarumin           eduskunnan toimesta. Vuonna 1981 päättyneellä
594: kuin finanssi- ja lainsäädäntövallan käyttöä var-         pitkällä presidenttikaudella päädyttiin kerran sii-
595: ten valittu eduskunta. Ed. Rafael Erich puoles-           hen, että presidentin valitsijamiesvaaleista koko-
596: taan korosti sitä, että presidentin vaalin siirtämi-      naan luovuttiin ja presidentin toimikautta jatket-
597: nen eduskunnalle järkyttäisi valtiovallan kolmija-        tiin ilman perustuslain mukaisia vaaleja eduskun-
598: koa ja samalla koko uuden hallitusmuodon pe-              nan säätämällä poikkeuslailla (1973). Myös vuo-
599: rusperiaatteita.                                          den 1978 presidentin valitsijamiesvaalien edellä
600:    Sen jälkeen kun tasavallan presidentti ensim-          käynnistettiin keskustelu poikkeuslaista silloisen
601:  mäisen kerran oli valittu välillisillä vaaleilla vuon-   presidentin toimikauden jatkamiseksi aina vuo-
602:  na 1925, virisi keskustelu jälleen vaalitavan            teen 1984.
603:   2                                        1983 vp. -     LA n:o 3
604: 
605:    Välittömän vaalin etuna välilliseen vaaliin näh-      taa muutettatsun siten, että valitsijamiesten toi-
606: den on yleisesti korostettu mm. sitä, että välittö-      mittaman vaalin sijasta presidentti valittaisiin
607: mässä vaalissa kansalla on suurempi vaikutusvalta        välittömässä kansanvaalissa. Ehdotukseni mukaan
608: itse presidentin henkilökysymykseen kuin välilli-        rekisteröidyillä puolueilla tai 3 000 äänioikeute-
609: sissä vaaleissa.                                         tulla kansalaisella olisi oikeus nimetä president-
610:    Välittömistä vaalitavoista on tuotu esiin kaksi       tiehdokas. Vaali asetettujen presidenttiehdokkai-
611: päätyyppiä. Toisen mukaan ratkaisu on loppuun            den välillä suoritettaisiin suorana kansanvaalina
612: asti äänestäjien käsissä, toisen vaihtoehdon mu-         siten, että kukin äänioikeutettu äänestäisi yhtä
613: kaan lopullisen vaalin voi joutua suorittamaan           presidenttiehdokasta. Jos joku ehdokkaista saisi
614: äänestäjiä edustava elin. Näistä parhaimpana on          kaikista hyväksytyistä äänistä enemmän kuin
615: pidettävä loppuun asti välitöntä kansanvaalia,           puolet, olisi hänet valittu tasavallan presidentik-
616: jossa ensimmäisessä vaiheessa on periaatteessa           si. Ellei kukaan saisi ensimmäisessä äänestyksessä
617: rajoittamaton määrä presidenttiehdokkaita ja jos-        yli puolta äänistä, suoritettaisiin viimeistään kol-
618: sa uusintavaalit ratkaisevat, ellei kukaan ehdok-        me viikkoa ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen
619: kaista ole saanut ehdotonta enemmistöä hyväksy-          uusintavaali niiden kahden ehdokkaan välillä,
620: tyistä äänistä ensimmäisessä vaiheessa, kumpi            jotka ensimmäisellä kierroksella ovat saaneet eni-
621: kahdesta eniten ääniä saaneesta tulee valituksi.         ten ääniä. Uusintakierroksella tulisi näistä kah-
622: Mainittakoon, että Suomen ensimmäinen halli-             desta ehdokkaasta valituksi tasavallan presiden-
623: tusmuotoesitys (hallituksen esitys n:o 111917 II         tiksi se, joka on saanut eniten ääniä. Jos toisella
624: vp.) rakentui kaksivaiheisen kansanvaalin pohjal-        kierroksella olisi annettu ääniä muille kuin näille
625: le siten, että uusintavaaliin edellytettiin osallistu-   kahdelle ehdokkaalle, katsottaisiin tällaiset äänet
626: van kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta.               mitättömiksi.
627:    Mm. Ranskassa ja Itävallassa toteutetusta kak-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
628: sivaiheisesta kansanvaalista saadut kokemukset           taen,
629: puoltavat tätä kansanvallan kannalta parasta vaa-
630: litapaa.                                                            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
631:    Ylläolevaan viitaten ehdotan, että tasavallan                 kiehdotuksen:
632: presidentin vaalia koskevaa hallitusmuodon koh-
633: 
634: 
635: 
636: 
637:                                                    Laki
638:                              Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta
639: 
640:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
641: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 §, sellaisina kuin sen 2 momentin ensimmäinen virke on
642: muutettuna 13 päivänä marraskuuta 1981 annetulla lailla (738/81) ja 3 ja 5 momentti 21 päivänä
643: kesäkuuta 1977 annetulla lailla (490/77), näin kuuluvaksi:
644: 
645: 
646:                         23 §                                Presidentin vaali suoritetaan tammikuun kol-
647:   Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa           mantena sunnuntaina ja sitä seuraavana maanan-
648: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta aina         taina. Kukin äänioikeutettu Suomen kansalainen
649: kuudeksi vuodeksi.                                       saa vaalissa äänestää yhtä presidenttiehdokasta.
650:    Presidentin vaali tapahtuu välittömällä kansan-       Jos joku nimetyistä ehdokkaista saa kaikista hy-
651: vaalilla mahdollisine uusintavaaleineen. Rekiste-        väksytyistä äänistä enemmän kuin puolet, on
652: röidyillä puolueilla tai 3 000 äänioikeutetulla          hänet valittu tasavallan presidentiksi.
653: kansalaisella on oikeus nimetä vaalissa huomioon            Ellei kukaan saa ensimmäisessä äänestyksessä
654: otettavaksi oma presidenttiehdokas.                      yli puolta äänistä, suoritetaan kolme viikkoa
655:                                         1983 vp. -     LA n:o 3                                         3
656: 
657: ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen uusintavaali         Tarkemmat määräykset presidenttiehdokkai-
658: niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka ensim-         den asettamisesta ja presidentin vaalista annetaan
659: mäisellä kierroksella saivat eniten ääniä. Toisella   lailla. Äänioikeudesta presidentin ja valitsija-
660: äänestyskierroksella tulee näistä kahdesta ehdok-     miesten vaaleissa, kelpoisuudesta valitsijamiehek-
661: kaasta valituksi tasavallan presidentiksi se, joka    si sekä soveltuvin osin valitsijamiesten vaalin
662: on saanut eniten ääniä. Jos toisella kierroksella     tavasta ja järjestyksestä samoin kuin valitsijamies-
663: annetaan ääniä muille kuin näille kahdelle eh-        ten varamiesten asettamisesta on voimassa, mitä
664: dokkaalle, katsotaan tällaiset äänet mitättömiksi.    kansanedustajain vaaleista on säädetty.
665: Mikäli toisella äänestyskierroksella molemmat eh-        Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi,
666: dokkaat saavat saman äänimäärän, suoritettaisiin      lakkaa hänen edustajantoimensa itsestään. Val-
667: viimeistään kolmen viikon jälkeen jälleen uusi        tion virassa oleva henkilö, joka valitaan presiden-
668: vaali, ja näin menetellen niin kauan, kunnes          tiksi, katsotaan virasta eronneeksi.
669: toinen on saanut ehdottoman enemmistön hy-
670: väksytyistä äänistä.
671: 
672:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
673: 
674:                                          Georg C. Ehrnrooth
675:                                                   1983 rd.
676: 
677: Lagmotion nr 4
678: 
679: 
680: 
681: 
682:                                     Ehrnrooth: Förslag tilllag om ändring av 23 § Regeringsformen för
683:                                       Finland
684: 
685: 
686:                                             Tili Riksdagen
687: 
688:    När den franska upplysningsfilosofen Montes-         de, i vårt politiska system förverkligats i sträng
689: quieu i verket L'esprit des lois (Lagarnas anda)        form. Enligt Ståhlberg avser parlamentarismen
690: som utkom 1748, framställde sin maktfördel-             att åstadkomma ett förtroendeförhållande och
691: ningslära, motiverade han den med individens            samverkan mellan den verkställande makten och
692: frihets- och säkerhetskrav. Den säkraste garantin       folkrepresentationen. Olika omständigheter har
693: för lndividens rättsskydd, ansåg Montesquieu,           bidragit tili att förhållandena i praktiken inte
694: består i en maktfördelning, enligt viiken den           alltid gestaltat sig sådana, som författningen
695: lagstiftande, den verkställande och den dömande         avsett. Under de senaste deeennieroa har det
696: makten tillkommer olika organ. Även om makt-            parlamentariska styrelsesättet ofta varit i blick-
697: fördelningsläran inte någonstädes genomförts i          punkten, när man sökt orsakerna tili störningar-
698: absolut form, har den spelat en avgörande roll i        na i vårt politiska Iiv. Någon djupgående analys
699: utvecklingen av den demokratiska styrelsefor-           av problemen har emellertid inte företagits.
700: men.                                                       Det är obestridligt, att förhållandena under
701:    Grundtanken i maktfördelningsläran framträ-          senare år har lett tili en påtaglig förstärkning av
702: der alldeles klart i vår regeringsforms 2 §. 1          regeringsmaktens ställning på bekostnad av riks-
703: stadgandet i detta lagrum såg 1917 års grund-           da,gens. Denna rubbning av jämvikten mellan de
704: lagskommitte en nödvändig garanti för medbor-           olika statsorganen verkade i synnerhet under
705: garnas frihet och samhällskrafternas normala            1960-talet starkt störande på de politiska förhål-
706: verksamhet. En ensidig koncentrering av stats-          landena i landet. En följd härav var, att det
707: makten har lett tili förtryck och även eljest i flere   förtroendeförhållande undergrävdes, som parla-
708: avseenden skadligt inverkat på det politiska livet,     mentarismen avser att åstadkomma mellan den
709: framhöll grundlagskommitten.                            verkställande makten ooh folkrepresentationen.
710:    Riksdagen företräder folket, vilket statsmakten      Den viktiga uppgift såsom förmedlande och
711: i Finland tillkommer. Av de olika organ, på vilka       utjämnande kraft, som republikens president
712: statsmakten enligt en modifierad form av makt-          getts i författningen, försvårades kännbart.
713: fördelningsprincipen har fördelats i regeringsfor-         Då det är av avgörande betydelse för bevaran-
714: men, är riksdagen därför den viktigaste. Detta          det av vår traditionella parlamentariska demokra-
715: framhåller uttryckligen många av våra författ-          ti, att riksdagens ställning och inflytande tryggas,
716: ningsexperter. (Se bl.a. Erich, Suomen valtio-          bör det allvarligt övervägas, hur detta kunde ske
717: oikeus, 1 delen, s. 268, Kaira, Valtiosopimukset        utan att jämvikten rubbas åt det motsatta hållet.
718: II, s. 190 och Hakkila, Suomen Tasavallan perus-        Eftersom en svag regeringsmakt skulle destabili-
719: tuslait, s. 20.) Men härav följer inte, att rege-       sera samhällsförhållandena, vore det inte lyckligt
720: ringsmakten enligt Finlands författning skulle          att i större utsträckning begränsa de befogenheter
721: vara svag. Regeringen skallleda och inte låta sig       som enligt vår regeringsform tillkommer den
722: ledas av riksdagen. Republikens presidents makt-        verkställande makten, d. v. s. repu blikens presi-
723:  befogenheter är också betydande. Vår författning       dent och statsrådet. En bättre balans mellan
724:  har emellertid velat trygga demokratin genom ett       parlamentet och den verkställande makten bör
725:  system, som förutsätter balans mellan de olika         eftersträvas på ett annat sätt.
726:  organ, på vilka utövningen av statsmakten har             1917 års grundlagskommitte, som såg proble-
727: fördelats.                                              men ur den med full inre självständighet utrusta-
728:     Parlamentarismen har, såsom de sakkunniga           de blivande finska republikens synpunkt, fram-
729:  vid tiden för vår regeringsforms tilikomst betona-     höll, att presidentens mandat borde omfatta en
730: 2                                        1983 rd. -     LM n.r 4
731: 
732: inte alltför kort tidsrymd, förslagsvis sex år, samt   sådan utsträckning göra innehavaren av presi-
733: att hinder mot mandatets förnyande genom               dentämbetet tili en dominerande politisk kraft,
734: omval ej borde uppställas. Men under de senaste        att den folkvalda riksdagen de facto degraderas
735: decennierna har man i ett växande antal Iänder         från det främsta statsorganets ställning.
736: strävat att trygga folkrepresentationens ställning        Utgående från denna tankegång aktualiserades
737: genom att begränsa antalet mandatperioder för          frågan om en begränsning av antalet mandatpe-
738: den valda statschefen. Dennes inflytande blir          rioder för presidenten vid 1966 års riksdag. 1
739: dominerande nuföniden också på grund av mass-          lagmotion nr 1 (Ehrnrooth m.fl.) föreslogs en
740: medias effekt också i sådana Iänder, i vilka           sådan ändring av 23 § i regeringsformen, att
741: presidentstyret inte gälier. Före den ändring av       person, som utsetts tili president, omedelbart
742: den amerikanska konstitutionen (' 'Twenty-             efter utövningen av presidentuppdraget kunde
743: second amendment"), som gjordes 1947 hade              återväljas endast en gång. 1 hemstäliningsmotion
744: det varit praxis i USA att samma person högst två      nr 1 Ounnila) föreslogs en undersökning rörande
745: gånger i följd väljes tili president. Sedan Franklin   republikens presidents mandatperiod. Senare fat-
746: D. Roosevelt såsom den första av tre presidenter,      tade socialdemokratiska partiet beslut om att gå
747: vilka hade trotsat denna på en stark demokratisk       in för en sådan reform, som utesluter omedelbart
748: övertygelse grundade tradition, lyckades bli vald      återval av presidenten.
749: för fyra fyraåriga mandatperioder i följd, infördes       1969 års riksdag behandlade de två ovannämn-
750: i den amerikanska konstitutionen förbudet mot          da motionerna. En hemstälian godkändes enhäl-
751: mer än ett återval av den sittande presidenten. 1      ligt, enligt viiken regeringen i brådskande ord-
752: sina memoarer (del 2, s. 517 f) återger Harry S.       ning uppmanades låta verkställa en undersök-
753: Truman innehållet i ett memorandum, som han            ning om, huruvida det kunde föreligga grundad
754: skrev såsom president vid tiden för nämnda             anledning att begränsa antalet mandatperioder
755: författningsändring. Han säger bl. a.: "Enligt         för presidenten samt bereda och tili riksdagen
756: min uppfattning är åtta år som president nog och       avlåta proposition om sådan ändring i gällande
757: ibland för mycket för viiken person som helst att      lagstiftning, tili vilka undersökningens resultat
758: tjäna i den egenskapen.''                              gav anledning.
759:    Också andra stater än USA har i författningen          Då regeringen inte hade vidtagit några åtgär-
760: begränsat antalet mandatperioder för den valda         der i saken, inlämnades ånyo en lagmotion om
761: statschefen. Omedelban återval är inte tiliåtet i      begränsning av antalat mandatperioder för re-
762: Schweiz, Turkiet, Brasilien och Mexiko. Ett om-        publikens president vid 1970 års riksdag. Motio-
763: val, d.v.s. högst två mandatperioder i en följd,       nen blev förkastad, men i grundlagsutskottets
764: möjliggör författningen i lrland, Jugoslavien (Ti-     betänkande anfördes, att det kunde vara skäl att
765: to underlydde inte denna år 1963 antagna be-           begränsa antalet mandatperioder på det sätt, som
766: gränsning), Tyska förbundsrepubliken och Öster-        föreslogs i motionen. Hänvisande tili den kom-
767: rike.                                                  mitte för revidering av statsförfattningen, som
768:     Stärkandet av den representativa demokrati,        statsrådet hösten 1970 hade tillsatt, ansåg grund-
769: som det överväldigande flenalet av Finlands folk       lagsutskottet, vars instälining riksdagen omfatta-
770: säken omfattar, borde vara en angelägen uppgift        de, att frågan lämpligast kunde utredas av kom-
771: för de politiska partierna. 1 de socialistiska och     mitten.
772: liberala lägren slog man vakt om riksdagens               Statsförfattningskommittens förslag i frågan
773: ställning och inflytande på den tiden, när de          (Kommittebetänkande 1974: 27) gick ut på, att
774: konservativa hävdade betydelsen av en stark rege-      det borde uppstälias begränsningar för återval av
775: ringsmakt. Nu borde man i de olika ideologiska         republikens president. Förslaget tillkom efter
776:  lägren kunna enas om en sådan kompromiss,             omröstning och understöddes av 15 av kommit-
777:  som bevarar jämvikten mellan riksdagen och den        tens medlemmar, medan två ansåg, att några
778:  högsta verkställande makten. På så sätt skulle en     begränsningar inte behövdes. 13 av de medlem-
779:  gynnsam utveckling av vår parlamentariska de-         mar, som utgjorde majoritet, gick in för en
780:  mokrati bäst kunna tryggas. En begränsning av         begränsning av det omedelbara återvalet såsom i
781:  antalet mandatperioder för republikens president      ovan refererade lagmotioner och i en med dem
782:  enligt förebild från stater i väst och öst skulie     likalydande lagmotion vid 1972 års riksdag hade
783:  säkra det inflytande presidenten som innehavare       föreslagits (lagmotion nr 11/1972 års rd.). Två av
784:  av den högsta verkställande makten och ledare av      kommittens medlemmar, bland dem underteck-
785:  landets utrikespolitik bör tilikomma, utan att i      nad, föreslog att samma person skulie kunna
786:                                        1983 rd. -    LM nr 4                                       3
787: 
788: återväljas till president bara en gång. Enär det    om saken. Det är en lagmotion av detta innehåll
789: stora flertalet av statsförfattningskommittens      som nu föreslås för den nyvalda riksdagen.
790: medlemmar gick in för den mindre restriktiva          Hänvisande tili det ovan anförda foreslår jag
791: linjen i fråga om en begränsning av republikens     vördsamt,
792: presidents mandatperioder, fanns det inte orsak
793: att avvika från den, när vid 1975 års andra                   att Riksdagen måtte antaga följande
794: riksdag undertecknad inlämnade en lagmotion                lagförslag:
795: 
796: 
797:                                                Lag
798:                         om ändring av 23 § Regeringsformen för Finland
799: 
800:   1 enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt i 67 § riksdagsordningen stadgas, ändras 23 §
801: 1 mom. regeringsformen som följer:
802: 
803:                        23 §
804:    Republikens president utses av Finlands folk     rvå på varandra följande mandatperioder, kan
805: bland infodda finska medborgare städse för en       inte omedelbart återväljas tili president.
806: tid av sex år. Person, som varit president under
807: 
808:      Helsingfors den 8 april 1983
809: 
810:                                        Georg C. Ehrnrooth
811:                                                 1983 vp.
812: 
813: Lakialoite n:o 4                                                                             Suomennos
814: 
815: 
816: 
817: 
818:                                    Ehrnrooth: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muutta-
819:                                      misesta
820: 
821: 
822:                                            Eduskunnalle
823: 
824:     Kun valistusfilosofi Montesquieu vuonna 1748 sellinen suhde ja yhteistoiminta toimeenpanoval-
825: ilmestyneessä teoksessaan L' esprit des lois (Lakien lan ja kansanedustuslaitoksen välillä. Eri olosuh-
826: henki) esitti Vallanjako-oppinsa, hän perusteli teet ovat vaikuttaneet siihen, että suhteet eivät
827: sitä yksilön vapauden ja turvallisuuden vaatimuk- käytännössä ole aina muodostuneet perustuslain
828: sin. Montesquieu katsoi, että yksilön varman edellyttämiksi. Viime vuosikymmenien aikana
829: oikeussuojan takeen muodostaa vallanjako, jonka parlamentaarinen hallintomuoto on usein tullut
830: mukaan lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja huomion kohteeksi etsittäessä syitä poliittisen
831: tuomiovalta kuuluvat eri elimille. Vaikka vallan- elämämme häiriöihin. Pulmien syvälle käyvää
832: jako-oppia ei missään ole toteutettu täysin puh- analyysiä ei kuitenkaan ole suoritettu.
833: taassa muodossa, sillä on ollut ratkaiseva merkitys    On kiistatonta, että viime vuosien olosuhteet
834: demokraattisen hallintomuodon kehittämisessä.        ovat johtaneet hallitusvallan aseman tuntuvaan
835:     Vallanjako-opin perusajatus ilmenee täysin sel- vahvistumiseen eduskunnan aseman kustannuk-
836: västi hallitusmuotomme 2 §:stä. Tämän lainkoh- sella. Tämä tasapainon järkkyminen eri valtion
837: dan säännöstä vuoden 1917 perustuslakikomitea elinten välillä vaikutti etenkin 1960-luvulla var-
838: piti kansalaisten vapauden ja yhteiskuntavoimien sin häiritsevästi maamme poliittisiin olosuhtei-
839: normaalin toiminnan välttämättömänä takeena. siin. Tästä oli seurauksena, että vahingoitettiin
840: Perustuslakikomitea esitti, että valtiovallan yksi- parlamentarismin tarkoittaman luottamussuh-
841: puolinen keskittäminen on johtanut sonoon ja se teen aikaansaamista toimeenpanovallan ja kan-
842: on myös muutenkin monessa suhteessa vahin- sanedustuslaitoksen välillä. Perustuslain presi-
843: goittanut poliittista elämää.                        dentille suomaa tärkeätä tehtävää välittävänä ja
844:     Eduskunta edustaa kansaa, jolle valtiovalta tasoittavana voimana vaikeutettiin tuntuvasti.
845: Suomessa kuuluu. Tästä syystä eduskunta on              Kun ratkaiseva merkitys perinteisen parlamen-
846: tärkein niistä eri elimistä, joille valtiovalta on taarisen demokratiamme säilyttämisessä on sillä,
847: vallanjakoperiaatteen muunnetun muodon mu- että eduskunnan asema ja vaikutusvalta turva-
848: kaan hallitusmuodossa jakautunut. Tätä korosta- taan, on vakavasti harkittava, miten tämä saattaa
849: vat erityisesti useat perustuslain asiantuntijam- tapahtua tasapainon heilahtamatta päinvastai-
850: me. (Ks. mm. Erich, Suomen valtio-oikeus, 1 seen suuntaan. Koska heikko valtiovalta horjut-
851: osa, s. 268, Kaira, Valtiosopimukset II, s. 190 ja taisi yhteiskunnassa vallitsevia olosuhteita, ei olisi
852:  Hakkila, Suomen tasavallan perustuslait, s. 20.) hyväksi liian laajasti rajoittaa hallitusmuotomme
853:  Tästä ei kuitenkaan seuraa, että Suomen perus- mukaan toimeenpanevalle vallalle kuuluvia val-
854:  tuslaki olisi heikko. Hallituksen tulee johtaa eikä tuuksia, siis tasavallan presidentin ja valtioneu-
855:  antaa eduskunnan johtaa itseään. Tasavallan pre- voston. Parempaan parlamentin ja toimeenpane-
856:  sidentin toimivalta on myös merkittävä. Perus- van vallan väliseen tasapainoon on pyrittävä toi-
857:  tuslakimme on kuitenkin halunnut turvata de- sella tavalla.
858:  mokratian järjestelmällä, joka edellyttää tasapai-     Vuoden 1917 perustuslakikomitea, joka tarkas-
859:  noa niiden eri elinten välillä, joiden kesken teli pulmaa täysin sisäisesti tulevan itsenäisen
860:  valtiovallan toteuttaminen on jakautunut.           Suomen tasavallan kannalta, esitti, ettei presi-
861:     Kuten asiantuntijat hallitusmuotomme synty- dentin toimikausi saisi ajallisesti olla liian lyhyt,
862:  vaiheessa korostivat, parlamentarismi on meidän vaan esimerkiksi kuusi vuotta, ja ettei tulisi
863:  poliittisessa järjestelmässämme toteutettu anka- asettaa estettä toimikauden uusimiseksi uusinta-
864:  rassa muodossa. Ståhlbergin mukaan parlamenta- vaalein. Viime vuosikymmenien aikana on kui-
865:  rismin tarkoituksena on aikaansaada luottamuk- tenkin yhä useammissa maissa pyritty turvaa-
866: 2                                           1983 vp. -      LA n:o 4
867: 
868: maan kansanedustuslaitoksen asema rajoittamalla            että kansan valitsema eduskunta itse asiassa alen-
869: jo virassa olevan valtionpäämiehen toimikausien            netaan tärkeimmän valtion elimen asemasta.
870: lukumäärää. Tällaisen henkilön vaikutusvalta                  Edellä mainitun ajattelun pohjalta kysymys
871: muodostuu nykyisin hallitsevaksi myös tehokkai-            presidentin toimikausien rajoittamisesta tuli
872: den joukkotiedotusvälineiden ansiosta sellaisissa-         ajankohtaiseksi vuoden 1966 valtiopäivillä. Laki-
873: kin maissa, jotka eivät ole presidenttijohtoisia.          aloitteessa n:o 1 (Ehrnrooth ym.) ehdotettiin
874: Ennen vuonna 1949 tapahtunutta Amerikan pe-                sellaista hallitusmuodon 23 §:n muutosta, että
875: rustuslain muuttamista (' 'Twenty-second amen-             presidentiksi valittu henkilö voitaisiin hänen toi-
876: dment") USA:ssa oli ollut käytäntönä valita                mikautensa päätyttyä valita uudelleen presiden-
877: sama henkilö presidentiksi korkeintaan kahdesti            tiksi vain yhden kerran. Toivomusaloitteessa n:o
878: perättäin. Sen jälkeen kun Franklin D. Roosevelt           1 Ounnila) ehdotettiin presidentin toimikauden
879: ensimmäisenä niistä kolmesta presidentistä, jotka          tutkimista. Sosialidemokraattinen puolue teki
880: olivat uhmanneet tätä vankkaan demokraattiseen             myöhemmin päätöksen sellaisesta muutoksesta,
881: vakaumukseen perustuvaa perinnettä, onnistui               joka tekee presidentin välittömän uudelleen va-
882: tulemaan valituksi neljäksi perättäiseksi neljän           linnan mahdottomaksi.
883: vuoden toimikaudeksi, Amerikan perustuslakiin                 Vuoden 1969 valtiopäivillä käsiteltiin molem-
884: sisällytettiin istuvaa presidenttiä koskeva kielto         mat edellä mainitut aloitteet. Yksimielisesti hy-
885: tulla uudelleen valituksi useammin kuin kerran.            väksyttiin toivomus, jonka mukaan hallitusta
886: Harry S. Truman on muistelmissaan (osa 2, s.               kehotettiin kiireellisesti suorituttamaan tutkimus
887: 517 lähtien) esittänyt muistion, jonka hän kir-            siitä, olisiko perusteltua aihetta rajoittaa presi-
888: joitti presidenttinä ollessaan edellä mainitun pe-         dentin toimikausien lukumäärää, sekä valmista-
889: rustuslain muutoksen aikoihin. Hän sanoo mm.:              maan ja antamaan eduskunnalle lakiesitys nykyi-
890: ''Käsitykseni mukaan on kahdeksan vuotta presi-            sen lainsäädännön muuttamiseksi siten kuin tut-
891: denttinä tarpeeksi ja toisinaan liikaakin kenelle          kimuksen tulos antaisi aihetta.
892: tahansa henkilölle tässä toimessa.''             ·            Koska hallitus ei ollut ryhtynyt mihinkään
893:    Myös muissa maissa kuin USA:ssa on perustus-            toimenpiteisiin, jätettiin vuoden 1970 valtiopäi-
894: laissa rajoitettu jo valitun valtionpäämiehen toi-         villä uusi lakialoite presidentin toimikausien lu-
895: mikausien lukumäärää. Välitön uudelleen valit-             kumäärän rajoittamisesta. Aloite hylättiin, mutta
896: seminen ei ole sallittua Sveitsissä, Turkissa, Brasi-      perustuslakivaliokunnan mietinnössä esitettiin,
897: liassa eikä Meksikossa. Uudelleen valinta, siis            että saattaisi olla aihetta rajoittaa toimikausien
898: korkeintaan kahdeksi perättäiseksi toimikaudek-            lukumäärää aloitteessa ehdotetulla tavalla. Perus-
899: si, on perustuslain mukaan mahdollista Irlannis-           tuslakivaliokunta katsoi, viitaten hallituksen syk-
900: sa, Jugoslaviassa (Titoa ei tämä vuonna 1963               syllä 1970 asettamaan valtiosäännön uudistamis-
901: hyväksytty rajoitus koskenut), Saksan Iiittotasa-          komiteaan, että komitea voisi sopivimmin selvit-
902: vallassa ja Itävallassa.                                   tää kysymyksen. Tämän kannan eduskunta hy-
903:    Edustuksellisen demokratian vahvistamisen,              väksyi.
904: minkä valtaosa Suomen kansasta varmaankin hy-                 Valtiosääntökomitean ehdotus kysymyksen rat-
905: väksyy, tulisi olla tärkeä tehtävä poliittisille puo-      kaisemiseksi (komiteanmietintö 1974:27) oli, että
906: lueille. Sosialistisissa ja liberaaleissa leireissä var-   tasavallan presidentin uudelleen valitsemiselle
907: jeltiin eduskunnan asemaa ja vaikutusvaltaa nii-           tulisi asettaa rajoituksia. Ehdotus syntyi äänestyk-
908: hin aikoihin, kun konservatiivit korostivat vahvan         sen jälkeen ja sitä kannatti 15 komitean jäsentä
909: valtiovallan merkitystä. Nyt tulisi eri ideologioi-        kahden ollessa sitä mieltä, että rajoituksia ei
910: den leireissä voida sopia sellaisesta kompromissis-        tarvittaisi. Enemmistön muodostaneista jäsenistä
911: ta, joka pysyttää tasapainon eduskunnan ja kor-            13 kannatti välittömän uudelleen valitsemisen
912: keimman toimeenpanovallan välillä. Tällä tavoin            rajoittamista siinä muodossa kuin se oli esitetty
913: voitaisiin parhaiten turvata parlamentaarisen de-          edellä mainituissa lakiehdotuksissa ja siten kuin
914: mokratiamme kehitys. Tasavallan presidentin toi-           se oli esitetty samanmuotoisessa lakialoitteessa
915: mikausien lukumäärän rajoittaminen sekä län-               vuoden 1972 valtiopäivillä (lakialoite n:o 111
916: nessä että idässä sijaitsevien valtioiden esikuvan         1972 vp.). Kaksi komitean jäsentä, mm. allekir-
917: mukaisesti varmistaisi presidentin vaikutusvallan,         joittanut, ehdotti, että sama henkilö voitaisiin
918: jonka tulee kuulua hänelle korkeimpana toi-                valita presidentiksi uudelleen vain kerran. Koska
919: meenpanevana valtana sekä maan ulkopolitiikan              valtiosääntökomitean jäsenten valtaenemmistö
920: johtajana, tekemättä presidentin viran haltijaa            kannatti vähemmän rajoittavaa linjaa tasavallan
921: siinä määrin hallitsevaksi poliittiseksi voimaksi,         presidentin toimikausien rajoittamisessa, ei siitä
922:                                           1983 vp. -     LA n:o 4                                        3
923: 
924: ollut syytä poiketa allekirjoittaneen jättäessä asiaa     Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
925: koskevan lakialoitteen vuoden 1975 toisilla val-        vasti,
926: tiopäivillä. Vastavalitulle eduskunnalle nyt ehdo-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
927: tettu lakialoite on saman sisältöinen.                         kiehdotuksen:
928: 
929: 
930: 
931:                                                   Laki
932:                             Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta
933: 
934:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
935: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
936: 
937:                      23 §
938:   Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa          denttinä kahtena perattatsenä toimikautena, ei
939: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta aina        voida välittömästi valita uudelleen presidentiksi.
940: kuudeksi vuodeksi. Henkilöä, joka on ollut presi-
941: 
942:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
943: 
944:                                            Georg C. Ehrnrooth
945:                                                   1983 vp.
946: 
947: Lakialoite n:o 5
948: 
949: 
950: 
951: 
952:                                     Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n
953:                                        muuttamisesta
954: 
955: 
956:                                              Eduskunnalle
957: 
958:     Presidentin toimikausien määrän mahdollinen         presidentiksi enintään kahdeksi perättäiseksi kau-
959: rajoittaminen on ollut eräs valtiosäännön uudis-        deksi. Kokoomus katsoi valtiosääntökomitean vä-
960: 1amisrarpeisra käydyn keskustelun keskeisiä kysy-       limietinnöstä 30.10.1974 antamassaan lausun-
961: myksiä. Eduskunta päätti 1 päivänä huhtikuuta           nossa, että valtioelinten tasapainon säilyttäminen
962: 1')(,() eräiden aloitteiden johdosta lausua toivo-      vaatii, että samaa henkilöä ei tulisi voida valita
963: muksen, että hallitus kiireellisesti suorittaisi tut-   presidentiksi useammaksi kuin kahdeksi kaudeksi
964: kimuksen mm. siitä, olisiko syytä rajoittaa presi-      peräkkäin. Todettakoon vielä, että tammikuun
965: dentin toimikausien määrää. Kysymys president-          1982 presidentinvaalien presidenttiehdokkaat oli-
966: t in;i olevan henkilön uudelleenvalinnasta oli esil-    vat kaikki sitä mieltä, että presidentin toimikau-
967: lä myös valtiosääntökomiteassa, jossa todettiin,        sia voitaisiin rajoittaa. Kokoomuksen eduskunta-
968: että kysymys voidaan ratkaista nykyiseltä pohjalta      ryhmä yhtyy kokoomuksen edellä esitettyihin
969: ilman rajoituksia, rajoittamalla peräkkäisten toi-      kannanottoihin.
970: mikausien määrää tai rajoittamalla saman henki-            Edellä esittämämme perusteella ja valtiosään-
971: liin toimikausia yleensä.                               nön uudistamisen eteenpäin viemiseksi ehdotam-
972:     Valtiosääntökomitean mielestä tasavallan presi-     me kunnioittaen,
973: dentin uudelleenvalionalle on asetettava rajoi-
974: tuksia. Kokoomuksen edustaja katsoi yhdessä 12                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
975: mu1-1n komitean enemmistöä edustaneen jäsenen                  kiehdotuksen:         ·
976: tavoin, että sama henkilö tulisi voida valita
977: 2                                       1983 vp. -   LA n:o 5
978: 
979: 
980:                                                Laki
981:                           Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta
982: 
983:                                                                            s
984:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla,
985: muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon (94/ 19) 23 §:n 1
986: momentti näin kuuluvaksi:
987: 
988:                         23 §
989:   Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa         Tämä laki tulee vmmaan      päivänä
990: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta aina     kuuta 19 .
991: kuudeksi vuodeksi. Jos henkilö on ollut presi-
992: denttinä kaksi virkakautta peräkkäin, hän ei voi
993: tulla valituksi uudelleen seuraavaksi virkakaudek-
994: si.
995: 
996: 
997: 
998: 
999:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
1000: 
1001:          Matti Jaatinen                 Kaarina Dromberg            Pertti Salolainen
1002:          Heikki Perho                   Liisa Hilpelä               Eva-Riitta Siitonen
1003:          Ulla Puolanne                  Lauri Impiö                 Jouni J. Särkijärvi
1004:          Sampsa Aaltio                  Riitta Jouppila             Eeva Turunen
1005:          Elsi Hetemäki-Olander          Heikki Järvenpää            Sakari Valli
1006:          Tapio Holvitie                 Juho Koivisto               Iiro Viinanen
1007:          Aila Jokinen                   Rirva Laurila                Ben Zyskowicz
1008:          Tuure Junnila                  Pekka Löyttyniemi           Toivo T. Pohjala
1009:          Ilkka Kanerva                  Saara Mikkola                Helge Saarikoski
1010:          Lea Kärhä                      Pentti Mäki-Hakola           Kimmo Sasi
1011:          Anna-Kaarina Louvo             Tuulikki Petäjäniemi        Ilkka Suominen
1012:          Mauri Miettinen                Sirpa Pietikäinen            Martti Tiuri
1013:          Erkki Moisander                Aino Pohjanoksa             Riitta Uosukainen
1014:          Helena Pesola                  Pirjo Rusanen               Tauno Valo
1015:                                         Matti Viljanen
1016:                                                  1983 vp.
1017: 
1018: Lakialoite n:o 6
1019: 
1020: 
1021: 
1022: 
1023:                                                        A. Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi läänijaosta
1024: 
1025: 
1026:                                             Eduskunnalle
1027: 
1028:    Kansanvallan lisääminen kaikessa päätöksen-            Läänijakouudistuksen ja väliportaan hallinnon
1029: teossa on tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite.       kokonaisuudistuksen liittäminen yhteen näyttäisi
1030: Päätöksentekoa tulee pyrkiä saamaan lähemmäksi         tässä 'vaiheessa johtavan molempien uudistusten
1031: niitä ihmisiä, joita tehtävät päätökset koskevat.      viivästymiseen. Läänijaon uudistamista ovat Kai-
1032: Sen vuoksi niin alue- kuin paikallishallinnonkin       nuun, Pirkanmaan ja Satakunnan Maakunta- ja
1033: uudistaminen ja kehittäminen on tarpeen. Maan          seutukaavaliitot pitäneet tärkeänä ja katsovat,
1034: tasapainoisen ja joustavan kehityksen kannalta on      että läänijaon uudistus voidaan toteuttaa irral-
1035: tärkeää, että päätöksenteko on hajaurettu riittä-      laan muusta väliportaan hallinnon uudistuksesta.
1036: vässä määrin maan eri osiin. Tämä edellyttää              Näiden kolmen uuden läänin perustamista
1037: päätösvallan lisäämistä niin kunnallis- kuin väli-     valmistelleet sisäasiainministeriön asettamat toi-
1038: portaan hallinnossakin.                                mikunnat ovat jättäneet mietintönsä 5.1.1983.
1039:    Nykyinen maamme läänijako ja lääninhallinto         Toimikunnat ovat selvittäneet, millainen organi-
1040: ei näitä tavoitteita toteuta. Väliportaan hallinnon    saatio ja mitä virkoja uusissa lääninhallituksissa
1041: uudistamista selvittäneen komitean mietinnössä         tarvitaan, sekä mitkä tarvittavat virat saadaan
1042: päädyttiinkin tästä syystä esittämään kolmen uu-       siirtoina kantalääneistä ja mitkä tulee perustaa
1043: den läänin, Kainuun, Pirkanmaan ja Satakunnan          uusina virkoina. Niin ikään toimikunnat ovat
1044: läänien perustamista. Tällä uudistuksella lääni-       selvittäneet, mitä valtion erillisiä piiriviranomai-
1045: jaon muuttamisesta päästäisiin lähemmäksi tavoi-       sia ja läänejä tulisi perustaa sekä, samalla tavalla
1046: tetta läänien muodostamisesta maakunnallisten          kuin lääninhallitusten osalta, näiden edellyttä-
1047: talous- ja kulttuurialueiden ja jo toimivien piiri-    mät organisaatio- ja henkilöstöjärjestelyt.
1048: hallintoalueiden mukaisesti. Läänijaon uudista-           Edelleen toimikunnat ovat selvittäneet, mitä
1049: minen on tarpeen myös siitä syystä, että tehtäviä      muutoksia läänijaon johdosta on tehtävä valtion
1050: ja päätöksentekoa on jo tähän mennessä siirretty       paikallishallinnon järjestelyihin läänien raja-alu-
1051: ja tullaan siirtämään yhä enemmän lääniportaal-        eilla.
1052: le. Valtion nykyisin erillään olevaa piirihallintoa       Uusien lääninhallitusten valtiolle aiheuttamat
1053: on tarpeen sovittaa yhteen lääninhallinnon kans-       menot ovat kertaluonteisten perustamiskustan-
1054: sa ja liittää sen johtoon alueen poliittisten voima-   nusten osalta noin 3,9 miljoonaa markkaa ja
1055: suhteiden mukaisesti koostuvia luottamuselimiä.        vuotuisten käyttökustannusten osalta noin 32,2
1056:    Vaitioneuvosto on 2 5 .1. 1982 tekemässään pe-      milj. markkaa. Lääninhallituksiin tarvittavien uu-
1057: riaatepäätöksessä edellyttänyt, että tällaiset väli-   sien virkojen määrä olisi 274 ja kantaläänien
1058: portaan hallinnonuudistukset toteutetaan vii-          lääninhallituksista siirtyvien virkojen määrä 118.
1059: meistään vuoden 1985 alusta sen mukaan kuin               Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
1060: varat niitä varten voidaan sisällyttää asianomais-     tamme,
1061: ten vuosien valtion tulo- ja menoarvioihin.                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1062:                                                                 kiehdotuksen:
1063: 2                                      1983 vp. -    LA n:o 6
1064: 
1065:                                               Laki
1066:                                              läänijaosta
1067: 
1068:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1069: 
1070: 
1071:                         1 §                           Satakunnan, Pirkanmaan ja Kainuun läänin
1072:    Yleistä hallintoa varten Suomi on jaettu seu-    hallinto järjestetään vuoden 1985 alusta lähtien
1073: raaviin lääneihin: Uudenmaan lääni, Varsinais-      sen mukaan kuin valtion tulo- ja menoarvioissa
1074: Suomen lääni, Ahvenanmaan lääni, Satakunnan         osoitetaan tarkoitukseen varoja.
1075: lääni, Hämeen lääni, Pirkanmaan lääni, Kymen
1076: lääni, Mikkelin lääni, Pohjois-Karjalan lääni,                            3 §
1077: Kuopion lääni, Keski-Suomen lääni, Vaasan lää-        Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöön-
1078: ni, Oulun lääni, Kainuun lääni ja Lapin lääni.      panosta antaa valtioneuvosto.
1079: 
1080:                         2 §                                               4 §
1081:   Tässä laissa säädetty läänijako tulee voimaan 1    Tällä lailla kumotaan läänien luvusta 2 päivänä
1082: päivänä tammikuuta 1985.                            maaliskuuta 1962 annettu laki (201/62).
1083: 
1084: 
1085:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1086: 
1087:          Arvo Kemppainen               Pentti Kettunen               Mikko Elo
1088:          Heikki Mustonen               Pentti Lahti-Nuuttila         Timo Roos
1089:          Sakari Valli                  Ulla-Leena Alppi              Aila Jokinen
1090:                                        Timo Laaksonen
1091:                                                   1983 vp.
1092: 
1093: Lakialoite n:o 7
1094: 
1095: 
1096: 
1097: 
1098:                                      E. Laine ym.: Ehdotukset laeiksi Suomen Hallitusmuodon 23 ja 27
1099:                                         §:n sekä valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
1100: 
1101: 
1102:                                              Eduskunnalle
1103: 
1104:    Presidentin vaalin maassamme toimittaa halli-             Eduskunnan suorittama vaali liittyisi johdon-
1105: tusmuodon 23 §:n mukaan 301 valitsijamiestä.             mukaisesti sen periaatteen toteuttamiseen, että
1106: Nämä valitaan eduskuntavaaleja koskevan lain-            eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä vah-
1107: säädännön mukaisessa järjestyksessä presidentin          vistettaisiin ottamalla samalla huomioon ulkopo-
1108: toimikausittain.                                         litiikan hoidon asettamat vaatimukset, jotka
1109:    Tästä järjestelmästä on kuitenkin tehty lukuisia      puoltavat näillä valtaoikeuksilla varustetun presi-
1110: poikkeuksia. Niinpä vuonna 1940 presidentin              denttitehtävän säilyttämistä.
1111: vaalin toimittivat edellisellä kerralla valitut valit-       Presidentiltä tulisi poistaa eduskunnan hajo-
1112: sijamiehet. Samoin entiset valitsijamiehet toimit-       tusoikeus.
1113: tivat myös vuonna 1943 presidentin valinnan.                Teknillisistä syistä ei tämän lakiehdotuksen
1114: Vuonna 1944 asetettiin presidentti poikkeuslail-         yhteydessä ole voitu puuttua eduskunnan vaali-
1115: la. Vuonna 1946 eduskunta valitsi presidentin.           kauden pituuteen.
1116: Vuonna 1973 pidennettiin virassa olleen presi-              Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
1117: dentin toimikautta eduskunnan päätöksellä nel-
1118: jäksi vuodeksi.                                                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
1119:    Valtiosääntökomitean enemmistö esittää (ko-                   kiehdotukset:
1120: miteanmietintö 1974:27), että presidentin valin-
1121: tatapaa muutettaisiin siten, että eduskunta valit-
1122: sisi tasavallan presidentin.
1123: 
1124: 
1125: 1.
1126:                                                    Laki
1127:                          Suomen Hallitusmuodon 23 ja 27 §:n muuttamisesta
1128: 
1129:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
1130: muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon (94/ 19) 23 ja 27 §, niistä
1131: 23 §sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetulla lailla (490/77) ja
1132: 13 päivänä marraskuuta 1981 annetulla lailla (738/81) sekä 27 § 18 päivänä maaliskuuta 1983
1133: annetussa laissa (279/83), näin kuuluviksi:
1134: 
1135:                        23 §                              mitetaan uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan
1136:   Tasavallan presidentin valitsee eduskunta syn-         saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali
1137: typeräisten Suomen kansalaisten joukosta aina            niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa
1138: kuudeksi vuodeksi.                                       vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät.
1139:   Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivänä kuu-            Äänten jakaantuessa tasan ratkaisee arpa.
1140: dentena vuonna sen jälkeen, jona tasavallan                 Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi,
1141: presidentti viimeksi valittiin, sitä vuotta lukuun-      lakkaa hänen edustajantoimensa itsestänsä. Val-
1142: ottamatta. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpili-        tion virassa oleva henkilö, joka valitaan presiden-
1143: puin, joku saa enemmän kuin puolet annetuista            tiksi, katsotaan virasta eronneeksi.
1144: äänistä, on hän valittu. Muussa tapauksessa toi-            Jos 2 momentissa tai muualla tässä hallitus-
1145: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 7
1146: 
1147: muodossa säädetty maarapäivä sattuu pyhäpäi-           Tämä     laki tulee voimaan            päivana
1148: väksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäi-                kuuta 19 ja sillä kumotaan tasavallan
1149: vänä.                                                presidentin valitsijamiesten vaalista 13 päivänä
1150:                        27 §                          kesäkuuta 1969 annettu laki (362/69) ja tasaval-
1151:   Presidentin asiana on kutsua eduskunta yli-        lan presidentin vaalista 22 päivänä helmikuuta
1152: määräisille valtiopäiville sekä avata ja päättää     1924 annettu laki (59/24).
1153: valtiopäivät.
1154: 
1155: 
1156: 
1157: 
1158: 2.
1159:                                                Laki
1160:                                 valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
1161: 
1162:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
1163:   kumotaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen (7 /28) 20 §,sellaisena kuin
1164: se on osittain muutettuna 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla (278/83), sekä
1165:   muutetaan 3 §, sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä kesäkuuta 1955 ja 18 päivänä
1166: maaliskuuta 1983 annetuilla laeilla (335/55 ja 278/83), ja 22 §,sellaisena kuin se on mainitussa 18
1167: päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
1168: 
1169:                        3 §                                                   22 §
1170:    Kansanedustajien vaalit toimitetaan joka neljäs      Tasavallan presidentin määräykset, joita tarkoi-
1171: vuosi samaan aikaan koko maassa. Lailla sääde-       tetaan 18 ja 21 §:ssä, julistetaan siinä järjestykses-
1172: tään ulkomailla olevien Suomen kansalaisten          sä kuin lakien ja asetusten julkaisemisesta on
1173: osallistumisesta kansanedustajain vaaleihin.         säädetty.
1174:    Edustajan toimivalta alkaa silloin, kun hänet
1175: on julistettu valituksi, ja jatkuu, kunnes sen         Tämä laki tulee voimaan  päivänä
1176: jälkeiset vaalit on toimitettu.                      kuuta 19 ja sillä kumotaan sen kanssa ristirii-
1177:                                                      dassa olevat säännökset.
1178: 
1179: 
1180:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
1181: 
1182:                        Ensio Laine                               Sten Söderström
1183:                        Matti Kautto                              Marja-Liisa Salminen
1184:                                                    1983 vp.
1185: 
1186: Lakialoite n:o 8
1187: 
1188: 
1189:                                      Elo ym.: Ehdotus laiksi oikeudesta työsuhteessa tehtyyn keksintöön
1190: 
1191: 
1192:                                              Eduskunnalle
1193: 
1194:     Suomalaisia pidetään yleensä teknisesti varsin       simielisen käsityksen mukaan kuitenkin laki tur-
1195: lahjakkaana kansana ja eräänä todistuksena tästä         vaa käytännössä vain vahvemman osapuolen eli
1196: voidaan pitää sitä, että olemme kohtalaisen hyvin        työnantajan edut. Lain nojalla työntekijä menet-
1197: selviytyneet jatkuvasti tiukkenevassa kansainväli-       tää keksintönsä täydellisesti työnantajalleen tä-
1198: sessä kilpailussa. Toisaalta kaikki merkit viittaa-      män yksipuolisella toimenpiteellä, haltuunotolla.
1199: vat siihen, ettei kilpailu ainakaan tule vähene-         Haltuunoton jälkeen työnantajan ei tarvitse antaa
1200: mään ja siinä mielessä meidän suomalaisten on            keksijälle mitään tietoa keksinnön kehityksestä,
1201: tehtävä voitavamme, jotta maamme teknillistä             käytöstä, myynnistä tai sen tuottamasta hyödystä.
1202: kilpailukykyä voidaan edelleen ylläpitää.                   Työsuhdekeksintölain perusteella asetettiin
1203:     On vaikea käsittää, miksi suomalaisten keksin-       myös työsuhdekeksintölautakunta, joka antaa
1204: tötoimintaan ja luovuuteen ei ole kiinnitetty            lausuntoja ilman, että niitä tarvitsee panna toi-
1205: riittävää huomiota. On olemassa monia esimerk-           meen. Lautakunnassa, vaikkakin sillä on puolu-
1206: kejä siitä, että keksintötoiminta ja maan kansain-       eeton puheenjohtaja, on niin vahva työnantajan
1207: välinen kilpailukyky liittyvät oleellisesti toisiinsa.   edustus, että työsuhdekeksijöiden edut eivät tule
1208: Voidaan todeta, että suomalaisten kotimaahansa           riittävästi huomioon otetuiksi.
1209: tekemien patenttihakemusten määrä on kohtalai-              Ottaen huomioon, että työsuhdekeksijöiden
1210: sella pohjoismaisella tasolla. Olemme kyllä sel-         aseman parantamista on kohtuuttomasti viivytet-
1211: västi jäljessä Ruotsista asukaslukukin huomioon          ty, on todella korkea aika uudistaa lainsäädäntöä.
1212: ottaen, mutta olemme kuitenkin hieman edellä             Oikeastaan on tuntunut varsin merkilliseltä se,
1213: tanskalaisia ja norjalaisia. Vaikka patenttihake-        että valtiovalta on niin hitaasti reagoinut työsuh-
1214: musten määrän ei aina tarvitse merkitä keksintö-         dekeksijöiden aseman parantamiseen. Vaikka
1215: toiminnan vilkkautta tai laadullista tasoa, se           keksijöiden etujärjestö, Keksijäyhdistysten Kes-
1216: lienee kuitenkin ainoa suhteellisen luotettava           kusjärjestö r. y., on jo usean vuoden ajan tuonut
1217: keksintötoiminnan vertailuperuste.                       esille puutteita työsuhdekeksintölaissa, ei valtio-
1218:     Samaan tosiasiaan viittaa se, että Japanissa         vallan puolelta ole ryhdytty asianomaisiin toi-
1219: jätetään vuosittain jokaista 100 000 asukasta koh-       menpiteisiin.
1220: den 117 hakemusta, Saksan Iiittotasavallassa ja             Niinpä työsuhdekeksintölautakunta vastasi
1221: Sveitsissä 80, Suomessa 23, mutta Intiassa vain          helmikuussa 1978 kauppa- ja teollisuusministe-
1222: 0,4. Meillä suomalaisilla on tunnetusti korkea           riön marraskuussa v. 1976 esittämään tieduste-
1223: koulutustaso ja niinpä maassamme arvioidaan              luun, mitkä epäkohdat lautakunnan kokemusten
1224: olevan noin 80 000 henkilöä, joilla on joko              valossa näyttäisivät vaativan asetuksella annetta-
1225: koulu-, opisto- tai korkeakoulutasoinen teknilli-        via tarkempia määräyksiä. Siis lähes puolitoista
1226: nen koulutus. Edelleen maassamme arvioidaan              vuotta työsuhdekeksintölautakunta käytti vas-
1227: olevan 4 000-5 000 teknillisesti luovaa ihmistä.         tauksensa muotoilemiseen. Tällöin, helmikuussa
1228: Suurin osa näistä keksijöistä on työsuhteessa            1978, lautakunta katsoi, että olisi syytä ryhtyä
1229: työnantajiin ja näin he ovat ns. työsuhdekeksijöi-       valmistelemaan joitakin lain muutoksia. Kun
1230: tä.                                                      aikaa on nyt kulunut viisi vuotta, mihinkään
1231:    Työsuhdekeksijöiden asema on säädelty lailla          toimenpiteisiin ei kuitenkaan ole ryhdytty. Tässä-
1232: (656/67), joka valmistui usean vuoden komitea-           kin yhteydessä tuntuu työnantajien vaikutus ole-
1233: työskentelyn jälkeen. Komiteanmietinnön mu-              van niin suuri, että se on estänyt tarvittavan
1234: kaan pidettiin tärkeänä "sellaisen työsuhdekek-          työsuhdekeksintölain uudistamisen.
1235: sintöjä koskevan lainsäädännön aikaansaamista,              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1236: joka huomioon ottaen tämän oikeusalan erityiset
1237: piineet turvaa heikomman osapuolen, työnteki-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1238: jän edut'',· Suomalaisten työsuhdekeksijöiden yk-               lakiehdotuksen:
1239: 2                                       1983 vp. -    LA n:o 8
1240: 
1241: 
1242:                                                 Laki
1243:                              oikeudesta työsuhteessa tehtyyn keksintöön
1244: 
1245:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1246: 
1247:                          1 §                          Jan kanssa laajemmista oikeuksista tämän teke-
1248:    Toisen tyossa olevan henkilön, työntekijän,        mään keksintöön.
1249: tekemästä Suomessa patentilla suojattavissa ole-
1250: vasta tai muuten yksinoikeudella käytettävissä                                5§
1251: olevasta keksinnöstä on voimassa, mitä tässä            Jos työntekijä tekee 4 §:ssä tarkoitetun keksin-
1252: laissa säädetään.                                     nön, hänen tulee tästä viipymättä kirjallisesti
1253:    Tätä lakia on vastaavasti sovellettava myös        ilmoittaa työnantajalle ja samalla antaa sen sisäl-
1254: virkasuhteessa olevaan henkilöön. Yliopiston,         löstä sellainen tieto, että työnantaja sen perus-
1255: korkeakoulun tai vastaavanlaisen tieteellisen op-     teella voi ymmärtää keksinnön.
1256: pilaitoksen opettajaa ja tutkijaa ei tässä ominai-
1257:                                                                                6 §
1258: suudessaan ole pidettävä laissa tarkoitettuna
1259:                                                          Työnantajan, joka haluaa saada itselleen 4 §:n
1260: työntekijänä. Lakia on kuitenkin sovellettava sel-    1 momentin tai 2 momentin mukaan hänelle
1261: laiseen sotilasoppilaitoksen opettajaan, joka on      kuuluvan oikeuden tai hyödyntämisoikeuden
1262: puolustuslaitoksen viran tai toimen haltija.          keksintöön, tulee viimeistään neljän kuukauden
1263:    Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla     kuluessa siitä, kun työnantaja sai 5 §:ssä tarkoite-
1264: puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä.     tun ilmoituksen, kirjallisesti ilmoittaa työnteki-
1265:                          2 §                          jälle, että hän ottaa tietyn oikeuden keksintöön.
1266:    Tämän lain säännöksiä on noudatettava, mikä-       Saman ajan kuluessa käyttäköön työnantaja
1267: li muuta ei ole kirjallisesti sovittu. Kuitenkin on   myöskin hänelle kuuluvaa etuoikeutta neuvotella
1268: kiellettyä sopimuksella pienentää työntekijän oi-     työntekijän kanssa oikeuksista tämän keksintöön.
1269: keuksia, jotka tässä laissa säädetään.                   Ennen kuin neljä kuukautta on kulunut 5
1270:    Sopimukset keksinnön luovuttamiseksi ovat          §:ssä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta,
1271: mitättömiä, mikäli ne on tehty ennen tämän lain       työntekijä ei saa ilman työnantajan kirjallista
1272: 5 §:n mukaista keksinnön ilmoittamista.               suostumusta määrätä keksinnöstä tai ilmaista mi-
1273:                                                       tään sitä koskevaa siten, että siitä voi olla seu-
1274:                         3 §                           rauksena keksinnön julkiseksi tuleminen tai hy-
1275:    Työntekijällä on keksintöönsä sama oikeus          väksikäyttö toisen lukuun. Työntekijällä on kui-
1276: kuin muulla keksijällä, jollei tässä tai muussa       tenkin oikeus, tehtyään 5 §:n mukaisen ilmoi-
1277: laissa olevista säännöksistä muuta johdu.             tuksen, hakea keksinnölleen patenttia Suomessa,
1278:    Muiden henkilöiden kuin keksimiseen osallis-       mutta on hänen tällöin viikon kuluessa hake-
1279: tuneiden merkitseminen oikeudettomasti kanssa-        muksen antamisesta patenttiviranomaiselle kirjal-
1280: keksijöiksi on kiellettyä.                            lisesti ilmoitettava siitä työnantajalle.
1281:                        4§                                                    7 §
1282:   Jos työntekijän pääasiallisena tehtävänä on tut-       Milloin työnantaja 4 §:n mukaan tai muulla
1283: kimus- ja kehitystoiminta ja keksintö on syntynyt     perusteella saa kaikki oikeudet työntekijän teke-
1284: oleellisesti tämän toiminnan tuloksena, tai kek-      mään keksintöön, on työntekijällä oikeus saada
1285: sintö on syntynyt työssä annetun tarkemmin            työnantajalta kohtuullinen korvaus keksinnön ar-
1286: määrätyn tehtävän tuloksena, on työnantajalla         vosta. Korvausta määrättäessä on erityisesti otet-
1287: oikeus keksintöön, mikäli sen hyväksikäyttö kuu-      tava huomioon keksinnön yleinen arvo, samoin
1288: luu hänen toiminta-alaansa. Mikäli tällainen kek-     kuin työntekijän tehtävät sekä työnantajan hen-
1289: sintö ei kuulu työnantajan toiminta-alaan, saa-       kinen osuus keksinnön syntymiseen.
1290: koon hän hyödyntämisoikeuden keksintöön.                 Milloin työnantaja on saanut vain hyödyntä-
1291:   Jos keksintö on syntynyt muussa toiminnassa,        misoikeuden työntekijän tekemään keksintöön,
1292: on työnantajalla käyttöoikeus keksintöön mikäli       saakoon työntekijä kohtuullisen korvauksen kek-
1293: se kuuluu työnantajan toiminta-alaan. Työnanta-       sinnön tuottamasta hyödystä. Työnantaja on vel-
1294: jalla on kuitenkin aina etuoikeus sopia työnteki-     vollinen antamaan työntekijälle tarpeelliset tie-
1295:                                          1983 vp. -    LA n:o 8                                         3
1296: 
1297: 
1298: dot saavutetun hyödyn suuruuden määrittelemi-          lautakunta, jossa on puheenjohtaja ja kuusi jä-
1299: seksi.                                                 sentä.
1300:   Jollei korvauskannelta ole pantu vireille 10            Lausunnon ja korvauksen määrittelemisen voi-
1301: vuoden kuluessa siitä, kun työnantaja ilmoitti         vat pyytää työnantaja ja työntekijä sekä tuomiois-
1302: ottavansa keksinnön tai oikeuden sen hyödyntä-         tuin, milloin riita keksinnöstä on saatettu sen
1303: miseen, kanneoikeus on menetetty. Milloin kek-         ratkaistavaksi. Sama oikeus on myös patentti- ja
1304: sinnölle on haettu patenttia, kanne voidaan pan-       rekisterihallituksella, mikäli keksintöä koskeva
1305: na vireille vuoden kuluessa patentin myöntämi-         patenttihakemus on käsiteltävänä.
1306: sestä.                                                    Puheenjohtajan ja kaksi jäsentä nimittää val-
1307:    Milloin työnantaja saatuaan 4 §:n säännösten        tioneuvosto määräajaksi henkilöistä, joiden ei
1308: perusteella tai sopimuksella työntekijän keksin-       voida katsoa edustavan työnantajan eikä työnte-
1309: nön hyödynnettäväkseen ei viimeistään vuoden           kijän etua. Puheenjohtajan ja toisen näistä jäse-
1310: kuluessa ole ryhtynyt toimenpiteisiin keksinnön        nistä, joka samalla toimii varapuheenjohtajana,
1311: hyödyntämiseksi, eikä muuta ole sovittu, rauet-        tulee olla tuomarin virkaan vaadittavan tutkin-
1312: koon hänen oikeutensa.                                 non suorittaneita ja tuomarin toimiin perehtynei-
1313:    Ennen hyödyntämiseen ryhtymistä on keksin-          tä. Toisen jäsenen tulee olla teknillisen koulutuk-
1314: nön korvausperusteista sovittava.                      sen saanut ja perehtynyt patenttialan asioihin.
1315:                                                           Muut jäsenet, joiden tulee olla työoloihin
1316:                         8 §                            perehtyneitä ja joista kaksi edustaa työnanta-
1317:   Milloin patenttia on haettu kuuden kuukau-           japuolta ja kaksi työsuhdekeksijöitä, nimittää
1318: den kuluessa työsuhteen päättymisestä sellaiseen       valtioneuvosto kahdeksi vuodeksi kerrallaan
1319: keksintöön, johon olisi sovellettava 4 §:n sään-       asianomaisten järjestöjen ehdotuksesta.
1320: nöksiä, mikäli keksintö olisi tehty työsuhteen            Kullekin lautakunnan jäsenelle valtioneuvosto
1321: kestäessä, keksintöä on pidettävä sen aikana teh-      nimittää yhden varajäsenen, joka täyttää jäsenes-
1322: tynä, jos työnantaja toteennäyttää sen syntymisen      tä säädetyt edellytykset.
1323: työsuhteen aikana.                                        Lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustan-
1324:                         9 §                            nukset suoritetaan yleisistä varoista. Tarkemmat
1325:   Sen estämättä, mitä tuomiolla tai sopimuksella       määräykset lautakunnasta ja sen toiminnasta an-
1326: on määrätty 7 §:ssä tarkoitetusta korvauksesta,        taa valtioneuvosto.
1327: oikeus voi määrätä siitä toisin, mikäli olennaisesti                          12 §
1328: muuttuneet olosuhteet antavat siihen aihetta.             Työnantajalle tai työntekijälle tämän lain mu-
1329: Työntekijää ei kuitenkaan voida velvoittaa pa-         kaan kuuluvia oikeuksia koskevat riita-asiat käsi-
1330: lauttamaan jo suoritettua korvausta.                   tellään Helsingin raastuvanoikeudessa, jolloin
1331:   Jos työntekijän tekemään keksintöön perustu-         työntekijälle on myönnettävä maksuton oikeu-
1332: vasta oikeudesta tehdyn sopimuksen ehdon sovel-        denkäynti. Tällöin on soveltuvin osin noudatetta-
1333: taminen ilmeisesti on hyvän tavan vastaista tai        va, mitä oikeudenkäynnistä patenttiasioissa on
1334: muutoin kohtuutonta, voidaan myös sellaista            säädetty.
1335: ehtoa sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.
1336:                                                                              13 §
1337:                        10 §                              Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
1338:   Joka tämän lain säännösten nojalla saa tiedon        sesta ja korvausperusteiden määritteleruisestä
1339: keksinnöstä, ei saa käyttää tätä tietoa hyväksi eikä   annetaan asetuksella.
1340: ilman laillista syytä ilmaista mitään sitä koskevaa.
1341:                                                                              14 §
1342:                        11 §                              Tällä lailla kumotaan 29 päivänä joulukuuta
1343:   Lausunnon antamista varten tämän lain sovel-         1967 annettu laki oikeudesta työntekijän teke-
1344: tamista koskevissa asioissa on työsuhdekeksintö-       miin keksintöihin (6 56 16 7).
1345: 
1346: 
1347:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1348: 
1349:                       Mikko Elo                                 Timo Roos
1350:                       Timo Laaksonen                            Pekka Myllyniemi
1351:                                              Jouko Skinnari
1352: 1
1353: 
1354: 
1355: 1
1356:                                                  1983 vp.
1357: 
1358: Lakialoite n:o 9
1359: 
1360: 
1361: 
1362: 
1363:                                   Halonen ym.: Ehdotus laiksi osakeyhtiölain 11 luvun muuttamisesta
1364: 
1365: 
1366: 
1367: 
1368:                                             Eduskunnalle
1369: 
1370:     Tämän vuosikymmenen alun tietyt tapaukset,         toon liittyykin yleensä jo lisätyt oikeudet talou-
1371: jopa suunenkin yritysten yllättävistä käänteistä,      delliseen tarkastukseen.
1372: ovat lisänneet vaatimuksia sekä tarvetta noudat-          Osakeyhtiölain 10 luvun 4 §:n mukaan yrityk-
1373: taa yhä tarkemmin lakia yhteistoiminnasta yrityk-      sissä, joiden sidottu pääoma on yli kaksi miljoo-
1374: sissä (725/78) ja tätä koskevia sopimuksia. Näi-       naa markkaa tai joiden palveluksessa on vähin-
1375: den sinänsä vaatimattomien yritysdemokratiaan          tään 500 henkilöä tai jotka ovat pörssiyhtiöitä, on
1376: tähtäävien uudistusten lisäksi on ay-liikkeen pii-     vähintään yhden tiliotatkastajan oltava Keskus-
1377: rissä noussut kysymys siitä, miten henkilöstön         kauppakamarin hyväksymä. Täten nämä suoma-
1378: panos yritysten vakaaseen kehittämiseen voitai-        laisen mittapuun mukaan melko suuret yritykset
1379: siin taata paremmin. Eräänä mahdollisuutena on         ovat jo erityisen sääntelyn kohteena. Lainsäädän-
1380: nähty yritysten taloudellista tilaa koskevan tarkas-   nöllä tulisikin lisäksi mahdollistaa, että yrityk-
1381: tusoikeuden laajentaminen nimenomaan henki-            siin, joiden suuruus on määritelty edellä maini-
1382: löstön suuntaan. Tämän suuntaisilla uudistuksil-       tulla tavalla, saisivat henkilöstöjärjestöt asettaa
1383: la tänä päivänä käytävä keskustelu yritysilmapii-      yhden taloudellisen tarkastajan samoin oikeuksin
1384: ristä saisi avoimemman kuvan ja muun muassa            kuin osakkeenomistajienkin tilintarkastajat tai ta-
1385: valtiojobtoisiin yrityksiin kohdistuva luottamus       loudelliset tarkastajat. Sanotut tarkastajat voisivat
1386: lisääntyisi.                                           olla esimerkiksi palkansaajajärjestöjen esittämiä.
1387:     Käyttökelpoinen malli tarkastusoikeuksien laa-        Näiden henkilöstön asettamien tarkastajien
1388:  jentamisesta on löydettävissä uudesta osakeyhtiö-     osalta tulisi myös harkita tilintarkastajia koske-
1389:  laista (734/78). Lain 10 luvun 1 §:n 3 momen-         vien rajoituksien lieventämistä. Jotta ko. tarkasta-
1390: tin mukaan yrityksen osakkeenomistajien tietyllä       jan tarkoitus, syventää yhteistoimintaa ja lisätä
1391: vähemmistöHäkin on oikeus asettaa yksi tilintar-       henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yrityksen
1392: kastaja osallistumaan tilintarkastukseen muiden        vakaaseen kehittämiseen, toteutuisi, ei häneen
1393: tilintarkastajien ohella. Saman luvun 14 §:n           tulisi soveltaa myöskään osakeyhtiölain 10 luvun
1394: mukaan samansuuruisella osakkeenomistajien vä-         salassapitomääräyksiä kokonaisuudessaan. Hänen
1395: hemmistöllä on myös oikeus vaatia erityisen tar-       tulisi voida raportoida yhteistoimintalain mukai-
1396: kastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta tai         sille henkilöstön edustajille tai neuvottelukunnal-
1397: kirjanpidosta tietyltä päättyneeitä ajanjaksolta tai   le ainakin henkilöstölle olennaisista yhtiöön liit-
1398:  tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Samoin voi-    tyvistä ongelmista.
1399:  daan perustellusti ajatella, että henkilöstölle an-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1400:  netaan tämä oikeus oman tilintarkastajansa ni-        nioittaen,
1401:  meämiseen tai tarkastuksen toimittamiseen. Ul-
1402:  komaisiin malleihin työntekijöiden vaikuttamis-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1403:  ja osallistumismahdollisuuksista yritysten hallin-            kiehdotuksen:
1404: 2                                        1983 vp. -    LA n:o 9
1405: 
1406: 
1407:                                                  Laki
1408:                                 osakeyhtiölain 11 luvun muuttamisesta
1409:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun osakeyhtiölain 11
1410: lukuun uusi 14 a § seuraavasti:
1411:                        14 a §
1412:    Yhtiössä, jossa yhden tilintarkastajan tulee        ta. Hakemukseen on suostuttava, jos 1 momen-
1413: tämän luvun 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaan olla          tissa mainitut edellytykset täyttyvät. Lääninhalli-
1414: Keskuskauppakamarin hyväksymä, on yhteistoi-           tuksen päätöksessä on mainittava lisäksi tarkasta-
1415: minnasta yrityksissä annetun lain (725/78) 3 §:n       jan palkkioperusteet.
1416: 2 momentin mukaisilla henkilöstön edustajilla             Mitä tilintarkastajasta on säädetty 8 j'a 12 §:ssä
1417: oikeus vaatia erityisen taloudellisen tarkastuksen     on vastaavasti sovellettava tässä pykälässä tarkoi-
1418: toimittamista yrityksen hallinnosta ja kirjanpi-       tettuun taloudelliseen tarkastajaan.
1419: dosta tietyltä päättyneeitä ajanjaksolta taikka tie-      Tarkastuksesta on yhtiön henkilöstöryhmien
1420: tyistä toimenpiteistä tai seikoista. Tätä koskeva      edustajille annettava perusteltu lausunto viimeis-
1421: ehdotus on tehtävä yhtiön hallitukselle. Jos yh-       tään kahden viikon kuluessa tarkastuksen toimit-
1422: tiön hallitus ei suostu asettamaan tällaista talou-    tamisesta. Tämä lausunto on saatettava myös
1423: dellista tarkastajaa, voivat henkilöstön edustajat     yhtiön hallituksen tietoon.
1424: kuukauden kuluessa ehdotuksen tekemisestä ha-
1425: kea lääninhallitukselta tarkastajan määräämistä.         Tämä laki tulee voimaan          päivänä
1426:    Lääninhallituksen on kuultava yhtiön hallitus-      kuuta 198 .
1427: 
1428: 
1429:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
1430: 
1431:                        Tarja Halonen                             Liisa Jaakonsaari
1432:                                                 1983 vp.
1433: 
1434: Lakialoite n:o 10
1435: 
1436: 
1437: 
1438: 
1439:                                    Halonen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 20 luvun 9 §:n 2 momentin
1440:                                      kumoamisesta
1441: 
1442: 
1443:                                            Eduskunnalle
1444: 
1445:    Kun rikoslain 20 luku uustttun nykyiseen momentin tarpeellisuuteen uudelleen palata.
1446: muotoonsa, pelättiin muutosten eräin osin ole- Säännöksen luonne on sinänsä rikosoikeudellises-
1447: van liian nopeita. Sen vuoksi lakiin jätettiin ti varsin epätavallinen kriminalisoidessaan lailli-
1448: sellaisia säännöksiä, joilla haluttiin turvata rau- seen tekoon kehotuksen ja on väärinkäytettävissä.
1449: hallinen siirtymävaihe.                              Lakivaliokunta itse piti tarpeellisena todeta erik-
1450:    Tämän vuoksi, vaikka eräänä lainuudistuksen seen lisätessään mainitun 2 momentin, ettei
1451: päätavoitteena olisikin ollut mahdollisuuksien säännöstä tulisi käyttää asialliseen homoseksuaali-
1452: mukaan erottaa toisistaan sukupuolimoraali ja suutta koskevaan tiedottamiseen. Näin on kui-
1453: rikosoikeus, jätettiin uuteenkin lakiin eräitä asen- tenkin eräissä tilanteissa nyt pyritty kohdista-
1454: noitumispykäliä. Niinpä, vaikka lainuudistuksel- maan. Kun julkinen tiedottaminen on yleisten ja
1455: la tuli täysi-ikäisten henkilöiden välinen homo- näiltäkin osin riittävien säännösten säätelemä,
1456: seksuaalisuus sinänsä lailliseksi, lisäsi eduskunnan olisi mielestämme aiheellista jättää voimaan vain
1457: lakivaliokunta kuitenkin tällöin lakiin uuden 9 §:n 1 momentti, joka mahdollistaa sekä hetero-
1458: kohdan, jolla kriminalisoitiin homoseksualismiin seksuaalisen että homoseksuaalisen käyttäytymi-
1459: kehottaminen. Tällä haluttiin lakivaliokunnan sen valvonnan tarvittavissa määrin.
1460: mietintöä lainaten estää väärän käsityksen saami-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1461: nen yhteiskunnan suhtautumisesta homoseksua- nioittaen,
1462: lismiin.
1463:    Kun nyt yli 12 vuotta lain säätämisen jälkeen                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1464: voidaan muutosvaiheen todeta kuluneen kiistatta              kiehdotuksen:
1465: rauhallisesti, tulisi rikoslain 20 luvun 9 §:n 2
1466: 
1467: 
1468: 
1469: 
1470:                                                 Laki
1471:                         rikoslain 20 luvun 9 §:n 2 momentin kumoamisesta
1472: 
1473:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1474: 
1475:   Täten kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889          sellaisena kuin se on 15 patvanä tammikuuta
1476: annetun rikoslain 20 luvun 9 §:n 2 momentti,         1971 annetussa laissa (16/71).
1477: 
1478: 
1479:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
1480: 
1481:          Tarja Halonen                   Arja Alho                      Kari Rajamäki
1482:                                                 1983 vp.
1483: 
1484: Lakialoite n:o 11
1485: 
1486: 
1487:                                    Hautamäki ym.: Ehdotukset sukunimilaiksi ja laiksi lapseksiottami-
1488:                                      sesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
1489: 
1490: 
1491:                                             Eduskunnalle
1492: 
1493:    Sukunimeä koskevat yleiset säännökset sisälty-      tu laki otettiin isyyslain voimaanpanosta annet-
1494: vät sukunimestä 23 päivänä joulukuuta 1920             tuun lakiin.
1495: annettuun lakiin, jonka mukaan jokaisella Suo-            Vastaavasti on ottolapsen sukunimeä koskevat
1496: men kansalaisella tulee olla sukunimi. Vaikka          säännökset otettu uuteen lapseksiottamisesta an-
1497: sukunimen käyttö Suomessa on sinänsä vanhaa            nettuun lakiin. Nämä säännökset ovat käytännös-
1498: perua, ei sitä aatelista sukunimeä koskevia mää-       sä aiheuttaneet useita tulkintavaikeuksia väestö-
1499: räyksiä lukuun ottamatta oltu säännelty lailla tätä    rekisteriviranomaisille. Lisäksi sukunimen muut-
1500: ennen.                                                 tamismahdollisuus perhesuhteiden perusteella on
1501:    Sukunimeä koskevassa lainsäädännössä on             ilmeisesti jäänyt liian ahtaaksi, mistä on aiheutu-
1502: useita puutteita. Käytännössä sukunimilain sään-       nut, että sukunimen muuttamista perhesuhtei-
1503: nöksistä joudutaankin soveltamaan lähinnä vain         den johdosta joudutaan varsin usein hakemaan
1504: sukunimen muuttamista koskevia oikeusohjeita.          lääninhallitukselta sukunimilain säätämässä jär-
1505: Muiden pohjoismaiden nimilainsäädäntöön ver-           jestyksessä.
1506: rattuna sukunimilait eivät anna viranomaisille            Avioliittolain 32 §:n 1 momentissa on asetettu
1507: riittävän täsmällisiä ohjeita sukunimen muutta-        pääsääntö, jonka mukaan nainen saa avioliittoa
1508: mista koskevia asioita ratkaistaessa. Niinpä suku-     solmittaessa miehensä sukunimen. Tämä sääntö,
1509: nimilaissa ei ole lainkaan säännelty sukunimen         joka tosin oikeudellisesti velvoittavana järjestely-
1510: muuttamisen yleisiä edellytyksiä. Tästä osaltaan       nä meillä saatettiin voimaan vasta vuoden 1930
1511: on saattanut aiheutua, että nimenmuutoskäytän-         alusta lukien, on peräisin sellaisista yhteisöistä,
1512: tö on muodostunut epäyhtenäiseksi ja että suku-        joissa nainen sekä oikeudellisesti että yhteiskun-
1513: nimen muuttaminen on voitu hyväksyä myös               nallisesti oli epäitsenäisessä asemassa. Miehen
1514: silloin, kun nimen muuttamiseen ei ole ollut           nimen siirtymisessä naisen sukunimeksi avioliit-
1515: perusteltua aihetta. Myöskään naimisissa olevan        toa solmittaessa kuvastui periaate, jonka mukaan
1516: naisen sekä alaikäisen lapsen epäitsenäinen asema      nainen avioliiton solmimisen kautta siirtyy oman
1517: sukunimen muuttamisen yhteydessä ei vastaa             sukunsa määräysvallasta miehen määräysvallan
1518: nykyisiä oikeuspoliittisia tavoitteita. Sukunimeä      alaiseksi.
1519: koskevassa lainsäädännössä ei myöskään ole otet-          Naisen sukunimeä koskevaa avioliittolain sään-
1520: tu huomioon toiminimen, tavaramerkin eikä              nöstä voidaan siten pitää vanhentuneena ja se on
1521: muun elinkeinotoiminnassa käytetyn suojatuo            myös ristiriidassa avioliittolaissa ilmaistun puoli-
1522: tunnusmerkin nauttiman suojan takaamista su-           soiden periaatteellisen yhdenvertaisuuden kanssa.
1523: kunimen muuttamisen yhteydessä.                        Sukunimen muuttuminen avioliittoa solmittaessa
1524:     Lainsäädännölliset puutteet ilmenevät selvim-      aiheuttaa usein myös käytännöllisiä vaikeuksia
1525: min niissä säännöksissä, jotka koskevat sukuni-        avioliiton solmineelle naiselle, erityisesti silloin,
1526: men määräytymistä perhesuhteiden perusteella.          kun hän ennen avioliiton solmimista on toiminut
1527: Nämä säännökset eivät ole syntyneet yhtenäisen         itsenäisenä ammatinharjoittajana, osallistunut
1528: suunnittelun pohjalta, vaan ne on valmisteltu ja       yhteiskunnalliseen toimintaan, ansiotyöhön tai
1529: säädetty eri aikoina ja sijoitettu alunperin kol-      muulla tavoin tullut tunnetuksi omalla sukuni-
1530: meen perheoikeudelliseen lakiin: avioliittolakiin,     mellään. Sukunimen muuttumisesta aiheutuvia
1531:  avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista annet-   haittoja voidaan tosin osittain vähentää siten,
1532:  tuun lakiin sekä ottolapsista annettuun lakiin.       että nainen ottaa käyttöönsä sen sukunimen, joka
1533:  Lapsen asemaa koskevan lainsäädännön uudista-         hänellä oli naimattomana ollessaan, yhdistettynä
1534:  misen yhteydessä kumottiin avioliiton ulkopuo-        miehen sukunimeen. Aina ei tämäkään ole mah-
1535:  lella syntyneistä lapsista annettu laki, jolloin      dollista. Aikaisemmin avioliitossa ollut nainen ei
1536:  avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista annet-   voi yhdistettynä su.kunimenä säilyttää aikaisem-
1537: 2                                       1983 vp. -    LA n:o 11
1538: 
1539: man avioliittonsa perusteella saamaansa sukuni-       rusteella eri asemaan, ovat ristiriidassa yhdenver-
1540: meä, vaikka hän olisi tullut tunnetuksi jälkim-       taisuusperiaatteen kanssa.
1541: mäisellä sukunimellä ja sukunimen säilyttäminen          Sukunimilainsäädännön kokonaisuudistus on
1542: sen vuoksi olisi hänelle tarpeellista. Yhdistetyt     myös tarpeen, jotta Suomi voisi ratifioida YK:n
1543: sukunimet saattavat myös muodostua niin moni-         yleiskokouksen 18 päivänä joulukuuta 1979 hy-
1544: mutkaisiksi, ettei niiden käyttö käytännöllisistä     väksymän, Suomen puolesta 17 päivänä heinä-
1545: syistä ole ajateltavissa. Näin on laita esimerkiksi   kuuta 1980 allekirjoitetun naisten syrjinnän pois-
1546: silloin, kun molemmilla avioliittoon aikovilla on     tamista koskevan yleissopimuksen. Sukunimilain-
1547: kaksiosainen sukunimi.                                säädännön sisältöä ajatellen on erityisesti huo-
1548:    Yleisen edun kannalta on pidettävä edelleen-       mattava sopimuksen 16 artiklan 1 kappaleen
1549: kin suotavana, että sukunimellä on tietyn astei-      g-kohta, jonka mukaan sopimusvaltioiden tulee
1550: nen pysyvyys. Avioliiton solmimiseen kytkeytyvä       turvata miesten ja naisten tasa-arvon pohjalta
1551: sukunimen pakollinen muuttuminen on ristirii-         samat henkilökohtaiset oikeudet aviopuolisoina,
1552: dassa tämän tavoitteen kanssa. Useissa tapauksis-     mukaanlukien oikeus valita sukunimi, ammatti
1553: sa nainen saattaa myös kokea pakollisen nimen-        ja työpaikka.
1554: muutoksen hänen itsenäisyyttään ja puolisoiden           Edelleen nimilainsäädännön uudistamisen pe-
1555: periaatteellista yhdenvenaisuutta loukkaavana         rusteluna voidaan viitata pohjoismaista lainsää-
1556: järjestelynä.                                         däntötyötä koskevaan Helsingin sopimukseen
1557:    Avioliittolain 32 §:n 2 momentissa sekä isyys-     vuodelta 1962, joka edellyttää, että pohjoismaat
1558: lain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n 2 mo-          pyrkivät yhdenmukaistamaan yksityisoikeuden
1559: mentin mukaan määräytyy lapsen sukunimi syn-          alaan kuuluvaa lainsäädäntöään. Ruotsissa, Nor-
1560: typerän perusteella. Avioliitossa syntyneet lapset    jassa ja Tanskassa on kaikissa säädetty uusi nimi-
1561: saavat isänsä sukunimen, kun taas avioliiton          laki.
1562: ulkopuolella syntyneet lapset saavat pääsääntöi-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1563: sesti äitinsä sukunimen. Nämä lapsen sukunimeä
1564: koskevat säännöt, jotka asettavat lapsen syntype-               että Eduskunta hyviiksyisi seuraavat la-
1565: rän perusteella sekä vanhemmat sukupuolen pe-                 kiehdotukset:
1566: 
1567: 
1568: 
1569: 1.
1570:                                            Sukunimilaki
1571:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1572: 
1573:                       1 luku                            Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä,
1574:                                                       lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat il-
1575:                 Yleiset säännökset                    moittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommalla-
1576:                                                       kummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä.
1577:                         1 §                           Jos lapsen vanhemmat ovat lapsen syntyessä kes-
1578:                  Sukunimivelvoite                     kenään avioliitossa ja vanhempien yhteisessä
1579:                                                       huollossa tällöin on aikaisemmin syntynyt yhtei-
1580:   Jokaisella tulee olla sukunimi.                     nen alaikäinen lapsi, saa lapsi kuitenkin syntyes-
1581:    Henkilö, jolla ei ole sukunimeä, on velvollinen    sään sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan
1582: sen ottamaan. Sukunimen ottamisesta on sovel-         on lapsen syntymän hetkellä.
1583: tuvin osin voimassa mitä sukunimen muuttami-            Jos vanhemmat eivät tee 2 momentissa tarkoi-
1584: sesta uudeksi sukunimeksi 3 luvussa säädetään.        tettua ilmoitusta, lapsi saa sen sukunimen, joka
1585:                                                       äidillä on lapsen syntymän hetkellä.
1586:                         2 §                              Lapsen sukunimeä koskeva ilmoitus on 2 mo-
1587:                  Lapsen sukunimi                      mentissa tarkoitetussa tapauksessa tehtävä väestö-
1588:                                                       rekisterin pitäjälle silloin, kun lapsi ilmoitetaan
1589:   Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka           väestörekisteriin. Jos toinen vanhemmista tuol-
1590: vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos          loin on yksin lapsen huoltaja tai jos lapsen huolto
1591: vanhemmilla on yhteinen sukunimi.                     on uskottu muulle henkilölle, on tällä oikeus
1592:                                          1983 vp. -    LA n:o 11                                         3
1593: 
1594: yksin päättää, kumman vanhemman nimen lapsi                              5 §
1595: saa.                                                   Lapsen sukunimen muuttaminen isän sukuni-
1596:                                                                         meksi
1597:                      3 §
1598:         Lapseksiottaminen ja sukunimi                      Vanhemmat voivat sopia alaikäisen lapsen
1599:                                                        sukunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa
1600:    Kun tuomioistuin vahvistaa alaikäisen lapsen        isänsä sukunimen, jos vanhemmilla ei lapsen
1601: lapseksiottamisen, lapsi saa ottovanhempansa su-       syntyessä ollut yhteistä sukunimeä ja isyyttä ei
1602: kunimen tai ottovanhempiensa yhteisen sukuni-          ollut vahvistettu silloin, kun lapsi ilmoitettiin
1603: men. Jos ottovanhemmilla ei ottolapsisuhdetta          väestörekisteriin otettavaksi.
1604: vahvistettaessa ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa         Jos toinen vanhemmista on yksin lapsen huol-
1605: sen vanhemman sukunimen, jonka ottovanhem-             taja tai jos lapsen huolto on uskottu muulle
1606: mat ovat lapseksiottamista koskevaa asiaa käsitel-     henkilölle, on tällä oikeus yksin päättää lapsen
1607: täessä ilmoittaneet tuomioistuimelle lapsen suku-      sukunimen muuttamisesta siten kuin 1 momen-
1608: nimeksi.                                               tissa on säädetty.
1609:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty,                               6 §
1610: voi tuomioistuin kuitenkin päättää, että lapsi
1611: säilyttää oman sukunimensä, jos tätä on lapsen         Yhteisen sukunimen antaminen toisen puolison
1612: iän, ottovanhempien esittämän toivomuksen tai                            lapselle
1613: muiden seikkojen perusteella pidettävä lapsen             Jos alaikäisen lapsen vanhempi, joka yksin on
1614: edun mukaisena.                                        lapsen huoltaja, menee avioliittoon muun henki-
1615:                                                        lön kuin lapsen toisen vanhemman kanssa ja he
1616:                                                        ottavat yhteisen sukunimen, voivat puolisot avio-
1617:                       2 luku                           liiton aikana sopia lapsen nimen muuttamisesta
1618:                                                        siten, että lapsi saa puolisoiden sukunimen.
1619:    Sukunimen muuttaminen perhesuhteiden
1620:                perusteella                                                      7 §
1621:                                                                Ilmoitus sukunimen muuttamisesta
1622:                      4§
1623:                                                          Jos avioliittoon aikovat ovat sopineet sukuni-
1624:       Puolison sukunimen muuttaminen                   men muuttamisesta 4 § :n 1 momentissa sääde-
1625:                                                        tyin tavoin, on yhteinen sukunimi ilmoitettava
1626:    Avioliittoon aikovat voivat avioliittoon men-       ennen vihkimistä vihkijälle.
1627: nessään sopia sukunimen muuttamisesta siten,              Lapsen sukunimi muutetaan ilmoittamalla kir-
1628: että he ottavat yhteiseksi sukunimekseen sen           jallisesti uusi sukunimi asianomaiselle väestöre-
1629: nimen, joka jommallakummalla heistä viimeksi           kisterin pitäjälle rekisteriin merkittäväksi. Puoli-
1630: oli naimattomana ollessaan.                            son sukunimi muutetaan 4 §:n 3 momentin
1631:    Puolisot, jotka avioliittoon mennessään eivät       perusteella ilmoittamalla siitä samoin kirjallisesti
1632: ole sopineet yhteisen sukunimen ottamisesta,           väestörekisterin pitäjälle.
1633: säilyttävät sen sukunimen, joka heillä oli avioliit-
1634: toon mennessään.                                                               8 §
1635:    Puoliso voi avioliiton purkautumisen jälkeen
1636: muuttaa sukunimensä, jonka hän on saanut                     Sukunimen muuttamisen rajoitukset
1637: toiselta puolisoita avioliittonsa perusteella, otta-     Jos puolisot eivät ole ennen vihkimistä ilmoit-
1638: malla joko sen nimen, joka hänellä viimeksi oli        taneet sukunimen muuttamisesta 7 §:n 1 mo-
1639: naimattomana ollessaan tai nimen, joka hänellä         mentissa säädetyin tavoin, eivät he tämän jälkeen
1640: oli viimeksi avioliittoon mennessään.                  voi ottaa yhteistä sukunimeä 4 §:n 1 momentin
1641:    Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettuna sukuni-      perusteella.
1642: menä, joka puolisolla on viimeksi ollut naimatto-         Lapsen nimi voidaan isyyden vahvistamisen
1643: mana ollessaan, on pidettävä myös sukunimeä,           jälkeen 5 §:n nojalla ainoastaan kerran muuttaa
1644: joka on tullut sanotun nimen sijaan tämän lain 3       isän sukunimeksi.
1645: luvun mukaisesti tapahtuneen sukunimen muut-              Lapsen nimi voidaan 6 §:n nojalla ainoastaan
1646: tamisen johdosta, vaikka sukunimi olisikin muu-        kerran muuttaa saman avioliiton perusteella ote-
1647: tettu avioliiton aikana.                               tuksi puolisoiden yhteiseksi sukunimeksi.
1648: 4                                       1983 vp. -    LA n:o 11
1649: 
1650:                 3 luku                                selvitykseen nähden pidettävä tarkoituksenmu-
1651: Sukunimen muuttaminen uudeksi sukunimeksi             kaisena.
1652:                                                          Uusi sukunimi, joka ei vastaa 10 §:n 2 mo-
1653:                       9 §                             mentissa tai 11 §:ssä asetettuja vaatimuksia, voi-
1654:       Sukunimen muuttamisen edellytykset              daan hyväksyä,
1655:                                                          1) jos hakija osoittaa, että hän tai hänen
1656:    Sukunimi voidaan muuttaa uudeksi sukuni-           esivanhempansa ovat aikaisemmin laillisesti käyt-
1657: meksi, jos hakija selvittää,                          täneet hakijan uudeksi sukunimeksi esittämää
1658:    1) että hänen nykyisen sukunimensä käytöstä        nimeä; tai
1659: nimen vierasperäisyyden johdosta tai muusta              2) jos hakijan esittämän uuden sukunimen
1660: syystä aiheutuu haittaa; tai                          ottamista on perhesuhteissa tapahtuneiden muu-
1661:    2) että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on       tosten tai niihin rionastettavien seikkojen johdos-
1662: aikaisemmin vakiintuneesti kuulunut hänen esi-        ta pidettävä erityisen perusteltuna.
1663: vanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on
1664: pidettävä tarkoituksenmukaisena; tai
1665:                                                                            13 §
1666:    3) että uuden sukunimen ottamista on muut-
1667: tuneiden olosuhteiden tai muiden erityisten seik-                   Sukunimiviranomaiset
1668: kojen johdosta pidettävä perusteltuna.                   Sukunimen muuttamista koskevat asiat käsitte-
1669:                                                       lee lääninhallitus.
1670:                        10 §                              Erityisenä asiantuntijaviranomaisena lain sovel-
1671:  Uuden sukunimen hyväksymisen yleiset esteet          tamista koskevissa kysymyksissä toimii nimilauta-
1672:                                                       kunta. Sen kokoonpanosta, asettamisesta ja teh-
1673:   Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä nimeä,        tävistä säädetään tarkemmin asetuksella.
1674: joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi
1675: aiheuttaa ilmeistä haittaa.
1676:                                                                              14 §
1677:   Ilman' erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi
1678: voida hyväksyä nimeä,                                       Hakemus sukunimen muuttamisesta
1679:   1) joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on           Sukunimen muuttamista koskeva hakemus on
1680: kotimaisen kielenkäytön vastainen; tai                tehtävä sen läänin lääninhallitukselle, missä haki-
1681:   2) joka sukunimenä on erittäin yleinen; tai         ja on merkitty väestörekisteriin.
1682:   3) jota yleisesti käytetään etunimenä.                 Hakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemukses-
1683:                                                       sa on mainittava ne seikat, joiden perusteella
1684:                         11 §                          sukunimen muuttamista haetaan, sekä hakijan
1685:            Suojatut nimet ja tunnukset                esittämä uusi sukunimi.
1686:    Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä nimeä,
1687:                                                                           15 §
1688: jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn
1689: kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi,                   Hakemuksen täydentäminen
1690: ellei tähän ole olemassa erityistä syytä.               Jos sukunimen muuttamista koskeva hakemus
1691:    Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi       on puutteellinen, on hakijalle varattava tilaisuus
1692: voida hyväksyä nimeä, joka on samastettavissa         kohtuullisessa määräajassa täydentää hakemus-
1693:    1) säätiön, yhdistyksen tai muun yhteisön ni-      taan.
1694: meen; tai
1695:    2) rekisteröityyn toiminimeen tai tavaramerk-                             16 §
1696: kiin taikka muuhun elinkeinotoiminnassa käytet-       Nimilautakunnan lausunto ja hakijan kuulemi-
1697: tyyn suojattuun tunnukseen; tai                                             nen
1698:    3) yleisesti tunnettuun taiteilijanimeen tai ni-
1699: mimerkkiin.                                             Jollei hakemusta ole siirrettävä toiselle viran-
1700:                         12 §                          omaiselle, jätettävä tutkittavaksi ottamatta tai
1701:                                                       heti hylättävä, on lääninhallituksen pyydettävä
1702: En"tyiset syyt uuden sukunimen hyväksymiselle         nimilautakunnan lausunto sukunimen muutta-
1703:    Uusi sukunimi, joka ei täytä 10 §:n 2 momen-       misesta ja hakijan esittämästä uudesta sukuni-
1704: tin 1 kohdassa asetettua vaatimusta, voidaan          mestä.
1705: hyväksyä, jos hakijalla on vierasperäinen sukuni-       Jos nimilautakunta on katsonut, ettei sukuni-
1706: mi ja uuden nimen käyttöönottoa on esitettyyn         men muuttamista voida 9 §:n mukaan pitää
1707:                                         1983 vp. -     LA n:o 11                                        5
1708: 
1709: aiheellisena tai ettei hakijan esittämää uutta                                21 §
1710: sukunimeä voida 10-12 §:n mukaan hyväksyä,
1711:                                                                         Muutoksenhaku
1712: lääninhallituksen on varattava hakijalle tilaisuus
1713: kohtuullisessa määräajassa antaa kirjallinen vas-        Hakijalla sekä sillä, joka hakemuksen johdosta
1714: taus lausunnon johdosta.                               on tehnyt 18 §:ssä tarkoitetun muistutuksen, on
1715:                                                        oikeus hakea muutosta lääninhallituksen päätök-
1716:                                                        seen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa
1717:                       17 §                             annetussa laissa (154/ 50) on säädetty.
1718:           Hakemuksesta tiedottaminen
1719:   Jos lääninhallitus, nimilautakunnan annettua
1720: asiassa lausuntonsa, katsoo, ettei sukunimen                                4 luku
1721: muuttamiselle 9-12 §:n säännökset huomioon
1722: ottaen ole estettä, on lääninhallituksen hakijan                  SukurUrnen menettiUnWnen
1723: kustannuksella tiedotettava hakemuksesta viralli-
1724: sessa lehdessä.                                                                 22 §
1725:                                                         Isyyden kumoamisen vatkutus lapsen sukuni-
1726:                        18 §                                                    meen
1727:              Muistutuksen tekeminen                       Jos isyys on tuomioistuimen päätöksellä ku-
1728:                                                         mottu, voi tuomioistuin samalla päättää, että
1729:    Sillä, joka katsoo, että hakija tulisi saamaan
1730:                                                         lapsi on velvollinen ottamaan 2 §: n 3 momentis-
1731: uuden sukunimen vastoin 11 §:n säännöksiä ja
1732:                                                       . sa tarkoitetun sukunimen, jollei lapsen edun
1733: että hakemuksen hyväksyminen loukkaisi hänen            kannalta ole pidettävä tärkeänä, että hän säilyt-
1734: oikeuttaan, on oikeus tehdä muistutuksensa ha-          tää oikeutensa miehen sukunimeen.
1735: kemuksen johdosta. Muistutus on tehtävä sille
1736: lääninhallitukselle, jossa sukunimen muuttamista
1737: koskeva hakemus on vireillä.
1738:                                                                           23 §
1739:    Muistutus on tehtävä kirjallisesti kolmenkym-             Sukunimen menetelyksi julistaminen
1740: menen päivän kuluessa siitä, kun hakemuksesta             Jos joku on hakemuksesta saanut uuden suku-
1741: on tiedotettu julkaisemalla se virallisessa lehdes-    nimen ja nimen käyttäminen olennaisessa määrin
1742: sä. Muistutus, joka tehdään sanotun määräajan          loukkaa 11 §:ssä tarkoitettua oikeutta suojattuun
1743: päättymisen jälkeen, voidaan kuitenkin ottaa           nimeen tai tunnukseen, voi nimen tai tunnuksen
1744: huomioon, ellei asiaa vielä ole ratkaistu.             haltija ajaa tuomioistuimessa kannetta sukuni-
1745:                                                        men julistamisesta menetetyksi.
1746:                        19 §
1747:                                                           Sukunimen menetetyksi julistamista tarkoitta-
1748:                                                        va kanne on nostettava viiden vuoden kuluessa
1749: Hakemuksen ratkaiseminen ja päätöksen Peruste-         siitä, kun uusi sukunimi on merkitty väestörekis-
1750:                    leminen                             teriin. Se, joka on 1 momentin nojalla julistettu
1751:    Hakemus sukunimen muuttamisesta on                  menettäneeksi oikeutensa sukunimeen, on vel-
1752: 18 §:n 2 momentissa säädetyn määräajan kulut-          vollinen ottamaan takaisin aikaisemman sukuni-
1753: tua otettava viipymättä ratkaistavaksi.                mensä.
1754:   Jos hakemus hylätään, on päätöksessä mainit-
1755: tava ne perusteet, joiden johdosta sukunimen                                5 luku
1756: muuttamista tai hakijan esittämää uutta sukuni-
1757: meä ei ole voitu hyväksyä.                                           Erinäiset säännökset
1758: 
1759:                                                                               24 §
1760:                        20 §
1761:                                                                    Vajaavaltaisen puhevalta
1762:               Päätöksen tiedoksianto                    Asioissa, jotka koskevat alaikäisen lapsen suku-
1763:   Lääninhallituksen päätös sukunimen muutta-          nimen muuttamista tämän lain 2 ja 3 luvun
1764: mista koskevassa asiassa on annettava tiedoksi        mukaisesti, on lasta itseään kuultava, jos hän on
1765: hakijalle sekä sille, joka hakemuksen johdosta on     täyttänyt viisitoista vuotta. Lapsen sukunimeä ei
1766: tehnyt 18 §:ssä tarkoitetun muistutuksen.             voida muuttaa, jos lapsi, joka on saavuttanut
1767: 6                                      1983 vp. -     LA n:o 11
1768: 
1769: sanotun iän, on ilmoittanut vastustavansa nimen                             27 §
1770: muuttamista. Alaikäisellä, joka aikoo mennä                          Szirtymäsiiiinnökset
1771: avioliittoon, on oikeus itse päättää sukunimen
1772: muuttamisesta avioliittoon mennessään.                   Tämän lain säännökset eivät aiheuta muutosta
1773:    Vajaavaltaisen puhevallan käyttämisestä tämän      sukunimeen, joka on merkitty väestörekisteriin
1774: lain 3 luvussa tarkoitetuissa asioissa on muutoin     ennen lain voimaantuloa.
1775: voimassa mitä oikeudenkäymiskaaren 12 luvun             Jos sukunimeä ei ole ennen tämän lain voi-
1776: 1 §:ssä sekä 3, 4 ja 5 §:ssä on säädetty.             maantuloa merkitty väestörekisteriin ja jäljempä-
1777:                                                       nä mainittu lainvoiman saanut päätös on annettu
1778:                      25 §                             ennen lain voimaantuloa, on aikaisempaa lakia
1779:                                                       sovellettava,
1780:         Valtuutus asetuksen antamiseen                   1) kun uusi sukunimi on hyväksytty sukuni-
1781:   Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamises-       mestä annetun lain nojalla,
1782: ta annetaan asetuksella.                                 2) kun tuomioistuin on avioliittolain 84 §:n
1783:                                                       nojalla määrännyt, ettei vaimolla ole oikeutta
1784:                      6 luku                           käyttää miehensä sukunimeä, tai
1785:                                                          3) kun tuomioistuin on ottolapsista annetun
1786:      Lain voimaantulo ja siirtymäsäännökset           lain (208/25) nojalla antanut suostumuksen otto-
1787:                                                       lapsen ottamiseen tai purkanut ottolapsisuhteen
1788:                        26 §                           taikka lapseksiottamisesta annetun lain (32/79)
1789:                    Voimaantulo                        nojalla vahvistanut lapseksiottamisen.
1790:                                                          Sukunimeä muutettaessa on lain 2, 3 ja 4
1791:    Tämä laki tulee voimaan         päivänä            luvun säännöksiä sovellettava myös silloin, kun
1792: kuuta 19                                              sukunimi on merkitty väestörekisteriin ennen
1793:    Tällä lailla kumotaan sukunimestä 23 päivänä       tämän lain voimaantuloa sekä silloin, kun 2
1794: joulukuuta 1920 annettu laki (328/20) siihen          momentissa tarkoitettu sukunimi on merkitty
1795: myöhemmin tehcyine muutoksineen, 13 päivänä           väestörekisteriin tämän lain tultua voimaan. Jos
1796: kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain (234/29)        puolisot on vihitty avioliittoon ennen lain voi-
1797: 32 ja 84 §, näistä viimeksi mainittu pykälä           maantuloa, on vaimolla oikeus 2 luvussa sääde-
1798: sellaisena kuin se on 23 päivänä syyskuuta 1948       tyin tavoin avioliiton aikana ottaa sukunimekseen
1799: annetussa laissa (681/48), isyyslain voimaanpa-       se nimi, joka hänellä viimeksi oli naimattomana
1800: nosta 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun lain           ollessaan.
1801: (701/75) 3 §:n 2 momentti sekä myös muut
1802: säännökset, mikäli ne ovat ristiriidassa tämän lain
1803: säännösten kanssa.
1804: 
1805: 2.
1806:                                                 Laki
1807:                        lapseksiottamisesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
1808: 
1809:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapseksiottamisesta 19 päivänä tammikuuta 1979
1810: annetun lain (32/79) 13 § näin kuuluvaksi:
1811: 
1812:                      13 §
1813:    Ottolapsen sukunimestä säädetään sukunimi-           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
1814: laissa (   1 ).                                       kuuta 19
1815: 
1816: 
1817:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1818: 
1819:          Tuula Hautamäki                 Saara-Maria Paakkinen          Martti Lähdesmäki
1820:          Mats Nyby                       Pirjo Ala-Kapee                Paula Eenilä
1821:          Kari Urpilainen                 Marja-Liisa Tykkyläinen        Risto Ahonen
1822:          Kerttu Törnqvist                Arja Alho                      Sinikka Hurskainen
1823:          Liisa Jaakonsaari               Maija Rajantie                 Jouko Skinnari
1824:                                                  1983 vp.
1825: 
1826: Lakialoite n:o 12
1827: 
1828: 
1829: 
1830: 
1831:                                     Kanerva ym.: Ehdotus laiksi työmarkkinajärjestöistä
1832: 
1833: 
1834:                                             Eduskunnalle
1835: 
1836:   Työmarkkinajärjestöjen merkityksen kasvaessa          lain säätäminen työmarkkinajärjestörekisterin pe-
1837: on tullut esiin myös tarve selventää lainsäädän-        rustamisesta, sisäisen päätöksenteon perusteista ja
1838: nön avulla puoluelain tapaan näiden järjestöjen         tilien julkisuudesta.
1839: asemaa ja sisäistä päätöksentekoa.                         Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
1840:    Koska yhdistyslain kokonaisuudistus, jossa yh-       vasti,
1841: teydessä olisi myös mahdollista selventää työ-
1842: markkinajärjestöjen asemaa, on jatkuvasti siirty-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1843: nyt, jäänee ainoaksi mahdollisuudeksi erillisen                kiehdotuksen:
1844: 
1845: 
1846: 
1847: 
1848:                                                   Laki
1849:                                           työmarkkinajärjestöistä
1850:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1851: 
1852:                         1 §                                Työmarkkinajärjestön jäsenjärjestönä rekiste-
1853:    Työmarkkinajärjestöllä tarkoitetaan tässä laissa     röidään työmarkkinajärjestön hakemuksesta sel-
1854: oikeusministeriössä pidettävään työmarkkinajär-         laiset rekisteröidyn työmarkkinajärjestön jäsen-,
1855: jestörekisteriin merkittyä rekisteröityä yhdistystä.    paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistykset, jotka
1856: Työmarkkinarekisteristä säädetään asetuksella.          suorittavat työmarkkinajärjestön tehtäviä rajoite-
1857:                                                         tusti.
1858:                         2 §
1859:    Työmarkkinajärjestönä rekisteröidään kirjalli-                               3§
1860: sesta hakemuksesta yhdistys,                              Rekisteröimishakemukseen on liitettävä:
1861:    1) jonka varsinaisena tarkoituksena on työ- tai        1) ote yhdistysrekisteristä,
1862: virkaehtosopimuksiin osallisena työntekijä- tai           2) virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös voi-
1863: työnantajajärjestönä vaikuttaa työelämän suhtei-        massa olevista säännöistä, ja
1864: siin,                                                     3) luettelo 2 §:n 4 momentin mukaisista jä-
1865:    2) jonka jäseninä olevissa työntekijäliitoissa tai   senjärjestöistä.
1866: -yhdistyksissä on henkilöjäseniä vähintään 20 000         Luettelokottissa tulee olla:
1867: tahi työnantajaliitoissa tai -yhdistyksissä olevissa      1) ote yhdistysrekisteristä,
1868: yhteisöissä palveluksessa vähintään 20 000 työn-          2) virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös voi-
1869: tekijää, ja                                             massa olevista säännöistä, ja
1870:    3) jonka säännöt turvaavat kansanvaltaisten ja         3) selvitys 2 §:n 4 momentin mukaisesta toi-
1871: suhteellisten periaatteiden noudattamisen yhdis-        minnasta ja työmarkkinaosapuolista.
1872: tyksen päätöksenteossa ja toiminnassa.
1873:    Toisen yhdistyksen jäsen-, paikallis-, rinnak-                               4§
1874: kais- tai apuyhdistystä ei voida rekisteröidä itse-       Työmarkkinajärjestön on ilmoitettava sääntö-
1875: näisenä työmarkkinajärjestönä.                          jensä muuttamisesta oikeusministeriölle. Sääntö-
1876:    Työmarkkinajärjestön rekisteröiminen toimite-        jen muutos on voimassa vasta, kun se on merkit-
1877: taan maksutta.                                          ty työmarkkinajärjestörekisteriin.
1878: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 12
1879: 
1880:    Työmarkkinajärjestön sääntöihin tehty muutos                               9 §
1881: on merkittävä työmarkkinajärjestörekisteriin, mi-        Työlakon, boikotin, työsulun, saarron, haku-
1882: käli säännöt muutoksen jälkeenkin vastaavat tässä     kiellon tai muun työtaistelutoimenpiteen toi-
1883: laissa säädettyjä edellytyksiä.                       meenpanemiseen saa ryhtyä vain työmarkkinajär-
1884:                                                       jestörekisteriin merkitty työmarkkinajärjestö tai
1885:                        5 §                            tällaisen järjestön jäsenjärjestö.
1886:    Työntekijöitä edustavan työmarkkinajärjestön
1887: säännöissä on määriteltävä suhteellisen vaalitavan                           10 §
1888: toteuttaminen edustajakokousedustajia valittaes-         Valtion viranomaisen sekä valtion tai sen mää-
1889: sa aina milloin työmarkkinajärjestön jäsenjärjes-     rääruisvallassa olevan yhteisön tai laitoksen on
1890: tössä on henkilöjäseniä enemmän kuin 200 tai          kohdeltava kaikkia työmarkkinajärjestöjä tasa-
1891: tällä edelleen eri tasoisia jäsenjärjestöjä, joiden   puolisesti ja yhdenmukaisia perusteita noudat-
1892: henkilöjäsenten yhteismäärä on enemmän kuin           taen.
1893: 200, ja vaalissa on valittavia enemmän kuin 1.
1894:                                                                             11 §
1895:                        6 §                               Työmarkkinajärjestö, joka laiminlyö taman
1896:   Jos työmarkkinajärjestö on lakannut olemasta        lain mukaan sille kuuluvan velvoituksen, voidaan
1897: rekisteröitynä yhdistyksenä, poistetaan se työ-       tuomita enintään 100 000 markan sakkoon.
1898: markkinajärjestörekisteristä.
1899:   Työmarkkinajärjestö voidaan poistaa rekisteris-                          12 §
1900: tä myös oman hakemuksensa perusteella.                  Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
1901:                                                       panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
1902:                        7 §                                                     13§
1903:    Oikeusministeriön päätöstä työmarkkinajärjes-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
1904: törekisteriin merkitsemistä ja siitä poistumista      kuuta 19
1905: koskevassa asiassa on valituksesta huolimatta             Lain voimaantullessa merkitään työmarkkina-
1906: noudatettava, kunnes valitus on ratkaistu.            järjestörekisteriin viran puolesta Akava r. y. , Lii-
1907:                                                       ketyönantajien Keskusliitto r. y., Maaseudun Työ-
1908:                        8 §                            nantajaliitto r. y., Suomen Ammattiliittojen Kes-
1909:    Työmarkkinajärjestön ja sen jäsenjärjestöjen       kusjärjestö r.y., Suomen Teknisten Toimihenki-
1910: taloudesta pidettävä kirjanpito on järjestettävä      löjärjestöjen Keskusliitto r. y., Suomen Työnanta-
1911: soveltuvin osin siten kuin voimassa oleva kirjan-     jain Keskusliitto r.y., Toimihenkilö- ja Virka-
1912: pitolaki edellyttää. Työmarkkinajärjestön on toi-     miesjärjestöjen Keskusliitto r.y., Työehtoliitto
1913: mitettava tilinpäätöksensä yhden kuukauden ku-        r. y. sekä julkisviranomaisista soveltuvin osin
1914: luessa siitä, kun tilinpäätös on vahvistettu, oi-     Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja Valtion työ-
1915: keusministeriölle tiedoksi. Taseet on kahden,         markkinalaitos sekä luetteloon niiden jäsenjärjes-
1916: työmarkkinajärjestön nimen kirjoittamiseen oi-        töistä ne jäsenjärjestöt, jotka olivat niiden jäseni-
1917: keutetun henkilön allekirjoitettava.                  nä 31.12.19
1918: 
1919:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
1920: 
1921:                        llkka Kanerva                             Sirpa Pietikäinen
1922:                        Tuulikki Petäjäniemi                      Liisa Hilpelä
1923:                                            Heikki Perho
1924:                                                  1983 vp.
1925: 
1926: Lakialoite n:o 13
1927: 
1928: 
1929: 
1930: 
1931:                                     Petäjäniemi ym.: Ehdotus laiksi avioliittolain 39 §:n muuttamisesta
1932: 
1933: 
1934:                                             Eduskunnalle
1935: 
1936:    Voimassa olevan avioliittolain mukaan avio-         runussaan olevan asunto-osakkeen ilman toisen
1937: puoliso tarvitsee toisen puolison suostumuksen         puolison suostumusta. Tällainen asunto-osake voi
1938: myydessään tai velasta kiinnittäessään kiinteää        olla jopa perheen yhteisenä kotina käytetty asun-
1939: omaisuuttaan, johon toisella puolisolla on avio-       to. Tämän epäkohdan poistamiseksi tulisi avio-
1940: oikeus. Samoin puoliso tarvitsee toisen puolison       liittolakia muuttaa niin, ettei puoliso voisi myydä
1941: suostumuksen, kun on kysymys irtaimesta omai-          omistaamansa mutta perheen yhteisenä kotina
1942: suudesta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus     käytettävää asunto-osaketta ilman toisen puolison
1943: ja tällainen omaisuus kuuluu yhteiseen koti-irtai-     suostumusta.
1944: mistoon tai on toisen puolison työvälineitä tai           Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
1945: tarkoitettu lasten henkilökohtaista käyttöä var-
1946: ten. Edellä mainitut säännökset eivät sisällä kui-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1947: tenkaan sitä, etteikö puoliso voisi myydä hänen               kiehdotuksen:
1948: 
1949: 
1950:                                                  Laki
1951:                                   avioliittolain 39 §:n muuttamisesta
1952: 
1953:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain
1954: (234/29) 39 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
1955: 
1956: 
1957:                         39 §                           osake. Jos toisen puolison lausuma ei ole saatavis-
1958:    Älköön puoliso toisen puolison suostumukset-        sa taikka ilman melkoista hankaluutta tai ajan-
1959: ta luovuttako irtainta omaisuutta, johon tällä on      hukkaa hankittavissa, älköön kuitenkaan hänen
1960: avio-oikeus ja joka kuuluu puolisoiden yhteisesti      suostumuksensa olko tarpeellinen.
1961: käytettävään asuntoirtaimistoon tai on toisen
1962: puolison tarpeellisia työvälineitä taikka on tarkoi-
1963: tettu lasten henkilökohtaistrkäyttöä varten, taik-       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
1964: ka on perheen yhteisenä kotina käytetty asunto-        kuuta 198 .
1965: 
1966: 
1967:    Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1968: 
1969:          Tuulikki Petäjäniemi            Sirpa Pietikäinen               Erkki Moisander
1970:          Helena Pesola                   Anna-Kaarina Louvo              Riitta Jouppila
1971:          RitvaLaurila                    Saara Mikkola                   Eeva Turunen
1972:                                                  1983 vp.
1973: 
1974: Lakialoite n:o 14
1975: 
1976: 
1977: 
1978: 
1979:                                    Viljanen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 2 luvun 4 a §:n muuttami-
1980:                                       sesta
1981: 
1982: 
1983:                                             Eduskunnalle
1984: 
1985:    Kansanrintamahallitusten      liikennepolitiikka    että valtion tuloveron progressiivisuus saa aikaan
1986: viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana on            toivotun vaikutuksen: paremmin ansaitsevan
1987: johtanut moniin arveluttaviin tuloksiin esimer-        käyttöön jäävästä tulosta menee sakkoihin suu-
1988: kiksi rangaistusten osalta. Kehityskulkuun voi-        rempi osuus kuin huonommin ansaitsevalta. Esi-
1989: daan katsoa kuuluvan useiden liikennerikostoi-         tyksessä lähdettiin siitä, että sakon kohtuullinen
1990: mikunnan ehdotusten, jotka sisältyvät sen perus-       osuus olisi 40 % sakotettavan kokonaispäivätu-
1991: teelliseen mietintöön vuodelta 1973. Eräs komi-        losta. Ja ylemmissä tuloluokissa päädyttiin paljon
1992: tean kantavista ajatuksista oli varallisuusrangais-    korkeampiin lukemiin. Lopullisessa laissa pro-
1993: tuksen käytön lisääminen ja sitä kautta valtion        sentteja tosin jonkin verran alennettiin, mutta
1994: tulojen kartuttaminen tehostettavan liikenneval-       käytäntö on lain voimaantulon jälkeen osoitta-
1995: vonnan kustannusten peittämiseksi. Toisaalta tä-       nut, että sakkorangaistus on meillä muuttunut
1996: män ajattelun seurauksena on ollut esimerkiksi         osin jopa konfiskatoriseksi. Tuloverotuksemme
1997: liikennejuopumusten rangaistuskäytännön horju-         voimakas progressio on jo sinällään vaikuttamassa
1998: vuus. Promillerajajärjestelmän käyttöönoton jäl-       tuloeroja vähentävästi, eikä sakkorangaistukselle
1999: keen väheni rattijuopoille määrättyjen ehdotto-        tulisi yhteiskuntapoliittisesti asettaa verotukselle
2000: mien vankeusrangaistusten määrä noustuaan juu-         tunnusomaisia päämääriä. Sakkouudistukseen
2001: ri vähää ennen. Tällaisilla vaihteluilla on arveltu    liittyi myös ajatus tehostetusta sakotettavan mak-
2002: olevan liikennemoraalia hämmentäviä vaikutuk-          sukyvyn selvittämisestä. Ajatus sinänsä on perus-
2003: sia.                                                   teltu. Mielestämme se ei kuitenkaan saisi johtaa
2004:    Liikennerikostoimikunta totesi, että liikenteen     tiettävästi suunniteltuun tuloja koskevien väärien
2005: pääasiallinen rangaistus, sakkorangaistus, oli jää-    tietojen antamisen kriminalisointiin, koska järjes-
2006: nyt tehottomaksi liian lievän käytännön vuoksi ja      telmän toteuttaminen ja sen valvonta saattavat
2007: että varallisuuseroja ei ollut otettu riittävästi      aiheuttaa kansalaisille kohtuuttomia seuraamuk-
2008: huomioon. Näihin ajatuksiin nojasi 1. 1. 1977          Sia.
2009: voimaan tullut rikoslain 2 luvun 4 §:n eli sakko-        Hallituksen tulisi pikaisesti harkita mahdolli-
2010: lain muutos, mikä olikin luonnollista, kohdistui-      suuksia nettoperiaatteeseen siirtymiseksi päivä-
2011: han uudistus pääasiassa autoilijoihin, sillä yli 314   sakkoja määrättäessä, sillä sakon määräytymispe-
2012: kaikista sakkorangaistuksista tuomitaan liikenne-      ruste liittyy käytännössä lähinnä liikennerikoksia
2013: rikoksista ja -rikkomuksista. Uudistus koski myös      koskettavana kiinteästi tieliikennelain kokonais-
2014: valtaosaa kaikista rangaistuksista, koska noin         uudistuksen toteutumiseen.
2015: 90 % rangaistuksista on sakkorangaistuksia.              Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
2016:    Periaatteellisinta muutosta uudistus merkitsi       tamme,
2017: siltä osin kuin sakon määräytymisen perusteeksi
2018: otettiin sakotettavan bruttotulo. Hallituksen esi-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2019: tyksessä perusteltiin bruttoperiaatetta mm. sillä,             kiehdotuksen:
2020: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 14
2021: 
2022:                                                Laki
2023:                               rikoslain 2 luvun 4 a §:n muuttamisesta
2024: 
2025:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 2
2026: luvun 4 a §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa
2027: (650/76}, näin kuuluviksi:
2028: 
2029:                       4a§                            ohjeet elatusvelvollisuuden huomioon ottamises-
2030:                                                      ta säädetään asetuksella.
2031:    Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pi-          Nettotulolla tarkoitetaan palkasta, elinkeino-
2032: dettävä yhtä kolmasosaa sakotettavan keskimää-       tulosta, varallisuuden tuotosta ja muusta tulosta
2033: räisestä nettopäivätulosta, jollei päiväsakkoa sa-   verotuksen jälkeen verovelvolliselle jäävää osaa.
2034: kotettavan varallisuuden, elatusvelvollisuuden tai
2035: muiden maksukykyyn vaikuttavien seikkojen
2036: vuoksi ole vahvistettava tätä suuremmaksi tai          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2037: pienemmäksi. Päiväsakon vähin rahamäärä ja           kuuta 198 .
2038: 
2039:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
2040: 
2041:           Matti Viljanen                 Helge Saarikoski               Mauri Miettinen
2042:           Lauri Impiö                    Iiro Viinanen                  Tauno Valo
2043:                                          Tapio Holvitie
2044:                                               1983 vp.
2045: 
2046: Lakialoite n:o 15
2047: 
2048: 
2049: 
2050: 
2051:                                   Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n
2052:                                     muuttamisesta
2053: 
2054: 
2055:                                           Eduskunnalle
2056: 
2057:    Maamme sosiaaliturvan kehittämisessä paino-       nimmillään, ovat perheen perustamisesta aiheu-
2058: piste on viime vuosina ollut eläkeläisten toimeen-   tuvat menot kuitenkin suuret.
2059: tulon parantamisessa. Merkittävä uudistus tässä         Nuorten perheiden taloudellista asemaa tulisi
2060: suhteessa on vuoden alussa säädetty laki kansan-     eri keinoin helpottaa. Yhtenä mahdollisuutena
2061: eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksesta, joka tu-    on myöntää avioliiton solmineille nuorille vero-
2062: lee asteittain voimaan lähivuosina. Eläkeläisten     tuksessa ylimääräinen vähennys esim. kolmen
2063: perustoimeentulon tultua varmistetuksi tulisi        ensimmäisen avioliittovuoden ajan. Tämä kävisi
2064: päähuomio kiinnittää lapsiperheiden taloudelli-      päinsä lisäämällä tulo- ja varallisuusverolain 31
2065: sen aseman parantamiseen.                            §:ään uusi 3 momentti.
2066:    Lapsiperheiden taloudellinen asema on usein          Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2067: heikoimmillaan avioliiton ensimmäisinä vuosina.      nioittaen,
2068: Taloudellisten vaikeuksien vuoksi monet joutuvat
2069: jopa lykkäämään avioliiton solmimista.                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2070:    Perheiden taloudelliset ongelmat alkuvuosina             kiehdotuksen:
2071: johtuvat siitä, että samalla kun tulot ovat pie-
2072: 
2073: 
2074: 
2075:                                                Laki
2076:                          tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n muuttamisesta
2077:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuus-
2078: verolain (1043/74) 31 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 19 päivänä joulukuuta 1980
2079: annetulla lailla (845/80), uusi näin kuuluva 3 momentti:
2080: 
2081:                        31 §                          etteivät molemmat puolisot avioliittoa solmitta-
2082:                                                      essa olleet täyttäneet 30 vuotta (perheenperusta-
2083:   Tämän lain 2 a § :n 1 momentissa tarkoitetuilla    misvähennys).
2084: puolisoilla on oikeus avioliiton solmimisvuotena
2085: ja kahtena sitä seuraavana vuotena tuloistaan          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2086: vähentää yhteensä 4 000 markkaa edellyttäen,         kuuta 198 .
2087: 
2088:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2089: 
2090:             Esko Almgren                   Impi Muroma                    Olavi Ronkainen
2091:                                                  1983 vp.
2092: 
2093: Lakialoite n:o 16
2094: 
2095:                                    Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 32 a §:n
2096:                                      muuttamisesta
2097: 
2098:                                             Eduskunnalle
2099: 
2100:    Vuokra-asuntotilanne on varsinkin maamme            sa myönnetty osinkotulovähennys omaisuustulo-
2101: suurissa asutuskeskuksissa jo pitkään ollut huono.     vähennykseksi, joka saadaan tehdä myös vuokra-
2102: Asuntojonot ovat pitkät, niissä on useita tuhansia     tulosta. Tästä ei kuitenkaan ole hyötyä sellaisille
2103: asunnontarvitsijoita. Uusia vuokra-asuntoja kyllä      verovelvollisille, joilla on jo ennestään osinko- tai
2104: maahamme rakennetaan, mutta niiden määrä ei            muita pääomatuloja mainitun vähennyksen
2105: riitä tyydyttämään kysyntää, koska myös vuokra-        enimmäismäärän verran.
2106: asuntojen poistuma on suuri.                              Jotta vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tar-
2107:    Vuokra-asuntojen tarjonnan vähenemiseen on          jontaa voitaisiin lisätä, tulisikin vähennyksen
2108: ratkaisevasti vaikuttanut se, ettei asuntojen tar-     määrää korottaa nykyisestä 2 500 markasta.
2109: joaminen vuokralle ole enää taloudellisesti kan-       Maassamme on runsaasti vuokra-asunnoiksi sovel-
2110: nattavaa. Tätä osoittaa mm. se, että vuokrat           tuvia huoneistoja, joita pidetään tyhjinä sen
2111: valtion tuella rakennetuissa vuokrataloissa ovat       vuoksi, ettei vuokraaminen ole taloudellisesti
2112: kiivenneet kohtuuttoman korkeiksi. Vapaarahoit-        kannattavaa. Omaisuustulovähennyksen tulisi ol-
2113: teisten asuntojen vuokria on pitänyt kohtuulli-        la suuruudeltaan ainakin kaksinkertainen nykyi-
2114: sempana jo pitkään harjoitettu tiukka vuokra-          seen verrattuna.
2115: säännöstely, mutta samalla se on merkinnyt va-            Vuokratulosta myönnettävän vähennyksen
2116: paarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonnan vä-        suurentaminen keventäisi todennäköisesti myös
2117: henemistä.                                             painetta vuokrien korotuksiin, koska vuokranan-
2118:    Asuntojen vuokralle tarjoamisen kannattavuu-        tajalle jäisi alhaisemmastakin vuokrasta suurempi
2119: teen vaikuttaa ratkaisevasti verotus. Tämä johtuu      nettotulo.
2120: siitä, että vuokratulo on monessa tapauksessa             Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2121: marginaaliveron alaista tuloa, josta joudutaan
2122: maksamaan veroa 50 prosenttia.                                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2123:    Vuokranantajien verotusta lievennettiin hiu-                kiehdotuksen:
2124: kan muuttamalla aikaisemmin valtionverotukses-
2125: 
2126:                                                  Laki
2127:                          tulo- ja varallisuusverolain 32 a §:n muuttamisesta
2128: 
2129:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2130: varallisuusverolain 32 a §, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (870/82),
2131: näin kuuluvaksi:
2132: 
2133:                       32 a §                           alaisesta korosta sekä muuna asuntona kuin va-
2134:    Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvolli-   paa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta
2135: sena verotettava kotimainen kuolinpesä saa vä-         asunnosta saadusta vuokratulosta yhteensä 5 000
2136: hentää kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuuskun-        markkaa, kuitenkin enintään edellä tarkoitettu-
2137: nalta saaduista osingoista ja osuuspääoman ko-         jen tulojen yhteismäärän (omaisuustulovähennys).
2138: roista taikka kotimaiselta säästöpankilta tai
2139: osuuspankilta saaduista niiden lisärahastosijoi-         Tämä laki tulee voimaan          päivänä
2140: tuksille maksettavista koroista ja muusta veron-       kuuta 198 .
2141: 
2142:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2143: 
2144:          Esko Almgren                    Impi Muroma                      Olavi Ronkainen
2145:                                                 1983 vp.
2146: 
2147: Lakialoite n:o 17
2148: 
2149: 
2150: 
2151: 
2152:                                    Almgren ym: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 33 §:n
2153:                                        muuttamisesta
2154: 
2155: 
2156:                                             Eduskunnalle
2157: 
2158:    Suomi on Yhdistyneissä Kansakunnissa hyväk-         taisiin edellä mainittuihin lahjoiruksiin eikä niis-
2159: synyt suosituksen, jonka mukaan teollistuneiden        tä siis perittäisi valtiolle veroa. Tämän voidaan
2160: maiden tulisi ohjata 1 % b:ruttokansantuottees-        olettaa lisäävän kansalaisten halua ja mahdolli-
2161: taan kehitysapuna köyhille maille. Tämä jakau-         suuksia antaa vapaaehtoista kehitysapua ja siten
2162: tuisi siten, että 0, 7 % olisi julkista eli valtion    parantavan kehitysmaissa avustustoimintaa suo-
2163: kautta annettavaa kehitysapua ja 0,3 % vapaaeh-        rittavien järjestöjen mahdollisuuksia lievittää
2164: toista, yksityissektorin välityksellä annettavaa       köyhissä maissa koettua hätää. Muun muassa
2165: apua.                                                  kirkolliskokous, Suomen Punainen Risti, Suomen
2166:    Kummastakin tavoitteesta Suomi on huomat-           Unicef-yhdistys ja Suomen Rauhanliitto ovatkin
2167: tavasti jäljessä. Vaikka julkisen kehitysavun tavoi-   tehneet kehitysyhteistyölahjoitusten verovapautta
2168: te luvattiin saavuttaa jo 1970-luvun puolivälissä,     tarkoittavia esityksiä, jotka kuitenkaan eivät ole
2169: se on vuoden 1982 tulo- ja menoarvion mukaan           johtaneet tulokseen.
2170: edelleen vain 0,32 % bruttokansantuotteesta.              Tulo- ja varallisuusverolaissa lahjoituksille ase-
2171: Erilaisten avustusjärjestöjen arvioidaan vuonna        tetut vähimmäis- ja enimmäisrajat eivät kuiten-
2172: 1981 antaneen kehitysapua noin 75 miljoonaa            kaan sovellu kehitysyhteistyölahjoituksiin. Vero-
2173: markkaa, mikä oli vain 0,036 % bruttokansan-           vapauden eräänä tarkoituksenahan on kannustaa
2174: tuotteesta. Vaikka vapaaehtoinen kehitysapu on-        mahdollisimman monia henkilökohtaisesti omal-
2175: kin muun muassa prosenttiliikkeen toiminnan            la panoksellaan osallistumaan kehitysmaiden aut-
2176: ansiosta viime vuosina huomattavasti lisääntynyt,      tamiseen ja siten edistää myös yleisesti kehitysyh-
2177: on ilmeistä, että se edelleenkin on kaukana            teistyölle myönteisen ilmapiirin leviämistä maas-
2178: 0,3 % :n tavoitteesta.                                 samme. Varsin harvoilla on kuitenkin mahdolli-
2179:    Valtiovallan tulisi, samalla kun julkinen kehi-     suuus lahjoittaa 5 000 markkaa vuodessa tai sitä
2180: tysapu mahdollisimman nopeasti nostetaan luva-         enemmän. Vähimmäisraja on myös epäoikeuden-
2181: rulle tasolle, edistää myös vapaaehtoiselle kehi-      mukainen, koska se asettaisi pieni- ja keskituloi-
2182: tysavulle asetetun tavoitteen saavuttamista. Täl-      set lahjoittajat verotuksellisesti huonompaan ase-
2183: löin olisi käytettävä hyväksi muun muassa vero-        maan kuin sellaiset suuriruloiset, jotka voivat
2184: tuksellisia keinoja. Tulo- ja varallisuusverolain 33   lohkaista tuloistaan 5 000 markkaa vuodessa ke-
2185: §:n 1 momentin nojalla verovelvollinen saa valti-      hitysapuun. Koska ei ole mitään syytä rajoittaa
2186: onverotuksessa vähentää vähintään 5 000 ja enin-       suuriakaan kehitysapulahjoituksia, ei myöskään
2187:  tään 150 000 markan suuruiset lahjoitukset yleis-     enimmäisraja ole tarpeen.
2188: hyödylliseen tarkoitukseen sen mukaan kuin ase-            On vielä huomattava, että vaikka kehitysyh-
2189:  tuksella säädetään. Tulo- ja varallisuusveroase-      teistyölahjoitukset verovapauden johdosta olen-
2190:  tuksen 2 §:ssä on säädetty, että verovelvollinen,     naisestikin lisääntyisivät, on sen merkitys valtion-
2191:  myös yksityinen henkilö, saa vähentää valtiolle       talouden kannalta lähes mitätön, mutta kehitys-
2192:  maanpuolustusta edistävään tarkoitukseen anta-        yhteistyöpolitiikan ja maamme kehitysyhteistyöil-
2193:  mansa lahjoitukset. Eräät yhteisöt voivat lisäksi     mapiirin kannalta huomattava.
2194:  vähentää suomalaisille sodan uhreille sekä tiedet-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2195:  tä ja taidetta tukevaan tarkoitukseen antamansa       nioittavasti,
2196:  lahjoitukset.
2197:     Edellä esitetyn vuoksi olisi perusteltua, että               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2198:  kehitysyhteistyöhön tai humanitaariseen toimin-               kiehdotuksen:
2199:  taan kehitysmaissa annetut lahjoitukset rinnastet-
2200: 2                                    1983 vp. -     LA n:o 17
2201: 
2202: 
2203: 
2204: 
2205:                                                Laki
2206:                          tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta
2207: 
2208:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuus-
2209: verolain (1043/74) 33 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 8 kohta:
2210:                        33 §
2211:    Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vähen-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
2212: tää lisäksi:                                        1983. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
2213:                                                     delta 1983 toimitettavassa verotuksessa.
2214:    8) lahjoitukset kehitysyhteistyöhön ja humani-
2215: taariseen toimintaan kehitysmaissa sen mukaan
2216: kuin asetuksella säädetään.
2217: 
2218: 
2219: 
2220:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2221: 
2222:           Esko Almgren                  Impi Muroma                  Olavi Ronkainen
2223:                                               1983 vp.
2224: 
2225: Lakialoite n:o 18
2226: 
2227: 
2228:                                  Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 36 §: n
2229:                                    muuttamisesta
2230: 
2231: 
2232:                                          Eduskunnalle
2233: 
2234:   Tulo- ja varallisuusverolaissa (1043/74), sen 5   toukokuun lopussa, ei opiskelija voi tehdä vähen-
2235: luvussa, on säädetty kokoaaistuiosta kunnallisve-   nystä ensimmäisen opiskeluvuotensa verotuksessa
2236: rotuksessa tehtävät vähennykset. Lain 36 §:n 4      eikä myöskään viimeisen opiskeluvuotensa vero-
2237: kohdan mukaan suurimman osan verovuodesta           tuksessa. Ensimmäisestä lukuvuodesta tulee opis-
2238: Suomessa asunut henkilö saa kunnallisverotukses-    keluaikaa yleensä vain 4 kuukautta ja viimeisestä
2239: sa vähentää '' 2 000 markkaa ansiotulostaan, jos    5 kuukautta. Eräissä ylioppilaspohjaisissa opis-
2240: hän on verovuonna vähintään seitsemän kuukau-       toissa kokonaisopiskeluaika on vain kaksi vuotta.
2241: den ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta     Nykyisin opiskelija on usein oikeutettu vähen-
2242: kansa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikou-    nykseen tosiasiassa vain yhdeltä vuodelta.
2243: lussa, korkeakoulussa tai muussa niihin verratta-     Jotta opiskelijoiden kohdalla toteutuisi koh-
2244: vassa oppilaitoksessa''.                            tuullisuus, ehdotamme,
2245:    Laissa mainittua seitsemän kuukauden aikaa
2246: on pidettävä epäkohtana. Kun koulut yleensä                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2247: aloittavat lukukautensa elokuun lopulla tai syys-          kiehdotuksen:
2248: kuun alussa ja toisaalta lopettavat lukukautensa
2249: 
2250: 
2251: 
2252:                                                Laki
2253:                          tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
2254: 
2255:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2256: varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1982
2257: annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
2258:                     36 §                            keakoulussa tai muussa näihin verrattavassa oppi-
2259:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-         laitoksessa (opiskelijavähennys), sekä
2260: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
2261: 
2262:   4) 3 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän on          Tämä laki tulee voimaan      pa1vana
2263: verovuonna vähintään neljän kuukauden ajan          kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
2264: saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kansa-,      ran siltä verovuodelta toimitettavaan verotuk-
2265: perus-, ammatti-, iltaoppi-tai oppikoulussa, kor-   seen, joka tämän lain voimaantulon jälkeen en-
2266:                                                     sinnä päättyy.
2267: 
2268:   Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2269: 
2270:          Esko Almgren                      Impi Muroma                       Olavi Ronkainen
2271:                                                1983 vp.
2272: 
2273: Lakialoite n:o 19
2274: 
2275: 
2276: 
2277: 
2278:                                   Astala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuuslain 22 §:n muuttami-
2279:                                      sesta
2280: 
2281: 
2282:                                           Eduskunnalle
2283: 
2284:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2285: 
2286:   Aloitteessa ehdotetaan n~kyis~n epäjohdon-        verotuksellisen kohtelun uudistamista tulo- ja
2287: mukaisen ja työntekijät enarvotseen asemaan         varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 8 kohtaa
2288: asettavan työnantajien maksamien päivarahojen       ja 2 momenttia muuttamalla.
2289: 
2290: 
2291: 
2292: 
2293:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
2294: 
2295:    Viime vuosina on työnantajan työntekijälleen esimerkiksi kotipaikkakunnallaan, ja sieltä hänet
2296: maksamien päivärahojen verotuksellinen kohtelu lähetetään toiselle paikkakunnalle komennustyö-
2297: tuntuvasti kiristynyt. Yhä useammin on sattu- maalle, hänen päivärahansa ovat verovapaita. On
2298: nut, että työntekijä on jälkikäteen joutunut mak- selvää, että monissa tapauksissa näiden kahden
2299: samaan huomattavan tuloveron työsopimuksensa tilanteen erottaminen on käytännössä vaikeaa, ja
2300: ja alan työehtosopimuksen mukaisista päivära- työntekijät joutuvat perusteettomasti eriarvoiseen
2301: hoista. Monissa tapauksissa kysymys on ollut asemaan. Viime aikoina on ollut havaittavissa
2302: erittäin huomattavista summista.                      hakeutumisteorian yhä laajempi soveltaminen.
2303:    Esimerkiksi Turussa ovat metallityöläiset joutu- · Paikalliset veroviranomaiset ovat katsoneet pit-
2304: neet kiinnittämään asiaan erityistä huomiota. kähkön komennuksen saaneet työntekijät hakeu-
2305: Eräiden päivärahojen saattaminen veronalaisiksi, tujiksi, vaikka näillä on ollut työsuhde samaan
2306: mihin asian käsittely viittaa, on johtamassa jopa työnantajaan jo kotipaikkakunnallaan. Samoin
2307: saman työnantajan, samalla työkomennuspaikalla työntekijät, joilla on useita perilläisiä määräai-
2308: ja täysin samanlaisissa olosuhteissa työskentelevät kaisia työsopimuksia saman työnantajan kanssa,
2309: työläiset täysin eriarvoiseen asemaan. Joissakin näyttävät joutuvan hakeutumisteorian piiriin
2310: tapauksissa päivarahat olisivat edelleenkin verot- huolimatta siitä, että tosiasiallisesti on kysymys
2311: tomia, toisissa tapauksissa samansuuruiset päivä- komennustyöstä. Näyttääkin siltä, että yhä use-
2312: rahat tulisivat veronalaisiksi perustuen verohalli- ammassa tapauksessa verottaja päättää siitä, onko
2313: tuksen antamiin tulkintoihin. Lisäksi on huomat- kyseessä komennustyö vai ei.
2314: tava, että verotuskäytäntö maassamme on erittäin        Eräs erityisryhmä, jota vallalla oleva hakeutu-
2315: kirjava, ja useilla paikkakunnilla verolautakunta misteoria kohtelee erityisen kaltoin, on työttö-
2316: on verottanut sellaisiakin päivärahoja, jotka vero- mät. Heidät voidaan perhesuhteista ja asumisolo-
2317: hallituksen ohjeiden mukaan olisivat kiistatta suhteista riippumatta komentaa minne tahansa
2318: verottomia.                                           Suomessa työhön ilman että heillä olisi nykyisen
2319:    Keskeinen epäkohta nykytilanteessa on ns. tulkinnan mukaan oikeutta verovapaaseen päivä-
2320: hakeutumisteoria. Tämän teorian mukaan päivä- rahaan.
2321: rahat ovat verotettavaa tuloa silloin, kun työnte-      Toinen epäkohta seuraa tulo- ja varallisuusve-
2322: kijä on otettu työhön komennuspaikkakuntaa rolain 22 §:n 1 momentin 8 kohdan siitä sään-
2323: varten. Mutta jos työntekijä ensin on työssä nöksestä, jonka mukaan aloilla, joilla työnteke-
2324: 2                                        1983 vp. -    LA n:o 19
2325: 
2326:  mispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikai-      tuloksi siitä huolimatta, että millään muulla
2327:  suuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, päi-        kulkuneuvolla he eivät olisi ehtineet käydä koto-
2328: varahat katsotaan verotettavaksi tuloksi nimen-        naan viikonlopun aikana.
2329:  omaisesta komennuksesta huolimatta. Tämä                 Edellä esitetyt ongelmat osoittavat selvästi, että
2330: säännös koskee ennen kaikkea rakennus- ja met-         päivärahojen verotuksellinen kohtelu on nykyisel-
2331: säaloja, mutta myös monia metallialan lohkoja,         lään hyvin vaihteleva ja eriarvoistava. Viran-
2332: esimerkiksi eristys- ja peltialaa, prosessiputkitus-   omaisten taholta on tosin väitetty, että ne työnte-
2333: ta, säiliöasennuksia ja koneasennuksia. Vaikka         kijät, jotka eivät saa päivärahojaan verottomina,
2334: näiden alojen työntekijöille syntyy työntekemis-       voivat vastaavasti vähentää komennustyön ai-
2335: paikan jatkuvasta vaihtumisesta johtuen samat          heuttamat kohonneet kustannukset tulonhankki-
2336: tai jopa suuremmat kustannukset kuin muiden            miskustannuksina verotuksessa. Selitys on kuiten-
2337: alojen komennusmiehille, ei verotuksessa hyväk-        kin paikkansapitämätön, sillä tosiasiassa näyttö-
2338: sytä näiden kustannusten korvaamista päiväraha-        vaikeudet ja arviointiperusteiden erilaisuus johta-
2339: na.                                                    vat hyvin erilaiseen lopputulokseen verottomien
2340:    Edelleen epäkohtana ovat tapaukset, joissa          päivärahojen ja kulujen vähentämisen tilanteissa.
2341: komennuksen jatkuttua pitkään veroviranomaiset            Tähän aloitteeseen sisältyvällä lakiehdotuksella
2342: ovat katsoneet komennuspaikan muuttuneen               on tarkoitus korjata epäjohdonmukainen ja eriar-
2343: työntekijän pysyväksi työpaikaksi. Erityisen pal-      voistava päivärahojen verotus. On selvää, ettei
2344: jon näitä tapauksia on suurilla voimalaitostyö-        verottomien päivärahojen käytön laajentamisella
2345: mailla. Kun esimerkiksi atomivoimalan rakenta-         saa mahdollistaa verojen ja sosiaalikustannusten
2346: minen kestää viisi vuotta, voi komennus saman          kiertämistä. Mutta kaikki sellaiset työntekijät,
2347: työntekijän kohdalla jatkua jopa vuosia. Kuiten-       jotka tekevät komennus- tai vastaavaa matkusta-
2348: kaan työntekijä ei voi rakentaa omaa ja perheensä      mista vaativaa työtä ja joilla on asunto muualla
2349: elämää yhden työmaan varaan, vaan hänen on             kuin työntekemispaikkakunnalla, tulee saattaa
2350: edelleen säilytettävä asuntonsa kotipaikkakunnal-      tasavertaiseen asemaan ja heidän tulee saada
2351: laan, jossa hänen puolisonsa mahdollisesti käy         korvaus työn luonteen aiheuttamista erityisistä
2352: työssä ja hänen lapsensa koulussa. Näin ollen ei       kustannuksista verouoman päivärahan muodossa.
2353: ole perusteita muuttaa päivärahojen verotuksel-          Jotta ne työntekijät, jotka nyt ovat joutuneet
2354: lista kohtelua kesken pitkänkään komennuksen.          epäjohdonmukaisen ja eriarvoistavan verotuksen
2355:    Päivärahoja koskeva TVL:n 22 §:n 1 momentin         kohteiksi, voisivat saada perustevalitustietä muu-
2356: 8 kohta koskee myös työnantajan suorittamia            toksen verotukseensa, tulisi laki säätää tulemaan
2357: matkakorvauksia. Näiden osalta veroviranomaiset        voimaan siten, että sitä sovellettaisiin kaikkien
2358: ovat katsoneet todellisista kustannuksista verotet-    niiden vuosien verotuksessa, joiden osalta perus-
2359: tavaksi tuloksi sen osan, joka ylittää matkakus-       tevalitustie lain voimaan tullessa vielä on avoin-
2360: tannukset halvinta kulkuneuvoa käyttäen silloin-       na.
2361: kin, kun halvimman kulkuneuvon käyttäminen                Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2362: olisi ollut erittäin hankalaa. Esimerkiksi Kosta-
2363: muksessa olevien työntekijöiden saarnat lentoli-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2364: put kotipaikkakunnalle on katsottu verotettavaksi              kiehdotuksen:
2365: 
2366: 
2367:                                                  Laki
2368:                            tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
2369: 
2370:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2371: varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 8 kohta ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä
2372: kesäkuuta 1977 annetussa laissa (510/77), näin kuuluviksi:
2373: 
2374:                         22 §                           ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatka-
2375:     Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                 rahaa ja muun nimisenä hyvityksenä suoritettua
2376:                                                        korvausta matkustamista edellyttävän työn ai-
2377:  8) työn tai tehtävän suorittamiseksi saatua           heuttamista erityisistä kustannuksista, niin myös
2378: matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa,         ulkomailla tehdystä työstä tai tehtävästä saatua
2379:                                        1983 vp. -    LA n:o 19                                       3
2380: 
2381: vastaavaa korvausta, muun selvityksen puuttuessa     rusteella tai olennaisesti muun määräisenä kuin
2382: sen mukaan kuin verohallitus vuosittain tarkem-      valtio kulloinkin matkakustannusten korvausta
2383: min määrää.                                          suorittaa tai sitä suoritetaan muulla erityisellä
2384:                                                      perusteella, verohallitus vahvistaa sen tällaisen
2385:   Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettujen        korvauksen määrän, jonka katsotaan muun selvi-
2386: muun selvityksen puuttuessa verosta vapaaksi         tyksen puuttuessa kuluneen työstä tai tehtävästä
2387: katsottavien matkustamista edellyttävän työn ai-     aiheutuneiden tai työhön tai tehtävään liittyneis-
2388: heuttamien erityisten kustannusten korvausten        tä erityisistä olosuhteista johtuneiden erityisten
2389: perusteet ja määrät verohallituksen tulee vahvis-    menojen peittämiseen ja joka katsotaan verosta
2390: taa valtion kulloinkin suorittamia matkakustan-      vapaaksi.
2391: nusten korvauksia vastaaviksi. Mikäli edustavim-
2392: miksi katsottavien valtakunnallisten työ- tai vir-     Tämä laki tulee voimaan     päivana
2393: kaehtosopimuksien mukaan suoritetaan matka-          kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
2394: kustannusten korvausta olennaisesti muulla pe-       ran vuodelta 1983 toimitettavaan verotukseen.
2395: 
2396:   Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
2397: 
2398: 
2399: 
2400:                       Heli Astala                             Timo Laaksonen
2401:                       Ulla-Leena Alppi                        Pekka Leppänen
2402:                       Anna-Liisa Jokinen                      Esko Helle
2403:                                            Vappu Säilynoja
2404:                                               1983 vp.
2405: 
2406: Lakialoite n:o 20
2407: 
2408: 
2409: 
2410: 
2411:                                   Ehrnrooth: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain          22 §:n
2412:                                     muuttamisesta
2413: 
2414: 
2415:                                           Eduskunnalle
2416: 
2417:    Seurauksena eläkeuudistuksen yhteydessä to-       jaukset. Toimikunnalle on annettu aikaa vuoden
2418: teutetusta kansaneläkkeen veronalaisuudesta on       1984 loppuun asti. Tehtävän suorittamista olisi
2419: ollut eri eläkeläisryhmien eriarvoinen kohtelu.      ehdottomasti kiirehdittävä. On kohtuutonta
2420: Ennen 1. 7.1975 myönnetyt nettoeläkkeet ovat         edellyttää eläkeiässä olevilta niin paljon kärsiväl-
2421: pienentyneet lukuisissa tapauksissa muutamalla       lisyyttä, että he jäisivät odottamaan ehkä nyt
2422: sadalla, mutta monen eläkkeensaajaa kohdalla         valitun eduskunnan toimikauden loppuun asti jo
2423: jopa 500 markalla. Eläkeuudistuksen viimeksi         nyt välttämättömiksi todettujen korjausten to-
2424: toteutetun vaiheen tultua tämän vuoden alusta        teuttamista.
2425: voimaan on n. 210 000 pienituloisen eläkeläisen         Kiireeliisin tehtävä olisi muuttaa tulo- ja varal-
2426: taloudellinen asema heikentynyt. Samanaikaisesti     lisuusverolakia siten, ettei kansaneläkettä katsota
2427: ovat muut eläkeläiset, n. 650 000, saaneet aikai-    veronalaiseksi tuloksi. Tämä lainmuutos tulisi
2428: sempaan verrattuna suuremman eläkkeen, vaikka        eduskunnan tehdä ennen kuin itse kansanelä-
2429: erotus onkin useimpien kohdalla pieni.               kelakia korjataan.
2430:    Eduskunnan tulisi kiireellisesti ryhtyä toimen-      Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
2431:  piteisiin näin synryneiden epäoikeudenmukai-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2432: suuksien poistamiseksi. Valtioneuvosto on asetta-             kiehdotuksen:
2433:  nut toimikunnan valmistelemaan tarvittavat kor-
2434: 
2435: 
2436:                                                Laki
2437:                          tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
2438: 
2439:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2440: varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 12 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982
2441: annetussa laissa (111182) näin kuuluvaksi:
2442:                         22 §
2443: 
2444:    12) kansaneläkettä lisineen, eläkkeensaajien        Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve-
2445: asumistukilain (591/78) mukaista asumistukea,        rovuodelta 198 toimitettavassa verotuksessa.
2446: perhe-eläkelain (38/69) mukaista perhe-eläkettä
2447: tai koulutustukea eikä huoltoapulain 5 §:n mu-
2448: kaista elatusta.
2449: 
2450: 
2451: 
2452:    Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
2453:                                         Georg C. Ehrnrooth
2454:                                                  1983 vp.
2455: 
2456: Lakialoite n:o 21
2457: 
2458: 
2459: 
2460:                                     Ehrnrooth: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muut-
2461:                                       tamisesta
2462: 
2463:                                              Eduskunnalle
2464: 
2465:    Sosiaalietuuksien verouudistus on johtanut pa-       1981 voimaan tullutta lakia (478/81). Samalla
2466: kollisen liikennevahinkoturvan nojalla elinkorkoa       olisi silloin TVL:n 22 §:n 1 momenttiin lisätty
2467: tai eläkettä saavan invalidin nettoeläkkeen radi-       17 a kohta kumottava. Näiden muutosten jäl-
2468: kaaliin pienenemiseen. Aikaisemmin 20 000               keen olisi vahingoittuneen tai hänen oikeuden-
2469: markan rajaan asti verovapaa elinkorko tai eläke        omistajansa asema verotuksellisesti sama pakolli-
2470: tulee asteittain viiden vuoden aikana veronalai-        sen tapaturma- ja liikennevahinkoturvan nojalla
2471: seksi tuloksi. Liikennevahingossa vammautuneil-         suoritettavien korvausten osalta.
2472: le, usein pienituloisille henkilöille täten aiheutet-       Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
2473: tu tulojen menetys on kohtuuton.                        ti,
2474:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momen-
2475: tin 17 kohdan sanamuoto olisi palautettava sel-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2476: laiseksi, joka se oli ennen 26 päivänä kesäkuuta               kiehdotuksen:
2477: 
2478: 
2479: 
2480: 
2481:                                                   Laki
2482:                            tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
2483: 
2484:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2485:   kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momenttiin 26
2486: päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (478/81) lisätty 17 a kohta, ja
2487:   muutetaan 1 momentin 17 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 26 päivänä
2488: kesäkuuta 1981 annetulla lailla, seuraavasti:
2489: 
2490:                         22 §                            palkkana tai ennakkona, ei kuitenkaan siltä osin
2491:                                                         kuin jatkuvan korvauksen, elinkoron tai eläkkeen
2492:    17) vahingoittuneen tai hänen oikeudenomis-          vuotuinen määrä ylittää 20 000 markkaa,
2493: tajansa pakollisen tapaturma- tai liikennevahin-
2494: koturvan nojalla saamaa päivärahaa, henkilöva-
2495: hingon johdosta suoritettua jatkuvaa korvausta,
2496: elinkorkoa ja eläkettä taikka niihin liittyviä lisiä,     Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve-
2497: myös silloin, kun ne on saatu työnantajalta             rovuodelta 198 toimitettavassa verotuksessa.
2498: 
2499: 
2500:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
2501: 
2502:                                            Georg C. Ehrnrooth
2503: 1
2504: 
2505: 1
2506: 
2507: 1
2508: 
2509: 1
2510: 
2511:     1
2512: 
2513:     1
2514: 
2515:     1
2516: 
2517:     1
2518: 
2519:         1
2520: 
2521:         1
2522: 
2523:         1
2524: 
2525:         1
2526: 
2527:             1
2528: 
2529:             1
2530:                                                 1983 vp.
2531: 
2532: Lakialoite n:o 22
2533: 
2534: 
2535: 
2536: 
2537:                                    Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
2538:                                       muuttamisesta
2539: 
2540: 
2541:                                            Eduskunnalle
2542: 
2543:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 22 §:n 1     esim. työeläkeindeksi noussut noin 190 % ja
2544: momentin 17 a kohdan säännöksellä pakollisen           elinkustannusindeksi noin 150 %. Tämän mu-
2545: tapaturmavahinkoturvan nojalla ennen 1.1.1982          kaan verovapaan markkamäärän vuoden 1984
2546: sattuneen vakuutustapahtuman perusteella mak-          alusta lukien tulisi olla vähintään 2,5-kenainen.
2547: settavaa päivärahaa, elinkorkoa ja huoltoeläkettä         Verottoman osan pysyttäminen samana on
2548: tai niihin liittyviä lisiä ei katsota 20 000 markan    vuodesta 1975 huomattavasti kiristänyt vaikea-
2549: vuotuismäärään saakka veronalaiseksi tuloksi.          vammaisten korvauksensaajien verotusta. Sään-
2550: Näistä korvauksista ei suoriteta mainituissa laeissa   nöksen korjaamattomuus on aiheuttanut sen,
2551: säädettyjä työtulovähennyksiä.                         että vuosittain yhä useamman vaikeavammaisen
2552:    Näiden korvausten pitäisi kuitenkin peittää         henkilön korvaus on joutunut yksinomaan mark-
2553: työtuloja huomattavasti moninaisemmat tarpeet.         kamääräisen kohoamisen perusteella verotetta-
2554: Niistä mainittakoon vaikean vamman aiheuttama          vaksi, vaikka korvauksen reaaliarvo ei ole sanotta-
2555: toiminnallinen haitta päivittäisessä elämässä,         vasti kohonnut.
2556: suuremmat sairauskustannukset, hoitavan henki-            Vaikeavammaisia korvauksensaajia on myös
2557: lön palkkauksesta ym. aiheutuvat menot, yksilöl-       niin vähän, ettei muutoksella ole verotulojen
2558: lisen kulkuvälineen välttämättömästä käyttämi-         muodossa yhteiskunnalle olennaista merkitystä.
2559: sestä aiheutuvat kustannukset jne. Verovapaan          Vanhojen henkilövahinkokorvausten verottamista
2560: määrän ylittävä korvaus voi yleensä tulla kysy-        on pidettävä yleensäkin kohtuuttomana huomi-
2561: mykseen vain vaikeavammaisen henkilön kohdal-          oon ottaen vamman vahingoittuneelle aiheutta-
2562: la, jolla juuri on edellä mainittuja erityiskustan-    mat suuret olosuhteiden muutokset, vammasta
2563: nuksia.                                                aiheutuvat erityiskustannukset, niiden vajavainen
2564:    Pysyvään verolakiin sisällytetty markkamäärä        korvaus ja korvaustason alhaisuus.
2565: on osoittautunut epäoikeudenmukaiseksi sen                Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2566: vuoksi, ettei markkamäärää ole palkka- ja kustan-      nioittaen,
2567: nustason mukaan muutettu. Verovapaan kor-
2568: vauksen markkamäärä on pysynyt lain säätämises-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2569: tä eli vuodesta 1975 samana. Tänä aikana on                   kiehdotuksen:
2570: 2                                        1983 vp. -   LA n:o 22
2571: 
2572: 
2573:                                                 Laki
2574:                            tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
2575: 
2576:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2577: varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 17 a kohta, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1981
2578: annetussa laissa (478/81), näin kuuluvaksi:
2579: 
2580: 
2581:                         22 §                          nakkona, ei kuitenkaan siltä osin kuin elinkoron
2582:     Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                tai huoltoeläkkeen vuotuinen määrä ylittää
2583:                                                       50 000 markkaa,
2584:    17 a) pakollisen tapaturmavahinkoturvan nojal-
2585: la ennen 1 päivää tammikuuta 1982 sattuneen
2586: vakuutustapahtuman perusteella maksettua päi-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
2587: värahaa, jatkuvaa korvausta, elinkorkoa ja huol-      ta 1984.
2588: toeläkettä tai niihin liittyviä lisiä, myös silloin     Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta
2589: kun ne on saatu työnantajalta palkkana tai en-        1983 toimitettavassa verotuksessa.
2590: 
2591: 
2592:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2593: 
2594:                        Georg C. Ehrnrooth                     Lauha Männistö
2595:                        Peter Muurman                          Ville Komsi
2596:                        Mikko Vainio                           Liisa Arranz
2597:                        Matti Viljanen                         Lea Sutinen
2598:                                                   1983 vp.
2599: 
2600: Lakialoite n:o 23
2601: 
2602: 
2603: 
2604:                                     Ehrnrooth: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
2605:                                       muuttamisesta
2606: 
2607:                                              Eduskunnalle
2608: 
2609:    Valtion- ja kunnallisverotuksessa verovelvolli-       luttajahintaindeksillä (aikaisemmin elinkustan-
2610: sella on oikeus kokonaistulosta vähentää omia ja         nusindeksi), joka vuoden 1975 jälkeen on nous-
2611: perheenjäsentensä sairauskuluja enintään 800             sut pisteluvusta 392 _pistelukuun 797, on 50
2612: markkaa tai, milloin kysymyksessä ovat puolisot,         prosenttia. Elinkustannusten kaksinkertaistumi-
2613: yhteensä enintään 1 600 markkaa, minkä lisäksi           sen tulisi johtaa siihen, että sairauskuluja koske-
2614: enimmäismääriä on korotettava 200 markalla               vien vähennysten markkamääriä tarkistetaan in-
2615: jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kasvattilapsesta,   flaation edellyttämällä tavalla eli että ne kaksin-
2616: jota verovelvollinen on verovuonna elättänyt.            kertaistetaan.
2617: (TVL 29 § 1 mom. 6 kohta)                                    Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
2618:    Sairauskulujen enimmäismääriä ei ole korotet-         ti,
2619: tu verovuoden 1975 jälkeen, jolloin nykyiset
2620: markkamäärät siis tulivat voimaan niiden oltua                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2621: vielä edellisenä verovuonna 600, 800 ja 100                      kiehdotuksen:
2622: markkaa. Rahanarvon aleneminen mitattuna ku-
2623: 
2624: 
2625: 
2626: 
2627:                                                    Laki
2628:                            tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
2629: 
2630:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2631: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna 25 päivänä
2632: heinäkuuta 1975 annetulla lailla (608/75), näin kuuluvaksi:
2633: 
2634:                         29 §                             va 400 markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai
2635:   Verovelvollisella on oikeus vähentää:                  kasvattilapsesta, jota verovelvollinen on vero-
2636:                                                          vuonna elättänyt.
2637:    6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja
2638: enintään 1 600 markkaa tai, milloin kysymykses-
2639: sä ovat puolisot, yhteensä enintään 3 200 mark-            Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve-
2640: kaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on korotetta-          rovuodelta 198 toimitettavassa verotuksessa.
2641: 
2642:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
2643:                                            Georg C. Ehrnrooth
2644:                                                 1983 vp.
2645: 
2646: Lakialoite n:o 24
2647: 
2648: 
2649: 
2650: 
2651:                                    Ehrnrooth: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 § :n
2652:                                      muuttamisesta
2653: 
2654: 
2655:                                             Eduskunnalle
2656: 
2657:    Kansaneläkejärjestelmän uudistamisen yhtey-         verotuksessa tämä oikeus sen sijaan puuttuu
2658: dessä on puututtu verotuksessa aikaisemmin             kansaneläkejärjestelmän viimeksi toteutetun vai-
2659: myönnettyyn invalidivähennykseen, josta seu-           heen jälkeen. Puute aiheuttaa hyvin monelle
2660: rauksena on ollut invalidien tulojen monessa           pienituloiselle invalidille taloudellisia vaikeuksia.
2661: tapauksessa erittäin tuntuva tulojen pienenemi-        Invalidivähennys olisikin palautettava kunnallis-
2662: nen.                                                   verotukseen eläketulojen osalta. lnvalidivähen-
2663:    Viime vuoden lopussa hallitus esitti tulo- ja       nyksen markkamääriin olisi tehtävä indeksitarkis-
2664: varallisuusverolain invalidivähennystä koskevan        tus, koska viimeksi nämä tarkistukset on suoritet-
2665: kohdan muuttamista siten, että vähennys palau-         tu muutama vuosi sitten.
2666: tettiin valtionverotuksen osalta. Tässä muodossa           Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
2667: laki vahvistettiin 30.12.1982 (1100/82). Invalidi-     ti,
2668: vähennyksen saa siis valtionverotuksessa myös                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2669: vain eläketuloa saava verovelvollinen. Kunnallis-               kiehdotuksen:
2670: 
2671: 
2672:                                                  Laki
2673:                        tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta
2674: 
2675:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2676: varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat
2677: 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1100/82), seuraavasti:
2678: 
2679: 
2680:                     36 §                               velvollinen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyys-
2681:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-            eläkkeen mukaiseen invalidivähennykseen senkin
2682: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:        jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut
2683:                                                        vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa
2684:    5) 2 900 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,       määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan
2685: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,          haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-
2686: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on       sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
2687: 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-
2688: pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,
2689: prosenttimäärän osoittaman osuuden 2 900 mar-                              57 §
2690: kasta (invalidivähennys). Jos verovelvollinen on         Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
2691: verovuonna saanut pakolliseen eläketurvaan pe-         osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
2692: rustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hä-         rosta vähennetään:
2693: nen haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100 pro-
2694: sentiksi, jos eläke on myönnetty täytenä, ja 50           2) 750 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
2695: prosentiksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä,         viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
2696: jollei verovelvollisen haitta-asteen esitetyn selvi-   jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on
2697: tyksen perusteella katsota olevan suurempi. Vero-      100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-
2698: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 24
2699: 
2700: pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,         työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen invalidivä-
2701: prosenttimäärän osoittama osuus 750 markasta         hennykseen senkin jälkeen, kun työkyvyttömyys-
2702: (valtionverotuksen invalidivähennys). Jos verovel-   eläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Asetuk-
2703: vollinen on verovuonna saanut pakolliseen elä-       sella voidaan antaa määräyksiä niistä perusteista,
2704: keturvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,         joiden mukaan haitta-aste määritellään, sekä in-
2705: katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri selvi-     validivähennyksen saamiseksi esitettävästä selvi-
2706: tystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty        tyksestä.
2707: täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se on myönnetty
2708: osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen haitta-asteen
2709: esitetyn selvityksen perusteella katsota olevan        Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve-
2710: suurempi. Verovelvollinen säilyttää oikeutensa       rovuodelta 198 toimitettavassa verotuksessa.
2711: 
2712: 
2713:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
2714: 
2715:                                         Georg C. Ehrnrooth
2716:                                                1983 vp.
2717: 
2718: Lakialoite n:o 25
2719: 
2720: 
2721: 
2722: 
2723:                                  Jaatinen ym.: Ehdoms laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
2724:                                     sesta
2725: 
2726: 
2727:                                           Eduskunnalle
2728: 
2729:   Kansaneläkeuudistukseen liittyvän, vuoden          lähtien ja ns. vanhat eläkkeet jo 1 600 markasta
2730: 1983 alusta voimaan tulleen kansaneläkkeiden         lähtien). Sen vuoksi nämä verotusuudistuksen
2731: verollepanon yhteydessä tapahtui eräiden eläk-       yhteydessä tapahtuneet epäkohdat ja kohtuuno-
2732: keensaajaryhmien osalta käteen jäävän tulon pie-     muudet eläkeläisiä kohtaan tulee korjata.
2733: nenemistä. Osalla eläkkeensaajista nettotulo pie-       Kokoomus esittää jälleen kerran invalidivähen-
2734: neni jo vähäisilläkin työeläkkeiden määrillä jopa    nyksen palauttamista kunnallisverotuksessa tehtä-
2735: 400 markkaa kuukaudessa. Osaltaan käteen jää-        väksi myös eläkemiosta lieventääkseen nettotulon
2736: vän mlon pieneneminen johtui siitä, että invali-     vähennyksiä invalidieläkkeensaajilla. Esitämme
2737: divähennystä kunnallisverotuksessa ei enää voida     myös sekä valtionveroruksen että kunnallisvero-
2738: tehdä eläketulosta. Toisaalta epäkohdaksi muo-       tuksen eläketulovähennysten kenoimiin sellaisia
2739: dostui ns. vanhojen työeläkkeiden kansanelä-         muutoksia, että n. 3 500 markan ns. uutta
2740: keuudisruksen yhteydessä tapahmneet veronko-         työeläkettä saavalla käteen jäävä tulo on vielä
2741: rotukset. Tällä ryhmällä suhteellisesti suurempi     jonkin verran korkeampi kuin ennen kansaneläk-
2742: veronkorotus muihin eläkkeensaajaryhmiin ver-        keiden verollepanoa. Nettotulon väheneminen
2743: ratmna johtui siitä, että osalla ennen 1. 7. 1975    alkaa siten vasta noin 4 000 markan työeläkkees-
2744: eläkkeelle siinyneistä eläkkeensaajista työeläke-    tä. Ns. vanhaa työeläkettä saavalla käteen jäävä
2745: järjestelmän vähimmäisehtojen mukainen eläke         tulo lisääntyy jonkin verran vielä n. 2 700 mar-
2746: eruoikeutettiin kokonaan siten, että se ei vaikut-   kan työeläketulolle. Esittämämme kertoimien ko-
2747: tanut eläkkeensaajan kansaneläkkeen mkiosan          rotukset ovat eri suuruisia valtionverotuksessa ja
2748: saamiseen. Näin heidän verovapaa tukiosansa 1.       kunnallisverotuksessa sen vuoksi, että verotulojen
2749: 7. 1975-31. 12. 1982 välisenä aikana oli suh-        menetys ei koituisi vain kuntien rasitukseksi.
2750: teellisesti suurempi kuin muiden.                       Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
2751:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että
2752: kansaneläkkeiden verollepanon yhteydessä tapah-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2753: tuu käteen jäävän rulon menetystä liian alhaisissa          kiehdotuksen:
2754: mloluokissa (ns. uudet eläkkeet 2 600 markasta
2755: 
2756: 
2757:                                                Laki
2758:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
2759: 
2760:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annemn tulo- ja
2761: varallisuusverolain (1043/74) 34 §:n 1 momentti, 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 36 a §:n 1
2762: momentti sellaisena kuin niistä on 34 §:n 1 momentti ja 36 a §:n 1 momentti 5 päivänä helmikuuta
2763: 1982 annetussa laissa (111/82) ja 36 §:n 1 momentin 5 kohta 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa
2764: laissa (1100/82) näin kuuluviksi:
2765: 
2766:                        34 §                          kerulovähennyksen määrä lasketaan siten, että
2767:    Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-         luvulla 1,89 kerrotun täyden kansaneläkkeen
2768:  nut henkilö saa eläketulostaan vähentää valtion-    määrästä vähennetään täyden kansaneläkkeen
2769:  veromksen eläketulovähennyksen. Täyden elä-         suuruisen ansiotulon mukaan määräytyvä työtu-
2770: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 25
2771: 
2772: lovähennys sekä progressiivisen tuloveroasteikon      niistä perusteista, joiden mukaan haitta-aste
2773: alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös           määritellään, sekä invalidivähennyksen saamisek-
2774: pyöristetään seuraavaan täyteen 100 markan mää-       si esitettävästä selvityksestä.
2775: rään kuitenkin niin, että eläkkeensaajilla, jotka
2776: ovat siirtyneet työeläkkeelle ennen 1. 7. 1975 ja
2777: saaneet 1. 7. 1975-31. 12. 1982 välisenä aikana                           36 a §
2778:  työeläkkeen ja sen lisäksi verovapaana kansan-        Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
2779:  elilieestä sekä perusosan että tukiosan, käyte-    nut henkilö saa eläketulostaan vähentää kunnal-
2780:  tään edellä tässä momentissa tarkoitettuna kertoi- lisverotuksen eläketulovähennyksen. Täyden elä-
2781:  mena 2,39. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi     ketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että
2782:  olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvol-   luvulla 1, 30 kerrotuo täyden kansaneläkkeen
2783:  lisen kokonaistulo on suurempi kuin täyden         määrästä vähennetään täyden perusvähennyksen
2784:  eläketulovähennyksen määrä, eläketulovähennys-     määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen
2785:  tä pienennetään 75 prosentilla määrästä, jolla     100 markan määrään kuitenkin niin, että eläk-
2786:  kokonaistulo ylittää täyden eläketulovähennyksen   keensaajilla, jotka ovat siirtyneet työeläkkeelle
2787:  määrän.                                            ennen 1. 7. 1975 ja saaneet 1. 7. 1975-31. 12.
2788: - - - - - - - - - - - - -                           1982 välisenä aikana työeläkkeen ja sen lisäksi
2789:                       36 §                          verovapaana kansaneläkkeestä sekä perusosan että
2790:    Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- tukiosan, käytetään edellä tässä momentissa tar-
2791: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: koitettuna kertoimena 1, 59. Eläketulovähennys
2792: - - - - - - - - - - - - - , ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurem-
2793:    5) 2 860 markkaa ansiotulostaan, jos hänellä pi. Jos verovelvollisen kokonaistulo ylittää täyden
2794: on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut perusvähenhyksen kaksinkertaisen määrän ja täy-
2795: pysyvä haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityk- den eläketulovähennyksen yhteismäärän, ylime-
2796: sen mukaan on 100 prosenttia, tai jos prosentti- nevällä osalla pienennetään eläketulovähennystä.
2797: määrä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään - - - - - - - - - - - - -
2798: 30 prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus
2799: 2 860 markasta (invalidivähennys). Vähennys
2800: myönnetään kuitenkin enintään ansiotulon suu-          Tämä laki tulee vOimaan       päivänä
2801: ruisena. Asetuksella voidaan antaa säännöksiä kuuta 198 .
2802: 
2803: 
2804:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2805: 
2806:         Matti Jaatinen                 Kaarina Dromberg               Eva-Riitta Siitonen
2807:         Heikki Perho                   Liisa Hilpelä                  Jouni }. Särkijärvi
2808:         Ulla Puolanne                  Lauri Impiö                    Eeva Turunen
2809:         Sampsa Aalrio                  Riitta Jouppila                Sakari Valli
2810:         Elsi Hetemäki-Olander          Heikki Järvenpää               Iiro Viinanen
2811:         Tapio Holvitie                 Juho Koivisto                  Ben Zyskowicz
2812:         Alla Jokinen                   Ritva Laurila                  Toivo T. Pohjala
2813:         Tuure Junnila                  Pekka Löyttyniemi              Helge Saarikoski
2814:         Dkka Kanerva                   Saara Mikkola                  Kimmo Sasi
2815:         Lea Kärhä                      Pentti Mäki-Hakola             Ilkka Suominen
2816:         Anna-Kaarina Louvo             Tuulikki Petäjäniemi           Martti Tiuri
2817:         Mauri Miettinen                Sirpa Pietikäinen              Riitta Uosukainen
2818:         Erkki Moisander                Aino Pohjanoksa                Tauno Valo
2819:         Helena Pesola                  Pirjo Rusanen                  Matti Viljanen
2820:                                        Pertti Salolainen
2821:                                                  1983 vp.
2822: 
2823: Lakialoite n:o 26
2824: 
2825: 
2826: 
2827: 
2828:                                    Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 29 §: n
2829:                                       muuttamisesta
2830: 
2831: 
2832:                                             Eduskunnalle
2833: 
2834:     Lapsiperheiden tukeminen kaikin yhteiskunta-       kelpoinen muiden hoitoalojen palkkauksen kans-
2835: poliittisin keinoin on ensiarvoisen tärkeää, jotta     sa. Ammatin arvostusta voitaisiin näin nostaa ja
2836: syntyvyys maassamme voitaisiin saattaa toivotulle      alalle hakeutuvien määrää lisätä.
2837: tasolle. Ainakin toistasataatuhatta - eräiden             Voidaan perustellusti olettaa, että verovähen-
2838: laskelmien mukaan jopa 400 000 - lasta jää             nysoikeus olisi yhteiskunnalle edullinen vaihto-
2839: kunnallisen päivähoidon ulkopuolelle eikä koti-        ehto säästyvien työttömyyskorvausten ja kotita-
2840: avun palkkauksen vähennyskelpoisuus tulovero-          loustyöntekijöistä sekä yksityisistä perhepäivähoi-
2841: tuksessa ole vieläkään edennyt. Näissä olosuhteis-     tajista koituvien verotulojen muodossa, samalla
2842: sa eivät toteudu valtioneuvoston perhepoliittises-     kun se vähentäisi painetta kunnallisten päiväko-
2843: sa selonteossa vuonna 1980 ilmoitetut perhepo-         tien perustamiseen. Ilman vähennysoikeutta koti-
2844: liittiset suuntaviivat, joiden mukaan vanhemmil-       taloustyöntekijän paikkaaminen on perheelle
2845: le luotaisiin todellinen valinnanmahdollisuus las-     niin kallista, ettei tavallinen nuori asunto- ja
2846: ten hoitojärjestelyjen suhteen. Kaikissa tapauksis-    opintovelkojen kanssa kamppaileva perhe voi tätä
2847: sa lasten kotihoito ei ole edes vapaaehtoisesti        vaihtoehtoa ajatella. Viimeaikaiset tutkimukset
2848: valittu hoitomuoto, vaan välttämättömyys. Täl-         ovat osoittaneet, että taloudellisissa vaikeuksissa
2849: lainen on tilanne esimerkiksi kroonisesti sairaiden    ovat ennen muuta ns. keskituloiset perheet, jotka
2850: ja monien vammaisten lasten osalta.                    erilaisten tukimuotojen väliinputoajatyhmänä
2851:     Perheen on kotitaloustyöntekijän työnantajana      ovat joutuneet köyhyysloukkuun verotuksen ol-
2852: maksettava palkan ohella sosiaaliturva-, työeläke-     lessa kuitenkin usein huomattavan kireä.
2853: ja tapaturmavakuutusmaksut. Usein kotiapulai-             Tulo- ja varallisuusverolain perhepoliittisiksi
2854: selle kuuluvat myös luontaisedut, kuten ateria ja      katsottavat vähennykset ovat laskennallisia eivät-
2855: asunto, jotka perhe joutuu omista nettotulois-         kä merkitse todellisten perhekustannusten vähen-
2856: taan kustantamaan. Työnantajan oikeuksia perhe         tämismahdollisuutta. Esimerkiksi ylimääräisen
2857: ei kuitenkaan saavuta. Muiden työnantajien ta-         työtulovähennyksen saavat sellaisetkin huoltajat,
2858: voin sillä ei ole oikeutta vähentää palkkakustan-      joiden lapset ovat kunnallisessa päivähoidossa ja
2859: nuksia verotuksessa.                                   joiden lastenhoitokustannuksiin yhteiskunta siten
2860:     Taloudellisen laman myötä on työvoiman ky-         osallistuu tuota kautta. Ottaen huomioon yhteis-
2861: syntä erityisesti naisten kohdalla supistunut. Työ-    kunnan suorien tukimuotojen kohdentumisen
2862: voimapoliittiset näkökohdat huomioon ottaen            vain harvoille ja lapsiperheiden usein huomatta-
2863:  tulisi jo kiireesti veropoliittisin keinoin tukea     van kireän verotuksen olisi mielestämme perheil-
2864:  kotitaloustyöntekijöiden rekrytointia. Yhä use-       le annettava mahdollisuus vähentää tuloverotuk-
2865:  ammin molemmat aviopuolisot perheessä tai yk-         sestaan kotiapulaisen palkkauskustannukset. Eh-
2866:  sinhuoltajat ovat saaneet yhteiskunnalle ja asian-    dotamme lisättäväksi tulo- ja varallisuusverolain
2867:  omaiselle itselleen paljon maksaneen erityis-         29 §:n 1 momenttiin tätä tarkoittavan 7 kohdan.
2868:  koulutuksen. Tarkoituksenmukaista olisi, että            Lapsiperheiden ohella kotiapulaisen palkan ve-
2869:  heillä olisi mahdollisuus työskennellä koulutus-      rovähennysoikeus lisäisi mahdollisuuksia vanhus-
2870:  taan vastaavissa tehtävissä. Lasten- ja kodinhoito    ten ja vammaisten kotihoitoon. Nykyisin kokeil-
2871:  tulisi tällöin voida jättää asiantuntevan ja koulu-   tavana oleva vanhusten kotihoidon tuki ei riitä
2872:  tuksen saaneen kotitaloustyöntekijän tehtäväksi.      kilpailukykyisten palkkojen maksamiseen, joten
2873:     Verovähennysoikeuden toteuttaminen soisi           kotiapua on vaikea saada. Kotiapulaisen palk-
2874:  työnantajaperheelle mahdollisuuden maksaa ko-         kauskustannusten verovähennysoikeus soisi van-
2875:  titaloustyöntekijälle palkkaa, joka olisi vertailu-   huksille mahdollisuuden tuttuun kotiympäris-
2876: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 26
2877: 
2878: töön nykyistä huomattavasti pitempään ja samal-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2879: la tarve kalliiden laitospaikkojen perustamiseen            kiehdotuksen:
2880: ja ylläpitoon vähenisi.
2881:   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2882: 
2883: 
2884: 
2885: 
2886:                                                 Laki
2887:                           tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
2888: 
2889:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2890:  muutetaan 3 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 29 §:n 2
2891: momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (510/77), ja
2892:  lisätään 29 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta seuraavasti:
2893: 
2894:                         29 §                          kurssitappiot vähennetään sen puolison tuloista,
2895:     Verovelvollisella on oikeus vähentää:             joka vähennystä on vaatinut. Jollei vähennystä
2896:                                                       voida tehdä sen mukaan kuin puolisot ovat sitä
2897:   7) kotitaloudessa työskennelleen kotiapulaisen      vaatineet, tehdään vähennys ensisijaisesti sen
2898: palkkamenot ja työnantajan maksettavaksi kuu-         puolison tuloista, jonka ansiotulojen yhteismäärä
2899: luvat sosiaali turvakustannukset.                     on suurempi. Edellä mainitut vähennykset teh-
2900:   Edellä 1 momentin 4-7 kohdissa mainitut             dään samansuuruisina valtion- ja kunnallisvero-
2901: vähennykset sekä verovelvollisen tai hänen per-       tuksessa.
2902: heensä vakituisen asunnon hankkimisesta ja pe-
2903: rusparannuksista aiheutuneiden velkojen sekä ve-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2904: rovelvollisen tai hänen perheensä elantokustan-       kuuta 1983 ja sitä sovelletaan vuoden 1983 alusta
2905: nuksiksi katsottavien velkojen korot ja indeksi- ja   lukien.
2906: 
2907: 
2908:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2909: 
2910:           Matti Jaatinen                 Kaarina Dromberg               Pertti Salolainen
2911:           Heikki Perho                   Liisa Hilpelä                  Eva-Riitta Siitonen
2912:           Ulla Puolanne                  Lauri Impiö                    Jouni J. Särkijärvi
2913:           Sampsa Aaltio                  Riitta Jouppila                Eeva Turunen
2914:           Elsi Hetemäki-Olander          Heikki Järvenpää               Sakari Valli
2915:           Tapio Holvitie                 Juho Koivisto                  Iiro Viinanen
2916:           Aila Jokinen                   Ritva Laurila                  Ben Zyskowicz
2917:           Tuure Junnila                  Pekka Löyttyniemi              Toivo T. Pohjala
2918:           Ilkka Kanerva                  Saara Mikkola                  Helge Saarikoski
2919:           Lea Kärhä                      Pentti Mäki-Hakola             Kimmo Sasi
2920:           Anna-Kaarina Louvo             Tuulikki Petäjäniemi           Ilkka Suominen
2921:           Mauri Miettinen                Sirpa Pietikäinen              Martti Tiuri
2922:           Erkki Moisander                Aino Pohjanoksa                Riitta Uosukainen
2923:           Helena Pesola                  Pirjo Rusanen                  Tauno Valo
2924:                                          Matti Viljanen
2925:                                                  1983 vp.
2926: 
2927: Lakialoite n:o 27
2928: 
2929: 
2930: 
2931: 
2932:                                     Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta
2933:                                       annetun lain 2 §:n muuttamisesta
2934: 
2935: 
2936:                                             Eduskunnalle
2937: 
2938:    Viime vuosina on indeksiehdon sisällyttäminen        tu 17 pennillä. Tämä indeksiehto olisi toteutet-
2939: palkkasopimuksiin ollut kiellettyä. Indeksisidon-       tuna antanut yli 7 % :n hintojen korotuksista
2940: naisuuden puuttuminen on ollut yksi syy palkan-         vain 1 % :n palkkojen korotuksen. Eikä tuota 17
2941: saajien reaaliansiotason laskuun. Tästä syystä työ-     pennin korotustakaan tullut, sillä indeksiehto oli
2942: läiset ovat vaatineet kunnollisen indeksiehdon          jo alun perin rajattu niin, että elinkustannusten
2943: soveltamista palkkasopimuksiin. Vaatimukset             korotusten odotettiin pysyvän indeksipisteluvun
2944: johtuvat niistä kokemuksista, joita työläisillä on      233 alapuolella. Näin tapahtuikin. Kuukauden
2945: purkuehdosta, kurkistus- ja tirkistysaukoista, tar-     kuluttua .raja tietenkin ylitettiin. Tässä on malli-
2946: kistuslausekkeista tai muista vastaavista työehto-      esimerkki huonosta indeksiehdosta.
2947: sopimuksiin sisältyneistä ehdoista.                        Työläisten vaatimukset ovat tällä hetkellä sel-
2948:    Vuoden 1976 tulopoliittisessa ratkaisussa oli        keät. Työläisten vaatimusten mukaan indeksieh-
2949: purkuehto. Syksyllä SAK:n johto esitti siihen           don laukeamiskynnyksen tulee olla alhainen ja
2950: perustuen 46 pennin palkankorotusvaatimuksen            indeksin nousu on korvattava täysimääräisenä.
2951: kesken sopimuskauden. Tuo vaatimus esitettiin           Työmarkkinajärjestöt eivät näytä ottavan työläis-
2952: ennen vuoden 1976 kunnallisvaaleja. Kun kun-            ten vaatimuksia huomioon.
2953: nallisvaalit olivat ohi, luovuttiin vähin äänin            Työläisten vaatimukset huomioon ottaen käsit-
2954: esitetystä palkankorotusvaatimuksesta. Työehto-         teli Suomen Kommunistisen Puolueen keskusko-
2955: sopimuksiin sisältynyt purkuehto ei siis johtanut       mitea 20.11.1980 työehtosopimustilannetta ja
2956: työehtosopimuspalkkojen tarkistamiseen.                 päätti yksimielisesti seuraavaa: ''Työ- ja virkaeh-
2957:    Vuonna 1977 solmittiin 2-vuotinen tulopoliit-        tosopimuksilla on nostettava reaaliansioita vähin-
2958: tinen ratkaisu. Siihen sisältyi tarkistuslauseke,       tään työn tuottavuuden kasvua vastaavasti. Se
2959: jonka mukaan vuoden 1977 lopussa järjestöt              edellyttää palkankorotusten reaaliansiotason tur-
2960: kokoontuvat tarkistamaan reaaliansioiden kehi-          vaamista täyskompensoivalla indeksiehdolla. ''
2961: tystä ja päättämään sen vaatimista toimenpiteis-           Kommunistisen puolueen keskuskomitean
2962: tä. Johtajat kokoontuivat tarkistuslausekkeen joh-      kannanotto indeksiehdosta on selvä. Sen mukaan
2963: dosta, mutta tarkistusneuvottelut eivät johtaneet       lailla ei saa rajoittaa työehtosopimuksiin otetta-
2964: palkkojen korottamiseen, kuten työntekijät olivat       vaa indeksiehtoa. Tämän vuoksi ehdotamme,
2965: odottaneet. Päinvastoin SAK:n, STK:n ja halli-          että indeksiehdon käytön rajoittamista koskevaa
2966: tuksen välisissä neuvotteluissa päädyttiin siihen,      lakia muutetaan niin, että indeksiehdon rajoitta-
2967: että työläisten tuli luopua jopa sovitusta palkan-      minen ei koskisi palkkoja eikä ansioita.
2968: korotuksesta. Tarkistuslauseke ei siis johtanut            Mielestämme palkkojen indeksiehdon tulee ol-
2969: palkkojen tarkistamiseen ylöspäin, vaan jo sovi-        la voimassa pysyvästi. Sen sijaan hintojen, mak-
2970: tuista palkankorotuksista luopumiseen.                  sujen ja vuokrien tulee olla jatkuvasti tiukassa
2971:     Työläiset eivät ole minkälaisen indeksiehdon        säännöstelyssä. Mikäli elinkustannukset pidetään
2972: kannalla tahansa. Indeksiehto voi olla joko hyvä        kurissa, ei palkkojen indeksiehtoa tarvitse sovel-
2973: tai huono. Siitä on meillä viime vuosilta koke-         taa.
2974: muksia. Vuoden 1979 työehtosopimuksessa oli                Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2975: indeksiehto. Sen mukaan ainoa tarkistusajankoh-
2976: ta oli lokakuun alussa. Mikäli silloin indeksiluku                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2977:  olisi ylittänyt 233:n rajan, olisi palkkoja korotet-           kiehdotuksen:
2978: 2                                   1983 vp. -   LA n:o 27
2979: 
2980: 
2981:                                              Laki
2982:              indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
2983: 
2984:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan indeksiehdon käytön rajoittamisesta 22 päivänä
2985: joulukuuta 1978 annetun lain (1029/78) 2 §:n 1 momentin 1 kohta näin kuuluvaksi:
2986: 
2987: 
2988:                         2 §
2989:    Tätä lakia ei sovelleta:                           Tämä laki tulee voimaan   päivänä
2990:    1) palkkaa, eläkettä, hautausapua eikä avioliit- kuuta 198 .
2991: tolain (234/ 29) tai lapsen elatuksesta annetun
2992: lain (704/75) mukaista elatusapua koskevaan
2993: sopimukseen;
2994: 
2995: 
2996: 
2997:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2998: 
2999:                     Mikko Kuoppa                          Matti Kautto
3000:                     Marjatta Stenius-Kaukonen             Ensio Laine
3001:                                                  1983 vp.
3002: 
3003: Lakialoite n:o 28
3004: 
3005: 
3006: 
3007: 
3008:                                    E. Laine ym.: Ehdotus laiksi tappiontasauksesta tuloverotuksessa
3009:                                       annetun lain kumoamisesta
3010: 
3011: 
3012:                                             Eduskunnalle
3013: 
3014:    Vuonna 1968 suoritetun elinkeinoverolain uu-           Tappiontasauslakia hyväkseen käyttäen ovat
3015: distuksen yhteydessä säädettiin myös tappionta-        määrätyt yhtiöt aiheuttaneet kuntien jo ennes-
3016: sauslaki, joka on antanut yrityksille mahdollisuu-     tään kireälle taloudelle tuntuvia vaikeuksia. Näin
3017: den vapautua verotuksesta monien vuosien ajak-         on tapahtunut mm. monissa Kymen läänin kun-
3018: si. Tappiontasausjärjestelmän on tulkittu antavan      nissa, joissa sanotusta laista johtuen monet kun-
3019: yhtiölle mahdollisuuden vapautua veronmaksusta         nat ovat menettäneet vähintään 5-6 % koko-
3020: siten, että yhtiö tekee voitollisen tilinpäätöksen     naisverokertymästään. Hyödyn ovat saaneet eri-
3021: mutta tappiontasauksella suorittaa järjestelyt, jot-   tyisesti suuret yhtiöt, eräissä tapauksissa nimen-
3022: ka vanauttavat sen kokonaan mm. kunnallisvero-         omaan valtionenemmistöiset suuryhtymät.
3023: tukse;ta. Kysymyksessä on itse asiassa ainutlaatui-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3024: nen veronkiertojärjestelmä, jonka kaltaista ei ai-
3025: kaisemmin ole nyttemmin tapahtuneissa mitta-                     ettå. Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3026: suhteissa esiintynyt.                                         kiehdotuksen:
3027: 
3028: 
3029: 
3030: 
3031:                                                  Laki
3032:                     tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain kumoamisesta
3033: 
3034:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3035: 
3036:   Täten kumotaan tappiontasauksesta tulovero-            Tämä laki tulee votmaan         päivänä
3037: tuksessa 24 päivänä kesäkuuta 1968 annettu laki        kuuta 198 .
3038: (362/68).
3039: 
3040: 
3041:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
3042: 
3043:           Ensio Laine                     Marja-Liisa Salminen            Matti Kautto
3044:                                                  1983 vp.
3045: 
3046: Lakialoite n:o 29
3047: 
3048: 
3049: 
3050: 
3051:                                    E. Laine ym.: Ehdotukset laeiksi Suomen Hallitusmuodon 65 §:n,
3052:                                       valtiopäiväjärjestyksen ja valtion virkaehtosopimuslain muutta-
3053:                                       misesta
3054: 
3055: 
3056:                                             Eduskunnalle
3057: 
3058:    Vuonna 1970 annettiin valtion virkamiesten          telutoimenpiteisiin nähden eivät ole tarpeellisia.
3059: palvelussuhteen ehtoja koskeva neuvottelu-, sopi-      Emme myöskään hyväksy, että yksityinen virka-
3060: mus- ja sovittelulainsäädäntö, eli ns. virkaehto-      mies voitaisiin määrätä maksamaan ns. hyvitys-
3061: lait. Tämän lainsäädännön perusteella päätäntä-        sakkoa.
3062: valta valtion virkamiesten palkoista ja muista            Valtion virkaehtosopimuslakiin sisältyvät myös
3063: palvelussuhteen ehdoista siinyi eduskunnalta           määräykset yhteiskunnalle vaarallisista työtaiste-
3064: eduskunnan palkkavaltuuskunnalle, joka sekin           luista. Näitä säännöksiä voitaisiin käyttää hyväksi
3065: voi vain hyväksyä tai hylätä valtioneuvoston sille     mitätöimään lähes kaikki virkamiesten mahdolli-
3066: alistaman sopimuksen. Kun virkamiesten palve-          sesti aikomat tai aloittamat lakot. Ns. virkariita-
3067: lussuhteiden hoitamisessa on kysymys sekä val-         lautakunta, jossa on kolme valtion määräämää
3068: tiontalouden että virkamieskunnan oikeudenmu-          edustajaa ja kolme virkamiesyhdistysten edusta-
3069: kaisen kohtelun kannalta varsin suuresta asiasta,      viropien keskusjärjestöjen edustajaa, voi enem-
3070: emme pidä oikeana, että eduskunnan päätäntä-           mistöpäätöksellä päättää minkä tahansa virka-
3071: valtaa tällaisessa asiassa kavennetaan. Ehdotam-       miesten työtaistelun yhteiskuntavaaralliseksi, jo-
3072: me, että eduskunnan palkkavaltuuskunta olisi           ten on oletettava, että virkariitalautakunta tulee
3073: vain neuvotteleva ja valmisteleva elin, mutta että     pienipalkkaisten virkamiesten työtaistelujen yh-
3074: virkaehtosopimus rulisi alistaa eduskunnan lopul-      teydessä tekemään luokkapäätöksiä. Olemme sitä
3075: lisesti päätettäväksi.                                 mieltä, että laista tulisi poistaa työtaisteluja ra-
3076:     Valtion virkaehtosopimuslaissa myönnetään          joittavat säännökset.
3077: virkamiehille lakko-oikeus. Muihin työtaistelutoi-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3078: menpiteisiin kuin lakkoon ei virkamiehillä virka-
3079: ehtolain mukaan ole oikeutta, ja lakko-oikeutta-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
3080:  kin laissa rajoitetaan kieltämällä mm. myötärun-              kiehdotukset:
3081:  tolakot. Mielestämme tällaiset rajoitukset työtais-
3082: 
3083: 1.
3084:                                                  Laki
3085:                             Suomen Hallitusmuodon 65 §:n muuttamisesta
3086: 
3087:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
3088: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 65 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä marraskuuta
3089: 1970 annetussa laissa (662/70), näin kuuluvaksi:
3090: 
3091:                         65 §                           välityksellä seurata sopimuksesta käytäviä neuvot-
3092:                                                        teluja ja saattaa ehdotus eduskunnan hyväksyttä-
3093:    Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista voidaan       väksi.
3094:  määrätä virkaehtosopimuksin niin kuin siitä lailla
3095:  säädetään. Eduskunnan palkkavaltuuskunnan               Tämä laki tulee voimaan          päivänä
3096:  asiana on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        kuuta 198 .
3097: 2                                     1983 vp. -    LA n:o 29
3098: 
3099: 2.
3100:                                               Laki
3101:                            valtiopäiväjärjestyksen 82 a §:n muuttamisesta
3102: 
3103:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
3104: muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 82 a §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä marraskuuta
3105: 1970 annetussa laissa (663/70), näin kuuluvaksi:
3106: 
3107:                      82 a §
3108:                                                       Tämä laki tulee v01maan        päivänä
3109:    Virkaehtosopimusta koskevan asian toimittaa      kuuta 198 .
3110: palkkavaltuuskunnan käsiteltäväksi valtioneuvos-
3111: to.
3112: 
3113: 
3114: 
3115: 
3116: 3.
3117:                                                Laki
3118:                               valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta
3119: 
3120:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3121:  kumotaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion virkaehtosopimuslain (664/70) 10 §:n 3
3122: momentti ja 12-18 § sekä
3123:  muutetaan 8 §:n 1 ja 2 momentti sekä 19 §:n 3 momentti seuraavasti:
3124: 
3125:                        8 §                                                  19 §
3126:   Valtiolla on oikeus käyttää työtaistelutoimen-
3127: piteenä työsulkua. Virkamiesyhdistys voi ryhtyä       Hyvityssakon määrä saa olla valtion tai yhdis-
3128: lakkoon tai muuhun työtaistelutoimenpiteeseen,      tyksen osalta enintään 50 000 markkaa.
3129: jota ei erityisen lainsäädännön perusteella ole
3130: kielletty.                                            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3131:    Työsululla tarkoitetaan valtion toimeenpane-     kuuta 198 .
3132: maa ja lakolla virkamiesyhdistyksen valtioon koh-
3133: distamaa työnseisausta.
3134: 
3135: 
3136:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
3137: 
3138:          Ensio Laine                    Marja-Liisa Salminen          Sten Söderström
3139:                                                1983 vp.
3140: 
3141: Lakialoite n:o 30
3142: 
3143: 
3144: 
3145:                                   U. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
3146:                                      tamisesta
3147: 
3148: 
3149:                                           Eduskunnalle
3150: 
3151:    SMP:n peruslinjan toteuttaminen vaatii kan-       vuonna. Tätä emme voi pitää oikeana, minkä
3152: saneläkkeiden vapauttamista veroista. Samoin tu-     vuoksi lakiin tulisi palauttaa invalidi- ja vanhuus-
3153: lisi johdonmukaisuuden vuoksi menetellä vähim-       vähennykset. Näin tulisi menetellä niin kunnal-
3154: mäistoimeentulon turvaavien sairaus- ja äitiyspäi-   lisverotuksen kuin valtionverotuksenkin osalta.
3155: värahojen osalta. Ehdotammekin lakiin tätä tar-      Samalla tulisi käsityksemme mukaan invalidi- ja
3156: koittavat muutokset.                                 vanhuusvähennysten markkamääriä korottaa ai-
3157:     Eduskunta poisti osin hallituksen esityksestä,   kaisemmin vallinneelta tasolta.
3158: osin enemmistöpäätöksellään eläkeläisiltä inva-         Edellä esittämillämme perusteilla ehdotamme
3159: lidi- ja vanhuusvähennykset. Tämä merkitsee          kunnioittaen,
3160: eläkeläisten verotuksen kiristymistä ja sitä, että
3161: huomattavan suuri osa eläkeläisistä saa tänä                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3162: vuonna käteensä vähemmän eläkettä kuin viime                 kiehdotuksen:
3163: 
3164: 
3165:                                                Laki
3166:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
3167: 
3168:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3169:   kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 20 §:n 1
3170: momentin 8 ja 9 kohta, sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (111182),
3171:   muutetaan 22 §:n 1 momentin 12 kohta, 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2
3172: kohta,
3173:   sellaisina kuin niistä ovat 22 §:n 1 momentin 12 kohta 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa
3174: (111/82), 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta 30 päivänä joulukuuta 1982
3175: annetussa laissa (1100/ 82), sekä
3176:   lisätään lakiin siitä 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla (111182) kumottujen 36 §:n 1
3177: momentin 1 kohdan ja 57 §:n 1 momentin 3 kohdan tilalle uudet 36 §:n 1 momentin 1 kohta ja 57
3178: §:n 1 momentin 3 kohta seuraavasti:
3179: 
3180:                       22 §                                                 36 §
3181:   Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                    Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
3182:                                                      nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
3183:    12) kansaneläkettä lisineen, eläkkeensaajien         1) 2 000 markkaa, milloin hän ennen vero-
3184: asumistukilain (591/78) mukaista asumistukea,        vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-
3185: perhe-eläkelain (38/69) mukaista perhe-eläkettä      täviisi vuotta (vanhuusvähennys),
3186: tai koulutustukea, huoltoapulain 5 §:n mukaista
3187: elatusta eikä enintään 60 markkaa päivässä suu-         5) 5 200 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
3188: ruista päivä- ja äitiysrahaa tahi muuta korvausta,   viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
3189: joka suoritetaan sairausvakuutuslain (364/63) tai    jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on
3190: pakollisen tapaturma- tai liikennevahinkoturvan      100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-
3191: nojalla,                                             pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,
3192:                                                      prosenttimäärän osoittama osuus 5 200 markasta
3193: 2                                    1983 vp. -    LA n:o 30
3194: 
3195: (invalidivähennys). Asetuksella voidaan antaa      markkaa, milloin hänen sanotussa lainkohdassa
3196: säännöksiä niistä perusteista, joiden mukaan       tarkoitettu haitta-asteensa on 100 prosenttia, tai
3197: haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-   jos prosenttimäärä on pienempi mutta kuitenkin
3198: sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.        vähintään 30 prosenttia, prosenttimäärän osoitta-
3199:                                                    ma osuus 1 320 markasta, sekä
3200:                                                       3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin 1
3201:                     57 §                           kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 200
3202:   Verovelvollisen henkilön, joka suurimman         markkaa.
3203: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
3204: rosta vähennetään:
3205: 
3206:   2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin 5       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta
3207: kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, 1 320       1983.
3208: 
3209: 
3210:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
3211: 
3212:          Urpo Leppänen                Vieno Eklund                    Heikki Riihijärvi
3213:          Veikko Vennamo               Lea Mäkipää                     Pentti Skön
3214:          Pekka Vennamo                Liisa Arranz                    Pentti Kettunen
3215:          Urho Pohto                   J. Juhani Kortesalmi            Anssi Joutsenlahti
3216:          Reijo Enävaara               Reino Jyrkilä                   Mikko Vainio
3217:                                       Martti Ratu
3218:                                                   1983 vp.
3219: 
3220: Lakialoite n:o 31
3221: 
3222: 
3223: 
3224: 
3225:                                      Luttinen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muutta-
3226:                                         misesta
3227: 
3228: 
3229:                                              Eduskunnalle
3230: 
3231:   Tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin         kaisesta poikkeavat silmälasit. Silloin usein syntyy
3232: 6 kohdan mukaan verovelvollinen saa vähentää             tilanne, jossa osa sairauskuluista jää verotuksessa
3233: sekä valtion- että kunnallisverotuksessa tulostaan       vähentämättä. Tätä ei voida pitää tyydyttävänä,
3234: omia ja perheenjäsentensä sairaskuluja enintään          koska myös verotuksellisin toimenpitein tulisi
3235: 800 markkaa tai, milloin kysymyksessä ovat puo-          tukea terveyspalveluja tarvitsevia ihmisiä.
3236: lisot, yhteensä enintään 1 600 markkaa, minkä               Sairauskuluvähennys on nykyisten enimmäis-
3237: lisäksi enimmäismääriä korotetaan 200 markalla           määrien puitteissa menettänyt sikälikin merkitys-
3238: jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kasvattilapsesta,   tään, että verotuskäytännössä ylivoimaisesti suu-
3239: jota verovelvollinen on verovuonna elättänyt.            rin osa kaikista verovelvollisista saa maksimisuu-
3240: Sairauskuluvähennyksen enimmäismäärät ovat               ruisen vähennyksen, mikä merkitsee sitä, että osa
3241: pysyneet muuttumattomina tulo- ja varallisuus-           kaikista sairauskuluista on jäänyt vähentämättä.
3242: verolain voimaantulosta eli vuodesta 1975 al-               Sairauskuluvähennyksen merkityksen palautta-
3243: kaen.                                                    miseksi tulo- ja varallisuusverolakia säädettäessä
3244:    Kun otetaan huomioon rahanarvon muutokset             tarkoitetulle tasolle tulisi vähennyksen enimmäis-
3245: kuluneen lähes 10 vuoden aikana, voidaan havai-          määriä korottaa. Tämän vuoksi ehdotetaan yksi-
3246: ta sairauskuluvähennyksen merkityksen olennai-           näisen henkilön sairauskuluvähennyksen enim-
3247: sesti vähentyneen. Vaikkakin terveydenhoitojär-          mäismääräksi 1 500 markkaa, jolloin puolisoiden
3248: jestelmämme useissa tapauksissa tarjoaa ilmaiset         vähennyksen enimmäismäärä olisi 3 000 mark-
3249: tai käytännössä lähes ilmaiset terveyspalvelut           kaa. Alaikäisestä lapsesta tehtävän korotuksen
3250: kansalaisille, syntyy eräissä tapauksissa heille tun-    määrä ehdotetaan koeotettavaksi 500 markaksi.
3251: tuvasti myös omia kustannuksia. Näin on asian-              Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
3252: laita erityisesti niissä tapauksissa, joissa joudutaan
3253: turvautumaan huomattavassa määrin hammaslää-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3254: kärin apuun tai hankkimaan vähänkin tavanmu-                    kiehdotuksen:
3255: 
3256:                                                    Laki
3257:                             tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
3258: 
3259:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
3260: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975
3261: annetussa laissa (608/75), näin kuuluvaksi:
3262: 
3263:                       29 §                               kasvattilapsesta, jota verovelvollinen on vero-
3264:   Verovelvollisella on oikeus vähentää:                  vuonna elättänyt.
3265: 
3266:    6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja
3267: enintään 1 500 markkaa tai, milloin kysymykses-              Tämä laki tulee voimaan     pruvana
3268: sä ovat puolisot, yhteensä enintään 3 000 mark-          kuuta 198 . Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen
3269: kaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on korotetta-          kerran vuodelta 1983 toimitettavassa verotukses-
3270: va 500 markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai     sa.
3271:                                                 -----
3272:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3273: 
3274:                                               Matti Luttinen
3275:                j
3276:               j
3277:              j
3278:             j
3279:            j
3280:           j
3281:          j
3282:         j
3283:        j
3284:       j
3285:      j
3286:     j
3287:    j
3288:   j
3289:  j
3290: j
3291:                                                 1983 vp.
3292: 
3293: Lakialoite n:o 32
3294: 
3295: 
3296: 
3297: 
3298:                                    Martikainen ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun
3299:                                      lain 17 §:n muuttamisesta
3300: 
3301: 
3302:                                             Eduskunnalle
3303: 
3304:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain {722 1         maksi ja taman johdosta traktorin omistajalle
3305: 66) ja sen nojalla annettujen alempien säädösten       saattaa koitua asian luonteeseen nähden täysin
3306: perusteella määrätään missä tapauksissa traktoris-     kohtuuttomia taloudellisia seuraamuksia.
3307: sa voidaan käyttää verotonta polttoainetta. Lain          Kyseisen lain säännöksiä sekä asetusta ja vero-
3308: säännökset ja niiden tulkinta ovat kuitenkin           hallituksen ohjeistoa tulisikin selkeyttää siten,
3309: sellaisia, että niistä aiheutuu tavattomasti epäsel-   että niiden noudattaminen olisi käytännössä
3310: vyyksiä. Kaiken lisäksi niitä on usein käytännössä     mahdollista ja etteivät ne tulkinnanvaraisuudel-
3311: vaikea noudattaa ja niiden noudattaminen ai-           laan ja monimutkaisuudellaan heikentäisi toisaal-
3312: heuttaa usein vähäisenkin kuljetustehtävän suo-        ta oikeusturvaa ja toisaalta lain kunnioittamista.
3313: rittamiseksi kohtuutonta vaivaa.                          Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
3314:    Verollisen polttoaineen vaihtaminen edellyttää      me kunnioittavasti,
3315: koko traktorin polttoainejärjestelmän puhdista-
3316: mista, koska pienikin määrä verotonta polttoai-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3317: netta sekoittuneena verolliseen kaasuöljyyn ai-               kiehdotuksen:
3318: heuttaa sen, että polttoaine tulkitaan verotto-
3319: 
3320: 
3321:                                                  Laki
3322:                     moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
3323: 
3324:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1966 moottoriajoneuvoverosta
3325: annetun lain 17 §:n 2 kohta sellaisena kuin se on 26 päivänä marraskuuta 1971 annetussa laissa
3326: {785/71) näin kuuluvaksi:
3327: 
3328:                       17 §
3329:   Lisäverosta ovat vapaat:                               Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3330:                                                        kuuta 198 .
3331:    2) traktorit, milloin niitä käytetään maa- ja
3332: metsätaloudessa tai milloin tällaista traktoria käy-
3333: tetään sellaisessa muussa kuljetustehtävässä, jon-
3334: ka suorittamiseen ei vaadita liikennelupaa.
3335: 
3336: 
3337: 
3338: 
3339:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3340: 
3341: 
3342:                       Olavi Martikainen                      Reino Karpola
3343:                       Toivo Yläjärvi                         Esko Aho
3344:                                              Väinö Raudaskoski
3345:                                                1983 vp.
3346: 
3347: Lakialoite n:o 33
3348: 
3349: 
3350: 
3351: 
3352:                                   Paasilinna ym.: Ehdotus laiksi sähkölain 3 §:n muuttamisesta
3353: 
3354: 
3355:                                           Eduskunnalle
3356: 
3357:    Ympäristön suojelua on viime aikoina edistetty    ta ja päätöksenteosta, jolla on merkittäviä ympä-
3358: säätämällä eräitä alan erityislakeja. Pitkällisen    ristövaikutuksia. Ehdotuksen mukaan tässä suun-
3359: valmistelun tuloksena aloittaa ympäristöministe-     nittelutyössä tulisi ottaa huomioon ympäristön-
3360: riö toimintansa kuluvana vuonna.                     suojelun vaatimukset. Tämä merkitsisi käytän-
3361:    Ympäristönsuojelu on tehokkainta ehkäisevänä      nössä mm. sitä, että sähkölain mukaisia suunni-
3362: toimintana. Tämä merkitsee muun ohella sitä,         telmia laadittaessa olisi selvitettävä erilaisten säh-
3363: että ympäristönsuojelun vaatimukset olisi aikai-     köhuollollisten toimien vaikutukset ympäristöön
3364: sempaa paremmin otettava huomioon ympäris-           ja ympäristön tilan kehitykseen. Tässä arvioinnis-
3365: töön vaikuttavissa toiminnoissa ja niiden suun-      sa on käytettävissä ympäristöministeriön asian-
3366: nittelussa. Ympäristönsuojelun erityislainsäädän-    tuntemus.
3367: nön kehittäminen ei tällöin ole riittävää, vaan         Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
3368: myös erilaisia suunnittelumenettelyjä koskevaa       oittavasti,
3369: lainsäädäntöä on täydennettävä.
3370:    Sähkölain mukaan toteutettava sähköhuollon                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3371: suunnittelu on esimerkki sellaisesta suunnittelus-           kiehdotuksen:
3372: 
3373: 
3374: 
3375: 
3376:                                                Laki
3377:                                    sähkölain 3 §:n muuttamisesta
3378: 
3379:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetun sähkölain
3380: (319/79) 3 § näin kuuluvaksi:
3381: 
3382:                          3 §
3383:    Sähköhuoltoa koskevan yhteistoiminnan ja          kaista sähkön tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestel-
3384: suunnittelun tarkoituksena on ylläpitää ja kehit-    mää.
3385: tää valtakunnan ja maan eri osien tarpeet sekä
3386: ympäristönsuojelun vaatimukset huomioon otta-          Tämä laki tulee voimaan          päivänä
3387: vaa, taloudellisesti ja teknisesti tarkoituksenmu-   kuuta 198 .
3388: 
3389: 
3390:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3391: 
3392:          Reino Paasilinna                Aarno von Bell               Marja-Liisa Salminen
3393:          Peter Muurman                   Arja Alho                    Jouko Skinnari
3394:          Pentti Lahti-Nuuttila           Ville Komsi                  Kalle Könkkölä
3395:          Anna-Liisa Piipari              Liisa Kulhia                 Kaj Bärlund
3396:          Risto Ahonen                    Heli Astala                  Juhani Surakka
3397:          Matti Luttinen                  Markus Aaltonen              Matti Puhakka
3398:                      Mikko Elo                                 Pekka Myllyniemi
3399:                                                  1983 vp.
3400: 
3401: Lakialoite n:o 34
3402: 
3403: 
3404: 
3405: 
3406:                                     Perho ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtämi-
3407:                                        sestä Helsingin kaupungista Loimaan kaupunkiin
3408: 
3409: 
3410:                                             Eduskunnalle
3411: 
3412:     Vuoden 1980 valtiopäiville annettiin hallituk-     delliset näkökohdat sekä siirrosta johtuva aluepo-
3413: sen esitys eduskunnalle laiksi valtion siementar-      liittinen merkitys. Paikkakuntien soveltuvuudet
3414: kastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupun-        on arvosteltu laadittujen asteikkojen mukaisesti.
3415: gista Loimaan kaupunkiin. Lakiesitys jäi edus-         Laitoksen toimintaedellytysten kannalta on par-
3416: kuntakaudella 1979-83 käsittelemättä. Syynä            haaksi paikkakunnaksi osoittautunut Loimaa, toi-
3417: oli lähinnä siirrettävien virkamiesten asemaa kos-     seksi Forssa sekä kolmanneksi Somero. Mikkeli
3418: kevan asian vaikeus ja keskeneräisyys.                 osoittautui heikoimmaksi vaihtoehdoksi. Valtion-
3419:     Koska laitoksen henkilöstön asemasta ja oi-        talouden kannalta todettiin, että kaikille edellä
3420: keusturvasta on olemassa jo asianmukainen toi-         mainituille paikkakunnille on rakennettava lai-
3421: mikunnan mietintö ja kun toisaalta Valtion sie-        tosta varten uusi toimitalo sekä kasvihuoneet.
