<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

83 Käyttäjää paikalla! 0.0081160068511963

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1983_1 | A_1983_2 | A_1983_3 | A_1983_4 | B_1983_1 | B_1983_2 | C_1983_1 | C_1983_2 | D_1983 | E_1983_1 | E_1983_2 | E_1983_3 | E_1983_4 | E_1983_5 | F_1983_1 | F_1983_2 | Hak_1983 | PTK_1983_1 | PTK_1983_2 | PTK_1983_3 |

1: Vuoden 1983
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E 2
10: Toivomusaloitteet 1-1040
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: Helsinki 1983. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: Toivomusaloitteet 1-1040
24:
25: Siv. Siv.
26: 1 Astala ym.: Kuntien ja väliportaan kansan- 18 Joutsenlahti ym.: Suodenniemen, Lavian ja
27: valtaisen itsehallinnon perusteista ............ . Kiikoisten kuntien sijoittamisesta samaan lää-
28: 2 Eenilä ym.: Puolueiden ehdokkaiden siirty- niin uusia läänejä perustettaessa .............. . 27
29: misestä vaaleissa yhteismainontaan ........... . 3 19 Kortesalmi ym.: Kansanäänestysmenettelyn
30: - 3 Ehrnrooth: Selvityksen aikaansaamisesta val- toteuttamisesta .............................. . 28
31: tiosääntötuomioistuimen perustamisesta ...... . 5 20 Kortesalmi ym.: Vaaliavustajajärjestelmän
32: - 4 Ehrnrooth: Om ökat antal medlemmar i uudistamisesta .............................. . 29
33: riksdagens kanslikommission ................. . 8 21 Kortesalmi ym.: Saamelaisväestön lakisää-
34: - 4 Ehrnrooth: Eduskunnan kansliatoimikunnan teisestä parlamentaarisesta edustuksesta ...... . 30
35: jäsenten lukumäärän lisäämisestä ............. . 9 22 Mattila ym.: Päätösvallan siirtämisestä kes-
36: 5 Ehrnrooth: Mielipidetiedustelujen suoritta- kushallinnosta alemmille hallintotasoille ..... . 31
37: misesta vaalien edellä ........................ . 10 23 Mustonen ym.: Kainuun läänin perustami-
38: 6 Ehrnrooth: Puolueiden varainkäytön saatta- sesta ................................. · · · · · · · · 33
39: misesta viranomaisten valvontaan ............ . 12 24 Mustonen ym.: Vaalilainsäädännön muut-
40: 7 Enävaara ym.: Puolueiden ehdokasnumeroi- tamisesta .................................... . 34
41: den saattamisesta samoiksi kaikissa vaalipiireis- 25 Mäki-Hakola: Puoluetuen jakoperusteiden
42: sä ........................................... . 13 muuttamisesta .............................. . 35
43: 8 Halonen ym.: Valtionlakimiehen viran pe- 26 Ratu ym.: Eduskunnan kansliatoimikunnan
44: rustamisesta ................................. . 14 oikeudellisen aseman täsmentärnisestä ........ . 36
45: 9 Helminen ym.: Valtiosääntöuudistuksen to- 27 Ronkainen ym.: Tasavallan presidentin vaa-
46: teuttamisesta ................................ . 15 litavan muuttamisesta ....................... . 37
47: 10 Hirvelä ym.: Saamelaisväestön aseman pa- 28 Ronkainen ym.: Kansanedustajain vaaleista
48: rantamisesta ................................. . 17 annetun lain muuttamisesta vaalien suhteelli-
49: 11 Jaakonsaari ym.: Ruotsissa asuvien suoma- suuden parantamiseksi ....................... . 38
50: laisten postiäänestysmahdollisuudesta ........ . 19 29 Salminen: Laki- ja toivomusaloitteen en-
51: 12 Jaatinen ym.: Tasavallan presidentin vaali- simmäisen allekirjoittajan oikeuttamisesta
52: tavan muuttamisesta suoraksi kansanvaaliksi ... 20 aloitteensa käsittelyyn erikoisvaliokunnassa .... 39
53: 13 Jaatinen ym.: Veron määräämisvallan py- 30 Suominen ym.: Valtiosääntötuomioistui-
54: syttärnisestä eduskunnalla .................... . 22 men perustamisesta .......................... . 40
55: 14 Anna-Liisa Jokinen ym.: Kansainvälisen 31 Turunen ym.: Valtiollisten vaalien kustan-
56: naistenpäivän saattamisesta viralliseksi liputus- nusten saattamisesta kokonaisuudessaan valtion
57: päiväksi ..................................... . 23 vastattavaksi ................................. . 41
58: 15 Joutsenlahti ym.: Oikean äänestystuloksen 32 P. Vennamo ym.: Tasavallan presidentin
59: turvaamisesta vaalipäivien välisenä yönä ...... . 24 vaalitavan muuttamisesta .................... . 42
60: 16 Joutsenlahti ym.: Kansanäänestysten to- 33 P. Vennamo ym.: Kansanedustajien tie-
61: teuttamisesta tärkeistä koko maata tai yksityistä donsaantimahdollisuuksien parantamisesta
62: kuntaa koskevista asioista .................... . 25 eduskunnassa käsiteltävistä asioista ........... . 43
63: 17 Joutsenlahti ym.: Hovioikeuden saattami- 34 P. Vennamo ym.: Kansanedustajan tehtä-
64: sesta valtioneuvoston jäsenten virkarikosten oi- vän muuttamisesta lainsäädännöllisesti päätoi-
65: keuspaikaksi ................................ . 26 meksi ....................................... . 44
66:
67: 088300420M
68: 4 Sisällysluettelo
69:
70: Siv. Siv.
71: 35 P. Vennamo ym.: Kansanedustajien vaalien 56 Joutsenlahti ym.: Kuolemantuottamuksen
72: suhteellisuuden lisäämisestä ................. . 45 aiheuttaneen rattijuoppouden vankeusrangais-
73: 36 P. Vennamo ym.: Eduskunnan kansliatoi- tuksen korottamisesta ........................ . 72
74: mikunnan kokoonpanosta ................... . 46 57 Kortesalmi ym.: Avioliittoa ja perhe-elä-
75: 37 V. Vennamo ym.: Kansanäänestysmenette- mää tukevan lainsäädännön aikaansaamisesta .. 73
76: lyn toteuttamisesta .......................... . 47 58 Kortesalmi ym.: Vankeinhoitokäytännön
77: 38 V. Vennamo ym.: Eduskunnan perustehtä- muuttamisesta .............................. . 74
78: vien kannalta toisarvoisten asioiden siirtämises- 59 Kortesalmi ym.: Vankeinhoitosäädösten
79: tä pois kansliatoimikunnalta ................. . 48 muuttamisesta ennaltaehkäisevien näkökohtien
80: 39 V. Vennamo ym.: Perustuslain mukaisten huomioon ottamiseksi ....................... . 75
81: virkanimitysperusteiden käyttämisestä ........ . 60 Kulhia: Taloudellisten rikosten tutkijoiden
82: - 40 Ala-Kapee ym.: Kulutusluottolainsäädän- lisäämisestä ja rikosten vanhentumisaikojen pi-
83: töä koskevan esityksen antamisesta ........... . 50 dentämisestä ................................ . 76
84: - 41 Alppi ym.: Huoneenvuokria koskevien ta- 61 U. Leppänen ym.: Vapaan tiedotustoimin-
85: soyleisohjeiden saattamisesta sitoviksi ........ . 51 nan rajoitusten selvittämisestä ................ . 77
86: - 42 Astala ym.: Korkeimman oikeuden ja kor- 62 U. Leppänen ym.: Vankien opiskelun te-
87: keimman hallinto-oikeuden jäsenten oikeutta hostamisesta ................................ . 78
88: ottaa vastaan paikallisia neuvonantaja- ja sivu- 63 Muroma ym.: Rikoslain muuttamisesta lii-
89: toimitehtäviä koskevan selvityksen laatimisesta 52 kennejuopumusrikosten osalta ............... . 79
90: 43 Astala ym.: Vuokralaisdemokratiaa koske- 64 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
91: van lain aikaansaamisesta .................... . 54 nuorten rikoksentekijöiden tukijärjestelmän
92: - 44 Bärlund ym.: Julkiseen valtaan liikesuhteis- uudistamiseen ............................... . 80
93: sa olevien yritysten laillisuusvalvonnasta ...... . 55 65 Pekkarinen ym.: Haapamäen varavankilan
94: - 45 Eenilä ym.: Avioliittolain korvaamisesta rakennustöiden käynnistämisestä ............. . 82
95: uudella yhteiselämää ja yhteisvastuuta koske- 66 Pohto ym.: Perintöasian ratkaisemisesta ul-
96: valla lailla ................................... . 56 komaille siirtyneen perillisen ollessa tietymät-
97: - 46 Eenilä ym.: Monimuotoisen taloudellisen tömissä ..................................... . 83
98: rikollisuuden selvittämisestä ja ennalta ehkäise- 67 Pokka ym.: Lapin lääninvankilan perusta-
99: misestä ...................................... . 58 misesta Tervolaan ........................... . 84
100: 47 Eenilä ym.: Rikoslain täydentämisestä ym- 68 Ratu ym.: Nimimerkin käyttöoikeudesta
101: päristörikoksia koskevilla säännöksillä ........ . 60 painotuotteissa .............................. . 85
102: - 48 Eenilä ym.: Parlamentaarisen työryhmän 69 Ronkainen ym.: Rikosvahinkojen korvaa-
103: asettamisesta selvittämään liikennejuopumus- mista koskevien säädösten tarkistamisesta ..... . 86
104: säännösten uudistamista ..................... . 63 70 Salminen ym.: Ympäristörikoksia koske-
105: - 49 Halonen ym.: Vuokralaisdemokratian to- vien säännösten lisäämisestä rikoslakiin ....... . 87
106: teuttamisesta ................................ . 64 71 Skinnari ym.: Yhteiskuntamoraalia jäytä-
107: 50 Halonen ym.: Vuokranantajien veivoitta- vän taloudellisen ja muun rikollisuuden ehkäi-
108: misesta kunnostamaan vuokra-asunnot määrä- semisestä .................................... . 88
109: ajoin ........................................ . 65 72 Skön ym.: Yhden kuorma-auton omistajan
110: 51 Halonen ym.: liikennevakuutuslakiin pe- oikeuttamisesta kommandiittiyhtiön perusta-
111: rustuvien henkilövahinkojen korvaamisoikeu- miseen ...................................... . 90
112: denkäyntien saattamisesta asiakirjaprosessiksi .. 66 73 Starast: Kymen lääninvankilan suunnitte-
113: 52 Hirvelä ym.: Ympäristön turmelemisen lusta ja sijoituspaikan ratkaisemisesta ......... . 91
114: säätämisestä rangaistavaksi teoksi ............. . 68 74 Säilynoja ym.: Liikennevakuutuslain mu-
115: kaisten henkilövahinkoon perustuvien korvaus-
116: 53 Jaakonsaari: Vuokra-asuntojen vuokratason
117: asioiden oikeudenkäyntimenettelyn muuttami-
118: ja vuokrankorotusperusteiden paikkakuntakoh-
119: sesta asiakirjamenettelynä tapahtuvaksi ....... . 92
120: taisesta määritteleruisestä .................... . 69
121: 75 Toiviainen: Rauhanlain aikaansaamisesta .. 94
122: 54 Anna-liisa Jokinen ym.: Asuntojen tyhjil- 76 V. Vennamo ym.: Yleisen mielipiteen huo-
123: läänpitämisen estäruisestä .................... . 70 mioon ottamisesta uutta sukunimilakia valmis-
124: 55 Anna-Liisa Jokinen ym.: Lapsiperheiden ja teltaessa ..................................... . 95
125: muiden avuttomassa asemassa olevien asunnot- 77 V. Vennamo ym.: Taloudellisten väärin-
126: tomaksi joutumisen estäruisestä .............. . 71 käytösten selvittämisen tehostamisesta ........ . 96
127: Sisällysluettelo 5
128:
129: Siv. Siv.
130: 78 V. Vennamo ym.: Johtavilla paikoilla ta- 100 P. Leppänen ym.: Tuotannollisen yhteis-
131: pahtuneista väärinkäytöksistä tuomittavien ran- työn kehittämisestä Suomen ja Neuvostoliiton
132: gaistusten koventamisesta .................... . 97 teollisuuden välillä .......................... . 122
133: 79 V. Vennamo ym.: Korvausten järjestämi- 101 Mattila ym.: Kehitysyhteistyön puitelain
134: sestä rikoksen johdosta vahinkoa kärsineelle ... 98 aikaansaamisesta ............................ . 123
135: 80 V. Vennamo ym.: Vankien jälkihuollon 102 Männistö ym.: Kuopion-Petroskoin
136: tehostamisesta ............................... . 99 tieyhteyden aikaansaamisesta ................ . 124
137: 81 Vähäkangas ym.: Alaikäisten rikoksia tai 103 Nordman m.fl.: Om en biståndspolitisk
138: lapsiin kohdistuvia pahoinpitelyjä kuvailevan redogörelse .................................. . 125
139: haitallisen lehdistökirjoittelun estämisestä ..... 100 103 Nordman ym.: Kehitysapupolitiikkaa kos-
140: 82 Zilliacus m.fl.: Om erkännande av ofött kevan selonteon antamisesta ................. . 126
141: barn ........................................ . 101 104 Petäjäniemi ym.: Kehitysyhteistyön puite-
142: 82 Zilliacus ym.: Syntymättömän lapsen tun- lain säätämisestä ............................. . 127
143: nustamisesta ................................ . 102 105 Raatikainen ym.: Kehitysyhteistyön puite-
144: 83 Almgren ym.: Kehitysyhteistyöhön osoitet- lain säätämisestä ............................. . 128
145: tavien määrärahojen korottamisesta .......... . 103 106 Tuovinen ym.: Niiralan rajanylityspaikan
146: 84 Astala ym.: YK:n lapsen oikeuksien julis- avaamisesta henkilöliikenteelle ............... . 129
147: tuksen saattamisesta kansainväliseksi sopimuk- 107 Aaltio ym.: Traktorin polttoaineen vero-
148: seksi ........................................ . 104 vapaudesta pohtopuuksi käytettävää puuta ym.
149: 85 Astala ym.: Ns. alkuperäiskansojen oikeuk- kotimaista polttoainetta kuljetettaessa ........ . 130
150: sien turvaamisesta kansainvälisissä yhteyksissä .. 105 108 Aho ym.: Maaseudun työpaikkatukijärjes-
151: 86 Astala ym.: Neuvostokaupan tutkimuslai- telmän vakinaistamisesta ..................... . 131
152: toksen perustamisesta Turkuun .............. . 106 109 Aho ym.: Valtion asuntolainojen lääni- ja
153: 87 Enävaara ym.: Suomen kehitysavun anta- kuntakohtaisten jakoperusteiden uusimisesta .. 132
154: misesta erityisesti elintarvikkeina ja lääkkeinä .. 107 110 Ala-Kapee ym.: Selvityksen laatimisesta
155: 88 Hirvelä ym.: Kehitysyhteistyömäärärahojen tuotannon ohjaamiseksi luonnonvaroja säästä-
156: nostamisesta 0, 7 prosenttiin bruttokansantuot- vään hyödyketuotantoon ..................... . 133
157: teesta ....................................... . 108 111 Ala-Kapee ym.: Jätteiden hyötykäytön
158: 89 Hirvelä ym.: Aseidenriisuntaa koskevan tie- edistämisestä ................................ . 134
159: donannon antamisesta eduskunnalle ......... . 110 112 Ala-Kapee ym.: Valtion lainoittaman
160: 90 Anna-Liisa Jokinen ym.: Rauhanomaisia asuntotuotannon turvaamisesta pääkaupunki-
161: suhteita lujittavaa tiedonvälitystä kehittävän seudulla ..................................... . 135
162: toimikunnan asettamisesta ................... . 111 113 Alaranta ym.: Toimenpiteistä Vihannin
163: 91 Joutsenlahti ym.: Suomen kehitysyhteistyö- taloudellisen aseman parantamiseksi ......... . 136
164: määrärahojen saattamisesta YK:n suositusten 114 Alho ym.: Opiskelijavähennysoikeuden
165: mukaisiksi .................................. . 112 myöntämisestä lukukausittain ................ . 137
166: 92 Joutsenlahti ym.: Namibian valitsemisesta 115 Almgren ym.: Verotuksen sairauskuluvä-
167: kansainvälisen kehitysavun ohjelmamaaksi ..... 113 hennyksen korottamisesta eräillä henkilötyh-
168: 93 Kanerva ym.: Kehitysyhteistyöhön osoitet- millä ........................................ . 138
169: tavien määrärahojen asteittaisesta nostamisesta 114 116 Almgren ym.: Vapaan poisto-oikeuden
170: 94 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Kansalaisjärjes- myöntämisestä ammattimaisen kuorma-autolii-
171: töjen kehitysyhteistyötä koskevan tiedotustoi- kenteen harjoittajille ........................ . 139
172: minnan tuen lisäämisestä .................... . 115 117 Almgren: Kymenlaakson kuntien määrää-
173: 95 E. Laine ym.: Maamme irrottamisesta EEC- misestä erityisalueiksi ........................ . 140
174: sopimuksesta ................................ . 116 118 Almgren ym.: Asuntolainojen myöntä-
175: 96 E. Laine ym.: Suhteiden katkaisemisesta misperusteiden uudistamisesta ............... . 142
176: Etelä-Afrikkaan ............................. . 117 119 Almgren ym.: Nuorten avioparien ensi-
177: 97 E. Laine ym.: Sota-aseiden viennin lopetta- asunnon hankinnan helpottamisesta .......... . 143
178: misesta ...................................... . 118 120 Almgren: Valtion Kotkan virastotalon
179: 98 E. Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton suunnittelun aloittamisesta .................. . 144
180: taloudellisen yhteistyön kehittämisestä ....... . 119 121 Alppi ym.: Maakaasuputken runkolinjan
181: 99 E. Laine ym.: Taloudellista yhteistyötä jatkamisesta Pirkanmaalle .................... . 145
182: Neuvostoliiton kanssa edistävän toimiston pe- 122 Alppi ym.: Oriveden sijoittamisesta uu-
183: rustamisesta Turkuun ........................ . 121 sien kehitysalueiden perusvyöhykkeiden piiriin 146
184: 6 Sisällysluettelo
185:
186: Siv. Siv.
187: 123 Alppi ym.: Asumiskustannusten alenta- 143 von Bell ym.: Oulun läänin teollisuustoi-
188: misesta asuntolainajärjestelmää muuttamalla .. 147 mikunnan sekä kauppa- Ja teollisuusministe-
189: 124 Anttila ym.: Maatalouden investointiva- riön Oulun läänin teollisuuspiirin henkilöre-
190: rausjärjestelmää koskevien säännösten tarkista- surssien lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
191: misesta ...................................... . 148 144 Ehrnrooth: Omassa käytössä olevan asuin-
192: 125 Anttila ym.: Metsänhoitotöistä aiheutu- rakennuksen verotusarvon vahvistamisesta puo-
193: vien kustannusten saamisesta vähennyskelpoi- leen käyvästä arvosta................. . . . . . . . . . 168
194: siksi verotuksessa ............................ . 149 145 Ehrnrooth: Vuokratulon vähennyskelpoi-
195: 126 Anttila: Forssan seudun kuntien määrää- suudesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
196: misestä erityisalueiksi ........................ . 150 146 Ehrnrooth: Opiskelijavähennystä koske-
197: 127 Anttila ym.: Valtion siementarkastuslai- vien tulo- ja varallisuusverolain säännösten tar-
198: toksen siirtämisestä Somerolie ................ . 151 kistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170
199: 128 Arranz ym.: Kotitaloustyöntekijälle ja 147 Ehrnrooth: Kotiapulaiselle maksettavan
200: perhepäivähoitajalle maksettavan palkan vero- palkan vähennyskelpoisuudesta verotuksessa . . . 171
201: vähennyskelpoisuudesta ..................... . 152 148 Ehrnrooth: Om slopande av stämpelskat-
202: 129 Arranz ym.: Omassa osakkeessa asumises- ten för köp av bostad för eget bruk . . . . . . . . . . . . 172
203: ta aiheutuvien kohtuuttomien kustannusten 148 Ehrnrooth: Omaan käyttöön hankittavan
204: korvaamisesta opiskelijoille .................. . 153 asunnon leimaveron poistamisesta . . . . . . . . . . . . . 17 3
205: 130 Astala ym.: Myyntivoiton saattamisesta 149 Eklund ym.: Asuntolainojen lisäämisestä
206: veronalaiseksi tuloksi asuntokauppoja lukuun haja-asutusalueilla... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174
207: ottamatta ................................... . 154 150 Eklund ym.: Opiskelija-asuntojen lainojen
208: 131 Astala ym.: Verotarkastuksia suorinavien takaisinmaksuajan pidentämisestä............. 175
209: henkilöiden määrän lisäämisestä ............. . 155 151 Elo: Sairauskulu- ja invalidivähennyksen
210: 132 Astala ym.: Loimaan kaupungin määrää- korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 6
211: misestä kehitysalueiden ulkopuoliseksi tukialu- 152 Elo ym.: Harkintaverotuksen käyttämisen
212: eeksi ........................................ . 156 antamisesta kunnanvaltuuston päätettäväksi . . . 177
213: 133 Astala: Maakaasuputken jatkamisesta Var- 153 Elo ym.: Porin määräämisestä erityisalu-
214: sinais-Suomeen .............................. . 157 eeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
215: 134 Astala ym.: Uudenkaupungin nimeämi- 154 Elo ym.: Valtion virastotalon rakentami-
216: sestä erityisaluekunnaksi ..................... . 158 sesta Ulvilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179
217: 135 Astala ym.: Turun ja Porin lääniin osoitet- 15 5 Enävaara ym.: Verovähennysten suoritta-
218: tujen asuntotuotantomäärärahojen lisäämisestä 159 misesta verotettavasta tulosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
219: 136 Astala ym.: Valtion lainoittamien vanhus- 156 Enävaara ym.: Asuntolainojen korkome-
220: ten vuokra-asuntojen tuotannon lisäämisestä nojen verovähennyskäytännön muuttamisesta.. 181
221: Turun ja Porin läänissä ...................... . 160 15 7 Enävaara ym.: Nuorten asunnonhankin-
222: 137 Astala ym.: Invalidien asuntojen erikoisra- nan helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
223: kenteista aiheutuvien kustannusten korvaami- 158 Enävaara ym.: Lisäyksestä vuoden 1983
224: sesta ........................................ . 161 tulo- ja menoarvioon yleisöhissin rakentamisek-
225: 138 Astala ym.: Valtion työmarkkinalaitoksen si eduskuntataloon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183
226: saattamisesta kansanvaltaisen kontrollin alai- 159 Eskelinen: Sairauskulujen vähennysoikeu-
227: seksi ........................................ . 162 den korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
228: - 139 Ed. Astala ym.: Työllistämistukimuotoja 160 Eskelinen: Eläkeverotuksen keventämises-
229: käyttäen hoidettujen julkisen alan tehtävien tä...................................... . . . . . . 185
230: vakinaistamisesta ............................ . 161 Helminen ym.: Määrärahoista valtion lai-
231: 163
232: noittaman asuntotuotannon lisäämiseksi . . . . . . 186
233: - 140 Astala ym.: Sukupuolten tasa-arvotavoit-
234: 162 Hetemäki-Olander ym.: Valtion siemen-
235: teiden huomioon ottamisesta valtion tehtävistä
236: tarkastuslaitoksen siirtämisestä Mäntsälään..... 188
237: maksettavissa paikoissa ...................... . 164
238: 163 Hietala ym.: Sairauskulujen vähennysoi-
239: 141 Astala ym.: Valtion siementarkastuslaitok- keuden lisäämisestä verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . 189
240: sen siirtämisestä Loimaan kaupunkiin ........ . 165 164 Hilpelä ym.: Verovähennysoikeuden ai-
241: 142 Astala. ym.: Valtion Raision virastotalon kaansaamisesta kodinomaisissa oloissa tapahtu-
242: rakentamisen kiirehtimisestä ................. . 166 van lapsen hoidon kustannusten osalta . . . . . . . . 190
243: Sisällysluettelo 7
244:
245: Siv. Siv.
246: 165 Hirvelä ym.: Apteekista ostettavien kuu- 185 Aila Jokinen: Julkisen hallinnon henkilö-
247: kautissuojien hankintamenojen saattamisesta kunnan palkkojen korottamisesta ............ . 215
248: verovähennyskelpoisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191 - 186 Anna-Liisa Jokinen ym.: Pienyrittäjien
249: 166 Hirvelä ym.: Pienyrittäjien vapauttamises- vapauttamisesta kunnallisesta harkintaverotuk-
250: ta kunnallisesta harkintaverotuksesta . . . . . . . . . . 192 sesta ........................................ . 216
251: 167 Holvitie ym.: Elinkeinoelämän toiminta- 187 Anna-LiisaJokinen ym.: Vaatetus- ja teks-
252: edellytysten parantamisesta yritysverotusta ja tiilialan viennin turvaamisesta ................ . 217
253: sosiaaliturvamaksuja huojentamalla . . . . . . . . . . . 193 188 Jouppila ym.: Rintamaveteraanien
254: 168 Holvitie ym.: Uudenkaupungin nimeämi- asunto-olojen parantamisesta ................ . 218
255: sestä erityisaluekunnaksi työttömyyden lieven- 189 Joutsenlahti ym.: Kahden vuoden verova-
256: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194 pauden myöntämisestä työelämään siirtyneille
257: 169 Hurskainen ym.: Elatusvelvollisten oikeut- nuorille ..................................... . 219
258: tamisesta vähentämään elatusmaksuja vastaa- - 190 Joutsenlahti ym.: Päätoimiseksi katsotta-
259: van määrän verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 vana opiskeluaikana ansaittujen tulojen va-
260: 170 Hurskainen ym.: Ulkomailla työskentele- pauttamisesta verosta ........................ . 220
261: vien verovapaita tuloja koskevien säännöksien - 191 Joutsenlahti ym.: Kaikkien sairausku-
262: tarkistamisesta tulkintaerojen poistamiseksi . . . . 196 lujen saattamisesta vähennyskelpoisiksi vero-
263: 171 Hurskainen ym.: Kehitysaluerahaston si- tuksessa ..................................... . 221
264: vutoimipisteen perustamisesta Imatralle . . . . . . . 197 192 Joutsenlahti ym.: Invalidivähennyksen ko-
265: 172 Ikonen ym.: Nuorten työttömien jäte- rottamisesta ................................. . 222
266: puun keräilystä saamien tulojen verovapaudes- 193 Joutsenlahti ym.: Kotitaloustyöntekijöi-
267: ta............................................ 198 den palkkakustannusten tekemisestä vähennys-
268: 17 3 Ikonen ym.: Traktorien polttoaineverotus- kelpoisiksi verotuksessa ...................... . 223
269: ta koskevien säännösten selkeyttämisestä . . . . . . 199 194 Joutsenlahti ym.: Lasten kotihoitokustan-
270: 174 Ikonen ym.: Maaseudun työpaikkatuen nusten saattamisesta vähennyskelpoisiksi vero-
271: vakinaistamisesta ja Jaajentamisesta . . . . . . . . . . . 20 1 tuksessa ..................................... . 224
272: 175 Isohookana-Asunmaa ym.: Maaseudun 195 Joutsenlahti ym.: Verovähennysten myön-
273: työpaikkatukikokeilun ulottamisesta koske- tämisestä varusmiespalveluksen suorittaneille .. 225
274: maan kaikkia Oulun läänin maalaiskuntia..... 202 196 Joutsenlahti ym.: Virka-asuntoina käytet-
275: 176 Isohookana-Asunmaa ym.: Investointi- tyjen vanhojen pappiJoiden verotusarvojen
276: avustusten ulottamisesta koskemaan vihannes- alentamisesta pappilakulttuurin säilyttämiseksi 226
277: ja juuresvarastojen rakentamista............... 203 197 Joutsenlahti ym.: Maataloudenharjoitta-
278: 177 Jaakonsaari: Saman yhtiön eri kunnissa jien erillisverotuksen toteuttamisesta ......... . 227
279: olevien tuotantolaitosten verottamisesta omana 198 Joutsenlahti ym.: Ensimmäiseksi päi-
280: yksikkönään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204 väksi heinäkuuta 1983 aiotun liikevaihtoveron
281: 178 Jaakonsaari: Ympäristönsuojelunäkökoh- korotuksen estämisestä ....................... . 228
282: tien ottamisesta huomioon sähkölain mukaises- - 199 Joutsenlahti ym.: Polttoaineen ostotosit-
283: sa suunnitelma- ja lupamenettelyssä sekä neu- teen käyttämisestä osoittamaan traktorin olleen
284: vottelukuntien rakenteessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 muussa kuin maatilatalouteen kuuluvassa
285: 179 Jaakonsaari: Turpeen jatkojalostuslaitok- ajossa ....................................... . 229
286: sen perustamisesta Pudasjärvelle . . . . . . . . . . . . . . 206 200 Joutsenlahti ym.: Moottorisahan tarvitse-
287: 180 Jaakonsaari: Ii- ja Kiiminkijokilaakson vä- man bensiinin hintaan sisältyvän polttoaineve-
288: estön toimeentulon ja asumisolojen kohenta- ron palauttamisesta metsureille .............. . 230
289: misesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207 201 Joutsenlahti ym.: Invalidin käyttämän au-
290: 181 Jaatinen ym.: Inflaation huomioon otta- ton polttoaineen veron verovähennyskelpoisuu-
291: misesta yritysverotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208 desta ........................................ . 231
292: 182 Jaatinen ym.: Yritysten sukupolvenvaih- 202 Joutsenlahti ym.: Kokemäen teollisuusky-
293: dosten helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210 län rakentamisesta ........................... . 232
294: 183 Jaatinen ym.: Maaseudun kehittämisra- 203 Joutsenlahti ym.: Parkanon teollisuusky-
295: haston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211 län rakentamisesta ........................... . 233
296: 184 Jaatinen ym.: Nuorten ensiasunnon saan- 204 Joutsenlahti ym.: Turpeenjalostuslaitok-
297: nin helpottamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 sen aikaansaamisesta Honkajoelle ............ . 234
298: 8 Sisällysluettelo
299:
300: Siv. Siv.
301: 205 Joutsenlahti ym.: Alumiinilevyjä ja profii- 227 A. Kemppainen ym.: Kainuun teollisuus-
302: litankoja valmistavan tehtaan perustamisesta . . 235 piirin perustamisesta.......................... 258
303: 206 Joutsenlahti ym.: Merikarvian kasvuturve- 228 A. Kemppainen ym.: Oulujokialueen säh-
304: laitoksen rakentamisen aloittamisesta.......... 236 köalennusetujen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 259
305: 207 Joutsenlahti ym.: Tuen myöntämisestä 229 H. Kemppainen ym.: Vuokra-asuntojen
306: vaatetusalan yrittäjille ulkomaisille messuille lunastamisrajoitusten keventämisestä . . . . . . . . . . 260
307: osallistumista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237 230 Kettunen ym.: Autoveron alentamisesta
308: 208 Joutsenlahti ym.: Eduskunnan päätösval- autojen hintoja korottamatta.................. 261
309: lan lisäämisestä päätettäessä uusien ydinvoima- 231 Kettunen ym.: Pien- ja perheviljelmien
310: loiden rakentamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238 verotuksen huojentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262
311: 209 Joutsenlahti ym.: Teollisuusjätelämmön 232 Kettunen ym.: Maatila- ja asuntolainojen
312: hyödyntämisestä.............................. 239 myöntämisestä täysimääräisinä . . . . . . . . . . . . . . . . 263
313: 210 Joutsenlahti ym.: Hämeenkyrön siirtämi- 233 Kettunen ym.: Lämpövoimalan rakenta-
314: sestä kehitysalueen kolmanteen perusvyöhyk- misesta Kajaaniin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264
315: keeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240 234 Kettunen ym.: Investointi- ja käynnistys-
316: 211 Joutsenlahti ym.: Arava- ja asuntolainojen avustusten maksamisesta kehitysalueiden yrit-
317: takaisinmaksuajan pidentämisestä............. 241 täjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265
318: 212 Joutsenlahti ym.: Palvelutehtävissä toimi- 235 Kietäväinen ym.: Metsätuhoalueen puh-
319: van henkilökunnan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 242 taan tuoton verottamatta jättämisestä . . . . . . . . . 266
320: - 213 Joutsenlahti ym.: Osa-aikatyövoiman li- 236 Kietäväinen ym.: Lomamökkien rinnasta-
321: säämisen hillitsemisestä valtionhallinnossa..... 243 misesta maatilan muihin tuotantorakennuksiin
322: 214 Joutsenlahti: Valtion virastotalon rakenta- verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267
323: misesta Noormarkkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 237 Kietäväinen ym. : Työpaikkatukikokeilun
324: 215 Joutsenlahti ym.: Veikkauskuponkien vas- ulottamisesta eräisiin Mikkelin läänin kuntiin. . 268
325: taanottoaikojen yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . 245 238 Knuuttila ym.: Sairauskulujen vähennys-
326: 216 Jyrkilä ym.: Karjataloutta harjoittavien oikeuden tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269
327: pienviljelmien peruspoistojärjestelmän käyt- 239 Knuuttila ym.: Teollisten työpaikkojen
328: töön ottamisesta maatalouden verotuksessa . . . . 246 järjestämisestä Haapamäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270
329: 217 Jyrkilä ym.: Ajokalustosta suoritettavan 240 Komsi ym.: Määrärahasta vaihtoehtoisen
330: liikevaihtoveron palauttamisesta ammattimai- tulevaisuuden tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271
331: sesti toimiville kuorma-autoilijoille . . . . . . . . . . . . 24 7 241 Kortesalmi ym.: Lapsen ikärajan korotta-
332: 218 Jyrkilä ym.: Maatalouskoneiden ja -laittei- misesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 3
333: den liikevaihtoverotuksen poistamisesta . . . . . . . 248 242 Kortesalmi ym.: Matkakustannusten saat-
334: 219 Jyrkilä ym.: Verouoman polttoaineen käy- tamisesta kokonaan vähennyskelpoisiksi vero-
335: tön sallimisesta maataloustraktoreissa tilapäi- tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 274
336: sesti maatalouteen kuulumattomissa ajoissa. . . . 249 243 Kortesalmi ym.: Omistusasunnossa asumi-
337: 220 Järvenpää ym.: Aluerakenteeseen perustu- sen verottamisen lopettamisesta............... 275
338: van aluepolitiikan toteuttamisesta............. 250 244 Kortesalmi ym.: Vuokratulon verotto-
339: 221 Järvenpää ym.: Parlamentaarisen aluepo- muudesta eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276
340: liittisen komitean asettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 251 245 Kortesalmi ym.: Pienehkäistä vuokra-
341: - 222 Karpola ym.: Maaseututyöpaikkakokeilun asunnoista saatavan vuokratulon verotuksen
342: vakinaistamisesta ja laajentamisesta . . . . . . . . . . . 252 huojentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277
343: 223 Karpola ym.: Tohmajärven kunnan saatta- 246 Kortesalmi ym.: Työpaikkojen maksamien
344: aloitepalkkioiden muuttamisesta stipendin
345: misesta kehitysaluelainsäädännön mukaiseksi
346: erityistukialuekunnaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253 luonteisiksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278
347: 247 Kortesalmi ym.: Asutustilallisten vapaut-
348: 224 Kautto ym.: Valtion lainoittaman asunto- tamisesta satunnaisen myyntivoiton verosta
349: tuotannon lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 54 eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
350: 225 Kautto ym.: Asuntotuotantoon käytettä- 248 Kortesalmi ym.: Lehmänpitoavustuksen
351: vien lainojen laina-ajan pidentämisestä ja ko- saattamisesta verottomaksi tuloksi pienten kar-
352: ron alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255 janomistajien osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
353: 226 A. Kemppainen ym.: Vahinkokorvausten 249 Kortesalmi ym.: Salaojitetuista alueista
354: saattamisesta verovapaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257 verotuksessa myönnettävästä poisto-oikeudesta 281
355: Sisällysluettelo 9
356:
357: Siv. Siv.
358: 250 Kortesalmi ym.: Jäkälän myynnistä saata- 272 Konesalmi ym.: Ruotsiin muuttaneiden
359: vien tulojen verotuksen keventämisestä ....... . 282 kansalaistemme paluun helpottamisesta . . . . . . . 304
360: 251 Kortesalmi ym.: Metsäverotuksen alenta- - 273 Kortesalmi ym.: Käytännön asiantuntijoi-
361: misesta ...................................•.... 283 den valitsemisesta komiteoiden ja toimikuntien
362: 252 Kortesalmi ym.: Maan eri osien olosuhtei- jäseniksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305
363: den ottamisesta oikeudenmukaisesti huomioon 274 Kuoppa ym.: Maakaasuverkoston jatkami-
364: metsänhoitokustannusten verovähennyskelpoi- sesta Kouvolasta Hämeeseen ja pääkaupunki-
365: suutta määriteltäessä ......................... . 284 seudulle...................................... 306
366: 2 53 Kortesalmi ym.: Veroilmoitusmenettelyn 275 Kuoppa ym.: Valtion virastotalon rakenta-
367: yksinkertaistamisesta ......................... . 285 misesta Ylöjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311
368: 254 Kortesalmi ym.: Liikevaihtoverotuksen 276 Laaksonen ym.: Porin kaupungin määrää-
369: epäkohdista asuntotuotannon kannalta ....... . 286 misestä alueellisen kehityksen edistämisestä an-
370: 255 Kortesalmi ym.: Liikevaihtoveron poista- netun lain 8 §:ssä tarkoitetuksi erityisalueeksi.. 312
371: misesta eräiltä välttämättömyystarvikkeilta ..... 287 277 Laaksonen ym.: Työntekijöitä ja toimi-
372: 256 Kortesalmi ym.: Valtion investointirahas- henkilöitä edustavien jäsenten nimittämisestä
373: ton varojen ohjaamisesta pienille ja keskisuuril- valtionenemmistöisten yhtiöiden hallituksiin ja
374: le yrityksille ................................. . 288 hallintoneuvostoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313
375: 257 Kortesalmi ym.: Pitkäaikaisten lainojen 278 Lahti-Nuuttila: Elokuvaveron poistamises-
376: myöntämisestä pien- ja perheyrityksille ....... . 289 ta............................................ 314
377: 258 Kortesalmi ym.: Sähkönkuluttajien iiitty- 279 Lahti-Nuuttila ym.: Valtion investointira-
378: mismaksun määräämisestä samansuuruiseksi haston toiminnan kehittämisestä ja monipuo-
379: tariffiyksiköitä koko maassa .................. . 290 listamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315
380: 259 Kortesalmi ym.: Kotimaisen energian käy- 280 E. Laine ym.: Sairauskuluvähennyksen
381: tön lisäämisestä Kainuussa ................... . 291 uudistamista tarkoittavan esityksen antamisesta 316
382: 260 Kortesalmi ym.: Kotimaisen polttopuun 281 E. Laine ym.: Alkoholijuomiin käytettyjen
383: hyväksikäytön lisäämisestä ................... . 292 edustuskulujen vähennyskelpoisuuden poista-
384: 261 Kortesalmi ym.: Biomassan hyväksikäytös- misesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 317
385: tä energiataloudessa ......................... . 293 282 E. Laine ym.: Maakaasuputken rakentami-
386: 262 Kortesalmi ym.: Jäteraaka-aineiden ke- sesta Lounais-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318
387: ruun tehostamisesta teollisuuden tarpeita ja 283 E. Laine ym.: Pienviljelijäväestön vapaut-
388: ulkomaanvientiä varten ...................... . 294 tamisesta markkinoirnismaksusta . . . . . . . . . . . . . . 319
389: 263 Kortesalmi ym.: Käytettyjen autonrenkai- 284 E. Laine ym.: Valtion ja rahalaitosten
390: den hyötykäyttöön saattamisesta ............. . 295 myöntämien asuntolainojen laina-aikojen pi-
391: 264 Kortesalmi ym.: Kuusamon kalkkiesiinty- dentämisestä ja niiden korkojen alentamisesta
392: mien käyttömahdollisuuksien selvittämisestä .. 296 sekä asumiskustannusten nousun hillitsemises-
393: 265 Kortesalmi ym.: Turpeen ja puun var- tä............................................ 320
394: muusvarastoinnin aloittamisesta .............. . 297 285 U. Leppänen ym.: Päivärahojen verotus-
395: 266 Kortesalmi ym.: Jalostettujen teollisuus- käytännöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321
396: tuotteiden rautatiemaksujen alentamisesta ..... 298 286 U. Leppänen ym.: Kotimaassa vietetyn
397: 267 Kortesalmi ym.: Kehitysalueiden pienyrit- loman vaikutuksesta ulkomailla työskentelevän
398: täjätoiminnan saattamisesta kehitysaluelainsää- henkilön verotukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
399: dännön piiriin ............................... . 299 287 U. Leppänen ym.: Naapuriavun verotuk-
400: 268 Kortesalmi ym.: Kehitysalueilla toimivien sen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323
401: pienyritysten luottojen vakauttamisesta ....... . 300 288 U. Leppänen ym.: Aloitepalkkioiden saat-
402: 269 Kortesalmi ym.: Valtion paikallisen han- tamisesta verottomaksi tuloksi. . . . . . . . . . . . . . . . . 324
403: kintatoiminnan suuntaamisesta kehitysalueilla
404: - 289 U. Leppänen ym.: Verovapauden myöntä-
405: niillä toimiviin yrityksiin ..................... . 301
406: misestä itsensä työllistävälle henkilölle . . . . . . . . . 325
407: 270 Kortesalmi ym.: Valtionavustuksen suorit-
408: tamisesta eläkeläisten rakennustarvikkeiden 290 U. Leppänen ym.: Verovapauden myöntä-
409: hankintoihin ................................ . 302 misestä autiotilaa viljelemään ryhtyvälle viljeli-
410: 271 Kortesalmi ym.: Syrjäseutulisän maksami- jälle.......................................... 326
411: sesta myös työsopimussuhteessa olevalle henki- 291 U. Leppänen ym.: Metsäveron poistami-
412: lökunnalle .................................. . 303 sesta vähän tuonavalta metsäitä . . . . . . . . . . . . . . . 327
413:
414: 2 088300420M
415: 10 Sisällysluettelo
416:
417: Siv. Siv.
418: 292 U. Leppänen ym.: Kesämökkien verotuk- 312 S. Mikkola ym.: Pienyrityslainajärjestel-
419: sen alentamisesta............................. 328 män luomisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352
420: 293 U. Leppänen ym.: Arviovero-ja harkinta- 313 S. Mikkola ym.: Etelä-Hämeen pienten ja
421: veropäätösten poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329 keskisuurten yhdyskuntien sähkön ja lämmön
422: - 294 U. Leppänen ym.: Liikevaihtoverolainsää- yhteistuotantoedellytysten turvaamisesta . . . . . . 353
423: dännön muuttamisesta veronmaksajien oikeus- 314 S. Mikkola ym.: Vuokra-asuntojen tarjon-
424: turvan parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330 nan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354
425: 295 U. Leppänen ym.: Kotimaisten virvoitus- 315 S. Mikkola ym.: Valtion siementarkastus-
426: juomien verotuksen keventämisestä . . . . . . . . . . . 331 laitoksen siirtämisestä Somerolie . . . . . . . . . . . . . . 356
427: 296 U. Leppänen ym.: Autoveron alentamises- 316 S. Mikkola ym.: Määrärahasta Säteilytur-
428: ta............................................ 332 vallisuuslaitoksen pikaiseen siirtämiseen Hä-
429: 297 U. Leppänen ym.: Kotimaisten tuotteiden meenlinnaan................................. 357
430: suosimisesta valtion tavarahankinnoissa........ 333 317 Moisander ym.: Vientiasiamiestoiminnan
431: 298 U. Leppänen ym.: Malminetsinnän työlli- kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358
432: syyskurssien järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334 318 Moisander ym.: Opiskelija-asuntojen uus-
433: 299 U. Leppänen ym.: Arava-määrärahojen tuotantovarojen käyttömahdollisuuden laajen-
434: myöntämisvaltuuksien lisäämisestä vuonna tamisesta erillisasuntojen hankintaan.......... 359
435: 1983......................................... 335 319 Muroma ym.: Perheverotuksen uudistami-
436: 300 Linna: Harkintaverotuksen poistamisesta sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360
437: yrityksiltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 336 320 Muroma ym.: Lähetysjärjestöjen päätoimi-
438: 301 Louekoski ym.: Vuokrakustannusten nou- sen palveluksen saattamisesta ikälisään ja eläk-
439: sun hillitsemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337 keeseen oikeuttavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361
440: 302 Luttinen ym.: Eräiden Etelä-Hämettä pal- 321 Mäkipää ym.: Kihniön siirtämisestä kehi-
441: velevien valtion piiriviranomaisten sijoittami- tysalueen toiseen perusvyöhykkeeseen . . . . . . . . . 362
442: sesta Lahteen Pirkanmaan läänin perustamisen 322 Mäkipää ym.: Kihniön saattamisesta työ-
443: jälkeen....................................... 339 paikkatukikokeilun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363
444: 303 Maijala ym.: Energiainvestointien rahoi- 323 Männistö ym.: Tuotekehitys- ja markki-
445: tustukijärjestelmän yksinkertaistamisesta . . . . . . 341 nointiyksikön perustamisesta Kuopioon . . . . . . . 364
446: 304 Malm m.fl.: Om skattefritt bränsle för 324 Nordman: Om utvidgande av rätten att i
447: pälsdjursfarmning och trädgårdsodling . . . . . . . . 342 beskattningen avdra kostnader förorsakade av
448: 304 Malm ym.: Verovapaasta polttoaineesta sjukdom . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365
449: turkistarhausta ja puutarhaviljelyä varten . . . . . . 343
450: 324 Nordman: Sairauskustannusten vähennys-
451: 305 Malm m.fl.: Om slopande av accisen på
452: kelpoisuuden laajentamisesta verotuksessa . . . . . 366
453: bränsle vid produktionen av grönsaker i växt-
454: hus.......................................... 344 - 325 Nordman m.fl.: Om tryggande av till-
455: 305 Malm ym.: Polttoaineen valmisteveron gången pä hyresbostäder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367
456: poistamisesta tuotettaessa vihanneksia kasvi- 325 Nordman ym.: Vuokra-asuntojen tarjon-
457: huoneissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345 nan turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368
458: 306 Martikainen ym.: Valtionhallinnon uudis- 326 Paasilinna ym.: Vientitoiminnan edistä-
459: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346 mistä koskevien budjettiperustelujen laajenta-
460: 307 Mattila ym.: Alaikäisiä lapsia kotona hoi- misesta koskemaan myös taidetuotteiden vien-
461: taville perheille myönnettävän puolisovähen- tiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369
462: nyksen korottamisesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . 347 327 Pekkarinen ym.: Vuokratulovähennyksen
463: 308 Mattila ym.: Dieselöljyn polttoaineveron korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 370
464: poistamisesta ammattimaiselta kuorma- ja pa-
465: 328 Pekkarinen ym.: Liikevaihtoverolain 4 §:n
466: kettiautoliikenteeltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348
467: tarkistamisesta peruselintarvikkeiden jatkokä-
468: - 309 Miettinen ym.: Sisäsaaristojen sähköistä-
469: sittelyn liikevaihtoverovapauden laajentamisek-
470: misestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349
471: si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
472: 310 Miettinen ym.: Valtion siementarkastus-
473: laitoksen ja Valtion maatalouskemian laitoksen 329 Pekkarinen ym.: Suomenselän alueen ke-
474: siirtämisestä Mikkeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350 hityksen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372
475: 311 S. Mikkola ym.: Kotitaloustöiden arvon 330 Pekkarinen ym.: Valtion asuntolainojen
476: sisällyttämisestä kansantulolaskelmiin . . . . . . . . . 351 myöntämisestä myös suuremmille asunnoille . . 37 3
477: Sisällysluettelo 11
478:
479: Siv. Siv.
480: 3 31 Perho ym.: Riskinalaisten erikoiskasvien 355 Pohto ym.: Määrärahasta asuntojen hank-
481: viljelystä saatavien tulojen jaksottamisesta maa- kimiseksi rintamaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . 398
482: tilatalouden tuloverotuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . 374 356 Poutanen ym.: Metsänkasvukuntien oi-
483: 332 Perho ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta keuttamisesta saamaan osuus metsäyhtiöiden
484: kylvösiemeneltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375 verotettavasta tulosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399
485: 333 Pesola ym.: Turvelaboratorion kenttäkoe- 357 Puhakka ym.: Tuloverotuksen invalidivä-
486: aseman perustamisesta Leivonmäen Kailasuolle 376 hennyksen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta . . 400
487: 334 Petäjäniemi: Työttömyyskorvausten saat- 358 Rajantie ym.: Valtion virastotalon raken-
488: tamisesta veronalaiseksi tuloksi ... _. . . . . . . . . . . . 377 tamisesta Savonlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 401
489: 335 Pietikäinen ym.: Asunnon hankinnan hel- 359 Raudaskoski ym.: Kotiapulaiselle makse-
490: pottamisesta asunto-osuuskuntien toiminta- tun palkan saattamisesta vähennyskelpoiseksi
491: edellytyksiä parantamalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 378 verotuksessa ..... _. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 2
492: 336 Piipari ym.: Polttoaineveron palauttami- - 360 Raudaskoski ym.: Salaojituksen poistopro-
493: sesta vaikeavammaisille henkilöille moottori- sentin korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 403
494: ajoneuvon käyttökustannusten alentamiseksi . . 379 361 Raudaskoski ym.: Liikevaihtoveron ja
495: 33 7 Pohjala ym.: Metsävemtuksen korjaami- tuontimaksujen poistamisesta elintarviketuo-
496: sesta ............. -............ . . . . . . . . . . . . . . . 380 tannossa käytettäviltä koneilta . . . . . . . . . . . . . . . . 404
497: 338 Pohjala ym.: Polttoaineena käytetyn puun 362 Renlund m.fl.: Om skattelättnader för
498: vähennysoikeudesta maatilatalouden verotuk- diabetiker ............... _. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405
499: sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381 362 Renlund ym.: Diabetesta sairastaville po-
500: 339 Pohjala ym.: Valtion siementarkastuslai- tilaille annettavista verobelpotuksista . . . . . . . . . . 406
501: toksen sijoittamisesta Kokemäelle .. . .. . . . . . . . . . . 382 363 Ronkainen: Turvetuotannon aloittamises-
502: 340 Pohto ym.: Moottorikelkan bensiinin va- ta Haukivuorella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407
503: pauttamisesta verosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383 364 Ronkainen ym.: Maaseudun työpaikkatu-
504: 341 Pohto ym.: Moottorisahakustann.•lsten kikokeilun laajentamisesta Mikkelin läänissä . . . 408
505: saattamisesta kokonaan vähennyskelpoisik~j ve- 365 Ronkainen ym.: Arvonlisäverojärjestelmän
506: rotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 384 toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409
507: 342 Pohto ym.: Moottorisahojen polttoain.:vt·- 366 Ruokola ym.: Uusien ydinvoimaloiden ra-
508: ron poistamisesta . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385 kentamisen estämisestä muin energiapoliittisin
509: 343 Pohto ym.: Sähköverolain kumoamisesta 386 toimin....................................... 410
510: 344 Pohto ym.: Lannoiteveron poistamisesta . . 387 367 Ruokola ym.: Aravalainoitusjärjestelmän
511: 345 Pohto ym.: Leimaveron poistamise; t~ muuttamisesta ensiasunnon hankintaa suosi-
512: kiinteistökaupoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388 vaksi.... ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413
513: 346 Pohto ym.: Öljyn verotuksen kasvihuon< ~ 368 Rusanen ym.: Valtion maatalouskemian
514: viljelylle aiheuttaman hintapaineen helpotta - laitoksen siirtämisestä Mikkelin kaupunkiin . . . 414
515: misesta................................ . . . . . . 389 369 Rusanen ym.: Osinkojen vähennysoikeu-
516: 347 Pohto ym.: Määrärahasta kauppapuutar- den laajellll:llmisesta asuntolainoitetuissa kiin-
517: hojen polttoainekustannusten korvaamista var- te.il;töosakeyhtiöissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415
518: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3'90 370 Rönnholm ym.: Vaikeasti liikuntarajoit-
519: 348 Pohto ym,: Metsään jäävän puun hyväksi- teisten saattamisesta oikeudenmukaiseen ase-
520: käytön järjestämisestä...................... . . . 39J maan autoverotuksessa ...... _. . . . . . . . . . . . . . . . . 416
521: 349 Pohto ym.: Pienpuun hyväksikäytön te- 371 Rönnholm ym.: Päätoimisten sihteerien
522: hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392 virkojen perustamisesta läänien teollisuustoimi-
523: 350 Pohto ym.: Määrärahasta pienpuun hy- kuntien yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 417
524: väksikäytön tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 93 372 Rönnholm ym.: Valtion virastotalon ra-
525: 351 Pohto ym.: Turpeen jatkojalostuslaitoksen kentamisesta Raisioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418
526: perustamisesta Vimpeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39·4 373 Saarikoski: Liikkeen- ja ammatinharjoitta-
527: 352 Pohto ym.: Riittävien varmuusvarastojen jien saattamisesta yhdenvertaiseen asemaan
528: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395 palkansaajien kanssa matkapäivärahaoikeuden
529: 353 Pohto ym.: Määrärahasta vähittäismaksu- suhteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 420
530: asuntojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396 374 Saarikoski: Turvebriketin varmuusvaras-
531: 354 Pohto ym.: Määrärahasta halpakorkoisten toinnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421
532: lainojen myöntämiseksi maaseudun asuntoti- 375 Salminen ym.: Valtiojohtoisen rakennus-
533: loille ja asuntotonteille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397 yhtiön perustamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422
534: 12 Sisällysluettelo
535:
536: Siv. Siv.
537: - 376 Salminen ym. : Energian suurtuotannon ja - 398 Tennilä ym.: Lapin sähkölaitosten Kemi-
538: jakelun keskittämisestä yhteiskunnan valvon- joki Oy:ltä ostaman sähkön hinnan alentami-
539: taan 423 sesta ........................................ . 447
540: 377 Salminen ym.: Arav:U.ainoitettujem, 399 Tuovinen ym.: Kehitysalueiden teollisten
541: vuokra-asuntojen vuokrien vahvist"mlisen siirtä- työpaikkojen lisäämisestä sijainninohjausjärjes-
542: misestä kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . . . 424 telmää kehittämåUä ......................... . 448
543: 378 Sasi ym.: Kansanedustajien päivärahajär- 400 Tuovinen ym.: Eläkeläisen opiskelijalta
544: jestelmän muuttamiS\:sta kulukorvamsperustei- saaman vuokratulon vapauttamisesta valtion- ja
545: seksi . . . . ... . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . ... . .. . .. . . 425 lunnallisverotuksen alaisuudesta ............. . 449
546: 379 Skinnari ym.: Mäårärahasta maalaasuput- 401 Törnqvist ym.: Kehitysaluerahasto Oy:n
547: ken jatkamiseksi Hämeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 426 alueellisena tytätyhtiönä toimivan kehitysyh-
548: 380 Skinnari ym.: Valt.ion siementarkastuslai- tiön perustamisesta Pohjois-Karjalaan ........ . 450
549: toksen siirtämisestä Somerolie................. 427 402 Törnqvist ym.: Lieksan nimeämisestä ke-
550: 381 Skön ym.: UrheilijoiUe myönnettävien sti- hitysaluelainsäädiännön mukaiseksi erityistuki-
551: pendien verovapaudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428 alueeksi ..................................... . 451
552: 382 Skön ym.: Investointivarausoikeuden 40 3 Vainio ym. : Veroasteen alen!amisesta ... . 452
553: myöntämisestä verotuksessa kuorma-autoilijoil- 404 Vainio ym.: Sairauskuluvähennyksen ko-
554: le............................................ 429 rottamisesta verotuksessa ..................... . 453
555: 383 Skön ym.: Taksiautoilijoiden autoveron 405 Vainio ym.: Pienituloisten kunnallisveron
556: maksamisen ja sen palautuksen anomisen siir- alentamisesta ................................ . 454
557: tämisestä autoliikkeille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430 406 Valli ym.: Tulo- ja varallisuusverolain
558: 384 Skön ym.: Jäppilän saamisesta työpaikka- muuttamisesta korvausten vapauttamiseksi ve-
559: tukikokeilun piiriin......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . 431 rosta ........................................ . 455
560: 385 SkÖn ym.: Virtasalmen saamisesta työ- 407 Valli ym.: Oulujokialueen etujen turvaa-
561: paikkatukikokeilun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 432 misesta ~ ähkön hinnasta päätettäessä ......... .
562: 386 Skön ym.: Vuokratalojen luovuttamisesta 408 Valo ym.: Moottoriajoneuvoveron poista-
563: vuokralaisille pääomakulujen tultua maksetuk- mises:a ammattimaiselta kuorma-autoliiken-
564: SI . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 433 teeltii ....................................... . 457
565: 387 Starast: Jaalan nimeämisestä maaseudun 409 -~- asz-Höckert m.fL Om utvecklande av
566: työpaikkakokeilukunnaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 434 inhen ska energikällor ....................... . 458
567: 388 Stenius-Kaukonen ym.: Kansaneläkkeiden 409 \' V'asz-Höckert ym.: Kotimaisten energian-
568: verovapauden sekä kunnallisverotuksen inva- läht!'i .den kehittämisestä ..................... . 459
569: lidi- ja vanhuusvähennyksen palauttamisesta . . 435 410 · P. Vennamo ym.: Jatko- ja uudelleenkou-
570: 389 Surakka ym.: Alueellisen tuotekehitysyksi- lutul .csen kustannusten verovähennyskelpoisuu-
571: kön petustamisestaJyväskylään................ 437 desta ........................................ . 460
572: 390 Surakka ym.: Haapamäen taajaman kehit- 411 P. Vennamo ym.: Vuorotyölisän verotuk-
573: tämisestä luomalla uusia työpaikkoja . . . . . . . . . . 438 sen . poistamisesta ............................ . 461
574: 391 Sutinen ym.: Maaseudun työpaikkatuen - 41 2 P. Vennamo ym.: Yksityiskotiin sijoitetus-
575: laajentamisesta koskemaan koko Pohjois-Kar- ta lapsesta saatavista veronhuojennuksista ..... 462
576: jalaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439 - 4 13 P. Vennamo ym.: Invalidivähennysten ko-
577: 392 Säilynoja ym.: Sosiaaliluonteisten verovä- r ottamisesta ................................. . 463
578: hennysten jälkeenjääneisyyden poistamisesta . . 440 - 414 P. Vennamo ym.: Äitiys- ja sairauspäivä-
579: 393 Säilynoja ym.: Kehitysalueiden kehitys-
580: rahan saattamisesta verovapaaksi ............. . 464
581: edellytysten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441
582: -- 415 P. Vennamo ym.: Pienehköjen vakuutus-
583: 394 Södersttöm: ValtiDn turkisjalostusyhtiön
584: korvausten verovapaudesta ................... . 465
585: perustamisesta.. . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 443
586: 395 Södersttöm: Turpeenjalostuslaitoksen ra- - 416 P. Vennamo ym.: Arvio- ja laskelmavero-
587: kentamisesta Viropeliin . . . . .. . . . . .. . . . .. . . . . . . . 444 tuksen oikeudenmukaisuudesta .............. . 466
588: 396 Tennilä: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- ju 417 P. Vennamo ym.: Veronmaksajien asia-
589: menoarvioon Kemi Oy:n pap<rrikonehankic- miehen saamisesta verolautakuntiin .......... . 467
590: nan toteuttamiseksi............................ 445 418 P. Vennamo ym.: Epäoikeudenmukaisen
591: 397 Tennilä ym.: Sokiin b.ivostoimio:nan verotuksen varalta luotavasta korvausjärjestel-
592: aloittamisen kiirehtimisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 446 mästä ....................................... . 468
593: Sisällysluettelo 13
594:
595: Siv. Siv.
596: 419 P. Vennamo ym.: Perintö- ja lahjaveron 444 V. Vennamo ym.: Ylellisyysveron säätämi-
597: poistamisesta perheen jäsenen jatkaessa yritys- sestä ns. luksustavaroille ..................... . 494
598: toimintaa ................................... . 469 445 V. Vennamo ym.: Mainosveron säätämisen
599: 420 P. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron poista- tarpeellisuuden selvittämisestä ............... . 495
600: misesta ns. kenttäsirkkeleiltä ................. . 470 446 V. Vennamo ym.: Valtion yritystoiminnan
601: 421 P. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron poista- saamisesta Kuopion lääniin .................. . 496
602: misesta moottorisahailta ..................... . 471 - 447 V. Vennamo ym.: Välttämättömyystarvik-
603: - 422 P. Vennamo ym.: Invalidien autoveron keiden vapauttamisesta veroista ja maksuista ... 497
604: palautusoikeuden laajentamisesta ............ . 472 448 V. Vennamo ym.: Ulkomaille vietävien
605: - 423 P. Vennamo ym.: Autoveron palautusoi- elintarvikkeiden myymisestä alennettuun hin-
606: keuden ulottamisesta astmapotilaisiin ........ . 473 taan kotimaan pienituloisille ................. . 498
607: 424 P. Vennamo ym.: Turvallisuutta ja pako- 449 V. Vennamo ym.: Kotimaisten elintarvik-
608: kaasujen puhtautta edistävien laitteiden vaiku- keiden jatkojalostuksen järjestämisestä ....... . 499
609: tuksesta autoveroon ......................... . 474 - 450 V. Vennamo ym.: Marjanjalostustehtaan
610: 425 P. Vennamo ym.: Invalidien autoveron aikaansaamisesta Savoon ..................... . 500
611: palauttamista koskevasta ennakkotiedosta ..... 475 - 451 V. Vennamo ym.: Yritystoiminnan edistä-
612: 426 P. Vennamo ym.: Maamme energiaomava- misestä Kaavilla ............................. . 501
613: raisuuden kohottamisesta .................... . 476 - 452 V. Vennamo ym.: Brikettitehtaan rakenta-
614: - 427 P. Vennamo ym.: Jätepuun ja hakkuujät- misesta Kiuruvedelle ........................ . 502
615: teen käyttämisestä polttoaineena ............. . 477 453 V. Vennamo ym.: Pienteollisuuden vas-
616: - 428 P. Vennamo ym.: Syrjäseutujen ja sivualu- taanottohallin rakentamisesta Sonkajärvelle .... 503
617: eiden palvelujen turvaamisesta ............... . 478 454 V. Vennamo ym.: Kaivostoiminnan jatku-
618: - 429 P. Vennamo ym.: Valtion asuntolainoituk- vuuden turvaamisesta ........................ . 504
619: sen ulottamisesta käytettyihin asuntoihin ja 455 V. Vennamo ym.: Säviän kupariesiinty-
620: omakotitaloihin ............................. . 4 79 män hyödyntämisestä ........................ . 505
621: 430 P. Vennamo ym.: Turun seudun asunto- 456 V. Vennamo ym.: Tuotekehitys- ja mark-
622: pulan poistamisesta .......................... . 480 kinoimiyksikön perustamisesta Kuopioon ..... 506
623: 431 P. Vennamo ym.: Palkan indeksituevasta .. 481 457 V. Vennamo ym.: Välttämättömien raaka-
624: - 432 P. Vennamo ym.: Pienituloisten ansioiden aineiden varmuusvarastoinnin tehostamisesta .. 507
625: ja talletusten indeksituevasta ................. . 482 - 458 V. Vennamo ym.: Kotimaisen polttoai-
626: - 433 V. Vennamo ym.: Valtion velkaantumisen neen käytön edistämisestä ................... . 508
627: estämisestä .................................. . 483 - 459 V. Vennamo ym.: Syrjäalueiden sähköistä-
628: - 434 V. Vennamo ym.: Verovapaan perustoi- misen loppuunsaattamisesta ................. . 509
629: meentulon turvaamisesta .................... . 484 - 460 V. Vennamo ym.: Sähköistyksen loppuun-
630: - 435 V. Vennamo ym.: Mielivaltaisen ja koh- saattamisesta Rautavaaralla ................... . 510
631: tuuttoman verotuksen poistamisesta .......... . 485 461 V. Vennamo ym.: Valtion takauslaitoksen
632: - 436 V. Vennamo ym.: Asunnon ja asumisen perustamisesta pienempää yritystoimintaa var-
633: verottamisen poistamisesta ................... . 486 ten ......................................... . 511
634: - 437 V. Vennamo ym.: Invalidivähennyksen - 462 V. Vennamo ym.: Markkinoimismaksujen
635: palauttamisesta kunnallisverotukseen ......... . 487 poistamisesta perhe- ja pienviljelmiltä ........ . 512
636: - 438 V. Vennamo ym.: Vanhuusvähennyksen 463 V. Vennamo ym.: Uusien työpaikkojen
637: palauttamisesta verotukseen ................. . 488 luomisesta maaseudulle työpaikkakokeilun
638: - 439 V. Vennamo ym.: Kansaneläkkeiden vero- pohjalta ..................................... . 513
639: tuksen poistamisesta ......................... . 489 464 V. Vennamo ym.: Maaseudun työpaikka-
640: - 440 V. Vennamo ym.: Tilalla työskentelevien tukikokeilun laajentamisesta Ylä-Savon talous-
641: henkilöiden lukumäärän huomioon ottamisesta alueella ..................................... . 514
642: maatalousverotuksessa ....................... . 490 - 465 V. Vennamo ym.: Maaseudun työpaikka-
643: - 441 V. Vennamo ym.: Metsäverotuksen koh- kokeilun tehostamisesta Pielavedellä ......... . 515
644: tuullistamisesta .............................. . 491 466 V. Vennamo ym.: Maaseudun autiotiloille
645: - 442 V. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron poista- muuttavien tukemisesta ..................... . 516
646: misesta pienyrityksiltä ....................... . 492 467 V. Vennamo ym.: Käyttökelpoisten raken-
647: - 443 V. Vennamo ym.: Dieselöljyn verotuksen nusten purkamisen kieltämisestä asuntopulasta
648: poistamisesta autoilijapienyrittäjiltä .......... . 4 93 kärsivillä paikkakunnilla ..................... . 517
649: 14 Sisällysluettelo
650:
651: Siv. Siv.
652: - 468 V. Vennamo ym.: Kuopion läänin asunto- 491 Zilliacus m.fl.: Om skattelättnader för
653: tilanteen parantamisesta ..................... . 518 barnfamiljer ................................. . 545
654: 469 V. Vennamo ym.: Eläkeläisten asuntojen 491 Zilliacus ym.: Lapsiperheille myönnettä-
655: peruskorjauksen tehostamisesta Kuopion lää- vistä verohelpotuksista ....................... . 546
656: nissä ........................................ . 519 - 492 Zilliacus m.fl.: Om sänkning av
657: 470 V. Vennamo ym.: Asuntopulan poistami- omsättningsskatten på böcker ................ . 547
658: sesta Kuopiosta .............................. . 520 492 Zilliacus ym.: Kirjojen liikevaihtoveron
659: - 471 V. Vennamo ym.: Vuokra-asuntojen mää- alentamisesta ................................ . 548
660: rän lisäämisestä Iisalmessa ................... . 521 - 493 Zyskowicz ym.: Kehitysyhteistyökeräyksiin
661: 472 V. Vennamo ym.: Asuntojen määrän lisää- luovutettujen varojen verovähennyskelpoisuu-
662: misestä Kiuruvedellä ........................ . 522 desta ........................................ .
663: 473 V. Vennamo ym.: Valtion virastotalon 494 Zyskowicz ym.: Opiskelijavähennykseen
664: rakentamisesta Kuopioon .................... . 523 oikeuttavan minimiajan lyhentämisestä kun-
665: - 474 V. Vennamo ym.: Valtion virastotalon nallisverotuksessa ............................ . 550
666: rakentamisesta Varkauteen ................... . 524 495 Zyskowicz ym.: Valtion maan luovuttami-
667: 475 V. Vennamo ym.: Yleisöhissin rakentami- sesta vastikkeetta opiskelija-asuntotuotantoa
668: sesta eduskuntataloon ....................... . 525 vatten ....................................... . 551
669: 476 V. Vennamo ym.: Kansanedustajien päivä- - 496 Alppi ym.: Liikepankkien ja pakollisen
670: rahajärjestelmän epäkohtien korjaamisesta ..... 526 vakuutuksen siinämisestä valtion omistukseen 552
671: - 477 V. Vennamo ym.: Puoluetukivarojen pois- - 497 Helle ym.: Valtion ohjauksessa toimivan
672: tamisesta .................................... . 527 investointipankin perustamisesta ............. .
673: - 478 V. Vennamo ym.: Palkankorotusten oikeu- - 498 Jaatinen ym.: Sijoitusyhtiölainsäädännön
674: denmukaisesta toteuttamisesta ............... . 528 aikaansaamisesta ............................ .
675: - 479 V. Vennamo ym.: Riittävän tulotason 499 U. Leppänen ym.: Pankkien kieltämisestä
676: turvaamisesta ................................ . 529 omistamasta kiinteistönvälitysyritysten osakkei-
677: - 480 V. Vennamo ym.: Reaalipalkkojen saatta- ta ........................................... .
678: misesta länsieurooppalaiselle tasolle .......... . 530 500 U. Leppänen ym.: Henkilötakausjärjestel-
679: - 481 V. Vennamo ym.: Useamman työpaikan män korvaamisesta luottovakuutusjärjestelmäl-
680: pitämisen rajoittamisesta .................... . 531 lä ........................................... . 557
681: 482 Vepsäläinen ym.: Pienyritysten saattami- 501 U. Leppänen ym.: Pankkien palvelumak-
682: sesta tasa-arvoisempaan asemaan suuryritysten sujen ja korkoeron kohtuullistamisesta ....... . 558
683: kanssa sähkön hinnoittelussa ................. . 532 502 Mustonen ym.: Pääomien maastaviennin
684: 483 Westerlund m.fl.: Om vissa nyländska estämisestä .................................. .
685: kommuners status enligt regionlagarna ....... . 533 503 Ratu ym.: Pankkisäästöjen inflaatiosuojan
686: - 483 Westerlund ym.: Eräiden uusmaalaisten aikaansaamisesta ............................ . 560
687: kuntien aluelakien mukaisesta asemasta ...... . 534 504 Tuovinen ym.: Alueelliseen rahapolitiik-
688: -- 484 Vihriälä ym.: Käynnistettyjen erityistoi- kaan siirtymisestä ............................ . 561
689: menpiteiden jatkamisesta Suomenselän hei- 505 Ajo: Aikuisväestön hammashuollon järjes-
690: koimpien kuntien osalta ..................... . tämisestä terveyskeskusten toimesta .......... . 562
691: - 485 Viljanen ym.: Taksiautoilijoiden arviovero- 506 Ajo: Päihdepoliittisen tutkimuslaitoksen
692: tuksen epäkohtien poitamisesta .............. . perustamisesta ............................... . 563
693: - 486 Viljanen ym.: Autoverotuksen kok:onais- 507 Ala-Kapee ym.: Peijas-Rekola -sairaala-
694: uudistuksen aikaansaamisesta ................ . 538 hankkeen toteuttamisesta .................... . 564
695: - 487 Viljanen ym.: Linjaliikenteessä käytettä-
696: 508 Ala-Kapee ym.: Kuluttajapoliittisen selon-
697: vien linja-autojen veronhuojennuksista ....... . 540
698: teon antamisesta eduskunnalle ............... .
699: 488 Viljanen ym.: Pienteollisuuslainojen
700: myöntämisestä ammattimaisen kuorma-autolii- - 509 Ala-Kapee ym.: Kunnallisen kuluttajaneu-
701: kenteen harjoittajille ........................ . 541 vonnan järjestämiseen tarkoitettujen voimava-
702: 489 Viljanen ym.: Päijät-Hämeen alueen asun- rojen lisäämisestä ............................ . 566
703: totuotantomäärärahojen korottamisesta ....... . 542 510 Ala-Kapee ym.: Asunnonostajan oikeus-
704: 490 Vähäkangas ym.: Asuntopoliittisen suun- suojalainsäädäntöä koskevan esityksen antami-
705: nittelun ja käytännön tukipolitiikan kehittämi- sesta ........................................ . 567
706: sestä eniten asumistukea tarvitsevien aseman 511 Ala-Kapee ym.: Kotimyyntiä koskevan
707: parantamiseksi .............................. . 543 lainsäädännön kehittämisestä ................ . 568
708: Sisällysluettelo 15
709:
710: Siv. Siv.
711: 512 Ala-Kapee ym.: Tuoteturvallisuuslainsää- 537 Ikonen ym.: Viisivuotissuunnitelmien
712: däntöä koskevan esityksen antamisesta ....... . 569 käyttöön ottamisesta alkoholipolitiikassa . . . . . . 595
713: 513 Ala-Kapee ym.: Tuotevastuulainsäädäntöä 538 Impiö ym.: Psykologilainsäädännön ai-
714: koskevan esityksen antamisesta ............... . 570 kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596
715: 514 Alaranta ym.: Keskioluen kaupan kieltä- 539 Aila Jokinen: Potilasvakuutusjärjestelmän
716: misestä vähittäiskaupoissa .................... . 571 toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598
717: 515 Alatanta ym.: Pienyrittäjäkoulutuksen Ii- 540 Anna-Liisa Jokinen ym.: Alkoholittomien
718: säämisestä ................................... . 572 juomien ravintolahintojen alentamisesta. . . . . . . 599
719: 516 Alaranta ym.: Maatilamatkailun edistämi- 541 Anna-Liisa Jokinen ym.: Matkailumainon-
720: sestä ........................................ . 573 taan sisältyvän alkoholin piilomainonnan pois-
721: 517 Almgren: Kotkan mielenterveyskeskuksen tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600
722: rakentamisesta .............................. . 574 542 Anna-Liisa Jokinen ym.: Tupakkalain ta-
723: 518 Almgren ym.: Uusien kunnaneläinlääkärin voitteiden toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 601
724: virkojen perustamisesta ...................... . 575 543 Anna-Liisa Jokinen ym.: Elintarvikkeiden
725: 519 Almgren ym.: Keskiolutlain kumoamisesta lisäaineiden vähentämisestä................... 603
726: ja keskioluen myynnin siirtämisestä Alkon 544 Anna-Liisa Jokinen ym.: Säilöntäaineiden
727: myymälöihin ................................ . 576 käytön rajoittamislainsäädännön aikaansaami-
728: 520 Astala ym.: Kuluttajapoliittisen selonteon sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 604
729: antamisesta eduskunnalle .................... . 577 545 Jouppila ym.: Synnytyskivun hoidon jär-
730: 521 Astala ym.: Tuotevastuulainsäädäntöä kos- jestämisestä synnytyssairaaloissa . . . . . . . . . . . . . . . 606
731: kevan esityksen antamisesta .................. . 578 546 Joutsenlahti ym.: Sairaankuljetusten poti-
732: 522 Astala ym.: Kemikaalilainsäädännön ke- lasturvallisuuden tehostamista tutkivan työryh-
733: hittämisestä ................................. . 579 män asettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 608
734: 523 Astala ym.: Kunnallisen myymälätoimin- 547 Joutsenlahti ym.: Keskioluen poistamisesta
735: nan tukemisesta ............................ . 580 elintarvikekaupoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609
736: 524 Dromberg ym.: Kansanterveystyön virko- 548 Joutsenlahti ym.: Alkon myymälöiden ym-
737: jen perustamisesta Uudenmaan läänin kuntiin 581 pärivuotisesta lauantaisulkemisesta . . . . . . . . . . . . 610
738: 525 Eenilä ym.: Alkoholin liikakäyttäjien hoi- 549 Joutsenlahti ym.: Alkoholin käytön poista-
739: toonohjaamisesta vastoin asianomaisen tahtoa 582 misesta valtion ja kuntien edustustilaisuuksista 611
740: 526 Eskelinen ym.: Toiminta-avustusten anta- 550 Joutsenlahti ym.: Raittiuskasvatuksen te-
741: misesta tupakkavalistustoimintaan ratttlus-, hostamisesta kouluissa Oy Alko Ab:n voittova-
742: kansanterveys- ym. järjestöille ................ . 584 roja käyttämällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 612
743: 527 Eskelinen: Työpaikkojen perustamisesta 551 Joutsenlahti ym.: Työpaikkatupakoinnin
744: kotiteollisuuden neuvonta-asemille ........... . 585 kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613
745: 528 Halonen ym.: Lapsivesitutkimusten suorit- 552 Joutsenlahti ym.: Tarpeettomien eläinko-
746: tamisen tehostamisesta ...................... . 586 keiden lopettamisesta......................... 614
747: 529 Halonen ym.: Neuvolajärjestelmän kehit- 553 Joutsenlahti ym.: Kodinhoitajan virkojen
748: tämisestä kasvatus- ja mielenterveyspalvelujen lisäämisestä vanhusten kotihoidon tehostami-
749: saamisen tehostamiseksi ..................... . 587 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 615
750: 530 Halonen ym.: Määrärahasta toisen kulutta- 554 Joutsenlahti ym.: Rahankeräyslain muut-
751: janeuvojan viran perustamiseksi Helsinkiin .... 58fl tamisesta aatteellisten yhdistysten aseman hel-
752: 531 Helle ym.: Lääkehuollon siirtämisestä sai- pottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616
753: raala- ja terveyskeskusjärjestelmän osaksi ..... . 589 555 Juhantalo: Turun ja Porin läänin terveys-
754: 532 Helle ym.: Sairaalamaksujen poistamisesta keskusinvestointien kiirehtimisestä . . . . . . . . . . . . 617
755: synnyttäjiltä ................................. . 590 556 Jyrkilä ym.: Yliopiston apteekkien myön-
756: 533 Helle ym.: Aikuisväestön hammashuollon
757: tämien sotainvalidien lääkealennusten korotta-
758: järjestämisestä terveyskeskusten puitteissa ..... 591 misesta....................................... 618
759: - 534 Hietala ym.: Heinäveden kunnan keskus-
760: ja aluesairaalapaikkojen säilyttämisestä nykyi- 557 Kettunen ym.: Etäällä terveyskeskuksista
761: sillä paikoillaan ............................. . asuvien asemasta matkakustannusten kannalta 619
762: 592
763: 535 Hirvelä ym.: Säännöllisten rintasyövän 558 Kettunen ym.: Kehitysvammaisten aseman
764: seulontatutkimusten järjestämisestä .......... . 593 ,parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620
765: 536 Hirvelä ym.: Terveyskeskuksen vuodeosas- - 559 Kettunen ym.: Myymäläautotoiminnan
766: ton rakentamisestaJämsään .................. . 594 valtiontuen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621
767: 16 Sisällysluettelo
768:
769: Siv. Siv.
770: - 560 Knuuttila ym.: Alkoholin hintojen säilyt· - 582 Louvo ym.: Elintarvikkeiden raaka-ainei-
771: tämisestä yleisen hintakehityksen tasolla ...... . 622 den hiven- ja kivennäisainepitoisuuden ilmoit-
772: 561 Knuuttila ym.: Lähikaupan palveluiden tamisesta .................................... . 644
773: turvaamisesta ................................ . 623 583 Louvo ym.: Sokerin korvaamisesta ksylito-
774: 562 Knuuttila ym.: Suomalaisten matkailijoi- lilla erityisesti makeisissa ja lääkkeissä ........ . 646
775: den ulkomailla aiheuttamien alkoholihäiriöi- 584 Luttinen ym.: Sairaalahallinnon uudista-
776: den vähentämisestä .......................... . 624 misesta ...................................... . 648
777: 563 Kokko ym.: Eläinlääketieteellisen aluela- - 585 Luttinen ym.: Määrärahasta uusien virko-
778: boratorion perustamisesta Lappeenrantaan ..... 625 jen perustamiseen terveydenhoitoalalle ....... . 649
779: 564 Kortesalmi ym.: Keskioluen vapaan myyn- - 586 Mattila ym.: Raittiuskasvatusliiton muo-
780: nin ja tarjoilun haittojen poistamisesta ....... . 626 dostamisesta raittiuskasvatuksen yhteistoi-
781: 565 Kortesalmi ym.: Edustustilaisuuksien alko- minta-, suunnittelu- ja toteutuselimeksi ...... . 650
782: holitarjoilun lopettamisesta julkisen elämän - 587 S. Mikkola ym.: Kotitalouden neuvonta-
783: raitistamiseksi ............................... . 627 järjestöjen koulutuksellisen ja taloudellisen ase-
784: - 566 Kortesalmi ym.: Haitta-aineselostuksen man vakiinnuttamisesta ...................... . 651
785: liittämisestä alkoholijuomapulloihin ......... . 628 - 588 Muroma ym.: Jalkahoitajan virkojen perus-
786: - 567 Kortesalmi ym.: Tupakoinnin kieltämises- tamisesta terveyskeskuksiin ja sairaaloihin ..... 652
787: tä lain nojalla työtiloissa ..................... . 629 589 Muroma ym.: Tullivapaiden alkoholijuo-
788: - 568 Kortesalmi ym.: Huumerikollisuuden le- mien myynnin ja tarjoilun poistamisesta kan-
789: viämisen estämisestä ......................... . 630 sainvälisestä liikenteestä ..................... . 653
790: - 569 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Perhelääkäriaja- - 590 Myllyniemi ym.: Kemikaaleja koskevan
791: tukselle rakenruvan hoitojärjestelmän aikaan- yleisen lain aikaansaamisesta ................. . 654
792: saamisesta ................................... . 631 - 591 Mäkipää ym.: Veikkauksen sarakemaksun
793: - 570 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Pienmyymälöi- pysyttärnisestä kohtuullisena ................. . 655
794: den vapauttamisesta aukiololain noudattami- - 592 Männistö ym.: Maksuuoman sairaanhoi-
795: sesta ........................................ . 632 don antamisesta kaikille syöpäsairaille ........ . 656
796: 571 E. Laine ym.: Lääketeollisuuden ja apteek- - 593 Norrback m.fl.: Om den finlandssvenska
797: kilaitoksen ottamisesta valtion haltuun ....... . 633 minoritetens rätt att få vård på eget modersmål 657
798: - 572 E. Laine ym.: Anniskeluoikeuksien epää- - 593 Norrback ym.: Suomenruotsalaisen vä-
799: mises~ moottoriajoneuvoilla liikkuvia palvele- hemmistön oikeudesta saada hoitoa omalla
800: viita majoitus- ja ravitsemisliikkeiltä .......... . 634 äidinkielellään .............................. . 658
801: - 573 E. Laine ym.: Määrärahasta raittiusjärjestö- 594 Nyby m.fl.: Om beviljande av avgiftsfri
802: jen toimitilojen sekä koulutus- ja leirikeskusten sjukvård åt barn under 12 år ................. . 659
803: kunnostamiseen ............................. . 635 594 Nyby ym.: Maksuttarnasta sairaanhoidosta
804: - 574 E. Laine ym.: Pienyrittäjien toimeentulon alle 12-vuotiaille lapsille ..................... . 660
805: ja tasa-arvoisuuden toteuttamisesta tuotteiden 595 Pohto ym.: Uusien sädehoitokoneiden saa-
806: välityksestä alennuksia määrättäessä .......... . 636 misesta sairaaloihin .......................... . 661
807: - 575 U. Leppänen ym.: Vanhainkodeissa käy- 596 Pohto ym.: Järviseudun kansanterveystyön
808: tettävien rauhoittavien lääkkeiden määrästä ... 637 kuntainliiton avohoitotilojen rakentamisesta
809: - 576 U. Leppänen ym.: Liikkeiden aukioloa Vimpeliin ................................... . 662
810: koskevien säännösten väljentämisestä ......... . 638 . 597 Pohto ym.: Määrärahasta kaupan kehitys-
811: - 577 U. Leppänen ym.: Suurmarkettien perus- rahaston perustamiseksi ...................... . 663
812: tamisen kieltämisestä ........................ . 639 598 Pohto ym.: Määrärahasta kauppojen tuke-
813: - 578 U. Leppänen ym.: Suurmarkettien tarjous- miseksi kehitysalueilla ....................... . 664
814: ten ostorajoirusten kieltämisestä .............. . 640 599 Pokka ym.: Huumeiden käytön leviämi-
815: - 579 U. Leppänen ym.: Tukku- ja vähittäispor- sen estämisestä .............................. . 665
816: taan kohtuuttomien sopimusehtojen estämises- - 600 Puhakka ym.: Määrärahasta sosiaalisairaa-
817: tä ........................................... . 641 lan perustamiseksi Pohjois-Karjalaan ......... . 666
818: 580 U. Leppänen ym.: Polttoaineen myynnistä - 601 Pursiainen ym.: Lääkehuollon saattamises-
819: huoltoaseman omistajalle tulevan osuuden ko- ta lainsäädännöllisesti terveydenhuollon osaksi 668
820: rottamisesta ................................. . 642 - 602 Rajamäki ym.: Lääni- ja kuntakohtaisen
821: - 581 Louvo ym.: Toiminta-avustusten antami- tärkeysjärjestyksen huomioon ottamisesta so-
822: sesta raittiusjärjestöjen piirijärjestöille suoraan siaali- ja terveydenhuollon määrärahoja jaetta-
823: lääninhallirusten välityksellä ................. . 643 essa ......................................... . 669
824: Sisällysluettelo 17
825:
826: Siv. Siv.
827: 603 Rajamäki ym.: Vanhustenhuollon ja pitkä- 623 Söderström: Vaasan vaikean kroonikkoti-
828: aikaissairaiden tarpeiden huomioon ottamisesta lanteen hoitamisesta terveyskeskuksen vuode-
829: sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoja jaet- osastoa laajentamalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 693
830: taessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670 624 Söderström ym.: Vaasan sairaanhoitopiirin
831: 604 Rajantie ym.: Päivystys- ja ilmaislääkkei- sädehoitoyksikön kehittämisestä .............. , 694
832: den jakamisesta terveyskeskuksesta . . . . . . . . . . . . 671 625 Söderström ym.: Voimavarojen varaamises-
833: 605 Rajantie ym.: Kehitysvammaisen lapsen ta vaikeavammaisten hoitoyksikköä varten
834: vanhempien sosiaalisen tuen kehittämisestä . . . 672 ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. . . . . . . . . . . . . . . . . 695
835: 606 Rehn m.fl.: Om revidering av djurskydds- 626 Tikka: Keskioluen myynnin ja tarjoilun
836: lagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 673 kieltämisestä julkisissa tiloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . 696
837: 606 Rehn ym.: Eläinsuojelulain uudistamisesta 674 627 Turpeinen: Ympäristöperäisten sikiövauri-
838: - 607 Renlund m.fl.: Om flera svenskspråkiga oiden torjumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 697
839: talterapeuter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675 628 Turunen ym.: Määrärahasta Kolin kuntou-
840: - 607 Renlund ym.: Ruotsinkielisten puhe- tuslaitoksen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699
841: terapeuttien lukumäärän lisäämisestä.......... 676 629 Törnqvist ym.: Kotisairaanhoidon tehosta-
842: 608 Renlund ym.: Raittiustyömäärärahojen re- misen huomioon ottamisesta valtakunnallisia
843: aaliarvon säilyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677 suunnitelmia laadittaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700
844: 609 Riihijärvi ym.: Ns. avosydänleikkausten 630 Törnqvist ym.: Valtion retkeilyalueen pe-
845: tekemisestä mahdollisiksi Kuopion yliopistolli- rustamisesta Ruunaan koskireitin alueelle. . . . . . 701
846: sessa keskussairaalassa......................... 678 631 Vainio ym.: Sairaalamaksujen korotuksen
847: 610 Rönnholm ym.: Terveyskeskusten rakenta- estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 2
848: misesta aikataulun mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . 679 632 Valo ym.: Elinkeinonharjoittajien oikeu-
849: 611 Rönnholm ym.: Syöpää sairastavien ase- dellisen aseman vahvistamisesta............... 703
850: man parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 680 633 Wasz-Höckert m.fl.: Om inrättande av
851: 612 Salminen ym.: Asunnonvälitystoiminnan vissa tjänster vid HUCS:s II peditriska klinik... 704
852: saattamisesta yhteiskunnan toimesta hoidetta- 633 Wasz-Höckert ym.: Eräiden virkojen pe-
853: vaksi......................................... 682 rustamisesta HYKS:n II pediatriselle klinikalle 705
854: 613 Savolainen ym.: Äitiysneuvoloiden toimin- - 634 P. Vennamo ym.: Reumalääkärien vastaan-
855: nan kehittämisestä äitien ja perheiden tukijoi- ottojen saamisesta myös maaseudun terveys-
856: na........................................... 683 keskuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706
857: 614 Skinnari ym.: MBD-lasten ·hoidon, kun- 635 P. Vennamo ym.: Lasten syöpäsairauksien
858: toutuksen ja koulutuksen tehostamisesta . . . . . . 684 hoidon tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 707
859: 615 Surakka ym.: Kroonisten tautien oireita 636 P. Vennamo ym.: Rintamaveteraanien il-
860: potevien työntekijäin oikeuttamisesta käyttä- maisen hammashoidon järjestämisestä. . . . . . . . . 708
861: mään kuntoutuslaitoksen palveluja sairasloma- 637 P. Vennamo ym.: Vähittäiskaupan toimin-
862: eduin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 685 taedellytysten parantamisesta kehitysalueilla . . . 709
863: 616 Sutinen ym.: Kolin matkailuhotellin laa- 638 P. Vennamo ym.: Myrkyllisten ja haitallis-
864: jennuksen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 686 ten lisä- ja säilöntäaineiden käytön kieltämises-
865: 617 Säilynoja ym.: Mielenterveystoimistojen tä............................................ 710
866: siirtämisestä kansanterveyslain piiriin . . . . . . . . . . 687 639 V. Vennamo ym.: Lääkintäoikeuden pe-
867: 618 Säilynoja ym.: Apteekkilainsäädännön ke- rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 711
868: hittämisestä lääkejakelun saattamiseksi suun- 640 V. Vennamo ym.: Lääkärintodistuksen
869: nittelujärjestelmän piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 688 merkityksen lisäämisestä eläkepäätöksiä tehtä-
870: 619 Säilynoja ym.: Määrärahasta eläinlääkärin essä.......................................... 712
871: ja kanslistin palkkaamiseksi Oulun eläinlääke- 641 V. Vennamo ym.: Sädehoitolaitteiden uu-
872: tieteelliseen aluelaboratorioon . . . . . . . . . . . . . . . . 689 distamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713
873: 642 V. Vennamo ym.: Leppävirran terveyskes-
874: 620 Söderström: Terveydenhuollon hallintolain
875: kuksen laajennushankkeen toteuttamisesta . . . . 714
876: säätämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 690
877: 643 V. Vennamo ym.: Rautavaaran terveyskes-
878: - 621 Söderström: Terveyskeskusverkoston lop- kuksen vuodeosaston uusimisesta. . . . . . . . . . . . . . 715
879: puunrakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 691 644 V. Vennamo ym.: Sotiemme veteraanien
880: - 622 Söderström: Potilaan oikeuksia hoitolai- ja invalidien ilmaisten terveystarkastusten to-
881: toksessa koskevan esityksen valmistelemisesta . . 692 teuttamisesta................................. 716
882:
883: 3 088300420M
884: 18 Sisällysluettelo
885:
886: Siv. Siv.
887: 645 V. Vennamo ym.: Sotiemme veteraanien - 669 Astala ym.: Ympäristökasvatuksen kehit-
888: ja invalidien ilmaisen terveydenhoidon toteut- tämisestä .................................... . 745
889: tamisesta .................................... . 717 670 Astala ym.: Valtion osallistumisesta Turun
890: 646 V. Vennamo ym.: Mielisairaaloiden hoito- seudun vesihuolto-ongelman ratkaisuun ...... . 746
891: menetelmien kehittämisestä ................. . 718 671 von Bell ym.: Luonnonvaroja koskevan
892: - 647 V. Vennamo ym.: Terveen hintakilpailun lainsäädännön kehittämisestä ................ . 747
893: palauttamisesta .............................. . 719 672 Bärlund ym.: Luonnonvarojen määrää ja
894: - 648 V. Vennamo ym.: Vähittäiskaupan tuki- laatua koskevan tilastoinnin kehittämisestä .... 748
895: toimista ..................................... . 720 673 Bärlund ym.: Porvoonjoen veden saatta-
896: 649 V. Vennamo ym.: Kaupan kehitysrahaston misesta uimakelpoiseksi ...................... . 749
897: perustamisesta ............................... . 721 674 Eenilä ym.: Siirtymäkauden toimenpide-
898: 650 V. Vennamo ym.: Lisäaineenomien elin- kiellon antamisesta valtakunnallisiin luonnon-
899: tarvikkeiden tuotannon lisäämisestä .......... . 722 suojeluohjelmiin kuuluvien alueiden tuhoutu-
900: 651 V. Vennamo ym.: Myrkyistä aiheutuvien misen estämiseksi ............................ . 751
901: vahinkojen korvaamisesta .................... . 723 675 Ehrnrooth: Kiinteistönomistajia rasittavan
902: 652 Viljanen ym.: Määrärahasta Lahden kun- katumaksun lieventämisestä ................. . 752
903: toutus- ja päiväsairaalan rakentamiseksi ...... . 724 676 Elo ym.: Ouran saariston suojelemisesta .. 753
904: 653 Viljanen ym.: Huoltamoalan yrittäjien 677 Enävaara ym.: .Kunnallisen kansanäänes-
905: aseman lainsäädännöllisestä turvaamisesta ..... 725 tyksen toteuttamisesta ....................... . 754
906: 654 Zilliacus m.fl.: Om avlåtande tili riksda- 678 Enävaara ym.: Asemakaavaan merkityn
907: gen av en proposition om patienters rättsskydd 727 rakentamisoikeuden alentamisesta ........... . 755
908: 654 Zilliacus ym.: Potilaiden oikeusturvaa kos- 679 Enävaara ym.: Erikoishenkilöstön koulut-
909: kevan lakiesityksen antamisesta eduskunnalle .. 728 tamisesta ja varustamisesta öljyvahinkojen tor-
910: 655 Aaltio ym.: Kuntien kalleusluokituksen juntaan ..................................... . 756
911: poistamisesta ................................ . 729 680 Helle ym.: Asuinympäristön kehittämises-
912: 656 Aaltonen: Juomaveden laadun parantami- tä valtion lainoilla ja avustuksilla ............. . 757
913: sesta Seinäjoella ............................. . 731 681 Helle ym.: Esityksen antamisesta laiksi
914: 657 Ala-Kapee ym.: Poliisien toimien lisäämi- kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta ...... . 758
915: sestä pääkaupunkiseudulla ................... . 732 682 Hirvelä: Jämsänjoen ruoppaamisesta ..... . 760
916: 658 Ala-Kapee ym.: Vantaan oikeus- ja polii- 683 Hurskainen: Elinkeinoasiamiesten palkko-
917: sitalon rakentamisen kiirehtimisestä .......... . 733 jen saattamisesta valtionavun piiriin .......... . 761
918: 659 Almgren: Katumaksulain kumoamisesta .. 734 684 Impiö ym.: Uuden lohikannan synnyttä-
919: 660 Almgren: Suunnitelman laatimisesta ma- misestä Kemi-Ounasjokiin ................. . 762
920: kean veden saannin turvaamisesta Kymenlaak- 685 Impiö ym.: Eräistä toimenpiteistä Tor-
921: sossa ........................................ . 735 nionjoen lohikannan elvyttämiseksi .......... . 764
922: 661 Almgren ym.: Kadmiumin käytön kieltä- 686 Jaakonsaari: Kuusinkijoen pysyvästä rau-
923: misestä ...................................... . 736 hoittamisesta Kuusamossa ................... . 766
924: - 662 Arr~nz ym.: Paikallispoliisien määrän li- 687 Jaatinen ym.: Vesistöjen suojelun hoita-
925: säämisestä Uudellamaalla .................... . 737 misesta lainsäädännön ja korvausten avulla .... 767
926: 663 Astala ym.: Turun ja Porin läänin kun- - 688 Anna-Liisa Jokinen ym.: Vesihallinnon ja
927: tauudistu.ksen tarkistamistaimikunnan asetta- vesien käytön suunnittelun uudistamisesta ..... 768
928: misesta ..:.................................... . 738
929: 689 Anna-Liisa Jokinen ym.: Ilmansuojelulain
930: 664 Astala ym.: Kuntien virkistysalueiden
931: tarkistamisesta erityisesti lasten terveyden suo-
932: hankintaa koskevan lain aikaansaamisesta ..... 739 769
933: jelemiseksi .................................. .
934: 665 Astala ym.: Lainsäädännön ja alemmanas-
935: teisen säännöstön kehittämisestä liikuntarajoit- 690 Joutsenlahti ym.: Byrokratian vähentämi-
936: teisten tarpeet huomioiviksi .................. . 740 sestä kuntien valtionapujen kohdalla ......... . 771
937: 666 Astala ym.: Ympäristönsuojelun yleislain 691 Joutsenlahti ym.: Kehitysalueiden kuntien
938: säätäruisestä ................................. . 741 pysyttämisestä toisessa kantokykyluokassa ..... . 772
939: 667 Astala ym.: Asuinympäristön kehittämis- 692 Joutsenlahti ym.: Säkylän Pyhäjärven suo-
940: avustuksia koskevan lain säätäruisestä ......... . 743 jelun aikaansaamisesta ....................... . 773
941: 668 Astala ym.: Ympäristönsuojelun tutki- 693 Joutsenlahti ym.: Karvianjoen säännöste-
942: muslaitoksen perustamisen selvittämisestä ..... 744 lyn toteuttamisesta .......................... . 774
943: Sisällysluettelo 19
944:
945: Siv. Siv.
946: 694 Joutsenlahti ym.: Uppotukkien nosto- 714 E. Laine ym. : Kuntien itsehallinnollisen
947: oikeuden myöntämisestä yksityisille henkilöille 775 aseman parantamisesta ...................... . 796
948: 695 Juhantalo ym.: Isojärven säännöstelyn 715 E. Laine ym.: Yleisen edun kannalta vält-
949: muuttamissuunnitelman saattamisesta vesioi- tämättömän rakennusmaan ottamisesta yhteis-
950: keuskäsittelyyn .............................. . 776 kunnan haltuun ............................. . 797
951: 696 Juhantalo: Ilvesjoen perkaustöiden aloitta- 716 E. Laine ym.: Satamatöiden kunnallista-
952: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 777 misesta ...................................... . 799
953: 697 Jyrkilä ym.: Mannaalimaksujen poistami- 717 E. Laine ym.: Turun sijoittamisesta ensim-
954: sesta ...................................... . 778 mäiseen kalleusluokkaan ..................... . 800
955: 698 Järvisalo-Kanerva: Mannaalimaksujen ja 718 E. Laine ym.: Vesistöjen saastuttamisen
956: koiraveron kannon siirtämisestä verotoimistoil- estäruisestä suurteollisuudeu puhdistusvelvoit-
957: k ........................................... . 779 teita tiukentamalla .......................... . 801
958: 699 Järvisalo-Kanerva ym.: Längelmäveden, 719 P. Leppänen ym.: Vesilain uudistamisesta 802
959: MaJlasveden ja Pälkäneveden sekä niihin laske- 720 P. Leppänen ym.: Meluntorjuntalain sää-
960: vien vesireittien säilyttämisestä puhtaana ..... . 780 täruisestä .................................... . 806
961: 700 Kanerva ym.: Kunnan verotulojen saatta- 721 U. Leppänen ym.: Metsä-Botnian Ääne-
962: misesta ratkaisevaan asemaan kuntien kantoky- kosken sellutehtaan jätevesistä ............... . 807
963: kyluokitusta muutettaessa ................... . 781 722 Louvo ym.: Jätteiden hyötykäytön edistä-
964: 701 Kettunen ym.: Kainuun alueen siirtämi- misestä valistus-, verotus- ja tukitoimin ympä-
965: sestä ensimmäiseen kalleusluokkaan .......... . 782 ristöhaittojen vähentämiseksi ................ . 808
966: 702 Kettunen ym.: Oulujokivarren kuntien ja 723 Malm m.fl.: Om upprensning av Kärjen-
967: asukkaiden menetysten korvaamisesta ........ . 783 joki i Kristinestad ........................... . 810
968: 703 Komsi ym.: Korvaamattomien vesialuei- 723 Malm ym.: Kärjenjoen perkaamisesta
969: den säilyttämisestä rakentamanomina ........ . 784 Kristiinankaupungissa ....................... . 811
970: 704 Kortesalmi ym.: Valtuustossa edustettuna 724 Mattila ym.: Kuntien kantokykyluokitus-
971: olevan rekisteröidyn puolueen oikeuttamisesta perusteiden muuttamisesta .................. . 812
972: kunnanhallituksen jäsenyyteen ............... . 786 725 Mattila ym.: Katumaksulain epäkohtien
973: 705 Kortesalmi ym.: Poliisilainsäädännön uu- poistamisesta ................................ . 813
974: distamisesta rikostutkinnan kehittämiseksi ..... 787 726 J. Mikkola ym.: Kuntien mahdollisuuk-
975: 706 Kortesalmi ym.: Jätevesimaksun perirui- sien parantamisesta maan hankkimiseksi ul-
976: sestä pihanurmikkojen ym. kasteluvedestä ..... 788 koilu- ja virkistystarkoituksiin ................ . 814
977: 707 Kortesalmi ym.: Pohjanlahden rannikon 727 Muroma ym.: Poliisivoimien lisäämisestä
978: maan kohoamisesta syntyneiden poukamien ja pääkaupunkiseudulla ........................ . 815
979: Iammikoiden saattamisesta meren yhteyteen 728 Myllyniemi ym.: Pelastuspalvelua ja väes-
980: vesitalouden kehittämiseksi .................. . 789 tönsuojelua koskevan uuden lain aikaansaami-
981: sesta ........................................ . 816
982: 708 Kortesalmi ym.: Eläkeläisten ja sotavete-
983: 729 Mäkipää ym.: Lindaanin käytön kieltämi-
984: raanien metsästyslupamaksujen alentamisesta
985: 790 sestä ........................................ . 817
986: valtion mailla tapahtuvan metsästyksen osalta
987: 730 Mäkipää ym.: Susivahinkojen korvaami-
988: 709 Koskenniemi ym.: Maanalaisten öljysäili-
989: sesta ........................................ . 818
990: öiden pakollisten määräaikaistarkastusten lain-
991: 731 Nieminen ym.: Jalkakäytävien puhtaana-
992: säädännöllisestä järjestämisestä ............... . 791
993: pidon ja hoidon siirtämisestä kunnille ........ . 819
994: 710 Kulhia: Ilmansuojelulain mukaisten ilman
995: 732 Nieminen ym.: Pyhäjärven suojelemisesta 820
996: laatua koskevien normien aikaansaamisesta .... 792
997: 711 Kuoppa ym.: Ympäristönsuojelun tutki- 733 Nordman m.fl.: Om effektivering av cel-
998: muksen tehostamisesta ja tutkimusaseman pe- lulosaindustrins reningsverksamhet ........... . 821
999: rustamisesta Kuruun ......................... . 793 734 Paasilinna ym.: Metsä-Botnian uuden sel-
1000: 712 Kuoppa ym.: Pilkkimisen saattamisesta lutehtaan jätevesien puhdistamisen varmista-
1001: maksuttomaksi jokamiehenoikeudeksi ........ . 794 misesta ...................................... . 823
1002: 713 Laaksonen ym.: Kokemäenjoen suuosan ja 735 Pekkarinen ym.: Isojärven ja Salamajärven
1003: Porin edustan merialueen vesiensuojelusuunni- kansallispuistojen vapaa-aikatoimintojen kehit-
1004: telman laatimisesta .......................... . 795 tämisestä .................................... . 824
1005: 20 Sisällysluettelo
1006:
1007:
1008: Siv. Siv.
1009: 736 Pekkarinen ym.: Määrärahasta kuntien 759 Salminen ym.: Katumaksulain kumoami-
1010: elinkeinoasiamiesten palkkauksen valtionosuu- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 852
1011: teen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825 760 Salminen ym.: Kansalaisten osallistumis-
1012: 737 Pekkarinen ym.: Koskenpään ja Haaviston edellytysten parantamisesta luonnonvarojen ja
1013: kylien vesihuoltotöiden toteuttamisesta. . . . . . . . 826 ympäristön hyväksikäytössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 853
1014: 738 Perho ym.: Kunnallishallinnon instituutin
1015: 761 Salminen ym.: Ympäristöhallinnon täy-
1016: perustamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 7
1017: dentämisestä ja tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 854
1018: 739 Pesola ym.: Liikuntavammaisten tarpei-
1019: 762 Salminen ym.: Ilmansuojelulain muutta-
1020: den ottamisesta huomioon ympäristön suun-
1021: misesta ilman laadun tarkkailun ja päästömit-
1022: nittelussa ja rakentamisessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 828
1023: tausten tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 856
1024: 740 Piipari ym.: Itäisen Suomenlahden kansal-
1025: 763 Salolainen ym.: Rikkipäästöjen vähentä-
1026: lispuistoalueen rajauksen tarkistamisesta. . . . . . . 829
1027: misestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 57
1028: 741 Pohto ym.: Kyläpoliisijärjestelmän aikaan-
1029: 764 Starast: Raakaveden syöttöjohdon rakenta-
1030: saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 31
1031: misesta Utista Kotkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 859
1032: 742 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo-
1033: 765 Stenius-Kaukonen ym.: Työsuojelupiirin
1034: ja menoarvioon sammutusvedenottopaikkojen
1035: lausunnon hankkimisesta ennen tuotantolaitos-
1036: rakentamiseksi Valtion polttoainekeskuksen
1037: ten ja työpaikkojen rakennuslupien myöntä-
1038: turvetyömaille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 832
1039: mistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 860
1040: 743 Pohto ym.: Vesihallinnon töiden uudel-
1041: 766 Söderström ym.: Lakimääräisten kunnal-
1042: leensuuntaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 833
1043: listen ympäristölautakuntien perustamisesta . . . 861
1044: 744 Puhakka ym.: Rakennuslainsäädännön
1045: 767 Söderström ym.: Toimenpiteistä ympäris-
1046: muuttamisesta lasten päivähoitotilojen ottami-
1047: tönsuojelun tutkimuksen kehittämiseksi . . . . . . . 862
1048: seksi huomioon uudisrakentamisessa . . . . . . . . . . 834
1049: 768 Söderström ym.: Kyrönjoki-lain säätämi-
1050: 745 Rajantie ym.: Saimaan tutkimuslaitoksen
1051: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 863
1052: perustamisesta Savonlinnaan.................. 835
1053: 769 Tikka: Saimaan Haapaveden allashank-
1054: 746 Rajantie ym.: Öljyntorjuntatoimenpitei-
1055: keen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 864
1056: den tehostamisesta Saimaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . 836
1057: 770 Tikka: Valtion osallistumisesta Kokkolan-
1058: 747 Rehn m.fl.: Om avhjälpande av missför-
1059: joen jätevesikuormituksen keventämisestä ai-
1060: hållandena i fiskelagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 7
1061: heutuviin kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 865
1062: 747 Rehn ym.: Kalastuslain epäkohtien poista-
1063: misesta....................................... 838 771 Tykkyläinen ym: Valtion palo- ja
1064: 748 Rehn ym.: Uhanalaisten eläinlajien saatta- pelastusalan koulutusyksikön perustamisesta
1065: Kuopioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 866
1066: misesta luonnonsuojelulain piiriin . . . . . . . . . . . . 839
1067: 749 Rusanen ym.: Virkojen lisäämisestä lää- 772 Uosukainen ym.: Parikkalan Siikalahden
1068: ninhallitusten ympäristönsuojelutoimistoissa . . 840 vesistöjärjestelyn toteuttamisesta, Siikalahden
1069: 750 Rönnholm ym.: Teknisen huollon kehittä- lunastamisesta valtiolle ja muodostamisesta
1070: misestä koerakentamisen avulla . . . . . . . . . . . . . . . 841 luonnonsuojelualueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 867
1071: 751 Rönnholm ym.: Valtakunnallisen jäte- 773 Vainio ym.: Tarpeettorilien rakennuskiel-
1072: huoltosuunnitelman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . 842 tojen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 868
1073: 752 Rönnholm ym.: Veden kulutuksen säänte- 774 Wasz-Höckert ym.: Lääketieteellisen asian-
1074: lystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 843 tuntemuksen turvaamisesta ympäristöministeri-
1075: 753 Rönnholm ym.: Turun vesihuollon järjes- össä.......................................... 869
1076: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 844 - 775 P. Vennamo ym.: Kuntien kalleuspaikka-
1077: 754 Rönnholm ym.: Aurajoen suojelemisesta 846 luokituksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 870
1078: 755 Rönnholm ym.: Kuntien öljyntorjuntaval- 776 P. Vennamo ym.: Kunnollisen vesiensuo-
1079: miutta lisäävien veneiden hankinnasta . . . . . . . . 848 jelulainsäädännön aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . 871
1080: 756 Saari ym.: Kuntien yleisistä rahoitusavus- 777 P. Vennamo ym.: Autojen pakokaasujen
1081: tuksista annetun lain säätämisestä pysyväksi . . . 849 puhtautta koskevien määräysten tiukentamises-
1082: 757 Salminen ym.: Demokratian toteutumisen ta............................................ 872
1083: turvaamisesta yhdyskuntasuunnittelussa . . . . . . . 850 778 P. Vennamo ym.: Henkikirjoitusilmoitus-
1084: 758 Salminen ym.: Rakentamattomien ranto- ten jättömenettelyn kehittämisestä . . . . . . . . . . . . 873
1085: jen turvaamisesta asutuskeskusten läheisyydessä 779 P. Vennamo ym.: Kirkkojen paloturvalli-
1086: kansalaisten vapaa-ajan viettoa varten . . . . . . . . . 851 suuden tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 874
1087: Sisällysluettelo 21
1088:
1089: Siv. Siv.
1090: 780 V. Vennamo ym.: Kehitysalueiden kun- 803 Zyskowicz ym.: Poliisin toimien lisäämises-
1091: tien taloudellisen aseman parantamisesta . . . . . . 875 tä pääkaupunkiseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899
1092: 781 V. Vennamo ym.: Kunnallisen oikeus- 804 Aaltonen ym.: Liikuntatoiminnan edelly-
1093: asiamiehen viran perustamisesta............... 876 tysten parantamisesta koululaitoksessa . . . . . . . . . 900
1094: 782 V. Vennamo ym.: Katumaksulain uudista- 805 Aaltonen ym.: Taiteen hankkimisesta val-
1095: misesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 877 tion rakennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 901
1096: 783 V. Vennamo ym.: Katumaksun poistami- 806 Aho ym.: Korkeakoulutasoisen täydennys-
1097: sesta eläkeläisiltä ja pienituloisilta . . . . . . . . . . . . . 878 koulutuskeskuksen perustamisesta Kokkolaan. . 902
1098: 784 V. Vennamo ym.: Kortteli- ja kyläpoliisi- 807 Ala-Kapee ym.: Tieteellisen tutkimuksen
1099: järjestelmän toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 879 ja kehitystyön edellytysten parantamisesta . . . . . 903
1100: 785 V. Vennamo ym.: Palo- ja pelastustoimen 808 Ala-Kapee ym.: Peruskoulujen uudisra-
1101: miehistötasoisen koulutusyksikön perustamises- kentamisesta ja saneerauksesta Uudellamaalla. . 905
1102: ta Kuopioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 880 809 Ala-Kapee ym.: Ammatillisen koulutuk-
1103: 786 V. Vennamo ym.: Varpaisjärven paloase- sen aloituspaikkojen lisäämisestä Uudellamaal-
1104: man laajennuksesta........................... 881 la............................................ 906
1105: 787 V. Vennamo ym.: Kiuruveden vesistöjär- 810 Ala-Kapee ym.: Ammatillisen koulutuk-
1106: jestelyn toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 882 sen aloituspaikkojen lisäämisestä Vantaalla . . . . 907
1107: 788 V. Vennamo ym.: Syöttövesijohtolinjan 811 Ala-Kapee ym.: Opintotukijärjestelmän
1108: rakentamisesta Niemiskylän ja Haapaniemen kehittämisestä opintorahapainotteiseen ja
1109: välille Kiuruvedelle...................... . . . . . 883 opintososiaalisten palvelujen suuntaan . . . . . . . . 908
1110: 789 V. Vennamo ym.: Lapinlahden jätevesi- 812 Alaranta ym.: Teologisen tiedekunnan
1111: puhdistamon laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 884 perustamisesta Oulun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . 909
1112: 790 V. Vennamo ym.: Korvausten maksamises- 813 Alaranta ym.: Oulaisissa annettavan maa-
1113: ta Kemiran Siilinjärvellä olevan tehtaan lieteal- talousopetuksen vakinaistamisesta . . . . . . . . . . . . . 910
1114: taan laajennuksesta aiheutuneista vahingoista. . 885 814 Alho ym.: Opintotuen huoltajalisän mak-
1115: 791 V. Vennamo ym.: Metsä-Botnian uuden samisesta opintorahamuotoisena . . . . . . . . . . . . . . 911
1116: sellutehtaan jätevesien puhdistamisesta. . . . . . . . 886 815 Alho ym.: Opiskelija-asuntotuotannon tu-
1117: 792 V. Vennamo ym.: Metsästyslain korjaami- kemiseen tarvittavista määrärahoista . . . . . . . . . . . 912
1118: sesta inhimillisemmäksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 887 816 Alho ym.: Teatterimuseon toimintaedelly-
1119: 793 V. Vennamo ym.: Suden rauhoittamista tysten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 914
1120: koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä 817 Almgren ym.: Atk-alan opetuksen käyn-
1121: Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa . . . . . . . . . . . . . . 888 nistämisestä Lappeenrannan teknillisessä kor-
1122: 794 V. Vennamo ym.: Yhden kalastusluvan keakoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 915
1123: riittämisestä perheelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 889 818 Almgren ym.: Evankelis-luterilaisen us-
1124: 795 Vepsäläinen ym.: Sisävesien suojelusään- konnonopetusoikeuden laajentamisesta........ 916
1125: nöstön luomisesta öljysaastevaaran torjumiseksi 890 819 Almgren ym.: Konservatorio-osaston pe-
1126: 796 Westerlund m.fl.: Om reglering av rustamisestaJoensuun musiikkiopistoon....... 917
1127: Tessjöå ........ :............................. 891 820 Almgren: Sisälähetysseuran Kasvattajaopis-
1128: 796 Westerlund ym.: Tesjoen säännöstelystä... 892 ton valtionavustuksen vakinaistamisesta . . . . . . . 918
1129: 797 Vihriälä ym.: Kuntien valtionosuusjärjes- 821 Almgren ym.: Joensuun maakunta-arkis-
1130: telmän yksinkertaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 893 ton rakennushankkeen toteuttamisesta . . . . . . . . 919
1131: 822 Anttila ym.: Tampereen yliopiston opetus-
1132: 798 Viljanen ym.: Lahden poliisilaitoksen lisä-
1133: jaostojen ja täydennyskoulutuskeskuksen sisäl-
1134: tilojen aikaansaamisesta....................... 894
1135: lyttämisestä korkeakoulujen kehittämislainsää-
1136: 799 Vähäkangas ym.: Valtion ja kuntien väli-
1137: dännön piiriin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920
1138: sen kustannusjaon säilyttämisestä ennallaan . . . 895
1139: 823 Anttila ym.: Elinkeinon harjoittamiseen
1140: 800 Vähäkangas ym.: Elinkeinoasiamiesjärjes- tarvittavan omaisuuden huomioimatta jättämi-
1141: telmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896 sestä opintotukea myönnettäessä . . . . . . . . . . . . . . 922
1142: 801 Vähäkangas ym.: Jätehuoltolain täytän- 824 Astala ym.: Määrärahasta rauhantutkimuk-
1143: töönpanon tehostamisesta tarvittavat virat pe- sen ja kansainvälisten suhteiden professorin
1144: rustamalla ................................. · · · 8 97 viran perustamiseksi Turun yliopistoon . . . . . . . . 923
1145: 802 Vähäkangas ym.: Vihannin järvien vesittä- 825 Astala ym.: Elämänkatsomustiedon ylitar-
1146: misestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 898 kastajan viran perustamisesta kouluhallitukseen 925
1147: 22 Sisällysluettelo
1148:
1149:
1150: Siv. Siv.
1151: - 826 Astala ym.: Elämänkatsomustiedon opet- - 848 Elo: Ammatillisten oppilaitosten opetta-
1152: tamisen aloittamisesta opettajankoulutuksessa 926 jien täydennyskoulutuksen kehittämisestä ..... 951
1153: - 827 Astala ym.: Peruskoulun ja lukion päi- 849 Elo ym.: Lääkintävoimistelijoiden ja toi-
1154: vänavauskäytännön järjestämisestä . . . . . . . . . . . . 927 mintaterapeuttien määrän lisäämisestä ....... . 952
1155: - 828 Astala ym.: Venäjän kielen aseman paran- 850 Enävaara ym.: Ylioppilaskuntaan kuulu-
1156: tamisesta peruskoulussa ja lukiossa . . . . . . . . . . . . 928 misen saattamisesta vapaaehtoiseksi .......... . 953
1157: 829 Astala ym.: Ammatillisen koulutuspaikka- 851 Enävaara ym.: Oulunkylän puutalojen
1158: tarpeen selvittämisestä Turun seudun itäisissä suojelemisesta ............................... . 954
1159: kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 930 852 Hautamäki ym.: Jyväskylän näkövammais-
1160: 830 Astala ym.: Opintorahan perusosan korot- ten koulun kehittämisestä ................... . 955
1161: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 31 853 Hilpelä ym.: Koulujen rakentamistarpeen
1162: 831 Astala ym.: Rakennussuojelulain uudista- huomioon ottamisesta Varsinais-Suomessa ..... 956
1163: misesta................................... . . . . 932 854 Hirvelä ym.: Uskonnonopetuksen korvaa-
1164: 832 Astala ym.: Kuntien tukemisesta nuoriso- misesta uskontotiedon opetuksella ........... . 957
1165: tilojen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 33 855 Hirvelä: Jämsänkosken peruskoulun yläas-
1166: 833 von Bell ym.: Koulupsykologien ja koulu- teen saneerauksen toteuttamisesta ............ . 958
1167: kuraattorien virkojen saattamisesta valtion- 856 Hirvelä ym.: Valtion opetus- ja oppimis-
1168: osuuden piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 934 materiaalikustantamon perustamisesta ........ . 959
1169: 834 Dromberg ym.: Määrärahasta peruskoulu- 85 7 Hirvelä ym.: Kohdeapuraha- ja kirjasto-
1170: jen uudisrakentamiseen....................... 936 korvausjärjestelmän sekä valtion palkintojen
1171: 835 Dromberg: Vantaalle perustettavan Kaup- ulottamisesta koskemaan mielipidekirjallisuu-
1172: piaitten kauppaoppilaitoksen rakentamiseen den edustajia ................................ . 960
1173: tarkoitetun. valtionosuuden saamisesta ajallaan 93 7 858 Hirvelä: Jämsän nuorisotalohankkeen to-
1174: 836 Dromberg ym.: Kotitaloustyöntekijöiden teuttamisesta ................................ . 961
1175: koulutuksen saattamisesta ammattikurssikes- 859 Hirvelä ym.: Taideteosten hankkimisesta
1176: kusten ja keskiasteen oppilaitosten opetussuun- julkisiin rakennuksiin ........................ . 962
1177: nitelmiin .... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 38 860 Holvitie ym.: Kirjastolain laajentamisesta
1178: 837 Dromberg ym.: Lisämäärärahoista musiik- koskemaan kaikkea valtion kustaotamaa kirjas-
1179: kioppilaitoksien opettajien palkkaamiseen ja totointa ..................................... . 963
1180: eräisiin perushankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 940 861 Hurskainen ym.: Nuorten tutkijoiden ase-
1181: 838 Dromberg ym.: Uudenmaan läänin taide- man turvaamisesta ........................... . 965
1182: toimikunnan määrärahan korottamisesta . . . . . . 941 862 Ikonen ym.: Koululaiskuljetusten enim-
1183: 839 Dromberg ym.: Ammattitaitoisten tanssi- mäismäärien uudelleen määrittämisestä ...... . 966
1184: taiteilijoiden toimeentulon turvaamisesta. . . . . . 942 863 Isohookana-Asunmaa ym.: Kestiiässä an-
1185: 840 Dromberg ym.: Tanssin tiedotuskeskuksen nettavan maatalousopetuksen vakinaistamisesta
1186: perustamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 3 ja erikoistumislinjojen nimeämisestä ......... . 967
1187: - 841 Dromberg ym.: Määrärahoista Ruotsinpyh- 864 Isohookana-Asunmaa ym.: Muinaismuisto-
1188: tään rautaruukin miljöön säilyttämiseksi. . . . . . . 944 lain uusimisesta valtakunnan eri osien tasapuo-
1189: - 842 Eenilä ym.: Perhe-, ihmissuhde- ja lasten- liseksi huomioon ottamiseksi ................. . 968
1190: kasvatuksen ottamisesta koulujen, aikuiskasva- 865 Jaakonsaari ym.: Tiedepolitiikkaa koskevan
1191: tuksen sekä asevelvollisten koulutusohjelmiin.. 945 valtioneuvoston selonteon antamisesta ........ . 970
1192: 843 Eenilä ym.: Ammattikuljettajan koulutuk- 866 Jaakonsaari: Komitean asettamisesta selvit-
1193: sen järjestämisestä ammattikouluissa . . . . . . . . . . 946 tämään yhteiskunnan muutosten vaikutuksia
1194: 844 Eklund ym.: Opiskelijoiden opintotuen koululaitoksen tehtäviin ..................... . 971
1195: suurentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 947 867 Jaakonsaari ym.: Opintotukijärjestelmän
1196: 845 Eklund ym.: Opiskelijoiden asumislisän uudistamisesta .............................. . 972
1197: muuttamisesta ympärivuotiseksi. . . . . . . . . . . . . . . 948 868 Anna-Liisa Jokinen ym.: Toimikunnan
1198: 846 Eklund ym.: Opiskelijaäitien vapauttami- asettamisesta selvittämään Kaarinassa sijaitse-
1199: sesta äitiysloman aikaisista opintolainojen ko- van Tuodan laitoksen kunnostamista ......... . 973
1200: roista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 949 869 Anna-Liisa Jokinen ym.: Rakennussuojelu-
1201: 847 Eklund ym.: Eräiden ammattiryhmien lain uudistamista koskevan lakiesityksen anta-
1202: koulutuksen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950 misesta ...................................... . 974
1203: Sisällysluettelo 23
1204:
1205: Siv. Siv.
1206: 870 Anna-Liisa Jokinen ym.: Kansalaisjärjestö- sestä nuoriso-ohjaajien palkkaukseen sekä nuo-
1207: jen kulttuuriohjaajien paikkaamisesta . . . . . . . . . 975 risotilojen rakentamiseen ja perusparannuksiin 998
1208: 871 Anna-Liisa Jokinen ym.: Väkivaltaa ihan- 892 Kanerva ym.: Tiede- ja tutkimuspolitiikan
1209: noivan länsimaisen elokuvatuotannon esittämi- hallinnon uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999
1210: sen rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 976 893 Kanerva ym.: Korkeakoululaitoksen alu-
1211: 872 Anna-Liisa Jokinen ym.: Esperanton har- eellisesta kehittämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1000
1212: rastuksen tukemisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 977 894 Kautto ym.: SEV-kaupan tutkimuskeskuk-
1213: 873 Joutsenlahti ym.: Uskonnonopetuksen li- sen perustamisesta Lappeenrannan teknilliseen
1214: säämisestä peruskoulun yläasteella . . . . . . . . . . . . 979 korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1001
1215: 874 Joutsenlahti ym.: Harjaantumisopetuksen 895 Kautto ym.: Vanhempien tulo- ja varalli-
1216: sisällyttämisestä peruskoulun opetusohjelmaan 980 suussidonnaisuuden poistamisesta opintolainan
1217: 875 Joutsenlahti ym.: Luokkien oppilasmäärien saanmssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 2
1218: alentamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 982 896 Kietäväinen ym.: Opintotukijärjestelmän
1219: 876 Joutsenlahti ym.: Kyläkoulujen lakkautta- kehittämisestä................................ 1003
1220: misen estämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 983 897 Komsi ym.: Muutoksesta vuoden 1983
1221: 877 Joutsenlahti ym.: Lukion perustamisesta tulo- ja menoarvioon kulttuuri- ja mielipide-
1222: Noormarkkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 984 lehtien tukemiseksi........................... 1004
1223: 878 Joutsenlahti ym.: Koulukyyditykseen oi- 898 Konesalmi ym.: Lukialaisten kuljetus- ja
1224: keuttavan koulumatkan lyhentämisestä..... . . . 985 majoituskustannusten saattamisesta valtion-
1225: 879 Joutsenlahti ym.: Opintolainojen takaisin- osuuden piiriin............................... 1005
1226: maksun lykkäämisestä ja korkojen anteeksi an- 899 Kortesalmi ym.: Koulujen lomakausien
1227: tamisesta perheenlisäyksen vuoksi . . . . . . . . . . . . . 986 ajoittamisesta työelämän loma-aikoihin........ 1006
1228: 880 Joutsenlahti ym.: Insinööri-nimikkeen 900 Konesalmi ym.: Ylivieskan Koskipuhtoon
1229: käyttämisestä vain teknillisen koulutuksen yh- koulun rakentamisesta........................ 1007
1230: teydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 987 901 Kortesalmi ym.: Kunnallisen maatalousop-
1231: 881 Joutsenlahti ym.: Määrärahoista ammatti- pilaitoksen perustamisesta Oulaisiin........... 1008
1232: kasvatushallituksen järjestämien metsänomista- 902 Kortesalmi ym.: Epäpoliittisten nuorisojär-
1233: jakurssien jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 988 jestöjen taloudellisen tuen lisäämisestä . . . . . . . . 1009
1234: 882 Joutsenlahti ym.: Veikkausvoittovaroista 903 Konesalmi ym.: Muistomerkin .pystyttämi-
1235: jaettavan urheilun osuuden lisäämisestä . . . . . . . 989 sestä lotille ja kotirintaman naisille . . . . . . . . . . . . 1010
1236: 883 Joutsenlahti ym.: Kirjojen liikevaihtovero- 904 Kuoppa ym.: Kanjonin koulun rakentami-
1237: tuoton luovuttamisesta kirjailijoille. . . . . . . . . . . . 990 sesta Tampereen Hervantaan.................. 1011
1238: 884 Joutsenlahti ym.: Hengellisten kesäjuhlien 905 Kuoppa ym.: Lielahden peruskoulun ylä-
1239: avustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 991 asteen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1012
1240: 885 Järvenpää ym.: Lappeenrannan teknillisen 906 Kuoppa ym.: Pirkkalan Naistenmatkan
1241: korkeakoulun valitsemisesta atk-alan opetus- ja peruskoulun yläasteen ruokalan saneeraamises-
1242: tutkimusyksiköksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 992 ta............................................ 1013
1243: - 886 Järvisalo-Kanerva ym.: Kansainvälisen 907 Kuoppa ym.: Pirkkalan Nuolialan koulun
1244: teatterivaihtotoiminnan vakiinnuttamisesta . . . . 993 peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1014
1245: 887 Järvisalo-Kanerva ym.: Teknillisen oppilai- 908 Kuoppa ym.: Pirkkalan kulttuuri- ja moni-
1246: toimitalon rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1015
1247: toksen perustamisesta Mänttään . . . . . . . . . . . . . . . 994
1248: 909 Kuusio ym.: Satakunnan liikuntakeskuk-
1249: 888 Kalliomäki ym.: Oppimateriaalin tuotta- sen rakentamisen kiirehtimisestä . . . . . . . . . . . . . . 1016
1250: misesta ja kustantamisesta valtion ja kuntien
1251: 910 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Kirjojen liike-
1252: virastojen ja laitosten toimesta . . . . . . . . . . . . . . . . 995 vaihtoveron poistamisesta ja kotimaisen kauno-
1253: 889 Kalliomäki ym.: Edustusurheilijoille tar- kirjallisuuden kustannustoiminnan tukemisesta 1017
1254: koitetun joustavan opiskeluaikataulun käyt- 911 Lahti-Nuuttila: Lakisääteisen valtion tuen
1255: töön ottamisesta eri oppilaitoksissa . . . . . . . . . . . . 996 ulottamisesta peruskoulu- ja lukiokurssien kir-
1256: 890 Kalliomäki ym.: Suomen urheiluopiston, jeeiliseen opiskeluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1019
1257: Pajulahden urheiluopiston ja Solvalla idrotts- 912 Lahti-Nuuttila: Kirjastokorvausten suorit-
1258: institut-nimisen opiston toiminnan rahoittami- tamisesta tietokirjailijoille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1020
1259: sesta yleisillä budjettivaroilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 997 913 Lahti-Nuuttila ym.: Taiteilija-apurahojen
1260: 891 Kanerva ym.: Valtionosuuden myöntämi- lisäämisestä kuvataidekoulunsa päättäville . . . . . 1021
1261: 24 Sisällysluettelo
1262:
1263:
1264: S!V. SlV.