3422: mentarkastuslaitoksen nykyiset toimitilat ovat         Aluepoliittisesti laitoksen sijoittamista on tarkas-
3423: alapuolella kaiken arvostelun laitoksen toimivuu-      teltu sekä työpaikkoja antavalta että laitoksen
3424: den asettamiin edellytyksiin nähden, on syytä          toiminnallaan ympäristöön vaikuttavalta kannal-
3425: kiireellisesti palata siementarkastuslaitosta koske-   ta. Myös edellä mainitulla tavalla tarkasteltuna
3426: vaan siirtoasiaan. Hallituksen esitys eduskunnalle     Loimaa on osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi
3427: vuoden 1980 valtiopäiville toteaa, että valtioneu-     Valtion siementarkastuslaitoksen uudeksi sijoitus-
3428: vosto on asettanut 21. 6. 1972 komitean, jonka         paikkakunnaksi.
3429: tehtävänä oli mm. selvittää valtakunnan eri osien          Koska Valtion siementarkastuslaitoksen siirto-
3430: ja niiden keskuspaikkojen tasapuoliseksi kehittä-      päätöksen nopea aikaansaaminen on erittäin pe-
3431: miseksi ne yleiset edellytykset, joiden toteutuessa    rusteltua, on tässä yhteydessä vielä syytä kerrata
3432: valtion virastoja ja laitoksia on tarkoituksenmu-      näkökohdat, jotka puoltavat Loimaan kaupunkia
3433: kaista sijoittaa Helsingin seudun ruuhka-alueen        laitoksen sijoituspaikkakuntana.
3434: ulkopuolelle. Kysymyksessä oli ns. hajasijoitusko-
3435:                                                            1. Loimaan seutu sijoittuu maamme siemen-
3436: mitea. Komitean mietinnön mukaan siementar-
3437: kastuslaitos oli tarkoitus siirtää Mikkeliin vuonna    tuotantoalueen keskipisteeseen sekä maantieteel-
3438:                                                        lisesti että tuotantopoliittisesti. Loimaan seudun
3439: 1983. Koska esiintyi perusteltuja epäilyksiä Mik-
3440:                                                        luonnonolot ovat erittäin sopivat sekä siementuo-
3441: kelin sopimisesta tämänlaatuisen laitoksen sijoi-
3442: tuspaikaksi, Valtion siementarkastuslaitos asetti      tantoon että laitokselle välttämättömään koevilje-
3443:                                                        lytoimintaan arkojenkin lajikkeiden osalta.
3444: 6. 3. 1979 projektiryhmän siirtosuunnitelman
3445: laatimista ja muiden vaihtoehtoisten sijoituspaik-        2. Loimaan kaupunki voi osoittaa siementar-
3446: kakuntien soveltuvuuden selvittämistä varten.          kastuslaitoksen ja sen koekenttien sijoittamiseen
3447: Projektiryhmä luovutti mietintönsä valtiovarain-       riittävästi tarkoitukseen soveltuvaa tonttimaata ja
3448: ministeriölle 27. 8. 1979.                             hyvälaatuista peltoaluetta. Loimaan kaupunki
3449:     Selvittäessään Mikkelilie vaihtoehtoisia paikka-   luovuttaa laitokselle n. 20 ha:n suuruisen maa-
3450: kuntia toimikunta tutustui vaihtoehtoihin, joita       alueen korvauksetta.
3451: ovat seuraavat paikkakunnat: Elimäki, Forssa,              3. Loimaan kaupunki pystyy tarjoamaan sie-
3452:  Humppila, Jokioinen, Kokemäki, Loimaa, Mik-           mentarkastuslaitoksen henkilökunnalle monipuo-
3453: keli, Perniö sekä Somero. Edellä mainittu projek-      lisia opetus-, terveydenhuolto-, vapaa-ajanvietto-
3454:  tiryhmä on suorittanut eri paikkakuntien tarkas-      ym. palveluja. Niin ikään tehokkaalle ja moni-
3455:  telun kolmelta kannalta: laitoksen toimintaedel-      puoliselle asuntotuotannolle ovat riittävät edelly-
3456:  lytykset kullakin paikkakunnalla, valtiontalou-       tykset olemassa.
3457: 2                                       1983 vp. -     LA n:o 34
3458: 
3459:    4. Loimaan seutu on tyypillistä kehitysaluetta.     suuden hedelmälliseen yhteistoimintaan laitosten
3460: Valtiovalta on pyrkinyt kääntämään Loimaan             välillä.
3461: seudun heikon taloudellisen kehityksen nousuun            9. Loimaa on tarjonnut sijoituspaikkaa Valtion
3462: nimeämällä Loimaan alueen kunnat Alastaron,            siementarkastuslaitokselle ensimmäisen kerran jo
3463: Loimaan, Mellilän, Oripään, Punkalaitumen,             vuonna 1956, jolloin eduskunnan maa- ja metsä-
3464: Vampulan ja Yläneen tukialueiksi kehitysaluei-         talousvaliokunta vieraili Loimaalla. Valtioneuvos-
3465: den ulkopuolella. Valtion siementarkastuslaitok-       tolle Loimaa esitti tarjouksensa vuonna 1974 jo
3466: sen sijoittaminen Loimaalle olisi valtion kon-         ennen hajasijoituskomitean ·mietinnön valmistu-
3467: kreettinen toimenpide, joka tukisi Loimaan seu-        mista.
3468: dun kehitystä.                                            10. Varsinais-Suomen maakunnalliset yhteisöt
3469:    5. Loimaan seudulla työllisyystilanne on jatku-     tukevat yksimielisesti Loimaata Valtion siemen-
3470: vasti ollut heikko. Loimaan seutu on voinut            tarkastuslaitoksen sijoituspaikkakunnaksi. Näitä
3471: tarjota ihmisille suotuisat elinolosuhteet työvoi-     yhteisöjä, jotka ovat vicaliisin päätöksin Varsi-
3472: mavaltaisen maanviljelyskauden aikana, mutta           nais-Suomessa asettuneet Loimaan taakse sijoitus-
3473: koneellistumisen seurauksena maataloudesta va-         paikkakuntavaihtoehtona, ovet ensinnäkin Varsi-
3474: pautunutta työvoimaa ei ole voitu työllistää tällä     nais-Suomen Maakuntaliitto sekä sen lisäksi Var-
3475: alueella. Loimaan seudulta on saatavissa koulu-        sinais-Suomen Seutukaavaliitto, Turun kauppa-
3476: tettua ja viljelyalaan perehtynyttä henkilökuntaa      kamari, Varsinais-Suomen Maatalouskeskus, Var-
3477: laitoksen työvoiman tarpeen tyydyttämiseksi.           sinais-Suomen Maataloustuottajain Liitto, Varsi-
3478:    6. Loimaan seudun väestökato on viimeisen           nais-Suomen Kokoomus, Varsinais-Suomen So-
3479: kolmenkymmenen vuoden aikana ollut 12 400              sialidemokraattinen Piiri, SKDL:n Varsinais-Suo-
3480: henkeä eli n. 30 %, ja viime vuosikymmenenkin          men Piirijärjestö, Keskustapuolueen Varsinais-
3481: aikana 12 %, kun väestö tällöin Varsinais-Suo-         Suomen Piirijärjestö, Svenska Folkpattiet i Åbo-
3482: messa kokonaisuudessaan lisääntyi 3, 5 % .             land, Suomen Maaseudun Puolueen Varsinais-
3483:    7. Loimaalla sijaitsee valtion viljavarasto. Lii-   Suomen Piirijärjestö, Liberaalisen Kansanpuolu-
3484: kenneyhteydet keskusliikkeiden siemenkeskuk-           een Varsinais-Suomen Piirijärjestö ja Suomen
3485: siin sekä Lounais-Suomen satamiin ovat lyhyet.         Kristillisen Liiton Varsinais-Suomen Piiri.
3486:    8. Loimaalla sijaitsee maatalousoppilaitos. Loi-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3487: maalta ovat hyvät yhteydet mm. Tutun korkea-           nioittaen,
3488: koulujen tutkimuslaitoksiin. Näillä seikoilla on
3489: huomionarvoinen merkityksensä laitoksen toi-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3490: minnan kannalta, koska ne tarjoavat mahdolli-                 kiehdotuksen:
3491: 
3492:                                                  Laki
3493:       valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Loimaan kaupunkiin
3494: 
3495:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3496: 
3497:                         1 §                            ja tulo- ja menoarviossa on myönnetty siirtoa
3498:   Valtion siementarkastuslaitos siirretään Helsin-     varten varat, säädetään laitoksen siirtämisen ajan-
3499: gin kaupungista Loimaan kaupunkiin.                    kohdasta asetuksella.
3500:   Laitoksen henkilöstön asemasta ja oikeustur-                                 2 §
3501: vasta siirron yhteydessä säädetään lailla.               Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3502:   Kun 2 momentissa tarkoitettu laki on annettu         kuuta 1984.
3503: 
3504:       Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
3505: 
3506: 
3507:           Heikki Perho                   Risto Ahonen                    Martti Ratu
3508:           Pertti Paasio                  Ensio Laine                     Pekka Vennamo
3509:           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Paula Eenilä                    Anna-Liisa Jokinen
3510:           Liisa Hilpelä                  Jukka Mikkola                   likka Kanerva
3511:           Heli Astala                     Mikko Rönnholm                 Tapio Holvitie
3512:                                               1983 vp.
3513: 
3514: Lakialoite n:o 35
3515: 
3516: 
3517: 
3518: 
3519:                                   Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
3520:                                     misesta
3521: 
3522: 
3523:                                            Eduskunnalle
3524: 
3525:    Vuoden 1983 alusta voimaan tullut kansan-            Käytännössä hallitus ei kuitenkaan ole tehnyt
3526: eläkkeiden verollepano ja sen yhteydessä toteu-      mitään tilanteen korjaamiseksi. Sen vuoksi edus-
3527: tettu vanhuusvähennyksen ja invalidivähennyk-        kunnan tulisi ottaa eläkeuudistus verotuksen
3528: sen poistaminen eläkkeensaajilta on herättänyt       osalta uudelleen käsiteltäväksi.
3529: suurta tyytymättömyyttä. Syynä tyytymättömyy-           Eläkeläisten verotukseen vaikuttaa kiristävästi
3530: teen on se, että monien suhteellisen pientä          myös se, että sairauskulujen enimmäismäärää ei
3531: työeläketuloa saaneiden henkilöiden käteen jäävä     ole korotettu moneen vuoteen. Eläkeläisillä on
3532: eläketulo aleni jopa satoja markkoja kuukaudes-      muita väestöryhmiä enemmän sairauskuluja, jo-
3533: sa.                                                  ten he kärsivät sairauskulujen verovähennyksen
3534:     Kansaneläkeuudistusta koskevia lakeja käsitel-   jälkeenjääneisyydestä eniten.
3535: täessä eduskunnassa tammikuussa 1982 annettiin          Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
3536: hallituksen taholta ymmänää, että eläkkeiden
3537: verollepanon aiheuttamia eläkkeiden alenemisia                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3538: tapahtuisi vähemmän kuin mitä todellisuudessa               kiehdotuksen:
3539: tapahtui. Hallitus lupasi myös mm. indeksikoro-
3540: tusta aientamalla lieventää eläkkeiden alenemi-
3541: sen vaikutuksia.
3542: 
3543:                                                 Laki
3544:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
3545: 
3546:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3547:   muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 29 §:n 6
3548: kohta, 36 §:n 5 kohta ja 57 §:n 2 kohta
3549:   sellaisina kuin ne ovat, 29 §:n 6 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75), 36
3550: §:n 5 kohta sekä 57 §:n 2 kohta 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1100/82), sekä
3551:   lisätään lain 36 §:ään uusi 1 kohta ja lain 57 §:ään uusi 3 kohta seuraavasti:
3552: 
3553:                        29 §                             5) 5 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
3554:    Verovelvollisella on oikeus vähentää:             viasta taikka vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
3555:                                                      jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on
3556:    6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut.        100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-
3557:                                                      pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,
3558:                                                      prosenttimäärän osoittama osuus 5 000 markasta
3559:                        36 §                          (invalidivähennys). Jos verovelvollinen on vero-
3560:     Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-        vuonna saanut pakolliseen eläketurvaan perustu-
3561:  nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:     vaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen
3562:     1) 2 000 markkaa, milloin hän ennen vero-        haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100 prosentik-
3563:  vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-        si, jos eläke on myönnetty täytenä, sekä 50
3564:  täviisi vuotta (vanhuusvähenneys),                  prosentiksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä,
3565:                                                      jollei verovelvollisen haitta-asteen esitetyn selvi-
3566: 2                                     1983 vp. -    LA n:o 35
3567: 
3568: tyksen perusteella katsota olevan suurempi. Vero-      2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin 5
3569: velvollinen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyys-    kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, 1 200
3570: eläkkeen mukaiseen invalidivähennykseen senkin      markkaa, milloin hänen sanotussa lainkohdassa
3571: jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut       tarkoitettu haitta-asteensa on 100 prosenttia, tai
3572: vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa        jos prosenttimäärä on pienempi, mutta kuitenkin
3573: määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan        vähintään 30 prosenttia, prosenttimäärän osoitta-
3574: haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-    ma osuus 1 200 markasta, sekä
3575: sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.            3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin 1
3576:                                                     kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 200
3577:                                                     markkaa.
3578:                     57 §
3579:   Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
3580: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-         Tämä laki tulee voimaan        palVana
3581: rosta vähennetään:                                  kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
3582:                                                     vuodelta 1983 toimitettavassa verotuksessa.
3583: 
3584:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
3585: 
3586:           Olavi Ronkainen               Impi Muroma                    Esko Almgren
3587:                                                  1983 vp.
3588: 
3589: Lakialoite n:o 36
3590: 
3591: 
3592: 
3593: 
3594:                                     Rönnholm ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta
3595: 
3596: 
3597:                                              Eduskunnalle
3598: 
3599:    Suomella on pitkä rantaviiva, suuri saaristo         alueella jatkuva päivystys onnettomuuden tapah-
3600: sekä laajat sisävesialueet. Suomen vesistöt tarjoa-     tumisaikaan, mutta siitä huolimatta aluksen lä-
3601: vat erittäin hyvät mahdollisuudet vesillä liikku-       hettämiä hätämerkkejä ei havaittu riittävällä
3602: miseen. Vesillä liikkumiseen, kuten maa- ja ilma-       tarkkuudella. Kaikki veneessä olleet kymmenen
3603: liikenteeseenkin, liittyvät omat vaaratekijänsä.        ihmistä kuolivat. Veneessä ei ollut pelastuslaut-
3604: Sellaisia olosuhteita ei ole, etteikö vesillä liikku-   taa.
3605: misessa olisi aina joitakin vaaratekijöitä. Tämän          Syksyllä 1979 järjestettiin Englannin lounais-
3606: vuoksi on ryhdyttävä jo ennakolta, ennen vesille        rannikolla Fastnet Race -niminen purjehduskil-
3607: lähtöä, tarpeellisiin toimenpiteisiin. Ensinnäkin       pailu avomeriveneille, joita kilpailuun otti osaa
3608: alusten on oltava vallitseviin olosuhteisiin raken-     useita satoja. Kilpailu suuntautui Irlannin kaak-
3609: netut ja luotettavassa kunnossa. Laivojen ja mui-       koisrannikolla olevalle Fastnet-majakalle ja sieltä
3610: den ammattimaiseen vesillä liikkumiseen tarkoi-         takaisin Irlannin meren ylitse Plymouthiin. Suu-
3611: tettujen alusten katsastuksista on säädetty erik-       rimman osan veneistä ollessa Irlannin merellä
3612: seen. Muiden alusten tasoa on voitu viime vuosi-        Fastnet-majakan tuntumassa nousi lounaasta
3613: na kohottaa viranomaisten, vakuutuslaitosten ja         myrsky, jonka voimasta aallot muodostuivat jopa
3614: eri yhdistysten toimenpitein, kuten alusten kan-        30 metrin korkuisiksi tuulen voiman ollessa 30-
3615: tavuutta osoittavien suosituskilpien asentamisilla,     100 metriä sekunnissa. Englannin puolustusvoi-
3616: alusten katsastustoiminnalla ja muilla rekisteröin-     mat järjesti mittavan pelastusoperaation raskailla
3617: titoimenpiteillä.                                       helikoptereilla ja muulla käytettävissä olevalla
3618:     Alusten lisäksi huomiota on kiinnitetty niiden      kalustolla. Huolimatta erittäin laajasta ja tehok-
3619: kuntoon ja vatustetasoon. Erityistä huomiota on         kaasta pelastusoperaatiosta 15 ihmistä kuoli
3620: kiinnitettävä niihin turvavarusteisiin, joihin on       myrskyn seurauksena.
3621:  turvauduttava hätätapausten sattuessa. Vesillä            Itämerellä kaatui ja upposi joulukuussa 1979
3622: liikkujan turvallisuutta pyritään edistämään myös       rahtialus Malmi. Onnettomuuden sattuessa
3623: sekä valtion pelastusorganisaatioiden että yksi-        Ruotsin pelastuspalvelu toimi esimerkillisesti.
3624:  tyisten meripelastusyhdistysten ja muiden järjes-      Tarkoitukseen soveltuvat ruotsalaiset pelastushe-
3625:  töjen toiminnalla.                                     likopterit olivat onnettomuuden sattuessa käy-
3626:     Viime vuosina sattuneet merionnettomuudet           tännöllisesti katsoen heti paikalla ja toimivat
3627:  antavat kouriintuntuvan kuvan eri pelastautu-          äärimmäisen tehokkaasti. Samalla tehokkuudella
3628:  misvälineiden ja -organisaatioiden mahdollisuuk-       ja päättäväisyydellä toimi myös paikalla ollut
3629:  sista turvata ihmishenkien pelastuminen. Kuu-          toinen suomalaisalus. Onnettomuus sattui yöllä
3630:  luisa Viikinki-vene ajoi 30.9.1978 noin kello          kovassa myrskyssä. Esimerkillisen tehokkaista pe-
3631:  22.00 muutaman meripeninkulman päässä Han-             lastustoimenpiteistä huolimatta puolet rahtialus
3632:  gosta karille. Alus upposi suhteellisen lyhyessä       Malmin väestä menehtyi, kaikkiaan 14 ihmistä.
3633:  ajassa, ehkä muutaman tunnin kuluessa. Sää oli         Kukaan pelastuslauttoihin päässeistä ei kuiten-
3634:  onnettomuushetkellä hyvä, joskin oli pimeää,           kaan kuollut.
3635:  näkyvyys oli normaali ja merenkäynrikin oli erit-
3636:  täin heikko. Onnettomuuspaikan välittömässä                        Suomen pelastuspalvelu
3637:  läheisyydessä sijaitsivat mm. rajavartiolaitoksen
3638:  tukikohta, luotsiasema ja tulliasema, minkä li-          Suomen pelastuspalvelun tehoa arvioitaessa on
3639:  säksi myös Hangon kaupungin palo- ja pelastus-         todettu, että jos esimerkiksi rahtialus Malmin
3640:  palvelu oli onnettomuuspaikan läheisyydessä.           uppoaminen olisi tapahtunut Suomen vesillä,
3641:  Kaikilla kolmella ensin mainitulla yksiköllä oli       vaikkapa Hangon tai Helsingin edustalla, niin
3642: 2                                        1983 vp. -     LA n:o 36
3643: 
3644: yhtään ihmishenkeä ei olisi mlta suurimmalla               Pelasrusliivien tai veneilyliivien tulee aina kuu-
3645: todennäköisyydellä voitu pelastaa. Rahtialus Mal-       lua jokaisen aluksen varusteisiin. Pelastusliivien
3646: min onnettomuuden jälkeen Suomeen on han-               ja veneilyliivien hyväksynnän suorittaa merenkul-
3647: kittu uutta helikopterikalustoa nimenomaan pe-          kuhallitus. Hyvien liivien tulee pysyä henkilön
3648: lastuspalvelutehtäviin. Kun kuitenkin otetaan           päällä vaikeissakin meriolosuhteissa ja pitää taju-
3649: huomioon Suomen vesialueiden laajuus, niin              ton ihminen selällään.
3650: kolmen uuden helikopterin ja yhden vanhan                  Usein vaaratilanteet vesillä syntyvät siitä, että
3651: pelasrushelikopterin avulla ei voida kovinkaan          pudotaan aluksesta. Tämän vuoksi alusten turva-
3652: tehokkaasti suorittaa nopeita pelastusoperaatioita      varusteisiin kuuluvat tarkoituksenmukaiset turva-
3653: Suomen vesialueilla tai niiden välittömässä lähei-      vyöt putoamisen estämiseksi.
3654: syydessä. Tämän vuoksi Suomen vesillä ei kukaan           Jotta pelastustoimenpiteet voidaan aloittaa,
3655: vesillä liikkuja voi luottaa pikaiseen apuun hätä-      tarvitaan tieto tapahtuneesta onnettomuudesta.
3656: tilanteessa, vaan jokaisen on vastattava omasta         Tämän vuoksi jokaisessa aluksessa on oltava tar-
3657: hengestään. Tämä ammattimerenkulkijoiden ja             koituksenmukaiset hätämerkinantolaitteet, kuten
3658: -veneilijöiden johtopäätös jo aiemmilta ajoilta on      hätäraketit ja -soihdut, jotka on uusittava annet-
3659: viime aikoina entisestään vahvistunut tapahtu-          tujen määräysten mukaisesti toimintavarmuuden
3660: neiden onnettomuuksien ja meripelastusharjoi-           takaamiseksi. Meri-VHF-radio on tehokkain tapa
3661: tuksissa syntyneiden tilanteiden johdosta.              hätäviestin antamiseen. Muut radiolaitteet, ku-
3662:    Koska meripelastusoperaatioiden toteuttami-          ten LA-puhelimet, eivät ole hätätapauksessa luo-
3663: nen on erittäin vaikeaa, huomiota on kiinnitettä-       tettavia.
3664: vä paitsi varsinaisten pelastusorganisaatioiden ky-
3665: kyyn ja mahdollisuuksiin suorittaa pelastustoi-
3666: menpiteitä myös alusten omaan turvallisuuska-                      Turvallisuuden parantaminen
3667: lustoon. Huomiota on kiinnitettävä pelastuslii-
3668: veihin, itsestään täyttyviin pelastuslauttoihin, pe-       Meripelastusorganisaation järjestäminen ja me-
3669: lastuspukuihin, meri-VHF-radioihin, hätäraket-          ripelastuksen tehon kasvattaminen on erittäin
3670: teihin ja muihin pelastusvälineisiin. Tällöin ei        kallista. Lisäksi parantunutkaan pelastusteho ei
3671: riitä, että aluksessa on pelastusvälineitä, vaan        vielä takaa sitä, että vastaisuudessa voitaisiin
3672: niiden on oltava todella toimintakykyisiä ja toi-       välttyä ihmishenkien menetyksiltä vesialueillam-
3673: mintavarmoja, sellaisia, joiden varaan voi hen-         me. Kun ihmishenkien säilyttäminen on varmasti
3674: kensä jättää. Esimerkiksi rahtialus Malmissa pe-        myös valtion edun mukaista, olisi kiinnitettävä
3675: lastusliivit olivat ainakin osittain kiellettyä tyyp-   huomiota kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla
3676: piä ja sellaisia, jotka eivät pysyneet vedessä          voidaan edesauttaa aluksissa olevien ihmisten
3677: oltaessa päällä.                                        pelastaummista hätätilanteissa. Toisaalta valtio-
3678:                                                         valta käyttää suuriakin summia pelastuspalvelun
3679:           Aluskohtaiset pelastusvälineet                järjestämiseen, kun se toisaalta verottaa pelastus-
3680:                                                         välineiden hankkimisesta aluksiin. Tämän vuoksi
3681:    Vaikka jokaisessa laivassa on pelastusveneet,        olisi ryhdyttävä pikaisesti toimenpiteisiin, jotta
3682: niin ensisijaisia pelastautumisvälineitä ovat pelas-    alusten pelastusvälineiltä kuten pelastusliiveiltä,
3683: tuslautat, jotka täyttyvät joko painesäiliön avulla     veneily liiveiltä, pelastuspuvuilta, meri-VHF-radi-
3684: tai muuten puhaltamalla. Pienemmissä aluksissa          oilta ja pelastuslautailta poistettaisiin liikevaihto-
3685: pelasruslautat ovat ainoa keino pysyä hengissä,         vero. Veron poistaminen ei merkitsisi ilmeisesti-
3686: sillä kylmän veden varaan joutuessaan ihminen           kään valtiolle suuria verotulojen menetyksiä. Sen
3687: pysyy tajuissaan hyvin rajoitetun ajan, pahim-          sijaan se voisi auttaa sitä, että alusten turvalli-
3688: massa tapauksessa vain muutamia minuutteja.             suusvarustelussa käytettäisiin mahdollisimman
3689: Tämä on käynyt selville myös kaikissa edellä            tarkoituksenmukaisia ja käyttökelpoisia välineitä.
3690: mainituissa onnettomuuksissa. Tarkoituksenmu-           Näin voitaisiin tehokkaasti ennalta estää kalliiden
3691: kaiset ja kunnossa olevat lautat sisältävät välttä-     meripelastustoimenpiteiden suorittamista.
3692: mättömän tarpeiston elämän ylläpitämiseen vai-             Valtio on jo suhtautunut eräillä aloilla turvava-
3693: keissakin olosuhteissa.                                 rusteiden verotukseen myönteisesti. Auto- ja
3694:    Sen lisäksi, että pelastuslautta on olemassa, on     moottoripyöräverosta annetun lain (4821 67) 5
3695: tiedettävä ja tunnettava, miten sitä käytetään.         §:n 3 momentin mukaan ajoneuvon verotusar-
3696: Tämän vuoksi on harjoiteltava lautan käyttöä ja         voon ei lueta valonheitinten pesulaitetta, taka-
3697: huolehdittava sen määräaikaistarkastuksista.            heijastimia, ulkopuolisia taustapeilejä, tuulilasin
3698:                                        1983 vp. -     LA n:o 36                                         3
3699: 
3700: pesulaitetta, takalasin huuneenpoistolaitetta,        turvavälineiltä olisikin poistettava liikevaihtove-
3701: roiskeläppiä, laitetta ajoneuvon luvattoman käy-      ro. Jotta pelastuslauttojen ominaisuuksiin tutus-
3702: tön estämiseksi, etuistuinten pääntukia, suoja-       tuttaisiin harjoittelemalla niiden laukaisemista ja
3703: puskuria, sisälokasuojia eikä kerrostuulilasia.       käyttöä ja jotta pelastuslauttojen määräaikaistar-
3704: Myöskään turvavöitä, varoituskolmioita, vararen-      kastuksia ei laiminlyötäisi, verovapauden tulisi
3705: gasta ja auton akkua ei lueta auton verotusar-        koskea myös jokaisen laukaisemisen jälkeen ja
3706: voon, jos ne asetetaan autoon vapaavarastossa,        yleensä lautan tarkistamisen yhteydessä uusittavia
3707: vapaasatamassa tai muualla maassa. Auton turva-       lautan varusteita ja niihin liittyvää työtä.
3708: varusteet ovat siis eri asemassa verotuskäytännössä      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
3709: kuin muut autovarusteet ja auto.                      oittavasti,
3710:    Samoin kuin autojen myös alusten turvalait-
3711: teet ovat usein ne ainoat välineet, joiden varassa              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3712: ihmishenki on. Tämän vuoksi kaikkien alusten                 kiehdotuksen:
3713: 
3714: 
3715:                                                 Laki
3716:                                    liikevaihtoverolain muuttamisesta
3717: 
3718:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annettuun liikevaihtoverola-
3719: kiin (532/63) uusi näin kuuluva 3 a §:
3720: 
3721: 
3722:                        3a §                             2) meri-VHF-radiot varusteineen;
3723:    Verotonta on myös .seuraavien tavaroiden             3) alusten hätämerkinantolaitteet kuten hätä-
3724: myynti ja maahantuonti:                               raketit ja -soihdut; sekä
3725:    1) hyväksytyt pelastus- ja veneilyliivit, pelas-     4) heittoliinat ja aluksessa käytettävät turva-
3726: tusrenkaat, pelastuspuvut, itsetäyttyvät ja puhal-    vyöt.
3727: lettavat pelastuslautat varusteineen, näihin pelas-
3728: tuslauttoihin kohdistuva tarkistus-, pakkaus-,           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
3729: muutos-, puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- tai       kuuta 198 .
3730: asentamistyö sekä työhön käytetyn ja työn yhtey-         Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
3731: dessä pelastuslauttaan asennetun tavaran luovu-       tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
3732: tus;                                                  teisiin.
3733: 
3734: 
3735:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3736: 
3737:                       Mikko Rönnholm                            Risto Ahonen
3738:                                                  1983 vp.
3739: 
3740: Lakialoite n:o 37
3741: 
3742: 
3743: 
3744: 
3745:                                     Saarikoski: Ehdotus laiksi metsätalouden veronhuojennuksista anne-
3746:                                        tun lain 1 §:n muuttamisesta
3747: 
3748: 
3749:                                              Eduskunnalle
3750: 
3751:    Voimassa olevan metsätalouden veronhuojen-           lukeminen pääomatuloksi on sekä teoreettisesti
3752: nuslain (21.12.1979/974) mukaisesti vielä kulu-         että käytännössä virheellistä. Sikäli kuin met-
3753: massa olevalta vuodelta toimitettavassa verotuk-        sänomistaja tekee metsässään metsänhoitoa kos-
3754: sessa metsän verotettavasta puhtaasta tuotosta 50       kevia useasti varsin monia eri töitä, syntyy metsä-
3755: prosenttia, kuitenkin enintään 9 000 markkaa,           taloudessa aivan samoin kuin maataloudessa tai
3756: luetaan valtion tuloveroa määrättäessä verovelvol-      muussa yritystoiminnassakin työtuloa, joka on
3757: lisen luonnollisen henkilön tai puolisoiden yh-         kiistatta katsottava ansiotuloksi.
3758: dessä itsenäisen taloudellisen yhteisön muodosta-          Muun muassa edellä esitetystä syystä on jou-
3759: valla maatilalla harjoittaman maatilatalouden tu-       duttu metsätalouden puhtaan tuoton erillisvero-
3760: losta ansiotuloksi katsonavaan tuloon. Puolisoi-        tuksen toteuttamiseksi turvautumaan erityislain-
3761: den vaatimuksesta jaetaan tämä metsän verotet-          säädäntöön. Määräaikaislakien puitteissa on osa
3762: tavan puhtaan tuoton osa heidän keskensä tasan.         metsän verotettavasta puhtaasta tuotosta luettu
3763:    Tavoitteena pidetty kaikki tulot kattava erillis-    ansiotuloksi. Niin kauan kunnes erillisverotusta
3764: verotus on meillä tarkoitus toteuttaa vaiheittain.      selvennetään ja laajennetaan tulo- ja varallisuus-
3765: Erillisverotukseen siirtymisen ensimmäisessä vai-       verolain 17 b §:n puitteissa, joudutaan metsäta-
3766: heessa kiinnitettiin huomiota lähinnä palkkatulo-       louden verotettavasta puhtaan tuoton erillisvero-
3767: jen erillisverotukseen. Työtulojen erillisverotuk-      tuksesta säätämään erillislailla. Jotta eriHisvero-
3768: sessa onkin ilmennyt soveltamisvaikeuksia. Jo           tettava metsän puhtaan tuoton reaaliarvo säilyisi
3769: erillisverotusta koskeva tulo- ja varallisuusverolain   ennallaan, joudutaan myös metsän verotettavan
3770: 17 b §:n 2 momentti on alunperin kirjoitettu            puhtaan tuoton ansiotulo-osuutta säännöllisesti
3771: sellaiseen muotoon, että se sulkee pois erillisvero-    korottamaan.
3772: tuksen piiristä osan selviä ansiotuloja. Kyseinen          Edellä olevaan viitaten ehdotan,
3773: momenttihan sisältää määritelmän '' ansiotuloksi
3774: ei kuitenkaan katsota metsätalouden puhdasta                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3775: tuottoa". Koko metsätalouden puhtaan tuoton                    kiehdotuksen:
3776: 
3777: 
3778: 
3779: 
3780:                                                   Laki
3781:                metsätalouden veronhuojennuksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
3782: 
3783:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsätalouden veronhuojennuksista 21 päivänä
3784: joulukuuta 1979 annetun lain (974/75) 1 § näin kuuluvaksi:
3785: 
3786:                       1 §                      luetaan valtion tuloveroa määrättäessä verovelvol-
3787:   Metsän verotettavasta puhtaasta tuotosta 50 lisen luonnollisen henkilön tai puolisoiden yh-
3788: prosenttia, kuitenkin enintään 14 000 markkaa, dessä itsenäisen taloudellisen yksikön muodosta-
3789: 2                                    1983 vp. -     LA n:o 37
3790: 
3791: valla maatilalla harjoittaman maatilatalouden tu-   tissa tarkoitettu metsän verotettavan tuoton osa
3792: losta ansiotuloksi katsottavaan tuloon.             heidän keskensä tasan.
3793:    Puolisoiden vaatimuksesta jaetaan tulo- ja va-
3794: rallisuusverolain (1043/74) ansiotulon jakamista      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
3795: koskevien säännösten estämättä edellä 1 momen-      kuuta 198 .
3796: 
3797: 
3798:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3799: 
3800:                                          Helge Saarikoski
3801:                                                 1983 vp.
3802: 
3803: Lakialoite n:o 38
3804: 
3805: 
3806: 
3807: 
3808:                                    Salminen ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain 10 Ja 11 §:n
3809:                                       muuttamisesta
3810: 
3811: 
3812:                                            Eduskunnalle
3813: 
3814:    Valtion lainoittamien asuntojen vuokrat ovat       aika 25 vuotta. Asuntotuotantolain 11 §:n mu-
3815: kohonneet huimasti viime vuosien aikana. Arava-       kaan on vuokra- ja osuuskuntatalon asuntolainan
3816: vuokrat lähentelevät vapaarahoitteisten asuntojen     korko viiden ensimmäisen vuoden osalta 1 % ja
3817: vuokratasoa ja useissa tapauksissa sen ylittävät-     sen jälkeen 3 %. Saman pykälän 3 momentissa
3818: kin. Valtion lainoittaman asuntotuotannon sosi-       annetaan valtioneuvostolle kuitenkin oikeus ko-
3819: aalinen luonne on katoamassa. Pienituloiselle,        rottaa korkoa enintään vastaaviin tarkoituksiin
3820: valtion lainan tulorajat alittavalle perheelle on     myönnettyjen ensisijaislainojen yleisen koron
3821: taloudellisesti erittäin raskasta, usein jopa mah-    suuruiseksi.
3822: dotonta asua perheen tarpeita vastaavassa asun-          Asumiskustannusten alentamiseksi on edus-
3823: nossa korkean vuokran vuoksi. Asumistuen piirin       kunta vuodesta 1973 lähtien vuosittain lisännyt
3824: ulkopuolelle jäävien ruokakuntien asema on täy-       lakiin väliaikaisesti 11 a §:n, jolla korko on
3825: sin kestämätön. Vuokratason alentamiseksi on          kokonaan poistettu viiden ensimmäisen lainavuo-
3826: välttämätöntä alentaa valtion lainoittamien vuok-     den osalta. Oikeuttaan korottaa asuntolainojen
3827: ratalojen pääomakustannuksia sekä valtion laino-      korkoa on valtioneuvosto käyttänyt sillä seurauk-
3828: jen että rahalaitosten ensisijaislainojen osalta.     sella, että kuluvana vuonna nousee perittävä
3829:    Valtion lainojen laina-aikaa tulee pidentää lain   korko 9,25 % :iin.
3830: sallimaan 45 vuoteen ja korkokantaa tulee alen-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3831: taa siten, ettei korkoa peritä lainkaan kymmenen      nioittaen,
3832: ensimmäisen lainavuoden osalta ja että korko on
3833: ylimmillään 3 %. Asuntotuotantolain 10 § on                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3834: mahdollistanut laina-ajan lyhentämisen, ja ny-               kiehdotuksen:
3835: kyisellään on vuokra- ja osuuskuntatalojen laina-
3836: 
3837: 
3838: 
3839: 
3840:                                                 Laki
3841:                            asuntotuotantolain 10 ja 11 §:n muuttamisesta
3842: 
3843:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotan-
3844: tolain 10 §:n 1 momentti ja 11 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 25 päivänä tammikuuta 1982
3845: annetussa laissa (81/82), näin kuuluviksi:
3846: 
3847: 
3848:                      10 §                             myönnettävän asuntolainan laina-aika on vähin-
3849:   Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon rakenta-          tään 45 vuotta.
3850: mista, laajentamista tai peruskorjausta varren
3851: 2                                   1983 vp. -    LA n:o 38
3852: 
3853:                      11 §                           Tämä laki tulee v01maan   päivänä
3854:   Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon rakenta-      kuuta 198 .
3855: mista, laajentamista tai peruskorjausta varten
3856: myönnetystä asuntolainasta ei peritä korkoa en-
3857: simmäisenä kymmenvuotiskautena. Sen jälkeen
3858: korko on enintään kolme prosenttia vuodessa.
3859: 
3860: 
3861: 
3862:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
3863: 
3864: 
3865:                     Marja-Liisa Salminen                  Ensio Laine
3866:                     Matti Kautto                          Mikko Kuoppa
3867:                                                 1983 vp.
3868: 
3869: Lakialoite n:o 39
3870: 
3871: 
3872: 
3873: 
3874:                                    Salolainen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n muut-
3875:                                       tamisesta
3876: 
3877: 
3878:                                            Eduskunnalle
3879: 
3880:   Tulo- ja varallisuusverolain (31.12.1974/1043)      palveluja. Toistuvasti korjauksiin joutuvan auton
3881: 21 §:ssä säädetään satunnaisen myyntivoiton ve-       käyttö on hänelle taloudellisesti ylivoimainen.
3882: ronalaisuudesta. Satunnaiseksi myyntivoitoksi            Näistä auton käyttövarmuuteen liittyvistä syis-
3883: katsotaan mm. inaimen omaisuuden luovutuk-            tä suurin osa joutuu vaihtamaan autonsa ennen 5
3884: sen tuottamaa voittoa silloin, kun omaisuus on        vuoden omistusaikaa.
3885: ollut luovuttajan omana 5 vuotta lyhyemmän               Satunnaisen myyntivoiton suuruutta lasketta-
3886: ajan.                                                 essa pidetään autoveron palautuksen saaneiden
3887:    Tämän säännöksen perusteella ovat monet            vaikeavammaisten henkilöiden kohdalla auton
3888: omaa autoa liikuntavälineenä tai työmatkoilla         hankintamenona auton hankintahintaa vähen-
3889: kulkuvälineenä käyttävät vaikeavammaiset henki-       nettynä palautetulla autoverolla. Kun uusien ja
3890: löt joutuneet kohtuuttoman verotuksen kohteek-        samalla myös käytettyjen autojen hinnat ovat
3891: Si.                                                   jatkuvasti voimakkaasti kohonneet, on autoveron
3892:    Vaikeavammaisilla henkilöillä on nimittäin         palautus aivan ratkaisevalla tavalla vaikuttanut
3893: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain            satunnaisen myyntivoiton syntymiseen. Verotuk-
3894: (14.11.1967/482) 17 tai 18 §:n perusteella mah-       sen kohteena ei näissä tapauksissa ole todellinen
3895: dollisuus saada auton hintaan sisältyvä autovero      omaisuuden lisäys ja siitä saatu voitto, vaan
3896: tiettyyn enimmäismarkkamäärään saakka takai-          inflaation aiheuttamat muutokset, jotka koh-
3897: sm.                                                   tuuttomasti tulevat verotuksessa esiin vammais-
3898:    Vaikeavammainen henkilö on liikkuessaan            ten vaihtaessa käytetyn ajoneuvon uuteen.
3899: vammattornia suuremmassa määrin sidoksissa au-           Vaikeavammaisille henkilöille liikkumisen
3900: toon. Hänen liikkumismahdollisuutensa jäävät          mahdollistamiseksi ja työllistämisen parantami-
3901: ilman omaa ajoneuvoa äärimmäisen vähäisiksi.          seksi yhteiskunnan taholta autoveron palautuk-
3902: Työssä käyville vammaisille henkilöille auto mah-     sen muodossa annettu tuki vedetään tällä tavoin
3903: dollistaa tai parantaa heidän työllistymistään työ-   takaisin. Tämä ei ole voinut olla säännöksen
3904: matkojen kulkemisen osalta. Auton käyttövar-          tarkoituksena.
3905: muus on vammaiselle henkilölle olennaisen tär-           Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3906: keä. Matkalla tapahtuva auton rikkoontuminen          vasti,
3907: tai käynnin pettäminen saattaa hänet suuriin
3908: vaikeuksiin. Monissa auton huolto- ja korjausteh-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3909: tävissä, joista vammaton selviytyy omatoimisesti,            kiehdotuksen:
3910: vammainen henkilö joutuu käyttämään muiden
3911: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 39
3912: 
3913:                                                Laki
3914:                          tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n muuttamisesta
3915: 
3916:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
3917: varallisuusverolain 21 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä huhtikuuta 1981 annetussa
3918: laissa {249/81), näin kuuluvaksi:
3919:                       21 §                           na on kohdannut vahinko, josta hän on saanut
3920:                                                      korvausta, lisätään korvaus luovutushintaan, sikä-
3921:    Satunnaisen myyntivoiton suuruus lasketaan        li kuin sitä ei ole käytetty tuhoutuneen tai
3922: siten, että omaisuuden luovutushinnasta vähen-       vahingoittuneen omaisuuden uudistamiseen tai
3923: netään omaisuuden hankintamenon poistamatta          kunnostamiseen. Kulkuneuvon luovutuksesta
3924: oleva osa ja voiton hankkimisesta olleet menot.      saadun satunnaisen myyntivoiton määrää lasket-
3925: Hankintamenoon luetaan myös menot omaisuu-           taessa ei oteta huomioon työnantajan maksamaa
3926: den parantamisesta verovelvollisen omistusaika-      matkustamiskustannusten korvausta eikä auto- ja
3927: na. Kiinteistöitä erikseen luovutettavaksi hakatuo   moottoripyöräverosta annetun lain (4821 67) 17 ja
3928: puutavaran ja kiinteistön luovutuksesta pidätetyn    18 §:n mukaan invaliditeetin perusteella koko-
3929: hakkuuoikeuden kantoarvo lisätään luovutushin-       naan tai osittain palautettua autoveroa.
3930: taan verovelvollisen omistusajalta, enintään kui-
3931: tenkin luovutusvuodelta ja sitä edeltäneiden 5
3932: vuoden ajalta, vähennettynä samoilta vuosilta          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3933: verotetulla metsätalouden puhtaalla tuotolla.        kuuta 198 .
3934: Milloin omaisuutta verovelvollisen hallinta-aika-
3935: 
3936: 
3937:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3938: 
3939: 
3940:                                           Pertti Salolainen
3941:                                                1983 vp.
3942: 
3943: Lakialoite n:o 40
3944: 
3945: 
3946: 
3947: 
3948:                                   Sutinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 36 §:n
3949:                                      muuttamisesta
3950: 
3951: 
3952:                                           Eduskunnalle
3953: 
3954:    Kuluvan vuoden alussa sosiaalietuuksien vero-        Tulo- ja varallisuusverolakiin tehtiin joulu·
3955: tettavuuden laajentuessa myös kansaneläkkeen         kuun 30 päivänä 1982 annetulla lailla {1100/82)
3956: pohja- ja lisäosaa koskeviksi saivat pienituloiset   muutos, jolla oikeus invalidivähennykseen elä-
3957: eläkeläiset erityisen eläketulovähennyksen. Val-     ketulojen osalta palautettiin valtionverotukseen,
3958: tionverotuksessa se on täyden kansaneläkkeen         mutta kunnallisverotuksessa invalidivähennys on
3959: suuruinen ja kunnallisverotuksessa hieman sitä       kuitenkin oikeus tehdä vain muusta ansiotulosta
3960: suurempi. Eläketulon vähennysoikeus supistuu         kuin eläketulosta. Saadut kokemukset ovat jo nyt
3961: kuitenkin jyrkästi eläketulon ylittäessä täyden      selvästi osoittaneet epäkohdan, että eläkkeellä
3962: vähennyksen määrän. Siten eläketulovähennystä        olevien invalidien verotus on kiristynyt tuntuvasti
3963: ei enää saa kunnallisverotuksessa sellainen eläk-    jo suhteellisen alhaisella tulojen tasolla, vaikka
3964: keensaaja, jonka kokonaistulo ylittää 3 000 mark-    muilla eläkkeensaajina verotuksen lieventyminen
3965: kaa kuukaudessa. Valtionverotuksessa vastaava        lisäsi tuloja.
3966: tuloraja on noin 2 700 markkaa.                         Erityisesti ikääntyneiden ja vaikeavammaisten
3967:    Tulo- ja varallisuusverolain kyseessä oleva       invalidien itsenäisen toimeentulon ja omavastui-
3968: muutos toteutettiin helmikuun 5 päivänä 1982         sen elämisen mahdollisuuksien turvaamiseksi tu-
3969: annetulla lailla ( 111 182) siten, että vanhuusvä-   lisi heille palauttaa oikeus tehdä kunnallisvero-
3970: hennyksestä luovuttiin ja oikeus invalidivähen-      tuksessa myös eläketuloistaan kohtuullinen vä-
3971: nykseen eläketulojen osalta poistettiin sekä kun-    hennys invaliditeetista aiheutuvien lisämenojen
3972: nallis- että valtionverotuksesta. Näitä kansanelä-   ja toimeentulovaikeuksien vuoksi.
3973: keuudistuksen II A -vaiheen yhteydessä toteutet-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3974: tuja tulo- ja varallisuusverolain muutoksia perus-
3975: teltiin uuden eläketulovähennyksen aikaansaami-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3976: sella. Keskeisinä lähtökohtina tällöin olivat las-          kiehdotuksen:
3977: kelmat eläketulovähennyksen mttotttumisesta
3978: sellaiseksi, että se korvaisi invalidivähennyksen.
3979: 
3980: 
3981:                                                Laki
3982:                          tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
3983: 
3984:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
3985: varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982
3986: annetussa laissa (1100/82), näin kuuluvaksi:
3987: 
3988: 
3989:                       36 §                           jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on
3990:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-          100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-
3991: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:      pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,
3992:                                                      prosenttimäärän osoittama osuus 2 600 markasta
3993:    5) 2 600 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,     (invalidivähennys). Jos verovelvollinen on vero-
3994: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,        vuonna saanut pakolliseen eläketurvaan perustu-
3995: 2                                      1983 vp. -      LA n:o 40
3996: 
3997: vaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen            vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa
3998: haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100 prosentik-    määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan
3999: si, jos eläke on myönnetty täytenä, sekä )0            haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-
4000: prosentiksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä,         sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
4001: jollei verovelvollisen haitta-asteen esitetyn selvi-
4002: tyksen perusteella katsota olevan suurempi. Vero-
4003: velvollinen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyys-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
4004: eläkkeen mukaiseen invalidivähennykseen senkin         ta 1984. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
4005: jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut          vuodelta 1984 toimitettavassa verotuksessa.
4006: 
4007: 
4008:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4009: 
4010:          Lea Sutinen                     Jukka Vihriälä                  Pentti Poutaneo
4011:          Paavo Vesterineo                Timo Kietäväinen                Hannu Tenhiälä
4012:          Sirkka-Liisa Anttila            Pirkko Ikonen                   Matti Ruokola
4013:                                          Hannu Kemppainen
4014:                                                 1983 vp.
4015: 
4016: Lakialoite n:o 41
4017: 
4018: 
4019: 
4020: 
4021:                                    Uosukainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n
4022:                                      muuttamisesta
4023: 
4024: 
4025:                                             Eduskunnalle
4026: 
4027:    Tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin      henkilökohtaista verotettavaa tuloa, ei ole mah-
4028: 5 kohdan mukaan suurimman osan verovuodesta            dollista tehdä lainkaan invalidivähennystä. Näin
4029: Suomessa asunut henkilö saa kunnallisverotukses-       ollen tällainen perhe joutuu maksamaan usein
4030: sa vähentää invalidivähennyksenä 100 prosentin         huomattavastikin enemmän veroa kuin perhe,
4031: invaliditeettitapauksessa vuonna 1981 2 600            jossa molemmat puolisot ansaitsevat
4032: markkaa, tai jos prosenttimäärä on pienempi               Ongelman poistamiseksi olisi tulo- ja varalli-
4033: mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-          suusverolain 36 §:ää muutettava siten, että ta-
4034: senttimäärän osoittaman osuuden 2 600 markas-          pauksissa, joissa invalidisoituneella henkilöllä ei
4035: ta. Invalidivähennys hyödyttää kuitenkin eri per-      ole verotettavaa tuloa, invalidivähennyksen voisi
4036: heitä eri tavoin sen mukaan, onko verotettavaa         tehdä hänen puolisonsa.
4037: tuloa molemmilla aviopuolisoilla vai ainoastaan           Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
4038: terveellä aviopuolisolla. On huomattava epäkoh-
4039: ta, että kunnallisverotuksen invalidivähennys on                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4040: siinä mielessä henkilökohtainen, että perheessä,              kiehdotuksen:
4041: jossa invalidisoituneella henkilöllä ei ole lainkaan
4042: 
4043: 
4044:                                                  Laki
4045:                            tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
4046: 
4047:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- Ja
4048: varallisuusverolain (1043/74) 36 §:ään uusi näin kuuluva 5 momentti:
4049: 
4050: 
4051:                         36 §                           vaa tuloa, on verovelvollisen puolisolla oikeus
4052:                                                        tehdä 5 kohdassa tarkoitettu invalidivähennys.
4053:   Mikäli 1 momentin 5 kohdassa mainitulla
4054: verovelvollisella ei ole ollut verovuonna verotetta-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4055:                                                        kuuta 198 .
4056: 
4057:                •
4058:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4059: 
4060:           Riitta Uosukainen           Sakari Valli                Mauri Miettinen
4061:           Saara Mikkola               Jussi Ranta                 Eeva Turunen
4062:           Helena Pesola               Riitta Jouppila             Ben Zyskowicz
4063:           Urpo Leppänen               Erkki Moisander            Jouni J. Särkijärvi
4064:           Heikki Järvenpää            Tapio Holvitie              Sirpa Pietikäinen
4065:           Kaarina Dromberg            Anna-Kaarina Louvo          Tuulikki Petäjäniemi
4066:           Pirjo Rusanen               Eva-Riitta Siitonen         Liisa Hilpelä
4067:                       Aino Pohjanoksa                     Juho Koivisto
4068: 1
4069: 
4070: 1
4071: 
4072: 1
4073: 
4074: 1
4075: 
4076:     1
4077: 
4078:     1
4079: 
4080:     1
4081: 
4082:     1
4083: 
4084:         1
4085: 
4086:         1
4087: 
4088:         1
4089: 
4090:         1
4091: 
4092:             1
4093: 
4094:             1
4095:                                                  1983 vp.
4096: 
4097: Lakialoite n:o 42
4098: 
4099: 
4100: 
4101: 
4102:                                    Valo: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä
4103:                                        Helsingin kaupungista Mäntsälän kuntaan
4104: 
4105: 
4106:                                             Eduskunnalle
4107: 
4108:    Hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi           Mäntsälä sijaitsee parhaalla siementuotantoalu-
4109: valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä         eella sekä eri kaupan organisaatioiden perusta-
4110: Helsingin kaupungista Loimaan kaupunkiin vuo-          mien siemenkeskusten keskellä. Loimaa sen si-
4111: den 1980 valtiopäivillä. Esitys kuitenkin raukesi      jaan on näiden länsilaidalla. Mäntsälän kunta on
4112: valtiovarainvaliokunnassa.                             tehnyt maa- ja metsätalousministeriölle ja maati-
4113:    Hallituksen esitys valtion siementarkastuslai-      lahallitukselle tarjouksen luovuttaa korvauksetta
4114: toksen rakentamiseksi uuteen paikkaan on perus-        kaikki tarvittavat maa-alueet valtion siementar-
4115: teltu. Nykyisten puutteellisten toimitilojen tilalle   kastuslaitokselle ja mahdollisesti perustettavalle
4116: on saatava työskentelyolosuhteet, joissa laborato-     Uudenmaan koeasemalle. Uudellamaalla ei ole
4117: riotoiminta ja välttämätön koekenttätoiminta           lainkaan valtion koeasemaa ja sellaisen perusta-
4118: voivat tapahtua samalla alueella.                      minen olisi välttämätöntä. Mikäli koeasema myö-
4119:    Hallituksen esitys siementarkastustoiminnan         hemmin perustetaan, soveltuisi se erittäin hyvin
4120: siirtämiseksi Loimaalle ei sen sijaan ole perustel-    valtion siementarkastuslaitoksen yhteyteen.
4121: tu. Siementarkastuslaitoksen tulee sijaita lähellä        Siementarkastuslaitoksen sijoituspaikkavaihto-
4122: Helsinkiä, koska se on miltei päivittäisessä yhteis-   ehtoja on tutkinut projektiryhmä, joka eräiden
4123: työssä muiden hallintoviranomaisten, ennen             aiemmin esille tulleiden paikkakuntien arvioin-
4124: kaikkea maatilahallituksen sekä toisaalta siemen-      nin vuonna 1979 tehtyään suoritti maatilahalli-
4125: kauppaa käyvien keskusliikkeiden pääkonttorien         tuksen kehotuksesta 1. 9. 1980 vastaavan arvoste-
4126: kanssa. Lisäksi ulkoa tuotavan {tai ulos vietävän)     lukäynnin myös Mäntsälässä, minkä perusteella
4127: siementavaran virallinen näytteenotto ja valvonta      18.9.1980 päivätyssä selvityksessään valtion sie-
4128: tapahtuu etupäässä Helsingissä.                        mentarkastuslaitoksen johtokunta toteaa ''Mänt-
4129:     Laitoksen nykyisten, työmenetelmiin perehty-       sälän tarjoavan valtion siementarkastuslaitokselle
4130: neiden työntekijöiden mahdollisuus jatkaa työ-         yhtä hyvät toimintaedellytykset kuin laitoksen
4131: suhdettaan turvataan, mikäli yhteydet uuteen           projektiryhmän selvityksessä parhaimmat piste-
4132: sijoituspaikkaan ovat kohtuulliset yleisin kulku-      määrät saaneet Forssan ja Loimaan kaupungit
4133: neuvoin. Valtion siementarkastuslaitokselle esite-     sekä Someron kunta".
4134:  tyistä paikkakuntavaihtoehdoista täyttää Mäntsä-         Edellä esittämäni perusteella ehdotan,
4135:  lä parhaiten edellä esiin tuodut perustelut Hel-
4136: sinkiin nähden kohtuullisen etäisyyden vuoksi.                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4137:                                                               kiehdotuksen:
4138: 2                                      1983 vp. -    LA n:o 42
4139: 
4140:                                                Laki
4141:       valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Mäntsälän kuntaan
4142: 
4143:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4144: 
4145:                        1 §
4146:   Valtion siementarkastuslaitos siirretään Helsin-   varten varat, säädetään laitoksen siirtämisestä
4147: gin kaupungista Mäntsälän kuntaan.                   asetuksella.
4148:   Laitoksen henkilöstön asemasta ja oikeustur-
4149: vasta siirron yhteydessä säädetään lailla.                               2 §
4150:   Kun 2 momentissa tarkoitettu laki on annettu          Tämä laki tulee v01maan       päivänä
4151: ja tulo- ja menoarviossa on myönnetty siirtoa        kuuta 198
4152: 
4153: 
4154:       Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
4155: 
4156:                                              Tauno Valo
4157:                                                  1983 vp.
4158: 
4159: Lakialoite n:o 43
4160: 
4161: 
4162: 
4163: 
4164:                                     Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
4165:                                        lain muuttamisesta
4166: 
4167: 
4168:                                             Eduskunnalle
4169: 
4170:     Henkilöautoihin kohdistuva tuonnin yhteydes-        va hallituksen esitys, määrätä ehdotuksen mu-
4171: sä kannettava vero on sen koko voimassaolaajan          kaan kannettavasta verosta. Mielestämme auto- ja
4172: pysynyt rakenteeltaan lähes muuttumattomana.            moottoripyöräverosta päättäminen tulee kaikilta
4173: Suuren kertoimen osuus tullaus- ja verotusarvoon        osin säilyttää eduskunnalla, emmekä pidä valtio-
4174: on ollut määräävänä. Sen vuoksi autojen vähit-          neuvostolle myönnettyä valtuutta perusteltuna.
4175: täishinnat ovat nousseet sekä kansainvälisen että          Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaa, että
4176: kotimaisen hintatason nousua huomattavasti no-          autokoulun kouluautona käytettävät autot rin-
4177: peammin. Verotuksen vuoksi auton hinta nousee           nastettaisiin auto- ja moottoripyöräverolain 7
4178: nykyään tuotantokustannusten nousuun verrattu-          §:ssä ammattimaiseen liikenteeseen käytettäviin
4179: na yli 2,45-kerraisesti.                                autoihin. Autokouluautoja käytetään pääasialli-
4180:     Kokoomuksen taholta on usein korostettu, että       sesti opetuskäyttöön ja ne on myös varustettu
4181: henkilöautojen verotus olisi pikaisesti saatettava      tätä tarkoitusta varten. Auto on autokoululle
4182: nykyistä huomattavasti kohtuullisemmalle tasol-         työkaluihin verrattava investointi, jota ei tulisi
4183: le. Autoverotus kaipaakin kokonaisuudistusta,           kohtuuttomasti verottaa. Ehdotammekin, että
4184: jota koskevan toivomusaloitteen olemmekin jät-          kouluautoista maksettava vero palautettaisiin
4185: täneet.                                                 auto- ja moottoripyöräverolain 7 §:ssä säädetyllä
4186:     Auto- ja moottoripyöräverosta annettua lakia        tavalla samoin kuin taksiautojen kohdalla on
4187: muutettiin 4 päivänä joulukuuta 1981 annetulla          asianlaita. Näin saataisiin autokoulujen opetus-
4188: lailla (822/81) siten, että yli vuoden vanhojen,        maksutkin alennetuiksi 12-14 prosentilla, mikä
4189: uusina myytävien autojen ja moottoripyörien             aiheuttaisi säästöä ajokortin suorittajille.
4190: kulutukseen joutumisen rajoittamiseksi korotet-            Lain 17 §:ssä on korotettu aivan riittämättö-
4191:  tiin näistä ajoneuvoista suoritettavaa veroa 20        mästi vaikeasti näkö- ja liikuntavammaiselle sekä
4192:  prosentilla. Lain perusteluissa todetaan, että hen-    työssä käyvälle taikka ammattiopintoja harjoitta-
4193:  kilöautojen pitkäaikaisesta varastoinnista voisi ai-   valle vammaiselle palautettavan auton hintaan
4194:  heutua ajoneuvoille sellaisia vaurioita, jotka ly-     sisältyvän autoveron määrää. Jo aikaisempina
4195:  hentävät niiden käyttöikää.                            vuosina ovat invalidien autoveronpalautukset jää-
4196:     Mielestämme tämänkaltaisia veronkorotuksia          neet jälkeen taksiliikenteelle myönnetyistä veron-
4197:  ei olisi tullut toteuttaa pelkkien olettamusten        palautuksista. Veronpalautuksia on taksiliiken-
4198:  varassa. Käytännössä yli vuoden vanhojen uusina        teelle korotettu vuodesta 1977 vuoteen 1982
4199:  myytävien ajoneuvojen myynnistä ei aiheudu             saakka yli 150 prosentilla ja invalideille vain noin
4200:  sellaista vahinkoa kuluttajalle, että myyntiä pitäi-   60 prosentilla.
4201:  si rajoittaa verotuksellisin keinoin. Kuluttajat          Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että
4202:  ovat autoa hankkiessaan tietoisia niiden vuosi-        invalidien autoveronpalautusten jälkeenjäänei-
4203:  mallista ja iästä ja heitä suojaavat mm. kulutta-      syys on korjattava, ja ehdotammekin tarvittavia
4204:  jansuojalain säännökset. Sen vuoksi ehdotamme          korotuksia lain 17 §:ään.
4205:  lain 4 a §:ää poistettavaksi.                             Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
4206:     Lakiin sisällytettiin samassa yhteydessä uusi 4 b   kunnioittaen,
4207:  §, jossa valtioneuvostolle myönnettiin valtuus jo
4208:  siinä vaiheessa, kun eduskunnalle on annettu                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4209:   auto- ja moottoripyöräveron muuttamista koske-                kiehdotuksen:
4210: 2                                      1983 vp. -      LA n:o 43
4211: 
4212: 
4213: 
4214: 
4215:                                                  Laki
4216:                      auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
4217: 
4218:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4219:   kumotaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annettuun lakiin (482/67) 4
4220: päivänä joulukuuta 1981 annetulla lailla (822/81) lisätty 4 a ja 4 b §, sekä
4221:   muutetaan lain 3 §, 7 §:n 1 momentti, sekä 17 §:n 1 ja 2 momentti sellaisina kuin ne ovat 4
4222: päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (822/81), seuraavasti:
4223: 
4224: 
4225:                       3 §                              taan 60 prosenttia ja jolle auton hankinta on
4226:   Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon             hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmistau-
4227: määrä koeotettuna 40 prosentilla ja vähennettynä       tumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamisek-
4228: 3 000 markalla, kuitenkin niin, että veron määrä       si olennaisen tarpeellinen, Helsingin piiritullika-
4229: aina on vähintään 50 prosenttia verotusarvosta.        marin on hakemuksesta määrättävä asettamillaan
4230: Käytettynä maahan tuodun ja käytettyinä maa-           ehdoilla valtion varoista maksettavaksi takaisin
4231: han tuoduista osista valmistetun auton vero on         maahantuonnin yhteydessä suoritettu tai auton
4232: 90 prosenttia vastaavan uuden auton verosta.           hintaan sisältyvä vero, kuitenkin enintään 23 000
4233:                                                        markkaa. Milloin hakija ajokortissa olevalla mer-
4234:                         7 §                            kinnällä tai muutoin luotettavasti osoittaa, että
4235:    Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on           hänen on käytettävä automaattivaihteista autoa,
4236: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekiste-    veroa palautetaan edellä mainituin edellytyksin
4237: riin ammattimaiseen liikenteeseen tai autokou-         enintään 30 000 markkaa. Jos auto on ollut
4238: lun kouluautona käytettäväksi, on se, joka tällöin     haltijan käytössä, vero palautetaan vasta, kun
4239: on rekisteröity auton omistajaksi tai haltijaksi ja    haltija on rekisteröity auton omistajaksi. Hake-
4240: joka käyttää sitä pääasiallisesti ammattimaiseen       mus voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekiste-
4241: liikenteeseen tai autokoulun kouluautona, oikeu-       röity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä
4242: tettu, auton oltua haltijan käytössä kuitenkin         viimeistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
4243: vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton omista-          Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
4244: jaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin piiritulli-      ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
4245: kamarilta takaisin maahan tuotaessa suoritetun         haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka
4246: autoveron määrän, kuitenkin enintään 48 800            liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttu-
4247: markkaa. Palautusta on uhalla, että oikeus sen         misen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi siten
4248: saamiseen on menetetty, haettava 6 kuukauden           alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on
4249: kuluessa siitä, kun hakija on merkitty autorekis-      vähintään 40 prosenttia, Helsingin piiritullika-
4250: teriin auton omistajaksi.                              marin on hakemuksesta 1 momentissa säädetyillä
4251:                                                        ehdoilla määrättävä valtion varoista maksettavak-
4252:                                                        si takaisin 60 prosenttia maahantuonnin yhtey-
4253:                         17 §                           dessä suoritetusta tai auton hintaan sisältyvästä
4254:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa           verosta, kuitenkin enintään 15 500 markkaa. Pa-
4255: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai       lautusta myönnetään vain autosta, jonka hankin-
4256: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka   ta on invalidille hänen toimensa tai työnsä tai
4257: liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä            ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opis-
4258: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka        kelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Ha-
4259: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sellai-     kemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on
4260: nen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vähin-       rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on tehtä-
4261:                                   1983 vp. -    LA n:o 43                                   3
4262: 
4263: vä viimeistään 7 §: n 1 momentissa säädetyssä     Tämä laki tulee voimaan      pa1vana
4264: ajassa.                                         kuuta 198 ja sitä sovelletaan vuoden 1983
4265:                                                 alusta.
4266: 
4267: 
4268:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
4269: 
4270:         Matti Viljanen              Helge Saarikoski             Mauri Miettinen
4271:         Lauri Impiö                 Iiro Viinanen                Tauno Valo
4272:                                     Tapio Holvitie
4273:                                                1983 vp.
4274: 
4275: Lakialoite n:o 44
4276: 
4277: 
4278: 
4279: 
4280:                                   Almgren ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 39 §:n muuttamisesta
4281: 
4282: 
4283:                                           Eduskunnalle
4284: 
4285:    Alkoholiyhtiö on sallinut anniskelun myöskin         Parlamentaarinen alkoholikomitea ehdotti itse-
4286: itsepalvelumyyntinä, jolloin asiakkaat voivat nou-   palvelumyynnin vähentämistä tai kokonaan kiel-
4287: taa alkoholijuomaosa tiskiltä. Se, että asianomai-   tämistä.
4288: nen itse pystyy hakemaan juoman, on katsottu            Käsityksemme mukaan itsepalvelumyynnin
4289: riittäväksi todistukseksi siitä, ettei hänelle ole   kielto anniskeluravintoloissa olisi alkoholipoliitti-
4290: anniskeltu liikaa. Käytännössä kuitenkin pöytä-      sesti merkittävä parannus.
4291: seurue saattaa lähettää juomaa hakemaan selvim-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4292: män jäsenensä, jolloin palvelumyynti johtaa sel-
4293: laiseen anniskeluun, joka on kielletty alkoholi-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4294: lain 52 §:ssä. Sen mukaanhan alkoholijuomaa ei               kiehdotuksen:
4295: saa anniskella henkilölle, joka on ilmeisesti 18
4296: vuotta nuorempi, eikä henkilölle, joka on päihty-
4297: nyt taikka sellaisen seurassa.
4298: 
4299: 
4300:                                                Laki
4301:                                  alkoholilain 39 §:n muuttamisesta
4302: 
4303:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain
4304: (459/68) 39 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
4305: 
4306:                       39 §
4307:                                                        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
4308:   Alkoholijuomien itsepalvelumyynti anniskelu-       kuuta 198
4309: paikassa on kielletty.
4310: 
4311: 
4312:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4313: 
4314:                       Esko Almgren                             Olavi Ronkainen
4315:                                                 1983 vp.
4316: 
4317: Lakialoite n:o 45
4318: 
4319: 
4320: 
4321: 
4322:                                    Hirvelä ym.: Ehdotus laiksi huoltoasema-alan jälleenmyyntisuhteis-
4323:                                       ta
4324: 
4325: 
4326:                                            Eduskunnalle
4327: 
4328:     Öljy-yhtiöiden ja bensiinikauppiaiden välisissä   kiksi noudattaa lähes poikkeuksetta 2) vuoden
4329: sopimussuhteissa on havaittu yleisemminkin ole-       sopimusaikaa, eräillä muilla yhtiöillä näyttää ole-
4330: van korjaamisen varaa. Sopimukset vaihtelevat         van 10 vuoden sopimuksia.
4331: ehdoiltaan hyvinkin suuresti riippuen toisaalta          Sopimuksille on luonteenomaista se, ettei niis-
4332: öljy-yhtiöstä ja toisaalta siitä, onko kysymyksessä   sä ole ainuttakaan ehtoa, joka turvaisi bensiini-
4333: niin sanottu omistaja- tai vuokradealeri. Tunnus-     kauppiaan omia etuja; päinvastoin niissä luetel-
4334: omaista kaikille sopimuksille on kuitenkin, että      laan suuri joukko bensiinikauppiaalle kuuluvia
4335: öljy-yhtiö laatii ehdot omien intressiensä mukai-     velvoitteita:
4336: sesti vakiosopimuksen muotoon eikä bensiini-             - bensiinikauppias saa ostaa vain sopimuksen
4337: kauppiaalla ole muuta mahdollisuutta kuin alle-       tehneen öljy-yhtiön tuotteita
4338: kirjoittaa valmiiksi laadittu sopimus. Bensiini-         - bensiinikauppias noudattaa öljy-yhtiön
4339: kauppias on täysin alistetussa asemassa öljy-yhti-    määräämiä aukioloaikoja ja muita aseman hoi-
4340: öön nähden. Öljy-yhtiöthän ovat yleensä suurim-       don osalta annettuja määräyksiä
4341: pia monikansallisia yrityksiä ja pienimmilläänkin        - öljy-yhtiöllä on oikeus muuttaa taloudelli-
4342: Suomen suurimpia yhtiöitä. Bensiinikauppiaat          sia ehtoja yksipuolisesti
4343: taas ovat tavallisesti melko vähäisen koulutuksen        - bensiinikauppias sitoutuu siihen, ettei osta
4344: saaneita yrittäjiä, joilla ei ole asiantuntemusta     muita tarvikkeita kuin mitä öljy-yhtiöt tarjoavat
4345: eikä toisaalta varaa käyttää esimerkiksi juristeja       - bensiinikauppias asettaa vakuuden, joka
4346: apunaan sopimuksia tehtäessä.                         takaa ettei öljy-yhtiö kärsi vahinkoa bensiini-
4347:     Bensiinikauppiaat eivät ole ainoa kauppiasryh-    kauppiaan mennessä konkurssiin.
4348: mä, jolla on ongelmia tukkuportaan kanssa;
4349: pikemminkin näyttää olevan niin, että valtakun-          Kaikissa bensiinikauppiaiden ja öljy-yhtiöiden
4350: nalliset tukku- ja keskusliikkeet saattavat vai-      välisissä sopimuksissa on ehto, jonka mukaan
4351: keuksiin kaikki vähittäiskauppiaat liian ankarien     öljy-yhtiö voi täysin mitättömän laiminlyönnin
4352: sopimusehtojen avulla. Huoltoasematoiminnan           perusteella irtisanoa sopimuksen. Bensiinikaup-
4353: osalta ongelma näyttää kuitenkin olevan kaikkein      piaan osalta taas irtisanominen on käytännössä
4354: suurin.                                               lähes mahdotonta, esimerkiksi Esson osalta ben-
4355:     Bensiinikauppiaat, jotka omistavat itse huolto-   siinikauppias voi lähteä siitä, että sopimus vel-
4356: asemakiinteistönsä, niin sanotut omistajadealerit,    voittaa häntä koko eliniän.
4357: rakentavat itse huoltoasemakiinteistön rakennuk-         Öljy-yhtiö myy polttoaineen ja muun tavaran
4358: sineen ja laitteineen. Bensiinikauppias saattaa       bensiinikauppiaalle, joka myy sen kuluttajalle
4359: saada jonkin verran taloudellista tukea öljy-yhti-    korkeammasta hinnasta ja saa erotuksen itselleen
4360: öltä, mutta sitä ennen tämän on kuitenkin             myyntipalkkiona. Myyntipalkkioon vaikuttavat
4361: tehtävä öljy-yhtiön kanssa pitkäaikainen yhteis-      lisäksi monet alennukset, kuten paljous- ja vuosi-
4362: työsopimus. Öljy-yhtiön apu rajoittuu kuitenkin       alennukset niin, että sellainen huoltoasema, jolla
4363: hyvin usein know-how'n antamiseen ja siihen,          on suuri myynti, ostaa polttoaineen halvemmalla
4364: että öljy-yhtiö vaatii bensiinikauppiasta rakenta-    kuin pieni huoltoasema. Öljy-yhtiöllä ei itsellään
4365: maan huoltoaseman omien normiensa mukaises-           ole mitään riskiä koko huoltoasematoiminnasta.
4366: ti.                                                   Tappio jää aina bensiinikauppiaan kannettavaksi,
4367:     Öljy-yhtiöiden ja bensiinikauppiaiden väliset     investoinnit tekee aina bensiinikauppias itse ja
4368: sopimukset ovat hyvin pitkäaikaisia. Esso esimer-     öljy-yhtiön tuotto perustuu myytyihin bensiini-
4369: 2                                        1983 vp. -     LA n:o 45
4370: 
4371: määriin eikä bensiinikauppiaan saamaan voit-               Vuokradealerit, joiden huoltoasemat omistaa
4372: toon.                                                   öljy-yhtiö itse, eivät ole sopimusehtojen kannalta
4373:    Käytännössä bensiinikauppias joutuu työsken-         niin huonossa asemassa kuin omistajadealerit,
4374: telemään itse huoltoasemalla jopa 70-80-tunti-          sillä heidän asemansa muistuttaa jo hyvin paljon
4375: sia viikkoja pyhät ja arjet. Bensiinikauppias ei        työsopimussuhdetta. Vuokradealeri ei investoi ra-
4376: tavallisesti pysty pitämään vuosilomaa eikä so-         kennuksiin eikä laitteisiin ja maksaa öljy-yhtiölle
4377: siaaliturvasta voida muutenkaan juuri puhua,            tietyn vuokran litramyyntiin perustuen. Joissakin
4378: sillä sopimuksen katkeaminen, esimerkiksi ben-          öljy-yhtiöissä on käytössä kiinteäkin vuokra. So-
4379: siinikauppiaan sairastumisen takia, johtaisi ben-       pimus on tavallisesti irtisanottavissa hyvin lyhyel-
4380: siinikauppiaan taloudelliseen katastrofiin. Talou-      lä aikavälillä, esimerkiksi kolmessa kuukaudessa.
4381: dellisesti kannattamauomia näyttävät olevan sel-        Vuokradealeri ei voi kuitenkaan irtisanoa sopi-
4382: laiset huoltoasemat, joiden myynti jää alle 1           musta esimerkiksi toiminnan tappiollisuuteen ve-
4383: miljoonan litran vuodessa. Tämän myöntävät              toamalla, sen sijaan öljy-yhtiö voi irtisanoa sopi-
4384: öljy-yhtiöiden edustajat itsekin, mutta väittävät,      muksen päättymään ilman perusteluita.
4385: että huoltoasemien yhteydessä olevat kahviot               On aivan selvää, että nykyinen lainsäädäntö ei
4386: tuottavat niin paljon, että niillä tappio pystytään     riittävästi turvaa bensiinikauppiaiden asemaa
4387: kattamaan. Kahviota hoitaa yleensä bensiini-            öljy-yhtiöihin nähden. Bensiinikauppias, olipa
4388: kauppiaan vaimo, joka joutuu tekemään yhtä              tämä sitten niin sanottu omistaja- tai vuokradea-
4389: pitkiä työviikkoja kuin bensiinikauppias itse. Al-      leri, on täysin sidoksissa öljy-yhtiön antamiin
4390: le miljoona litraa myyviä huoltoasemia on paljon        määräyksiin. Öljy-yhtiö määrää myyntihinnat,
4391: ja ne ovat jääneet huonoon asemaan jo senkin            aukioloajat, mitä tuotteita huoltosemalla on
4392: vuoksi, että valtiovallan toimesta tehdyt poltto-       myytävä, miten bensiinikauppiaan on pukeudut-
4393: nesteiden myyntipalkkioiden korotukset muodos-          tava ja niin edelleen. Voidaan hyvin kysyä, millä
4394: tuvat 1,2 miljoonaa litraa myyvien huoltoase-           tavalla bensiinikauppias on itsenäinen yrittäjä
4395: mien mukaan.                                            muutoin kuin siinä suhteessa, että joutuu kanta-
4396:    Bensiinikauppias ei voi irtisanoa öljy-yhtiön        maan riskin toiminnan tappiollisuudesta.
4397: kanssa tekemäänsä yhteistyösopimusta sillä perus-           Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti vuoden
4398: teella, että toiminta ei kannata. Sopimussuhtees-       1978 keväällä niin sanotun yrittäjänsuojatoimi-
4399: ta irrottautuminen ei yleensäkään ole mahdollista       kunnan, jonka tehtävänä oli valmistella säännök-
4400: muulla tavalla kuin myymällä huoltoasemakiin-           set erityisesti pienyrittäjien suojan lisäämiseksi.
4401: teistö sellaiselle ostajalle, jonka öljy-yhtiö hyväk-   Toimikunta jätti mietintönsä kauppa- ja teolli-
4402: syy, mikä ei ehkä ole helppoa silloin kun kysy-         suusministeriölle vuoden 1980 lopussa. Toimi-
4403: myksessä on huonosti menestyvä huoltoasema.             kunnassa on ollut osittain erimielisyyttä siitä,
4404:    Sopimuksen purkaminen öljy-yhtiön taholta            miten suojakoneisto olisi rakennettava. Yksimie-
4405: jonkin sopimusrikkomuksen perusteella, esimer-          linen toimikunta on ollut kuitenkin siinä, että on
4406: kiksi laskujen maksamatta jättämisen vuoksi, joh-       aikaansaatava sellainen säännöstö, jolla on mah-
4407: taa, kuten sanottu, bensiinikauppiaan taloudelli-       dollista kieltää käyttämästä ja sovitella kohtuut-
4408: seen katastrofiin. Öljy-yhtiö hakee jakelumittarit      tomia sopimusehtoja.
4409: ja öljysäiliöt pois, kaikki velat erääntyvät heti           Elinkeinonharjoittajan suojantarve lähenee
4410: maksettaviksi ja lisäksi yhtiöt veloittavat 16 pro-     monissa suhteissa kuluttajien suojantarvetta. Ku-
4411: sentin suuruisen viivästyskoron.                        luttajansuojalainsäädännön säännöksiä ei kuiten-
4412:    Räikeimpänä esimerkkinä siitä, kuinka öljy-          kaan voida soveltaa elinkeinon- ja ammatinhar-
4413: yhtiö alistaa sopimuksillaan bensiinikauppiaan,         joittajien suojaamiseen kohtuuttomilta sopimus-
4414: voidaan pitää Esson käyttämää menettelyä. Ben-          ehdoilta niin kuin ei yleensäkään elinkeinonhar-
4415: siinikauppias, joka omistaa itse huoltoasemakiin-       joittajien keskinäisiin suhteisiin.
4416: teistön, vuokraa koko kiinteistön tiettyä vuokraa           Aineellisen sääntelyn osalta toimikunnan eh-
4417: vastaan Essolie ja Esso vuokraa sitten huoltoase-       dotus sisältää yleislausekkeet niin sanottujen va-
4418: makiinteistön esimerkiksi liikevaihtoon perustu-        kiosopimusehtojen sääntelystä ja yksittäisten so-
4419: vaa vuokraa vastaan takaisin bensiinikauppiaalle.       pimusehtojen sovittelusta. Vakiosopimuksia kos-
4420: Tällaisesta manipuloinoista saattaisi olla seurauk-     kevan yleislausekkeen ydin on se, että elinkei-
4421: sena, että sopimuksen purkautuessa öljy-yhtiö           nonharjoittaja ei voi toiseen elinkeinonharjoitta-
4422: vaatisi bensiinikauppiasta häädettäväksi omalta         jaan soveltaa ehtoa, jota on pidettävä kohtuutto-
4423: maaltaan ja huoltoasemalta, jonka tämä itse             mana. Samalla tavalla olisi myös kiellettyä sovel-
4424: omistaa.
4425:                                        1983 vp. -     LA n:o 45                                        3
4426: 
4427: taa yksittäistä kohtuutonta sopimusehtoa toiseen      kilpailuasiamiehen tulisi pyrkiä siihen, että va-
4428: elinkeinonharjoittajaan nähden.                       kiosopimukset laadittaisiin kumpaakin sopija-
4429:    Pienyrittäjien aseman turvaaminen edellyttää       puolta edustavien järjestöjen yhteistoimin eikä
4430: luonnollisesti myös riittävien oikeussuojakeinojen    yksipuolisesti niin kuin nyt tapahtuu.
4431: luomista. Toimikunta on esittänyt, että yksittäis-       Yrittäjänsuojatoimikunnan enemmistön teke-
4432: ten sopimusehtojen sovittelun suorittaisivat viime    mät ehdotukset olisi pikaisesti toteutettava. Vaik-
4433: kädessä yleiset tuomioistuimet, mutta sen lisäksi     ka toimikunnan esitykset eivät sinänsä voikaan
4434: on esitetty perustettavaksi niin sanottu yrittäjien   poistaa sitä, että esimerkiksi bensiinikauppias
4435: sopimuslautakunta, joka toimikunnan enemmis-          suhteessaan öljy-yhtiöön on alistetussa asemassa,
4436: tön mielipiteen mukaan olisi perustettava             voitaisiin bensiinikauppiaiden asemaa huomatta-
4437: kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen. Lau-      vasti parantaa ja ainakin korjata räikeimmät epä-
4438: takunta voisi tutkia ja antaa lausuntoja ehtojen      kohdat.
4439: kohtuuttomuudesta, mutta ei sen sijaan voisi             Kilpailuasiamiehelle ehdotettu velvollisuus
4440: kieltää ehtojen soveltamista.                         puuttua kohtuuttomien sopimusehtojen sovelta-
4441:    Vakiosopimusehdon kieltämistä koskeva asia         mistilanteisiin on erityisen tärkeätä, koska pien-
4442: olisi hoidettava markkinatuomioistuimessa, jonka      yrittäjän itsensä on usein mahdotonta lähteä
4443: kokoonpanoa olisi näiden asioiden käsittelyn          esimerkiksi oikeudenkäyntiteitse hakemaan muu-
4444: osalta uudistettava.                                  tosta sopimuksiin.
4445:    Toimikunnan enemmistö on vielä ehdottanut,            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4446: että kilpailuasiamiehelle annettaisiin velvollisuus
4447: seurata ja valvoa, ettei elinkeinonharjoittajien                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4448: kesken käytetä pienyrittäjien oikeusasemaa vaa-              kiehdotuksen:
4449: rantavia kohtuuttomia sopimusehtoja. Samalla
4450: 
4451: 
4452:                                                 Laki
4453:                                huoltoasema-alan jälleenmyyntisuhteista
4454: 
4455:   Edu~kunnan    päätöksen mukaisesti säädetään:
4456:                         1 §                                                    3§
4457:    Tätä lakia on sovellettava jakeluyhtiön ja ben-       Kaikkia jälleenmyyntisuhteen perustamisen
4458: siinikauppiaan väliseen jälleenmyyntisuhteeseen       yhteydessä tai siitä johtuen tehtyjä sopimuksia on
4459: sekä kaikkiin sen yhteydessä tai siitä johtuen        tulkittava yhtenä kokonaisuutena sen mukaisesti,
4460: tehtyihin sopimuksiin.                                kuinka bensiinikauppias on kohtuudella saatta-
4461:    Jakeluyhtiöllä takoitetaan tässä laissa pohto-     nut sopimuksen siihen sitoutuessaan ymmärtää.
4462: nesteitä, voiteluaineita ja autoalan tarvikkeita
4463: myyvää tukkuliikettä.                                                          4 §
4464:    Bensiinikauppiaalla tarkoitetaan tässä laissa         Sopimusehto, jolla on vähennetty bensiini-
4465: huoltoasematoimintaa itsenäisenä yrittäjänä har-      kauppiaalle tämän lain mukaan kuuluvia oikeuk-
4466: joittavaa henkilöä tai yhtiötä, joka omistaa huol-    sia tai tiukennettu hänelle tämän lain mukaan
4467: toasemakiinteistön tai muutoin hallitsee sitä.        kuuluvia velvollisuuksia, on tehoton.
4468:    Huoltoasemalla tarkoitetaan tässä laissa poltto-      Jos jälleenmyyntisopimuksen jonkin ehdon so-
4469: nesteiden ja autoalan tarvikkeiden jakeluun käy-      veltaminen olisi ilmeisesti kohtuutonta, voidaan
4470: tettyä liikepaikkaa.                                  ehtoa sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.
4471: 
4472:                         2 §                                                  5 §
4473:    Jakeluyhtiön ja bensiinikauppiaan välinen jäl-        Jälleenmyyntisuhteen sopijapuolet ovat velvol-
4474: leenmyyntisuhdetta ja siihen liittyvää yhteistoi-     liset yhteistoiminnassaan ottamaan huomioon
4475: mintaa koskeva sopimus on laadittava kirjallises-     toistensa kohtuulliset edut ja näkökohdat sekä
4476: ti, mikäli jompikumpi sopijapuoli niin vaatii.        valvomaan niitä. Sopijapuolet ovat velvolliset
4477:    Jos jälleenmyyntisopimus on tehty kirjallisesti,   ilmoittamaan toiselle sopijapuolelle seikoista,
4478: kumpikin sopijapuoli voi vaatia, että sopimuksen      joilla saattaa olla merkitystä toisen toiminnan
4479: muutos tai lisäys on otettava sopimuskirjaan.         kannalta.
4480: 4                                     1983 vp. -      LA n:o 45
4481: 
4482:   Jakeluyhtiö ei saa kohdistaa bensiinikauppiaa-      tai toistaiseksi. Mikäli jakeluyhtiö irtisanoo tällai-
4483: seen mitään haitallisia toimenpiteitä tai seuraa-     sen sopimuksen, ei irtisanomisaika saa olla kuut-
4484: muksia, jos bensiinikauppias ei suostu jakeluyh-      ta kuukautta lyhyempi, ja on jakeluyhtiön osoi-
4485: tiön pyyntöön osallistua taloudellisin uhrauksin      tettava irtisanomiselleen bensiinikauppiaankin
4486: tai toimenpitein sellaiseen jakeluyhtiön käynnis-     näkökannalta kohtuudella hyväksyttävä peruste.
4487: tämään kampanjaan, josta bensiinikauppias ei             Jälleenmyyntisopimuksen lakatessa lakkaavat
4488: ole tiennyt jälleenmyyntisopimusta tehtäessä.         myös kaikki muut sen yhteydessä tai siihen
4489:                                                       liittyen tehdyt sopimukset samanaikaisesti.
4490:                        6 §
4491:   Jos jakeluyhtiö tai bensiinikauppias on toimi-                              8 §
4492: nut jälleenmyyntisopimuksen vastaisesti tai muu-          Siitä riippumatta, mitä jälleenmyyntisopimuk-
4493: toin tahallisesti tahi tuottamuksestaan laiminlyö-    sen kesto- ja irtisanomisajasta on voimassa, sopi-
4494: nyt, mitä tälle sopimuksen tai tämän lain perus-      japuoli voi heti purkaa sopimuksen, jos tärkeä
4495: teella kuuluu, on tämä velvollinen korvaamaan         syy sitä vaatii. Tällaisena syynä on pidettävä
4496: toiselle sopijapuolelle siitä aiheutuneen vahin-      sellaista toisen sopijapuolen laiminlyöntiä tai
4497: gon.                                                  muuta käyttäytymistä taikka sellaista olosuhtei-
4498:    Sen, joka 1 momentissa tarkoitetulla perusteel-    den muutosta, jonka johdosta sopijapuolelta ei
4499: la aikoo vaatia vahingonkorvausta, on ilman           voida kohtuuden mukaan vaatia sopimussuhteen
4500: aiheetonta viivytystä kyseessä olevasta seikasta      jatkamista.
4501: tiedon saatuaan ilmoitettava toiselle sopijapuolel-      Sopimuspuoli voi, mikäli asianhaarat eivät an-
4502: le aikomuksestaan uhalla, että tämä muutoin           na aihetta muuhun arviointiin, purkaa jälleen-
4503: menettää puhevaltansa. Mitä nyt on sanottu, ei        ~yyntisopimuksen erityisesti seuraavissa tapauk-
4504: kuitenkaan koske tapauksia, joissa toinen sopija-     Sissa:
4505: puoli on menetellyt epärehellisesti, eikä niitä,          1) kun toinen sopij apuoli jälleenmyyntisopi-
4506: joissa tämä on aiheuttanut vahingon törkeällä         musta tehtäessä olennaisessa kohdin on johtanut
4507: huolimattomuudella ja täten aiheuttanut toiselle      toista harhaan;
4508: huomattavan vahingon.                                    2) kun toinen sopijapuoli ei suostu sopimus-
4509:    Vahingosta, jonka bensiinikauppias sopimuk-        kumppaninsa esittämään, 2 §:ssä säädetyn kirjal-
4510: sen oikeudettomalla purkamisella jakeluyhtiölle       lisen muodon noudattamista koskevaan vaati-
4511: mahdollisesti aiheuttaa, tämä on velvollinen kor-     mukseen;
4512: vaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi            3) kun toinen sopijapuoli on syyllistynyt me-
4513: huomioon ottaen vahingon suuruus, sopimuksen          nettelyyn, jolla hän vakavasti on loukannut sopi-
4514: purkamiseen johtaneet syyt, vahingon aiheutta-        muskumppaninsa etua tai joka muutoin aiheut-
4515: jan taloudellinen ja sopimusoikeudellinen asema,      taa sen, että tämän luottamus toiseen sopijapuo-
4516: vahingonkärsineen tarve sekä muut olosuhteet.         leen on perustellusti järkkynyt;
4517: Mikäli bensiinikauppiaan olosuhteet huomioon             4) kun toinen sopijapuoli on olennaiselta osal-
4518: ottaen on katsottava kohtuulliseksi, ei vahingon-     ta jättänyt täyttämättä jälleenmyyntisopimukses-
4519: korvausta ole tuomittava.                             ta johtuvat velvollisuutensa.
4520:                                                          Bensiinikauppiaalla on oikeus heti purkaa jäl-
4521:                        7 §                            l~enmyyntisopimus erityisesti seuraavissa tapauk-
4522:   Jos bensiinikauppias omistaa huoltoasemakiin-       Sissa:
4523: teistön tai hallitsee sitä kolmannen henkilön            1) kun tämä tai, jos kyse on yhtiöstä, huolto-
4524: kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen perusteella,        asematoiminnasta pääasiallisesti vastannut henki-
4525: jälleenmyyntisopimus on tehtävä määräajaksi,          lö kuoleman, vakavan sairauden tai korkean iän
4526: enintään kolmeksi vuodeksi, tai toistaiseksi. Mi-     vuoksi estyy henkilökohtaisesti huoltoaseman
4527: käli jälleenmyyntisopimus on ollut voimassa kol-      hoitamisesta;
4528: me vuotta, on bensiinikauppiaana oikeus sopi-            2) kun jälleenmyyntisopimuksessa tarkoitettu
4529: muksen irtisanomiseen kuuden kuukauden irtisa-        toiminta osoittautuu bensiinikauppiaalle kannat-
4530: nomisajalla.                                          tamattomaksi niin, ettei siitä saatava tulo riitä
4531:   Jos bensiinikauppias jälleenmyyntisopimuk-          tuon toiminnan kiinteiden kustannusten katta-
4532: seen liittyen on jakeluyhtiön kanssa tekemänsä        miseen, tahi mikäli jälleenmyyntitoiminnan tulos
4533: sopimuksen perusteella saanut huoltoasemakiin-        siitä aiheutuneiden kiinteiden kustannusten kat-
4534: teistön hallintaansa, on jälleenmyyntisopimus         tamisen jälkeen ei anna bensiinikauppiaalle koh-
4535: tehtävä määräajaksi, enintään kolmeksi vuodeksi,      tuullista voittoa, jonka on oltava kohtuullisessa
4536:                                       1983 vp. -     LA n:o 45                                          5
4537: 
4538: suhteessa bensiinikauppiaan huoltoasemaan si-        tmmtttamat, kiinteistön maaperaan tai raken-
4539: joittamaan taloudelliseen panokseen sekä tämän       nukseen kiinteästi kiinnitetyt huoltoasematoi-
4540: huoltoaseman hoitamisessa kuluvan työajan osal-      minnassa tarpeelliset laitteet käteisestä, laitteiden
4541: le laskettavaan kohtuulliseen palkkaan;              käyvän arvon suutuisesta lunastusmaksusta edel-
4542:    3) kun viranomaisten tai jakeluyhtiön mää-        lyttäen, että bensiinikauppias jatkaa huoltoase-
4543: räysvallassa olevaa sellaisten tuotteiden valikoi-   matoimintaa.
4544: maa tai hinnoittelua, josta jälleenmyyntisopi-
4545: muksessa on kysymys, on sopimuksen tekemisen                                 10§
4546: jälkeen oleellisesti muutettu ja tämän voidaan         Jälleenmyyntisopimuksen lakatessa on jakelu-
4547: katsoa oleellisesti vaikeuttavan bensiinikauppiaan   yhtiö velvollinen Junastamaan bensiinikauppiaal-
4548: taloudellista toimintaa;                             ta tälle myytäviksi toimittamaosa vaurioitumatto-
4549:    4) kun sopimus kohtuuttomasti rajoittaa ben-      mat tuotteet sopimuksen lakkaaruispäivän ohje-
4550: siinikauppiaan mahdollisuutta käyttää hyväkseen      hintaan vähennettynä tuotteen osalta noudate-
4551: vapaan tarjonnan hinnaltaan tai laadultaan edul-     tulla, jakeluyhtiön bensiinikauppiaalle myöntä-
4552: lisempia vaihtoehtoja.                               mällä alennuksella.
4553: 
4554:                        9 §                                                 11 §
4555:    Mikäli jälleenmyyntisuhde on jatkunut yhtä-         Tämä laki tulee voimaan päivänä
4556: jaksoisesti kolme vuotta, on bensiinikauppiaalla,    kuuta 198 .
4557: joka itse omistaa huoltoasemakiinteistön tai hal-      Tätä lakia noudatetaan myös lain voimaantulo-
4558: litsee sitä kolmannen henkilön kanssa tekemänsä      päivänä voimassa oleviin jakeluyhtiöiden ja ben-
4559: vuokrasopimuksen petusteella, oikeus lunastaa        s~~nikauppiaiden välisiin jälleenmyyntisopimuk-
4560: jälleenmyyntisopimuksen lakatessa jakeluyhtiön       sun.
4561: 
4562: 
4563:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4564: 
4565:                       Inger Hirvelä                           Terho Pursiainen
4566:                                                  1983 vp.
4567: 
4568: Lakialoite n:o 46
4569: 
4570: 
4571: 
4572: 
4573:                                    A. Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi ihmisen elimien ja kudosten
4574:                                       käyttämisestä lääketieteelliseen tarkoitukseen
4575: 
4576: 
4577:                                             Eduskunnalle
4578: 
4579:    Kudosten siirto on viime vuosikymmeninä             hoidollisiin tarkoituksiin. Laki tarkoittaa lähinnä
4580: yleistynyt sairauksien hoidossa ja osoittautunut       kudosten irrottamista kuolleelta sairaan henkilön
4581: useasti paitsi hengen pelastavaksi myös potilaan       välttämätöntä parannustoimenpidettä varten siir-
4582: toimintakyvyn palauttavaksi hoitomuodoksi.             tämällä kudosta sellaisenaan välittömästi. Lääke-
4583: Ihonsiirtojen, verensiirron, silmän sarveiskalvon,     tieteen kehitys on tehnyt mahdolliseksi kudosten
4584: luuytimen ja luunsiirtojen ohella on varsinkin         valmistamisen ja käyttämisen muullakin tavoin
4585: munuaisensiirroilla saavutettu hyvät hoitotulok-       sairaan henkilön parantamiseksi. Useassa tapauk-
4586: set. Maassamme on viime vuosina tehty 130-             sessa on hoitotuloksen onnistumisen kannalta
4587: 140 munuaisensiirtoa. Selvitysten mukaan Suo-          petusteltua lähinnä immunologisista syistä käyt-
4588: messa tarvittaisiin kuitenkin 230-250 munuai-          tää elävältä luovuttajalta saatuja elimiä ja kudok-
4589: sensiirtoleikkausta vuodessa, jotta kaikki siirtoa     sia. Maamme lainsäädäntö ei käsittele tätä lain-
4590: odottavat munuaistautipotilaat voitaisiin hoitaa.      kaan.
4591: Sarveiskalvon siirrot sarveiskalvovammoissa ja            Euroopan neuvoston suositus vuodelta 1978
4592: luuydinsiirrot leukemian ja aplastisen anemian         sallii elinten ja kudosten irrottamisen lääketie-
4593: hoidossa ovat osoittautuneet tuloksekkaiksi. Vuo-      teellistä tarkoitusta varten. Suositus ei kuiten-
4594: sittainen sarveiskalvonsiirtojen arvioitu tarve on     kaan koske ihmisalkioiden siirtämistä, kiveksien
4595: maassamme 120-130. Sarveiskalvojen puutteen            ja munasarjojen irrottamista ja siirtämistä eikä
4596: vuoksi on leikkauksia voitu tehdä vain noin            sperman ja munasolujen käyttöä. Euroopan neu-
4597: 60-70 vuodessa.                                        vosto katsoo suosituksessaan, että edellä mainit-
4598:    Uusiutuvan kudoksen, kuten luuytimen käyttö         tujen kudosten siirtäminen aiheuttaisi monia
4599: kudossiirroissa on tehnyt mahdolliseksi monien         vaikeita oikeudellisia ja moraalisia ongelmia su-
4600: vaikeiden veritautien kuten juuri lymfaattisen         kulaisuussuhteissa. Tätä koskevan lainsäädännön
4601: leukemian ja aplastisen anemian hoidon. Luu-           aikaansaaminen olisi myös ajankohtainen.
4602: ydinsiirroilla on keskeinen merkitys lasten leuke-        Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 5 päivänä
4603: mian hoidossa. Maassamme on suoritettu myös            marraskuuta 1979 työryhmän, jonka tehtävänä
4604: maksansiirto, ja haimansiirrot suunnitellaan aloi-     oli tehdä ehdotus kuolleen henkilön kudosten
4605: tettaviksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaa-   käyttämisestä sairaanhoidollisiin tarkoituksiin an-
4606: lassa. Munuaisten ja sarveiskalvon siirrot on suo-     netun lain (260/57) uudistamiseksi. Työryhmä
4607: ritettu Helsingin ja Oulun yliopistollisissa keskus-   luovutti mietintönsä 27 päivänä helmikuuta
4608: sairaaloissa.                                          1981.
4609:    Kudostensiirtotoiminnassa on kansainvälinen            Työryhmä on laatinut ehdotuksen laiksi kudos-
4610: yhteistyö merkittävää ja jatkuvasti laajenevaa.        ten ja elinten käyttämisestä lääketieteelliseen tar-
4611: Tämän vuoksi tarvitaan alalla myös yhteistä lain-      koitukseen koskien sekä kuolleelta että elävältä
4612: säädäntöä. Pohjoismaiden neuvosto on antanut           henkilöltä tapahtuvia kudos- ja elinsiirtoja.
4613: suosituksensa asiasta jo vuonna 1969. Pohjois-            Hallitus ei ole kuitenkaan antanut kyseistä
4614: maiden kesken on ollut toiminnassa kudosten ja         lakiehdotusta eduskunnalle. Kuitenkin erityisesti
4615: elinten siirtoja varten scandia transplant -järjes-    munuaisensiirtoa ja sarveiskalvon siirtoa odotta-
4616: telmä. Muissa pohjoismaissa kudossiirtoja koske-       vat potilaat hyötyisivät, mikäli lainsäädäntöä uu-
4617: va lainsäädäntö on uudistettu.                         distettaisiin nykyajan lääketieteellisiä, humanisti-
4618:    Maassamme kudossiirtoja koskeva laki on pe-         sia, moraalisia ja oikeudellisia näkemyksiä vastaa-
4619: räisin vuodelta 1957 (260/57). Se käsittelee           vasti. Myös kansantaloudellisesti sillä saavutettai-
4620: kuolleen henkilön kudosten käyttämistä sairaan-        siin huomattavia säästöjä.
4621:                                         1983 vp. -     LA n:o 46
4622: 
4623:   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-                     ettå· Eduskunta hyvå"ksyisi seuraavan la-
4624: nioittaen,                                                     kiehdotuksen:
4625: 
4626: 
4627: 
4628:                                                  Laki
4629:             ihmisen elimien ja kudosten käyttämisestä lääketieteelliseen tarkoitukseen
4630: 
4631:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4632: 
4633:                  Yleiset säännökset                    lääkintöhallituksen luvalla. Lääkintöhallituksen
4634:                                                        on ennen luvan antamista hankittava lausunnot
4635:                          1 §                           ainakin elinsiirtokirurgiaa ja nuoriso- sekä lasten-
4636:    Ihmisen elimiä ja kudoksia voidaan irrottaa ja      psykiatriaa edustaviita asiantuntijoilta. Toimen-
4637: käyttää toisen ihmisen sairauden tai ruumiinvam-       pidettä ei kuitenkaan saa suorittaa, jos henkilö
4638: man hoitoa varten tässä laissa säädetyin edelly-       itse sitä vastustaa.
4639: tyksin.
4640:    Tämä laki ei koske potilaalle taudinmäärityk-                                4§
4641: sen, rutkimuksen tai hoidon yhteydessä suoritet-          Ennen 3 §:ssä tarkoitetun henkilön antamaa
4642: tavia eikä vainajalle kuolemansyyn selvittämiseksi     suostumusta on asianomaisen lääkärin selvitettä-
4643: tarpeellisia kudosten ja elinten irrotuksia.           vä luovuttajalle elimen ja kudoksen irrottamisen
4644:    Tämä laki ei myöskään koske veren talteen-          ja siirtämisen merkitys ja vaikutukset hänelle
4645: ottoa.                                                 itselleen ja vastaanottajalle. Lääkärin tulee var-
4646:                                                        mistua siitä, että luovuttaja on ymmärtänyt saa-
4647:                          2 §                           mansa selvityksen.
4648:    Kuolleen ihmisen elimiä ja kudoksia voidaan            Toimenpiteestä ei saa aiheutua luovuttajaa
4649: irrottaa ruumiinavauksen yhteydessä ja käyttää         hengelle ja terveydelle vakavaa vaaraa tai merkit-
4650: lääkkeen valmistamiseen ja lääketieteellisen tut-      tävää haittaa.
4651: kimuksen suorittamiseen niissä tapauksissa, joissa        Edellä 3 §:ssä tarkoitetun suostumuksen on
4652: lääkintöhallitus antaa siihen luvan. Edellytyksenä     perustuttava vapaaehtoisuuteen. Suostumus on
4653: luvan myöntämiselle on, että hoidon järjestämi-        milloin tahansa peruutettavissa.
4654: nen muulla tavoin ei ole mahdollista ja että
4655: lääketieteellisen tutkimuksen suorittamista on pi-
4656: dettävä erityisen tarpeellisena.                                 Siirto kuolleelta luovuttajalta
4657: 
4658:                                                                                 5 §
4659:             Siirto elävältä luovuttajalta                  Kuolleen ihmisen elimiä ja kudoksia saadaan
4660:                                                        irrottaa ja käyttää 1 ja 2 § :ssä mainittuun tar-
4661:                          3 §                           koitukseen, jollei todeta, että vainaja on eläes-
4662:    Elimiä ja kudoksia voidaan irrottaa 1 §:n 1         sään sellaista toimenpidettä vastustanut tai että
4663: momentissa mainittuun tarkoitukseen lääkintö-          hänen lähimmät omaisensa sitä vastustavat.
4664: hallituksen luvalla elävästä, terveestä 18 vuotta         Jos vainaja on eläessään antanut suostumuk-
4665: täyttäneestä henkilöstä, joka on antanut siihen        sensa elimien ja kudoksien irrottamiseen tässä
4666: kirjallisen suostumuksen. Lääkintöhallituksen on       laissa säädettyyn tarkoitukseen, voidaan toimen-
4667: ennen luvan antamista hankittava lausunnot ai-         pide suorittaa omaisten kiellosta huolimatta.
4668: nakin elinsiirtokirurgiaa ja psykiatriaa edustaviita
4669: asiantuntijoilta.                                                                6 §
4670:    Henkilöstä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta tai        Kuolleen ihmisen elimien ja kudoksien irrotta-
4671: joka mielisairauden, vajaamielisyyden tai häiriin-     minen on tehtävä niin, ettei se haittaa kuole-
4672: tyneen sieluntoiminnan vuoksi ei kykene anta-          mansyyn selvittämistä. Irrottamistoimenpiteeseen
4673: maan suostumustaan, voidaan erityisestä syystä         ei saa ryhtyä, jos irrottamistoimenpide vaikeuttaa
4674: irrottaa elimiä tai kudoksia vain holhoojan tai        oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta tai poliisi-
4675: uskotuo miehen kirjallisella suostumuksella ja         viranomainen vastustaa irrottamista.
4676:                                         1983 vp. -     LA n:o 46                                         3
4677: 
4678:    Ennen kuin kuolema on todettu, ei 5 §:ssä                           Erinäiset säännökset
4679: tarkoitettuun elimien tai kudosten irrottamiseen
4680: saa ryhtyä.                                                                     10 §
4681:    Kuolemansyyn selvittämisestä on voimassa,              Lääkintöhallituksen asiana on antaa määräyksiä
4682: mitä siitä on erikseen säädetty.                       kuoleman toteamisesta, kudoksenirrotuspöytäkir-
4683:                                                        jasta, kudoksensiirtopöytäkirjasta sekä elimien ja
4684:        Sairaalan ja laitoksen hyväksyminen             kudoksien siirtoon liittyvistä muista toimenpiteis-
4685:                                                        tä.
4686:                           7 §
4687:    Lääkintöhallitus hyväksyy ne sairaalat ja laitok-
4688:                                                                                11 §
4689: set, joissa suoritetaan 1 ja 3 §:ssä tarkoitettuja
4690:                                                           Anatomian laitoksille on lääketieteen opetusta
4691: elimien ja kudoksien siirtoja. Sama koskee sairaa-
4692:                                                        varten luovutettava yleisellä kustannuksella hau-
4693: loita ja laitoksia, joissa suoritetaan 1 ja 2 §:ssä
4694:                                                        dattavien henkilöiden tuumiit, elleivät henkilöt
4695: tarkoitettuja elimien ja kudoksien irrotuksia.
4696:                                                        eläessään ole kieltäneet ruumiinsa luovuttamista
4697: Edellytyksenä on, että sairaalalla ja laitoksella on
4698:                                                        opetustarkoituksiin. Samoin luovutetaan sellais-
4699: asianmukaiset tilat ja laitteet sekä koulutettu        ten henkilöiden ruumiit, jotka eläessään ovat
4700: henkilökunta.                                          kirjallisesti ilmoittaneet luovuttavansa ruumiinsa
4701:                                                        lääketieteen opetusta varten.
4702:       Irrottamistoimenpiteen suorittaminen
4703:                                                           Ruumiiden käyttämisestä lääketieteelliseen
4704:                          8 §                           opetukseen säädetään erikseen asetuksella.
4705:    Päätöksen elimensiirtoon liittyvästä irrottamis-
4706: toimenpiteeseen ryhtymisestä tekee sairaalan yli-
4707: lääkäri, laitoksen esimiehenä toimiva lääkäri taik-                           12 §
4708: ka heidän määräämänsä muu sairaalan tai laitok-           Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami-
4709: sen lääkäri, kun tässä laissa säädetyt edellytykset    sesta annetaan asetuksella.
4710: elimien ja kudoksien irrottamiseen ovat olemas-
4711: sa. Saajaa hoitava lääkäri ei ole oikeutettu teke-
4712: mään edellä tarkoitettua päätöstä.                                           13 §
4713:                                                          Tämä laki tulee voimaan päivänä         kuuta
4714:                          9 §                           198 .
4715:   Kun elimien ja kudoksien irrottaminen tapah-           Tällä lailla kumotaan heinäkuun 8 patvana
4716: tuu 2 §:ssä mainittuun tarkoitukseen, tulee            1957 annettu laki (250/57) kuolleen henkilön
4717: asianomaisen sairaalan tai laitoksen ilmoittaa lää-    kudosten käyttämisestä sairaanhoidollisiin tar-
4718: kintöhallitukselle tästä toiminnasta vastaava lää-     koituksiin.
4719: käri.
4720: 
4721:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
4722: 
4723:          Arvo Kemppainen                 Eeva Kuuskoski-Vikatmaa         Ole Wasz-Höckert
4724:                                                 1983 vp.
4725: 
4726: Lakialoite n:o 47
4727: 
4728: 
4729: 
4730: 
4731:                                    Luttinen ym.: Ehdotus laiksi kansanterveyslain v01maanpanosta
4732:                                      annetun lain 3 §:n muuttamisesta
4733: 
4734: 
4735:                                            Eduskunnalle
4736: 
4737:    Kansanterveyslain voimaanpanosta tammikuun            Säännösten mukaan alle 17 -vuotiaiden ham-
4738: 28 päivänä 1972 annetun lain 3 §:n 2 ja 3             mashoito on maksuton, kun sen sijaan 17 -vuoti-
4739: momentin mukaan kansanterveyslain tultua voi-         aalta ja sitä vanhemmalta peritään asetuksella
4740: maan on alle 17 -vuotiaiden kunnan asukkaiden         säädetty maksu. Saatujen kokemusten mukaan
4741: hampaiden tutkimus ja hoito siten maksuton            maksun suuruudesta riippuu ratkaisevasti, missä
4742: kuin kansanterveyslain 21 §: ssä säädetään. Ase-      määrin kukin ikäluokka osallistuu järjestelmälli-
4743: tuksella säädetään, mistä ajankohdasta ja missä       seen hammashuoltoon. Tämä on kiistatta käynyt
4744: toteuttamisjärjestyksessä muidenkin kuin alle 17-     ilmi niissä kunnissa, jotka ovat omalla kustan-
4745: vuotiaiden kunnan asukkaiden sanotunlainen            nuksellaan ryhtyneet edistämään 17 -vuotiaiden ja
4746: hampaiden tutkimus ja hoito on maksuton sekä          sitä vanhempien hammashuoltoon pääsyä. Esi-
4747: sitä ennen perittävästä maksusta ja korvauksesta.     merkiksi Vantaan terveyskeskuksessa saatiin mak-
4748:    Kansanterveyslain voimassaoloaikana on jatku-      sulliseen hoitoon 17-vuotiaista 15-50 %. Kun
4749: vasti kiinnitetty huomiota ehkäisevään hammas-        hoito saatettiin maksuttomaksi, hoitoon hakeu-
4750: huoltoon, joka tällä hetkellä on voitu jo toteuttaa   tuminen oli 50-60 % . Osallistumista voidaan
4751: odottavien äitien sekä kaikkien lasten ja nuorten     edelleen lisätä henkilökohtaisella kutsulla.
4752: osalta järjestelmällisenä ja maksuttomana aina 17        Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
4753: ikävuoteen saakka. Kokemukset ovat olleet roh-        nioittaen,
4754: kaisevia, koska hoidon tarvetta on voitu jatkuvas-
4755: ti vähentää jokaisessa hoitoon oikeutetussa ikä-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4756: luokassa.                                                    kiehdotuksen:
4757: 
4758:                                                 Laki
4759:                kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
4760: 
4761:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanterveyslain voimaanpanosta 28 päivänä
4762: tammikuuta 1972 annetun lain (67 /72) 3 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
4763: 
4764:                        3 §                            siten maksuton kuin sanotun lain 21 §:ssä sääde-
4765:                                                       tetään.
4766:   Edellä 1 momentissa mainitun lain tultua
4767: voimaan on vuonna 1957 syntyneiden ja sitä
4768: nuorempien kunnan asukkaiden sanotun lain 14
4769: §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu hampai-           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
4770: den tutkimus ja hoito vuodesta 1984 lähtien           kuuta 198 .
4771:                                              -----
4772:   Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
4773: 
4774:          Matti Luttinen             Pertti Paasio             Martti Lähdesmäki
4775:          Jukka Mikkola              Kati Rajamäki             Markus Aaltonen
4776:          Aarno von Bell             Tuulikki Hämäläinen       Pentti Lahti-Nuuttila
4777:                      Mikko Rönnholm                    Aimo Ajo
4778:                        j
4779:                       j
4780:                      j
4781:                     j
4782:                    j
4783:                   j
4784:                  j
4785:                 j
4786:                j
4787:               j
4788:              j
4789:             j
4790:            j
4791:           j
4792:          j
4793:         j
4794:        j
4795:       j
4796:      j
4797:     j
4798:    j
4799:   j
4800:  j
4801: j
4802:                                                   1983 vp.
4803: 
4804: Lakialoite n:o 48
4805: 
4806: 
4807: 
4808: 
4809:                                     Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi raskauden keskeyttämisestä annetun
4810:                                       lain muuttamisesta
4811: 
4812: 
4813:                                              Eduskunnalle
4814: 
4815:     Laki raskauden keskeyttämisestä, joka tuli voi·      na vanhuksiin ja vammautuneisiin. Se lisää myös
4816: maan 1.6.1970, on vakavasti järkyttänyt ihmisar·         ihmisen itsekkyyttä hellyyden, hoivaamisen ja
4817: von perusteita ja lasten turvallisuutta. Tämän           omastaan antamisen sijasta. Erityisesti isien vas-
4818: lain seurauksena on jo yli 160 000 elämänsä              tuun pakenemiselle laki suo erinomaiset mahdol-
4819: aloittanutta syntymätöntä lasta tuhoutunut.              lisuudet ja lisää näin naisen ja lapsen turvatto-
4820: Vuosittaiset      aborttiluvut     ovat    pysytelleet   muutta miehen rinnalla.
4821: 20 OOO:n tuntumassa, kun ne ennen lakia olivat              YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 3. artiklan
4822: 5 000-8 OOO:n suuruusluokkaa vuosittain.                 mukaan kullakin yksilöllä on oikeus elämään,
4823:     Vain alle 10 % aborteista tehdään lääketieteel-      vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
4824: lisistä syistä äidin sairauden vuoksi. Valtaosa, yli     Saman julistuksen 25. artiklan mukaan äidillä ja
4825: 70 %, tehdään sosiaalisista syistä. Lain 1 §:n 2         lapsella on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun.
4826: momentti, jonka mukaan raskaus voidaan kes-              Kaikilla lapsilla riippumatta siitä, ovatko he
4827: keyttää, jos lapsen synnyttäminen ja hoito on            syntyneet avioliitossa vai sen ulkopuolella, on
4828: naiselle huomattava rasitus, ja lääkintöhallituk-        sama sosiaalinen suoja. Aborttilakimme on risti-
4829: sen ohjaama momentin tulkinta, on tehnyt abor·           riidassa näiden ihmisen perusoikeuksien kanssa.
4830:  tista meillä käytännöllisesti katsoen vapaan. Myös         Väljä aborttikäytäntö ehkäisymenetelmien tai
4831: lain 1 §:n 4 momentti, jonka mukaan abortin saa          lapsen synnyttämisen sijasta sitoo myös sairaala-
4832:  kiinteiden ikä· ja lapsilukurajojen perusteella, on     paikkoja ja hoitohenkilökuntaa kohtuuttomasti
4833:  johtanut liian löyhään käytäntöön.                      pois varsinaisten sairaiden gynekologisten potilai-
4834:     Abortteja, joissa on aina kyseessä lapsen henki      den käytöstä. Koska varhaisraskauksien määrä on
4835:  ja äidin sekä tulevien lasten terveys, tehdään liian    lisääntynyt, vaikka synnytysten määrä on alentu-
4836:  kevein perustein, liukuhihnatyönä, eikä muita           nut, on ilmeistä, että aborttia käytetään meillä
4837:  ratkaisuvaihtoehtoja oteta riittävällä vakavuudella     ehkäisykeinona. Kun lääkintöhallitus on julista-
4838:  huomioon. Niissäkin tapauksissa, joissa ei ole          nut aborttiasiakkaat kiireellisiksi potilaiksi, he
4839:  kysymyksessä pelkkä mukavuudenhalu ja pyrki-            ovat jonoissa jatkuvasti ohittaneet leikkaus- tai
4840:  mys elintason nostamiseen, vaan todellinen so-          muuta sairaalahoitoa odottavat sairaat. Tämä käy
4841:  siaalinen hätä, abortti on huono ratkaisu sosiaali-     ilmi useissa eri sairaaloiden gynekologiylilääkärei-
4842:  poliittisesti. Abortti ei poista lähtötilanteena ole-   den antamissa lausunnoissa (mm. Terveydenhoi-
4843:  vaa hätää. Äiti palaa samoihin olosuhteisiin vam-       tolehti 1173). Myös näiden sairaiden oikeudesta
4844:  ma sielussaan ja usein myös ruumiissaan. Toinen         päästä hoitoon olisi yhteiskunnan huolehdittava
4845:  apua tarvinneista ihmisistä, lapsi, on menettänyt       paremmin.
4846:  henkensä. Äitien sosiaalista hätää onkin pyrittävä         Aborttien väljä laillistaminen on joskus arveltu
4847:  korjaamaan sosiaali- ja perhepoliittisilla toimen-      tarpeelliseksi laittomien aborttien vähentämisen
4848:   piteillä, ja samat suojatoimet on ulotettava myös      vuoksi. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kui-
4849:   lapseen.                                               tenkin valtaosa, 80 % niistä äideistä, joilta lailli-
4850:      Nykyisessä muodossaan laki raskauden keskeyt-       nen abortti oli tiukemman lainsäädännön aikana
4851:   tämisestä ohjaa asenteita epäinhimilliseen välin-      evätty, synnytti terveen lapsen, ei siis saanut
4852:   pitämättömyyteen heikommassa asemassa olevaa           keskenmenoa eikä turvautunut laittomaan abort-
4853:   ihmistä kohtaan. Abortti väkivallantekona on           tiin. Valtaosa kypsyi raskauden aikana äidiksi ja
4854:   omiaan luomaan yleistä väkivalta-asennetta, mi-        oli tyytyväinen ratkaisuun. Sosiaalivakuutus-leh-
4855:   kä ilmenee mm. lisääntyneinä pikkulasten pa-           den numerossa 3/7 5 todetaan, että laittomien
4856:   hoinpitelyinä ja piittaamattomana suhtautumise-        keskeytysten trendi näyttää vain jonkin verran
4857: 2                                    1983 vp. -        LA n:o 48
4858: 
4859: laskevalta sen perusteella, että ns. spontaaneina        väestörakenteeseen tullut kahden ikäluokan suu-
4860: abortteina jälkikaavintaan tulevien potilaiden           ruinen lapsivajaus. Eläkeläisiä on kohta 1 miljoo-
4861: määrä on jossakin määrin vähentynyt, joskaan             na henkilöä ja määrä tulee lisääntymään ns.
4862: laittomien aborttien määrää ei voida luotettavasti       suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän. Yhä
4863: tilastoida. Aborttilainsäädännön väljentäminen           pienempien ikäluokkien joutuessa vastaamaan
4864: on siis yhdessä siihen liittyneen asennemuutok-          yhä kasvavista sosiaali- ja eläkepoliittisista velvoit-
4865: sen kanssa ilmeisesti lisännyt tuntuvasti aborttien      teista joudutaan kestämättömään tilanteeseen.
4866: kokonaismäärää, johon vaikuttavat nelinkertais-          Väestörakenteemme vinosuuntaus on hälyyttävä,
4867: tunut laillisten keskeytysten ja jonkin verran           se vaatii viivyttelemättömiä toimenpiteitä ja
4868: alentunut laittomien keskeytysten määrä. Abort-          asennemuutosta lasten hyväksi. Riittävä terve
4869: tien kokonaismäärän moninkertaistuessa laillista-        väestöpohja on kansakunnan elinkysymys.
4870: misen johdosta prosentuaalisesti vähempien ter-             Saliiessaan abortin yhdelle osapuolelle, naisel-
4871: veyshaittojen absoluuttinen määrä on sama, jopa          le, nykyinen käytäntö pakottaa toisen osapuolen,
4872: suurempi kuin ennen abortin laillistamista. Lää-         lääkärin ja sairaanhoitohenkilökuntaan kuuluvan
4873: kintöhallituksen eduskunnan talousvaliokunnalle          avustajan, osallistumaan siihen. Tämä ei ole
4874: keväällä 1978 toimittamista tilastoista, jotka kos-      oikeusvaltion periaatteitten mukaista. Ihmishen-
4875: kevat sairaaloiden vuodeosastoilla hoidettuja lait-      keen koskeminen on aina myös eettinen, maail-
4876: tomien aborttien jälkitiloja ja samoilla osastoilla      mankatsomuksellinen kysymys. Aborttilaki ei ole
4877: hoidettuja laillisten aborttien jälkisairauksia, käy     ottanut huomioon niiden lääkäreiden ja sairaan-
4878: ilmi, että vuosina 1974-75, joihin tilasto päät-         hoitohenkilöstöön kuuluvien ihmisten ongelmia,
4879: tyi, laillisten aborttien jälkisairauksia hoidettiin     joiden uskonnolliseen tai eettiseen vakaumuk-
4880: enemmän {485/v.) kuin ennen nykyistä aborttila-          seen kuuluu ihmiselämän kunnioittaminen ja
4881: kia laittomien keskeytysten jälkisairauksia (366/v.      väkivallasta pidättäytyminen. Oikeusministeriön
4882: 1969). Kun ennen aborttilakia muutama nainen             aborttilakia koskevassa lausunnossa 12.4.1969 sa-
4883: vuodessa kuoli laittomaan aborttiin, on viime            notaan mm.: "Suorittaessaan raskauden keskey-
4884: vuosina näiden tilastojen mukaan muutama nai-            tyksen lääkäri tuntee ottavansa suuren vastuun
4885: nen kuollut lailliseen aborttiin. Abortin laillista-     toimiessaan ammatillisen perusasenteensa ja kut-
4886: minen ei siis ole vähentänyt terveyshaittojen            sumuksensa vastaisesti. Perusteiden tällaiselle
4887: kokonaismäärää. Oikeampi keino laittomien                poikkeukselliselle toimenpiteelle täytyisi olla pai-
4888: aborttien terveyshaittojen vähentämiseksi samoin         navat.'' Maailman Lääkäriliiton WMA:n julki-
4889: kuin myös laillisten aborttien terveyshaittojen          lausumassa Oslossa v. 1970 sanotaan, että ketään
4890: vähentämiseksi on painopisteen siirtäminen lap-          lääkäriä ei saa pakottaa raskauden keskeyttämi-
4891: simyönteiseen sosiaali- ja perhepolitiikkaan,            seen, jos se on hänen vakaumuksensa vastaista.
4892: adoptioon ja nykyisiin hyviin ehkäisymenetelmiin         Sekä Suomen Gynekologiyhdistys että Nuorten
4893: ja näitä vaihtoehtoja koskevan neuvonnan laki-           Lääkäreiden Yhdistys ovat asettuneet lausunnois-
4894: sääteistämiseen. Useat Itä-Euroopan maat ovat-           saan puoltamaan jäsentensä omantunnonvapaut-
4895: kin haittavaikutusten vuoksi ryhtyneet tiukenta-         ta. YK:n työjärjestö ILO suosittelee kesän 1977
4896: maan aborttilakejaan ja kehittämään perhepoliit-         Geneven kokouksensa päätösasiakirjassa jäsenval-
4897: tisia tukimuotoja niiden sijaan.                         tioilleen terveydenhoitohenkilöstön omantun-
4898:    Joka kymmenes laillinen abortti aiheuttaa vä-         nonvapauden turvaamista. Yli 1 200 lääketieteen
4899: littömiä terveydellisiä komplikaatioita. Myöhäis-        opiskelijaa edustava lähestystö jätti syksyllä 1978
4900: komplikaatiot: tulehdusmuutokset, kiinnikkeet,           sosiaali- ja terveysministerille sekä eduskuntaryh-
4901: vuotohäiriöt ja kohdunkaulan veltostuminen vai-          mille vetoomuksen terveydenhoitohenkilökun-
4902: kuttavat paitsi äidin myös tulevien lasten tervey-       nan omantunnonvapauden lakisääteistämisestä.
4903: teen. 2-5 % tulee lapsettomiksi. Keskenmenot             Monien muiden maiden, mm. Tanskan, Norjan,
4904: ja keskossynnytykset niihin liittyvine aivovaurio-       Israelin ja Italian, uudet aborttilait vahvistavat
4905: ym. riskeineen lisääntyvät aborttien jälkeen n.          lääkäreille ja Sairaanhoitohenkilöstölie kieltäyty-
4906: 30 %. Useille äideille abortti aiheuttaa myös            misoikeuden omantunnonsyistä ilman seuraa-
4907: psyykkisiä jälkiseurauksia.                              muksia. Vapaassa demokratiassa laki voi näissä
4908:    Myös väestöpoliittisesti nykyinen aborttilaki on      kysymyksissä olla korkeintaan luvan mutta ei
4909: epäonnistunut. Syntyvyyden on todettu voimak-            määräyksen luonteinen. Myös meillä tulee lääkä-
4910: kaasti laskeneen kaikissa vapaan abortin maissa.         reiden ja terveydenhuoltohenkilöstön omantun-
4911: Myös Suomessa, jossa on voimassa väljäindikaati-         nonvapaus selvästi taata lakitekstissä, koska oi-
4912: oinen laki, on viimeisen vuosikymmenen aikana
4913:                                           1983 vp. _-     LA n:o 48                                          3
4914: 
4915: kendenloukkauksia tässä suhteessa on tapahtu-             tat ja toivoa pikaista parannusta asiaan. Hyvin-
4916: nut.                                                      vointivaltiona Suomella on resursseja hoitaa äi-
4917:    Jo vuonna 1974 hallitus lupasi paneutua abort-         tien sosiaaliongelmia sosiaali- ja perhepoliittisilla
4918: tikysymykseen kahdelta taholta, toisaalta kehittä-        parannuksilla abortin sijasta. Myös halukkaitten
4919: mällä perhepolitiikkaa ja toisaalta tutkimalla            ottovanhempien reservi, joka on tällä hetkellä
4920: abortti-indikaatioiden väljyyden ja ryhtymällä            enemmän kuin viisinkertainen sijoitettaviin lap-
4921: tarvittaviin korjaustoimiin. Pientä parannusta asi-       siin nähden, on syytä vakavasti ottaa käyttöön
4922: assa edustaa abortin suorittamisen aikarajan alen-        sosiaali-, ikä- tai lapsilukuabortin sijasta.
4923: tamista koskeva lainmuutos. Se ei ole kuitenkaan             Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
4924: riittävä muutos aborttilain suurten epäkohtien            oittaen,
4925: korjaamista ajatellen. Yhä laajemmissa kansalais-
4926: piireissä yli puoluerajojen aletaan nähdä abortti-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4927: lain eettiset, terveydelliset ja väestöpoliittiset hai-           kiehdotuksen:
4928: 
4929:                                                     Laki
4930:                       raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta
4931:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4932:   muutetaan raskauden keskeyttämisestä 24 päivänä maaliskuuta 1970 annetun lain (239/70) 1 §, 3
4933: §:n 2 momentti, 4, 6 ja 7 §, niistä 1 §:n 3 kohta sellaisena kuin se on 15 päivänä tammikuuta 1971
4934: annetussa laissa (18/71), sekä
4935:   lisätään lakiin uusi 6 a §, seuraavasti:
4936:                           1 §                             on keskeytyksen yhteydessä, mikäli painavat syyt
4937:    Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä nou-             ei~ät ole sitä vastaan, suoritettava myös steriloi-
4938: dattaen naisen pyynnöstä keskeyttää:                      mtnen.
4939:    1) kun raskauden jatkuminen tai lapsen syn-
4940: nyttäminen hänen sairautensa tai vakavan heik-                                    4 §
4941: koudentilansa vuoksi vaarantaisi hänen henkensä              Aina kun nainen hakee raskauden keskeytystä,
4942: taikka pysyväisesti tai pitkäaikaisesti hänen ter-        on hänelle annettava sosiaaliviranomaisten toi-
4943: veytensä; tätä vaaraa arvioitaessa otettakoon huo-        mesta selvitys kaikista naista ja lasta koskevista
4944: mioon myöskin naisen terveyteen vaikuttavat               sosiaaliturvan muodoista tai lapsen luovuttami-
4945: elämänolot ja muut olosuhteet;                            sesta adoptoitavaksi siten kuin laissa ja asetuksissa
4946:    2) kun hänet on saatettu raskaaksi olosuhteis-         näistä asioista on erikseen säädetty.
4947: sa, joita tarkoitetaan rikoslain 25 luvun 4 ja 5             Kun nainen anoo raskauden keskeytystä 1 §:n
4948: §:ssä sekä 20 luvun 1, 3, 8 ja 9 §:ssä tai saman          1-3 kohtien mukaan, on hänelle lisäksi annetta-
4949: luvun 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, jos teko        va ennen toimenpiteen suorittamista selvitys ras-
4950: on sisältänyt naisen toimintavapauden törkeän             kauden keskeyttämisen merkityksestä ja vaiku-
4951: loukkauksen; tai                                          tuksista.
4952:    3) kun tutkimusten perusteella on ilmeistä,               Naiselle, jolle on suoritettu raskauden keskey-
4953: että lapsi olisi vajaamielineo tai että lapsella olisi    tys, on annettava ehkäisyneuvontaa, niin kuin
4954: tai lapselle kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvi-     siitä asetuksella tarkemmin säädetään.
4955: ka.
4956:   Jos nainen pyytää raskauden keskeytystä muilla                                  6 §
4957: kuin 1-3 kohdassa mainituilla perusteilla, on                Raskaus voidaan keskeyttää:
4958: hänelle annettava raskauden keskeytyksen sijasta             1) edellä 1 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa
4959: 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua sosiaaliturva- ja         tapauksissa kahden lääkärin lupapäätöksellä tai
4960: adoptioneuvontaa.                                         asetuksella tarkemmin säädettävissä tapauksissa
4961:                                                           vaihtoehtoisesti lääkintöhallituksen luvalla ja
4962:                          3 §                                 2) 1 §:n 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa
4963:                                                           lääkintöhallituksen luvalla.
4964:    Kun raskaus keskeytetään sillä 1 §:n 3 momen-            Kahden lääkärin lupapäätös sisältää kumman-
4965: tin perusteella, että on ilmeistä, että lapsi on          kin erikseen antaman yksityiskohtaisesti perustel-
4966: vajaamielineo naisen vajaamielisyyden nojalla,            lun kirjallisen lausunnon. Lääkäreistä toisen on
4967: 4                                      1983 vp. -     LA n:o 48
4968: 
4969: oltava raskauden keskeyttämisestä lausunnon an-       tamasta raskauden keskeytyksessä, on oikeutettu
4970: tava (lausunnonantajaliiäkärt) ja toisen keskeyttä-   kieltäytymään ilman seuraamuksia siitä.
4971: misen suorittava (suorittajaliiäkän).
4972:    Kahden lääkärin lupapäätöksen on oltava yksi-                              7 §
4973: mielinen. Kielteisestä päätöksestä voidaan valit-        Ennen raskauden keskeyttämistä koskevan pää-
4974: taa lääkintöhallitukseen.                             töksen tekoa on, milloin siihen katsotaan syytä
4975:                                                       olevan, varattava odotettavan lapsen isälle, nai-
4976:                                                       sen holhoojalle ja, jos nainen on otettu yleiseen
4977:                         6a §                          laitokseen, sen lääkärille tai johtajalle tilaisuus
4978:    Lääkäri, jota uskonnolliseen tai eettiseen va-     esittää käsityksensä asiasta.
4979: kaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt             Milloin nainen on vaikean sairauden tähden
4980: estävät 6 § :ssä tarkoitetun lausunnon antamisesta    saanut erityishoitoa, on lausunnonantajalääkärin
4981: tai raskauden keskeyttämisestä, on oikeutettu         ennen päätöksen tekoa hankittava, mikäli mah-
4982: ilman seuraamuksia kieltäytymään siitä. Tällai-       dollista, naista sairauden vuoksi hoitaneelta lää-
4983: sessa tapauksessa on potilaan hoito järjestettävä     käriltä tämän terveydentilaa koskevat tiedot.
4984: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
4985:    Sairaanhoitohenkilöstöön kuuluva henkilö, jo-
4986: ta uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4987: perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät avus-       kuuta 198 .
4988: 
4989:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4990:                  Olavi Ronkainen                 Impi Muroma                     Esko Almgren
4991:                                                   1983 vp.
4992: 
4993: Lakialoite n:o 49
4994: 
4995: 
4996: 
4997: 
4998:                                      Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 43 §:n muuttamisesta
4999: 
5000: 
5001:                                              Eduskunnalle
5002: 
5003:    Alkoholilain (459/68) 43 §:n mukaan alkoho-           ta laman tullessa ne joutuvat kärsimään asiakas-
5004: liyhtiön hallintoneuvosto voi antaa määrääminsä          pulasta ja niiden kannattavuus joutuu vaakalau-
5005: ehdoin anniskeluoikeuden alkoholiyhtiön lukuun           dalle.
5006: toistaiseksi yksityiselle tai yhteisölle, jolla harki-      On kyseenalaista, missä määrin ravintolat ovat
5007: taan olevan siihen tarvittavat edellytykset ja           aina kirjaimellisesti noudattaneet alkoholilain 52
5008: vaadittava luotettavuus.                                 §:n määräystä, jonka mukaan alkoholijuomaa ei
5009:    Vuoden 1958 alkoholikomitea sekä Virolaisen           saa anniskella päihtyneelle eikä päihtyneen seu-
5010: ja Paasion hallitukset ehdottivat anniskeluoikeu-        rassa olevalle. Mutta kun ravintolan kannattavuus
5011: den antamista määräajaksi, enintään neljäksi             joutuu vaaraan, kiusaus liika-anniskeluun tulee
5012: vuodeksi kerrallaan ja niin, että se päättyy vii-        usein ylivoimaiseksi. Vaikka väärinkäytökset voi-
5013: meistään yleisen neljä vuotta kestävän anniskelu-        vat johtaa anniskeluoikeuden menettämiseen,
5014: kauden lopussa. Anniskelukausi vastasi kunnal-           ovat tällaiset tapaukset varsin harvinaisia. Ravin-
5015: lisvaltuuston vaalikautta.                               toloitsijoilla on se käsitys, että toistaiseksi saadut
5016:    Eduskunnan alkoholilakivaliokunta poisti an-          anniskeluoikeudet ovat saavutettu oikeus. Mutta
5017: niskeluoikeuden määräaikaisuutta koskevan sään-          jos ravintoloitsija tietäisi, että hänen oikeutensa
5018: nöksen alkoholilaista. Oikeus annetaan yleensä           anniskella alkoholijuomia punnitaan määräajoin,
5019: toistaiseksi voimassa olevaksi. Hallintoneuvostolla      se olisi omiaan hillitsemään liika-anniskelua.
5020: on kuitenkin oikeus mm. väärinkäytösten johdos-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5021: ta milloin tahansa korvauksetta jopa kokonaan            nioittaen,
5022: peruuttaa antamansa anniskeluoikeus. Anniske-
5023: luravintoloiden lukumäärä on alkoholilain aikana                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5024: kasvanut kaksinkertaiseksi. Taloudellisen nousu-                 kiehdotuksen:
5025: kauden aikana niitä on totuttu käyttämään, mut-
5026: 
5027: 
5028:                                                    Laki
5029:                                     alkoholilain 43 §:n muuttamisesta
5030: 
5031:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain
5032: (459/68) 43 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
5033:                        43 §                              olevan siihen tarvittavat edellytykset ja vaadittava
5034:    Anniskeluoikeuden alkoholiyhtiön lukuun hal-          luotettavuus.
5035: lintoneuvosto voi hakemuksesta määrääminsä eh-
5036: doin määräajaksi, enintään neljäksi vuodeksi,
5037: antaa yksityiselle tai yhteisölle, jolla harkitaan         Tämä laki tulee voimaan          päivänä
5038:                                                          kuuta 198 .
5039: 
5040:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5041: 
5042:           Olavi Ronkainen                  Impi Muroma                       Esko Almgren
5043:                     j
5044:                    j
5045:                   j
5046:                  j
5047:                 j
5048:                j
5049:               j
5050:              j
5051:             j
5052:            j
5053:           j
5054:          j
5055:         j
5056:        j
5057:       j
5058:      j
5059:     j
5060:    j
5061:   j
5062:  j
5063: j
5064:                                                  1983 vp.
5065: 
5066: Lakialoite n:o 50
5067: 
5068: 
5069: 
5070: 
5071:                                     Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 99 §:n muuttamisesta
5072: 
5073: 
5074:                                              Eduskunnalle
5075: 
5076:    Alkoholijuomien myynnistä Suomen ja ulko-               Käsityksemme mukaan olisi Suomen ja ulko-
5077: maiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluksissa       maan välillä kulkevissa matkustaja-aluksissa sel-
5078: annetun asetuksen (729/68) 5 §:ssä määrätään,           västi kiellettävä alkoholijuomien nauttiminen
5079: että tällaisesta aluksesta on ilmoitettava sosiaali-    muualla kuin anniskeluun varsinaisesti tarkoite-
5080: ja terveysministeriölle anniskeluun ja vähittäis-       tuissa ja sosiaali- ja terveysministeriölle ilmoite-
5081: myyntiin tarkoitetut tilat.                             tuissa tiloissa.
5082:    Asetuksen 4 §:ssä sanotaan lisäksi, että alkoho-        Alkoholilain 99 §:n 1 momentissa on määrät-
5083: lijuomien myynti, jolla tarkoitetaan myöskin an-        ty, missä tiloissa alkoholijuoman ja väkiviinan
5084: niskelua, on järjestettävä ja hoidettava niin, että     nauttiminen on kielletty. Käsityksemme mukaan
5085: järjestys aluksessa säilyy ja että alkoholista aiheu-   tähän luetteloon tulisi lisätä ulkomaan liikentees-
5086: tuvat haitat muodostuvat mahdollisimman vähäi-          sä olevalla suomalaisella aluksella muut kuin
5087: siksi.                                                  sosiaali- ja terveysministeriön anniskelutiloiksi
5088:    Asetuksessa ei sen sijaan ole määrätty, että         hyväksymät tilat.
5089: alkoholijuomien nauttimisen on rajoituttava an-            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5090: niskelutiloihin. Sen vuoksi alkoholijuomien
5091: nauttimista voi tapahtua hyteissä ja myöskin                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5092: varsinaisissa muissa oleskelu- ja matkustustiloissa.            kiehdotuksen:
5093: Tästä aiheutuu usein suurta häiriötä muille mat-
5094: kustajille.
5095: 
5096: 
5097:                                                   Laki
5098:                                    alkoholilain 99 §:n muuttamisesta
5099: 
5100:   Eduskunnan päätöksellä lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/68) 99 §:n
5101: 1 momenttiin uusi näin kuuluva 6 kohta:
5102:                        99 §                             aluksilla muissa kuin sosiaali- ja terveysministe-
5103:    Alkoholijuoman ja väkiviinan nauttiminen on          riön anniskelutiloiksi hyväksymissä tiloissa.
5104: kielletty, jollei tämän lain muista säännöksistä
5105: muuta johdu:
5106:                                                           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
5107:   6) ulkomaan liikenteessä olevilla suomalaisilla       kuuta 198 .
5108: 
5109: 
5110:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5111: 
5112:           Olavi Ronkainen                  Impi Muroma                     Esko Almgren
5113:                                                 1983 vp.
5114: 
5115: Lakialoite n:o 51
5116: 
5117: 
5118: 
5119: 
5120:                                    Astala ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain 3 ja 125 §:n muuttamisesta
5121: 
5122: 
5123:                                             Eduskunnalle
5124: 
5125:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5126: 
5127:    Aloitteessa ehdotetaan kansalaisten vaikutus-       tiedotusvelvollisuus sekä kunnan jäsenten yleinen
5128: mahdollisuuksien lisäämistä rakentamisessa ja          kuulemis- ja muistutusmahdollisuus rakennusjär-
5129: kaavoituksessa. Aloitteen mukaan rakennuslakiin        jestyksen, kaavan tai tonttijaon laatimisessa.
5130: sisällytettäisiin kaavoitusviranomaisten aktiivinen
5131: 
5132: 
5133: 
5134: 
5135:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
5136: 
5137:    Ihmisten välittömät vaikutusmahdollisuudet          lähiympäristön suunnitteluun, vaan ovat joutu-
5138: heitä itseään ja lähiympäristöään koskevassa yh-       neet tyytymään rakentajien ja rakennuttajien ta-
5139: teiskunnallisessa päätöksenteossa ovat maassam-        loudellisin perustein heille osoittamiin ratkaisui-
5140: me demokratian toteutumisen kannalta riittä-           hin. Myöskään asuinympäristöään koskeviin
5141: mättömät. Demokratian laajentaminen työpai-            muutoksiin asukkaat eivät ole voineet vaikuttaa
5142: koilla ja asuinalueilla tuleekin ottaa erääksi kes-    riittävästi, vaikka rakentamisen ohjaus ja valvonta
5143: keisimmäksi yhteiskuntamme kehittämisen ta-            periaatteessa ovat julkisen vallan käsissä. Hallin-
5144: voitteeksi lähivuosina.                                nolliset menettelyt eivät ole jättäneet sijaa asuk-
5145:    Julkisessa keskustelussakin on viime vuosina        kaiden riittävälle osallistumiselle edes kunnallis-
5146: kiinnitetty yhä enemmän huomiota siihen, että          hallinnon piirissä tapahtuvaan päätöksentekoon,
5147: asuinympäristömme laatu on monin paikoin               vaikka tämä onkin demokraattisin hallintotaso.
5148: huono eikä vastaa asukkaiden tarpeita ja toiveita.        Asuinympäristön suunnittelu ja kehittäminen
5149: Osittain tämä johtuu siitä, että maamme hallitse-      ovat suuresti riippuvaisia siitä, miten kaavoitusta
5150: maton kaupungistuminen ja yhdyskuntaraken-             ja muuta maankäytön suunnittelua toteutetaan.
5151: teen asukkaiden eduista piittaamaton suunnitte-        Asukkaat voivat vaikuttaa kunnissa kaavoitukseen
5152: lu ovat johtaneet eri toimintojen - työssäkäyn-        lähinnä valittujen edustajiensa välityksellä, joi-
5153: nin, perhe-elämän ja levon, vapaa-ajan vieton          den mahdollisuudet välittää tarpeeksi laajasti
5154: sekä näitä toimintoja yhdistävän liikenteen -          asukkaiden tahtoa ovat kuitenkin varsin rajoite-
5155: liialliseen eriytymiseen, jolloin elinympäristöt ei-   tut. Kaavoitettavien alueiden asukkaiden välittö-
5156: vät enää muodosta toiminnallisesti mielekästä          mät vaikutus- ja myös tiedonsaantimahdollisuu-
5157: kokonaisuutta. Tämä ongelma esiintyy kärjiste-         det ovat hyvin puutteelliset. Kaavoitusviranomai-
5158: tyimmillään suurimpien kaupunkiemme vaiku-             setkin on velvoitettu kuulemaan lähinnä maan-
5159: tusalueilla.                                           omistajia, joita asia koskee.
5160:    Yhdyskuntarakenteen kielteisten kehityspiir-           Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia asuin-
5161: teitten lisäksi asukkaat eivät useimmiten ole          ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen tu-
5162: voineet millään tavalla osallistua asuinalueidensa     lee kaikin keinoin lisätä. Tämä kytkeytyy lähei-
5163: 2                                      1983 vp. -      LA n:o 51
5164: 
5165: sesti koko yhteiskunnan demokratisoimiseen ja          taan maanomistajien lisäksi selvästi kaikkiin nii-
5166: edellyttää suuria yhteiskunnallisia uudistuksia,       hin, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin
5167: jotka ulottuvat aina omistussuhteisiin asti.           oloihin kaava saattaa vaikuttaa.
5168:    Osallistumismahdollisuuksia on ryhdyttävä vä-         Näiden muutosten yhteydessä olisi rakennus-
5169: littömästi lisäämään poistamalla nykyisessä lain-      asetukseen tehtävä täydennykset käytännön me-
5170: säädännössämme olevia epäkohtia. Kaavoituk-            nettelyistä. Asetuksella olisi mm. säädettävä siitä,
5171: seen liittyvien menettelytapojen uudistamiseksi        miten tiedotusvälineitä käytetään kuulemisessa ja
5172: rakennuslakia on muutettava. Rakennuslain 3            miten kuuleminen tarkemmin tapahtuu.
5173: §:ää olisi muutettava siten, että siihen otettaisiin     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5174: velvoite kaavoitusviranomaisille mahdollisimman
5175: varhaisessa vaiheessa tapahtuvasta aktiivisesta tie-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5176: dottamisesta kunnan jäsenille. Lain 125 §:ää                   kiehdotuksen:
5177: tulee muuttaa niin, että kuulemisvelvoite ulote-
5178: 
5179: 
5180: 
5181: 
5182:                                                  Laki
5183:                                rakennuslain 3 ja 125 §:n muuttamisesta
5184: 
5185:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain
5186: (370/58) 3 § sekä 125 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluviksi:
5187: 
5188: 
5189:                          3 §
5190:    Tässä laissa tarkoitettujen kaavoitusviranomais-    tava laatimisvaiheen kuulemiseen ennen ehdo-
5191: ten tulee kaavoitustyön mahdollisimman varhai-         tuksen valmistumista sekä muistutusmahdolli-
5192: sessa vaiheessa aktiivisesti tiedottaa kaavan laati-   suuden varaamiseen ennen ehdotuksen hyväksy-
5193: misesta. Kunnan jäsenille on vastaavasti taattava      mistä siten kuin asetuksella tarkemmin sääde-
5194: mahdollisimman laajat edellytykset seurata kaa-        tään.
5195: voitusta ja vaikuttaa kaavan laatimiseen.                 Kunnanvaltuusto voi kaavoitusta varten hyväk-
5196:                                                        syä työohjelman, joka sisältää edellä 1 momentis-
5197:                       125 §                            sa mainittuja lukuisampia tiedotus- ja kuulemis-
5198:   Kunnan jäsenten, joiden asumiseen, työnte-           vaiheita.
5199: koon tai muihin oloihin asia saattaa vaikuttaa,
5200: kuuleminen rakennusjärjestyksen, kaavan tai
5201: tonttijaon laatimisessa ja edellä 3 §:ssä tarkoite-      Tämä laki tulee voimaan         päivänä
5202: tun vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi, on jaet-        kuuta 198 .
5203: 
5204: 
5205: 
5206: 
5207:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5208: 
5209:          Heli Astala                      Anna-Liisa Jokinen             Osmo Vepsäläinen
5210:          Ulla-Leena Alppi                 Timo Laaksonen                 Esko Helle
5211:                      Inger Hirvelä                               Pirkko Turpeinen
5212:                                                    1983 vp.
5213: 
5214: Lakialoite n:o 52
5215: 
5216: 
5217: 
5218: 
5219:                                      Bärlund ym.: Ehdotus laiksi vesilain muuttamisesta
5220: 
5221: 
5222:                                               Eduskunnalle
5223: 
5224:    Voimassa oleva vesilaki säädettiin vuonna 1961        kistyskäytön sekä vesistön ekologisen tasapainon
5225: lähes neljänkymmenen vuoden valmistelun tu-              ja kalatalouden asettamat vaatimukset eivät tule
5226: loksena. Uudistuksen valmistelun hitaus huomi-           otetuiksi huomioon vesien käytöstä päätettäessä.
5227: oon otettuna ei ole yllättävää, että laki ei enää        Kuitenkin mahdollisuuden oleskella pilaantu-
5228: vastaa niitä vaatimuksia, joita nykyään asetetaan        mattomien vesien äärellä pitää kuulua kaikille
5229: vesien käytölle ja suojelulle.                           kansalaisille.
5230:     Vesien käytön ja suojelun keskeisinä periaattei-        Vesiasioiden käsittely on nykyisin hidasta, mis-
5231: na pidetään nykyisin vesivarojen moninaiskäyttöä         tä on haittaa sekä tuotantoelämälle että vahin-
5232: ja vesien pilaantumisen ennalta ehkäisyä. Vesiä          gonkärsijöille. Vesilain mukainen menettely on
5233: on käytettävä ja hoidettava niin, että niitä mah-        rakennettu tuomioistuinpohjaiseksi ja tiukoin
5234: dollisen muun hyötykäytön lisäksi voidaan käyt-          muotosäännöksin on vahingonkärsijöille varatta-
5235: tää myös esim. kalastukseen ja virkistykseen.            va mahdollisuus lausua asioista mielipiteensä.
5236: Tämä edellyttää, että vesien käyttö tapahtuu             Tästä muodollisesta oikeusturvasta ei juurikaan
5237: suunnitelmallisesti ja että vesistöt voidaan suojel-     ole hyötyä vesiasioiden viipyessä pahimmillaan
5238: la tehokkaasti erilaisilta haitallisilta toimenpiteil-   vuosikymmeniä ennen lopullisen päätöksen anta-
5239: tä. Nykyinen vesilaki pohjautuu lupamenette-             mista ja vesioikeuksien toimiessa ilman kokonais-
5240: lyyn, jossa kutakin vesivarahanketta tarkastellaan       käsitystä vesivarojen järkevästä ja oikeudenmu-
5241: yksittäisenä kysymyksenä. Luvanvaraisiksi sääde-         kaisesta käytöstä koko yhteiskunnan kannalta.
5242: tyille toimenpiteille on saatava tuomioistuimeksi        Kiireellisesti olisikin laadittava vesilain kokonais-
5243: organisoidun vesioikeuden lupa. Menettelyn läh-          uudistus, jonka keskeisenä tavoitteena tulee olla
5244: tökohtana on ajatus, jonka mukaan vesiasioissa           vesiasioiden käsittelyn nopeuttaminen sekä pää-
5245: olisi pääasiassa kysymys vesialueen omistajan ja         tösvallan antaminen keskeisimmissä vesiasioissa
5246: vestston hyväksikäyttäjän välisestä suhteesta.           parlamentaarisesti vastuullisille elimille. Samalla
5247: Yleistä etua valvovat viranomaiset voivat rajoite-       on valmisteltava myös ympäristönsuojelun yleis-
5248:  tusti esittää asiassa omia vaatimuksiaan. Vesivaro-     laki, joka ilmansuojelun ja meluntorjunnan lisäk-
5249: jen käyttö ja vesien laatu vaikuttavat kuitenkin         si koskee myös muun muassa vesiensuojelua.
5250:  monin tavoin yhdyskuntien kehitykseen, teolli-             Vesilain tarkistaminen on ollut vireillä jo kym-
5251: suuden sijoittumiseen, haja-asutusalueiden elin-         menen vuotta. Eduskunta edellytti vuonna 1970,
5252:  kelpoisuuteen ja moniin muihin yhteiskunnan             että hallitus pikaisesti valmistelee vesilain koko-
5253:  kehityksen kannalta keskeisiin seikkoihin.              naistarkistuksen. Vaikka vesilainsäädäntöön sisäl-
5254:     Vesi kuuluu suomalaiseen luontoon ja maise-          tyy useita keskeisiä ja vakavia puutteita, joiden
5255:  maan. Vesivarat ovat kuitenkin suhteellisen pie-        korjaaminen ei ole mahdollista ilman vesilain
5256:  net, mistä syystä· täälläkin vedensaannin turvaa-       kokonaisuudistusta, vesilain osittaistarkistuksella
5257:  minen ja veden laadun säilyttäminen on useiden          on pyrittävä poistamaan eräitä pahimpia epäkoh-
5258:  erilaisten inhimillisten toimintojen ehdoton edel-      tia.
5259:  lytys. Vesien eri käyttömuotojen tärkeysjärjestys          Seuraavassa säädettäväksi ehdotetun lain ta-
5260:  on muuttunut yhteiskunnan kehittyessä. Aikai-           voitteena on tehostaa vesiensuojelua, lisätä vesi-
5261:  semmin keskeisiä olivat maatalouden edun ni-            varojen käytön suunnitelmallisuutta, yksinker-
5262:  missä tapahtuneet järvien laskemiset sekä ojitus-       taistaa ja tehostaa vesiasioiden käsittelyä sekä
5263:  ja muu kuivatustoiminta. Vesivoiman hyväksi-            parantaa vahingonkärsijäin asemaa vesiprosessis-
5264:  käyttö tuli tärkeäksi erityisesti sota-aikana. Ny-      sa.
5265:  kyisen vesilain edellä mainittuja käyttömuotoja            Vesiensuojelua koskevat muutosehdotukset
5266:  koskevat säännökset pohjautuvatkin osin 1920-           saattaisivat vesistön virkistyskäyttöedut ja vesi-
5267:  luvun, osin 1940-luvun yhteiskunnan tarpeisiin.         luonnon toimintakyvyn säilymisen tasa-arvoisiksi
5268:  Sen sijaan nykyisin tärkeinä pidetyt vesistön vir-      vesiin liittyviksi arvoiksi muiden vesien käyttö-
5269: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 52
5270: 
5271: muotojen ja -arvojen kanssa. Ehdotus mahdollis-       joita koskeva lupamenettely muun muassa etu-
5272: taisi myös arvokkaiden vesistöalueiden suojelun       vertailuineen on tapahtunut toisenlaisissa oloissa
5273: rakentamistoimenpiteiltä sekä antaisi mahdolli-       kuin toimenpiteiden toteutus.
5274: suudet puuttua myös maataloudesta johtuvaan              Vesiasioiden käsittelyä tehostettaisiin lisäämäl-
5275: vesien pilaantumiseen. Pohjavesien suojelua te-       lä katselmustoimituksessa käytettävää asiantunte-
5276: hostettaisiin muun muassa selventämällä pohja-        musta, lisäämällä kunnallisten luottamuselinten
5277: veden pilaamis- ja muuttamiskieltoja.                 toimivaltaa pienemmissä jätevesi- ja ojitusasioissa
5278:    Vesivarojen käytön suunnitelmallisuutta lisät-     sekä kehittämällä ilmoitusmenettelyä jätevesiasi-
5279: täisiin säätämällä laki vesien käytön suunnittelus-   mssa.
5280: ta, joka tapahtuisi osana rakennuslain mukaista          Vahingonkärsijän asema parantuisi korvausten
5281: valtakunnallista alueiden käytön suunnittelua ja      maksatusta aikaistamaila sekä mahdollistamaila
5282: seutukaavoitusta. Samaan tarkoitukseen tähtää-        se, että vahingonkärsijä voisi aloittaa vesiproses-
5283: vät myös ne ehdotukset, joiden mukaan tehtäi-         sin ilman, että prosessista aiheutuvat kulut tulisi-
5284: siin pakolliseksi vesilain mukaisten lupien määrä-    vat hänen maksettavakseen.
5285: aikainen tarkistaminen. Vastaavasti ehdotetaan           Edellä esitetyn petusteella ehdotamme,
5286: säädettäväksi, että annetun luvan mukaisiin toi-
5287: menpiteisiin olisi ryhdyttävä määräajassa. Täten                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5288: ei enää olisi mahdollista toteuttaa hankkeita,                kiehdotuksen:
5289: 
5290: 
5291:                                                  Laki
5292:                                           vesilain muuttamisesta
5293: 
5294:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5295:    kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 11 luvun 6 § sekä
5296:    muutetaan 1 luvun 15 §:n 1 momentti, 18 §:n 1 momentti, 19 §, 22 §:n 1 momentti ja 23 §, 2
5297: luvun 3 §:n 1 momentti, 5 §, 11 §:n 2 ja 3 momentti sekä 12, 22, 23 ja 26 §, 6 luvun 1 §:n 2
5298: momentti ja 2 §:n 1 momentti, 7 luvun 2 §ja 3 §:n 2 momentti, 9 luvun 19 §:n 2 momentti sekä 20
5299: §, 10 luvun 2-5 §, 7 §:n 1 ja 3 momentti, 19, 20 ja 23 §, 24 §:n 1 ja 2 momentti, 25 ja 26 §, 11
5300: luvun 8 §sekä 14 §:n 2 ja 3 momentti, 16 luvun 5 §:n 3 momentti, 14 §:n 1 momentti, 24 §:n 2 ja 3
5301: momentti sekä 27 §, 17 luvun 1 §:n 3 momentti, 18luvun 1 ja 2 §, 3 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 4 ja 5
5302: §, 6 §:n 2 momentti, 7 §, 8 §:n 3 momentti, 10 §, 11 §:n 1 momentti sekä 13 §:n 2 momentti sekä
5303: 21 luvun 9 §:n 1 ja 2 momentti sekä 11 §:n 1 momentti,
5304:    sellaisina kuin niistä ovat 16 luvun 5 §:n 3 momentti sekä 24 §:n 2 ja 3 momentti ja 18 luvun 3 §:n
5305: 1, 2 ja 4 momentti 11 päivänä lokakuuta 1963 annetussa laissa (453/63) ja 2 luvun 26 §ja 11luvun 8
5306: § osittain muutettuna mainituilla laeilla ja 11luvun 8 §, 16 luvun 14 §:n 1 momentti, 18 luvun 1 ja 4
5307: § sekä 8 §:n 3 momentti, ja 7 § sekä 21 luvun 11 §:n 1 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1970
5308: annetussa laissa (427/70) sekä 10 luvun 26 § 14 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (44/77)
5309: sekä 1 luvun 19 § ja 10 luvun 24 § osittain muutettuna maaliskuun 16 päivänä 1979 annetussa laissa
5310: (299179) sekä
5311:   lisätään 1 lukuun uusi 32-35 § ja lisätyn 32 §:n edelle uusi alaotsake, 6 lukuun uusi 12 a §, 10
5312: lukuun uusi 2 a, 2 b, 4 a, 24 aja 24 b §, 12 lukuun uusi 7 a §, 16 luvun 5 §:ään uusi 4 momentti,
5313: 16 §:ään uusi 2 momentti, 18 luvun 2 §:ään uusi 2 momentti sekä 21 luvun 11 §:ään uusi 3
5314: momentti, seuraavasti:
5315: 
5316: 
5317:                       1 luku
5318: 
5319:                 Yleisiä säännöksiä
5320: 
5321:                       15 §                            töstä ei saa niin johtaa vettä tai ryhtyä vesistössä
5322:   Jollei jäljempänä olevista säännöksistä tai nii-    tai maalla muuhun toimenpiteeseen siten, että
5323: den nojalla annetusta luvasta muuta johdu, vesis-     siitä voi aiheutua sellainen vesistön aseman, sy-
5324:                                        1983 vp. -     LA n:o 52                                          3
5325: 
5326: vyyden, vedenkorkeuden tahi vedenjuoksun              seen, joka edellä tässä pykälässä olevien säännös-
5327: muutos, joka saa aikaan vahinkoa tai haittaa          ten mukaan on kielletty, säädetään 10 luvussa.
5328: toisen vesialueelle, kalastukselle, maalle, raken-       Ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toi-
5329: nukselle tai muulle omaisuudelle taikka joka          mintaan liittyvistä velvollisuuksista sekä ennakko-
5330: aiheuttaa tulvan vaaraa, yleistä vedenvähyyttä,       ja muista toimenpiteistä säädetään erikseen.
5331: vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista
5332: muuttumista, ympäristön viihtyisyyden taikka                                  22 §
5333: vesistön vedenhankintaan tai virkistyskäyttöön           Tämän luvun 19 §:ssä tarkoitettua ainetta ja
5334: soveltuvuuden taikka luonnonkauneuden tai ym-         energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paik-
5335: päristön kulttuuriarvojen melkoista vähentymis-       kaan siten, että tärkeä pohjavesiesiintymä voi
5336: tä, huonontaa vesistön puhdistumiskykyä, muut-        niiden johdosta olennaisesti huonontua tai toisen
5337: taa valtaväylää, vaikeuttaa yleisen kulku- tai        kiinteistöllä oleva pohjavesi käydä terveydelle
5338: uittoväylän käyttämistä taikka muulla, edellä         vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen,
5339: mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä      johon sitä voitaisiin muuten käyttää, taikka että
5340: etua (vesistön muutamiskielto).                       toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun
5341:                                                       saattaa muuten loukata yleistä tai yksityistä etua.
5342:                                                       Sama koskee maankamaran ainesten ottamista ja
5343:                         18 §                          muuta toimenpidettä, jos siitä voi aiheutua edel-
5344:    Ilman vesioikeuden lupaa ei saa niin käyttää       lä mainittu seuraus (pohjaveden pzlaamiskielto).
5345: pohjavettä tai ryhtyä pohjaveden ottamista tar-
5346: koittavaan toimeen siten, että se voi vaikeuttaa
5347: jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaantia                              23 §
5348: taikka olennaisesti vähentää tärkeän pohjavesi-          Asetuksella säädettävää teollisuus- tai siihen
5349: esiintymän antoisuutta tai muuten huonontaa           verrattavaa laitosta, josta saattaa joutua vesistöön
5350: mahdollisuutta tärkeän pohjavesiesiintymän hy-        tai pohjaveteen ympäristölle vaarallisia aineita, ei
5351: väksi käyttämiseen tai talousveden saamiseen toi-     saa rakentaa suorittamatta vesien pilaantumisen
5352: sen kiinteistöllä. Sama koskee maankamaran ai-        ehkäisemiseksi tarpeellisia toimenpiteitä.
5353: nesten ottamista ja muuta toimenpidettä, jos             Asetuksella säädetään tarkemmin niistä vesien
5354: siitä voi aiheutua edellä mainittu seuraus (pohja-    suojelemiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, jotka
5355: veden muuttamiskielto).                               on otettava huomioon levitettäessä lannoitteita
5356:                                                       tai muita aineita ympäristöön siten, että niistä
5357:                                                       voi aiheutua tämän luvun 19 tai 22 §:ssä tar-
5358:                          19 §                         koitettu seuraus.
5359:    Jollei jäljempänä olevista säännöksistä muuta
5360: johdu, vesistöön ei saa niin johtaa tai päästää
5361: kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista ainetta taik-                Vesien käytön suunnittelu
5362: ka energiaa taikka ryhtyä muuhun toimenpitee-
5363: seen siten, että siitä aiheutuu sellainen vesistön                           32 §
5364: veden laadun muutos, joka saattaa aiheuttaa              Valtakunnallisen alueiden käytön suunnittelun
5365: haitallista vesistön madaltumista, vesiluonnon ja     pohjalta annetaan suuntaviivat vesialueiden käy-
5366: sen toiminnan vahingollista muuttumista, ilmeis-      tölle siten kuin rakennuslaissa säädetään.
5367: tä vahinkoa kalakannalle, ympäristön viihtyisyy-
5368: den taikka vesistön vedenhankintaan tai virkistys-                           33 §
5369: käyttöön soveltuvuuden taikka ympäristön kult-           Vesistöjen ja muiden vesivarojen suojelemisek-
5370: tuuriarvojen melkoista vähentymistä, vaaraa ter-      si ja tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi
5371: veydelle taikka muuta niihin rinnastettavaa ylei-     sekä vesien eri käyttömuotojen yhteensovittami-
5372: sen tai yksityisen edun loukkausta (vesistön pilaa-   seksi suoritetaan vesien käytön kokonaissuunnit-
5373: miskielto).                                           telua osana rakennuslaissa tarkoitettua seutukaa-
5374:    Vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi on sen       voitusta.
5375: lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava,
5376: mitä vesistön tai meren suojelusta on Suomea                                  34 §
5377: veivoittavassa kansainvälisessä sopimuksessa mää-        Vesien käytön kokonaissuunnitelma sisältää ve-
5378: rätty.                                                sien tilaa, käyttökelpoisuutta ja käyttöä koskevat
5379:     Luvan myöntämisestä sellaiseen toimenpitee-       yleiset suuntaviivat seutukaava-alueen eri osissa.
5380: 4                                       1983 vp. -     LA n:o 52
5381: 
5382: 
5383:   Vesien käytön kokonaissuunnittelun yhteydes-                                 5§
5384: sä tulee selvittää muun muassa:                           Rakentamiseen ei saa myöntää lupaa, jos ra-
5385:    1) seutukaava-alueen vesivarojen määrä ja tila,     kentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, ai-
5386: niiden nykyinen käyttö ja käytön perusteet sekä        heuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahin-
5387: sopivuus eri käyttötarkoituksiin;                      gollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa
5388:    2) vesien tilaan ja käyttöön vaikuttavat seutu-     tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka jos se
5389: kaava-alueen yleistä kehittämistä koskevat tavoit-     suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai
5390: teet ja suunnitelmat; sekä                             elinkeino-oloja.
5391:    3) eri suunnitelmavaihtoehtojen toteuttamis-           Rakentamiseen sellaisella vesialueella, joka on
5392: mahdollisuudet ja hyödyt sekä vaihtoehtojen to-        lailla todettu luonnonsuojelullisesti tai muutoin
5393: teuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden kustan-      arvokkaaksi, ei saa myöntää lupaa.
5394: nukset.
5395:                                                                                11 §
5396:                        35 §
5397:    Vesien käytön kokonaissuunnitelma on ohjee-            Rakentamisesta johtuvana vahinkona, haittana
5398: na vesihallinnossa laadittaessa vesistöjä ja muita     ja muuna edunmenetyksenä otetaan huomioon
5399: vesivaroja koskevia erillissuunnitelmia sekä toi-      rakentamiskustannukset sekä yleistä etua koske-
5400: mittaessa yleisen edun valvojana.                      vat ja yritykseen osallistumattoman henkilön
5401:    Vesioikeuden on myöntäessään tässä laissa tar-      omaisuudelle aiheutetut sanotunlaiset seurauk-
5402: koitetun luvan lupavelvoitteita määrätessään           set, niihin luettuna myös se, että luvan hakija saa
5403: otettava huomioon vesien käytön kokonaissuun-          oikeuden käyttää tiettyä rakennelmaa, aluetta tai
5404: nitelmassa esitetyt vesien tilaa ja käyttökelpoi-      muuta omaisuutta hyväkseen taikka lunastaa sen
5405: suutta koskevat yleiset suuntaviivat.                  itselleen.
5406:    Viranomaisten on suunnitellessaan vesistöjä ja         Milloin hyödyn taikka vahingon, haitan ja
5407: muita vesivaroja koskevia toimenpiteitä katsotta-      muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti
5408: va, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kokonaissuun-      määrättävissä taikka yrityksellä tai menetettäväliä
5409: nitelman toteutumista.                                 edulla on raha-arvon lisäksi muutakin merkitystä,
5410:                                                        on luvan edellytyksiä harkittaessa verrattava yri-
5411:                       2 luku                           tyksen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä
5412:                                                        kannalta katsottuna.
5413:     Yleiset säännökset rakentamisesta vesistöön
5414:                                                                                  12 §
5415:                           3 §                             Rakentamiseen myönnettävässä lupapäätökses-
5416:    Rakentaminen on suoritettava siten,                 sä on määrättävä, missä ajassa uusi lupahakemus
5417:    1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa   on lupaehtojen tarkistamiseksi tehtävä.
5418: vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä ran-            Rakennustyö on tehtävä viiden vuoden kulues-
5419: nan tai vesialueen omistajalle;                        sa siitä, kun rakentamislupaa koskeva päätös sai
5420:    2) ettei vesistössä kulkemista ja puutavaran        lainvoiman. Tätä aikaa voidaan, milloin siihen
5421: uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön järjeste-     on erityisen painavia syitä, ennen määräajan
5422: lyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoittamista,      päättymistä tehdystä hakemuksesta kohtuullisesti
5423: maan kuivattamista, veden johtamista nesteenä          pidentää. Jollei työtä olennaisilta osiltaan ole
5424: käytettäväksi, pohjaveden ottamista taikka muu-        suoritettu ennen edellä tarkoitettua määräaikaa,
5425: toin yleistä tai yksityistä etua loukata, vesistön     on lupa ja siinä tarkoitettua toimenpidettä varten
5426: puhdistumiskykyä huononneta taikka muutoin             toisen omaisuuteen myönnetyt käyttöoikeudet
5427: vahingollisesti muuteta vesiluontoa ja sen toi-        katsottava rauenneiksi. Sama koskee myös toiselle
5428: mintaa, vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia,       kuuluvaa omaisuutta, mikäli omistusoikeus ei ole
5429: ympäristön viihtyisyyttä tai luonnonkauneutta          siirtynyt luvan saajalle.
5430: taikka ympäristön kulttuuriarvoja vähennetä
5431: enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttami-                                 22 §
5432: seksi on välttämätöntä; sekä                             Jos vesistöön rakentamisesta aiheutuu kalakan-
5433:    3) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttä-   nalle vahinkoa, on luvan saaja, samalla kun lupa
5434: mistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää mah-          toimenpiteeseen annetaan, velvoitettava istutta-
5435: dollisimman vähäisessä määrin supistettuina.           maan kaloja sille vesialueelle, johon kalakantaa
5436:                                                        vahingoittava vaikutus ulottuu, taikka ryhtymään
5437:                                          1983 vp. -     LA n:o 52                                         5
5438: 
5439: muihin tarvittaviin toimenpltetsun kalakannalle         ennen lopullisen lupapäätöksen antamista sääde-
5440: aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi (kalan-           tään jäljempänä.
5441: hoitovelvoite). Mitä tässä pykälässä on säädetty          Päätökseen, jolla 1 momentissa tarkoitettu oi-
5442: kalanhoitovelvoitteesta, on sovellettava vastaavas-     keus on myönnetty, ei saa hakea muutosta.
5443: ti, milloin nahkiais- tai rapukannalle aiheutuu
5444: rakentamisesta ilmeistä vahinkoa.                                              6 luku
5445:    Vesioikeus voi hakemuksesta muuttaa kalan-
5446: hoitovelvoitetta ja kalanhoitomaksua koskevia                                  Ojitus
5447: määräyksiä, jos lupapäätöksessä on määräysten
5448: tarkistamista edellytetty tai jos olosuhteet ovat                                1 §
5449: muuttuneet.
5450:    Jos kysymyksessä olevaa ve~stoa varten on               Ojitukseksi luetaan myös sellainen 1 momen-
5451: laadittu maa- ja metsätalousministeriön hyväksy-        tissa mainitussa tarkoituksessa tapahtuva puron
5452: mä kalataloussuunnitelma, vesioikeuden on otet-         perkaaminen, jolla ei ole vaikutusta yläpuolella
5453: tava se huomioon tässä pykälässä tarkoitettuja          olevan järven vedenkorkeuteen, sekä veden vai-
5454: määräyksiä antaessaan.                                  vaaman alueen kuivattaminen silloinkin, kun sen
5455:    Vesioikeus voi, jos se on tarkoituksenmukaista,      yhteydessä lasketaan pienehkö järvi, jonka merki-
5456: määrätä luvan saajan kalanhoitovelvoitteen ase-         tys vesistönä on vähäinen ja jolla ei ole erityistä
5457: masta tai sen ohella suorittamaan maa- ja metsä-        luonnonsuojeluarvoa.
5458: talousministeriölle maksun käytettäväksi kala-
5459: taloussuunnitelman toteuttamiseen (kalanhoito-
5460: maksu). Kalanhoitomaksu saadaan määrätä enin-                                  2 §
5461: tään sillä korvattavan kalanhoitovelvoitteen tai          Jos ojituksesta saattaa johtua 1 luvun 15, 18 tai
5462: sen osan kustannuksia vastaavaksi.                      19 §:ssä tarkoitettu muutos tai seuraus, on tällai-
5463:                                                         seen ojitukseen siltä osin, kuin sillä aiheutetaan
5464:                         23 §                            sanotunlainen muutos tai seuraus, saatava vesioi-
5465:   Jos rakentaminen tai rakennelman käyttämi-            keuden lupa.
5466: nen vesistössä aiheuttaa 1 luvun 19 §:ssä tar-
5467: koitettuja seurauksia, voidaan rakentaja velvoit-
5468: taa tekemään sellaisia laitteita tai ryhtymään                               12 a §
5469: sellaisiin toimenpiteisiin, joilla vesistön pilaantu-      Ojittaminen, johon on annettu lupa tat JOta
5470: mista ehkäistään tai vähennetään.                       koskeva ojitussuunnitelma on vahvistettu tämän
5471:    Vesioikeus voi tarvittaessa antaa määräyksiä         luvun säännösten mukaisesti, on tehtävä viiden
5472: tämän luvun 3 §:ssä tarkoitettujen etujen suoje-        vuoden kuluessa siitä, kun ojitusta koskeva pää-
5473: lemiseksi.                                              tös sai lainvoiman.
5474: 
5475:                         26 §
5476:    Vesioikeus vo1 oikeuttaa hakijan, joka sitä                               7 luku
5477: pyytää ja asettaa vakuuden kaiken aiheutuvan
5478: vahingon korvaamisesta, ryhtymään jo ennen                               Vesistön järjestely
5479: lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista omalla
5480: tai toisen alueella sellaisiin yrityksen toteuttamis-                           2 §
5481: ta tarkoittaviin töihin tai toimenpiteisiin, niin          Vesistön järjestelyyn, joka tarkoittaa järven
5482: kuin veden patoamiseen, uomien kaivamiseen,             laskemista sen osaksi tai kokonaan tapahtuvaa
5483: veden juoksuttamiseen normaalista poikkeavalta          kuivattamista varten taikka josta voi aiheutua 1
5484: tavalla, kasvavien puiden kaatamiseen tahi raken-       luvun 12-15 tai 19 §:ssä tarkoitettu muutos tai
5485: neimien tekemiseen, joiden suorittaminen ei estä        seuraus, on haettava vesioikeuden lupa.
5486: olojen palauttamista olennaisilta osin entisen
5487: veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai                            3 §
5488: sen ehtoja muutetaan, eikä muutoinkaan tee
5489: muutoksenhakua olennaisesti hyödyttömäksi.                 Lupaa järven laskemiseen sen kokonaan tapah-
5490: Milloin hakijana on valtio, ei momentissa mainit-       tuvaa kuivattamista varten ei saa myontää. Jos
5491: tua vakuutta tarvitse asettaa.                          järjestely tarkoittaa järven laskemista sen osaksi
5492:    Hakemusasiain ratkaisemisesta joltakin osalta        tapahtuvaa kuivattamista varten taikka järjeste-
5493: 6                                       1983 vp. -      LA n:o 52
5494: 
5495: lystä on seurauksena kasvukauden keskialiveden          den johtamista varten. Viemäriin luetaan kuulu-
5496: aleneminen, voidaan lupa myöntää, jos sen lisäk-        viksi myös siihen liittyvät laitteet, kuten viemäri-
5497: si, mitä 1 momentissa on sanottu, niistä, joilla        kaivot ja pumppulaitokset.
5498: on osuus järveen, niin monet antavat kirjallisesti         Ojaa, jossa olennaisessa määrin kulkee jätevet-
5499: suostumuksensa, että heidän osalleen tulee vä-          tä, on pidettävä viemärinä. Ojan määräämisestä
5500: hintään kaksi kolmannesta järven pinta-alasta           viemäriksi eräissä tapauksissa säädetään tämän
5501: eikä järjestelystä aiheudu ympäristön viihtyisyy-       luvun 4 ja 5 § :ssä.
5502: den melkoista vähentymistä eikä järvellä ole               Mitä tässä luvussa on säädetty ojasta, koskee
5503: huomattavaa erityistä luonnonsuojeluarvoa.              myös muuta 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vesiuo-
5504:                                                         maa.
5505: 
5506:                       9 luku                                                   2 a §
5507:                                                            Asetuksella säädettävästä vesien pilaantumisen
5508: Veden johtaminen nesteenä käytettäväksi Ja              vaaraa aiheuttavasta toimenpiteestä on ennakolta
5509:            pohjaveden ottaminen                         tehtävä ilmoitus vesipiirin vesitoimistolle. Ilmoi-
5510:                                                         tuksen tekeminen ei ole tarpeen, jos toimenpi-
5511:                        19 §                             teeseen haetaan tämän luvun 24 §:ssä tarkoitettu
5512:                                                         lupa.
5513:    Suoja-alueeksi määräämisestä johtuva vahinko,           Vesihallitus tai vesipiirin vesitoimisto päättää,
5514: haitta ja muu edunmenetys on hakijan korvatta-          onko ilmoituksessa tarkoitettuun toimenpitee-
5515: va. Korvausta määrättäessä on otettava huomi-           seen haettava lupa. Päätökseen, jonka mukaan
5516: oon, mitä 1 luvun 15 ja 19 §:ssä on säädetty.           toimenpiteeseen ei tarvitse hakea lupaa, voidaan
5517:                                                         sisällyttää määräykset vesistön ja pohjaveden pi-
5518:                                                         laantumisen estämiseksi sekä toimenpiteen ja sen
5519:                         20 §                            vaikutusten tarkkailemiseksi soveltaen vastaavasti
5520:    Vesioikeus voi, jos se terveydellisistä syistä tai   mitä tämän luvun 24 a §:n 1 momentissa sekä 2
5521: pohjaveden puhtauden säilyttämiseksi muutoin            momentin 1, 2 ja 4 kohdissa on säädetty.
5522: harkitaan tärkeän tarpeen vaatimaksi, pohjave-             Vesihallituksen tai vesitoimiston ilmoituksen
5523: den ottamon perustamista koskevassa lupapää-            johdosta tekemään päätökseen ei saa hakea muu-
5524: töksessä taikka hakemuksesta määrätä tietyn poh-        tosta. Jos ilmoituksen tekijä ei tyydy annettuihin
5525: javeden ottamon ympäristöalueineen tai yleiseltä        määräyksiin, hän voi saattaa asian tämän luvun
5526: kannalta tärkeän pohjavesiesiintymän ympäristö-         24 §:ssä tarkoitetulla hakemuksella vesioikeuden
5527: alueineen pohjaveden suoja-alueeksi. Suoja-alu-         ratkaistavaksi.
5528: eella ei saa ilman vesioikeuden lupaa pitää sel-           Tarkemmat säännökset tässä pykälässä tarkoite-
5529: laista asuin- taikka muuta vakituisena oleskelu-        tuissa ilmoitusasioissa yleistä etua valvovan val-
5530: paikkana olevaa rakennusta taikka sellaista varas-      tion viranomaisen kuulemisesta ja muusta ilmoi-
5531: toa, säiliötä, johtoa, viemäriä tai laitosta, mistä     tusasioiden käsittelystä sekä vesihallituksen ja
5532: likaa tai muuta veden laatuun vaikuttavaa ainetta       vesitoimiston välisestä toimivallasta annetaan ase-
5533: voi päästä pohjaveteen, eikä myöskään suorittaa         tuksella.
5534: sellaista toimintaa, joka vahingollisella tavalla voi
5535: huonontaa pohjaveden laatua.                                                 2 b §
5536:    Edellä mainittua rajoitusta koskevasta päätök-         Jos toimenpiteestä, johon tämän luvun 2 a §:n
5537: sestä on muutoin voimassa, mitä tämän luvun 19          nojalla annetun päätöksen mukaisesti ei ole edel-
5538: §:ssä säädetään. Korvausta määrättäessä on kui-         lytetty haettavaksi lupaa, saattaa aiheutua annet-
5539: tenkin otettava huomioon, mitä 1 luvun 18 ja 22         tujen määräysten noudattamisesta huolimatta ve-
5540: §:ssä on säädetty.                                      sistön pilaantumista, vesioikeus voi vesihallituk-
5541:                                                         sen tai muun valtion viranomaisen, joka valvoo
5542:                        10 luku                          asiassa yleistä etua, taikka sen hakemuksesta, jota
5543:                                                         asia koskee, määrätä haettavaksi toimenpiteeseen
5544:     Jätevedet ja muut vesistöä pilaavat aineet          luvan. Vesioikeus voi antaa tällaisen määräyksen,
5545:                                                         vaikkei sitä ole pyydettykään, jos toimenpiteen
5546:                        2 §                              aiheuttaman vahingon korvaamisesta on tehty 11
5547:  Viemärillä tarkoitetaan sellaista avouomaa tai         luvun 8 §:n 3 momentissa tarkoitettu hakemus.
5548: muuta johtoa, joka on tehty pääasiallisesti jäteve-        Edellä 1 momentissa tarkoitetun määräyksen
5549:                                        1983 vp. -     LA n:o 52                                         7
5550: 
5551: antaminen ei estä t01mmnan jatkamista aikai-          ja 12 §:ssä on säädetty, jollei asia muutoin ole
5552: semmin annettujen määräysten mukaisena, ellei         vesioikeuden käsiteltävänä. Jäteveden johtamises-
5553: vesioikeus toisin määrää.                             ta ojaan on voimassa, mitä tämän luvun 3 §:n 1
5554:   Vesioikeuden tämän pykälän nojalla antamaan         momentissa on säädetty.
5555: päätökseen ei saa hakea muutosta.
5556:                                                         Lupa voidaan myöntää, jos toimenpiteestä ei
5557:                        3§                             aiheudu kohtuutonta haittaa.
5558:    Ilman lupaa ei saa OJaan tai maahan johtaa
5559: jätevettä, jos siitä voi aiheutua 1 luvun 20 §:ssä                             19 §
5560: tarkoitettu seuraus tai muuta haittaa yleiselle           Vesikäymälästä tuleva jätevesi, joka kulkee
5561: edulle tai muu yksityisen edun loukkaus.              avouomassa tai päästetään maahan, on ennen sen
5562:    Edellä 1 momentissa tarkoite~un luvan myön-        uomaan tai maahan päästämistä johdettava asi-
5563: tää vesilautakunta, ellei asia muutoin ole vesioi-    anmukaisesti tehtyjen saostuskaivojen kautta, el-
5564: keuden käsiteltävänä.                                 lei vesilautakunta määrää muunlaista puhdistus-
5565:                                                       laitetta tehtäväksi.
5566:                         4§                                Mitä 1 momentissa on säädetty, on sovellettava
5567:   Vesilautakunta voi myöntää edellä 3 §:n 1           myös sellaiseen käymälästä tulevaan jäteveteen,
5568: momentissa tarkoitetun luvan, jos jäteveden joh-      joka johdetaan suoraan vesistöön, ellei kysymys
5569: tamisesta ei aiheudu 1luvun 22 §:ssä tarkoitettua     ole toimenpiteestä, jota varten vesioikeuden lupa
5570: seurausta eikä terveydellistä vaaraa tai kohtuu-      on tarpeen tai josta on tehtävä tämän luvun 2 a
5571: tonta haittaa.                                        § :ssä tarkoitettu ilmoitus.
5572:   Lupapäätöksessä voidaan antaa tarpeellisia
5573: määräyksiä vahingon ja haitan ehkäisemiseksi                                 20 §
5574: noudattaen soveltuvin osin, mitä tämän luvun 24         Jos jätevesi, joka kulkee ojassa tai päästetään
5575: a §:ssä on säädetty. Lautakunnan on samalla           maahan, aiheuttaa huomattavaa haittaa eikä ky-
5576: määrättävä, onko uomaa pidettävä edelleen oja-        symys ole toimenpiteestä, joka edellyttää vesioi-
5577: na vai onko se katsottava viemäriksi.                 keuden lupaa, voi vesilautakunta määrätä sen,
5578:                                                       jonka maalta tai laitoksesta jätevesi on lähtöisin,
5579:                         4 a §                         tarpeellisessa määrin puhdistamaan jätevesi en-
5580:   Jos tämän luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoite-        nen sen johtamista ojaan tai maahan taikka
5581: tusta jäteveden johtamisesta voi vesistössä aiheu-    ryhtymään muuhun toimenpiteeseen haitan estä-
5582: tua 1 luvun 19 §:ssä tarkoitettu seuraus, vesilau-    miseksi.
5583: takunnan on siirrettävä asia vesioikeuden käsitel-
5584: täväksi siten kuin 20 luvun 2 §:n 2 momentissa                                23 §
5585: on säädetty.                                             Mitä tässä luvussa on säädetty luvan myöntä-
5586:   Jos tämän luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoite-        misestä 1luvun 19 ja 20 §:ssä kiellettyyn toimen-
5587: tun jäteveden johtamisessa on kysymys toimenpi-       piteeseen, ei ole sovellettava, jos toimenpiteeseen
5588: teestä, josta tämän luvun 2 a §:n mukaan on           on haettava lupa tämän lain 2-9 luvussa maini-
5589: tehtävä ilmoitus, vesilautakunta ei saa ottaa asiaa   tusta syystä.
5590: ratkaistavaksi ennen kuin ilmoitusmenettelyssä           Toimenpiteen muuttamiseen on saatava lupa,
5591: on todettu, ettei vesioikeuden lupa ole tarpeen.      jos muutoksen toteuttaminen vaikuttaa aikaisem-
5592:                                                       man lupapäätöksen määräyksistä poikkeavalla ta-
5593:                         5§                            valla vesistöön yleistä tai yksityistä etua laukkaa-
5594:   Jos vesioikeuden käsiteltävänä on tämän luvun       vasti tai vaikeuttaa kokonaissuunnitelmassa esi-
5595: 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu jäteveden johta-       tettyjen vesistön tilaa ja käyttökelpoisuutta kos-
5596: mista koskeva asia, on siihen sovellettava, mitä      kevien yleisten suuntaviivojen toteutumista.
5597: tämän luvun 4 §:ssä on säädetty.
5598:                                                                               24 §
5599:                         7 §                              Vesioikeus voi hakemuksesta myöntää luvan
5600:   Jos jäteveden tarkoituksenmukaista johtamista       sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muuhun toi-
5601: varten on tarpeen johtaa jätevettä toisen maalla      menpiteeseen, joka 1 luvun 19 ja 20 §:n mukaan
5602: olevaan ojaan tai tehdä viemäri toisen maan           on kielletty. Lupa voidaan myöntää, jos toimen-
5603: kautta eikä maanomistaja anna suostumustaan,          piteestä aiheutuva haitta on katsottava hakijan
5604: on toimenpiteeseen sovellettava, mitä 6 luvun 4       toiminnasta saatavaan etuun verrattuna suhteelli-
5605: 8                                        1983 vp. -      LA n:o 52
5606: 
5607: sen vähäiseksi ja jos suta aiheutuvaa vesistön           §:ssä tarkoitettuja määräyksiä muissakin kuin 1
5608: pilaantumista ei voida kohtuullisin kustannuksin         momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, jos se ve-
5609: ehkäistä. Etuvertailussa on erityisesti otettava         sistön nykyinen tai suunniteltu käyttötarkoitus
5610: huomioon hakijan toiminnan sekä toimenpitees-            huomioon otettuna on tarpeen.
5611: tä aiheutuvan haitan merkitys yleiseltä kannalta            Edellä tässä pykälässä tarkoitettu päätös voi-
5612: katsottuna.                                              daan antaa aikaisemman päätöksen estämättä, jos
5613:    Lupaa ei saa myöntää, jos toimenpiteestä ai-          olosuhteet ovat muuttuneet.
5614: heutuu 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu seuraus taikka
5615: jos luvan myöntäminen on vastoin 1 luvun 19                                  26 §
5616: §:n 2 momentissa tarkoitetun kansainvälisen so-            Jos tämän luvun 24 a tai 25 §:ssä tarkoitetun,
5617: pimuksen määräystä.                                      määräajassa suoritettavan toimenpiteen toteutta-
5618:                                                          minen käy sanotussa ajassa taloudellisesti koh-
5619:                                                          tuuttoman raskaaksi taikka tarvikkeiden puut-
5620:                        24 a §                            teen vuoksi tai muusta painavasta syystä tuottaa
5621:    Lupapäätöksessä voidaan määrätä jobdettavan           huomattavia vaikeuksia eikä toimenpiteen siirtä-
5622: jäteveden tai muun aineen määrästä ja koostu-            misestä johdu huomattavaa vesistön pysyvän pi-
5623: muksesta sekä siitä, miten sitä johdetaan vesis-         laantumisen vaaraa, maa- ja metsätalousministe-
5624: töön (päästömääräykset).                                 riö tai, milloin kysymys on kunnan veivoittami-
5625:    Lupapäätöksessä voidaan määrätä, että ennen           sesta puhdistuslaitoksen rakentamiseen yleisen
5626: toiminnan aloittamista tai määräajassa sen jäl-          viemärin yhteyteen, valtioneuvosto voi pidentää
5627:  keen:                                                   toimenpiteen suorittamiseksi asetettua määräai-
5628:     1) rakennetaan suoja- ja puhdistuslaitteet (laite-   kaa enintään kolmella vuodella kerrallaan.
5629:  velvoite);
5630:     2) tarkkaillaan toimenpidettä ja sen vaikutuksia
5631: (tarkkailuvelvoite);                                                          11 luku
5632:     3) huolehditaan kalakannan turvaamiseksi tar-
5633: vittavista toimenpiteistä soveltaen vastaavasti,                              Korvaukset
5634: mitä 2 luvun 22 §:ssä on kalanhoitovelvoitteesta
5635:  ja kalanhoitomaksusta säädetty; sekä                                            8 §
5636:    4) suoritetaan muut vesistön pilaantumisen               Kun johonkin toimenpiteeseen taman lain
5637: vähentämiseksi tarpeelliset toimenpiteet.                mukaan annetaan lupa, on, jollei jäljempänä
5638:                                                          olevista säännöksistä muuta johdu, samalla mää-
5639:                       24 b §                             rättävä, onko tiedossa olevasta vahingosta, haitas-
5640:    Edellä 24 §:ssä tarkoitettu lupa annetaan tois-       ta ja muusta edunmenetyksestä sekä mihin mää-
5641: taiseksi, ellei toimenpiteen luonteesta muuta            rään suoritettava korvausta.
5642: johdu.                                                      Antaessaan luvan 10 luvun 2 b §:ssä tarkoite-
5643:    Lupapäätöksessä voidaan määrätä, mihin men-           tun hakemuksen johdosta on vesioikeuden mää-
5644: nessä uusi lupahakemus on edellä 24 a §:ssä              rättävä korvaukset myös mainitun luvun 2 a §:n
5645: tarkoitettujen ehtojen tarkistamiseksi tehtävä ja        2 momentissa tarkoitetun päätöksen nojalla ta-
5646: mitkä selvitykset on sitä varten hankittava. Jos         pahtuneen toiminnan aiheuttamista edunmene-
5647: hakija ei ole tehnyt asianmukaista uutta lupaha-         tyksistä. Jos muussa tapauksessa lupa myönne-
5648: kemusta määräaikaan mennessä, annettu lupa               tään jäteveden johtamiseen, johon on jo ryhdyt-
5649: lakkaa olemasta v01massa.                                ty, voidaan lupapäätöksessä määrätä korvaukset
5650:                                                          myös ennen luvan myöntämistä tapahtuneen
5651:                         25 §                             jäteveden johtamisen aiheuttamista edunmene-
5652:    Vesioikeus voi vesihallituksen tai haittaa kärsi-     tyksistä, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin
5653: vän aloitteesta muuttaa edellä 24 a §:ssä tar-           lupahakemuksen vireille tulosta.
5654: koitettuja määräyksiä tai määrätä luvan haetta-             Sellaisesta vahingosta, haitasta ja muusta
5655: vaksi, jos yhdestä tai useammasta toimenpiteestä         edunmenetyksestä, jota lupaa myönnettäessä ei
5656: aiheutuu vesistön huomattavaa pilaantumista.             ole edellytetty tai jonka korvaaminen lupapää-
5657: Jos tällainen seuraus johtuu yhdestä toimenpi-           töksessä on määrätty myöhemmin ratkaistavaksi,
5658: teestä, se voidaan myös määrätä lakkautettavaksi.        samoin kuin vahingosta, jota tarkoitetaan tämän
5659:    Vesioikeus voi vesihallituksen hakemuksesta           luvun 1 §:n 3 momentissa, on korvausta haettava
5660: vesistön tilan parantamiseksi muuttaa edellä 24 a        erikseen samassa järjestyksessä kuin lupaa kysy-
5661:                                          1983 vp. -     LA n:o 52                                            9
5662: 
5663: myksessä olevaan toimenpiteeseen. Milloin va-           laajuuden vuoksi tai yrityksestä aiheutuvien va-
5664: hinko on aiheutunut sellaisesta tähän lakiin pe-        hinkojen selvittämiseen liittyvistä syistä vaatii
5665: rustuvasta toimenpiteestä, johon ei tarvita lupaa,      suhteettoman pitkän ajan ja yrityksen kiireellistä
5666: on korvausta haettava vesioikeudessa tai, jos           toteuttamista on yleiseltä kannalta pidettävä tär-
5667: vahinko on johtunut ojituksesta, vesilautakun-          keänä, vesioikeus voi, milloin on todennäköistä,
5668: nassa.                                                  että luvan edellytykset ovat olemassa, määrätä
5669:                        14 §                             katselmustoimituksen suoritettavaksi kahdessa
5670:                                                         vaiheessa. Toimituksen ensimmäisessä vaiheessa
5671:    Kertakaikkineo korvaus, joka on rahana suori-        tarkastetaan suunnitelma yrityksen oikeudellisten
5672: tettava, on, jos asianosaiset eivät toisin sovi tai 2   edellytysten selvittämiseksi ja tutkitaan, voidaan-
5673: luvun 26 §:stä tai 16 luvun 24 §:n 3 momentista         ko lupa antaa ja millä ehdolla. Toimituksen
5674: ei muuta johdu, määrättävä maksettavaksi tai            toisessa vaiheessa selvitetään muut katselmustoi-
5675: asianmukaisesti talletettavaksi ennen k'orvausvel-      mituksessa käsiteltävät asiat.
5676: vollisuuden aiheuttavaan toimenpiteeseen ryhty-           Jos kysymys on 10 luvun 24 §:ssä tarkoitetusta
5677: mistä. Jos vahinkoa aiheuttavaan toimenpitee-           hakemuksesta, yrityksen oikeudellisten edellytys-
5678: seen on myönnetty oikeus ennen siitä maksetta-          ten selvittämiseksi sekä luvan antamisen ja sen
5679: van korvauksen määräämistä, vesioikeuden pää-           ehtojen tutkimiseksi ei ilman erityistä syytä saa
5680: töksessä määrätyt kertakaikkiset rahakorvaukset         määrätä pidettäväksi katselmustoimitusta.
5681: on maksettava tai talletettava kolmen kuukauden
5682: kuluessa siitä, kun vesioikeuden päätös on annet-                               14 §
5683: tu. Jos päätökseen haetaan muutosta, korvaus on            Milloin hakemusasiassa on pidetty katselmus-
5684: talletettava ulosotonhaltijalle. Kun korvaus talle-     toimitus, on vesioikeuden, kun asiakirjat ovat
5685: tetaan ulosotonhaltijalle, tälle on annettava viran     saapuneet toimitusmiehiltä sekä muistutusten ja
5686: puolesta oikeaksi todistettu jäljennös päätöksestä,     vaatimusten esittämistä varten säädetty määräai-
5687: jolla korvaukset on määrätty. Korvauksensaajalla        ka on päättynyt, toimitettava suullinen käsittely,
5688: on oikeus nostaa muutoksenhaun johdosta talle-          mikäli toimitusmiesten lausunnon johdosta teh-
5689: tettu korvaus lainvoimaisesti määrätyn korvauk-         dyt muistutukset tai vaatimukset antavat siihen
5690: sen yli menevän määrän ja sille varojen nostopäi-       aihetta taikka oikeus muutoin pitää tällaista
5691: västä laskettavan kuuden prosentin koron takai-         käsittelyä tarpeellisena. Asiakirjat on ennen suul-
5692: sin maksamisesta asetettavaa vakuutta vastaan.          lista käsittelyä pidettävä vesioikeuden virkahuo-
5693:    Milloin vahinkoa aiheuttavaan toimenpitee-           neistossa nähtävinä. Oikeus voi myös vaatia joh-
5694: seen saadaan ryhtyä ennen korvauksen maksamis-          tavalta toimitusmieheltä lausunnon tehtyjen
5695: ta tai tallettamista, on siitä lukien, kun vahinkoa     muistutusten       tai    vaatimusten     johdosta.
5696: aiheuttavaan toimenpiteeseen on annettu oikeus,         (26.6.1970/ 427)
5697: määrättävä suoritettavaksi vuosittain korkoa kuu-
5698: si sadalta kysymyksessä olevalle korvausmäärälle.
5699:                                                                                 24 §
5700:                       12 luku
5701:                                                            Jos hakemuksessa tarkoitetusta yrityksestä ai-
5702:                 Erinäisiä säännöksiä                    heutuvien vahinkojen selvittäminen suhteetto-
5703:                                                         masti viivyttäisi asian käsittelyä vesioikeudessa ja
5704:                     7 a §                               yrityksen kiireellistä toteuttamista on yleiseltä
5705:   Jos tämän lain mukaan luvan myöntämisen               kannalta pidettävä tärkeänä, vesioikeus voi, jos
5706: edellytyksenä on alueen omistajan suostumus             yritystä koskevan luvan edellytykset ilmeisesti
5707: toimenpiteeseen, lupaa ei voida myöntää, jos            ovat olemassa, ratkaista hakemusasian muilta
5708: suostumus on annettu aikaisemmin kuin viisi             kuin yrityksestä aiheutuvia vahinkoja ja niiden
5709: vuotta ennen lupapäätöksen antamista.                   johdosta suoritettavia korvauksia sekä 11 luvussa
5710:                                                         tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviita osin. Täl-
5711:                     16 luku                             löin on vahingosta, haitasta ja muusta edunme-
5712:                                                         netyksestä määrättävä maksettavaksi kohtuulli-
5713:       Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa
5714:                                                         seksi arvioitu ennakkokorvaus. Ennakkokorvauk-
5715:                         5 §                             sesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 11 luvussa
5716:                                                         on säädetty. Antaessaan myöhemmin päätöksen
5717:   Jos katselmustoimitus yrityksen vaikutusalueen        siltä osin, jolta asiaa ei vielä ole ratkaistu, vesioi-
5718: 10                                     1983 vp. -     LA n:o 52
5719: 
5720: keus vot tehdä välttämättömäksi katsottavia           tuksen on määrättävä katselmusta varten johtava
5721: muutoksia aikaisempaan päätökseensä. Edellä           toimitusmies, joka toimii toimitusmiesten pu-
5722: tässä momentissa tarkoitettuun päätökseen ei saa      heenjohtajana. Vesihallitus voi määrätä toimitus-
5723: hakea ennakkokorvausta koskevalta osalta muu-         mieheksi myös erityisen alan asiantuntijan, jos se
5724: tosta.                                                on katselmuksen suorittamiseksi tarpeellista.
5725:    Milloin kysymys on 10 luvun 24 §:ssä tarkoite-       Johtavan toimitusmiehen on kutsuttava toimi-
5726: tusta hakemuksesta ja hakija asettaa vakuuden         tusmiehiksi kaksi uskottua miestä maaoikeuden
5727: aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunme-           lautamiehistä tai jakotoimituksia varten valituista
5728: netyksen korvaamisesta, voi vesioikeus antaa          uskomista miehistä siinä tai niissä kunnissa, joi-
5729: edellä 2 momentissa tarkoitetun päätöksen mää-        hin yrityksen vaikutus pääasiallisesti ulottuu.
5730: räämänä maksettavaksi ennakkokorvausta.                  Vesioikeus voi vesihallituksen, johtavan toimi-
5731:                                                       tusmiehen tai asianosaisen pyynnöstä määrätä
5732:                                                       erityisen alan asiantuntijan avustamaan sellaisten
5733:                         27 §                          kysymysten selvittämisessä, joita varten ei ole
5734:    Jos asianosainen perusteettomasti tietämällään     määrätty edellä 1 momentissa tarkoitettua toimi-
5735: väitteellä tai muulla tavoin tahallaan aiheetto-      tusmiestä. Vesioikeus voi myös tarvittaessa mää-
5736: masti viivyttää hakemusasiain käsittelyä niin, että   rätä sihteerinsä avustamaan toimitusmiehiä oi-
5737: siitä aiheutuu toiselle asianosaiselle kuluja, on     keudellisten kysymysten selvittelyssä.
5738: tällä oikeus saada niistä korvaus. Asianosaisella         Toimitusmiehet sekä asiantuntija ja muut toi-
5739: on myös oikeus saada kohtuullinen korvaus ku-         mituksessa avustamaan määrätyt suorittavat teh-
5740: luistaan, milloin hänen on ollut tarpeen ryhtyä       tävänsä virkamiehen vastuulla. Heidän esteelli-
5741: erityisiin toimenpiteisiin osoittaakseen, että hä-    syydestään sekä esteellisyyttä koskevan väitteen
5742: nelle aiheutuu yrityksestä vahinkoa, haittaa tai      tekemisestä ja estemuistutuksen hyväksymisen
5743: muuta edunmenetystä, taikka milloin kulujen           vaikutuksista sekä toisen uskotuo miehen mää-
5744: korvaamiseen on muutoin erityistä syytä.              räämisestä esteellisen tai toimitukseen saapumat-
5745:    Milloin vahinkoa kärsineen hakemuksesta mää-       ta jääneen sijaan on soveltuvin osin voimassa,
5746: rätään suoritettavaksi 2 luvun 27 §:ssä tarkoitettu   mitä jakotoimituksen osalta jakolaissa on säädet-
5747: korvaus tai toimenpide taikka 11 luvun 8 §:n 3        ty.
5748: momentissa tarkoitettu korvaus, vesioikeus voi
5749: määrätä vahingon aiheuttajan suorittamaan va-                                 2 §
5750: hinkoa kärsineelle korvausta myös hänen kuluis-          Saatuaan vesioikeudelta hakemuskirjat johta-
5751: taan asiassa.                                         van toimitusmiehen tulee aloittaa toimitus kut-
5752:                                                       sumalla ne, joiden etua tai oikeutta taikka asuin-
5753:                      17 luku                          tai muita elinoloja hakemus saattaa koskea, vesis-
5754:                                                       tön varrella tai muutoin sen paikan läheisyydessä,
5755:                  Muutoksenhaku                        missä yritys pannaan toimeen, pidettävässä alku-
5756:                                                       kokouksessa lausumaan mielipiteensä yrityksestä.
5757:                        1 §                            Kokousta voidaan jatkaa eri paikoissa ja eri
5758:                                                       päivinä.
5759:    Valiruskirjelmä ja sen liitteet on kaksin kappa-                            3 §
5760: lein annettava asianomaiseen vesioikeuteen vii-          Vesihallituksen maaraamien toimitusmiesten
5761: meistään kuudentenakymmenentenä päivänä sen           on uskottujen miesten kanssa neuvotellen tar-
5762: jälkeen, kun päätös on julistettu tai annettu.        kastettava hakemukseen liitetty suunnitelma ja
5763: Tyytymättömyyttä päätökseen ei tarvitse erikseen      tehtävä siihen tarpeellisiksi katsomansa muutok-
5764: ilmoittaa.                                            set. Heidän on tutkittava, ottaen huomioon
5765:                                                       myös vesien käytön kokonaissuunnitelma, alueel-
5766:                      18 luku                          linen kalataloussuunnitelma sekä muut vesivaro-
5767:                                                       jen käyttöön vaikuttavat suunnitelmat, voidaan-
5768:       Katselmustoimitus ja lopputarkastus             ko lupa ja millä ehdoilla yritystä varten antaa
5769:                                                       sekä selvitettävä yrityksestä aiheutuvat vahingot
5770:                        1 §                            ja arvioitava niiden määrä. Tehtävänsä suoritta-
5771:   Milloin vesioikeus 16 luvun 5 tai 13 §:n nojalla    miseksi on toimitusmiesten paikalla käymällä
5772: määrää pidettäväksi katselmustoimituksen, sen         perehdyttävä olosuhteisiin ja yrityksen vaikutuk-
5773: on ilmoitettava siitä vesihallitukselle. Vesihalli-   siin sillä alueella, jota hanke koskee.
5774:                                         1983 vp. -     LA n:o 52                                         11
5775: 
5776:   Jos vesioikeus on 16 luvun 5 §:n 2 momentin                                   7 §
5777: nojalla määrännyt katselmustoimituksen suoritet-          Milloin katselmustoimituksessa havaitaan siinä
5778: tavaksi sanotussa momentissa säädetyllä tavalla,       käsiteltävänä olevan yrityksen tai toimenpiteen
5779: on ensimmäisessä toimituksen vaiheessa yritykses-      johdosta olevan tarpeen tehdä muutoksia uitto-
5780: tä aiheutuvien vahinkojen selvittäminen ja nii-        sääntöön, johtavan toimitusmiehen on, kuultu-
5781: den määrän arvioiminen sekä ehdotuksen teke-           aan asiassa vesihallitusta ja uittoyhdistystä, mikäli
5782: minen muiden 11luvun säännösten soveltamises-          sellainen toimii kysymyksessä olevalla alueella,
5783: ta suoritettava vain niin laajalti kuin se on          ilmoitettava asiasta vesioikeudelle, jonka tulee
5784: tarpeen luvan edellytysten selvittämiseksi ja eh-      ratkaista, onko kysymys uittosäännön muuttami-
5785: dotuksen tekemiseksi ennakkokorvausten mää-            sesta yhdistettävä käsiteltäväksi yritystä koskevan
5786: räämistä varten.                                       hakemusasian yhteydessä. Vesioikeuden päätök-
5787:                                                        seen tässä asiassa älköön haettako muutosta.
5788:    Toimitusmies, joka on luvan edellytyksistä,
5789: yrityksen suunnitelmasta tai muista yritystä kos-                              8 §
5790: kevista seikoista eri mieltä kuin johtava toimitus-
5791: mies, saa ilmoittaa eriävän mielipiteensä pöytä-          Toimitusmiesten ollessa eri mieltä ratkaistaan
5792: kirjaan merkittäväksi.                                 asia enemmistön mukaan. Jos äänet ovat tasan tai
5793:                                                        kaikki ovat eri mieltä, tulee johtavan toimitus-
5794:                         4 §                            miehen mielipide päätökseksi.
5795:    Tarkastetusta suunnitelmasta on tarpeellisilta
5796: osin lähetettävä jäljennös yhtenä tai tarpeen                                  10 §
5797: mukaan useampana kappaleena jokaiseen kun-                Toimitusmiesten lausunto, suunnitelma sekä
5798: taan, jonka alueelle yrityksen vaikutukset suunni-     katselmustoimituksessa kertyneet muut asiakirjat
5799: telman mukaan ulottuvat. Asiakirjat on kunnassa        on neljänkymmenenviiden päivän kuluessa vii-
5800: pidettävä yleisesti nähtävinä tämän luvun 6 §:n        meisestä kokouksesta, jollei vesioikeus erityisistä
5801: mukaan annetussa kuulutuksessa määrättynä ai-          syistä pitennä tätä aikaa, lähetettävä vesioikeu-
5802: kana, kuitenkin vähintään neljäntoista päivän          delle. Samassa ajassa on jäljennös lausunnosta
5803: ajan. Asiakirjojen nähtävillä olosta on ilmoitetta-    lähetettävä hakijalle ja tämän luvun 4 §:ssä
5804: va ainakin yhdessä asianomaisiin kuntiin yleisesti     mainituille viranomaisille sekä asianomaisiin
5805: leviävässä sanomalehdessä. Jäljennös asiakirjoista     kuntiin pantavaksi niissä yleisesti nähtäväksi kol-
5806: on lisäksi lähetettävä hakijalle, vesihallitukselle,   menkymmenen päivän ajaksi. Johtavan toimitus-
5807: asianomaiselle lääninhallitukselle sekä muullekin      miehen on samanaikaisesti asiakirjojen lähettämi-
5808: viranomaiselle sen mukaan kuin asetuksella tar-        sen kanssa julkisesti kuulutettava lausunnon näh-
5809: kemmin säädetään.                                      täväksi asettamisesta sekä muutoin noudatettava
5810:                                                        kuulutuksen tiedoksiantamisessa, mitä tämän lu-
5811:                         5 §                            vun 6 §:n 2 momentissa on katselmuskokoukses-
5812:    Kun suunnitelma on tämän luvun 4 §:n mu-            ta säädetty. Kuulutuksessa on mainittava, mitä
5813: kaisesti ollut nähtävänä, johtavan toimitusmie-        asianosaisten on puhevaltansa säilyttämiseksi
5814: hen on kutsuttava ne, joiden oikeutta tai etua         noudatettava.
5815: asia saattaa koskea, tämän luvun 2 §:ssä tarkoite-
5816: tussa paikassa pidettävässä katselmuskokouksessa                               11 §
5817: esittämään mahdolliset huomautuksensa suunni-             Sen, joka haluaa vesioikeudelle tehdä muistu-
5818: telman johdosta sekä sellaiset vaatimukset ja          tuksia hakemuksen, suunnitelman tai toimitus-
5819: selvitykset, joiden esittämiseen he katsovat ole-      miesten lausunnon johdosta taikka vaatimuksia
5820: van aihetta.                                           asiassa, on puhevaltansa menettämisen uhalla
5821:                         6 §                            esitettävä ne vesioikeudelle kolmenkymmenen
5822:                                                        päivän kuluessa siitä, kun lausunto on asianomai-
5823:   Johtavan toimitusmiehen on kuulutettava              sessa kunnassa pantu yleisesti nähtäväksi. Puhe-
5824: suunnitelman nähtäväksi asettamisesta ja katsel-       valtaa ei kuitenkaan ole menetetty, jos olosuhteet
5825: muskokouksesta, kuten 1 momentissa on säädet-          asian vireillä ollessa ovat olennaisesti muuttuneet
5826: ty. Kokouskutsu on annettava tiedoksi noudatta-        tai jos vesioikeus on poikennut toimitusmiesten
5827: malla vastaavasti hakemuksen tiedoksiantamises-        lausunnosta tai jos puhevallan menettäminen
5828: ta 16 luvun 8 §:ssä olevia säännöksiä.                 muutoin olisi ilmeisen kohtuutonta.
5829: 12                                     1983 vp. -     LA n:o 52
5830: 
5831:                        13 §                           asiantuntlJatn matkakustannukset ja päiväraha,
5832:                                                       apuhenkilöiden palkkiot, maksut toimitukseen
5833:    Kappale lopputarkastuksessa laadittua lausun-      hankituista asiakirjoista, tiedoksiantokulut ja
5834: toa on viivytyksettä lähetettävä vesioikeudelle ja    muut toimituksesta johtuvat kustannukset.
5835: asianomaiseen kuntaan, jonka toimesta sen tulee
5836: olla yleisesti nähtävänä, sekä vesihallitukselle ja      Jos kysymyksessä on edunmenetystä kärsineen
5837: vesipiirin vesitoimistolle.                           tekemästä 2 luvun 27 §:ssä tai 11 luvun 8 §:n 3
5838:                                                       momentissa tarkoitetusta hakemuksesta, kustan-
5839:                                                       nukset maksetaan etukäteen valtion varoista. Val-
5840:                       21 luku                         tion varoista maksetut kustannukset on 16 luvun
5841:                                                       27 § :n 2 momentissa tarkoitetun vahingon ai-
5842:                Erinäisiä säännöksiä                   heuttajan korvattava valtiolle, ellei niitä olosuh-
5843:                                                       teet ja asian laatu huomioon ottaen ole kohtuul-
5844:                        9 §                            lista jättää kokonaan tai osittain valtion vahin-
5845:    Vesioikeudessa, vesiylioikeudessa, korkeim-        goksi.
5846: massa hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa oi-
5847: keudessa todistajalla ja asiantuntijalla on oikeus       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
5848: saada valtion varoista kohtuullinen korvaus tar-      kuuta 198 .
5849: peellisista matka- ja toimeentulokustannuksista          Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat
5850: sekä taloudellisesta menetyksestä. Myös asianosai-    asiat käsitellään tämän lain säännösten mukaises-
5851: sen kutsumalle todistajalle voidaan valtion varois-   ti, jos jäljempänä ei toisin säädetä.
5852: ta maksaa korvausta, jos todistaminen on ollut           Milloin tämän lain voimaan tullessa vireillä
5853: tarpeen asian selvittämiseksi.                        olevan hakemusasian tarkoittamasta toimenpi-
5854:    Hakijan tai 16 luvun 27 §:n 2 momentissa           teestä aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muus-
5855: tarkoitetun vahingon aiheuttajan on korvattava        ta edunmenetyksestä on aikaisemman lain nojalla
5856: valtiolle 1 momentissa tarkoitetut valtion varoista   määrätty ennakkokorvauksia, on tämän toimen-
5857: maksetut korvaukset, ellei niitä olosuhteet ja        piteen johdosta suoritettavia korvauksia lopulli-
5858: asian laatu huomioon ottaen katsota kohtuulli-        sesti vahvistettaessa sovellettava samaa lakia kuin
5859: seksi jättää valtion vahingoksi kokonaan tai osit-    ennakkokorvauksia määrättäessä.
5860: tain.                                                    Tämän lain 11 luvun 14 §:n 3 momentti
5861:                                                       koskee myös lain voimaan tullessa vesiylioikeu-
5862:                                                       dessa ja korkeimmassa oikeudessa vireillä olevia
5863:                       11 §                            asioita. Näiden osalta sanotussa momentissa tar-
5864:   Milloin hakemusasiassa pidetään katselmustoi-       koitettu kolmen kuukauden määräaika luetaan
5865: mitus, on hakijan suoritettava toimitusmiesten ja     tämän lain voimaantulosta.
5866: 
5867: 
5868:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5869: 
5870:          Kaj Bärlund                     Matti Puhakka                   Pekka Myllyniemi
5871:          Juhani Surakka                  Risto Ahonen                    Jouko Skinnari
5872:          Matti Luttinen                  Pertti Hietala                  Tuulikki Hämäläinen
5873:          Markus Aaltonen                 Antti Kalliomäki                Sinikka Hurskainen
5874:          Peter Muurman                   Mikko Elo                       Erkki Liikanen
5875:          Sakari Knuuttila                Pentti Lahti-Nuuttila           Pekka Starast
5876:                                                 1983 vp.
5877: 
5878: Lakialoite n:o 53
5879: 
5880: 
5881: 
5882: 
5883:                                    Eenilä ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 50 §:n kumoamisesta
5884: 
5885: 
5886:                                            Eduskunnalle
5887: 
5888:    Joulukuun 10 päivänä 1976 anne~tua uutta           noastaan kiinteän omaisuuden myymistä tai vaih-
5889: kunnallislakia uudistettaessa oli niin valmistelu-    tamista, kunnan hoidettavien lainajyvästöjen se-
5890: kuin eduskuntakäsittelyvaiheessa voimakkaasti         kä kunnan tuloista muodostettavien rahastojen
5891: esillä vaatimus vanhan lain sisältämän määrä-         perustamista tai lakkauttamista ja lainojen otta-
5892: enemmistösäännöksen kumoamiseksi. Säännöstö           mista tai uudistamista taikka saadun lainan mak-
5893: oli uudistuksen keskeisin kiistakysymys. Vaati-       suajan pidentämistä koskeviita osin. Uuden mää-
5894: musta määräenemmistösäännöstöstä luopumisek-          rärahan myöntäminen tai entisen korottaminen,
5895: si perusteltiin sillä, että kunnallislain uudistuk-   uuden viran perustaminen ja takaussitoumuksen
5896: sen keskeisenä tavoitteena oli kansanvallan vah-      tai muun vakuuden antaminen ovat kunnissa
5897: vistaminen kunnallishallinnossa. Tästä johtuen ei     edelleenkin kiinni vähemmistön suostumuksesta.
5898: voi olla oikein, että vähemmistö voi nimenomaan       Enemmistön on taivuttava 113 vähemmistön tah-
5899: tärkeimmissä taloudenhoitoa koskevissa asioissa       toon välttämättömimmiksikin katsotravien hank-
5900: estää enemmistön tahdon toteutumisen.                 keiden ja uusien virkojen ollessa kyseessä.
5901:     Määräenemmistösäännöksen kannattajat taas            On todettava, että määräenemmistövaatimuk-
5902: esittivät perusteluissaan sen, että kansanvallan      sen poistaminen esim. kiinteän omaisuuden
5903: periaatteisiin kuuluu myös vähemmistön suoja ja       myynnin tai vaihtamisen osalta, mutta sen säilyt-
5904: että määräenemmistövaatimus on edelleen perus-        täminen uuden määrärahan myöntämisessä ja
5905: teltu eräissä, joskaan ei kaikissa niissä asioissa,   entisen korottamisessa on epäloogista ja petuste-
5906: joissa se vanhan kunnallislain 57 §:n mukaan on       lematonta. Onhan kiinteän omaisuuden myynti
5907: voimassa.                                             ja vaihto ainakin yhtä paljon taloudellista arvos-
5908:     Hallituksen esityksen eduskunnalle kunnallis-     telukykyä vaativa ja tappionvaaraa aiheuttava
5909: laiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE n:o 140/     kuin määrärahan myöntäminen ja virkojen perus-
5910:  1975 II vp.) perusteluissa sanotaan ko. säännök-     taminenkin.
5911: sen osalta, sen jälkeen kun on ensin tuotu esiin         Kansanvallan periaatteisiin kuuluvaa vähem-
5912: mainittujen vastakkaisten kantojen pohjaksi esi-      mistön suojaa ei perustellusti voida vaatia säily-
5913: tetyt perustelut, että "lakiehdotus on tässä vaike-   tettäväksi niin vahvana ja laajana, että sen nojalla
5914: asti ratkaistavassa kysymyksessä laadittu viimeksi-   olisi kunnissa edelleenkin säilytettävä tilanne,
5915: mainitun mielipiteen mukaisesti seuraten kun-         jossa vähemmistön on katsottava hallitsevan tai
5916: nallishallintokomitean äänestyksen jälkeen omak-      ainakin sanelevan kaikkein tärkeimmissä asioissa
5917: sumaa kantaa."                                        ehdot, joilla kuntia hallitaan. Missään muualla-
5918:     Niin komiteassa kuin eduskunnassakin määrä-       kaan länsimaisissa demokratioissa ei tämänkaltai-
5919: enemmistösäännöksestä ja sen tarpeellisuudesta        sia vähemmistön suojasäännöksiä tunneta.
5920: siis äänestettiin. Toisaalta niin oikeusministeriö       Kunnallislain määräenemmistösäännöksen ku-
5921: ja Suomen Kaupunkiliitto kuin myös Suomen             moaminen on perusteltua siitäkin syystä, että
5922: Kunnallisliitto olivat määräenemmistösäännök-         myös valtiosäännön osalta määräenemmistösään-
5923: sen poistamisen kannalla. Viimeksi mainittu kan-      nöksen muuttaminen on käynyt ajankohtaiseksi.
5924:  natti vaatimuksen säilyttämistä ainoastaan luot-        Edellä esitetyin perusteluin ehdotamme kun-
5925:  tamusmiesten erottamisen, asian kiireelliseksi       nioittaen,
5926:  julistamisen ja kunnanjohtajan irtisanomisen
5927:  osalta.                                                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5928:     Määräenemmistövaatimus tuli poistetuksi ai-               kiehdotuksen:
5929: 2                                     1983 vp. -   LA n:o 53
5930: 
5931:                                                Laki
5932:                                kunnallislain 50 §:n kumoamisesta
5933: 
5934:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5935: 
5936:   Täten kumotaan 10 päivänä joulukuuta 1976          Tämä laki tulee voimaan    päivänä
5937: annetun kunnallislain (953/76) 50 §.               kuuta 198 .
5938: 
5939: 
5940:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5941: 
5942:           Paula Eenilä                 Matti Puhakka                Pekka Myllyniemi
5943:           Aimo Ajo                     Mikko Rönnholm              Jouko Skinnari
5944:           Tuula Hautamäki              Anna-Liisa Piipari           Aarno von Bell
5945:           Sinikka Hurskainen           Mikko Elo                    Sakari Knuuttila
5946:                      Juhani Surakka                         Seppo Tikka
5947:                                                  1983 vp.
5948: 
5949: Lakialoite n:o 54
5950: 
5951: 
5952: 
5953: 
5954:                                    Helle ym.: Ehdotukset yhteisöjen vapauttamista kirkollisveron suo-
5955:                                      rittamisvelvollisuudesta koskevaksi lainsäädännöksi
5956: 
5957: 
5958:                                             Eduskunnalle
5959: 
5960:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan vain              Kuvattu uskonnonvapautta loukkaava järjeste-
5961: kirkkoon kuulumattomat luonnolliset henkilöt           ly olisi syytä kumota. Kirkollisveron maksamis-
5962: on vapautettu kirkollisveron suorittamisvelvolli-      velvollisuus tulisi rajoittaa kirkkoon kuuluviin
5963: suudesta. Uskonnollisia yhdyskuntia lukuun otta-       luonnollisiin henkilöihin, joilla on eroamalla kir-
5964: matta kaikkien oikeushenkilöiden - muun mu-            kosta aina mahdollisuus vapautua tästä velvolli-
5965: assa yhdistysten, osuuskuntien, osakeyhtiöiden ja      suudesta.
5966: jopa kuolinpesien - on maksettava veroa joko             Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
5967: evankelisluterilaiselle tai ortodoksiselle kirkolle.
5968: Näin esimerkiksi kirkkoon kuulumattoman hen-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
5969: kilön kuolinpesä ja ateistinen aatteellinen yhdis-            kiehdotukset:
5970: tys joutuvat maksamaan kirkollisveroa.
5971: 
5972: 1.
5973:                                                  Laki
5974: evankelisluterilaisten seurakuntien virkataloista ja rahastoista annetun lain 13 §:n muuttamisesta
5975: 
5976:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan evankelisluterilaisten seurakuntien virkataloista Ja
5977: rahastoista 25 päivänä helmikuuta 1966 annetun lain (106/66) 13 § näin kuuluvaksi:
5978: 
5979: 
5980:                       13 §
5981:    Varojen hankkimiseksi seurakunnan talousarvi-       kaan kaikki evankelisluterilaisen seurakunnan jä-
5982: oon otettujen menojen suorittamiseen on, jollei-       seninä olevat luonnolliset henkilöt, joiden mak-
5983: vät seurakunnan varsinaiset tulot ja käytettäviksi     settavaksi on pantu kunnallisveroa.
5984: otetut pääomat riitä, määrättävä kannettavaksi
5985: kirkollisvero, jonka suorittamiseen ottavat osaa         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
5986: kunnallisverotuksessa taksoitettujen tulojen mu-       kuuta 198 .
5987: 
5988: 
5989: 2.
5990:                                                 Laki
5991: eräiden yhtymäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille seurakunnille annetun lain kumoamisesta
5992: 
5993: 
5994:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan              Tämä laki tulee votmaan         päivänä
5995: 10 päivänä toukokuuta 1935 annettu laki eräiden        kuuta 198 .
5996: yhtymäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatoli-
5997: sille seurakunnille (191135 ).
5998: 2                                    1983 vp. -     LA n:o 54
5999: 
6000: 3.
6001:                                               Laki
6002:                             uskonnonvapauslain 12 §:n muuttamisesta
6003: 
6004:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun uskonnonva-
6005: pauslain {267 122) 12 § näin kuuluvaksi:
6006: 
6007: 
6008:                         12 §
6009:    Henkilö, joka ei ole evankelisluterilaisen tai   kellotapulien ja hautausmaiden rakentamiseen ja
6010: ortodoksisen kirkon jäsen, älköön olko velvolli-    ylläpitämiseen tai muihin niiden tarkoituksiin
6011: nen kiinteistöveron tai muun veron muodossa         meneviin veroihin.
6012: suoraan tai välillisesti ottamaan osaa niiden pa-
6013: pistojen ja kirkonpalvelijain palkkaamiseen, äl-      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
6014: köönkä myöskään niiden pappilain, kirkkojen,        kuuta 198 .
6015: 
6016: 
6017:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6018: 
6019:          Esko Helle                    Timo Laaksonen                Niilo ICoskenniemi
6020:          Ulla-Leena Alppi              ICalevi ICivistö              Osmo Vepsäläinen
6021:          Vappu Säilynoja               Terho Pursiainen              Heli Astala
6022:                                        Lauha Männistö
6023:                                                 1983 vp.
6024: 
6025: Lakialoite n:o 55
6026: 
6027: 
6028: 
6029: 
6030:                                    Helminen ym.: Ehdotus luonnonsuojelulaiksi
6031: 
6032: 
6033:                                             Eduskunnalle
6034: 
6035:     Voimassa oleva luonnonsuojelulaki vuodelta         maanomistaja muutoin voi käyttää aluettaan en-
6036: 1923 on auttamattomasti vanhentunut. Monissa           tiseen tapaan.
6037: käytännön tapauksissa on jo voitu todeta, että se         Käytännössä on ilmennyt tapauksia, joissa
6038: ei tarjoa riittäviä keinoja nykytilanteen vaatimuk-    maanomistaja suojeluhankkeen käsittelyn ollessa
6039: sia vastaavan ja tehokkaan luonnonsuojelun to-         kesken on metsänhakkuulla, soranotolla tms.
6040: teuttamiseksi. Suomen luonnosta on voitava säi-        toimenpiteellä mitatoinyt suojelupyrkimykset.
6041: lyttää riittävän suuria ja monipuolisia, koskema-      Jotta tällainen vastaisuudessa vältettäisiin, ehdo-
6042: tonta luontoa edustavia alueita jälkipolville. Toi-    tus sisältää tehostettuja mahdollisuuksia saada
6043: saalta kansalaisille on turvattava hyvät mahdolli-     aikaan väliaikaisia maankäyttörajoituksia alueille,
6044: suudet nauttia alkuperäisestä luonnosta myös           joiden suojelu on vireillä. Rakennuslaissa vanhas-
6045: asuinpaikkansa lähellä. Tämän vuoksi lain koko-        taan noudatetun periaatteen mukaisesti ei näistä
6046: naisuudistus on tarpeen.                               lyhytaikaisista maankäyttörajoituksista maksettai-
6047:     Ehdotukseen on otettu uutuutena säännökset         si korvauksia.
6048: suojelusuunnitelmista. Tällä pyritään lainsäädän-         Ehdotus sisältää edelleen säännöksiä, joilla
6049: nöllisesti järjestämään luonnonsuojelun sektori-       turvataan kasviston ja eläimistön tehostettu suo-
6050: suunnitelmat, kuten kansallispuistoverkostosuun-       jelu. Myös maisemansuojelu tehostuisi ehdotuk-
6051: nitelma, soidensuojeluohjelma jne., joita tähän        sen mukaan. Maaseudun tienvarsimaisemia on jo
6052: asti käytännössä on laadittu ilman lainsäädännöl-      pitkään rumentanut kaupallinen mainonta. Eh-
6053:  listä pohjaa. Nämä, kuten muutkin sektorisuun-        dotus tähtää ulkomainonnan saamiseen kuriin
6054:  nitelmat, tulisi sopeuttaa kokonaisvaltaiseen          niin, että mainostaulujen pystyttäminen varsinai-
6055: maankäytön suunnitteluun, josta rakennuslaissa         selle maaseudulle olisi pääsääntöisesti kielletty.
6056:  on säännökset.                                        Tästä olisi eräitä poikkeuksia, joista tärkein il-
6057:     Luonnonsuojelulain mukaan on kansallispuis-        moittelu tien varrella harjoitettavasta toiminnas-
6058:  tot ja luonnonpuistot aina perustettava valtion       ta. Lopuksi ehdotus sisältää nykyistä tehokkaam-
6059:  maalle. Ehdotuksessa esitetään otettavaksi käyt-      mat rangaistussäännökset rikkomuksista lakia tai
6060:  töön uusi luonnonsuojelualuetyyppi, luonnon-          sen nojalla annettuja suojelumääräyksiä vastaan.
6061:  säästiö, joka perustettaisiin yksityisen maalle.          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
6062:  Aina ei ole nimittäin välttämätöntä, että maan        vasti,
6063:  omistusoikeus siirretään valtiolle, vaan usein voi-
6064:  daan luonnonsuojelun tarkoitusperät saavuttaa                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6065:  lieverominkin keinoin, siten että alueelle vahvis-            kiehdotuksen:
6066:  tetaan joitakin rauhoitusmääräyksiä, mutta
6067: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 55
6068: 
6069: 
6070: 
6071: 
6072:                                      Luonnonsuojelulaki
6073:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6074: 
6075:                      1 luku                                                2 luku
6076: 
6077:                Yleiset säännökset                                   Suojelusuunnitelmat
6078: 
6079:                         1 §                                                  4 §
6080:    Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi,            Suojelutarpeen määrittämiseksi ympäristömi-
6081: etenkin alkuperäisen luonnon säilyttämiseksi,        nisteriö selvittää luonnonsuojelun kannalta ar-
6082: luonnonkauneuden vaalimiseksi ja luonnonhar-         vokkaiden alueiden ja eliölajien esiintymistä.
6083: rastuksen edistämiseksi on noudatettava, mitä        Selvittelyssä on kiinnitettävä huomiota alueiden
6084: tässä laissa säädetään.                              luonnontilaisuuteen ja edustavuuteen luonnon-
6085:    Luonnon suojelemisesta on tämän lain lisäksi      suojelun kannalta sekä lajien uhanalaisuuteen.
6086: voimassa, mitä siitä on luonnonvarojen käytön,          Edellä 1 momentissa mainitun selvitystyön
6087: ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen tai ra-        perusteella ministeriö laatii suunnitelmia niistä
6088: kentamisen osalta tahi muutoin erikseen säädetty     toimenpiteistä, joihin olisi ryhdyttävä tarvittavien
6089: tai määrätty.                                        luonnonsuojelualueiden perustamiseksi. Suunni-
6090:                                                      telmassa on mainittava ne kohteet, joista olisi
6091:                        2 §                           muodostettava luonnonsuojelualueita, samoin
6092:    Luontoa on kansallisomaisuutena suojeltava ja     kuin suojelun toteuttamiseksi tarkoitetut keinot.
6093: hoidettava.                                             Suojelusuunnitelmat on sopeutettava raken-
6094:    Luonnossa liikuttaessa ja luontoa käsiteltäessä   nuslain mukaisiin vahvistettuihin kaavoihin niin,
6095: sitä ei saa tarpeettomasti hävittää tai vahingoit-   ettei kaavojen toteuttaminen vaikeudu.
6096: taa.
6097: 
6098:                         3 §
6099:     Luonnonsuojelun ylin johto ja valvonta kuu-                              5 §
6100: luvat ympäristöministeriölle.                           Suojelusuunnitelman hyväksyy valtioneuvosto.
6101:     Lääninhallituksen on valvottava ja edistettävä   Ympäristöministeriön on ennen asian esittelyä
6102: luonnonsuojelua läänissään.                          valtioneuvostossa hankittava suunnitelmaluon-
6103:     Kunnan tulee edistää luonnonsuojelua alueel-     noksesta lausunto niiltä viranomaisilta ja järjes-
6104: laan. Tässä tarkoituksessa kunnan tulee erityises-   töiltä, joita suunnitelman toteuttamisen voidaan
6105: ti:                                                  katsoa koskevan.
6106:     1) edistää yksityismailla luonnonalueiden ja
6107: luonnonmuodostumien rauhoitustoimintaa;
6108:     2) seurata luonnonsuojelua koskevien säännös-
6109: ten ja määräysten noudattamista; sekä                                        6 §
6110:     3) harjoittaa luonnonsuojelua koskevaa tiedo-       Suojelusuunnitelma on ohjeena 3 §:ssä maini-
6111: tus- ja valistustoimintaa.                           tuille viranomaisille näiden hoitaessa tämän lain
6112:     Kunnan luonnonsuojeluviranomaisena toimii        täytäntöönpanoon kuuluvia tehtäviä.
6113: kunnanhallitus, jollei tehtävää ole ohje- tai joh-      Muidenkin kuin 1 momentissa tarkoitettujen
6114: tosäännössä annettu jollekin lautakunnalle,          viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyt-
6115:     Luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon-        töä koskevia toimenpiteitä ja toiminnassaan
6116: suojelutehtävien hoito kuuluu valtion maa- ja        muutoinkin katsottava, ettei toimenpiteillä vai-
6117: vesialueiden osalta metsähallitukselle.              keuteta suojelusuunnitelman toteuttamista.
6118:                                          1983 vp. -     LA n:o 55                                           3
6119: 
6120:                        3 luku                           paikallisiin olosuhteisiin. Katselmuksessa on pai-
6121:                                                         kalliselle väestölle ja kunnalle varattava tilaisuus
6122: Luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit             tulla kuulluksi.
6123:                                                            Katselmuksen toimitusmiehistä ja katselmuk-
6124:               Luonnonsuojelualueet                      sessa muutoin noudatettavasta menettelystä sää-
6125:                                                         detään tarkemmin asetuksella.
6126:                          7 §
6127:    Alue voidaan perustaa luonnonsuojelualueek-                                  11 §
6128: si, kun                                                   Kansallis- ja luonnonpuistot säilytetään luon-
6129:    1) sillä esiintyy eloyhteisö, kasvi- tai eläinlaji   nonvaraisina ellei joitakin niihin sisältyviä aluei-
6130: taikka elottoman luonnon muodostuma, joka on            ta ole tarkoitettu luontaistalouden tai entisten
6131: uhanalainen, harvinainen, sellaiseksi muuttu-           alkutuotantomuotojen luomien ympäristötyyp-
6132: massa tai muutoin merkittävä;                           pien säilyttämiseen.
6133:    2) sen suojelu on tarpeellista luonnonkauneu-
6134: den tai häviämässä olevien luontaistalouden luo-                                  12 §
6135: mien ympäristötyyppien säilyttämiseksi;                    Jos se on välttämätöntä kasvi- tai eläinlajien
6136:    3) sen suojelu on tarpeellista tutkimus- tai         suojelemiseksi, voidaan kansallispuistoon perus-
6137: opetustoiminnan taikka yleisön luonnonharras-           taa suppeahkoja yleisöltä suljettuja alueita. Ylei-
6138: tuksen ja ulkoilun vuoksi; taikka                       sön liikkuminen voidaan sallia luonnonpuistoissa
6139:    4) sen suojelu edistää yhteiskunnan kannalta         osoitetuilla reiteillä tai alueilla, kun se voi tapah-
6140: muutoin merkittävän luonnonalueen suojelua.             tua luonnonsuojelua sekä tutkimus- ja opetustoi-
6141:    Luonnonsuojelualueet ovat kansallispuistoja,         mintaa vaarantamatta. Muutoin luonnonpuistos-
6142: luonnonpuistoja ja luonnonsäästiöitä.                   sa liikkuminen on kielletty.
6143:                                                            Ympäristöministeriön päätöksellä voidaan
6144:                                                         poikkeustapauksessa sallia suden, karhun, ahman
6145:        Kansallispuistot ja luonnonpuistot               ja ilveksen pyydystäminen kansallis- ja luonnon-
6146:                                                         puistoissa. Kansallispuiston jäljempänä 15 §:ssä
6147:                        8 §                              tarkoitetuissa järjestyssäännöissä voidaan antaa
6148:   Edellä 7 §:n 1 momentissa mainitut vaatimuk-          määräyksiä virkistyskalastuksesta, marjastuksesta,
6149: set täyttävä alue voidaan perustaa kansallispuis-       sienestyksestä ja puun käytöstä tulentekoon.
6150: toksi, kun                                              Luonnonpuiston jäljempänä 15 §:ssä tarkoitetuissa
6151:    1) alue on valtion omistuksessa;                     järjestyssäännöissä voidaan antaa määräyksiä paikal-
6152:    2) alue on pinta-alaltaan tarkoitukseen sopiva;      lisen väestön oikeuksista liikkumiseen, virkistyska-
6153:    3) alueella on erityistä merkitystä yleisenä         lastukseen, marjastukseen ja sienestykseen.
6154: luonnonnähtävyytenä tai muutoin yleisen luon-
6155: nonharrastuksen kannalta.                                                       13 §
6156:                                                            Kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa saa
6157:                         9 §                             paikallinen väestö harjoittaa riippumatta siitä,
6158:    Edellä 7 §:n 1 momentissa mainitut vaatimuk-         mitä 12 §:ssä on sanottu, porotaloutta ja muuta
6159: set täyttävä alue voidaan perustaa luonnonpuis-         kotieläinten laiduntamista, sikäli kuin se on ollut
6160: toksi, kun                                              aikaisemmin sallittua ja edelleen heille tarpeellis-
6161:    1) alue on valtion omistuksessa;                     ta. Järjestyssäännöissä voidaan kuitenkin porota-
6162:    2) alueella on erityistä merkitystä tu~kimus- ja     loutta ja kotieläinten laiduntamista kansallis- ja
6163: opetustoiminnan kannalta.       ·                       luonnonpuistoissa rajoittaa, mikäli se luonnon-
6164:                                                         suojelun kannalta on erityisen tarpeen.
6165:                         10 §                     .        ·Ympäristöministeriön päätöksellä voidaan pai-
6166:    Kansallispuiston ja luonnonpuiston perustami-        kalliselle väestölle riippumatta siitä, mitä 12 §:ssä
6167: sesta ja laajentamisesta säädetään lailla.      . .     on sanottu, sallia kalastaminen ja hyötyriistan
6168:   Ennen kansallispuiston tai luonnonpuiston pe"         metsästäminen ..
6169: rustamista tarkoittavan hallituksen esityksen an-
6170: tamista eduskunnalle on niissä kunnissa, joiden                               14 §
6171: alueilla perustettava kansallispuisto tai luonnon-        Milloin huomattava yleinen etu !Uin vaatii,
6172: puisto sijaitsee, pidettävä katselmustoimitus, jos-     voidaan asetuksella säätää poikkeuksia kansallis-
6173: sa selvitetään puiston perustamisen vaikutukset         puiston ja luonnonpuiston suojelusäännöksistä ja
6174: 4                                      1983 vp. -     LA n:o 55
6175: 
6176: määräyksistä. Poikkeuksena ei kuitenkaan saa                        Luonnonmuistomerkit
6177: vaarantaa alueen suojelun tarkoitusperiä.                                     18 §
6178:                                                         Puu, puuryhmä tai muu kiinteä luonnonesine,
6179:                                                       jota sen tieteellisen arvon, maisemallisen merki-
6180:                        15 §                           tyksen tai erityislaatuisuuden perusteella tahi
6181:    Kansallispuiston ja luonnonpuiston hoidon ja       muusta sellaisesta syystä on aihetta erityisesti
6182: käytön järjestämiseksi vahvistaa ympäristöminis-      suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnon-
6183: teriö puistokohtaisesti hoito- ja käyttösuunnitel-    muistomerkiksi.
6184: man, joka sisältää määräykset siitä, mitä kunkin        Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoit-
6185: puiston osalta on niiden perustamistavoitteiden       taminen tai turmeleminen on kielletty.
6186: saavuttamiseksi tehtävä.
6187:    Kansallispuistolla ja luonnonpuistolla tulee ol-
6188: la erityinen järjestyssääntö. Järjestyssääntöön on                            19 §
6189: otettava tähän lakiin perustuvat aluetta koskevat        Luonnonmuistomerkin määrää rauhoitetuksi
6190: rauhoitusmääräykset samoin kuin sellaiset muu-        valtion alueella se viranomainen, jonka hallinnas-
6191: hun lainsäädäntöön perustuvat määräykset, jotka       sa olevalla alueella luonnonmuistomerkki on,
6192: alueen osalta katsotaan tarpeellisiksi. Ympäristö-    ja muun omistajan alueella asianomainen läänin-
6193: ministeriö vahvistaa järjestyssäännön.                hallitus.
6194:    Ennen hoito- ja käyttösuunnitelman tai järjes-
6195: tyssäännön vahvistamista ministeriön on varatta-
6196: va asianomaiselle kunnalle mahdollisuus antaa          Alueen hankkiminen ja käytön rajoittaminen
6197: asiasta lausunto.                                                        20 §
6198:                                                          Luonnonsuojelualueen perustamista ja laajen-
6199:                                                       tamista sekä luonnonmuistomerkin rauhoittamis-
6200:                  Luonnonsäästiöt                      ta varten valtioneuvosto voi myöntää luvan tarvit-
6201:                                                       tavan alueen lunastamiseen valtiolle siinä järjes-
6202:                        16 §                           tyksessä kuin laissa kiinteän omaisuuden ja eri-
6203:    Luonnonsäästiöksi voidaan perustaa sellainen       tyisten oikeuksien lunastuksesta (603/77) sääde-
6204: alue, joista ei muodosteta kansallispuistoa tai       tään edellyttäen, että alueen suojelemista tai
6205: luonnonpuistoa.                                       luonnonmuistomerkin rauhoittamista on luon-
6206:    Luonnonsäästiön perustamisesta ja laajentami-      nonsuojelun kannalta pidettävä tärkeänä. Sama
6207: sesta päättää valtioneuvosto. Jos omistaja on         koskee aluetta rasittavan erityisen oikeuden pois-
6208: anonut luonnonsäästiön perustamista alueelleen        tamista.
6209: tai siihen suostunut, päättää asiasta kuitenkin se       Samoin edellytyksin voidaan luonnonsuojelu-
6210: lääninhallitus, jonka alueella luonnonsäästiö si-     alueen perustamista varten lunastustoimenpitein
6211: jaitsee.                                              määrätä rajoituksia omistajan oikeuteen käyttää
6212:                                                       omaisuuttaan.
6213:                        17 §
6214:   Luonnonsäästiön rauhoitusmääräykset anne-                                    21 §
6215: taan luonnonsäästiön perustamista tarkoittavassa         Kun on tehty esitys tai hakemus luonnonsuoje-
6216: päätöksessä. Rauhoitusmääräysten tulee olla           lualueen perustamisesta tai laajentamisesta taikka
6217: luonnonsuojelun kannalta tarkoituksenmukaisia.        luonnonmuistomerkin rahoittamisesta, läänin-
6218: Luonnonsäästiön suojelu voi koskea alueen koko        hallitus voi kieltää alueen sellaisen käyttämisen,
6219: luontoa tai vain sen tiettyjä aineksia, muodostu-     joka voi vaarantaa niitä tarkoitusperiä, joihin
6220: mia tai eliöitä. Suojelu voi myös rajoittua vain      esityksellä tai hakemuksella pyritään. Lääninhal-
6221: alueen yleisten luonnonsuhteiden tai maisema-         lituksen päätöstä on noudatettava, vaikka siihen
6222: kuvan säilyttämiseen.                                 haetaan muutosta, jollei valitusviranomainen toi-
6223:   Valtioneuvoston perustaman luonnonsäästiön          sm määrää.
6224: rauhoitusmääräysten tulee vastata lunastustoi-           Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto tulee
6225: menpitein määrättyjä rajoituksia omistajan oi-        voimaan siitä lukien, kun lääninhallituksen pää-
6226: keuteen käyttää omaisuuttaan.                         tös on annettu todisteellisesti tiedoksi alueen
6227:   Tarkempia säännöksiä luonnonsäästiöiden pe-         omistajalle tai haltijalle taikka suojelua vaaranta-
6228: rustamisessa noudatettavasta menettelystä sääde-      van toimenpiteen suorittajalle. Kielto on voimas-
6229: tään asetuksella.                                     sa siihen saakka, kun lunastuslupa on myönnet-
6230:                                          1983 vp. -     LA n:o 55                                         5
6231: 
6232: ty. Jollei lunastuslupaa haeta lääninhallituksen        käyttää aluetta tai sen tuottoa hyväkseen. Korvat-
6233: asettamassa määräajassa, kielto lakkaa olemasta         tavaksi menetykseksi ei katsota suojelun toteutta-
6234: voimassa määräajan päättyessä. Jollei lunastuslu-       misesta mahdollisesti aiheutuvan alueen arvon
6235: paa myönnetä tai päätöstä asiassa ei ole tehty          alenemista.
6236: kolmen vuoden kuluessa lunastuslupahakemuk-                Korvausta ei myönnetä sellaisen alueen osalta,
6237: sen jättämisestä, lääninhallituksen tulee kumota        josta on muodostettu luonnonsuojelualue ennen
6238: kielto ja antaa siitä todisteellisesti tieto alueen     korvausta koskevan hakemuksen tekemistä. Kor-
6239: omistajalle ja haltijalle. Erityisestä syystä voidaan   vaus suoritetaan omistajalle kertakaikkisena välit-
6240: määräaikaa pidentää enintään kolmella vuodella.         tömästi luonnonsäästiön perustamis- tai laajenta-
6241:    Siitä lukien kun lunastuslupa on myönnetty ja        mispäätöksen tekemisen jälkeen.
6242: siitä on annettu tieto alueen omistajalle ja halti-
6243: jalle, alueen käyttö on sallittu, vain sillä tavoin,                         25 §
6244: ettei vaaranneta niitä tarkoitusperiä, joihin suoje-      Jos luonnonsäästiön rauhoituspäätös puretaan
6245: lulla pyritään. Rajoitus on voimassa siihen saak-       omistajan hakemuksesta taikka jos ilmenee, että
6246: ka, kun lunastus on päättynyt tai rauennut.             omistaja on virheellisiä tietoja antamalla tai
6247: Lunastuksen raukeamisesta on annettava todis-           muutoin erehdyttämällä saanut korvausta, on
6248: teeilinen tieto omistajalle ja haltijalle.              korvaus maksettava takaisin valtiolle. Ympäristö-
6249:                                                         ministeriön asiana on huolehtia korvauksen ta-
6250:                                                         kaisin perimisestä.
6251: Korvaukset luonnonsuojelualueen perustamisesta
6252:                        22 §                                                  4 luku
6253:    Niille kunnille, joiden alueella valtionmaalle
6254: perustettu luonnonsuojelualue sijaitsee, voidaan                Kasviston ja eläimistön suojelu
6255: maksaa valtion varoista tulo- ja menoarviossa                                 Kasvit
6256: kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin osoitettujen
6257: määrärahojen puitteissa korvaus siitä kunnallisve-                             26 §
6258: ron tuoton vähentymisestä, joka kunnille arvioi-           Milloin jokin luonnonvarainen kasvilaji on
6259: daan aiheutuvan tämän lain voimaantulon jäl-            käynyt harvinaiseksi tai sen suojelemiseen muu-
6260: keen tapahtuvan luonnonsuojelualueen muodos-            toin on erityistä aihetta, valtioneuvosto voi rau-
6261: tamisen johdosta metsätaloudesta saatavasta tu-         hoittaa sen koko maassa tai jollakin alueella.
6262: losta maksettavan veron pienentymisen. Kor-
6263: vauksen myöntämisestä päättää valtioneuvosto.                                  27 §
6264:    Edellä 1 momentissa tarkoitetun korvauksen              Kasvin rauhoittaminen koskee luonnonvaraista
6265: maksaa metsähallitus kunnille vuosittain. Milloin       yksilöä sekä sen siemeniä, itiöitä ja muita kasvin-
6266: kunnassa olevalla luonnonsuojelualueella on vä-         osia. Rauhoittaminen voi koskea myös vain kas-
6267: hemmän kuin 1 000 ha kasvullista metsämaata             vin tiettyä alalajia, rotua tai muotoa.
6268: taikka milloin luonnonsuojelualueesta on katsot-           Rauhoitettua kasvia ei saa ottaa haltuun, va-
6269: tava koituvan kunnalle sellaista hyötyä, joka           hingoittaa tai siirtää toiseen paikkaan.
6270: merkittäväitä osalta korvaa 1 momentissa tarkoi-
6271: tetun verotulojen vähentymisen, ei kunnalle                                      28 §
6272: myönnetä korvausta.                                        Kasvilajia, jolla ei Suomessa ole eikä ole ollut
6273:                                                         pysyvänä luonnonvaraista kantaa, ei saa kylvää
6274:                         23 §                            eikä istuttaa luonnonvesiin tai maalle pihapiirin,
6275:    Milloin olosuhteet korvauksen myöntämistä            pellon taikka rakennetun tai muutoin erityiseen
6276: tarkoittavan päätöksen jälkeen muuttuvat siten,         käyttöön otetun alueen ulkopuolelle, jos on ai-
6277: ettei edellytyksiä korvauksen myöntämiseen enää         hetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta.
6278: ole 29 §:n 2 momentin mukaan, sisäasiainminis-             Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koske
6279: teriön on evättävä korvauksen suorittaminen.            puiden istuttamista tai kylvämistä metsätaloudel-
6280:                                                         lisessa tarkoituksessa.
6281:                         24 §
6282:    Korvausta voidaan myöntää valtion tulo- ja                                Eläimet
6283: menoarvioon vuosittain otettavien määrärahojen                               29 §
6284: puitteissa vain niistä taloudellisista menetyksistä,      Luonnonvaraiset nisäkkäät, linnut, matelijat ja
6285: jotka aiheutuvat siitä, ettei maanomistaja voi          sammakkoeläimet ovat aina rauhoitettuja lu-
6286: (;                                      1983 vp. -     LA n;o 55
6287: 
6288: kuun ottamatta riistalajeja ja lajeja, jotka valtio-      Milloin erityissuojelun kohteena oleva laji
6289: neuvosto erikseen määrää niiden aiheuttaman            esiintyy muun kuin valtion omistamalla alueella,
6290: vahingon tai muun erityisen syyn vuoksi koko           ministeriön on ilmoitettava, silloin kun siihen on
6291: maassa tai jollakin alueella jatkuvasti tai tietyksi   tarvetta, maanomistajalle lajin esiintymästä. Mi-
6292: ajaksi sellaisiksi, joita rauhoitussäännökset eivät    käli ilmoitus on tehty, maanomistajan tulee il-
6293: koske.                                                 moittaa ministeriölle hyvissä ajoin tai viimeistään
6294:    Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun eläinla-         kolme kuukautta ennen sellaiseen toimenpitee-
6295: jin voi valtioneuvosto rauhoittaa koko maassa tai      seen ryhtymistä, joka tarkoittaa kyseessä olevan
6296: jollakin alueella, mikäli lajin suojeleminen on        lajin esiimymispaikan muuttamista, sanotusta
6297: tarpeen sen säilyttämiseksi tai muusta erityisestä     toimenpiteestä.
6298: syystä.
6299:                          30 §
6300:                                                                      Haiiussapito ja kauppa
6301:    Eläimen rauhoittaminen koskee eläinlajin
6302: luonnonvaraista yksilöä sen eri kehitysasteissa ja                             35 §
6303: pesiä. Rauhoittaminen voi koskea myös vain                Kuolleena tavattujen rauhoitettujen eläinten
6304: eläinlajin tiettyä alalajia tai rotua.                 haltuunotto niiden rauhoitusaikana on kielletty.
6305:    Rauhoitettua eläintä ei saa pyydystää, ottaa        Kuitenkin saadaan rauhoitettu eläin, joka löyde-
6306: haltuun, vahingoittaa, siirtää toiseen paikkaan        tään kuolleena ja jolla on asianmukaisesti käsitel-
6307: tai häiritä aiheettomasti.                             tynä tieteellistä, opetuksellista tai keräilyarvoa,
6308:                                                        ottaa talteen toimitettavaksi viipymättä yliopis-
6309:                       31 §                             tolliselle luonnontieteelliselle museolle tai poliisi-
6310:    Ympäristöministeriö voi antaa lajikohtaisia         viranomaiselle. Samoin saa kuolleen eläimen toi-
6311: määräyksiä harvinaisen rauhoitetun lajin pesällä       mittaa edelleen tutkittavaksi sen kuolinsyyn to-
6312: tarkkailemisen, valokuvaamisen ja elokuvaamisen        teamiseksi.
6313: rajoittamisesta.                                          Ympäristöministeriö voi antaa tarkempia mää-
6314:                                                        räyksiä siitä, milloin ja millä ehdoin rauhoitettu
6315:                          32 §                          eläinyksilö voidaan luovuttaa myös muiden kuin
6316:    Eläinlajia, jolla ei ole eikä ole ollut Suomessa    valtion kokoelmiin.
6317: pysyvänä luonnonvaraista kamaa, ei saa päästää            Ministeriö voi samoin antaa määräyksiä sairaa-
6318: vapauteen, jos on aihetta epäillä, että siitä voi      na tai vahingoittuneena tavatun rauhoitetun eläi-
6319: syntyä pysyvä kanta.                                   men hoitoonottamisesta tai lopettamisesta.
6320:    Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske riista-
6321: eläimiä eikä kaloja.                                                           36 §
6322:                                                           Valtioneuvosto voi kieltää jonkin muun kuin
6323:                    En'tyissuojeiu                      rauhoitetun kasvi- tai eläinlajin keräämisen tai
6324:                         33 §                           kaupittelun taikka rajoittaa näitä toimia. Kielto
6325:    Sellaisen luonnonvaraisen kasvi- tai eläinlajin,    tai rajoittaminen voi koskea myös vain lajin
6326: jonka häviämisuhka on ilmeinen, valtioneuvosto         tiettyä alalajia, rotua tai muotoa.
6327: voi määrätä erityissuojelun kohteena olevaksi la-         Kiellon tai rajoituksen edellytyksenä on, että
6328: jiksi. Valtioneuvosto voi samalla määrätä lajin        lajin kerääminen tai pyynti kaupittelua varten
6329: esiintymiä koskevat viranomaisten asiakirjat salas-    saattaa vaaramaa lajin säilymistä.
6330: sapidettäviksi.
6331:    Erityissuojelun kohteena olevan lajin kannan                               37 §
6332: turvaamiseksi ympäristöministeriön tulee seurata          Luonnonsuojelun kannalta tarpeelliset saan-
6333: kannan kehitystä ja tehdä päätös lajin suojelu- ja     nökset kasvien tai eläinten, niiden osien tahi
6334: hoito-ohjelmaksi.                                      johdannaisten maahantuonnista ja maastavien-
6335:                                                        nistä annetaan asetuksella.
6336:                        34 §                               Erittäin uhanalaisten lajien, niiden osien ja
6337:    Ympäristöministeriön paatos erityissuojelun         johdannaisten maahantuonti tai maastavienti
6338: kohteena olevan lajin suojelu- ja hoito-ohjelmak-      voidaan valtioneuvoston päätöksellä kokonaan
6339: si voi sisältää maa- ja vesialueiden käytön rajoi-     kieltää.
6340: tuksia valtion alueilla siinä määrin kuin se on           Tämän luvun säännöksissä tai niiden nojalla
6341: lajin esiintymien säilymisen kannalta välttämä-        rauhoitettujen kasvien ja eläinten tuonti on aina
6342: töntä.                                                 kielletty ilman ympäristöministeriön lupaa.
6343:                                         1983 vp. -     LA n:o 55                                           7
6344: 
6345:                         38 §                           Rauhoitetun eläimen aiheuttamien vahinkojen
6346:    Tämän luvun mukaisista rauhoitussäännöksistä                          korvaaminen
6347: tai -määräyksistä saa poiketa silloin, kun se on                             42 §
6348: välttämätöntä ihmisen tai arvokkaan kotieläimen           Milloin rauhoitetun eläimen kanta on niin
6349: suojaamiseksi näitä välittömästi uhkaavalta vaa-       heikko, ettei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä
6350: ralta.                                                 torjumaan sen aiheuttamaa vahinkoa eläimiä tap-
6351:    Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa ta-         pamalla, ympäristöministeriö myöntää valtion
6352: pauksissa voi lääninhallitus myöntää luvan rau-        tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoitettujen
6353: hoitussäännöksistä tai -määräyksistä poikkeami-        määrärahojen puitteissa avustuksia vahinkoa kär-
6354: seen. Lupaa kalasääsken, kotkan tai merikotkan         sineille.
6355: pesäpuun kaatamiseen ei kuitenkaan saa myön-
6356: tää ilman erityisen painavaa syytä.
6357:    Rauhoitussäännöksistä tai -määräyksistä poi-                               5 luku
6358: kettaessa on vältettävä rauhoitettujen kasvien tai                      Maisemansuojelu
6359: eläinten vahingoittamista toimenpiteen oikealla
6360: ajoituksella tai turvautumaHa ensisijaisesti paikal-   Maiseman ja luonnon esineiden turmeleminen
6361: ta siirtoon tai karkottamiseen.                                                 43 §
6362:                                                           Maisemaa ei saa tarpeettomasti turmella.
6363:                        39 §                               Kiviin, kallioihin, puihin ja muihin luonnon
6364:   Rauhoitussäännöksistä tai -määräyksistä poi-         esineisiin ei saa tarpeettomasti tehdä merkkejä tai
6365: kettaessa ei rauhoitettuja kasveja tai eläimiä saa     niitä muulla tavoin turmella.
6366: ottaa haltuun.
6367:                                                                           Ulkovarastointi
6368:                          40 §
6369:    Milloin rauhoitettu kasvi- tai eläinlaji on pai-                            44 §
6370:                                                           Pitkäaikaiseksi tarkoitettu varastointi ulkosalle
6371: kallisesti haitallisessa määrin lisääntynyt tai muu-
6372: ten osoittautunut vahingolliseksi, voi ympäristö-      on suoritettava niin, ettei se turmele yleiseltä
6373: ministeriö antaa luvan poiketa tai määrätä poik-       kulkuvä_rlältä tai muulta yleiseltä paikalta näky-
6374: keamaan yksittäistapauksessa rauhoitussäännök-         vää ma1semaa.
6375: sistä ja -määräyksistä.                                   Milloin ulkovarasto sijaitsee niin, että siitä
6376:    Ministeriö voi myös myöntää luvan poiketa           saattaa aiheutua 1 momentissa tarkoitettu seu-
6377: tämän luvun mukaisista säännöksistä tai mää-           raus, voi lääninhallitus määrätä varastonpitäjän
6378:                                                        ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, joilla mai-
6379: räyksistä, kun kysymyksessä on opetus- tai tutki-
6380: mustarkoitus tahi muu hyväksyttävä syy.                nittu maisemallinen haitta voidaan estää tai saat-
6381:                                                        taa mahdollisimman vähäiseksi.
6382: 
6383:                                                                          alkomainonta
6384:                       Pyynti                                                  45 §
6385:                         41 §                              Esineiden sijoittaminen sekä tekstin ja kuvien
6386:    Pyydettäessä sellaisia eläimiä, jotka valtioneu-    maalaaminen ja heijastaminen samoin kuin niitä
6387: vosto on jättänyt rauhoitusmääräyksen ulkopuo-         koskevien rakenneimien asettaminen ulkosalle on
6388: lelle tai pyynnin tapahtuessa sisäasiainministeriön    mainos-, propaganda- tai muussa sellaisessa tar-
6389: myöntämällä luvalla, on noudatettava metsästys-        koituksessa (ulkomainonta) kielletty, ellei jäljem-
6390: lain säännöksiä pyyntineuvoista ja -tavoista,          pänä tässä luvussa ole toisin säädetty.
6391: pyynnin valvonnasta kuin myös siitä, missä pyyn-          Ulkomainoksien käyttämisestä liikenteen opas-
6392: tiä saa harjoittaa.                                    tamiseen sekä niiden sijoittamisesta ajoneuvoihin
6393:    Edellä 1 momentissa tarkoitetuista metsästys-       tai muihin liikennevälineisiin on voimassa, mitä
6394: lain säännöksistä voidaan kuitenkin poiketa tiet-      siitä on erikseen säädetty tai määrätty.
6395: tyjen eläinlajien ja tiettyjen tapausten osalta,
6396: milloin erityiset syyt sitä vaativat.                                          46 §
6397:    Valtioneuvosto voi niin ikään kieltää selkäran-       Rakennuksessa tai enintään 50 metrin etäisyy-
6398: gattoman eläinlajin pyyntikeinon, mikäli sen           dellä siitä taikka huoltoasema-, tehdastontilla tai
6399: käyttö voidaan todeta luonnonsuojelun kannalta         vastaavalla saa ilmoittaa rakennuksessa harjoitet-
6400: haitalliseksi.                                         tavan liike-, työ-, toimisto-, liikunta-, kokous- tai
6401: 8                                      1983 vp. -     LA n:o 55
6402: 
6403: muun vakinaisen toiminnan harjoittajan toimini-                              49 §
6404: men sekä paikalla harjoitettavasta toiminnasta          Jos joku, jonka lukuun ulkomainontaa harjoi-
6405: sekä siellä myytävistä tai tuotettavista hyödyk-      tetaan, tai ellei siitä ole tieto, jonka toimesta
6406: keistä. Mitä edellä on säädetty rakennuksessa         ulkomainos on asetettu, poliisipiirin päälliköltä
6407: tapahtuvasta mainonnasta, koskee myös kioskeja        saamastaan kirjallisesta kehotuksesta huolimatta
6408: tai muita vastaavia rakennelmia (pysyvät ulko-        on laiminlyönyt:
6409: mainokset).                                              1) poistaa tai siirtää sallitulle paikalle tämän
6410:   Kokous-, valistus-, taide-, urheilu-, huvi- tai     lain tai sen nojalla annetun asetuksen vastaisesti
6411: muuta sellaista tilaisuutta taikka valtiollisia ja    tarkoitetun ulkomainoksen;
6412: kunnallisia vaaleja koskevaa ilmoittelua saa har-        2) poistaa ennen tai jälkeen sallitun ajan ole-
6413: joittaa ulkosalla aikaisintaan kuukautta ennen        van ulkomainoksen tai
6414: asianomaista tilaisuutta tai vaalitoimitusta ja il-      3) poistaa muodoltaan, kooltaan tai väriltään
6415: moitukset on poistettava viimeistään viikon ku-       taikka muuten tämän lain nojalla annetun ase-
6416: luttua tilaisuuden pitämisestä tai vaalihuoneisto-    tuksen vastaisen ulkomainoksen,
6417: jen sulkemisesta (tzlapäiset ulkomainokset).             poliisipiirin päälliköllä on valta laiminlyöjän
6418:    Talonrakennus-, maanrakennus- ja vesiraken-        kustannuksella teettää, mitä tämä on laiminlyö-
6419: nustyömaalla sekä tehdasalueella, varastoalueella,    nyt. Päätös voidaan panna täytäntöön muutok-
6420: soranottopaikalla tai muulla vastaavalla toimipai-    senhausta huolimatta. Tämän pykälän säännös-
6421: kalla saa toiminnan kestämisaikana olla ulkomai-      ten nojalla teetettyjen töiden kustannukset suori-
6422: nos, joka sisältää työmaata koskevia tietoja (työ-    tetaan etukäteen valtion varoista ja peritään
6423: maiden ulkomainokset).                                asianomaiselta siinä järjestyksessä kuin julkisten
6424:                                                       saatavien ulosotosta on säädetty.
6425: 
6426:                                                                         Soveltamisala
6427:                         47 §
6428:    Lääninhallitus voi hakemuksesta antaa tarpeel-                            50 §
6429: lisiksi katsomillaan ehdoilla luvan:                     Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta asema-
6430:     1) pysyvän ulkomainoksen sijoittamiseen 46        kaava- ja rakennuskaava-alueilla eikä alueilla,
6431: §:n 1 momentissa mainittua etäisyyttä kauem-          joilla on voimassa rakennuslain (370/58) 42 §:n 2
6432: maksi rakennuksesta, milloin tätä on pidettävä        momentissa tai 100 §:n 2 momentissa tarkoitettu
6433: tarkoituksenmukaisena ulkomainoksen näkymi-           rakennuskielto.
6434: sen kannalta eikä toimipisteeseen ole opastusta
6435: järjestetty liikennemerkein;
6436:    2) matkailua koskevan muun opasteen kuin
6437:                                                                            6 luku
6438: liikennemerkin sijoittamiseen. Asiasta on pyydet-
6439: tävä tie- ja vesirakennushallituksen lausunto; se-                   Erinäisiä säännöksiä
6440: kä
6441:    3) ulkomainokseen asema- tai rakennuskaava-        Rauhoituksen säzlyminen ja omistajan vaihdos
6442: alueeseen verrattavissa olevalle rakennetulle alu-                           51 §
6443: eelle, kuitenkin enintään 100 metrin etäisyydelle        Luonnonsäästiön perustamista ja luonnon-
6444: rakennuksesta.                                        muistomerkin rauhoittamista koskeva päätös py-
6445:    Poliisipiirin päällikkö voi antaa tarpeellisiksi   syy voimassa siinäkin tapauksessa, että alue myy-
6446: katsomillaan ehdoilla luvan julkisen huvitilaisuu-    dään pakkotoimin taikka muulla tavoin luovute-
6447: den pitäjälle muutakin kuin huvitilaisuutta kos-      taan tai siirtyy toisen omaksi.
6448: kevan ulkomainoksen sijoittamiseen kyseessä ole-
6449: vaan tilaisuuteen.                                                Rauhoituksen purkaminen
6450:                                                                             52 §
6451:                                                          Viranomainen, joka on päättänyt luonnonsääs-
6452:                       48 §                            tiön perustamisesta tai laajentamisesta taikka
6453:    Ulkomainos on laadittava ja sijoitettava siten,    luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta, voi supis-
6454: että se asemansa, muotonsa, kokonsa, materiaa-        taa luonnonsäätiön alaa, muuttaa perustamispää-
6455: linsa, värinsä ja rakenteensa puolesta sopeutuu       töksessä voimaan asetettuja määräyksiä ja lakkaut-
6456: mahdollisimman hyvin ympäristöönsä. Tarkem-           taa luonnonsäästiön tai luonnonmuistomerkin
6457: mat määräykset annetaan tarvittaessa asetuksella.     rauhoituksen.
6458:                                         1983 vp. -     LA n:o 55                                          9
6459: 
6460:    Edellä 1 momentissa mainitun päätöksen              misestä on voimassa, mitä vuokralle antamisesta
6461: muuttamisen edellytyksenä on, että luonnon-            on säädetty eräistä yhteisistä alueista ja niihin
6462: oloissa tai luonnonsuhteissa muutoin on tapahtu-       verrattavista etuuksista annetussa laissa (204/ 40).
6463: nut sellainen muutos, joka olennaisesti vähentää
6464: kohteen suojeluarvoa, taikka luonnonsäästiötä tai                    Rangaistussäännökset
6465: osaa siitä taikka sitä aluetta, jolla rauhoitettu
6466: luonnonmuistomerkki on, tarvitaan sellaista han-                              57 §
6467: ketta varten, jolla elinkeinotoiminnan edistämi-         Joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annet-
6468: sen kannalta tai muusta siihen verrattavasta syys-     tuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava,
6469: tä on erittäin tärkeä yleinen merkitys.                jollei muualla ole säädetty ankarampaa rangais-
6470:    Ympäristöministeriö voi myös muuttaa rauhoi-        tusta, luonnonsuojelurikkomuksesta sakkoon.
6471: tusmääräyksiä, jos vanhojen rauhoitusmääräysten
6472: ei katsota olevan enää luonnonsuojelun kannalta                                58 §
6473: tarkoituksenmukaisia.                                     Joka rikkoo rauhoitussäännöksiä ja -määräyk-
6474:                                                        siä, harjoittaa tämän lain vastaisesti maasta vien-
6475:                                                        tiä tai maahan tuontia, turmelee rauhoitetun
6476:                                                        luonnonmuistomerkin tai muuta luontoa, ryhtyy
6477:                       Maksut                           varastoimiin ja ulkomainontaan tämän lain vas-
6478:                                                        taisesti ja siitä aiheutuu huomattavaa haittaa
6479:                      53 §                              paikalliselle luonnolle, kasvistolle tahi eläimistöl-
6480:   Luonnonsäästiön perustamista ja luonnon-             le, taikka maiseman huomattavaa rumentumista,
6481: muistomerkin rauhoittamista koskevat päätökset         on tuomittava luonnonsuojelurikoksesta sakkoon
6482: ovat maksuttomia.                                      tai vankeuteen enintään vuodeksi.
6483:                        54 §                                                    59 §
6484:   Kansallispuiston ja valtion omistamalle alueel-         Milloin luonnonsuojelurikos kohdistuu erityis-
6485: le perustetun luonnonsäästiön palveluista voi-         suojelun kohteena olevaan kasvi- tai eläinlajiin
6486: daan periä kustannusten peittämiseksi maksuja          taikka aiheuttaa pysyvän vaurion luonnonsuoje-
6487: sen mukaan kuin sisäasiainministeriö määrää.           lualueella ja jos rikosta näissä tai muissa tapauk-
6488:                                                        sissa, ottaen huomioon rikokseen johtaneet ja
6489:             Maastoon merkitseminen                     siitä ilmenevät seikat kokonaisuudessaan, on pi-
6490:                        55 §                            dettävä törkeänä, on rikoksen tekijä tuomittava
6491:    Luonnonsuojelualue ja luonnonmuistomerkki           törkeästä luonnonsuojelurikoksesta vankeuteen
6492: on maastoon merkittävä selvästi havaittavalla ta-      vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään kahdeksi
6493: valla.                                                 vuodeksi.
6494:    Valtion maa- tai vesialueelle perustettavan
6495: luonnonsuojelualueen rajat on pyrittävä saamaan                            Pakkokeinot
6496: maastoon soveltuviksi. Ne määrätään muuta val-                                 60 §
6497: tion maata vastaan maanmittaustoimituksessa so-           Milloin joku ryhtyy muuhun kuin 49 §:ssä
6498: veltuvin osin noudattaen, mitä jakolaissa (604/        tarkoitettuun tämän lain tai sen nojalla annettu-
6499: 51) on säädetty rajankäynnistä.                        jen säännösten tai määräysten vastaiseen toimen-
6500:    Muun kuin valtion maa- tai vesialueelle perus-      piteeseen tai laiminlyö niiden nojalla määrätyn
6501: tetun luonnonsäästiön perustamispäätöksessä voi-       tehtävän, lääninhallituksella on valta velvoittaa
6502: daan määrätä, että luonnonsäästiön osalta nou-         asianomainen poistamaan oikeudenvastainen tila
6503: datetaan, mitä 2 momentissa on sanottu. Tästä          tai laiminlyönti uhkasakolla tai uhalla, että tar-
6504: rajankäynnistä sekä luonnonsäästiöiden ja luon-        peelliset toimenpiteet suoritetaan valtion toimes-
6505: nonmuistomerkkien merkitsemisestä aiheutuvat           ta asianomaisen kustannuksella.
6506: kustannukset suoritetaan valtion varoista.                Kustannukset maksetaan etukäteen valtion va-
6507:                                                        roista ja peritään asianomaiselta siinä järjestykses-
6508:        Yhteisten alueiden rauhoittaminen               sä kuin julkisten saatavain ulosotosta on säädetty.
6509:                         56 §                              Lääninhallituksella on niin ikään valta keskeyt-
6510:   Siitä, haetaanko luonnonsuojelualueen perus-         tää työ tai muu toimi, johon on ryhdytty vastoin
6511: tamista eri tiloille yhteisesti kuuluvalle alueelle,   tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai
6512: päätetään osakasten kokouksessa. Päätöksen teke-       määräyksiä.
6513: 10                                       1983 vp. -      LA n:o 55
6514: 
6515:     Viranomaisten oikeudet ja velvollisuudet                    Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
6516:                        61 §                                                      66 §
6517:    Luonnonsuojelun valvontaa hoitavilla 3 §:ssä             Tämä laki tulee voimaan pa1vana
6518: mainituilla tai sen nojalla määrätyillä viranomai-       kuuta 198 , ja sillä kumotaan 23 päivänä hel-
6519: silla on oikeus ottaa talteen metsästys-, keräily-       mikuuta 1923 annettu luonnonsuojelulaki (711
6520: tai muut välineet, joita on käytetty taikka aiotaan      23) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen,
6521: käyttää vastoin tämän lain säännöksiä ja mää-            eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta
6522: räyksiä, samoin kuin tämän lain vastaisesti hal-         valtion maille 18 päivänä helmikuuta 1938 anne-
6523: tuun otetut eläimet, niiden kehitysasteet tai            tun lain (83/38) 16 §, eräiden uusien luonnon-
6524: pesät tahi kasvit, kivet taikka muuta sellaista,         suojelualueiden perustamisesta valtionmaille 21
6525: mitä tässä laissa on kielletty.                          päivänä joulukuuta 1956 annetun lain (634/56)
6526:                                                          25 § ja Karkalin luonnonpuistosta 24 päivänä
6527:                        62 §                              heinäkuuta 1964 annetun lain (432/64) 3 §.
6528:    Milloin todennäköisin perustein epäillään, että          Tämän lain voimaantulosta lukien muuttuvat
6529: tämän lain säännöksiä tai niiden nojalla annettu-        aikaisemman lainsäädännön nojalla perustetut
6530: ja määräyksiä on rikottu, on tämän lain noudat-          luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit
6531: tamisen valvontaa hoitavilla valtion ja kunnan           tässä laissa tarkoitetuiksi luonnonsuojelualueiksi
6532: viranomaisilla oikeus suorittaa alueella tarkastus.      ja luonnonmuistomerkeiksi.
6533: 
6534:                         63 §
6535:    Poliisi on velvollinen antamaan tämän lain ja                                67 §
6536: sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten             Tämän lain säännöksiä ei sovelleta rauhoitet-
6537: täytäntöönpanemiseksi virka-apua.                        tuihin eläimiin ja kasveihin, jotka on saatu
6538:                                                          laillisesti ennen lain voimaantuloa.
6539:               Valtuutussäännökset                           Tämän lain 44 §: n säännöstä ulkovarastoinnis-
6540:                       64 §                               ta ei sovelleta kahden vuoden aikana lain voi-
6541:   Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-            maantulosta lukien sellaiseen varastoon, joka on
6542: panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.          perustettu ennen lain voimaantuloa.
6543:                                                             Sellaiset ulkosalle asetetut ilmoitukset, julis-
6544:                        65 §                              teet, taulut ja muut laitteet, jotka on asetettu
6545:    Valtioneuvoston päätöksellä voidaan sellainen         paikalleen ennen tämän lain voimaantuloa, saa-
6546: tehtävä siirtää lääninhallitukselle, joka tässä laissa   daan, mikäli ne ovat aikaisempien säännösten
6547: on annettu ympäristöministeriölle, jos asian hoi-        mukaisia, pitää paikallaan yhden vuoden ajan
6548: to voidaan näin järjestää tarkoituksenmukaisem-          lain voimaantulosta lukien.
6549: rrun.
6550:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6551: 
6552:           Olli Helminen                    Reino Paasilinna             Liisa Jaakonsaari
6553:           Kaisa Raatikainen                Mikko Elo                    Arja Alho
6554:           Matti Puhakka                    Anna-Liisa Piipari           Tuula Hautamäki
6555:           Pertti Paasio                    Mikko Rönnholm               Kari Urpilainen
6556:           Risto Ahonen                     Antti Kalliomäki             Mats Nyby
6557:           Sakari Knuuttila                 Pertti Hietala               Saara-Maria Paakkinen
6558:           Peter Muurman                    Tuulikki Hämäläinen          Pirjo Ala-Kapee
6559:           Markus Aaltonen                  Sinikka Hurskainen           Paula Eenilä
6560:           Matti Luttinen                   Reijo Lindroos               Maija Rajantie
6561:           Juhani Surakka                   Matti Louekoski              Jouko Tuovinen
6562:           Kaj Bärlund                      Seppo Tikka                  Paavo Lipponen
6563:           Lea Savolainen                   Pentti Lahti-Nuuttila        Riitta Järvisalo-Kanerva
6564:           Jorma Rantanen                   Aarno von Bell               Jukka Mikkola
6565:           Jouko Skinnari                   Kari Rajamäki                Pekka Starast
6566:           Pekka Myllyniemi                 Kerttu Törnqvist             Marja-Liisa Tykkyläinen
6567:           Martti Lähdesmäki                Jussi Ranta                  Aimo Ajo
6568:                        Matti Kuusio                              Timo Roos
6569:                                               1983 vp.
6570: 
6571: Lakialoite n:o 56
6572: 
6573: 
6574: 
6575: 
6576:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta
6577:                                     katumaksusta annetun lain muuttamisesta
6578: 
6579: 
6580:                                            Eduskunnalle
6581:                                        1
6582:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6583: 
6584:    Tässä aloitteessa ehdotetaan muutoksia katu-      tön käyttötarkoituksen, eikä nykyiseen tapaan
6585: maksulakiin. Aloitteen mukaan kunnat saisivat        kiinteistöä palvelevan kadun laadun mukaan.
6586: valtionapua myös katujen rakentamiseen, ja val-      Tällöin asuinkiinteistöjen katumaksurasitus pie-
6587: tionosuus koeotettaisiin 20 prosenttiin. Katumak-    nenisi. Edelleen ehdotetaan kunnan harkintaval-
6588: sun perusteena olevaa Iuokitusta uudistettaisiin     taa muun muassa helpotusten myöntämisessä
6589: siten, että se määräytyisi ennen muuta kiinteis-     katumaksusta lisättäväksi.
6590: 
6591: 
6592: 
6593: 
6594:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
6595: 
6596: Yleisperustelut                                      suurempi kuin kunnallisverosta. Kun näköpiirissä
6597:                                                      ei ole sellaista järjestelmää kadunpitokustannus-
6598:    Katumaksulakia kohtaan on esitetty runsaasti      ten keräämiseksi, joka olisi katumaksulakia sel-
6599: kritiikkiä. Ennen muuta muutosvaatimusten            västi sosiaalisempi, on tärkeää pyrkiä katumaksu-
6600: kanssa liikkeellä ovat olleet omakotitalojen asuk-   lain korjaamiseen siten, että toisaalta lisätään
6601: kaat, joita maksusta huolimatta rasittaa edelleen    kunnille tulevaa valtionosuutta - joka rahoite-
6602: myös velvollisuus pitää jalkakäytävä puhtaana        taan suurituloisia eniten rasittavalla progressiivi-
6603: lumesta. Monasti katumaksu on nähty vain uute-       sella tuloverolla -       ja toisaalta kevennetään
6604: na veromuotona, joka vaikuttaa asumiskustan-         asuinkiinteistöjen katumaksurasitusta liike- ja
6605: nuksia kohottavasti. Myös uuden lainsäädännön        teollisuuskiinteistöjen katumaksua korottamalla.
6606: aiheuttama byrokratia on herättänyt kritiikkiä.         Tässä aloitteessa tähdätään myös nykyisen ka-
6607: Jyrkimmät vaatimukset ovat lähteneet siitä, että     tumaksulain eräiden kohtuuttomuuksien korjaa-
6608: koko katumaksulaki on epäonnistuneena kumot-         miseen. Nykyisen lain osalta on epäkohdaksi
6609: tava.                                                todettu se, että kiinteistöt on asetettu eri katu-
6610:    Tässä aloitteessa tähdätään katumaksulain pa-     maksuluokkiin niitä palvelemaan tarkoitetun ka-
6611: himpien epäkohtien korjaamiseen. Lakia ei esite-     dun laadun mukaan. Tällainen luokitus on jo
6612:  tä kumottavaksi sen vuoksi, että tällöin olisi      sinänsä epätarkoituksenmukainen, koska se ei
6613: seurauksena katujen rakentamisesta ja kunnossa-      millään tavoin vastaa kiinteistöjen aiheuttamaa
6614:  pidosta aiheutuvien kustannusten siirtyminen        liikennetuotosta.
6615:  kannettavaksi kunnallisverona, joka kohtaamuu          Aloitteen tarkoituksena on lisätä myös kunnan
6616:  katumaksua epäsosiaalisemmin. Kunnallisverosta      harkintavaltaa. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi
6617:  luonnolliset henkilöt maksavat 80-90 prosenttia     toisaalta siten, että kunta saisi harkintavaltaa
6618:  ja elinkeinoelämä siten vain 10-20 prosenttia.      siinä, onko runsaan kauttakulku- ja yhdysliiken-
6619: Jakoverona kunnallisvero rasittaa raskaimmin pie-    teen johdosta syytä periä katumaksuna tavallista
6620:  nituloisia. Katumaksusta elinkeinoelämän osuus      pienempi osa kadunpitokustannuksista. Toisaalta
6621:  jo nykyisen lain ollessa voimassa on selvästi       aloitteessa ehdotetaan katumaksulain 20 §:n uu-
6622: 2                                       1983 vp. -     LA n:o 56
6623: 
6624: distamista siten, että kunnan harkintavallan avul-        5 momentti on poistettu ja säännös on muu-
6625: la voitaisiin nykyistä olennaisesti useammassa         tettuna siirretty 8 §: ään.
6626: tapauksessa myöntää vapautus tai helpotusta ka-           8 §. Voimassa olevan lain 8 § on osoittautu-
6627: tumaksusta.                                            nut varsin tulkinnanvaraiseksi. Sitä on tulkittu
6628:                                                        hyvin eri tavoin eri kunnissa. Säännöksen vaiku-
6629:                                                        tus katumaksuina perittävien kustannusten mää-
6630:                                                        rään on yleensä osoittautunut vähäiseksi. Asiako-
6631:                                                        konaisuus on siirretty 7 §:ään.
6632: Yksityiskohtaiset perustelut                              Muutettu 8 § antaa kunnille harkintamahdol-
6633:                                                        lisuuden alentaa tai korottaa tiettyjen kiinteistö-
6634:    1 §. Asemakaava- ja rakennuskaava-alueiden          jen katumaksuja enintään 20 prosentilla, mikäli
6635: ulkopuolella on taajaan rakennettuja alueita,          suoritettu liikennetutkimus antaa toimenpiteelle
6636: joilla sijaitsevat kiinteistöt eivät ole voimassa      perusteen.
6637: olevan lainsäädännön mukaan katumaksuvelvol-              13 §. Voimassa olevan lain mukainen valtion-
6638: lisia. Usein kunta on rakentanut näille alueille       osuus on varsin pieni. Eduskunta on kannan-
6639: tieverkon ja vastaa sen ylläpidosta. Tavoitteena       otoissaan edellyttänyt valtionosuuden huomatta-
6640: tulisi olla, että taajaan rakennemille alueille        vaa lisäystä. Muutosehdotuksen mukaan valtion-
6641: vahvistettaisiin asemakaavat tai rakennuskaavat.       osuus lisääntyisi nykyisestä alle 10 miljoonasta
6642: Koska kaavoitustoimenpiteet vievät yleensä suh-        noin 200 miljoonaan markkaan. Valtionosuuden
6643: teellisen pitkän ajan, tulisi kunnalla olla mahdol-    lisäystä voidaan perustella muun muassa valtion
6644: lisuus saattaa harkintansa mukaan tiettyjä kaa-        tieliikenteeltä saamilla suurilla tuloilla, jotka ylit-
6645: voittamattomien alueiden kiinteistöjä katumak-         tävät moninkertaisesti tieliikenteestä valtiolle ai-
6646: suvelvollisuuden piiriin.                              heutuneet menot.
6647:    5 §. Voimassa olevassa lainsäädännössä kiin-           Valtionosuutta maksettaisiin sekä rakentamis-
6648: teistön maksuluokan ratkaisee sen kadun laatu,         että kunnossapitomenoihin. Lakiehdotuksen mu-
6649: johon kiinteistö rajoittuu. Tämä on käytännössä        kaan valtionosuus jakaantuu kiinteistöjen omista-
6650: osoittautunut melko sattumanvaraiseksi perus-          jien ja kuntien kesken kuten nykyisessä laissa.
6651: teeksi. Kaksi katua saattavat olla teknisesti aivan       Kantokykyluokkien perusteella jaettava val-
6652: samanlaiset, esimerkiksi samalla tavalla päällyste-    tionosuuden osa poikkeaa nykyisestä siten, että
6653: tyt, mutta niiden varsilla olevat kiinteistöt ovat     valtionosuusprosenttia on korotettu 2-6 pro-
6654: eri maksuluokissa. Kiinteistön käyttötarkoitusta       senttiyksikköä kantokykyluokissa 5-1 ja 2 pro-
6655: on pidettävä katumaksulain tarkoitukseen näh-          senttiyksikköä kantokykyluokissa 10-6.
6656: den parempana maksuluokan perusteena, koska               20 §. Lakiehdotuksen mukaan kunnan har-
6657: se kuvaa muun muassa kiinteistön aiheuttamia           kintavaltaa myöntää hakemuksesta osittainen tai
6658: liikennemääriä. Tämän vuoksi on asuinkiinteistö-       täydellinen vapautus katumaksusta tai lykkäystä
6659: jä ja muita kiinteistöjä käsiteltävä erillisinä ryh-   maksun suorittamiseen on lisätty. Perusteena
6660: minä. Asuinkiinteistöt on ehdotuksessa jaettu          voivat olla muun muassa sosiaaliset syyt sekä
6661: kahteen ryhmään sen kadun laadun perusteella,          katumaksun lisäksi kiinteistöä rasittavat muut
6662: jolle kiinteistön liikenne pääasiallisesti tapahtuu.   tiemenot kuten yksityistiemaksut ja kadun kun-
6663: Asuinkiinteistöjen kannalta kadun laadulla on          nossapitovelvollisuus.
6664: suurempi merkitys kuin muiden kiinteistöjen               26 §. Lakiehdotuksessa on nykyisen lain 26 ja
6665: kannalta, koska useimmat asunnoista lähtevät           27 § yhdistetty. Tavoitteena on ollut se, että
6666: matkat suuntautuvat lähietäisyydelle. Ehdotuk-         siirtymäsäännöksestä aiheutuva maksuhelpotus
6667: sen mukaan asuinkiinteistön ajoyhteys ratkaisee        on samanlainen riippumatta siitä, onko korvaus
6668: maksuluokan.                                           kadun rakentamisesta aikoinaan maksettu tontin
6669:     7 §. 8 §:n muutoksesta johtuen ehdotetaan          myyntihinnan tai vuokran muodossa tai muulla
6670: 7 §:n 3 momenttiin kunnalle harkintavaltaa nii-        tavoin. Siirtymäsäännöksen ehdot täyttävät kiin-
6671: den kustannusten suhteen, jotka katumaksuina           teistöt vapautuvat siitä katumaksun osasta, joka
6672: peritään. Jos kunnassa on runsaasti kauko- tai         määräytyy kadun rakentamiskustannusten perus-
6673: kauttakulkuliikennettä tai kunnan eri osien yh-        teella. Vain 1. 1. 1932 jälkeiset tapahtumat
6674: dysliikennettä, voi kunta halutessaan pienentää        oikeuttavat siirtymäsäännöksen maksuhelpotuk-
6675: katumaksuina perittävien kustannusten määrää.          seen. Tarpeettomana on pidettävä sitä, että jopa
6676:     4 momentti on kirjoitettu uutta maksuluokka-       satojen vuosien takaiset maanluovutukset vaikut-
6677: järjestelmää vastaavaksi.                              taisivat katumaksuihin.
6678:                                          1983 vp. -      LA n:o 56                                          3
6679: 
6680:   Ehdotetun säännöksen mukaan maksuhelpo-                  Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6681: tukset eivät siirry muiden katumaksuvelvollisten
6682: maksettaviksi vaan kunta jättää ne perimättä.                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6683:                                                                  kiehdotuksen:
6684: 
6685:                                                    Laki
6686:                  kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain muuttamisesta
6687: 
6688:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6689:   kumotaan kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain (670/78) 6 §, 7 §:n 5 momentti,
6690: 24 §:n 2 ja 3 momentti ja 27 §,
6691:   muutetaan lain 5 §, 7 §:n 3 ja 4 momentti sekä 8, 13, 14, 20 ja 26 §,
6692:   sellaisina kuin niistä ovat 5 § osittain muutettuna ja 7 §:n 3 momentti muutettuna 23 päivänä
6693: heinäkuuta 1982 annetulla lailla (570/82), 8 § osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1979
6694: annetulla lailla (946/79) ja edellä mainitulla 23 päivänä heinäkuuta 1982 annetulla lailla, 13 §
6695: osittain muutettuna ja 14 § muutettuna mainitulla 21 päivänä joulukuuta 1979 annetulla lailla ja
6696: 20 § osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä heinäkuuta 1982 annetulla lailla, sekä
6697:   lisätään lain 1 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi,
6698: seuraavasti:
6699: 
6700:                          1 §                             edeltäneenä kolmena kalenterivuonaa aiheutu-
6701:                                                          neiden mainittujen kustannusten keskiarvosta vä-
6702:    Kunnanvaltuuston päätöksellä voidaan määrä-           hennettynä valtionosuudella, jonka kunnan arvi-
6703: tä, että myös asemakaava- tai rakennuskaava-alu-         oidaan tämän lain 13 §:n nojalla saavan katu-
6704: een ulkopuolella sijaitsevan kiinteistön omistajan       maksun määräämisvuotena 60 prosentin osaan
6705: tai omistajan veroisen haltijan on suoritettava          kustannuksista. Jos saatu valtionosuus poikkeaa
6706: katumaksua tai rakennuskaavatiemaksua, mikäli            arvioidusta valtionosuudesta, otetaan muutos
6707: kyseessä olevan kiinteistön tämän lain 4 §:n 1 tai       huomioon seuraavan vuoden katumaksuosuutta
6708: 2 momentin mukaisesti määräytyvä arvo on vä-             laskettaessa.
6709: hintään miljoona markkaa.                                   Tätä pykälää sovellettaessa on 1 maksuluok-
6710:                                                          kaan kuuluvan kiinteistön arvoa alennettava 50 ja
6711:                                                          II maksuluokkaan kuuluvan kiinteistön arvoa 70
6712:                          5 §                             prosentilla.
6713:    Kiinteistöt jaetaan kolmeen maksuluokkaan:
6714:    1 asuinkiinteistöt, joille liikenne pääasiallisesti                          8 §
6715: tapahtuu vahvistetun katupiirustuksen mukaises-            Jos suoritetun liikennetutkimuksen perusteella
6716: ti rakennetun kestopäällystetyn kadun kautta;            todetaan kiinteistöstä johtuva liikenne erityisen
6717:    II muut asuinkiinteistöt; sekä                        vilkkaaksi tai raskaaksi, voidaan kiinteistölle mää-
6718:    III muut kiinteistöt.                                 rättävää katumaksua korottaa enintään 20 pro-
6719:    Asuinkiinteistöksi katsotaan tätä lakia sovellet-     sentilla. Jos liikenne vastaavasti todetaan erityisen
6720: taessa kiinteistö, jonka kerrosalasta vähintään          vähäiseksi, voidaan katumaksua alentaa enintään
6721: kuusikymmentä prosenttia on asuinkäytössä.               20 prosentilla.
6722: 
6723:                          7 §                                                     13 §
6724:                                                             Kunnalle suoritetaan valtionosuutta katujen
6725:    Katumaksuprosenttia laskettaessa otetaan ka-          rakentamis- ja kunnossapito~ustannuksiin. Val-
6726:  dun rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutu-          tionosuuteen oikeuttaviksi kustannuksiksi katso-
6727:  neina kustannuksina huomioon 60 prosenttia, tai         taan kunnanhallituksen 9 §:n 1 momentin mu-
6728:  mikäli kunta poikkeuksellisen suuren kauko- tai         kaisesti vahvistamat kustannukset. Kuntien tulee
6729:  kauttakulkuliikenteen tai kunnan eri osien väli-        vuosittain ilmoittaa tie- ja vesirakennushallituk-
6730:  sen yhdysliikenteen vuoksi niin päättää, vähin-         selle katumaksun perusteeksi vahvistetut kustan-
6731:  tään 50 prosenttia ja enintään 60 prosenttia,           nukset sekä muutkin valtionosuuden määräämi-
6732:  kunnalle katumaksun vahvistamista välittömästi          seksi tarpeelliset tiedot.
6733: 4                                       1983 vp. -     LA n:o 56
6734: 
6735:    Valtionosuutta suoritetaan 1 momentissa tar-           4) maksun suuruus on kiinteistön tosiasialli-
6736: koitettuihin kustannuksiin 60 prosentin osalta 20      seen käyttöasteeseen nähden ilmeisen kohtuuton;
6737: prosentin mukaan sekä 40 prosentin osalta kun-            5) kiinteistön omistaja tai haltija osallistuu
6738: tien kantokykyluokituksesta annetussa laissa           yksityisistä teistä annetun lain (358/62) nojalla
6739: (665/67) tarkoitettujen kantokykyluokkien pe-          tienpidosta aiheutuviin kustannuksiin siinä mää-
6740: rusteella seuraavasti:                                 rin, että katumaksua on pidettävä kohtuuttoma-
6741:                                                        na; taikka
6742:      Kunnan                             Valtionosuus      6) kiinteistön omistajan tai haltijan velvolli-
6743:  kantokykyluokka                        prosentteina   suudet kadun ja eräiden yleisten alueiden kun-
6744:        1                                    34         nossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (669/78)
6745:        2                                    31         4 §:n, sellaisena kuin se on 23 päivänä heinä-
6746:        3                                    28         kuuta 1982 annetussa laissa (569/82), nojalla
6747:        4                                    25         ovat niin raskaat, että katumaksua on pidettävä
6748:        5                                    22         kohtuuttomana.
6749:        6                                    20
6750:        7                                    18                                 26 §
6751:        8                                    16            Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, vapau-
6752:        9                                    14         tetaan kiinteistö, jonka osalta on maksettu tai
6753:       10                                    12         maksetaan asemakaavalain tai rakennuslain tai
6754:                                                        rakennusjärjestyksen mukainen korvaus kadun
6755:                         14 §                           rakentamisesta, sekä kiinteistö, jonka kunta on
6756:    Tässä laissa tarkoitetun valtionosuuden myön-       luovuttanut 1. 1. 1932 jälkeen pidättämättä
6757: tää ja maksaa tie- ja vesirakennushallitus.            itselleen oikeutta rakennuslain mukaisen kor-
6758:                                                        vauksen perimiseen, 7 §:n mukaisen katumak-
6759:                         20 §                           sun siitä osasta, joka määräytyy kadun rakentami-
6760:    Kunta voi harkintansa mukaan myöntää hake-          sesta aiheutuneiden kustannusten perusteella 20
6761: muksesta osittaisen tai täydellisen vapautuksen        vuodeksi siitä, kun kiinteistönomistajan velvolli-
6762: katumaksusta taikka lykkäystä maksun suoritta-         suus suorittaa rakennuslain tai rakennusjärjestyk-
6763: miseen, mikäli                                         sen mukaiset kadun rakentamisesta aiheutuneet
6764:    1) kiinteistön omistajan tai haltijan maksukyky     kustannukset on syntynyt, kuitenkin vähintään 3
6765: hänen tai hänen perheenjäsenensä sairaudesta,          vuodeksi tämän lain voimaantulosta. Sama kos-
6766: tapaturmasta, työttömyydestä tai muusta niihin         kee kiinteistöä, jonka osalta voidaan katsoa edellä
6767: rionastettavasta syystä on alhainen tai olennaises-    mainitun korvauksen tulleen suoritetuksi. Tässä
6768: ti vähentynyt;                                         laissa tarkoitetuksi korvaukseksi ei katsota raken-
6769:    2) asuinkiinteistön omistaja tai haltija on kuol-   nuslain 148 §:n 3 momentissa tarkoitettua kor-
6770: lut;                                                   vausta.
6771:    3) maksun periminen on rakennusten tuhou-
6772: tumisen tai purkamisen vuoksi ilmeisen kohtuu-           Tämä laki tulee v01maan         päivänä
6773: tonta;                                                 kuuta 198 .
6774: 
6775:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
6776: 
6777: 
6778:            Anna-Liisa Jokinen             Timo Laaksonen                  Esko Helle
6779:            Heli Astala                    Osmo Vepsäläinen                Lauha Männistö
6780:            Pekka Leppänen                 Vappu Säilynoja                 Inger Hirvelä
6781:                                                 1983 vp.
6782: 
6783: Lakialoite n:o 57
6784: 
6785: 
6786: 
6787: 
6788:                                    Anna-Liisa Jokinen ym.: Ehdotus laiksi mannaalikunnan lakkautta-
6789:                                      misesta
6790: 
6791: 
6792:                                              Eduskunnalle
6793:                                          \
6794:    Manttaalikuntalaitoksen tarpeettomuus on pe- nut. Vuoden 1965 valtiopäivillä hyväksyttiin laki
6795: rustellusti tullut selvitetyksi niissä toivomus- ja manttaalikunnista, mutta eduskunnan silloinen
6796: lakialoitteissa, joita viimeisten vuosikymmenien vähemmistö äänesti lain lepäämään yli vaalien.
6797: kuluessa on eduskunnalle tehty, samoin kuin Laki- ja talousvaliokunnan mietintöön liitetyssä
6798: eduskunnassa käydyissä keskusteluissakin. Niissä vasemmiston yhteisessä vastalauseessa sanotaan:
6799: on osoitettu, ettei manttaalikunnalla ole enää ''Vaikka lakiehdotus sisältääkin huomattavia
6800: mitään muuta tehtävää kuin omaamaansa vero- uudistuksia nykyiseen manttaalikuntalaitosta kos-
6801: tusoikeutta hyväkseen käyttäen koota varoja ja kevaan lainsäädäntöön verrattuna, jää edelleen
6802: jakaa ne. Vanhaa, epäkansanvaltaista manttaali- kyseenalaiseksi laitoksen tarpeellisuus. Mikäli
6803: kuntalaitoksen päätäntävaltaa hyväkseen käyttäen manttaalikuntia ei lainsäädännöllä tarpeettomina
6804: suuneo tilojen omistajilla on mahdollisuus sanel- lakkauteta, tulisi ne tehdä vapaaehtoisiksi."
6805: la kannettujen verojen jako. Käytäntö todistaa,          Käytännössä on todettu, että manttaalikunnil-
6806: että kootut varat on yleensä lahjoitettu Maata- la ei enää ole mitään kunnan toimintapiiriin
6807: loustuottajain Keskusliitolle tai sen alaisille jär- verrattavia tehtäviä. Manttaalikuntalaitoksen yllä-
6808: jestöille tai porvarillisten seuratalojen toiminnan pitämiseen nykyoloissa ei ole aihetta. Se tehtävä,
6809: tukemiseen ja niiden velkojen maksamisiin.             joka manttaalikunnilla on maatalousväestön yh-
6810:    Vaikka manttaalikuntalaitoksen säilyttämistä teisten asiain hoitajana, voidaan hoitaa vapaaeh-
6811: puoltavien porvarillistenkin piirien taholla ollaan toisten yhtymien piirissä. Koska manttaalikunta-
6812: pakotettuja myöntämään tämän laitoksen aikansa laitoksella ei ole mitään muuta merkitystä kuin
6813: eläneisyys, puolletaan sen olemassaolemista kui- muutenkin raskaan verotuksen alaisena olevan
6814:  tenkin sillä verukkeella, että sillä olisi merkitystä pienviljelijäväestön riistäminen, on tällaisen lai-
6815:  maatalousväestön yhteisten asiain hoitamisessa. toksen lakkauttaminen välttämätöntä.
6816: Tällaiset väittämät kumoutuvat kuitenkin sillä,          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6817:  että manttaalikuntien järjestysmuoto, jota koske-
6818:  vat säännökset edelleen sisältyvät maalaiskuntain                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6819:  kunnallishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898                kiehdotuksen:
6820:  annettuun asetukseen (2111898), on vanhentu-
6821: 
6822: 
6823: 
6824:                                                  Laki
6825:                                    manttaalikunnan lakkauttamisesta
6826: 
6827:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6828: 
6829:                       1 §                             joista tässä laissa käytetään nimitystä manttaali-
6830:   Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnallis-          kunta.
6831: hallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annet-
6832: tuun asetukseen (21 11898) sisältyvät säännökset                          2 §
6833: manttaaliin pannusta maasta ja laitoksista sekä         Manttaalikunnan pesä on selvitettävä viiden
6834: niiden omistajain ja haltijain kuntakokouksesta,      vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
6835: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 57
6836: 
6837:    Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuuden          tussa etuoikeusasetuksessa (32/1868) on säädet-
6838: kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta         ty. Milloin manttaalikunnan omaisuus ei riitä sen
6839: valittava selvityksen toimeenpanoa varten yksi tai   velan maksamiseen, kantakoon manttaalikunta
6840: useampia selvitysmiehiä, joiden vaalista on ilmoi-   selvitysaikana manttaalimaksua niin, että velka
6841: tettava lääninhallitukselle. Jollei selvitysmiehiä   voidaan suorittaa.
6842: määräajassa ole valittu, määrää heidät lääninhal-
6843: litus.                                                                      5 §
6844:                                                         Selvitysmiesten on kultakin kalenterivuodelta
6845:                         3 §                          kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä
6846:    Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa manttaali-    annettava kuntakokoukselle tili sekä selostus niis-
6847: kunnan asioita selvityksen aikana sekä ryhtyä        tä toimista, joihin he ovat ryhtyneet manttaali-
6848: kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat tarpeen mant-    kunnan toiminnan lopettamiseksi.
6849: taalikunnan toiminnan lopettamiseksi. Tällöin           Selvityksen tultua suoritetuksi selvitysmiesten
6850: selvitysmiehillä on oikeus muuttaa manttaalikun-     on viivytyksittä annettava kuntakokoukselle lop-
6851: nan omaisuutta rahaksi, sikäli kuin se selvitystä    putilitys. Selvityksen loppuunsaattamisesta on
6852: varten on tarpeen. Kiinteätä omaisuutta älköön       tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. Senkin jäl-
6853: kuitenkaan luovutettako ilman kuntakokouksen         keen, kun selvitys on saatettu loppuun, selvitys-
6854: erityistä lupaa muutoin kuin myymällä se julki-      miesten asiana on tarvittaessa käyttää manttaali-
6855: sessa huutokaupassa.                                 kunnan puhevaltaa.
6856:    Tämän lain voimaan tultua saadaan manttaali-
6857: kunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä määrin                             6 §
6858: kuin tarkoituksenmukainen selvitys sitä vaatii.         Selvityksen aikana kuntakokouksessa edelleen
6859:                                                      sovelletaan 1 §:ssä mainitun asetuksen säännöksiä
6860:                        4§                            kuitenkin niin, että kuntakokoukseen saavat ot-
6861:    Manttaalikunnan tuotemattomille velkojille on     taa osaa ainoastaan ne manttaaliin pannun maan
6862: hankittava vuosihaaste. Jos sen jälkeen, kun vuo-    ja laitosten omistajat ja haltijat, jotka lain voi-
6863: sihaasteessa määrättynä paikalletulopäivänä il-      maan tullessa ovat kuntakokouksessa äänioikeu-
6864: moittautuneet tai ennen ilmoittautumisajan           tettuja.
6865: päättymistä tiedossa olleet velkojat ovat saaneet
6866: täyden suorituksen sekä tarpeelliset varat on                               7 §
6867: pantu erilleen riitaista, erääntymätöntä tai muuta     Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu mant-
6868: sellaista saamista varten, jonka maksamista ei       taaliin pannun maan ja laitosten omistajien ja
6869: voida välittömästi toimittaa, mannaalikunnalle       haltijain kuntakokoukselle, siirtyy tämän lain
6870: jää omaisuutta, varat on käytettävä kuntakokouk-     voimaan tullessa kunnalle.
6871: sen päättämällä tavalla johonkin maataloutta
6872: edistävään tarkoitukseen.                                                  8 §
6873:    Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä järjes-     Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
6874: tyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 1868 anne-       sesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
6875: 
6876: 
6877:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6878: 
6879:          Anna-Liisa Jokinen              Marja-Liisa Salminen           Esko-Juhani Tennilä
6880:          Ensia Laine                     Mikko Kuoppa                   Juhani Vähäkangas
6881:          Vappu Säilynoja                 Inger Hirvelä                  Osmo Vepsäläinen
6882:                                          Lauha Männistö
6883:                                                  1983 vp.
6884: 
6885: Lakialoite n:o 58
6886: 
6887: 
6888: 
6889: 
6890:                                      Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden
6891:                                        kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta
6892: 
6893: 
6894:                                             Eduskunnalle
6895:                                  \
6896:    Käsiteltäessä eduskunnassa v. 1975-78 niin          kunnan yksimielisesti esittämällä tavalla. Erityi-
6897: sanottua katurasituslainsäädäntöä nousi esille eri-    sen perusteltuja nämä muutokset ovat sen vuok-
6898: laisia näkökohtia sekä katujen kunnossapitolain        si, että monessa tapauksessa toispuoleinen jalka-
6899: että katumaksulain osalta. Myös katujen kunnos-        käytävä asettaa eri puolilla katua asuvat ihmiset
6900: sapidon valtionavun maksatusperiaatteista esiin-       hyvin eriarvoiseen asemaan, mitä voitaneen pitää
6901: tyi erilaisia mielipiteitä säädettäessä vuoden 1979    jopa hallitusmuodon 5 §:n tarkoittaman tasaver-
6902: valtiopäivillä katumaksulakiin muutosta. Niinpä        taisuusperiaatteen vastaisena. Mainittuja muu-
6903: ei nykyistä katurasituslainsäädäntöä voikaan pitää     toksia voidaan perustella myös taloudellisilla nä-
6904: kaikilta osin onnistuneena ja oikeudenmukaisena        kökohdilla, sillä on itsestään selvää, että koneelli-
6905: taajamien asukkaille.                                  set kunnossapitotoimenpiteet tulevat oleellisesti
6906:    Ensinnä olisi tontinomistajan velvollisuutta jal-   halvemmiksi koko kadun osalta yhtäaikaa suori-
6907: kakäytävän kunnossapidon osalta muutettava             tettaessa. Tämän on hallituskin todennut aika-
6908: niin kuin liikennevaliokunta v. 1976 lausunnos-        naan esityksiä antaessaan, vaikkakin näennäispe-
6909: saan yksimielisesti esitti, että kunta suorittaa       rusteilla päätyi toisenlaiseen esitykseen.
6910: tarvittaessa jalkakäytävän koneellisen aurauksen          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6911: ja lumen poisajon. Lisäksi tulisi kunnalle antaa       nioittaen,
6912: oikeus niin kuin yksityisteiden osaltakin on sää-
6913: detty ottaa vastatakseen tietty kunnossapito- ja                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6914: puhtaanapitotoimenpide, kuten esimerkiksi hie-                 lakiehdotuksen:
6915: koitus tai hiekan poisto niin ikään liikennevalio-
6916: 
6917: 
6918: 
6919:                                                  Laki
6920:   kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta
6921: 
6922:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6923:   kumotaan kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 31 päivänä elokuuta
6924: 1978 annetun lain (669/78) 4 §:n 3 momentti,
6925:   muutetaan 4 §:n 1 momentti sekä
6926:   lisätään 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja 13 §:ään
6927: uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
6928: 
6929: 
6930:                         4 §
6931:    Kadun ja jalkakäytävän kunnossapito kuuluu          käytävällä sekä pitää jalkakäytävän viereinen ka-
6932: kunnalle. Tontinomistajan velvollisuutena on           tuoja ja sadevesikouru avoinna sulamisveden
6933: kuitenkin pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytä-      poistumista varten. Kunta suorittaa tarvittaessa
6934: vä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua hait-      jalkakäytävän koneellisen aurauksen ja lumen
6935: taava lumi ja jää ajoradan viereen tai reunaan tai     poisajon.
6936: tontille, huolehtia liukkauden torjunnasta jalka-
6937: 2                                     1983 vp. -    LA n:o 58
6938: 
6939:                       8 §                           toon kuuluvasta tehtävästä kaikilla kunnan mää-
6940:                                                     rätynlaisilla kaduilla, korvaus tontinomistajilta
6941:   Jos kunta ottaa huolehtiakseen kunnossapitoon     voidaan jättää perimättä.
6942: kuuluvasta tehtävästä kaikilla kunnan määrätyn-
6943: laisilla kaduilla, korvaus tontinomistajalta voi-
6944: daan jättää perimättä.                                Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
6945:                                                     ta 1984.
6946:                                                       Kunnanvaltuusto voi päättää, että tämän lain
6947:                       13 §                          soveltaminen siirtyy kunnassa enintään kahdella
6948:                                                     vuodella. Päätös tästä on tehtävä ennen lain
6949:     Jos kunta ottaa huolehtiakseen puhtaanapi-      voimaantuloa.
6950: 
6951: 
6952:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6953: 
6954:           Sakari Knuuttila             Pirjo Ala-Kapee                Lea Savolainen
6955:           Kerttu Törnqvist             Seppo Tikka                    Pekka Myllyniemi
6956:           Arja Alho                    Maija Rajantie                 Kaisa Raatikainen
6957:           Peter Muurman                Jouko Tuovinen                 Aimo Ajo
6958:                                        Juhani Surakka
6959:                                                   1983 vp.
6960: 
6961: Lakialoite n:o 59
6962: 
6963: 
6964: 
6965: 
6966:                                       Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katumaksus-
6967:                                         ta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
6968: 
6969: 
6970:                                              Eduskunnalle
6971:                                   1
6972:    Käsiteltäessä vuonna 1976 eduskunnassa halli-        suurimmat nimenomaan niillä paikkakunnilla,
6973: tuksen esitystä katumaksulaiksi todettiin edus-         joiden liikenne on vilkasta ja tästä johtuen katu-
6974: kunnan useita kertoja edellyttäneen myös valtion        jen ylläpitokustannukset ovat suuret. Sen vuoksi
6975: osallistuvan katurasituksiin. Samassa yhteydessä        on nykyisessä katumaksulaissa oleva säännös kes-
6976: todettiin parlamentaarisen liikennekomitean yk-         kimääräistä korkearnpien kunnossapitokustannus-
6977: simielisesti ehdottaneen, että valtionosuutta ka-       ten jättämisestä valtionavun ulkopuolelle poistet-
6978: turasituksista lisätään huomattavasti. Näiden eh-       tava. Samoin on valtionavun piiriin otettava
6979: dotusten perusteluna on ollut se, että valtio           myös katujen rakentarniskustannukset.
6980: osallistuu yleisten teiden pidon lisäksi yksityistei-      Katumaksut muodostuvat kohtuuttoman suu-
6981: den aiheuttamiin kustannuksiin tuntuvalla mää-          riksi kunnissa nimenomaan valtionosuuden pie-
6982: rällä. Yksityisten teiden kunnossapidon ja raken-       nuuden vuoksi. Mainituista syistä katumaksula-
6983: tamisen valtionapu oli vuonna 1982 n. 60 milj.          kia olisikin muutettava siten, että valtionavun
6984: mk. Taajamien osalta on nykyisen lainsäädännön          suuruus katujen ja rakennuskaavateiden kunnos-
6985: perusteella valtionosuus vain 1 prosentin luokkaa       sapito- ja rakentarniskustannuksista olisi vähin-
6986: kaikista kadunpitomenoista. Vuonna 1981 se oli          tään 20 prosenttia ja että maksatusperusteet olisi-
6987: n. 9 milj. mk ja v. 1982 n. 11 milj. mk.                vat tasapuoliset myös suurille kunnille.
6988:    Samanaikaisesti voidaan todeta, ettå valtion            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6989: saarnat tulot tieliikenteen erityisverotuksesta ovat    nioittaen,
6990: huomattavasti suuremmat kuin välittömät tielii-
6991: kennemenot. Sen sijaan juuri ne kunnat, joilla                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6992: on suurimmat tieliikennemenot, eivät ole saaneet                kiehdotuksen:
6993: sanottavasti tuloja liikenteestä. Katumaksut ovat
6994: 
6995: 
6996:                                                   Laki
6997:              kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
6998: 
6999:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7000:   muutetaan kunnalle suoritettavasta katumaksusta 31 päivänä elokuuta 1978 annetun lain (670/78)
7001: 13 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (946/79), sekä
7002:   lisätään lain 13 §:ään uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:
7003: 
7004:                       13 §
7005:    Kunnalle suoritetaan valtionosuutta katujen             Sen lisäksi mitä 2 momentissa säädetään, suo-
7006: rakentarnis- ja kunnossapitokustannuksiin. Val-         ritetaan kunnalle valtionosuutta 20 prosenttia 1
7007: tionosuuteen oikeuttaviksi kustannuksiksi katso-        momentissa tarkoitetuista hyväksytyistä kustan-
7008: taan kunnanhallituksen 9 §:n 1 momentin mu-             nuksista.
7009: kaisesti vahvistarnat kadun rakentamisesta ja              Valtioneuvosto antaa tarvittaessa yleisiä ohjeita
7010: kunnossapidosta kunnalle aiheutuneet kustan-            siitä, mitä kadun rakentamisesta ja kunnossapi-
7011: nukset.                                                 dosta kunnalle aiheutuneista kustannuksista on
7012:                                                         pidettävä katujen asianmukaisen hoidon ja ra-
7013: 2                                 1983 vp. -     LA n:o 59
7014: 
7015: kentamisen kannalta 1 momentissa tarkoitetulla     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
7016: tavalla hyväksyttävinä kustannuksina.            ta 1984.
7017: 
7018: 
7019:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7020: 
7021:         Sakari Knuutrila            Peter Muurman                Seppo Tikka
7022:         Pertri Hietala              Kerttu Törnqvist             Kaisa Raatikainen
7023:         Arja Alho                   Pekka Myllyniemi             Lea Savolainen
7024:         Maija Rajantie              Jouko Tuovinen               Aimo Ajo
7025:         Pirjo Ala-Kapee             Juhani Surakka               Matti Puhakka
7026:                                     Riitta Järvisalo-Kanerva
7027:                                                  1983 vp.
7028: 
7029: Lakialoite n:o 60
7030: 
7031: 
7032: 
7033: 
7034:                                      Kosk~nniemi ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 5 ja 50 §:n muutta-
7035:                                        misesta
7036: 
7037: 
7038:                                             Eduskunnalle
7039:                                  1
7040:     Kunnallista itsehallintoa on viime aikoina ka-        Toisaalta laissa olisi kiellettävä kuntaa luovut-
7041: vennettu olennaisesti valtion talouspoliittisin kei-    tamasta yksityisille elinkeinonharjoittajille omai-
7042: noin ja suoria lainsäädäntötoimia käyttäen. Val-       suutta tai hyödykkeitä muuten kuin täyttä kor-
7043: tionapulainsäädäntöä on muutettu niin, että val-       vausta vastaan. Erityisesti köyhät kunnat ovat
7044: ta päättää kunnallisista palveluista on monilla        joutuneet pahaan kierteeseen yrittäessään kilpaa
7045: aloilla siirtynyt keskushallinnolle.                   houkutella työpaikkoja alueelleen tarjoamalla yk-
7046:     Kunnilla on entistä vähemmän mahdollisuuk-         sityisyrityksille halpoja tai ilmaisia maa-alueita,
7047: sia vaikuttaa omiin asioihinsa, parantaa kunnalli-     teollisuusrakennuksia ja muita etuuksia. Tämä
7048: sia palveluita ja vähentää pahenevaa työttömyyt-       kuntien asukkaita vahingoittava kilpailu ei lisää
7049: tä. Tässä suhteessa vuoden 1977 alusta voimaan         maan työpaikkoja, mutta kaventaa sekin kuntien
7050: tullut uusi kunnallislakikaan ei merkinnyt edis-       itsenäiseen toimintaan käytettävissä olevia voima-
7051: tystä. Kunnallislakiin aikaisemminkin sisältyneet      varoja.
7052: kehityksen esteet, kunnan toimialan rajoitukset           Kunnallisen demokratian pahimpia esteitä on
7053: ja määräenemmistösäännökset, on säilytetty.            määräenemmistövaatimus päätettäessä uuden
7054:     Kunnan yleinen toimiala on uudessa kunnal-         määrärahan myöntämisestä tai entisen korottami-
7055: lislaissa määritelty hyvin epämääräisesti, mutta       sesta. Kolmannes valtuutetuista voi estää kunnal-
7056: toimialasäännöksen tulkinta pysynee pääpiirteis-       lisen toiminnan kehittämisen ja inflaation valli-
7057: sään entisenä. On jopa mahdollista, että edus-         tessa jopa palvelutason ennallaan pitämisen. Tä-
7058: kunnan toisen lakivaliokunnan enemmistön hy-           mä antaa uudistuksia vastustaville piireille koh-
7059: väksymät toimialasäännöstä koskevat perustelut         tuuttoman suuren vaikutusvallan ja aiheuttaa
7060: johtavat kunnan toimialan supistumiseen. Tä-           turhautumista kuntalaisissa, joiden enemmistön
7061: män vaaran torjumiseksi ja kunnallisen itsehallin-     vaaleissa ilmaisema tahto ei pääse toteutumaan.
7062: non toimintaedellytysten parantamiseksi lakia          Esimerkiksi oikeus elinkeinotoiminnan harjoitta-
7063: olisi kiireellisesti muutettava.                       miseen voi jäädä teoreettiseksi määräenemmistö-
7064:    Laissa olisi ensinnäkin säädettävä, että kunta      vaatimuksen vuoksi. Määräenemmistövaatimus
7065: voi harkintansa mukaan harjoittaa elinkeinotoi-        talousarvioasioissa olisi kumottava, mutta se voi-
7066: mintaa. Laajentamalla harjoittamaansa elinkeino-       daan säilyttää päätettäessä takaussitoumuksen tai
7067: toimintaa kunta voi lujittaa talouttaan verorasi-      muun vakuuden antamisesta.
7068: tusta kasvattamatta, parantaa työllisyyttä, tehos-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
7069: taa palveluja sekä lisätä yleensä kuntalaisten         oittaen,
7070: mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan kehityksen pe-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7071: rusedellytyksiin.                                               kiehdotuksen:
7072: 2
7073:                                        1983 vp. -     LA n:o 60
7074: 
7075:                                                 Laki
7076:                               kunnallislain 5 ja 50 §:n muuttamisesta
7077: 
7078:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7079:     muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 50 § ja
7080:     lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
7081: 
7082:                         5§                                                  50 §
7083:                  Kunnan toimiala                                      Määräenemmistö
7084:                                                         Päätökser~  tekemiseen vaaditaan, että vähin-
7085:    Kunta voi harjoittaa elinkeinotoimintaa. Yksi-     tään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista valtuu-
7086: tyiselle elinkeinonharjoittajalle kunta ei saa luo-   tetuista sitä kannattaa, asioissa, jotka koskevat
7087: vuttaa omaisuutta eikä hyödykkeitä muuten kuin        takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamis-
7088: täyttä korvausta vastaan.                             ta.
7089: 
7090: 
7091: 
7092:       Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
7093: 
7094:           Niilo Koskenniemi              Timo Laaksonen                 Anna-Liisa Jokinen
7095:           Heikki Mustonen                Pekka Leppänen                 Inger Hirvelä
7096:           Arvo Kemppainen                Vappu Säilynoja                Terho Pursiainen
7097:           Osmo Vepsäläinen               Esko Helle                     Juhani Vähäkangas
7098:                                                     1983 vp.
7099: 
7100: Lakialoite n:o 61
7101: 
7102: 
7103: 
7104: 
7105:                                      Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 42 Ja 44 §:n
7106:                                        muuttamisesta
7107: 
7108: 
7109:                                               Eduskunnalle
7110: 
7111:    Vuonna 1977 voimaan tullut kunnallislaki on               Kunnanvaltuusto on kunnan korkeinta päätös-
7112: osoittautunut oikeansuuntaiseksi ja kunnallishal-         valtaa käyttävä luottamuselin. Kunnanvaltuuston
7113: linnon kansanvaltaisuutta sekä suhteellisuutta li-        asemaa ja arvovaltaa heikentää kuitenkin se, että
7114: sänneeksi uudistukseksi. Yhtenä tavoitteena lakia         kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheen-
7115: säädettäessä pidettiin sitä, että kunnanvaltuuston        johtajat valitaan vain kalenterivuodeksi kerral-
7116: puheenjohtajia valittaessa suhteellisuusperiaatet-        laan. Kunnanvaltuuston aseman vahvistamiseksi
7117: ta voitaisiin toteuttaa aikaisempaa paremmin.             kunnanhallitukseen nähden tulisi kunnallislain
7118: Kunnallislain 42 §:ssä säädetäänkin, että valtuus-        42 §:ää tarkistaa siten, että puheenjohtaja ja
7119: ton puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen              varapuheenjohtajat valittaisiin koko vaalikaudek-
7120: varapuheenjohtaja valitaan samassa vaalitoimi-            si kuten lautakuntien puheenjohtajat ja varapu-
7121: tuksessa, kuitenkin siten, että myös suhteellinen         heenjohtajat.
7122: vaali tulisi suorittaa kunnallislain 28 §:n 2 mo-            Kunnallislain tulkinnan mukaan kunnassa ei
7123: mentin nojalla. Kun lakiin ei kirjoitettu tarkem-         vaalikauden vaihtuessa ole kunnanvaltuuston pu-
7124: pia määräyksiä siitä, miten samanaikainen vaali           heenjohtajaa eikä varapuheenjohtajia. Kunnallis-
7125: tulisi suorittaa, ovat suositukset vaalin toimitta-       lakiin kirjoitettiin tämän johdosta myös säännös,
7126: misesta olleet ristiriitaisia ja sekavia.                 jonka mukaan vaalikauden ensimmäisen kunnan-
7127:    Eräiden suositusten mukaan vaalissa olisi vaali-       valtuuston kokouksen kutsuu koolle edellisen
7128: lippuun voitava kirjoittaa enintään kolmen eh-            kunnanvaltuuston valitsemaa kunnanhallituksen
7129: dokkaan nimi, eräiden suositusten mukaan kol-             puheenjohtaja. Puhetta uudessa kunnanvaltuus-
7130: men ehdokkaan nimi ja eräiden suositusten mu-             tossa johtaisi iältään vanhin valtuutettu siksi,
7131: kaan vain yhden ehdokkaan nimi. Mikäli vaali-             kunnes puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on
7132: lippuun voidaan kirjoittaa yhden, kahden tai              valittu. Kun sekä kunnanhallituksen että lauta-
7133: kolmen ehdokkaan nimet, saattaa vaalin loppu-             kuntien toimikaudet jatkuvat myös vaalikauden
7134: tulos olla sattumanvarainen ja arvaamaton. Täl-           vaihtuessa siihen asti, kunnes uudet toimielimet
7135: löin tavoiteltu suhteellisuus ei toteutuisikaan.          on valittu, olisi johdonmukaista, että myös kun-
7136:     Samanaikainen vaali on edullista ainoastaan           nanvaltuuston puheenjohtajien toimikausi jat-
7137: sellaiselle valtuustossa edustettuna olevalle ryh-        kuisi, kunnes uudet puheenjohtajat on valittu.
7138: mälle, jonka valtuutettujen lukumäärä ei vielä            Edellisen valtuuston puheenjohtaja voisi vaali-
7139:  anna lain 28 §:n 2 momentin mukaista oikeutta            kauden vaihtuessa antaa kutsun uuden valtuus-
7140:  vaatia suhteellista vaalia. Näin ollen onkin luon-       ton ensimmäiseen kokoukseen, jossa hän johtaisi
7141:  nollista, että niissä tapauksissa, joissa valtuusto ei   puhetta, kunnes uusi puheenjohtaja ja varapu-
7142:  voi suorittaa yksimielistä samanaikaista valintaa,       heenjohtajat on valittu.
7143:  vaatii suurempi ryhmittymä tai osa siitä suhteelli-         Edellä olevan perusteella kunnioittavasti ehdo-
7144:  sen vaalin. Kunnallislain 42 §:ää tulisikin tarkis-      tamme,
7145:  taa siten, että suhteellinen vaali tulisi 28 §:n 2
7146:  momentin määräyksestä poiketen suorittaa aina,                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7147:  kun valtuusto ei voi olla yksimielinen puheenjoh-               kiehdotuksen:
7148:  tajien valinnasta.
7149: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 61
7150: 
7151: 
7152: 
7153:                                                 Laki
7154:                               kunnallislain 42 ja 44 §:n muuttamisesta
7155: 
7156:   Eduskunnan ~äätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain
7157: (953/76) 42 § Ja 44 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
7158: 
7159:                        42 §
7160:       Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat             heenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan vara-
7161:                                                       P.uhe~njohtaja. Jos molemmilla varapuheenjohta-
7162:    Kunnanvaltuusto valitsee keskuudestaan pu-
7163: heenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapu-       Jlllakm on este, kutsun antaa kunnanhallituksen
7164: heenjohtajan. Mikäli kunnanvaltuusto ei ole va-       puheenjohtaja. Kutsun valtuuston ensimmäiseen
7165: linnasta yksimielinen, toimitetaan vaali suhteelli-   kokoukseen antaa edellisen kunnanvaltuuston
7166: sena.                                                 puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan va-
7167:                                                       r~p~heenjohtaja, joka avaa kokouksen ja johtaa
7168:    Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimi-
7169:                                                       ~una puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja
7170: kausi kestää, kunnes kunnallisvaaleissa valittu
7171: uusi kunnanvaltuusto on valinnut keskuudestaan        Ja varapuheenjohtajat on valittu. Jos molemmilla
7172: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat.                 varapuheenjohtajillakin on este, kutsun valtuus-
7173:    Jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vali-      ton _ens~mmäisee~ kokoukseen antaa ja järjestäy-
7174: taan kunnanhallitukseen, hänen toimensa pu-           tymtstotmet suorittaa kunnanhallituksen puheen-
7175: heenjohtajana tai varapuheenjohtajana päättyy.        johtaja.
7176: 
7177:                        44 §
7178:                  Kokouskutsu                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
7179:     Kokouskutsun antaa kunnanvaltuuston pu-           ta 1985.
7180: 
7181: 
7182: 
7183:       Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
7184: 
7185:          Niilo Koskenniemi           Osmo Vepsäläinen         Vappu Säilynoja
7186:          Heikki Mustonen             Timo Laaksonen           Esko Helle
7187:          Arvo Kemppainen             Pekka Leppänen           Anna-Liisa Jokinen
7188:                     Terho Pursiainen                  Juhani Vähäkangas
7189:                                                    1983 vp.
7190: 
7191: Lakialoite n:o 62
7192: 
7193: 
7194: 
7195: 
7196:                                      Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kaivoslain 2 §:n muuttamisesta
7197: 
7198: 
7199:                                               Eduskunnalle
7200: 
7201:    Kaivoslain 2 §:ssä on määritelty ne maankama-            Tornion kaupungin alueella ja kaupungin
7202: ran ainekset, joita pidetään kaivoskivennäisinä.         omistamalla maalla sijaitsee teollisesti hyödyn-
7203: Tämän luettelon mukaisiin aineksiin kohdistuvat          nettävissä oleva fylliittiesiintymä. Toistaiseksi fyl- .
7204: kaivoslain mukaiset oikeudet, mm. valtausoi-             liitin ottamisen korkea hinta on estänyt esiinty-
7205: keus, joka mahdollistaa esiintymän hyödyntämi-           män hyödyntämisen. Mikäli fylliitti sisällytettäi-
7206: sen huomattavasti edullisemmin kuin jos aines-           siin kaivoslain 2 §:n luetteloon, mahdollistaisi se
7207: ten käyttämistä haluava joutuisi ilman kaivoslain        työpaikkojen luomisen Lappiin teollisessa fylliitin
7208: mukaisia oikeuksia neuvottelemaan maanomista-            otossa.
7209: jan kanssa ainesten ottamisesta.                            Niinpä ehdotammekin,
7210:    Nykyisessä muodossaan luettelo ei sisällä fyl-
7211: liittiä, joka on kuitenkin rinnastettavissa useisiin                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7212: muihin luettelossa esiintyviin kivennäisiin. Fyl-                kiehdotuksen:
7213: liittiä käytetään siroteteollisuudessa kattohuovan
7214: valmistukseen sekä rakennuskivenä liuskeena ja
7215: rakennuslevynä.
7216: 
7217:                                                    Laki
7218:                                       kaivoslain 2 §:n muuttamisesta
7219: 
7220:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä syyskuuta 1965 annetun kaivoslain
7221: (503/65) 2 §:n 1 momentin 2 kohta näin kuuluvaksi:
7222: 
7223:                          2 §                             maasälpä, nefeliini, leusiitti, skapoliitti, apatiitti,
7224:   Kaivoskivennäisiä ovat tämän lain mu-                  baryytti, kalkkisälpä, dolomiitti, magnesiitti,
7225: kaan:                                                    fluorisälpä ja kryoliitti;
7226: 
7227:    2) grafiitti, timantti, korundi, kvansi, boksiit-
7228: ti, oliviini, kyaniitti, andalusiitti, sillimaniitti,
7229: granaatti, wollastoniitti, asbesti, talkki, fylliitti,     Tämä laki tulee voimaan            päivänä
7230: pyrofylliitti, muskoviitti, vermikuliitti, kaoliini,     kuuta 198
7231: 
7232:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
7233: 
7234:           Niilo Koskenniemi                 Ulla-Leena Alppi                 Pekka Leppänen
7235:           Heikki Mustonen                   Terho Pursiainen                 Vappu Säilynoja
7236:           Arvo Kemppainen                   Anna-Liisa Jokinen               Esko Helle
7237:           Osmo Vepsäläinen                  Timo Laaksonen                   Juhani Vähäkangas
7238:                                                   1983 vp.
7239: 
7240: Lakialoite n:o 63
7241: 
7242: 
7243: 
7244: 
7245:                                    U. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi katurasitusten poistamisesta
7246:                                      kiinteistöiltä
7247: 
7248: 
7249:                                               Eduskunnalle
7250:                                         1
7251:    Katujen rasitukset muodostuvat aina vain yli-       jaan. Edessä on pakkomyynti. Rahan mahti ja
7252: voimaisemmiksi kiinteistöjen omistajille. Tämä         yhteiskunnan mahti eivät kuitenkaan saa tuhota
7253: koskee erityisesti myös omakotitaloja.                 kansamme tukemaa pienomistusta ja omistettuja
7254:    Tiedossa olevat tosiasiat osoittavat, että voi-     koteja.
7255: massaoleva laki kunnille suoritettavista katumak-         Nykyiseen asiantilaan on siis saatava kiireelli-
7256: suista on kohtuuton ja väärämielinen. Tämä laki        nen korjaus. Kiinteistöt on vapautettava kokonai-
7257: ajettiin eduskunnassa läpi pienomistajilta totuus      suudessaan katurasituksista. Se on myös vuokra-
7258: salaten. SMP jäi eduskunnassa yksin vastustaes-        laisten etu. Katujen rakentaminen, kunnossapito
7259: saan lakia. On välttämätöntä, että kunnille suori-     ja puhtaanapito on suoritettava yleisillä varoilla.
7260: tettavista katumaksuista annettu laki viivyttele-      Kadut ovat yleisiä liikenneväyliä kaikkia kansalai-
7261: mättä kumotaan.                                        sia varten.
7262:    On myös muistettava, että Suomen perustus-             Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7263: lait eivät tunne katurasituksissa väärämielistä eri-   taen,
7264: arvoisuutta.
7265:   Jos katurasitusten asiassa ei saada kiireellistä               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7266: korjausta, niin nopeasti eläkeläiset ja pienituloi-           kiehdotuksen:
7267: set ajautuvat omistetun kotinsa suhteen umpiku-
7268: 
7269:                                                   Laki
7270:                                katurasitusten poistamisesta kiinteistöiltä
7271: 
7272:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7273: 
7274:                         1 §                            katumaksusta annettu laki sekä muut tämän lain
7275:   Kaikkien katujen rakentamisen, kunnossapi-           kanssa ristiriidassa olevat säännökset.
7276: don ja puhtaanapidon tulee tapahtua yhteiskun-
7277: nan toimesta ja yhteiskunnan varoilla.                                      4 §
7278:                                                          Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeenpa-
7279:                      2 §                               nosta annetaan asetuksella.
7280:   Riittävä osa autoverojen tuotosta käytetään
7281: katujen rakentamiseen ja kunnossapitoon.                                      5 §
7282:                        3 §                               Tämä laki tulee vmmaan         päivänä
7283:   Tällä lailla kumotaan kunnalle suoritettavasta       kuuta 198 .
7284: 
7285:    Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7286: 
7287:          Urpo Leppänen                      Pentti Skön                  Vieno Eklund
7288:          Pekka Vennamo                      Reijo Enävaara               J. Juhani Kortesalmi
7289:          Anssi Joutsenlahti                 Lea Mäkipää                  Martti Ratu
7290:          Veikko Vennamo                     Mikko Vainio                 Reino Jyrkilä
7291:                                                1983 vp.
7292: 
7293: Lakialoite n:o 64
7294: 
7295: 
7296: 
7297: 
7298:                                   Pursiainen ym.: Ehdotus laiksi yhdyskuntien vesihuoltotoimenpitei-
7299:                                      den avustamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
7300: 
7301: 
7302:                                            Eduskunnalle
7303: 
7304:     Kymijoen varrella sijaitsevien kunti~n raakave- maksaa 70 miljoonaa markkaa, josta itse vesijoh-
7305: sitarpeen järjestäminen on pitkään ollut vireillä. don osuus on 52 miljoonaa ja vedenottaman 18
7306: Juomaveden huonon laadun ohella asian järjestä- miljoonaa markkaa.
7307: mistä kiirehtivät viime aikoina sattuneet tapahtu-    Jos koko hanke toteutetaan valtion vesihuolto-
7308: mat, mm. myrkkypäästöt Kymijokeen, jotka ovat työnä, jää valtiolle 33 ja kaupungeille (Anjalan-
7309: osoittaneet selvästi, ettei Kymijokea ole pidettävä koski ja Kotka) vastattavaksi 37 miljoonaa mark-
7310: turvallisena raakavesilähteenä jokivarren asukkail- kaa. Kotkan osuus 37 miljoonaa markkaa jäisi
7311: le.                                                 kohtuuttoman suureksi.
7312:     Erityisesti Anjalankosken ja Kotkan vesihuolto    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7313: vaatii pikaista ratkaisua.
7314:     Esillä ja tutkimuksen kohteena on tällä hetkel-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7315: lä ns. Utti-vaihtoehto. Alustavan arvion mukaan             kiehdotuksen:
7316: runkovesijohdon rakentaminen Utista Kotkaan
7317: 
7318: 
7319:                                                Laki
7320:      yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
7321: 
7322:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamises-
7323: ta 18 päivänä tammikuuta 1980 annetun lain (56/80) 4 § näin kuuluvaksi:
7324: 
7325:                        4 §
7326:    Ellei taman pykälän 2 momentista muuta            sien käsittelylle ja johtamiselle asetetaan olennai-
7327: johdu, voidaan vesihuoltoavustusta myöntää           sesti ankarampia vaatimuksia kuin yleensä, voi-
7328: enintään 30 prosenttia 3 §:ssä tarkoitetuista kus-   daan tällaiselle hankkeelle myöntää vesihuolto-
7329: tannuksista. Milloin avustuksen saajalle on          avustusta enintään 60 prosenttia hankkeen 3
7330: myönnetty samaa hanketta varten lainaa, jonka        §:ssä tarkoitetuista kustannuksista. Mikäli tällais-
7331: osalta valtio maksaa korkotukea, vesihuoltoavus-     ta hanketta varten on myönnetty 1 momentissa
7332: tuksen ja korkotukilainan yhteismäärä saa olla       tarkoitettua lainaa, vesihuoltoavustuksen ja lai-
7333: enintään 60 prosenttia edellä tarkoitetuista kus-    nan yhteismäärä saa näissä tapauksissa olla enin-
7334: tannuksista.                                         tään 80 prosenttia edellä tarkoitetuista kustan-
7335:    Mikäli alueellisesti merkittävän vedenhankin-     nuksista.
7336: tatoimenpiteen toteuttaminen edellyttää raakave-
7337: den siirtämistä pitkiä etäisyyksiä tai mikäli eri-     Tämä laki tulee vOimaan          päivänä
7338: tyisten vesiensuojelullisten syiden vuoksi jäteve-   kuuta 198 .
7339: 
7340: 
7341:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7342: 
7343:         Terho Pursiainen                Ulla-Leena Alppi                Anna-Liisa Jokinen
7344:         Inger Hirvelä                   Heli Astala                     Esko Helle
7345:                                                1983 vp.
7346: 
7347: Lakialoite n:o 65
7348: 
7349: 
7350: 
7351: 
7352:                                   Rönnholm ym.: Ehdotus laiksi saariston käytöstä ja suojelusta
7353: 
7354: 
7355:                                           Eduskunnalle
7356: 
7357:    Suomen alueelle suuntautuvat ulkomaalaisten       valvonta eivät vähennä tällaisia rasituksia. Saaris-
7358: veneilijöiden purjehdukset ovat lisääntyneet vii-    ton kehityksen edistämisestä annettu laki ei takaa
7359: me vuosina huomattavasti. Varsinaisesti ulko-        ulkomaalaisten veneilijöiden runsaudesta huoli-
7360: maalaisten veneilijöiden käyttäytymistä ja liikku-   matta taloudellista tukea saaristokunnille. Ulko-
7361: mista säätelevää lainsäädäntöä meillä on hyvin       maalaisten liikkumisen rajoittamista ei tule tehdä
7362: vähän. Valtakunnan maa- ja vesialueen sekä           niin, että estetään saaristoväestön mahdollisuuk-
7363: ilmatilan valvonnasta annettu asetus (185 163 ),     sia kohtuullista korvausta vastaan tarjota heille
7364: jota on osittain muutettu 16 päivänä lokakuuta       kauppa- ja muita palveluksia.
7365: 1981 annetulla, suoja-alueita koskevalla asetuk-        Hyvin järjestetty ulkomaalaisten veneilijöiden
7366: sella (703/81), koskee ulkomaalaisten kauppa-        vastaanottaminen ja huoltaminen on eräs keino
7367: alusten ja sota-alusten ohella myös ulkomaalaisia    suoja-alueiden ohella pyrittäessä ohjailemaan ja
7368: veneilijöitä. Valtioneuvosto on mainitun asetuk-     valvomaan näiden alusten liikkumista Suomen
7369: sen nojalla tehnyt päätöksen Suomen alueella         saaristossa. Samalla voidaan saada perityksi saaris-
7370: olevista suoja-alueista sekä ulkomaalaisten ja ul-   ton käyttäjiltä tästä käytöstä kunnille ja valtiolle
7371: komaisten alusten liikkumisesta ja oleskelusta       saariston luonnontilan säilyttämisestä aiheutuvia
7372: niillä (723/81). Näiden säännösten ohella on 1       kustannuksia. Tällaisia maksuja voidaan käyttää
7373: päivänä marraskuuta 1981 tullut voimaan saaris-      myös veneilijöille tarkoitettujen satamien ja pal-
7374: ton kehityksen edistämisestä annettu laki (4941      velujen perustamiseen, mikä puolestaan lisää
7375: 81).                                                 saaristoalueellamme kipeästi kaivattavia työtilai-
7376:    Suomen saaristo on luontonsa puolesta ainut-      suuksia samoin kuin parantaa veneilijöiden val-
7377: laatuinen koko maailmassa. Tämän saaristoalueen      vottua liikkumista saaristossa ja vähentää siten
7378: luonnon ja alueen vakinaisen väestön, joka saa       luonnon kulumista.
7379: sieltä toimeentulonsa, elinehtojen säilyttäminen        Ulkomaalaisten veneilijöiden liikkumista maan
7380: on tärkeää. Ulkomaiset veneilijät ovat voineet       vesialueelia ja saaristossa on rajoitettu myös muis-
7381: käyttää miltei rajoituksetta hyväkseen saaristom-    sa pohjoismaissa.
7382: me luontoa ilman, että heiltä olisi saatu mitään        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
7383: korvausta, vaikka nämä veneilijät ovat aiheutta-     oittavasti,
7384: neet kustannuksia ja vahinkoa luonnolle ja asian-
7385: omaisille kunnille. Suoja-alueiden perustaminen                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7386: ja niistä annettujen määräysten noudattamisen                kiehdotuksen:
7387: 2                                          1983 vp. -    LA n:o 65
7388: 
7389:                                                    Laki
7390:                                        saariston käytöstä ja suojelusta
7391: 
7392:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7393: 
7394:                          1 §                                                     5§
7395:                    Lain tarkoitus                             Saariston käyttömaksu ja vierasmaksu
7396: 
7397:   Tämän lain tarkoituksena on Suomen saariston              Ulkomaalaisen aluksen on saapuessaan Suo-
7398: luonnontilan säilyttäminen ja saariston vakinais-        men sisäisille kulkuvesille suoritettava saariston
7399: ten asukkaiden toimeentuloedellytysten turvaa-           käyttömaksu, joka oikeuttaa yhden kuukauden
7400: minen sekä Suomen alueen turvallisuuden lisää-           oleskeluun Suomen sisäisillä kulkuvesillä. Mak-
7401: mmen.                                                    sun suorittamisen yhteydessä ulkomaalaiselle
7402:                                                          alukselle on annettava luettelo niistä satamista,
7403:                          2 §
7404:                                                          joissa alus saa pysähtyä. Näiden satamien käytös-
7405:                    Soveltamisala                         tä voidaan periä aluksesta vierasmaksu.
7406:                                                             Saariston käyttömaksun suuruudesta, perinnäs-
7407:   Tätä lakia sovelletaan Suomen sisäisillä kulku-        tä ja muista siihen liittyvistä seikoista samoin
7408: vesillä tapahtuvaan vesiliikenteeseen. Lakia et          kuin poikkeamisista 1 momentissa tarkoitetun
7409: sovelleta kauppa-aluksiin eikä sota-aluksiin.            oleskeluajan pituudesta määrää tarkemmin val-
7410:                                                          tioneuvosto.
7411:                          3§                                 Vierasmaksun suuruuden määrää sataman hal-
7412:                                                          tija.
7413:                     Mäiiritelmät
7414:                                                                                6 §
7415:    Tässä laissa tarkoitetaan:                                   Maksuista kertyvien varoJen käyttö
7416:    1) sota-aluksella sellaista sotalaivaston luette-
7417: loon merkittyä alusta, jossa on päällikkönä soti-           Saariston käyttömaksusta kertyvät varat on käy-
7418: lashenkilö ja jonka henkilöstö on sotilaallisen          tettävä sisäisten kulkuvesien luonnontilan suoje-
7419: kurin alainen ja jolla on oikeus käyttää sotalip-        luun tehostamalla jätteiden keräystä, rakentamal-
7420: pua, sekä sellaista hallintoalusta, jota käytetään       la vierassatamia ja muilla valtioneuvoston mää-
7421: merivartiotehtäviin;                                     räämillä ja saariston kehityksen edistämisestä an-
7422:    2) kauppa-aluksella tarkoitetaan kauppame-            netussa laissa (4941 81) tarkoitetuilla tavoilla.
7423: renkulkuun käytettävää alusta;
7424:    3) aluksella kaikkia muita aluksia;                                           7 §
7425:    4) sisäisillii kulkuveszllä järviä, jokia, kanavia             Toiminta sisäisillä kulkuveszllä
7426: sekä merialuetta, jonka ulkorajan muodostaa se
7427: viiva, jonka jokainen piste on 2 meripeninkul-              Aluksella ei saa ryhtyä toimeen, josta vot
7428: man etäisyydellä lähimmästä sisäisiä aluevesiä           aiheutua vesien tai saariston pilaantumista.
7429: rajaavasta perusviivan pisteestä.                           Sisäisillä kulkuvesillä on sen lisäksi, mitä me-
7430:                                                          ren pilaantumisen ehkäisemisestä annetussa laissa
7431:                          4§                              (298/79), aluksista aiheutuvan vesien pilaantu-
7432:                                                          misen ehkäisemisestä annetussa laissa (300/79) ja
7433: Ulkomaalaisten     alusten sisäisten     kulkuvesien     jätehuoltolaissa (673/78) on säädetty, huolehdit-
7434:                     käyttöoikeus                         tava siitä, että aluksesta ei lasketa käsittelemätön-
7435:                                                          tä käymäläjätevettä aluksen ollessa rannassa tai
7436:    Ulkomaalaisen aluksen on käytettävä Suomen            vähintään 200 metrin päässä rannasta.
7437: sisäisillä kulkuvesillä yleisiä kulkuväyliä, joilta se
7438: saa poiketa korkeintaan yhden meripeninkulman
7439: väylän kummallekin puolelle, ellei asiasta muu-                                  8 §
7440: toin ole määrätty.                                                             Valvonta
7441:    Aluksen pääsystä linnoitetulle tai sotilaallisesti
7442: muutoin tärkeälle alueelle on säädetty erikseen.           Tämän lain noudattamista valvovat yhteistoi-
7443:                                         1983 vp. -     LA n:o 65                                      3
7444: 
7445: minnassa merenkulku-, ilmailu-, tulli-, poliisi-,                           10 §
7446: sotilas- ja rajavartio- sekä asianomaiset siviilivi-
7447:                                                                    Tarkemmat määräykset
7448: ranomaiset.
7449:    Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia          Valtioneuvosto antaa tarkempia määräyksiä tä-
7450: määräyksiä viranomaisten yhteistoiminnan to-           män lain soveltamisesta ja täytäntöönpanosta.
7451: teuttamisesta.
7452:                                                                             11 §
7453:                         9 §                                            Tiedottaminen
7454:                    Rangaistukset                         Tämä laki ja sen nojalla annetut säännökset ja
7455:                                                        määräykset on selvitettävä ulkomaalaisen aluksen
7456:   Joka rikkoo tämän lain säännöksiä tai sen            päällikölle saariston käyttömaksun suorittamisen
7457: nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, tuo-       yhteydessä.
7458: mitaan, jollei rikoksesta ole muualla ankarampaa
7459: rangaistusta säädetty, sakkoon tai enintään kuu-                              12 §
7460: deksi kuukaudeksi vankeuteen.                                              Voimaantulo
7461:                                                          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7462:                                                        kuuta 19
7463: 
7464:   Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7465: 
7466:                       Mikko Rönnholm                           Risto Ahonen
7467:                                                1983 vp.
7468: 
7469: Lakialoite n:o 66
7470: 
7471: 
7472: 
7473: 
7474:                                    Särkijärvi: Ehdotus laiksi jätehuoltolain 26 §:n muuttamisesta
7475: 
7476: 
7477:                                            Eduskunnalle
7478: 
7479:   Jätehuollon yhteistyön kehittämisessä pääkau-       koitus. Rasitukset lisäksi kasautuisivat: lähinnä
7480: punkiseudulla on ongelmaksi noussut oikeuden-         kaatopaikkaa asuvat tulisivat maksaneiksi eniten
7481: mukaisen kuljetustaksan aikaansaaminen. Jäte-         ylimääräistä.
7482: huoltolaki ei nimittäin anna mahdollisuuksia             Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
7483: periä jätteiden tuottajilta todellisia kuljetuskus-
7484: tannuksia. Siten pääkaupunkiseudulla tapahtuisi                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7485: tulonsiirtoa yhden kunnan asukkailta toisen kun-             lakiehdotuksen:
7486: nan asukkaille, mikä ei voi olla yhteistyön tar-
7487: 
7488: 
7489: 
7490: 
7491:                                                 Laki
7492:                                 jätehuoltolain 26 §:n muuttamisesta
7493: 
7494:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä elokuuta 1978 annetun jätehuoltolain 26
7495: §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 13 päivänä helmikuuta 1981 annetussa laissa (117/81), näin
7496: kuuluvaksi:
7497: 
7498:                        26 §
7499:                                                         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
7500:   Jätehuoltomaksun määrääiDisen perusteena            kuuta 198 .
7501: saadaan ottaa huomioon myös kuljetusmatka.
7502: 
7503: 
7504:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
7505: 
7506:                                           Jouni J. Särkijärvi
7507:                                                   1983 vp.
7508: 
7509: Lakialoite n:o 67
7510: 
7511: 
7512: 
7513:                                      Söderström ym.: Ehdotus laiksi poliisilain muuttamisesta
7514: 
7515: 
7516:                                              Eduskunnalle
7517: 
7518:     Helmikuun 18 päivänä 1966 annettu poliisila-             Poliisilaki on kirjoitettu niin, että poliisin
7519: ki sisältää useita hallitusmuodon 2 luvun kanssa         valtuuksia koskevat säännökset ovat hyvin väljät
7520: ristiriitaisia säännöksiä ja se on muutenkin mo-         ja antavat mahdollisuuden monenlaiseen tulkin-
7521: nissa kohdin epäjohdonmukainen. Lakiehdotusta            taan. Niinpä laissa on sellaisia sanontoja kuin
7522: käsiteltäessä lakia valmistelleet poliisivirkamiehet     "tilanteen muutoin vaatiessa", "ottaen huomi-
7523: tähdensivät vain sitä, että laki on tarpeen aikai-       oon tilanne", "voidaan puolustettavana". Nämä
7524: sempien hajanaisten säännösten kokoamiseksi yh-          sanonnat eivät rajoita poliisin valtaa, koska ne
7525: teen lakiin, mikä onkin uuden lain ansio, mutta          ovat perin epämääräisiä. Vain virkamiesten oma
7526: jättivät kokonaan mainitsematta, että laki samal-        käsitys tulee tällaisten sanontojen vuoksi ratkaise-
7527: la tuli johtamaan poliisin vallan huomattavaan           maan. Yksityiselle poliisimiehellekin lain epä-
7528: laajentumiseen kansalaisten perustuslaissa taattu-       määräisyydestä on haittaa. Lain pitäisi olla niin
7529: ja oikeuksia kaventamalla.                               selvä, että poliisimies tarkoin tietäisi, mihin hä-
7530:     Poliisi on olemassa sitä varten, että se huoleh-     nellä on oikeus ja mitkä ovat valtuuksien rajat.
7531: tisi kansalaisten oikeuksien loukkaamattomuu-               Jo eduskuntakäsittelyssä useat asiantuntijat
7532: desta, eikä suinkaan sitä varten, että se saisi          painottivat edellä mainittuja lakiesityksen puut-
7533: mielensä mukaan rajoittaa kansalaisten oikeuk-           teita ja virheitä. Viime aikoina on julkisuudessa
7534: sia. Pakkovallan käyttäminen vie aina poliisivalti-      esitetty yhä enemmän arvostelua, ja useat poliisi-
7535: oon, ellei laissa ole kansalaisten suojana tehok-        vallan väärinkäytökset ovat johtaneet tutkimuk-
7536: kaita takeita. Nykyinen poliisilaki ei näitä takeita     siin ja muihin toimiin.
7537: anna. Siinä annetaan määräyksiä vain poliisin               Yksityiskohdista kiinnitämme huomiota seu-
7538: valtuuksista ja oikeuksista, kun taas poliisin vel-      raaviin:
7539: vollisuuksista ja vastuusta säännökset ovat perin            Poliisin tehtäväksi on lain 1 §:n mukaan
7540: niukkoja. Ainoastaan yhdessä kohdassa puhutaan           annettu "laillisen valtio- ja yhteiskuntajärjestyk-
7541: kansalaisten oikeuksista, nimittäin 12 §:n 3 mo-         sen suojaaminen''. Tämä tehtävä kuului tsaari-
7542: mentissa, ja siinäkin säädetään, että poliisi saa        vallan aikana santarmeille ja myöhemmin fasisti-
7543: loukata kansalaisten oikeuksia, jos '' virkatehtä-       sille suojeluskunnille. Lain sanonnan mukaan
7544: vän toimittamiseksi on tarpeen". Kun hallitus-           poliisin tehtävänä olisi pitää tosiasiallisesti huoli
7545: muoto ei anna mitään oikeuksia virkatoimilla             siitä, että vallassaolevan luokan etuoikeuksia ja
7546:  syrjäyttää perusoikeuksia, säännös on selvästi ris-     vallankäyttöä ei saa pyrkiä rajoittamaan eikä
7547:  tiriidassa hallitusmuodon kanssa.                       lopettamaan kansan enemmistön oikeuksia laa-
7548:     Jatkuvasti on varsinkin porvarillisessa lehdistös-   jentamalla. Poliisin tehtäviin ei ole aikaisemmin-
7549:  sä suositeltu ns. "kovaa linjaa" kaikkia niitä          kaan kuulunut muu kuin yleisen järjestyksen ja
7550:  vastaan, joiden mielipiteet tai elämäntavat poik-       turvallisuuden voimassa pitäminen. Mitään san-
7551:  keavat vallassaolevan luokan poliittisista ja mo-       tarmistoa poliisista ei saa tehdä, vaikka poliisilaki
7552:  raalisista käsityksistä. Kansalaisten henkilökohtai-    sitä edellyttää. Poliittisen toiminnan tukahdutta-
7553:  nen vapaus on oikeiston erityisenä harmin aihee-        mista tarkoittava määräys "laillisen yhteiskunta-
7554:  na. Poliisilain sisältöön tämä "kova linja" on          järjestyksen suojaamisesta'' on hallitusmuodon ja
7555:  selvästi vaikuttanut. Kun tiedetään, että rikosasi-     Pariisin rauhansopimuksen vastainen ja se on
7556:  ain oikeudenkäynti on perin vanhanaikaisella            poistettava poliisilaista.
7557:  kannalla, syytetyn puolustautumismahdollisuu-              Lain 2 §:ssä puhutaan suojelupoliisista. Omien
7558:  det ovat rajoitetut ja pidätettyjen oikeudet on         raporttiensa mukaan tämän salaisen poliittisen
7559:  täysin riittämättömästi suojattu, oli paha virhe        poliisin päätehtävänä on laillisten työväenjärjes-
7560:  antaa poliisille niin suuret valtuudet kuin poliisi-    töjen toiminnan urkkiminen, kansalaisten kortis-
7561:  lailla annettiin.                                       tointi ja kokoontumisvapauden rajoittaminen.
7562: 2                                       1983 vp. -     LA n:o 67
7563: 
7564: Demokraattisessa valtiossa ei tällaista kansalaisten Viimeksi mainitun momentin säännös (1. virk-
7565: oikeuksia vaarantavaa salaista poliisia tarvita. keessä) sellaisen henkilön pidättämisestä, jonka
7566: Lain 2 §:ään ja eräisiin muihin pykäliin olisi voidaan päätellä kohta syyllistyvän rikokseen, on
7567: tehtävä tarpeelliset muutokset suojelupoliisin liian väljä ja muutenkin vastoin rikosoikeudellisia
7568: lakkauttamiseksi.      Suojelupoliisille    kuuluvat sääntöjä. Tämän mukaanhan voisi poliisi esimer-
7569: muut kuin poliittiset tehtävät voidaan siinää kiksi pidättää autonkuljettajan, joka aikoo py-
7570: järjestys- ja rikospoliisille. Vastaavasti olisi ku- säyttää ajoneuvoosa kiellettyyn paikkaan. Sään-
7571: mottava rikoslain voimaanpanemisesta annetun nös olisi kirjoitettava niin, että pidätysoikeus
7572: asetuksen 23 a §.                                       koskisi vain niitä, joiden voidaan olettaa syyllisty-
7573:    Lain 12 §:n 3 momentti ehdotetaan muutetta- vän väkivaltarikoksiin.
7574: vaksi siten, ettei poliisilla ole oikeutta muutoin        Poliisin valtuudet on 20 §:n 4 momentin
7575: kuin rikoksen johdosta tai yleisen järjestyksen ja mukaan annettu eräissä tapauksissa yksityisille-
7576: turvallisuuden voimassa pitämiseksi puuttua kan- kin. Kun jo poliisin voi olla vaikeata havaita,
7577: salaisten perustuslaissa taattuihin oikeuksiin. milloin joku on "päihtynyt", tämä on varmaan-
7578: Hallitusmuodon säännösten kanssa on ristiriidas- kin vielä vaikeampaa yksityiselle. Ehdottaessam-
7579: sa, että poliisi vaikkapa kuinka vähäpätöisen me tämän momentin kumoamista painotamme
7580: virkatehtävän vuoksi on oikeutettu loukkaamaan sitä, että rikoslain hätävarjelusäännökset antavat
7581: tärkeitä kansalaisvapauksia.                            kaikille yksityisille oikeuden puolustautua, eikä
7582:    Poliisilain 13 §:n 1 momentin mukaan kansa- momentin poistaminen heikennä, vaan lisää oi-
7583: laisen on aina noudatettava kaikkia määräyksiä, keusturvaa.
7584: käskyjä ja kieltoja, joita poliisi toimivaltansa          Jos joku on poliisin virkatoimen johdosta saa-
7585: rajoissa antaa. Vaikka tässä onkin tärkeä rajoitus nut vammoja, on siitä 28 §:n mukaan tehtävä
7586:  "toimivaltansa rajoissa", ei kansalainen aina voi ilmoitus esimiehelle. Tällä ei kuitenkaan ole
7587: tietää, mikä poliisin toimivalta on. Sen vuoksi velvollisuutta ryhtyä ilmoituksen johdosta mihin-
7588: olisi rajoitus tehtävä niin, että se selvästi viittaisi kään toimiin, ellei vammautunut vaadi. Kansa-
7589: lain 1 §:ssä määriteltyyn yleiseen toimivaltaan ja laisten oikeusturvan takaamiseksi olisi säädettävä,
7590: että kansalaisen olisi voitava käsittää poliisin että tässä tapauksessa on aina toimitettava tutkin-
7591: käsky selvästi lailliseksi.                             ta, jossa vammoja saaneen oikeudellisen neuvon-
7592:    Voimakeinoja koskeva erityissäännös on 16 antajan on saatava olla läsnä. Pykälän 2 momen-
7593: §:ssä moottoriajoneuvon kuljettajien osalta. Sen tin mukaan vammoja saaneelle on ainoastaan
7594: jälkeen kun rikoslain 3 luvun 8 § on poliisilain varattava tilaisuus päästä lääkärintarkastukseen
7595: säätämisen jälkeen muutettu, tämä erikoissään- "niin pian kuin mahdollista", mikä epämääräi-
7596: nös on käynyt tarpeettomaksi.                           nen sanonta käytännössä johtaa siihen, että lää-
7597:    Lain 17 §:n mukaiset poliisin valtuudet eristää kärintarkastus toimitetaan vasta kun asianomai-
7598: jokin alue voivat johtaa täydelliseen mielivaltaan, nen on päässyt vapaaksi poliisin suojista tai
7599: koska eristämiseen voidan ryhtyä "tilanteen vaa- vangittu. Tällöin tarkastus usein jää tuloksetto-
7600: tiessa". "Tilanteen vaatimuksista" ei tietenkään maksi. Lakia on tämän estämiseksi täsmennettä-
7601: voi olla perillä muu kuin määräyksen antaja. vä.
7602: Koska yleinen järjestys ja turvallisuus ovat ainoat        Rangaistussäännökset sisältyvät 30 §:ään, jossa
7603: poliisin toimintaan oikeuttavat perusteet, on sa- on luotu uusi rikostyyppi, "niskoittelu". Rikok-
7604: nonta tilanteen vaatimuksesta liian epämääräise- sen päätunnusmerkkinä on poliisin käskyn nou-
7605: nä poistettava. Oikeuttamalla poliisi muutoinkin dattamatta jättäminen. Niskoittelu olisi kuiten-
7606: kuin järjestyksen pidon vuoksi rajoittamaan kan- kin rangaistava vain, jos asianomainen samalla
7607: salaisten vapaata liikkumisoikeutta poiketaan pe- syyllistyy muuhun rikokseen. Nykyinen rangais-
7608: rustuslain säännöksistä.                                tussäännöshän on ainoastaan poliisin arvovallan
7609:    Lain 13, 18, 20 ja 21 §:n mukaan poliisi voi tehoste. Muidenkaan virkamiesten arvovaltaa ei
7610: ottaa kiinni ja eräissä tapauksissa pidättääkin tällaisilla tuehilla rangaistussäännöksillä ylläpide-
7611: henkilön, joka ei ole tehnyt rikosta eikä häirinnyt tä. Käytännössä poliisi antaa hyvin herkästi ran-
7612: järjestystä. Tämä laaja pidätysoikeus ei sovellu gaistusmääräyksen niskoittelusta, vaikka itse on
7613: yleisiin oikeusperiaatteisiin. Päihtyneen pidättä- asianosainen. Aivan tarpeetonta on rangaista 13
7614: minen selviämään voidaan katsoa asianmukaisek- §:n 2 momentissa tarkoitetusta henkilöllisyyden
7615: si, koska tällöin on päätarkoituksena päihtyneen salaamisesta, koska rikoslain 16 luvun 20 a §:ssä
7616: itsensä suojaaminen. Sama koskee 19 §:n 2 on jo säädetty rangaistus viranomaisen erehdyttä-
7617:  momentin 2 virkkeessä tarkoitettua tapausta. misestä. Muuta tarkoitustahan henkilöllisyyden
7618:                                              1983 vp. -     LA n:o 67                                           3
7619: 
7620: salaamisella tuskin voi olla. Näin ollen 30 §:ään            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7621: voitaisiin jättää ainoastaan rangaistussäännös po-
7622: liisin turhasta hälyttämisestä, vaikka tämänkin                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7623: teon rangaistus useimmiten voidaan määrätä ri-                     kiehdotuksen:
7624: koslain 42 luvun 7 §:n nojalla.
7625: 
7626: 
7627:                                                       Laki
7628:                                            poliisilain muuttamisesta
7629: 
7630:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7631:    kumotaan 18 päivänä helmikuuta 1966 annetun poliisilain (84/66) 4 §:n 3 momentti ja 20 §:n 4
7632: momentti, sellaisina kuin niistä 20 §:n 4 momentti on 8 päivänä kesäkuuta 1973 annetussa laissa
7633: (462/73), sekä
7634:    muutetaan lain 1 §, 2 §:n 1 momentti, 4 §:n 8 momentti, 5 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 momentti, 12
7635: §:n 3 momentti, 13 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 17, 18 ja 19 §, 22 §:n 1 momentti, 28 §:n 1
7636: ja 2 momentti sekä 30 §, sellaisina kun niistä ovat 2 §:n 1 momentti ja 9 §:n 1 momentti 25 päivänä
7637: tammikuuta 1973 annetussa laissa (53/73), seuraavasti:
7638: 
7639: 
7640:                       1 §
7641:   Poliisin tehtävänä on yleisen järjestyksen Ja             nen, konekirjoittaja, kirjuri, varastonhoitaja, pu-
7642: turvallisuuden voimassa pitäminen.                          helunvälittäjä ja vahtimestari;
7643:                                                                edellä 7 §:n 2 momentissa tarkoitetussa polii-
7644:                           2 §                               sissa sekä kauppala- ja maaseutupoliisissa lisäksi
7645:   Erilaisten poliisitehtävien hoitamista varten             nimismies ja apulaisnimismies;
7646: poliisi jakautuu yleispoliisiin, keskusrikospoliisiin          keskusrikos p o 1i i s i s s a keskusrikospolii-
7647: ja liikkuvaan poliisiin.                                    sin päällikkö ja apulaispäällikkö, rikoskemisti
7648:                                                             toimistopäällikkönä, rikoskemisti, rikostarkastaja,
7649:                           4§                                toimistopäällikkö, apulaistoimistopäällikkö, tut-
7650:                                                             kimusavustaja, komisario, toimistosihteeri, yli-
7651:                                                             konstaapeli, vanhempi konstaapeli, tutkimus-
7652:   Edellä 2 ja 3 momentissa mainittu poliisi on
7653: velvollinen sisäasiainministeriön määräyksestä              apulainen, kirjanpitäjä, kanslisti, kirjaaja, toimi-
7654:                                                             tusapulainen, toimistoapulainen, konekirjoittaja,
7655: suorittamaan muitakin poliisitehtäviä.
7656:                                                             laboratorioapulainen ja vahtimestari; sekå-·
7657:                                                                p oliis iop is tos s a johtaja, vanhempi ja
7658:                           5§                                nuorempi opettaja, poliisiohjaaja ja taloudenhoi-
7659:                                                             taja.
7660:    Keskusrikospoliisi, liikkuva poliisi, poliisiopis-
7661: to, poliisikoiralaitos ja poliisivarikot toimivat vä-
7662: littömästi sisäasiainministeriön alaisina.                                          12 §
7663: 
7664:                               9 §                              Poliisi ei saa puuttua kansalaisten oikeuksiin
7665:    Pollisissa voi olla seuraavia peruspalkkaisia vir-       eikä niitä rajoittaa enempää kuin yleisen järjes-
7666: koja tai toimia:                                            tyksen ja turvallisuuden voimassa pitäminen taik-
7667:    y 1ei s p o 1i i s i s s a kaupungin poliisilaitokses-   ka rikoksen estäminen tai tapahtuneen rikoksen
7668: sa poliisimestari, lainoppinut apulaispoliisimesta-         selvittäminen välttämättä vaativat.
7669: ri, apulaispoliisimestari, toimiupseeri, osaston-
7670: johtaja, apulaisosastonjohtaja, toimistonjohtaja,                                  13 §
7671: apulaistoimistonjohtaja, sihteeri, apulaissihteeri,           Jokaisen on noudatettava niitä selvästi laillisia
7672: taloudenhoitaja, rahastonhoitaja, kirjanpitäjä,             määräyksiä, käskyjä ja kieltoja, joita poliisi järjes-
7673: ylikomisario, komisario, ylikonstaapeli, vanhem-            tyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi
7674: pi konstaapeli, nuorempi konstaapeli, naiskons-             toimivaltansa rajoissa antaa.
7675: taapeli, kanslisti, apulaiskanslisti, toimistoapulai-       ----------~--
7676: 4                                        1983 vp. -       LA n:o 67
7677: 
7678:                       16 §                                telua varten kiinniotettu ja 15 §:n mukaan
7679:   Moottoriajoneuvo ja muu kulkuneuvo on vir-              kuulusteluun noudettu on kuulustelun päätyttyä
7680: kapukuisen tai puvusta hyvin erottuvaa virka-             päästettävä heti vapaaksi.
7681: merkkiä käyttävän poliisimiehen selvästi havaitta-
7682: vasta käskystä heti pysäytettävä.
7683:                                                                                   28 §
7684:                                                              Jos poliisimiehen virkatoimen johdosta joku on
7685:                          17 §                             saanut vammoja tai omaisuutta on vahingoittu-
7686:    Milloin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden         nut, on poliisimiehen viivytyksettä ilmoitettava
7687: voimassa pitämiseksi on välttämätöntä, on polii-          siitä esimiehelleen. Ilmoituksen johdosta on toi-
7688: silla oikeus tilapäisesti eristää tietty alue ja sallia   mitettava tutkinta, jossa vammoja saaneen tai
7689: vain määrättyjen henkilöiden ja kulkuneuvojen             omaisuuden omistajan oikeudellisen neuvonanta-
7690: pääsy alueelle. Eristämisellä ei saa rajoittaa ko-        jan on oltava läsnä. Tutkinnasta on kirjallisesti
7691: koontumisvapautta eikä eristämistä ole jatkettava         ilmoitettava sisäasiainministeriölle ja eduskunnan
7692: kauemmin kuin tarkoituksen toteuttamiseksi on             oikesuasaimiehelle.
7693: välttämätöntä.                                               Virkatoimen johdosta vammautuneelle on an-
7694:                                                           nettava hoitoa ja viivytyksettä hankittava vam-
7695:                        18 §                               man saaneelle lääkärinapua. Jos virkatoimen koh-
7696:   Jos väkeä muutoin kuin yleiseen kokoukseen              teeksi joutunut väittää saaneensa vammoja ja
7697: kokoontuu julkiselle paikalle sillä tavoin, että          vaatii lääkärintarkastusta, hänet on heti toimitet-
7698: syntyy epäjärjestystä tai liikenne estyy, tai jos         tava lääkärin tarkastettavaksi. Jos tarkastus viiväs-
7699: väkijoukko ryhtyy vastustamaan virkamiehiä tai            tyy, on virkatoimen kohteeksi joutuneen vammat
7700: haittamaan laillista virkatointa taikka muuten            tai se, ettei hänellä ole ulkonaisessa tarkastukses-
7701: häiritsemään yleistä turvallisuutta ja järjestystä,       sa havaittavia vammoja, kahden muun kuin
7702: eikä väkijoukko poliisipäällikön kuuluvasti anta-         poliisin palveluksessa olevan esteettämän henki-
7703: masta käskystä hajaannu, on poliisilla oikeus             lön todettava.
7704: hajoittaa se.
7705: 
7706:                           19 §                                                    30 §
7707:   Järjestyksen ylläpitämiseksi poliisilla on oikeus         Joka aiheettomasti vastoin parempaa tietoaan
7708: poistaa paikalta henkilö, joka käyttäytymisellään         tahallaan kutsuu tai hälyttää poliisin, on tuomit-
7709: aiheuttaa välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja    tava, ellei teosta ole säädetty muualla ankaram-
7710: turvallisuudelle.                                         paa rangaistusta, aiheettomasta poliisin hälyttä-
7711:    Väkivaltarikoksen estämiseksi poliisimiehellä          misestä sakkoon.
7712: on oikeus ottaa kiinni ja tilapäisesti pitää säilössä       Joka jättää täyttämättä 23 §:ssä säädetyn vel-
7713: henkilö, jonka voidaan perustellusti epäillä kohta        vollisuutensa, on tuomittava onnettomuusavun
7714: syyllistävän sellaiseen rikokseen. Poliisi voi ottaa      laiminlyönnistä sakkoon, tai jos asianhaarat ovat
7715: huostaansa sellaisen henkilön, jonka henkeä tai           erittäin raskauttavat, sakkoon tai enintään kuu-
7716: terveyttä muuten uhkaisi välitön vaara.                   deksi kuukaudeksi vankeuteen.
7717: 
7718:                        22 §                                 Tämä laki tulee voimaan          päivänä
7719:     Tämän lain 13 §:n 2 momentin nojalla kuulus-          kuuta 198 .
7720: 
7721:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7722: 
7723:          Sten Söderström                   Marja-Liisa Salminen              Ensio Laine
7724:                                                1983 vp.
7725: 
7726: Lakialoite n:o 68
7727: 
7728: 
7729: 
7730: 
7731:                                    Ala-Kapee ym.: Ehdotus laiksi koulupsykologeista ja koulukuraatto-
7732:                                         reista
7733: 
7734:                                               Eduskunnalle
7735: 
7736:    Kuntien omin varoin ylläpitämää koulupsyko-        vinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen tukemi-
7737: logitoimintaa on maassamme ollut vuodesta 1965        nen, toisaalta koulunkäynnin ja oppimisen edis-
7738: ja koulukuraattoritoimintaa vuodesta 1966 al-         täminen sekä oppimisvaikeuksien vähentäminen.
7739: kaen. Koulupsykologisen ja koulukuratiivisen          Koulupsykologisessa toiminnassa tavoitteet katso-
7740: työn tarve on nykyistä työntekijöitten määrää         taan saavutettavan edistämällä psykologisen tie-
7741: huomattavasti suurempi. Työntekijöiden määrä          don soveltamista opetussuunnitelmiin ja -sisältöi-
7742: on jäänyt vähäiseksi mm. siitä syystä, että kunnat    hin samoin kuin koulun työtapojen ja työskente-
7743: eivät ole saaneet virkojen perustamiseen valtion-     lyolosuhteiden kehittämiseen, sekä vaikuttamalla
7744: apua. Valtionavun puute on johtanut myös              ennaltaehkäisevästi oppimista ja mielenterveyttä
7745: siihen, että maamme noin sadasta koulukuraatto-       vaarantavien tekijöiden syntymiseen. Kouluku-
7746: rista ja noin viidestäkymmenestä koulupsykolo-        raattoritoiminnassa pyritään ennaltaehkäisemään
7747: gista puolet on sijoittunut Uudenmaan lääniin.        sosiaalisten ongelmatilanteiden syntyminen sekä
7748:    Koska maata kattavaa koulupsykologi- ja kou-       edistämään koulun mahdollisuuksia mm. opiske-
7749: lukuraattoriverkostoa ei ole, on koululaitos jou-     lua vaikeuttavien sosiaalisten ja taloudellisten
7750: tunut käyttämään terveyskeskuspsykologipalvelu-       tekijöiden havaitsemiseen sekä niiden lieventämi-
7751: ja sekä kasvatusneuvoloiden ja mielenterveystoi-       seen ja poistamiseen.
7752: mistojen palveluja. Näiden palvelut ovat osoit-           Tämänlaatuinen, koulun yleisiin tavoitteisiin
7753: tautuneet riittämättömiksi. Esimerkiksi vuonna        liittyvä ja niitä tukeva toiminta edellyttää kou-
7754: 1977 kasvatusneuvolaissa tutkittiin noin 15 000       lupsykologi- ja koulukuraattoritoiminnan sisällyt-
7755: (n. 2,3 %) oppivelvollista. Samanaikaisesti eri-       tämistä kiinteästi koululaitokseen. Käytännössä
7756: tyisopetusta saavien oppilaitten määrä koululai-      koulupsykologit ja koulukuraattorit pyrkivät toi-
7757: toksessa oli 87 020 (13 % ). Näiden kuntoutumi-       minnallaan vaikuttamaan koko kouluyhteisöön ja
7758: nen osaltaan edellyttää koulupsykologi- ja koulu-     siinä olevien opiskelua häiritsevien ja vaikeutta-
7759: kuraattoripalvelujen saamista. Käytäntö on osoit-     vien tekijöitten poistamiseen. Työ edellyttää en-
7760: tanut, että koulutoimen ulkopuolella sijaitsevat      nen kaikkea yhteistyötä ja yhteistoimintaa opet-
7761: palvelut koetaan liian irrallisiksi ja osin epätar-   tajien kanssa, ei niinkään toimintaa yksittäisten
7762: koituksenmukaisiksi kouluvaikeuksien hoitami-         oppilaitten parissa, joskin koulupsykologien ja
7763: seen.                                                 koulukuraattorien vastaanotoilla käy runsaasti
7764:     Koulupsykologien ja koulukuraattorien tar-        myös yksilötapauksia akuuttien koulussa esiinty-
7765: vetta korostaa edelleen runsas opintojen keskeyt-     vien ongelmien selvittämiseksi. Koulun sisäl!ä
7766: tämisten määrä. Esimerkiksi lukiossa lukuvuonna       toimiva koulupsykologi- ja koulukuraattoritoi-
7767:  1978-79 keskeytti 5,4 % ensimmäiseltä luokalta       minta tukee myös opettajien työtä ja on omiaan
7768:  ja peräti 14,4 % toiselta iuokalta opintonsa.        työnohjauksen luonteisesti auttamaan opettajien
7769:  Molemmilla luokkatasoilla keskeyttäneiden luku-      suorittaman opetus- ja kasvatustyön tukemisessa.
7770: määrä oli suurempi kuin Iuokalle jääneiden luku-         Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta
7771: määrä. Suuri keskeytysten määrä on ongelmana          tulisi saattaa lakisääteiselle pohjalle. Tämän
7772: myös ammatillisissa oppilaitoksissa.                  vuoksi tulisi säätää laki koulupsykologeista ja
7773:    Vaikka kouluissa opettajien panos on ensisijai-    koulukuraattoreista. Lakiin tulisi sisällyttää myös
7774:  nen myös oppilashuollossa, on koulupsykologien       valtionapusäännökset. Koulupsykologi- ja koulu-
7775:  ia koulukuraattoreiden tarve kiistämätön. Kou-       kuraattoritoiminnasta valtiolle aiheutuvista kus-
7776: lupsykologi- ja koulukuraattoritoiminnan tavoit-      tannuksista on todettava, että ennaltaehkäisevän
7777: teena on toisaalta oppilaiden kaikinpuolisen hy-      työn lisääminen, mielenterveydellisten näkökoh-
7778: 2                                         1983 vp. -      LA n:o 68
7779: 
7780: tien painottaminen koulutyössä sekä opettajien            nen. Kustannuskehityksen säätelemiseksi ehdote-
7781: työn kaikinpuolinen tukeminen on ensiarvoisen             taan kuitenkin, että valtionavustusta koulupsyko-
7782: tärkeää, koska koulutyön häiriöiden ja ongelmien          logien ja koulukuraattorien palkkaamiseen suori-
7783: poistaminen jälkikäteen aiheuttaa usein suurem-           tetaan kulloinkin valtion tulo- ja menoarviossa
7784: pia kustannuksia kuin niiden ennaltaehkäisemi-            asetetun enimmäismäärän rajoissa.
7785: 
7786: 
7787: 
7788: 
7789:                                   YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
7790: 
7791:      1 §. Säännöksessä määritellään koulupsykolo-         ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuk-
7792:   gi ja koulukuraattori. Sekä koulupsykologit että        sista (35/73).
7793:   -kuraattorit olisivat kunnan koululautakunnan              6 §. Vastaavasti kuin 5 §:n mukaan koulupsy-
7794:   johdon ja valvonnan alaisia viranhaltijoita. Tämä       kologin ja -kuraattorin virkojen perustamiseen
7795:   olisi lähinnä se tekijä, joka erottaa heidät terveys-   sovelletaan kuntien ja kuntainliittojen valtion-
7796:   keskusten vastaavista viranhaitijoista ja osoittaa      osuuksista ja -avustuksista annettua lakia, tulisi
7797:   sitä, että heidän tehtäväalansa on nimenomaan           myös käyttökustannuksiin sovellettavaksi mainit-
7798:   kunnan koululaitoksen ja muiden oppilaitosten           tu laki. Koska kysymys on koulutoimen valtion-
7799:   piirissä.                                               osuuksista, on tarkoituksenmukaista, että val-
7800:      Koulupsykologin ja koulukuraattorin tehtävis-        tionosuusviranomaisena toimii kouluhallitus.
7801:   tä otettaisiin asetukseen suhteellisen yksityiskoh-        7 §. Valtionosuutta esitetään myönnettäväksi
7802:   tainen säännös. Tarkempia määräyksiä voitaisiin         saman prosenttimäärän mukaan kuin terveyskes-
7803:   antaa johtosäännössä, jotta kunnalliset erityistar-     kusta ylläpitävälle kunnalle valtionosuutta ter-
7804:   peet voitaisiin riittävässä määrin ottaa huomioon.      veyskeskuksen käyttökustannuksiin. Tämä johtuu
7805:      2 §. Säännöksessä tarkennetaan koulupsykolo-         siitä, että on pyritty siihen, että terveyskeskuspsy-
7806:   gin ja -kuraattorin toimintakenttää ja annetaan         kologin ja koulutoimen piirissä olevan psykologin
7807:   opetusministeriölle valtuudet määrätä tar-              palkkaukseen myönnettävä valtionosuus olisi sa-
7808:   kemmin, mihin muihin kouluhallituksen ja am-            mansuuruinen. Koulutoimen valtionosuudet
7809:   mattikasvatushallituksen alaisiin oppilaitoksiin        ovat yleensä merkittävästi suurempia kuin kan-
7810:   kuin peruskouluihin ja lukioihin heidän toimin-         santerveystyöhön myönnetyt valtionosuudet. Me-
7811:   tansa kohdistuu.                                        nettelyllä pyritään välttämään sitä, että terveys-
7812:      3 §. Psykologien ja kuraattorien kelpoisuuseh-       keskuspsykologien virkojen perustaminen ei lak-
7813:   doista säädettäisiin asetuksella. Tarkoituksenmu-       kaisi. Valtionosuusjärjestelmän yksinkenaistami-
7814:   kaista on, että näistä kelpoisuusehdoista voidaan       seksi määrätään valtionosuus aina myönnettäväk-
7815:   myöntiiä erivapaus.                                     si viran perostaneen kunnan kantokykyluokan
7816:      4 §. Koska viranhaltijat ovat koululautakun-         mukaisesti. Kun kuitenkin koulupsykologin tai
7817:   nan alaisia, on nimenomaisesti koululautakun-           -kuraattorin viran haltija voi toimia eri kunnista
7818:   nan tehtäväksi säädetty myös virkojen täyttämi-         olevien oppilaiden kanssa, esitetään, että oppilai-
7819:   nen.                                                    tosten oppilasmäärien suhteessa jaetaan käyttö-
7820:      5 §. Koulupsykologien ja -kuraattorien ai-           kustannukset kuntien kesken siltä osin kuin nii-
7821:   heuttamien kustannuslisäysten säätelemiseksi esi-       hin ei saada valtionosuutta tai -avustusta. Kun-
7822:   tetään järjestelmää, jonka mukaan valtionosuu-          nille on kuitenkin annettu mahdollisuus sopia
7823:   teen oikeuttavan viran perustamiseen vaaditaan          myös muunlaisesta kustannusten jakoperusteesta.
7824:   valtion tulo- ja menoarviossa vahvistettu määrära-         8 §. Säännös sisältää tavanomaisen määräyk-
7825: . ha sekä kouluhallituksen lupa. Lupahakemukses-          sen säännösten antamisesta asetuksella.
7826:   ta tulee soveltuvin osin käydä ilmi ne seikat, joita       9 §. Laki voidaan saattaa voimaan halutusta
7827:   yleensä edellytetään ryhdyttäessä valtionosuuteen       päivämäärästä. Yleensä olisi tarkoituksenmukais-
7828:   oikeuttavaan toimintaan. Tältä osin on tarkoitus        ta säätää voimaantulo koulujen lukuvuoden al-
7829:   soveltaa yleistä valtionosuuslakia eli lakia kuntien    kuun, 1 päivään elokuuta.
7830:                                        1983 vp. -     LA n:o 68                                        3
7831: 
7832:                          TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄYKSET
7833: 
7834:    Laki koulupsykologeista ja koulukuraattoreista     virkojen perustamisesta. Lakiehdotuksen mukaan
7835: edellyttää annettavaksi asiasta asetuksen, joka       on opetusministeriön annettava ohjeet siitä, mi-
7836: sisältää mm. mainittujen virkojen haltijoiden         ten ammattikasvatushallituksen alaisiin oppilai-
7837: tehtävät ja kelpoisuusehdot. Lisäksi saattaa olla     toksiin sovelletaan mainittua lakia.
7838: muitakin määräyksiä, joita on tarpeen antaa mm.
7839: 
7840: 
7841: 
7842: 
7843:                                            VOIMAANTULO
7844: 
7845:   Laki esitetaan tulevaksi voimaan samanai-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7846: kaisesti peruskoululain ja lukiolain sekä muiden             kiehdotuksen:
7847: näihin liittyvien lakien kanssa.
7848:   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7849: 
7850: 
7851: 
7852: 
7853:                                                 Laki
7854:                                 koulupsykologeista ja koulukuraattoreista
7855: 
7856:   Eduskunnan päätö~sen mukaisesti säädetään:
7857: 
7858:                          1 §                                                  3§
7859:    Koulupsykologilla tarkoitetaan tässä laissa kun-      Koulupsykologin ja koulukuraattorin kelpoi-
7860: nan koululautakunnan johdon ja valvonnan              suusehdoista säädetään asetuksella. Opetusminis-
7861: alaista viranhaltijaa, jonka toimialaan kuuluvat      teriö voi erityisestä syystä myöntää asetuksella
7862: kunnan koululaitokseen kuuluvien koulujen sekä        säädetyistä kelpoisuusehdoista erivapauden.
7863: muiden jäljempänä säädettyjen oppilaitosten
7864: psykologista asiantuntemusta edellyttävät tehtä-
7865: vät.                                                                          4§
7866:    Koulukuraattorilla tarkoitetaan tässä laissa          Koulupsykologin ja koulukuraattorin virat
7867: kunnan koululautakunnan johdon ja valvonnan           täyttää koululautakunta.
7868: alaista viranhaltijaa, jonka toimialaan kuuluvat
7869: kunnan koululaitokseen kuuluvien koulujen sekä
7870: muiden jäljempänä säädettyjen oppilaitosten so-                               5 §
7871: siaalityön alaan kuuluvat sosiaalityön asiantunte-       Kouluhallitus myöntää luvat valtionosuuteen
7872: musta edellyttävät tehtävät.                          ja -avustukseen oikeuttavien koulupsykologin ja
7873:    Koulupsykologin ja koulukuraattorin tehtävis-      koulukuraattorin virkojen perustamiseen valtion
7874: tä säädetään asetuksella. Tarkempia määräyksiä        tulo- ja menoarviossa asetetun enimmäismäärän
7875: voidaan antaa johtosäännössä.                         rajoissa.
7876:                                                          Haettaessa 1 momentissa tarkoitettua lupaa
7877:                        2 §                            tulee hakemuksesta soveltuvin osin käydä ilmi,
7878:    Koulupsykologin ja koulukuraattorin toiminta       mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista
7879: kohdistuu kunnan koululaitokseen kuuluviin            ja -avustuksista annetun lain (35/73), jäljempänä
7880: kouluihin, sekä sen mukaan kuin opetusministe-        valtionosuuslaki, 9 §:n 1 momentin 2 ja 6
7881: riö määrää, muihin kouluhallituksen ja ammatti-       kohdassa sekä 10 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa
7882: kasvatushallituksen alaisiin oppilaitoksiin.          on säädetty.
7883: 4                                   1983 vp. -     LA n:o 68
7884: 
7885:                       6 §                            Milloin koulupsykologin tai koulukuraattorin
7886:    Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoimintaan   toiminta kohdistuu eri kunnista oleviin oppilai-
7887: kunta saa valtionosuutta ja -avustusta valtion-   siin, ovat nämä kunnat velvolliset osallistumaan
7888: osuuslain mukaisesti sen mukaan kuin jäljem-      valtionosuuteen oikeuttaviin koulupsykologin ja
7889: pänä säädetään.                                   koulukuraattorin viran käyttökustannuksiin, jois-
7890:    Vaidonosuuslaissa tarkoitettuna asianomaisena  ta on vähennetty valtionosuus ja -avustus, niiden
7891: viranomaisena toimii kouluhallitus, jollei tässä  oppilaitosten oppilasmäärien suhteessa, joihin
7892: laissa toisin säädetä.                            koulupsykologin tai koulukuraattorin toiminta 2
7893:                                                   §:n mukaisesti kohdistuu, jolleivät kunnat ole
7894:                        7 §                        sopineet muunlaisesta kustannusten jakoperus-
7895:    Valtionosuutta myönnetaan kuntakohtaisesti teesta.
7896: valtionosuuslain 5 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitet-
7897: tuihin käyttökustannuksiin kantokykyluokittain                            8 §
7898: saman suuruisten prosenttimäärien mukaan kuin        Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
7899: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja sesta annetaan asetuksella.
7900: valtionosuudesta annetun lain (6771 82) mukaan
7901: myönnetään terveyskeskusta ylläpitävälle kunnal-
7902: le valtionosuutta terveyskeskuksen käyttökustan-                          9 §
7903: nuksiin.                                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
7904:    Valtionosuus kahden tai useamman kunnan 198 .
7905: yhteisen koulupsykologin tai koulukuraattorin        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
7906: viran 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
7907: määräytyy viran perostaneen kunnan valtion- piteisiin.
7908: osuuden mukaan.
7909: 
7910: 
7911: 
7912:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7913: 
7914:           Pirjo Ala-Kapee               Jussi Ranta                   Paavo Lipponen
7915:           Mikko Elo                     Aarno von Bell                Seppo Tikka
7916:           Paula Eenilä                  Kari Rajamäki                 Saara-Maria Paakkinen
7917:           Liisa Jaakonsaari             Pentti Lahti-Nuuttila         Reino Paasilinna
7918:           Arja Alho                     Martti Lähdesmäki             Kerttu Törnqvist
7919:           Tuula Hautamäki               Kari Urpilainen               Timo Roos
7920:           Tuulikki Hämäläinen           Kaisa Raatikainen             Reijo Lindroos
7921:           Mats Nyby                     Maija Rajantie                Sinikka Hurskainen
7922:                                                  1983 vp.
7923: 
7924: Lakialoite n:o 69
7925: 
7926: 
7927: 
7928: 
7929:                                     Helminen ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain 4 §:n muuttamisesta
7930: 
7931: 
7932:                                              Eduskunnalle
7933: 
7934:    Peruskoulussa on vuodesta 1977 lukien järjes-        1982 vp., että lisäopetuksesta on saatu hyviä
7935: tetty kokeilutarkoituksessa yhden vuoden kestä-         kokemuksia. Järjestelmällä on merkitystä paitsi
7936: vää lisäopetusta eli niin sanottu 10. luokka.           edellä mainituissa suhteissa myös siksi, että oppi-
7937: Lisäopetus on tarkoitettu erityisesti niille nuoril-    laalla on mahdollisuus säädellä kouluajan pituut-
7938: le, jotka eivät ole jatkaneet keskiasteen oppilai-      ta kehitystasonsa ja -nopeutensa mukaisesti. Tällä
7939: toksissa siitä syystä, etteivät ole saaneet opiskelu-   on ollut merkitystä varsinkin erityisluokkien op-
7940: paikkaa. Samalla nämä oppilaat ovat voineet             pilaille. Valiokunta piti tärkeänä lisäopetuksen
7941: korottaa arvosanojaan ja oikaista virheellisiä taso-    vuosittaisen laajuuden pitämistä vakiona ja lisä-
7942: kurssivalintojaan. Lisäopetuksella on ollut merki-      opetuksen muuttamista lähivuosina kunnille pa-
7943: tystä sekä nuorisotyöttömyyden lieventämisessä          kolliseksi siten, että kunta on velvollinen järjestä-
7944: että nuorten opiskelumahdollisuuksien paranta-          mään lisäopetusta, jos opetukseen ilmoittautuu
7945: misessa.                                                vähintään 10 oppilasta tai neljä erityisopetuksessa
7946:    Eduskunta hyväksyi 18 päivänä helmikuuta             ollutta oppilasta. Lisäksi valiokunta piti tärkeänä
7947: 1983 peruskoululain. Tämän lain 4 §:n 2 mo-             lisäopetuksen opetussuunnitelman kehittämistä
7948: menttiin sisältyy hallituksen esityksessäkin ollut      itsenäiseksi peruskoulun oppimäärälle rakentu-
7949: säännös, jonka mukaan lisäopetuksen järjestämi-         vaksi kokonaisuudeksi, josta on oppilaalle hyötyä
7950: nen on kunnalle vap~aehtoista. Kunta voi hake-          etenkin keskiasteen ammatillisissa opinnoissa.
7951: muksesta ja saatuaan opetusministeriön luvan               Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7952: järjestää peruskoulun lisäopetusta. Opetukseen
7953: osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista.                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7954:    Sivistysvaliokunta totesi mietinnössään n:o 18/              kiehdotuksen:
7955: 2                                    1983 vp. -    LA n:o 69
7956: 
7957: 
7958:                                              Laki
7959:                                 peruskoululain 4 §:n muuttamisesta
7960: 
7961:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan    pa1vana            kuuta 1983 annetun peruskoulu-
7962: lain (   /83) 4 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
7963: 
7964: 
7965:                       4§
7966:                                                    rittanutta oppilasta. Tarkempia säännöksiä lisä-
7967:    Peruskoulussa järjestetään yhden lukuvuoden     opetuksesta annetaan asetuksella.
7968: kestävää lisäopetusta, jos opetukseen ilmoittau-
7969: tuu vähintään kymmenen peruskoulun oppimää-
7970: rän suorittanutta oppilasta tai vähintään neljä      Tämä laki tulee voimaan      päivänä elokuuta
7971: erityisopetuksessa peruskoulun oppimäärän suo-     198 .
7972: 
7973: 
7974:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7975: 
7976:         Olli Helminen                  Reino Paasilinna             Jussi Ranta
7977:         Kaisa Raatikainen              Mikko Elo                     Liisa Jaakonsaari
7978:         Matti Puhakka                  Anna-Liisa Piipari            Arja Alho
7979:         Pertti Paasio                  Mikko Rönnholm                Tuula Hautamäki
7980:         Risto Ahonen                   Antti Kalliomäki              Kari Urpilainen
7981:         Sakari Knuuttila               Pertti Hietala                Mats Nyby
7982:         Peter Muurman                  Tuulikki Hämäläinen           Saara-Maria Paakkinen
7983:         Markus Aaltonen                Sinikka Hurskainen            Pirjo Ala-Kapee
7984:         Matti Luttinen                 Reijo Lindroos                Paula Eenilä
7985:         Juhani Surakka                 Timo Roos                     Maija Rajantie
7986:         Kaj Bärlund                    Riitta Järvisalo-Kanerva     Jouko Tuovinen
7987:         Lea Savolainen                 Matti Louekoski               Paavo Lipponen
7988:         Jorma Rantanen                 Pentti Lahti-Nuuttila         Seppo Tikka
7989:         Jouko Skinnari                 Aarno von Bell               Jukka Mikkola
7990:         Pekka Myllyniemi               Kari Rajamäki                 Pekka Starast
7991:         Martti Lähdesmäki              Kerttu Törnqvist              Marja-Liisa Tykkyläinen
7992:                      Aimo Ajo                                Matti Kuusio
7993:                                              1983 vp.
7994: 
7995: Lakialoite n:o 70
7996: 
7997: 
7998: 
7999:                                  Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 7 §:n muuttami-
8000:                                    sesta
8001: 
8002: 
8003:                                          Eduskunnalle
8004: 
8005:    Opintotuen nykyinen lainapainotteisuus ai-       voisi olla opintolainojen opiskeluaikaisten korko-
8006: heuttaa sen, että korkorasitus kasvaa kohtuutto-    jen maksaminen kokonaisuudessaan valtion va-
8007: maksi varsinkin opintojen loppuvaiheessa. Täl-      roista.
8008: löin saattaa huomattava osa saatavasta uudesta         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8009: lainasta huveta entisten lainojen korkoihin.
8010: Opintotuen riittämättömyys aiheuttaa tarvetta                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8011: hakeutua opintojen aikana työhön, mikä puoles-             kiehdotuksen:
8012: taan hidastaa opiskelua. Yhtenä tuen muotona
8013: 
8014: 
8015:                                               Laki
8016:                                 opintotukilain 7 §:n muuttamisesta
8017: 
8018:   Eduskunnan päätöl· en mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain
8019: 7 §:n 1 ja 2 momt>· , sellaisena kuin 1 momentti on 31 päivänä toukokuuta 1974 annetussa laissa
8020: (401/74) ja 2 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (550/82}, seuraavasti:
8021: 
8022:                       7 §
8023:   Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio      tua siitä, kun lainaerää on ensimmäisen kerran
8024: maksaa luottolaitokselle koron puolentoista vuo-    nostettu.
8025: den kuluttua 1 §:ssä tarkoitettujen opintojen
8026: päättymiskuukautta seuraavaan koronmaksupäi-
8027: vään.
8028:   Edellä 1 momentissa tarkoitettu koron maksu         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8029: lopetetaan viimeistään neljäntoista vuoden kulut-   kuuta 198 .
8030: 
8031:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8032: 
8033:         Pentti Lahti-Nuuttila          Tuulikki Hämäläinen             Timo Roos
8034:         Riitta Järvisalo-Kanerva       Saara-Maria Paakkinen          Jorma Rantanen
8035:         Jussi Ranta                    Markus Aaltonen                Marja-Liisa Tykkyläinen
8036:         Antti Kalliomäki               Kaisa Raatikainen              Kerttu Törnqvist
8037:         Matti Luttinen                 Liisa Jaakonsaari              Kalle Könkkölä
8038:         Reino Paasilinna               Anna-Liisa Piipari              Ulla-Leena Alppi
8039:         Matti Kuusio                   Pekka Starast                  Terho Pursiainen
8040:         Pirjo Ala-Kapee                Arja Alho                      Maija Rajantie
8041:         Jouko Skinnari                 Matti Maijala                  Heli Astala
8042:         Mikko Kuoppa                   Mikko Rönnholm                 Juhani Vähäkangas
8043:         Marjatta Stenius-Kaukonen      Sinikka Hurskainen             Peter Muurman
8044:         Anssi Joutsenlahti             Pertti Paasio                  Juhani Surakka
8045:         Einari Nieminen                Tuula Hautamäki                Kaj Bärlund
8046:         Martti Lähdesmäki              Reijo Lindroos                 Timo Kietäväinen
8047: 1
8048: 1
8049:  1
8050:  1
8051:   1
8052:   1
8053:    1
8054:    1
8055:     1
8056:     1
8057:      1
8058:      1
8059:       1
8060:       1
8061:        1
8062:        1
8063:         1
8064:         1
8065:          1
8066:          1
8067:           1
8068:           1
8069:            1
8070:            1
8071:             1
8072:             1
8073:              1
8074:              1
8075:               1
8076:               1
8077:                                                1983 vp.
8078: 
8079: Lakialoite n:o 71
8080: 
8081: 
8082: 
8083: 
8084:                                   Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi opintokeskusten valtionavusta anne-
8085:                                     tun lain muuttamisesta
8086: 
8087: 
8088:                                           Eduskunnalle
8089: 
8090:    Opintokeskusten valtionavusta 30 päivänä tou-     dosta laajentamaan kurssitoimintaansa käsittä-
8091: kokuuta 1975 annettu laki (398/75) tuli voimaan      mään kaikkien järjestöjensä kurssit, tulee laissa
8092: 1 päivänä tammikuuta 1976.                           tarkoitetun kurssitoiminnan piiriin yhteensä noin
8093:    Uusi laki saattoi prosentuaalisen valtionavun     170 järjestöä. Valtionavun alaisessa toiminnassa
8094: alaiseksi paitsi opintokeskusten harjoittaman        olisi kuitenkin välttämätöntä ottaa huomioon
8095: kerho- ja luentotoiminnan myös opintokeskusten       myös valtion taloudellisen tilanteen kehittymi-
8096: järjestämän kurssitoiminnan.                         nen. Tämän lain vaikutuksesta tulee valtion varo-
8097:    Kurssitoiminta oikeuttaa opintokeskusten val-     ja menemään myös poliittisten toimintojen tuke-
8098: tionavusta annetun lain 2 §:n 5 kohdan mukaan        miseen arvaamattoman paljon.
8099: 80 o/o :n valtionapuun kurssitoiminnan aiheutta-        Siksi tulisi opintokeskusten valtionavusta anne-
8100: mista lain 7 §:ssä luetelluista menoista. Sanotun    tun lain mukaisen kurssitoiminnan valtionapua
8101: säännöksen mukaan valtionapuun oikeuttaviin          rajoittaa siten, että toiminta tapahtuisi valtion
8102: menoihin luetaan tarpeellisten opettajien ja lu-     tulo- ja menoarvioon varatun määrärahan puit-
8103: ennoitsijoiden palkat ja palkkiot työnantajalle      teissa eikä sitä saisi käyttää minkäänlaisen poliit-
8104: määrättävine lakisääteisine maksuineen, opetta-      tisen toiminnan tukemiseen.
8105: jien ja luennoitsijoiden matkakustannusten kor-         Tässä tarkoituksessa tulisi opintokeskusten val-
8106: vaukset ja päivärahat, kurssitoiminnasta aiheutu-    tionavusta annetun lain 1 §:ään lisätä uusi 3
8107: vat kohtuulliset ilmoitus- ja painatuskulut sekä     momentti ja 2 §:n 5 kohta ja 14 § muuttaa.
8108: kurssitilojen vuokraamisesta ja kurssilaisten mat-      Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8109: koista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Uu-     nioittaen,
8110: den lain taloudellisia vaikutuksia valtiontalou-
8111: teen tänä vaikeana taloudellisena aikana ei ole                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8112: täysin arvioitu.                                             kiehdotuksen:
8113:    Kun opintokeskukset tulevat uuden lain joh-
8114: 
8115: 
8116: 
8117: 
8118:                                                Laki
8119:                     opintokeskusten valtionavusta annetun lain muuttamisesta
8120: 
8121:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8122:   muutetaan opintokeskusten valtionavusta 30 päivänä toukokuuta 1975 annetun lain (398/75) 2 §:n
8123: 5 kohta ja 14 § sekä
8124:   Iisätäiin lain 1 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
8125: 
8126:                        1 §                                                  2 §
8127:                                                         Opintokeskus, joka täyttää säädetyt ehdot, saa
8128:   Opintotukea ei myönnetä poliittisesti sitoutu-     valtionapua todellisista ja hyväksyttävistä 3-7
8129: neen toiminnan tukemiseen.                           §:ssä luetelluista menoista seuraavasti:
8130: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 71
8131: 
8132:                                                       kouluhallitus, 2 §:n 5 kohdan mukaisen valtion-
8133:     5) 80 prosenttia kurssitoiminnasta aiheutuvista   avun kuitenkin opetusministeriön kutakin opin-
8134: 7 §:ssä tarkoitetusta menoista tulo- ja menoarvi-     tokeskusta kohden vahvistaman enimmäismäärän
8135: ossa kurssitoimintaan varatun määrärahan rajois-      rajoissa, sekä 9 §:ssä tarkoitetun valtionavun ja
8136: sa.                                                   lainan opetusministeriö.
8137: 
8138:                        14 §                             Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8139:     Edellä 2 §:ssä tarkoitetun valtionavun myöntää    kuuta 19
8140: 
8141: 
8142:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8143: 
8144:           Olavi Ronkainen                Impi Muroma                    Esko Almgren
8145:                                                1983 vp.
8146: 
8147: Lakialoite n:o 72
8148: 
8149: 
8150: 
8151: 
8152:                                   Mustonen ym.: Ehdotus laiksi luopumiseläkelain 10 §:n muuttami-
8153:                                     sesta
8154: 
8155: 
8156:                                           Eduskunnalle
8157: 
8158:    Luopumiseläkelain (LUEL) tarkoituksena on luopumiseläkkeen saajista vain noin 25 prosenttia
8159: maatalouden rakenteen parantaminen tilakokoa oli eläkkeen alkaessa 65 vuotta täyttäneitä. Syynä
8160: suurentamalla ja yrittäjien ikärakennetta nuoren- vähennetyn luopumiseläkkeen vähäiseen käyt-
8161: tamalla. Tuotantopoliittisena päämääränä on töön voidaankin pitää ennen muuta sen alhaista
8162: metsittämällä poistaa laadultaan ja sijainniltaan määrää ja on ilmeistä, ettei vähennetty luopu-
8163: huonoa peltoa maataloustuotannosta.                miseläke toimi riittävänä kannustimena eläkkeel-
8164:    Luopumiseläke suoritetaan täytenä tai vähen- le siirtymiseen.
8165: nettynä luopumiseläkkeenä. Vähennettyä luopu-         Vähennetyn luopumiseläkkeen määrää tulisi
8166: miseläkettä maksetaan sellaiselle luopujalle, joka korottaa niin, että se olisi 70 prosenttia täydestä
8167: on täyttänyt 65 vuotta tai joka saa kansaneläke- eläkkeestä. Korotus rajoitettaisiin koskemaan
8168: lain mukaista työttömyyseläkettä tai vähintään 6 vain niitä luopujia, jotka vuonna 1983 täyttävät
8169: kuukaudeksi myönnettyä työkyvyttömyyseläket- tai ovat täyttäneet 65 vuotta.
8170: tä. Vähennetyn luopumiseläkkeen määrä on 40           Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen yhteydessä
8171: prosenttia täydestä luopumiseläkkeestä, kuiten- toimiva luopumisasiain neuvottelukunta on
8172: kin vähintään 202,81 markkaa kuukaudessa (vuo- vuonna 1982 käsitellyt vähennetyn luopumiseläk-
8173: den 1983 indeksi).                                 keen määrän korottamista ns. vanhoille luopujil-
8174:    Suomen virallisen tilaston mukaan noin 20 le ja pitänyt uudistusta tarpeellisena.
8175: prosenttia Suomen maatiloista on yli 65-vuotiai-      Luopumisasiain neuvottelukunnan Jasemna
8176: den omistuksessa. Joka neljännen alle 10 pelto- ovat maa- ja metsätalousministeriön, maatilahal-
8177: hehtaarin tilan omistaa 65 vuotta täyttänyt vilje- lituksen,      Maataloustuottajain    Keskusliiton,
8178: lijä. Vuonna 1980 suoritetun tutkimuksen mu- Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbun-
8179: kaan noin kolmannes yli 65-vuotiaista tilansa detin ja maatalousyrittäjien eläkelaitoksen edus-
8180: edelleen omistavista ja sitä viljelevistä mainitsi tajat.
8181: maatalouden jatkamisen syyksi, etteivät eläkkeet      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
8182: yksin riittäneet toimeentuloturvaksi.              oittavasti,
8183:    Tähänastinen kokemus on osoittanut, että suo-
8184: raan vähennetylle luopumiseläkkeelle siirtyviä on              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8185: verraten vähän. Esimerkiksi vuonna 1981 uusista            kiehdotuksen:
8186: 
8187: 
8188: 
8189:                                                Laki
8190:                               luopumiseläkelain 10 §:n muuttamisesta
8191: 
8192:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiseläke-
8193: lain 10 §, sellaisena kuin se on 7 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (18/77), näin kuuluvaksi:
8194: 
8195:                        10 §                         täydestä luopumiseläkkeestä. Vähennetyn luopu-
8196:   Vähe~nety~    luopumiseläkkeen määrä on 40        miseläkkeen määrä on kuitenkin vähintään 74
8197: prosenttia tat, jos luopuja on syntynyt vuonna      markkaa kuukaudessa.
8198: 1918 tai sitä ennen, 70 prosenttia eläkkeensaajan
8199: 2                                   1983 vp. -     LA n:o 72
8200: 
8201:   Tämä laki tulee voimaan        päivänä           tuu tai eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain
8202: kuuta 198 .                                        17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen,
8203:   Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa vuot-   sanottu päätös annetaan tämän lain voimaantu-
8204: ta 1974 koskevaa elinkustannusindeksilukua.        lon jälkeen.
8205:   Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen tapah-
8206: 
8207: 
8208:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8209: 
8210: 
8211:          Heikki Mustonen               Arvo Kemppainen              Hannu Kemppainen
8212:          Niilo Koskenniemi             Vappu Säilynoja              Anna-Liisa Jokinen
8213:                                                1983 vp.
8214: 
8215: Lakialoite n:o 73
8216: 
8217: 
8218: 
8219: 
8220:                                   Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi luopumiseläkelain 2 §:n muuttami-
8221:                                     sesta
8222: 
8223: 
8224:                                           Eduskunnalle
8225: 
8226:    Luopumiseläkejärjestelmää luotaessa pidettiin        Naisen luopumiseläkeoikeuden sitominen ikä-
8227: tärkeänä, että molemmat puolisot saisivat eläk-      vuosina 45-54 voimassaolevaan tai kuoleman
8228: keen. Koska eläke kuitenkin oli rajattava koske-     kautta päättyneeseen avioliittoon on vanhanai-
8229: maan vanhempaa ikäpolvea, säädettiin, että luo-      kaista isäntäkeskeistä ajattelutapaa. Se sitoo nai-
8230: pujan oli oltava 55 vuotta täyttänyt. Naiselle ei    sen oikeuden eläkkeeseen siviilisäätyyn eikä tun-
8231: asetettu ikärajaa silloin kun hänen miehensä oli     nusta naisen itsenäistä työpanosta maatilatalou-
8232: luopumiseläkkeeseen oikeutettu.                      dessa. Säännös tulisi mitä pikimmin muuttaa ja
8233:    Vuosien mittaan on luopumiseläkejärjestelmää      myöntää naiselle - niin leskelle, eronneelle,
8234: kehitetty niin, että vuonna 1977 vaimon ja           naimattomalle kuin aviovaimoliekin - itsenäi-
8235: vuonna 1979 naislesken eläkkeelle pääsyn alaikä-     nen eläkeoikeus 45 vuotta täytettyään.
8236: rajaksi määrättiin 45 vuotta. Alennettu ikäraja         Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
8237: koskee tosin vain sellaisia vaimoja, joiden mie-     oittavasti,
8238: hetkin ovat eläkkeeseen oikeutettuja.
8239:    Eronneen naisen ja avioliiton ulkopuolella py-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8240: syttäytyneen naisen sekä naisen, jonka mies ei saa          kiehdotuksen:
8241: luopumiseläkettä, tulee edelleen olla 55 vuotta
8242: päästäkseen luopumiseläkkeelle.
8243: 
8244: 
8245: 
8246: 
8247:                                                Laki
8248:                               luopumiseläkelain 2 §:n muuttamisesta
8249: 
8250:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiseläke-
8251: lain (16/74) 2 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1979 annetussa
8252: laissa (1032/79), näin kuuluvaksi:
8253: 
8254: 
8255:                       2 §
8256:   Eläkkeen saamtsen edellytyksenä on:                  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
8257:                                                      ta 1984.
8258:    3) että luopumisen tapahtuessa naisluopuja on
8259: täyttänyt 45 vuotta ja miesluopuja 55 vuotta; ja
8260: 
8261: 
8262: 
8263:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8264: 
8265:          Paavo Vesterinen               Reino Jyrkilä                  Timo Kietäväinen
8266:          Reino Karpola                  Lea Sutinen                    Mauri Pekkarinen
8267:                                                   1983 vp.
8268: 
8269: Lakialoite n:o 74
8270: 
8271: 
8272: 
8273: 
8274:                                    Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi luopumiseläkelain 10 §:n muuttami-
8275:                                        sesta
8276: 
8277: 
8278:                                                Eduskunnalle
8279: 
8280:    Luopumiseläkelain 10 §:n mukaan maksetaan           sesti ovat oikeutettuja vain vähennettyyn luopu-
8281: luopumiseläkkeenä joko täyttä tai vähennettyä          miseläkkeeseen. Kuitenkin tähänastinen koke-
8282: luopumiseläkettä. Vähennettyä eläkettä makse-          mus osoittaa, että vähennettyä luopumiseläkettä
8283: taan sellaiselle eläkkeensaajalle, joka on täyttänyt   jo alusta alkaen saavia on odotettua vähemmän
8284: 65 vuotta tai joka saa kansaneläkelain mukaista        eli vain noin 40 prosenttia kaikista luopumiseläk-
8285: työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä. Muussa         keen saajista.
8286: tapauksessa maksetaan eläke täytenä.                      Syynä tähän voidaan ennen muuta pitää vä-
8287:     Täyden luopumiseläkkeen määrä kuukaudessa          hennetyn luopumiseläkkeen määrää. Se ei toimi
8288: on 80 markkaa luovutetun tai metsitetyn maata-         kannustimena eläkkeelle siirtymiseen eikä anna
8289: lousmaan hehtaaria kohden 5 hehtaarilta ja sen         riittävää toimeentuloturvaa maatalousyritykses-
8290: jälkeen 18 markkaa hehtaarilta, yhteensä kuiten-       tään luopuvalle. Se ei ole aina edes kilpailukykyi-
8291: kin enintään 15 hehtaarilta.                           nen vaihtoehto pellonvarauskorvaukselle ja sen
8292:     Vähennetyn luopumiseläkkeen määrä on 40 %          lisäksi maksettavalle pinta-alalisälle.
8293: täydestä eläkkeestä. Vähennettynä luopumiseläk-           Luopumiseläkelain tarkoituksen toteutumisen
8294: keenä maksetaan kuitenkin aina vähintään 74            kannalta olisi kuitenkin välttämätöntä, että luo-
8295: markkaa. Markkamäärä vastaa vuoden 1974 in-            pumishalukkuus juuri iäkkäimmillä ja työkyvyt-
8296: deksiä. Luopumiseläkkeet tarkistetaan vuosittain       tömillä maataloudenharjoittajilla kasvaisi. Tämän
8297: TEL-indeksin muutosta vastaavasti. Tänä vuonna         vuoksi vähennetyn luopumiseläkkeen määrää tu-
8298: pienin vähennetty luopumiseläke on 202,81              lisi nostaa. Sen tulisi olla 60 prosenttia täydestä
8299: markkaa.                                               eläkkeestä.
8300:     Luopumiseläkelain ensisijainen tarkoitus on            Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8301: maatalouden rakenteen parantaminen nimen-              taen,
8302: omaan tilakokoa suurentamalla ja yrittäjien ikä-
8303: rakennetta nuorentamalla. Näin ollen olisi ensisi-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8304:  jaisen tärkeää saada lain piiriin juuri niiden               lakiehdotuksen:
8305: viljelijöiden tiloja, jotka edellä sanotun mukai-
8306: 2                                     1983 vp. -    LA n:o 74
8307: 
8308:                                               Laki
8309:                              luopumiseläkelain 10 §:n muuttamisesta
8310: 
8311:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiseläke-
8312: lain 10 §, sellaisena kuin se on 7 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (18/77), näin kuuluvaksi:
8313: 
8314:                       10 §                           Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa vuot-
8315:   Vähennetyn luopumiseläkkeen määrä on 60          ta 1974 koskevaa elinkustannusindeksilukua.
8316: prosenttia eläkkeensaajan täydestä luopumiseläk-
8317: keestä, vähintään kuitenkin 74 markkaa kuukau-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8318: dessa.                                              kuuta 198 .
8319: 
8320: 
8321: 
8322:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8323: 
8324:          Jukka Vihriälä                Timo Kietäväinen              Reino Karpola
8325:           Aapo Saari                   Matti Maijala                Esko Aho
8326:           Lea Sutinen                  Heimo Linna                   Mauri Pekkarinen
8327:           Tytti Isohookana-Asunmaa     Pentti Poutanen               Väinö Raudaskoski
8328:                       Heikki Kokko                           Olavi Martikainen
8329:                                                   1983 vp.
8330: 
8331: Lakialoite n:o 75
8332: 
8333: 
8334: 
8335: 
8336:                                      Alppi ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta
8337: 
8338: 
8339:                                              Eduskunnalle
8340: 
8341:     Yksilön perusoikeuksilla tarkoitetaan ihmiselä-       työtekijöiden kokoontumisvapaudesta edes koske
8342: män ja ihmisen yhteiskunnallisen kanssakäymi-             kokoontumista yhteiskunnallisten asioiden vuok-
8343: sen kannalta tärkeitä oikeuksia, jotka perustuvat         si, vaan rajoittuu pelkästään työsuhdeasioiden
8344:  kansainvälisiin sopimuksiin ja jotka on tavallisesti     vuoksi tarpeelliseen kokoontumiseen. Työsopi-
8345:  turvattu valtion perustuslaissa. Suomen hallitus-        muslain 52 §:n 1 momentissa puolestaan suojel-
8346: muodon 2 luvun nyttemmin jo vanhentuneeksi                Iaan myös ns. negatiivista yhdistymisvapautta eli
8347: käynyt perusoikeusluettelo säätää Suomen kansa-           työntekijän oikeutta olla kuulumatta yhdistyk-
8348: laiselle poliittisina perusoikeuksina mm. il-             seen (tässä erityisesti ammattiyhdistysliikkee-
8349:  maisu-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden.              seen), mitä ei hallitusmuoto eivätkä Suomea
8350: Tasa-arvoisuusoikeutena säädetään hallitusmuo-            sitovat kansainväliset sopimukset lainkaan tunne.
8351:  dossa oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä. Po-        Työsopimuslain 17 §:n 3 momentissa säädellään
8352: liittisten perusoikeuksien tarkoituksena on turva-       ns. työsyrjintää. Lainkohta ei kuitenkaan ulotu
8353:  ta yhteiskunnan jäsenille vapaus todelliset yhteis-     esim. työhönotossa tapahtuvaan syrjintään. Vih-
8354:  kunnalliset intressinsä tiedostaen osallistua poliit-    doin työsopimuslain 37 §:n 2 momentissa kielle-
8355:  tiseen toimintaan. Poliittiset perusoikeudet, yh-        tään irtisanomasta työntekijää hänen poliittisten,
8356:  denvertainen kansalaismielipiteeseen vaikuttami-        uskonnollisten tai muiden mielipiteidensä vuoksi
8357:  sen vapaus sekä vapaus syrjinnästä tunnustetaan          sekä yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan
8358:  demokratian kulmakiviksi kaikkialla maailmassa.         osallistumisen takia. Irtisanomissuojan puutteel-
8359:     Työelämä on Suomen kaltaisessa markkinata-           lisuudesta johtuen, työnantajahan voi laillisesti
8360:  lousjärjestelmässä elämänalue, jossa poliittiset        toteuttaa irtisanomistoimenpiteen myös em. seik-
8361:  perusoikeudet eivät riittävästi pääse toteutu-          kojen vuoksi, mutta saattaa joutua vahingonkor-
8362:  maan. Tämä johtuu siitä, että työnantajan tai           vausvelvolliseksi työntekijää kohtaan, tämäkin
8363:  yrittäjän omistusoikeudelle annetaan etusija en-        säännös on jäänyt vaille riittävää tehoa.
8364:  nen työntekijän poliittisia perusoikeuksia. Työn-           Kansalaisen poliittisten perusoikeuksien ulot-
8365:  antajalle tunnustetaan tuotantovälineiden omis-         taminen myös työelämään on demokratian kehit-
8366:  tajana oikeus määritellä ne ehdot, joiden vallites-     tämisen kannalta vähintäänkin aiheellista. Työ-
8367:  sa työntekijä voi käyttää poliittisia perusoikeuk-      elämän piirissä vietetään suuri osa aktiivisesta
8368:  siaan työelämässä. Työnantajalla on jopa mah-           elinajasta, eikä ole perusteltua, että työntekijä
8369:  dollisuus kokonaan kieltää työntekijöidensä yh-         tänä aikana on poliittisten perusoikeuksien käyt-
8370:  teiskunnallinen tai poliittinen toiminta työpai-        tämisen suhteen täysin oikeudeton työnantajan
8371: kalla. Tällainen tilanne on Suomessa päässyt             vallankäytön kohde. Myös Suomea sitovien kan-
8372: syntymään yksinomaan hallitusmuodon tulkin-              sainvälisten perusoikeusasiakirjojen, ennen muita
8373:  nan avulla. Tulkitsemalla hallitusmuotoa toisella       YK:n vuonna 1966 hyväksymien taloudellisia,
8374:  tapaa, ts. asettamalla kansalaisten poliittisten        sivistyksellisiä oikeuksia sekä kansalaisoikeuksia ja
8375: perusoikeuksien toteutuminen omistussuojan               poliittisia oikeuksia koskevien kansainvälisten
8376:  edelle, päädyttäisiin demokratian kannalta huo-         yleissopimusten johdonmukainen toteuttaminen
8377: mattavasti positiivisempaan tulokseen.                   edellyttäisi poliittisten perusoikeuksien toteutu-
8378:     Työsopimuslain (320/70) 52 §:ään sisältyvät          mismahdollisuuksien lisäämistä työelämän piiris-
8379:  säännökset yhdistymis- ja kokoontumisvapaudes-          sä. Mainittakoon, että esim. Ruotisssa on aloitet-
8380:  ta ovat ainoat hallitusmuodossa taattujen poliit-       tu selvitystyö, joka tähtää työntekijöiden poliit-
8381: tisten perusoikeuksien toteutumista koskevat nor-        tisten perusoikeuksien laajentamiseen työpaikoil-
8382: mit työlainsäädännössä. Kuvaavaa tilanteelle on,         la (Politisk propaganda på arbetsplatser 1SOV
8383:  ettei työsopimuslain 52 §:n 2 momentin säännös          1975 :27)
8384: 2                                        1983 vp. -     LA n:o 75
8385: 
8386:     Ammattiyhdistysliikkeen sääntöjen mukaisiin         muslaissa nykyistä laajemmin kieltää työntekijän
8387: tavoitteisiin kuuluu entistä enemmän sellaisiin         syrjintä, ei vain työsuhteessa, vaan myös työhön-
8388: asioihin vaikuttaminen, jotka eivät ole rajoitetun      otossa. Myös työnantajien harjoittama syrjinnän
8389: työmarkkinapoliittisia, vaan yleisiä yhteiskunnal-      edistäminen mustalistajärjestelmineen ja muine
8390: lisia ja poliittisia kysymyksiä. Kun asetetaan rajo-    keinoineen tulisi kieltää ja saattaa rangaistavaksi.
8391: ja työntekijöiden ja siis ay-liikkeen jäsenten po-         Työsopimuslakia muuttamalla tulisi laajentaa
8392: liittisille perusoikeuksille työelämässä, rajoitetaan   työntekijän nykyistä yhdistymisvapautta mm. si-
8393: samalla ay-liikkeen toimintamahdollisuuksia ja          ten, että ammattiyhdistysliikkeen jäsenhankinta
8394: -vapauksia. Työnantajat eivät käytännössä lai-          tulisi mahdolliseksi. Työntekijän kokoontumisva-
8395: minlyö käyttää oikeuttaan rajoittaa ay-liikkeen         pautta tulisi laajentaa mm. siten, että se koskisi
8396: poliittista toimintaa työpaikoilla, vaan päinvas-       myös kokoontumista yhteiskunnallisia asioita var-
8397: toin toimivat aktiivisesti ja keskitetysti kaikenlai-   ten ja ulottuisi ammattiyhdistysten ohella myös
8398: sen ay-liikkeen puitteissa tapahtuvan yleispoliitti-    työntekijöiden poliittisiin yhdistyksiin. Tällaisilla
8399: sen toiminnan tukahduttamiseksi. Tästä voidaan          yhdistyksillä tulisi olla oikeus kutsua kokouksiin
8400: mainita vain joitakin esimerkkejä: STK:n tavaksi        luennoitsijoiksi henkilöitä, jotka eivät ole työpai-
8401: on tullut lähettää jokaisten yleisten vaalien edellä    kan työntekijöitä. Työntekijöiden ilmaisuvapau-
8402: jäsenyrityksilleen suosituskirje, jossa kielletään      desta tulisi niin ikään olla työsopimuslaissa pe-
8403: kaikenlainen poliittinen ja ay-liikkeen hyväksymä       russäännökset. Työsopimuslain 17 § :ää ehdote-
8404: vaalityö työpaikoilla. Ammattiyhdistysten työ-          taan muutettavaksi niiden suuntaviivojen mukai-
8405: paikkatilaisuuksiin kutsumilta esitelmöitsijöiltä       sesti, joita työrikostoimikunta (komiteanmietintö
8406: pyritään säännönmukaisesti estämään pääsy työ-          1_973:70) on ehdottanut työsyrjinnän kieltämisek-
8407: paikoille. Jopa ay-liikkeen kansainvälinen soli-        si.
8408: daarisuustyö pyritään kaikin tavoin estämään työ-         Työntekijöiden poliittisia perusoikeuksia kos-
8409: paikoilla. Kuvaillun kaltainen työnantajien toi-        kevat turvasäännökset olisi jatkossa saatettava
8410: minta on viime aikoina saavuttanut hyvin laajoja        perusteellisen selvittelyn kohteeksi sellaisen työ-
8411: mittasuhteita. Työmarkkinajärjestöjen sisäistä tie-     elämän uudistamishankkeen yhteydessä, josta
8412: dottamista koskevat yleissopimuksetkaan eivät           SKDL:n eduskuntatyhmä on toisaalla tehnyt toi-
8413: anna suojaa työntekijöiden poliittiselle tiedotta-      vomusaloitteen. Nyt ehdotetut säännökset olisi-
8414: miselle. Niissä on tämänkaltainen toiminta              vat voimassa siihen saakka, kunnes työelämän
8415: yleensä nimenomaisesti poissuljettu.                    kokonaisuudistus on toteutettu.
8416:    Työntekijöiden ja ammattiyhdistysliikkeen po-          Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
8417: liittisia perusoikeuksia koskevat säännökset tulisi
8418: mitä pikimmin kirjata työsopimuslakiin, jossa,                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8419: kuten jo todettiin, on nykyäänkin niitä koskevia                kiehdotuksen:
8420: rajoitettuja säännöksiä. Samoin tulisi työsopi-
8421: 
8422:                                                   Laki
8423:                                      työsopimuslain muuttamisesta
8424: 
8425:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8426:   muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 17 §:n 3 momentti, 52 ja
8427: 54 § sekä
8428:   lisätään 17 §:ään uusi 4 momentti ja lakiin uusi 52 a, 52 b ja 52 c § seuraavasti:
8429: 
8430:                         17 §
8431:                                                         ei työnantaja saa työnhakijoita työhön otettaessa
8432:     Yleissiiännös työnantajan velvollisuuksista         asettaa heitä perusteettomasti toisiin nähden eri
8433:                                                         asemaan.
8434:    Työnantajan on kohdeltava työntekijöitään ta-           Työnantaja ei saa edistää työntekijöiden syrjin-
8435: sapuolisesti, niin ettei ketään perusteettomasti        tää hankkimalla, vaatimalla, antamalla, tallenta-
8436: aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän,          malla, järjestämällä, käyttämällä tai myymällä
8437: uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen tai am-          taikka muutoin levittämällä tietoja 3 momentissa
8438: mattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin ver-          mainituista seikoista eikä taloudellisesti tukea
8439: rattavan seikan vuoksi. Näiden seikkojen vuoksi         tällaista toimintaa.
8440:                                         1983 vp. -      LA n:o 75                                         3
8441: 
8442:                         52 §                            h~nkilöllä, joka ei ole työpaikan työntekijä, on
8443:           Työnantajan yhdistymisvapaus                  oikeus päästä kokoukseen.
8444: 
8445:    Työntekijä ei saa estää työnantajaa kuulumasta                             52 c §
8446: tai liittymästä luvalliseen yhdistykseen tai siinä                  Työntekijän zlmaisuvapaus
8447: toimimasta.
8448:                                                             Työntekijällä on oikeus työnantajan estämättä
8449:                        52 a §                           työpaikalla vapaasti ilmaista mielipiteensä työ-
8450:           Työntekijän yhdistymisvapaus                  suhdekysymyksistä ja yhteiskunnallisista asioista.