1265: 914 Lahti-Nuuttila ym.: Ateljeetilojen hankki- 935 Mäkipää ym.: Parkanon yläasteen koulun
1266: misesta kuvataiteilijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1022 laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1044
1267: 915 Lahti-Nuuttila: Esityksen antamisesta laiksi 936 Mäkipää ym.: Turkisompelimolinjan pe-
1268: museoiden valtionosuuksista ja -avustuksista... 1023 rustamisesta Kihniön kotiteollisuuskouluun . . . 1045
1269: 916 Laurila: Määrärahasta teatterimuseon tila- 937 Mäkipää ym.: Kirjastopalvelujen tehosta-
1270: kysymyksen ratkaisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1024 misesta haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1046
1271: 917 U. Leppänen ym.: Atk-alan perusopetuk- 938 Nieminen ym.: Vesistöjen tilan tutkimuk-
1272: sen sisällyttämisestä koulujen opinto-ohjelmiin 1025 sen tehostamisesta Turun yliopistossa. . . . . . . . . . 104 7
1273: 918 U. Leppänen ym.: Venäjän kielen opetuk- 939 Nordman m.fl.: On utvecklande av stu-
1274: sen lisäämisestä............................... 1026 diestödsystemet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1048
1275: 919 Liikanen ym.: Kouluhallituksen Heinolas- 939 Nordman ym.: Opintotukijärjestelmän ke-
1276: sa toimivan kurssikeskuksen laajentamisesta hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1049
1277: ammatillisten oppilaitosten opettajien ja hal- 940 Norrback m.fl.: Om ett konservatorium i
1278: lintohenkilöstön täydennyskoulutusta varten . . 1027 Vasa med svenska som undervisningsspråk..... 1050
1279: 920 Louvo ym.: Reitkallin puutarhurikoulun 940 Norrback ym.: Ruotsinkielisen konservato-
1280: toiminnan jatkamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028 rion perustamisesta Vaasaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051
1281: 921 Louvo ym.: Valtakunnallisen kodinhoitaja- 941 Paakkinen ym.: Vaunukankaan koulun
1282: opiston toiminnan jatkamisesta ja kehittämi- sisällyttämisestä valtion investointiohjelmaan
1283: sestä Elimäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 29 vuosille 1985-1986.......................... 1052
1284: 922 Luttinen ym.: Päijät-Hämeen taidemuseon 942 Paakkinen ym.: Tuusulan sosiaalialan op-
1285: rakennushankkeen avustamisesta.............. 1030 pilaitoksen sisällyttämisestä valtion investointi-
1286: 923 Lähdesmäki ym.: Liikenneopiston perusta- ohjelmaan vuosille 1985-1986 . . . . . . . . . . . . . . . 1053
1287: misesta Ammattikoulujen Hämeenlinnan opet- 943 Paakkinen ym.: Lastenkulttuurin kehittä-
1288: tajaopiston yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1031 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 54
1289: 924 Malm m.fl.: Om finansieringen av amatör- 944 Paakkinen ym.: Määrärahasta lasten ja
1290: teaterverksamheten........................... 1032 nuorten kuvataidekoulujen toiminnan tukemi-
1291: 924 Malm ym.: Harrastajateatteritoiminnan ra- seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1056
1292: hoituksesta................................... 1033 945 Paakkinen ym.: Sotalelujen maahantuon-
1293: 925 Martikainen: Ns. kovien materiaalien kon- nin kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 7
1294: sulentin paikkaamisesta Ylä-Savon talous- 946 Paakkinen ym.: Merkittävien urheilu- ja
1295: alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 34 liikuntapaikkojen rakentamisesta.............. 1059
1296: 926 Miettinen ym.: Ammattikasvatushallituk- 947 Paasio ym.: Ilmajoen maatalousopiston
1297: sen täydennyskoulutuskeskuksen perustamises- nuorisoneuvontalinjan ja Paimion maatalous-
1298: ta Heinolaan kouluhallituksen kurssikeskuksen kerho-opiston tutkintojen yhdenvertaisuudesta 1060
1299: yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1035 948 Pekkarinen ym.: Jyväskylän yliopiston lii-
1300: 927 Miettinen ym.: Metsurikoulutuksen säilyt- kuntatieteellisen tiedekunnan tutkimustilojen
1301: tämisestä Mäntyharjulla....................... 1036 rakentamisen aloittamisesta............. 1061
1302: 928 J. Mikkola ym.: Avoimen korkeakoulun 949 Pekkarinen ym.: Maatalousoppilaitoksen
1303: kehittämisestä opintojärjestelmänä............ 1037 perustamisesta Pihtiputaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1062
1304: 929 S. Mikkola ym.: Varsinaisesta opettajatut- 950 Pekkarinen ym.: 16-17-vuotiaiden opin-
1305: kinnosta erillisenä suoritettavan opetusharjoit- totuen korottamisesta................. . . . . . . . . 1063
1306: telun saattamisesta paikalliseksi . . . . . . . . . . . . . . . 1038 951 Pekkarinen ym.: Joutsan keskusurheilu-
1307: 930 S. Mikkola ym.: Liikenneopiston perusta- kentän rakennustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . 1064
1308: misesta Hämeenlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1039 952 Perho ym.: Alastaron peruskoulun yläas-
1309: 931 S. Mikkola ym.: Kuulovammaisten koulun teen toimitilojen saneerauksesta ja laajentami-
1310: perustamisesta Kanta-Hämeeseen . . . . . . . . . . . . . 1040 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1065
1311: 932 S. Mikkola ym.: Kotiteollisuusmuseon pe- 95 3 Perho ym. : Urheilukeskuksen perustami-
1312: rustamisesta Hämeenlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1041 sesta Laitilan Krouvinnummelle . . . . . . . . . . . . . . . 1066
1313: 933 Muroma ym.: Määrärahasta kulttuurihisto- 954 Pesola ym.: Jyväskylän yliopiston liikunta-
1314: riallisesti arvokkaiden rakennusten kunnosta- tieteellisen tiedekunnan tutkimustilojen raken-
1315: miseen....................................... 1042 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 7
1316: 934 Mustonen ym.: Savottahevoselle omistetun 955 Pesola ym.: Oppisopimuskoulutuksen ke-
1317: muistomerkin aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1o43 hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1068
1318: Sisällysluettelo 25
1319:
1320: SlV. Siv.
1321: 956 Pesola ym.: Alueellista ja paikallista mu- 976 Siitonen ym.: Oopperatalohankkeen kii-
1322: seotoimintaa koskevan lain aikaansaamisesta ... 1069 rehtimisestä ................................. . 1090
1323: 957 Pietikäinen ym.: Selonteon antamisesta 977 Skinnari ym.: Lahden kaupungin Helsin-
1324: tutkinnonuudistuksen toteutumisesta ........ . 1070 gin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutus-
1325: 958 Pietikäinen ym.: Lastentarhanopettajien keskukselle lahjoittamista viroista ............ . 1091
1326: koulutuksen kehittämisestä .................. . 1071 978 Skinnari ym.: Teknillisen koulutuksen,
1327: 959 Pietikäinen ym.: Opintotukijärjestelmän työharjoittelun ja päättätyön järjestämisestä
1328: kehittämisestä ............................... . 1072 keskiasteen koulu-uudistuksen yhteydessä ..... 1092
1329: 960 Pietikäinen ym.: Oppisopimuskoulutuksen 979 Skinnari ym.: Lahden uuden kirjastotalon
1330: ulottamisesta korkeakoulututkinnon suoritta- rakentamisen kiirehtimisestä ................. . 1094
1331: nelslln ...................................... . 1073 980 Skinnari ym.: Nastolan uimahallin raken-
1332: 961 Pohjala ym.: Emil Cederkreutzin museon nustöiden aloittamisen kiirehtimisestä ........ . 1095
1333: rakennushankkeiden tukemisesta ............. . 1074 981 Skinnari ym.: Presidentti]. K. Paasikiven
1334: 962 Pohjanoksa ym.: Määrärahasta koulutulok- syntymäpaikan uudelleen rakentamisesta Kos-
1335: kaiden lähikasvattajien informaatio- ja konsult- ken Hl kunnassa ............................. . 1096
1336: titoiminnan lisäämiseksi ..................... . 1075 982 Starast: Yrittäjäkoulutusta antavan opinto-
1337: 963 Pohjanoksa: Hoitoalan koulutuksen vaki- linjan perustamisesta Kouvolan liiketalouden
1338: naistamisesta Raumalla ...................... . 1076 ja ulkomaankaupan instituuttiin ............. . 1097
1339: 964 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo-
1340: 983 Starast: Uuden metsäalan koulukeskuksen
1341: ja menoarvioon nuorten kokoontumistilojen
1342: ja asuntoJoiden rakentamisesta Iiuiin ......... . 1098
1343: järjestämiseen ............................... . 1077
1344: 984 Starast: Reitkalk: puutarhurikoulun toi-
1345: 965 Puhakka ym.: Kaivosteknikoiden koulu-
1346: minnan jatkamisesta ja rakennushankkeiden
1347: tuksen järjestämisestä Outokummussa ........ . 1078
1348: tukemisesta ................................. . 1099
1349: 966 Raatikainen ym.: Äitiyspäivärahaa saavien
1350: 985 Stenius-Kaukonen ym.: Harjoittelupaikko-
1351: opiskelijoiden opintolainojen korkojen maksa-
1352: ja koskevan lain aikaansaamisesta ............ . 1100
1353: misesta valtion varoista ...................... . 1079
1354: 986 Stenius-Kaukonen ym.: Äitiysloman ja
1355: 967 Rajantie ym.: Savonlinnan opettajainkou-
1356: opiskelun aikaisten opintolainojen korkojen
1357: lutuslaitoksessa järjestettävän lastentarhanopet-
1358: maksamisesta valtion varoista ................ . 1101
1359: tajakoulutuksen vakinaistamisesta ............ . 1080
1360: 968 Rajantie ym.: Läänien taidetoimistojen 987 Surakka ym.: Rauhankasvatukseen liitty-
1361: perustamisesta ............................... . 1081 vän opetus- ja tutkimustoiminnan aloittamises-
1362: 969 Rehn m.fl.: Om ändring av lagen om ta Jyväskylän yliopistossa ..................... . 1102
1363: statsunderstöd åt medborgar- och arbetarinsti- 988 Surakka ym.: Kivijärven lukion perustami-
1364: tut för utvidgning av undervisningen i fjärdig- sesta ........................................ . 1104
1365: hets- och konstämnen ....................... . 1082 989 Sutinen ym.: Perinnetieteen professorin
1366: 969 Rehn ym.: Kansalais- ja työväenopistojen viran perustamisesta Joensuun korkeakouluun 1105
1367: valtionavusta annetun lain muuttamisesta 990 Sutinen ym.: Pohjois-Karjalan sairaan-
1368: taide- ja taitoaineiden opetuksen laajentami- hoito-oppilaitoksen lisärakennuksen rakenta-
1369: seksi .............. · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 1083 misesta ............................ ··········· 1106
1370: 970 Roos ym.: Kansanopistolain muuttamises-
1371: 991 Söderström: Kaksikielisen yliopiston perus-
1372: ta ns. lyhytkurssitoiminnan kehittämiseksi ..... 1084
1373: tamisesta Vaasaan ........................... . 1107
1374: 971 Rusanen ym.: Määrärahasta kaupan ja
1375: hallinnon peruslinjakokeilun laajentamiseksi 992 Söderström m.fl.: Om grundande av en
1376: koskemaan erikoisluokkia .................... . 1085 fredsprofessur vid pedagogiska fakulteten vid
1377: 972 Rusanen ym.: Sisävesikalastusmuseon pe- Åbo Akademi i Vasa ......................... . 1108
1378: rustamisesta Kerimäelle ...................... . 1086 992 Söderström ym.: Rauhanprofessorin viran
1379: 973 Rönnholm ym.: Koulurakennusten raken- perustamisesta Vaasassa sijaitsevaan Åbo Aka-
1380: tamisen perusteista .......................... . 1087 demin kasvatustieteelliseen tiedekuntaan ..... . 1109
1381: 974 Rönnholm ym.: Turun suomalaisen meri- 993 Söderström: Opiskelijoiden asumiskustan-
1382: miesammattikoulun toimintaedellytysten säi- nusten nousun estämisestä ................... . 1110
1383: lyttämisestä ................................. . 1088 994 Tenhiälä ym.: Metsä- ja puutalousoppilai-
1384: 975 Saari: Maatalousoppilaitoksen perustami- tosten opettajien jatkokoulutuksen järjestämi-
1385: sesta Alavudelle ............................. . 1089 sestä ........................................ . 1111
1386: 26 Sisällysluettelo
1387:
1388:
1389: SlV. siv.
1390: - 995 Tikka: Imatran taidekoulun kehittämisestä - 1014 P. Vennamo ym.: Steiner-koulujen tuke-
1391: ja Imatran taidemuseon saattamisesta Kymen misen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134
1392: läänin aluetaidemuseon asemaan . . . . . . . . . . . . . . 1112 1015 P. Vennamo ym.: Ikärajasäännösten ku-
1393: 996 Tiuri ym.: Teknillisten korkeakoulujen ja moamisesta ammattikoululaisten kesäharjoitte-
1394: teknillisten opistojen toimintaedellytysten tur- lupaikoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1135
1395: vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1113 1016 P. Vennamo ym.: Maatalousoppilaitok-
1396: - 997 Toiviainen: Neuvostoliitossa suoritettujen sen perustamisesta Salon seudulle . . . . . . . . . . . . . 1136
1397: korkeakoulututkintojen ja oppiarvojen tunnus- 1017 P. Vennamo ym.: Komitean asettamises-
1398: tamisesta Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1114 ta selvittämään suomalaisen musiikin tunne-
1399: 998 Tuovinen ym.: Siikasalmen maatalousop- tuksi tekemistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 7
1400: pilaitoksen pelto- ja metsämaan lisäämisestä . . . 1115 1018 V. Vennamo ym.: Ortodoksisen pappis-
1401: 999 Turunen ym.: Määrärahasta Pohjois-Karja- koulutuksen kehittämisestä Kuopion korkea-
1402: 1m Opiston saneeraustyön jatkumisen turvaa- koulun yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1138
1403: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1116 1019 V. Vennamo ym.: Pienkoulujen tuhoutu-
1404: 1000 Tykkyläinen ym.: Konservatorioiden val- misen estämisestä............................. 1139
1405: tionosuuksien siirtämisestä valtion tulo- ja me- 1020 V. Vennamo ym.: Lukion perustamisesta
1406: noarviossa myönnetyn rahoituksen piiriin. . . . . . 1117 Keiteleelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1140
1407: 1001 Tykkyläinen ym.: Avustuksen myöntämi- 1021 V. Vennamo ym.: Pyöreenniemistön ky-
1408: sestä Kuopiolie musiikkikeskuksen rakentami- län koulun rakentamisesta Vieremälle . . . . . . . . . 1141
1409: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1118 1022 V. Vennamo ym.: Kuopion teknillisen
1410: 1002 Tykkyläinen ym.: Valtionavun lisäämises- oppilaitoksen rakennustöiden kiirehtimisestä . . 1142
1411: tä alueellisesti merkittävien orkestereiden toi- 1023 V. Vennamo ym.: Kurssiosastonjohtajan
1412: mintaedellytysten parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . 1119 viran perustamisesta Iisalmen kauppaoppilai-
1413: 1003 Törnqvist ym.: Valtimon metsäkonekou- tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1143
1414: lun rakennushwkkeiden toteuttamisesta . . . . . . 1120 1024 V. Vennamo ym.: Matalousoppilaitoksen
1415: 1004 Törnqvist ym.: Kotisairaanhoidon erikois- rakentamisesta Kiuruvedelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1144
1416: koulutuksen aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121 1025 V. Vennamo ym.: Peltosalmen maata-
1417: 1005 Uosukainen ym.: Atk-alan tutkimuksesta lousoppilaitoksen muuttamisesta opistotasoiseksi 1145
1418: ja opetuksesta Lappeenrannan teknillisessä kor- 1026 V. Vennamo ym.: Runnin emäntäkoulun
1419: keakoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1122 muuttamisesta opistotasoiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1146
1420: 1006 Uosukainen ym.: Tutkijan viran perusta- 1027 V. Vennamo ym.: Finnairin ilmailuopis-
1421: misesta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ton rakentamisesta Siilinjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . 114 7
1422: yhteyteen äidinkielen opetuksen tutkimusta 1028 V. Vennamo ym.: Kansalaisopiston pe-
1423: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124 rustamisesta Varpaisjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1148
1424: 1007 Urpilainen ym.: Opintotuen asumislisän
1425: 1029 V. Vennamo ym.: Kirjastoautotoiminnan
1426: korottamisesta....................... . . . . . . . . . 1126
1427: jatkuvuuden turvaamisesta.................. 1149
1428: 1008 Urpilainen ym.: Aluetaidemuseo-oikeuk-
1429: 1030 V. Vennamo ym.: Kirjasto-monitoimita-
1430: sien myöntämisestä Kokkolalle ja maakunta-
1431: lon rakentamisesta Keiteleelle . . . . . . . . . . . . . . . . 1150
1432: museo-oikeuksien myöntämisestä Pietarsaarelle 1127
1433: 1031 V. Vennamo ym.: Kirjasto-kulttuuritalon
1434: 1009 Vainio ym.: Anianpellon ala-asteen kou-
1435: rakentamisesta Iisalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1151
1436: lun rakentamisesta Asikkalaan . . . . . . . . . . . . . . . . 1128
1437: 1032 V. Vennamo ym.: Musiikkikeskuksen
1438: 1010 Vainio ym.: Määrärahasta suomalaisten
1439: rakentamisesta Kuopioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 2
1440: keksijöiden tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129
1441: 1033 V. Vennamo ym.: Nuorisotilojen raken-
1442: 1011 Valo: Yrittäjäopiston perustamisesta Uu-
1443: tamisen ja kunnostamisen tehostamisesta . . . . . . 115 3
1444: dellemaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1130
1445: 1034 V. Vennamo ym.: Monitoimitalon raken-
1446: 1012 Wasz-Höckert ym.: Lääkärien ylikoulu-
1447: tamisesta Lapinlahdelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1154
1448: tuksen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1131
1449: 1035 V. Vennamo ym.: Kwsainvälisen nuori-
1450: 1013 Wasz-Höckert m.fl.: Om inrättande av
1451: son leiri- ja kurssikeskuksen rakentamisesta
1452: en svenskspråkig professur i allmän medicin
1453: Rautavaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 5
1454: vid Helsingfors universitet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 2
1455: 1036 Westerlund m.fl.: Om inträttande av en
1456: 1013 Wasz-Höckert ym.: Ruotsinkielisen ylei-
1457: tjänst för en biträdande professor i journalistisk
1458: sen lääketieteen professorin virw perustamises-
1459: vid Svenska social- och kommunalhögskolan... 1156
1460: ta Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1133
1461: Sisällysluettelo 27
1462:
1463: SIV. siv.
1464: 1036 Westerlund ym.: Lehdistöopin apulais- 1038 Viljanen ym.: Määrärahasta Lahden hiih-
1465: professorin viran perustamisesta Svenska social- tomuseon rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1160
1466: och kommunalhögskolan -nimiseen korkeakou- 1039 Vähäkangas ym.: Kultruuritiloiksi tarkoi-
1467: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1157 tettujen monitoimitalojen rahoituksen järjestä-
1468: 1037 Westerlund m.fl.: Om utbyggnad av misestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1161
1469: Ekenäs forstinstitut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1158 1040 Zyskowicz ym.: Opintolainan takaisin-
1470: 1037 Westerlund ym.: Tammisaaren metsä- maksun helpottamisesta varusmiespalvelun ta-
1471: opiston laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1159 kia........................................... 1162
1472: 1983 vp.
1473:
1474: Toivomusaloite n:o 1
1475:
1476:
1477:
1478:
1479: Astala ym.: Kuntien ja väliportaan kansanvaltaisen itsehallinnon
1480: perusteista
1481:
1482:
1483: Eduskunnalle
1484:
1485: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1486: Aloitteessa esitetaan kuntien ja läänien kan- näihin seikkoihin liittyvien säännösten sisällyttä-
1487: sanvaltaisen itsehallinnon perusteiden selvittä- mistä Suomen hallitusmuotoon tarpeellisilta
1488: mistä, läänien hallinnon kansanvaltaistamista ja OSin.
1489:
1490:
1491:
1492:
1493: ALOITTEEN PERUSTELUT
1494: Kunta on osa valtion organisaatiota. Se on tää myös työvoiman uusintamiseen liittyviä toi-
1495: määrätyn alueen ja tämän asukkaat käsittävä mia, esimerkiksi elinkeinoelämän kannalta tar-
1496: yhteisö. Sillä on itsehallinto, johon valtion viran- koituksenmukaista asuntotuotantoa tai vaikkapa
1497: omaiset periaatteessa vain rajoitetusti saavat kajo- ammatillisen koulutuksen järjestämistä.
1498: ta. Kunnalla on rajoiltaan määrätty alueensa, Kuntien asukkaat taas asettavat vaatimuksia
1499: johon sen toiminta voi kohdistua. Kunnan tehtä- elin- ja asuinympäristönsä parantamisesta. He
1500: vät eivät rajoitu vain laissa säädettyihin velvolli- odottavat palvelujen kohentuvan ja edellyttävät
1501: suuksiin, vaan sillä on oikeus ottaa hoitaakseen kunnallistekniikan saamista asuntoalueille, joilta
1502: muitakin tehtäviä. Kunnan toimialaa on kuiten- se vielä puuttuu.
1503: kin rajoitettu viimeksi vuoden 1977 alusta voi- Valtion keskushallinto pyrkii yhä tarkemmin
1504: maan tulleella uudella kunnallislailla. määrittelemään kuntien tehtäviä ja lailla säätä-
1505: Kunnan tehtävän toteuttamisen muotona on mään yhä uusia tehtäviä pakollisiksi. Luonnolli-
1506: itsehallinnon ohella kansanvalta, joka antaa kun- sesti valtio myös joutuu tällöin valtionavuin aut-
1507: talaisille mahdollisuuden määritellyissä rajoissa ja tamaan kuntia velvoituksista suoriutumisessa.
1508: laajuudessa osallistua kunnallishallinnon tehtä- Toisaalta valtiovalta pyrkii kuitenkin rajoitta-
1509: vien muotoiluun. maan kuntalohkon osuuden kasvua koko kansan-
1510: Itsehallinnon toimialan laajuus ja kunnallishal- taloudesta, missä tarkoituksessa viimeksi on val-
1511: linnon riippuvuus keskushallinnosta on eri valti- mistettu ns. kunnallistalouden järjestelyasiakirjo-
1512: oissa kehittynyt omalta historialliselta pohjaltaan. Ja.
1513: Suomen suhteellisen laaja kunnan itsehallinto Kuntien tehtävien paisuminen ja niihin koh-
1514: eroaa selvästi esimerkiksi Ranskan tiukasti keskus- distuvien odotusten lisääntyminen on vaikeutta-
1515: hallinnon alaisesta kunnallishallinnosta. massa kuntien taloutta. Valtion tulonsiirrot kun-
1516: Valtion keskushallinnon ja paikallishallinnon nille eivät ole olleet riittäviä. Oikeana ei ole
1517: suhde ei kuitenkaan ole ristiriidaton. Kunnille pidettävä sellaista yleistä ratkaisua, että kunnal-
1518: asetetaan velvoitteita ja vaatimuksia ja niihin lisveron alhaisena pitämiseksi yhä enemmän va-
1519: kohdistetaan odotuksia eri tahoilta. Nämä taas roja kerätään erilaisilla uusilla maksuilla.
1520: eivät välttämättä ole samansuuntaisia. Edelleen on ilmennyt kiistaa siitä, missä mää-
1521: Tuotanto- ja muu elinkeinoelämä odottaa rin lainsäädännöllä voidaan luovuttaa kullekin
1522: kunnalta yleisten aineellisten toimintaedellytys- kunnalle sen asukkaiden tahdon mukaan päätet-
1523: tensä järjestämistä. Näitä ovat esimerkiksi tiestö, täväksi asioita. Niinpä esimerkiksi vesakontorjun-
1524: vesihuolto, viemärilaitos, tontinluovutus ja teiden käytöstä päättämistä ei katsottu voitavan
1525: maankäytön suunnittelu. Elinkeinoelämä edellyt- uskoa kunnille mm. siksi, että asuinkunnasta
1526: 088300420M
1527: 2 1983 vp. - TA n:o 1
1528:
1529: riippuen aineen levittämiseen suhtauduttaisiin ennen koko väliportaan hallinnon JarJestamtsta
1530: eri tavoin. Katsottiin, että tämä asiaintila louk- uudelleen kansanvaltaisella pohjalla, vaaleilla va-
1531: kaisi hallitusmuodon turvaamaa kansalaisten yh- litulle valtuustolle perustuvaksi.
1532: denvertaisuutta lain edessä. Samaten on väitetty, Läänien hallinnon kansanvaltaistamisesta ja vä-
1533: etteivät kunnat saisi nykyisen asuntotuotantolain liportaan hallinnon uudelleen järjestämisestä
1534: yleisten periaatteiden pohjalta kehittää kunkin ovat päätökset kuitenkin vielä tekemättä.
1535: kunnan omia valtiolainoitteisten vuokra-asunto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1536: jen jakoperusteita. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1537: Kuntien ja valtion väliin jää hallinnon taso, sen,
1538: ns. väliporras. Se koostuu valtiojohtoisesta lää- että hallitus ryhtyisi toimiin kuntien
1539: ninhallinnosta, valtion piirihallintoviranomaisista kansanvaltazsen itsehallinnon perusteiden
1540: ja lukuisista toimiaioiltaan vaihtelevista kuntain- selvittämzseksi, läänezstä, valtion pzirihal-
1541: liitoista. Väliporras on tyyten vailla omaa kansan- lintoviranomaiszsta ja kuntainlzitozsta
1542: valtaista hallintoaan. Kuntainliittojen hallinto- koostuvan väliportaan kansanvaltazsen it-
1543: mallikin on perustunut eräänlaiseen säätyajatte- sehallinnon toteuttamzseksi sekä näiden
1544: luun, vaikkakin uusi kunnallislaki on saattanut itsehallintojen tunnustamzseksi perustus-
1545: kuntainliittojen hallitukset aikaisempaa parem- laeissa szsällyttämällä säännökset - szltä
1546: min vastaamaan alueidensa väestön valtiollisia osin kuin on tarpeen - Suomen halli-
1547: näkemyksiä. Ratkaisu on väliaikainen korvike tusmuotoon.
1548: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1549:
1550: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
1551: 1983 vp. 3
1552:
1553: Toivomusaloite n:o 2
1554:
1555:
1556:
1557:
1558: Eenilä ym.: Puolueiden ehdokkaiden siinymisestä vaaleissa yhteis-
1559: mainontaan
1560:
1561:
1562: Eduskunnalle
1563:
1564: Kaikkialla maailmassa on voitu havaita poliit- kansanvallan välttämättömänä osana, on pakko
1565: tisten puolueiden syntyminen ensimmäisenä va- ennen pitkää löytää keinot yhteisten ongelmien
1566: paan kansan ilmentymänä. Puoluejärjestelmästä ratkaisemiseksi nimenomaan puoluejärjestelmän
1567: on meilläkin tullut kansanvallan kulmakivi. Se pohjalta kansalaisten luottamuksen palauttami-
1568: on vaalijärjestelmämme ja kansalaisten itsehallin- seksi puolueisiin ja poliitikkoihin, järjestelmän
1569: non, yhteisten asiain hoidon pohja ja perusta. kansanvaltaisuuteen. Nykyisen vaalijärjestelmän
1570: Lienee myös miltei mahdotonta ajatella muuta pohjalta tämä tuskin kuitenkaan on mahdollista.
1571: yhtä kansanvaltaista järjestelmää puoluejärjestel- Järjestelmästä johtuva ehdokkaiden keskinäinen
1572: män tilalle. kilpailu samassa puolueessa, mutta luonnollisesti
1573: Kansanvaltaa edustavana puoluejärjestelmää myös eri puolueiden ehdokkaiden välillä, saa
1574: on siis kunnioitettava. Viime vuosina on kuiten- aikaan monenlaista epätervettä toimintaa ja il-
1575: kin esiintynyt kasvavassa määrin politiikan vie- miötä. Tällaisia ovat ennen kaikkea runsas, jopa
1576: roksuntaa. Jopa poliitikkojen keskuudessa ilme- suorastaan tolkuton rahankäyttö henkilökohtai-
1577: nee selvää politiikan vastustustakin. Puolueiden seen vaalimainontaan, "pimeä" vaalirahoitus -
1578: toiminnan rahoitusta julkisin varoin esimerkiksi ja suuri epätasa-arvoisuus ehdokkaiden ja myös
1579: vastustetaan avoimesti, vaikka ymmärrettäneen, puolueiden kesken erilaisista rahoitusmahdolli-
1580: että kansanvalta edellyttää myös rahoituksen jul- suuksista johtuen - ja suuri houkutus ehdokkai-
1581: kisuutta, ja että "pimeä rahoitus" vie pohjan den ja poliitikkojen jopa asiattomaankin julki-
1582: kansanvallalta. Puolueiden vallan lisäämistä pelä- suudentavoitteluun. Puolueille on tämän järjes-
1583: tään. telmän vallitessa tärkeätä asettaa ehdokkaikseen
1584: Puolueiden normaalisti hoitamille toiminta- ääniharavia, kaiken kansan tuntemia julkkiksia
1585: alueille on viime vuosina syntynyt yhden asian "poppareista" pappeihin, TV-kuuluttajista
1586: liikkeitä. ''Epäpoliittinen'' kansalaistoiminta on olympiaurheilijoihin ja pääjohtajiin. Ehdokkai-
1587: voittanut alaa. Ns. suora toiminta on yleistynyt. den keskinäisestä tasa-arvosta ei voida puhua.
1588: Kansalaiset eivät koe puolueiden pystyvän hoita- Arvokkaasta kansanvallan perustapahtumasta,
1589: maan jo vakaviksi tiedostettuja ongelmia. yleisistä vaaleista, on näin tehty halpa-arvoiset
1590: mainonnan markkinat, ehdokkaat ja puolueet
1591: Näin on paljolti tunnustettava olevankin.
1592: valjastettu markkinatalouden vapaan henkilökoh-
1593: Suurten asiain ratkaisuja lykätään vuodesta toi-
1594: taisen "yrittäjyyden" ja kilpailumekanismin val-
1595: seen. Yhteiskunnan petusongelmista tehdään ns.
1596: jaisiin. Julkisuus ja raha merkitsevät vaaleissa
1597: iäisyyskysymyksiä, joista ei edes haluta keskustel-
1598: enemmän kuin asiat, joiden hoitajat vaaleissa
1599: la, saati päästä yhteisymmärrykseen. Uudistusha-
1600: kuitenkin valitaan. Tämä kaikki ei voi olla vai-
1601: lua ei ole riittävästi poliittisissa puolueissa, vaikka
1602: kuttamatta kaikkeen yhteiskuntatoimintaan.
1603: kansalaiset kokevat muutosten olevan välttämät-
1604: Vaalijärjestelmämme muotoutumisesta tällai-
1605: tömiä.
1606: seksi puolueet saavat syyttää itseään yhteisesti ja
1607: On selvää, että jähmettynyt ongelmatäyteinen kukin erikseen. Kun tilanne lähentelee kansan-
1608: yhteiskuntatilanne synnyttää kansalaisissa vastus- vallan halveksumista, miten tältä pohjalta voi-
1609: tusta, maistuu väärältä vailaita ja puolueiden daan odottaa asiallista, saati sitten vastuullista
1610: kykenemättömyydeltä. Syyt tilanteeseen ovat yhteisten asioiden hoitoa, tuloksekasta yhteistyö-
1611: luonnollisesti monet. tä, joka olisi välttämätöntä suurten yhteiskunnal-
1612: Selvää kuitenkin lienee, että mikäli kansanval- listen ongelmiemme selvittämiseksi onnelliseen
1613: taa kunnioitetaan ja puoluejärjestelmää pidetään ratkaisuun.
1614: 4 1983 vp. - TA n:o 2
1615:
1616: Vaalijärjestelmämme ei nykyisenlaisena voine raJOittamista, mieluimmin siirtymistä kokonai-
1617: olla oikea, ei oikeudenmukainen äänestäjille eikä suudessaan puolueiden ehdokkaiden yhteismai-
1618: riittävän arvokas kansalaisten itsehallinnon poh- noksiin.
1619: jaksi, vaalien tarkoituksen toteuttamiseksi. Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
1620: Kansanvallan, kansalaisten itsehallinnon ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1621: kansanvaltaa korkeimmalla tasolla edustavan sen,
1622: eduskunnan arvostuksen palauttaminen niille
1623: kuuluvalle tasolle ja luottamuksen palauttaminen ettii hallitus kzireellisesti valmistelisi
1624: yhteisten asioiden hoitoon ja hoitajiin, politiik- esityksen vaalimainonnan rajoittamiseksi
1625: kaan ja poliitikkoihin, puolueisiin, edellyttää ja/tai siirtymiseksi henkilökohtaisesta
1626: siirtymistä henkilövaaleista asiavaaleihin ja eh- mainonnasta yksinomaan puolueiden eh-
1627: dokkaiden tasa-arvoisuuteen. Tämä vaatii tolkut- dokkaiden yhteismainontaan, niin kan-
1628: toman henkilökohtaisen mainonnan voimakasta sanedustajain kuin kunnallisvaaleissakin.
1629: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1630:
1631: Paula Eenilä Tuula Hautamäki Anna-Liisa Piipari
1632: Arja Alho Mats Nyby Mikko Elo
1633: Jouko Skinnari Sakari Knuuttila
1634: 1983 vp. 5
1635:
1636: Toivomusaloite n:o 3
1637:
1638:
1639:
1640:
1641: Ehrnrooth: Selvityksen aikaansaamisesta valtiosääntötuomioistui-
1642: men perustamisesta
1643:
1644:
1645: Ed uskonnalle
1646:
1647: Oikeus velvoittaa myös valtiota, ts. henkilöitä, vastaisuuksiin nähden, kuten että lakia ei ole
1648: jotka muodostavat valtion eri elimet. Tämä voi- esim. julkaistu asetuskokoelmassa, ei ole käytän-
1649: daan ilmaista myös siten, että laki lainalaisessa nöllistä merkitystä. Koska tuomioistuimet eivät
1650: yhteiskunnassa on kaikkien yläpuolella, sekä hal- ilman nimenomaista laissa olevaa säännöstä voi
1651: litsevien että hallittujen. Tämä on oikeusvaltion tai halua valvoa ns. tavallisten lakien perustus-
1652: keskeinen tunnusmerkki. lainmukaisuutta, on valtiosäännössä aukko. Tätä
1653: Ei riitä, että lainsäädäntö-, toimeenpano- ja ovat eri lainoppineet enemmän tai vähemmän
1654: tuomiovalta on jaettu eri elinten kesken, vaan voimakkaasti korostaneet koko itsenäisyytemme
1655: täytyy myös valvoa, että valtion elimet pitävät ajan.
1656: yllä vallanjakoa ja noudattavat laillisuusvaatimus- Sekä ennen hallitusmuotomme syntymistä että
1657: ta, jotta kansalaisten oikeusturva olisi taattu. sen jälkeen on kysymys tuomioistuinten oikeu-
1658: Toimeenpano- ja tuomiovallan osalta on perus- desta tulkita lakien perustuslainmukaisuutta ol-
1659: tuslaeissamme olevilla säännöksillä huolehdittu lut ajankohtainen hallituksessa ja eduskunnassa.
1660: laillisuusvalvonnasta. Hallitusta valvovat monin Hallituksen esityksessä 30 päivältä marraskuuta
1661: tavoin sekä eduskunta että tuomioistuimet. Tuo- 1917 laiksi hallitusmuodosta ehdotettiin, että jos
1662: mioistuinten toimintaa valvovat eduskunnan oi- on ilmeistä, että jokin säännös ei ole syntynyt
1663: keusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. perustuslain mukaisessa järjestyksessä, ei sitä saa
1664: Näiden virkamiesten tehtäviin liittyy ankara lail- soveltaa. Kesäkuun 6 päivänä 1918 annetun
1665: lisuusperiaate. esityksen mukaan korkeimman oikeuden ei ollut
1666: Mitä tulee hallinnolliseen lainsäädäntövaltaan sovellettava lakia, joka ei ollut syntynyt perustus-
1667: - oikeuteen antaa asetuksia - mikä hallitus- lain säätämisestä voimassaolevassa järjestyksessä,
1668: muodon 28 §:n nojalla kuuluu presidentille, on jos se sisälsi perustuslainvastaisen säännöksen.
1669: laillisuusvalvonnasta myös huolehdittu. Hallitus- Korkein oikeus määrättiin vaatimaan sellaisen
1670: muodon 92 §:n 2 momentin mukaan tuomari tai lain muuttamista. Perustuslakivaliokunta kuiten-
1671: muu virkamies ei saa sovelluttaa asetuksessa ole- kin poisti tämän säännöksen. Saman kannan
1672: vaa säännöstä, joka on ristiriidassa perustuslain valiokunta otti käsitellessään hallituksen touko-
1673: tai muun lain kanssa. Tämän perustuslain sään- kuussa 1919 antamaa esitystä hallitusmuodoksi,
1674: nöksen on katsottu antavan tuomioistuimille ja joka sisälsi saman säännöksen perustuslainvastai-
1675: muille viranomaisille oikeuden tarkastaa myös sista säännöksistä kuin esitys vuodelta 1917.
1676: valtioneuvoston ja ministeriöiden antamien sään- Erichin ym. vuoden 1923 valtiopäiville jättämässä
1677: nösten laillisuutta. lakialoitteessa aloitteentekijät ehdottivat, että
1678: Meidän perustuslaeissamme ei ole kuitenkaan hallitusmuotoon otettaisiin säännös tuomiois-
1679: säännöstä, joka antaisi oikeuden tarkastaa lakien tuinten oikeudesta tutkia lakien perustuslainmu-
1680: perustuslainmukaisuutta. Tuomioistuinten ja kaisuutta koskevaa kysymystä. Hallituksen esityk-
1681: muiden viranomaisten täytyy sen takia soveltaa sessä vuoden 19 31 valtiopäiville ehdotettiin, että
1682: lakia siitä huolimatta, että se on syntynyt perus- hallitusmuotoa täydennettäisiin mm. saman si-
1683: tuslainvastaisessa järjestyksessä tai sen sisältö on sältöisellä säännöksellä, joka oli tässä käsittele-
1684: perustuslairtvastainen. Lähes kaikki oikeusoppi- mättä jääneessä lakialoitteessa.
1685: neet ovat olleet yksimielisiä tästä. Hallitusmuo- Vuoden 1931 hallituksen esityksen mukaan
1686: don 92 §:n 2 momentin säännöksen synty tukee olisi hallitusmuodon 92 §:ään ollut otettava uu-
1687: epäilemättä tätä käsitystä. Niillä varauksilla, jot- det 3-5 momentit. Jos korkein oikeus sen
1688: ka Kaira on tehnyt aivan ilmeisiin perustuslain- ratkaistavaksi saaterossa asiassa havaitsi laissa ole-
1689: 6 1983 vp. - TA n:o 3
1690:
1691: van säännöksen perustuslain kanssa ristiriitaisek- tin vahvistaman lain soveltaminen, esitettiin vas-
1692: si, sen tuli lausua julki, että säännöstä ei ollut tauksessa. Lakiehdotusten käsittelyjärjestystä kos-
1693: sovellettava. Sen tuli ilmoittaa asiasta valtioneu- keva tulkinta tulisi edelleenkin jättää lainsäädän-
1694: vostolle ja oikeuskanslerille. Kunnes oikaisu oli töelinten tehtäväksi, lausui eduskunta vastaukses-
1695: saatu aikaan, tuli ratkaisun olla kaikkia viran- saan.
1696: omaisia sitova. Sama laki koskisi korkeinta hal- Tähän eduskunnan kantaan on esitetty vasta-
1697: linto-oikeutta kuitenkin siten, että sen ratkaisu väitteitä. Erityisesti Erich ja Hermanson alleviiva-
1698: oli ilmoitettava korkeimmalle oikeudelle sekä sivat voimakkaasti lakien valtiosäännönmukai-
1699: julkaistava ja että se oli sitova vasta, kun korkein suuden tutkimista koskevan säännöksen tarpeelli-
1700: oikeus oli ilmoittanut olevansa samaa mieltä kuin suutta. Erich viittasi siihen, että kansanedustus-
1701: korkein hallinto-oikeus. Kun muu tuomioistuin laitos helposti laiminlyö oikeat muodot, koska ne
1702: havaitsi laissa olevan säännöksen olevan ristirii- näyttävät liiaksi kahlehtivan sen toimintavapaut-
1703: dassa perustuslain kanssa eikä korkein oikeus ta. Hän viittasi siihen, että oli aivan perusteeton-
1704: ollut ratkaissut kysymystä, oli se alistettava kor- ta sanoa tuomioistuimen tutkimisoikeuden sisäl-
1705: keimman oikeuden tutkittavaksi ja asian ratkaisu tävän sen, että tuomiovalta puuttuu lainsäätäjän
1706: lykättävä siksi, kunnes korkein oikeus oli antanut valtuuksiin, jos se kieltäytymällä soveltamasta
1707: lausuntonsa.Hallintoviranomainen ei saanut kiel- väärää lakia epäsuorasti voisi vaikuttaa siihen,
1708: täytyä soveltamasta laissa olevaa säännöstä, vaik- että lakia muutettaisiin. Erich näki sellaisessa
1709: ka piti sitä perustuslainvastaisena. Viranomaisen säännöksessä olevan heikkouden. Mutta tästä
1710: piti kuitenkin ilmoittaa käsityksensä, asian laa- huolimatta hän katsoi siihen sisältyvän periaat-
1711: dun mukaan, korkeimmalle oikeudelle tai kor- teen oikeaksi - ettei eduskuntakaan ole lain
1712: keimmalle hallinto-oikeudelle, jonka, milloin sii- yläpuolella - ja oikein sovellettuna suurimerki-
1713: hen aihetta oli, piti menetellä niin kuin edellä tyksiseksi. Myöhemmin ovat jälleen eräät valtio-
1714: on lausuttu. opin ja valtiosäännön asiantuntijamme pohtineet
1715: Korkeimman oikeuden ehdotuksesta valtio- tätä ongelmaa ja pitäneet suotavina toimenpitei-
1716: neuvostolle antamassa lausunnossa ehdotusta pi- tä valtiosääntötuomioistuimen aikaansaamiseksi
1717: dettiin tarkoituksenmukaisena. Perustuslakivalio- muodossa tai toisessa. Merikoski on pitänyt paha-
1718: kunta ehdotti kuitenkin, että esityksessä olevat na aukkona meidän valtiosäännössämme, että
1719: lakiehdotukset hallitusmuodon ja valtiopäiväjär- perustuslainmukaisuuden valvonta puuttuu. Sa-
1720: jestyksen muuttamisesta hylättäisiin. Valiokun- man käsityksen on lausunut mm. Tarkiainen.
1721: nan mietintöön (n:o 8/1931 vp.) jätetyssä vasta- Hallitusmuodon (19, 45 ja 58 §)ja valtiopäivä-
1722: lauseessa neljä jäsentä puolsi hallituksen esityk- järjestyksen (46 ja 67 §) säännöksistä huolimatta,
1723: sen hyväksymistä mm. 92 §:n osalta. Suuri jotka käytännössä suuressa määrin vähentävät
1724: valiokunta yhtyi perustuslakivaliokunnan enem- vaaraa, että lakeja säädettäisiin perustuslainvas-
1725: mistön kantaan, ja eduskunta hylkäsi 17 päivänä taisessa järjestyksessä, puuttuu Suomessa päinvas-
1726: marraskuuta 1931 esityksen. toin kuin useimmissa oikeusvaltioissa mahdolli-
1727: Eduskunnan hylkäävässä vastauksessa esitet- suus oikeudellisesti valvoa, että valtiosäännön
1728: tiin, että Suomen valtiosäännössä on tehokkaiksi määräykset otetaan lakia säädettäessä huomioon.
1729: osoittautuneita takeita perustuslainvastaisten la- Yhden äänen enemmistöllä perustuslakivaliokun-
1730: kien säätämistä vastaan. Presidentti voi, kun ta voi päättää, että lakiehdotus ei edellytä perus-
1731: eduskunnan hyväksymä laki on vahvistettava, tuslainsäätämisjärjestystä. Tämä tulee sitten
1732: pyytää siitä korkeimman oikeuden tai korkeim- eduskunnan kannaksi. Ratkaisun voivat tietoisesti
1733: man hallinto-oikeuden lausuntoa. Milloin edus- tai tiedostamatta sanella poliittiset näkökohdat.
1734: kunnan hyväksymä laki on näyttänyt olevan risti- Vaikka perustuslakivaliokunta on huolellisesti
1735: riidassa perustuslain kanssa, se onkin itse asiassa kuullut asiantuntijoita, voi olla mahdollista, että
1736: jätetty vahvistamatta, eikä eduskunta puolestaan eduskunta hyväksyy ja tasavallan presidentti vah-
1737: ole sitten käyttänyt sitä mahdollisuutta, joka sillä vistaa lain, joka on perustuslainvastainen, mutta
1738: olisi ollut saattaa laki voimaan ilman vahvistusta, joka siitä huolimatta sitoo tuomioistuimia ja
1739: sanottiin vastauksessa. Eduskunta havaitsi ehdo- muita viranomaisia. Vapaudenaikana pidettiin
1740: tetun muutoksen niin syvälle käyväksi ja vaiku- eräässä lausunnossa yhtenä vaarallisimmista yri-
1741: tuksiltaan arveluttavaksi, että se hylkäsi sen. tyksistä kaventaa vapautta ja valtakunnansäätyjen
1742: Korkein oikeus oikeutettaisiin kokonaan kieltä- lainsäädäntövaltaa sitä, että sentapaiset ajatukset
1743: mään ja lakkauttamaan eduskunnan vaikkapa ja lauseet yleisesti hyväksyttäisiin, joiden mukaan
1744: yksimielisesti hyväksymän ja tasavallan presiden- valtakunnan säätyjen enemmistöllä ei olisi kyllik-
1745: 1983 vp. - TA n:o 3 7
1746:
1747: si ymmärrystä ja tietoa tehtäviensä hoitamiseen. Yllä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittavasti
1748: On vaikea uskoa, että meidän aikamme kansan- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1749: edustuslaitos katsoisi itsensä erehtymättömäksi.
1750: Viime vuosilta voisi mainita esimerkkejä la- että hallitus selvityttäisi, olisiko perus-
1751: kiehdotuksista, jotka on käsitelty tavallisessa lain- tettava valtiosääntötuomioistuin, jotta la-
1752: säätämisjärjestyksessä, vaikka painavat syyt ja jo- kien perustuslainmukaisuuden oikeudel-
1753: ka tapauksessa varovaisuus olisivat vaatineet pe- linen valvonta tehtäisiin mahdolliseksi,
1754: rustuslain säätäruisestä voimassa olevaa käsittely- tai mahdollisesti ryhdyttävä muihin toi-
1755: järjestystä. Sitä mahdollisuutta, että tuomioistui- menpiteisiin parhaiden takeiden saami-
1756: met ja muut viranomaiset soveltavat lakia, jonka seksi szitä, että valtiosäännönmukaisuu-
1757: perustuslainmukaisuudesta on vahvoja epäilyksiä, den vaatimukset lakeja säädettäessä ote-
1758: pitäisi vähentää niin paljon kuin se käytännössä taan huomioon, sekä, mzkäli selvitys an-
1759: on mahdollista. Ottamatta kantaa mihinkään taa szihen aiheen, antaisi asiassa esityksen
1760: niistä ehdotuksista, joita on esitetty kysymyksen eduskunnalle.
1761: ratkaisemiseksi, on pidettävä tärkeänä, että asia
1762: otetaan perusteellisen selvityksen kohteeksi.
1763: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1764:
1765: Georg C. Ehrnrooth
1766: 8 1983 rd.
1767:
1768: Hemställningsmotion nr 4
1769:
1770:
1771:
1772:
1773: Ehr~ooth: Om ökat antal medlemmar i riksdagens kanslikommis-
1774: swn
1775:
1776:
1777: Tili Riksdagen
1778:
1779: Övervakningen av riksdagens kanslis verksam- de praktiska uppgifter som ankommer på kansli-
1780: het är sedan gammalt anförtrodd kanslikommis- kommissionen en ändamålsenlig förändring.
1781: sionen. Stadgandet angående detta organ ingick Huruvida det eventuellt skall sörjas för att grup-
1782: tidigare i riksdagens arbetsordning men intogs perna är företrädda i kanslikommissionen såsom i
1783: 1928 i riksdagsordningen. Enligt 89 § hör tili utskotten enligt sin parlamentariska styrka, är en
1784: kanslikommissionen talmannen och vicetalmän- mindre viktig fråga.
1785: nen samt fyra riksdagsmän, vilka därest riksdagen Den bästa lösningen förefaller vara den, att
1786: inte kan enas om dem, utses genom proportio- medlemsantalet skulle utökas så att förutom
1787: nella val. riksdagens talman och vicetalmän i kanslikom-
1788: Under kanslikommissionens uppsikt står riks- missionen skulle ingå en representant för varje
1789: dagens centralkansli och byråer. På den ankom- riksdagsgrupp som inte är företrädd genom tal-
1790: mer också övervakningen av ekonomin och finan- mannen eller vicetalmännen. Med beaktande av
1791: serna, lediganslåendet och besättandet av tjäns- de tili sin natur opolitiska ärenden, som kansli-
1792: terna och befattningarna samt handhavandet av kommissionen i huvudsak handhar, borde grup-
1793: de mångahanda praktiska frågor, av vilkas lös- pernas proportionella styrka inte tillmätas bety-
1794: ning riksdagsarbetets effektivitet är beroende. delse i fråga om sammansättningen. Huvudsaken
1795: Med tiden har riksdagsarbetet urvecklats i en är att i kanslikommissionens arbete skulle kunna
1796: sådan riktning, att kraven på de yttre former, i medverka företrädare för alla riksdagsgrupper.
1797: vilka det bedrivs, på den inre organisationen och Detta skulle ge ökad tyngd åt kanslikommissio-
1798: den service den erbjuder, blivit allt större. Vid nen och säkert tillföra den flera initiativ och
1799: tillkomsten av riksdagsordningen fungerade riks- erbjuda en vidare synvinkel vid lösningen av de
1800: dagen på ett sätt, som inte ställde tillnärmelsevis problem, som i samma utsträckning angår stora
1801: samma krav på den så att säga tekniska sidan. och små riksdagsgrupper.
1802: Av antalet medlemmar i kanslikommissionen Med hänvisning tili det som ovan anförts
1803: följer att i allmänhet bara de större riksdags- föreslår jag att riksdagen ville besluta hemställa,
1804: grupperna har representation i den. Flere eller
1805: färre grupper saknar företrädare i kommissionen, att regeringen måtte avlåta en proposi-
1806: medan två grupper har dubbel representation. tion tili riksdagen med /örslag tilllag om
1807: Med tanke på kanslikommissionens uppgifter, sådan ändring av 89 § i riksdagsord-
1808: som numera är betydligt mera krävande än när ningen att medlemsantalet i kanslzkom-
1809: detta organ i tiderna tillkom, vore det mycket missionen utökas för att möjliggöra de
1810: Öilskvärt att medlemsantalet kunde utökas på det olika nksdagsgruppernas representation i
1811: sättet att samtliga riksdagsgrupper blir företrädda densamma.
1812: i kanslikommissionen. Detta vore med tanke på
1813:
1814: Helsingfors den 12 april 1983
1815:
1816: Georg C. Ehrnrooth
1817: 1983 vp. 9
1818:
1819: Toivomusaloite n:o 4 Suomennos
1820:
1821:
1822:
1823:
1824: Ehrnrooth: Eduskunnan kansliatoimikunnan jäsenten lukumäärän
1825: lisäämisestä
1826:
1827:
1828: Eduskunnalle
1829:
1830: Eduskunnan kanslian t01mmnan valvominen olisivat edustettuina kansliatoimikunnassa. Tämä
1831: on jo kauan ollut kansliatoimikunnan tehtävänä. olisi tarkoituksenmukainen muutos ajatellen
1832: Tätä elintä tarkoittava säännös sisältyi aikaisem- kansliatoimikunnan käytännön tehtäviä. Vähem-
1833: min eduskunnan työjärjestykseen, mutta se sisäl- män tärkeä kysymys on, miten ehkä huolehdi-
1834: lytettiin vuonna 1928 valtiopäiväjärjestykseen. taan siitä, tulisiko ryhmien olla edustettuina
1835: Kansliatoimikuntaan kuuluu 89 §:n mukaan pu- kansliatoimikunnassa parlamentaaristen voima-
1836: hemies ja varapuhemiehet sekä neljä kansanedus- suhteiden mukaan kuten on laita valiokunnissa.
1837: tajaa, jotka valitaan suhteellisilla vaaleilla, ellei Paras ratkaisu näyttää olevan, että jäsenmäärää
1838: eduskunta ole heistä yksimielinen. lisätään siten, että paitsi puhemiestä ja varapuhe-
1839: Eduskunnan keskuskanslia ja toimistot ovat miehiä kansliatoimikuntaan kuuluisi edustaja
1840: kansliatoimikunnan valvonnassa. Sen tulee myös kustakin eduskuntaryhmästä, jota ei puhemies
1841: valvoa taloutta ja raha-asioita, virkojen ja toimien tai varapuhemiehet jo edusta. Kun otetaan huo-
1842: avoimeksi julistamista ja täyttämistä sekä hoitaa mioon se seikka, että kansliatoimikunta käsittelee
1843: monenlaisia käytännön kysymyksiä, joiden rat- pääasiallisesti luonteeltaan epäpoliittisia asioita,
1844: kaisemisesta eduskuntatyön tehokkuus riippuu. ei ryhmien suhteellista voimaa tulisi ottaa huo-
1845: Ajan mittaan eduskuntatyö on kuitenkin ke- mioon toimikunnan kokoonpanossa. Pääasia oli-
1846: hittynyt sellaiseen suuntaan, että sen tekemiselle si, että kansliatoimikunnan työskentelyyn voisi
1847: asetettavat ulkonaiset muodot, sen sisäinen orga- osallistua edustajia kaikista eduskuntaryhmistä.
1848: nisaatio ja sen tarjoamat palvelut ovat muodostu- Tämä antaisi enemmän painoa kansliatoimikun-
1849: neet yhä vaativammiksi. Valtiopäiväjärjestyksen nan työskentelylle ja toisi mukanaan useampia
1850: syntymisen aikoihin eduskunta toimi tavalla, jo- aloitteita ja tarjoaisi laajemmat näkökulmat nii-
1851: ka ei asettanut läheskään samanlaisia vaatimuksia den pulmien ratkaisemiseksi, jotka koskevat yh-
1852: ns. tekniselle alueelle. täläisesti niin suuria kuin pieniäkin eduskunta-
1853: Kansliatoimikunnan jäsenten lukumäärästä ryhmiä.
1854: johtuu, että siinä ovat edustettuina ainoastaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
1855: suuret eduskuntapuolueet. Useilla ryhmillä ei ole vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1856: lainkaan edustusta toimikunnassa, kun taas kah-
1857: della ryhmällä on kaksinkertainen edustus. Kun että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
1858: otetaan huomioon kansliatoimikunnan tehtävät, tyksen laiksi valtiopäivä,iärjestyksen 89
1859: jotka nykyään ovat huomattavasti vaativammat §:n muuttamiseksi siten, että kansliatoi-
1860: kuin silloin, kun tämä elin aikanaan perustettiin, mikunnan .iäsenmiiärää lisätään, .iotta eri
1861: olisi erittäin toivottavaa, että jäsenmäärää voitai- eduskuntaryhmien edustus siinä kävisi
1862: siin lisätä siten, että kaikki eduskuntaryhmät mahdolliseksi.
1863: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
1864:
1865: Georg C. Ehrnrooth
1866:
1867:
1868:
1869:
1870: 2 088300420M
1871: 10 1983 vp.
1872:
1873: Toivomusaloite n:o 5
1874:
1875:
1876:
1877: Ehrnrooth: Mielipidetiedustelujen suorittamisesta vaalien edellä
1878:
1879:
1880: Eduskunnalle
1881:
1882: Viime vuosina ovat erilaiset mielipidetutki- votta1sun va1ttaa, että mielipidetiedustelun ja
1883: mukset yleistyneet Suomessa. Silloin kun tällaiset vaalien tulosten käydessä yhteen teoria on todis-
1884: tutkimukset koskevat esimerkiksi kulutustottu- tanut luotettavuutensa.
1885: muksia, vapaa-ajan viettoa tai kauppojen auki- Ranskassa ovat vaaleja koskevat mielipidetie-
1886: oloaikoja, ei niiden kansalaisten mielipiteitä oh- dustelut kielletyt vaaleja edeltävien kahdeksan
1887: jaava vaikutus muodosta sellaista ongelmaa, jo- päivän aikana. Meilläkin olisi syytä suhtautua
1888: hon lainsäätäjän tulisi kiinnittää huomiota. Asia erittäin kriittisesti tällaiseen menettelyyn, jonka
1889: muuttuu kokonaan toiseksi kysymyksen ollessa myönteisiä puolia on vaikea nähdä. Sellaisinahan
1890: poliittisista tutkimuksista, joilla voidaan - ja ei voida pitää äänestäjien uteliaisuuden tyydyttä-
1891: usein lehdistön välityksellä myös pyritään vaikut- mistä saatikka sitä, että jokin puolue julkaisemal-
1892: tamaan kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen. la tilaamansa tutkimuksen juuri vaalien alla otak-
1893: Vaalien alla maassamme on viime vuosina suu näin pystyvänsä lisäämään kannatustaan.
1894: säännöllisesti julkaistu sekä puolueiden että sa- Lehti, joka tilaa ja julkaisee vaalituloksia ennus-
1895: noma- ja aikakauslehtien tilaamia erittäin suppe- tavia mielipidetiedusteluja, tavoittelee ensisijai-
1896: aan aineistoon perustuvia ns. galluptutkimuksia. sesti aineellista hyötyä.
1897: Täyttävätkö tällaiset tutkimukset tieteelliselle Viime kuussa toimitettujen eduskuntavaalien
1898: mielipidetutkimukselle asetettavat tiukat vaati- jälkeen on julkisuudessa keskusteltu sangen vilk-
1899: mukset - eli sellaiset vaatimukset, jotka tekivät kaasti vaaligallupeista. Aivan yleisesti on todettu,
1900: tämän alan luojan, George Gallupin, menetel- että lähes jokaviikkoiset vaaligallupit (vaalien
1901: mien mukaan suoritetuista mielipidetiedusteluis- alusviikolla niitä julkaistiin kolme) epäonnistui-
1902: ta luotettavia - ei yleensä tiedetä. Kuitenkin vat vaalitulosten ennustamisessa siinä määrin,
1903: tällaisten mielipidetiedustelujen tarkoituksena on että voitiin puhua George Gallupista vaalien
1904: selvittää, kuinka suuri kunkin puolueen kannatus "todellisena häviäjänä" (Iltalehti 23.3.). On
1905: on äänestäjien keskuudessa juuri silloin kun tie- myös todettu, että mielipidetiedustelut ovat lii-
1906: dustelu suoritetaan. Vaikka tiedusteluilla ei pyri- ketoimintaa, eivät tiedettä (Suomen Sosiali-
1907: tä suoraan vaikuttamaan kansalaisten äänestys- demokraatti 23. 3.).
1908: käyttäytymiseen, tulosten julkaiseminen johtaa Jos toisaalta mielipidetiedustelujen ennusta-
1909: helposti siihen, että monet epävarmat äänestäjät mien, toisaalta todellisten vaalitulosten väliset
1910: antavat niiden vaikuttaa itseensä. huomattavat poikkeavuudet johtavat päätel-
1911: Mielipidetiedustelussa menestynyt puolue lisää mään, ettei gallupeilla siis ole pystytty vaikutta-
1912: tavallisesti kannatustaan vaaleissa, kun taas tie- maan äänestäjien käyttäytymiseen, on johtopää-
1913: dustelussa heikomman tuloksen saanut puolue tös ainakin osittain virheellinen. Mitään selvitystä
1914: joutuu äänestäjien keskuudessa huonompaan ase- ei ole suoritettu esim. siitä, missä määrin äänes-
1915: maan. tyskäyttäytymiseen Perustuslaillisen oikeistopuo-
1916: Venailut mielipidetiedustelujen osoittaman lueen osalta vaikutti maamme suurimmassa sano-
1917: kannatuksen ja vaalitulosten välillä todistavat malehdessä viikkoa ennen vaaleja julkaistu, Suo-
1918: kuitenkin, että erityisesti monipuoluejärjestelmä men Gallup Oy:n toimittama mielipidetieduste-
1919: tekee tarkan ennustamisen perin vaikeaksi. Vaik- lu, joka lupasi puolueelle 0,0 prosenttia äänistä.
1920: ka suuret poikkeavuudet gallupin ja vaalitulosten Maallikkokin päätyy ilman pienintä epäilystä sii-
1921: välillä eräissä maissa, joissa niinikään on paljon hen, että tällainen "nollatutkimus" on vaikutta-
1922: puolueita, ehkä jonkun mielestä kumoavat teo- nut hyvin monen äänestäjän päätökseen.
1923: rian mielipidetiedustelujen ohjaavasta vaikutuk- Käsityksemme mukaan poliittisten mielipide-
1924: sesta, ei käytettävissä olevien tietojen pohjalta ole tutkimusten luotettavuudesta, niiden mielipitei-
1925: mahdollista torjua kaikkia epäilyksiä. Vastaavasti tä luovasta ja muokkaavasta vaikutuksesta sekä
1926: 1983 vp. - TA n:o 5 11
1927:
1928: tutkimustulosten julkaisemisesta erityisesti juuri Yllä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
1929: ennen vaaleja pitäisi suorittaa perusteellinen sel- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1930: vitys. Kansanvaltaisen järjestelmän kannalta ei
1931: ole yhdentekevää, voidaanko suppeiden mielipi- että hallitus kiireellisesti selvittäisi po-
1932: detiedustelujen suorittamisella ja julkaisemisella liittiszin mielipidetiedusteluihin liittyvät
1933: vaikuttaa vaalien tulokseen. Jo saatujen havainto- kansanvallan kannalta arveluttavat piir-
1934: jen valossa näyttäisi siltä, että vaalitulosten selvit- teet sekä selvityksen saatuaan ryhtyisi toi-
1935: tämiseksi suoritetut mielipidetiedustelut tulisi menpiteisiin tällaisten juuri vaalien alla
1936: kieltää esimerkiksi vaaleja välittömästi edeltävien tapahtuvien tiedustelujen kieltämiseksi.
1937: kahden viikon aikana.
1938:
1939: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
1940:
1941: Georg C. Ehrnrooth
1942: 12 1983 vp.
1943:
1944: Toivomusaloite n:o 6
1945:
1946:
1947:
1948:
1949: Ehrnrooth: Puolueiden varainkäytön saattamisesta viranomaisten
1950: valvontaan
1951:
1952:
1953: Eduskunnalle
1954:
1955: Poliittisia puolueita koskevia säännöksiä sisäl- kaiken varainkäytön julkista valvontaa, muuta-
1956: tyy paitsi puoluelakiin myös lakiin kansanedusta- mien komitean jäsenten katsoessa, että sen tulisi
1957: jain vaaleista ja lakiin tasavallan presidentin valit- koskea ainoastaan puolueiden saamien julkisten
1958: sijamiesten vaaleista. Puoluelain mukaan puolu- varojen käyttöä. Eräät tähän komitean enemmis-
1959: een kirjanpito on järjestettävä siten kuin kirjanpi- töön kuuluvista jäsenistä eivät pitäneet säännöstä
1960: tolaki edellyttää yhdistykseltä. Tuloslaskelmasta puolueiden varainkäytön valvonnasta tarpeellise-
1961: ja taseesta puolueen on toimitettava jäljennökset na perustuslaissa.
1962: oikeusministeriölle. Valtionavustuksen, puolue- Puoluetuen nykyinen suuruus ja puolueiden
1963: tuen, käyttämisestä on puolueen tehtävä valtio- muista rahoituslähteistä saadut varat muodosta-
1964: neuvoston antamien määräysten mukainen tili- vat muiden kuin kaikkein pienimpien puoluei-
1965: tys. Viranomaisella, jonka asiana on valvoa valtion- den varainkäytöstä siksi huomattavan osan, että
1966: avustuksen ehtojen noudattamista, on oikeus olisi perusteltua saattaa se viranomaisten suoritta-
1967: tarkastaa vain sanottuna avustuksena annettujen man valvonnan alaiseksi. Tällöin ei tulisi rajoittaa
1968: varojen käyttöä. (Puoluelaki, 8 ja 9 §.) valvontaa puolueiden julkisten varojen käyttöön,
1969: Vuonna 1974 välimietintönsä antanut valtio- koska se tekisi koko valvonnan melko näennäi-
1970: sääntökomitea (Komiteanmietintö 1974:27) seksi. Puolueiden asemaa ja tehtäviä silmällä
1971: katsoi, että perustuslakiin otettavaan säännök- pitäen sekä niiden arvovallan ja arvostuksen lisää-
1972: seen, jossa todettaisiin Suomen poliittisen järjes- miseksi olisi aiheellista saattaa ne koko varainkäy-
1973: telmän rakentuvan vapaan puoluemuodostuksen tön osalta puolueettoman, julkisen valvonnan
1974: pohjalle, tulisi sisältyä myös vaatimus puolueen alaisiksi.
1975: sisäisen kansanvallan toteuttamisesta tai ainakin Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
1976: viittaus sen järjestämisestä lailla. Tällä kannalla eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1977: oleva komitean enemmistö päätyi myös ehdotta-
1978: maan puolueiden varainkäytön valvontaa koske- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
1979: van samankaltaisen säännöksen ottamista perus- tyksen laiksi puoluelain muuttamisesta
1980: tuslakiin. Osa tästä enemmistöstä oli sillä kannal- siten, että puolueiden varainkäyttö saate-
1981: la, että säännöksen tulisi koskea puolueiden taan viranomaisten valvonnan alaiseksi.
1982: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1983:
1984: Georg C. Ehrnrooth
1985: 1983 vp. 13
1986:
1987: Toivomusaloite n:o 7
1988:
1989:
1990:
1991:
1992: Enävaara ym.: Puolueiden ehdokasnumeroiden saattamisesta sa-
1993: moiksi kaikissa vaalipiireissä
1994:
1995:
1996: Eduskunnalle
1997:
1998: Varsinkin useasti asuinpaikkakuntaansa muut- la olisi jokaisessa vaalipiirissä samat ehdokasnu-
1999: tavat kansalaiset eivät aina tiedä, minkä vaalipii- merot.
2000: rin ehdokkaita heidän eduskuntavaaleissa tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
2001: äänestää. Niinpä jatkuvasti sattuu, että ääniä oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2002: menee, paitsi väärälle ehdokkaalle, myös väärälle sen,
2003: puolueelle. Nämä äänet voivat vaikuttaa vaalien
2004: lopputulokseen. että hallitus ryhtyisi toimiin puoluei-
2005: Ainakin puoluekohtaisesti nykyistä oikeam- den ehdokasnumeroiden saattamiseksi sa-
2006: paan lopputulokseen päästäisiin lakeja ja sään- moiksi kaikissa vaalipiireissä eduskunta-
2007: nöksiä niin muuttamalla, että kullakin puolueel- vaaleissa.
2008:
2009: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2010:
2011: Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
2012: Liisa Arranz Lea Mäkipää Urho Pohto
2013: Urpo Leppänen Pentti Skön Reino Jyrkilä
2014: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
2015: 14 1983 vp.
2016:
2017: Toivomusaloite n:o 8
2018:
2019:
2020:
2021:
2022: Halonen ym.: Valtionlakimiehen vuan perustamisesta
2023:
2024:
2025: Eduskunnalle
2026:
2027: Oikeuskanslerilla on hallitusmuotomme mu- korostuu. Tällöin ilmeisesti on tarpeen lisätä
2028: kaan erittäin tärkeä asema valtiokoneistossamme. valtioneuvoston koneistossa kansantaloudellista,
2029: Näihin laajoihin tehtäviin sisältyy valtioneuvos- sosiaalipoliittista sekä opetus- ja kulttuurialan
2030: ton toiminnan kannalta merkittävimpänä sen erikoistuntemusta. Tällainen monipuolisempi
2031: valvonta, että lakia ja asetuksia noudatetaan (HM asiantuntemus, niin hyödyllinen ja välttämätön
2032: 46 § 1 mom. ja oikeuskanslerin ohjesääntö 1 §). kuin se onkin, ei saisi johtaa laillisuusnäkökoh-
2033: Samalla on oikeuskansleri kuitenkin joutunut tien jäämiseen riittävää huomiota vaille. Luon-
2034: toimimaan valtioneuvoston lainopillisena neu- nollisestikin valtionlakimiehen viran mahdolli-
2035: vonantajana. Nämä laajat tehtävät ovat kaksita- nen perustaminen edellyttää hallituksen toimesta
2036: hoisia ja asiamäärän vuosittain jatkuvasti kasvaes- suoritettavaa yksityiskohtaista valmistelua joko
2037: sa ei luonnollisestikaan oikeuskanslerilla ole aina erillisenä kysymyksenä tai mahdollisesti valtio-
2038: mahdollisuutta huolehtia molemmista tehtävistä neuvoston koko organisaation kehittämistä kos-
2039: samanaikaisesti. Periaatteelliselta kannalta voita- kevan selvityksen yhteydessä. Ensimmäisen tätä
2040: neen myös pitää kyseenalaisena, onko koko nykyi- asiaa koskevan toivomusaloitteen teki Kaarlo af
2041: sen tehtäväpiirin säilyttäminen oikeuskanslerilla Heurlin (Toivomusaloite n:o 18/1967) seitse-
2042: paras mahdollinen ratkaisu. Perustamalla erilli- mäntoista eri puolueista olevan kansanedustajan
2043: nen valtionlakimiehen virka valtioneuvoston kannattamana. Asia on edelleen entistäkin ajan-
2044: ylimmäksi lainopilliseksi neuvonantajaksi sekä kohtaisempi.
2045: mahdollisesti samalla yleisesti huolehtimaan val- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
2046: tion edun valvomisesta voitaisiin oikeuskanslerin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2047: toimintamahdollisuuksia lainvalvojana ja ylimpä-
2048: nä syyttäjänä edistää. Monissa maissa ovat nämä että hallitus selvityttäisi soveliaaksi kat-
2049: kaksi korkeata virkaa hallituksen yhteydessä erilli- somaliaan tavalla valtionlakimiehen viran
2050: sinä. Kumpikin viranhaltija huolehtii omasta mahdollisen perustamisen sekä selvityk-
2051: tehtäväpiiristään. Vuosi vuodelta valtioneuvoston sen perusteella antaisi eduskunnalle tar-
2052: asema talous- ja finanssipolitiikan, sosiaali- ja peelliseksi katsottavat esitykset.
2053: kulttuuripolitiikan keskeisimpänä johtoelimenä
2054:
2055: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
2056:
2057: Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
2058: 1983 vp. 15
2059:
2060: Toivomusaloite n:o 9
2061:
2062:
2063:
2064:
2065: Helminen ym.: Vaitiosääntöuudistuksen toteuttamisesta
2066:
2067:
2068: Eduskunnalle
2069:
2070: Vuoden 1919 hallitusmuodon ja vuoden 1928 lainsäädäntöä. Ympäristönsuojelun, yhteiskunta-
2071: valtiopäiväjärjestyksen uudistamista on valmistel- suunnittelun, kansantalouden ohjaamisen, ulko-
2072: tu 9.10.1970 nimitetyn komitean asettamisesta maankauppapoliittisten häiriöiden ja taloudellis-
2073: lähtien ilman, että perustuslakien vanhentunei- ten lamakausien vaatima talouspoliittinen lain-
2074: den kohtien uudistamiseen olisi päästy. Perustus- säädäntö, joka yleensä on luonteeltaan kiireellis-
2075: lakimme ovat monessa kohdin pahasti vanhentu- tä, edellyttää peräti 5A; enemmistöä eduskunnas-
2076: neita sekä nykyaikaiseen parlamentaariseen ja sa. Tällaiset lait on omaksutun perustuslakitul-
2077: demokraattiseen päätöksentekoon soveltumatto- kinnan mukaan käsiteltävä perustuslain säätämis-
2078: mia. Viimeksi asetettiin valtiosääntöä tarkista- järjestyksessä. Hallitus ei voi saada ilman pieneh-
2079: maan 25.11.1982 komitea. Tämä komitea jättää köjenkin oppositiopuolueiden suostumusta kriisi-
2080: mietintönsä kesällä 1983. tilojen edellyttämää lainsäädäntöohjelmaansa to-
2081: Valmistelutyön pohjalta perustuslakeja tulisi teutetuksi. Muissa Suomea oikeuskulttuuriltaan
2082: korjata usealta kohtaa. Ilmeisesti kaikkein van- vastaavissa valtioissa tämänkaltaiset lait voidaan
2083: hentunein ja parlamentaariseen demokratiaan so- säätää yksinkertaisella enemmistöllä.
2084: veltumattomin osa valtiosääntöämme ovat mää- Perustuslaeistamme löytyy lisäksi useita sellai-
2085: räenemmistö- ja -vähemmistösäännökset. Valtio- sia säännöstöjä, joita ei nykyaikaisessa valtiomuo-
2086: päiväjärjestyksen 67 §:n mukaan perustuslain- dossa enää voida pitää tarkoituksenmukaisina.
2087: säätämisjärjestyksessä säädettävä laki aina edellyt- Kun vuoden 1919 hallitusmuoto säädettiin, py-
2088: tää 2/3 enemmistön, minkä lisäksi lain kiireelli- rittiin tasavallan presidentille antamaan valtaoi-
2089: seksi julistaminen vaatii 5A; enemmistön. Tavalli- keuksia, jotka siihen saakka yleensä olivat kuulu-
2090: set lait voidaan äänestää lepäämään yli seuraavien neet perinnöllisille kuningashuoneille. On il-
2091: eduskuntavaalien 113 suuruisen vähemmistön toi- meistä, että tasavallan presidentille kuuluu halli-
2092: min. Verolakien hyväksyminen edellyttää 213 tusmuodon mukaan sellaisia valtaoikeuksia, joilla
2093: enemmistöä lukuunottamatta yksivuotisia veroja ei ole merkitystä presidentin tärkeimmän toimi-
2094: jne. Missään muussa parlamentaarista hallitusjär- valtuuden, ulkopolitiikan johtamisvallan kannal-
2095: jestelmää soveltavassa valtiossa ei esiinny tällaista ta ja jotka hyvin voitaisiin siirtää osin hallituksen,
2096: määräenemmistösäännöstöä. Näihin säännöksiin osin eduskunnan käytettäväksi.
2097: on konservoitu vanhentunut, luokkapohjainen Valtiosääntömme on kirjoitettu valtiovallan
2098: yhteiskunnallinen ajattelu. kolmijakoperiaatteen mukaan ja siten, että usea
2099: Määräenemmistö- ja -vähemmistösäännökset vallankäytön muoto on eduskunnan valvonnan
2100: estävät päätöksenteon eduskuntaenemmistöltä. ulkopuolella. Lisäksi usealla merkittävällä valtiol-
2101: Vähemmistöt voivat sanella ratkaisujen sisällön lisen päätäntävallan alalla eduskuntaa ei kuulla
2102: tai ainakin hidastaa ja haitata lainsäädäntöä. lainkaan. Valtiosääntöämme tulisikin korjata ja
2103: Toisaalta kuitenkin hallitus on luottamusvastuus- tarkistaa siten, että eduskunnan toimivaltuuksia
2104: sa eduskunnalle ja eduskunta voi yksinkertaisella näillä päätäntävallan aloilla laajennetaan ja edus-
2105: enemmistöllä todeta, ettei hallitus nauti edus- kunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Sa-
2106: kunnan luottamusta. Näin voidaan todeta sil- malla korostetaan voimakkaasti valtiojärjestyk-
2107: loinkin, kun eduskunnan vähemmistö on estänyt semme perustana olevan kansan vaikutusvallan
2108: enemmistön kannattaman lain säätämisen. kehittämisen tarvetta.
2109: Sen lisäksi, että määräenemmistösäännökset Hallitusmuodon perusoikeusluettelo on monis-
2110: eivät sovi parlamentarismiin eikä vastaavia sään- sa kohdin vanhentunut eikä enää vastaa muissa
2111: nöksiä muissa parlamentaarisesti hallituissa valti- valtioissa tapahtunutta perusoikeuskehitystä.
2112: oissa ole, nämä säännökset vakavasti haittaavat Usea perusoikeus on kirjoitettu hallitusmuotoon
2113: 16 1983 vp. - TA n:o 9
2114:
2115: puutteellisesti ja monia muualla perustuslakeihin että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
2116: otettuja perusoikeuksia ei mainita Suomen perus- piteisiin, jotta jo kauan vireillä ollut ja
2117: tuslaissa lainkaan. Perusoikeusluettelo HM II lu- varsin pitkälle ja yksityiskohtaisesti val-
2118: vussa kaipaa täsmennystä ja täydennystä. misteltu valtiosääntöuudistus toteutettai-
2119: Tasavallan presidentin vaalitapa on herättänyt szzn
2120: arvostelua. Voimassaoleva välillinen vaali, joka ei - korjaamalla määräenemmistösään-
2121: tunne virallisesti asetettuja presidenttiehdokkai- nökset länsimaista parlamentaarista jär-
2122: ta, kaventaa aiheettomasti kansalaisten välittömiä jestelmää vastaavaan muotoon,
2123: vaikutusmahdollisuuksia valtiollisessa päätöksen- - tarkistamalla tasavallan presidentin
2124: teossa. Se mahdollistaa kansalaisten oikeustajua toimivaltuuksia niiltä osin, kuin valtuu-
2125: loukkaavat toimenpiteet sekä ehdokasasettelussa det eiviit liity tasavallan presidentin ulko-
2126: että itse vaalitoimituksessa. Presidentin vaalita- politiikan johtovaltaan eivätkä ylimpien
2127: paa tulisi muuttaa siten, että kansalaiset nykyistä valtionelinten toimivaltasuhteisiin,
2128: välittömämmin voisivat vaikuttaa vaalin lopputu- - täydentämällä perusoikeusluetteloa
2129: lokseen. Muutoinkin kansalaisten mahdollisuuk- ja
2130: sia vaikuttaa valtiolliseen ja kunnalliseen päätök- - lisäämällä kansalaisten välittömän
2131: sentekoon tulisi lisätä, esimerkiksi toteuttamalla vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä tasa-
2132: vastikään mietintönsä jättäneen komitean ehdot- vallan presidentin vaalissa että mutllakin
2133: tamaita pohjalta neuvoa antava kansanäänes- päätöksenteon alotlla.
2134: tysmenettely.
2135: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2136: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2137: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2138:
2139: Olli Helminen Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaari
2140: Kaisa Raatikainen Mikko Elo Arja Alho
2141: Matti Puhakka Anna-Liisa Piipari Tuula Hautamäki
2142: Pertti Paasio Mikko Rönnholm Kari Urpilainen
2143: Risto Ahonen Antti Kalliomäki Mats Nyby
2144: Sakari Knuuttila Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen
2145: Peter Muurman Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee
2146: Markus Aaltonen Sinikka Hurskainen Paula Eenilä
2147: Matri Luttinen Reijo Lindroos Maija Rajantie
2148: Juhani Surakka Timo Roos Jouko Tuovinen
2149: Kaj Bärlund Matti Louekoski Paavo Lipponen
2150: Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
2151: Jorma Rantanen Aarno von Bell Seppo Tikka
2152: Jouko Skinnari Kari Rajamäki Jukka Mikkola
2153: Pekka Myllyniemi Kerttu Törnqvist Pekka Starast
2154: Martti Lähdesmäki Jussi Ranta Marja-Liisa Tykkyläinen
2155: Aimo Ajo Matti Kuusio
2156: 1983 vp. 17
2157:
2158: Toivomusaloite n:o 10
2159:
2160:
2161:
2162:
2163: Hirvelä ym.: Saamelaisväestön aseman parantamisesta
2164:
2165:
2166: Ed uskonnalle
2167:
2168: Maassamme asuu noin 4 500 kolmeen eri kieli- sensa (Komiteanmietintö 1973:46). Edelleen saa-
2169: ryhmään kuuluvaa saamelaista. Omaan kieleen melaisväestö ja saame tulisi tunnustaa perustus-
2170: pohjautuvan elävän saamelaiskulttuurin perusta- laeissamme. Tällä hetkellähän vain suomi ja
2171: minen riippuu valtion erityistoimista, sillä saa- ruotsi ovat kielinä tunnustettuja.
2172: melaiset elävät taloudellisesti vaikeissa oloissa Hallituksen kulttuuripoliittisessa selonteossa
2173: luontaiselinkeinojen harjoittamisen vaikeuduttua eduskunnalle todetaan mm.: '' Saamelaisväestön
2174: ja työttömyyden ollessa Lapissa yleensäkin suu- ja saamelaiskulttuurir kannalta keskeinen kysy-
2175: rempaa kuin muualla maassa. Pieni väestömäärä mys on saamen kielen aseman vahvistaminen.
2176: ei myöskään tarjoa itsestään samanlaisia edelly- Eräänä mahdollisuutena tähän on nähty saamen
2177: tyksiä taloudellisesti kannattavan lehtien ja kirjal- kielen aseman turvaaminen erityislainsäädännöl-
2178: lisuuden kustannustoiminnan, teatterilaitoksen .. "
2179: 1a.
2180: ja monen muun vastaavan henkisen kulttuurin Saamelaisvaltuuskunta valmistelee parhaillaan
2181: toiminnan harjoittamiseen siinä mitassa ja run- esitystä ''saamelaisten kielilaiksi.'' Sen tarkoituk-
2182: saudessa kuin se on pääväestölle mahdollista. sena on saattaa saamen kieli viralliseksi kieleksi
2183: Saamelaisalueella on nykyään mahdollista saa- saamelaisten kotiseutualueella. Esityksen valmis-
2184: da opetusta saameksi, mutta aikuisväestön kes- telu on loppusuoralla ja lakiesitys annettaneen
2185: kuudessa on monia, joilla tätä mahdollisuutta ei valtioneuvostolle viimeistään syksyllä 1983.
2186: aikanaan ollut. Päinvastoin aikaisemmin esiintyi Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
2187: jopa kielellistä sortoa siten, että lapsia koetettiin toivomuksen,
2188: välitunnillakin pakottaa puhumaan suomea. Nyt
2189: olisikin välttämätöntä lisätä saamelaisen aikuis- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsztn
2190: väestön tietämystä siitä, mitä mahdollisuuksia saamelaisväestön taloudellisen aseman,
2191: tällä hetkellä on omakieliseen kulttuuriin ja toi- kielen ja kulttuurin kehittämiseksi siten,
2192: mintaan, mutta ennen kaikkea lisätä saamenkie- a) että hallitus vuosittain tulo- ja me-
2193: lellä oman kulttuurin ja historian tuntemusta, noarvion yhteydessä tekisi eduskunnalle
2194: mikä olisi omiaan herättämään väestöä myös itse selkoa tulo- ja menoarvion vaikutuksista
2195: toimimaan omaksi hyväkseen. Tämä edellyttäisi saamelaisväestön asemaan;
2196: saamenkielisen työläis- ja kansalaisopistotoimin- b) että hallitus antaisi välittömästi saa-
2197: nan kehittämistä sekä luonnollisesti myös radion melaisvaltuuskunnan ehdotuksen saatu-
2198: ja television saamenkielisen toiminnan mahdolli- aan ehdotuksen saamelaisten kielilaiksi ja
2199: suuksien hyväksikäyttöä. selvityttäisi onko tarpeen sisällyttää halli-
2200: Saamelaisten oikeuksien suojaaminen ja tur- tusmuotoon erityisiä saamelaisten talou-
2201: vaaminen edellyttää laajoja ja monipuolisia toi- dellzsen aseman, kielen ja kulttuurin
2202: mia. Osa näistä tulisi toteuttaa maamme yleistä huomioonottavia säännöksiä;
2203: lainsäädäntöä säädettäessä, jolloin erikseen olisi c) että hallitus antazsi eduskunnalle
2204: tarvittaessa annettava poikkeavat säännökset saa- esityksen erityzseksi saamelazslaiksi, mzstä
2205: melaisalueiden osalta. Tämän lisäksi olisi syytä ehdotuksen on laatinut saamelazskomi-
2206: tutkia pikaisesti erityisen saamelaislain säätämis- tea; ja
2207: tä, mistä saamelaiskomitea on laatinut ehdotuk-
2208: 3 088300420M
2209: 18 1983 vp. - TA n:o 10
2210:
2211: d) että hallitus muutoinkin ryhtyisi saamelaiskomitea mm. on tehnyt ehdo-
2212: tarvittavtin toimiin saamelaisväestön ase- tuksia.
2213: man kohentamiseksi, mistä kysymyksistä
2214: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
2215:
2216: Inger Hirvelä Irma Rosnell Mikko Elo
2217: Terho Pursiainen Marjatta Stenius-Kaukonen Kaj Bärlund
2218: Ville Komsi Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Kuoppa
2219: Anna-Liisa Jokinen Timo Kietäväinen Ilkka Kanerva
2220: Kalevi Kivistö Timo Laaksonen Ensio Laine
2221: Pirkko Turpeinen Pekka Leppänen Risto Ahonen
2222: Esko-Juhani Tennilä Reino Paasilinna
2223: 1983 vp. 19
2224:
2225: Toivomusaloite n:o 11
2226:
2227:
2228:
2229:
2230: Jaakonsaari ym.: Ruotsissa asuvien suomalaisten postiäänestys-
2231: mahdollisuudesta
2232:
2233:
2234: Eduskunnalle
2235:
2236: Suoritettujen eduskuntavaalien yhteydessä työajan menetystä, matkakustannuksia ja lasten-
2237: jouduttiin toteamaan, että ulkosuomalaisten hoitovaikeuksia. Ruotsinsuomalaisten mielestä
2238: äiinestysprosentti laski jälleen. Vaali vaalilta kas- riittävää parannusta äänestysmahdollisuuksiin
2239: vaneeseen äänestyslaimeuteen vaikuttavat mo- toisi ainoastaan postiäänestyksen toteuttaminen.
2240: net syyt, joista yksi on paluumahdollisuuksien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2241: heikkeneminen ja siksi äänestysmotivaation pie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2242: neneminen Suomessa vallitsevan pysyvän kor-
2243: kean työttömyyden takia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2244: Ruotsissa asuvien suomalaisten oman käsi- Ruotsissa asuvien suomalaisten valtiolli-
2245: tyksen mukaan suuren esteen äänestämiselle siin vaaleihin osallistumismahdollisuuk-
2246: muodostaa edelleen se, että vaalihuoneistoja on sien helpottamiseksi toteuttamalla mah-
2247: vähän. Äänestyspaikkojen vähälukuisuudesta dollisuus postiäänestykseen.
2248: johtuen aiheutuu äänioikeuden käyttämise~tä
2249: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
2250:
2251: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
2252: 20 1983 vp.
2253:
2254: Toivomusaloite n:o 12
2255:
2256:
2257:
2258:
2259: Jaatinen ym.: Tasavallan presidentin vaalitavan muuttamisesta
2260: suoraksi kansanvaaliksi
2261:
2262:
2263: Eduskunnalle
2264:
2265: Hallitusmuodon 23 §:n mukaan tasavallan taisuutta. Vähemmistö totesi presidentin aseman
2266: presidentin vaalitapa on välillinen. Vaalin suorit- puolueiden ylä- ja ulkopuolella korostuvan, jos
2267: tavat 301 valitsijamiestä. Presidentinvaalit ovat kansa hänet valitsisi. Jos sen sijaan presidentin
2268: kuitenkin erityisesti 1950-luvulta alkaen kehitty- valitseminen uskottaisiin eduskunnalle, joka vali-
2269: neet siihen suuntaan, että puolueiden vaalikarn- taan kokonaan muita kuin tätä tehtävää varten,
2270: panjat on aiempaa selkeämmin k~yty asetettujen heikemyisi kansanvaltaisuus vielä nykyisestään-
2271: presidenttiehdokkaiden nimissä. Aänestäjät ovat kin. Tosiasiallisesti presidentin valinta tulisi kan-
2272: yhä selvemmin antaneet äänensä valitsijamieseh- san vaikutuksen syrjäyttäen tapahtumaan puo-
2273: dokkaiden kautta suoraan presidenttiehdokkaille, luejohtajien välisillä sopimuksilla, todettiin vä-
2274: ja vaalista on tullut enemmän henkilö- kuin hemmistön eriävässä mielipiteessä.
2275: puoluevaali. Kokoomus asettui valtiosääntökomiteassa tuke-
2276: Kysymys välittömän kansanvaltaisuuden lisää- maan presidentin välitöntä kansanvaalia ensisijai-
2277: misestä ja tasavallan presidentin valitsemisen jär- sena valintamuotona. Valtiojärjestyksessämme
2278: jestämisestä välittömällä kansanvaalilla tapahtu- tulee säilyttää useita itsenäisiä valtakeskuksia,
2279: vaksi on useaan otteeseen ollut huomion kohtee- jottei valta pääsisi keskittymään ja jäämään kan-
2280: na. Erinomaisena esimerkkinä presidentinvaalien san kontrollin ulottumattomiin. Niinpä tasaval-
2281: luonteesta ovat tammikuussa 1982 käydyt presi- lan presidentin asema tulee kokoomuksen mie-
2282: dentinvaalit. Ne osoittavat, että presidentinvaali lestä edelleen säilyttää vahvana. Tätä asemaa
2283: on saarnassa enenevässä määrin suoraa kansanvaa- korostaa presidentin valitseminen suoralla kan-
2284: lia muistuttavia piirteitä. Äänestäjien käyttäyty- sanvaalilla. Myös presidentin itsenäinen asema
2285: minen etenkin presidentinvaaleissa osoittaa, että ulkopolitiikan johtajana edellyttää, että hän saa
2286: valitsijamiesvaaleissa äänestetään runsaasti yli valtakirjansa eduskunnasta riippumattomalla vaa-
2287: puoluerajojen. Silmiinpistävä piirre viimeisistä lilla. Kokoomus totesi jo valtiosääntökomitean
2288: presidentinvaaleista on myös äänten keskittymi- mietinnöstä antamassaan lausunnossa suoran
2289: nen pääehdokkaat asettaneille vaaliliitoille. Vaa- kansanvaalin toteuttavan parhaiten myös kansan-
2290: lin tulos osoitti, että äänestäjien mielipiteet eivät valtaisuutta, jonka kehittäminen on asetettu val-
2291: jakaudu kaikissa valtiollisissa vaaleissa läheskään tiosääntöuudistuksen erääksi päätavoitteeksi.
2292: samalla tavoin. Kansan tahdon väärentämättömäksi toteutta-
2293: Presidentin vaalitavan muuttamista on valmis- miseksi presidenttiä valittaessa, demokratian toi-
2294: teltu laajasti mm. valtiosääntökomiteassa. Valtio- mivuuden lisäämiseksi ja kansan poliittista pää-
2295: sääntökomitean välimietinnössä (KM 1974:27) töksentekojärjestelmää kohtaan tunteman luotta-
2296: komitean enemmistön mielestä eduskunnan olisi muksen vahvistamiseksi kokoomuksen eduskun-
2297: suoritettava presidentinvaali. Komitean vähem- taryhmä pitää tärkeänä kansalaisten välittömien
2298: mistön mielestä välitön kansanvaali ensisijaisena vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä presidenttiä
2299: valintamuotona toteuttaisi parhaiten kansanval- valittaessa.
2300: 1983 vp. - TA n:o 12 21
2301:
2302: Edellä esittamamme perusteella ehdotamme että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
2303: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- presidentin vaalitavan muuttamiseksi
2304: vomuksen, suoraksi kansanvaaliksi.
2305:
2306: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2307:
2308: Matti Jaatinen Kaarina Dromberg Pertti Salolainen
2309: Heikki Perho Liisa Hilpelä Eva-Riitta Siitonen
2310: Ulla Puolanne Lauri Impiö Jouni J. Särkijärvi
2311: Sampsa Aaltio Riitta Jouppila Eeva Turunen
2312: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Järvenpää Sakari Valli
2313: Tapio Holvitie Juho Koivisto Iiro Viinanen
2314: Aila Jokinen Ritva Laurila Ben Zyskowicz
2315: Tuure Junnila Pekka Löyttyniemi Toivo T. Pohjala
2316: Ilkka Kanerva Saara Mikkola Helge Saarikoski
2317: Lea Kärhä Pentti Mäki-Hakola Kimmo Sasi
2318: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Ilkka Suominen
2319: Mauri Miettinen Sirpa Pietikäinen Martti Tiuri
2320: Erkki Moisander Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen
2321: Helena Pesola Pirjo Rusanen Matti Viljanen
2322: Tauno Valo
2323: 22 1983 vp.
2324:
2325: Toivomusaloite n:o 13
2326:
2327:
2328:
2329:
2330: Jaatinen ym.: Veron määräämisvallan pysyttämisestä eduskunnalla
2331:
2332:
2333: Eduskunnalle
2334:
2335: Suomen hallitusmuodon 61 §:n mukaan veros- tynyt ja kehittynyt juuri verotuksen ympärille.
2336: ta säädetään lailla määräämättömäksi tai määrä- Jos verolainsäädännössä on joitain osin myönnet-
2337: ajaksi. Samoin säädetään lailla entisen veron ty aiemmalle viranomaiselle valtuutus veron mää-
2338: muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä yleisistä räämiseksi, on tällaisen valtuutuksen laajuutta
2339: rasituksista. Valtiopäiväjärjestyksen 75 §:n 1 mo- tarkasteltava suppeasti.
2340: mentin mukaan ehdotus, joka tarkoittaa uuden Edellä mainituista selkeistä säännöksistä huoli-
2341: veron määräämistä tai entisen muuttamista tai matta on verotustilanne maassamme vähitellen
2342: määräaikaisen jatkamista taikka valtiolainan otta- muotoutunut sellaiseksi, että tosiasiallista vero-
2343: mista, on, vaikka se sisältyykin valtion tulo- ja tusvaltaa on luisunut hallintoviranomaisille. Hal-
2344: menoarvioehdotuksen laskelmiin, valtiopäivillä lintoviranomaisten toimenpitein on viime aikoi-
2345: erityisenä asiana käsiteltävä. Edelleen valtiopäivä- na suoritettu merkittäviä veronkorotuksia, vero-
2346: järjestyksen 68 §:ssä on säännökset siitä, että tusta koskevien säännösten tulkintaa on muutet-
2347: ehdotusta uudesta tai lisätystä verosta tai määrä- tu säännöksiä muuttamatta sekä vakiintuneesta
2348: ajaksi säädetyn veron jatkamisesta määrältään verotuskäytännöstä tehty olennaisia poikkeamia.
2349: muuttamatta ei voida jättää lepäämään ja ehdo- Kansalaisilta kannettavat verot määräytyvätkin
2350: tus uudesta tai lisätystä verosta, joka on tarkoitet- nykyisin varsin laajasti hallinnollisin päätöksin,
2351: tu kannettavaksi yhtä vuotta pidemmältä ajalta, joita tekevät mm. valtiovarainministeriö, verohal-
2352: katsotaan rauenneeksi, jollei sitä ole asian kol- litus ja muut veroviranomaiset.
2353: mannessa käsittelyssä kannattanut vähintään 21 3 Edellä selostetun epäkohdan poistamiseksi eh-
2354: annetuista äänistä. Näistä keskeisistä perustusla- dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
2355: kiemme säännöksistä ja myös oikeuskirjallisuu- täväksi toivomuksen,
2356: desta käy kiistatta selville, että veroista päättää
2357: eduskunta ja eduskunnan myötävaikutus on tar- että hallitus huolehtisi siitä, ettei edus-
2358: peen myös entisen veron muuttamisesta tai lak- kunnalle kuuluvaa määräämisvaltaa ve-
2359: kauttamisesta päätettäessä. Huomattava myös roista hallinnollisin päätöksin siirretä hal-
2360: on, että koko perustuslainsäädäntömme on syn- lintoviranomaisille.
2361: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2362:
2363: Matti Jaatinen Kaarina Dromberg Pertti Salolainen
2364: Heikki Perho Liisa Hilpelä Eva-Riitta Siitonen
2365: Ulla Puolanne Lauri Impiö Jouni ). Särkijärvi
2366: Sampsa Aaltio Riitta Jouppila Eeva Turunen
2367: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Järvenpää Sakari Valli
2368: Tapio Holvitie Juho Koivisto Iiro Viinanen
2369: Aila Jokinen Ritva Laurila Ben Zyskowicz
2370: Tuure Junnila Pekka Löyttyniemi Toivo T. Pohjala
2371: llkka Kanerva Saara Mikkola Helge Saarikoski
2372: Lea Kärhä Pentti Mäki-Hakola Kimmo Sasi
2373: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Ilkka Suominen
2374: Mauri Miettinen Sirpa Pietikäinen Martti Tiuri
2375: Erkki Moisander Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen
2376: Helena Pesola Pirjo Rusanen Tauno Valo
2377: Matti Viljanen
2378: 1983 vp. 23
2379:
2380: Toivomusaloite n:o 14
2381:
2382:
2383:
2384:
2385: Anna-Liisa Jokinen ym.: Kansainvälisen naistenpäivän saattamisesta
2386: viralliseksi liputuspäiväksi
2387:
2388:
2389: Eduskunnalle
2390:
2391: Rauhan lujittamisen ja kansainvälisen ystävyy- tysta Ja kansainvälisen ystävyyden lujittamista
2392: den merkittäväksi symboliksi on muodostunut voidaan tähdentää. Siitä syystä olisi myös Suo-
2393: kansainvälisen naistenpäivän vietto maaliskuun men tasavallassa otettava virallisesti käyttöön
2394: kahdeksantena päivänä. kansainvälisen naistenpäivän vietto, ja päivä tuli-
2395: Sen rauhantahtoa ilmentävät periaatteet ovat si samalla hyväksyä viralliseksi liputuspäiväksi.
2396: peräisin jo vuosisadan alkupuolelta, jolloin päi- Tämän laajalti kansainvälistä merkitystä omaavan
2397: vän vietto syntyi levottomuuden ja sodan uhates- päivän vieton yksityiskohdista olisi tarkemmin
2398: sa. Päivän vieton tarkoituksena oli jo tuolloin päätettävä, jotta sen merkitys palvelisi parhaalla
2399: vaikuttaa eri kansojen naisten tahdon yhdistämi- mahdollisella tavalla sitä arvokasta asiaa, rauhan
2400: seen yli rajojen ja niin, että uhkaava maailman- ja ystävyyden lujittumista kaikkien kansojen kes-
2401: palo olisi voitu estää. ken, jolle tämän päivän vietto perustuu esim.
2402: Vähitellen on kansainvälisen naistenpäivän Neuvostoliitossa.
2403: vietto laajentunut kautta maailman ja se on jo Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
2404: tällä hetkellä monissa maissa paikallinen vapaa- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2405: päivä. Rauha ja ystävyys ovat tämän juhlapäivän
2406: keskeisimmät tavoitteet, mutta juhlapäivän vie- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2407: ton yhteydessä kiinnitetään huomiota myös nai- menpiteiszi"n sellaisen toimikunnan aset-
2408: sen aseman parantamiseen ja tasa-arvon sekä tamiseksi, joka ryhtyisi valmistelemaan
2409: oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen kaikissa kansainvälisen naistenpäiviin viettoa Suo-
2410: mrussa. messa maaliskuun kahdeksantena nzi"n,
2411: Tällä hetkellä on erityisen tärkeää korostaa että siitä muodostuisi virallinen liputus-
2412: kaikkia niitä tekijöitä, joilla rauhantilan merki- päivä.
2413:
2414: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2415:
2416: Anna-Liisa Jokinen Terho Pursiainen Marja-Liisa Salminen
2417: Niilo Koskenniemi Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
2418: Ensio Laine Heli Astala Inger Hirvelä
2419: Lauha Männistö
2420: 24 1983 vp.
2421:
2422: Toivomusaloite n:o 15
2423:
2424:
2425:
2426:
2427: Joutsenlahti ym.: Oikean äänestystuloksen turvaamisesta vaali-
2428: päivien välisenä yönä
2429:
2430:
2431: Eduskunnalle
2432:
2433: Varhemmin on vaaleissa maassamme vaalien koottaisiin täksi yöksi yhteen paikkaan keskus-
2434: välisenä yönä ollut vaaliuurnien vartiointi, vaalilautakuntaan, josta ne taas toisen äänestys-
2435: jonka suorittivat vaalilautakuntien jäsenet. päivän alettua vietäisiin äänestysalueiden vaali-
2436: Nykyisin on ruvennut liikkumaan arveluita paikoille.
2437: kansan vaalitahdon muuntumisesta vaalien väli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2438: senä yönä, onpa asiasta erilaisia tietoja tihkunut nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2439: julkisuuteenkin. muksen,
2440: Jotta kaikki epäilykset epärehellisyyksistä
2441: tässä suhteessa saataisiin vaiennettua, olisi joko että hallitus ryhtyisi nopeasti toimiin
2442: siirryttävä yksipäiväisiin vaaleihin, joihin olisi oikean äänestystuloksen turvaamiseksi
2443: mahdollisuus, koska voimassa on myös ennak- myös vaalipäivien välisenä yönä joko
2444: koäänestys, tai vaihtoehtoisesti olisi harkittava siirtymällä yksipäiväisiin vaaleihin tai
2445: palaamista uurnien vartioimiseen vaalipäivien asettamalla vaaliuurnat äänestyspäivien
2446: väliseksi yöksi, mikä voisi käydä mahdolliseksi väliseksi yöksi vartioinnin alaisiksi.
2447: esim. siten, että kullakin paikkakunnalla uurnat
2448: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
2449:
2450: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
2451: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
2452: 1983 vp. 25
2453:
2454: Toivomusaloite n:o 16
2455:
2456:
2457:
2458:
2459: Joutsenlahti ym.: Kansanäänestysten toteuttamisesta tärkeistä
2460: koko maata tai yksityis1tä kuntaa koskevista asioista
2461:
2462:
2463: Eduskunnal1e
2464:
2465: Aikanamme on tavallinen kansa yhä enem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2466: män tullut sivustakatsojaksi poliittisista asiois- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2467: ta päätettäessä ja tuntee itsensä sivulliseksi muksen,
2468: asioissa, joissa suomalaisen yhteiskuntajärjes-
2469: telmän mukaan kansalla nimenomaan tulisi olla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2470: päätösvalta. Nyt sitä käyttävät ahnaasti valtaa- kansanäänestysten toteuttamiseksi esim.
2471: pitävien poliittisten puolueiden pienet johto- puoluetuesta, atomivoimalaitoksista,
2472: klikit niin valtakunnallisella kuin kuntatasolla- presidentin vaalitavasta sekä keskioluPn
2473: kin. Tämän vuoksi olisi yksityisen kansalaisen siirtämisestä pois ruokakaupoista sekä
2474: vaikutusmahdollisuuksia saatava lisätyksi tär- yksityisiä kuntia koskevista tärkeistä
2475: keissä koko maata tai yksityistä kuntaa koske- asioista kunnallisvaaleissa 1984.
2476: vissa asioissa. Tämä olisi mahdollista järjestä-
2477: mällä näissä asioissa kansanäänestyksiä.
2478: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
2479:
2480: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
2481: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
2482: Reino Jyrkilä
2483:
2484:
2485:
2486:
2487: 4 088300420M
2488: 26 1983 vp.
2489:
2490: Toivomusaloite n:o 17
2491:
2492:
2493:
2494:
2495: Joutsenlahti ym.: Hovioikeuden saattamisesta valtioneuvoston
2496: jäsenten virkarikosten oikeuspaikaksi
2497:
2498:
2499: Eduskunnalle
2500:
2501: Hallitusmuodon 5 § :n mukaan kaikki Suo- kansleri, eduskunnan oikeusasiamies, poliisiyli-
2502: men kansalaiset ovat tasavertaisia lain edessä. johtaja, poliisiylitarkastaja, keskusrikospoliisin
2503: Tavallinen kansalainen joutuu syytteeseen ali- päällikkö, keskusrikospoliisin apulaispäällikkö,
2504: oikeudessa automaattisesti normaalin virkamies- keskusrikospoliisin rikostarkastaja. Poliisipiirin
2505: kunnan suorittaman tutkimuksen perusteella. päällikkö, apulaispäällikkö, alioikeuksien syyt-
2506: Ministerivastuulain tarkoittamassa asiassa mi- täjäviranomainen, läänin poliisitarkastaja, lää-
2507: nisteri joutuu tutkittavaksi vain valtakunnanoi- nin apulaispoliisitarkastaja niillä alueilla, missä
2508: keudessa. Tämä on osittain poliittinen, ei siis heillä on toimivalta.
2509: puhtaasti oikeudellinen elin. Sen kokoontumi- Ministerin pidätysmääräyksen salSlvat antaa
2510: nen on eduskunnan päätöksen varassa. edellä luetellut henkilöt normaaliin rikokseen
2511: Tässä ei siis ole kysymys tasa-arvosta. perustuvilla periaatteilla.
2512: Erityisen räikeänä tämä asia tuli ilmi Salora- Pidätysajat olisivat myös kuten laeissa on
2513: ja Valco-skandaalien yhteydessä, jolloin mm. muutenkin säädetty. Jos ministeri joutuu pidä-
2514: kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällik- tetyksi, on valtioneuvosto oikeutettu ottamaan
2515: kö Bror Wahlroos tuomittiin sakkorangaistuk- toisen jäsenen hänen sijalleen.
2516: seen lahjastereoiden vastaanottamisesta. Sa- Ministerin vapauttamisesta tehtävistään tut-
2517: malla kuitenkin valtionyhtiöiden ministerival- kinnan ja oikeuskäsittelyn ajaksi päättäköön
2518: tuuskunnan jäsenet pääsivät vastaavien stereoi- eduskunta.
2519: den kanssa kuin koira veräjästä. Jos toista valtioneuvoston jäsentä joudutaan
2520: Tämän vuoksi ministerien ko. tuomioistuin- kuulemaan todistajana, on hänellä tähän RL
2521: käsittelyä ja tutkintaa olisi muutettava lähem- 17: 4 §: n mukaan samanlainen velvollisuus
2522: mäs kansalaisten oikeuskäsittelyä seuraavalla ta- kuin muillakin kansalaisilla.
2523: valla: Ministerin on saavuttava edellä mainitun
2524: Ministerin ensimmäisenä otkeusistuimena tu- viranomaisen ja tutkivan viranomaisen käskystä
2525: lisi olla sen alueen hovioikeus, jossa rikos on kuulusteluun kuten muunkin kansalaisen asuin-
2526: tapahtunut. Syyttäjänä ministeriä vastaan tulisi tai oleskelupaikkakunnan mukaan.
2527: olemaan hovioikeuden kanneviskaali. Oikeuskä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2528: sittelyn olisi ainakin ensimmäisessä istunnossa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2529: tapahduttava samojen periaatteiden mukaan muksen,
2530: kuin alioikeudessakin.
2531: Ministerin epäillyistä rikkomuksista suorit- että hallitus nopeasti ryhtyisi kansa-
2532: taisi tutkinnan aina keskusrikospoliisi. Päätut- laisten yhdenvertaisuus lain edessä -pe-
2533: kijana olisi oltava poliisipäällystöön kuuluva riaatteen mukaisesti lainsäädäntöuudis-
2534: rikostutki ja. tukseen, jonka mukaan rikokseen syyl-
2535: Käskyn rikoksesta epäillyn ministerin tut- listyneiden ministereiden ensimmäisenä
2536: kintaan saisivat antaa itsenäisesti seuraavat oikeusistuimena olisi hovioikeus ja jonka
2537: viran tai toimen haltijat: mukaan myös esitutkinta- ja syyttämis-
2538: Koko maassa oikeuskansleri, apulaisoikeus- menettely uudistettaisiin.
2539:
2540: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198 3
2541:
2542: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
2543: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
2544: 1983 vp. 27
2545:
2546: Toivomusaloite n:o 18
2547:
2548:
2549:
2550:
2551: Joutsenlahti ym.: Suodenniemen, Lavian ja Kiikoisten kuntien
2552: sijoittamisesta samaan lääniin uusia läänejä perustettaessa
2553:
2554:
2555: Eduskunnalle
2556:
2557: Tulevan lääniratkaisun yhteydessä olisi tur- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2558: vattava pienkuntien yhteistyöalueiden säilymi- muksen,
2559: nen samassa läänissä. Tämän johdosta olisi Sa-
2560: takunnan lääniin sisällytettävä kokonaisuudes- että hallitus nopeasti ryhtyisi sellai-
2561: saan Suodenniemen, Lavian ja Kiikoisten kun- siin toimenpiteisiin uusien läänien pe-
2562: nat, joilla nyt on yhteinen terveystyön kuntain- rustamisen yhteydessä, että Lavian, Suo-
2563: liitto ja paljon muuta perinteistä yhteistoimin- denniemen ja Kiikoisten kunnat niiden
2564: taa. yhteistyön vuoksi säilytetään kaikki sa-
2565: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- massa Satakunnan läänissä.
2566: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
2567:
2568: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
2569: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
2570: 28 1983 vp.
2571:
2572: Toivomusaloite n:o 19
2573:
2574:
2575:
2576:
2577: Kortesalmi ym.: Kansanäänestysmenettelyn toteuttamisesta
2578:
2579:
2580: Eduskunnalle
2581:
2582: Veronmaksajien varoista otetuilla rappeutta- kansanäänestys puoluetuesta, atomivoimalaitok-
2583: villa puoluetukirahoilla pönkitetty puoluedikta- sista ja ylisuurista eläkkeistä, vain nämä maini-
2584: tuuri ei ole kansanvaltaa. Se on todellisuudessa taksemme.
2585: keskitettyä harvainvaltaa, jossa eduskuntaa käy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
2586: tetään harvainvallan peitteenä. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2587: Kun Suomi on demokratian varjossa kulke-
2588: nut kohti tällaista epäkansanvaltaisuutta, on että hallitus ryhtyisi toimiin kansan-
2589: välttämätöntä, että maassamme suoritetaan tär- äänestyksen toteuttamiseksi vaikkapa
2590: keissä asioissa kansanäänestyksiä kansalaisten vaalien yhteydessä, ennen kaikkea puo-
2591: todellisen mielipiteen esille saamiseksi. luetuesta, at(lmiVoimalaitoksista ;a yli-
2592: SMP katsoo, että maassamme on kiireesti suurista eläkleeistä.
2593: suoritettava vaikkapa vaalien yhteydessä vapaa
2594: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
2595:
2596: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Heikki Riihijärvi
2597: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Urpo Leppänen
2598: Pentti Skön Vieno Eklund Pekka Vennamo
2599: Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen Mikko Vainio
2600: Liisa Arranz Reijo Enävaara Veikko Vennamo
2601: 1983 vp. 29
2602:
2603: Toivomusaloite n:o 20
2604:
2605:
2606:
2607:
2608: Kortesalmi ym.: Vaaliavustajajärjestelmän uudistamisesta
2609:
2610:
2611: Eduskunnalle
2612:
2613: Valtiollisten ja kunnallisvaalien aikana kuu- tava aikaan sellainen muutos, että vaaliavusta-
2614: lee toistuvasti kansalaisten valituksia ja epäi- jia on aina vähintään kaksi.
2615: lyjä vaalivilpistä. Niinpä on esiintynyt vahvoja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2616: ja oikeutettuja epäilyjä siitä, että huononäköis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2617: tä tai muuten huonokuntoista äänestäjää nume- muksen,
2618: ron teossa avustaneet vaaliavustajat eivät piir-
2619: täisikään vaalilippuun sitä numeroa, jonka avus- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
2620: tettava pyytää, vaan oman mieleisensä eli oman vaaliavustajajärjestelmän uudistamiseksi,
2621: puolueensa ehdokkaan numeron. korjaamiseksi ja varmentamiseksi sellai-
2622: Jotta kaikista aiheellisista ja aiheettomista seksi, että vaaleissa avustettavaa äänes-
2623: epäluuloista tältä osin vältyttäisiin, olisi saa- täjää seuraa äänestyskoppiin aina kaksi
2624: vaaliavustajaa.
2625: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2626:
2627: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
2628: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
2629: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
2630: 30 1983 vp.
2631:
2632: Toivomusaloite n:o 21
2633:
2634:
2635:
2636:
2637: Kortesalmi ym.: Saamelaisväestön lakisääteisestä parlamentaari-
2638: sesta edustuksesta
2639:
2640:
2641: Eduskunnalle
2642:
2643: Maamme saamelaisväestö on vuosisatoja ol- jon paremmin ja tehokkaammin salSlvat tah-
2644: lut vieraiden kielten ja kulttuurien puristukses- tonsa julki myös valtakunnan ylimmissä päättä-
2645: sa ja joutunut luovuttamaan elintilaansa ja oi- vissä elimissä, ehdotamme kunnioittavasti edus-
2646: keuksiansa suomalaiselle uudisasutukselle. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2647: Nykyaikaisen valistuneen käsityksen ja myös
2648: Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja ih- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
2649: misoikeuksien julistuksen mukaan kieli- ja kult- perustuslain muuttamiseksi sellaiseksi,
2650: tuurivähemmistöille on suotava tasaveroiset että myös maamme saamelaisväestö saisi
2651: mahdollisuudet enemmistön rinnalla kehittää lakisääteisen parlamentaarisen edustuk-
2652: omaa kieltään ja kulttuuriaan. sen valtiopäivillemme samaan tapaan
2653: Tähän periaatteeseen ja saamelaisten kohta- kuin Ahvenanmaan maakunnallakin on.
2654: loon viitaten ja jotta saamelaiset nykyistä pal-
2655: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
2656:
2657: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Pekka Vennamo
2658: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
2659: Mikko Vainio Lea Mäkipää Reijo Enävaara
2660: Vieno Eklund
2661: 1983 vp. 31
2662:
2663: Toivomusaloite n:o 22
2664:
2665:
2666:
2667:
2668: Mattila ym.: Päätösvallan siirtämisestä keskushallinnosta alem-
2669: mille hallintotasoille
2670:
2671:
2672: Eduskunnalle
2673:
2674: Valtioneuvosto on päätöksillään 4. 9. 1975 keskushallintokomitean mietintöä ole toteu-
2675: ja 28. 4. 1977 velvoittanut eri ministeriöt laa- tettu.
2676: timaan selvitykset mahdollisuuksista siirtää teh- Hajasijoituskomitean ja väliportaanhallinto-
2677: täviä ja toimivaltaa keskushallinnolta lääni- ja komitean mietinnöissä on vuorostaan puututtu
2678: muulle väliportaanhallinnon tasolle. Eräillä hal- keskushallinnon, väliportaanhallinnon ja paikal-
2679: linnonaloilla onkin päästy jo varsin hyvään al- lishallinnon välisten toimivaltasuhteiden tarkis-
2680: kuun tässä delegointitehtävässä. Suoritetuista tamiseen. Näissä onkin esitetty varsin laajamit-
2681: tehtävä- ja toimivallan siirroista on ollut pel- taisia tehtävien ja toimivallan siirtoja keskus-
2682: kästään myönteistä palautetta. Samalla kun on hallinnolta alemmille hallintotasoille. Saman-
2683: lisätty hallinnon joustavuutta, on voitu osal- suuntaisia kannanottoja sisältyy viimeaikaisiin
2684: taan karsia epätervettä byrokratiaa. valtioneuvoston periaatepäätöksiin väliportaan-
2685: Suoritetuissa toimissa ei kuitenkaan ole riit- hallinnon uudistamiseksi. Mittavimmin em. eh-
2686: tävässä määrin kajottu demokraattisten päätän- dctuksia on toteutettu sosiaali- ja terveyshal-
2687: täelinten lähes ulottumattomissa olevien yli 20 linnon piirissä vuodesta 1977 lukien. Näiltä-
2688: keskusviraston aseman uudelleen järjestelyihin kään osin ei ole edetty vielä niin pitkälle kuin
2689: tulevissa hallinnon uudistuksissa. Keskusviras- olisi ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista.
2690: tot ovat aikoinaan olleet korvaamassa myös Varsin laaja poliittinen yksimielisyys vallit-
2691: puuttuvaa väliportaanhallintoa, mutta sen ke- see siitä, että kansalaisia koskevan päätöksen-
2692: hittyessä varsinainen tehtävä- ja toimivallan teon tulee tapahtua mahdollisimman lähellä
2693: siirto keskusvirastoilta välipartaalle on jäänyt päätöksentekokohdetta. Hallintoasioissa tämä
2694: varsin vähäiseksi. Keskusvirastot ovat käytän- merkitsee sitä, että toimivaltaa eri asioissa olisi
2695: nössä lähes tyystin demokraattisen valvonnan uskottava sellaiselle hallintoviranomaiselle, jolla
2696: ulottumattomissakin. on riittävät tiedot ja tarkka paikallistuntemus
2697: Maamme hallinnolle on tyypillistä perintei- kyseisen asian hoitamiseen. Käytännössä tämä
2698: sen vahva paikallishallinto kunnallisen itsehal- merkitsee pääsääntöisesti valtion lääni- ja muun
2699: linnon myötä. Monien asioiden osalta itse- väliportaan sekä paikallishallinnon sekä toisaal-
2700: hallinnollinen asema on kuitenkin jäänyt lähes ta kunnallishallinnon päätöksentekovallan lisää-
2701: kirjaimen asemaan kuntien joutuessa toteutta- mistä. Tämän laajalti hyväksytyn periaatteen
2702: maan päätöksenteossaan keskusvirastojen lähes toteutumisen esteenä on suurelta osin keskus-
2703: viimeisteltyjä päätöksiä. viraswjärjestelmämme, mikä on johtanut de-
2704: Hallinnon ongelma on em. pohjalta yhtäältä mokraattisen päätöksentekotavan ulkopuolisen
2705: valtion keskushallinnon sisäinen - ministeriön ylimääräisen hallintoportaan muodostumiseen
2706: ja keskusviraston keskeinen - toisaalta taas ja samalla byrokratian lisääntymiseen sekä myös
2707: keskushallinnon ja väliportaan~allinnon samoin kansalaisten etääntymiseen yhteiskunnan pää-
2708: kuin keskushallinnon ja paikallishallinnon väli- töksentekohallinnosta.
2709: nen. Mm. valtion paikallishallinnon kehitymättö-
2710: Valtion keskushallintokomitea on mietinnös- myys tietää palveluja tarvitsevalle kansalaiselle
2711: sään korostanut keskushallinnon s1sa1sten on- tarpeettoman pitkiä ja epätaloudellisia asioin-
2712: gelmien purkamista esittämällä, että ministe- timatkoja.
2713: riöt voisivat nykyistä paremmin puuttua kes- Samalla kun tehtävien ja toimivallan siirtä-
2714: kusvirastojen päätöksentekoon. Näiltä osin ei mistä keskushallinnolta alemmille hallintotasoil-
2715: 32 1983 vp. - TA n:o 22
2716:
2717: le selvitellään ja väliportaanhallintoa määrätie- tisen valvonnan punm. Tämä olisi osaltaan
2718: toises·ti kehitetään, olisi välttämätöntä ottaa myös varmistamassa tasapuolista ja koko maan
2719: koko nykyinen keskusvirastojärjestelmämme, kattavaa hajasijoittamista.
2720: sen toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus nyky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2721: aikana perusteellisesti tutkittavaksi. Hallinnon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2722: joustavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden peri- muksen,
2723: aate edellyttää keskusvirastotasoisen päätäntä-
2724: vallan siirtämistä toisaalta osaksi ministeriöis- että hallitus kiirehtisi tehtävien ja
2725: sä tapahtuvaa päätöksentekoa, mutta varsinkin toimivallan siirtämistä keskushallinnolta
2726: osaksi alue- ja paikallishallintotasolla tapahtu- alemmille hallintotasoille myös niin,
2727: vaa päätöksentekotapaa. Näin karsittaisiin suu- että keskusvirastojärjestelmän epäkoh-
2728: relta osin hallinnossa nyt tapahtuvaa päällek- dat voitaisiin poistaa, sekä hallinnolli-
2729: käistä ja osin tehotonta työtä ja voitaisiin hal- sen päätöksenteon ja palvelujen siirtä-
2730: linnollinen päätökserl!teko tuoda lähelle palve- miseksi lähemmäksi palveluja tarvitse-
2731: luja tarvitsevia sekä saattaa hallinto demokraat- via kansalaisia.
2732: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
2733:
2734: Kalevi Mattila Esko Aho Toivo Yläjärvi
2735: Juhani Alaranta Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
2736: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Tenhiälä Hannu Kemppainen
2737: 1983 vp. 33
2738:
2739: Toivomusaloite n:o 23
2740:
2741:
2742:
2743:
2744: Mustonen ym.: Kainuun läänin perusvamisesta
2745:
2746:
2747: Eduskunnalle
2748:
2749: Väliportaanhallintokomitean mietinnössä pää- jo todistaa sen, että ensinnäkin alueelliset te-
2750: dyttiin esittämään mm. Kainuun läänin pe-- kijät puoltavat vahvasti läänin perustamista.
2751: rustamista. Mitä tulee väestömäärään, niin se on katsot-
2752: Useimmat maamme poliittisten puolueitten tava riittävän suureksi, koska asiantuntijoitten-
2753: johtoelimistä ovat julkisesti ilmoittaneet puol- kin ennusteitten mukaan Kainuun väkiluku ei
2754: tavansa Kainuun läänin perustamista. tule ainakaan nykyisestään laskemaan, pikem-
2755: Mainitun mietinnön lausuntokierroksella ovat minkin ja kaiken todennäköisyyden pohjalta
2756: monet arvovaltaiset yhteisöt ilmoittaneet va- kasvamaan. Tämän alkuvuoden tilaston mukaan
2757: rauksettomasti kannattavansa Kainuun läänin on tapahtunut jo selvää lisäystä väestömäärässä.
2758: perustamista. Myös Pohjois-Pohjanmaan maa- Kajaanissa, joka on Kainuun talousalueen
2759: kuntaliitto, seutukaavaliitto sekä Kainuun maa- keskus, sijaitsee jo nyt monia valtionhallinnon
2760: kunta- ja seutukaavaliitto ovat asettuneet mai- piirivirastoja, kuten TVL:n piiri, maanmit-
2761: nitun läänin perustamisen kannalle jo monia taus-, maatalous- ja ensi vuonna vakinaistettava
2762: vuosia sitten. vesipiiri sekä keskussairaalapiiri. Katsommekin,
2763: Näihin myönteisiin kannanottoihin ovat yh- että Kainuun läänin hanketta tulisi hallituksen
2764: tyneet Pohjois-Karjalan ja Lapin seutukaava- edistää siten, että lääni olisi perustettu ja val-
2765: ja maakuntaliitot. Valtioneuvosto myöskin on mis aloittamaan toimintansa tammikuun 1 päi-
2766: tehnyt periaatepäätöksen läänin perustamisesta. vänä vuonna 1985.
2767: Kainuun maakunnallisen talousalueen muo- Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
2768: dostaa kahdeksan pinta-alaltaan erittäin laajaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2769: kuntaa, joten alueellista pohjaa voidaan pitää muksen,
2770: täys•in perusteltuna.
2771: Laajan alueen talouselämän kehittäminen että hallitus antaisi kiireellisesti laki-
2772: edellyttää, että Kainuusta muodostetaan oma esityksen eduskunnalle laiksi Kainuun
2773: lääni. Kainuun itäosasta on matkaa nykyiseen läänin perustamisesta.
2774: läänin keskukseen Ouluun yli 350 km. Tämä
2775: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2776:
2777: Heikki Mustonen Pentti Kettunen Sakari Val1i
2778: Aarno von Bell Hannu Kemppainen Niilo Koskenniemi
2779: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen
2780:
2781:
2782:
2783:
2784: 5 08830o420M
2785: 34 1983 vp.
2786:
2787: Toivomusaloite n:o 24
2788:
2789:
2790:
2791:
2792: Mustonen ym.: Vaalilainsäädännön muuttamisesta
2793:
2794:
2795: Eduskunnalle
2796:
2797: Viime eduskuntavaalien lopputulosten vah- voitaisiin toteuttaa tietokoneen avulla. Jos siir-
2798: vis1taminen osoitti, että tulisi saada aikaan sel- ryttäisiin tällaisiin äänestyslippuihin, e1 aan-
2799: vempi ja nopeampi menettely lopullisen tulok- tenlaskennassa voisi syntyä tulkintaerimieli-
2800: sen saamiseksi. syyksiä numeroitten suhteen.
2801: Tässä aloitteessa ehdotammekin, että hallitus Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
2802: kiireellisesti ryhtyy toimenpiteisiin sellaisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2803: muutoksen aikaansaamiseksi, että äänesrtyslipus-
2804: sa on kaikkien ehdokkaitten selvät numerot että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2805: pienoisruuduissa siinä järjestyksessä kuin kes- menpiteisiin vaalilainsäädännön muut-
2806: kusvaalilautakunta on ne määrännyt. Lipun ei tamiseksi siten, ettei äänestäjän tarvit-
2807: välttämättä tarvitse olla nykyistä suurempi. se tehdä vaalilautakunnalta saamaansa
2808: Äänestysohjeissa tulee tehdä selväksi, että äänestyslippuun numeroa, vaan äänes-
2809: äänestäjä tekee vinoristin haluamansa ehdok- tysmerkintä tehdään vinoristillä (X)
2810: kaan numeron ruutuun, kyseisen muutos tulisi ehdokkaan ruutuun.
2811: nopeuttamaan lopullista ääntenlaskentaa, joka
2812: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
2813:
2814: Heikki Mustonen Hannu Kemppainen Vappu Säilynoja
2815: Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi
2816: 1983 vp. 35
2817:
2818: Toivomusaloite n:o 25
2819:
2820:
2821:
2822:
2823: Mäki-Hakola: Puoluetuen jakoperusteiden muuttJamisesta
2824:
2825:
2826: Eduskunnalle
2827:
2828: Kun puoluetuki otettiin käyttöön, esitettiin on vaihtaa vaaleissa edustajia, jos ovat aikai-
2829: heti aluksi vakavia epäilyksiä sen vaikutuksista. sempien toimintaan tyytymättömiä. Näin on
2830: Vuosien kuluessa epäilykset ovat osoittautuneet tapahtunut ja tulee tapahtumaan, mutta siitä
2831: aiheellisiksi. Yhä kasvavien puoluetukimäärä- huolimatta äänestäjän, kansalaisen osalta ei
2832: rahojen myötä on poliittisen vallan käyttö kes- tilanne suinkaan muutu, koska puolueiden ote
2833: kittynyt yhä selvemmin puoluejohdolle ja puo- säilyy. Se säilyy päätöksenteossa ja se säilyy
2834: luetoimistoihin. Samassa suhteessa on yksityi- otteena kansanedustajiin.
2835: sen kansalaisen mahdollisuus vaikuttaa häntä Varsin monet yhteiskunnan ilmiöihin ja pää-
2836: itseään koskeviin asioihin, edes välillisesti, rat- töksentekoon syvällisesti paneutuneet henkilöt,
2837: kaisevasti heikentynyt. Ns. "kentän ääni" ei tasavallan aikaisempaa presidenttiä myöten
2838: kuulu, kuten pitäisi. ovat ilmaisseet huolestumisensa kehityksen ku-
2839: Tästä kehhyksestä on seurauksena ollut mm. lusta.
2840: yleisen politiikan vastaisen ilmapiirin syntymi- Tehokkain keino asioiden korjaamiseen olisi
2841: nen, mitä ei demokratian ja kansanvallan kan- puoluetuen tuntuva vähentäminen tai sen ko-
2842: nalta voida huolestumatta todeta. Ei ole lain- konaan poistaminen. Koska tähän ei näytä
2843: kaan vaikeaa huomata, miten vallan kasautumi- vielä tässä cilanteessa olevan käytännön mah-
2844: nen puolueitten johtoon on jo aiheuttanut yli- dollisuuksia, olisi puoluetuen jakotapaa muu-
2845: mielistä suhtaUJtumista kansan valtaosan mieli- tettava. Jotta todella kentän mielipide tulisi
2846: piteisiin sekä toimenpiteitä, jotka lähentelevät kuulluksi, olisi puoluetuki jaettava kuntiin
2847: jo laillisuudenkin rajoja. puolueiden perusjärjestöille. Näiden harkinnas-
2848: Edelleen kansanedustajien itsenäisessä toi- sa olisi sitten tuen jakaminen perus-, piiri-
2849: minnassa on havaittavissa heikkenemistä puo- ja keskusportaan kesken.
2850: lueiden johdon mielipiteen korostuneen huo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2851: mioimisen myötä. Tästäkin seuraa se, ettei yk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2852: siltyisen kansalaisen mielipidettä yksilönä tai
2853: ryhmänä huomioida riittävästi. Kaiken kaik- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2854: kiaan demokratian toimivuus on erittäin sel- puoluetuen jakoperusteen muuttamiseksi
2855: keästi heikentynyt puoluetuen johdosta. siten, että se jaettaisiin yksinomaan puo-
2856: Voidaan tietysti sanoa, että kansan asiana lueiden paikallisille perusjärjestöille.
2857: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2858:
2859: Pentti Mäki-Hakola
2860: 36 1983 vp.
2861:
2862: Toivomusaloite n:o 26
2863:
2864:
2865:
2866:
2867: Ratu ym.: Eduskunnan kansliatoimikunnan oikeudellisen aseman
2868: täsmentämisestä
2869:
2870:
2871: Eduskunnalle
2872:
2873: Eduskunnan kansliatoimikunnasta ma1mtaan Koska kansliatoimikunta mielestämme on mi-
2874: mm. valtiopäiväjärjestyksen 89 § :ssä ja edus- tä tyypillisin HALLINNOLLINEN ELIN, ei
2875: kunnan työjärjestyksen 4-7 §:ssä. sen tule hoitaa sille eduskunnan työjärjestyksen
2876: Kuitenkaan eivät kansliatoimikunnan toimin- 7 §:n mukaan kuuluvaa taloudenhoitoa ja
2877: taa sääntele riittävän selvät säännöt, mistä varainkäyttöä (mm. päivärahoja, ylim. eläkkei-
2878: mitä selvimpänä osoituksena ovat olleet men- tä, matkalaskuja) ja muuta toimintaa mieli-
2879: neinä kuukausina sen toimintaan kohdistuneet valtaisesti, vaan VIRKAVASTUULLA. Silloin
2880: ankarat arvostelut ja asioitten penkomiset niin HM:n 46 §:n mukaan oikeuskanslerikin voi
2881: perustuslakivaliokunnassa kuin eduskunnassa- puuttua sen toimintaan kenekään vastaan mu-
2882: kin. kisematta.