8451:                                                           . Työn~ekijäll.ä on oikeus työpaikalla taukojen
8452:                                                         atk~~ Ja työaJan ulkopuolella jakaa muille työn-
8453:    Työntekijällä on oikeus perustaa ammatillisia
8454:                                                         tekiJÖille työsuhdekysymyksiin ja yhteiskunnalli-
8455: tai muita luvallisia yhdistyksiä etujensa valvomi-
8456:                                                         siin asioihin liittyviä painotuotteita ja muita
8457: s~ksi työsuhteissa, työoloissa ja yleisissä asioissa,
8458:                                                         tiedonantoja.
8459: liittyä ja kuulua tällaisiin yhdistyksiin sekä toimia
8460:                                                             ~Y.~nantajan o~ varattava maksuttomasti työn-
8461: niissä.
8462:                                                         teki~Oiden Ja heidän 52 b §:ssä tarkoitettujen
8463:    Työntekijällä on oikeus toimia työpaikan mui-
8464: den työntekijöiden liittämiseksi 1 momentissa           yhdistystensä käyttöön työpaikalla tai sen välittö-
8465: tarkoitetun yhdistyksen jäseneksi.                      mässä läheisyydessä olevaa tarkoitukseen soveltu-
8466:                                                         va~ .tilaa työsu?dekysymyksiä ja yhteiskunnallisia
8467:                         52 b                            asw.tta ko~.k~vien ttedo~antojen, ilmoitusten ja
8468:                                                         muiden mihm verrattavien sanomien välittämistä
8469:         Työntekijäin kokoontumisvapaus                  vanen.
8470:    Jos työpaikalla on vähintään kymmenen työn-                                 54 §
8471: tekijää, on työnantajan sallittava heidän ja hei-
8472: dän ammatillisten yhdistystensä sekä yhdistysten-                     Rangaistusmääräykset
8473: sä, joiden tarkoituksena on valtiollisiin asioihin
8474: vaikuttaminen, ruoka7 ja muiden taukojen aika-           . Työnantaja, joka rikkoo 17 §:n 3 ja 4 momen-
8475:                                                         tissa, 26 §:n 1 momentissa, 47, 52 a, 52 b ja 52 c
8476: ~~. ja ty~ajan ulkop~o~ella maks~ttomasti käyt-
8477: taa tarkoitukseen sopivia työnantaJan hallinnassa       §:ssä tai 53 §:n 2 momentissa olevia säännöksiä
8478: olevia tiloja työsuhdekysymysten ja yhteiskunnal-       tuomittakoon sakkoon.                            '
8479: listen asioiden vuoksi tarpeelliseen kokoontumi-
8480: seen ja järjestötehtävien hoitoon. Yhdistyksen            Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8481: asiantuntijaksi tai esitelmöitsijäksi kutsumalla        kuuta 198 .
8482: 
8483:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8484: 
8485:           Ulla-Leena Alppi                 Esko Helle                     Juhani Vähäkangas
8486:           Pentti Lahti-Nuuttila            Markus Aaltonen                Osmo Vepsäläinen
8487:           Heli Astala                      Reijo Lindroos                 Timo Laaksonen
8488:           Inger Hirvelä                    Pirkko Turpeinen               Pekka Leppänen
8489:                                            Kalevi Kivistö
8490:                                                  1983 vp.
8491: 
8492: Lakialoite n:o 76
8493: 
8494: 
8495: 
8496: 
8497:                                     Eenilä ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain 4 ja 5 §:n muuttamisesta
8498: 
8499: 
8500:                                             Eduskunnalle
8501: 
8502:    Kun synnytyslomaa on pidennetty, ovat monet          loman vuoksi riistää. Kysymyksessä on kaksi täy-
8503: työntekijät joutuneet menettämään osan, jotkut          sin eri perustein "ansaittua" lomaa, joihin jokai-
8504: jopa 24 päivää vuosilomastaan ollessaan vuoden          sella työntekijällä on oikeus täysimääräisenä.
8505: jälkimmäisellä puoliskolla synnytyslomallaan. Tä-       Vuosilomalaki ei kuitenkaan ole kulkenut kehi-
8506: män tekee mahdolliseksi se, ettei vuosilomalain 5       tyksen mukana. Synnytysloman pidentymisen
8507: §:ssä, joka säätää loman jakamisesta, anneta            edellyttämä muutos on siinä jäänyt tekemättä.
8508: mahdollisuutta saati velvoiteta työnantajaa siirtä-        Paras tapa Korjata vuosilomalaki ajan tasalle on
8509: mään työntekijän vuosilomaa pidettäväksi ennen          lisätä synnytysloman pidentymisen edellyttämä
8510: synnytyslomaa. Työntekijällä on mahdollisuus            säännös lomakautta koskevan 4 §:n viimeisen
8511: saada vuosilomansa siirretyksi vain myöhäisem-          momentin edelle, muuttamatta 5 §:ää, jossa
8512: pään ajankohtaan kuin minkä työnantaja on               säädetään vuosiloman siirtämisestä mm. synny-
8513: määrännyt, mutta ei aikaisempaan. Ellei lomaa           tyksen aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteel-
8514: ole pidetty kalenterivuoden päättyessä, se jää          la. Näin siksi, että 5 §:ssä säädetään vuosiloman
8515: monasti pitämättä, sillä sen pitäminen seuraavan        siirtämisestä muunkin kuin synnytyksen aiheutta-
8516: vuoden puolella on kiinni sopimuksesta, johon ei        man työkyvyttömyyden vuoksi, ja toisaalta myös
8517: jokaisen työnantajan kanssa ole mahdollisuutta          siksi, että synnytys ja raskaus voivat aiheuttaa
8518: päästä.                '                                muutakin kuin normaalin synnytysloman tarvetta
8519:    Synnytysloman pidentäminen on ollut perus-           sujuessaan normaalista poikkeavasti. Kuitenkin
8520: teltua ei ainoastaan inhimillisistä ja perhepoliitti-   olisi ehkä aiheellista samanaikaisesti lisätä 5 §:n 2
8521: sista syistä johtuen, vaan myös siksi, että yhteis-     ja 3 momentteihin synnytyksen lisäksi myös ras-
8522: kunta voisi saada taloudellista säästöä pienten         kaus. Nämähän ovat kaksi eri asiaa.
8523: lasten hoitopaikkakustannusten osalta. Säädet-             Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
8524: tyyn synnytyslomaan on jokaisella työntekijällä         nioittaen,
8525: luonnollisesti yhtäläinen oikeus.
8526:    Vuosiloma taas on työnteolla ansaittua lomaa,
8527: ns. ansaintaperiaatteen mukaan kertyvää, eikä                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8528: sitä ole keneltäkään oikeus lakisääteisen synnytys-             kiehdotuksen:
8529: 
8530: 
8531:                                                   Laki
8532:                                 vuosilomalain 4 ja 5 §:n muuttamisesta
8533: 
8534:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8535:   muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (282/73) 5 §:n 2 ja 3 momentti
8536: sekä
8537:   lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi,
8538: seuraavasti:
8539:                         4 §                             mästi ennen synnytyslomaa tai välittömästi sen
8540:                                                         jälkeen lomakaudesta ja kalenterivuodesta riip-
8541:    Synnytyslomaan oikeutetulle työntekijälle on,        pumatta.
8542: jos hän sitä pyytää, vuosiloma annettava välittö-       - - - - - - - - - - - - -
8543: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 76
8544: 
8545:                        5 §                           tai tapaturmasta johtuva työntekijän työkyvyttö-
8546:                                                      myys alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhden-
8547:    Milloin työntekijä vuosilomansa tai sen osan      jaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan
8548: alkaessa on sairauden, raskauden, synnytyksen tai    ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava
8549: tapaturman johdosta työkyvytön, on loma, jos         vuosilomaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta
8550: työntekijä sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään    viivytystä tätä pyytää. Työnantajan vaatimuksesta
8551: ajankohtaan. Työntekijällä on vastaava oikeus        työntekijä on velvollinen esittämään lääkärinto-
8552: loman tai sen osan siirtämiseen, mikäli loman tai    distuksen tai muun luotettavan selvityksen työky-
8553: sen osan alkaessa tiedetään, että työntekijä loman   vyttömyydestään.
8554: aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun
8555: siihen rionastettavaan hoitoon, jonka aikana hän
8556: on työkyvytön.                                         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8557:    Milloin sairaudesta, raskaudesta, synnytyksestä   kuuta 198 .
8558: 
8559: 
8560: 
8561:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8562: 
8563: 
8564:                      Paula Eenilä                             Tuula Hautamäki
8565:                      Maija Rajantie                           Sinikka Hurskainen
8566:                      Arja Alho                                Anna-Liisa Piipari
8567:                                            Jouko Skinnari
8568:                                                1983 vp.
8569: 
8570: Lakialoite n:o 77
8571: 
8572: 
8573: 
8574: 
8575:                                    Ehrnrooth: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n muuttami-
8576:                                      sesta
8577: 
8578: 
8579:                                            Eduskunnalle
8580: 
8581:    Rintamasotilaseläkelain mukaan maksetaan           !isään. Sitä voi näin ollen rintamasotilas joutua
8582: kansaneläkettä saavalle rintamasotilaalle rintama-    odottamaan seitsemän vuotta. Lakia olisi muutet-
8583: lisää. Tämän vuoden alusta lukien rintamalisän        tava siten, että myös varhaiseläkkeelle siirtynyt
8584: suuruus on 130 markkaa kuukaudessa. Rintama-          rintamasotilas tulisi oikeutetuksi rintamalisään.
8585: sotilaita koskevan lainsäädännön kehitys on tuo-          Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
8586: nut mukanaan mm. oikeuden siirtyä varhaiseläk-        ti,
8587: keelle. Ikäraja varhaiseläkkeen saamiselle on 58
8588: vuotta. Rintamasotilaseläkelaki ei kuitenkaan an-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8589: na varhaiseläkkeelle siirtyneelle oikeutta rintama-          kiehdotuksen:
8590: 
8591: 
8592: 
8593:                                                 Laki
8594:                              rintamasotilaseläkelain 9 §:n muuttamisesta
8595: 
8596:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasoti-
8597: laseläkelain (119/77) 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa
8598: laissa (1085/80), näin kuuluvaksi:
8599: 
8600: 
8601:                        9 §
8602:   Kansaneläkettä tai rintamasotilaan varhaiselä-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8603: kettä saavalle rintamasotilaalle maksetaan rinta-     kuuta 19
8604: malisää 1 560 markkaa vuodessa.
8605: 
8606: 
8607: 
8608:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8609: 
8610:                                           Georg C. Ehrnrooth
8611:                                               1983 vp.
8612: 
8613: Lakialoite n:o 78
8614: 
8615: 
8616: 
8617: 
8618:                                  Ehrnrooth: Ehdotus laiksi kansanedustajain eläkelain 2 §:n muutta-
8619:                                    misesta
8620: 
8621: 
8622:                                          Eduskunnalle
8623: 
8624:    Kansanedustajain eläkelakia on 9 päivänä hei-    ovat pienituloisia, kansanedustajien eläke-edun
8625: näkuuta 1982 annetulla lailla muutettu mm.          erittäin pitkälle menevä parannus tuntuu koh-
8626: siten, että eläkeiän saavuttaminen ei ole edelly-   tuuttomalta.
8627: tyksenä eläkkeen saamiseksi, jos kansanedusta-          Lakia olisi mielestäni muutettava siten, että
8628: jalla on eläkeaikaa vähintään seitsemän vuotta.     eläkeiän saavuttaminen ei ole edellytyksenä eläk-
8629:    Tämä säännös oikeuttaa periaatteessa eduskun-    keen saamiseksi, jos kansanedustajalla on eläkeai-
8630: taan uudelleen valitsematta jääneen kansanedus-     kaa vähintään kaksitoista vuotta. Harkinnanvarai-
8631: tajan eläkkeeseen jo 25 vuoden iässä. Vaikka        nen ylimääräinen eläke voitaisiin tästä säännök-
8632: tällaista tapausta ehkei käytännössä tulisikaan     sestä huolimatta myöntää, kun sen myöntämi-
8633: esille, säännös loukkaa kansalaisten yhdenvertai-   seen on erityisiä syitä.
8634: suuteen perustuvaa oikeuskäsitystä. Verrattuna          Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
8635: eläke- ja sosiaalietuoksien verouudistuksen jäl-    ti,
8636: keen paljastuneisiin epäkohtiin, jotka ovat mer-
8637: kinneet huomattavaa taloudellisen aseman hei-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8638: kentymistä n. 200 000 eläkeläiselle, joista monet          kiehdotuksen:
8639: 
8640: 
8641:                                               Laki
8642:                          kansanedustajain eläkelain 2 §:n muuttamisesta
8643: 
8644:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1967 annetun kansanedusta-
8645: jain eläkelain 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 9 päivänä heinäkuuta 1982
8646: annetulla lailla (541/82), näin kuuluvaksi:
8647:                       2 §
8648:                                                       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8649:    Eläkeiän saavuttaminen ei ole kuitenkaan edel-   kuuta 19
8650: lytyksenä eläkkeen saamiseksi, jos kansanedusta-
8651: jalla on eläkeaikaa vähintään kaksitoista vuotta.
8652: 
8653: 
8654: 
8655:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
8656: 
8657: 
8658:                                         Georg C. Ehrnrooth
8659:                                                  1983 vp.
8660: 
8661: Lakialoite n:o 79
8662: 
8663: 
8664: 
8665: 
8666:                                    Halonen ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain 6 §:n muuttamisesta
8667: 
8668: 
8669:                                             Eduskunnalle
8670: 
8671:    Perinteisten rahoituslähteiden ohella yrityksillä   Tämän säännöksen perusteella valtioneuvosto on-
8672: on nykyään käytettävissä lukuisa määrä erityisra·      kin antanut 14 päivänä joulukuuta 1978 työlli-
8673: hoituslähteitä. Näistä muodostaa suuren osan           syysehtopäätöksen. Päätös turvaa kuitenkin lä-
8674: sellainen julkinen rahoitus, jota myönnetään ha-       hinnä vain työvoimaministeriön mahdollisuuksia
8675: kemuksesta ja joka on harkinnanvaraista. Tällai-       valvoa työllisyyden näkökulmasta investointiin
8676: set rahoitusmuodot on jaoteltu lainoihin, korko-       liittyvän valtionrahoituksen kohdentumista maan
8677: tukeen, kurssitappiokorvauksiin, avustuksiin, ta-      eri osissa. Tämä päätös ei siten ole riittävä ja sen
8678: kauksiin ja osakesijoituksiin. Valtiovarainministe-    vuoksi työllisyyslain 6 §:ään tulisi lisätä valtion-
8679: riön vuonna 1983 valmistuneen selvityksen pe-          rahoituksen seurannan toteuttamiseksi uusi mo-
8680: rusteella myönnettiin julkista rahoitusta vuonna       mentti, joka turvaisi myös yrityksen työntekijöi-
8681: 1981 teollisuudelle ja siihen läheisesti liittyville   den asemaa sellaisissa tilanteissa, joissa työnanta-
8682: toimialoille 5,9 miljardia markkaa.                    jan toiminnan eräänä rahoituslähteenä ovat val-
8683:    Työllisyyslain (946/71) 6 §:ssä todetaan, että      tion varat.
8684: myönnettäessä valtion varoista lainoja, avustuksia        Edellä esitetyn johdosta ehdotamme,
8685: ja korkotukea investointiluontoisten töiden kus-
8686: tannuksia varten on työllisyyden turvaamiseksi                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8687: niiden käytölle asetettava valtioneuvoston vahvis-             kiehdotuksen:
8688: tamia perusteita noudattaen tarpeellisia ehtoja.
8689: 
8690: 
8691: 
8692: 
8693:                                                  Laki
8694:                                   työllisyyslain 6 §:n muuttamisesta
8695: 
8696:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun työllisyyslain 6
8697: §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
8698: 
8699: 
8700:                         6 §                            tai irtisanoa työntekijöitä taloudellisista tai tuo-
8701:                                                        tannollisista syistä johtuvan työn vähentymisen
8702:    Sellainen yritys, jolle on myönnetty 1 momen-       vuoksi.
8703: tissa tarkoitettua valtionrahoitusta, ei saa työnan-
8704: tajana sen tilikauden aikana, jona sanottua rahoi-       Tämä laki tulee voimaan          päivänä
8705: tusta on käytetty yrityksen toimintaan, lomauttaa      kuuta 198 .
8706: 
8707:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
8708: 
8709:                       Tarja Halonen                              Arja Alho
8710:                                                1983 vp.
8711: 
8712: Lakialoite n:o 80
8713: 
8714: 
8715: 
8716: 
8717:                                   Halonen ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain 3 §: n muuttamisesta
8718: 
8719: 
8720:                                           Eduskunnalle
8721: 
8722:    Voimassa olevan vuosilomalain 3 §:n mukaan        teen vuoksi osalla työntekijöistä ei ehdi vuoden
8723: on ainoastaan pidempään saman työnantajan            aikana kertyä edes kohtuullisen pitkää kesälo-
8724: palveluksessa olleilla työntekijöillä oikeus nor-    maa, olisi mielestämme aiheellista poistaa nykyi-
8725: maalin kesäloman lisäksi pidettävään talvilo-        sestä vuosilomalaista loman kertymän kaksipor-
8726: maan. Vaadittava yhtämittainen saman työnanta-       taisuus ja oikeuttaa kaikki työntekijät 2% päivän
8727: jan palveluksessaoloaika on jatkuvasti lyhentynyt    kuukausinaiseen lomakertymään. Näin muodos-
8728: työmarkkinajärjestöjen tekemien sopimuksien tu-      tuneesta lomasta voitaisiin antaa kuten nykyisin-
8729: loksena. Kokemukset jo nyt käytetystä talvilo-       kin vuosilomalain 4 §:n mukaan 24 lomapäivän
8730: masta ovat olleet erittäin myönteiset. Työnteki-     yli menevä osa varsinaisen lomakauden (2.5.-
8731: jöiltä kysyttäessä näyttää talviloma olevan useim-   30.9.) ulkopuolella olevana aikana ns. talviloma-
8732: pien mielestä toivottavin työajan lyhentämismuo-     na.
8733: to. Samoin työntekijöiden terveyttä tutkineiden         Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
8734: asiantuntijoiden mukaan on varsin perusteltua        oittavasti,
8735: antaa työntekijöille mahdollisuus pidempiin yh-
8736: täjaksoisiin poissaoloihin työstä.                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8737:    Kun toisaalta vuosilomalain ansaintaperiaat-             kiehdotuksen:
8738: 
8739: 
8740: 
8741:                                                Laki
8742:                                  vuosilomalain 3 §:n muuttamisesta
8743: 
8744:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain
8745: 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (254/79), näin
8746: kuuluvaksi:
8747: 
8748:                       3 §                            sa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on
8749:                Vuosiloman pituus                     päivän osa annettava täytenä lomapäivänä.
8750: 
8751:   Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja
8752: puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräy-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
8753: tymiskuukaudelta. Jos loman pituutta laskettaes-     198 .
8754: 
8755: 
8756:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
8757: 
8758:          Tarja Halonen                  Matti Puhakka                  Liisa Jaakonsaari
8759:                             j
8760:                            j
8761:                           j
8762:                          j
8763:                         j
8764:                        j
8765:                       j
8766:                      j
8767:                     j
8768:                    j
8769:                   j
8770:                  j
8771:                 j
8772:                j
8773:               j
8774:              j
8775:             j
8776:            j
8777:           j
8778:          j
8779:         j
8780:        j
8781:       j
8782:      j
8783:     j
8784:    j
8785:   j
8786:  j
8787: j
8788:                                                  1983 vp.
8789: 
8790: Lakialoite n:o 81
8791: 
8792: 
8793: 
8794: 
8795:                                    Helminen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
8796: 
8797: 
8798:                                             Eduskunnalle
8799: 
8800:    Nykyinen lapsilisälaki säädettiin vuonna 1948.         Tämä epäkohta on ainakin osaksi korjattavissa
8801: Tuolloin lakiin otettiin ikäraja, jonka mukaan         pidentämällä lapsilisän maksukautta 18 vuoteen
8802: lapsilisää suoritetaan siihen saakka, kun lapsi        saakka. Luonnollisesti olisi myös opintotukijärjes-
8803: tä~ttää 16 vuotta. Tämä ikäraja on edelleen            telmää tästä huolimatta kehitettävä edelleen
8804: votmassa.                                              myös näiden ikäluokkien osalta. Lapsilisän mak-
8805:    Vanhempien lasten osuus perheen kulutukses-         suajan pidentäminen on johdonmukaista myös
8806: ta on erityisesti pidentyneen opiskeluajan myötä       lapsen elatuksen turvaamisesta annetussa lainsää-
8807: 1940-luvun loppuun verrattuna nykyaikana olen-         dännössä omaksuttujen periaatteiden kanssa. Tä-
8808: naisesti lisääntynyt. Yhteiskunnan perheille           män mukaanhan mm. elatustukea suoritetaan
8809: osoittama tuki nimenomaan vanhempien lasten            siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta.
8810: osalta on kuitenkin jäänyt riittämättömäksi. Esi-         Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
8811: merkiksi 1970-luvulla muuten voimakkaasti ke-          tamme kunnioittaen,
8812: hittynyt opintotukijärjestelmä ei ole merkittävästi
8813: vaikuttanut tämän ikäluokan lasten asemaan.                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8814: Voidaan siten perustellusti todeta, että 16-18-               kiehdotuksen:
8815: vuotiaat lapset ovat tässä suhteessa jääneet väliin-
8816: putoajiksi.
8817: 
8818: 
8819: 
8820: 
8821:                                                  Laki
8822:                                 lapsilisälain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
8823: 
8824:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
8825: (541/48) 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 1 momentti, näistä 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 1
8826: päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62), näin kuuluviksi:
8827: 
8828:                         1 §                                                   2 §
8829:   Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suoritetaan        Lapsilisää suoritetaan sen vuosineljänneksen
8830: valtion varoista lapsilisää Suomessa asuvasta 18       alusta, joka seuraa vuosineljännestä, minkä kulu-
8831: vuotta nuoremmasta lapsesta.                           essa lapsi tai oikeus lapsilisään on syntynyt, sen
8832: 2                                      1983 vp. -   LA n:o 81
8833: 
8834: vuosineljänneksen loppuun, jonka kuluessa lapsi       Tämä laki tulee voimaan   päivänä
8835: täyttää 18 vuotta.                                  kuuta 198 .
8836: 
8837: 
8838: 
8839:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8840: 
8841: 
8842:         Olli Helminen                   Aarno von Bell             Kari Urpilainen
8843:         Kaisa Raatikainen               Martti Lähdesmäki           Mats Nyby
8844:         Matti Puhakka                   Reino Paasilinna           Paula Eenilä
8845:         Pertti Paasio                   Anna-Liisa Piipari          Maija Rajantie
8846:         Risto Ahonen                    Mikko Rönnholm             Jouko Tuovinen
8847:         Sakari Knuuttila                Antti Kalliomäki            Paavo Lipponen
8848:         Peter Muurman                   Pertti Hietala             Riitta Järvisalo-Kanerva
8849:         Markus Aaltonen                 Tuulikki Hämäläinen        Seppo Tikka
8850:          Matti Luttinen                 Sinikka Hurskainen         Jukka Mikkola
8851:         Juhani Surakka                  Pirjo Ala-Kapee            Pekka Starast
8852:         Kaj Bärlund                     Kari Rajamäki               Marja-Liisa Tykkyläinen
8853:         Lea Savolainen                  Kerttu Törnqvist           Aimo Ajo
8854:         Jorma Rantanen                  Jussi Ranta                 Matri Kuusio
8855:         JOuko Skinnari                  Liisa Jaakonsaari          Reijo Lindroos
8856:         Pekka Myllyniemi                Arja Alho                  Timo Roos
8857:         Mikko Elo                       Tuula Hautamäki            Saara-Maria Paakkinen
8858:                      Matti Louekoski                       Pentti Lahti-Nuuttila
8859:                                                 1983 vp.
8860: 
8861: Lakialoite n:o 82
8862: 
8863: 
8864: 
8865: 
8866:                                   Helminen ym.: Ehdotukset hoitokorvauslaiksi Ja eräiksi siihen
8867:                                     lii ttyviksi laeiksi
8868: 
8869: 
8870:                                            Eduskunnalle
8871: 
8872:    Perhepolitiikan kehittäminen on ollut esillä        Puutteellisuudet päivähoidossa
8873: useissa eri yhteyksissä. Perhepoliittisten toimen-        Perheen rakenne, asema ja tehtävät ovat muut-
8874: piteiden kokonaisuutta on tarkasteltu mm. halli-       tuneet yhteiskunnan kaupungistumisen, nopean
8875: tuksen eduskunnalle 25. 3.1980 antamassa perhe-
8876:                                                        muuttoliikkeen sekä tuotantorakenteessa tapah-
8877: poliittisessa selonteossa. Kiireellisimmäksi kehit-    tuneiden muutosten takia. Nuorten perheiden
8878: tämiskohteeksi on katsottu pienten lasten hoito-       taloudellista asemaa, lasten hoitojärjestelyä ja
8879: järjestelyjen parantaminen.
8880:                                                       ajankäyttöä koskevat tiedot osoittavat puutteita
8881:    Kaikkien lasten ensisijainen hoitopaikka on
8882:                                                       perheen asemaa koskevissa tukitoimissa ja lain-
8883: koti. Tämän lisäksi tarvitaan erilaisia päivähoito-   säädännössä.
8884: järjestelyjä perheiden eri elämänvaiheissa.
8885:    Lasten hoitojärjestelmän kehittämisessä tavoit-        Selvitysten mukaan noin 76 % alle ?-vuotiait-
8886: teena tulee olla lapsiperheiden erilaiset tarpeet     ten lasten molemmista vanhemmista käy kodin
8887: huomioon ottavan, riittävän monipuolisen ja           ulkopuolella työssä. Poikkileikkaus perheistä ei
8888: todellisen valinnanmahdollisuuden turvaavan           silti anna riittävää kuvaa perheitten tarpeitten
8889: päivähoito- ja tukijärjestelmän aikaansaaminen.       vaihtelevuudesta ja muutoksista lasten kasvaessa.
8890:    Kattavan lasten hoitojärjestelmän osatekijöitä     Ongelmallisia tilanteita on esim. nuorilla per-
8891: ovat ensinnäkin sairausvakuutuslain mukainen          heillä, monilapsisilla tai erityishoitoa tarvitsevilla.
8892: äiciyspäiväraha, jota tulee kehittää vanhempain-      Koska kunnallinen päivähoito ei ole kyennyt
8893: rahaksi, toiseksi hoitokorvaus, joka maksettaisiin    tarjoamaan kaikille halukkaille hoitopaikkaa,
8894: kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta, ja näihin          ovat perheet joutuneet monasti ratkaisemaan
8895: järjestelyihin liittyvä työsuhdeturvan parantami-     lasten päivähoitojärjestelyn hyvin vaihtelevin ta-
8896: nen. Oleellisin osa alle kouluikäisten lasten päi-    voin.
8897: vähoitojärjestelmän kehittämisessä on edelleen-           ~aste~ hoidon. järjes~ärninen on merkinnyt
8898: kin kunnallisen päivähoidon sekä eri vaihtoeh-        useunm1ssa perheissä välittömiä lisäkustannuksia.
8899: toisten toimintamallien kehittäminen ja niiden        Päivähoidon puutteellinen tarjonta ja epävar-
8900: yhteiskunnallisen tuen ja valvonnan järjestämi-       muus hyvästä hoitopaikasta vaikuttavat kielteises-
8901: nen. Lisäksi on turvattava erityisen tuen ja hoi-     ti sekä vanhempien että lasten turvallisuuteen.
8902: don tarpeessa olevien lasten hoitojärjestelyt sekä    Käytettävissä olevat tutkimustulokset osoittavat
8903: pienten koululaisten iltapäivähoidon tarpeet.         lapsen tasapainoisen henkisen kehityksen kannal-
8904:    Näitä toimintamuotoja kehittämällä voidaan         ta erittäin tärkeäksi hoito- ja ihmissuhteiden
8905: myötävaikuttaa perheen mahdollisuuksiin tarjota       riittävän jatkuvuuden ja turvallisuuden. Tämän
8906: lapsille turvallinen lapsuus sekä laajentaa per-      vuoksi yhteiskunnan on pystyttävä tarjoamaan
8907: heen mahdollisuuksia järjestää elinolonsa halua-      päivähoitoa niin, että erilaiset turvalliset järjeste-
8908: mallaan tavalla.                                      lyt ovat saatavilla.
8909:    Tämän lisäksi on pyrittävä parantamaan lapsi-         Pienten lasten vanhempien työsuhdeturvassa
8910: perheiden taloudellista asemaa muillakin tavoil-      on edelleenkin puutteellisuuksia. Lakisääteisen
8911: la, kuten tähänkin asti on tapahtunut. Ensinnä-       äitiysloman jälkeen on harvoilla aloilla oikeus
8912: kin olisi tuettava nuorten perheitten asumista,       työntekijöillä jäädä kotiin hoitamaan lasta työ-
8913: sekä jatkettava lapsilisäjärjestelmää koskemaan       suhteen katkeamatta. Siksi samanaikaisesti lasten
8914: 16- ja 17 -vuotiaita.                                 päivähoitojärjestelmää kehitettäessä on parannet-
8915: 2                                       1983 vp. -      LA n:o 82
8916: 
8917: tava pienten lasten vanhempien työsuhdeturvaa           ki. Toisaalta hoitokorvauksesta voidaan säätää
8918: ja irtisanomissuojaa.                                   muuttamalla lakia lapsilisästä. Kun lähtökohdak-
8919:                                                         si otetaan, että hoitokorvausta maksetaan kaikille
8920: Kokonaisohjelma                                         lapsille ilman erityistä hakemusmenettelyä, tämä
8921:    Tavoitteena tulee olla hoitojärjestelyjä koske-      säästää huomattavassa määrin hallintokustannuk-
8922: vien toimenpiteiden kehittäminen siten, että ne         sia. Kun hoitokorvausta maksetaan lapsikohtaise-
8923: kattavat kaikkien alle kouluikäisten lasten hoidon      na kaikille kyseiseen ikäluokkaan kuuluville lap-
8924: sekä ulottuvat myös kouluikäisten lasten hoidon         sille ja tuki otetaan tulona huomioon päivähoito-
8925: tarpeisiin.                                             maksuja määrättäessä, tulevat kunnat näin saa-
8926:    Sairausvakuutuslain nojalla suoritettavan äi-        maan verotulojen lisäksi suurempia hoitomaksu-
8927:                                                         tuloja tältä ikäluokalta. Hoitokorvausta tulee
8928: tiysrahan maksukausi tulee pidentää 1~ kuuka~­
8929: teen ja äitiysraha muuttaa vanhempamrahaks1.            maksaa myös yksilapsisille perheille, joita on yli
8930:    Vanhempainrahakauden jälkeen tulee mahdol-           50 % kaikista lapsiperheistä.
8931: listaa lasten kotona tapahtuva hoito maksamalla
8932: lasten hoitokorvausta kaikille lapsille siihen saak-    Voimaantulo
8933: ka, kunnes hoitokorvaukseen oikeutettu lapsi               Hoitokorvausjärjestelmä      tulisi     voimaan
8934: täyttää kaksi vuotta.                         .     .   1. 1.1984. Hoitokorvauksena maksettaisiin 700
8935:    Lasten päivähoitojärjestelmää tul:.e ke~lt~ää st-    mk/kk lapsilisäjärjestelmän yhteydessä 6 ku~kau­
8936: ten että vuoteen 1993 mennessa katkkt alle              den ajan vanhempainrahaka~den I?äättymt_se_stä
8937: 7-~otiaat lapset voivat vanhempien niin halutes-        lukien. Tukea maksetaan lapstkohtatsena katktlle
8938: sa saada päivähoitopaikan. Vuosittainen toteutta-       kyseiseen ikäluokkaan kuuluville lapsille. Vuo-
8939: misohjelma tulee kirjata päi~ähoitolakiit?-. Tä~ä       den 1985 alusta tuen maksamiskautta jatkettai-
8940: edellyttää myös valtakunnallisten suunmtelmten          siin siihen saakka kunnes lapsi täyttää kaksi
8941: tarkistamista siten, että tarvittavat päivähoitopai-    vuotta.
8942: kat voidaan järjestää aiottua nopeammin. (Nyt              Äitiysrahan ja -loman muuttaminen vanhem-
8943: hyväksytyllä kehittämisvauhdilla päivähoitoa voi-       painrahaksi ja -lor~aksi toteutetaan .~iten, että ne
8944: daan tarjota kaikille tarvitseville vasta vuoden        pidennetään vuosma 1984-86 suhen kunnes
8945: 2000 jälkeen.) Samanaikaisesti on päiv~oitoa            lapsi täyttää yhden vuoden.
8946: kehitettävä sisällöllisesti ja toiminnallisesti. Myös      Lasten päivähoitolakiin tulee ottaa säännös
8947: koululaisten iltapäivähoitoa on saman ajanjakson        kunnallisen päivähoidon kehittämisestä siten, et-
8948: puitteissa kehitettävä niin, e~.t~. kaikki sitä tar-    tä vuosittain tulee uusia hoitopaikkoja noin
8949: vitsevat lapset tulevan sen purun.               .      14 000. Tämä tarkoittaa päivähoitosuunnitelmiin
8950:    Lasten hoitokorvausta tulee maksaa lapstkoh-         uusia virkoja noin 4 000 vuodessa, mikä vastaa
8951: taisena kaikille lapsille vanhempainrahakauden          suurin piirtein sitä määrää, mitä kunnat ?vat
8952: jälkeen, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Kun         omissa suunnitelmissaan esittäneet. Tällä kehtttä-
8953: etuus maksetaan kaikille lapsille, voidaan se           misvauhdilla päivähoidon tarve tyydyt_etään .v~i­
8954: toteuttaa valtion rahoittamana. Hoitokorvaus oli-       meistään vuoteen 1988 mennessä, mtkä ohkin
8955: si lapsikohtainen, eikä muiden lasten ikä rajoit-       alkuperäinen suunnitelma kun hallitus antoi päi-
8956: taisi tuen saantia. Myös kaikki yksilapsiset per-       vähoitolain eduskunnalle 1973.
8957: heet olisivat tuen saajia. Maksu suoritettaisiin           Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
8958: aina perheelle.                                         oittavasti,
8959: Hoitokorvausjärjestely                                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
8960:     Hoitokorvauksesta voidaan säätää erillinen la-              kiehdotukset:
8961:                                         1983 vp. -     LA n:o 82                                          3
8962: 
8963: 1.
8964:                                          Hoitokorvauslaki
8965:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8966: 
8967:                        1 §                               Jos sosiaalilautakunta tai sen määräämä viran-
8968:    Hoitokorvauksella tarkoitetaan pienten lasten       haltija erityisistä syistä katsoo, että hoitokorvauk-
8969: hoidon tukemiseksi ja hoidosta aiheutuvien kus-        sen nostamiseen oikeutettu henkilö ei ole siihen
8970: tannusten korvaukseksi valtion varoista suoritet-      sopiva, tulee hoitokorvaus suorittaa toiselle van-
8971: tavaa taloudellista tukea.                             hemmista, Iastenvalvojalie tai muulle sopivalle
8972:                                                        henkilölle.
8973:                           2 §
8974:    Hoitokorvauksen maara on lasta kohden 700                                 5 §
8975: markkaa kuukaudessa.                                      Sen estämättä, mitä päivähoidon maksuista
8976:    Edellä 1 momentissa mainittua määrää korote-        muutoin on säädetty, otetaan hoitokorvaus val-
8977: taan tai alennetaan elinkustannusten nousua tai        tionosuutta saavan päivähoidon tai perhepäivä-
8978: laskua vastaavasti siten kuin eräiden elatusapujen     hoidon osalta tulona huomioon päivähoitomak-
8979: sitomisesta elinkustannusindeksiin annetussa lais-     sua määrättäessä.
8980: sa (660/66) on säädetty.
8981:                                                                              6 §
8982:                                                          Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain
8983:                         3 §                            soveltamisesta antaa valtioneuvosto.
8984:   Hoitokorvausta maksetaan kaikille lapsille sii-
8985: hen saakka, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta sen                                7§
8986: kuukauden alusta, jona sairausvakuutuslaissa             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
8987: (364/63) tarkoitetun äitiyspäivärahan suorittami-      1983.
8988: nen lakkaa.                                               Vuonna 1984 hoitokorvausta maksetaan enin-
8989:                                                        tään 6 kk sen kuukauden alusta, jona sairausva-
8990:                             4§                         kuutuslaissa (364/63) tarkoitetun äitiyspäivära-
8991:    Jos vanhemmat huoltavat lasta yhteisesti, kuu-      han suorittaminen lakkaa.
8992: luu oikeus hoitokorvauksen nostamiseen lapsen             Vuonna 1985 hoitokorvausta maksetaan enin-
8993: äidille tai, jos äiti poissaolon, sairauden tai muun   tään 9 kk sen kuukauden alusta, jona sairausva-
8994: syyn vuoksi on pitkähkön ajan estynyt ottamasta        kuutuslaissa (364/63) tarkoitetun äitiyspäivära-
8995: osaa lapsen huoltoon, isälle sekä muussa tapauk-       han suorittaminen lakkaa.
8996: sessa sille, jonka huollossa lapsi on.                   Vuonna 1986 tukea maksetaan kaikilta osin 3
8997:     Oikeus hoitokorvauksen nostamiseen kasvatti-       §:n mukaisesti.
8998: lapsesta kuuluu, jollei sosiaalilautakunta tai sen       Tällä lailla kumotaan lasten kotihoidon myön-
8999: määräämä viranhaltija toisin määrää, kasvattajal-      tämisen perusteista . .198 annettu valtioneu-
9000: le.                                                    voston päätös.
9001: 
9002: 2.
9003:                                                  Laki
9004:                                 sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
9005: 
9006:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
9007: lain 23 §, sellaisena kuin se on muutettuna 19 päivänä joulukuuta 1980 ja 26 päivänä kesäkuuta 1981
9008: annetuilla laeilla (841/80 ja 471181), näin kuuluvaksi:
9009: 
9010:                        23 §                            seen ja 258 arkipäivää sitä välittömästi seuraavaan
9011:    Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 283 arkipäi-       aikaan. Lisäksi äitiysrahaa suoritetaan enintään
9012: vältä siten, että 25 arkipäivää siitä kohdistuu        25 arkipäivältä välittömästi ennen edellä mainit-
9013: laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltänee-        tua aikaa, edellyttäen, ettei vakuutettu ole ansio-
9014: 4                                         1983 vp. -     LA n:o 82
9015: 
9016: työssä tai muussa kodin ulkopuolella suoritetta-         tetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, jonka
9017: vassa työssä. Ilmoitus äitiysrahan suorittamiseksi       hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on kulu-
9018: viimeksi mainitulta ajalta on tehtävä siten kuin         nut 258 arkipäivää, kuitenkin vähintään 100
9019: asetuksella tarkemmin säädetään. Jos raskaus on          arkipäivältä. Vakuutetun suostumuksella voidaan
9020: keskeytynyt aikaisemmin kuin 25 arkipäivää en-           äitiysraha, siten kuin asetuksella tarkemmin sää-
9021: nen laskettua synnytysaikaa, äitiysrahan katso-          detään, suorittaa hänen puolisolleen, joka ei asu
9022: taan kohdistuvan raskauden keskeytymispäivää             hänestä erillään välien rikkoutumisen vuoksi,
9023: välittömästi seuraavaan 283 arkipäivään. Jos lapsi       kun puoliso on lapsen hoidon takia poissa ansio-
9024: syntyy kuolleena tai kuolee 75 arkipäivän kulues-        työstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritetta-
9025: sa synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä aikana          vasta työstä. Puolisolie suoritettavan äitiysrahan
9026: luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa            määrä on yhtä suuri kuin isälle 2 momentin
9027: hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on oikeus saada       mukaan suoritettavan äitiysrahan määrä. Mitä
9028: äitiysrahaa vain 100 ensimmäiseltä arkipäivältä.         tämän pykälän 2 momentissa on säädetty ilmoi-
9029: Jos lapsi kuolee tai lapsi luovutetaan pois myö-         tusvelvollisuudesta, koskee myös ottovanhempia.
9030: hemmin äitiysrahan suorittamisaikana, lapsen äi-            Siltä ajalta, jolta äitiysrahaa suoritetaan, ei
9031: dillä ei ole tämän jälkeen oikeutta saada äitiysra-      sairauden perusteella makseta päivärahaa.
9032: haa.                                                       Jos äitiysrahan suorittamisaikana alkaa oikeus
9033:      Äitiysrahaa voidaan suorittaa aikaisintaan 75       uuteen äitiysrahaan, edellisen äitiysrahan suorit-
9034: arkipäivän kuluttua lasketusta synnytysajasta äi-        taminen päättyy jälkimmäisen äitiysrahaoikeuden
9035: din suostumuksella lapsen isälle, joka on avio-          alkaessa.
9036:  liitossa lapsen äidin kanssa ja joka ei asu hänestä
9037:  erillään välien rikkoutumisen vuoksi, kun isä on           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
9038: lapsen hoidon takia poissa ansiotyöstä tai muusta        ta 1984.
9039:  kodin ulkopuolella suoritettavasta työstä. Samoin          Tätä lakia sovelletaan niihin vakuutettuihin,
9040:  edellytyksin voidaan äitiysrahaa suorittaa lapsen       joiden laskettu synnytysaika on 1 päivänä huhti-
9041: isälle myös lapsen syntymän yhteydessä vähintään         kuuta 1984 tai sen jälkeen.
9042: 6 ja enintään 12 arkipäivältä, jolloin äitiysrahan          Äitiysrahaa suoritetaan 23 §:n 1 momentin
9043: suorittamisaika lyhenee vastaavasti. Isälle suori-       nojalla vakuutetulle, jonka laskettu synnytysaika
9044:  tettavan äitiysrahan määrä päivää kohti on yhtä         tai synnytyspäivä on 1 päivänä tammikuuta 1985
9045: suuri kuin 16 §:ssä tarkoitettu päiväraha. llmoi-        tai sen jälkeen, 308 arkipäivältä sekä 320 arki-
9046:  tus äitiysrahan suorittamiseksi isälle samoin kuin      päivältä, jos laskettu synnytysaika tai synnytyspäi-
9047:  ilmoitus työnantajalle isän jäämisestä pois ansio-      vä on tammikuun 1 päivänä 1986 tai sen
9048:  työstä edellä olevasta syystä sekä ilmoitus äitiysra-   jälkeen.
9049:  han suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on            Äitiysrahaa suoritetaan 23 §:n 3 momentin
9050:  tehtävä siten kuin asetuksella tarkemmin sääde-         nojalla 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien 283
9051:  tään.                                                   arkipäivältä ja 1 päivästä tammikuuta 1986 lu-
9052:     Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suori-        kien 308 arkipäivältä.
9053:                                     1983 vp. -    LA n:o 82                                   5
9054: 
9055: 
9056: 3.
9057:                                             Laki
9058:                         lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta
9059: 
9060:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään lasten päivähoidosta päivänä tammikuuta 1973 annet-
9061: tuun lakiin ( 36 17 3) uusi 11 a § seuraavasti:
9062: 
9063:                       11 a §
9064:   Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosina      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
9065: 1984-1988 vuosittain määräraha valtionosuuden     ta 1984.
9066: suorittamiseen vähintään 14 000 uuden päivähoi-
9067: topaikan käyttö- ja perustamiskustannuksiin.
9068: 
9069: 
9070:   Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9071: 
9072:         Olli Helminen                 Mikko Elo                   Liisa Jaakonsaari
9073:         Peter Muurman                 Anna-Liisa Piipari          Arja Alho
9074:         Markus Aaltonen               Mikko Rönnholm              Tuula Hautamäki
9075:         Matti Luttinen               Antti Kalliomäki             Kari Urpilainen
9076:         Juhani Surakka               Pertti Hietala               Mats Nyby
9077:         Kaisa Raatikainen            Saara-Maria Paakkinen        Pirjo Ala-Kapee
9078:         Matti Puhakka                Tuulikki Hämäläinen          Paula Eenilä
9079:         Risto Ahonen                 Sinikka Hurskainen           Maija Rajantie
9080:         Sakari Knuuttila             Reijo Lindroos               Jouko Tuovinen
9081:          Kaj Bärlund                 Timo Roos                    Paavo Lipponen
9082:         Lea Savolainen                Matti Louekoski             Riitta Järvisalo-Kanerva
9083:         Jorma Rantanen               Pentti Lahti-Nuuttila        Seppo Tikka
9084:         Jouko Skinnari               Aarno von Bell               Jukka Mikkola
9085:         Pekka Myllyniemi             Kati Rajamäki                Pekka Starast
9086:         Martti Lähdesmäki            Kerttu Törnqvist             Marja-Liisa Tykkyläinen
9087:         Reino Paasilinna             Jussi Ranta                  Aimo Ajo
9088:         Matti Kuusio                 Pertti Paasio
9089:                                                1983 vp.
9090: 
9091: Lakialoite n:o 83
9092: 
9093: 
9094: 
9095: 
9096:                                   Jaakonsaari: Ehdotus laiksi palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ-
9097:                                      tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
9098: 
9099: 
9100:                                           Eduskunnalle
9101: 
9102:   Vallitseva taloudellinen tilanne on aiheuttanut    tntsanomtsa;an jälkeen työsuhde paattynyt tai
9103: erittäin suuren työttömien määrän. Erityisesti       että heidät on lomautettu. Kun mainittu palve-
9104: nuorisotyöttömyys on kasvanut viime vuosien          lukseen kutsutun työ- tai virkasuhteen jatkumis-
9105: aikana. Niinpä asevelvollisuuttaan suorittamasta     laki on nimenomaan tarkoitettu turvaamaan ta-
9106: palaavien asema on entisestään vaikeutunut.          loudellista asemaa, olisi lain sanamuoto tar-
9107: Vaikka laki palvelukseen kutsutun asevelvollisen     kennettava tarkoitustaan vastaavaksi. Sen vuoksi
9108: työ- tai virkasuhteen jatkumisesta onkin ollut       inisanomisaika olisi poikkeuksellisesti korotettava
9109: tarkoitettu estämään mainitunlaisten taloudellis-    lain 3 §:ssä mainittuun kolmeen kuukauteen ja
9110: ten vaikeuksien kasautumista asevelvollisuuspal-     samanlainen suoja olisi saatava myös 1omautta-
9111: veluksesta palaavien osalta, ei siinä nykyisellään   mista vastaan.
9112: ole täysin onnistuttu huolimatta siitä, että kulu-      Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
9113: vana vuonna on irtisanomissuojaa jo pidennetty       vasti,
9114: kahdesta neljään viikkoon. Lain sanamuodosta
9115: johtuen ovat yhä useammat nuoret työntekijät                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9116: joutuneet havaitsemaan, että asevelvollisuuden                kiehdotuksen:
9117: suorittamisen jälkee~ heillä on neljän viikon
9118: 
9119: 
9120: 
9121:                                                Laki
9122: palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain 3 §:n muuttami-
9123:                                                   sesta
9124: 
9125:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai
9126: virkasuhteen jatkumisesta 1 päivänä joulukuuta 1961 annetun lain 3 §, sellaisena kuin se on 9
9127: päivänä maaliskuuta 1975 annetussa laissa (280/75), näin kuuluvaksi:
9128: 
9129: 
9130:                        3 §
9131:   Viran tai toimen haltijaa tahi työntekijää, joka   työhön paluustaan lukien irtisanoa tai lomauttaa.
9132: vakinaisen palveluksen suoritettuaan tämän lain
9133: nojalla on palannut entisen työnantajansa työ-         Tämä laki tulee voimaan          päivänä
9134: hön, ei saa kolmen kuukauden aikana hänen            kuuta 19
9135: 
9136: 
9137:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9138: 
9139: 
9140:                                           Liisa Jaakonsaari
9141:                                                   1983 vp.
9142: 
9143: Lakialoite n:o 84
9144: 
9145: 
9146: 
9147: 
9148:                                     Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
9149:                                        annetun lain muuttamisesta
9150: 
9151: 
9152:                                              Eduskunnalle
9153: 
9154:    Laki rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä sää-        myös henkilökohtaisesti. Rasittavuuden kokemi-
9155: dettiin eduskunnassa vuoden 1981 syksyllä puo-           nen riippuu paljolti myös työntekijän mieltymyk-
9156: lueiden yhteistyön tuloksena. Jo ennen lain voi-         sestä työtehtävään tai työhön yleensä. Samoin on
9157: maantuloa voitiin kuitenkin havaita, että laki           eräissä tapauksissa erittäin vaikeata arvioida sai-
9158: sisältää puutteellisuuksia ja vain vähäinen osa          rauden, iän tai vamman vaikutusta asianomaisen
9159: veteraaneista voisi siirtyä varhaiseläkkeelle. Tällä     työkykyyn. Kaikkien edellä mainittujen seikkojen
9160: hetkellä tilanne on se, että eläkehakemuksia on          perusteella esitämme tulkinnanvaraisten ja epäoi-
9161: tullut varhaiseläkelautakunnalle yli 9 000, joista       keudenmukaisten kohtien poistamista 2 §:stä.
9162: yli 7 000 on hyväksytty, mutta vain noin 4 000              Voimassa olevan lain mukaan 63 vuotta täyttä-
9163: veteraania on siirtynyt varhaiseläkkeelle.               neiltä veteraaneilta ei edellytetä rintamapalvelus-
9164:    Kokoomus on asettanut johdonmukaisesti ta-            aikaa. 63 vuoden ikäraja on kuitenkin jo tänä
9165: voitteeksi sen, että kaikille veteraaneille annetaan     päivänä liian korkea ja kohtelee eri tavalla yksi-
9166: mahdollisimman nopeasti mahdollisuudet siirtyä           tyisessä ja julkisessa palveluksessa työssä olevia
9167: varhaiseläkkeelle niin halutessaan. On muistetta-        veteraaneja. 60 vuotta on lakisääteinen eläkeikä-
9168: va, että vuonna 1990 siirtyvät iältään nuorimmat-        raja myös työttömyyseläkkeessä ja sukupolven-
9169: kin veteraanit normaalin eläkeiän saavutettuaan          vaihdoseläkkeessä. Tosin työttömyyseläkkeen saa-
9170: tavanomaisten eläkejärjestelmien piiriin. Tavoit-        misen ikärajaa on vaikean työllisyystilanteen
9171: teemme on, että jokainen veteraani voi siirtyä           vuoksi tilapäisesti tästäkin alennettu 55 vuoteen.
9172: niin halutessaan varhaiseläkkeelle viimeistään           Kokoomuksen mielestä jokaisen 60 vuotta täyttä-
9173: vuonna 1984.                                             neen rintamaveteraanin tulisi voida siirtyä var-
9174:     Varhaiseläkelain 2 § sisältää useita tulkinnan-      haiseläkkeelle ilman rintamapalvelusaikavaati-
9175: varaisia ja tapauksittaista harkintaa edellyttäviä       musta. Ikärajan alentamisella olisi todennäköises-
9176: kohtia. Olennaisesti työkykyyn vaikuttavan sai-          ti myös työllisyyttä parantava vaikutus.
9177: rauden ja vian tai vamman sekä rasittavan työn              Varhaiseläkkeelle siirtymisen yhtenä esteenä on
9178: määrittely oikeudenmukaisesti on käytännössä             se, että varhaiseläkkeen taso jää liian alhaiseksi,
9179: lähes mahdotonta, mikä seikka ilmenee sosiaali-          jotta se takaisi toimeentulon veteraanille. Lisäksi
9180: ja terveysministerinkin näkemyksistä (vastaus kir-       laissa ovat eläkkeelle pääsyn edellytykset olleet
9181: jalliseen kysymykseen n:o 275/82). Vaatimus              aivan liian tiukkoja. Myönteisenä seikkana on
9182:  työn rasittavuudesta ennen eläkkeelle siirtymistä       todettava, että pahimpia epäkohtia eläkkeelle
9183:  on myös kohtuuton. Siviilitehtävien hoitaminen          pääsyn edellytyksistä viime syksynä korjattiin
9184:  sodan jälkeisinä vuosina on ollut kaikin tavoin ja      lainmuutoksella. Jo vihdoin olisi kuitenkin aika
9185:  kaikille raskasta senaikaisissa olosuhteissa. Silloi-   hoitaa kokonaan kuntoon veteraanien eläkejärjes-
9186:  nen teknologian taso huomioon ottaen on sota-           telyt.
9187:  korvausten suorittaminen, jälleenrakennustyöhön            Kun varhaiseläkejärjestelmästä on nyt saatu
9188:  osallistuminen ja tuhottujen kotien jälleenraken-       konkreettisia kokemuksia, tulisi epäkohdat pois-
9189:  taminen ollut huomattavasti raskaampaa kuin             taa mahdollisimman nopeasti.
9190:  viime vuosien työnteko pitkälle kehitettyjen ko-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9191:  neiden, laitteiden ja muiden apuvälineiden avul-
9192:  la. Kuitenkin juuri sodanjälkeisiin tehtäviin ovat                ettii Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9193:  rintamaveteraanit osallistuneet täydellä työpa-                kiehdotuksen:
9194:  noksellaan. Työn rasittavuuden kokee jokainen
9195: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 84
9196: 
9197:                                                 Laki
9198:                  rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain muuttamisesta
9199: 
9200:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9201:   muutetaan rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 7 päivänä tammikuuta 1982 annetun lain (13/82)
9202: 1 §:n 3 momentti, 2 § ja 5 §:n 1 momentti,
9203:   sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1058/82), näin kuuluviksi:
9204: 
9205:                        1 §                                                  5§
9206:                                                          Varhaiseläkkeenä suoritetaan määrä, jonka rin-
9207:    Mitä tässä laissa on säädetty rintamaveteraanis-   tamaveteraani olisi saanut työntekijäin eläkelain
9208: ta, sovelletaan myös rintamapalvelustunnuksen         8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, säännös-
9209: saaneeseen henkilöön, joka on täyttänyt 60 vuot-      ten tai määräysten taikka merimieseläkelain mu-
9210: ta tai joka on täyttänyt 58 vuotta ja hänen           kaan, jos hänelle olisi varhaiseläkkeen sijasta
9211: rintamapalvelusaikansa on vähintään vuosi tai         myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke, kansanelä-
9212: jonka sotilasvammalain (404148) mukainen työ-         kelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen pohja-
9213: kyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia.           osa ja rintamasotilaseläkelain mukainen rintama-
9214:                                                       lisä. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon työn-
9215:                       2 §                             tekijäin eläkelain 11 § :ssä, maatalousyrittäjien
9216:    Oikeus varhaiseläkkeeseen on rintamaveteraa-       eläkelain 11 §:n 1 momentissa, yrittäjien elä-
9217: nilla, joka on täyttänyt 60 vuotta tai hän on         kelain (468/69) 11 §:n 1 momentissa eikä meri-
9218: täyttänyt 58 vuotta ja hänen rintamapalvelusai-       mieseläkelain 34 a §:ssä tarkoitettuja lisäetuja.
9219: kansa on vähintään vuosi.
9220:    Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
9221: rintamaveteraania, joka on sotainvalidi tai joka
9222: on ollut sotavankina.
9223:    Asetuksella säädetään, mitä tässä pykälässä          Tämä laki tulee voimaan      päivänä
9224: tarkoitetaan rintamapalvelusajalla, sotainvalidilla   kuuta 198 .
9225: ja sotavangilla.
9226: 
9227:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9228: 
9229: 
9230:          Matti Jaatinen                  Kaarina Dromberg               Eva-Riitta Siitonen
9231:          Heikki Perho                    Liisa Hilpelä                  Jouni J. Särkijärvi
9232:          Ulla Puolanne                   Lauri Impiö                    Eeva Turunen
9233:          Sampsa Aaltio                   Riitta Jouppila                Sakari Valli
9234:          Elsi Hetemäki-Olander           Heikki Järvenpää               Iiro Viinanen
9235:          Tapio Holvitie                  Juho Koivisto                  Ben Zyskowicz
9236:          Aila Jokinen                    Ritva Laurila                  Toivo T. Pohjala
9237:          Tuure Junnila                   Pekka Löyttyniemi              Helge Saarikoski
9238:          Ilkka Kanerva                   Saara Mikkola                  Kimmo Sasi
9239:          Lea Kärhä                       Pentti Mäki-Hakola             Ilkka Suominen
9240:          Anna-Kaarina Louvo              Tuulikki Petäjäniemi           Martti Tiuri
9241:          Mauri Miettinen                 Sirpa Pietikäinen              Riitta Uosukainen
9242:          Erkki Moisander                 Aino Pohjanoksa                Tauno Valo
9243:          Helena Pesola                   Pirjo Rusanen                  Matti Viljanen
9244:                                          Pertti Salolainen
9245:                                                      1983 vp.
9246: 
9247: Lakialoite n:o 85
9248: 
9249: 
9250: 
9251: 
9252:                                        Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muuttami-
9253:                                          sesta
9254: 
9255: 
9256: 
9257:                                                 Eduskunnalle
9258:                                  ALOITTEEN PÄÄASIAWNEN SISÄLTÖ
9259: 
9260:                                 Tässä lakialoitteessa esitetään rintamalla olleil-
9261:                               le työvelvollisille myönnettäväksi rintamalisä.
9262: 
9263: 
9264: 
9265:                                          ALOITTEEN PERUSTELUT
9266: 
9267: 
9268:    Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1980 anne-            juuri ketään, joka rintamalisää votst nauttia.
9269: tulla lailla rintamasotilaseläkelain muuttamisesta         Siten on tarkoituksenmukaista kiireellisesti säätää
9270: (1085/80) oikeutettiin rintamapalvelukseen osal-           työvelvollisten oikeudesta rintamalisään ja sa-
9271: listuneet naiset saamaan rintamalisää. Tällöin ei          manaikaisesti jatkaa sen selvittämistä, keille vielä
9272: kuitenkaan otettu huomioon sitä, että samanlai-            tämä oikeus tulisi myöntää.
9273: sessa tilanteessa olleille työvelvollisille olisi tullut      Kun käytännössä on jo selvitetty se, mitä
9274: myöntää tämä oikeus.                                       rintamalla ololla rintamasotilaseläkelain piirissä
9275:    Käytännön järjestelyjen osalta lakiehdotuksen           tarkoitetaan, ei tulisi olemaan vaikeaa määritellä,
9276: 1 a §:ssä mainitun työvelvollisen rintamatunnuk-           ketkä työvelvollisista tulisivat olemaan rintamali-
9277: sen tulisi myöntää veteraanitunnusasetuksen                sään oikeutettuja.
9278: (264/77) tarkoittama veteraanitunnuslautakunta.               Ehdotuksella ei arvioida olevan tuntuvia talou-
9279:    Saattaa olla, että tämänkin lakiehdotuksen              dellisia seuraamuksia.
9280: jälkeen jää vielä henkilöitä, joille kaiken kohtuu-           Niinpä ehdotammekin,
9281: den mukaan kuuluisi rintamalisä. Mikäli kuiten-
9282: kin odotellaan mahdollisen lopullisen kokonais-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9283: selvityksen valmistumista, on pelättävissä, ettei                  kiehdotuksen:
9284: työvelvollisten iän huomioon ottaen enää olisi
9285: 
9286: 
9287:                                                      Laki
9288:                                     rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
9289: 
9290:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä tammikuuta 1977 annettuun rintamasotilas-
9291:  eläkelakiin (119/77) uusi 1 a §ja 9 §:ään, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa
9292:  laissa (1085/80), uusi 4 momentti seuraavasti:
9293: 
9294: 
9295:                        1a §
9296:    Rintamalla työvelvollisena olleella Suomen                Rintamalla työvelvollisena olleella tarkoitetaan
9297:  kansalaisella on oikeus rintamalisään sen mukaan          henkilöä, jolle on annettu työvelvollisen rintama-
9298:  kuin tässä laissa säädetään.                              tunnus siten kuin siitä erikseen säädetään.
9299: 2                                   1983 vp. -       LA n:o 85
9300: 
9301:                        9 §
9302:                                                         Tämä laki tulee voimaan    päivänä
9303:    Rintamalisä myönnetään 1 momentissa maini-         kuuta 198 .
9304: tuin edellytyksin myös rintamalla työvelvollisena
9305: olleelle, jolle on annettu työvelvollisen rintama-
9306: tunnus.
9307: 
9308: 
9309:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
9310: 
9311:          Niilo Koskenniemi              Timo Laaksonen                Anna-Liisa Jokinen
9312:          Heikki Mustonen                Pekka Leppänen                Inger Hirvelä
9313:          Arvo Kemppainen                Vappu Säilynoja               Ulla-Leena Alppi
9314:          Osmo Vepsäläinen               Esko Helle                    Terho Pursiainen
9315:                                         Juhani Vähäkangas
9316:                                                   1983 vp.
9317: 
9318: Lakialoite n:o 86
9319: 
9320: 
9321: 
9322: 
9323:                                     Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun
9324:                                       lain muuttamisesta
9325: 
9326: 
9327:                                              Eduskunnalle
9328: 
9329:    Voimassa olevassa laissa yhteistoiminnasta yri-      neuvottelu- ja yhteistoimintajärjestelmä enusta
9330: tyksissä ei itse asiassa ole kyse yritysdemokratias-    kauemmas työpaikan työntekijäin vaikutusmah-
9331: ta, vaan paljon suppeammasta asiasta. Kysymys           dollisuuksien ulottuvilta.
9332: on siitä, että neuvottelujärjestelmää ja sen sisältä-      Kun tiedetään, että monilla aloilla on yleisty-
9333: mää neuvottelupakkoa ennen työnantajan yksi-            mässä se valitettava käytäntö, etteivät työpaikan
9334: puolisia ratkaisuja laajennetaan sitovasti eräissä      työntekijät itse saakaan yksin valita tai edes
9335: asioissa. Yritysdemokratiassa taas on kyse mm.          ratkaisevasti vaikuttaa, ketkä toimivat heidän
9336: siitä, että työntekijäin enemmistö työpaikalla          luottamushenkilöinään, vaan asia päätetään työ-
9337: pystyy päättämään työpaikan asioista. Laki ei           markkinajärjestöissä aivan toisten työpaikkojen
9338: klassisen yritysdemokratian vaatimin tavoin edes        edustajien tahi työmarkkinoilta jo poissaolevien
9339: pyri antamaan työntekijöille tai edes heidän            toimesta, tulisi jäsendemokratian ja siis henkilös-
9340: edustajilleen yleistä tahi rajoitettuakaan valvonta-    tön välittömien vaikutusmahdollisuuksien tur-
9341: oikeutta työnantajan edesottamusten suhteen ja          vaamiseen kiinnittää erityistä huomiota.
9342: siihen liittyvää tietojensaantioikeutta ilman salas-       Laki henkii pyrkimystä luoda pakottavasta
9343: sapitovelvollisuuksia. Se ei myöskään anna työn-        neuvottelujärjestelmästä ainoa toimintamuoto
9344: tekijöille tai edes heidän edustajilleen oikeutta       työmarkkinoilla, vaihtoehto voimankäytölle. Täl-
9345: osallistua käytännössä päätöksentekoon tai pää-         lainen pyrkimys on kuitenkin ristiriidassa sen
9346: tösten toteutuksen valvontaan. Työntekijät eivät        kanssa, että työnantajalle kuitenkin annetaan
9347: voi saada aikaan itse päätöksiä, korkeintaan vii-       neuvottelujen jälkeen yksipuolinen pääräntäoi-
9348: vyttää työnantajan yksipuolisia ratkaisuja ja rajoi-    keus esityksen tarkoittamista asioista ja eräissä
9349: tetuissa tapauksissa ne joskus estää. Koska yhteis-     tapauksissa ilman neuvotteluvelvollisuuttakin.
9350: toiminta on kirjattu tapahtuvaksi, ei suinkaan          Viimeksi mainittuihin tapauksiin tulkintateitse
9351: työntekijäin ja työnantajan, vaan työnantajan ja        on pelättävissä mahtuvan erityisesti työtaisteluti-
9352: henkilöstön edustajien välillä eli niin sanotusti       lanteet, ts. tapaukset, joissa työnantaja työnteki-
9353: joukkojen yläpuolella ja näitä kuulematta, ei           jäin työtaistelun aikana katsoo, ettei hänellä ole
9354: yhteistoimintamalli todellisen yritysdemokratian        neuvotteluvelvollisuuttakaan, koska työtaistelu
9355: mukaisesti ole omiaan kasvattamaan työntekijöitä        vahingoittaa hänen yritystään.
9356: vastuuseen yrityksestä ja sen toiminnasta. Tämän           Voimassa olevan lain yhteistoiminta-asioiden
9357:  koulutusvaikutuksen puuttumiseen liittyy yläta-        lisäksi yhteistoimintamenettelyn piiriin on syytä
9358:  son yhteistoimintamallin toinen puoli, nimittäin       saattaa työsuhteen ehtojen tulkinta ja näin viime-
9359:  mahdollisuudet tämän ylätason neuvottelujärjes-        kädessä tulkintatapauksissa, ellei niistä päästä
9360:  telmän avulla, ei suinkaan vain kehittää henki-        lain tarkoittamaan sopimukseen, toteuttaa ns.
9361:  löstön keskinäistä yhteistoimintaa, vaan myös          työntekijäin tulkintaetuoikeus lainvoimaiseen
9362:  keskittää valtaa harvalukuisille neuvottelijoille ja   tuomioistuinratkaisuun asti. Lakiesityksessä on
9363:  käyttää tätä valtaa laajojen sopimusvaltuuksien-       neuvottelupakkojärjestelmää laajennettu yhteis-
9364:  kin avulla ehkä eräitä henkilöstöryhmiä vastaan.       toiminta-asioissa henkilöstön enemmistön pää-
9365:  Tätä mahdollisuutta helpottavat myös säännök-          räntäoikeuteen saakka. Yhteistoiminta-asioissa
9366:  set, joilla työmarkkinajärjestöille on annettu oi-     neuvottelu- ja pääräntämenettelyn vireillepano-
9367:  keus sopimusteitse päättää yhteistoiminnasta toi-      oikeus on sekä työnantajalla että henkilöstöllä.
9368:  sinkin kuin laissa sanotaan, eli esimerkiksi suorit-   Henkilöstön mielipide vireillepanosta päätetään
9369:  taa vielä tiukempia vallankeskityksiä ja siirtää       työpaikkakokouksessa enemmistöpäätöksin. Kos-
9370: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 86
9371: 
9372: ka henkilöstön toimeentulo on riippuvainen työ-      laisia pikkujärjestelmiä samanlaisten asioiden rat-
9373: paikasta, on jo tämä tosiasia omiaan takaamaan       kaisua vanen.
9374: sen, että henkilöstö yhteistoiminta-asioissa me-        Ei ole mitään järkevää syytä laajentaa työrau-
9375: nettelee vastuullisesti. Työsuojeluvelvoitteiden     hajärjestelmää antamalla yhteistoiminta-asioista
9376: toteuttaminen on esityksessä myös otettu yhteis-     tehtäville sopimuksille työehtosopimusten oi-
9377: toimintamenettelyn piiriin. Tällä ei tarkoiteta      keusvaikutukset, koska hyvityssakoin ei yhteistoi-
9378: vapauttaa työnantajaa noudattamasta työsuojelu-      mintaa aikaansaada, eikä ainakaan yksittäisiin
9379: velvoitteitaan siihen vedoten, ettei niitä ole yh-   työntekijöihin kohdistettavin henkilökohtaisin
9380: teistoimintamenettelyssä käsitelty, vaan ainoas-     hyvityssakoin, joka hyvityssakkomenettely on to-
9381: taan tehostaa työsuojelun toteuttamista käytän-      sin kauan eri yhteyksissä ollut työnantajan tavoit-
9382: nön tasolla.                                         teena.
9383:    Omituista on myös, että pääosa julkisen vallan       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9384: palvelussuhteista on jätetty lain ulkopuolelle ja
9385: siten hajotettu yhtenäisyyttä muodostamaila eri-                että" Eduskunta hyvå"ksyisi seuraavan la-
9386:                                                              kiehdotuksen:
9387: 
9388: 
9389: 
9390: 
9391:                                                 Laki
9392:                       yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta
9393: 
9394:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9395:   kumotaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978 annetun lain (725/78) 2 §:n 2
9396: momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, 8 §:n 2 momentti, 10 §, 12
9397: §:n 1 momentti ja 14 §:n 2 momentti,
9398:   muutetaan 1 §, 3 §, 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 9 §:n 1 ja 2
9399: momentti, 11 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 momentti, 13 §, 14 §:n 1 momentti ja 15 § sekä
9400:   lisätään 6 §:ään 16 ja 17 kohta seuraavasti:
9401: 
9402:                        1 §                              Henkilöstön edustajilla tarkoitetaan tässä laissa
9403:                   Lain tarkoitus                     valittua pääluottamusmiestä, yhdysmiestä, am-
9404:                                                      matti ryhmän tai työosaston luottamusmiestä,
9405:    Yritysten toiminnan ja työolosuhteiden kehit-     asianomaisen henkilöstöryhmän 5 §:ssä säädetyllä
9406: tämiseksi sekä työnantajan ja henkilöstön välisen    tavalla valitsemaa edustajaa ja työsuojeluvaltuu-
9407: samoin kuin henkilöstön keskinäisen yhteistoi-       tettua.
9408: minnan tehostamiseksi lisätään työpaikan henki-
9409: löstöön kuuluvien työntekijöiden ja toimihenki-                              4§
9410: löiden mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työ-                      Neuvottelukunta
9411: paikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn ja pää-
9412:                                                         Milloin olosuhteisiin ja henkilöstön edustajien
9413: töksentekoon.                                        lukumäärään nähden on perusteltua, voivat työn-
9414:                        3§
9415:                                                      antaja ja henkilöstö sopia siitä, että yhteistoi-
9416:            Yhteistoiminnan osapuolet
9417:                                                      minta yrityksessä tai jossakin sen osassa tapahtuu
9418:    Tässä laissa tarkoitetun yhteistoiminnan osa-     työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteisessä
9419: puolia ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö.      neuvottelukunnassa. Siihen valitsee neuvottelu-
9420: Yhteistoiminta toteutetaan asianomaisten työnte-     kunnan toiminta-alueella toimiva kukin henki-
9421: kijöiden ja toimihenkilöiden ja heidän esimies-      löstöryhmä keskuudestaan jäsenet vuodeksi ker-
9422: tensä välillä sekä työnantajan ja henkilöstön ja     rallaan henkilöstöryhmien suuruuden mukaisesti.
9423: sen edustajien kesken. Henkilöstö tai, jos kyse on   Samalla on sovittava siitä, mitkä asiat tulevat
9424: vain osasta henkilöstöä, käsittelee ja päättää yh-   neuvottelukunnan käsiteltäviksi.
9425: teistoiminta-asioista yleisessä työmaakokouksessa.
9426:                                          1983 vp. -    LA n:o 86                                           3
9427: 
9428:                     5 §                                työnantajan ja taman henkilön välillä. Milloin
9429:  Henkilöstön edustajien valitseminen eräissä           työnantaja taikka työntekijä tai toimihenkilö
9430:                 tapauksissa                            häntä koskevassa kysymyksessä sitä vaatii, on
9431:                                                        asiasta neuvoteltava myös työnantajan ja asian-
9432:    Milloin jollakin henkilöstöryhmällä ei ole luot-    omaisen henkilöstön edustajan kesken.
9433: tamus- tai yhdysmiestä taikka milloin tämä on
9434: valittu vaaleilla, joihin osallistuminen on edellyt-
9435: tänyt kuulumista ammatilliseen yhdistykseen, ja                              9 §
9436: yhdistykseen kuulumattomat työntekijät tai toi-                 Ulkopuolisen työvoiman käyttö
9437: mihenkilöt muodostavat henkilöstöryhmän mer-
9438: kittävän osan, on näillä työntekijöillä tai toimi-        Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta,
9439: henkilöillä enemmistön heistä niin vaatiessa oi-       yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koske-
9440: keus valita keskuudestaan edustaja tämän lain          vasta sopimuksesta niille henkilöstöön kuuluville
9441: mukaista yhteistoimintaa varten vuodeksi kerral-       ja heidän edustajilleen, joiden työtehtäviä asia
9442: laan.                                                  koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä täl-
9443:                                                        laisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät
9444:                                                        ja sopimuksen kestoaika.
9445:                         6 §                              Jos joku edellä sanotuista tietojen saantiin
9446:    Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat           oikeutetuista saatuaan 1 momentissa tarkoitetun 1
9447:                     asiat                              ilmoituksen viimeistään ilmoitusta seuraavana
9448:                                                        neljäntenä työpäivänä sitä vaatii, on asiaa käsitel-
9449:    Yhteistoimintamenettelyn      purun    kuuluvat     tävä yhteistoimintamenettelyssä, ei kuitenkaan
9450: asiat ovat:                                            viikkoa pitempää aikaa vaatimuksen esittämises-
9451:                                                        tä. Työnantaja ei tänä aikana saa tehdä käsittelyn
9452:    16) työsuhteen ehtojen tulkinta ennen tuo-          kohteena olevaa sopimusta.
9453: mioistuimen lainvoimaista päätöstä; sekä
9454:    17) työsuojeluvelvoitteiden    toteuttaminen.
9455: Yhteistoiminta-asian vireillepano-oikeus on työn-                              11 §
9456: antajalla ja henkilöstöllä. Henkilöstö päättää                Työnantajan tiedottamisvelvollisuus
9457: vireillepanosta 7 §:n tarkoittamassa työmaako-
9458: kouksessa enemmistöpäätöksin.                             Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenet-
9459:                                                        telyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta
9460:                        7 §                             tarpeelliset tiedot asianomaisille työntekijöille tai
9461:                                                        toimihenkilöille sekä asianomaisille henkilöstön
9462:              Yhteistoimintamenettely                   edustajille. Henkilöstöllä on muutoinkin oikeus
9463:                                                        valvoa työnantajan ja sen edustajien menettelyä
9464:   Jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, voi        yhteistoiminta-asioissa ja saada niistä tarvittavat
9465: työnantaja toteuttaa olosuhteiden muutosta tai         tiedot.
9466: muuta yhteistoiminta-asiaa koskevan päätöksen
9467: ainoastaan henkilöstön enemmistön etukäteen
9468: hyväksymässä muodossa. Enemmistö todetaan
9469:                                                                               12 §
9470: työaikana järjestettävässä työmaakokouksessa ja
9471: sieltä poissaolojen osalta muulla tavoin hyvissä                     Salassapitovelvollisuus
9472: ajoin ennen muutoksen toteuttamista. Enemmis-
9473:                                                          Salassa on pidettävä tiedot, jotka koskevat
9474: tön suostumuksellakaan ei työnantaja saa loukata
9475:                                                        yksityisen henkilön terveydentilaa tai muutoin
9476: työntekijän työsuhteen ehtoja, vaan muutoksille
9477:                                                        häntä henkilökohtaisesti, jollei tietojen ilmaise-
9478: tarvitaan tässä työnantajan työnjohto-oikeuden
9479:                                                        miseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa.
9480: piirissä olevia asioita. Työnantajan on noudatet-
9481: tava työsuhteen ehtoa koskevaa tämän lain mu-
9482: kaista sovittua tai henkilöstön enemmistön päät-                            13 §
9483: tämää tulkintaa, kunnes asianomainen tuomiois-                  Vapautus työstä ja korvaukset
9484: tuin toisin määrää lainvoimaisella päätöksellään.
9485:    Määrättyä työntekijää tai toimihenkilöä koske-         Työnantajan on annettava tässä laissa tarkoite-
9486: va asia käsitellään ja neuvotellaan ensisijaisesti     tuille henkilöstölle ja henkilöstön edustajille va-
9487: 4                                      1983 vp. -     LA n:o 86
9488: 
9489: pautusta säännönmukaisesta työstä ajaksi, jonka       den yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää ko-
9490: nämä tarvitsevat tämän lain mukaista yhteistoi-       ko maan, voivat sopimuksin poiketa siitä, mitä
9491: mintamenettelyä sekä välittömästi siihen liittyvää    on säädetty 2 §:n 1 momentissa lain soveltamis-
9492: henkilöstön tai henkilöstön edustajien keskinäistä    alasta, 6 §:ssä yhteistoimintamenettelyn piiriin
9493: valmistautumista vanen sekä korvattava heille         kuuluvista asioista, 7 §:ssä yhteistoimintamenet-
9494: tästä aiheutuva ansionmenetys. Muusta vapau-          telystä, 11 §:ssä työnantajan tiedottamisvelvolli-
9495: tuksesta, työstä ja ansionmenetyksen korvaami-        suudesta sekä 13 §:ssä henkilöstön edustajien
9496: sesta on kussakin tapauksessa sovittava asian-        vapautuksesta työstä ja maksettavista korvauksis-
9497: omaisen henkilöstön edustajan ja työnantajan          ta.
9498: välillä.
9499:   Jos henkilöstö tai sen edustaja osallistuu työai-                         15 §
9500: kansa ulkopuolella tämän lain mukaiseen yhteis-
9501:                                                                           Valvonta
9502: toimintamenettelyyn tai suorittaa muun työnan-
9503: tajan kanssa sovitun tehtävän, on työnantaja             Tämän lain soveltamista valvovat sosiaali- ja
9504: velvollinen suorittamaan hänelle palkkion, joka       terveysministeriö sekä ne työnantajien, työnteki-
9505: vastaa valtion komiteoista kulloinkin voimassa        jöiden ja toimihenkilöiden yhdistykset, joiden
9506: olevien määräysten mukaista kokouspalkkiota.          tekemän työehtosopimuksen määräyksiä yrityk-
9507:                                                       sen työsuhteissa olisi noudatettava.
9508:                        14 §
9509:                   Sopimusoikeus
9510:                                                         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
9511:     Työnantajien, työntekijöiden ja toimihenkilöi-    kuuta 198
9512: 
9513: 
9514:       Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
9515: 
9516:                        Mikko Kuoppa                             Matti Kautto
9517:                        Marjatta Stenius-Kaukonen                Seppo Toiviainen
9518:                                            Ensio Laine
9519:                                                1983 vp.
9520: 
9521: Lakialoite n:o 87
9522: 
9523: 
9524: 
9525: 
9526:                                   Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta
9527: 
9528: 
9529:                                           Eduskunnalle
9530: 
9531:     Työntekijän työsuhdeturvaa koskevat kysymyk- 2. Koeaika (3 §)
9532: set ovat valmisteltavina työsuhdeturvakomiteassa.        Säännöksen koko voimassaaioajan on vallinnut
9533: Odoteltaessa sen työn tuloksia, ja kun komitean epäselvyyttä siitä, vaaditaanko koeaikana työsopi-
9534: työskentely näyttää joutuneen jossakin määrin muksen purkamiseen minkäänlaista perustetta.
9535: vastatuuleen, on paikallaan korjata eräitä ajan- Työnantajat ovat edustaneet mielipidettä, joka
9536: kohtaisia, teknisluontoisia mutta työntekijöille mahdollistaa täydellisen mielivallan koeajan ku-
9537: merkityksellisiä epäkohtia voimassa olevassa työ- luessa. On katsottu, ettei edes työsopimuksen
9538: sopimuslaissa. Näitä ovat määräaikaisia työsopi- purkamisen syytä tarvitse ilmoittaa työntekijälle.
9539: muksia, koeaikaa ja liikkeen luovutusta koskevat Ali- ja hovi-oikeudet ovat pääsääntöisesti hyväk-
9540: työsopimuslain säännökset.                            syneet tämän kannan.
9541:                                                          Korkeimman oikeuden äskettäiset ratkaisut
9542: 1. Määräaikaiset työsopimukset (2 §)                  857 ja 858/1979 ovat jossakin määrin lieventä-
9543:      Määräaikaista työsopimusta on nykyään mah- neet täydellisen mielivallan mahdollistavaa asian-
9544: dollista käyttää irtisanomissuojan kiertämiseen, tilaa: purkaminen koeaikana ei olisi mahdollista
9545: koska työsopimuslaissa ei ole rajoitettu sen käyt- työsopimuslain vastoin 17 §:n 3 momentin syr-
9546:  töä. Ruotsin laissa määräaikaisen työsopimuksen jintäkieltoa tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.
9547:  käyttö on sallittua vain työn erityisluonteen ja Tilanne ei silti ole tyydyttävä, varsinkin kun
9548: sopimuksen tarkoituksen perusteella.                  mainitut korkeimman oikeuden ratkaisut näyttä-
9549:      Erityisen kohtuuttomaksi tilanne muodostuu vät jättävän auki todistustaakkakysymyksen: kuka
9550:  silloin, kun työnantaja käyttää lyhytaikaisia tois- on näyttövelvollinen asiallisen perusteen käsillä-
9551:  tuvia sopimuksia ilman asiallista syytä. Käytän- olosta.
9552:  nössä on esiintynyt tapauksia, joissa työntekijää       Nykyinen tilanne on omiaan aiheuttamaan
9553:  on pidetty työssä muutaman kuukauden työsopi- lukuisia vältettävissä olevia oikeusriitoja. Tämän
9554:  muksilla yli kolmen vuoden ajan.                     vuoksi on välttämätöntä muuttaa työsopimuslain
9555:      Tällaisten ketjusopimusten käyttöä voidaan 3 §:ää siten, että se tulee asettamaan työnantajal-
9556:  yleisten oikeusperiaatteiden ja irtisanomissuojan le selvän velvoitteen näyttää purkuperusteen kä-
9557:  tarkoituksen nojalla pitää kiellettynä. Periaatteil- silläolo.
9558:  la ja oikeuskirjallisuudessa esitetyillä kannan-        Koeaikaa ei irtisanomis- ja purkuperusteiden
9559:  otoilla ei kuitenkaan ole riittävää käytännöllistä suhteen lainkaan tulisi asettaa eri asemaan muun
9560:  vaikutusta nimenomaisen säännöksen puuttues- työsuhteen kanssa. Asian kiireellisyyden vuoksi ja
9561:   sa. SAK:n ehdotusten johdosta on STK antanut työsuhdeturvakomitean työn tuloksia odoteltaes-
9562:   jäsenyrityksilleen ohjeen, jossa edellytetään pe- sa nyt esitetyn kaltainen lähinnä teknisluontoi-
9563:   rusteettomista määräaikaisista työsopimuksista nen muutosesitys kuitenkin on puolusteltavissa.
9564:   pidättäytymistä.
9565:      Tästä huolimatta ammattiyhdistysliikkeen pii-
9566:   rissä on viime aikoina oltu huolestuneita määrä- 3. Lzikkeen luovutus
9567:   aikaisten sopimusten yleistymisestä. Lakia on tar-      Työsopimuslain 40 §:n 2 momentti ei vallitse-
9568:   peellista kiireellisesti täsmentää siitäkin syystä, vaan tapaan tulkittuna vastaa työsopimuslakiko-
9569:   että työsuhdeturvakomitean päättäessä työnsä mitean alkuperäistä tarkoitusta. Komiteahan läh-
9570:   tullevat keskustelu ja vaatimukset työsuhdetur- ti siitä, että liikkeen luovutuksen yhteydessä
9571:   van parantamisesta lisääntymään, mikä saattaa uudella omistajalla saattaisi olla tarvetta irtisanoa
9572:   lisätä joidenkin työnantajien pyrkimystä määräai- johtavia toimihenkilöitä (KM 1969:A 25, s. 53).
9573:   kaissopimusten käyttämiseen.                        Kun vastaavaa tarvetta työntekijäasemassa olevien
9574: 2                                       1983 vp. -     LA n:o 87
9575: 
9576: osalta ei ole, ja kun eduskunta muutoin paransi          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9577: työntekijöiden asemaa komitean esittämään näh-
9578: den, ei nykyinen tilanne ole lainsäätäjän tahdon                 että" Eduskunta hyvå"ksyisi seuraavan la-
9579: mukainen. Esitetty muutos on tarkoitettu korjaa-               kiehdotuksen:
9580: maan tämä vääristymä. Siinä on myös huomioi-
9581: tu irtisanomisaikojen pidentyminen.
9582: 
9583:                                                  Laki
9584:                                      työsopimuslain muuttamisesta
9585: 
9586:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9587:   muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 3 §ja 40 §:n 2 momentti
9588: sekä
9589:   lisätään lain 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2-4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi,
9590: seuraavasti:
9591:                        2 §                         purkaa. Työnantajan tulee osoittaa työsopimuk-
9592:                     Kestoaika                      sen  purkamiselle asiallinen peruste.
9593: 
9594:    Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen on                                   40 §
9595: sallittua ainoastaan työn erityisen luonteen vuok-      Irtisanominen lizkkeen luovutuksen johdosta
9596: si taikka sijaisuutta tai harjoittelua varten. Ilman
9597: hyväksyttävää syytä määräaikaisena tehty työsopi-        Jos se, jolle liike on luovutettu, ei halua jatkaa
9598: mus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi.          johtavassa asemassa olevan työntekijän työsuh-
9599:                                                        detta, hän voi kahden viikon kuluessa luovutuk-
9600:                                                        sesta irtisanoa työsopimuksen lakkaamaan kuu-
9601:                                                        kauden kuluttua irtisanomisesta, vaikka irtisano-
9602:                        3 §                             mis- tai työsopimusaika on pitempi. Tästä aiheu-
9603:                      Koeaika                           tuvasta palkkaetujen menetyksestä on entinen
9604:                                                        omistaja vastuussa.
9605:   Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan
9606: määrätä erityiseksi, enintään kolme kuukautta
9607: kestäväksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus voi-        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
9608: daan ilman irtisanomisaikaa molemmin puolin            kuuta 198 .
9609: 
9610:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983.
9611: 
9612: 
9613:                       Mikko Kuoppa                              Matti Kautto
9614:                       Marjatta Stenius-Kaukonen                 Seppo Toiviainen
9615:                                           Ensio Laine
9616:                                                   1983 vp.
9617: 
9618: Lakialoite n:o 88
9619: 
9620: 
9621: 
9622: 
9623:                                      Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin, luottamusmiehen ja
9624:                                        eräiden muiden luottamushenkilöiden työsuhdeturvasta
9625: 
9626: 
9627:                                              Eduskunnalle
9628: 
9629:    Vuonna 1975 valtion työnvälitys välitti työ-          työsuhdeturva ei käytännössä anna suojaa, ts.
9630: paikkoja lähes 300 000 työntekijälle. Vuonna             tuomioistuimissa tai työmarkkinoiden neuvotte-
9631: 1978 valtion työnvälitys täytti 209 799 työpaik-         luissa työntekijäpuoli ei pysty osoittamaan työ-
9632: kaa, vuonna 1979 222 423 ja vuonna 1980                  suhdeturvaa rikotun niin, että se johtaisi työsuh-
9633: 220 640. Vuonna 1978 työnhakijoita valtion               teen palauttamiseen tai oikeusseuraamuksiin; 3)
9634: työnvälityksessä oli 578 744. Työvoimatieduste-          lakisääteisen tai sopimuspetusteisen työsuhdetur-
9635: lun virtatilaston (TY 1980: 7) mukaan vuonna             van oikeusseuraamukset ovat puutteelliset, ts.
9636: 1978 siirtyi työllisestä väestöstä työttömiksi           laittomaksi todetussa irtisanomisasiassa työnanta-
9637: 186 000 henkilöä. Työllisestä työvoimasta työttö-        ja tuomitaan vain mitättömän pienen vahingon-
9638: mien joukkoon siirtyneitten voidaan lähes kaik-          korvauksen maksamiseen palauttamatta työpaik-
9639: kien katsoa tulleen erotetuiksi työstään työnanta-       kaa tms.
9640: jan toimesta. Lisäksi tällaisen virallisen tilastoin-        Useista eri tekijöistä johtuen työpaikastaan
9641: nin ulkopuolelle jää työnvälityksen työnhakijoit-        erotetut työntekijät käyttävät tai saavat oikeus-
9642: ten ja täytettyjen työpaikkojen tilastolukujenkin        suojaa nykyisen työsuhdeturvakoneiston puitteis-
9643: valossa melkoinen joukko työntekijöitä, jotka on         sa vain vähäisessä määrin. Tähän vaikuttavat
9644: työnantajan toimesta erotettu työpaikastaan.             oikeudenkäynnin kalleus, neuvottelumenettelyn
9645: Työvoiman pysyvyydestä laadittujen virallisten           ja oikeudenkäynnin hitaus, työsuhdeturvan
9646: tilastojen mukaan alasta riippuen työvoiman py-          puutteellisuus, tuomioistuinten toimintaa koh-
9647: syvyys vaihtelee 79 % :sta 92 % :iin. Saman työ-         taan tunnettu epäluottamus, kun työntekijäpuo-
9648: voimatiedustelun virtatilaston mukaan työttö-            lella varsin laajasti koetaan tuomioistuinten pitä-
9649: myyden pysyvyys vuosina 1978-79 vaihteli 41-             vän paremminkin työnantajan puolta; eräissä
9650: 45 %. Tämä kuvaa työstä erottamisen työnhalui-           tapauksissa ammattiyhdistysliikkeen asenne po-
9651: sille aiheuttamia vaikeuksia.                            liittisista tai muista tekijöistä johtuen, tms.
9652:    Työntekijä saatetaan vuoden aikana erottaa                Työsuhdeturvan osalta erityistä huomiota an-
9653: useampaankin kertaan, ja varsinkin silloin, jos          saitsee se, että työnantajat varsin avoimesti ovat
9654: työttömyysaika jää lyhyeksi, ei tällainen erottami-      kohdistaneet irtisanomisia ja erottamistoimenpi-
9655: nen useinkaan näy työttömyys- tai muissa vastaa-         teitä nimenomaan luottamusmiehiin, työsuojelu-
9656: vissa tilastoissa. Varsin varovaisesti voidaan arvioi-   valtuutettuihin ja muihin ammattiyhdistys- tai
9657: da, että Suomessa viimeisten vuosien aikana on           työväenliikkeen aktiivihenkilöihin. Tämän on
9658: tapahtunut keskimäärin yli 200 000 työnantajan           katsottu olleen mahdollista juuri olemattomien
9659: toimesta toteutettua työntekijän irtisanomista,          oikeusseuraamusten ja niiden hitauden vuoksi.
9660: pakkolomautusta tai työsuhteen purkamista vuo-               Nykyinen työntekijäin työsuhdeturva vaatii
9661: dessa. Nykyisen työsuhdeturvan valossa tarkastel-        mitä pikimmin korjausta, joka käytännössäkin
9662: tuna on esitetty arvioita siitä, että noin kolman-       pakottaa työnantajat pitämään työntekijän työs-
9663: nes työnantajan toteuttamista työsuhteen päättä-         sä, ellei erottamiselle ole laillista perustetta. Työ-
9664: misistä tai pakkolomautuksista olisi laillisuudel-       sopimuslain yleissäännökset irtisanomis- ja pur-
9665: taan kyseenalaisia.                                      kamissuojasta tulee täsmentää ja niiltä osin oi-
9666:    Työsuhdeturvaa ajatellen työntekijät kokevat          keuskäytännössä esiintyneet epäselvyydet poistaa.
9667: vaikeudet ainakin kolmenlaisina: 1) työsuhde-            Tärkeää on mahdollisimman pitkälle poistaa
9668:  turva puuttuu olennaisilta osiltaan sekä lainsää-       työnantajan mahdollisuudet yksipuolisesti rat-
9669:  dännöstä että työehtosopimuksista; 2) nykyinen          kaista, mikä työsuhdeturvan kannalta on oikein.
9670:  lakisääteinen tai työehtosopimuksiin perustuva          Työsuhteiden ehtojen muuttamiset on kiellettävä
9671: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 88
9672: 
9673: kokonaan nimenomaisellakin lainsäännöksellä,            Työläisten lakiin perustuvaa irtisanomis- ym.
9674: koska työnantajapuolella ei sopimusten kunnioit-     työsuhdeturvaa on usein työehtosopimuksin tai
9675: tamisen periaatetta haluta uskoa ja noudattaa        vastaavin tavoin olennaisesti kavennettu joko ym-
9676: ilman nimenomaista säännöstä.                        märtämättömyydestä tai eräänlaisessa kaupante-
9677:    Irtisanomiset ja työstä erottamiset eivät saa     kotarkoituksessa. Tämä on syytä tulevaisuudessa
9678: tulla voimaan, ennen kuin niiden laillisuus on       estää, koska koko lainsäädännöstä jää irvokas
9679: lainvoimaisesti nimenomaan tuomioistuinlaitok-       kuva, jos sen takaamat tulokset voidaan vaihtaa
9680: sessa tutkittu. Mitkään yksityiset välimies- tms.    viiden pennin palkankorotukseen tai säännök-
9681: oikeudet eivät riitä. Koska purkutapauksissa saat-   seen, joka keskittää lisää määräämisvaltaa työeh-
9682: taa joskus olla kohtuullista työnantajan kannalta,   tosopimuksesta päättäjille.
9683: että työsuhde ennen tuomioistuinpäätöstä päät-          Työnantajien käyttäytymistä ohjaavina tehos-
9684: tyy, on tähän ajateltu jättää tietyt, rangaistus-    teina on otettava käyttöön myös rangaistussään-
9685: ym. seuraamuksilla rajatut mahdollisuudet, kui-      nöksiä, luottamushenkilöihin kohdistuvien teko-
9686: tenkin siten, että purkamissuojaa tuntuvasti pa-     jen osalta kovennettuina. Erityinen yhteisösakko
9687: rannetaan ja estetään purkumahdollisuuden            on tarpeen isompia työnantajayrityksiä ajatellen.
9688: käyttö irtisanomissuojan kiertokeinona, varsinkin       Työnantajat saattavat pyrkiä kiertämään lakia
9689: luottamushenkilöiden suhteen                         käyttämällä todistajina heistä riippuvaisessa ase-
9690:    Työsuhdeturvassa luonnollisena lähtökohtana       massa olevia työnjohtajia tms. Ottamalla lakiin
9691: on antaa työntekijän valita, haluaako hän, että      erityinen todistajankelpoisuutta koskeva säännös
9692: työnantaja täyttää velvollisuutensa työsuhteen ja    saadaan väärinkäyttömahdollisuuksia pienennet-
9693: sen ehtojen jatkamiseen ennallaan, vai haluaako      tyä.
9694: hän työnantajan erottamisilmoitusten jälkeen            Työsuhdeturvan osalta on syytä painottaa, ettei
9695: tyytyä vahingonkorvaukseen siihen saakka, kun-       työnantajan asiana ole määrätä työsuhdeturvaan
9696: nes saa kaikinpuolin yhtä hyvän työpaikan. Täl-      kohdistuvia rangaistuksia työntekijän käyttäyty-
9697: löinkin on aiheellista vahingonkorvaussuojaa         misen tms. vuoksi, koska niitten osalta on ole-
9698: työntekijän kannalta tuntuvasti parantaa, myös       massa työnantajalla muut oikeussuojakeinot.
9699: koronmaksuvelvollisuuden osalta, ja poistaa esi-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
9700: merkiksi oikeudenkäymiskaaren epäselvyyksiä ai-      oittavasti,
9701: heuttava vahingonkorvaussäännöksen soveltami-
9702: nen työntekijän vahingoksi kohtuusharkinnan                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9703: osalta selventämällä sitä niin, ettei vahingonkor-          kiehdotuksen:
9704: vauksen alentaminen säännöksen perusteella tule
9705: kysymykseen.
9706: 
9707: 
9708:                                                Laki
9709:     työntekijäin, luottamusmiehen ja eräiden muiden luottamushenkilöiden työsuhdeturvasta
9710: 
9711:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9712: 
9713:                        1 §                           tua sen ilmaantumisesta, on irtisanomis- tai lo-
9714:    Työnantajan toimittaman irtisanomisen tai lo-     mautusperusteena vedonnut. Mikäli tuomiois-
9715: mauttamisen vuoksi ei työntekijän työsuhde           tuin toteaa, ettei työnantajalla edellä sanotun
9716: työnantajaansa tai palkanmaksuvelvollisuus pääty     mukaisesti ole ollut oikeutta työntekijän irtisano-
9717: eikä työnantaja vapaudu velvollisuuksistaan työn-    miseen tai lomauttamiseen, oikeuden on vahvis-
9718: tekijää kohtaan ennen kuin toimivaltainen tuo-       tettava työsuhteen jatkuvan entisin ehdoin.
9719: mioistuin työnantajan kanteesta lainvoimaisella         Mikäli työntekijä oikeudenkäynnin aikana
9720: päätöksellään on vahvistanut työnantajalla olevan    henkilökohtaisesti haluaa ilmoittaa, että hän työ-
9721: irtisanomis- tai lomautushetkellä työsopimuslain     suhteen jatkumisen asemesta on valmis tyyty-
9722: (320/1970) 37 §:n 2, 3 tai 4 momentissa tarkoi-      mään 10 kuukauden täysiä työsuhde-etuja vastaa-
9723: tetun erityisen painavan syyn, johon työnantaja      vaan lakimääräiseen sopimussakkoon ja täyden
9724: kahden viikon kuluessa perusteesta tiedon saatu-     vahingonkorvauksen saamiseen siihen saakka,
9725: aan, kuitenkin viimeistään 2 kuukauden kulut-        kunnes hän on saanut palkka- ja muilta eduil-
9726:                                          1983 vp. -     LA n:o 88                                        3
9727: 
9728:   taan ja arvostukseltaan vähintään yhtä hyvän          tettu peruste, joko vahvistettava työsuhteen enti-
9729:   työpaikan toistaiseksi voimassa olevin työsuhtein,    sin ehdoin edelleen jatkuvan tai jos työntekijä
9730:   on tuomioistuimen edellä sanotun vahvistamisen        niin haluaa, tuomittava sopimussakko ja vahin-
9731:   sijasta tuomittava sopimussakko ja työntekijän        gonkorvaus siten, kuin edellä 1 §:ssä on säädetty.
9732:   valinnan mukaan joko kertakaikkineo tai palkan-          Työntekijän työtaistelutoimenpiteeksi tarkoi-
9733:   maksukausittain toistuva vahingonkorvaus vuosi-       tettua menettelyä ei pidetä purkamisperusteena.
9734:   lomakorvaus- ynnä muine etuineen työntekijälle           Jos työntekijän edellä mainittu kanne pannaan
9735:   maksettavaksi vähintään 13 prosentin korkoineen       vireille kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuo-
9736:   erääntymispäivästä lukien.                            den päättymisestä, jolloin purku on tapahtunut,
9737:      Erityisen painavana syynä ei voida pitää talou-    on oikeuden vahvistettava työsuhteen jatkuneen
9738: . dellista tai tuotannollista liikevaikeutta, työnan-   purkamisesta saakka ja velvoitettava työnantaja
9739:   tajan konkurssia, kuolemaa tai yrityksen lopetta-     heti suorittamaan mahdollisesti laiminlyödyt pal-
9740:   mista tahi toiminnan supistamista tai keskeyttä-      kanmaksu- ynnä muut velvollisuutensa työnteki-
9741:   mistä.                                                jälle tältäkin ajalta vähintään 13 prosentin kor-
9742:      Työsuhteen ehtoja ei työnantaja yksipuolisesti,    koineen erääntymispäivästä lukien. Jos kanne
9743:   ilman työntekijän henkilökohtaista, luottamus-        pannaan vireille myöhemmin, on työsuhteen
9744:   miehen tai työsuojeluvaltuutetun läsnä ollessa        vahvistettava jatkuvan haasteen tiedoksiannosta
9745:   annettua suostumusta saa muuttaa. Työsuhteen          lukien, ellei tuomioistuin hyväksyttäväksi katsot-
9746:   ehdon tai ehtojen muuttamistarkoitus ei ole           tavasta syystä vahvista työsuhteen jatkuneen jo
9747:   työnantajalle myöskään irtisanomispetuste.            purkamisesta lähtien. Siitä huolimatta, että työ-
9748:       Mikäli syntyy riitaa siitä, kuuluuko asia työn-   suhteen vahvistettaisiin jatkuvan vasta haasteen
9749:    antajan työnjohto- ja valvontaoikeuden perus-        tiedoksiannosta lukien, on edellä mainittu sopi-
9750:   teella hänen päätettäväkseen vai onko kyseessä        mussakko ja vahingonkorvaus tuomittava.
9751:   työsuhteen ehto, ei työnantaja saa noudattaa             Työntekijäin tai yhden tahi useamman ammat-
9752:   omaa päätöstään ennen kuin toimivaltainen tuo-        tiyhdistyksen valitsemien luottamusmiesten, hei-
9753:   mioistuin työnantajan kanteesta ja tämän näytet-      dän varamiestensä, työsuojeluvaltuutettujen ja
9754:   tyä asian kuuluvan hänen yksinomaiseen ratkai-        varavaltuutettujen, ammattiyhdistyksen puheen-
9755:   suvaltaansa, on vahvistanut työnantajan olleen        johtajan, varapuheenjohtajan tai sihteerin työ-
9756:   oikeassa.                                             suhdetta ei saa lainkaan purkaa työnantajan toi-
9757:                                                         mesta eikä irtisanoakaan, ellei sen lisäksi, mitä 1
9758:                          2 §                            §:ssä on säädetty, niiden työntekijäin, joiden
9759:     Ammattiosaston, johon työntekijä kuuluu,            luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta tai
9760:  suostumuksella voi työnantaja vastuupiiriinsä          heidän varamiehistään, tai sen tahi niiden am-
9761:  kuulumattomasta syystä johtuvan tilapäisen työn-       mattiyhdistysten, joiden luottamushenkilöstä on
9762:  vähyyden vuoksi pakkolomauttaa työntekijän             kyse, keskuudessa suoritetulla äänestyksellä ole
9763:  korkeintaan kahden viikon ajaksi ja vuoden pi-         todettu vähintään 3/4:n sanotuista työntekijöistä
9764:  tuisena ajanjaksona korkeintaan yhteensä 30 päi-       tai jäsenistä myöntävän lupaa sanotulle irtisano-
9765:  vän ajaksi.                                            miselle. Irtisanominen ei kuitenkaan tällöinkään
9766:                                                         tule voimaan ennen kuin työnantaja on 1 §:ssä
9767:                         3 §                             mainituin tavoin saanut sille tuomioistuimen
9768:     Jos työnantaja on purkanut työntekijän työsuh-      lainvoimaisen vahvistuksen.
9769:  teen päättymään ja työntekijä tai hänen ammat-
9770:  tiosastonsa on 3 kuukauden kuluessa purusta tai                                4 §
9771:  siihen vaikuttavasta seikasta tiedon saatuaan rii-        Tässä laissa tarkoitettua työntekijäin henkilö-
9772:  tauttanut työnantajan toimenpiteen, on työsuh-         kohtaista suostumusta tai muuta tahdonilmaisua
9773:  teen ja palkanmaksuvelvollisuuden jatkumisesta         ei voida korvata työehto- tai muussa sopimukses-
9774:  ja asian ratkaisemisesta voimassa, mitä edellä 1       sa tai muutoinkaan etukäteen tai kenenkään
9775:  §:ssä on säädetty.                                     toisen toimesta annetulla tahdonilmaisulla.
9776:     Jos työnantaja on purkanut työntekijän työsuh-      Työntekijä ei ennen oikeudenkäyntiä voi luopua
9777:  teen päättymään, eikä purkua edellä 1 momen-           1 tai 3 §:ssä mainituista oikeuksistaan, eikä 2
9778:  tissa mainituin tavoin ole riitautettu, on tuomio-     §:ssä tarkoitetuissa tapauksissakaan ennen kuin
9779:  istuimen kuitenkin työntekijän vaatimuksesta,          viikon kuluttua purkamisilmoituksesta.
9780:   mikäli työnantaja ei näytä toteen, että sillä on         Työehtosopimuksessa tai siinä sovittua menet-
9781:  ollut työsopimuslain (320/ 1970) 43 §:ssä tarkoi-      telyä noudattaen tai kenenkään muun toimesta
9782: 4                                      1983 vp. -     LA n:o 88
9783: 
9784: ei tässä laissa työntekijälle, luottamusmiehelle,        Työnantaja ja hänen edustajansa, joka tässä
9785: työsuojeluvaltuutetulle tai heidän varamiehilleen     laissa tarkoitetun luottamusmiehen, työsuojelu-
9786: eikä muille luottamushenkilöille kuuluvista oi-       valtuutetun, heidän varamiehensä tai ammatti-
9787: keuksista voida työntekijän kannalta huonommin        yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan
9788: sopia. Sellaiset sopimusehdot samoin kuin väli-       tai sihteerin osalta rikkovat mitä 3 §:ssä on
9789: mies- ja muut neuvottelulausekkeet, joiden tar-       säädetty tai sitä yrittävät tai siinä avustavat,
9790: koituksena on siirtää tässä laissa tarkoitettujen     tuomittakoon luottamushenkilön työsuhdeturvan
9791: asioiden käsittely pois yleisistä tuomioistuimista,   rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen. Näissä ta-
9792: ovat mitättömiä.                                      pauksissa tuomittakoon, jos työnantaja on jokin
9793:                                                       yhteisö, työnantajayhteisö lisäksi enintään
9794:                         5 §                           200 000 markan suuruiseen yhteisösakkoon.
9795:    Työnantaja ja hänen edustajansa, joka jättää 1
9796: §:ssä tarkoitetun irtisanomisen tai lomautuksen                              6 §
9797: jälkeen palkanmaksu- ym. velvollisuutensa täyt-         Tässä laissa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä ei
9798: tämättä työntekijää kohtaan kunnes tuomioistuin       todistajana työntekijää vastaan saa kuulla työpai-
9799: on irtisanomisen lainvoimaisesti tutkinut, tai jon-   kan vakinaista tai siellä tilapäisesti oleskellutta
9800: ka 2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa todetaan        työn- tai yritysjohtoon tahi työsuhdehallintoon
9801: laittomasti purkaneen työntekijän työsuhteen ta-      kuuluvaa henkilöä.
9802: hi joka yksipuolisesti muuttaa työsuhteen ehtoa
9803: tahi riitatapauksissa nojautuu työnjohto- ja val-                          7 §
9804: vontaoikeuteensa tahi jotakin tässä mainittua           Jos muualla lainsäädännössä on tässä laissa
9805: yrittää tai siinä avustaa, tuomittakoon työnteki-     annettujen määräysten kanssa ristiriidassa olevia
9806: jän työsuhdeturvan rikkomisesta sakkoon tahi          säännöksiä, jotka antavat työntekijälle vähem-
9807: vankeuteen korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi.          män oikeussuojaa, noudatettakoon tätä lakia.
9808:    Työnantaja ja hänen edustajansa, jotka rikko-
9809: vat tässä laissa tarkoitettua työsuhdeturvaa tuo-                         8 §
9810: mioistuimen vahvistuspäätöksen jälkeen, tuomit-         Tämä laki tulee vOimaan         päivänä
9811: takoon työntekijän työsuhdeturvan törkeästä rik-      kuuta 19
9812: komisesta vankeuteen.
9813: 
9814:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
9815: 
9816:                       Mikko Kuoppa                             Matti Kautto
9817:                       Marjatta Stenius-Kaukonen                Seppo Toiviainen
9818:                                           Ensio Laine
9819:                                                 1983 vp.
9820: 
9821: Lakialoite n:o 89
9822: 
9823: 
9824: 
9825: 
9826:                                    Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain muuttamisesta
9827: 
9828: 
9829:                                            Eduskunnalle
9830: 
9831:     Työntekijöiden ja toimihenkilöiden vuosiloma-        Nykyistä vuosilomalakia säädettäessä on ilmei-
9832: oikeutta on viime vuosina laajennettu talviloman sesti aliarvioitu sittemmin toteutunut keskimää-
9833: muodossa. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut niin räinen inflaatiovauhti, mistä johtuen vuosiloma-
9834: nopeaa kuin on toivottavaa; yleisesti hyväksytty palkan suuruus on laahannut tarkoitettua enem-
9835: tavoite kahden viikon talvilomasta on enimmäk- män. Epäkohta on helposti korjattavissa tekemäl-
9836: seen yhä toteuttamatta. Tavoitteen tekee oikeu- lä nykyisen lain 7 §:n 1 momentin mukainen
9837: denmukaiseksi työn lisääntynyt tuottavuus ja ki- menettely pääsäännöksi. Työehtosopimukset si-
9838: ristynyt työvauhti, jotka edellyttävät lepoa myös sältävät yleensä tarkemmat määräykset keskitun-
9839: talvikautena.                                         tiansion laskemisesta. Nykyinen 7 §:n 2 mo-
9840:     Vuoden 1973 vuosilomalakia säädettäessä säily- mentti voidaan säilyttää toissijaisena säännökse-
9841: tettiin lähtökohtana kuusipäiväinen työviikko, nä, joka estää työnantajan spekuloinnin suoritus-
9842: mikä seikka sittemmin on aiheuttanut käytännön sidonnaista työtä tekevän lomapalkalla.
9843: hankaluuksia ja väärinkäsityksiä työpaikoilla.           Lomaltapaluuraha kuuluu jo lähes kaikille työ-
9844: Siirtymällä operoimaan viisipäiväisillä viikoilla suhteessa oleville. Perusteena eriarvoisessa ase-
9845: saavutettaisiin kaksi etua: tosioloja vastaava syste- massa ovat kuitenkin sellaisten alojen työntekijät,
9846: matiikka helpottaisi käytännön menettelytapoja joilla ei ole työsopimuslain 17 § :n tarkoittamaa
9847: samalla kun tavoiteltu vuosiloman pidennys voi- yleissitovaa työehtosopimusta. Vääryys on välttä-
9848: taisiin toteuttaa yksinkertaisella lainsäädäntötek- mättä korjattava vuosilomalain muutoksella. Tal-
9849: niikalla.                                             vilomaa ja lomaltapaluurahaa vastaavat korjauk-
9850:     Vuosilomalaissa on myös eräitä vähemmän set on tehtävä myös kotityöntekijän ja osa-aika-
9851: periaatteellisia puutteita, jotka sopivalla tavalla työntekijän kertoimiin.
9852: voidaan korjata samassa yhteydessä.                      Käytännössä on vuosilomalain 4 §:n 1 mo-
9853:     Lomautuksen tulisi olla poikkeuksellinen työ- mentin säännöstä työntekijän kuulemisesta nou-
9854: suhdejärjestely. Tähän nähden on epäoikeuden- datettu huonosti. Samoin on vuosilomia jaettu
9855: mukainen nykyisen 3 §:n 5 momentin säännös, liian kevyin perustein. Tämän vuoksi ovat työ-
9856: joka rajoittaa työssäolopäivien veroisten lomau- paikkademokratian vaatimuksia paremmin vas-
9857: tuspäivien lukumäärän 30:een. Lakisääteinen taavat täsmennykset lain 4 §:n 1 momenttiin ja
9858: synnytysloma kerryttää vuosilomaa koko pituu- 5 §:n 1 momenttiin paikallaan.
9859: deltaan. Ei ole olemassa mitään käytännön estei-         Vielä on tarpeen poistaa 15 §:n erityistä van-
9860: tä rajoituksen poistamiselle myös lomautuksen ja hentumisaikaa koskeva säännös. Ei ole työnteki-
9861:  sairauden osalta.                                    jän suojeluperiaatteen mukaista asettaa työnteki-
9862:     Työpaikoilla on esiintynyt lukuisasti käytännön jää muuta velkojaa huonompaan asemaan van-
9863: hankaluuksia sen johdosta, että työkyvyttömyy- hentumisen suhteen.
9864: destä johtuva vuosiloman siirtäminen edellyttää          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9865:  nimenomaista pyyntöä. Näyttövaikeuksia ja tar-
9866:  peettomia riitoja vähentäisi loman automaattinen                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9867:  siirtyminen. Samalla voidaan poistaa turhana                 kiehdotuksen:
9868:  myös 5 §:n 3 momentin omavastuuaika.
9869: 2                                     1983 vp. -    LA n:o 89
9870: 
9871: 
9872: 
9873:                                                Laki
9874:                                     vuosilomalain muuttamisesta
9875: 
9876:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9877:   kumotaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (272/73) 8 §:n 2 momentti ja
9878: 15 §,
9879:   muutetaan 3 §:n 1 ja 2 momentti, 5 momentin 3 ja 10 kohta, 4 §:n 1 momentti, 5 §, 7 §:n 1 ja 2
9880: momentti, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 4 momentti ja 12 ja 13 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1
9881: momentti 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (254/79) sekä 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1
9882: momentti ja 7 §:n 2 momentti 30 päivänä maaliskuuta 1978 annetussa laissa (233/78), sekä
9883:   lisätään lakiin uusi 12 a § seuraavasti:
9884: 
9885: 
9886:                        3§                                                    5 §
9887:                 Vuosiloman pituus                                  Vuosiloman jakaminen
9888:   Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja          Edellä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen lo-
9889: puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräy-      mien tulee olla yhdenjaksoiset ja ne voidaan
9890: tymiskuukaudelta. Jos loman pituutta laskettaes-     jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella.
9891: sa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on      Kolmen arkipäivän pituista tai sitä lyhyempää
9892: päivän osa annettava täytenä lomapäivänä.            loman osaa ei saa antaa siten, että lomapäivä
9893:   Arkipäiviksi ei tätä lakia sovellettaessa lueta    sattuisi työntekijän työaikajärjestelyn mukaiseksi
9894: lauantaita, itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhan-    vapaapäiväksi.
9895: nusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.         Milloin työntekijä vuosilomansa aikana on sai-
9896:                                                      rauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta
9897:    Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työkyvytön tahi joutuu sairaan- tai muuhun sii-
9898: työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen kestäessä hen rionastettavaan hoitoon, on vastaava osa
9899: on ollut estynyt työtä suorittamasta:                lomaa siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.
9900:                                                      Työnantajan vaatimuksesta on työntekijä velvolli-
9901:    3) sairauden tai tapaturman vuoksi,               nen esittämään lääkärintodistuksen tai muun
9902:                                                      luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään.
9903:    10) 1omauttamisen takia,                             Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa
9904:                                                      siirretty loma on, mikäli mahdollista, annettava
9905:                                                      ennen syyskuun 30 päivää ja, jollei toisin sovita,
9906:                          4§                          viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä.
9907:                                                      Jos siirto koskee 20 lomapäivää ylittävää loman
9908:                     Lomakausi                        osaa, on siirretty loma annettava viimeistään sen
9909:    Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun kalenterivuoden loppuun mennessä, joka lähinnä
9910: 30 päivän välinen aika, nämä päivät mukaan seuraa lomaan oikeuttavan lomanmääräytymis-
9911: luettuina. Vuosiloma annetaan lomakautena. vuoden päättymistä.
9912: Kuitenkin se osa lomasta, joka ylittää 20 loma-         Vuosiloman ajankohdasta on sovittava mikäli
9913: päivää, annetaan lomakauden jälkeen ennen seu- mahdollista kuukautta ja kuitenkin viimeistään
9914: raavan vuoden lomakauden alkua. Ilman työnte- kaksi viikkoa ennen loman tai sen osan alkamis-
9915: kijän suostumusta ei loma tai sen osa kuitenkaan ta, paitsi 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa
9916: saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä vähintään kolme päivää ennen sitä.
9917: johtaisi käytännössä lomapäivien lukumäärän vä-
9918: henemiseen. Loma annetaan työntekijän tai tä-
9919: män edustajan kanssa sovittuna ajankohtana,                                  7 §
9920: ellei työnantaja erittäin painavista tuotannollisis-
9921: ta syistä neuvoteltuaan asiasta tuloksetta joudu                       Vuosilomapalkka
9922: yksipuolisesti määräämään loman ajankohtaa.             Työntekijällä on oikeus saada palkkansa myös
9923:                                                      vuosiloman ajalta.
9924:                                        1983 vp. -     I.A n:o 89                                      3
9925: 
9926:   Kuitenkin on työntekijälle maksettava vähin-                              12 §
9927: tään se vuosilomapalkka, joka saadaan kertomalla
9928: hänen keskimääräinen päiväpalkkansa 3 §:n mu-         Lomakorvaus lyhytaikaisen työsuhteen päättyessä
9929: kaisten täysien lomanmääräytymiskuukausien lu-           Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
9930: kumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta        jäin eläkelain (134/ 62) soveltamispiiriin kuulu-
9931: taulukosta ilmeneväHä kertoimella.                    valle työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut
9932:    (Taulukko kuten voimassa olevassa laissa.)         niin lyhyen ajan, ettei hänellä ole oikeutta 3 §:n
9933:                                                       mukaiseen lomaan, on työnantaja velvollinen
9934:                                                       työsuhteen päättyessä suorittamaan lomakorvauk-
9935:                        9 §                            sena kaksikymmentä prosenttia työntekijän an-
9936:                                                       saitsemasta rahapalkasta, lukuun ottamatta hätä-
9937:        Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa               ryöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä
9938:    Työntekijälle, joka sopimuksen mukaisesti on       peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta.
9939: lomanmääräytymisvuoden aikana työssä niin har-
9940: voina päivinä, että hänelle tästä syystä ei kerry                          12 a §
9941: ainoatakaan 3 §:n mukaista täyttä lomanmääräy-
9942: tymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista                      Lomaltapaluuraha
9943: on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, suorite-            Vuosiiomaltaan työhön palaavalle, asevelvolli-
9944: taan lomapalkan asemesta lomakorvauksena kak-         sena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyvälle
9945: sikymmentä prosenttia hänelle edellisen loman-        työntekijälle sekä työsuhteen päättyessä suorite-
9946: määräytymisvuoden aikana maksetusta tai mak-          taan lomaltapaluurahana 50 % vuosilomapalkas-
9947: settavaksi erääntyneestä palkasta, lukuun otta-       ta ja mahdollisesta lomakorvauksesta. Mikäli vuo-
9948: matta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaises-     siloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan
9949: ti ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa koro-    päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.
9950: tusta.
9951:                                                                             13 §
9952: 
9953:                        10 §                                     Kotityöntekijän lomakorvaus
9954:                                                          Kotityöntekijälle on työnantaja velvollinen
9955:        Lomakorvaus työsuhteen päättyessä              suorittamaan lomapalkan ja lomaltapaluurahan
9956:                                                       asemesta lomakorvauksena palkanmaksun yhtey-
9957:    Työntekijälle, jota tarkoitetaan 9 §:ssä, suori-   dessä kaksikymmentä prosenttia työntekijän an-
9958: tetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena          saitsemasta rahapalkasta.
9959: kaksikymmentä prosenttia hänen 9 §:n mukaan
9960: määräytyvästä palkastaan siltä ajalta, jolta hän
9961: siihen mennessä ei ole saanut lomakorvausta.            Tämä laki tulee vmmaan          päivänä
9962:                                                       kuuta 198 .
9963: 
9964: 
9965: 
9966:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
9967: 
9968: 
9969:                       Mikko Kuoppa                             Matti Kautto
9970:                       Marjatta Stenius-Kaukonen                Ensio Laine
9971:                                                   1983 vp.
9972: 
9973: Lakialoite n:o 90
9974: 
9975: 
9976: 
9977: 
9978:                                      Laaksonen ym.: Ehdotukset työsuhdeturvalaiksi Ja laiksi työsopi-
9979:                                         muslain muuttamisesta
9980: 
9981: 
9982:                                              Eduskunnalle
9983: 
9984: 
9985:                                             YLEISPERUSTELUT
9986: 
9987: 1.   Nykyinen tilanne                                       Suomi on viimeksi kuluneen vuosikymmenen
9988:                                                          aikana jäänyt huolestuttavasti jälkeen siitä kehi-
9989:    Työntekijöiden ja toimihenkilöiden nykyinen           tyksestä, joka edellä sanottujen kysymysten osalta
9990: työsuhdeturva Suomessa on tasoltaan erittäin             on tapahtunut yhteiskunnallisilta olosuhteiltaan
9991: heikko. Työnantajan suorittaessa työsopimuksen           ja kehitystasoltaan meihin rinnastettavissa länsi-
9992: perusteettoman irtisanomisen tai purkamisen              maissa ja erityisesti meitä lähellä olevissa Pohjois-
9993: palkansaajalta ei ole minkäänlaisia lakiin perustu-      maissa.
9994: via oikeuskeinoja estää tämän laittoman toimen-             Eduskunta on vuonna 1978 vastauksessaan hal-
9995: piteen täytäntöönpanoa. Työnantaja ei ole vel-           lituksen esitykseen (HE n:o 100/1978 vp.) hyväk-
9996: vollinen peruuttamaan tai lykkäämään toimenpi-           synyt yksimielisesti lausuman, jossa eduskunta
9997: dettä edes siksi ajaksi, kun siitä työnantaja- ja        edellytti, että työsuhdeturvan kokonaisuudistusta
9998: työntekijäpuolen kesken vielä neuvotellaan tai           koskevan komiteatyön pohjalta laadittavassa työ-
9999: toimenpiteen laillisuutta koskeva asia on oikeu-         sopimuslain uudistuksessa hallitus ottaisi huomi-
10000: dessa selvitettävänä. Vaikka oikeus toteaisi lain-       oon alalla tapahtuneen kansainvälisen ja erityises-
10001: voimaisella päätöksellään työnantajan suoritta-          ti pohjoismaisen kehityksen. Tämä tarkoittaisi
10002: man työsuhteen päättämisen laittomaksi, ei oi-           mm. työsuhteen jatkuvuuden turvaamista siten,
10003: keus voi nykyisen lainsäädännön mukaan julistaa          että työsuhteen katkeamattomuuden periaate
10004: työnantajan menettelyä pätemättömäksi ja mää-            laittomissa irtisanomistapauksissa hyväksyttäisiin.
10005: rätä tätä jatkamaan työsuhdetta. Ainoa seuraa-           Yksittäisen työntekijän oikeusturvaa olisi lausu-
10006: mus, johon työnantaja voidaan monasti useita             man mukaan kehitettävä erilaisin menettelytapa-
10007: vuosia kestävän ja työntekijäpuolelle raskaaksi ja       säännöksin, ennalta ehkäisevillä järjestelmillä ja
10008: kalliiksi tulevan oikeudenkäynnin jälkeen tuomi-         suojasäännösten rikkomiseen liittyvän seuraamus-
10009: ta, on suhteellisen vähäinen vahingonkorvaus.            järjestelmän tehostamisella.
10010:     Työsopimuslain työsuhdeturvaa koskevien
10011: säännösten heikkous ja puutteellisuus ovat tulleet
10012: selvästi ilmi viime vuosien aikana. Työntekijöi-         2. Ehdotuksen pääasiallinen
10013:  den suoja on erittäin puutteellinen tai jopa               sisältö
10014:  olematon paitsi työntekijän henkilöstä johtuvista
10015:  syistä tapahtuvissa irtisanomisissa erityisesti työn-      Ehdotuksemme peruslähtökohtana ovat edellä
10016:  antajan suorittaessa työntekijäin irtisanomisia,        kerrottu eduskunnan lausuma ja työntekijäpuo-
10017:  joita perustellaan automaatiosta, rationalisoinnis-     len oikeutetut korjausvaatimukset sekä työnteki-
10018:  ta, teknologisesta muutoksesta tai yrityksen ns.        jän henkilöstä johtuvista että taloudellisista ja
10019:  saneerauksesta johtuvilla taloudellisilla ja tuotan-    tuotannollisista syistä tapahtuneissa irtisanomisis-
10020:  nollisilla syillä.                                      sa, purkamisissa ja lomautuksissa.
10021: 2                                       1983 vp. -     LA n:o 90
10022: 
10023:    Ehdotuksessa on pyritty ottamaan huomioon             Jos työntekijä ei ole vaatinut työsuhteen jatka-
10024: se kehitys, joka on tapahtunut muiden ja erityi-       mista, vaan pelkästään vahingonkorvausta, hä-
10025: sesti pohjoismaisten naapuriemme lainsäädän-           nellä on laittoman irtisanomisen tai purkamisen
10026: nössä. Ehdotuksen keskeiset periaatteet ovat sa-       tapauksessa ennen oikeuden lainvoimaisen pää-
10027: moja, jotka on toteutettu Ruotsin vuoden 1974          töksen antamista syntyneen palkka- yms. etujen
10028: työsuhdemrvalaissa.                                    menetyksen lisäksi oikeus saada vähintään kuu-
10029:                                                        den kuukauden ja enintään 30 kuukauden pal-
10030:                                                        kan suuruinen vahingonkorvaus laittoman työ-
10031: 2.1. Työsuhdeturvalaki                                 suhteen päättämisen johdosta (11 §).
10032:                                                          Jos työnantaja jättää noudattamatta työsuhteen
10033:    Säädetään työnantajalle velvollisuus antaa          päättämisen pätemättömäksi julistamista koske-
10034: työntekijäjärjestölle ennakkoilmoitus laissa erik-     van oikeuden päätöksen, työsuhde katsotaan pur-
10035: seen sanomssa määräajassa ennen aiottua irtisa-        kaumneeksi ja työnantajan on välittömästi suori-
10036: nomis-, lomaums- tai purkamistoimenpidettä se-         tettava työntekijälle 30 kuukauden palkkaa vas-
10037: kä eräissä muissa tapauksissa (2 §). Työnantajan       taava korvaus (12 §).
10038: on työntekijäjärjestön pyytäessä neuvoteltava aio-        Työsuhdeturvalain ja työsopimuslain työsuhde-
10039: msta toimenpiteestä eikä sitä saa neuvottelujen        mrvaan liittyvien säännösten noudattamisen te-
10040: jatkuessa toteuttaa (3 §).                             hosteeksi säädetään vähintään työntekijän yhden
10041:    Irtisanomisen, purkamisen ja 1omauttamisen          kuukauden ja enintään kuuden kuukauden pal-
10042: toimittamisesta säädetään nykyistä olennaisesti        kan suuruinen aineeton vahingonkorvaus. Ehdo-
10043: yksityiskohtaisemmat määräykset (4 §).                 mksessa on huomioitu se, ettei samasta rikko-
10044:    Toteutetaan työsuhteen jatkuvuusperiaate si-        muksesta voi tulla kahta päällekkäistä korvausta
10045: ten, ettei työntekijän työsuhde hänen vaatiessaan      (13 §).
10046: sen jatkamista ja riitauttaessaan asianmukaisesti         Työsuhteen ehtojen lainvastaisen muuttamisen
10047: irtisanomisen lakkaa ennen kuin asia on työnteki-      osalta säädetään samankaltainen menettely ja
10048: jän kanteesta lainvoimaisella oikeuden päätöksel-      seuraamusjärjestelmä kuin laittomissa irtisano-
10049: lä ratkaistu (S §). Purkamisia varten säädetään        mistapauksissa (14 §).
10050: omasta, näihin tapauksiin soveltuvasta menette-           Työsuhdeturvalain säännösten heikentäminen
10051: lystä.                                                 sopimusteitse kielletään (15 §).
10052:    Työnantajalle asetetaan neuvotteluvelvolli-            Kanneajalle asetetaan kolmen vuoden takaraja,
10053: suus niissä tapauksissa, joissa työntekijä on mää-     mikä lasketaan työsopimuksen irtisanomisesta
10054: räajassa irtisanomisilmoimksen saamaan ilmoitta-       (16 §).
10055: nut pitävänsä irtisanomista tai purkamista lain
10056: vastaisena (6 ja 7 §).
10057:    Lakiin otetaan säännökset oikeudenkäyntime-         2.2. Työsopimuslain muutokset
10058: nettelystä ja lyhyistä kanneajoista niissä tapauk-
10059: sissa, joissa työntekijä vaatii työsuhteen jatkumis-      Määräaikaisten työsopimusten (2 §) käyttö-
10060: ta (8 §:n 1 momentti).                                 mahdollisuutta rajoitetaan olennaisesti tapauk-
10061:    Jos kyseessä on pelkkä vahingonkorvaus- tai         siin, joissa olosuhteet sitä edellyttävät.
10062: siihen rinnastettava saamiskanne, työntekijän             Koeaikasäännös (3 §) laaditaan sellaiseksi, että
10063: käytettävissä oleva kanneaika on olennaisesti pi-      se vastaa koeajan tarkoitusta.
10064: tempi (8 §:n 3 momentti).                                 Työntekijöiden suojaa ja työnantajan vastuuta
10065:    Koska ehdotus rakentuu keskeisesti ns. jatku-       pakkolomautuksissa (30 §:n 4 momentti) paran-
10066: vuusmalliin, ehdotetaan jutut järjestäytyneen          netaan säätämällä työnantajalle tietyn ajan jäl-
10067: kentän osalta käsiteltäväksi työtuomioistuimessa       keen alkava palkanmaksuvelvollisuus.
10068: ja muissa tapauksissa yleisessä alioikeudessa, jon-       Raskaana olevien työntekijöiden ja synnytys1o-
10069: ka päätöksestä voidaan hakea muutosta työtuo-          malaisten ja siltä palaavien irtisanomissuojaa pa-
10070: mioistuimelta (8 §:n 2 ja 4 momentti).                 rannetaan olennaisesti (34 §:n 1 momentti, 37
10071:    Jos irtisanominen tai purkaminen on tapahm-         §:n S momentti).
10072: nut lain vastaisesti ja se on työntekijän kanteesta       Työntekijöiden irtisanomissuojaa työn pysyvis-
10073: oikeuden päätöksellä julistettu pätemättömäksi,        sä vähentymistilanteissa parannetaan säätämällä
10074: työnantajan on jatkettava työntekijän työsuhdet-       työnantajille uudelleensijoittamis- ja koulutta-
10075: ta (10 §).                                             misvelvollisuus (3 7 §:n 2 momentti).
10076:                                          1983 vp. -      LA n:o 90                                          3
10077: 
10078:    Nimenomaisella lainsäännöksellä kielletään               Työnantajan erityistä inisanomisoikeutta kos-
10079: työsopimussuhteen ehtojen vastaisesti suoritetut         keva säännös liikkeen luovutustilanteissa kumo-
10080: yksipuoliset työsuhteen ehtojen huononnukset             taan (40 §).
10081: (37 §:n 4 momentti).                                        Säädetään työnantajalle velvollisuus ottaa työn
10082:    Säädetään selväpiirteinen työvoiman vähentä-          puutteen vuoksi inisanottu työntekijä takaisin,
10083: misjärjestys työn vähyyteen perustuvissa inisano-        mikäli työnantaja tarvitsee uutta työvoimaa yh-
10084: misissa ja lomautuksissa (37 a §).                       den vuoden kuluessa irtisanomisesta (42 a §).
10085:    Inisanomisaikoja pidennetään olennaisesti sii-           Kumotaan työnantajan oikeus purkaa työnte-
10086: tä, mitä ne ovat nykyisen lain ja voimassa olevien       kijän työsuhde työtaisteluun osallistumisen vuok-
10087: työehtosopimusten nojalla (38 §).                        si (43 §:n 4 momentti).
10088: 
10089: 
10090: 
10091: 
10092:                                  YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10093: 
10094: Työsuhdeturvalaki                                        irtisanomistapauksiin, kuuluvat lain soveltamis-
10095:                                                          alaan.
10096:    1 §. Työsuhdeturvalain menettelytapamää-                 2 §. Työnantajan aikoessa ryhtyä 1-6 koh-
10097: räyksiä ja sanktiojärjestelmää tulee voida soveltaa      dissa lueteltuihin toimenpiteisiin, tällä on velvol-
10098: kaikkiin työsopimusten irtisanomis- ja purkamis-         lisuus antaa sille työntekijäjärjestölle, jota aiotun
10099: tapauksiin sekä työntekijäin lomautuksiin. Täl-          toimenpiteen kohteeksi joutuvan työntekijän
10100: löin voivat tulla laiminlyödyiksi erilaiset sekä         pääluottamusmies edustaa, ennakkoilmoitus
10101: työsopimuslakiin että työsuhdeturvalakiin liitty-        suunnittelemastaan toimenpiteestä. Säännös on
10102: vät velvoitteet. Näistä laiminlyönneistä johtuvat        asialliselta sisällöltään samanlainen kuin Ruotsin
10103: seuraamukset,, kuten esimerkiksi inisanomisajan          työsuhdeturvalain 29-31 §:ssä olevat määräyk-
10104: palkan maksaminen (TSL 38 §), lomautusajan               set.
10105: palkan maksuvelvoite (TSL 30 §) ja muut edellä              Ehdotus koskee vain sellaista työnantajaa, joka
10106: sanottuihin tilanteisiin liittyvät sivukysymykset,       mahdollista työehtosopimuksetoma tilaa lukuun
10107: on voitava tutkia samassa prosessissa. Tähän liit-       ottamatta on työehtosopimuslain nojalla asian-
10108: tyy myös ehdotus 13 §:ksi, jossa on lueteltu             omaisella työalalla tai työssä noudatettavan työ-
10109: työsuhdeturvalakiin kuuluvien velvoitteiden li-          ehtosopimuksen sitoma, eli toisin sanoen ns.
10110: säksi myös ne työsopimuslaissa olevat, työnteki-         järjestäytynyttä työnantajaa. Sanotunkaltaisella
10111: jän työsuhdeturvaa eri tavoin sääntelevät mää-           työnantajalla on ennakkoilmoitusvelvollisuus
10112: räykset, joiden rikkominen on sanktioitu työsuh-         myös silloin, kun toimenpiteen kohteena on
10113: deturvalaissa.                                           työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevä
10114:     Olisi erittäin epätarkoituksenmukaista, jos osa      järjestäytymätön tai johonkin muuhun työnteki-
10115: irtisanomisiin, purkamisiin tai lomauttamisiin           jäjärjestöön kuuluva työntekijä.
10116: liittyvistä kysymyksistä kuuluisi järjestäytyneiden-        Ennakkoilmoitus tehdään sille työntekijäjärjes-
10117: kin työnantajien ja työntekijöiden osalta työtuo-        tölle, jonka edustajana asianomaisen työntekijän
10118: mioistuimen ja osa yleisen tuomioistuimen toi-           pääluottamusmies tai vastaava muu työntekijä-
10119: mivaltaan. Asioiden käsitteleminen samassa pro-          puolen edustaja kuten esimerkiksi toimihenkilöi-
10120: sessissa on paitsi asiallisesti myös prosessitaloudel-   den yhdysmies toimii. Käytännössä sanottu yh-
10121: lisesti perusteltua.                                     distys on yleensä se paikallinen ammattiosasto,
10122:     Suomeen verrattavien muiden maiden lainsää-          jonka asettama pääluottamusmies työpaikalla on.
10123:  dännössä on lähdetty siitä, että ao. maan työsuh-       Joillakin työaloilla, kuten esimerkiksi rakennus-
10124:  deturvasäännösten laiminlyöminen tarvittaessa           alalla, pääluottamusmies on poikkeuksellisesti
10125:  tutkitaan yhdessä ja samassa prosessissa kaikkien       suoraan työntekijäliiton edustaja. Tämän vuoksi
10126:  perusteiden ja laiminlyöntien osalta (ks. esimer-       2 momenttiin on otettu säännös, jonka mukaan
10127:  kiksi Ruotsin ja Norjan asianomaiset säännökset).       asianomainen työntekijä- ja työnantajaliitto voi-
10128:     Myös työsuhteen ehtojen muuttamista koske-           vat esimerkiksi rakennusalan osalta sopia, että
10129:  vat kiistat, jotka ehdotuksessa on rinnastettu          ennakkoilmoitus aiotusta toimenpiteestä anne-
10130: 4                                       1983 vp. -     LA n:o 90
10131: 
10132: taan ja näin ollen myös neuvottelu käydään             aikomastaan toimenpiteestä, lieventää sitä tai
10133: jonkin muun työntekijäyhdistyksen kuin liiton          ryhtyy siihen kaikesta huolimatta alunpitäen ai-
10134: kanssa. Kysymykseen voivat tulla joko asianomai-       komassaan muodossa.
10135: nen alue- tai piirijärjestö tai paikallinen ammatti-      Neuvottelun on sisällöltään oltava sellainen,
10136: osasto.                                                että molemmat osapuolet myötävaikuttavat sii-
10137:    Ennakkoilmoitussäännöksillä pyritään olennai-       hen, että aiottu toimenpide tulee todellisen kä-
10138: sesti lisäämään työntekijäpuolen kontrolli- ja vai-    sittelyn ja neuvottelun kohteeksi. Työnantajan
10139: kutusmahdollisuuksia erityisesti ns. kollektiivis-     on esimerkiksi selvitettävä aiottujen toimenpitei-
10140: ten irtisanomis- ja lomautustapausten osalta. En-      den perusteet ja tuotava esiin ne asianhaarat,
10141: nakkoilmoitus on annettava viimeistään säädetys-       joihin hän aikomansa toimenpiteen nojaa. Työn-
10142: sä määräajassa ennen sitä hetkeä, jolloin työnan-      antajan on myös esitettävä vastapuolelle asiaan
10143: taja ryhtyy toimenpiteeseen eli esimerkiksi antaa      vaikuttavat tiedot, jotka hänen käytettävissään
10144: työntekijöitä koskevan irtisanomisilmoituksen tai      ovat. Esimerkiksi työn vähyydestä johtuvan irtisa-
10145: suorittaa lomautuksen. Ennakkoilmoituksen on           nomisen tai lomautuksen kyseessä ollen työnan-
10146: oltava yksilöity siten, että siitä käy muun ohella     tajan on ensiksi selvitettävä toimenpiteensä ja
10147: ilmi, ketä tai keitä työntekijöitä se koskee.          mahdollisuutensa työntekijän uudelleen sijoitta-
10148:    Ennakkoilmoituksen laiminlyönti ei tee irtisa-      miseksi ja kouluttamiseksi ja jos näidenkään
10149: nomista tai muuta toimenpidettä pätemättömäk-          velvoitteiden huomioon ottamisen jälkeen aiottu
10150: si. Kyseessä on järjestysluontoinen määräys, jon-      toimenpide ei työnantajan käsityksen mukaan ole
10151: ka rikkominen on sanktioitu 13 §:ssä.                  vältettävissä, laadittava luettelo niistä työnteki-
10152:    3 momentissa oleva säännös koskee 1 momen-          jöistä, jotka tulisivat olemaan toimenpiteen koh-
10153: tin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja ns. individuaali-    teena.
10154: petusteisia irtisanomisia tai purkamisia. Ennak-           Ennakkoilmoitus- ja neuvotteluvelvoitteiden
10155: koilmoitus on näissä tapauksissa annettava myös        täyttämisen laiminlyöminen ei tee aiottua toi-
10156: työntekijälle henkilökohtaisesti. Säännös koskee,      menpidettä pätemättömäksi, vaan seurauksena
10157: toisin kuin l momentti, kaikkia eli myös ns.           on 13 § :ssä säädetty korvausvelvollisuus.
10158: järjestäytymättömiä työnantajia.                           4 §. Kohtuullisen ajan pituuden määrittely
10159:    Siltä varalta, että ennakkoilmoituksen antamis-     tuottaa vaikeuksia erityisesti silloin, kun kysy-
10160: ta kohtaa sellainen este, ettei sitä objektiivisesti   myksessä ovat työntekijän henkilökohtaisiin olo-
10161: arvioiden ole voitu antaa säädetyssä määräajassa,      suhteisiin liittyvät perusteet. Tämän vuoksi lakiin
10162: voidaan se laillisesti tehdä myöhempänä ajankoh-       olisi otettava selvä säännös siitä, missä ajassa
10163: tana niin pian kuin se voi tapahtua. Säännöksellä      työnantajan on vedottava edellä sanottuun syy-
10164: tarkoitetaan tilannetta, jossa on sattunut sellai-     hyn, mikäli tämä aikoo tuon syyn vuoksi suorit-
10165: nen tapahtuma, jota työnantaja ei ole voinut           taa irtisanomisen. Kysymyksessä ovat toisin sa-
10166: etukäteen nähdä eikä ottaa huomioon, minkä             noen ns. individuaaliperusteiset irtisanomiset.
10167: vuoksi myös ennakkovaroituksen antaminen                  Ehdotettu kolmen viikon määräaika niveltyy
10168: ajoissa on ollut mahdotonta.                           edellä ehdotuksen 2 §:ssä olevaan ennakkoilmoi-
10169:    3 §. Ehdotettu säännös on pitkälle yhtenevä         tusvelvollisuuteen. Ennakkoilmoitus aiotusta toi-
10170: Ruotsin työsuhdeturvalain 32 §:n kanssa. Se,           meopiteestä on näissä ns. individuaalitapauksissa
10171: jolla on oikeus saada ennakkoilmoitus tai 2 §:n 3      annettava vähintään kahta viikkoa ennen irtisa-
10172: momentin mukainen ilmoitus, on 1 momentin              nomista. Jos asiasta on 3 §:n nojalla käyty
10173: nojalla oikeutettu vaatimaan työnantajalta neu-        neuvotteluja, työnantaja voi kolmen viikon mää-
10174: vottelua tämän aikomasta toimenpiteestä. Määrä-        räajan umpeenkulumisen estämättä toimittaa ir-
10175: aika neuvottelujen vaatimiselle on viikko siitä,       tisanomisen viikon kuluessa neuvottelujen päät-
10176: kun ilmoitus on tullut vastaanottajalle tiedoksi.      tymisestä. Tämä säännös on tarpeellinen sen
10177:    Työnantajalla on asiassa neuvotteluvelvolli-        vuoksi, ettei työnantaja saa ryhtyä irtisanomiseen
10178: suus, jos työntekijäpuoli on neuvottelua vaati-        niin kauan kuin 3 §:n mukaisia neuvotteluja
10179: nut. Työnantaja ei saa ryhtyä aikomaansa toi-          asiasta käydään.
10180: menpiteeseen ennen kuin tilaisuus neuvottelemi-           Työntekijällä on 2 momentin mukaan oikeus
10181: seen on suotu ja mikäli työntekijäpuoli on tilai-      tulla kuulluksi ennen irtisanomista, purkamista
10182: suutta käyttänyt, neuvottelut loppuunkäyty.            tai 1omauttamista koskevan ilmoituksen antamis-
10183: Neuvotteluissa työntekijä- ja työnantajapuoli pyr-     ta.
10184: kivät luonnollisesti yhteisymmärrykseen. Neuvot-           3 momentin mukaan työnantajan toimesta
10185: telu voi päättyä siihen, että työnantaja luopuu        tapahtuva irtisanominen, purkaminen tai lo-
10186:                                             1983 vp. -      LA n:o 90
10187: 
10188: mauttaminen on suoritettava kirjallisesti. Kirjalli-           5 §. Mikäli työntekijä haluaa säilyttää työ-
10189: nen muotovaatimus perustuu siihen, että irtisa-             paikkansa työnantajan suorittamasta ja työnteki-
10190: nomis-, purkamis- ja lomaurosmenettely saadaan              jän perusteettomana pitämästä irtisanomisesta tai
10191: niin selväksi ja yksiselitteiseksi, ettei kiistoja siitä,   purkamisesta huolimatta, on kohtuullista, että
10192: mitä on tapahtunut, pääse syntymään. Selvyys                työntekijä reagoi tilanteeseen varsin nopeasti sen
10193: näissä asioissa on tarpeen paitsi työnantajan ja            jälkeen, kun työnantaja on antanut hänelle 4 §:n
10194: työntekijän välisen suhteen myös yleisen edun               5 momentissa tarkoitetun osoituksen oikeasta
10195: kannalta.                                                   menettelystä tällaisessa tapauksessa.
10196:     Kysymyksessä on ns. järjestysmääräys. Se, että             Kun työntekijä on kahdessa viikossa osoituk-
10197: työnantaja laiminlyö kirjallisen muodon noudat-             sesta ilmoittanut työnantajalle pitävänsä tämän
10198: tamisen, ei tee toimenpidettä pätemättömäksi.               suorittamaa irtisanomista lainvastaisena ja tule-
10199: Laiminlyönnistä on seurauksena ehdotuksen 13                vansa vaatimaan työsuhteen jatkamista, työnan-
10200: §:ssä säädetty vahingonkorvausvelvollisuus.                 taja ei saa päättää työsuhdetta irtisanomisajan
10201:     Jos työntekijä väittää, ettei irtisanomista ole         umpeen kuluttuakaan. Työsuhde jatkuu niin
10202: tapahtunut, on työnantajalla todistustaakka siitä,          kauan, kunnes irtisanomisen pätevyyttä koskeva
10203: että irtisanominen on siitä huolimatta suoritettu,          riita on lopullisesti ratkaistu. Viimeksi sanottu
10204: tosin kirjallista muotoa noudattamatta. Työnan-             tarkoittaa käytännössä joko oikeuden lainvoi-
10205: tajan todistelulle näissä tapauksissa on asetettava         maista ratkaisua tai sellaista työnantaja- ja työn-
10206: varsin ankarat vaatimukseL                                  tekijäpuolen välisissä neuvotteluissa saavutettua
10207:     Momentissa ehdotetaan mahdolliseksi suorittaa           tulosta, jonka on katsottava sitovan työntekijää.
10208: irtisanominen postitse silioin, kun ilmoitusta ei              Nyt puheena olevan 5 §:n säännökset ovat
10209: voida antaa henkilökohtaisesti.                             koko lain kannalta keskeisiä. Niihin ja · näitä
10210:      4 momentissa oleva säännös siitä, milloin irti-        täydentäviin muihin säännöksiin sisältyy palkan-
10211: sanominen tai purkaminen katsotaan toim.itetuk-             saajapuolen erittäin tärkeänä pitämä jatkuvuus-
10212: si tai lomaurosilmoitus annetuksi, pyrkii mahdol-           periaate laittomissa irtisanomistilanteissa. Kysy-
10213: lisimman selvästi ja yksiselitteisesti määrittele-          mys on 5 §:n osalta ns. ensiasteen jatkuvuudesta
10214: mään ·tuon tärkeän ajankohdan.                              eli työsuhteen jatkuvuuden turvasta siihen saak-
10215:      Ehdotuksen· 5 momentin mukaan työnantajan              ka, kunnes työnantajan toimenpiteen laillisuus
10216:  on irtisanoessaan tai purkaessaan työsopimuksen            on lainvoimaisesti selvitetty. Tämän säännöksen
10217: ilmoitettava työntekijälle, kuinka tämän on me-             työntekijän oikeusturvaa parantava ja mielivailai-
10218:  neteltävä katsoessaan irtisanomisen tai purkami-           ta suojaava vaikutus on suuri.
10219:  sen tapahtuneen lainvastaisesti.                              Tuomioistuimelle on annettu mahdollisuus oi-
10220:      Ohjauksenantovelvollisuus johtuu siitä, että           keudenkäynnin aikana erityisistä syistä määrätä
10221:  työsuhdeturvalaki sisältää yksityiskohtaisen ja            työsuhde lakkaavaksi ennen lainvoimaisen tuo-
10222:  suhteellisen lyhyiden määräaikojen noudattamis-            mion antamista. Sanottua määräyksen antamisoi-
10223:  ta edellyttävän irtisanomisen ja purkamisen lailli-        keutta on tulkittava varsin suppeasti. Se tulee
10224:  suuden selvittämistä koskevan menettely- ja oi-            kysymykseen vain silloin, kun työntekijä on rii-
10225:  keudenkäyntijärjestelmän. Näin on asian laita              tauttanut sellaisen irtisanomisen, että jo oikeu-
10226:  erityisesti silloin, kun työntekijä haluaa ajaa kan-       denkäynnin tässä vaiheessa on varsin ilmeistä,
10227:  netta irtisanomisen tai purkamisen pätemättö-              että irtisanomiselle ovat olemassa lailliset syyt.
10228:  mäksi julistamiseksi. Ilman ehdotuksessa olevaa            Tällaista määräystä ei voi antaa, jos irtisanomis-
10229:  säännöstä työntekijä joutuisi helposti tietämättö-         kysymys on epäselvä. Säännöksen tarkoituksena
10230:  myydestä johtuen kärsimään oikeudenmenetyk-                on estää työsuhdeturvamääräysten shikaaniluon-
10231:  siä.                                                       toinen käyttäminen.
10232:      Käytännössä säännös edellyttää työnantajan                2 momentissa on kysymys erityisesti niistä
10233:  toimesta annettavaa kirjallista ohjausta. Jos oh-          tapauksista, joissa työntekijä ei siitä huolimatta,
10234:  jaus on annettu suullisesti, työnantajalle on ase-         että pitää työnantajan menettelyä lainvastaisena,
10235:  tettava varsin ankara todistustaakka, että hän on          pyri työsuhteen jatkamiseen, vaan vaatii työsuh-
10236:  antanut ohjauksen ja että se lisäksi on ollut              teen päättämisen pätemättömäksi julistamisen
10237:  sisällöltään oikea.                                        sijasta pelkästään vahingonkorvauksia. Tämän
10238:      Momentin lopussa olevan säännöksen mukaan              momentin tarkoittamissa tapauksissa työsuhde
10239:   työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitetta-          päättyy normaalisti irtisanomisajan päättyessä tai
10240:   va kirjallisesti työsopimuksen irtisanomisen tai          purkamisen tapahduttua. Ehdotus koskee myös
10241:   purkamisen syy.                                           niitä tapauksia, joissa työntekijä vaatii vahingon-
10242: 6                                       1983 vp. -      LA n:o 90
10243: 
10244: korvausta ehdotuksen 13 §:n nojalla siinä maini-        kijä on tavalliseen tapaan työnantajan käytettä-
10245: tuista muun kaltaisista kuin itse työsuhteen päät-      vissä.
10246: täiDisen perustetta koskevista laiminlyönneistä ja         Työsopimuksen purkaminen työnantajan toi-
10247: rikkomuksista.                                          mesta tulee työsopimuslain 43 §:n mukaan kysy-
10248:    3 momentissa oleva ehdotus liittyy 1 moment-         mykseen vain poikkeustapauksissa. Yleensä ky-
10249: tiin. Säännöksessä on nimenomainen kielto sul-          seessä ovat varsin vakavanlaatuiset työntekijän
10250: kea sellaista työntekijää, joka vaatii työsuhteen       laiminlyönnit ja rikkomukset. Näistä syistä joh-
10251: jatkumista, pois työstä edes täydellä palkalla.         tuen 4 momentissa lähdetään siitä, että työsuhde
10252: Säännöksellä pyritään luomaan todella käytän-           ei automaattisesti jatku siitä huolimatta, että
10253: nössä edellytykset työsuhteen jatkumiselle laitto-      työntekijä pitää työnantajan menettelyä perus-
10254: missa irtisanomistilanteissa. Jos työnantajalla olisi   teettomana. Jos työntekijä on laissa säädettyä
10255: oikeus, vaikkapa täyttä palkkaa työntekijälle           menettelytapaa noudattaen riitauttanut asian ja
10256: edelleen maksaen, sulkea työntekijä pois työstä         saattanut sen määräajassa oikeuden käsiteltäväksi
10257: niin pitkäksi aikaa, kunnes asia on lainvoimaisel-      vaatien purkamisen pätemättömäksi julistamista,
10258: la tuomiolla ratkaistu, voisi tämä huomattavasti        siis työsuhteen palauttamista, voi hän samassa
10259: vähentää irtisanomisen pätemättömäksi toteavan          yhteydessä vaatia oikeutta antamaan välipäätök-
10260: tuomion merkitystä työntekijän kannalta. Työn-          sen, jolla työsuhde palautetaan ennalleen ja työtä
10261: antaja voisi työpaikalla suorittamillaan uudel-         ryhdytään tekemään ja palkkaa maksamaan kes-
10262: leenjärjestelyillä, ottamalla toisen työntekijän        ken oikeudenkäynnin siihen saakka, kunnes lain-
10263: poissuljetun tilalle ym. vastaavilla toimilla tehdä     voimainen päätös on annettu. Edellytyksenä on,
10264: työntekijän paluun entisiin tehtäviinsä erittäin        että oikeus katsoo painavien syiden puhuvan sen
10265: vaikeaksi tai jopa käytännössä mahdottomaksi.           puolesta, että olosuhteet ovat sellaiset, ettei edes
10266: Työntekijän työstä poissulkemista koskeva kielto        irtisanomisperusteita olisi ollut olemassa. Sitä
10267: koskee myös työntekijän siirtämistä irtisanomisen       tapausta varten, että edellä sanottu oikeuden
10268: yhteydessä tai sen jälkeen toisiin tehtäviin kuin       määräys on annettu, lakiin on selvyyden vuoksi
10269: niihin, joita hän on aikaisemmin tehnyt.                otettu säännös, joka kieltää työnantajaa sulke-
10270:    Erityisiä syitä, joilla työnantaja voi poikkeuk-     masta työntekijää pois työstä samoin kuin työnte-
10271: sellisesti sulkea työntekijän täydellä palkalla pois    kijän oikeudesta täyteen palkkaan ja muihin
10272: työstä, on tulkittava suppeasti. Esimerkkinä voi-       työsopimuksen mukaisiin etuihin.
10273: daan mainita tapaukset, joissa työntekijä voi               6 §. Työsuhdeturvalakiehdotuksen tarkoituk-
10274: toiminnallaan aiheuttaa vaaraa työpaikalla tai          sena olevan irtisanomisen laillisuutta koskevan
10275: että työntekijällä on työnantajan palveluksessa         tehostetun selvittelyjärjestelmän aikaansaaminen
10276: sellainen näkyvä asema, että hänen sopimaton            edellyttää neuvottelumenettelyä koskevien sään-
10277: käytöksensä vaikuttaa vahingollisesti työnantajan       nösten ottamista lakiehdotukseen. Tätä koskevat
10278: ja tämän asiakaskunnan väliseen luottamukseen.          säännökset sisältyvät ehdotuksen 6 §:ään sekä
10279: Mikäli työnantaja sulkee työntekijän työstä ilman       siihen liittyvään 7 §:ään. Ehdotuksen 6 §:n 1
10280: sanotunkaltaisia perusteita, joutuu hän ehdotuk-        momentin mukaan työnantajan velvollisuutena
10281: sen 13 §:ssä säädetyn vahingonkorvausvelvolli-          on viivytyksettä käydä neuvottelut työntekijän
10282: suuden alaiseksi.                                       kanssa saatuaan tältä lakiehdotuksen 5 §:n mu-
10283:    Työntekijällä on myös mahdollisuus pyytää            kaisen ilmoituksen.
10284: oikeudelta päätöstä, jolla tällainen ennen oikeu-           Nämä paikalliset neuvottelut on käytävä kah-
10285: den lainvoimaista päätöstä tapahtunut työstä sul-       den viikon kuluessa siitä, kun työnantaja on
10286: keminen määrätään lopetettavaksi. Jollei laillisia      saanut työntekijäitä lakiehdotuksen 5 §:ssä tar-
10287: perusteita työstä sulkemiselle ole, oikeuden on         koitetun ilmoituksen siitä, että tämä katsoo työ-
10288: työntekijän sitä vaatiessa annettava sanotunkal-        sopimuksen tulleen irtisanotuksi tai puretuksi
10289: tainen päätös. Jos työnantaja jättää tämän pää-         lainvastaisesti.
10290: töksen noudattamatta, on tapausta lain 13 §:n               Ellei työnantajan ja työntekijän välisissä paikal-
10291:  mukaisen vahingonkorvauksen määrää harkittaes-         lisen tason neuvotteluissa saada erimielisyyttä
10292: sa pidettävä tärkeänä.                                  ratkaistuksi, joudutaan seuraavassa vaiheessa tur-
10293:     Selvyyden vuoksi on syytä vielä erikseen tode-      vautumaan ehdotuksen 6 §:n 2 momentin mu-
10294: ta, että työntekijän palkan ja muiden työsopi-          kaisiin liittotason neuvotteluihin. Oikeus saattaa
10295:  muksen mukaisten etujen saamisen edellytyksenä         erimielisyys liittotason neuvotteluihin on sekä
10296: on niissä tapauksissa, joissa työnantaja asianmu-       työnantajalla että työntekijällä. Luonnollisesti tä-
10297: kaisesti sallii työntekijän tehdä työtä, että työnte-   tä oikeutta tulisi lähinnä työntekijä käyttämään
10298:                                          1983 vp. -      LA n:o 90                                           7
10299: 
10300: hyväkseen. Joissakin tapauksissa saattaa kuitenkin       erityisestä vain näitä riitakysymyksiä koskevasta
10301: myös työnantajapuolella olla tarvetta saada oma-         neuvottelujärjestelmästä. Tällainen sopimus voi
10302: aloitteisesti erimielisyyskysymys selvitetyksi liitto-   olla joko työehtosopimuslaissa säädetyt edellytyk-
10303: tason neuvotteluissa. Liittotason neuvottelut on         set täyttävä työehtosopimus tai muu liittojen
10304: puolestaan käytävä kuuden viikon kuluessa siitä,         välillä solmittu neuvottelumääräykset sisältävä so-
10305: kun työnantaja on saanut työntekijäitä lakiehdo-         pimus. Toiseksi tällaisen sopimuksen tekeminen
10306: tuksen 5 §:n mukaisen ilmoituksen.                       saattaa tulla tarpeelliseksi niissä tapauksissa, jois-
10307:     Lakiehdotusta laadittaessa ei ole - nopeutet-        sa neuvotteluosapuolina olevat yhdistykset eivät
10308: tuun menettelyyn pyrkimisestä huolimatta -               syystä taikka toisesta yle.ensäkään solmi työehto-
10309: katsottu aiheelliseksi minkään erityisen irtisano-       sopimuksia keskenään. Tällainen tilanne vallitsee
10310: mistapauksia koskevan neuvottelumenettelyn               muun muassa ylempien toimihenkilöiden työ-
10311: luomista. Ehdotuksessa lähdetäänkin siitä, että          suhteen ehtojen määräytymisjärjestelmässä.
10312: irtisanomisen laillisuutta koskevat erimielisyydet          Jotta säännösehdotuksen mukainen kuuden
10313: neuvoteltaisiin yleisten työehtosopimuksen neu-          viikon pituinen määräaika ei sinänsä johtaisi
10314: vottelujärjestystä koskevien määräysten mukaan,          liittotason neuvottelujen vaikeutumiseen, on 6
10315: vaikka kysymys onkin lakiin eikä työehtosopi-            §:n 2 momentin viimeisen virkkeen mukaan
10316: mukseen perustuvien riitojen ratkaisemisesta.            liitoilla oikeus yksittäistapauksissa sopia kirjalli-
10317: Työsuhdeturvalakiehdotuksen piiriin kuuluvat             sesti tämän määräajan pidentämisestä. Tämä ei
10318: neuvottelut on kuitenkin käytävä normaalia neu-          kuitenkaan merkitse sitä, että määräaika riidan
10319: vottelukäytäntöä nopeammin.                              saattamiseksi työtuomioistuimen käsiteltäväksi
10320:     Liittotason neuvottelut. tulevat pääsääntöisesti     vastaavasti pitenisi.
10321: kysymykseen vain siinä tapauksessa, että sekä                7 §. Työsuhdeturvalakiehdotuksessa asetettu-
10322: työnantaja että työntekijä ovat järjestäytyneet ja       jen tavoitteiden toteutuminen on erittäjn suurel-
10323: lisäksi sellaisiin liittoihin, ·jotka ovat solmineet     ta ·osin riippuvainen paikallisella ja liittotasolla
10324: neuvottelumääräykset sisältävän työehtosopimuk-          käytävien neuvottelujen onnistumisesta. Tästä
10325: sen keskenään. Ellei tällaista sopimusta ole sol-        syystä_ehdotuksen 7 §:ään on otettu neuvottelu-
10326:  mittu, ei työsuhdeturvalakiehdotus tule 6 §:n           jen käymistä koskeva säännös. Tämä säjinnöseh-
10327: osalta eikä myöskään <Siihen liittyvien menettely-       dotus on luonnollisesti tävsin ,suuntaa antava.
10328:  tapaa' koskevien fsäännösehdotusten osalta .sovel··     Sillä. ei . edes pyritä täsm-ällisesti määrä;imään
10329: lettavaksi. ·' '                                         käytävistä neuvotteluista. Työsuhte~n pää.ttämis-
10330:     Säännösehdotuksessa on otettu hu-omioon irti-        tä koskevien neuvottelujen lopullinen mvot() jää
10331:  sanomista· koskevien neuvottelujen käyminen ns.         riippumaan osapuolten välisistä sopimuksista se-
10332:  söpimuksettoman tilan aikana. Tällainen tulee           kä neuvotteluja koskevasta yleisestä työmarkkina-
10333:  kysymykseen silloin, kun neuvottelumääräykset           käytännöstä.
10334:  sisältävä työehtosopimus on lakannut olemasta               Ehdotuksen 7 §:n 1 momentti sisältää sään-
10335:  voimassa, eikä uutta sopimusta ole vielä ehditty        nöksen neuvotteluvelvollisuuden täyttämisestä.
10336:  solmia. Lakiehdotuksen mukaan on siinä tar-             Velvollisuus on täytetty, kun asiaa on käsitelty
10337:  koitettuja erimielisyyksiä koskevat neuvottelut         paikallisen ja vastaavasti liittotason neuvotteluis-
10338:  tällöin käytävä noudattaen lakanneen sopimuk-           sa. Toisaalta tästä säännösehdotuksesta käy ilmi,
10339:  sen mukaisia neuvottelumääräyksiä. Tältä osin           että asiaa on osapuolten välillä käsiteltävä, jotta
10340:  lakiehdotus siis sisältää eräänlaisen rajoitetun        lakiehdotuksessa tarkoitetuista neuvotteluista oli-
10341:  neuvottelumääräyksiä koskevan legaalisen jälki-         si kysymys. Toisaalta siitä käy ilmi se seikka, että
10342:  vaikutuksen.                                            neuvotteluvelvollisuuden täyttäminen ei suin-
10343:     Säännösehdotuksessa on tehty mahdolliseksi           kaan edellytä, että osapuolten välillä olisi päästy
10344:  erityisen työsuhdeturvatain piiriin kuuluvien eri-      yksimielisyyteen irtisanomisen tai purkamisen
10345:  mielisyyksien selvittelyyn liittyvän neuvottelume-      laillisuudesta tai laittomuudesta. Koska erimieli-
10346:  nettelyä koskevan sopimuksen solmiminen liitto-         syyksistä neuvotteleminen edellyttää onnistuak-
10347:  jen välillä. Tällaisen sopimuksen tekeminen saat-       seen suurta joustavuutta, on 7 §:n 1 momentin
10348:  taa tulla kysymykseen lähinnä kahdessa tapauk-          säännös tahdonvaltainen. Osapuolet voivat siis
10349:  sessa. Ensiksikin on mahdollista, että liittojen        täysin vapaasti sopia tästä säännöksestä toisin.
10350:  mielestä työehtosopimuksista johtuvien riitojen         Tällaisena sopimuksena tulee kysymykseen joko
10351:  selvittelyä varten luotu neuvottelujärjestelmä ei       työehtosopimus tai esimerkiksi paikallisesti sol-
10352:  sovi työsuhdeturvalain mukaisista erimielisyyk-         mittu näitä erimielisyyksiä koskevaan neuvottelu-
10353:  sistä neuvoteltaessa. Tällöin voidaan siis sopia        menettelyyn liittyvä sopimus.
10354: 8                                       1983 vp. -      LA n:o 90
10355: 
10356:     Työsuhdeturvalakiehdotuksen · •tarkoituksena         uudistuksen toteuttamista sekä hovioikeusme-
10357: oleva irtiSanomisten ja' purkamisten ,laillisuuden       nettelyn nopeuttamista, mikä ei ainakaan lähiai-
10358: tehostettu selvittäminen edellyttää erimielisyy-         koina ole näköpiirissä.
10359: teen liittyvien tosiasioiden mahdollisimman tyh-            Ehdotus on laadittu silmällä pitäen työsuhteen
10360: jentävää· kirjaamista erimielisyydestä· neuvotelta-     jatkuvuusjärjestelmän toteuttamista ja siihen
10361: essa. Muuten hkiehdotukseen otettu työsuhtei-           luonnollisesti· kuuluvaa nopeaa kanteen vireille-
10362: den päättämisen laillisuuden nopea selvittämi-          panoa. Kun työntekijä haluaa työsuhteen jatku-
10363:  nen· saattaa· johtaa oikeusvarmuuden ·vähenemi-        essa selvityttää irtisanomisen laillisuuden ja ajaa
10364: seen. Tästä syystä ehdotuksen 7 §:n 2 momentis-         kannetta irtisanomisen tai purkamisen pätemät-
10365: sa säädettäisiin, että liittotason ·neuvotteluista on   tömäksi julistamiseksi, hänen on sanotun oikeu-
10366: aina laadittava pöytäkirja. Olisi erittäin tärkeätä,    den menettämisen uhalla toimitettava haasteha-
10367: että myös paikallisen tason neuvotteluista laadit-      kemus työtuomioistuimelle lyhyessä määräajassa,
10368:  taisiin pöytäkirja, josta erimielisyyden kohde ja      joksi tässä on ehdotettu neljä viikkoa neuvottelu-
10369: osapuolten kannat kävisivät selvästi ilmi. Ottaen       jen päättymisestä.
10370: kuitenkin huomioon työsuhdeturvalakiehdotuk-                Mikäli irtisanomista tai purkamista koskevan
10371: sen laaja soveltarnisala ei velvollisuutta pöytäkir-    riidan osapuolet tai toinen heistä ei kuulu 6 §:ssä
10372: jan laatimiseen ole voitu ulottaa koskemaan pai-        tarkoitetun yhdistysten välisen neuvottelumenet-
10373: kallisen tason neuvotteluja. Jos erimielisyydestä       telyn piiriin, asia käsitellään 2 momentin mu-
10374: on neuvotteluissa päästy ratkaisuun, on ratkaisun       kaan ensimmäisenä asteena yleisessä alioikeudes-
10375:  sisältö syytä ottaa pöytäkirjaan. Muussa tapauk-       sa. Työsuhteen jatkuvuuteen tähtäävä kanne on
10376: :>t"ssa ~ittemmin ratkaisua toteutettaessa sen sisäl-   pantava oikeuden menettämisen uhalla vireille
10377:  löstä saattaa syntyä uusia erimielisyyksiä. Ellei      kuudessa viikossa siitä, kun työnantaja on saanut
10378:  neuvotteluissa ole päästy asiasta yksimielisyyteen,    työntekijän 5 §:n mukaisen ilmoituksen.
10379: ':ln pöytäkirjaan kirjattava kummankin osapuolen           Mikäli kanne koskee työsuhdeturvalain mu-
10380:  kanta riitakysymyksestä. Riitakysymyksen kirjaa-       kaista vahingonkorvausta tai tähän lakiin tai
10381: minen tällä tavalla helpottaa sen käsittelemistä        työsopimuslakiin perustuvaa palkkaa tai muuta
10382: työtuomioistuimessa.                                    etua, on haastehakemus työtuomioistuimelle toi-
10383:     Työnantaja, joka laiminlyö ehdotuksen mukai-        mitettava tai kanne yleisessä alioikeudessa panta-
10384: sen neuvotteluvelvoitteen, voidaan tuomita eh-          va vireille vuoden kuluessa siitä, kun vahinko
10385: dotuksen 13 §:ssä säädettyyn vahingonkorvauk-           syntyi tai palkka tai muu etu erääntyi.
10386: seen. Neuvotteluvelvollisuuden laiminlyömisellä            On luonnollista, että kanteen vireillepanoaika
10387: on myös merkitystä työtuomioistuimesta annetun          voi olla olennaisesti pitempi silloin, kun on
10388: lain (646/74) 11 §:n 2 momenttia sovellettaessa.        kysymys pelkästään vahingonkorvauksesta tai pal-
10389: Sen mukaanhan työtuomioistuin ei tutki riita-asi-       kasta tai muusta siihen verrattavasta edusta.
10390: aa, ennen kuin riitaisuudesta on käyty neuvotte-        Säännös on periaatteeltaan samansuuntainen
10391: Jut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kanta-   kuin Ruotsin työsuhdeturvalain vastaava säännös.
10392: ja ole ~yypää neuvottelujen tapahtumatta jäämi-         Kanneaikaa on selvästi lyhennetty tällä hetkellä
10393: seen. Vaikka lakiehdotuksen 7 §:n 2 momentin            noudatettavasta yleisestä 10 vuoden vanhentu-
10394: mukaan ·•liittotason neuvotteluista on laadittava       misajasta. On kohtuullista, että työsuhdeturvan
10395: pöytäkirja, ei tämän velvollisuuden laiminlyömi-        toteuttamiseen liittyvät oikeudenkäynnit pan-
10396: nen suinkaan estä asian saattamista työtuomiois-        naan vireille ilman tarpeetonta viivytystä.
10397: tuimen tutkittavaksi.                                      4 momentissa on säädetty, että muutosta alioi-
10398:        8 §. Koska ehdotus rakentuu keskeisesti          keuden työsuhdeturvasäännösten noudattamista
10399: työsuhteen jatkuvuusperiaatteeseen, on välttämä-        koskevaan ratkaisuun haetaan työtuomioistuimel-
10400: töntä, että oikeudenkäynnit voidaan saattaa pää-        ta.
10401:  tökseen varsin nopeasti. Tällöin jää käytännössä          Ehdotuksen 5 momentti sisältää säännöksen
10402:  tällä hetkellä ainoaksi mahdollisuudeksi juttujen      työsuhdeturvalain mukaisen tuomioistuinmenet-
10403:  siirtäminen työtuomioistuimen käsiteltäväksi ns.       telyn suhteesta välimiesmenettelystä annetun lain
10404:  järjestäytyneen kentän osalta ensimmäisenä ja ns.      (461 28) mukaiseen välimiesmenettelyyn.
10405:  järjestäytymättömän kentän osalta muutoksenha-            9 §. Lakiehdotuksen 5 § sisältää työntekijän
10406:  kuasteena. Tämäkin ehdotus edellyttää, että työ-       ilmoitusta koskevan kahden viikon ja neljän
10407:  tuomioistuimen kapasiteettia olennaisesti lisä-        kuukauden pituisen määräajan sekä 8 § puoles-
10408:  tään. Juttujen käsitteleminen yleisissä tuomiois-      taan määräajat, joiden kuluessa erimielisyys tulee
10409:  tuimissa edellyttäisi melkoisen laajan alioikeus-      saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Joissakin
10410:                                           1983 vp. -     LA n:o 90                                          9
10411: 
10412: tapauksissa tällaisen maaraajan noudattamista            pauksessa. Lähtökohtana voidaan tällöin pttaa,
10413: saattaa kohdata sellainen este, ettei määräajan          että painavien syiden piiriin lankeavat tilanteet
10414: noudattamatta jättämisen seuraamuksia voida pi-          ovat verrattavissa laillisiin esteisiin. Tulkinnassa
10415: tää kohtuullisina. Toisaalta työsuhdeturvalakieh-        voidaan jossakin määrin kiinnittää huomiota
10416: dotuksen tavoitteet edellyttävät, että säädettyjen       myös siihen, kuinka korkein oikeus on tulkinnut
10417: määräaikojen noudattamatta jättäminen osapuol-           erittäin painavan syyn käsitettä oikeudenkäymis-
10418: ten toimesta merkitsee myös luopumista työsopi-          kaaren 31 luvun 17 §:ää soveltaessaan.
10419: muksen päättymisen laillisuuteen tai laittomuu-              Uuden määräajan myöntämistä haetaan työ-
10420: teen liittyvien vaatimusten esittämisestä. Toisaal-      tuomioistuimelta. Ennen hakemukseen suostu-
10421: ta on selvää, että tällaista seuraamusta ei voida        mista työtuomioistuimen on kuultava asiasta vas-
10422: ilman muuta liittää niihin tapauksiin, joissa            tapuolta. Jos työtuomioistuin harkitsee oikeaksi
10423: määräajan noudattamatta jättämiseen on ollut             uuden määräajan myöntämisen, voi se myöntää
10424: jokin pätevä este eikä siis se, että laiminlyöjä oli     korkeintaan yhtä pitkän määräajan kuin ehdo-
10425: päättänyt luopua esittämästä vaatimuksia irtisa-         tuksen 5 §:ssä ja 8 §:n 1-3 momentissa on
10426: nomisen johdosta. Koska näissä tapauksissa ei ole        säädetty ilmoituksen tekemistä ja asian tuomiois-
10427: kysymyksessä sellainen ns. prosessuaalinen mää-          tuinkäsittelyyn saattamista varten. Työtuomiois-
10428: räaika, joka voitaisiin palauttaa oikeudenkäymis-        tuin voi harkintansa mukaan rajoittaa uuden
10429: kaaren 31 luvun 17 §:n nojalla korkeimman                määräajan lyhyemmäksi kuin edellä mainituissa
10430: oikeuden toimesta, on lakiehdotukseen jouduttu           säännöksissä on säädetty.
10431: ottamaan erityinen säännös uuden määräajan                  Lakiehdotuksen 9 §:n 2 momentin mukaan
10432: myöntämisestä näissä poikkeustapauksissa.                uutta määräaikaa haetaan kirjallisesti työtuomio-
10433:     Uuden määräajan myöntäminen koskee 9 §:n             istuimelta. Jotta oikeustilan epävarmuus ei näis-
10434:  1 momentin mukaan 5 §:n mukaista ilmoitusta             säkään tapauksissa jatkuisi pitempään kuin mitä
10435: säädetyssä määräajassa sekä asian saattamista työ-       oikeuden menetysten estäminen edellyttää, on 2
10436: tuomioistuimen tai yleisen alioikeuden ratkaista-        momentissa ehdotettu säädettäväksi, että hake-
10437: vaksi lakiehdotuksen 8 §:n 1-3 momentissa                mus on tehtävä kahden viikon kuluessa esteen
10438: säädetyissä maaraaJOtssa. Uuden määräajan                lakkaamisesta ja viimeistään kuuden kuukauden
10439: myöntäminen edellyttää, että määräajan noudat-           kuluessa siitä päivästä, jona määräaika päättyi.
10440:  tamatta jättämiseen on ollut syynä joko laillinen           10 §. Kun työntekijä on vaatinut irtisanomi-
10441:  este tai hakija muutoin esittää hakemuksensa            sen julistamista pätemättömäksi ja oikeus toteaa,
10442:  tueksi painavia syitä. Laillisella esteellä tarkoite-   että työnantajalla ei ollut työsopimuslaissa sää-
10443:  taan tässä säännösehdotuksessa oikeudenkäyruis-         dettyjä irtisanomisperusteita tai että työntekijän
10444:  kaaren 12 luvun 19 §:ssä määriteltyä laillista          irtisanominen on tapahtunut vähentämisjärjes-
10445:  estettä. Sen mukaan "laillinen este on sillä, joka      tyksen vastaisesti, oikeuden on 1 momentin no-
10446:  sairauden tai yleisen liikenteen keskeytymisen          jalla julistettava irtisanominen pätemättömäksi.
10447:  vuoksi on estynyt olemasta tuomioistuimessa läs-            Purkamistapauksessa oikeuden on julistettava
10448:  nä tai suorittamasta hänelle oikeudenkäynnissä          purkaminen työntekijän kanteesta pätemättö-
10449:  kuuluvaa muuta tehtävää". Jos ilmoitetaan tai           mäksi, jos kyseessä olevassa tapauksessa ei olisi
10450:  muutoin tiedetään muu este, joutuu tuomiois-            ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomi-
10451:  tuin harkitsemaan, voidaanko este hyväksyä lailli-      selle. Sanotunkaltainen päätös merkitsee myös
10452:  seksi. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 19 §:n 2           sitä, että työnantajalla on velvollisuus maksaa
10453:  momentissa säädetään edelleen, että mikäli oi-          työntekijälle täysi palkka ja muut työsopimussuh-
10454:  keudenkäyntiasiamiehellä on laillinen este eikä         teeseen liittyvät etuudet siltä ajalta, jonka työnte-
10455:  toista asiamiestä ole voitu ajoissa hänen sijaansa      kijä on joutunut olemaan poissa työstä purkami-
10456:  saada, katsotaan asianosaisen poissaolon johtu-         sen tapahduttua ennen lainvoimaista tuomiota.
10457:  neen laillisesta esteestä. Uuden määräajan myön-        Tämä johtuu siitä, että purkaminen käy alusta
10458:  täminen tulee kysymykseen myös niissä tapauk-           lähtien pätemättömäksi.
10459:  sissa, joissa hakija muutoin esittää hakemuksensa           Mikäli oikeus toteaisi, että laillisia perusteita
10460:  tueksi painavia syitä. Painavien syiden ala on          työsopimuksen purkamiselle ei ole ollut olemas-
10461:  luonnollisesti laajempi kuin laillisen esteen muo-      sa, mutta että työnantajalla olisi ollut laillinen
10462:  dostavien seikkojen piiri. Mitään täsmällistä mää-      syy työsopimuksen irtisanomiseen, purkamista ei
10463:  ritelmää painavista syistä ei lakiehdotuksen pe-        julisteta pätemättömäksi, mutta työntekijällä on
10464:  rusteluissa voida esittää, vaan työtuomioistuin         oikeus palkkaan ja muihin työsopimussuhteeseen
10465:  joutuu harkitsemaan tämän kussakin yksittäista-         liittyviin etuihin irtisanomisajalta. Tämän lisäksi
10466: 10                                     1983 vp. -     LA n:o 90
10467: 
10468: työnantaja joutuu 13 §:ssä säädettyyn vahingon-          12 §. Tehostettu korvausvelvollisuus liittyy
10469: korvausvastuuseen sen vuoksi, että on käyttänyt       vain siihen tapaukseen, että työnantaja jättää
10470: työntekijän kannalta kovempaa menettelyä eli          noudattamatta oikeuden lainvoimaisen päätök-
10471: purkamista tilanteessa, jossa olisi ollut oikeus      sen, jolla irtisanominen tai purkaminen on julis-
10472: työsuhteen päättämiseen vain irtisanomismenet-        tettu pätemättömäksi. Työsuhdetta ei pyritä esi-
10473: telyä käyttäen.                                       merkiksi viranomaisten pakkotoimenpitein pitä-
10474:     2 momentissa oleva säännösehdotus asettaa         mään voimassa tai palauttamaan. Työnantajan
10475: työnantajalle velvollisuuden jatkaa työsuhdetta       kieltäytyessä oikeuden päätöksestä piittaamatta
10476: sen jälkeen, kun irtisanominen tai purkaminen         päästämästä työntekijää siihen työhön, jossa
10477: on julistettu pätemättömäksi. Tämä käy ilmi           työntekijä on ennen irtisanomista tai purkamista
10478: siten, että työnantajaa nimenomaan kielletään         ollut, työsuhde katsotaan purkautuneeksi. Työn-
10479: sulkemasta työntekijää pois työstä sillä perusteel-   antajalla on tällöin välittömästi velvollisuus mak-
10480: la, joka on aiheuttanut irtisanomisen tai purka-      saa työntekijälle kertakaikkineo korvaus, joka on
10481: misen. Säännös ja siihen liittyvä tehostettu sank-    11 §:ssä säädetyn vahingonkorvauksen enimmäis-
10482: tio 12 §:ssä pyrkivät varmistamaan, että työsuh-      määrän eli 30 kuukauden palkan suuruinen.
10483: teen jatkuvuusperiaate laittomissa irtisanomis- ja       Tämä korvaus tulee siis kysymykseen, kun
10484: purkamistapauksissa toteutuu myös lainvoimai-         työnantaja tietensä rikkoo oikeuden lainvoimai-
10485: sen tuomion jälkeen.                                  sen päätöksen ja kieltäytyy työsuhteen jatkami-
10486:                                                       sesta. Jotta työsuhdeturvalaissa oleva jatkuvuus-
10487:     11 §. Säännös koskee niitä työsopimussuh-
10488:                                                       periaate laittomissa irtisanomis- ja purkamista-
10489: teen irtisanomisia tai purkamisia, joissa työnteki-   pauksissa toteutuisi, on sanktion oltava niin voi-
10490: jä ei ole vaatinut työsuhteen jatkumista, vaan on
10491:                                                       makas, että se myös käytännössä yleensä johtaa
10492: tyytynyt pelkkään vahingonkorvauskanteeseen.
10493:                                                       työsuhteen jatkuvuuteen. Toisaalta korvauksen
10494: Se seikka, kummankokaltaista kannetta työnteki-
10495:                                                       suuruuden on oltava niin selvästi määritelty, ettei
10496: jä ajaa, on vapaasti hänen valittavissaan.
10497:                                                       sen määrästä jouduta enää uuteen aikaa vievään
10498:     Jos oikeus katsoo irtisanomisen tapahtuneen       oikeudenkäyntiin. Säännös on eräs lakiehdotuk-
10499: laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti, työnte-   sen keskeisimpiä.
10500: kijällä on oikeus täyteen korvaukseen siitä palkan       13 §. Ehdotettu aineetonta vahingonkorvaus-
10501: ja muiden työsopimussuhteesta johtuvien etuuk-        ta koskeva säännös on keskeinen työsuhdeturva-
10502: sien menetyksestä, jonka hän on kärsinyt ennen        lain sekä 1 momentissa lueteltujen, työsuhdetur-
10503: lainvoimaisen päätöksen antamista työsuhteen          vaan liittyvien työsopimuslain säännösten nou-
10504: ollessa katkenneena. Tämän lisäksi oikeuden on        dattamisen kannalta.
10505: tuomittava työnantaja maksamaan työntekijälle            Työsuhdeturvan taso määräytyy siitä kokonai-
10506: korvaus, jonka suuruus on vähintään työntekijän       suudesta, joka muodostuu paitsi työsuhdeturva-
10507: kuuden kuukauden ja enintään 30 kuukauden             lain myös erityisesti työsopimuslain säännöksistä.
10508: palkan suuruinen.                                     Esimerkkinä mainittakoon itse irtisanomisen tai
10509:     Korvauksen suuruus määräytyy asiassa ilmen-       purkamisen perusteita koskevien määräysten li-
10510: neiden asianhaarojen perusteella. Korvauksen          säksi erilaiset ennakkoilmoitusta, neuvotteluvel-
10511: määrä jää laissa sanotuissa rajoissa oikeuden kus-    vollisuutta, irtisanomisessa ja purkamisessa nou-
10512: sakin tapauksessa erikseen harkittavaksi. Lähtö-      datettavaa menettelytapaa, määräaikaisen työso-
10513: kohtana tässä harkinnassa on oltava se, että          pimuksen käytön rajoittamista, lomauttamista,
10514: taloudellinen menetys, jonka työntekijän arvioi-      työntekijän oikeutta uuteen työsuhteeseen ym.
10515: daan tulevan kärsimään lainvoimaisen päätöksen        seikkoja koskevat säännökset. Näiden mahdolli-
10516: jälkeisenä aikana, korvataan vähentämättömänä         simman hyvän noudattamisen tehosteeksi on nii-
10517: työsuhteen päättämisen ollessa laiton. Tässä on       den rikkomisen oltava sanktioitu siinäkin tapauk-
10518: kysymys lähinnä työttömyydestä tai alentuneesta       sessa, ettei työntekijä kykene esittämään laimin-
10519: ansiotasosta johtuvista menetyksistä. Muunkaltai-     lyönnistä syntyneen suoranaista rahassa mitatta-
10520: set tekijät, kuten esimerkiksi työntekijän itsensä    vaa menetystä.
10521:  irtisanomiseen antama aihe, otetaan huomioon            Vahingonkorvauksen määrä kunkin laimin-
10522: harkittaessa korvauksen suuruutta edellä sanotun      lyönnin osalta on työntekijän 1-6 kuukauden
10523:  ylittävältä osalta. Korvaukselle asetetusta kuuden   palkan suuruinen. Jos työnantaja on laiminlyönyt
10524:  kuukauden palkkaa vastaavasta alarajasta johtuu,     kahta tai useampaa säännöstä, korvaus määritel-
10525:  että oikeus on siihen sidottu silloinkin, kun        lään kustakin erikseen ja 13 §:n mukaisten kor-
10526:  aineellinen menetys jäisi tätä pienemmäksi.          vausten yhteismäärä voi luonnollisesti tällöin olla
10527:                                         1983 vp. -     LA n:o 90                                       11
10528: 
10529: kuuden kuukauden palkkaa suurempi. Oikeuden            jän lisäksi tuomita myös työntekijän ammattijär-
10530: harkintaan on kunkin tapauksen laatu ja asian-         jestölle.
10531: haarat huomioon ottaen jätetty, kuinka suureksi            14 §. 1 momentissa oleva ehdotus liittyy eh-
10532: korvaus minimin ja maksimin rajoissa määrätään.        dotettuun uuteen työsopimuslain 37 §:n 4 mo-
10533: Säännös vastaa Ruotsin työsuhdeturvalain 38            menttiin. Työnantajan, joka aikoo suorittaa työ-
10534: §:ssä olevaa vahingonkorvaussäännöstä sillä ero-       sopimuslaissa tarkoitetun työsuhteen ehtojen yk-
10535: tuksella, että Ruotsissa ei korvauksen ala- tai        sipuolisen muuttamisen, on meneteltävä soveltu-
10536: ylärajaa ole määrätty.                                 vin osin samoin kuin irtisanoessaan työntekijän
10537:    1 momentissa tarkoitettu vahingonkorvaus voi-       työsopimuksen.
10538: daan tuomita, mikäli esim. menettelytapaa kos-             Jos työntekijä katsoo, että työsuhteen ehtojen
10539: kevia säännöksiä on rikottu, vaikkei itse irtisano-    yksipuolinen muuttaminen on tapahtunut työso-
10540: misen perusteen laillisuus olisi kiistanalainen.       pimuslain 37 §:n vastaisesti, hänen on, mikäli
10541: Työsuhteen jatkuvuutta koskevan kanteen ta-            aikoo saada muuttamisen julistetuksi pätemättö-
10542: pauksessa 13 §:ssä tarkoitettu korvaus tulee tuo-      mäksi, meneteltävä samoin kuin irtisanomisen
10543: mittavaksi silloinkin, kun oikeus on julistanut        pätemättömäksi julistamista koskevassa asiassa.
10544: irtisanomisen tai purkamisen pätemättömäksi ja         Tämä merkitsee muun ohella sitä, ettei työsuh-
10545: työnantaja on antanut työsuhteen jatkua. Työn-         teen yksipuolinen muuttaminen pääsääntöisesti
10546: antaja on näet joka tapauksessa suorittanut lain-      tule voimaan ennen kuin asia on lopullisesti
10547: vastaisen irtisanomisen tai purkamisen ja työnte-      ratkaistu.
10548: kijä on joutunut tämän toimenpiteen torjumisek-           Jos työntekijä ei näin menettele, hänelle jää
10549: si käynnistämään itselleen usein sekä henkisesti       vain nykyisen oikeusjärjestyksen mukainen mah-
10550: että aineellisesti raskaan oikeudenkäyntimenette-      dollisuus vaatia aineellista vahingonkorvausta
10551: lyn.                                                   mahdollisesta varallisuusvahingosta kuten esimer-
10552:                                                        kiksi palkkaetujen menetyksestä.
10553:    Ehdotettu säännös lähtee edelleen siitä yleises-       Toisessa momentissa on säännelty seuraamus,
10554: tä periaatteesta, ettei samasta työnantajan rikko-     mikä kohtaa sellaista työnantajaa, joka ei nouda-
10555: misesta tule kahta tai useampaa "päällekkäistä"        ta oikeuden pätemättömäksi julistamista koske-
10556: vahingonkorvausta. Jos työnantaja jättää työsuh-       vaa tuomiota. Työsuhde ei tällöin siis purkaudu,
10557: teen päättämisen pätemättömäksi julistamista           ellei työntekijä halua käyttää hänellä olevaa pur-
10558: koskevan tuomion noudattamatta, ei siitä rikko-        kuoikeutta, vaan työnantaja on velvollinen mak-
10559: muksesta voida tuomita 13 §:ssä tarkoitettua           samaan 30 kuukauden palkkaa vastaavan vahin-
10560: vahingonkorvausta, vaan ainoaksi seuraamukseksi        gonkorvauksen. Työntekijällä on lisäksi tässä ta-
10561: jää 12 §:ssä säädetty tehostettu vahingonkorvaus.      pauksessa työsuhteen edelleen tuomion jälkeen
10562: Jos työntekijä on pätemättömyyskanteen sijasta         jatkuessa mahdollisuus vaatia tuomiosta eteen-
10563: ajanut pelkän vahingonkorvauskanteen, ei 11            päin mahdollisesti syntyvän varallisuusvahingon
10564: §:ssä tuomitun vahingonkorvauksen lisäksi voida        korvaamista.
10565: tuomita 13 §:ssä tarkoitettua vahingonkorvausta,          15 §. Eräissä lakiehdotuksen säännöksissä on
10566: mikäli työnantajan laiminlyönti koskee vain sitä,      todettu, että niistä voidaan sopia ao. säännökses-
10567: että tämä on ilman laillisia perusteita päättänyt      sä sanotuin tavoin toisin. Koska työsuhdeturva-
10568: työsuhteen. Selvyyden vuoksi tästä on kirjoitettu      lailla pyritään suojaamaan työntekijää erityisesti
10569: säännös 1 momentin viimeiseen virkkeeseen. Mi-         perusteettornissa työsuhteen päättämistilanteissa,
10570: käli työnantaja on kuitenkin samalla kertaa rik-       on katsottava aiheelliseksi; että työsuhdeturvalain
10571: konut muitakin 1 momentissa sanottuja velvolli-        säännökset muutoin ovat pakottavia siten, kuin
10572: suuksiaan, 13 §:n mukainen vahingonkorvaus             työoikeudessa pakottavuus yleisesti on ymmärret-
10573: voidaan luonnollisesti 11 §:ssä säädetyn korvauk-      ty. Pätevästi voidaan toisin sanoen sopia työnte-
10574: sen lisäksi tuomita.                                   kijälle laissa säädettyjen etujen parantamisesta.
10575:     2 momentissa on todettu se aineetonta vahin-          16 §. Koska työsuhdeturvalakiehdotuksessa
10576: gonkorvausta määrättäessä keskeisenä pidettävä         pyritään irtisanomisia koskevien riitojen nopeaan
10577: seikka, että olennainen korvauksen määrään vai-        ratkaisemiseen, sisältää se suhteellisen lyhyet
10578:  kuttava tekijä on työntekijän intressi sen suhteen,   määräajat eri toimenpiteisiin ryhtymistä varten.
10579: että työsuhdeturvasäännöksiä noudatetaan. Tämä         Työnantajan laiminlyödessä velvollisuutensa saat-
10580: on samansuuntainen Ruotsin työsuhdeturvalain           taa seurauksena olla lakiehdotuksen mukaan rii-
10581:  38 §:ssä olevan määräyksen kanssa. Ruotsissa          takysymyksen jääminen avoimeksi. Toisaalta täl-
10582:  aineetonta vahingonkorvausta voidaan työnteki-        löin on kohtuullista, että työntekijällä on suh-
10583: 12                                    1983 vp. -     LA n:o 90
10584: 
10585: teellisen pitkä aika käytettävissään voidakseen      min ja pitkäjännitteisemmin suunnittelisivat
10586: reagoida lainvastaisena pitämänsä irtisanomisen      henkilökuntapolitiikkaansa.
10587: johdosta. Toisaalta ei voida pitää kohtuullisena        Ehdotuksen mukaan määräaikainen työsopi-
10588: tällaisen "kestovelkasuhteeseen" liittyvän oi-       mus saadaan tehdä, milloin työtehtävien erikois-
10589: keusriidan pitämistä selvittämättömänä jopa          luonne, sijaisuus tai harjoittelu sitä edellyttävät.
10590: kymmenen vuoden ajan. Tästä syystä lakiehdo-            Sijaisuus tarkoittaa sitä, että työstä poissa oleva
10591: tuksen 10 § sisältää säännösehdotuksen, jonka        työntekijä korvataan sijaisella, jonka työsuhde
10592: mukaan oikeus työsuhdeturvalain mukaan mää-          kestää ensiksi mainitun poissaolon ajan. Poissaolo
10593: rättävään korvaukseen on viimeistään rauennut,       voi johtua esim. lomasta, sairaudesta tai muusta
10594: jollei kannetta ole nostettu kolmen vuoden kulu-     vastaavasta syystä.
10595: essa sopimuksen irtisanomisesta. Säännösehdotus
10596:                                                         Harjoittelulla tarkoitetaan sellaista palvelua,
10597: koskee siis vain kanneoikeuden raukeamista. Sii-
10598:                                                      joka kuuluu yhtenä osana työntekijän ammatti-
10599: nä ei puututa mahdollisuuteen vaatia irtisanomi-     koulutukseen. Harjoitteluksi ei sen sijaan tätä
10600: sen johdosta neuvotteluja. Tältä osin raukeami-
10601:                                                      lakia sovellettaessa ole luettava esim. sitä tapaus-
10602: nen jää riippumaan osapuolten välisistä sopimuk-
10603:                                                      ta, että työntekijä suoritetun tutkinnon jälkeen
10604: sista ja niihin perustuvasta käytännöstä.
10605:                                                      hankkii itselleen käytännön kokemusta kysymyk-
10606:    18 §. Työsuhdeturvalaki tulee ennen lain
10607:                                                      sessä olevalla alalla.
10608: voimaantulopäivää solmittujen työsopimusten
10609: osalta voimaan, jos sopimus on tehty toistaiseksi,      Esimerkkeinä työtehtävien erikoisluonteesta
10610: sen jälkeen kun lain voimaantulopäivästä on          mainittakoon rakennusalalla laudoitusurakkaa
10611: kulunut työnantajan noudatettava irtisanomisai-      koskevan sopimuksen solmiminen, että työnteki-
10612: ka. On kuitenkin mahdollista sopia, että laki        jä, jolla on erityisiä ammattitietoja, palkataan
10613: tulee voimaan aikaisemminkin tai että se koskee      tiettyä määrättyä työtehtävää varten, joka edellyt-
10614: myös muita kuin toistaiseksi tehtyjä työsopimuk-     tää sanottuja tietoja ja tuntemusta, tai että
10615: sia. Mikäli työsopimus lain voimaantulon jälkeen     työntekijä otetaan sellaiseen työhön, jota luon-
10616: lakkaisi tapahtuneen irtisanomisen, sovitun mää-     non vaihteluista tai vastaavista seikoista johtuen
10617: räajan päättymisen tai muun syyn takia, mutta        voidaan tehdä vain tiettynä aikana vuodesta.
10618: työ jatkuu työsopimuslain 39 §:ssä säädetyn sopi-    Joskin poikkeussäännöstä voitaisiin soveltaa sil-
10619: mussuhteen hiljaisen pidennyksen vuoksi, on          loin, kun työntekijä palkataan konsulttityöhön
10620: sopimussuhteeseen siitä lähtien sovellettava työ-    tai tiettyä projektia varten, ei ole mahdollista
10621: suhdeturvalain säännöksiä.                           solmia määräaikaista työsopimusta kerran toisen-
10622:                                                      sa jälkeen tiettyä projektia varten, jos sanotun
10623:                                                      työntekijän työtehtävät ovat rinnastettavissa nii-
10624: Laki työsopimuslain muuttamisesta                    den kanssa, joita toistaiseksi voimassa olevassa
10625:                                                      työsopimussuhteessa oleva henkilökunta suorit-
10626:    2 §. Ehdotetun uuden 2 momentin tar-              taa.
10627: koituksena on olennaisesti rajoittaa oikeutta mää-      Määräaikainen työsopimus voidaan katsoa oi-
10628: räaikaisten työsopimusten tekemiseen. Ehdotuk-       keutetuksi sellaisessa taiteellisessa tai luonteel-
10629: semme on asialliselta sisällykseltään samanlainen    taan siihen rinnastettavassa työssä, jossa sitoumus
10630: kuin Ruotsin työsuhdeturvalain vastaava säännös      perinteellisesti on kytketty tiettyyn sesonkiin,
10631: (5 §).                                               kiertueeseen tai tiettyyn näytöskauteen.
10632:     Määräaikaiseen työsopimukseen ei liity irtisa-      Lain mukaan määräaikaista työsopimusta ei
10633: nomissuojaa sanan varsinaisessa merkityksessä,       voida tehdä esim. tapauksessa, jossa määräaikai-
10634: sillä määräaikainen työsopimussuhde päättyy          suutta pyritään perustelemaan vain tuotannon
10635: määräajan päättyessä. Mikäli työnantajalla on        suhdanne- tai sesonkihuipuilla eli siis olosuhteil-
10636: vapaa oikeus määräaikaisten työsopimusten teke-      la, jotka eivät johdu työtehtävien erikoisesta
10637: miseen, voidaan irtisanomissuojasäännökset tätä      luonteesta.
10638: kautta kiertää. Tällaista menettelyä esiintyy työ-      Vaikka ehdotettu säännös ilman nimenomaista
10639: markkinoilla nykyäänkin. Mikäli työntekijän työ-     toteamustakin olisi ilmeisesti katsottava pakotta-
10640: suhdeturvaa toistaiseksi voimassa olevien työsuh-    vaksi, on tämä seikka ehdotuksessa nimenomai-
10641: teiden osalta parannetaan, tulisi määräaikaisten     sesti todettu. Luonnollisesti voidaan pätevästi
10642: työsopimusten käyttö entisestään lisääntymään.       sopia siitä, että työnantajan oikeutta määräaikais-
10643:    Ehdoterolla säännöksellä pyritään edellä sano-    ten sopimusten tekemiseen työntekijän intressissä
10644: tun lisäksi siihen, että työnantajat huolellisem-    rajoitetaan laissa sanotusta.
10645:                                         1983 vp. -      LA n:o 90                                        13
10646: 
10647:    3 §. Koeaikaa koskeva säännös otettiin voi-          sesti kyvytön työsopimuksen mukaiseen työhön.
10648: massa olevaan työsopimuslakiin sisällöltään sen         Opastuksen ja ohjauksen riittävyys on arvioitu
10649: mukaisena kuin se oli vanhassa työsopimuslaissa         objektiivisesti ottaen erityisesti huomioon työn
10650: (141/22). Säännös on iältään jo liki 60 vuotta          vaativuus. Mikäli työntekijä työsopimuksen mu-
10651: eikä se enää vastaa nykyajan työelämälle ja työn-       kaisesti on velvollinen suorittamaan useamman-
10652: tekijöiden suojeluperiaatteelle asetettavia vaati-      laatuista työtä, työhön kykenemättömyyden tulee
10653: muksia ottaen erityisesti huomioon työsuhdetur-         ilmetä ensi sijassa sen työn kohdalla, jota työnte-
10654: vassa tapahtuneen kehityksen viimeisten vuosi-          kijä pääasiassa joutuu tekemään. Jotta 1 momen-
10655: kymmenten aikana.                                       tin ehdotus työntekijöitä suojaavana säännöksenä
10656:     Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen voi      johtaisi toivottuun tulokseen, ehdotetaan 2 mo-
10657: työnantaja työsopimuslain 37 §:n 2 momentin ja          mentissa, että säännös olisi pakottava.
10658: 43 §:n mukaan irtisanoa tai purkaa vain erityisen          30 §. Ehdotus on pitkälle samankaltainen
10659: painavasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen          kuin Ruotsin työsuhdeturvalain vastaava säännös.
10660: työnantaja voi purkaa 43 §:ssä mainituin edelly-        Ruotsissa tosin huomattavaa osaa työntekijöistä
10661: tyksin. Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä on       (esim. toimihenkilöt) ei voida laisinkaan lomaut-
10662: katsottu, että koeaikana eivät mainitut yleiset         taa. Lomautusoikeus koskee vain tuntipaikkaisia
10663: irtisanomis- ja purkuedellytykset ole voimassa.         tai viikkopaikkaisia työntekijöitä sekä urakkatyös-
10664: Tämä merkitsee sitä, että työsuhdeturva koeaika-        sä olevia, jollei asianomaisessa työehtosopimuk-
10665: na on olennaisesti huonompi kuin työsuhteen             sessa lomautusoikeutta ole näidenkin osalta
10666: muuna kestoaikana.                                      erikseen rajoitettu. Tämän lisäksi Ruotsin työ-
10667:     Koeajan tarkoitus on yleensä ymmärretty siten,      markkinoilla solmitulla ns. lomautussopimuksel-
10668: että se toisaalta varaa työnantajalle mahdollisuu-      la on säädetty työnantajalle palkanmaksuvelvolli-
10669:  den saada selvyys siitä, kykeneekö työntekijä          suus siltä lomautuksen alussa olevalta viiden
10670:  siihen työhön, mihin hänet on otettu, ja toisaalta     päivän karenssiajalta, jolta työttömyysavustusta ei
10671: mahdollistaa työntekijälle työsopimuksen purka-         makseta. Näin ollen ehdotettu säännös on koko-
10672:  misen ilman irtisanomisaikaa, jos työ ei häntä         naisvaikutuksiltaan työnantajan kannalta selvästi
10673:  syystä tai toisesta miellytä.                          lievempi kuin Ruotsissa vallitseva tilanne.
10674:     Koeaikana työnantajien puolelta suoritetut
10675:                                                            Lomautukseen liittyvien vastuukysymysten uu-
10676:  työsopimuksen purkamiset ovat lisääntyneet huo-
10677:                                                         delleen sääntely on Suomessakin entistä välttä-
10678:  lestuttavasti. Ehdotuksen päätarkoitus on pa-
10679:                                                         mättömämpi. Työntekijän suojaa erityisesti kol-
10680:  rantaa työntekijöiden työsuhdeturvaa koeaikana.
10681:                                                         lektiivisessa työvoiman vähentämistilanteessa on
10682:  Koeajasta on ehdotuksen mukaan nimenomai-
10683:                                                         voimakkaasti lisättävä.
10684:  sesti sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.
10685:  Tämä merkitsee muutosta voimassa olevaan sään-            Ehdotettu palkanmaksuvelvollisuus tietyn ai-
10686:  nökseen siten, ettei työehtosopimuksilla voitaisi      kaa kestäneen lomautuksen jälkeen on luultavasti
10687:  sitovasti sopia siitä, että jokainen uusi työntekijä   omiaan saamaan työnantajat tarkemmin suunnit-
10688:  otetaan työhön koeajalla.                              telemaan yrityksensä toimintaa ja henkilöstöpoli-
10689:     Ehdotukseen on myös kirjattu se käytännössä         tiikkaa niin, ettei ainakaan pitempiin pakkolo-
10690:  hyväksytty periaate, että kunkin työsuhteen osal-      mautuksiin enää ryhdyttäisi yhtä herkästi kuin
10691:  ta voidaan sopia vain yhdestä koeajasta, joka aina     nykyään. Samalla ehdotuksella pyritään tasoitta-
10692:  alkaa kulua työsuhteen alkamisesta ja voi kestää       maan yritystoimintaan liittyvää riskinjakoa siten,
10693:  enintään kolme kuukautta.                              että pitempien pakkolomautusten seuraamukset
10694:     Työntekijän purkuoikeuden osalta ehdotus on         eivät, toisin kuin nykyään, jäisi täysin työntekijän
10695:  voimassa olevan lain mukainen. Sen sijaan työn-        kannettavaksi.
10696:  antajan purkuoikeutta on tiukennettu siten, että          34 §. Synnytyslomalta palaavan työntekijän
10697:  purkuperusteena tulee, muualla työsopimuslaissa        ongelmana on, että hänet paluun yhteydessä
10698:  säädettyjen purku- ja irtisanomisperusteiden li-       siirretään muihin tehtäviin. Synnytyslomalta pa-
10699:  säksi, kysymykseen vain se, ettei työntekijä ilmei-    luuta ei saisi käyttää vastoin työntekijän suostu-
10700:  sesti työhön opastuksesta ja ohjauksesta huoli-        musta tapahtuviin siirtoihin. Tämän vuoksi on
10701:  matta kykene työsopimuksen mukaiseen työhön.           tarpeen luoda säännökset työntekijän oikeudesta
10702:  Ehdotus vastaa tältä osin koeajan tarkoitusta.         palata niihin tehtäviin, joita hän hoiti ennen
10703:     Mikäli työnantaja on laiminlyönyt antaa opas-       synnytyslomaansa. Jos näitä tehtäviä ei enää ole
10704:  tusta ja ohjausta työhön, tämä ei voi vedota           osoitettavissa työntekijälle, häntä ei kuitenkaan
10705:  purkuperusteena siihen, että työntekijä on ilmei-      saa siirtää sellaiseen työhön, joka vaativuudeltaan
10706: 14                                     1983 vp. -       LA n:o 90
10707: 
10708: ja palkkaukseltaan poikkeaa siitä, missä hän oli            Koulutusvelvollisuuden laajuutta. harkittaessa
10709: äitiyslomalle lähtiessään.                               on lähdettävä siitä, että työnantaJan vastuuta
10710:    37 §. Ehdotettu muutos työsopimuslain 37              työntekijöistään nykyisestään olennaisesti lisä-
10711: §:n 2 momentin 4 kohtaan sisältää, asianomaisen          tään. Uudelleen koulutukseen työnantajalta vaa-
10712: työntekijän suorittaman työn pysyvästi vähentyes-        dittavaa taloudellista panosta arvioitaessa on otet-
10713: sä, työnantajalle asetetun uudelleensijoittamis- ja      tava huomioon työnantajan mahdollisuudet.
10714: kouluttamisvelvoitteen.                                  Kohtuus edellyttää, ettei työnantajalta voida vaa-
10715:                                                          tia niin suuria taloudellisia uhrauksia, että ne
10716:    Se, milloin työn katsotaan pysyvästi vähenty-
10717:                                                          vaarantaisivat yrityksen toiminnan jatkuvuuden.
10718: neen, jätetään oikeuskäytännössä määriteltäväksi.
10719:                                                             Työnantajan uudelleenkouluttamisvelvollisuut-
10720: Tuon kaltainen tilanne ei voi kuitenkaan olla
10721:                                                          ta koskeva määräys ei ole tuntematon muualla-
10722: kysymyksessä silloin, kun työn vähentyminen
10723:                                                          kaan länsimaissa. Esimerkiksi Saksan Liittotasa-
10724: kestää enintään 75 päivää.
10725:                                                          vallassa voimassa olevien inisanomissuojamää-
10726:    Ehdotettu muutos tässä tärkeässä inisanomisen         räysten mukaan irtisanominen on lainvastainen,
10727: perustetta sääntelevässä määräyksessä on merki-          jos työnantaja irtisanoo työntekijän, joka olisi
10728: tykseltään eräs keskeisimmistä työntekijäpuolen          voinut jatkaa työnantajan palveluksessa sellaisen
10729: uudistusvaatimuksista työsuhteiden turvaamiseksi         uudelleen koulutuksen jälkeen, jota kohtuudella
10730: muun muassa automaatiota, rationalisointia ja            voidaan vaatia työnantajan järjestävän.
10731: uuden tekniikan käyttöönottoa vastaan. Ongel-
10732:                                                             Nykyisestä lainsäädännöstä puuttuu nimen-
10733: ma ei tosin ole ratkaistavissa pelkästään työsuh-        omaan säännös, jossa työnantajaa kielletään työn-
10734: deturvaa koskevin lainsäädäntötoimin, vaan edel-         tekijän työsopimussuhteessa noudatettavana ole-
10735: lyttää myös perustavaa laatua olevia uudistuksia
10736:                                                          vien ehtojen vastaisesti muuttamasta ilman työn-
10737: koko kansantalouden ohjausjärjestelmässä. Kui-           tekijän suostumusta työsuhteen ehtoja työnteki-
10738: tenkin näissä tilanteissa, jotka tulevaisuudessa
10739:                                                          jän vahingoksi. Tosin tällainen kielto on jo
10740: jatkuvasti yleistyvät, on myös työsuhdeturvasään-        nytkin johdettavissa yleisestä siviilioikeudessa
10741: nöksillä lisättävä työnantajan vastuuta omasta
10742:                                                          noudatettavasta "paeta sunt servanda" -periaat-
10743: työvoimastaan. Tässä tarkoituksessa työnantajan
10744:                                                          teesta.
10745: inisanomisoikeus on tiukasti rajattava niihin ta-
10746: pauksiin, joissa yrityksen sisällä on ensin tutkittu        Tällainen työsopimussuhteen muuttamiskielto
10747: kaikki työllistämisvaihtoehdot perusteellisesti.         on selvästi kirjattu ehdotettuun uuteen 4 mo-
10748: Mikäli työntekijälle on järjestettävissä muuta työ-      menttiin. Raskaana olevan työntekijän suojelua
10749: tä joko yrityksen samalla tai jollakin muulla            koskeva säännös, johon on myös tehty muutok-
10750: työpaikalla tai toimintayksikössä, työnantajalla         sia, siinyy siten 5 momentiksi.
10751: on velvollisuus menetellä näin. Jo nykyisen 37              Jotta työnantajana olisi oikeus ehdotuksessa
10752: §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla on yleisesti             sanottuun yksipuoliseen muutokseen, työnanta-
10753: katsottu työnantajalla olevan työntekijän suorit-        jalla täytyy olla työntekijään nähden inisanomis-
10754: taman työn vähetessä muun työn järjestämisvel-           peruste. Jos työnantajalla on 2 momentissa mai-
10755: vollisuus yrityksen piirissä. Tämä periaate on           nittu inisanomisperuste, tämä voi joko sanoa
10756: kuitenkin syytä kirjata selvästi lakiin. Esimerkiksi     työntekijän ini tai suorittaa työsuhteen ehtojen
10757: Ruotsin työsuhdeturvalaissa (7 §) on työnantajal-        muuttamisen. Työnantaja on velvollinen näissä
10758: la todettu olevan sanotunkaltainen velvollisuus.         muuttamistapauksissa noudattamaan soveltuvin
10759:    Jos muuta työtä on järjestettävissä vain uudel-       osin samaa menettelyä kuin inisanomisessa eli
10760: leen kouluttamalla työntekijä joko yrityksessä tai       noudattamaan esim. inisanomisaikaa.
10761: sen ulkopuolella yrityksen tai yhteiskunnan toi-            Ehdotettu työsuhteen ehtojen muuttamiskielto
10762: mesta, työnantajalla on velvollisuus tarjota työn-       koskee myös määräaikaisten työsopimusten ehto-
10763: tekijälle tilaisuus tällaiseen uudelleen koulutuk-       jen muuttamista.
10764: seen. Jos työnantaja ei järjestä työntekijälle sanot-       Raskaana tai synnytyslomalla olevan työnteki-
10765: tua uudelleen koulutusta tai, mikäli se yrityksessä      jän inisanomissuojaa on kierretty myös toistaisek-
10766: ei ole mahdollista, järjestä hänelle tilaisuutta         si voimassa olevien työsopimusten osalta ilmoitta-
10767: uudelleen koulutuksen hankkimiseen yrityksen             malla tekaistun irtisanomisen syyksi jokin muu
10768: ulkopuolella, vaan inisanoo työntekijän tapauk-          syy kuin raskaus tai synnytysloma. Tällöin työnte-
10769: sessa, jossa työntekijälle olisi ilmeisesti voitu        kijä, joka olettaa irtisanomisen johtuvan tosiasias-
10770:  uudelleen kouluttamalla järjestää työtä, työnan-        sa raskaudesta tai synnytyslomasta, joutuu käy-
10771:  taja syyllistyy lainvastaiseen inisanomiseen.           tännössä      mahdottoman       todistamistehtävän
10772:                                          1983 vp. -     LA n:o 90                                       15
10773: 
10774: eteen. Irtisanomissuojan tehostamiseksi tulisi ny-          38 §. Ehdotuksemme muutetuksi 38 §:ksi on
10775: kyistä työsopimuslain 37 §:n 4 momenttia, joka          työntekijän noudatettavana olevaa irtisanomisai-
10776: ehdotuksessa siirtyy 5 momentiksi, muuttaa si-          kaa lukuun ottamatta samansisältöinen kuin
10777: ten, ettei raskaana tai synnytyslomalla olevan          Ruotsin työsuhdeturvalain vastaava säännös. Se
10778: työntekijän työsopimus olisi millään perusteella        merkitsee työntekijöiden suurimman osan kan-
10779: irtisanottavissa. Turvaa on syytä laajentaa koske-      nalta työnantajan noudatettavana olevien irtisa-
10780: maan myös välittömästi synnytyslomalta paluuta          nomisaikojen olennaista pitentämistä.
10781: seuraavaa aikaa. Tällaiseksi karenssiajaksi ehdote-         Työntekijän oikeutta laissa sanottuihin irtisa-
10782: taan kuutta kuukautta. Liikkeen lakkaaminen on          nomisaikoihin voidaan rajoittaa vain valtakunnal-
10783: kuitenkin sellainen syy, jonka vuoksi myös ras-         lisella työehtosopimuksella.
10784: kaana tai synnytyslomalla oleva työntekijä on               4 momentissa oleva säännös työntekijän oikeu-
10785: voitava irtisanoa. Luottamusmiesasemassa olevan         desta palkkaan irtisanomisaikana lähinnä vain
10786: työntekijän suojaksi työn vähentymistilanteessa         selventää nykyistä oikeustilaa. Työntekijän oikeus
10787: säädetyt määräykset voivat myös merkitä poik-           paikalliseen vapaaseen kohtuullisessa määrin irti-
10788: keusta ehdotettuun pääsääntöön. On näet läh-            sanomisaikana on myös samansisältöinen kuin
10789: dettävä siitä, että luottamusmiesasemassa olevat        Ruotsin vastaava määräys.
10790: työntekijät ovat, riippuen luonnollisesti kussakin          40 §. Koko 40 § olisi kumottava tarpeetto-
10791: tapauksessa heidän ammattitaidostaan, viimeise-         mana. Liikkeen luovutus sinänsä ei ole riittävä
10792: nä vähennettäviä työntekijöitä.                         peruste joihinkin poikkeuksiin työsuhdeturvaan
10793:     37 a §. Ehdotettu säännös on keskeiseltä si-        liittyvien säännösten noudattamisessa.
10794: sällöltään samanlainen kuin Ruotsin työsuhdetur-            42 a §. Ehdotus työsopimuslain 42 a §:n
10795: valaissa. Sen tarkoituksena on sellaisissa kollektii-   muuttamiseksi samankaltaiseksi kuin Ruotsin
10796: visissa irtisanomis- ja lomautustilanteissa, joissa     työsuhdeturvalain vastaava säännös perustuu sii-
10797: työnantajalla on sinänsä muutoin lailliset perus-       hen, että nykyinen normi on liian väljä ja
10798: teet työvoiman vähennykselle, luoda selvät peli-        epämääräinen eikä se toimi. Sen noudattamiseen
10799: säännöt, joiden mukaan on toimittava.                   ei liity sanktioita.
10800:     Säännös suojaa ensisijaisesti työntekijäin luot-        1 momentissa on ehdotettu, että työnantajan
10801:  tamushenkilöitä (luottamusmiehiä, työsuojelu-          on säännöksessä sanotussa tapauksessa nimen-
10802: valtuutettuja ja näihin rinnastettavia). Tämän          omaan otettava yhteyttä asianomaiseen työnteki-
10803:  jälkeen vähentämisjärjestys määräytyy työnanta-        jään ja tarjottava työtä hänelle eikä pelkästään
10804:  jan palveluksessa ollun ajan ja, mikäli nämä ovat      tiedusteltava työvoimatoimistosta, sattuuko työn-
10805:  yhtä pitkät, työntekijän iän perusteella. Säännös      tekijä sillä hetkellä olemaan nimenomaan tuossa
10806:  estää työnantajan mielivaltaisen menettelyn valit-     toimistossa työnhakijana.
10807:  taessa vähennettäviä.                                     Jos usealla työntekijällä on oikeus uuteen työ-
10808:     Jos edellä sanotun listan mukaisesti suoritetta-    suhteeseen, noudatetaan 37 a §:ssä sanottua jär-
10809:  van vähennyksen jälkeen toimintayksikköön jää-         jestystä niin, että viimeksi vähennettävällä on
10810:  vät työntekijät eivät kohtuullisen opetteluajan        etusija ennen aikaisemmin vähennettävää.
10811:  jälkeenkään kykenisi suoriutumaan niistä tehtä-            3 momentin mukaan työntekijällä on oikeus
10812:  vistä, joita vähennettävät suorittavat, ei vähentä-    tarjouksen saatuaan kohtuulliseen harkinta-
10813:  misjärjestystä tältä osin noudateta. Mikäli vähen-     aikaan. Jos työntekijä ilman laissa sanottuja pe-
10814:  tämisjärjestyksen noudattamiseksi jouduttaisiin        rusteita torjuu työnantajan tarjouksen, työnteki-
10815:  työntekijä sijoittamaan uudelleen toiseen työteh-      jän oikeus on rauennut.
10816:  tävään, ei työntekijällä ole etuoikeutta sellaiseen       43 §. Voimassa olevaa työsopimuslakia sää-
10817:  työhön, jota hän ei kykene tekemään. Säännök-          dettäessä sisällytettiin vasta eduskuntatyön aikana
10818:  sellä rurvataan se työnantajan kannalta keskeinen      lakiin 37 §:n 2 momentin irtisanomissuojaa kos-
10819:  intressi, että työvoiman vähentämisen jälkeenkin       kevat määräykset. Tällöin ei kuitenkaan puututtu
10820:  yritykseen jää sellainen työntekijäkunta, joka so-     enää 43 §:n sisältöön, mistä johtuen mainitut
10821:  veltuu tehtäviinsä.                                    säännökset ovat tietyiltä osin ristiriidassa keske-
10822:      Toisen momentin mukaan vähentämisjärjestys         nään.
10823:  määritellään toimintayksiköittäin. Toimintayk-             Lain 37 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan
10824:  sikkö yrityksessä voi tapauksesta riippuen tarkoit-    erityisen painavana syynä, jonka johdosta työnan-
10825:   taa esimerkiksi yrityksen osaa, joka sijaitsee sa-    taja voisi irtisanoa työntekijän, ei voida pitää
10826:   massa rakennuksessa, tai jollakin työalalla yrityk-   työntekijän osallistumista lakkoon tai muuhun
10827:  sen organisaation mukaan määräytyviä rajoja.           työtaisteluun. Sen sijaan 43 §:n 4 momentin
10828: 16                                    1983 vp. -     LA n:o 90
10829: 
10830: mukaan, mikäli mainitun pykälän 1 momentin           sakin laajassa merkityksessä ja se kattaa kaikki
10831: edellytykset täyttyvät, työnantaja voi purkaa työ-   mahdolliset työtaistelu toimenpiteet.
10832: sopimuksen, jos työntekijä ryhtyy lakkoon, jonka        Voimaantulosäännös. Työsopimuslain muu-
10833: osalta ei ole noudatettu työriitojen sovittelua      tokset tulevat ennen lain voimaantulopäivää sol-
10834: koskevia lain säännöksiä tai joka on työsopimus-     mittujen työsopimusten osalta voimaan, jos sopi-
10835: lain tai työehtosopimuksen määräysten vastainen.     mus on tehty toistaiseksi, sen jälkeen kun lain
10836:    Lain kirjoitetun sanamuodon mukaan on tilan-      voimaantulopäivästä on kulunut työnantajan
10837: ne täten se, että työnantaja mahdollisesti voi       noudatettava irtisanomisaika. On kuitenkin mah-
10838: työntekijän osallistuessa ns. kiellettyyn lakkoon    dollista sopia, että muutokset tulevat voimaan
10839: purkaa työsuhteen, mutta ei voi samasta syystä       aikaisemminkin tai että ne koskevat myös muita
10840: irtisanoa häntä, ja kuitenkin työsuhteen purka-      kuin toistaiseksi tehtyjä työsopimuksia. Mikäli
10841: minen on työntekijän kannalta huomattavasti          työsopimus muutosten voimaantulon jälkeen lak-
10842: ankarampi toimenpide kuin irtisanominen. Eh-         kaisi tapahtuneen irtisanomisen, sovitun määrä-
10843: dotus poistaisi yllä mainittujen lain säännösten     ajan päättymisen tai muun syyn takia, mutta työ
10844: ristiriitaisuuden ja siitä aiheutuneen epävarmuu-    jatkuu työsopimuslain 39 §:ssä säädetyn sopimus-
10845: den työmarkkinajärjestöjen sekä tuomioistuinten      suhteen hiljaisen pidennyksen vuoksi, on sopi-
10846: piirissä. Ehdotuksen mukaan purkuoikeutta ei         mussuhteeseen siitä lähtien sovellettava työsopi-
10847: ole, mikäli työntekijä tai työnantaja osallistuu     muslain säännöksiä niiden muutetussa muodos-
10848: työtaisteluun siitä riippumatta, onko se työriito-   sa.
10849: jen sovittelulain, työehtosopimuslain tai työehto-      Edellä olevan perusteella ehdotamme SKDL:n
10850: sopimuksen vastainen. Mainittujen lakien vastai-     eduskuntaryhmän kantana,
10851: sesta työtaistelusta on säädetty seuraamukset ko.
10852: laeissa. Termi työtaistelu ymmärretään tässä ku-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
10853: ten työsopimuslain 37 §: n 2 momentin 2 kohdas-              kiehdotukset:
10854: 
10855: 
10856: 
10857: 
10858: 1.
10859:                                       Työsuhdeturvalaki
10860: 
10861:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10862: 
10863:                        1 §                           Asia koskee                   Ennakkoilmoitus
10864:                Lain soveltamisala                    1. Irtisanomista työn-        Vähintään kahta viik-
10865:                                                          tekijän henkilökoh-       koa ennen irtisanomis-
10866:   Tätä lakia sovelletaan työsopimuslaissa (320/          taisten olosuhtei-        ta.
10867: 70) tarkoitettuun lomautukseen sekä työsopi-             den perusteella.
10868: muksen irtisanomiseen, purkamiseen ja työsuh-        2. Työsopimuksen              Niin pian kuin se vo1
10869: teen ehtojen muuttamiseen.                               purkamista.               tapahtua.
10870:                                                      3. Irtisanomista työn         Vähintään kuukautta
10871:                                                          vähyyden johdosta.        ennen irtisanomista.
10872:                                                      4. Lomautusta,        joka    Vähintään kuukautta
10873:                        2 §                                                         ennen lomautusta.
10874:                                                          luonteeltaan ei ole
10875:                 Ennakkoilmoitus                          yksittäistä ja lyhyt-
10876:                                                          aikaista eikä liioin
10877:    Työnantajan on annettava sille työntekijäyh-          johdu siitä, että työ
10878: distykselle, jota asianomaisen työntekijän pää-          on kausiluontoista
10879: luottamusmies tai tätä vastaava yhdysmies edus-        ~i:ai -:muuio1r11uon-
10880: taa, ennakkoilmoitus aiotusta toimenpiteestä, jo-        teeltaan     sellaista,
10881: ka koskee nyt puheena olevaa työntekijää, seu-           ettei se ole yhtäjak-
10882: raavasti:                                                soista.
10883:                                        1983 vp. -    LA n:o 90                                         17
10884: 
10885: 5. Työntekijän uudel-      Vähintään kahta viik-     painava syy mtsanomiseen ilmaantui tai, jos
10886:    leen työhön otta-       koa ennen uudelleen       peruste on jatkuva, siitä, kun saatiin tieto sen
10887:    mista lomautuksen       työhön ottamista.         lakkaamisesta. Mikäli irtisanominen tapahtuu
10888:    jälkeen.                                          työntekijän henkilökohtaisten olosuhteiden pe-
10889: 6. Uutta työsuhdetta         Vähintään kahta viik- rusteella, se on toimitettava kolmen viikon kulu-
10890:    silloin, kun työnte-      koa ennen työn tarjoa- essa syyn ilmaantumisesta tai perusteen ollessa
10891:    kijällä on siihen         mista.                  jatkuva sen lakkaamisesta. Jos asiasta on 3 §:n
10892:    työsopimuslain 42 a                               mukaan käyty neuvotteluja, voidaan irtisanomi-
10893:    §:n mukaan oikeus.                                nen viimeksi sanotussa tapauksessa kuitenkin
10894:                                                      toimittaa viikon kuluessa neuvottelun päättymi-
10895:    Tämän lain 6 §:ssä tarkoitetut työnantajain ja sestä, vaikka kolmen viikon määräaika olisikin jo
10896: työntekijäin yhdistykset voivat sopia, että ennak- kulunut umpeen. Jos irtisanomista kohtaa pätevä
10897: koilmoitus annetaan 1 momentissa sanotun yh- este, saadaan irtisanominen toimittaa viikon ku-
10898: distyksen sijasta jollekin muulle sopivaksi katso- luessa esteen lakkaamisesta. Työsopimuksen pur-
10899: tulle työntekijäyhdistykselle.                       kamisoikeuden raukeamisesta on säädetty työso-
10900:    Jos asia koskee edellä 1 tai 2 kohdassa tar- pimuslain 44 §:ssä.
10901: koitettua toimenpidettä, työnantajan on ilmoi-          Työnantajan on ennen irtisanomista, purka-
10902: tettava aiotusta toimenpiteestä asianomaiselle mista tai 1omauttamista koskevan ilmoituksen
10903: työntekijälle saman ajan kuluessa kuin työnteki- antamista kuultava työntekijää, missä tilaisuudes-
10904: jäjärjestöHekin.                                     sa työntekijällä on oikeus käyttää avustajaa.
10905:    Jos ennakkoilmoituksen tekemistä niissä ta-          Työnantajan on irtisanottava tai purettava
10906: pauksissa, joita tarkoitetaan 3-6 kohdissa, koh- työntekijän työsopimus tai 1omautettava työnte-
10907: taa este siten, ettei ilmoitusta voi antaa säädetys- kijä hänelle henkilökohtaisesti annetulla kirjalli-
10908: sä ajassa, ennakkoilmoitus on sen sijaan annetta- sella ilmoituksella. Ellei tämä ole mahdollista,
10909: va niin pian kuin se voi tapahtua.                   voidaan irtisanomista koskeva ilmoitus lähettää
10910:                                                      postitse työntekijän ilmoittamaan tai muutoin
10911:                                                      tiedossa olevaan postiosoitteeseen. Työsopimuk-
10912:                           3§                         sen päättänyt tai työntekijän 1omauttanut työn-
10913:    Ilmoituksen jälkeinen neuvotteluvelvollisuus       antaja on tarvittaessa velvollinen näyttämään
10914:                                                      toteen ilmoituksen toimittamisen.
10915:     Se, jolla 2 §:n 1 tai 2 momentin mukaan on          Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen
10916: oikeus saada ennakkoilmoitus tai 3 momentin katsotaan toimitetuksi ja lomautusilmoitus anne-
10917: mukainen ilmoitus, on oikeutettu vaatimaan työn- tuksi silloin, kun työnantaja tai työntekijä on
10918: antajalta neuvottelua aiotusta toimenpiteestä. saanut tiedon toimenpiteestä. Mikäli ilmoitus
10919: Neuvottelua on vaadittava viimeistään viikon työsopimuksen irtisanomisesta on 3 momentin
10920: kuluttua siitä, kun ennakkoilmoitus tai muu mukaisesti lähetetty postitse, katsotaan työsopi-
10921: ilmoitus annettiin.                                  muksen irtisanominen toimitetuksi seitsemänte-
10922:    Jos neuvottelua on vaadittu, työnantaja ei saa nä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on annettu
10923: ryhtyä toimenpiteeseen ennen kuin tilaisuus neu- postin kuljetettavaksi. Työntekijän ollessa lain tai
10924: vottelemiseen on suotu. Neuvotteluvelvollisuus sopimuksen mukaisella vuosilomalla taikka työ-
10925: katsotaan täytetyksi, kun asia on työnantajan ja ajan tasoittumisesta johtuvalla vähintään kahden
10926: työntekijäyhdistyksen sekä työntekijän välillä kä- viikon pituisella vapaa-ajalla katsotaan postitse
10927: sitelty.                                             lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen
10928:                                                      kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai
10929:                                                      vapaa-ajan päättymistä seuraavana arkipäivänä.
10930:                           4§                            Irtisanoessaan tai purkaessaan työsopimuksen
10931:    Irtisanomisen, purkamisen ja Iomauttamisen        työnantajan on ilmoitettava työntekijälle, miten
10932:                      toimittaminen                   ja minkä ajan kuluessa työntekijän on 5 §:n
10933:                                                      mukaan meneteltävä, jos hän katsoo irtisanomi-
10934:     Työnantajan on toimitettava trtlsanominen, sen tai purkamisen tapahtuneen lainvastaisesti.
10935:  ellei syy ole jo aikaisemmin menettänyt merkitys- Työnantajan on lisäksi työntekijän pyynnöstä
10936:  tään, kohtuullisessa ajassa siitä, kun työsopimus- välittömästi ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopi-
10937:  lain 37 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityisen muksen irtisanomisen tai purkamisen syyt.
10938: 18                                       1983 vp. -     LA n:o 90
10939: 
10940:                       5 §                               den työehtosopimuksen soveltamista viimeksi si-
10941: Työntekzjän ilmoitus ja työsuhteen jatkuminen           toneen työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä
10942:                                                         koskevien määräysten mukaisessa järjestyksessä.
10943:    Jos työntekijä katsoo työsopimuksen tulleen          Nämä neuvottelut on käytävä kuuden viikon
10944: irtisanotuksi tai puretuksi lainvastaisesti ja vaatii   kuluessa siitä, kun työnantaja on saanut työnteki-
10945: työsuhteen jatkumista, hänen on ilmoitettava            jäitä 5 §:n mukaisen ilmoituksen. Yksittäista-
10946: tästä työnantajalle kahden viikon kuluessa saatu-       pauksissa edellä mainitut yhdistykset voivat kui-
10947: aan 4 §:n 5 momentissa tarkoitetun oikeata              tenkin kirjallisesti sopia täniän määräajan piden-
10948: menettelyä koskevan ilmoituksen. Työsuhde ei            tämisestä.
10949: tällöin irtisanomisen perusteella pääty ennen
10950: kuin riita on lopullisesti ratkaistu. Tuomioistuin                            7 §
10951: voi erityisestä syystä määrätä työsuhteen lakkaa-                   Neuvottelujen kå'yminen
10952: vaksi irtisanomisajan päättyessä tai myöhempänä
10953: ajankohtana.                                              Jollei muusta menettelystä ole sovittu, lain
10954:      Ellei työntekijä vaadi työsuhteen jatkumista,      mukainen neuvotteluvelvollisuus katsotaan täyte-
10955: vaan sen sijaan vahingonkorvauksia tämän lain           tyksi, kun asia on työnantajan ja työntekijän tai
10956: perusteella, on hänen ilmoitettava siitä työnanta-      vastaavasti työnantaja- ja työntekijäyhdistyksen
10957: jalle neljän kuukauden kuluessa saatuaan 2 §:n 5        välillä käsitelty.
10958: momentissa tarkoitetun oikeata menettelyä kos-            Työnantaja- ja työntekijäyhdistyksen välisistä
10959: kevan ilmoituksen.                                      neuvotteluista on laadittava pöytäkirja, josta käy
10960:     Työnantaja ei saa riitautetun irtisanomisen         ilmi tehdyn ratkaisun sisältö, tai ellei asiasta ole
10961: perusteella sulkea työntekijää työstä ilman erityi-     päästy yksimielisyyteen, kummankin osapuolen
10962: siä syitä. Työntekijällä on oikeus täyteen palk-        mielipide neuvottelun kohteena olleesta erimieli-
10963: kaan ja muihin työsopimuksen mukaisiin etuihin          syydestä.
10964: siihen asti, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
10965: Oikeus voi määrätä, että tässä tarkoitettu työstä                             8 §
10966: sulkeminen on lakkaava.                                               Tuomiaistuinkäsittely
10967:     Oikeus voi määrätä, että työsuhde jatkuu pur-
10968: kamisesta huolimatta riidan lopulliseen ratkai-            Jollei työsopimuksen irtisanomista tai purka-
10969: suun asti. Tällöin on sovellettava edellä 3 mo-         mista koskevasta riidasta ole päästy sovintoon
10970: mentissa olevia säännöksiä työntekijän oikeudesta       tämän lain mukaisissa neuvotteluissa, voi työnan-
10971: palkkaan ja muihin työsopimuksen mukaisiin              taja tai työntekijä saattaa asian tuomioistuimen
10972: etuihin. Jos edellä sanottu määräys on annettu,         ratkaistavaksi. Työtuomioistuimesta annetun lain
10973: työnantaja ei saa sen syyn perusteella, joka on         (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on
10974: aiheuttanut purkamisen, sulkea työntekijää työs-        toimitettava neljän viikon kuluessa 7 §:ssä tarkoi-
10975: tä.                                                     tettujen neuvottelujen päättymisestä, jos työnte-
10976:                                                         kijä vaatii työsuhteen jatkumista.
10977:                         6 §                                Mikäli riidan osapuolet tai toinen heistä ei
10978:               Neuvotteluvelvollisuus                    kuulu 6 §:ssä tarkoitetun yhdistysten välisen
10979:                                                         neuvottelumenettelyn piiriin, on kanne pantava
10980:    Saatuaan 5 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen on          vireille yleisessä alioikeudessa kuuden viikon ku-
10981: työnantajan viivytyksettä neuvoteltava työnteki-        luessa siitä, kun työnantaja on saanut työntekijän
10982: jän kanssa irtisanomisen tai purkamisen laillisuu-      5 §:n mukaisen ilmoituksen.
10983: desta. Nämä paikalliset neuvottelut on käytävä             Milloin kanne koskee tämän lain mukaisia
10984: kahden viikon kuluessa siitä, kun työnantaja on         vahingonkorvauksia tai tähän lakiin tai työsopi-
10985: saanut työntekijän 5 §:n mukaisen ilmoituksen.          muslain 30, 38 ja 42 §:iin perustuvaa palkkaa tai
10986:    Ellei erimielisyyttä ole voitu ratkaista paikalli-   muuta etua, on haastehakemus toimitettava työ-
10987: sissa neuvotteluissa, voi työnantaja tai työntekijä     tuomioistuimelle vuoden kuluessa siitä, kun va-
10988: saattaa erimielisyyden neuvoteltavaksi heitä edus-      hinko syntyi tai palkka tai muu etu erääntyi.
10989: tavien työnantaja- ja työntekijäyhdistysten välillä.    Mikäli riidan osapuolet tai toinen heistä ei kuulu
10990: Elleivät työnantaja- ja työntekijäyhdistys ole sopi-    6 §:ssä tarkoitetun yhdistysten välisen neuvotte-
10991: neet muusta neuvottelumenettelystä, neuvottelut         lumenettelyn piiriin, on kanne pantava samassa
10992: käydään näitä yhdistyksiä sitovan tai ennen uu-         ajassa vireille yleisessä alioikeudessa.
10993:                                         1983 vp. -     LA n:o 90                                         19
10994: 
10995:   Muutosta alioikeuden ratkaisuun haetaan työ-         vollinen suorittamaan työntekijälle ennen lain-
10996: tuomioistuimelta valittamalla. Muutoksenhaussa         voimaisen päätöksen antamista syntyneen palkan
10997: noudatetaan soveltuvin osin oikeudenkäymiskaa-         ja muiden työsopimussuhteesta johtuvien etuuk-
10998: ren 25 luvun säännöksiä muutoksenhausta alioi-         sien menetyksen lisäksi korvauksena laittomasta
10999: keudesta hovioikeuteen.                                irtisanomisesta tai purkamisesta syntyneestä va-
11000:   Jos työnantaja ja työntekijä tai 6 §:ssä tarkoite-   hingosta vähintään kuuden kuukauden ja enin-
11001: tut työnantajain ja työntekijäin yhdistys niin         tään 30 kuukauden palkan.
11002: sopivat, voidaan työsopimuksen irtisanomista tai
11003: purkamista koskeva erimielisyys saattaa välimies-                              12 §
11004: menettelystä annetun lain (46/28) mukaisessa
11005:                                                                  Tehostettu korvausvelvollisuus
11006: menettelyssä ratkaistavaksi.
11007:                         9 §                               Työnantaja, joka ei noudata tuomioistuimen
11008:                                                        edellä 10 §:ssä tarkoitettua tuomiota, jolla työso-
11009:         Uuden määräajan myöntäminen                    pimuksen irtisanominen tai purkaminen on julis-
11010:                                                        tettu pätemättömäksi, ja työsopimussuhde lak-
11011:    Sille, joka laillisen esteen takia ei ole voinut    kaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle 11
11012: tehdä 5 §:n mukaista ilmoitusta säädetyssä mää-        §:ssä säädetyn vahingonkorvauksen enimmäis-
11013: räajassa tai saattaa asiaa tuomioistuimen ratkais-     määrän.
11014: tavaksi 8 §:ssä säädetyssä määräajassa tai joka
11015: muutoin esittää anomuksensa tueksi painavia                                   13 §
11016: syitä, työtuomioistuin voi hakemuksesta, kuultu-                  Aineeton vahingonkorvaus
11017: aan asiasta ensin vastapuolta, myöntää uuden,
11018: enintään mainituissa säännöksissä säädetyn pitui-         Jos työnantaja laiminlyö tässä laissa tai työsopi-
11019: sen määräajan ilmoituksen tekemiseksi tai asian        muslain 2, 3, 30, 30 a, 30 b, 34, 36-39,
11020: saattamiseksi tuomioistuimen ratkaistavaksi.           42-43, 45 ja 53 §:ssä säädettyjä velvollisuuksi-
11021:    Uutta määräaikaa on haettava kirjallisesti työ-     aan, hänen on maksettava työntekijälle sen lisäk-
11022: tuomioistuimelta kahden viikon kuluessa 1 mo-          si, mitä edellä 11 ja 12 §:ssä sanotaan, korvausta
11023: mentissa tarkoitetun estymisen lakkaamisesta ja        syntyneestä aineettomasta vahingosta vähintään
11024: viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä            työntekijän yhden kuukauden ja enintään kuu-
11025: päivästä, jona määräaika päättyi.                      den kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Kor-
11026:                                                        vausta ei kuitenkaan määrätä, jos 11 §:ssä tarkoi-
11027:                        10 §                            tetuissa tapauksissa sanotun säännöksen nojalla
11028:              Työsuhteen jatkuminen                     tuomittuun korvaukseen jo sisältyy hyvitys tapah-
11029:                                                        tuneesta rikkomuksesta.
11030:                                                           Arvosteltaessa vahingon määrää otetaan erityi-
11031:    Mikäli työntekijä on vaatinut työsuhteen jatku-
11032:                                                        sesti huomioon se intressi, joka työntekijällä on
11033: mista ja oikeus on lainvoimaisella tuomiolla to-
11034: dennut, että työnantajan toimittama työsopi-           siihen, että työnantaja noudattaa edellä sanottuja
11035:                                                        lain säännöksiä.
11036: muksen irtisanominen on tapahtunut lainvastai-
11037: sesti ja purkamisen kysymyksessä ollen, ettei                                  14 §
11038: perustetta edes irtisanomiselle olisi ollut, oikeu-           Työsuhteen ehtojen muuttaminen
11039: den on julistettava irtisanominen tai purkaminen
11040: pätemättömäksi.                                           Ilman työntekijän suostumusta tapahtuneeseen
11041:   Jos irtisanominen tai purkaminen on lainvoi-         työsuhteen ehtojen muuttamiseen ja sen päte-
11042: man saaneelia tuomiolla julistettu pätemättö-          vyyttä koskevaan kiistaan noudatetaan soveltuvin
11043: mäksi, työnantaja ei saa sillä perusteella, joka on    osin, mitä edellä 4-10 ja 12-13 §:ssä on
11044: aiheuttanut irtisanomisen tai purkamisen, sulkea       säädetty sen tapauksen varalta, että työntekijä
11045: työntekijää työstä.                                    katsoo tulleensa irtisanotuksi ilman laillisia pe-
11046:                                                        rusteita ja vaatii irtisanomisen julistamista päte-
11047:                        11 §                            mättömäksi.
11048:                Korvausvelvollisuus                       Jos oikeus on julistanut työsuhteen ehtojen
11049:                                                        muuttamisen pätemättömäksi, mutta työnantaja
11050:    Työnantaja, joka on lainvastaisesti irtisanonut     ei noudata tuomiota, työsuhdetta ei katsota pur-
11051: tai purkanut työntekijän työsopimuksen, on vei-        kautuneeksi, jollei työntekijä sitä pura, mutta
11052: 20                                      1983 vp. -     LA n:o 90
11053: 
11054: työnantaja on velvollinen suorittamaan työnteki-                              18 §
11055: jälle 11 §:ssä säädetyn vahingonkorvauksen enim-                     Voimaantulosiiännös
11056: mäismäärän.
11057:                         15 §                              Tämä laki tulee voimaan        päivänä
11058:              Säännösten ehdottomuus                    kuuta 198 . Ennen tämän lain voimaantuloa
11059:                                                        tehtyyn työsopimukseen sovelletaan, ellei toisin
11060:  Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tä-          sovita, tätä ennen voimassa ollutta lakia, ei
11061: män lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön.            kuitenkaan, jos sopimus on tehty toistaiseksi,
11062:                                                        kauemmin kuin jos työnantaja olisi sen irtisano-
11063:                        16 §                            nut tämän lain voimaantulopäivänä. Jos sopimus
11064:                     Kanneazka                          tämän lain voimassa ollessa lakkaisi tapahtuneen
11065:                                                        irtisanomisen, sovitun määräajan päättymisen tai
11066:   Työntekijän oikeus tässä laissa tarkoitettuun        muun syyn takia, mutta työ jatkuu niin kuin
11067: korvaukseen on viimeistään rauennut, jollei kan-       työsopimuslain 39 §:ssä sanotaan, on sopimus-
11068: netta ole nostettu kolmen vuoden kuluessa työso-       suhteeseen siitä lähtien sovellettava tätä lakia.
11069: pimuksen irtisanomisesta.
11070: 
11071:                        17 §
11072:               Asetuksenanto-oikeus
11073: 
11074:   Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
11075: panosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa
11076: asetuksella.
11077: 
11078: 
11079: 
11080: 
11081: 2.
11082:                                                  Laki
11083:                                      työsopimuslain muuttamisesta
11084: 
11085:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11086:   kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 40 §,
11087:   muutetaan 3 §, 34 §:n 1 momentti, 37 §:n 2 momentin 4 kohta, 37 §:n 4 momentti, 38 §, 42 a §
11088: ja 43 §:n 4 momentti, näistä 37 §:n 4 momentti sellaisena kuin se on muutettuna 1 päivänä
11089: joulukuuta 1978 annetulla lailla (925/78), 38 § sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä
11090: kesäkuuta 1978 annetulla lailla (476/78) ja 42 a § sellaisena kuin se on 16 päivänä kesäkuuta 1978
11091: annetussa laissa (476/78), sekä
11092:   lisiitiiän 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2, 3 ja 4 momentti siirtyvät 3, 4 ja 5
11093: momenteiksi, 30 §:ään uusi 4 momentti, 37 §:ään uusi 5 momentti sekä lakiin uusi 37 a §,
11094: seuraavasti:
11095: 
11096:                         2 §
11097:                                                        mus on tehty muissa kuin edellä mrumtuissa
11098:                     Kestoazka                          tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia
11099:                                                        on ilman pätevää syytä solmittu toistuvasti, pide-
11100:   Määräaikainen työsopimus saadaan tehdä, jos          tään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työ-
11101: työtehtävien erikoisluonne, sijaisuus tai harjoitte-   sopimuksena. Muu sopimus on mitätön.
11102: lu sitä edellyttävät. Jos määräaikainen työsopi-
11103:                                         1983 vp. -     LA n:o 90                                       21
11104: 
11105:                        3 §                                4) työn tilapäistä vähentymistä, jonka ajaksi
11106:                      Koeaika                           työnantajan on pyrittävä järjestämään muuta työ-
11107:                                                        tä. Jollei työn tilapäisen vähentymisen ajaksi
11108:    Työnantaja ja työntekijä voivat sopia erityisestä   voida järjestää muuta työtä, voidaan työntekijä
11109: koeajasta, jonka pituus voi olla enintään kolme        lomauttaa. Mikäli työntekijän työ on pysyvästi
11110: kuukautta työsuhteen alkamisesta. Koeaikana voi        vähentynyt, työnantaja voi irtisanoa työntekijän
11111: työnantaja purkaa työsuhteen, sen lisäksi mitä         työsopimuksen vain siinä tapauksessa, ettei työn-
11112: purku- ja irtisanomisedellytyksistä muualla tässä      tekijälle voida järjestää muuta työtä uudelleen
11113: laissa on säädetty, vain sillä perusteella, ettei      sijoittamalla tai kouluttamalla.
11114: työntekijä ilmeisesti työhön opastuksesta ja oh-
11115: jauksesta huolimatta kykene työsopimuksen mu-             Työnantaja ei saa ilman 2 momentissa mainit-
11116: kaiseen työhön. Työntekijällä on oikeus koeaika-       tua erityisen painavaa syytä työsopimussuhteessa
11117: na vapaasti purkaa työsuhde.                           noudatettavana olevien ehtojen vastaisesti ilman
11118:    Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tä-        työntekijän suostumusta muuttaa työntekijän va-
11119: män pykälän mukaan kuuluvia etuja, on mitä-            hingoksi työsuhteen ehtoja. Sanotunkaltaisessa
11120: tön.                                                   työsuhteen ehtojen ilman työntekijän suostumus-
11121:                        30 §                            ta tapahtuvassa muuttamisessa työnantajan on
11122:                                                        meneteltävä muutoinkin soveltuvin osin samoin
11123:                  Lomauttaminen                         kuin irtisanoessaan työsopimuksen. Mitä tässä
11124:                                                        momentissa on sanottu, koskee soveltuvin osin
11125:    Kun työntekijä on ollut lomautettuna kaksi          myös määräaikaista työsopimusta.
11126: viikkoa tai saman kalenterivuoden aikana yhteen-          Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopi-
11127: sä 30 päivää, on hänellä oikeus saada täysi palkka     musta tämän raskauden aikana eikä 34 §:n 1
11128: seuraavilta lomautuspäiviltä. Muu sopimus on           momentissa tarkoitetun työehtosopimuksen tai
11129: mitätön.                                               työnantajan ja työntekijän kesken sovitun, enin-
11130:                        34 §                            tään 12 kuukauden pituisen synnytysloman aika-
11131:                                                        na eikä päättyväksi kuuden kuukauden kuluessa
11132:                    Synnytysloma                        siitä, kun työntekijä on palannut synnytyslomal-
11133:                                                        ta. Mitä edellä on sanottu, ei rajoita työnantajan
11134:    Naispuolisella työntekijällä, jonka raskaus on      oikeutta irtisanoa työsopimus liikkeen lakkaami-
11135: kestänyt vähintään 180 päivää, on oikeus saada         sen johdosta tai jos luottamusmiesasemassa ole-
11136: synnytyslomaksi se aika, johon hänelle sairausva-      van työntekijän suojaksi säädetyistä määräyksistä
11137: kuutuslain mukaan tulevan äitiysrahan katsotaan        työn vähentymistilanteessa muuta johtuu.
11138: kohdistuvan tai, jollei hänellä ole oikeutta äitiys-
11139: rahaan, katsottaisiin kohdistuvan, jos hänellä
11140: sellainen oikeus olisi. Synnytysloman aika ei                             37 a §
11141: kuitenkaan pääty aikaisemmin kuin kuuden vii-
11142:                                                                 Työvoiman vähentämisjarjestys
11143: kon kuluttua synnytyksestä. Synnytyslomalta pa-
11144: laava työntekijä on oikeutettu palaamaan niihin
11145:                                                           Työn vähyyteen perustuvassa irtisanomisessa
11146: tehtäviin, jotka olivat hänen varsinaisia tehtävi-
11147:                                                        tai lomautuksessa on työnantajan noudatettava
11148: ään synnytyslomalle lähtiessään. Mikäli näitä teh-
11149:                                                        vähentämisjärjestystä, jonka mukaan viimeksi ir-
11150: täviä ei enää ole osoitettavissa työntekijälle, ei     tisanotaan tai lomautetaan työntekijöiden luot-
11151: häntä kuitenkaan saa siirtää työhön, joka vaati-
11152:                                                        tamushenkilöitä. Tämän lisäksi noudatetaan
11153: vuudeltaan tai palkkaukseltaan poikkeaa siitä,         sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai
11154: missä hän oli äitiyslomalle lähtiessään.               lomautetaan työntekijä, jonka yhteenlaskettu
11155:                                                        työssäoloaika työnantajan palveluksessa on pisin.
11156:                                                        Työssäoloaikojen ollessa yhtä pitkät on iältään
11157:                        37 §                            vanbernmaila työntekijällä etuoikeus saada jäädä
11158:      Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset           työsuhteeseen. Mikäli työntekijälle vain uudel-
11159:                                                        leen sijoittamalla voidaan antaa työtä työnanta-
11160:    Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää ilman       jan palveluksessa, hänen etuoikeutensa edellytyk-
11161: erityisen painavaa syytä. Tällaisena syynä ei voida    senä on, että hänellä on riittävä kyky tuohon
11162: pitää ainakaan:                                        toiseen työhön. Työehtosopimuksella voidaan so-
11163:                                                        pia muunkinlaisesta vähentämisjärjestyksestä.
11164: 22                                    1983 vp. -     LA n:o 90
11165: 
11166:   Jos työnantajana on useita toimintayksiköitä,      sen muista kuin työntekijästä johtuvista syistä ja
11167: vuorojärjestys määrätään erikseen kutakin toi-       työnantaja vuoden kuluessa tarvitsee työvoimaa
11168: mintayksikköä vanen.                                 samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, on työnteki-
11169:                                                      jällä oikeus uuteen työsuhteeseen työnantajan
11170:                         38 §                         palveluksessa. Työnantajan on tarjottava työtä
11171:                   Irtisanomisaika                    ensi sijassa tässä tarkoitetuille entisille työnteki-
11172:                                                      jöille. Jos usealla työntekijällä on oikeus uuteen
11173:    Työsopimus voidaan tmsanoa paattymaan             työsuhteeseen, etuoikeus on annettava 37 a §:ssä
11174: työnantajan toimesta aikaisintaan kuukauden ku-      säädetyssä järjestyksessä siten, että sanotun sään-
11175: luttua ja työntekijän toimesta aikaisintaan 14       nöksen mukaan viimeksi vähennettävälle anne-
11176: päivän kuluttua.                                     taan etusija ennen aikaisemmin vähennettävää.
11177:    Työntekijällä, joka inisanomisen tapahtuessa         Saatuaan uutta työsuhdetta koskevan tarjouk-
11178: on ollut työsuhteessa työnantajaan viimeiset kuu-    sen työntekijällä on oikeus kohtuulliseen har-
11179: si kuukautta tai yhteensä vähintään 12 kuukautta     kinta-aikaan.
11180: kahden viimeksi kuluneen vuoden kuluessa, on           Jos työntekijä torjuu uutta työsuhdetta koske-
11181: oikeus inisanomisaikaan, joka on                     van tarjouksen, joka hänen kohtuudella olisi
11182:    kaksi kuukautta, jos hän on täyttänyt 25          pitänyt hyväksyä, etuoikeus raukeaa.
11183: vuotta
11184:    kolme kuukautta, jos hän on täyttänyt 30
11185: vuotta
11186:    neljä kuukautta, jos hän on täyttänyt 35 vuotta                          43 §
11187:    viisi kuukautta, jos hän on täyttänyt 40 vuotta                     Purkamisoikeus
11188:    kuusi kuukautta, jos hän on täyttänyt 45
11189: vuotta.                                                Tämän pykälän 1 ja 2 momentista riippumatta
11190:    Työntekijän oikeutta 1 ja 2 momentissa mai-       työtaisteluun osallistuminen ei oikeuta työsopi-
11191: nittuun inisanomisaikaan voidaan rajoittaa vain      muksen purkamiseen.
11192: valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisellä
11193: työehtosopimuksella.                                   Tämä laki tulee voimaan         päivänä
11194:    Työntekijällä on oikeus palkkaan ja muihin        kuuta 198 . Ennen tämän lain voimaantuloa
11195: työsopimuksen mukaisiin etuihin inisanomisai-        tehtyyn työsopimukseen sovelletaan, ellei toisin
11196: kana, vaikkei työnantaja tarjoaisi hänelle työtä.    sovita, tätä ennen voimassa ollutta lakia, ei
11197: Inisanomisaikana työntekijällä on oikeus paikalli-   kuitenkaan, jos sopimus on tehty toistaiseksi,
11198: seen vapaaseen kohtuullisessa määrin, jotta hän      kauemmin kuin jos työnantaja olisi sen inisano-
11199: voisi käydä työnvälityksessä tai muutoin hakea       nut tämän lain voimaantulopäivänä. Jos työsopi-
11200: työ~.                                                mus tämän lain voimassa ollessa lakkaisi tapahtu-
11201:                        42 a §                        neen inisanomisen, sovitun määräajan päättymi-
11202:    Irtisanotun työntekijän takaisin ottaminen        sen tai muun syyn takia, mutta työ jatkuu niin
11203:                                                      kuin työsopimuslain 39 §:ssä sanotaan, on sopi-
11204:      Milloin työnantaja on inisanonut työsopimuk-    mussuhteessa siitä lähtien sovellettava tätä lakia.
11205: 
11206:        Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11207: 
11208:            Timo Laaksonen               Osmo Vepsäläinen         Anna-Liisa Jokinen
11209:            Pekka Leppänen               Terho Pursiainen         Niilo Koskenniemi
11210:            Heli Astala                  Vappu Säilynoja          Kalevi Kivistö
11211:            Lauha Männistö               Inger Hirvelä            Veikko Saano
11212:            Ulla-Leena Alppi             Esko Helle               Heikki Mustonen
11213:                        Pirkko Turpeinen                  Juhani Vähäkangas
11214:                                                 1983 vp.
11215: 
11216: Lakialoite n:o 91
11217: 
11218: 
11219: 
11220: 
11221:                                    Lahti-Nuuttila: Ehdotus laiksi vuosilomalain 3 §:n muuttamisesta
11222: 
11223: 
11224:                                            Eduskunnalle
11225: 
11226:    Voimassa olevan vuosilomalain mukaan työn-         Näin voitaisiin jossain määrin työllistää työttömiä
11227: tekijä saa lomaa kaksi arkipäivää kultakin loman-     henkilöitä tai ainakin vähentää lomautuksia.
11228: määräytymiskuukaudelta. Arkipäiviksi luetaan          Kun vuosiloman pidentyminen edellä mainitulla
11229: tällöin tavanomaiseen tapaan myös lauantaipäi-        tavalla ei aiheuttaisi yrityksille kohtuuttomia kus-
11230: vät. Kun lauantait kuitenkin ovat yleisesti vapaa-    tannuksia ja olisi lisäksi teknisesti helposti toteu-
11231: päiviä, näiden "ansaitseminen" erikseen vuosilo-      tettavissa, ei uudistuksen pikaiselle toteuttamisel-
11232: mapäiviksi on epäjohdonmukaista. Lauantaipäi-         le pitäisi olla merkittäviä esteitä.
11233: vien poistaminen arkipäivien joukosta vuosiloma-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
11234: lakia sovellettaessa johtaisi vuosilomien pidenty-
11235: miseen noin viikolla.                                            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11236:    Vuosilomien pidentyminen puolestaan edellyt-               kiehdotuksen:
11237: täisi useilla aloilla lisähenkilöstön paikkaamista.
11238: 
11239: 
11240:                                                 Laki
11241:                                  vuosilomalain 3 §:n muuttamisesta
11242: 
11243:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1979 annetun vuosilomalain
11244: (272/73) 3 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
11245: 
11246:                        3 §
11247:                                                         Tämä laki tulee voimaan       pa1vana
11248:   Arkipäiviksi ei tätä lakia sovellettaessa lueta     kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
11249: lauantaipäiviä, itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhan-   ran    päivänä           kuuta 198 päättyvän
11250: nusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.       lomanmääräytymisvuoden perusteella määräyty-
11251:                                                       vään vuosilomaan.
11252: 
11253: 
11254:    Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1983
11255: 
11256:                                         Pentti Lahti-Nuuttila
11257: 
11258: 
11259: 
11260: 
11261: 0883004066
11262:                                                 1983 vp.
11263: 
11264: Lakialoite n:o 92
11265: 
11266: 
11267: 
11268: 
11269:                                    E. Laine ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain muuttamisesta
11270: 
11271: 
11272:                                             Eduskunnalle
11273: 
11274:    Vuosilomalakiin tehdyistä parannuksista huoli-      huoltaessaan lasta tai muuta omaista tämän äkil-
11275: matta on lakiin jäänyt useita epäkohtia ja puut-       lisen sairastumisen johdosta. Epäkohta olisi kor-
11276: teellisuuksia. Sellaisena on pidettävä mm. sään-       jattavissa hyväksymällä kerrotusta syystä johtunut
11277: nöstä, jonka mukaan loman aikana sairastuvan           poissaolopäivä työpäivän veroiseksi. Tätä tarkoit-
11278: työntekijän vuosilomapäivien määrää vähenne-           tava säännös olisi lisättävä lain 3 §:ään.
11279: tään karenssipäivien määrällä. Tällainen säännös          Vuosilomapalkan suuruutta laskettaessa jae-
11280: on ristiriidassa Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n     taan lomanmääräytymisvuoden työssäoloajalta
11281: konferenssin suositusten kanssa eikä sitä muu-         maksettu palkka tehtyjen työpäivien lukumääräl-
11282: toinkaan voida pitää oikeudenmukaisena. Työn-          lä. Näin laskettu vuosilomapalkka jää yleensä
11283: tekijäin edut edellyttävät lain säännöksen muut-       pienemmäksi kuin loman aikainen palkkataso
11284: tamista niin, ettei työntekijän sairauspäiviä laske-   edellyttäisi. Tästä syystä olisi vuosilomapalkkaa
11285: ta vuosilomapäiviksi.                                  määrättäessä otettava huomioon lomaa edeltävän
11286:    Toinen merkittävä epäkohta sisältyy ns. talvilo-    kuukauden keskimääräinen palkka.
11287: maa koskeviin säännöksiin. Suurin osa työnteki-           Vaikka vuosiloman aikana työntekijän menot
11288: jöistä ei nykyisin voimassa olevien säännösten         ovat yleensä suuremmat kuin työssä ollessa, ei
11289: perusteella saa talvilomaa lainkaan. Esim. raken-      lainsäädännössä ole turvattu loma-ajalta korke-
11290: nusalalla vain pieni osa työläisistä täyttää työsuh-   ampaa palkkaa. Tämä epäkohta olisi korjattava
11291: teen osalta vaaditun edellytyksen. Talviloman          maksamalla 100 % :lla korotettu lomakorvaus.
11292: pituus ei ole riittävä ottaen huomioon työvauh-        Tällöin voitaisiin luopua ns. lomaltapaluurahan
11293: din kiristymisen ja työn voimapträistymisen kas-       maksamisesta.
11294: vun. Lakia tulisikin muuttaa siten, että kaikille         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11295: vuosilomaan oikeutetuille työntekijöille turvattai-
11296: siin 2 viikon paikallinen talviloma.                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11297:    Vuosilomalaki ei turvaa työntekijälle korvausta            kiehdotuksen:
11298: tai palkkaa työajasta, jonka työntekijä menettää
11299: 
11300: 
11301:                                                  Laki
11302:                                      vuosilomalain muuttamisesta
11303: 
11304:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11305:   muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (272/73) 3 §:n 1 momentti, 5 §:n
11306: 3 momentti, 7 §:n 3 momentti ja 8 §:n 3 momentti, sellaisena kuin niistä 3 §:n 1 momentti on 30
11307: päivänä maaliskuuta 1978 annetussa laissa (233/78), sekä
11308:   Iisätäiin lain 3 §:n 5 momenttiin uusi 14 kohta seuraavasti:
11309: 
11310:                         3§                             työntekijällä oikeus saada talvilomaa yksi arkipäi-
11311:                 Vuosiloman pituus                      vä kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau-
11312:                                                        delta. Jos loman pituutta laskettaessa lomapäi-
11313:   Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi            vien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa
11314: arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymis-         annettava täytenä lomapäivänä.
11315: kuukaudelta. Varsinaisen vuosiloman lisäksi on
11316: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 92
11317: 
11318:   Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä     määräytymisvuoden aikana tekemien tyopalVlen
11319: työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen kestäessä     lukumäärällä, johon on lisätty laissa säädetyn
11320: on ollut estynyt työtä suorittamasta:                vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi tehty-
11321:                                                      jen ylityötuntien kahdeksasosa. Milloin työnteki-
11322:    14) huollettavana olevan lapsen tai muun          jän vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäis-
11323: lähiomaisen äkillisen sairastumisen ja hoitoon       määrää ei ole laissa rajoitettu, lisätään keskimää-
11324: toimittamisen tai siihen osallistumisen johdosta.    räistä päiväpalkkaa laskettaessa työssäolopäivien
11325:                                                      lukumäärään vastaavasti työntekijän sovitun VUO-
11326:                       5 §                            rokautisen työajan lisäksi tekemien työtuntien
11327:              Vuostloman jakaminen                    kahdeksasosa. Jos työntekijän keskimääräinen
11328:                                                      päiväpalkka kolmen lomaa edeltäneen kuukau-
11329:                                                      den ajalta on lomanmääräytymisvuoden ajalta
11330:    Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapatur-
11331:                                                      laskettua keskimääräistä päiväpalkkaa suurempi,
11332: masta johtuva työntekijän työkyvyttömyys alkaa
11333:                                                      on työntekijän vuosilomapalkka maksettava tä-
11334: vuosiloman aikana, ei tätä työkyvyttömyysaikaa       män korkeamman päiväpalkan mukaan.
11335: ole luettava vuosilomaksi, jos työntekijä ilman
11336: aiheetonta viivytystä tätä pyytää. Työnantajan
11337: vaatimuksesta työntekijä on velvollinen esittä-
11338:                                                                           8 §
11339: mään lääkärintodistuksen tai muun luotettavan
11340: selvityksen työkyvyttömyydestään.                             Vuosilomapalkan maksaminen
11341: 
11342:                                                        Vuosilomapalkkaan suoritetaan lomalisä, jonka
11343:                        7 §                           suuruus määrätään kunkin alan yleiseksi katsotta-
11344:                                                      vassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa,
11345:                 Vuosilomapalkka                      kuitenkin niin, että lomalisän suuruus on vähin-
11346:                                                      tään 100 prosenttia, ellei erityisestä syystä toisin
11347:    Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan siten,       sovita.
11348: että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta
11349: maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka,
11350: lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuk-
11351: sen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi mak-       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
11352: settavaa korotusta, jaetaan työntekijän loman-        kuuta 198 .
11353: 
11354:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
11355: 
11356:                      Ensio Laine                              Sten Söderström
11357:                                                1983 vp.
11358: 
11359: Lakialoite n:o 93
11360: 
11361: 
11362: 
11363: 
11364:                                    E. Laine ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 35 §:n muuttami-
11365:                                       sesta
11366: 
11367: 
11368:                                            Eduskunnalle
11369: 
11370:    Aikanaan sairausvakuutuslakia säädettäessä        lain kehitys näyttää kulkevan siihen suuntaan,
11371: kansaneläkeläiset ja työkyvyttömyyseläkkeiden        että lähiaikoina eläkkeensaajien saarnat etuudet
11372: saajat vapautettiin sairausvakuutusmaksusta, kos-    sairausvakuutuksesta tullevat olemaan vain 113
11373: ka nämät eivät olleet oikeutettuja sairausvakuu-     siitä etuudesta, jonka muut vakuutetut voivat
11374: tuksen päivärahaetuuden saantiin. Vastoin eläk-      saada, on sairausvakuutusmaksun määräämistä
11375: keensaajien ja heitä edustavien järjestöjen mieli-   eläkkeensaajille pidettävä täysin kohtuuttomana.
11376: piteitä eduskunta päätti vuoden 1977 joulukuus-      Yhdessä muiden hintojen ja maksujen kohoami-
11377: sa hyväksyä hallituksen esittämän lainmuutok-        sen kanssa sairausvakuutusmaksun asettaminen
11378: sen, jolla kansaneläkeläiset ja 64 vuotta täyttä-    johtaa eläkeläiset toirneentulohuolten lisääntymi-
11379: neet määrättiin maksamaan sairausvakuutusmak-        seen. Samalla se merkitsee askelta sosiaalietujen
11380: sua 1,5 penniä kunnallisveroäyriä kohti. Päätös      verottamisen suuntaan, mitä ei voida hyväksyä.
11381: merkitsi kansaneläkkeen ja muiden eläketulojen       Eduskunnan tulisikin mahdollisimman pikaisesti
11382: saajille n. 90-100 miljoonan markan vuotuista        palauttaa sairausvakuutuslain 35 § aikaisempaan
11383: lisärasitusta, joka tulee huomattavasti kasvamaan    muotoon.
11384: lähivuosien aikana.                                     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11385:    Ottaen huomioon, että uuden maksurasituk-
11386: sen kohteeksi joutuneet eläkeläiset eivät ole oi-              että" Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11387: keutettuja päivärahaan ja että sairausvakuutus-             kiehdotuksen:
11388: 
11389: 
11390: 
11391:                                                  Laki
11392:                                sairausvakuutuslain 35 §:n muuttamisesta
11393: 
11394:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
11395: lain 35 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa (1088/77),
11396: näin kuuluvaksi:
11397: 
11398:                         35 §
11399:       Sairausvakuutusmaksua ei määrätä vakuutetul-      3) joka verovuonna on kuollut.
11400: le:
11401:    1) joka verovuoden aikana on saanut kansan-
11402: eläkettä;                                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
11403:    2) joka ennen verovuoden alkua on täyttänyt       ta 1984.
11404: 64 vuotta; tai
11405: 
11406:         Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
11407: 
11408:                         Ensio Laine                           Matti Kautto
11409:                         Marja-Liisa Salminen                  Sten Söderström
11410: 1
11411: 
11412: 1
11413: 
11414: 1
11415: 
11416:     1
11417: 
11418:     1
11419: 
11420:     1
11421: 
11422:         1
11423: 
11424:         1
11425: 
11426:         1
11427: 
11428:             1
11429: 
11430:             1
11431: 
11432:             1
11433: 
11434:                 1
11435: 
11436:                 1
11437: 
11438:                 1
11439: 
11440:                     1
11441: 
11442:                     1
11443: 
11444:                     1
11445: 
11446:                         1
11447:                                                 1983 vp.
11448: 
11449: Lakialoite n:o 94
11450: 
11451: 
11452: 
11453: 
11454:                                    Mustonen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta
11455: 
11456: 
11457:                                             Eduskunnalle
11458: 
11459:    Metsätyöt ovat maassamme edelleenkin lailla            Tämä eduskunnalle jätettävä lakialoite työaika-
11460: säännellyn työajan ulkopuolella. Vain metsänhar-       lain muuttamisesta lähtee siitä, että kaikki met-
11461: vennus- ja taimikkotöissä noudatetaan käytän-          sätyöt ja niihin liittyvät työt työnjohtotyöt mu-
11462: nössä työaikalakia ja uittotöissä vakinaisilla erot-   kaan lukien saatetaan työaikalain alaisuuteen.
11463: telupaikoilla, mutta varsinaiset metsänhakkuu- ja      Sama käytäntö olisi sovellettava myös puunkor-
11464: puunkorjuutyöt tehdään edelleenkin urakkatyö-          juutöissä työnantajan koneilla työskenteleviin
11465: nä ilman lakisääteistä työaikaa. Kaikilla muilla       työntekijöihin. Metsänleimaus-, harvennus-, istu-
11466: työaloilla pidetään luonnollisena, että työaika on     tus- ja kylvötyöt tulisivat niin ikään lakiehdotuk-
11467: lailla säännelty, mutta monista yrityksistä huoli-     sessa edellytetyn työajan alaisiksi.
11468: matta tätä työoloja koskevaa perusoikeutta ei ole         Työaika olisi ehdotuksen mukaan 7 tuntia
11469: saatu aikaan metsätöissä. SKDL:n eduskuntaryh-         vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Työaikaan
11470: män toimesta on jatkuvasti tehty aloitteita asian      luettaisiin asunnoita tai majoituspaikalta palstalle
11471: saamiseksi eduskuntakäsittelyyn, mutta siinä ei        edestakaisin käytettävä työmatkaan kuluva aika.
11472: ole toistaiseksi onnistuttu.                           Laki koskisi kaikkia metsätöitä, ei kuitenkaan
11473:    Asiaa on tutkinut myös hallituksen asettama         oman perheen jäseniä, jotka työskentelevät esim.
11474: metsäalan työaikatoimikunta, joka antoi mietin-        vanhempiensa omistaman tilan metsätöissä.
11475: tönsä v. 1974. Toimikunta päätyi yksimielisesti           Edelleen ehdotetaan, että riitatapauksissa Maa-
11476: sille kannalle, että metsätyöt olisi saatettava työ-   seututyöväen Liitolla olisi täysi oikeus saattaa asia
11477: aikalain piiriin ja teki sitä koskevat ehdotukset.     työaikalaissa edellytetyn elimen ratkaistavaksi.
11478: Asia ei kuitenkaan ole edistynyt ehdotusta pi-            Eduskunnan olisi lakiehdotus mahdollisimman
11479: demmälle. Sorsan hallituksen hallitusohjelmaan         pian käsiteltävä, jotta maamme metsätalouden
11480: sisältyi kohta metsätöiden saattamisesta työaika-      avainasemissa työskentelevät metsätyöntekijät sai-
11481: lain alaisuuteen. Asian toteuttaminen estyi sen        sivat vihdoinkin heille kuuluvan lakisääteisen
11482: vuoksi, että työnantajat metsähallitusta lukuun-       työajan.
11483: ottamatta asettuivat neuvotteluissa jyrkän kieltei-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11484: selle kannalle.
11485:     Metsätöiden työajan lakisääteinen ratkaisemi-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11486: nen on edellä mainituista syistä huolimatta saa-               kiehdotuksen:
11487: tettava kuntoon mahdollisimman kiireellisesti,
11488: tahtoivatpa sitä työnantajat hyväksyä taikka eivät.
11489: Asiahan on eduskunnan päätettävissä.
11490: 2                                        1983 vp. -     LA n:o 94
11491: 
11492: 
11493:                                                   Laki
11494:                                         työaikalain muuttamisesta
11495: 
11496:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11497:   muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/46) 5 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina
11498: kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (713/65), sekä
11499:   lisätään 4 §:ään uusi 4 momentti ja 20 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:
11500: 
11501:                         4 §                             tuntia viikossa edellyttäen, että työtä varten on
11502:                                                         ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään
11503:    Mitä edellä 1 momentissa on säädetty keskus-         ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen
11504: järjestöistä, on vastaavasti sovellettava metsä- ja     työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. 1 mo-
11505: uittoalan työehtosopimuksen allekirjoittaneeseen        mentissa mainituissa metsä- ja uittotöissä keski-
11506: järjestöön tai laitokseen.                              määrä on 35 tuntia.
11507: 
11508:                           5 §
11509:    Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia                                   20 §
11510: vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Metsä- ja
11511: uittotöissä ja niihin liittyvissä töissä työnjohtotyö      Metsä- ja uittotöissä työtuntijärjestelmän laati-
11512: mukaan lukien säännöllinen työaika on 7 tuntia          minen voidaan antaa myös työntekijän tehtäväk-
11513: vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Työaikaan          si, mikäli tästä on etukäteen sovittu.
11514: luetaan asunnosta taikka majoituspaikasta työpai-
11515: kalle edestakaisin käytetty aika.
11516:    Viikottainen säännöllinen työaika voidaan jär-         Tämä laki tulee v01maan          päivänä
11517: jestää myös siten, että se keskimäärin on 40            kuuta 198 .
11518: 
11519: 
11520:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
11521: 
11522: 
11523:                       Heikki Mustonen                        Vappu Säilynoja
11524:                       Arvo Kemppainen                        Anna-Liisa Jokinen
11525:                                              Niilo Koskenniemi
11526:                                                   1983 vp.
11527: 
11528: Lakialoite ·n:o 95
11529: 
11530: 
11531: 
11532: 
11533:                                     Mustonen: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
11534: 
11535: 
11536:                                              Eduskunnalle
11537: 
11538: 
11539: 
11540:                                ALOITTEEN PÅÄASIAWNEN SISÄLTÖ
11541: 
11542: 
11543:    Tässä lakialoitteessa ehdotetaan rintamasotilas-     lisina rintamalla olleet saisivat oikeuden rintama-
11544: eläkelain muuttamista siten, että myös työvelvol-       sotilaseläkkeeseen ja rintamalisään.
11545: 
11546: 
11547: 
11548: 
11549:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
11550: 
11551: 
11552:    Vuonna 1980 säädetyllä lailla (1085/80) teh-            Rintamalla palvelleiden työvelvollisten selvittä-
11553: tiin mahdolliseksi rintamapalvelustunnuksen             minen olisi varsin helppoa, huomattavasti yksin-
11554: myöntäminen naisille. Tällöin ei kuitenkaan             kenaisempaa kuin on ollut rintamapalvelustun-
11555: otettu huomioon sitä, että samanlaisessa tai vaa-       nukseen oikeutettujen naisten piirin selvittämi-
11556: rallisemmassakin tilanteessa olleille työvelvollisil-   nen. Työvelvollisista on nimittäin olemassa selvät
11557: le olisi tullut myöntää tämä oikeus.                    luettelot.
11558:    Tähän mennessä on kaikille rintamavastuussa             Kyseessä on varsin pieni ryhmä, enintään viisi
11559: olleissa joukoissa palvelleille henkilöille annettu     tuhatta henkilöä, jotka ovat jo varsin iäkkäitä.
11560: joko rintamasotilas- tai rintamapalvelustunnus,         Näin ollen ehdotuksen toteuttamisella ei olisi
11561: lukuun ottamatta työvelvollisuuslain perusteella        mainittavia taloudellisia vaikutuksia.
11562: linnoitus- ja varustelutehtäviin määrättyjä. Mo-           Samassa yhteydessä olisi uudistettava myös
11563: net näistä henkilöistä olivat esimerkiksi invalide-     rintamapalvelustunnuksesta annettua asetusta
11564: ja, jotka eivät asevelvollisuuslain perusteella ol-     (554/78).
11565: leet asevelvollisia. Silti heidän tehtävänsä olivat        Edellä sanotun perusteella ehdotan,
11566: varsin vastuullisia ja vaarallisia tapahtuen monas-
11567: ti aivan etulinjassa.                                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11568:                                                                kiehdotuksen:
11569: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 95
11570: 
11571: 
11572:                                                Laki
11573:                                rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
11574: 
11575:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11576:   muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 1 §:n 1, 2 ja 4
11577: momentti, 2 §, 4 §:n 3 momentti, 6 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 ja 2 momentti, 9 §:n 3
11578: momentti, 10 § sekä 13 §:n 1 momentti,
11579:    sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 ja 4 momentti, 2 §, 4 §:n 3 momentti, 7 §:n 1 momentti,
11580: 8 §:n 1 momentti sekä 10 § 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (20/82), 1 §:n 2 momentti
11581: ja 9 §:n 3 momentti 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (1085/80), 6 § ja 13 §:n 1
11582: momentti 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1084/82) sekä 8 §:n 2 momentti 5 päivänä
11583: helmikuuta 1982 annetussa laissa (106/82), seuraavasti:
11584: 
11585:                         1 §                          räisenä on 80 prosenttia eläkkeen täydestä mää-
11586:    Rintamasotilaalla ja rintamapalvelukseen osal-    rästä.
11587: listuneella henkilöllä on oikeus rintamasotilas-        Jos molemmat puolisot saavat rintamasotilas-
11588: eläkkeeseen ja rintamalisään sen mukaan kuin         eläkettä, heille määrätään yhteinen rintamasoti-
11589: tässä laissa säädetään.                              laseläke, joka on täysimääräisenä 60 prosenttia
11590:    Rintamasotilaalla tarkoitetaan henkilöä, jolle    2 §:ssä mainittuja markkamääriä suurempi. Yh-
11591: on annettu rintamasotilastunnus ja rintamapalve-     teinen rintamasotilaseläke maksetaan puoliksi
11592: lukseen osallistuneella henkilöä, jolle on annettu   kummallekin puolisoista. Rintamasotilaseläkkeen
11593: rintamapalvelustunnus siten kuin niistä on erik-     puolikkaasta on silloin voimassa, mitä rintamaso-
11594: seen säädetty.                                       tilaseläkkeestä on säädetty.
11595: 
11596:    Rintamasotilaseläkettä ei makseta rintamasoti-                             6 §
11597: laalle eikä rintamapalvelukseen osallistuneelle,       Jos rintamasotilaan tai rintamapalvelukseen
11598: joka saa kansaneläkettä, perhe-eläkelain (38/69)     osallistuneen tai hänen puolisonsa 16 vuotta
11599: mukaista leskeneläkkeen jatkoeläkettä tai invalii-   nuorempi lapsi elää samassa taloudessa hänen
11600: dirahalain (374/51) mukaista invalidirahaa. Jos      kanssaan tahi jos rintamasotilas tai rintamapalve-
11601: rintamasotilaseläke myönnetään samalta ajalta,       lukseen osallistunut nainen tahi hänen samassa
11602: jolta on maksettu kansaneläkettä tai perhe-elä-      taloudessa asuva puolisonsa muulla tavoin huo-
11603: kettä, pidetään viimeksi mainittuja rintamasoti-     lehtii lapsen toimeentulosta, lasketaan rintama-
11604: laseläkkeen ennakkosuorituksena.                     sotilaseläke siten, että 2 §:n ja 4 §:n 3 momen-
11605:                                                      tin mukaisia täysimääräisen rintamasotilaseläk-
11606:                                                      keen määriä korotetaan 636 markalla kutakin
11607:                         2 §                          tässä pykälässä tarkoitettua lasta kohden. Yhteis-
11608:    Rintamasotilaalle ja rintamapalvelukseen osal-    tä rintamasotilaseläkettä määrättäessä korotetaan
11609: listuneelle, joka on täyttänyt 55 vuotta inutta ei   4 §:n 4 momentin mukaista rintamasotilaselä-
11610: 60 vuotta ja joka ei alentuneen työkykynsä vuoksi    kettä 1 272 markalla kutakin tässä pykälässä
11611: pysty tekemään tai saamaan hänelle sopivaa toi-      tarkoitettua lasta kohden.
11612: meentuloaan turvaavaa työtä, samoin kuin rinta-         Edellä 1 momentissa tarkoitettuna lapsena pi-
11613: masotilaalle ja rintamapalvelukseen osallistuneel-   detään myös sellaista avioliiton ulkopuolella syn-
11614: le, joka on täyttänyt 60 mutta ei 65 vuotta,         tynyttä lasta, johon kohdistuva elatusvelvollisuus
11615: maksetaan rintamasotilaseläkettä, jonka täysi        on oikeuden päätöksellä tai asianmukaisella sopi-
11616: määrä vuodessa on ensimmäisessä kuntaryhmässä        muksella vahvistettu. Sama koskee rintamasoti-
11617: 7 464 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 7 032        laan tai rintamapalvelukseen osallistuneen kas-
11618: markkaa.                                             vattilasta, jonka toimeentulosta hän tai hänen
11619:                                                      samassa taloudessa asuva puolisonsa huolehtii.
11620:                        4§
11621:                                                                             7 §
11622:    Rintamasotilaalle tai rintamapalvelukseen osal-     Jollei natmtstssa olevalla rintamasotilaalla tai
11623: listuneelle, jonka puoliso saa kansaneläkettä,       rintamapalvelukseen osallistuneella ole yhteistä
11624: maksetaan rintamasotilaseläkettä, joka täysimää-     taloutta puolisonsa kanssa, hänen rintamasotilas-
11625:                                          1983 vp. -     LA n:o 95                                       3
11626: 
11627: eläkettään määrättäessä sovelletaan, mitä tässä                                9§
11628: laissa on säädetty sellaisen henkilön eläkkeestä,
11629: joka ei ole naimisissa.                                    Rintamalisä myönnetään 1 momentissa maini-
11630:                                                         tuin edellytyksin myös rintamapalvelukseen osal-
11631:                                                         listuneelle, jolle on annettu rintamapalvelustun-
11632:                            8 §                          nus.
11633:    Vuositulolla, jonka perusteella oikeus rintama-
11634: sotilaseläkkeeseen vahvistetaan, tarkoitetaan sitä                             10 §
11635: tosiasiallista tuloa, jota rintamasotilaan tai rinta-      Jos samalta ajalta, jolta rintamasotilaalle tai
11636: mapalvelukseen osallistuneen taikka, jos hän on         rintamapalvelukseen osanistuneelle myöhemmin
11637: naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen ar-        myönnetään rintamasotilaseläke, on maksettu
11638: vion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saa-       ylimääräistä sotaeläkettä, vähennetään rintamaso-
11639: van lisättynä kymmenellä prosentilla siitä määräs-      tilaseläkkeestä vastaava ylimääräinen sotaeläke.
11640: tä, jolla hänen omaisuutensa arvo ylittää 98 250
11641: markkaa tai jos hän on naimisissa, jolla puolisoi-
11642: den omaisuuden arvo ylittää 145 410 markkaa.                                    13 §
11643:   Jos eläkkeenhakija on välittömästi ennen rinta-          Rintamasotilaseläke voidaan joko määräajaksi
11644: masotilaseläkkeen myöntämistä saanut tai jos            tai pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää, jos
11645: hänen puolisonsa saa rintamasotilaseläkettä tai         rintamasotilas tai rintamapalvelukseen osallistu-
11646: sellaista kansaneläkettä, johon kuuluu lisäosa ja       nut tai hänen puolisonsa on lahjoittanut omai-
11647: jonka suuruutta määrättäessä on vuositulona joko        suuttaan tai muulla tavalla heikentänyt taloudel-
11648: kokonaan tai osittain otettu huomioon muun              lista asemaansa siinä määrin, että se on vaikutta-
11649: lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mu-        nut hänen oikeuteensa saada rintamasotilaseläke
11650: kainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus      tai olennaisesti sen määrään. Näin menetellään
11651: tai korvaus, tämä luetaan tuloksi entisen määräi-       vain siinä tapauksessa, että rintamasotilas tai
11652: senä, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu            rintamapalvelukseen osallistunut on tiennyt tai
11653: kansaneläkkeiden ja rintamasotilaseläkkeiden in-        hänen olisi pitänyt tietää, että tämä toimenpide
11654: deksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos            voi vaikuttaa rintamasotilaseläkkeeseen. Sama
11655: etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtu-          koskee rintamasotilasta tai rintamapalvelukseen
11656: nut muutosta. Samoin menetellään, kun rinta-            osallistunutta, joka rintamasotilaseläkkeen mää-
11657: mapalvelukseen osallistunut on välittömästi en-         räämistä varten tehdyssä hakemuksessa tai ilmoi-
11658: nen rintamasotilaseläkkeen alkamista saanut             tuksessa on tahallisesti antanut vääriä tietoja
11659: perhe-eläkettä, johon kuuluu lisäosa. Etuuden           rintamasotilaseläkkeeseen vaikuttavista tuloista
11660: määräytymisperusteen ei katsota muuttuneen sen          tai omaisuudesta ja joka tämän vuoksi on saanut
11661: vuoksi, että työttömyyseläke on muuttunut työ-          eläkettä aiheetta tai määrältään liian suurena.
11662: kyvyttömyyseläkkeeksi tai jompikumpi näistä
11663: eläkkeistä on muuttunut vanhuuseläkkeeksi, el-
11664: leivät eläkkeen määrään vaikuttavat perusteet             Tämä laki tulee voimaan        päivänä
11665: tämän vuoksi ole muuttuneet.                            kuuta 198 .
11666: 
11667: 
11668:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11669: 
11670: 
11671:                                            Heikki Mustonen
11672:                        j
11673:                       j
11674:                      j
11675:                     j
11676:                    j
11677:                   j
11678:                  j
11679:                 j
11680:                j
11681:               j
11682:              j
11683:             j
11684:            j
11685:           j
11686:          j
11687:         j
11688:        j
11689:       j
11690:      j
11691:     j
11692:    j
11693:   j
11694:  j
11695: j
11696:                                                1983 vp.
11697: 
11698: Lakialoite n:o 96
11699: 
11700: 
11701: 
11702: 
11703:                                   Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien tapaturmava-
11704:                                      kuutuslain 9 §:n muuttamisesta
11705: 
11706: 
11707:                                            Eduskunnalle
11708: 
11709:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11710: 
11711:    Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain          työkyvyttömyyden takia, korvattaisiin hänelle sa-
11712: säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että       maan tapaan kuin kodinhoitoavustakin aiheutu-
11713: maatalouden sijaisapukustannukset, joita maata-       neet kustannukset.
11714: lousyrittäjälle aiheutuu työvahinkoa seuranneen
11715: 
11716: 
11717: 
11718: 
11719:                                          YLEISPERUSTELUT
11720: 
11721: Nykyinen tilanne ja                                   saada ollenkaan. Sijaisavun järjestäminen viljeli-
11722: ehdotetut muutokset                                   jälle aiheutuvat kustannukset voivat muodostua
11723:                                                       huomattavasti suuremmiksi kuin maatalousyrittä-
11724:    Maatalousyrittäjälle, joka työvahingosta saa-      jien tapaturmavakuutuslain nojalla maksetut päi-
11725: mansa vamman tai sairauden johdosta ei kykene         värahat. Vuonna 1982 päiväraha oli keskimäärin
11726: hoitamaan kotiaan, voidaan maksaa kohtuullinen        68 mk.
11727: korvaus tästä johtuvista välttämättömistä lisäkus-       Sijaisaputehtäviä suorittava yleensä varsin am-
11728: tannuksista. Yleisempää kuitenkin on, että lisä-      mattitaitoinen maatalouslomittaja tekee vain tie-
11729: kustannuksia aiheutuu maataloustöihin palkatus-       tynmittaisia työpäiviä ja yleensä vain välttämättö-
11730: ta sijaisavusta. Näitä kustannuksia maatalousyrit-    män. Maatalousyrittäjää sen sijaan eivät työaika-
11731: täjien tapaturmavakuutusjärjestelmä ei korvaa.        lait koske. Hän ottaa kokonaisvastuun yrityksensä
11732:    Maatalousyrittäjällä on maatalousyrittäjien        toiminnasta ja tekee tarvittaessa vaikka 20-tunti-
11733: vuosiloman ja sijaisavun järjestämistä koskevan       sia työpäiviä. Yrittäjän omaa työpanosta tomitta-
11734: lain mukaan oikeus saada sijaisapua silloin, kun      ja vain harvoin pystyy täysin korvaamaan.
11735: hänellä ei esimerkiksi tapaturman takia ole mah-         Maataloustyölle ovat ominaisia erilaiset työhui-
11736: dollisuutta huolehtia hänelle kuuluvista välttä-      put esim. kylvötyöt, lehmien poikiminen, porsi-
11737: mättömistä tehtävistä. Sijaisavusta peritään muil-    tukset jne. Etenkin tällaiseen aikaan sattuneesta
11738: ta kuin vähävaraisilta sosiaali- ja terveysministe-   työvahingosta aiheutuu huomattavasti päivärahaa
11739: riön vahvistamien perusteiden mukainen koh-           suuremmat taloudelliset menetykset.
11740: tuullinen korvaus. Määräytymisperusteet ovat sa-         Sijaisapumaksuja voidaan pitää maatalousyrit-
11741: mat kuin kunnallisesta kodinhoidosta perittävien      täjälle tapaturmasta aiheutuvina ylimääräisinä
11742: maksujen perusteet. Korvaus vaihtelee 0-60            kustannuksina, jotka olisi yhtä perusteltua korva-
11743: markkaan päivää kohden. Sijaisavun tarve on           ta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjes-
11744: keskimäärin 22 päivää.                                telmästä, MaTasta, kuin kodinhoitomaksutkin.
11745:    Yleisesti tiedetään, että maatalouslomittajista    Tämä myös yksinkenaistaisi korvausjärjestelmää.
11746: on monin paikoin kova pula. Kunnan lomittajaa         Nykyisin joudutaan toisinaan arvioimaan, mikä
11747: ei aina saada, vaan sijaisapuasiat joudutaan hoi-     osuus sijaisapua hoitavan henkilön työstä on
11748: tamaan yksityisesti. Jos pääasiallisen toimeentu-     tehty maataloudessa ja mikä kotitaloudessa. Jäl-
11749: lon ei katsota tulevan maataloudesta, sijaisapua ei   kimmäinen korvataan MaTasta, edellistä ei.
11750: 2                                     1983 vp. -    LA n:o 96
11751: 
11752:    Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 9      noin 42 000 vuodessa. Tästä aiheutuu viljelijöi-
11753: §:ään esitetään lisättäväksi uusi 3 momentti,       den maksettavaksi kustannuksia n. 0,5 milj.
11754: jonka mukaan maatalousyrittäjälle, joka työva-      markkaa.
11755: hingon johdosta ei kykene huolehtimaan maata-
11756: lousyritykseen kuuluvista välttämättömistä tehtä-
11757: vistään, voidaan maksaa kohtuullinen korvaus        Voimaantulo
11758: sijaisavusta aiheutuvista kustannuksista.
11759:                                                       Lainmuutos esitetään tulemaan voimaan 1 päi-
11760:                                                     vänä tammikuuta 1984.
11761: Aloitteen taloudelliset vaikutukset                   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11762: 
11763:  Sosiaalihallituksen tilaston mukaan tapatur-                että Eduskunta hyvå"ksyisi seuraavan la-
11764: man perusteella myönnettyjä sijaisapupäiviä on             kiehdotuksen:
11765: 
11766: 
11767: 
11768: 
11769:                                               Laki
11770:                   maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 9 §:n muuttamisesta
11771: 
11772:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien
11773: tapaturmavakuutuslain (1026/81) 9 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
11774: 
11775:                       9 §
11776:                                                     aiheutuneista kustannuksista, ei kuitenkaan
11777:   Maatalousyrittäjälle, joka työvahingon johdos-    vuotta pitemmältä ajalta työvahingosta lukien.
11778: ta ei kykene huolehtimaan maatalousyritykseen
11779: kuuluvista välttämättömistä tehtävistään, voi-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
11780: daan maksaa kohtuullinen korvaus sijaisavusta       kuuta 198 .
11781: 
11782:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11783: 
11784:         Mauri Pekkarinen               Väinö Raudaskoski              Esko Aho
11785:         Jukka Vihriälä                 Heikki Perho                   Katri-Helena Eskelinen
11786:         Aapo Saari                     Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Hannele Pokka
11787:                                                  1983 vp.
11788: 
11789: Lakialoite n:o 97
11790:                                    Pesälä: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
11791:                                       6 §:n muuttamisesta
11792: 
11793: 
11794:                                             Eduskunnalle
11795:    Maatalousyrittäjien      tapaturmavakuutuslain      ja vahingoittuneet kokevat ne turhina kuuluste-
11796: (MaTan) mukaan korvataan vahingot, jotka syn-          luina.
11797: tyvät vakuutetun toimiessa maatalousyrittäjätyös-         Ongelmana on myös se, että korvausten saanti
11798: sään tai siitä jobtuvissa olosuhteissa.                riippuu paljon vahingoittuneen antamasta ilmoi-
11799:    Käytännössä rajanveto maataloustyön ja vapaa-       tuksesta. Yrittäjät eivät aina osaa vedota asiaan
11800: ajan välillä on vaikeata ja hyvin keinotekoista.       vaikuttaviin yksityiskohtiin, joita he pitävät itses-
11801: Maatalousyrittäjällä, joka asuu yrityksessään ei       tään selvinä. Sitä paitsi vahingoittuneen on jos-
11802: ole vapaa-ajasta erottuvaa, säännöllistä työaikaa,     kus vaikea jälkikäteen muistaa mitä hän oli
11803: vaan hän on aina kiinni työssään. Hänen yksityis-      tekemässä tai mihin hän oli menossa, kun hän
11804: taloutensa ja maataloutensa ovat kietoutuneet          esimerkiksi on kompastunut pihamaallaan.
11805: niin yhteen, ettei hän itsekään osaa niitä erottaa.       Siksi maatalousyrittäjien pakollinen tapatur-
11806: Monet työt kuten kotitaloustyöt, asiointimatkat        mavakuutus pitäisi muuttaa täysajan vakuutuk-
11807: ja·'rakennustyöt ovat sellaisia, että yrittäjä tekee   seksi. Vaikka vapaa-ajan tapaturmat tulisivat lain
11808: samanaikaisesti työtä yksityistalouden sekä maa-       piiriin, korvattavat työvahingot eivät kovin pal-
11809: talouden hyväksi.                                      jon lisääntyisi. Yksityiselämässä tapaturmariski
11810:    Ratkaisut korvausoikeudesta joudutaan käytän-       on hyvin pieni verrattuna maataloustyön riskei-
11811: nössä tekemään tapaus tapaukselta. Esim. pohto-        hin. Lainmuutos toisi selkeyttä ja yhdenmukai-
11812: puiden pilkkomisessa syntyneitä vahinkoja ei kor-      suutta ratkaisukäytäntöön. Samalla se nopeuttaisi
11813: vata, jos puita käytetään vain asuinrakennuksen        ratkaisuja ja alentaisi hallintokustannuksia.
11814: lämmittämiseen. Emännän ruoanlaitto kuuluu                Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
11815: vahinkoturvan piiriin vain silloin, kun tilalla on     vasti,
11816: palkattua työväkeä. Maatalousyrittäjien on vai-
11817: keata käsittää, että sama työ joskus kuuluu ja                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11818: joskus taas ei kuulu lain piiriin. Näistä tapauksis-           kiehdotuksen:
11819: ta käsittelijät joutuvat tekemään lisätiedusteluja
11820: 
11821:                                                  Laki
11822:                     maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 6 §:n muuttamisesta
11823: 
11824:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrit-
11825: täjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) 6 § näin kuuluvaksi:
11826:                          6 §
11827:    Työvahingolla tarkoitetaan tässä laissa ammat-         Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka
11828: titautia ja sellaista tapaturmaa, joka aiheuttaen      sen mukaan kuin ammattitautilain (638/67) 1
11829: vamman tai sairauden on kohdannut maatalous-           §:n nojalla annetussa asetuksessa säädetään, on
11830: yrittäjää.                                             maatalousyrittäjätyössä aiheutunut fysikaalisista,
11831:    Vamma, joka on syntynyt lyhyehkönä, enin-           kemiallisista tai biologisista tekijöistä.
11832: tään yhden vuorokauden pituisena aikana ja jota           Maatalousyrittäjätyöllä tarkoitetaan työtä 3
11833: ei korvata ammattitautina, voidaan, sen mukaan         §:ssä mainituissa toiminnoissa.
11834: kuin tapaturmavakuutuslain (608/48) 4 §:n 2
11835: momentin nojalla annetussa asetuksessa sääde-            Tämä laki tulee        votmaan         päivänä
11836: tään, katsoa tapaturman aiheuttamaksi.                      kuuta 198 .
11837: 
11838:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11839: 
11840:                                               Mikko Pesälä
11841:                                               1983 vp.
11842: 
11843: Lakialoite n:o 98
11844: 
11845: 
11846: 
11847: 
11848:                                   Pesälä: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 8 §:n muuttamisesta
11849: 
11850: 
11851:                                           Eduskunnalle
11852: 
11853:    Rintamasotilaseläkkeen saa 55-64-vuotias          entistä tuloa eikä luopuja pysty sillä uustssa
11854: Suomen kansalainen, jolla on rintamasotilas- tai     oloissa pysyttämään entistä - usein jo sinänsä
11855: rintamapalvelustunnus. Hän ei saa saada kansan-      matalaa - elintasoaan.
11856: eläkettä eikä invalidirahaa. Alle 60-vuotiaan ha-       Kun luopumisjärjestelmän eläkkeet vähentävät
11857: kijan työkyvyn on kuitenkin oltava olennaisesti      rintamasotilaseläkettä, mekitsee tämä sitä, että
11858: heikentynyt.                                         valtio ei enää luopumistilanteessa kannakaan vas-
11859:    Rintamasotilaseläke on tuloharkintainen. Esi-     tuuta rintamalla olleitten kansalaistensa toimeen-
11860: merkiksi toisessa kuntaryhmässä yksinäinen rinta-    tulosta. Kuitenkin he ovat tässäkin tilanteessa
11861: masotilas tai rintamapalvelukseen osallistunut       toteuttamassa valtiovallan toiveita ja auttamassa
11862: nainen saa täyden rintamasotilaseläkkeen, jos        Suomen maatalouden kehittämistä.
11863: hänen vuositulonsa jäävät 6 756 markkaan vuo-           Kun maataloudesta luopujat ovat juuri samaa
11864: dessa. Eläke on 1 136 markkaa kuukaudessa.           ikäluokkaa kuin rintamasotilaseläkkeen saajat,
11865: Kun hänen vuositulonsa ovat 31 572 markkaa,          syntyy useinkin ennalta arvaamattomia, joskus
11866: saa hän eläkettä enää 37 markkaa kuukaudessa.        katkeria tilanteita. Viljelijä on aktiiviaikanaan
11867: Suuremmat tulot estävät eläkkeen kokonaan.           saanut rintamasotilaseläkettä. Sittemmin hän
11868:    Kun eläkkettä lasketaan, otetaan tietyssä mää-    luopuu viljelystä ja saa luopumis- tai sukupolven-
11869: rin huomioon omaisuus ja puolison tulot. Luo-        vaihdoseläkettä. Yllätyksekseen hän pian tämän
11870: pumisjärjestelmän eläkkeet, sukupolvenvaihdos-       jälkeen saa huomata, että rintamasotilaseläke on
11871: ja luopumiseläke, otetaan kokonaisuudessaan          vähentynyt - jopa loppunut kokonaan. Tätä
11872: huomioon rintamasotilaseläkettä määrättäessä.        luopuja ei tilakauppaa suunnitellessaan ole osan-
11873:    Tämä merkitsee eläkejärjestelmien yhteenni-       nut ottaa huomioon ja aina järjestelmän neuvot
11874: veltymättömyyttä ja toistensa tarkoitusperien kor-   eivät ole häntä tavoittaneet.
11875: vallelyöntiä.                                           Luopumiskorvaus, mikä on osa luopumisjärjes-
11876:    Luopumiseläkkeen tarkoituksena on huonon          telmää, ei vähennä rintamasotilaseläkkettä. Jo
11877: pellon poistaminen maataloudesta ja tarkoituk-       pelkästään tällä perusteella luopumis- ja sukupol-
11878: senmukaisen tilusjärjestelmän aikaansaaminen.        venvaihdoseläkkeen rintamasotilaseläkettä vähen-
11879: Sukupolvenvaihdoseläkkeen tarkoituksena on           tävä vaikutus tulisi poistaa.
11880: taas löytää Suomen maatilatalouteen soveliaita          Edellä esitetyillä perusteilla ehdotan kunnioit-
11881: jatkajia ja jouduttaa sukupolvikiertoa. Luopumis-    tavasti,
11882: järjestelmässä eläkkeensaajan on luovuttava tilas-
11883: taan. Korvauksena viljelyn lopettamisesta hän saa              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11884: sukupolvenvaihdos- tai luopumiseläkkeen. Luopu-             kiehdotuksen:
11885: misjärjestelmän eläkkeet eivät useinkaan vastaa
11886: 2                                     1983 vp. -   LA n:o 98
11887: 
11888: 
11889:                                                Laki
11890:                               rintamasotilaseläkelain 8 §:n muuttamisesta
11891: 
11892:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasoti-
11893: laseläkelain (119/77) 8 §:n 3 momentin 9 kohta näin kuuluvaksi:
11894: 
11895: 
11896:                         8 §                         vaihdoseläkettä eikä luopumiskorvauksesta anne-
11897:                                                     tussa laissa ( 19/7 4) tarkoitettua luopumiskor-
11898:     Vuosituloksi ei lueta:                          vausta;
11899: 
11900:   9) luopumiseläkelaissa (16/74) tarkoitettua
11901: luopumiseläkettä, maatalousyrittäjien eläkelain       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
11902: (467/79) 6 a-6 g §:ssä tarkoitettua sukupolven-     kuuta 198 .
11903:                                              -----
11904:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11905: 
11906:                                              Mikko Pesälä
11907:                                                1983 vp.
11908: 
11909: Lakialoite n:o 99
11910: 
11911: 
11912: 
11913: 
11914:                                   Pokka ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muutta-
11915:                                       misesta
11916: 
11917:                                          Eduskunnalle
11918:    Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi viljel-    tusta. Sukupolvenvaihdoseläkkeen antamaa tu-
11919: män jatkamiskelpoisuutta koskevia säännöksiä,         kea laajennetaan samalla erityisesti niihin yrittä-
11920: joiden mukaan määräytyy oikeus maatalousyrittä-       jiin, jotka vähäisen maa- tai metsätalouden lisäk-
11921: jän sukupolvenvaihdoseläkkeeseen. Tarkennus           si merkittävästi harjoittavat porotaloutta tai ka-
11922: koskee niitä maatalousyrittäjiä, jotka maatilata-     lastusta.
11923: louden ohella harjoittavat poronhoitoa tai kalas-
11924: 
11925: 
11926: 
11927:                                              PERUSTELUT
11928: 
11929: 
11930:    Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset            si syytä olennaisesti lieventää itse maatilaa koske-
11931:                                                       via vaatimuksia. Tällöin olisi luonnollisesti edel-
11932:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen saaminen maata-          lytettävä, että porotalous tai kalastus on niin
11933: lousyrittäjien eläkelain (467/69; MYEL) mukaan        laajaa, että luovutuksensaaja perheineen voi saa-
11934: edellyttää, että luovutaan viljelmästä, jota voi-     da niistä ja tilaltaan ainakin pääosan toimeentu-
11935: daan pitää jatkamiskelpoisena. Viljelmä on jatka-     lostaan. Tällä tavoin voitaisiin erityisesti Lapissa
11936: miskelpoinen, jos se peltopinta-alansa ja metsän-     ja saaristossa ja muutoinkin kehitysalueilla saada
11937: tuottonsa puolesta täyttää lain ja maatalousyrittä-   nuoria yrittäjiä jatkamaan maatilataloutta ja sii-
11938: jien eläkeasetuksen (6671 69) vaatimukset. Viljel-    hen läheisesti liittyviä luontaiselinkeinoja.
11939: män jatkamiskelpoisuutta määriteltäessä on               Edellä esitetyn perusteella esitetään MYEL 6 b
11940: MYEL 6 b §:n 3 momentin mukaan otettava               §:n 3 momenttia muutettavaksi. Jatkamiskelpoi-
11941: huomioon myös sellainen ammattimainen kalas-          suus täyttyisi esityksen mukaan kahdella edelly-
11942: tustoiminta ja porotalous, josta luovutaan luovu-     tyksellä. Ensiksi vaadittaisiin, että on kysymys
11943: tuksensaajan hyväksi samalla kertaa kuin viljel-      joko porotilalain (590/ 69) mukaisesta porotilasta
11944: mästä. Tällaisessa tapauksessa voidaan siis edellä    tai maatilasta, joka käsittää vähintään kaksi heh-
11945: tarkoitettua pienempikin maatila katsoa jatka-        taaria MYEL 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua
11946: miskelpoiseksi.                                       maatalousmaata. Toisena ehtona olisi, että luo-
11947:    Laissa tai asetuksessa ei ole kuitenkaan tar-      pujalla tai hänen aviopuolisollaan olisi vähintään
11948: kemmin määritelty niitä perusteita, joiden mu-        56 lukuporoa, joista luovutaan maatilan mukana.
11949: kaan porotalous tai kalastus enentävät tilan jatka-   Vaihtoehtoisesti edellytettäisiin, että luovutaan
11950: miskelpoisuutta. Nykyiset säännökset edellyttävät     vastaavan suuruisesta kalastusyrityksestä, josta
11951: myös, että tällainen sivutoiminta voidaan ottaa       tarkemmin säädettäisiin asetuksella. Tarkoitus on
11952: huomioon vain, jos luopujan maatilalla on vä-         asetuksella säätää, että kalastusyritys täyttäisi tä-
11953: hintään neljä peltohehtaaria, jolloin hänen siten     män vaatimuksen, jos tuosta yritystoiminnasta
11954: ainakin olennaiselta osaltaan on pitänyt saada        arvioitava MYEL:n mukainen työtulo vastaisi vä-
11955: toimeentulonsa maataloudesta.                         hintään 56 lukuporoa ( = 8 maatalousmaahehtaa-
11956:    Muun muassa sukupolvenvaihdoksen asianmu-          ria) eli se olisi vuoden 1970 indeksitasossa aina-
11957: kaisen suunnittelun kannalta olisi tärkeää, että      kin 2 200 markkaa (9 336 mk vuonna 1982).
11958: porotalouden ja kalastuksen arviointiperusteet        Etelä-Suomen alueella edellytettäisiin kuitenkin
11959: määriteltäisiin säädöksillä etukäteen. Samalla oli-   vähintään 2 750 markan työtuloa.
11960: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 99
11961: 
11962:     Tämän lisäksi olisi otettava huomioon ne ta-      lot. Säännöstä olisikin poromiesten osalta sovel-
11963: paukset, joissa poroja on vähemmän kuin 56 tai        lettava niin, että hakijan todelliset tulot otettai-
11964:  kalastusyritys on edellä tarkoitettua pienempi.      siin sivutulovertailussa huomioon, jos hän itse
11965: Jos tällöin maatila on kahden hehtaarin vähim-        esittää niistä selvityksen.
11966: mäisvaatimusta suurempi, voitaisiin ylittävien           Jatkamiskelpoisuutta koskeva muutos merkit-
11967: maatalousmaan hehtaarien määrällä korvata po-         see sitä, että porotalouden ja kalastuksen merki-
11968: roja tai kalastustoimintaa. Tämä muuntosääntö         tys eläkkeen myöntämisperusteena korostuu. Tä-
11969: annettaisiin asetuksella, jonka mukaan yksi heh-      män vuoksi olisi MYEL 6 b §:n 7 momentin
11970: taari maatalousmaata merkitsisi seitsemää luku-       säännöstä luovutuksensaajan kelpoisuudesta kor-
11971: poroa tai 275 markan työtuloa vastaavaa kalastus-     jattava siten, että jatkajalta vaadittaisiin sopi-
11972: toimintaa. Jos hakijan maataloustoiminta on ol-       vuutta poronhoitoon tai vastaavasti kalastukseen
11973: lut vähäistä, olisi kuitenkin edellytettävä, että     silloin, kun nämä toiminnat ovat tehneet yrityk-
11974: porotaloutta tai kalastusta on harjoitettu olennai-   sen jatkamiskelpoiseksi. Vastaavanlaiset muutok-
11975: sessa määrin. Tästä syystä säädettäisiin asetuksel-   set olisi tehtävä 6 d §:n 5 momentin säännök-
11976: la, että jos maatilalla olisi peltoa vähemmän kuin    seen, jossa luopujalta kielletään itsenäinen maa-
11977:  neljä hehtaaria, olisi edellytettävä lukuporoja      talousyrittäjätoiminta hänen eläkkeellä ollessaan,
11978: olevan ainakin 28 tai kalastusyrityksen vastaavan     sekä 6 f §:n 2 momentin säännökseen luovutuk-
11979: vähintään 1 100 markan työtuloa.                      sensaajalta vaadittavasta jatkamissitoumuksesta.
11980:     MYEL 6 b §:n 3 momenttiin ehdotettu muu-             Porotaloutta koskevan muutoksen vuoksi olisi
11981:  tos merkitsee lain eräiden muiden säännösten         vielä tarkennettava MYEL 6 b §:n 4 momenttia.
11982:  tarkistamista. MYEL 6 a §:n 1 momentin 1             Tällöin estettäisiin se, että luopuja hankkimalla
11983:  kohdan säännös edellyttää, että luopuja on viisi     muutaman poron juuri ennen sukupolvenvaih-
11984:  vuotta harjoittanut maataloutta tilalla asuen. Nyt   dosta saisi yrityksensä jatkamiskelpoiseksi. Kalas-
11985:  maatilan jatkamiskelpoisuuteen ehdotettu muu-        tuksen osalta ei tällaista säännöstä tarvita, koska
11986:  tos antaisi eräissä tapauksissa mahdollisuuden       yrityksen toiminnan laajuuden arviointiperuste
11987:  eläkkeeseen pelkästään metsätaloutta harjoitta-      - MYEL:n mukainen työtulo -lasketaan otta-
11988: valle poromiehelle tai kalastajalle. Jotta tämä       malla huomioon kalastusyrityksen brutto- ja net-
11989: maatalouden harjoittamisvaatimus ei sulkisi pois      totulot kolmelta viime vuodelta ennen sukupol-
11990: eläkkeen piiriin otettavia poromiehiä ja kalasta-     venvaihdosta.
11991:  jia, olisi edellä mainittua 1 kohdan säännöstä
11992:  tältä osin tarkistettava.                                   Esztyksen taloudelliset vaikutukset
11993:     Poromiehet eivät aina asu poro- tai muulla
11994: maatilallaan. Tämän vuoksi olisi MYEL 6 a §:n 1         Jatkamiskelpoisuuden laajennus toisi vuodessa
11995: momentin 1 kohdan asumisehtoa lievennettävä           sukupolvenvaihdoseläkkeen piiriin arviolta 10
11996:  niin, että myös asuminen maatilan välittömässä       sellaista poronhoitajaa ja 10 kalastajaa, joita eläke
11997: läheisyydessä hyväksyttäisiin. Paikkakunnan käy-      ei ole aikaisemmin koskenut. Tämän johdosta
11998: tännön ja ammatin erityispiirteiden perusteella       olisi vuosittainen lisäkustannus sukupolvenvaih-
11999: ratkaistaisiin, milloin asumisen on katsottava ole-   doseläkemenoissa 0, 7 milj. markkaa. Se tulisi
12000: van lain vaatimukset täyttävää. Asumista koske-       kokonaisuudessaan valtion vastattavaksi.
12001: van säännöksen tarkennus aiheuttaa myös muo-
12002: dollisen muutoksen 6 a §:n 3 momenttiin.                     Tarkemmat säännökset ja määräykset
12003:     Ehdotettu muutos ei edellytä tarkennusta
12004: MYEL 6 a §:n 1 momentin 1 kohdan siihen                  Kuten edellä on todettu, asetuksella säädettäi-
12005: osaan, jonka mukaan eläkeoikeutta harkittaessa        siin tarkemmin, miten jatkamiskelpoisuus arvioi-
12006: on kiinnitettävä huomiota myös maatalousyrittä-       daan lainmuutoksen tarkoittamissa erityistapauk-
12007: jätoiminnan ulkopuolelta saatuihin tuloihin.          sissa. Asetusluonnos on tämän esityksen liitteenä.
12008: Näiden yrittäjätulojen ja sivutulojen vertailu ta-
12009: pahtuu käytännössä lähinnä verotuksesta ilmene-                          Voimaantulo
12010: vien tulojen perusteella. Porotaloutta verotetaan
12011:                                                         Laki voidaan määrätä tulemaan voimaan välit-
12012: kuitenkin kaavamaisesti siten, että kunkin palis-
12013:                                                       tömästi sen tultua vahvistetuksi. Lainmuutos ei
12014:  kunnan lukuporoille vahvistetaan poroa kohti
12015:                                                       kuitenkaan koskisi ennen lain voimaantuloa ta-
12016: porotalouden keskituottoa vastaava arvo. Tämä
12017:                                                       pahtuneita luovutuksia eikä annettuja etukäteis-
12018: arvo saattaa yksityistapauksissa huomattavastikin
12019:                                                       päätöksiä.
12020: alittaa porotaloudesta todellisuudessa saadut tu-
12021:                                         1983 vp. -     LA n:o 99                                             3
12022: 
12023:  Vastaavasti olisi maatalousyrittäjien eläkeasetusta             Maatalousmaan muuntosäiintö
12024: muutettava seuraaavsti:
12025:                                                          . Jos poroja ei ole riittävästi tai jos kalastusyritys
12026:                                                        et ole edellä mainitun laajuinen, voisivat maata-
12027:      Kalastusyrityksen laajuuden määrittely            lousmaahehtaarit lakiesityksen mukaan korvata
12028:                                                        poroja tai kalastustoimintaa siten kuin asetuksella
12029:    Maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 6 b §:n      säädetään. Tällä perusteella esitetään, että yhtä
12030:  3 momenttiin ehdotetun muutoksen (n:o 11982           maatalousmaahehtaaria vastaisi seitsemän luku-
12031: vp.) mukaan asetuksella olisi säädettävä, missä        poroa tai 275 markan työtulo kalastuksesta vuo-
12032: tapauksessa säännöksessä tarkoitettu kalastusyri-      den 1970 indeksissä. Tällaista seitsemän lukupo-
12033: tys laajuudeltaan vastaa 56 lukuporon muodosta-        ron muuntosääntöä käytetään myös porotilalakia
12034: maa yritystä. Kalastusyrityksen laajuuden määrit-      (590/ 69) sovellettaessa.
12035: tely voi luotettavimmin tapahtua tästä toimin-             Porot tai kalastus voivat tehdä yrityksen jatka-
12036: nasta saatujen brutto- ja nettotulojen pohjalta,       miskelpoiseksi myös silloin, kun maatilalla har-
12037: jotka helpoimmin on todettavissa verotuksesta.         joit~~aan metsät~loutta tai vähäisessä määrin pel-
12038: Toisaalta myös maatalousyrittäjien eläkelain 8         to':tlJelyä .. Tällöm on edellytettävä, että poron-
12039: §:n mukainen työtulo arvioidaan käytännössä            hottoa tat kalastusta on harjoitettu olennaisessa
12040: juuri näiden tekijöiden avulla. Luotettavuutta         määrin. Näin ollen esitetään, että jos maatilalla
12041: arvioon saadaan käyttämällä kolmen viimeisen           on vähemmän kuin neljä hehtaaria peltoa, tulisi
12042: kalenterivuoden tuloja. Koska nämä tiedot              poroja olla ainakin 28 tai kalastustyötulon 1 100
12043: useimmiten ovat Maatalousyrittäjien eläkelaitok-       markkaa vuoden 1970 tasossa.
12044: sessa tai ainakin niiden hankkimiseen on olemas-
12045: sa valmis järjestelmä, ehdotetaan sanottua työtu-        Rinnakkainen poronhoito ja kalastus
12046: loa käytettäväksi myös kalastusyrityksen laajuu-
12047: den määrittelyssä.                                ... Maa~l.atalouden ohella sa~ttaa maatalousyrittä-
12048:    ~aissa tarkoitettuja 56 lukuporoa vastaa liki- Ja   haqotttaa sekä poronhottoa että kalastusta.
12049: mam 2 200 markan työtulo vuoden 1970 indeksi- Tällaisessa tapauksessa voisivat nämä toiminnat
12050: tasossa (vuoden 1982 tasossa 9 336 mk). Maata- yhdessä enentää maatilan jatkamiskelpoisuutta.
12051: lousyrittäjien eläkelain 6 b §:n 1 momentin Tästä esitetään asetuksen nimenomainen mainin-
12052: säännöksestä ilmenee, että maatilalta vaaditaan ta.
12053: suurempaa pinta-alaa, jos se sijaitsee Etelä-Suo-                     Voimaantulo
12054: men käsittävällä neljännellä korkovyöhykkeellä.
12055: Jo~donmukaista on näin ollen edellyttää, että         Asetus tulisi voimaan aikaisintaan samaan ai-
12056: yntyksen tulee olla vähintään 2 750 markan työ- kaan kuin vastaava lainmuutos.
12057: tuloa vastaava, jos kalastajan maatila sijaitsee     Voimaantulosäännökseen olisi otettava mai-
12058: sanotulla vyöhykkeellä.                           ninta siitä, että asetuksen markkamäärät ovat
12059:    Esityksen mukaan kalastusyritys täyttäisi lain vuoden 1970 indeksitasossa.
12060: vaatimuksen, jos luopujan, hänen aviopuolisoosa
12061: ja luovutuksensaajan yhteinen työtulo voitaisiin     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12062: arvioida vähintään edellä mainituiksi markka- nioittaen,
12063: määriksi. Käytännössä arvio tehtäisiin kolmelta
12064: viime vuodelta ennen luopumista.                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12065:                                                           kiehdotuksen:
12066: 4                                       1983 vp. -     LA n:o 99
12067: 
12068:                                                  Laki
12069:                               maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta
12070: 
12071:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12072:   muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n 1 moment~n
12073: 1 kohta ja 3 momentti, 6 b §:n 3, 4 ja 7 momentti, 6 d §:n 5 momentti ja 6 f §:n 2 momenttt,
12074:   sellaisina kuin niistä ovat 6 a §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti, 6 d §:n 5 momentti ja 6 f §:n
12075: 2 momentti 29 päivänä huhtikuuta 1980 annetussa laissa (294/80) ja 6 b §:n 3, 4 ja 7 momentti 19
12076: päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (837/80), näin kuuluviksi:
12077: 
12078:                        6 a §
12079:    Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskelpoi-     taan vastaava asetuksessa tarkemmin säädetty
12080: seksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kuitenkin      kalastusyritys ja jos niistä luovutaan luovutuksen-
12081: vähintään neljäsosalta, omistamansa viljelmän,         saajan hyväksi samalla kertaa kuin viljelmästä tai
12082: joka ei ole olennaisesti suurempi kuin maatila-        porotilasta. Jos poroja on edellä sanottua määrää
12083: laissa (188/77) tarkoitettu perheviljelmä, 6 b         vähemmän tai kalastusyritys on edellä tarkoitet-
12084: §:ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja pysyvästi   tua pienempi, maatalousmaa voi korvata poroja
12085: lopettaa maatalouden harjoittamisen, on hänellä        tai kalastusyritystoimintaa siten kuin asetuksella
12086: oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä edellyt-        tarkemmin säädetään. Viljelmän jatkamiskelpoi-
12087: täen                                                   suutta tämän pykälän mukaan harkittaessa ote-
12088:     1) että vähintään viiden vuoden ajan välittö-      taan huomioon myös luovutuksensaajan tai hä-
12089: mästi ennen luovutusta                                 nen aviopuolisoosa ainakin yhden vuoden ennen
12090:    a) hän on viljelmällä tai sen välittömässä          luovutushetkeä omistama viljelmä, joka maatila-
12091: läheisyydessä asuen harjoittanut maataloutta 1         lain mukaisesti soveltuu luovutuksen kohteena
12092: §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla        olevaan viljelmään lisäalueeksi ja edellä tarkoite-
12093: taikka ammattimaista kalastusta tai poronhoitoa        tuin tavoin luetut porot, jotka kuuluvat samaan
12094: ainakin siinä määrin, että hänen työtulonsa tästä      merkkipiiriin kuin luovuttajan porot.
12095: toiminnasta on arvioitava vähintään sanotun py-          Jatkamiskelpoisuuteen vaikuttavina ei kuiten-
12096: kälän 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetun suurui-        kaan pidetä aluetta tai poroja, jotka on hankittu
12097: seksi, ja                                              viimeisen vuoden aikana ennen luovutusta. Jos
12098:    b) hänen on katsottava tässä laissa tarkoitetusta   viljelmä luovutetaan useammalle kuin yhdelle
12099: yrittäjätoiminnasta ottaen huomioon sen laatu ja       luovutuksensaajalle, jotka eivät ole aviopuoli-
12100: laajuus saaneen toimeentulostaan ainakin puolet;       soita, on viljelmän jatkamiskelpoisuutta ratkais-
12101:                                                        taessa edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettuja
12102:    Sukupolvenvaihdoseläkettä voidaan myöntää           arviointiperusteita korotettava luovutuksensaajien
12103: maatalousyrittäjälle, joka ei täytä 1 momentin 1       lukua vastaavasti.
12104: kohdassa säädettyä asumista koskevaa edellytystä,
12105: jos siihen on erityisiä syitä. Sanotun kohdan             Luovutuksensaajan tulee olla luovuttajan tai
12106: maatalouden harjoittamista koskevan säännöksen         tämän aviopuolison rintaperillinen, joka ikänsä,
12107: estämättä voidaan viljelmän pellot vuokrata luo-       ammattitaitonsa ja muiden ominaisuuksiensa
12108: vutuksensaajalle enintään yhdeksi vuodeksi välit-      puolesta voidaan katsoa sopivaksi harjoittamaan
12109: tömästi ennen luovutusta.                              maatilataloutta ja, jos viljelmä on katsottu jatka-
12110:                                                        miskelpoiseksi 6 b §:n 3 momentin perusteella,
12111:                                                        poronhoitoa tai ammattimaista kalastusta. Jollei
12112:                       6 b §                            tällaista sukulaista ole tai tämä ei muusta syystä
12113:                                                        tule luovutuksensaajana kysymykseen, voidaan
12114:    Viljelmä, joka käsittää ainakin kaksi hehtaaria     luovutuksensaajaksi hyväksyä edellä mainitut
12115: 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua maatalousmaata,        vaatimukset täyttävä muu henkilö. Luovutuksen-
12116: sekä porotilalaissa (590/69) tarkoitettu porotila      saajaksi ei kuitenkaan hyväksytä henkilöä, joka
12117: katsotaan jatkamiskelpoiseksi, jos sen omistajalla     ammattinsa, muun varallisuutensa kuin luovutet-
12118: tai tämän aviopuolisolla on omistuksessaan vä-         tavan viljelmän tai tulojensa puolesta ei voi saada
12119: hintään 56 paliskunnan toimesta luettua vuotta         maatilalain mukaista sisarosuuslainaa.
12120: vanhempaa poroa tai tätä toimintaa laajuudel-
12121:                                       1983 vp. -    LA n:o 99                                         5
12122: 
12123:                      6d §                           ta vähintään viiden vuoden ajan eläkkeen alka-
12124:                                                     misesta. Jos viljelmä on katsottu jatkamiskelpoi-
12125:   Jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saaja ryhtyy        seksi 6 b §:n 3 momentin perusteella, on luovu-
12126: harjoittamaan maataloutta 1 §:n 2 momentin 1        tuksensaajan lisäksi velvoittauduttava harjoitta-
12127: kohdassa tarkoitetulla tavalla, lakkautetaan elä-   maan poronhoitoa tai ammattimaista kalastusta
12128: ke. Mikäli viljelmä on katsottu jatkamiskelpoi-     olennaisesti samassa laajuudessa kuin sitä on
12129: seksi 6 b §:n 3 momentin perusteella, lakkaute-     harjoitettu luovutushetkellä. Luovutuksensaajalla
12130: taan eläke, jos eläkkeensaaja hankkii poroja tai    on kuitenkin oikeus keskeyttää sitoumuksensa
12131: alkaa harjoittaa ammattimaista kalastusta. Mikäli   täyttäminen asevelvollisuutensa suorittamisen,
12132: rikkomus on lievä tai on olemassa muu erityinen     maataloudellisten ammattiopintojen tai muun
12133: syy, voidaan eläke lakkauttaa osaksi tai määrä-     hyväksyttävän syyn vuoksi. Tällaisen esteen kestä-
12134: ajaksi taikka päättää, että eläke maksetaan enti-   essä vuotta pitemmän ajan eläkelaitoksen tulee
12135: sen suuruisena. Eläke voidaan lakkauttaa tai sitä   pidentää sitoumusaikaa vastaavalla ajalla, jollei
12136: alentaa siitä, kun lakkauttamisen aiheuttavaan      luovutuksensaaja osoita, että hän itse, hänen
12137: toimintaan ryhdyttiin.                              aviopuolisoosa tai toinen luovutuksensaaja täyt-
12138:                                                     tää sitoumuksen velvoitteet.
12139:                      6f§
12140: 
12141:    Haettaessa sukupolvenvaihdoseläkettä on elä-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä      kuuta
12142: kehakemukseen liitettävä luovutuksensaajan si-      198.
12143: toumus, jossa hän velvoittautuu, mikäli eläke          Tätä lakia sovelletaan tapauksiin, joissa viljel-
12144: myönnetään, pitämään luovutetun viljelmän           män luovutus tapahtuu tai maatalousyrittäjien
12145: pirstomattomana omistuksessaan sekä viljelmällä     eläkelain 6 g §:ssä tarkoitettu ehdollinen päätös
12146: tai sen välittömässä läheisyydessä asuen ja itse    eläkkeen perustuessa sanottuun pykälään anne-
12147: työhön osallistuen harjoittamaan sillä maatalout-   taan tämän lain tultua voimaan.
12148:    Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12149: 
12150:              Hannele Pokka               Hannu Kemppainen                    Lauri Impiö
12151:                                                 1983 vp.
12152: 
12153: Lakialoite n:o 100
12154: 
12155:                                    Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 27 §:n muuttami-
12156:                                      sesta
12157: 
12158: 
12159:                                             Eduskunnalle
12160: 
12161:    Vuoden 1983 alusta voimaan tulleella kansan-        maaraa. Tämän seurauksena monen pientä työ-
12162: eläkeuudistuksella yhdistettiin aikaisemmat tuki-      eläkettä saavan eläke aleni vuodenvaihteessa.
12163: osa ja tukilisä lisäosaksi, joka on eläkevähentei-     Tilannetta pahensi vielä samanaikaisesti toteutet-
12164: nen. Samalla kansaneläkkeestä tuli veronalaista        tu invalidi- ja vanhuusvähennyksen poisto eläk-
12165: tuloa. Verotus ei tosin kohdistu kaikkein pienim-      keiden verollepanon yhteydessä.
12166: piin eläkkeisiin, koska eläketulon saajalle myön-        Vanhojen työeläkkeen saajien aseman paranta-
12167: netään eläketulovähennys, joka turvaa pelkän           miseksi olisi heidän elilieitään korotettava viipy-
12168: kansaneläkkeen varassa elävälle täyden verova-         mättä. Yksinkettaisirnmin tämä kävisi muutta-
12169: pauden.                                                malla kansaneläkelain 27 §:ssä säädettyjä mark-
12170:    Uudistuksen yhteydessä heikennettiin ennen          kamääriä.
12171: vuotta 1975 eläkkeelle jääneiden eläketurvaa.            Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12172: Heidän vähimmäiseläkkeensä oli ollut ns. etuoi-
12173: keutettua tuloa tukiosaa myönnettäessä. Uuden                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12174: lisäosan suhteen tilanne on toinen. Jo varsin                 kiehdotuksen:
12175: alhainen vanha TEL-eläke pienentää lisäosan
12176: 
12177: 
12178:                                                  Laki
12179:                                 kansaneläkelain 27 §:n muuttamisesta
12180: 
12181:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
12182: (347 156) 27 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa
12183: (103/82), näin kuuluviksi:
12184: 
12185:                          27 §                          vasta palkasta 1 19 prosenttia jokaiselta eläkettä
12186:    Poiketen siitä, mitä 26 ja 26 a §:ssä on säädet-    määrättäessä huomioon otetulta kuukaudelta, ei
12187: ty, ennen 1 päivää heinäkuuta 1975 sattuneeseen        kuitenkaan useammalta kuin 360 kuukaudelta,
12188: eläketapahtumaan perustuva                             luetaan lisäosaa määrättäessä tuloksi siten, että
12189:    1) työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien      vakuutetun saamien edellä tarkoitettujen eläkkei-
12190: eläkelain tai yrittäjien eläkelain (468/69) vähim-     den tai eläkkeen osien yhteismäärästä otetaan
12191: mäisehtojen mukainen vanhuus-, työkyvyttö-             huomioon enintään 15 130 markkaa vuodessa.
12192: myys- tai työttömyyseläke;                             Muilta osin 4 kohdassa tarkoitettu eläke luetaan
12193:    2) lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-   kokonaisuudessaan lisäosatuloksi.
12194: jäin eläkelain (134/62) tai merimieseläkelain mu-        Jos molemmat puolisot saavat kansaneläkettä
12195: kainen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttö-           tai toinen heistä saa kansaneläkettä ja toinen
12196: myyseläke;                                             rintamasotilaseläkettä, 1 momentissa tarkoitettu
12197:    3) maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen su-       markkamäärä on 12 600 markkaa vuodessa.
12198: kupolvenvaihdoseläkkeen perusmäärä; sekä
12199:    4) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin
12200: 3-9 kohdassa tarkoitettu vanhuus-, työkyvyttö-
12201: myys- tai työttömyyseläke siltä osin kuin se ei          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
12202: ylitä kunkin eläkkeen osalta sen perusteena ole-       kuuta 198 .
12203: 
12204:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
12205: 
12206:          Olavi Ronkainen                  Impi Muroma                     Esko Almgren
12207:                                                  1983 vp.
12208: 
12209: Lakialoite n:o 101
12210: 
12211: 
12212: 
12213: 
12214:                                     Ruokola ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 34 a §:n muuttamisesta
12215: 
12216: 
12217:                                             Eduskunnalle
12218: 
12219:    YK:nlapsenoikeuden julistuksen periaatteiden            Kun taloudellisen tuen myöntäminen yhteis-
12220: mukaan lapsen tulee saada kasvaa, mikäli mah-          kunnan taholta tuohon ikään saakka ei ole tois-
12221: dollista, vanhempien huolenpidon ja vastuun            taiseksi näyttänyt olevan mahdollista, on työsuh-
12222: alaisena ja ilmapiirissä, jossa hän saa tuntea         deturva hoidettava erillisenä kysymyksenä. Tämä
12223: moraalista ja siveellistä turvallisuutta.              on perusteltua sen vuoksi, että monet vanhem-
12224:    Käytännössä lapsen vanhemmille tulee luoda          mat katsovat voivansa suorittaa taloudellisia uh-
12225: todelliset valinnanmahdollisuudet lapsenhoidon         rauksia ja hoitaa lapsensa itse kotona, jos heillä
12226: järjestämisessä. Tähän hallituskin on pyrkinyt         on jatkossa tieto siitä, että he saavat palata
12227: käynnistämällä lasten kotihoidontuen. Eri hoito-       entisinä työntekijöinä vanhaan työpaikkaansa.
12228: muotojen tasapuolisen kehittämisen rinnalla on         Tarkoituksena on, että tämä kolmen vuoden
12229: välttämätöntä uudistaa työelämää koskevia sään-        jakso olisi hoidettavissa molempien vanhempien
12230: nöksiä perhe-elämän tarpeista lähtien. Pienten         toimesta siten kuin vanhemmat haluavat sen itse
12231: lasten vanhemmille tulisi turvata mahdollisuus         järjestellä. Työpaikan henkilöjärjestelyjen turvaa-
12232: joustaviin työaikajärjestelyihin, osa-aikatyöhön ja    miseksi ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan
12233: lyhennettyyn työaikaan. Oikeus kotona tapahtu-         asetuksella tarkemmin määrätään siitä, miten
12234: vaan lapsen hoitoon olisi turvattava työsuhteen        työntekijän on ilmoitettava työstä poissaolastaan
12235: katkeamatta.                                           näissä tapauksissa työnantajalleen. Asetuksen tu-
12236:    Voimassa olevan työsopimuslain (320/70) mu-         lisi sisältää tarkemmat määräykset ilmoitusajasta
12237: kaan työntekijällä on oikeus synnytyslomaan ja         ja ilmoituksen muodosta. Perusteltua on, että
12238: sitä vastaavaan lomaan aikana, jolta työntekijä        vanhemmilta edellytetään lasten hoidon ratkaise-
12239: saa sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa.          mista ja ilmoitusta työnantajalle periaatteessa
12240: Vuonna 1978 lakiin lisättiin säännös (152/78),         muutamia kuukausia etukäteen.
12241: jonka mukaan työntekijällä on oikeus vastaavaan           Ehdotuksen mukaan työntekijälle ei tarvitsisi
12242: lomaan aikana, jolta suoritetaan ns. vanhempain-       hoitoloman aikana maksaa palkkaa. Tästä joh-
12243: rahaa taikka ottolapsen vanhemmalle äitiys- tai        tuen ei työntekijäin poissaolasta työpaikalle ai-
12244: vanhempainrahaa.                                       heudu välittömiä kustannuksia. Työnantajille ai-
12245:    Yhteiskunnallisen kehityksen myötä on osoit-        heutuu toimenpiteestä kustannuksia sijaisen kou-
12246: tautunut tarpeelliseksi antaa pienten lasten van-      luttamisesta ja työpaikoille palaavien lasten van-
12247: hemmalle mahdollisuus säilyttää työpaikkansa           hempien uudelleenkouluttamisesta. Näiden kus-
12248: siitä huolimatta, että hän haluaa hoitaa itse          tannusten ei voida katsoa olevan merkittävästi
12249: lapsensa näiden ollessa pieniä. Tämän yhteiskun-       työnantajan yleisiä työvoiman koulutuskustan-
12250: nallisen kehityksen tarve on tunnustettu hallituk-     nuksia lisääviä.
12251: sen perhepoliittisessa selonteossa vuodelta 1980.         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12252: Tässä selonteossa lähdetään siitä, että pienten        nioittaen,
12253: lasten vanhempien työsuhdeturvaa parannetaan
12254: ensisijaisesti kohdentaen se alle 3-vuotiaitten las-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12255: ten vanhempiin.                                               kiehdotuksen:
12256: 2                                    1983 vp. -   LA n:o 101
12257: 
12258:                                              Laki
12259:                              työsopimuslain 34 a §:n muuttamisesta
12260: 
12261:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain
12262: 34 a §,sellaisena kuin se on 24 päivänä helmikuuta 1978 annetussa laissa (152/78), näin kuuluvaksi:
12263: 
12264:                      34 a §
12265:    Työntekijällä on oikeus 34 §:n 1 momentissa       Tämä laki tulee votmaan        päivänä
12266: tarkoitetun loman jälkeen olla alle 3-vuotiaan     kuuta 198 .
12267: lapsen hoidon vuoksi työsuhteen katkeamatta          Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
12268: poissa työstä asetuksella tarkemmin määrättyä      t~ytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpitei-
12269: menettelyä noudattaen.                             sun.
12270: 
12271: 
12272:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12273: 
12274: 
12275:          Matti Ruokola                Juhani Alaranta               Liisa Kulhia
12276:          Lea Sutinen                  Väinö Raudaskoski             Esko Aho
12277:          Mikko Pesälä                 Timo Kietäväinen              Sirkka-Liisa Anttila
12278:          Kalevi Mattila               Olavi Martikainen             Jukka Vihriälä
12279:          Heikki Kokko                 Tytti Isohookana-Asunmaa      Reino Karpola
12280:          Hannu Kemppainen             Katri-Helena Eskelinen        Pentti Poutanen
12281:          Mauri Pekkarinen             Pirkko Ikonen                 Heimo Linna
12282:          Aapo Saari                   Hannele Pokka                 Hannu Tenhiälä
12283:                                       Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
12284:                                                1983 vp.
12285: 
12286: Lakialoite n:o 102
12287: 
12288: 
12289: 
12290: 
12291:                                   Skinnari ym.: Ehdotus laiksi tapaturmakorvausten korottamisesta
12292:                                      annetun lain 2 §:n muuttamisesta
12293: 
12294: 
12295:                                           Eduskunnalle
12296: 
12297:    Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien no-      voimakkaammin mitä vanhemmasta tapaturmas-
12298: jalla suoritettavia korvauksia on pyritty useaan     ta on kysymys. Aikaisempina vuosikymmeninä
12299: otteeseen korjaamaan elinkustannusten ja työ-        työtapaturmien kohteeksi joutuneet ovat olleet
12300: palkkojen nousua vastaavaksi. Korjaus suoritet-      valtaosaltaan ruumiillisen työn tekijöitä ja sellai-
12301: tiin aikaisemmin niin sanottua kalliinajanlisää      siksi myös jääneet. Kun invaliditeetti - lievem-
12302: maksamalla, mutta siitä huolimatta korvaukset        pikin - on aina ruumiillista työkykyä rajoittava
12303: jäivät yleisestä kehityksestä jälkeen. Jälkeenjää-   tekijä, olisi ainakin sen aiheuttama taloudellinen
12304: neisyyttä pyrittiin korjaamaan vuonna 1958 an-       haitta pyrittävä poistamaan. Aikaisemmin voi-
12305: netulla lailla tapaturmakorvausten korottamises-     massa olleiden tapaturmavakuutuslakien ruuh-
12306: ta. Mainittuun lakiin on kuitenkin jäänyt eräs       kan korvauksen eräänä olennaisena perusteena oli
12307: epäkohta, joka tulisi .viipymättä korjata.           vamman lääketieteellinen haitta-aste, joka san-
12308:     Tapaturmakorvausten korottamista koskevan        gen huonosti mittasi todellista työkyvyn ja siten
12309: lain perusteella lasketaan korotus siten, että va-   myös ansion menetystä. Sillä seikalla, onko tapa-
12310: hingoittuneen tapaturmaa edeltänyt vähentämä-        turma sattunut 1920-luvulla tai 1960-luvulla, ei
12311: tön vuosityöansio kerrotaan laissa määrätyllä ker-   saisi olla vaikutusta korvauksen suuruuteen, jos
12312: toimella. Näin saadun uuden vuosityöansion pe-       korvauksen saajat vammansa ym. seikkojen puo-
12313: rusteella määrätään sitä vastaava elinkorko tai      lesta ovat toisiinsa verrattavissa. Maassamme
12314: huoltoeläke noudattamalla 20 päivänä elokuuta        1940-1950-luvuilla tapahtuneen rahanarvon
12315:  1948 annetun tapaturmavakuutuslain säännök-         huononemisen seuraukset, jotka tuntuvat raskai-
12316: siä. Tapaturmakorvausten korottamisesta anne-        na tämänkaltaisissa korvauksissa, eivät saisi jäädä
12317:  tun lain 2 §:n 3 kohdan mukaan vähennetään          työkykynsä osittain menettäneiden kannettavak-
12318:  näin saadusta elinkoron tai huoltoeläkkeen mää-     si. Näin kuitenkin tapahtui tapaturmakorvausten
12319:  rästä alkuperäinen korvaus ja erotus kerrotaan      korottamisesta annetun lain 2 §:ään sisällytetyn
12320:  30-50 % :n haitta-asteen omaavien osalta luvul-     säännöksen seurauksena.
12321:  la 0,4, 55-70 %:n haitta-asteen omaavien osalta        Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
12322:  luvulla 0,6 ja 75 % :n ja sitä suuremman haitta-    tamme,
12323:  asteen omaavien osalta luvulla 1. Tätä ei voida
12324:  pitää oikeana, kun otetaan huomioon, että ka-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12325:  vennus koskee vain vanhoja tapaturmia ja sitä               kiehdotuksen:
12326: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 102
12327: 
12328: 
12329:                                                Laki
12330:               tapaturmakorvausten korottamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
12331: 
12332:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tapaturmakorvausten korottamisesta 7 päivänä
12333: marraskuuta 1958 annetun lain (441158) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
12334: 
12335: 
12336:                        2 §                           maila 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapatur-
12337:    Korvauksen korotus lasketaan siten, että kor-     mavakuutuslain elinkoron ja huoltoeläkkeen suu-
12338: vauksen perusteena ollut vähentämätön vuosityö-      ruutta koskevia säännöksiä.
12339: ansio kerrotaan jäljempänä 2 momentissa olevan
12340: taulukon osoittamalla kertoimella ja tämän jäl-
12341: keen määrätään uudelleen laskettua vuosityöan-         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
12342: siota vastaava elinkorko tai huoltoeläke noudatta-   kuuta 198 .
12343: 
12344:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
12345: 
12346:          Jouko Skinnari                 Markus Aaltonen               Mikko Rönnholm
12347:          Mikko Elo                      Pentti Lahti-Nuuttila         Kari Urpilainen
12348:          Anna-Liisa Piipari                                           Timo Roos
12349:                                                   1983 vp.
12350: 
12351: Lakialoite n:o 103
12352: 
12353: 
12354: 
12355: 
12356:                                      Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työturvallisuuslain 47 §:n
12357:                                         muuttamisesta
12358: 
12359: 
12360:                                               Eduskunnalle
12361: 
12362:    Työturvallisuuslaki määrittelee vain työturvalli-     valmisteltu useita kymmeniä kappaleita ja tarve
12363: suuden yleisen tason. Yksityiskohtaiset määräyk-         päätösten antamiseen on ollut suuri. Tämän
12364: set lain soveltamisesta eri työaloilla tai eri haitta-   ongelman ratkaisemiseksi alemmanasteisten sään-
12365: tekijäin kohdalla voidaan antaa vain valtioneu-          nösten antaminen tulisikin säätää työsuojeluhalli-
12366: voston päätöksellä. Tämä delegointitapa aiheut-          tuksen tehtäväksi, jolla on siihen tarpeelliset
12367: taa useita ongelmia. Valtioneuvoston päätöksenä          resurssit ja asiantuntemus. Vastaavaan ratkaisuun
12368: ei ole tarkoituksenmukaista antaa usein erittäin         on päädytty myös Ruotsissa.
12369: yksityiskohtaista ja teknisluonteista säännöstöä,           Edellä sanotun vuoksi ehdotamme,
12370: minkä lisäksi kyseinen päätöksentekoprosessi on
12371: hidas. Tätä kuvaa mm. se, että viime vuosina on                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12372: annettu vain muutama valtioneuvoston päätös                     kiehdotuksen:
12373: työturvallisuuslain soveltamisesta, vaikka niitä on
12374: 
12375: 
12376: 
12377: 
12378:                                                    Laki
12379:                                 työturvallisuuslain 47 §:n muuttamisesta
12380: 
12381:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuus-
12382: lain (229/58) 47 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
12383: 
12384:                        47 §                              misestä, kieltämisestä ja tarkastuksesta sekä mui-
12385:    Työsuojeluhallitus voi antaa järjestysohjeita,        ta määräyksiä lain täytäntöönpanosta.
12386: turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita sekä lausuntoja
12387: ja muita päätöksiä tämän lain soveltamisesta eri
12388: työaloilla sekä koneiden, välineiden, laitteiden ja        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
12389: aineiden sekä työmenetelmien ja -tapojen käyttä-         kuuta 19
12390: 
12391: 
12392: 
12393:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
12394: 
12395: 
12396:                        Marjatta Stenius-Kaukonen             Mikko Kuoppa
12397:                        Ensio Laine ·                         Pirkko Turpeinen
12398:                        Matti Kautto                          Seppo Toiviainen
12399:                        Sten Söderström                       Inger Hirvelä
12400:                                          Marja-Liisa Salminen
12401: 1
12402: 
12403: 1
12404: 
12405: 
12406: 
12407: 
12408:     1
12409: 
12410:     1
12411: 
12412: 
12413: 
12414: 
12415:         1
12416: 
12417:         1
12418: 
12419: 
12420: 
12421: 
12422:             1
12423: 
12424:             1
12425: 
12426: 
12427: 
12428: 
12429:                 1
12430: 
12431:                 1
12432: 
12433: 
12434: 
12435: 
12436:                     1
12437:                                               1983 vp.
12438: 
12439: Lakialoite n:o 104
12440: 
12441: 
12442: 
12443: 
12444:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työsuojeluhallinnosta anne-
12445:                                      tun lain 6 §:n 2 momentin kumoamisesta
12446: 
12447: 
12448:                                           Eduskunnalle
12449: 
12450:    Eduskunta hyväksyi 12.9.1975 muutoksen la-        jien edustaja pyrkii työsuojeluhallituksesta käsin
12451: kiin työsuojelun hallinnosta (40/73), jonka mu-      jartuttamaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka
12452: kaan määrättyjä asioita käsittelemään osallistuvat   asettaisivat velvoitteita työnantajille työolojen ke-
12453: ns. edustavimpien työmarkkinajärjestöjen edusta-     hittämiseksi. Työsuojelun edistäminen edellyttää
12454: jat.                                                 kuitenkin usein velvoitteiden asettamista nimen-
12455:    Työmarkkinajärjestöjen edustajien osallistumi-    omaan työnantajille.
12456: nen suoraan päätöksentekoon työsuojeluhallituk-      · Edellä sanotun vuoksi ehdotamme kunnioitta-
12457: sen istunnossa merkitsee ns. korporatiivista hal-    vasti,
12458: lintoa, jonka kielteiset seuraukset kansalaisille
12459: ovat tunnetut.                                                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12460:    Kokemukset työsuojeluhallinnon istunnoista                kiehdotuksen:
12461: ovat osoittaneet oikeaksi epäilyt, että työnanta-
12462: 
12463: 
12464: 
12465: 
12466:                                                Laki
12467:                työsuojeluhallinnosta annetun lain 6 §:n 2 momentin kumoamisesta
12468: 
12469:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12470: 
12471: 
12472:    Täten kumotaan työsuojeluhallinnosta 12 päi-        Tämä laki tulee vmmaan            päivänä
12473: vänä tammikuuta 1973 annetun lain 6 §:n 2            kuuta 198 .
12474: momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä
12475: toukokuuta 1975 annetussa laissa (735/75), jol-
12476: loin nykyinen 3, 4, 5 ja 6 momentti siirtyvät 2,
12477: 3, 4 ja 5 momentiksi.
12478: 
12479: 
12480:        Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
12481: 
12482: 
12483:             Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto                      Marja-Liisa Salminen
12484:             Ensio Laine                 · Sten Söderström               Mikko Kuoppa
12485:                         Pirkko Turpeinen                         Seppo Toiviainen
12486:          1
12487:          1
12488:         1
12489: 
12490:      1
12491:     1
12492: 
12493:  1
12494: 1
12495: 
12496: 1
12497:                                                   1983 vp.
12498: 
12499: Lakialoite n:o 105
12500: 
12501: 
12502: 
12503: 
12504:                                      Söderström: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijais-
12505:                                        avun järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
12506: 
12507: 
12508:                                               Eduskunnalle
12509: 
12510:    Maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun jär-         Vuosiloman järjestämisestä aiheutuvia kustan-
12511: jestämistä koskeva laki syrjii pienviljelijöitä. Sen     nuksia ei tule asettaa pienviljelijäin eikä kulutta-
12512: mukaan vain sellaiset viljelijät, jotka saavat pää-      jain kannettavaksi, vaan niiden pääosa on perit-
12513: asiallisen toimeentulon karjataloudesta, kuuluvat        tävä maatalouden välitys- ja jalostusliikkeiltä,
12514: lain piiriin. Sellaiset osa-aikaviljelijät, jotka saa-   jotka hyötyvät pienviljelijäin ja kuluttajain kus-
12515: vat vaikkapa satunnaisesti ansiotöistä suurimman         tannuksella. Tässä tarkoituksessa on lakiin otetta-
12516: osan tuloistaan, ovat lain soveltamisen ulkopuo-         va kokonaan uusi 22 a §.
12517: lella. Huomattava osa karjanhoidosta pääosin                Lain toimeenpanosta aiheutuvat kustannukset
12518: toimeentulonsa saavista emännistä on myös lain           on valtion korvattava kokonaisuudessaan kunnil-
12519: soveltamisen ulkopuolella. Kommunistien käsi-            le. Ehdotamme lakiin myös tällaista muutosta.
12520: tyksen mukaan tulee myös osa-aikaviljelijät, jotka          Edellä lausutun perusteella ehdotan,
12521: saavat osan toimeentulostaan karjataloudesta,
12522: saattaa lain soveltamisen piiriin.                                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12523:                                                                  kiehdotuksen:
12524: 
12525: 
12526: 
12527: 
12528:                                                    Laki
12529:       maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
12530: 
12531:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12532:   muutetaan maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun järjestämisestä 3 päivänä helmikuuta 1978
12533: annetun lain (108/72) 1 ja 2 §sekä 22 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 22 §:n 1 momentti
12534: 23 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (64/81) sekä
12535:   lisätään lakiin uusi 22 a §, seuraavasti:
12536: 
12537:                          1 §                             massa yrityksessä edellä mainitulla tavalla työs-
12538:    Tätä lakia sovelletaan vuosilomaa järjestettäes-      kentelevään yrittäjään.
12539: sä maatalousyrittäjään, joka itse työhön osallis-
12540: tuen omaan lukuunsa, yhteiseen lukuun tai per-                                    2 §
12541: heenjäsenenä harjoittaa karjataloutta saaden siitä          Sijaisapua järjestettäessä tätä lakia sovelletaan
12542: osan tai pääasiallisen toimeentulonsa ja jolla           maatalousyrittäjään, joka itse työhön osallistuen
12543: yrityksen karjatalouteen kuuluvien välttämättö-          omaan lukuunsa, yhteiseen lukuun tai perheen-
12544: mien tehtävien vuoksi ei ole mahdollisuutta              jäsenenä harjoittaa maataloutta saaden siitä osan
12545: ilman tässä laissa säädettyä lomatoimintaa vapau-        tai pääasiallisen toimeentulonsa ja jolla sairau-
12546: tua tehtävistään vuosiloman ajaksi. Lakia ei kui-        den, tapaturman, synnytyksen tai muun niihin
12547: tenkaan sovelleta useampaan kuin kahteen sa-             verrattavan tilapäisen syyn vuoksi ei ole mahdol-
12548: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 105
12549: 
12550: lisuutta huolehtia maatalousyritykseen kuuluvista     vuosiloman järjestämisestä aiheutuvien kustan-
12551: välttämättömistä tehtävistä ilman tässä laissa sää-   nusten peittämiseksi peritään välitys- ja jalostus-
12552: dettyä sijaisapua.                                    liikkeiltä 0,5 penniä niiden vastaanottamaa mai-
12553:                                                       tokiloa ja 5 penniä lihakiloa kohti. Näin perityt
12554:                        22 §                           maksut eivät saa pienentää tuottajahintaa eivätkä
12555:   Valtio suorittaa kunnalle taman lain täytän-        kohottaa kuluttajahintaa.
12556: töönpanosta aiheutuvat käyttökustannukset.
12557: 
12558:                                                         Tämä laki tulee v01maan        päivänä
12559:                       22 a §                          kuuta 19
12560:     Tässä laissa tarkoitetun maatalousyrittäjien
12561: 
12562:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12563: 
12564:                                            Sten Söderström
12565:                                                 1983 vp.
12566: 
12567: Lakialoite n:o 106
12568: 
12569: 
12570: 
12571: 
12572:                                    Tenhiälä ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §: n
12573:                                      muuttamisesta
12574: 
12575: 
12576:                                             Eduskunnalle
12577: 
12578:    Maatalousyrittäjien eläkelain alkuperäisen          mahdollisuutensa kehittää omaa yritystä ovat
12579: säännöksen mukaan voi sukupolvenvaihdoselä-            parhaimmillaan eli alle 30-vuotiaana.
12580: kettä saada viljelijä, joka 60 vuotta täytettyään         Ikärajat tähän ovat kuitenkin liian korkeat.
12581: luovuttaa viljelmänsä nuoremmalle jatkajalle.          Tilan jatkaja joutuu usein odottamaan pitkälle-
12582: Nainen voi saada eläkkeen 55-vuotiaana.                kin yli kolmenkymmenen ikävuotensa, jotta luo-
12583:    Viime vuosina on miestään nuoremmalla vai-          puja täyttää sukupolvenvaihdoseläkkeen vaati-
12584: molla ollut oikeus uinuvaan eläkkeeseen, jos           man iän. Raskasta maataloustyötä tehnyt luopuja
12585: Iuopujalie on voitu myöntää sukupolvenvaihdos-         olisi valmis luovuttamaan tilanpidon nuorempiin
12586: eläke. Emännälle on alettu maksaa eläkettä vasta       käsiin aikaisemminkin.
12587: hänen täytettyään 55 vuotta.                              Vaikeaa nuorisotyöttömyyttä voisi helpottaa
12588:    Ikärajoja on muutettu viimeksi joulukuun 14         ikärajoja alentamalla. Tällä toimenpiteellä luotai-
12589: päivänä 1982 annetulla lailla. Tämän lain mu-          siin monille nuorille taattu työpaikka ja tavoit-
12590: kaan luopujalla on oikeus eläkkeeseen, jos hän         teellinen elämisen mahdollisuus kotimaassa. Sa-
12591: on vuonna 1928 tai sitä ennen syntynyt, ja             malla vähenisi paine maatalouden ulkopuolisiin
12592: tilakauppa tehdään tammikuun 1 päivän 1983             nuorisotyöpaikkoihin.
12593: jälkeen. Uinuva eläkeoikeus on vuosina 1929-              Sukupolvenvaihdoseläkkeen ikärajaa tulisi
12594:  32 syntyneellä naispuolisella luopujalla, jonka       alentaa miehellä 55 vuoteen ja naisella 50 vuo-
12595: puoliso on oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkee-        teen.
12596: seen.                                                     Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
12597:     Sukupolvenvaihdoseläkkeen tarkoituksena on         nioittavasti,
12598: jouduttaa sukupolvikiertoa maatiloilla niin, että
12599: yritystoimintaa jatkava saisi tilan haltuunsa aikai-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12600:  semmin kuin ennen. Järjestelmän avulla jatkajan               kiehdotuksen:
12601:  tulisi saada tila hallintaansa iässä, jossa hänen
12602: 
12603: 
12604: 
12605: 
12606:                                                  Laki
12607:                          maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
12608: 
12609:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12610:    kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n 4 momentti,
12611: sellaisena kuin se on 14 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (924/ 82), ja
12612:    muutetaan 6 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1974
12613: annetussa laissa (219/74), näin kuuluvaksi:
12614: 
12615: 
12616:                       6a §                             tenkin vähintään neljäsosalta, omistamansa viljel-
12617:   Maatalousyrittäjällä, joka luovuttaa jatkamis-       män 6 b §:ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja
12618: kelpoiseksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kui-     pysyvästi lopettaa maatalouden harjoittamisen,
12619: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 106
12620: 
12621: on oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä edel-      taan 55 vuoden ikärajan asemesta 50 vuoden
12622: lyttäen:                                             ikärajaa;
12623: 
12624:    2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyttä-
12625: nyt 55 vuotta mutta ei 65 vuotta, kuitenkin            Tämä laki tulee voimaan   päivänä
12626: niin, että naispuoliseen eläkkeenhakijaan sovelle-   kuuta 19
12627: 
12628:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12629: 
12630:                       Hannu Tenhiälä                         Kalevi Mattila
12631:                       Toivo Yläjärvi                         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
12632:                                                 1983 vp.
12633: 
12634: Lakialoite n:o 107
12635: 
12636: 
12637: 
12638: 
12639:                                   P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien eläkkeistä
12640: 
12641: 
12642:                                           Eduskunnalle
12643: 
12644:    Sotiemme veteraanit ovat tehneet mittaamat-          On valitettavaa, että veteraanien asia on jäänyt
12645: tomat uhrauksensa isänmaamme itsenäisyyden ja        eduskunnassa paljolti vain SMP:n asiaksi muiden
12646: riippumattomuuden turvaamiseksi. Emme voisi          puolueiden suhtautuessa kielteisesti veteraanien
12647: tänä päivänä elää itsenäisessä ja vapaassa isän-     oikeutettuihin vaatimuksiin. Tämä on johtanut
12648: maassamme ilman niiden miesten ja naisten            siihen, että veteraanien asioihin on saatu korjaus-
12649: työtä ja ponnistuksia, jotka rintamalla taistellen   ta vain silloin, kun SMP on voimistunut edus-
12650: ja muutoin henkensä ja terveytensä alttiiksi pan-    kunnassa. Tämän aiheuttanut puoluepoliittinen
12651: nen luotsasivat maamme läpi toisen maailmanso-       :mustasukkaisuus ja poliittisten pisteiden keruu-
12652: dan karikkoisten vesien. Suomen kansa tuntee         pyrkimykset on tehokkaasti kitkettävä pois maas-
12653: mittaamatonta kunnioitusta ja kiitollisuutta heitä   tamme. SMP on aina ollut ja on edelleenkin
12654: kohtaan.                                             valmis tukemaan veteraanien asioiden korjaamis-
12655:                                                      ta siitä riippumatta, miltä taholta ehdotukset
12656:                                                      tulevat.
12657:            Kunniavelka maksettavana
12658:    Maamme ja kansamme on kunniavelassa so-                 Kunnollinen veteraanieläke jokaiselle
12659: tiemme veteraaneille ja invalideille. Tämä kun-
12660: niavelka on edelleen valtaosaltaan maksamatta.          Jokaiselle sotiemme veteraanille on maksettava
12661: Tässä suhteessa maamme muodostaa häpeällisen         kunnollinen erillinen veteraanieläke, jonka suu-
12662: poikkeuksen muiden Euroopan kansakuntien             ruuden tulee olla noin 1 200 markkaa kuukau-
12663: joukossa. SMP vaatii, että tämä kunniavelka on       dessa indeksiin sidottuna. Tämän eläkkeen, joka
12664: täysimääräisenä viivyttelemättä maksettava. Sitä     korvaa nykyisin maksettavan rintamalisän, tulee
12665: vaatii myös koko Suomen kansa.                       olla vapaa kaikista veroista eikä se saa vaikuttaa
12666:                                                      alentavasti veteraanin saamiin muihin eläkkeisiin
12667:                                                      tai avustuksiin eikä myöskään hänen puolisonsa
12668:         Aikaa ei ole enää hukattavissa               tai omaisensa eläkkeisiin tai avustuksiin.
12669:    SMP tukee varauksetta veteraanien sekä heidän        Sotiemme veteraanien erillinen veteraanieläke
12670: järjestöjensä vaatimuksia veteraanien ja invali-     tulee maksaa ikä- ja rintamallaolovuosien rajoi-
12671: dien asioiden korjaamiseksi. Asiassa on jo viivy-    tuksista vapaana jokaiselle henkilölle, joka on
12672: telty niin paljon, että päivääkään ei ole enää       osallistunut vuoden 1918 taisteluihin tai joka on
12673: hukattavissa. Eduskunnan on välttämättömästi         ollut mukana vuosien 1939-1949 sodissa tai
12674: ryhdyttävä todellisiin lainsäädäntötoimiin kaik-     näiden sotien aikana puolustuslaitoksen työssä
12675: kien veteraaneja koskevien tavoitteiden toteutta-    työvelvollisena tahi naistyövoimana tulen alla
12676: miseksi. Tähän puolueita velvoittavat myös nii-      rintama-alueella. Samoin eläke tulee maksaa so-
12677: den veteraaneille antamat lupaukset.                 tavankina tai internoituna olleelle henkilölle sekä
12678:                                                      sotaleskelle, joka ei ole avioliitossa.
12679:                                                          Sotiemme veteraanien erillinen eläke tulee
12680:     Puoluepoliittinen taktikointi lopetettava        lisäksi maksaa jokaiselle naiselle, joka on vuosina
12681:                                                      1939-1949 sotien aikana palvellut Suomen kan-
12682:   Veteraanien asia ei ole enää puoluepoliittinen     salaisena rintamapalvelukseen rinnastettavassa
12683: taktikointikysymys. Yhteisen isänmaamme tule-        tehtävässä rintamavastuussa olleen sotatoimiryh-
12684: vaisuuden turvanneiden veteraanien asia on koko      män alueella tai ilmatorjunta- tai rannikkopuo-
12685: kansamme kysymys, ilman heitä emme voisi elää        lustusjoukoissa taikka merivoimien tai ilmavoi-
12686: tänä päivänä vapaassa ja itsenäisessä Suomessa.      mien yksikössä.
12687: 2                                      1983 vp. -      LA n:o 107
12688: 
12689:    Veteraanieläkettä on maksettava jokaiselle sii-     Invaliditeettiprosentit on määrättävä hoitavan
12690: hen oikeutetulle riippumatta, onko asianomai-          lääkärin luotettavan todistuksen mukaisesti eikä
12691: nen edelleen ansiotyössä tai onko hän siirtynyt        niitä saa vain papereiden pohjalta byrokraattisesti
12692: kansaneläkkeelle tahi ansio- tai yrittäjäeläkkeelle.   säännösten avulla alentaa.
12693:    Siirtoväen ja rintamasotilaiden asutus- ja jäl-        Sotainvalidit on saatettava täysimääräisestä in-
12694: leenrakennustyössä mukana olleille on myös             validin autoveron palautuksesta osallisiksi 40
12695: maksettava veteraanieläkettä vastaavaa ylimää-         % :n invaliditeetista lähtien.
12696: räistä eläkettä.
12697:                                                           Kunnollinen asunto jokaiselle veteraamlle
12698:     Varhaiseläkeozkeuden rajoitukset poistettava
12699:                                                          Jokaiselle sotiemme veteraanille ja invalidille
12700:   Jokaiselle erilliseen veteraanieläkkeeseen oikeu-    sekä veteraanieläkkeeseen oikeutetulle on tarjot-
12701: tetulle on turvattava mahdollisuus vapaaehtoi-         tava mahdollisuus kunnolliseen ja kohtuuhintai-
12702: seen ennenaikaiseen kansan-, ansio-, yrittäjä- tai     seen asuntoon. Veteraanien omistusasuntoihin
12703: muuhun vastaavaan eläkkeeseen ikärajoista ja           on tarjottava riittävän pitkää halpakorkoista lai-
12704: rintamallaolovuosien lukumäärästä riippumatta.         naa ja veteraanien vuokra-asunnoissa on vuokra-
12705: Varhaiseläke on maksettava sille siirtyvälle sen       taso pidettävä alhaisena.
12706: suuruisena, mihin hän olisi oikeutettu täytetty-          Asumistuen rajoitukset veteraanien ja invali-
12707: ään 65 vuotta ja siihen saakka työskenneltyään.        dien kohdalla on poistettava ja maksettava sitä
12708: Varhaiseläkettä, jota maksetaan erillisen veteraa-     niin omistus- kuin vuokra-asuntojen asumiskus-
12709: nieläkkeen lisäksi, ei saa pienentää veteraanieläk-    tannuksiin.
12710: keen vuoksi.
12711:    Varhaiseläkettä ja normaalia eläkettä veteraa-
12712: neille määrättäessä on kaikkien eläkkeiden koh-              Omaisten ja lesken asema turvattava
12713: dalla otettava rintamallaolovuodet kaksinkertaise-       Sotiemme veteraanien ja invalidien avun tar-
12714: na huomioon.                                           peessa olevien lähiomaisten ja heidän leskiensä
12715:         Maksuton kuntoutus lakisääteiseksi             asema on turvattava.
12716:                                                          Veteraanien hautaus on suoritettava valtion
12717:   On säädettävä laki sotiemme veteraanien ja in-       varoin. Omaisia ja leskiä ei saa jättää veteraanin
12718: validien kuntoutuksesta, jolla turvataan jokaisel-     kuoltua asunnon tai toimeentulon suhteen tur-
12719: le sotiemme veteraanille, invalidille sekä vaikea-     vattomaan asemaan.
12720: vammisen invalidin puolisolle maksuton, vähin-
12721: tään viikon mittainen kuntoutus kerran vuodes-
12722: sa. Tältä kuntoutusajalta on asianomaiselle mak-                 Ilmaispalveluja veteraaneille
12723: settava myös asianmukainen päiväraha ja matka-
12724: korvaukset.                                               Veteraanien ja invalidien kunnon ylläpitämi-
12725:    Niin kauan kun valtiovalta ei ole täyttänyt         sen kannalta tarpeelliset palvelut kuten uimahal-
12726: velvollisuuttaan kuntoutuksessa, tulee maamme          lit ja kuntopalvelut on saatettava heille maksut-
12727: jokaisen kunnan varata tähän tarkoitukseen ta-         tomiksi kaikissa maamme kunnissa.
12728: lousarviossaan ainakin 2 markkaa asukasta koh-            Veteraanien tarvitsemien oikeuspalvelujen on
12729: den vuodessa.                                          oltava maksuttomia.
12730:                                                           Veteraaneille on annettava maksutta oikeus
12731:                                                        käyttää yhteiskunnan tai valtionyhtiöiden ylläpi-
12732:  Sotainvalidien toimeentuloturvaa parannettava         tämiä rautatie- tai maantieliikennepalveluksia
12733:    Sotainvalidien toimeentuloturvaa on voimak-         omaan matkustustarpeeseensa.
12734: kaasti parannettava. Sotainvalidien elinkorot ja
12735: erityiskorvaukset on kaksinkertaistettava ja sidot-                 Rahoitus valtion varoin
12736: tava ne aukottomasti indeksiin. Sotainvalidin
12737: elinkorko ja muut korvaukset eivät saa millään           Veteraanien eläkkeet, muu toimeentuloturva
12738: tavalla alentaa hänelle muutoin koituvia eläkkeitä     sekä maksuttomat palvelukset on kustannettava
12739: ja etuisuuksia.                                        valtion varoin. Tällöin on erityisesti käytettävä
12740:    Sotainvalidin invaliditeettiprosenttia on koro-     tähän tarkoitukseen valtavat puoluetukivarat sekä
12741: tettava myös hänen täytettyään 65 vuotta, mikäli       veteraanien toimeentulon järjestämisen ja sitä
12742: hänen kuntonsa heikkeneminen sitä edellyttää.          kautta vapautuvien työpaikkojen johdosta säästy-
12743:                                       1983 vp. -      LA n:o 107                                        3
12744: 
12745: vät työllisyysvarat. Veteraanien asioiden hoitami-     on kannettava vastuunsa veteraanien asioiden
12746: sesta ei aiheudu tarvetta verorasituksen lisäämi-      hoitamisessa ja suhtauduttava kaikessa toimin-
12747: seen, kun valtio luopuu tarpeettomista byrokra-        nassaan veteraaneihin ja invalideihin myönteisel-
12748: tia- ja tuhlailumenoistaan.                            lä tavalla. Veteraanien kunniavelka on yhteisin
12749:                                                        toimenpitein vihdoinkin maksettava samanlaisel-
12750:         Veteraaniasia yhteinen asiamme                 la yhteishengellä, jolla sotiemme veteraanit pe-
12751:                                                        lastivat yhteiskuntamme sotien kurimuksesta. Tä-
12752:    Veteraanien ja invalidien asian hoitaminen on       hän työhön SMP kutsuu jokaista rehellistä suo-
12753: koko Suomen kansan yhteinen asia. Myös sotien          malaista yli puoluerajojen.
12754: jälkeen syntyneet nuoremmat ikäluokat kantavat            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12755: vastuunsa niiden ikäluokkien elämän turvaami-
12756: sesta, jotka ovat mahdollistaneet elämämme tä-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12757: män päivän vapaassa Suomessa. Myös työmarkki-                 kiehdotuksen:
12758: najärjestöjen sekä muiden vastaavien järjestöjen
12759: 
12760: 
12761: 
12762: 
12763:                                                 Laki
12764:                                    sotiemme veteraanien eläkkeistä
12765: 
12766:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12767: 
12768: 
12769:                          1 §                                               3 §
12770:   Jokaisella 55 vuotta täyttäneellä sotiemme ve-        Sotiemme veteraanien eläke myönnetään Suo-
12771: teraanilla, invalidilla ja rintamaolosuhteissa pal-    men kansalaiselle.
12772: velleella naisella on mahdollisuus niin halutes-                              4 §
12773: saan siirtyä vapaaehtoiselle täysimääräiselle eläk-      Erillisen veteraanieläkkeen suuruus on 14 400
12774: keelle eri eläkelakien mukaisesti (varhaiseläke).      markkaa vuodessa. Jos asianomainen ei saa muu-
12775:   Jokaiselle tämän lain tarkoittamalle henkilölle      ta eläkettä, erillisen veteraanieläkkeen suuruus
12776: maksetaan ylimääräinen erillinen veteraanieläke,       on 24 000 markkaa vuodessa. Veteraanieläkkee-
12777: joka korvaa rintamalisän.                              seen kytketään inflaatiotarkistus joka vuosi.
12778:                        2 §
12779:                                                                               5 §
12780:    Rintamasotilaalla tarkoitetaan henkilöä, joka         Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeutettu
12781: on osallistunut vuoden 1918 taisteluihin tai joka      saamaan asumistukea ilman rajoituksia sen mu-
12782: on ollut mukana vuosien 1939-1945 sodissa tai          kaan kuin asetuksella määrätään.
12783: näiden sotien aikana puolustuslaitoksen työssä
12784: työvelvollisena tahi naistyövoimana tulen alla                                6 §
12785: rintama-alueella, sekä sotavankia, intemoitua ja         Jos tässä laissa tarkoitetulla henkilöllä ei ole
12786: sotaleskeä, joka ei ole avioliitossa.                  tyydyttävää omaa tai vuokra-asuntoa, valtioneu-
12787:    Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen on oikeu-          vosto on velvollinen osoittamaan varoja hänen
12788: tettu myös nainen, joka on vuosien 1939-1945           asunnonpuutteensa poistamiseksi, jolloin asian-
12789: sotien aikana Suomen kansalaisena palvellut rin-       omaisella on myös oikeus saada lainaa omistus-
12790: tamapalvelukseen rinnastettavissa tehtävissä rin-      asunnon hankkimista varten.
12791: tamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa
12792: taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, meri-                              7 §
12793: voimien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyksi-        Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeutettu
12794: köissä tahi muutoin toiminut rintamapalveluk-          valtion varoilla ilmaiseen terveystarkastukseen se-
12795: seen rinnastettavissa tehtävissä rintamavastuussa      kä vähintään viikon mittaiseen kuntoutukseen
12796: olleen sotatoimiyhtymän alueella.                      kerran vuodessa.
12797: 4                                     1983 vp. -      LA n:o 107
12798: 
12799:                          8 §                                                 13 §
12800:    Tämän lain tarkoittaman henkilön rintamalla-          Sotainvalidien toimeentuloturvan parantami-
12801: oloaika on otettava kaikissa maassamme sovellet-      sesta säädetään erikseen.
12802: tavissa eläkejärjestelmissä eläkkeeseen vaikuttava-
12803: na kaksinkertaisesti huomioon.                                               14 §
12804:                                                         Sotiemme veteraanien ja invalidien avun tar-
12805:                                                       peessa olevien lähiomaisten ja heidän leskiensä
12806:                        9 §
12807:    Tämän lain mukaiset tehtävät hoidetaan yh-         aseman parantamisesta säädetään asetuksella.
12808: teistoimin työeläkejärjestelmän ja kansaneläkejär-
12809: jestelmän toimipisteissä siten kuin asetuksella                              15 §
12810: tarkemmin määrätään.                                    Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltuvia
12811:    Tämän lain nojalla myönnettävistä eläkkeistä       osin voimassa mitä kansaneläkelaissa on säädetty.
12812: eläkelaitoksille aiheutuvat kustannukset korva-
12813: taan valtion varoista.                                                      16 §
12814:                                                         Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
12815:                                                       panosta ja sovellutuksista annetaan asetuksella.
12816:                       10 §
12817:     Veteraanieläke on veroton.                                               17 §
12818:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
12819:                        11 §                           1983.
12820:                                                         Tällä lailla kumotaan kaikki sen kanssa ristirii-
12821:   Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeutettu
12822:                                                       dassa olevat säännökset.
12823: vapaasti matkustamaan valtion ja valtionyhtiöi-
12824: den kulkuvälineissä.
12825:                                                                              18 §
12826:                                                          Ennen tämän lain voimaantuloa on työeläke-
12827:                      12 §                             järjestelmän ja kansaneläkelaitoksen hyvissä ajoin
12828:    Veteraanien oikeuspalvelut oikeusaputoimis-        ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin lain täytäntöön-
12829: toissa ovat maksuttomia.                              panoa varten.
12830: 
12831: 
12832:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
12833: 
12834:         Pekka Vennamo                  Reino Jyrkilä                  Urho Pohto
12835:         Mikko Vainio                   Heikki Riihijärvi              J. Juhani Kortesalmi
12836:         Liisa Arranz                   Martti Ratu                    Urpo Leppänen
12837:         Reijo Enävaara                 Lea Mäkipää                    Pentti Kettunen
12838:         Anssi Joutsenlahti             Pentti Skön                    Veikko Vennamo
12839:                                        Vieno Eklund
12840:                                                  1983 vp.
12841: 
12842: Lakialoite n:o 108
12843: 
12844: 
12845: 
12846: 
12847:                                     Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
12848:                                       työntekijäin eläkelain 1 a §:n kumoamisesta
12849: 
12850: 
12851:                                             Eduskunnalle
12852: 
12853: 
12854:                                ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12855: 
12856: 
12857:   Aloitteessa ehdotetaan kumottavaksi lyhytai-          merkitsisi sitä, että traktoriyrittäjät voisivat järjes-
12858: kaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain    tää eläketurvansa yhtenäisesti joko MYEL:in tai
12859: 1 a §, joka koskee metsätyötä tekevien traktori-        YEL:in mukaan.
12860: yrittäjien eläkejärjestelyä. Pykälän kumoaminen
12861: 
12862: 
12863: 
12864: 
12865:                                            YLEISPERUSTELUT
12866: 
12867: 
12868: 
12869: 1. Nykyinen tzlanne ja ehdotetut muutokset              Ia, on eläketurva järjestettävä MYEL:in mukaan,
12870:                                                         mutta heti kun hän menee traktorillaan toisen
12871:    Metsäkoneyrittäjä on henkilö, joka olematta          metsään, työ kuuluukin LEL:in piiriin.
12872: työsopimussuhteessa tekee rahana maksettavaa               LEL:in 1 a §, jossa metsäkoneyrittäjien elä-
12873: korvausta vastaan toiselle metsätyötä käyttäen          kejärjestelyistä määrätään, säädettiin samaan ai-
12874: traktoria tai sen voimalla toimivaa muuta konet-        kaan kuin MYEL ja YEL. Yhden yritysluonteisen
12875: ta. Metsäkoneyrittäjä harjoittaa usein myös muu-        toiminnan tulemista työsuhteessa olevien henki-
12876: ta yritystoimintaa. Useimmiten hän viljelee omaa        löiden eläkelain piiriin perusteltiin ensisijaisesti
12877: tilaansa. Metsätöiden lisäksi hän voi traktorillaan     sillä, että näin saatiin kaikkien toisen metsässä
12878: suorittaa peltotöitä tai lumenaurausta oman tilan       työtä tekevien eläketurva saman lain piiriin.
12879: ulkopuolella. Edelleen hänellä voi olla muutakin        Asiaa ei ollenkaan ajateltu yrittäjän itsensä kan-
12880: koneurakointia esimerkiksi kaivurilla.                  nalta, joka LEL:in 1 a §:n säätämisen seuraukse-
12881:     Traktoriyrittäjän eläketurva on siltä osin kuin     na joutui järjestämään eläketurvansa usein mo-
12882: hän työskentelee traktorillaan toisen metsässä          nen eri lain mukaan riippuen mm. siitä, missä
12883: järjestetty lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien        hän traktorillaan työskenteli.
12884: työntekijäin eläkelain (LEL) mukaan. Työn teet-            Työeläkekassan      rekisteritietojen   mukaan
12885: täjän tulee yrittäjälle korvausta maksaessaan pi-       LEL:in alaisia traktoriyrittäjiä oli v. 1977 n.
12886: dättää siitä vakuutusmaksua vastaava summa ja           8 000, joista noin 50 % :lla oli lisäksi MYEL-
12887: toimittaa edelleen eläkelaitokselle. Jos hän ei sitä    vakuutus ja noin 8 % :lla YEL-vakuutus. Noin 3
12888:  tee, pitää yrittäjän itse huolehtia vakuutusmak-       % :lla oli kaikki kolme vakuutusta LEL, MYEL ja
12889:  sun maksamisesta.                                      YEL.
12890:     Muiden toimintojen osalta on traktoriyrittäjän         Tilanne on yksityisen yrittäjän kannalta mah-
12891:  eläketurva       järjestetty    yrittäjäeläkelakien,   dollisimman epäselvä. Hänen on jo mahdotonta
12892:  MYEL:in tai YEL:in mukaan. Jos hän samalla             tietääkin, minkä eläkelain piiriin mikin toiminta
12893:  traktorillaan tekee työtä omalla tai toisen pellol-    kuuluu. Tilanne johtaa varsin helposti siihen,
12894: 2                                         1983 vp. -      LA n:o 108
12895: 
12896: että eläkettä jää kokonaan kertymättä tiettyjen              Eläkejärjestelyn siirto LEL:istä yrittäjäeläkejär-
12897: toimintojen osalta, koska vakuutusta ei ole tie-          jestelmiin tapahtuu siten, että LEL:in Työeläke-
12898: detty ottaa.                                              kassa vastaa karttuneesta eläketurvasta siirrokseen
12899:    Yrittäjäeläkelakeja säädettäessä pidettiin ta-         asti ja yrittäjäeläkelaitos siitä eteenpäin. LEL:in
12900: voitteena, että vakuutusmaksurasitus ei pienitu-          mukaan karttuneet eläke-etuudet on sidottu
12901: loisille viljelijöille ja pienyrittäjille saisi muodos-   TEL-indeksiin, joten ne säilyttävät arvonsa riip-
12902: tua liian korkeaksi. Tästä syystä pieniin työtuloi-       pumatta siitä, miten tulevina vuosina eläketurva
12903: hin on sovellettu MYEL:issä ja YEL:issä alennet-          on järjestetty.               ·
12904: tua vakuutusmaksua. Tätä etua ei LEL:issä ole,
12905: vaikka juuri metsätraktoritöistä saadut ansiot
12906:                                                           2. Aloitteen taloudelliset vaikutukset
12907: muodostuvat usein melko vaatimattomiksi. Ne
12908: jäävät jopa usein niin pieniksi, ettei niiden osalta         Metsäkoneyrittäjät siirtyisivät yrittäjäeläkela-
12909: kerry LEL:in mukaan lainkaan eläketurvaa.                 kien piiriin samantasoisilla työtuloilla kuin mitä
12910: Vuonna 1983 tällainen raja on 1 830 mk, jonka             he ovat olleet LEL:inkin piirissä. Tämä merkitsisi
12911: alittavat vuotuiset ansiot eivät kartuta eläketur-        sitä, ettei eläkemenojen osalta tulisi mitään lisä-
12912: vaa. Vakuutusmaksu siitäkin on kuitenkin mak-             kustannuksia.
12913: settava. Jos metsätraktorityötä ei olisi keinotekoi-
12914: sesti erotettu muusta yrittäjätoiminnasta, voitai-
12915: siin metsässä tehty työ ottaa yrityksen työtuloa          3. Voimaantulo
12916: korottavana tekijänä huomioon samaan tapaan
12917: kuin muukin traktorilla tehty yrityksen ulkopuo-             Lainmuutos esitetään tulevan voimaan 1 päivä-
12918: linen työ. Tällöin vähäinenkin metsätraktorityö           nä tammikuuta 1984. Vuodesta 1984 lähtien
12919: parantaisi eläketurvaa.                                   yrittäjänä metsässä tehty traktorityö tulisi vakuu-
12920:    Edelliset näkökohdat huomioon ottaen ehdo-             tettavaksi yrittäjäeläkelakien mukaan.
12921: tetaan, että LEL:in 1 a § kumotaan. Yrittäjänä               Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12922: traktorilla suoritettu metsätyö vakuutetaan yrittä-
12923: jäeläkelakien mukaan. Erottelu YEL:in ja                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12924: MYEL:in kesken tapahtuu verotuksen pohjalta.                      kiehdotuksen:
12925: 
12926: 
12927: 
12928:                                                     Laki
12929:           lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 a §:n kumoamisesta
12930: 
12931:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12932: 
12933:                          1 §                                                   2 §
12934:   Täten kumotaan 9 päivänä helmikuuta 1962                  Tämä laki tulee voimaan         päivänä
12935: annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-        kuuta 198 .
12936: tekijäin eläkelain 1 a §, sellaisena kuin se on 14
12937: päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (470/
12938: 69).
12939: 
12940: 
12941:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
12942: 
12943:                        Paavo Vesterinen                            Lea Sutinen
12944:                        Reino Karpola                               Timo Kietäväinen
12945:                                                Mauri Pekkarinen
12946:                                                   1983 vp.
12947: 
12948: Lakialoite n:o 109
12949: 
12950: 
12951:                                      Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 26 a §:n muuttami-
12952:                                        sesta
12953: 
12954:                                              Eduskunnalle
12955: 
12956:    Kansaneläkejärjestelmän 1.1.1980 aloitetun           kuitenkin ratkaisevasti laissa tarkoitettujen an-
12957: kokonaisuudistuksen erääksi tavoitteeksi on ase-        sioeläkkeiden ja muiden eläkeluontoisten etuuk-
12958: tettu kansaneläkkeen kehittäminen asteittain sel-       sien perusteista ja sisällöstä. Täten sotilasvamma-
12959: laiseksi henkilökohtaiseksi eläkkeeksi, jonka suu-      lain mukaisten korvausten, varsinkaan elinkoron
12960: ruuteen eivät vaikuttaisi muut kuin eläkkeensaa-        ja huoltoeläkkeen rinnastaminen ansioeläkkeisiin
12961: jan omat eläketulot. Kansaneläkkeeseen vaikut-          ja niihin verrattaviin muihin eläkeluontoisiin
12962: taisivat siten vain ansioeläkkeet, työ- tai virkasuh-   tuloihin ei ole ollut kansaneläkeuudistuksen ta-
12963: teeseen taikka yrittäjä- tai luottamustoimeen pe-       voitteiden mukaista.
12964: rustuvat eläkkeet ja perhe-eläkkeet mahdollisine           Sotilasvammalain mukainen elinkorko on hait-
12965: lisäetuineen sekä eräät eläkeluontoiset tulot.          takorvaus. Se määräytyy nimenomaan lääketie-
12966:    Vuoden 1983 alusta toteutuneen uudistuksen           teellisin perustein hyvitykseksi vammaisuutena
12967: II A -vaiheeseen sisältyi uusi kansaneläkelain          henkilön yleisiin elämisen ja menestymisen edel-
12968: 26 a §, jonka 4 kohdan mukaan kansaneläkkeen            lytyksiin kohdistuvasta menetyksestä ja kuuluu
12969: lisäosaa määrättäessä otetaan huomioon myös             valtion ensisijaisen korvausvastuun piiriin. Eri-
12970: vakuutetun saama sotilasvammalain mukainen              tyiskorvauksena se ei koske ansionmenetyksen
12971: elinkorko ja huoltoeläke.                               hyvittämistä eikä siis määräydy ansiotulojen mu-
12972:    Sodasta johtuneiden ja sotaan liittyneiden           kaan. Sotilasvammakorvauksen tarkoitus edellyt-
12973: maanpuolustustehtävien maan väestölle aiheutta-         tää sen toteuttamista koskemattomana yleisten
12974: mien vahingoittumisten, sairastumisten ja kuole-        sosiaaliturvaetuuksien rinnalla.
12975: mantapausten vuoksi erityislainsäädännöllä jär-            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12976: jestetyn sotilasvammakorvauksen ja sen keskeise-
12977: nä sisältönä olevien peruskorvausten - elinkoron                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12978: ja huoltoeläkkeen - tarkoitus ja sisältö eroavat               kiehdotuksen:
12979: 
12980: 
12981: 
12982:                                                   Laki
12983:                                 kansaneläkelain 26 a §:n muuttamisesta
12984: 
12985:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
12986: 26 a §:n 2 momentin 3 kohta sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa
12987: (103/82) näin kuuluvaksi:
12988: 
12989:                        26 a §                           vammaan, rintamasotilaseläkelain mukaista rin-
12990:                                                         tamasotilaseläkettä mahdollisine lisineen eikä
12991:                                                         rintamalisää;
12992:    Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
12993: 
12994:   3) sotilasvammalain mukaista korvausta, joka            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12995: perustuu vuosien 1939-1945 sodissa saatuun              ta 1984.
12996: 
12997:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12998: 
12999:                         Paavo Vesterinen                          Timo Kietäväinen
13000:                         Lea Sutinen                               Mauri Pekkarinen
13001:                                                 1983 rd.
13002: 
13003: Lagmotion nr 110
13004: 
13005: 
13006: 
13007: 
13008:                                    Westerlund m.fl.: Förslag tili lagar om ändring av lagen om
13009:                                      pension för lantbruksföretagare och lagen om pension för
13010:                                      företagare
13011: 
13012: 
13013:                                           Tili Riksdagen
13014: 
13015:    Enligt lagen om pension för arbetstagare (APL)     upphör med sin verksamhet redan före pensions-
13016: och lagen om pension för arbetstagare i kortvari-     åldern. Då skillnaden är som störst är den 11,25
13017: ga arbetsförhålianden (KAPL) har arbetstagare         procen tenheter.
13018: som är födda före 1.11.1922 under vissa förut-           För att slopa förenämnda nivåskillnader före-
13019: sättningar garanterats en pension på minst 38         slås, att såvida företagarverksamheten fongår
13020: procent av den pensionsgrundande lönen. Pen-          1.1.1970, skulle tiden melian 1. 7.1962 och
13021: sionen för dem som är födda efter nämnda              1.1.1970 också beaktas såsom tili pension berätti-
13022: darum blir större än detta procenttal redan med       gande då företagarpensionerna beräknas. Genom
13023: tiliämpning av den normala principen för pensio-      ändringen skulle nivåskilinaden i pensionerna
13024: nens tiliväxt. Enligt lagen om pension för lant-      slopas för alla åldersklassers vidkommande. Sam-
13025: bruksföretagare och lagen om pension för företa-      tidigt skulle man därmed reducera den eftersläp-
13026: gare (LFöPL och FöPL) uppnås en 38 procents           ning i pensionerna som förorsakats av att företa-
13027: pension för dem som är födda före 1. 5. 19 30.        garnapensionslagarna stiftades senare. Det må kon-
13028: Den senare tidsgränsen beror på att företagarpen-     stateras, att då APL trädde i kraft beviljades
13029: sionslagarna trädde i kraft senare än de andra        under vissa förutsättningar en viss tid före lagens
13030: arbetspensionslagarna. Detta förorsakar en efter-     ikraftträdande också såsom tili pension berätti-
13031: släpning i själva pensionerna. Pensionerna för de     gande för arbetstagarna.
13032: företagare som är födda efter 1.11.1922 blir i           På grundval av förenämnda föreslår vi högakt-
13033: procent mindre än APL- och KAPL-pensionerna           ningsfulit
13034: för arbetstagare i motsvarande ålder. På samma
13035: sätt går det också med pensionerna för de                       att Riksdagen måtte antaga följande
13036: företagare som är födda före 1.11.1922 och som               lagförslag:
13037: 
13038: 
13039: 
13040: 1.
13041:                                                  Lag
13042:                   angående ändring av lagen om pension för lantbruksfOretagare
13043: 
13044:   1 enlighet med Riksdagens beslut
13045:   upphävs 22 § 5, 6 och 7 momentet lagen den 14 juli 1969 om pension för lantbruksfdretagare
13046: (467/69), sådana som de lyder i lag av den 17 december 1982 (983/82), samt
13047:   fogas tili lagen en ny 7 a § som följer:
13048: 
13049:                         7a §                          och den fulia invalidpensionens belopp 38 pro-
13050:   Är lantmannabruksföretagaren född före den 1        cent av den pensionsgrundande arbetsinkomsten.
13051: maj 1930 och skall såsom tili pension berättigan-     Skall såsom tili pension berättigande inte beaktas
13052: de beaktas tiden från och med den 1 januari           hela ovan nämnda tid, utgör pensionens belopp
13053: 1970 tilis han fylier 65 år, utgör ålderspensionens   en proponionellt lika stor del av sagda pension
13054: 2                                       1983 rd. -- L~ nr 110
13055: 
13056: som antalet till pension berättigande månader            Vad i 1--3 momentet är stadgat gäller även
13057: utgör av det i hela ovan nämnda tid ingående           den som beviljats i 11 § 2 och 3 momentet
13058: antalet månader.                                       avsedd frivillig försäkring.
13059:    Är lantbruksföretagaren född under tiden mel-
13060: lan den 1 november 1922 och den 31 december
13061: 1946 och skall tiden från och med den 1 januari           Denna lag träder i kraft den                 19 .
13062: 1970 beaktas såsom till pension berättigande för        . Denna lag tillämpas på pension, som grundar
13063: honom, fogas till ålders- eller full invalidpension    stg på efter denna lags ikraftträdande inträffat
13064: för varje månad 1 18 procent av den för den            pensionsfall. ·Pensionsfall anses ha inträffat, då
13065: ~öreta~arverksamhetsperiod som begynt den 1
13066:                                                        lantbruksföretagaren uppnått till pension berätti-
13067: Januan 1970 beräknade pensionsgrundande ar-            gande ålder, då lantbruksföretagaren blivit i till
13068: betsinkomsten:                                         pension berättigande grad arbetsoförmögen, då
13069:    1) om lantbruksföretagaren är född före den 1       för lantbruksföretagaren till arbetslöshetspension
13070: maj 1930, för de fulla månader med vilka hans          berättigande intyg av arbetskraftsmyndighet
13071: födelsetid överstiger den 30 oktober 1922;             första gången utfärdats, då för utfående av
13072:    2) om lantbruksföretagaren är född efter den        generationsväxlingspension överlåtelse av bruk-
13073:                                                        ning~enhet skett eller då i 6 g § lagen om
13074: 30 april 1930 men före den 1 juli 1939, för 90
13075: månader; och                                           penston för lantbruksföretagare avsett villkorligt
13076:    3) om lantbruksföretagaren är född efter den        beslut meddelats då generationsväxlingspensio-
13077: 30 juni 1939, för de fulla månader med vilka           nen grundar sig på nämnda paragraf eller då
13078: ha~s födelsetid underskrider den 1 januari 1947.
13079:                                                        familjepensions förmånslåtare avlidit. Härvid an-
13080:   .Ar lantbruksföretagaren född före den 1 janu-       ses likväl inte nytt pensionsfall ha inträffat, då
13081: ~n ~935, .uträk_?as såsom delpension beviljad
13082:                                                        arbetslöshetspension förändras till invalidpen-
13083: mvaltdpenston sålunda, att delpensionen utgör          sion, då pension förändras till generationsväx-
13084: följande procenttal av den fulla pensionen:            l~ngspensi(;>n, då pension förändras tili ålderspen-
13085:                                                        ston och tnte helier då rätt tili familjepension
13086:               Födelseår              Delpensionen i    uppkommer efter pensionstagare.
13087:                                      procent av full
13088:                                         pension
13089: 1927 eller tidigare                       66
13090: 1928                                      64
13091: 1929                                      62
13092: 1930                                      60
13093: 1931                                      58
13094: 1932                                      56
13095: 1933                                      54
13096: 1934                                      52
13097: 
13098: 
13099: 
13100: 
13101: 2.
13102:                                                    Lag
13103:                           angående änd.ring av lagen om pension för företagare
13104: 
13105:   1 enlighet med Riksdagens beslut
13106:   upphävs 19 § 5, 6 och 7 momentet lagen den 14 juli 1969 om pension för företagare (468/69)
13107: sådana s~m de lyder i lag av den 17 december 1982 (984/ 82), samt                            '
13108:   fogas ull lagen en ny 6 a § som följer:
13109: 
13110:    ..               6a §                               tiden från och med den 1 januari 1970 tills han
13111:   Ar företagaren född före den 1 maj 1930 och          fyller 65 år, utgör ålderspensionens och den fulla
13112: skall såsom tili pension berättigande beaktas          invalidpensionens belopp 38 procent av den
13113:                                       1983 rd. -- L~ nr 110                                                 3
13114: 
13115: pensionsgrundande arbetsinkomsten upp tili ett                    Födelseår               Delpensionen i
13116: årligt inkomstbelopp om 20 000 . mark samt av                                             procent av full
13117:                                                                                              penswn
13118: den överstigande delen av arbetsmkomsten 118
13119: procent för varje tili pension ~erättigande fuli    1927 elier tidigare                        66
13120:                                                     1928                                       64
13121: månad. På sagda gränsbelopp tt!lämp~ stadg~n­
13122: den i 13 § av denna lag. Skall sasom tdl pens1?n    1929                                       62
13123: berättigande inte beaktas hela ovan n~mnda t~d,     1930                                       60
13124: utgör pensionens belopp en proportt~mellt I_1ka     1931                                       58
13125: stor del av sagda pension som antalet tdl penswn    1932                                       56
13126: berättigande månader utgör av det i hela nämn-      1933                                       54
13127:                                                     1934                                       52
13128: da tid ingående antalet månader.
13129:    Är företagaren född under tiden mellan den 1
13130:                                                           Vad i 1--3 momentet är stadgat gälier även
13131: november 1922 och den 31 december 1946 och
13132:                                                     den som beviljats i 11 § 2 momentet avsedd
13133: skall tiden från och med den 1 januari 1970
13134:                                                     friviliig försäkring.
13135: beaktas såsom tili pension berättigande för ho-                           ----
13136: nom, fogas tili ålders- elier fuli invalidpension
13137:                                                         Denna lag träder i kraft den              19 .
13138: för varje månad 1/8 procent av den för den
13139:                                                         Denna lag tiliämpas på pension, som grundar
13140: företagarverksamhetsperiod so~ begynt den 1
13141:                                                     sig på efter denn~ lags ikraftträda~de ..inträffa~
13142: januari 1970 beräkna?e penswnsgrundande ar-         pensionsfali. Penswnsfali anses ha mtraffat, da
13143: betsinkomsten upp tdl ett belopp om 20 000
13144:                                                     företagaren uppnått tili pension berättigand_e
13145: mark:                                               ålder, då företagaren blivit i tili pension berätu-
13146:    1) om företagaren är född före d~n 1 maj
13147:                                                     gande grad arbetsofö~mögen, d~ för för_etagaren
13148: 1930, för de fulia månader med vdka hans
13149:                                                     tili arbetslöshetspenswn berätttgande mtyg av
13150: födelsetid överstiger den 30 oktober 1922;      .
13151:                                                     arbetskraftsmyndighet första gången utfärdats el-
13152:    2) om företagaren är född efter den 30 apnl
13153:                                                     ler då familjepensions förmånslåtare avlidit. Här-
13154: 1930 men före den 1 juli 1939, för 90 månader;
13155:                                                     vid anses likväl inte nytt pensionsfali ha inträffat,
13156: och                                          . .    då arbetslöshetspension förändras tili invalidpen-
13157:    3) om företagaren är född efter den 30 JUfil
13158:                                                     sion, då pension förändras tili ålderspension och
13159: 1939, för de fulia månader _med yilka hans
13160:                                                     inte helier då rätt tili familjepension uppkommer
13161: födelsetid underskrider den 1 Januan 1947.
13162:                                                     efter pensionstagare.
13163:    Är företagaren född före den 1 januari 1935,
13164:                                                         Ovan i denna lag stadgat markbelopp motsva-
13165: uträknas såsom delpension beviljad invalidpen-
13166:                                                     rar det för år 1970 faststälida löneindextalet.
13167: sion sålunda, att delpensionen utgör följande
13168: procenttal av den fulia pensionen:
13169: 
13170:      Helsingfors den 21 april 1983
13171: 
13172:                      Henrik Westerlund                       Håkan Nordman
13173:                                                  1983 vp.
13174: 
13175: Lakialoite n:o 110                                                                            Suomennos
13176: 
13177: 
13178: 
13179: 
13180:                                     Westerlund ym.: Ehdotukset laeiksi maatalousyrittäjien eläkelain ja
13181:                                       yrittäjien eläkelain muuttamisesta
13182: 
13183: 
13184:                                             Eduskunnalle
13185: 
13186:    Työntekijäin eläkelain (TEL) ja lyhytaikaisissa     toimintansa ennen eläkeikää. Suurimmillaan ero-
13187: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL)      tus on 11,25 prosenttiyksikköä.
13188: mukaan on ennen 1.11.1922 syntyneille työnte-             Edellä mainittujen tasoerojen poistamiseksi eh-
13189: kijöille eräin edellytyksin taattu vähintään 38        dotetaan, että jos yritystoiminta on jatkunut
13190: prosentin suuruinen eläke laskettuna eläkkeen          1.1.1970, otettaisiin myös 1. 7.1962 ja 1.1.1970
13191: perusteena olevasta palkasta. Edellä mainitun          välinen aika huomioon eläkkeeseen oikeuttavana
13192: päivän jälkeen syntyneiden eläke on suurempi           aikana yrittäjän eläkkeitä laskettaessa. Tällä muu-
13193: kuin yllä mainittu prosenttiluku jo sovellettaessa     toksella poistettaisiin eläkkeiden tasoerot kaik-
13194: normaalia eläkkeen karttumisen periaatetta.            kien ikäluokkien kohdalta. Samanaikaisesti vä-
13195: Maatalousyrittäjien eläkelain ja yrittäjien elä-       hennettäisiin täten eläkkeiden jälkeenjääneisyys,
13196: kelain (MYEL ja YEL) mukaan saavuttavat ennen          joka on johtunut siitä, että yrittäjien eläkelait
13197: 1.5.1930 syntyneet 38 prosentin suuruisen eläk-        säädettiin myöhemmin. Todettakoon, että TEL:n
13198: keen. Tämä jälkimmäinen aikaraja johtuu siitä,         tullessa voimaan pidettiin eräin edellytyksin tiet-
13199: että yrittäjäeläkkeet tulivat voimaan myöhemmin        tyä lain voimaantuloa edeltävää ajanjaksoa myös
13200: kuin muut työeläkelait. Tämä aiheuttaa sen, että       työntekijöiden eläkkeeseen oikeuttavana aikana.
13201: itse eläkkeet jäävät jälkeen. Prosenteissa laskettu-      Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
13202: na jäävät 1.11.1922 jälkeen syntyneiden yrittä-        oittavasti,
13203: jien eläkkeet pienemmiksi kuin samanikäisten
13204: TEL- ja tEL-eläkeläisten eläkkeet. Samoin on                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
13205: myös niiden yrittäjien eläkkeiden laita, jotka ovat           kiehdotukset:
13206: syntyneet ennen 1.11.1922 ja jotka lopettavat
13207: 
13208: 
13209: 1.
13210:                                                  Laki
13211:                               maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta
13212: 
13213:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13214:    kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (4671 69) 22 §:n 5, 6
13215: ja 7 momentti, sellaisina kuin ne ovat 14 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (983/82), sekä
13216:   lisätään lakiin uusi 7 a § seuraavasti:
13217: 
13218:                        7a §                            aikana, eläkkeen määrä on suhteellisesti yhtä
13219:   Jos maatalousyrittäjä on syntynyt ennen 1            suuri osa edellä mainitusta eläkkeestä kuin eläk-
13220: päivää toukokuuta 1930 ja jos eläkkeeseen oi-          keeseen oikeuttavien kuukausien lukumäärä on
13221: keuttavaksi ajaksi luetaan aika 1 päivästä tammi-      koko edellä mainittuun ajanjaksoon sisältyvien
13222: kuuta 1970 lähtien kunnes hän täyttää 65 vuotta,       kuukausien lukumäärästä.
13223: vanhuuseläkkeen ja täyden työkyvyttömyyseläk-            Jos maatalousyrittäjä on syntynyt 1 päivän
13224: keen määrä on 38 prosenttia eläkkeen perusteena        marraskuuta 1922 ja 31 päivän joulukuuta 1946
13225: olevasta työtulosta. Jollei koko edellä mainittua      välisenä aikana, tulee aika 1 päivästä tammikuuta
13226: aikaa oteta huomioon eläkkeeseen oikeuttavana          1970 ottaa huomioon eläkkeeseen oikeuttavana
13227: 2                                     1983 vp. -        LA n:o 110
13228: 
13229: aikana ja lisätä vanhuus- tai täyteen työkyvyttö-         Mitä edellä 1-3 momentissa on säädetty,
13230: myyseläkkeeseen 1/8 prosenttia kuukaudessa 1            koskee myös henkilöä, jolle on myönnetty 11 §:n
13231: päivänä tammikuuta 1970 alkaneen eläkkeen               2 ja 3 momentissa tarkoitettu vapaaehtoinen
13232: perusteena olevan yritystoiminnan työtuloon:            vakuutus.
13233:    1) jos maatalousyrittäjä on syntynyt ennen
13234: toukokuun 1 päivää 1930, niiltä täysiitä kuukau-           Tämä laki tulee v01maan        päivänä
13235: silta, jotka ovat lokakuun 30 päivän 1922 ja            kuuta 198 .
13236: hänen syntymäpäivänsä välissä;                             Tätä lakia sovelletaan eläkkeeseen, joka perus-
13237:    2) jos maatalousyrittäjä on syntynyt lokakuun        tuu tämän lain voimaantulon jälkeen sattunee-
13238: 30 päivän 1930 jälkeen, mutta ennen heinäkuun           seen eläketapahtumaan. Eläketapahtuman katso-
13239: 1 päivää 1939, 90 kuukaudelta; ja                       taan sattuneen, kun maatalousyrittäjä on saavut-
13240:    3) jos maatalousyrittäjä on syntynyt kesäkuun        tanut eläkkeeseen oikeuttavan iän, kun maata-
13241: 30 päivän 1939 jälkeen, niiltä täysiitä kuukausil-      lousyrittäjä on tullut eläkkeeseen oikeuttavassa
13242: ta, jotka ovat hänen syntymäpäivänsä ja tammi-          määrin työkyvyttömäksi, kun työvoimaviran-
13243: kuun 1 päivän 1947 välissä.                             omainen on ensimmäisen kerran antanut maata-
13244:    Jos maatalousyrittäjä on syntynyt ennen tam-         lousyrittäjälle työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeut-
13245: mikuun 1 päivää 1935, lasketaan osaeläkkeena            tavan todistuksen, kun viljelmän luovutus on
13246: myönnetty työkyvyttömyyseläke siten, että osa-          sukupolvenvaihdoseläkkeen saamiseksi tapahtu-
13247: eläke on allaoleva, prosenteissa ilmaistu osa täy-      nut tai kun maatalousyrittäjien eläkelain 6 §:n
13248: destä eläkkeesta:                                       tarkoittama ehdollinen päätös on annettu, mil-
13249:                                                         loin sukupolvenvaihdoseläke perustuu edellä
13250:            Syntymävuosi                Osaeläke         mainittuun pykälään tai kun perhe-eläkkeen
13251:                                      prosentteina
13252:                                   täydestä elilieestä   edun luovuttaja on kuollut. Eläketapahtuman ei
13253: 1927 tai aikaisemmin                     66             kuitenkaan katsota sattuneen, kun työttömyys-
13254: 1928                                     64             eläke muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi, kun
13255: 1929                                     62             eläke muutetaan sukupolvenvaihdoseläkkeeksi, kun
13256: 1930                                     60             eläke muutetaan vanhuuseläkkeeksi eikä myöskään
13257: 1931                                     58             silloin, kun oikeus perhe-eläkkeeseen syntyy eläk-
13258: 1932                                     56             keensaajan jälkeen.
13259: 1933                                     54
13260: 1934                                     52
13261: 
13262: 
13263: 
13264: 
13265: 2.
13266:                                                   Laki
13267:                                   yrittäjien eläkelain muuttamisesta
13268: 
13269:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13270:  kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittajlen eläkelain (468/69) 19 §:n 5, 6 ja 7
13271: momentti sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (984/82), sekä
13272:  liså"tään lakiin uusi 6 a § seuraavasti:
13273: 
13274:                      6a §                               siihen saakka kunnes hän täyttää 65 vuotta,
13275:   Jos ynttaJa on syntynyt ennen toukokuun 1             vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläk-
13276: päivää 1930 ja jos eläkkeen perusteena olevaksi         keen määrä on 38 prosenttia eläkkeen perusteena
13277: ajaksi luetaan aika 1 päivästä tammikuuta 1970          olevasta työtulosta aina 20 000 markan vuositu-
13278:                                        1983 vp. -     LA n:o 110                                        3
13279: 
13280: loon saakka sekä ylimenevältä työtulon osalta 118                Syntymävuosi               Osaeläke
13281: prosenttia jokaiselta täydeltä eläkkeeseen oikeut-                                        prosentteina
13282:                                                                                        täydestä eläkkeestä
13283: tavalta kuukaudelta. Edellä mainittuun tulora-        19 27 tai aikaisemmin                   66
13284: jaan sovelletaan tämän lain 13 §:n säännöksiä.        1928                                    64
13285: Ellei eläkkeeseen oikeuttavana oteta huomioon
13286:                                                       1929                                    62
13287: koko edellä mainittua aikaa, eläkkeen määrä on
13288:                                                       1930                                    60
13289: suhteellisesti yhtä suuri osa eläkkeestä kuin eläk-
13290:                                                       1931                                    58
13291: keeseen oikeuttavien kuukausien määrä on koko
13292:                                                       1932                                    56
13293: edellä mainittuun ajanjaksoon sisältyvien kuu-
13294:                                                       1933                                    54
13295: kausien lukumäärästä.
13296:                                                       1934                                    52
13297:    Jos yrittäjä on syntynyt 1 päivän marraskuuta
13298: 1922 ja 31 päivän joulukuuta 1949 välillä ja jos
13299: aika 1 päivästä tammikuuta 1970 lähtien tulee           Mitä edellä 1-3 momentissa on säädetty,
13300: lukea hänen eläkkeeseen oikeuttavaksi ajakseen,       koskee myös henkilöä, jolle on myönnetty 11 §:n
13301: lisätään vanhuus- tai täyteen työkyvyttömyyseläk-     2 momentissa tarkoitettu vapaaehtoinen eläke.
13302: keeseen 118 prosenttia jokaiselta kuukaudelta
13303: siltä yrittäjän toimintakaudelta, joka on alkanut        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
13304: 1 päivänä tammikuuta 1970 hänen eläkkeensä            kuuta 198 .
13305: perusteena olevaan työtuloonsa 20 000 markkaan           Tätä lakia sovelletaan eläkkeeseen, joka perus-
13306: saakka:                                               tuu tämän lain voimaantulon jälkeen sattunee-
13307:     1) jos yrittäjä on syntynyt ennen toukokuun 1     seen eläketapahtumaan. Eläketapahtuman katso-
13308: päivää 1930 jokaiselta täydeltä kuukaudelta 30        taan sattuneen, kun yrittäjä on saavuttanut eläk-
13309:  päivän lokakuuta 1922 ja hänen syntymäaikansa        keeseen oikeuttavan iän, kun yrittäjä on tullut
13310: välillä;                                              eläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäk-
13311:     2) jos yrittäjä on syntynyt huhtikuun 30 päivän   si, kun työviranomainen on ensimmäisen kerran
13312:  1930 jälkeen, mutta ennen 1 päivää heinäkuuta        antanut yrittäjälle työttömyyseläkkeeseen oikeut-
13313:  1939, 90 kuukaudelta; ja                             tavan todistuksen tai kun perhe-eläkkeen edun
13314:     3) jos yrittäjä on syntynyt kesäkuun 30 päivän    luovuttaja on kuollut. Eläketapahtuman ei kui-
13315:  1939 jälkeen, niiltä täysiitä kuukausilta, jotka     tenkaan katsota sattuneen, kun työttömyyseläke
13316:  ovat hänen syntymäaikansa ja tammikuun 1             muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi, kun eläke
13317:  päivän 1947 välillä.                                 muutetaan vanhuuseläkkeeksi eikä myöskään sil-
13318:    Jos yrittäjä on syntynyt ennen tammikuun 1         loin, kun oikeus perhe-eläkkeeseen syntyy eläk-
13319:  päivää 19 3 5, lasketaan osaeläkkeenä myönnetty      keen saajan jälkeen.
13320:  työkyvyttömyyseläke siten, että osaeläke on alla-       Edellä tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
13321:  olevan mukainen prosenttiluku täydestä eläk-         vuodeksi 1970 vahvistettua palkkaindeksiä.
13322:  keestä:
13323: 
13324:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13325: 
13326:                       Henrik Westerlund                        Håkan Nordman
13327:                                                 1983 vp.
13328: 
13329: Lakialoite n:o 111
13330: 
13331: 
13332: 
13333: 
13334:                                    Astala ym.: Ehdotus laiksi vuoden 1957 tieliikennelain 5 a §:n
13335:                                       muuttamisesta
13336: 
13337: 
13338:                                             Eduskunnalle
13339: 
13340:    Samalla kun järjestysoikeudet lakkautettiin,           Liikennelupajärjestelmää olisi kehitettävä niin,
13341: siirtyivät niiden liikennelupatehtävät henkilölin-     että perusteettomat kuntien väliset erot poiste-
13342: jaliikenneasioissa 1. 4. 1978 alkaen kunnanhalli-      taan. Saatujen kokemusten perusteella tähän olisi
13343: tuksille. Myös Helsingin kaupunginhallitus ja          pyrittävä kunnallista toimivaltaa laajentamalla.
13344: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan hal-             Kiireisimpänä tehtävänä on pidettävä maist-
13345: litus saivat tuolloin henkilölinjaliikenteen lupavi-   raattien liikennelupatehtävien siirtämistä kau-
13346: ranomaisen tehtävät toimialueillaan. Muissa van-       punginhallituksille. Tämä on myös helposti suo-
13347: hoissa kaupungeissa paitsi Helsingissä tehtävä jäi     ritettavissa, koska kysymyksessä on vain toimival-
13348: maistraatille. Muilta osin henkilölinjaliikenteen      lan siirto toiselta paikalliselta viranomaiselta toi-
13349: lupa-asioita hoitaa liikenneministeriö.                selle.
13350:    Vuoden 1978 uudistus sisälsi vain ne tehtävien         Ehdotamme vuoden 1957 tieliikennelain 5 a
13351: siirrot, jotka olivat välttämättömiä järjestysoi-      §:ää muutettavaksi niin, että kunnanhallitus
13352: keuksien lakkauttamisen vuoksi ja pääkaupunki-         myöntää linja-autoliikenteen liikenneluvat kai-
13353: seudun erillisjärjestelyä varten. Eduskunnan toi-      kissa niissä kunnissa, joissa tehtävä on kuulunut
13354: sen lakivaliokunnan uudistusehdotuksen anta-           maistraatille tai järjestysoikeudelle. Tämän lisäksi
13355: massa lausunnossa, johon myös liikennevaliokun-        lupatehtävä voitaisiin asetuksella siirtää kunnan-
13356: ta yhtyi, todettiin, että liikennelupajärjestelmää     hallitukselle muussakin kunnassa, jos se katso-
13357: vastaisuudessa kehitettäessä olisi pyrittävä kaik-     taan tarkoituksenmukaiseksi ottaen huomioon
13358: kien kuntien osalta yhtenäiseen järjestelmään.         kunnan liikenneolosuhteet ja hallinnolliset val-
13359: Toinen lakivaliokunta viittasi lausunnossaan eh-       miudet.
13360: dotukseen, jonka mukaan luvat kunnan sisäistä             Nykyinen 5 a § koskee vain henkilölinjaliiken-
13361: liikennettä varten myöntäisi kaikissa kunnissa         nettä. Luvan linja-autolla harjoitettavaa tilauslii-
13362: kunnanhallitus. Milloin liikennettä harjoitetaan       kennettä varten myöntää liikenneministeriö.
13363: kahden tai useamman kunnan alueella, luvan             Kunnan sisäistä linja-autotilausliikennettä koske-
13364: myöntäisi lääninhallitus tai liikenteen ylittäessä     vat lupa-asiat on syytä palauttaa paikallistasolle,
13365: läänin rajan liikenneministeriö. Pääkaupunkiseu-       joten ehdotuksemme koskee paitsi henkilölinja-
13366: dulla olisi voimassa erillisjärjestely.                liikennettä myös linja-autolla harjoitettavaa ti-
13367:     Uuden tieliikennelain (267181) säätämisen yh-      lausliikennettä.
13368:  teydessä jäi vanhan lain 5 a § vielä voimaan.            Pääkaupunkiseudulla kuntia yhteisesti koske-
13369:     Linja-autoliikenteen lupatehtävien siinämistä      vien lupatehtävien uskominen YTV:lle on osoit-
13370: kunnallisille viranomaisille puoltavat useat sei-      tautunut käyttökelpoiseksi ratkaisuksi, jota vas-
13371: kat. Kunnat huolehtivat taajamien maankäytön           taavaa mallia voitaisiin soveltaa muillakin suurilla
13372: suunnittelusta, mihin myös järkevän joukkc lii-        kaupunkiseuduilla, esimerkiksi Turun seudulla.
13373:  kenteen suunnittelun on nivellyttävä. Kun.aat         Hallituksen olisikin erikseen selvitettävä vastaa-
13374:  ovat muutenkin lisääntyvästi osallistuneet jouk-      vien lupaviranomaisten järjestäminen niille kau-
13375:  koliikenteen suunnitteluun, hoitoon ja tukemi-        punkiseuduille, missä liikenteellisen kokonaisuu-
13376:  seen. Kunnallinen toimivalta on myös kunnan           den muodostavat kunnat ovat siihen halukkaita.
13377:  asukkaiden - joukkoliikenteen käyttäjien -               Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13378:  vaikutusmahdollisuuksien kannalta paras ratkai-
13379:  su.                                                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13380:                                                                kiehdotuksen:
13381: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 111
13382: 
13383:                                                 Laki
13384:                         vuoden 1957 tieliikennelain 5 a §:n muuttamisesta
13385: 
13386:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä maaliskuuta 195 7 annetun tieliikennelain
13387: (143/57) 5 a §:n 1-4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä maaliskuuta 1978 annetussa laissa
13388: (249/78), näin kuuluviksi:
13389:                        5a §
13390:    Luvan ammattimaisen linja-autoliikenteen har-      asia 2 momentin nojalla kuulu kunnanhallituk-
13391: joittamiseen myöntää, jollei 2 tai 3 momentista       sen toimivaltaan.
13392: muuta johdu, liikenneministeriö.                         Kunnanhallituksen ja pääkaupunkiseudun yh-
13393:    Kunnanhallitus myöntää luvan yksinomaan            teistyövaltuuskunnan toimielimen tämän pykälän
13394: toimialueellaan harjoitettavaa linja-autoliiken-      tai sen nojalla annettujen määräysten perusteella
13395: nettä varten niissä kunnissa, joissa liikennelupien   tekemästä päätöksestä voidaan 30 päivän kulues-
13396: myöntäminen on kuulunut maistraatille tai jär-        sa valittaa liikenneministeriöön sekä liikennemi-
13397: jestysoikeudelle. Mainitun luvan myöntäminen          nisteriön päätöksestä saman ajan kuluessa kor-
13398: voidaan asetuksella siinää muussakin kunnassa         keimpaan hallinto-oikeuteen.
13399: kunnanhallitukselle, jos se katsotaan tarkoituk-
13400: senmukaiseksi ottaen huomioon kunnan liiken-
13401: neolosuhteet ja hallinnolliset valmiudet.               Tämä laki tulee voimaan      päivänä
13402:    Yksinomaan pääkaupunkiseudun yhteistyöval-         kuuta 19
13403: tuuskunnan toimialueella harjoitettavaa linja-          Tämän lain tullessa voimaan siirretään vireillä
13404: autoliikennettä varten myöntää luvan yhteistyö-       olevat liikennelupahakemukset tarvittaessa uu-
13405: valtuuskunnan asianomainen toimielin, jollei          den toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäviksi.
13406: 
13407: 
13408:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13409: 
13410:                       Heli Astala                              Anna-Liisa Jokinen
13411:                                                  1983 vp.
13412: 
13413: Lakialoite n:o 112
13414: 
13415: 
13416: 
13417: 
13418:                                     Anna-Liisa Jokinen ym.: Ehdotus laiksi valtionrautateiden talouden
13419:                                       hoidon yleisistä perusteista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
13420: 
13421: 
13422:                                             Eduskunnalle
13423: 
13424:    Valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä         oikeuttaisi supistustoimenpiteisiin. Lain mukaan
13425: perusteista annerun lain (242/50) soveltamisessa        liiketaloudellisen kannattavuuden rinnalla tulee
13426: on jo vuosikausia ilmennyt ristiriitaisuuksia, jotka    aina ottaa huomioon myös maan yleinen etu.
13427: ovat vakavasti haitanneet valtionrautateiden pit-       Mikäli yleinen etu niin vaatii osoitetaan valtion-
13428: käjännitteistä kehittämistä. Tilanteen korjaami-        rautateille kustannuksia lisäävien velvoitteiden
13429: seksi lakia on muutettava.                              korvaamiseksi määrärahat tulo- ja menoarviossa
13430:    Lakia säädettäessä valtionrautateiden kuljetus-      (5 §).
13431: velvollisuus oli yleinen ja itsestään selvä kaikille.      Valtionrautateiden toiminnan tulos on ollut
13432: Samoin rata- ja asemaverkko sekä niiden palvelu-        kuljetussuoritteella mitattuna varsin hyvä. Tästä
13433: tehtävät ovat vakiintuneet kaikkien tuntemalle          huolimatta ns. alijäämä on jatkuvasti kasvanut
13434: tasolle. Keskeinen ongelma oli, miten turvata           voimakkaasti. Tämä on johtunut lähinnä tariffi-
13435: laitoksen tulot ja korvaukset toiminnan ylläpitä-       tason alhaisuudesta kustannuksiin verrattuna.
13436: misen edellyttävälle tasolle silloisissa taloudelli-    Yhtenä syynä alijäämään on ollut myös se, ettei
13437: sesti vaikeissa oloissa. Rautateistä pyrittiin otta-    maan yleisen edun valtionrautateille asettamia
13438: maan hyötyjä irti niin paljon kuin mahdollista, ja      velvoitteita ole määritelty riittävän täsmällisesti,
13439: enemmänkin, ratojen ja kaluston uusimisen kus-          minkä vuoksi kannattamattomasta liikenteestä ai-
13440: tannuksella.                                            heutuvat kustannukset ovat suurelta osin jääneet
13441:    Tänään rautateiden tulevaisuutta varjostavat         budjettiteitse korvaamatta.
13442: toisenlaiset vaarat. Valtionrautateiden toiminnan          Koska alijäämää sellaisenaan käytetään supista-
13443: väitetään olevan tehotonta ja kannattamatonta,          mistoimenpiteiden perusteena, on lakia tarpeen
13444: minkä vuoksi halutaan siirtää sen perinteellisiä        selventää. Laissa on määriteltävä tarkemmin ne
13445: tehtäviä muille liikennemuodoille. Jo vuosikausia       perusteet, joiden mukaan valtionrautatiet on vel-
13446: on pyritty lakkauttamaan henkilöpaikallisliiken-        vollinen liikenteen hoidosta huolehtimaan.
13447: ne ja supistamaan kappaletavaraliikenne vain               Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13448: muutamiin Etelä-Suomen terminaaleihin. Perus-
13449: teluiksi on esitetty valtionrautateiden alijäämän                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13450: supistaminen. Lain mukaan tämä perustelu ei                     kiehdotuksen:
13451: kuitenkaan ole riittävä eikä missään tapauksessa
13452: 
13453: 
13454: 
13455: 
13456:                                                    Laki
13457:     valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä perusteista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
13458: 
13459:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä perus-
13460:  teista 19 päivänä toukokuuta 1950 annetun lain (242/50) 1 § näin kuuluvaksi:
13461: 
13462:                          1 §                            nattavuutta ja maan yleistä etua silmällä pitäen
13463:    Valtionrautateiden taloutta on hoidettava ter-       siten, että liikenteen palvelutaso vastaa yleisiä
13464:  veiden liikeperiaatteiden mukaan laitoksen kan-        yhteiskuntapolitiikan vaatimuksia.
13465: 2                                     1983 vp. -      LA n:o 112
13466: 
13467:    Valtionrautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen      Tämä laki tulee voimaan    päivänä
13468: sekä sen vastuulla olevien eri kuljetustehtävistä     kuuta 198 .
13469: koostuvien kuljetusketjujen palvelutason tulee
13470: tasapuolisesti vastata eri käyttäjäryhmien tarpeita
13471: maan eri osissa.
13472: 
13473: 
13474:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
13475: 
13476: 
13477:          Anna-Liisa Jokinen             Juhani Vähäkangas             Ulla-Leena Alppi
13478:          Osmo Vepsäläinen               Niilo Koskenniemi             Pirkko Turpeinen
13479:          Timo Laaksonen                 Heli Astala                   Kalevi Kivistö
13480:          Vappu Säilynoja                Pekka Leppänen                Arvo Kemppainen
13481:          Inger Hirvelä                  Lauha Männistö                Terho Pursiainen
13482:                                         Esko Helle
13483:                                                1983 vp.
13484: 
13485: Lakialoite n:o 113
13486: 
13487: 
13488: 
13489: 
13490:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Ehdotus laiksi Helsingin-Salon-Turun
13491:                                     radan rakentamisesta
13492: 
13493: 
13494:                                           Eduskunnalle
13495: 
13496: 
13497:                              ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13498: 
13499:   Lakialoite tähtää ratayhteyden lyhentämiseen       singistä Turkuun Lohjan harjun ja Salon kaupun-
13500: Helsingin ja Turun välillä siten, että rakennetaan   gin kautta.
13501: uusi, korkeatasoinen ja sähköistetty rautatie Hei-
13502: 
13503: 
13504: 
13505: 
13506:                                      ALOITIEEN PERUSTELUT
13507: 
13508:   Turku, maamme eteläisenä satamakaupunkina             Maantieliikenne ruuhkautuu Etelä-Suomessa
13509: ja pontina länteen, kasvaa voimakkaasti merki-       autokannan voimakkaan kasvun takia. Valtion
13510: tykseltään raskaan liikenteen kauttakulkusatama-     tulisi ryhtyä kuljetusalan ohjelmointiin ottaen
13511: na mutta myös Suomeen ja tätä kautta edelleen        huomioon niin valtionrautateiden kuin muiden-
13512: suuntautuvan matkailun välittäjänä. Jotta tämä       kin liikenne- ja kuljetusmuotojen kehittäminen
13513: kasvava liikenne voidaan hoitaa ajan vaatimuksia     tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi järkevällä
13514: vastaavasti, on vakaasti ryhdyttävä kehittämään      tavalla. Rautatieliikenteen kehittäminen Turun
13515: mm. Turusta Helsinkiin johtavia liikennemuoto-       ja Helsingin välillä olisi aloitettava mahdollisim-
13516: Ja.                                                  man pian. Nykyinen rata ei kuntonsa vuoksi
13517:    Rautatieliikenne Turun ja Helsingin välillä on    tarjoa mahdollisuuksia kuljetuskyvyn tehokkaalle
13518: jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen. Asiantunti-     lisäämiselle, mikä puolestaan lisää painetta
13519: joiden mukaan tämä rataosuus on varsin heikko-       maanteillä.
13520: kuntoinen, joten sitä on nykyisin liikennöitävä         Tutun seudun satamat ovat maastamme län-
13521: varoen. Tämä hidastaa jo muutenkin vaikea-           teen päin suuntautuvan lauttaliikenteen keskus.
13522: kulkuista Turun ja Helsingin liikennettä.            Valtionrautatiet puolestaan voi nykyaikaisella ka-
13523:     Etelä-Suomen liikenneolojen kehittämisessä on    lustolla ja aikatauluja nopeuttamaila toimia yh-
13524: tärkeää ottaa huomioon myös se, että Turku           teistyössä kuorma-autoliikenteen kanssa kuljetta-
13525: sijaitsee Tukholma-Helsinki-Leningrad -akse-         malla rautateillä kaukoliikenteen perävaunuja ja
13526: lilla. Lisäksi Turulla on luontaiset edellytykset    kontteja.
13527: ympärivuotiseen meriliikenteeseen, minkä vuoksi         Helsingin-Kirkkonummen rataosan sähköis-
13528: Turku on saanut vakituisen aseman ulkomaanlii-       täminen on osoittanut sähköistyksen merkityksen
13529: kenteen välittäjänä. Ulkomaankauppamme vien-         paikallisliikenteessä.
13530: nistä ohjautui esim. v. 1970 noin 15 o/o Turun          Rataosan Helsinki-Turku välillä on monia
13531: sataman kautta eli 1 612 miljoonan markan ar-        kasvukeskuksia ja erityisesti Turun kaupunki voisi
13532: vosta, seuraavalla tilalla oli Kotka 1 471 miljoo-   laajentumisessaan käyttää hyväkseen valtionrau-
13533: naa markkaa. Tämä asettaa Turun maan tärkeim-        tateiden tarjoamia mahdollisuuksia, mikäli rata-
13534: mäksi poniksi vientikaupan palveluksessa. Tämä       osuus Helsinki-Turku mahdollisimman pian
13535: lisää huomattavasti raskaan tavarakuljetuksen        sähköistettäisiin.