2883: Viimeksi mainittujen päätökset ovat myös Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
2884: suuresti ihmetyttäneet suurta osaa Suomen kan- mekin kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
2885: saa, olletikin kun nuo päätökset tietyllä tavalla väksi toivomuksen,
2886: "veivät jalat alta" oikeuskanslerilta hänen an-
2887: nettua huomautuksen mainitulle toimikunnalle. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
2888: Outoa tuollainen touhu on eritoten siksi, että menpiteisiin sellaisten säännösten ai-
2889: oikeuskanslerilla maan ylimpänä oikeudenvalvo- kaansaamiseksi, että eduskunnan kans-
2890: jana on HM:n 47 § :n mukaan tietyissä ta- liatoimikunnasta tulee VIRKA V AS-
2891: pauksissa oikeus antaa HUOMAUTUS valtio-- TUULLA toimiva elin.
2892: neuvostolle, yksityiselle ministerille ja jopa pre-
2893: sidentille.
2894: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2895:
2896: Martti Ratu Reijo Enävaara J. Juhani Kortesalmi
2897: Pentti Skön Vieno Eklund Mikko Vainio
2898: 1983 vp. 37
2899:
2900: Toivomusaloite n:o 27
2901:
2902:
2903:
2904:
2905: Ronkainen ym.: Tasavallan presidentin vaalitavan muuttamisesta
2906:
2907:
2908: Eduskunnalle
2909:
2910: Maamme nykyinen välillinen tasavallan pre- lan presidentti ja valtioneuvosto käyttävät toi-
2911: sidentin vaalijärjestelmä ei vastaa kansanvaltai- meenpanovaltaa, eduskunta käyttää lainsäädän-
2912: suudelle nykyisin asetettavia vaatimuksia. Vaa- tövaltaa ja tuomiovaltaa käyttävät riippumatto-
2913: lijärjestelmä on syntynyt aikana, jolloin kansa- mat tuomioistuimet. Kansanvallan toteutumisen
2914: laisten kiinnostus yhteiskunnallisia kysymyksiä kannalta on ihanteellista, että vallankäyttöä on
2915: kohtaan oli alhainen ja myöskin tiedon taso vä- hajautettu toisistaan riippumattamille valtioeli-
2916: häinen. mille, jotka voivat kuitenkin kontrolloida toi-
2917: Nykyinen vaalijärjestelmä, jossa 301 puoluei- nen toistensa vallankäyttöä. Näin esimerkiksi
2918: den asettamista ehdokkaista valittua valitsija- meidän valtiosääntömme mukaan valtioneuvos-
2919: miestä toimittavat presidentinvaalin, saattaa ton jäsenten tulee nauttia eduskunnan luotta-
2920: johtaa jopa siihen, että valituksi tulee ehdokas, musta ja toisaalta tasavallan presidentti voi
2921: joka ei lainkaan ole ollut yleisessä keskuste- hajottaa eduskunnan, määrätä uudet vaalit toi-
2922: lussa mukana mahdollisena ehdokkaana. Meillä mitettaviksi tai jättää vahvistama~ta eduskun-
2923: vallalla oleva monipuoluejärjestelmä johtaa ta- nan hyväksymän lakiehdotuksen.
2924: vallisesti siihen, että vaaleissa on tarjolla useita Tasavallan presidentin valitseminen suoraan
2925: ehdokkaita, joista kukaan ei saa taakseen valit- äänestäjien toimesta ilman valitsijamiehiä, joista
2926: sijamieskunnan ehdotonta enemmistöä. Presi- suuri osa tavallisesti on kansanedustajia, koros-
2927: dentin valinta jää tällöin puolueiden keskinäis- taisi näin ollen tasavallan presidentin riippu-
2928: ten neuvottelujen varaan. mattomuutta ja siten vahvistaisi vallan kolmi-
2929: Mielipidetiedustelujen mukaan selvä enem- jako-oppiin pohjautuvaa kansanvaltaista halli-
2930: mistö kansalaisista kannattaa siirtymistä suo- tusmuotoamme.
2931: raan kansanvaaliin presidenttiä valittaessa. Tasavallan presidentin vaikutusvalta on si-
2932: Vaali tulisi toteuttaa kaksivaiheisena siten, että doksisa myös hänen toimikautensa pituuteen.
2933: ellei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan presi- Varsin yleisesti hyväksytty käsitys on, ettei sa-
2934: dentin paikalle tarjolla olevista ehdokkaista saa maa presidenttiä saisi valita uudelleen kuin
2935: ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, on enintään kahdeksi perättäiseksi kaudeksi. Pre-
2936: toimitettava uusintavaali, jossa hyväksytään ai- sidentin vaalitapaa uudistettaessa olisi toteutet-
2937: noastaan kahden edellisessä vaalissa eniten tava tämä rajoitus meidänkin maassamme.
2938: ääniä saaneen ehdokkaan hyväksi annetut äänet. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2939: Se, joka heistä saa tällöin enemmän ääniä, on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2940: tullut valituksi seuraavaksi presidentiksi. muksen,
2941: Presidentin vaalitavan muutosta vastustaneet
2942: ovat esittäneet väitteen, että presidentinvaalin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2943: muuttaminen suoraksi kansanvaaliksi vahvis- menpiteisizn tasavallan presidentin vaali-
2944: taisi presidentin valtiosääntöoikeudellista ase- järjestelmän muuttamiseksi kaksivaihei-
2945: maa. Tämän vastapainona on vaadittu presi- seksi suoraksi kansanvaaliksi ja presi-
2946: dentin valtaoikeuksien kaventamista. dentin perättäisten toimikausien rajoit-
2947: Suomen valtiosääntö on laadittu vallan kol- tamiseksi enintään kahteen.
2948: mijako-opin perustalle. Sen mukaisesti tasaval-
2949:
2950: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
2951:
2952: Olavi Ronkainen Impi Muroma
2953: 38 1983 vp.
2954:
2955: Toivomusaloite n:o 28
2956:
2957:
2958: Ronkainen ym.: Kansanedustajain vaaleista annetun lain muut-
2959: tamisesta vaalien suhteellisuuden parantamiseksi
2960:
2961:
2962: Eduskunnalle
2963:
2964: Valtiopäiväjärjestyksen 4 §:n mukaan kan- edustajapaikkoja vaalipiireittiiin valittujen edus-
2965: sanedustajat valitaan salaisilla ja suhteellisilla tajien joukkoon.
2966: vaaleilla. Nykyisin käytössä olevasta ääntenlas- Tasauspaikkojen täyttämiseen on olemassa
2967: kumenettelystä johtuen suhteellisuus ei kuiten- useita menettelyjä. Eräs tapa on laskea kaikille
2968: kaan toteudu, vaan vaalijärjestelmämme suosii edustajille valtakunnalliset vertausluvut. Tämä
2969: suuria puolueita. Niinpä viimeksi toimitetuissa menettely todennäköisesti suosisi suurissa vaali-
2970: eduskuntavaaleissa sosialidemokraattinen puo- piireissä ehdolla olleita edustajia. Kun pienillä
2971: lue sai 52 edustajaa, vaikka sen saama suhteel- puolueilla muutenkin on paremmat mahdolli-
2972: linen osuus annetuista äänistä olisi edellyttänyt suudet saada edustajiaan valituksi suurista vaa-
2973: vain 48 edustajaa. Vastaavasti Kansallinen Ko- lipiireistä, olisi harkittava mahdollisuutta jakaa
2974: koomus sai 47 edustajaa, vaikka sen kannatus tasauspaikat sen mukaan, missä vaalipiirissä
2975: olisi edellyttänyt 43 edustajaa. edustaja on saanut suhteellisesti suurimman
2976: Eniten nykyisestä järjestelmästä joutuvat kannatuksen.
2977: kärsimään ne puolueet, joiden kannatus koko Tasauspaikkajärjestelmästä on hyviä koke-
2978: maassa tai vaalipiirikohtaisesti ei ylitä edusta- muksia monissa maissa. Tosin niihin on yleensä
2979: japaikkaan tarvittavaa suhteellisen korkeaa liitetty äänikynnys poliittisen kentän liiallisen
2980: äänikynnystä. Pienissä vaalipiireissä tämä kyn- pirstoutumisen est:lmiseksi. Äänikynnyksen
2981: nys on lähes 10 prosenttia ja suurissakin vaa- käyttö on kuitenkin yleensä hätävarjelun liioit-
2982: lipiireissä 5 prosentin luokkaa. Selvästi tämä telua. Kansanvallan olemukseen kuuluu vapaa
2983: näkyi esimerkiksi vuoden 1982 alussa toimite- puolueenmuodostus, jota ei saisi estää hallin-
2984: tuissa tasavallan presidentin valitsijamiesvaa- nollisilla toimenpiteillä.
2985: leissa, joissa noudatetaan samaa vaalijärjestel- Eduskunnalle on keväällä 1979 jätetty laki-
2986: mää kuin kansanedustajien vaaleissa. Kristilli- aloite valtiopäiväjärjestyksen 2 ja 4 §:n muut-
2987: nen liitto, SMP ja Liberaalinen kansanpuolue tamisesta sekä kansanedustajien vaaleista anne-
2988: saivat yhteensä vain kaksi valitsijamiestä, tun lain muuttamisesta (lakialoite n:o 7/1979
2989: vaikka niiden yhteinen kannatus, kuusi pro- vp.). Mielestämme se muodostaisi hyvän poh-
2990: senttia, olisi edellyttänyt 18 valitsijamiestä. jan vaalilain epäkohtien korjaamiselle. Ellei
2991: Vaaliliittojen avulla voidaan lieventää vaali- näin suureen muutokseen lulura n·htvä edus-
2992: järjestelmän epäoikeudenmukaisuudesta aiheu- taia-aloitteen pohjalta, tulisi eduskun-nan kii-
2993: tuvia haittoja. Vaaliliittojen solmimiseen liittyy rehtiä hallituksen toimenpiteitä kansanedusta-
2994: kuitenkin se epäkohta, ettei äänestäjä voi etu- jain vaalista annetun lain korjaamiseksi.
2995: käteen tietää. minkä puolueen hyväksi vaalilii- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2996: ton ehdokkaille annettu ääni lopulta menee. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2997: Suhteellisuuden parantamiseen on kehitetty muksen,
2998: useita menetelmiä. Oikeudenmukaisimpaan tu-
2999: lokseen johtaisi ns. tasauspaikkaiärjestelmä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3000: Sen mukaan vaalipiireittäin valittujen edusta- menpiteisiin kansanedustaiain vaaleista
3001: jien antamaa vaalitulosta täydennetään valta- annettm lain korjaamiseksi siten, että
3002: kunnallisilla tasauspaikoilla, jotka täytettäisiin suhteellisuus nvkvistä paremmin toteu-
3003: niiden puolueiden edustajista, jotka eivät ole tuisi edustajapaikkoja jaettaessa.
3004: saaneet suhteellista ääniosuuttaan vastaavia
3005: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3006:
3007: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
3008: 1983 vp. 39
3009:
3010: Toivomusaloite n:o 29
3011:
3012:
3013:
3014:
3015: Salminen: Laki- ja toivomusaloitteen ensimma1sen allekirjoitta-
3016: jan oikeuttamisesta osallistumaan aloitteensa käsittelyyn eri-
3017: koisvaliokunnassa
3018:
3019:
3020: EduskunnaHe
3021:
3022: Kansanedustaja, joka on saanut tekemänsä Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
3023: aloitteen valiokuntakäsittelyyn, joutuu tassa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3024: ratkaisevassa vaiheessa - mikäli hän ei ole
3025: ao. valiokunnan jäsen - syrjästäkatsojaksi. että hallitus pikaisesti antaisi edus-
3026: Valtiopäiväjärjestyksemme edellyttää, että kan· kunnalle esityksen valtiopäiväjärjestyk-
3027: sanedustajalla on mahdollisuus ajaa oikeaksi kä- sen muuttamiseksi niin, että perustusla-
3028: sittämäänsä asiaa kaikella mahdollisella taval- kien mukaisesti tehtyä laki- tai toivo-
3029: la. Näin ollen ei pitäisi voida koitua pienintä- musaloitetta käsiteltäessä aloitteen en-
3030: kään vahinkoa siitä, että kansanedustaja - simmäinen allekirjoittaja saa osallistua
3031: olematta ko. valiokunnan jäsen - saa osal- aloitteensa käsittelyyn erikoisvaliokun-
3032: listua aloitteensa käsittelyyn puheoikeudella, ts. nassa, vaikka hän ei kuuluisikaan ko.
3033: asiantuntijana ko. erikoisvaliokunnassa. erikoisvaliokuntaan.
3034: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
3035:
3036: Marja-Liisa Salminen
3037: 40 1983 vp.
3038:
3039: Toivomusaloite n:o 30
3040:
3041:
3042:
3043:
3044: Suominen ym.: Valtiosääntötuomioistuimen perustamisesta
3045:
3046:
3047: Eduskunnalle
3048:
3049: Suomen perustuslait e1vat tunne erityistä Erityisiä valtiosääntötuomioistuimia on mm.
3050: valtiosääntötuomioistuinta. Lakien säätämistä Itävallassa, USA:ssa, Länsi-Saksassa ja Italias-
3051: oikeassa järjestyksessä valvoo eduskunta itse sa. Kansalaisten perustuslakien mukaisien oi-
3052: ja sen perustuslakivaliokunta. Viimeksi mai- keuksien vahvistamiseksi tulisi meilläkin ryh-
3053: nittu tutkii myöskin kysymykset ministerien tyä toimenpiteisiin lakien ja hallinnon perus-
3054: vastuunalaisuudesta ja erimielisyydet eduskun- tuslakien mukaisuuden valvonnan tehostami-
3055: nan puhemiehen menettelystä. Ennen lakien seksi.
3056: vahvistamista tutkii mm. valtioneuvoston oi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3057: keuskansleri, ovatko ne syntyneet perustusla- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
3058: kien säätämässä järjestyksessä. Lausuntoja voi- vomuksen,
3059: daan ottaa mm. korkeimmalta oikeudelta. Lain-
3060: käyttöä tuomioistuimissa ja hallinnollisissa eli- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsun
3061: missä valvovat korkein oikeus ja korkein hal- lakien ;a hallinnon menettelytapoien pe-
3062: linto-oikeus. Ahvenanmaan itsehallintolaissa rustuslaillisuuden valvonnan tehostami-
3063: määrätään, että korkein oikeus ratkaisee eri- seksi perustamalla erityisen valtiosään-
3064: mielisyyden Ahvenanmaan maaherran, maakun- tötuomioistuimen.
3065: tapäivien taikka maakuntalautakunnan toimi-
3066: vallasta. Tällöin korkein oikeus toimii siis jon-
3067: kinlaisena valtiosääntötuomioistuimena.
3068: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3069:
3070: Ilkka Suominen Matti Jaatinen Heikki Perho
3071: 1983 vp. 41
3072:
3073: Toivomusaloite n:o 31
3074:
3075:
3076:
3077:
3078: Turunen ym.: Valtiollisten vaalien kustannusten saattamisesta
3079: kokonaisuudessaan valtion vastattavaksi
3080:
3081:
3082: Eduskunnalle
3083:
3084: Suomen kunnat joutuivat maksamaan vuo- ten maksumiehiksi. Menettely ei ole myöskään
3085: den 1978 presidentin valitsijamiesvaalien kus- sopusoinnussa sen yleisen periaatteen kanssa,
3086: tannuksia yhteensä 19 833 000 markkaa, mikä jonka mukaan valtion tulee antaessaan kunnille
3087: muutettuna vuoden 1981 rahanarvoksi on tämänkaltaisia toimeksiantotehtäviä vastata oi-
3088: 26 578 000 markkaa. Vuoden 1979 edus- keudenmukaisesti myös aiheutuvista kustannuk-
3089: kuntavaalit puolestaan maksoivat kunnille sista. Niin ikään on todettava, että valtiollisten
3090: 16 597 000 markkaa, mikä on vuoden 1981 vaalien kustannukset ovat omalta osaltaan
3091: rahanarvona 20 743 000 markkaa. lisäämässä painetta veroäyrin hintaa kohtaan,
3092: Vertailun vuoksi todettakoon, että kunnallis- jota painetta ovat varsin monet viime aikoina
3093: vaalit vuonna 1980 aiheuttivat Suomen kun- tehdyt lait olleet aiheuttamassa.
3094: nille yhteensä 32 miljoonan markan kustan- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
3095: nukset. nioittaen eduskunnan hyväksyttävähi toivo-
3096: Kun kunnallisvaaleissa valitaan kansalaisia muksen,
3097: kunnanvaltuustoihin, siis välittömästi kuntia
3098: palveleviin luottamustehtäviin, on luonnollista, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3099: että kunnat maksavat myös kunnallisvaalien valtiollisten vaalien kustannusten jakoa
3100: kustannukset. Kun sekä valitsijamiesvaaleissa koskevien säännösten muuttamiseksi si-
3101: että eduskuntavaaleissa valitaan kansalaisia val- ten, että valtio vastaisi kokonaisuudes-
3102: tiollisiin tehtäviin, on sekä epäloogista että saan sekä valitsijamiesvaalien että edus-
3103: epäoikeudenmukaista, että kunnat joutuvat kuntavaalien kustannuksista.
3104: myös näiden vaalien aiheuttamien kustannus-
3105: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3106:
3107: Eeva Turunen Tapio Holvitie Riitta Uosukainen
3108: Lauri lmpiö Pirjo Rusanen Sakari Valli
3109: Helena Pesola Pertti Salolainen Anna-Kaarina Louvo
3110: Reino Jyrkilä Ben Zyskowicz Juho Koivisto
3111:
3112:
3113:
3114:
3115: 6 088300420M
3116: 42 1983 vp.
3117:
3118: Toivomusaloite n:o 32
3119:
3120:
3121:
3122:
3123: P. Vennamo ym.: Tasavallan presidentin vaalitavan muuttami-
3124: sesta
3125:
3126:
3127: Eduskunnalle
3128:
3129: Käydyt presidentinvaalit osoittivat, että Suo- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
3130: men kansa haluaa valita presidenttinsä suoraan tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
3131: ilman välikäsiä. Nykyinen voimassa oleva va- si toivomuksen,
3132: litsijamiesmenettely on aikansa elänyt ja antaa
3133: mahdollisuuden valita presidentiksi henkilön, että hallitus antaisi kiireesti edus-
3134: joka ei nauti kansan luottamusta. Tämän estä- kunnalle esityksen tasavallan presiden-
3135: miseksi ja todellisen kansanvallan toteuttami- tin vaalitavan muuttamisesta suoraksi,
3136: seksi olisi presidentinvaali muutettava suoraksi, tarvittaessa kaksivaiheiseksi kansanvaa-
3137: tarvitaessa kaksivaiheiseksi kansanvaaliksi, ku- liksi.
3138: ten SMP on jo aikaa sitten jättämässään laki-
3139: alaitteessa edellyttänyt.
3140: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3141:
3142: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
3143: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Reijo Enävaara
3144: Lea Mäkipää Urho Pohto Martti Ratu
3145: Mikko Vainio Urpo Leppänen
3146: 1983 vp. 43
3147:
3148: Toivomusaloite n:o 33
3149:
3150:
3151: P. Vennamo ym.: Kansanedustajien tiedonsaantimahdollisuuksien
3152: parantamisesta eduskunnassa käsiteltävistä asioista
3153:
3154:
3155:
3156:
3157: EduskunnaHe
3158:
3159: Eduskunnassa as101ta käsiteltäessä kaikki ne eivät koske kansanedustajia heidän käsi-
3160: kansanedustajat eivät ole keskenään saman- tellessään asioita eduskunnassa.
3161: laisessa asemassa. Kaikilla edustajilla ei ole Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
3162: mahdollisuutta tutustua päätökseen vaikutta- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
3163: viin asiakirjoihin. Tämä ei ole oikein, jokai- väksi toivomuksen,
3164: nen kansanedustaja joutuessaan tekemään rat-
3165: kaisunsa jokaisesta eduskunnassa käsiteltävästä että hallitus ryhtyisi kaikkiin tar-
3166: asiasta tarvitsee myös kaikki asiaan vaikutta- peellisiin 1ainsäädäntö- ja muihin toi-
3167: vat tiedot. menpiteisiin kansanedustajien täydelli-
3168: Kansanedustajilta on evätty tietoja eduskun- sen tiedonsaantioikeuden turvaamiseksi
3169: takäsittelyssä mm. vetoamalla maassamme eduskunnassa käsiteltävinä olevissa asiois-
3170: asioiden salassapidosta voimassa oleviin lakei- sa.
3171: hin. Näitä lakeja tulisikin muuttaa siten, että
3172: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3173:
3174: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
3175: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
3176: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
3177: Mikko Vainio
3178: 44 1983 vp.
3179:
3180: Toivomusaloite n:o 34
3181:
3182:
3183:
3184:
3185: P. Vennamo ym.: Kansanedustajan tehtävän muuttamisesta lain-
3186: säädännöllisesti päätoimeksi
3187:
3188:
3189: Eduskunnalle
3190:
3191: Kansanedustajan tehtävä on nykyisessä yh- etta stvuanstmta sen lisäksi ei muista tmmtsta
3192: teiskunnassa ehdottomasti päätoimi, johon jo- tai viroista tarvita. Tällöin voitaisiin eduskun-
3193: kaisen kansanedustajan on voitava keskittyä nan toimintaa tehostaa ja tarvittaessa myös
3194: muiden tehtävien ja virkojen sitä estämättä. istuntojen määrää lisätä.
3195: Kansanedustajien jatkuvat poissaolot ja se, että Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
3196: valtaosa eduskunnalle tehtävistä esityksistä mm. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
3197: aloitteiden muodossa jää käsittelemättä, alentaa vomuksen,
3198: voimakkaasti eduskunnan arvostusta kansalais-
3199: ten keskuudessa. Myös kansan asioiden hoito että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3200: kärsii tästä. tarpeellisten lakimuutosten aikaansaami-
3201: Kansanedustajien muut virat ja toimet tulee seksi niin, että kansanedustajan tehtävä
3202: kieltää, jotta kaikki kansanedustajat voivat pää- muutettaisiin päätoimeksi ja kansanedus-
3203: toimisesti keskittyä kansan asioiden hoitoon. tajilta edustajakautensa aikana kiellettäi-
3204: Myös kansanedustajan palkka on niin korkea, siin muut virat ja toimet.
3205: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3206:
3207: Pekka Vennamo Pentti Skön Reijo Enävaara
3208: Anssi Joutsenlahti Mikko Vain,io Martti Ratu
3209: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
3210: Vieno Eklund
3211: 1983 vp. 45
3212:
3213: Toivomusaloite n:o 35
3214:
3215:
3216:
3217:
3218: P. Vennamo ym.: Kansanedustajien vaalien suhteellisuuden lisää-
3219: misestä
3220:
3221:
3222: Eduskunnalle
3223:
3224: Vaalilait ovat maassamme laajalti epäoikeu- den osalta voitaisiin korjata. Asiassa tulisi ryh-
3225: denmukaiset, mikä on kerran toisensa jälkeen tyä kiireellisesti toimenpiteisiin.
3226: johtanut siihen, että puolueet eivät saa kansan- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
3227: edustajia läheskään siinä suhteessa, kuin niiden tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
3228: valtakunnallinen kannatus edellyttäisi. Suuret väksi toivomuksen,
3229: puolueet ovat nykyisestä väärämielisestä vaali-
3230: lainsäädännöstä hyötyneet pienempien puoluei- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3231: den kustannuksella. Asiaan tulee saada korjaus. menpiteisiin kansanedustajain vaaleista
3232: Vaalilakeja voitaisiin korjata sekä siten, että annetun lain korjaamiseksi niin, että
3233: nykyisen d'Hondtin järjestelmän sijasta paikat eduskunnan kokoonpano ja kunkin puo-
3234: jaettaisiin vaaliliittojen kesken ns. parittomien lueen kansanedustajapaikat vastaisivat
3235: lukujen järjestelmän pohjalta tai siten, että puolueiden valtakunnallisesti vaaleissa
3236: otettaisiin käyttöön ns. tasauspaikkajärjestelmä, saamaa äänimäärää.
3237: jolla epäoikeudenmukaisuudet pienten puoluei-
3238: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3239:
3240: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
3241: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
3242: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
3243: Mikko Vainio
3244: 46 1983 vp.
3245:
3246: Toivomusaloite n:o 36
3247:
3248:
3249: P. Vennamo ym.: Eduskunnan kansliatoimikunnan kokoon-
3250: panosta
3251:
3252:
3253:
3254:
3255: Eduskunnal:le
3256:
3257: Eduskunnan käytännön tyota johtaa edus- Valtiopäiväjärjestyksen 89 §: n säännöstä tu-
3258: kunnan kansliatoimikunta, jonka merkitys lisi muuttaa siten, että kansliatoimikuntaan
3259: eduskuntatyössä ja mm. eduskunnan varojen tulee kaikkien eduskuntaryhmien edustus.
3260: käytössä on erittäin suuri. Erityisesti viimei- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
3261: sen 10 vuoden aikana kansliatoimikunta on tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
3262: tehnyt ratkaisuja, jotka ovat olleet kansan väksi toivomuksen,
3263: oikeustajun vastaisia ja jotka ovat etupäässä
3264: lisänneet kansanedustajien jo muutoinkin koh- että hallitus antaisi eduskunnalle esz-
3265: tuuttomia oikeuksia veronmaksajien kustan- tyksen valtiopäiväjärjestyksen 89 §:n
3266: nuksella. Kansliatoimikunnan linja ei ole vas- muuttamisesta niin, että kansliatoimi-
3267: tannut Suomen kansan enemmistön linjaa, kuntaan olisi aina valittava edustaja
3268: vaikka demokraattisessa järjestelmässämme jokaisesta eduskuntaryhmästä. .
3269: kansan tahdon tulee olla eduskunnan laki.
3270: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3271:
3272: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
3273: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
3274: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
3275: Mikko Vainio
3276: 1983 vp. 47
3277:
3278: Toivomusaloite n:o 37
3279:
3280:
3281:
3282:
3283: V. Vennamo ym.: Kansanäänestysmenettelyn toteuttamisesta
3284:
3285:
3286: Eduskunnalle
3287:
3288: Terve kansanvalta edellyttää kansanäänestys- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3289: ten toteuttamista tärkeissä asioissa niin valta- menpiteisiin kansanäänestysten toteutta-
3290: kunnallisella tasolla kuin kunnallisella tasolla. misen mahdollistamiseksi tärkeissä
3291: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- asioissa niin valtakunnallisella tasolla
3292: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kuin kunnallisella tasolla.
3293: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
3294:
3295: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
3296: Vieno Eklund Pentti Skön Mikko Vainio
3297: Liisa Arranz Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
3298: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
3299: 48 1983 vp.
3300:
3301: Toivomusaloite n:o 38
3302:
3303:
3304: V. Vennamo ym.: Eduskunnan perustehtävien kannalta tois-
3305: arvoisten asioiden siirtämisestä pois kansliatoimikunnalta
3306:
3307:
3308:
3309:
3310: Eduskunna11e
3311:
3312: Kun menneisyyden kokemukset osoittavat, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3313: että eduskunnan kansliatoimikunta ei ole toimi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3314: nut lakien mukaisesti, vielä vähemmän oikeu- sen,
3315: denmukaisesti ja tasapuolisesti, on ryhdyttävä
3316: toimenpiteisiin eduskuntatyöhön kuulumatto- että hallitus ryhtyisi perustuslain mu-
3317: mien asioiden käsittelyn ja ratkaisun siirtämi- kaisesti kiireellisiin toimenpiteisiin edus-
3318: seksi pois eduskunnan kansliatoimikunnalta. kunnan kansaliatoimikunnan sellaisten
3319: Tällöin esimerkiksi kansanedustajien eläke- asioiden käsittelyn ja ratkaisun siirtä-
3320: asiat ja päiväraha-asiat voitaisiin siirtää valtio- miseksi pois kansliatoimikunnalta, jotka
3321: koottorille välittömän poliittisen vaikutusvallan eivät välittömästi liity eduskunnan työs-
3322: ulkopuolelle puolueettomaan virkamieskäsitte- kentelyyn ja lakien laadintaan.
3323: lyyn.
3324: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
3325:
3326: Veikko Vennamo Vieno Eklund Mikko Vainio
3327: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reijo Enävaara
3328: Pentti Kettunen Pentti Skön Lea Mäkipää
3329: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
3330: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
3331: 1983 vp. 49
3332:
3333: Toivomusaloite n:o 39
3334:
3335:
3336: V. Vennamo ym.: Perustuslain mukaisten virkanimitysperustei-
3337: den käyttämisestä
3338:
3339:
3340:
3341:
3342: Eduskunnalle
3343:
3344: SMP ei hyväksy perustuslain vastaisia poliit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3345: tisia virkanimityksiä, joissa sopiva sivuuttaa menpiteisiin, että poikkeuksetta nouda-
3346: pätevän. Tämä on johtanut monessa tapaukses- tetaan perustuslain mukaisia virkanimi-
3347: sa virkakoneiston tehottomuuteen sekä kansa- tysten perusteita eikä suoriteta poliit-
3348: laisten turvattomnuteen. tisia tai paketoituja virkanimityksiä te-
3349: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- hokkaan ja turvallisen virkakoneiston
3350: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, vahingoksi.
3351: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
3352:
3353: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
3354: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund ]. Juhani Kortesalmi
3355: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
3356: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Urpo Leppänen
3357: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
3358:
3359:
3360:
3361:
3362: 7 088300420M
3363: 50 1983 vp.
3364:
3365: Toivomusaloite n:o 40
3366:
3367:
3368:
3369:
3370: Ala-Kapee ym.: Kulutusluottolainsäädäntöä koskevan esityksen an-
3371: tamisesta
3372:
3373:
3374: Eduskunnalle
3375:
3376: Kulutusluottojen käyttö on lisääntynyt viime Kuluttajalla tulee olla luottoa harkitessaan riit-
3377: vuosina voimakkaasti, ja sama kehityssuunta tävä tieto- ja vertailupohja luottokaupan kustan-
3378: näyttää jatkuvan edelleen. Suomesta kulutusluot- nuksista suhteessa käteiskauppaan. Kulutusluot-
3379: toja koskevat säädökset puuttuvat lähes koko- tolain säätämisen lisäksi on uudistettava tiettyjä
3380: naan. Luottokaupan kasvaessa edelleen kaupassa osamaksulain säännöksiä ja tarkistettava, että
3381: esiintyvien vääristymien ja epäkohtien korjaami- kulutusluottolaki ja osamaksukauppalaki muo-
3382: seksi tarvitaan ohjeet. OECD on painottanut tätä dostavat toimivan kokonaisuuden.
3383: seikkaa, ja sen suositusten mukaisesti asiaa koske- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
3384: vaa lainsäädäntöä on saatu useisiin Euroopan oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3385: maihin, mm. Ruotsiin. sen,
3386: Kulutusluottolaki tarvitaan täydentämään ku-
3387: luttajasuojalakia. Kulutusluottolainsäädännöllä että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
3388: kuluttaja ja elinkeinonharjoittaja pyritään saatta- kunnalle esityksen kulutusluottolaiksi.
3389: maan tasavertaiseen asemaan myös luottosuhteis-
3390: sa. Lainsäädäntö on tarpeellinen erityisesti hei-
3391: kossa asemassa olevien kuluttajien suojelemiseksi.
3392: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3393:
3394: Pirjo Ala-Kapee Maija Rajantie Seppo Tikka
3395: Pentti Lahti-Nuuttila Martti Lähdesmäki Tuulikki Hämäläinen
3396: Saara-Maria Paakkinen Arja Alho Matti Luttinen
3397: 1983 vp. 51
3398:
3399: Toivomusaloite n:o 41
3400:
3401:
3402:
3403:
3404: Alppi ym.: Huoneenvuokria koskevien tasoyleisohjeiden saattami-
3405: sesta sitoviksi
3406:
3407:
3408: Eduskunnalle
3409:
3410: Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien muo- Me allekirjoittaneet kansanedustajat katsom-
3411: dostumiseen vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan me, että vuokra-asunnoissa asuvien asumiskus-
3412: laki ja huoneenvuokralain mukainen sääntely. tannusten saattaminen kohtuullisiksi ja pitämi-
3413: Vuokriin on pyritty vaikuttamaan valtioneuvos- nen kohtuullisella tasolla kussakin yksittäista-
3414: ton vahvistamilla vuokra-asuntojen vuokria kos- pauksessakin edellyttää vuokrien sääntelyjärjestel-
3415: kevilla tasoyleisohjeilla. Asuntohallituksessa teh- män ja asumistukijärjestelmän toimivuuden te-
3416: dyn selvityksen mukaan vuokrat yleisesti ylittävät hostamista nykyisestä siten, ettei tasoyleisohjei-
3417: tasoyleisohjeen mukaisen vuokran. Tämän joh- den ylittäviä vuokria esiintyisi.
3418: dosta valtion lainoittamissa vuokra-asunnoissa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3419: vapaarahoitteisissa asunnoissa suurelta osalta tuen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3420: saajan asumistuki pieneni.
3421: Ylivuokrien maksaminen on epäilemättä seu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3422: rausta siitä, ettei vuokra-asuntoja ole riittävästi huoneenvuokralain muuttamiseksi niin,
3423: eikä vuokralaisten asumisturva ole riittävä. Mm. että tasoyleisohjeista tulee sitovat siten,
3424: näiden syiden vuoksi vuokralaiset eivät irtisano- että niitä korkeampia vuokria ei saa pe-
3425: mista peläten uskalla viedä vuokranalennuskan- riä.
3426: netta asunto-oikeuteen.
3427: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
3428:
3429: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä Timo Laaksonen
3430: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Kautto Pekka Leppänen
3431: Heli Astala Esko Helle Kalevi Kivistö
3432: Pirkko Turpeinen Juhani Vähäkangas Osmo Vepsäläinen
3433: 52 1983 vp.
3434:
3435: Toivomusaloite n:o 42
3436:
3437:
3438:
3439:
3440: Astala ym.: Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeu-
3441: den jäsenten oikeudesta ottaa vastaan paikallisia neuvonantaja-
3442: ja sivutoimitehtäviä koskevan selvityksen laatimisesta
3443:
3444:
3445: Eduskunnalle
3446:
3447: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3448:
3449: Aloitteessa esitetään selvitettäväksi, tulisiko ra- sekä työnantaja- ja toimialaliittojen hallintoteh-
3450: joittaa korkeimman oikeuden ja korkeimman tävät sekä esim. paikalliset neuvonantajatehtävät.
3451: hallinto-oikeuden jäsenten oikeutta ottaa vastaan Täten pyritään edistämään tasapuolisten päätös-
3452: eräitä tehtäviä. Tällaisia olisivat mm. yritysten ten syntymistä.
3453:
3454:
3455:
3456:
3457: ALOITTEEN PERUSTELUT
3458:
3459: Vaikka oikeuden ratkaisut periaatteessa perus- keimmissa oikeusasteissa, joiden ratkaisut ohjaa-
3460: tuvatkin lakeihin ja asetuksiin, on yhteiskuntatie- vat alempia oikeusasteita.
3461: teellinen tutkimus voinut kiistatta osoittaa, että Koko ongelmistoa kerralla ratkaisematta voi-
3462: ratkaisuihin vaikuttavat myös muut yhteiskun- daan toki eräiltä osin silti helpottaa tasapuolisten
3463: nalliset tekijät. Ihmisen käyttäytymiseen vaikut- ratkaisujen syntymistä. Tunnetmahan on jääviy-
3464: tavat mm. maailmankatsomukselliset seikat, hä- dessä, että riitapuolen kiistaton edustaja on jäävi
3465: nen yhteiskunnallinen taustansa, vakaumuksensa olemaan päätöstä tekemässä. Useissa kauaskan-
3466: sekä vastaavasti niiden oikeutta hakevien osa- toisissa kysymyksissä ei kuitenkaan lopultakaan
3467: puolten luonne esim. siltä osin, kumpaanko ole kysymys esimerkiksi jonkin nimeltä mainitun
3468: osapuoleen ratkaisun tekevä helpoimmin samas- yhteisön, Osakeyhtiö A:n tai B:n, ja jonkin
3469: tuu. muun välisestä asiasta, vaan ratkaisu vaikuttaa
3470: Sitä, miten otettaisiin huomioon muiden kuin kaikkien samantapaisten yhteisöjen toimintaan.
3471: lakiin kirjoitettujen näkökohtien vaikutus oikeu- Tällöin jääviys on ymmärrettävä laajemmin niin,
3472: den ratkaisuihin, on vaikea ratkaista. Virkanimi- ettei ratkaisua tekevä kuulu mihinkään sellaiseen
3473: tyksissä vaikuttaa taustalla myös mm. ammatin yhteisöön, jonkalaisista jokin voisi tulla kysee-
3474: valintatilanne ja - mikä epäilys on myös joskus seen.
3475: lausuttu - sukulaisuuteen, tuttavuuteen tai aja- Olisi ilmeisesti tasapuolisuuden parantamiseksi
3476: tustavan samankaltaisuuteen perustuva, etene- tarpeen kieltää jo ennakolta korkeimman hal-
3477: mistä suosiva tai jarruttava ilmiö, josta yhteiskun- linto-oikeuden ja korkeimman oikeuden jäseniltä
3478: tatieteilijät epäilemättä käyttäisivät nimitystä kuuluminen sellaisiin taloudellisiin yhteisöihin,
3479: epävirallinen organisaatio. Nämä taustailmiöt ei- joille KKO:n tai KHO:n ratkaisu saattaisi tuoda
3480: vät siten aina ole peräisin oikeuslaitoksen ulko- merkittävää taloudellista tai muuta etua. Tällöin
3481: puolisesta nimitysviranomaisesta. Siksi tulisi olisi kiellettävä ilmeisesti ainakin jäsenyys yhtiöi-
3482: päästä erilaisten yhteiskunnallisten taustojen ja den johtokunnassa, hallituksissa ja hallintoneu-
3483: näkemysten tasapuolisempaan edustukseen. Eri- vostoissa sekä kaikki sivutoimisetkin tällaisten
3484: tyisen tärkeää erilaisten yhteiskunnallisten tausto- yhtiöiden tehtävät. Sama koskee luonnollisesti
3485: jen ja näkemysten huomioon ottaminen on kor- myös näiden yhtiöiden muodostamia yhdistyk-
3486: 1983 vp. - TA n:o 42 53
3487:
3488: sta, työnantaja- ja toimialaliittoja. Edelleen olisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3489: syytä selvittää, piileekö siinä vaaraa lain sovelta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3490: miselle, että KKO:n tai KHO:n jäsen toimisi sen,
3491: palkallisena luennoitsijana esimerkiksi jollekin
3492: toimialajärjestölle. että hallitus selvityttäisi, mzssa maann
3493: Edellä esitetty rajoitus ymmärrettävästi merkit- on aiheellista evätä korkeimman oikeu-
3494: see eräiden kansalaisille yleensä suotujen oikeuk- den ja korkeimman hallinto-oikeuden jä-
3495: sien epäämistä näin määritellyltä kansalaisryh- seniltä oikeus kuulua yhtiöiden, työnan-
3496: mältä. Asiaa on siten perusteellisesti harkittava. tajajärjestöjen ja toimialajärjestöjen pää-
3497: On kuitenkin olemassa eräitä muita säännöksiä, töksentekoelimti"n tai olla niihin min-
3498: mm. vaalikelpoisuudesta, joiden kohdalla on käänlaisessa paikallisessa neuvonantaja-
3499: päädytty rajoittamaan kansalaisille kuuluvia oi- tai sivutoimisuhteessa, sekä antaisi edus-
3500: keuksia, kun siihen on katsottu olevan painavaa kunnalle asiasta tarvittavat esitykset.
3501: aihetta. Mielestämme esittämässämme asiassa täl-
3502: laisen rajoituksen selvittämiseen näyttäisi olevan
3503: painavia perusteita.
3504:
3505: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3506:
3507: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
3508: 54 1983 vp.
3509:
3510: Toivomusaloite n:o 43
3511:
3512:
3513:
3514:
3515: Astala ym.: Vuokralaisdemokratiaa koskevan lain aikaansaamisesta
3516:
3517:
3518: Eduskunnalle
3519:
3520: Eräissä kunnallisissa ja yleishyödyllisissä vuok- Mielestämme hyvän pohjan tälle lainsäädän-
3521: rataloyhteisöissä on käynnistetty vapaaehtoinen nölle muodostaa 15.1.1977 Sisäasiainministeriölie
3522: vuokralaisdemokratiatoiminta. Vuokralaisten osal- jätetty vuokralaisdemokratiatoimikunnan mietin-
3523: listumista asuintalojensa hallintoon ei kuiten- tö (Komiteanmietintö 1976: 79).
3524: kaan ole toteutettu niissä taloissa, joissa sen tarve Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
3525: olisi ilmeisin. vomuksen,
3526: Allekirjoittaneiden kansanedustajien mielestä
3527: on vuokralaisdemokratian toteuttaminen tärkeätä että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
3528: ja mielestämme olisi pikaisesti toteutettava laki- vuokralaisdemokratian edellytysten ja or-
3529: sääteisesti järjestelmä, jossa taataan vuokralaisille ganisaatio- ja toimintamallin luomiseksi
3530: välitön osallistuminen vuokratalojen hallintoon antamalla eduskunnalle tätä tarkoittavan
3531: ja heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. lakiesityksen.
3532: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3533:
3534: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
3535: 1983 vp. 55
3536:
3537: Toivomusaloite n:o 44
3538:
3539:
3540:
3541:
3542: Bärlund ym.: Julkiseen valtaan liikesuhteissa olevien yritysten
3543: laillisuusvalvonnasta
3544:
3545:
3546: Eduskunnalle
3547:
3548: Viime vuosina on tullut ilmi runsaasti tapauk- Ruotsissa on Tukholman kaupungissa jo jonkin
3549: sia, jotka osoittavat verovilpin ja muiden laitto- aikaa noudatettu tarjouskilpailujen yhteydessä
3550: muuksien olevan elinkeinotoiminnassa varsin menettelyä, jossa kaupungin reviisorit tarkistavat
3551: runsasta. Siksi tarvitaan tehokkaita toimia tilan- muun muassa, onko tarjouskilpailuun osallisru-
3552: teen korjaamiseksi. nut yritys suorittanut oikealla tavalla kaupungille
3553: Julkinen sektori ostaa yksityisiltä yrityksiltä tulevat verot ja maksut. Tukholmasta saatujen
3554: tavaroita ja palveluksia vuosittain miljardien myönteisten kokemusten perusteella järjestelmä
3555: markkojen edestä. Useat näistä yrityksistä laimin- suunnitellaan vahvistettavaksi lailla koskemaan
3556: lyövät suorittaa valtiolle ja kunnille tulevat verot kaikkia tilanteita, joissa valtiv tai kunnat ovat
3557: säädettyinä aikoina taikka muutoin välttelevät tavaroiden tai palvelujen ostajia. Suomessa olisi
3558: julkisen vallan niille asettamia velvoitteita. Näin tässä asiassa kaikki syy hyödyntää Ruotsin hyvää
3559: julkinen valta ylläpitää yrityksiä hyödyttäviä lii- esimerkkiä.
3560: kesuhteita silloinkin, kun yritykset välttelevät jul- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
3561: kisten velvollisuuksiensa hoitoa. Julkisen vallan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3562: välinpitämättömyys yrityksen toiminnan lailli- muksen,
3563: suudesta vääristää tarjouskilpailutilanteessa yri-
3564: tysten välisiä kilpailusuhteita. Valtio ja kunnat että hallitus ryhtyisi selvittämään, mi-
3565: menettävät verotuloja. Lisäksi käytäntö, jossa ten tarjouskilpailujen yhteydessä ja muu-
3566: liikesuhteet hoidetaan liikesuhteina ja laillisuus- toin voitaistin tarkistaa, että valtioon ja
3567: valvonta laillisuusvalvontana niitä toisiinsa kytke- kuntiin lti"kesuhteissa olevat yritykset
3568: mättä, merkitsee julkisen vallan kaksinaismoraa- maksavat veronsa ja täyttävät muut julki-
3569: lia yritystoiminnan laittomuuksiin nähden. Voi- set velvoitteensa, ja mitä lainsäädännölli-
3570: daan väittää, että nykyjärjestelmässä julkinen siä, hallinnollisia ja muita toimenpiteitä
3571: valta itse asiassa ylläpitää julkisen kulutuksen tällainen julkisen kulutuksen kautta to-
3572: kautta yritystoiminnassa esiintyviä laittomuuksia. teutettu laillisuusvalvonta edellyttäisi.
3573: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3574:
3575: Kaj Bärlund Peter Muurman Lea Savolainen
3576: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Juhani Surakka
3577: Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Hurskatnen Jouko Skinnari
3578: Markus Aaltonen Arja Alho Pekka Myllyniemi
3579: Matti Luttinen Matti Louekoski Anna-Liisa Piipari
3580: Aimo Ajo Maija Rajantie Jorma Rantanen
3581: Inger Hirvelä Matti Kuusio Reijo Lindroos
3582: Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee Aarno von Bell
3583: Antti Kalliomäki Tuula Hautamäki Kari Rajamäki
3584: Mikko Elo Jussi Ranta Kerttu Törnqvist
3585: Timo Roos Jukka Mikkola Reino Paasilinna
3586: Jouko Tuovinen Mats Nyby Seppo Tikka
3587: Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Urpilainen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
3588: Ulla-Leena Alppi
3589: 56 1983 vp.
3590:
3591: Toivomusaloite n:o 45
3592:
3593:
3594:
3595:
3596: Eenilä ym.: Avioliittolain korvaamisesta uudella yhteiselämää Ja
3597: yhteisvastuuta koskevalla lailla
3598:
3599:
3600: Eduskunnalle
3601:
3602: Elämme Yhdistyneiden Kansakuntien kansain- tuetun perhemuodostelman, avoliiton, olemassa-
3603: välisen naisten vuosikymmenen jälkipuoliskolla. oloa.
3604: 1985 tuo vuosikymmen päättyy. Sukupuolten Avoliitossa elää nykyisin parisataatuhatta suo-
3605: tasa-arvossa on tänä aikana tapahtunut edistystä, malaista. Avoliitto yleistyi viime vuosikymmenel-
3606: tähän asti kuitenkin lähinnä asennetasolla. lä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja oikeusmi-
3607: Lainsäädännössä on päästy alkuun niissä toi- nisteriö ovat yhteistyössä kolmen viime vuoden
3608: missa, joita edellytetään, jotta Suomi voisi ratifi- aikana tutkineet avoliiton yleistymistä.
3609: oida naisten syrjintää koskevan Yhdistyneiden
3610: Kansakuntien sopimuksen hallituksensa Kööpen- Samaan aikaan kun avoliitot ovat lisääntyneet
3611: haminassa kansainvälisessä naisten konferenssissa ja yleistyneet, avioliitot ovat vähentyneet. Ehkä
3612: kesällä 1980 antaman lupauksen mukaisesti. vain tilapäisesti, mutta joka tapauksessa vähenty-
3613: Hallitus antoi syksyllä 1981 ensimmäisen tasa- neet. Samalla perheitten hajoaminen on yleisty-
3614: arvolain, esityksen sukunimilaiksi eduskunnalle. nyt. Sama kehitys on tuttu muuallakin maail-
3615: massa. Esimerkiksi Neuvostoliitosta viime aikoina
3616: Sukunimilaki ei kuitenkaan pitkästä eduskunta-
3617: käsittelystä huolimatta tullut valmiiksi, vaan mo- esitetyt tilastotiedot kertovat yli 40 % :n ja Mos-
3618: nien vaiheiden jälkeen lähestyvien eduskuntavaa- kovassa jopa 50 % :n avioliitoista hajoavan.
3619: lien kuumentamassa tilanteessa hallitus veti sen Vuonna 1950 meillä tutkimusten mukaan pur-
3620: takaisin. Lakiesitys lienee ensimmäisten uudelle kautui avioeroissa hieman alle 3 700 avioliittoa,
3621: eduskunnalle vuoden 1983 maalisvaalien jälkeen mutta v. 1980 luku oli noin 6 000 suurempi.
3622: annettavien lakiesitysten joukossa. Nykyään eroon päättyy lähes 10 000 avioliittoa
3623: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on kesällä vuodessa. Niitä solmitaan noin 26 000 vuodessa,
3624: 1981 hallitukselle jättämässään mietinnössä teh- joten noin kolmasosa purkautuu vuosittain. Put-
3625: nyt esityksensä niistä lainsäädäntötoimista, joita kautumassa olevia avioliittoja voisi siis arvioida
3626: naisten syrjintää koskevan sopimuksen ratifioimi- olevan lähes puolet liitoista.
3627: nen edellyttää. Tärkeimpinä näistä ovat työsuh- Perhettä pidetään yhteiskunnan tärkeimpänä
3628: deturvan parantaminen ja avioliittolain uudista- perusyksikkönä. Elivätpä vanhemmat avioliitossa
3629: minen. tai avoliitossa, perhe on lapsen kannalta yhtä
3630: Työsuhdeturvalaki jäi käsittelemättä sosiaali- merkityksellinen perusyksikkö, jolle on annettava
3631: valiokunnassa ja raukesi näin edellisen vaalikau- kaikki mahdollinen yhteiskunnan tuki. Onhan
3632: den viimeisillä valtiopäivillä. Työsuhdeturvan pa- perhe ja sen ihmissuhteet lasten turvalliselle ja
3633: rantaminen on sekin uuden eduskunnan tärkeitä tasapainoiselle kehitykselle ja kasvulle välttämä-
3634: tehtäviä. tön perusta. Avoliitto ja avioliitto antavat yhtä-
3635: Avioliittolain uudistaminen on ollut pitkään läiset puitteet lapsen elämälle, kasvulle ja kasva-
3636: valmisteilla. Sen uudistamisen yhteydessä olisi tukselle. Lapselle on tärkeätä, että hänellä on
3637: kuitenkin vakavasti tarkasteltava yhteiskuntakehi- lämpimät, läheiset suhteet vanhempiinsa, elivät-
3638: tystämme perhe-elämän osalta. Ei liene enää pä nämä avio-, avoliitossa tai erossa. Tätä lapsen
3639: aiheellista, tuskin mahdollistakaan, perhettä kos- oikeutta ja etua lähtökohtana pitäen erotettiin
3640: kevaa peruslainsäädäntöä uudistettaessa pitäytyä äskettäin omaksi erilliseksi laiksi holhouslakia
3641: pelkästään avioliittoa koskevissa säännöksissä ja uudistettaessa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta
3642: ikään kuin näin kiistää avioliiton rinnalla meillä- koskevat säännökset. Tämä laki ei aseta erilaiseen
3643: kin yleistyneen, vakiintuneen ja muualla lainsää- asemaan avioliitossa olevia vanhempia ja muita
3644: dännössä jo tunnustetun ja jopa valtion varoilla vanhempia. Lapsen oikeuksia ja etua ajatellen
3645: 1983 vp. - TA n:o 45 57
3646:
3647: nam ei voida tehdä myöskään avioliittolakia Lain tulee sisältää myös säännökset yhteiselä-
3648: uudistettaessa. män päättymisen varalta omaisuudenjaosta, van-
3649: Lapsen oikeuksien toteuttaminen, erilaisissa hempain vastuun ja oikeuksien jakaantumisesta
3650: perhemuodostelmissa elävien lasten keskinäinen sekä lapsen oikeuksista molempiin vanhempiin-
3651: tasa-arvo, lapsen etu kaiken kaikkiaan, vaatii sa, samoin kuin niistä säännellään tuoreessa laissa
3652: näet avoliiton hyväksymistä. Tosiasioita on turha lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, jolla lap-
3653: kiistää. selle pyritään turvaamaan oikeus molempiin van-
3654: Avioliittolain uudistamisen tai kumoamisen hempiinsa.
3655: yhteydessä on säädettävä laki, jolla säännellään Lakiin tulisi sisällyttää säannökset myös ·niistä
3656: yhteiselämää, yhteisvastuuta, omaisuussuhteita, yhteiskunnallisista palvelu- ja tukijärjestelmistä,
3657: vanhempain vastuuta ja oikeuksia eri perhemuo- jotka on tarkoitettu tukemaan perheen toimeen-
3658: dostelmissa. Tavoitteina yhteiselämää koskevalla tuloa, asumista, lastenhoitoa, kasvatusta ja kehi-
3659: lailla tulee olla ennen kaikkea lapsen turvatun tystä sekä perheiden ihmissuhteiden säilyvyyttä,
3660: toimeentulon ja tasapainoisen henkisen kasvun ja perheen eheyttä.
3661: kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeiden lä- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
3662: heisten ihmissuhteiden säilymisen turvaaminen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3663: Tätä edellytetään tuoreessa iaissa lapsen huollosta sen,
3664: ja tapaamisoikeudesta.
3665: Samalla lain tulee pyrkiä vanhempain tai huol- että hallitus ryhtyisi kiireisesti toimen-
3666: tajain oikeudenmukaisen, tasa-arvoisen keskinäi- piteisiin avioltittolain kumoamiseksi ia
3667: sen aseman turvaamiseen ja vastuun yhtäläiseen sen korvaamiseksi uudella lailla yhteiselä-
3668: jakaut1JmJ_seen, mikä on lapsen edun mukaista. mästä ia yhteisvastuusta.
3669: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3670:
3671: Paula Eenilä Arja Alho
3672:
3673:
3674:
3675:
3676: 8 088300420M
3677: 58 1983 vp.
3678:
3679: Toivomusaloite n:o 46
3680:
3681:
3682:
3683:
3684: Eenilä ym.: Monimuotoisen taloudellisen rikollisuuden selvittämi-
3685: sestä ja ennaltaehkäisemisestä
3686:
3687:
3688: Eduskunnalle
3689:
3690: Kun taloudellista rikollisuutta yhteiskunnas- esille. Ilmeisesti nämä kuitenkin ovat toistaiseksi
3691: samme on ryhdytty selvittämään, on voitu havai- vain "jäävuoren huippua". Niiden yhteydessä
3692: ta, miten laajaa ja monimuotoista se on. Kun toisaalta selvitetään pieniäkin rikoksia, kun taas
3693: taloudellisen rikollisuuden seurauksena on arvioi- suuret, yleisessäkin tietoisuudessa eri kunnissa
3694: tu menetettävän vuosittain miljardeja markkoja olevat lahjusrikokset jäävät selvittämättä.
3695: yhteiskunnan varoja, on perusteltua aihetta vaa- Yksityisen sektorin taloudelliseen rikollisuu-
3696: tia, että taloudellinen rikollisuus kaikissa eri teen on suhtauduttava yhtä vakavasti kuin val-
3697: muodoissaan perusteellisesti tutkitaan ja luodaan tion ja kuntasektorin. Usein nämä tosin liittyvät
3698: lainsäädännöllä esteet sen vastaiselle harjoittami- yhteen. Yhdestä rikoksesta päästään toisen läh-
3699: selle. Taloudellinen rikollisuus on nähtävä törkeä- teille. Erittäin huolestuttavaa on se, että aivan
3700: nä yhteiskuntaa vastaan suunnattuna rikollisuu- ilmeisesti taloudellinen rikollisuus pitkälti vaatii
3701: tena· ja tuomittava sen mukaan. Kansalaisten sellaista erityisasiantuntemusta, jota voivat antaa
3702: oikeustaju ei hyväksy pidempään leväperäistä esimerkiksi ja nimenomaan taitavat lakimiehet.
3703: suhtautumista taloudelliseen rikollisuuteen ja sen Ainakin verorikollisuus ja konkurssirikollisuus
3704: tutkimiseen. edellyttävät pitkälti lainopillista asiantuntemus-
3705: Taloudellisen rikollisuuden selvittämiseen ja ta. Niinpä voidaan perustellusti väittää, että
3706: ennalta ehkäisemiseen on suunnattava riittävästi maamme lakimieskunnassa lakimiesetiikan ja
3707: voimavaroja. Erityistutkijoita on koulutettava ja -moraalin taso ei ole kovinkaan korkea. Jos se
3708: heidän määräänsä merkittävästi lisättävä. Verori- olisi, ei taloudellinen rikollisuus pääsisi ainakaan
3709: kosten tutkimisen helpottamiseksi esimerkiksi on lakimiesten avulla rehottamaan. Lakimiehet eivät
3710: toisaalta lainsäädäntöä muutettava niin, että ns. ainakaan hankkisi leipäänsä sen palveluksessa,
3711: summaariset tutkimukset suurten pankkitilien kuten nyt aivan ilmeisesti monen kohdalla on
3712: osalta mahdollistetaan tarkastajille. laita.
3713: Konkurssilainsäädäntö on pikaisesti uudistetta- Taloudellinen rikollisuus on niin vakavaa yh-
3714: va niin, että estetään esimerkiksi sellaiset yritys- teiskuntarikollisuutta, että tätä rikollisuutta ei
3715: ten ''normaaliin'' toimintaan kuuluvat konkurs- enää missään muodossa voida puolustella, eikä
3716: sit, joissa työntekijät eräänä päivänä irtisanotaan suojella syyllisiä julkisuudelta ja tutkimuksilta,
3717: otettaviksi seuraavana päivänä nimenvaihdoksen olivatpa he missä asemassa tahansa.
3718: ja yleisesti perheenjäsenten keskuudessa tapahtu- Eräs muoto taloudellista rikollisuutta liittynee
3719: van omistajanvaihdoksen jälkeen uusina työnte- prostituutioon. Viime aikoina esiin tulleiden ta-
3720: kijöinä saman yrityksen palvelukseen. Esimerkiksi pausten johdosta herää väistämättä kysymys, mis-
3721: tekstiiliteollisuudessa tällaiset konkurssit ovat ko- tä tulevat rahat, jotka tuossa toiminnassa liikku-
3722: vin yleistyneet. Niiden taakse kätkeytyvä talou- vat. Ei liene mahdollista jättää tutkimatta näitä-
3723: dellinen rikollisuus on useimmiten ilmeinen, kin tapauksia myös taloudellisena rikollisuutena.
3724: mutta jää liian usein selvittämättä. Veronmaksa- Onhan selvää, että kun esimerkiksi ja nimen-
3725: jien lisäksi myös kyseisten yrirysten työntekijät omaan liikemiehet näihin palveluksiin uhraavat
3726: samoin kuin heidän työntekijäjärjestönsä menet- viikoittain sellaisia summia kuin on esitetty,
3727: tävät merkittäviä summia ja etuuksia konkurssin liikkeellä on jonkinmuotoista "pimeää" rahaa.
3728: yhteydessä. Esimerkiksi Turun puolessa tällaiset Yritysten edustuskuluihin tällaisia kustannuksia
3729: konkurssit tuntuvat olevan yleisiä. on turha yrittää kirjata. Verottaja tutkii edustus-
3730: Virkamiesten lahjontarikoksiin on jossakin kulut melko tarkoin. Omasta palkastaan kukaan
3731: määrin jo puututtu, suuriakin juttuja on tullut liikemies ei näitä kuluja aivan ilmeisestikään
3732: 1983 vp. - TA n:o 46 59
3733:
3734: maksa. Lieneekin aiheellista olettaa, että ne tu- misesta. Onhan prostituutio rikollista toimintaa.
3735: hannet ja kymmenettuhannet matkat, jotka jot- Ainakin pimeän rahoituksen osalta on asianomai-
3736: kut liikemiehet esimerkiksi esille tulleissa tapauk- set saatettava vastuuseen ja miksei myös saman-
3737: sissa ovat tytöille kuukausittain uhranneet, ovat venaiseen julkisuuteen kuin toinen osapuoli,
3738: pikemminkin löydettävissä jonkinlaisten '' kuol- aina välttämättä nainen.
3739: leitten sielujen" palkkalistoilta. Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
3740: Hallituksen on huolehdittava siitä, että myös nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3741: se taloudellinen rikollisuus perusteellisesti tutki- sen,
3742: taan ja ennalta ehkäistään, jonka lähteille prosti-
3743: tuutio johdattelee. Jo eri sukupuolten yhdenver- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
3744: taisuus lain edessä edellyttää aivan ilmeisesti kaikkinaisen taloudellisen rikollisuuden
3745: yleisen oikeuskäsityksen mukaan sitä, että myös selvittämiseksija ennaltaehkäisemiseksija
3746: toinen osapuoli saatetaan jonkinlaiseen vastuu- että myös prostituutiota ylläpitävä talou-
3747: seen rikoksen suosimisesta, ellei siihen osallistu- dellinen rikollisuus selvitettäzsiin.
3748: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3749:
3750: Paula Eenilä Aarno von Bell Tuula Hautamäki
3751: Mikko Elo Risto Ahonen Sinikka Hurskainen
3752: Kari Rajamäki
3753: 60 1983 vp.
3754:
3755: Toivomusaloite n:o 47
3756:
3757:
3758:
3759:
3760: Eenilä ym.: Rikoslain täydentämisestä ympäristörikoksia koskevilla
3761: säännöksillä
3762:
3763:
3764: Eduskunnalle
3765:
3766: Hallitusmuodon 6 §:ssä säädetään, että "jokai- rontakin luontoa kuin irtainta omaisuutta, on
3767: nen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan aiheuttanut merkittäviä luontotuhoja ja johtanut
3768: turvattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen va- jopa maailmassa ainutlaatuisten jääkaudenmuo-
3769: pauden ja omaisuuden puolesta''. Perustuslaissa dostelmien, kauniitten soraharjujemme, järjestel-
3770: säädetty turva ei kuitenkaan toteudu tässä ajassa mälliseen tuhoamiseen yksityisen taloudellisen
3771: 90-vuotiaalla rikoslaillamme eikä siihen liittyvällä hyödyn saamiseksi. Tänään soraharjujen repimi-
3772: lainsäädännöllä. nen olisi aivan ilmeisesti yleisen oikeuskäsityksen
3773: Tuottamuksesta riippumaton, objektiivinen mukaan jo katsottava rikokseksi yhteiskuntaa,
3774: vastuu, ns. vaarantamisvastuu, tunnetaan meillä kenties koko ihmiskuntaakin kohtaan, ympäristö-
3775: toistaiseksi miltei yksinomaan liikenteessä. Lii- rikokseksi, eikä lailla suojattavaksi yksityisen oi-
3776: kenteessä hengen ja terveyden vaarantaminen on keudeksi. Omistusoikeuskäsitteen tulkintaa olisi-
3777: koettu rangaistavaksi, kun puolisensataa kansa- kin muutettava. Rikokset tulisi luokitella ainakin
3778: laista menettää kuukausittain henkensä teilläm- ihmisyksilöön, ihmisyhteisöön, luontoon ja ym-
3779: me. Muutoin vaarallista toimintaa, yksilön tai päristöön kohdistuviksi.
3780: ihmisyhteisön hengen ja terveyden vaarantamista Omistusoikeuden ylisuojaaminen muihin pe-
3781: hyötymistarkoituksessa, ei meillä ole kriminali- rusoikeuksiin nähden - kaikki ne oli perustus-
3782: soitu. Uutta työsuojelulakia ei ole pitkäaikaisista laissa HM 6 §:ssä tarkoitettu samanarvoisiksi -
3783: yrityksistä huolimatta saatu aikaan, eikä työlain- on jo melko yleisesti tunnustettu. Ylisuoja tulee
3784: säädäntö nykyisellään tunne rikoksia, sen enem- luontotuhojen - ympäristörikosten - ohella
3785: pää vaarallisten koneiden ja laitteiden aiheutta- esiin esim~"-kiksi ns. jokamiehenoikeuksien tun-
3786: mien työtapaturmien kuin yleensä vaarallisten nustamatu< jättämisenä. Jokamiehenoikeudethall
3787: aineiden aiheuttamien ammattitautienkaan osal- lienee tämän päivän käsitysten mukaan luettava
3788: ta. Työnantaja voi törkeissäkin tapauksissa syyllis- kansalaisten henkilökohtaiseen vapauteen kuulu-
3789: tyä korkeintaan törkeään laiminlyöntiin, työsuo- viksi. Omistusoikeuden ylisuojaaminen ilmenee
3790: jelurikkomukseen. myös pankkisalaisuuden suojaamisena verorikos-
3791: Ns. ympäristörikokset ovat meillä vielä tunte- ten suosimiseen asti.
3792: maton käsite. Elinkeinonharjoittaja saa luvan Perustuslain perusoikeudet lienee sekä tulkitta-
3793: laskea vaarallisia aineita niin vesistöihin ja il- va että turvattava kunkin ajan olosuhteiden ja
3794: maan, kuin saattaa niitä maaperään, jopa ravin- yleisen oikeuskäsityksen edellyttämällä tavalla.
3795: toomme. Esim. Aurajoen, noin 200 000 kansalai- Muutoin joudutaan ristiriitaan lainsäädännön ja
3796: sen ainoan juomaveden, saastuttamisen sallimi- yleisen oikeuskäsityksen välillä. Tämä ilmenee ja
3797: nen ja Hattuvaaran tapahtumat ovat kouriintun- koetaan kasvavana ja yleistyvänä epäoikeuden-
3798: tuvia osoituksia siitä, miten meillä on totuttu mukaisuutena, turvattomuutena, vääränä vallan-
3799: käytännön elämässä viranomaispäätöksin, -luvin käyttönä, jopa sortona ja mielivaltana. Nämä
3800: ja -toimenpitein suojaamaan yksityisen elinkei- voivat olla ominaisia diktatuurille, jossa vallanpi-
3801: nonharjoittajan oikeutta taloudellisen hyödyn täjät eivät kuuntele kansalaisia, mutta tällainen
3802: hankkimiseen kansalaisten ' 'perustuslaillisen' ' olotila on tarkoitus välttää demokratiassa, kan-
3803: hengen kustannuksella. sanvallassa, jossa vallanpitäjien tulisi toimia kan-
3804: Omistusoikeuskäsitteen tulkitseminen - siitä san tahdon mukaisesti ja jossa ei odoteta tarvitta-
3805: ainoastaan lienee kysymys, omistusoikeuden yli- van kansannousua epäkohtien korjaamiseksi.
3806: suojaamisesta - siten, että maanomistusoikeu- Elämme kuitenkin tänään Suomessa tilantees-
3807: den varjolla voi käyttää alkuperäistä, uusiutuma- sa, jossa lainsäädäntö on ilmiselvässä ristiriidassa
3808: 1983 vp. - TA n:o 47 61
3809:
3810: perustuslakimme ja tämän päivän yleisen oikeus- vaarallisten aineiden valmistusta, säilytystä, va-
3811: käsityksen kanssa. Tätä ristiriitaa on yritetty eri- rastointia, kuljetusta, myyntiä, välitystä jne. Täl-
3812: tyisesti ympäristövuoden aikana yleistyneellä kan- löin liikutaan vielä paljolti yleisvaarallisten toi-
3813: salaisliikehdinnällä saattaa päättäjien tietoon, mintojen alueella (hengen ja luonnon vaaranta-
3814: vaatia heiltä toimenpiteitä lainsäädännön perus- minen vaarallisilla aineilla/ elinkeinoelämän vaa-
3815: teelliseksi korjaamiseksi. Ns. suora toiminta on- rantamisrikokset/ympäristörikokset), mutta myös
3816: kin aivan ilmeisesti tulkittava kansanvaltaisen selvästi työelämässä, lähinnä ammattitautien alu-
3817: yhteiskunnan maltilliseksi kansannousuksi, jossa eella (työntekijän hengen ja· työympäristön vaa-
3818: ei heilutella nuijia sortajia vastaan, vaan rakenne- rantaminen vaarallisilla aineilla/ työelämän vaa-
3819: taan tai puretaan patoja ja saatetaan jopa henki rantamisvastuu ja -rikokset). Vaarantamisvastuu
3820: alttiiksi ''väärälle vallankäytölle'', jotta osoitet- on selvästi ulotettava tännekin. Ammattitautien
3821: taisiin konkreettisesti, miten väärää se todella on. ennaltaehkäiseminen edellyttää vaarallisten ainei-
3822: Tästä ''elinkeinoelämän diktatuurista'' on siirryt- den käsittelyssä ilmenevien elinkeinonharjoitta-
3823: tävä takaisin kansanvaltaan. Siihen tarvitaan jan ja työnantajan laiminlyöntien saattamista
3824: mullistuksia lainsäädännössä. selvästi vahingonkorvausvastuun ja yhteisöllisen
3825: Kansalaisten perustuslaillisen hengen turvaa- rangaistusuhan alaisiksi säätämällä rikoslaissa työ-
3826: miseksi ja luonnon lopullisen tuhoutumisen estä- elämän vaarantamisrikoksista.
3827: miseksi on pakko meilläkin rajoittaa elinkeinon- Liikenneonnettomuuksissa samoin kuin työelä-
3828: harjoittajain vapautta tunnustamaila yleisvaaralli- män tapaturmissa on kysymys vaarallisten konei-
3829: set toiminnat elinkeinoelämässä vaarantamisvas- den ja laitteiden aiheuttamista "vahingoista".
3830: tuun aiheuttaviksi toiminnoiksi. Näin on tehty Niiden osalta ja ennaltaehkäisemiseksi on rikos-
3831: monessa maassa. lain uudistuksen yhteydessä syytä ulottaa vaaran-
3832: Rikoslakimme on uudistettava siten, että se tamisvastuu koskemaan sekä liikennettä että työ-
3833: estää elinkeinonharjoittajia hankkimasta talou- elämää. Niin työelämän kuin liikenteenkin ''on-
3834: dellista hyötyä kansalaisten hengen ja ympäristön nettomuudet'', jotka johtuvat toisaalta työnanta-
3835: kustannuksella. On säädettävä säännökset ympä- jan (myyjän tai valmistajan), toisaalta autoilijan
3836: ristörikoksista ja -rikkomuksista, joiden kohteena laiminlyönnistä sen vaaran tiedostamisessa tai
3837: on lähinnä ihmisyhteisö ja luonto, ennen kaikkea huomioon ottamisessa, jonka vaaraa aiheuttavak-
3838: alkuperäinen luonto, mutta myös kulttuuriympä- si ymmärrettävissä oleva kone tai laite saattaa
3839: ristö ja -maisema, suojattavina oikeushyvinä hen- yksilölle tai ihmisyhteisölle vaarallisuudellaan ai-
3840: ki ja terveys, luonto ja ympäristö. heuttaa, vaativat rangaistussäännöksiä rikosla-
3841: Olisi siis kriminalisoitava ennen kaikkea hen- kiimme (hengen vaarantaminen vaarallisilla ko-
3842: gelle vaarallisten aineiden levittäminen, päästä- neilla ja laitteilla/liikenteen ja työelämän vaaran-
3843: minen, tms. saattaminen vesistöihin tai pohjave- tamisrikokset).
3844: siin, ilmaan, kasvillisuuteen, maaperään taikka Ympäristörikoksista säädettäessä olisi myös ns.
3845: ravintoon (elinkeinoelämän vaarantamisvastuu ja jokamiehenoikeuksien, vapaan liikkumisen luon-
3846: vaarantamisrikokset 1ympäristörikokset ). Raskaut- nossa ja luonnon antimien kotitarvekeruun,
3847: tavaksi asianhaaraksi olisi ilmeisesti katsottava se, -pyynnin ja nautinnan, kieltäminen tai estämi-
3848: jos teko suoritetaan suuremman taloudellisen nen samalla säänneltävä jokamiehenoikeuden-
3849: hyödyn hankkimiseksi. loukkauksena ja tehtävä rangaistavaksi teoksi.
3850: Ympäristörikoksia tai -rikkomuksia olisivat Samanaikaisesti olisi luonnollisesti säädettävä
3851: luonnollisesti myös muunlainen ympäristön, ja rangaistukset jokamiehenoikeuksien väärinkäyttä-
3852: ehkä erityisen raskauttavana tekona alkuperäisen, misestä.
3853: uusiutumattoman luonnon turmeleminen, repi- Näin menetellen: tunnustamaila ns. yleisvaa-
3854: minen, likaaminen tai muu sellainen vahingoit- ralliset teot ja toiminta myös elinkeinoelämässä
3855: taminen tai pilaaminen, varsinkin yksityisen ta- vaarantamisvastuun ja siis vahingonkorvausvel-
3856: loudellisen hyödyn saamiseksi, sekä kulttuurimil- vollisuuden aiheuttaviksi ja saattamalla ne tuot-
3857: jöön, myös rakennetun, luvaton repiminen, hä- tamuksellisina yhteisösakon uhan alaisiksi, toteu-
3858: vittäminen, rakentaminen, muuttaminen, vahin- tettaisiin hallitusmuodon 6 §:ssä säädetty hengen
3859: goittaminen tai muu sellainen ympäristöä pilaava ja henkilökohtaisen vapauden turva "lain mu-
3860: samassa tarkoituksessa suoritettu toimenpide. kaan" tämän ajan olosuhteiden vaatimalla taval-
3861: Kun vaarantamisrikoksista nimenomaan vaa- la. Samalla pelastettaisiin jäljellä oleva alkuperäi"
3862: rallisten aineiden osalta säädetään, lienee joh- neo uusiutumaton luontomme, esimerkiksi kau-
3863: donmukaista ulottaa säännökset koskemaan myös niit soraharjumme tuhoutumasta lopullisesti yk-
3864: 62 1983 vp. - TA n:o 47
3865:
3866: sityisen voitontavoittelun edessä. HM:n 6 §:ssä eduskunnalle annettavaa esitystä, jolla n·-
3867: säädetyt perusoikeutemme tulisivat näin myös koslakiin lzsättäzszin säännökset hengen ja
3868: nykyistä paremmin keskenään samanarvoisiksi, luonnon vaarantamisesta vaarallisilla ai-
3869: mikä oli lainsäätäjien alkuperäinen tarkoituskin. nezlla, luonnon tai ympänstön muusta
3870: Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun- vahingoittamzsesta, jokamiehenoikeuden
3871: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- loukkaukszsta ja väärinkäyttämzsestä,
3872: sen, hengen vaarantamzsesta vaaralliszlla ko-
3873: nezlla ja laitteilla sekå" säännökset yhtei-
3874: että hallitus pzkaisesti asettaisi paria- söihin kohdzstettavista lähinnä taloudelli-
3875: meniaansen työryhmän valmzstelemaan szsta rangaistusseuraamukststa.
3876:
3877:
3878: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3879:
3880: Paula Eenilä Reino Paasilinna Pekka Myllyniemi
3881: Timo Roos Tuulikki Hämäläinen Jouko Skinnari
3882: Sinikka Hurskainen Pirjo Ala-Kapee Sakari Knuuttila
3883: Aarno von Bell Tuula Hautamäki Juhani Surakka
3884: Anna-Liisa Piipari Mikko Elo
3885: 1983 vp. 63
3886:
3887: Toivomusaloite n:o 48
3888:
3889:
3890:
3891:
3892: Eenilä ym.: Parlamentaarisen työryhmän asettamisesta selvittämään
3893: liikennejuopumussäännösten uudistamista
3894:
3895:
3896: Eduskunnalle
3897:
3898: Rattijuopumus on erityisesti uusintarikollisuu- rattijuoppouteen. Sitä olisi ainakin syytä kokeil-
3899: tena yleistynyt hämmästyttävässä määrin. Jopa la. Sehän ei tuottaisi edes kustannuksia yhteis-
3900: hyvin nuorten ikäluokkien keskuudessa on run- kunnalle. Ja onhan meillä voitu havaita liike-elä-
3901: saasti moninkertaisia rattijuoppoja. Aivan ilmei- män protestilistojen teho.
3902: sesti nykyiset rangaistukset ovat liian lieviä. Ne Nykyisessä tieto- ja tiedotusyhteiskunnassa
3903: eivät tehoa. Niillä ei tunnu olevan minkäänlaista tuomionjulkisuusperiaatteen toteuttaminen edel-
3904: ennaltaehkäisevää vaikutusta. Rangaistuksia tu- lyttää jotakin muuta kuin siinä yhteiskunnassa,
3905: leekin ilmeisesti ainakin koventaa. Tämän lisäksi jossa esimerkiksi häpeärangaistus oli yleinen ja
3906: olisi etsittävä uusia nykyistä tehokkaampia ran- jossa kirkolla oli keskeinen asema tiedotusten
3907: gaistusseuraamuksia nykyisten rinnalle. julkistajana. Nykyisenlainen käytäntö tuomion-
3908: Taloudelliset rangaistukset tuntuvat tehoavan julkisuusperiaatteen toteuttamiseksi johtaa tiedo-
3909: ennaltaehkäisevästi ainoastaan, mikäli ne ovat tusyhteiskunnassa rikollisten suojelemiseen julki-
3910: riittävän tuntuvia. Nykyinen sakkorangaistus en- suudelta.
3911: sisijaisena rangaistusseuraamuksena ei sitä ole. Nimen julkistamista ei voida pitää lisärangais-
3912: Olisi ilmeisesti syytä harkita vapausrangaistuksen tuksena, vaan se on nähtävä tiedotusyhteiskun-
3913: ensisijaisuutta. Eräs mahdollisuus olisi ottaa ran- nan normaalina toimenpiteenä yleisvaarallisten ja
3914: gaistusseuraamukseksi auton konfiskointi. Tästä törkeiden rikosten ennaltaehkäisemiseksi. Se on
3915: keskusteltiin jo nykyisten säännösten eduskunta- nähtävä vähimmäisvaatimuksena tiedotusyhteis-
3916: käsittelyn aikana. Silloin konfiskaatio koettiin kunnassa tuomionjulkisuusperiaatteen toteutta-
3917: kuitenkin liian ankaraksi rangaistukseksi. Tässä miseksi käytännössä.
3918: tilanteessa sitä jo kaivattaisiin. Myös kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä
3919: Hyvinkin tehokas rangaistusseuraamus saattaisi edellyttää ainakin törkeään rattijuoppouteen
3920: olla rangaistukseen tuomittujen nimien julkisuu- syyllistyneiden nimien julkaisemista säännöllisin
3921: teen saattaminen. Aikoinaan on häpeärangais- väliajoin. Sillon jokainen tähän tekoon syyllisty-
3922: tuksia käytetty. Niillä voisi nykypäivänäkin olla nyt saa nimensä lehtiin ja vältytään siltä, että
3923: tehoa ainakin kovasti yleistyneiden rikosten en- julkisuuteen tulee tuomittujen nimiä sattuman-
3924: naltaehkäisyssä. Onhan selvää, että esimerkiksi varaisesti, jolloin voidaan puhua kohtuuttomasta
3925: liikennejuopumus johtuu pitkälti yleisestä piit- lisärangaistuksesta tämän henkilön kohdalla.
3926: taamattomuudesta ja moraalin höltymisestä yh- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
3927: teiskunnassamme. Ellei liikennejuopumuksesta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3928: seuraa tuntuvaa rangaistusta, siihen syyllistytään sen,
3929: uudelleen ja uudelleen. että hallitus pikaisesti asettaisi parla-
3930: Kun liikennejuopumuksessa on kysymys yleistä mentaarisen työryhmän selvittämään lti-
3931: hengenvaaraa aiheuttavasta teosta, ei sen yleisty- kennejuopumuksesta seuraavien rangais-
3932: miseen voida suhtautua välinpitämättömästi. tusten uudistamista esimerkiksi auton
3933: Keinot rattijuoppojen kuriin saamiseksi on löy- konfiskoinnin ja ns. rattijuoppolistojen
3934: dettävä. Julkinen häpeä saattaisi hyvinkin tehota julkaisemisen avulla.
3935:
3936: Helsingissä 21 huhtikuuta 1983
3937:
3938: Paula Eenilä Arja Alho
3939: Liisa Jaakonsaari Aarno von Bell
3940: 64 1983 vp.
3941:
3942: Toivomusaloite n:o 49
3943:
3944:
3945:
3946:
3947: Halonen ym.: Vuokralaisdemokratian toteuttamisesta
3948:
3949:
3950: Eduskunnalle
3951:
3952: Kansalaisten perusoikeuksiin katsotaan yksi- Toimikunnan työn valmistumisesta on nyt ku-
3953: mielisesti kuuluvan tänä päivänä mahdollisuus lunut jo kuusi vuotta. Tänä aikana on vuokralais-
3954: vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Tästä lähi- demokratiaa kokeiltu jo useissa taloyhtiöissä,
3955: demokratiasta on esimerkkinä jo muutaman vuo- mm. Helsingin kaupungin eräissä vuokrataloissa.
3956: den voimassa ollut laki yhteistoiminnasta yrityk- Kun saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä,
3957: sissä. tulisi järjestelmä mitä pikimmin ulottaa lakisää-
3958: Toisena tärkeänä päätöksentekoalueena on pi- teisesti niin valtion lainoittamiin kuin vapaara-
3959: detty ihmisen asuinympäristöä. Sisäasiainministe- hoitteisiinkin vuokrataloihin.
3960: riön nimittämä, eri eturyhmiä edustanut vuokra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
3961: laisdemokratiatoimikunta sai jo vuonna 1976 oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3962: valmiiksi ehdotuksen vuokralaisdemokratian to- sen,
3963: teuttamiseksi. Esitys sisältää mm. vuokralaisten
3964: suoran edustuksen kiinteistöyhtiöiden johtokun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3965: nissa ja yhtiökokouksissa sekä vuokralaisten valit- menpiteisiin vuokralaisdemokratian to-
3966: seman seurantatilintarkastajan. Toimikunnan eh- teuttamiseksi sekä valtion lainoittamissa
3967: dotus rajoittui kuitenkin vain valtion asuntolai- että vapaarahoitteisissa vuokra-asunnois-
3968: noittamiin vuokra-asuntoihin. sa.
3969: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
3970:
3971: Tarja Halonen Matti Puhakka Liisa Jaakonsaari
3972: 1983 vp. 65
3973:
3974: Toivomusaloite n:o 50
3975:
3976:
3977:
3978:
3979: Halonen ym.: Vuokranantajien veivoittamisesta kunnostamaan
3980: vuokra-asunnot määräajoin
3981:
3982:
3983: Ed uskonnalle
3984:
3985: Hallituksen taholta on kiinnitetty viime vuosi- Ruotsissa asia on ratkaistu veivoittamalla vuok-
3986: na kasvavaa huomiota vanhojen asuinrakennus- . raisäntä suorittamaan määräajoin vuokraamansa
3987: ten kunnostamiseen. Sekä peruskorjauslainat että asunnon kunnostaminen. Kokemukset tästä ovat
3988: toimenpiteet energiataloudellisten korjausten ai- olleet myönteisiä.
3989: kaansaamiseksi ovat osaltaan parantaneet vanhan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
3990: asuntokannan tasoa. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3991: Tämän lisäksi tulisi tehostaa itse asuinhuoneis- sen,
3992: tojen kunnossapitoa. Asunto-osakeyhtiöissä tämä
3993: tapahruu asukkaiden oman intressin vuoksi kuta- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
3994: kuinkin säännönmukaisesti. Sen sijaan vuokra- vuokranantajien veivoittamiseksi kunnos-
3995: asunnoissa tällaiset normaalit tapetti-, maalaus- tamaan vuokraamansa asunnot mäiirä-
3996: ym. korjaukset jäävät vuokraisännän toimesta aJOtn.
3997: tekemättä, vaikka huoneenvuokralaki siihen vel-
3998: voittaakin.
3999: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
4000:
4001: Tarja Halonen Matti Puhakka Liisa Jaakonsaari
4002:
4003:
4004:
4005:
4006: 9 088300420M
4007: 66 1983 vp.
4008:
4009: Toivomusaloite n:o 51
4010:
4011:
4012:
4013:
4014: Halonen ym.: Liikennevakuutuslakiin perustuvien henkilövahinko-
4015: jen korvaamisoikeudenkäyntien saattamisesta asiakirjaprosessiksi
4016:
4017:
4018: Eduskunnalle
4019:
4020: Voimassa olevan liikennevakuutuslain mukai- tiölle, ei vahingoittuneelle ole jäänyt edes riittä-
4021: nen korvauskanne on pantava vireille vahingon viä mahdollisuuksia asiansa käsittelyn seuraami-
4022: sattumispaikkakunnan tai vakuutusyhtiön koti- seen.
4023: paikkakunnan alioikeudessa asianomaista vakuu- Korvausasian tullessa riita-asiaksi ei kanteen
4024: tusyhtiötä vastaan kolmen vuoden kuluessa siitä nostaminen muuta asiallista tilannetta vahingoit-
4025: ajankohdasta, jolloin vahingonkärsinyt sai tiedon tuneen kannalta. Hänellä ei ole vallitsevan käy-
4026: vahingosta ja siitä, mikä vakuutusyhtiö on vahin- tännön mukaan mahdollisuuksia saada oikeuskä-
4027: gosta vastuussa. Sama vaikutus kuin kanteen sittelyäkään vanen haitta-asteen määrää osoitta-
4028: nostamisella on myös sillä, että asianomaiselle vaa lääkärinlausuntoa. Alioikeuksilla ei ole käy-
4029: liikennevakuutusyhtiölle edellä mainitun ajan tettävissä lääkäriasiantuntemusta eivätkä ne muu-
4030: kuluessa todistettavasti tehdään liikennevahin- toinkaan ole erityisasiantuntemusta vaativiin kor-
4031: gosta kirjallinen ilmoitus. Edellä mainittu me- vauskysymyksiin perehtyneitä. Liikennevahinkoa
4032: nettely ei anna vahingoittuneelle riittävää oikeus- koskevissa korvausasioissa on siten ainoastaan
4033: turvaa silloin, kun kysymyksessä on henkilöva- liikennevakuutusyhtiöillä käytettävissään näihin
4034: hinko ja sen korvaaminen. kysymyksiin perehtynyt juridinen ja lääketieteel-
4035: Korvauskanteen ajaminen tuomioistuimessa linen asiantuntemus. Liikennevakuutuslaissa sää-
4036: henkilövahinkoa koskevalta osalta edellyttää va- detyn Liikennevakuutusyhdistyksen liikenneva-
4037: hingoittuneelta huomattavaa lainopillista asian- hinkolautakunnan tehtävänä on korvaustoimen
4038: tuntemusta taikka varallisuutta oikeusavustajan yhtenäisyyden edistäminen liikennevakutuusyhti-
4039: palkkaamiseen. Tästä syystä vahingoittuneet öissä. Liikennevahinkolautakunnassa ei ole vahin-
4040: yleensä tyytyvätkin käyttämään lainsäätäjän anta- goittuneiden edustusta.
4041: maa toista mahdollisuutta tekemällä vahinkoil- Vahingoittuneiden turvattomuus lain mukais-
4042: moituksen liikennevakuutusyhtiölle. Korvaus- ten korvausten saantiin tulee esille mm. siinä,
4043: asian käsittely on tällöin asiallisesti täysin liiken- että vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n säätämää
4044: nevakuutusyhtiön ratkaisujen varassa. Vahingoit- korvausta kivusta ja särystä tai viasta tahi muusta
4045: tuneen tulee toimittaa vakuutusyhtiölle mm. pysyväisestä haitasta ei suoriteta vahingoittuneel-
4046: lääkärinlausunto selvitykseksi liikennevahingossa le ellei hän itse tiedä sitä nimenomaan vaatia.
4047: saamistaan vammoista. Yleiseksi käytännöksi on Vahingoittuneilta ei voida edellyttää sellaista ju-
4048: muodostunut, että vakuutusyhtiölle korvausasiaa ridista asiantuntemusta, että he tarkoin tietäisivät
4049: vanen annetussa lääkärinlausunnossa sen antanut eri korvausmuodot ja menettelyn niiden saami-
4050: lääkäri ei esitä arviotaan vahingoittumisen ai- seen, koska ne eri korvausmuotojen osalta poik-
4051: heuttamasta työkyvyn vähentymistä osoittavasta keavat toisistaan. Korvauksen määräämissäännös
4052: prosentuaalisesta haitta-asteesta. Mainitulla inva- liikennevahinkoasioissa onkin kovin monimutkai-
4053: liditeetin osoittavalla prosenttimäärittelyllä on nen. Liikennevakuutuslain 6 §:n 1 momentissa
4054: kuitenkin vahingoittumista edeltäneitä ansiotulo- sanotaan, että liikennevahingon korvaus määrä-
4055: ja koskevan selvityksen ohella erittäin keskeinen tään vahingonkorvauslain 5 luvun 2-5 §:n ja 7
4056: asema korvauksen suuruutta maarattaessä. luvun 3 §:n säännösten mukaisesti. Varsinkin
4057: Haitta-asteen määrääminen jääkin yksinomaan vaikean henkilövahingon kyseessä ollen vahin-
4058: vakuutusyhtiön palveluksessa olevan lääkärin teh- goittunut itse ei kykene valvomaan etujaan.
4059: täväksi. Kun vahingoittunutta koskevan lääkärin- Liikennevahinkoasioissa tulisi ainakin henkilö-
4060: lausunnon lähettää lääkäri tai sairaala lisäksi vahinkoa koskevalta osalta siirtyä erikoistuomiois-
4061: miltei poikkeuksetta suoraan vahinkovakuutusyh- tuimessa asiakirjamenettelyllä tapahtuvaan oi-
4062: 1983 vp. - TA n:o 51 67
4063:
4064: keudenkäyntiin, niin kuin monissa muissa sosiaa- osalta on käsiteltävä rikosasian edellyttämässä
4065: liturva-asioissa kuten tapaturma-, sotilasvamma-, järjestyksessä tuomioistuimessa. Käytännön kehi-
4066: kansaneläke- ja työeläkeasioissa jo tapahtuu. Vii- tyksen valossa tämä muodollisesti oikea käsittely-
4067: meksi mainitun kaltainen oikeudellinen menet- järjestys ei enää kuitenkaan saata olla tarkoituk-
4068: tely antaa vahingoittuneelle huomattavasti pa- senmukainen.
4069: remman oikeusturvan. Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
4070: Nykyisen käytännön lähtökohtana on se, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4071: liikenneonnettomuuden aiheuttaneen osapuolen sen,
4072: katsotaan syyllistyneen rikokseen hänen jättäes-
4073: sään noudattamatta annettuja ajotapaohjeita, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lii-
4074: jotka edellyttävät mm. ajoneuvon nopeuden so- kennevakuutuslain mukaisten henkilöva-
4075: vittamista aina siten, että kuljettaja kykenee hinkoon perustuvien korvausasioiden oi-
4076: hallitsemaan ajoneuvoosa kaikissa ennalta varot- keudenkäyntimenettelyn muuttamiseksi
4077: tavissa olevissa tilanteissa. Muodollisesti ottaen asiakirjamenette/yllä tapahtuvaksi.
4078: kysymyksessä onkin asia, joka myös korvausten
4079:
4080: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
4081:
4082: Tarja Halonen Matti Puhakka Liisa Jaakonsaari
4083: 68 1983 vp.
4084:
4085: Toivomusaloite n:o 52
4086:
4087:
4088:
4089:
4090: Hirvelä ym.: Ympäristön turmelemisen säätämisestä rangaistavaksi
4091: teoksi
4092:
4093:
4094: Eduskunnalle
4095:
4096: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4097:
4098: Aloitteessa ehdotetaan rikoslain täydentämistä siin ympäristörikokseksi. Esitys liittyy ympäristö-
4099: siten, että ympäristön turmeleminen käsitettäi- rikostoimikunnan mietintöön vuodelta 1973.
4100:
4101:
4102:
4103:
4104: ALOITTEEN PERUSTELUT
4105:
4106: Jo vuonna 1973 jätti ympäristörikostoimikunta lakeja mm. ilmansuojelu-sta ja maankamaran ai-
4107: ehdotuksensa rikoslain uudistamisesta ns. ympä- nesten käytöstä. Rikoslakiin olisi kuitenkin sisäl-
4108: ristörikosten osalta. Uudistusta ei vieläkään ole lytettävä yleiset rangaistusseuraamukset ympäris-
4109: toteutettu. Ympäristön turmeleminen esitetään tön turmelemisesta. Säännösten sisällyttäminen
4110: mietinnössä rikokseksi. Asian selvittäminen ja rikoslakiin koeostaisi ympäristön varjelemisen
4111: tarvittavien lakien säätäminen on erittäin kiireel- suurta arvoa sekä turmelemisen moitittavuutta.
4112: listä, sillä ympäristön pilaantuminen huolimatta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4113: erinäisistä mm. jätevesien puhdistustoimista jat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4114: kuu edelleen voimakkaana. sen,
4115: Ympäristölainsäädäntö, joka takaisi kansalais-
4116: ten oikeudet puhtaaseen ja terveeseen ympäris-
4117: töön, on maassamme riittämätön. Näyttää myös että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
4118: siltä, että olemassa olevienkaan lakien osalta ei tyksen ympänstörikosten sisällyttämt'sestä
4119: niiden soveltamisessa ole terveen ja puhtaan n'k.oslakiin tarpeellt'sine viittauksineen-
4120: ympäristön arvoa pidetty riittävän tärkeänä. On ympäristönsuojelun enllislakeihin.
4121: selvää, että ympäristönsuojelussa tarvitaan erityis-
4122: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
4123:
4124: Inger Hirvelä Terho Pursiainen Heli Astala
4125: Ulla-Leena Alppi Pekka Leppänen Anna-Liisa Jokinen
4126: Kalevi Kivistö Pirkko Turpeinen
4127: 1983 vp. 69
4128:
4129: Toivomusaloite n:o 53
4130:
4131:
4132:
4133:
4134: Jaakonsaari: Vuokra-asuntojen vuokratason ja vuokrankorotus-
4135: perusteiden paikkakuntakohtaisesta määrittelemisestä
4136:
4137:
4138: Eduskunnalle
4139:
4140: Viime vuosina ovat vuokrat nousseet koh- Edellä mainituista tekijöistä johtuen paikka-
4141: tuuttoman nopeasti sekä kovan rahan että ara- kunnilla, joissa kaukonäköisten ja edullisten
4142: valainoitetuissa vuokra-asunnoissa. Osa koro- kaukolämpö- ja energiapoliittisten ratkaisujen
4143: tuksista on perustunut yleisiin hoito- ja pää- ansiosta lämmityskulut ovat keskimääräistä
4144: omakustannusten nousuihin, mutta osassa koro- alhaisemmat, joutuvat vuokralaiset maksamaan
4145: tuksia on aivan ilmeisesti käytetty yleisen kus- vuokranantajille ylisuuria vuokria todellisia läm-
4146: tannustason nousua perusteettomasti hyväksi mityskustannuksia suurempien vuokrankorotuk-
4147: vuokria korotettaessa. sien muodossa. Tällaisia paikkakuntia, joilla
4148: Erään merkittävän osatekijän, jota paikal- edulliset kunnalliset lämmitysratkaisut hyödyt-
4149: lista vuokratasoa määritettäessä aivan ilmeisesti tävät vuokralaisten asemesta perusteettomasti
4150: ei riittävän tarkoin ole selvitetty, muodostaa vuokranantajia, ovat Oulun läänissä muun
4151: kaukolämpö- ja vesimaksujen hintataso ja sen muassa Oulu ja Raahe.
4152: vaikutus vuokra-asuntojen hoitokustannuksiin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4153: ja edelleen vuokriin. Paikkakunnilla, joissa pai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4154: kallinen kaukolämmitys perustuu voittopuoli-
4155: sesti kotimaisiin energialähteisiin tai se ei muu- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4156: toin ole suoranaisesti sidoksissa tuontipoltto- piteisiin, ;oilla vuokra-asunto;en vuokra-
4157: aineiden hintatasoon, joutuvat vuokralaiset taso ;a vuokrankorotusperusteet määri-
4158: maksamaan perustelemattoman suuria lämmi- teltäisiin nykyistä yksilöidymmin ;a
4159: tyskustannuksiin sidottuja vuokrankorotuksia. paikkakuntakohtaisesti, niin ettei vuok-
4160: Näin tapahtuu sen takia, että asuntohallituksen ria voitaisi korottaa muilla perusteilla
4161: vuokratason määritysperusteissa ei oteta riittä- kuin todellisilla, kyseisellä paikkakun-
4162: västi huomioon pai'kallisia lämmitys- ja muita nalla tapahtuneilla kiinteistökustannus-
4163: kustannustekijöitä. ten kohoamisilla.
4164: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4165:
4166: Liisa Jaakonsaari
4167: 1983 vp.
4168: 70
4169: Toivomusaloite n:o 54
4170:
4171:
4172:
4173:
4174: Anna-Liisa Jokinen ym.: Asuntojen tyhjilläänpitämisen estämisestä
4175:
4176:
4177: Eduskunnalle
4178:
4179: Asuntopula jatkuu edelleen varsin huolestutta- mys on asuntotilanteen korjaaminen, mtstaan
4180: vana suurissa keskuksissa ja kaupungeissa. Erityi- perhepolitiikan hoidosta ei asunnottomalle per-
4181: sen hitaasti ovat viime vuosina edenneet kunnal- heelle voida edes puhua. Viime vuosina on
4182: listen vuokra-asuntojen rakentamiset, vaikka useaan kertaan puututtu niihin tyhjillään oleviin
4183: vuokra-asuntojen lisäämisen tarve onkin ollut tuhansiin kovanrahanasuntoihin, joita käytetään
4184: jatkuvaa. sijoituskohteina. Mutta nyt ovat tyhjillään myös
4185: Turun kaupungissa on jopa vähennetty kun- yhteiskunnan rahoittamat ja myynnissä olevat
4186: nallisten vuokra-asuntojen rakentamista. Saman- arava-asunnot. Asia vaatii nopeaa korjausta.
4187: aikaisesti kuitenkin näihin vuokra-asuntoihin ha- Kaikki tyhjät asunnot on saatava käyttöön ja
4188: kevien määrä kasvaa, vaikka kaupungin omista- asuntojen puutteesta kärsiville on osoitettava
4189: miin vuokra-asuntoihin hakevien määrää jarrute- asunto sieltä missä niitä on. Aravalakeja on
4190: taan. muutettava niiltä osin, jotka estävät asuntojen
4191: Mitään lupausta asunnon saannista ei hakijalle käytön silloin kun ostajia ei ilmaannu. Yhteis-
4192: kaupungin taholta anneta, vaikka häätöuhka olisi kunnan varojen sijoittaminen asuntotuotantoon
4193: painamassa ja asunnon saanti vapailta markki- ei saa merkitä sen perustarkoituksen mitätöintiä
4194: noilta melkein mahdoton, kuten se yleensä lapsi- - kunnon asunnon turvaamista sitä tarvitsevalle
4195: perheiden kohdalla ja myöskin vanhusten asun- perheelle. Tähän on tilanne johtanut silloin kun
4196: toa hakiessa on. myytäviä arava-asuntoja rakennetaan, vaikka
4197: Vastaavia esimerkkejä asuntovaikeuksista löy- kaikkein kipein tarve on aravavuokratalojen koh-
4198: tää kaikkialta tästä maasta. Vakavaa kieltään dalla.
4199: asunto-ongelmien kasvusta puhuvat myös ne ti- Edellä oleviin petusteluihin viitaten ehdotam-
4200: lastot, jotka osoittavat arava-asuntoja olevan kau- me eduskunnan hyväksyttäYäksi toivomuksen,
4201: pan ja jatkuvasti tyhjinä. Ilmoitukset myytävinä
4202: olevista arava-asunnoista sanomalehtien ilmoitus- ettii hallitus ryhtyisi pikaiszin toimen-
4203: sivuilla kertovat vakavaa kieltään nykypäivän suo- piteisiin tyhjzllään olevien arava-asunto-
4204: malaisesta asunto-ongelmasta. Hyvät asunnot jen järjestämiseksi asuntojen puutteesta
4205: ovat kuukaudesta toiseen tyhjinä. Samanaikaises- kärsiville perhezlle ja lainsäädännön
4206: ti lapsiperheet ovat tilapäisissä ja todella puut- muuttamiseksi niin, että asuntoja ei voi-
4207: teellisissa oloissa suurten asuntovaikeuksiensa taistin pitäii tyh;illäiin stlloin kun tuhan-
4208: vuoksi. Kuitenkin perhepolitiikan keskeisin kysy- net perheet kärsivät asunto-olojen keh-
4209: noudesta ja asuntojen puutteesta.
4210: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
4211:
4212: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
4213: Ensio Laine Heli Astala Inger Hirvelä
4214: Terho Pursiainen Marja-Liisa Salminen Lauha Männistö
4215: Niilo Koskenniemi
4216: 1983 vp. 71
4217:
4218: Toivomusaloite n:o 55
4219:
4220:
4221:
4222:
4223: Anna-Liisa Jokinen ym.: Lapsiperheiden ja muiden avuttomassa
4224: asemassa olevien asunnottomaksi joutumisen estämisestä
4225:
4226:
4227: Eduskunnalle
4228:
4229: Lasten asema Suomessa on edelleen varsin Lapsiperheen häätöä asunnostaan ei tule sallia
4230: turvaton. Vaikka lasten olosuhteiden parantami- missään tapauksessa niin kauan kuin uutta asun-
4231: seen onkin kiinnitetty huomiota ja myös lainsää- toa ei perheelle ole osoitettu. Nykyisin ei tässä
4232: dännöllistä tietä pyritty tilannetta korjaamaan, suhteessa ole vähäisintäkään turvaa olemassa.
4233: ilmenee edelleen hämmästyttäviä tapauksia, jot- Vaikka perheen äiti on sairaana ja isä parantolas-
4234: ka osoittavat miten turvaton lapsi todellisuudessa sa hoidetavana, nostetaan perheen lapset ja
4235: edelleen on. omaisuus ulos asunnosta jopa sellaisessakin ta-
4236: Nykyisen lainsäädäntömme karkeimpia epä- pauksessa, jossa nuorin lapsista on vasta sylivau-
4237: kohtia ja heikkouksia on se, että lapsiperhe va.
4238: voidaan lain sallimin oikeuksin häätää asunnos- Näin on tapahtunut Suomessa ja tapahtui
4239: taan. Tämän lain kirjaimen käytännön toteutta- myös YK:n lapsen vuonna 1979. Sairas äiti jäi
4240: jana toimivat poliisiviranomaiset, jotka saattavat lastensa kanssa toivottomaan asemaan, sillä yri-
4241: nostaa sylivauvatkin lain voimalla vaikka talvi- tyksistä huolimatta ei kunnan viranomaisten toi-
4242: pakkaseen. Tässä tilanteessa ei suojella niitäkään mesta perheille asuntoja hankita eikä luvata.
4243: lapsia, jotka jo tilanteen ymmärtävät, millään Työpaikka-asunnon luonne paljastuu näissä ta-
4244: tavoin henkisiltä eikä mahdollisilta fyysisiltäkään pauksissa karkeimmassa muodossaan. Jopa sai-
4245: vaurioilta, joiden uhreiksi he saattavat joutua. rauden sattuessa tällaisesta asunnosta voidaan
4246: Vaikka lapsiperheellä ei olisi tiedossa mitään heittää ulos. Tässä kohdin on lainsäädännössäm-
4247: suojaa tai turvapaikkaa, häätö suoritetaan kun me vakavia puutteita.
4248: päätös siitä on annettu. V. 1975 annettu laki Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
4249: lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta määritte- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4250: lee lasten siirrot asunnosta toiseen ja määrää
4251: tässäkin tapauksessa paikalle lääkärin. Häätöta- että hallitus ryhtyisi kiireelliszi"n toi-
4252: pauksessa olisi välttämättä oltava paikalla lääkä- miin lainsäädännön uudistamiseksi ja
4253: rin lisäksi ainakin psykiatri ja kasvatusneuvolan muuttamiseksi nzi"n, että lapsiperhezden
4254: edustaja, sillä juuri näissä tapauksissa lapsia uh- ja muiden avutlomassa asemassa olevien
4255: kaa todella vakava niin henkisen kuin fyysisenkin häädöt ja asunnottomaksi joutuminen
4256: vammautumisen vaara. voidaan estää.
4257:
4258: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
4259:
4260: Anna-Liisa Jokinen Mikko Kuoppa
4261: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä
4262: Heli Astala Lauha Männistö
4263: Marja-Liisa Salminen Juhani Vähäkangas
4264: 72 1983 vp.
4265:
4266: Toivomusaloite n:o 56
4267:
4268:
4269:
4270:
4271: Joutsenlahti ym.: Kuolemantuottamuksen aiheuttaneen rattijuop-
4272: pouden vankeusrangaistuksen korottamisesta
4273:
4274:
4275: Eduskunnalle
4276:
4277: Rattijuopumustapauksia on vuonna 1978 tul- vuoksi olisi kuolemantuottamuksen aiheuttaneen
4278: lut poliisin tietoon 19 504 kappaletta. Kun rattijuoppouden rangaistusta nostettava entises-
4279: vuonna 1977 tapahtuneesta 24 287 tieliikenne- tään, niin että se voi olla 2 vuotta rattijuop-
4280: onnettomuudesta alkoholilla oli osuutta 3 060 poudesta ja lisäksi 4 vuotta kuolemantuotta-
4281: tapauksessa eli 12,6 %: ssa, niin kuolemaan muksesta maksimitapauksessa.
4282: jchtaneista 636 onnettomuudesta oli alkoholi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4283: tapauksia 152 eli 23,9 %. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4284: Koska alkoholi ei mitenkään sovi liikentee- muksen,
4285: seen, olisi asiaa saatava valistuksen ja tiedotuk-
4286: sen avulla entistä enemmän autoilijoiden tie- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
4287: toisuuteen. Koska kaikkia ei kuitenkaan valis- piteisiin, jotta kuolemanluottamuksen
4288: tuskaan tavoita tai se ei tehoa, olisi myös mui- aiheuttaneen rattijuoppouden vankeus-
4289: hin toimenpiteisiin ryhdyttävä, jottei lähes joka rangaistusta voitaisiin entisestään korot-
4290: neljäs kuolemaan johtanut tieliikenneonnetto- taa rattijuoppoustapauksien vähentämi-
4291: muus olisi rattijuopon aiheuttama. Tämän seksi.
4292: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4293:
4294: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
4295: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
4296: Reino Jyrkilä
4297: 1983 vp. 73
4298:
4299: Toivomusaloite n:o 57
4300:
4301:
4302:
4303:
4304: Kortesalmi ym.: Avioliittoa ja perhe-elämää tukevan lainsäädän-
4305: nön aikaansaamisesta
4306:
4307:
4308: Eduskunnalle
4309:
4310: Suomen Kirkko on virallisesti ilmoittanut Avioliitto ja perhe-elämä ovat viime vuosi-
4311: kantansa avoliittoihin. Avoliitossa eli avosuh- kymmenen aikana joutuneet erityisesti julki-
4312: teessa eläminen on kristillisen uskon näkökul- sessa sanassa voimakkaan hyökkäilyn, jopa pil-
4313: masta edesvastuutonta. Avioliiton tulisi olla kanteon kohteiksi. Nyt olisi valtiovallan kii-
4314: elinikäinen ja sen solmiminen julkinen asia. reesti ryhdyttävä korjaamaan aiheotettuja vahin-
4315: Käsitellessään avosuhteen ja avioliiton väli- koja. Hallituksen olisi korkea aika ryhtyä tehok-
4316: siä suhteita kirkolliskokous totesi, että kor- kaasti tukemaan avioliittoa ja ehyttä perhe-
4317: jausta vaativana epäkohtana on mm. perhe- elämää.
4318: eläkettä nauttivan lesken asema. Samoin kir- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4319: kolliskokous katsoi, että eräillä verotusta ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4320: eläkepolitiikkaa koskevilla säännöksillä on ny- muksen,
4321: kyisellään avioliittoa syrjivä vaikutus.
4322: Kirjelmässään kirkolliskokous katsoo, että että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
4323: nyt on aiheellista tutkia, onko enää pakotta- sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
4324: vaa tarvetta pitää avioliitossa oleville tulevia jonka turvin avioliittoa ja ehyttä perhe-
4325: sosiaalisia suorituksia pienempinä kuin kahden elämää tuetaan ja vahvistetaan lasten ja
4326: yksinäisen saamia. nuorten sekä koko yhteiskuntamme
4327: onneksi ja menestykseksi.
4328: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
4329:
4330: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
4331: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
4332: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
4333: Veikko Vennamo
4334:
4335:
4336:
4337:
4338: 10 088300420M
4339: 74 1983 vp.
4340:
4341: Toivomusaloite n:o 58
4342:
4343:
4344:
4345:
4346: Kortesalmi ym.: Vankeinhoitokäytännön muuttamisesta
4347:
4348:
4349: Eduskunnalle
4350:
4351: Käytännön tos1as1at ovat osoittaneet, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun
4352: vankilaolojemme liberalisointi 1970-luvulla on nioittavasti eduskunnan hyväkysyttäväksi toivo
4353: aiheuttanut uusintarikollisuuden kasvua eli muksen,
4354: ammattirikollisuuden lisääntymistä.
4355: Tilastot osoittavat, että seitsemän kertaa että hallitus 1970-luvulla tapahtu·
4356: rikoksesta vankilaan tuomittujen määrä on neen vankilaaloiemme liberalisoitumiser.
4357: noin 10 vuodessa kasvanut jo yli kaksinkertai- kielteisten seurausten poistamiseksi ryh·
4358: seksi. Tämä antaa vakavaa aihetta tarkasteHa tyisi kiireesti toimiin lainsäädäntömmt
4359: vankeinhoitopolitiikkaa nimenomaan ammatti- ia vankilaaloiemme muuttamiseksi sel·
4360: rikollisten osalta uudelleen. laisiksi, että ammattirikollisuus ei !isään·
4361: ny vaan vähenee.
4362: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
4363:
4364: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Veikko Vennamo
4365: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Vieno Eklund
4366: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
4367: 1983 vp. 75
4368:
4369: Toivomusaloite n:o 59
4370:
4371:
4372:
4373:
4374: Kortesalmi ym.: Vankeinhoitosäädösten muuttamisesta ennalta-
4375: ehkäisevien näkökohtien huomioon ottamiseksi
4376:
4377:
4378: Eduskunnalle
4379:
4380: Vuonna 1974 uudistetuissa tutkintovankeus- telu aikaisemman rikollisuuden laadun, karkaa-
4381: laissa, rangaistusten täytäntöönpanoasetuksessa misalttiuden, kenalaisuuden ja järjestyshäiriö-
4382: ja vankeinhoitoasetuksessa on saatujen koke- alttiuden perusteella.
4383: musten perusteella havaittu eräitä rikostutkin- Edellä olevien perusperiaatteiden mukaisesti
4384: taan ja rikostorjuntaan liittyviä puutteita. Li- säännökset vankien yhteyksistä rangaistuslaitok-
4385: säksi Suomen laki ei näissä suhteissa täysin sen ulkopuoldle ( vankeinhoitoasetuksen 9
4386: vastaa pohjoismaista lainsäädäntöä. Tämän luku: tapaaminen, puhelimen käyttö, poistumis-
4387: vuoksi olisi ehkä syytä harkita eräitä vankien luvat ym.) saatettaisiin muotoilla uudelleen
4388: ja kansalaisten oikeusturvaa tehostavia muu- siten, että esim. tapaamisoikeutta täsmennettäi-
4389: toksia. siin Ruotsin lain kaltaiseksi, niin että vanki
4390: Niinpä tutkintavankeuslaissa olisi mahdollista ei saisi vastaanottaa sellaisia vieraita, joiden
4391: saattaa vieraiden vastaanotto-oikeus vastaamaan tapaaminen vahvistaa hänen asosiaalisia sitei-
4392: Ruotsin lakia siten, ettei tapaamista sallittaisi, tään. Sama täsmennys olisi tehtävä puhelimen
4393: mikäli siitä aiheutuu vaaraa todisteiden hävit- käyttöön. Vankilaturvallisuutta voitaisiin tehos-
4394: tämisestä tai rikostutkinnan muutoin vaikeu- taa myös mahdollistamaila vierailijoiden tarkas-
4395: tumisesta. Sama periaate olisi myös ulotettava tus siten kuin esim. Ruotsin laissa on säädetty.
4396: tutkintavangin oikeuteen olla puhelinyhteydessä Tämä parantaisi vankien oikeusturvaa rajoit-
4397: laitoksen ulkopuolelle. tamalla ennakolta huumeongelmaa ja siihen liit-
4398: Edelleen käräjäturvallisuutta voitaisiin paran- tyvää väkivaltakäyttäytymistä.
4399: taa sallimalla käsirautojen käyttö, mikäli se on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4400: turvallisuussyistä tarpeen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4401: Perusperiaatteena täytäntöönpanossa tulisi muksen,
4402: olla paitsi vangin sopeuttaminen koulutuksen
4403: ym. avulla elämään vastaisuudessa ilman rikok- että hallitus ryhtyisi kiireesti valmis-
4404: sia myös vangin itsensä ja yhteiskunnan suoje- telemaan vankeinhoitosäädösten ( RTA)
4405: leminen rikoskierteeltä. Lakiin kirjattavana muuttamista siten, että rikoksia ennalta
4406: periaatteena olisi myös vankien eriyttävä sijoit- estävät näkökohdat otetaan vastuulli-
4407: sesti ia riittävästi huomioon.
4408: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
4409:
4410: J. Juhani Kortesalmi Pentti Sl:ön Vieno Eklund
4411: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
4412: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
4413: Veikko Vennamo
4414: 76 1983 vp.
4415:
4416: Toivomusaloite n:o 60
4417:
4418:
4419:
4420:
4421: Kulhia: Taloudellisten rikosten tutkijoiden lisäämisestä ja rikosten
4422: vanhentumisaikojen pidentämisestä
4423:
4424:
4425: Eduskunnalle
4426:
4427: Taloudellinen rikollisuus on merkittävästi tenkin todellisuudessa noin 50 kolmen lähim-
4428: lisääntynyt maassamme. Erityisesti lahjus- ja män vuoden sisällä. Suurin tarve on muualla
4429: väärinkäytöstapausten sekä veropetosten määrä kuin pääosastossa Helsingissä.
4430: on voimakkaasti kasvanut. Talousrikokset muo- Taloudellisten rikosten selvittämiseen varatut
4431: dostavat nykyisellään jo 40-70 % keskusri- tutkijat tuottavat valtiovallalle sijoitetut rahat
4432: kospoliisin työstä. takaisin. Tutkimus ei suuntaudu myöskään ta-
4433: Taloudelliset rikokset ovat usein hyvin kom- louselämää vastaan, vaan on omiaan tervehdyt-
4434: plisoituja ja vaativat tutkijoilta laajaa perehty- tämään yritystoimintaa ja hyödyttämään monin
4435: neisyyttä esimerkiksi kirjanpito- ja konkurssi- tavoin säädösten puitteissa toimivia yrityksiä.
4436: lainsäädäntöön. Työtä vaikeuttavat myös vallit- Tutkijoiden määrä liittyy myös talousrikos-
4437: sevat lainsäädännön aukot, jotka jopa estävät ten vanhentumiseen. Mitä vähemmän tutkimus-
4438: syyllisten saamista vastuuseen teoistaan. Näiden resursseja on, sitä useammin rikokset ehtivät
4439: aukkojen täyttäminen edellyttäisi rikoslain ylei- vanhenemaan. Rikosten vanheneminen on kyt-
4440: sen osan muuttamista, samoin tunnusmerkis- ketty rangaistusasteikkoon, mikä puolestaan on
4441: tön, seuraamusten ja täytäntöönpanon sisältöön ajastaan jäljessä. Ilmeistä onkin, että osa van-
4442: puuttumista. hentumissäännöksiin vaadittavista muutoksista
4443: Kiireeliisin tehtävä on saattaa taloudellisiin on hoidettavissa asteikon muutoksilla.
4444: rikoksiin erikoistuneiden tutkijoiden määrä ajan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4445: tasalle. Vaidontalouden tarkastusvirastolla on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4446: tällä hetkellä varattu kahdeksan tutkijaa tämän- sen,
4447: laatuisten väärinkäytösten selvittämiseen, kes-
4448: kusrikospoliisilla rikostarkastajia on kymme- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4449: nen. Jälkimmäiseen saatiin kuluvana vuonna taloudellisten rikosten tutkijoiden lisää-
4450: lisäystä kahden komisarion ja seitsemän rikos- miseksi sekä rikosten vanhentumisaiko-
4451: ylikonstaapelin verran. Resurssitarve olisi kui- jen pidentämiseksi.
4452: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4453:
4454: Liisa Kulhia
4455: 1983 vp. 77
4456:
4457: Toivomusaloite n:o 61
4458:
4459:
4460:
4461:
4462: U. Leppänen ym.: Vapaan tiedotustoiminnan rajoitusten selvit-
4463: tämisestä
4464:
4465:
4466: Eduskunnalle
4467:
4468: Jopa Yhdistyneissä Kansakunnissa on todet- tosiasioiden pohjalta eivätkä harhautettuina tai
4469: tu, että tiedotustoiminta ei ole Suomessa joka väärän uskon perusteella.
4470: suhteessa vapaa. YK:n arvovaltainen elin on Maassamme on siis kiireellisesti selvitettävä
4471: havainnut, että sellainen maa, jossa radio ja tiedon pimentämisen keinot ja sensuurin ta·
4472: televisio ovat hallituksen tosiasiallisen määräys- paukset, jotta ne saataisiin poistetuiksi. Tätä
4473: vallan alaisia, ei ole todellisuudessa vapaan ja voi vastustaa vain se, joka todellisuudessa ei ole
4474: sensuroimattoman tiedotustoiminnan maa. Näin kansanvaltaisen järjestelmän kannalla, vaan kan-
4475: on asianlaita Suomessa. nattaa poliittista peliä pimennetyn ja harhaute-
4476: Lisäksi maassamme julkista sanaa kahlehdi- tun kansan avulla.
4477: taan monella tavoin, ei vähiten erilaisilla huo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4478: mattavilla lehdistötukiaisilla ja itsesensuurilla. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4479: Jos kutenkin haluamme pelastaa kansanval-
4480: taisen järjestelmämme ja todellisen demokra- että hallitus ryhtyisi toimiin vapaan
4481: tian, niin meidän on ryhdyttävä kiireellisiin toi- tiedotustoiminnan sensuuritoimenpitei-
4482: menpiteisiin sensuuriajattelun ja sensuuritoi- den selvittämiseksi ja ehdotusten teke-
4483: menpiteiden murtamiseksi. Terve kansanvalta miseksi niiden kiireelliseksi poistamisek-
4484: säilyy ja toimii vain vapaan tiedotustoiminnan si, jotta pimeyden verho kansanvallalle
4485: ja todellisen tiedon avulla. Tällöin kansalaiset vaarallisena saataisiin poistetuksi kan-
4486: äänestävät ja suorittavat vaaleissa valintansa samme yltä koko laajuudessaan.
4487: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
4488:
4489: Urpo Leppänen Reino Jyrkilä Pentti Skön
4490: Vieno Eklund Urho Pohto Lea Mäkipää
4491: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
4492: Anssi Joutsenlahti
4493: 78 1983 vp.
4494:
4495: Toivomusaloite n:o 62
4496:
4497:
4498:
4499:
4500: U. Leppänen ym.: Vankien opiskelun tehostamisesta
4501:
4502:
4503: Eduskunnalle
4504:
4505: Yksikin rikoksesta vankilaan tuomitltu on lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4506: kaa. Rikoksia ja erityisesti rikoksen uusimisia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4507: tulee ehkäistä kaikin mahdollisin keinoin. Yksi muksen,
4508: tehokkaista keinoista on opiskelun kautta ohjata että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
4509: rikollinen yhteiskuntakelpoiseksi. Nykyisin van- menpiteisiin vankien opiskelun tehosta-
4510: git joutuvat kustantamaan opiskeluaan itse ja miseksi myös opiskelumahdollisuuksia
4511: kaikilla vangeilla ei ole tähän varaa. laajentamalla.
4512: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
4513:
4514: Urpo Leppänen Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
4515: Vieno Eklund Urho Pohto Pentti Skön
4516: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
4517: Pekka Vennamo Mikko Vainio
4518: 1983 vp. 79
4519:
4520: Toivomusaloite n:o 63
4521:
4522:
4523:
4524:
4525: Muroma ym.: Rikoslain muuttamisesta liikennejuopumusrikosten
4526: osalta
4527:
4528:
4529: Eduskunnalle
4530:
4531: Vesiliikenteessä menehtyy onnettomuuksiin merkitsee jo törkeää rattijuopumusta.
4532: noin 100 henkeä vuosittain. Yli puolessa ta- Koska vesiliikenteessä aluksen kuljettajalta
4533: pauksista on alkoholilla ollut osuutta asiaan. tulisi edellyttää vastaavaa suorituskykyä kuin
4534: Osassa onnettomuuksista alkoholin vaikutuk- moottoriajoneuvonkuljettajalta tieliikenteessä,
4535: sen alaisena vesillä liikkunut on vaarantanut rikoslain vesiliikennejuopumusta koskevat sään-
4536: ainoastaan oman turvallisuutensa ilman, että nökset tulisi muuttaa niin, että rattijuopumuk-
4537: veneily olisi ollut omiaan vaaraotamaan toisten sen ja vesiliikennejuopumuksen promillerajat
4538: turvallisuutta. vastaavat toisiaan.
4539: Kuitenkin hyvin usein alkoholin vaikutuksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4540: alainen moottoriveneilijä yms. on omiaan vaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4541: raotamaan toisten turvallisuutta jo silloinkin, muksen,
4542: kun hänen verensä alkoholipitoisuus ei ylitä
4543: vesiliikennejuopumusrajana rikoslaissa mainit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4544: tua 1 ,5 promillea. rikoslain muuttamiseksi niin, että vesi-
4545: Tieliikennelaissa 1 ,5 promillen veren alkoho- liikennejuopumuksen ja rattijuopumuk-
4546: lipitoisuus yhdessä sen kanssa, että teko on sen promillerajat vastaavat toisiaan.
4547: omiaan vaaraotamaan toisten turvallisuutta,
4548: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
4549:
4550: Impi Muroma Olavi Ronkainen
4551: Tapio Holvitie Esko Almgren
4552: 80 1983 vp.
4553:
4554: Toivontusaloite n:o 64
4555:
4556:
4557:
4558:
4559: Paakkinen ym.: Määrärahan oso~ttamisesta nuovten rikoksenteki-
4560: jöiden tukijärjesrelmän uudistamiseen
4561:
4562:
4563: Eduskunnalle
4564:
4565: Nuorisorikollisuus on vakava oire yhteiskun- viranhaltijoita, jotka ottavat asiakkaansa vas-
4566: nassamme esiintyvien ongelmien vaikutuksista taan virkahuoneessaan, virka-aikanaan. Useissa
4567: lapsiin ja nuoriin. Nuoren rikoksentekijän koh- tapauksissa nuoren rikoksentekijän koti ja van-
4568: dalla on eril1i.sellä lainsäädännöllä pyritty oi- hemmat eivät ole kyenneet antamaan lapselleen
4569: keudenmukaiseen rangaistuskäytäntöön ja toi- tarvittavaa eikä riittävää tukea ja turvaa. On-
4570: menpiteisiin, joiden tarkoituksena on ohjata gelmat saattaiVat olla peräisin jo kodista. Per-
4571: nuori hyväksyttyihin yhteiskunnan raameihin heiden vaikeudet heijastuvat lapsiin ja ilmene-
4572: ja saada hänet sopeutumaan takaisin järjesty- vät sitten myöhemmin piittaamattomuutena yh-
4573: neen yhteiskunnan toimintoihin. teiskunnan laeista ja säännöksistä, ylikorostu-
4574: Ehdollisesti tuomitun nuoren tukena tulee neena seikkailunhaluna, joka ajaa kokeilemaan
4575: lain mukaan olla valvoja, jonka tehtäviin kuu- oman käden oikeuksien käyttöä. Tällöin ei
4576: luu estää valvottavaa tekemästä uutta rikos-ta ehdonalaisenakaan ole enää paljon toivoa saada
4577: ja auttaa häntä sopeutumaan yhteiskuntaan. tukea omalta perheeltään. Monet näistä nuo-
4578: Valvojan tulee perusteellisesti perehtyä valvot- rista ovat myös vailla ammatillista koulutusta,
4579: tavan olosuhteisiin, opastaa valvottavaa ratkai- mikä edelleen vaikeuttaa heidän sijoittumis-
4580: semaan jokapäiväiseen elämäänsä liittyviä pul- taan työelämään.
4581: matilanteita ja tarvittaessa opastaa valvottavaa Rikoskierteeseen. joutunut nuori päätyy en-
4582: hakemaan apua oikeasta paikasta. Nämä ovat nen pitkää vankilaan, vaikka hänen osaltaan
4583: kauniita ajatuksia, jotka voidaan ainakin muo- pyritäänkin soveltamaan lieviä rangaistuksia.
4584: dollisesti toteuttaa, mutta joilla on hyvin vai- Viimeistään siinä vaiheesssa on hänen elämänsä
4585: kea todellisuudessa auttaa vaikeuksiin joutu- menetetty. Lähes 90 % vankilassa olleista nuo-
4586: nutta nuorta. riSita palaa sinne takaisin rikoksenuusijana. Mei-
4587: Kuvaavaa tämän järjestelmän toimivuudelle dän nykyinen järjestelmämme kykenee vain
4588: on valvojan ohjekirjassa esimerkiksi kohta, äärimmäisen harvoissa tapauksissa pelastamaan
4589: jossa käsitellään ehdonalaisen vapauden menet- rikoskierteeseen joutunutta nuorta ihmistä.
4590: tämistä ja todetaan, että valvojan on tästä Mielestäni tämä on osoitus siitä, että nykyinen
4591: tehtävä esitys, jos valvottava viettää jatkuvasti järjestelmämme ei toimi, se on epäonnistunut.
4592: juopottelevaa, irtolaistapaista tai pahantapaista Se vaikuttaa myös turhauttavasti valvojien toi-
4593: elämää ja laiminlyö ansiotyönsä. Aikana, jol- mintaan.
4594: loin maassamme on lähes 50 000 nuorta alle Mielessäni olen useaSiti kysellyt myös valvo-
4595: 25-vuotiasta työtöntä, näiden nuorten mahdol- jien valmiuksia hoitaa vaativa työnsä. Olen toi-
4596: lisuudet saada mitään työpaikkaa ovat kaik- vonut, että tätä työtä arvostettaisiin enemmän
4597: kein heikommat. Joutilaisuus vie heidät jengei- osoittamalla mm. valvojien jatkuvaan koulu-
4598: hin, joissa on helppo antaa mielikuviruk.sen tukseen ja työopastukseen nykyistä enemmän
4599: lentää. Jos joukkoon sattuu johtajatyyppi, joka voimavaroja.
4600: vie jengin jännittäviin seikkailuihin, joudutaan Yhteiskunnassamme ongelmanuoret näyttävät
4601: sitä kautta uusiin rikoksiin. jäävän vähimmälle huolenpidolle. Heistä kyllä
4602: Kuka valvoja kykenee näissä olosuhteissa puhutaan, mutta silloinkin useimmiten kauhis-
4603: koko ajan olemaan valvottavaosa vierellä. Mo- ·tellen nykynuorten elämää ja väkivaltaisuutta.
4604: net valvojista ovat kuntien sosiaalitoimistojen Nuorten ongelmien syntyihin ei sittenkään riit-
4605: 1983 vp. -TA n:o 64 81
4606:
4607: tävästi kiinnitetä huomiota eikä etsitä keinoja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4608: ongelmien ehkäisemiseksi siinä vaiheessa kun nuorten rikoksentekijöiden tukijärjestel-
4609: nuori vielä voitaisiin saada yhteiskuntakelpoi- män uudistamiseksi, valvojien koulutta-
4610: seksi. miseksi ja nuorten rikoksentekijöiden
4611: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- auttamiseksi työpaikan ja asunnon saa-
4612: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- misessa.
4613: sen,
4614: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
4615:
4616: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
4617:
4618:
4619:
4620:
4621: 11 088300420M
4622: 82 1983 vp.
4623:
4624: Toivomusaloite n:o 65
4625:
4626:
4627:
4628:
4629: Pekkarinen ym.: Haapamäen varavankH:a:n rakennustöiden käyn-
4630: nistämi•sestä
4631:
4632:
4633: Eduskunnalle
4634:
4635: Varavankiloiden tarvetta ja rakentamista sel- teiden risteyspaikassa ja paikkakunnalta löytyy
4636: vitellyt avolaitostyöryhmä jätti mietintönsä 7. varsin hyvin varavankilan tarpeisiin sopivat
4637: 6. 1979. Mietinnössä esitetään mm. uuden avo- maa-alueet.
4638: laitoksen perustamista Keski-Suomeen. 24. 9. Varavankilan tontista on syksyllä 1982 tehty
4639: 1980 tekemällään periaatepäätöksellä on halli- kauppakirja kunnan ja rakennushallituksen
4640: tus päättänyt sijoittaa yhden rakennettavista välillä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on
4641: varavankiloista Keuruun kunnan Haapamäelle. 30 milj. mk. Rakennushankkeen toteutuminen
4642: Haapamäen kylätaajama on viime vuosien suunnitellussa aikataulussa edellyttäisi vuodelle
4643: aikana menettänyt paljon valtiovallan toimien, 1983 riittäviä suunnittelumäärärahoja sekä ra-
4644: lähinnä VR:n toiminnan supistamisen seurauk- kennusmäärärahoja vuosille 1984 ja 1985.
4645: sena. Muun muassa työpaikkojen määrä on vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4646: hentynyt kymmenen vuoden kuluessa noin kunnan hyväksyttäväksd. toivomuksen,
4647: 400:lla. Tätäkin taustaa vasten avolaitoksen
4648: rakentaminen Haapamäelle on perusteltu. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4649: Muutoinkin paikkakuntana Haapamäki varsin Haapamäen varavankilan suunnittelemi-
4650: hyvin täyttää mainitussa avolaitostyöryhmän seksi ja rakennustöiden käynnistämisek-
4651: mietinnössä esitetyt kriteerit. Se sijaitsee rauta- si mahdollisimman pian.
4652: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4653:
4654: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
4655: Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
4656: 1983 vp. 83
4657:
4658: Toivomusaloite n:o 66
4659:
4660:
4661:
4662:
4663: Pohto ym.: PerintöaJSian ratkaiiSemises,ta ulkomaille siirtyneen
4664: perillisen ollessa tietymättömissä
4665:
4666:
4667: Eduskunnalle
4668:
4669: Perintöasioiden hoitamisessa Suomesta ulko- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4670: maille muuttaneiden ja entisten Suomen kan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4671: salaisten kohdalla on tavan takaa ilmennyt sen,
4672: suuria vaikeuksia nimenomaan sen vuoksi, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4673: Suomessa olevat sukulaiset eivät ole saaneet menpiteisiin perintöasioiden hoitamises-
4674: minkäänlaisia tietoja kyseisten ulkomaille muut- sa Suomesta ulkomaille muuttaneiden ja
4675: taneiden henkilöiden olinpaikasta ja kohtalos- entisten Suomen kansalaisten kohdalla
4676: ta. Tällainen tilanne viivästyttää ja vaikeuttaa esiintyvien epäkohtien korjaamiseksi si-
4677: kohtuuttomasti perintöasioiden hoitoa ja lopul- ten, että tällaiset perintöasiat voidaan
4678: lista kumoon saattamista Suomessa asuvien Suomessa ratkaista tietyn kohtuullisen
4679: omaisten parissa. ajan kuluttua, ellei sitä ennen ulkomail-
4680: le pysyvästi asumaan muuttaneesta su-
4681: kulaisesta ole saatu mitään tietoja.