13536: osuutta nimenomaan Turun ja Helsingin välillä.          Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet uu-
13537: 2                                   1983 vp. -     LA n:o 113
13538: 
13539: delleen arvoon ja niiden kehittäminen on par- va ja tiedossa olevat suunnitelmat rautatielaitok-
13540: haillaan voimakasta. On nimittäin todettu, että sen edelleen kehittämiseksi viittaavat siihen, että
13541: maanteiden kuljetuskyky ei riitä eikä ole miele- laitos tulee saamaan vuosittain lisääntyvästä kul-
13542: kästä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysymyksiä jetustarpeesta hoitaakseen jatkuvasti kasvavan
13543: yksinomaan maanteitä kehittämällä, koska rauta- · osan. Viime vuosien kehitys osoittaa selvästi, että
13544: teiden kuljetuskykyä voidaan uudenaikaistamaila rautateiden suhteellinen osuus kasvusta tulee
13545: huomattavasti lisätä. Etelä-Suomi on liikenneon- olemaan suurempi 1970-luvulla kuin 1960-luvul-
13546: gelmiltaan täysin verrattavissa Keski-Eurooppaan, la.                          ·
13547: joten mahdollisimman nopeasti tulisi myös meil-       Rautateiden sähköistäminen linjalla Turku--
13548: lä ryhtyä tehostamaan eri liikennemuotojen yh- Helsinki on tullut ajankohtaiseksi. Mahdollisim-
13549: teistyötä, johon kuuluu rautateiden sähköistämi- man lyhyen ja tulevaisuudessa yhä nopeutuvaa
13550: nen ja uudenaikaistaminen.                        liikennetarvetta palvelevan uuden rautatien ra-
13551:    Henkilöliikenteen uudistukset ja uudet tavoit- kentamiseen on ryhdyttävä. Nykyinen Turun ja
13552: teet ovat merkinneet sitä, että henkilökilometrit Helsingin välinen rautatie on heikkokuntoinen ja
13553: osoittavat suhteellisen voimakkaasti kasvavaa pituudeltaan nykyisin noin 200 km. Radan oikai-
13554: suuntaa. Jos vuotta 1964 merkitään 100:lla, niin su ja sähköistäminen tulee merkitsemään laskel-
13555: vuonna 1976 suoritteiden lasketaan olevan jo mien mukaan yli yhden tunnin ajan säästöä tällä
13556: 125. Vuoden 1972 tienoilta lähtien on laskettu matkalla. Tämä on niin merkittävä uudistus, että
13557: myös matkojen lukumäärän kääntyvän nousuun. sen toteuttamista ei tule enää siirtää.
13558: Tavaraliikenteessä keskikuljetusmatka on jatku-       Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
13559: vasti osoittanut kasvavaa suuntausta. Jos tällä nioittaen,
13560: kohdin vuotta 1964 merkitään 100:lla, lasketaan
13561: tonnikilometrejä kuvaavan indeksiluvun olevan                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13562: vuonna 1976 jo lähes 170. Liikenteen kehitysku-            kiehdotuksen:
13563: 
13564: 
13565: 
13566: 
13567:                                                Laki
13568:                           Helsingin-Salon-Turun radan rakentamisesta
13569: 
13570:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13571: 
13572: 
13573:                        1 §                          mältä yleiseltä tieltä asemalle tai liikennepaikalle
13574:    Helsingin asemalta rakennetaan Lohjan harjun     tehtävää tietä varten tarvittavien maa-alueiden
13575: ja Salon kaupungin kautta Turun asemalle ja         lunastuksesta vastaa valtio.
13576: Turun satamaan sähköistetty rautatie ratasuunta-
13577: tutkimuksen muuten lähemmin määrittelemän                                 3 §
13578: ratalinjan mukaisesti.                                 Radan rakennustyöt aloitetaan eduskunnan
13579:                                                     myönnettyä tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen
13580:                        2 §                          tarvittavan määrärahan, jonka ohella voidaan
13581:   Rautatietä, sen liikennepaikkoja ja laitteita     työttömyystilanteen niin vaatiessa käyttää työlli-
13582: sekä muita tarpeita varten otettavien maa- ja       syyden edistämiseen myönnettyjä määrärahoja.
13583: vesialueiden lunastuksesta samoin kuin lähim-
13584: 
13585:       Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
13586: 
13587:                       Anna-Liisa Jokinen                     Heli Astala
13588:                       Ensio Laine                            Martti Ratu
13589:                                                 1983 vp.
13590: 
13591: Lakialoite n:o 114
13592: 
13593: 
13594: 
13595: 
13596:                                    Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain muuttamisesta
13597: 
13598: 
13599:                                             Eduskunnalle
13600: 
13601:     Uutta 1.4.1982 voimaan tullutta tieliikennela-     perusteella on tavoitteeksi asetettu muun muassa
13602: kia säädettäessä oli esillä voimakkaasti myös tie-     alkoholia nauttineena ajavien kuljettajien määrän
13603: liikennettä koskevan täyden raittiuden periaat-        minimoiminen. Täyden raittiuden periaate lii-
13604: teen sisällyttäminen itse lakiin. Jo hallitus oli      kenteessä edistäisi tämän tavoitteen toteutumis-
13605: ottanut esitykseensä säännöksen, joka koski ajon       ta.
13606: kieltämistä alkoholia nauttineelta. Sekä eduskun-         Puhuttaessa liikenneonnettomuuksista on
13607: nan lakivaliokunta että liikennevaliokunta pää-        muistettava, että jokaisen tilastonumeron taakse
13608: tyivät mietinnöissään puoltamaan tätä ns. täyden       kätkeytyy inhimillistä kärsimystä ja surua. Yksi
13609: raittiuden periaatetta, mikä perustuikin edus-         vaikeimmin puolusteltavissa olevista tapauksista
13610: kunnan jo aikaisemmin ilmaisemaan kantaan.             sattui syksyllä 1981 Äänekoskella, missä tien
13611: Eduskunnan suuressa valiokunnassa sekä sen jäl-        pientareella pyöräilleet koulupojat Jukka Tapani
13612: keen eduskunnan täysistunnossa äärimmäisen             Vilander ja Timo Kalevi Viik saivat rattijuopon
13613: niukalla enemmistöllä täyden raittiuden periaate       yliajamina surmansa. Tekoon syyllistynyttä oli jo
13614: liikenteessä tuli kuitenkin hylätyksi lakitekstin      aikaisemmin kolme kertaa rangaistu rattijuop-
13615: osalta. Eduskunta korosti vain lausumallaan, et-       poudesta. Tässäkin tapauksessa jo paljon ennen
13616: tei moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua      onnettomuuden sattumista oli sivullisten taholta
13617: tulisi ryhtyä kuljettamaan vähänkään alkoholia         huomattu ilmeinen rattijuopumus, mutta juopu-
13618: nauttineena, ja piti tärkeänä, että raittiuden         muksen aste oli ja on aina silmämääräisesti vaikea
13619: merkitys liikenteessä saatetaan uuden lain voi-        tarkoin arvioida. Sen vuoksi jo vähänkin alkoho-
13620: maantulosta järjestettävän tiedotuskampanjan           lia nauttineen ajon estäminen on varmin keino
13621: yhteydessä tehokkaasti tienkäyttäjien tietoon.         onnettomuuksien estämiseksi.
13622:     Uuden tieliikennelain säätämisen jälkeen on jo        Edellä mainittuun viitaten on perusteltua sisäl-
13623: valmistunut uutta tieteellistä tutkimusta alkoho-      lyttää myös tieliikennelakiin täyden raittiuden
13624: lijuomien käytön osuudesta tieliikenteen turvalli-     periaate.
13625:  suuteen. Tämän mukaan alkoholijuomien käyttö             Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
13626:  tieliikenteen turvallisuusongelmana on merkin-        tamme kunnioittaen,
13627:  nyt 1970-luvulla 189 kuollutta ja 1 910 louk-
13628:  kaantunutta vuosittain. Lisäksi aiheuttaa rattijuo-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13629:  pumus yhteiskunnalle vuosittain kustannuksia                 kiehdotuksen:
13630:  noin 314 miljoonaa markkaa. Tutkimustulosten
13631: 2                                       1983 vp. -      LA n:o 114
13632: 
13633: 
13634:                                                   Laki
13635:                                        tieliikennelain muuttamisesta
13636: 
13637:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annettuun tieliikennelakiin
13638: (267 /81) uusi näin kuuluva 95 a §:
13639: 
13640:                        95 a §                           tamasta moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai ramo-
13641:      Ajon kieltäminen alkoholia nauttineelta            vaunua, kunnes hänen elimistössään ei enää ole
13642:                                                         havaittavaa määrää alkoholia.
13643:   Jos mahdollisesti nautituo alkoholin toteami-            Sisäasiainministeriö antaa tarkemmat ohjeet
13644: seksi tehtävässä kokeessa moottorikäyttöisen ajo-       ajon kieltämisen edellytyksistä ja menettelystä
13645: neuvon tai raitiovaunun kuljettajan havaitaan           edellä mainituissa tapauksissa.
13646: nauttineen alkoholia, mutta kokeen tuloksen
13647: perusteella ei ole todennäköisiä syitä epäillä hä-        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
13648: nen syyllistyneen liikennejuopumukseen, poliisi-        kuuta 198 .
13649: mies voi kieltää tai tarvittaessa estää häntä kuljet-
13650: 
13651:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13652: 
13653:           Sakari Knuuttila                 Seppo Tikka                   Aimo Ajo
13654:           Arja Alho                        Kerttu Törnqvist              Lea Savolainen
13655:           Pirjo Ala-Kapee                  Hannele Pokka                 Risto Ahonen
13656:                                                  1983 vp.
13657: 
13658: Lakialoite n:o 115
13659: 
13660: 
13661: 
13662: 
13663:                                       Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi liikennetarvikkeiden kaupasta,
13664:                                         asennuksesta ja korjauksesta annetun lain muuttamisesta
13665: 
13666: 
13667:                                              Eduskunnalle
13668: 
13669:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13670: 
13671:    Aloitteessa ehdotetaan liikennetarvikkeiden         den mukaan ajoneuvokaupan harjoittaja ei saa
13672: kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annettua        markkinoida kelvottomia ajoneuvoja liikenteessä
13673: lakia (570/78) täydennettäväksi säännöksin, joi-       käytettäväksi.
13674: 
13675: 
13676: 
13677: 
13678:                                               PERUSTELUT
13679: 
13680: 1.   Valmistelu                                        kaupassaja-korjaamotoiminnassa esiintyy epäter-
13681:                                                        veitä ilmiöitä.
13682:    Liikennetarvikekaupan sääntely on toteutettu           Voimassa olevassa laissa ei ole ajoneuvokaup-
13683: parlamentaarisen liikennekomitean yksimielisen         paa koskevia velvoitteita. Nykyisin pyritään myy-
13684: ehdotuksen pohjalta. Kuten eduskunnan liiken-          tyjen käytettyjen autojen kuntoa valvomaan niin
13685: nevaliokunta totesi asian johdosta antamassaan         sanotuin omistajanvaihdoskatsastuksin. Lisäksi on
13686: mietinnössä (n:o 2/1978 vp.), parlamentaarisen         kolariautojen katsastuksesta erityismääräyksiä.
13687: liikennekomitean ehdotukseen sisältyi paitsi lii-      Katsastusvelvollisuus ei koske läheskään kaikkia
13688: kennetarvikkeiden myös ajoneuvojen kaupan              myytyjä autoja. Sitä paitsi katsastus voidaan suo-
13689: sääntely. Liikennevaliokunta katsoi, että hallituk-    rittaa viikkoja kaupan jälkeenkin. Katsastusmies-
13690: sen olisi uuden tieliikennelain valmistelun yhtey-     ten suuren työmäärän vuoksi omistajanvaihdos-
13691: dessä selvitettävä tämä kysymys kokonaisuudes-         katsastuksia koskevia säännöksiä on jouduttu väl-
13692: saan. Uuteen tieliikennelakiin ei kuitenkaan           jentämään.
13693: otettu tätä asiaa koskevia säännöksiä. Ajoneuvo-          Moottorikäyttöiset ajoneuvot yleensä tyyppi-
13694: kaupan ehdotettu sääntely soveltuukin parhaiten        katsastetaan, joten uusien ajoneuvojen pitäisi
13695: liikennetarvikekaupasta säädettyyn erillislakiin.      täyttää säädetyt vaatimukset. Sen sijaan muita
13696: Tämä aloite vastaa asiallisesti parlamentaarisen       ajoneuvoja, lähinnä polkupyöriä, voidaan myydä
13697: liikennekomitean ehdotusta.                            uusinakin, vaikka ne eivät vastaisi lainsäädännön
13698:                                                        vaatimuksia.
13699: 2. Nykyinen tilanne              Ja     ehdotetut         Siltä, joka liiketoimintana harjoittaa ajoneuvo-
13700:    muutokset                                           jen kauppaa tai korjausta, voidaan edellyttää
13701:                                                        sellaista asiantuntemusta ja pätevyyttä, että hän
13702:    Ajoneuvon ostajalla ei usein ole riittävää asian-   voi todeta ajoneuvossa olevat puutteellisuudet ja
13703: tuntemusta sen arvioimiseksi, onko myytäväksi          huolehtia niiden korjaamisesta. Edellä mainittu-
13704: tarjottu ajoneuvo tieliikennelainsäädännön edel-       jen epäkohtien korjaamiseksi ehdotetaan lakiin
13705: lyttämässä kunnossa. Erityisesti käytetyssä ajo-       säännöstä, jonka mukaan ajoneuvojen kauppaa,
13706: neuvossa voi olla puutteellisuus, jota ostajan on      välitystä tai korjausta harjoittava ei saisi pitää
13707: ehkä mahdotontakin havaita. Kuitenkin puut-            kaupan, myydä tai välittää myytäväksi ajoneu-
13708: teellisuus voi jopa välittömästi vaarantaa liiken-     voa, joka ei rakenteeltaan, varusteiltaan tai kun-
13709: neturvallisuutta. On myös tunnettua, että auto-        noltaan täytä säädettyjä vaatimuksia.
13710: 2                                        1983 vp. -      LA n:o 115
13711: 
13712: 
13713:    Kelvottoman liikennevälineen myyntikieltoa ei         ka ajoneuvon on muuten oletettava olevan lii-
13714: ole syytä ulottaa rekisteristä poistettuun ajoneu-       kenteeseen tarkoitetun.
13715: voon, koska ostaja voi todeta, ettei se sellaisenaan        Säännöksiä valvottaisiin liikkeissä suoritettavin
13716: kelpaa liikenteeseen. Rekisteristä poistettua ajo-       tarkistuksin.
13717: neuvoa koskeva poikkeus tekisi mahdolliseksi                Lain täydentäminen ajoneuvokauppaa koske-
13718: ajoneuvon myynnin korjausta varten. Samoin on            valla 7 a §:llä edellyttää eräitä teknisluontoisia
13719: sallittava sellaisten kelvottomien rekisteröimättö-      tarkistuksia muihin lain säännöksiin sekä lain
13720: mien ajoneuvojen myynti, jotka on tarkoitettu            nimikkeen uudistamista.
13721: muuhun kuin liikenteessä käytettäväksi, esimer-             Edellä esitetyin perustein ehdotamme,
13722: kiksi romuksi. Muun käyttötarkoituksen tulisi
13723: selvästi ilmetä joko ajoneuvon kunnosta tai siihen                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13724: tehdystä merkinnästä tai vastaavasta seikasta, kos-              kiehdotuksen:
13725: 
13726:                                                    Laki
13727:      liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annetun lain muuttamisesta
13728: 
13729:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13730:   muutetaan liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta 14 päivänä heinäkuuta 1978
13731: annetun lain (570/78) nimike ja 8 §:n 1 momentti sekä
13732:   lisätään lain 1 §:ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 7 a § seuraavasti:
13733: 
13734: 
13735:                                                    Laki
13736:             ajoneuvojen sekä liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta
13737: 
13738:                          1 §                               Mitä 5 ja 7 §:ssä on säädetty liikennetarvikkei-
13739:                                                          den laadun valvonnasta ja takavarikosta, koskee
13740:   Lain soveltamisesta ajoneuvokauppaan sääde-            myös ajoneuvoja.
13741: tään 7 a §:ssä.
13742:                                                                                8 §
13743:                         7a §                               Joka jättää noudattamatta, mitä 2 tai 7 a §:ssä
13744:   Ajoneuvon kauppaa, välitystä tai korjausta             on säädetty taikka 3-5 §:n nojalla on säädetty
13745: harjoittava ei saa pitää kaupan, myydä tai välittää      tai määrätty, on tuomittava, jollei muualla laissa
13746: myytäväksi ajoneuvoa, joka ei rakenteeltaan, va-         ole säädetty ankarampaa rangaistusta, liikenne-
13747: rusteiltaan tai kunnoltaan täytä säädettyjä vaati-       kaupparikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen
13748: muksia.                                                  enintään kuudeksi kuukaudeksi.
13749:   Edellä 1 momentissa oleva kielto ei koske
13750: rekisteristä poistettuja eikä sellaisia rekisteröimät-
13751: tömiä ajoneuvoja, jotka myydään muuhun tar-                Tämä laki tulee voimaan          päivänä
13752: koitukseen kuin liikenteessä käytettäväksi.              kuuta 198 .
13753: 
13754: 
13755: 
13756:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
13757: 
13758: 
13759:                        Niilo Koskenniemi                      Pekka Leppänen
13760:                        Heikki Mustonen                        Vappu Säilynoja
13761:                        Arvo Kemppainen                        Esko Helle
13762:                        Osmo Vepsäläinen                       Anna-Liisa Jokinen
13763:                        Timo Laaksonen                         Terho Pursiainen
13764:                                               Juhani Vähäkangas
13765:                                                  1983 vp.
13766: 
13767: Lakialoite n:o 116
13768: 
13769: 
13770: 
13771: 
13772:                                    Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain muuttamisesta
13773: 
13774: 
13775:                                             Eduskunnalle
13776: 
13777:     Huhtikuun alussa 1977 tuli voimaan lainmuu- kin huomiointi- tai toimintavirhe saattaa johtaa
13778: tos, jolla lisättiin rikoslain 23 luvuksi säännökset tuhoisaan liikenneonnettomuuteen.
13779: liikennejuopumuksesta. Tällöin otettiin käyttöön        Uutta tieliikennelakia säädettäessä lähes puolet
13780: verenalkoholin promillerajat rattijuopumuksen, eduskunnan silloisista jäsenistä oli valmis palaut-
13781: törkeän rattijuopumuksen, raideliikennejuopu- tamaan tieliikenteeseen ehdottoman raittiuden
13782: muksen ja veneliikennejuopumuksen määrittele- periaatteen. Vaikka promillerajat olisikin säilytet-
13783: miseksi.                                             ty rangaistavuuden perusteena, lakiin haluttiin
13784:    Jo lakia säädettäessä monet asiantuntijat esitti- sisällyttää säännös, jonka nojalla liikennettä val-
13785: vät pelkonsa sen johdosta, että liian korkeiksi vova viranomainen olisi voinut estää alkoholia
13786: asetetut promillerajat hämärtävät suhtautumista nauttiuutta henkilöä kuljettamasta ajoneuvoaan,
13787: ehdottoman raittiuden periaatteen noudattami- kunnes veressä ei ole havaittavaa määrää alkoho-
13788: seen liikenteessä. Lain voimassaoloaikana saadut lia.
13789: kokemukset ovat vahvistaneet ennakkoon esitetyt         Rattijuoppousongelma ei uuden tieliikenne-
13790: epäilyt oikeiksi.                                    lain säätämisen jälkeen ole vähentynyt, pikem-
13791:     Rattijuoppous on uuden lain voimassaoloaika- minkin kärjistynyt entisestään. Sen vuoksi ehdot-
13792: na lisääntynyt. Rattijuopumuksesta on tullut va- toman raittiuden periaatteen palauttaminen la-
13793: kavin yksittäinen liikenneturvallisuutta vaaraora- kiin on yhä ajankohtainen.
13794: va tekijä.                                              Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
13795:     Useat tutkimukset osoittavat kiistatta, että vä- oittaen,
13796:  häinenkin nautittu alkoholimäärä aiheuttaa
13797:  muutoksia koehenkilön reagointikyvyssä ja                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13798:  -tavassa. Toisaalta juuri tieliikenteessä vähäinen-           kiehdotuksen:
13799: 
13800:                                                  Laki
13801:                                      tieliikennelain muuttamisesta
13802: 
13803:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annettuun tieliikennelakiin
13804: (267 /81) uusi 100 a § seuraavasti:
13805: 
13806:                    100 a §                             u"een rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopu-
13807: Ajoneuvon kuljettamisen estäminen alkoholia            mukseen, hän voi muihin toimenpiteisiin ryhty-
13808:                  nauttineena                           mättä estää tätä kuljettamasta ajoneuvoa, kunnes
13809:                                                        veressä ei enää ole havaittavaa määrää alkoholia.
13810:   Jos poliisimies alkoholin tai muun huumaavan
13811: aineen toteamiseksi tehtävän kokeen yhteydessä           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
13812: havaitsee ajoneuvon kuljettajan nauttineen alko-       kuuta 198 .
13813: holia, mutta ei ole aihetta epäillä tämän syyllisty-
13814: 
13815:       Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
13816: 
13817:           Olavi Ronkainen                 Impi Muroma                     Esko Almgren
13818:                                                   1983 vp.
13819: 
13820: Lakialoite n:o 117
13821: 
13822: 
13823: 
13824: 
13825:                                      Tuovinen ym.: Ehdotus laiksi valtionrautateiden talouden hoidon
13826:                                        yleisistä perusteista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
13827: 
13828: 
13829:                                              Eduskunnalle
13830: 
13831:    Valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä          lä valtionrautateiden liikenne kasvoi 50 % ja
13832: perusteista annetun lain (242 150) soveltamisessa        käyttöhenkilökunta väheni 20 % , mitkä yhdessä
13833: on jo vuosikausia ilmennyt ristiriitaisuuksia, jotka     vaikuttivat työn tuottavuuden kaksinkertaistumi-
13834: ovat vakavasti haitanneet valtionrautateiden pit·        seen kymmenessä vuodessa. Pääoman tuottavuus
13835: käjännitteistä kehittämistä. Tilanteen korjaami-         laski vastaavasti n. 25 % samaan aikaan. Vuoden
13836: seksi lakia on muutettava.                                1974 jälkeen työn tuottavuuskehitys taantui lii-
13837:    Lakia säädettäessä valtionrautateiden kuljetus-       kenteen vähenemisen ja henkilöstön lisäyksen
13838: velvollisuus oli yleinen ja itsestään selvä kaikille.    seurauksena.
13839: Samoin rata- ja asemaverkko sekä niiden palvelu-            Vuosina 1979 ja 1980 tuottavuuden kehitys
13840: tehtävät ovat vakiintuneet kaikkien tuntemalle           jälleen parani niin, että vuonna 1980 saavutettiin
13841: tasolle. Keskeinen ongelma oli tällöin miten             VR:n historian paras työn tuottavuus, vaikka
13842: turvata laitoksen tulot ja korvaukset toiminnan          keskimääräinen vuotuinen työtuntimäärä on v:sta
13843: ylläpitämisen edellyttävälle tasolle silloisissa ta-     1974 vähentynyt n. 2 % työaika- ja lomamää-
13844: loudellisesti vaikeissa oloissa. Rautateistä pyrittiin   räyksien muuttumisen takia.
13845: ottamaan hyötyjä irti niin paljon kuin mahdollis-           Samanaikaisesti ns. alijäämä on kasvanut voi-
13846: ta, ja enemmänkin, ratojen ja kaluston uusimi-           makkaasti. Kun tarkastellaan alijäämän koostu-
13847: sen kustannuksella.                                      mista havaitaan yli 113 johtuvan tavaraliikenteestä
13848:    Tänään rautateiden tulevaisuutta varjostavat          ja vain alle 2/3 henkilöliikenteestä. Lakkautetta-
13849: toisenlaiset vaarat. Valtionrautateiden toiminnan        vaksi vaadituo henkilöpaikallisliikenteen osuus
13850: väitetään olevan tehotonta ja kannattamatonta,           vuoden 1982 alijäämästä (TMAE:n mukaan) oli
13851: minkä vuoksi halutaan siirtää sen perinteellisiä         noin 100 mmk ja kappaletavaraliikenteen noin
13852: tehtäviä muille liikennemuodoille. Jo vuosikausia        110 mmk. Vaunukuormaliikenteen osuus oli lä-
13853: on pyritty lakkauttamaan henkilöpaikallisliiken-         hes 150 mmk, sitä ei kuitenkaan kukaan ole
13854: ne ja supistamaan kappaletavaraliikenne vain             vaatinut lakkautettavaksi.
13855: muutamiin Etelä-Suomen terminaaleihin. Perus-               Koska ns. alijäämää sen virheellisyyksistä huo-
13856: teluksi on esitetty valtionrautateiden alijäämän         limatta käytetään supistamistoimenpiteiden ver-
13857: supistaminen. Lain mukaan tämä perustelu ei              hona, on lakia selvennettävä. Laissa on määritel-
13858: kuitenkaan ole riittävä eikä missään tapauksessa         tävä henkilö- ja tavaraliikenteen vähimmäispalve-
13859: oikeuttaisi supistustoimenpiteisiin. Lain mukaan         lutaso, jonka mukaan valtionrautatiet on velvolli-
13860: liiketaloudellisen kannattavuuden rinnalla tulee         nen liikenteen hoidosta huolehtimaan. Se, miten
13861: aina ottaa huomioon myös maan yleinen etu.               laitos tässä onnistuu, olkoon sen toiminnan tu-
13862: Mikäli yleinen etu niin vaatii, osoitetaan valtion-      loksellisuuden arvosteluperuste.
13863: rautateille kustannuksia lisäävien velvoitteiden            Palvelutason yksityiskohtainen määrittely teh-
13864: korvaamiseksi määrärahat tulo- ja menoarviossa           dään asetuksella (8 §)tai valtioneuvoston päätök-
13865: (5 §).                                                   sellä.
13866:    Nykyiseen tapaan laskettu alijäämä ei kelpaa             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13867: valtionrautateiden toiminnan tehokkuuden mit-
13868: tariksi. Työn tuottavuus on kehittynyt suotuisasti                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13869: vuosina 1965-1974. Keskimääräisen tuottavuu-                    kiehdotuksen:
13870: den lisäys oli lähes 7 % vuodessa. Tällä aikaväli!-
13871: 2                                    1983 vp. -    LA n:o 117
13872: 
13873: 
13874: 
13875: 
13876:                                                Laki
13877:     valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä perusteista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
13878: 
13879:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä perus-
13880: teista 19 päivänä toukokuuta 1950 annetun lain (242/50) 1 § näin kuuluvaksi:
13881: 
13882: 
13883:                        1 §                         tasapuol~est~ vastata eri käyttäjäryhmien tarpeita
13884:    Valtionrautateiden taloutta on hoidettava ter- maan en ostssa.
13885: veiden liikeperiaatteiden mukaan laitoksen kan-      Palvelutaso on vahvistettava jokaisen aseman ja
13886: nattavuutta ja maan yleistä etua silmällä pitäen niiden välisen liikenneyhteyden osalta vähintään
13887: siten, että liikenteen palvelutaso vastaa yleisiä viideksi vuodeksi eteenpäin. Tällöin tulee esittää
13888: yhteiskuntapolitiikan vaatimuksia.                 aseman päivittäiset vähimmäistasoa olevat yleisön
13889:    Valtionrautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen palveluajat ja -tehtävät sekä päivittäin pysähty-
13890: sekä sen vastuulla olevien eri kuljetustehtävistä vien junien lukumäärä.
13891: koostuvien kuljetusketjujen palvelutason tulee
13892: 
13893: 
13894:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13895: 
13896:           Jouko Tuovinen                 Matti Luttinen                 Mikko Rönnholm
13897:           Jussi Ranta                    Markus Aaltonen               Mikko Elo
13898:           Pertti Hietala                 Peter Muurman                 Pekka Myllyniemi
13899:           Reino Paasilinna               Lea Savolainen                Jouko Skinnari
13900:           Jukka Mikkola                  Reino Jyrkilä                 Tuulikki Hämäläinen
13901:           Sinikka Hurskainen             Sakari Knuuttila              Timo Roos
13902:           Pentti Lahti-Nuuttila          Matti Puhakka                 Reijo Lindroos
13903:           Kaj Bärlund                    Risto Ahonen                  Erkki Liikanen
13904:           Juhani Surakka                 Antti Kalliomäki              Jorma Rantanen
13905:                                          Tuula Hautamäki
13906:                                                   1983 vp.
13907: 
13908: Lakialoite n:o 118
13909: 
13910: 
13911: 
13912: 
13913:                                     Astala ym.: Ehdotus laiksi aseettomasta palveluksesta ja siviilipalve-
13914:                                        luksesta annetun lain muuttamisesta
13915: 
13916: 
13917:                                              Eduskunnalle
13918: 
13919:    Siviilipalvelus on laissa myönnetty oikeus, jota     ryhmä pyrki tutkimaan näitä mahdollisuuksia ja
13920: miespuoliset kansalaiset ovat oikeutetut hake-          esitti 14.4.1981 antamassaan mietinnössä siviili-
13921: maan, mikäli uskonnolliseen tai eettiseen vakau-        palveluksen laajentamista yleishyödyllisiin val-
13922: mukseen perustuvat omantunnonsyyt estävät hei-          tionapua nauttiviin järjestöihin sekä sellaisiin
13923: tä suorittamasta asevelvollisuutta asevelvollisuus-     muodostelmiin, joita itsenäisestä asemastaan
13924: laissa säädetyssä järjestyksessä.                       huolimatta voidaan pitää osana valtionhallintoa.
13925:    Siviilipalvelus on rauhaa edistävä, yhteiskun-          Aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluk-
13926: nallisesti merkittävä palvelumuoto. Sen kehittä-        sesta annetun lain 2 §:ää tulisi muuttaa siten,
13927: misen tiellä on yhä monia esteitä, joista eräs on       että siviilipalveluksen suorittaminen näissä laitok-
13928: palveluspaikkojen puute.                                sissa tulisi mahdolliseksi. Muutos vaatisi myös
13929:    Hyväksyessään 2.5.1978 hallituksen esityksen         lain 11 §:n uudistamista sekä uuden 11 a §:n
13930: aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta      säätämistä. Niin ikään olisi lainmuutoksen seu-
13931: annetun lain 2 §:n muuttamisesta eduskunta              rauksena muutettava vastaavaa asetusta.
13932: edellytti, että hallitus tutkisi mahdollisuuksia,          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13933: miten myös yksityisoikeudelliset sairaalat ja vas-
13934: taavat laitokset voisivat saada siviilipalvelusmie-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13935: hiä aputyövoimakseen.                                          kiehdotuksen:
13936:    Työvoimaministeriön 14.4.1980 asettama työ-
13937: 
13938: 
13939: 
13940:                                                   Laki
13941:            aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain muuttamisesta
13942: 
13943:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13944:    muutetaan 21 päivänä helmikuuta 1969 aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun
13945: lain (132/69) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1978 annetussa laissa
13946: (364/78) ja 11 §, sekä
13947:    lisätään lain 2 § :ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 11 a §, seuraavasti:
13948: 
13949:                         2 §
13950:                                                         Suomen ortodoksisen kirkkokunnan taikka nu-
13951:   Jos 1 §:ssä tarkoitetut omantunnonsyyt estävät        den seurakuntien tehtävissä,
13952: asevelvollista suorittamasta myös aseetonta palve-         4) muun julkisoikeudellisen tai sellaiseen ver-
13953: lusta puolustusvoimissa, hänen on suoritettava          rattavan yhteisön tehtävissä, jos sen järjestysmuo-
13954: siviilipalvelusta                                       dosta tai toiminnasta on säädetty laissa tai ase-
13955:    1) valtion siviilihallinnon ja itsenäisten julkis-   tuksessa, tai
13956: oikeudellisten laitosten tehtävissä,                       5) sellaisen yhdistyksen tai säätiön palvelukses-
13957:    2) kunnan tai kuntainliiton tehtävissä taikka        sa, joka harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa ja
13958: yliopistollisessa keskussairaalassa,                    joka saa toimintaansa varten rahoitusta julkisista
13959:    3) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai          varoista.
13960: 2                                       1983 vp. -     LA n:o 118
13961: 
13962:    Palvelus edellä 4 ja 5 kohdassa tarkoitetussa                               11 a §
13963: laitoksessa on mahdollista vain, jos valtioneuvos-        Siviilipalveluksen järjestäminen samoin kuin
13964: to on hyväksynyt sen siviilipalvelusta järjestäväksi   siviilipalvelusmiehen valvonta ja kurinpito kuu-
13965: laitokseksi.                                           luvat sen laitoksen päällikölle tai hänen määrää-
13966:                                                        mälleen laitoksen virkamiehelle, jossa asianomai-
13967:                                                        nen suorittaa siviilipalvelusta.
13968:                       3 luku                             Jos palvelusta suoritetaan 11 §:ssä tarkoitetun
13969:                   Siviilipalvelus                      sopimuksen petustedla, kuuluvat 1 momentissa
13970:                                                        tarkoitetut tehtävät laitoksen johtajalle tai muul-
13971:                         11 §                           le laitoksessa vakinaisessa toimessa olevalle henki-
13972:    Siviilipalvelusta suoritetaan siinä laitoksessa,    lölle, jonka työvoimaministeriö laitoksen esityk-
13973: jonka työvoimaministeriö asianomaisen laitoksen        sestä on suostumuksen perusteella siihen tehtä-
13974: kanssa sovittuaan osoittaa.                            vään määrännyt.
13975:   Jos siviilipalvelusta suoritetaan 2 §:n 1 mo-           Edellä 2 momentissa tarkoitettuun henkilöön
13976: mentin 4 ja 5 kohdan tarkoittamassa laitoksessa,       on tuossa tehtävässään sovellettava, mitä virka-
13977: työvoimaministeriön on ennen palveluksen alka-         vastuusta on valtion virkamiehen osalta säädetty.
13978: mista tehtävä laitoksen kanssa kirjallinen sopimus
13979: siviilipalveluksen järjestämisestä. Määräykset so-       Tämä laki tulee voimaan          päivänä
13980: pimuksen sisällöstä annetaan asetuksella.              kuuta 198 .
13981: 
13982:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13983: 
13984:                       Heli Astala                                Anna-Liisa Jokinen
13985:                       Ulla-Leena Alppi                           Inger Hirvelä
13986:                                                  1983 vp.
13987: 
13988: Lakialoite n:o 119
13989: 
13990: 
13991:                                     Jaakonsaari: Ehdotus turvelaiksi
13992: 
13993: 
13994:                                             Eduskunnalle
13995: 
13996:    Maassamme ei tällä hetkellä ole lakia, joka          seutukaavan toteutumista. Yksityisten toimesta
13997: yhtenäisesti sääntelisi turpeen ottamista. Turpeen      tapahtuvaa soiden käyttöä voi vahvistettu seutu-
13998: käytön voimakas kasvu toisaalta ja toisaalta tarve      kaava kuitenkin rajoittaa vain silloin, jos kaavaan
13999: varmistaa riittävien suoalueiden säilyminen luon-       on otettu rakennuslain 135 §:ssä tarkoitettuja
14000: nontilaisina ovat olennaisesti lisänneet tarvetta       erityisiä suojelumääräyksiä.
14001: turpeen käytön ohjaamiseen. Kun turpeen otta-              Turve on erittäin hitaasti uusiutuva luonnon-
14002: minen ei ole edellyttänyt lupaa eikä myöskään           vara. Soidensuojelun kannalta turpeen ottaminen
14003: ole säännöksiä, jotka olisivat edellyttäneet tur-       merkitsee suon luonnontilan muuttamista käy-
14004: peen ottamisessa huomioon otettaviksi myös              tännöllisesti katsoen peruuttamattomasti. Tur-
14005: luonnonsuojelun ja muut yleisen edun vaatimuk-          peen ottamisen sääntelyä puoltaa myös se, että
14006: set, on turpeen hyötykäytön ja soidensuojelun           suunnittelemattomasta ottamisesta saattaa aiheu-
14007: välille syntynyt kasvavia ristiriitoja.                 tua myös vesistön ja pohjaveden pilaantomista ja
14008:     Soidensuojelun kannalta valtakunnallisesti          muitakin haittoja ympäristölle.
14009: merkittäviä kohteita sisältyy valtioneuvoston              Toisaalta on ollut havaittavissa turpeen käytön
14010: 19.4.1979 ja 26.3.1981 hyväksymään soidensuo-           erityisesti pohtoaineeksi voimakkaasti lisääntyessä
14011: jelun perusohjelmaan. Suoluontoa sisältyy jossain       monin paikoin vaikeuksia saada kohtuulliselta
14012: määrin myös valtioneuvoston 24.2.1978 vahvista-         etäisyydeltä kulutuspisteestä riittävästi turvetta
14013: maan kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämis-         käyttöön. Tätä näkökohtaa palvelee kylläkin
14014: ohjelmaan. Näihin ohjelmiin sisältyvien soiden-         7.8.1942 annettu laki turvesuon pakkolunastuk-
14015: kin säilyminen kaikilta osin hyötykäytön ulko-          sesta (641/42), joka osittain muutettuna
14016: puolella on osoittautunut epävarmaksi, koska            30.6.1947 annetun lain nojalla (541/47) on edel-
14017: ohjelmiin ei liity maanomistajaan kohdistuvia           leen voimassa.
14018: oikeudellisia vaikutuksia muutoin kuin valtion             Hyväksyessään soran ja eräiden muiden maan-
14019: maiden osalta. Soidensuojelun perusohjelmaan            kamaran ainesten ottamista sääntelevän maa-
14020: sisältyvien soiden suojelun turvaaminen siihen          aineslain {555/81) kevätistuntokauden 1981
14021: asti kun ne muodostetaan luonnonsuojelulain             päätteeksi eduskunta edellytti erikseen valmistel-
14022: mukaisesti suojelluiksi alueiksi edellyttääkin tur-     tavaksi turpeen ottamista koskevan lain, jonka
14023: peen ottamista sääntelevää lainsäädäntöä. On            nojalla voidaan toteuttaa soidensuojelun ja tur-
14024: myös syytä huomata, että mainitut ohjelmat              peen tarkoituksenmukaisen hyväksikäytön tavoit-
14025:  toteuttavat lähinnä vain valtakunnallisia suojelu-     teet.
14026:  tavoitteita. Maakunnallisesti ja paikallisesti mer-       Turpeen ottamisen sääntelyllä, kuten maa-
14027: kittäviä suojeltavia soita ei ohjelmiin sen sijaan      aineslain mukaisella muidenkin maankamaran
14028: sisälly.                                                ainesten ottamista koskevalla sääntelyllä, pyritään
14029:     Pääosa soidensuojelun perusohjelmiin sisälty-       ohjaamaan ottaminen sellaisille alueille, joilla se
14030: vistä soista on osoitettu suojeltaviksi hyväksytyissä   ilman huomattavia haittoja voi tapahtua. Lailla
14031:  tai vahvistetuissa seutukaavoissa. Lisäksi seutu-      tulee voida turvata riittävien eri suotyyppejä
14032:  kaavoihin sisältyy perusohjelmaan kuulumatto-          edustavien luonnontilaisten soiden säilyminen
14033:  mia, paikallisesti arvokkaita soita. Vahvistettu       jälkipolville ja estää turpeen ottamisesta aiheutu-
14034:  seutukaava on rakennuslain 26 §:n mukaan oh-           vat huomattavat tai laajalle ulottuvat vahingolli-
14035:  jeena yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle ja         set muutokset luonnonolosuhteissa j::~ muut hai-
14036:  ryhdyttäessä muihin toimenpiteisiin alueiden           tat ympäristölle. Säännöksillä pyritään lisäksi jär-
14037:  käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on muu-          jestämään turpeen ottaminen yksityiskohtaisesti
14038:  tenkin suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia      niin, että siitä aiheutuvat ympäristölliset haitat
14039:  toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttami-       jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
14040:  sesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta         Turpeen ottamisen ohjaamisella alueille, joilla
14041: 2                                       1983 vp. -      LA n:o 119
14042: 
14043: se ilman huomattavia haittoja voi tapahtua, voi-        ehdotuksen mukåan alistettava lääninhallituksen
14044: daan välttää soidensuojelun ja muun ympäristön-         vahvistettavaksi. Luonnonsuojelun tai turvetuo-
14045: suojelun ja turpeen käytön välisiä ristiriitoja.        tannon kannalta yhtenäisenä pidettävät suoalueet
14046: Turvetuotannon suunnitelmallisuutta voidaan             ulottuvat usein monen kunnan alueelle. Alistus-
14047: näin parantaa ja lisätä varmuutta kulloinkin            velvollisuutta on tämän vuoksi pidettävä tarpeel-
14048: tarvittavan turpeen saamisesta käyttöön.                lisena yhtenäistä, useaan kuntaan kuuluvaa suo-
14049:    Ehdotuksen mukaan turvetta ei saa ottaa eikä         aluetta koskevien päätösten yhdenmukaisuuden
14050: ottamista valmisteleviin toimenpiteisiin ryhtyä         turvaamiseksi.
14051: niin, että siitä aiheutuu luonnon merkittävien             Lupa turpeen ottamiseen tulisi myöntää mää-
14052: kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiinty-           räajaksi. Sopivana määräaikana voidaan pitää 15
14053: mien tuhoutumista, eläimistön tai kasviston mer-        vuotta. Varsinkin laajojen turpeenottohankkei-
14054: kittävää köyhtymistä, huomattavia tai laajalle          den kohdalla saattaa kuitenkin suoritettujen in-
14055: ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolo-           vestointien riittävän pitkäaikaisen käyttömahdol-
14056: suhteissa tai muuta huomattavaa haittaa luon-           lisuuden varmistamiseksi olla tarpeen luvan
14057: nonsuojelun toteutumiselle. Jos ottamisesta ai-         myöntäminen pitemmäksi ajaksi. Ehdotuksen
14058: heutuu jokin edellä mainituista seuraamuksista          mukaan lupa voitaisiinkin erityisistä syistä myön-
14059: eikä sitä voida myöskään lupaan liitettävillä yksi-     tää pitemmäksi ajaksi, jos se hankkeen laajuu-
14060: tyiskohtaisemmilla määräyksillä estää, lupaa ei         teen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin
14061: voida myöntää. Muussa tapauksessa sen sijaan            turpeen ottamisessa huomioon otettaviin seikkoi-
14062: lupa on myönnettävä. Luvan myöntämistä koske-           hin nähden katsotaan sopivaksi.
14063: va harkinta on oikeusharkintaa.                            Lupaa haettaessa olisi turpeen ottamisesta ja
14064:     Muiden maankamaran ainesten ottamista sään-         ympäristön hoitamisesta esitettävä yleensä otta-
14065: televän maa-aineslain tapaan ehdotetaan myös            missuunnitelma. Sen sisältö vastaisi soveltuvin
14066: turpeen ottamista koskevaan lakiin säännöstä,           osin maa-aineslaissa muiden maa-ainesten osalta
14067: joka ohjaisi ottamistoiminnan yksityiskohtaista         edellytettyä ottamissuunnitelmaa. Ottamissuun-
14068: järjestämistä. Lupaa haettaessa olisi ensinnäkin        nitelmassa olisi mikäli mahdollista esitettävä
14069: turpeen ottamisesta ja ympäristön hoitamisesta          myös suunnitelma alueen myöhemmästä käyttä-
14070: sekä, mikäli mahdollista alueen myöhemmästä             misestä. Velvollisuutta suunnitelman laatimiseen
14071: käyttämisestä esitettävä ottamissuunnitelma. Tä-        ei kuitenkaan olisi silloin, kun hanke laajuudel-
14072: mä ei kuitenkaan olisi tarpeen, jos hanke laajuu-       taan ja vaikutuksiltaan on vähäinen.
14073: deltaan ja vaikutuksiltaan on vähäinen. Suunni-            Jotta lupaa käsiteltäessä voitaisiin saada selville
14074: telmaa laadittaessa on ehdotuksen mukaan tarvit-        turpeen ottamisen vaikutukset luonnonolosuhtei-
14075: tavassa laajuudessa selvitettävä vallitsevat luon-      siin, olisi suunnitelmaa laadittaessa tarvittavassa
14076: nonolosuhteet sekä hankkeen vaikutukset ympä-           laajuudessa selvitettävä vallitsevat luonnonolo-
14077: ristöön ja luonnonolosuhteisiin. Ehdotuksen mu-         suhteet sekä hankkeen vaikutukset ympäristöön
14078: kaan ottamispaikat on sijoitettava ja turpeen           ja luonnonolosuhteisiin.
14079: ottaminen muutenkin järjestettävä niin, että ot-           Turpeen ottamista koskevaan lupaan olisi eh-
14080: tamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja mai-         dotuksen mukaan liitettävä tarpeelliset määräyk-
14081: semakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä           set hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämisek-
14082: toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle        si tai rajoittamiseksi. Määräykset koskisivat muun
14083: kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa          muassa ottamisalueen rajausta, ottamiseen liitty-
14084:  haittaa.                                               vän varastoinoin ja liikenteen järjestämistä sekä
14085:     Ehdotuksen mukaan turpeen ottaminen saatet-         vesistön ja pohjaveden suojelemista. Lupamää-
14086:  taisiin yleisesti luvanvaraiseksi. Koska sellaiset     räyksiä voitaisiin lisäksi antaa muun muassa
14087:  muutokset luonnonolosuhteissa tai muut ympä-           puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä
14088:  ristöhaitat, joita sääntelyllä pyritään välttämään,    tai uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen
14089:  usein aiheutuvat jo turpeen ottamista valmistele-      aikana ja sen jälkeen. Lupamääräykset eivät saisi
14090:  vista toimenpiteistä, kuten suon ojittamisesta,        aiheuttaa luvan saajalle sellaista vahinkoa ja hait-
14091:  olisi lupa saatava ennen kuin tällaisiin valmistele-    taa, jota on pidettävä hankkeen laajuuteen ja
14092:  viin toimenpiteisiin ryhdytään. Lupa ei kuiten-        hänen saamaansa hyötyyn nähden kohtuuttoma-
14093:  kaan olisi tarpeen, jos turvetta otetaan omaa tai       na.
14094:  toisen tavanomaista kotitarvekäyttöä varten.               Turpeen ottamista koskevaan lupaan liitettä-
14095:     Ehdotuksen mukaan lupaviranomaisena olisi           vistä lupamääräyksistä huolimatta saattaisi eräissä
14096:  kunnanhallitus. Kunnanhallituksen päätös olisi          tapauksissa turpeen ottaminen alentaa lähistöllä
14097:                                          1983 vp. -      LA n:o 119                                         3
14098: 
14099: sijaitsevien kiinteistöjen arvoa tai aiheuttaa muu-      aiheutuvat seuraukset olisivat yleisen edun kan-
14100: ta haittaa kiinteistön käyttämiselle. Tämän vuok-        nalta ilmeisen haitallisia. Yleensä on myös kysy-
14101: si ehdotetaan, että kiinteistön omistajalla ja           mys alueesta, joka maanomistajan hakemuksesta
14102: haltijalla olisi oikeus saada turpeen ottajalta täysi    voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonsuojelu-
14103: korvaus haitasta, joka ottamisesta hänelle aiheu-        lain (71 123) nojalla. Tällöin omistajalle makse-
14104: tuu. Korvausta ei kuitenkaan olisi suoritettava          taan tämän lain 11 a §:n nojalla korvaus talou-
14105: vähäisenä pidettävästä vahingosta tai haitasta.          dellisista menetyksistä, jotka hänelle aiheutuvat
14106: Jollei korvauksesta sovita, kysymys oikeudesta           rauhoittamispäätöksen mukaisesti alueen käyttö-
14107: korvaukseen ja korvauksen määrästä ratkaistaisiin        oikeuden rajoituksista.
14108: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lu-            Eduskunnan perustuslakivaliokunta on halli-
14109: nastuksesta annettua lakia soveltuvia osin nou-          tuksen esityksestä n:o 88 (1980 vp.) soranotto-
14110:  dattaen.                                                laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi antamas-
14111:     Ehdotuksen mukaan luvanvaraisen jo aloitetun         saan lausunnossa (lausunto n:o 3, 20.3.1981)
14112:  turpeen ottamisen tai sen valmistelun jatkami-          katsonut, ettei uusiutumattomien tai erittäin
14113:  seen olisi haettava lupa vuoden kuluessa lain           hitaasti uusiutuvien luonnonvarojen ottamistoi-
14114: voimaantulosta. Lakiehdotus sisältää lisäksi siirty-     minnan saattaminen hallituksen esityksessä ehdo-
14115:  mäsäännöksessä olevan korvausvelvoitteen. Jos           terolla tavalla ja laajuudessa luvanvaraiseksi
14116:  lupa ennen 1 päivää tammikuuta 1982 aloitetun           myöskään turpeen osalta loukkaa omistajan nor-
14117:  turpeen ottamisen jatkamiseen evätään, olisi            maalia, kohtuullista ja järkevää omaisuutensa
14118:  maanomistajalla tai käyttöoikeuden haltijalla oi-       hyväksikäyttämistä. Ottamistoiminta voidaan si-
14119:  keus saada korvaus vahingosta, joka hänelle lu-         ten perustuslakivaliokunnan mukaan saattaa hal-
14120: van epäämisestä aiheutuu. Oikeus korvauksen              lituksen esityksessä tarkoitetulla tavalla luvanva-
14121:  saamiseen olisi myös, jos turpeen ottaminen             raiseksi valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä määrätys-
14122:  luvan epäämisen johdosta estyy sellaisella alueel-      sä järjestyksessä käsiteitäväliä lailla.
14123:  la, joka ennen mainittua ajankohtaa on hankittu            Nyt kysymyksessä olevan ehdotuksen mukaan
14124:  nimenomaisesti turpeen ottamistarkoituksessa ja         turpeen ottamisen lupajärjestelmä vastaisi soran-
14125:  jolla jo on ryhdytty erityisiä kustannuksia aiheut-     ottolakia koskevaan hallituksen esitykseen sisälty-
14126:  taviin toimenpiteisiin turpeen ottamisen aloitta-       neen lupajärjestelmän periaatteita. Näin ollen on
14127:  miseksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa kor-           katsottava, että ehdotus voidaan hyväksyä valtio-
14128:  vausvelvollisuutta ei kuitenkaan olisi, jos aluet-      päiväjärjestyksen 66 §:ssä määrätyssä järjestykses-
14129:  ta muuten voidaan käyttää kohtuullista hyötyä           sä käsiteitäväliä lailla.
14130:  tuottavalla tavalla.                                       Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
14131:     Lakiin ei ole ehdotettu otettavaksi yleistä kor-     vasti,
14132:  vaussäännöstä niitä tapauksia varten, joissa tur-
14133:  peen ottaminen lain 3 §:n nojalla jouduttaisiin                    että Eduskunta hyväksyisi seur(J(Jvan la-
14134:  epäämään. Ottamisen kokonaan epääminen voisi                    kiehdotuksen:
14135:  tulla kysymykseen vain silloin kun ottamisesta
14136:                                                  Turvelaki
14137:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14138:                          1 §                                                     3 §
14139:                 Lain soveltamisala                                 Turpeen ottamisen rajoitukset
14140:    Tätä lakia sovelletaan turpeen ottamiseen pois
14141: kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai         Turvetta ei saa ottaa eikä ottamisen valmiste-
14142: jalostettavaksi, jollei 2 §:stä muuta johdu.             luun ryhtyä niin, että siitä aiheutuu luonnon
14143:    Turpeen ottamisessa on tämän lain lisäksi             merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luon-
14144: noudatettava, mitä muualla laissa on säädetty.           nonesiintymien tuhoutumista, eläimistön tai kas-
14145:                                                          viston merkittävää köyhtymistä, huomattavia tai
14146:                          2 §                             laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luon-
14147:             Poikkeukset soveltamisa/(J(Jn                nonolosuhteissa tai muuta huomattavaa haittaa
14148:     Tätä lakia ei sovelleta alueella, jolla on voimas-   luonnonsuojelun toteuttamiselle.
14149:  sa rakennuslain (378/58) 124 a §:ssä tarkoitettu           Ottamispaikat on sijoitettava ja turpeen ottami-
14150:  toimenpidekielto.                                       nen järjestettävä niin, että ottamisen vahingolli-
14151: 4                                     1983 vp. -     LA n:o 119
14152: 
14153: nen vaikutus luontoon jää mahdollisimman vä-         tava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämi-
14154: häiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai    seksi tai rajoittamiseksi.
14155: ympäristölle kohtuullisin kustannuksin vältettä-        Lupamääräykset on annettava:
14156: vissä olevaa haittaa.                                   1) ottamisalueen rajauksesta, ottamisen syvyy-
14157:                                                      destä sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista;
14158:                        4§                               2) ottamiseen liittyvän varastoinnin ja liiken-
14159:                                                      teen järjestämisestä, varastoinnista ja liikenteestä
14160:                    Luvanvaraisuus                    lähistöllä sijaitseville kiinteistöille aiheutuvan
14161:    Tässä laissa tarkoitettuun turpeen ottamiseen     haitan välttämiseksi; sekä
14162: on saatava lupa. Lupa on saatava ennen kuin             3) vesistön ja pohjaveden suojelemisesta.
14163: ryhdytään ottamista valmisteleviin toimenpitei-         Lupamääräyksiä voidaan lisäksi antaa:
14164: siin, jotka saattavat muuttaa luonnonolosuhteita.       1) puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämi-
14165:    Lupa ei ole tarpeen, jos turvetta otetaan omaa    sestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottami-
14166: tai toisen vähäistä kotitarvekäyttöä varten.         sen aikana ja sen jälkeen; sekä
14167:                                                         2) ajasta, jonka kuluessa tämän pykälän nojal-
14168:                       5 §                            la määrätyt toimenpiteet on suoritettava.
14169:   Ottamissuunnitelma ja luvan myöntämisen                                   10 §
14170:                   edellytykset
14171:                                                                   Kuuleminen ja lausunnot
14172:   Ottamissuunnitelmasta ja luvan myöntämisen
14173: edellytyksistä on voimassa, mitä maa-aineslain          Lupahakemuksen johdosta on kunnan jäsenille
14174:                                                      sillä tavoin kuin asetuksella säädetään varattava
14175: (555/81) 5 ja 6 §:ssä on säädetty.
14176:                                                      tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.
14177:                                                         Muusta asianosaisten kuulemisesta ja lausunto-
14178:                        6 §
14179:                                                      jen hankkimisesta lupahakemuksesta säädetään
14180:                Lupaviranomainen                      asetuksella.
14181:   Luvan turpeen ottamiseen myöntää kunnan-                                  11 §
14182: hallitus.                                                       Uhkasakko ja teettämisuhka
14183:   Kunnanhallituksen päätös on alistettava lää-
14184: ninhallituksen vahvistettavaksi.                        Jos turpeen ottamiseen tai ottamista valmiste-
14185:                                                      leviin toimenpiteisiin, jotka saattavat muuttaa
14186:                        7 §
14187:                                                      luonnonolosuhteita, ryhdytään vastoin tämän
14188:                                                      lain säännöksiä taikka sen nojalla annettuja sään-
14189:            Ottajan korvausvelvollisuus               nöksiä tai määräyksiä taikka muutoin laiminlyö-
14190:   Ottajan korvausvelvollisuudesta ottamisen ai-      dään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttämi-
14191: heuttamasta vahingosta tai haitasta on voimassa,     nen, rakennuslautakunnan on velvoitettava
14192: mitä maa-aineslain 9 §:ssä on säädetty.              asianomainen noudattamaan säännöksiä ja mää-
14193:                                                      räyksiä, poistamaan tai muuttamaan tehdyn työn
14194:                          8 §                         vaikutukset taikka palauttamaan vallinnut olotila
14195:                                                      ja täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai
14196:                  Luvan voimassaolo                   sillä uhalla, että tekemättä jätetty suoritetaan
14197:    Lupa turpeen ottamiseen myönnetään määrä-         laiminlyöjän kustannuksella. Jos virhe on vähäi-
14198: ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi   nen, voidaan toimenpiteisiin olla ryhtymättä.
14199: kerrallaan.                                             Teettämisuhkaan sisältyvän velvoitteen nou-
14200:    Erityisistä syistä lupa voidaan myöntää pitem-    dattamatta jättämisen vuoksi suoritetun työn
14201: mäksi ajaksi, jos se hankkeen laajuuteen, esitetyn   kustannukset maksetaan etukäteen kunnan va-
14202: suunnitelman laatuun ja muihin turpeen ottami-       roista ja peritään niskoittelevalta siinä järjestyk-
14203: sessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden kat-     sessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulos-
14204: sotaan sopivaksi.                                    ottotoimin on säädetty.
14205: 
14206:                        9 §                                                  12 §
14207:                 Lupamääräykset                                  Ottamisen keskeyttäminen
14208:   Turpeen ottamista koskevaan lupaan on liitet-        Jos turpeen ottamiseen tai ottamista valmiste-
14209: tävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatet-     leviin toimenpiteisiin, jotka saattavat muuttaa
14210:                                        1983 vp. -     LA n:o 119                                       5
14211: 
14212: luonnonolosuhteita, ryhdytään vastoin tämän           valtion avustuksesta on soveltuvin osin voimassa,
14213: lain säännöksiä taikka sen nojalla annettuja sään-    mitä maa-aineslain (555/81) 12, 16, 18-21 ja
14214: nöksiä tai määräyksiä tai laiminlyödään niiden        23 §:ssä on säädetty.
14215: noudattaminen, rakennuslautakunta, rakennus-
14216: tarkastaja tai rakennuslautakunnan johtosäännös-                             15 §
14217: sä määrätty viranhaltija voi keskeyttää ottamisen
14218: sopivaksi katsottavalla tavalla. Keskeyttämisestä                   Asetuksenantovaltuus
14219: on rakennustarkastajan tai viranhaltijan viivytyk-        Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
14220: settä ilmoitettava rakennuslautakunnalle. Kes-        panemisesta ja soveltamisesta annetaan asetuksel-
14221: keyttämistoimista on heti luovuttava, jos raken-      la.
14222: nuslautakunta niin määrää.                                                  16 §
14223:    Poliisiviranomainen on velvollinen antamaan 1                    Voimaantulosäännös
14224: momentissa mainituissa tapauksissa virka-apua.
14225:                                                         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
14226:                        13 §                           kuuta 198 .
14227:                                                         Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
14228:                 Rangaistussäännös                     täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
14229:   Joka ilman tämän lain mukaan vaadinavaa
14230: lupaa ryhtyy ottamaan turvetta tai ryhtyy otta-                              17 §
14231: mista valmisteleviin toimenpiteisiin, jotka saatta-                    Siirtymäsäännös
14232: vat muuttaa luonnonolosuhteita, laiminlyö 9 §:n
14233: nojalla annettujen lupamääräysten noudattami-             Tämän lain mukaan luvanvaraisen, jo aloite-
14234: sen tai muutoin ottaa turvetta vastoin tämän lain     tun turpeen ottamisen tai sen valmistelun jatka-
14235: säännöksiä, on tuomittava turvelain säännösten        miseen on haettava lupa vuoden kuluessa lain
14236: rikkomisesta sakkoon.                                 voimaantulosta. Kunnanhallitus voi erityisistä
14237:   Jos toimenpide tai laiminlyönti on aiheuttanut      syistä pidentää tätä määräaikaa enintään vuodel-
14238: huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia      la.
14239: muutoksia luonnonolosuhteissa tai vakavaa vaa-           Jollei lupaa ennen 1 päivää tammikuuta 1982
14240: raa toisen hengelle, terveydelle tai omaisuudelle     aloitetun turpeen ottamisen jatkamiseen myön-
14241: ja rikosta on näissä tai muissa tapauksissa, huo-     netä, on maanomistajalla tai käyttöoikeuden hal-
14242: mioon ottaen rikokseen johtaneet ja siitä ilmene-     tijalla oikeus saada kunnalta tai, mikäli alueella
14243: vät seikat kokonaisuudessaan, pidettävä törkeä-       on luonnonsuojelun kannalta valtakunnallista
14244: nä, on rikoksentekijä tuomittava törkeästä turve-     merkitystä, valtiolta korvaus vahingosta, joka
14245: lain säännösten nkkomisesta vankeuteen enin-          hänelle luvan epäämisestä aiheutuu. Laki on
14246: tään yhdeksi vuodeksi tai sakkoon.                    sama, jos turpeen ottaminen luvan epäämisen
14247:    Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen rikos-     johdosta estyy alueella, joka ennen tätä ajankoh-
14248: ten tuottaman taloudellisen hyödyn ja rikosten        taa on hankittu nimenomaisesti turpeen ottamis-
14249: tekemiseen käytetyn esineen tai muun omaisuu-         tarkoituksessa, ja on ryhdytty erityisiä kustannuk-
14250: den tuomitsemisessa menetetyksi on noudatetta-        sia aiheuttaviin toimenpiteisiin turpeen ottami-
14251: va mitä rikoslain 2 luvun 16 §:ssä on säädetty.       sen aloittamiseksi eikä aluetta enää voi käyttää
14252:                                                       kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Vahin-
14253:                        14 §                           gonkorvausvelvollisuutta määrättäessä on nouda-
14254:                                                       tettava, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten
14255:                  Vtittaussäännös                      oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa on sää-
14256:   Vakuuden antamisesta, lupamääräysten muut-          detty. Korvausvelvollisuutta ja korvauksen mää-
14257: tamisesta ja luvan peruuttamisesta, ilmoituksesta     rää arvioitaessa on otettava huomioon 9 §:ssä
14258: syytteen nostamiseksi, päätöksen julkipanosta,        mainittujen määräysten vaikutus sekä onko haki-
14259: muutoksenhausta, lainvoimaa vailla olevan pää-        jalla mahdollisuus saada lupa turpeen ottamiseen
14260: töksen noudattamisesta sekä valvontamaksusta ja       toisesta paikasta.
14261: 
14262: 
14263:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14264: 
14265:                                            Liisa Jaakonsaari
14266:                                                 1983 vp.
14267: 
14268: Lakialoite n:o 120
14269: 
14270: 
14271: 
14272: 
14273:                                    Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi palkkaturvalain 2 § :n muuttamisesta
14274: 
14275: 
14276:                                            Eduskunnalle
14277: 
14278:    Palkkaturvalain 2 §:n 1 momentin mukaan            suudesta työnantajaa kohtaan ovat antaneet palk-
14279: maksetaan palkkaturvana vain kolmen kuukau-           kasaatavien roikkua kuukausimääriä. Jopa lain-
14280: den kuluessa ennen hakemuksen jättämistä              kohdan viittaus etuoikeusasetuksessa säädettyyn
14281: erääntyneet palkkasaatavat. Kuluneina lamavuo-        viimeisen ja kuluvan vuoden määräaikaan on
14282: sina havaittiin, että säännös käytännössä usein       johtanut lomaetuoksien ja joidenkin tulkinnan-
14283: johti oikeudenrnenetyksiin. Konkurssikypsissä         varaisten palkkasaatavien menetyksiin.
14284: yrityksissä asiat on usein hoidettu niin sekavasti,      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14285: että palkkasaatavien setviminen vaatii aikaa. Jos-
14286: kus pienempien työnantajien työntekijät taas                    että Eduskunta hyväksyisi seur(J(Jvan la-
14287: pare!Dpia aikoja odotellessaan pelkästä solidaari-           kiehdotuksen:
14288: 
14289:                                                 Laki
14290:                                  palkkaturvalain 2 §:n muuttamisesta
14291: 
14292:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun palkkaturvalain
14293: (649/73) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
14294: 
14295:                      2 §                                Tämä laki tulee voimaan       päivänä
14296:   Palkkaturvana maksetaan työsuhteesta johtuvat       kuuta 198 .
14297: palkka- ja muut saatavat.
14298: 
14299: 
14300: 
14301:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
14302: 
14303:                       Mikko Kuoppa                             Matti Kautto
14304:                       Marjatta Stenius-Kaukonen                Ensio Laine
14305:                                                 1983 vp.
14306: 
14307: Lakialoite n:o 121
14308: 
14309: 
14310: 
14311: 
14312:                                    Tykkyläinen ym.: Ehdotukset laiksi sukupuolten tasa-arvosta ja
14313:                                      eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
14314: 
14315: 
14316:                                            Eduskunnalle
14317: 
14318:     Suomen lainsäädäntö ei yleensä erottele eikä      luoda keinot puuttua syrjintätilanteisiin ja vaatia
14319: syrji kansalaisia sukupuolen perusteella, vaan        syrjivän toiminnan muuttamista. Tällä tavoin
14320: kohdistuu muutamaa poikkeusta lukuun otta-            voitaisiin vaikuttaa eriytyneiden työmarkkinoiden
14321: matta samanlaisena miehiin ja naisiin. Sukupuol-      ja syrjivien asenteiden vähittäiseksi muuttamisek-
14322: ten tasa-arvon toteuttamiseen oikeudellinen tasa-     si. Syrjinnän kohteeksi joutuneiden oikeusturvan
14323: arvoisuus ei kuitenkaan yksin riitä. Sen lisäksi      toteuttamiseksi on vaatimukset voitava käsitellä
14324: tarvitaan aineelliset edellytykset tasa-arvon to-     yleisissä tuomioistuimissa.
14325: teuttamiselle ja oikeusturvajärjestelmä, joka suo-        Syrjinnän kielto ei luo yksistään riittäviä edel-
14326: jaa yksilöä tasa-arvoon kohdistuviita loukkauksil-    lytyksiä tasa-arvon toteuttamiselle. Työnantajille
14327: ta. Tarvitaan siis syrjinnän nimenomaisesti kieltä-   on asetettava erityinen velvollisuus luoda työolo-
14328: vää lainsäädäntöä siihen liittyvine valvontajärjes-   suhteet työpaikalla sellaisiksi, että kumpaakin
14329: telmineen.                                            sukupuolta olevat voivat hakeutua työnantajan
14330:     Tarvittavan tasa-arvolainsäädännön tavoitteena    palvelukseen. Lainsäädännön toteutumisen val-
14331: tulee olla turvata molempien sukupuolten tasa-        vonta on ulotettava kaikille työpaikoille.
14332: vertaisten oikeuksien toteuttaminen käytännössä           Sukupuolten tasa-arvoon tähtäävän lainsäädän-
14333: ja estää sukupuolen perusteella tapahtuva syrjin-     nön toteutumista valvovien viranomaisten tehtä-
14334: tä. Kysymys on samalla ihmisoikeuksien täsmen-        vänä on saada aikaan lain vapaaehtoista noudat-
14335: tämisestä. Lainsäädäntö on saatava aikaan myös,       tamista tiedottamalla sekä yksittäistapauksissa
14336: jotta Suomi voisi omasta puolestaan ratifioida        neuvottelemalla sekä neuvoja ja ohjeita antamal-
14337: YK:n kaikkinaisen naisen syrjinnän poistamista        la.
14338: koskevan yleissopimuksen.                                 Syrjivän mainonnan kiellon konkretisoimiseksi
14339:     Sukupuolten tasa-arvon kehittäminen edellyt-      tasa-arvovaltuutetun olisi kehitettävä suuntavii-
14340: tää toimenpiteitä useimmilla yhteiskuntapolitii-      voja siitä, mikä olisi tasa-arvon kannalta sallittua
14341: kan aloilla. Tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän      mainontaa. Tarvittaessa tasa-arvovaltuutetun tu-
14342: estäminen, syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeus-      lisi t01m1a yhteistyössä kuluttaja-asiamiehen
14343: turvan parantaminen sekä syrjinnän kieltoa ja         kanssa, koska mainos voi olla sekä tasa-arvolain-
14344: tasa-arvoista kohtelua valvovan viranomaisjärjes-     säädännön että kuluttajansuojalain vastainen.
14345: telmän luominen edellyttävät lainsäädäntöä, jos-          Mikäli syrjinnän kieltoa ei vapaaehtoisesti nou-
14346: sa toisaalta kielletään syrjintä, luodaan keinot      datettaisi, olisi tasa-arvolautakunnalla valta kiel-
14347: syrjinnän estämiseksi ja syrjitylle mahdollisuudet    tää syrjivä toiminta tai velvoittaa kieltoa rikkonut
14348: oikeudenmukaiseen korvaukseen sekä toisaalta          oikaisemaan toimenpiteensä. Tasa-arvolautakun-
14349: perustetaan tarvittavat viranomaiset ja määritel-     ta voisi tehostaa päätöstään uhkasakolla.
14350: lään niiden tehtävät ja toimivaltuudet. Näiden            Syrjivän menettelyn kohteeksi joutuneella tu-
14351: tavoitteiden toteuttaminen edellyttää lakeja su-      lee olla oikeus vahingonkorvaukseen, joka kattai-
14352: kupuolten tasa-arvosta, tasa-arvovaltuutetusta ja     si sekä aineellisen että aineettoman vahingon.
14353:  tasa -arvolautakunnasta.                                 Aineettoman vahingon piiriin kuuluisi kärsi-
14354:     Sukupuolten tasa-arvon edistämiseen tähtää-       mys, jota syrjityksi tuleminen merkitsee. Syrjityk-
14355:  väliä lainsäädännöllä on kiellettävä sukupuolen      si tulleella olisi myös mahdollisuus vaatia syrjin-
14356:  perusteella tapahtuva syrjintä samoin kuin suku-     tää sisältävän sopimusehdon julistamista mitättö-
14357:  puolta loukkaava mainonta. Työelämän piirissä        mäksi.
14358:  tapahtuvan syrjinnän kieltämiseen vaaditaan yk-          Syrjityn tai sen, joka perustellusti olettaa tul-
14359:  sityiskohtaisia säännöksiä. Niiden tehtävänä on      leensa syrjityksi, on käytännössä vaikeaa osoittaa
14360: 2                                      1983 vp. -      LA n:o 121
14361: 
14362: syrjintää tapahtuneen. Näyttövelvollisuuden täyt-      olisi työnantajan asiana osoittaa, että kohtelu ei
14363: täminen edellyttäisi varsinkin työhönoton ja työ-      ole johtunut työnhakijan tai työntekijän suku-
14364: elämän syrjinnän tilanteissa sellaisen aineiston       puolesta.
14365: hankkimista, joka tekisi vertailun mahdolliseksi.         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14366: Tämä aineisto on yleensä työnantajan hallussa.         nioittaen,
14367: Siksi esitykseen on sisällytettävä todistustaakkaa
14368: koskeva säännös, jonka mukaan syrjityksi tulleen                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
14369: tai sitä epäilevän tulee osoittaa, että häntä on              kiehdotukset:
14370: kohdeltu eri tavalla kuin jotakuta muuta. Tällöin
14371: 
14372: 
14373: 1.
14374:                                                  Laki
14375:                                         sukupuolten tasa-arvosta
14376: 
14377:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14378: 
14379: 
14380:                       1 luku                              Syrjintänä ei pidetä suunnitelmaan perustuvia
14381:                                                        toimenpiteitä, jotka asettavat naiset miehiä tai
14382:                 Yleisiä säännöksiä                     erityisestä syystä miehet naisia parempaan ase-
14383:                                                        maan ja jotka ovat tarpeen sukupuolten tasa-
14384:                         1 §                            arvon toteuttamisen jouduttamiseksi.
14385:                   Lain tarkoitus                          Syrjintänä ei myöskään pidetä lakiin taikka
14386:                                                        työ-, virka- tai toimiehtosopimuksiin perustuvaa
14387:   Tämän lain tarkoituksena on edistää sukupuol-        naisten erityistä suojelua raskauden, synnytyksen
14388: ten välistä tasa-arvoa ja tämän toteuttamiseksi        tai synnytysloman aikana tai johdosta.
14389: parantaa erityisesti naisten asemaa sekä estää
14390: syrjintä sukupuolen tai sukupuoleen liittyvän                                 4§
14391: syyn johdosta.                                                         Syrjivä mainonta
14392:                         2 §                               Mainostajan ja sen, joka laatii tai julkaisee
14393:                   Soveltamisala                        mainoksen on huolehdittava siitä, ettei mainos
14394:                                                        anna kumpaakaan sukupuolta halveksivaa vaiku-
14395:    Tämä laki koskee kaikkia yhteiskuntaelämän          telmaa, loukkaavalta tavalla kuvaa naista tai
14396: aloja lukuun ottamatta perheenjäsenten välisiä         miestä tai muutoin ole ristiriidassa sukupuolten
14397: tai muita yksinomaan henkilökohtaisia suhteita.        tasa-arvon kanssa.
14398:    Tämä laki ei myöskään koske uskonnollisten
14399: yhdyskuntien tunnustuksellista toimintaa, raja-
14400: vartiolaitoksen sotilasvirkoja ja sotilastoimia eikä
14401: sellaisia puolustusvoimissa suoritettavia tehtäviä,
14402: joiden hoitaminen perustellusti edellyttää vaki-
14403: naisessa väessä suoritettua asevelvollisuutta.
14404:                                                                             II luku
14405:                        3 §                              Sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän
14406:                   Syqintåkielto                                  kieltäminen työelämässä
14407: 
14408:    Syrjintä on kielletty. Syrjinnällä tarkoitetaan                             5 §
14409: tässä laissa tekoa tai laiminlyöntiä, joka asettaa                   Erinäisiä määritelmiä
14410: tai jonka vaikutuksesta naiset ja miehet joutuvat
14411: perusteettomasti eri asemaan sukupuolen tai su-          Tässä laissa tarkoitetaan palvelussuhteella sekä
14412: kupuoleen liittyvän syyn johdosta.                     työsopimuslaissa (320 170), oppisopimuslaissa
14413:                                            1983 vp. -      LA n:o 121                                          3
14414: 
14415: (422/67), merimieslaissa (423/78) ja kotiapulais-                                  8 §
14416: laissa (951177) ta~koitettua. työ~uhde~t~ ett~ val-                           Todistustaakka
14417: tion, kunnan tat muun Julktsyhtetson vtrka-,
14418: toimi- tai muuta palvelussuhdetta.
14419:                                                               Menettelyä, jota tarkoitetaan 6 ja 7. § :ssä,
14420:    Työntekijällä tarkoitetaan tässä laissa 1 mo-
14421:                                                            pidetään tämän lain tarkoit~aman~ syrjt~tänä,
14422: mentin mukaisessa palvelussuhteessa olevaa hen-
14423:                                                            ellei työnantaja osoita, että totmenptde on JO~~u­
14424: kilöä.                                                     nut muusta kuin työnhakijan tai työntekiJän
14425:    Työnantajalla tarkoitetaan tässä I_ais~a t~ösopj­       sukupuolesta tai sukupuoleen liittyvästä syystä.
14426: muslaissa, oppisopimuslaissa, menmte~latssa Ja
14427: kotiapulaislaissa tarkoitettua työnantaJaa sekä
14428: valtiota, kuntaa ja muita julkisyhteisöjä.
14429:                                                                                   9 §
14430:                                                                            Tiedonsaantioikeus
14431:                           6 §
14432:                                                               Sillä, joka katsoo joutuneensa 6 §:ssä tarkoite-
14433:     Työhönottamisen yhteydessä tapahtuvan
14434:                                                            tun syrjinnän kohteeksi, on oikeus. saad~ työn~n­
14435:             syryi"nnän kieltäminen
14436:                                                            tajalta viivytyksettä kirjallinen s~lvttys sHtä; mm-
14437:                                                            kälainen koulutus, kokemus tat muut valmtaan
14438:    Työnantaja ei ottaessaan työhön,. valit<:ssaa~          vaikuttavat ominaisuudet valitulla tai valituilla
14439: toiseen tehtävään, koulutukseen tat opptsopt-              on.
14440: mussuhteeseen saa syrjiä hakijaa sukupuolen tai
14441:                                                               Työntekijä, joka katsoo jou~uneens~ 7 §:ssä
14442: sukupuoleen liittyvän syyn johdosta.
14443:                                                            tarkoitetun syrjinnän kohteeksi, on otkeutettu
14444:    Syrjintä on kysymyksessä, jos työnantaj.a edellä
14445:                                                            saamaan työnantajalta kohtuullisessa ajassa kirja!~
14446: 1 momentissa mainitulla perusteella stvuuttaa              lisesti yksityiskohtaisen selvityksen päätöksen tat
14447: henkilön, jolla olisi ollut työhön tai teht~vää~           toimenpiteen perusteesta. Sama oikeus saada
14448: paremmat asialliset edellytykset kuin valttukst
14449:                                                            selvitys on luottamusmiehellä.            .      .
14450: tulleella.                                                    Tarvittaessa tasa-arvovaltuutettu vot velvoittaa
14451:    Syrjinnästä on myös kysymys, jos .työnantaja            työnantajan antamaan työn~akijalle ~ai työ~teki­
14452: petusteetto_mas~i ilmo~ttaa te~tävä~ tat koulutus-
14453:                                                            jälle edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut ttedot
14454: taikka opptsoptmuspatkan vatn t~tsta sukupuolta            sekä asettaa velvoitteen tehosteeksi uhkasakon.
14455: oleville hakijoille tai asettaa totsta sukupuolta          Uhkasakon määräämisestä maksettavaksi päättää
14456: suosivia tai syrjiviä vaatimuksia valittavalle.            tasa-arvolautakunta.
14457:                        7 §                                                         10§
14458:       Palvelussuhteen kestäessä tapahtuvan
14459:                                                                 Työnantajan velvollisuus edistää tasa-
14460:               syrjinnän kieltäminen
14461:                                                                           arvoisia työoloja
14462:     Työnantaja ei saa palvelussuh.teen kestäessä              Työnantajan tulee, ottaen huomioon työnanta-
14463: syrjiä työnteki~ää sukupuol~.n ~.ru .. sukupuoleen         jan voimavarat ja muut olosuhteet, tasa-arvon
14464: liittyvän syyn Johdosta: SyrJlnnast~ ~:>n kysymys          edistämiseksi ryhtyä toimiin työolosuhteiden _l~o­
14465: erityisesti kun työnantaJa edellä mamttulla perus-         miseksi sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä natstlle
14466: teella                                                     että miehille.
14467:     a) soveltaa    työntekijään       epäedull~semp.ia
14468: palkka- tai ~ui ta. palvel~ssuhteen eh~?Ja kll:m
14469: työnantaja tat astanomats~n alan ty?nant~!a~                                     III luku
14470: yleensä soveltavat samaa t~t sam~narvotst~ tyo~a
14471: tekevään työntekijään, ellet tämä Johdu tyont~kt­                      Valvonta ja pakkokeinot
14472: jän olennaisesti erilaisista asiallisista edellytyksistä
14473: tehtäviin,                                                                         11 §
14474:     b) johtaa, jakaa tai muutoin järjestää ty~o~ot                       Valvontaviranomaiset
14475: siten, että työntekijä joutuu ~uita työntekiJÖitä
14476: epäedullisempaan asema~, tat              ........            Tämän lain noudattamisen valvonnasta vastaa-
14477:     c) irtisanoo, purkaa tat muuten paattaa palv~­         vat tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta
14478: lussuhteen taikka siirtää tahi lomauttaa työnteki-         sen mukaan kuin jäljempänä tässä laissa sekä
14479: jän.                                                       erikseen säädetään.
14480: 4                                       1983 vp. -     LA n:o 121
14481: 
14482:                         12 §                           myös sille, jonka tehtävänä on toimia työnanta-
14483:            Oikeus suon"ttaa tarkastuksia               jan edustajana tämän lain piiriin kuuluvassa
14484:                                                        asiassa.
14485:     Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus ryhtyä tämän
14486: lain valvontaa varten tarpeelliseksi katsomiinsa                              16 §-
14487: tarkastuksiin. Muiden viranomaisten on annetta-                        Väliazkainen kielto
14488: va hänelle tarpeellista virka-apua.
14489:                                                           Tasa-arvovaltuutettu voi, varattuaan asian-
14490:                                                        omaiselle tilaisuuden tulla kuulluksi, kieltää syr-
14491:                       13 §
14492:                                                        jinnän jatkamisen väliaikaisesti, milloin erityiset
14493:             Tiedonantamisvelvollisuus                  syyt sitä vaativat eikä asia siedä viivytystä.
14494:                                                           Tasa-arvovaltuutetun on saatettava väliaikai-
14495:    Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus saada tämän        nen kielto kolmen päivän kuluessa siitä, kun se
14496: lain noudattamisen valvonnan edellyttämiä tieto-       on annettu asianomaiselle tiedoksi, tasa-arvolau-
14497: ja yksityiseltä ja yhteisöitä sekä viranomaiselta      takunnan käsiteltäväksi uhalla, että kielto muu-
14498: niiden rajoitusten estämättä, joista yleisten asia-    ten raukeaa.
14499: kirjojen julkisuudesta annetussa laissa (83/51) tai       Tasa-arvolautakunnan on otettava asia käsitel-
14500: sen nojalla on säädetty tai erikseen määrätty.         täväksi kymmenen päivän kuluessa siitä, kun
14501:    Tasa-arvovaltuutettu voi asettaa tietojen anta-     väliaikainen kielto on annettu asianomaiselle tie-
14502: miselle määräajan sekä tehostaa vaatimustaan           doksi.
14503: asettamalla uhkasakon. Uhkasakon määräämises-
14504: tä täytäntöönpantavaksi päättää tasa-arvolauta-
14505: kunta.
14506: 
14507:                         14 §
14508:                 Ohjeet ja neuvonta
14509: 
14510:      Havaitessaan, ettei tämän lain säännöksiä nou-                         IV luku
14511:   dateta, tasa-arvovaltuutettu voi asianomaisen
14512:   kanssa neuvoteltuaan antaa tarpeelliset ohjeet                        Muutoksenhaku
14513:   menettelyn uusimisen ehkäisemiseksi tai sen
14514:   muuttamiseksi.                                                              17 §
14515:     Jollei annettuja ohjeita noudateta tai jos tasa-                      Valitusozkeus
14516:   arvon toteutumisen kannalta muutoin on tar-
14517: . peellista, tasa-arvovaltuutetun on saatettava asia     Tasa-arvolautakunnan 15 §:n 1 momentin
14518:   tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.                 nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta
14519:      Työsuojeluviranomaisten tulee pyydettäessä        korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla.
14520:   antaa työnantajille ja työntekijöille neuvoja tä-      Tasa-arvovaltuutetun tämän lain. 9, 13 ja 16
14521:   män lain ja sen nojalla annettujen säännösten        §:n nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea
14522:   noudattamisesta.                                     muutosta. Myöskään tasa-arvolautakunnan 15
14523:                                                        §:n 2 momentin nojalla tekemään päätökseen ei
14524:                        15 §                            saa hakea muutosta valittamalla, paitsi milloin
14525:                                                        ~äätöksellä on määrätty uhkasakko maksettavak-
14526:           Veivoittaminen ja kieltäminen
14527:                                                        Si.
14528: 
14529:   Tasa-arvolautakunta voi kieltää syrjinnän tai          Muutoksenhausta on muutoin voimassa mitä
14530: syrjivän mainonnan jatkamisen. Tasa-arvolauta-         hallintoasioista on säädetty.
14531: kunta voi myös velvoittaa syrjivään tekoon ryhty-
14532: neen määräajassa suorittamaan syrjinnän jatkami-                              18 §
14533: sen tai uusimisen ehkäisemiseksi tarvittavat toi-                   Päätöksen noudattaminen
14534: met.
14535:   Päätöksensä tehosteeksi tasa-arvolautakunnan           Tasa-arvolautakunnan päätöstä on muutok-
14536: on asetettava uhkasakko, jollei se erityisestä syys-   senhausta huolimatta noudatettava kunnes kor-
14537: tä ole tarpeetonta. Uhkasakko voidaan asettaa          kein hallinto-oikeus toisin määrää.
14538:                                         1983 vp. -      LA n:o 121                                         5
14539: 
14540:                       V luku                            masta tahi liike- tai ammattisalaisuudesta, ei saa
14541:                                                         ilmaista niitä, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovel-
14542:                Erinäisiä säännöksiä                     vollisuus on säädetty, suostu tietojen antamiseen.
14543:                         19 §
14544:                                                                                22 §
14545:                Korvausvelvollisuus
14546:                                                                 Kanneoikeuden vanhentuminen
14547:    Joka rikkomalla tämän lain 3, 6 tai 7 §:ssä
14548:                                                           Oikeus tämän lain 19 §:ssä tarkoitettuun kor-
14549: tarkoitettua syrjinnän kieltoa on aiheuttanut syr-
14550: jinnän kohteeksi joutuneelle vahinkoa, on velvol-       vaukseen on rauennut, jollei kannetta ole nostet-
14551: linen korvaamaan sen.                                   tu kahden vuoden kuluessa siitä, kun asianomai-
14552:    Edellä tarkoitettu korvaus käsittää korvauksen       nen sai syrjinnästä tiedon, kuitenkin viimeistään
14553:                                                         kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun syrjintä
14554: taloudellisesta vahingosta sekä, jollei ole erityistä
14555:                                                         tapahtui.
14556: aihetta jättää korvausta tuomitsematta, myös kär-
14557: simyksestä, jonka syrjityksi tuleminen on aiheut-
14558: tanut.                                                                       23 §
14559:    Muutoin sovelletaan vahingon korvaamiseen                          Nähtävänä pitäminen
14560: soveltuvilta osin, mitä vahingonkorvauslaissa
14561: (412/74) on säädetty.                                     Työnantajan on pidettävä sopivassa paikassa
14562:    Vahingonkorvausta koskevaa kannetta ajaa syr-        työntekijöiden nähtävänä tämä laki sekä sen
14563: jityksi tullut sen paikkakunnan alioikeudessa,          nojalla annetut säännökset.
14564: jossa syrjintä on tapahtunut.
14565:                                                                                24 §
14566:                         20 §                                          Asetuksenanto-oikeus
14567:    Sopimusehdon julistaminen mitättömäksi
14568:                                                           Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
14569:   Yleinen tuomioistuin voi syrjinnän kohteeksi          panosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa
14570: joutuneen vaatimuksesta julistaa mitättömäksi           asetuksella.
14571: tämän lain 3 ja 7 §:n vastaisen sopimusehdon.
14572:                                                                               25 §
14573:                         21 §                                               Voimaantulo
14574:                 Vaitiolovelvollisuus
14575:                                                           Tämä laki tulee voimaan    päivänä
14576:   Joka tässä laissa säädettyä tai tämän lain nojalla    kuuta 198 .
14577: annettua tehtävää täyttäessään on saanut tietoja          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
14578: yksityisen henkilön terveydentilasta tai taloudelli-    tyä sen edellyttämiin toimenpiteisiin.
14579: sesta asemasta tai yrityksen taloudellisesta ase-
14580: 
14581: 
14582: 
14583: 2.
14584:                                                   Laki
14585:                                            tasa-arvovaituotetusta
14586: 
14587:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14588: 
14589:                         1 §                                                     2 §
14590:   Sukupuolten      tasa-arvosta  annetun     lain         Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on enstSlJassa
14591: (   1 ) noudattamisen valvontaa sekä suku-              ohjein ja neuvoin edistää sukupuolten tasa-
14592: puolten tasa-arvoisen kohtelun edistämistä varten       arvoista kohtelua ja estää sukupuoleen perustu-
14593: on tasa-arvovaltuutetun sopimuspaikkainen vir-          vaa syrjintää sekä avustaa syrjinnän kohteeksi
14594: ka.                                                     joutunutta oikeuksiensa turvaamisessa.
14595: 6                                      1983 vp. -     LA n:o 121
14596: 
14597:    Tasa-arvovaltuutettu voi avustaa syrjinnän koh-    oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta asianosais-
14598: teeksi joutunutta yksittäisen asian hoitamisessa,     ten kesken on säädetty.
14599: mikäli se lain soveltamisen kannalta on perustel-
14600: tua.                                                                         6 §
14601:                                                          P?liisi- ja muut viranomaiset ovat velvollisia
14602:                        3 §                            tarvittaessa   antamaan    tasa-arvovaltuutetulle
14603:    Tasa-arvovaltuutetun tulee olla oikeustieteen      vi~ka-apua hänelle kuuluvien tehtävien suoritta-
14604: kandidaatin tutkinnon suorittanut ja perehtynyt       misessa.
14605: tasa-arvoasioihin. Tasa-arvovaltuutetun nimittää
14606: tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä                          7 §
14607: määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerral-         Tasa-arvovaltuutettua syytetään virkavirheestä
14608: laan.                                                 Helsingin hovioikeudessa.
14609:    Tasa-arvovaltuutetuksi nimitetty vapautuu hoi-
14610: tamasta muuta valtion virkaa tai tointa siksi                                8 §
14611: ajaksi jonka hän toimii tasa-arvovaltuutettuna.         Työnantajan on pidettävä sopivassa paikassa
14612:                                                       työntekijöiden nähtävänä tämä laki ja sen nojalla
14613:                        4§                             annetut säännökset.
14614:    Tasa-arvovaltuutetulla on toimisto, jossa voi
14615: olla tulo- ja menoarvion rajoissa tarpeellinen                               9 §
14616: määrä esittelijäitä ja muuta henkilökuntaa.              Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
14617:                                                       panosta ja soveltamisesta sekä tasa-arvovaltuute-
14618:                         5 §                           tun alaisena toimivan henkilökunnan tehtävistä,
14619:    Tasa-arvovaltuutetun asia- ja toimituskirjat an-   ratkaisuvallasta ja asioiden käsittelystä annetaan
14620: netaan maksutta.                                      asetuksella.
14621:   Jos syrjinnän kohteeksi joutuneen vastapuoli
14622: häviää asian oikeudenkäynnissä, on hänet, mikäli                            10 §
14623: tasa-arvovaltuutettu on 2 §:n 2 momentin mu-             Tämä laki tulee voimaan     päivänä
14624: kaisesti avustanut oikeudenkäynnissä, velvoitetta-    kuuta 198 .
14625: va korvaamaan valtiolle syrjinnän kohteeksi jou-         Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä tarvit-
14626: tuneen avustamisesta aiheutuneet kohtuulliset         t~viin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemisek-
14627: kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin          Sl.
14628: 
14629: 
14630: 
14631: 3.
14632:                                                 Laki
14633:                                          tasa-arvolautakunnasta
14634: 
14635:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14636: 
14637: 
14638:           Toimivalta ja järjestysmuoto                johtajaa ja työmarkkinatahojen edustajia lukuun
14639:                                                       ottamatta, määrätään kaksi varajäsentä. Työ-
14640:                        1 §                            markkinatahojen edustajille määrätään kolme va-
14641:    Sukupuolten tasa-arvosta annetussa laissa          rajäsentä.
14642: (       ) tarkoitettujen asioiden käsittelemistä ja
14643: ratkaisemista varten on tasa-arvolautakunta.                                 3 §
14644:                                                          Tasa-arvolautakunnassa tulee olla sekä miehiä
14645:                       2 §                             että naisia. Sen kokoonpanossa tulee ottaa huo-
14646:    Tasa-arvolautakunnassa on sivut01mmen pu-          mioon tasa-arvokysymysten, työsuojelun ja työ-
14647: heenjohtaja ja kuusi sivutoimista jäsentä, jotka      markkinakysymysten asiantuntemus.
14648: valtioneuvosto määrää neljäksi vuodeksi kerral-          Tasa-arvolautakunnan puheenjohtajan, vara-
14649: laan. Yhden jäsenistä valtioneuvosto määrää va-       puheenjohtajan ja kolmen muun jäsenen tulee
14650: rapuheenjohtajaksi. Kullekin jäsenelle, puheen-       olla henkilöitä, joiden ei voida katsoa edustavan
14651:                                        1983 vp. -     LA n:o 121                                          7
14652: 
14653: työnantajia eikä työntekijöitä. Puheenjohtajan,          3) tosiseikat, joihin hakija nojautuu,
14654: varapuheenjohtajan sekä tämän varajäsenten tu-          4) sen henkilön tai yhteisön nimi, kotipaikka
14655: lee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suo-     ja postiosoite, johon vaatimus kohdistuu sekä
14656: rittaneita ja tuomarin tehtäviin perehtyneitä.           5) syrjinnän kohteeksi joutuneen nimi, koti-
14657:    Kahden jäsenen tulee olla työmarkkinakysy-         paikka ja postiosoite.
14658: myksiin perehtyneitä. Näistä toinen sekä tämän
14659: varajäsenet määrätään edustavimpien työnanta-                                8 §
14660: jatahojen sekä toinen ja tämän varajäsenet edus-         Tasa-arvolautakunnan puheenjohtajan on an-
14661: tavimpien palkansaajatahojen ehdottamista hen-        nettava 7 §:ssä tarkoitettu hakemus tiedoksi niil-
14662: kilöistä.                                             le, joihin vaatimus on kohdistettu. Tiedoksian-
14663:                                                       toon on liitettävä kehotus määräajassa antaa
14664:                        4§                             lausunto hakemuksesta.
14665:    Tasa-arvolautakuntaa varten voi olla sihteerin        Hakemus on annettava tiedoksi siten kuin
14666: virka sekä tulo- ja menoarvion puitteissa tarpeel-    haasteen tiedoksiannosta on säädetty.
14667: linen määrä muuta henkilökuntaa.
14668: 
14669:                         5 §                                                   9§
14670:    Tasa-arvolautakunta kokoontuu puheenjohta-            Ennen varsinaista käsittelyä on puheenjohtajan
14671: jan kutsusta. Asian käsittelyyn osallistuvat pu-      johdolla asiaa valmisteltava niin, että se voidaan
14672: heenjohtaja ja kaikki jäsenet. Poissa olevan sijaan   viivytyksettä ratkaista. Valmistelu voi olla suullis-
14673: tulee varajäsen. Varapuheenjohtajan toimiessa         ta tai kirjallista.
14674: puheenjohtajana toimii varapuheenjohtajan vara-
14675: jäsen varsinaisena jäsenenä.                                                 10 §
14676:    Tasa-arvolautakunta on päätösvaltainen kun           Jos hakija jää pois tasa-arvolautakunnan istun-
14677: siinä on läsnä puheenjohtaja tai hänen estyneenä      nosta, asia jää sillensä. Jos vastapuoli jää pois,
14678: ollessaan varapuheenjohtaja sekä kolme jäsentä.       asia voidaan poissaolosta huolimatta ratkaista.
14679: Tasa-arvolautakunta ei kuitenkaan ole päätösval-
14680: tainen, ellei paikalla ole vähintään kaksi oikeus-
14681: tieteen kandidaatin tutkinnon suorittanutta jä-                             11 §
14682: sentä.                                                   Tasa-arvolautakunta voi hankkia selvitystä
14683:                                                       omasta aloitteestaan, kuulla asiantuntijoita sekä
14684:                                                       hankkia lausuntoja. Lausunnoista ja asiantunti-
14685:                  Asian käsittely                      joiden kuulemisesta suoritetaan korvausta valtion
14686:                                                       varoista.
14687:                         6 §
14688:    Asia tulee tasa-arvolautakunnassa vireille tasa-
14689: arvovaltuutetun hakemuksesta.                                                 12 §
14690:   Jos tasa-arvovaltuutettu kieltäytyy Saattarnasta       Tasa-arvolautakunta voi määräämällään tavalla
14691: asiaa tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi, sen on     toimittaa suullisen kuulustelun tai katselmuksen
14692: oikeutettu tekemään rekisteröity yhdistys, mil-       selvityksen saamiseksi käsiteltävänä olevaan asi-
14693: loin se yhdistyksen tarkoitus huomioon ottaen         aan.
14694: sekä naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan lain         Tasa-arvolautakunnalla on myös oikeus tar-
14695: (    1 ) soveltamisen kannalta on perusteltua.        peellisen selvityksen saamiseksi sen käsiteltävänä
14696:    Tasa-arvolautakunnan tulee tuomioistuimen          olevassa asiassa kuulustuttaa alioikeudessa todis-
14697: pyynnöstä antaa tälle lausuntoja sukupuolten          tajia ja asiantuntijoita.
14698: tasa-arvoa koskevan lain (      1 ) soveltamista         Alioikeudessa tai tasa-arvolautakunnassa todis-
14699: koskevissa asioissa.                                  tajana tai asiantuntijana kuullulle suoritetaan
14700:                                                       valtion varoista korvausta sen mukaan kuin val-
14701:                      7 §                              tion varoista maksettavista todistelukustannuksis-
14702:   Hakemuksesta, joka on esitettava kirjallisena       ta annetussa laissa (666/72) on säädetty.
14703: on käytävä ilmi seuraavat asiat:                         Alioikeudessa tai tasa-arvolautakunnassa toimi-
14704:   1) vaatimus ja sen perusteet,                       tetusta kuulustelusta ja katselmuksen pitämisestä
14705:   2) ne näkökohdat, jotka käsittelyn aikaisem-        aiheutuneet kustannukset suoritetaan valtion va-
14706: massa vaiheessa on tuotu esille,                      roista.
14707: 8                                     1983 vp. -     LA n:o 121
14708: 
14709:                        13 §                                                 16 §
14710:   Tasa-arvolautakunnan päätöksessä tulee olla          Tasa-arvolautakunnan asia- ja toimituskirjat
14711: lyhyt selostus asiasta sekä perustelut. Milloin      annetaan asianosaisille maksutta.
14712: päätöksessä on määrätty kielto tai velvoite, siinä
14713: on nimettävä ne, joihin päätös kohdistuu, sekä                             17 §
14714: ilmoitettava aika, josta lukien päätöstä on nou-       Työnantajan on pidettävä sopivassa paikassa
14715: datettava. Tasa-arvolautakunnan päätös on julki-     työntekijöiden nähtävänä tämä laki ja sen nojalla
14716: nen.                                                 annetut säännökset.
14717: 
14718:                                                                            18 §
14719:               Erinäisiä säännöksiä                      Tarkemmat säännökset tasa-arvolautakunnasta
14720:                                                      ja sen toiminnasta sekä tämän lain täytäntöönpa-
14721:                       14 §                           nosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
14722:    Tasa-arvolautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet
14723: toimivat virkavastuulla.                                                    19 §
14724:                                                        Tämä laki tulee voimaan päivänä
14725:                       15 §                           kuuta 19
14726:   Tasa-arvolautakunnan puheenjohtajaa ja jäsen-        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
14727: tä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeu-     tyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen täytäntöönpa-
14728: dessa.                                               nemiseksi.
14729: 
14730: 
14731:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14732: 
14733:         Marja-Liisa Tykkyläinen       Matti Puhakka               Antti Kalliomäki
14734:         Kari Urpilainen               Sakari Knuuttila           Pertti Hietala
14735:         Mats Nyby                     Peter Muurman              Erkki Liikanen
14736:         Tuula Hautamäki               Markus Aaltonen            Sinikka Hurskainen
14737:         Jouko Skinnari                Juhani Surakka             Reijo Lindroos
14738:         Kerttu Törnqvist              Kaj Bärlund                Timo Roos
14739:         Saata-Maria Paakkinen         Jorma Rantanen             Aarno von Bell
14740:         Paula Eenilä                  Lea Savolainen             Kari Rajamäki
14741:         Kaisa Raatikainen             Tuulikki Hämäläinen        Matti Louekoski
14742:         Pentti Lahti-Nuuttila         Pekka Myllyniemi           Seppo Tikka
14743:         Pirjo Ala-Kapee               Mikko Elo                  Jussi Ranta
14744:         Risto Ahonen                  Anna-Liisa Piipari         Maija Rajantie
14745:         Pertti Paasio                 Jouko Tuovinen             Arja Alho
14746:                      Reino Paasilinna                    Paavo Lipponen
14747:                                                  1983 vp.
14748: 
14749: Lakialoite n:o 122
14750: 
14751: 
14752: 
14753: 
14754:                                     Mattila ym.: Ehdotus laiksi kirjanpitolain 33 §:n muuttamisesta
14755: 
14756: 
14757: 
14758:                                              Eduskunnalle
14759: 
14760:    Voimassa olevan kirjanpitolain 22 §:n 3 mo-             Hallitus on 6 päivänä toukokuuta 1983 anta-
14761: mentin mukaan tilintarkastajan on tehtävä mer-          nut eduskunnalle esityksen laeiksi osakeyhtiölain,
14762: kintä tilinpäätökseen suorittamastaan tilintarkas-      osuuskuntalain 79 c §:n ja kirjanpitolain 22 ja
14763: tuksesta. Kirjanpitoasetuksen 15 §:n mukaan ti-         33 §:n muuttamisesta. Kirjanpitolain 22 §:n
14764: lintarkastajan on tehtävä tasekirjaan merkintä          muuttaminen hallituksen esityksen mukaiseksi
14765: siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpito·      merkitsee edellä mainitun ja hyväksi todetun
14766: tavan mukaisesti. Tasekirjaan tulevat tiedot ovat       käytännön muuttamista samoin kuin sitä, että
14767: yrityksestä ulospäin annettavaa julkista informaa-      osakeyhtiöiden tilinpäätösmerkintä poikkeaisi
14768: tiota eivätkä mitään liikesalaisuutta. Hyvään kir-      muiden kirjanpitovelvollisten vastaavasta. Osa-
14769: janpitotapaan viittaavaa merkintää on totuttu           keyhtiömuotoisena toimii valtaosa maamme lii-
14770: pitämään ulkopuolisten luottohenkilöiden - ti-          ketoiminnan harjoittajista. Aikana, jolloin talou-
14771: lintarkastajien - antamana varmennuksena siitä,         delliset rikkomukset ovat lisääntyneet ja aiheutta-
14772: että kirjanpitomerkinnät sekä tilinpidosta johdet-      vat ristiriitaisia näkemyksiä, on mitä välttämättö-
14773: tu tilinpäätös ovat oikein ja laillisesti laadittuja.   mintä säilyttää kirjanpitolain 22 § muuttamatto-
14774:    Voimassa olevan osakeyhtiölain 10 luvun              mana jo siksi, että niin osakkeenomistajat kuin
14775: 9 §:ssä asia muutettiin osakeyhtiöiden kohdalla         muutkin yrityksen toiminnasta kiinnostuneet voi-
14776: sellaiseksi, että tilintarkastajien tuli tehdä tilin-   vat saada selkeän vahvistuksen paitsi tilinpidon
14777: päätökseen vain merkintä, missä viitataan annet-        uskottavuudesta myös tarkastuksen kohteina ol-
14778: tuun tilintarkastuskertomukseen.                        leiden asioiden oikeasta hoidosta. Maininta, että
14779:     Edellä mainittujen lakien kesken vallinnut ris-     tilinpäätös on laadittu "hyvän kirjanpitotavan"
14780: tiriita johti siihen, että asiasta pyydettiin kirjan-   mukaan, kuuluu näin kaikkien liiketoimintaa
14781: pitolautakunnan lausunto. Kirjanpitolautakunta          harjoittavien yritysten tilinpäätösmerkintään. Li-
14782: totesi lausunnossaan, ettei osakeyhtiölain 10 lu-       säksi korkeimman hallinto-oikeuden tuen saa-
14783: vun 9 §:n säännös syrjäytä kirjanpitolain 22 §:n        neelle ja varsin laajalti hyväksytylle käytännölle ei
14784: 3 momentin nojalla annettua kirjanpitoasetuksen         löydy sellaisia asiaperusteita, että kirjanpitolain
14785:  15 §:n säännöstä.                                      22 §:ää olisi tarvetta muuttaa.
14786:     Osakeyhtiölain kannasta kiinni pitäneet valitti-       Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14787:  vat kirjanpitolautakunnan päätöksestä korkeim-         oittaen,
14788: paan hallinto-oikeuteen, joka pysytti kirjanpito-
14789: lautakunnan päätöksen voimassa. Tätä käytäntöä                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14790:  pidetään nyttemmin vakiintuneena menettelyta-                  kiehdotuksen:
14791:  pana auktorisoitujen tilintarkastajien piirissä.
14792: 
14793: 
14794: 
14795: 
14796: 088300429X
14797: 2                                   1983 vp. -   LA n:o 122
14798: 
14799: 
14800: 
14801: 
14802:                                               Laki
14803:                                kirjanpitolain 33 §:n muuttamisesta
14804: 
14805:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun kirjanpitolain
14806: 33 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä syyskuuta 1978 annetussa laissa (741/78), näin
14807: kuuluvaksi:
14808:                        33 §
14809:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 10.)         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
14810:                                                   kuuta 198 .
14811: 
14812: 
14813:       Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1983
14814: 
14815:                Kalevi Mattila                                 Pirjo Rusanen
14816:                Veikko Vennamo                                 Liisa Kulhia
14817:                                                   1983 vp.
14818: 
14819: Lakialoite n:o 123
14820: 
14821: 
14822: 
14823: 
14824:                                      Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain 15 f §:n
14825:                                         muuttamisesta
14826: 
14827: 
14828:                                              Eduskunnalle
14829: 
14830:    Vuoden 1980 alussa tuli voimaan asuntotuo-            tetaan vähävaraisille asuntolainojen saajille me-
14831: tantolain muutos (459/79), jossa säädettiin              netyksiä, joita ei voida perustella asuntopoliitti-
14832: muun muassa asuntolainoitettuja omistusasunto-           silla eikä muillakaan perusteilla.
14833: ja koskevista käyttö- ja luovutusrajoituksista. Täl-        Tiukkojen luovutusrajoitusten myötä on jou-
14834: löin kiristettiin huomattavasti aikaisemmin voi-         duttu luomaan myös paljon uutta byrokratiaa.
14835: massa olleita luovutusrajoituksia uusien omistus-        Luovutuksiin liittyvä mitättömyysuhka ja kiinni-
14836: asuntojen osalta. Sen sijaan vanhojen omistus-           tysrekisteriin ja osakekirjoihin tämän vuoksi teh-
14837: asuntojen osalta jäivät voimaan lainoitushetkellä        tävät merkinnät ovat osoittautuneet järjestelmäk-
14838: voimassa olleet rajoitukset. Vaikka rajoitusten          si, jota on syytä keventää ja uudistaa.
14839: säätämisellä onkin ollut sinänsä hyväksyttävät              Henkilökohtaisista elämäntilanteista, kuten
14840: asuntopoliittiset lähtökohdat, on kuitenkin voitu        paikkakunnalta muutosta, avioerosta tai muusta
14841: jo havaita, että säännökset eivät ole omistusasun-       sellaisesta syystä taikka asunnon myyntivaikeuk-
14842: tojen luovutusrajoituksia koskeviita osin onnistu-       sista johtuen olisi syytä varata asunnon omistajal-
14843: neita.                                                   le mahdollisuus vapautua rajoituksista lainan
14844:    Säännösten soveltaminen on yksittäisten kansa-        takaisinmaksulla.
14845: laisten kohdalla johtanut kohtuuttomiin ja suo-             Hallitus on jo aikaisemmin tunnustanut uu-
14846: rastaan oikeusturvaa vaarantaviin seurauksiin.           sien rajoitusten epäonnistumisen, kun se on
14847: Kärjistyneimpänä tilanne on näkynyt omakotita-           tuonut eduskunnan hyväksyttäväksi peruskorjat-
14848: lojen kohdalla. Paitsi että valtion lainan määrä         tujen ja omaksilunastettujen asuntojen luovutus-
14849: on useimmiten jäänyt asunnon hankkijan talou-            rajoituksia koskevat muutosesitykset. Lain muu-
14850: dellinen tilanne huomioon ottaen liian pieneksi,         tokset ovat jo näiltä osin olleet voimassa 1
14851: myös talojen hankinta-arvon määrittelyssä on             päivästä tammikuuta 1981 ja 1 päivästä maalis-
14852: epäonnistuttu. Kun hankinta-arvon määrittely ei          kuuta 1982 lukien.
14853: perustu todellisiin rakennuskustannuksiin, omis-            Hallituksen tulisi pikaisesti antaa eduskunnalle
14854: tajan oman työn arvo mukaan luettuna, muodos-            esitys asuntotuotantolain kokonaisuudistukseksi.
14855: tuvat myös lain määräämät luovutushinnat liian           Tällöin tulisi korjata lain puutteellisuudet lainoi-
14856:  alhaisiksi. Pahimmissa tapauksissa saattaa luovu-       tuksen, hankinta-arvon määrittelyn sekä käyttö-
14857:  mshinta olla alhaisempi kuin laskuihin petustu-         ja luovutusrajoitusten osalta. Sitä ennen tulisi
14858: vat osoitetut rakennuskustannukset. Lain sovelta-        kuitenkin lakia välittömästi muuttaa siten, että
14859:  misaika on osoittanut, että asuntoviranomaiset          voitaisiin välttää edellä kuvattujen kohtuutto-
14860:  eivät kykene nykyisten säännösten puitteissa vält-      muuksien ja taloudellisten menetysten syntymi-
14861:  tämään kohtuuttomuuksien syntymistä.                    nen.
14862:     Yhtenä epäkohtana uusissa omistusasuntojen              Asuntotuotantolain 15 f §:ää tulisi tässä vai-
14863:  luovutusrajoituksissa on myös se, että rajoitusaika     heessa muuttaa ensinnäkin siten, että kaikkien
14864:  on huomattavasti pitempi kuin laina-aika. On            omistusasuntojen osalta rajoitukset olisivat voi-
14865:  selvää, että asunnon myyntiarvoa heikentää koh-         massa vain sen ajan, joksi laina on myönnetty.
14866:  tuuttomasti se, että uudelle omistajalle ei siirry      Toiseksi säännöstä tulisi muuttaa siten, että rajoi-
14867:  yhtään valtion lainaa, mutta kuitenkin hänen            tuksista voisi vapautua ennen mainittua ajankoh-
14868:  ostamaansa asuntoon kohdistuvat täysimääräiset          taa maksamalla takaisin asuntolaina sekä lainan
14869:  luovutusrajoitukset. Tällaisilla rajoituksilla aiheu-   alikorkoisuudesta koitunut hyöty korkoineen. La-
14870: 088300485R
14871: 2                                    1983 vp. -        LA n:o 123
14872: 
14873: ki tulisi saattaa voimaan mahdollisimman pian.            Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
14874: Lain tulisi koskea myös niitä ennen lain voimaan-       nioittaen,
14875: tuloa myönnettyjä lainoja, joihin sovelletaan
14876: 1.1.1980 voimaantulleita uusia käyttö- ja luovu-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14877: tusrajoituksia.                                                kiehdotuksen:
14878: 
14879: 
14880: 
14881: 
14882:                                                  Laki
14883:                               asuntotuotantolain 15 f §:n muuttamisesta
14884: 
14885:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotan-
14886: tolain (247 /66) 15 f §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa
14887: laissa (81 182), näin kuuluvaksi:
14888: 
14889: 
14890:                         15 f §
14891:    Mitä 6 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa ja             netyn lainan johdosta lakkaa ennen edellä tarkoi-
14892: 15-15 e §:ssä on säädetty, on sovellettava, jollei      tetun määräajan päättymistä, milloin kyseinen
14893: tässä momentissa, 2 tai 3 momentissa taikka             asuntolaina on kokonaisuudessaan maksettu ta-
14894: vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetussa         kaisin ja valtiolle on lisäksi maksettu kultakin
14895: laissa säädetystä muuta johdu, mainituissa sään-        lainavuodelta valtiolle maksetun koron ja samana
14896: nöksissä tarkoitettuihin rakennuksiin ja osakkei-       vuonna valtion ensisijaislainasta perityn koron
14897: siin, milloin asuntolaina on myönnetty peruskor-        välinen erotus sekä tälle erotukselle vuotuista
14898: jausta tai siihen liittyvää laajentamista varten tai    korkoa valtion ensisijaislainasta kulloinkin peri-
14899: milloin laina on muussa tarkoituksessa myönnet-         tyn koron mukaan laskettuna.
14900: ty 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdan nojalla, sen
14901: ajan, joksi laina on myönnetty, sekä muussa
14902: tapauksessa 45 vuotta, 4 momentissa tarkoitetun           Tämä laki tulee voimaan         pa1vanä
14903: merkinnän tekemisestä lukien ja siinäkin tapauk-        kuuta 198 . Sitä sovelletaan niin kuin asuntotuo-
14904: sessa, että asuntolaina on maksettu kokonaan            tantolain 24 §:n 3 momenttia, sellaisena kuin se
14905: takaisin. Mainittujen säännösten soveltaminen           on asuntotuotantolain muuttamisesta 4 päivänä
14906: peruskorjausta tai siihen liittyvää laajentamista       toukokuuta 1979 annetussa laissa (459/79), so-
14907: sekä 6 §:n 1 momentin 5 tai 6 kohdan nojalla            velletaan viimeksi mainitun lain voimaantulo-
14908: omakotitalon rakentamista, hankkimista tai laa-         säännöksen mukaan ja siinäkin tapauksessa, että
14909: jentamista taikka oman asunnon hallintaan oi-           asuntolaina on myönnetty ennen tämän lain
14910: keuttavien osakkeiden hankkimista varten myön-          voimaantuloa.
14911: 
14912: 
14913:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1983
14914: 
14915:                      Mauri Pekkarinen                           Timo Kietäväinen
14916:                      Hannu Tenhiälä                             Aapo Saari
14917:                      Olavi Marrikainen                          Pirkko Ikonen
14918:                                             Seppo Pelttari
14919:                                                 1983 vp.
14920: 
14921: Lakialoite n:o 124
14922: 
14923: 
14924: 
14925: 
14926:                                    Linna ym.: Ehdotus laiksi maataloustulolain 15 §:n muuttamisesta
14927: 
14928: 
14929:                                             Eduskunnalle
14930: 
14931:    Eduskunnan 8 päivänä kesäkuuta 1982 hyväk-          nossa. Tätä muutosta ei kuitenkaan hallituksen
14932: symän maataloustulolain perusteella hallitus on        esityksen mukaiseen maataloustulolakiin saatu.
14933: tehnyt päätökset siitä, että maataloudelta peri-          Maataloustulolakia käsitelleen eduskunnan
14934: tään maataloustuotteiden vientikustannusten ra-        maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön tuli
14935: hoittamiseksi vuonna 1983 markkinoimismaksuja          asiasta kuitenkin seuraava maininta: ''Asiaa käsi-
14936: 408 milj. markkaa. Markkinoimismaksujen koko-          tellessään valiokunta on kiinnittänyt huomiota
14937: naismäärä lähentelee jo 10 % hinnoitteluvuoden         siihen merkitykseen, mikä maataloustuotteiden
14938: maataloustulosta, jota korkeampaa määrää ei            ja eräiden tuotantopanosten tuonnilla saattaa olla
14939: maataloudelta voida voimassa olevan maatalous-         maataloustuotteiden ylituotannon määrään. Tä-
14940: tulolain perusteella periä.                            mä kysymys olisikin hallituksen toimesta selvitet-
14941:    Kun maataloustulolakiin ensimmäisen kerran          tävä.''
14942: vuoden 1977 valtiopäivillä (HE n:o 205/1977               Näyttää siltä, että hallitusten toimesta ei ole
14943: vp.) säädettiin tuotantokatot, esitettiin jo silloin   annettu minkäänlaista arvoa tuonnin maatalous-
14944: rinnakkaislakialoitteella n:o 183/1977 vp., että       tuotannon määrää kasvattavan vaikutuksen selvit-
14945: maatalous ei olisi kuitenkaan velvollinen osallis-     tämistä vaativalle kannanotolle, sillä ulkomaiset
14946: tumaan maidon, lihan ja kananmunien osalta             tuotantopanokset ovat kasvaneet jatkuvasti. Seu-
14947: sen tuotantokatot ylittävän viennin rahoittami-        raava taulukko kertoo myöskin sen, että jatkuvas-
14948: seen, joka vienti aiheutuu ulkomaista alkuperää        ti paisuva valkuaisrehujen tuonti ei ole missään
14949: olevien vilja- ja väkirehujen tai tuontirehuista       suhteessa kotimaassa saatuun rehuyksikkösatoon.
14950: valmistettujen rehuseosten käyttämisestä tuotan-
14951: 
14952:                                                        Kotimaan sato     Valkuaisrehujen tuonti milj. kiloa
14953:                                                           milj. ry       Öljynsiemenet         Kalajauho
14954:    Vuosi 1977                                              5 384       100 milj. kg         46 milj. kg
14955:              1980                                          6 103       120                  89
14956:              1981                                          4 740       104                  88
14957:              1982                                          6 215       126                  96
14958: 
14959:    Edellä oleva taulukko osoittaa kiistattomasti,      na muutu siitä, että tuontivalkuainen pääosal-
14960: että ulkomailta tapahtuva kotieläintuotantoa pai-      taan paisuttaa sianlihan ja kananmunien tuotan-
14961: suttava valkuaisrehujen tuonti on jatkuvasti kas-      toa.
14962: vanut, koko sen ajan, jonka maataloustulolakei-           Maataloustulolain perusvirhe on siinä, että kun
14963: hin ovat sisältyneet tuotantokatot.                    valtakuntana olemme mukana kansainvälisissä
14964:    Ei ole myöskään syytä vähätellä ulkomaisen          sopimuksissa ja näiden perusteella emme ole
14965: valkuaisrehujen kotieläintuotannon määrää pai-         ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin tarpeet-
14966: suuavaa vaikutusta. Teoreettisella laskuesimerkil-     toman valkuaisrehujen tuonnin rajoittamiseksi,
14967: lä voidaan todeta, että jos vuonna 1982 tuotu          niin me veivoitamme maatalousväestön yksin
14968: valkuaisrehumäärä sijoitetaan maidontuotan-            maksamaan ne markkinointikulut, joita ylisuuri
14969: toon, niin tuotantorehuna se riittää 1 800 milj.       valkuaisrehujen tuonti aiheuttaa.
14970: maitolitran tuottamiseen, kun koko tuotanto on            Ainoa oikea menettelytapa olisi muuttaa maa-
14971: n. 3 000 milj. maitolitraa. Asia ei kokonaisuute-      taloustulolaki sellaiseksi, että kaikki ulkomaisesta
14972: 
14973: 088300487T
14974: 2                                        1983 vp. -     LA n:o 124
14975: 
14976: tuonnista johtuvan tuotantokattojen yli menevän         nan elintarvikeomavaraisuutta arvtmtaessa on
14977: tuotannon vientikustannukset rahoitettaisiin val-       myöskin muistettava, että elintarviketuonnin ar-
14978: tion varoista.                                          vo oli vuonna 1982 4 235 milj. markkaa ja
14979:    Ellemme muuta maataloustulolain sisältöä,            elintarvikeviennin arvo 1 864 milj. markkaa, jo-
14980: niin se johtaa pienten tilojen viljelemisen kiihty-     ten viime vuoden elintarviketuonnin ylimääräksi
14981: vään lopettamiseen ja tätä kautta koko yhteis-          tuli 2 3 71 milj. markan arvoinen tuonti.
14982: kunnan työllisyystilanteen vaikeutumiseen.                 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14983:    Kun kaikilla asiatiedoilla voidaan todistaa,         taen,
14984: ettei suomalaisen pellon tuotanto aiheuta ylituo-
14985: tantoa elintarvikkeista, pitäisi olla luonnollista,               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14986: ettei tuonnista johtuvasta ylituotannosta määrätä              kiehdotuksen:
14987: viljelijäväestölle ylimääräisiä rasitteita. Valtakun-
14988: 
14989: 
14990: 
14991:                                                   Laki
14992:                                 maataloustulolain 15 §:n muuttamisesta
14993: 
14994:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 20 päivänä elokuuta 1982 annetun maataloustulolain
14995: (629/82) 15 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2, 3 ja 4 momentti siirtyvät 3, 4 ja 5
14996: momentiksi seuraavasti:
14997: 
14998:                       15 §
14999: -   - - - - - - - - - - - -                             valmistettujen rehuseosten käyttämisestä tuotan-
15000:    Maatalous ei kuitenkaan ole velvollinen osallis-     nossa.
15001: tumaan maidon, lihan ja kananmunien osalta
15002: sen tuotantokatot ylittävän viennin rahoittami-
15003: seen, joka vienti aiheutuu ulkomaista alkuperää           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15004: olevien vilja- ja väkirehujen tai tuontirehuisra        ta 1984.
15005: 
15006: 
15007:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1983
15008: 
15009: 
15010:        Heimo Linna                   Kalevi Mattila                  Seppo Pelttari
15011:        Väinö Raudaskoski             Kauko Juhantalo                 Heikki Kokko
15012:        Reino Karpola                 Liisa Kulhia                    Hannele Pokka
15013:        Pentti Poutanen               Jukka Vihriälä                  Juhani Alaranta
15014:        Olavi Martikainen             Tytti Isohookana-Asunmaa        Sirkka-Liisa Anttila
15015:        Mikko Jokela                  Aapo Saari                      Esko Aho
15016:        Håkan Malm                    Pirkko Ikonen                   Einari Nieminen
15017:        Lea Sutinen                   Matti Maijala                   Katri-Helena Eskelinen
15018:                                      Timo Kietäväinen
15019:                                                  1983 vp.
15020: 
15021: Lakialoite n:o 125
15022: 
15023: 
15024: 
15025: 
15026:                                     Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katumaksusta
15027:                                        annetun lain kumoamisesta
15028: 
15029: 
15030:                                             Eduskunnalle
15031: 
15032:    Ns. katurasituslait tulivat voimaan vuoden           läheskään siinä määrin saavutettu kuin oli tarkoi-
15033: 1980 alusta. Lakeja on jouduttu jo useamman             tus. Vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa olevasta
15034: kerran muuttamaan, ja tälläkin hetkellä istuu           määrärahastakin ollaan ensimmäisessä lisäbudje-
15035: komitea, jonka tehtävänä on katumaksulain pe-           tissa vähentämässä katumaksulain mukaisista kor-
15036: rusteellinen muuttaminen. Edellä esitetty osoit-        vauksista 10 miljoonaa markkaa. Katumaksulain
15037: taa, että melko nopeasti lain voimaan tulon             alkuperäinen tarkoitus on siis tältäkin osin jäänyt
15038: jälkeen tarvitut muutokset johtuivat keskeneräi-        toteutumatta.
15039: sestä lainvalmistelutyöstä. Ilmeiseltä kuitenkin           Nykyinen katumaksujärjestelmä on lisäksi hy-
15040: näyttää, ettei ainakaan katumaksulakia voida            vin monimutkainen ja byrokraattinen. Se aiheut-
15041: riittävästi parantaa korjaamalla.                       taa runsaasti lisätyötä sekä kunnissa että lääninai-
15042:    Katurasituslakeja vuonna 1978 säädettäessä esi-      keuksissa, minkä vuoksi asiat ruuhkautuvat.
15043: tettiin vaatimus siitä, ettei kadun rakentamis- ja         Katumaksun perusteena ovat kolmen viimei-
15044: kunnossapitokustannuksista perittävästä katu-           sen vuoden kadunrakennuskustannukset. Tämä
15045: maksusta saa muodostua uutta veroa eivätkä              on johtanut siihen, että esimerkiksi Kajaanissa on
15046: kiinteistöjen omistajien maksettavaksi tulevat ko-      katumaksuprosentti 1,52 ja läheisellä paikkakun-
15047: konaiskustannukset saa muodostua olennaisesti           nalla Oulussa katumaksuprosentti on 0,42. Täl-
15048: suuremmiksi kuin lakiesityksen käsittelyajankoh-        lainen maksuperustejärjestelmä rankaisee etenkin
15049: dan mukaiset maksut olivat. Katumaksulaki on            uusien ja nopeasti kasvavien kaupunkien ja maa-
15050: kuitenkin aiheuttanut kohtuuttomia lisärasituk-         seututaajamien asukkaita.
15051: sia etenkin pienkiinteistöille. Maksut ovat nous-          Katumaksulaki ei mahdollisten muutosten jäl-
15052: seet huomattavasti aiempaan tilanteeseen verrat-        keenkään näytä tuovan sitä oikeudenmukaisuutta
15053: tuna. Ne ovat myös selvästi muodostuneet veron-         eikä toteuttavan niitä tavoitteita, joihin lailla
15054: luonteisiksi maksuiksi. Kun lisäksi tonttien vero-      alunperin pyrittiin. Erityisesti kustannusten muo-
15055: tusarvoja, joihin katumaksut osittain pohjautu-         dostuminen ja niiden jakaminen eri osapuolten
15056: vat, on huomattavasti nostettu, ovat katumaksut         kesken jää edelleenkin epäselväksi. Tästä syystä
15057: lisänneet välittömästi kansalaisten asumiskustan-       on selvintä, että katumaksulaki kumotaan.
15058: nuksia ja tuoneet kiinteistönomistajille lisää rasit-      Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15059: teita.
15060:    Katurasituslakeja säädettäessä oli tavoitteena,                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15061: että valtio aikaisempaa enemmän osallistuu kus-                kiehdotuksen:
15062: tannuksiin. Tätä tavoitetta ei ole kuitenkaan
15063: 
15064: 
15065: 
15066: 
15067: 088300541]
15068: 2                                     1983 vp. -   LA n:o 125
15069: 
15070:                                               Laki
15071:                 kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain kumoamisesta
15072: 
15073:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15074: 
15075:                       1 §                                               3 §
15076:   Täten kumotaan kunnalle suoritettavasta katu-      Tämä laki tulee voimaan         päivänä
15077: maksusta 31 päivänä elokuuta 1978 annettu laki     kuuta 1983.
15078: (670/78).
15079:                      2 §
15080:   Katumaksua ei määrätä vuodelta 1983.
15081: 
15082: 
15083:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1983
15084: 
15085:          Matti Jaatinen                Ilkka Kanerva                  Aino Pohjanoksa
15086:          Ulla Puolanne                 Juho Koivisto                  Pirjo Rusanen
15087:          Heikki Perho                  Lea Kärhä                      Helge Saarikoski
15088:          Sampsa Aaltio                 Ritva Laurila                  Pertti Salolainen
15089:          Kaarina Dromberg              Anna-Kaarina Louvo             Kimmo Sasi
15090:          Elsi Hetemäki-Olander         Pekka Löyttyniemi              Eva-Riitta Siitonen
15091:          Liisa Hilpelä                 Mauri Miettinen                Ilkka Suominen
15092:          Tapio Holvitie                Saara Mikkola                 Jouni J. Särkijärvi
15093:          Lauri Impiö                   Erkki Moisander                Martti Tiuri
15094:          Aila Jokinen                  Helena Pesola                  Riitta Uosukainen
15095:          Riitta Jouppila               Tuulikki Petäjäniemi           Sakari Valli
15096:          Tuure Junnila                 Sirpa Pietikäinen              Tauno Valo
15097:          Heikki Järvenpää              Toivo T. Pohjala               Iiro Viinanen
15098:                      Matti Viljanen                           Ben Zyskowicz
15099:                                                1983 rd.
15100: 
15101: Lagmotion nr 126
15102: 
15103: 
15104: 
15105: 
15106:                            Jansson: Förslag tili lag om ändring av 10 kap. 21 § rättegångsbalken
15107: 
15108: 
15109: 
15110:                                           Tili Riksdagen
15111: 
15112:    Regeringen avlät år 1980 tili riksdagen propo-     delreform vore införande av enhetsstraff i straff-
15113: sition nr 84/1980 rd. med förslag tili revidering     lagstiftningen. Det har också upplysts, att rege-
15114: av lagstiftningen rörande sammanträffande av          ringen kommer att lämna ny proposition i ären-
15115: brott.                                                det tili riksdagen i sinom tid.
15116:    Förslaget gick i huvudsak ut på att ett system        Åberopade proposition innehöli, som nämnts,
15117: med enhetsstraff skulie införas i syfte att undan-    också förslag tili ändring av vissa bestämmelser i
15118: röja missförhållanden vid brottskonkurrens. Revi-     rättegångsbalken, nämligen dem som rör forum i
15119: sionen förutsatte enligt regeringen ändring i 14      brottmål.
15120: olika lagar, däribland rättegångsbalken.                 Denna lagmotion syftar tili en sådan ändring
15121:    Tili följd av att dåvarande riksdag inte slutbe-   av forumreglerna som både bör och kan vidtas
15122: handlade propositionen, förföli förslaget med         oberoende av ett evenruelit system med enhets-
15123: 1983 års nyval av riksdag.                            straff. Förslaget går ut på att regeln om gärnings-
15124:    Man kan allmänt konstatera, att vårt lands         onens domstol (forum delicti) kompletteras med
15125: strafflagstiftning och processlagstiftning är för-    en bestämmelse om boningsonens elier vistelse-
15126: åldrade. Helst borde dessa undergå en totalrevi-      ortens domstol lika som regeringen föreslog i
15127: sion, men det är ett önskemål som levt med            proposition. Endast ett nytt 2 mom. erfordras i
15128: under hela självständighetstiden.Man har i stället    10 kap. 21 § rättegångsbalken.
15129: nöjt sig med delreformer. En sådan i sig önskvärd
15130: 
15131: 
15132:                                     DETALJERAD MOTIVERING
15133: 
15134: 
15135:    1 propositionen nr 84/1980 rd. anförde rege- begångna brott ofta har kommit att handläggas
15136: ringen: (sid. 31)                                       vid domstolarna på Aland. Härav har förorsakats
15137:    "1 vissa fall kan domstolen på den on där ansenliga kostnader för panerna, vittnena och
15138: brottet blivit begånget dock visa sig vara oända- staten i de fall panerna och vittnena är från
15139: målsenlig för handläggning av brottmålet. 1 andra delar av Finland.
15140: synnerhet då den som skall åtalas redan vid               På grund härav föreslås, att brottmål under
15141: polisundersökningen erkänt sitt brott och saken vissa förutsättningar får handläggas även vid den
15142: även i övrigt är klar elier ringa är det i allmänhet domstol, inom vars domkrets den åtalade bor
15143: onödigt att fordra, att den som kommer att elier stadigvarande vistas. Uttrycket "bor elier
15144: åtalas skall företa en resa t.o.m. långt bort från stadigvarande vistas'' avser orten, där den åtalade
15145: sin bostads- elier vistelseort för att svara på åtalet. har sitt hem elier sin bostad elier där han på
15146: Ä ven vid handläggning av brott som begåtts grund av arbete elier annan orsak vistas en längre
15147: ombord på allmänna samfärdsmedel har domsto- tid än vad som blott innebär en tillfällig vistelse
15148: len på gärningsonen i vissa fall visat sig vara på onen. Å andra sidan är det inte änd~ålsen­
15149: oändamålsenlig. Sålunda har det t.ex. hänt, att ligt, att en person som skall åtalas och som
15150: ombord på passagerarfanyg i trafiken till Sverige stannar på någon on en kort tid, instäms att
15151: 0883005485
15152: 2                                    1983 rd. -- L~ nr 126
15153: 
15154: svara för brottet vid domstolen på denna ort,       Åland, men de anförda problemen till denna del
15155: ehuru man redan vid utfärdande av stämningen        har inte minskat bara därför, tvärtom har under
15156: vet att han före rättegången avreser därifrån och   senare tid misstänkta brott undersökts och lagfö-
15157: enbart för målets skull skulle vara tvungen att     ring inletts under former, som inte kan anses
15158: kanske från en långt därifrån belägen ort resa      svara mot rimliga processrättsliga och processeko-
15159: tillbaka dit.                                       nomiska krav för någon part, däribland även
15160:    En förutsättning för prövningen av åtalet vid    förundersökningsmyndigheterna.
15161: den domstol inom vars domkrets den som skall           Denna lag kan enligt min mening träda i kraft
15162: åtalas bor eller stadigvarande vistas, vore att     så fort som möjligt eftersom en ny processlag
15163: domstolen med beaktande av den utredning som        tillämpas på alla anhängiga rättegångar från och
15164: skall företes och kostnaderna samt övriga på        med tidpunkten för lagens ikraftträdande. Dess-
15165: saken inverkande omständigheter anser det           utom förblir huvudregeln enligt 1 mom. i kraft.
15166: lämpligt. Vid sin prövning borde domstolen              Med hänvisning till ovan anförda föreslår jag
15167: beakta även målsägandens och vittnenas intres-      vördsamt
15168: sen."                                                          att Riksdagen måtte godkänna följande
15169:    Numera finns det bara en allmän underrätt på             lagförslag:
15170: 
15171: 
15172: 
15173:                                                Lag
15174:                           om ändring av 10 kap. 21 § rättegångsbalken
15175: 
15176:   I enlighet med riksdagens beslut fogas till 10 kap. 21 § rättegångsbalken sådan den lyder i
15177: förordning av den 14 augusti 1901 ett nytt 2 mom. som följer:
15178: 
15179:                     10 kap.                         stadigvarande vistas, om domstolen med beak-
15180:                                                     tande av den utredning, som skall företes och
15181:                Om laga domstol                      kostnaderna samt övriga omständigheter anser
15182:                                                     det lämpligt.
15183:                       21 §
15184:                                                       Denna lag träder i kraft den
15185:   Åtal för brott kan även prövas av den domstol,    19
15186: inom vars domkrets den som skall åtalas bor eller
15187: 
15188:      Helsingfors den 10 juni 1983
15189: 
15190:                                            Gunnar Jansson
15191:                                                   1983 vp.
15192: 
15193: 
15194: Lakialoite n:o 126                                                                              Suomennos
15195: 
15196: 
15197: 
15198: 
15199:                                      Jansson: Ehdotus laiksi oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:n
15200:                                         muuttamisesta
15201: 
15202: 
15203:                                             Eduskunnalle
15204: 
15205:    Hallitus antoi vuonna 1980 eduskunnalle esi-         nössä. On myös ilmoitettu, että hallitus tulee
15206: tyksen n:o 84/1980 vp. rikosten yhtymistä koske-        aikanaan antamaan eduskunnalle tästä asiasta
15207: van lainsäädännön uudistamisesta.                       uuden esityksen.
15208:    Esityksen pääasiallisena tarkoituksena oli ottaa        Kuten mainittu, esitys sisälsi myös ehdotuksen
15209: käyttöön yhtenäisrangaistusta koskeva järjestel-        tiettyjen     oikeudenkäymiskaaren      säännösten
15210: mä, jotta rikoskonkurenssitapauksissa esiintyvät        muuttamisesta eli sen määräyksen, joka koskee
15211: epäkohdat tulisivat poistetuiksi. Hallituksen mu-       oikeuspaikkaa rikosjutuissa.
15212: kaan uudistus edellytti muutoksia 14 eri laissa,           Tämä lakialoite tähtää oikeuspaikkaa koske-
15213: näiden joukossa oikeudenkäymiskaaren muutta-            vien säännösten sellaiseen muuttamiseen, joka on
15214: mmen.                                                   toteutettava ja joka myös voidaan toteuttaa siitä
15215:    Koska silloinen eduskunta ei käsitellyt halli-       riippumatta, otetaanko mahdollisesti käyttöön
15216: tuksen esitystä loppuun, esitys raukesi vuonna          yhtenäisrangaistusjärjestelmä. Aloite merkitsee
15217: 1983 toimitettujen eduskuntavaalien takia.              sitä, että tekopaikan tuomioistuiota (fotum delic-
15218:    Yleisesti voidaan todeta, että maamme rikos-         ti) koskevaa säännöstä täydennetään asuinpaikka-
15219: lainsäädäntö ja prosessilainsäädäntö ovat vanhen-       kunnan tai oleskelupaikkakunnan tuomioistuiota
15220: tuneita. Näiden osalta pitäisi mieluiten suorittaa      koskevilla määräyksillä samalla tavalla kuin halli-
15221: kokonaisuudistus, mutta tämä on toivomus, joka          tus ehdotti eduskunnalle antamassaan esitykses-
15222: on ollut vireillä koko itsenäisyyden ajan. Sen          sä. Tähän tarvitaan vain yksi uusi toinen mo-
15223: sijaan on tyydytty osittaisuudistuksiin. Eräs tällai-   mentti oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21
15224: nen sinänsä toivottava osittaisuudistus olisi yhte-     §:ään.
15225: näisrangaistuksen käyttöönotto rikoslainsäädän-
15226: 
15227: 
15228: 
15229:                                  YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
15230: 
15231: 
15232:    Esityksessään n:o 84/1980 vp. hallitus esitti:       ovat usein tulleet käsiteltäviksi Ahvenanmaan
15233: (sivuilla 32-33)                                        tuomioistuimiin. Tästä on aiheutunut huomatta-
15234:     ''Eräissä tapauksissa rikoksen tekopaikan tuo-      via kustannuksia asianosaisille, todistajille ja val-
15235: mioistuin voi kuitenkin osoittautua epätarkoituk-       tiolle, silloin, kun asianosaiset ja todistajat ovat
15236: senmukaiseksi rikosasian käsittelypaikaksi. Eten-       olleet muualta Suomesta.
15237: kin silloin, kun syytettävä on jo poliisitutkinnassa       Tämän vuoksi ehdotetaan, että rikosasia saa-
15238: tunnustanut rikoksensa ja asia muutoinkin on            daan määrätyin edellytyksin käsitellä myös siinä
15239: selvä tai vähäinen on yleensä hyödytöntä vaatia         tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä syytettävä
15240: syytettyä matkustamaan ehkä kauaskin asuin- tai         asuu tai vakinaisesti oleskelee. Sanonta "asuu tai
15241: oleskelupaikaltaan vastaamaan syytteeseen. Myös         vakinaisesti oleskelee'' tarkoittaa paikkakuntaa,
15242: yleisissä kulkuneuvoissa tehtyjä rikoksia käsiteltä-    missä syytettäväliä on kotinsa tai asuntonsa tai
15243: essä on tekopaikan tuomioistuin eräissä tapauk-         missä hän työn tai muun syyn takia joutuu
15244: sissa havaittu epätarkoituksenmukaiseksi. Niinpä        oleskelemaan pidemmän ajan kuin mikä on vain
15245: on esimerkiksi jouduttu siihen, että Ruotsiin           tilapäistä oleskelua paikkakunnalla. Toisaalta ei
15246: liikennöivissä matkustajalaivoissa tehdyt rikokset      ole tarkoituksenmukaista, että syytettävä, joka
15247: 
15248: 0883005485
15249: 2                                       1983 vp. -      LA n:o 126
15250: 
15251: viipyy jollakin paikkakunnalla lyhyen ajan, haas-       tämän vuoksi vähentyneet. Viime aikoina on
15252: tetaan vastaamaan rikoksesta tuon paikkakunnan          päinvastoin epäiltyjä rikoksia tutkittu ja oikeu-
15253: tuomioistuimessa, vaikka jo haastetta annettaessa       denkäyntejä aloitettu sellaisissa muodoissa, joi-
15254: tiedetään, että hän ennen oikeudenkäyntiä mat-          den ei voida katsoa vastaavan kohtuullisia proses-
15255: kustaa sieltä pois ja joutuisi vain jutun takia         sioikeudellisia ja prosessitaloudellisia vaatimuksia
15256: matkustamaan ehkä kaukaakin sinne takaisin.             kenenkään asianosaisen osalta, näin myös esitut-
15257:    Edellytyksenä syytteen tutkimiselle siinä tuo-       kintaviranomaisten osalta.
15258: mioistuimessa, jonka tuomiopiirissä syytettävä             Tämä laki voi käsitykseni mukaan tulla voi-
15259: asuu tai vakinaisesti oleskelee olisi, että tuomiois-   maan mahdollisimman nopeasti, koska uutta
15260: tuin esitettävään selvitykseen ja kustannuksiin         prosessilakia sovelletaan kaikkiin vireillä oleviin
15261: sekä muihin seikkoihin nähden katsoo sen soveli-        oikeudenkäynteihin lain voimaantulohetkestä al-
15262: aaksi. Harkinnassaan tuomioistuimen tulisi ottaa        kaen. Lisäksi pääsääntö jää ensimmäisen momen-
15263: huomioon myös asianomistajan ja todistajien             tin mukaan edelleen voimaan.
15264: edut.''                                                    Edellä olevaan viitaten ehdotan,
15265:    Nykyisin Ahvenanmaalla on vain yksi yleinen                    ettå" Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15266: alioikeus, mutta mainitut ongelmat eivät ole                    kiehdotuksen:
15267: 
15268: 
15269:                                                   Laki
15270:                         oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:n muuttamisesta
15271: 
15272:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:ään, sellaisena
15273: kuin se on 14 päivänä elokuuta 1901 annetussa asetuksessa, uusi 2 momentti seuraavasti:
15274: 
15275: 
15276:                       10 luku                            asuu tai vakinaisesti oleskelee, jos tuom1o1stuin
15277:                                                          esitettävään selvitykseen ja kustannuksiin sekä
15278:            Laillisesta tuomioistuimesta                  muihin seikkoihin nähden katsoo sen soveliaaksi.
15279: 
15280:                         21 §
15281:                                                            Tämä     laki tulee      v01maan         päivänä
15282:   Syyte rikoksesta voidaan tutkia myös siinä                      kuuta 19 .
15283: tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä syytettävä
15284: 
15285:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1983
15286: 
15287: 
15288:                                               Gunnar Jansson
15289:                                               1983 vp.
15290: 
15291: Lakialoite n:o 127
15292: 
15293: 
15294: 
15295: 
15296:                                   Mäki-Hakola: Ehdotus laiksi kalastuslain 88 §:n muuttamisesta
15297: 
15298: 
15299:                                          Eduskunnalle
15300: 
15301:    Vuoden 1983 alusta voimaan tulleen kalastus-        Kalastuksenhoitomaksun perrmtsen laajuutta
15302: lain 88 §:n mukaan jokaisella 18 vuotta täyttä- on perusteltu sillä, että on välttämätöntä hankkia
15303: neellä henkilöllä, joka harjoittaa kalan tai ravun varoja kalatalouden edistämistä vanen. Varojen
15304: pyyntiä, tulee olla ns. kalastuskonti. Kalastus- hankkiminen ei kuitenkaan saa tapahtua sellais-
15305: kolttia ei kuitenkaan tarvitse sellainen kalastuk- ten henkilöiden kustannuksella, jotka eivät osal-
15306: sen harjoittaja, joka harjoittaa onkimista siinä listu itse kalastustapahtumaan eivätkä saa siitä
15307: kunnassa, jossa hän muutoin kuin tilapäisesti hyötyä, vaan ovat mukana vain apuhenk.ilönä.
15308: asuu. Kalastusasetuksen mukaan velvollisuus suo- Kalastuskonin vaatimista on perusteltu myös val-
15309: rittaa kalastuksenhoitomaksu on jokaisella 18 vonnan helpottumisella. Se ei myöskään oikeuta
15310: vuotta täyttäneellä henkilöllä, joka on välittö- kalastusmaksun perimiseen, vaan järjestelmä tu-
15311: mästi osallisena pyyntitapahtumaan.                 lee muodostaa sellaiseksi, että se on oikeuden-
15312:    Kalastuslain ja -asetuksen säännökset edellyttä- mukainen kaikille ja että se valtiovallan taholta
15313: vät kalastuskontia siten myös veneen soutajålta. pystytään hoitamaan.
15314: Soutaja · saattaa kuitenkin olla pyyntitapahtu- ' Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
15315: maan osallistumaton henkilö, joka on ainoastaan
15316: lisänä avustajana, koska esimerkiksi verkon laske-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15317: minen on yksin lähes mahdotonta. Sen vuoksi ei             kiehdotuksen:
15318: ole tarkoituksenmukaista, että soutajaltakin vaa-
15319: ditaan kalastuskonti.
15320: 
15321:                                               Laki
15322:                                  kalastuslain 88 §:n muuttamisesta
15323: 
15324:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain
15325: (286/82) 88 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
15326: 
15327:                        88 §                         kuin tilapäisesti asuu, tai sitä, joka toimii ainoas-
15328:    Jokaisen 18 vuotta täyttäneen henkilön, joka     taan veneen soutajana.
15329: harjoittaa kalan tai ravun pyyntiä, tulee vuosit-
15330: tain suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu.
15331: Tämä ei kuitenkaan koske sitä, joka harjoittaa        Tämä laki tulee          vormaan          päivänä
15332: onkimista siinä kunnassa, jossa hän muut.oin             kuuta 198 .
15333: 
15334:   Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1983
15335: 
15336:                                         Pentti Mäki-Hakola
15337: 
15338: 
15339: 
15340: 
15341: 088300584X
15342: 1
15343: 1
15344: 1
15345:     1
15346:     1
15347:     1
15348:         1
15349:         1
15350:         1
15351:             1
15352:             1
15353:             1
15354:                 1
15355:                 1
15356:                 1
15357:                     1
15358:                     1
15359:                     1
15360:                         1
15361:                         1
15362:                                                   1983 vp.
15363: 
15364: Lakialoite n:o 128
15365: 
15366: 
15367: 
15368: 
15369:                                      Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain muuttamisesta
15370: 
15371: 
15372:                                              Eduskunnalle
15373: 
15374:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15375: 
15376:    Ehdotamme SKDL:n kantana vuosilomalain                puolen päivän asemasta lomanmääräytymiskuu-
15377: muuttamista siten, että nykyisen kahden päivän           kaudelta ja samalla ehdotamme lomaoikeuden
15378: sijasta työntekijä saisi kaksi ja puoli arkipäivää       edellytyksenä olleen kahden vuoden palvelukses-
15379: lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuu-             sa oloajan lyhentämistä yhteen vuoteen. Loma-
15380: kaudelta. Vastaavasti ehdotamme, että työntekijä         kaudeksi ehdotamme säädettäväksi kesäkuu-
15381: saisi kolme arkipäivää lomaa aiemman kahden ja           elokuu.
15382: 
15383: 
15384: 
15385: 
15386:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
15387: 
15388:    Nykyinen vuosilomalaki on jo yli 10 vuoden               Tämän vuoksi ehdotamme vuosilomalain 3 §:n
15389: ikäinen. Vaikka sitä onkin 1970-luvun loppupuo-          1 momentin muuttamista siten, että työntekijä
15390: lella eräiltä osin muutettu, ei se keskeisiltä osil-     saa nykyisen kahden päivän sijasta kaksi ja puoli
15391: taan enää vastaa nykyajan vaatimuksia. Yksityis-         arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräy-
15392: oikeudellista työsuhdetta sääntelevänä perussään-        tymiskuukaudelta. Jos työntekijän työsuhde on
15393: nöstönä sen säätämä työntekijäin vuosiloman              lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden
15394: minimitaso on erityisesti vuosiloman pituuden            loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vä-
15395: osalta liian alhainen. Se ei vastaa niitä vuosiloma-     hintään yhden vuoden, työntekijä saa lomaa
15396: etuuksia, mitkä ovat yleistyneet julkisella sekto-       kolme arkipäivää nykyisen kahden ja puolen
15397: rilla ja sopimusteitse myös osalle toimihenkilö-         arkipäivän ja sen edellyttämän kolmen vuoden
15398: asemassa olevia työntekijöitä.                           työsuhteen sijasta.
15399:    Työehtosopimuksilla on tosin myös työntekijä-            Lomakausi alkaa vuosilomalain 4 §:n mukaan
15400: asemassa olevien työntekijäin vuosiloma-aikaa lä-        toukokuun 2 päivänä ja päättyy syyskuun lopus-
15401: hes kaikilla työaloilla pidennetty siitä, mikä se        sa. Työnantaja voi yksipuolisesti määrätä vuosilo-
15402: lain mukaan olisi. Tämä on tapahtunut käytän-            man pidettäväksi milloin tahansa sanottuna aika-
15403: nössä alentamalla kahden ja puolen päivän ker-           na. Tämä asiantila ei ole tyydyttävä erityisesti sen
15404: toimella tapahtuvan vuosiloman ansainnan edel-           vuoksi, että työnantajan määrätessä tämän ns.
15405: lyttämää työsuhteen kestoa kolmesta vuodesta             kesäloma-ajan alkamaan esimerkiksi toukokuun
15406: yhteen vuoteen 1.4.1983 lukien. Siitä huolimatta         alussa tai syyskuussa Suomessa ei ole enää il-
15407: työntekijäin vuosilomaedut ovat jäljessä edellä          masto- ja sääolosuhteista johtuen useinkaan edel-
15408: mainituista muista ryhmistä.                             lytyksiä kesäloman vietolle. Sen vuoksi 4 §:ää on
15409:    Jatkuvasti kiristyvä työtahti ja sen työntekijöille   muutettava siten, että lomakaudeksi säädetään
15410: aiheuttamat fyysiset ja psyykkiset rasitukset edel-      kesäkuu-elokuu. Näin varmistetaan työnteki-
15411: lyttävät vuosiloma-ajan pidentämistä nykyisestä.         jö~lle mahdollisuus todellisen kesäloman viettä-
15412:    Joukkomittaiseksi kasvanutta pysyvää työttö-          mtseen.
15413: myyttä ei voida tehokkaasti vähentää lyhentämät-            Vuosiloman jakamista kesälomaan ja talvilo-
15414: tä työaikaa. Eräs tehokas keino vuotuisen työajan        maan koskevaan 5 §:ään on otettava muutettua
15415: lyhentämiseksi on työntekijäin vuosiloma-ajan            4 §:n 1 momenttia vastaava säännös.
15416: pidentäminen lainsäädäntöteitse.                            Vuosiloma-ajasta työnantajan on nykyisin il-
15417: 0883005860
15418: 2                                    1983 vp. -     LA n:o 128
15419: 
15420: moitettava lain 5 §:n 5 momentin mukaan             kan suuruudesta. Kun vuosiloman ~pituus edellä
15421: mikäli mahdollista kuukautta ja viimeistään kah-    sanotuin tavoin on kasvanut, täytyy myös 7 §:n 2
15422: ta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista.      momenttia muuttaa siten, että siinä otetaan
15423: Tämä säännös on liian väljä, minkä vuoksi työn-     huomioon lomapäivien enimmäismäärän nouse-
15424: antajat ovat monin paikoin ilmoittaneet loma-       minen 36:een ja tätä loman pidennystä vastaava
15425: ajasta vain kahta viikkoa ennen. Näin lyhyen        päiväpalkan kerroin.
15426: ajan noudattaminen ei anna työntekijälle mah-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15427: dollisuutta asianmukaisesti suunnitella vuosilo-    nioittaen,
15428: mansa viettämistä. Siksi yhden kuukauden ilmoi-
15429: tusaika on säädettävä poikkeuksettomaksi.                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15430:    Vuosilomalain 7 §:ssä säädetään vuosilomapal-            kiehdotuksen:
15431: 
15432: 
15433: 
15434: 
15435:                                                Laki
15436:                                     vuosilomalain muuttamisesta
15437: 
15438:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain
15439: (272/73) 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 4 ja 5 momentti ja 7 §:n 2 momentti, sellaisina
15440: kuin niistä ovat, 3 §:n 1 momentti muutettuna maaliskuun 2 päivänä 1979 annetulla lailla (254/79)
15441: sekä 4 §:n 1 momentti ja 5 §:n 4 ja 5 momentti ja 7 §:n 2 momentti 30 päivänä maaliskuuta 1978
15442: annetulla lailla (233/78) seuraavasti:
15443: 
15444:                      3 §                            ja saa kuitenkaan määrätä lomaa tai sen osaa
15445:               Vuosiloman pituus                     alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä
15446:                                                     johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen.
15447:    Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja     Ennen loman määräämistä on työnantajan varat-
15448: puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräy-     tava työntekijälle tai tämän edustajalle tilaisuus
15449: tymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde     esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
15450: on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo-
15451: den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut
15452: vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa                              5§
15453: kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräy-                  Vuosiloman jakaminen
15454: tymiskuukaudelta. Jos loman pituutta laskettaes-
15455: sa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on
15456: päivän osa annettava täytenä lomapäivänä.              Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauk-
15457:                                                     sissa siirretty loma on, mikäli mahdollista, annet-
15458:                       4§                            tava ennen elokuun 31 päivää, ja jollei toisin
15459:                    Lomakausi                        sovita, viimeistään kalenterivuoden loppuun
15460:                                                     mennessä. Jos siino koskee 24 lomapäivää ylittä-
15461:   Lomakausi on kesäkuun 1 päivän ja elokuun         vää loman osaa, on siirretty loma annettava
15462: 31 päivän välinen aika, nämä päivät mukaan          viimeistään sen kalenterivuoden loppuun men-
15463: luettuina. Vuosilomaa annetaan lomakautena          nessä, joka lähinnä seuraa lomaan oikeuttavan
15464: työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se         lomanmääräytymisvuoden päättymistä.
15465: osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan      Vuosiloman ajasta työnantajan on ilmoitettava
15466: työnantajan määräämänä aikana lomakauden jäl-       työntekijälle kuukautta ennen loman tai sen osan
15467: keen ennen seuraavan vuoden lomakauden al-          alkamista, paitsi 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa
15468: kua. Ilman työntekijän suostumusta ei työnanta-     tapauksissa vähintään kolme päivää ennen sitä.
15469:                                      1983 vp. -      LA n:o 128                                    3
15470: 
15471:                          7 §                                      15                    13,6'
15472:                    Vuoszlomapalkka                                16                    14,5
15473:                                                                   17                    15,5
15474:                                                                   18                    16,4
15475:   Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle työn-                    19                    17,4
15476: tekijälle on maksettava vuosilomapalkka, joka                     20                    18,3
15477: saadaan kertomalla hänen keskimääräinen päivä-                    21                    19,3
15478: palkkansa 3 §:n mukaisten täysien lomanmääräy-                    22                    20,3
15479: tymiskuukausien lukumäärän perusteella määräy-                    23                    21,3
15480: tyvällä seuraavasta taulukosta ilmeneväliä kertoi-                24                    22,2
15481: mella.                                                            25                    23,2
15482:                                                                   26                    24,1
15483:      Lomapäivien lukumäärä           Kerroin                      27                    25,0
15484:                2                      1,8                         28                    25,9
15485:                3                      2,7                         29                    26,9
15486:                4                      3,6                         30                    27,8
15487:                5                      4,5                         31                    28,7
15488:                6                      5,4                         32                    29,6
15489:                7                      6,3                         33                    30,5
15490:                                                                   34                    31,5
15491:                8                      7,2
15492:                                       8,1                         35                    32,4
15493:                9
15494:               10                      9,0                         36                    33,3
15495:               11                      9,9
15496:               12                     10,8
15497:               13                     11,8
15498:                                                        Tämä    laki tulee   votmaan        päivänä
15499:               14
15500:                                                               kuuta 19 .
15501:                                      12,7
15502: 
15503:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
15504: 
15505: 
15506:          Timo Laaksonen                 Pekka Leppänen                 Sten Söderström
15507:          Pirkko Turpeinen               Niilo Koskenniemi              Irma Rosnell
15508:          Mikko Kuoppa                   Anna-Liisa Jokinen             Seppo Toiviainen
15509:          Marja-Liisa Salminen           Inger Hirvelä                  Matti Kautto
15510:          Vappu Säilynoja                Heli Astala                    Marjatta Stenius-Kaukonen
15511:          Kalevi Kivistö                 Esko Helle                     Esko:Juhani Tennilä
15512:          Osmo Vepsäläinen               Ensio Laine                    Terho Pursiainen
15513:                                                  1983 vp.
15514: 
15515: Lakialoite n:o 129
15516:                                    Särkijärvi ym.: Ehdotus laiksi valtion viran ja toimen haltijain
15517:                                       palkkauksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
15518: 
15519:                                             Eduskunnalle
15520: 
15521:    Valtion viran ja toimen haltijain palkkauksesta     saa yhteisistä varoista palkkaa tehtävistä, joita ei
15522: annetussa laissa (1030/42) verrataan kansanedus-       laisinkaan hoida.
15523: tajan tehtävää muihin julkisiin tehtäviin, joista ei      Ylimääräisen palkan maksaminen perustuu ny-
15524: ole lupa kieltäytyä. Tällä perusteella pidätetään      kyisin lain lisäksi myös virkaehtosopimukseen.
15525: kyseisenlaiseen tehtävään joutuneelta valtion vi-      Tilanteen korjaamisen edellytyksenä on siten
15526: ran tai toimen haltijalta vain kolmannes hänen         molempien muuttaminen. Eduskunnan on pai-
15527: palkastaan siltä ajalta, jonka hän on estynyt omaa     kallaan ilmaista ensin oma tahtonsa poistamalla
15528: virkaansa tai toimaan hoitamasta.                      lain pakottava säännös; tämän jälkeen asia jou-
15529:    Kansanedustajaehdokkaaksi asetettavalta vaa-        dutaan ottamaan esiin myös virkaehtosopimusta
15530: ditaan nykyisin kirjallinen suostumus puolueen         neuvoteltaessa.
15531: jäsenäänestykseen nirneämiseksi tai vastaavasti           Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15532: valitsijayhdistyksen kyseessä ollen edustajantoi-      taen,
15533: men vastaanottamisesta. Muodollista perustetta
15534: ei em. säännökselle siten enää ole.                               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15535:    Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kan-                  kiehdotuksen:
15536: nalta ei myöskään ole hyväksyttävissä, että joku
15537: 
15538:                                                  Laki
15539:         valtion viran ja toimen haltijain palkkauksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
15540: 
15541:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran ja toimen haltijain palkkauksesta 22
15542: päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä
15543: joulukuuta 1951 annetussa laissa (596/51), näin kuuluvaksi:
15544:                        10 §
15545:    Viran tai toimen haltijalta, joka on estynyt          Tämä laki tulee voimaan          päivänä
15546: virkaansa tai tointansa hoitamasta sellaisen julki-    kuuta 19
15547: sen tehtävän vuoksi, josta ei ole lupa kieltäytyä,
15548: pidätetään kolmannes hänen palkastaan.
15549: 
15550: 
15551: 
15552:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
15553: 
15554:           Jouni J. Särkijärvi             Pekka Löyttyniemi               Hannu Kemppainen
15555:           Ben Zyskowicz                   Ritva Laurila                   Tytti Isohookana-Asunmaa
15556:           Helena Pesola                   Liisa Hilpelä                   Pirkko Ikonen
15557:           Heikki Järvenpää                Pirjo Rusanen                   Anna-Liisa Piipari
15558:           Ilkka Kanerva                   Ulla Puolanne                   Saara-Maria Paakkinen
15559:           Erkki Moisander                 Kalle Könkkölä                  Tuulikki Hämäläinen
15560:           Toivo T. Pohjala                Pentti Skön                     Mikko Elo
15561:           Kimmo Sasi                      Marja-Liisa Tykkyläinen         Liisa Jaakonsaari
15562:           Eva-Riitta Siitonen             Tuula Paavilainen               Arja Alho
15563:            Kaarina Dromberg               Lea Mäkipää                     Elisabeth Rehn
15564:           Tauno Valo                      Helvi Koskinen                  Pentti Kettunen
15565:            Sirpa Pietikäinen              Liisa Kulhia                    Marja-Liisa Salminen
15566:                                           Jotta Zilliacus
15567: 0883005871
15568:                                                     1983 vp.
15569: 
15570: Laki~9ite. n:o   130
15571: 
15572: 
15573: 
15574: 
15575:                                       Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi torjunta-ainelain muuttamisesta
15576: 
15577: 
15578:                                           .... , Eduskunnalle
15579: 
15580:    Ehdotuksen mukaan torjunta-aineen levittämi-            siinä tapauksessa, että lentolevityksessä ei nouda-
15581: nen ilma-aluksesta on pjiäsääntöisesti · kielletty         teta annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
15582: ilman lupaa. Kunnanhallitus voi kuitenkin hake-                Torjunta-aineiden tienvarsilevityksestä on ai-
15583: muksesta myöntää luvan torjunta-aineen levittä-            heutunut myös runsaasti haittoja luonnolle ja
15584: miseen ilma-aluksesta tietyin edellytyksin. Luvan          marjastukselle. Tästä syystä torjunta-aineen levit-
15585: myöntäminen voi tulla kysymykseen silloin, kun             täminen yleisen ja yksityisen tien varrella ehdote-
15586: on kysymys metsän Ul;lclistus~alla tai havupuutai-         taan kiellettäväksi ilman kunnanhallituksen lu-
15587: mikossa olevan erityisen tiheän vesakon hävittä-           paa. Lupa voidaan myöntää siinä tapauksessa,
15588: misestä eikä vesakori hä~ittämi,nen muulla tavalla         että vesakon hävittäminen on välttämätöntä lii-
15589: ole mahdollista>iätlaisissakåari tapauksissa lupaa         kenneturvallisuuden kannalta eikä vesakkoa voi-
15590: ei saa myöntää silloin;· jos leht{)levityksestä aiheu-     da muulla keinoin hävittää.
15591: tuu luonnontuotteide~. ~erääiDisen estymisen tai               Kunnanhallituksen päätökseen voidaan hakea
15592: muun siihen vert~i:t~vån ·syyn vuoksi haittaa pai-         muutosta lääninhallitukseen tehtävällä valituksel-
15593: kalliselle väest?ll~''tai niuu'ta' h,aittaa luonnolle ja   la.
15594: sen virkistyskäytölle. · ·.. . .                               Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15595:    Maa- ja metsät:il1olisril,iriiSt~riö myöritää hake-     nioittaen,
15596: muksesta mäihäija1dl,· ioin1iluvan ilma-aluksen
15597: omistajalJ~ !~i l}ålyJ~l{ totjurtta-aineen len~olevi­                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15598: t~~tä ':aiten. 1?Hptl~V.~. rtryöp~etään emntään                    kiehdotuksen:
15599: vudeks1 vuodekSI. T01mdupa voidaan peruuttaa
15600: 
15601: 
15602:                                                      Laki
15603:                                        torjunta-ainelain muuttamisesta
15604: 
15605:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15606:   muutetaan 23 päivänä toukokuuta 1969 annetun torjunta-ainelain (327/69) 5 aja 5 b §,sellaisina
15607: kuin ne ovat 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa (434/78), ja
15608:   Iisätäiin lakiin uusi 5 c ja 5 d §, seuraavasti:
15609: 
15610: 
15611:                       5 a §
15612:    Torjunta-aineen levittäminen ilma-aluksesta             haittaa paikalliselle väestölle tai muuta haittaa
15613: on kielletty ilman lupaa.                                  luonnolle ja sen virkistyskäytölle.
15614:    Kunnanhallitus voi hakemuksesta myöntää 1                  Lupaan on liitettävä lentolevityksestä aiheutu-
15615: momentissa tarkoitetun luvan, jos kysymys on               vien haittojen pienentämiseksi tarpeelliset ehdot.
15616: metsän uudistusalalla tai havupuutaimikossa ole-
15617: van erityisen tiheän vesakon hävittämisestä eikä                                 5 b §
15618: vesakon hävittäminen muulla tavalla ole mahdol-               Torjunta-aineen lentolevitystä saa suorittaa sel-
15619: lista. Lupaa ei saa myöntää, jos lentolevityksestä         lainen ilma-aluksen omistaja tai haltija, jolle
15620: aiheutuu luonnontuotteiden keräämisen estymi-              maa- ja metsätalousministeriö on antanut tähän
15621: sen tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi                toimiluvan.
15622: 0883006300
15623: 2                                      1983 vp. -       LA n:o 130
15624: 
15625:    Toimilupa myönnetaan ilma-aluksen omista-                Kunnanhallitus voi myöntaä 1 rrtomen~i:ssa
15626: jalle tai haltijalle, joka osoittaa olevansa perehty-    tarkoitetun luvan, jos vesakon hävittäminen on
15627: nyt torjunta-aineiden käsittelyyn ja jonka lentole-      välttämätöntä liikenneturvallisuuden kannalta ei-
15628: vityskalusto täyttää asetuksella säädettävät vaati-      kä vesakkoa voida muilla keinoin hävittää.
15629: mukset.
15630:    Toimilupa myönnetään määräajaksi, enintään                          "      5 d §
15631: viideksi vuodeksi kerrallaan ja se voidaan peruut-          Muutosta kunnanhallituksen 5 a ja 5 c §:n
15632: taa, jos luvansaaja ei noudata lentolevityksestä         nojalla tekemään päätökseen haetaan valittamalla
15633: annettuja säännöksiä ja määräyksiä.                      lääninhallitukseen.
15634:                                                            Valitusoikeus on kunnan jäsenellä sekä sillä,
15635:                       5c §                               jonka oikeutta tai etua asia koskee.
15636:   Torjunta-aineen levittäminen yleisen ja yksityi-
15637: sen tien varrella on kielletty ilman kunnanhalli-          Tämä laki tulee voimaan        ··päivänä
15638: tuksen lupaa.                                                    ··kuuta 19
15639: 
15640:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1983
15641: 
15642:                                                                           'Arja Ålho . ' ' ·
15643:                                                                                                          ,.''.'
15644:          Kaisa Raatikainen                Reino Paasilinna
15645:          Pertti Paasio                    Mats Nyby                       Jouko Ski~nari
15646:          Paula Eenilä                     Pekka Myllyniemi                 Pirjo Ala1Kapee ·
15647:          Kaj Bärlund                      Reijo Lindroos                   Se
15648:                                                                             . PP,. o Ti.Kkå
15649:                                                                                         .. -   ..
15650:          Anna-Liisa Piipari               Jussi Ranta                      .t\.imq Ajo
15651:          Sinikka Hurskainen               Kari Rajamäki                    öUi .I;J:~hlliP.~11
15652:          Tuulikki Hämäläinen              Jorma Rantanen                  Jou.ko Tuovine11
15653:          Kerttu Törnqvist                 Timo Roos                        Markus Aalto~c;n.
15654:          Pentti Lahti-Nuuttila            Marja-Liisa Tykkyläinen          MaiJa. Rajap~e .·· .
15655:          Lea Savolainen                   Ville Komsi                      Niilo ·Koskeiini.enli
15656:          Kari Urpilainen                  Kalle Könkkölä                  .Lauha ~ätiriistö - ·
15657:          Risto Ahonen                     Peter Muurman                   Riitta Jä~i~a1~~IGit~r\r~ ··
15658:          Liisa Jaakonsaari                Saara-Maria Paakkinen            Sakari '({riuuttila ,
15659:                                                 1983 vp.
15660: 
15661: Lakialoite n:o 131
15662: 
15663: 
15664: 
15665: 
15666:                                    Tikka: Ehdotus laeiksi alkoholilain Ja keskioluesta annetun lain
15667:                                       5 §:n muuttamisesta
15668: 
15669: 
15670:                                            Eduskunnalle
15671: 
15672:    Suomalaisten kerrotaan oppineen viinanpolton       edistämiseksi ei julkinen valta ole toistaiseksi
15673: taidon vasta 1600-luvun sotaretkillä. Kaarle          tehnyt mitään.
15674: XII:n kiellettyä päähänpistossaan viinanpolton            Toisaalta on tietenkin painotettava sitä, että
15675: 1709 muisteltiin tekoa vuosikymmeniä vaarallise-      niin juomakulttuurin kuin muunkin kulttuurin
15676: na päätöksenä, koska tästä seurauksena tuli anka-     juuret ja lähtökohta ovat kansassa itsessään. Yl-
15677: ra rutto koko maahan. Niinpä kielto oli kumotta-      häältä käskyin ja kielloin ohjattuna kulttuuri ei
15678: va. Vielä 1800-luvulla tunnettiin sekä herrojen       voi millään alalla kehittyä, vaan se kivettyy ja
15679: että kansan parissa kohtuudella nautittu viina        näivettyy paikoilleen. Kansalle on annettava
15680: saunan ja tervan ohella oluttakin paremmaksi          mahdollisuus itse kehittää omaleimainen juoma-
15681: lääkkeeksi pahaa kuolemantautia vastaan. Van-         kulttuurinsa. On tuskin tarvis todistella enempää
15682: han talonpoikaisen kotitarvepolton kukoistuskau-      nykyisen juomakulttuurimme rappiota.
15683: si osui 1800-luvun puolivälin paikkeille. Koti-           Paras ratkaisu nykyisen tilanteen laukaisemi-
15684: poltto-oikeus lakkautettiin vuonna 1866 valtion       seksi on palauttaa kansalaisille heille perinteisesti
15685: viinaverokannon tehostamiseksi ja tehdaspolttoi-      kuulunut oikeus itse valmistaa omaksi kotitar-
15686: sen viinan monopoliaseman vahvistamiseksi. Täs-       peeksi alkoholijuomia. Näin voitaisiin merkittä-
15687: tä vuosiluvusta voidaan katsoa alkaneen suoma-        västi laajentaa ihmisten mahdollisuuksia valita
15688: laisen juomakulttuurin ja alkoholipolitiikan ala-     heille sopivin tapa alkoholijuoman hankkimi-
15689: mäen, joka on jatkunut meidän päiviimme asti.         seen. Kotipolton laillistaminen tekisi myös mah-
15690:    Itsenäisyytemme kahtena ensimmäisenä vuosi-        dolliseksi nykyisten laittomien valmistusmenetel-
15691: kymmenenä yritettiin jo jokseenkin raittiiseen        mien kehittämisen tiedotuksen avulla. Myös
15692: tilaan päässyttä kansaamme väkisin vääntää vielä-     keitto- ja tislauslaitteiden rakenteen ja käyttötek-
15693: kin raittiimmaksi erityisen kieltolain voimalla.      niikan voidaan laillistamisen myötä odottaa mer-
15694: Seurauksena tästä oli alkoholin käytön muuttu-        kittävästi paranevan.
15695: minen hurjemmaksi kuin koskaan uusimman                   Kotitarvepolton laillistaminen johtaisi epäile-
15696: historiamme aikana. Nykyistä valtion ylläpitämää      mättä myös ennennäkemättömään tuotekehitte-
15697: alkoholimonopolia onkin sitten tämän jälkeen          lyyn. Maamme arvokkaiden marjojen ja yrttien
15698: ylläpidetty lähes sellaisenaan viimeiset puoli vuo-   käytön kuolemaisillaan oleva kansanperinne vii-
15699: sisataa.                                              nanvalmistuksessa heräisi uuteen kukoistukseen.
15700:    Alkoholimonopolista - kuten monopoleista           Tämä puolestaan pakottaisi myös Alkon 50 vuot-
15701: yleensäkin - voidaan esittää hyvin vähän myön-        ta lapsenkengissä tepsutelleen tuotekehittelyn
15702: teisiä mutta kylläkin paljon kielteisiä seurauksia.   jonkinlaisiin ponnistuksiin laajuudeltaan ja
15703: Valtion lisääntyneiden alkoholitulojen kääntö-        maultaan edes tyydyttävän juomavalikoiman jat-
15704: puolella näemme alkoholia käyttävän kansalai-         kuvaksi kehittämiseksi.
15705: sen, joka joutuu alistumaan alkoholimonopolin            Ehkä suurin käytännön vaikutus uudistuksilla
15706: mielensä mukaan määräämiin kiskurihintoihin.          olisi haja-asutusalueiden juomakulttuuriin. Pit-
15707: Valtiovallan ylettömän holhoava asenne kansalai-      kät viinanhakumatkat johtavat nykyisin suuriin
15708: sen intiimin elinpiirin yksityiskohtien säätelyyn     kertahankintoihin, mistä puolestaan on usein
15709: saa kärjistetyimmän ilmauksensa juuri alkoholi-       seurauksena raju kertaryyppääminen. Kotitalou-
15710: politiikassa. Alkoholipolitiikkamme puolestaan        den omien valmistusmahdollisuuksien paranemi-
15711: muodostaa satapäinen joukko erilaisia kieltoja ja     nen olisi omiaan edistämään tasaisempaa ja mal-
15712: rajoituksia, jotka koskevat pääasiassa alkoholijuo-   tillisempaa alkoholin käyttöä, mikä vähentäisi
15713: mien saatavuutta. Kansallisen juomakulttuurin         viinanjuounista nykyisin usein aiheututuvia per-
15714: 088300633H
15715: 2                                       1983 vp. -      LA n:o 131
15716: 
15717: heen sisäisiä kriisitilanteita. Niin ikään on otetta-      Uudistus on lainsäädäntöteknisesti toteutetta-
15718: va huomioon lisääntyvä psyykkinen ja fyysinen           vissa melko yksinkertaisesti muuttamalla alkoho-
15719: turvallisuus, jonka ulkopuolisista suhdanteista         lilakia. Lisäksi tarvitaan teknisluonteinen korjaus
15720: riippumaton kotitarvepohto perheelle tuo. Tällä         keskioluesta annettuun lakiin. Keskeinen muu-
15721: on merkitystä myös ulkopoliittisissa kriisitilan-       tettava säännös on alkoholilain 3 §, jossa jo
15722: teissa.                                                 nykyisin säädellään kotitarvevalmistuksesta, tosin
15723:    Kotitarvepolton salliminen ei todennäköisesti        vain oluen ja viinin osalta. Lisäksi on muutettava
15724: ainakaan merkittävästi lisäisi alkoholin kokonais-      lain 81 §:n rangaistussäännös sellaiseksi, että
15725: kulutusta. Valtion alkoholitulot tulisivat jonkin       siinä on otettu huomioon 3 §:ään tehty muutos.
15726: verran alenemaan, mutta tällä ei olisi kokonai-         Tämän ohella on vielä johdonmukaisuuden
15727: suuden kannalta olennaista merkitystä. myöskään         vuoksi kumottava alkoholilain 4 §:n 5 momentti
15728: raittiustyön ei voida uudistuksen johdosta odot-        ja siihen liittyvinä 91 ja 91 a § sekä 95 §:n 1
15729: taa vaikeutuvan; kun raittiit henkilöt nykyisin-        momentin 3 kohta.
15730: kään eivät osta alkoholia, he kotitarvepolton              Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
15731: sallimisen myötä tuskin sitä ryhtyvät itse valmis-      taen,
15732: tamaan. Näin tilanne tältäkin osin säilyisi ennal-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
15733: laan.                                                            kiehdotukset:
15734: 
15735: 1.                                                Laki
15736:                                        alkoholilain muuttamisesta
15737: 
15738:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15739:   kumotaan alkoholilain 4 §:n 5 momentti, 91 ja 91 a § sekä 95 §:n 1 momentin 3 kohta,
15740:   sellaisina kun ne ovat, 4 §:n 5 momentti 25 päivänä elokuuta 1975 annetussa laissa (684/75), 91 ja
15741: 91 a § muutettuina mainitulla lailla ja 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetulla lailla (251/79) sekä 95
15742: §:n 1 momentin 3 kohta viimeksi mainitussa laissa,
15743:   muutetaan 3 § ja 81 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa 2 päivänä maaliskuuta 1979
15744: annetussa laissa, näin kuuluviksi:
15745: 
15746:                         3§                              tai väkiviinaa taikka sitä yrittää, tuomittakoon
15747:     Tämän lain estämättä saa kotitaloudessa omak-       Iuvattarnasta alkoholipitoisen aineen valmistuk-
15748: si kotitarpeeksi valmistaa alkoholijuomaa ja olut-      sesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi
15749: ta.                                                     vuodeksi:
15750: 
15751:                       81 §
15752:   Joka luvattomasti muuksi kuin omaksi kotitar-           Tämä laki tulee         votmaan           päivänä
15753: peeksi valmistaa tai valmistuttaa alkoholijuomaa             kuuta 198
15754: 
15755: 
15756: 2.                                                Laki
15757:                             keskioluesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
15758: 
15759:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan keskioluesta annetun lain 5 §:n 2 momentti,
15760: sellaisena kuin se on 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (252/79), näin kuuluvaksi:
15761:                         5 §
15762:                                                           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
15763:   Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi valmis-       kuuta 198
15764: taa keskiolutta.
15765: 
15766: 
15767:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1983
15768: 
15769:                                                 Seppo Tikka
15770:                                                     1983 vp.
15771: 
15772: Lakialoite n:o 132
15773: 
15774:                                      Kivistö ym.: Ehdotus laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon ja
15775:                                         varallisuuden verottamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
15776: 
15777: 
15778:                                               Eduskunnalle
15779: 
15780:    Maassamme järjestettävien kulttuuritapahtu-             tömänä. Selvää on, että tapahtumien talouden
15781: mien merkitys korkeatasoisen kulttuuritarjonnan           voimakas kiristyminen asettaisi monen tapahtu-
15782: lisääjänä ja kansainvälisen kulttuurivaihdon käy-         man olemassaolon kyseenalaiseksi ja vaarantaisi
15783: tännön toteuttajana on saanut enenevästi myön-            niiden tason. Asiantilasta kärsisivät suomalainen
15784: teistä huomiota niin kotimaassa kuin maan rajo-           kulttuuritarjonta, taidetapahtumien yleisö ja ko-
15785: jen ulkopuolellakin. Kulttuuritapahtumien avul-            timaiset taiteilijat.
15786: la on voitu tarjota kulttuuria sellaisille alueille ja       Lupaus valtionapujen lisäämisestä ei mitä to-
15787: väestöryhmille, joita ei ole muulla tavoin kyetty         dennäköisimmin olisi ongelman ratkaisu. Koko
15788: tavoittamaan. Onnistumisen edellytyksenä on ol-           sen ajan, jona tapahtumia on järjestetty, on
15789: lut tapahtumien korkeatasoisuus. Tason on puo-            valtionapujen lisääminen osoittautunut tarpee-
15790: lestaan taannut kansainvälisten ja kotimaisten            seen nähden erittäin vaikeaksi. Lisäyksen tarvetta
15791: taiteilijoiden osallistuminen tapahtumiin. Samal-         ei sitä paitsi riittäisi kattamaan pelkästään veron
15792: la niistä on muodostunut tilaisuuksia, joissa on          määrän lisääminen avustuksiin, koska tapahtu-
15793: syntynyt mahdollisuus hedelmälliseen vuorovai-            mien hallinnon paisuttaminen olisi myös välttä-
15794: kutukseen kotimaisten ja ulkomaisten taiteilijoi-         mätöntä. Tuloksena olisi tarpeetonta saman ra-
15795: den välillä.                                              han kierrättämistä, hallinto paisuisi mutta tai-
15796:    Tähänastisen käytännön mukaan kotimaiset               teen tarjonta kärsisi.
15797: juhlien järjestäjät ovat maksaneet taiteilijavierai-         Ainoa kestävä tapa ratkaista syntynyt ongelma
15798: lusta aiheutuneet kulut, mukaan lukien myös               on muuttaa rajoitetusti verovelvollisen tulon ja
15799: taiteilijan palkkiot, sille konserttitoimistolle, jon-    varallisuuden verottamisesta annettua lakia (627 1
15800: ka kautta taiteilijavieras on tilaisuuteen hankittu.      78) niin, että korkeatasoisen taidetapahtuman
15801: Konserttitoimisto on puolestaan eritellyt kuluista        yhteydessä ulkomaisen taiteilijan konserttitoimis-
15802: taiteilijan palkkion ja muut kulut, maksanut ne           tolle maksettava taiteilijan palkkio olisi lähdeve-
15803: taiteilijalle ja perinyt niistä veron taiteilijan koti-   rosta vapaa. Valtiovarainministeriön tulisi voida
15804: maan lainsäädännön edellyttämällä tavalla.                vuosittain harkita, mitä tällaiset tapahtumat oli-
15805:    Korkeimman hallinto-oikeuden kuluvan vuo-              sivat, ja harkinnassaan se voisi nojautua asiantun-
15806: den kesäkuussa tekemien päätösten (KHO 1983               tijaviranomaisen, opetusministeriön, lausuntoon.
15807: T: 2353 ja T: 2356) mukaan voimassa olevaa                Tällä tavalla taattaisiin myös se, että vapautus ei
15808: lainsäädäntöä on kuitenkin tulkittava niin, että          koskisi sellaista työskentelyä, josta maksettavasta
15809: kotimaisen tapahtuman järjestäjän on yllä kuva-           palkkiosta lähdeveron periminen on perusteltua,
15810: tuissakin tapauksissa perittävä ulkomaisen taitei-        kuten esimerkiksi ulkomaisia ravintolamuusikko-
15811: lijan palkkio-osuudesta lähdevero. Tällaisen käy-         ja. Menettely olisi lainsäädäntöteknisesti jousta-
15812: tännön omaksuminen johtaisi asianomaisen tai-             va, se estäisi menettelyn laajenemisen tarkoitet-
15813: teilijan kohdalla kaksinkenaiseen verotukseen.            tua laajemmaksi ja vastaavasta menettelystä on
15814: Juhlien järjestäjien ulkomaisille esiintyjille mak-       saatu taidekilpailujen palkintojen verovapauden
15815: samat palkkiokulut lisääntyisivät runsaalla               osalta hyvät kokemukset. Samalla pelastettaisiin
15816: 50 % :lla, minkä lisäksi hallintomenot kasvaisi-          kansainvälisesti ainutlaatuiset ja kulttuuridemok-
15817: vat. Toteutuneena tämä merkitsisi tapahtumien             ratiaa menestyksellisesti toteuttavat suomalaiset
15818: ralouden voimakasta kiristymistä ja vähäisempiä           kulttuuritapahtumat niitä uhkaavalta näivettymi-
15819: mahdollisuuksia hankkia esiintyjiä tapahtumiin.           seltä.
15820: Todennäköistä on, että esiintyjien karsinta koh-             Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
15821: distuisi voimakkaasti kotimaisiin taiteilijoihin,         tamme,
15822: koska useassa tapauksessa ulkomaisten "nimien"
15823: saamista mukaan tapahtumiin pidetään tapahtu-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15824: man statuksen ja mainosarvon vuoksi välttämät-                   kiehdotuksen:
15825: 088300644V
15826: 2                                        1983 vp. -      LA n:o 132
15827: 
15828: 
15829: 
15830: 
15831:                                                    Laki
15832: rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
15833: 
15834:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden
15835: verottamisesta 11 päivänä elokuuta 1978 annetun lain (627 /78) 4 §:n 2 momenttiin uusi 4 kohta ja
15836: pykälään uusi 4 momentti seuraavasti:
15837: 
15838: 
15839:                          4 §
15840:                                                            Tämä      laki tulee v01maan             päivänä
15841:     Palkkaan ei lueta:                                                kuuta 198 . Lakia sovelletaan ensim-
15842:                                                          mäisen kerran vuodelta 1979 toimitettavassa ve-
15843:   4) säveltaiteen alalla järjestetystä, taiteellisesti   rotuksessa. Lain tultua voimaan valtiovarainmi-
15844: merkittävästä valtakunnallisesta tai kansainväli-        nisteriö nimeää opetusministeriön esityksestä
15845: sestä tapahtumasta ulkomaalaisen esiintyjän kon-         vuosilta 1979-198 toimitettavia verotuksia var-
15846: serttitoimistolle maksettua palkkiota.                   ten ne säveltaiteen alalla sanottuina vuosina jär-
15847:                                                          jestetyt tai järjestettävät tapahtumat, joita on
15848:    Valtiovarainministeriö nimeää vuosittain etu-         pidettävä 4 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitet-
15849: käteen opetusministeriön esityksestä ne säveltai-        tuina taiteellisesti merkittävinä valtakunnallisina
15850: teen alalla järjestettävät tapahtumat, joita on          tai kansainvälisinä tapahtumina.
15851: pidettävä edellä 2 momentin 4 kohdassa tarkoi-
15852: tettuina taiteellisesti merkittävinä valtakunnallisi-
15853: na tai kansainvälisinä tapahtumina.
15854: 
15855: 
15856:       Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1983
15857: 
15858: 
15859:           Kalevi Kivistö                   Arvo Kemppainen                  Osmo Vepsäläinen
15860:           Heli Astala                      Irma Rosnell                     Esko Helle
15861:           Inger Hirvelä                    Ulla-Leena Alppi                 Timo Laaksonen
15862:                                                  1983 vp.
15863: 
15864: Lakialoite n:o 133
15865: 
15866: 
15867: 
15868: 
15869:                                     Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n
15870:                                       muuttamisesta
15871: 
15872: 
15873:                                             Eduskunnalle
15874: 
15875:   Vuoden 1983 alusta voimaan tullut kansanelä-          taan työssä käyvät invalidit. On kohtuutonta,
15876: kejärjestelmän uudistus merkitsi eläkkeiden koro-       että tukea tarvitsevat eläkeläiset joutuvat odotta-
15877: tusta useille sadoille tuhansille eläkeläisille. Kui-   maan vammaiskorvausjärjestelmän kokonaisuu-
15878: tenkin uudistukseen liittyvät veroratkaisut, mm.        distuksen toteutumista. Kunnallisverotuksen in-
15879: eläkeläisten invalidivähennyksen poistaminen,           validivähennyksen perusteet tuleekin muuttaa
15880: vähensivät useiden eläkeläisten kohdalla käteen         niin, että eläkeläiset jo vuodelta 1983 saavat
15881: jäävän rahasumman määrää eläkkeiden korotuk-            invalidivähennyksen myös kunnallisverotuksessa.
15882: sesta huolimatta.                                          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
15883:    Tilanne korjaantui hieman, kun valtionvero-          oittavasti,
15884: tukseen palautettiin eläkeläisten invalidivähen-
15885: nys. Vähennystä ei kuitenkaan palautettu kun-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15886: nallisverotukseen vuoden 1983 alusta, vaan vä-                  kiehdotuksen:
15887: hennyksen kunnallisverotuksessa saavat ainoas-
15888: 
15889:                                                   Laki
15890:                            tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
15891: 
15892:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
15893: varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982
15894: annetussa laissa (1100/82), näin kuuluvaksi:
15895: 
15896:                     36 §
15897:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-             jollei verovelvollisen haitta-asteen esitetyn selvi-
15898: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:         tyksen perusteella katsota olevan suurempi. Vero-
15899:                                                         velvollinen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyys-
15900:    5) 5 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,        eläkkeen mukaiseen invalidivähennykseen senkin
15901: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,           jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut
15902: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on        vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa
15903: 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-       määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan
15904: pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,            haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyksen
15905: prosenttimäärän osoittama osuus 5 000 markasta          saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
15906: (invalidivähennys). Jos verovelvollinen on vero-
15907: vuonna saanut pakolliseen eläketurvaan perustu-
15908: vaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15909: haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100 prosentik-     ta 1984.
15910: si, jos eläke on myönnetty täytenä, sekä 50               Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuo-
15911: prosentiksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä,          delta 1983 toimitettavassa verotuksessa.
15912: 
15913:    Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1983
15914: 
15915:         Olavi Ronkainen                       Esko Almgren                       Impi Muroma
15916: 0883006491
15917:                                                  1983 vp.
15918: 
15919: Lakialoite n:o 134
15920: 
15921: 
15922: 
15923: 
15924:                                      Ronkainen ym.: Ehdotus evankelis-luterilaisen kirkon palkkauslaiksi
15925: 
15926: 
15927:                                             Eduskunnalle
15928: 
15929:    Hallituksen esitys evankelis-luterilaisen kirkon   manaikaisesti kun alimman virkatutkinnon kant-
15930: palkkauslaiksi (HE n:o 55/1983 vp.) parantaa ja       torit jäävät kokonaan ilman virka-asuntoa, muut
15931: selkiyttää kirkon työntekijöiden palkkaustilannet-    seurakunnan työntekijät veivoitetaan asumaan
15932: ta. Kuitenkin esitys 5, 7 ja 14 §:ksi toteutuessaan   virka-asunnoissa.
15933: merkitsisi huononnusta nykytilanteeseen ja aset-         Hallituksen esityksen mukaan vaaditaan erit-
15934: taisi kirkon työntekijät perusteettomasti keske-      täin painavia syitä, ennen kuin työntekijä vapau-
15935: nään eriarvoiseen asemaan. Sen vuoksi 5, 7 ja 14      tuu mainitusta asumisvelvoitteesta. Hallituksen
15936: § tulisi säätää kirkolliskokouksen esityksen mu-      esityksen mukaan erittäin painaviksi syiksi voi-
15937: kaisina. Kirkolliskokouksen esitys on inhimilli-      daan lukea se, "että molemmilla aviopuolisoilla
15938: sempi ja se ottaa paremmin huomioon työnteki-         on joko virka-asunto tai elinkeinon harjoittami-
15939: jöiden tarpeet kuin hallituksen esitys. Hallituk-     seen kuuluva asunto taikka että virka-asunto
15940: sen esityksen 5 §:n mukaan kanttorille, jonka         perheen koko huomioon ottaen liian pieni.''
15941: virkaan vaaditaan alemman asteen kanttorin tut-       Kirkolliskokous ei ole tällaista rajausta esittänyt
15942: kinto, ei kuulu luontaisetuja.                        omassa lakiehdotuksessaan.
15943:    Kirkolliskokous ei omassa esityksessään tehnyt        Monet maaseudun pappilat ovat liian suuria,
15944: tällaista eroa kanttorien ja kirkon muiden työnte-    mutta kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja siten
15945: kijöiden välillä. Lehtoteille hallitus esittää kah-   säilytettäviä rakennuksia. Nämä pappilat eivät
15946: den huoneen ja keittiön asuntoa virka-asunnoksi       kuitenkaan suuren kokonsa ja epäkäytännöllisyy-
15947: eikä kolmea huonetta ja keittiötä kuten kirkollis-    tensä vuoksi sovellu nykyisten viranhaltijoiden ja
15948: kokous. Näin lehtorit joutuvat huonompaan ase-        heidän perheidensä asunnoiksi.
15949: maan kuin mm. viralliset apulaiset, joille esite-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
15950: tään neljän huoneen ja keittiön asuntoa. Halli-       oittavasti,
15951: tuksen esityksen mukaan lehtoteille ei kuulu
15952: myöskään maaseudulla autosuojaa kuten papeil-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15953: le. Kuitenkin myös lehtorit pappien tavoin tar-               kiehdotuksen:
15954: vitsevat tehtäviensä suorittamisessa autoa. Sa-
15955: 
15956: 
15957: 
15958: 
15959:                       Evankelis-luterilaisen kirkon palkkauslaki
15960:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15961: 
15962:                 Yleisiä säännöksiä                           Palkkauksen määräytymisperusteet
15963:                        1 §                                                 2-4 §
15964:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 55.)                (Kuten hallituksen esityksessä n:o 55.)
15965: 0883006502
15966: 2                                         1983 vp. -      LA n:o 134
15967: 
15968:                       ) §                                                         14 §
15969:   Seurakunnan viranhaltijalle kuuluvat tässä lais-           (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o,
15970: sa säädetyt luontaisedut, jollei 13 ja 14 §:stä           )).) Kirkkohallitus voi seurakunnan suostu-
15971: muuta johdu.                                              muksella vapauttaa kirkkoherran, kappalaisen tai.
15972:   (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o          kanttorin tämän velvollisuudesta virassaoloaika-
15973: )).)                                                      naan asua virka-asunnossa, milloin siihen on
15974:                                                           painavia syitä. Seurakunnan palveluksessa oleva.
15975:             Luontoisetujen määrittely                     ylimääräinen pappi, lehtori tai diakonian viran-
15976:                                                           haltija voi sopia seurakunnan kanssa siitä, ettei
15977:                        6 §                                hänelle hänen virassaoloaikanaan kuulu virka-
15978:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o )).)               asuntoa. Jollei sopimukseen päästä, asia on toisen
15979:                                                           sopijapuolen vaatimuksesta alistettava tuomioka-
15980:                           7 §                             pitulin ratkaistavaksi.
15981:    Kirkkoherran pappilassa tai muussa virka-asun-
15982: nossa tulee olla vähintään viisi, kappalaisen pap-                          15 ja 16 §
15983: pilassa tai muussa virka-asunnossa sekä virallisen          (Kuten hallituksen esityksessä n:o ) ) .)
15984: apulaisen virka-asunnossa vähintään neljä ja
15985: muun ylimääräisen papin sekä lehtorin virka-
15986: asunnossa vähintään kolme asuinhuonetta eteisi-                       Viranhaltijan asuinpaikka
15987: neen, keittiö ja muut tarpeelliset tilat. Perheettö-
15988: män lehtorin ja ylimääräisen papin virka-asunto                                17 §
15989: voi kuitenkin käsittää kaksi huonetta ja keittoti-          (Kuten hallituksen esityksessä n:o ) ) . )
15990: lan. Papille ja lehtorille on lisäksi järjestettävä
15991: tarpeelliset taloustilat ja tarvittaessa riittävä auto-      Lääninrovas#n ja tuomiorovastin palkkio
15992: suoja.                                                                         18 §
15993:    Kirkkoherralle ja kappalaiselle on lisäksi osoi-         (Kuten hallituksen esityksessä n:o )).)
15994: tettava virkahuone asunnon yhteydessä tai sen
15995: läheisyydessä.                                                           Erinäisiä säännöksiä
15996:                      8-12 §                                                  19-26 §
15997:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o )).)                 (Kuten hallituksen esityksessä n:o )).)
15998: 
15999:        Vapautus luontoisetujen antamisesta                                  Voimaantulo
16000:                        13 §                                                    27 §
16001:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o )).)                 (Kuten hallituksen esityksessä n:o )) .)
16002: 
16003:        Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1983
16004: 
16005:            Olavi Ronkainen                   Esko Almgren                    Impi Muroma
16006:                                                    1983 vp.
16007: 
16008: Lakialoite n:o 135
16009: 
16010: 
16011: 
16012: 
16013:                                      Männistö ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 20 §:n, työnteki-
16014:                                        jäin eläkelain 4 c §:n, maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n,
16015:                                        merimieseläkelain 15 e §:n ja valtion eläkelain 9 a §:n muutta-
16016:                                        misesta
16017: 
16018: 
16019: 
16020:                                               Eduskunnalle
16021: 
16022:                                 ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16023: 
16024:    SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa aloittees-              Ie pääsisivät vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneet
16025: saan työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevan              pitkäaikaisesti työttömät työntekijät. Myös suku-
16026: alaikärajan alentamista ensi vuodeksi aikaisem-           polvenvaihdoseläkejärjestelmässä toteutettaisiin
16027: pien vuosien tapaan. Aloite on tarkoitettu käsi-          vastaava järjestely siten, että eläkkeelle pääsisivät
16028: teltäväksi vuoden 1984 tulo- ja menoarvion yh-            sanottua ikäluokkaa olevat maatalousyrittäjät.
16029: teydessä ja tulevaksi voimaan 1. 1.1984. Eläkkeel-
16030: 
16031: 
16032: 
16033: 
16034:                                         ALOITIEEN PERUSTELUT
16035: 
16036:    Pitkään vallinneen työttömyyden takia on työt-            Viime vuosien sukupolvenvaihdoseläkejärjes-
16037: tömyyseläkkeen saamisen alaikärajaa alennettu.            telmää koskevat muutokset on toteutettu saman-
16038: Kuluvana vuonna ovat työttömyyseläkkeelle                 aikaisesti työttömyyseläkeikärajan alentamisen
16039: päässeet vuonna 1928 tai sitä ennen syntyneet             kanssa. Koska maataloutta harjoittavan väestön
16040: pitkäaikaistyöttömät (922-926 182).                       sukupolvenvaihdosta on edelleenkin syytä no-
16041:    Ikääntyneiden, pitkään työttöminä olleiden ih-         peuttaa, ehdotetaan maatalousyrittäjien eläkelain
16042: misten mahdollisuudet saada työtä näyttävät ensi          6 a §:n 4 momenttia muutettavaksi siten, että
16043: vuonna olevan entistäkin huonommat. Näiden                oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen olisi vuon-
16044: ihmisten toimeentulon turvaamiseksi on syytä              na 1929 tai sitä ennen syntyneellä maatalousyrit-
16045: ulottaa työttömyyseläkejärjestelmä käsittämään            täjällä. Vastaavasti olisi maatalon emännän elä-
16046: myös vuonna 1929 syntyneet. Tästä aiheutuvat              keikäraja alennettava käsittämään vuonna 1930-
16047: muutokset ehdotetaan tehtäviksi kansaneläkelain           1933 syntyneet niissä tapauksissa, joissa puolisot
16048: 20 §:n 2 momenttiin, työntekijäin eläkelain 4 c           yhtäaikaa luopuvat maatalouden harjoittamises-
16049: §:n 6 momenttiin, merimieseläkelain 15 e §:n 6            ta. Vaimo saisi eläkkeen siitä lukien, kun hän
16050: momenttiin ja valtion eläkelain 9 a §:n 3 mo-             täyttää 55 vuotta.
16051: menttiin. Koska lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-            Lakiehdotukset on tarkoitettu käsiteltäväksi
16052: vien työntekijöiden eläkelaissa, maatalousyrittä-         vuoden 1984 tulo- ja menoarvion yhteydessä ja
16053: jien eläkelaissa ja yrittäjien eläkelaissa on viittaus-   tuleviksi voimaan 1. 1. 1984.
16054: säännökset asianomaiseen työntekijäin eläkelain              Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
16055: säännökseen, ei niihin tarvitse tehdä erillistä           kantana,
16056: muutosta.
16057:    Eläkelakeihin tehtäviä muutoksia vastaavat                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
16058: muutokset on syytä toteuttaa myös kunnallisen                    kiehdotukset:
16059: eläkelaitoksen eläkesäännössä.
16060:  088300676w
16061: 2                                     1983 vp. -    LA n:o 135
16062: 
16063: 1.
16064:                                                Laki
16065:                                kansaneläkelain 20 §:n muuttamisesta
16066: 
16067:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
16068: 20 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (922/82), näin
16069: kuuluvaksi:
16070: 
16071:                       20 §                          taan myös vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneelle
16072:                                                     vakuutetulle.
16073:    Sen estämättä, mitä 1 momentin 3 kohdassa
16074: on säädetty työttömyyseläkkeen edellytyksenä          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16075: olevasta alaikärajasta, työttömyyseläkettä makse-   ta 1984.
16076: 
16077: 
16078: 
16079: 
16080: 2.
16081:                                                Laki
16082:                              työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta
16083: 
16084:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä helmikuuta 1961 annetun työntekijäin
16085: eläkelain 4 c §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
16086: (923/82), näin kuuluvaksi:
16087: 
16088:                       4c §                          vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneellä työnteki-
16089: -   - - - - - - - - - - - -                         jällä.
16090:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty
16091: työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta alaikä-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16092: rajasta, työttömyyseläkettä on oikeus saada myös    ta 1984.
16093:                                       1983 vp. -     LA n:o 135                                        3
16094: 
16095: 
16096: 3.
16097:                                                Laki
16098:                         maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
16099: 
16100:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrit-
16101: täjien eläkelain 6 a §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
16102: (924/82), näin kuuluvaksi:
16103: 
16104: 
16105:                       6a §                           kuitenkin siten, että eläkettä ei makseta ajalta
16106:                                                      ennen 55 vuoden iän täyttämistä.
16107:    Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa
16108: on säädetty sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16109: edellytyksenä olevasta alaikärajasta, on myös sel-   ta 1984.
16110: laisella vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneellä         Lakia sovelletaan niihin tapauksiin, joissa vil-
16111: maatalousyrittäjällä, joka sanotussa momentissa      jelmä luovutetaan tai, eläkkeen perustuessa maa-
16112: tarkoitetulla tavalla pysyvästi lopettaa maatalou-   talousyrittäjien eläkelain 6 g §:ään, sellaisena
16113: den harjoittamisen, oikeus saada sukupolven-         kuin se on muutettuna 15 päivänä maaliskuuta
16114: vaihdoseläkettä. Vastaava oikeus on myös sellai-     1974 ja 29 päivänä huhtikuuta 1980 annetuilla
16115: sella vuonna 1930-1933 syntyneellä naispuoli-        laeilla (219/74 ja 294/80), sanotussa pykälässä
16116: sella maatalousyrittäjällä, jonka aviopuolisokin     tarkoitettu ehdollinen päätös annetaan vuoden
16117: on oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen,          1984 aikana tai sen jälkeen.
16118: 
16119: 
16120: 
16121: 
16122: 4.
16123:                                                Laki
16124:                               merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
16125: 
16126:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieselä-
16127: kelain 15 e §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
16128: (925/82), näin kuuluvaksi:
16129: 
16130: 
16131:                      15 e §
16132: 
16133:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16134: työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta alaikä-    ta 1984.
16135: rajasta, työttömyyseläkettä on oikeus saada myös
16136: vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneellä vakuute-
16137: tulla.
16138: 4                                   1983 vp. -      LA n:o 135
16139: 
16140: 
16141: 5.
16142:                                               Laki
16143:                              valtion eläkelain 9 a §:n muuttamisesta
16144: 
16145:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
16146: eläkelain 9 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
16147: (926/82), näin kuuluvaksi:
16148: 
16149: 
16150:                       9a §                           vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneellä edunsaa-
16151: -   - - - - - - - - - - - -                          jalla.
16152:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty
16153: työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta alaikä-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16154: rajasta, työttömyyseläkettä on oikeus saada myös     ta 1984.
16155: 
16156:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
16157: 
16158: 
16159:          Lauha Männistö             Ulla-Leena Alppi          Seppo Toiviainen
16160:          Ensio Laine               Juhani Vähäkangas          Sten Söderström
16161:          Timo Laaksonen             Pekka Leppänen            Matti Kautto
16162:          Mikko Kuoppa               Esko-Juhani Tennilä       Vappu Säilynoja
16163:          Niilo Koskenniemi          Heli Astala               Anna-Liisa Jokinen
16164:          Pirkko Turpeinen           Irma Rosnell              Marjatta Stenius-Kaukonen
16165:                      Arvo Kemppainen                    Osmo Vepsäläinen
16166:                                                   1983 vp.
16167: 
16168: Lakialoite n:o 136
16169: 
16170: 
16171: 
16172: 
16173:                                     Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
16174:                                       sesta
16175: 
16176: 
16177:                                              Eduskunnalle
16178: 
16179:    Hallitus esittää, että ensi vuonna verotuksessa       keuudistuksen yhteydessä eläketuloista kunnallis-
16180: myönnettäviin vähennysoikeuksiin tehtäisiin              verotuksessa, on lisännyt eläkeläisten verotaak-
16181: merkittäviä rakenneuudistuksia. Sairauskulujen           kaa. Asian korjaamiseksi hallitus esittää vähen-
16182: ja velkojen korkojen vähennysoikeuksissa ehdote-         nyksen palauttamista sellaisille eläkeläisinvali-
16183: taan otettavaksi käyttöön ns. omavastuuosuus.            deille, joilla se on ollut vuonna 1982. Tämä
16184: Koska omavastuuosuus kohdistuisi pienituloisiin          säännös olisi voimassa vuosina 1984-1987. Tässä
16185: ja kiristäisi heidän verotustaan, emme voi niitä         ehdotuksessa on mm. se heikkous, että kun
16186: hyväksyä.                                                vähennys olisi sama kuin 1982, se inflaation
16187:    Kansalaiset ovat jo pitkään kokeneet epäkoh-          myötä menettäisi merkityksensä. Invalidivähen-
16188: daksi sen, että sairauskulujen vähennysoikeuden          nys olisikin myönnettävä eläkeläisille samoilla
16189: enimmäismäärä on vuosia pysynyt muuttumatto-             perusteilla kuin muitakin ansiotuloja saaville.
16190: mana. Hallitus esittää nyt vähennysoikeuden                 Verotuksessa pitäisi eräänä keskeisenä periaat-
16191: enimmäismääriä korotettavaksi. Tämä merkitsee            teena olla se, että verotus ei kohdistuisi sellaisiin
16192: verotuksen helpottumista sellaisissa tapauksissa,        tuloihin, jotka ihminen tarvitsee välttämättö-
16193: joissa sairauskulut ovat suuret. Valtion verotuk-        mään toimeentuloonsa. Tätä päämäärää vastaan
16194: sen progressiivisuudesta johtuen etu on sitä suu-        sotii mm. liikevaihtovero, joka kohdistuu kaik-
16195: rempi, mitä suuremmat tulot ihmisellä on. Kaik-          kein pienituloisimpiinkin. Myös kunnallisveroa
16196: kein pienituloisimmille eli sellaisille, joilla ei ole   joutuu maksamaan hyvin alhaisista tuloista.
16197: verotettavaa tuloa, ei uudistus tuo mitään lisä-         Kaikkein vähätuloisimpia auttaisi, jos kunnallis-
16198: etua. Lisäedun rahoittamiseen joutuvat osallistu-        verotuksen alarajaa nostettaisiin. Tämä edellyttäi-
16199: maan kuitenkin kaikkein pienituloisimmat, sel-           si kunnallisverotuksen ns. perusvähennyksen nos-
16200: laiset, joilla ei ole rahaa sairastamiseen, vaikka       tamista. Vaikka toimenpide vähentäisi kuntien
16201: sairas henkilö kuinka tarvitsisi hoitoa. Kun sai-        tuloja, on se välttämätön, sillä ei voida lähteä
16202: rauskuluille asetetaan 200 markan omavastuu-             siitä, että yhteiskunnalliset palvelut maksatetaan
16203: osuus, merkitsee se, että noin 400 000 verovel-          sellaisillakin ihmisillä, joilla tuskin on mahdolli-
16204: volliselle ei enää myönnetä sairauskuluvähennys-         suutta peruselämisen ylläpitämiseen.
16205: tä. Nämä eivät välttämättä ole maan terveimpiä,             Edellä olevan perusteella SKDL:n eduskunta-
16206: vaan sellaisia, joilla ei ole ollut käyttää rahaa        ryhmän kantana ehdotamme,
16207: enempää terveytensä hyväksi. Tällaisen omavas-
16208:  tuukynnyksen asettaminen on epäoikeudenmu-                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16209: kaista.                                                          lakiehdotuksen:
16210:    Invalidivähennyksen poistaminen kansanelä-
16211: 
16212: 
16213: 
16214: 
16215: 00830069 ~ c
16216: 2                                      1983 vp. -      LA n:o 136
16217: 
16218:                                                  Laki
16219:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
16220: 
16221:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16222:   kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 4
16223: momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (870/82) sekä
16224:   muutetaan 29 §:n 1 momentin 6 kohta, 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 37 §,sellaisina kuin niistä
16225: ovat 29 §:n 1 momentin 6 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75), 36 §:n 1
16226: momentin 5 kohta 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1100/82) sekä 37 § mainitussa 3
16227: päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (870/82), seuraavasti:
16228: 
16229:                        29 §                             osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen haitta-asteen
16230:       Verovelvollisella on oikeus vähentää:             esitetyn selvityksen perusteella katsota olevan
16231:                                                         suurempi. Verovelvollinen säilyttää oikeutensa
16232:                                                         työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen invalidivä-
16233:    6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja           hennykseen senkin jälkeen, kun työkyvyttömyys-
16234: enintään 1 600 markkaa tai, jos kysymyksessä            eläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Asetuk-
16235: ovat puolisot yhteensä 3 200 markkaa, minkä             sella voidaan antaa määräyksiä niistä perusteista,
16236: lisäksi enimmäismääriä on korotettava 500 mar-          joiden mukaan haitta-aste määritellään, sekä in-
16237: kalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kasvatti-    validivähennyksen saamiseksi esitettävästä selvi-
16238: lapsesta, jota verovelvollinen on verovuonna elät-      tyksestä.
16239: tänyt.
16240: 
16241:                                                                                  37 §
16242:                        36 §
16243:                                                            Jos koko verovuoden Suomessa asuneen henki-
16244:    5) 2 600 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,        lön tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen
16245: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,           ei ole 6000 markan määrää suurempi, on siitä
16246: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on        kunnallisverotuksessa vähennettävä sanotun tu-
16247: 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-       lon määrä, tai jos tulo on 6000 markkaa suurem-
16248: pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,            pi, 6000 markkaa vähennettynä yhdellä prosen-
16249: prosenttimäärän osoittaman osuuden 2 600 mar-           tilla jokaisesta täydestä 60 markan määrästä, jolla
16250: kasta (invalidivähennys). Vähennys myönnetään           tulo ylittää 6000 markan määrän (perusviihen-
16251: kuitenkin enintään ansiotulon suuruisena. Jos           nys).
16252: verovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseen
16253: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16254: katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri selvi-       ta 1984. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
16255: tystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty          verovuodelta 1984 toimitettavassa verotuksessa.
16256: täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se on myönnetty
16257: 
16258: 
16259: 
16260:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
16261: 
16262:          Irma Rosnell                    Matti Kautto                     Heikki Mustonen
16263:          Timo Laaksonen                  Esko-Juhani Tennilä              Niilo Koskenniemi
16264:                                                  1983 vp.
16265: 
16266: Lakialoite n:o 137
16267: 
16268: 
16269: 
16270: 
16271:                                    Perho ym.: Ehdotus laeiksi peruskoululain 31 §:n, lukiolain 21 §:n
16272:                                      ja iltalukiolain 8 §:n muuttamisesta
16273: 
16274: 
16275:                                             Eduskunnalle
16276: 
16277:    Säädettäessä tämän vuoden keväänä uusia kou-        sä ajoin ennakolta perusteellisesti selvitetty, joten
16278: lulakeja, päätettiin niiden tulevan voimaan             yllätyksenä eivät ainakaan uudistuksesta aiheutu-
16279: 1.8.1984. Peruskoulun ja lukion resursseja ei          vat menot ole tulleet.
16280: ollut tarkoitus säätää laissa, vaan tuntikehysten          Hallitus esittää nyt koululakien voimaantulon
16281: suuruus piti määritellä asetuksissa. Eduskunnan        lykkäämistä sekä tuntikehysresurssien säätämistä
16282: yksimielinen tahto tuntikehysresursseista oli säi-     laissa. Viimeksi mainittua on pidettävä hyväksyt-
16283: lyttää peruskoulun osalla tuntikehyskokeilun taso      tävänä, koska näin voidaan taata eduskunnan
16284: ja samalla varmistaa suurien kouluyksiköiden           säätämän järjestelmän toteutuminen. Katsomme
16285: toiminta. Eduskunta edellytti, että peruskoulun        kuitenkin, että lukion osalta tulisi myös lain
16286: tuntikehys mitoitetaan siten, että lainsäädännön       säännöksellä taata ns. erikoispainotteisten lukioi-
16287: tavoitteisiin sisältyvä eriyttämisratkaisu turvataan   den, kuten kuvataide-, ilmaisu-, musiikki- ym.
16288: ja että opetus voidaan järjestää tarkoituksenmu-       lukioiden resurssien määräytyminen, koska on
16289: kaisesti. Lisäksi eduskunta edellytti lukion tunti-    vaarana, että erikoispainotteiset lukiot eivät pysty .
16290: kehysjärjestelmän onnistumiseksi, että sen to-         toimimaan muille lukioille annettujen tuntike-
16291: teuttamiseen varataan lukion opetussuunnitel-          hysten puitteissa. Voimaantulon siirtämiselle ei
16292: man edellyttämät voimavarat lukiokohtaisesti si-       sen sijaan ole mitään perusteluja.
16293: ten, että lukion valinnaisuus toimii tarkoitetulla         Katsomme, että koululakien voimaantulon
16294: tavalla.                                               lykkääminen olisi suuri pettymys koululaitoksel-
16295:    Edellinen eduskunta piti uuden koululainsää-        le, opettajille ja suomalaisille kodeille ja heiken-
16296: dännön toteuttamista suunnitellun aikataulun           täisi kansalaisten luottamusta valtionhallinnon
16297: mukaisesti siinä määrin tärkeänä kysymyksenä,          suunnitelmallisuuteen. Lakeihin sisältyvän tunti-
16298: että se katsoi tehtäväkseen käsitellä koululait        kehysjärjestelmän voimaantulon siirtyminen tai
16299: vielä oman toimikautensa puitteissa, ja lait hy-       riisuminen aikaansaisi myös erittäin suuria haitta-
16300: väksyttiinkin eduskunnassa yksimielisesti. Tästä       vaikutuksia sekä ammatillisen että yleissivistävän
16301: huolimatta alkoi keväällä hyvinkin pian lakien         koulutuksen puolella. Tämän vuoksi hyväksym-
16302: hyväksymisen jälkeen esiintyä tietoja tuoreitten       me, että tuntikehysresurssit tulee säätää nyt lain
16303: koululakien voimaantulon lykkäämisestä. Perus-         tasolla, mutta emme hyväksy voimaantulon siir-
16304: teluna käytettiin ennen kaikkea valtiontalouden        tämistä.
16305: tilaa, mutta myös jossain määrin avoinna olevia           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16306: kysymyksiä tuntikehyksen suuruudesta. Kuiten-
16307: kin mm. tuntikehysjärjestelmään siirtymisestä ai-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
16308: heutuvat vähäiset kustannukset, enintään 30 mil-              lakiehdotukset:
16309: joonaa markkaa ensimmäisenä vuonna, oli hyvis-
16310: 
16311: 
16312: 
16313: 
16314: 0881006920
16315: 2                                    1983 vp. -       LA n:o 137
16316: 
16317: 1.
16318:                                                Laki
16319:                                peruskoululain 31 §:n muuttamisesta
16320: 
16321:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain
16322: (476/83) 31 § näin kuuluvaksi:
16323: 
16324:                        31 §                            tällaista vuosiluokkaa kohti käyttää kuitenkin
16325:    Peruskoulun ala-asteella saadaan käyttää ope-       kaikkiaan 56 tuntia viikossa.
16326: tussuunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden             Osa 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tunneista
16327: opettamiseen kutakin peruskoulun piiriin sijoi-        käytetään luokkamuotoiseen oppilaanohjaukseen
16328: tettua rehtorin ja luokanopettajan virkaa kohti 29     ja tukiopetukseen ja osa voidaan siinää käytettä-
16329: tuntia viikossa. Milloin piirin peruskoulun ala-       väksi toisen piirin peruskoulussa, sen mukaan
16330: asteella on vähintään seitsemän edellä tarkoitet-      kuin asetuksella säädetään.
16331: tua virkaa, saadaan kutakin virkaa kohti käytettä-       Jollei asetuksessa ole toisin säädetty, opetus-
16332: vää tuntimäärää korottaa kahdella tunnilla vii-        ryhmien muodostamisen perusteista päättää tar-
16333: kossa.                                                 vittaessa valtioneuvosto.
16334:    Peruskoulun ylä-asteella saadaan käyttää ope-          Erityisopetukseen ja 4 §:n 2 ja 3 momentissa
16335: tussuunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden          tarkoitettuun opetukseen käytettävästä tuntimää-
16336: opettamiseen kutakin koulun vuosiluokkaa kohti         rästä säädetään asetuksella.
16337: enintään 35 tuntia sekä kutakin oppilasta kohti
16338: enintään puolitoista tuntia viikossa. Milloin vuo-
16339: siluokalla on vain yksi perusopetusryhmä, saa-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
16340: daan edellä tässä momentissa säädetystä poiketen       1984.
16341: 
16342: 
16343: 
16344: 
16345: 2.
16346:                                                 Laki
16347:                                    lukiolain 21 §:n muuttamisesta
16348: 
16349:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain
16350: (477/83) 21 § näin kuuluvaksi:
16351: 
16352:                        21 §
16353:    Lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien aika-           Osa 1 momentissa tarkoitetuista tunneista käy-
16354: na käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen         tetään luokkamuotoiseen oppilaanohjaukseen,
16355: oppiaineiden opettamiseen vuosiluokkaa kohti           tukiopetukseen ja muuhun opetukseen ja osa
16356: enintään 27 tuntia viikossa sekä kutakin oppilasta     voidaan siinää käytettäväksi toisessa lukiossa, sen
16357: kohti enintään 0,9 tuntia viikossa. Milloin vuosi-     mukaan kuin asetuksella säädetään.
16358: luokalla on vain yksi perusopetusryhmä, saadaan          Jollei asetuksessa ole toisin säädetty, opetus-
16359: edellä tässä momentissa säädetystä poiketen täl-       ryhmien muodostamisen perusteista päättää tar-
16360: laista vuosiluokkaa kohti käyttää kuitenkin kaik-      vittaessa valtioneuvosto.
16361: kiaan 47 tuntia.
16362:    Edellä 1 momentissa mainituista enimmäis-
16363: määristä huolimatta erikoispainotteisille lukioille      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
16364: on taattava niiden toimintaedellytysten mukai-         1984.
16365: nen tuntimäärä.
16366:                                       1983 vp. -       LA n:o 137                                  3
16367: 
16368: 3.
16369:                                                  Laki
16370:                                   iltalukiolain 8 §:n muuttamisesta
16371: 
16372:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun iltalukiolain
16373: (478/83) 8 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
16374: 
16375: 
16376:                         8 §                             säädetty, opetusryhmien muodostamisen perus-
16377: -   - - - - - - - - - - - -                             teista päättää tarvittaessa valtioneuvosto.
16378:   Iltalukion opetusryhmien muodostamisesta
16379: säädetään asetuksella. Jollei asetuksessa ole toisin      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
16380:                                                         1984.
16381: 
16382: 
16383:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
16384: 
16385:           Heikki Perho                   Liisa Hilpelä                  Kimmo 1. Sasi
16386:           Ulla Puolanne                  Lauri Impiö                    Ilkka Suominen
16387:           Elsi Hetemäki-Olander          Riitta Jouppila                Riitta Uosukainen
16388:           Tapio Holvitie                 Heikki Järvenpää               Tauno Valo
16389:           Aila Jokinen                   Juho Koivisto                  Toivo T. Pohjala
16390:           Tuure Junnila                  Ritva Laurila                  Pirjo Rusanen
16391:           Ilkka Kanerva                  Pekka Löytryniemi              Pertti Salolainen
16392:           Lea Kärhä                      Saara Mikkola                  Eva-Riitta Siitonen
16393:           Anna-Kaarina Louvo             Pentti Mäki-Hakola             Jouni J. Särkijärvi
16394:           Mauri Miettinen                Tuulikki Petäjäniemi           Eeva Turunen
16395:           Erkki Moisander                Sirpa Pietikäinen              Sakari Valli
16396:           Helena Pesola                  Aino PohjanolGa                Iiro Viinanen
16397:           Kaarina Dromberg               Helge Saarikoski               Ben Zyskowicz
16398: 1
16399: 1
16400:                                                 1983 vp.
16401: 
16402: Lakialoite n:o 138
16403: 
16404: 
16405: 
16406: 
16407:                                    Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
16408:                                      annetun lain 2 §:n muuttamisesta
16409: 
16410: 
16411:                                             Eduskunnalle
16412: 
16413:    Rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun          Edelleen laista pitäisi poistaa vaatimus, jonka
16414: lain 2 §:n mukaan oikeus varhaiseläkkeeseen on         mukaan veteraani on pitkähkön ajan ennen var-
16415: rintamaveteraanilla, jonka työkyky on siinä mää-       haiseläkkeen alkamista ollut rasittavassa työssä.
16416: rin alentunut, että se olennaisesti haittaa hänen        Ikävaatimuksena laissa on 63 vuotta. Se on
16417: ansiotyötään.                                          kohtuuttoman korkea. Ikäraja pitäisikin säätää 60
16418:    Säännös, jonka mukaan työkyvyn alentumisen          vuodeksi.
16419: pitää olennaisesti haitata ansiotyötä, aiheuttaa         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16420: monessa tapauksessa suuria tulkintavaikeuksia ja
16421: estää varhaiseläkkeelle pääsyn sellaisissa tapauk-
16422: sissa, joissa se kaiken oikeudenmukaisuuden                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16423: vuoksi pitäisi hyväksyä. Olennaisesti -sana pitäisi-          kiehdotuksen:
16424: kin poistaa laista.
16425: 
16426:                                                  Laki
16427:                 rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
16428: 
16429:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä tammikuuta 1982 rintamaveteraanien
16430: varhaiseläkkeestä annetun lain (13/82) 2 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982
16431: annetussa laissa {1058/82), näin kuuluvaksi:
16432: 
16433:                         2 §                               Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei koske
16434:    Oikeus varhaiseläkkeeseen on rintamaveteraa-        rintamaveteraania, joka on sotainvalidi tai joka
16435: nilla, jonka työkyky sairauden, vian tai vamman        on ollut sotavankina.
16436: vuoksi on siinä määrin alentunut, että se haittaa         Asetuksella säädetään, mitä tässä pykälässä
16437: hänen ansiotyötään.                                    tarkoitetaan rintamapalvelusajalla, sotainvalidilla
16438:    Lisäksi vaaditaan, että hän on joko täyttänyt 60    ja sotavangilla.
16439: vuotta tai että hän on täyttänyt 58 vuotta ja
16440: hänen rintamapalvelusaikansa on vähintään vuo-           Tämä laki tulee voimaan       päivänä      kuu-
16441: st.                                                    ta 198 .
16442: 
16443:       Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
16444: 
16445:             Paavo Vesterineo           Hannele Pokka                   Lauri Impiö
16446:             Boris Renlund              Heimo Linna                     Aapo Saari
16447:                        Kalevi Mattila                          Reino Karpola
16448:                        Einari Nieminen                         Jukka Vihriälä
16449: 
16450: 
16451: 
16452: 
16453: 08830069-'E
16454:                                                1983 vp.
16455: 
16456: Lakialoite n:o 139
16457: 
16458: 
16459: 
16460: 
16461:                                   Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
16462:                                      sesta
16463: 
16464: 
16465:                                            Eduskunnalle
16466: 
16467:    Hallitus esittää ehdotuksessaan laiksi tulo- ja     misen ohella erityissäännöksiä. Yrittäjäpuolisoi-
16468: varallisuusverolain muuttamisesta (HE n:o 69/          den verotuksessa joudutaan joka tapauksessa so-
16469: 1983 vp.) tulo- ja varallisuusverolain keskeisiä       veltamaan tasausmenettelyn piirteitä tapauksissa,
16470: vähennyksiä tarkistettavaksi kuuden prosentin          joissa henkilö- ja yritysverotus on yhdistetty.
16471: hintatason nousua vastaavasti. Vakiintunut käy-        Perheyrityksissä työskentelevien puolisoiden vero-
16472: täntö ja tuloverotuksen kiristymisen estäminen         rasituksen palauttamiseksi samalle tasolle palkan-
16473: edellyttävät veroasteikkoihin ja vähennyksiin täy-     ansaitsijapuolisoiden verotuksen kanssa ja per-
16474: simääräistä yhdeksän prosentin suuruista inflaa-      heyritysten tulorahoituksen parantamiseksi olisi
16475: tiotarkistusta. Hallituksen esittämä kuuden pro-      tulo- ja varallisuusverolain 17 b §:n 3 momentis-
16476: sentin tarkistus on myös alle tulo- ja menoarvio-      ta sanonta ''eikä tätä työskentelyä ole pidettävä
16477: esityksessä arvioidun kahdeksan prosentin inflaa-     vähäisenä'' poistettava. Sanonta on johtanut ve-
16478: tiokehityksen, joten se aiheuttaa verotuksen kiris-   rotuskäytännössä kirjavaan menettelyyn sekä yri-
16479: tymistä. Sillä heikennetään myös työntekoa ja         tyskohtaiseen ja alueelliseen eriarvoisuuteen.
16480: yrittämistä sekä vaarannetaan maltillisten tulorat-   Mielestämme metsätaloudelle viime vuosina
16481: kaisujen syntyminen ja sitä kautta työllisyystilan-   myönnetyt veronhuojennukset ovat olleet riittä-
16482: ne. Tämän vuoksi esitämme vähennysten tarkis-         mättömiä poistamaan sitä ongelmaa, että metsä-
16483: tamista yhdeksällä prosentilla. Osa vähennyksistä     talouden puhtaasta tuotosta pääomatuloksi las-
16484: on myös jäänyt pahasti jälkeen siitä, mikä niiden     kettavaan osuuteen sisältyy edelleenkin monissa
16485: reaalinen taso on alun perin ollut. Tämä koskee       tapauksissa maatilatalouden harjoittajan työpa-
16486: mm. puolisovähennystä ja opiskelijavähennystä.        nos. Katsommekin, että metsätalouden puhdas
16487: Ehdotamme lisäksi korjauksia tulo- ja varallisuus-    tuotto olisi poistettava tulo- ja varallisuusverolain
16488: verolain eräisiin säännöksiin verotuskäytännön         17 b §:n 2 momentin luettelosta, jossa määritel-
16489: horjuvuuden poistamiseksi ja mm. perheyritysten       lään tulot, joita ei missään tapauksessa ole pidet-
16490: verorasituksen saattamiseksi nykyistä kohtuulli-      tävä ansiotulona. Mainitun muutoksen lisäksi
16491: semmalle tasolle.                                     järkevän metsätalouden harjoittaminen edellyttää
16492:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä on jättänyt             käsittääksemme varallisuusveron tuntuvaa lieven-
16493: eduskunnalle keväällä valtiopäivien alussa invali-    tämistä tuotanto-omaisuudelta: tämän vuoksi eh-
16494: divähennystä ja kotiapulaisen palkan verovähen-       dotamme lain 45 §:n 2 momentissa metsän
16495: nysoikeutta koskevat lakialoitteet, joten tässä yh-   varallisuusarvon määrittämisestä käytettävän ker-
16496: teydessä ei niihin esitetä muutosta. Esittämissäm-    toimen alentamista nykyisestä 10:stä 6:een.
16497: me muutoksissa korostamme erityisesti seuraavia           Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 moment-
16498: seikkoja.                                             ti, jossa määritellään rahanarvoisia etuja, joita ei
16499:    Hallituksen toimenpiteet puolisoiden erillisve-    lueta veronalaiseksi tuloksi, on käytännössä osoit-
16500: rotuksen toteuttamiseksi ovat jääneet keskeneräi-     tautunut suppeaksi ja tulkinnanvaraiseksi. Ve-
16501: siksi. Erillisverotuksen toteuttamiseksi ja samalla   ronalaiseksi on katsottu yhä useampia verotta-
16502: verotuksen yksinkertaistaiDiseksi kokoomuksen         matta jääneitä etuuksia. Nykyinen tulkinta, jon-
16503: eduskuntaryhmän mielestä olisi tässä vaiheessa        ka mukaan työntekijän työnantajalta merkkipäi-
16504: puolisoiden erillisverotettavien pääomatulojen        vänä saama lahja puolen kuukauden palkkaa
16505: määrä korotettava 10 000 markkaan. Maatilata-         vastaavaan arvoon saakka on verovapaa, ei ole
16506: louden harjoittajien ja muiden vastaavalla tavalla    riittävä. Mielestämme verovapaan lahjan ylärajak-
16507: perheyrityksessä toimivien puolisoiden verotus        si tulisi lakisääteisesti määrätä kuukauden palk-
16508: kaipaa erillisverotuksen mainitunlaisen kehittä-      kaa vastaava rahamäärä. Lisäverojen kohteeksi
16509: 088300705U
16510: 2                                          1983 vp. -     LA n:o 139
16511: 
16512: ovat joutuneet myös eräiden yritysten työnteki-          min ottaa huomioon verotettavaa tuloa vähentä-
16513: jät, jotka ovat saaneet alennuksia työnantajansa         vänä seikkana. Tämän vuoksi esitämme 31 §:ään
16514: tuottamista tai välittämistä hyödykkeistä, esimer-       sisällytettäväksi uuden tätä tarkoittavan 2 mo-
16515: kiksi bensiinistä. Mielestämme mainitut alennuk-         mentin.
16516: set tulisi kohtuulliseen määrään saakka pitää               Joulukuun 19 päivänä 1980 annetulla tulo-
16517: verovapaina, joten ehdotamme 22 §:n 1 mo-                ja varallisuusverolain muutoksella toteutettu 32 a
16518: menttiin tätä tarkoinavaa täydennystä.                   §:n osinkotulovähennyksen laajentaminen koske-
16519:    Tapauksissa, joissa verovelvollisten verotus suo-     maan myös eräitä vuokratuloja ja korkotuloja
16520: ritetaan virheellisesti, on verovelvollisen valitetta-   hämärsi pykälän aikaisemman tarkoituksen, joten
16521: va häntä kohdanneen epäoikeudenmukaisuuden               ehdotamme, että edellä mainitut pääomatulovä-
16522: johdosta. Hän kuitenkin joutuu välittömästi suo-         hennykset lainsäädännöllisesti jälleen erotettai-
16523: rittamaan hänelle virheellisen verotuksen toimit-        siin toisistaan. Esitämme korkotulovähennystä si-
16524: tamisen johdosta maksettavaksi määrätyn veron.           joitettavaksi eri momenttiin kuin osinkotulovä-
16525: Verovalituksen käsittely lääninoikeudessa ja kor-        hennystä sekä samalla näiden molempien vähen-
16526: keimmassa hallinto-oikeudessa saattaa pahimmis-          nysten ylärajojen korottamista. Korotukset ovat
16527: sa tapauksissa kestää viisikin vuotta. Jos verovel-      välttämättömiä osakesäästämisen edistämiseksi
16528: vollisen valitus hyväksytään, määrätään verotus          sekä vuokratulovähennyksen kohdalla vapaara-
16529: toimitettavaksi uudelleen ja liikaa maksettu vero        hoitteisen vuokra-asuntotuotannon elvyttämisek-
16530: korkoineen verovelvolliselle palautettavaksi. Täs-       Si.
16531: sä vaiheessa kuitenkin palautettavalle summalle             Suomi on Yhdistyneissä Kansakunnissa hyväk-
16532: maksettava korko on verovelvollisen sen vuoden           synyt suosituksen, jonka mukaan teollistuneiden
16533: veronalaista tuloa, jolloin se maksetaan. Tällöin        maiden tulisi ohjata 1 prosentti bruttokansan-
16534: saattaa käydä, että veroprogression johdosta jou-        tuotteestaan kehitysapuna köyhille maille. Tämä
16535: tuu maksamaan veroa saamastaan korosta jopa yli          jakautuisi siten, että 0, 7 prosenttia olisi julkista
16536: 50 prosenttia.                                           eli valtion kautta annettavaa kehitysapua ja 0, 3
16537:    Verotuksen selvyyttä ajatellen veronpalautuk-         prosenttia vapaaehtoista, yksityissektorin välityk-
16538: sen korkoa koskeva vähennys hukkuu omaisuus-             sellä annettavaa apua. Kummastakin näistä ta-
16539: tulovähennyksen yhteydessä muusta omaisuustu-            voitteista Suomi on jäljessä. Vaikka vapaaehtoi-
16540: losta suoritettavan vähennyksen joukkoon. Joh-           nen kehitysapu onkin viime vuosina huomatta-
16541: donmukaisinta olisi sijoittaa veronpalautukselle         vasti lisääntynyt, on ilmeistä, että se edelleenkin
16542: maksettava korko tulo- ja varallisuusverolain 22         on kaukana 0,3 prosentin tavoitteesta.
16543: §:ssä mainittujen verosta vapaiden erien jouk-              Vapaaehtoisten avustusten lisäämiseksi ja kan-
16544: koon uudeksi 1 momentin 29 kohdaksi. Tätä                nustamiseksi olisi käytettävä hyväksi mm. vero-
16545: uutta TVL:n säännöstä sovellettaisiin myös elin-         tuksellisia keinoja. Tulo- ja varallisuusverolain 33
16546: keinotulon verottamisesta annetun lain sekä maa-         §:n 1 momentissa lahjoitusten verovähennysoi-
16547: tilatalouden tuloverolain mukaan verotettaviin           keudelle asetetut vähimmäis- ja enimmäisrajat
16548: verovelvollisiin, koska kyseessä on henkilökohtai-       eivät kuitenkaan sovellu kehitysyhteistyölahjoi-
16549: nen suoruus.                                             tuksiin. Varsin harvoin yksityisillä kansalaisilla on
16550:    Tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 1 momentin        mahdollisuus lahjoittaa 5 000 markkaa vuodessa
16551: 7 kohdan vähennys olisi mielestämme laajennet-           tai sitä enemmän. Koska ei ole mitään syytä
16552: tava koskemaan kaikkia julkisia luottamustehtä-          rajoittaa suuriakaan kehitysapulahjoituksia, ei
16553: viä.                                                     myöskään enimmäisraja ole tarpeen. Lisäksi on
16554:    Koska työ- ja yrittäjäeläkejärjestelmät eivät         huomattava, että vaikka kehitysyhteistyölahjoi-
16555: vielä toimi täysimääräisesti, on maassamme lu-           tukset verovapauden johdosta olennaisesti lisään-
16556: kuisia yrittäjiä ja muita vanhempia henkilöitä,          tyisivät, on niiden merkitys valtiontalouden kan-
16557: jotka ovat joutuneet hankkimaan itselleen vapaa-         nalta lähes mitätön, mutta kehitysyhteistyöpoli-
16558: ehtoista lisäeläketurvaa. Niistä aiheutuvia maksu-       tiikan ja maamme kehitysyhteistyöilmapiirin
16559: ja ei nykyisen lainsäädännön puitteissa ole mah-         kannalta huomattava. Näiden syiden vuoksi eh-
16560: dollista kokonaisuudessaan vähentää. Mielestäm-          dotamme tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n 1
16561: me 29 §:n 1 momentin 5 kohtaa tulisi muuttaa             momenttiin lisättäväksi uutta 8 kohtaa, joka
16562: siten, että periaatteessa kaikki eläkevakuutus-          koskee kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen
16563: maksut voitaisiin vähentää säännöksen nojalla.           toimintaan osoitettujen lahjoitusten verovähen-
16564:    Vammaisen tai vanhuksen hoidosta aiheutu-             nysoikeutta.
16565: neet kustannukset olisi voitava nykyistä parem-             Ehdotamme, että lain 33 §:n 2 a kohdassa
16566:                                           1983 vp. -    LA n:o 139                                         3
16567: 
16568: oleva palkkavähennys korotetaan hintatason nou-         si, pidämme kohtuullisena, että varallisuusvero-
16569: sua vastaavasti ja yhdistetään työtulovähennyk-         tukseen tältä osin myönnetään helpotuksia. Sen
16570: seen, jolloin työtulovähennysprosentti nousee 25        vuoksi esitämme 50 §:ään muutosta rakennuksen
16571: prosentista 26 prosenttiin sekä työtulovähennyk-        ja sen tonttimaan verotusarvon laskemiseen.
16572: sen yhteenlaskettu enimmäismäärä 11 600 mark-              Työntekijöille on ryhdytty maksamaan palk-
16573: kaan. Tällöin työtulovähennys koskisi palkansaa-        kioita tehdyistä merkittävistä tuotekehitysaloit-
16574: jien ohella myös yrittäjiä ja eläkeläisiä eli kaikkia   teista. Eräiden aloitteiden ja tuotekehitystoimin-
16575: ns. ansiotulonsaajia.                                   tojen merkitys on arvioitu huomattavan suureksi.
16576:    Tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n vähennyksiä      Ongelmaksi työntekijän verotuksessa on aloite-
16577: koskevista ehdotuksistamme mainittakoon erityi-         palkkioiden maksamisen johdosta muodostunut
16578: sesti 1 momentin 4 kohdan opiskelijavähennys,           se, että työnantajan maksamat korvaukset ovat
16579: jonka muoto aiheuttaa kohtuutonta eriarvoisuut-         vain yhden vuoden eli sen vuoden veronalaista
16580: ta eri opiskelijoiden välillä. Opintoja aloitettaessa   tuloa, jona palkkio on maksettu. Kuitenkin aloit-
16581: ja päätettäessä sekä esimerkiksi asevelvollisuutta      teet voivat perustua huomattavan pitkään tuote-
16582: kesken opintojen suoritettaessa ei ole mahdollista      kehittelytyöhön. Työntekijöiden aloitteiden teke-
16583: täyttää lainkohdassa mainittua 7 kuukauden              misen edistämiseksi olisi mielestämme aloitteista
16584: opiskeluajan vaatimusta. Tämän vuoksi ehdo-             ja keksinnöistä työnantajalta saatuihin korvauk-
16585: tamme säännöstä muutettavaksi siten, että hen-          siin, ellei niitä voida katsoa joiltakin osin verova-
16586: kilö saa kunnallisverotuksessa 2 200 markan opis-       paiksi, sovellettava tulo- ja varallisuusverolain 60
16587: kelijavähennyksen lukukautta kohden, jos hän            §:n tulontasaosta koskevia periaatteita.
16588: on lukukauden aikana vähintään 3 kuukauden                 Lain 65 §:ään sisältyvä kattosääntö ei nyky-
16589: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta lain-       muodossaankaan estä sitä, etteivätkö verovelvolli-
16590: kohdassa mainituissa oppilaitoksissa. Sama on-          sen välittömät verot edelleenkin saata ylittää
16591: gelma koskee 33 §:n 1 momentin 5 kohdan                 hänen verotettavien tulojensa määrää. Mieles-
16592: koulutusvähennystä valtionverotuksessa, joten           tämme kohtuuttomaksi muodostuvan verotuksen
16593: esitämme tähän vastaavaa muutosta.                      estämiseksi olisi kattosääntöä tarkistettava siten,
16594:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiinnitti viime           ettei verojen ja maksujen määrä ylittäisi, varalli-
16595: keväänä huomiota tonttiverotuksen voimakkaa-            suusvero mukaanluettuna, 80 prosenttia verotet-
16596: seen kiristymiseen ilman lainsäädännöllisiä toi-        tavasta tulosta.
16597: menpiteitä. Koska tonttiverotuksen huomattava              Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
16598: kiristyminen johtaa asumismenojen ja erityisesti
16599: omakotiasumisen kustannusten huomattavaan                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16600: nousuun varallisuusverotuksen kiristämisen vuok-                kiehdotuksen:
16601: si ja välillisesti mm. katumaksujen nousun vuok-
16602: 4                                         1983 vp. -     LA n:o 139
16603: 
16604: 
16605:                                                   Laki
16606:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
16607: 
16608:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16609:    kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/74) 33 §:n 1
16610: momentin 2 a kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/80) ja
16611: 36 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (870/82),
16612:    muutetaan lain 17 §:n 2 momentti, 17 b §:n 1, 2 ja 3 momentti, 22 §:n 1 momentin 2 ja 26
16613: kohta, 26 §:n 1 momentin 7 kohta, 28 §:n 1 momentin 1 kohta, 29 §:n 1 momentin 4, 5 ja 6 kohta,
16614: 31 §:n 1 momentti, 32 a §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1, 2 ja 3-5 kohta, 36 §:n 1
16615: momentin 2-4 kohta, 3 momentti, 37 §, 45 §:n 2 momentti, 50§ , 53§, 57 §:n 1 momentin 1 ja 2
16616: kohta, 3 momentti, 60 §:n 2 momentin 3 kohta sekä 65 §,
16617:    sellaisina kuin niistä ovat 17 §:n 2 momentti, 31 §:n 1 momentti ja 50 § 19 päivänä joulukuuta
16618: 1980 annetussa laissa (845/80), 17 b §:n 1 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa
16619: (111/82), 17 b §:n 2 momentti, 28 §:n 1 momentin 1 kohta, 29 §:n 1 momentin 4 kohta, 32 a §:n 1
16620: momentti, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 kohta, 36 §:n 1 momentin 2-4 kohta ja 3 momentti, 37
16621: §, 53 §, 57 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti 3 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
16622: (870/82), 17 b §:n 3 momentti, 28 §:n 1 momentin 6 kohta ja 33 §:n 1 momentin 4 kohta 25
16623: päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75), 22 §:n 1 momentin 2 kohta 23 päivänä
16624: kesäkuuta 1977 annetussa laissa (510/77), 22 §:n 1 momentin 26 ja 27 kohta 28 päivänä elokuuta
16625: 1981 annetussa laissa (595/81), 29 §:n 1 momentin 5 kohta 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa
16626: laissa (304/82) , 57 §:n 1 momentin 2 kohta 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1100/82)
16627: ja 65 § 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (913/78), sekä
16628:    lisätään lain 22 §:n 1 momenttiin uusi 3 a, 3 b, 11 a, 28 ja 29 kohta, 31 §:ään uusi 3 momentti,
16629: 32 a §:ään uusi 2 momentti ja 33 §:n 1 momenttiin uusi 8 kohta seuraavasti:
16630: 
16631:                        17 §
16632:                                                         kotuloa, osinkoa, vuokratuloa, asuntotuloa, arvo-
16633:    Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää lasket-     papereiden ja kiinteän omaisuuden luovutuksesta
16634: taessa lisätään sen puolison, jolla on ansiotuloja      saatua voittoa, kiinteistön ainesosan luovutukses-
16635: vähemmän kuin toisella puolisolla tai jolla ei ole      ta saatua korvausta eikä muuta näihin tuloihin
16636: ansiotuloja lainkaan, muut tulot kuin ansiotulot,       rinnastettavaa tuloa.
16637: siltä osin kuin niiden verotettava määrä ylittää           Mikäli varsinaiseksi yrittäjäksi katsottavan vero-
16638: 10 000 markkaa, toisen puolison tuloihin. Jos           velvollisen puoliso on työskennellyt puolisoiden
16639: kummallakin puolisolla on vain muita tuloja             yhdessä harjoittamassa liikkeessä, ammatissa tai
16640: kuin ansiotuloja, lisätään sen puolison, jolla on       maatilataloudessa, katsotaan valtionverotuksessa
16641: vähemmän tuloja, tulo siltä osin kuin se ylittää        2 momentissa tarkoitetusta ansiotulosta verovel-
16642: 10 000 markkaa toisen puolison tuloihin.                vollisen tai hänen puolisonsa vaatimuksesta, mi-
16643:                                                         käli verovelvollinen ei muuta selvitystä esitä,
16644:                        17 b §                           puolet puolison ansiotuloksi.
16645:    (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 69)
16646:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai puo-
16647: lisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taikka am-                             22 §
16648: matin tuloksen tahi maatilatalouden puhtaan               Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:
16649: tulon yhteismäärä katsotaan 116 000 markan
16650: määrään saakka kokonaan ansiotuloksi. Mikäli              (2 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o 69)
16651: verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että vero-
16652: velvollisen tai puolisoiden harjoittamassaan liik-         3 a) sitä etua, jonka työntekijä on työnanta-
16653: keessä, ammatissa tai maatilataloudessa suoritta-       jalta saanut merkkipäivänsä, palvelusaikansa tai
16654: man työn kohtuullinen arvo ylittää 116 000              eläkkeelle siirtymisensä johdosta siltä osin kuin
16655: markkaa, voidaan myös tämän määrän ylittävä             edun arvo ei ylitä hänen kuukausipalkkansa ar-
16656: osa sanottujen tulojen yhteismäärästä katsoa ansi-      voa,
16657: otuloksi. Ansiotuloksi ei kuitenkaan katsota kor-         3 b) kohtuullista alennusta, jonka työntekijä
16658:                                            1983 vp. -     LA n:o 139                                        5
16659: 
16660: on saanut työnantajansa tuottamista ja välittä-                                 31 §
16661: mistä hyödykkeistä,                                        Jos· verovuonna Suomessa asuneen henkilön
16662:                                                          veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy-
16663:   (11 a kohta kuten hallituksen esityksessä n:o          tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon
16664: 69)                                                      ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvolli-
16665:                                                          suuden, työttömyyden tai sairauden johdosta
16666:    (26-28 kohta kuten hallituksen esityksessä            olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta koh-
16667: n:o 69)                                                  tuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin
16668:    29) veronpalautukselle maksettavaksi määrät-          5 800 markkaa (veronmaksukyvyn alentumisvä-
16669: tyä korkoa.                                              hennys).
16670:                                                          -------------
16671:                                                            Jos verovelvollinen on huoltanut kotihoidossa
16672:                    26 §                                  huollon tarpeessa olevaa vammaista tai ennen
16673:  Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat              verovuoden päättymistä 65 vuotta täyttävää hen-
16674: muun ohessa:                                             kilöä, verovelvollisella on oikeus 1 momentissa
16675:                                                          mainittuun vähennykseen.
16676:     7) julkisen luottamustehtävän hoitamisesta vä-
16677: littömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset                              32 a §
16678: sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin mää-                Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvolli-
16679: rää.                                                    sena verotettava kotimainen kuolinpesä saa vä-
16680:                                                         hentää kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuuskun-
16681:                                                         nalta saaduista osingoista ja osuuspääoman ko-
16682:                        28 §                             roista taikka kotimaiselta säästöpankilta tahi
16683:    Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan:        osuuspankilta saaduista niiden lisärahastosijoi-
16684:    1) tulonhankkimisvähennyksenä 400 markkaa            tuksille maksettavista koroista 3 000 markkaa
16685: lisättynä 4 prosentilla palkkatulon määrästä, ei        (osinkotulovähennys).
16686: kuitenkaan enempää kuin 1 350 markkaa ja                   Lisäksi 1 momentissa mainittu verovelvollinen
16687: enintään palkkatulon määrän,                            saa vähentää muusta veronalaisesta korosta sekä
16688:                                                         muuna asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käy-
16689:                                                         tettäväksi vuokratusta asunnosta saadusta vuokra-
16690:                                                         tulosta yhteensä 4 000 markkaa (korko- ja vuok-
16691:                       29 §                              ratulovähennys).
16692:   Verovelvollisella on oikeus vähentää:
16693:                                                                                  33 §
16694:    4) omasta tai puolisonsa tai lastensa tahi sellai-       Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vähen-
16695: sen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on vero-        tää lisäksi:
16696: vuonna elättänyt, henki- tai muusta henkilöva-              1) 26 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin
16697: kuutuksesta suorittamaosa maksut, lukuun otta-           enintään 11 600 markkaa (työtulovähennys),
16698: matta 5 kohdassa ja sairausvakuutuslaissa tarkoi-           2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin enin-
16699: tettuja maksuja sekä kansaneläkevakuutusmak-             tään 5 000 markkaa, jos verovelvollinen on vero-
16700: sua, kuitenkin yhteensä enintään 350 markkaa             vuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kasvattilas-
16701: kutakin perheenjäsentä kohti,                            taan, minkä lisäksi vähennyksen enimmäismäärää
16702:    5) omasta ja perheenjäsenensä eläkevakuutuk-         korotetaan 1 200 markalla, jos verovelvollinen on
16703: sesta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta, suoritta-      elättänyt verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyt-
16704: maosa maksut,                                           tä lastaan tai kasvattilastaan, kuitenkin niin, että
16705:    6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja 200       puolisoista vähennyksen saa vain se, jonka ansio-
16706: markkaa ylittävältä osalta enintään 1 600 mark-         tulojen määrä on pienempi (ylimääräinen työtu-
16707: kaa tai, jos kysymyksessä ovat puolisot, 400            lovähennys),
16708: markkaa ylittävältä osalta yhteensä enintään               3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enintään
16709: 3 200 markkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on          5 700 markkaa, jos sellainen verovelvollinen, jo-
16710: korotettava 500 markalla jokaisesta alaikäisestä        hon ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia
16711: lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvollinen     säännöksiä, on verovuonna elättänyt alaikäistä
16712: on verovuonna elättänyt.                                lastaan tai kasvattilastaan tai jolla on oikeus
16713:                                                         verovuodelta 5 kohdan mukaiseen koulutusvä-
16714: 6                                       1983 vp. -    LA n:o 139
16715: 
16716: hennykseen (valtionverotuksen yksinhuoltajavä-        näihin verrattavassa oppilaitoksessa (opiskeltjavä-
16717: hennys),                                              hennys), sekä
16718:    4) 6 000 markkaa jos verovelvollisen puolisolla
16719: ei ole veronalaista tuloa, tai jos puolisolla on         Verovelvollinen, joka on verovuonna suoritta-
16720: tällaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tulojen    nut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mu-
16721: yhteismäärä on suurempi, vähentää 6 000 mark-         kaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua
16722: kaa vähennettynä 2 5 prosentilla toisen puolison      elatusapua, saa vähentää verovuonna suoritta-
16723: tulon määrästä, kuitenkin niin, että vähennyksen      maosa sanotun elatusavun määrän, kuitenkin
16724: enimmäismäärää korotetaan 1 000 markalla, jos         enintään 3 200 markkaa alaikäistä lasta kohden
16725: verovelvollinen on elättänyt verovuonna enintään      (elatusvelvollisuusvähennys).
16726: 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvattilastaan
16727: (puolisovähennys).                                                             37 §
16728:    5) 800 markkaa lukukautta kohden jokaisesta           Jos koko verovuoden Suomessa asuneen henki-
16729: verovuonna elättämästään sellaisesta lapsestaan       lön tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen
16730: tai kasvattilapsestaan, joka ennen verovuoden         ei ole 4 200 markan määrää suurempi, on siitä
16731: alkua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka       kunnallisverotuksessa vähennettävä sanotun tu-
16732: lukukauden aikana vähintään kolmen kuukau-            lon määrä, tai jos tulo on 4 200 markkaa suurem-
16733: den ajan on saanut säännöllistä ja täyttä opet11sta   pi, 4 200 markkaa vähennettynä yhdellä prosen-
16734: peruskoulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammatti-       tilla jokaisesta täydestä 42 markan määrästä, jolla
16735: koulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin ver-       tulo ylittää 4 200 markan määrän (perusvähen-
16736: rattavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että      nys).
16737: vähennys myönnetään vain toiselle puolisoista,
16738: jolloin, jos molemmilla puolisoilla on tuloja,                              45 §
16739: vähennyksen saa vain se puoliso, jonka tulojen
16740: yhteismäärä on suurempi (koulutusvähennys),              Metsän arvoksi katsotaan sen tuloverotuksessa
16741:                                                       vahvistettu puhdas tuotto kerrottuna luvulla 6.
16742:    8) lahjoitukset kehitysyhteistyöhön ja humani-     Jos maatilan metsän puuston arvo olennaisesti
16743: taariseen toimintaan kehitysmaissa sen mukaan         poikkeaa samassa kunnassa olevien samanlaatuis-
16744: kuin asetuksella säädetään.                           ten metsämaiden puustojen keskimääräisestä ar-
16745:                                                       vosta, on metsän edellä mainituin tavoin lasket-
16746:                                                       tua arvoa harkinnan mukaan korotettava tai alen-
16747:                                                       nettava. Metsäksi luetaan maapohja ja puusto.
16748:                     36 §
16749:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
16750: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:                               50 §
16751:                                                          Jos verovelvollinen on verovuoden paattyessä
16752:    2) 1 600 markkaa jokaisesta alaikäisestä lapses-   käyttänyt omistamaansa rakennusta tai asunto-
16753: taan ja kasvattilapsestaan, jota hän on verovuon-     osakeyhtiön osakkuuden taikka asunto-osuuskun-
16754: na elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys           nan jäsenyyden perusteella hallitsemaansa huo-
16755: myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos    neistoa yksinomaan tai pääasiallisesti omana taik-
16756: molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen         ka perheensä asuntona, alennetaan rakennuksen
16757: saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä on     ja sen tonttimaan sekä osakkeen ja osuuden
16758: suurempi (lapsivähennys),                             tämän luvun säännösten mukaan määritettyä
16759:    3) 2 200 markkaa, jos hänellä verovuodelta on      arvoa siltä osin kuin se ei ylitä 220 000 markkaa,
16760: oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennykseen           40 prosentilla.
16761: tai 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaiseen                 Jos verovelvollisen omistamassa rakennuksessa
16762: koulutusvähennykseen eikä häneen ole sovelletta-      on kaksi tai useampia huoneistoja, joista verovel-
16763: va tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä          vollinen on verovuoden päättyessä käyttänyt jota-
16764: (kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennys),          kin huoneistoa yksinomaan tai pääasiallisesti
16765:    4) 2 200 markkaa ansiotulostaan lukukautta         omana taikka perheensä asuntona, alennetaan
16766: kohden jos hän on lukukauden aikana vähintään         rakennuksen omana asuntona käytetyn osan ja
16767: kolmen kuukauden ajan saanut säännöllistä ja          sitä vastaavan tonttimaan arvoa, siltä osin kuin se
16768: täyttä opetusta peruskoulussa, lukiossa, iltaoppi-    ei ylitä 220 000 markkaa, 1 momentissa säädetyl-
16769: tai ammattikoulussa, korkeakoulussa tai muussa        lä tavalla.
16770:                                           1983 vp. -   LA n:o 139                                       7
16771: 
16772:                        53 §                            myyseläkkeen mukaiseen invalidivähennykseen
16773:    Suomessa asuvien puolisoiden yhteenlaskeruis-       senkin jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on
16774: ta varoista vähennetään 22 000 markkaa. Jos            muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voi-
16775: toisella puolisolla tällöin on velkoja enemmän         daan antaa määräyksiä niistä perusteista, joiden
16776: kuin varoja, otetaan erotus huomioon toisen            mukaan haitta-aste määritellään, sekä invalidivä-
16777: puolison verotettavan varallisuuden vähennykse-        hennyksen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
16778: nä, ei kuitenkaan enempää kuin kolmannes vii-
16779: meksi mainitun puolison verotettavasta varalli-          Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3
16780: suudesta.                                              momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen-
16781:    Verovelvollisen, joka on asunut Suomessa ja         nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan
16782: verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, varoista      verovuonna suorittamaosa elatusavun määrästä,
16783: vähennetään jokaisesta sellaisesta lapsesta 11 000     kuitenkin enintään 800 markkaa alaikäistä lasta
16784: markkaa, kuitenkin niin, että vähennys myönne-         kohden.
16785: tään vain toiselle yhteenlasketun varallisuuden
16786: perusteella verotettavista puolisoista, jolloin, jos                         60 §
16787: molemmilla puolisoilla on varoja, vähennyksen
16788: saa vam se puoliso, jonka varojen määrä on                Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenä
16789: suurempi.                                              tulona voidaan pitää muun muassa:
16790: 
16791:                         57 §                              3) tuloja tekijänoikeudesta, patentista sekä
16792:    Verovelvollisen henkilön, joka suurimman            keksintö-, aloite- ja muista vastaavista palkkiois-
16793: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-            ta, jotka saadaan työnantajalta,
16794: verosta vähennetään:
16795:    1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
16796: lastaan tai kasvattilastaan, 900 markkaa jokaisesta                            65 §
16797: sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että vähennys         Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon-
16798: myönnetään vain sille puolisoista, jonka tulove-       nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
16799: ron määrä on suurempi (huoltajavåhennys),              verotettavan kotimaisen kuolinpesän tulosta ja
16800:    2) 720 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,         varalli3uudesta menevän valtionveron sekä hänel-
16801: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, jon-     le määrätyn kunnallisveron, kirkollisveron, kan-
16802: ka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on 100      saneläkevakuutusmaksun ja sairausvakuutusmak-
16803: prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,        sun yhteismäärä on suurempi kuin 80 prosenttia
16804: mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-          verovelvollisen valtionverotuksessa vahvistetusta
16805: senttimäärän osoittama osuus 720 markasta (val-        verotettavasta tulosta, verovelvollisen maksetta-
16806: tionverotuksen invalidivähennys). Jos verovelvol-      vaksi ei panna sanotun määrän yli menevää
16807: linen on verovuonna saanut pakolliseen eläketur-       valtionveron osaa. Verotuslain 77 §:n nojalla
16808: vaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, katso-         määrätty veronkorotus on pantava maksuun ko-
16809: taan hänen haitta-asteensa ilman eri selvitystä        konaan.
16810:  100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty täytenä,          Verojen ja maksujen enimmäismäärää 1 mo-
16811: ja 50 prosentiksi, jos se on myönnetty osaeläk-        mentin mukaan laskettaessa ei oteta huomioon
16812: keenä, jollei verovelvollisen haitta-asteen esitetyn    tuloja, joista on suoritettava vain kunnallisveroa
16813: selvityksen perusteella katsota olevan suurempi.       eikä verotuslain 77 §:n nojalla määrättyä veron-
16814: Verovelvollinen säilyttää oikeutensa työkyvyttö-       korotusta.
16815: 8                                    1983 vp. -   LA n:o 139
16816: 
16817:    Puolisoiden verotuksessa määräytyy 1 momen-                 Voimaantulosäännös
16818: tissa tarkoitettu veron maksuunpanematta jättä-
16819: minen kummankin puolison osalta erikseen.            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 69)
16820: 
16821: 
16822:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
16823: 
16824:         Matti Jaatinen               Kaarina Dromberg              Kimmo 1. Sasi
16825:         Heikki Perho                 Liisa Hilpelä                llkka Suominen
16826:         Ulla Puolanne                Lauri Impiö                  Martti Tiuri
16827:         Sampsa Aaltio                Riitta Jouppila              Riitta Uosukainen
16828:         Elsi Hetemäki-Olander        Heikki Järvenpää             Tauno Valo
16829:         Tapio Holvitie               Juho Koivisto                Toivo T. Pohjala
16830:         Aila Jokinen                 Ritva Laurila                Pirjo Rusanen
16831:         Tuure Junnila                Pekka Löyttyniemi            Pertti Salolainen
16832:         llkka Kanerva                Saara Mikkola                Eva-Riitta Siitonen
16833:         Lea Kärhä                    Pentti Mäki-Hakola           Jouni J. Särkijärvi
16834:         Anna-Kaarina Louvo           Tuulikki Petäjäniemi         Eeva Turunen
16835:         Mauri Miettinen              Sirpa Pietikäinen            Sakari Valli
16836:         Erkki Moisander              Aino Pohjanoksa              Iiro Viinanen
16837:         Helena Pesola                Helge Saarikoski             Ben Zyskowicz
16838:                                                   1983 vp.
16839: 
16840: Lakialoite n:o 140
16841: 
16842: 
16843: 
16844: 
16845:                                     Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1984 toimitettavassa valtion-
16846:                                        verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
16847: 
16848: 
16849:                                              Eduskunnalle
16850: 
16851:    Kokoomus katsoo, että vuoden 1984 valtion             nia palkansaajien saamia tulonsiirtoja. Pidättyvän
16852: tulo- ja menoarvion tavoitteena tulee olla val-          palkkapolitiikan edellytysten heikentyminen joh-
16853: tiontalouden tervehdyttäminen, inflaation kat-           taa helposti inflaation hillinnän epäonnistumi-
16854: kaiseminen ja verorasituksen nousun estäminen            seen. Tämä näyttääkin todennäköiseltä hallituk-
16855: sekä kilpailukyvyn turvaaminen, jotta uhkaava            sen toimenpiteiden jälkeen.
16856: devalvaatio voitaisiin välttää ja kyettäisiin olen-         Vakiintunut käytäntö tuloverotuksen kiristymi-
16857: naisesti parantamaan työllisyyttä. Kokoomus on           sen estämiseksi edellyttäisi tulo- ja varallisuusve-
16858: vaihtoehtobudjetissaan esittänyt ne tavoitteet ja        roasteikkoihin täysimääräistä 9 prosentin suuruis-
16859: keinot, joilla edellä mainittuihin tavoitteisiin         ta inflaatiotarkistusta. Hallitus esittää kuitenkin
16860: päästään. Tämän vaihtoehtonsa kokoomus on                vain 6 prosentin tarkistusta. Inflaatiotarkisrusten
16861: saattanut otettavaksi huomioon valiokuntatyös-           toteuttamatta jättäminen täysimääräisenä ylläpi-
16862: kentelyssä ja sitä on eduskunnassa selostettu tulo-      tää edelleenkin virheellistä verorakennetta. Välit-
16863: ja menoarvioesityksen lähetekeskustelussa.               tömien verojen kasvu jatkuu voimakkaana. Tä-
16864:    Yksi keskeisiä tavoitteita on inflaation hidasta-     män estämiseksi kokoomus esittää täysimääräistä
16865: minen. Hallitus toivoo inflaation hidastuvan ensi        inflaatiotarkistusta tulo- ja varallisuusveroasteik-
16866: vuonl\a kuuteen prosenttiin. Kuitenkin keski-            koihin.
16867: maarainen hintojen nousu vuodesta 1983 vuo-                 Hallitus on ensi vuoden budjettia koskevassa
16868: teen 1984 on tulo- ja menoarvionkin mukaan               esityksessään jättänyt tekemättä yritysverotusta
16869: kahdeksan prosenttia eli vain yhden prosentin            koskevat uudistukset. Yritysverorukseen liittyvien
16870: hitaampaa kuin tänä vuonna. Budjetti ja inflaa-          epäkohtien osittaiseksi poistamiseksi esitämme
16871: tion torjunta on rakennettu olerukselle, että ensi       tässä yhteydessä yhtiön tuloverokannan alenta-
16872: talven palkkaratkaisut jäisivät kolmeen prosent-         mista 43 prosentista 41 prosenttiin.
16873: tiin. Hallitus korottaa tariffeja ja välillisiä veroja      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16874: yleisesti 5-10 prosenttia ja jättää tekemättä
16875: vakiintuneen käytännön mukaiset täydet tulove-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16876: rotuksen inflaatiotarkistukset sekä heikentää mo-               kiehdotuksen:
16877: 
16878: 
16879: 
16880: 
16881: 088300706V
16882: 2                                          1983 vp. -      LA n:o 140
16883: 
16884: 
16885: 
16886: 
16887:                                                       Laki
16888: vuodelta 1984 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
16889: 
16890:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16891: 
16892: 
16893:                          1 §                                                       3 §
16894:    Vuodelta 1984 toimitettavassa verotuksessa                 Progressiivinen varallisuusveroasteikko on seu-
16895: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perusteella         raava:
16896: valtiolle suoritettava tulovero ja varallisuusvero                                                        Vero alarajan
16897:                                                                                           Vero alarajan     yhttävästä
16898: tässä laissa olevien veroasteikkojen ja veroprosent-            Verotettava tulo            kohdalla      varallisuudesta
16899:                                                                       mk                       mk               %
16900: tien mukaan.
16901:                                                             266 000- 3 70 000                  120             0,8
16902:                          2 §                                370 000- 517 000                   952             1,0
16903:     Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:           517 000- 742 000                 2 422             1,3
16904:                                                             742 000-1 108 000                5 347             1,5
16905:                                            Vero alarajan
16906:                            Vero alarajan     ylittävästä   1108 000-                        10 837             1,7
16907:       Verotettava tulo       kohdalla      tulon osasta
16908:             mk                  mk              %
16909:                                                                                        4§
16910:  13 700- 18 600                     10          6             Yhteisön tuloveroprosentti on 41 Ja yhteisön
16911:  18 600- 23 000                    304         13           varallisuusveroprosentti 1.
16912:  23 000- 28 300                    876         19
16913:  28 300- 35 000                  1 883         23                                   5 §
16914:  35 000- 45 800                  4 367         28             Palkansaajalle päätoimesta maksettavasta pal-
16915:  45 800- 65 400                  7 391         29          kasta toimitettavan ennakonpidätyksen laskeota-
16916:  65 400- 88 300                 14 032         33          perusteet (pidätystaulukot) ja enoakonpidätys-
16917:  88 300-136 300                 21 589         38          tunnukset vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta
16918: 136 300-227 000                 39 829         45          1984 lähtien sellaisiksi, että ne sovellettuina koko
16919: 227 000-406 600                 80 644         50          verovuodelta johtaisivat ennakkoperintälain 11
16920: 406 600-                       170 444         51          §:ssä tarkoitettuun ennakonpidätysmäärään.
16921: 
16922: 
16923: 
16924: 
16925:       Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
16926: 
16927: 
16928:            Matti Jaatinen                   Kaarina Dromberg                       Kimmo 1. Sasi
16929:            Heikki Perho                     Liisa Hilpelä                          Ilkka Suominen
16930:            Ulla Puolanne                    Lauri Impiö                            Martti Tiuri
16931:            Sampsa Aaltio                    Riitta Jouppila                        Riitta Uosukainen
16932:            Elsi Hetemäki-Olander            Heikki Järvenpää                       Tauno Valo
16933:            Tapio Holvitie                   Juho Koivisto                          Toivo T. Pohjala
16934:            Aila Jokinen                     Ritva Laurila                          Pirjo Rusanen
16935:            Tuure Junnila                    Pekka Löyttyniemi                      Pertti Salolainen
16936:            Ilkka Kanerva                    Saara Mikkola                          Eva-Riitta Siitonen
16937:            Lea Kärhä                        Pentti Mäki-Hakola                     Jouni J. Särkijärvi
16938:            Anna-Kaarina Louvo               Tuulikki Petäjäniemi                   Eeva Turunen
16939:            Mauri Miettinen                  Sirpa Pietikäinen                      Sakari Valli
16940:            Erkki Moisander                  Aino Pohjanoksa                        Iiro Viinanen
16941:            Helena Pesola                    Helge Saarikoski                       Ben Zyskowicz
16942:                                               1983 vp.
16943: 
16944: Lakialoite n:o 141
16945: 
16946:                                  Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16 §:n muuttamisesta
16947: 
16948: 
16949:                                          Eduskunnalle
16950: 
16951:    Hallituksen esitykseen leimaverolain muutta-     yhteyksissä esittänyt, että omakotiasumiseen käy-
16952: miseksi (HE n:o 80/1983 vp.) sisältyy muun          tettävien kiinteistöjen lainhuudatusleimaveron ja
16953: muassa velkakirjoista maksettavan leimaveron ko-    osakehuoneistojen osakekirjojen siirtoleimaveron
16954: rottaminen 1,2 %:sta 1,5 %:iin. Tämä leimave-       tulisi olla samansuuruiset. Käytännössä kiinteis-
16955: ron korottaminen nostaa muun ohella asumisme-       tön lainhuudatusleimavero on useimmiten 6 %
16956: noja. Useimmat asunnon hankkijat tai vaihtajat      ja arvopaperien siirtoleimavero 1,2 %. Omakoti-
16957: joutuvat ottamaan lainaa, ja uutta asuntoa han-     asumisen kustannusten alentamiseksi esitämme
16958: kittaessa tulee muitakin ylimääräisiä menoja.       leimaveron alentamista koskevaa muutosta leima-
16959: Lisäksi Suomessa asuntojen hinnat ovat koko ajan    verolain 16 §:ään.
16960: voimakkaasti nousemassa, jolloin tarvittavan lai-      Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
16961: nan määräkin yleensä kasvaa. Asumismenojen          nioittaen,
16962: hillitsemiseksi katsomme, että velkakirjojen lei-
16963: maveroa ei tulisi tässä tilanteessa korottaa.                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16964:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä on useissa eri               kiehdotuksen:
16965: 
16966:                                               Laki
16967:                                 leimaverolain 16 §:n muuttamisesta
16968: 
16969:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 16 §,
16970: sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (874/82), näin kuuluvaksi:
16971: 
16972:                        16 §
16973:   Veron määrä on 4 prosenttia omaisuuden ar-        voitetulla alueella suurempi kuin kaavan mukai-
16974: vosta ja 1, 2 prosenttia siltä osin kuin kaupan     nen tontti tai rakennuspaikka.
16975: kohteena olevan asumiskäyttöön tulevan raken-
16976: netun kiinteistön tai rakennuspaikan pinta-ala ei     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
16977: ole suurempi kuin 10 000 neliömetriä eikä kaa-      kuuta 198 .
16978: 
16979: 
16980:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
16981: 
16982:          Matti Jaatinen                Kaarina Dromberg               Kimmo 1. Sasi
16983:          Heikki Perho                  Liisa Hilpelä                  Ilkka Suominen
16984:          Ulla Puolanne                 Lauri Impiö                    Martti Tiuri
16985:          Sampsa Aaltio                 Riitta Jouppila                Riitta Uosukainen
16986:          Elsi Hetemäki-Olander         Heikki Järvenpää               Tauno Valo
16987:          Tapio Holvitie                Juho Koivisto                  Toivo T. Pohjala
16988:          Aila Jokinen                  Ritva Laurila                  Pirjo Rusanen
16989:          Tuure Junnila                 Pekka Löyttyniemi              Pertti Salolainen
16990:          Ilkka Kanerva                 Saara Mikkola                  Eva-Riitta Siitonen
16991:          Lea Kärhä                     Pentti Mäki-Hakola             Jouni J. Särkijärvi
16992:          Anna-Kaatina Louvo            Tuulikki Petäjäniemi           Eeva Turunen
16993:          Mauri Miettinen               Sirpa Pietikäinen              Sakari Valli
16994:          Erkki Moisander               Aino Pohjanoksa                Iiro Viinanen
16995:          Helena Pesola                 Helge Saarikoski               Ben Zyskowicz
16996: 088300707W
16997:                         j
16998:                        j
16999:                       j
17000:                      j
17001:                     j
17002:                    j
17003:                   j
17004:                  j
17005:                 j
17006:                j
17007:               j
17008:              j
17009:             j
17010:            j
17011:           j
17012:          j
17013:         j
17014:        j
17015:       j
17016:      j
17017:     j
17018:    j
17019:   j
17020:  j
17021: j
17022:                                                1983 vp.
17023: 
17024: Lakialoite n:o 142
17025: 
17026: 
17027: 
17028: 
17029:                                   Jaatinen ym.: Ehdotukset laeiksi kansanterveyslain 21 §:n ja kan-
17030:                                      santerveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamises-
17031:                                      ta
17032: 
17033: 
17034:                                            Eduskunnalle
17035: 
17036:    Voimassa olevan kansanterveyslain voimaanpa-       pystytä huolehtimaan terveydenhuollon palvelu-
17037: nosta annetun lain 3 §:n 4 momentin nojalla           jen tasapuolisesta tuottamisesta, joten on koh-
17038: terveyskeskusten lääkärissä käynnit ovat olleet       tuullista, että osa palveluista rahoitetaan asiakas-
17039: maksuttornia vuoden 1981 alusta lukien. Kan-          maksuin.
17040: santerveyslain 21 §:ssä (66/72) säädetään, että          Kansanterveyslain muutosesitys merkitsee sitä,
17041: kansanterveyslain 14 §:ssä tarkoitetut kunnan         että asetuksella voitaisiin määrätä terveyskeskuk-
17042: velvollisuuteen kuuluvat terveydenhuoltopalvelut      sen vastaanotolla lääkärin tutkimaita tai hoita-
17043: ovat niiden käyttäjille maksuttornia kuitenkin        maita potilaalta perittäväksi käyntimaksu. Maksu
17044: niin, että asetuksella voidaan määrätä potilaalta     tulisi määrätä 20 markaksi käyntikerralta.
17045: perittäväksi korvaus sairaankuljetuksesta, hoitoon       Hallitus esitti vuoden 1980 valtiopäivillä ky-
17046: käytetyistä aineista ja terveyskeskuksen toimesta     seistä kansanterveyslain muutosta (HE n:o 143/
17047: hankituista apuvälineistä sekä potilaan ylläpidos-    1980 vp.) Sen tarkoituksena oli vuoden 1981
17048: ta terveyskeskuksissa.                                alusta lukien periä 10 markan suuruista käynti-
17049:    Terveydenhuollon menojen osuus bruttokan-          maksua ja 18 markan suuruista kotikäyntimaksua
17050: sanruotteesta on kasvanut hyvin voimakkaasti.         sekä 15 markkaa lääkärintodistuksesta tai -lau-
17051: Tämän vuoksi terveyskeskusten käyntimaksujen          sunnosta. Eduskunnassa esitys kuitenkin äänes-
17052: poistamisella on ollut kielteinen vaikutus tervey-    tettiin lepäämään yli vaalien eikä lakia voitu
17053: denhuollon sektorin kehittämiseen. Mielestämme        vaalien jälkeen voimaantulosäännöksen johdosta
17054: maksut olisikin palautettava. Jos terveyskeskuk-      hyväksyä. Katsomme, että kyseinen muutos olisi
17055: sen käyntimaksu olisi 20 markkaa, kasvaisi mak-       nyt tehtävä.
17056: sukertymä kaikkiaan noin 160 miljoonalla mar-            Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
17057: kalla vuodessa. Jos käyntimaksu olisi sama kuin       nioittaen,
17058:  yleissairaaloiden poliklinikkamaksu eli 25 mark-
17059:  kaa, olisi maksukertymien lisäys noin 200 miljoo-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
17060:  naa markkaa vuositasolla. Valtion- ja kunnallista-          kiehdotukset:
17061:  louden tilanne osoittaa, että tulevaisuudessa ei
17062: 
17063: 
17064: 
17065: 
17066: 088300708X
17067: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 142
17068: 
17069: 1   0
17070: 
17071: 
17072: 
17073:                                                Laki
17074:                               kansanterveyslain 21 §:n muuttamisesta
17075: 
17076:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveys-
17077: lain (66/72) 21 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
17078: 
17079:                        21 §
17080:    Edellä 14 §:ssä tarkoitetut kunnan velvollisuu-   hankituista apuvälineistä, potilaan ylläpidosta
17081: teen kuuluvat terveydenhuoltopalvelukset ovat        terveyskeskuksessa sekä lääkärintodistuksesta ja
17082: niiden käyttäjille maksuttornia kuitenkin niin,      -lausunnosta, joka ei liity potilaan hoitoon.
17083: että asetuksella void~n määrätä potilaalta perit-
17084: täväksi korvaus Jääkarin toimesta annetusta avo-
17085: sairaanhoidosta, sairaankuljetuksesta, hoitoon         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
17086: käytetyistä aineista ja terveyskeskuksen toimesta    kuuta 198 .
17087: 
17088: 
17089: 
17090: 
17091: 2   0
17092: 
17093: 
17094: 
17095:                                                Laki
17096:                 kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
17097: 
17098:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveys-
17099: lain voimaanpanosta annetun lain (67 /72) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
17100: 
17101:                        3§
17102:   Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 2 koh-           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
17103: dassa tarkoitettu sairaanhoito on siten maksuton     kuuta 198 .
17104: kuin saman lain 21 §:ssä säädetään.
17105: 
17106: 
17107: 
17108: 
17109:         Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17110: 
17111:           Matti Jaatinen                Kaarina Dromberg               Kimmo 1. Sasi
17112:           Heikki Perho                  Liisa Hilpelä                  Ilkka Suominen
17113:           Ulla Puolanne                 Lauri Impiö                    Martti Tiuri
17114:           Sampsa Aaltio                 Riitta Jouppila                Riitta Uosukainen
17115:           Elsi Hetemäki-Olander         Heikki Järvenpää               Tauno Valo
17116:           Tapio Holvitie                Juho Koivisto                  Toivo T. Pohjala
17117:           Aila Jokinen                  Ritva Laurila                  Pirjo Rusanen
17118:           Tuure Junnila                 Pekka Löyttyniemi              Pertti Salolainen
17119:           Ilkka Kanerva                 Saara Mikkola                  Eva-Riitta Siitonen
17120:           Lea Kärhä                     Pentti Mäki-Hakola             Jouni J. Särkijärvi
17121:           Anna-Kaarina Louvo            Tuulikki Petäjäniemi           Eeva Turunen
17122:           Mauri Miettinen               Sirpa Pietikäinen              Sakari Valli
17123:           Erkki Moisander               Aino Pohjanoksa                Iiro Viinanen
17124:           Helena Pesola                 Helge Saarikoski               Ben Zyskowicz
17125:                                                  1983 vp.
17126: 
17127: Lakialoite n:o 143
17128: 
17129: 
17130: 
17131: 
17132:                                     Vepsäläinen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1984 tmmttettavassa
17133:                                       valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
17134:                                       teista
17135: 
17136: 
17137:                                             Eduskunnalle
17138: 
17139:    Luonnollisten henkilöiden tulo- ja varallisuus-      tulojen eli 89 000 mk vuodessa ylittävien verotet-
17140: verotuksen vuosittaisissa tarkastuksissa on viime       tavien tulojen osalta.
17141: vuosina noudatettu linjaa, jonka mukaan veroas-            Veroteknisistä syistä tarkistus alkaisi pienetä
17142: teikkojen tarkistukset ovat perustuneet verovuot-       aiemmin niin, että 89 000 mk/v verotettavan
17143: ta edeltäneen vuoden hintatason nousuun. Tä-            tulon kohdalla tarkistus olisi puolet täydestä ja
17144: män mukainen veroasteikkojen tarkistusperuste           suurimmissa tuloissa asteikko lievästi jyrkkenisi.
17145: olisi vuonna 1984 noin 9 prosenttia. Hallitus on           Varallisuusveroasteikkoon ei tarkistuksia ole
17146: kuitenkin antanut eduskunnalle esityksen (HE            tarpeen tehdä.
17147: n:o 68/1983 vp. ), jossa ehdotetaan vuoden 1984            Muilta osin ehdotus vastaa hallituksen esitystä.
17148: tuloveroasteikon tarkistamista 6 prosentin hinta-          Lakiehdotus on tarkoitettu käsiteltäväksi vuo-
17149: tason nousua vastaavasti.                               den 1984 tulo- ja menoarvion yhteydessä ja
17150:    SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa, että vuo-            tulevaksi voimaan 1.1.1984.
17151: den 1984 osalta valtion tuloveroasteikot tarkiste-         Ehdotamme SKDL:n eduskuntaryhmän kanta-
17152: taan hintojen nousun mukaan kuitenkin siten,            na,
17153: että suurituloisinta kymmenystä valtion tulovero-
17154: jen maksajista tarkistus ei koskisi.Tämä on taulu-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17155: kossa toteutettu siten, että tarkistusta ei ole tehty          kiehdotuksen:
17156: 104 000 mk vuodessa ylittävien veronalaisten
17157: 
17158: 
17159: 
17160: 
17161: 088300709Y
17162: 2                                         1983 vp. -    LA n:o 143
17163: 
17164:                                                     Laki
17165: vuodelta 1984 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
17166: 
17167:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17168: 
17169: 
17170:                          1 §                                                                               Vero
17171:    Vuodelta 1984 toimitettavassa verotuksessa                                                Vero        alarajan
17172:                                                                                            alarajan     ylittävästä
17173: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perusteella         Verotettava varallisuus         kohdalla   varallisuudesta
17174: valtiolle suoritettava tulovero ja varallisuusvero                   mk                       mk            %
17175: tässä laissa olevien veroasteikkojen ja veroprosent-       244 000- 339 000                  120           0,8
17176: tien mukaan.                                               339 000- 474 000                  880           1,0
17177:                                                            474 000- 680 000                2 230           1,3
17178:                          2 §                               680 000-1 016 000               4 908           1,5
17179:     Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:        1 016 000-                        9 948           1,7
17180:                                              Vero
17181:                                  Vero      alarajan                                  4§
17182:                                alarajan   ylittävästä     Yhteisön tuloveroprosentti on 43 ja yhteisön
17183:       Verotettava tulo         kohdalla     tulosta     varallisuusveroprosentti 1.
17184:             mk                    mk          %
17185:      13 500- 18 500                 10        6                                      5§
17186:      18 500- 23 000                310       13            Palkansaajalle päätoimesta maksettavasta pal-
17187:      23 000- 28 000                895       19         kasta toimitettavan ennakonpidätyksen laskenta-
17188:      28 000- 35 000              1 845       23         perusteet (pidätystaulukot) ja ennakonpidätys-
17189:      3 5 000- 46 000             3 455       28         tunnukset vahvistetaan 1 päivästä maaliskuuta
17190:      46 000- 65 000              6 535       29         1984 lähtien sellaisiksi, että ne sovellettuina koko
17191:      65 000- 84 000             12 045       34         verovuodelta johtaisivat ennakkoperintälain 11
17192:      84 000-118 000             18 505       41         §:ssä tarkoitettuun ennakonpidätysmäärään.
17193:     118 000-208 000             32 445       46
17194:     208 000-373 000             73 845       50                                      6 §
17195:     373 000-                   156 345       51            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
17196:                                                         ta 1984.
17197:                         3 §                                Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
17198:    Progressiivinen varallisuusveroasteikko on seu-      tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
17199: raava:                                                  piteisiin.
17200: 
17201: 
17202: 
17203:       Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17204: 
17205:          Osmo Vepsäläinen             Esko-Juhani Tennilä          Marja-Liisa Salminen
17206:          Irma Rosnell                Heli Astala                  Mikko Kuoppa
17207:          Niilo Koskenniemi            Seppo Toiviainen             Arvo Kemppainen
17208:          Ulla-Leena Alppi             Esko Helle                   Sten Söderström
17209:          Pekka Leppänen               Inger Hirvelä                Heikki Mustonen
17210:          Timo Laaksonen               Vappu Säilynoja             Kalevi Kivistö
17211:                     Marjatta Stenius-Kaukonen             Ensio Laine
17212:                                                    1983 vp.
17213: 
17214: Lakialoite n:o 144
17215: 
17216: 
17217: 
17218: 
17219:                                      Hetemäki-Olander ym.: Ehdotus laiksi rajoitetusti verovelvollisen
17220:                                        tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain 4 §:n muutta-
17221:                                        misesta
17222: 
17223: 
17224:                                               Eduskunnalle
17225: 
17226:     Korkeatasoisten kulttuuritapahtumien merki-           ja hallintomenojen kasvuun juhlien järjestäjien
17227: tys on maamme kulttuuritarjonnassa ja kansain-            osalta. Selvää on, että niin musiikki-, tanssi-,
17228: välisen kulttuurivaihdon toteuttajana kiistaton.          kuin näyttämötapahtumien taso tulee laskemaan
17229: Juhlien korkea taso on saavutettu ensiluokkaisten         lähdeveron kaavamaisen kannon seurauksena.
17230: - niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin -                  Ehdotus valtionapuosuuden lisäämiseksi tuskin
17231: esiintyjien avulla.                                       johtaa tulokseen. Ainoa kestävä tapa ratkaista
17232:     Tähänastisen käytännön mukaan juhlien järjes-         syntynyt pulma on vapauttaa konserttitoimistolle
17233:  täjät ovat maksaneet taiteilijavierailusta aiheutu-      maksettava taiteilijan palkkio lähdeverosta. Val-
17234: neet kulut ja palkkiot sille konserttitoimistolle tai     tiovarainministeriön tulisi, opetusministeriötä
17235: agentille, jonka kautta taiteilijavierailu on järjes-     kuultuaan, voida harkita mitä tällaiset tapahtu-
17236:  tetty. Konserttitoimisto tai agentti on vuorostaan       mat olisivat. Taidepalkintojen verovapauden
17237: perinyt veron taiteilijan kotimaan lainsäädännön          osalta on vastaavaa menettelyä jo menestyksek-
17238: edellyttämällä tavalla.                                   käästi sovellettu.
17239:     Korkeimman hallinto-oikeuden kesäkuussa                  Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
17240:  1983 tekemän päätöksen mukaan on myös koti-              tamme,
17241:  maisen järjestäjän perittävä taiteilijan palkkiosta
17242: lähdevero. Tämän käytännön omaksuminen joh-                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17243:  taa kaksinkertaiseen verotukseen taiteilijan osalta             kiehdotuksen:
17244: 
17245: 
17246:                                                     Laki
17247:                     rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta
17248:                                     annetun lain 4 §:n muuttamisesta
17249: 
17250:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden
17251: verottamisesta 11 päivänä elokuuta 1978 annetun lain (627/78) 4 §:n 2 momenttiin uusi 4 kohta ja
17252: pykälään uusi 4 momentti seuraavasti:
17253: 
17254:                          4 §                              tanssitaiteen sekä näyttämötaiteen alalla järjestet-
17255:                                                           tävät tapahtumat, joita on pidettävä edellä 2
17256:    Palkkaan ei lueta:                                     momentin 4 kohdassa tarkoitettuina taiteellisesti
17257:                                                           merkittävinä valtakunnallisina tai kansainvälisinä
17258:    4) Sävel- ja tanssitaiteen sekä näyttämötaiteen        tapahtumina.
17259: alalla järjestetystä, taiteellisesti merkittävästä val-
17260: takunnallisesta tai kansainvälisestä tapahtumasta            Tämä laki tulee voimaan               päivänä
17261: ulkomaalaisen esiintyjän konserttitoimistolle                     kuuta 198 . Lakia sovelletaan ensimmäi-
17262: maksettua palkkiota.                                      sen kerran vuodelta 1979 toimitettavassa verotuk-
17263:                                                           sessa. Lain tultua voimaan valtiovarainministeriö
17264:   Valtiovarainministeriö nimeää vuosittain etu-           nimeää opetusministeriön esityksestä vuosilta
17265: käteen opetusministeriön esityksestä ne sävel- ja         1979-198 toimitettavia verotuksia varten ne
17266: 0883007100
17267: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 144
17268: 
17269: sävel- ja tanssitaiteen sekä näyttämötaiteen alalla   tin 4 kohdassa tarkoitettuina taiteellisesti merkit-
17270: sanottuina vuosina järjestetyt tai järjestettävät     tävinä valtakunnallisina tai kansainvälisinä tapah-
17271: tapahtumat, joita on pidettävä 4 §:n 2 momen-         tumina.
17272: 
17273: 
17274:       Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17275: 
17276:            Elsi Hetemäki-Olander           Riitta Uosukainen               Matti Jaatinen
17277:            Martti Tiuri                    Tapio Holvitie                  Saara Mikkola
17278:            Kaarina Dromberg                Liisa Kulhia                    Anna-Kaarina Louvo
17279:            Ulla Puolanne                   Kalevi Mattila                  Aino Pohjanoksa
17280:            Sirpa Pietikäinen               Ritva Laurila                   Liisa Hilpelä
17281:            Heikki Järvenpää                Iiro Viinanen                   Pirjo Rusanen
17282:                                                   1983 vp.
17283: 
17284: Lakialoite n:o 145
17285: 
17286: 
17287: 
17288: 
17289:                                     Kivistö ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muut-
17290:                                        tamisesta
17291: 
17292: 
17293:                                              Eduskunnalle
17294: 
17295:     Maassamme järjestettävien kulttuuritapahtu-          koska useassa tapauksessa ulkomaisten "nimien"
17296: mien merkitys korkeatasoisen kulttuuritarjonnan          saamista mukaan tapahtumiin pidetään tapahtu-
17297: lisääjänä ja kansainvälisen kulttuurivaihdon käy-        man statuksen ja mainosarvon vuoksi välttämät-
17298: tännön toteuttajana on saanut enenevästi myön-           tömänä. Selvää on, että tapahtumien talouden
17299: teistä huomiota niin kotimaassa kuin maan rajo-          voimakas kiristyminen asettaisi monen tapahtu-
17300: jen ulkopuolellakin. Kulttuuritapahtumien avul-          man olemassaolon kyseenalaiseksi ja vaarantaisi
17301: la on voitu tarjota kulttuuria sellaisille alueille ja   niiden tason. Asiantilasta kärsivät suomalainen
17302: väestöryhmille, joita ei ole muulla tavoin kyetty        kulttuuritarjonta, taidetapahtumien yleisö ja ko-
17303: tavoittamaan. Onnistumisen edellytyksenä on ol-          timaiset taiteilijat.
17304: lut tapahtumien korkeatasoisuus. Tason on puo-              Lupaus valtionapujen lisäämisestä ei mitä to-
17305: lestaan taannut kansainvälisten ja kotimaisten           dennäköisimmin olisi ongelman ratkaisu. Koko
17306: taiteilijoiden osallistuminen tapahtumiin. Samal-        sen ajan, jona tapahtumia on järjestetty, on
17307: la niistä on muodostunut tilaisuuksia, joissa on         valtionapujen lisääminen osoittautunut tarpee-
17308: syntynyt mahdollisuus hedelmälliseen vuorovai-           seen nähden erittäin vaikeaksi. Lisäyksen tarvetta
17309: kutukseen kotimaisten ja ulkomaisten taiteilijoi-        ei sitäpaitsi riittäisi kattamaan pelkästään veron
17310: den välillä.                                             määrän lisääminen avustuksiin, koska tapahtu-
17311:     Tähänastisen käytännön mukaan kotimaiset             mien hallinnon paisuttaminen olisi myös välttä-
17312: juhlien järjestäjät ovat maksaneet taiteilijavierai-     mätöntä. Tuloksena olisi tarpeetonta saman ra-
17313: lusta aiheutuneet kulut, mukaan lukien myös              han kierrättämistä, hallinto paisuisi, mutta tai-
17314: taiteilijan palkkiot, sille konserttitoimistolle, jon-   teen tarjonta kärsisi.
17315: ka kautta taiteilijavieras on tilaisuuteen hankittu.        Ainoa kestävä tapa ratkaista syntynyt ongelma
17316: Konserttitoimisto on puolestaan eritellyt kuluista       on vapauttaa korketasoisen taidetapahtuman yh-
17317:  taiteilijan palkkion ja muut kulut, maksanut ne         teydessä ulkomaisen taiteilijan konserttitoimistol-
17318:  taiteilijoille ja perinyt niistä veron taiteilijan      le maksettava taiteilijan palkkio lähdeverosta.
17319:  kotimaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla.          Tämä voitaisiin toteuttaa muuttamalla tulo- ja
17320:     Korkeimman hallinto-oikeuden kuluvan vuo-            varallisuusverolakia (1043/74) niin, ettei sano-
17321:  den kesäkuussa tekemien päätösten (KHO 1983             tunlaista palkkiota katsota veronalaiseksi tuloksi.
17322:  T: 2353 ja T: 2356) mukaan voimassa olevaa              Valtiovarainministeriön tulisi voida vuosittain
17323:  lainsäädäntöä on kuitenkin tulkittava niin, että        harkita, mitä tällaiset korkeatasoiset tapahtumat
17324:  kotimaisen tapahtuman järjestäjän on yllä kuva-         olisivat, ja harkinnassaan se voisi nojautua asian-
17325:  tuissakin tapauksissa perittävä ulkomaisen taitei-      tuntijaviranomaisen, opetusministeriön, lausun-
17326:  lijan palkkio-osuudesta lähdevero. Tällaisen käy-       toon. Tällä tavalla taattaisiin myös se, että vapau-
17327:  tännön omaksuminen johtaisi asianomaisen tai-           tus ei koskisi sellaista työskentelyä, josta makset-
17328:  teilijan kohdalla kaksinkertaiseen verotukseen.         tavasta palkkiosta lähdeveron periminen on pe-
17329: Juhlien järjestäjien ulkomaisille esiintyjille mak-      rusteltua, kuten esimerkiksi ulkomaisia ravintola-
17330:  samat palkkiokulut lisääntyisivät runsaalla             muusikkoja. Menettely olisi lainsäädäntöteknises-
17331:  50 % :lla, minkä lisäksi hallintomenot kasvaisi-        ti joustava, se estäisi menettelyn laajenemisen
17332:  vat. Toteutuneena tämä merkitsisi tapahtumien           tarkoitettua laajemmaksi, ja vastaavasta menette-
17333:  talouden voimakasta kiristymistä ja vähäisempiä         lystä on saatu taidekilpailujen palkintojen vero-
17334:  mahdollisuuksia hankkia esiintyjiä tapahtumiin.         vapauden osalta hyvät kokemukset. Samalla pe-
17335:  Todennäköistä on, että esiintyjien karsinta koh-        lastettaisiin kansainvälisesti ainutlaatuiset ja kult-
17336:  distuisi voimakkaasti kotimaisiin taiteilijoihin,       tuuridemokratiaa menestyksellisesti toteuttavat
17337:  0883007111
17338: 2                                         1983 vp. -      LA n:o 145
17339: 
17340: suomalaiset kulttuuritapahtumat niitä uhkaavalta                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17341: näivettymiseltä.                                                 kiehdotuksen:
17342:   Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
17343: tamme,
17344: 
17345: 
17346: 
17347: 
17348:                                                     Laki
17349:                             tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
17350: 
17351:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17352:  muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 22 §:n 4
17353: momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (432/81), sekä
17354:  lisätään 22 §:n 1 momenttiin uusi 2 b kohta seuraavasti:
17355: 
17356:                         22 §
17357:     Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                    valtakunnallisina tai kansainvälisinä kilpailuina ja
17358:                                                           tapahtumina.
17359:    2 b) palkkiota, joka maksetaan Suomessa sä-
17360: veltaiteen alalla järjestetystä, taiteellisesti merkit-      Tämä laki tulee voimaan                patvana
17361: tävästä valtakunnallisesta tai kansainvälisestä ta-                kuuta 198 . Lakia sovelletaan ensimmäi-
17362: pahtumasta ulkomaalaisen esiintyjän konsertti-            sen kerran vuodelta 1979 toimitettavassa verotuk-
17363: toimistolle, mikäli esiintyjä on muualla kuin             sessa. Lain tultua voimaan valtiovarainministeriö
17364: Suomessa asuva henkilö,                                   nimeää opetusministeriön esityksestä vuosilta
17365:                                                           1979-198 toimitettavia verotuksia varten ne
17366:    Valtiovarainministeriö nimeää vuosittain etu-          säveltaiteen alalla sanottuina vuosina järjestetyt
17367: käteen opetusministeriön esityksestä ne taiteen           tai järjestettävät tapahtumat, joita on pidettävä
17368: alalla järjestettävät kilpailut ja tapahtumat, joita      22 §:n 1 momentin 2 b kohdassa tarkoitettuina
17369: on pidettävä edellä 1 momentin 2 a ja 2 b                 taiteellisesti merkittävinä valtakunnallisina tai
17370: kohdissa tarkoitettuina taiteellisesti merkittävinä       kansainvälisinä tapahtumina.
17371: 
17372: 
17373:       Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
17374: 
17375:                        Kalevi Kivistö                              Kalle Könkkölä
17376:                                                1983 vp.
17377: 
17378: Lakialoite n:o 146
17379: 
17380: 
17381:                                    Aho ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n
17382:                                      muuttamisesta
17383: 
17384: 
17385:                                            Eduskunnalle
17386: 
17387:    Maatalousyrittäjien      sukupolvenvaihdoseläk-       Koska maataloutta harjoittavan väestön suku-
17388: keen saamisen edellytyksenä on maatalousyrittä-       polvenvaihdosta on edelleenkin tarkoituksenmu-
17389: jien eläkelain 6 a §:n mukaan se, että maatalous-     kaista nopeuttaa ja siten tukea nuorten hakeutu-
17390: yrittäjä on luovutuksen tapahtuessa täyttänyt 60      mista maatalousammattiin, maatalousyrittäjien
17391: vuotta tai, jos hän on nainen, 55 vuotta. Suku-       eläkelain 6 a §:n 4 momenttia tulisi muuttaa
17392: polvenvaihdoksen nopeuttamiseksi on lakia kui-        siten, että oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen
17393: tenkin muutettu siten, että miespuolisten maata-      olisi vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneellä
17394: lousyrittäjien eläkeikäraja oli 58 vuotta vuosina     maatalousyrittäjällä. Vastaavasti olisi maatilan
17395: 1978 ja 1979 sekä vuodesta 1980 lähtien 55            emännän alaikäraja alennettava käsittämään
17396: vuotta. Nämä muutokset on tehty samanaikaises-        vuonna 1930-33 syntyneet ikäluokat niissä ta-
17397: ti työttömyyseläkeikärajan alentamisen kanssa.        pauksissa, joissa puolisot yhtäaikaa luopuvat
17398:    Hallituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi   maatalouden harjoittamisesta. Lain mukaan vai-
17399: vuodelle 1984 lähtee siitä, että sukupolvenvaih-      mo saa eläkkeen vasta siitä lukien, kun hän on
17400: doseläkeikärajan alentamista ei jatketa, jolloin      täyttänyt 55 vuotta.
17401: alaikäraja nousee ensi vuonna 56 vuoteen. Suku-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17402: polvenvaihdoseläkeikärajan nostaminen on risti-       nioittaen,
17403: riidassa nuorten viljelijöiden aseman parantami-
17404: sen kanssa. Sen seurauksena sukupolvien kierto                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17405: tiloilla hidastuu. Monilla tiloilla on varauduttu            kiehdotuksen:
17406: ikärajan alennuksen jatkumiseen nykyisellään,
17407: mitä eläkeneuvonnassa on pidetty selvänä.
17408: 
17409:                                                 Laki
17410:                         maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
17411: 
17412:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrit-
17413: täjien eläkelain 6 a §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä joulukuuta 1982 annetussa
17414: laissa (924/82), näin kuuluvaksi:
17415: 
17416:                       6a §                            vaihdoseläkettä. Vastaava oikeus on myös sellai-
17417:                                                       sella vuonna 1930-1933 syntyneellä naispuoli-
17418:    Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa          sella maatalousyrittäjällä, jonka aviopuolisokin
17419: on säädetty sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen        on oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen,
17420: edellytyksenä olevasta alaikärajasta, on myös sel-    kuitenkin siten, että eläkettä ei makseta ajalta
17421: laisella vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneellä       ennen 55 vuoden iän täyttämistä.
17422: maatalousyrittäjällä, joka sanotussa momentissa
17423: tarkoitetulla tavalla pysyvästi lopettaa maatalou-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
17424: den harjoittamisen, oikeus saada sukupolven-          ta 1984.
17425: 
17426:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1983
17427: 
17428:              Esko Aho                     Mauri Pekkarinen              Jukka Vihriälä
17429:              Mauno Manninen               Liisa Kulhia                  Juhani Alaranta
17430: 0883007122
17431:                                                 1983 vp.
17432: 
17433: Lakialoite n:o 147
17434: 
17435: 
17436:                                    Moisander: Ehdotus laiksi arpajaislain 3 §:n muuttamisesta
17437: 
17438: 
17439:                                            Eduskunnalle
17440: 
17441:    Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa veik-     riittävästi turvaamaan taloudellisia resursseja ur-
17442: kaustoiminnan ja vedonlyönnin toimeenpanemi-          heilutoiminnan ja nuorisokasvatustyön jatkuvaan
17443: sen. Mutta vedonlyönti on mahdollista vain he-        kehittämiseen, tarvitaan toimenpiteitä kaikkien
17444: voskilpailuissa ja veikkaustoiminta tapahtuu ur-      sellaisten esteiden poistamiseksi, jotka vaikeutta-
17445: heilukilpailuiden osalta Veikkaus Oy:n toimesta.      vat urheiluseurojen taloudellisten resurssien vah-
17446:    Edellä mainittujen toimintojen yhteydessä ker-     vistamista.
17447: tyvistä voittovaroista osa käytetään urheilun ja         Veikkaus- ja vedonlyöntitoiminnan mahdollis-
17448: liikuntakasvatustyön tukemiseen. Tämä osaltaan        taminen urheilutilaisuuksissa edesauttaisi merkit-
17449: tukee maassamme yleisesti hyväksyttyä tavoitetta,     tävästi urheiluseurojen taloudellisia mahdolli-
17450: urheilun tason nostamista kohti kansainvälistä        suuksia toimintojensa kehittämiseksi.
17451: huipputasoa.                                             Kyseisen toiminnan sallimisella ei aiheotettaisi
17452:    Tämän tavoitteen tukeminen vaatii myös jouk-       negatiivisia muutoksia valtiontalouteen, vaan pi-
17453: kue- ja yksilöurheilua harjoittavien urheiluseuro-    kemminkin päinvastoin. Lisäksi tällaisesta toi-
17454: jen määrätietoista ja merkittävästi taloudellisia     minnasta saadut tulot ohjautuisivat entistäkin
17455: resursseja vaativaa työtä. Maamme urheiluseuro-       oikeudenmukaisemmin sellaisille urheilumuo-
17456: jen taloudellinen tilanne ei kuitenkaan mahdol-       doille, joista ihmiset ovat kiinnostuneita ja joi-
17457: lista urheilutoiminnan ja erityisesti joukkueurhei-   den kehitystä he haluavat edesauttaa.
17458: lutoiminnan jatkuvaa kehittämistä ja tason ko-           Edellä olevan perusteella ehdotan,
17459: hottamista.
17460:    Koska laajan, ihmisten vapaaehtoiseen työpa-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17461: nokseen perustuvan toiminnan avulla ei pystytä                kiehdotuksen:
17462: 
17463:                                                 Laki
17464:                                    arpajaislain 3 §:n muuttamisesta
17465: 
17466:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17467:   muutetaan 1 päivänä syyskuuta 1965 annetun arpajaislain (491165) 3 §:n 5 momentti, sellaisena
17468: kuin se on 16 päivänä marraskuuta 1979 annetussa laissa (816/79) sekä
17469:   lisätään .la~n 3 §:ään .uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3, 4 ja 5 momentti siirtyvät 4, 5 ja
17470: 6 momenukst seuraavasti:
17471: 
17472:                        3§                                Muuten kuin 2 momentissa tarkoitettua toi-
17473:                                                       mintaa varten saadaan samaksi ajaksi myöntää
17474:     Lupa toimeenpanna urheilukilpailuissa veik-       ainoastaan yksi lupa. Asetuksella voidaan kuiten-
17475: kauksia, joissa yleisöllä on mahdollisuus määrät-     kin säätää, että peliautomaatin ja muiden 1 §:n
17476: tyjä maksuja vastaan urheilukilpailujen tuloksiin     2 momentissa tarkoitettujen pelilaitteiden käy-
17477: liittyvien arvausten perusteella osallistua näistä    tettävänä pitäminen on sallittua ilman 5 momen-
17478: maksuista kertyneiden voittojen jakoon voidaan        tissa tarkoitettua lupaa, jos siitä on ennakolta
17479: antaa rekisteröidylle yhdistykselle varojen hankki-   ilmoitettu poliisipiirin päällikölle.
17480: miseksi urheilua, liikuntakasvatusta ja nuoriso-
17481: kasvatustyötä edistävää toimintaansa varten.
17482:                                                         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
17483:                                                       kuuta 198
17484:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1983
17485: 
17486:                                             Erkki Moisander
17487: 0883007133
17488:                                                1983 vp.
17489: 
17490: Lakialoite n:o 148
17491: 
17492: 
17493: 
17494:                                   Skön: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30
17495:                                      ja 33 §:n muuttamisesta
17496: 
17497: 
17498:                                            Eduskunnalle
17499: 
17500:    Ammattimaiseen liikenteeseen käytettävän ka-       kokonaan poistettu. Tämä taas johtaa siihen, että
17501: luston käyttöiän pidentämistä olisi tuettava vero-    uuden moottoriajoneuvon hankintahinnasta teh-
17502: tuksellisin keinoin. Yhtenä menettelytapana olisi     tävä ensimmäinen poisto menee vanhan luovu-
17503: luovutushinnan säätäminen verovapaaksi viiden         tuksesta aiheutuvaan veroon.
17504: vuoden omistusajan jälkeen.                              Se, että yli viisikin vuotta vanhan moottoriajo-
17505:    Voimassa olevan elinkeinoverolain mukaisen         neuvon luovutushinta muodostuu korkeaksi, joh-
17506: menettelyn johdosta ammattimaiseen liikentee-         tuu yksinomaan inflaatiosta. Erityisen korostetus-
17507: seen käytetyn moottoriajoneuvon luovutushinta         ti tämä näkyy juuri kuorma-autojen luovutushin-
17508: ja muut vastikkeet tuloutetaan hankintamenon          noissa verrattuna muiden irtaimen käyttöesinei-
17509: poistamistavasta riippuen joko epäsuorasti elin-      den jälleenmyyntiarvoihin. Inflaation aiheutta-
17510: keinoverolain 30 §:n 2 momentin tai suoraan           mien haittavaikutusten vuoksi kuorma-auto luo-
17511: 33 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla. Luo-        vutetaan, vaikka se kuntonsa puolesta olisikin
17512: vutushinta muodostuu näin ollen aina omistus-         käyttökelpoinen. Mikäli luovutushinta yli viisi
17513: ajasta riippumatta veronalaiseksi tuloksi. Vero-      vuotta vanhojen moottoriajoneuvojen kohdalla
17514: lainsäädännön mukaan tehtävät poistot on pyrit-       olisi verovapaa, houkuttelisi se pitämään ajoneu-
17515: ty valitsemaan käyttöomaisuuden todennäköisen         voa kauemmin ja pidentäisi sen käyttöikää. Luo-
17516: taloudellisen käyttöiän perusteella, ja järjestelmä   vutushinnan verottaminen on omiaan luomaan
17517: on rakennettu vakaan rahan periaatteelle. Käy-        painetta kuljetuskustannuksiin.
17518:  tännössä kuitenkin moottoriajoneuvoista saadaan         Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
17519:  neljän tai kuuden käyttövuoden jälkeen melko
17520:  huomattaviakin luovutushintoja, vaikka poisto-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17521:  säännösten mukaan niiden pitäisi olla melkein               kiehdotuksen:
17522: 
17523: 
17524:                                                 Laki
17525:               elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 ja 33 §:n muuttamisesta
17526: 
17527:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta
17528: 1968 annetun lain (360/68) 30 §:n 2 momentti ja 33 §:n 2 momentti seuraavasti:
17529: 
17530:                        30 §
17531:                                                       ketta ei menojäännöstä laskettaessa vähennetä ja
17532:    Menojäännös on verovuoden aikana käyttöön          että sitä osaa menojäännöksestä, joka vastaa sel-
17533: otetun inaimen käyttöomaisuuden hankintame-           laisen moottoriajoneuvon poistamatta olevaa
17534: nojen ja aikaisemmin käyttöön otetun inaimen          hankintamenoa, ei vähennetä poistona. Meno-
17535: käyttöomaisuuden poistamattomien hankintame-          jäännöstä laskettaessa katsotaan inaimen käyttö-
17536: nojen summa vähennettynä irtaimesta käyttö-           omaisuuden hankintamenoksi myös inaimen
17537: omaisuudesta verovuoden aikana saaduilla luovu-       käyttöomaisuuden laajennus-, muutos-, uudis-
17538: tushinnoilla ja muilla vastikkeilla, kuitenkin        tus- ja muut vastaavat perusparannusmenot sekä,
17539: niin, että vähintään 5 vuotta omistetusta ammat-      verovelvollisen vaatiessa, suurehkot korjausme-
17540: timaiseen liikenteeseen käytetystä moottoriajo-       not.
17541: neuvosta saatua luovutushintaa tai muuta vasti-
17542: 0883007155
17543: 2                                     1983 vp. -    LA n:o 148
17544: 
17545:                       33 §                          vähemmän kuin 2 vuotta ja jos omistusaika on
17546:                                                     ollut vähintään 2 vuotta mutta vähemmän kuin
17547:    lrtaimesta käyttöomaisuudesta, jonka hankin-     3 vuotta, on myyntivoitosta veronalaista 80 % .
17548: tameno on poistettu 1 momentissa säädetyllä         Tämän jälkeen veronalaiseksi katsottava osuus
17549: tavalla, saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet   alenee asteittain 10 % :lla kultakin lisäksi tuleval-
17550: katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona ne on        ta omistusvuodelta siten, että lopuksi pidetään
17551: saatu, kuitenkin niin, että ammattimaiseen lii-     myyntivoitosta veronalaisena 20 %, mikäli omis-
17552: kenteeseen käytetystä moottoriajoneuvosta saa-      tusaika on vähintään 8 vuotta.
17553: dun luovutushinnan ja muun vastikkeen sekä
17554: poistamattoman hankintamenon erotuksesta on           Tämä laki tulee voimaan          päivänä
17555: veronalaista tuloa sen koko määrä, mikäli omai-     kuuta 19
17556: suuden saannosta sen luovutukseen on kulunut
17557: 
17558: 
17559:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1983
17560: 
17561:                                             Pentti Skön
17562:                                                1983 vp.
17563: 
17564: Lakialoite n:o 149
17565: 
17566: 
17567: 
17568: 
17569:                                   S. Mikkola ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen
17570:                                      siirtämisestä Helsingin kaupungista Someron kuntaan
17571: 
17572: 
17573:                                           Eduskunnalle
17574: 
17575:    Someron kunnanhallitus on kesällä 1979 teh-       nuksillaan huolehtimaan koko alueen salaojituk~
17576: nyt Valtion siementarkastuslaitokselle tarjouksen    sesta ennen sen luovuttamista laitoksen piiriin.
17577: laitoksen sijoittamisesta Someron kuntaan.           Tarjottu maa-alue luovutetaan valtion omistuk-
17578:    Someron kunta on maatalousvaltainen, sillä 50     seen ja käyttöön korvauksetta. Someron kunta on
17579: prosenttia ammatissa toimivasta väestöstä saa toi-   myös halukas vetämään alueelle vesijohdon, jol-
17580: meentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Somero          loin kasvihuoneiden tai muiden kasteluissa voi-
17581: onkin Suomen suurin maataloustuotantopitäjä,         daan käyttää ilmaista ja happipitoista vettä.
17582: sillä sen alueella on maamme kunnista eniten            Laitos olisi myös kytkettävissä aluelämpökes-
17583: peltoa eli yli 25 000 hehtaaria. Lisäksi Someron     kukseen, jolloin säästyttäisiin oman lämpökes-
17584: kunnan maantieteellinen sijainti ja kunnan kes-      kuksen rakentamiselta ja lämmitys tulisi talou-
17585: kustaajaman palveluvarustus antavat erinomaiset      dellisemmaksi.
17586: edellytykset siementarkastuslaitoksen kuntaan tu-       Someron kunnassa ei nykyisin sijaitse mitään
17587: lolle.                                               valtion laitoksia.
17588:     Someron kunta on tarjonnut Valtion siemen-          Edellä olevan perusteella ja viitaten toivomus-
17589: tarkastuslaitokselle noin 20 hehtaarin suuruista     aloitteeseen n:o 315 ehdotamme,
17590: maa-aluetta Someron keskustassa. Asiaa valmis-
17591: tellut työryhmä on todennut paikan erinomaisek-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17592: si siementarkastuslaitoksen käyttöön. Someron               kiehdotuksen:
17593: kunta on myös ilmoittanut sitoutuvansa kustan-
17594: 
17595:                                                Laki
17596:       valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Someron kuntaan
17597: 
17598:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17599: 
17600: 
17601:                        1 §
17602:   Valtion siementarkastuslaitos siirretään Helsin-   varten varat, säädetään laitoksen siirtämisestä
17603: gin kaupungista Someron kuntaan.                     asetuksella.
17604:   Laitoksen henkilöstön asemasta ja oikeustur-
17605: vasta siirron yhteydessä säädetään lailla.                                 2 §
17606:   Kun 2 momentissa tarkoitettu laki on annettu         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
17607: ja tulo- ja menoarviossa on myönnetty siirtoa        kuuta 1984.
17608: 
17609: 
17610:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17611: 
17612:          Saara Mikkola                  Sirpa Pietikäinen              Iiro Viinanen
17613:          Riitta Jouppila                Martti Lähdesmäki              Matti Viljanen
17614:          Ulla Puolanne                  Esko Helle                     Lea Savolainen
17615: 
17616: 088300727]
17617:                                                  1983 vp.
17618: 
17619: Lakialoite n:o 150
17620: 
17621: 
17622: 
17623: 
17624:                                    Enävaara: Ehdotus laiksi kalastuslain 6 §:n muuttamisesta
17625: 
17626: 
17627:                                             Eduskunnalle
17628: 
17629:    Nykyisten säädösten mukaan yleisellä vesialu-          Näille yleisveden alueelle suuntautuville turs-
17630: eelia meressä sekä Suomen kalastusvyöhykkeellä         kan pilkintäretkille ulkomaalaiset eivät ole voi-
17631: on jokaisella Suomen kansalaisella kalastuslain        neet ottaa osaa, koska ulkomaalaisille ei nykyis-
17632: (286/82) 6 §:n mukaan oikeus harjoittaa kalas-         ten säännösten vallitessa voida myöntää kalastus-
17633: tusta. Vastaavasti Islannin, Norjan, Ruotsin ja        lupaa. Kirjalliseen kysymykseen n:o 110/83 vas-
17634: Tanskan kansalaisilla on tällä vesialueelia koti-      tatessaan maa- ja metsätalousministeri Toivo Ylä-
17635: tarve- ja virkistyskalastusoikeus. Kalastusoikeu-      järvi totesi mm., että "Kalastusviranomaiset ei-
17636: den käyttäminen edellyttää kalastuskortin lunas-       vät myöskään kalastusasetuksen (1116/82) 33 §:n
17637: tamista.                                               1 momentin nojalla voi myydä kalastuslupia
17638:                                                        ulkomaalaisille yleisille vesialueille meressä, sillä
17639:    Kyseisen oikeuden Pohjoismaiden kansalaiset         säännöksessä mainittu valtuutus koskee vain val-
17640: saivat kalastuslain muutoksella 13.4.1960. Tätä
17641:                                                        tion yksityisiä kalastuksia ja kalastuksen harjoitta-
17642: muutosta perusteltiin tuolloin mm. sillä, että
17643:                                                        mista valtion omistamilla, kylärajain sisäpuolella
17644: ''Pohjoismaitten kansalaisten rinnastamisella          meressä ja sisävesissä olevilla vesialueilla.''
17645: oman maan kansalaisiin kotitarve- ja virkistyska-         Näin siis vieraiden valtioiden lähetystöjen ja
17646: lastuksessa valtiolle kuuluvalla vesialueelia meres-   palkattujen konsulien virastojen ulkomaalaiseen
17647: sä kylän rajan ulkopuolella ei käytännössä Suo-
17648:                                                        henkilökuntaan kuuluva tai hallituksen vieras,
17649: men osalta ole mitään merkitystä. Tämän oikeu-         samoin kuin ulkomaalainen matkailija tai Suo-
17650: den käyttäminen jäisi pääasiassa ruotsalaisille        men kansalaisen ulkomaalainen vieras ei voi ottaa
17651: purjehtijoille, jotka merialueillamme liikkues-
17652:                                                        osaa virkistyskalastajille tarkoitetulle kalastusmat-
17653: saan voisivat harjoittaa urheilukalastusta. Suo-
17654:                                                        kalle, esimerkiksi turskan pilkintäretkelle, joka
17655: men vesialueilla avomerellä ei ole urheilukalas-
17656:                                                        suuntautuu yleiselle vesialueelle, koska tämä
17657: tuksen kohteeksi sopivia kalalajeja, sillä hauet ja
17658:                                                        henkilö ei yleisveden alueelle voi saada minkään-
17659: ahvenet ovat yleensä rannikoilla niin lähellä saa-
17660:                                                        laista kalastuslupaa.
17661: ria, että nämä vedet ovat kylän rajain sisäpuolel-
17662:                                                           Ulkomaalaisten matkailijain virkistyskalastuk-
17663: la.''
17664:                                                        sen rajoittamiseen ei löydy asiallisia perusteita,
17665:    Olosuhteet ovat tämän jälkeen jonkin verran         sillä yleisveden alueella ei turskaa lukuun otta-
17666: muuttuneet. Ruotsalaisten purjehtijoiden lisäksi       matta juuri ole sellaisia kalalajeja, joita ulkomaa-
17667: merialueellamme liikkuu nyt myös ulkomaalaisia         laiset virkistyskalastajat voisivat saada saaliikseen.
17668: purjehtijoita. Monisatakertaisesti enemmän ulko-       Ulkomaalaiset virkistyskalastajat voitaisiin siis hy-
17669: maalaisia matkailijoita saapuu maahamme kui-           vin rinnastaa pohjoismaiden kansalaisiin yleisellä
17670: tenkin muilla kulkuneuvoilla. Näiden matkaili-         vesialueelia tapahtuvan virkistyskalastuksen osal-
17671: joiden joukossa on paljon virkistyskalastajia, jot-    ta. Kalataloudellisia esteitä ei ole. Rinnastusta
17672: ka mielellään ottaisivat osaa ohjatuille kalastus-     puoltaa sekin, että kalastusmatkailua harjoittavat
17673: matkoille. Tällaisia turskan pilkintäretkiä onkin      ammattikalastajat ja muut yrittäjät suorittavat
17674: viime vuosina alettu lisääntyvässä määrin järjestää    matkailijoilta saamistaan tuloista veroa sekä kun-
17675: kotimaisille matkailijoille, mikä johtuu siitä, että   nalle että valtiolle.
17676: Suomenlahdella, Pohjois-Itämerellä ja Selkäme-            Matkailun ja matkailukalastuksen edistämisen
17677: rellä on jo pitkään ollut varsin runsas turskakan-     vuoksi tulisi ulkomaalaiselle virkistyskalastajalle,
17678: ta. Ohjatut kalastusmatkat on lähes poikkeukset-       joka suorittaa kalastuksenhoitomaksun valtiolle,
17679: ta suunnattu yleiselle vesialueelle, koska turskan     myöntää yleisveden alueelle maksuton virkistys-
17680: esiintymisalueet sijaitsevat avomeren alueella.        kalastusoikeus.
17681: 
17682: 088300737V
17683: 2                                      1983 vp. -      LA n:o 150
17684: 
17685:    Kun kalastuslain uudistamisen yhteydessä tä-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17686: hän epäkohtaan ei kiinnitetty huomiota, on                    kiehdotuksen:
17687: tarpeen, että kalastuslakia tältä osin pikaisesti
17688: muutetaan.
17689:    Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17690: taen,
17691: 
17692: 
17693:                                                  Laki
17694:                                    kalastuslain 6 §:n muuttamisesta
17695: 
17696:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain
17697: (286/82) 6 §:n 1 momentti seuraavasti:
17698: 
17699: 
17700:                        6 §                             seen. Muun vieraan valtion kansalaisilla on oi-
17701:    Yleisellä vesialueelia meressä sekä Suomen ka-      keus virkistyskalastuksen harjoittamiseen.
17702: lastusvyöhykkeellä on jokaisella Suomen kansalai-
17703: sella oikeus harjoittaa kalastusta. Islannin, Nor-
17704: jan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisilla on tällä           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
17705: vesialueelia oikeus kotitarve- ja virkistyskalastuk-   kuuta 198 .
17706: 
17707:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1983
17708: 
17709:                                              Reijo Enävaara
17710:                                               1983 vp.
17711: 
17712: Lakialoite n:o 151
17713: 
17714: 
17715: 
17716: 
17717:                                  Hetemäki-Olander ym.: Ehdotus laiksi Steiner-koulusta annetun
17718:                                    lain (417/77) 3 §:n muuttamisesta
17719: 
17720: 
17721:                                          Eduskunnalle
17722: 
17723:    Steiner-koululaki (417 /77), joka tuli voimaan      Steiner-koulujen tulokset nuorten kasvattami-
17724: 1 päivänä elokuuta 1977, rajoittaa valtionapua      sessa yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi ovat olleet
17725: saavien Steiner-koulujen lukumäärän kolmeen.        erinomaiset. Koulun käyneet menestyvät mm.
17726: Nämä kolme koulua toimivat Helsingissä, Lah-        työelämässä erittäin hyvin. Steiner-kouluilla on
17727: dessa ja Tampereella. Lisäksi Helsingissä, Turus-   myös tärkeä osuus maamme koulujärjestelmän
17728: sa, Jyväskylässä ja Oulussa toimivat Steiner-kou-   laadullisessa kehittämisessä uusien ideoiden ja
17729: lut, jotka eivät saa valtionapua laissa olevan      virikkeiden antajana. Mikään koulu ei kuiten-
17730: k.oulujen lukumäärää koskevan rajoituksen vuok-     kaan voi nykyisin toimia pelkästään oppilaiden
17731: SI.                                                 vanhemmilta kerättävillä maksuilla tai muilla
17732:    Muissa Pohjoismaissa ei Steiner-koulujen luku-   vastaavilla maksuilla, vaan valtionapu on ehdo-
17733: määrälle ole asetettu rajoituksia, vaan koulut      ton edellytys koulun toiminnan turvaamiselle.
17734: nähdään myönteisinä tekijöinä yleisessä koulujär-      Steiner-koululain 3 §:ssä oleva koulujen luku-
17735: jestelmässä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on    määrää koskeva rajoitussäännös on esteenä maan
17736: kussakin toistakymmentä Steiner-koulua. Mis-        sivistyselämän vapaalle ja monipuoliselle kehityk-
17737: sään muussa maassa, jossa on Suomen kaltainen       selle ja käytännössä myös rajoittaa vanhempien
17738: yhteiskuntajärjestelmä, eivät Steiner-kouluja       vapautta määrätä lapsilleen annettavan pedagogi-
17739: koskevat säännökset ole niin tiukkoja kuin          sen koulutuksen muodosta ja laadusta. Tämän
17740: Suomessa.                                           vuoksi esitän rajoituksen poistamista koskevaa
17741:    Kiinnostus tätä vaihtoehtoista pedagogiikkaa     muutosta lakiin.
17742: tarjoavaa opetusta kohtaan on kuitenkin maas-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17743: samme suuri. Pelkästään Helsingin uuden Stei-
17744: ner-koulun kannatusyhdistykseen kuuluu yli 600               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17745: perhettä. Tällä hetkellä kouluun on ilmoitettu             kiehdotuksen:
17746: lähes 1 000 lasta.
17747: 
17748: 
17749: 
17750: 
17751: 088300738W
17752: 2                                1983 vp. -   LA n:o 151
17753: 
17754: 
17755:                                               Laki
17756:                        Steiner-koulusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
17757: 
17758:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Steiner-koulusta 27 päivänä toukokuuta 1977
17759: annetun lain 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
17760: 
17761: 
17762:                       3 §
17763:   Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
17764: suomalaiselle yhdistykselle luvan perustaa Stei-   kuuta 198 .
17765: ner-koulun.
17766: 
17767: 
17768: 
17769:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1983
17770: 
17771: 
17772:         Elsi Hetemäki-Olander         Jouni J. Särkijärvi          Pentti Skön
17773:         Lauri Impiö                   Riitta Uosukainen            Marja-Liisa Tykkyläinen
17774:         Ilkka Suominen                Matti Jaatinen               Pentti Lahti-Nuuttila
17775:         Riitta Jouppila               Martti Tiuri                 Liisa Kulhia
17776:         Ben Zyskowicz                 Liisa Hilpelä                Ulla Puolanne
17777:         Pirjo Rusanen                 Helge Saarikoski             Pekka Löyttyniemi
17778:         Eeva Turunen                  Sirkka-Liisa Anttila         Tapio Holvitie
17779:         Aino Pohjanoksa               Hannele Pokka                Kalevi Mattila
17780:         Lea Kärhä                     Tytti Isohookana-Asunmaa     Sirpa Pietikäinen
17781:         Kimmo Sasi                    Tuure Junnila                Mikko Vainio
17782:                                       Kalle Könkkölä
17783:                                                 1983 vp.
17784: 
17785: Lakialoite n:o 152
17786: 
17787: 
17788: 
17789: 
17790:                                    Zyskowicz ym.: Ehdotus laiksi valtiontalouden tarkastuksesta anne-
17791:                                       tun lain 2 §:n muuttamisesta
17792: 
17793: 
17794:                                            Eduskunnalle
17795: 
17796:    Valtiontalouden tarkastusvirasto ilmoitti alku-     kuitenkin tarpeellista, että valtiontalouden tar-
17797: kesästä 1982 Raha-automaattiyhdistykselle ryhty-      kastusviraston tarkastusoikeus ulotetaan myös
17798: vänsä tarkastamaan sitä vielä samana kesänä eli       Raha-automaattiyhdistykseen, joka on julkista-
17799: heinäkuun lopulla. Tarkastuksen suorittaminen         loudellinen yhteisö, jonka asema on lainsäädän-
17800: synnytti kuitenkin lähinnä Raha-automaattiyh-         nöllä luotu ja tuotto kuuluu budjettitalouden
17801: distyksen työvaliokunnan piirissä vastustusta, jos-   piiriin.
17802: sa kiistettiin tarkastusviraston tarkastusoikeus ja      Osoituksena nykyisen tilanteen epätyydyttä-
17803: edellytettiin joka tapauksessa sen seikan selvittä-   vyydestä voidaan viitata viimeaikaiseen julkiseen
17804: mistä, mihin tarkastaminen enintään voidaan           keskusteluun Raha-automaattiyhdistyksen val-
17805: kohdistaa.                                            vonnan puutteellisuudesta ja sen avustustenjako-
17806:    Valtiontalouden tarkastusviraston ja valtiova-     politiikasta. Keskustelussa on mm. todettu so-
17807: rainministeriön piirissä katsottiin tarkastusviras-   siaali- ja terveysministeriön laiminlyöneen sille
17808: ton tarkastusoikeuden koskevan myös Raha-auto-        kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamisen ja
17809: maattiyhdistystä. Tätä perusteltiin viittaamalla      samoin se ällistyttävä seikka, että sillä tilintarkas-
17810: mm. hallitusmuodon, valtiontalouden tarkastuk-        tajalla, jonka valtiontalouden tarkastusvirasto
17811: sesta annetun lain ja valtiontalouden tarkastuk-      raha-automaattiasetuksen 25 §:n nojalla Raha-
17812: sesta annetun asetuksen asianomaisiin kohtiin         automaattiyhdistykselle määrää, on vaitiolovel-
17813: sekä siihen, että Raha-automaattiyhdistyksen          vollisuus tarkastusvirastoon nähden!
17814: tuotto kuuluu valtion budjettitalouden piiriin.          Katsomme, että valtiontalouden tarkastusviras-
17815:    Tulkintakiista saatettiin oikeuskanslerin rat-     ton tarkastusoikeuden ulottamisesta raha-auto-
17816: kaistavaksi ja 15. 7.1982 tekemässään päätöksessä     maattiyhdistykseen ei voi seurata mitään haittaa,
17817: apulaisoikeuskansleri totesi, ettei valtiontalou-     mutta että uudistus saattaisi lisätä luottamusta
17818: den tarkastusviraston tarkastusoikeutta voida tul-    Raha-automaattiyhdistyksen harjoittamaa avus-
17819: kinnalla ulottaa koskemaan Raha-automaattiyh-         tusten jaon valmistelua ja niiden käytön valvon-
17820: distyksen taloutta ja tilejä: ''Jos Raha-automaat-    taa kohtaan.
17821: tiyhdistyksen tarkastamista myös Valtiontalouden         Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17822: tarkastusviraston toimesta pidetään tarpeellisena,    taen,
17823: siitä tulisi antaa säännös.''
17824:    Hallitus ei kuitenkaan ole antanut tähän men-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17825: nessä lakiesitystä tämän ilmeisen aukon paikkaa-              kiehdotuksen:
17826: miseksi lainsäädännössämme. Mielestämme on
17827: 
17828: 
17829: 
17830: 
17831: 088300739X
17832: 2                                   1983 vp. -       LA n:o 152
17833: 
17834: 
17835: 
17836: 
17837:                                                Laki
17838:                  valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
17839: 
17840:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtiontalouden tarkastuksesta 23 päivänä joulukuuta
17841: 1947 annetun lain (967 147) 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä marraskuuta 1981
17842: annetussa laissa (856/81), näin kuuluvaksi:
17843: 
17844: 
17845:                        2 §                            Tarkastus ja valvonta ei kuitenkaan käsitä edus-
17846:   Tarkastusvirasto suorittaa valtion viranomais-      kunnan taloudenhoitoa ja sen vastattavina ole-
17847: ten, laitosten ja liikeyritysten sekä Raha-auto-      vien rahastojen hallintoa eikä Suomen Pankin,
17848: maattiyhdistyksen taloudenhoidon tarkastusta ja       Postipankin eikä kansaneläkelaitoksen toimintaa.
17849: valvontaa. Sen lisäksi viraston tulee, asetuksella
17850: ehkä säädettävin rajoituksin, muutoinkin valvoa
17851: ja tarkastaa valtion varojen käyttöä ja valtion         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
17852: omaisuuden hoitoa sekä niitä koskevaa tilinpitoa.     kuuta 19
17853: 
17854: 
17855: 
17856: 
17857:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1983
17858: 
17859:          Ben Zyskowicz                  Juho Koivisto                Helena Pesola
17860:          Iiro Viinanen                  Riitta Uosukainen            Riitta Jouppila
17861:          Toivo T. Pohjala               Aino Pohjanoksa             Tapio Holvitie
17862:          Aila Jokinen                   Kaarina Dromberg             Sampsa Aaltio
17863:          Helge Saarikoski               Sirpa Pietikäinen            Saara Mikkola
17864:          Eva-Riitta Siitonen            Eeva Turunen                 Ilkka Kanerva
17865:          Tauno Valo                     Sakari Valli                Ulla Puolanne
17866:          Matti Viljanen                 Martti Tiuri                 Elsi Hetemäki-Olander
17867:          Ilkka Suominen                 Liisa Hilpelä               Tuure Junnila
17868:          Heikki Perho                   Heikki Järvenpää             Erkki Moisander
17869:                      Lea Kärhä                                Kimmo 1. Sasi
17870:                                                1983 vp.
17871: 
17872: Lakialoite n:o 153
17873: 
17874: 
17875: 
17876: 
17877:                                   Kietäväinen ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain 14 §:n
17878:                                       muuttamisesta
17879: 
17880: 
17881:                                           Eduskunnalle
17882: 
17883:    Vuonna 1972 tuhosi myrsky suuria metsäaluei-      po. alueilla on vuoden 1986 lopussa siinä kasvu-
17884: ta eteläisen Saimaan alueella. Tämän jälkeen         vaiheessa, ettei siitä vielä käytännössä saada lain-
17885: suuria metsätuhoja on tapahtunut mm. Lapissa.        kaan tuloa.
17886: MaatVL:n 14 §:n mukaan jätetään tuhoalueen             Nykyisillä myrskytuhoalueilla maatilat ovat
17887: puhdas tuotto huomioon ottamatta määrättäessä        peltopinta-aioiltaan erittäin pieniä, eikä maata-
17888: veroa tulon perusteella Oulun ja Lapin läänissä      louden tulolla voida maksaa kasvanutta metsäve-
17889: enintään 25 vuoden aikana ja muualla maassa          roa. Monia maatiloja on näin uhkaamassa jopa
17890: enintään 15 vuoden aikana sen kalenterivuoden        myynti, koska tilan kannattavuus veron kiristymi-
17891: alusta lukien, jona tuho on tapahtunut.              sen takia heikkenee voimakkaasti entisestään.
17892:    Saimaan myrskyalueiden osalta 15 vuoden po.         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17893: verovapausaika kuluu umpeen vuoden 1986 lo-          nioittaen,
17894: pussa. Tällöin monet tilat joutuvat vaikeaan
17895: tilanteeseen, koska myrskyssä tuhoutuneet alueet              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17896: ovat vasta taimikkoasteella ja niiden osalta jou-           kiehdotuksen:
17897: duttaisiin kuitenkin maksamaan veroa. Puusto
17898: 
17899:                                                Laki
17900:                         maatilatalouden tuloverolain 14 §:n muuttamisesta
17901: 
17902:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalou-
17903: den tuloverolain 14 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1982 annetussa
17904: laissa (1034/82), näin kuuluvaksi:
17905: 
17906:                        14 §
17907:   Jos metsämaan puuntuotos on metsäpalon,            muualla maassa enintään 25 vuoden aikana sen
17908: luonnontuhon tai siihen verrattavan tuhon ai-        kalenterivuoden alusta lukien, jona tuho on
17909: heuttaman puuston vahingoittumisen takia mää-        tapahtunut.
17910: rältään tai arvoltaan olennaisesti vähentynyt, jä-
17911: tetään tuhoalueen puhdas tuotto huomioon otta-
17912: matta määrättäessä veroa tulon perusteella Oulun       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
17913: ja Lapin läänissä enintään 35 vuoden aikana ja       kuuta 198 .
17914: 
17915:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1983
17916: 
17917:          Timo Kietäväinen          Tytti Isohookana-Asunmaa Aapo Saari
17918:          Mikko Jokela              Heikki Kokko                 Pirkko Ikonen
17919:          Hannele Pokka             Reino Karpola               Heimo Linna
17920:          Hannu Kemppainen          Jukka Vihriälä              Einari Nieminen
17921:                    Juhani Tuomaala                     Pentti Poutaneo
17922: 
17923: 088300740Y
17924:                                                 1983 vp.
17925: 
17926: Lakialoite n:o 154
17927: 
17928: 
17929: 
17930: 
17931:                                    Anttila ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtä-
17932:                                      misestä Helsingin kaupungista Someron kuntaan
17933: 
17934: 
17935:                                            Eduskunnalle
17936: 
17937:    Valtion siementarkastuslaitoksen tehtävänä on      kittu lähinnä sellaisten paikkakuntien edellytyk-
17938: 10.8.1979 annetun lain (649/79) mukaan pelto-         siä, jotka ovat esittäneet toivomuksen Valtion
17939: ja puutarhakasvien siementavarain tarkastus, sie-     siementarkastuslaitoksen siirtämiseksi alueelleen.
17940: mentavarain kauppaa, maahantuontia, maasta-           Projektiryhmä on suorittanut eri paikkakuntien
17941: vientiä koskeva valvonta siten kuin siitä erikseen    tarkastelun kolmelta kannalta: laitoksen toimin-
17942: on säädetty sekä siementarkastukseen liittyvä tut-    taedellytykset kullakin paikkakunnalla, valtionta-
17943: kimustyö, kylvösiemenkysymysten selvittely sekä       loudelliset näkökohdat sekä siirrosta johtuva
17944: muu alaan kuuluva toiminta. Laitos on maatila-        aluepoliittinen merkitys. Paikkakuntien soveltu-
17945: hallituksen alainen. Laitoksen toiminnan paino-       vuudet on arvosteltu laadittujen asteikkojen mu-
17946: piste on kylvösiemennäytteistä tehtävissä laatu-      kaisesti. Laitoksen toimintaedellytysten kannalta
17947: määrityksissä, ja sen palveluksessa olevan henki-     ovat parhaiksi paikkakunniksi osoittautuneet Loi-
17948: löstön määrä on vuosittain noin 80, joista kesä-      maa, Forssa ja Somero. Mikkeli osoittautui hei-
17949: työntekijöitä on n. 10. Laitoksen toimitilat ovat     koimmaksi paikkakunnaksi. Valtiontalouden kan-
17950: tällä hetkellä pinta-alaltaan 963 m 2 , mikä on       nalta todettiin, että kaikille em. paikkakunnille
17951: huomattavasti alle todellisen tarpeen. Lisäksi lai-   on rakennettava laitosta varten uusi toimitalo
17952: toksella on käytössään epätarkoituksenmukaisen        sekä kasvihuoneet. Tarvittavat maa-alueet ovat
17953: etäisyyden päässä Viikin opetus- ja koetilalla 8      kunnat Kokemäkeä lukuun ottamatta luvanneet
17954: ha:n koekenttäalue. Laitos on toiminnallisesti        valtiolle korvauksetta. Aluepoliittisesti laitoksen
17955: yhteydessä pääasiallisesti Maatalouskeskusten liit-   sijoittamista on tarkasteltu sekä työpaikkoja anta-
17956: toon sekä Maatalouden tutkimuskeskuksen kas-          valla että laitoksen toiminnallaan ympäristöön
17957: vintarkastustoimistoon. Valtioneuvosto asetti         vaikuttavalta kannalta.
17958: 21.6.1972 komitean, jonka tehtävänä oli mm.              Valtion siementarkastuslaitos on toiminnalli-
17959: selvittää valtakunnan eri osien ja niiden keskus-     sesti yhteydessä mm. Maatalouden tutkimuskes-
17960: paikkojen tasapuoliseksi kehittämiseksi ne yleiset    kuksen kasvintarkastustoimistoon. Kyseinen toi-
17961: edellytykset, joiden toteutuessa valtion virastoja    misto sijaitsee Jokioisissa lähellä Someroa, joka
17962: ja laitoksia on tarkoituksenmukaista sijoittaa Hel-   osoittautui näissä projektiryhmän selvityksissä yh-
17963: singin seudun ruuhka-alueen ulkopuolelle. Ko-         deksi parhaimmista sijoitusvaihtoehdoista. Some-
17964: miteanmietinnössä on ehdotettu monen muun             ron kunta ei ole saanut alueelleen toistaiseksi
17965: viraston ja laitoksen ohella myös Valtion siemen-     ainuttakaan valtion laitosta kun samanaikaisesti
17966: tarkastuslaitos siirrettäväksi pois Helsingistä.      naapurikuntiin on rakennettu viljavarastoja, pe-
17967:     Valtion siementarkastuslaitos asetti 6. 3. 1979   rustettu teollisuuskyliä ja muita valtion laitoksia.
17968: projektiryhmän siirtosuunnitelman laatimista ja       Samoin on todettava, että Somero on peltopinta-
17969: muiden vaihtoehtoisten sijoituspaikkakuntien so-      alalla mitattuna Suomen suurin kunta. Someroa
17970: veltuvuuden selvittämistä varten. Projektiryhmä       vaivaa myöskin melko vaikea työttömyys, kun
17971: luovutti mietintönsä valtiovarainministeriölle        taas tämänhetkisten tietojen mukaan mm. Loi-
17972:  27.8.1979.                                           maan seudulla on jopa pulaa työvoimasta.
17973:     Hajasijoituskomitean Valtion siementarkastus-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17974:  laitoksen sijaintipaikaksi esittämälle Mikkelilie
17975:  vaihtoehtoisia paikkakuntia selviteltäessä on tut-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17976:                                                               kiehdotuksen:
17977: 
17978: 
17979: 0883007410
17980: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 154
17981: 
17982: 
17983: 
17984: 
17985:                                                 Laki
17986:        valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Someron kuntaan
17987:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17988: 
17989:                        1 §                                                2 §
17990:   Valtion siementarkastuslaitos siirretään Helsin-       Tämän lain voimaantulosta säädetään asetuk-
17991: gin kaupungista Someron kuntaan.                      sella.
17992:   Kun tulo- ja menoarviossa on myönnetty siir-
17993: toa varten varat, säädetään laitoksen siirtämisestä
17994: asetuksella.
17995: 
17996:       Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1983
17997: 
17998:           Sirkka-Liisa Anttila         Iiro Viinanen                   Pirkko Ikonen
17999:           Mikko Vainio                 Jouko Skinnari                  Esko Helle
18000:           Lea Savolainen               Matti Maijala                   Saara Mikkola
18001:           Jorma Rantanen               Matti Viljanen                  Hannu Tenhiälä
18002:           Sirpa Pietikäinen             Matti Kautto                   Ulla Puolanne
18003:                        Martti Lähdesmäki                       Kari Rajamäki
18004:                                                   1983 vp.
18005: 
18006: Lakialoite n:o 155
18007: 
18008: 
18009: 
18010: 
18011:                                     Louvo ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtämi-
18012:                                         sestä Helsingin kaupungista Elimäen kuntaan
18013: 
18014: 
18015:                                              Eduskunnalle
18016: 
18017:    Hallitus esittää valtion siementarkastuslaitok-       mäki on soveltuva siementarkastuslaitoksen sijoi-
18018: sen siirtämistä Helsingin kaupungista Loimaan            tuspaikaksi. Vertailussa käytettyjen kaikkien teki-
18019: kaupunkiin. Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesi-           jöiden tarkastelussa Elimäki oli kärkisijoilla lu-
18020: tyksessä on varattu 200 000 markan määräraha             kuunottamatta tekijää "sijainti suhteessa siemen-
18021: siementarkastuslaitoksen uusien toimitilojen             tuotannon ja pakkauksen alueelliseen sijaintiin".
18022: suunnittelua varten.                                     Juuri tämä tekijä projektiryhmän pisteytyksessä
18023:    Hajasijoituskomitean ehdottaessa alunperin            pudotti Elimäen kolmen siementarkastuslaitok-
18024: Mikkeliä siementarkastuslaitoksen sijoituspaikaksi       sen sijoituspaikaksi soveltuvimman kunnan jou-
18025: oli tarkoituksena turvata Itä-Suomen maatalou-           kosta.
18026: den tutkimustoiminnan kehittyminen. Maatalou-               Projektiryhmän tarkastelua olisikin tullut täy-
18027: den tutkimuslaitokset keskittyvät Lounais-Suo-           dentää tutkimuksiin perustuvalla siementuotan-
18028: meen, kun sen sijaan Itä-Suomessa on näitä               non alueellisen painopisteen tarkastelulla, jotta
18029: tutkimuslaitoksia vähän. Siementarkastuslaitok-          sekä määrällisesti että laadullisesti riittävä sie-
18030: sen sijoittaminen Elimäelle, viljanviljelyalueelle,      mentuotanto pystyttäisiin turvaamaan. Maatalou-
18031: tukisi Itä-Suomen maatalouden tutkimustoimin-            den tutkimuskeskuksen kasvinviljelylaitoksella
18032: taa merkittävästi.                                       valmistuneessa tutkimuksessa on todettu, että
18033:    Valtiovarainministeriön asettama projektiryh-         siementuotannon painopistettä tulisi siirtää Lou-
18034: mä toteaa selvityksessään, että siementarkastus-         nais-Suomesta itään Uudellemaalle ja Kymen-
18035: laitoksen aluepoliittinen merkitys on suurin sie-        laaksoon, jotta siementuotannon edellytyksiä
18036: mentuotantoalueiden alikehittyneimmissä ja               pystyttäisiin parantamaan.
18037: maatalousvaltaisissa kunnissa. Siementarkastus-             Myös työllisyysnäkökohdat muodostavat tär-
18038: laitoksen sijoittaminen Loimaalle ei ole tämän           keän perustelun siementarkastuslaitoksen sijoitta-
18039: periaatteen mukaista, sillä Loimaan kehittynei-          miseksi Elimäelle, Kymen lääniin. Valtion toi-
18040: syyspistemäärät ovat korkeimmat vertailussa mu-          menpiteet ovat vähentäneet Elimäellä sijaitsevia
18041: kana olleista viljanviljelyalueella sijaitsevista kun-   valtion työpaikkoja useilla kymmenillä.
18042: nista. Loimaan yleinen kehittyneisyysarvo on 647            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18043: ja elintasoarvo 699, kun Elimäen vastaavat piste-
18044: määrät ovat 533 ja 560.                                           että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18045:    Projektiryhmä totesi selvityksessään, että Eli-              kiehdotuksen:
18046: 
18047: 
18048: 
18049: 
18050: 0883007421
18051: 2                                         1983 vp. -    LA n:o 155
18052: 
18053: 
18054: 
18055: 
18056:                                                Laki
18057:        valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Elimäen kuntaan
18058: 
18059:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18060: 
18061: 
18062:                        1 §
18063:   Valtion siementarkastuslaitos siirretään Helsin-   varten varat, säädetään laitoksen siirtämisestä
18064: gin kaupungista Elimäen kuntaan.                     asetuksella.
18065:   Laitoksen henkilöstön asemasta ja oikeustur-
18066: vasta siirron yhteydessä säädetään lailla.                                2 §
18067:   Kun 2 momentissa tarkoitettu laki on annettu         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
18068: ja tulo- ja menoarviossa on myönnetty siirtoa        kuuta 1984.
18069: 
18070: 
18071:       Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1983
18072: 
18073:                       Anna-Kaarina Louvo                   Sinikka Hurskainen
18074:                       Anna-Liisa Piipari                   Heikki Kokko
18075:                       Heikki Järvenpää                     Jussi Ranta
18076:                                          Riitta Uosukainen
18077:                                                 1983 vp.
18078: 
18079: Lakialoite n:o 156
18080: 
18081: 
18082: 
18083: 
18084:                                    Skön: Ehdotus laiksi auto- Ja moottoripyöräverosta annetun lain
18085:                                       4 §:n muuttamisesta
18086: 
18087: 
18088:                                            Eduskunnalle
18089: 
18090:    Suomessa on rekisterissä olevia moottoripyöriä     ovat matkailutarkoitukseen usein liian kevyitä,
18091: 45 000 kappaletta. Määrä on vuosikausia pysynyt       kahdelle henkilölle varusteineen ahtaita, sekä
18092: suurin piirtein samana, vaikkakin uusien pyörien      lisäksi runsaasti kuormattuna ajo-ominaisuudet
18093: myynti on viime vuosina hieman lisääntynyt.           heikkenevät merkittävästi.
18094: Vuonna 1982 Suomessa myytiin noin 4 000 uutta             Aikaisemmin väitettiin, että isot pyörät ovat
18095: rekisteröitävää moottoripyörää.                       liikenteessä vaarallisia. Tutkimusten mukaan asia
18096:    Naapurimaassamme Ruotsissa on tieliikentees-        ei ole näin nykyisin. Samaan aikaan kun uusien
18097: sä moottoripyöriä n. 87 000 kappaletta. Vuonna        pyörien koneet ovat kuutiotilavuuksiltaan ja te-
18098: 1982 siellä myytiin uusia tieliikenteeseen rekiste-   holtaan kasvaneet, ovat moottoripyöräonnetto-
18099: röitäviä pyöriä 22 600 kappaletta. Vuonna 1980        muudet vähentyneet merkittävästi, samoin on
18100: vastaava luku oli hiukan alle 12 000 ja vuonna        pienentynyt onnettomuuksissa menehtyneiden
18101: 1978 noin 6 100 kappaletta. Moottoripyöräilyn         lukumäärä. Kun 1970-luvun alkupuolella kuoli
18102: kasvu on ollut Ruotsissa siis viime aikoina mel-      Suomessa moottoripyöräonnettomuuksissa vuo-
18103: koinen. Kehitys on ollut samansuuntainen mm.          sittain 50-65 henkeä, on vastaava luku viime
18104: Länsi-Saksassa, jossa myydään vuosittain lähes        vuosina ollut 20-28. Vuonna 1982 kuoli moot-
18105: 200 000 uutta moottoripyörää. Tähän lisäykseen        toripyöräonnettomuuksissa 13 henkeä.
18106: ovat syynä mm. moottoripyörän lisääntynyt käyt-           Kun luvut ovat näinkin pieniä, voivat vuosit-
18107: tö vapaa-ajan välineenä ja sen taloudellisuus         taiset vaihtelut olla prosentuaalisesti melko suu-
18108: autoon verrattuna.                                    ria. Näin ollen liian pitkälle meneviä johtopää-
18109:    Suomessa moottoripyörät ovat selvästi kalliim-     töksiä on syytä välttää, sillä myönteinen kehitys
18110: pia kuin esimerkiksi Ruotsissa. Uusien moottori-      on kuitenkin todettavissa. Merkille pantavaa on
18111: pyörien hinnat vaihtelevat välillä 9 000-90 000       myös se, että vuoden 1982 kuolonkolareissa ei
18112: markkaa siten, että alle 10 000 markalla ei saa       yhdessäkään ollut osallisena yli 750-kuutioista
18113: kuin kevytmoottoripyörän. Varsinaiset matkapyö-       pyörää. Moottoripyöräilijöiden turvallisuuden pa-
18114: rät, jotka ovat kuutiotilavuudeltaan 500-1 300        rantumiseen ovat vaikuttaneet mm. ajokorttiase-
18115: kuutiosenttimetriä, maksavat 25 000-50 000            tuksen muutos, yleiset nopeusrajoitukset, kypä-
18116: markkaa.                                              rän käyttöpakko ja ajovalojen käyttö myös päiväl-
18117:    Kuutiotilavuuteen perustuva verolaki on vuo-       lä. Unohtaa ei myöskään sovi eri moottoripyörä-
18118: sien saatossa vanhentunut ja ainakin osittain         kerhojen vapaaehtoista koulutustyötä. Lisäksi uu-
18119: korjauksen tarpeessa. Yleinen moottoripyörien         sien pyörien turvallisuuteen on kiinnitetty paljon
18120: kehitys on johtanut siihen, että moottorien kuu-      huomiota. Jarrut, valot, ajo-ominaisuudet ja
18121: tiotilavuudet ovat nousseet viimeisten kymmenen       muu varustus on nykyisissä pyörissä huippuluok-
18122: vuoden aikana ratkaisevasti. Tämän päivän mat-        kaa.
18123: kapyörät ovat yleisimmin 650-1 100-kuutioisia,           Edellä kerrottujen tosiasioiden perusteella on
18124: kun ne vielä kymmenen vuotta sitten olivat            täysin kohtuutonta, että esimerkiksi 750-kuutioi-
18125: 350-750-kuutioisia. Tämä kehitys on johtanut          sesta moottoripyörästä joutuu korkeasta verotu-
18126: melko rajuun verotusasteen kiristymiseen.             sasteesta johtuen maksamaan uutena 28 000-
18127:    Matkailu, joka on yksi suosituimpia moottori-      37 000 markkaa.
18128: pyöräilyn muotoja, ei suju pienellä moottoripyö-         Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
18129: rällä. Nykyisiä alle 500-kuutioisia pyöriä ei ole
18130: yleensä suunniteltu matkapyöriksi ainakaan kah-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18131: delle joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Ne              kiehdotuksen:
18132: 0883007476
18133: 2                                              1983 vp. -      LA n:o 156
18134: 
18135:                                                            Laki
18136:                      auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
18137: 
18138:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuu-
18139: ta 1967 annetun lain (482/67) 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä marraskuuta 1977
18140: annetussa laissa (842/77), näin kuuluvaksi:
18141: 
18142:                             4 §
18143:   Moottoripyöräveroa suoritetaan moottoripyö-                      256- 555 ...............                  30
18144: rän moottorin iskutilavuuden mukaan moottori-                       556- 755 ...............                 40
18145: pyörän verotusarvosta seuraavasti:                                 756-1 000 . . . . . . . . . . . . . . .   50
18146:                                                                   1 001- tai enemmän . . . . . . .           60
18147:         Moottorin iskutilavuus                  Vero
18148:          kuutiosenttimetriä                 moottoripyörän
18149:                                             verotusarvosta
18150: Enintään 130 . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 prosenttia     Tämä laki tulee v01maan                     päivänä
18151:     131- 255 ............... 20                        "       kuuta 19
18152: 
18153: 
18154:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1983
18155: 
18156: 
18157:                                                         Pentti Skön
18158:                                                  1983 vp.
18159: 
18160: 
18161: Lakialoite n:o 157
18162: 
18163: 
18164: 
18165: 
18166:                                     Kivistö ym.: Ehdotus laiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suori-
18167:                                        tettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain 1 ja 2 §:n
18168:                                        muuttamisesta
18169: 
18170: 
18171:                                              Eduskunnalle
18172: 
18173:    Kirjailijoille ja kääntäjille on vuodesta 1961          Edellä esitetyistä syistä ehdotammekin, että
18174: lähtien jaettu apurahoja ja avustuksia korvaukse-       kirjastojen kirjahankintojen määrään sidottujen
18175: na siitä, että heidän kirjoittamiaan teoksia on         apurahojen ja avustusten osuutta kirjahankin-
18176: maksuttomasti yleisön käytettävissä yleisissä kir-      noista koeotettaisiin ja korotusta vastaava osuus
18177: jastoissa. Apurahojen ja avustusten määrä oli           käytettäisiin tietokirjailijoiden tukemiseen. Apu-
18178: aluksi sidottu kirjastolaitosten kokonaismenoihin       rahojen määräytymisprosentiksi tulisi eräistä kir-
18179: kunnes vuonna 1978 apurahojen määrä sidottiin           jailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista
18180: kunnallisten kirjastojen kirjahankintoihin, joiden      ja avustuksis-ta annetun lain 1 §:ssä (1117/78)
18181: määrästä 9 prosenttia vastaava summa on vuosit-         säätää 9 % :n asemasta 11 % kuntien ylläpitä-
18182: tain jaettu kaunokirjallisuutta ja ns. fiktiivistä      miin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuu-
18183: mielipidekirjallisuutta julkaisseille kirjailijoille.   teen käytetystä rahamäärästä, jolloin tällä tavoin
18184:    Tietokirjailijoille vastaavaa tukijärjestelmää ei    karttuvan summan lisäys, 2 %-yksikköä, käytet-
18185: ole. Järjestelmän kehittäminen koskemaan myös           täisiin tietokirjailijoiden tukemiseen. Tällöin voi-
18186: tietokirjailijoita on siten perusteltua. Perusteltu-    taisiin kaunokirjallisuuteen kuuluvien teosten te-
18187: na ei kuitenkaan voida pitää sitä, että järjestel-      kijöitä ja kääntäjiä tukea tähänastiseen tapaan
18188: mää kehitettäisiin kaunokirjallisuuden kustan-          eikä järjestelmän laajentaminen edellyttäisi kau-
18189: nuksella, heikentämällä kaunokirjallisuuden kir-        nokirjailijoiden saavutettuun etuun ja jo yli kak-
18190: joittajien saavutettua etuutta. Kirjastokorvausjär-     sikymmentä vuotta noudatettuun käytäntöön
18191: jestelmästä on muodostunut kirjailijoiden ja            puuttumista.
18192: kääntäjien toimeentuloturvan oleellinen osa. Sen
18193: heikentäminen merkitsisi kotimaisilla kielillä jul-       Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
18194: kaistavan kirjallisuuden aseman vakavaa heiken-         tamme,
18195: tämistä, kansallisen identiteettimme perustan
18196: murentamista.                                                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18197:                                                                 kiehdotuksen:
18198: 
18199:                                                   Laki
18200:       eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain
18201:                                           1 ja 2 §:n muuttamisesta
18202: 
18203:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18204:   muutetaan eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista 3 päivänä
18205: toukokuuta 1961 annetun lain 1 § ja 2 §:n 1 momentti,
18206:   sellaisina kuin niistä ovat 1 § 28 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1117/78) ja 2 §:n 1
18207: momentti 12 päivänä toukokuuta 1967 annetussa laissa (216/67), sekä
18208:   lisätään lain 1 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
18209: 
18210:                           1 §                           tään maksuttomasti käytettävissä yleisissä kirjas-
18211:    Valtion varoista jaetaan vuosittain kotimaisille     toissa, apurahoja ja avustuksia, joiden kokonais-
18212: kirjailijoille ja kääntäjille sen johdosta, että hei-   määrä on yksitoista prosenttia edellisenä kalente-
18213: dän kirjoittamiaan tai kääntämiään kirjoja pide-        rivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoi-
18214: 
18215:  0883007487
18216: 2                                       1983 vp. -      LA n:o 157
18217: 
18218: hin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä raha-         kokonaismääristä jaetaan 45 prosenttia apurahoi-
18219: määrästä.                                               na luovaa kirjallista työtä suorittaville kirjailijoille
18220:    Apurahoista ja avustuksista myönnetään 82            ja 10 prosenttia kirjojen kääntäjille; 25 prosenttia
18221: prosenttia kaunokirjallisuuteen ja 18 prosenttia        jaetaan avustuksena iäkkäille kirjailijoille ja kään-
18222: tietokirjallisuuteen kuuluvien teosten tekijöille ja    täjille, jotka elävät ahtaissa taloudellisissa oloissa,
18223: kääntäjille. Tietokirjallisuuteen ei lueta tieteelli-   ja 20 prosenttia kirjailijoille ja kääntäjille, jotka
18224: siä tutkimuksia, oppikirjoja tai niihin rinnastetta-    sairauden tai työkyvyttömyyden johdosta ovat
18225: via teoksia.                                            joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin.
18226: 
18227:                        2 §
18228:   Edellä 1 §:n 2 momentissa mainituista kauno-            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18229: ja tietokirjallisuuden apurahojen ja avustusten         ta 1984.
18230: 
18231: 
18232:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1983
18233: 
18234:       Kalevi Kivistö                   Osmo Vepsäläinen                     Pirkko Turpeinen
18235:       Heli Astala                      Esko Helle                           Matti Kautto
18236:       Ulla-Leena Alppi                 Heikki Mustonen                      Irma Rosnell
18237:       Vappu Säilynoja                  Inger Hirvelä                        Sten Söderström
18238:       Niilo Koskenniemi                Ensio Laine                          Anna-Liisa Jokinen
18239:       Pekka Leppänen                   Mikko Kuoppa                         Marja-Liisa Salminen
18240:                                        Marjatta Stenius-Kaukonen
18241:                                                 1983 vp.
18242: 
18243: Lakialoite n:o 158
18244: 
18245: 
18246: 
18247: 
18248:                                    Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
18249: 
18250: 
18251:                                             Eduskunnalle
18252: 
18253:    Riittävä, terve väestöpohja on kansakunnalle           Nykyisessä lapsilisälaissa on epäkohtana myös
18254: elinkysymys. On myönteistä, että viime aikoina         se, että lapsilisien maksatus lakkaa, kun lapsi
18255: on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota          täyttää 16 vuotta. Kuitenkin juuri tässä vaiheessa
18256: lapsiperheiden heikentyneeseen taloudelliseen          perheen menot lasten koulunkäynnin ja opiske-
18257: asemaan massaamme. Toimenpiteet tilanteen              lun vuoksi ovat erittäin suuret.
18258: korjaamiseksi ovat kuitenkin vielä olleet täysin          Yhteiskunnan opintotukihan kohdistuu opis-
18259: riittämättömiä. Onpa jopa huononnettu lapsi-           kelijoihin vasta heidän täytettyään 18 vuotta.
18260: perheiden asemaa.                                      Muuttamalla lapsilisälakia niin, että lapsilisää
18261:    Lapsilisiä korotettiin viimeksi 1 päivänä huhti-    maksettaisiin 18 ikävuoteen asti, saatettaisiin tä-
18262: kuuta 1983 voimaan tulleella lailla. Nyt lapsilisiä    mä väliinputoajien ryhmä yhteiskunnan tukitoi-
18263: tulisi korottaa vähintään 12 prosentilla hallituk-     mien ulottuville.
18264: sen esittämän 6 prosentin sijasta. Näin korotus           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
18265: vastaisi paremmin todellista inflaatiota ja lapsili-   oittavasti,
18266: sien ostoarvo säilyisi.
18267:    Lapsilisät tulisi myös sitoa elinkustannusindek-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18268: siin eläkkeiden tavoin, jotta niitä voitaisiin jous-          kiehdotuksen:
18269: tavasti korottaa rahanarvon huonontuessa tarvit-
18270: sematta jatkuvasti turvautua suhteellisen moni-
18271: mutkaiseen lainsäädäntömenettelyyn.
18272: 
18273: 
18274: 
18275: 
18276:                                                  Laki
18277:                                        lapsilisälain muuttamisesta
18278: 
18279:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
18280: (541148) 1 §:n 1 momentti, sellaisenakuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62),
18281: 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa
18282: (287/83), 2 §:n 1 momentti sekä 13 §, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa
18283: laissa (337/62), näin kuuluviksi:
18284: 
18285:                           1 §
18286:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-       lapsilisän määrä kuitenkin 2 433 markkaa vuo-
18287: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,          dessa, kolmannesta lapsesta 2 948 markkaa vuo-
18288: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa asu-   dessa, neljännestä lapsesta 3 835 markkaa vuo-
18289: vasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta lapses-       dessa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta
18290: ta.                                                    lapsesta 4 619 markkaa vuodessa, paitsi milloin
18291:    Lapsilisän määrä on 2 101 markkaa vuodessa.         lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla hoidettavana
18292: Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostami-       laitoksessa.
18293: seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on
18294: 088300751A
18295: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 158
18296: 
18297:                        1a §                                                13 §
18298:   Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsilisään        Edellä 1 ja 1 a §:ssä mainitut markkamäärät
18299: oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta lapses-      sidotaan yleiseen elinkustannusindeksiin siten,
18300: ta koeotettuna 1 210 markalla vuodessa.              että niitä korotetaan maksuerittäin elinkustan-
18301:                                                      nusten nousua vastaavalla määrällä tämän lain
18302:                         2 §                          voimaantulosta alkaen.
18303:    Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen
18304: alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä, min-
18305: kä kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on synty-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18306: nyt, sen vuosineljänneksen loppuun saakka, jon-      ta 1984.
18307: ka kuluessa lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.
18308: 
18309: 
18310: 
18311: 
18312:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1983
18313: 
18314:                      Impi Muroma                              Olavi Ronkainen
18315:                                                  1983 vp.
18316: 
18317: Lakialoite n:o 159
18318: 
18319: 
18320: 
18321: 
18322:                                    Miettinen ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen
18323:                                      siirtämisestä Helsingin kaupungista Mikkelin kaupunkiin
18324: 
18325: 
18326:                                             Eduskunnalle
18327: 
18328:     Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen          puolille maata suunnitellut hajasijoitushankkeet.
18329: laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtämises-   Jos tätä perustetta kuitenkin käytetään, on pu-
18330: tä Helsingin kaupungista Loimaan kaupunkiin            huttava matka-ajoista eikä maantieteellisestä etäi-
18331: (HE n:o 119/1983 vp.).                                 syydestä. Projektiryhmä on jättänyt kokonaan
18332:     Kuten hallituksen esityksessä todetaan, valtio-    mainitsematta esimerkiksi sen, että Mikkeli on
18333: neuvoston päätöksessä 28.4.1977 määrättiin val-        ainoa vertailtavista paikkakunnista, jonne on
18334: tion siementarkastuslaitos laatimaan suunnitelma       säännöllinen reittiliikenne lentokoneella.
18335: laitoksen siirtämiseksi Mikkeliin. Eduskunnan              Toisaalta projektiryhmä toteaa, että jos laitok-
18336: hyväksymään valtion vuoden 1979 tulo- ja meno-         sen merkitystä katsotaan työtä antavana, sen
18337: arvioon sisältyi eduskunnan päätös valtion sie-        suurin vaikutus on kehitysalueella. Vertailussa
18338: mentarkastuslaitoksen siirtämisestä Mikkeliin          mukana olevista on kehitysaluepaikkakunta
18339: vuonna 1983.                                           ainoastaan Mikkeli. Onkin todettava, että mikäli
18340:     Nyt kuitenkin hallitus on esittämässä vastoin      aluepoliittiset näkökohdat lisättäisiin projektiryh-
18341: hajasijoituskomitean, valtioneuvoston sekä edus-       män esityksiin, niin kuin tulisi välttämättä mene-
18342: kunnan aiemmin tekemiä päätöksiä siementar-            tellä, nousisi Mikkeli selvästi ensimmäiselle sijal-
18343: kastuslaitoksen siirtämistä Helsingistä Loimaan        le.
18344: kaupunkiin. Hallitus perustaa esityksensä projek-          Mikkelin seudulla on ryhdytty toimenpiteisiin
18345: tiryhmän suorittamiin vertailuihin eri paikkakun-      siementarkastuslaitoksen sijoittamiseksi yhdessä
18346: tien soveltuvuudesta siementarkastuslaitoksen si-      maatalouskemian laitoksen kanssa Mikkeliin. Lai-
18347: joituspaikaksi.                                        toksia varten on varattu tonttialue kaupungista
18348:     On painokkaasti todettava, että tältä osin hal-    sekä laitosten tarvitsemat koealueet maalaiskun-
18349: lituksen esityksen perustelut ontuvat varsin pa-       nan puolelta Karilan koeaseman yhteydestä. Ha-
18350: hasti. Eri vaihtoehtoja selvittänyt projektiryhmä      jasijoitettavista laitoksista sekä Etelä-Savon koe-
18351: ei ole kohdellut Mikkeliä tasapuolisesti muiden        asemasta voitaisiin Mikkelissä muodostaa tekni-
18352: paikkakuntien kanssa. Projektiryhmän mietin-           sesti ja toiminnallisesti edullinen kokonaisuus.
18353: nössä kuten ei myöskään missään muussakaan             Siementarkastuslaitoksen irrottaminen tästä ko-
18354: yhteydessä ole esitetty mitään sellaisia tekijöitä,    konaisuudesta ja sijoittaminen muualle merkitsisi
18355: jotka edellyttäisivät hajasijoitussuunnitelmien        kokonaisuutena katsoen huonompaa ratkaisua
18356: muuttamista siementarkastuslaitoksen osalta, jo-       toimintojen tehokkuuden, taloudellisuuden ja
18357: ten eduskunnan päätös laitoksen sijoittamisesta        toimivuuden suhteen.
18358: Mikkeliin on edelleen pidettävä voimassa ja ryh-          Edellä olevan perusteella on johdonmukaista,
18359: dyttävä käytännön toimiin hankkeen toteuttami-         että nykyinen eduskunta noudattaa aikaisempien
18360: seksi.                                                 eduskuntien päätöksiä ja sijoittaa sekä siementar-
18361:     Mikkeli on maantieteellisesti kauempana Hel-       kastuslaitoksen että maatalouskemian laitoksen
18362: singistä kuin muut vertailupaikkakunnat, jolla         Mikkeliin.
18363: perusteella pääasiassa projektiryhmä on antanut           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18364: huonoimman pistearvon. Tällaisen perusteen
18365: käyttäminen on kuitenkin erittäin kyseenalaista,                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18366: sillä tällöin voidaan helposti tyrmätä kaikki eri             kiehdotuksen:
18367: 
18368: 
18369: 
18370: 088300752B
18371: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 159
18372: 
18373: 
18374:                                                Laki
18375:      valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Mikkelin kaupunkiin
18376: 
18377:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18378: 
18379:                        1 §                                               2 §
18380:   Valtion siementarkastuslaitos siirretään Helsin-    (Kuten hallituksen esityksessä n:o 119)
18381: gin kaupungista Mikkelin kaupunkiin.
18382:   (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 119)
18383: 
18384:        Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1983
18385: 
18386:              Mauri Miettinen                Pirjo Rusanen         Timo Kietäväinen
18387:                                                 1983 vp.
18388: 
18389: Lakialoite n:o 160
18390: 
18391: 
18392: 
18393: 
18394:                                    Manninen ym.: Ehdotus laiksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-
18395:                                      toksen hajasijoittamisesta
18396: 
18397: 
18398:                                             Eduskunnalle
18399: 
18400:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen          mistä Kiimingin kuntaan Oulun kaupungin si-
18401: (HE n:o 123/1983 vp.) Riista- ja kalatalouden          jaan. Kiimingin kunta tarjoaa osastolle luonnon-
18402: tutkimuslaitoksen hajasijoittamisesta Oulun kau-       kauniin alueen Kiiminkijokivarresta. Alue sijait-
18403: punkiin ja Rymättylän kuntaan.                         see lähellä Oulun yliopistoa.
18404:    Kun eduskunta käsitteli vuonna 1981 hallituk-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
18405: sen esitystä laitoksen hajasijoittamisesta esittivät   oittavasti,
18406: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Iijokilaak-
18407: son kuntien toimikunta, Oulun kaupunki ja                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18408: Kiimingin kunta riistantutkimusosaston siirtä-                kiehdotuksen:
18409: 
18410: 
18411: 
18412: 
18413:                                                  Laki
18414:                      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hajasijoittamisesta
18415: 
18416:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18417: 
18418: 
18419:                         1 §                            varat, säädetään laitoksen siirtämisestä asetuksel-
18420:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen riis-     la.
18421: tantutkimusosasto siirretään Helsingin kaupun-
18422: gista Kiimingin kuntaan ja kalantutkimusosasto                             2 §
18423: Helsingin kaupungista Rymättylän kuntaan. Kun             Tämän lain voimaantulosta säädetään asetuk-
18424: tulo- ja menoarviossa on myönnetty siirtoa varten      sella.
18425: 
18426: 
18427:        Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1983
18428: 
18429:               Mauno Manninen               Tytti Isohookana-Asunmaa           Liisa Jaakonsaari
18430: 
18431: 
18432: 
18433: 
18434: 0883007509
18435:                                                 1983 vp.
18436: 
18437: Lakialoite n:o 161
18438: 
18439: 
18440: 
18441: 
18442:                                    Söderström ym.: Ehdotus laiksi kotiuttamisrahalain 2 §:n muutta-
18443:                                      misesta
18444: 
18445: 
18446:                                            Eduskunnalle
18447: 
18448:    Varusmiesten taloudellinen tilanne on viime           Tässä lakiehdotuksessa SKDL:n eduskuntaryh-
18449: vuosina kehittynyt huonoon suuntaan. Päivära-         mä esittää kotiuttamisrahan nostamista 225
18450: hojen reaaliarvo on pienin pohjoismaissa, samoin      markkaan. Se olisi alkua sen nostamiselle tuntu-
18451: varusmiehen perheelle annettavat avustukset ja        vasti korkeammalle tasolle, jolloin varusmiespal-
18452: kotiuttamisraha. Hallitus ei esitä asevelvollisten    veluksesta vapautuville miehille voitaisiin turVata
18453: kotiuttamisrahan korottamista, mikä merkitsee         alkuraha elämänsä järjestämiseksi varusmiespal-
18454: siis sen rcaaliarvon laskua vuonna 1984.              velun jälkeen.
18455:     SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä varusmies-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18456: ten kotiuttamisrahaa tulisi tuntuvasti nostaa ja
18457: katsomme, että hallituksen tulisi laatia suunnitel-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18458: ma kotiuttamisrahan asteittaiseen nostamiseen                kiehdotuksen:
18459: lähivuosina.
18460: 
18461: 
18462:                                                 Laki
18463:                               kotiuttamisrahalain 2 §:n muuttamisesta
18464: 
18465:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1977 annetun kotiuttamisraha-
18466: lain 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (974/80),
18467: näin kuuluvaksi:
18468: 
18469:                        2 §
18470:   Kotiuttamisrahan määrä on 225 markkaa.                Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18471:                                                       ta 1984.
18472: 
18473: 
18474:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1983
18475: 
18476:                      Sten Söderström                        Mikko Kuoppa
18477:                      Seppo Toiviainen                       Marja-Liisa Salminen
18478:                      Esko Helle                             Heikki Mustonen
18479:                      Matti Kautto                           Ulla-Leena Alppi
18480:                      Pirkko Turpeinen                       Ensio Laine
18481:                      Timo Laaksonen                         Marjatta Stenius-Kaukonen
18482:                      Juhani Vähäkangas                      Niilo Koskenniemi
18483:                      Arvo Kemppainen                        Lauha Männistö
18484:                                            Anna-Liisa Jokinen
18485: 
18486: 
18487: 
18488: 
18489: 0883007742
18490:                                                  1983 vp.
18491: 
18492: Lakialoite n:o 162
18493: 
18494: 
18495: 
18496: 
18497:                                     P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
18498: 
18499: 
18500:                                             Eduskunnalle
18501: 
18502:    Hallituksella on tarkoitus antaa eduskunnalle        lisälakiin tehtävillä muutoksilla päästään tassa
18503: esitys laiksi lapsilisälain 1 §:n ja 1 a §:n muutta-    tilanteessa tasapuolisempaan lopputulokseen.
18504: misesta siten, että lapsilisiä korotetaan 1 päivästä       SKDL:n eduskuntaryhmä esittääkin lapsilisä-
18505: lokakuuta 1984 lukien kuudella prosentilla. Täl-        laissa mainitun yläikärajan muuttamista siten,
18506: lainen korotus ei turvaisi edes lapsilisien reaaliar-   että lapsilisän piiriin otettaisiin vuosineljännes
18507: voa, varsinkin kun korotukset ajoitetaan vuoden         kerrallaan 16- ja 17-vuotiaat nuoret. Käytännössä
18508: loppuun.                                                tämä tapahtuisi siten, että 1 päivänä heinäkuuta
18509:    SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä lapsiper-            1968 tai sen jälkeen syntyneiden lapsien osalta
18510: heiden taloudellinen asema on turvattava nosta-         maksettaisiin lapsilisää, kunnes he täyttävät kah-
18511: malla lapsilisiä 12 prosenttia 1 päivästä heinä-        deksantoista vuotta.
18512: kuuta 1984. Korotuksen tulee koskea myös alle              Myös lakiehdotuksen 2 §:ään on tehty 1 §:ssä
18513: kolmevuotiaasta lapsesta suoritettavaa erityisli-       mainitun ikärajan korotuksen vaatima muutos.
18514: sää.                                                       Lakiehdotus on tarkoitettu käsiteltäväksi vuo-
18515:    Yhä useampi nuori jatkaa koulunkäyntiään tai         den 1984 tulo- ja menoarvion yhteydessä ja
18516: muita opintoja aina siihen saakka, kunnes saa-          tulevaksi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1984.
18517: vuttaa täysi-ikäisyyden. Tämä yhdessä kasvavan             Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
18518: nuorisotyöttömyyden kanssa on syynä siihen, että        kantana,
18519: nuoret ovat myös yhä pidempään riippuvaisia
18520: vanhempiensa taloudellisesta tuesta. Lapsilisäjär-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18521: jestelmän laajentamisen sijaan olisi mahdollista               kiehdotuksen:
18522: uudistaa opintorahajärjestelmää; kuitenkin lapsi-
18523: 
18524: 
18525: 
18526: 
18527:                                                   Laki
18528:                                        lapsilisälain muuttamisesta
18529: 
18530:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
18531: (541148) 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a § ja 2 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1
18532: momentti muutettuna 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetulla lailla (337 /62) ja 1 §:n 2 momentti ja
18533: 1 a § muutettuina 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla (287 /83), näin kuuluviksi:
18534: 
18535:                         1 §
18536:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-           Lapsilisän määrä on 2 100 markkaa vuodessa.
18537: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,           Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostami-
18538: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa asu-    seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on
18539: vasta kuuttatoista vuotta nuoremmasta lapsesta.         lapsilisän määrä kuitenkin 2 440 markkaa vuo-
18540: Kuitenkin lapsesta, joka on syntynyt 1 päivänä          dessa, kolmannesta lapsesta 2 950 markkaa vuo-
18541: heinäkuuta 1968 tai sen jälkeen, maksetaan lap-         dessa, neljännestä lapsesta 3 850 markkaa vuo-
18542: silisää, kunnes lapsi täyttää kahdeksantoista vuot-     dessa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta
18543: ta.                                                     lapsesta 4 620 markkaa vuodessa, paitsi milloin
18544: 0883007753
18545: 2                                     1983 vp. -      LA n:o 162
18546: 
18547: lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla hoidettavana   alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä, jonka
18548: laitoksessa.                                          kuluessa lapsi on syntynyt tai oikeus lapsilisään
18549:                                                       alkanut, sen vuosineljänneksen loppuun saakka,
18550:                                                       jonka kuluessa lapsi saavuttaa 1 §:ssä mainitun
18551:                        1a §                           iän.
18552:   Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsilisään
18553: oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta lapses-
18554: ta korotettuna 1 210 markalla vuodessa.
18555:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
18556:                        2 §                            1984.
18557:     Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen
18558: 
18559:        Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1983
18560: 
18561:            Pekka Leppänen                 Niilo Koskenniemi               Vappu Säilynoja
18562:            Marjatta Stenius-Kaukonen      Arvo Kemppainen                 Sten Söderström
18563:            Inger Hirvelä                  Heikki Mustonen                 Seppo Toiviainen
18564:            Pirkko Turpeinen               Ulla-Leena Alppi                Osmo Vepsäläinen
18565:            Timo Laaksonen                 Juhani Vähäkangas               Esko Helle
18566:            Lauha Männistö                 Heli Astala                     Matti Kautto
18567:            Anna-Liisa Jokinen             Mikko Kuoppa                    Ensio Laine
18568:                                           Marja-Liisa Salminen
18569:                                                1983 vp.
18570: 
18571: Lakialoite n:o 163
18572: 
18573: 
18574: 
18575: 
18576:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 16 §:n
18577:                                      muuttamisesta
18578: 
18579: 
18580:                                           Eduskunnalle
18581: 
18582:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18583: 
18584:    SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa aloittees-         korkeimman maksettavan päivärahan määräksi
18585: saan sairausvakuutuslain mukaisen äitiys- ja päi-    300 markkaa. Aloite on tarkoitettu käsiteltäväksi
18586: värahan tason nostamista korottamalla vähim-         vuoden 1984 tulo- ja menoarvion yhteydessä ja
18587: mäispäiväraha 40 markkaan. Samalla ehdotetaan        tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
18588: 
18589: 
18590: 
18591:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
18592: 
18593:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen          Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaatii
18594: sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE n:o 144/       SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä ylisuurten
18595: 1983 vp.). Esityksessä ehdotetaan mm. omavas-        päivärahojen leikkaamista ja katon asettamista
18596: tuuosuuksien korottamista ja äitiyspäivärahan        300 markkaan.
18597: määrän pitämistä sairausvakuutuslain mukaista          Ehdotuksen aiheuttamat kulut on tarkoitus
18598: tasoa alempana. Lisäksi vähimmäispäivärahaa eh-      kattaa korottamalla työnantajien sairausvakuutus-
18599: dotetaan korotettavaksi vain kahdella markalla.      maksua.
18600:    SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä on halli-           Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
18601: tuksen yritykset heikentää sosiaaliturvaa estettä-   kantana,
18602: vä. Tämä vaatii luopumista omavastuuosuuksien
18603: korottamisesta, äitiyspäivärahan nostamista lain               että Edu.Junta hyväksyisi seuraat~an la-
18604: edellyttämälle tasolle ja vähimmäispäivärahan               kiehdotuksen:
18605: korottamista 40 markkaan, mikä merkitsisi sa-
18606: malla pienten päivärahojen tason nousua.
18607: 
18608: 
18609: 
18610: 
18611:                                                Laki
18612:                                  sairausvakuutuslain muuttamisesta
18613: 
18614:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
18615: lain 16 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1089/82), näin
18616: kuuluvaksi:
18617:                       16 §                           tia työtulojen kolmassadasosasta, )os työtuiot ei-
18618:    Päivärahan maara päivää kohden on vähim-          vät ylitä 75 000 markkaa. Jos työtulot ylittävät
18619: mäispäiväraha, 40 markkaa lisättynä 30 prosentil-    75 000 markkaa, päivärahan määrä on 80 pro-
18620: la vakuutetun verotuksessa, asetuksella säädettä-    senttia 75 000 markan kolmassadasosasta lisätty-
18621: vänä kalenterivuotena todettujen työtulojen kol-     nä 50 prosentilla 75 000 markkaa ylittävän osan
18622: massadasosasta, kuitenkin vähintään 80 prosent-      kolmassadasosasta. Jos työtulot ylittävät 120 000
18623: 088300790K
18624: 2                                       1983 vp. -     LA n:o 163
18625: 
18626: markkaa, päivärahan maara 120 000 markkaa                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18627: ylittävältä osalta on 30 prosenttia 120 000 mark-      ta 1984.
18628: kaa ylittävän osan kolmassadasosasta. Korkein             Tätä lakia sovelletaan niihin kustannuksiin,
18629: päivärahan määrä on kuitenkin 300 markkaa.             jotka ovat syntyneet lain voimaantulon jälkeen,
18630: Jollei vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana       sekä päivä- ja äitiysrahaan, joka kohdistuu aikaan
18631: ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää kohden        lain voimaantulosta alkaen.
18632: on vähimmäispäivärahan suuruinen.                         Tätä lakia sovellettaessa pidetään 16 §:n 1
18633:    Mitä työtulolla tarkoitetaan tätä lakia sovellet-   momentissa säädettyjä markkamääriä vuoden
18634: taessa, säädetään asetuksella.                         1984 yleistä palkkatasoa vastaavina.
18635: 
18636: 
18637:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1983
18638: 
18639: 
18640:                       Marjatta Stenius-Kaukonen                 Pekka Leppänen
18641:                       Marja-Liisa Salminen                      Timo Laaksonen
18642:                       Pirkko Turpeinen                          Esko-Juhani Tennilä
18643:                                            Ensio Laine
18644:                                                1983 vp.
18645: 
18646: Lakialoite n:o 164
18647: 
18648: 
18649: 
18650: 
18651:                                   Elo ym.: Ehdotus laiksi vai tion siementarkastuslaitoksen siirtämises-
18652:                                      tä Helsingin kaupungista Kokemäen kaupunkiin
18653: 
18654: 
18655:                                           Eduskunnalle
18656: 
18657:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen        kuin muut valtion siementarkastuslaitoksesta kil-
18658: (HE n:o 119/1983 vp.), jonka mukaan valtion          pailevat paikkakunnat.
18659: siementarkastuslaitoksen sijaintipaikkakunta siir-      Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittaminen
18660: rettäisiin Helsingin kaupungista Loimaan kau-        Kokemäelle olisi perusteltua sen vuoksi, että
18661: punkiin.                                             Satakunnan osuus valtion investoinneista on jää-
18662:    Kokemäen kaupunki on kuitenkin jo usean           nyt viime vuosien aikana varsin vähäiseksi. Sen
18663: vuoden ajan koko maakunnan yksimielisesti tu-        vuoksi Kokemäellä ja koko Satakunnassa tarvi-
18664: kemana esittänyt, että valtion siementarkastuslai-   taan voimakkaita toimenpiteitä myönteisen työ-
18665: tos sijoitettaisiin Kokemäelle. Mm. Satakunnan       paikkakehityksen aikaansaamiseksi. Valtion sie-
18666: seutukaavaliitto on laatinut vuoden 1979 alussa      mentarkastuslaitoksen siirtäminen Kokemäelle
18667: valmistuneen yhteenvetoselvityksen ''Kokemäki        olisi paitsi aluepoliittisesti myös laitoksen toimin-
18668: valtion siementarkastuslaitoksen paikkana'', josta   nan kannalta erittäin perusteltua. Kokemäen
18669: ilmenee, että laitoksen toiminta Kokemäellä olisi    sijoitusvaihtoehto antaisi hyvät mahdollisuudet
18670: turvattu.                                            valtion siementarkastuslaitoksen vastaiselle kehit-
18671:    Kokemäen kaupunki on hankkinut Kokemäen           tämiselle.
18672: parhaalta mahdolliselta paikalta riittävän pelto-       Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18673: alueen, jonka se on tarjonnut valtion siementar-     nioitta~n,
18674: kastuslaitokselle. Tämän runsaat 20 hehtaaria
18675: käsittävän peltoalueen kaupunki on valmis luo-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18676: vuttamaan valtion käyttöön samoilla ehdoilla                 kiehdotuksen:
18677: 
18678: 
18679:                                                Laki
18680:    valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Kokemäen kaupunkiin
18681: 
18682:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18683: 
18684:                        1 §                                                   2 §
18685:   Valtion siementarkastuslaitos siirretään Helsin-     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 119)
18686: gin kaupungista Kokemäen kaupunkiin.
18687:   (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 119)
18688: 
18689: 
18690:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1983
18691: 
18692: 
18693:          Mikko Elo                      Timo Roos                       Lea Mäkipää
18694:          Aino Pohjanoksa                Aila Jokinen                    Anssi Joutsenlahti
18695:          Timo Laaksonen                 Matti Kuusio                    Ritva Laurila
18696: 
18697: 
18698: 
18699: 0883007911
18700:                                                 1983 vp.
18701: 
18702: Lakialoite n:o 165
18703: 
18704: 
18705: 
18706: 
18707:                                    Pohjala ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 131 §:n muuttamisesta
18708: 
18709: 
18710:                                             Eduskunnalle
18711: 
18712:    Uutta kalastuslakia toimeenpantaessa on käy-           Kalastuslaissa annetaan em. yhtymi11e toimin-
18713: nyt selväksi, ettei kalastusalueiden perustamista      tamahdo11isuudet vuoden 1984 loppuun, jo11oin
18714: ja siihen liittyvää kalastuskuntien järjestäytymistä   niiden viimeistään on sulauduttava kalastusaluei-
18715: ja niiden sääntöjen muuttamista voida käytän-          siin. Tätä aikarajaa tulisi ehdottomasti jatkaa
18716: nössä hoitaa läheskään ajate11ussa aikataulussa.       ainakin kahde11a vuode11a, jotta yhtymien toi-
18717: Tämä tulee aiheuttamaan ongelmia erityisesti           minta ei häiriintyisi siirtymäkauden aikana. Asiaa
18718: sie11ä, missä on olemassa hyvin toimivat kalastus-     harkittaessa on otettava huomioon, että juuri
18719: hoitoyhtymät. Näin on asian laita mm. Satakun-         toimivien kalastushoitoyhtymien alueiUa kalave-
18720: nassa.                                                 sien hoito on jatkuvaa ja tehokasta, eikä sitä siksi
18721:    Valtion viranomaisten, lähinnä kalastuspiirien,     saisi vaikeuttaa lopettamalla yhtymät ennen kuin
18722: tulee alkuvaiheessa noudattaa joustavaa toiminta-      uusi organisaatio on valmis ottamaan niiden
18723: tapaa, jotta organisaatio ylipäänsä saadaan koh-       tehtävät suorittaakseen.
18724: tuu11isen ajan kuluessa toimivaksi. Näinkään me-          Ede11ä mainitun perusteelia ehdotamme,
18725: nete11en ei kuitenkaan voida estää pahojen häiriö-
18726: tilojen syntymistä e11ei yhtymien toiminna11e                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18727: anneta jatkoaikaa.                                            kiehdotuksen:
18728: 
18729: 
18730:                                                  Laki
18731:                                  kalastuslain 131 §:n muuttamisesta
18732: 
18733:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain
18734: (286/82) 131 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
18735: 
18736:                       131 §                            tushoitoyhtymän säännöissä ei muuta ole määrät-
18737:   Kalastushoitoyhtymät, jotka on perustettu en-        ty, siirtyy yhtymän omaisuus jäsenkalastuskunnil-
18738: nen tätä lakia voimassa oUeiden säännösten mu·         le.
18739: kaisesti, lopettavat toimintansa neljän vuoden
18740: kuluessa tämän lain voimaantulosta. Asianomai-
18741: sen kalastusalueen tulee soveltuvilta osin ottaa         Tämä laki tulee voimaan          päivänä
18742: huolehtiakseen yhtymän tehtävistä. Mikäli kalas-       kuuta 198 .
18743: 
18744: 
18745:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1983
18746: 
18747:          Toivo T. Pohjala                Henrik Westerlund               Tauno Valo
18748:          Heimo Linna ·                   Juhani Surakka                  Anssi Joutsenlahti
18749:          Håkan Malm                      Pertti Hietala                  Juhani Vähäkangas
18750:          Mauno Manninen                  Pekka Löyttyniemi               Pentti Mäki-Hakola
18751:                                          Matti Viljanen
18752: 
18753: 
18754: 088300817E
18755:                                                 1983 vp.
18756: 
18757: Lakialoite n:o 166
18758: 
18759: 
18760: 
18761: 
18762:                                    Kautto ym.: Ehdotus laiksi eräitä tuotannollisia investointeja koske-
18763:                                      vista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain kumoami-
18764:                                      sesta
18765: 
18766: 
18767:                                            Eduskunnalle
18768: 
18769:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18770: 
18771:    SKDL:n eduskuntaryhmä esittää tuotannollis-          Aloite on tarkoitettu käsiteltäväksi vuoden
18772: ten investointien liikevaihtoverohuojennusten         1984 tulo- ja menoarvion yhteydessä ja tulevaksi
18773: poistamista. Poistaminen olisi asteittaista siten,    voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
18774: että huojennukset olisivat osittain voimassa vielä
18775: vuonna 1984.
18776: 
18777: 
18778: 
18779: 
18780:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
18781: 
18782: 
18783:    Valtio on antanut alennusta tuotannollisten        teollisuudelle. Arvion mukaan teollisuuden ko-
18784: investointien liikevaihtovetoon vuodesta 1977         neiden, laitteiden ja työkalujen osto ja teollisuus-
18785: lähtien. Syksyllä 1982 koneiden, laitteiden ja        rakennusten rakentaminen halpenevat lain seu-
18786: työkalujen liikevaihtoveroalennusta suurennettiin     rauksena ensi vuonna noin 1 900 milj. mk. Tämä
18787: siten, että ainoastaan 20 prosenttia hinnasta jäi     summa on vähennystä valtion tuloista. Kuiten-
18788: liikevaihtoveron alaiseksi. Teollisuusrakennuksis-    kaan ei ole voitu osoittaa, että tämä teollisuuden
18789: ta ei käytännössä tarvitse maksaa ollenkaan liike-    saama tuki, kuten muukaan valtion tuki teolli-
18790: vaihtoveroa.                                          suudelle, olisi johtanut suomalaisten tuotteiden
18791:    Pääasiassa teollisuuden hyödyksi tulevaa vero-     hintojen alenemiseen ulkomailla ja siten viennin
18792: helpotusta on perusteltu investointien suhdanne-      määrän lisääntymiseen.
18793: taantumalla. Tämän perusteen kanssa ristiriidassa        Sen sijaan uusien, entistä enemmän ihmistyö-
18794: on kuitenkin ollut se, että huojennus tehtiin         voimaa syrjäyttävien koneiden hinnan alentami-
18795: syksyllä 1982 pysyväksi. Tärkeimpänä perusteena       nen on luonnollisesti helpottanut niiden hankin-
18796: on laille esitetty suomalaisen teollisuuden kilpai-   taa. Tämä on johtanut siihen, että konehankin-
18797: lukyvyn parantaminen, minkä tuloksena suoma-          toja tehdään entistä heikommin perustein. Seu-
18798: laisten yritysten vienti länsimaihin kasvaisi ja      rauksena on ollut työttömyyden lisääntyminen.
18799: siten työllisyys Suomessa parantuisi.                 On myös huomattava, että valtaosa hintojen
18800:    Käytännössä näin ei kuitenkaan ole tapahtu-        alentamisen hyödystä kohdistuu länsimaista tuo-
18801: nut ja asetetut tavoitteet ovat jääneet toteutu-      taviin koneisiin ja laitteisiin, mikä taas rasittaa
18802: matta. Suomen vienti länsimaihin ei ole kasva-        ali jäämäistä maksutasetta.
18803: nut. Sen sijaan työttömyys on joukkomittaisella           Valtion taloudelle on liikevaihtoveron alen-
18804: tasolla. Kaikki nykyisen talouspoliittisen suunnan    nuksesta ollut vahingolliset seuraukset. Noin
18805: jatkamiselle perustuvat ennusteet osoittavat, että    1 900 milj. markan tulojen menetyksen korvaa-
18806: työttömyys tulee voimakkaasti lisääntymään.           miseksi on hallitus esittänyt lukuisia tavallisiin
18807:    Tuotannollisten investointien liikevaihtovero-     kansalaisiin ja vähävaraisiin ihmisiin kohdistuvia
18808: huojennus on tehnyt investoinnit halvemmiksi          toimia, mm. eläkkeiden indeksitarkistuksen har-
18809: 088300816d
18810: 2                                     1983 vp. -      LA n:o 166
18811: 
18812: ventamista, asumistuen heikentämistä, koulula-        tien liikevaihtoveroa on alennettu enemmän eli
18813: kien lykkäämistä, palkansaajien verotuksen kiris-     3,2 % :iin.
18814: tämistä, kuntien valtionapujen leikkaamista, sai-        Näin siis valtio pitää kansalaisten perustarpeita
18815: rausvakuutuksen omavastuuosuuksien kasvatta-          vähäpätöisempinä kuin teollisuuden koneiden,
18816: mista ja asuntotuotannon supistamista sekä asu-       laitteiden ja työkalujen ostoa ja teollisuusrakenta-
18817: miskustannusten lisäämistä.                           mista.
18818:    Sosiaalipoliittisesti on lain voimassaolo johta-      Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
18819: nut varsin epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen.         kantana,
18820: Valtio on sosiaalipoliittisin perustein alentanut
18821: mm. elintarvikkeiden liikevaihtoveroa niin, että                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18822: tavallinen perhe maksaa sitä elintarvikkeissa 7               kiehdotuksen:
18823: prosenttia. Kuitenkin tuotannollisten investoin-
18824: 
18825: 
18826:                                                 Laki
18827: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain kumo-
18828:                                                 amisesta
18829: 
18830:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18831: 
18832:                         1 §                                                   2 §
18833:    Täten kumotaan eratta tuotannollisia inves-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18834: tointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtovero-    ta 1984. Eräitä tuotannollisia investointeja koske-
18835: lakiin 19 päivänä joulukuuta 1980 annettu laki        vista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annettua
18836: (8481 80), sellaisena kuin sen nimike sekä 4 §: n 1   lakia sovelletaan kuitenkin vuoden 1984 loppuun
18837: ja 3 momentti, 8 §:n 1 momentti ja 9 §:n 1 ja 2       siten, että lain 2 §:ssä mainitun 75 sadasosan
18838: momentti ovat muutettuina 3 päivänä joulukuu-         sijasta käytetään lukua 40 sadasosaa ja 4 §:n 1
18839: ta 1982 annetulla lailla (875 182).                   momentissa mainitun 80 sadasosan sijasta käyte-
18840:                                                       tään lukua 40 sadasosaa.
18841: 
18842: 
18843:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1983
18844: 
18845:           Matti Kautto                   Anna-Liisa Jokinen               Timo Laaksonen
18846:           Irma Rosnell                   Heikki Mustonen                  Osmo Vepsäläinen
18847:           Lauha Männistö                 Esko-Juhani Tennilä              Ulla-Leena Alppi
18848:           Ensio Laine                    Marjatta Stenius-Kaukonen        Heli Astala
18849:           Pekka Leppänen                 Inger Hirvelä                    Arvo Kemppainen
18850:                                                 1983 vp.
18851: 
18852: Lakialoite n:o 167
18853: 
18854: 
18855: 
18856: 
18857:                                    A. Kemppainen ym.: Ehdotukset laeiksi valtakunnallisista työttö-
18858:                                       myyskassoista annetun lain 16 §:n ja työllisyyslain 17 §:n muut-
18859:                                       tamisesta
18860: 
18861: 
18862:                                            Eduskunnalle
18863: 
18864:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18865: 
18866:   SKDL:n eduskuntaryhmä esittää työttömyys-            työttömyyskorvausta huoltovelvollisille ja kassa-
18867: korvauksen nostamista 25 markalla päivältä ja          avustusten lapsikorotusta.
18868: samalla     työttömyyskassojen   päiväavustusten          Aloite on tarkoitettu käsiteltäväksi vuoden
18869: enimmäismäärien nostamista vastaavasti. Vastaa-        1984 tulo- ja menoarvioehdotuksen yhteydessä ja
18870: vasti esitetään samassa suhteessa korotettavaksi       tulevaksi voimaan välittömästi hyväksymisen jäl-
18871:                                                        keen.
18872: 
18873: 
18874: 
18875: 
18876:                                              PERUSTELUT
18877: 
18878:    Työttömien toimeentuloturvaan on suuren ja          omaisia, ja 78 markkaa muulle jäsenelle. Vastaa-
18879: usean kohdalla pitkäänkin jatkuvan työttömyys-         vasti jokaista 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua
18880: jakson vuoksi syytä kiinnittää erityistä huomiota.     lasta kohti ehdotamme 4 markan lapsikorotusta,
18881: Vaikka toimeentuloturvaan sisältyykin indeksiko-       enintään kuitenkin 12 markan lapsikorotusta.
18882: rotusmahdollisuus, jää se käytännössä vuosien             Työllisyyslain 17 §:ää ehdotamme muutetta-
18883: mittaan tuntuvastikin jälkeen palkkojen ja hinto-      vaksi siten, että nykyisin voimassa olevasta sitä
18884: jen kehityksestä, ellei suoriteta tuntuvaa tasoko-     nostettaisiin 25 markalla päivää kohti eli yksinäi-
18885: rotusta, jolla jälkeenjääneisyyttä kurotaan um-        selle henkilölle 1 kalleusluokassa 67 markkaan 50
18886: peen.                                                  penniin ja II kalleusluokassa 66 markkaan 50
18887:     Nyt esitettäväliä toimenpiteellä toteutettaisiin   penniin sekä huoltovelvolliselle 1 kalleusluokassa
18888: vain välttämättömin korjaus toimeentuloturvan          86 markkaan 50 penniin ja II kalleusluokassa 85
18889: tasoon. Esitykseen ei ole sisällytetty sen sijaan      markkaan 50 penniin. Samalla ehdotamme, että
18890: muita perusteltuja muutoksia kateossisäännöksiin       huoltovelvollisen työttömyyskorvausta korotetaan
18891: tai muihin säännöksiin, joilla parannettaisiin         kuudella markalla jokaista huollettavaa lasta koh-
18892: työttömyysturvan kattavuutta. Tässä yhteydessä         den.
18893: ei myöskään ole katsottu mahdolliseksi ehdottaa           Nämä ehdotukset perustuvat SKDL:n edus-
18894: työttömyysturvan kokonaisuudistusta, joka vaatisi      kuntaryhmän käsitykseen siitä, miten työttömien
18895: perusteellista valmistelua. Nämä ehdotukset on-        toimeentuloturvaa olisi vähintäänkin parannetta-
18896: kin tarkoitettu akuutin tilanteen korjaamiseksi        va vuoden 1984 tulo- ja menoarvion käsittelyn
18897: siten, että ne voitaisiin saattaa välittömästi voi-    yhteydessä.
18898: maan.                                                     Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
18899:     Valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun     kantana,
18900:  lain 16 §:ää ehdotamme muutettavaksi siten,
18901:  että päiväavustuksen suuruus olisi enintään 103                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
18902:  markkaa sille, jolla on 2 momentissa mainittuja              kiehdotukset:
18903: 088300815C
18904: 2                                           1983 vp. -    LA n:o 167
18905: 
18906: 
18907: 1.
18908:                                                       Laki
18909:               valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 16 §:n muuttamisesta
18910: 
18911:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtakunnallisista työttömyyskassoista 23 pa1vana
18912: maaliskuuta 1934 annetun lain 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä maaliskuuta 1979
18913: annetussa laissa (281179), näin kuuluvaksi:
18914: 
18915:                         16 §
18916:    Päiväavustuksen suuruus on emntaan 3 14                korotetaan edellä sanottua korkeampaa päivä-
18917: avustusta saavan jäsenen ammatissa siihen aikaan          avustusta 4 markalla, kuitenkin enintään 12
18918: maksettavasta tavallisesta päiväpalkasta paikka-          markalla.
18919: kunnalla, ei kuitenkaan enempää kuin 103 mark-
18920: kaa sille, jolla on 2 momentissa mainittuja omai-
18921: sia, ja 78 markkaa muulle jäsenelle. Jokaista 2             Tämä laki tulee voimaan        päivänä
18922: momentin 1 kohdassa tarkoitettua lasta kohti              kuuta 198 .
18923: 
18924: 
18925: 
18926: 
18927: 2.
18928:                                                       Laki
18929:                                       työllisyyslain 17 §:n muuttamisesta
18930: 
18931:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun työllisyyslain
18932: 17 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa
18933: (206/79), näin kuuluvaksi:
18934: 
18935:                      17 §
18936:   Työttömyyskorvauksena suoritetaan voimassa                 Huoltovelvollisen henkilön työttömyyskorvaus-
18937: olevan kuntien kalleusluokituksen mukaan päi-             ta korotetaan kuudella markalla jokaista huollet-
18938: vää kohti:                                                tavaa lasta kohden.
18939:                                1 kalleus-   II kalleus-
18940:                                 luokassa      luokassa
18941:                                                             Tämä laki tulee voimaan        päivänä
18942: yksinäiselle henkilölle .. .    67,)0         66,)0
18943:                                                           kuuta 198 .
18944: huoltovelvolliselle ..... .     86,)0         8),)0
18945: 
18946: 
18947:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1983
18948: 
18949:           Arvo Kemppainen            Esko-Juhani Tennilä         Lauha Männistö
18950:           Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto                 Ensio Laine
18951:           Terho Pursiainen           Heli Astala                 Irma Rosnell
18952:           Timo Laaksonen             Vappu Säilynoja             Esko Helle
18953:           Pekka Leppänen             Heikki Mustonen              Sten Söderström
18954:           Osmo Vepsäläinen           Ulla-Leena Alppi             Niilo Koskenniemi
18955:                      Juhani Vähäkangas                   Inger Hirvelä
18956:                                                  1983 vp.
18957: 
18958: Lakialoite n:o 168
18959: 
18960: 
18961: 
18962: 
18963:                                     Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi rahoituslaitosten ja vakuutuslaitosten
18964:                                        velvollisuudesta suorittaa työllistämismaksu vuodelta 1984
18965: 
18966: 
18967:                                             Eduskunnalle
18968: 
18969:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18970: 
18971:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi suurim-            Lakiehdotus on tarkoitettu käsiteltäväksi vuo-
18972: mille rahoituslaitoksille ja vakuutuslaitoksille vel-   den 1984 tulo- ja menoarvion yhteydessä ja
18973: vollisuus maksaa erityistä työllistämismaksua           tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
18974: vuonna 1984. Maksun suuruudeksi ehdotetaan
18975: 2, 5 prosenttia yhteisön nettovarallisuudesta.
18976: 
18977: 
18978: 
18979: 
18980:                                         ALOITTEEN PERUSTELUT
18981:     Suomessa verotus kohdistuu lähinnä yksityisiin         Jotta maksu kohdistuisi vain suurimpiin yrityk-
18982:  ihmisiin. Kotitaloudet maksoivat vuonna 1981           siin, kannettaisiin sitä ainoastaan siltä osin, kuin
18983:  yli 75 prosenttia kaikista veroista ja veronluontei-   yrityksen nettovarallisuus vuonna 1984 ylittää 35
18984:  sista maksuista. Yritysten maksama osuus oli           miljoonaa markkaa. Tätä vanen ennen maksun
18985:  vastaavasti pieni, vain vajaat 25 prosenttia. Yli-     määräämistä yhtiön nettovarallisuudesta tehdään
18986:  päätään suomalaiset yritykset maksavat veroja          35 miljoonan markan vähennys.
18987:  suhteessa yli kymmenen prosenttia vähemmän                Verokannaksi esitetään 2,5 prosenttia. Maksun
18988:  kuin teollistuneissa kapitalistisissa maissa keski-    tuotto olisi vuonna 1984 noin 270 miljoonaa
18989:  määrin.                                                markkaa.
18990:     Kasvavan työttömyyden vaatimat valtion työl-           Lakiehdotus on tarkoitettu käsiteltäväksi vuo-
18991:  listämistoimet ja muut työllisyyttä parantavat         den 1984 tulo- ja menoarvion yhteydessä ja
18992:  toimenpiteet voidaan rahoittaa säätämällä erityi-      tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
18993:  nen varallisuusverotyyppinen työllistämismaksu            Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
18994:  voittojaan viime aikoina kaikkein nopeimmin            kantana,
18995:  kasvattaneiden yritysten eli rahoitus- ja vakuutus-
18996:  laitosten maksettavaksi.                                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18997:                                                                kiehdotuksen:
18998: 
18999: 
19000:                                                    Laki
19001:   rahoituslaitosten ja vakuutuslaitosten velvollisuudesta suorittaa työllistämismaksu vuodelta 1984
19002: 
19003:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19004: 
19005:                          1 §                            tai jäsenen veronalaisia varoja ovat hänen osuu-
19006:    Siitä poiketen, mitä tulo- ja varallisuusverolain    tensa yhteisössä, velvollinen suorittamaan vero-
19007:  14 §: n 3 kohdassa on säädetty, on kotimainen          vuodelta 1984 varallisuuden perusteella työllistä-
19008:  rahoituslaitos ja vakuutusl:ritos, jonka osakkaan      mismaksun.
19009:  088300818F
19010: 2                                    1983 vp. -     LA n:o 168
19011: 
19012:                       2 §                           sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin maa-
19013:   Tämän lain mukaan verovelvollisen yhteisön        rää, sellaisen osakeyhtiön, jonka osakkeet notee-
19014: suoritettava työllistämismaksu on 2, 5 prosenttia   rataan arvopaperipörssissä, sekä muun tämä lain
19015: yhteisön nettovarallisuuden 35 miljoonaa mark-      mukaan verovelvollisen yhteisön ennakon mää-
19016: kaa ylittävältä osalta.                             räämistä.
19017:                                                        Valtiovarainministeriö määrää, kuinka monena
19018:                        3 §                          eränä ja minä aikana tässä laissa tarkoitettu
19019:    Ennakonkantoa varallisuuden perusteella toi-     ennakko kannetaan.
19020: mitettaessa käytetään tämän lain mukaan vero-
19021: velvollisen osakeyhtiön ennakon määräämisen                                 4 §
19022: perusteena sitä nettovarallisuutta, jonka perus-       Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, nouda-
19023: teella osakeyhtiön osakkeiden verotusarvo on        tetaan soveltuvin osin tulo- ja varallisuusverolain,
19024: vuodelta 1982 toimitettavaa verotusta varten vah-   ennakkoperintälain ja verotuslain säännöksiä.
19025: vistettu. Ennen ennakon määräämistä tehdään
19026: tästä nettovarallisuudesta 35 miljoonan markan                            5 §
19027: vähennys.                                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
19028:    Mitä 1 momentissa on sanottu, koskee myös,       ta 1984.
19029: 
19030: 
19031:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1983
19032: 
19033:          Timo Laaksonen                 Sten Söderström                Esko Helle
19034:          Niilo Koskenniemi              Heikki Mustonen                Pekka Leppänen
19035:          Osmo Vepsäläinen               Ulla-Leena Alppi               Ensio Laine
19036:          Arvo Kemppainen                Irma Rosnell                   Juhani Vähäkangas
19037:                                         Matti Kautto
19038:                                                  1983 vp.
19039: 
19040: Lakialoite n:o 169
19041: 
19042: 
19043: 
19044: 
19045:                                    P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1984 suoritettavasta
19046:                                       työnantajan sosiaaliturvamaksusta ja vakuutetun kansaneläke- ja
19047:                                       sairausvakuutusmaksusta
19048: 
19049: 
19050:                                             Eduskunnalle
19051: 
19052:                               ALOI1TEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19053: 
19054:    Aloitteessa ehdotetaan, että vuodelta 1984          tia. Lapsilisämaksua perittätsun työnantajalta
19055: perittäisiin yksityisen yritystoiminnan piiriin kuu-   0,25 prosenttia. Aloite on tarkoitettu käsiteltä-
19056: luvalta työnantajalta sairausvakuutusmaksua 1, 75      väksi vuoden 1984 tulo- ja menoarvion yhteydes-
19057: prosenttia. Julkisen tahon sairausvakuutusmaksu        sä ja tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta
19058: olisi ehdotuksen mukaan edelleen 2,35 prosent-         1984.
19059: 
19060: 
19061: 
19062: 
19063:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
19064: 
19065:    Laissa työnantajan sosiaaliturvamaksusta on         vakuutuslain määräämälle tasolle ja luopumista
19066: työnantajan lapsilisämaksuksi säädetty 2, 2 5 pro-     hallituksen esittämistä omavastuuosuuksien ko-
19067: senttia. Maksu on kuitenkin toistuvasti jätetty        rotuksista. Valtiolle näistä toimenpiteistä aiheu-
19068: perimättä; perusteluna on käytetty talouden elvy-      tuvat menot ehdotetaan katettaviksi nostamalla
19069: tystarvetta. Alkavassa noususuhdanteessa ei peri-      yksityisten työnantajien sairausvakuutusmaksu
19070: mättä jättäminen kuitenkaan ole enää mitenkään         1, 75 prosenttiin. Julkisen tahon sairausvakuutus-
19071: perusteltavissa.                                       maksu ehdotetaan pidettäväksi vuoden 1983 ta-
19072:    SKDL:n eduskuntaryhmä on tehnyt lakialoit-          solla.
19073: teen, jossa ehdotetaan lapsilisiin 12 prosentin           Muilta osin aloitteeseen sisältyvä lakiehdotus
19074: korotuksia 1 päivästä heinäkuuta lukien ja 16- ja      on hallituksen esityksen (HE n:o 140/1983 vp.)
19075: 17 -vuotiaiden ottamista asteittain lapsilisän pii-    mukainen.
19076: riin. Näistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannuk-         SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä työnanta-
19077: set ehdotetaan katettaviksi perimällä vuonna           jan sosiaaliturvamaksujen määräytymisperusteita
19078: 1984 työnantajilta 0,25 prosentin suuruinen lap-       tulisi muuttaa siten, että maksettava määrä riip-
19079: silisämaksu.                                           puisi ennen kaikkea esimerkiksi tuotannon pää-
19080:    Työnantajan sairausvakuutusmaksua on vii-           omavaltaisuudesta eikä lähes yksinomaan makse-
19081: meksi alennettu kuluvaa vuotta koskevassa laissa.      tusta palkkasummasta kuten nykyään. Tällainen
19082: Tällaisellekaan linjalle ei enää ole esitettävissä     muutos on kuitenkin mahdollinen vain sosiaali-
19083: mitään perusteita.                                     turvan rahoituksen kokonaisuudistuksen yhtey-
19084:    SKDL:n eduskuntaryhmä on tehnyt lakialoit-          dessä.
19085: teen, joka toteutuessaan merkitsisi sairausvakuu-         Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
19086: tuslain mukaisen päivä- ja äitiysrahan vähim-          kantana,
19087: mäismäärän nousemista 40 markkaan, 100 päi-
19088: vän jälkeisen äitiyspäivärahan nousemista sairaus-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19089:                                                               kiehdotuksen:
19090: 
19091: 
19092: 
19093: 
19094: 088300831W
19095: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 169
19096: 
19097:                                                Laki
19098: vuodelta 1984 suoritettavasta työnantajan sosiaaliturvamaksusta ja vakuutetun kansaneläke- Ja
19099:                                    sairausvakuutusmaksusta
19100: 
19101:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19102: 
19103:                        1 §
19104:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 140)          tammikuuta 1984 tai sen jälkeen sanottuna
19105:                                                      vuonna suoritetun ennakkoperinnän alaisen pal-
19106:                        2 §                           kan määrästä, kuitenkin siten, että valtiolta ja
19107:    Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaaliturva·   sen laitokselta, kunnalta ja sen seurakunnalta
19108: maksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun           sekä seurakuntainliitolta, ortodoksiselta kirkko-
19109: lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se on 11    kunnalta ja sen seurakunnalta sekä Ahvenan-
19110: päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (613/78),     maan maakunnalta sairausvakuutusmaksua peri-
19111: on säädetty työnantajan lapsilisämaksusta ja sai-    tään 2,35 prosenttia.
19112: rausvakuutusmaksusta, peritään työnantajan lap-
19113: ;ilisämaksua 0,25 prosenttia ja sairausvakuutus-                         3-6 §
19114:  naksua 1, 75 prosenttia työntekijälle 1 päivänä       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 140)
19115: 
19116: 
19117:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1983
19118: 
19119:           Pekka Leppänen                 Osmo Vepsäläinen               Heli Astala
19120:           Pirkko Turpeinen               Sten Söderström                Ensio Laine
19121:           Esko-Juhani Tennilä            Heikki Mustonen                Mikko Kuoppa
19122:           Matti Kautto                   Marjatta Stenius-Kaukonen      Marja-Liisa Salminen
19123:           Esko Helle                     Lauha Männistö                 Niilo Koskenniemi
19124:           Juhani Vähäkangas              Vappu Säilynoja                Anna-Liisa Jokinen
19125:           Ulla-Leena Alppi               Arvo Kemppainen                Irma Rosnell
19126:                                                 1983 vp.
19127: 
19128: Lakialoite n:o 170
19129: 
19130: 
19131: 
19132: 
19133:                                    Astala ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 27 §:n ja perhe-elä-
19134:                                       kelain 15 d §:n muuttamisesta
19135: 
19136: 
19137:                                            Eduskunnalle
19138: 
19139:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19140: 
19141:    Aloitteessa ehdotetaan, että niin sanottua van-    eivät saaneet lisäosan tasokorotusta kansanelä-
19142: haa työeläkettä saavien asemaa parannettaisiin        keuudistuksen II A -vaiheessa. Vastaava muutos
19143: muuttamalla säännöksiä, jotka koskevat tällaisen      ehdotetaan tehtäväksi perhe-eläkelakiin.
19144: eläkkeen tuloksi lukemista kansaneläkkeen lisä-          Aloite on tarkoitettu käsiteltäväksi vuoden
19145: osassa. Tämä merkitsisi n. 100 markan korotusta       1984 tulo- ja menoarvion yhteydessä ja tulevaksi
19146: lisäosaan niille vanhaa työeläkettä saaville, jotka   voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
19147: 
19148: 
19149: 
19150: 
19151:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
19152: 
19153:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen         ole riittävä. Eläkeuudistuksen II B -vaiheessa teh-
19154: (HE n:o 14211983 vp. ), jossa ehdotetaan kansan-      tävän leikkauksen estäminen ei riitä, vaan on
19155: eläkelain 27 §:n 1 momentissa mainittu tuloksi-       korjattava myös II A -vaiheessa tehty leikkaus.
19156: lukemisraja muutettavaksi 15 130 markaksi ja 2        Tämä ehdotetaan toteutettavaksi siten, että kan-
19157: momentissa mainittu tuloksilukemisraja 12 430         saneläkelain 27 §:ssä mainitut tuloksilukemisrajat
19158: markaksi. Näin niille vanhaa työeläkettä saaville,    säädettäisiin 14 280 markaksi ja 11 710 markaksi.
19159: jotka jäivät ilman kansaneläkeuudistuksen vuo-        Vastaava muutos tehtäisiin perhe-eläkelakiin.
19160: den 1983 alusta voimaan tulleen II A -vaiheen            Aloite on tarkoitettu käsiteltäväksi vuoden
19161: lisäosan tasokorotusta ja joiden verotus kiristyi     1984 tulo- ja menoarvion yhteydessä ja tulevaksi
19162: eläkkeiden verotusuudistuksen yhteydessä, mak-        voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
19163: settaisiin 52 markan lisäosan korotus vuoden             Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
19164: 1984 alusta lukien. Vastaavanlaista muutosta hal-     kantana,
19165: litus esittää tehtäväksi perhe-eläkelain lisäosaa
19166: laskettaessa käytettävään tuloksilukemisrajaan.                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
19167:    SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä korotus ei                lakiehdotukset:
19168: 
19169: 
19170: 
19171: 
19172: 088300832X
19173: 2                                      1983 vp. -      LA n:o 170
19174: 
19175: 1.
19176:                                                  Laki
19177:                                 kansaneläkelain 27 §:n muuttamisesta
19178: 
19179:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
19180: 27 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82),
19181: näin kuuluviksi:
19182: 
19183: 
19184:                         27 §
19185:                                                        luetaan lisäosaa määrättäessä tuloksi siten, että
19186:    Poiketen siitä, mitä 26 ja 26 a §:ssä on säädet-
19187:                                                        vakuutetun saamien edellä tarkoitettujen eläkkei-
19188: ty, ennen 1 päivää heinäkuuta 1975 sattuneeseen
19189:                                                        den tai eläkkeen osien yhteismäärästä otetaan
19190: eläketapahtumaan perustuva
19191:                                                        huomioon enintään 14 280 markkaa vuodessa.
19192:    1) työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien
19193:                                                        Muilta osin 4 kohdassa tarkoitettu eläke luetaan
19194: eläkelain tai yrittäjien eläkelain (468/69) vähim-
19195:                                                        kokonaisuudessaan lisaosatuloksi.
19196: mäisehtojen mukainen vanhuus-, työkyvyttö-
19197:                                                          Jos molemmat puolisot saavat kansaneläkettä
19198: myys- tai työttömyyseläke;
19199:                                                        tai toinen heistä saa kansaneläkettä ja toinen
19200:    2) lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
19201:                                                        rintamasotilaseläkettä, 1 momentissa tarkoitettu
19202: jäin eläkelain (134/62) tai merimieseläkelain mu-
19203:                                                        markkamäärä on 11 710 markkaa vuodessa.
19204: kainen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyys-
19205: eläke;
19206:    3) maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen su-
19207: kupolvenvaihdoseläkkeen perusmäärä; sekä
19208:    4) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
19209: 3-9 kohdassa tarkoitettu vanhuus-, työkyvyttö-         ta 1984.
19210: myys- tai työttömyyseläke siltä osin kuin se ei           Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat
19211: ylitä kunkin eläkkeen osalta sen perusteena ole-       virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua,
19212: vasta palkasta 119 prosenttia jokaiselta eläkettä      jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa mak-
19213: määrättäessä huomioon otetulta kuukaudelta, ei         settavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on
19214: kuitenkaan useammalta kuin 360 kuukaudelta,            laskettu.
19215: 
19216: 
19217: 
19218: 
19219: 2.
19220:                                                  Laki
19221:                                 perhe-eläkelain 15 d §:n muuttamisesta
19222: 
19223:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläke-
19224: lain 15 d §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (105/82),
19225: näin kuuluvaksi:
19226: 
19227:                        15 d §                             2) lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
19228:    Poiketen suta, mitä 15 b §:ssä on säädetty,         jäin eläkelain (134/62) tai merimieseläkelain mu-
19229: ennen 1 päivää heinäkuuta 1975 sattuneeseen            kainen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyys-
19230: eläketapahtumaan perustuva                             eläke;
19231:    1) työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien         3) maatalousyrittäjien eläkelain mukainen su-
19232: eläkelain tai yrittäjien eläkelain (468/69) vähim-     kupolvenvaihdoseläke; sekä
19233: mäisehtojen mukainen vanhuus-, työkyvyttö-                4) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin
19234: myys- tai työttömyyseläke;                             3-9 kohdassa tarkoitettu vanhuus-, työkyvyttö-
19235:                                      1983 vp. -     LA n:o 170                                      3
19236: 
19237: myys- tai työttömyyseläke siltä osin kuin se ei        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
19238: ylitä kunkin eläkkeen osalta sen perusteena ole-    ta 1984.
19239: vasta palkasta 119 prosenttia jokaiselta eläkettä      Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat
19240: määrättäessä huomioon otetulta kuukaudelta, ei      virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua,
19241: kuitenkaan useammalta kuin 360 kuukaudelta,         jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa mak-
19242: luetaan lisäosaa määrättäessä tuloksi siten, että   settavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on
19243: lesken saamien edellä tarkoitettujen eläkkeiden     laskettu.
19244: tai eläkkeen osien yhteismäärästä otetaan huo-
19245: mioon enintään 14 280 markkaa vuodessa. Muil-
19246: ta osin 4 kohdassa tarkoitettu eläke luetaan
19247: kokonaisuudessaan lisäosatuloksi.
19248: 
19249: 
19250: 
19251: 
19252:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1983
19253: 
19254:         Heli Astala                    Esko Helle                     Irma Rosnell
19255:         Juhani Vähäkangas              Lauha Männistö                 Marjatta Stenius-Kaukonen
19256:         Inger Hirvelä                  Pekka Leppänen                 Matti Kautto
19257:         Arvo Kemppainen                Mikko Kuoppa                   Ulla-Leena Alppi
19258:         Sten Söderström                Anna-Liisa Jokinen             Timo Laaksonen
19259:         Osmo Vepsäläinen               Niilo Koskenniemi              Esko:Juhani Tennilä
19260:                                               1983 vp.
19261: 
19262: Lakialoite n:o 171
19263: 
19264: 
19265: 
19266: 
19267:                                   Kärhä: Ehdotus laiksi tapaturmavakuutuslain 53 d §:n muuttami-
19268:                                     sesta
19269: 
19270: 
19271:                                           Eduskunnalle
19272: 
19273:                              ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19274: 
19275:   Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi tapatur-      matta ja päätöksen poistamista koskevaa menet-
19276: mavakuutuslain säännöksiä, jotka koskevat pää-       telyä tapaturmavakorvauksen suuruutta koskevis-
19277: töksen noudattamista muutoksenhausta huoli-          sa asioissa.
19278: 
19279: 
19280: 
19281: 
19282:                                             PERUSTELUT
19283: 
19284:    Tapaturmavakuutuslain 1.1.1982 voimaan tul-       keus voi poistaa myös antamansa korvauksen
19285: leen muutoksen {526/81) yhteydessä kumottiin         suuruutta koskevan päätöksen. Näissä asioissa
19286: muun muassa lain 45 §. Samalla ensimmäiseksi         vakuutusoikeus on kuitenkin viimeinen muutok-
19287: muutoksenhakuasteeksi tapaturmavakuutuslain          senhakuelin. Näin ollen on tarkoituksenmukais-
19288: mukaisissa asioissa perustettiin tapaturmalauta-     ta, että se voi myös poistaa korvauksen suuruutta
19289: kunta, jonka päätöksiin voidaan hakea muutosta       koskevan päätöksensä, jos myöhemmin ilmenee
19290: vakuutusoikeudelta. Lain 53 b §:n mukaan va-         selvitystä, joka johtaisi toisenlaiseen ratkaisuun
19291: kuutusoikeuden päätökseen siitä, oikeuttaako         asiassa. Vakuutusoikeudella on vastaava oikeus
19292: ruumiinvamma, sairaus tai kuolema tämän lain         viimeisenä muutoksenhakuasteena käsittelemis-
19293: mukaiseen korvaukseen, saa hakea muutosta kor-       sään työ- ja kansaneläkeasioissa.
19294: keimmalta oikeudelta. Muutoksenhakuoikeutta             Korvauksen suuruutta koskevien tapaturmava-
19295: tältä osin on kuitenkin rajoitettu siten, että se    kuutusasioiden ratkaisuun vakuutusoikeudessa
19296: koskee vain niitä tapauksia, joissa korkein oikeus   osallistuu työntekijäin vuosityöansioita määrättä-
19297: oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n nojalla          essä valtioneuvoston vakuutusoikeuden jäseniksi
19298: myöntää valitusluvan.                                määräämät työmarkkinajärjestöjen edustajat ja
19299:    Vakuutusoikeus toimii, kuten aikaisemman          työntekijän työkyvyn arvioimiseen lisäksi valtio-
19300: lainsäädännön voimassa ollessakin, viimeisenä        neuvoston määräämät eri lääketieteellisten alojen
19301: muutoksenhakuelimenä niissä tapaturmavakuu-          erikoislääkärit.
19302: tusasioissa, joissa on kysymys korvauksen suuruu-       Samalla poistetaan lainkohdassa oleva tarpee-
19303: desta. Tapaturmavakuutuslakia muutettaessa ku-       ton viittaus muutoksenhakumääräaikaan.
19304: mottiin lain 4 5 § (608 148), jonka perusteella         Esityksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa so-
19305: vakuutusoikeudella oli oikeus hakemuksesta pois-     siaalilainsäädännön ylimääräistä muutoksenhaku-
19306: taa korvauksen suuruutta koskeva päätöksensä,        menettelyä. Esitys ei aiheuta kustannuksia oi-
19307: mikäli myöhemmin kävi ilmi, että sen antama          keushallinnon piirissä. Laki ehdotetaan saaretta-
19308: päätös oli perustunut väärään tai puutteelliseen     vaksi voimaan sen hyväksyruisajankohdasta lu-
19309: selvitykseen. Vastaava säännös sisältyy voimassa     kien.
19310: olevan lain 53 d §:ään. Säännöksen mukaan               Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
19311: vakuutusoikeus voi poistaa vakuutuslaitoksen tai
19312: tapaturmalautakunnan päätöksen, mutta laki-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19313: tekstistä puuttuu maininta siitä, että vakuutusoi-          kiehdotuksen:
19314: 088300849F
19315: 2                                    1983 vp. -     LA n:o 171
19316: 
19317:                                               Laki
19318:                          tapaturmavakuutuslain 53 d §:n muuttamisesta
19319: 
19320:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuu-
19321: tuslain 53 d §, sellaisena kuin se on 10 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa (526/81), näin
19322: kuuluvaksi:
19323:                      53 d §                          keus voi, jos on kysymys korvauksen suuruudesta,
19324:    Vakuutuslaitoksen, tapaturmalautakunnan tai       vakuutuslaitoksen esityksestä tai sen hakemukses-
19325: vakuutusoikeuden päätöstä on muutoksenhausta         ta, jota asia koskee, kuultuaan muita asianosaisia
19326: huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoi-     poistaa päätöksen ja ottaa tai määrätä asian
19327: maisella päätöksellä ratkaistu, jollei asianomai-    uudelleen käsiteltäväksi.
19328: nen muutoksenhakuelin toisin määrää.
19329:   Jos vakuutuslaitoksen, tapaturmalautakunnan
19330: tai vakuutusoikeuden päätös on perustunut vää-         Tämä laki tulee vmmaan         päivänä
19331: rään tai puutteelliseen selvitykseen, vakuutusoi-    kuuta 198 .
19332: 
19333: 
19334:     Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1983
19335: 
19336:                                              Lea Kärhä
19337:                                                 1983 vp.
19338: 
19339: Lakialoite n:o 172
19340: 
19341: 
19342: 
19343: 
19344:                                    Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotukset laeiksi kuljetusten järjestämistä
19345:                                      äänestyspaikalle koskevien säännösten lisäämisestä vaalilainsää-
19346:                                      däntöön
19347: 
19348: 
19349:                                             Eduskunnalle
19350: 
19351:    Valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n 1 momentin mu-            Äänioikeuden käyttämisessä olevan, sekä peri-
19352: kaan kansanedustajain vaaleissa on vaalioikeutet-      aatteessa että käytännössä merkittävän puutteen
19353: tu asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen            poistamiseksi ehdotetaan vaalilakeja muutetta-
19354: kansalainen, joka ennen vaalivuotta on täyttänyt       vaksi siten, että kunnat veivoitetaan järjestämään
19355: kahdeksantoista vuotta. Kaikilla vaalioikeutetuil-     asukkailleen, jotka eivät sairauden vuoksi kykene
19356: la on valtiopäiväjärjestyksen 4 §:n 3 momentin         itse kulkemaan äänestyspaikalle eivätkä oleskele
19357: mukaan yhtäläinen äänioikeus.                          laitoksessa, kuljetuksen äänestyspaikalle tai kor-
19358:    Vaalioikeudesta tasavallan presidentin valitsija-   vaamaan tällaisen henkilön itsensä hankkimasta
19359: miesten vaaleissa on Suomen Hallitusmuodon 23          kuljetuksesta aiheutuneet matkakulut.
19360: §:n 2 momentin mukaan voimassa!. mitä kansan-              Kuljetuksen tai korvauksen saamisen eräänä
19361: edustajain vaaleista on säädetty. Aänioikeus on        ehtona olisi, että henkilö asuu siinä kunnassa,
19362: siis kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen.           jossa hän on äänioikeutettu. Ilman tätä rajoitusta
19363:    Kunnallisvaaleissa on äänioikeus kunnallislain      ehdotettu järjestelmä saattaisi joissakin tapauksis-
19364: 16 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalaisel-           sa aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia kunnil-
19365: la, joka vaalivuoden alussa oli täyttänyt 18 vuotta    le.
19366: ja asianomaisessa kunnassa henkikirjoitettu tai            Kykenemättömyytensä itse kulkea äänestyspai-
19367: ollut henkikirjoitettava. Kunnallislain 15 §:n 2       kalle henkilön olisi todistettava lääkärintodistuk-
19368: momentin mukaan kunnallisvaaleissa on kunnan           sella. Tästä vaatimuksesta voitaisiin luopua, jos
19369: äänioikeutetuilla jäsenillä yhtäläinen äänioikeus.     henkilön liikuntakyvyttömyys on muuten Iuotet-
19370:    Jotta perustuslakien sekä kunnallislain sään-       tavasri tiedossa. Luotettava tieto on esimerkiksi
19371: nökset kansalaisten äänioikeuden yhtäläisyydestä       aiemmissa vaaleissa esitetty lääkärintodistus.