4682: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4683:
4684: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
4685: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
4686: 84 1983 vp.
4687:
4688: Toivomusaloite n:o 67
4689:
4690:
4691:
4692:
4693: Pokka ym.: Lapin lääninvankilan perustamisesta Tervolaan
4694:
4695:
4696: Eduskunnalle
4697:
4698: Lapin lääninhallitus ja lukuisat maakunnan ollut vaikeuksia saada valtion investointikoh-
4699: viranomaiset ja yhteisöt ovat esittäneet, että teita.
4700: Lappiin suunniteltu lääninvankila sijoitettaisiin Lääninvankilan perustaminen on nyt tulossa
4701: Tervolaan. Asiasta jätti oikeusministeriön toi- ajankohtaiseksi, joten sen suunnittelu on aloi-
4702: mikunta mietintönsä jo v. 1978. Mietinnössä tettava kiireellisesti.
4703: esitettiin Lapin lääninvankilan perustamista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4704: Perusteluna sijaintipaikkakuntaesitykselle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4705: ovat mm. hyvät liikenneyhteydet sekä sijainti muksen,
4706: molempien Lapin aluekeskusten, Kemi-Tor-
4707: nion ja Rovaniemen seudun välissä, lyhyet etäi- että hallitus tekisi kiireellisesti pää-
4708: syydet tuomioistuinpaikkakunnille sekä asian- töksen Lapin lääninvankilan perustami-
4709: ajotoimistoihin. Tervolan kunta on myös Lapin sesta sijaintipaikkana Tervolan kunta.
4710: läänin vaikeimpia työttömyyskuntia, johon on
4711: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4712:
4713: Hannele Pokka Lauri Impiö
4714: Kalevi Mattila Esko-Juhani Tennilä
4715: 198.3 vp. 85
4716:
4717: Toivomusaloite n:o 68
4718:
4719:
4720:
4721:
4722: Ratu ym.: Nimimerkin käyttöoikeudesta painotuotteissa
4723:
4724:
4725: Eduskunnalle
4726:
4727: Tänä päivänäkin puhutaan puhumasta pääs- nyt sepustelija! Eipä silloin myöskään vii-
4728: tyä yksilön intimiteettisuojasta. Toisinaan toi- meksi mainittua ole helppoa saada esim. "lei-
4729: silla on sitä ylettömästi, kun taas toisilta se vättömän pöydän" ääreen, vaikka hän todella
4730: toisinaan puuttuu kokonaan. Otetaanpa pieni olisi syyllistynyt niinkin raskaaseen rikokseen
4731: esimerkki. Päivälehtien - ja muidenkin jul- kuin herjaus!
4732: kaisujen - "yleisön osastolla", "lukijoilta" Kun noin on, ehdotammekin kunnioittavasti
4733: -palstalla jne. joku nimimerkin taakse kätkey- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4734: tyvä sala-ampuja ja raukkailija kertoo halpa-
4735: maisia hävyttömyyksiä jostakin nimeltä maini- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
4736: tusta henkilöstä, jopa suorastaan herjaten tai menpiteisiin sellaisen säännöstön aikaan-
4737: solvaten viimemainittua. Loukatulla henkilöllä saamiseksi, että milloin joku henkilö
4738: ei tällöin ole juuri vähäistäkään intimiteettisuo- painotuotteessa mainitsee toisen henki-
4739: jaa, sillä ei hänellä ole kuin pienet mahdollisuu- lön nimen, hänen myös itse tulee il-
4740: det saada selville nimimerkin suojiin vetäyty- maista oikea nimensä.
4741: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
4742:
4743: Martti Ratu Pentti Skön Urpo Leppänen
4744: Vieno Eklund Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
4745: Reijo Enävaara Remo Jyrkilä
4746: 86 1983 vp.
4747:
4748: Toivomusaloite n:o 69
4749:
4750:
4751:
4752:
4753: Ronkainen ym.: Rikosvahinkojen korvaamista koskevien säädös-
4754: ten tarkistamisesta
4755:
4756:
4757: Eduskunnalle
4758:
4759: Oikeusturvaa on maassamme viime vuosina uhrit joutuvat myös usein itse suorittamaan
4760: pyritty kohentamaan monin eri tavoin. Kun- oikeudenkäyntikulunsa. Tällainen asiantila louk-
4761: tiin on perustettu oikeusaputoimistoja, joissa kaa suuresti kansalaisten oikeudentuntoa.
4762: vähävaraisilla kansalaisilla on mahdollisuus saa- Tilanteen korjaamiseksi tulisi lainsäädäntöä
4763: da maksutonta oikeusapua. Rikoksista syyte- kehittää siten, että rrkoksen uhriksi joutuneet
4764: tyille on pyritty järjestämään mahdollisuus olisivat vähintään yhtä hyvässä asemassa kuin
4765: asianajajan käyttöön helpottamalla mahdolli- rikoksentekijät.
4766: suutta saada maksuton oikeudenkäynti, jolloin Ed~llä sanotun perusteella ehdotamme edus-
4767: oikeudenkäyntikulut korvataan valtion varoista. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4768: Oikeusturvan parantamiseen tähtäävät toi-
4769: menpiteet on kohdistettu siten, että niistä näyt- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4770: tävät pääsevän hyötymään vain rikoksentekijät. menpiteisiin rikosvahinkojen korvaa-
4771: Sen sijaan rikosten uhrien kohtelu on mones,sa mista koskevien säännösten tarkistami-
4772: tapauksessa edelleen hyvin heikko. Vaikka he seksi siten, että rikoksen uhreilta olisi
4773: joutuisivat kärsimään suuriakin aineellisia va- aina mahdollisuus saada täysi vahingon-
4774: hinkoja, heillä usein ei ole rikoksentekijän korvaus joko rikoksentekijällä tai, jos
4775: varattomuuden vuoksi mahdollisuutta saada hän on maksukyvytön, yhteiskunnan va-
4776: korvausta kärsimästään vahingosta. Rikoksen roista.
4777: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4778:
4779: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
4780: 1983 vp. 87
4781:
4782: Toivomusaloite n:o 70
4783:
4784:
4785:
4786: Salminen ym.: Ympäristörikoksia koskevien säännösten Jisäämi-
4787: sestä rikoslakiin
4788:
4789:
4790: EduskunnaHe
4791:
4792: Maamme alkuperäinen luonto ja asuinympä- ole asetettu vastuuseen teoistaan ja myöskin
4793: ristömme on suurin osin tuhottu tai uhattuna uusi soralaki on käytännössä varsin tehoton.
4794: seuraamuksetta jatketun 'rikollisen' toiminnan Pelkästään yksityiseen omistusoikeuteen ja
4795: vuoksi. taloudelliseen hyötyyn vedoten on maassam-
4796: Vesistöistämme on suuri osa pilaaantunut me seuraamuksetta tuhottu eläin- ja kasvimaail-
4797: suurteollisuuden, ennen muuta puunjalostusteol- maltaan ja virkistysarvoltaan arvokkaita soi-
4798: lisuuden ollessa pääsaastuttajana. Vesien saas- ta ja met:säalueita, samoin kuin hävitetty kult-
4799: tuttajia ei ole lainsäädännöllä velvoitettu tuurihistoriallisesti arvokkaita ympäristöjä ja
4800: käyttämään tehokkaampia puhdistusmenetelmiä yksittäisiä kohteita.
4801: eikä muuttamaan tuotantoprosesseja ympäristöl- Alunperin rajattomasta ympäristön yleiskäyt-
4802: le vähemmän haittaa aiheuttaviksi. Vesilaki töoikeudesta ovat meillä yhä jäljellä yhä melko
4803: antaa aivan liian väljät puitteet viivytellä ja laajat jokamiehen oikeudet, joiden toteutumi-
4804: kiertää puhdistamisvelvoitetta. Vesien saastut- nen tulee lailla turvata, joita tulee laajentaa
4805: tajia ei myöskään ole lainsäädännöllä saatettu ja joiden toteuttamisen estämisestä tulee sää-
4806: riittävään vastuuseen aiheuttamistaan vahingois- tää seuraamukset.
4807: ta vesien tilalle tai luontaiselinkeinoille sekä Jokamiehen oikeus luontoon ja ympäristöön
4808: korjaamaan ja korvaamaan aiheuttamaansa va- edellyttää, että yhteiskunta valvoo luonnon ti-
4809: hinkoa. laa ja ympäristön laatua, estää luonnon vas-
4810: Maamme koskista enää muutama kuohuu va- tuuttoman käytön yksityisen edun tavoitteluun
4811: paana, samoin on jäljellä enää vain muutamia sekä säätää seuraamukset ympäristöön kohdis-
4812: jokia, joihin lohi nousee. Tämä on seurausta tuvista rik01ksista. ·
4813: jokien valjastamisesta voimatalouden käyttöön Ympäristönsuojelun edistämiseksi on välttä-
4814: piittaamatta luonnon ja ympäristön suojelusta mätöntä ripeästi kehittää erityislainsäädäntöä,
4815: ja usein myöskin ilman kansantaloudellisia pe- joka mm. lainrikkomuksista aiheutuvien seu-
4816: rusteita. Myöskään jokien valjastamisella luon- raamusten osalta on varsin kirjavaa.
4817: nolle ja ihmisille aiheutetusta haitasta ei aiheut- Erityslainsäädännön lisäksi olisi välttämätön-
4818: tajia ole saatettu tosiasiallisesti vastuuseen. tä laatia säädökset rikosoikeudellisesta vastuus-
4819: Kemijoen taltuttaneet voimayhtiöt joutuivat ta ja seuraamuksista ympäristön pilaamisesta
4820: vasta 30 vuoden kuluttua haitan aiheuttami- rikoslakiin. Ympäristörikoksia koskevien sään-
4821: sesta suorittamaan enty1stmm1en johdosta osit- nösten lisäämiselle rikoslakiin antavat yhä hy-
4822: taisia korvauksia niiden toimien johdosta kär- vän pohjan vuonna 1973 mietintönsä jättäneen
4823: simään joutuneille. ympäristötoimikunnan esitykset.
4824: Maamme luonnonhistoriallisesti ja maisemal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
4825: lisesti arvokkaista jääkautisista muodostumista, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4826: soraharjuista, on edustavimmat jo suurelta osin
4827: tärvelty lyhytnäköiseen voitontavoitteluun pe- että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
4828: rustuvalla toiminnalla. Yhteistä Iuontoamme tyksen ympäristörikoksia koskevien
4829: soran ja muiden maaperäainesten otolla kor- säännösten ottamisesta rikoslakiin.
4830: jaamattomasti pilaavia yrityksiä ja yksityisiä ei
4831: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4832:
4833: Marja-Liisa Salminen Sten Söderström Heli Astala
4834: Matti Kautto Timo Laaksonen
4835: 88 1983 vp.
4836:
4837: Toivomusaloite n:o 71
4838:
4839:
4840:
4841:
4842: Skinnari ym.: Yhteiskuntamoraalia jäytävän taloudellisen ja
4843: muun rikollisuuden ehkäisemisestä
4844:
4845:
4846: EduskunnaHe
4847:
4848: Julkisen vallan väärinkäyttö, taloudellinen nekin paljastuivat verotarkastajien asennemuu-
4849: rikollisuus ja verojen maksamatta jättäminen toksen aiheuttamasta poikkeuksellisesta tarkas-
4850: aiheuttavat suurta aineellista ja yhteiskunnal- tushankkeesta.
4851: lista vahinkoa. Taloudellisten menetysten on arvioitu yk-
4852: Julkisen vallan väärinkäytöstä on yleisen kä- sistään verorikosten johdosta olevan useita mil-
4853: sityksen mukaan saatu näkyviin vasta jäävuo- jardeja markkoja vuodessa. Ns. mustan kan-
4854: ren huippu, kun julkisuuteen ovat tulleet esi- santalouden kokonaismäärää ei Suomessa ole
4855: merkiksi Helsingin metrohankkeeseen liittyvät vakavasti edes yritetty selvittää. Ulkomailla
4856: epäselvyydet. Taloudellinen rikollisuus on jo asiaa on tutkittu ja eräissä maissa on päädytty
4857: tunnetumpaa. Nykyisin se jaetaan talouselämän arvioihin, joiden mukaan määrä olisi 7-10
4858: rikollisuudeksi, organisoituneeksi rikollisuudek- prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessa
4859: si ja yksityisten kansalaisten tekemiksi rikok- vain maksamatta jätettyjen verojen määrästä
4860: siksi. ovat tilastot. Vuoden 1982 lopussa erääntyneitä
4861: Talouselämän normaalin toiminnan yhteydes- maksamatta jätettyjä veroja oli yhteensä noin
4862: sä tapahtuva rikollinen toiminta voi kohdistua 3,5 miljardia markkaa. Tutkimuksin selvitetty
4863: yrityksen omistajiin, velkojiin, kilpailijoihin, tieto taloudellisesta rikollisuudesta on luvatto-
4864: työntekijöihin, kuluttajiin, veronsaajiin ja ko- man vähäistä. Ehkäpä sen vuoksi lainsäädän-
4865: ko yhteiskuntaan, kuten on laita esimerkiksi nöllekään ei ole huomattu asettaa vaatimusta,
4866: ympäristörikoksissa. Myös valtion tuen saajat jonka mukaan rikosten toteuttaminen säädet-
4867: saattavat syyllistyä lainvastaisiin tekoihin tukea tävän lain soveltamisalueella ei saisi olla help-
4868: suuren taakseen. poa. Esimerkiksi ·verolait ja konkurssisääntö
4869: Organisoitua taloudellista rikollisuutta esiin- olisi luultavasti kirjoitettu toisenlaisiksi, jos
4870: tyy sekä huijaustarkoituksessa perustettujen yri- tällainen rikosten ennalta ehkäisy olisi otettu
4871: tysten että perinteisen ammattirikollisuuden huomioon.
4872: muodossa. Esimerkkeinä jälkimmäisestä voi Tällä hetkellä taloudellisen rikollisuuden es-
4873: mainita vaikkapa huumausainekaupan, koron- teinä ovat lähinnä riski kiinni joutumisesta ja
4874: kiskonnan ja varastetun tavaran kätkennän. mahdollisuus tulla tuomituksi rikoksesta. Kum-
4875: Taloudellista rikollisuutta ei aiemmin uskot- pikaan este ei ole kovin vahva. Poliisin voima-
4876: tu olevan kovin paljon. Nykyisen käsityksen varoja ja organisaatiota ei ole kehitetty pu-
4877: mukaan se on varsin laajaa. Tätä käsitystä heena olevien ilmiöiden edellyttämällä tavalla.
4878: tukevat viimeaikaiset tilastotiedot ja havainto, Tämä vaarantaa ilmi tulleiden juttujen selvit-
4879: että kyseessä on eräs tyypillinen piilorikolli- tämistä ja aiheuttaa asianomaisille menetyksiä
4880: suuden laji. saamatta jäävien korvausten vuoksi.
4881: Esimerkiksi verorikoksista ilmoitettiin vero- Verotarkastajia on tarkastettavien lukuun
4882: hallinnosta poliisille 1950- ja 1960-luvuilla verrattuna liian vähän. Lisäksi tarkastajien toi-
4883: sekä 1970-luvun puoliväliin saakka alle 400 mivaltuudet ovat riittämättömät. Tämä tuli sel-
4884: kpl vuodessa. Veroviranomaisten asennemuutos västi ilmi verotarkastajien yrittäessä vuosina
4885: toi vuonna 1978 jo yli 900, vuonna 1979 1977 ja 1978 jäljittää ns. mustaa rahaa pan-
4886: lähes 3 000 ja vuonna 1980 yli 5 000 rikos- keista. Esimerkiksi notariaattitalletusten määrä
4887: ilmoitusta. Nyttemmin luvut ovat pudonneet: oli silloin noin 1 miljardi markkaa. Verotar-
4888: vuonna 1981 tehtiin 2 359 ja vuonna 1982 kastusten tultua estetyiksi tämän ns. harmaan
4889: 1 999 ilmoitusta. Huippuluku vuonna 1980 rahan määrä on nyt kymmenkertaistunut. Vaik-
4890: lienee peräisin ns. ylikorkotapauksista, jotka ka tämä määrä ei sisältäisi kuin vähäisen mur-
4891: 1983 vp. - TA n:o 71 89
4892:
4893: to-osan rikostutkinnallisesti mielenkiintoisia va- Onko oikein, että verosalaisuus koskee myös
4894: roja, on lainvalvonnan kannalta epäilyttävää verojäämiä? Onko oikein, että julkishallinto
4895: luoda ja ylläpitää yhteiskunnassa keitaita, joi- ostaa tuotteita ja palveluksia yrityksiltä, jotka
4896: hin voi valvonnan ulottumattomiin pesiytyä eivät maksa verojaan, vaikka samoja ostoja
4897: lainvastaisia järjestelyitä. voisi tehdä yrityksiltä, jotka ovat hoitaneet
4898: Konkurssilainsäädäntö on eräs pahiten ajas- nama velvollisuutensa?
4899: taan jäljessä olevista talouselämää säännöstä- Suomessa ei ole paneuduttu riittävän pai-
4900: vistä laeista. Konkursseista on tullut eräiden nokkaasti yhteiskuntamoraalia kaivavan talou-
4901: liikemiesten rahanansaitsemiskeino, joka pa- dellisen rikollisuuden selvittämiseen ja estä-
4902: hasti järkyttää sitä luottamusta, joka liiketoi- miseen. Julkisen vallan väärinkäyttöön ja ta-
4903: minnassa on välttämätöntä. Verohallituksen ti- loudelliseen rikollisuuteen kuuluvien ilmiöiden
4904: laston mukaan vuonna 1981 joutui yli 700 ja laajuus tulisi pikaisesti selvittää. Samanaikai-
4905: vuonna 1982 yli 1 000 yritystä konkurssiin. sesti tulisi laatia nykyisen tiedon pohjalta ko-
4906: Varattomuuden takia näistä konkursseista rau- konaisohjelma siitä, miten lainsäädäntöä tulisi
4907: kesi vuonna 1981 lähes 400 ja vuonna 1982 ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa kehittää ja
4908: lähes 500. Raukeavia konkursseja ei yleensä miten tulisi lainvalvonnan kannalta keskeisten
4909: tutkita tarkasti, koska siihen ei ole yksityisillä viranomaisten voimavaroja lisätä niin, että vi-
4910: velkojilla intressiä eikä valtiolla henkilökun- ranomaiset voisivat suoriutua tehtävistään.
4911: taa. Suunnitelmissa tulisi ottaa huomioon, että vir-
4912: Konkursseilla tapahtuvaa keinottelua voitai- kojen lisääminen taloudellisten rikosten tutkin-
4913: siin merkittävästi estää, jos KRP:llä olisi atk:n taan ja verojen perinnän tehostamiseen tuot-
4914: hyväksikäyttöön perustuva rekisteri taloudelli- taa yhteiskunnalle moninkertaisesti määrän,
4915: sia rikoksia tekevistä henkilöistä ja tekotavoista joka näistä viroista hallintomenoina aiheutuu.
4916: ja jos verohallinnolla olisi enemmän henkilö- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4917: kuntaa suorittamaan erikoistilintarkastuksia ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4918: velallistutkimuksia.
4919: Verojäämien perinnän tehostamiseksi olisi että hallitus selvittäisi pikaisesti, mil-
4920: tutkittava uusia keinoja. Voidaan kysyä, onko laisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä jul-
4921: oikein, että eräissä ammateissa on lupa jatku- kisen vallan väärinkäytön, taloudellisen
4922: vasti harjoittaa ammattia, vaikka perimiskeino- rikollisuuden ja veronmaksun laimin-
4923: jen puuttuessa verot jäävät vuodesta toiseen lyönnin tehokkaaksi ehkäisemiseksi
4924: maksamatta. Suomessa.
4925: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4926:
4927: Jouko Skinnari Lea Savolainen Jorma Rantanen
4928: Markus Aaltonen Paavo Lipponen Jouko Tuovinen
4929: Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Myllyniemi Reino Paasilinna
4930:
4931:
4932:
4933:
4934: 12 088300420M
4935: 90 1983 vp.
4936:
4937: Toivomusaloite n:o 72
4938:
4939:
4940:
4941:
4942: Skön ym.: Yhden kuorma-auton omistajan oikeuttamisesta korr
4943: mandiittiyhtiön perustamiseen
4944:
4945:
4946: EduskunnaHe
4947:
4948: Kuorma-autoilijat, jotka harjoittavat ammat- oma perheenjäsen. Jos kommandiittiyhtiön voi
4949: tiaan vain yhdellä kuorma-autolla, ovat syrji- si perustaa myös yhden kuorma-auton omistav
4950: tyssä ·asemassa niihin liikenteenharjoittajiin yrittäjä olisi tällä erittäin suuri merkitys per
4951: nähden, joilla on useampi auto sekä liikkeen- hesuhteiden ja perheen yhteenkuuluvaisuudet
4952: harjoittajiin nähden, jotka voivat pienillä inves- kannalta.
4953: toinneilla perustaa kommandiittiyhtiön. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit
4954: Yhden kuorma-auton ja siihen liittyvien lisä- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk
4955: laitteiden hankintakustannukset ovat noin mil- sen,
4956: joona markkaa esimerkiksi puutavaran ajoja että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen
4957: suorittavalla yrittäjällä. piteisiin, joilla luotaisiin yhden kuorma
4958: Epäkohtana on pidettävä sitä, ettei yhden auton omistajalle mahdollisuus perusta'
4959: kuorma-auton omistaja voi perustaa komman- kommandiittiyhtiö yhdessä perheenjäse
4960: diittiyhtiötä, vaikka yhtiökumppaniksi tulisi nen tai ulkopuolisen kanssa.
4961: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4962:
4963: Pentti Skön Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
4964: Urho Pohto Reino Jyrkilä Vieno Eklund
4965: 1983 vp. 91
4966:
4967: Toivomusaloite n:o 73
4968:
4969:
4970:
4971:
4972: Starast: Kymen lääninvankilan suunnittelusta ja sijoituspaikan
4973: ratkaisemisesta
4974:
4975:
4976: EduskunnaHe
4977:
4978: Kymen läänin lääninvankilahanke on ollut Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
4979: vireillä kymmenisen vuotta. Sen sijoittamista tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4980: alueilleen ovat toivoneet Elimäen, Iitin ja Val- sen,
4981: kealan kunnat sekä Kouvolan ja Kuusankosken
4982: kaupungit. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4983: Sijoituspaikan ratkaisua ei ole tehty eikä menpiteisiin Kymen läänin lääninvanki-
4984: hankkeen suunnittelussa muutenkaan ole edet- lan suunnittelun aloittamiseksi ja sijoi-
4985: ty. Näissä kysymyksissä olisi päästävä pikaiseen tuspaikan ratkaisemiseksi.
4986: ratkaisuun hankkeen toteuttamiseksi.
4987: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4988:
4989: Pekka Starast
4990: 92 1983 vp.
4991:
4992: Toivomusaloite n:o 74
4993:
4994:
4995:
4996:
4997: Säilynoja ym.: Liikennevakuutuslain mukaisten henkilövahinkoon
4998: perustuvien korvausasioiden oikeudenkäyntimenettelyn muut-
4999: tamisesta asiakirjamenettelynä tapahtuvaksi
5000:
5001:
5002: Eduskunnalle
5003:
5004: Voimassa olevan liikennevakuutuslain mukai- sairaala lisäksi miltei poikkeuksetta suoraan va-
5005: nen korvauskanne on pantava vireille vahingon kuutusyhtiölle, ei vahingoittuneelle jää riittä-
5006: sattumispa~kkakunnan tai vakuutusyhtiön koti- viä mahdollisuuksia edes asiansa käsittelyn seu-
5007: paikkakunnan alioikeudessa asianomaista va- raamiseen.
5008: kuutusyhtiötä vastaan kolmen vuoden kuluessa Korvausasian tullessa riita-asiaksi ei kanteen
5009: siitä ajankohdasta, jolloin vahingon kärsinyt sai nostaminen muuta asiallisesti tilannetta vahin-
5010: tiedon vahingosta ja siitä, mikä vakuutusyhtiö goittuneen kannalta. Hänellä ei ole vallitsevan
5011: on vahingosta vastuussa. Sama vaikutus kuin käytännön mukaan mahdollisuuksia saada oi-
5012: kanteen nostamisella on myös sillä, että asian- keuskäsittelyäkään varten haitta-asteen määrää
5013: omaiselle liikennevakuutusyhtiölle edellä maini- osoittavaa 1ääkärinlausuntoa. Alioikeuksilla ei
5014: tun ajan kuluessa todistettavasti tehdään liiken- ole käytettävissä lääkäriasiantuntemusta eivätkä
5015: nevahingosta kirjallinen ilmoitus. Edellä mai- ne muutoinkaan ole erityisasiantuntemusta vaa-
5016: nittu menettely ei anna vahingoittuneelle riit- tiviin korvauskysymyksiin perehtyneitä. Liiken-
5017: tävää oikeusturvaa silloin, kun kysymyksessä nevahinkoa koskevissa korvausasioissa on siten
5018: on henkilövahinko ja sen korvaaminen. ainoastaan liikennevakuutusyhtiöillä käytettävis-
5019: Korvauskanteen ajaminen tuomioistuimessa sään näihin kysymyksiin perehtynyt juridinen
5020: henkilövahinkoa koskevalta osalta edellyttää ja lääketieteellinen asiantuntemus. Liikenneva-
5021: vahingoittuneelta huomattavaa lainopillista kuutuslaissa säädetyn Liikennevakuutusyhdis-
5022: asiantuntemusta taikka varallisuutta oikeus- tyksen liikennevahinkolautakunnan tehtävänä
5023: avustajan palkkaamiseen. Tästä syystä vahin- on korvaustoimen yhtenäisyyden edistäminen
5024: goittuneet yleensä tyytyvätkin käyttämään lain- liikennevakuutusyhtiöissä. Liikennevahinkolau-
5025: säätäjän antamaa toista mahdollisuutta teke- takunnassa ei ole vahingoittuneiden edustusta.
5026: mällä vahinkoilmoituksen liikennevakuutusyh- Vahingoittuneiden turvattomuus lain mukais-
5027: tiölle. Korvausasian käsittely on tällöin asial- ten korvausten saantiin tulee esille mm. siinä,
5028: lisesti täysin liikennevakuutusyhtiön ratkaisu- että vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n säätä-
5029: jen varassa. Vahingoittuneen tulee toimittaa va- mää korvausta kivusta ja särystä tai viasta tahi
5030: kuutusyhtiölle mm. lääkärinlausunto selvityk- muusta pysyväisestä haitasta ei suoriteta va-
5031: seksi liikennevahingossa saamistaan vammoista. hingoittuneelle ellei hän itse tiedä sitä nimen-
5032: Yleiseksi käytännöksi on muodostunut, että omaan vaatia. Vahingoittuneilta ei voida edel-
5033: vakuutusyhtiölle korvausasiaa varten annetus- lyttää sellaista juridista asiantuntemusta, että
5034: sa lääkärinlausunnossa sen antanut lääkäri ei he tarkoin tietäisivät eri korvausmuodot ja me-
5035: esitä arviotaan vamman aiheuttamasta pysy- nettelyn niiden saamiseen, koska ne eri korvaus-
5036: västä prosentuaalisesta haitta-asteesta. Maini- muotojen osalta poikkeavat toisistaan. Korvauk-
5037: tulla invaliditeetin osoittavalla prosenttimäärit- sen määräämissäännös liikennevahinkoasioissa
5038: telyllä on kuitenkin vahingoittumista edeltänei- onkin kovin monimutkainen. Liikennevakuutus-
5039: tä ansiotuloja koskevan selvityksen ohella erit- lain 6 §:n 1 momentissa sanotaan, että liiken-
5040: täin keskeinen asema korvauksen suuruutta nevahingon korvaus määrätään vahingonkor-
5041: määrättäessä. Haitta-asteen määrääminen jääkin vauslain 5 luvun 2-5 §:n ja 7 luvun 3 §:n
5042: yksinomaan vakuutusyhtiön palveluksessa ole- säännösten mukaisesti. Varsinkin vaikean hen-
5043: van lääkärin tehtäväksi. Kun vahingoittunutta kilövahingon kyseessä ollen vahingoittunut itse
5044: koskevan lääkärinlausunnon lähettää lääkäri tai ei kykene valvomaan etujaan.
5045: 1983 vp. - TA n:o 74 93
5046:
5047: Liikennevahinkoasioissa tulisi ainakin hen- taen kysymyksessä onkin asia, joka myös kor-
5048: kilövahinkoa koskevalta osalta siirtyä erikois- vausten osalta on käsiteltävä rikosasian edellyt-
5049: tuomioistuimessa asiakirjamenettelyllä tapahtu- tämässä järjestyksessä tuomioistuimessa. Käytän-
5050: vaan oikeudenkäyntiin, kuten tapaturma-, soti- nön kehityksen valossa tämä muodollisesti oikea
5051: lasvamma-, kansaneläke- ja työeläkeasioissa jo käsittelyjärjestys ei enää kuitenkaan saata olla
5052: tapahtuu. Viimeksi mainitun kaltainen oikeu- tarkoituksenmukainen.
5053: dellinen menettely antaa vahingoittuneelle huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5054: mattavasti paremman oikeusturvan. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5055: Nykyisen käytännön lähtökohtana on se, muksen,
5056: että liikenneonnettomuuden aiheuttaneen osa-
5057: puolen katsotaan syyllistyneen rikokseen hänen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5058: jättäessään noudattamatta annettuja ajotapaoh- liikennevakuutuslain mukaisten henkilö-
5059: jeita, jotka edellyttävät mm. ajoneuvon nopeu- vahinkoon perustuvien korvausasioiden
5060: den sovittamista aina siten, että kuljettaja säi- oikeudenkäyntimenettelyn muuttamisek-
5061: lyttää ajoneuvon hallinnan. Muodollisesti ot- si asiakirjamenette/yllä tapahtuvaksi.
5062: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5063:
5064: Vappu Säilynoja Lauha Männistö
5065: Heli Astala Timo Laaksonen
5066: 94 1983 vp.
5067:
5068: Toivomusaloite n:o 75
5069:
5070:
5071:
5072:
5073: Toiviainen: Rauhanlain aikaansaamisesta
5074:
5075: Eduskunnalle
5076:
5077: Kansainvälinen tilanne on viime vuosina kär- ja luottamuksellisten suhteiden vahingoittami
5078: jistynyt. Yhä useammat ihmiset tuntevat levot- nen,
5079: tomuutta rauhan säilymisestä. Keväällä 1980 - estää kaikkinainen laiton ja valtiosopi
5080: tehdyn mielipidetiedustelun mukaan suomalai- musten vastainen sotilaskoulutus,
5081: set kokevat selvästi suurimpana uhkana sodan- - kieltää hallitusmuodon ja Pariisin rauhan
5082: uhkan. sopimuksen takaamien kansalaisoikeuksien riis
5083: Rauhan asiaa on vietävä eteenpäin. Suomessa tämiseen ja lakkauttamiseen pyrkivien fasistis
5084: rauhantyöhön kytkeytyy erottamattomalla ta- ten tai vastaavien järjestöjen muodostaminen
5085: valla ystävyyden ja yhteistyön turvaaminen - turvata demokraattisten laitosten toimint:
5086: Neuvostoliiton kanssa. sekä kansalaisten demokraattiset oikeudet j:
5087: Maassamme tarvitaan erityinen rauhanlaki vapaudet mahdollisissa kriisitilanteissa.
5088: - yksi tai useampia lakeja, joilla luodaan Näitä asioita on hahmoteltu vuoden 197~
5089: tehokkaat edellytykset rauhantyölle sekä pakot- valtiopäivillä jätetyssä lakialoitteessa n:o 55
5090: teet rauhan ja ystävyyden vastaiselle toimin- Kansainvälisen tilanteen kärjistyessä ehdotu:
5091: nalle. on tullut entistäkin ajankohtaisemmaksi.
5092: Rauhanlailla tulee: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit
5093: - taata rauhankasvatuksen toteuttaminen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk
5094: kaikilla kasvatuksen ja koulutuksen tasoilla, sen,
5095: - kieltää sotapropaganda, kuten YK:n yleis-
5096: sopimuksessa poliittisista ja kansalaisoikeuksista että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen
5097: edellytetään, piteisiin ratJhanlain aikaansaamiseksi.
5098: - estää Suomen ja Neuvostoliiton hyvien
5099: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5100:
5101: Seppo Toiviainen
5102: 1983 vp. 95
5103:
5104: Toivomusaloite n:o 76
5105:
5106:
5107:
5108:
5109: V. Vennamo ym.: Ylei>sen mrel'ipiteen huomioon o~
5110: uutta sukuru.m:ilalda valmåJsJteltaessa
5111:
5112:
5113: Eduskunnalle
5114:
5115: SMP katSIOO, että Suomen kansan valtaenem- että hallitus valmistellessaan sukuni-
5116: mistön tahtoa sukunimilain uudistuksessa on milain uudistusta tarkoin ottaisi lakia
5117: ehdottoma&ti noudatettava. Tämä on todellista suunnitellessaan huomioon kansamme
5118: kansanvaltaa ja kansalaisten mielipiteiden kun- valtaenemmistön tahdon ia mielipiteet
5119: nioittamista. tässä asiassa.
5120: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5121: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5122: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
5123:
5124: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
5125: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Mikko Vainio
5126: Pentti Kettunen Liisa Arranz Reijo Enävaara
5127: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
5128: J. Juhani Kortesalmi
5129: 96 1983 vp.
5130:
5131: Toivomusaloite n:o 77
5132:
5133:
5134:
5135:
5136: V. Vennamo ym.: T'aloudellistJe:n väärinkäytösten selvittämisen
5137: .tJehostamiJses:ta
5138:
5139:
5140: Eduskunnalle
5141:
5142: Kun maassamme on jatkuvasti paljastunut että hallitus ryhtyisi tehostettuihin
5143: johtavilla paikoilla suuria taloudellisia väärin- toimenpiteisiin suurten taloudellisten
5144: käytöksiä ja lahjusasioilta, niin on välttämätöntä, väärinkäytösten selvittämiseksi maamme
5145: että näiden ikävien ja kansaa köyhdyttävien johtavilla paikoilla kansamme etujen mu-
5146: asioiden selvittelyä tehostetaan. kaisesti.
5147: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5148: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5149: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5150:
5151: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
5152: Vieno Eklund Pentti Skön Lea Mäkipää
5153: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5154: Mikko Vainio
5155: 1983 vp. 97
5156:
5157: Toivomusaloite n:o 78
5158:
5159:
5160: V. Vennamo ym.: Johtavilla paikoilla tapahtuneista väärinkäy- ·
5161: töksistä tuomittavien rangaistusten koventamisesta
5162:
5163:
5164:
5165:
5166: Eduskunnalle
5167:
5168: Taloudelliset väärinkäytökset ja taloudellinen yleistä luottamusta vaativassa tehtävässä. On-
5169: saalistus johtavilla paikoilla ovat raskaita vääriä han läntisissä rappeutuneissa maissakin kirjoit-
5170: tekoja. Ne merkitsevät luo.:tamuksen ja aseman tamaton laki, että tällaisiin väärinkäytöksiin
5171: väärinkäyttöä. syylliseksi paljastunut henkilö joutuu julkisista
5172: SMP katsoo, että väärinkäytöksille maamme tehtävistä ja yhteiskuntapolitiikasta täysin si-
5173: johtavilla paikoilla on säädettävä ankarammat vuun. Näin ei ole valitettavasti asianlaita Suo-
5174: rangaistukset kuin muille kansalaisille, sillä messa.
5175: näiden rappioilmiöiden taloudelliset seuraamuk- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5176: set ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat mo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5177: ninkertaiset tavallisen ihmisen tekoon verrat-
5178: tuna. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5179: Olisi myös harkittava, eikö rötösherrojen menpiteisiin johtavilla paikoilla tapah-
5180: väärinkäytösten seurauksena heidän omaisuu- tuvien väärinkäytösten rangaistusten ja
5181: tensa olisi kokonaan tai osittain julistettava muiden seuraamusten korottamiseksi
5182: valtiolle menetetyksi, ja missään tapauksessa muihin kansalaisiin verrattuna.
5183: tällainen henkilö ei saisi enää toimia julkisessa
5184: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
5185:
5186: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
5187: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Mikko Vainio
5188: Pentti Kettunen Liisa Arranz Reijo Enävaara
5189: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Urpo Leppänen
5190: Reino Jyrkilä
5191:
5192:
5193:
5194:
5195: 13 088300420M
5196: 98 1983 vp.
5197:
5198: Toivomusaloite n:o 79
5199:
5200:
5201:
5202:
5203: V. Vennamo ym.: Korv~usten järjestämi:sestä rikoksen johdosita
5204: v;ahinkoa kärsineelle
5205:
5206:
5207:
5208: Eduskunnalle
5209:
5210: Maassamme ei rikoksen uhri aina saa talou- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5211: dellisia vahinkojaan ja kärsimyksiään korva- menpiteisiin, että ;okainen rikoksesta
5212: tuksi. Usein jopa tuntuu, että syyllisen oikeu~ kärsinyt saisi poikkeuksetta kaikki talou-
5213: turva on tärkeämpi kuin kärsimään joutuneen. delliset vahinkonsa ;a kärsimyksensä to-
5214: Hän jää yksin puolustamaan oikeuksiaan. della korvatuksi, ;os ei muutoin niin
5215: Mainituilla perusteilla ehdotamme klllUllioit- yhteiskunnan varoista.
5216: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5217: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
5218:
5219: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
5220: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
5221: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
5222: 1983 vp. 99
5223:
5224: Toivomusaloite n:o 80
5225:
5226:
5227:
5228:
5229: V. Vennamo ym.: Vankien jälkihuollbn tehOSit!al:ni5eSita
5230:
5231:
5232: Eduskunnalle
5233:
5234: Vankien tehokas jälkihuolto on maassamme että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5235: laajalti laiminlyöty. Tämä on epäinhimillistä ja menpiteisiin vankien jälkihuollon tehos-
5236: johtaa uusiin rikoksiin. Asiantilaan on saatava tamiseksi, rikollisuuden ja inhimillisten
5237: kiireellinen korjaus. onnettomuuksien estämiseksi ja vankien
5238: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- vähentämiseksi.
5239: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5240:
5241: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5242:
5243: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara
5244: Vieno Eklund Pentti Skön Lea Mäkipää
5245: Liisa Arranz Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
5246: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Pekka Vennamo
5247: 100 1983 vp.
5248:
5249: Toivomusaloite n:o 81
5250:
5251:
5252: Vähäkangas ym.: Aiaikäisten rilroksita tai lapsiin kohdistuvia
5253: pahoinpitelyjä kuvailevan hairoallisen lehdistökirjoittelun estä-
5254: m.isestä
5255:
5256:
5257:
5258:
5259: Eduskunnalle
5260:
5261: Sanoma- ja aikakauslehdissä on lisääntynyt Alaikäisten rikoksentekijöiden mmten julki-
5262: sellainen kirjoittelu, jossa kerrotaan - usein tulon edistäminen ei ole perusteltua. Nuorten
5263: vielä varsin yksityiskohtaisesti - alaikäisten jengeissä se saattaa helposti johtaa sellaisten
5264: lasten ja nuorten tekemistä rikoksista sekä ala- henkilöiden ihannointiin; jotka lyhyessä ajassa
5265: ikäisiin kohdistuneista pahoinpitelyistä. ovat tehneet suuren määrän rikoksia. Niinpä
5266: Nuorten ja lasten tekemät rikokset käsitel- saattaisi olla oikein, että tiedotusvälineissä ei
5267: lään oikeudessa yleensä suljetuin ovin. Näin julkaistaisi tietoja alaikäisten tekemistä rikok-
5268: ollen asiaan liittyvien seikkojen pitäisi myös sista.
5269: pysyä salassa. Käytännössä näin ei aina kuiten- Yhtä perusteltua saattaa olla pidättäytyminen
5270: kaan käy, vaan sanoma- tai aikakauslehdet ovat kirjoittamasta alaikäisiin kohdistuvista pahoin-
5271: saattaneet kirjoituksissaan selvittää asiaa hy- pitelyistä. Lapsen etu vaatii, ettei hän joudu
5272: vinkin perinpohjaisesti. Tietonsa lehdet ovat leimatuksi sen vuoksi, että vanhemmat ovat
5273: voineet saada esim. poliisitutkintapöytäkirjojen häntä joskus pahoinpidelleet joutuen vastaa-
5274: yhteenvedosta. Tällaista käytäntöä on selitetty maan siitä oikeudessa.
5275: sillä, että poliisitutkinnan vaiheessa asioista Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5276: annetaan pyydettäessä tietoja lehdille. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5277: Tapausta selvittäessään lehdet eivät tietysti-
5278: kään kerro, kuka on tehnyt lainvastaiset teot että hallitus selvityttäisi, voitaisiinko
5279: tai ketä alaikäistä on pahoinpidelty. Mutta asioiden iulkisuutta koskevaa lainsää-
5280: suurin osa maamme paikkakunnista on niin däntöä muuttamalla - esimerkiksi niin,
5281: pieniä, että asianomaisten henkilöiden nimet että sosiaali- ;a terveydenhuollon eri-
5282: ovat lehtikirjoitusten perusteella helposti pää- tyislakien mukainen salassapitovelvolli-
5283: teltävissä tai tieto niistä muuten leviää no- suus koskisi myös asioiden poliisitutkin-
5284: peasti. taa sekä niiden käsittelyä tiedotusväli-
5285: Lasten pahoinpitelyistä lehdet julkaisevat neissä - vähentää niitä ilmeisen hai-
5286: usein tietoja, jotka on sosiaali- ja terveyden- tallisia seuraamuksia, ioita alaikäisten
5287: huollon erityislakien mukaan määrätty salassa tekemiä rikoksia tai lapsiin kohdistu-
5288: pidettäviksi ja joihin nähden sosiaali- ja ter- neito pahoinpitelyiä koskevalla lehdistö-
5289: veysviranomaisilla on vaitiolovelvollisuus. kirioittelulla on.
5290: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
5291:
5292: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
5293: Terho Pursiainen Niilo Koskenniemi Osmo Vepsäläinen
5294: 1983 rd. 101
5295:
5296: Hemställningsmotion nr 82
5297:
5298:
5299: Zilliacus m. fl.: Om erkännande av ofött bam
5300:
5301:
5302:
5303:
5304: Tili Riksdagen
5305:
5306: Den nya faderskapslagen som trädde i kraft ner tili både när det gäller skattefrågor och
5307: 1980 förbättrade väsentligt utom äktenskapet socialskydd i vissa fall.
5308: födda barns ställning i rättsligt hänseende. Bar- Äktenskapet som rättsligt institut har i dag
5309: nen har tryggats rätten tili en far och även ganska långt blivit en institution som reglerar
5310: fädema har getts en möjlighet a:tt få sin rätt förhållandet mellan makarna. Däremot har man
5311: tili barnet erkänd. I ett avseende uppstår det strävat tili att ba'rnens rätt skulle regleras lika
5312: fortfarande situationer då denna lagstiftning oberoende av om de är födda inom ellet utom
5313: inte tryggar vare sig faderns rätt rtill bamet äktenskapet. Därför kan man anse det vara ett
5314: eller barnets rätt tili fadern. grundläggande krav på rättvisa att ett barn,
5315: Såsom det nu är kan fadern erkänna sitt som vid sin födelse förlorar den ena föräldern
5316: barn genom ett enkelt förfarande först efter inte av denna orsak försätts i sämre ställning än
5317: det att barnet fötts. I den händelse att modern andra barn, vars föräldrar valt en annan sam-
5318: dör vid förlossningen har fadern ingen rätt tili levnadsform.
5319: sitt barn. Barnets närmaste släktingar är då Med hänvisning tili ovan nämnda föreslås
5320: moderns släktingar, och fadern har i princip vördsamt att riksdagen ville besluta hemställa,
5321: inte ens rätt att få veta om barnet lever, var
5322: det finns osv. För att trygga faderns rätt tili att regeringen till riksdagen måtte av-
5323: sitt barn i detta fall borde en lagändring göras, låta en proposition med förslag till änd-
5324: viiken gör det möjligr att erkänna ett barn ring av faderskapslagen så att det blir
5325: redan innan det föds. En förutsättning för möjligt att erkänna ett icke fött barn i
5326: detta erkännande är givetvis att föräldrarna är den händelse de blivande föräldrarna är
5327: ense. Ytterligare ett kriterium som kunde till- ense och varaktigt sammanboendeförhål-
5328: läggas är att föräldrarna bor i s.k. samman- lande kan anses föreligga.
5329: boendeförhållande, vilket vår lagstiftning kän-
5330: Helsingfors den 22 april 1983
5331:
5332: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn
5333: 102 1983 vp.
5334:
5335: Toivomusaloite n:o 82 Suomennos
5336:
5337:
5338: Zilliacus ym.: Syntymättömän lapsen tunnustamisesta
5339:
5340:
5341:
5342:
5343: Eduskunnalle
5344:
5345: Vuonna 1980 voimaan tullut isyyslaki pa- sekä verotuksen ollessa kyseessä että eräissä
5346: ransi olennaisesti avioliiton ulkopuolella synty- sosiaaliturvaa koskevissa tapauksissa.
5347: neiden lasten oikeudellista asemaa. Lapsille on Avioliitto oikeudellisena tapajärjestelmänä on
5348: turvattu oikeus isään ja isille on mahdollista nykyisin muodostunut aviopuolisoiden suhteita
5349: saada oikeutensa lapseen tunnustetuksi. Eräässä määtääväksi instituutioksi. Sitä vastoin on pyritty
5350: suhteessa syntyy jatkuvasti tilanteita, joissa ·sääntelemään lasten oikeut1:a riippumatta siitä,
5351: tämä lainsäädäntö ei turvaa isän oikeutta lap- ovatko ne syntyneet avioliitossa tai sen ulko-
5352: seen eikä lapsen oikeutta isään. puolella. ·Tästä syystä voidaan pitää perustavaa
5353: Nykyisen tilanteen vallitessa isä voi tunnus- laatua olevana vaatimuksena sitä, että lapsi,
5354: taa lapsensa yksinkertaisin menettelyin vasta joka syntymässään menettää toisen vanhempan-
5355: lapsen syntymän jälkeen. Jos äiti kuolee syn- sa, ei tästä syystä joudu huonompaan asemaan
5356: nytyksessä, isällä ei ole mitään oikeutta lap- kuin muut lapset, joiden vanhemmat ovat va-
5357: seensa. Lapsen lähimmät sukulaiset ovat tällöin linneet toisenlaisen yhteiselämän muodon.
5358: lapsen äidin sukulaiset, eikä isällä ole periaat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5359: teessa edes oikeutta saada tietää elääkö lapsi, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5360: missä se on jne. Jotta isän oikeus lapseensa muksen,
5361: tällaisessa tapauksessa turvattaisiin, tulisi lakiin
5362: tehdä muutos, joka tekisi mahdolliseksi tun- että hallitus antaisi eduskunnalle laki-
5363: nustaa lapsi jo ennen sen syntymää. Edellytyk- esityksen isyyslain muuttamiseksi siten,
5364: senä tällaiselle tunnustamiselle olisi luonnolli- että tulee .olemaan mahdollista tunnus-
5365: sesti se, että vanhemmat ovat yksimielisiä. taa syntymätön lapsi tulevien vanhem-
5366: Edelleen voisi eräänä kriteerinä lisätä sen, että pien ollessa siitä yksimieliset edellyttäen,
5367: vanhemmat asuvat ns. avioliiton omaisessa suh- että voidaan katsoa avioliitonomaisen
5368: teessa, minkä meidän lainsäädäntömme tuntee suhteen olevan leysymyksessä.
5369: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5370:
5371: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn
5372: 1983 vp. 103
5373:
5374: Toivomusaloite n:o 83
5375:
5376:
5377:
5378:
5379: Almgren ym.: Kehitysyhteistyöhön osoitettavien määrärahojen ko-
5380: rottamisesta
5381:
5382:
5383: Eduskunnalle
5384:
5385: Suomi sitoutui Yhdistyneiden Kansakuntien 1988 saakka ei ole perusteltavissa valtiolta, joka
5386: yleiskokouksen 25. istunnossa syksyllä 1970 nos- kuuluu maailman rikkaimpiin.
5387: tamaan julkisen kehitysapunsa 0, 7 prosenttiin Monenkeskisessä avussa hallintokulujen osuus
5388: bruttokansantuotteesta vuosikymmenen puoli- on osoittautunut hämmästyttävän korkeaksi. Jot-
5389: maissa. Muut pohjoismaat ovat jo useita vuosia ta Suomi vois1 itse valvoa kehitysprojektien te-
5390: sitten täyttäneet tämän velvoitteen. Ruotsi ja hokkuutta, on kehitysapu ohjattava kahdenväli-
5391: Norja antavat kehitysyhteistyöhön tällä hetkellä siin projekteihin.
5392: jo lähes prosentin bruttokansantuotteestaan. Hyviä kokemuksia on saatu lähetysjärjestöjen
5393: Suomen julkinen kehitysapu sen sijaan jää vuo- kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamisesta. Lä-
5394: den 1982 tulo- ja menoarvion mukaan edelleen hetysjärjestöjen työntekijät harjoittavat kohde-
5395: vain 0,32 prosenttiin bruttokansantuotteesta. maissaan monipuolista terveydenhuolto- ja kou-
5396: Kehitysyhteistyöpolitiikka on osa ulkopolitiik- lutustoimintaa. Tämä toiminta tapahtuu useim-
5397: kaa. Ulkopolitiikkamme uskottavuutta ei voi olla miten maaseudulla tavallisen kansan parissa, jol-
5398: vakavasti heikentämättä se, että olemme näin loin apu tehokkaimmin hyödyttää kehitysmaiden
5399: pitkään jättäneet sitoumuksemme täyttämättä. kansalaisia. Lähetysjärjestöjen toiminnassa hallin-
5400: Kehitysyhteistyöpolitiikka on myös rauhanpo- tokulut ovat murto-osa muiden kanavien kautta
5401: litiikkaa. Rauhanomaisen kehityksen jatkuminen toimitetun avun kustannuksista.
5402: maailmassa edellyttää rikkaiden ja köyhien mai- Lähestysjärjestöjen kehitysprojektien laajenta-
5403: den välisen elintasokuilun kaventamista. Tämä mista haittaa se, että tähän mennessä järjestöiltä
5404: on mahdollista vain, jos teollistuneet maat tinki- on itseltään edellytetty 50 prosentin omarahoitus-
5405: mättä täyttävät ne velvoitukset, joihin ne ovat osuutta. Tämä rajoitus olisi poistettava. Samalla
5406: kansainvälisissä yhteistyöelimissä sitoutuneet. lähetysjärjestöjen osuus kehitysyhteistyön koko-
5407: Suomella, joka aikaisemmin on tullut tunnetuksi naisosuudesta tulisi nostaa muiden Pohjoismai-
5408: maana, joka vaikeissakin oloissa täyttää sitou- den tapaan viiteen prosenttiin.
5409: muksensa, on tähän erityinen syy. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
5410: Näistä syistä maamme julkinen kehitysapu oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5411: olisi nopeasti nostettava luvatulle tasolle. Halli- sen,
5412: tuksen olisikin tämän vuoksi hyväksyttävä sitova
5413: aikataulu, jonka mukaan kehitysyhteistyömäärä- että hallitus hyväksyisi sitovan aikatau-
5414: rahat asteittain nostetaan 0, 7 prosenttiin brutto- lun, jonka mukaan valtion tulo- ja meno-
5415: kansantuotteesta vuoteen 1985 mennessä. Tasai- arviossa kehitysyhteistyöhön osoitetut
5416: sesti edeten tämä merkitsee sitä, että kehitysavun määrärahat asteittain vuoteen 1985 men-
5417: tulisi vuonna 1983 olla 0,45 prosenttia ja 1984 nessä nostetaan sitoumustemme edellyt-
5418: 0,58 prosenttia bruttokansantuotteesta. Velvoit- tämään 0, 7 prosenttti"n bruttokansantuot-
5419: teen toteuttamisen lykkääminen peräti vuoteen teesta.
5420: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5421:
5422:
5423: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
5424: 104 1983 vp.
5425:
5426: Toivomusaloite n:o 84
5427:
5428:
5429:
5430:
5431: Astala ym.: YK:n lapsen oikeuksien julistuksen saattamisesta kan-
5432: sainväliseksi sopimukseksi
5433:
5434:
5435: Eduskunnalle
5436:
5437: Vuosi 1979 oli kansainvälinen lapsen vuosi. Puolan kansantasavalta on jättänyt YK:n ih-
5438: Yhdistyneet Kansakunnat kehotti hallituksia laa- misoikeuksien komission 34. istunnossa 1978
5439: jentamaan ponnistuksiaan kansallisella tasolla py- luonnoksen lapsen oikeuksien julistuksen saatta-
5440: syvien parannusten aikaansaamiseksi lasten hy- misesta kansainväliseksi sopimukseksi sekä lausu-
5441: vinvoinnin turvaamiseksi. YK kehotti hallituksia maluonnoksen, jossa esitetään tämän sopimus-
5442: kiinnittämään huomiota kaikkein haavoittuvim- luonnoksen lähettämistä jäsenmaiden harkitta-
5443: missa olosuhteissa eläviin lapsiin. vaksi.
5444: YK:n lapsen oikeuksien julistuksen antamises- Pidämme tärkeänä ja ajankohtaisena YK:n
5445: ta tuli 20.11.1979 kuluneeksi 20 vuotta. Tätä lapsen oikeuksien julistuksen täydentämistä ja
5446: päivää vietetään YK:n Lapsen Oikeuksien Päivä- sen saattamista kansainväliseksi sopimukseksi hal-
5447: nä. Julistuksessa esitetyt vaatimukset eivät ole lituksia sitovaan muotoon.
5448: toteutuneet suuressa osassa maailmaa. Esimerkki- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5449: nä tästä on se, että maailmassa on 500 miljoonaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5450: nälkää näkevää lasta ja 200 miljoonaa lasta vailla
5451: mahdollisuutta oppia lukemaan, kirjoittamaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5452: ja laskemaan. Miljoonat lapset joutuvat elämään YK:n lapsen oikeuksien julistuksen saat-
5453: sodan, terrorin ja fasismin alaisina. Lapsen oi- tamiseksi korjatussa ja täydennetyssä
5454: keuksien julistus ei sisällä vaatimusta lapsen oi- muodossa sitovaksi kansainväliseksi sopi-
5455: keudesta elää rauhan oloissa. Kyseinen vaatimus mukseksi.
5456: tulisi myös sisällyttää julistukseen.
5457: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5458:
5459: Heli Astala Lauha Männistö
5460: 1983 vp. 105
5461:
5462: Toivomusaloite n:o 85
5463:
5464:
5465:
5466:
5467: Astala ym.: Ns. alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamisesta kan-
5468: sainvälisissä yhteyksissä
5469:
5470:
5471: Eduskunnalle
5472:
5473: Viime vuosien aikana on havahduttu huomaa- heikentää saamelaisten toimeentulon perustaa,
5474: maan, että yhä edelleenkin eri puolilla maailmaa on kuitenkin maamme syytä kansainvälisissä yh-
5475: alkuperäiskansoja kohdellaan epäoikeudenmu- teyksissä pyrkiä voimakkaasti edistämään alkupe-
5476: kaisesti tai peräti tuhotaan. Esimerkiksi useim- räiskansojen hyvinvointia ja osaltaan vaikuttaa
5477: missa Amerikan mantereen valtioissa alkuperäis- siihen, että alkuperäiskansoihin kohdistuvista
5478: kansoilta, intiaaneilta, on käytännössä vähintään- sortotoimista luovuttaisiin.
5479: kin evätty tasaveroinen asema näiden maiden Niinpä ehdotammekin kunnioittaen eduskun-
5480: muuhun väestöön nähden. Osassa maista voi nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5481: puhua jopa alkuperäiskansojen järjestelmällisestä
5482: tuhoamisesta, kansanmurhasta, useinkin kansain- että hallitus kansainviilisissä yhteyksis-
5483: välisten suuryhtiöiden etujen tähden. Vaikka siiiin pyrkisi szihen, ettii alkuperiizskanso-
5484: Suomessa ei saamelaisia, omaa alkuperäisväestö- jen eliimzsen oikeus taattaisiin ja että
5485: ämme, suinkaan ole kohdeltu vuosien saatossa niille turvattaisiin tasavertaiset oikeudet.
5486: tasavertaisesti, ja yhä edelleenkin saatetaan erilai-
5487: Sin toimin, julkisen vallan myötäv~_~J_!Uksella,
5488:
5489: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5490:
5491: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
5492:
5493:
5494:
5495:
5496: 14 088300420M
5497: 106 1983 vp.
5498:
5499: Toivomusaloite n:o 86
5500:
5501:
5502:
5503:
5504: Astala: Neuvostokaupan tutkimuslaitoksen perustamisesta Turkuun
5505:
5506:
5507: Eduskunnalle
5508:
5509: Turun ja Porin lääni on Suomen tärkeintä säilyttäminen NL:n kaupassa tulee olemaan en-
5510: vientialuetta. Läänin teollisuuden ulkomaanvien- tistä vaikeampaa mm. niitten muuttuvien talous-
5511: ti vuonna 1978 oli 22 % koko maan viennistä. suhteiden vuoksi, joita Länsi-Eurooppaan tuleva
5512: Myös Suomen Neuvostoliittoon suuntautuvassa kaasuputki merkitsee. Kaasuputki merkitsee
5513: viennissä Turun ja Porin lääni ja sen teollisuus on mm. länsieurooppalaisen teknologian siirron no-
5514: keskeisessä asemassa. Läänin osuus Suomen NL- peutumista.
5515: viennistä on maan korkein eli 29 %. Suomen ja NL:n välisen kaupan kehitysedelly-
5516: Pääasiassa Turun ja Porin läänistä viedään tysten turvaaminen edellyttää jatkuvaa informaa-
5517: NL:oon metalli- ja konepajateollisuustuotteita, tion saamista NL:n tuotantoelämästä, markki-
5518: joiden osuus maan NL:n metalli- ja konepaja- noinnista ja kaupan organisaatioiden toiminnas-
5519: viennistä on 36 %. TEVANAKE-tuotteiden ul- ta. Kaupan laajentaminen edellyttää tutkimusta
5520: komaanviennistä Turun ja Porin läänin osuus on uusista tuotteista ja yhteistyökohteista. Myös
5521: merkittävä eli 24 %. Toimialan tuotannosta yli puute NL:n kaupan ns. perustutkimuksesta
5522: viidennes on valmistusta NL-vientiä varten. maassamme on huutava. Olemme suureksi osaksi
5523: Toisin sanoen NL:n kaupan merkitys läänin ja riippuvaisia muissa länsimaissa tehdystä NL-tut-
5524: sen teollisuuden kehitykselle on ollut ja tulee kimuksesta, joka ei ole meidän kannaltamme
5525: myös tulevaisuudessa olemaan elintärkeää. Esite- aina tarkoituksenmukaista.
5526: tyn arvion mukaan NL:n kaupan välilliset ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
5527: välittömät työllisyysvaikutukset yhteensä Turun eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5528: ja Porin läänissä ovat noin 24 000 työpaikkaa.
5529: NL:n kaupan kehittämisessä on nyt kuitenkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
5530: tultu vaiheeseen, jossa joudutaan etsimään uusia NL:n kauppaan keskittyvän tutkimuslai-
5531: kaupan edelleenkehittämisen teitä ja mahdolli- toksen perustamiseksi Turkuun.
5532: suuksia. Suomen saavuttama suhteellisen edun
5533: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5534:
5535: Heli Astala
5536: 108 1983 vp.
5537:
5538: Toivomusaloite n:o 88
5539:
5540:
5541:
5542:
5543: Hirvelä ym.: Kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta 0, 7 % :iin
5544: bruttokansantuotteesta
5545:
5546:
5547: Eduskunnalle
5548:
5549: ALOITTEEN PÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5550:
5551: SKDL:n eduskuntatyhmä ehdottaa eduskun- Näin voitaisiin päästä vuosikymmenen loppuun
5552: nan hyväksyttäväksi toivomuksen kehitysyhteis- mennessä 1 % :iin bruttokansantuotteesta. Aloit-
5553: työhön osoitettavien määrärahojen asteittaisesta teessa korostetaan myös kehityshteistyövarojen
5554: nostamisesta niin, että ne olisivat vuoteen 1987 kohdentamista niiden määrällisen lisäämisen
5555: mennessä 0, 7 prosenttia bruttokansantuotteesta. ohella.
5556:
5557:
5558:
5559:
5560: ALOITTEEN PERUSTELUT
5561:
5562: Syksyllä 1970 Yhdistyneiden Kansakuntien 25. pitää kohtuuttomana. Tasaisesti edeten kehitys-
5563: istunnossa Suomi sitoutui nostamaan julkisen avun tulisi vuonna 1984 olla 0,45 %, vuonna
5564: kehitysapunsa 0, 7 prosenttiin bruttokansantuot- 1985 0,53 % ja vuonna 1986 0,62 %. Valtion-
5565: teesta vuosikymmenen puolimaissa. Muut poh- taloudellisia tai maksutasesyitä aikataulun hidas-
5566: joismaat ovat jo useita vuosia sitten täyttäneet tamiseksi ei ole olemassa.
5567: velvoitteen. Mm. Ruotsi ja Norja antoivat kehi- Kehitysyhteistyön määrällisen kasvun lisäksi on
5568: tysyhteistyöhön jo vuonna 1981 yli 0,8 prosenttia entistä vakavampaa huomiota kiinnitettävä avun
5569: bruttokansantuotteestaan. Suomen julkinen ke- tuloksellisuuteen. Kehitysyhteistyön lisääntyessä
5570: hitysapu sen sijaan jää vuoden 1983 tulo- ja entistä tärkeämmäksi tulee niiden maiden va-
5571: menoarviossa edelleen vain 0,37 prosenttiin. linta, joiden kanssa ensisijaisesti ollaan yhteis-
5572: Kehitysyhteistyö on osa ulkopolitiikkaa. Sitou- työssä, sekä perusteet, joilla kohteet valitaan. On
5573: muksen täyttämättä jättäminen usean vuoden näet entistä enemmän ilmennyt pyrkimystä val-
5574: ajan on omiaan heikentämään maamme ulkopo- jastaa kehitysyhteistyö palvelemaan puhtaasti yri-
5575: litiikan uskottavuutta. tysten vientitoimintaa, jolloin kehitysyhteistyö
5576: Kehitysyhteistyö on samalla myös työtä rauhan uhkaa muuttua pelkäksi vientitueksi.
5577: hyväksi. Rauhanomaisen kehityksen jatkuminen Kahdenvälisessä avussa on siirtyttävä mahdolli-
5578: maailmassa edellyttää vauraiden ja köyhien mai- simman paljon ns. maaohjelmointiin, jolloin
5579: den välisen elintasokuilun kaventamista. Välttä- voidaan lähestyä kehitysongelmia kokonaisvaltai-
5580: mättömänä osana tässä on se, että teollistuneet sesti ja välttää yksittäisten hankkeiden sirottelua
5581: maat tinkimättä täyttävät velvoitteet, joihin ne joskus kyseenalaisin perustein. Erityisen tärkeää ja
5582: ovat kansainvälisissä elimissä sitoutuneet. uusia voimavaroja vaativaa on myös kehitysyh-
5583: Maamme julkinen kehitysapu olisikin nopeasti teistyön suunnittelu, valmistelu ja arviointi. Tä-
5584: nostettava sitoumuksen mukaiselle tasolle. Halli- mä vaatii tutkimustoimintaa, joka tähtää Suomen
5585: tuksen olisi siksi hyväksyttävä sitova aikataulu kehitysmaapolitiikan tehostamiseen ja järkeväm-
5586: kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi asteit- pään suuntaamiseen.
5587: tain 0, 7 % :iin bruttokansantuotteesta vuoteen Ehdotamme SKDL:n eduskuntatyhmän kanta-
5588: 1987 mennessä. Näin vuosikymmenen lopulla na eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5589: päästäisiin 1 % :iin, mitä lukua ei suinkaan voi
5590: 1983 vp. - TA n:o 88 109
5591:
5592: että hallitus ryhtyisi toimenpztemtn määrärahat asteittain nostet(l(ln vuoteen
5593: sellaisen sitovan aikataulun aik(l(lnS(l(lmi- 1987 mennessä sitoumustemme edellyttä-
5594: seksi, jonka muk(l(ln valtion tulo- ja me- mään 0, 7 prosenttiin bruttokansantuot-
5595: noaroiossa kehitysyhteistyöhön osoitetut teesta.
5596: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5597:
5598: Inger Hirvelä Terho Pursiainen Ville Komsi
5599: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
5600: Kalevi Kivistö Pirkko Turpeinen Marjatta Stenius-Kaukonen
5601: Irma Rosnell Esko:Juhani Tennilä Ensio Laine
5602: Pekka Leppänen Mikko Kuoppa .
5603: 110 1983 vp.
5604:
5605: Toivomusaloite n:o 89
5606:
5607:
5608:
5609: Hirvelä ym.: Aseidenriisuntaa koskevan tiedonannon antamisesta
5610: eduskunnalle
5611:
5612:
5613: Eduskunnalle
5614:
5615: Yhä laajemmin kiinnostavat meidänkin ei se ole käsitellyt aseidenriisuntaa. Viime vaali-
5616: maamme kansalaisia rauhaan ja aseidenriisun- kauden aikana oli esillä ajatus siitä, että hallitus
5617: taan liittyvät kysymykset. Kiristyvä kansainvälis- antaisi eduskunnalle Yhdistyneiden Kansakun-
5618: poliittinen tilanne on tuonut ydintuhon uhkan tien ensimmäisen aseidenriisunnan erityisistun-
5619: ajankohtaiseksi myös Suomessa. Kuluva vuosi on non päätösten toteurumiseen liittyvän selonteon.
5620: vastaisen kehityksen kannalta ratkaiseva, sillä Ehdotus jäi kuitenkin toteutumatta.
5621: NATO:n päätös euro-ohjusten sijoittamisesta Kansalaisjärjestöjen aseidenriisuntaparlamentti
5622: maanosaamme merkitsisi toteutuessaan uuden, ja "Rauhan ja toivon kevät" -tapahtumaa val-
5623: entistä mittavamman asevarustelukierteen alka- misteleva neuvottelukokous ovat kuluvana kevää-
5624: mista. Ajatus Pohjolan ydinaseettomasta vyöhyk- nä korostaneet tarvetta demokratisoida aseiden-
5625: keestä on entistä ajankohtaisempi, ja ydinsodan riisuntakysymysten käsittelyä maassamme lisää-
5626: uhkan kasvu on tehnyt sen merkityksen selväksi mällä eduskunnan asemaa siinä. Jälkimmäinen
5627: meidänkin maassamme entistä useammalle. Vyö- on tehnyt ehdotuksen siitä, että hallitus antaisi
5628: hykkeen toteutuminen edistäisi yleisemminkin eduskunnalle vuosittain tiedonannon aseidenrii-
5629: Euroopan turvallisuutta ja kansojen välistä ystä- sunnasta, rauhantutkimuksesta ja -kasvatuksesta
5630: vyyttä. sekä rauhanjärjestöjen ja -liikkeiden tukemisesta.
5631: Kansalaistoiminta aseidenriisuntakysymyksissä On myös esitetty ajatus, että tiedonannon edus-
5632: on myös vilkastunut. Rauhanliike on kasvanut ja kuntakäsittelyyn liittyisi kansalaiskeskustelu, jos-
5633: laajentunut, ja on syntynyt uusia, muun muassa sa kansalaisjärjestöt voisivat YK:n aseidenriisun-
5634: ammattialakohtaisia rauhanliikkeitä, joista esi- nan erityisistunnon tapaan esittää eduskunnalle
5635: merkkinä mainittakoon vain lääkärien ydinsodan käsityksiään ja ehdotuksiaan.
5636: vastainen liike. Kansalaistoiminta ansaitsisi ny- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
5637: kyistä enemmän huomiota ja tukea valtiollisten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5638: elinten taholta.
5639: Vaikka maassamme eduskunta on muun muas- että hallitus antaisi eduskunnalle vuo-
5640: sa valtion tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä sittain aseidenriisuntaa ja siihen liittyviä
5641: jonkin verran käynyt ulkopoliittista keskustelua, kysymyksiä koskevan tiedonannon.
5642: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5643:
5644: Inger Hirvelä Timo Laaksonen Mikko Kuoppa
5645: Marjatta Stenius-Kaukonen Niilo Koskenniemi llkka Kanerva
5646: Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö Ensio Laine
5647: Terho Pursiainen Ville Komsi Risto Ahonen
5648: Pekka Leppänen Sten Söderström Reino Paasilinna
5649: Osmo Vepsäläinen Kalevi Kivistö Timo Kietäväinen
5650: Heli Astala Pirkko Turpeinen Veikko Saarto
5651: Anna-Liisa Jokinen Ole Wasz-Höckert Irma Rosnell
5652: Vappu Säilynoja Mikko Elo Esko-Juhani Tennilä
5653: Esko Helle Kaj Bärlund Pentti Lahti-Nuuttila
5654: 1983 vp. 111
5655:
5656: Toivomusaloite n:o 90
5657:
5658:
5659:
5660:
5661: Anna-Liisa Jokinen ym.: Rauhanomaisia suhteita lujittavaa tiedon-
5662: välitystä kehittävän toimikunnan asettamisesta
5663:
5664:
5665: Eduskunnalle
5666:
5667: Rauhanomaisen kehityksen voimistaminen ja dotusvälineiden suuren vastuun merkitystä täh-
5668: kansojen välisen yhteistyön kehittäminen liittyvät dennettävä Suomessa valtiovallan toimesta. Yhtä
5669: velvoittavana tehtävänä kaikkeen tiedonvälityk- välttämätöntä kuin on päämäärä erilaisten val-
5670: seen. Kuitenkin on vielä olemassa asenteita, tioiden keskeisen yhteisen rauhantahdon löyty-
5671: jotka paperille painettuina tai muina tiedotuksi- misestä pitkäaikaisten ja vaikeidenkin neuvotte-
5672: na leviävät ja myrkyttävät maamme vakavasti lujen kautta, yhtä välttämätöntä on vastuu eri-
5673: omaksumaa ystävyyden ja yhteistyön linjaa. laisten tiedotusvälineiden, sanoma- ja aikakaus-
5674: Suomi on velvollinen osoittamaan selkeää lienny- lehtien ja niiden toimittajien sekä kaikkien tie-
5675: tyksen ja rauhantahdon pyrkimystä, onhan täällä donvälityksen piirissä vaikuttavien henkilöiden
5676: allekirjoitettu Euroopan turva- ja yhteistyökokok- omasta työstään, sillä se vaikuttaa aina koko
5677: sen päätökset. Lisäksi Suomen ja Neuvostoliiton maailmaa ja sen tulevaisuutta koskevissa ratkai-
5678: välinen ystävyys ja yhteistyö ovat esimerkillisiä. suissa. Kun yksikin rauhaa ja turvallisuutta vaa-
5679: Siksi on myös aiheellista edellyttää vastuunsa rantava sana ja ajatus yhtyy toisiin samanlaisiin ja
5680: tuotevalta tiedonvälitykseltä, että se tuomitsee lisää niitä, on se todellinen uhka rauhalle. Siksi
5681: epämääräiset, rauhanomaista kehitystä ja ystä- ei näihin ilmiöihin nähden yksikään hallitus saa
5682: vyyttä vahingoittavat kirjoitukset ja ilmaisut. olla välinpitämätön, eikä yksikään toimittaja so-
5683: Tiedotusvälineet voivat palvella rauhan, luot- danlietsoja.
5684: tamuksen ja kansainvälisen liennytyksen periaat- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
5685: teita tehokkaammin kuin mikään muu. Mutta ne kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5686: voivat niin halutessaan myös tuhota parhaimmat-
5687: kin yritykset rauhan lujittamiseksi. Lievemmässä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5688: kin kielteisessä hengessä esiin nostetut rauhan- toimzkunnan asettamiseksi, joka alkaisi
5689: omaisen kehityksen vastaiset kirjoittelut ja ilmai- tutkia tiedonviilityksen asemaa Ja merki-
5690: sut ovat omiaan vaikeuttamaan koko ihmiskun- tystä rauhanomaisen kehityksen luJittaJa-
5691: nan hartaimman toiveen toteutumista ja pysyvän na Ja Suomen virallisesti omaksuman ys-
5692: rauhantilan aikaansaamista. Tästä syystä olisi tie- tävyyslinJan tukiJana.
5693:
5694: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5695:
5696: Anna-Liisa Jokinen Mikko Kuoppa
5697: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä
5698: Heli Astala Lauha Männistö
5699: Marja-Liisa Salminen Juhani Vähäkangas
5700: 112 1983 vp.
5701:
5702: Toivomusaloite n:o 91
5703:
5704:
5705:
5706:
5707: Joutsenlahti ym.: Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen saatta-
5708: misesta YK:n suositusten mukaisiksi
5709:
5710:
5711: Eduskunnalle
5712:
5713: Yhdistyneiden Kansankuntien suosittelema Kirjassa "Yhteinen maailma" todetaan mm.
5714: kehitysyhteistyömääräraha sen jäsenvaltioiden seuraavaa: väkivalta voidaan jakaa fyysiseen vä-
5715: bruttokansantulosta on 0,7 %. Suomen antama kivaltaan sekä rakenteelliseen väkivaltaan, joka
5716: tuki on kaukana tästä, siitäkin huolimatta, muodostuu elinolosuhteiden räikeästä epätasa-
5717: että maamme on esiintynyt kansainvälisellä arvoisuudesta, joiden vuoksi useat sodat ovat
5718: foorumilla "rauhan lähettiläänä". Tämänhetki- syntyneet. Väkivalta johtuu suurelta osalta rik-
5719: nen kehitysyhteistyömääräraha on noin kolman- kauksien epätasaisesta jakautumisesta. Kirjan
5720: nes suositellusta. On huomattava, että kansain- kirjoittamiseen on osallistunut mm. YK:n apu-
5721: välisessä vertailussa Suomi on aivan jumbo- laispääsihteeri Helvi Sipilä.
5722: maita, mitä edellä mainittuun YK:n suosituk- Nuorison ja yliopistoelämän piirissä on nous-
5723: seen tulee. Kaiken lisäksi Suomi on aina 1960- sut syvä vastustushenki Suomen harjoittamaan
5724: luvulta lähtien luvannut toteuttaa ajan myötä kehitysyhteistyöpolitii'kkaan. Vastustus ilmenee
5725: lupauksensa. Viimeksi vuonna 1970 Suomi py- käytännössä ns. prosenttiliikkeen toiminnassa,
5726: hästi lupasi, että vuonna 1975 Suomen antama johon voi liittyä maksamalla palkastaan yhden
5727: kehitysyhteistyömääräraha on YK:n suositte- prosentin kehitysmaiden hyväksi. Liike kasvaa
5728: lema 0,7 %. Lisäksi Suomi kuuluu Uuteen huimaavaa vauhtia ja sillä on piakkoin valmiit
5729: kansainväliseen taloudelliseen järjestelmään informaatiokanavat jäsenilleen. Tämä liike on
5730: (UKTJ): luvannut seurata kansanedustajien suhtautu-
5731: Suomen käyttäytyminen tässä asiassa on he- mista 0,7 %: n kehitysyhteistyömäärärahaan ja
5732: rättänyt huomiota kansainvälisellä tasolJ.a. Sa- luvannut tiedottaa siitä jäsenistölleen ja koko
5733: nat ja teot ovat olleet ristiriidassa keskenään kansalle mahdollisimman tehokkaasti.
5734: ja epäluottamus Suomen ulkopolitiikan tähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5735: osaan on noussut. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5736: On myös otettava huomioon nykyisen kol- muksen,
5737: mannen maailman "antama" sivistys länsival-
5738: tioille historian eräinä aikakausina. 0, 7 % :n että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
5739: palaute ei olisi mitenkään kohtuuton. V. 1983 piteisiin Suomen kehitysyhteistyömäärä-
5740: se Suomessa oli 0,37 %. rahan nostamiseksi YK:n suosittelemaan
5741: 0,7 %:iin bruttokansantulosta.
5742: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5743:
5744: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
5745: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
5746: Reino Jyrkilä
5747: 1983 vp. 113
5748:
5749: Toivomusaloite n:o 92
5750:
5751:
5752:
5753:
5754: Joutsenlahti ym.: Namibian valitsemisesta kansainvälisen kehi-
5755: tysavun ohjelmamaaksi
5756:
5757:
5758: Eduskunnalle
5759:
5760: Lounais-Afrikan Ambomaa, nykyinen Nami- olla YK:n Namibian erityislähettiläänä ja maas-
5761: bia, on ollut Suomen lähetystyön kohteena jo samme on suuri asiantuntemus alueen autta-
5762: vuodesta 1870 lähtien. Suomi on siis saanut miseksi.
5763: yli sadan vuoden ajan olla kehittämässä maan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5764: asukkaiden oloja ja on siinä erinomaisesti on- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5765: nistunut. Koska työ on ollut suurimmaksi osaksi muksen,
5766: täysin vapaaehtoisella pohjalla, kaukonäköisten
5767: lähetystyön ystävien harteilla, olisi myös että hallitus ottaisi kansainvälisen
5768: maamme valtiovallan lopulta hyväksyttävä tämä kehitysavun ohjelmamaaksi Namibian
5769: työ ja tultava mukaan alueen kehittämiseen, Etelä-Afrikassa.
5770: onhan suomalainen Martti Ahtisaari saanut
5771: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5772:
5773: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
5774: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
5775:
5776:
5777:
5778:
5779: 15 088300420M
5780: 114 1983 vp.
5781:
5782: Toivomusaloite n:o 93
5783:
5784:
5785:
5786:
5787: Kanerva ym.: Kehitysyhteistyöhön osoitettavien määrärahojen
5788: asteittaisesta nostamisesta
5789:
5790:
5791: Eduskunnalle
5792:
5793: Suomi sitoutui Yhdistyneiden Kansakuntien netuksi maana, joka vaikeissakin oloissa täyt-
5794: yleiskokouksen 25. istunnossa syksyllä 1970 tää siltoumuksensa, on tähän erityinen syy.
5795: nostamaan julkisen kehitysapunsa 0,7 prosent- Näistä syistä maamme julkinen kehitysapu
5796: tiin bruttokansantuotteesta vuosikymmenen olisi nopeasti nostettava luvatulle tasolle. Halli-
5797: puolimaissa. Muut pohjoismaat ovat jo useita tuksen olisikin tämän vuoksi hyväksyttävä sito-
5798: vuosia sitten täyttäneet tämän velvoitteen. va aikataulu, jonka mukaan kehitysyhteistyö-
5799: Ruotsi ja Norja antavat kehitysyhteistyöhön määrärahat asteittain nostetaan 0,7 prosenttiin
5800: tällä hetkellä jo lähes prosentin bruttokansan- bruttokansantuotteesta vuoteen 1985 mennessä.
5801: tuotteestaan. Suomen julkinen kehitysapu sen Tasaisesti edeten tämä merkitsee sitä, että kehi-
5802: sijaan jää vuoden 1982 tulo- ja menoarvion mu- tysavun tulisi vuonna 1983 olla 0,45 % ja
5803: kaan edelleen vain 0,32 prosenttiin bruttokan- vuonna 1984 0,58% bruttokansantuotteesta.
5804: santuotteesta. Velvoitteen toteuttamisen lykkääminen peräti
5805: Kehitysyhteistyöpolitiikka on osa ulkopoli- vuoteen 1988 saakka ei ole perusteltavissa val-
5806: tiikkaa. Ulkopolitiikkamme uskottavuutta ei voi tiolta, joka kuuluu maailman rikkaimpiin.
5807: olla vakavasti heikentämättä se, että olemme Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5808: näin pitkään jättäneet sitoumuksemme täyttä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5809: mättä. muksen,
5810: Kehitysyhteistyöpolitiikka on myös rauhanpo-
5811: litiikkaa. Rauhanomaisen kehityksen ja~tkuminen että hallitus hyväksyisi sitovan aika-
5812: maailmassa edellyttää rikkaiden ja köyhien mai- taulun, jonka mukC!an valtion tulo- ja
5813: den välisen elintasokuilun kaventamista. Tämä menoarviossa kehitysyhteistyöhön osoi-
5814: on mahdollista vain, jos teollistuneet maat tin- tetut määrärahat asteittain vuoteen 1985
5815: kimättä täyttävät ne velvoiltukset, joihin ne mennessä nostetaan sitoumustemme
5816: ovat kansainvälisissä yhteistyöelimissä sitoutu- edellyttämään 0,7 prosenttiin bruttokan-
5817: neet. Suomella, joka aikaisemmin on tullut tun- santuotteesta.
5818: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5819:
5820: Ilkka Kanerva Tuulikki Petäjäniemi
5821: Heikki Perho Liisa Hilpelä
5822: 1983 vp. 115
5823:
5824: Toivomusaloite n:o 94
5825:
5826:
5827:
5828:
5829: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä
5830: koskevan tiedotustoiminnan tuen lisäämisestä
5831:
5832:
5833: Eduskunnalle
5834:
5835: Kansalaisten tietoisuus kehitysyhteistyön ta- vaikutukset myös oman maamme talouselämälle
5836: voitteista ja sen merkityksestä sekä maamme ovat voimakkaasti tuoneet esille sen, että kan-
5837: harjoittaman kehitysyhteistyön muodoista on salaisilla tulisi olla kokonaisvaltainen näkemys
5838: useaan otteeseen todettu varsin puutteelliseksi. kansainvälisen talouden ja politiikan uusista
5839: On pidetty tärkeänä, että tätä tietoisuutta py- ongelmista ja kehitysyhteis1työn yleisestä merki-
5840: ritään mahdollisimman voimakkaasti lisäämään. tyksestä.
5841: Kehitysapuasiain neuvottelukunta totesi kan- Komitea pitää tärkeänä, että kehitystiedo-
5842: nanotossaan vuonna 1971, että kehitysyhteis- tukseen suunnattuja määrärahoja lisätään pai-
5843: työtiedottamisella pyritään paitsi valaisemaan nottaen erityisesti kansalaisjärjestöjen kehitys-
5844: kansalaisille julkisten varojen käyttöä, myös tiedotuksen osuutta.
5845: osin vaikuttamaan yleisen mielipiteeseen suo- Erityisen tärkeänä voidaan kansalaisjärjestö-
5846: peamman suhtautumisen aikaansaamiseksi kehi- jen kehitystiedotuksessa pitää sitä, että ne voi-
5847: tysyhteistyötä kohtaan. Vuonna 1973 eduskun- vat tiedotuksessaan pohtia laajasti asioiden
5848: ta lausui kantanaan, että tehokasta tiedotustoi- taustoja ja selkeästi ottaa kantaa kehitysyhteis-
5849: mintaa on pidettävä tärkeänä edellytyksenä ke- työn muotoihin ja tavoitteisiin. Tällainen tie-
5850: hitysyhteistyön edelleenkehittämiselle. dotus ehkä parhaiten virittää kansalaisten pii-
5851: Hallituksen kehitysyhteistyön periaateohjel- rissä keskustelua kehitysyhteistyöhön ja kehi-
5852: massa vuodelta 197 4 todetaan kehitystiedotuk- tysmaiden asemaan liittyvistä kysymyksistä.
5853: sesta seuraavaa: Tämän vuoksi kansalaisjärjestöjen harjoittamaa
5854: "Kehitysyhteistyön tieddtustoiminnan pää- kehitystiedotusta voidaan pitää "virallisen"
5855: määrä on antaa tietoa kotimaassa kehitysmais- tiedotuksen merkittävänä täydentäjänä.
5856: ta, kehitysongelmista sekä kehitysmaiden ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
5857: teollisuusmaiden suhteista, ja tehdä tunnetuksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5858: Suomen harjoittamaa kehitysyhteistyötä koti-
5859: maassa ja ulkomailla. Tiedotustoiminta tulee että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5860: ulottaa myös kansainväliseen, erityisesti YK:n kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä
5861: puitteissa tapahtuvaan kehitysyhteistyöhön." koskevan tiedotustoiminnan tuen lisää-
5862: Samaan asiaan kiinnitti huomiota myös kehi- miseksi siten, että tuen suuruus olisi
5863: tysyhteistyökomitea. Komitean mielestä viime vuosittain 0,1 % kehitysyhteistyömäärä-
5864: vuosien kansainvälinen kehitys ja sen seuraus- rahojen kokonaissummasta.
5865: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5866:
5867: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Liisa Kulhia Tytti Isohookana-Asunmaa
5868: Hannele Pokka Esko Aho Toivo Yläjärvi
5869: Katri-Helena Eskelinen Hannu Kemppainen Hannu Tenhiälä
5870: Lea Sutinen Timo Kietäväinen Olavi Martikainen
5871: Mauri Pekkarinen
5872: 116 1983 vp.
5873:
5874: Toivomusaloite n:o 95
5875:
5876:
5877:
5878:
5879: E. Laine ym.: Maamme irrottamisesta EEC-sopimuksesta
5880:
5881:
5882: EduskunnaUe
5883:
5884: Suomen ja Euroopan Talousyhteisön (EEC) miin taloudellisiin ja poliittisiin vaikeuksiin,
5885: sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön välinen asetetaan ne monissa kansalaispiireissä syy-yh-
5886: sopimus astui voimaan vuoden 1974 alussa. teyteen EEC-sopimuksen vaikutusten kanssa.
5887: Sopimuksen solmimista edelsi mm. Talousneu- Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
5888: voston ja tarkoitusta varten asetetun valtion- kunnan hyväksytltäväksi toivomuksen,
5889: komitean piirissä suoritettu selvitystyö sopi-
5890: muksesta odotettavissa olevista vaikeuksista. että hallitus tutkituttaisi Euroopan
5891: Useimpien selvitysten tulokset olivat luonteel- T olausyhteisön ja Euroopan hiili- ja te-
5892: taan rauhoittavia, vieläpä niissä varoitettiin vai- räsyhteisön kanssa solmittujen sopimus-
5893: keuksista, joihin maamme joutuisi ellei mai- ten haitalliset seurausvaikutukset ja ryh-
5894: nittuja sopimuksia aikaansaataisi. tyisi tutkimusten tulosten perusteella
5895: Kun nyt toisaalta on olemassa jo konkreetti- toimenpiteisiin EEC:n haittavaikutusten
5896: sia kokemuksia sopimusten vaikutuksista sekä torjumiseksi ja maamme irrottamiseksi
5897: toisaalta maamme on joutunut ennennäkemättö- EEC-kytkennästä.
5898: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5899:
5900: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen Matti Kautto
5901: 1983 vp. 117
5902:
5903: Toivomusaloite n:o 96
5904:
5905:
5906:
5907:
5908: E. Laine ym.: Suhteiden katkaisemisesta Etelä-Afrikkaan
5909:
5910:
5911: Eduskunnalle
5912:
5913: Suomi ylläpitää edelleenkin taloudellisia, po- Etelä-Afrikasta lopettaen samalla taloudellisen
5914: liittisia ja diplomaattisia suhteita rotusortoa tuen tämän rotusortomaan kanssa käytävälle
5915: harjoittavaan Etelä-Afrikkaan. Valtion talou- kaupalle.
5916: dellisella tuella maamme porvarilliset urheilu- Maassamme on jo pitkään luvattu toimen-
5917: järjestöt ovat monipuolisessa yhteistyössä Etelä- piteitä Etelä-Afrikkaa vastaan. Näyttää kuiten-
5918: Afrikan kanssa vastoin YK:n yleiskokouksen kin siltä, että erillisin tekosyin, esim. luvat-
5919: päätöslauselmia. Suhteiden ylläpitäminen Etelä- tulliin pohjoismaiden yhteisiin toimenpiteisiin
5920: Afrikan rotusortohallitukseen on ristiriidassa viitaten ratkaisuja pitkitetään vuosi toisensa
5921: niin Yhdistyneiden Kansakuntien päätösten jälkeen. Näin ei saa enää jatkua.
5922: kuin myös Suomen ulkopolitiikan rauhanlinjan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
5923: kanssa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5924: Erityisesti suomalainen puunjalostusteollisuus
5925: näyttää pitävän kynsin ja hampain kiinni kau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5926: pankäynnistä Etelä-Afrikan kanssa. Näiden suh- Suomen diplomaattisten, poliittisten, ta-
5927: teiden katkaiseminen ei tuottaisi Suomelle mi- loudellisten, urheilullisten ym. suhtei-
5928: tään mainittavia vaikeuksia. Hiljattain esim. den katkaisemiseksi rotusortoa har;oit-
5929: Kanada päätti vetää kaupalliset edustajansa pois tavan Etelä-Afrikan kanssa.
5930: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5931:
5932: Ensio Laine Sten Söderström
5933: Matti Kautto Marja-Liisa Salminen
5934: 118 1983 vp.
5935:
5936: Toivomusaloite n:o 97
5937:
5938:
5939:
5940:
5941: E. Laine ym.: Sota-aseiden viennin lopettamisesta
5942:
5943:
5944: EduskunnaUe
5945:
5946: Pariisin rauhansopimus edellyttää, ettei Suo- Suomen asetuottajien harjoittaman viennin
5947: mi tuota aseita yli oman eli puolustusvoimiensa arvo oli vuonna 1977 virallisten tilastojen mu-
5948: tarpeen. kaan noin 10 miljoonaa markkaa. Tämän vuok-
5949: Tästä määräyksestä ei ole enää aikoihin pii- si ei SAK:n esittämä vaatimus aseviennin ker-
5950: tattu. takaikkisesta lopetltamisesta ole ainakaan talou-
5951: Suomen asevienti on kasvanut nopeasti. Tällä dellisin perustein hylättävissä. SAK:n vaati-
5952: vuosikymmenellä aseviennin arvon odotetaan mus pitäisi toteuttaa nopeasti, sillä Valmetin
5953: moninkertaistuvan nykyiseltä tasolta. pyrkimys VINKA-koneen vientiin ja Wärtsilän
5954: Suomen sota-aseiden viennin määrä kasvoi pyrkimys kehittämänsä 700 tonnin rtykkiveneen
5955: nimellisarvo1taan kuusinkertaiseksi viime vuosi- vientiin voivat onnistuneesti nostaa maamme
5956: kymmenen aikana. Vuonna 1970 vietiin ma~ asevientiluvut hetkessä moninkertaisiksi, jol-
5957: tamme vajaan kahden miljoonan markan ar- loin lopettaminen on paljon vaikeampaa. Li-
5958: vosta aseita. Vuonna 1979 viennin arvo oli yli säksi viennin lopettaminen on rauhanpoliitti-
5959: 12 miljoonaa markkaa. sesti varsin perusteltua, koska salailusta huo-
5960: Asevienti on koostunut etupäässä jalkaväen limatta on tullut ilmi, että maassamme tuo-
5961: aseistuksesta: tykeistä, kranaatinheittimisrt:ä ja tettuja aseita menee rotusortajien ja taantu-
5962: rynnäkkökivääreistä sekä mainittujen aseiden muksellisten diktatuurien kä)llttöön. Vuoden
5963: ammuksista. 1980 ulkomaankauppatilastosta paljastui, että
5964: Suomen asevientiä valvoo ulkominisrt:eriö, Suomesta on viety Chileen väljyydeltään yli 6
5965: jonka lausunnon nojalla hallitus päättää vienti- mm:n patruunoita.. Tilastoissa patruunat on
5966: luvan myöntämisestä. merkitty urheiluaseiden ammuksiksi. Yhtä hy-
5967: Periaatteessa asevientiä ei Suomesta saisi ta- vin ne voivat olla rynnäkkökiväärin panoksia.
5968: pahtua niin sanotuille kriisialueille. Näillä Tilastoista löytyy myös muita Latinalaisen Ame-
5969: alueilla aseiden kysyntä on suurta ja niinpä rikan diktatuurihallituksia, jotka ovat olleet
5970: myös Suomen varustelUitUotanto on löytänyt suomalaisten asetehtaiden asiakkaina. Näitä
5971: nämä markkinat. ovat esimerkiksi pahamaineiset Guatemala ja
5972: Yllättävää on, että lähes puolet koko 70- Uruguay.
5973: luvun aseviennistä suuntautui Suomesta kah- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5974: teen maahan: Singaporeen ja Qatariin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5975: Singapore on kansainvälisen asekaupan kes-
5976: kus, josta tapahtuu aseiden jälleenmyyntiä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5977: Qatar on Persianlahden valtio ja siten sijaitsee Suomesta tatJahtuvan sota-aseiden vien-
5978: maailman kenties tulenarimmalla alueella. nin lopetta~iseksi.
5979: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
5980:
5981: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen
5982: Anna-Liisa Jokinen Sten Söderström
5983: 1983 vp. 119
5984:
5985: Toivomusaloite n:o 98
5986:
5987:
5988:
5989: E. Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen yhteistyön
5990: kehittämisestä
5991:
5992:
5993: Eduskunnalle
5994:
5995: Vuonna 1977 solm1ttu Suomen ja Neuvost<>- selle kehittämiselle. Hallituksen tulisi sijoittaa
5996: liiton kaupallis-taloudellista, tuotannollista ja kehittämissuunnitelmaan mm. seuraavat tavoit-
5997: tieteellis-teknistä yhteistyötä koskeva pitkän teet:
5998: ajanjakson ohjelma (PAO) sisältää suuntavii- 1. Suomalaisten tuotteiden viennin lisäämi-
5999: vat kaupan, projektiyhteistyön, tuotannollisen nen edellyttää Neuvostoliitosta tapahtuvan
6000: yhteistyön ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehit- tuonnin lisäämistä ja monipuolistamista. Erityi-
6001: tämiselle. Vuonna 1980 ohjelmaa täydennettiin sesti olisi kiirehdittävä maakaasun tuonnin sa-
6002: ja jatkettiin vuoteen 1995. moin kuin koneiden ja laitteiden tuonnin lisää-
6003: P1tkän ajanjakson ohjelma on toteutunut erit- mistä. Suomessa voitaisiin käyttää nykyistä
6004: täin hyvin Suomen viennin lisääntymisen ja enemmän neuvostoliittolaista tekniikkaa, mm.
6005: Neuvostoliitossa rakennettavien projektien erilaisia autoja, koneita, lentokonetekniikkaa,
6006: osalta. Myös tuotannollinen yhteistyö on alka- laivakomponentteja ja tietokoneita.
6007: nut lupaavin esimerkein. Nämä hankkeet ovat 2. Myös kohteiden yhteisessä rakentamises-
6008: olleet maamme tuotantoelämälle hyvin edullisia. sa Suomessa ja kolmansissa maissa on runsaasti
6009: Sen sijaan erääit Suomen osalta aktiivisuutta käyttämättömiä kehitysmahdollisuuksia käyttäen
6010: ja vastavuoroisuutta edellyttävät PAO:n ta- myös neuvostoliittolaisia alihankkijoita ja ali-
6011: voitteet ovat toteutuneet epätyydyttävästi tai urakoitsijoita. Loviisan atomivoimalarakentami-
6012: eivät ole toteutuneet lainkaan. Esim. koneiden sen hyvät kokemukset puoltavat sähköenergian
6013: ja laitteiden 'tuonti Neuvostoliitosta ei ole to- tarpeen kasvaessa uuden korkeat turvallisuus-
6014: teutunut PAO:n edellyttämällä tavalla. Loviisan vaatimukset täyttävän 1 000 megawatin voima-
6015: voimalan jälkeen ei ole tapahtunut projektiyh- lan rakentamista yhteistyössä Neuvostoliiton
6016: teistyötä Suomen alueella. Suomalainen teolli- kanssa. Yhdessä maakaasutoim1tusten lisäämi-
6017: suus ei ole tuntenut kiinnostusta pyytää neu- sen kanssa se muodostaisi merkittävän kauppa-
6018: vostoliittolaista teollisuutta tuotannollista yh- vaihtoa tasapainottavan tekijän.
6019: teistyötä edellyttäviin hankkeisiinsa. 3. Sokiin kaivoksen avaaminen ja geologi-
6020: PAO on Neuvostoli1tossa lainvoimainen. Su<>- sen tutkimuksen lisääminen yhteistyössä Neu-
6021: messa ei sitä pidetä kuin suositusluonteisena. vostoliiton kanssa antaisi mahdollisuuksia maa-
6022: PAO:n päätösten toteutuminen riippuu Suo- perässämme olevien rikkauksien hyödyntämi-
6023: messa yksityisten yritysten intresseistä, mutta seksi. Siksi näiden toimenpiteiden suorittamista
6024: myös niin valtiovallan, valtionyhtiöiden kuin tulisi kiirehtiä ja samalla selvittää mahdollisuu-
6025: kuntienkin toimenpiteistä. Valtiovalta ei ole det yhteistoimintaan jäämeren mannerjalustan
6026: ryhtynyt mihinkään erityistoimenpiteisiin hyödyntämistä koskevissa tutkimuksissa.
6027: PAO:n toteuttamiseksi. 4. Ottaen huomioon jo saavutetut myöntei-
6028: Taloudellinen yhteistyö Neuvostoli1ton kans- set yhteistyökokemukset tulisi kehittää erikois-
6029: sa on mm. työllisyyden turvaamisen kannalta Jrumista ja tuotannollista yhteistoimintaa laiva-
6030: erityisen tärkeää. Se on bilateraalista ja suhdan- rakennuksen, paperiteollisuuden laitteiden ja
6031: nevaihteluista vapaata. Sen avulla on voitu ja koneiden valmistuksen, rautateiden liikkuvan
6032: voidaan edelleen monipuolistaa maamme tuo- kaluston tuotannon, viestikaluston valmistuk-
6033: tantorakennevta. Kauppaa ja muuta taloudellista sen, sähkötekniikan ja voimatalouden aloilla
6034: yhteistyötä voidaan suunnitelmallisesti kehittää. jne.
6035: PAO:n täysipainoinen hyväksikäyttö loisi edel- 5. Kapitalistimaista tapahtuvia valtion, val-
6036: lytyksiä joukkomittaisen työttömyyden poista- tionyhtiöiden, kuntien ja yksityisten yritysten
6037: miselle ja maamme tuotantoelämän monipuoli- hankintoja tulisi erityisesti laite- ja konehan-
6038: 120 1983 vp. -TA n:o 98
6039:
6040: kintojen korvata mahdollisuuksien mukaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6041: Neuvostoliitosta ja muista bilateraalisen kaupan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6042: maista tapahtuvilla hankinnoilla.
6043: 6. Tavoitteeksi tulisi asettaa Suomen ja että hallitus t•almistelisi pitkän ajan-
6044: Neuvostoliiton taloudellisen yhteistyön määräl- jakson ohjelman (PAO:n) täysipainoista
6045: lisen kasvun kohottaminen niin, että sen osuus hyväksikäyttöä ja Suomen ja Neuvosto-
6046: muodostuisi vähintään 30-40 prosentiksi Suo- liiton taloudellista yhteistyötä koskevan
6047: men ulkomaankaupassa. kehittämissuunnitelman.
6048: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6049:
6050: Ensio Laine Matti Kautto Anna-Liisa Jokinen
6051: Marja-Liisa Salminen Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
6052: Seppo Toiviainen Mikko Kuoppa Sten Söderström
6053: 1983 vp. 121
6054:
6055:
6056: Toivomusaloite n:o 99
6057:
6058:
6059:
6060:
6061: E. Laine ym.: Taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa
6062: edistävän toimiston perustamisesta Turkuun
6063:
6064:
6065: EduskunnaUe
6066:
6067: Suomen ja Neuvostoliiton keskeisillä ~talou ja tieteellis-teknistä yhteistyötä Neuvostoliiton
6068: dellisilla yhteistyösuhteilla on erittäin keskei- kanssa. Tässä kehittämisltyössä on teollisuuden
6069: nen merkitys Turun, sen lähiseudun ja koko itsensä ohella keskeinen merkitys valtiovallan
6070: Turun ja Porin läänin teollisuudelle, kaupalle, ja kuntien toimenpiteillä. Merkittävä osuus on
6071: maataloudelle ja työllisyydelle. Pelkästään Tu- myös kauppakamarien, kansalaisjärjestöjen ja
6072: russa on sotien jälkeisenä aikana rakennettu muiden yhteisöjen toimenpiteillä. Neuvostolii-
6073: Neuvostoliiton tilausten peruSiteella n. 650 lai- ton kanssa tapahtuvaa taloudelliSita yhteistyötä
6074: vaa, joiden työllisyysvaikutus on telakkateolli- voisi edistää yhteyksien solmimista, neuvontaa
6075: suudessa ollut aivan ratkaiseva. Neuvostoliiton ja koordinointia suorittavan toimiston perusta-
6076: kanssa tapahtuvan taloudellisen yhteistyön mer- minen Turkuun.
6077: kitystä kuvaa se, että tämän yhteistyön an- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6078: siosta työllistetään välittömästi ja välillisesti yli kunnan hyväksytttäväksi toivomuksen,
6079: 20 prosenttia työvoimasta.
6080: Ottaen huomioon Turun ja Porin läänin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6081: sijainnin ja sen teollisuuden rakenteen sekä taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton
6082: kulkuyhteydet, on kaikki edellytykset edelleen kanssa edistävän toimiston perustami-
6083: kehittää ja monipuolistaa taloudellista, teollista seksi Turkuun.
6084: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
6085:
6086: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
6087:
6088:
6089:
6090:
6091: 16 088300420M
6092: 122 1983 vp.
6093:
6094: Toivomusaloite n:o 100
6095:
6096:
6097:
6098:
6099: P. Leppänen ym.: Tuotannollisen yhteistyön kehittämisestä Suo-
6100: men ja Neuvostoliiton teollisuuden välillä
6101:
6102:
6103: EduskunnaHe
6104:
6105: Pitkän ajanjakson ohjelmassa kaupallis-talou- nästä. Sen vuoksi olisi ryhdyttävä toimenpttel-
6106: dellisen, teollisen ja 1tieteellis-teknisen yhteis- siin hyviksi osoittaUJtuneiden neuvostoliitto-
6107: työn kehittämiseksi ja syventämiseksi Suomen laisten autojen, maatalouskoneiden ja -kaluston
6108: ja Neuvostoliiton välillä mainitaan mm.: "Ot- sekä muidenkin tuotteiden kysynnän lisäämi-
6109: taen huomioon maiden välisessä kaupallis-talou- seksi. Tässä tarkoituksessa tulisi ryhtyä toimen-
6110: dellisessa yhteistyössä saavutetut tulokset sekä piteisiin yhteistyön kehittämiseksi eriltyisesti
6111: kansainvälisestä työnjaosta molempien maiden suomalaisen maatalous- ym. koneteollisuuden
6112: kansantalouksille koituvat edut osapuolet kat- kanssa ja sitä tietä kehittää ,tuotantoa molem-
6113: sovat, että tuotannollisen yhteistoiminnan ja minpuolista käyttöä varten. Näin turvattaisiin
6114: erikoistumisen kehittyminen niillä talouselämän työtilaisuuksia suomalaiselle teollisuudelle. V as-
6115: aloilla, joilla molempien osapuolten tuotannolli- taavasti neuvostoliittolaisten tuotteiden kysyn-
6116: set edellytykset tarjoavat hyvän perustan ja nän ja käytön lisääminen laajentaisi kauppaa
6117: suotuisat mahdollisuudet tällaisen yhteistyön ja antaisi vaSitaavasti työtä suomalaisille. Siksi
6118: harjoittamiselle, edistää molemmille maille olisi tehtävä kaikki voitava sen puolesta, että
6119: edullisia kaupallisia ja taloudellisia suhteilta." neuvostoliittolaisten autojen, traktorien ja mui-
6120: Tällaista erikoistumista osapuolet suosittelevat den koneiden ja laitlteiden käyttöä voitaisiin
6121: koneenrakennusteollisuuden alalla ja siinä mai- nykyisestään moninkertaistaa aivan ensi tilassa.
6122: nitaan erikseen metsä- ja maatalouskoneet ja Se varmistaisi työtilaisuuksia maassamme.
6123: -laitteet. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6124: Työllisyyden parantamiseksi omassa maas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6125: samme tulisi maittemme välillä solmittua pit-
6126: kän ajanjakson yhteistyösuunnitelmaa ryhtyä että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
6127: käytännössä välittömästi toteuttamaan. Maa- menpiteisiin tuotannollisen yhteistyön
6128: hamme tuodaan ulkomailta vuosittain noin 700 kehittämiseksi Suomen ja Neuvostolii-
6129: miljoonan markan arvosta maatalouskoneilta ja ton teollisuuden välillä sekä voimak-
6130: -kalustoa. Erilaisia autoja tuodaan Suomeen kaan tiedotuitoiminnan toteuttamiseksi
6131: vuosittain lähes 100 000 kpl. Neuvostoliitosta neuvostoliittolaisten tuotteiden mainos-
6132: ja muista sosialistisen suunnitelmatalouden tamiseksi kotimaisen tuotannon mainos-
6133: maista tuonti on vielä vähäistä. Tämä johtuu kampanjan rinnalla erityisesti työllisyyt-
6134: neuvostoliittolaisten tuotteiden heikosta kysyn- tä turvaavana toimenpiteenä.
6135: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
6136:
6137: Pekka Leppänen Terho Pursiainen Inger Hirvelä
6138: 1983 vp. 123
6139:
6140: Toivomusaloite n:o 101
6141:
6142:
6143: Mattila ym.: Kehitysyhteistyön puitelain aikaansaamisesta
6144:
6145: Eduskunnalle
6146:
6147: Viime vuosina on yleinen mielipide maas- jelmamaiden kanssa käytyihin vuosittaisiin neu-
6148: samme kiitettävällä tavalla tullut kehitysyhteis- votteluihin sekä aika-ajoin tapahtuneisiin han-
6149: työn voimistamisen ja määrätietoisen kehittä- ke-arviointeihin. Järjestelmällinen arviointi
6150: misen kannalle. puuttuu edelleen.
6151: V aitioneuvoston v. 1977 asettama välitavoi- Kaiken edellä olevan perusteella on mitä
6152: te kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamisek- välttämä:ttömintä, että eduskunnan roolia kehi-
6153: si 0,32 % BKT:sta v. 1982 on myös saavutet- tysyhteistyön osalta tultaisiin nostamaan ja an-
6154: tu. Tämä on tietänyt määrärahojen kasvatta- tamaan eduskunnalle mahdollisuus aktiiviseen
6155: mista em. vuosina keskimäärin 29 % vuodessa osallistumiseen ja valvontaan. Tämän mahdol-
6156: eli tuntuvasti voimakkaammin kuin tulo-- ja 'liSitaisi kehitysyhteistyöstä annettava puitelaki,
6157: menoarvion keskimääräinen kasvu on ollut. jonka valmistelua saatujen tietojen mukaan on
6158: Määrärahojen tulevaa kehitystä arvioitaessa on alustavasti pohdittukin. Laki ei saisi olla ahdas
6159: valtioneuvoston tasolla ollut lähtökohtana hal- valtionapuautomatiikkaa sisältävä, vaan luon-
6160: lituksen 5. 6. 1980 eduskunnalle antama talous- teeltaan varsin yleinen ja ohjaava. Sen tulisi
6161: poliittinen selonteko, jossa todetaan: "Kan- sisältää kehitysyhteistyömme pääperiaatteet
6162: sainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoja on avun kohtaantumisesta sekä määrälliset että
6163: tarkoitus lisätä nopeasti si<ten, että 1980-lu- laadulliset painotukset samoin kuin selkeät
6164: vun jälkipuoliskolla voitaisiin kehitysyhteistyö- suuntaV'iivat kohdemaiden valinnassa noudatet-
6165: hön käyttää 0,7 % bruttokansantuotteesta." tavista periaatteista.
6166: Tämän mukaan laskien arvioidaan v. 1988 Eduskunta on jo v. 1972 aiheellisesti toden-
6167: käytettävän 2 917 milj. mk (0,7% BKT:sta) nut, että eduskunnan mielestä "olisi pyrittävä
6168: kehitysyhteistyöhön. Määrärahojen kasvu nyky- luomaan järjeSitelmä, joka antaisi eduskunnalle
6169: ltasosta olisi siten lähes kolminkertainen. nykyistä paremmat mahdollisuudet ottaa kan-
6170: Näin merkittävä määrärahojen lisäys tuskin taa kehitysyhteistyön yleiseen suuntautumiseen
6171: on jatkossa mahdollista, ellei voida luoda jär- sekä sen eri muotojen ja kohteiden keskinäi-
6172: jestelmää, joka poistaa poliittisista ja myös ta- seen painotukseen. Tämänkaltaiset eduskunnan
6173: loudellisista näkemyksistä eri aikoina johtuvat kannanotot pitkän tähtäyksen ohjelmiin ja pe-
6174: risilläiset paineet määrärahoista vuosittain riaatekysymyksiin olisivat eduskunnan mielestä
6175: päätettäessä. Usäksi on mitä välttämättömintä, paikallaan maamme kehitysyhteistyötä koskevan
6176: että eduskunta maan korkeimpana päätäntäeli- suunnittelun kannalta. Sanotun perusteella
6177: menä pääsee sanomaan selkeät kannanottonsa eduskunta ilmoittaa pitävänsä tarpeellisena ke-
6178: siitä kehittämissuunnasta, mikä olisi vastaisuu- hitysyhteistyötä koskevan yleislain valmistelun
6179: dessa huomioitava kehitysyhteistyön niin laa- kiirehtimistä". Samaan asiaan ovat puuttuneet
6180: dullisessa kuin määrällisessäkin puolessa. Toi- myös eduskunnan valitsemat valtiontilintarkas-
6181: saalta eduskunnan suuntaviivojen määrittelyt tajat · kertomuksessaan vuodelta 1981 (annettu
6182: mahdollistaisivat nykyistä perusteellisemman 25.2.1983).
6183: kehitysyhteistyön tulosten seurannan ja kont- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6184: rolloinnin. Onhan viime aikoihin saakka kehi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo--
6185: tysyhteistyövarojen tuloksellisuuden seuranta ja muksen,
6186: valvonta perustunut pääasiassa hankkeiden jat-
6187: kuvaan hallinnolliseen seurantaan ja valvontaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6188: asiantuntijoiden ja konsulttien raportteihin, oh- kehitysyhteistyön puitelain säätämiseksi.
6189: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
6190: Kalevi Mattila Mauri Pekkarinen Toivo Yläjärvi
6191: Tytti lsohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen Jouko Tuovinen
6192: Juhani Alaranta Hannu Tenhiälä Hannele Pokka
6193: Paavo Vesterinen Liisa Kulhia
6194: 124 1983 vp.
6195:
6196: Toivomusaloite n:o 102
6197:
6198:
6199:
6200:
6201: Männistö ym.: Kuopion-Petroskoin ,tieyhteyden aikaansaami-
6202: sesta
6203:
6204:
6205: Eduskunnalle
6206:
6207: Suomen ja Neuvostoliiton lisääntyvä ja mo- tarviketeollisuus voisivat hyvin käyttää kauppa-
6208: nipuolistuva kanssakäyminen on tehnyt välttä- suhteiden kehittämiseen suoraa tieyhteyttä, jos
6209: mättömäksi uusien rajanylityspaikkojen perusta- sopiva rajanylityspaikka olisi käytettävissä. Täl-
6210: misen. Myös Kuopion ja Kuopion seudun yh- lainen paikka voisi olla esim. Niirala.
6211: teydet Neuvostoliiton kanssa ovat lisääntyneet Hiljattain käytiin Petroskoissa norjalaisten,
6212: ja jatkuvasti ilmenee kasvavaa 'tarvetta yhteis- suomalaisten ja neuvostoliittolaisten välillä neu-
6213: työn kehittämiselle. Tästä syystä olisi tarpeel- votteluja k.o. tieyhteyden eH "Sinisen tien"
6214: lista saada tieyhteys Kuopiosta Neuvostoliit- jatkamisesta siten, että suora tieyhteys syntyisi
6215: toon, mm. Petroskoihin. Kuopion ja Petroskoin välille.
6216: Suora kulkuyhteys palvelisi lisääntyviä mat- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6217: kustustarpeita ja kehittäisi yleensäkin matkai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6218: lua Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Paitsi
6219: turistiliikennetJtä palvelisi suora tieyhteys ja että hallitus ryhtyisi asian vaatimiin
6220: sopiva rajanylityspaikka myös tavaraliikenteen lisäselvittelyihin ja neuvotteluihin sekä
6221: tarpeita. Pohjois-Karjalassa Karelia-Export toi- muihin toimenpiteisiin tieyhteyden ja
6222: mii rajakaupan alueella ja myös Kuopiosta toi- sen vaatiman rajanylityspaikan saami-
6223: mitetaan runsaasti teollisuuden tuotteita Neu- seksi Kuopiosta Petroskoihin.
6224: vostoliittoon. Esim. vaatetusteollisuus ja elin-
6225: Helsingissä. 22 päivänä huhtikuuta 1983
6226:
6227: Lauha Männistö Toivo Yläjärvi Osmo Vepsäläinen
6228: Olavi Martikainen Katri-Helena Eskelinen
6229: 1983 rd. 125
6230:
6231:
6232: Hemställningsmotion nr 103
6233:
6234:
6235:
6236:
6237: Nordman m.fl.: Om en biståndspolitisk redogörelse
6238:
6239:
6240: Tili Riksdagen
6241:
6242: Finlands u-landsbistånd har länge varit litet. hjälpen kunna ges på delt mottagande landets
6243: Finland har släpat eftter t.ex. de övriga nordiska egna villkor. Valet av projekt- och mottagar-
6244: länderna. länder behöver också en översyn.
6245: De utfästelser som gjons om höjda bistånds- Enskilda personer har bl.a. i Procentrörelsen
6246: anslag, för att nå de mål som FN har Sltällt och i församlingarnas missionsverksamhet visat
6247: upp, har gång efter annan svikits med hänvis- prov på stor offervilja.
6248: ning tili den ekonomiska situationen i Finland. Med hänvisning tili ovanstående föreslås
6249: Målsättningen att nå upp tili 0,7% av BNP vördsamt att riksdagen måtte besluta hemställa
6250: fram tili år 1988 ses som ett minimikrav, och
6251: en snabbare utveckling vore synnerligen önsk- att regeringen vidtar åtgärder för att
6252: värd. Trots detta har man inte i årets budget regeringen omedelbart avger en bistånds-
6253: nått upp tili 0,38 %, vilket vore nödvändigt politisk redogörelse, där man presenterar
6254: för att kunna hålla tidtabellen tili 1988. de nu existerande projekten samt de
6255: En större stabilitet i utvecklandet av bi- planer som eventuellt finns för fram-
6256: Sitåndet vore önskvärd. Likaså finns det ett tiden, speciellt med avseende på kvali-
6257: uppenbart behov av att diskutera innehållet och teten i u-landibiståndet så att målsätt-
6258: kvaliteten i biståndspolitiken; skall man priori- ningen om 0, 7 % av BNP kan föroerk-
6259: tera de fattigaste länderna, vilka i så fall, hur an- ligas fram ttll år 1988.
6260: passa biståndet tili handelspolitiken, hur skall
6261: Helsingfors den 22 april 1983
6262:
6263: Håkan Nordman Ole Norrback
6264: 126 1983. vp.
6265:
6266: Toivomusaloite n:o 103 Suomennos
6267:
6268:
6269:
6270:
6271: Nordman ym.: Kehitysapupoliltiikkaa koskevan selonteon anta-
6272: misesta
6273:
6274:
6275: Eduskunnalle
6276:
6277: Suomen kehitysapu on kauan ollut vähäi- tava etusijalle ja suna tapauksessa mitkä,
6278: nen. Suomi on jäänyt jälkeen esim. muista kuinka avustus sopeutetaan kauppapolitiikkaan,
6279: pohjoismaista. miten voidaan apu antaa vastaanottavan maan
6280: Lupaukset avustusmäärärahojen korottami- omilla ehdoilla. Projekti- ja vastaanottajamai-
6281: sesta YK:n asettamien tavoitteiden saavutta- den valintaa on myös tarpeellista tarkistaa.
6282: miseksi on kerran toisensa jälkeen petetty, Yksittäiset henkilöt ovat mm. Prosenttiliik-
6283: tällöin on viitattu Suomen taloudelliseen tilan- keen puitteissa ja seurakuntien lähetystyössä
6284: teeseen. osoittaneet suurta uhrivalmiutta. Edellä esi-
6285: Vähimmäisvaatimuksena pidetään tavoitetta tettyyn viitaten ehdotamme kunnioittaen edu~
6286: saavuttaa 0, 7 % BKT:stä vuoteen 1988 mennessä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6287: ja tätä nopeampaa kehitystä pidetään erittäin
6288: toivottavana. Tästä huolimatta ei kuluvan vuo- että hallitus antaisi välittömästi ke-
6289: den tulo- ja menoarviossa olla päästy 0,38 % :iin, hitysapupolitiikkaa koskevan selonteon,
6290: mikä olisi välttämätöntä aikataulussa pysymiseksi jossa esitetään meneillään olevat projek-
6291: vuoteen 1988. tit sekä mahdolliset tulevaisuutta koske-
6292: Olisi toivottavaa, että avun kehittäminen oli- vat suunnitelmat, erityisesti kehitysavun
6293: si vakaampaa. Samoin on ilmeisen tarpeellista laatua silmällä pitäen, että 0,7 %:n ta-
6294: - keskustella avustuspolitiikan sisällöstä ja laa- voite BKT: stä voidaan toteuttaa vuo-
6295: dusta; onko kaikkien köyhimmät maat asetet- teen 1988 mennessä.
6296: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6297:
6298: Håkan Nordman Ole Norrback
6299: 198.3 vp. 127
6300:
6301: Toivomusaloite n:o 104
6302:
6303:
6304:
6305:
6306: Petäjäniemi ym.: Kehitysyhtei'Sityön puitclain säätämiJses.tä
6307:
6308:
6309: Eduskunnalle
6310:
6311: Kehitysyhteistyöllä lievennetään kehitysmais- Pidämme 'tärkeänä, että kehitysyhteistyön pe-
6312: sa asuvien ihmisten ongelmia ja rakennetaan riaatteet ja tavoitteet kirjataan kehitysyhteistyö-
6313: kansojen välistä tasa-arvoa ja yhteisymmärrystä. tä ohjaavaan puitelakiin, jossa säädetään myös
6314: Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenmaat ovat so- aikataulusta, jonka mukaisesti kehitysapumme
6315: pineet, että kehitysavun määrä on 0,7% kun- nostetaan kansainvälisesti sovitulle 0,7 % :n ta-
6316: kin teollisuusmaan vuosittaisesta bruttokansan- solle.
6317: tuotteesta. Suomen apu on tänä vuonna kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6318: kin vain 0,37 % BKT:stä ja on pelättävissä, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6319: että ensi vuoden tulo- ja menoarviota laadit- muksen,
6320: taessa osuutta ollaan kaventamassa.
6321: Suomalaiset ovat omalla toiminnallaan mm. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6322: prosenttiliikkeen kautta osoittaneet kansalais- kehitysyhteistyön puitelain aikaan saa-
6323: mielipiteen olevan kehitysavun määrän korotta- miseksi.
6324: misen puolesta.
6325: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6326:
6327: Tuulikki Petäjäniemi Ilkka Kanerva Heikki Järvenpää
6328: Sirpa Pietikäinen Riitta Uosukainen Eeva Turunen
6329: Liisa Hilpelä Elsi Hetemäki-Olander
6330: 128 1983 vp.
6331:
6332: Toivomusaloite n:o 105
6333:
6334:
6335:
6336:
6337: Raatikainen ym.: Kehitysyhteistyön puitelain säätämisestä
6338:
6339:
6340: Eduskunnalle
6341:
6342: Viimeksi kuluneiden vuosien aikana on ylei- tää pelkästään ajatusta valtionapuautomatiikas-
6343: nen mielipide maassamme kiitettävällä tavalla ta, vaan sen tulee olla luonteeltaan yleinen ja
6344: vahvistunut vaatimaan kehitysyhteistyömäärä- ohjaava.
6345: rahojen nopeata lisäämistä. Kaikki eduskunnas- Puitelain tulisi myös sisältää kehitysyhteis-
6346: sa edustettuina olevat puolueet ovat osaltaan työmme pääperiaatteet avun kohtaantumisesta
6347: ilmoittaneet tukevansa 0,7 prosentin tavoitteen js sen laadullisista painotuksista samoin kuin
6348: saavuttamista. Sosialidemokraattinen eduskunta- antaa suuntaviivat kohdemaiden valinnassa nou-
6349: ryhmä pitää tärkeänä, että tavoite saavutetaan datettavista periaatteista.
6350: nopeammin kuin vuonna 1988, mitä hallitus Jo kymmenen vuotta sitten vuonna 1972
6351: on esittänyt. eduskunta katsoi aiheelliseksi todeta, että sen
6352: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa osoi- mielestä "olisi pyrittävä luomaan järjestelmä,
6353: tetaan kehitysyhteistyöhön yhteensä 732 milj. joka antaisi eduskunnalle nykyistä paremmat
6354: markkaa, joka vastaa 0,32 prosenttia brutto- mahdollisuudet ottaa kantaa kehitysyhteistyön
6355: kansantuotteesta. Verrattuna vuoden 1981 mää- yleiseen suuntautumiseen sekä sen eri muotojen
6356: rärahoihin tämä merkitsee 170 milj. markan ju kohteiden keskinäiseen painotukseen. Tä-
6357: lisäystä. 0,7 prosentin tavoitteen saavuttami- mänkaltaiset eduskunnan kannanotot pitkän
6358: nen edellyttää tulevinakin vuosina runsaan 200 tähtäyksen ohjelmiin ja periaatekysymyksiin oli-
6359: milj. markan lisäystä kerrallaan. sivat eduskunnan mielestä paikallaan maamme
6360: Näinkin runsaat määrärahojen lisäykset tus- kehitysyhteistyötä koskevan suunnittelun kan-
6361: kin ovat jatkossa mahdollisia, ellei voida luoda nalta. Sanotun perusteella eduskunta ilmoittaa
6362: järjestelmää, joka poistaa taloudellisista ja po- pitävänsä tarpeellisena kehitysyhteistyötä kos-
6363: liittisista suhdanteista johtuvat erisuuntaiset kevan yleislain valmistelun kiirehtimistä".
6364: paineet määrärahoista kunakin vuonna päätet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6365: täessä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6366: On toisaalta välttämätöntä, että näin keskei- muksen,
6367: sessä kysymyksessä eduskunnalla tulee olla
6368: mahdollisuus aktiivisesti osallistua ja valvoa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6369: toiminnan toteutusta. Siksi tarvitaan puitelaki kehitysyhteistyön puitelain säätämiseksi.
6370: kehitysyhteistyöstä. Se ei kuitenkaan saa sisäl-
6371: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6372:
6373: Kaisa Raatikainen Sakari Knuuttila Mikko Rönnholm
6374: Kaj Bärlund Matti Puhakka Mikko Elo
6375: Juhani Surakka Risto Ahonen Pekka Myllyniemi
6376: Matti Luttinen Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Hämäläinen
6377: Markus Aaltonen Jouko Skinnari Sinikka Hurskainen
6378: Peter Muurman Antti Kalliomäki Erkki Liikanen
6379: Jorma Rantanen Matti Louekoski
6380: 1983 vp. 129
6381:
6382: Toivomusaloite n:o 106
6383:
6384:
6385:
6386:
6387: Tuovinen ym.: Niiralan rajanylityspaikan avaamisesta henkilö-
6388: liikenteelle
6389:
6390:
6391: Eduskunnalle
6392:
6393: Suomen ja Neuvostoliiton välisen turistilii- kanssa tarjoamaJt erilaiset reitinvalintavaihto-
6394: kenteen kasvaessa nykyiset rajanylityspaikat ehdot.
6395: eivät tule riittämään. Lisäksi on huomattava, Niiralan raja-aseman tavaraliikenne lähinnä
6396: ettei maittemme välisen rajan keskiosissa ole rautateitse on kasvanut viime vuosina valta-
6397: vielä yhtään rajanylityspaikkaa matkailijoille. vasti. Sen vuosittainen kasvu on ollut 30-
6398: Mielestämme tällaiseksi sopii erinomaisesti Nii- 40 %. Siksi raja-aseman ratapihaa on jouduttu
6399: ralan raja-asema Värtsilän kunnassa. useita kertoja laajentatnaan. Suomen puolella
6400: Edtyisen suuri merkitys Niiralan avaami- on parannettu myös maantieyhteyksiä ja lisää
6401: sella henkilöliikenteelle olisi Suomen ja Neu- on suunnitteilla. Rautatie ja maantie kulkevat
6402: vostoliiton välisen matkailun kehittämiselle. raja-asemalla rinnakkain, joten tavaraliikennettä
6403: Ainakin silloin, jos olisi mahdollista päästä varten siellä toimivat tulli ja rajavartiosto
6404: Laatokan pohjoispuolitse Sortavalan kautta Pet- voisivat palvella pienin lisäyksin myös henkilö-
6405: roskoihin, tulisi tätä reittiä kulkemaan suuri liikennettä.
6406: osa matkailijoita. Myös Viipuriin, Leningradiin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6407: ja muualle Neuvostoliittoon suuntautuvasta tu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6408: rismista kulkisi huomattava osa Niiralan kaut- sen,
6409: ta. Tämä koskee nimenomaan Suomen ja Skan-
6410: dinavian keski- ja pohjoisosien asukkaita. Li- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6411: säksi on otettava huomioon Neuvostoliitosta Värtsilän kunnassa olevan Niiralan ra-
6412: Suomeen suuntautuva turismi sekä Niiralan yh- janylityspaikan avaamiseksi myös hen-
6413: dessä Vaalimaan, Nuijamaan ja Rajajoosepin kilöliikenteelle.
6414: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6415:
6416: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
6417: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
6418: Reino Karpola
6419:
6420:
6421:
6422:
6423: 17 088300420M
6424: 130 1983 vp.
6425:
6426: Toivomusaloite n:o 107
6427:
6428:
6429:
6430:
6431: Aaltio ym.: Traktorin polttoaineen verovapaudesta pohtopuuksi
6432: käytettävää puuta ym. kotimaista polttoainetta kuljetettaessa
6433:
6434:
6435: Eduskunnalle
6436:
6437: Öljyn hinnannousun myota on kotimaisen neen käyttöä tulisi kaikin tavoin lisätä ja koska
6438: energian lisääntyvä käyttö tullut yhä tärkeäm- ainakin nykyisin polttopuun käyttäjät maaseu-
6439: mäksi. Nykyisten määräysten mukaan saadaan dulla ovat yleensä vähätuloisia ja iäkkäitä ihmi-
6440: polttopuuta, oikea ja turvetta ja muuta polttoai- siä, tulisi nykyisestä käytännöstä luopua ja saattaa
6441: neeksi käyttökelpoista ainetta kuljettaa traktorilla kaiken kotimaisen polttoaineen ajo traktorilla
6442: omaan tarkoitukseen verottomalla polttoaineena. mahdolliseksi verovapaalla polttoaineena.
6443: Jos taas edellä mainittuja aineita kuljetetaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
6444: korvausta vastaan vieraalle, tulee nykyisten mää- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6445: täysten mukaan käyttää verollista polttoainetta. sen,
6446: Polttoaineen vaihtaminen traktorin tankkiin
6447: on siinä määrin hankala ja pitkäaikainen toimen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6448: pide, että se useimmissa tapauksissa jää tekemät- menpiteisiin tehdäkseen kotimaisten
6449: tä. Tällöin kuljetus traktorilla jää hoitamatta ja polttoaineiden traktorilla tapahtuvissa
6450: tulee muilla keinoin lisäkuormauksineen oleelli- kuljetuksissa mahdolliseksi käyttää trak-
6451: sesti kalliimmaksi. Koska kotimaisen polttoai- torissa verovapaata polttoainetta.
6452: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6453:
6454: Sampsa Aaltio Matti Maijala
6455: 1983 vp. 131
6456:
6457: Toivomusaloite n:o 108
6458:
6459:
6460:
6461:
6462: Aho ym.: Maaseudun työpaikkatukijärjestelmän vakinaistamisesta
6463:
6464:
6465: Eduskunnalle
6466:
6467: Maa- ja metsätalouden työvoiman vähentymi- työpaikkoja maaseutukyliin. Tukea on voitu
6468: nen on vakavasti heikentänyt maaseudun runko- myöntää alkutuotantoon liittyvien sivuelinkeino-
6469: asutusta. Heikentyneen väestöpohjan takia mo- jen, kotiteollisuuden ja muun pienimuotoisen
6470: net maaseutukylät ovat menettäneet välttämättö- yritystoiminnan harjoittamiseen, jolla työlliste-
6471: mät peruspalvelutkin. tään enintään viisi henkilöä.
6472: Harjoitetulla aluepolitiikalla on voitu varsin Kokeilukunnissa työpaikkatuesta saadut koke-
6473: tehokkaasti edistää uusien työpaikkojen synty- mukset ovat myönteisiä. Maaseudun työpaikka-
6474: mistä aiemmin muuttotappiosta pahasti kärsi- tuen avulla on voitu tehokkaasti edistää maaseu-
6475: neille kehitysalueille. Aluepoliittisen tuen avulla tukyliin soveltuvan pienyritystoiminnan kehittä-
6476: luodut uudet pysyvät työpaikat ovat kuitenkin mistä.
6477: keskittyneet pääosin kehitysalueiden kaupunkei- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6478: hin ja taajamiin. Haja-asutusalueille aluepolitii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6479: kan teho ei ole riittänyt.
6480: Elokuussa 1982 annetulla asetuksella säädettiin että" hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6481: maaseudun työpaikkatukikokeilusta. Kokeilun maaseudun työpaikkatukijärjestelmän va-
6482: tarkoituksena oli tukea maaseudun pienimuotois- kinaistamiseksi ja sen laajentamiseksi ko-
6483: ta elinkeinotoimintaa ja siten luoda uusia pysyviä ko maan kattavaksi.
6484: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6485:
6486: Esko Aho Jukka Vihriälä Paavo Vesterinen
6487: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Katri-Helena Eskelinen Olavi Martikainen
6488: Juhani Alaranta
6489: 132 1983 vp.
6490:
6491: Toivomusaloite n:o 109
6492:
6493:
6494:
6495:
6496: Aho ym.: Valtion asuntolainojen lääni- ja kuntakohtaisten jakope-
6497: rusteiden uusimisesta
6498:
6499:
6500: Eduskunnalle
6501:
6502: Valtioneuvosto on valtion asuntolainojen käyt- kuntien omaehtoisten kehittämispyrkimysten ta-
6503: tösuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä toistu- sapuoliseen tukemiseen sekä rajallisten resurssien
6504: vasti vuodesta 1976 alkaen edellyttänyt kiintiöjär- käyttämiseen asuntopoliittisesti tarkoituksenmu-
6505: järjestelmän uudistamista. Uudistamishanke on kaisesti puutteellisimmin asuvien vähävaraisten
6506: edelleen kesken samalla kun valtion asuntolainoi- väestöryhmien asumistason parantamiseen. Uu-
6507: tuksen jatkuva pieneneminen vähentää sen asun- distettavalla kiintiöinnillä on taattava, että tuen
6508: topoliittista merkitystä suhteessa tuotanto- ja tarpeeseen nähden samanlaisessa asemassa olevat
6509: tuentarpeeseen. saadaan tasavertaiseen asemaan aravalainan saan-
6510: Valtion asuntolainoituksen kiintiötoimikunnan nissa asuinpaikasta riippumatta.
6511: eslttama tuentarveperusteinen asuntolainojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6512: kiintiöimijärjestelmä on toteutettava. Nykyiset nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6513: kuntakiintiöiden laskentaperusteet perustuvat sen,
6514: tendenssimäisiin väestöennusteisiin. Ne eivät ky-
6515: kene ottamaan riittävästi ja kyllin ajoissa huomi- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
6516: oon kuntien todellista, monesti niiden omaeh- valtion asuntolainojen lääni- ja kunta-
6517: toisten kehittämisponnistelujen seurauksena ai- kohtaisien kiintiöintiperusteiden uudista-
6518: kaansaama kehitystä. Muutamat ennuste- ja arvi- miseksi siten, että lainakiintiöiden mää-
6519: ointitekijät soveltuvat heikosti rakenteeltaan eri- rään vaikuttaisivat enemmän mm. nykyi-
6520: laisiin kuntiin ja kuntien väliset asumistaso- ja nen väestömäärä, läänin tai paikkakun-
6521: tulotasoerot jäävät vaille riittävää huomiota. nan asumistaso ja asunnontarvitsijoiden
6522: Kiintiöjärjestelmän uudistamisella tulee pyrkiä tulotaso.
6523: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6524:
6525: Esko Aho Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
6526: Mauri Pekkarinen Olavi Martikainen Reino Karpola
6527: Hannu Kemppainen Liisa Kulhia
6528: 1983 vp. 133
6529:
6530: Toivomusaloite n:o 110
6531:
6532:
6533:
6534:
6535: Ala-Kapee ym.: Selvityksen laatimisesta tuotannon ohjaamiseksi
6536: luonnonvaroja säästävään hyödyketuotantoon
6537:
6538:
6539: Eduskunnalle
6540:
6541: Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia siitä, että edellyttää, että teollistuneissa maissa nykyinen
6542: ihmisten petustarpeet tyydytetään tavaroiden ja tuotantorakenne, elämäntavat ja kulutusasenteet
6543: palvelusten tuotantotoiminnassa. Yksityisen elin- muuttuvat luontoa säästäviksi. Yhteiskunnan on
6544: keinoelämän menettelytapoihin ja toimintaan ryhdyttävä ohjaamaan tuotantoa siten, että kan-
6545: vaikutetaan monin eri tavoin. Tuotteiden laatua salaisten petustarpeet tyydytetään ja että erityi-
6546: voidaan säännellä mm. elintarvikelainsäädännöl- nen paino pannaan tuotteiden kestävyyden ja
6547: lä ja työsuojelulainsäädännöllä. käyttöiän lisäämiselle.
6548: Tuotantoon vaikuttamisen keinot ovat nykyi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
6549: sellään tehottomia ja puutteellisia. Lainsäädäntö oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6550: on hajanainen, eikä sen avulla tuotantoa pystytä sen,
6551: ohjaamaan siten, että hyödyketuotannossa otet-
6552: taisiin erityisesti huomioon luonnonvarojen sääs- että hallitus selvittäisi, millä keinoilla
6553: tö ja käyttöominaisuuksiltaan korkeatasoisten tavaroiden ja palvelusten tuotantoa voi-
6554: hyödykkeiden valmistaminen. Hyödykkeiden taiszi"n tehokkaasti säännellä siten, että
6555: tuotanto, jakelu, käyttö ja jätekäsittely ovat ko- tuotanto ohjautuu luonnonvaroja säästä-
6556: konaisuus, jota ei ole pidetty riittävän tärkeänä vään hyödyketuotantoon ja käyttöominai-
6557: tuotekehittelyssä ja -suunnittelussa. suukszltaan sekä kestävyydeltään korkea-
6558: Kulutushyödykkeiden tuotannossa on keskeis- tasoisiin tuottezszin.
6559: tä, ettei se tapahdu luonnon kustannuksella. Se
6560:
6561: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6562:
6563: Pirjo Ala-Kapee Liisa Jaakonsaari
6564: Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka
6565: 134 1983 vp.
6566:
6567: Toivomusaloite n:o 111
6568:
6569:
6570:
6571:
6572: Ala-Kapee ym.: Jätteiden hyötykäytön edistämisestä
6573:
6574:
6575:
6576: Eduskunnalle
6577:
6578: Jätteiden hyötykäytön tehostaminen on tar- sille jätteiden hyötykäyttöä palvelevien investoin-
6579: peen. Valtion olisikin käytettävä jätehuoltolain- tien rahoitukseen. Myöntämisen edellytyksenä on
6580: säädännön ohella jätteiden hyötykäyttöä edistäviä pidettävä, että hanke edistää ympäristönsuojelun
6581: taloudellisia ohjauskeinoja, joista avustuksia on toteuttamista, energian käytön vähentymistä tai
6582: pidetty tehokkaina. Avustuksiin käytetyt varat kotimaisen raaka-ainepohjan laajentumista.
6583: palautuvat nopeasti takaisin toisaalta huomatta- Avustettavan kohteen tulee olla jätehuollon kan-
6584: vien kansantaloudellisten säästöjen ja toisaalta nalta tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen ja sen
6585: ympäristönsuojelun tehostumisen muodossa. toteuttamista varten on laadittava hyväksyttävä
6586: Jätteiden hyötykäytön edistäminen on jäänyt suunnitelma kustannusarvioineen.
6587: toistaiseksi tutkimus- ja toimenpidetasolla tulok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
6588: settomaksi. Tiheästi asutuilla alueilla, varsinkin oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6589: pääkaupunkiseudulla, jätehuoltotilanne on käy- sen,
6590: mässä kestämättömäksi. Kuluttajat ovat huolis-
6591: saan hyödykkeiden jätevaikutuksista. Jätteiden
6592: hyötykäyttö on välttämätöntä niin taloudellisesti että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
6593: kuin ympäristönsuojelullisestikin, ja valtion tulee jättezden hyötykäytön edistämiseksi ja
6594: pyrkiä edistämään jätteiden hyötykäyttöä ohjaa- avustusten myöntämiseksi sekä kunnille
6595: malla siihen riittävästi varoja. että yrityksille jätteiden hyötykäyttöä pal-
6596: Avustuksia tulisi myöntää kunnille sekä yrityk- velevien investointien rahoitukseen.
6597: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6598:
6599: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka
6600: Mikko Rönnholm Maija Rajantie Tuulikki Hämäläinen
6601: Kaisa Raatikainen Martti Lähdesmäki Matti Luttinen
6602: Arja Alho
6603: 1983 vp. 135
6604:
6605: Toivomusaloite n:o 112
6606:
6607:
6608:
6609:
6610: Ala-Kapee ym.: Valtion lainoittaman asuntotuotannon turvaamises-
6611: ta pääkaupunkiseudulla
6612:
6613:
6614: Eduskunnalle
6615:
6616: Asuntopoliittinen tilanne on pääkaupunkiseu- Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmaa ei pysty-
6617: dulla huolestuttava. Ahtaasti asuminen on ylei- tä ratkaisemaan ilman valtiovallan myötävaiku-
6618: sempää kuin muualla maassa, samoin alivuokra- tusta. Valtion lainoittama tuotanto on välttämä-
6619: laisten osuus on suurempi. Tilanne on vaikeutu- töntä. Laina-anomusten hylkääminen korkean
6620: nut, koska vuokra-asuntojen osuus on supistu- hintatason vuoksi ei ole pääkaupunkiseudun eri-
6621: nut. Rakennuskustannukset ovat nousseet, ja tyisolosuhteet tuntien perusteltua.
6622: asuntohallitus on suhtautunut hintatasoon kiel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
6623: teisesti valtion lainoituksia haettaessa. Korkea oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6624: hintataso on heijastusta asuntojen kysynnästä ja sen,
6625: siitä, että rakentamisessa on pyritty noudatta-
6626: maan asuntohallituksen laatuvaatimuksia ja sisä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6627: asiainministeriön asuinympäristön parantamiske- valtion lainoittaman asuntotuotannon
6628: hotuksia. turvaamiseksi piiiikaupunkiseudulla asun-
6629: Näyttää siltä, että valtion lainoittama asunto- totarpeen edellyttämällä tavalla ja että
6630: tuotanto on menettämässä pääkaupunkiseudulla asuntolainoja myönnettäessä otettaisiin
6631: merkitystään ja että suhdanteet ja markkinavoi- nykyistä paremmin huomioon piiiikau-
6632: mat saavat yliotteen. Epätyydyttävästi asuvia ja punkiseudun entyisolosuhteet, kuten
6633: asumisestaan nettotuloistaan kohtuuttoman suu- esim. muuta maata korkeampi hintataso.
6634: ren osan maksavia lienee pääkaupunkiseudulla
6635: lähes neljännesmiljoona. Huolestuttava yksityis-
6636: kohta on se, että yksi lasten huostaanoton mer-
6637: kittävä syy on perheiden joutuminen asuntovai-
6638: keuksiin.
6639: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6640:
6641: Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki Seppo Tikka
6642: Peter Muurman Arja Alho Tuulikki Hämäläinen
6643: 136 1983 vp.
6644:
6645: Toivomusaloite n:o 113
6646:
6647:
6648:
6649:
6650: Alaranta ym.: Toimenpiteistä Viliannin taloudellisen aseman pa-
6651: rantamiseksi
6652:
6653:
6654:
6655: Eduskunnalle
6656:
6657: Oulun läänin Viliannin kunta kuuluu lakkaa- den kanssa tuottaisi nyt enemmän tulosta kuin
6658: van kaivostoiminnan kuntien joukkoon. Kaivos- jos jäädään odottamaan kaivostoiminnan loppu-
6659: paikkakuntien kehittämistoimikunnan esityksen mista.
6660: perusteella Viliannin kunta siirtyi 1.1.1980 läh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
6661: tien silloiseen 1 kehitysaluevyöhykkeeseen, mutta oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6662: jäi nykyisessä vyöhykejaossa II B -kunnaksi. sen,
6663: Myöskään ns. vastaanottohallikokeilu ei ole tuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Vi-
6664: nut riittävää tukea ehtymässä olevan kaivostoi- hannin kunnan kehitysalueluokituksen
6665: minnan tilalle. tarkistamiseksi, Vihannin kunnan ja Ou-
6666: Erityisesti Viliannin tapauksessa, kun pahin ei tokumpu Oy:n yhteisen kehitysyhtiön
6667: vielä ole ennättänyt tapahtua, valtion voimak- perustamiseksi sekä valtiojohtoisen yritys-
6668: kaampi tuki rinnan kunnan omien toimenpitei- toiminnan szjoittamiseksi Vihantiin.
6669: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6670:
6671: Juhani Alaranta Matti Ruokola
6672: Väinö Raudaskoski Tytti Isohookana-Asunmaa
6673: 1983 vp. 137
6674:
6675: Toivomusaloite n:o 114
6676:
6677:
6678:
6679:
6680: Alho ym.: Opiskelijavähennysoikeuden myöntämisestä lukukausit-
6681: tain
6682:
6683:
6684: Eduskunnalle
6685:
6686: Vuoden 1983 valtion verotuksessa on mahdol- ym. hankintojen takia. Syksyn kutsuntaetässä
6687: lista tehdä 2 700 mk:n opiskelijavähennys, mikä- varusmiespalvelukseen astuvien palvelusaika
6688: li opiskelija on harjoittanut opintoja vähintään 7 ajoittuu kahden kalenterivuoden osalle, niin ettei
6689: kuukautta vuoden 1983 aikana. opiskelijavähennystä voi tehdä kumpanakaan
6690: Vaadittavasta seitsemän kuukauden opiskelus- vuonna.
6691: ta kärsivät tietyt ryhmät: Edellä esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi eh-
6692: 1) syyslukukaudella opintonsa aloittavat opis- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6693: kelijat sen,
6694: 2) kevätlukukaudella opintonsa päättävät
6695: opiskelijat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6696: 3) kesken lukuvuoden varusmiespalvelustaan menpiteisiin opzskelijavähennysozkeuden
6697: suorittavat opiskelijat, jakamiseksi lukukauszkohtaiseksi, jolloin
6698: jolloin opiskelukuukausia ei vuodessa kerry tar- vuoden 1984 verotuksessa vähennys olzsi
6699: vittavaa määrää. tehtävzssä yhden lukukauden azkana vä-
6700: Opintojen aloitusvaiheessa kustannukset ovat hintään 3,5 kuukauden ajan harjoitetuis-
6701: yleensä suurimmillaan asunnon, oppimateriaalin ta opinnoiSta.
6702: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6703:
6704: Arja Alho Tuula Hautamäki
6705: Ben Zyskowicz Liisa Jaakonsaari
6706: Pirjo Ala-Kapee
6707:
6708:
6709:
6710:
6711: 18 088300420M
6712: 138 1983 vp.
6713:
6714: Toivomusaloite n:o 115
6715:
6716:
6717:
6718:
6719: Almgren ym.: Verotuksen sairauskuluvähennyksen korottamisesta
6720: eräillä henkilöryhmillä
6721:
6722:
6723: Eduskunnalle
6724:
6725: Sairauskuluvähennys verotuksessa on kroonik- dellinen vähennysoikeus ei ole mahdollista, tie-
6726: koja ja pitkäaikaissairaita ajatellen jäänyt ai- tyn pienen omavastuuosuuden ylittävien sairaus-
6727: van lliar:i alhaiseksi. Se ei kata läheskään sairau- kulujen vähennysoikeus ilman ylärajaa. Vähin,
6728: desta ja sen heijastusvaikutuksista aiheutuvaa ve- mitä olisi tehtävä, on nykyisen ylärajan tuntuva
6729: ronmaksukyvyn alenemista. Vähennyksen ylära- korottaminen kroonikkojen, pitkäaikaissairaiden
6730: jaa, joka on 800 mk yksinäisellä, 1 600 mk ja lapsiperheiden tarpeita paremmin vastaavaksi.
6731: aviopuolisoilta ja 200 mk alaikäistä lasta kohti, ei Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6732: ole nostettu vuoden 1975 jälkeen. Tämä tilanne nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6733: on erityisen kohtuuton lapsiperheille, sillä lapsen sen,
6734: sairastaminen ei tule yhtään sen halvemmaksi
6735: kuin aikuisenkaan. Tällaisena vähennys on myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin ve-
6736: edullisempi lyhytaikaisesta sairaudesta kärsiville, rotuksen sairauskuluvähennyksen korotta-
6737: nopeasti toipuville potilaille kuin pitkäaikaissai- miseksi kroonikkojen, pitkäaikaissairai-
6738: raille, joiden taloutta sairaus koettelee ankaram- den ja lapsiperheiden todellisten sairaus-
6739: min. Periaatteellisesti oikeampi olisi joko kaik- kulujen azheuttamaa veronmaksukyvyn
6740: kien sairauskulujen vähennysoikeus tai, jos täy- vähenemistä vastaavaksi.
6741: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6742:
6743: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
6744: 1983 vp. 139
6745:
6746: Toivomusaloite n:o 116
6747:
6748:
6749:
6750:
6751: Almgren ym.: Vapaan poisto-oikeuden myöntarmsestä ammatti-
6752: maisen kuorma-autoliikenteen harjoittajille.
6753:
6754:
6755: Eduskunnalle
6756:
6757: Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityk- Lakiesitys asettaakio yritykset eriarvoiseen ase-
6758: sen, jossa esitetään myönnettäväksi teollisuusra- maan. Tämä tulee varmasti lamaannuttamaan
6759: kennusten ja niissä käytettävien uusien koneiden yritysintoa huonomman kohtelun alaiseksi jää-
6760: ja laitteiden hankintamenoista vapaa poisto- vien yritysten piirissä. Näin ollen myös ammatti-
6761: oikeus. Lisäksi siinä ehdotetaan mahdollisuutta maista kuorma-autoliikennettä harjoittavien yri-
6762: vähentää kehitysalueella hankintamenon määräi- tysten tulisi saada investointiensa vapaa poisto-
6763: nen hankintavaraus jo rakennusten sekä konei- oikeus sekä mahdollisuus tehdä hankintavaraus
6764: den rakentamis- ja tilausaikana. jo investointien hankinta- ja tilausaikana.
6765: Hallituksen esityksellä on myönteistä merkitys- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti ehdo-
6766: tä laman kourissa kamppailevalle teollisuudelle. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6767: Lakiesitys koskee kuitenkin vain teollisia inves- sen,
6768: tointeja. Mm. ammattimaista kuorma-autoliiken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
6769: nettä harjoittavat yritykset on jätetty lakiesityksen jotta ammattimaista kuorma-autoliiken-
6770: ulkopuolelle. Kuitenkin nekin ovat rinnastetta- nettä harjoittavien yritysten investoinnezl-
6771: vissa PKT-yrityksiin, kun esim. investointien le myönnettäisiin vapaa poisto-oikeus se-
6772: markkamääriä verrataan toisiinsa. Saattaahan yh- kä mahdollisuus tehdä investointien han-
6773: den täysperävaunuyhdistelmän hinta lisälaittei- kintavaraus jo investointien rakentamis-
6774: neen lähennellä yhtä miljoonaa markkaa. ja tilausaikana.
6775: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6776:
6777: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
6778: 140 1983 vp.
6779:
6780: Toivomusaloite n:o 117
6781:
6782:
6783:
6784:
6785: Almgren: Kymenlaakson kuntien määräämisestä erityisalueiksi
6786:
6787:
6788: Eduskunnalle
6789:
6790: Kymenlaaksossa ei olla tyytyväisiä siihen ja- punkiin ja Heinolan maalaiskuntaan. Rajanaapu-
6791: koon, jolla valtioneuvosto on sijoittanut kuntia reiden Anjärven ja Jaalan tavoin se kuuluu IV
6792: uusiin aluepoliittisiin vyöhykkeisiin. perusvyöhykkeen A-tukialuekuntien joukkoon.
6793: Anjalankosken kaupunginhallitus on tehnyt Koska Iitin kunnan alueella vuosia jatkunut
6794: valtioneuvostolle esityksen kaupungin määräämi- vaikea työttömyys on johtanut väestön jatkuvaan
6795: sestä erityisalueeksi. Huolimatta kaupungin har- vähenemiseen ja inflaatiokehityksen alittavaan
6796: joittamasta varsin aktiivisesta elinkeinopolitiikas- veroäyrimääräkehitykseen, Iitin kunta esittää, et-
6797: ta, jonka tuloksena mm. uusia korvaavia työpaik- tä se kehityksen vauhdittamiseksi määrättäisiin
6798: koja on teollisuudessa ja palveluelinkeinoissa ar- erityistukialueeksi.
6799: vioitu saadun noin 300-400 kpl, kaupungin Jaalan kunnanhallitus on jo 30.7.1981 tehnyt
6800: alueella työpaikat ovat vähentyneet 1970-luvulla valtioneuvostolle esityksen kunnan sijoittamisesta
6801: noin 1300:lla. Kaupungin väestö on vähentynyt kehitysalueen kolmanteen perusvyöhykkeeseen.
6802: vastaavasti noin 1 700 henkilöllä. Jaalan pohjoiset naapurikunnat Mäntyharju ja
6803: Kotkan kaupungissa työpaikat ovat vähenty· Heinolan maalaiskunta Mikkelin läänistä kuulu-
6804: neet 1970-luvulla noin 3 OOO:lla. Vuodesta 1975 vat kehitysaluekuntiin. Kehitysalueen rajan sa-
6805: Kotkan väestö on vähentynyt lähes 2 000 henki- maistaminen lääninrajaan ei ole Jaalan kunnan
6806: löllä. Syinä taantuvaan kehitykseen ovat olleet kannalta oikeudenmukainen eikä tasapuolinen
6807: ennen muuta teollisuuden rationalisointi ja auto- ratkaisu.
6808: matisointi sekä kaupan keskittyminen. Miehikkälän kunta on kuulunut vuodesta 1977
6809: Kotkan kaupunginhallitus on uudistanut syys- ns. kehitysalueiden ulkopuolella oleviin tukialue-
6810: kuussa 1982 valtioneuvostolle anomuksen Kot- kuntiin ja vuodesta 1982 lukien neljännen perus-
6811: kan nimeämiseksi ns. erityisalueeksi (L tasapai- vyöhykkeen tukialueeseen A. Kunnan huonojen
6812: noisen alueellisen kehityksen edistämisestä 8 §). liikenneyhteyksien ja rajaseutuaseman vuoksi on
6813: Omalta osaltaan Kotkan kaupunki on pyrkinyt tukialuepäätöksen merkitys jäänyt lähes olemat-
6814: aktivoimaan elinkeinopolitiikkaansa. tomaksi, sillä varsinaisella kehitysalueella olevat
6815: Kuusankoskella puunjalostusteollisuudessa työ- kunnat vetävät paremmilla kehitysalue-eduilla ja
6816: paikkojen vähennys on ollut 700-800 henki- usein paremmalla asemaliaan laajenevan ja uu-
6817: löä. Myös tekstiiliteollisuus on vähentänyt työ- den yritystoiminnan omiin kuntiinsa.
6818: paikkojaan. Rakennustoiminnassakin on työnte- Miehikkälän käsityksen mukaan kunta tulisi
6819: kijöiden määrä viimeisen kymmenen vuoden ai- nimetä uusien kehitysaluelakien mukaiseksi eri-
6820: kana vähentynyt. Vaikeasta rakenteellisesta- työt- tyisalueeksi.
6821: tömyydestä huolimatta ei valtiovalta ole kaupun- Maa- ja metsätalouden kehittämiseksi olisi alu-
6822: gille antanut minkäänlaista tukea. Kaupungin- eelle ohjattava aluepoliittisia tukimuotoja samo-
6823: hallituksen käsityksen mukaan Kuusankosken jen periaatteiden mukaisesti kuin muuhunkin
6824: kaupunki täyttää kuitenkin ne edellytykset, jotka yritystoimintaan.
6825: tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämisestä Haja-asutusalueiden kaupan palvelujen säilyt-
6826: annetun lain 8 §:ssä sanotaan. Tämän vuoksi tämiseksi olisi selvitettävä, missä muodossa ny-
6827: kaupunginhallitus esittää, että valtioneuvosto kyisin saatava vähittäiskaupan tuki (L 1086/74)
6828: määrää Kuusankosken kaupungin erityistoimen- voitaisiin ohjata nykyistä tehokkaammin, sillä
6829: piteiden kohteeksi (erityisalueeksi) mahdollisim- vähittäiskaupan palvelujen säilyttämisellä haja-
6830: man pikaisesti. asutusalueilla on ratkaiseva merkitys myös näit-
6831: Iitin kunta rajoittuu pohjoisosaltaan III perus- ten alueitten elinkelpoisuuden säilyttämiselle.
6832: vyöhykkeen B-tukialueen kuntiin Heinolan kau- Rajaseutukuntia varten olisi kehitettävä ns.
6833: 1983 vp. - TA n:o 117 141
6834:
6835: rajaseututukijärjestelmä. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
6836: Valkealan kunnanhallitus estttaa, että koko hyväksyttäväksi toivomuksen,
6837: kunta olisi nimettävä IV perusvyöhykkeen tuki-
6838: aluekunnaksi. että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
6839: Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi olisi aluepoliittisen lainsäädännön täytäntöön-
6840: Kymenlaaksossa maatilatalouden ja sen sivuelin- panemiseksi siten, että eräät Kymenlaak-
6841: keinojen (mm. maatilamatkailun) rahoitusmah- son kunnat otettaisiin huomioon joko
6842: dollisuudet ulotettava maakunnan IV perusvyö- erityisalueina tai siirrettäiszin edullisem-
6843: hykkeen tukialuekuntiin tai ainakin sisemmän paan luokitukseen.
6844: Salpausselän pohjoispuolisiin osiin niistä sekä
6845: rajaseutukuntiin.
6846:
6847: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6848:
6849: Esko Almgren
6850: 142 1983 vp.
6851:
6852: Toivomusaloite n:o 118
6853:
6854:
6855:
6856:
6857: Almgren ym.: Asuntolainojen myöntämisperusteiden uudistamisesta
6858:
6859:
6860: Eduskunnalle
6861:
6862: Huolimatta voimakkaasta asuntotuotannosta että aluepoliittisista syistä lainoja on haluttu
6863: 1970-luvulla on asuntopula etenkin pääkaupun- myöntää enemmän maan muihin osiin. Asuntoja
6864: kiseudulla edelleen suuri. Puutetta on erityisesti tulisi kuitenkin rakentaa sinne, missä ihmisillä
6865: vuokra-asunnoista. on työpaikkoja ja missä asuntojen kysyntä on
6866: Maamme vuokra-asuntotuotanto on viime vuo- suurinta.
6867: sina ollut mahdollista lähes yksinomaan valtion Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6868: osalainoittamana. Kun valtion lainoituksen ehto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6869: na on asumiskustannusten jääminen asetettujen sen,
6870: rajojen alapuolelle, on pääkaupunkiseudulle ol-
6871: lut vaikea saada valtion asuntolainoittamaa asun- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
6872: totuotantoa. Tämä johtuu siitä, että rakennus- asuntolainojen myöntämisperusteiden
6873: kustannukset pääkaupunkiseudulla ylittävät sel- uudistamiseksi siten, että lainamääriä
6874: västi kustannustason maan muissa osissa. paikkakuntakohtaisesti jaettaessa otettai-
6875: Valtion lainoittaman asuntotuotannon vähäi- siin huomioon alueen väestömäårii ja
6876: syyteen pääkaupunkiseudulla vaikuttaa lisäksi se, asuntojen kysyntä·.
6877: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6878:
6879: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
6880: 1983 vp. 143
6881:
6882: Toivomusaloite n:o 119
6883:
6884:
6885:
6886: Almgren ym.: Nuorten avioparien ensiasunnon hankinnan helpot-
6887: tamisesta
6888:
6889:
6890: Eduskunnalle
6891:
6892: Nuorten perheiden taloudelliset ongelmat kyt- hankkimiseen silloinkin, kun he ostavat käytetyn
6893: keytyvät hyvin keskeisesti asunto-ongelman ym- asunnon. Tähän tarkoitukseen tulisi voida myön-
6894: pärille. Nuorille sopivista halvoista vuokra-asun- tää joko valtion asuntolainoja tai vaihtoehtoisesti
6895: noista on huutava puute. Valtion lainoittaman valtion tulisi maksaa pankin myöntämille asunto-
6896: asuntotuotannon puitteissa nuorilla olisi mahdol- luotoille korkotukea.
6897: lisuus päästä kiinni omaan asuntoon pienellä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6898: alkupääomalla, mutta käytännössä tämä mahdol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6899: lisuus ainakin pääkaupunkiseudulla kariutuu sii- sen,
6900: hen, ettei asuntolainoitettu tuotanto likimain-
6901: kaan tyydytä kysyntää. että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
6902: Nuorten parien asunto-ongelmien helpottami- asuntolainojen tai korkotukzlainojen
6903: seksi tulisi lainoitusmuotoja kehittää. Nuorille myöntämiseksi nuorille aviopareille ensi-
6904: aviopareille tulisi myöntää halpakorkoista lainaa asunnon hankintaan szlloinkin, kun ky-
6905: pitkällä takaisinmaksuajalla oman ensiasunnon seessä on käytettynä hankittu asunto.
6906:
6907: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6908:
6909:
6910: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
6911: 144 1983 vp.
6912:
6913: Toivomusaloite n:o 120
6914:
6915:
6916:
6917:
6918: Almgren: Valtion Kotkan virastotalon suunnittelun aloittamisesta
6919:
6920:
6921: Eduskunnalle
6922:
6923: Valtioneuvoston tammikuussa 1980 tekemän luummin aientaa kuin siirtää. Hankkeen kustan-
6924: päätöksen mukaan Kotkan virastotalo kuuluu nusarvio on 27 000 000 mk.
6925: siihen luetteloon, joka on tehty valtion virastota- Työvoimapiiri korostaa, että valtion virastota-
6926: lojen rakentamisen kiireellisyydestä. Kaupunki lojen rakentamisessa Kotka on selvästi kiireisin
6927: on puolestaan varannut taloa varten tontin kau- työvoimahallinnon näkökulmasta tarkasteltuna.
6928: pungin keskustasta ja on valmis luovuttamaan Hankkeen suunnittelun ja toteuttamisen aienta-
6929: sen valtiolle. minen olisi toivottavaa paitsi työllisyysnäkökoh-
6930: Tällä hetkellä on varsin huomattava määrä din myös työvoimahallinnon toimitilakysymyksiä
6931: valtion virastoja vuokratiloissa eri puolilla Kotkan ajatellen.
6932: kaupunkia (mm. verotoimisto, ulosottolaitos, Kotkan työvoimatoimisto toimii nykyisellään
6933: kansaneläkelaitos, työvoimatoimisto, piirimetsä- kahdessa eri pisteessä, jotka olisi tarkoituksenmu-
6934: lautakunta, liikevaihtoverotoimisto, tullipiiri, kaista yhdistää. Molemmat toimipisteet sijaitse-
6935: luotsipiiri ja henkikirjoittaja). vat Kotkansaarella, joka kaupungin aluetta aja-
6936: Kotkan virastotalon rakentaminen oli raken- tellen ei ole paras vaihtoehto asiakaspalvelun
6937: nushallituksen vuonna 1981 laatimassa vuosien kannalta.
6938: 1983-1986 toiminta- ja taloussuunnitelmassa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
6939: esitetty rahoitettavaksi vuoden 1984 tulo- ja me- hyväksyttäväksi toivomuksen,
6940: noarviossa suunnittelun osalta. Tällä hetkellä
6941: "uäyttää siltä, että hankkeen suunnittelu voisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6942: käynnistyä vasta v. 1986 hankkeen siinämisen menpiteisiin valtion Kotkan virastotalon
6943: takia. Hanketta tulisi sen tärkeyden takia mie- suunnittelemiseksi.
6944: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6945:
6946: Esko Almgren
6947: 1983 vp. 145
6948:
6949: Toivomusaloite n:o 121
6950:
6951:
6952:
6953:
6954: Alppi ym.: Maakaasuputken runkolinjan jatkamisesta Pirkanmaalle
6955:
6956:
6957: Eduskunnalle
6958:
6959: Pirkanmaa on voimakkaasti teollistunut ja jat- allekirjoitetussa pitkän aikavälin kaupallistalou-
6960: kuvasti kehittyvä teollisuusalue. Näin ollen myös dellisessa yhteistyöohjelmassa todetaan maakaa-
6961: energiantarve maakunnassa on kasvava. Eri ener- suputken runkolinjan jatkaminen yhdeksi tutki-
6962: giamuodoista omaa maakaasu useita kiistattomia misen arvoiseksi asiaksi ja kun hankkeella olisi
6963: etuja. Se on sekä edullinen että ympäristöystäväl- suurta työllisyysmerkitystä, tulisi Suomen olla
6964: linen. asiassa aloitteellinen.
6965: Maakaasua on tuotu maahamme vuodesta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6966: 1973 lähtien Neuvostoliitosta. Neuvostoliiton taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6967: suuret kaasuvarat sijaitsevat lähellä omaa maa-
6968: tamme ja sieltä tuotavalla maakaasulla voitaisiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
6969: Hämeen läänin ja Pirkanmaan energiantarve tur- suunnitelmien laatt'miseksi ja rakennus-
6970: vata pitkälle eteenpäin. Maakaasuputken runko- töiden aloittamiseksi maakaasuputken
6971: linjan jatkaminen nimenomaan Lahden ja Hä- runkolinjan jatkamiseksi Kymenlaaksosta
6972: meenlinnan kautta Pirkanmaalle olisi myös kan- Lahden, Hämeenlinnan ja Toijalan kaut-
6973: santaloudellisesti edullisin. ta Tampereelle ja muille Pirkanmaan
6974: Kun mm. Suomen ja Neuvostoliiton kesken teollistuneille paikkakunnille.
6975: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6976:
6977: Ulla-Leena Alppi Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen
6978: Pentti Lahti-Nuuttila Osmo Vepsäläinen Pekka Leppänen
6979: Esko Helle
6980:
6981:
6982:
6983:
6984: 19 088300420M
6985: 146 1983 vp.
6986:
6987: Toivomusaloite n:o 122
6988:
6989:
6990:
6991:
6992: Alppi ym.: Oriveden sijoittamisesta uusien kehitysalueiden perus-
6993: vyöhykkeiden piiriin
6994:
6995:
6996: Eduskunnalle
6997:
6998: Aluepoliittisessa lainsäädännössä lähtökohdak- kenne on epäedullinen siten, että ns. passHvl-
6999: si tulee ottaa työttömyyden, erityisesti rakenteel- väestön osuus väestöstä on huomattava. Kunnan
7000: lisen työttömyyden poistaminen. Vaikeimmille teollisuuden rakenne on yksipuolista, pääasiassa
7001: työttömyysalueille tulisi lisätä valtiovallan tuki- kenkäteollisuutta, jolla ei ole merkittäviä laaje-
7002: toimia tunruvasti nykyisestä. Uudet kehitysaluei- nemismahdollisuuksia. Kunnan teollisuuskylä-
7003: den vyöhykerajat tulee tarkistaa todella kattavan, hanke ei ole saanut tarpeellisia kehitysalue-
7004: perusteellisen harkinnan jälkeen, jossa otetaan etuuksia, mikä on saattanut kunnan vaikeaan
7005: riittävän monipuolisesti huomioon kunkin alu- taloudelliseen asemaan.
7006: een ja paikkakunnan olosuhteita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7007: Pohjois-Hämeessä sijaitseva Orivesi tulisi sijoit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7008: taa uusien kehitysalueiden perusvyöhykkeiden sen,
7009: piiriin. Orivedellä on työttömiä n. 3,5 % työvoi- että hallitus ryhtyisi kiireelliszi"n toi-
7010: masta, ja noin 300 henkilöä käy kunnan ulko- menpiteisiin Oriveden szjoittamiseksi uu-
7011: puolella työssä. sien kehitysalueiden perusvyöhykkeiden
7012: Oriveden väkiluku on 8 843. Väestön ikära- piiriin.
7013: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
7014:
7015: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
7016: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
7017: 1983 vp. 147
7018:
7019: Toivomusaloite n:o 123
7020:
7021:
7022:
7023:
7024: Alppi ym.: Asumiskustannusten alentamisesta asuntolainajärjestel-
7025: mää muuttamalla
7026:
7027:
7028: Eduskunnalle
7029:
7030: Asumismenot ovat korkeat lyhyiden laina- tävissä olevista tuloista ja samalla keventäisi
7031: aikojen, korkeiden rakennuskustannusten ja vuokratalojen pääomakuluja.
7032: tonttien hintojen vuoksi. Monen perheen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7033: meentuloa asumiskustannukset rasittavatkin koh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7034: tuuttomasti.
7035: Tämän vuoksi asumismenojen alentamiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7036: tulisi nykyisiä laina-aikoja pidentää vastaamaan asumiskustannusten alentamiseksi niin,
7037: paremmin talojen käyttöikää. Tämä on välttämä- että asuntolainojen laina-aikoja pidennet-
7038: töntä erityisesti valtion lainoittamien vuokratalo- täisiin vähintään· 45 vuuteen, että asunto-
7039: jen osalta, koska näissä taloissa asuinhuoneistojen lainojen korko porrastettaisiin siten, että
7040: vuokrat huoneistoihin valittujen tulotaso huomi- ensimmäisenä vzisivuotiskautena korkoa
7041: oon ottaen ovat kohtuuttomat. Samat vuokrat ei perittäisz~ toisena vzisivuotiskautena
7042: ovat kohtuuttomat verrattaessa niitä kovanrahan- korko olisi 1 prosentti ja kolmantena
7043: asuntojen vuokriin, joissa erityisesti vuokrien ker- vzisivuotiskautena 2 prosenttia ja sen jäl-
7044: takorotukset ovat olleet selvästi pienempiä kuin keen 3 prosenttia vuodessa, että enszsi-
7045: aravavuokrataloissa. jaislainojen laina-aikoja pidennettäisiin
7046: Nykyinen aravavuokrien määräytymisjärjestel- kaikkien lainojen osalta vähintään 25
7047: mä ei takaakaan kohtuullista vuokraa, ellei vuok- vuoden pituzsiksi sekä että eduskunnalle
7048: raperusteisiin vaikuttavia pääomakuluja alenneta. annettazszi'n esitys kohtuullzszsta asumis-
7049: Pidämmekin tärkeänä, että hallitus päättäisi kustannusosuukszsta.
7050: kohtuullisista asumiskustannusosuuksista käytet-
7051: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
7052:
7053: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä Osmo Vepsäläinen
7054: Pentti Lahti-Nuuttila Pirkko Turpeinen Timo Laaksonen
7055: Heli Astala Juhani Vähäkangas Pekka Leppänen
7056: Kalevi Kivistö
7057: 148 1983 vp.
7058:
7059: Toivomusaloite n:o 124
7060:
7061:
7062:
7063:
7064: Anttila ym.: Maatalouden investointivarausjärjestelmää koskevien
7065: säännösten tarkistamisesta
7066:
7067:
7068: Eduskunnalle
7069:
7070: Eduskunta on 10.12.1982 hyväksynyt maata- vestointivarausjärjestelmää on kehitettävä poista-
7071: louden investointivarauslain. Lain 2 §:n mukaan malla investointivarauksen alaraja, joka nyt on
7072: investointivarauksen suuruus on enintään 20 % 8 000 mk, sekä korottamalla ylärajaa 20 OOO:sta
7073: maatalouden puhtaasta tulosta ennen investointi- 40 000 markkaan ottaen juuri huomioon maata-
7074: varauksen vähentämistä, ei kuitenkaan enemmän louden tulojen vaihtelun. Tällöin pystyttäisiin
7075: kuin 20 000 mk. Investointivarauksen määrää niinä vuosina, jolloin tulos on hyvä, varaamaan
7076: laskettaessa jätetään täysien tuhansien markkojen enemmän, koska maataloudessa investointivaati-
7077: yli menevä osa lukuun ottamatta. Jos maatilata- mukset tuloihin nähden ovat suuret. Alarajan
7078: louden tuloverolain (543/67) 6 §:n 1 momentin poistaminen on välttämätöntä, jotta investointi-
7079: 4 kohdassa tarkoitettujen vähennyskelpoisten varausjärjestelmää voivat kaikki maatalousyrittä-
7080: hankinta- ja perusparannusmenojen poistot on jät käyttää ja soveltaa. Samoin tulee korottaa
7081: tehty saman lain 8 §:n 4 momentin, 9 §:n 2 investointivarausprosentti 20 % :sta 30 % :iin.
7082: momentin ja 10 §:n 3 momentin mukaan lasket- Venailuna mainittakoon vain vuodesta 1979 läh-
7083: tua enimmäismäärää pienempinä, on erotus vä- tien voimassa ollut vapaaehtoisuuteen perustuva
7084: hennettävä maatalouden puhtaasta tulosta lasket- investointivarausjärjestelmä, jossa liiketoimintaa
7085: taessa investointivarauksen sallittua määrää. In- harjoittava verovelvollinen saa tehdä verotuksessa
7086: vestointivarausta ei saa tehdä, jos enimmäismäärä investointivarauksen, joka saa olla enintään 50 %
7087: olisi pienempi kuin 8 000 mk eikä muutoinkaan verovelvollisen tilikauden voitosta.
7088: 8 000 markkaa pienempänä. Investointivarausta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7089: ei saa tehdä niiltä verovuosilta, joina aikaisem- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7090: min tehtyjä investointivarauksia käytetään tai sen,
7091: luetaan tuloksi 9 §:ssä säädetyllä tavalla. Inves-
7092: tointivaraus vähennetään maatalouden puhtaasta että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
7093: tulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa. maatalouden investointivarausjärjestel-
7094: Maataloudessa investointien rahoitusmahdolli- män kehittämiseksi siten, että investoin-
7095: suudet vaihtelevat huomattavasti eri vuosina joh- tivarauksen alaraja poistetaan kokonaan
7096: tuen mm. sääolosuhteista. Samoin vaihtelevat ja ylärajaa nostetaan 20 000 markasta
7097: metsänmyynnistä saadut tulot eri vuosina. Näin 40 000 markkaan sekä varausprosentti
7098: ollen eduskunnan hyväksymää maatalouden in- 20 %:sta 30 %:un.
7099: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7100:
7101: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä Matti Maijala
7102: Pirkko Ikonen Hannu Kemppainen Hannu Tenhiälä
7103: Pentti Poutanen
7104: 1983 vp. 149
7105:
7106: Toivomusaloite n:o 125
7107:
7108:
7109:
7110:
7111: Anttila ym.: Metsänhoitotöistä aiheutuvien kustannusten saamisesta
7112: vähennyskelpoisiksi verotuksessa
7113:
7114:
7115: Eduskunnalle
7116:
7117: Maatilatalouden tuloverolain (543/67) 11 §:n - Metsäojituskustannusten vähennysoikeutta
7118: mukaan metsätaloudesta saatua puhdasta tuloa muutetaan siten, että perusojitusten, täydennys-
7119: määrättäessä otetaan metsän arvioidusta tuotosta ojitusten ja ojien kunnossapidon aiheuttamat
7120: vähennyksenä huomioon metsään kohdistuvat ta- kulut tulevat tilakohtaisesti todellisina kuluina
7121: valliset hoito- ja hallintokustannukset sekä koh- vähennettäviksi. Samalla luovutaan uusista oji-
7122: tuulliset arvon vähennykset sen mukaan kuin tusalueiden verovapauksista ja poistetaan täyden-
7123: niistä asetuksella erikseen säädetään. Kun kysees- nysojitusten ja ojien kunnossapidon kustannukset
7124: sä olevassa laissa on lisäksi säädetty, että verovel- keskimääräisinä vähennettävistä kustannuksista.
7125: vollisella on oikeus vähentää verotuksessa met- - Metsänlannoituskustannukset tehdään lan-
7126: sänhoitomaksu ja 30 % metsäteiden rakenta- noitemenojen osalta tilakohtaisesti vähennettä-
7127: mismenoista ja että ojitetulle suoalueelle myön- viksi ja poistetaan nämä kustannukset keskimää-
7128: netään määräaikainen verovapaus, otetaan vero- räisinä vähennettävistä kustannuksista.
7129: tuksessa muut metsätalouden kustannukset eräitä - Metsäteiden rakentamiskustannusten vä-
7130: vähentämättä jääviä kustannuksia lukuunotta- hennysoikeutta muutetaan siten, että rakenta-
7131: matta huomioon keskimääräisenä kuluvähennyk- mismenot saadaan vähentää kokonaisuudessaan
7132: senä. Vuodesta 1977 lähtien kuluvähennyksen tilakohtaisesti todellisten kulujen mukaisesti ajoi-
7133: suuruus on ollut 12-18 % vaihdellen lääneit- tettuina.
7134: täin. Metsätaloussuunnitelmakustannusten tilakoh-
7135: Tällä hetkellä tilakohtaisesti huomioon otetta- tainen vähentämisoikeus edistää osaltaan metsä-
7136: via metsätalouden kustannuksia ovat metsänhoi- talouden suunnitelmallista harjoittamista. Suun-
7137: tomaksu, 30 % metsäteiden rakentamismenoista nittelu puolestaan tehostaa metsien hoitoa ja
7138: ja perusojitusten aiheuttamat menot. Kokonaan käyttöä.
7139: jäävät verotuksessa huomioon ottamatta 70 % Metsän lannoitteiden tilakohtainen vähentämi-
7140: metsäteiden rakentamismenoista. Muut kustan- nen on omiaan lisäämään lannoituksia ja sitä
7141: nukset sisältyvät periaatteessa keskimääräiseen kautta puun tuotantoa. Puun tuotannon lisää-
7142: kuluvähennyserään. Selvityksissä ei ole puun tuo- mistavoitteen kannalta lannoitus on nopeimmin
7143: tannossa käytettävien työvälineiden ja laitteiden vaikuttava toimenpide
7144: hankintamenoja pystytty kuitenkaan arvioimaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7145: Metsätalouden kulujen vähennysjärjestelmää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7146: tulee tarkistaa eräiden menolajien osalta ottaen sen,
7147: huomioon metsäpoliittiset näkökohdat, jotta
7148: näin parannetaan tilakohtaisen oikeudenmukai- että hallitus kiirehtisi toimia metsäta-
7149: suuden toteutumista. loussuunnitelmien laatimiskustannusten,
7150: Edellä olevaan viitaten tulee kulujen verovä- metsäo;i'tuskustannusten, metsänlannoi-
7151: hennysjärjestelmään tehdä seuraavat muutokset: tuskustannusten sekä metsätezden raken-
7152: - Metsätaloussuunnitelmien laatimiskustan- tamiskustannusten saattamiseksi kokonai-
7153: nukset tehdään tilakohtaisesti vähennettäväksi ja suudessaan vähennyskelpoisiksi tilakoh-
7154: poistetaan nämä kustannukset keskimääräisinä taisesti.
7155: vähennettävistä kustannuksista.
7156: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7157:
7158: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Pesälä Pentti Poutaneo
7159: Matti Maijala Hannu Tenhiälä
7160: 150 1983 vp.
7161:
7162: Toivomusaloite n:o 126
7163:
7164:
7165: Anttila: Forssan seudun kuntien määräämisestä erityisalueiksi
7166:
7167:
7168: Eduskunnalle
7169:
7170: Forssan kaupunki on jättänyt syksyllä 1983 on odotettavissa eräissä keskisuurissa teollisuuslai-
7171: valtioneuvostolle anomuksen, että Forssa otetaan toksissa lomautuksia ja irtisanomisia. Myöskin
7172: aluepoliittisten lakien toimeenpanossa huomioon rakennustoiminnan näkymät tänä talvikautena
7173: vanhana elinkeinorakenteeltaan yksipuolisena ja näyttävät Forssan seudulla melko heikoilta. Ai-
7174: erittäin suhdanneherkkänä teollisuuspaikkakun- noa julkinen rakennuskohde on jätevedenpuhdis-
7175: tana ja nimetään vuonna 1983 erityisalueeksi. tamon laajennus.
7176: Perusteluina anomukselle esitän seuraavaa: Valtion budjetissa Forssan seudulle osoitetut
7177: Forssan työttömyysaste vuonna 1981 oli Hä- määrärahat eivät ole työllisyysvaikutuksiltaan ko-
7178: meen läänin kuntien heikoin. Viimeisimpien vin suuria. Kuitenkin MTTK:n siirto Jokioisiin
7179: työttömyystilastojen mukaan tammikuun lopussa on viime vuosina työllistänyt talvikausiksi jonkin
7180: Forssassa oli työttömiä 7,6 o/o. Tästä luvusta verran rakennusalan työntekijöitä. Kohteen val-
7181: puuttuvat lomautetut. Forssan työvoimatoimis- mistuttua nyt ei ole merkittäviä rakennushank-
7182: ton alueella työttömyysaste oli 6,6 o/o ja lomaute- keita lähitulevaisuudessa tiedossa Forssan seudul-
7183: tut mukaan lukien 7, 5 o/o. Vajain työviikoin la.
7184: työskenteli lisäksi 92 henkilöä ja työttömyyseläk- Forssan seudulle lähivuosina toteutettavia
7185: keellä oli 430 henkilöä. hankkeita ovat seuraavat:
7186: Työttömyys on Forssan seudulla tällä hetkellä - Humppilan rautatieaseman liikenne- ja las-
7187: niin monitahoinen ongelma, että kuntien perin- tausjärjestelyt,
7188: teisesti käyttämät työllistämiskeinot, uudisraken- .- Jokioinen-Humppila maantien paranta-
7189: taminen ja työllistämistuki nuorille eivät tavoita mtnen,
7190: suurinta osaa työttömistä. Kuitenkin eräiden uu- - Jokioinen-Forssa maantien suunnittelu,
7191: disrakentamiskohteiden käyntiinsaattaminen hel- - Forssa-Jokioinen-Humppila teollisuusra-
7192: pottaisi osaltaan lyhytaikaisesti mm. rakennus- ja dan suunnittelu,
7193: kuljetusalan työttömyyttä ja samalla parantaisi - maantien Saviniemi-Perähuhta paranta-
7194: alueen kuntien verotulojen kehitystä. Forssassa misen aloittaminen,
7195: on tällä hetkellä työpaikkoja yhteensä noin - Forssa-Urjala tien parantaminen välillä
7196: 9 500. Teollisuuden palveluksessa on forssalaisia Saviniemi-Huhti sekä tienosan Matku-Kukka-
7197: 40 o/o . Karkeasti arvioiden Forssan työpaikoista pää parantaminen,
7198: lähes puolet on riippuvaisia kahdesta suurimmas- - katsastusaseman rakentaminen vuonna
7199: ta teollisuusyrityksestä, Rakennusvalmiste Oy:stä 1983, ja TVL:n tukikohdan rakentaminen vuon-
7200: ja Oy Finlayson Ab:stä, tai liittyvät muuten na 1984.
7201: rakentamiseen, rakennusaineteollisuuteen tai Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
7202: näistä johtuviin kuljetuksiin. Teollisista työpai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7203: koista yli puolet on rakennusaineteollisuutta.
7204: Edellä mainittujen suurimpien yritysten merki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7205: tys Forssan seudulle on ratkaiseva. Lomautukset, Forssan seudun nimeämiseksi aluepoliit-
7206: irtisanomiset sekä lyhennetyn työviikon vaikutuk- tisten lakien toimeenpanossa erityis-
7207: set näkyvät välittömästi kaupungin ja lähikuntien alueeksi tai teollisuuskylän perustamiseksi
7208: vähittäiskaupan ja palvelutuotannon tilan heik- alueelle, ottaen huomioon seudun kor-
7209: kenemisenä ja jälkikäteen kuntien verotulojen keat työttömyystilastot sekä yksipuolisen
7210: tuntuvana vähenemisenä. Lisäksi lähikuukausina ja erittäin suhdanneherkän elinkeinora-
7211: kenteen.
7212: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7213:
7214: Sirkka-Liisa Anttila
7215: 1983 vp. 151
7216:
7217: Toivomusaloite n:o 127
7218:
7219:
7220:
7221:
7222: Anttila ym.: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Some-
7223: rolie
7224:
7225:
7226: Eduskunnalle
7227:
7228: Valtion siementarkastuslaitoksen tehtävänä on Someron kunnanhallitus on 25.7.1979 tehnyt
7229: 10.8.1979 annetun lain (649/79) mukaan pelto- esityksen valtion siementarkastuslaitokselle sie-
7230: ja puutarhakasvien siementavarain tarkastus, sie- mentarkastuslaitoksen sijoittamisesta Somerolie.
7231: mentavarain kauppaa, maahantuontia ja maasta- Samalla kunta on tarjoutunut kunnanvaltuuston
7232: vientiä koskeva valvonta siten kuin siitä erikseen 28.11.1979 tekemällä yksimielisellä päätöksellä
7233: on säädetty sekä siementarkastukseen liittyvä tut- luovuttamaan 20 ha:n maa-alueen salaojitettuna
7234: kimustyö, kylvösiemenkysymysten selvittely sekä ja korvauksetta siementarkastuslaitokselle edellyt-
7235: muu alaan kuuluva toiminta. Laitos on maatila- täen, että laitos sijoitetaan Someron kuntaan.
7236: hallituksen alainen. Laitoksen toiminnan paino- Lisäksi kunta on valtuuston päätöksellä sitoutu-
7237: piste on kylvösiemennäytteistä tehtävissä laatu- nut rakentamaan alueelle tarvittavan kasteluvesi-
7238: määrityksissä. Laitoksen toimitilat ovat tällä het- johdon Someronjoesta. Kyseinen 20 ha:n maa-
7239: kellä pinta-alaltaan 963 m 2 , mikä on huomatta- alue on hyvämultaista jo osittain salaojitettua
7240: vasti alle todellisen tarpeen. Lisäksi laitoksella on maata.
7241: käytössään epätarkoituksenmukaisen etäisyyden Somero on Suomen suurin maataloustuotanto-
7242: päässä Viikin opetus- ja koetilalla 8 ha:n koe- pitäjä, sillä sen alueella on maamme kunnista
7243: kenttäalue. eniten peltoa eli yhteensä yli 25 000 ha. Edelleen
7244: Valtioneuvosto asetti 21.6.1972 komitean, jon- Somerolla ei ole tällä hetkellä valtion laitoksia
7245: ka tehtävänä oli mm. selvittää valtakunnan eri sijoitettuna eivätkä myöskään alueen kuntainliit-
7246: osien ja niiden keskuspaikkojen tasapuoliseksi tojen toimintayksiköt sijaitse Somerolla, ja näin
7247: kehittämiseksi ne yleiset edellytykset, joiden to- ollen Somero on tavallaan väliinputoaja.
7248: teutuessa valtion virastoja ja laitoksia on tar- Valtion siementarkastuslaitoksen toimivuuden
7249: koituksenmukaista sijoittaa Helsingin seudun parantamiseksi ja turvaamiseksi on sen todettu
7250: ruuhka-alueen ulkopuolelle. Komitean mietin- tarvitsevan nykyistä sopivamman sijoituspaikan,
7251: nössä on ehdotettu monen muun viraston ja missä itse toimintakeskus laboratorioineen ja
7252: laitoksen ohella myös valtion siementarkastuslai- välttämättömine koekenttäalueineen voidaan si-
7253: tos sijoitettavaksi pois Helsingistä. Valtion sie- joittaa toistensa lähiyhteyteen. Someron kunta
7254: mentarkastuslaitos asetti 6.3.1979 projektiryh- tarjoaa laitokselle parhaan mahdollisen sijoitus-
7255: män siirtosuunnitelman laatimista ja muiden paikan.
7256: vaihtoehtoisten sijoituspaikkakuntien soveltuvuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7257: den selvittämistä varten. Projektiryhmä luovutti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7258: mietintönsä valtiovarainministeriölle 27. 8. 197 9. sen,
7259: Projektiryhmän päätelmä: Valtion siementarkas-
7260: tuslaitoksen toimintaedellytysten kannalta täyttä- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
7261: vät Forssan ja Loimaan kaupunki ja Someron valtion siementarkastuslaitoksen sijoitta-
7262: kunta parhaiten vaatimukset. miseksi Someron kuntaan.
7263: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7264:
7265: Sirkka-Liisa Anttila Hannu Tenhiälä
7266: 152 1983 vp.
7267:
7268: Toivomusaloite n:o 128
7269:
7270:
7271:
7272:
7273: Arranz ym.: Kotitaloustyöntekijälle ja perhepäivähoitajalle makset-
7274: tavan palkan verovähennyskelpoisuudesta
7275:
7276:
7277: Eduskunnalle
7278:
7279: Monissa lapsiperheissä kotona käyvän päivähoi- maksi. Niin ko. tilanne houkuttelee väärinkäy-
7280: tajan tai kotiapulaisen tai yksityisen perhepäivä- töksiin: joko pidetään työsuhde salaisena koko-
7281: hoitajan saanti on välttämätön edellytys äidin naan ja mahdollisesti nostetaan samanaikaisesti
7282: työssäkäynnille. työttömyyskorvauksia, tai veroa maksetaan vain
7283: Esim. - vanhempien poikkeavat työajat osalta palkkaa. Näin työntekijä on joko kokonaan
7284: monilapsiset perheet vailla sosiaaliturvaa tai eläke- ym. maksut jäävät
7285: infektioherkät ja allergiset lapset palkan edellyttämän tason alapuolelle.
7286: erityispäivähoitoa vaativat lapset Koska hallitus v. 1980 julkaisi perhepoliittises-
7287: haja-asutusalueella asuvat sa selonteossaan periaatepäätöksensä lastenhoito-
7288: kielelliset vähemmistöt kulujen verovähennysoikeudesta, ehdotamme
7289: perheet joiden tulotaso ylittää kun- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7290: nallisten päivähoitopaikkojen jaossa muksen,
7291: vahvistetut tulorajat.
7292: Vaikka v. 1977 annettu laki kotitaloustyönteki- että hallitus viivyttelemättä ryhtyisi toi-
7293: jäin työsuhteesta (951177) määrittelee työajat ja meen kotitaloustyöntekijän ja perhepäi-
7294: sosiaaliturvan, on työntekijälle aiheellisesti kuu- vähoitajan palkkauksen saattamiseksi
7295: luvan sosiaaliturvan järjestäminen silti koitunut työnantajaperheelle kokonaisuudessaan
7296: nykytilanteessa työnantajaperheelle kohtuutta- verovähennyskelpoiseksi.
7297:
7298: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
7299:
7300: Liisa Arranz Pekka Vennamo Vieno Eklund
7301: Reijo Enävaara Urpo Leppänen Pentti Skön
7302: Ole Wasz-Höckert J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen
7303: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
7304: 1983 vp. 153
7305:
7306: Toivomusaloite n:o 129
7307:
7308:
7309:
7310:
7311: Arranz ym.: Omassa osakkeessa asumisesta aiheutuvien kohtuutto-
7312: mien kustannusten korvaamisesta opiskelijoille
7313:
7314:
7315: Eduskunnalle
7316:
7317: Erityisesti pääkaupunkiseudulla opiskelija-asu- myöntää asumislisää (maksimi 2 610 mk vuonna
7318: minen on ongelmallista. Vain joka kolmannelle 1983). Usein yhtiövastikkeet kohoavat opiskelija-
7319: perheettömälle opiskelijalle ja joka kymmenen- asuntoloiden keskimääräistä vuokratasoa korke-
7320: nelle opiskelijaperheelle pystyttiin viime vuonna ammiksi.
7321: osoittamaan opiskelija-asunto. Opiskelija-asunto- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7322: tuotanto on jäänyt jälkeen asetetuista tavoitteis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7323: ta. Samaan aikaan on vapailta markkinoilta pois-
7324: tunut tuhansia vuokra-asuntoja. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7325: Vaikean asuntotilanteen vallitessa on omistus- selvittääkseen mahdollisuudet verovähen-
7326: asunnon hankkiminen muodostunut joillekin nyskeinoin korvata omistusasunnossa asu-
7327: opiskelijoille varteen otettavaksi vaihtoehdoksi, ville opiskelijoille opiskelija-asuntoihin
7328: varsinkin jos opiskeluaika vieraspaikkakunnalla nähden kohtuuttomat asumiskustannuk-
7329: kestää . useita vuosia. Opintotukilain mukaan set.
7330: omassa osakkeessa asuville ei kuitenkaan voida
7331: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7332:
7333: Liisa Arranz Mikko Vainio Lea Mäkipää
7334: Reijo Enävaara Pentti Skön Lea Kärhä
7335: Heikki Riihijärvi Urho Pohto Aino Pohjanoksa
7336: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti Ole Wasz-Höckert
7337: Reino Paasilinna
7338:
7339:
7340:
7341:
7342: 20 088300420M
7343: 154 1983 vp.
7344:
7345: Toivomusaloite n:o 130
7346:
7347:
7348:
7349:
7350: Astala ym.: Myyntivoiton saattamisesta veronalaiseksi tuloksi asun-
7351: tokauppoja lukuun ottamatta
7352:
7353:
7354: Eduskunnalle
7355:
7356: Kiinteän omaisuuden luovutuksesta saadut pitää oikeudenmukaisena. Myyntivoittojen täy-
7357: voitot ovat osittain verovapaita kuuden- ja koko- dellinen verovapaus on myös veronmaksukykyi-
7358: naan verovapaita kymmenen vuoden omistuksen syysnäkökohtia ajatellen vaikeasti perusteltavissa.
7359: jälkeen. Vastaavasti irtaimen omaisuuden, kuten Myyntivoittojen verotusta koskevia säännöksiä
7360: esimerkiksi osakkeiden ja muiden arvopaperei- tulisikin muuttaa siten, että kaikki reaaliset
7361: den luovutusvoitot ovat verovapaata tuloa vii- myyntivoitot olisivat saajansa veronalaista tuloa
7362: den vuoden omistusajan jälkeen. ilman aikarajoitusta, lukuunottamatta omana
7363: Vaikka varallisuusverotus on Suomessa kan- asuntona käytettyjen asunto-osakkeiden ja oma-
7364: sainvälisesti verraten melko lievää, suosii myynti- kotikiinteistöjen luovutuksesta saatuja myynti-
7365: voittojen verovapaus yrityksestä luopumista ver- voittoja.
7366: rattuna yrityksen jatkuvaan omistamiseen. Nykyi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7367: nen järjestelmä mahdollistaa nimittäin yritykseen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7368: jätetyn verottamatta olevan tulon verovapaan sen,
7369: siirron omistajien taskuun osakkeiden myynnin
7370: tai yhtiön purkamisen avulla. Kiinteistöjen an- että hallitus ryhtyisi toimenpztemtn
7371: sioton arvonnousu voidaan realisoida verovapaasti myyntivoittojen verotusta koskevien sään-
7372: 10 vuoden omistusajan jälkeen. nösten muuttamiseksi siten, että kaikki
7373: Nykyinen myyntivoittojen verotusjärjestelmä reaaliset myyntivoitot olisivat saajansa ve-
7374: asettaa eri tulonsaajaryhmät verotuksessa täysin ronalaista tuloa zlman aikarajoitusta lu-
7375: eriarvoiseen asemaan. Suuren myyntivoiton saaja kuun ottamatta omana asuntona kå"ytet-
7376: saattaa selvitä täysin ilman veroja, kun taas esi- tyjen asunto-osakkeiden ja omakotilui"n-
7377: merkiksi pienituloinen palkansaaja maksaa veron teistöjen luovutuksesta saatuja myynti-
7378: joka pennistään. Tällaista järjestelmää ei voida voittoja.
7379: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7380:
7381: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
7382: 1983 vp. 155
7383:
7384: Toivomusaloite n:o 131
7385:
7386:
7387:
7388:
7389: Astala ym.: Verotarkastuksia suorittavien henkilöiden määrän lisää-
7390: misestä
7391:
7392:
7393: Eduskunnalle
7394:
7395: Verolainsäädännön monimutkaistuessa ja yri- janpitotehtävissä on keskimäärin 10 satunnaista
7396: tystoiminnan laajentuessa ja monipuolistuessa on työntekijää, vaikka tehtävien laatu edellyttäisi
7397: erityisesti verotoimistojen verovalmistelijoiden ammattitaitoista kirjanpitäjää. Lääninveroviras-
7398: työmäärä voimakkaasti lisääntynyt. Kun henkilö- ton kanto-osastolle tulisikin perustaa tarvittava
7399: resursseja ei sanottavasti ole lisätty, on tilanne määrä kirjanpitäjän virkoja.
7400: monessa veropiirissä muodostunut niin vaikeaksi, Syyteasioita hoitamassa ei lääninverovirastossa
7401: että verovelvollisen oikeusturva vaaramuu samal- ole olemassa vakinaista virkaa eikä virkamiestä
7402: la kun yhteiskunta menettää verotuloja. Myös vaan tehtäviä ovat hoitaneet valtion työllisyysva-
7403: uusi muutoksenhakujärjestelmä on entisestään roin palkatut henkilöt, joiden osalta vaihtuvuus
7404: lisännyt liikevalmistelua suorittavien virkamies- on suuri. Yhteiskunnan edun valvomiseksi ja
7405: ten työmäärää. verovelvollisen oikeusturvan parantamiseksi olisi
7406: Erityisen vaikea tilanne on tällä hetkellä Tai- Turun lääninverovirastoon perustettava asianval-
7407: vassalon verotoimistossa, josta aikaisemmin on vojan virka hoitamaan syyteasioita.
7408: jouduttu siirtämään verovalmistelija Raision vero- Verotarkastusten kattavuus on ollut jatkuvasti
7409: toimistoon. Taivassaloon tarvittaisiin välttämättä laskusuunnassa. Tällainen kehitys on omiaan vai-
7410: yksi verovalmistelijan virka. keuttamaan oikean ja yhdenmukaisen verotuksen
7411: Turun välittömässä läheisyydessä olevan Kaari- toimittamista. Kun tarkastustoiminta lisäksi on
7412: nan veropiirin elinkeinorakenne on voimakkaasti yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa, tulisi
7413: muuttunut ja sen myötä yritysten lukumäärä kattavuuden lisäämiseksi tarkastustoimen henki-
7414: kasvanut. Kaarinan verotoimistoon tarvittaisiin löresursseja lisätä.
7415: vähintään yksi apulaisverosihteerin virka hoita- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7416: maan liikevalmistelua. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7417: Myös Turun lääninveroviraston kanto-osastolla sen,
7418: tilanne on vaikea. Osastolla joudutaan jatkuvasti
7419: käyttämään huomattavia määriä satunnaista työ- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
7420: voimaa. Erityisen vaikea on tilanne verotulojen rotarkastusten kattavuuden parantami-
7421: kirjanpidon kohdalla, jolla on ratkaiseva merkitys seksi tarkastustoimen henkilöresursseja li-
7422: mm. verojen tehokkaan pei:innän kannalta. Kir- säämällä.
7423:
7424: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7425:
7426: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
7427: 156 1983 vp.
7428:
7429: Toivomusaloite n:o 132
7430:
7431:
7432:
7433:
7434: Astala ym.: Loimaan kaupungin määräämisestä kehitysalueiden
7435: ulkopuoliseksi tukialueeksi
7436:
7437:
7438: Eduskunnalle
7439:
7440: Loimaan kaupunki sekä Alastaron, Loimaan, kaisuun, jossa kaikki muut yhteisessä esityksessä
7441: Mellilän, Oripään, Punkalaitumen, Vampulan ja mainitut kunnat paitsi Loimaan kaupunki tulivat
7442: Ypäjän kunnat jättivät 30. 3. 1976 valtioneuvos- määrätyiksi alueellisen kehityksen edistämisestä
7443: tolle yksimielisen esityksen kaikkien näiden kun- annetun lain tarkoittamiksi kehitysalueiden ulko-
7444: tien määräämisestä alueellisen kehityksen edistä- puolisiksi tukialueiksi. Loimaan kaupunki sai
7445: misestä annetun lain tarkoittamiksi kehitysaluei- tuon ratkaisun yhteydessä osakseen valtioneuvos-
7446: den ulkopuolisiksi tukialueiksi. ton päätöksen teollisuuskylän perustamisesta.
7447: Esitys perustui kehitysalueiden neuvottelukun- Teollisuuskylän aikaansaamiseksi on ryhdytty
7448: nan suorittamiin tutkimuksiin, joissa Loimaan toimenpiteisiin. Tällöin on kuitenkin tullut ilmi,
7449: seudun alikehittyneisyys oli todettu muihin varsi- että samanaikaisesti olisi uudelleen harkittava
7450: naisiin kehitysalueisiin kuulumattomiin alueisiin muiden kehitysalueiden ulkopuolisiksi tukialu-
7451: verrattuna. Esitys perustui myös selvityksiin, joita eiksi hyväksyttyjen Loimaan seudun kuntien kes-
7452: oli tehty mm. Turun ja Porin lääninhallituksen kellä olevan Loimaan kaupungin asemaa. Asian
7453: toimesta. Lääninhallitus oli kehitysalueiden vyö- käsittelyssä on tullut selvästi ilmi, että Loimaan
7454: hykejaon tarkistusryhmälle antamassaan lausun- kaupungin kehitysmahdollisuudet eivät ole teol-
7455: nossa katsonut Loimaan seudun kehittämisen lisuuskyläpäätöksenkään myötä kehittyneet siinä
7456: vaativan aluepoliittisia toimenpiteitä. Myös Var- määrin, että ajatuksesta Loimaan kaupungin saa-
7457: sinais-Suomen seutukaavaliitto oli useissa yhteyk- misesta kehitysalueiden ulkopuoliseksi tukialu-
7458: sissä todennut Loimaan seudun kehittämisen on- eeksi olisi tarpeellista ja aiheellista luopua. Päin-
7459: nistumisen edellyttävän yhteiskunnan tukitoi- vastoin teollisuuskylän suunnittelun yhteydessä
7460: mia. on ilmennyt, että kylän toiminnan jatkuvuuden,
7461: Erityisinä perusteluina valtioneuvostolle teh- koko kaupungin elinkeinoelämän kehittymisen ja
7462: dyssä esityksessä esitettiin pysyvien työpaikkojen kaupungin asukkaiden työllisyyden turvaamiseksi
7463: saannin turvaamisen välttämättömyyttä ja esitet- olisi aivan välttämätöntä ottaa uudelleen käsitte-
7464: tiin selvitys siitä, että alueella oli työpaikkojen lyyn kysymys Loimaan kaupungin saamisesta ke-
7465: lukumäärä vähentynyt 1960-luvulla 18,7 % :lla. hitysalueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi.
7466: Edellä olevan seurauksena oli kehittynyt työikäi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7467: sen väestön voimakas muuttoliike ja vastaavasti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7468: väestön vinoutunut ikärakenne. Vuosina 1960-
7469: 75 esityksen tehneet kunnat olivat menettäneet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7470: väestöstään 19,6 %. Niin ikään viitattiin esityk- Loimaan seutua koskevan kehitysalueiden
7471: sen perusteluissa Loimaan seudun luonnollisten tukialuepäätöksen tarkistamiseksi siten,
7472: henkilöiden keskitulojen vähäisyyteen ja valtion että myös Loimaan kaupunki tulisi ympä-
7473: investointien pieneen osuuteen Loimaan seudul- röivien kuntien tapaan kehitysalueiden
7474: la. ulkopuoliseksi tukialueeksi.
7475: Kuntien aloite johti vuoden 1978 lopulla rat-
7476: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7477:
7478: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
7479: 1983 vp. 157
7480:
7481: Toivomusaloite n:o 133
7482:
7483:
7484:
7485:
7486: Astala: Maakaasuputken jatkamisesta Varsinais-Suomeen
7487:
7488:
7489: Eduskunnalle
7490:
7491: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että maa- Maakaasuputken ulottaminen Varsinais-Suo-
7492: kaasun lisätuonoilla Neuvostoliitosta olisi useita meen on tullut uudestaan ajankohtaiseksi. Varsi-
7493: merkittäviä etuja mm. kansantalouden kannalta. nais-Suomen seutukaavaliitto on mm. 28.1.1983
7494: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämi- päättänyt kiireellisesti toimeenpanna yhteistoi-
7495: sen pääongelmaksi on meillä noussut tuonnin minnassa Turun kauppakamarin kanssa yritysky-
7496: lisääminen. Sopiva kohde on maakaasu. Maakaa- selyn helmi-maaliskuun aikana 1983 maakaa-
7497: sun lisätuonoilla Neuvostoliitosta olisi erittäin sun mahdollisesta käytöstä toimialueellaan. Ko-
7498: edullisia työllisyys- ja kauppapoliittisia seurauk- konaistulokset toimitetaan Neste Oy:lle sekä
7499: sia. Se auttaisi myös tasapainottamaan nykyistä kauppa- ja teollisuusministeriölle. Samalla on
7500: epätasapainoa bilateraalikaupassa Neuvostoliiton päätetty merkitä maakaasun johtolinjaus vaihe-
7501: kanssa. Tämä kauppa tarjoaa runsaasti uusia kaava II:een seutukaava I:n linjauksen mukaises-
7502: mahdollisuuksia. Valtakunnallisen maakaasuver- ti.
7503: koston laajentaminen Kouvolasta Etelä-Suomeen Varsinais-Suomessa toivotaan, että nyt vireillä
7504: ja Varsinais-Suomeen avaisi rikkaita kehitysnäky- olevassa maakaasukysymyksessä kauppa- ja teol-
7505: miä. lisuusministeriössä otetaan erityisen selvityksen
7506: Maakaasu on täydellisesti palavana ja olemat- kohteeksi maakaasuputkilinjan rakentaminen
7507: toman rikki- ja tuhkapitoisuutensa vuoksi ihan- Varsinais-Suomeen. Tällöin on selvitettävä mah-
7508: teellinen polttoaine. Maakaasun lisätuonti ja län- dollisuudet kyseisen johtolinjan avulla tapahtu-
7509: nestä tuotavan öljyn ainakin osittainen korvaami- vaan maakaasun välittämiseen myös Ruotsiin se-
7510: nen maakaasulla monipuolistaisi myös energia- kä mahdollisuudet maakaasun avulla hoitaa työl-
7511: huoltoa ja tekisi energiahuoltomme ja taloutem- lisyyttä. Tällöin on selvitettävä tämän saasteetto-
7512: me vähemmän riippuvaiseksi lännen kriisitalou- man energian käyttö Suomen suurilla maatalou-
7513: desta. den keskellä sijaitsevilla teollisuusalueilla sekä
7514: Maakaasu tarjoaa runsaasti käyttömahdolli- uuden energialähteen antama korvike läntisen
7515: suuksia. Sitä voi raaka-aineena käyttää mm. ke- Suomen uusteollistamiselle.
7516: mian teollisuus. Se on erityisen sovelias energia- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
7517: lähteenä useilla teollisuudenaloilla. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7518: Maakaasu parantatst mahdollisuuksiamme
7519: myös silloin, kun Länsi-Eurooppa pääsee maakaa- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
7520: suenergian piiriin. piteisiin maakaasuputken jatkamiseksi
7521: Maakaasuputken ulottamisesta Lounais-Suo- myös Varsinais-Suomeen, maakaasun
7522: meen oltiin kiinnostuneita jo 1972, jolloin Varsi- käytön edistämiseksi sekä mahdollisuuk-
7523: nais-Suomen seutukaavaliitto teki alustavan selvi- sien selvittämiseksi maakaasun välittämi-
7524: tyksen maakaasun käyttömahdollisuuksista täällä. seen Ruotsiin.
7525: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
7526: Heli Astala
7527: 158 1983 vp.
7528:
7529: Toivomusaloite n:o 134
7530:
7531:
7532:
7533:
7534: Astala ym.: Uudenkaupungin nimeämisestä erityisaluekunnaksi
7535:
7536:
7537: Eduskunnalle
7538:
7539: Turun työvoimapiirin vaikeimpia työttömyys- oman väestön, etenkin nuorten työllistämiseksi.
7540: paikkakuntia on Uusikaupunki. Helmikuun 1983 Lisäksi on otettava huomioon alueen nykyinen
7541: työttömyystilaston mukaan työttömyysaste oli 6,8 heikko työllisyystilanne.
7542: %, kun se koko työvoimapiirin alueella oli 5,4 Kaupungin omat mahdollisuudet työllisyyden
7543: %. Työttömiä oli sanottuna aikana Uudessakau- hoitamiseksi siten, että työttömyys vähenisi, ei
7544: pungissa 419 ja koko Turun työvoimapiirissä yksin kaupungin vaan koko lähiseudun osalta,
7545: 14 116. ovat rajoitetut. Tämän vuoksi kaupungin työlli-
7546: Kaupungin erityisongelmaksi on muodostunut syyden hoitamisessa tarvitaan keinoja ja edelly-
7547: suuri nuorisotyöttömyys. Nuoria alle 25-vuotiaita tyksiä, jotka mahdollistavat pien- ja keskisuuren
7548: on työttömistä ollut jo pitkään n. 40 %, alle teollisuuden saamisen alueelle. Tässä tarvitaan
7549: 35-vuotiaista jopa 63 %. Myös pitkäaikaistyöttö- kaupungin ja valtiovallan yhteisiä toimenpiteitä.
7550: myys on kaupungissa korkea. Yli vuoden työttö- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7551: mänä olleita on n. 21 % kaikista työttömistä, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7552: heistä suurin osa nuoria, alle 25-vuotiaita.
7553: Uudenkaupungin teollisuutta hallitsee metalli- että hallitus ryhtyisi en"koistoimenpitei-
7554: tuote- ja konepajateollisuus ja siinä erityisesti siin Uudenkaupungin nimeiimiseksi en·-
7555: kulkuneuvoja valmistava teollisuus. Teollisuus on tyisaluekunnaksi, jolle voztaistin myöntää.
7556: _ työvoimapoliittisesti vakiintunut eikä kykene tar- työttömyyden lieventämiseksi kauppa- ja
7557: joamaan lisää uusia työpaikkoja. teollisuusministeriön sekä valtion inves-
7558: Uudenkaupungin ja sen naapurikuntien luon- tointirahaston varoista luottoja teollisuus-
7559: nollinen väestönkasvu on lähivuosina niin suurta, tilojen rakentamisen rahoittamiseksi.
7560: että alueella on suoritettava erityisponnisteluja
7561: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7562:
7563: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
7564: 1983 vp. 159
7565:
7566: Toivomusaloite n:o 135
7567:
7568:
7569:
7570:
7571: Astala ym: Turun ja Porin lääniin osoitettujen asuntotuotantomää-
7572: rärahojen lisäämisestä
7573:
7574:
7575: Eduskunnalle
7576:
7577: Asuntojen rakentaminen on vähentynyt voi- Turun ja Porin läänin vuoden 1983 asuntolai-
7578: makkaasti koko 1970-luvun loppupuolen ajan. nakiintiö laski valtioneuvoston päätöksellä erit-
7579: Kun esimerkiksi Turun ja Porin läänissä valmistui täin jyrkästi. Kun samanaikaisesti myös erityistar-
7580: 1970-luvun puolivälissä 11 500 asuntoa, raken- vemäärärahat ovat jatkuvasti vähentyneet, on
7581: nettiin asuntoja vuonna 1981 enää vain 5 200. läänin asunto-olojen kehittyminen huolestutta-
7582: Samanaikaisesti on valtion lainoittamien asunto- vasti vaikeutunut.
7583: jen määrä vähentynyt 5 300 asunnosta 2 900 Tarvetta uusien asuntojen rakentamiseen lää-
7584: asuntoon vuodelle 1983 suunnitellun tuotannon nissä on jatkuvasti. Tuleehan läänin kunnista
7585: jäädessä alle 2 000 asunnon. Uusien valmistuvien hyväksyttäviä ja puollettuja asuntolainahakemuk-
7586: asuntojen tuotantoa ei ole enää varaa pudottaa, sia vuosittain n. 600-700 mmk:n edestä.
7587: vaan määrällistä kokonaistuotantoa on ylläpidet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7588: tävä vähintään 1970-luvun lopun tasolla. Tähän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7589: on perusteltua tarvetta. Viimeisimpien käytettä- sen,
7590: vissä olevien tilastotietojen mukaan ahtaasti asu-
7591: minen on vielä liian yleistä (72 000 henkilöä/yli että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn,
7592: 2 henkeä huonetta kohden) ja yhä esiintyy ali- jotta Turun ja Ponn liiiinissä asetettaiszin
7593: vuokralaisasumista. Pelkästään ahtaasti asumisen tavoitteeksi 4 000 valtion lainoittaman
7594: poistaminen edellyttää Turun ja Porin läänissä asunnon rakentaminen nykyisen vajaan
7595: 24 000 uuden tilavamman asunnon tarjoamista 2 000 asunnon sijasta ja että Turun ja
7596: ahtaasti asuville. Porin liiiinin nykyinen asuntolainakiintiö
7597: Asuntojen uustuotantoon suunnattuja asunto- (13, 7 %) nostettaiszin lähemmäs liiiinzn
7598: hallituksen myöntämiä asuntolainoja on Turun ja väestöosuutta (14, 7 %) .
7599: Porin lääniin suunnattu viime vuosina seuraavas-
7600: ti:
7601: Kiintiöity
7602: Osuus maasta Erityistarve Yht.
7603: % mmk mmk mmk
7604:
7605: 1978 15,1 249 33 282
7606: 1979 15,1 242 26 268
7607: 1980 14,0 226 29 255
7608: 1981 14,0 230 24 254
7609: 1982 14,0 235 5 240
7610: 1983 13,7 196 14 210
7611:
7612: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7613:
7614: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
7615: 160 1983 vp.
7616:
7617: Toivomusaloite n:o 136
7618:
7619:
7620:
7621:
7622: Astala ym.: Valtion lainoittamien vanhusten vuokra-asuntojen
7623: tuotannon lisäämisestä Turun ja Porin läänissä
7624:
7625:
7626: Eduskunnalle
7627:
7628: Vanhusten asuntotilanteen suhteen on valta- töstä oli yli 65-vuotiaiden osuus 13,6 %, kun
7629: kunnallisena vähimmäistavoitteena järjestää ny- vastaava luku oli koko maassa 12,2 %.
7630: kyaikainen vuokra-asunto 10 % :lle yli 65-vuoti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7631: aasta väestöstä. Vuoden 1978 tilastotietojen mu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7632: kaan Turun ja Porin läänin yli 65-vuotiaasta sen,
7633: väestöstä vain 5,0 % asui vanhuksille tarkoite- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7634: tuissa asunnoissa. Koko maan vastaava luku oli vanhusten vuokra-asuntojen rakentami-
7635: 6,1 %. Turun ja Porin läänin tilanne on maan sen turvaamiseksi Turun ja Porin läänissä
7636: toiseksi heikoin. myöntämällä kailulle kaavalli.sesti hyväk-
7637: Turun ja Porin läänin väestö on ikärakenteel- syttävtlle vanhustentalohankketlle asunto-
7638: taan maan vanhinta. Vuonna 1980 läänin väes- lainaa.
7639: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7640:
7641: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
7642: 1983 vp. 161
7643:
7644: Toivomusaloite n:o 137
7645:
7646:
7647:
7648:
7649: Astala ym.: Invalidien asuntojen erikoisrakenteista aiheutuvien
7650: kustannusten korvaamisesta
7651:
7652:
7653: Eduskunnalle
7654:
7655: Asuntotuotantosäännösten avulla pyritään toiminnassa tulisi kuitenkin olla mahdolli-
7656: maassamme varattoman ja vähävaraisen väestön suus erikoisasuntojenkin rakentamiseen. Monis-
7657: asunto-olojen järjestämiseen ja parantamiseen. sa maissa on tähän kysymykseen viime vuosina
7658: Vammaiset henkilöt ovat tässä suhteessa eräs kiinnitetty ansaittua huomiota. Muun muassa
7659: välttämättömässä avuntarpeessa oleva kansalais- Ruotsissa erikoisjärjestelyjen aiheuttamat lisäkus-
7660: ryhmä. Yleensä invaliditeetti aiheuttaa pysyviä tannukset korvataan tiettyyn summaan saakka
7661: vaikeuksia asianomaisen elämässä. Erityisesti pyö- asuntoa kohden, oli kyseessä sitten vammaisen
7662: rätuolia käyttävä, mutta myös muu vammainen itsensä rakentama tai esimerkiksi valtion lainoi-
7663: henkilö, joutuu asuntoa hankkiessaan kiinnittä- tusten avulla rakennettava kerrostalo.
7664: mään suurta huomiota sen sijaintiin, rakenteelli- Meillä on myös käytännössä todettu erikois-
7665: siin seikkoihin sekä taloudelliseen puoleen. Vai- asuntojen tarpeellisuus. Invalidiliitto r.y.:n syk-
7666: keavammaisen henkilön käyttöön tarkoitetun syllä 1962 asettama yhdyskuntasuunnittelutoimi-
7667: asunnon tulisi olla rakenteeltaan sopiva ja tarkoi- kunta on tutkinut mm. vaikeavammaisten
7668: tuksenmukainen. Liikuntavaikeus asettaa tiettyjä asunto-ongelmaa. Tutkimus on osoittanut, että
7669: vaatimuksia portaikkojen, hissien, ovien, huone- asuntorakennustoiminnassa olisi kiinnitettävä
7670: pinta-alojen, erityisesti keittiön, kylpyhuoneen ja huomiota myös vammaisten erityistarpeisiin. In-
7671: wc:n rakenteille. Pyörätuolia käyttävä henkilö validihuoltolain nojalla voidaan vuoden 1972
7672: tarvitsee paikoillaan ollessaan ja liikkuessaan alusta lukien vaikeavammaiselle invalidille kus-
7673: enemmän tilaa kuin vammaton henkilö. Nor- tantaa välttämättömiä asunnon muutostöitä.
7674: maalisti mitoitetussa asunnossa tällaisen henkilön Kun kysymyksessä on nimenomaan monissa
7675: muista riippumaton liikkuminen ei ole mahdol- vaikeuksissa kamppailevien sota- ja siviili-invali-
7676: lista. Kuitenkin jokaisen henkilön tulisi voida dien elämän helpottaminen ja erikoisratkaisuista
7677: omassa kodissaan päästä esteettömästi liikku- aiheutuvien tavanomaista suurempien, mutta
7678: maan ja kyetä käyttämään kaikkia laitteita hyväk- välttämättömien rakennuskustannusten peittämi-
7679: seen. Huoneiden sijoittelussa on otettava erityis- nen, tulisi sen tapahtua yhteiskunnan tuen tur-
7680: tarpeet huomioon. Ovien, ikkunoiden, kiinteän vin.
7681: kaluston, vesi-, viemäri-, sähkö- ym. laitteiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7682: mitoittaminen ja sijoittelu on tehtävä heidän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7683: käyttöään vastaavaksi. Tällaiset normaalista ra- sen,
7684: kennusstandardista poikkeavat ratkaisut lisäävät
7685: kuitenkin rakennuskustannuksia. Kaupallisessa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
7686: rakennustoiminnassa ei tällaisten seikkojen huo- menpiteisti'n asuntotuotantolain säännös-
7687: mioon ottaminen, varsinkaan yleislaitteiden osal- ten täydentämiseksi siten, että invalidetl-
7688: ta, ole mahdollista, koska rakennuskustannukset le tarkoituksenmukaisten asuntojen eri-
7689: kohoaisivat myös muiden asukkaiden osalta. Yh- koisrakenteista aiheutuvat kustannukset
7690: teiskunnan tuella tapahtuvassa asuntorakennus- suoritettaisiin yhteiskunnan varoista.
7691: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7692:
7693: Heli Astala Inger Hirvelä Niilo Koskenniemi
7694: Esko Helle Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen
7695: Terho Pursiainen Lauha Männistö Pirkko Turpeinen
7696: 21 088300420M
7697: 162 1983 vp.
7698:
7699: Toivomusaloite n:o 138
7700:
7701:
7702:
7703:
7704: Astala ym.: Valtion työmarkkinalaitoksen saattamisesta kansanval-
7705: taisen kontrollin alaiseksi
7706:
7707:
7708: Eduskunnalle
7709:
7710: Vuoden 1970 virkaehtolain säädännästä saadut sitten ulottaneet mm. yhteiskuntapoliittisesti vir-
7711: kokemukset ovat osoittaneet oikeaksi kansande- heelliset heijastusvaikutuksensa myös kuntiin ja
7712: mokraattien lakien säätämisvaiheessa esittämän ainakin eräisiin yksityisen sektorin osiin. Valtion
7713: arvostelun. Lait eivät nykyisellään takaa julkisten työmarkkinalaitoksen saattaminen kansanvaltai-
7714: yhteisöjen palveluksessa oleville edes samoja pe- seen kontrolliin onkin yhteiskunnan yleisen
7715: rusoikeuksia kuin yksityisten työnantajien palve- suunnittelun kannalta välttämätöntä. Lisäksi se
7716: luksessa olevilla on. Edellä tarkoitettujen puut- on sekä julkisten yhteisöjen että niiden palveluk-
7717: teellisuuksien lisäksi on todettavissa itse sopimus- sessa olevien edun mukaista.
7718: neuvotteluihin liittyviä epäkohtia, jotka ovat jul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
7719: . kisessa keskustelussakin jääneet vähemmälle huo- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7720: miolle. Kunnallisella alalla ns. suhteellisuusperi- sen,
7721: aatteella valittu kunnallinen sopimusvaltuuskun-
7722: ta on käytännössä voinut seurata ja osittain että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
7723: osallistuakio sopimusneuvotteluihin. Näin ei ole virkaehtolainsäädännön kehittämiseksi si-
7724: ollut asianlaita valtiolla, vaan käytännössä valtion ten, että valtion työmarkkinalaitos työn-
7725: työmarkkinalaitoksen virkamiehet ovat huolehti- antajaa edustavana viranomaisena saate-
7726: neet täysin itsenäisesti neuvottelujen käymisestä. taan kansanvaltaisen kontrollin alaiseksi.
7727: Valtiolla aikanaan syntyneet palkkaratkaisut ovat
7728: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7729:
7730: Heli Astala Ulla-Leena Alppi
7731: 1983 vp. 163
7732:
7733: Toivomusaloite n:o 139
7734:
7735:
7736:
7737:
7738: Astala ym.: Työllistämistukimuotoja käyttäen hoidettujen julkisen
7739: alan tehtävien vakinaistamisesta
7740:
7741:
7742: Eduskunnalle
7743:
7744: Kunnallistalouden järjestelyasiakirja on rajoit- Ie tällainen työsuhde on epämiellyttävä. Toiseksi
7745: tanut kuntien henkilöstön kasvua. Heikon työlli- tilapäisyyteen pohjautuva järjestelmä ei ole omi-
7746: syystilanteen vuoksi käytössä oleva työllistämistu- aan edistämään tehtävien parasta mahdollista
7747: kijärjestelmä on tarjonnut mahdollisuuden hoi- hoitoa. Ja kolmanneksi työvoimahallinnon voi-
7748: taa kuntien kannalta tarpeellisia ja välttämättö- mavaroja ei voida suunnata työllistämiseen, kun
7749: miäkin tehtäviä tilapäisin voimin. Yleisemmin- ne sidotaan näihin tehtäviin.
7750: kin on julkisella lohkolla esiintynyt perusteetonta Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7751: pyrkimystä rajoittaa uuden henkilöstön ottamis- vomuksen,
7752: ta, mistä aiheutunut henkilöstön puute on pur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7753: kautunut tilapäisen työvoiman käyttönä. jotta vakinaistettaisiin ne tehtävät, joita
7754: Kun julkisella lohkolla teeterään eri työllisyys- ;ulkisella lohkolla hoidetaan eri työllistä-
7755: tukimuotoja käyttäen töitä, jotka sen muussa mistukimuotoja käyttäen, mutta jotka
7756: tapauksessa olisi itse järjestettävä, on tästä seu- muutoinkin olisijoka tapauksessa hoidet-
7757: rauksena useita haittoja. Ensinnäkin työntekijäl- tava.
7758: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7759:
7760: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
7761: 164 1983 vp.
7762:
7763: Toivomusaloite n:o 140
7764:
7765:
7766:
7767:
7768: Astala ym.: Sukupuolten tasa-arvotavoitteiden huomioon ottamises-
7769: ta valtion tehtävistä maksettavissa paikoissa
7770:
7771:
7772: Eduskunnalle
7773:
7774: Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi vuon- Sen sijaan ammatillisesti kouluttamattomista
7775: na 1951 sopimuksen, jonka nimenä on "Samaa miehistä puolet ansaitsee yli 2 800 mk/kk ja
7776: palkkaa koskeva sopimus, 1951'' (sopimus n:o ylemmän keskiasteen koulutuksen saaneista mie-
7777: 100). Suomi ratifioi tämän sopimuksen vuonna histä puolet yli 3 800 mk/kk.
7778: 1962. Tässä sopimuksessa, joka koskee samanar- Myöskin naisten cceneminen uralla on vaikea-
7779: voisesta työstä miehille ja naisille maksettavaa ta. Vielä yli 16 vuoden palvelun jälkeen heistä yli
7780: samaa palkkaa, sanonta "palkka" tarkoittaa var- puolet sijoittuu alle 2 400 mk saavien ryhmiin.
7781: sinaista pohja- tai minimipalkkaa sekä kaikkia Miehistä vastaavan ajan olleista puolet ansaitsee
7782: muita palkkaetuja, jotka työnantaja suorittaa yli 3 800 mk.
7783: työntekijälle työsuhteen perusteella suoraan tai Maamme työvoimasta 10 % työskentelee val-
7784: välillisesti, joko rahana tai luontaisetuna. tiosektorilla. Siksi on hyvin merkittävää, miten
7785: Lähes 20 vuoden kuluessa ei tasa-arvo Suomes- tämä osapuoli edistää työmarkkinaratkaisuissa su-
7786: sa ole toteurunut. Vaikka meillä ei enää olekaan kupuolten tasa-arvopyrkimyksiä käytännössä.
7787: erillisiä miesten ja naisten palkkataulukoita, niin Valtion ja koko julkisen sektorin tulisi myös tässä
7788: miehet ja naiset jakauruvat jyrkästi eri palkkaus- suhteessa toimia esimerkillisenä työnantajana.
7789: ryhmiin myös valtiosektorilla. Naiset ovat suure- Siksi valtiosektorin työehtosopimusneuvotteluissa
7790: qa enemmistönä alimmissa palkkausryhmissä ja tulisi ottaa tavoitteeksi sukupuolten palkkaerojen
7791: pienenä vähemmistönä ylimmissä. pienentäminen sekä matalapalkkaisten, jotka
7792: Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan teettämien pääasiassa ovat naisia, aseman järjestelmällinen
7793: tilastotietojen ja julkistaman selvityksen mukaan parantaminen käytännössä. Naisten palkkausti-
7794: valtiosektorilla naiset ovat enemmistönä, 83- lanteen kehittymistä tulee vuosittain seurata.
7795: 59 %, palkkausryhmissä alle 2 000 mk-2 800 Siksi on tärkeätä kehittää valtion palkkatilastoja
7796: mk kuukaudessa. Ylimmissä palkkausryhmissä niin, että kyseinen seuranta on mahdollista.
7797: ovat naiset pienenä vähemmistönä. Esimerkiksi Jo olemassa olevan toimistohenkilökunnan toi-
7798: työsuhteisten kohdalla vain 1 % palkkausryh- menkuvausselvityksen tietojen perusteella on
7799: mässä yli 8 000 mk/kk on enää naisia. Niin mahdollista korjata näitä tehtäviä hoitavien palk-
7800: sanotuissa johtavissa tehtävissä toimivista (palkka kauksellista asemaa.
7801: yli 6 000 mk/kk) on naisia noin 11 %. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7802: Sukupuolten jyrkkää jakautumista on yleisesti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7803: perusteltu miesten ja naisten koulutustason ja sen,
7804: palvelussuhteen keston eroilla. Palkkaukselliset että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
7805: jakaumat eivät juuri tasaannu, vaikka koulutus piteisiin, jotta valtio työnantajana ottaa
7806: tai palvelussuhteen pituus vakioidaankin. Samal- sopimustoiminnassaan huomioon suku-
7807: la koulutustasolla naisten enemmistö on kaikilla puolten tasa-arvotavoitteet palkkauksel-
7808: koulutusasteilla asteikon alapäässä ja miesten listen väiiristymien korjaamiseksi ja pyrkii
7809: enemmistö taas sen yläpäässä. pitemmällä tähtäyksellä pysyvästi suku-
7810: Kolmella alimmalla koulutustasolla olevien puolten tasavertaisen palkkauksellisen
7811: naisten enemmistö ansaitsee alle 2 400 mk/ kk. aseman varmistamiseen.
7812: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
7813:
7814: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
7815: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
7816: 1983 vp. 165
7817:
7818: Toivomusaloite n:o 141
7819:
7820:
7821:
7822:
7823: Astala ym.: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Loimaan
7824: kaupunkiin
7825:
7826:
7827: Eduskunnalle
7828:
7829: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityk- Loimaan edullista asemaa vilja-alueen keskustassa
7830: sessä valtioneuvosto esitti valmistelujen alkamista ja ulkomaankaupan pääsataman tuntumassa ko-
7831: valtion siementarkastuslaitoksen siirtämiseksi rostavat vielä Loimaan seudun hyvät liikenneyh-
7832: Mikkeliin v. 1983. Ennen siirtoa edellytettiin teydet maan eri osiin sekä rautateitse että maan-
7833: kuitenkin selvitettäväksi muut mahdolliset kysy- teitse. Liikenneyhteydet turvaavat tarkastustoi-
7834: mykseen tulevat sijoituspaikat. minnan tehokkuuden ja nopeuden.
7835: Jokin aika sitten totesi valtion siementarkastus- Loimaan seutu on alityöllisyysaluetta, josta
7836: laitoksen asettama projektiryhmä selvityksessään, maatalouden koneistumisen johdosta on viimeis-
7837: että parhaat toimintaedellytykset siementarkas- ten vuosikymmenien aikana vapautunut runsaasti
7838: tuslaitokselle tarjoaa Loimaan kaupunki. Loi- työvoimaa muihin elinkeinoihin. Alueen väestö
7839: maan yhteispisteluvuksi saatiin 394. Tutkimuk- on viimeisten 25 vuoden aikana vähentynyt nel-
7840: sessa selvitettiin mm. olosuhteiden soveltuvuus jänneksellä. Alueen kunnat Loimaan kaupunkia
7841: kenttäkoetoiminnalle, henkilökunnan saanti- lukuunottamatta on nimetty kehitysaluelainsää-
7842: mahdollisuudet, henkilökunnan koulutus-, pal- dännön edellyttämäksi tukialueeksi. Siementar-
7843: velu- ja sivistysmahdollisuudet, sijainti suhteessa kastuslaitoksen sijoittuminen Loimaalle voimis-
7844: siementuotannon ja siemenpakkauksen alueelli- taisi muuttoliikkeestä ja työttömyydestä kärsivää
7845: seen sijaintiin sekä sijainti laitoksen hallinnon ja Loimaan seutua.
7846: toiminnan kannalta tärkeiden virastojen, laitos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7847: ten ja pääkonttoreiden paikkaan nähden. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7848: Loimaa maamme tärkeimpiin viljanviljelyalu-
7849: eisiin kuuluvana olisikin kansantaloudellisesti että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
7850: tarkoituksenmukaisin sekä aluepoliittisesti luon- piteisiin valtion siementarkastuslaitoksen
7851: nollisin siementarkastuslaitoksen sijoituspaikka. siirtämiseksi Loimaan kaupunkiin.
7852: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
7853:
7854: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
7855: 166 1983 vp.
7856:
7857: Toivomusaloite n:o 142
7858:
7859: Astala ym.: Valtion Raision virastotalon rakentamisen kiirehtiruises-
7860: tä
7861:
7862: Eduskunnalle
7863:
7864: Raision kaupunki on kehittynyt Turun kau- Valtiovarainministeriö on hyväksynyt Turun ja
7865: punkiseudun läntiseksi alakeskukseksi. Sen väes- Porin läänissä kolme uutta virastotalohanketta,
7866: töllinen ja teollinen kehitys on ollut nopeata ja nimittäin Turkuun, Raisioon ja Raumalle. Viisi-
7867: myös valtion viranomaisten tehtävät ovat jatku- vuotisinvestointisuunnitelmaan ei näitä kohteita
7868: vasti lisääntyneet. Raisiolaiset eivät kuitenkaan kuitenkaan ole sisällytetty. Tällä hetkellä Turun
7869: voi saada useita välttämättömiä palveluja koti- ja Porin läänissä ei ole rakenteilla yhtään virasto-
7870: kaupungistaan, koska valtiolla ei ole Raisiossa taloa.
7871: lainkaan omia pysyviä toimitiloja. Valtion viras- Raision virastotaloon tulisi varautua sijoitta-
7872: totalon rakentamisesta Raisioon on kaupunki maan ainakin seuraavat toiminnot oheisine tilan-
7873: tehnyt esityksiä jo lähes 20 vuoden ajan. tarpeineen:
7874: Valtion omien toimitilojen puuttumisen takia - poliisin ja nimismiehen tilat 1 200 m 2
7875: on Raision kaupunki vuokrannut uudesta kau- - verotoimisto 1 000 m 2
7876: pungintalosta 855,5 m 2:n suuruiset tilat nimis- työvoimatoimisto 500 m 2
7877: miespiirin ja poliisin käyttöön. Myöskin verotoi- - telepalvelutoimisto 200 m 2
7878: mistolle on kuluvan vuoden alusta lukien kau- - kansaneläkelaitoksen tilat 400 m 2 •
7879: pungin toimesta järjestetty 689 m 2 :n suuruiset Edellä esitetyn mukaisesti tulisi Raision valtion
7880: vuokratilat. Tilat ovat kuitenkin väliaikaisia, sillä virastotaloon varata tiloja yhteensä n. 3 500 m 2 •
7881: ne tullaan muutaman vuoden kuluttua tarvitse- Rakennusoikeudeksi muutettuna tämä tarkoittaa
7882: maan kaupungin omaan käyttöön. n. 4 200 krs-m 2 • Raision kaupungintalon raken-
7883: Edellä mainittujen tilojen lisäksi Raision pitäisi nuskustannuksiin vertaamalla hankkeen koko-
7884: kiireellisesti saada monitoimiperiaatteella toimiva naiskustannukseksi muodostuu noin 11,6 mmk.
7885: työvoimatoimisto, jonka tilantarve on arviolta n. Raision kaupunki on varannut virastotalolle uu-
7886: 500 m 2 • Toimisto tulisi palvelemaan Raisiota den kaupungintalon välittömästä läheisyydestä
7887: huomattavasti laajempaa aluetta. Raisio lienee hallintokeskusalueen korttelin n:o 3014 tontin
7888: maassamme ainoa kaupunki, jossa ei ole työvoi- n:o 3, jonka rakennusoikeus on 6 000 m 2 • Alu-
7889: matoimistoa. Raision asukasmäärä on nyt noin een asemakaava on vahvistettu 5. 10. 1979, ja se
7890: 18 500 ja Raision seudun väestömäärä noin voidaan rakentamista varten luovuttaa heti, kun
7891: 45 000. hankkeen toteuttamisesta on päätetty. Rakennus
7892: Raisiosta puuttuvat myöskin posti- ja telehalli- voidaan liittää kaukolämpöön ja olemassa oleviin
7893: tuksen normaalisti järjestämät valtionpuhelin-, kunnallisteknisiin verkostoihin. Virastotalo tulisi
7894: lennätin- ja telexpalvelut. Näitten palveluitten sijaitsemaan nyt ja tulevaisuudessa hyvin keskei-
7895: järjestämiseksi tulisi virastotaloon varautua sijoit- sellä sekä maantieteelliset että liikenteelliset olo-
7896: tamaan n. 200 m 2 :n telepalvelutoimisto. suhteet huomioon ottaen sopivalla paikalla laa-
7897: Kansaneläkelaitoksen Raision toimiston tilat jempienkin hallintopiirien palvelutoimintoja var-
7898: ovat riittämättömät ja epäkäytännölliset. Uusien ten.
7899: tilojen tarve olisi n. 400 m 2 ja eräänä mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7900: suutena tilatarpeen tyydyttämiseksi olisi tilojen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7901: osoittaminen valtion virastotalosta. sen,
7902: Valtion Raision virastotaloon olisi mahdollista että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
7903: sijoittaa myös sellaisia valtion virastoja, jotka valtion Raision virastotalon rakentamisen
7904: nykyisin toimivat ahtaissa tiloissa muualla. kiirehtimiseksi.
7905: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7906:
7907:
7908: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
7909: 1983 vp. 167
7910:
7911: Toivomusaloite n:o 143
7912:
7913:
7914:
7915:
7916: von Bell ym.: Oulun läänin teollisuustoimikunnan sekä kauppa- ja
7917: teollisuusministeriön Oulun läänin teollisuuspiirin henkilöresurs-
7918: sien lisäämisestä ·
7919:
7920:
7921: Eduskunnalle
7922:
7923: Teollisuuspolitiikalle ovat aluepoliittisten la- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
7924: kien elinkeinoelämälle kohdistamat varat olleet oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7925: varsin merkitykselliset Pohjois-Pohjanmaalla. sen,
7926: Toisaalta kauppa- ja teollisuusministeriön Oulun
7927: läänissä toimiva organisaatio on osoittanut nykyi- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
7928: sellään tarvitsevansa sekä teollisuuspolitiikan että Oulun läänin teollisuustoimikunnan sekä
7929: aluepolitiikan tehostetuksi ja suunnitelmalliseksi kauppa- ja teollisuusministeriön Oulun
7930: hoitamiseksi resursseja nykyistä selvästi enem- läänin teollisuuspzirin henkilöresurssien
7931: män. Sama koskee yleensä suunnitelmallisen lisäämiseksi.
7932: teollisuuden seurantaa tilastotuotannon muodos-
7933: sa.
7934:
7935: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
7936:
7937: Aarno von Bell J. Juhani Kortesalmi Sakari Valli
7938: Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa Väinö Raudaskoski
7939: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Arvo Kemppainen
7940: Riitta Jouppila Pentti Kettunen Liisa Jaakonsaari
7941: 168 1983 vp.
7942:
7943: Toivomusaloite n:o 144
7944:
7945:
7946:
7947:
7948: Ehrnrooth: Omassa käytössä olevan asuinrakennuksen verotusarvon
7949: vahvistamisesta puoleen käyvästä arvosta
7950:
7951:
7952: Eduskunnalle
7953:
7954: Voimassa olevan TVL 43 §:n mukaan varoihin vuonna 1983 käytetään 70 prosenttia ja vero-
7955: kuuluva omaisuus arvostetaan, mikäli ei jäljem- vuonna 1984 80 prosenttia vahvistetusta arvosta.
7956: pänä toisin säädetä, siihen käypään arvoon, mikä Näinä vuosina tontin tai rakennuspaikan arvo ei
7957: sillä oli verovuoden päättyessä omistajan hallussa saa kuitenkaan vuosittain nousta kuin enintään
7958: ja sillä paikalla, missä se oli. KäyväHä arvolla kaksinkertaiseksi verrattuna edellisenä vuotena
7959: tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutus- vahvistettuun arvoon.
7960: hintaa. Käytännössä verotusarvon nousu on vaikutta-
7961: Tontin verotusarvolaskelma kuuluu osana kiin- nut kerrannaisesti. Tulo- ja varallisuusveron nou-
7962: teistöjen arvostuksen uudistamiseen. Verovuodes- sun lisäksi se on korottanut kohtuuttomasti katu-
7963: ta 1979 alkaen uudistettiin rakennusten arvosta- maksuja sekä aiheuttaa näin ollen kohtuuttomia
7964: mispetusteet. Tonttien osalta uudistus toteutet- asumiskustannuksia.
7965: tiin siten, että verohallituksen toimeksiannosta Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
7966: selvitettiin rakennusmaan käypä arvo. Selvitys nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7967: laadittiin varovaisuussyistä 70 prosentin tasoon sen,
7968: käyvästä arvosta. Verohallituksen ohjeena, jota
7969: tuli noudattaa ensimmäisen kerran verovuonna että hallitus ryhtyisi ktireellisesti toi-
7970: 1982, oli tonttien yhdenmukainen arvostaminen menpiteisiin tulo- ja varallisuusverolain
7971: koko maassa. kiinteistöjen verotusta koskevien säännös-
7972: Koska verotusarvojen nousu olisi ollut huomat- ten muuttamiseksi siten, että omassa käy-
7973: tavan suuri, verohallitus antoi siirtymäaikaa kos- tössä olevan asuinrakennuksen verotusar-
7974: kevan ohjeen. Ohjeen mukaan verovuonna 1982 vo tontteineen vahvistetaan asumiskus-
7975: käytetään 60 prosenttia siitä arvosta, jonka vero- tannusten kohtuuttoman nousun ehkäi-
7976: lautakunta on perustekokouksessa arviointiohjeen semiseksi enintään puoleen käyvästä ar-
7977: käytäntöönoton yhteydessä vahvistanut. Vero- vosta.
7978: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
7979:
7980: Georg C. Ehrnrooth
7981: 1983 vp. 169
7982:
7983: Toivomusaloite n:o 145
7984:
7985:
7986:
7987:
7988: Ehrnrooth: Vuokratulon vähennyskelpoisuudesta verotuksessa
7989:
7990:
7991:
7992: Eduskunnalle
7993:
7994: Maassamme edelleen vallitseva asuntopula varallisuutensa vuoksi voi saada julkisilla varoilla
7995: kohdistuu pääasiallisesti vuokra-asuntoihin. rakennettua asuntoa mutta joilla kuitenkaan ei
7996: Vuokrasäännöstely ja lainsäädännön eräiden mui- ole varaa hankkia omistusasuntoa. Erittäin monet
7997: denkin kohtien saama sisältö, ennen kaikkea tähän ryhmään kuuluvista asunnontarvitsijoista
7998: pitkälle viety irtisanomissuoja, ovat johtaneet voisivat vapailta markkinoilta saada vuokra-asun-
7999: vuokra-asuntokannan radikaaliin supistumiseen. non, jos omistajan kannattaisi vuokrata omista-
8000: Tästä asiaintilasta kärsivät tietenkin lähinnä nuo- mansa asunto tai sen osa. Verotuksellisista syistä
8001: ret ja muut vähävaraiset asunnontarvitsijat. vapailta markkinoilta on saatavissa hyvin vähän
8002: Asuntotilastojen puutteista huolimatta voi- vuokra-asuntoja. Tätä keinotekoista asuntopulaa
8003: daan ainakin todeta, että vuonna 1980 toimitettu on vaikeuttamassa myös huoneenvuokra-alalla
8004: väestölaskenta osoitti maassamme olevan 383 994 voimassa oleva säännöstely, eritoten liian pitkälle
8005: vuokra-asuntoa. Näiden osuus koko asuntokan- viety irtisanomissuoja, josta vuokra-asuntoa hake-
8006: nasta oli 20,9 prosenttia. Vuonna 1981 valmistui vat perheet ja yksinäiset monessa tapauksessa
8007: 46 988 asuntoa, joiden pinta-ala oli yhteensä joutuvat kärsimään.
8008: 3 981 000 m 2 • Valtion rahoittamien vuokra- Jos vuokratulot tai osa niistä säädettäisiin vero-
8009: asuntojen osuus mainittuna vuonna valmistuneis- vapaaksi tuloksi, tarjoaisivat varmasti hyvin mo-
8010: ta asunnoista oli 11 200 asuntoa, joiden pinta-ala net asunnonomistajat vuokralle sellaisia omista-
8011: oli yhteensä 620 000 m 2 • miaan asuntoja tai asuntojen osia, joita he eivät
8012: Vuokra-asuntojen tarve ylittää erittäin tuntu- tarvitse omaan käyttöönsä. Määrätyillä edellytyk-
8013: vasti tarjonnan. Helsingissä on parina viime sillä ja kohtuulliseen ylärajaan asti olisi vuokratu-
8014: vuonna ollut n. 5 500 asunnonhakijaa kaupun- lojen verovapaudella asuntopoliittisesti myöntei-
8015: gin asunnonjakotoimikunnan molempina vuosi- nen vaikutus.
8016: na käytettävissä oleviin n. 1 200 asuntoon. Lähes Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
8017: 80 prosenttia hakijoista on siis jäänyt ilman eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8018: hakemaansa vuokra-asuntoa. Hakijat ovat toden-
8019: näköisesti poikkeuksetta vähävaraisia asunnontar- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
8020: vitsijoita, jotka eivät voi ajatellakaan muuta kuin tyksen tulo- ja varallisuusverolain muut-
8021: vuokra-asuntoa ja niistäkin vain verovaroilla ra- tamisesta siten, että verovelvollisella on
8022: kennettuja. oikeus tulostaan vähentiiii vuokratulonsa
8023: Toisen ryhmän vuokra-asuntojen tarvitsijoita tai osan niistä.
8024: muodostavat ne henkilöt, jotka eivät tulojensa tai
8025: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
8026:
8027: Georg C. Ehrnrooth
8028:
8029:
8030:
8031:
8032: 22 088300420M
8033: 170 1983 vp.
8034:
8035: Toivomusaloite n:o 146
8036:
8037:
8038:
8039:
8040: Ehrnrooth: Opiskelijavähennystä koskevien tulo- ja varallisuusvero-
8041: lain säännösten tarkistamisesta
8042:
8043:
8044: Eduskunnalle
8045:
8046: Tulo- ja varallisuusverolain mukaan on verovel- Opiskelevat asevelvolliset saavat tämän vuoksi
8047: vollinen oikeutettu kunnallisverotuksessa vähen- hyvin usein jälkiveron kahdelta verovuodelta.
8048: tämään 2 700 markkaa ansiotulostaan, jos hän on Lainsäännöstä, joka aiheuttaa tällaisen seurauk-
8049: verovuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan sen, ei voida pitää kohtuullisena.
8050: saanut säännöllistä ja täyttä opetusta peruskou- Opiskelijavähennyksen markkamäärä on jäänyt
8051: lussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammattikoulussa, jälkeen palkka- ja hintakehityksestä. Se olisi
8052: korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa korotettava 4 000 markkaan.
8053: oppilaitoksessa. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
8054: Tämä ns. opiskelijavähennystä koskeva säännös eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8055: ei tee oikeutta varusmiespalveluksensa verovuon-
8056: na aloittavalle tai loppuun suorittavalle opiskeli- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
8057: jalle. Nämä opiskelijat ovat yleensä saaneet an- tyksen tulo- ja varallisuusverolain muut-
8058: siotuloja seitsemää kuukautta lyhyemmältä ajalta tamiseksi siten, että opiskelijavähennyk-
8059: ko. vuosina. Varusmiespalveluksen alkaessa opis- sen markkamäärä korotettaisiin 4 000
8060: kelija on usein ollut ansiotyössä viimeksi kulunei- markkaan sekä että sen saisi tehdä opiske-
8061: na kesäkuukausina opiskeltuaan edeltäneinä ve- lija, joka verovuonna on aloittanut tai
8062: rovuoden viitenä kuukautena. Vastaavasti asettaa lopettanut varusmiespalveluksensa, siitä
8063: TVL:n ko. säännös esteen opiskelijavähennyse- huolimatta, ettei hän ole niinä vuosina
8064: dun saamiselle sinä verovuonna, jona asevelvolli- vähintään seitsemän kuukauden ajan saa-
8065: suus päättyy. nut säännöllistä ja täyttä opetusta.
8066: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8067:
8068: Georg C. Ehrnrooth
8069: 1983 vp. 171
8070:
8071: Toivomusaloite n:o 147
8072:
8073:
8074:
8075:
8076: Ehrnrooth: Kotiapulaiselle maksettavan palkan vähennyskelpoisuu-
8077: desta verotuksessa
8078:
8079:
8080: Ed uskonnalle
8081:
8082: Maassamme on arviolta n. 20 000 kotiapulaista heitten taloudellista asemaa tulisikin verotukses-
8083: eli sellaista henkilöä, jotka tekevät säännöllisesti sa mahdollistettavin vähennysoikeuksin tukea.
8084: kotitaloustyötä työnantajan kodissa. Kotiapulais- Lisäksi on huomattava, että maassamme on
8085: ta pitävällä perheellä on kaikki työnantajan vel- myös paljon sellaisia sairaita invalideja ja vanhuk-
8086: vollisuudet sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutus- sia, jotka eivät tule toimeen ilman säännöllisessä
8087: maksuineen, mutta ei oikeutta suorittaa kotiapu- työsopimussuhteessa olevaa kotiapulaista. Myös-
8088: laisen perheelle aiheuttamista kustannuksista kin näille kotiapulaisten työnantajille olisi myön-
8089: minkäänlaisia vähennyksiä verotuksessa. Moni- nettävä oikeus vähennykseen verotuksessa.
8090: lapsisissa perheissä, joissa perheen elatuksen Edellä esitetyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
8091: vuoksi usein molemmat aviopuolisot joutuvat vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8092: käymään töissä, kotiapulaisen paikkaaminen on
8093: lähes välttämätöntä. ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
8094: Kasvatus- ja hoitonäkökohtien kannalta ei ole joiden muktiiJn sosiaalipoltittisesti perus-
8095: samantekevää, kuinka monilapsiset perheet saa- teltavissa olevissa tapauksissa (lapsiper-
8096: vat järjestetyksi lasten päivähoidon tapauksissa, heet, invalidtt, vanhukset) työnantaja/ta
8097: jolloin äiti joutuu olemaan kodin ulkopuolella olisi oikeus valtion verotuksessa viihentiiii
8098: ansiotyössä. Tällaisissa tapauksissa kotiapulaisjär- joko tiiysimiiiiriiisenii tai osittain työsopi-
8099: jestelmä on monien vanhempien mielestä toivot- mussuhteessa olevan kotiapulaisen ai-
8100: tavampi ratkaisu kuin pienten lasten hoidon heuttamat palkka- ja sositiiJiikustannuk-
8101: järjestäminen kodin ulkopuolella. Tällaisten per- set.
8102: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
8103:
8104: Georg C. Ehrnrooth
8105: 172 1983 rd.
8106:
8107: Hemställningsmotion nr 148
8108:
8109:
8110:
8111:
8112: Ehrnrooth: Om slopande av stämpelskatten för köp av bostad för
8113: eget bruk
8114:
8115:
8116: Tili Riksdagen
8117:
8118: När man strävar tili att sänka boendekostna- Unga par och andra bostadsköpare har nog av
8119: derna, borde man såsom ett led för uppnående utgifter i samband med fötvätv av ägarbostad.
8120: av denna målsättning skyndsamt vidta åtgärder Även om det inte är några stora belopp man
8121: för att slopa stämpelskatten på bostads- och sparar ifall stämpelskatten slopas i här nämnda
8122: fastighetsköp för eget bruk. Också bostadslånen två sarnmanhang, vore det naturligt, att statsmak-
8123: borde på samma sätt som studielånen med ten omsatte sin ofta deklerade vilja att bidra
8124: statens borgen befrias från stämpelskatt. tili en sänkning av boendekostnaderna genom
8125: Stämpelskatten vid köp av bostadsaktier är 1,2 den här föreslagna åtgärden.
8126: procent och vid köp av fast egendom 6 procent. Hänvisande tili det som ovan anförts föreslås
8127: Lånen beskattas med 1,2 procent från detta års att riksdagen måtte besluta hemställa,
8128: början. För en tvårumslägenhet som kostar
8129: 300 000 mark inhöstar staten alltså 3 600 mark i att regenngen skulle avlåta en proposi-
8130: stämpelskatt, och om man antar att hälften av tion med förslag om en sådan ändring av
8131: köpesumman finansierats med lån tillkommer lagen om stämpelskatt, att stämpelskatt
8132: ytterligare 1 800 mark i skatt tili staten. Om inte utgår vtd köp av bostadsaktier eller
8133: bostadsytan är 60 m 2 motsvarar slopandet av fostighet för eget eller nära anhöngs eller
8134: stämpelskatten en sänkning av boendekostnader- anställds bruk, ej heller /ör upptagande
8135: na om 150marki månaden (2,50 mk/m 2) under av lån för finansienng av bostadsköp i
8136: en tid av tre år. dessa fo/1.
8137:
8138: Helsingfors den 8 april 1983
8139:
8140: Georg C. Ehrnrooth
8141: 1983 vp. 173
8142:
8143: Toivomusaloite n:o 148 Suomennos
8144:
8145:
8146:
8147:
8148: Ehrnrooth: Omaan käyttöön hankittavan asunnon leimaveron pois-
8149: tamisesta
8150:
8151:
8152: Ed uskonnalle
8153:
8154: Pyrittäessä asumiskustannusten alentamiseen Nuorilla pareilla ja muilla asunnon ostajilla on
8155: tulisi eräänä vaiheena tämän tavoitteen saavutta- kylliksi kuluja omistusasunnon hankkimisen yh-
8156: miseksi ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin omaan teydessä. Vaikka ei ole kyse suurista säästöistä, jos
8157: käyttöön hankittavien asuntojen ja kiinteistöjen leimavero poistetaan edellä mainituissa kahdessa
8158: leimaveron poistamiseksi. Asuntolainat tulisi val- tapauksessa, olisi luonnollista, että valtiovalta
8159: tion takaamien opintolainojen tavoin vapauttaa osoittaisi usein ilmaisemaansa tahtoa toimia asu-
8160: leimaverosta. miskustannusten alentamiseksi edellä ehdotetun
8161: Leimavero on asunto-osakkeita ostettaessa 1,2 toimenpiteen kautta.
8162: prosenttia ja kiinteän omaisuuden kaupassa 6 Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
8163: prosenttia. Lainojen vero on tämän vuoden alusta vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8164: 1,2 prosenttia. Kolmesataatuhatta markkaa mak-
8165: savasta kaksiosta valtio perii siis leimaverona että hallitus antaisi sellaisen leimavero-
8166: 3 600 markkaa ja jos oletetaan, että puolet lain muutosesityksen, että leimaveroa ei
8167: kauppasummasta rahoitetaan lainavaroin, valtiolle mene asunto-osaketta tai kiinteistöä os-
8168: menee lisäksi 1 800 markkaa verona. Jos asunnon tettaessa omaan tai lähiomaisen tai työn-
8169: pinta-ala on 60 m 2 , leimaveron poistaminen tekijän tarpeeseen, eikä myöskiiiin lainas-
8170: vastaa asumiskustannusten alenemista 150 mar- ta, joka on otettu edellä mainittujen
8171: kalla kuukaudessa (2,50 mk/m 2) kolmen vuoden asuntojen ostamisen rahoittamiseksi.
8172: aikana.
8173:
8174: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
8175:
8176: Georg C. Ehrnrooth
8177: 174 1983 vp.
8178:
8179: Toivomusaloite n:o 149
8180:
8181:
8182:
8183:
8184: Eklund ym.: Asuntolainojen lisäämisestä haja-asutusalueilla
8185:
8186:
8187: Eduskunnalle
8188:
8189: Asuntopolitiikka, jota maassamme on harjoi- ten työpaikat jo Sl)altsevat ja mihin pieniä ja
8190: tettu, on saattanut maaseutuväestön eriarvoiseen keskisuuria yrityksiä on siirtymässä.
8191: asemaan. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
8192: Asuntotuotantolain mukaisia asuntolainoja ei vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8193: ole myönnetty maaseudulle kaavoitetun alueen
8194: ulkopuolelle kuin erityisin perustein. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8195: Tästä on ollut seurauksena, etteivät asukkaat, miin maaseudun haja-asutusalueiden
8196: jotka haluaisivat asua puhtaan luonnon keskellä, saattamiseksi käytännössäkin samanarvoi-
8197: ole taloudellisten resurssien puutteessa voineet seen asemaan kuin kaavoitetut alueet
8198: rakentaa kotiaan haluamalleen paikalle viihtyi- asuntolainoja myönnettäessä.
8199: sään maaseutuympäristöön, missä monien ihmis-
8200:
8201: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8202:
8203: Vieno Eklund Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
8204: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
8205: Urpo Leppänen Pentti Kettunen Reijo Enävaara
8206: Pentti Skön Lea Mäkipää Mikko Vainio
8207: 1983 vp. 175
8208:
8209: Toivomusaloite n:o 150
8210:
8211:
8212:
8213:
8214: Eklund ym.: Opiskelija-asuntojen lainojen takaisinmaksuajan pi-
8215: dentämisestä
8216:
8217:
8218: Eduskunnalle
8219:
8220: Opiskelija-asuntojen valtion asuntolainojen ta- että hallitus ryhtyisi kiirellisesti toi-
8221: kaisinmaksuaikaa olisi saatava pidennetyksi esim. menpiteisiz'n opiskelija-asuntojen valtion
8222: 10 vuodella, jotta opiskelijaperheiden toimeentu- asuntolainojen takaisinmaksuaikojen pi-
8223: lovaikeuksia saataisiin helpotetuksi. dentämiseksi 10 vuodella.
8224: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
8225: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8226:
8227: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8228:
8229: Vieno Eklund Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
8230: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
8231: Urpo Leppänen Pentti Kettunen Reijo Enävaara
8232: Pentti Skön Lea Mäkipää Mikko Vainio
8233: 176 1983 vp.
8234:
8235: Toivomusaloite n:o 151
8236:
8237:
8238:
8239:
8240: Elo: Sairauskulu- Ja invalidivähennyksen korottamisesta
8241:
8242:
8243: Eduskunnalle
8244:
8245: Viime vuosien verotuspolitiikassa on pyritty Myös invalidivähennyksen osalta on inflaa-
8246: hillitsemään verotusasteen nostamista suoritta- tiotarkistus ollut varsin vähäinen. Invalidivähen-
8247: malla ns. inflaatiotarkistuksia sekä tulo- että nyksen enimmäismäärä oli vuonna 1975 valtion-
8248: varallisuusverotuksessa ja myös useimpien vähen- verotuksessa 500 markkaa ja tänä vuonna 660
8249: nysten osalta. markkaa. Kunnallisverotuksen osalta vastaavat
8250: Ainakaan kahden vähennyksen osalta inflaa- luvut olivat vuonna 1975 2 000 markkaa ja tänä
8251: tiotarkistuksia ei ole tehty joko ollenkaan viime vuonna 2 600 markkaa.
8252: vuosina tai tarkistus on ollut erittäin vähäinen. Invalidivähennysten tarkoituksena on korvata
8253: Sairauskuluvähennys on vuodesta 1975 alkaen osittain niitä ylimääräisiä kustannuksia, joita
8254: pysynyt markkamääräisesti samana {800 mark- vammasta aiheutuu ja joita ei muuten mistään
8255: kaa/ aikuinen henkilö ja 200 markkaa/lapsi). Si- korvata. Vähennysten todellista pienentämistä on
8256: tä, ettei sairauskuluvähennyksen markkamäärää perusteltu sillä, että verotus ei ole oikea tapa
8257: ole lisätty, on perusteltu mm. sillä, että suuri osa jakaa tämänkaltaisia korvauksia. Koska valtion-
8258: sairauskuluista on sairausvakuutuksessa korvatta- verotuksessa invalidivähennys tehdään verosta ei-
8259: via. Kuitenkin myös sairausvakuutuksen korvaa- kä tulosta, ei veroprogressio pääse vaikuttamaan
8260: mien sairauskulujen omavastuuosa on tiettävästi siihen. Invalidivähennyksen vaikutus on siten
8261: lisääntynyt viime vuosina. Tämän lisäksi ham- sama pieni- ja suurituloisille toisin kuin monien
8262: mashoito ja silmälasit eivät ole sairausvakuutuk- muiden vähennysten, jotka markkamääräisesti
8263: sessa korvattavia menoja. Sairauskuluvähennyk- hyödyttävät enemmän suurituloisia.
8264: sen pysyminen markkamääräisesti samana aiheut- Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
8265: taa vaikeuksil! erityisesti maamme lapsiperheille nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8266: ja eläkeläisille.
8267: Vuoden 1981 verotuksessa 2,1 miljoonaa hen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
8268: kilöä teki sairauskuluvähennyksen ja heistä rotuksessa suoritettavan sairauskulu- ja
8269: 686 000 teki maksimivähennyksen. Todennäköi- invalidiviihennyksen korottamiseksi.
8270: sesti maassamme on siis yli 600 000 henkilöä,
8271: joilla on enemmän sairauskuluja kuin voidaan
8272: vähentää verotuksessa.
8273: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8274:
8275: Mikko Elo
8276: 1983 vp. 177
8277:
8278: Toivomusaloite n:o 152
8279:
8280:
8281:
8282:
8283: Elo ym.: Harkintaverotuksen käyttämisen antamisesta kunnanval-
8284: tuuston päätettäväksi
8285:
8286:
8287: Eduskunnalle
8288:
8289: Kunnallisverotuksen kohteena on säännönmu- momentin 4 kohdassa sekä 24 momentissa. Lain
8290: kaisesti verovelvollisen nettotulo. Poikkeuksen mukaan tulo on vahvistettava harkintaverotuksin,
8291: muodostaa kunnallinen harkintaverotus, jonka jos kunnallisverotusta toimitettaessa havaitaan,
8292: kohteena ovat liikkeet ja muut kuin maatalous- että liikkeestä tai muusta kiinteistöstä kuin varsi-
8293: kiinteistöt tulolähteinä. Niistä on harkintavero- naisesta maatalouskiinteistöstä saatu todellinen
8294: tuksen perusteella suoritettava veroa kunnalle, eli ilmoituksen, laskelman tai arvion mukainen
8295: vaikka tuloa ei olisi muodostunutkaan. tulo on jäänyt kiinteistön tai liikkeen laatuun tai
8296: Tämän verotusmuodon perusteena oli alunpe- laajuuteen nähden niin vähäiseksi, ettei sitä voi-
8297: rin ajatus, että liikkeenharjoittajien ja kiinteis- da pitää riittävänä kunnallisverotuksen perus-
8298: tönomistajien tuli kohtuullisessa määrin osallis- teeksi, tai jos mainittua tuloa ei ole jäänyt
8299: tua kunnan menoihin vastasuorituksena niille lainkaan. Verolautakunnan on tällöin harkittava
8300: erilaisille eduille, jotka kunta puolestaan heille se kohtuullinen määrä, jonka perusteella verotus
8301: järjesti. on toimitettava ottaen huomioon laissa säädetyt
8302: Nykyään harkintaverotusta pidetään lähinnä arviointiperusteet. Näitä ovat kiinteistön tai liik-
8303: eräänlaisena kuntien takuuverojärjestelmänä, keen laatu, laajuus ja tuottavuus, kiinteistön
8304: jonka tehtävänä on taata kunnille verotulojen käyttötapa, liikkeen toimiala, verovuoden ja ai-
8305: tasainen kertyminen. kaisempien vuosien vuosivaihto, tuotto, toimin-
8306: Liikkeiden kunnallisverosta maksuun pantiin nan muu laajuus, jatkuva toimimismahdollisuus,
8307: harkintaverotuksin vuonna 1980 noin 335 Mmk, varallisuusasema sekä kaikki muut seikat, jotka
8308: mikä on 2,3 % koko kunnallisverosta. voivat olla johtona asian arvostelemiseen.
8309: Harkintaverotus on ennalta arvaamaton ja ve- Voimassa olevien säännösten mukaan kunnalla
8310: rotusperusteiden epämääräisyyden vuoksi se on ei ole mahdollisuutta itse päättää, onko sen
8311: jo?tar:ut epäyhtenäiseen verotuskäytäntöön maan alueella harkintaverotusta sovellettava vai ei. Se
8312: en OSlSSa. ei siis itse voi arvostella, onko takuutulo tarpeen.
8313: Kunnallisen harkintaverotuksen epäkohtien Kunnalliseen itsemääräämisoikeuteen perus-
8314: lieventämiseksi eduskunta hyväksyi tammikuussa tuen kunnalla tulisi olla oikeus itse päättää,
8315: 1983 lait verotuslain 72 §:n, elinkeinotulon ve- sovelletaanko sen alueella tiettynä verovuonna
8316: rottamisesta annetun lain, tulo- ja varallisuusve- harkintaverotusta.
8317: rolain 38 §:n, velkojen korkojen vähennysoikeu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
8318: den rajoittamisesta verotuksessa annetun lain nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8319: 2 §:n ja tappiontasauksesta tuloverotuksessa an-
8320: netun lain 4 ja 10 §:n muuttamisesta (n:ot että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
8321: 70-74/83, HE 251/1982 vp.) Muutoksilla lie- rotuslain 72 §:n muuttamiseksi siten, että
8322: vennettiin kunnallisen harkintaverotuksen epä- kunnanvaltuusto voisi itse päättää, onko
8323: kohtia mm. siten, että harkintaverotusta ei enää sen alueella sovellettava harkintaverotus-
8324: sovelleta luonnollisten henkilöiden harjoittamaan ta.
8325: liiketoimintaan.
8326: Harkintaverotuksen yleisistä edellytyksistä ja
8327: toimittamisesta säädetään verotuslain 72 §:n 1
8328:
8329: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8330:
8331: Mikko Elo Timo Roos Jouko Skinnari
8332: 23 088300420M
8333: 178 1983 vp.
8334:
8335: Toivomusaloite n:o 153
8336:
8337:
8338:
8339:
8340: Elo ym.: Porin määräämisestä erityisalueeksi
8341:
8342:
8343: Eduskunnalle
8344:
8345: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämi- erityistoimenpiteitä, joita voitaisiin soveltaa Porin
8346: sestä annetun lain 8 §:n mukaiseksi erityisalu- kaupungin osalta. Tähän mennessä ei valtioneu-
8347: eeksi voidaan määrätä sellainen yksipuolisen tuo- vosto kuitenkaan ole nimennyt Poria erityisalu-
8348: tantorakenteen omaava teollisuus- ja kaivospaik- eeksi siitä huolimatta, että porilaisten mielestä
8349: kakunta, jolla työllisyystilanteen äkillinen muu- edellytykset Porin nimeämiseksi erityisalueeksi
8350: tos johtuu kunnalle merkittävien, yhden tai use- ovat olemassa.
8351: amman yrityksen lopettamisesta tai oleellisesta Porin kaupunki on omalta osaltaan tehnyt
8352: työvoiman supistamisesta, mikä voi johtaa kun- voitavansa parantaakseen työllisyystilannetta ja
8353: nan toimintakykyisyyttä uhkaavaan väkiluvun vä- poistaakseen elinkeinorakenteen aiheuttamia häi-
8354: henemiseen. Erityistoimenpiteenä voivat tulla ky- riöitä. Niinpä kaupunki on talousarvioissaan va-
8355: seeseen eri hallinnonaloilla valmisteltavat valikoi- rannut määrärahoja parantaakseen pienen ja kes-
8356: vat teollisuuteen ja työllisyyden hoitoon kohdis- kisuuren teollisuuden toimintaedellytyksiä ja hel-
8357: tuvat tukitoimet. pottaakseen kaupungin vaikeaa pysyväistyöttö-
8358: 1970-luvun puolivälistä alkaen on Porin kau- myyden ongelmaa. Kaupunki on aloittanut elin-
8359: pungin työllisyystilanne heikentynyt voimakkaas- keinopoliittisten toimenpiteiden sarjan, johon
8360: ti. Pahimmillaan työllisyystilanne oli vuonna ovat kuuluneet mm. tonttipolitiikan radikaali
8361: 1978, jolloin työvoimasta kokonaista 13 prosent- uudistaminen, teollisuuden toimitilahankkeisiin
8362: tia oli vailla työtä. Noususuhdanteen johdosta osallistuminen, kaupungin markkinointi uusille
8363: työllisyystilanne parani jonkin verran 1980-luvun yrittäjille ja yritysten toimintaedellytysten kaikin-
8364: alkupuolella, mutta viimeksi kuluneen vuoden puolinen laaja kehittäminen. Kaupungin mitta-
8365: aikana Porin työllisyys on jälleen voimakkaasti vat ongelmat kuitenkin osoittavat, että kaupun-
8366: huonontunut. Niinpä työttömyys on noussut yli gin omat resurssit eivät yksin riitä, vaan kaupun-
8367: 10 prosenttiin ja lomautetut mukaan luettuna gin kehittämistoimenpiteitä tulisi tukea myös
8368: Porissa on työttömiä noin 15 prosenttia. Koska valtion taholta.
8369: Porista puuttuvat monet julkiset hallintopalve- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8370: lut, kuten mm. lääninhallinto ja korkeakoulu, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8371: on Porissa valtion työpaikkoja hyvin vähän.
8372: Porin kaupunginhallitus onkin kahteen ottee- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8373: seen esittänyt, että Pori nimettäisiin em. pykälän Porin nimeämiseksi tasapainoisen alueel-
8374: mukaiseksi erityisalueeksi. Aikaisemmin tehdyis- lisen kehityksen edistämisestä annetun
8375: sä esityksissä Porin kaupunginhallitus on ehdot- lain 8 §:n mukaiseksi erityisalueeksi.
8376: tanut myös joukon em. lain 8 §:n tarkoittamia
8377:
8378: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8379:
8380: Mikko Elo Timo Laaksonen
8381: 1983 vp. 179
8382:
8383: Toivomusaloite n:o 154
8384:
8385:
8386:
8387:
8388: Elo ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Ulvilaan
8389:
8390:
8391: Ed uskonnalle
8392:
8393: Ulvilan kunta on väestömäärältään Satakunnan - valtion yleishallintoviranomainen
8394: neljänneksi suurin kunta heti Porin, Rauman ja - verotoimisto
8395: Kankaanpään jälkeen. Valtion paikallishallinnon - tiemestarin toimisto
8396: palvelut puuttuvat kuitenkin lähes poikkeuksetta - työvoimatoimisto, pien- tai sivutoimisto.
8397: Ulvilasta. Valtion paikallishallinnon viranomai-
8398: Valtion paikallishallinnon palveluiden puute
8399: sista Ulvilassa on ainoastaan poliisilla toimipaik- • vaikeuttaa Ulvilan kunnan tasapainoista kehitys-
8400: ka. Mm. verotoimisto, Kansaneläkelaitoksen toi--
8401: tä. Tämän vuoksi tulisi kiirehtiä valtion virastota-
8402: misto ja työvoimatoimisto ovat Porissa.
8403: lon rakentamista Ulvilaan. Ulvilan virastotaloon
8404: Ulvilan asukasluku on tällä hetkellä 11 700 ja
8405: tulisi voida välittömästi sijoittaa seuraavat hallin-
8406: on valtioneuvoston kanslian suunnitteen mukaan
8407: topalvelut:
8408: vuoden 1985 lopussa 12 300 henkeä ja vuoden
8409: 1990 lopussa 17 000 henkeä. Kuntauudistus- - poliisin toimipiste (600 m 2)
8410: suunnitelman mukaan Ulvilan kuntaan tullaan - Kelan sivutoimisto (100 m )
8411: liittämään Kullaan kunta. Ulvilan verotoimisto (750 m 2 )
8412: Satakunnan seutukaavan kokonaissuunnitel- työvoimatoimiston sivutoimisto (100 m 2 )
8413: man perusteella (suunnitelma laadittu sisäasiain- Ulvilan postitoimisto (200 m 2 ).
8414: ministeriön ohjeiden mukaisesti) Ulvilan nykyi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8415: selle väestöpohjalle tyypillisiä hallintopalveluja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8416: olisivat mm.:
8417: poliisin toimipiste että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8418: - Kelan paikallistoimisto/ sivutoimisto valtion virastotalon rakentamiseksi Ulvi-
8419: laan.
8420: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8421:
8422: Mikko Elo Timo Laaksonen
8423: 180 1983 vp.
8424:
8425: Toivomusaloite n:o 155
8426:
8427:
8428:
8429:
8430: Enävaara ym.: Verovähennysten suorittamisesta verotettavasta tulos-
8431: ta
8432:
8433:
8434: Eduskunnalle
8435:
8436: Nykyinen verovähennyskäytäntö suosii koh- kuntien saamiin verotuloihin tällä muutoksella ei
8437: tuuttomasti suurituloisia pieni- ja keskituloisten olisi ainakaan oleellista vaikutusta.
8438: kustannuksella. Tämä johtuu progressiivisesta ve- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
8439: rotuksesta ja siitä, että vähennykset eräitä poik- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8440: keuksia lukuunottamatta tehdään verotettavasta muksen,
8441: tulosta.
8442: Oikeudenmukaisempaa pieni- ja keskituloisia että hallitus ryhtyisi tozmztn lakien
8443: kohtaan olisi, että kaikki verovähennykset tehtäi- muuttamiseksi niin, että verotuksessa
8444: siin verotettavien tulojen sijasta maksettavista tehtå'vå"t vå"hennykset otettaisiin makset-
8445: veroista, jolloin vähennyksenä luonnollisesti tulisi tavasta verosta eikä verotettavasta tulosta
8446: kysymykseen määräosa, esimerkiksi 50 prosenttia, niin kuin nyt tapahtuu.
8447: vähennykseen oikeuttavista kuluista. Valtion ja
8448: Helsingissa 20 päivänä huhtikuuta 1983
8449:
8450: Reijo Enävaara Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
8451: Liisa Arranz Pentti Skön Reino Jyrkilä
8452: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Heikki Riihijärvi
8453: Urho Pohto Mikko Vainio
8454: 1983 vp. 181
8455:
8456: Toivomusaloite n:o 156
8457:
8458:
8459:
8460:
8461: Enävaara ym.: Asuntolainojen korkomenojen verovähennyskäytän-
8462: nön muuttamisesta
8463:
8464:
8465: Eduskunnalle
8466:
8467: Asuntolainojen korkomenoja vähennetään ve- Oikeudenmukaisempaa olisi, että asuntolaino-
8468: rotuksessa vuosittain noin 3 000 miljoonaa mark- jen korkokuluista saisi esimerkiksi puolet vähen-
8469: kaa. Näiden veroja alentava vaikutus on noin . tää maksettavasta verosta. Tämä tekisi oikeutta
8470: 1 500 miljoonaa markkaa vuodessa eli puolet myös pieni- ja keskituloisille eikä vähentäisi edes
8471: asuntolainojen korkokuluista. yhteiskunnan saamia verotuloja.
8472: Nykyisellään tämä vähennyskäytäntö suosii Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
8473: suurituloisia pieni- ja keskituloisten kustannuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8474: sella. Niinpä kun 10 000 markan korkokuluista muksen,
8475: suurituloinen voi saada veroistaan jopa 7 000- että hallitus ryhtyisi pikaisti'n toimiin
8476: 8 000 markan alennuksen, niin pienituloinen asuntolainojen korkomenojen verovähen-
8477: joutuu tyytymään vain pieneen osaan tästä. Ei nyskäytännön muuttamiseksi mi'n, että
8478: voi olla oikein, että asunnon hankintamenoista korkomenoista mäiiräosa, eli esimerkiksi
8479: suurituloista verotuksen avulla tuetaan enemmän 50 prosenttia, vähennettäisiin maksetta-
8480: kuin pienituloista. vasta verosta.
8481: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
8482:
8483: Reijo Enävaara Mikko Vainio Lea Mäkipää
8484: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Vieno Eklund
8485: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
8486: Heikki Riihijärvi
8487: 182 1983 vp.
8488:
8489: Toivomusaloite n:o 157
8490:
8491:
8492:
8493:
8494: Enävaara ym.: Nuorten asunnonhankinnan helpottamisesta
8495:
8496:
8497: Eduskunnalle
8498:
8499: Nuorten mahdollisuudet hankkia ensimmäi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
8500: nen omistusasuntonsa pääkaupunkiseudulta ovat oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8501: viime vuosina suuresti heikentyneet. Samalla sen,
8502: vuokrataso on noussut ja vuokra-asunnot vähen-
8503: tyneet. Jotta nuoret nykyistä 20 % :n omasäästö- että hallitus kiireesti ryhtyisi totmtzn
8504: osuutta helpommalla voisivat hankkia omistus- nuorten asunnonhankinnan helpottami-
8505: asunnon, tulisi osuus laskea 5 % :iin ja laina- seksi laskemalla omapiiå"oman 5 %:un ja
8506: aikaa pidentää. Lisäksi korkotukeen oikeutettua pidentämällä laina-ajan nykyisestä aina-
8507: neliöhintaa tulisi korottaa pääkaupunkiseudun kin 15 vuoteen.
8508: todellisia hintaolosuhteita vastaaviksi. Korkotuen
8509: tulisi kestää koko lai~a-ajan.
8510:
8511: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8512:
8513: Reijo Enävaara J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
8514: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Pentti Skön
8515: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
8516: Urho Pohto Reino Jyrkilä
8517: 1983 vp. 183
8518:
8519: Toivomusaloite n:o 158
8520:
8521:
8522:
8523:
8524: Enävaara ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- Ja menoarvioon
8525: yleisöhissin rakentamiseksi eduskuntataloon
8526:
8527:
8528: Eduskunnalle
8529:
8530: Eduskuntataloa on usean vuoden ajan laajen- to eduskuntatyötä kohtaan varmasti suurempi
8531: nettu ja korjattu. Kansanedustajille on rakennet- kuin ennen. On siis välttämätöntä, että eduskun-
8532: tu omat työhuoneet ja uima-altaat saunoineen. nan lehteriyleisöä varten rakennetaan hissi.
8533: Eduskunnan lehtereiltä istuntoja seuraavia kansa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
8534: laisia sitä vastoin ei ole muistettu lainkaan. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8535: Heidän käytössään ei ole edes yhtään hissiä,
8536: vaikka rappusia pitkin tapahtuva nousu lehterille ettli hallitus antaisi eduskunnalle esi-
8537: on monelle eläkeläiselle ja vammaiselle ylivoi- tyksen 500 000 markan mliiirlirahan otta-
8538: mainen tehtävä. miseksi valtion vuoden 1983 lisämenoar-
8539: Kun eduskuntaan nyt on saatu vihreiden edus- vioon hissin rakentamiseksi eduskuntata-
8540: tajana myös vammainen pyörätuolissa liikkuva loon yleisön pliiisyn helpottamiseksi edus-
8541: kansanedustaja, niin on vammaisten mielenkiin- kunnan lehtereille.
8542: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8543:
8544: Reijo Enävaara J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
8545: Pentti Skön Heikki Riihijärvi Vieno Eklund
8546: Urho Pohto Mikko Vainio Urpo Leppänen
8547: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Lea Mäkipää
8548: 184 1983 vp.
8549:
8550: Toivomusaloite n:o 159
8551:
8552:
8553:
8554:
8555: Eskelinen: Sairauskulujen vähennysoikeuden korottamisesta
8556:
8557:
8558: Eduskunnalle
8559:
8560: Sairauskulujen vähennysoikeuden yläraja on Sairastaminen on aina raskasta jokaiselle per-
8561: nykyisin 800 mk aikuisilta ja 200 mk lapsilta. heelle. Erikoisen vaikeaa on lapsiperheen selvitä
8562: Tästä aiheuttuu epäoikeudenmukainen tilanne pienten tulojensa varassa eteenpäin silloin kun
8563: lapsiperheille ja vanhuksille, joilla sairauskuluja lapset sairastavat paljon. Samoin on vanhuksen
8564: on yleensä paljon. kohdalla, hänelle voi tulla hätätilanne pienen
8565: Koska esimerkiksi hammaslääkärikulut ja sil- eläkkeen varassa silloin kun sairauskulut nousevat
8566: mälasit ovat sellaisia, joita sairausvakuutuskaan ei todella suuriksi.
8567: korvaa, kasvavat sairauskulumäärät suuriksi, jo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
8568: ten olisi kohtuullisempaa ja oikeudenmukaisem- hyväksyttäväksi toivomuksen,
8569: paa saada vähentää juuri suuret menot.
8570: Voitaisiin menetellä niin, että jokin markka- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
8571: määräinen summa jätettäisiin ottamatta huomi· sairauskulujen vähennysoikeuden saatta-
8572: oon ja vähentää vain siitä ylimenevät kulut miseksi vastaamaan oikeudenmukaisesti
8573: kokonaan, jolloin edun saisivat ne, joilla todella todellista kulujen määrää.
8574: on paljon sairauskuluja.
8575: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8576:
8577: Katri-Helena Eskelinen
8578: 1983 vp. 185
8579:
8580: Toivomusaloite n:o 160
8581:
8582:
8583:
8584:
8585: Eskelinen: Eläkeverotuksen keventämisestä
8586:
8587:
8588: Eduskunnalle
8589:
8590: Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi olevaan m1etmnossaan 29 päivänä joulukuuta
8591: kansaneläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen 1981. Samoin teki eduskunta 12 päivänä tammi-
8592: liittyviksi laeiksi 12 päivältä kesäkuuta 1981 halli- kuuta 1982.
8593: tus esittää kansaneläkejärjestelmän kehittämistä Lain säätämisen ja vahvistamisen jälkeen vero-
8594: niin, että kansaneläkkeen tasoa korotetaan ja viranomaiset ovat laatineet ohjeet ennakkovero-
8595: tarveharkinta puretaan. Kansaneläkkeestä tulisi tusta varten. Tilanne näyttää muodostuvan sellai-
8596: muodostua henkilökohtainen eläke, jonka suu- seksi, ettei edellä oleva eduskunnan päätös toteu-
8597: ruuteen eivät vaikuuttaisi enää muut kuin eläk- tuisi vähimmäiseläkkeen osalta.
8598: keensaajan omat eläketulot. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
8599: Esityksessä esitetään edelleen, että tuloverotuk- hyväksyttäväksi toivomuksen,
8600: sen vähennysjärjestelmän muutoksella turvataan,
8601: ettei pelkkää kansaneläkettä saavan eläkeläisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
8602: kuitenkaan tarvitse eläkkeestään veroa maksaa ja ettei pelkkää kansaneläkettä veroteta ja
8603: pienten työeläkkeiden verotusta kevennetään. että pienten työeläkkeiden verotusta ke-
8604: Eduskunnan sosiaalivaliokunta yhtyi edellä vennetään.
8605: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8606:
8607: Katri-Helena Eskelinen
8608:
8609:
8610:
8611:
8612: 24 088300420M
8613: 186 1983 vp.
8614:
8615: Toivomusaloite n:o 161
8616:
8617:
8618:
8619:
8620: Helminen ym.: Määrärahoista valtion lainoittaman asuntotuotan-
8621: non lisäämiseksi
8622:
8623:
8624: Eduskunnalle
8625:
8626: Valtion lainoittama asuntotuotanto on viime tään pahentumaan ja monissa tapauksissa nimen-
8627: vuosina voimakkaasti alentunut. Asuntojen luku- omaan arava-asunnon saannin hankaloituminen
8628: määrällä mitaten on lainoitus vähentynyt vuoden vaikeuttaa elinkeinoelämän kehitysedellytyksiä.
8629: 1978 33 000 arava-asunnosta kuluvan vuoden Asuntopolitiikan tavoitelakitoimikunnan selvi-
8630: 17 350 asuntoon. Tämä on merkinnyt sitä, että tysten mukaan maassamme on vielä runsaasti
8631: kun muilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla on puutteellista asumista. Vähimmäisnormien (huo-
8632: tapahtunut selvää volyymin kasvua, ovat asunto- ne henkilöä kohden keittiö huoneeksi luettuna)
8633: lainoitukseen varatut määrärahat vähentyneet mukaan ahtaasti tai puutteellisesti asuvia oli
8634: reaalisesti lähes 4 prosenttia vuosittain. Siten vuonna 1980 lähes 27 prosenttia kaikista ruoka-
8635: budjettitaloudessa asuntotoimen nettomenot kunnista. Kaikkein ahtaimmin asuvat nuoret lap-
8636: ovat supistuneet noin kolmanneksella viimeisen siperheet; heistä noin kolmannes (35 000 perhet-
8637: viiden vuoden aikana. tä) asui vuonna 1980 ahtaasti. Edelleen neljän
8638: Aravalainoituksen supistamista on perusteltu hengen perheistä oli 68 000 sellaisia, joilla oli
8639: asunto-olojen yleisellä paranemisella ja valtion- asuotonaan enintään 2 huonetta ja keittiö.
8640: talouden kireydellä. Kuitenkaan valtion lainoi- Tavoitelakitoimikunnan määrittelemää koh-
8641: tuksen varassa olevien perheiden asunto-olot ei- tuullista tavoitetasoa (huone henkilöä kohden
8642: vät ole suinkaan kohentuneet sillä tavoin kuin keittiötä huoneeksi lukematta) ahtaammin asui
8643: asunto-olot keskimäärin. Näköpiirissä onkin ara- vuokra-asunnoissa peräti 70 prosenttia ja omis-
8644: valainoituksen vähetessä pienituloisten ja vähäva- tusasunnoissa 40 prosenttia ruokakunnista. Ver-
8645: raisten väestöryhmien asuinolojen huononemi- taus muihin pohjoismaihin osoittaa, että asumis-
8646: nen mm. ahtaasti asumisen lisääntymisenä. tasomme on niistä jäljessä keskimäärin noin 20
8647: Erityisen kipeästi tiukentuva aravalainoitus vai- vuotta.
8648: keuttaa nuorten perheiden ja itsenäistä elämään- Asuntopolitiikan tavoitelakitoimikunta on eh-
8649: sä aloinavien nuorten asunnonsaantia. Tällä on dottanut kohtuullisen asumistason saavuttami-
8650: perhe- ja sosiaalipoliittisesti vakavia seurauksia. seksi vuoteen 1990 mennessä ratkaisua, että val-
8651: Samalla ei voida toteuttaa jo suunniteltuja toi- tion lainoituksella tuotetaan uusia asuntoja keski-
8652: menpiteitä ns. erityisryhmien asuntokysymysten määrin 23 000 kappaletta 1980-luvulla. Vuoden
8653: ratkaisemiseksi. Esimerkiksi laitoksissa asuu 1984 lainoitustarpeeksi on laskettu tarvittavan
8654: maassamme noin 20 000 henkilöä asunnonpuut- 24 000 uutta arava-asuntoa. Kuntien asunto-
8655: teen vuoksi. Tilanne tulee yhteiskunnalle monin ohjelmissa vuosille 1983-87 on esitetty tavoite,
8656: verroin kalliimmaksi kuin se, että näille ryhmille jonka mukaan tarvittaisiin vuosittain noin 27 000
8657: varataan aravalainoituksen turvin jo inhimillises- uutta arava-asuntoa.
8658: tikin ottaen välttämätön ja kohtuullinen asunto. Jotta asunto-oloja voitaisiin parantaa heikosti
8659: Mikäli asuntotuotannon rahoitustilannetta vie- asuvien keskuudessa ja jotta asunto-olot kehittyi-
8660: lä heikennetään korvaamalla aravalainoitusta ra- sivät perhepolitiikan edellyttämällä tavalla, tulisi
8661: halaitosten myöntämillä korkotukilainoilla, jou- aravatuotannon määrä saattaa tavoitelakitoimi-
8662: dutaan asuntopoliittisesti kestämättömään olo- kunnan asettamalle tasolle 1980-luvulla.
8663: tilaan. Kun rakennusalalla ovat muistakin syistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
8664: edessä huonot näkymät, tulee työttömyys entises- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8665: sen,
8666: 1983 vp. - TA n:o 161 187
8667:
8668: että hallitus ryhtyisi toimenpttezsztn, noittaman asuntotuotannon lisäiimiseen
8669: joilla turvataan ensi vuoden tulo- ja me- tavoitelakitoimikunnan ehdottamalla ta-
8670: noarvioon riittävät mäiirärahat valtion lai- valla.
8671: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8672:
8673: Olli Helminen Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaari
8674: Kaisa Raatikainen Mikko Elo Arja Aho
8675: Matti Puhakka Anna-Liisa Piipari Tuula Hautamäki
8676: Pertti Paasio Mikko Rönnholm Kari Urpilainen
8677: Risto Ahonen Antti Kalliomäki Mats Nyby
8678: Sakari Knuuttila Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen
8679: Peter Muurman Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee
8680: Markus Aaltonen Sinikka Hurskainen Paula Eenilä
8681: Matti Luttinen Reijo Lindroos Maija Rajantie
8682: Juhani Surakka Timo Roos Jouko Tuovinen
8683: Kaj Bärlund Matti Louekoski Paavo Lipponen
8684: Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
8685: Jorma Rantanen Aarno von Bell Seppo Tikka
8686: Jouko Skinnari Kari Rajamäki Jukka Mikkola
8687: Pekka Myllyniemi Kerttu Törnqvist Pekka Starast
8688: Martti Lähdesmäki Jussi Ranta Marja-Liisa Tykkyläinen
8689: Aimo Ajo Matti Kuusio
8690: 188 1983 vp.
8691:
8692: Toivomusaloite n:o 162
8693:
8694:
8695:
8696:
8697: Hetemäki-Olander ym.: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämi-
8698: sestä Mäntsälään
8699:
8700:
8701: Eduskunnalle
8702:
8703: Valtion siementarkastuslaitoksen rakentaminen siementarkastuslaitokselle ja mahdollisesti perus-
8704: uuteen paikkaan on perusteltua. Nykyisten puut- tettavalle Uudenmaan koeasemalle. Uudella-
8705: teellisten toimitilojen tilalle on saatava työskente- maalla ei ole lainkaan valtion koeasemaa ja
8706: lyolosuhteet, joissa laboratoriotoiminta ja välttä- sellaisen perustaminen olisi välttämätöntä. Mikäli
8707: mätön koekenttätoiminta voivat tapahtua samal- koeasema myöhemmin perustetaan, soveltuisi se
8708: la alueella. erittäin hyvin valtion siementarkastuslaitoksen
8709: Siementarkastuslaitoksen tulee sijaita lähellä yhteyteen.
8710: Helsinkiä, koska se on miltei päivittäisessä yhteis- Siementarkastuslaitoksen sijoituspaikkavaihto-
8711: työssä muiden hallintoviranomaisten, ennen ehtoja tutkinut projektiryhmä, joka eräiden
8712: kaikkea maatilahallituksen sekä toisaalta siemen- aiemmin esille tulleiden paikkakuntien arvioin-
8713: kauppaa käyvien keskusliikkeiden pääkonttorien nin vuonna 1979 tehtyään suoritti maatilahalli-
8714: kanssa. Lisäksi ulkoa tuotavan (tai ulos vietävän) tuksen kehotuksesta 1.9.1980 vastaavan arvoste-
8715: siementavaran virallinen näytteenotto ja valvonta lukäynnin myös Mäntsälässä, jonka perusteella
8716: tapahtuu etupäässä Helsingissä. 18.9.1980 päivätyssä selvityksessään valtion sie-
8717: Laitoksen nykyisten, työmenetelmiin perehty- mentarkastuslaitoksen johtokunta toteaa ''Mänt-
8718: neiden työntekijöiden mahdollisuus jatkaa työ- sälän tarjoavan valtion siementarkastuslaitokselle
8719: suhdettaan turvataan, mikäli yhteydet uuteen yhtä hyvät toimintaedellytykset kuin laitoksen
8720: sijoituspaikkaan ovat kohtuulliset yleisin kulku- projektiryhmän selvityksessä parhaimmat piste-
8721: neuvoin. Valtion siementarkastuslaitokselle esite- määrät saaneet Forssan ja Loimaan kaupungit
8722: tyistä paikkakuntavaihtoehdoista täyttää Mäntsä- sekä Someron kunta.''
8723: lä parhaiten edellä esiintuodut perustelut Helsin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
8724: kiin nähden kohtuullisen etäisyyden vuoksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8725: Mäntsälä sijaitsee parhaalla siementuotantoalu-
8726: eena sekä eri kaupan organisaatioiden perusta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8727: mien siemenkeskusten keskellä. Mäntsälän kunta valtion siementarkastuslaitoksen siirtämi-
8728: on tehnyt maa- ja metsätalousministeriölle ja seksi Helsingin kaupungista Mäntsälän
8729: maatilahallitukselle tarjouksen luovuttaa kor- kuntaan.
8730: vauksetta kaikki tarvittavat maa-alueet valtion
8731:
8732: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
8733:
8734: Elsi Hetemäki-Olander Lea Kärhä Elisabeth Rehn
8735: Liisa Arranz Pekka Löyttyniemi Tuulikki Hämäläinen
8736: Kaarina Dromberg Tauno Valo Pirjo Ala-Kapee
8737: 1983 vp. 189
8738:
8739: Toivomusaloite n:o 163
8740:
8741:
8742:
8743:
8744: Hietala ym.: Sairauskulujen vähennysoikeuden lisäämisestä verotuk-
8745: sessa
8746:
8747:
8748: Eduskunnalle
8749:
8750: Sairaudesta aiheutuneiden kulujen vähentämi- 1974-75 tasolla on on ilmeinen epäkohta, joka
8751: nen verotuksessa on vuodelta 1975 tapahtuneessa koskettaa kaikkein kipeimmin juuri sellaisia vä-
8752: verotuksessa sekä sen jälkeen suoritetuissa vero- hävaraisia verovelvollisia, joilla tai joiden per-
8753: tuksissa ollut perheettämän henkilön osalta enin- heessä on ollut verovuoden aikana runsaasti sai-
8754: tään 800 markkaa ja perheellisen osalta 1 600 raudesta aiheutuneita kustannuksia. Näin ollen
8755: markkaa sekä kultakin alaikäiseltä lapselta 200 olisi em. epäkohta ja epäoikeudenmukaisuus saa-
8756: markkaa vuodessa. tava mitä pikimmin korjatuksi.
8757: Sairauskustannukset ovat kuitenkin taksakoro- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8758: tusten yms. johdosta kohonneet tänä aikana kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8759: varsin huomattavasti. Tästä huolimatta ei vähen-
8760: nysten enimmäismääriä ole noin seitsemän vuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8761: den aikana lainkaari korotettu siitä huolimatta, menpiteisiin sairaudesta johtuvien kulu-
8762: että monet muut verotuksessa tapahtuvat vähen- jen vähennysoikeuksien enimmäismää-
8763: nykset ovat seuranneet yleisen hintatason muu- rien korottamiseksi verotuksessa niin, että
8764: toksia. Sairauskulujen vähennysten enimmäis- ne vastaavat nykyistä hinta- ja kustannus-
8765: määrien pysäyttäminen verotuksessa vuosten tasoa verrattuna vuoden 1975 hinta- ja
8766: kustannustasoon.
8767: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8768:
8769: Pertti Hietala Maija Rajantie
8770: 190 1983 vp.
8771:
8772: Toivomusaloite n:o 164
8773:
8774:
8775:
8776:
8777: Hilpelä ym.: Verovähennysoikeuden aikaansaamisesta kodinomai-
8778: sissa oloissa tapahtuvan lapsen hoidon kustannusten osalta
8779:
8780:
8781: Eduskunnalle
8782:
8783: Lapsiperheiden tukeminen kaikin yhteiskunta- syystä. Näiden kohdalla oikeudenmukainen, ta-
8784: poliittisin keinoin on hyvin tärkeää, tämän ovat sapuolisuutta lisäävä toimenpide olisi verovähen-
8785: kaikki puolueet todenneet äsken käytyjen edus- nysoikeuden aikaansaaminen kodinomaisissa
8786: kuntavaalien yhteydessä julkistaruissaan kannan- oloissa tapahtuvan lastenhoidon kustannuksista
8787: otoissa. Tämä ajatus sisältyi myös hallituksen eli niistä kustannuksista, joita perheelle koituu
8788: vuonna 1980 antamassa selonteossa vetämiin per- lapsenhoidon järjestämisestä jonkun toisen koto-
8789: hepoliittisiin suuntaviivoihin. na.
8790: Eräs lapsiperheitä tukeva toimenpide olisi ve- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
8791: rovähennysoikeuden aikaansaaminen kuluista, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8792: jotka perheelle koituvat siitä, että se palkkaa sen,
8793: kotiapulaisen hoitamaan lapsia. Tämä vähennys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
8794: oikeus tulisikin toteuttaa kiireellisesti. Kuitenkin kodinomaisissa oloissa tapahtuvan lapsen-
8795: on olemassa joukko perheitä, jotka eivät tätä hoidon kustannusten verovähennysoikeu-
8796: hoitomuotoa voi käyttää joko siitä syystä, että den aikaansaamtseksi.
8797: kotiapulaista ei ole saatavissa, tai jostakin muusta
8798: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
8799: Liisa Hilpelä Helena Pesola Elsi Hetemäki-Olander
8800: Kaarina Dromberg Erkki Moisander Tapio Holvitie
8801: Lea Kärhä Eeva Turunen Ritva Laurila
8802: Riitta Jouppila Ilkka Kanerva Tuulikki Petäjäniemi
8803: Saara Mikkola Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo
8804: Aino PohjJUloksa Riitta Uosukainen
8805: 1983 vp. 191
8806:
8807: Toivomusaloite n:o 165
8808:
8809:
8810:
8811:
8812: Hirvelä ym.: Apteekista ostettavien kuukautissuojien hankintame-
8813: nojen saattamisesta verovähennyskelpoisiksi
8814:
8815:
8816: Eduskunnalle
8817:
8818: Kahdeksallasadallatuhannella suomalaisella Edellä oleviin perusteisiin viitaten ehdotamme
8819: naisella on kuukausittainen ylimääräinen meno eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8820: välttämättömistä kuukautissuojista, joiden koko-
8821: naiskustannus yhteenlaskettuna on noin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
8822: 96 000 000 mk vuodessa. apteekista astettavien kuukautissuojien
8823: Kuukautissuojia on pidettävä välttämättömänä hankintamenojen saattamiseksi verovä-
8824: terveydenhuollon menona, joka on rinnastettava hennyskelpoisiksi.
8825: muihin verovähennykseen oikeuttaviin menoi-
8826: hin, kuten esim. lääkemenoihin.
8827: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
8828:
8829: Inger Hirvelä Terho Pursiainen
8830: Ulla-Leena Alppi Heli Astala
8831: Anna-Liisa Jokinen
8832: 192 1983 vp.
8833:
8834: Toivomusaloite n:o 166
8835:
8836:
8837:
8838:
8839: lfuvelä ym.: Pienyrittäjien vapauttamisesta kunnallisesta harkinta-
8840: verotuksesta
8841:
8842:
8843: Eduskunnalle
8844:
8845: Kunnallista harkintaverotusta koskevat mää- Kunnallinen harkintaverotus kohdistuu useim-
8846: räykset sisältyvät verotuslain (482/58) 72 §:ään. min juuri työvoimavaltaisiin pienyrityksiin, joi-
8847: Tämä usein hyvinkin mielivaltaisiin tulkintoihin den työllistävä merkitys on kiistaton. Nimen-
8848: johtava verotusmuoto on nyt jo vanhentunut. omaan pienyrittäjät kokevat harkintaverotuksen
8849: Kunnallista harkintaverotustapaa ei ole olemassa moraalisena ja ennen muuta taloudellisena rasit-
8850: käytännössä missään muussa maassa, joten se jo teena, joka tulisi jo poistaa ja tehostaa muutoin
8851: kansainvälisen poikkeavuutensakin vuoksi olisi suurien tulojen veronkienomahdollisuuksien es-
8852: poistettava käytännöstä. Verrattuna siihen työ- tämistä, josta koituva hyöty koko yhteiskunnalle
8853: määrään, mitä harkintaverotuksen täytäntöönpa- olisi nykyistä harkintaverotusta paljon huomatta-
8854: no kaikkine siitä johtuvine valituksineen tuottaa, vampi.
8855: on se taloudelliselta tulokseltaankin varsin kyseen- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8856: alainen. Harkintaverotuksen tuotto kokonaisuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8857: dessaan kunnallistalouksille on noin 2 % kaikista
8858: kunnallisverotuksen veroäyreistä. Lisäksi on ko- että hallitus ktireellisesti tutkituttaisi,
8859: rostettava sitä seikkaa, etteivät harkintaverotuk- millä tavoin pienyn"ttäjät voidaan vapaut-
8860: sen kohteeksi joutuneet nauti sitä oikeudellista taa kunnallisesta harkintaverotuksesta, ja
8861: suojaa, joka on maamme muussa lainsäädännössä antaisi eduskunnalle tätä tarkoittavan esi-
8862: taattu si~n. että allekirjoituksella vahvistettu tyksen.
8863: asiakirja on juridisesti pätevä.
8864:
8865: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
8866:
8867: Inger lfuvelä Terho Pursiainen
8868: Ulla-Leena Alppi Heli Astala
8869: Anna-Liisa Jokinen
8870: 1983 vp. 193
8871:
8872: Toivomusaloite n:o 167
8873:
8874:
8875:
8876:
8877: Holvitie ym.: Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisesta
8878: yritysverotusta ja sosiaaliturvamaksuja huojentamalla
8879:
8880:
8881: Eduskunnalle
8882:
8883: On tärkeää, että elinkeinoelämällemme vero- Yhteiskunnan toimesta ei tule sälyttää uusia
8884: tuksen ja sosiaaliturvamaksujen osalta luodaan tehtäviä tai velvoitteita yrittäjille, ellei samanai-
8885: samanlaiset toimintaedellytykset kuin kilpailija- kaisesti osoiteta, miten niistä aiheutuvat kustan-
8886: maissamme olevilla yrityksillä on, jotta voitaisiin nukset voidaan rahoittaa. Edellytämmekin halli-
8887: tukea laajenevaa investointitoimintaa, estää ka- tuksen ryhtyvän myös toimenpiteisiin pienyrit-
8888: pasiteetin vajaakäyttö, parantaa yritysten kannat- teliäisyyttä lamaannuttavan byrokratian vähentä-
8889: tavuutta ja vähentää ylisuurta työttömyyttä. miseksi.
8890: Uusien työpaikkojen luomisessa on keskeinen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8891: merkitys pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Halli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8892: tuksen tulisikin jatkaa erityistoimenpiteitä näi-
8893: den yritysten aseman parantamiseksi. Tässä mie- että hallitus ryhtyisi toimiin elinkeino-
8894: lessä tulisi pikaisesti selvittää mahdollisuudet elämämme toimintaedellytysten paranta-
8895: muuttaa sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmää siten, miseksi helpottamalla yritysverotusta ja
8896: että sairausvakuutuksen ja eläkejärjestelmien ra- sosiaaliturvamaksujen aiheuttamaa rasi-
8897: hoittamiseen tarvittavat maksut voitaisiin periä tusta.
8898: niin, että työvaltaisia yrityksiä rasitettaisiin ny-
8899: kyistä vähemmän.
8900: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
8901:
8902: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Heikki Perho
8903: Helge Saarikoski Helena Pesola Heikki Järvenpää
8904: Saara Mikkola Eeva Turunen Elsi Hetemäki-Olander
8905: Riitta Uosukainen Aimo Pohjanoksa Sampsa Aaltio
8906: Riitta Jouppila Matti Viljanen Lea Kärhä
8907: Kaarina Dromberg Iiro Viinanen Aila Jokinen
8908: Tauno Valo Liisa Hilpelä Ben Zyskowicz
8909: Lauri Impiö
8910:
8911:
8912:
8913:
8914: 25 088300420M
8915: 194 1983 vp.
8916:
8917: Toivomusaloite n:o 168
8918:
8919:
8920:
8921:
8922: Holvitie ym.: Uudenkaupungin nimeämisestä erityisaluekunnaksi
8923: työttömyyden lieventämiseksi
8924:
8925:
8926: Eduskunnalle
8927:
8928: Uudenkaupungin kaupunginhallitus on lähet- kaupunki on pyrkinyt toimenpiteillään paranta-
8929: tänyt 4.1.1983 valtioneuvostolle anomuksen, jos- maan tilannetta. Kun sekä kauppa- ja teollisuus-
8930: sa pyydetään Uudenkaupungin nimeämistä eri- ministeriön että valtion investointirahaston luot-
8931: tyisaluekunnaksi, jolle voitaisiin myöntää työttö- tojen myöntämisvaltuudet on laadittu sellaisiksi,
8932: myyden lieventämiseen tarkoitettuihin investoin- ettei Uusikaupunki v::;i vaikeasta työllisyystilan-
8933: teihin kauppa- ja teollisuusministeriön sekä val- teesta huolimatta käyttää edellä mainittuja varoja
8934: tion investointirahaston luottoja. hyväkseen, on uusien työpaikkojen hankkiminen
8935: Anomus perustuu siihen, että Uudessakaupun- jäänyt toteutumatta rahoitusvaikeuksien vuoksi.
8936: gissa oli vuoden vaihteessa työttömiä 6,8 prosent- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8937: tia koko työvoimasta. Työttömyys oli pahinta alle nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8938: 25-vuotiaitten keskuudessa, niin että heistä on sen,
8939: työttöminä noin 18 prosenttia.
8940: Työvoimaministeriön laskelmien mukaan kes- että hallitus ryhtyisi tozmztn Uuden-
8941: kimääräinen työttömyysaste oli 1.4.1981- kaupungin nimeämiseksi erityisaluekun-
8942: 31.3.1982 välisenä aikana 7, 1 prosenttia. Tästä naksi, jolle voitaisiin myöntää työttömyy-
8943: määrästä oli työvoimatoimiston laskelmien mu- den lieventämiseksi kauppa- ja teollisuus-
8944: kaan 30.9.1982 alle 35-vuotiaita 63,1 prosenttia. ministeriön sekä valtion investointirahas-
8945: -Kun työikään tulevista nuorista henkilöistä jää ton varoista luottoja teollisuustzlojen ra-
8946: vuosittain jatkuvasti huomattava osa työttömäksi, kentamisen rahoittamiseen.
8947: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
8948:
8949: Tapio Holvitie Risto Ahonen
8950: 1983 vp. 195
8951:
8952: Toivomusaloite n:o 169
8953:
8954:
8955:
8956:
8957: Hurskainen ym.: Elatusvelvollisten oikeuttamisesta vähentämään
8958: elatusmaksuja vastaavan määrän verotuksessa
8959:
8960:
8961: Eduskunnalle
8962:
8963: Tulo- ja varallisuusverolain säännösten mukaan saattavat elatusmaksut aiheuttaa kohtuuttomia
8964: hyväksytään elatusmaksuista vähennyksinä vuon- kustannuksia elatusvelvolliselle.
8965: na 1982 kunnallisverotuksessa 2 700 markkaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioita-
8966: lasta kohden ja valtion verotuksessa 7 30 markkaa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8967: lasta kohden.
8968: ElatusmakSut on sidottu indeksiin, eikä kysei- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
8969: nen verovähennys vastaa näin ollen lähestulkoon- piteisiin, joilla elatusvelvollisille annetaan
8970: kaan kuluja, joita elatusmaksuina maksetaan. oikeus viihentiiii verotuksessa elatusmak-
8971: Lisäksi lapsivähennys ei kuulu elatusvelvollisel- suja vastaava summa.
8972: le vaan huoltajalle. Näin ollen eron sattuessa
8973: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1983
8974:
8975: Sinikka Hurskainen Risto Ahonen Matti Luttinen
8976: Pekka Starast Pertti Paasio Juhani Surakka
8977: Antti Kalliomäki Matti Puhakka Jouko Skinnari
8978: Erkki Liikanen Reino Paasilinna Jouko Tuovinen
8979: Liisa Jaakonsaari Markus Aaltonen Reijo Lindroos
8980: Jussi Ranta Paavo Lipponen
8981: 196 1983 vp.
8982:
8983: Toivomusaloite n:o 170
8984:
8985:
8986:
8987:
8988: Hurskainen ym.: Ulkomailla työskentelevien verovapaita tuloja
8989: koskevien säännöksien tarkistamisesta tulkintaerojen poistami-
8990: seksi
8991:
8992:
8993: Eduskunnalle
8994:
8995: Suomalaisia työskentelee ulkomailla eri työ- rotoimistojen tulkinnoissa on kirjavuutta. Tämän
8996: kohteissa n. 10 000 henkilöä. Viime vuosina on vuoksi eri paikkakunnilla asuvat henkilöt ovat
8997: ilmennyt eri henkilöiden verottorniin tuloihin eriarvoisessa asemassa kotimaassa käyntikertojen
8998: liittyvissä säännöksien tulkinnoissa eroja, jotka ja oleskelupäivien määrän suhteen.
8999: johtuvat eri verotoimistojen tulkinnoista. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9000: Tulo- ja varallisuusverolain mukaan ei henki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9001: löä veroteta Suomessa ulkomailla hankituista tu-
9002: loista. Verohallituksen tulkinnan mukaan saa että. hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
9003: työntekijä käydä 6 kertaa vuodessa lomalla koti- piteisiin, jozlla ulkomailla työskentelevien
9004: maassa, jolloin vielä verovapaus säilyy. verovapaiszi"n tuloihin lzi"ttyvät siiilnnökset
9005: Käyntikertojen lisäksi on käyntipäivien määrää korjattaisiin nzi"n, etteivät ne suo mahdol-
9006: rajoitettu säännöksellä, jonka mukaan työntekijä lisuutta paikkakuntakohtaisiin tulkintoi-
9007: saisi oleskella enintään 60 päivää vuodessa koti- hin, vaan kaikkia kohdeltaiszi"n tasapuoli-
9008: maassa. sesti.
9009: Säännöksistä huolimatta eri paikkakuntien ve-
9010: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9011:
9012: Sinikka Hurskainen Peter Muurman Antti Kalliomäki
9013: Liisa Jaakonsaari Juhani Surakka Risto Ahonen
9014: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Pertti Paasio
9015: Pekka Starast Paula Eenilä Matti Puhakka
9016: Aarno von Bell Erkki Liikanen Matti Luttinen
9017: Timo Roos Jouko Tuovinen Reino Paasilinna
9018: Maija Rajantie Anna-Liisa Piipari Pekka Myllyniemi
9019: Jouko Skinnari Mikko Elo Reijo Lindroos
9020: Markus Aaltonen Jussi Ranta Kari Rajamäki
9021: Sakari Knuuttila Kaj Bärlund Kerttu Törnqvist
9022: Matti Louekoski
9023: 1983 vp. 197
9024:
9025: Toivomusaloite n:o 171
9026:
9027:
9028:
9029:
9030: Hurskainen ym.: Kehitysaluerahaston sivutoimipisteen perustami-
9031: sesta Imatralle
9032:
9033:
9034: Eduskunnalle
9035:
9036: Imatra kuuluu tällä hetkellä aluepoliittisten mia, kun pyritään palvelemaan Imatran alueen
9037: tukien piiriin, 4 B tukivyöhykkeeseen sekä eri- yrittäjiä.
9038: tyistukialueeseen. Tällä hetkellä käy Imatran elinkeinoelämä läpi
9039: Imatran yritystoiminta on vilkastunut ja uusia suuria rakennemuutoksia alueellaan ja näihin
9040: halukkaita yrittäjiä on Imatralle tulossa. liittyvät alueellisesti Kehitysaluerahaston palve-
9041: Aluepoliittisten tukien seurauksena on Kehi- lut.
9042: tysaluerahaston ja yrittäjien yhteistyö lisääntynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9043: Imatran alueella. Kuitenkin Imatran alueen kun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9044: nat Rautjärvi, Ruokolahti, Joutseno ja Imatra
9045: kuuluvat Kehitysaluerahaston Mikkelin aluetoi- että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimen-
9046: miston piiriin. piteisiin, joilla voitaiszi"n saada Imatralle
9047: Mikkelin--Imatran välimatka tuottaa ongel- Kehitysaluerahaston sivutoimipiste.
9048: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9049: Sinikka Hurskainen Seppo Tikka Anna-Liisa Piipari
9050: 198 1983 vp.
9051:
9052: Toivomusaloite n:o 172
9053:
9054:
9055:
9056:
9057: Ikonen ym.: Nuorten tyottomten jätepuun keräilystä saamten
9058: tulojen verovapaudesta
9059:
9060:
9061: Eduskunnalle
9062:
9063: Nuorisotyöttömyys on vaikein ongelmamme. kitystä, se antaa nuorille tarpeellista työkokemus-
9064: Samanaikaisesti kuitenkin kotimaisen energian ta, ja näin tehostuu kotimaisen energian käyttö.
9065: käyttöön siirtyneet taloudet potevat työvoiman Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9066: puutetta, koska jätepuun keräilyyn metsistämme nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9067: ei tahdo löytyä tekijöitä. sen,
9068: Nuorten ja myös maanomistajien taholta on
9069: esitetty, että nuorten työttömien suorittaman että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
9070: jätepuun keräyksen olisi oltava verotonta tuloa nuorten työttömien jätepuun keräzlystä
9071: samoin kuin sienten ja metsämarjojen keräilystä saamien tulojen rinnai._tamiseksi verotuk-
9072: saatu tulo nyt on. sessa sienten ja metsämarjojen kerätlystä
9073: Jätepuun keräilyllä on kansantaloudellista mer- saatuihin tuloihin.
9074: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
9075:
9076: Pirkko Ikonen Helena Pesola Mauri Pekkarinen
9077: Tytti Isohookana-Asunmaa Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
9078: Kalevi Mattila Lea Sutinen Timo Kietäväinen
9079: Riitta Jouppila Olavi Martikainen Hannu Kemppainen
9080: Saara Mikkola Toivo Yläjärvi Heikki Kokko
9081: Impi Muroma
9082: 1983 vp. 199
9083:
9084: Toivomusaloite n:o 173
9085:
9086:
9087:
9088:
9089: Ikonen ym.: Traktorien polttoaineverotusta koskevien säännösten
9090: selkeyttämisestä
9091:
9092:
9093: Eduskunnalle
9094:
9095: Moottoriajoneuvoverolain 17 §:n 2 kohdan vontaviranomaisille. Pitäen perusteena nykyistä
9096: säännöksen perusteella saadaan traktoreita käyt- vuotuisen lisäveron suuruutta saataisiin vuoro-
9097: tää maa- ja metsätaloudessa lisäverosta vapaalla kausikohtaiseksi lisäveroksi noin 15 markkaa.
9098: polttoaineelia eräitä harvoja poikkeuksia lukuun- Ehdotuksen toteuttaminen merkitsisi huomatta-
9099: ottamatta. Sikäli kuin on kysymys niistä ajoista, vaa moottoriajoneuvolain säännösten yksinker-
9100: joissa lain mukaan on käytettävä lisäveronalaista taistamista paremmin käytäntöön sopiviksi. Myös
9101: polttoainetta, edellyttää moottoriajoneuvoverola- on oletettavaa, ettei esitetyllä muutoksella ole
9102: ki traktorin polttoainesäiliön ja muun polttoaine- verotuloja alentavaa vaikutusta.
9103: järjestelmän täydellistä puhdistamista lisäverosta Välttämätöntä on myös moottoriajoneuvovero-
9104: vapaasta polttoaineesta, koska valvontaviran- lain muuttaminen niin, että puutavaran kuljetus
9105: omaisten suorittamassa ns. furfuraalikokeessa jo yleisellä tiellä voi varsinaista rahtiajoa lukuunot-
9106: erittäin vähäinenkin lisäverosta vapaan polttoai- tamatta kiistattomasti tapahtua lisäverosta va-
9107: neen eli polttoöljy 1:n määrä paljastuu lisäverol- paalla polttoaineella. Korkeimman hallinto-
9108: lisen eli dieselöljyn seasta. Polttoaineen täydelli- oikeuden ratkaisu ko. asiasta edelleenkin puut-
9109: nen vaihtaminen traktorin polttoainejärjestelmäs- tuu. Kysymys on nimenomaan puutavaran han-
9110: sä on kuitenkin erittäin työläs toimenpide. Tämä kinta-ajosta, jonka suorittaminen ratkaisevasti
9111: toimenpidevaatimus tuntuu muutoinkin koh- vaikeutuu, mikäli hankintakauppaan liittyvän
9112: tuuttomalta, koska maa- ja metsätalouden piiris- kuljetuksen, josta ei erillistä tahtikorvausta mak-
9113: sä lisäverollisella polttoaineelia suoritettavien ajo- seta, katsotaan tapahtuvan sellaista korvausta
9114: jen suhteellinen osuus on vähäinen eikä sillä vastaan, joka sisältyisi puun hankintahintaan.
9115: vaitionkaan verotulojen kannalta ole mitään käy- Puutavaran hankinta-ajoihin kuuluu yhtenä kes-
9116: tännön merkitystä. Maa- ja metsätalouden har- keisenä osana maaseudun energiahuolto. Mikäli
9117: joittajan taas suorittaessa lisäverosta vapaalla hankinta-ajo katsottaisiin korvausta vastaan ta-
9118: polttoaineelia sellaista ajoa, jossa on käytettävä pahtuvaksi, vaikeutuisi puutavaran hankinta-ajo
9119: lisäverollista polttoainetta, pannaan tämän mak- aivan tarpeettomasti polttoainevaihdon hanka-
9120: settavaksi vähintään 5 000 markan suuruinen luuden vuoksi. Ongelma korostuu aivan olennai-
9121: vuosikohtainen lisävero. Nimenomaan käytännön sesti siltä osin, kun on kysymys hakkeen, pilk-
9122: hankaluuksien johdosta on oikean polttoaineen keen ja halkojen ym. kuljetuksesta traktorilla
9123: käyttökysymys koettu maa- ja metsätalousväestön kunnallisiin ym. lämpökeskuksiin. On ilmeistä,
9124: keskuudessa ongelmallisena. että kotimaiseen pohtoaineeseen perustuvan läm-
9125: Tilanne voitaisiin ratkaista kaikkia osapuolia pöhuollon kehittäminen riippuu olennaisesti sii-
9126: tyydyttävällä tavalla siten, että traktorin käyttäjä tä, voidaanko kuljetukset järjestää joustavasti sillä
9127: oikeutettaisiin maksamaan moottoriajoneuvove- kalustolla, jota maatiloilla on tavanomaisen maa-
9128: rolain 16 §:n mukainen lisävero satunnaisluon- tilatalouden tarpeitten vuoksi käytettävissään.
9129: toisten lisäveron alaisten ajojen osalta vuorokausi- Mikäli kaikkea korvausta vastaan tapahtuvaa
9130: kohtaisena. Maksamismenettely voitaisiin järjes- puutavaran ajoa ei tahdota säätää lisäverosta
9131: tää siten, että käyttäjä tietäessään jo etukäteen vapaalla polttoaineelia suoritettavaksi, tulisi aina-
9132: joutuvansa tiettynä tai tiettyinä päivinä ajamaan kin sellaiset kuljetukset, joista ei erillisenä tahti-
9133: lisäveron alaista ajoa maksaisi näiltä päiviltä lisä- korvausta makseta, voida suorittaa lisäverosta
9134: veron esimerkiksi postiin ja saisi tällöin tiettyjä vapaata polttoöljyä käyttäen.
9135: päiviä koskevan polttoäljyn käyttöön oikeuttavan Moottoriajoneuvoverolain 17 §:n säänösten so-
9136: kuitin, jonka sitten voisi tarvittaessa esittää vai- veltamiseen liittyy huomattavasti tulkinnanvarai-
9137: 200 1983 vp. - TA n:o 173
9138:
9139: suutta sen jälkeenkin, kun edellisessä kappaleessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9140: ehdotettu lain muutos on tehty. Tämän vuoksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9141: olisi tarpeellista luoda ennakkotietomenettely, sen,
9142: jolla maa- ja metsätalouden harjoittaja tai muu
9143: ajoneuvon omistaja tai haltija voisi etukäteen että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
9144: selvittää, onko hänen suunnittelemansa ajo suori- moottoriajoneuvoverolain muuttamiseksi
9145: tettava lisäverosta vapaalla vai lisäveronalaisella siten, että traktoreiden osalta lisävero voi-
9146: polttoaineella. Ennakkotiedon antajaksi sopisi daan maksaa vuorokausikohtaisena ja että
9147: esimerkiksi autorekisterikeskus, jonka päätöksestä puutavaran kuljetus voidaan suorittaa
9148: voitaisiin säätää valitusoikeus liikevaihtovero- yleisellä tiellä ja kadulla lisäverosta va-
9149: oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto- paalla polttaineella, kun kuljetus ei ta-
9150: oikeuteen. Verohallitus voisi toimia valtion vali- pahdu enllisenä maksettavaa rahtikor-
9151: tusoikeuden käyttäjänä oikeusasteissa. Ennakko- vausta vastaan.
9152: tietomenettely ja lisäveron vuorokausikohtainen
9153: maksumahdollisuus yhdessä selkeyttäisivät polt-
9154: toaineverotusta aivan ratkaisevasti.
9155: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9156:
9157: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä
9158: Heikki Kokko Aapo Saari
9159: 1983 vp. 201
9160:
9161: Toivomusaloite n:o 174
9162:
9163:
9164:
9165:
9166: Ikonen ym.: Maaseudun työpaikkatuen vakinaistamisesta ja laajen-
9167: tamisesta
9168:
9169:
9170: Eduskunnalle
9171:
9172: Maaseudun työpaikkatukikokeilua on asetuk- Työpaikkatukikokeilulla on luotu suhteellisen
9173: seen (648/82) perustuen kokeiltu syksystä 1982 halvalla työpaikkoja sellaisille alueille, joille
9174: lähtien 33 kunnassa eri puolilla maata. Vuonna muuten on ollut vaikea saada uusia työpaikkoja.
9175: 1982 oli kokeiluun käytettävissä 10 milj. markkaa Sillä on tuettu erityisesti maatalouden sivuelin-
9176: ja vuodelle 1983 on eduskunta myöntänyt sa- keinoja sekä muita pienyrityksiä, joiden on ollut
9177: moin 10 milj. markan määrärahan (siirtomäärära- vaikea saada muuta rahoitusta. Myöntämisme-
9178: ha). Ensimmäisellä kerralla haettiin tukea lähes nettely on ollut joustava ja vähän byrokratiaa
9179: nelinkertainen määrä eli 39 milj. markkaa 794 vaativa. Näin ollen kokeilu on osoittanut tuen
9180: kohteeseen. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 377. tarpeelliseksi ja toteuttamiskelpoiseksi.
9181: Avustusta on siten myönnetty keskimäärin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9182: 26 000 mk hanketta kohden ja sillä on vaikutettu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9183: lähes 600 työpaikan syntymiseen tai olemassa sen,
9184: olevan säilymiseen. Yhtä työpaikkaa kohden on että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
9185: valtion tuki ollut suunnilleen 15 000-20 000 maaseudun työpaikkatuen vakinaistami-
9186: markkaa. seksi ja laajentamiseksi.
9187: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
9188:
9189: Pirkko Ikonen Hannele Pokka Mauri Pekkarinen
9190: Helena Pesola Katri-Helena Eskelinen Timo Kietäväinen
9191: Tytti Isohookana-Asunmaa Olavi Marrikainen Heikki Kokko
9192:
9193:
9194:
9195:
9196: 26 088300420M
9197: 202 1983 vp.
9198:
9199: Toivomusaloite n:o 175
9200:
9201:
9202:
9203:
9204: Isohookana-Asunmaa ym.: Maaseudun työpaikkatukikokeilun ulot-
9205: tamisesta koskemaan kaikkia Oulun läänin maalaiskuntia
9206:
9207:
9208: Eduskunnalle
9209:
9210: Oulun läänin kehittämispolitiikassa on yhtenä ta vuonna 1982 anottiin avustuksia yhteensä
9211: keskeisenä ongelmana maaseudun yksipuolinen 6 024 000 markkaa ja voitiin myöntää 1 310 000
9212: elinkeinorakenne. Maaseudun asutuksen perusta markkaa. Tämä jo osoittaa kunnilla olevan ha-
9213: on edelleenkin alkutuotannon työpaikoissa, mut- lukkuutta uusien työpaikkojen luomiseen maa-
9214: ta nämä eivät yksin riitä rurvaamaan työpaikkoja seudulla. Toisaalta läänissä on monia nyt jo
9215: edes nykyislle väestölle. Useissa läänin kunnissa nimettyjä kokeilukuntia vaikeammassa asemassa
9216: työttömyysprosentti oli vuonna 1982 huomatta- olevia kuntia.
9217: vasti maan keskiarvoa korkeampi, eräissä kunnis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9218: sa jopa yli 20 % . nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9219: Väestökehityksen tasapainottaminen edellyttää sen,
9220: paitsi maatalousväestön vähenemisen hidastumis-
9221: ta myös uusien elinkeinojen kehittämistä. Aloi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9222: tettu maaseudun työpaikkarukikokeilu ulottuu maaseudun työpaikkatukikokeilun laa-
9223: Oulun läänissä toistaiseksi Hyrynsalmen, Reisjär- jentamiseksi kaikkiin Oulun läänin maa-
9224: ven, Iin, Piippolan ja Taivalkosken kuntiin, jois- laiskuntiin.
9225:
9226: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9227:
9228: Tytti lsohookana-Asunmaa Väinö Raudaskoski Riitta Jouppila
9229: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Matti Ruokola
9230: 1983 vp. 203
9231:
9232: Toivomusaloite n:o 176
9233:
9234:
9235:
9236:
9237: Isohookana-Asunmaa ym.: Investointiavustusten ulottamisesta kos-
9238: kemaan vihannes- ja juuresvarastojen rakentamista
9239:
9240:
9241: Eduskunnalle
9242:
9243: Perunaa, juureskasveja ja vihenneksia viljelevät nista voisi joustavasti huolehtia kunnallinen kiin-
9244: joutuvat usein myymään tuotteensa alhaisella teistöyhtiö.
9245: hinnalla pian satokauden päätyttyä, koska heillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9246: ei ole tarvittavia varastoja tuotteilleen. Pienillä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9247: tiloilla ei kannata investoida varastoihin, eikä sen,
9248: järkevää ole sekään, että kaikki tuottajat rakenta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
9249: vat omat varastonsa. Varastojen puuttuminen kauppa- ja teollisuusministeriön myöntä-
9250: hidastuttaa myös pakkaus- ja jalostustoiminnan män kehitysalueiden tuotannollisen toi-
9251: kehittämistä. minnan edistämiseksi tarkoitetun inves-
9252: Varastoinnin vaikeudet aiheuttavat suuria tointiavustuksen laajentamiseksi koske-
9253: markkinointiongelmia, ja myös tästä usein joh- maan myös vihannes- ja juuresvarastojen
9254: tuu haluttomuus viljellä ko. tuotteita. Varastoin- rakentamista kuntiin.
9255:
9256: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9257:
9258: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannele Pokka
9259: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
9260: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä
9261: Sirkka-Liisa Anttila Hannu Kemppainen
9262: 204 1983 vp.
9263:
9264: Toivomusaloite n:o 177
9265:
9266:
9267:
9268:
9269: Jaakonsaari: Saman yhtiön eri kunnissa olevien tuotantolaitosten
9270: verottamisesta omana yksikkönään
9271:
9272:
9273: Eduskunnalle
9274:
9275: Oulun läänissä on monia kuntia, joiden Kaikkiaan Oulujoki Oy:n arvioidaan tuotta-
9276: alueella tuotetaan sähköä, harjoitetaan kaivos- van vuosittain noin 300 miljoonan markan net-
9277: toimintaa tai jalostetaan muita alueen omia tohyödyn, joka verotuslainsäädännön epäkohtien
9278: luonnonvaroja kuten puuta ja turvetta. Jalostus- ansiosta siirtyy Imatran Voima Oy:lle halvan
9279: toimintaa harjoittaville yleensä suurille yrityk- sähkön muodossa. Tämä hyöty menee siis ulko·
9280: sille on ominaista, että niiden kunnille maksa- puolelle tuotantoalueen eli Oulunjokilaakson,
9281: mien verojen määrä ei juuri ole kasvanut, jonne puolestaan kaikki vesistön valjastamiseen
9282: vaikka kuoletukset ja poistot on käytännössä liittyvät haitat luonnollisesti jäävät.
9283: jo suoritettu ja vaikka tuottavuuden edelly- Tulevaisuutta ajatellen on huolestuttavaa,
9284: tykset ovat olennaisesti parantuneet. että samoille Oulujokilaakson kunnille voi
9285: Esimerkiksi Oulujokilaakson yhdeksän kun- myös turpeen, malmimineraalien ja puun jalos-
9286: taa menettävät verotuslainsäädännön epäoikeu- tuksen osalta toteutua sama verotuksellinen
9287: dt-nmukaisuuden takia vuosittain sähköä tuot- epäoikeudenmukaisuus, kuin mitä vesivoiman
9288: tavan Oulujoki Oy:n verotuloja kymmeniä valjastamisessa on jo tapahtunut.
9289: miljoonia markkoja. Nykyinen konetehoon pe- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioitta-
9290: rustuva verotuskäytäntö mahdollistaa Oulujoki vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9291: Oy:n maksamaan Oulujoen vesistöalueen kun-
9292: nille veroja ehkä vain noin kymmenen pro- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9293: senttia siitä, mitä todelliseen tuottoon ja myyn- piteisiin kunnallis- ja yritysverotuksen
9294: tituloihin perustuva verotus toisi kunnille. Tä- uudistamiseksi siten. että saman yhtiön
9295: män ilmeisen epäkohdan riittää jo osoittamaan eri kunnissa olevia tuotantolaitoksia
9296: se, että Oulujoki Oy:n ilmoittama myynnin verotettaisiin kunnallisverotuksessa ku-
9297: tuotto on kasvanut esimerkiksi vuosina 1971- takin omana yksikkönään, jotta elinkei-
9298: 78 11.5 prosenttia, kun sen sijaan Imatran notulojen verotus kohtaantuisi nykyistä
9299: Voima Oy:n jakeluyhtiöiltä perimän energian oikeudenmukaisemmin vesivoiman ja
9300: hinta on vastaavana aikana kasvanut peräti 225 muiden luonnonvarojen jalostus- ja si-
9301: prosenttia. jaintikuntiin.
9302: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9303:
9304: Liisa Jsakonsaari
9305: 1983 vp. 205
9306:
9307: Toivomusaloite n:o 178
9308:
9309:
9310:
9311:
9312: Jaakonsaari: Ympäristönsuojelunäkökohtien ottamisesta huomioon
9313: sähkölain mukaisessa suunnitelma- ja lupamenettelyssä sekä
9314: neuvottelukuntien rakenteessa
9315:
9316:
9317: Eduskunnalle
9318:
9319: Vuodesta 1980 voimassa ollut sähkölaki sää- Valtakunnallinen sähkönhuollon runkosuun-
9320: telee sähkön tuottamista, siirtoa, jakelua ja nitelma on laadittu tähän mennessä kahdesti.
9321: käyttöä sekä sähkölaitteita ja sähkölaitteistoja. Edellämainitut epäkohdat ovat tulleet voimak-
9322: Valtakunnallisen sähkönhuollon tavoitteet sekä kaasti esille suunnitelmien valtioneuvostokäsit-
9323: tuotantokapasiteetin rakentamissuunnitelma telyssä. Sähkönhuollon runkosuunnitelman 1982
9324: vahvistetaan vuosittain kymmenvuotiskaudelle -1991 vahvistamisen yhteydessä valtioneu-
9325: eteenpäin. Tämän sähkönhuollon valtakunnal- vosto edellytti, poiketen neuvottelukunnan esi-
9326: lisen runkosuunnitelman laatii sähkönhuollon tyksestä, Ounasjoen suojelua voimalaitosraken-
9327: neuvottelukunta. Runkosuunnitelman hyväksyy tamiselta. Sähkönhuollon runkosuunnitelmaesi-
9328: kauppa- ja teollisuusministeriön esityksestä val- tykseen 1983-92 liittyy kaksi eriävää mieli-
9329: tioneuvosto. pidettä, joissa on voimakkaasti puututtu suun-
9330: Sähkölaissa ei ole mainintoja ympäristönsuo- nitelman laadintaperiaatteisiin ja lähtökohtiin.
9331: jelutekijöiden huomioon otosta lain mukaisessa Erityisesti neuvottelukunnan suurvoimalaesi-
9332: suunnittelu- ja lupajärjestelmässä. Lain perus- tystä pidetään näissä eriävissä mielipiteissä va-
9333: teella tehdään kuitenkin niin valtakunnallisesti javaisesti valmisteltuna.
9334: kuin alueellisestrkin merkittäviä ympäristönsuo- Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväksytty
9335: jeluun vaikuttavia ratkaisuja. Va1kka kunkin eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän johto-
9336: tuotantolaitoksen rakentamista edeltää erikseen kunnassa.
9337: vaadittavat ympäristönsuojelulainsäädännön lu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9338: pa- ja ilmoituskäytännöt, merkitsee sähkölain tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9339: mukainen hyväksymismenettely yleisen edun sen,
9340: kannalta olennaista päätösvaihetta. Yleisen edun
9341: harkinnassa tulisi ympäristönsuojelutekijöiden että hallitus käynnistäisi pikaisesti
9342: olla aina mukana. sähkölain muuttamisen siten, että ympä-
9343: Sähkölaki määrittelee niin sähkönhuollon ristönsuojelunäkökohdat otettaisiin ny-
9344: neuvottelukunnan kuin alueellisten neuvottelu- kyistä paremmin huomioon sekä lain
9345: kuntien rakenteen. Lain mukaan puolet tulee mukaisessa suunnitelma- ja lupamenet-
9346: olla sähkölaitosten, puolet valtion- tai aluehal- telyssä että neuvottelukuntien raken-
9347: linnon edustajia. Neuvottelukuntien nykyisestä teessa.
9348: kokoonpanosta ei löydy ympäristönsuojelun
9349: asiantuntijoita tai edustajia.
9350: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9351:
9352: Liisa Jaakonsaari
9353: 206 1983 vp.
9354:
9355: Toivomusaloite n:o 179
9356:
9357:
9358:
9359:
9360: Jaakonsaari: Turpeen jatkojalostuslaitoksen perustamisesta Pudas-
9361: järvelle
9362:
9363:
9364: Eduskunnalle
9365:
9366: Oulun läänin keskimääräinen työttömyysas- Pudasjärvellä on enty1sen laajat turvesuot.
9367: te on jo pitkään ollut lähes 10 prosenttia. Siuruan allasalueella ovat alkaneet toimet tur-
9368: Useissa kunnissa työttömyys on noussut jopa peen nostamiseksi. Pudasjärven erityisen vai-
9369: yli 20 prosentin. Pääosa vaikeimmin työttö- kean ;työllisyystilanteen ja alueen raaka-aine-
9370: myydestä kärsivistä kunnista on Iijokialueella. varojen takia olisi erityisen perusteltua perus-
9371: Erityisen vaikeassa asemassa on Pudasjär- taa turpeen jatkojalostuslaitos Pudasjärvelle.
9372: ven kunta, jonka työttömyyden voittamiseen Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
9373: pitäisi kiinnittää huomiota päätöksenteon kai- hyväksyttäväksi toivomuksen,
9374: killa tasoilla. Mikäli olennaista parannusta Pu-
9375: dasjärven kunnan työllisyystilanteeseen ei saa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9376: da, uhkaa aluetta väestörakenteen lopullisesti turpeen jatkojalostuslaitoksen perusta-
9377: vinouttava muuttoliike, minkä jälkeen voimak- miseksi Pudasjärvelle.
9378: kaatkin elvytystoimet voivat valua hukkaan.
9379: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9380:
9381: Liisa Jaakonsaari
9382: 198.3 vp.
9383: 207
9384:
9385: Toivomusaloite n:o 180
9386:
9387:
9388:
9389:
9390: Jaakonsaari: Ii- ja Kiiminkijokilaakson väestön toimeentulon ja
9391: asumisolojen kohentamisesta
9392:
9393:
9394: Eduskunnalle
9395:
9396: Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään myönnetty vain keskimääräisinä eikä suurim-
9397: myöntänyt, että Iijoki- ja Kiiminkijokilaaksojen man mahdollisen ylärajan mukaisina, niin kuin
9398: kunnat tarvitsevat poikkeuksellisen suuren ra- olisi täysin perusteltua. Myös valtionlainotta-
9399: kennetyöttömyyden ja elin.l.ceinojen kehittämis- man asuntotuotannon osalta monet li-Kiimin-
9400: tarpeen perusteella valtion erityistoimenpiteitä kijokilaaksojen kunnat ovat jääneet huonoim-
9401: alueen kehittämiseksi. Periaatteellisesta tunnus- paan asemaan koko maassa siitä huolimatta,
9402: tamisesta huolimatta ei vaikean työttömyys- että joukossa on neljä ns. erityisaluekuntaa,
9403: alueen hyväksi ole juuri riitänyt konkreettisia joille valtioneuvoston päätöksen mukaisesti tu-
9404: toimenpiteitä. lisi puoltaa kaikki tarpeelliset asuntotuotanto-
9405: Useissa Ii-Kiiminkijokialueen kunnissa työt- kohteet.
9406: tömyys on jatkuvasti pysytellyt yli 15 prosen- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
9407: tissa työvoimasta. Tästä huolimatta kuitenkin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9408: esimerkiksi valtion työohjelman mukaiset työ-
9409: kohteet ova~t vuosi vuodelta vähentyneet. Esi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9410: merkiksi Iijokilaakson kunnissa vuodelle 1983 piteisiin tekemänsä periaatepäätöksen
9411: on valtion työohjelmissa 70 työntekijää edel- toteuttamiseksi siten, että kaikilla käy-
9412: listä vuotta vähemmän. tettävissä olevilla valtionhallinnon pää-
9413: Myöskään muissa valtionhallinnon käytän- töksillä ja toimenpiteillä edistettäisiin
9414: nön päätöksissä ei Ii-Kiiminkijoen alueen Ii- ja Kiiminkijokilaaksojen väestön työl-
9415: poikkeuksellisia vaikeuksia ole otettu huomioon. lisyyden, toimeentulon ja asumisolojen
9416: Esimerkiksi aluepoliittisia tukia alueelle on kohentamista.
9417: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9418:
9419: Liisa Jaakonsaari
9420: 208 1983 vp.
9421:
9422: Toivomusaloite n:o 181
9423:
9424:
9425:
9426:
9427: Jaatinen ym.: Inflaation huomioon ottamisesta yritysverotuksessa
9428:
9429:
9430: Eduskunnalle
9431:
9432: Yritysverotusta koskevaan normistoomme ei annettuun lakiin. Toimikunnan ehdotuksen to-
9433: sisälly nimenomaista tuloslaskentaan kohdistuvaa teuttaminen edellyttäisi, paitsi kirjanpitolainsää-
9434: inflaatio-oikaisua sallivaa säännöstä. Inflaatio- dännön ja verolainsäädännön muuttamista, in-
9435: ongelmaa tuloslaskennan kannalta on selvitelty flaatio-oikaisua kos\eva.n säännöstön ottamista
9436: inflaatiolaskentatoimikunnan mietinnössä (KM myös osakeyhtiö- ja osuuskuntalakiin. Toimikun-
9437: 1979:22). Myös elinkeinoverotoimikunnan mie- nan ehdottaman inflaatiovarauksen tekeminen
9438: tinnössä (KM 1978:44) on tarkasteltu inflaatio- kirjanpidossa olisi vapaaehtoista.
9439: probleemaa elinkeinoverotuksessa. Inflaatiolas- Valtiovarainministeriö huom.mtti inflaatiolas-
9440: kentatoimikunnan mietinnöstä käy ilmi, että kentatoimikunnan mietinnöstä 28 päivänä elo-
9441: inflaation huomioon ottaminen erikseen kirjan- kuuta 1979 antamassaan lausunnossa (VM 53 1
9442: pidossa on tapahtunut ulkomailla kahden päälin- 13-28/79) muun muassa, että yritysten rahoitus
9443: jan mukaan, joko kertaluonteisilla kirjanpitoar- todellisuudessa perustuu olennaisessa määrin
9444: vojen oikaisuilla tai jatkuvana uudelleen arvos- kiinteähintaiselle vieraalle pääomalle. Tämä lie-
9445: tuksena joko jälleenhankintahintojen tai inflaa- ventää inflaation vaikutuksia vieraan pääoman
9446: tiota mittaavan hintaindeksin perusteellä. määrästä riippuen jopa ratkaisevasti. Lisäksi lau-
9447: Inflaatiolaskentatoimikunta ehdotti, että osin- sunnossa huomautettiin, että elinkeinoverolain
9448: -gonjakokelpoista voittoa rajoitettaisiin tuotanto- perusteluissa mainitaan myös rahanarvon huo-
9449: panosten jälleenhankinnan turvaamiseksi erityi- nontuminen sellaisena tekijänä, jonka johdosta
9450: sellä inflaatiovarauksella jakokelpoista voittoa las- varaston aliarvostusmahdollisuus on yritystalou-
9451: kettaessa. Inflaatiovaraus olisi kirjanpitolakiin dellisesti perusteltua.
9452: otettavan säännöksen mukaan enintään rahoitus- Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa, että
9453: omaisuuden sekä vaihto- ja käyttöomaisuuden vaikka elinkeinotulon verottamisesta annettuun
9454: jälleenhankintamenojen inflaatiosta johtuvan li- lakiin sisältyykin eräitä säännöksiä, jotka tietyssä
9455: säyksen aiheuttama varaustarve vähennettynä vel- määrin eliminoivat inflaatiohaittoja, ei alkuperäi-
9456: kaantumisasteen suuruisella osalla, enintään kui- siin hankintahintoihin perustuva tuloslaskenta
9457: tenkin 50 % :lla. Velkaantumisasteella olisi tar- kuitenkaan inflaation vallitessa mittaa oikein yri-
9458: koitettu edellisen tilinpäätöksen rahanarvoon tyksen kannattavuutta eikä tulonansaintakyvyn
9459: sitomattoman vieraan pääoman suhdetta taseen säilymisedellytyksiä, koska tuloslaskennassa vas-
9460: loppusummaan. Inflaatiovarauksesta olisi saatu takkain asetettujen menojen ja tulojen rahanar-
9461: siirtää omaan pääomaan enintään puolet rahoi- vot eivät ole ostovoimaitaan yhteismitallisia. Ko-
9462: tusomaisuuden sekä vaihto- ja käyttöomaisuuden koomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että tutki-
9463: hankintamenojen lisäystä tilikaudella vastaavasta mustyötä inflaation huomioon ottamiseksi ny-
9464: määrästä. kyistä paremmin yritysten verotuksellisessa ja kir-
9465: Inflaatiolaskentatoimikunnan mielestä oli pe- janpidollisessa tuloslaskennassa olisi jatkettava
9466: rusteltua, että kirjanpidossa tehty inflaatiovaraus mm. inflaatiolaskentatoimikunnan, elinkeinove-
9467: tulisi hyväksyä myös verotettavaa tuloa määrättä- rotoimikunnan ja yritysverotustoimikunnan työn
9468: essä. Jotta inflaatiovarauksella verotuksen kirjan- pohjalta.
9469: pitoa ohjaavaan vaikutukseen nähden olisi merki- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
9470: tystä myös käytännössä, toimikunta esitti kirjan- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9471: pitolainsäädännön muutoksia vastaavien säännös- muksen,
9472: ten ottamista myös elinkeinotulon verotuksesta
9473: 1983 vp. - TA n:o 181 209
9474:
9475: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kutus yritysten verotuksellisessa ja kirjan-
9476: vero-, kirjanpito- ja yhtiölainsäädännön pidollisessa tuloslaskennassa otettaisiin
9477: muuttamiseksi siten, että inflaation vaz- nykyistä paremmin huomioon.
9478: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9479:
9480: Matti Jaatinen Kaarina Dromberg Eva-Riitta Siitonen
9481: Heikki Perho Liisa Hilpelä Jouni J. Särkijärvi
9482: Ulla Puolanne Lauri Impiö Eeva Turunen
9483: Sampsa Aaltio Riitta Jouppila Sakari Valli
9484: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Järvenpää Iiro Viinanen
9485: Tapio Holvitie Juho Koivisto Ben Zyskowicz
9486: Aila Jokinen Ritva Laurila Toivo T. Pohjala
9487: Tuure Junnila Pekka Löyttyniemi Helge Saarikoski
9488: Ilkka Kanerva Saara Mikkola Kimmo Sasi
9489: Lea Kärhä Pentti Mäki-Hakola Ilkka Suominen
9490: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Martti Tiuri
9491: Mauri Miettinen Sirpa Pietikäinen Riitta Uosukainen
9492: Erkki Moisander Aino Pohjanoksa Tauno Valo
9493: Helena Pesola Pirjo Rusanen Matti Viljanen
9494: Pertti Salolainen
9495:
9496:
9497:
9498:
9499: 27 088300420M
9500: 210 1983 vp .
9501: •
9502: Toivomusaloite n:o 182
9503:
9504:
9505:
9506:
9507: Jaatinen ym.: Yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamisesta
9508:
9509:
9510: Eduskunnalle
9511:
9512: Menestyväkin yritys vo1 JOUtua vaikeuksiin uuden omistajan maksettavaksi lainhuuto- ja ar-
9513: omistajanvaihdoksen yhteydessä. Ennen kaikkea vopaperileimaverot. Yksityisliikettä tai henki-
9514: rahoitusvaikeuksia aiheutuu sukupolvenvaihdos- löyhtiötä osakeyhtiöksi muutettaessa aiheuttavat
9515: tilanteissa. Uusi omistaja joutuu tavallisesti ra- liikevaihtoveronmuutokset juuri siirtymävaiheen
9516: hoittamaan mm. perintöveron maksamisen tai rahoitusongelmia. Edellä mainittujen velvoittei-
9517: mahdollisen kauppahinnan henkilökohtaisilla va- den aiheuttamat rahoitusvaikeudet tulisi sään-
9518: roillaan. Tämä merkitsee käytännössä usein hen- nösten muutoksilla poistaa.
9519: kilökohtaista lainaa. Yrityksiä rahoittavat erityis- PKT-neuvottelukunta esittää edelleen, että yri-
9520: luottolaitokset eivät myönnä lainaa näihin tarkoi- tysomaisuuden arvostaminen perintöverotuksessa
9521: tuksiin. Uuden omistajan keinona rahoituksen tulisi tapahtua varallisuusverotuksessa noudatet-
9522: järjestämiseen on useimmiten lyhytaikainen laina tavilla perusteilla. Verojen maksuunpanoaikoja
9523: tai rahoittaminen yrityksen tuotolla. tulisi pidentää ja veroa varten otettu velka tulisi
9524: Vuoden 1982 lopulla raporttinsa jättänyt PKT- rinnastaa ansiotoimintaan liittyvään velkaan.
9525: neuvottelukunta (10:1983) toteaa mm., että su- Kokoomus katsoo, että edellä mainitut PKT-
9526: kupolvenvaihdoksesta aiheutuvia rahoitustarpeita neuvottelukunnan esittämät toimenpiteet suku-
9527: tulisi rahoittaa nykyistä pidempiaikaisilla luotoil- polvenvaihdosten helpottamiseksi yrityksissä ovat
9528: la ja kauppa- ja teollisuusministeriön tulisi aset- kannatettavia ja niiden toteuttaminen on mah-
9529: taa työryhmä selvittämään, millä tavoin sukupol- dollista.
9530: venvaihdokseen liittyviä rahoitusjärjestelmiä tuli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
9531: si kokonaisuudessaan kehittää. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9532: Sukupolvenvaihdos tulee kysymykseen useim-
9533: miten pienissä perheyrityksissä. Omistuspohjan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9534: muuttuessa aiheutuu verotusongelmia. Esimer- yritysten sukupolvenvaihdosten yhteydes-
9535: kiksi muutettaessa yksityisliike avoimeksi yhtiöksi sä esiintyvien rahoitusvaikeuksien helpot-
9536: tai kommandiittiyhtiöksi tulee useissa tapauksissa tamiseksi.
9537: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9538:
9539: Matti Jaatinen Kaarina Dromberg Pertti Salolainen
9540: Heikki Perho Liisa Hilpelä Eva-Riitta Siitonen
9541: Ulla Puolanne Lauri Impiö Jouni J. Särkijärvi
9542: Sampsa Aaltio Riitta Jouppila Eeva Turunen
9543: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Järvenpää Sakari Valli
9544: Tapio Holvitie Juho Koivisto Iiro Viinanen
9545: Ai1a Jokinen Ritva Laurila Ben Zyskowicz
9546: Tuure Junnila Pekka Löyttyniemi Toivo T. Pohjala
9547: llkka Kanerva Saara Mikkola ' Helge Saarikoski
9548: Lea Kärhä Pentti Mäki-Hakola Kimmo Sasi
9549: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi llkka Suominen
9550: Mauri Miettinen Sirpa Pietikäinen Martti Tiuri
9551: Erkki Moisander Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen
9552: Helena Pesola Pirjo Rusanen Tauno Valo
9553: Matti Viljanen
9554: 1983 vp. 211
9555:
9556: Toivomusaloite n:o 183
9557:
9558:
9559:
9560:
9561: Jaatinen ym.: Maaseudun kehittämisrahaston perustamisesta
9562:
9563:
9564: Eduskunnalle
9565:
9566: Sekä maatilataloudella että maaseudulla ta- vähälle selvittämiselle, on tässä vaiheessa vaikea
9567: pahtuvalla elinkeino- ym. toiminnalla on käytet- esittää täsmällistä kantaa, mihin organisaatioon
9568: tävissään useita erilaisia rahoitusmuotoja. Niiden ja ministeriöön rahasto parhaiten sopisi. Siksi
9569: perusteet poikkeavat huomattavasti toisistaan. tulisi kiireellisesti selvittää edellä mainitulta poh-
9570: Rahoituslähteiden lukuisuudesta johtuu, että ne jalta eli nykyisiä organisaatioita hyväksi käyttäen,
9571: usein ovat päällekkäisiä. Kuitenkin on toimin- voisiko tehtävän parhaiten suorittaa maatilatalou-
9572: nanaloja, jotka eivät voi saada rahoitusta mistään den kehittämisrahastosta laajennettu organisaatio
9573: lähteestä. maa- ja metsätalousministeriön alaisena, sopisiko
9574: Olisi tarpeellista koordinoida eri rahoitusmuo- tarkoitukseen paremmin vaikkapa sisäasiainmi-
9575: dot ja suunnitella nykyistä enemmän kattavaa nisteriö kunnallistalouden asioita hoitavana mi-
9576: rahoitusjärjestelmää. Tällöin tulisi vaihtoehdoksi nisteriönä vai tulisiko kysymykseen jokin muu
9577: eri rahoitusmuotojen yhdistäminen maaseudun organisaatio.
9578: kehittämisrahastoksi. Maaseudun runkoasutuksen säilyttämisen kan-
9579: Maaseudun kehittämisrahastosta voitaisiin ra- nalta ja koko maaseutuyhteisön säilyttämiseksi
9580: hoittaa sekä maaseudun elinkeinotoimintoja että toimintakykyisenä olisi kiireellisesti päästävä ny-
9581: muuta toimintaa, jotka eivät nykyisellään kuulu kyistä selvempään ja kattavampaan maaseudun
9582: minkään rahoituksen piiriin. Lainoja voisivat saa- rahoitusjärjestelmään.
9583: da sekä yritykset että myös kuntien elinkeinojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9584: kehittämistoiminta. Varoja voitaisiin myöntää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9585: jonkin olemassaolevan organisaation puitteissa. sen,
9586: Tällä tavalla säästettäisiin valtion varoja. Varojen
9587: säästö muodostuisi sitä suuremmaksi mitä alem- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9588: malla tasolla päätökset lainojen myöntämisestä menpiteisiin maaseudun kehittämisrahas-
9589: voitaisiin valvonnan alaisena suorittaa. ton aikaansaamiseksi.
9590: Koska asia on uusi ja toistaiseksi jäänyt perin
9591: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9592:
9593: Matti Jaatinen Kaarina Dromberg Eva-Riitta Siitonen
9594: Heikki Perho Liisa Hilpelä Jouni J. Särkijärvi
9595: Ulla Puolanne Lauri Impiö Eeva Turunen
9596: Sampsa Aaltio Riitta Jouppila Sakari Valli
9597: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Järvenpää Iiro Viinanen
9598: Tapio Holvitie Juho Koivisto Ben Zyskowicz
9599: Aila Jokinen Ritva Laurila Toivo T. Pohjala
9600: Tuure Junnila Pekka Löyttyniemi Helge Saarikoski
9601: llkka Kanerva Saara Mikkola Kimmo 1. Sasi
9602: Lea Kärhä Pentti Mäki-Hakola llkka Suominen
9603: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Martti Tiuri
9604: Mauri Miettinen Sirpa Pietikäinen Riitta Uosukainen
9605: Erkki Moisander Aino Pohjanoksa Tauno Valo
9606: Helena Pesola Pirjo Rusanen Matti Viljanen
9607: Pertti Salolainen
9608: 212 1983 vp.
9609:
9610: Toivomusaloite n:o 184
9611:
9612:
9613:
9614:
9615: Jaatinen ym.: Nuorten ensiasunnon saannin helpottamisesta
9616:
9617:
9618: Eduskunnalle
9619:
9620: Helmikuun 1 päivänä 1981 tuli voimaan asun- vosto päätti 3 000 markkaa pääkaupunkiseudulla
9621: tosäästöpalkkiolaki (862/80). Lain mukaan nuor- ja muualla 2 000 markkaa. Korkotukilainaksi
9622: ten ensimmäisen omistusasunnon hankintamah- voidaan kuitenkin hyväksyä enintään 150 000
9623: dollisuuksien parantamiseksi ja asuntosäästötoi- markkaa vastaantulolainasta.
9624: minnan edistämiseksi suoritetaan valtion varoista Asuntosäästöpalkkiolain ensimmäiset asunto-
9625: asuntosäästötalletuksille säästöpalkkiota. Asunto- säästötilit avattiin vuoden 1981 ensimmäisen
9626: säästöpalkkioon ovat oikeutettuja asuntosäästö- vuosineljänneksen aikana. Vuoden 1982 toisen
9627: tallettajat, jotka ennen tallettamisen alkamista vuosineljänneksen lopussa asuntosäästötilejä oli
9628: ovat täyttäneet 18 vuotta mutta eivät 35 vuotta. rahalaitoksilta saatujen tietojen mukaan avattu
9629: Asuntosäästöpalkkiolaki edellyttää asuntosäästö- yhteensä noin 32 000 kpl.
9630: sopimuksen tekemistä säästäjän ja rahalaitoksen Rahalaitoksilta saatujen tilien lukumäärä- ja
9631: välillä. Sopimuksessa tarkoitetulle tilille on sääs- talletuskertymätietojen mukaan on keskimääräi-
9632: tettävä vähintään kahdeksana peräkkäisenä ka- nen talletus vuosineljännestä kohti tähän saakka
9633: lenterineljänneksenä kunakin vähintään 500 mar- ollut noin 2 300 markkaa. Kahdeksan peräkkäi-
9634: kaa ja enintään 5 000 markkaa. Asuntosäästö- sen talletetun vuosineljänneksen jälkeen on tällä
9635: palkkiolaissa on mainittu perusteet, miten asun- säästömäärällä mahdollista ostaa noin 100 000-
9636: tosäästöpalkkiotilin talletuskorko määräytyy ja 105 000 markan hintainen asunto.
9637: miten valtio suorittaa rahalaitoksen välityksellä Myytävinä olevien kerrostaloasuntojen (2 h
9638: ns. asuntosäästöpalkkion. + k/kk) hintaerot maan eri paikkakuntien välillä
9639: Asuntosäästöpalkkiotoimintaan liittyen edus- ovat huomattavan suuret. Kun Helsingissä asun-
9640: kunta hyväksyi keväällä 1982 lain oman asunnon nonostaja joutui tammi-maaliskuussa maksa-
9641: ha(lkintaan myönnettävien lainojen korkotuesta maan noin 4 600 markkaa/neliömetri, niin vas-
9642: (39/82). Laissa on mainittu perusteet asuntosääs- taava hinta Kuopiossa oli 3 300 markkaa/ neliö-
9643: töpalkkiolain tarkoittaman rahalaitoksen myöntä- metri, Turussa 2 900 markkaa/ neliömetri ja
9644: män ns. vastaantulolainan hyväksymisestä korko- Tampereella 2 500 markkaa/ neliömetri.
9645: tukilainaksi. Lain perusteella on syyskuun 17 Asuntojen hintatason erilaisuus paikkakuntien
9646: päivänä 1982 annettu asetus korkotukilainan välillä on saattanut käytännössä nuoret keskenään
9647: yleisistä ehdoista. Valtioneuvosto on puolestaan erilaiseen asemaan säästöajan ja oman asuntosääs-
9648: 16 päivänä syyskuuta 1982 antanut päätöksen töosuuden suuruuden suhteen. Ilmeiseltä näyt-
9649: korkotukilainalla ostettavan ensiasunnon enim- tääkin, että pääkaupunkiseudulla hintataso suu-
9650: mäishintatasosta pääkaupunkiseudulla ja muual- ressa määrin ylittää valtioneuvoston vahvistaman
9651: la Suomessa sekä vahvistanut korkotukilainaksi enimmäishinnan, jolloin suuri osa seudusta on
9652: hyväksyttävän lainan enimmäismäärät. Kohtuul- käytännössä järjestelmän ulkopuolella. Uudistuo-
9653: liseksi asunnon enimmäishinnaksi hallitus katsoi tannon hintataso on joka tapauksessa yli valtio-
9654: pääkaupunkiseudulla 4 500 markkaa/ neliömetri neuvoston vahvistaman hintatason.
9655: ja muualla maassa 3 500 markkaa/ neliömetri, jos Useilla paikkakunnilla ollaan rahalaitosten
9656: asunto on valmistunut ennen vuotta 1983. Jos myöntämässä vastaantulolainassa päätymässä eri-
9657: asunto on valmistunut vuonna 1983 tai sen suuruisiin korkotuen alaisiin lainamääriin. Val-
9658: jälkeen, on hallituksen mielestä kohtuullinen tioneuvoston päätös korkotuen alaisesta laina-
9659: enimmäishintataso pääkaupunkiseudulla 4 900 määrästä johtaa erilaisuuteen korkotukilainan
9660: markkaa/ neliömetri ja muualla maassa 3 800 määrässä eri paikkakunnilla, vaikka nuori nostaisi
9661: markkaa/ neliömetri. Korkotukilainan enimmäis- pankista saman lainamäärän.
9662: määräksi asunnon neliömetriä kohti valtioneu-
9663: 1983 vp. - TA n:o 184 213
9664:
9665: Korkotukilainan suuruus on pääkaupunkiseu- kartutetuksi. Pääkaupunkiseudulla ollaan puoles-
9666: dulla 3 000 markkaa/ neliömetri ja muualla Suo- taan ajautumassa tilanteeseen, jossa nuorten on
9667: messa 2 000 markkaa/ neliömetri, ja kun korko- muutettava kotipaikkakuunaltaan naapurikuntiin
9668: tukilainaksi voidaan hyväksyä enintään 150 000 saadakseen valtioneuvoston vahvistaman hintata-
9669: markkaa vastaantulolainasta, voidaan tästä esittää son rajoissa pysyvän asunnon.
9670: seuraava esimerkki: Ilmeisen perusteltua näyttääkin olevan, että
9671: Nuori säästää maksimimäärän 5 000 markkaa/ valtiovalta viipymättä aloittaisi neuvottelut raha-
9672: vuosineljännes, jolloin kahdeksantena neljännek- laitosten kanssa mahdollisuuksista alentaa ensi-
9673: senä on koossa yhteensä 40 000 markkaa. Tällä asunnon hankintaan tarvittavan oman säästö-
9674: määrällä asuntosäästäjän on mahdollista ostaa osuuden määrää tämänhetkisestä 20 prosentista.
9675: 200 000 markan hintainen asunto, jossa pankin Edelleen tasapuolisuus edellyttäisi, että korkotu-
9676: ns. vastaantulolaina on 160 000 markkaa. Edellä kituotoksi hyväksyttävän lainan määrä eri paikka-
9677: esitettyjen eräiden kaupunkien hintatasolla olisi kunnilla voisi kohdistua nykyistä oikeuden-
9678: nuorella mahdollisuus ostaa 200 000 markalla mukaisemmin eikä vaihtelisi jopa sisämaan paik-
9679: asunto, jonka koko olisi Helsingissä noin 43 kakuntien välillä niin voimakkaasti kuin nyt on
9680: neliömetriä, Kuopiossa noin 61 neliömetriä ja tapahtunut.
9681: Tampereella noin 80 neliömetriä. Edellä olevan lisäksi on muistettava, etteivät
9682: Pankin vastaantulolainasta korkotuen alaiseksi asunnonhankkijan ponnistukset lopu asunnon
9683: esimerkin paikkakunnilla tulisi: ostamiseen, vaan sen jälkeen alkaa pankin vas-
9684: Helsingissä 43 m 2 x 3 000 mk/ taantulolainan takaisinmaksu. Oman asunnon
9685: m 2 = 129 000 mk, hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta
9686: Kuopiossa 61 m 2 x 2 000 mk/ 17.9.1982 annetussa asetuksessa on laina-ajaksi
9687: m 2 = 122 000 mk, mainittu neljä kertaa säästöaika, kuitenkin vähin-
9688: Tampereella 80 m 2 x 2 000 mk/ tään 8 vuotta ja enintään 12 vuotta. Asetuksessa
9689: m 2 = 150 000 mk on takaisinmaksutavaksi mainittu puolivuosittain
9690: (160 000) mk). erääntyvä samansuuruinen korko- ja lyhennys-
9691: maksun yhteismäärä tai puolivuosittain tasaly-
9692: Vaikka kohtuullisetkin paikkakuntien väliset hennyksin tapahtuva pääoman takaisinmaksu li-
9693: erot otettaisiin huomioon, ei lopputulosta voida sättynä korkokuluilla jäljellä olevasta lainamää-
9694: pitää oikeudenmukaisena eikä tasapuolisena. rästä laskettuna.
9695: Suurimmissa keskuksissa ollaan lisäksi päätymässä Lainanhoitokustannuksia vottatsHn alentaa
9696: siihen, että osa pankin myöntämää vastaantulo- merkittävästi, mikäli takaisinmaksuaikaa voitai-
9697: lainaa on normaalilla pankin asuntolainakorolla. siin jatkaa esimerkiksi viisinkertaiseksi säästöai-
9698: Korkotukilainan suuruuden määräytymisperus- kaan nähden ja kuitenkin enintään 15 vuodeksi.
9699: teen epäsuhdetta paikkakuntien välillä kuvaa se, Myös takaisinmaksutavassa tulisi päästä ns. kuu-
9700: että edellä mainittujen muutamien paikkakun- kausiannuiteettijärj estelmään.
9701: tien hintatasoon suhteutettuna korkotuki/ asun- Asuntosäästöpalkkajärjestelmää on esitelty
9702: non neliömetri olisi paikkakunnasta riippuen nuorille itsestäänselvänä järjestelmänä, joka kui-
9703: 65-95 prosenttia. Tasapuolinen ja oikeuden- tenkin saattaa johtaa monen nuoren karvaaseen
9704: mukainen korkotukilainan suuruuden määräyty- pettymiseen ja jäämiseen todelliseen yhteiskun-
9705: mistapa olisi esim. se, että korkotuen alaiseksi nan köyhyysloukkuun. Perhepoliittisesti laki ny-
9706: lainaksi voitaisiin hyväksyä prosenttiosuus asun- kymuodossaan edistää myös liian ahtaiden asun-
9707: non hinnasta, kuitenkin enintään tietty määrä tojen ostamista erityisesti paikkakunnilla, joilla
9708: pankin myöntämästä vastaantulolainasta. hintataso on maan keskimääräistä tasoa korkeam-
9709: On myös ilmeistä, että säästöpalkkiolain tar- pi. Järjestelmä ei myöskään ota riittävästi huo-
9710: koittamilla ikäluokilla (18-34 -vuotiaat) on eri- mioon asuntojen hintakehityksessä säästöaikana
9711: laiset mahdollisuudet yleensäkin säästää määrää, tapahtuvia muutoksia.
9712: joka vastaisi 20 prosenttia asunnon hinnasta. Edellä olevan perusteella kokoomuksen edus-
9713: Kuluvan vuoden keväällä vallinneen keskimääräi- kuntaryhmä katsoo, että asuntosäästöjärjestelmää
9714: sen vuosineljännestalletuksen suuruuden perus- tulisi kaiken kaikkiaan nopeasti kehittää muutta-
9715: teella on pääteltävissä, ettei nuori helposti saavu- malla asuntosäästöpalkkiota ja oman asunnon
9716: ta asuntosäästöpalkkiotilin kautta tarvittavaa 20 hankintaan myönnettävien lainojen korkotukea
9717: prosentin omaa osuutta, ellei nuorella ole mah- koskevia säännöksiä ja määräyksiä, jotta edellä
9718: dollisuutta saada muuta kautta omaa osuutta mainitut epäkohdat voidaan korjata. Samalla
9719: 214 1983 vp. - TA ri:o 184
9720:
9721: tulisi valtiovallan viipymättä käynnistää neuvot- että hallitus ryhtyisi kzireelliszin toi-
9722: telut rahalaitosten kanssa mahdollisuuksista alen- menpiteiszi·n ensiasunnon hankkijoiden ja
9723: taa oman asunnon hankintaan tarvittavan oman erityisesti nuorten parien asunnon han-
9724: pääoman prosenttiosuutta ja mahdollisuuksista kintaan myönnettävien lainojen korkotu-
9725: pidentää lainojen takaisinmaksuaikaa. kijärjestelmiin ja asuntosiiiistöpalkkiojiir-
9726: Edellä esittämämme perusteella ehdotamme jestelmiin parantamiseksi sekä asumiskus-
9727: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tannusten saattamiseksi nykyistä kohtuul-
9728: muksen, lisemmalle tasolle pidentämällä låina-
9729: aikoja.
9730:
9731: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9732:
9733: Matti Jaatinen Kaarina Dromberg Pertti Salolainen
9734: Heikki Perho Liisa Hilpelä Eva-Riitta Siitonen
9735: Ulla Puolanne Lauri Impiö Jouni J. Särkijärvi
9736: Sampsa Aaltio Riitta Jouppila Eeva Turunen
9737: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Järvenpää Sakari Valli
9738: Tapio Holvitie Juho Koivisto Iiro Viinanen
9739: Aila Jokinen Ritva Laurila Ben Zyskowicz
9740: Tuure Junnila Pekka Löyttyniemi Toivo T. Pohjala
9741: llkka Kanerva Saara Mikkola Helge Saarikoski
9742: Lea Kärhä Pentti Mäki-Hakola Kimmo Sasi
9743: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Ilkka Suominen
9744: Mauri Miettinen Sirpa Pietikäinen Martti Tiuri
9745: Erkki Moisander Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen
9746: Helena Pesola Pirjo Rusanen Tauno Valo
9747: Matti Viljanen
9748: 1983 vp. 215
9749:
9750: Toivomusaloite n:o 185
9751:
9752:
9753:
9754:
9755: Aila Jokinen: Julkisen hallinnon henkilökunnan palkkojen korotta-
9756: misesta
9757:
9758:
9759: Eduskunnalle
9760:
9761: Palkansaajien ansiot yksityisellä ja julkisella taso ja palveltavien yhä lisääntyvä vaatimustaso
9762: sektorilla ovat viime vuosina kehittyneet varsin vaatii hyvinkoulutettua henkilöstöä yhä lisäänty-
9763: eri tavoin. On myöskin havaittavissa, että so- vässä määrin. Palkkausjärjestelyin on turvattava
9764: siaaliset edut, esim. eläke- ja vuosilomaetuisuu- henkilöstön saanti julkisen palvelun ammattei-
9765: det, ovat lisääntyneet yksityisellä alalla julkista hin.
9766: alaa nopeammin. Niiden etuisuuksien arvo ei Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
9767: näy ansiokehitysluvuissa. Julkisella sektorilla on hyväksyttäväksi toivomuksen,
9768: yhä tärkeämpi merkitys yhteiskunnan hvyinvoin-
9769: nille ja hyvinvoinnin tuottamiselle. Erityisesti että hallitus toteuttaa julkisen hallin-
9770: kunnallinen sektori on saanut yhä eneneviä vel- non henktlöstön palkkauksen todellisen
9771: voitteita monilla yhteiskuntaelämän alueilla ta- korjaamisen alan vaativuuden ja koulu-
9772: pahtuviin palveluiden lisäämiseen. Palveluiden tuksen mukaiselle tasolle.
9773:
9774: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9775:
9776: Aila Jokinen
9777: 216 1983 vp.
9778:
9779: Toivomusaloite n:o 186
9780:
9781:
9782:
9783:
9784: Anna-Liisa Jokinen ym.: Pienyrittäjien vapauttamisesta kunnallises-
9785: ta harkintaverotuksesta
9786:
9787:
9788: Eduskunnalle
9789:
9790: Kunnallista harkintaverotusta koskevat mää- Kunnallinen harkintaverotus kohdistuu
9791: räykset sisältyvät verotuslain {482/58) 72 §:ään. useimmin juuri työvoimavaltaisiin pienyrityksiin,
9792: Tämä usein hyvinkin mielivaltaisiin tulkintoihin joiden työllistävä merkitys on kiistaton. Nimen-
9793: johtava verotusmuoto on nyt jo vanhentunut. omaan pienyrittäjät kokevat harkintaverotuksen
9794: Kunnallista harkintaverotustapaa ei ole olemassa moraalisena ja ennen muuta taloudellisena rasit-
9795: käytännössä missään muussa maassa, joten se jo teena, joka jo tulisi poistaa ja tehostaa muutoin
9796: kansainvälisestä poikkeavuudestaankin johtuen suurien tulojen veronkiertomahdollisuuksien es-
9797: olisi poistettava käytännöstä. Verrattuna siihen tämistä, josta koituva hyöty koko yhteiskunnalle
9798: työmäärään mitä harkintaverotuksen täytäntöön- olisi nykyistä harkintaverotusta paljon huomatta-
9799: pano kaikkine siitä johtuvine valituksineen tuot- vampi.
9800: taa, on se taloudelliselta tulokseltaankin varsin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9801: kyseenalainen. Harkintaverotuksen tuotto koko- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9802: naisuudessaan kunnallistalouksille on noin 2 %
9803: kaikista kunnallisverotuksen veroäyreistä. Lisäksi että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
9804: on korostettava sitä seikkaa, etteivät harkintave- millä tavoin pienyrittä.fät votdaan vapaut-
9805: rotuksen kohteeksi joutuneet nauti sitä oikeudel- taa kunnallisesta harkintaverotuksesta ja
9806: lista suojaa, joka on maamme muussa lainsää- antaisi eduskunnalle tätä tarkoittavan esi-
9807: dännössä siten, että allekirjoituksella vahvistettu tyksen.
9808: asiakirja on juridisesti pätevä.
9809:
9810: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
9811:
9812: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Inger Hirvelä
9813: Vappu Säilynoja Marja-Liisa Salminen Juhani Vähäkangas
9814: 1983 vp. 217
9815:
9816: Toivomusaloite n:o 187
9817:
9818:
9819:
9820:
9821: Anna-LiisaJokinen ym.: Vaatetus- ja tekstiilialan viennin turvaami-
9822: sesta
9823:
9824:
9825: Eduskunnalle
9826:
9827: Vaatetus- ja tekstiilialan työllisyys on jo vuosia uusia koneitaan sekä tarjota työtä kymmenille
9828: ollut hyvin epävarmaa, ja jälleen näyttää tilanne tuhansille alan työläisille nimenomaan Neuvosto-
9829: heikentyvän. Suomalaisten tuotteiden korkea ta- liittoon suuntautuvan kaupan avulla. Toisaalta
9830: sokaan ei auta tämän alan kannalta tärkeässä halpatuonti on samanaikaisesti heikentänyt kil-
9831: itäviennissä, jota jatkuvasti rajoittaa se tosiasia, pailua omassa maassamme. Tämä puolestaan on
9832: että riittävästi tuontia ei ole löydetty. johtanut siihen, että näiden alojen teollisuus on
9833: Tekstiili- ja vaatetusalalla on viennin jatkumi- entistä enemmän riippuvainen Neuvostoliiton ja
9834: sessa kysymys tuhansien ihmisten työpaikoista. muiden sosialististen maiden kanssa aikaansaa-
9835: Siitä syystä tämän alan vientiin tulisi kiinnittää duista sopimuksista.
9836: aivan erityistä huomiota, kun ulkomaankaupas- Viennin heikkeneminen ja varsinkin sen py-
9837: tamme neuvotellaan ja päätetään. sähtyminen merkitsisi suoranaista katastrofia ja
9838: Metalliteollisuuden ja laivanrakennusalan vien- tuhansia työttömiä lisää. Koska vaatetus- ja teks-
9839: timme on neuvotteluissa ensimmäisellä tilalla ja tiiliala on hyvin työvaltainen, on sen työllisyyden
9840: viimeaikaiset sopimukset ovat merkinneet hyvää turvaaminen äärimmäisen tärkeää, jotta työttö-
9841: työllisyyttä alalle. Mutta myös muiden alojen myysluvut voidaan pitää kurissa.
9842: työllisyyden turvaaminen on tuiki tärkeä asia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
9843: Neuvostoliittoon ja sosialistisiin maihin on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9844: viime vuosina toimitettu runsaasti tekstiili- ja
9845: vaatetusalan tuotteita, mutta viennin jatkuvuutta että hallitus ryhtyisi kiireelliszin toi-
9846: ei kuitenkaan ole saatu turvatuksi. Siksi tähän menpiteisiin vaatetus- ja tekstiilialan
9847: asiaan tulee kiinnittää vakava huomio. Maamme viennin turvaamiseksi.
9848: vaatetus- ja tekstiiliteollisuus on voinut kehittää
9849: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
9850: Anna-Liisa Jokinen Mikko Kuoppa
9851: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä
9852: Heli Astala Lauha Männistö
9853: Maria-Liisa Salminen Juhani Vähäkangas
9854:
9855:
9856:
9857:
9858: 28 088300420M
9859: 218 1983 vp.
9860:
9861: Toivomusaloite n:o 188
9862:
9863:
9864:
9865:
9866: Jouppila ym.: Rintamaveteraanien asunto-olojen parantamisesta
9867:
9868:
9869: Eduskunnalle
9870:
9871: Suomessa on rintamaveteraaneja noin 320 000 olojaan korjattaisiin joko veteraaniasuntoja ra-
9872: ja heidän keski-ikänsä on 66 vuotta. Tiedetään, kentamalla tai vanhoja kunnostamaila vuoteen
9873: että hyvin monet veteraanit elävät taloudellisesti 1987 mennessä, jolloin heidän keski-ikänsä on 70
9874: vaikeissa olosuhteissa, sillä onhan selvitysten mu- vuotta. Tarkoitukseen tarvittava valtion korkotu-
9875: kaan mm. maaseudulla asuvien veteraanien kes- ki olisi vuosittain noin 200 milj. mk.
9876: kiansiotaso noin 1 500 mk/kk. Veteraanien var- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9877: haiseläkelaissa on myös epäkohtia, jotka aiheut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9878: tavat sen, että varhaiseläke ei läheskään aina sen,
9879: markkamääräisesti yllä edes kansaneläkkeen vä-
9880: himmäistasoon. että hallitus ryhtyisi kiiree/Hsesti tarvit-
9881: Selvitysten mukaan on ilmennyt, että 40 % taviin toimenpiteisiin rintamaveteraanien
9882: rintamamiehistä ja heidän perheistään tarvitsee heikkojen asunto-olojen parantamiseksi
9883: uuden asunnon tai vanhan peruskorjauksen. Tä- ja valtion korkotuen myöntämiseksi vete-
9884: mä tarkoittaa noin 60 000 asuntoa vuodessa. raanien asuntojen rakentamiseen ja van-
9885: Veteraanien tyydyttävien elinolojen takaamiseksi hojen asuntojen kunnostamiseen tarvitta-
9886: olisi pidettävä tavoitteena, että heidän asunto- vaan rahoitukseen.
9887:
9888: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
9889:
9890: Riitta Jouppila Erkki Moisander Mauri Miettinen
9891: Helge Saarikoski Lauri Impiö Pirjo Rusanen
9892: Pekka Löyttynierni Tapio Holvitie Matti Viljanen
9893: Saara Mikkola Liisa Hilpelä Sakari Valli
9894: Ben Zyskowicz Elsi Hetemäki-Olander Tuure Junnila
9895: Ritva Laurila Lea Kärhä Tuulikki Petäjäniemi
9896: Kaarina Dromberg Tauno Valo Helena Pesola
9897: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa
9898: 1983 vp. 219
9899:
9900: Toivomusaloite n:o 189
9901:
9902:
9903:
9904:
9905: Joutsenlahti ym.: Kahden vuoden verovapauden myöntämisestä
9906: työelämään siirtyneille nuorille
9907:
9908:
9909: Eduskunnalle
9910:
9911: Nuoret ovat osoittautuneet erittäin passii- miseksi huomattavia verohelpotuksia. Paras
9912: visiksi yhteiskuntaelämän toimintoihin, kuten raJtkaisu olisi, että he saisivat kahden vuoden
9913: vaaleihin osallistujiksi. Tätä yritettiin parantaa täydellisen verovapauden, jonka jälkeen heillä
9914: viime eduskuntavaaleissa erityisen kilpailun varmasti myös veronmaksukykykin on jo riit-
9915: avulla. tävän suuri.
9916: Monet nuoret ovat passiivisia siksi, että he Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9917: näkevät, ettei yhteiskunta ole antamassa heille nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9918: mitään, mutta verojen muodossa yhteiskunta muksen,
9919: sen sijaan kyllä on ottamassa.
9920: Kun lisäksi nuoret työelämään siirtyessään että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9921: ovat usein taloudellisesti ahtaalla opintovelko- menpiteisiin kahden vuoden verovapau-
9922: jen ja muiden vaikeuksien vuoksi, olisi nuo- den myöntämiseksi työelämään siirty-
9923: rille annettava oman elämisensä alkuun pääse- neille nuorille.
9924: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
9925:
9926: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
9927: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
9928: Reino Jyrkilä
9929: 220 1983 vp.
9930:
9931: Toivomusaloite n:o 190
9932:
9933:
9934:
9935:
9936: Joutsenlahti ym.: Päätoimiseksi katsottavana opiskeluaikana an-
9937: saittujen tulojen vapauttamisesta verosta
9938:
9939:
9940: Eduskunnalle
9941:
9942: Päätoimiseksi katsottavan opiskelun aikana että hallitus kiireisesti ryhtyisi toimiin
9943: olisi opiskelulle välttämättömien henkilökoh- verolainsäädännön muuttamiseksi siten,
9944: taisten ansioiden oltava verottomia. että päätoimiseksi katsottavana opiske-
9945: Tällä perusteella ehdotamme kunnioittavasti luaikana verovelvollisen saama työansio
9946: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, olisi verotonta niiltä osin, kuin sen ei
9947: katsota ylittävän verovuoden aikana
9948: opiskeluun käytetyn ajan elin- ja opin-
9949: tokustannuksia.
9950: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
9951:
9952: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
9953: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
9954: Reino Jyrkilä
9955: 1983 vp. 221
9956:
9957: Toivomusaloite n:o 191
9958:
9959:
9960:
9961:
9962: Joutsenlahti ym.: Kaikkien sairauskulujen saattamisesta vähen-
9963: nyskelpoisiksi verotuksessa
9964:
9965:
9966: Eduskunnal1e
9967:
9968: Sairauskulujen verovähennys on pysynyt SMP:n mielestä pitäisi kaikki sairauskulut saa-
9969: vuosikausia samana eli 800 markkana. Tämän da vähennyskdpoisiksi.
9970: johdosta jo noin 600 000 henkilöä on joutunut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9971: jättämään osan sairauskuluista vähentämättä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9972: verotuksessa. Jotta epäkohdasta päästäisiin, muksen,
9973: olisi sairauskuluja saatava vähentää huomatta-
9974: vasti enemmän, sillä sairastaminen ei saisi tul- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
9975: la yksityisen ihmisen taloutta rasittamaan. piteisiin kaikkien sairauskuluien oikeut-
9976: tamiseksi verovähennyksiin.
9977: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9978:
9979: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
9980: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
9981: Reino Jyrkilä
9982: 222 1983 vp.
9983:
9984: Toivomusaloite n:o 192
9985:
9986:
9987:
9988:
9989: Joutsenlahti ym.: Invalidivähennyksen korottamisesta
9990:
9991:
9992: Eduskunnalle
9993:
9994: Invalideilla on paljon invaliditeettiinsä liit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9995: tyviä ongelmia ja taloudellisia vaikeuksia, joi- nioittaen eduskunnan hyv~ksyttäväksi toivo-
9996: hin he oikeutetusti haluaisivat korjauksia. muksen,
9997: Verotuksessa invalidivähennyksen arvo on
9998: pysynyt vuodesta 1965 lähtien ennallaan ja että hallitus pikaisesti antaisi edus-
9999: 1950-luvun tasosta sen arvo on vain noin kunnalle esityksen verotuksessa myön-
10000: 30 %. Jotta invalidivähennys palautuisi entisel- nettävän invalidivähennyksen korottami-
10001: leen reaaliarvon mukaan, tulisi se nostaa 6 000 sesta 6 000 markkaan.
10002: markkaan.
10003: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10004:
10005: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10006: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
10007: Reino Jyrkilä
10008: 1983 vp. 223
10009:
10010: Toivomusaloite n:o 193
10011:
10012:
10013:
10014:
10015: Joutsenlahti ym.: Kotitaloustyöntekijöiden palkkakustannusten
10016: tekemisestä vähennyskelpoisH~si verotuksessa
10017:
10018:
10019: EduskunnaHe
10020:
10021: Kotitaloustyöntekijän palkan verovähennys- kuljettamisesta päivittäin kodin ulkopuolella
10022: cikeus on yhteiskunnalle edullinen menettely. olevaan hoitopaikkaan, vanhus voi pitempään
10023: Sen aiheuttama säästö sekä työttömyyskorvaok- asua omassa kodissaan jne.) ovat merkittäviä,
10024: sissa että lasten ja vanhusten hoitokustannuk- eikä niiden arvoa rahassa suoraan voi määritellä.
10025: sissa ylittää yhteiskunnan veromenetykset. Kotitaloustyöntekijöiden palkkauskustannusten
10026: Lisäksi on huomioitava, että verovähennyk- verovähennys joko työnantajan verosta tai tu-
10027: sen myöntäminen myös kotitaloustyöntekijästä losta poikkeaa muista verovähennyksistä (työ-
10028: merkitsisi lähes 20 000 työntekijän työsuhteen matkakustannukset, sairauskulut) siinä, ettei
10029: turvaamista lasten ja vanhusten hoidossa il- suoritettu verovähennys lopullisesti vähennä yh-
10030: man sanottavia kustannuksia yhteiskunnalle. teiskunnan verotuottoa, vaan verovähennys
10031: Yksi työpaikka maksaa esim. sosiaalihuollon mahdollistaa yhteiskunnalle tuottavan työsuh-
10032: alalla noin 200 000 mk vuodessa, kun työpai- teen. Samalla se edistää vanhus- ja vammais-
10033: kan hinta keskimäärin on noin 300 000 mk hoidossa yhteiskunnalle edullisen avohuollon
10034: vuodessa. Kotitalouksissa työpaikat ovat valmii- kehittämistä sekä tarjoaa lasten päivähoidolle
10035: na ilman perustamiskustannuksia. lisävaihtoehtoja. Esim. lapsen allergia tai tois-
10036: Tavalliset työnantajaperheet ovat nuoria ja tuvat infektiot sekä vanhempien vuorotyö on
10037: heillä on pieniä lapsia. On huomattava, että usein esteenä lapsen kodin ulkopuoliselle hoi-
10038: suurin osa työnantajista ei yllä edellä esite- dolle, jolloin kotiin tuleva hoitaja on miltei
10039: tyissä laskelmissa käytettyjen tulojen tasolle. ainoa vaihtoehto.
10040: Kotitaloustyöntekijän paikkaaminen on ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10041: kyisin työntekijöiden toimeentulon turvaamisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10042: ja välillisten työvoimakustannusten takia niin muksen,
10043: kallista, että se on käymässä ylivoimaiseksi las-
10044: tenhoitomuodoksi tavallisille työnantajaperheil- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
10045: le. menpiteisiin kotitaloustyöntekijöiden
10046: Kuitenkin työsuhteesta aiheutuvat myöntei- palkkauskustannusten verovähennyksen
10047: set seuraukset kaikille osapuolille (työtön hen- voimaansaattamiseksi joko työnantajan
10048: kilö on saanut työpaikan, perhe välttyy lasten verosta tai tulosta.
10049: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10050:
10051: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10052: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
10053: Reino Jyrkilä
10054: 224 1983 vp.
10055:
10056: Toivomusaloite n:o 194
10057:
10058:
10059:
10060:
10061: Joutsenlahti ym.: La'Sten kotihoitdku'Stannusten saattamisesta
10062: vähennyskelpoisiksi verotuksessa
10063:
10064:
10065: ;EduskunnaHe
10066:
10067: Väestöpolitiikkaa on maassamme volmlstet- ja usein joudutaan palkkaamaan kotiapulainen
10068: tava, jos mielimme säilyä elinvoimaisena kansa- lasta hoitamaan.
10069: na kansakuntien joukossa. Siksi on tehtävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10070: myös konkreettisia tekoja tilanteen parantami- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10071: seksi. Kauniit juhlapuheet eivät auta mitään. muksen,
10072: Huomattava edistysaskel kohden perhe- ja
10073: lapsiystävällisempää yhteiskuntaa olisi lasten että hallitus nopeasti ryhtyisi toimenpi-
10074: kotihoidosta aiheutuvien menojen oikeuttami- teisiin lasten kotihoitokustannusten saat-
10075: nen vähennyskelpoiseksi verotuksessa, koska tamiseksi vähennyskelpoisiksi verotukses-
10076: lapsen onnellisin elinympäristö on oma koti, sa.
10077: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10078:
10079: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10080: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
10081: Reino Jyrkilä
10082: 1983 vp. 225
10083:
10084: Toivomusaloite n:o 195
10085:
10086:
10087:
10088:
10089: Joutsenlahti ym.: Verovähennysten myöntämisestä varusmiespal-
10090: veluksen suorittaneille
10091:
10092:
10093: Eduskunnalle
10094:
10095: Varusmiespalveluksesta vapautuva nuori on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10096: verotuksellisesti heikommassa asemassa kuin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10097: muut. Hän ei nykyisin voi tehdä vähennystä muksen,
10098: veronmaksukyvyn alentumisen vuoksi, kuten
10099: esimerkiksi työttömyyden ja sairauden vuoksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
10100: on mahdollista. Liioin hänelle ei myönnetä peellisiin toimenpiteisiin) että varus-
10101: opiskelijavähennystä. Kuitenkin varusmies on miespalvelusta suorittaneet sazszvat
10102: ollut suorittamassa kansalaisvelvollisuuttaan. 10 000 markan suuruisen vähennyksen
10103: Varusmiesten verotuksellisen eriarvoisuuden veronmaksukyvyn alentumisen vuoksi
10104: poistamiseksi olisi myös heille suotava mah- ja että varusmiehet saisivat varusmies-
10105: dollisuus saada erityisvähennys opiskelijoiden palveluksestaan seuraavan vuoden aika-
10106: tapaan saman vuoden aikana suorittamastaan na samanlaisen erityisvähennyksen ve-
10107: työstä, jona he ovat olleet varusmiespalveluk- rotuksessa kuin minkä opiskelijat saa-
10108: sessa. Lisäksi heidän tulisi saada 10 000 mk:n vat kesätöistä.
10109: vähennys veronmaksukyvyn vähentymisen
10110: vuoksi.
10111: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10112:
10113: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10114: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
10115: Reino Jyrkilä
10116:
10117:
10118:
10119:
10120: 29 088300420M
10121: 226 1983 vp.
10122:
10123: Toivomusaloite n:o 196
10124:
10125:
10126:
10127:
10128: Joutsenlahti ym.: Virka-asuntoina käytettyjen vanhojen pappi-
10129: loiden verotusarvojen alentamisesta pappilakulttuurin säilyt-
10130: tämiseksi
10131:
10132:
10133: Eduskunnalle
10134:
10135: Vanhan pappilakulttuurin säilyttämiseksi oli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10136: si saatava pappiloissa asuvien pappien korkeita muksen,
10137: asumisesta johtuvia verotusarvoja alennetuksi,
10138: jotta papeilla olisi paremmat taloudelliset edel- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
10139: lytykset asua vanhoissa arvokkaissa ja todella piteisiin papptloiden asukkaiden asumi-
10140: säilyttämisen arvoisissa pappiloissa. sesta ;ohtuvan verotusarvon tuntuvaksi
10141: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- alentamiseksi vanhan pappilakulttuurin
10142: säilyttämiseksi.
10143: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10144:
10145: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
10146: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
10147: Reino Jyrkilä
10148: 1983 vp. 227
10149:
10150: Toivomusaloite n:o 197
10151:
10152:
10153:
10154:
10155: Joutsenlahti ym.: Maataloudenharjoittajien erillisverotuksen to-
10156: teuttamisesta
10157:
10158:
10159: Eduskunnalle
10160:
10161: Koska muillakin aviopuolisoilla on voimassa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10162: erillisverotus, olisi sama käytäntö saatava myös muksen,
10163: maataloudenharjoittajien verotusta koskevaksi, että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
10164: jotta tasa-arvo vallitsisi tässäkin asiassa. piteisiin maataloudenharjoittajien erillis-
10165: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- verotuksen toteuttamiseksi.
10166: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10167:
10168: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10169: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
10170: Reino Jyrkilä
10171: 228 1983 vp.
10172:
10173: Toivomusaloite n:o 198
10174:
10175:
10176:
10177:
10178: Joutsenlahti ym.: Ensimmäiseksi heinäkuuta 1983 aiotun liike-
10179: vaihtoveron korotuksen estämisestä
10180:
10181:
10182: Eduskunnalle
10183:
10184: Liikevaihtovero kohdistuu erittäin ankarasti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10185: pienituloisiin ja erityisesti lapsiperheisiin. Siksi 1 päiväksi heinäkuuta 1983 aiotun liike-
10186: olisi ainakin liikevaihtoveron korotuspyrkimyk- vaihtoveron 2 prosenttiyksikön korotuk-
10187: sistä luovuttava. sen estämiseksi.
10188: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10189: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10190: muksen,
10191: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10192:
10193: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
10194: Lea Mäkipää Reijo Enävaara Mikko Vainio
10195: 1983 vp. 229
10196:
10197: Toivomusaloite n:o 199
10198:
10199:
10200:
10201:
10202: Joutsenlahti ym.: Polttoaineen ostotositteen käyttämisestä osoit-
10203: tamaan traktorin olleen muussa kuin maatilatalouteen kuu-
10204: luvassa ajossa
10205:
10206:
10207: Eduskunnalle
10208:
10209: Maataloustraktoreissa on käytettävä verollista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10210: polttoainetta, kun traktoria käytetään muu- nioittavasti eduskunnan hyvaksyttäväksi toivo-
10211: hun kuin maatalousajoon. Polttoaineen vaihta- muksen,
10212: minen tankkiin on kuitenkin erittäin hankalaa, että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
10213: joten todisteeksi verollisella polttoaineelia aja- piteisiin, jotta polttoaineen hankinta-
10214: misesta pitäisi riittää verollisen polttoaineen kuitin esittäminen riittäisi maataloustöi-
10215: koitti, joka todistaa, että polttoaine on juuri den ulkopuolisen traktoriajon todista-
10216: silloin ostettu ja tullaan näin ollen käyttämään miseksi veronalaista polttoainetta käyt-
10217: traktorin tankissa. täväksi.
10218: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10219:
10220: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10221: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
10222: Reino Jyrkilä
10223: 230 1983 vp.
10224:
10225: Toivomusaloite n:o 200
10226:
10227:
10228:
10229:
10230: Joutsenlahti ym.: Moottorisahan tarvitseman bensiinin hintaan
10231: sisältyvän polttoaineveron palauttamisesta metsureille
10232:
10233:
10234: Eduskunnalle
10235:
10236: Metsurin työ on raskasta ja kuluttavaa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10237: Moottorisaha on hänelle työkalu, mutta silti muksen,
10238: hän joutuu maksamaan sahan tarvitsemasta
10239: bensiinistä sen hintaan sisältyvän veron. Tästä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
10240: tulisi metsuri vapauttaa ja maksaa hänelle poltto- menpiteisiin patauttaakseen metsureille
10241: ainevero takaisin. moottorisahan tarvitseman bensiinin
10242: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- hintaan sisältyvän polttoaineveron.
10243: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10244:
10245: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
10246: Pentti Skön Lea Mäkipää Mikko Vainio
10247: Reino Jyrkilä
10248: 1983 vp. 231
10249:
10250: Toivomusaloite n:o 201
10251:
10252:
10253:
10254:
10255: Joutsenlahti ym.: Invalidin käyttämän auton polttoaineen veron
10256: verovähennyskelpoisuudesta
10257:
10258:
10259: Eduskunnalle
10260:
10261: lnvalidi joutuu liikkumisensa vuoksi pakosta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10262: käyttämään autoa. Tällöin ei ole oikeudenmu- maittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10263: kaista, että hän joutuu samalla maksamaan ko- muksen,
10264: van veron, joka on polttonesteissä. Tämän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10265: vuoksi pitäisi invalidin saada vähentää kulutta- invalidin käyttämän auton polttonesteen
10266: mastaan pohtonesteestä siinä ollut valtionvero veron huomioimiseksi verovähennyk-
10267: esim. verovähennyksenä. senä.
10268: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10269:
10270: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
10271: Pentti Skön Lea Mäkipää Reijo Enävaara
10272: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
10273: 232 1983 vp.
10274:
10275: Toivomusaloite n:o 202
10276:
10277:
10278:
10279:
10280: Joutsenlahti ym.: Kokemäen teollisuuskylän rakentamisesta
10281:
10282:
10283: Eduskunnalle
10284:
10285: Kökemäen teollisuuskylän rakentamista olisi Tulonmuodostus ei ole kehittynyt Koke-
10286: kiirehdittävä ja investointirahaston varoja saa- mäellä läheskään niin hyvin kuin muissa inves-
10287: tava kunnan ja yrittäjien käyttöön. tointirahastolain muutoksen perusteluissa mai-
10288: Hanke on tällä hetkellä Satakunnassa ainoa nituilla paikkakunnilla. Veroäyrimäärien ver-
10289: hanke, joka on otettu huomioon investointira- tailussa äyri/ asukas Riihimäki on parhaalla
10290: hastoa koskevan lain perusteluissa. sijalla ja Kokemäki huonoimmalla.
10291: Kaupungin valmius rakentaa teollisuuskylä Uusia yrittäjiä on tulossa ja he ovat tiedus-
10292: on hyvä. Maa-alue on lähes kokonaan kaupun- telleet kaupungilta teollisuuskylän perustamis-
10293: gin hallussa, kunnallisteknilliset työt on lähes jt~ rakentamisajankohdan alkua.
10294: kokonaan alueella suoritettu. Alue on kaavoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10295: tettu. Vastaavaa valmiutta ei tarjoa läänin toi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10296: sen teollisuuskylän sijoituspaikka, Loimaa, muksen,
10297: vaikka se on asetettu läänin puitteissa etusi-
10298: jalle. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
10299: Työttömyysaste Kokemäellä on korkeampi piteisiin Kokemäen teollisuuskylän ra-
10300: kuin Tampereen työvoimapiirin työttömyysaste kentamiseksi.
10301: keskimäärin.
10302: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10303:
10304: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
10305: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
10306: 1983 vp. 233
10307:
10308: Toivomusaloite n:o 203
10309:
10310:
10311:
10312:
10313: Joutsenlahti ym.: Parkanon teollisuuskylän rakentamisesta
10314:
10315:
10316: Eduskunnalle
10317:
10318: Teollisuuskylän perustaminen Parkanoon olisi helposti saatavissa ja perusselvitykset kaavoi-
10319: Parkanon kaupungin elinkeinorakenteen moni- tusta varten suoritettu.
10320: puolistamiseksi tarpeen. Teollisuus on nykyi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10321: sellään liian yksipuolista ja siten melko haavoit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10322: tuvaa. Työttömyysaste on tällä hetkellä huo- muksen,
10323: mattavasti yli Tampereen työvoimapiirin keski-
10324: määräisen työttömyysasteen. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
10325: Kaupungin hallussa on useita teollisuuskylän piteisiin Parkanon teollisuuskylän raken-
10326: alueeksi sopivia alueita, joissa liikenteelliset tamiseksi.
10327: olosuhteet ovat hyvät, kunnallistekniikka on
10328: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10329:
10330: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
10331: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
10332:
10333:
10334:
10335:
10336: 30 088300420M
10337: 234 1983 vp.
10338:
10339: Toivomusaloite n:o 204
10340:
10341:
10342:
10343:
10344: Joutsenlahti ym.: Turpeenjalostuslaitoksen aikaansaamisesta Hon-
10345: kajoelle
10346:
10347:
10348: Eduskunnalle
10349:
10350: Kotimaisten polttoainereservien käyttöönotto syntymistä alueelle, joka normaaleinakin aikoina
10351: on energiapolitiikkamme keskeisiä kysymyksiä. kärsii kroonisesta työttömyydestä. Jalostuslai-
10352: Vesivoiman ja puun lisäksi muodostaa turve toksen perustaminen loisi myös huomattavan
10353: huomattavan energiavarannon, jonka hyödyntä- lisän kotimaiseen polttoainetuotantoomme.
10354: mistä tulee aktiivisesti kehittää. Honkajoen kunnasta turpeenjalostuslaitoksen
10355: Eräs Etelä-Suomen laajimmista turvealueista sijaintipaikaksi vallitsee sekä kuntien kesken
10356: sijaitsee Pohjois-Satakunnassa, jossa polttotur- että poliittisesti täydellinen yksimielisyys. Tur-
10357: peeksi soveltuvia soita on n. 10 000 ha. Kes- peenjalostuslaitoksen perustaminen ei myöskään
10358: keisellä tuotantoalueella, Honkajoen kunnassa, aiheuta merkittäviä tieinvestointeja.
10359: on VAPO:n tutkimusten mukaan n. 3 500- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
10360: 4 000 ha turvetuotantoon kelpaava suota. Tästä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10361: määrästä on VAPO:n hallinnassa n. 2 100 ha,
10362: josta tuotannossa on n. 700 ha. että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
10363: Turpeenjalostuksen kehittäminen Honkajoen menpiteisiin turpeenjalostuslaitoksen ai-
10364: kunnassa merkitsisi tervetulleiden työpaikkojen kaansaamiseksi H onkajoelle.
10365: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10366:
10367: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
10368: Pentti Skön Lea Mäkipää Martti Ratu
10369: Reino Jyrkilä
10370: 1983 vp. 235
10371:
10372: Toivomusaloite n:o 205
10373:
10374:
10375:
10376:
10377: Joutsenlahti ym.: Alumiinilevyä ja profiilitaukoja valmistavan
10378: tehtaan perustamisesta
10379:
10380:
10381: Eduskunnalle
10382:
10383: Idänkaupalla olisi rajattomat vientimahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10384: suudet kunhan vain olisi bilateraalisen kaupan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10385: edellyttämä maara myös tuontitarvikkeita. muksen,
10386: Kauppa helpottaisi vaikeaa työllisyystilannet-
10387: tamme huomattavasti. Tämän johdosta olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10388: kehitettävä sellaista uutta teollisuutta, jonka Neuvostoliiton kaupan tasapainottami-
10389: tuotteita maassamme tarvitaan ja jonka raaka- seksi perustamalla alumiinilevyjä ja pro-
10390: aine saataisiin NeuvoSitoliitosta. Yksi tällainen fiilitankoja valmistavan tehtaan.
10391: esimerkki olisi alumiinilevyjä ja profiilitaukoja
10392: valmistava teollisuus.
10393: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10394:
10395: Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
10396: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
10397: Mikko Vainio
10398: 236 1983 vp.
10399:
10400: Toivomusaloite n:o 206
10401:
10402:
10403:
10404:
10405: Joutsenlahti ym.: Merikarvian kasvuturvelaitoksen rakentamisen
10406: aloittamisesta
10407:
10408:
10409: Eduskunnalle
10410:
10411: Pohjois-Satakunnassa sijaitsevaan Merikarvian kuuluvat kehitysalueitten kolmannen vyöhyk-
10412: kuntaan on jo pitkään suunniteltu rakentaa kas- keen A-tukialueeseen. Merikarvian kunta on
10413: vuturvelaitos. V APO on hankkinut omistuk- myös määrätty erityisalueeksi.
10414: seensa tehtaan tarvitseman maa-alueen ja ympä- Valtion viime vuoden tulo- ja menoarviossa
10415: ristöstä raaka-ainetuotannon edellyttämiä suo- on esitetty 1 Mmk Merikarvian kasvuturvelai-
10416: alueita. Soita on jo valmisteltu tuotantokun- toksen suunnitteluun. Hankkeen toteuttamista
10417: toon. on esitetty myös erityisalueitten toimenpide-
10418: Merikarvia on sopiva paikka kasvuturvelai- ehdotuksessa.
10419: tokselle. Suunnitellun laitoksen ympäristössä on Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
10420: lUnsaasti hyvälaatuista turvetta ja kunnassa on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10421: satama, jossa ulkomaille vietävä kasvuturve voi~
10422: daan laivata. että hallitus päättäisi Merikarvian kas-
10423: Merikarvia ja sen naapurikunnat Isojoki ja vuturvelaitoksen rakennustöitten aloitta-
10424: Siikainen, joissa on osa turpeenhankinta-alueista misesta.
10425: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
10426:
10427: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Lea Mäkipää
10428: Kauko Juhantalo Heikki Riihijärvi Pentti Skön
10429: Timo Roos Einari Nieminen Pentti Kettunen
10430: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Liisa Arranz
10431: Matti Kuusio Timo Laaksonen Reino Jyrkilä
10432: Aila Jokinen Mikko Elo Reijo Enävaara
10433: Vieno Eklund Irma Rosnell Pekka Vennamo
10434: 1983 vp. 237
10435:
10436: Toivomusaloite n:o 207
10437:
10438:
10439:
10440:
10441: Joutsenlahti ym.: Tuen myöntämisestä vaatetusalan yrittäjille
10442: ulkomaisille messuille osallistumista varten
10443:
10444:
10445: Eduskunnalle
10446:
10447: Vaatetusalan teollisuus työllistää melkoisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10448: työntekijöitä työvoimavaltaisena teollisuuden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10449: harjoittajana. Jotta alan työllisyys turvattaisiin muksen,
10450: ja saataisiin sitä vielä lisättyäkin, olisi myös
10451: valtiovallan huolehdittava omalta osaltaan, että että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
10452: alan tuotteilla riittäisi menekkiä ulkomaille. piteisiin tukeakseen vaatetusalan yrittä-
10453: Tätä varten tarvittaisiin valtiovallan tukea yrit- ;ien osallistumista ulkomaisille messuille
10454: täjille, jotka osallistuvat messuille ulkomailla vaatetusalan tuotteiden viennin lisäämi-
10455: myydäkseen siellä tuotteitaan ulkomaisille osta- seksi ulkomaille.
10456: jille.
10457: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10458:
10459: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10460: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
10461: Reino Jyrkilä
10462: 238 1983 vp.
10463:
10464: Toivomusaloite n:o 208
10465:
10466:
10467:
10468:
10469: Joutsenlahti ym.: Eduskunnan päätösval:lan lisäämisestä pää-
10470: tettäessä uusien ydi,nvoimaloiden rakentamisesta
10471:
10472:
10473: Eduskunnalie
10474:
10475: Ydinvoimasta on Suomessakin tulossa yhä Imatran Voimassa on syyllistytty suoranais-
10476: voimakkaammin poliittinen kysymys. Ydinvoi- ta virkavirhettä vastaavaan toimintaan julkai-
10477: ma ei ole pelkästään tekninen kysymys, jonka semalla energiapoliittisten päätösten vastaisesti
10478: suhteen päätösvalta voitaisiin jättää pelkästään väitteitä, että ydinvoimalahankkeesta on jo pää-
10479: ydinvoimalateollisuuden asiantuntijoiden va- tetty.
10480: raan. Ydinvoiman käytöllä on vaikutuksensa Energiapoliittinen päätöksenteko on palautet-
10481: ympäristöön, terveysriskeihin ja kansantalou- tava demokraattisesti valituille elimille. Talous-
10482: teen sekä yhteiskunnan kehitykseen. Myös tek- komission tekemät mahdolliset sopimukset on
10483: nisestä turvallisuudesta on erittäin voimak- julkistettava. 1000 MW:n ydinvoimalan suun-
10484: kaasti eriäviä käsityksiä pätevimpien asiantun- nittelusopimusta ei tule allekirjoittaa ellei vas-
10485: tijoidenkin keskuudessa. Toisaalta tiedon taso taavia resursseja käytetä vaihtoehtoisten ener-
10486: myös vaihtoehtoisista energianlähteistä kasvaa gianlähteiden tutkimiseen. Valmisteilla olevan
10487: jatkuvasti mm. aurinkoenergian hyväksikäytön ydinenergialain on taattava eduskunnalle riittä-
10488: alalla. vä päätösvalta energiapolitiikassa.
10489: Parlamentaarinen energiapolitiikan neuvosto Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10490: ja valtioneuvosto ovat päättäneet, että päätös nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10491: uudesta, joko ydinvoimaan, hiileen tai turpee- muksen,
10492: seen perustuvasta suurvoimalasta tehdään aikai-
10493: sintaan v. 1982. Suomalais-neuvostoliittolainen että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
10494: talouskomissio ja Imatran Voima Oy ovat kui- piteisiin antaakseen eduskunnalle pää-
10495: tenkin viemässä hanketta eteenpäin parlamen- tösvallan uusia ydinvoimaloita perustet-
10496: taarisista elimistä piittaamatta solmimalla salai- taessa.
10497: sia sopimuksia neuvostoliittolaisen osapuolen
10498: kanssa.
10499: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10500:
10501: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10502: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
10503: Reino Jyrkilä
10504: 1983 vp. 239
10505:
10506: Toivomusaloite n:o 209
10507:
10508:
10509:
10510:
10511: Joutsenlahti ym.: Teollisuusjätelämmön hyödyntämisestä
10512:
10513:
10514: Eduskunnalle
10515:
10516: Maamme energialasku on kasvanut huoles- mätänemään tai polttavat ulkona nuotioilla.
10517: tuttavan nopeasti. Oltuaan vielä vuonna 1973 Ja kuitenkin jätepuusta hakkeena saataisiin
10518: vähän yli 2 mrd. markkaa, nousi lasku vuon- lämpöarvoltaan parhainta puuta. Tällainen puun
10519: na 1979 11,3 mrd. markkaan. Samalla ener- hukkakäyttö tulisi kieltää lailla, kuten myös
10520: gian osuus koko tuonnista kipusi yli neljännek- suurten teollisuuslaitosten jätelämmön laske-
10521: seen, 26 prosenttiin. Tämän vuoksi on ener- minen luontoa saastuttavasti vesistöihin, kun
10522: giaa voimakkaasti säästettävä ja kotimaisia niiden jätelämmöllä voitaisiin lämmittää teol-
10523: energialähteitä kehitettävä. Tämän vuoksi oli- lisuuspaikkakuntien kaukolämpökeskuksia. Tut-
10524: si saatava valtion budjetJtiin voimakasta li- kimusten mukaan voitaisiin teollisuuslämpöä
10525: säystä kotimaisten polttoaineiden käytön edis- hyödyntää noin 250 MW vuonna 1980 ja
10526: tämiseksi. Kaikki energialähteemme olisi hyö- 340 MW vuonna 1985. Hyödyntäminen edel-
10527: dynnettävä. lyttäisi noin 100 miljoonan markan nettoli-
10528: Karjanlannasta tuotettu metaanikaasu voi säystä investoinneissa ja aiheuttaisi noin 30-
10529: !täysin korvata keskikokoisen tilan lämmityk- 40 miljoonan markan suuruisen valuutan sääs--
10530: seen tarvittavan polttoöljyn, kun tilalla on tön.
10531: vähintään 25 lehmää tai 100 sikaa. Myös oi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10532: kea olisi käytettävä entistä enemmän myös kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10533: lämpöenergian lähteenä kuten myös asutus-
10534: keskusten jätetltä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10535: Kotimaassa tuhlataan polttopuuta esim. kun- teollisuusiätelämmön hyödyntämiseksi ;a
10536: tien taholta, jotka suorittavat metsien puhdis-- kotimaisen energian muutenkin kaiken-
10537: tushakkuita ja jättävät harvennuspuun metsiin puolisesti hyväksikäyttämiseksi.
10538: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10539:
10540: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
10541: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
10542: Reino Jyrkilä
10543: 240 1983 vp.
10544:
10545: Toivomusaloite n:o 210
10546:
10547:
10548: Joutsenlahti ym.: Hämeenkyrön siivtämisestä kehitysalueen kol-
10549: manteen perusvyöhyk!keeseen
10550:
10551:
10552: Eduskunnalle
10553:
10554: Hämeenkyrön kunta on valtioneuvoston pää- kaan metalliteollisuutta. Sen sijaan ammatti-
10555: töksellä 4. 1. 1979 määrätty kehitysalueiden koulu ja alan ammattityövoimaa on. Tilantees-
10556: ulkopuoliseksi tukialueeksi. Hämeenkyrön si- ta on välittömänä seurauksena ollut nuoren ja
10557: jainti on kuitenkin edelleen elinkeinopolitii- ammattitaitoisen työvoiman muutto kunnasta,
10558: kan näkökulmasta ongelmallinen. Tukialue-edut millä on pitkällä tähtäimellä ollut selvästi kiel-
10559: eivät myöskään ole riittävästi tasoittaneet si- teinen vaikutus kunnan kehitykselle.
10560: jaintietua verrattuna Tampereen kaupunkiin ja Kolmas merkittävä ongelma Hämeenkyrössä
10561: sen lähiympäristössä sijaitseviin kuntiin. Näin on naistyöpaikkojen jatkuva puute. Naisten
10562: Hämeenkyrö on joutunut tavallaan väliinputoa- työhönosallistuvuus on kunnassa poikkeukselli-
10563: jan asemaan. Sama tilanne on koko työssäkäyn- sen alhainen. Samoin työmatkat kunnan ulk~
10564: tialueella, jonka asukasluvun laskeminen on puolella sijaitseviin yrityksiin ovat pitkät, jol-
10565: jatkunut. loin työajat muodostuvat useissa tapauksissa
10566: Edellä mainituista syistä kunnan elinkei- tarpeettoman pitkiksi. Tilanne on viime vuosi-
10567: nopoliittinen kilpailukyky on suureksi osaksi na jonkin verran parantunut, mutta kovin suu-
10568: riippunut pelkästään kunnan omista voimava- reen optimismiin ei nykyisten kehittämisedelly-
10569: roista. Jatkossa kunnalla on kuitenkin useita tysten vallitessa ole syytä.
10570: välttämättömiä sosiaalitoimen ja terveydenhuol- Hämeenkyrön elinkeinopoliittiset ongelmat
10571: lon hankkeita, mikä merkitsee elinkeinoelämän ovat syviä ja pitkään jatkuneita. Näiden ongel-
10572: edistämiseen käytettävissä olevien resurssien mien poistaminen tai lievittäminen on mahdol-
10573: supistumista. Näin etenkin kun toiminta kun- lista vain, jos valtiovalta tukee kunnan pon-
10574: nallisen toiminnan luonteen huomioonottaen on nisteluja lisätyin aluepoliittisin etuuksin. Kun-
10575: enemmän tai vähemmän marginaalista. nan voimavarat eivät tähän yksin riitä nykyis-
10576: Näin kunnan elinkeinopoliittisen kilpailuky- ten etuuksien puitteissa.
10577: vyn turvaaminen, asukasluvun laskun pysähty- Muussa tapauksessa on vaarana, että uusia
10578: minen sekä työvoiman ym. resurssien täysipai- työpaikkoja ei synny ja pääasiassa nuoresta,
10579: noinen hyväksikäyttäminen on mahdollista vain ammattitaitoisesta väestöstä koostuva väestö-
10580: kunnan aluepoliittista asemaa tarkistamalla. kato jatkuu. Tällöin myös kunnan paikalliset
10581: Lisäperusteita aluepoliittisen aseman tarkis- ja alueelliset ( kuntaryhmäkeskus) kehittämis-
10582: tamiselle saadaan tarkasteltaessa Hämeenkyrön edellytykset jäävät käyttämättä ja laajan maa-
10583: elinkeinorakennetta. Hämeenkyrö on yhden seutualueen tyhjeneminen väestöstä nopeutuu
10584: suuren teollisuusyrityksen (Oy Kyro Ab, jolla entisestään.
10585: on n. 1 100 työntekijää) kunta tyypillisimmil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10586: lään, mikä tekee kunnasta erittäin suhdanne- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toiv~
10587: herkän ja muutenkin haavoittuvan. Kunnasta muksen,
10588: puuttuu lähes täysin keskisuuri yritystoiminta
10589: (50-200 työntekijää), jota yleisesti pidetään että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
10590: kuntatasolla elinkeinopoliittisena perustana. piteisiin Hämeenkyrön kunnan siirtä-
10591: Kunnan elinkeinorakenteen yksipuolisuus miseksi kehitysalueen kolmanteen pe-
10592: tuntuu selvimmin metalliteollisuuden työpaik- rusvyöhykkeeseen.
10593: kojen puutteena. Kunnassa ei ole juuri Iain-
10594: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10595:
10596: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
10597: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
10598: 1983 vp. 241
10599:
10600: Toivomusaloite n:o 211
10601:
10602:
10603:
10604:
10605: Joutsenlahti ym.: Arava· ja asuntolainojen takaisinmaksuajan
10606: pidentämisestä
10607:
10608:
10609: Eduskunnalle
10610:
10611: Koska asumiskustannukset ovat jatkuvasti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10612: nousseet ja vaikeuttaneet varsinkin vähävarai- muksen,
10613: simpien ihmisten omistusasuntoon pääsemistä,
10614: olisi arava- ja asuntolainojen takaisinmaksuaikaa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
10615: pidennettävä huomattavasti aina 35 vuoteen menpiteisiin arava- ja asuntolainojen ta-
10616: asti. kaisinmaksuajan pidentämiseksi 35 vuo-
10617: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- teen.
10618: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10619:
10620: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10621: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
10622: Reino Jyrkilä
10623:
10624:
10625:
10626:
10627: 31 088300420M
10628: 242 1983 vp.
10629:
10630: Toivomusaloite n:o 212
10631:
10632:
10633:
10634:
10635: Joutsenlahti ym.: Palvelutehtävissä toimivan henkilökunnan lisää-
10636: misestä
10637:
10638:
10639: Eduskunnalle
10640:
10641: Valtion virkoihin ja t01mun on lisätty hen- lisätä ollenkaan, vaan palvelu kansalaisiin näh-
10642: kilöstöä yläpäähän melko paljon esim. viimeisen den paranisi vähentämällä johtoporrasta ja
10643: 15 vuoden aikana. lisäämällä miehistö- ja alipäällystöporrasta, ku-
10644: Taitaa olla niin, että henkilöstöstä hyvin mo- ten poliiseja, värvättyjä, rajavartioston raja-
10645: ni on vain poliittisten puolueidensa tarkkailijoi- jääkäreitä ja toimiupseereita, tullivirkailijoita ja
10646: ta yhteiskunnan palkalla. Nämä lisäykset ovat vanginvartijoita. Niistä erityisesti rajavartios-
10647: tapahtuneet pääasiassa ministeriöihin ja keskus- tolla on harvaan asutulla rajaseudulla ei vain
10648: hallituksiin. He ovat vielä yleensä melko kor- väestöllinen merkitys vaan myös mm. pelastus-
10649: keapaikkaisia henkilöitä. palvelullinen merkitys.
10650: Sen sijaan sellaiset toimet, jotka ovat suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10651: raan kansan kanssa tekemisissä, ovat jääneet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10652: paljon vähemmälle, jos on tullut lisäystä ollen- muksen,
10653: kaan.
10654: · Olisi hyvä, jos kartoitettaisiin yläportaassa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10655: olevien tarpeettomien virkojen määrä ja ryh- kartoittaakseen tarpeettomia johtopor-
10656: dyttäisiin niitä lakkauttamaan. Samaten lisät- taan virkoja niiden vähentämiseksi ja
10657: täisiin sellaisten viran- ja toimenhaltijoiden samalla rahalla suoraan kansan kanssa
10658: määrää, jotka ovat suoraan kosketuksessa kan- kosketuksissa olevien palveluvirkojen
10659: saan. Saattaisi tulla sellainenkin yllättävä ha- perustamiseksi.
10660: vainto, että valtion virkamiehiä ei tarvitsisi
10661: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10662:
10663: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
10664: Lea Mäkipää Reijo Enävaara Mikko Vainio
10665: 1983 vp. 243
10666:
10667: Toivomusaloite n:o 213
10668:
10669:
10670: Joutsenlahti ym.: Osa-aikatyövoiman lisäämisen hillitsemisestä
10671: valtionhallinnossa
10672:
10673:
10674: Eduskunnalle
10675:
10676: Osa-aikatyöntekijöiden määrä maassamme on kilöstön palvelussuhteen ehdoiksi. Työryhmä ei
10677: lisääntynyt merkittävästi parin viime vuoden myöskään puutu osa-aikaisen henkilöstön käy-
10678: aikana. Erityisesti työllistämistoimenpiteet ovat tön yleisiin periaatteisiin.
10679: vaikuttaneet määrän kasvuun. Vuoden 1979 Osa-a~kaisesta henkilöstöstä on vaarana muo-
10680: aikana oli työmarkkinoilla noin 91 000 osa- dostua erityinen, muita työntekijäryhmiä huo-
10681: aikaista työntekijää. Näistä yli 60 % sijo1ttui nommassa asemassa oleva ryhmä valtionhallin-
10682: julkisen hallinnon piiriin. toon ja yleensä työmarkkinoille. Eräinä ryhmää
10683: Osa-aikatyön lisääntyminen on maassamme koskettavina ongelmina voidaan mainita
10684: tapahtunut nimenomaan työllistämistoimenpi- - palvelussuhteen ehtojen epämääräisyys
10685: teillä. Osa-aikatyön käyttö ei ole työvoimapo- ja puutteellisuus
10686: liittisena keinona oikeaan osunut. Työllisyyden - heikko palkkakehitys
10687: hoitamiseksi tulee luoda uusia, pysyviä työ- - vähäiset urallaetenemismahdollisuudet
10688: paikkoja. Pitkäjänteisen työvoimapolitiikan mu- - sosiaaliset kontaktivaikeudet
10689: kaista ei ole olemassa olevien työpaikkojen - henkilöstön osallistumisjärjestelmien ulko-
10690: puolittaminen ja siten tilapäisen ratkaisun löy- puolelle jääminen
10691: täminen työttömyyden hoitoon. Osa-aikatyövoimasta valtaosa on naisia. Näin
10692: Varsin monella valtionhallinnon alalla kär- ollen osa-aikatyön ongelmat vaikeuttavat enti-
10693: sitään jatkuvasti henkilöstövajauksesta. Esimer- sestään sukupuolten välisen tasa-arvon toteu-
10694: kiksi työvoimahallinr~ arvioitu pysyväisluon- tumista 'sekä työ- että perhe-elämässä.
10695: teisen henkilÖstön lisätarve on noin 750 tointa. Osa-aikatyötä on pyritty lisäämään vetoamalla
10696: Valtionhallinnon tehtävät edellyttävät yleensä erilaisten tutkimusten osoittamaan osa-aikatyö-
10697: hyvää ammattitaitoa, kokemusta ja perehtynei- halukkuuteen. Kyseisissä tutkimuksissa ei ole
10698: syyttä. Palvelutason ylläpitäminen tilapäisellä, riittävästi selvitetty syitä, jotka vaikuttavat
10699: usein vaihtuvalla ja useimmiten osa-aikaisella osa-aikatyöhalukkuuteen. Liiton käsityksen mu-
10700: työvoimalla on varsin kyseenalaista. Eräissä kaan esimerkiksi lasten päivähoitopalvelujen
10701: tapauksissa virastot ovat joutuneet käyttämään puute ja opiskelijoiden huono taloudellinen
10702: myös ulkopuolisia palveluyrityksiä tehtävistä tilanne ovat eräitä keskeisiä syitä.
10703: suoriutuakseen. Mainitut tutkimukset eivät ilmeisestikään
10704: Vaitiotyönantajan tulee hoitaa henkilöstö- anna oikeaa kuvaa tilanteesta ja näin ollen
10705: suunnittelu ja -mito~tus siten, että kussakin tutkimuksissa tulisikin kiinnittää erityistä huo-
10706: hallintoyksikössä on tehtävien laatuun ja mää- miota osa-aikatyöhalukkuuden taustatekijöihin.
10707: rään nähden riittävä ja pysyväisluonteinen hen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10708: kilöstö. Osa-aikaisen henkilöstön palvelussuh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10709: teen ehdot sekä oikeudellinen asema ovat epä- muksen,
10710: määräiset. Valtion työmarkkinalaitoksen ja vir-
10711: kamiesjärjestöjen yhteisessä työryhmässä on tar- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
10712: koitus selvittää virka- ja työehtosopimusten piteisiin, jotta osa-aikatyövoiman lisäa-
10713: soveltuvuus osa-aikaisen henkilöstön palvelus- misestä valtionhallinnossa pidättäydy-
10714: suhteen ehdoiksi. Työryhmä ei toimeksiantoosa tään.
10715: mukaisesti voi tehdä esitystä osa-aikaisen hen-
10716: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10717:
10718: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10719: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
10720: Reino Jyrkilä
10721: 244 1983 vp.
10722:
10723: Toivomusaloite n:o 214
10724:
10725:
10726:
10727:
10728: Joutsenlahti: Valtion virastotalon rakentamisesta Noormarkkuun
10729:
10730:
10731: Eduskunnal1e
10732:
10733: Noormarkun kunnassa Sl)attsee useita val- Virastotalon rakentaminen toisi Pohjois-Sa-
10734: tion virastoja, jotka sijaitsevat vuokratiloissa takunnan kuntien erittäin korkeaan työttömien
10735: ja erillään toisistaan, ja useat virastoista ovat ja er1ty1sesti rakennustyöläisten työttömien
10736: lisäksi epäajanmukaisissa tiloissa. määrään omalta osaltaan helpotusta.
10737: Viraston rakentaminen olisi välttämätöntä, Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
10738: jotta Noormarkussa sijaitsevat valtion virastot, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10739: joita ovat verotoimisto, sairausvakuutustoimis-
10740: to, kansaneläketoimisto, nimismiespiirin kans- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10741: lia, poliisiasema, posti- ja lennätintoimisto ja valtion virastotalon rakentamiseksi
10742: mahdollinen tiepiirin toimisto, pääsisivät muut- Noormarkkuun.
10743: tamaan ajanmukaisiin tiloihin valtion omista-
10744: massa rakennuksessa ja voisivat sijaita keskite-
10745: tysti.
10746: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10747:
10748: Anssi Joutsenlahti
10749: 1983 vp. 245
10750:
10751: Toivomusaloite n:o 215
10752:
10753:
10754:
10755:
10756: Joutsenlahti ym.: Veikkauskuponkien vastaanottoaikojen yhte-
10757: näistämisestä
10758:
10759:
10760: Eduskunnalle
10761:
10762: Oy Veikkaus Ab on perustanut eri puolille paikkakunnalle saa heikentää paikkakunnalla jo
10763: maata omia asioimistojaan ja myymälöitään, olevien asiamiesten asemaa.
10764: joissa otetaan vastaan kuponkeja myöhemmin, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10765: kuin mitä on annettu lupia yksityisille toimis- nioitltaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10766: toille. Näin esim. Veikkaus ottaa omissa toimis- muksen,
10767: toissaan kuponkeja vastaan vielä torstaisin klo
10768: 15 saakka, kun yleensä yksityiset toimistot eivät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10769: saa vastaanottaa kuponkeja kuin keskiviikkoil- saattaakseen veikkauskuponkeja vastaan-
10770: taan saakka, vaikka eduskunta on päättänyt, ottavat toimistot samanarvoiseen ase-
10771: että eri toimistot on saatettava samanarvoiseen maan viimeisen kuponkien sisäänotto-
10772: asemaan samanaikaisten aukioloaikojen mukai- ajan suhteen.
10773: sesti. Samoin ei Veikkauksen toimistojen tulo
10774: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10775:
10776: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
10777: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
10778: Pentti Skön Heikki Riihijärvi Urpo Leppänen
10779: Vieno Eklund Pentti Kettunen Mikko Vainio
10780: Reino Jyrkilä
10781: 246 1983 vp.
10782:
10783: Toivomusaloite n:o 216
10784:
10785:
10786:
10787:
10788: Jyrkilä ym.: Karjataloutta harjoittavien pienviljelmien peruspois-
10789: tojärjestelmän käyttöön ottamisesta maatalouden verotuksessa
10790:
10791:
10792: Eduskunnalle
10793:
10794: Karjataloutta harjoittaviin pienviljelmiin koh- tuvaa erity~stä verotus~ainetta tasata ja vero-
10795: distuu verorasitus tulojen pienuudesta johtuen rasitusta saada paremmm vastaamaan pientilo-
10796: erittäin ankarana, koska pientiloilla ei ole maa- jen veronmaksukykyä.
10797: talouskoneita ja laitteita, joista saataisiin maa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10798: tilatalouden tuloverolain (15. 12. 1967/543) tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10799: 8 § :n mukaisia poistoja. Pientilojen jatkuvuu- sen,
10800: den turvaamiseksi tarvittaisiin verotukseen pe-
10801: ruspoistosysteemi, joka portastuisi tilan pelto- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
10802: pinta-alaan ja karjamäärään. Näin ollen perus- kariataloutta har;oittavien pienvilielmien
10803: poiston avulla voitaisiin pienviljelmiin kohdis- peruspoisto;ärjestelmän käyttöön ottami-
10804: seksi maatalouden verotuksessa.
10805: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
10806:
10807: Reino Jyrkilä Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
10808: Urpo Leppänen Lea Mäkipää Liisa Arranz
10809: Pentti Kettunen Urho Pohto Heikki Riihijärvi
10810: Jouko Tuovinen Pentti Skön
10811: 1983 vp. 247
10812:
10813: Toivomusaloite n:o 217
10814:
10815:
10816:
10817:
10818: Jyrkilä ym.: Ajokalustosta suoritettavan liikevaihtoveron palautta-
10819: misesta ammattimaisesti toimiville kuorma-autoilijoille
10820:
10821:
10822: Eduskunnalle
10823:
10824: Kuorma-autoilijoiden ajokaluston hinta on toveron osuus ajokalustosta palautettavaksi
10825: puutavaranajovarusteisena noin yhden miljoonan kuorma-autoilijoille, koska taksiautoilijat saavat
10826: ja soralavavarustein noin viidensadantuhannen puolestaan autoveron palautusta aina 32 000
10827: markan suuruinen. Pankkilainojen korot muo- markan määrään saakka.
10828: dostavat suuren menoerän ja varsinkin kehitys- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
10829: aluemaakunnissa on ajoittain pitkiäkin kausia, vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10830: jolloin ajoja ei ole saatavissa.
10831: Koska kuorma-autoilijoiden velkakierre ja vuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10832: desta toiseen toistuva ajojen puute aiheuttavat ajokalustosta suoritettavan liikevaihtove-
10833: taloudellisia vaikeuksia tulisi ammattimaisesti ron osuuden palauttamiseksi ammatti-
10834: toimiville kuorma-autoilijoille my~ntää liik<:~~ill: maisesti toimiville kuorma-autoilijoille.
10835:
10836: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10837: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Liisa Arranz
10838: Urho Pohto Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
10839: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
10840: 248 1983 vp.
10841:
10842: Toivomusaloite n:o 218
10843:
10844:
10845: Jyrkilä ym.: Maatalouskoneiden ja -laitteiden liikevaihtoverotuksen
10846: poistamisesta
10847:
10848:
10849: Eduskunnalle
10850:
10851: Maatalouskoneiden ja -laitteiden hinnat ko- maatalouskoneilta ja laineilta poistettava liike-
10852: hoavat kaksinkertaisiksi viidessä vuodessa. Maata- vaihtoverotus, jotta maatalouden tuottavuutta
10853: louden harjoittaminen sitoo paljon pääomia, jot- voitaisiin parantaa.
10854: ka on rahoitettava velkavaroin. Maalouden tulot Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
10855: kohoavat viidessä vuodessa vain kolmanneksen. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10856: Liikevaihtoverotuksessa saadaan yrityksissä vä-
10857: hentää tuotannolliseen toimintaan hankittujen että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
10858: koneiden ja laitteiden hankintahinnat. Maatalous maatalouskoneiden ja -laitteiden liike-
10859: on myöskin tuotannollista toimintaa ja maatalou- vaihtoverotuksen poistamiseksi.
10860: den tuotantokustannusten alentamiseksi olisi
10861:
10862: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10863:
10864: Reino Jyrkilä Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
10865: Urho Pohto Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
10866: Pentti Skön Liisa Arranz Lea Mäkipää
10867: 1983 vp. 249
10868:
10869: Toivomusaloite n:o 219
10870:
10871:
10872:
10873:
10874: Jyrkilä ym.: Veronoman polttoaineen käytön sallimisesta maata-
10875: loustraktoreissa tilapäisesti maatalouteen kuulumattomissa ajois-
10876: sa
10877:
10878: Eduskunnalle
10879:
10880: Maatalousyrittäjille aiheuttaa suuna hanka- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
10881: luutta traktoria käytettäessä se, että jos on vaikka vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10882: pienempikin sellainen ajo, joka ei kuulu maata-
10883: louden piiriin, niin on vaihdettava polttoainesäi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10884: liöön verollinen polttoaine eli dieselöljy. Koska maataloustraktoreissa verotloman poltto-
10885: maataloustraktorin polttoaineen vaihto on han- aineen käytön saltimiseksi myöskin maa-
10886: kala ja aikaa vievä toimenpide eikä aiheuta talouteen kuulumattomissa ajoissa, joita
10887: käytännössä valtiolle merkittävää tuloerää tulisi suoritetaan tilapäisesti.
10888: epäkohta kiireellisesti poistaa.
10889:
10890: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10891:
10892: Reino Jyrkilä Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
10893: Urho Pohto Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti
10894: Pentti Skön Liisa Arranz LeaMäkipää
10895:
10896:
10897:
10898:
10899: 32 088300420M
10900: 250 1983 vp.
10901:
10902: Toivomusaloite n:o 220
10903:
10904:
10905:
10906:
10907: Järvenpää ym.: Aluerakenteeseen perustuvan aluepolitiikan to-
10908: teu ttamisesta
10909:
10910:
10911: Eduskunnalle
10912:
10913: Alueellisia kehittyneisyyseroja tasapainottavat indikaattoreiden valinnassa on se, että ne eivät
10914: toimet ovat perustuneet kaavamaiselle vyöhyke- anna tietoa tarkasti niistä olosuhteista, joiden
10915: ajattelulle. Pääsääntönä on pidetty, että etelästä kehittämiseen aluelakien tavoitteet ja keinot
10916: pohjoiseen siirryttäessä aste asteelta alueellinen on tarkoitettu.
10917: kehitys heikkenee. Valitut indikaattorit eivät ilmaise kehittynei-
10918: Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneen syyseroja itse tuotantotoiminnan edellytyksissä
10919: rakennemuutoksen johdosta ei alueellisia eroja ja elinkeinojen kehittämismahdollisuuksissa.
10920: tasapainottava lainsäädäntö voi enää perustua Kun nykyisen lainsäädännön eräs keskeisistä
10921: jäykälle ja kaavamaiselle vyöhykeajattelulle. päämääristä on toimeentulokysymysten ohella
10922: Tämän ovat selvästi osoittaneet ne lähinnä ns. tuotantorakenteen monipuolistaminen, olisi tar-
10923: väli-Suomen alueella havaitut ennen kaikkea kasteltava myös muita tuotannontekijöitä kuin
10924: teollistuneilla paikkakunnilla ilmenneet ongel- vain työvoimaa. Nyt käytössä olevilla indikaat-
10925: mat. toreilla ei voida myöskään kuvata olosuhteita
10926: Nykyistä aluelainsäädäntöä sovellettaessa, sii- mm. sellaisten lakiin liittyvien tavoitteiden kuin
10927: hen tarkistuksia tehtäessä ja uutta aluelainsää- tärkeiden palveluiden saatavuuden tai hyvän
10928: däntöä valmisteltaessa onkin otettava huomioon elinympäristön turvaamisen suhteen.
10929: alueiden todelliset kehittyneisyyserot. Perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10930: teena tulee tällöin olla aluerakenteeseen poh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10931: jautuva tarkastelu. Näin voidaan nykyistä tehok- muksen,
10932: kaammin saavuttaa alueelliselle tasapainottumi-
10933: selle asetetut vaatimukset. että hallitus nykyistä aluelainsäädän-
10934: Kaavamaisen vyöhykejaottelun Hsäksi toinen töä tarkistaessaan ja uutta valmistelles-
10935: nykyiseen lainsäädäntöön liittyvä perusheikkous saan ottaisi keskeiseksi lähtökohdaksi
10936: on niiden kriteerien valinnassa, joiden perus- aluerakenteeseen perustuvan tarkastelun
10937: teella alueellisia kehittyneisyyseroja pyritään ku- samalla huolehtien siitä, että alueellisia
10938: vaamaan. Indikaattoreina on käytetty työlli- kehittyneisyyseroja kuvataan monipuoli-
10939: syyttä, tulotasoa, muuttoliikettä ja väestöraken- semmin ja otetaan nykyistä paremmin
10940: netta. Niillä pyritään kuvaamaan eri alueiden huomioon tuotannollisen toiminnan pe-
10941: yleistä kehittyneisyyttä. Olennaisin heikkous rusedellytykset.
10942: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10943:
10944: Heikki Järvenpää Liisa Hilpelä Anna-Kaarina Louvo
10945: Tapio Holvitie Saara Mikkola Riitta Uosukainen
10946: Sirpa Pietikäinen
10947: 1983 vp. 251
10948:
10949: Toivomusaloite n:o 221
10950:
10951:
10952:
10953:
10954: Järvenpää ym.: Parlamentaarisen aluepoliittisen komitean aset-
10955: tamisesta
10956:
10957:
10958: Eduskunnalle
10959:
10960: Valtakunnan tasapainoinen kehittäminen ja Julkinen talous ei näytä kestävän nykymuo-
10961: työnsaannin turvaaminen maan eri osissa on toisen aluepolitiikan jatkumista, puhumattakaan
10962: ollut aluelakien päämääränä. Yleisesti ottaen aluepoliittisten keinojen laajentamisesta. Tämän
10963: voidaan sanoa, ettei asetettuja tavoitteita ole vuoksi tulisi pikaisesti käynnistää valmistelutyö
10964: saavutettu. Nyt olisi pikaisesti käynnistettävä aluepoliittisen järjestelmän täydelliseksi uudista-
10965: keskustelu siitä, olisiko joillakin muilla keinoilla miseksi. Maan jakamisesta kehitysaluevyöhyk-
10966: päästy parempiin tuloksiin pienemmin talm.r-del- keisiin tulee luopua. Ainoastaan muuta maata
10967: lisin panoksin kuin nykyisellä aluepolitii:kalla. selvästi heikommassa asemassa olevat tarkoin
10968: Aluepoliittiseen tukeen käytetään vuosittain rajatut Pohjois- ja Itä-Suomen sekä saariston
10969: noin puolitoista miljardia markkaa. Summa on alueet on pidettävä ainoina pysyväisluontoisina
10970: huomattava, minkä takia tuen tehokkuuteen tai tuen kohteina. Alueellisiksi perusyksiköiksi tu-
10971: sen vaihtoehtoiseen käyttämiseen olisi kiinnitet- lee ottaa talousmaakunnat, jotka muodostavat
10972: tävä nykyistä huomattavasti enemmän huo- elinkeinoelämän kehittämisen luonnollisen ko-
10973: miota. Selvää on, että aluepolitiikan rajat ovat konaisuuden. Alueiden omaehtoista aktiivi-
10974: hämärtyneet ja aluepolitiikkaan vedoten ajetaan suutta on lisättävä. Uuden tai laajenevan yritys-
10975: lähes kaikkia mahdollisia hankkeita. Jopa elin- toiminnan synnyttäminen kunkin maakunnan
10976: keinopoliittiset toimet näyttävät saavan helposti omasta piiristä on asetettava johtavaksi tavoit-
10977: aluepoliittista painolastia, eivätkä ne siksi tuota teeksi. Yritysten siirtymistä seudulta toiselle ei
10978: taloudellisessa mielessä parasta tulosta. ole syytä kannustaa.
10979: Nykyiset aluepoliittiset lait on hyväksytty ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10980: ovat voimassa lähes koko tämän vuosi:kymme- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10981: nen. Varsinainen ajankohtainen mielenkiinto muksen,
10982: näyttää suuntautuvan vain lakien soveltamisen
10983: yksityiskohtiin. Vaikka nykyisen järjestelmän että hallitus asettaisi pikaisesti parla-
10984: suurimmat epäkohdat ovat monelta osin tie- mentaarisen aluepoliittisen komitean,
10985: dossa, ei se kuitenkaan ole johtanut enempää jonka tehtävänä olisi uuden aluepolitii-
10986: aluepoliittisessa neuvottelukunnassa, valtioneu- kan päälinjojen luominen ja vaihtoeh-
10987: voston kansliassa kuin sisäasiainministeriössä- toisten ratkaisumallien valmistelu.
10988: kään konkreettisiin uudistustoimenpiteisiin.
10989: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10990:
10991: Heikki Järvenpää Saara Mikkola Anna-Kaarina Louvo
10992: Tapio Holvitie Tuulikki Petäjäniemi Riitta Uosukainen
10993: Liisa Hilpelä Sirpa Pietikäinen
10994: 252 1983 vp.
10995:
10996: Toivomusaloite n:o 222
10997:
10998:
10999:
11000:
11001: Karpola ym.: Maaseututyöpaikkakokeilun vakinaistamisesta ja
11002: laajentamisesta
11003:
11004:
11005: Eduskunnalle
11006:
11007: Maaseudun työpaikkatukikokeilu aloitettiin Vaikka varsinaisilla kehitysalueilla, aluelain-
11008: vuonna 1982. Asiaa koskeva asetus annettiin säädännön mukaisilla kehitysalueiden ensimmäi-
11009: 27. 8.1982, päätös määrärahojen jaosta jako- sellä ja toisella vyöhykkeellä onkin ollut havait-
11010: keilukunnista tehtiin 1. 9. 1982. Vuonna 1982 tavissa myönteistä kehitystä harjoitetun alue-
11011: tarkoitukseen budjetoitiin 10 milj. mk, sama politiikan ansiosta, kaikki tilastot osoittavat
11012: summa on kokeiluun varattu myös kuluvana mainittujen alueiden jälkeenjääneisyyden muihin
11013: vuonna. alueisiin verrattuna. Tämän jälkeenjääneisyyden
11014: Koko maassa maaseudun työpaikkakokeiluun poistamiseksi tulisikin maaseudun työpaikka-
11015: 'kuuluvia hakemuksia tuli lääninhallituksille tukikokeilun vakinaistaminen, tehostaminen ja
11016: 15. 12. 1982 mennessä 794 kappaletta ja haettu laajentaminen suunnata varsinaisille kehitys-
11017: avustusmäärä oli yhteensä lähes 39 milj. mk. alueille. Varsinaisten kehitysalueiden osalta voi-
11018: Keskimäärin hanketta kohden haettu avustus taisiinkin kokeilu jo lopettaa saavutettujen tu-
11019: oli n. 50 000 mk. losten perusteella ja siirtyä pysyvään työpaikka-
11020: Maaseudun työpaikkatukikokeilusta on tehty tukijärjestelmään. Samalla työpaikkatukijärjes-
11021: lääninhallituksissa 377 myönteistä päätöstä. telmää tulisi laajentaa käsittämään kehitysaluei-
11022: Näillä on voitu työllistää n. 600 henkeä. Yhden den ensimmäisellä ja torsdla vyöhykkeellä kaik-
11023: työpaikan hinnaksi tulee siten vajaat 20 000 kien kuntien alueilla sijaitsevat maaseutumaiset
11024: mk. alueet. Edelleen tarkoitukseen varattua määrä-
11025: Tarkasteltaessa haettujen ja myönnettyjen rahaa tulisi nykyisestään huomattavasti lisätä.
11026: avustusten välistä suhdetta voidaan havaita, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11027: että määrällisesti ainoastaan alle puolet hake- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11028: muksista on voitu hyväksyä, markkamääräisesti muksen,
11029: avustuksia on myönnetty ainoastaan 1/4 ano-
11030: tuista. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11031: Maaseudun työpaikkatukikokeilun piirissä on maaseututyö paikkakokeilun vakinaista-
11032: vuonna 1982 ollut 33 kuntaa. Nämä ovat miseksi kehitysalueiden ensimmäisellä ja
11033: jakautuneet eri läänien alueille käsittäen koko toisella vyöhykkeellä, sekä laajentaisi
11034: maan. Tällä tavoin on saatu tasoitetuksi kehi- maaseudun työpaikkatukijärjestelmän
11035: tysalueiden ulkopuolelle jääneiden alueiden si- ulottumaan mainituilla vyöhykkeillä kai-
11036: säisiä kehityseroja. kille maaseutumaisille alueille.
11037: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11038:
11039: Reino Karpola Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist
11040: Eeva Turunen Lea Sutinen Reino Jyrkilä
11041: 1983 vp. 253
11042:
11043: Toivomusaloite n:o 223
11044:
11045:
11046:
11047:
11048: Karpola ym.: Tohmajärven kunnan saattamisesta kehitysaluelain-
11049: säädännön mukaiseksi erityistukialuekunnaksi
11050:
11051:
11052: Eduskunnalle
11053:
11054: Pohjois-Karjalan läänissä sijaitseva Tohma- Nyt turvetuotannon tulevaisuus näyttää aikai-
11055: järven kunta on anonut valtioneuvostolta, että sempia vuosia synkemmältä. On pelättävissä,
11056: kunta määrättäisiin niin sanotuksi erityistuki- että rtulevina vuosina työpaikat tällä sektorilla
11057: aluekunnaksi. Kunnan tekemä anomus on pe- päinvastoin vähenevät ja tilanne nykyisestäänkin
11058: rusteltavissa monillakin tekijöillä. vaikeutuu. Näiltä osin Tohmajärvi on verratta-
11059: Tohmajärvi on voimakas muu1Jtotappiokunta. vissa paikkakuntiin, joissa kaivostoiminta lak-
11060: Kunnan väkiluku väheni esimerkiksi vuodesta kaa.
11061: 1970 vuoteen 1980 1 322 henkilöllä. Muutto- Tohmajärvi kuuluu nykyisin kehitysalueiden
11062: tappio jatkuu edelleenkin. V aitioneuvoston aset- 2 A -vyöhykkeeseen. Tätäkin jakoa kunnan osal-
11063: tamien väestötavoitteiden mukaan väestön vähe- ta tulisi korjata, mutta pikaisimpana toimenpi-
11064: nemistä millään alueella ei saisi tapahtua. teenä kunnan osalta tulisi toteuttaa erityistuki-
11065: Samoin Tohmajärvi on edelleenkin vaikeata aluekunnaksi määritteleminen.
11066: ,työttömyysaluetta, työttömyysasteen ollessa mil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11067: tei jatkuvasti yli 10 prosentin. Tämänkin takia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11068: uusia pysyviä työpaikkoja paikkakunnalle tulisi muksen,
11069: välttämättä saada.
11070: Pysyvät työpaikat Tohmajärvellä ovat tulevai- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
11071: suudessa kuitenkin pikemminkin vähenemään menpiteisiin T ahmajärven kunnan hy-
11072: päin. Turvetuotanto on kunnan alueella antanut väksymiseksi kehitysaluelainsäädännön
11073: huomattavan määrän pysyvistä työpaikoista. mukaiseksi erityistukialuekunnaksi.
11074: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11075:
11076: Reino Karpola Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist
11077: Eeva Turunen Lea Sutinen Reino Jyrkilä
11078: 254 1983 vp.
11079:
11080: Toivomusaloite n:o 224
11081:
11082:
11083:
11084:
11085: Kautto ym.: Valtion lainoittaman asuntotuotannon lisäämisestä
11086:
11087:
11088: Eduskunnalle
11089:
11090: Asuntotuotannon supistuminen ja asumiskus- Valtion lainoittaman asuntotuotannon romah-
11091: tannusten jatkuva työtätekevien reaaliansioita taminen ei ole seurausta valtion talouden ylei-
11092: nopeampi nousu ovat johtaneet hälyttävään sistä vaikeuksista vaan viime vuosien hallitus-
11093: tilanteeseen asuntopolitiikassa. Erityisesti vuok- ten suorittamasta poliittisesta tarkoituksenmu-
11094: ra-asunnoista on huutava puute. Vuosittain noin kaisuusharkinnasta, Valtion asuntotuotantomää-
11095: 90 000 asunnon tarvitsijaa hakee aravalainoi- rärahojen osuutta va.ition budjetista on 1970-
11096: tettuihin vudkra-asuntoihin. Tämäkään luku ei luvun puolivälistä lähtien supistettu, kun taas
11097: kerro totuutta asunnon tarvitsijoiden suuresta vastaavasti esim. puolustuslaitoksen osuutta on
11098: määrästä, koska moni asunnon tarvitsija ei hae kasvatettu, Tästä on seurannet se, että vuonna
11099: kuntien kautta vuokra-asuntoa niiden pienen 1980 puolustusministeriön määrärahat ylittivät
11100: tarjonnan johdosta. Vuokrien jatkuva nousu on määrärahat asunto-olojen kehittämiseen.
11101: johtanut monet kansalaiset tilanteeseen, jossa Kehitystä kuvaa se, että vuodesta 1977 läh-
11102: heidän on pakko yrittää hankkia itselleen omis- tien ovat asuntolainojen nettomenot lähes joka
11103: tusasunto tai hankkia vapailta markkinoilta hal- vuosi alentuneet jopa markkamääräisesti. Vuon-
11104: vempi asunto. na 1977 valtion nettomenot olivat 1 616,6 milj.
11105: Omistusasuntojen osuuden kasvu ja vuokra- mk ja 1982 vain 1 341 milj. mk. Jos tarkas-
11106: asuntojen osuuden lasku saavat erityisen vai- tellaan kehitystä ottamalla huomioon inflaation
11107: -keaan tilanteeseen pienituloiset ihmiset. Myös vaikutus, havaitaan, että reaaliarvoltaan valtion
11108: talouselämän kehitys vaarantuo tästä kehitys· nettomenot asuntolainoista vuonna 1982 olivat
11109: suunnasta, koska vuokra-asuntojen vähenemi- vain hieman yli puolet ( 1 341 milj. mk) vuD"
11110: nen vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta. den 1977 menoista ( 1982 rahassa 2 547,8 milj.
11111: Asuntojen tuotanto Suomessa on alentunut mk).
11112: 1/3:lla vuodesta 1974 ( 1974 73 033, 1982 Valtiolla on useita eri keinoja vaikuttaa asun-
11113: arviolta 46 000 asuntoa) . Asuntotuotannon ale- totuotannon kehitykseen Suomessa. Kuitenkin
11114: neminen johtuu sekä valtion lainoittaman että niistä tärkein ja välittömin on valtion oman
11115: vapaarahoitteisen asuntotuotannon alenemisesta. rahoituksen lisääminen asuntotuotannossa. Tällä
11116: Vuosi 1976 muodosti huipun valtion lainaitta- toimella on myös välittömät ja laajat vaiku-
11117: massa tuotannossa ( 38 3 39 asuntoa). Viime tukset työllisyyden paranemiseen maassamme.
11118: vuonna ilmeisesti valmistui noin 13 000 arava- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
11119: asuntoa vähemmän. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11120: Asuntohallituksen lainoittama vuokra-asuntD"
11121: tuotanto on alentunut vuoden 1972 lähes että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
11122: 20 OOO:sta ( 60 % aravatuotannosta) vajaaseen menpiteisiin valtion lainoittaman asunto-
11123: 9 OOO:een vuonna 1981 (36 % aravatuotan- tuotannon lisäämiseksi 30 000 asuntoon
11124: nosta). Ennakkoarvioiden mukaan tänä vuonna vuodessa, joista 50 % on vuokra-asun-
11125: rahoitetaan vain reilut 5 000 aravavuokra-asun- toja.
11126: toa.
11127: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11128:
11129: Matti Kautto Marja-Liisa Salminen
11130: Sten Söderström Ensio Laine
11131: 1983 vp. 255
11132:
11133: Toivomusaloite n:o 225
11134:
11135:
11136:
11137:
11138: Kautto ym.: Asuntotuotantoon käytettävien ·lainojen laina-ajan
11139: pidentämisestä ja koron alentamisesta
11140:
11141:
11142: Eduskunnalle
11143:
11144: Asumiskustannusten nousu reaaliansioiden nuksissa, varsinkin omakotitaloissa, niiden
11145: nousua nopeammin on johtanut monet kansa- osuus on huomattavasti paljon suurempi. Läm-
11146: laiset ja heidän perheensä suuriin taloudellisiin mityskustannusten oleellinen alentaminen tuskin
11147: vaikeuksiin. Entistä suurempi osa suomalaisten on mahdollista muuten kuin muodostamaila
11148: tuloista kuluu ihmisten perustarpeen, asumisen, lämmitykseen käytettävien energialähteiden kak-
11149: tyydyttämiseen. sihintajärjestelmä. Tällöin asuntojen lämmitys-
11150: Tapahtuneella kehi tytksellä on myös monia tarkoituksiin ostettava esim. kevyt tai raskas
11151: muita kielteisiä vaikutuksia. Asuntojen vuok- polttoöljy olisi halvempaa kuin se muuten on.
11152: rien kohoaminen on merkinnyt omistusasunto- Lisääntyvä osa hoitokustannuksissa muodos-
11153: jen osuuden lisääntymistä, josta on seurauksena tuu erilaisista veronluonteisista maksuista. Täl-
11154: työvoiman liikkuvuuden väheneminen. Ihmiset laisina on pidettävä mm. vesi-, jätevesi-, jäte-
11155: eivät voi siirtyä tarjolla oleviin suurempiin ja huolto- ja katumaksuja. Asumiseen kohdistuvina
11156: perheen koolle sopivampiin asuntoihin vaan maksuina näitä ei saisi enää lisätä.
11157: pienituloiset, mm. työttömät, joutuvat asumaan Lämmitys- sekä vesi- ja jätevesikustannukset
11158: ahtaasti. Asuintalot eivät ole kyenneet kerää- ovat nousseet muita hoitokustannuksia nopeam-
11159: mään riittäviä rahastoja välttämättömiin talojen min. Vuodesta 1973 vuoteen 1981 ovat läm-
11160: korjaus- ja kunnossapitotöihin sillä seurauk- mityskustannukset nousseet 3,7-, vesi- ja jäte-
11161: sella, että monet, varsinkin aravavuokratalot, vesikustannukset 3,6- ja muut hoitokustannuk-
11162: ovat kunnoltaan rappeutuneet. set 2,2Jkertaisi'ksi.
11163: Erityisen huolestuttavaksi tilanteen tekee se, Pääomakustannusten osuus asuinkustannuk-
11164: että valtion lainoittamien vuokra-asuntojen sista on noussut kohtuuttoman suureksi erityi-
11165: vuokrat ovat kohonneet nopeammin kuin va- sesti 1970-luvulla rakennetuissa aravavuokrata-
11166: paarahoitteisten asuntojen vuokrat. Kun vuonna loissa. Tämä johtuu siitä, että usein aravavuok-
11167: 197 5 oli keskimääräinen vuokrataso valtion lai- ratalojen osakepääoma on häviävän pieni, ja
11168: noittamissa asunnoissa 7,49 mk/ m2/kk (vapaa- sekä rahalaitosten että valtion lainojen korko
11169: rahoitteisissa 8,12 mk/m2/kk) oli se arvioiden on liian korkea ja laina-ajat ovat liian lyhyitä.
11170: mukaan viime vuonna noussut lähes kaksinker- Se, että vuodesta 1971 lähtien valtion asunto-
11171: taiseksi eli 14,75 mk:aan/m2/kk ja melkein lainojen laina-aika lyhennettiin lain sallimasta
11172: tavoittanut vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 45 vuodesta 25 vuoteen on osoittautunut hyvin
11173: (14,93 mk/m2/kk). Useissa aravataloissa mak- kohtalokkaaksi päätökseksi. Päinvastoin olisi
11174: setaankin korkeampaa vuokraa kuin vastaavissa luonnollista, että valtion asuntolainojen laina-
11175: vapaarahoitteisissa taloissa. aika olisi lähempänä asuinrakennusten todel-
11176: Keskimäärin jakautuivat asuinrakennusten lista ikää, esimerkiksi 60 vuotta.
11177: kustannukset vuonna 1981 tasan hoitokustan- Esimerkiksi Lahdessa ovat Vatro Oy:n omis-
11178: nusten ja pääomakustannusten kesken. Jos tamassa, 1976 valmistuneessa aravavuokrata-
11179: asuinkustannusten oleellinen alentaminen ote- lossa kuukausivuokrat kohonneet 22 markkaan/
11180: taan tavoitteeksi, on valtion ryhdyttävä toimiin m?. Kun voidaan olettaa, että talon varsinaiset
11181: molempien menoerien alentamiseksi. hoitokustannukset ovat n. 8-9 mk/m2 /kk,
11182: Hoitokustannuksista lähes 50 % muodosta- maksavat talon vuokralaiset joka kuukausi 13
11183: vat lämmityskustannukset. Vanhemmissa raken- -14 markkaa hallitsemaitaan m2 :ltä talon ra-
11184: 256 1983 vp. -TA n:o 225
11185:
11186: kentamisesta aiheutuneita kustannuksia. Tämä että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
11187: johtuu suurelta osin siitä, että talon omistaja menpiteisiin asumiskustannusten alento-
11188: on sijoittanut omaa rahaa 20 asunnon taloon miseksi mm. pidentämällä valtion asun-
11189: vain 1 500 markkaa eli 75 markkaa asuntoa tolainojen laina-ajat välittömästi 45 vuo-
11190: kohden. teen ja antamalla esitykset niiden piden-
11191: Valtion tulisi ryhtyä kiireellisiin toimenpitei- tämisestä 60 vuoteen, alentamalla val-
11192: siin, jotta aravavuokra-asuntojen ensisijainen tion asuntolainojen koron 50 %:iin ny-
11193: tarkoitus, vähävaraisten ja pienituloisten hen- kyisistä koroista sekä ryhtymällä toimen-
11194: kilöiden asunnontarpeen tyydyttäminen, voisi piteisiin rahoituslaitosten asuntolainojen
11195: toteutua. laina-aikojen pidentämiseksi 25 vuoteen
11196: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus- ja korkojen alentomiseksi 50 %:lla ny-
11197: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kyisistä koroista.
11198: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11199:
11200: Matti Kautto Marja-Liisa Salminen
11201: Sten Söderström Ensio Laine
11202: 1983 vp. 257
11203:
11204: Toivomusaloite n:o 226
11205:
11206:
11207:
11208:
11209: A. Kemppainen ym.: Vahinkokorvausten saattamisesta verova-
11210: paiksi
11211:
11212:
11213: Eduskunnalle
11214:
11215: Vesiylioikeus on ,tehnyt 22. 1. 1982 päätök- Mielestämme korvauksista ja ·koroista mak-
11216: sen, joka koskee luvan myöntämistä Oulujärven settavien verojen määrä on kohtuuton. Kym-
11217: vedenjuoksun säännöstelyyn. Vesiylioikeus on menien vuosien oikeustaistelujen tuloksena saa-
11218: määrännyt säännöstelijän maksamaan veden- duista korvauksista ja koroista joudutaan pa-
11219: juoksun säännöstelystä aiheutuneista vahingoista lauttamaan valtiolle ja kunnille takaisin noin
11220: ja haitoista korvauksia yksityisille, jakokunnille puolet.
11221: ja valtiolle yhteensä korkoineen suuruusluokal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11222: taan 10 milj. markkaa. Suurimmat yksittäiset nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11223: jakokunnan saarnat korvaukset ovat suuruus- muksen,
11224: luokaltaan 1 ,5 milj. markkaa. Vesiylioikeuden
11225: päätöksen perusteella Oulujoki Oy on maksanut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11226: korvaukset 1982.
11227: tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
11228: Tulo- ja varallisuusverolain tulkinnan mukaan seksi joko siten, että varsinaiset kor-
11229: sekä itse korvaukset että korot ovat veronalaista vaukset vapautetaan kokonaan veroista
11230: tuloa. Jakokunnat joutuvat palauttamaan huo- tai siten, että verojen katoksi asetetaan
11231: mattavan osan saamistaan korvauksista ja ko- esim. 30 % sekä että nämä tulo- ja
11232: t-oista jälkikäteen veroina. Jo esim 1 milj. mar- varallisuusverolain muutokset saatetaan
11233: kan korvauksista ja koroista joudutaan palautta- voimaan siten, että niitä sovelletaan
11234: maan veroina noin puolet. ensimmäisen kerran vuoden 1982 vero-
11235: tuksessa.
11236: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11237:
11238: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
11239: Heikki Mustonen Hannu Kemppainen
11240:
11241:
11242:
11243:
11244: 33 088300420M
11245: 258 1983 vp.
11246:
11247: Toivomusaloite n:o 227
11248:
11249:
11250:
11251:
11252: A. Kemppainen ym.: Kainuun teollisuuspiirin perustamisesta
11253:
11254:
11255: Eduskunnalle
11256:
11257: Väliportaan hallinnon uudistamista selvittä- taavasti vähenisivät Oulun teollisuuspiirin kus-
11258: neet läänitoimikunnat ovat tehneet esityksiä tannukset.
11259: myös valtion piirihallinnon uudistamisesta ja Kainuun teollisuuspiirin perustamisella no-
11260: yhdenmukaistamisesta uusien läänien kanssa. peutettaisiin Kainuun alueelta tulevien yritys-
11261: Oulun läänitoimikunta on 5. 1. 1983 jättämäs- ten avustushakemusten käsittelyä ja edistettäi-
11262: sään mietinnössä esittänyt Kainuun teollisuus- r.iin alueen elinkeinoelämän kehitystä.
11263: piirin perustamista vuoden 1985 alusta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
11264: Kainuun teollisuuspiirin piiritoimiston perus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11265: tamisella on katsottava olevan huomattavaa
11266: aluepoliittista merkitystä. Oulun teollisuuspiirin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11267: piiritoimiston Kajaanissa oleva henkilöstö voi- Kainuun teollisuuspiirin perustamiseksi
11268: taisiin siirtää uuden perustettavan piiritoimis- vuoden 1984 alusta lukien taimialuee-
11269: ton alaisuuteen. Siihen tulisi perustaa lisäksi naan tulevan Kainuun läänin alue.
11270: alkuvaiheessa ainakin kaksi uutta virkaa. Vas-
11271: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11272:
11273: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
11274: Heikki Mustonen Aarno von Bell
11275: Sakari Valli
11276: 1983 vp. 259
11277:
11278: Toivomusaloite n:o 228
11279:
11280:
11281:
11282:
11283: A. Kemppainen ym.: Oulujokialueen sähköalennusetujen turvaa-
11284: misesta
11285:
11286:
11287: Eduskunnalle
11288:
11289: Oulujoen vaikutuspiirissä olevat sähkölaitok- alennuksen korottamiseksi 10 %:iin kaikkien
11290: set ovat saaneet Imatran Voima Oy:ltä osta- hintakomponenttien suhteen.
11291: mastaan sähköstä alennusta vuodesta 1958 Koska Lapin sähkönhinnanalennus ja Oulu-
11292: alkaen, joka alennus oli 10 % ostosähkön hin- jokialueen sähkönalennus ovat aikaisemmin
11293: nasta. Imatran Voima Oy poisti vuoden 1973 olleet kytkettyinä toisiinsa, olisi vastaavasti
11294: alusta Oulujoki-alennuksen latvasähkön osalta, myös Oulujokialueen sähkönalennus nostettava
11295: eikä sitä annettu myöskään kiinteään maksu- samassa yhteydessä aikaisemma:lle tasolle.
11296: komponenttiin. Näin alennus on kaventunut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11297: nykyiseen noin 8 % :iin ostosähkön hinnasta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11298: Imatran Voima Oy on ilmoittanut alueen muksen,
11299: säHkölaitoksille erillisalennusten poistamisesta
11300: vuodesta 1985 alkaen. Kauppa- ja teollisuusmi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11301: nisteriön asettama Lapin sähkönhintatoimikunta Oulujokialueen sähköalennusetujen tur-
11302: käsitteli lyhyesti mietinnössään myös Oulujoki- vaamiseksi samanaikaisesti kun tehdään
11303: alennusta. Toimikunta katsoi, että ns. Oulujoki- päätöksiä Lapin sähkönhintatoimikunnan
11304: alennuksen osalta tulisi selvittää edellytykset esittämistä toimenpiteistä Lapin osalta.
11305: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11306:
11307: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
11308: Heikki Mustonen Aarno von Bell
11309: Hannu Kemppainen
11310: 260 1983 vp.
11311:
11312: Toivomusaloite n:o 229
11313:
11314:
11315:
11316:
11317: H; Kemppainen ym.: Vuokra-asuntojen lunastamisrajoitusten ke-
11318: ventämisestä
11319:
11320:
11321: Eduskunnalle
11322:
11323: Vuokra-asunnon lunastaminen vuokralaisen omaksilunastamista nimenomaan suna asun-
11324: omaksi on ollut mahdollista valtion lainoitta- nossa, jonka hän halutessaan voi lunastaa omak-
11325: missa vuokrataloissa vuoden 1980 alusta. seen. Sitä paitsi omaksilunastamista on rajoi-
11326: Jo tässä vaiheessa on kuitenkin tullut ilmi tettu sellaisissa tapauksissa, joissa vuokratalon
11327: eräitä seikkoja, joiden vuoksi asunnon omaksi- omistaa kunta taikka sellainen osakeyhtiö, jossa
11328: lunastamiseen ei ole ryhdytty sellaisessa tilan- kunta on osakkaana. Rajoitus koskee itse
11329: teessa, jossa edellytykset siihen ovat olleet ole- asiassa koko uutta vuokratalokantaa, koska kun-
11330: massa. Tällaisia syitä ovat ennen muuta omaksi- nan edellytetään yleensä olevan vuokratalo-
11331: lunastamiseen liittyvä verotus. Eräissä tapauk- hankkeessa mukana vähintään yhdellä osak-
11332: sissa asunto-osakeyhtiöiksi muuttamisen, mitä keella.
11333: omaksilunastaminen edellyttää, yhteydessä on On huomattava, että omaksilunastaminen ko-
11334: jouduttu maksamaan kiinteistönluovutusleima- hentaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia
11335: veroa. Niin ikään osuuskunnan entiset jäsenet omiin asumisolosuhteisiinsa. Samalla se omalta
11336: ovat osuuskunnan purkautuessa ja merkitessään osaltaan alentaa sitä kynnystä, joka esimerkiksi
11337: perustamansa asunto-osakeyhtiön osakkeita jou- nuorten kohdalla on omaan asuntoon pääsemi-
11338: tuneet maksamaan leimaveroa. sessä. Tätä kynnystä ei omaksilunastamisen ra-
11339: Kun samasta tontista asianomaiset ovat jo joituksiJla missään tapauksessa tule tietoisesti
11340: aikaisemmin kerran maksaneet leimaveroa, heitä korottaa.
11341: nykyisessä käytännössä itse asiassa verotetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11342: kahdesti samasta asiasta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo
11343: Omaksilunastamiselle on lisäksi asetettu lu- muksen,
11344: kuisia rajoituksia, joita ei voida pitää perus-
11345: teltuina. Omaksilunastettu asunto on käyttö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11346: ja luovutusrajoitusten alainen 27 vuotta omaksi- vuokra-asuntojen omaksilunastamisen ra-
11347: lunastamisesta lukien siitä riippumatta onko joitusten poistamiseksi ja kahdenkertoi-
11348: omaksilunastamista varten myönnetty asuntolai- sen verotuksen estämiseksi lunastusta-
11349: naa vai ei. Samoin vuokralaisen edellytetään pauksissa.
11350: asuneen vähintään kahden vuoden ajan ennen
11351: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11352:
11353: Hannu Kemppainen Timo Kietäväinen Hannele Pokka
11354: Kalevi Mattila Jukka Vihriälä Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
11355: Heikki Kokko Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Aho
11356: Mauri Pekkarinen Heimo Linna Sirkka-Liisa Anttila
11357: Mikko Pesälä Pentti Poutanen Heikki Mustonen
11358: Aapo Saari Reino Karpola Pentti Kettunen
11359: Juhani Alaranta Matti Maijala Aarno von Bell
11360: Toivo Yläjärvi Väinö Raudaskoski Arvo Kemppainen
11361: Pirkko Ikonen
11362: 1983 vp. 261
11363:
11364: Toivomusaloite n:o 230
11365:
11366:
11367:
11368:
11369: Kettunen ym.: Autoveron alentamisesta autojen hintoja korotta-
11370: matta
11371:
11372:
11373: Eduskunnalle
11374:
11375: Henkilöauto ei ole enaa tämän päivän Suo- tammekin kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
11376: messa ylellisyysväline. Päinvastoin hyvin mo- syttäväksi toivomuksen,
11377: nille se jo työmatkojenkin vuoksi on välttii-
11378: mättömyys. että hallitus ryhtyisi toimiin autove-
11379: Yhteiskuntamme pitää kuitenkin jatkuvasti ron alentomiseksi 50 prosentilla siten;
11380: autoilevaa väestöämme lypsylehmänään verot- että autojen hintoja ei korotettaisi mah-
11381: taen autoja ja autoilua kohtuuttomasti. dollisista maahantuontihintojen nousuis-
11382: Suurin osa kansalaisistamme on kuitenkin ta johtuen, vaan korotuspaineet puret-
11383: sitä mieltä, että autojen verotusta ja autoilun taisiin korotustarvetta vastaavalla val-
11384: kustannuksia on alennettava. Se on välttämä- tion autoveron alentamisella siksi kun-
11385: töntä. nes mainittu autoveron alentamisen pro-
11386: Tämän selvän epäkohdan poistamiseksi ehdo- senttimäärä on saavutettu.
11387: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11388:
11389: Pentti Kettunen Pentti Skön Mikko Vainio
11390: Urpo Leppänen Liisa Arranz Reijo Enävaara
11391: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Georg C. Ehrnrooth
11392: Reino Jyrkilä
11393: 262 1983 vp.
11394:
11395: Toivomusaloite n:o 231
11396:
11397:
11398:
11399:
11400: Kettunen ym.: Pien- ja perheviljelmien verotuksen huojentami-
11401: sesta
11402:
11403:
11404: Eduskunnalle
11405:
11406: Pien- ja perheviljelmiämme rasittavat mo- syistä. Näin ollen tätä kansantaloudellisesti
11407: nenlaiset verot ja maksut. arvokasta työtä tekevää kansanosaamme ei saa
11408: Näistä vähäisimpiä eivät ole liikevaihtovero, rangaista ylimääräisellä verotuksella ja ylimää-
11409: rehuvero, lannoitevero ja valmisteverot. räisillä maksuilla.
11410: Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen viljelijä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11411: väestö painii suurissa vaikeuksissa ja toimeen- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11412: tulon rajamailla tilan heikosta tuottavuudesta, sen,
11413: ylimääräisistä veroista ja esimerkiksi markki-
11414: nointimaksuista johtuen. että hallitus ryhtyisi toimiin pien- ja
11415: On kuitenkin muistettava se tosiasia, että perheviljelmien verotuksen alentamiseksi
11416: pien- ja perheviljelmät eivät aiheuta ylituotan- ja verojen ja maksujen poistamiseksi
11417: to-ongelmia vaan ne johtuvat kokonaan eri maatalouden koneilta ja tarvikkeilta.
11418: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11419:
11420: Pentti Kettunen Reijo Enävaara Reino Jyrkilä
11421: Urpo Leppänen Pentti Skön Mikko Vainio
11422: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz
11423: 1983 vp. 263
11424:
11425: Toivomusaloite n:o 232
11426:
11427:
11428:
11429:
11430: Kettunen ym.: Maatila-asuntolainojen myöntämisestä täysimääräi-
11431: sinä
11432:
11433:
11434: Eduskunnalle
11435:
11436: Varsinkin nuorien on vaikea saada omaa Maaseu:tumme väestö luo toiminnallaan edel-
11437: asuntoa ilman valtion halpakorkoisia asunto- lytykset koko maamme myönteiselle kehittymi-
11438: lainoja. Sama koskee myös maaseudun maatila- selle ja nuorissa on kansakuntamme tulevai-
11439: lainoihin oikeutettuja perheitä. suus.
11440: Viime aikoina on selvästi ollUJt havaittavissa, Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
11441: että valtio on kitsastellut lainojen myöntämi- syttäväksi toivomuksen,
11442: sessä täysimääräisinä.
11443: Tämä on saattanut monen nuoren perheen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n
11444: vaikeuksiin ja jopa perumaan välttämättömät sekä maatilalainojen että asuntolainojen
11445: suunnitelmansa. myöntämiseksi täysimääräisinä.
11446: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11447:
11448: Pentti Kettunen Pentti Skön Mikko Vainio
11449: Urpo Leppänen Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
11450: Anssi JoutsenJahti J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz
11451: 264 1983 vp.
11452:
11453: Toivomusaloite n:o 233
11454:
11455:
11456:
11457:
11458: Kettunen ym.: Lämpövoimalan rakentamisesta Kajaaniin
11459:
11460:
11461: Eduskunnalle
11462:
11463: Maamme on rikas omasta kotimaisesta ener- Toteutuessaan hanke antaisi työtä ja toi-
11464: giasta. Meillä on energiapuuta ja turvetta riit- meentuloa osalle Kainuun väestöä sekä sähköä
11465: tävästi kotoisten energiantarpeittemme tuotan- ja lämpöä Kajaanin asukkaille.
11466: toon niin, ettei meillä ole välitöntä tarvetta Hanke on hyvä ja kannatettava.
11467: sitoa itseämme arvaamattomaan ja vaaralliseen Jotta edellä todettu hanke voisi toteutua,
11468: ydinvoimaan. ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
11469: Kotimaisen energiaraaka-aineen lisääntyvä syttäväksi toivomuksen,
11470: käyttö edellyttää myönteistä suhtautumista mm.
11471: kuntien lämpövoimalahankkeisiin. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
11472: Kajaanin kaupunki on vakavissaan suunnil- miin yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa
11473: telemassa varsin mittavaa kotimaisella ener- lämpövoimalan rakentamisen suunnitel-
11474: gialla toimivaa lämpövoimalaa. mien aloittamiseksi Kajaanin kaupun-
11475: kiin.
11476: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11477:
11478: Pentti Kettunen Pentti Skön Liisa Arranz
11479: Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara J. Juhani Kortesalmi
11480: Reino Jyrkilä Mikko Vainio
11481: 1983 vp. 265
11482:
11483: Toivomusaloite n:o 234
11484:
11485:
11486:
11487:
11488: Kettunen ym.: Investointi- ja käynnistysavustusten maksamisesta
11489: kehitysalueiden yrittäjille
11490:
11491:
11492: Eduskunnalle
11493:
11494: Aluepoliittiset lait tukevat yritystotmtnnan nut vaikeuksia rahoitusvajauksen muodossa ja
11495: kehittymistä ja sijoittumista vaikeimmille työt- ajanut heidät kalliin rahoituksen tielle.
11496: tömyys- ja kehitysalueillemme. Kehitysaluela- Näin ei saisi olla.
11497: keihimme perustuvat porrastetut taulukot kos- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun-
11498: kien prosentuaalisten investointi- ja käynnistys- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11499: avustusten määriä. Ohjeissa on olemassa sekä muksen,
11500: ylä- että alarajat.
11501: Viime aikoina on yhä enenevästi käynyt sel- että hallitus ryhtyisi toimiin KTM:n
11502: väksi, että KTM on avustushakemuksia käsi- investointi- ja käynnistysavustusten mak-
11503: tellessään myöntänyt avustukset jopa pienim- samiseksi kehitysalueiden ja Kainuun
11504: pien mahdollisten prosenttimäärien mukaisesti. uusille yrittäjille ja välttämättämille ra-
11505: Tämä on monille uusille yrittäjille aiheutta- hoituskelpoisille työvaltaisille laajennus-
11506: hankkeille täysimääräisinä.
11507: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11508:
11509: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara
11510: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Liisa Arranz
11511: Pentti Skön Mikko Vainio Aarno von Bell
11512:
11513:
11514:
11515:
11516: 34 088300420M
11517: 266 1983 vp.
11518:
11519: Toivomusaloite n:o 235
11520:
11521:
11522:
11523:
11524: Kietäväinen ym.: Metsätuhoalueen puhtaan tuoton verottamatta
11525: jättämisestä
11526:
11527:
11528: Eduskunnalle
11529:
11530: Vuonna 1972 tuhosi myrsky suuria metsä- peltopinta-aioiltaan erlttam pieniä, eikä maata-
11531: alueita eteläisen Saimaan alueella. MaatVL:n louden tulolla voida maksaa kasvanutta metsä-
11532: 14 §:n mukaan jätetään tuhoalueen puhdas veroa. Monia maatiloja on näin uhkaamassa
11533: tuotto huomioon ottamatta määrättäessä veroa jopa myynti, koska tilan kannattavuus veron
11534: tulon perusteella Oulun ja Lapin läänissä enin- kiristymisen takia heikkenee voimakkaasti en-
11535: tään 25 vuoden aikana ja muualla maassa enin- tisestään.
11536: tään 15 vuoden aikana sen kalenterivuoden Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
11537: alusta lukien, jona tuho on tapahtunut. Em. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11538: myrskytuhoalueiden osalta 15 vuoden po. vero- muksen,
11539: vapausaika kuluu umpeen 1986 vuoden lopussa.
11540: Tällöin monet tilat joutuvat vaikeaan tilantee- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11541: seen, koska myrskyssä tuhoutuneet alueet ovat MaatVL:n 14 §:n 1 momentin muutta-
11542: vasta taimikkoasteella ja niiden osalta joudut- miseksi siten, että tuhoalueen puhdas
11543: taisiin kuitenkin maksamaan tuotosta veroa. tuotto jätetään ottamatta huomioon mää-
11544: Puusto po. alueilla on vuoden 1986 lopussa rättäessä veroa tulon perusteella Oulun
11545: siinä kasvuvaiheessa, ettei siitä vielä käytän- ja Lapin läänissä enintään 35 vuoden
11546: nössä saada lainkaan tuloa. aikana ja muualla maassa enintään 25
11547: Nykyisillä myrskytuhoalueilla maatilat ovat vuoden aikana sen kalenterivuoden alus-
11548: ta lukien, jona tuho on tapahtunut.
11549: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11550:
11551: Timo Kietäväinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mikko Pesälä
11552: Olavi Martikainen Jukka Vihriälä Heikki Kokko
11553: Toivo Yläjärvi Pentti Poutanen Hannele Pokka
11554: 1983 vp. 267
11555:
11556: Toivomusaloite n:o 236
11557:
11558:
11559:
11560:
11561: Kietäväinen ym.: Lomamökkien rinnastamisesta maatilan muihin
11562: tuotantorakennuksiin verotuksessa
11563:
11564:
11565: Eduskunnalle
11566:
11567: Maatilamatkailun kehittämisen esteenä on Maatilamatkailuun käytettävät lomamökit
11568: lyhyen myyntikauden lisäksi raskas verotus. ovat monelle maatilalle erittäin tarpeellisen lisä-
11569: Varsinkin varallisuusveron paine estää tilojen tulon lähde. Nämä lomamökit eivät ole maa-
11570: kannattavuuden parantamisyritykset lähes koko- tilan asuinrakennuksia, eikä niitä verotuksessa
11571: naan. tule rinnastaa asuinrakennuksiin, vaan luon-
11572: Kun tilan omistuksessa olevien lomamökkien teeltaan ne ovat rinnastettavissa muihin maata-
11573: arvo lisätään tilan tuotanto- ja muuhun omai- louden tuotantorakennuksiin. Lomamökkien ku-
11574: suuteen, kohoaa tilan varallisuusverotus niin luminen on myös rinnastettavissa muiden maa-
11575: suureksi, että normaalin käyttöasteen mukaisilla talouden tuotantorakennus,ten kulumiseen.
11576: vuokratuloilla saadaan tuloja vain verotusta vas- Maatilamatkailutoiminnassa on mukana n.
11577: taava määrä. Mökkien korjaus- ja ylläpitokus- 4 000 tilaa. Maamme kesäaikaisesta sisämajoi-
11578: tannukset jäävät muilla tuloilla katettavaksi ja tuskapasiteetista maatilamatkailun käytössä on
11579: pääoman korkomenot yrittäjän tappioksi. Täl- 30 %. Maatilamatkailun kehittämisellä voitai-
11580: löin uusia mökkejä ei pysty rakentamaan, vaik- siin lisätä lomapalvelujen valintamahdollisuuk-
11581: ka muut edellytykset olisivatkin. Tämä johtuu sia, kohtuuhintaisten lomapalvelujen määrää ja
11582: siitä, että vuokratravien lomamökkien ja niiden tarjota entistä useammalle lomailijalle mahdolli-
11583: tarvitsemien maa-alueiden omaisuusarvot mää- suus luonnonläheiseen lomanviettoon. Maatila-
11584: räytyvät käyvän arvon eli vapaa-ajan asunto- matkailun edellytyksiä kohentamalla voitaisiin
11585: jen ja kesämökkien tonttimaan arvon perus- monelle tilalle luoda uusia lisäansiomahdolli-
11586: teella, jotka ovat viime aikoina nousseet voi- suuksia, jotka monilla pienillä tiloilla olisivat
11587: makkaasti. Tästä on myös Korkeimman hal- kipeästi tarpeen tilan kannattavuuden saavut-
11588: linto-oikeuden päätös 10. 10. 1977. tamiseksi.
11589: On syytä korostaa, että lomamökit on raken- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11590: nettu maatiloille tuotannolliseen toimintaan tu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11591: lojen hankkimiseksi. sen,
11592: Kun tulo- ja omaisuusverolaki yleensä ottaa
11593: maatilan omaisuuksien arvostuksen perusteeksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11594: tuoton, tuntuu kovin ristiriitaiselta, että vuok- maatilamatkailussa käytettävien loma-
11595: rattavien lomamökkien kohdalla siirrytään ilman mökkien rinnastamiseksi verotuksessa
11596: nimenomaista säännöstä ja käyttötarkoituksesta maatilan muihin tuotantorakennuksiin
11597: piittaamatta arvostamaan näitä muilla peru~ ja että lomamökkien ja niiden raken-
11598: teilla, sillä verolakien johtavana ajatuksenahan nuspaikan arvo määrättäisiin muiden
11599: on, että määräävänä pidetään verovelvollisen maatalouden tuotantorakennusten kans-
11600: omaa käyttötarkoitusta eikä omaisuuden muis- sa samankaltaisesti.
11601: ta syistä johtuvaa korkeampaa myyntiarvoa.
11602: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11603:
11604: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä Hannu Kemppainen
11605: Toivo Yläjärvi Heimo Linna Heikki Kokko
11606: Olavi Martikainen Pentti Poutanen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
11607: Mikko Pesälä
11608: 268 1983 vp.
11609:
11610: Toivomusaloite n:o 237
11611:
11612:
11613:
11614:
11615: Kietäväinen ym.: Työpaikkatukikokeilun ulottamisesta eräisiin
11616: Mikkelin läänin kuntiin
11617:
11618:
11619: Eduskunnalle
11620:
11621: Maaseudun työpaikkatukikokeilussa ovat seen nama kunnat tarvttslSlvat elinkeinoraken-
11622: Mikkelin läänissä olleet mukana Heinäveden, teensa monipuolistamista ja erityisesti uutta yri-
11623: Kangaslammin ja Puumalan kunnat. Kokeilu on tystoimintaa ja sivuansiomahdollisuuksia haja-
11624: näiden kuntien osalta edennyt hyvin. asutusalueelle.
11625: Näiden kuntien lisäksi Mikkelin läänissä on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11626: joukko kuntia, jotka kipeästi tarvitsisivat haja- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11627: asutusalueen kehittämiseen lisävauhtia. Kaik- sen,
11628: kein tärkeintä tämä olisi Virtasalmen ja Jäp-
11629: pilän sekä näiden ohella Haukivuoren ja Hir- että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
11630: vensalmen kuntien osalta. Näiden kuntien asu- maaseudun työpaikkatukikokeilun laa-
11631: kasluku on vähentynyt huolestuttavasti erityi- ientamiseksi koskemaan myös Jäppilän,
11632: sesti haja-asutusalueilla. Kuntien työttömyysaste Virtasalmen, Haukivuoren ia Hirvensal-
11633: on ollut maan keskiarvoa korkeampi. Kehittyäk- men kuntia.
11634: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11635:
11636: Timo Kietäväinen Pentti Poutaneo
11637: 1983 vp. 269
11638:
11639: Toivomusaloite n:o 238
11640:
11641:
11642:
11643:
11644: Knuuttila ym.: Sairauskulujen vähennysoikeuden tarkistamisesta
11645:
11646:
11647: Eduskunnalle
11648:
11649: Sairauskulujen vähennysoikeus verotuksessa ja samalla poistettaisiin sairauskustannusten vä-
11650: on noudatetun käytännön mukaan ollut kiinteä hennyskatto tai ainakin huomattavasti korotet-
11651: summa, jonka yli menevältä osin ei vähennys- taisun vähennysoikeuden ylärajaa nykyisestä.
11652: oikeutta ole ollut. Siten tämä verovähennys.. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
11653: oikeus ei kohdistunut oikeudenmukaisesti hei- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11654: hin, joille sairaus on aiheuttanut suurimman muksen,
11655: taloudellisen rasituksen. Sairauskulujen verovä-
11656: hennysoikeutta voitaisiin ratianalisoida siten, että hallitus selvittäisi mahdollisuu-
11657: että esimerkiksi 500 markkaan saakka se otet- den yksinkertaistaa verotusta muutta-
11658: taisiin huomioon jo veroasteikkoja laadittaessa malla sairauskulujen verovähennysoi-
11659: keutta koskevia säännöksiä.
11660: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11661:
11662: Sakari Knuuttila Kaj Bärlund
11663: Maija Rajantie Aimo Ajo
11664: 270 1983 vp.
11665:
11666: Toivomusaloite n:o 239
11667:
11668:
11669:
11670:
11671: Knuuttila ym.: Teollisten työpaikkojen järjestämisestä Haapa-
11672: mäelle
11673:
11674:
11675: Eduskunnalle
11676:
11677: Haapamäen asemaan rautatieverkon muutok- Kun Haapamäki on kuitenkin paikkakunta,
11678: set ovat vaikuttaneet oleellisesti Tampereen- jossa on edelleen työvoimaa vapaana johtuen
11679: Parkanon-Seinäjoen radan valmistuttua sekä edellä mainituista seikoista, olisi nähdäksemme
11680: samaan suuntaan vaikuttaa vuonna 1977 liiken- perusteltua aluepolitiikkaa, että valtiovallan toi-
11681: teelle avattu Jämsän-Jyväskylän rata. Kaiken menpitein järjestettäisiin työpaikkoja menetet-
11682: kaikkiaan nämä toimenpiteet ovat vähentäneet tyjen tilalle. Tämä voisi silloin tapahtua sijoit-
11683: työpaikkoja rautateiden osalta useita satoja. tamalla valtion teollisuutta Haapamäelle joko
11684: Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet myös rauta- valtionyhtiöiden tai valtion laitosten toimesta.
11685: teiden piirissä suoritetut organisaatiomuutokset. Kun valtiovallan asiana on järjestää perustus-
11686: Syytä on erityisesti todeta, että nämä muutok- lainkin mukaan tarvittaessa työpaikkoja, on se
11687: set johtuvat nimenomaan valtiovallan toimen- vielä perustellumpaa tapauksessa, jolloin niitä
11688: piteistä. on poistettu nimenomaan valtion toimenpitein,
11689: Haapamäki on kuitenkin palvelutasoltaan ja 'kuten Haapamäen kohdalla on tapahtunut, eri-
11690: sijainnUtaan kehitysmahdollisuuksia edelleen laisten noin 20 vuoden aikana tapahtuneiden
11691: omaava taajama. Perusteluna voidaan todeta, toimenpiteiden johdosta.
11692: että hyvien rautatieyhteyksien lisäksi ovat tie- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
11693: _liikenneyhteydet hyvät etenkin ns. Järvi-Suo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11694: men tien valmistuttua ja tultua luokitelluksi muksen,
11695: valtakunnalliseksi tieksi. Haapamäen puhelinlii-
11696: kenne on valtakunnan automaattisessa puhelin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11697: verkostossa. Paikkakunnalla on myös jo pitkään menpiteisiin teollisten työpaikkojen tar-
11698: toiminut lukio ja asuntotilanne on tyydyttävä jestämiseksi Haapamäelle joko valtion-
11699: sekä kaavallinen valmius hyvä, sekä teollisuu- yhtiöiden tai valtion laitosten toimesta
11700: den että asuntojen rakentamiseksi tarvittaessa. rautatieverkon muutosten johdosta me-
11701: Pa~kkakunna:lla on myös raiteiston piirissä ole- netettyjen työpaikkojen sijaan.
11702: via teollisuustontteja tarjolla esimerkiksi ras-
11703: kasta teollisuutta varten.
11704: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11705:
11706: Sakari Knuuttila Mikko Elo
11707: 1983 vp. 271
11708:
11709: Toivomusaloite n:o 240
11710:
11711:
11712:
11713:
11714: Komsi ym.: Määrärahasta vaihtoehtoisen tulevaisuuden tutkimi-
11715: seen
11716:
11717:
11718: Eduskunnalle
11719:
11720: Lukuisat järjestöt, ryhmät ja yksityishenkilöt jonkin verran kansainvälisestä kilpailusta ja
11721: kaikissa pohjoismaissa ovat huolestuneita ny- toisaalta luomaan köyhien maiden kanssa oikeu-
11722: kyisestä taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehi- denmukaisia, pitkäjänteisiä ja molemminpuoli-
11723: tyksen suunnasta. sesti tervettä kehitystä edistäviä kauppa- ja
11724: Erityisesti tunnetaan voimattomuutta sen ta- muita yhteistyösuhteita.
11725: kia, että kansantalouksien sitoutuessa yhä enem- Tämä ei tietenkään ole ainoa mahdollisuus:
11726: män kansainväliseen kilpailuun niin kansojen Suomi voi etsiä tietään myös yksin tai laajem-
11727: kuin yksityisten ihmistenkin mahdollisuudet missa kehyksissä, samoin kuin Suomen eri ta-
11728: päättää omista päämääristään ja vai:kuttaa lousalueet ja kunnat voivat etsiä omia ratkai-
11729: omaan elämäänsä vähenevät. sujaan tietyissä rajoissa. Silti pohjoismaat ilmei-
11730: Kilpailuun sitoutuminen johtaa mm. siihen, sesti muodostavat tässä esille nostettujen kysy-
11731: että kapea-alainen lyhyen aikavälin liiketalou- mysten kannalta käytännöllisen tarkastelu-,
11732: dellinen tehokkuus joudutaan jatkuvasti aset- suunnittelu- ja yhteistyöyksikön.
11733: tamaan muita tärkeämmäksi tavoitteeksi - Perusteellinen suunnanmuutos missä tahansa
11734: myös valtion talous- ja elinkeinopolitiikassa. asiassa on lähes mahdoton toteuttaa, ellei samalla
11735: Ihmisten taloudellinen tasa-arvoisuus, mielekäs pystytä arvioimaan ja hallitsemaan muutoksen
11736: työ, hyvä elinympäristö, turvalliset elinyhteisöt vaikutuksia muilla elämänaloilla. Vaikka kasvava
11737: ja muut senkaltaiset tavoitteet joutuvat väisty- joukko - hyvin todennäköisesti kansalaisten
11738: mään "armottomassa kilpailussa". Työttömyys- enemmistö - vaatii muutosta "pehmeämmän"
11739: ongelman lievittämiseksi joudutaan hyväksy- ja solidaarisemman kehityksen suuntaan, mikään
11740: mään tulevaisuuden kannalta ajateltuna täysin hallitus tuskin uskaltautuu sellaisen esittämi-
11741: järjettömiä tilapäisratikaisuja; lisäksi työttömyys- seen, jos on kovin epävarmaa, mitä muutos
11742: ongelma "pakottaa" Suomen, kuten muutkin lopulta toisi mukanaan ja hyväksyisikö kansan
11743: pohjoismaat, yhä syvemmälle kilpailu- ja kasvu- enemmistö sen.
11744: politiikkaan. Todellista mahdollisuutta kansain- Useiden pohjoismaisten järjestöjen, vapaiden
11745: välisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen kansalaisryhmien sekä mm. eri alojen tutkijoi-
11746: - tai edes toteuttamisen aloittamiseen - ei den keskuudessa on syntynyt ajatus hankkeesta,
11747: näy. jota nimitetään Pohjoismaiseksi vaihtoehtokam-
11748: On aivan ilmeisesti epärealistista odottaa, että panjaksi. Sen tarkoituksena on kerätä tietoja,
11749: vauraat teollisuusmaat yhdessä purkaisivat "ar- välittää yhteyksiä ja herättää laajaa keskustelua
11750: mottoman kilpailutalouden" tai alkaisivat yh- tulevaisuuden todellisista vaihtoehdoista sekä
11751: teistuumin merkittävässä määrin toteuttaa niistä välittömistä ratkaisuista ja valinnoista,
11752: maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta ja ta- jotka voitaisiin tehdä "pehmeämmän", solidaa-
11753: sanjakoa. Jos me kuitenkin näemme nykyisen risemman ja turvallisemman tulevaisuuden hy-
11754: kehityksen onnettomuuteen johtavana - omal- väksi. Osana tätä kampanjaa tulee olemaan tut-
11755: takin osaltamme - meidän on alettava etsiä kimus- ja selvitystyö, jota nimitetään "vaiht~
11756: mahdollisuuksia aloitteisiin ja suunnanmuutok- ehtoisen tulevaisuuden tutkimukseksi".
11757: siin, jotka voimme tehdä itse. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, minkä-
11758: Pohjoismaat on senlaajuinen maantieteellinen, laisia mahdollisuuksia pohjoismailia - tai Suo-
11759: kulttuurinen ja taloudellinenkin kokonaisuus, mella - olisi todella vaihtaa kehityksen suun-
11760: joka saattaisi kyetä yhdessä irtautumaan ainakin taa kohti seuraavanlaisia päämääriä:
11761: 272 1983 vp. - TA n:o 240
11762:
11763: solidaarisuutta ihmisten ja kansojen kes- sellä olisi jdkapäiväiseen elämäämme, elinoloi-
11764: ken itsekkään kilpailun sijasta, himme ja kulutustasoomme.
11765: - yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoisuutta ihmis- Norjan hallitus on jo myöntänyt 1,2 mil-
11766: ryhmien eristämisen ja eriarvoisuuden sijasta, joonaa Norjan kruunua tähän liittyvän esitut-
11767: - luonnon moninaisuuden kunnioittamista kimuksen tekemiseen. Kansalaisjärjestöt tulevat
11768: ja luonnonvarojen kestävyyden vaalimista lyhyt- Suomessakin kääntymään valtiovallan puoleen
11769: näköisen hyödyntämisen, turmelemisen ja haas- esittäen tutkimus- ja tutkimuksen järjestely-
11770: kaaiDisen sijasta, suunnitelman.
11771: - erilaisten kulttuurien kunnioittamista ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
11772: vaalimista, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11773: - omatoimisuuden, itseluottamuksen ja vas-
11774: tuullisuuden rohkaisemista jokaisessa ihmisessä. että hallitus ottaisi valtion vuoden
11775: Eräs olennainen tutkimuksen kohde on se, 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
11776: minkäasteista omavaraisuutta tällaisten päämää- koituksenmukaisen määrärahan "vaihto-
11777: rien tavoitteleminen edellyttää Suomelta tai ehtoisen tulevaisuuden tutkimuksen"
11778: pohjoismailta yhdessä sekä minkälaisia vaiku- rahoitukseen.
11779: tuksia tarpeelliseen omavaraisuuteen pyrkimi-
11780: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11781:
11782: Ville Komsi Heli Astala Liisa Jaakonsaari
11783: 1983 vp. 273
11784:
11785: Toivomusaloite n:o 241
11786:
11787:
11788:
11789:
11790: Kortesalmi ym.: Lapsen ikärajan korottamisesta verotuksessa
11791:
11792:
11793: Eduskunnalle
11794:
11795: Maamme yksinhuoltajat ovat järjestäytyneet on täysin oikeutettu ja kohtuullinen toivomus.
11796: vuonna 1975. Tuolloin perustettiin Hämeen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11797: linnassa Yksinhuoltajien liitto ry. Liitto on nioittavaosti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11798: kääntynyt myös kansanedustajien puoleen yksin- muksen,
11799: huoltajaperheiden asioissa. Tärkeimpänä ja kii-
11800: reellisimpänä sosiaalipoliittisena uudistuksena että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
11801: liitto näkee lasten alaikärajan saattamisen 18 verotuksessa lasten alaikärajan nostami-
11802: vuoteen, jolloin kaikkien lapsiperheiden mukana seksi 18 vuoteen, jolloin kaikkien lapsi-
11803: myös yksinhuoltajat saisivat usein välttämättö- perheiden ohella myös yksinhuoltajat
11804: mät verovähennykset hyväksensä vielä kaksi saisivat usein välttämättömät vähennyk-
11805: vuotta eteenpäin nykyiseen verrattuna. Tämä set hyväksensä vielä kaksi vuotta eteen-
11806: päin nykyiseen verrattuna.
11807: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
11808:
11809: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
11810: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
11811: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Vieno Eklund
11812: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
11813:
11814:
11815:
11816:
11817: 35 088300420M
11818: 274 198.3 vp.
11819:
11820: Toivomusaloite n:o 242
11821:
11822:
11823:
11824:
11825: Kortesalmi ym.: Matkakustannusten saattamisesta kokonaan vä-
11826: hennyskelpoisiksi verotuksessa
11827:
11828:
11829: Eduskunnalle
11830:
11831: Matkakustannukset muodostuvat maamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11832: väestölle aina vain raskaammiksi. Ne ovat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11833: kuitenkin selvästi ansion saannin vähtämättö- sen,
11834: miä kustannuksia.
11835: Jos matkakustannukset saataisiin kokonaan että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
11836: vähentää verotuksessa, autettaisiin suuresti matkakustannusten muuttamiseksi koko-
11837: syrjemmällä asuvien sekä köyhien alueiden ja naan verovähennyskel poisiksi.
11838: pienviljelijöiden toimeentuloa.
11839: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 198.3
11840:
11841: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
11842: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
11843: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Vieno Eklund
11844: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
11845: 198.3 vp. 275
11846:
11847: Toivomusaloite n:o 243
11848:
11849:
11850:
11851:
11852: Kortesalmi ym.: Omistusasunnossa asumisen verottamisen lopet-
11853: tamisesta
11854:
11855:
11856: Eduskunnalle
11857:
11858: Suomi on maa, jossa omaisuusvero kohdistuu rättävät varallisuusverot. Tämä luonnollisesti
11859: kansalaisiin erittäin raskaana. Suomen varalli- nostaa vuokralaisten asumiskustannuksia.
11860: suusvero on Euroopan ankarimpia. Niinpä vero- Näihin asumisen verottamisen epäkohtiin on-
11861: tus kohdistuu 'kohtuuttomana myös asuntoihin. kin Suomen Pienkiinteistöliitto kiinnittänyt va-
11862: Kuitenkin kunnollinen asunto kylmässä pohjo- kavaa huomiota. Liitto vaatii, että omissa asun-
11863: lassa on jokaiselle kansalaiselle välttämätön. noissa asuville ei pidä määrätä missään muo-
11864: Asumiskustannukset ovat Suomessa korkeam- dossa asumisesta johtuvaa veroa.
11865: mat kuin muissa Euroopan maissa. On myös Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
11866: muistettava, että huonot asumisolot ovat tär- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11867: keänä syynä mm. perhesuhteiden särkymiseen. muksen,
11868: Lisäksi on huomattava, että asumisen verotta-
11869: minen ei aina kohdistu niihin henkilöihin, joilla että hallitus antaisi kiireesti eduskun-
11870: on veronmaksu:kykyä. Asumiseen kohdistuvat nalle lakiesityksen, ;oka takaisi sen, että
11871: verotusmuodot ovat varallisuusverotuksen luon- omissa asunnoissa asuville ei määrätä
11872: teisia. Myös vuokralaiset joutuvat vuokrissaan missään muodossa asumisesta iohtuvaa
11873: maksamaan asunnon omistajalle asunnosta mää- veroa.
11874: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
11875:
11876: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
11877: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Vieno Eklund
11878: Pentti Skön Mikko Vainio Pekka Vennamo
11879: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
11880: 276 1983 vp.
11881:
11882: Toivomusaloite n:o 244
11883:
11884:
11885:
11886:
11887: Kortesalmi ym.: Vuokratulon verottomuudesta eräissä tapauk·
11888: sissa
11889:
11890:
11891: Eduskunnalle
11892:
11893: Asuntopula maassamme yhä jatkuu. Erityi- saatava vuc>kratulo vapautettaisiin verotuksesta
11894: sesti tästä kärsivät vähävaraiset ja nuoret per- asuntopulan poistamiseksi sekä pienomistuksen
11895: heet. Toisaalta kuitenkin maassamme on run- ja pienituloisten vuokranantajien aseman kohen-
11896: saasti käyttämätöntä vudkra-asuntokapasiteettia. tamiseksi ja samalla koko kansantaloutemme
11897: Tällä hetkellä arvioidaan maassamme olevan elvyttämiseksi.
11898: tyhjillään noin 40 000-50 000 asuntoa oma- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11899: kotitaloissa tai niiden talousrakennuksissa. Nii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11900: den vuokralle antoa rajoittaa se, että nykyisen muksen,
11901: verotuskäytännön vallitessa omistajan ei kan-
11902: nata antaa huonetta vuokralle, koska tämä rat- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
11903: kaisevasti korottaisi hänen palkka- tai eläke- ja antaisi eduskunnalle esityksen, jonka
11904: tulonsa verotusta. Tämän epäoikeudenmukai- perusteella oman asunnon yhteydessä ja
11905: suuden vuoksi siis asuntopula jatkuu ja monet omakotitaloissa ja niiden talousraken-
11906: kipeässä asunnontarpeessa olevat nuoret parit nuksissa olevista vuokrakelpoisista huo-
11907: ja opiskelijat kärsivät suuresti tästä haitasta. neistoista saatu vuokratulo tehtäisiin ve-
11908: Olisi jo lopultakin kiireesti muutettava ny- rottomaksi asuntopulan poistamiseksi ja
11909: kyistä verotuskäytäntöä siten, että tulo- ja pienomistuksen sekä pienituloisten vuok-
11910: varallisuusvetoon tehtäisiin se muutos, että ranantajien aseman kohentamiseksi sekä
11911: oman asunnon yhteydessä ja omakotitaloissa ja samalla koko kansantaloutemme terveh-
11912: niiden talousrakennuksissa olevista huoneistoista dyttämiseksi.
11913: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
11914:
11915: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
11916: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Vieno Eklund
11917: Mikko Vainio Urpo Leppänen Veikko Vennamo
11918: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
11919: 1983 vp. 277
11920:
11921: Toivomusaloite n:o 245
11922:
11923:
11924:
11925:
11926: Kortesalmi ym.: Pienehköistä vuokra-asunnoista saatavan vuokra-
11927: tulon verotuksen huojentamisesta
11928:
11929:
11930: Eduskunnalle
11931:
11932: Koska asioiden huonon hoidon vuoksi asuo- omistajille turvattaisiin kohtuullinen verohelpo-
11933: ttopula maassamme yhä jatkuu, tästä kärsivät tus. Tästä järjestelystä hyötyisi sekä yhteiskun-
11934: erityisesti vähävaraiset ja nuoret perheet. Toi- ta, koska ei tarvitsisi rakentaa kalliita vuokra-
11935: saalta maassamme on sangen runsaasti, jopa asuntoja yhteiskunnan varoin, että asianomai-
11936: huolestuttavassa määrin, tyhjillään ns. sijoitus- nen sijoittaja ja - mikä tärkeintä - vaikeas-
11937: asuntoja siitä syystä, että näiden asuntojen sa asemassa olevat vuokra-asuntojen tarvitsijat.
11938: omistajien verokuorma on niin korkea, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11939: heidän kannattaa mieluummin pitää vuokralle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11940: aikomiansa asuntoja tyhjillään kuin antaa niitä muksen,
11941: vuokrattavaksi.
11942: Vuokra-asuntojen määrä maassamme onkin että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
11943: vähentynyt huolestuttavasti. 1970-luvulla mää- ja antaisi eduskunnalle esityksen, jonka
11944: rä on alentunut noin 100 OOO:lla, vaikka yh- perusteella sijoituskohteena oleville pie-
11945: tteiskunnan verovaroin on pystytty rakentamaan nehköille vuokra-asunnoille myönnettäi-
11946: myös sangen paljon vuokra-asuntoja. siin määräsuuruinen verohelpotus asun-
11947: Korjaus asuntotilanteeseen saataisiin nopeasti topulan poistamiseksi sekä pienomistuk-
11948: aikaan, jos pienehköjen sijoitusvuokra-asuntojen sen ja säästämisharrastuksen turvaami-
11949: seksi maassamme.
11950: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
11951:
11952: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Pekka Vennamo
11953: Mikko Vainio Veikko Vennamo Reijo Enävaara
11954: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Reino Jyrkilä
11955: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
11956: 278 1983 vp.
11957:
11958: Toivomusaloite n:o 246
11959:
11960:
11961:
11962:
11963: Kortesalmi ym.: Työpaikkojen maksamien aloitepalkkioiden
11964: muuttamisesta stipendin luonteisiksi
11965:
11966:
11967: Eduskunnalle
11968:
11969: Työpaikoilla on jo kauan ollut käytäntänä olisi muutettava stipendeiksi, jolloin nnsta ei
11970: ns. aloitetoiminta. Käytännön työssä mukana menisi veroa. Tämä on täysin kannatettava
11971: olevat työntekijät keksivät usein käyttökelpoi- ja oikeudenmukainen ajatus.
11972: sia ideoita ja toimintatapoja, jopa koneita, lait- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11973: teita ja suuriarvoisempiakin keksintöjä työta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11974: pojen ja työmenetelmien sekä prosessien kehit- muksen,
11975: tämiseksi ja tehostamiseksi.
11976: Parhaat aloitteista palkitaan. Etenkin työn- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
11977: tekijöiden ja ammattiyhdistysväen piirissä on työpaikko;en aloitepalkkioiden muutta-
11978: herättänyt jo kauan pahaa verta se, että aloi- miseksi stipendeiksi, jolloin niistä ei
11979: tepalkkioista verotetaan ankarinta kaavaa nou- menisi kohtuutonta veroa, vaan hyvien
11980: dattaen eli puolet palkkioista otetaan veroina aloitteiden tekijät saisivat lyhentämät-
11981: pois. Tämä on valtiovallan puolelta kohtuuton- tömänä heille kuuluvan palkkion, jol-
11982: ta politiikkaa eikä ole omiaan kannustamaan loin myös maamme teollisen tuotannon
11983: työntekijöitä aloitteiden tekoon. sekä virastojen ja laitosten ym. työ-
11984: Työntekijöiden ja ammattiyhdistysväen piiris- paikko;en tehokkuutta parhaiten edistet-
11985: sä onkin herännyt ajatus, että aloitepalkkiot täisiin.
11986: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
11987:
11988: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
11989: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Vieno Eklund
11990: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
11991: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
11992: 1983 vp. 279
11993:
11994: Toivomusaloite n:o 247
11995:
11996:
11997:
11998:
11999: Kortesalmi ym.: Asutustilatlisten vapauttamisesta satunnaisen
12000: myyntivoiton verosta eräissä tapauksissa .
12001:
12002:
12003: Eduskunnalle
12004:
12005: Asutustilalliset, joista lukuisat ovat samalla on pakko myydä uuden elämänmahdollisuuden
12006: rintamamiesveteraaneja, ovat joutuneet moniin avaamiseksi, koska tilan hoitoon ei ole löy-
12007: vaikeuksiin, koska maamme valtaapitävät eivät tynyt perhepiiristä jatkajaa. Kun tila ei ole
12008: ole oikeudenmukaisesti huolehtineet heidän toi- virallisen kauppakirjan mukaan ollut asutosti-
12009: meentulonsa edellytyksistä. Niinpä asutustilal- lallisen hallussa kymmentä vuotta, ottaa verot-
12010: listen velkojen anteeksiantamisesta säädetty la- taja tilan myyntivoitosta kylmästi osansa ikään
12011: kikin sai puutteellisen sisällön ja jakoi asutus- kuin asutustilalliselle ja rintamaveteraanille ei
12012: illalliset eriarvoisiin luokkiin. jo ennestään olisi kasaantunut elämänsä varrella
12013: Myös kiinteän omaisuuden myynnistä määrä- riittävästi ja jopa kohtuuttomasti vaikeuksia.
12014: tyn voiton verottamissäännös tekee vääryyttä Tämä epäoikeudenmukainen tilanne olisikin
12015: juuri sairaille ja ikääntyneille asutustilallisille, mitä kiireimmiten korjattava.
12016: joista monet kantavat ruumiissaan sotien haa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12017: voja ja vaivoja. On olemassa asutustilallisia, nioittavasti eduskunnan hyväksytltäväksi toivo-
12018: jotka jo yli 10 vuotta sitten ovat saaneet hal- muksen,
12019: lintasopimustilan ( esim. Kuusamon Hyöteikön-
12020: suon asutusalueella), mutta kauppakirja on alle- että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
12021: kirjoitettu vasta muutama vuosi sitten. Asutus- reesti uuden lakiesityksen> jonka turvin
12022: illallinen on uurastanut perheineen ja rakenta- sairauden} vanhuuden ja työkyvyn hei-
12023: nut tilalleen tarpeelliset rakennukset ja raivan- kentymisen vuoksi tilansa myymään jou-
12024: nut peltoa. Sitten tuleekin sairaus ja työkyvyn tuvat asutustilalliset vapautettaisiin kiin-
12025: menetys tai sen olennainen heikkeneminen. Tila teän omaisuuden myyntivoitosta määrä-
12026: tyn veron maksamisesta kokonaan.
12027: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1983
12028:
12029: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Urpo Leppänen
12030: Anssi Joutsenlahti- Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
12031: Mikko Vainio Vieno EklWld Veikko Vennamo
12032: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
12033: 280 1983 vp.
12034:
12035: Toivomusaloite n:o 248
12036:
12037:
12038:
12039:
12040: Kortesalmi ym.: Lehmänpitoavustuksen saattamisesta verotto-
12041: maksi tuloksi pienten karjanomistajien osalta
12042:
12043:
12044: Eduskunnalle
12045:
12046: Lehmänpitoavustuksesta eli ns. häntärahasta mutta yksityiselle pien- ja perheviljelijälle, muu-
12047: menee veroa, vaikka kysymyksessä olisi lehmä- taman lehmän omistajalle, tällä on usein hy-
12048: luvultaan pienenkin karjan omistaja. Tätä ei vinkin ratkaiseva merkitys, ja verojen poista-
12049: pidetä oikeana eikä kohtuullisena maamme minen ainakin kannustaisi viljelijäväestöä pysy-
12050: pien- ja perheviljelmien piirissä. Työvoimaval- mään kotiseudullaan ja yrittämään ammatissaan
12051: tainen pien- ja perheviljelmä on maassamme entistä enemmän.
12052: työllisyydenkin hoidon kannalta kaikkein edul- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12053: lisinta. Pienten karjojen ylläpito mahdollistaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12054: myös järkevän osa-aikaviljelyn ja sen, että per- muksen,
12055: heen jäsenet voivat hankkia elantonsa muista-
12056: kin ammateista kuin pelkästään karjataloudesta. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
12057: Maamme laajan maaseudun pien- ja perhe- maamme laajan maaseudun tulevaisuu-
12058: viljelmien piirissä onkin pidetty kohtuullisena, denuskon kohentamiseksi ja yritteliäi-
12059: että sellaisilta karjanomistajilta, jotka omistavat syyden lisäämiseksi poistamalla lehmän-
12060: 1-10 lehmää, poistettaisiin kokonaan lehmän- pitoavustuksilta veron niissä tapauksissa,
12061: pitoavustusten vero. Valtiolle ja yhteiskunnalle joissa karjanomistajan lehmäluku on 1-
12062: tämä veronpoisto ei kovin suuria merkitse, 10.
12063:
12064: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
12065:
12066: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Veikko Vennamo
12067: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
12068: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
12069: Vieno Eklund
12070: 1983 vp. 281
12071:
12072: Toivomusaloite n:o 249
12073:
12074:
12075:
12076:
12077: Kortesalmi ym.: Salaojitetuista alueista verotuksessa myönnettä-
12078: västä poisto-oikeudesta
12079:
12080:
12081: Eduskunnalle
12082:
12083: Salaojituksen kustannuksista verotuksessa Lakia sovelletaan ensimmäistä kertaa vuo-
12084: myönnettiin aikaisemmin vain 10 % :n vuosit- den 1982 verotuksessa. Kuitenkin ennen lain
12085: tainen poisto. Viljelijät näkivät tämän liian voimaantuloa salaoj.itettujen peltojen poisto-oi-
12086: alhaisena nykyisen voimakkaan inflaation aika- keus jää edelleen ennalleen eli 10 % :iin, joten
12087: na. Viljelijöitten piirissä oltiinkin sitä mieltä, lakiin on tullut valmisteluvaiheessa työtapatur-
12088: että poisto-oikeus muutaman vuoden kuluttua ma, sillä alun perin on ollut tarkoitus, että
12089: kustannuksen syntymisestä menettää merkitys- myös ennen vuotta 1982 ojitetut alueet olisivat
12090: tänsä markan arvon alenemisen myötä. saaneet saman poisto-oikeuden. SMP:n mielestä
12091: SMP on ollut koko ajan sitä mieltä, että syntynyt lainsäädäntökömmähdys onkin oikais-
12092: rahan arvon alenemisella ei saa rangaista vai- tava. Samoin on vielä nostettava salaojituksen
12093: keuksissa kamppailevaa viljelijäväestöä. Siksi poisto-oikeutta 20 % :sta 30 % :iin, jotta pois-
12094: SMP on vaatinut verotukseen tulevaa sala- tot olisivat tasaveroisia kilpailussa konepoisto-
12095: ojituskustannusten poistoprosenttia korotetta- jen kanssa.
12096: vaksi. Tältä pohjalta SMP:n eduskuntaryhmän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12097: puolesta kansanedustaja J. Juhani Kortesalmi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12098: teki 19. helmikuuta 1981 myös kirjallisen kysy- muksen,
12099: myksen hallitukselle (kirjallinen kysymys n:o
12100: 76/1981 vp.). että hallitus antaisi kiireesti eduskun-
12101: Myös maatalousverokomitea on kiinnittänyt nalle lakiesityksen, jonka nojalla sala-
12102: huomiota salaojien poistoprosentin pienuuteen. ojitetuille alueille myönnetään 30 %:n
12103: Hallitus antoikin poisto-oikeuden korottamises- poisto-oikeus maatalousverotuksessa mu-
12104: ta 20 % :iin esityksen eduskunnalle syksyllä kaan lukien myös ennen vuotta 1982
12105: 1981 ja laki tuli voimaan vuoden 1982 alusta. salaojitetut kohteet.
12106: Näin siis SMP on ollut oikeassa tässäkin asias-
12107: sa.
12108: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
12109:
12110: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Veikko Vennamo
12111: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
12112: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
12113: Vieno Eklund
12114:
12115:
12116:
12117:
12118: 36 088300420M
12119: 282 1983 vp.
12120:
12121: Toivomusaloite n:o 250
12122:
12123:
12124:
12125:
12126: Kortesalmi ym.: Jäkälän myynnistä saatavien tulojen verotuksen
12127: keventämisestä
12128:
12129:
12130: Eduskunnalle
12131:
12132: Pohjois-Suomen maaseudulla monissa talouk- seksi pidetään tärkeänä sitä, että myös jäkäläo-
12133: sissa kerätään sivuelinkeinona jäkälää, jota vie- nosto tehtäisiin samaan tapaan verottomaksi eli
12134: dään mm. Saksaan sekä myydään poronhoito- että taloutta kohden jäkälän myyntitulot olisi-
12135: alueelle porojen talviravinnoksi. Jäkälännosto- vat verotonta tuloa 9 000 markkaan vuodessa.
12136: tuloista, vaikka ne ovatkin sivutuloja, kuitenkin Verotus kohdistua myös ammattimaiseen jä-
12137: verotetaan päinvastoin kuin marjojen ja sie- kälännostoon ilmeisen kohtuuttomasti, koskapa
12138: nien poimintatuloista. verotuksen vuoksi on jäkälännostaja joutunut
12139: Nyt onkin paikallisen väestön keskuudessa jopa konkurssiin.
12140: virinnyt ajatus, että myös sivutoiminen jäkä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12141: lännosto ainakin määräsummaan asti tehtäisiin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12142: verottomaksi siihen tapaan kuin puutavaran muksen,
12143: hankinta on metsänomistajille verotonta.
12144: On laskettu, että kun metsänomistajan han- että hallitus kiireesti selvityttäisi
12145: kintahakkuutulot 150 kiintokuutiometriltä vuo- mahdollisuudet jäkälännostosta saata-
12146: dessa on verotonta tuloa, tämä tekee keskimää- vien myyntitulojen tekemisen määräsum-
12147: rin 9 000 markkaa vuodessa taloutta kohden. maan saakka verottomaksi sekä ammatti-
12148: Erityisesti nuorten työllistämiseksi sekä myös maisen jäkälännoston verotuksen helpot-
12149: pienituloisten eläkeläisten tulotason kohentami- tamiseksi.
12150: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12151:
12152: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Reijo Enävaara
12153: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Mikko Vainio
12154: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Veikko Vennamo
12155: Pentti Skön Pentti Kettunen Pekka Vennamo
12156: Liisa Arranz Heikki Riihijärvi Urpo Leppänen
12157: 1983 vp. 283
12158:
12159: Toivomusaloite n:o 251
12160:
12161:
12162:
12163:
12164: Kortesalmi ym.: Metsäverotuksen alentamisesta
12165:
12166:
12167: Eduskunnalle
12168:
12169: Monissa yhteyksissä on viime aikoina todet- todella ole pakko myydä metsää metsäverojen
12170: tu, että metsäverotus Suomessa on maailman maksamiseksi.
12171: korkein. Se on jopa niin korkea, että metsän- Jotta yksityismetsätalous tulisi kannattavaksi,
12172: omistajien on monin paikoin pakko myydä olisi kannattavuutta lisättävä ainakin kohtuu-
12173: metsää verojensa maksamiseen. Täten teollisuus tonta verotusta alentamalla.
12174: saa ja on saanut suorastaan pilkkahintaan tar- Edellä esitetyn peru1>teella ehdotamme kun-
12175: vitsemansa puun. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12176: Metsänomistajien piirissä kentällä on todet- muksen,
12177: tu, etJtä MTK:n tekemät sopimushinnat ovat
12178: jälleen kerran olleet jarruttamassa tai suoras- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
12179: taan estämässä normaalia hintakehitystä. Sopi- kohtuuttoman metsäverotuksen alenta-
12180: mushinnat ovat niin alhaiset, että niillä ei met- miseksi sellaiselle tasolle, että yksityis-
12181: sän omistajan kannata metsäänsä myydä, ellei metsätalous jälleen alkaisi käydä kan-
12182: nattavaksi.
12183: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
12184:
12185: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
12186: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
12187: Mikko Vainio Urpo Leppänen Vieno Eklund
12188: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
12189: 284 1983 vp.
12190:
12191: Toivomusaloite n:o 252
12192:
12193:
12194:
12195:
12196: Kortesalmi ym.: Maan eri osien olosuhteiden ottamisesta oikeu·
12197: denmukaisesti huomioon metsänhoitokustannusten verovähen-
12198: nyskelpoisuutta määriteltäessä
12199:
12200:
12201: Eduskunnalle
12202:
12203: Eräs keino, jolla metsäpoliti1kan tavoitteita seikat kovastikin vaihtelevat. Siksi metsänhoi-
12204: pyritään saavuttamaan, on verotus. Usein vero- tokustannuksista aiheutuvat verovähennyskulut
12205: tuksen on kuitenkin todettu johtaneen päinvas- olisikin määriteltävä - ei kollektiivisesti koko
12206: taiseen tulokseen, kuin mihin alun perin oli py- maata koskevina -- vaan esim. piirimetsälau-
12207: ritty. Tämä johtuu siitä, että ei riittävän hyvin takunnittain tai metsäveroalueittain. Erityisesti
12208: tunneta verotuksen vaikutusta ja myös siitä, syrjäseutuja ajatellen piirimetsälautakunnittain
12209: että ei ole ollut käytettävissä verotuksen vai- tai metsäveroalueittain tapahtuva verovähennys
12210: kutuksia valaisevia teoriamalleja. olisi o1keudenmukaisempi kuin nykyinen järjes-
12211: Myös metsäverotuksessa on ollut löydettä- telmä.
12212: vissä edellä esitetyn kaltaisia ongelmia. Metsä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12213: verotuksesta onkin viime vuosina käyty run- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12214: saasti julkista keskustelua, jolloin on paljonkin muksen,
12215: pohdiskeltu eri vaihtoehtoja metsäverotuksen
12216: kokonaisuudistukseksi ja verotusperusteiden että hallitus kiireesti ryhtyisi tozmtzn
12217: uudelleen arvioimiseksi. metsäverotuksen uudistamiseksi siten,
12218: Nykyisen metsäverotusjärjestelmän yhtenä että metsänhoitokustannuksista (puun
12219: -epäkohtana on se, että puun kasvatuksen kulut kasvattamisesta) aiheutuvat kulut mää-
12220: määrätään kollektiivisesti koko maata koske- riteltäisiin verovähennyskelpoisiksi pii-
12221: vana ( 13 % verokuutiometrin bruttoarvosta). rimetsälautakunnittain tai metsävero-
12222: Tämä ei voi olla oi:kein, koska olosuhteet maan alueittain tai muulla sellaisella tavalla,
12223: eri osissa ja jopa pienehköilläkin alueilla saatta- joka nykyistä oikeudenmukaisemmin
12224: vat vaihdella tuntuvasti ja koska luonnonolot ottaa huomioon maan eri osien erilaiset
12225: sekä myös talous- ja kulttuurimaantieteelliset olosuhteet ja syrjäseutujen erityisaseman.
12226: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
12227:
12228: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Reino Jyrkilä
12229: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Urpo Leppänen
12230: Mikko Vainio Pentti Skön Lea Mäkipää
12231: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
12232: 1983 vp. 285
12233:
12234:
12235: Toivomusaloite n:o 253
12236:
12237:
12238:
12239:
12240: Kortesalmi ym.: Veroilmoitusmenettelyn yksinkertaistamisesta
12241:
12242:
12243: Eduskunnalle
12244:
12245: Maamme verotus- ja veroilmoitusjärjestelmä ja vähän omistavien kansalaisten veroilmoituk-
12246: on yhä vain pysynyt monimutkaisena ja tarpeet- set ovat juuri tällaisia turhia papereita.
12247: toman työläänä. Erityisesti tavallisen ihmisen Jotta maassamme säästyttäisiin tarpeettomasti
12248: kannalta on veroilmoituksen teko tarpeettoman vaivaamasta pienituloisia ihmisiä ja säästyttäi-
12249: monimutkaista. Hallitukset ovat lupailleet mm. l>iin järjettömältä ja turhalta verovirastojen pa-
12250: veroilmoitusmenettelyn yksinkertaistamista, perisodalta, olisi meilläkin mitä pikimmin to-
12251: mutta lupauksia ei ole pidetty. teutettava samanlainen järjestelmä kuin Ruot-
12252: On esim. aivan tarkoituksetonta se, että sissa, jossa veroilmoitus tehdään vain silloin,
12253: meillä Suomessa veroilmoituksen monimutkais- kun kansalaisella on todella verotettavaa tuloa
12254: ta täyttämistä vaaditaan sellaiseltakin henkilöl- tai omaisuutta.
12255: rtä, jolla ei ole tuloa tai omaisuutta niin paljon, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12256: että siitä verotettaisiin. On laskettu, että vuo- nioitJtavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12257: sittain jätetään noin 540 000 tällaista aivan tur- muksen,
12258: haa veroilmoitusta. Näiden veroilmoitus;ten täyt-
12259: tämisestä näkevät tarpeetonta ja hyödytöntä vai- että hallitus ryhtyisi kiireesti toteut-
12260: vaa ensiksikin itse veroilmoituksen laatijat, min- tamaan myös meillä Suomessa sellaista
12261: kä lisäksi kallispaikkainen virkakoneisto tekee veroilmoitusjärjestelmää kuin on Ruot-
12262: turhaa ja turhauttavaa virastotyötään näitä pa- sissa, että veroilmoitus vaaditaan tehtä-
12263: pereita käsitellessään. Esim. useimpien eläke- väksi vain silloin, kun kansalaisella to-
12264: läisten ja lukemattomien muiden pienituloisten della on verotettavaa tuloa tai omai-
12265: suutta.
12266: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1983
12267:
12268: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Urpo Leppänen
12269: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
12270: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Vieno Eklund
12271: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
12272: 286 1983 vp.
12273:
12274: Toivomusaloite n:o 254
12275:
12276:
12277:
12278:
12279: Kortesalmi ym.: Liikevaihtoverotuksen epäkohdista asuntotuotan-
12280: non kannalta
12281:
12282:
12283: Eduskunnalle
12284:
12285: Pientalojen kysyntä rakennusmarkkinoilla on kaisesti poistettava. Asumiskustannuksia olisi
12286: nousussa. Tällöin myös puurakenteisten talo- alennettava ja ne olisi pidettävä ainakin oikeu-
12287: elementtien tarve kasvaa. Vuonna 1973 pien- denmukaisina. Rakentamistavasta riippumatta
12288: talojen osuus Suomessa oli 36 %, mutta Ruot- olisi valtiolle maksettavan liikevaihtoveron olta-
12289: sissa· jo noin 60 % kaikesta asuntotuotannosta. va ainakin yhtä suuri. Mieluimminhan koko lii-
12290: Maamme pientalotuotannosta on puuele- kevaihtovero olisi asumiskustannuksia kohotta-
12291: menttitalojen osuus nyt noin 20 %, mutta vana poistettava omistusasuntojen ja myös
12292: Ruotsissa 60 %. Ennakkolaskelmat osoittavat, vuokra-asuntojen rakentamiselta.
12293: että puuelementtitalojen osuus tulee Suomessa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12294: kin nousemaan ainakin 25 %:iin. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12295: Taloelementtien jalostusasteen nostamista ja muksen,
12296: pientalojen rakentamista ehkäisee maassamme
12297: kuitenkin liikevaihtovero. Mitä enemmän työ että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
12298: siirtyy rakennuspaikalta tehtaalle, sitä enem- pienomakotitalojen tuotantoa ja kansan
12299: män asunnon hintaan nimittäin sisältyy liike- omatoimista omistusasuntojen rakenta-
12300: vaihtoveroa. Liikevaihtovero siis suosii raken- mista ja hankintaa jarruttavan liikevaih-
12301: nuspaikalla rakentamista ja jarruttaa elementti- toveron poistamiseksi kokonaan omis-
12302: talojen rakentamista ja rakennuselementtien tus- ja vuokra-asuntojen rakentamiselta
12303: kehittämistä. ia siten asumiskustannusten alentami-
12304: Liikevaihtoverotuksen epäkohtia olisikin pi- seen.
12305: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
12306:
12307: J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara Urpo Leppänen
12308: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Lea Mäkipää
12309: Veikko Vennamo Pentti Skön Vieno Eklund
12310: Reino Jyrkilä
12311: 1983 vp. 287
12312:
12313: Toivomusaloite n:o 255
12314:
12315:
12316:
12317:
12318: Kortesalmi ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta eräiltä välttä-
12319: mättömyystarvikkeilta
12320:
12321:
12322: Eduskunnalle
12323:
12324: Tähän saakka valtaa pitäneet puolueet ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12325: yksimielisesti saattaneet kaikki välttämättömät taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12326: tarvikkeet liikevaihtoveron alaisiksi. Näin jou-
12327: tuvat verotetuksi mm. lääkkeet, elintarvikkeet että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
12328: ja työvaatteet. Tämä alentaa kansan elintasoa ja liikevaihtoveron kokonaan poistamiseksi
12329: rasittaa erityisesti taloudellisesti kaikkein vai- välttämättömyystarvikkeilta kuten lääk-
12330: keimmassa asemassa olevia. Tästä syystä olisi keiltä, elintarvikkeilta ja työvaatteilta.
12331: liikevaihtovero poistettava kaikilta välttämättö-
12332: myystarvikkeilta kansamme valtaenemmistön ja
12333: vähävaraisten edun mukaisesti.
12334: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
12335:
12336: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
12337: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Vieno Eklund
12338: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
12339: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
12340: 288 1983 vp.
12341:
12342: Toivomusaloite n:o 256
12343:
12344:
12345:
12346:
12347: Kortesalmi ym.: Valtion investointirahaston varojen ohjaamisesta
12348: pienille ja keskisuurille yrityksille
12349:
12350:
12351: Eduskunnalle
12352:
12353: Eduskunta hyväksyi tammikuussa 1975 lain Edellä esitetyn peruc;teella ehdotamme kun-
12354: valtion investointirahastosta SMP:n vastustuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12355: sesta huolimatta. Laki on SMP:n jo tuolloin muksen,
12356: esittämien epäilyjen mukaisesti mahdollistanut
12357: rahaston varojen ohjaamisen ennen kaikkea ko- että hallitus ryhtyisi kiireesti tozmztn
12358: neistavalle suurteollisuudelle, jolle on mennyt valtion investointirahastosta annettavien
12359: noin 90 % investointilainoista. SMP sen sijaan varojen ohjaamiseksi nykyistä ratkaise-
12360: vaatii, että kyseisiä varoja on ohjattava ennen vasti enemmän pienelle ja keskisuurelle
12361: kaikkea pienelle ja keskisuurelle yritystoimin- yritystoiminnalle.
12362: nalle, joka kamppailee erittäin suurissa vai-
12363: keuksissa.
12364: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
12365:
12366: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
12367: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
12368: Mikko Vainio Urpo Leppänen Pekka Vennamo
12369: Lea Mäkipää
12370: 1983 vp. 289
12371:
12372: Toivomusaloite n:o 257
12373:
12374:
12375:
12376:
12377: Kortesalmi ym.: Pitkäabisten lainojen myöntämisestä pien- ja
12378: perheyrityksille
12379:
12380:
12381: Eduskunnalle
12382:
12383: Teollisuuden ja maatalouden yrittäjät saavat Edellä esitetyn perm:teella ehdotamme kun-
12384: pitkäaikaisia ja halpakovkoisia lainoja erilaisia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12385: uudistuksia ja hankintoja varten, mutta pienet muksen,
12386: koneyrittäjät eivät tällaisia halpakorkoisia lai-
12387: noja saa. Tämä on suuri epäkohta, joka on että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
12388: kiireesti korjattava. Esim. pienet koneyrittäjät pien- ia perheyritysten, esimerkiksi ko-
12389: ovat merkittävä työllistäjä tässä maassa ja hei- nealan yritysten toiminnan tukemiseksi
12390: dän kauttaan yhteiskunta saa edullisen työpa- ja helpottamiseksi järjestämällä tällai-
12391: noksen. Tämän vuoksi Jainoitusjärjestelmää oli- sille yrittä;ille mahdollisuuden saada
12392: sikin kiireesti muutettava sellaiseksi, että myös halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoia sa-
12393: pienet koneyrittäjät, kuten esimerkiksi kaivin- maan tapaan kuin teollisuus ;a maata-
12394: koneiden ja metsätalous- ja maansiirtokonei- louskin saavat.
12395: den omistajat ja tämän alan yri~täjät saisivat
12396: tällaisia lainoja.
12397: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
12398:
12399: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
12400: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Vieno Eklund
12401: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
12402: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
12403:
12404:
12405:
12406:
12407: 37 088300420M
12408: 290 1983 vp.
12409:
12410: Toivomusaloite n:o 258
12411:
12412:
12413:
12414:
12415: Kortesalmi ym.: Sähkönkuluttajien liittymismaksun määräämi-
12416: sestä samansuuruiseksi tariffiyksiköitä koko maassa
12417:
12418:
12419: Eduskunnalle
12420:
12421: Erityisesti Pohjois-Suomessa sekä muuallakin tamaihin verraten kalliimmat kustannukset.
12422: maassamme on vielä runsaasti syrjäisiä alueita, Yksinkertaisimmin tämä voidaan ratkaista si-
12423: jotka ovat jääneet edelleen vaille sähköä. Tämä ten, että yksityisiltä kuluttajilta perittävä liit-
12424: johtuu pääasiassa siitä, että näiden alueiden tymismaksu määrättäisiin samaksi koko maassa,
12425: säbköistäminen tariffiyksikköä kohden tulee jolloin valtion tuki kattaisi loput kustannuk-
12426: harvan asutuksen ja pitkien matkojen vuoksi sista. Tämä olisi osa tehokasta kehitysaluepo-
12427: kustannuksiltaan normaaleja kustannuksia huo- litiikkaa, joka toisi köyhät ja syrjäiset seudut
12428: mat·tavasti korkeammaksi. Kun valtion tuen por- tasa-arvoisiksi rintamaiden kanssa.
12429: rasmaisuus on epäedullinen juuri näille alueille Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12430: rakentaville maakunnallisille sähkölaitoksille, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12431: ovat näiden syrjäisten alueiden asukkaat osal-
12432: taan myös tästä syystä jääneet vaille sähköä. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
12433: Käsityksemme mukaan tulisi kaikille kansa- sähkönkuluttajilta perittävän liittymis-
12434: laisille asuinpaikasta riippumatta turvata tähi- maksun määräämiseksi tariffiyksiköitä
12435: main ·samanlaiset elämänmahdollisuudet ja yh- samansuuruiseksi koko maassa, jolloin
12436: teiskunnan palvelukset. Tämän perusteella tu- valtion tuki kattaisi lopun sähköistämi-
12437: lisi tuen olla kattamassa, myös syrjäisiä seutuja sen rakentamiskustannuksista.
12438: sähköistettäessä, rakentamisesta aiheutuvat rin-
12439: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1983
12440:
12441: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Reijo Enävaara
12442: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
12443: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Vieno Eklund
12444: 1983 vp. 291
12445:
12446: Toivomusaloite n:o 259
12447:
12448:
12449:
12450:
12451: Kortesalmi ym.: Kotimaisen energian käytön lisäämisestä Kai-
12452: nuussa
12453:
12454:
12455: Eduskunnalle
12456:
12457: Kainuun tuotantokelpoisten pohtoturvesoi- turvesuota. Tulevaisuudessa turvetta ryhdytään
12458: den pinta-ala on noin 100 000 ha. Suurimmat käyttämään myös jalostetummassa muodossa.
12459: turvesuot sijaitsevat maakunnan länsiosissa, eri- Tällöin jyrsinturvetta on mahdollista käyttää
12460: tyisesti Vaalan kunnassa. Turpeen käytön li- esimerkiksi pellettien raaka-aineena. Kainuussa
12461: säämiseksi maakuntaan tarvitaan turpeen jalos- on edistettävä myös ns. isäntälinjan turvetuo-
12462: tuslaitoksia, jotka on sijoitettava siten että tantoa, mm. tukemalla suotutkimuksia ja in-
12463: otetaan huomioon turvesoiden sijainti sekä vestointeja sekä järjestämällä neuvontaa. Myös
12464: suurimmat käyttäjät. Kainuussa on myös hy- jätepuun käyttöä energian tuotantoon on lisät-
12465: vät mahdollisuudet lisätä merkittävästi hak- tävä.
12466: keen hyväksikäyttöä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12467: Kajaanin-Sotkamon-Otanmäen alueella nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12468: tarvitaan jyrsinturvetta vuosittain noin 1,5 mil- muksen,
12469: joonaa m3 1980-Iuvun loppupuolella. Tarvear-
12470: vio perustuu mm. alueen seitsemän suurim- että hallitus kiireesti ryhtyisi sopi-
12471: man kuluttajan turpeen käyttösuunnitelmiin. viksi katsottuihin toimiin kotimaisen
12472: Tutkimusten mukaan sopivien kuljetusetäisyyk- energian, erityisesti turpeen ja hakkeen,
12473: sien päässä kuluttajista on tarvittava määrä käytön lisäämiseksi Kainuussa.
12474: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
12475:
12476: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
12477: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Pekka Vennamo
12478: Pentti Skön Vieno Eklund Reijo Enävaara
12479: 292 1983 vp.
12480:
12481: Toivomusaloite n:o 260
12482:
12483:
12484:
12485:
12486: Kortesalmi ym.: Kotimaisen polttopuun hyväksikäytön lisäämi-
12487: sestä
12488:
12489:
12490: Eduskunnalle
12491:
12492: Pohtopullia lämmittäminen alkaa maassamme Puun taloudelliseen kilpailukykyyn energian
12493: jälleen olla edullisempaa kuin öljyn käyttö. lähteenä vaikuttaa mm. soveltuvan puuraaka-
12494: Kevyt polttoöljy kannattaa korvata vaikkapa aineen kokonaismäärä, ajallinen ja alueellinen
12495: koivuhaloilla, jos niistä ei tarvitse maksaa vaihtelu sekä metsäteollisuustuotteiden kysyntä.
12496: enempää kuin 150 markkaa kuutiolta. Tämä Koska nykyisen energiapulan ja energian
12497: selviää maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti hintakriisin aikana on erittäin tärkeätä, että
12498: Esko Jaatisen kirjoituksesta, joka on julkaistu Suomessakin otetaan kaikki kotimaiset mahdol-
12499: Kansallis-Osa:ke-pankin taloudellisessa katsauk- lisuudet hyötykäyttöön, olisi hallituksen kii-
12500: sessa n:o 4/1979. reesti tehostettava toimia, jotta kotimaisen polt-
12501: Tutkimuksesta selviää, että ldkakuun 1979 topuun hankintaa ja käyttöä voitaisiin nykyi-
12502: keskimääräisen hintatason mukaan pohtopuu sestään huomattavasti lisätä ja siten korvata
12503: näyttää liiketaloudellisesti kilpailu:kykyiseltä ke- kalliin öljyn tuontia ja luoda maahamme polt-
12504: vyen polttoöljyn kanssa. Polttopuun ja palatur- topuun korjuun ja kuljetuksen avulla myös
12505: peen kustannukset ovat suurin piirtein samat. runsaasti uusia pysyviä työpaikkoja.
12506: Raskaan polttoöljyn kanssa pohtopuu ei vielä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12507: liiketaloudellisin perustein pysty kilpailemaan, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12508: todetaan tutkimuksessa. muksen,
12509: Teollisuuden ja kiinteistöjen lämmitykseen
12510: voidaan usein käyttää yhtä hyvin puuta kuin että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
12511: polttoöljyäkin, jos on olemassa pohtolaitteet kotimaisen polttopuun korjuun ja hy-
12512: kummankin käyttöön. Valinnassa ratkaisee hin- väksikäytön tuntuvaksi lisäämiseksi
12513: ta. maassamme ja varaisi sitä varten tehok-
12514: Lisensiaatti Jaatinen on laskenut puun ja kaat keinot, esimerkiksi riittävän suuret
12515: polttoöljyn käytön kustannuksista vertailutau- määrärahat, uusien työpaikkojen avaa-
12516: lukon. Siitä voidaan nähdä, miten paljon saman miseen ja myös antaisi verohelpotuksia
12517: lämpömäärän tuottaminen maksaa puulla tai polttopuun hyväksikäytön lisäämiseksi.
12518: öljyllä. Laskelmissa on otettu huomioon öljy-
12519: tonnin ja puukuution energiasisällön erot sekä
12520: lämmityslaitteiden hyötysuhde.
12521: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
12522:
12523: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Pekka Vennamo
12524: Mikko Vainio Veikko Vennamo Reijo Enävaara
12525: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Reino Jyrkilä
12526: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
12527: 1983 vp. 293
12528:
12529: Toivomusaloite n:o 261
12530:
12531:
12532:
12533:
12534: Kortesalmi ym.: Biomassan hyväksikäytöstä energiataloudessa
12535:
12536:
12537: Eduskunnalle
12538:
12539: Suomalainen polttoaine on osoittautunut var- Woodex-prosessin tuotantolaitosten perusta-
12540: teenotettavaksi tekijäksi maamme energiahuol- miskustannukset ovat muihin vastaaviin ener-
12541: lossa ja se voi poistaa tehokkaasti kiinteiden giaa tuottaviin laitoksiin verrattuna ratkaisevasti
12542: fossiilisten polttoaineiden tuontitarpeen. Tämän alhaisemmat. 100 000 tonnin vuotuista tuotan-
12543: totesi jo toukokuussa 1979 amerikkalaisen Bio- toa edustavan tehtaan laite- ja rakennusinves-
12544: Solar -yhtymän pääjohtaja Rudolf Gunnerman. toinnit ovat noin 8 miljoonaa markkaa. Inves-
12545: Gunnerman selosti Suomessa käydessään ns. toinnin kotimaisuusaste on yli 95 %.
12546: Woodex-prosessia. Woodex-menetelmän avulla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12547: voidaan valmistaa jätepuusta, puun kuorista, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12548: turpeesta, oljista ym. biomassasta taloudellisesti muksen,
12549: korkean lämpöarvon omaavaa polttoainetta.
12550: Woodex-pellettejä on mahdollista polttaa sa- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
12551: moissa pohtolaitteissa kuin hiiltä, haketta tai maamme biomassan hyväksikäyttöön ns.
12552: mitä tahansa kiinteää polttoainetta. W oodex-prosessin avulla, jolloin jäte-
12553: Woodex-prosessin erikoisuus on siinä, että puusta, kuorista, turpeesta, oljista ym.
12554: korkeassa lämpötilassa ja paineessa biomassassa biomassasta voidaan valmistaa taloudel-
12555: olevat hiililigniinivahasidokset katkeilevat ja lisesti korkean lämpöarvon omaavaa
12556: näin hiiltä vapautuu enemmän poltettavaksi. polttoainetta ja siten säästää kallista
12557: Niiden lämpöarvo on noin 5 000 kcl/kg, ja ulkomaista tuontienergiaa.
12558: niitä poltettaessa päästään lähes samoihin luke-
12559: miin hiilen kanssa.
12560: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
12561:
12562: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
12563: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
12564: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Reijo Enävaara
12565: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
12566: 294 1983 vp.
12567:
12568: Toivomusaloite n:o 262
12569:
12570:
12571:
12572:
12573: Kortesalmi ym.: Jäteraaka-aineiden keruun tehostamisesta teolli-
12574: suuden tarpeita ja ulkomaanvientiä varten
12575:
12576:
12577: Eduskunnalle
12578:
12579: Luonnonvarojen riittävyys yhdessä ympans- son. Jätteiden keruun tekniikassa ja organisaa-
12580: tönsuojelun ja maapallon väestöräjähdyksen tiossa on erittäin paljon kohentamisen ja tehos-
12581: kanssa muodostavat ongelmakimpun, johon tamisen varaa.
12582: myös Suomessa on suhtauduttava vakavasti ja Mainittakoon yhtenä jätealan yksityiskohtana
12583: jo ennakoiden hyvissä ajoin tulevat tilanteet vielä, että esim. ulkomaisen lumpun tuonti voi-
12584: niin oman maamme osalta kuin muutenkin. taisiin lopettaa maahamme kokonaan, jos suo-
12585: Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota malaiset tallettaisivat kotitalouslumppunsa ja
12586: luonnonvarojen jatkuvaan kiertoon ja jätemate- myisivät ne teollisuutemme raaka-aineiksi sen
12587: riaalien talteenottoon. sijaan, että ne nyt kannetaan laajassa mitassa
12588: Sota-aikana 1939-44 ja vielä sen jälkeenkin kaatopaikoille ja poltetaan. Esim. korkean elin-
12589: säännöstelytalouden aikana Suomessa turvau- tason maissa Ruotsissa ja Länsi-Saksassa tyydy-
12590: duttiin hyvin suuressa määrin juuri jätteiden tetään teollisuuslumpun tarve omin voimin ja
12591: tehokkaaseen hyväksikäyttöön ja mobilisoitiin lumppua riittää noista maista jopa vientiin. Ver-
12592: laajat kansankerrokset aina koulunuorisoa tauksen vuoksi mainitJtakoon, että v. 1972 Suo-
12593: myöten keräämään talteen jätepaperia, metalli- men kattohuopateollisuus, kehräämöt, vanu- ja
12594: romua, lumppuja ja tyhjiä pulloja sekä muuta tilketehtaat ostivat Ruotsista lähes 3 000 000
12595: silloin vaikeasti saa~tavaa ja arvokkaaksi kat- kiloa lumppua.
12596: sottua jätemateriaalia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12597: Nyky-Suomessa valitettavasti jätteiden keruu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12598: teollisuuden raaka-aineiksi on hyvin suuressa muksen,
12599: määrin laiminlyöty. Näin maamme on omalta
12600: osaltaan lisäämässä maapallon raaka-ainevarcr että hallitus viipymättä ryhtyisi kai-
12601: jen ehdyttämistä sekä toisaalta lisäämässä ym- kin sen käytettävissä olevin keinoin te-
12602: päristön saastumista, kun jätteitä lojuu ympä- hostamaan jäteraaka-aineiden keruuta
12603: ristöämme rumentamassa. On hämmästyttävää, maassamme oman maamme teollisuuden
12604: miten tehotonta jätteiden keruu maassamme on ja mahdollisesti myös ulkomaanviennin
12605: ottaen huomioon maamme teknisen kehitysta- tarpeisiin.
12606: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
12607:
12608: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
12609: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
12610: Mikko Vainio Urpo Leppänen Vieno Eklund
12611: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
12612: 1983 vp. 295
12613:
12614: Toivomusaloite n:o 263
12615:
12616:
12617:
12618:
12619: Kortesalmi ym.: Käytettyjen autonrenkaiden hyötykäyttöön saat-
12620: tamisesta
12621:
12622:
12623: Eduskunnalle
12624:
12625: Käytetyt autonrenkaat alkavat Suomessakin raaka-aineiden ja valmiiden autonrenkaiden
12626: koitua jo ympäristöongelmaksi, mutta toisaalta tuontia ulkomailta. Samalla tietysti käytettyjen
12627: ne muodostavat arvokkaan raaka-ainereservin, autonrenkaiden tehokas talteenotto poistaisi
12628: johon olisi syytä kiinnittää meilläkin huomiota. yhden maamme puhtaanapito-ongelman.
12629: Todettakoon, että esimerkiksi Norjaan on jo Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12630: perusteilla laitos, jonka tehtävänä on käytetty- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12631: jen autonrenkaiden hyödyntäminen. Tämä ta- muksen,
12632: pahtuu ns. pyrolyysin eli kuivatislauksen avulla.
12633: Myös Ruotsiin suunnitellaan pienehköä pyro- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
12634: lyysilaitosta autonrenkaiden hyödyntämiseksi. sen seikan tutkimiseksi, millä tavoin
12635: Myös Suomessa olisi syytä ryhtyä tehokkaisiin käytettyjä autonrenkaita voitaisiin tehok-
12636: toimiin ainakin sen seikan tutkimiseksi, millä kaasti kerätä talteen ja saattaa ne hyöty-
12637: tavoin Suomen käytetyt autonrenkaat voitaisiin käyttöön ja siten palvelemaan kansan-
12638: parhaiten ottaa palvelemaan teollisuuttamme ja talouttamme.
12639: tuotantoelämäämme ja myös siten vähentämään
12640: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
12641:
12642: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Veikko Vennamo
12643: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
12644: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Vieno Eklund
12645: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
12646: 296 1983 vp.
12647:
12648: Toivomusaloite n:o 264
12649:
12650:
12651:
12652:
12653: Kortesalmi ym.: Kuusamon kalkkiesiintymien käyttömahdolli-
12654: suuksien selvittämisestä
12655:
12656:
12657: Eduskunnalle
12658:
12659: Kuusamossa on useita kalkkikiviesiintymiä tymät olisi otettava Pohjois-Suomen tarpeisiin
12660: joista merkittävin lienee Liikasenvaaran kylässä. ja hyötykäyttöön.
12661: Muita kalkkikiviesiintymiä ovat Naatikkalam- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12662: pi, Paljakka, Vuokivaara ja Rovaniemen tien nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12663: varressa oleva Mäntyvaara. Kalkkiraaka-aineen muksen,
12664: kuljetus Etelä-Suomeen ei liene taloudellisesti
12665: kannattavaa, mutta toisaalta Kuusamossa ja että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
12666: muualla Pohjois-Suomessa on varsin suuri sen seikan selvittämiseksi, missä määrin
12667: maanparannuskalkin tarve. Tästä syystä Kuu- Kuusamon kalkkiesiintymät voitaisiin ot-
12668: samossa vaaditaan, että Kuusamon kalkkiesiin- taa paikkakunnan sekä lähiympäristön
12669: tarpeita varten hyötykäyttöön.
12670: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12671:
12672: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Veikko Vennamo
12673: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
12674: Mikko Vainio
12675: 1983 vp. 297
12676:
12677: Toivomusaloite n:o 265
12678:
12679:
12680:
12681:
12682: Kortesalmi ym.: Turpeen ja puun varmuusvarastoinnin aloittami-
12683: sesta
12684:
12685:
12686: Eduskunnalle
12687:
12688: Nykyinen elintasomme on saavutettu ja se kyisen kotimai'Sen energian tuotantomme lähes
12689: on ylläpidettävissä vain riittävän ja kohtuulli- kolminkentaiseksi. Tämä merkitsee sitä, että
12690: sen hintaisen energian saannin vallitessa. Elin- voimme päästä tilanteeseen, jossa puolet maam-
12691: tason jyrkkä lasku on vääjäämätön seuraus, me kokonaisenergiantarpeesta tuotetaan koti-
12692: ellei viivyttelemättä siirrytä tuontipohtoaineista maisin keinoin.
12693: kotimaisiin niin suuressa määrin kuin suinkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
12694: on mahdollista. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12695: Tämän vuoksi Suomessa olisi heti ryhdyt- muksen,
12696: tävä turpeen ja puun varmuusvarastointiin.
12697: Turve ja puu eivät ole energiaraaka-aineita että hallitus kiireesti ryhtyisi toi-
12698: tuoreina, mutta ne voidaan kuivata aurinko- miin turpeen ja puun varmuusvaras-
12699: energian avulla noin vuoden kuluessa korjuus- toinnin suunnittelemiseksi ja aloittami-
12700: ta. Yksistään tämä seikka vaatii varmuusvaras-- seksi maassamme ja varaisi sitä varten
12701: tointia. riittävät määrärahat valtion vuoden
12702: Vuoteen 2000 mennessä voimme nostaa ny- 1984 tulo- ja menoarvioon.
12703: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
12704:
12705: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Veikko Vennamo
12706: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
12707: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
12708: Vieno Eklund
12709:
12710:
12711:
12712:
12713: 38 088300420M
12714: 298 1983 vp.
12715:
12716: Toivomusaloite n:o 266
12717:
12718:
12719:
12720:
12721: Kortesalmi ym.: Jalostettujen teollisuustuotteiden rautatiemaksu-
12722: jen alentamisesta
12723:
12724:
12725: Eduskunnalle
12726:
12727: Nykyinen rautateiden ns. arvotariffijärjestel- po1s Ja siten estää korkeamman jalostusasteen
12728: mä perustuu tämän vuosisadan alun tilantee- teollisuuden ja uusien työpaikkojen syntymistä
12729: seen, jolloin sisämaan raaka-ainevaroja oli te- Pohjois- ja Itä-Suomeen, ehdotamme kunnioit-
12730: hokkaasti ja nopeasti saatava rannikkoseutujen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12731: teollisuuslaitoksiin jalostusta varten. Nykyisin sen,
12732: tilanne on taas se, että juuri kehitysalueille,
12733: siis Pohjois- ja Itä-Suomeen, olisi saatava syn- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
12734: tymään uutta teollisuutta ja uusia työpaikkoja ;alostettujen teollisuustuotteiden rauta-
12735: työttömyydestä kärsivälle väestölle. Koska ny- tiemaksujen alentamiseksi sisämaan ja
12736: kyinen rautateiden tariffipolitiikka edelleenkin merenrannikon välillä vähintäänkin raa-
12737: suosii raaka-aineen kuljetusta kehitysalueilta ka-aineiden kuljetusmaksujen tasolle.
12738: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
12739:
12740: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
12741: Mikko Vainio Pentti Skön Vieno Eklund
12742: Veikko Vennamo Reijo Enävaara
12743: 1983 vp. 299
12744:
12745: Toivomusaloite n:o 267
12746:
12747:
12748:
12749:
12750: Kortesalmi ym.: Kehitysalueiden pienyrittäjätoiminnan saattami-
12751: sesta kehitysaluelainsäädännön piiriin
12752:
12753:
12754: Eduskunnalle
12755:
12756: Kehitysaluelainsäädäntö on puutteellinen ja tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
12757: virheellinen. Suuret puolueet ovat unohtaneet väksi toivomuksen,
12758: tässä lainsäädännössä perhe- ja pienviljelmät,
12759: palveluelinkeinot, työliikkeet ja yleensä muun- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimi-
12760: kin pienyritteliäisyyden. maan siten, että kehitysaluelainsäädän-
12761: Kaikki nämä puutteet ovat aikaansaaneet sen, töä uudistettaessa ja tehostettaessa lain
12762: että keskustapuolueen johtama kehitysaluepoli- piiriin otetaan myös perhe- ja pienvil-
12763: tiikka ei ole pelastanut kehitysalueita autioi- ielmät, palveluelinkeinot, työliikkeet ja
12764: wmiselta eikä köyhtymiseltä. muu kehitysalueiden pienyrittäjätoi-
12765: Edellä esitettyjen perustelujen nojalla ehdo- minta.
12766: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
12767:
12768: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
12769: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
12770: Mikko Vainio Urpo Leppänen Vieno Eklund
12771: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
12772: 300 1983 vp.
12773:
12774: Toivomusaloite n:o 268
12775:
12776:
12777:
12778:
12779: Kortesalmi ym.: Kehitysalueilla toimivien pienyritysten luottojen
12780: vakauttamisesta
12781:
12782:
12783: Eduskunnalle
12784:
12785: Kun uudet kehitysaluelait säädettiin, jätet- kat niis·sä säilyttää, ja tämän jälkeen tulee
12786: tiin kehitysalueilla jo toimivien pienyritysten mahdolliseksi myös lisätä tuotantoa ja siten
12787: luottojen vakauttaminen investointiluotoiksi luoda lisää uusia työpaikkoja.
12788: toteuttamatta. Tosiasia kuitenkin on, että suu- Näiden syUlen vuoksi ehdotamme kunnioit-
12789: rin osa kehitysalueiden pienyrityksistä, muun tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12790: muassa turkistarhausyritykset, kamppailevat sen,
12791: taloudellisissa vaikeuksissa, jopa konkurssi-
12792: uhan alaisina. Yritykset toimivat kehitysalueilla, että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
12793: siis Pohjois- ja Itä-Suomessa, keskimääräistä maamme kehitysalueita koskevien sään-
12794: enemmän velkapääoman turvin, joten korkea- nösten muuttamiseksi siten, että kehi-
12795: korkoisten lainojen ja vekselien korot ratkai- tysalueilla, siis Pohjois- ja Itä-Suomessa,
12796: sevasti vaikuttavat sikäläisten yritysten menes- jo toimivien pienyritysten luotot vakau-
12797: tymiseen. Mikäli yritysten kannattavuudelle tettaisiin investointiluotoiksi.
12798: luodaan edellytyksiä, voidaan nykyiset työpai-
12799: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
12800:
12801: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Vieno Eklund
12802: Mikko Vainio Urpo Leppänen Veikko Vennamo
12803: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
12804: 1983 vp. 301
12805:
12806: Toivomusaloite n:o 269
12807:
12808:
12809:
12810:
12811: Kortesalmi ym.: Valtion paikallisen hankintatoiminnan suuntaa-
12812: misesta kehitysalueilla niillä toimiviin yrityksiin
12813:
12814:
12815: Eduskunnalle
12816:
12817: Kuusamossa 2. 4. 1979 järjestetyssä kansan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12818: edustajan evästystilaisuudessa tuli voimakkaasti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12819: esille vaatimus, että valtiovalta kehitysalueilla, muksen,
12820: myös Kuusamossa, pyrkisi paikallisissa hankin-
12821: noissaan tukemaan yksityistä paikallista tuotan- että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
12822: toelämää ja yrityksiä eli siis ostaisi paikka- paikallisten hankintojen suuntaamiseen
12823: kunnalla valmistettuja tuotteita ja palveluja ja kehitysalueilla kyseisellä paikkakunnalla
12824: näin silloinkin, vai.lkka suurteollisuus voisikin toimiviin yrityksiin eli ostamaan kulloi-
12825: kilpailla jonkin verran edullisemmilla hinnoilla. sellakin paikkakunnalla valmistettuja
12826: Kehitysalueiden tuotannon tukeminen tällä ta- tuotteita ;a tarjolla olevia palveluksia
12827: voin kohottaisi automaattisesti paikallista elin- ja siten edistämään kehitysalueiden elin-
12828: keinoelämää ja siinä ohessa erityisen tehokkaasti keinoelämää ja poistamaan näiden aluei-
12829: myös työllisyyttä. den vaikeata työttömyyttä.
12830: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12831:
12832: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
12833: Mikko Vainio Pentti Skön Vieno Eklund
12834: Veikko Vennamo Reijo Enävaara
12835: 302 1983 vp.
12836:
12837: Toivomusaloite n:o 270
12838:
12839:
12840:
12841:
12842: Kortesalmi ym.: Valtionavustuksen suorittamisesta eläkeläisten
12843: rakennustarvikkeiden hankintoihin
12844:
12845:
12846: Eduskunnalle
12847:
12848: Maamme eläkeläiset toivovat, että heidän ra- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12849: kentaessaan asuntoja tai korjatessaan vanhaa muksen,
12850: asuntoa asumiskelpoisemmaksi olisi avustusta
12851: saatava myös rakennustarvikkeisiin eikä ainoas- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
12852: taan työkustannuksiin, sillä rakennustarvikkeet eläkeläisten aseman helpottamiseksi niin,
12853: ovat sangen kalliita etenkin vähävaraisten elä- että eläkeläiset saisivat valtion avustusta
12854: keläisten ostaa. asuntorakennustoimissaan myös raken-
12855: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- nustarvikkeiden hankintaan.
12856: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12857:
12858: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
12859: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Vieno Eklund
12860: Mikko Vainio Urpo Leppänen Veikko Vennamo
12861: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
12862: 1983 vp. 303
12863:
12864: Toivomusaloite n:o 271
12865:
12866:
12867:
12868:
12869: Kortesalmi ym.: Syrjäseutulisän maksamisesta myös työsopimus-
12870: suhteessa olevalle henkilökunnalle .
12871:
12872:
12873: Eduskunnalle
12874:
12875: Syrjäseutulisissä on se epäkohta, että ne, jotka samantapaista työtä kuin virkasuhteessa ole-
12876: eivät ole virkasuhteessa, eivät saa syrjäseutu- vat.
12877: lisää. Tämä on herättänyt katkeruutta työso- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12878: pimussuhteessa olevien keskuudessa. Tilanne on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12879: siis sellainen, että samalla paikkakunnalla, esi- muksen,
12880: merkiksi Kuusamossa, virkasuhteessa oleva sai-
12881: raalahenkilökunta sekä palokuntalaiset saavat että hallitus ryhtyisi toimiin syriäseu-
12882: syrjäseutulisää, mutta työsopimussuhteessa ole- tulisäasioissa olevien ilmeisten epäkoh-
12883: vat koulujen talonmiehet ja keittäjät eivät saa tien poistamiseksi siten, että myös työ-
12884: tätä lisää. sopimussuhteessa oleville ryhdytään
12885: Kuitenkin myös työsopimussuhteessa työs- maksamaan syriäseutulisää.
12886: kentelevät asuvat siis syrjäseudulla ja tekevät
12887: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
12888:
12889: J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz Pentti Kettunen
12890: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reijo Enävaara
12891: Pentti Skön Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
12892: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Pekka Vennamo
12893: Mikko Vainio Veikko Vennamo
12894: 304 1983 vp.
12895:
12896: Toivomusaloite n:o 272
12897:
12898:
12899:
12900:
12901: Kortesalmi ym.: Ruotsiin muuttaneiden kansalaistemme paluun
12902: helpottamisesta
12903:
12904:
12905: Eduskunnalle
12906:
12907: Pohjois- ja Itä-Suomessa ja muillakin maam- kaasti apuna sitä välineistöä, mikä on juuri nii-
12908: me kehitysalueilla vallitsevan työttömyyden ja den käytettävissä: lainsäädäntöä sekä vero- ja
12909: taloudellisen turvattomuuden vuoksi on maas- budjettipolitiikkaa.
12910: tamme muuttanut satojatuhansia ihmisiä Ruot- Tavoitteena tulee olla maastamuuton ja
12911: siin. Näin Suomi on menettänyt valtavan mää- maamme väkiluvun alenemisen pysäyttäminen
12912: rän kalleinta omaisuuttaan, ihmistyövoimaa ja ja kääntäminen päinvastoin muuttovoittoiseksi
12913: omia kansalaisiaan. luomalla työ-, toimeentulo- ja asumisedellytyk-
12914: Vaitiovalta on jo perustuslainkin mukaan set täällä kotimaassa myös mahdollisimman mo-
12915: vastuussa suomalaisen työvoiman suojelusta. nelle jo Ruotsiin ehättäneelle kansalaisellemme.
12916: Maamme talouspolitiikka on jyrkästi käännet- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12917: tävä perustuslain ja yleismaailmallisen ihmisyy- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12918: den edellyttämään suuntaan siten, että valta- muksen,
12919: kunnan työvoima saa kaiken tuen ja suojan val-
12920: tiovallalta. että hallitus heti ja tehokkaasti kaikin
12921: Ensimmäisenä käytännön toimena täytyy olla sen käytettävissä olevin keinoin ryhtyisi
12922: kehitysalueiden nostaminen tasaveroiseen ase- helpottamaan Ruotsiin muuttaneiden
12923: maan muun valtakunnan kanssa siten, että Suomen kansalaisten paluuta kotimaa-
12924: eduskunta ja valtioneuvosto käyttävät tehok- hamme.
12925: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
12926:
12927: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Urpo Leppänen
12928: Mikko Vainio Reijo Enävaara Lea Mäkipää
12929: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Vieno Eklund
12930: Reino Jyrkilä
12931: 1983 vp. 305
12932:
12933: Toivomusaloite n:o 273
12934:
12935:
12936:
12937:
12938: Kortesalmi ym.: Käytännön asiantuntijoiden valitsemisesta komi-
12939: teoiden ja toimikuntien jäseniksi
12940:
12941:
12942: Eduskunnalle
12943:
12944: Maassamme asetetaan lukuisia komiteoita ja pienviljelijä, kalastaja, poromies jne. sen mu-
12945: toimikuntia erilaisten ongelmien selvitystyöhön. kaan kenen asioita tutkitaan.
12946: Näiden jäseniksi pyritään saamaan mahdolli- Edellä esitetyin perusteluin ja koska komi-
12947: simman päteviä ja oppineita asiantuntijoita, tea- ja toimikuntatyöskentelyssäkin olisi otet·
12948: mikä ,tietysti on oikea periaate. tava huomioon kansanvallan vaatimukset, ehdo-
12949: Kuitenkin varsinaisen ns. yhteisen kansan tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
12950: keskuudessa esiintyy tyytymättömyyttä sen joh- väksi toivomuksen,
12951: dosta, että moniin juuri yhteisen kansan asioita
12952: käsitteleviin komiteoihin ja toimikuntiin ei että hallitus sen hallussa olevin vai-
12953: yleensä oteta käytännön miehiä ja naisia, siis kutuskeinoin edistäisi sellaista suuntaus-
12954: niitä, joiden ongelmia tutkitaan ja jotka kui- ta, että komiteoiden ja toimikuntien
12955: tenkin omakohtaisesti mitä parhaiten tuntevat jäseniksi valittaisiin myös asianomaisen
12956: itseään koskevat ongelmat ja tilanteet. tutkittavan alan käytännön asiantunti·
12957: Kun esim. metsätyömiehen ongelmia tutki- joita ( esim. metsureita, kämppäemäntiä,
12958: taan, tai kun selvitellään pienviljelijän, kalas- pienviljelijöitä, kalastajia, poromiehiä
12959: tajan ja poromiehen elämää ja toimeentuloa, jne.) oppineiden ja kirjoja lukeneiden
12960: silloin pitäisi ottaa tutkijaelimen jäsenistöön vä- rinnalle.
12961: hintäänkin yksi raavas jätkä, kämppäemäntä,
12962: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
12963:
12964: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
12965: Mikko Vainio Pentti Skön Lea Mäkipää
12966: Veikko Vennamo Reijo Enävaara
12967:
12968:
12969:
12970:
12971: 39 088300420M
12972: 306 1983 vp.
12973:
12974: Toivomusaloite n:o 274
12975:
12976:
12977:
12978:
12979: Kuoppa ym.: Maakaasuverkoston jatkamisesta Kouvolasta Hämee-
12980: seen ja pääkaupunkiseudulle
12981:
12982:
12983: Eduskunnalle
12984:
12985: Suomen maakaasun tuonti ( 1980: 905, 1981: lämmön tuotantoon) . Näissä se tuo monenlaisia
12986: 718 milj. m3 ) Neuvostoliitosta ei yllä edes etuja, joihin kuuluvat
12987: sovittuun määrään 1,4 mrd m3 vuodessa ja on - ympäristöystävällisyys pienen rikki- ja
12988: jatkuvasti laskenut. Kuitenkin on mahdollista tuhkapitoisuuden r n. 0,0001 %) ja täydellisen
12989: neuvotella tuontimäärän lisäämisestä n. 3 mrd palamisen takia
12990: m3 :iin vuodessa, mikä on Kouvolaan ulottuvan - helposti ja halvalla (murto-osa kaukoläm-
12991: putken kapasiteetti nykyisellä ( 40 barin) käyt- mön siirtokustannuksista) siirrettävissä
12992: töpaineelia ( suunnittelupaine 55 baria) . - helppokäyttöinen
12993: Neuvostoliiton todetut maakaasuvarat ovat - ei juuri kuluta eikä syövytä käyttölait-
12994: esitettyjen arvioiden mukaan noin 26 000 mrd teita, joten huoltotarve on pieni
12995: m3 ja vuotuinen tuotanto ( 1980) noin 435 - maakaasulaitoksen investointikustannuk-
12996: mrd m3 , josta n. 57 mrd m3 vuodessa vietiin set ovat 50-60 % hiilivoimalaitoksen inves-
12997: ulkomaille. Tästä viennistä Suomen maakaasu- tointikustannuksista
12998: tuonnin osuus on noin 1,6% ja noin 0,2% - maakaasua voidaan käyttää myös nykyai-
12999: Neuvostoliiton koko maakaasun tuotannosta, kaisissa öljy- ja hiilivoimalaitoksissa.
13000: joka on kasvamassa. Suoritettujen selvitysten mukaan, mm. Etelä-
13001: Edulliseen bilateraalikauppaan perustuvaa hii- Suomen alueiden seutukaavaliittojen tekemien
13002: lentuontia tuskin enää voidaan lisätä Neuvosto- selvitysten mukaan, on suuria maakaasun kulu-
13003: liitosta, joten kauppaa voitaisiin tasapainottaa tuskohteita Lahden seuduilla sekä Helsinki-
13004: mm. maakaasun lisätuonnilla ja vähentää hii- Riihimäki-Tampere-linjalle jatkettavan maa-
13005: lentuontia länsimaista. kaasujohdon lähellä. "Yksistään Helsingin kau-
13006: pungin alueella maakaasun käyttömäärä voisi
13007: Pitkän ajanjakson ohjelmassa Suomen ja Neu- nousta miljardiin kuutiometriin vuodessa, eli
13008: vostoliiton välillä on maakaasujohdon jatkami- vähän enemmän kuin käytämme tällä hetkellä
13009: nen mainittu tarkoituksenmukaisena ja tutkimi- Kymen läänin alueella" (ins. Erkki Heikkinen/
13010: sen arvoisena yhteistyökohteena ( Suomen ase- Neste Oy, INSKO:n järjestämässä energiasemi-
13011: tuskokoelma, sopimussarja 54/77). naarissa 15.4.1982). Hämeen läänin seutu-
13012: Maakaasua käytetään tällä hetkellä Kaakkois- kaavaliittojen laatiman selvityksen (Lahti
13013: Suomessa puunjalostusteollisuudessa, lasiteolli- 24. 2. 1983) mukaan olisi Päijät-Hämeessä,
13014: suudessa, metalliteollisuudessa, Lappeenrannan Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla mahdollista
13015: Lämpövoima Oy:n lämmitysvoimalassa, Kouvo- kuluttaa jopa 840 milj. m3 vuodessa.
13016: lan eräissä lämpökeskuksissa, kaasuturbiinien Voimalaitoskäytön ( lämmitysvoimalaitokset
13017: käyttövoimana, kuivatukseen ja ksavihuoneiden ja lämmityskeskukset) ohella voisivat teolli-
13018: lämmitykseen. Haminan kaupungissa tullaan suuslaitokset myös käyttää suuria määriä maa-
13019: maakaasua käyttämään suoraan kiinteistöjen kaasua sekä energian tuotannossa että raaka-
13020: lämmitykseen. aineena. Maakaasun tuonti Helsinkiin turvaisi
13021: Maakaasun tärkein käyttö on ja tärkein laa- myös kaupunkikaasun saannin kotitalouksien
13022: jennettu käyttötarkoitus olisi ilmeisesti edelleen noin 60 000 kaasuliedelle. Tämä takaisi kaasu-
13023: energiahuollossa lämmitystarkoituksiin (suora ltesien käytön jatkamisen eikä vaatisi inves-
13024: lämmitys ja lämmityskeskuksissa) ja lämmitys- tointeja uusiin sähköliesiin. Helsingin kaupun-
13025: voimalaitoksissa ( yhdistettyyn sähkön ja kauko- gin energialaitoksen taholta on esitetty kaupun-
13026: 1983 vp. - TA n:o 274 307
13027:
13028: kikaasun tuotannon lopettamista, mikä edellyt- Vuonna 1977 te~llisuuden rikkipäästöt oli-
13029: täisi 100-150 milj. mk:n investointeja sähkö- vat 336 000 tonma eli 62,5 % kaikista
13030: liesiin ja korvaaviin energiahuoltolaitteisiin. ( 538 000 t) ri'kkipäästöistä. Teollisuuden jäte-
13031: Helsingin kaupungissa on myös joukko kau- lipeiden pohto aiheutti 30 % teollisuuden ja
13032: punkikaasua käyttäviä ravintoloita, baareja, 19 % kaikista rikkipäästöistä.
13033: tehtaita, kahvipaahtimoita jne., joille kaupunki- Uusimpien arvioiden mukaan (Komitean-
13034: kaasun lopettaminen olisi hyvin harmillista. mietintö 1981: 70) olivat kemiallisen metsä-
13035: Maakaasu muodostaa erinomaisen raaka-ai- teollisuuden rikkidioksidipäästöt vuonna 1979
13036: neen kemian teollisuudelle. Metaanipitoinen 138 600 tonnia ja rikkipäästöt 13 600 tonnia.
13037: ( n. 99 %) maakaasu soveltuu hyvin vedyn Sulfaattiteollisuuden ominaispäästöt ovat erityi-
13038: tuottamiseen ja edelleen jatkojalostukseen, sen suuret (n. 40-100 kgSOdts) sulfiittisel-
13039: esim. ammoniakin ja metanolin valmistukseen. lun valmistuksessa.
13040: Maakaasun metaanista voidaan valmistaa useita Fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvat
13041: muitakin hyödyllisiä kemikaaleja. rikkidioksidipäästöt v. 1977 olivat yhteensä
13042: Valtiovallan taholta olisi tarkemmin selvitet- 438 000 tonnia eli yhteensä 81 % kaikista
13043: tävä maakaasun potentiaaliset käyttökohteet ja rikkidioksidipäätöstä. Raskaan polttoöljyn
13044: käyttömahdollisuudet ehdotetun maakaasuput- ( 223 000 t) osuus kaikista rikkidioksidipääs-
13045: ken varrella (Kouvola-Lahti-Tampere-Hel- töistä oli 41 % .
13046: sinki ja mahd. Turun seutu). Erityisesti olisi Näin ollen raskaan ja kevyen polttoöljyn
13047: selvitettävä ja suunniteltava maakaasua hyväk- osittainen korvaaminen maakaasulla sekä teol-
13048: sikäyttävien uusien teollisuuslaitosten perusta- lisuuden jätelipeiden puhdistus ja rikin talteen-
13049: mismahdollisuuksia maakaasujohdon varrelle. otto vähentäisivät merkittävästi rikkipäästöjä.
13050: Olemattoman rikki- ( 1 mg/m3 eli noin Rikkidioksidin ( S02), typpioksidien ( NOx)
13051: 0,0001 %) ja tuhkapitoisuutensa vuoksi ja ja hiukkasten alueelliset päästöt fossiilisten
13052: täydellisesti palavana polttoaineena maakaasu polttoaineiden käytöstä johtuen ovat suurim-
13053: on ihanteellinen polttoaine. mat Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen ja
13054: Nykyiset rikkipäästöt (teollisuuden jätelipei- Kymen lääneis·sä eli yhteensä noin 2/3.
13055: den poltosta sekä öljyn ja kivihiilen käytöstä) S02, NOx ja hiukkasten päästöjen osuudet
13056: aiheuttavat suuria kansantaloudellisia ( 4 mrd eri lääneissä ( fossiil. polttoain. käytöstä joh-
13057: mk:n luokkaa vuodessa) ja terveydellisiä hait- tuvia v. 1975, kokonaispäästöt myös ilmoi-
13058: toja. tettu):
13059:
13060: Lääni so2 NOx Hiukk.
13061: Uudenmaan ........................ . 26% 26% 36%
13062: Turun ja Porin ..................... . 14 15 19
13063: Hämeen ........................... . 15 13 9
13064: Kymen ............................ . 8 11 14
13065: Osuudet yhteensä ................... . 63% 65% 68%
13066:
13067: Yhteensä koko maassa ............... . 291x 113x 36 X 1 000 t
13068:
13069:
13070: Näin ollen, ympäristönsuojelullisista sy1sta, käyttö korvaavana polttoaineena erittäin tar-
13071: on tarkoituksenmukaista vähentää haitallisia rik- peellinen.
13072: ki- ja hiukkaspäästöjä näissä lääneissä korvaa- Tältä kannalta maakaasuputki on jatkettava
13073: malla ainakin osa fossiilisesta polttoaineesta eli Kouvolasta ainakin Hämeen lääniin ja Uudelle-
13074: lähinnä osa öljystä maakaasulla. Kymen läänissä maalle eli lähinnä pääkaupunkiseudulle.
13075: tähän on jo ryhdytty. Etenkin rikkidioksidipäästöt aiheuttavat suu-
13076: Tiheästi asutulla Uudellamaalla, jossa rikki- ria kansantaloudellisia ja terveydellisiä haittoja.
13077: ja hiukkaspäästöjen kansantaloudelliset ja ter- Rikkidioksidi yhtyy veteen ja kosteuteen ja
13078: veydelliset haitat nähtävästi ovat kaikkein suu- muodostaa happoja, jotka muiden rikkiyhdistei-
13079: rimmat (1/4 ... 1/3 foss.p.a), olisi maakaasun den kanssa syövyttävät elottoman luonnon ma-
13080: 308 1983 vp. -TA n:o 274
13081:
13082: teriaaleja (etenlcin metalleja), tekevät järvet ja Kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja turpeen
13083: vesistöt happamiksi, aiheuttavat kasvutappioita kohdalla em. ympäristöhaitat edustavat 20-
13084: ja vahingoittavat terveyttä. 40 % polttoainekustannuksista.
13085: Fossiilisissa pohtoaineissa olevat raskaat me- Em. haitta-arvioihin on vielä lisättävä kas-
13086: tallit (kuten arsenikki, beryllium, kadmium, vutappiot (noin 0,13 % kokonaiskasvusta EPN
13087: koboltti, kromi, elohopea, mangaani, nikkeli, 1979: 4) ja terveyshaitat.
13088: lyijy ja sinkki) joutuvat savukaasujen tai tuh- Rikkidioksidin ja hiukkasten yhteisvaikutus
13089: kan mukana myös luontoon ja ovat jossain on verrannollinen niiden tuloon eikä summaan,
13090: määrin myös ympäristömyrkkyjä. joten haitat korostuvat erittäin voimakkaasti
13091: Näistä päästöistä johtuvia epäsuoria kustan- kun pitoisuudet kasvavat.
13092: nuksia (kansantaloudelle) ja terveyshaittoja ei
13093: yleensä huomioida energiahuollossa, vaan pää- Todettakoon vielä, että mietinnössä ( EPN
13094: tökset perustuvat yleensä suppeisiin liiketalou- d. 270) 1976: 92 käytettiin eri syistä aiheutu-
13095: dellisiin kannattavuuslaskelmiin ( joissa on huo- van ilman pilaantumisen haitta-arvoksi v. 1972
13096: mioitu vain investointi-, polttoaine- ja käyttö- 1 800 milj. mk.
13097: kustannukset). Lämpövoimalaitosten ilmansuojeluselvityksiä
13098: Kuten jäljempänä osoitetaan, kokonaisvaltai- (sis.min. julk. A: 1, 1980, s. 40) on esitetty,
13099: sempi lähestymistapa, joka ottaa huomioon että ilman epäpuhtauksien aiheuttamat haitat
13100: myös maakaasun ympäristöedut, suosii maakaa- ovat karkeasti arvioiden noin 950 milj. mk
13101: sun käyttöä. vuodessa, eli huomattavasti vähemmän kuin
13102: Ruotsissa tehtyjen selvitysten ja arvioiden em. arviossa. "Rikkidioksidista johtuvien hait-
13103: mukaan olivat öljyn ja kivihiilen poltosta joh- tojen osuudeksi on arvioitu 45 % kokonais-
13104: tuvien ilman epäpuhtauksien aiheuttamat kus- kustannuksista, josta edelleen terveydellisten
13105: tannukset v. 1978 seuraavat: haittojen kustannusten osuus olisi n. 50 % eli
13106: milj.kr %
13107: n. 240 milj. mk. Kuitenkin käsitykset rikki-
13108: dioksidin osuudesta sairauksien synnyssä ovat
13109: - metallin korroosio . . . . . . . 1 100 43 epävarmoja ja ristiriitaisia. Myöskään metsien
13110: - pesu . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375 14 kasvutappioiden laskentaperusteet eivät ole
13111: - julkisten rakennusten puh- ollenkaan selviä". Tämän arvion mukaan ai-
13112: distus . . . . . . . . . . . . . . . . . 300 12 heuttaisivat lauhdutus- ja lämmitysvoimalan
13113: _;:_ tekstiili- ym. vahingot . . . . 800 31 rikkipäästöt noin 100 milj. markan kansanta-
13114: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 57 5 100 loudelliset haitat vuosittain.
13115: Näistä ja rikkipäästöistä arvioitu kokonais-
13116: Muutettuna Suomen olosuhteisiin vastaava haitta kg rikkiä kohti on (1976)
13117: varovainen alalikiarvio on 1 300 ... 1 600 milj.
13118: mk vuonna 1972 (Rakennusten lämpö talous, 0,45 X 950 X 106 mk
13119: VTT, Rak.tal.lab., tiedonanto 8, 1972).
13120: Rikkipäästöjen aiheuttamat korroosiohaitat 0,5 X 343 000 g n'kki"a
13121: 5,5 -k
13122: ovat tämän arvion mukaan 2,9 ... 5,8 ... 7
13123: mk/kg rikkiä ala-, keski- ja yläarvioineen ja mikä on hyvin lähellä VTT:n selvityksessä
13124: vuoden 1972 hintatasolla. Inflaation aiheutta- ( 1972) esitettyä inflaatiokorjattua keskimää-
13125: ma kustannuslisäys 10 vuoden aikana on noin räistä materiaalihaittaa 5,8 mk/kg S (ilman ter-
13126: 3-kertainen. ( Rikkidioksidimäärää kohti vahin- veyshaittoja ja kasvutappioita). Näin ollen käy-
13127: got ovat noin puolet edellisistä, joten vuoden tetty arviointiperuste lienee likimäärin oikea.
13128: 1982 vahinkoarviot ovat 8,7 ... 17,4 ... 21 Kolmas haitta-arvio on esitetty ilmanlaatu-
13129: mk/kg rikkiä.) työryhmien mietinnössä ( 1979: 14 s. 103-
13130: Näistä lähtökohdista ovat fossiilisten poltto- 104) mm. Ruotsin ja Saksan Liittotasavallan
13131: aineiden käytön aiheuttamat materiaalivauriot tietoihin perustuen. Arvioitu rikkidioksidin ai-
13132: Suomessa noin 37 mrd mk vuoden 1982 ra- heuttama korroosiohaitta Suomessa on 35 milj.
13133: han arvossa keskiarvolaskelman mukaan. Ala- $ eli noin 100 milj. mk vuodessa, mikä siten
13134: raja-arvio on noin puolet tästä. on noin kertaluokkaa pienempi kuin VTT:n
13135: 1 miljoonan tonnin raskaan polttoöljyn kor- selvitykseen perustuva haitta-arvio. Kaikki kor-
13136: vaaminen maakaasulla vähentäisi siten mate- roosiokustannukset Suomessa ovat Liittotasa-
13137: riaalivaurioita 220-430 milj. markalla. vallassa tehtyjen arvioiden mukaan noin 2 mrd
13138: 1983 vp.- TA n:o 274 309
13139:
13140: mk vuodessa, mistä vain osa johtuu ilman epä- kaasun käytön hyötysuhde ( T)e = =
13141: 0,8, 1]t
13142: puhtauksista. 0,85). Suurempien pääomakustannusten takia
13143: Jatkossa käytetään VTT:n selvityksen keski- hiililaitos edellyttää tasaisempaa käyttöä (vähän
13144: arvoon alaraja-arvion inflaatiokorjattua mate- seisantaa) kuin maakaasulaitos, ja oletettua
13145: riaalihaittaa 17,4 mk/kg rikkiä. plenempi käyttöaika ( 5 000 h/ vuosi) korottaa
13146: 1. 10. 1982 voimaan tulevan ilmansuojelu- tuotantokustannuksia suhteellisesti enemmän
13147: lain ( 6 7/82) nojalla tullaan ilmeisesti asetta- kuin maakaasulaitoksessa.
13148: maan rajoituksia mm. voimalaitosten rikkidiok- Jos jätetään huomioimatta hiilenkäytön ri-
13149: sldipäästöille, mikä siten aiheuttaa lisää välit- kistä johtuvat korroosiohaitat, ovat sähkötuo-
13150: tömiä kustannuksia energiantuotannossa rikki- tantokustannukset lämmitysvoimalaitoksissa lä-
13151: pi toisella pol ttoaineella. hes samat (128,3 ja 134,1 mk/MWh), noin
13152: Ilmansaasteiden aiheuttamia terveyshaittoja 20 o/o :n ero hiilen eduksi. Sen sijaan realisti-
13153: on vaikea arvioida ja suorastaan mahdoton mi- sempi laskutapa, jossa edes osa ympäristöhai-
13154: tata rahassa. Nämä haitat ovat silti vakavat ja toista ( rikistä johtuvat korroosiovauriot) huo-
13155: laajat. mioidaan, on maakaasukäyttöinen lämmitysvoi-
13156: Lähes kolmasosa aikuisista ihmisistä potee malaitos selvästi edullisempi esitetyillä lähtö-
13157: allergista nuhaa ja kolme prosenttia astmaa. oletuksilla (maakaasu/ hiilisähkö: 134,1/158,9
13158: Astma ja allerginen nuha ovat kuusinkertaistu- mk/MWh, maakaasu/hiililämpö 92/101,4 mk/
13159: neet 30 vuoden aikana (HBL 8. 1. 81, prof. K. MWh).
13160: Järvinen). On huomattava, ettei hiilen hiukkaspäästöistä
13161: Noin yksi miljoona suomalaista potee nalta johtuvia haittoja, hiilen päästöistä yleensä joh-
13162: hengityselinten sairauksia (Astma- ja allergia- tuvia kasvutappioita eikä terveysvaikutuksia ole
13163: yhdistyksen vuosikokous huhtikuussa 1982). huomioitu. Näiden huomioimineo johtaisi vielä
13164: Yhdysvalloissa esitettyjen arvioiden mukaan epäedullisempaan hiilen käyttöön maakaasuun
13165: olivat ri!kkidioksidin aiheuttamat terveydelliset verrattuna.
13166: vahingot USA:ssa 30 mrd dollaria, mikä Suo- Pienemmällä laitoskoolla hiilen käyttö on
13167: men oloissa vastaa noin 800 milj. mk vuodessa suhteellisesti epäedullisempi.
13168: (VVT:n selvitys 1972). Typpioksidien päästöistä johtuvia haittoja ei
13169: Maakaasun puhtaus tuo siten erittäin mer- ole huomioitu puuttuvien tietojen takia.
13170: kittäviä etuja myös terveysvaikutusten suhteen Maakaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi
13171: hiileen, öljyyn, jätdipeään ja turpeeseen ver- edullisia työllisyys- ja kauppapoliittisia seurauk-
13172: rattuna. sia. Maakaasutyöryhmän mietinnön yhteenve-
13173: Koska energiatuotanto on maakaasun lisä- dossa ( 13. 10. 1978, KTM) arvioitiin, että
13174: tuonnin pääasiallisin käyttöalue, suoritetaan seu- maakaasuputken jatkorakentamisen (Kouvola-
13175: raavassa talousvertailu kivihiili- ja maakaasu- Lahti-Tampere-Helsinki) välitön työllistävä
13176: käyttöisten lämmitysvoimalaitosten välillä ( ka- vaikutus olisi noin 1 000 miestyövuotta. Välil-
13177: pasiteetti 120 MW sähkö + 250 MW lämpö). lisesti vaikutus olisi noin kaksinkertainen. Maa-
13178: Laskelmat perustuvat KTM:n selvityksen Sarja kaasun lisätuonnin ( 2-3 mrd m3 /vuosi) työl-
13179: B: 15, 1980, tuloksiin, joissa on otettu huo- listämisvaikutus ilman kerrannaisvaikutusta olisi
13180: mioon uudet (vuodenvaihteen 1981/82) polt- 500-3 000 miestyövuotta vuodessa.
13181: toaineen hinnat sekä lisätty rikkipäästöistä joh- Maakaasun lisätuonti Neuvostoliitosta kor-
13182: tuvat korroosiovauriot (VTT:n 1972 esittämän vaisi . lähinnä epävakaisilta länsimarkkinoilta
13183: ja tässä inflaatiokorjatun keskiarvon mukaan, tuotavaa öljyä ja kivihiiltä.
13184: 17,4 mk/kg rikkidioksidia) . Käytetyt polttoaine- Tämä auttaisi myös tasapainottamaan nykyis-
13185: kustannukset ja ympäristölisä on saatu jakamalla tä epätasapainoa bilateraalikaupassa Neuvosto-
13186: polttoaineiden hinnat ja em. ympäristövaurio liiton kanssa.
13187: laitosten polttoainekäytön hyväksytyille ( 1] = Kävtettävissä olevat tiedot osoittavat, että
13188: 0,8-0.91 ). maakaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi
13189: Maakaasun hinta (78.7 mk/MWh v. 1982) merkittäviä etuja kansantalouden kannalta.
13190: <.'n lähes 50 % korkeamoi kuin hiilen hinta Maakaasuputken jatkaminen Kouvolasta Lah-
13191: ( 54,3 mk/MWh). Sen sijaan hiilivoimalaitok- den, Tampereen ja Helsingin seudulle alkupe-
13192: sen investointikustannukset ovat noin 56 o/o räisen suunnitelman mukaisesti ja vielä eteen-
13193: suuremmat kuin maakaasukäyttöisen lämmitys- päin Turun ja Porin lääniin sekä maakaasutuon-
13194: voimalaitoksen investointikustannukset. Maa- nin lisääminen ja rikkipitoisen po1ttoöljyn aina-
13195: 310 1983 vp. - TA n:o 274
13196:
13197: kin osittainen korvaaminen maakaasulla näissä misella Hämeeseen ja pääkaupunkiseudulle olisi
13198: lääneissä (joissa on noin 2/3 fossiilisten poltto- välittömiä alueen maanteiden, rautateiden ja
13199: aineiden aiheuttamista suurista rikkipäästöistä) satamien painetta keventäviä vaikutuksia. Nä1n
13200: vähentäisivät ympäristölle ja terveydelle haital- ollen valtion rahoituksen mukaan ottamista
13201: lisia rikkipäästöjä. maakaasuputkiverkoston laajentamiseen on pi-
13202: Työllisyyden ja Neuvostoliiton kanssa tapah- dettävä mitä luonnollisimpana toimena, jolla
13203: tuvan kaupan lisääminen olisivat muita ilmei- valtiovalta turvaa ja kehittää yleisiä elinkeino-
13204: siä etuja. Maakaasun lisätuonti ja lännestä tuo- elämän edellytyksiä.
13205: tavan öljyn ainakin osittainen korvaaminen maa- Maakaasun käyttömahdollisuuksia nykyisissä
13206: kaasulla monipuolistaisivat myös energiahuoltoa ja uusissa kulutuskohteissa on selvitettävä ja
13207: ja tekisivät energiahuoltomme ja taloUitemme päätös maakaasun lisätuonnista ja putken jat-
13208: vähemmän riippuvaiseksi lännen kriisitaloudes- kamise&ta on tehtävä mahdollisimman nopeasti,
13209: ta. jotta sen käyttömahdollisuuksia ajoissa voitai-
13210: Suppeiden liiketaloudellisten tarkastelujen si- siin huomioida.
13211: jasta on maakaasun lisätuontia lähestyttävä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
13212: mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, jolloin huo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13213: mioidaan sen käY'tÖn kansantaloudellisia, tervey-
13214: dellisiä ja muita etuja. Maakaasuputkiverkoston että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
13215: rakentaminen Suomeen on verrattavissa infra- menpiteisiin maakaasuputken jatkami-
13216: struktuuriin kuuluvien maanteiden, rautateiden seksi Kouvolasta Lahteen ja Hämeenlin-
13217: sekä satamien ja vesireittien kehittämiseen, joka naan sekä sieltä edelleen Tampereelle ja
13218: perinteisesti on katsottu Suomessa kuuluvan pääkaupunkiseudulle.
13219: valtiovallan tehtäviin. Maakaasuputken jatka-
13220: Hel.singissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13221:
13222: Mikko Kuoppa Pirkko Turpeinen Marjatta Stenius-Kaukonen
13223: Marja-Liisa Salminen Matti Kautto Ensio Laine
13224: Seppo Toiviainen
13225: 1983 vp. 311
13226:
13227: Toivomusaloite n:o 275
13228:
13229:
13230:
13231:
13232: Kuoppa ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Ylöjärvelle
13233:
13234:
13235: Eduskunnalle
13236:
13237: Valtion palvelujen kehittämiseksi ja saata- Taloon tulisi Ylöjärven-Kurun mnusmies..
13238: vuuden parantamiseksi on välttämätöntä, että piirin, kihlakunnanoikeuden, kansaneläkelaitok-
13239: Ylöjärvelle rakennetaan valtiolle oma virasto-- sen sekä mahdollisesti työvoimahallinnon ja ve-
13240: talo. Ylöjärvi on voimakkaasti kasvava kunta, rotoimiston tilat. Verotoimiston osalta on rat-
13241: jonka kehitys edellyttää myös valtion tarjoa- kaisevaa, mitkä ovat veropiirin rajat, ja muutto
13242: mien virastopalvelujen nykyistä parempaa saa- Ylöjärvelle merkitsisi myös veropiirin rajojen
13243: tavuutta. Valtion palvelujen toimipisteet toimi- tarkistamista. Muiden virastojen osalta tilanne
13244: vat nyt monessa eri paikassa ja joiltakin puut- on varsin selvä, joten rakennettavalle virastolle
13245: tuu kokonaan omat pysyvät toimitilat. Tästä on runsaasti käyttöä tiedossa.
13246: aiheutuu palveluja tarvitseville henkilöille tar- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus..
13247: peetonta vaivaa ja ajanhukkaa. Valtiolle tä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13248: mänhetkinen tilanne taas aiheuttaa ylimääräisiä
13249: kustannuksia. Kaikkien osapuolten etujen mu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13250: kaista olisi, että Ylöjärvelle rakennettaisiin val- valtion virastotalon rakentamiseksi Ylö-
13251: tiolle oma virastotalo. Talolle on varattu oma iärvelle.
13252: tontti kuntakeskuksesta keskeiseltä paikalta,
13253: joka myös helpottaisi asioimista virastoissa.
13254: Helsingis~ 21 päivänä huhtikuuta 1983
13255:
13256: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
13257: 312 1983 vp.
13258:
13259: Toivomusaloite n:o 276
13260:
13261:
13262: Laaksonen ym.: Porin kaupungin määräämisestä alueellisen kehi-
13263: tyksen edistämisestä annetun lain 8 §:ssä tarkoitetuksi
13264: erityisalueeksi
13265:
13266: Eduskunnalle
13267:
13268: Hyvin pitkään on Porin työvoimat01m1ston mautettuja oli helmikuun lopussa 10,6% työ-
13269: alueen työttömyysaste ollut poikkeuksellisen voimasta. Kun otetaan huomioon lomautukset,
13270: korkea. Tämän vuoden helmikuun lopussa se jotka ovat koetelleet Porin seutua - onhan
13271: oli 14,8 %. Myös koko Satakunnan alueen viime vuoden aikana keskimäärin joka kym-
13272: työttömyysaste on ollut vuoden vaihteessa n. menes 1omautettu ollut Porin alueelta - niin
13273: 12 %. Todettakoon, että aluepoliittista tukea Porin tilanne on vielä vaikeampi. Kun edel-
13274: saavien työvoimapiirien työttömyysasteet olivat leen otetaan huomioon välittömän työttömyys-
13275: vastaavasti helmikuun lopussa 1983 seuraavat: uhan alaiset eli tilapäistöihin työllistetyt ja ly-
13276: Rovaniemi 13,7 %, Kajaani 12,6 %, Joensuu hennetylle työviikolle siirretyt, on Porin työ-
13277: 13 %, Oulu 10,2 %, Kuopio 9,6 %, Jyväskylä voimasta silloin joko työttömänä tai työttö-
13278: 9,6 %, Mikkeli 9,1% ja Vaasa 5,7 %. Kok- myysuhan alaisena 18,9 %. Näissä luvuissa eivät
13279: kolan työvoimapiirin työttömyysaste oli 7,3 % , ole ne 883 työttömyyseläkeläistä, jotka ovat
13280: Tampereen 8,9 %, Turun 5,4% ja Helsingin myös työnhakijoina. Edelleen on huomattava se,
13281: 2,7 %. että Porin työvoimatoimiston alueella työttö-
13282: Edellä olevasta käy ilmi, että yhdenkään myyden keskimääräinen kesto poikkeaa muista
13283: muun työvoimapiirin työttömyysaste ei ylittä- työvoimapiireistä. Joulukuussa 1982 se oli kes-
13284: nyt Porin työvoimatoimiston alueen työttö- kimäärin 33 viikkoa, Mikkelissä 26 viikkoa,
13285: myysastetta vuoden 1983 helmikuun lopun Oulussa ja Kokkolassa 23 sekä Rovaniemellä
13286: tilanteesS1i. 21 viikkoa.
13287: Vaikeimmassa tilanteessa on Porin kaupunki. Koska nykyisin voimassaolevan alueellisen
13288: Porin teollisuudesta, rakennustoiminnasta, kau- kehityksen edistämisestä annetun lain (532/
13289: pasta ja liikenteestä on poistunut vuodesta 1975 81) mukaan voi valtioneuvosto määrätä kun-
13290: lähtien 5 484 työpaikkaa, kun taas palveluihin nan erityistoimenpiteiden kohteeksi eli erityis-
13291: on saatu lisää vain 3 045 työpaikkaa. Nettovä- alueeksi, jos kunnassa
13292: hennys on, kun myös maatalous huomioidaan, - on rakenteellisista syistä korkea pysyvä
13293: lähes 2 800 työpaikkaa. Tämä merkitsee sitä, työttömyys;
13294: että n. 7 % työpaikoista on poistunut. Eräs - on syntynyt äkillinen poikkeuksellisen
13295: yksittäinen tapaus oli Finlaysonin kutomon korkea työttömyys; tai
13296: palo ja sen aiheuttama tekstiilialan työttömyys. - elinkeinotoiminnan kehittämismahdolli-
13297: Myös metallialalla työttömyys ja lomautuk- suudet ovat muutoin osoittautuneet poikkeuk-
13298: set ovat poikkeuksellisen runsaita. Porin työ- sellisen vaikeiksi.
13299: voimatoimiston alueella oli metalliteollisuu- Edelleen kunta voidaan määrätä erityisalueek-
13300: den työttömiä tammikuun lopussa yhteensä si, jos se on joutunut muuta perusvyöhykettä
13301: 1 561. Koko maassa oli metallialan työttömiä selvästi huonompaan asemaan.
13302: 8 898 eli Porin osuus koko maan metallialan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13303: työttömistä oli 17 ,5 % . Lisäksi metallialan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13304: lomautettuja oli koko maassa tammikuun lo-
13305: pussa 4 029, mistä Porin osuus oli 22 %. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
13306: Porin osalta metallialan suhteellinen työttömyys piteisiin Porin kaupungin nimeämiseksi
13307: on siis verrattuna koko maan tilanteeseen huo- alueellisen kehityksen edistämisestä an-
13308: mattavan korkea. netun lain 8 §:ssä tarkoitetuksi erityis-
13309: Porin kaupungissa työttömyys on todeHa alueeksi.
13310: hälyttävä. Kaupungin työttömyysaste ilman Ia-
13311: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13312:
13313: Timo Laaksonen Mikko Elo Irma Rosnell
13314: 198.3 vp. 313
13315:
13316: Toivomusaloite n:o 277
13317:
13318:
13319:
13320:
13321: Laaksonen ym.: Työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavien jäsen-
13322: ten nimittämisestä valtionenemmistöisten yhtiöiden hallituk-
13323: siin ja hallintoneuvostoihin
13324:
13325:
13326: Edus'kunnalle
13327:
13328: Uudella osakeyhtiölailla ( 7 34/78) on kor- tuolloin välttämättömänä, että edelleen jatke-
13329: vattu viime vuosisadalta peräisin oleva laki taan sellaisia toimia, joilla henkilökunnan edus-
13330: v2staamaan nyky-yhteiskunnan vaatimuksia. tus turvataan kaikenmuotoisten yritysten hal-
13331: Uusi laki perustuu yhteispohjoismaiseen val- lintoelimissä.
13332: mistelutyöhön ja Norjan, Ruotsin ja Tanskan Yrityksen henkilökunnan osallistuminen yri-
13333: osakeyhtiölainsäädäntö on uusittu jo suoma- tysjohtoon toisi johtotyöhön lisää asiantunte-
13334: laista lainsäädäntöä aikaisemmin. Mainittujen musta ja laajempaa näköalaa yrityksen eduksi.
13335: maiden lainsäädännössä on turvattu yritysten Suomalaisella yritystoiminnalla ei ole varaa jät-
13336: henkilökunnalle määräedustus niiden hallinto- tää käyttämättä tätä kehityspanosta ja asettaa
13337: elimissä. Suomen uusi lainsäädäntö ei sisällä itseään tietentahtoen kilpailijamaita huonom-
13338: vastaavia yritysdemokratiaa koskevia määräyk- paan asemaan. Erityistä vastuullisuutta tässäkin
13339: siä. suhteessa odotetaan valtionenemmistöisilta yh-
13340: Uusi osakeyhtiölaki antaa kuitenkin sen mah- tiöiltä.
13341: dollisuuden, että yhtiöjärjestykseen perustuvalla Henkilökunnan edustus voitaisiin toteuttaa
13342: määräyksellä voidaan joku tai jotkut hallituk- esim. siten, että yhtiöjärjestyksessä oikeutet-
13343: sen jäsenistä asettaa muutoin kuin yhtiöko- taisiin yhtiön työntekijät valitsemaan keskuu-
13344: kouksen valitsemina. Vastaava mahdollisuus destaan kaksi ja toimihenkilöt yhden jäsenen
13345: koskee myös hallintoneuvostojen jäsenten va- ja heille henkilökohtaiset varajäsenet yhtiön
13346: litsemista. Tämän pohjalta yritysten henkilö- hallitukseen ja hallintoneuvostoon.
13347: kunnalle voitaisiin antaa mahdollisuus valita Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13348: edustajansa yrityksen johtoon. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13349: Eduskunnan lakivaliokunta sanoi osakeyhtiö-
13350: 12ista antamassaan mietinnössä (LaVM n:o 4/ että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13351: 1978 vp.) pitävänsä tärkeänä, että valtionenem- menpiteisiin työntekijöitä ja toimihen-
13352: mistöisissä osakeyhtiöissä voitaisiin käyttää lain kilöitä edustavien jäsenten nimittämi-
13353: suomaa mahdollisuutta yhtiön henkilökuntaa seksi valtionenemmistöisien yhtiöiden
13354: edustavien hallituksen ja hallintoneuvoston hallituksiin ja hallintoneuvostoihin.
13355: jäsenten valitsemiseksi. Lisäksi valiokunta piti
13356: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13357:
13358: Timo Laaksonen Ulla-Leena Alppi Osmo Vepsäläinen
13359: Terho Pursiainen Juhani Vähäkangas Heikki Mustonen
13360: Pekka Leppänen Anna-Liisa Jokinen Mikko Elo
13361: Niilo Koskenniemi
13362:
13363:
13364:
13365:
13366: 40 088300420M
13367: 314 1983 vp.
13368:
13369: Toivomusaloite n:o 278
13370:
13371:
13372:
13373:
13374: Lahti-Nuuttila: Elokuvaveron poistamisesta
13375:
13376:
13377: Eduskunnalle
13378:
13379: Huviveron poistuttua vuonna 1981 ei ole joh- Elokuvateatterit ovat elokuvan omin levitys-
13380: donmukaista kerätä myöskään elokuvaveroa ny- kanava. Ne täyttävät myös alueellisen kulttuuri-
13381: kyisin perustein. Elokuvaverolain mukaan vero tarjonnan tarvetta. Elokuvateatterilaitos on jou-
13382: on 10 prosenttia pääsymaksutulosta. Jos esi- tunut yhä tiukempaan kilpailuasemaan muun
13383: tettävä elokuva on sisällöltään huono tai tai- muassa uusien viestintävälineiden nopeasti ke-
13384: teellisesti tai laadultaan heikko, vero on 30 hittyessä. Niiden elinkyky on koetuksella. V aa-
13385: prosenttia. Eräiltä elokuvilta veroa ei peritä ravyöhykkeeseen joutuvat ensimmäisten jou-
13386: lainkaan. kossa koti- ja ulkomaiset laatuelokuvat, sillä
13387: Pääsymaksutulojen perusteella elokuvaohjel- yleisöpohjan kapeneminen voi johtaa nopeasti-
13388: miston valtaosa kuuluu 10 prosentin veroluok- kin elokuvatarjonnan yksipuolistumiseen ja si-
13389: kaan (yli 80 prosenttia). 30 prosentin vero- sällölliseen köyhtymiseen.
13390: luokan elokuvien osuus on vajaa kymmenen Näissä olosuhteissa ei ole perusteltua kerätä
13391: prosenttia ja verovapaiden elokuvien tätäkin elokuvien valtaosalta 10 prosentin elokuvave-
13392: pienempi. roa. Vero ei ole myöskään finanssipoliittisesti
13393: Kansallinen elokuvatuotanto on Suomessa merkittävä. Sillä on kuitenkin merkitystä Suo-
13394: viime vuosina parantunut sekä laadullisesti että men elokuvasäätiön toiminnan rahoittamisessa.
13395: määrällisesti merkittävästi. Elokuva taide- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13396: kulttuurimuotona on kokenut vireän elpymisen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13397: kauden.
13398: Laadullisesti ansiokkain elokuva ei silti vielä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13399: kään leviä laajalti eikä tasaisesti maan eri osiin. 10 prosentin elokuvaveron poistamiseksi
13400: Sekä kotimaisten että ulkomaisten korkeatasois- siten, että Suomen elokuvasäätiön toi-
13401: ten elokuvien leviämiseksi on riittävän yleisö- minnan vastaava rahoitus turvataan ja
13402: pohjan turvaaminen tarpeen. Näin elokuvakin että samalla sovittaisiin valtiovallan ja
13403: voi säilyttää luonteensa saavutettavuudeltaan elokuva-alan eri osapuolten keskeisissä
13404: verrattomana kulttuurina. neuvotteluissa säätiömaksun suuruus 30
13405: prosentin veroluokan elokuvista.
13406: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13407:
13408: Pentti Lahti-Nuuttila
13409: 198.3 vp. 315
13410:
13411: Toivomusaloite n:o 279
13412:
13413:
13414:
13415:
13416: Lahti-Nuuttila ym.: Valtion investointirahaston toiminnan kehit-
13417: tämisestä ja monipuolistamisesta
13418:
13419:
13420: Eduskunnalle
13421:
13422: Valtion investointirahasto on perustettu ammattitaitoisen henkilöstön edelleen koulutta-
13423: vuonna 1975 annetulla lailla ( 79/7 5) . Tarkoi- miseen. Näiden toimintojen ottaminen mukaan
13424: tuksena on ollut rahaston varoista myönnettä- rahaston toimintapiiriin vastaavalla tavalla kuin
13425: villä lainoilla edistää taloudellista kasvua, Kehitysaluerahaston kohdalla on toteutettu,
13426: alueellista kehitystä, kansainvälistä kilpailuky- edesauttaisi erityisesti vaikeuksissa olevien pe-
13427: kyä ja työllisyyden sekä tulotason parantamista. rinteisten teollisuusalojen voimavarojen uudel-
13428: Rahaston toiminnasta saadut kokemukset kui- leen suuntaamisessa ja työpaikkojen säilyttämi-
13429: tenkin osoittavat, että kaikilta osin asetettuja sessä.
13430: tavoitteita ei ole saavutettu. Tämä on johtu- Valtioneuvoston vuodelle 1983 vahvistaman
13431: nut toisaalta käytettävissä olleiden pääomien sijoitussuunnitelman mukaan rahaston sijoitus-
13432: niukkuudesta ja osin myös kalleudesta sekä menot voivat olla 375 milj.mk. Määrää ei voida
13433: toisaalta varojen käytön kohdentumisesta. Ra- pitää riittävänä ottaen huomioon sen, että
13434: haston perustaruisajankohtaan verrattuna teol- rahaston toiminta-alueena on koko maa. Varojen
13435: lisuuden ongelmat kohdentuvat alueellisesti eri- lisäämisen ohella tulisi kehittää erilaisia lainoi-
13436: lailla. Erityisen huolestuttavana uutena piir- tusmuotoja eri kohteita ja tarkoituksia varten.
13437: teenä on pidettävä vanhojen, perinteisten teol- Lisäksi olisi tarpeen selvittää mahdollisuudet
13438: lisuuspaikkakuntien teollista kehitystä, joka yhdistää valtion investointirahaston ja Kehitys-
13439: olisi voitava o.ttaa nykyistä paremmin huo- aluerahaston voimavaroja siten, että ne nykyistä
13440: mioon kohdennettaessa valtion investointira- paremmin palvelisivat teollisuuspoliittisia pää-
13441: haston varoja. määriä.
13442: Jotta valtion investointirahasto voisi ny- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
13443: kyistä tehokkaammin toteuttaa sille asetetut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13444: tavoitteet, olisi sen toimintaa kehitettävä ja
13445: monipuolistettava ja sille olisi luotava riittävät että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
13446: rahoitusresurssit. Erityisesti olisi perinteisten piteisiin valtion investointirahaston toi-
13447: käyttöomaisuusinvestointien rahoittamisen li- minnan kehittämiseksi ja monipuolista-
13448: säksi voitava kohdistaa rahaston varoja tuote- miseksi sekä sen riittävän rahoituksen
13449: kehittelyn ja markkinoinnin kehittämiseen s~kä turvaamiseksi.
13450: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13451:
13452: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen Pertti Hietala
13453: Timo Roos Kaj Bärlund Peter Muurman
13454: Mikko Rönnholm Mikko Elo Tapio Holvitie
13455: Anna-Liisa Piipari Aarno von Bell Jorma Rantanen
13456: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
13457: 316 1983 vp.
13458:
13459: Toivomusaloite n:o 280
13460:
13461:
13462:
13463:
13464: E. Laine ym.: Sairauskuluvähennyksen uudistamista tarkoittavan
13465: esityksen antamisesta
13466:
13467:
13468: Eduskunnalle
13469:
13470: Valtion- ja kunnallisverotuksessa ovat vähen- korotettu omavastuuosuuksia, ovat lisänneet
13471: nyskelpoisia verovelvollisen omat ja perheen- myös kansalaisten sairauskustannuksia. Koska
13472: jäsenten sairauskulut. Vähennettäväksi kelpaa- lisäksi terveyden- ja sairaanhoidon kustannuk-
13473: vat sairaala-, tutkimus- ja laboratoriomaksut, sista huomattava osa on sairausvakuutuskor-
13474: lääkärin-, hammaslääkärin- ja lääkekulut sekä vaukseen kuulumattomia, on välttämätöntä
13475: silmälaseista ja kuulolaitteen hankinnasta aiheu- korottaa valtion- ja kunnallisverotuksessa vähen-
13476: tuvat menot. Vähennys on yksinäisen henkilön nettäväksi sallittujen sairauskulujen markka-
13477: kohdalla enintään 800 markkaa, puolisoiden määrää. Vähennykset tulisi tehdä veron mää-
13478: yhteisvähennys 1 600 markkaa, ja lisäksi saa rästä.
13479: verovelvollinen vähentää jokaisen alaikäisen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13480: lapsensa osalta 200 markkaa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13481: Sairauskustannukset ovat viime aikoina tun-
13482: tuvasti nousseet. Lääkärinpalveluksia jakavat että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
13483: yksityiset laitokset ovat korottaneet tutkimus-, tyksen sairausvähennysten korottami-
13484: hoito- ja lääkärissäkäyntimaksujaan, ja yksityi- seksi valtion- ja kunnallisverotuksessa ja
13485: sen lääketeollisuuden hallitessa lääkemarkki- lain muuttamiseksi siten, että vähennyk-
13486: noita nousevat lääkkeiden hinnat mielivaltai- set tehdään verosta.
13487: sesti. Sairausvakuutuslain muutokset, joilla on
13488: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
13489:
13490: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Salminen
13491: 1983 vp. 317
13492:
13493: Toivomusaloite n:o 281
13494:
13495:
13496:
13497:
13498: E. Laine ym.: Alkoholijuomiin käytettyjen edustuskulujen vähen-
13499: nyskelpoisuuden poistamisesta verotuksessa
13500:
13501:
13502: Eduskunnalle
13503:
13504: Hyvin huomattava osa korkeatasoisten annis- kohtaisesti maksa, helposti muodostuu liialli-
13505: keluravintoloitten asiakkaista ei ole niissä seksi. Tiettävästi on olemassa esimerkkejä siitä,
13506: omalla kustannuksellaan, vaan ns. edustusteh- että yritykset ovat johtajiensa tästä syystä
13507: tävissä. Nykyaikaiseen suhdetoimintaan varsin- aiheuituneen alkoholisoitumisen johdosta joutu-
13508: kin liike-elämän piirissä kuuluu edustusaterioi- neet vaikeuksiin.
13509: den tarjoaminen asiakkaille mahdollisimman Alkoholijuomiin käytettyjen edustuskulu-
13510: loisteliaassa ilmapiirissä. Kustannukset tulevat jen vähennysoikeutta verotuksessa ei voida pi-
13511: viime kädessä kuluttajien kannettavaksi, mutta tää alkoholipoliittisesti tarkoituksenmukaisena.
13512: myös valtio osallistuu niihin sen kautta, että Vaikka verohallitus onkin antanut ohjeita edus-
13513: nämä kulut tai ainakin osa niistä katsotaan sel- tuskulujen verovähennysoikeuden rajoittami-
13514: laisiksi tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä sesta, ei sillä vielä ole poistettu edellä mainit-
13515: johtuviksi kustannuksiksi, jotka tulo- ja omai- tuja epäkohtia.
13516: suusverolain (888/43) 25 §:n mukaan on lupa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13517: vähentää tuloa arvioitaessa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13518: Vaitio tosiasiassa tukee edustusaterioiden
13519: tarjoajille myönnetyn verovapauden turvin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13520: huomattavilla summilla ravintolaliikettä, eri- menpiteisiin alkoholijuomiin käytettyjen
13521: toten loistoravintoloita. Menettely suo paitsi edustuskulujen vähennyskelpoisuuden
13522: asiakkaille myös yritysten johdolle tilaisuuden kokonaan poistamiseksi tulo- ja varalli-
13523: henkilökohtaiseen alkoholijuomien käyttöön, suusverotuksessa.
13524: mikä siitä syystä, etttä kukaan ei niitä henkilö-
13525: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
13526:
13527: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Sten Söderström
13528: ·•.
13529: 318 1983 vp.
13530:
13531: Toivomusaloite n:o 282
13532:
13533:
13534:
13535:
13536: E. Laine ym.: Maakaasuputken rakentamisesta Lounais-Suomeen
13537:
13538:
13539: Eduskunnalle
13540:
13541: Maakaasu on todettu ympäristöystävälliseksi kautta, on maakaasuputken rakentaminen Lou-
13542: ja muutonkin luotettavaksi pohtoaineeksi koti- nais-Suomeen taloudellisesti erittäin perusteltu.
13543: talouksien ja teollisuuden käyttöön. Suomen ja Valmistelut maakaasuputkiverkon ulottami-
13544: Neuvostoliiton kesken solmi!tut maakaasutoimi- seksi Lounais-Suomeen tulisi aloittaa kiireel-
13545: tuksia koskeneet sopimukset ovat luoneet mah- lisesti.
13546: dollisuuksia tämän edullisen ja tarkoituksenmu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
13547: kaisen energian toimittamiseksi myös Lounais- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13548: Suomeen, jossa on suuria väestökeskuksia ja
13549: teollisuuslaitoksia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13550: Mikäli Ruotsi tulee ostamaan maakaasua maakaasuputken rakentamiseksi Lou-
13551: Neuvostoliitosta ja toimitus tapahtuu Suomen nais-Suomeen.
13552: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
13553:
13554: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
13555: 1983 vp. 319
13556:
13557: Toivomusaloite n:o 283
13558:
13559:
13560:
13561:
13562: E. Laine ym.: Pienviljelijäväestön vapauttamisesta markkinoimis-
13563: maksusta
13564:
13565:
13566: EduskunnaHe
13567:
13568: Harjoitetun talouspolitiikan perustavoite on osuus on noussut. Pienviljelijöitä ei voida syyt-
13569: ollut suurpääoman voittojen turvaaminen työ- tää maataloustuotteiden vientitarpeen kasvusta,
13570: tätekevien kustannuksella. Se on johtanut kan- ja siksi kommunistien käsityksen mukaan tulee
13571: san ostokyvyn alenemiseen, minkä johdosta pienviljelijöiltä markkinoimismaksu poistaa.
13572: maassamme on myös eräiden maataloustuottei- Ei ole oikein samanlaisen varallisuus- ja tu·
13573: den kulutus henkeä kohden 'tunttuvasti alempi loasteen omaavien viljelijöitä maan eri osissa
13574: kuin kehittyneissä teollisuusmaissa. Kulutus- asettaa markkinoimismaksun suhteen eri ase-
13575: kyvyn rajoittamisen talouspolitiikka on osasyy- maan. Näin kuitenkin tapahtui vuoden 1977
13576: nä maataloustuotteidemme huomattavaan vien- alussa säädetyssä markkinoimismaksulaissa.
13577: titarpeeseen. Tämän maatalouden suhteellisen Pienviljelijöiden tulee olla vapaat markkinoi-
13578: ylituotannon supistamiseksi on otettu käyttöön mismaksusta koko maassa. Sen sijaan suurvilje-
13579: useita keinoja. lijöille ja teollisuusmaiselle maataloustuotannol-
13580: Vuoden 1977 alussa eduskunnan enemmistö le on markkinoimismaksu asetettava niiden si- ~
13581: hyväksyi lain maidon, sianlihan ja vehnän jaintipaikasta riippumatta.
13582: markkinoimismaksusta. Sillä lisätään pienvilje- Säädetty markkinoimismaksulaki varsinkin 1
13583: lijäin taloudellisia vaikeuksia. Laki liittyy osana viljan osalta johtanee siihen, että vehnän vilje-
13584: niihin maatalouspoliittisiin toimenpiteisiin, joilla lystä siirryttäneen rehuviljan viljelyyn, sillä re-
13585: pienviljelijöiden tilailtaan pois ajamisen muo- huviljalle ei asetettu markkinoimismaksua. Tä-
13586: dossa yritetään maataloustuotantoa supistaa. män estämiseksi tulisi suurtilojen tuottamatie ,
13587: Pienviljelijät eivät ole syypäitä ylituotantoon, rehuviljalle asettaa markkinoimismaksu. Tois- ~
13588: vaan suurviljelijät ja teollisuusmaisesti maatta- tettakoon vielä, ettei pienviljelijän millekään
13589: loutta harjoittavat yrittäjät. Vuoden 1969 maa- tuotteelle tule markkinoimismaksua asettaa, ja ,
13590: talouslaskennan jälkeen vuoden 1974 loppuun niiltä pienviljelijäin tuotteilta, joille se asetet· ·
13591: mennessä 1-4 lehmän karjat vähenivät yli tiin, tule markkinoimismaksu poistaa.
13592: 75 000 karjalla. Kun v. 1969 1-4 lehmän Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
13593: karjojen maidon tuotanto koko maitomäärästä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13594: oli 34,6 %, niin v. 1974 se oli enää 21,4 %.
13595: Vuonna 1969 1-50 sian sikaloissa tuotettiin että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
13596: 53,5% koko sianlihan tuotannosta, mutta v. tyksen uudeksi markkinoimismaksulaik-
13597: 1974 oli mainitun kokoisten sikaloiden tuotan- si, jolla pienviljelijät vapautetaan mark-
13598: non osuus enää 20 %. Vielä vähemmän pien- kinoimismaksusta ja suurviljelijöille ja
13599: viljelijät ovat aiheuttaneet viljavuoria. Pienvil- teollisuusmaiselle maataloustuotannolle
13600: jelijäin osuus maataloustuotannosta on siis jat- asetetaan markkinoimismaksu.
13601: kuvasti supistunut ja vastaavasti suurtuotannon
13602: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
13603:
13604: Ensio Laine Matti Kautto Sten Söderström
13605: 320 1983 vp.
13606:
13607: Toivomusaloite n:o 284
13608:
13609:
13610:
13611: E. Laine ym.: Valtion ja rahalaitosten myöntämien asuntolainojen
13612: laina-aikojen pidentämisestä ja niiden korkojen alentamisesta
13613: sekä asumiskustannusten nousun hillitsemisestä
13614:
13615:
13616: Eduskunnalle
13617:
13618: Asuntopoliittisessa keskustelussa on varsin asuntolainaosuus nostetaan vuokrata-
13619: monilta arvovaltaisilta tahoilta todettu asunto- loissa 60 %:iin, valtion asuntolainojen
13620: lainojen laina-aikojen pidentämisen tarve. Myös takaisinmaksuaikaa pidennetään vastaa-
13621: eri poliittisten puolueiden ja ryhmien taholta maan asuntojen käyttöikää ja ensi vai-
13622: on esitetty vaatimuksia laina-aikojen pidentämi- heessa 45 vuoteen ja niiden korkotasoa
13623: sestä vähintään 45 vuoteen. Samoin on tehty alennetaan, pankkien myöntämien ensi-
13624: perusteltuja aloitteita ja ehdotuksia vuokrata- sijaislainojen takaisinmaksuaikaa piden-
13625: lojen laina-ajan pidentämisestä 80 vuoteen ja netään 25 vuoteen ja korkotasoa alen-
13626: asuntojen käyttöikää vastaavaksi. netaan 2 prosenttiyksiköllä, kunnille
13627: Pääomamenojen suuruus ja erityisesti asun- ryhdytään myöntämään avustusta vuok-
13628: tolainojen kohtuuton korko ja sen alituinen ratalojen oman pääoman koron poista-
13629: kohoaminen nostavat asumiskustannuksia. Myös miseksi ja vuokra-asuntotuotannon tur-
13630: polttoaineiden jatkuvat korotukset lisäävät läm- vaamiseksi, ja aravavuokrataloille ryhdy-
13631: mitys- ja asumiskustannuksia. Koska yleisen tään tarvittaessa myöntämään lisätukea
13632: korkopolitiikan vaihteluja ei tulisi kohdistaa siten, että kaikissa olemassaolevissa ara-
13633: asuntolainojen korkoihin niitä korottavasti vaan vavuokra-asunnoissa voidaan alittaa 13
13634: päinvastoin tulisi ryhtyä toimenpiteisiin asunto· markan enimmäisvuokrataso;
13635: lainojen korkojen alentamiseksi ja niiden tason että omistusasuntojen asumiskustan-
13636: vakiinnuttamiseksi, olisi ensimmäisessä vai- nuksia alennetaan pidentämällä pank-
13637: heessa alennettava rahoituslaitosten myöntämien kien vastaantulolainojen laina-ajat 15
13638: ensisijaislainojen korkotaso. Vuodesta 1981 vuoteen ja alentamalla korkotasoa 2
13639: alkaen asuinkiinteistöjä rasittanut katumaksu prosenttiyksiköllä;
13640: vaikuttaa yhtäläisesti niin vuokra- kuin omis- että asumistuki laajennetaan kaikkiin
13641: tusasuntojen asumiskustannuksiin. Katumaksu- tuen tarpeessa oleviin, myös yksin asu-
13642: lakia tulee muuttaa siten, että katumaksut koh- viin ja Iapsettomiin perheisiin, ja asu-
13643: distuvat teollisuus- ja liikerakennuksiin eivätkä mistuen omavastuuosuutta alennetaan
13644: asuinkiin teistöihin. pienituloisimpien kohdalla siten, että
13645: SKDL:n eduskuntaryhmän toivomusaloit- asumiskustannukset muodostavat enin-
13646: teessa n:o 104/1981 vp. (E. Laine ym.) on tään 20 % ja vähimmäistulotasolla 10
13647: esitetty perusteltuja ehdotuksia asumiskustan- % perheen käytettävissä olevista tu-
13648: nusten nousun hillitsemisestä ja niiden alenta- loista; ja
13649: misesta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13650: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus- asumiskustannusten nousun hillitsemi-
13651: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, seksi mm. pidättymällä asuntojen läm-
13652: mitykseen käytettävien polttoaineiden
13653: että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- valmisteverojen korotuksista ja toimi-
13654: piteisiin vuokrien alentomiseksi asunto- malla asuinkiinteistöjä rasittavan katu-
13655: lainoitetuissa taloissa siten, että valtion maksulain kumoamiseksi.
13656: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13657:
13658: Ensio Laine Sten Söderström
13659: 1983 vp. 321
13660:
13661: Toivomusaloite n:o 285
13662:
13663:
13664:
13665:
13666: U. Leppänen ym.: Päivärahojen verotuskäytännöstä
13667:
13668:
13669: rEduskunnal1e
13670:
13671: Lukuisat työntekijät joutuvat joko työsken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13672: telemään vieraalla paikkakunnalla tai työn takia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13673: matkustamaan. Heille maksetaan kustannusten muksen,
13674: korvauksena päivärahaa. Vieläkin tapahtuu, että
13675: päivärahasta verotetaan. Erityisesti näin on ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13676: pahtunut ns. komennusmiesten kohdalla. tarvittavien esitysten antamiseksi edus-
13677: Päivärahaoikeus verotuksessa tulisi hyväksyä kunnalle päivärahan verovapautta koske-
13678: myös yksityisille pienyrittäjille ammattiautoilijat vien lakien muuttamiseksi niin, että tul-
13679: mukaan lukien. Näin valitettavasti pääsääntöi- kinnat päivärahansaajan vahingoksi lop-
13680: sesti ei tapahdu. puvat sekä että päivärahaoikeus täysi-
13681: Päivärahan verottomuutta koskevia lakeja on määräisenä koskee myös pienyrittäjiä.
13682: selvennettävä, jotta eri verolautakuntien erilai-
13683: set tulkinnat loppuvat.
13684: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13685:
13686: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
13687: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
13688: Reino Jyrkilä
13689:
13690:
13691:
13692:
13693: 41 088300420M
13694: 322 1983 vp.
13695:
13696: Toivomusaloite n:o 286
13697:
13698:
13699:
13700:
13701: U. Leppänen ym.: Kotimaassa vietetyn loman v·aikutuksesta ul-
13702: komailla työskentelevän henkilön verotukseen
13703:
13704:
13705: iEduskunnal1e
13706:
13707: Ulkomailla työskennelleitä on verotuksessa omainen saa viettää mahdollisimman paljon lo-
13708: kohdeltu mielivaltaisesti siten, että kun asian- mia kotimaassa, tulisi tästä syystä verotusta
13709: omainen ulkomailla työskentelevä on pitänyt niin muuttaa, että loma-ajat eivät vähentäisi
13710: lomia kotimaassa, jolloin lomat on vähennetty kokonaisulkomaillaoleskeluaikaa.
13711: ns. ulkomaillaoleskeluajasta, niin seurauksena Mainituilla perus.:eilla ehdotamme kunnioit-
13712: on ollut se, että asianomaisella ei ole verotta- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13713: jan mielestä ollut vaadittavaa yhden koko vuo· sen,
13714: den oleskeluaikaa ulkomailla, jolloin asian-
13715: omainen on saattanut joutua kaksinkertaisen että hallitus ryhtyisi toimiin ulko-
13716: verotuksen kohteeksi maksaessaan veroa sekä matlla työskentelevien verotusasian jär·
13717: ulkomaille että Suomeen. Koska perhe- ja mui- jestämiseksi niin, että kotimaassa oles-
13718: den asioiden takia on paikallaan, että asian- keltu loma ei johda verotuksen kiristy-
13719: miseen.
13720: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13721:
13722: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
13723: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
13724: Reino Jyrkilä
13725: 1983 vp. 323
13726:
13727: Toivomusaloite n:o 287
13728:
13729:
13730:
13731:
13732: U. Leppänen ym.: Naapuriavun verotuksen poistamisesta
13733:
13734:
13735: Eduskunnal1e
13736:
13737: Yhteiskunnan toimesta on käynnistetty hyök- ovat aloittaneet tässäkin suhteessa hyökkäyk-
13738: käys tavallisia ihmisiä vastaan, kun ihmiset aut- sen tavallista ihmistä kohtaan.
13739: tavat toinen toistaan ja tekevät vastavuoroi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13740: suusperiaatteella niitä toisen tarvitsemia töitä, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13741: joita kukin asianomainen pystyy tekemään ja sen,
13742: osaa tehdä. Hyökkäystä on voimistettu nimit- että hallitus ryhtyisi toimiin verotuk-
13743: tämällä tätä toimintaa kuutamourakoinniksi. sen niin järjestämiseksi) että naapuriapu
13744: Naapuriavusta ei kuitenkaan koskaan Suomes- kaikissa olosuhteissa olisi verovapaa ei-
13745: sa aikaisemmin ole peritty veroja ennen kuin kä kansalaisia petoteltaisi verouhkauk-
13746: vasta nyt, kun valtaapitävät voimiensa tunnossa silla.
13747: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13748:
13749: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
13750: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
13751: Reino Jyrkilä
13752: 324 1983 vp.
13753:
13754: Toivomusaloite n:o 288
13755:
13756:
13757:
13758:
13759: U. Leppänen ym.: Aloitepalkkioiden saattamisesta verottomaksi
13760: tuloksi
13761:
13762:
13763: Eduskunnalle
13764:
13765: Aloitepalkkioiden ankara verotus on aiheult- lisuus on tukahdutettu. Verotuksen poiSitaminen
13766: tanut sen, että tehtyjen aloitteiden määrä maas- aloitepalkkioilta olisi koko yhteiskuntamme etu.
13767: samme on erittäin pieni verrattuna muihin si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13768: vistysmaihin. Verotus on kohtuuton sekä palk- nioittavastJi eduskunnan hyväksyittäväksi toivo-
13769: kion maksajan - työnantajan - että aloitteen muksen,
13770: tekijän kannalta katsottuna.
13771: Aloitepalkkioiden verotuksen poistaminen tu- että hallitus ryhtyisi tozmzzn, jotta
13772: lisi nopeasti hyödyttämään koko yhteiskuntaa aloitepalkkiot olisivat stipendiin verrat-
13773: sen sijaan, että nykyisellä verotuksella aloitteel- tavaa verotonta tuloa.
13774: Helsingissä 22 päivänä huhtikuUita 1983
13775:
13776: Urpo Leppänen Reino Jyrkilä Pentti Skön
13777: Pentti Kettunen Urho Pohto Lea Mäkipää
13778: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
13779: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
13780: 1983 vp. 325
13781:
13782: Toivomusaloite n:o 289
13783:
13784:
13785:
13786:
13787: U. Leppänen ym.: Verovapauden myÖllitämise&tä i!tsensä työllis-
13788: tävälle henkilölle
13789:
13790:
13791: 1Eduskunnal1e
13792:
13793: Työttömyyden poistamiseksi tarvitaan uusia Yllämainituin perustein ehdotamme kun-
13794: ennakkoluulottomia ideoita. Tällöin myöskään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13795: ihmisten itsensä oma-aloitteisuutta ei pidä vä- muksen,
13796: heksyä. Yksi vaikuttava keino olisi myöntää
13797: viiden vuoden verovapaus työttömälle henki- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
13798: lölle, joka työllistää itsensä. Tällöin asianomai- viiden vuoden verovapauden aikaansaa-
13799: nen voisi harjoittaa itsenäistä ammattia tai pe- miseksi työttömälle henkilölle, joka
13800: rustaa pienyrityksen. työllistää itsensä itsenäisenä ammatin-
13801: harjailtajana tai yrittäjänä.
13802: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13803:
13804: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
13805: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
13806: Reino Jyrkilä
13807: 326 1983 vp.
13808:
13809: Toivomusaloite n:o 290
13810:
13811:
13812:
13813:
13814: U. Leppänen ym.: Verovapauden myöntämisestä autiotiaaa ·vil-
13815: jelemään ryhtyvälle viljelijälle
13816:
13817:
13818: !Eduskunna11e
13819:
13820: Maailmassa on huutava puute elintarvrkkeis- tärkeä edellytys olisi verovapauden antaminen
13821: ta. Erityisesti kaikkialla maailmassa puhtaiden viideksi vuodeksi, kun henkilö ryhtyy pienvilje-
13822: elintarvikkeiden merkitys koko ajan kasvaa. lijäksi.
13823: Maassamme on lukematon määrä pientiloja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13824: autioina. Tämä on järjetöntä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13825: Autiot pientilat ja pakettipellot tulisi saada muksen,
13826: järkevään viljelyyn. Tällöin viljatuotteiden, vi-
13827: hannesten ja kasvisten sekä marjojen viljely on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13828: tärkeätä. Niiden viljelyn järjestäminen pie- menpiteisiin viiden vuoden täydellisen
13829: nillä tiloilla on täysin mahdollista. verovapauden aikaansaamiseksi niille
13830: Jotta pienille tiloille saataisiin viljelijöitä, tu- henkilöille, jotka ryhtyvät viljelijöiksi
13831: lisi heille järjestää edellytykset. Yksi tällainen autioina oleville pientiloille.
13832: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13833:
13834: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
13835: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
13836: Reino Jyrkilä
13837: 1983 vp. 327
13838:
13839: Toivomusaloite n:o 291
13840:
13841:
13842:
13843:
13844: U. Leppänen ym.: Metsäveron poistamisesta våbän tuottava1ta
13845: metsäitä
13846:
13847:
13848: EduskunnaHe
13849:
13850: Metsäveroa joutuu maksamaan, vaikka metsä että hallitus selvityttäisi, miten voi-
13851: ei tuota mitään. Tämä aiheuttaa monille pieniä taisiin metsävero poistaa sellaiselta met-
13852: metsäpalstoja omistaville henkilöille kohtuuton- sältä, joka ei pitemmällä aikavälillä tuo-
13853: ta veronmaksua. ta mitään.
13854: Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
13855: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13856: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13857:
13858: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
13859: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
13860: Reino Jyrkilä
13861:
13862:
13863:
13864:
13865: •
13866: 328 1983 vp.
13867:
13868: Toivomusaloite n:o 292
13869:
13870:
13871:
13872:
13873: U. Leppänen ym.: Kesämökkien verotuksen a1:entamisesta
13874:
13875:
13876: !EduskunnaHe
13877:
13878: Kesämökkien verotUJS on koko ajan tkiristy- dä mahdottomaksi kiristämällä kesämökkien ja
13879: nyt. Kesämökin vero saattaa jo varsin pienestä vastaavien verotusta.
13880: mökistä nousta 1 000 mk:aan vuodessa. Monet Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13881: käyttävät kesämökkejä varsin pienen osan vuo- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13882: desta. Kuitenkin on tärkeätä, että asutuskes- sen,
13883: kusten ja kaupunkien ihmisillä on oikeus viet-
13884: tää osa ajastaan lähellä luontoa ja ympäristöä. että hallitus selvityttäisi, miten voi-
13885: Tämän vuoksi ei pidä tätä elämänmuotoa teh- taisiin kesämökkien verotusta helpottaa
13886: ja tehdä se oikeudenmukaiseksi.
13887: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13888:
13889: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
13890: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
13891: Reino Jyrkilä
13892:
13893:
13894:
13895:
13896: •
13897: 1983 vp. 329
13898:
13899: Toivomusaloite n:o 293
13900:
13901:
13902:
13903:
13904: U. Leppänen ym.: Arviovero- ja harkintaveropäätösten poistami-
13905: sesta
13906:
13907:
13908: Eduskunnal1e
13909:
13910: Eräiden kuntien verolautakunnat ovat ryh- saan yli 1akien eli ovat astuneet eduskunnan
13911: tyneet toteuttamaan aikaisemmin toteutetun yläpuolelle.
13912: mielivaltaisen harkintaverotuksen lisäksi val- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13913: tion verossa arvioverotusta ikäänkuin kysy- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13914: myksessä olisi harkintaverotus. Kuitenkin voi- sen,
13915: massa oleva lainsäädäntö lähtee arvioverotuk- että hallitus selvityttäisi verolautakun-
13916: sen kohdalla aivan toisista lähtökohdista kuin tien toiminnan, jotta verolautakunnat
13917: harkintaverotuksen kohdalla. Näin eräät ve- lopettavat mielivaltaisten arviovero- ja
13918: rolautakunnat ovat selvästi menneet tulkinnois- harkintaveropäätösten tekemisen.
13919: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13920:
13921: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
13922: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
13923: Reino Jyrkilä
13924:
13925:
13926:
13927:
13928: 42 08830o420M
13929: 330 1983 vp.
13930:
13931: Toivomusaloite n:o 294
13932:
13933:
13934:
13935:
13936: U. Leppänen ym.: Liikevaihtoverolainsäädännön muuttamisesta
13937: veronmaksajien oikeusturvan parantamiseksi
13938:
13939:
13940: !Eduskunnal'le
13941:
13942: Liikevaihtoverotukseen sisältyy erittäin vaka- - liikevaihtoverotoimiston yhteyteen perus-
13943: via verotettavan oikeusturvan loukkaamisen tetaan kansanvaltaisesti valittu liikevaihtovero-
13944: mahdollisuuksia. Liikevaihtoverotus on toteu- lautakunta sekä nimetään puolueeton veron-
13945: tettu puhtaasti virkamiespäätösjärjestelmänä. maksajan asiamies
13946: Tämä kyllä merkitsee tiettyä joustavuutta, mut- - yksityiselle yrittäjälle ei voida liikkeen lo-
13947: ta samalla sulkee pois verotettavan oikeustur- pettamisen jälkeen määrätä enempää lopetuslii-
13948: van lukuunottamatta normaalia hankalaa vali- kevaihtoveroa kuin muiden velkojen jälkeen on
13949: tusmenettelyä. jäljellä liikeomaisuutta
13950: Suuri yleisö ei edes tunne liikevaihtoverotuk- - valituksenalaista liikevaihtov·eroa ei voida
13951: sen pienyrittäjille aiheuttamia suunnattomia kär- periä ulosottoteitse ennen lainvoimaista päätös-
13952: simyksiä ja taloudellisia vahinkoja. Liikevaihto- tä, ellei kysymyksessä ole selvä keinottelu lyk-
13953: verotuksen mielivallalla voidaan käytännöllises- käyksellä.
13954: ti katsoen tuhota kuka tahansa pienyrittäjä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13955: Erityisen vakava ongelma on lopettamaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13956: joutuneiden pienyrittäjien lopetusliikevaihtove-
13957: ro. Tämä useimmiten johtaa siihen, että pien- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13958: yrittäjä vapaaehtoisesti lopettaessaan toimintan- menpiteisiin esitysten antamiseksi edus-
13959: sa menettää kaiken liikevaihtoveron muodossa kunnalle liikevaihtoverolakien muutta-
13960: tai, jos kysymyksessä on esimerkiksi pakkohuu- miseksi niin, että ne sisältävät veron-
13961: tokaupan kautta lopettaminen, pienyrittäjä, maksajan oikeusturvaa parantavat liike-
13962: vaikka häneltä on jo kaikki otettu mitä on, vazhtoverolautakuntia ja veronmaksajan
13963: joutuu vielä jälkikäteen maksamaan erittäin asiamiehiä sekä lopettamisliikevaihto-
13964: suuria summia liikevaihtoveroa loppuikänsä veron kattoa ja valituksenalaisen liike-
13965: muista tuloistaan. vaihtoveron ulosottoperimistä koskevat
13966: Tämän vuoksi on välttämätöntä korjata liike- säännökset.
13967: vaihtoverolakeja ainakin seuraavasti:
13968: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13969:
13970: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
13971: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
13972: Reino Jyrkilä
13973: 1983 vp. 331
13974:
13975: Toivomusaloite n:o 295
13976:
13977:
13978:
13979:
13980: U. Leppänen ym.: Kotimaisten virvoitusjuomien verotuksen ke-
13981: ventämisestä
13982:
13983:
13984: Eduskunnalie
13985:
13986: Virvoitusjuomien raskas verotus on heiken- epätyydyttäviin kertakäyttöpakkauksiin. Lisäksi
13987: tänyt alan työllisyyttä sekä nostanut hintoja. vuoden 1981 alusta voimaan tullut mehujen
13988: Samoin se on ollut terveen alkoholipolitiikan uusi verolaki entisestään suosii ulkomaisista
13989: vastaista, koska korkean veroasteen vuoksi alko- tiivisteistä tehtyjä mehuja.
13990: holittomien juomien kulutus on kärsinyt alko- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13991: holijuomien kustannuksella. Lisäksi maassamme tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13992: on lähes kokonaan laiminlyöty terveellisten ai- sen,
13993: tojen tuoremehujen kotimainen valmistus, kun
13994: Suomeen on ryhdytty laajamittaisesti tuomaan että hallitus ryhtyisi toimiin koti-
13995: valmiita mehutiivisteitä, jotka täällä vain ve- maisten virvoitusjuomien verotuksen
13996: dellä jatkettuna pakataan luonnonsuojelullisesti helpottamiseksi suhteessa ulkomailta
13997: tuotuihin tiivistevalmisteisiin nähden.
13998: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13999:
14000: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
14001: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
14002: Reino Jyrkilä
14003: 332 1983 vp.
14004:
14005: Toivomusaloite n:o 296
14006:
14007:
14008:
14009:
14010: U. Leppänen ym.: Autoveron alentamisesta
14011:
14012:
14013: iEduskunnal'le
14014:
14015: Maassamme henkilöautojen hinnat ovat erit- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14016: täin korkeat johtuen yliraskaasta autoverosta. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14017: Kun maamme on laaja ja etäisyydet pitkät, auto sen,
14018: on maassamme lähes jokaiselle perheelle vält-
14019: tämätön. Kun lisäksi polttoaineiden hinnat että hallitus ryhtyisi tozmzzn auto-
14020: ovat nousseet tähtitieteellisiksi, olisi kuljetus- veron alentamiseksi sekä tavallisen ih-
14021: ja matkakustannuksia alennettava autoveroa misen käyttöautoilta kokonaan poista·
14022: alentamalla. Tavallisen ihmisen tarvitsemaita miseksi matka- ja kuljetuskustannusten
14023: autolta, joka ei ole mikään ylellisyysauto, auto- pienentämiseksi.
14024: veroa ei tulisi periä lainkaan.
14025: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14026:
14027: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
14028: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
14029: Reino Jyrkilä
14030: 1983 vp. 333
14031:
14032: Toivomusaloite n:o 297
14033:
14034:
14035:
14036:
14037: U. Leppänen ym.: Kotimaisten tuotteiden suosimisesta valtion
14038: tavarahankinnoissa
14039:
14040:
14041: Eduskunnalle
14042:
14043: Tavaranhankinta-asetus ei nykyisellään tar- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14044: peeksi selvästi ja yksikäsitteisesti määrää sitä, muksen,
14045: että kotimaisella teollisuudella on aina oltava
14046: etusija jo yksinomaan työllisyyssyistä. Sen takia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14047: on valtion tavaranhankinnoissa tapahtunut il- asetuksen valtion tavaranhankinnoista
14048: miselviä väärinkäytöksiä ja ulkomaisen teolli- muuttamiseksi niin, että valtion
14049: suuden suosimista ( esimerkiksi Kuusankosken tavaranhankinnoissa on aina annet-
14050: puhelinkeskuskauppa, PTL:n datakeskushankin- tava etusija sellaisille kotimaisille tuot-
14051: ta jne.). Asetuksen muutoksella sen kaltaiset teille, joiden kotimaisuusaste on vähin-
14052: hankintapäätökset eivät olisi tulevaisuudessa tään 80 %, vaikka ne olisivat hinnal-
14053: mahdollisia. taan vastaavaa ulkomaista valmistetta
14054: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20-30% kalliimpiakin.
14055: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14056:
14057: Urpo Leppänen Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti
14058: Pentti Kettunen Reino Jyrkilä Pentti Skön
14059: Vieno Eklund Urho Pohto Lea Mäkipää
14060: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
14061: 334 1983 vp.
14062:
14063: Toivomusaloite n:o 298
14064:
14065:
14066:
14067:
14068: U. Leppänen ym.: Malminetsinnän työllisyyskurssien järjestämi-
14069: sestä
14070:
14071:
14072: Eduskunnalle
14073:
14074: Työllisyysvaroista tulisi myöntää määräraha maSiti kansantaloudellisesti merkittävää ja hyö-
14075: käytettäväksi sellaisten työttömien kouluttami- dyllistä etenkin niillä alueilla, joilla tehostettu
14076: seksi, joilla on omakohtaista kiinnostusta toi- malminetsintä oletetaan tuloksia tuottavaksi
14077: mia myöhemmin paikallisina malminetsintään lentokartoitusten perusteella.
14078: koulutettuina "kenttämiehinä" omalla kotipaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14079: kakunnallaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14080: Edellä mainitulla tavalla voirt:aisiin esimer- muksen,
14081: kiksi 2-3 kuukautta kestävien malminetsin-
14082: nän "työllisyyskurssien" ja käytännön harjoit- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
14083: telun avulla luoda nopeasti tehokas ja kattava malminetsinnän työllisyyskurssien jär-
14084: "kenttämiesverkosto", jonka toiminta olisi var- jestämiseksi.
14085: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14086:
14087: Urpo Leppänen Reino Jyrkilä Pentti Skön
14088: Pentti Kettunen Urho Pohto Lea Mäkipää
14089: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
14090: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
14091: 1983 vp. 335
14092:
14093: Toivomusaloite n:o 299
14094:
14095:
14096:
14097:
14098: U. Leppänen ym.: Arava-määrärahojen myöntämisvaltuuksien
14099: lisäämisestä vuonna 1983
14100:
14101:
14102: Eduskunnalle
14103:
14104: Valtion asuntotuotantoon varaamat määrära- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun-
14105: hat ovat alentuneet viime vuosina reaalisesti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14106: huomattavasti. Tänä vuonna tilanne on pahen- muksen,
14107: tunut hyvin voimakkaasti.
14108: Asuntohallitukselle tulisi myöntää lisää arava- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14109: määrärahojen myöntämisvaltuuksia tälle vuo- arava-määrärahojen myöntämisvaltuuk-
14110: delle, jotta aloitettavat rakennuskohteet voitai- sien riittäväksi lisäämiseksi vuodelle
14111: siin rahoittaa ilman katkoksia. 1983, jotta aloitettava! rakennuskohteet
14112: voidaan rahoittaa keskeytyksettä.
14113: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14114:
14115: Urpo Leppänen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
14116: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
14117: 336 1983 vp.
14118:
14119: Toivomusaloite n:o 300
14120:
14121:
14122:
14123:
14124: Linna: Harkintaverotuksen poistamisesta yrityksiltä
14125:
14126:
14127: Eduskunnalie
14128:
14129: Harkintaverotus on monissa yhteyksissä to- muutoksen harkintaverotukseen, joka merkit-
14130: dettu vanhentuneeksi v·erotusmuodoksi. Se ai- see sitä, että vuoden 1984 alusta lähtien ei
14131: heuttaa verotuksen epäyhtenäisyyttä antaen harkintaverotusta sovellettaisi luonnollisten
14132: mahdollisuuden jopa mielivallan harjoittami- henkilöiden harjoittamaan liiketoimintaan. Tä-
14133: seen, koska lain määräykset siitä, miten har- mä muutos vähentää harkintaverotuksen pii-
14134: kintaverotus on toimitettava, ovat epämääräi- rissä olleiden määrää noin 1 500:lla.
14135: set eikä ohjeita siitä, miten harkintaverotus Väite, että eräiden kuntien talous on niin
14136: on oikein toimitettava, ole annettu. Kun vero- riippuvainen harkintaverotuksella saatavista tu-
14137: tusta on pyritty uudistamaan siihen suuntaan, loista, ettei tätä verotusmuotoa voida kumota,
14138: että nettotulosta verotetaan, on harkintavero- ei ole riittävä harkintaverotuksen säilyttämi-
14139: tus selvässä ristiriidassa tämän periaatteen selle. Harkintaverotuksella kerättiin vuonna
14140: kanssa. 1980 yhteensä 335 milj. mk.
14141: Yleinen luottamus yhteiskunnassamme har- Liike- ja yritystoiminnan saaminen selville
14142: joitettavaa veropolitiikkaa kohtaan on niin ja kestäville perusteille edellyttäisi harkintave-
14143: kauan heikko, kun harkintaverotus säilytetään rotuksen kumoamista kokonaan.
14144: liiketoiminnan yhtenä verotusmuotona. Koska Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
14145: täsmälliset harkintaverotusperusteet puuttuvat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14146: laista, harkintaverotuksin maksuunpantavien
14147: verojen määrä ratkeaa usein lopullisesti vasta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14148: valitusasteissa. menpiteisiin kunnallisen harkintavero-
14149: Maassamme on noin 15 000 liiketoimintaa tuksen poistamiseksi työvaltaisilta pie-
14150: harjoittavaa verovelvollista, joihin on sovellet- niltä ;a keskisuurilta yrityksiltä.
14151: tu harkintaverotusta. Eduskunta on hyväksynyt
14152: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
14153:
14154: Heimo Linna
14155: 1983 vp. 337
14156:
14157: Toivomusaloite n:o 301
14158:
14159:
14160:
14161:
14162: Louekoski ym.: Vuokrakustannusten nousun Mllitsemisestä
14163:
14164:
14165: iEduskunnalie
14166:
14167: Vuokrakustannukset ovat viime vuosina tappioiden lisääntymiseen. Ne on jouduttu
14168: nousseet nopeasti sekä valtion lainaittamassa kattamaan lyhytaikaisin korkeakorkoisin lai-
14169: vuokra-asuntokannassa että vapaatahoi tteisessa noin, jotka puolestaan tulevat lisäämään vas-
14170: asuntokannassa. Valtion lainoittamien vuokra- taisten vuokrien korotustarvetta. Vapaarahoit-
14171: asuntojen vuokrat ovat nousseet vuodesta 1979 teisten vuokra-asuntojen tapauksessa sääntelyä
14172: vuoden 1982 loppuun 4,55 mk neliöltä kuu- harjoitetaan valtioneuvoston päätöksellä vuok-
14173: kaudessa ja vapaarahoitteiset vuokrat ovat rien yleiskorotuksista ja kohtuullisista taso-
14174: nousseet samana aikana 4,33 mk kuukaudessa vuokrista. Vuokrasääntelyssä on pyritty otta-
14175: neliöltä. maan huomioon hoitokulujen kasvu kokonai-
14176: Valtion lainoittamien vuokratalojen vuokra- suudessaan ja se, että sijoitetulle pääomaTie voi-
14177: taso on kuluvana vuotena keskimäärin 0,88 taisiin saada kohtuullinen tuotto. Aravavuokra-
14178: mk korkeampi kuin vuoden 1982 alussa siitä taloissa kohtuullinen tuotto alkuperäiselle oman
14179: huolimatta, että vuokria alennettiin elokuussa pääoman sijoitukselle on taattu asuntohallituk-
14180: 1982 korkokannan alenemisen ja lämmityskus- sen ohjein.
14181: tannusten ennakoitua vähäisemmän kohoamisen Näistä syistä johtuen vuokra-asuntojen laina-
14182: vuoksi 0,45-0,70 mk neliöltä kuukaudessa. aikoja olisi pidennettävä siten, että ne vastaa-
14183: Voimassa olleet perityt vuokrat kohosivat si- vat paremmin talon taloudellista käyttöikää.
14184: ten maaliskuussa 1983 keskimäärin 1,40 mk Nykyisellään korkeat pääomamenot johtuvat
14185: neliöltä kuukaudessa. osittain liian lyhyistä laina-ajoista. Valtioneu-
14186: Siten aravatalossa asuva joutuu esim. 60 voston tulisi aravavuokratalojen lainaehtojen
14187: m1 :n asunnosta maksamaan kuluvan vuoden ke- soveltamisessa noudattaa periaatetta, jonka mu-
14188: väällä keskimäärin n. 84 mk vuokraa enem- kaan vuokrat eivät kohoaisi enempää kuin
14189: män kuukaudessa kuin viime vuoden lopussa. valtioneuvoston päättämät vapaarahoitteisten
14190: Aravavuokrataloissa korotukset koskevat run- vuokrien yleiskorotukset vuosittain. Nykyinen
14191: sasta 200 000 ruokakuntaa. Sama koskee noin valtion lainojen korkojärjestelmä ja lyhennys-
14192: 330 000 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa, joi- ten lykkäämismenettely on sekava ja osittain
14193: den korotus oli 0,88 mk/m2/kk. Kun saman- suuria vuokrankorotusvaihteluja aiheuttava.
14194: aikaisesti toteutetut työehtosopimusten mukai- V aitioneuvoston tulee pyrkiä kiinteämpään ja
14195: set bruttopalkan korotukset ovat keskituloisilla selkeämpään menettelyyn, missä aravavuokra-
14196: alle 100 mk/kk, on monella edessä selvä ku- talojen vuokrien nousu jää pienemmäksi kuin
14197: lutustason aleneminen. elinkustannusindeksin. Pääomamenot tulee aset-
14198: Normaalivuosina aravavuokratalojen rahoitus- taa sellaiselle tasolle aravavuokrataloissa, että
14199: järjestelmä johtaa siihen, että aravatalojen vuokrat ovat selvästi matalampia kuin valtio-
14200: vuokrat nousevat korkeammiksi kuin vastaa- neuvoston päättämät kohtuulliset vuokrat eri
14201: vanlaisissa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnois- paikkakunnilla.
14202: sa. Tätä ei voida pitää enää sosiaalisesti tar- Eri-ikäisten aravavuokratalojen paaomame-
14203: koituksenmukaisena. not eivät saisi olla riippuvaisia lainoitusvuo-
14204: Vuokratason sääntelyä harjoitetaan valtion desta vaan asunnon tasosta. Tämä edellyttää,
14205: lainoittamissa vuokra-asunnoissa omakustan- että ne aravavuokratalot, joissa vuokra ylit-
14206: nusperiaatteen nojalla ja asuntohallituksen an- tää kohtuullisen tason, tulee siirtää uuden lai-
14207: tamin ohjein. Usein ohjeet ovat sellaiset, että najärjestelmän pariin.
14208: osassa vuokra-asuntoja korotustarve on oma- Vuokrasääntelyä tulee noudattaa siten, että
14209: kustannusperiaatteellakin suurempi kuin koro- vuokra-asuntoon sijoitetulle pääomalle voidaan
14210: tuksen yläraja sallisi. Tämä on johtanut talojen saada kohtuullinen tuotto, joka ei kuitenkaan
14211: 43 088300420M
14212: 338 1983 vp. - TA n:o 301
14213:
14214: voi olla yhtä korkea kuin riskipitoisissa inves- tuloisten perheiden käytettävissä olevista me-
14215: toinneissa. Hoitokulujen kehitys tulee ottaa noista vuokraan kuluu enintään 20 prosenttia,
14216: huomioon täysimääräisenä vuokria säänneltäes- ja tulojen tästä pienentyessä myös osuuden on
14217: sä sekä aravavuokrataloissa että vapaarahoit- pienennyttävä.
14218: teif.sa vuokrataloissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14219: Jotta edellä mainitulla periaatteella nouda- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14220: tettu vuokrasääntely ja vuokrakulujen nousu muksen,
14221: ei kävisi ylivoimaiseksi pienituloisille ja vähä-
14222: varaisille vuokralaisille, tulee asumistukea laa- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
14223: jentaa vuokralaisen vuokranmaksukyvyn ja: vuokrakustannusten nousun hillitsemi-
14224: vuokrakulujen välisen eron tasoittamiseksi. seksi ja vuokrien korotusten säätelyn
14225: Vuokra-asumiseen annettavan tuen ja vuokra- tehostamiseksi.
14226: sääntelyn tavoitteena tulee olla se, että keski-
14227: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14228:
14229: Matti Louekoski Kari Rajamäki Reino Paasilinna
14230: Kerttu Törnqvist Aarno von Bell Kaisa Raatikainen
14231: Pertti Paasio Juhani Surakka
14232: 1983 vp. 339
14233:
14234: Toivomusaloite n:o 302
14235:
14236:
14237:
14238:
14239: Lutti~en ym_.: Erä~~e!l Et~ä-Hämet!tä pa1~elevien v·altion puri-
14240: vuanomalsten SIJoittamisesta Lahteen Pirkanmaan läänin pe-
14241: rustamisen jälkeen
14242:
14243:
14244: Eduskunnalle
14245:
14246: 1. TVL:n piiri ritoimiston sijaintipaikan osalta käytännöllisin
14247: TVL:n piirihallinto tullee jäämään erilliseksi ja taloudellisin ratkaisu muuttaa Lahden pai-
14248: lääninhallinnosta. kallistoimisto piiritoimistoksi.
14249: Pirkanmaan läänin perustamisen yhteydessä 3. Työvoimapiiri
14250: uusi Etelä-Hämettä palveleva piirikonttori jou-
14251: duttaneen perustamaan ja tekemään ratkaisut Työvoimapiirien rajat ja lukumäärän päättää
14252: sen sijaintipaikasta. Koska TVL:n piirikontto- valtioneuvosto. Voimassa olevat rajat eivät nou-
14253: rit edelleen jäävät läänin hallinnosta erillisiksi, data läänien rajoja. Hämeen läänin alueesta
14254: voidaan Etelä-Hämettä palveleva uusi piiri- kuuluu osia Helsingin, Kouvolan ja Tampereen
14255: konttori sijoittaa Lahteen kuten Hämeen- työvoimapiireihin.
14256: Pirkanmaan läänitoimikunta on esittänytkin. Työvoimaministeriön suunnitelmissa on saat-
14257: Ottaen huomioon tierakentamisen ja kun- taa työvoimapiirien rajat vastaamaan läänin ra-
14258: nossapidon tämänhetkinen ja tuleva painopis- joja. Uusista työvoimapiireistä on ensimmäise-
14259: n~ . perustamisvuorossa Satakunnan työvoima-
14260: te Etelä-Hämeessä on riittävästi perusteita sil-
14261: le, että piirikonttori voi Lahdessa toimia. Tar- puri. Myös Etelä-Hämeen piirin perustaminen
14262: vittavat tilat 50-100 hengen piirikonttorin on valmisteilla. Hanke on ministeriön KTS:ssa.
14263: toiminnan käynnistämistä varten saadaan Lah- Sen keskuspaikaksi on suunniteltu ioko Hä-
14264: dessa nopeasti hoidettua joko aluksi