19372: toteutuvat myös käytännössä, lainsäätäjän ja vi-           Ehdotetussa järjestelmässä kunnanvaltuusto
19373: ranomaisten on huolehdittava siitä, että kaikilla      päättäisi, järjestääkö kunta kuljetukset äänestys-
19374: äänioikeutetuilla on vaaleissa myös todellinen         paikalle. Päätösvalta on syytä uskoa valtuustolle,
19375: mahdollisuus äänestää. Tässä tarkoituksessa kaik-      koska kysymyksessä on määräraha-asia. Jollei
19376: kiin voimassa oleviin vaalilakeihin, nimittäin la-     kunta järjestä kuljetuksia, se olisi velvollinen
19377: kiin kansanedustajain vaaleista (3911 69), lakiin      korvaamaan asianomaisten äänioikeutettujen it-
19378: tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista      sensä hankkiman kuljetuksen. Jos taas kunta
19379: (392/69) ja kunnallisvaalilakiin (361172) sisälty-     järjestää kuljetuksen, siihen oikeutettu henkilö
19380: vät säännökset ennakkoäänestyksestä. Ennakko-          saisi valita, käyttääkö hän kunnan kuljetusta vai
19381: äänestys järjestetään myös laeissa mainituissa         hankkiiko hän itse kuljetuksen ja hakee kunnalta
19382: hoito-, huolto- ja rangaistuslaitoksissa.              tästä korvauksen.
19383:     Kotona sekä muualla sairaaloiden ja muiden            Äänioikeutetun itse hankkima kuljetus tulisi
19384: laitosten ulkopuolella hoidetaan runsaasti ihmi-       korvata tavanomaisten matkakulujen mukaan.
19385: siä, jotka eivät kykene itse kulkemaan vaalien         Tavanomaisilla matkakuluilla tarkoitetaan kulu-
19386: äänestys- tai ennakkoäänestyspaikalle. Heidän          ja, jotka aiheutuvat yleisen kulkuneuvon tai
19387: mahdollisuutensa käyttää perustuslain turvaamaa        vuokra-auton käyttämisestä.
19388: kansalaisoikeuttaan, äänioikeutta, valittaessa tär-       Kunnan keskusvaalilautakunta olisi viranomai-
19389: keimpiä julkisia toimielimiä riippuu satunnaisista     nen, joka päättää äänestyspaikalle kuljetettavista
19390: tekijöistä. Tämä on vastoin perustuslakien tarkoi-     henkilöistä ja äänioikeutettujen itsensä järjestä-
19391: tusta.                                                 män kuljetuksen korvaamisesta. Vain vaaliviran-
19392: 0883008841
19393: 2                                       1983 vp. -      LA n:o 172
19394: 
19395: omaisilla on käytössään näitä päätöksiä tehtäessä       hakeneelta, hän ei voisi tehdä menestyksellistä
19396: tarvittavat vaaliluettelot. Kunnan keskusvaalilau-      vaalivalitusta. Kuljeruksen epääminen ei ehdote-
19397: takunnan tehtävänä on muutenkin suorittaa vaa-          tussa järjestelmässä estäisi äänioikeutettua käyttä-
19398: leja valmistavia toimenpiteitä. Käytännöllisistä        mästä äänioikeuttaan, koska hän voisi itse järjes-
19399: syistä on tarkoituksenmukaista, että sama viran-        tää kuljetuksen ja hakea kunnan keskusvaalilau-
19400: omainen, joka päättää kuljeruksista, eli ehdotuk-       takunnalta sen korvaamista. Näin kunnan kulje-
19401: sen mukaan kunnan keskusvaalilautakunta, vas-           tuksen epäämisellä ei olisi vaikutusta vaalitulok-
19402: taa myös kuljetusten järjestämisestä.                   seen. Kunnan keskusvaalilautakunnan korvaus-
19403:    Äänioikeutetuille olisi ilmoitettava mahdolli-       päätökseen tyytymätön saisi hakea siihen muu-
19404: suudesta saada kuljetus tai korvaus. Helpoimmin         tosta valittamalla lääninoikeuteen. Sen päätök-
19405: ja samalla tehokkaasti ilmoirus menee perille, jos      sestä saisi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-
19406: se sisällytetään äänioikeutetuille jo nykyisin hy-      oikeuteen.
19407: vissä ajoin ennen vaaleja lähetettävään korttiin.          Ehdotetusta kuljetus- ja korvausjärjestelmästä
19408: Tällä oikeusministeriön vahvistaman kaavan mu-          aiheutuvat kustannukset jäisivät kuntien kannet-
19409: kaisella kortilla ilmoitetaan äänioikeutetuille hei-    taviksi. Ratkaisu on yhdenmukainen sen nykyi-
19410: dän äänestysalueestaan, vaaliluettelon nähtävänä        sessä vaalilainsäädännössä omaksurun periaatteen
19411: olosta sekä vaalitoimituksen ajasta ja paikasta.        kanssa, että kunnat pääosin vastaavat vaalikus-
19412: Kortit lähettää kunnan keskusvaalilautakunta.           tannuksista. Erikseen tulisi kuitenkin ehdotettu-
19413:   Jotta kuljetukset äänestyspaikalle voidaan käy-       jen lainmuutosten tultua hyväksytyiksi selvittää
19414: tännössä järjestää sujuvasti, kuljetusta olisi sitä     asian laatu huomioon ottaen, miten valtio voisi
19415: tarvitsevien pyydettävä etukäteen. Edellä maini-        osallistua kunnille kyseisistä kuljetuksista aiheu-
19416: rulla äänioikeutetuille lähetettävällä kortilla voi-    tuviin kustannuksiin.
19417: daan ilmoittaa, milloin ja miten kuljetusta on             Ehdotetun järjestelmän vaihtoehtona olisi sai-
19418: haettava. Samoin kortilla ilmoitettaisiin, milloin      raiden luona kiertävien vaalitoimikuntien perus-
19419: ja miten haetaan korvausta äänioikeutetun itse          taminen. Oikeusministeriöstä saadun tiedon mu-
19420: järjestämästä kuljetuksesta. Jos äänioikeutetulle       kaan tätä mahdollisuutta on tutkittu, mutta se
19421: on päätetty järjestää kuljetus äänestyspaikalle,        on todettu käytännössä erittäin vaikeaksi toteut-
19422: hän ei voisi saada korvausta itse järjestämästään       taa.
19423: kuljeruksesta. Tällä säännöllä ehkäistään kunnan           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19424: kuljetuksissa tarpeettomia ajoja. Kunnan keskus-        nioittaen,
19425: vaalilautakunnan kuljerus- ja korvauspäätöksistä
19426: ilmoitettaisiin kirjeitse kullekin hakijalle henkilö-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
19427: kohtaisesti.                                                    kiehdotukset:
19428:   Jos äänestyspaikalle kuljetus evättäisiin sitä
19429: 
19430: 1.
19431:                                                   Laki
19432:                        kansanedustajain vaaleista annetun lain       muuttamisesta
19433: 
19434:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19435:  muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (391169) 16 §:n 1
19436: momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä toukokuuta 1975 annetussa laissa (319/75 ), sekä
19437:  lisätään lakiin uusi 6 a luku ja uusi 100 b § seuraavasti:
19438: 
19439:                        16 §
19440:   Kunnan keskusvaalilautakunnan on lähetettä-           luetteloon hänet on merkitty, milloin ja missä
19441: vä jokaiselle kunnassa äänestysalueen vaaliluette-      vaaliluettelo on nähtävänä sekä milloin ja missä
19442: loon otetulle äänioikeutetulle, jonka osoite on         äänestys tapahtuu, ja 80 a §:n 2 momentissa
19443: runnettu, oikeusministeriön vahvistaman kaavan          tarkoiterut tiedot. Tämän lisäksi kortissa ei saa
19444: mukaista ja sen ohjeiden mukaisesti täytettyä           olla muuta kuin ohjeet sen käyttämisestä ja
19445: korttia käyttäen ilmoitus, jossa on ne tiedot,          kortista ehkä ilmenevien virheiden oikaisemises-
19446: mitkä hänestä on henkikirjaan tai vaaliluetteloon       ta.
19447: otettu, tieto siitä, minkä äänestysalueen vaali-
19448:                                         1983 vp. -     LA n:o 172                                      3
19449: 
19450:                      6 a luku                          kunta kuljettaa äänestyspaikalle ja keille kunta
19451:                                                        korvaa äänestyspaikalle kulkemisesta aiheutuneet
19452:             Kuljetus äänestyspaikalle                  matkakulut.
19453:                                                           Kuljetusta samoin kuin matkakulujen korvaus-
19454:                        80 §                            ta haetaan kunnan keskusvaalilautakunnan mää-
19455:   Jos kunnassa asuva ja siellä äänestysalueen          räämässä ajassa ja siten kuin lautakunta muuten
19456: vaaliluetteloon merkitty äänioikeutettu henkilö        määrää.
19457: ei sairauden vuoksi kykene itse kulkemaan äänes-          Kunnan keskusvaalilautakunnan 1 momentissa
19458: tyspaikalle eikä häntä hoideta tai pidetä 63 §:ssä     tarkoitettu päätös lähetetään hakijalle tiedoksi.
19459: tarkoitetussa laitoksessa, kunta on velvollinen
19460: järjestämään hänelle kuljetuksen sen äänestysalu-                           80 b §
19461: een äänestyspaikalle, jonka vaaliluetteloon hänet        Kuljetukset äänestyspaikalle järjestää kunnan
19462: on merkitty, tai suorittamaan hänelle 3 momen-         keskusvaalilautakunta.
19463: tissa säädetyn korvauksen.        Kunnanvaltuusto
19464: päättää, järjestääkö kunta kuljetukset äänestys-
19465:                                                                            100 b §
19466: paikalle, ja ilmoittaa päätöksestään kunnan kes-          Kunnan keskusvaalilautakunnan 80 §:n 3 mo-
19467: kusvaalilautakunnalle niin, että tämä voi lähettää     mentin mukaista korvausta koskevaan päätökseen
19468: ajoissa 16 §:n mukaiset ilmoitukset äänioikeute-       saa korvauksen hakija hakea muutosta valittamal-
19469: tuille.                                                la lääninoikeuteen siinä järjestyksessä kuin muu-
19470:    Jos kunta ei järjestä kuljetuksia äänestyspaikal-   toksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa
19471: le tai jos kunnan kuljetukseen oikeutetulle hen-
19472:                                                        (154/50) on säädetty.
19473: kilölle ei ole päätetty järjestää kuljetusta, kunta
19474: korvaa hänelle äänestyspaikalle kulkemisesta to-
19475: distettavasti aiheutuneet tavanomaiset matkaku-
19476: lut.                                                      Tämä laki tulee v01maan     päivänä
19477:                                                        kuuta 198 .
19478:                   80 a §                                 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
19479:   Kunnan keskusvaalilautakunta päättää, ketkä          tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
19480: 
19481: 
19482: 
19483: 
19484: 2.
19485:                                                  Laki
19486:             tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista annetun lain muuttamisesta
19487: 
19488:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19489:   muutetaan tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain
19490: (392/69) 13 § ja
19491:   lisätään lakiin uusi 18 § seuraavasti:
19492: 
19493:                         13 §                           tuneiden matkakulujen korvausta, saa korvauk-
19494:    Vaalitoimituksesta, ennakkoäänestyksestä ja         sen hakija hakea muutosta valittamalla lääninoi-
19495: kuljetuksesta äänestyspaikalle on voimassa, mitä       keuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhaus-
19496: äänestysalueen vaalitoimituksesta, ennakkoääne-        ta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on
19497: tyksestä ja kuljetuksesta äänestyspaikalle on sää-     säädetty.
19498: detty kansanedustajain vaaleista annetun lain 46
19499: §:n 3 momentissa ja 47-80 b §:ssä.
19500:                                                           Tämä laki tulee v01maan    päivänä
19501:                       18 §                             kuuta 198 .
19502:    Kunnan keskusvaalilautakunnan päätökseen,             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
19503:  joka koskee äänestyspaikalle kulkemisesta aiheu-      tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
19504: 4                                        1983 vp. -     LA n:o 172
19505: 
19506: 3.
19507:                                                   Laki
19508:                                     kunnallisvaalilain muuttamisesta
19509: 
19510:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19511:   muutetaan 12 päivänä toukokuuta 1972 annetun kunnallisvaalilain (361/72) 11 §:n 1 momentti
19512: sekä
19513:   lisätään lakiin uusi 7 a luku ja uusi 93 a § seuraavasti:
19514: 
19515:                         11 §                              Jos kunta ei järjestä kuljetuksia äänetyspaikalle
19516:    Kunnan keskusvaalilautakunnan on lähetettä-          tai jos kunnan kuljetukseen oikeutetulle henki-
19517: vä jokaiselle kunnassa vaaliluetteloon · otetulle       lölle ei ole päätetty järjestää kuljetusta, kunta
19518: äänioikeutetulle, jonka osoite on tunnettu, oi-         korvaa hänelle äänestyspaikalle kulkemisesta to-
19519: keusministeriön vahvistamaa ja sen ohjeiden mu-         distettavasti aiheutuneet tavanomaiset matkaku-
19520: kaisesti täytettyä korttia käyttäen ilmoitus, jossa     lut.
19521: on ne tiedot, mitkä hänestä on henkikirjaan tai
19522: vaaliluetteloon otettu, tieto siitä, minkä äänes-                            74 b §
19523: tysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty, mis-          Kunnan keskusvaalilautakunta päättää, ketkä
19524: ja milloin vaaliluettelo on nähtävänä sekä missä        kunta kuljettaa äänestyspaikalle ja keille kunta
19525: ja milloin äänestys tapahtuu, ja 74 b §:n 2             korvaa äänestyspaikalle kulkemisesta aiheutuneet
19526: momentissa tarkoitetut tiedot. Tämän lisäksi ei         matkakulut.
19527: kortissa saa olla muuta kuin ohjeet sen käyttämi-          Kuljetusta samoin kuin matkakulujen korvaus-
19528: sestä ja kortista ehkä ilmenevien virheiden oikai-      ta haetaan kunnan keskusvaalilautakunnan mää-
19529: semisesta.                                              räämässä ajassa ja siten kuin lautakunta muuten
19530:                                                         määrää.
19531:                                                            Kunnan keskusvaalilautakunnan 1 momentissa
19532:                      7 a luku                           tarkoitettu päätös lähetetään hakijalle tiedoksi.
19533:              Kuljetus äänestyspaikalle                                       74 c §
19534:                                                           Kuljetukset äänestyspaikalle järjestää kunnan
19535:                       74 a §                            keskusvaalilautakunta.
19536:     Jos kunnassa asuva ja siellä vaaliluetteloon
19537: merkitty äänioikeutettu ei sairauden vuoksi kyke-                            93 a §
19538: ne itse kulkemaan äänestyspaikalle eikä häntä             Kunnan keskusvaalilautakunnan 74 a §:n 3
19539: hoideta tai pidetä 59 § :ssä tarkoitetussa laitokses-   momentin mukaista korvausta koskevaan päätök-
19540: sa, kunta on velvollinen järjestämään hänelle           seen saa korvauksen hakija hakea muutosta valit-
19541: kuljetuksen sen äänestysalueen äänestyspaikalle,        tamalla lääninoikeuteen siinä järjestyksessä kuin
19542: jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty, tai suo-       muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa
19543: rittamaan hänelle 3 momentissa säädetyn kor-            (154/50) on säädetty.
19544: vauksen.
19545:    Kunnanvaltuusto päättää, järjestääkö kunta
19546: kuljetukset äänestyspaikalle, ja ilmoittaa päätök-         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
19547: sestään kunnan keskusvaalilautakunnalle niin,           kuuta 198 .
19548: että tämä voi lähettää ajoissa 11 §:n mukaiset             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
19549: ilmoitukset äänioikeutetuille.                          tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
19550: 
19551: 
19552:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1983
19553: 
19554:           Pentti Lahti-Nuuttila           Jouko Skinnari                   Pekka Myllyniemi
19555:           Timo Roos                       Reino Paasilinna                 Kaisa Raatikainen
19556:           Sinikka Hurskainen              Reijo Lindroos                   Sakari Knuuttila
19557:                                                1983 vp.
19558: 
19559: Lakialoite n:o 173
19560: 
19561: 
19562: 
19563: 
19564:                                   Söderström ym.: Ehdotus laiksi valtioneuvoston oikeudesta luovut-
19565:                                     taa valtion polttoainekeskuksen hallinnassa olevaa omaisuutta
19566:                                     petustettavalle osakeyhtiölle
19567: 
19568: 
19569:                                            Eduskunnalle
19570: 
19571: 
19572:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
19573: 
19574:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen n:o    VAPO:n muilla työmailla on yhä yleisempää,
19575: 128 laiksi valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa      että ihmisiä otetaan kausiluontoisesti töihin; näin
19576: Valtion polttoainekeskuksen hallinnassa olevaa       työntekijöiden mahdollisuus saada pysyvää työtä
19577: omaisuutta perustettavalle yhtiölle. Tarkoitukse-    on huono.
19578: na on muuttaa Valtion polttoainekeskus (VAPO)           Turpeen käyttö järkevissä mitoissa maamme
19579: valtion osakeyhtiöksi. Hallituksen lakiesityksessä   energiahuollossa on perusteltua edellyttäen, että
19580: ei kuitenkaan missään pykälässä käsitellä henkilö-   otetaan huomioon ympäristöriskit ja -haitat. Val-
19581: kunnan etujen turvaamista. Päinvastoin, useat        tion polttoainekeskuksen ja perustettavan osa-
19582: merkit viittaavat VAPO:ssa toimiin, joilla valmis-   keyhtiön on joka tapauksessa huolehdittava työn-
19583: tellaan työvoiman tuntuvaa vähentämistä. Lisäksi     tekijöistään ja turvattava mahdollisimman mo-
19584: VAPO:n Kokkolan korjaamon työntekijöitä on           nelle heistä pysyvät työpaikat ja entiset eläke-
19585: uhattu inisanomisilla 31.12.1983 lähtien. Näin       ym. edut.
19586: on tapahtumassa, vaikka VAPO itse ilmoittaa             Ehdotammekin,
19587: erääksi tehtäväkseen kehittää turpeennostokalus-
19588: toa. Lisäksi VAPO:lla on seitsemän sahaa, joiden              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19589: kaluston kunnossapidossa tarvittaisiin ehdotto-             kiehdotuksen:
19590: masti omaa hyvin toimivaa korjaamoa. Myös
19591: 
19592:                                                Laki
19593: valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa valtion polttoainekeskuksen hallinnassa olevaa omaisuutta
19594:                                     perustettavalle yhtiölle
19595: 
19596:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19597: 
19598:                     1-4 §                            paikat vanhoina työntekijöinä 1 §:ssä mainitussa
19599:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 128)            perustettavassa osakeyhtiössä.
19600:                                                        Näille työntekijöille turvataan eläke- ja muut
19601:                        5§                            vastaavat edut nykyisten säädösten mukaisesti.
19602:   Valtion polttoainekeskuksessa 1 päivänä loka-
19603: kuuta 1983 vakinaisessa tai muuss~·. vastaavassa                          6 §
19604: työsuhteessa olevalle työntekijälle turvataan työ-     (Kuten 5 § hallituksen esityksessä n:o 128)
19605: 
19606: 
19607:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1983
19608: 
19609:                      Sten Söderström                         Timo Laaksonen
19610:                      Esko-Juhani Tennilä                     Juhani Vähäkangas
19611: 
19612: 088300885m
19613:                                                 1983 vp.
19614: 
19615: Lakialoite n:o 174
19616: 
19617: 
19618: 
19619: 
19620:                                    Viinanen: Ehdotus laiksi työehtosopimuslain 4 §:n muuttamisesta
19621: 
19622: 
19623:                                            Eduskunnalle
19624: 
19625:    Maamme vaikea työllisyystilanne koettelee          ammatista normaalisti maksettavaa palkkaa alem-
19626: etenkin ammattikoulutusta ja työkokemusta vail-       man palkan. Tarkoitus olisi kuitenkin, että palk-
19627: la olevia nuoria. Työsuojeluhallituksessa nuoria      kaus olisi vähintään 75 prosenttia ao. paikkakun-
19628: työntekijöitä koskevien säännösten soveltamista       takalleusluokan alimmasta oppilaiden tuntipal-
19629: selvittänyt työryhmä on todennut mm., että            kasta. Kyseisen työryhmän ehdotukset ovat kariu-
19630: palkkauksen joustamattomuus muodostaa mel-            tuneet kuitenkin siihen, että työntekijäliitto ei
19631: koisen kynnyksen nuorten työmarkkinoille pää-         hyväksynyt harjoittelusopimuksen sisältämää työ-
19632: syyn. Samoin yrittäjät ovat useaan kertaan koros-     ehtosopimuksen alittavaa palkkausta. Näin työn-
19633: taneet mm. alkupalkkauksen korkeuden muo-             tekijäliitot ovat olleet estämässä työehtosopimus-
19634: dostuvan yhdeksi suurimmista esteistä nuorten         järjestelmästä johtuen nuorison työllistämisen.
19635: työsuhteen solmimiselle. Korostetusti on tuotu        Sen vuoksi tulisi mielestäni lainsäädännön tasolla
19636: esiin tärkeimpänä asiana saada nuorelle tuntu-        mahdollistaa nuorille maksettavaksi palkkauksek-
19637: maa työelämään sen sijaan, että vaihtoehtona on       si työehtosopimuksissa määrättyjä ehtoja alempi
19638: toimettomuus.                                         palkka, jos työnantaja ja työntekijä keskenään
19639:    Nuorten työnsaantimahdollisuuksia tutkinut         niin sopivat. Kysymyksessä on tuhansien nuorien
19640: työryhmä on selvityksessään todennut, että eräis-     työntekijöiden tulevaisuus, joten valtiovallan tu-
19641: sä tapauksissa voitaisiin työsopimuksissa sopia       lisi edesauttaa kyseisen järjestelmän aikaansaa-
19642: palkan määrästä työehtosopimuksesta poikkea-          mista.
19643: vasti. Sellainen alle 24-vuotias työntekijä, jolla       Edellä mainitun perusteella ehdotan,
19644: ei ole lainkaan tai ainoastaan vähäisessä määrin
19645: asianomaisen työn edellyttämää koulutuksen tai                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19646: aikaisemman työkokemuksen kautta hankittua                   kiehdotuksen:
19647: ammattitaitoa, voisi saada minimipalkkaa tai
19648: 
19649:                                                 Laki
19650:                               työehtosopimuslain 4 §:n muuttamisesta
19651: 
19652:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopimus-
19653: lain (436/46) 4 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
19654: 
19655:                        4 §                            sistä poiketen voivat työntekijä ja työnantaja
19656:                                                       keskinäisellä sopimuksella kuitenkin sopia työeh-
19657:    Työnantaja, jota työehtosopimus sitoo, älköön      tosopimuksen alittavasta palkkauksen määrästä,
19658: sen soveltamisalalla tehkö sopimuksen ulkopuo-        jos työntekijä on alle 24-vuotias.
19659: lellakaan olevan, työehtosopimuksen tarkoitta-
19660: maa työtä suorittavan työntekijän kanssa työsopi-
19661: musta ehdoilla, jotka ovat ristiriidassa työehtoso-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
19662: pimuksen kanssa. Työehtosopimuksen määräyk-           kuuta 198 .
19663: 
19664: 
19665:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
19666:                                              Iiro Viinanen
19667: 088300914K
19668:                                                1983 vp.
19669: 
19670: Lakialoite n:o 175
19671: 
19672: 
19673: 
19674: 
19675:                                   Ratu ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain voimaanpanolain 1 §: n
19676:                                      muuttamisesta
19677: 
19678: 
19679:                                           Eduskunnalle
19680: 
19681:    Valtion työntekijäin eläkkeistä annetun asetuk-    toimmin kohtelemat työntekijät löytynevätkin
19682: sen (30.6.1960/331) 2 §:n mukaan eläkkeen             juuri metsätyön piiristä!
19683: saamisen edellytyksenä on, että työntekijä työs-         Parannusta em. asetukseen ei tuonut valtion
19684: tään erotessaan on täyttänyt 63 vuotta taikka         eläkelain voimaanpanolakikaan (20.5.1966/281).
19685: sitten tullut pysyvästi työkyvyttömäksi.              Siksipä joukko jo ikääntyneitä ja huonossa kun-
19686:    Lain mukaan siis valtion työntekijä - esim.        nossa olevia kansalaisia on jäänyt pahaan elä-
19687: raskaassa metsätyössä ollut - on menettänyt           kekuoppaan raadettuaan itsensä melkein lop-
19688: kokonaan eläkeoikeutensa, jos hän työkuntoisena       puun valtion töissä: niinpä rahat eivät tahdo
19689: ja alle 63-vuotiaana on eronnut valtion työstä        riittää edes niukkaan elantoon saatikka sitten
19690: (esim. Vapon tai metsähallituksen palveluksesta).     kalliisiin lääkkeisiin, joita olisi runsaasti käytettä-
19691: Tuo "eroaminen" on vähintään kummallista              vä.
19692: silloin, jos se on tapahtunut valtion aiheuttamas-       Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kunni-
19693: ta syystä, ts. onkin kysymyksessä erottaminen.        oittavasti,
19694: Tuollainen ''eroaminen'' on ollut aikoinaan
19695: yleistäkin nimenomaan metsätyön alalla, koska ei                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19696: ole ollut hakkuita, uittotöitä tai muuta metsä-               kiehdotuksen:
19697: alan työtä. Valtion työntekijäin eläkelain kal-
19698: 
19699:                                                 Laki
19700:                       valtion eläkelain voimaanpanolain 1 §:n muuttamisesta
19701: 
19702:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
19703: eläkelain voimaanpanolain (281/66) 1 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
19704: 
19705:                        1 §
19706:                                                       työn lopettamisen vuoksi tai muusta syysta, JO-
19707:    Valtion eläkelakia sovelletaan myös kaikkiin       hon ei sisälly edunsaajan rikosta tai tuottamusta.
19708: edunsaajiin, jotka ennen tämän lain voimaantu-
19709: loa ovat olleet valtion päätoimisessa palveluksessa     Tämä laki tulee voimaan          päivänä
19710: ja joutuneet siitä eroamaan työn puutteen tai         kuuta 198 .
19711: 
19712: 
19713:       Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
19714: 
19715:           Martti Ratu                     Helvi Koskinen                   Liisa Arranz
19716:           Pentti Skön                     Reino Jyrkilä                    Urho Pohto
19717:           Lea Mäkipää                     Pentti Kettunen                  Anssi Joutsenlahti
19718:           Heikki Riihijärvi               Vieno Eklund                     Mikko Vainio
19719:           J. Juhani Kortesalmi            Reijo Enävaara                   Veikko Vennamo
19720: 
19721: 
19722: 088300915L
19723:                                                 1983 vp.
19724: 
19725: Lakialoite n:o 176
19726: 
19727: 
19728: 
19729: 
19730:                                    Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muuttamisesta
19731: 
19732: 
19733:                                            Eduskunnalle
19734: 
19735:    Opintotukijärjestelmän puutteellisuudet ovat       reaaliarvoltaan vain pienentynyt. Seurauksina
19736: käytännössä osoittautuneet niin suuriksi, ettei       voidaan todeta opiskeluajan piteneminen, pakko
19737: nykyisellä järjestelmällä opintojen rahoitusta pys-   hakeutua ansiotyöhön kesken opiskelun, laina-
19738: tytä turvaamaan. Ongelma on jatkuvasti kärjisty-      kierteeseen joutuminen sekä monet sosiaaliset ja
19739: nyt, kuten opiskelijajärjestöt ovat useissa yhteyk-   henkiset ongelmat.
19740: sissä perustellusti todenneet.                           Opintorahan perusosaa tulisi nostaa edes siinä
19741:    Opiskelijapalkkajärjestelmän kehittäminen tu-      määrin, että vuoden 1972 rcaalitaso kyettäisiin
19742: lisi aloittaa välittömästi. Ensi askeleena pitäisi    säilyttämään. Lisäksi opintorahan tulisi kaikilla
19743: olla opintorahan korottaminen siten, että sillä       koulutusaloilla olla samansuuruinen, jottei ajet-
19744: olisi reaalista vaikutusta.                           taisi eri aloilla opiskelevia eriarvoiseen asemaan.
19745:    Opintotukijärjestelmän suurin epäkohta on             Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19746: opiskelijoiden tavaton velkaantuminen. Suoran
19747: opintotuen osuus oli jo järjestelmän voimaan                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19748: tullessa liian vähäinen, ja se on vuosien mittaan            kiehdotuksen:
19749: 
19750: 
19751: 
19752: 
19753:                                                 Laki
19754:                                 opintotukilain 10 §:n muuttamisesta
19755: 
19756:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain
19757: 10 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (36/81), näin
19758: kuuluvaksi:
19759: 
19760:                        10 §
19761:                                                         3) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa sekä
19762:    Opintorahan perusosana myönnetään kerral-          asetuksella erikseen säädetyissä oppilaitoksissa
19763: laan enintään yhdeksi lukuvuodeksi:                   2 400 markkaa.
19764:    1) lukioissa tai lukioasteella 2 400 markkaa,
19765:    2) alemman keskiasteen ammatillisessa koulu-
19766: tuksessa 2 400 markkaa ja muussa ammatillisessa         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
19767: koulutuksessa, ellei jäljempänä 3 kohdasta muu-       1984.
19768: ta johdu, 2 400 markkaa, ja
19769: 
19770:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1983
19771: 
19772: 
19773:                       Seppo Toiviainen                          Heli Astala
19774: 0883009369
19775:                                                 1983 vp.
19776: 
19777: Lakialoite n:o 177
19778: 
19779: 
19780: 
19781: 
19782:                                   Alppi ym.: Ehdotus laiksi työaikalain 6 §:n 1 momentin 6 kohdan
19783:                                     kumoamisesta
19784: 
19785: 
19786:                                            Eduskunnalle
19787: 
19788:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19789: 
19790:                               Aloitteessa ehdotetaan työaikalain muuttamis-
19791:                            ta siten, että oikeus teettää periodityötä meijeri-
19792:                            liikkeissä poistettaisiin.
19793: 
19794: 
19795: 
19796: 
19797:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
19798: 
19799: 
19800:    Työaikalain 6 §:n mukaista työaikajärjestelmää     periodityötä on ryhdytty teettämään monissa
19801: kutsutaan vakiintuneen tavan mukaisesti periodi-      töissä, joissa tähän ei ole todellista tarvetta.
19802: työksi. Periodityö voi muistuttaa säännöllistä päi-      Selkeästi periodityön tarpeettomuus on tullut
19803: vätyötä tai säännöllistä kolmivuorotyötä, mutta       esille meijerialalla. Tähän on olemassa lukuisia
19804: useimmiten se on kuitenkin luokiteltavissa epä-       syitä, joista suuri osa liittyy tuotantoteknologian
19805: säännölliseksi vuorotyöksi. Periodityötä tehdään      kehittymiseen.
19806: kaikkina vuorokauden aikoina, ja useilla aloilla         Maidonkeräilyautojen säiliöt ovat nykyään tila-
19807: on yötyön osuus suuri.                                vuudeltaan 5 000-15 000 litraa. Maidon keräily
19808:    Periodityön tunnusmerkkejä ovat mm.:               hoidetaan imu- ja tilatankein siten, että maito ei
19809:    - vuorokautisen työajan enimmäismäärää e1          saa seistä auton tankissa enempää kuin 7 tuntia.
19810: ole rajoitettu;                                       Maidon vastaanotto on siksi järjestettävä vähin-
19811:    - viikottaista työaikaa ei ole rajoitettu. Sen     tään kahteen vuoroon, eikä näin synny tarvetta
19812: sijaan on määrätty, että työaika kolmen viikon        periodityölle. Laitoksien maitosiilojen tilavuudet
19813: pituisena ajanjaksona on enintään 120 tuntia tai      ovat usein jo 50 000-150 000 litraa ja eristys ja
19814: kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80       jäädytys ovat tehokkaasti järjestetyt.
19815: tuntia. Laki sallii myös keskimääräisen 80 tai 120       Voin valmistus on sijoitettu suuriin yksikköi-
19816: tunnin ns. tasoitusjärjestelmän (6 §:n 2 moment-      hin, joissa ovat voitykit käytössä. Työ voidaan
19817: ti);                                                  tehdä normaaleina 5 työpäivän viikkoina käyt-
19818:    - ylityötä syntyy vasta työaikajakson lopussa,     täen yhtä tai kahta vuoroa (kesäisin ajoittain
19819: mikäli ylitetään periodin enimmäistyöaika (80 tai     kolmea vuoroa). Kerma varastoidaan suuriin,
19820: 120 tuntia);                                          30 000-100 000 litraa vetäviin siiloihin, ja se
19821:    - periodityö on sallittu vain lain luettelemis-    pystytään jäähdyttämään tarpeelliseen varastoin-
19822: sa töissä; ja                                         tilämpöön. Vanhoja kirnumeijereitä on vain tuo-
19823:    - naisten yötyö on periodityössä sallittua il-     tannon tasaajina.
19824: man työneuvoston lupaa.                                  Kauppamaidon valmistus on keskittynyt suu-
19825:    Periodityösäännöksellä on haluttu turvata jous-    riin yksikköihin, ja ns. tuotevaihtoa harjoittamal-
19826: tavien työaikojen käyttömahdollisuus. Kuitenkin       la (kaikkia nesteitä ei enää tehdä samassa laitok-
19827: 088300939C
19828: 2                                      1983 vp. -      LA n:o 177
19829: 
19830: sessa) on päästy viisi- tai kuusipäiväisiin työviik-     Jäätelön teko on hyvin kausiluontoista ja siinä-
19831: koihin. Lisäksi työaikoja on porrastettu tai järjes-   kin voidaan asia hoitaa leimauksin niin, ettei
19832: tetty vuorotyöksi. Kylmävarastot ovat suuret ja        synny tarvetta periodityölle.
19833: leimapäivän muuttaminen kesken päivän on                  Lämmittäjät ja laitosmiehet eivät ole tehneet
19834: poistanut periodityön tarpeen.                         periodityötä juuri ollenkaan, koska työ voidaan
19835:   Juustoja valmistetaan hieman juustosta riip-         järjestää joko vuorotyönä tai porrastettuna kiertä-
19836: puen viidestä seitsemään päivänä. Juuston teko         vin vapaapäivin.
19837: on porrastettua tai vuorotyötä. Suurissakaan yksi-        Ehdotammekin,
19838: köissä ei tarvitse olla yli kahdeksaa tuntia muuten
19839: kuin joidenkin teknisten häiriöiden takia.                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19840:                                                               kiehdotuksen:
19841: 
19842: 
19843:                                                  Laki
19844:                        työaikalain 6 §:n 1 momentin 6 kohdan kumoamisesta
19845: 
19846:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19847: 
19848:                         1 §                                                  2 §
19849:    Täten kumotaan 2 päivänä elokuuta 1946                Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
19850: annetun työaikalain 6 §:n 1 momentin 6 kohta,          ta 1984.
19851: sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965
19852: annetussa laissa (713 165 ).
19853: 
19854: 
19855:       Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1983
19856: 
19857:           Ulla-Leena Alppi                 Ensio Laine                     Kalevi Kivistö
19858:           Pekka Leppänen                   Anna-Liisa Jokinen              Terho Pursiainen
19859:           Inger Hirvelä                    Mikko Kuoppa                    Sten Söderström
19860:           Niilo Koskenniemi                Arvo Kemppainen                 Esko Helle
19861:           Osmo Vepsäläinen                 Marja-Liisa Salminen            Seppo Toiviainen
19862:           Lauha Männistö                   Marjatta Stenius-Kaukonen       Esko-Juhani Tennilä
19863:                                            Heikki Mustonen
19864:                                                 1983 vp.
19865: 
19866: Lakialoite n:o 178
19867: 
19868: 
19869: 
19870: 
19871:                                    Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttami-
19872:                                       sesta
19873: 
19874: 
19875:                                             Eduskunnalle
19876: 
19877:    Lainsäädäntömme ei sisällä säännöksiä kansan-       maan tulleella lailla kansanäänestystä koskevat
19878: äänestyksestä. Vuonna 1931 toimitettiin yleinen        säännökset. Ruotsin Hallitusmuodon 4 §:ssä on
19879: neuvoa-antava kansanäänestys väkijuomalainsää-         yleisluontoinen säännös, jonka mukaan neuvoa-
19880: dännön perusteiden selvittämiseksi. Kansan-            antavan kansanäänestyksen toimeenpanemisesta
19881: äänestys tapahtui erikseen säädetyn lain nojalla ja    säädetään lailla. Menettelystä kansanäänestyksissä
19882: on jäänyt ainoaksi kansanäänestykseksi. Edus-          on säädetty kansanäänestyslaissa. Jokaisesta kan-
19883: kunta-aloitteissa myöhemmin tehdyt ehdotukset          sanäänestyksestä on lisäksi yksinkertaisella enem-
19884: ad hoc -tyyppisten kansanäänestysten toimittami-       mistöllä säädettävä erityinen laki, jossa mm.
19885: sesta tai kansanäänestysinstituution liittämisestä     kansanäänestykseen alistettavat kysymykset on
19886: pysyvästi lainsäädäntöömme eivät ole johtaneet         täsmällisesti ilmaistava. Tämän lisäksi kansan-
19887: tulokseen. Valtiosääntökomitean enemmistö kat-         äänestysmenettely liittyy Ruotsissa nykyisin pe-
19888: soi välimietinnössään (KM 1974:27), että perus-        rustuslain säätämismenettelyyn. Kansanäänestys
19889: tuslakiin olisi otettava säännös mahdollisuudesta      perustuslakikysymyksestä järjestetää~. samassa yh-
19890: käyttää neuvoa-antavaa kansanäänestystä, jos ky-       teydessä valtiopäivävaalien kanssa. Aänestyksessä
19891: symyksessä on laajakantoinen ja yhteiskunnalli-        äänioikeutetut kansalaiset saavat ilmaista, hyväk-
19892: sesti tärkeä asia.                                     syvätkö he lepäämään jätetyn perustuslakiehdo-
19893:    Valtioneuvosto asetti 18.3.1982 komitean, jon-      tuksen vai eivät. Ehdotus on hylätty, jos useim-
19894: ka tehtävänä oli valmistaa ehdotukset hallitus-        mat äänestykseen osallistuneista ovat äänestäneet
19895: muodon täydentämiseksi neuvoa-antavaa kansan-          ehdotusta vastaan ja heidän lukumääränsä lisäksi
19896: äänestysta koskevalla yleissäännöksellä sekä sään-     on enemmän kuin puolet valtiopäivävaaleissa
19897: nöksiksi kansanäänestyksissä noudatettavasta me-       hyväksytyn äänen antaneista. Muussa tapauksessa
19898: nettelystä, ja selvittää sitovan kansanäänestyksen     valtiopäivät käsittelevät ehdotuksen lopullisesti.
19899: käyttömahdollisuuksia lainsäädäntömenettelyssä         Lepäämään jätetyn perustuslakiehdotuksen saa
19900: ja laatia tässä suhteessa tarpeellisiksi havaittavat   kansanäänestykseen vähintään 1110 valtiopäivien
19901: säännösehdotukset. Tämä komitea sai työnsä             jäsenistä, jos vähintään kolmasosa jäsenistä äänes-
19902: päätökseen 28.2.1983. Kansanäänestyskomitea            tää vaatimuksen puolesta. Tanskan perustuslaissa
19903: on tehtävänsä mukaisesti valmistellut ehdotuksen       kansanäänestys mainitaan sekä pakollisena että
19904: neuvoa-antavaa kansanäänestystä koskevaksi lain-       ehdonvaraisena lainsäädäntömenettelyn vaihee-
19905: säädännöksi, mikä sisältää ehdotuksen hallitus-        na. Pakollisena kansanäänestystä on sovellettava
19906: muodon muutokseksi ja erillisen lakiesityksen          silloin kun on kysymys perustuslain muuttamises-
19907: neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä noudatet-         ta tai äänioikeusikärajojen muuttamisesta. Eh-
19908: tavasta menettelystä. Komitean ehdotukset neu-         donvaraisen kansanäänestyksen mukaan 113 kan-
19909: voa-antavasta kansanäänestyksestä ovat pääasial-       sankäräjien jäsenistä voi pyytää jonkin kansankä-
19910: lisesti hyväksyttäviä myös kokoomuksen eduskun-        räjien hyväksymän lakiehdotuksen alistamista
19911: taryhmän mielestä.                                     kansanäänestykseen. Tällaisen vaatimuksen jäl-
19912:    Esimerkkinä valtioista, joissa sekä kansanäänes-    keen kansankäräjät voivat lyhyessä määräajassa
19913: tys että kansanaloite ovat laajasti käytössä, on       peruuttaa lain hyväksymisen, jolloin lakiehdotus
19914: tunnetuin Sveitsi. Tosin Sveitsin valtiojärjestys      raukeaa eikä kansanäänestystä toimiteta. Kansan-
19915: rakentuu olennaisesti toiselle periaatteelle kuin      äänestykseen alistettu laki hylätään, jos äänestä-
19916: Suomen. Ruotsissa, jossa on vallalla samantapai-       neiden enemmistö ja samalla vähintään 30 pro-
19917: nen edustuksellinen demokratia kuin Suomessa,          senttia äänioikeutetuista sitä vastustaa. Eräitä
19918: lisättiin hallitusmuotoon vuoden 1980 alusta voi-      lakeja, kuten budjettilakeja, ei kuitenkaan voida
19919: 0883010266
19920: 2                                         1983 vp. -      LA n:o 178
19921: 
19922: tällä tavoin alistaa kansanäänestykseen. Perustus-        kuulua kansalaisten yleiseen kokemus- ja tietopii-
19923: lain säätämisen osalta on menettely seuraava: jos         riin. Kansanäänestyksen toimeenpaneminen
19924: kansankäräjät hyväksyvät ehdotuksen uudeksi pe-           edellyttää myös sitä, että kansanäänestykseen
19925: rustuslain säännökseksi ja hallitus on samalla            saatetaan vain asioita, joista kansalaisille voidaan
19926: kannalla, hajotetaan kansankäräjät ja uudet vaa-          välittää riittävää ja yksiselitteistä tietoa. Tärkeää
19927: lit toimitetaan. Jos ehdotus hyväksytään muutta-          on myös, että kansanäänestyksen käyttö rajoite-
19928: mattomana uusilla kansankäräjillä, on ehdotus             taan vain riittävän merkittäviin ja yhteiskunnalli-
19929: puolen vuoden kuluessa alistettava kansanäänes-           sesti laajakantoisiin asioihin.
19930: tykseen. Perustuslain muutos voidaan vahvistaa,              Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että
19931: jos äänestäjien enemmistö, joka vastaa vähintään          hallitusmuotoomme olisi otettava säännös mah-
19932: 40 prosenttia kaikista äänioikeutetuista, on ää-          dollisuudesta toimittaa neuvoa-antava kansan-
19933: nestänyt ehdotuksen puolesta.                             äänestys. Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä
19934:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa, että                noudatettavasta menettelystä voitaisiin säätää
19935: perinteiset edustuksellisen demokratian vaikutus-         erillisellä lailla. Eduskunnan tulisi normaalissa
19936: kanavat eivät kansalaisten mielestä toimi kunnol-         lainsäätämisjärjestyksessä päättää kulloinkin lailla
19937: la. Tätä osoittaa mm. ns. yhden asian liikkeiden          siitä, mistä asiasta neuvoa-antava kansanäänestys
19938: lisääntyminen. Tällaisten liikkeiden avulla ei kui-       toimeenpannaan.
19939: tenkaan voida punnita sitä kansanvallan periaat-             Kansanäänestyskomitea esitti hallitusmuotoa
19940: teiden kannalta olennaista seikkaa, onko kysymys          koskevassa muutoksessaan, että hallitusmuotoon
19941: enemmistön vai vähemmistöjen mielipiteestä.               otettaisiin myös valtion tiedotusta koskeva sään-
19942: Näin ollen kansanäänestyksen käyttäminen mieli-           nös. Tällaisen lauseen sisällyttäminen hallitus-
19943: piteen mittaajana olisi suositeltava ja parlamen-         muotoon merkitsisi kuitenkin Suomen perustus-
19944: taarista järjestelmäämme täydentävä kansalaisten          lain tasolla ensimmäistä säädöstä valtion tiedotta-
19945: suoran vaikuttamisen muoto. Neuvoa-antava                 misesta ja jonkun äänestyksen yhteydessä tapah-
19946: kansanäänestys muodostaisi nykyistä edustuksel-           tuvasta kampanjoinoin tukemisesta. Mielestäm-
19947: lista järjestelmää täydentävän suoran kansanval-          me ei ole oikein tuoda tällaista uutta, yhteiskun-
19948: lan keinon. Neuvoa-antavassa kansanäänestykses-           nallisesti kiistanalaista asiaa valtiosääntöömme.
19949: sä asian lopullinen päätöksenteko ja vastuu säilyi-       Kaikki vaadittavat tiedotukselliset ja kampanjara-
19950: si sitä varten valituilla elimillä eli hallituksella ja   hoitukseen liittyvät toimet voidaan esteettä to-
19951: eduskunnalla. Tosin neuvoa-antavalla kansan-              teuttaa ilman hallitusmuodossa olevaa nimen-
19952: äänestyksellä olisi todennäköisesti yleensä huo-          omaista säännöstäkin. Valtio tiedottaa tälläkin
19953: mattava tosiasiallinen sitovuus. Päätöksenteossa          hetkellä erittäin laajasti monista asioista ilman,
19954: lienee vaikea sivuuttaa tulokseltaan kiistatonta          että siihen on erityistä velvoitetta perustuslaissa.
19955: kansanäänestyksen tulosta.                                Tällainen säännös saattaisi pahimmillaan muut-
19956:    Neuvoa-antavan kansanäänestyksen käyttöön-             taa huomattavastikin valtion roolia äänestysta-
19957: ottoa puoltavat monet seikat. Se on periaatteessa         pahtumassa. Se saattaisi tehdä valtiosta ja kulloi-
19958: puhtain ja välittömin kansanvallan toteutumis-            sistakin valtiovallan haitijoista enemmän asian-
19959: muoto ja se toisi tarpeen vaatiessa mahdollisuu-          osaisia kuin kansanäänestyksessä on tarkoituk-
19960: den selvittää kansan enemmistön kanta mm.                 senmukaista.
19961: kysymyksiin, joihin asennoituminen ei ole selke-
19962: ästi puoluesidonnaisuudesta riippuvainen. Kan-              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19963: sanäänestyksen käyttäminen vahvistaisi myös               nioittaen,
19964: kansalaisten uskoa päätöksentekojärjestelmään ja
19965: estäisi yhteiskunnallista vieraantumista. Kokoo-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19966: muksen eduskuntaryhmä korostaa, että kansan-                      kiehdotuksen:
19967: äänestysmenettelyyn alistettavien asioiden tulisi
19968:                                         1983 vp. -     LA n:o 178                                       3
19969: 
19970:                                                  Laki
19971:                                Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
19972: 
19973:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
19974: lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annettuun Suomen Hallitusmuotoon uusi näin kuuluva III a
19975: luku:
19976: 
19977: 
19978:       111 a. Neuvoa-antava kansanäänestys                 Kansanäänestyksissä on äänioikeus jokaisella,
19979:                                                        jolla on valtiopäiväjärjestyksen mukaan vaalioi-
19980:                        22 a §                          keus kansanedustajain vaaleissa.
19981:    Laajakantoisissa ja yhteiskunnallisesti merkittä-      Neuvoa-anravissa kansanäänestyksissä nouda-
19982: vissä asioissa voidaan toimeenpanna neuvoa-anta-       tettavasta menettelystä säädetään erikseen lailla.
19983: va kansanäänestys. Neuvoa-antavan kansanäänes-
19984: tyksen toimeenpanosta päätetään lailla. Siinä
19985: säädetään äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjil-        Tämä laki tulee        v01maan          päivänä
19986: le esitettävistä vaihtoehdoista.                            kuuta 19
19987: 
19988:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1983
19989: 
19990:          Matti Jaatinen                  Kaarina Dromberg                Eva-Riitta Siitonen
19991:          Heikki Perho                    Liisa Hilpelä                   Jouni J. Särkijärvi
19992:          Ulla Puolanne                   Lauri Impiö                     Eeva Turunen
19993:          Sampsa Aaltio                   Riitta Jouppila                 Sakari Valli
19994:          Elsi Hetemäki-Olander           Heikki Järvenpää                Iiro Viinanen
19995:          Tapio Holvitie                  Juho Koivisto                   Ben Zyskowicz
19996:          Aila Jokinen                    Ritva Laurila                   Toivo T. Pohjala
19997:          Tuure Junnila                   Pekka Löyttyniemi               Helge Saarikoski
19998:          Ilkka Kanerva                   Saara Mikkola                   Kimmo 1. Sasi
19999:          Lea Kärhä                       Pentti Mäki-Hakola              Ilkka Suominen
20000:          Anna-Kaarina Louvo              Tuulikki Petäjäniemi            Martti Tiuri
20001:          Mauri Miettinen                 Sirpa Pietikäinen               Riitta Uosukainen
20002:          Erkki Moisander                 Aino Pohjanoksa                 Tauno Valo
20003:          Helena Pesola                   Pirjo Rusanen                   Matti Viljanen
20004:                                          Pertti Salolainen
20005: 1
20006: 1
20007:  1
20008:   1
20009:   1
20010:    1
20011:     1
20012:     1
20013:      1
20014:       1
20015:       1
20016:        1
20017:         1
20018:         1
20019:          1
20020:           1
20021:           1
20022:            1
20023:             1
20024:             1
20025:              1
20026:               1
20027:               1
20028:                1
20029:                 1
20030:                 1
20031:                  1
20032:                   1
20033:                   1
20034:                    1
20035:                                                  1983 vp.
20036: 
20037: Lakialoite n:o 179
20038: 
20039: 
20040: 
20041: 
20042:                                   Jokela ym.: Ehdotus laiksi työehtosopimuslain muuttamisesta
20043: 
20044: 
20045:                                            Eduskunnalle
20046: 
20047:                                            YLEISPERUSTELUT
20048: 
20049:    Työehtosopimusjärjestelmämme perusteet on             ehtosopimuslain sanktioiden saattaminen ajan
20050: säädetty työehtosopimuslailla (436/ 46) työriito-        tasalle vastaamaan lainsäätäjän tarkoitusta edel-
20051: jen sovittelusta annetulla lailla (420162) ja lailla     lyttää enimmäishyvityssakkojen 20-kertaistamista
20052: työtuomioistuimesta (646/74). Näistä laki työ-           elinkustannusindeksillä mitattuna. Jos mittarina
20053: tuomioistuimesta ja laki työriitojen sovittelusta        käytetään palkkojen kehitystä, on hyvityssakot
20054: ovat toimineet käytännössä tyydyttävästi, joskin         55-kertaistettava. Palkkakehityksen ja inflaation
20055: työriidan johdosta on toimeenpantu viime vuosi-          myötä on lainsäätäjän tarkoitus työehtosopimus-
20056: na enenevässä määrin työnseisauksia noudatta-            järjestelmään liittyvän sanktioinnin osalta pahasti
20057: matta lain edellyttämää kahden viikon ennak-             vesittynyt. Ongelma kärjistyy myös sen vuoksi,
20058: koilmoitusaikaa. Erityisesti kuitenkin työehtoso-        että hyvityssakkojärjestelmä on tarkoitettu käy-
20059: pimuslain hyvityssakkoseuraamusjärjestelmän re-          tännössä osittain korvaamaan vahingonkorvaus-
20060: aaliarvon olennainen huononeminen on johtanut            järjestelmän.
20061: siihen, ettei työtuomioistuimen käytettävissä ole-          Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta val-
20062: villa sanktioilla ole ennalta estävää merkitystä.        taosa Suomessa vuosittain toimeenpantavista työ-
20063: Hyvityssakkojen markkamäärät on viimeksi saa-            taisteluista on laittomia joko työehtosopimuslain
20064: tettu ajan tasalle vuonna 1946 (436/46).                 tai työriitojen sovittelusta annetun lain tai mo-
20065:    Vuoteen 1946 verrattuna työehtosopimuslain            lempien vastaisina. Oheinen työtaistelutilasto
20066: mukaiset enimmäishyvityssakot työrauhavelvoit-           osoittaa tilanteen kestämättömyyden työehtoso-
20067: teen rikkomisesta tai muusta sopimusrikkomuk-            pimusjärjestelmän toimivuuden ja ylläpitämisen
20068: sesta olivat vuonna 1982 enää vain 5 % reaaliar-         mielekkyyden kannalta:
20069: vostaan elinkustannusindeksillä mitattuna. Työ-
20070:                                                                                                   Työtaisteluissa
20071:                                                                                 Työtaisteluissa    menetetyt
20072:                                             Työtaistelujen    Työtaisteluihin     menetetyt       brunopalkat
20073: Vuosi                                        lukumäärä         osallistuneet      työpäivät       (1 000 mk)
20074: 
20075: 
20076: 1971 ................................. .         838           403 300          2 711 100          124 100
20077: 1972 ................................. .         849           239 800            473 100           26 300
20078: 1973 ................................. .       1 009           678 200          2 496 900          183 100
20079: 1974 ................................. .       1 788           370 700            434 800           35 900
20080: 1975 ................................. .       1 530           215 140            284 200           27 600
20081: 1976 ................................. .       3 282           512 700          1 325 500          139 500
20082: 1977 ................................. .       1 673           743 800          2 374 700          289 200
20083: 1978 ................................. .       1 237           164 600            132 400           17 600
20084: 1979 ................................. .       1 753           229 000            243 400           36 500
20085: 1980 ................................. .       2 239           413 100          1 606 000          291 200
20086: 1981 ................................. .       1 612           493 000            650 100          122 800
20087: 1982 ................................. .       1 240           167 500            207 600           42 200
20088: 
20089: Lähde: Tilastokeskus
20090: 
20091: 088301046U
20092: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 179
20093: 
20094:    Oheinen tilasto ei sisällä ns. rajanpintatoissa   jälkeen sekä ammattiosasto että Suomen Elintar-
20095: (Kostamus, Svetogorsk jne.) toimeenpantuja työ-      viketyöläisten Liitto ylläpitivät vielä työtaistelu-
20096: taisteluja, joita on ollut paljon viime vuosina.     uhkaa. Lakoista aiheutui ko. yritykselle tuntuvat
20097: Tilastot eivät myöskään kerro niitä menetyksiä,      taloudelliset vahingot. Taloudelliset menetykset
20098: joita lakot ovat aiheuttaneet työnhaluisille työn-   ovat vaarantaneet myös työllisyyden ylläpitämis-
20099: tekijöille töiden keskeytymisinä tai työpaikkojen    edellytykset tulevaisuudessa. Vastaavia toistuvia
20100: menetyksinä. Lakothan on useimmiten toimeen-         tuomioita työrauhan palauttamiseksi edellä selos-
20101: pantu siten, että heijastusvaikutuksina syntyvät     tetun lisäksi on tänä vuonna annettu viidessä
20102: vahingot ovat olennaisesti suuremmat kuin lakos-     muussa tapauksessa. Työtuomioistuimessa on
20103: ta suoranaisesti seuraavat vahingot.                 vuosina 1979-1982 ollut päätettyjä työrauha-
20104:    Kuluvan vuoden seitsemän ensimmäisen kuu-         kanteita yhteensä 301 kappaletta. Näistä 23 ta-
20105: kauden aikana on esimerkiksi STK:n jäsenyrityk-      pauksessa eli 8 % :ssa on jouduttu antamaan
20106: sissä ollut jo 1037 työtaistelua. Näistä vain ran-   useampi tuomio.
20107: nikko- ja sisävesiliikennettä koskenut lakko oli        Työehtosopimuslain hyvityssakkoseuraamusjär-
20108: laillinen. Ns. rajanpintatöissä erityisesti Kosta-   jestelmän saattamista vastaamaan lainsäätäjän al-
20109: muksessa toimeenpannut työtaistelut nostavat         kuperäistä tarkoitusta ei voida enää lykätä. Työ-
20110: määrää vielä tuntuvasti.                             ehtosopimusjärjestelmän ylläpitämisen mielek-
20111:    Viimeisimpänä esimerkkinä hyvityssakkojärjes-     kyys edellyttää pikaista hyvityssakkojen korotta-
20112: telmän voimattomuudesta on Suomen Työnanta-          mista. Uudistus koskisi samalla lailla sekä työnte-
20113: jain Yleisen Ryhmän eräässä jäsenyrityksessä tä-     kijä- että työnantajapuolen hyvityssakkojen ko-
20114: män vuoden huhtikuusta heinäkuun alkuun yh-          rottamista ja sillä korjattaisiin järjestelmän kes-
20115: tämittaisena jatkunut lakkoliike. Ammattiosasto      keinen, rahanarvon muuttumisen myötä romut-
20116: ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto tuomittiin    tunut osa. Korjaustarve johtuu rahanarvon muu-
20117: työtuomioistuimessa näistä lakoista hyvityssakkoi-   toksesta, ei muusta. Palkkaindeksin käyttäminen
20118: hin neljästi.      Viimeisimmässä tuomiossaan        korjauksen pohjana on perusteltua sen vuoksi,
20119: 29.6.1983 työtuomioistuin tuomitsi sekä työnte-      että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat
20120: kijäliiton että ammattiosaston maksimihyvitys-       palkkaperusteisia. Sama korjaus tulee toteuttaa
20121: sakkoon eli kummankin maksamaan työnanta-            myös virkaehtolainsäädännön osalta.
20122: jaliitolle 10 000 markkaa. Neljännenkin tuomion
20123: 
20124: 
20125: 
20126:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
20127: 
20128:    7 §. Työehtosopimuslain 7 § on säilytetty            9 §. Pykälä on muutoin säilytetty ennallaan,
20129: muutoin ennallaan, paitsi, että hyvityssakkojen      paitsi että hyvityssakon enimmäismäärä on koro-
20130: enimmäismääriä on korotettu sen johdosta, että       tettu     viideksisadaksiviideksikymmeneksituhan-
20131: rahanarvo työehtosopimuslain säätämisen jälkeen      neksi (550 000) markaksi.
20132: on olennaisesti muuttunut ja työntekijöiden             Hyvityssakon määrän osalta on ehdotuksessa
20133: palkkakehitys on ollut erittäin nopeaa. Hyvitys-     lähdetty, kuten edellä 7 §:n yhteydessä on esitet-
20134: sakkojen reaaliarvo on pyritty palauttamaan si-      ty, siitä, että hyvityssakkojen reaaliarvo on palau-
20135: ten, että hyvityssakkojen markkamääriä on kor-       tettava palkkaindeksin kehitystä vastaavaksi.
20136: jattu palkkaindeksin kehitystä vastaavasti. Tämän       13 a §. Pykälässä ehdotetaan, että 7 ja 9 §:ssä
20137: mukaisesti voidaan työntekijä, joka tahallisesti     olevat markkamäärät tulee valtioneuvoston pää-
20138: rikkoo työehtosopimuksen määräyksiä, tuomita         töksellä tarkistaa kolmivuotiskausittain rahanar-
20139: maksamaan hyvityssakkoa korkeintaan viisituhat-      von muutosta vastaavasti. Säännöstä on pidettävä
20140: taviisisataa (5 500) markkaa. Voimassa olevan        välttämättömänä, jottei lain sisältö muuttuisi
20141: lain mukaan tämän hyvityssakon enimmäismäärä         ilman sitä koskevaa päätöstä yksinomaan rahanar-
20142: on sata (100) markkaa. Vastaavasti työehtosopi-      von muutosten vuoksi.
20143: muksen määräyksiä rikkova työnantaja voidaan            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20144: tuomita maksamaan hyvityssakkoa enintään viisi-
20145: kymmentäviisituhatta (55 000) markkaa. Voi-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20146: massa olevan lain mukaan tämän hyvityssakon                 lakiehdotuksen:
20147: enimmäismäärä on tuhat (1 000) markkaa.
20148:                                       1983 vp. -    LA n:o 179                                     3
20149: 
20150: 
20151:                                               Laki
20152:                                  työehtosopimuslain muuttamisesta
20153: 
20154:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20155:   muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopimuslain (436/46) 7 §:n 1 momentti ja 9
20156: §:n 1 momentti sekä
20157:   lisätään lakiin uusi 13 a § seuraavasti:
20158: 
20159:                         7 §                         lisuuksiaan, on, jollei työehtosopimuksessa ole
20160:    Työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja         toisin määrätty, vahingonkorvauksen asemesta
20161: työntekijä, joka tietensä rikkoo työehtosopimuk-    maksettava hyvityssakko. Tämä hyvityssakko äl-
20162: sen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksa-        köön     olko   viittäsataaviittäkymmentätuhatta
20163: maan, työnantaja korkeintaan viidenkymmenen-        (550 000) markkaa suurempi.
20164: viidentuhannen (55 000) markan ja työntekijä
20165: korkeintaan viidentuhannenviidensadan (5 500)
20166: markan hyvityssakko.                                                     13 a §
20167:                                                        Valtioneuvoston tulee tarkistaa edellä 7 ja 9
20168:                                                     §:ssä mainitut markkamäärät kolmivuotiskau-
20169:                       9 §                           sittain rahanarvon muutosta vastaavasti.
20170:   Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin si-
20171: dotun yhdistyksen ja työnantajan, joka ei täytä       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
20172: sopimuksesta johtuvia, 8 §:ssä mainittuja velvol-   kuuta 1983.
20173: 
20174: 
20175:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
20176: 
20177:         Mikko Jokela                   Hannu Kemppainen              Juhani Tuomaala
20178:         Hannu Tenhiälä                 Henrik Westerlund             Jukka Vihriälä
20179:         Jutta Zilliacus                Gunnar Jansson                Timo Kietäväinen
20180:         Elisabeth Rehn                 Håkan Malm                    Hannele Pokka
20181:                                                 1983 vp.
20182: 
20183: Lakialoite n:o 180
20184: 
20185: 
20186: 
20187: 
20188:                                    Pietikäinen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muuttamisesta
20189: 
20190: 
20191:                                            Eduskunnalle
20192: 
20193:    Perheellisille opiskelijoille myönnetään opinto-   taloudellisia ongelmia, mutta vähentäisi tämän
20194: tukeen korotusta nk. huoltajatisän muodossa ha-       väestönosan velkataakkaa ja kaventaisi eriarvoi-
20195: kijan huollettavana olevien alaikäisten lasten pe-    suutta muihin kansalaisiin nähden.
20196: rusteella. 1. 7.1983 alkaen on opintorahamuotoi-         Lasten hankkiminen ei millekään väestöryh-
20197: nen huoltajatisä ollut opintovuodessa yhtä lasta      mälle saisi nyky-Suomessa olla taloudellinen ris-
20198: kohden 800 markkaa ja lainamuotoinen 1 800            ki.
20199: markkaa.                                                Jotta huoltajatisä voitaisiin kokonaisuudessaan
20200:    Lainan muodossa annettava tuki lasten elatuk-      maksaa opintorahan muodossa, mikä on välttä-
20201: seen on valtiossa, jonka sosiaaliturva on pitkälle    mätöntä tämänhetkisten perhepoliittisten tavoit-
20202: kehittynyt, vaikeasti perusteltavissa. Toimeentu-     teiden saavuttamiseksi, esitämme, että opinto-
20203: lovaikeuksissa painiskelevat opiskelijat tekevät      tuen lapsikorotukset maksettaisiin kokonaisuu-
20204: usein uhkarohkeita ratkaisuja Suomen syntyvyyt-       dessaan opintorahamuotoisella huoltajalisänä.
20205: tä kohentaessaan: opinnot viivästyvät, velkataak-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20206: ka kasvaa ja toisen vanhemmista on useissa            nioittaen,
20207: tapauksissa lähdettävä ansiotöihin. Opintotuki-
20208: lain mukaisen huoltajatisän maksaminen koko-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20209: naisuudessaan opintorahan muodossa ei yksinään               kiehdotuksen:
20210: ratkaise perheellisten opiskelijoiden sosiaalis-
20211: 
20212:                                                 Laki
20213:                                 opintotukilain 10 §:n muuttamisesta
20214: 
20215:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain
20216: 10 §:n 2 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 16 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa
20217: (36/81), näin kuuluvaksi:
20218: 
20219:                       10 §
20220:                                                       lettavana olevaa, kuitenkin enintään kolmea ala-
20221:    Opintorahan perusosan enimmäismäärät vah-          ikäistä lasta kohden.
20222: vistetaan vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa
20223: vähintään seuraavan suuruisiksi:
20224: 
20225:   5) opintorahan perusosan korotus vähintään            Tämä laki tulee voimaan          päivänä
20226: 2 600 markaksi kutakin opintotuen hakijan huol-       kuuta 198
20227: 
20228: 
20229:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
20230: 
20231:                      Sirpa Pietikäinen                        Tuulikki Petäjäniemi
20232: 
20233: 
20234: 
20235: 0883010864
20236:                                                   1983 vp.
20237: 
20238: Lakialoite n:o 181
20239: 
20240: 
20241: 
20242: 
20243:                                     Isohookana-Asunmaa ym.: Ehdotus laiksi taiteen edistämisen järjes-
20244:                                        telystä annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta
20245: 
20246: 
20247:                                              Eduskunnalle
20248: 
20249:    Laissa    taiteen     edistämisen     järjestelystä      Laki ei nykyisessä muodossaan mahdollista va-
20250: 14.7.19671328 säädetään, että alueellisen taide-         rajäsenten valintaa läänin taidetoimikuntiin. Tä-
20251: elämän edistämistä varten on kussakin läänissä           mä on johtanut siihen, että pitkien välimatkojen
20252: läänin taidetoimikunta.                                  ja aktiivien jäsenten työ- ym. esteiden vuoksi
20253:    Lain 3 §:n 3 momentin mukaan läänin taide-            kokouksia ei aina saada päätösvaltaisiksi.
20254: toimikunnan jäsenten tulee olla jonkin taiteen-             Varamiehet takaisivat päätösvaltaisuuden. La-
20255: alan tai maakunnallisen kulttuuripolitiikan tunti-       kia taiteen edistämisen järjestelystä tulisikin
20256: joita. 4 §:n 3 momentissa puolestaan säädetään,          muuttaa siten, että se mahdollistaisi varajäsenten
20257: että läänin taidetoimikunnan jäsenet nimittää            valinnan. Tämä edellyttäisi myös asetuksen
20258: lääninhallitus maakunnallisia taiteen ja kulttuu-        muuttamista vastaavasti.
20259: ripolitiikan järjestöjä ja laitoksia kuultuaan. Pu-         Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
20260: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikunta            oittavasti,
20261: valitsee keskuudestaan.
20262:    Asetuksessa taiteen edistämisen järjestelystä to-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20263: detaan, että läänin taidetoimikunnan jäsenluvus-                kiehdotuksen:
20264: ta, jonka tulee olla vähintään viisi, päättää ope-
20265: tusministeriö taiteen keskustoimikuntaa kuultu-
20266: aan.
20267: 
20268:                                                    Laki
20269:               taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta
20270: 
20271:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan taiteen edistämisen järjestelystä 14 päivänä heinä-
20272: kuuta 1967 annetun lain (328/67) 3 §:n 3 momentti ja 4 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
20273: 
20274:                         3§
20275:                                                          nimittää lääninhallitus maakunnallisia taiteen ja
20276:    Läänin taidetoimikunnan jäsenten ja varajäsen-        kulttuuripolitiikan järjestöjä ja laitoksia kuultu-
20277: ten tulee olla jonkin taiteen alan tai maakunnal-        aan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toi-
20278: lisen kulttuuripolitiikan tuntijoita.                    mikunta valitsee keskuudestaan.
20279: 
20280:                         4§                                 Tämä laki tulee voimaan           päivänä
20281:                                                          kuuta 198
20282:   Läänin taidetoimikunnan jäsenet ja varajäsenet
20283: 
20284:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
20285: 
20286:           Tytti Isohookana-Asunmaa             Hannele Pokka                Hannu Kemppainen
20287:           Mauri Pekkarinen                     Liisa Jaakonsaari            Aarno von Bell
20288: 
20289: 0883010875
20290:                                                 1983 vp.
20291: 
20292: Lakialoite n:o 182
20293: 
20294: 
20295: 
20296: 
20297:                                    Mattila ym.: Ehdotukset sijoitusyhtiölaiksi ja eräiksi siihen liittyvik-
20298:                                      si laeiksi
20299: 
20300: 
20301:                                            Eduskunnalle
20302: 
20303:    Suomessa arvopaperisäästäminen on kansainvä-       sen muodossa. Tälloin voisi arvopaperisaastaml-
20304: lisesti ottaen varsin vähäistä ja arvopaperisäästä-   nen tapahtua myös pienin säästöpääomin, jotka
20305: misestä saadut tulot ohjautuvat vain vähäisessä       sijoitusyhtiön kautta sijoitettaisiin moniin eri
20306: määrin pääomamarkkinoille. Verraten harvat            kohteisiin, jolloin riski suoraan arvopaperisäästä-
20307: suomalaiset ostavat osakkeita, obligaatioita tai      miseen verrattuna olisi pienempi. Rahoitussäästä-
20308: debentuureja säästämisen keskittyessä ensisijaises-   misen valintakenttään tulisi näin ollen uusi vaih-
20309: ti pankkitalletuksiin. Tästä muun muassa johtuu,      toehto, joka voisi parhaassa tapauksessa tarjota
20310: että arvopaperipörssin vaihto on meillä suhteelli-    varsin hyvän suojan myös inflaatiota vastaan.
20311: sesti vähäisempää kuin monissa muissa teollis-        Arvopaperisäästämisen edistäminen sijoitusyhti-
20312: tuneissa maissa. Tavallisesti piensäästäjän tiedot    öiden kautta voisi samalla korjata yritysten rahoi-
20313: talouselämän ja yritysmaailman tapahtumista           tusrakenteen puutteellisuuksia.
20314: ovat liian puutteelliset sijoituspäätösten tekemi-       Sijoitusyhtiölainsäädännön tarkoituksena on
20315: seen. Mahdollisuudet sijoituskohteiden taloudel-      perusedellytysten luominen sanottujen sijoitusyh-
20316: lisen kehityksen seuraamiseen ovat myös rajoite-      tiöiden toiminnalle. Nykyisin ei maassamme ole
20317: tut. Piensäästäjän käytettävissä olevat varat eivät   lainsäädäntöä sijoitusyhtiötoimintaa varten. Eh-
20318: myöskään ole riittävät sijoitusriskien tasoittami-    dotus sijoitusyhtiölaiksi sääntelee toisaalta sijoi-
20319: seksi.                                                tusyhtiön ja toisaalta sijoitusyhtiön osakkaiden
20320:    Yritysten oman pääoman osuus koko pääomas-         oikeudet ja velvollisuudet. Sijoitusyhtiön olen-
20321: ta on Suomessa olennaisesti pienempi kuin             nainen tehtävä on hankkia varoja yleisöltä ja
20322: useimmissa muissa teollistuneissa maissa. Omien       sijoittaa nämä varat lähinnä osakkeisiin, obligaa-
20323: pääomien vähäisyys lisää yritysten rahoitus- ja       tioihin tai muihin arvopapereihin. Sijoituskohtei-
20324: kokonaisriskiä taloudellisten kriisien sattuessa ja   na voivat olla sekä ulkomaiset että kotimaiset
20325: vaikeuttaa yritysten laajentumista. Yritysten         arvopaperit. Sijoitustoimintaa varten tarvittavat
20326: mahdollisuudet pitkäaikaisen rahoituksen ja eri-      varat sijoitusyhtiö hankkisi laskemalla liikkeeseen
20327: tyisesti osakerahoituksen käyttöön ovat myös var-     haltijaosakkeita, jotka myytäisiin yleisölle. Halti-
20328: sin rajoitetut, joten yritysten ulkoinen rahoitus     jaosakkeet sijoitusyhtiö olisi velvollinen lunasta-
20329: on enimmäkseen pankkilainojen varassa. Käytet-        maan takaisin, milloin haltijaosakas niin haluaa.
20330: tävissä olevien varojen lisääntyminen on luonut       Tällaiset osakesäästäjät saisivat tuoton sijoittamil-
20331: pohjan myös lisääntyvälle rahoitussäästärniselle.     leen varoille joko sijoitusyhtiön jakaman osingon
20332: Samalla on eri säästäruiskohteiden edullisuuden       muodossa tai osakkeittensa arvonnousuna. Sijoit-
20333: merkitys säästöjen suuntaajana kasvanut. Nämä         taessaan varoja sijoitusyhtiön osakkeisiin säästä-
20334: tekijät parantavat arvopaperisäästämisen edelly-      jästä tulisi samalla sijoitusyhtiön äänivaltainen
20335: tyksiä. Useimmissa teollistuneissa maissa on juuri    osakas osakkeenomistajille kuuluvine oikeuksi-
20336: näistä syistä arvopaperisäästämisen merkitys vii-     neen. Ehdotukseen sisältyvien sijoitustoimintaa
20337: me vuosikymmenien aikana voimakkaasti lisään-         koskevien säännösten tarkoituksena on pyrkiä
20338: tynyt.                                                vähentämään arvopaperisäästämiseen liittyviä ris-
20339:    Piensäästäjän arvopaperisäästämistä haittaavia     kejä ja haittoja. Siten sijoitusyhtiö ei saisi sijoit-
20340: rajoituksia lieventäisi osaltaan uusien säästämis-    taa enempää kuin määrätyn osuuden tai määrän
20341: mahdollisuuksien tarjoaminen erityisten sijoitus-     omasta pääomastaan kuhunkin sijoituskohtee-
20342: yhtiöiden kautta tapahtuvan arvopaperisäästämi-       seen.
20343: 0883010853
20344: 2                                       1983 vp. -     LA n:o 182
20345: 
20346:   Erityistä huomiota on kiinnitetty sijoitusyhtiön                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20347: vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen. Sijoitus-                 kiehdotuksen:
20348: yhtiöt olisivat myös julkisen valvonnan alaisia.
20349:   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20350: 
20351: 
20352: 
20353: 
20354: 1.
20355:                                          Sijoitusyhtiölaki
20356: 
20357: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20358: 
20359:                       1 luku                                                   7 §
20360:                 Yleiset säännökset                        Sijoitusyhtiön perustajien on haettava valtiova-
20361:                                                        rainministeriöltä sijoitusyhtiölle toimilupa.
20362:                           1 §                             Sijoitusyhtiön yhtiöjärjestykselle ja sen muu-
20363:    Sijoitusyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoitukse-     toksille on haettava valtiovarainministeriön vah-
20364: na on harjoittaa sijoitustoimintaa hankkimalla         vistus.
20365: yleisöltä varoja ja sijoittamalla ne arvopapereihin
20366: siten kuin tässä laissa säädetään.                                             8 §
20367:    Tässä laissa tarkoitettua toimintaa saa harjoit-       Sijoitusyhtiön yhtiöjärjestyksessä on sen lisäksi,
20368: taa ainoastaan sijoitusyhtiö.                          mitä osakeyhtiöistä voimassa olevassa laissa on
20369:                                                        säädetty, määrättävä:
20370:                         2 §                               1) sijoitusyhtiön hallintoneuvoston asettami-
20371:    Arvopapereilla tarkoitetaan tässä laissa osakkei-   sesta ja kokoonpanosta sekä hallintoneuvoston
20372: ta, niiden väliaikaistodistuksia ja merkintäoikeu-     jäsenen eroamisiästä;
20373: desta annettuja todistuksia sekä luovutuskirjoja ja
20374: osuustodistuksia taloudellisissa yhteisöissä sekä         2) sijoitusyhtiön arvioiruislautakunnan asetta-
20375: obligaatioita ja debentuureja.                         misesta ja kokoonpanosta;
20376:                                                           3) perusteet, joiden mukaan sijoitusyhtiön si-
20377:                         3 §                            joitustoimintaa harjoitetaan;
20378:    Sijoitusyhtiöön sovelletaan osakeyhtiöistä voi-        4) missä ajassa ja millä varoilla haltijaosakkei-
20379: massa olevaa lainsäädäntöä, jollei tässä laissa ole    den omistajien takaisinlunastusvaatimukset on
20380: toisin säädetty.                                       täytettävä;
20381:                                                           5) kuinka suuri osa sijoitusyhtiön tilikauden
20382:                         4 §                            voitosta on vähintään jaettava osinkoina haltija-
20383:    Sijoitusyhtiön voi perustaa vähintään kolme         osakkeiden omistajille ja milloin osingonjaon
20384: suomalaista yhteisöä tai vähintään kymmenen            tulee tapahtua;
20385: täysivaltaista Suomen kansalaista.                        6) sellaisten sijoitusten käsittelyjärjestyksestä,
20386:                                                        joista hallintoneuvoston jäsenelle tai hallitukset).
20387:                        5 §                             jäsenelle tai varajäsenelle on odotettavissa olen-
20388:    Sijoitusyhtiön toiminimessä on oltava sana si-      naista etua;
20389: joitusyhtiö.                                              7) miten sijoitusyhtiön hankkimat arvopaperit
20390:    Ainoastaan tämän lain mukainen sijoitusyhtiö        ja niiden tuotto, haltijaosakkeet sekä yhtiön
20391: on oikeutettu toiminimessään tai muuten toi-           omaisuus on säilytettävä;
20392: mintaansa osoittaakseen käyttämään nimitystä              8) onko sijoitusyhtiön takaisin lunastamat hal-
20393: sijoitusyhtiö.                                         tijaosakkeet mitätöitävä vai voidaanko ne laskea
20394:                                                        uudelleen liikkeeseen;
20395:                         6 §                               9) perusteet, joiden mukaan haltijaosakkeiden
20396:    Sijoitusyhtiön toimintaa valvoo pankkitarkas-       myyntilisä ja ostovähennys lasketaan sekä myynti-
20397: tusvirasto.                                            lisän ja ostovähennyksen enimmäismäärä;
20398:                                        1983 vp. -     LA n:o 182                                          3
20399: 
20400:    10) miten sijoitusyhtiö antaa ja lunastaa takai-                          12 §
20401: sin yhtiön haltijaosakkeita; sekä                       Sijoitusyhtiö ei ole velvollinen erikseen ilmoit-
20402:    11) ketkä ovat oikeutettuja kirjoittamaan sijoi-   tamaan kaupparekisteriin vaihtuvan osakepää-
20403: tusyhtiön toiminimen.                                 oman määrää ja muutoksia.
20404: 
20405:                          9 §                                                 13 §
20406:    Sijoitusyhtiölle, jonka perustaminen on yleisen       Haltijaosakkeiden myyntihinta on osakkeiden
20407: edun mukainen, on annettava toimilupa. Valtio-        kulloinenkin jako-osuusarvo lisättynä kulut ja
20408: varainministeriön on pyydettävä asiasta pankki-       palkkion käsittävällä myyntilisällä.
20409: tarkastusviraston lausunto.                              Haltijaosakkeiden takaisinostohinta on osak-
20410:    Sijoitusyhtiön yhtiöjärjestys ja sen muutokset     keiden kulloinenkin jako-osuusarvo vähennettynä
20411: on vahvistettava, jos ne ovat lain mukaiset eikä      kulut ja palkkion käsittävällä ostovähennyksellä.
20412: muuten ole pätevää syytä niiden vahvistamatta            Haltijaosakkeiden jako-osuusarvo on sijoitus-
20413: jättämiseen.                                          yhtiön netto-omaisuuden arvo jaettuna kaikkien
20414:                                                       liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärällä. Yh-
20415:                        10 §                           tiön netto-omaisuuden arvo lasketaan siten, että
20416:    Sijoitusyhtiöllä on oltava vähintään 3 000 000     pörssissä noteeratut arvopaperit arvostetaan pörs-
20417: markan määräinen kiinteä osakepääoma. Sen on          sissä viimeksi noteerattuihin ostokursseihin, muu
20418: oltava rahana täysin maksettu, ennen kuin yhtiö       omaisuus todennäköiseen luovutushintaan, velat
20419: laskee liikkeeseen 11 §:ssä mainittuja osakkeita.     kirjanpidon mukaan ja velan luonteiset varauk-
20420: Kiinteästä osakepääomasta annettavat osakkeet         set, sikäli kuin ne kohdistuvat laskentapäivää
20421: on asetettava nimetylle henkilölle.                   edeltäneeseen aikaan, tarkoin perustellun arvion
20422:    Kiinteä osakepääoma voidaan ilman yhtiöjär-        mukaan. Korkosaatavat ja korkovelat on arvostet-
20423: jestyksen muutosta yhtiökokouksen päätöksellä         tava laskentapäivään.
20424: korottaa kolminkertaiseksi. Kiinteää osakepää-
20425: omaa korotettaessa annettavien osakkeiden mer-                                14 §
20426: kintähinta ei saa olla 13 §:ssä mainittua jako-         Sijoitusyhtiön on päivittäin laskettava haltija-
20427: osuusarvoa pienempi ja sen on oltava vähintään        osakkeiden jako-osuusarvo.
20428: osakkeiden nimellisarvon määräinen. Kiinteää
20429: osakepääomaa korotettaessa annettavat osakkeet                               15 §
20430: on maksettava rahana niitä merkittäessä.                 Ennen haltijaosakkeiden liikkeeseen laskemista
20431:                                                       sijoitusyhtiön on asetettava arvioimislautakunta.
20432:                                                          Arvioimislautakunnan on vähintään neljännes-
20433:                        11 §                           vuosittain arvioitava sijoitusyhtiön pörssissä no-
20434:    Kiinteän osakepääoman ohella sijoitusyhtiöllä      teeraamattomat arvopaperit ja muut netto-omai-
20435: on oltava vaihtuva osakepääoma. Se saa olla           suuden arvoon vaikuttavat arvion varaiset erät.
20436: enintään 15 000 000 markkaa lisättynä sen mää-        Arvioimislautakunnan on lisäksi annettava sijoi-
20437: rän kymmenkertaisella määrällä, jolla kiinteä         tusyhtiön hallitusta sitovat ohjeet siitä, miten
20438: osakepääoma ylittää 3 000 000 markkaa. Vaihtu-        tällaiset arvopaperit ja arvionvaraiset erät on
20439: vasta osakepääomasta annettavien osakkeiden ni-       arvostettava ennen kuin arvioimislautakunta seu-
20440: mellisarvon on oltava sama kuin kiinteästä osake-     raavan kerran arvioi niitä.
20441: pääomasta annettujen osakkeiden. Vaihtuvasta
20442: osakepääomasta annettavat osakkeet on asetetta-                                16 §
20443: va haltijalle (haltijaosake ).                           Sijoitusyhtiön arvioimislautakunnassa on olta-
20444:    Sijoitusyhtiö on oikeutettu antamaan haltija-      va vähintään kolme jäsentä ja näille varamiehet,
20445: osakkeita rahana suoritettavasta myyntihinnasta       jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jä-
20446: ja velvollinen lunastamaan niitä takaisin rahana      senten lukumäärän on aina oltava kolmella jaolli-
20447: suoritettavasta takaisinostohinnasta. Takaisinlu-     nen. Yhtiökokouksessa läsnäolevat haltijaosakkei-
20448: nastus voidaan pankkitarkastusviraston luvalla        den omistajat valitsevat arvioimislautakunnan jä-
20449: keskeyttää määräajaksi.                               senistä kolmanneksen ja Keskuskauppakamari
20450:    Sama osakas ei saa omistaa yhtäaikaa haltija-      muut arvioimislautakunnan jäsenet.
20451: osakkeita ja kiinteästä osakepääomasta annettuja         Arvioimislautakunnan jäsenenä ei saa toimia
20452: osakkeita.                                            se, joka on sellaisessa suhteessa sijoitusyhtiöön tai
20453: 4                                       1983 vp. -      LA n:o 182
20454: 
20455: sen hallintoneuvoston jäseneen tahi hallituksen         haltijaosakkeiden edustettuna olevasta äänimää-
20456: jäseneen tai varajäseneen, että se tekisi hänet         rästä on muutosta kannattanut. Yhtiöjärjestyksen
20457: esteelliseksi olemaan näiden asiassa tuomarina.         muutos, joka koskee sijoitusyhtiön toiminnan
20458:                                                         luonteen olennaista muuttamista tai yhtiön pur-
20459:                         17 §                            kamista, on pätevä vain, mikäli vähintään kolme
20460:    Ennen haltijaosakkeiden liikkeeseen laskemista       neljäsosaa haltijaosakkeiden omistajista sitä kan-
20461: sijoitusyhtiön on laadittava tarjousseloste, jossa      nattaa ja yhtiö asettaa riittävän vakuuden näiden
20462: on oltava tiedot:                                       haltijaosakkeiden lunastamisesta takaisin.
20463:    1) voimassa olevasta yhtiöjärjestyksestä;
20464:    2) yhtiön hallintoneuvoston, hallituksen Ja                                  20 §
20465: arvioimislautakunnan kokoonpanosta;                       Haltijaosakkeesta maksettavan osingon on olta-
20466:    3) haltijaosakkeiden myynti- ja lunastuspai-         va vähintään yhtä suuri kuin kiinteästä osakepää-
20467: koista ja yhtiön mahdollisista asiamiehistä; sekä       omasta annetusta osakkeesta maksettava osinko.
20468:    4) yhtiön taloudellisesta asemasta ja arvopape-
20469: risijoituksista. Tiedoista on käytävä ilmi arvopa-
20470: pereiden lukumäärä, laatu ja arvot, yhtiön velat                              2 luku
20471: sekä aikaisemmin liikkeeseen laskettujen haltija-            Sijoitusyhtiön hallinto ja tilintarkastus
20472: osakkeiden lukumäärä.
20473:    Tarjousseloste on laadittava uudelleen, kun 1
20474:                                                                                21 §
20475: momentissa tarkoitetuissa tiedoissa on tapahtu-            Sijoitusyhtiön hallintoa hoitavat hallintoneu-
20476: nut oleellinen muutos, ja 4 kohdassa mainittujen        vosto ja hallitus. Hallintoneuvoston valitsee yh-
20477: tietojen osalta ainakin neljännesvuosittain.            tiökokous. Hallituksen valitsee hallintoneuvosto.
20478:                                                            Hallintoneuvoston jäsenen sekä hallituksen jä-
20479:                         18 §                            senen ja varajäsenen on oltava tässä maassa asuva
20480:    Ennen kuin sijoitusyhtiö laskee liikkeeseen          täysivaltainen Suomen kansalainen.
20481: haltijaosakkeita, yhtiön on toimitettava pankki-
20482: tarkastusvirastolle täydellinen yhtiötä koskeva ote                            22 §
20483: kaupparekisteristä, yhtiön yhtiöjärjestys, oikeaksi        Sijoitusyhtiön hallintoneuvostossa on oltava
20484: todistettu jäljennös sen vahvistamista koskevasta       vähintään kuusi ja enintään kaksitoista jäsentä,
20485: valtiovarainministeriön päätöksestä, tarjousseloste     joiden lukumäärän on aina oltava kolmella jaolli-
20486: ja hallintoneuvoston valitsemia tarkastajia koske-      nen.
20487: vat yleiset ohjeet sekä lisäksi ilmoitettava toimi-        Yhtiökokouksessa läsnäolevat haltijaosakkei-
20488: tusjohtajan, hallintoneuvoston jäsenten, hallituk-      den omistajat valitsevat hallintoneuvoston jäse-
20489: sen jäsenten ja varajäsenten, arvioimislautakun-        nistä kolmanneksen ja kiinteästä osakepääomasta
20490: nan jäsenten sekä tilintarkastajien nimet ja koti-      annettujen osakkeiden omistajat muut hallinto-
20491: paikka.                                                 neuvoston jäsenet.
20492:   Jos sijoitusyhtiön yhtiöjärjestystä on muutettu,
20493: yhtiön on viivytyksettä lähetettävä pankkitarkas-                               23 §
20494: tusvirastolle oikeaksi todistettu jäljennös tätä kos-      Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että
20495: kevasta valtiovarainministeriön päätöksestä. Jos        sijoitusyhtiötä hoidetaan varovaisesti ja huolelli-
20496: jossakin muussa kohdassa, josta tämän pykälän           sesti lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti sekä
20497: mukaisesti on annettu tieto pankkitarkastusviras-       yhtiökokousten ja hallintoneuvoston päätöksiä
20498: tolle, tapahtuu muutos, on siitä viivytyksettä          noudattaen.
20499: ilmoitettava sille.                                        Hallintoneuvoston on erityisesti:
20500:                                                            1) valittava ja vapautettava sijoitusyhtiön halli-
20501:                        19 §                             tuksen jäsenet ja varajäsenet sekä määrättävä
20502:    Sen estämättä, mitä osakeyhtiöistä on voimas-        heidän palkkionsa;
20503: sa, sijoitusyhtiön yhtiöjärjestystä voidaan muut-          2) annettava hallitusta sitovat ohjeet siitä,
20504: taa siten, että muutos yhtäpitävästi hyväksytään        kuinka paljon haltijaosakkeita saadaan enintään
20505: kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidetys-         laskea liikkeeseen;
20506: sä yhtiökokouksessa, joissa kummassakin vähin-             3) toimitutettava valitsemillaan tarkastajilla ai-
20507: tään kolme neljäsosaa kiinteästä osakepääomasta         nakin kahdesti vuodessa sijoitusyhtiön kassan,
20508: annettujen osakkeiden edustettuna olevasta ääni-        kirjanpidon, arvopapereiden ja sitoumusten sekä
20509: määrästä ja samoin vähintään kolme neljäsosaa           maksuvalmiuden hoidon tarkastus; sekä
20510:                                         1983 vp. -     LA n:o 182                                          5
20511: 
20512:   4) vahvistettava sijoitusyhtiön tilinpäätöksen       sijoitusyhtiöltä arvopapereita tai sellaisia sijoitus-
20513: perusteet ja varmennettava tilinpäätös yhtiöko-        yhtiölle myydä.
20514: koukselle esittämistä varten.                             Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös
20515:                                                        siinä mainitun henkilön aviopuolisoa, veljeä tai
20516:                          24 §                          sisana taikka sitä, joka on häneen suoraan ylene-
20517:    Sijoitusyhtiön hallituksessa on oltava vähintään    vässä tai alenevassa sukulaisuussuhteessa.
20518: kolme jäsentä, joista haltijaosakkeiden omistajien
20519: valitsemat hallintoneuvoston jäsenet valitsevat                                28 §
20520: vähintään kolmanneksen.                                   Sijoitusyhtiön on annettava pankkitarkastusvi-
20521:    Hallituksen tehtävänä on sijoitusyhtiön toi-        rastolle edeltäkäsin tieto yhtiön yhtiökokouksesta
20522: minnan johto lain ja yhtiöjärjestyksen sekä yh-        ja hallintoneuvoston kokouksesta sekä niissä käsi-
20523: tiökokouksen ja halUintoneuvoston antamien oh-         teltäviksi tulevista asioista.
20524: jeiden mukaan.                                            Sijoitusyhtiön on pyydettäessä annettava pank-
20525:    Sijoitusyhtiön hallituksen jäsen tai varajäsen ei   kitarkastusvirastolle tiedot yhtiön arvopaperisijoi-
20526: saa kuulua hallintoneuvostoon.                         tuksista ja haltijaosakkeiden myynnin ja myynti-
20527:                                                        hintojen kehityksestä.
20528:                         25 §                              Sijoitusyhtiön on vuosittain viivytyksettä lähe-
20529:    Sijoitusyhtiön tilikauden voittoa tai liikkeen      tettävä pankkitarkastusvirastolle yhtiön tilinpää-
20530: laajuutta ei saa panna perusteeksi, jonka mukaan       tös, luettelo yhtiön arvopaperisijoituksista, tilin-
20531: yhtiön maksama palkka, palkkio tai muu korvaus         tarkastuskenomus ja yhtiön hoitoa sekä tilintar-
20532: maksetaan.                                             kastusta koskevat asiakirjat, jotka tilintarkastajat
20533:                                                        ovat yhtiön hallintoneuvostolle antaneet.
20534:                        26 §
20535:    Sijoitusyhtiön yhtiökokouksen on vuosittain
20536: valittava yhtiön hallinnon ja tilien tarkastamista
20537: varten vähintään kolme tilimarkastajaa ja heille
20538: kullekin varamiehet. Tilintarkastajilla ja heidän                            3 luku
20539: varamiehillään tulee olla sellainen laskentatoi-                  Sijoitusyhtiön liiketoiminta
20540: men ja taloudellisten asiain tuntemus ja kokemus
20541: kuin sijoitusyhtiön toiminnan laatuun ja laajuu-                              29 §
20542: teen katsoen on tarpeen tehtävän suorittamiseksi.        Sijoitusyhtiön sijoitustoimintaa on hoidettava
20543: Ainakin yhden tilintarkastajista ja hänen vara-        huolellisesti ja turvaavasti pitäen erityisesti sil-
20544: miehensä on oltava Keskuskauppakamarin hy-             mällä yhtiön osakkaiden etua.
20545: väksymä tilintarkastaja. Tämän lisäksi yhden ti-
20546: lintarkastajan ja hänen varamiehensä on oltava                                 30 §
20547: haltijaosakkeiden omistajien valitsema.                   Sijoitusyhtiö ei saa harjoittaa teollisuutta,
20548:    Sijoitusyhtiön tilimarkastajana ei saa toimia       rakennustoimintaa, tavarankauppaa tai vuokraus-
20549: henkilö, joka tilintarkastuskautena tai sitä lähin-    ta, vakuutustoimintaa, liikennettä tai kiinteistön-
20550: nä edeltäneenä on ollut taikka seuraavana tili-        välitystä eikä muita sijoitustoimintaan kuulumat-
20551: kautena tulisi olemaan työsuhteessa yhtiöön tai        tomia elinkeinoja.
20552: sen hallintoneuvoston jäseneen tai hallituksen
20553: jäseneen tai varajäseneen taikka sellaisessa suh-                               31 §
20554: teessa näihin, että se tekisi hänet esteelliseksi         Sijoitusyhtiö saa sijoittaa muihin kuin pörssissä
20555: olemaan näiden asiassa tuomarina.                      noteerattuihin arvopapereihin yhteensä enintään
20556:                                                        määrän, joka vastaa viittäkymmentä prosenttia
20557:                        27 §                            yhtiön omasta pääomasta.
20558:    Sijoitusyhtiön kiinteästä osakepääomasta anne-         Sijoitusyhtiö saa sijoittaa saman liikeyrityksen
20559: tun osakkeen omistaja, hallintoneuvoston jäsen,        antamiin arvopapereihin yhteensä enintään mää-
20560: hallituksen jäsen tai varajäsen, arvioimislauta-       rän, joka vastaa kymmentä prosenttia sijoitusyh-
20561: kunnan jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja tai     tiön omasta pääomasta.
20562: tiliotatkastajan varamies, hallintoneuvoston valit-       Ulkomaisiin arvopapereihin sijoitusyhtiö saa
20563: sema tarkastaja taikka vastuullisessa asemassa ole-    sijoittaa yhteensä enintään määrän, joka vastaa
20564: va toimihenkilö ei saa kiinteästä osakepääomasta       kahtakymmentä prosenttia sijoitusyhtiön omasta
20565: annettuja osakkeita lukuun ottamatta hankkia           pääomasta.
20566: 6                                        1983 vp. -      LA n:o 182
20567: 
20568:                         32 §                                1) tarjousseloste;
20569:    Sijoitusyhtiö saa sijoittaa sellaisiin kiinteistöi-      2) laskelma sijoitusyhtiön haltijaosakkeiden
20570: hin, joita käytetään tai aiotaan käyttää yhtiön          jako-osuusarvosta;
20571: toiminnan harjoittamiseen sekä sellaisten kiin-             3) tase ja tuloslaskelma ja niitä koskeva tilin-
20572: teistöyhteisöjen osakkeisiin tai osuuksiin.              tarkastuskertomus; sekä
20573:    Sijoitusyhtiö saa sijoittaa muihin kuin 1 mo-            4) toimintakertomus.
20574: mentissa tarkoitettuihin kiinteistöihin sekä kiin-
20575: teistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin yhteensä                               38 §
20576: enintään määrän, joka vastaa kymmentä prosent-              Sijoitusyhtiön on ainakin neljännesvuosittain
20577: tia yhtiQn taseen loppusummasta.                         julkistettava tarjousselosteessa olevat 17 § :n 1
20578:                                                          momentin 4 kohdassa mainitut tiedot.
20579:                         33 §
20580:   Sijoitusyhtiö saa omistaa osakkeita tai osuuksia
20581: osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoisessa yrityksessä                                 39 §
20582: enintään määrän, joka on kaksikymmenta pro-                 Sijoitusyhtiön on viimeistään kahden kuukau-
20583: senttia yrityksen koko osake- tai osuuspääomasta.        den kuluessa tilikauden päättymisestä julkaistava
20584:                                                          virallisessa lehdessä ja vähintään yhdessä yhtiöko-
20585:    Sijoitusyhtiö ei saa omistaa toisen sijoitusyh-       kouksen määräämässä sanomalehdessä taseensa ja
20586: tiön osakkeita tai osuuksia.                             tuloslaskelmansa sekä yhtiön omistamia arvopa-
20587:                                                          pereita ja haltijaosakkeita koskeva selostus, jossa
20588:                         34 §                             on oltava:
20589:   Jos sijoitusyhtiö vastoin 31-3 3 §: n säännöksiä          1) luettelo sijoitusyhtiön omistamista arvopa-
20590: omistaa niissä tarkoitettua omaisuutta, pankki-          pereista ja tiedot niiden tuotosta tilikauden aika-
20591: tarkastusvirastolla on oikeus asettaa määräpäivä,        na sekä arvoista tilinpäätöspäivänä;
20592: johon mennessä sijoitusyhtiön on täytettävä                 2) selvitys sijoitusyhtiön osakkaille jaettavaksi
20593: omistusrajoitusta koskevat säännökset.                   päätetystä voitosta päättyneeitä tilikaudelta;
20594:                                                             3) selvitys sijoitusyhtiön haltijaosakkeiden
20595:                          35 §                            jako-osuusarvossa tapahtuneiden muutosten kes-
20596:    Sijoitusyhtiö ei ole ilman pankkitarkastusviras-      kiarvoista viimeksi kuluneiden kolmen tilikauden
20597: ton lupaa oikeutettu sijoitustoimintaa varten ot-        aikana; sekä
20598: tamaan luottoa tai antamaan omaisuuttaan pan-               4) selvitys sijoitusyhtiön hallintokuluista.
20599: tiksi taikka muulla tavalla käyttämään tällaista            Sijoitusyhtiön taseessa on erikseen mainittava
20600: omaisuutta luoton vakuutena.                             yhtiön kiinteä ja vaihtuva osakepääoma.
20601:    Lupa 1 momentissa tarkoitetun luoton ottami-
20602: seen tai omaisuuden käyttämiseen luoton vakuu-                                  40 §
20603: tena voidaan myöntää, jos siihen haltijaosakkei-            Mitä 16 §:n 1 momentissa, 22 §:n 2 momen-
20604: den omistajien edun kannalta on erityistä syytä ja       tissa, 24 §:n 1 momentissa ja 26 §:n 1 momentis-
20605: enintään vuodeksi kerrallaan. Pankkitarkastusvi-         sa on säädetty haltijaosakkeiden omistajien oi-
20606: rastolla on oikeus antaa luotanottoa tai omaisuu-        keudesta valita osa sijoitusyhtiön hallintoneuvos-
20607: den käyttämistä luoton vakuutena koskevia mää-           ton, hallituksen ja arvioimislautakunnan jäsenistä
20608: räyksiä.                                                 ja heidän varamiehistään sekä yksi tilintarkastaja
20609:                         36 §                             ja hänen varamiehensä, on voimassa vasta kun
20610:   Sijoitusyhtiön on pidettävä liikkeensä laatuun         vaihtuvan osakepääoman määrä on kymmenen
20611: ja laajuuteen nähden riittävä määrä varojaan             prosenttia sijoitusyhtiön kiinteästä osakepää-
20612: käteiskassana ja pankkitileillä.                         omasta. Tätä ennen valinnan suorittavat kiinteäs-
20613:                                                          tä osakepääomasta annettujen osakkeiden omis-
20614:                                                          tajat.
20615:                       4 luku
20616:                Erinäiset säännökset                                             41 §
20617:                                                             Sijoitusyhtiö ei ole sen liikkeeseen laskemien
20618:                         37 §                             haltijaosakkeiden perusteella ulkomaalaisten sekä
20619:   Sijoitusyhtiön on pidettävä haltijaosakkeiden          eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita
20620: myyntipaikoissa vastikkeetta yleisön saatavissa vii-     kiinteää omaisuutta ja osakkeita annetun lain 2
20621: meksi laadittu:                                          §:ssä tarkoitettu yhtiö.
20622:                                         1983 vp. -      LA n:o 182                                          7
20623: 
20624: 
20625:                         42 §                                                    46 §
20626:   Ulkomaisen sijoitusyhtiön tai sitä vastaavan             Joka 1) tämän lain vastaisesti harjoittaa 1 § :ssä
20627: yhteisön osakkeiden tai osuuksien ammattimaista         tarkoitettua toimintaa, 2) sijoitusyhtiön hallinto-
20628: myyntiä tai vaihtoa ei saa Suomessa harjoittaa          neuvoston jäsenenä, hallituksen jäsenenä tai va-
20629: ilman valtioneuvoston lupaa. Valtioneuvostolla          rajäsenenä, arvioimislautakunnan jäsenenä, toi-
20630: on oikeus antaa edellä tarkoitettua toimintaa           mitusjohtajana tai toimihenkilönä tahallaan an-
20631: koskevia määräyksiä.                                    taa viranomaiselle sijoitusyhtiötä tai sen toimin-
20632:                                                         taa koskevan väärän tai harhaanjohtavan tiedon,
20633:                          43 §                           tai 3) sijoitusyhtiön hallintoneuvoston valitsema-
20634:     Sijoitusyhtiön perustajalla, hallintoneuvoston      na tarkastajana tai yhtiön tilimarkastajana taikka
20635: jäsenellä, hallituksen jäsenellä ja varajäsenellä,      varatilintarkastajana antaa väärän tiedon tai jät-
20636: tilintarkastajalla ja tiliotatkastajan varamiehellä,    tää tekemättä muistutuksen, huomautuksen taik-
20637: arvioimislautakunnan jäsenellä ja toimihenkilöllä       ka ilmoituksen havaitsemastaan puutteellisuudes-
20638: on velvollisuus korvata vahinko, jonka hän tehtä-       ta tai väärinkäytöksestä, on tuomittava, jollei
20639: vässään tahallisesti tai huolimattomuudesta on          siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa ran-
20640: aiheuttanut yhtiölle.                                   gaistusta, sijoitusyhtiörikoksesta sakkoon tai van-
20641:     Sijoitusyhtiön perostajalla ja jokaisella muulla,   keuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
20642: jota 1 momentissa tarkoitetaan, on velvollisuus
20643: korvata vahinko, jonka hän tehtävässään rikko-
20644: malla lakia tai yhtiöjärjestystä tahallisesti tai                              47 §
20645: huolimattomuudesta on aiheuttanut haltijaosak-            Joka muulla kuin 46 §:ssä mainitulla tavalla
20646: keen omistajalle tai muulle kolmannelle miehel-         rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja sään-
20647: le.                                                     nöksiä, on tuomittava, jollei siitä ole muualla
20648:                                                         laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, sijoitus-
20649:                        44 §                             yhtiörikkomuksesta, sakkoon.
20650:    Jos vahingonkorvaukseen 42 §:n nojalla velvol-
20651: lisen syyksi jää vain lievä huolimattomuus, voi-                                48 §
20652: daan korvauksen määrä alentaa, milloin se vahin-           Milloin rikoksella, josta säädetään tässä laissa,
20653: gon suuruuteen ja muihin seikkoihin nähden              on loukattu ainoastaan yksityisen oikeutta, ei
20654: harkitaan kohtuulliseksi. Työntekijän asemassa          virallinen syyttäjä saa tehdä siitä syytettä, ellei
20655: olevan vahingonkorvausvastuuseen sovelletaan            asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen
20656: kuitenkin vahingonkorvauslain (412/7 4) sään-           pantavaksi.
20657: nöksiä.                                                    Edellä 47 §:n mukaan rangaistavasta rikoksesta
20658:    Jos vahinko on useiden tuottama, vastaa kukin        saa virallinen syyttäjä nostaa syytteen vain, jos
20659: omasta ja toistensa puolesta sen korvaamisesta.         pankkitarkastusvirasto on ilmoittanut sen syyttee-
20660: Se, jonka kohdalta vahingonkorvausta kuitenkin          seen pantavaksi, jollei 1 momentista muuta joh-
20661: on 1 momentin mukaisesti alennettu, vastaa vain         du.
20662: alennetulla määrällä. Korvausvelvollisten kesken
20663: on korvausmäärää jaettava sen mukaan kuin                                      49 §
20664: harkitaan kohtuulliseksi, kun otetaan huomioon             Jos sijoitusyhtiön hallintoneuvoston jäsen, hal-
20665: kunkin korvausvelvollisen viaksi jäävä syyllisyy-       lituksen jäsen tai varajäsen, arvioimislautakunnan
20666: den määrä ja muut asianhaarat.                          jäsen, vastuullisessa asemassa oleva toimihenkilö,
20667:                                                         tilintarkastaja tai varatilintarkastaja tai hallinto-
20668:                          45 §                           neuvoston valitsema tarkastaja ei ole toiminnas-
20669:    Pankkitarkastusvirastolla on oikeus, milloin se      saan noudattanut lakia, yhtiön yhtiöjärjestystä tai
20670: katsoo haltijaosakkeiden omistajien edun sitä           yhtiön toimintaa valvovan viranomaisen asian-
20671: vaativan, sijoitusyhtiön puolesta ajaa korvauskan-      mukaisesti antamia määräyksiä, lääninhallitus voi
20672: netta yhtiön perustajaa, hallintoneuvoston jäsen-       pankkitarkastusviraston esityksestä velvoittaa hä-
20673: tä, hallituksen jäsentä tai varajäsentä, tilimarkas-    net uhkasakolla täyttämään velvollisuutensa.
20674: tajaa tai tiliotatkastajan varamiestä, arvioimislau-
20675: takunnan jäsentä, toimitusjohtajaa, toimihenki-                                50 §
20676: löä tai kiinteästä osakepääomasta annetun osak-           Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
20677: keen omistajaa vastaan.                                 sesta antaa tarvittaessa valtioneuvosto.
20678: 8                                      1983 vp. -     LA n:o 182
20679: 
20680:                      51 §                             mintaa harjoittanut sijoitusyhtiö on oikeutettu
20681:   Tämä laki tulee voimaan       päivänä               jatkamaan toimintaansa kolmen kuukauden ajan
20682: kuuta 19 .                                            lain voimaantulosta sekä sen jälkeenkin, jos val-
20683:   Lain voimaan tullessa 1 §:ssä tarkoitettua toi-     tiovarainministeriö antaa siihen luvan.
20684: 
20685: 
20686: 2.
20687:                                                 Laki
20688:               elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 ja 18 §:n muuttamisesta
20689: 
20690: 
20691:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20692:  muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/68) 6 §:n 2
20693: momentti,
20694:  sellaisena kuin se on 3 päivänä marraskuuta 1978 annetussa laissa (821178), sekä
20695:  lisätään lain 18 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
20696: 
20697:                        6 §                                                  18 §
20698: 
20699:    Raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksen sekä sijoi-       Poiketen siitä, mitä 1 momentin 4 kohdassa on
20700: tusyhtiön ja muun arvopaperikauppiaan veron-          säädetty, katsotaan sijoitusyhtiölain ( 1 ) mukai-
20701: alaista tuloa ovat muusta kuin käyttöomaisuuteen      sen sijoitusyhtiön jakaman osingon koko määrä,
20702: kuuluvasta osakkeesta, osuudesta tai lisärahastosi-   vähennettynä 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetuilla
20703: joituksesta saadut osingot ja korot.                  verovapailla osingoilla ja koroilla, valtion- ja
20704:                                                       kunnallisverotuksessa vähennyskel poiseksi.
20705: 
20706:                                                         Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
20707:                                                       delta 19    toimitettavassa verotuksessa.
20708: 
20709: 3.
20710:                                                 Laki
20711:                              leimaverolain 10 ja 55 §:n muuttamisesta
20712: 
20713:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20714:    lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 10 §:n Päätöstä, pöytäkirjanotetta tai
20715: muuta toimituskirjaa, jolla myönnetään lupa tai oikeus, koskevan nimikkeen 3 kohdan 1 momenttiin
20716: sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (85/80) uusi e kohta,
20717:    sekä lain 55 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 25 päivänä maaliskuuta 1948 ja 5 päivänä
20718: toukokuuta 1972 annetuilla laeilla (244/48 ja 344/72), uusi 4 momentti seuraavasti:
20719: 
20720:                       10 §
20721:    Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle esi-     a) liikepankin perustamiseen 140 000 mark-
20722: tettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset, mi-     kaa;
20723: käli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja          b) säästöpankin, osuuspankin, kiinnitysluotto-
20724: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava lei-     pankin, hypoteekkiyhdistyksen tai luotto-osa-
20725: malla seuraavin määrin.                               keyhtiön perustamiseen 27 000 markkaa;
20726:    Päätös, pöytäkiryiznote tai muu toimituskiryiz,       c) liikepankin, säästöpankin, osuuspankin,
20727: jolla myönnetään lupa tai oikeus:                     kiinnitysluottopankin tai hypoteekkipankin sivu-
20728:                                                       konttorin perustamiseen Suomessa 14 000 mark-
20729:    3) pankkiliikkeen tai sijoitusyhtiölain ( 1 ) 1    kaa ja liikepankin sivukonttorin perustamiseen
20730: §:ssä tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen:          ulkomailla 23 000 markkaa;
20731:                                        1983 vp. -      LA n:o 182                                         9
20732: 
20733:    d) liikepankille tai kiinnitysluottopankille si-                            SS §
20734: joittaa ulkomaisten luotto- ja rahoituslaitosten
20735: osakkeisiin, osuuksiin ja muihin osakkuuksiin,            Jos sijoitusyhtiölain (       ) mukainen sijoi-
20736: 7 SOO markkaa;                                          tusyhtiö lunastaa takaisin haltijaosakkeitaan, on
20737:    e) sijoitusyhtiön perustamiseen 14 000 mark-         luovutus leimaverosta vapaa.
20738: kaa.
20739:                                                           Tämä     laki  tulee        v01maan       päivänä
20740:                                                                  kuuta 19
20741: 
20742: 
20743: 
20744: 
20745: 4.
20746:                                                  Laki
20747:                                    pankkitarkastuslain muuttamisesta
20748: 
20749:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä elokuuta 1969 annetun pankkitarkastus-
20750: lain (S48/69) 1 ja 6 §, 7 §:n 1 kohta sekä 13, 14 ja 19 §,
20751:    sellaisina kuin ne ovat, 1 ja 6 §, 7 §:n 1 kohta, 13 ja 14 § 8 päivänä joulukuuta 1978 annetussa
20752: laissa (937/78) ja 19 § 31 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (68S/78), näin kuuluviksi:
20753: 
20754:                         1 §                            tai yhtiöjärjestyksen tahi sääntöjen määräyksistä
20755:    Liikepankkien, säästöpankkien, osuuspank-           taikka muuten on syytä varoa yhteisön toiminnan
20756: kien, kiinnitysluottopankkien, sijoitusyhtiöiden,      voivan vakavasti vahingoittaa yleistä etua, pank-
20757: hypoteekkiyhdistysten,      luotto-osakeyhtiöiden,     kitarkastusviraston on esitettävä valtiovarainmi-
20758: pankkien vakuusrahastojen ja ulkomaisten luot-         nisteriölle, että ministeriö peruuttaisi pankin,
20759: tolaitosten edustustojen toiminnan valvontaa var-      sijoitusyhtiön tai hypoteekkiyhdistyksen tahi
20760: ten on valtiovarainministeriön alainen pankkitar-      luotto-osakeyhtiön toimiluvan.
20761: kastusvirasto.                                            Valtiovarainministeriön on kuultava pankkia,
20762:                                                        sijoitusyhtiötä tai hypoteekkiyhdistystä tahi
20763:                         6 §                            luotto-osakeyhtiötä ennen kuin päätös luvan pe-
20764:    Pankkitarkastusviraston tehtävänä on valvoa,        ruuttamisesta tehdään.
20765: että liikepankit, säästöpankit, osuuspankit, kiin-
20766: nitysluottopankit, sijoitusyhtiöt, hypoteekkiyh-                              14 §
20767: distykset, luotto-osakeyhtiöt, pankkien vakuusra-         Pankkitarkastusvirastolla on tämän lain mukai-
20768: hastot ja ulkomaisten luottolaitosten edustustot       nen velvollisuus ja oikeus valvoa pankkia, sijoi-
20769: toimivat lain ja yhtiöjärjestyksensä tai sääntöjensä   tusyhtiötä tai hypoteekkiyhdistystä tahi luotto-
20770: mukaisesti, ja suorittaa valvonnassaan olevien         osakeyhtiötä myös sen toiminnan ollessa keskey-
20771: yhteisöjen tarkastus niin usein ja siinä laajuudes-    tettynä taikka sen ollessa suljettuna tai selvitysti-
20772: sa kuin valvontatehtävien hoito vaatii.                lassa.
20773: 
20774:                         7 §                                                    19 §
20775:    Pankkitarkastusviraston on enty1sesti:                 Pankkitarkastusviraston toiminnasta johtuvien
20776:    1) annettava liike- ja kiinnitysluottopankeille,    kustannusten peittämiseksi on sen alaisen raha-
20777: sijoitusyhtiöille, hypoteekkiyhdistyksille sekä        laitoksen, sijoitusyhtiön ja ulkomaisen luottolai-
20778: luotto-osakeyhtiöille tarkastuksen suorittamiseksi     toksen edustuston vuosittain suoritettava valti-
20779: tarpeelliset yleiset ohjeet;                           ovarainministeriön määräämä maksu. Kustan-
20780:                                                        nuksia eri pankkiryhmien ja sijoitusyhtiöiden
20781:                                                        kesken jaettaessa on otettava huomioon kunkin
20782:                       13 §                             pankkiryhmän ja sijoitusyhtiön aiheuttaman val-
20783:   Jos pankkitarkastusviraston valvonnassa olevan       vontatyön laajuus. Yksityisen pankin ja sijoitus-
20784: yhteisön hoidossa on olennaisesti poikettu lain        yhtiön osalta on sen suoritettavan valvontamak-
20785: 
20786: 0883010853
20787: 10                                 1983 vp. -    LA n:o 182
20788: 
20789: sun maaraamisperusteena pankin ja sijoitusyh-      Tämä laki tulee voimaan   päivänä
20790: tiön taseen loppusumma edellisen kalenterivuo-   kuuta 19
20791: den lopussa.
20792: 
20793: 
20794:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
20795: 
20796:         Kalevi Mattila               Seppo Pelttari              Timo Kietäväinen
20797:         Heikki Kokko                 Mauno Manninen              Matti Maijala
20798:         Olavi Martikainen            Marjatta Väänänen           Paavo Vesterinen
20799:         Pirkko Ikonen                Juhani Tuomaala             Hannu Tenhiälä
20800:         Mauri Pekkarinen             Esko Aho                    Sirkka-Liisa Anttila
20801:         Jukka Vihriälä               Väinö Raudaskoski           Tytti lsohookana-Asunmaa
20802:          Mikko Jokela                Lea Sutinen                 Katri-Helena Eskelinen
20803:         Reino Karpola                Hannele Pokka               Hannu Kemppainen
20804:         Aapo Saari                   Liisa Kulhia                Håkan Malm
20805:         Henrik Westerlund            Elisabeth Rehn              Anssi Joutsenlahti
20806:         Pär Stenbäck                 Taisto Tähkämaa             Einari Nieminen
20807:         Urho Pohto                   Mikko Vainio                Heimo Linna
20808:                                                  1983 vp.
20809: 
20810: Lakialoite n:o 183
20811: 
20812: 
20813: 
20814: 
20815:                                    Viinanen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuksen irtisanomismenettelys-
20816:                                       tä
20817: 
20818: 
20819:                                             Eduskunnalle
20820: 
20821:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen          jonka voidaan osoittaa rikkoneen työsopimuslain
20822: työsuhdeturvan kehittämistä koskevaksi lainsää-        irtisanomissuojaa koskevia säännöksiä, tuomittai-
20823: dännöksi (HE n:o 205/1983 vp.). Lainsäädän-            siin aina maksamaan vähintään kolmen kuukau-
20824: töön sisältyy laki työsopimuksen irtisanomisme-        den palkan suuruinen vähimmäiskorvaus, vaikka
20825: nettelystä, jonka 20 §:n 1 momentin mukaan             irtisanotulle työntekijälle ei olisi irtisanomisesta
20826: työnantaja, joka on työsopimuslaissa säädettyjen       koitunut lainkaan vahinkoa. Erityisen kohtuutto-
20827: irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut         malta vähimmäiskorvaus tuntuu niissä tapauksis-
20828: työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työnte-        sa, joissa ei vahinkoa ole syntynyt työntekijälle ja
20829: kijälle korvauksena vähintään kolmen ja enintään       joissa työntekijän oma myötävaikutus irtisanomi-
20830: 20 kuukauden palkan.                                   seen on ollut suuri.
20831:    Nykyisin ei enempää työsopimuslaissa kuin              20 kuukauden palkan suuruisen enimmäiskor-
20832: voimassa olevissa irtisanomissuojaa koskevissa         vauksen ottaminen säännösehdotukseen merkit-
20833: työehtosopimuksissakaan ole sovittu tuomittavan        see hallituksen esityksen perustelujen mukaan
20834: vahingonkorvauksen vähimmäismäärästä. Voi-             lainsäätäjän kannanottoa tuomittavien korvaus-
20835: massa olevan oikeuden mukaan on siis olemassa          ten suhteen. Nykyisin pääsääntöisesti sovellettu
20836: mahdollisuus, että laittomasta irtisanomisesta ei      korvausasteikko tulisi siten korottumaan merkit-
20837: tuomita vahingonkorvausta maksettavaksi. Kes-          tävästi. Erityisesti pienyrityksille, joiden käytössä
20838: kusjärjestöjen välisissä yleissopimuksissa on sovit-   ei ole juridista asiantuntemusta ja joissa vahin-
20839: tu, että vahingonkorvauksen määrän ei tule ylit-       gonkorvausvelvollisuus saattaa syntyä irtisanomis-
20840: tää kuuden edellisen kalenterikuukauden palk-          perusteiden ja irtisanomismenettelyn tuntemat-
20841: kaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli       tomuudesta, merkittävästi korottuvat korvaukset
20842: kymmenen vuotta ja mahdollisuudet hankkia              aiheuttavat huomattavan taloudellisen riskin. On
20843: uutta työtä ovat heikot, em. yleissopimuksen           varsin mahdollista, että tällainen korvaus vaaran-
20844: mukaan korvaus ei saa ylittää 12 edellisen kalen-      taa koko yritystoiminnan jatkuvuuden ja merkit-
20845: terikuukauden palkkaa. Hallituksen lakiehdotuk-        see siten myös muiden yrityksessä olevien työ-
20846: sessa oleva säännös siis yli kolminkertaistaisi        paikkojen vaarantumista. Lisäksi jo käytännössä
20847: enimmäisvahingonkorvauksen irtisanomissuojaso-         on eräiden liittojen välillä sovittu lakiehdotuksen
20848: pimusten sisältämään kuuden kuukauden enim-            mukaisista korvausmääristä.
20849: mäismäärään verrattuna. Enimmäismäärän sisäl-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20850: lyttäminen säännökseen ohjaisi myös tuomiois-          nioittaen,
20851: tuinten käytäntöä näiden harkitessa korvauksen
20852: suuruutta.                                                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20853:    Ei voida pitää kohtuullisena, että työnantaja,              kiehdotuksen:
20854: 
20855: 
20856: 
20857: 
20858: 0883011539
20859: 2                                     1983 vp. -   LA n:o 183
20860: 
20861: 
20862: 
20863: 
20864:                                                Laki
20865:                                 työsopimuksen irtisanomismenettelystä
20866: 
20867:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20868: 
20869:                      1-19 §                         enintään 10 vuotta. Mikäli työsuhde on kestänyt
20870:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 205.)        yli 10 vuotta, on korvauksen enimmäismäärä
20871:                                                     enintään 19 kuukauden palkka.
20872:                        20 §                            (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
20873:                                                     205.)
20874:                 Korvauksen määrä
20875:   Korvauksena on suoritettava enintään 9 kuu-                          21-29 §
20876: kauden palkka, mikäli työsuhde on kestänyt            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 205.)
20877: 
20878: 
20879:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1983
20880: 
20881:           Iiro Viinanen                 Sakari Valli                    Kimmo 1. Sasi
20882:           Matti Viljanen                Eeva Turunen                    Ilkka Suominen
20883:           Pirjo Rusanen                 Elsi Hetemäki-Olander           Ilkka Kanerva
20884:           Tauno Valo                    Mauri Miettinen                 Lauri Impiö
20885:           Erkki Moisander               Aino Pohjanoksa                 Pertti Salolainen
20886:           Tapio Holvitie                Martti Tiuri                    Ulla Puolanne
20887:           Juho Koivisto                 Saara Mikkola                   Heikki Järvenpää
20888:           Kaarina Dromberg              Anna-Kaarina Louvo              Helena Pesola
20889:           Eva-Riitta Siitonen           Pekka Löyttyniemi               Jouni J. Särkijärvi
20890:           Riitta Uosukainen             Ben Zyskowicz                   Ritva Laurila
20891:           Riitta Jouppila               Liisa Hilpelä                   Heikki Perho
20892:           Toivo T. Pohjala              Lea Kärhä                       Sirpa Pietikäinen
20893:           Sampsa Aaltio                 Pentti Mäki-Hakola              Helge Saarikoski
20894:                                         Tuure Junnila
20895:                                                  1983 vp.
20896: 
20897: Lakialoite n:o 184
20898: 
20899: 
20900: 
20901: 
20902:                                     Ratu: Ehdotus laiksi rakennuslain 71 §:n muuttamisesta
20903: 
20904: 
20905:                                             Ed u s kunnalle
20906: 
20907:   Voimassa olevan rakennuslain 71 §:n 1 mo-             teltu käyvän maan hinnan mukaan. Näin on
20908: mentissa selvitetään niitä tapauksia, joissa kau-       käynyt siitä huolimatta, että omistaja on edelleen
20909: punki korvauksetta saa haltuunsa maata, kun             sama, jolta kaupunki alueen aikaisemmin kor-
20910: alue on asemakaavassa osoitettu katualueeksi.           vauksetta otti. Tuollainen toiminta olisi yksityi-
20911:    Lain 71 §:n 2 momentissa taas säädetään              sen suorittamana mielestäni petoksellista puu-
20912: muun kuin katualueen korvauksesta, kun sellai-          haa, mutta kaupungin puuhailuna sillä on raken-
20913: nen siirtyy kaupungin omistukseen.                      nuslain siunaus. Tuollainen pientä ihmistä sorta-
20914:    Allekirjoittanut on nimenomaan joutunut em.          va kaupungin oikeus on itse asiassa sitä, mistä
20915: toisen momentin kanssa tekemisiin seuraavassa           roomalainen oikeus sanoo: "Summum ius, sum-
20916: tapauksessa. Turun kaupunki on lunastanut yksi-         ma iniuria" (Suurin oikeus, suurin vääryys).
20917: tyisten aluetta jopa tuossa 2 momentissa maini-         Tuosta asiaintilasta päästään irti vain siten, että
20918: tun maksimimäärän korvauksetta, ts. viidennek-          alue palautetaan korvauksetta sille omistajalle,
20919: sen. Kaupunki on sitten vuosien mentyä muutta-          jolta se alunperin "ryöstettiin".
20920: nut kaavaa niin, että korvauksetta ''viety'' maa           Edellä sanottuun viitaten ehdotankin kunni-
20921: on taas liitetty kokonaan tai osittain siihen aluee-    oittavasti,
20922: seen, josta se aikoinaan otettiin. Takaisin liitetys-
20923: tä alueesta on kaupunki sitten lähettänyt kanta-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20924: alueen omistajalle laskun, jossa maa on hinnoi-                kiehdotuksen:
20925: 
20926: 
20927: 
20928: 
20929:                                                   Laki
20930:                                    rakennuslain 71 §:n muuttamisesta
20931: 
20932:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain
20933: (370/58) 71 §:ään siitä 11 päivänä kesäkuuta 1965 annetulla lailla (330/65) kumotun 3 momentin
20934: sijaan uusi näin kuuluva 3 momentti:
20935: 
20936:                         71 §
20937:                                                         laisesta maa-alueesta saa periä korvausta edellyt-
20938:    Jos 1 tai 2 momentissa mainittu kaupungille          täen, että omistus siirtyy takaisin henkilölle, joka
20939: korvauksetta siirtynyt maa-alue, osa sellaisesta tai    aikoinaan joutui korvauksetta alueen kaupungille
20940: samankokoinen maa-alue myöhemmin liitetään              luovuttamaan, tai tuon henkilön perillisille.
20941: lainvoiman saaneelia päätöksellä sen alueen yh-
20942: teyteen, josta maata aikaisemmin korvauksetta             Tämä laki tulee voimaan          päivänä
20943: siirtyi kaupungin omistukseen, ei kaupunki sel-         kuuta 198 .
20944: 
20945: 
20946:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1983
20947: 
20948:                                                 Martti Ratu
20949: 
20950:  0883011528
20951:                                                  1983 vp.
20952: 
20953:    ,aloite n:o 185
20954: 
20955: 
20956: 
20957: 
20958:                                     Paakkinen: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtämi-
20959:                                        sestä Helsingin kaupungista Keravan kaupunkiin
20960: 
20961: 
20962:                                             Eduskunnalle
20963: 
20964:     Valtion siementarkastuslaitoksen tehtävänä on       epävarmuus joka uuden sijoituspaikan etsimisestä
20965: pelto- ja puutarhakasvien siementavataio tarkas-        on aiheutunut. Hankalaa olisi myös jos laitos
20966: tus, siementavataio kauppaa, maahantuontia ja           siirtyisi kovin etäälle nykyisiltä asuinsijoilta. Se
20967: maastavientiä koskeva valvonta siten kuin siitä         olisi hankalaa sekä henkilöstölle, joka joutuisi
20968: erikseen on säädetty sekä siementarkastukseen           etsimään uuden työn, että laitokselle, joka saat-
20969: liittyvä tutkimustyö, kylvösiemenkysymysten sel-        taisi joutua etsimään kokonaan tai pääosin uutta
20970: vittely sekä muu alaan kuuluva toiminta.                henkilökuntaa ja aloittamaan heidän koulutuk-
20971:     Laitoksen toiminnan painopiste on kylvösie-         sensa alusta. Henkilökunta on voimakkaasti nais-
20972: mennäytteistä tehtävissä laatumäärityksissä ja sen      valtainen eikä heillä perhesiteiden vuoksi ehkä
20973: palveluksessa on noin 80 henkeä, joista kymme-          ole mahdollisuutta lähteä kauas muuttavan työ-
20974: nen kesätyöntekijöitä. Laitoksen toimitilat ovat        paikan mukaan.
20975: pinta-alaltaan huomattavasti alle nykyisen tar-            Henkilöstön keskuudessa on todettu Keski-
20976: peen. Laitoksen käytössä oleva koekenttäalue on         Uudenmaan alue ja siellä Keravan kaupunki
20977: etäällä laitoksen tiloista.                             sellaiseksi paikkakunnaksi, jossa olisi laitokselle
20978:     Valtion siementarkastuslaitosta on esitetty siir-   hyvät toimintaedellytykset ja jossa nykyisiltä
20979: rettäväksi Mikkeliin, jonka lisäksi on laitoksen        asuinalueilta hyvien liikenneyhteyksien vuoksi
20980: toimintaedellytysten kannalta selvitetty siirto-        olisi mahdollista käydä työssä.
20981: mahdollisuuksia Loimaalle, Forssaan, Somerolie             Edellä olevan johdosta ehdotamme,
20982: ja Kokemäelle. Uuden sijoituspaikan etsiminen
20983: on ollut käynnissä useiden vuosien ajan.                           että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20984:     Laitoksen henkilökunnalle on ollut hankalaa se              kiehdotuksen:
20985: 
20986: 
20987:                                                   Laki
20988:      valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Keravan kaupunkiin
20989: 
20990:   Eduskunnan päätÖksen mukaisesti säädetään:
20991: 
20992: 
20993:                        1 §                                                  2 §
20994:   Valtion siementarkastuslaitos siirretään Helsin-         Tämän lain voimaantulosta säädetään asetuk-
20995: gin kaupungista Keravan kaupunkiin.                     sella.
20996:   Kun tulo- ja menoarviossa on myönnetty siir-
20997: toa varten varat, säädetään laitoksen siirtämisestä
20998: asetuksella.
20999: 
21000:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1983
21001: 
21002:                                           Saara-Maria Paakkinen
21003: 
21004: 
21005: 0883011783
21006:                                               1983 vp.
21007: 
21008: Lakialoite n:o 186
21009: 
21010: 
21011: 
21012: 
21013:                                   Almgren ym.: Ehdotukset laiksi työsopimuksen irtisanomismenette-
21014:                                     lystä ja laiksi työsopimuslain muuttamisesta
21015: 
21016: 
21017:                                           Eduskunnalle
21018: 
21019:    Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopi-      Hallituksen esitys laiksi työsopimuksen irtisa-
21020: muksen irtisanomismenettelystä ja laiksi työsopi-    nomismenettelystä voi johtaa erityisesti pienten
21021: muksen muuttamisesta (HE n:o 205/1983 vp.)           yritysten kohdalla byrokratiaan, joka veisi yrittä-
21022: sisältävät eräitä kohtia, jotka saattavat johtaa     jän ylipääsemättömiin vaikeuksiin. Erityisesti
21023: päinvastaiseen kehitykseen kuin hallitus toivoo.     laittomaksi tulkitusta irtisanomisesta johtuvat
21024: Hyvin toimiva yritys on työntekijälle paras työ-     korvaukset saattaisivat pienyritysten jatkuvuuden
21025: suhdeturvan antaja. Siksi laki työsopimuksen         kyseenalaiseksi. Saattaa käydä jopa niin, että
21026: irtisanomismenettelyksi ja laki työsopimuslain       yrittäjät vieroksuvat irtisanomisesta johtuvia mo-
21027: muuttamiseksi tulisi laatia muotoon, jossa työn-     nimutkaisia säännöksiä siinä määrin, että uusia
21028: tekijän oikeutetut edut ja yritysten toiminnan       työpaikkoja ei perusteta ja vapautuvia ei täytetä.
21029: jatkuminen ja mahdollisuudet luoda uusia tuot-          Kansalaisten sosiaaliturvaa ja siihen olennaises-
21030: tavia työpaikkoja tasapainotetaan molempia osa-      ti liittyvää työsuhdeturvaa on parannettava. Lain-
21031: puolia tyydyttävällä tavalla.                        säädännöllä on pyrittävä siihen, että rajoittavasta
21032:    Hallituksen esitykseen sisältyy kohtia, jotka     lainsäädännöstä eivät joudu kärsimään työelä-
21033: voivat siinä määrin vaarantaa työntekijöiden etu-    mään hakeutuvat nuoret.
21034: ja, että toivotun lopputuloksen, turvallisuuden,        Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21035: asemesta päädytäänkin siihen, että työntekijöi-      nioittaen,
21036: den turvattomuus lisääntyy ja työpaikat vähene-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
21037: vät.                                                           kiehdotukset:
21038: 
21039: 
21040: 
21041: 
21042:  1.
21043:                                                Laki
21044:                                työsopimuksen irtisanomismenettelystä
21045: 
21046:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21047: 
21048:                     1-19 §
21049:    (Kuten hallituksen esityksessä n:o 205)              Tapauksissa, joissa 1 momentin mukaan mää-
21050:                                                      rättävän korvauksen suuruus aiheuttaisi yrityksen
21051:                        20 §                          toiminnan jatkuvuuden vaarantumisen, tulee
21052:                                                      myös tämä näkökohta ottaa huomioon korvauk-
21053:                Korvauksen määrä                      sen suuruutta määrättäessä.
21054:    (1 mom. kuten lakialaitteessa n:o 183)
21055:    (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 205)                         21-29 §
21056:                                                          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 205)
21057: 
21058: 
21059: 
21060: 
21061:  0883012082
21062: 2                                     1983 vp. -      LA n:o 186
21063: 
21064: 2.
21065:                                                 Laki
21066:                                     työsopimuslain muuttamisesta
21067: 
21068:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21069:   muutetaan 30 päivänä huhtikuuta annetun työsopimuslain (320/70) 3 §, 22 §:n 5 momentti, 38
21070: §:n 3 momentti sekä 40 §:n otsila:o ja 2 momentti, näistä 38 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 16
21071: päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa (476/78), sekä
21072:   lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2, 3 ja 4 momentti siirtyvät 3, 4 ja 5
21073: momentiksi, lakiin uusi 34 b §, 38 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5
21074: momentiksi, lakiin uusi 38 a § ja 40 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4
21075: momentiksi, seuraavasti:
21076: 
21077:           2, 3, 22, 34 b, 38 ja 38 a §                tuutetun taikka vastaavan henkilöstön edustajan
21078:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 205)           työsopimus voidaan liikeen luovutuksen yhtey-
21079:                                                       dessä irtisanoa kuitenkin vain 53 §:n 2 momen-
21080:                       40 §                            tissa mainituin edellytyksin, ellei se, jolle liike on
21081:                                                       luovutettu harjoita liiketoimintaa pääasiassa per-
21082: Irtisanominen liikkeen luovutuksen yhteydessä         heenjäsentensä voimin. Mikäli työnantajalla ei
21083:                                                       ole tässä momentissa tarkoitettua oikeutta irtisa-
21084:   Jos se, jolle liike on luovutettu ei halua jatkaa   noa henkilöstön edustajan työsopimusta ja per-
21085: työsuhdetta, hän voi kahden viikon kuluessa           heenjäsen tulee suorittamaan henkilöstön edusta-
21086: luovutuksesta irtisanoa työsopimuksen, jos siihen     jan tekemää työtä, on työnantaja velvollinen
21087: on luovutuksesta johtuva perusteltu syy, lakkaa-      tarjoamaan henkilöstön edustajalle muuta yrityk-
21088: maan kahden kuukauden kuluttua irtisanomises-         sessä olevaa työtä, joka lähinnä vastaa hänen
21089: ta, vaikka irtisanomis- ja työsopimusaika on pi-      ammattitaitoaan.
21090: tempi.
21091:    Työsopimuksen perusteella valitun pääluotta-
21092: musmiehen, yhdysmiehen, ammattiryhmän tai               Voimaantulo- ja soveltamissäännös
21093: työosaston luottamusmiehen tahi työsuojeluval-          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 205)
21094: 
21095: 
21096:       Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1983
21097: 
21098:           Esko Almgren                   Olavi Ronkainen                  Impi Muroma
21099:                                                  1983 vp.
21100: 
21101: Lakialoite n:o 187
21102: 
21103: 
21104: 
21105: 
21106:                                    von Bell ym.: Ehdotukset laiksi vesilain 2 luvun 5 §:n ja 11 §:n
21107:                                       muuttamisesta sekä laiksi Iijoen ja Koutajoen vesistöalueiden
21108:                                       käytöstä ja suojelusta
21109: 
21110: 
21111: 
21112: 
21113:                                             Eduskunnalle
21114: 
21115: 
21116:                                ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21117: 
21118:    Esityksen tavoitteena on parantaa vesien käy-       den ja vesistön vaikutusalueen asutus- ja elin-
21119: tön suunnitelmallisuutta ja vesiluonnon suojelua       keino-olojen suojelemisesta ja kehittämisestä.
21120: sekä Iijoen ja Koutajoen vesien suojeleminen              Vesilain mukaista lupaa myönnettäessä suorite-
21121: vesirakentamiselta.                                    taan yleensä myös niin sanottu intressivertailu.
21122:    Vesien käyttöön voidaan nykyisin vaikuttaa          Etuvertailun suorittamista koskevaa säännöstä eh-
21123: lähinnä vain tapauskohtaisesti vesilain mukaisessa     dotetaan täydennettäväksi siten, että etuvertai-
21124: lupamenettelyssä. Vesilain mukaan ei nykyisin          lussa olisi otettava huomioon erillisissä laeissa
21125: voida myöntää lupaa toimenpiteeseen, joka vaa-         vesistökohtaisesti osoitetut vesienkäyttömuodot ja
21126: rantaa yleistä terveydentilaa, aiheuttaa huomatta-     niiden suojelutarve ja muu merkitys.
21127: via ja laajalle ulottuvia muutoksia luonnonsuh-           Iijoen ja Koutajoen käytön ja suojelun järjestä-
21128: teissa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan          misessä huomioon otettavista perusteista ehdote-
21129: asutus- ja elinkeino-oloja. Mainittua kieltoa eh-      taan säädettäväksi erillislaki.
21130: dotetaan täydennettäväksi siten, että ympäristön          Koska vesien käytön ohjauksessa ehdotetulla
21131: luonnonsuhteille ja asutusoloille haittaa aiheutta-    tavalla on kysymys vesilainsäädäntöön jo sisälty-
21132: va toiminta voitaisiin estää myös silloin, kun         vien periaatteiden soveltamisesta, ei suojelusta
21133: haitalliset seuraukset johtuvat useista eri toimin-    aiheutuvista edunmenetyksistä, esimerkiksi saa-
21134: noista. Ehdotuksen mukaan olisi vesilain mukais-       matta jäävästä hyödystä, suoritettaisi korvausta.
21135: ta lupaa harkittaessa otettava huomioon, mitä on          Lakiehdotukset on tarkoitus saattaa voimaan
21136: tarkemmin säädetty ympäristön luonnonsuhtei-           heti, kun eduskunta on ne hyväksynyt.
21137: 
21138: 
21139: 
21140: 
21141:                                           YLEISPERUSTELUT
21142: 
21143: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                         seet vesiluonnon suojelun vaatimukset niin luon-
21144:    merkitys                                            nonsuojelun, kalatalouden, vesien virkistyskäytön
21145:                                                        kuin matkailunkin vuoksi.
21146: 1.1. Tavoitteet                                          Vuonna 1961 säädetty vesilaki (264/61) ei
21147:                                                        kaikilta osin ole pystynyt toimimaan muuttuneis-
21148:   Vesiin ja vesien käyttöön liittyvät arvostukset ja   sa oloissa tyydyttävällä tavalla. Erityisenä ongel-
21149: ehdotukset ovat voimakkaasti muuttuneet vii-           mana on ollut päätöksen tekeminen yksittäistä
21150: meisten vuosikymmenien aikana. Vilkkaan vesi-          hanketta laajemmista kokonaisuuksista sekä nii-
21151: rakentamisen kauden jälkeen ovat energian tuo-         den ohjaaminen.
21152: tannollisten tavoitteiden rinnalle ja ohitse nous-       Koska vesistöt ovat luonnontoiminnoiltaan ko-
21153: 088301228P
21154: 2                                        1983 vp. -      LA n:o 187
21155: 
21156: konaisuus, jossa eri tekijät vaikuttavat toisiinsa,      silain säännökset. Nämä säännökset määrittelevät
21157: myös niiden käyttö tulisi järjestää kokonaistarkas-      sen, milloin vesioikeuden lupa tiettyyn toimenpi-
21158: telun pohjalta. Erilaisten vesistön käyttötapojen        teeseen voidaan antaa. Keskeisin luvan myöntä-
21159: valinta ja niiden väliset suhteet on voitava jo          miseste on säädetty vesilain 2 luvun 5 § :ssä,
21160: ennakolta järjestää.                                     jonka mukaan lupaa esimerkiksi vesivoimalaitok-
21161:    Ehdotuksen tavoitteena onkin luoda järjestel-         sen rakentamiseen ei saa myöntää, jos rakentami-
21162: mä, jonka avulla voidaan toteuttaa vesiluonnon           nen vaarantaa yleistä terveydentilaa, aiheuttaa
21163: suojelu- sekä vesistön käytön kehittämisohjelmat.        huomattavia ja laaja-alaisia muutoksia ympäris-
21164:    Esityksen erityisenä tavoitteena on toteuttaa         tön luonnonsuhteissa taikka suuresti huonontaa
21165: Iijoen ja Kourajoen säilyminen vapaasti virtaavi-        paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Raken-
21166: na.                                                      tamisasioissa luvan myöntäminen edellyttää lisäk-
21167:                                                          si, että rakentaminen on joko yleisen tarpeen
21168:                                                          vaatima tai että rakentamisesta saatavaa hyötyä
21169: 1.2. Keinot                                              on pidettävä siitä aiheutuvaan vahinkoon, hait-
21170:                                                          taan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna
21171:    Vesien käytön suunnitelmallisuutta ja hyväk-          huomattavana. On huomattava, että vesilain mu-
21172: syttävyyttä ehdotetaan lisättäväksi vesilakia täy-       kaisessa etuvertailussa otetaan lain 2 luvun 11 §:n
21173: dentämällä. Tarkoituksena on, että eri vesistöalu-       mukaisesti huomioon paitsi rahassa arvioitavat
21174: eilla erityisesti huomioon otettavista vesien käy-       haitat ja hyödyt, myös sellaiset esimerkiksi luon-
21175: tön suojelu- ja käyttöarvoista säädettäisiin erilliset   nolle ja paikallisille yhdyskunnille aiheutuvat
21176: lakinsa. Nämä lait ehdotetaan nivellettäväksi            seuraukset, joita ei voida rahassa arvioida ja
21177: osaksi vesilain mukaista vesien käytön sääntelyä         joiden intressivertailuissa saamaan painoarvoon
21178: siten, että vesilain mukaisessa menettelyssä olisi       vaikuttavat myös päättäjän arvostukset.
21179: otettava huomioon erillislaeilla täsmennetyt ve-
21180:                                                             Vesien käyttö ja käytön sääntely on voimak-
21181: sienkäyttötarpeet ja -arvot.
21182:                                                          kaasti sidoksissa erilaisiin tarpeisiin. Vesien käyt-
21183:                                                          töön liittyvät edut eivät olekaan olemassa saman-
21184:                                                          laisina kaikissa vesistöissä; esimerkiksi vedenhan-
21185:                                                          kintaedulla on luonnollisesti suurempi merkitys
21186: 2. Nykyinen tilanne                                      siellä, missä puhtaan raakaveden tarve on suuri,
21187:                                                          kuin alueilla, joissa tällaista tarvetta ei ilmene.
21188:    Lainsäädännöstämme puuttuvat lähes koko-              Riippuvuus erilaisista tarpeista sekä luonnossa
21189: naan vesien käytön suunnittelua koskevat sään-           itsessään ilmenevistä vaihteluista aiheuttaakio
21190: nökset. Vesihallintolain (18/70) 3 §:ssä on sää-         sen, ettei esimerkiksi vesivoiman omistajan asema
21191: detty vesihallinnon erityistehtäväksi huolehtia ve-      ja vesivoiman omistamisesta saatava hyöty ole
21192: sien eri käyttömuodot huomioon ottavasta vesien          samanlainen maan eri osissa.
21193: käytön kokonaissuunnittelusta. Vesilain 1 luvun
21194: 21 §:n mukaan vesioikeus voi tärkeiden syiden               Vesilain mukaan vesioikeus voi myöntää luvan
21195: sitä vaatiessa antaa vesistön pilaamiskieltoa anka-      vesivarahankkeen toteuttamiseen, jos säädetyt
21196: rampia tai lievempiä määräyksia.                         edellytykset täyttyvät. Vesioikeus on vesilain sa-
21197:                                                          namuodon mukaan velvollinen myöntämään lu-
21198:    Vesilain mukaan vesien käytön sääntely tapah-         van vain vesilain 2 luvun 2 §:n 2 momentissa
21199: tuu pääasiassa tapauskohtaisesti lupamenettelyn          tarkoitettuihin yrityksiin, esimerkiksi sillan ra-
21200: avulla. Luvanvaraisuus on ilmaistu erilaisin yleis-      kentamiseen. Vesialueen omistus tai vesialuee-
21201: kielloin (vesistön pilaamiskielto, vesistön muutta-      seen kohdistuva erityinen oikeus, esimerkiksi oi-
21202: miskielto ). Luvanvaraisuus on näissä tapauksissa        keus vesivoimaan, ei sellaisenaan vielä oikeuta
21203: riippuvainen siitä, minkälaisia seurauksia kysy-         tiettyyn vesienkäyttöön. Jos lupa vesilain mukaan
21204: myksessä olevasta toiminnasta aiheutuu. Sen li-          evätään, ei siitä mahdollisesti aiheutuvia edun-
21205: säksi vesilaissa on eräissä tapauksissa säädetty         menetyksiä, esimerkiksi saamatta jäänyttä hyö-
21206: tiettyjä hankkeita koskeva luvanhakuvelvollisuus,        tyä, korvata. Vesilain mukaan onkin lukuisilta
21207: joka on seurauksista riippumaton. Niinpä esimer-         vesivarahankkeilta evätty lupa tai annettu lupa
21208: kiksi sillan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen         rajoitetummin kuin mitä hakija on esittänyt.
21209: on aina hankittava vesioikeuden lupa.                    Viitasaaren Huopanankoskea koskevassa asiassa
21210:    Vesilain mukaista lupaharkintaa ohjaavat eri-         korkein hallinto-oikeus ei antanut lupaa vesivoi-
21211: tyisesti luvan myöntämisedellytyksiä koskevat ve-        malaitoksen rakentamiseen.
21212:                                        1983 vp.       LA n:o 187                                          3
21213: 
21214: 3. Esityksen organisatoriset Ja                          Nykyisen energiantuotantorakenteen vallitessa
21215:    henkilöstö vaikutukset                             tyydytetään osa sähköenergian vuorokausisäätää
21216:                                                       sekä pääosa varatehon tarvetta vesivoimalla. Vesi-
21217:   Esityksellä ei ole organisatorisia eikä henkilös-   voiman käyttöominaisuudet ovat merkittävästi
21218: tövaikutuksia.                                        korostuneet tuotantojärjestelmän lämpövoima-
21219:                                                       valtaistuessa, koska lämpövoimalla pystytään vain
21220:                                                       rajoitetusti hoitamaan nopeita tuotannon muu-
21221: 4. Esityksen taloudelliset vaiku-                     tostarpeita.
21222:    tukset
21223:                                                          Iijoen rakentamattomalla osalla ja Koutajoen
21224:                                                       vesistöllä olisi energiataloudellista merkitystä siis
21225:    Ehdotetun menettelyn mukainen vesien käy-          lähinnä energian omavaraisuuden sekä säätäener-
21226: tön ohjaus toteutuu sitä mukaa kuin erillislakeja     gian tuottamisen kannalta. Kun kuitenkin ote-
21227: säädetään. Tässä vaiheessa ei ole mahdollisuuksia     taan huomioon maamme koko energiantuotanto,
21228: seikkaperäisesti arvioida, minkälaisten erillisla-    ei esityksen vaikutuksia kokonaisenergiatalouden
21229: wen säätämiseen tulevaisuudessa on tarvetta.          kannalta voida pitää kovin merkittävinä.
21230: 
21231: 
21232: 
21233:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
21234: 
21235: 1. Lakiehdotusten peruste! u t                        tön perinteisten elinkeinojen harjoittamismah-
21236:                                                       dollisuuksia, esim. maataloutta ja poronhoitoa.
21237: 1.1. Laki vesilain muuttamisesta                      Myös matkailu voidaan mainita elinkeinona, jon-
21238:                                                       ka toimintamahdollisuuksien turvaaminen saat-
21239:    Vesilain 2 luvun 5 §. Lainkohta säätää, minkä-     taisi olla säännöksen suojelukohteena.
21240: laisia seurauksia aiheuttavaan toimintaan ei lupaa
21241:                                                          Veszlain 2 luvun 11 §. Lainkohta säätää, mitkä
21242: voida vesilain mukaan myöntää. Ehdottoman
21243:                                                       tekijät on otettava huomioon suoritettaessa vesi-
21244: esteen luvan myöntämiselle muodostaa se, että
21245:                                                       lain mukaista etuvertailua. Säännös rakentuu
21246: vesistön rakentaminen vaarantaa yleistä tervey-
21247:                                                       niin sanotulle bruttohyötyperiaatteelle, mikä tar-
21248: dentilaa, aiheuttaa huomattavia ja laaja-alaisia
21249:                                                       koittaa sitä, ettei hyötyä arvioitaessa oteta huo-
21250: muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka
21251: suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- ja elin-      mioon hankkeen toteuttamiskustannuksia.
21252:                                                          Etuvertailussa otetaan huomioon myös rahassa
21253: keino-oloja.
21254:    Lainkohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi. Ve-        vaikeasti arvioitavat tekijät, kuten luonnonsuoje-
21255:                                                       lulliset arvot. Tämä merkitsee sitä, että vesioikeu-
21256: sien käytön ohjauskeinoja täydennettäisiin siten,
21257:                                                       det joutuvat ottamaan kantaa seikkoihin, jotka
21258: että mahdollisuudet suojella ympäristön luon-
21259:                                                       ovat voimakkaasti arvostuksista riippuvaisia. Ve-
21260: nonsuhteita ja yhdyskuntien toimintakykyä para-
21261:                                                       sien käytön suunnitelmallisuuden sekä vesien
21262: nevat silloin kun mainitut arvot käyvät uhatuiksi
21263:                                                       käytön ohjauksen lisäämiseksi ehdotetaan, että
21264: samaan vesistöalueeseen yhtäaikaisesti kohdistu-
21265:                                                       etuvertailua suoritettaessa olisi otettava huo-
21266: vien toimenpiteiden johdosta. Ehdotuksen mu-
21267:                                                       mioon erillisillä vesistökohtaisilla laeilla osoitetut
21268: kaan vesilain mukaista lupaa harkittaessa olisi
21269:                                                       vesienkäyttöarvot.
21270: otettava huomioon ne erityislainsäädännössä an-
21271: netut perusteet vesialueen käytöstä ja suojelusta,
21272: jotka tarkemmin säätelevät ympäristön luonnon-
21273:                                                       1.2. Laki Iijoen ja Koutajoen vesistöalueiden
21274: suhteiden ja vesistön vaikutusalueen asutus- ja
21275:                                                            käytöstä ja suojelusta
21276: elinkeino-olojen suojelemisen. Annettavat eri-
21277: tyislait voisivat luonteeltaan poiketa toisistaan
21278:                                                          1 §. Pykälässä säädettäisiin lain soveltamisalas-
21279: sen mukaisesti, minkälaisia tarpeita vesienkäyttö
21280:                                                       ta. Laki koskisi Iijoen vesistön rakentamauoman
21281: kulloinkin erityisesti palvelee.
21282:                                                       osan sekä Koutajoen vesistöalueen käyttöä ja
21283:   Elinkeino-olojen säilyttäminen ja parantami-        suojelua.
21284: nen voi edellyttää esimerkiksi sellaisten toimen-        2 §. Pykälässä säädettäisiin Iijoen ja Koutajoen
21285: piteiden rajoittamista, jotka vaikeuttaisivat väes-   vesistöalueiden käytön ja suojelun yleiset perus-
21286: 4                                      1983 vp. -      LA n:o 187
21287: 
21288: teet. Vesistöalueiden käyttöä järjestettäessä tulisi   4. Säätämisjärjestys
21289: erityisesti huolehtia väestön luontaisten elinkei-
21290: nojen harjoittamismahdollisuuksien säilyttämi-             Lakiehdotukset merkitsevät vesien käytön oh-
21291: sestä ja parantamisesta sekä kalastuksen ja vesis-     jausjärjestelmän täydentämistä siten, että vesien
21292: tön virkistyskäytön turvaamisesta. Näitä vesistö-      käytön järjestäminen laajemman alueen puitteis-
21293: alueita tulisi toisin sanoen käyttää moninaiskäy-      sa käy mahdolliseksi.
21294: tön periaatteiden mukaisesti. Moninaiskäytöstä             Vesiin liittyvät oikeudet eivät voimassa olevan
21295: olisi kuitenkin suljettu pois sellaiset käyttömuo-     vesilain mukaan oikeuta vesienkäyttöön, jos siitä
21296: dot, jotka muuttavat vesistöä niin voimakkaasti,       aiheutuu merkittävää haittaa yksityisille tai ylei-
21297: että lailla määritellyt suojeluarvot vaarantuvat.      sille eduille. Yleinen terveydentila, ympäristön
21298:    3 §. Iijoen ja Koutajoen vesialueiden yleisten      luonnonsuhteet ja yhdyskuntien toimintakyky
21299: käyttö- ja suojelutavoitteiden toteuttamiseksi         ovat esimerkiksi sellaisia lainsäätäjän jo toteamia
21300: sekä siten myös vesilain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitet-    arvoja, joita ei vesienkäytöllä saa missään oloissa
21301: tujen suojeluarvojen vaarantumisen estämiseksi         vaarantaa. Rakentamisluvan myöntäminen edel-
21302: on laissa tarpeen säätää tiettyjä vesivarojen käyt-    lyttää lisäksi sitä, että joko yleinen tarve rakenta-
21303: töä koskevia yleiskieltoja. Näillä vesistöillä on      mista vaatii tai että rakentamisesta saatava hy(}ty
21304: rakentamattomana suuri luonnonsuojelullinen,           on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai
21305: kalataloudellinen, tutkimuksellinen, maisemalli-       muuhun edunmenetykseen verrattuna huomatta-
21306: nen ja matkailullinen merkitys.                        va. Nämä säännökset aiheuttavat sen, että vesi-
21307:    Edellä mainitut vesistön käyttömuodot estyvät       alueen omistajan ja muun oikeudenhaltijan ase-
21308: ja vaarantuvat merkittävästi, jos kosket otetaan       ma muotoutuu pitkälti sen mukaan, minkälaisia
21309: voimataloudelliseen käyttöön. Siksi ehdotetaan-        muita tarpeita ja etuja vesienkäytössä on kulloin-
21310: kin, että vesilain mukaista lupaa ei saisi myöntää     kin vallitsevana.
21311: voimalaitosten rakentamiseen laissa tarkoitetulla          Vesilain mukaan voidaan edellä tarkoitettujen
21312: alueella.                                              säännösten mukaan evätä lupa vesienkäyttöön
21313:    4 §. Iijoen ja Koutajoen vesistöalueiden vesiva-    ilman, että siitä tulisi suorittaa korvausta. Vesi-
21314: rojen käytön kehittämistä sekä suojelua varten on      lain 1 luvun 21 §:n mukaan voidaan saattaa
21315: laadittava erilaisia suunnitelmia. Tätä tehtävää       voimaan yleistä pilaamiskieltoa ankarampia alu-
21316: varten on tarkoitus asettaa erillinen neuvottelu-      eellisia yleiskieltoja ilman, että tästäkään aiheu-
21317: kunta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä säädet-       tuisi korvausvelvollisuutta.
21318: täisiin tarkemmin asetuksella. Neuvottelukun-              Vesilain luvan myöntämistä koskevat säännök-
21319: nassa tulisi olla myös paikallisen väestön ja eri      set on kirjoitettu siten, että lupaviranomainen on
21320: elinkeinojen edustus.                                  velvollinen rakentamisasioissa lain sanamuodon
21321:    5 §. Laki on tarkoitus saattaa voimaan heti,         mukaan myöntämään luvan vain vesilain 2 luvun
21322: kun eduskunta on sen hyväksynyt.                        2 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin hankkeisiin
21323:                                                         (niin sanotut valtaväylän ylitys- ja alitusasiat,
21324:                                                        esimerkiksi sillan rakentaminen). Muissa tapauk-
21325:                                                        sissa laissa on käytetty sanontaa ''vesioikeus voi
21326:                                                         myöntää luvan''.
21327: 2. Tarkemmat säännökset Ja mää-                            Ehdotus ei merkitsisi sitä, että vesien käytössä
21328:     räykset                                            huomioon otettavat suojeluarvot sinänsä muut-
21329:                                                         tuisivat, vaan niitä täsmennettäisiin ja konkreti-
21330:   Iijoen ja Koutajoen vesistöalueiden käytöstä ja      soitaisiin alueeliisin yleiskielloin. Näiden kielto-
21331: suojelusta annetun lain mukaisia vesistöalueen          jen antaminen on osa vesien käytön suunnittelua
21332: kehittämistehtäviä varten asetetaan neuvottelu-         ja ohjausta, joka ei luonteensa puolesta sovi
21333: kunta, josta säädetään tarkemmin asetuksella.           tuomioistuimeksi organisoidulle vesioikeudelle.
21334:                                                            Edellä esitettyjen näkökohtien vuoksi lakieh-
21335:                                                         dotuksen sisältämät kiellot täyttävät ne kohtuul-
21336:                                                        lisuuden ja järkevyyden sekä yhteiskuntakehityk-
21337:                                                        sen sopivuuden vaatimukset, jotka asetetaan ta-
21338: 3. Voimaan tulo                                        vallisessa lainsäätämisjärjestyksessä toteutettavissa
21339:                                                         oleville omaisuuden käyttöoikeuden rajoituksille.
21340:   Ehdotetut lait on tarkoitus saattaa voimaan          Ehdotettu vesien käytön ohjausjärjestelmä sekä
21341: heti, kun eduskunta on ne hyväksynyt.                   Iijoen ja Koutajoen vesistöalueiden käyttöä ja
21342:                                        1983 vp. -     LA n:o 187                                         5
21343: 
21344: suojelua koskeva laki ovat tarpeen paikallisen        kohtuullista, koska vesivoiman omistajalla ei ole
21345: väestön elinehtojen ja häviämässä olevien luon-       vesivoimaoikeuksia hankkiessaan voinut olla var-
21346: nonarvojen säilyttämiseksi sekä vesivarojen järki-    muutta siitä, että vesivoimalaitoksen rakentami-
21347: peräisen käytön ja suojelun varmistamiseksi.          seen saadaan lupa.
21348: Kaikkia edellä mainittuja syitä on kiistatta pidet-      Edellä selostetuista syistä lakiehdotuksia ei esi-
21349: tävä tärkeinä yhteiskunnallisina tarpeina. Yhteis-    tetä säädettäväksi perustuslain säätämisjärjestyk-
21350: kuntakehitys on siirtänyt energian tuotannon          sessä.
21351: painopistettä vesivoimasta muihin energialähtei-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21352: siin. Vapaana virtaavia vesistöjä pidetään nykyi-
21353: sin yleensä arvokkaampina luonnontilaisena kuin                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
21354: voimantuotannossa. Vesivoiman rakentamisen es-                kiehdotukset:
21355: tyminen nyt ehdotettujen lakien perusteella on
21356: 
21357: 
21358: 
21359: 
21360: 1.                                              Laki
21361:                           vesilain 2 luvun 5 §:n ja 11 §:n muuttamisesta
21362: 
21363:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain
21364: (264/61) 2 luvun 5 § sekä 11 §:n 2 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
21365: 
21366:                      2 luku                           toteuttamisesta johtuvien kustannusten lisäksi
21367:   Yleiset säännökset rakentamisesta vesistöön         huomioon toisen omaisuudelle sekä yleiselle
21368:                                                       edulle aiheutetut haitalliset seuraukset, niihin
21369:                                                       luettuna myös se, että luvan hakija saa oikeuden
21370:                        5 §                            käyttää tiettyä rakennelmaa, aluetta tai muuta
21371:    Lupaa rakentamiseen ei saa myöntaa, JOS ra-        omaisuutta hyväkseen taikka lunastaa sen itsel-
21372: kentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, ai-      leen.
21373: heuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahin-         Milloin hyödyn taikka vahingon, haitan ja
21374: gollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa        muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti
21375: taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus-        määrättävissä taikka yrityksellä tai menetettäväliä
21376: ja elinkeino-oloja. Lupaa harkittaessa on lisäksi     edulla on raha-arvon lisäksi muutakin merkitystä,
21377: otettava huomioon, mitä lailla on tarkemmin           on luvan edellytyksiä harkittaessa verrattava yri-
21378: säädetty ympäristön luonnonsuhteiden ja vesis-        tyksen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä
21379: tön vaikutusalueen asutus- ja elinkeino-olojen        kannalta katsottuna, jolloin huomiota on kiinni-
21380: suojelemisesta ja kehittämisestä.                     tettävä lailla erikseen säädettyjen kyseistä vesistöä
21381:                                                       koskevien vesienkäyttömuotojen merkitykseen.
21382:                        11 §
21383: 
21384:   Rakentamisesta johtuvana vahinkona, haittana          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
21385: ja muuna edunmenetyksenä otetaan yrityksen            kuuta 198 .
21386: 
21387: 
21388: 
21389: 
21390: 088301228P
21391: 6                                      1983 vp. -      LA n:o 187
21392: 
21393: 2.
21394:                                                  Laki
21395:           Iijoen rakentamauoman osan ja Kootajoen vesistöalueiden käytöstä Ja suojelusta
21396: 
21397:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21398: 
21399: 
21400:                         1 §
21401:    Iijoen rakentamauoman osan ja Kourajoen             joen vesistöihin ei saa myöntää vesilaissa (264/
21402: vesistöalueiden käytössä ja suojelussa on nouda-       61) tarkoitettua lupaa.
21403: tettava, sen lisäksi, mitä siitä muualla on säädetty
21404: tai määrätty, mitä tässä laissa säädetään.                                    4 §
21405:                                                           Iijoen ja Koutajoen vesistöalueiden käytön ke-
21406:                          2 §                           hittämisen suunnittelemista varten asetetaan
21407:    Iijoen ja Koutajoen vesistöalueiden käyttöä         neuvottelukunta, jossa ovat edustettuna paikalli-
21408: järjestettäessä on erityisesti huolehdittava alueen    nen väestö sekä ne viranomaiset ja yhteisöt,
21409: väestön luontaisten elinkeinojen harjoittamis-         joiden toimintaan vesivarojen käyttö vaikuttaa.
21410: mahdollisuuksien säilyttämisestä ja parantamises-         Neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävis-
21411: ta sekä kalatalouden ja vesistön virkistyskäytön       tä säädetään tarkemmin asetuksella.
21412: edistämisestä.
21413:                                                                             5 §
21414:                         3 §                             Tämä laki tulee voimaan         päivänä
21415:     Voimalaitoksen rakentamiseen Iijoen ja Kouta-      kuuta 198 .
21416: 
21417:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1983.
21418: 
21419:           Aarno von Bell                 Lea Savolainen                 Juhani Surakka
21420:           Liisa Jaakonsaari              Antti Kalliomäki               Esko Helle
21421:          Pekka Starast                   Jussi Ranta                    Mikko Rönnholm
21422:           Anna-Liisa Piipari             Jorma Rantanen                 Pirkko Turpeinen
21423:           Martti Lähdesmäki              Saara-Maria Paakkinen          Esko-Juhani Tennilä
21424:           Marja-Liisa Tykkyläinen        Mikko Elo                      Timo Laaksonen
21425:          Timo Roos                       Jouko Tuovinen                 Pekka Leppänen
21426:          Tuula Paavilainen               Sakari Knuuttila               Osmo Vepsäläinen
21427:          Reino Paasilinnna               Ville Komsi                    Reino Jyrkilä
21428:          Tarja Halonen                   Kalle Könkkölä                 Pentti Kettunen
21429:          Pekka Myllyniemi                Kaisa Raatikainen              Niilo Koskenniemi
21430:          Reijo Lindroos                  Inger Hirvelä                  Ensio Laine
21431:          Pentti Lahti-Nuuttila           Pertti Paasio                  Marjatta Stenius-Kaukonen
21432:          Kari Urpilainen                 Anna-Liisa Jokinen             Marja-Liisa Salminen
21433:          Aimo Ajo                        Vappu Säilynoja                Liisa Arranz
21434:          Peter Muurman                   Heikki Mustonen                Matti Kautto
21435:          Sinikka Hurskainen              Tuulikki Hämäläinen            Sten Söderström
21436:          Pertti Hietala                  Arvo Kemppainen                Irma Rosnell
21437:          Kaj Bärlund                     Riitta Järvisalo-Kanerva       Vieno Eklund
21438:          Jouko Skinnari                  Kalevi Kivistö                 Urho Pohto
21439:          Pirjo Ala-Kapee                 Juhani Vähäkangas              Markus Aaltonen
21440:          Maija Rajantie                  Heli Astala                    Matti Louekoski
21441:          Risto Ahonen                    Arja Alho                      Liisa Kulhia
21442:          Mats Nyby                       Kerttu Törnqvist               Seppo Tikka
21443:          Kari Rajamäki                   Paula Eenilä                   Ole Wasz-Höckert
21444:          Jukka Mikkola                   Matti Kuusio                   Esko Almgren
21445:          Ulla-Leena Alppi                Heikki Riihijärvi              Olavi Ronkainen
21446:                                               1983 vp.
21447: 
21448: Lakialoite n:o 188
21449: 
21450: 
21451: 
21452: 
21453:                                   Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi eräiden valtion pitkäaikaislainojen
21454:                                     lyhennyksistä ja koroista
21455: 
21456: 
21457:                                           Eduskunnalle
21458: 
21459:    Suomen kansa ei tänä päivänä eläisi vapaassa     sotavammaisten hoitamatta jääneet asiat jatku-
21460: isänmaassa eikä pohjoismaisessa yhteiskuntajär-     vasti puheenaiheina samalla kun laiminlyönnit
21461: jestelmässä, ellei kansakuntamme kohtalon vuo-      ovat herättäneet suurta katkeruutta veteraanien
21462: sina Suomesta olisi löytynyt miehiä ja naisia,      ja heidän omaistensa keskuudessa. Kuitenkin
21463: jotka olivat valmiit uhraamaan kaikkensa isän-      kaikki puolueet ovat jatkuvasti luvanneet -- ja
21464: maan vapauden puolesta.                             erityisesti vaalien edellä -- hoitaa veteraanikysy-
21465:    Suomen on katsottu viimeisissä puolustustais-    myksen lopullisesti pois päiväjärjestyksestä. Näin
21466: teluissamme maksaneen velkansa länteen viimei-      ei ole vieläkään valitettavasti tapahtunut. Nyt on
21467: sintä ropoa myöten, kuten marsalkka Manner-         sotiemme veteraanien piiristä kentältä tullut
21468: heim tunnetussa päiväkäskyssään totesi, mutta       eduskuntaan ehdotus, että kaikki sotiemme vete-
21469: suomalainen yhteiskunta ei ole maksanut kun-        raanit ja sotavammaiset vuosittain vapautettaisiin
21470: niavelkaansa sotiemme veteraaneille eikä sota-      valtion pitkäaikaislainojen lyhennyksistä ja ko-
21471: vammaisille. Keskuudessamme elää tänään vielä       roista. Tämä olisikin yksi keino auttaa vaikeuksis-
21472: suuri joukko nyt jo ikääntyneitä suomalaisia,       sa eläviä sotiemme veteraaneja ja sotavammaisia.
21473: joiden tehtävänä oli osallistua valtakunnan itse-      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21474: näisyyden puolustamiseen raskaina sotavuosina
21475: 1939--1940 sekä 1941--1945.                                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
21476:    Vaikka sotiemme päättymisestä on kulunut                 kiehdotuksen:
21477: kohta 40 vuotta, ovat sotiemme veteraanien ja
21478: 
21479: 
21480: 
21481: 
21482:                                               Laki
21483:                  eräiden valtion pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä ja koroista
21484: 
21485:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21486: 
21487:                       1 §                                                   2 §
21488:   Sotiemme veteraanien ja sotavammaisten toi-         Jokaisella sotiemme veteraanilla, sotavammai-
21489: meentulon parantamiseksi helpotetaan heidän         sella sekä rintamaolosuhteissa palvelleella naisella
21490: velkarasitustaan sen mukaan kuin tässä laissa       on oikeus saada vapautus kaikista valtion pitkäai-
21491: säädetään.                                          kaisten lainojen lyhennyksistä ja koroista.
21492: 
21493: 088301257M
21494: 2                                      1983 vp. -     LA n:o 188
21495: 
21496:                         3 §                           mien lentoyksiköissä tahi muutoin toiminut rin-
21497:    Oikeus saada vapautus valtion pitkäaikaisten       tamapalvelukseen rinnastettavissa tehtävissä teh-
21498: lainojen lyhennyksistä ja koroista on henkilöllä,     tävävastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
21499: joka on osallistunut vuoden 1918 taisteluihin tai
21500: joka on ollut mukana vuosien 1939-1945 sodis-                                4§
21501: sa tai näiden sotien aikana puolustuslaitoksen          Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
21502: työssä työvelvollisena tahi naistyövoimana tulen      panosta ja sovellutuksesta annetaan asetuksella.
21503: alla rintama-alueella, sekä sotavangilla, internoi-                         5 §
21504: dulla ja sotaleskellä, joka ei ole avioliitossa.        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuu-
21505:    Tämän lain mukaiseen vapautukseen valtion          ta 1984.
21506: pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä ja koroista       Tällä lailla kumotaan kaikki sen kanssa ristirii-
21507: on oikeutettu myös nainen, joka on vuosien            dassa olevat säännökset.
21508: 1939-1945 sotien aikana Suomen kansalaisena
21509: palvellut rintamapalvelukseen rinnastettavissa                                6 §
21510: tehtävissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhty-       Ennen tämän lain voimaantuloa on ryhdyttävä
21511: män joukoissa taikka ilmatorjunta- tai rannikko-      hyvissä ajoin tarpeellisiin toimiin lain täytäntöön-
21512: joukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoi-    panoa varten.
21513: 
21514: 
21515:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1983
21516: 
21517: 
21518:         J. Juhani Kortesalmi                 Lea Mäkipää                 Pentti Skön
21519:                                                1983 vp.
21520: 
21521: Lakialoite n:o 189
21522: 
21523: 
21524:                                   Isohookana-Asunmaa ym.: Ehdotukset laiksi ammatillisten oppilai-
21525:                                      tosten rahoituksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja eräiksi
21526:                                      siihen liittyviksi laeiksi
21527: 
21528: 
21529:                                           Eduskunnalle
21530: 
21531:    Maassamme on hyväksytty laajalti koulutuksel-         Vaikka esimerkiksi ammatillista koulutusta on
21532: lisen tasa-arvon periaate, jota myös lainsäädän-     viime vuosina hajasijoitettu uusia koulutuspistei-
21533: nöllisin toimenpitein on tuettu. Tätä tarkoitusta     tä perustamalla, erityisesti opistotasolla ja eräillä
21534: varten osaltaan on säädetty myös lait ammattiop-      erityisaloilla koulutusta joudutaan hakemaan var-
21535: pilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista   sin kaukaa kotipaikkakunnalta. Myöskään lukiota
21536: (498/83) ja lukion oppilaiden opintososiaalisista     ei ole vielä läheskään jokaisessa kunnassa.
21537: eduista (499/83) sekä laki ammatillisten oppilai-        Lyhyemmillä etäisyyksillä, joissa vaihtoehtoina
21538: tosten rahoituksesta (494/83) ja laki kunnan         voi olla päivittäinen ja viikottainen kotonakäynti,
21539: peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion-    tuen puuttuminen viikonloppumatkoilta rajoit-
21540: osuuksista ja -avustuksista sekä lainoista ( 1112/   taa oppilaan mahdollisuutta valita olosuhteiden-
21541: 78).                                                 sa kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.
21542:    Eriarvoisuutta esiintyy kuitenkin edelleen mm.        Myöskään asuntoloiden määrä ei ole nykyisel-
21543: seuraavien seikkojen osalta:                         lään kattava, vaan kunnissa, joissa ei ole asunto-
21544:    1. Keskiasteen oppilaitokset voivat järjestää     laa, joudutaan oppilaita majoittamaan yksityis-
21545: oppilaalle maksuuoman päivittäisen koulukulje-       majoitukseen. Tämän vuoksi on perusteltua sään-
21546: tuksen tai suorittaa koulumatkasta aiheutuvat        nöksillä mahdollistaa sekä ammatillisten oppilai-
21547: kustannukset. Käytännössä tämä mahdollistaa          tosten että lukioiden oppilaiden majoittuminen
21548: tulkinnan, jonka mukaan niiden oppilaiden vii-       yksityismajoitukseen. Samalla tavalla kuin kulje-
21549: konloppumatkoihin, jotka eivät matkan pituu-          tuksen tulee myös majoituksen järjestäiän saada
21550: den vuoksi voi kouluviikon aikana asua kotona,        tästä aiheutuviin kustannuksiin valtionosuutta.
21551: ei valtionosuutta ole mahdollista saada. Laki ei         Siitä, että lukiot nykyisten säännösten mukaan
21552: nykyisessä muodossaan velvoita oppilaitoksia         joutuvat korvaamaan oppilaille aiheutuvat kus-
21553: maksamaan edes kotona asuvien matkoja, vaan          tannukset tai osan niistä, aiheutuu turhaa maksa-
21554: antaa siihen ainoastaan mahdollisuuden.              tusten kiertoa, kun nämä oppilaitokset ovat lähes
21555:    2. Ne keskiasteen oppilaat, jotka eivät pääse     kaikki kunnallisia. Siksi on tarkoituksenmukaista
21556: asumaan oppilasasuntolaan, maksavat itse asun-       säätää sekä koulukuljetuksen että majoituksen
21557: nosta aiheutuvat kustannukset. Opintotukilain        järjestäminen kunnan velvollisuudeksi. Johdon-
21558: nojalla saatava avustus kattaa vuokrasta yleensä     mukaista on tällöin menetellä samalla tavalla
21559: vain murto-osan. Asuntoloita, joissa ei vuokraa      myös kouluruokailujen osalta ja saattaa myös ne
21560: tarvitse maksaa, on vähän.                           valtionosuuden piiriin. Myös sellaisella kunnalla,
21561:    3. Vaikka amnto ja koulumatkat olisivat oppi-     jolla ei ole omaa lukiota, pitää olla mahdollisuus
21562: laalle maksuttomat, jää koulupaikkakunnalla          saada valtionosuutta oppilaiden matka-, majoi-
21563: majoittumaan joutuvalle oppilaalle vielä huo-        tus- ja ruokailukustannuksiin. Näin mahdollistet-
21564: mattavia taloudellisia rasituksia, sillä asuminen    taisiin kaikkien oppilaiden tasapuolinen kohtelu
21565: kodin ulkopuolella on kallista.                      siitä riippumatta, missä kunnassa he asuvat.
21566:    Edellä esitetyt epäkohdat aiheuttavat paitsi         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21567: sen, että pitkämatkaisimmat sekä ammatillisjssa      nioittaen,
21568: oppilaitoksissa että lukioissa joutuvat muita huo-
21569: nompaan asemaan myös S<~n. että huoltajan va-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
21570: rallisuus ja asuinpaikka vaikuttavat jo pelkästään           kiehdotuk.let:
21571: hakeutumiseen ko. oppilaitoksiin. Tätä ei enää
21572: nykypäivänä voi pitää koulutuksellisen tasa-arvon
21573: mukaisena.
21574: 4284000050
21575: 2                                     1983 vp. -     LA n:o 189
21576: 
21577: 1.
21578:                                                Laki
21579:            ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
21580: 
21581:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä
21582: kesäkuuta 1983 annetun lain (494/83) 5 § näin kuuluvaksi:
21583: 
21584: 
21585:                      5 §                                5) oppilaan huonetilojen vuokrista ja vuokra-
21586: Valtionosuuteen oikeuttavat käyttökustannukset       arvoista aiheutuvat kustannukset;
21587:                                                         6) muut oppilaitoksen käyttömenot, joihin ei
21588:    Ammatillista peruskoulutusta antava kunnalli-     kuitenkaan lueta työtoiminnasta aiheutuvia erilli-
21589: nen oppilaitos saa valtionosuutta käyttökustan-      siä palkkauskustannuksia, raaka- ja työainekus-
21590: nuksiin, joiksi luetaan:                             tannuksia eikä lautakuntien, johtokuntien tai
21591:    1) rehtorien ja opettajien palkkoja sekä niistä   vastaavien hallintoelinten jäsenille maksettavia
21592: meneviä työnantajan sosiaaliturvamaksuja ja elä-     palkkioita ja muita korvauksia.
21593: kevakuutusmaksuja likimäärin vastaava rahamää-          Valtioneuvosto vahvistaa etukäteen vuosittain
21594: rä, joka määräytyy asetuksella säädettävien las-     todennäköisten keskimääräisten kustannusten pe-
21595: kennallisten perusteiden mukaan;                     rusteella ne yleiset perusteet, joiden mukaan
21596:    2) oppilaan ruokailusta aiheutuvat kustannuk-     ammattikasvatushallitus vahvistaa erityyppisiä
21597: set;                                                 oppilaitoksia tai tarvittaessa eri oppilaitoksia var-
21598:    3) valtioneuvoston vahvistamien perusteiden       ten 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettujen käyt-
21599: mukaan oppilaalle maksettavan päivittäisen kou-      tömenojen oppilasta kohti lasketun määrän. Jos
21600: lukuljetuksen järjestämisestä ja koulumatkasta       kustannukset ovat olennaisesti muuttuneet siitä,
21601: suoritettavasta korvauksesta aiheutuneet kustan-     minkä perusteella käyttömenojen oppilasta kohti
21602: nukset samoin kuin oppilaiden viikonlopun ja         laskettu määrä on vahvistettu, valtioneuvosto
21603: loma-aikojen kotimatkojen kustannukset;              päättää niiden määrän tarkistamisesta.
21604:    4) ammattikasvatushallituksen hyväksymästä
21605: oppilasasuntolasta ja majoituksesta aiheutuvat         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
21606: kustannukset;                                        ta 1986.
21607: 
21608: 
21609: 
21610: 
21611: 2.
21612:                                                Laki
21613: peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun lain
21614:                                         5 §:n muuttamisesta
21615: 
21616:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston
21617: valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista 28 päivänä joulukuuta 1978 annetun lain (1112/78)
21618: 5 §:n 2 momentin 1 a kohta sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetulla
21619: lailla sekä lisätään 5 §:n 2 momenttiin uusi 1 b kohta seuraavasti:
21620: 
21621: 
21622:                        5 §
21623:                                                      mukaisesti oppilaiden ruokailusta, oppilaalle
21624:   Valtionosuuteen oikeuttaviksi lukion käyttö-       maksettavan päivittäisen koulukuljetuksen järjes-
21625: kustannuksiksi luetaan:                              tämisestä ja koulumatkasta suoritettavasta kor-
21626:                                                      vauksesta aiheutuneet kustannukset samoin kuin
21627:     1 a) valtioneuvoston vahvistamien perusteiden    oppilaiden viikonlopun ja loma-aikojen kotimat-
21628:                                       1983 vp. -    LA n:o 189                                      3
21629: 
21630: koista sekä oppilasasuntolasta ja majoituksesta     valle oppilaalle kouluruokailun, koulukuljetuk-
21631: aiheutuvat kustannukset;                            sen tai koulumajoituksen;
21632:   1 b) edellisessä kohdassa tarkoitetut kustan-
21633: nukset myös sellaisen kunnan osalta, jolla ei ole
21634: omaa lukiota tai jonka alueella ei lukiota ole,
21635: mutta joka tarkoituksenmukaisuus- tai taloudelli-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
21636: suusperusteitten vuoksi järjestää kunnassaan asu-   ta 1986.
21637: 
21638: 
21639: 
21640: 
21641: 3.
21642:                                               Laki
21643: ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetun lain 6 ja 7 §:n muuttami-
21644:                                                sesta
21645: 
21646:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaa-
21647: lisista eduista 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain (498/83) 6 §ja lisätään 7 §:ään uusi 2 momentti
21648: seuraavasti:
21649: 
21650: 
21651:                       6 §                                                 7 §
21652:    Ammatillinen oppilaitos on velvollinen valtio-
21653: neuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti          Ammatillinen oppilaitos maksaa oppilaan ma-
21654: järjestämään oppilaalle maksuuoman koulukulje-      joituskustannukset, mikäli oppilasasuntola ei ti-
21655: tuksen tai suorittamaan koulumatkasta oppilaalle    lanpuutteen tai asuntolan puuttumisen vuoksi
21656: aiheutuvat kustannukset.                            voi majoitusta oppilaalle tarjota.
21657:    Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös
21658: oppilaan viikonlopun ja loma-aikojen kotimatko-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
21659: jen kustannuksia.                                   ta 1986.
21660: 
21661: 
21662: 
21663: 
21664: 4.
21665:                                               Laki
21666:              lukion oppilaiden opintososiaalisista eduista annetun lain muuttamisesta
21667: 
21668:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä kesäkuuta 1983 lukion oppilaiden
21669: opintososiaalisista eduista annetun lain (499/83) 3 ja 4 § ja lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti
21670: seuraavasti:
21671: 
21672: 
21673:                         3 §                         mien perusteiden mukaisesti järjestämään lukion
21674:   Kunnan on järjestettävä lukion oppilaalle jo-     oppilaalle maksuuoman koulukuljetuksen tai
21675: kaisena työpäivänä riittävä maksuton kouluateria.   suorittamaan koulumatkasta oppilaalle aiheutu-
21676:                                                     vat kustannukset. Kuljetuksen voi järjestää myös
21677:                       4 §                           oppilaan kotikunta, mikäli siihen on tarkoituk-
21678:    Kunta on velvollinen valtioneuvoston vahvista-   senmukaisuus- tai taloudellisuusperusteet.
21679: 4                                 1983 vp. -      LA n:o 189
21680: 
21681:   Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös       tannukset, mikäli oppilasasuntola ei tilanpuut-
21682: oppilaan viikonlopun ja loma-aikojen kotimatko-    teen vuoksi tai asuntolan puuttumisen vuoksi voi
21683: jen kustannuksia.                                  majoitusta oppilaalle tarjota.
21684: 
21685:                      5 §                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
21686:                                                    ta 1986.
21687:     Kunta maksaa lukion oppilaan majoituskus-
21688: 
21689:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1984
21690: 
21691: 
21692:          Tytti Isohookana-Asunmaa     Heikki Kokko                 Juhani Alaranta
21693:          Jukka Vihriälä               Aapo Saari                    Kalevi Mattila
21694:          Seppo Pelttari               Timo Kietäväinen              Mauno Manninen
21695:          Liisa Kulhia                 Hannu Kemppainen              Pirkko Ikonen
21696:                       Esko Aho                              Hannele Pokka
21697:                                                1983 vp.
21698: 
21699: Lakialoite n:o 190
21700: 
21701: 
21702: 
21703:                                   Ratu: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun
21704:                                      lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
21705: 
21706: 
21707:                                           Ed uskonnalle
21708: 
21709:    Laki rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä ( 13 1   tissä, jonkalaista joku muu rintamasotilastunnuk-
21710: 82) sisältää mielestäni eräitä kohtuuttomuuksia ja    sen omaava ei ole kokenut vuosienkaan aikana.
21711: vikoja, minkä takia sitä olisi muutettava.            Ei rintamapalvelun pituus saisi olla tässä kysy-
21712:    1) Lain 1 §:n 1 momentin mukaan varhaiselä-        myksessä ratkaiseva seikka, vaan sen ankaruus.
21713: ke myönnetään vain ''Suomessa asuvalle rinta-         Tuollainen rajoittava lain määräys mielestäni jo-
21714: maveteraanille". Katson, ettei velvollisuutensa       pa loukkaa tuhansien aseveljieni tunteita: nuori-
21715: täyttäneen nykyinen asuinpaikka saa varhaiseläk-      na miehinä he täyttivät velvollisuutensa henkisen
21716: keen saamiseen vaikuttaa.                             ja ruumiillisen kestokykynsä äärirajoille, mutta
21717:    2) Lain 2 § on tietojeni mukaan estänyt useita     nyt heidät halutaan tietyllä tavalla unohtaa.
21718: rintamaveteraaneja hakemasta tai saamasta var-           3) Nykyisessä työllisyystilanteessa olisi kerras-
21719: haiseläkettä, joten se olisi perinjuurin uusittava.   saan suosittava varhaiseläkkeelle siirtymistä, kun
21720: Kun sen 2 momentissa muun muassa edellyte-            taas todellisuudessa sitä estävät mainitsemani
21721: tään 58 vuoden täyttämistä ja vähintään vuoden        lainkohdat.
21722: rintamapalvelusta, eipä juuri tunnuta ymmärret-          Edellä kirjoitettuun viitaten ehdotankin kun-
21723: tävän rintamaolosuhteita. Kyllä joku "jermu"          nioittavasti,
21724: on saattanut olla etulinjan kovissa taisteluissa
21725: esim. Talissa, Ihantalassa ja muualla kesällä 1944              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
21726: tai Pohjoisrintamalla 1944-45 vain muutaman                   kiehdotuksen:
21727: kuukauden, mutta on ollut sellaisessa tulihelve-
21728: 
21729: 
21730:                                                 Laki
21731:              rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
21732: 
21733:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21734:   kumotaan rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 7 päivänä tammikuuta 1982 annetun lain (13/82)
21735: 1 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1058/82) sekä
21736:   muutetaan 1 §:n 1 momentti ja 2 §, sellaisena kuin ne ovat mainitussa 30 päivänä joulukuuta
21737: 1982 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
21738: 
21739:                         1 §
21740:   Rintamaveteraanilie myönnetään varhaiseläke           Tämä laki tulee v01maan         päivänä
21741: tämän lain mukaisesti.                                kuuta 198
21742: 
21743: 
21744:                         2 §
21745:    Eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että
21746: rintamaveteraani on täyttänyt 58 vuotta.
21747: 
21748: 
21749:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1984
21750: 
21751:                                               Martti Ratu
21752: 428400028R
21753:                             j
21754:                             j
21755:                         j
21756:                         j
21757:                     j
21758:                     j
21759:                 j
21760:                 j
21761:             j
21762:             j
21763:         j
21764:         j
21765:     j
21766:     j
21767: j
21768: j
21769:                                                  1983 vp.
21770: 
21771: Lakialoite n:o 191
21772: 
21773: 
21774: 
21775: 
21776:                                     Laaksonen ym.: Ehdotukset laeiksi työriitojen sovittelusta annetun
21777:                                        lai.n, työehtosopimuslain ja työsopimuslain 43 ja 51 § :n muutta-
21778:                                        misesta
21779: 
21780: 
21781:                                             Eduskunnalle
21782: 
21783:                   Yleisperustelut                       on kiristetty ottamalla käyttöön useampikertai-
21784:                                                         nen sakotus samasta työtaistelusta. Samalla työ-
21785:    Eduskunnassa on viime vuosikymmeninä luotu           tuomioistuin on tulkintakäytännöllään vähitellen
21786: laaja työlainsäädäntö, jonka ensisijaisena tehtävä-     laajentanut työrauhavelvollisuutta työehtosopi-
21787: nä on ollut työntekijöiden aseman ja oikeuksien         muksen varsinaiset työehtomääräykset kattavasta
21788: turvaaminen työpaikoilla. Tämän lainsäädännön           jokseenkin ehdottomaksi siten, että lähes laatuun
21789: kirjain ei kuitenkaan aina toteudu käytännössä,         katsomatta työehtosopimuksen voimassa ollessa
21790: sillä työnantaja voi tosiasiallisen valta-asemansa      toimeenpannut työtaistelut katsotaan laittomiksi.
21791: nojalla sivuuttaa lainsäädännön ja samalla myös           Työnantajien vaatimukset koskevat yksin-
21792: itse hyötyä tästä.                                     omaan työtaistelujen seuraamuksia, joita halu-
21793:    Työnantajien suoranainen lain tai sopimusten        taan koventaa. Lakkojen syihin ja niiden poista-
21794: vastainen menettely tai haluttomuus selvittää          miseen ei pyritä. Suomen lainsäädäntöhistoriassa
21795: laajoista sopimuskokonaisuuksista työpaikoilla ai-     ei ole uutta, että kovien rangaistusten ja seuraa-
21796: heutuneet epäkohdat ja pulmat ovat olleet syynä        musten avulla vaaditaan ''lakia ja järjestystä''.
21797: siihen, että työntekijät usein ovat joutuneet tur-     Toteutuneena tällaiset vaatimukset ovat kuiten-
21798: vautumaan lyhytaikaisiin yritys- tai työpaikka-        kin yleensä johtaneet umpikujaan ja tässä ta-
21799: kohtaisiin työnseisauksiin oikeuksiensa puolusta-      pauksessa ne olisivat vain omiaan kärjistämään
21800: miseksi.                                               työmarkkinasuhteita ja työpaikkojen ilmapiiriä.
21801:    Tämäntyyppisten työtaistelujen suhteellinen         Lisäksi on pelättävissä, että hyvityssakkojen koro-
21802: runsaslukuisuus on antanut työnantajien etujär-        tus johtaisi uusiin paineiden purkautumismuo-
21803: jestöille aiheen ryhtyä laajaan kampanjaan ns.         toihin ja painostuskeinoihin työntekijäpuolella.
21804: laittomien työtaistelujen estämiseksi. Erityisesti     Eräissä maissa, esimerkiksi Englannissa, tiukka
21805: on vaadittu työehtosopimuslain hyvityssakkomää-        työrauhalainsäädäntö on johtanut vähemmän toi-
21806: rien korottamista '' inflaatiotarkistuksena'' sekä     vottavaan kehitykseen kuten väkivaltaisiin yhteen-
21807: pyritty saattamaan yksittäisiä työntekijöitä henki-    ottoihin ja sabotaasitoimintaan. Meillä painos-
21808: lökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen työtais-        tustoiminta on toistaiseksi pysynyt hyvin järjes-
21809: teluista uusien laintulkintojen avulla. Tästä Mal-     täytyneissä ja rauhanomaisissa muodoissa.
21810: lasjuoma Oy:n Lahdessa vireillä oleva tunnettu            Pelisääntöjä tarkistettaessa tavoitteena tulee ol-
21811: tapaus on räikeä esimerkki.                            la työtaistelujen syiden poistaminen ja menette-
21812:    Työnantajien pelisääntövaatimukset markki-          lytapojen selkeyttäminen. Lakialoite pyrkii näi-
21813: noidaan harhaanjohtavin perustein ja ne edusta-        hin päämääriin työriitalakiin ehdotettavalla lain
21814: vat yksinomaan kovia rangaistuksia ja tehosteita       alkuperäistä tarkoitusta vastaavalla ilmoitusvel-
21815: painonavaa oikeuspoliittista ajattelutapaa.            vollisuutta koskevalla muutoksella, täsmentämäl-
21816:    Vaatimusten perusteiden harhaanjohtavuus            lä työsopimuslain vahingonkorvaussääntöjä, pois-
21817: näkyy siinä, että työtuomioistuin on tosiasiallises-   tamalla työnantajalta työsopimuslakiin perustu-
21818: ti korottanut käytännössä sovellettavaa sakkotasoa     van oikeuden purkaa yksittäisen työntekijän työ-
21819: vuosien varrella monellakin tavoin. Sakkotasoa         suhteen ns. laittomaan työtaisteluun osallistumi-
21820: on ratkaisevasti nostettu siitäkin huolimatta, että    sen perusteella sekä laillistamalla eräät työnanta-
21821: hyvityssakot nykyisin kohdistuvat keskeisesti am-      jan lainvastaisesta menettelystä johtuvat työtais-
21822: mattiosastoihin eivätkä ammattiliittoihin, kuten       telutoimenpiteet.
21823: työtuomioistuimen alkuaikoina. Seuraamuksia               Viimeksi mainitulla toimenpiteellä pyritään
21824: 4284000295
21825: 2                                        1983 vp. -     LA n:o 191
21826: 
21827: luomaan toimiva neuvotteluasetelma osapuolten           sia tulkintoja. Ehdotettu lainmuutos ei merkitse
21828: välillä. Tilanteessa, jossa työnantaja tietää, että     asiallista muutosta vaan vahvistaa, ettei työriita-
21829: hänen lain tai sopimuks.en vastainen menettelyn-        laissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden noudatta-
21830: sä johtaa lailliseen työtaistelumahdollisuuteen,        matta jättämistä ole pidettävä työsopimuslain
21831: hän joutuu neuvottelemaan eikä voi ''väkisin''          rikkomuksena ja lain 51 §:n nojalla korvausvas-
21832: ajaa läpi esim. työsuhteen päättämistä, joka olisi      tuun aiheuttavana laiminlyöntinä.
21833: selvästi perusteeton. Lainmuutoksella luodaan ti-          Työehtosopimuslain 8 §:ää on ehdotettu tar-
21834: lanne, jossa on työnantajan edun mukaista etsiä         kennettavaksi siten, että ainoastaan ns. työehto-
21835: ratkaisukeinoja neuvotteluteitse ja samalla paran-      sopimuksen normimääräys voi olla työrauhavel-
21836: netaan osapuolten voimatasapainoa. Kysymys on           vollisuuden piiriin kuuluvan työtaistelutoimenpi-
21837: itse asiassa työnantajan ns. tulkintaetuoikeuden        teen kohdistamisobjektina. Lisäksi todettaisiin,
21838: kaventamisesta eräältä osin.                            ettei kiellettynä pidettäisi työtaistelutoimenpi-
21839:    Ehdotetut lainmuutokset ovat kaikilta osin           dettä, joka kohdistuu yksinomaan työnantajan
21840: SAK:n vahvistamien ohjelmatavoitteiden mukai-           työnjohtoa ja valvontaa koskevaan työsopimuksen
21841: sia. Ne ovat kuitenkin vain ensimmäiset teknises-       määräykseen. Mainittu lainkohta kieltäisi näin
21842: ti helposti toteutettavissa olevat ja suuntaa anta-     ollen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti vain
21843: vat askeleet työmarkkinapelisääntöjen uudistami-        työehtosopimuksen työsopimuksissa tai työsuh-
21844: sessa. Samanaikaisesti näiden osittaisuudistusten       teissa muuten noudatettavaan määräykseen koh-
21845: toteuttamisen kanssa tulisi ryhtyä selvittämään,        distuvan työtaistelutoimenpiteen. Lisäksi todet-
21846: miten tosiasiallisten työtaistelumahdollisuuksien       taisiin, ettei kiellettyä olisi työtaistelun kohdista-
21847: ulkopuolella olevien työntekijöiden asemaa voi-         minen yksinomaan työnantajan työnjohtoa ja
21848: taisiin parantaa ja miten myös muilla kuin tässä        valvontaa koskevan työehtosopimuksen määräyk-
21849: esitetyillä keinoilla voitaisiin taata työntekijöiden   seen.
21850: oikeudet ilman, että he joutuvat turvautumaan              Uudella työehtosopimuslain 8 a §:llä poiste-
21851: lakkoaseeseen.                                          taan työnantajan oikeussuoja tilanteissa, joissa
21852:                                                         työnantaja lainvastaisella menettelyllään itse ai-
21853:                                                         heuttaa työtaistelun. Tällaisessa tapauksessa työ-
21854:            Yksityiskohtaiset perustelut                 taistelutoimenpide ei varsinaisesti kohdistu työ-
21855:                                                         ehtosopimuksen määräyksiin, koska työehtoja ei
21856:    Työriitalakia säädettäessä lähdettiin siitä, että    pyritä muuttamaan, vaan se kohdistuu työnanta-
21857: laki ja siinä säädetty ilmoitusvelvollisuus työnsei-    jan menettelyyn, joka on lain tai sopimusten
21858: sauksista koskee ns. eturistiriitoja sopimuksetto-      vastaista. Tämä asia todetaan 8 a §:ssä, jossa
21859: man tilan aikana. Työriitalain 7 §:n sanamuoto          säädetään, ettei työtaistelutoimenpiteitä pidetä
21860: ei kuitenkaan sulje pois ilmoitusvelvollisuutta         työehtosopimuksen määräyksiin kohdistuvana,
21861: sopimuskauden aikana toimeenpantujen työnsei-           kun työntekijäpuoli ryhtyy niihin laissa erikseen
21862: sausten osalta. Useat oikeustieteen edustajat           mainituista syistä. Uudistuksella ei rajoiteta
21863: ovatkin väittäneet, että ilmoitusvelvollisuus kos-      asianmukaisesti menettelevän työnantajan työn-
21864: kee myös näitä työnseisauksia siitä huolimatta,         johtotoimivaltaa. Uudistuksella on kuitenkin
21865: ettei valtakunnansovittelijan toimivalta niihin         huomattava periaatteellinen merkitys pyrittäessä
21866: ulotu. Työriitalakia säädettäessä vuonna 1961           tasa-arvon ja demokratian lisäämiseen työelä-
21867: eduskunta totesi nimenomaisesti, ettei "valta-          mässä. Käytännössä ehdotettu lainmuutos toden-
21868: kunnansovittelijan puuttumista työehtosopimus-          näköisesti vähentäisi työtaistelujen määrää, sillä
21869: ten soveltamiseen voida pitää asianmukaisena''.         lainmuutos olisi omiaan vahvistamaan työnanta-
21870: (Työv.vk. miet. 14/1961)                                japuolella tarvetta välttää konfliktitilanteisiin
21871:    Esitetyillä vähäisillä työriitalain tarkistuksilla   johtavia ratkaisuja ja pyrkimyksiä neuvotella ja
21872: on tarkoitus yksiselitteisesti vahvistaa, etteivät      sopia asioista työntekijäpuolen kanssa.
21873: työehtosopimuskauden aikaiset työnseisaukset               Ensinnäkin työtaistelun toimeenpaneminen
21874: kuulu sovittelutoimen piiriin ja ettei niistä tarvit-   olisi mahdollista työnantajan sopimusrikkomuk-
21875: se ilmoittaa etukäteen sovittelijalle eikä vastapuo-    sen vuoksi. Sopimusrikkomuksella tarkoitetaan
21876: lelle.                                                  esimerkiksi sellaista työehtosopimuksen vastaista
21877:    Tapaus Mallasjuoma on tehnyt kysymyksen              menettelyä, joka aiheuttaisi palkanalennuksen.
21878: työntekijöiden vahingonkorvausvastuusta työtais-        Vähäiset sopimusrikkomukset eivät kuitenkaan
21879: telutoimenpiteistä ajankohtaiseksi. Voimassa ole-       oikeuta työtaisteluun. Arvosteltaessa sopimus-
21880: vasta työsopimuslaista on tältä osin esitetty erilai-   rikkomuksen laatua huomiota on toisaalta kiinni-
21881:                                         1983 vp. -     LA n:o 191                                        3
21882: 
21883: tettävä siihen, onko työnantaja tiennyt tai olisiko    voidaan olettaa viivyttelemättä ryhtyvän tarvitta-
21884: hänen pitänyt tietää, että menettely merkitsee         viin toimiin, jos työnantaja jo ennakolta tietää,
21885: sopimusrikkamusta ja toisaalta siihen, millainen       että laiminlyönnit saattavat johtaa sallittuihin
21886: on sopimusrikkomuksen konkreettinen merkitys           vastatoimiin työntekijöiden taholta.
21887: niiden työntekijöiden kannalta, joita asia koskee.         Ehdotuksella ei pyritä siihen, että työntekijät
21888: Ehdotettu lainmuutos ei näennäisestä tulkinnan-        voisivat yleensä ryhtyä työtaistelutoimiin pelkän
21889: omaisuudestaan huolimatta aiheuttane merkittä-         tulkintaerimielisyyden vuoksi. Tulkintariidat olisi
21890: västi soveltamisongelmia. Käytännössä työnteki-        pääsääntöisesti edelleen käsiteltävä neuvottelujär-
21891: jät eivät ryhdy vähäisten sopimusrikkomusten           jestelmän puitteissa ja viime kädessä työtuomiois-
21892: vuoksi lakkoon, koska lakosta aina aiheutuu            tuimessa. Poikkeuksen tästä periaatteesta muo-
21893: palkanmenetys.                                         dostaisivat 8 a § :ssä tarkoitetut tilanteet.
21894:    Toiseksi työtaistelun toimeenpaneminen olisi           Voimassa oleva työsopimuslaki on ristiriitainen
21895: mahdollista työsuhteen ehtojen yksipuolisen            kieltäessään 37 §:n 2 momentin kohdassa työsuh-
21896: muuttamisen estämiseksi. Tällä pyritään edistä-        teen irtisanomisen työtaisteluun osallistumisen
21897: mään työnantajan kiinnostusta sopimus- ja neu-         johdosta, mutta saliiessaan 43 §:n 4 momentissa
21898: vottelumenettelyä kohtaan. Käsitteellä työsuh-         periaatteessa työsopimuksen purkamisen ns. lait-
21899: teen ehto on tulkinnanvaraisuudestaan huolimat-        toman työtaisteluun osallistumisen perusteella.
21900: ta suhteellisen vakiintunut merkityssisältö oikeus-    Hyväksyttävänä ei voida pitää sitä, että työnanta-
21901: käytännössä.                                           ja voi pelottelu- tai kostotarkoituksessa purkaa
21902:    Kolmantena työtaisteluun oikeuttavana syynä         yksittäisen työntekijän työsopimuksen esimerkiksi
21903: on mainittu työsuhteen petusteeton irtisanomi-         sillä perusteella, että työntekijä on osallistunut
21904: nen tai purkaminen. Työsuhteen jatkuvuusperi-          työriitalain vastaisesti toimeenpantuun työnsei-
21905: aate ei sisälly työsuhteen irtisanomismenettelystä     saukseen. Laittomasti toimeenpantu työtaistelu
21906: eduskunnalle 24.11.1983 annettuun lakiesityk-          on kollektiivinen toimenpide ja siksi sen seuraa-
21907: seen. Käytännössä on esiintynyt sellaisia työtais-     mukset olisi johdonmukaista säädellä tyhjentä-
21908: teluita, joissa työnantajaa on painostettu peruut-     västi työehtosopimuslaissa. Lisäksi putkaruisoi-
21909: tamaan työntekijän erottaminen tai suostumaan          keuden käyttäminen konkreettisessa työtaisteluti-
21910: siihen, että erotettu työntekijä otetaan takaisin,     lanteessa johtaa yleensä konfliktin kärjistymiseen
21911: j?s erottaminen myöhemmin todetaan laittomak-          ja selkkauksen laajenemiseen, joten myöskään
21912: si.                                                    työehtosopimusjärjestelmän tavoitteiden kannal-
21913:    Neljänneksi niissä tilanteissa, joissa työntekijä   ta purkuoikeutta ei voida pitää tarkoituksenmu-
21914: voi kieltäytyä työstä sen vaarallisuuden vuoksi,       kaisena.
21915: oikeutettaisiin myös muut työntekijät painostus-          Ehdotammekin,
21916: tarkoituksessa ryhtymään työtaistelutoimenpitee-
21917: seen. Hengelle tai terveydelle vaarallisten työolo-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavat ia-
21918: jen parantaminen on tärkeä tavoite. Työnantajan               kiehdotukset:
21919: 4                                      1983 vp. -    LA n:o 191
21920: 
21921: 1.
21922:                                                Laki
21923:                          työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta
21924: 
21925:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työriitojen sovittelusta 27 päivänä heinäkuuta 1962
21926: annetun lain (420/62) 7 §:n 1 momentti, 9 §ja 16 §,näistä 7 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 6
21927: päivänä marraskuuta 1970 annetussa laissa (668/70) ja 16 § sellaisena kuin se on 23 päivänä
21928: helmikuuta 1979 annetussa laissa (245 179), näin kuuluviksi:
21929: 
21930:                          7 §
21931:    Työnseisaukseen tai sen laajentamiseen taikka     asianomaisen sovittelijan viipymättä ryhtyä tar-
21932: sellaisen toimeenpanemiseen älköön muun kuin         koituksenmukaisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin
21933: 16 §:ssä tarkoitetun työriidan johdosta ryhdyttä-    riidan sovittelemiseksi.
21934: kö, ellei viimeistään kahta viikkoa sitä ennen ole
21935: toimitettu valtakunnansovittelijan toimistoon ja                             16 §
21936: vastapuolelle kirjallista ilmoitusta, jossa aiotun      Työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimusta
21937: työnseisauksen tai sen laajentamisen syyt, alka-     koskeva riita-asia, joka kuuluu työtuomioistui-
21938: mishetki ja laajuus on mainittu. Ilmoituksen         men käsiteltäviin tai joka sopimuksen mukaan on
21939: tekijä voi vain vastapuolen suostumuksella siirtää   välimiesten ratkaistava, ei kuulu tässä laissa sää-
21940: työtaistelun aloittamisen tai laajentamisen myö-     detyn sovittelutoimen piiriin; ja on sovittelijan
21941: häisempään ajankohtaan tai rajoittaa sen sup-        saatuaan selvityksen riidan sanotunlaisesta luon-
21942: peammaksi kuin ilmoituksessa on mainittu.            teesta, tästä ilmoitettava riitapuolille.
21943: 
21944: 
21945:                         9 §                            Tämä     laki tulee voimaan              päivänä
21946:     Saatuaan 7 §:ssä edellytetyn ilmoituksen tulee                  kuuta 1984.
21947: 
21948: 
21949: 
21950: 
21951: 2.
21952:                                                 Laki
21953:                                   työehtosopimuslain muuttamisesta
21954: 
21955:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21956:     muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopimuslain (436/46) 8 § Ja
21957:     lisätään lakiin uusi 8 a §, seuraavasti:
21958: 
21959:                         8 §                          koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpitei-
21960:    Työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai    tä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen
21961: muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia, niin    määräyksiä.
21962: myös yhdistyksiä, joiden jäsenet tai 4 §:n 1                                 8 a §
21963: momentin 2 kohdassa mainitut yhdistykset ovat           Edellä 8 §: ssä tarkoitettuna työehtosopimus-
21964: yhdistyksen suostumuksella tehneet työehtosopi-      määräykseen kohdistuvana ei pidetä työtaistelu-
21965: muksen, välttämään kaikkia työtaistelutoimenpi-      toimenpidettä, johon työntekijäpuolella ryhdy-
21966: teitä, jotka kohdistuvat työehtosopimuksen työ-      tään:
21967: sopimuksissa tai työsuhteissa muuten noudatetta-        1) työnantajan sopimusrikkomuksen vuoksi,
21968: vaan muuhun kuin työn johtamista ja valvomista       ellei sitä ole pidettävä vähäisenä;
21969: koskevaan määräykseen. Sopimukseen sidotut              2) työsuhteen ehtojen yksipuolisen muuttami-
21970: yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehti-   sen estämiseksi;
21971: maan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistyk-       3) työsuhteen perusteettoman irtisanomisen tai
21972: set, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus       purkamisen peruuttamiseksi tai
21973:                                       1983 vp. -     LA n:o 191                                     5
21974: 
21975:   4) hengelle tai terveydelle vaarallisten työolo-     Tämä laki tulee       vOimaan         päivänä
21976: jen parantamiseksi.                                       kuuta 1984.
21977: 
21978: 
21979: 
21980: 
21981: 3.
21982:                                                Laki
21983:                               työsopimuslain 43 ja 51 §:n muuttamisesta
21984: 
21985:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain
21986: (320/70) 43 §:n 4 momentti ja 51 §:n 4 momentti näin kuuluviksi:
21987: 
21988:                        43 §                                                51 §
21989: 
21990:   Tämän pykälän säännöksiä ei ole sovellettava         Korvausta ei ole suoritettava vahingosta, joka
21991: työlakosta tai työsulusta johtovaan työn keskeyty-   aiheutuu 43 §:n 4 momentissa tarkoitetusta työn
21992: mtseen.                                              keskeytymisestä.
21993:                                                        Tämä laki tulee       vOimaan         päivänä
21994:                                                           kuuta 1984.
21995: 
21996:       Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1984
21997: 
21998:           Timo Laaksonen               Inger Hirvelä              Marjatta Stenius-Kaukonen
21999:           Pekka Leppänen               Heli Astala                Marja-Liisa Salminen
22000:           Niilo Koskenniemi            Anna-Liisa Jokinen         Irma Rosnell
22001:           Osmo Vepsäläinen             Ensio Laine                Matti Kautto
22002:           Pentti Liedes                Mikko Kuoppa               Arvo Kemppainen
22003:           Kalevi Kivistö               Lauha Männistö             Pirkko Turpeinen
22004:           Juhani Vähäkangas            Sten Söderström            Ulla-Leena Alppi
22005:           Esko Helle                   Esko-Juhani Tennilä        Vappu Säilynoja
22006:                       Terho Pursiainen                     Seppo Toiviainen
22007: 
22008: 
22009: 
22010: 
22011: 4284000295
22012:                                               1983 vp.
22013: 
22014: Lakialoite n:o 192
22015: 
22016: 
22017: 
22018: 
22019:                                   Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
22020:                                      muuttamisesta
22021: 
22022: 
22023:                                           Eduskunnalle
22024: 
22025:    Suomen 4H-liitto on nuorison esiammattikou-       hankinnan. Kyseisestä tOimtnnasta saadut tulot
22026: lutus- ja työkasvatusjärjestö. Kuusikymmentänel-     ovat veronalaista tuloa tulo- ja varallisuusverolain
22027: jätuhantisen jäsenkunnan keski-ikä on noin 14        mukaan.
22028: vuotta. Koulutustoiminta tapahtuu pääpainoises-         4H-kerhotoiminnasta saadun tulon saattami-
22029: ti 4H-tehtävien ja -yritysten välityksellä. Nämä     sella verovapaaksi ei aiheutettaisi negatiivisia
22030: toiminnot valitaan maa-, metsä-, koti- ja puutar-    muutoksia valtiontalouteen; pikemminkin päin-
22031: hatalouden aloilta. Myös käsityöharrastus ja ko-     vastoin. Tällaisesta toiminnasta saadut tulot, jot-
22032: nekerhotoiminta ovat merkittäviä toimialoja.         ka pääasiassa syntyvät kesälomakausien aikana,
22033:    4H-toiminnan tarkoitus on antaa nuorisolle        saisivat näin tasapuolisen kohtelun muiden kou-
22034: työyritysten välityksellä tuntuma työelämään, jos-   lulaisten loma-aikanaan saamien tulojen kanssa
22035: ta työstä on mahdollista saada myös ansiotuloa.      riippumatta vanhempien ammatista.
22036: Näin muodoin 4H-yrityksiin liittyy myös aina            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22037: taloudellisen kasvatuksen näkökulma. 4H-nuor-
22038: ten yritystoiminta on käytännössä muodostunut                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
22039: nuorisotyöttömyyden lieventäjäksi ja se on samal-           kiehdotuksen:
22040: la mahdollistanut opiskelurahojen omaehtoisen
22041: 
22042:                                                 Laki
22043:                           tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
22044: 
22045:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuus-
22046: verolain (1043/74) 22 §:n 1 momenttiin uusi 28 kohta seuraavasti:
22047: 
22048:                        22 §
22049:    Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:
22050:                                                        Tämä laki tulee vOimaan          päivänä
22051:    28) 4H-kerhotoiminnasta saatua tuloa.
22052:                                                      kuuta 198 .
22053: 
22054: 
22055:     Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1984
22056: 
22057: 
22058:          Mauri Pekkarinen               Seppo Pelttari                  Paavo Vesterinen
22059:          Hannu Tenhiälä                 Impi Muroma                     Marjatta Väänänen
22060:          Juhani Tuomaala                Esko Aho                        Anssi Joutsenlahti
22061:          Väinö Raudaskoski              Jukka Vihriälä                  Lea Sutinen
22062:          Kalevi Mattila                 Sirkka-Liisa Anttila            Reino Karpola
22063:          Timo Kietäväinen               Pirkko Ikonen                   Pentti Kettunen
22064:          Heikki Kokko                   Tytti Isohookana-Asunmaa        Juhani Alaranta
22065:          Aapo Saari                     Hannu Kemppainen
22066: 428400027P
22067: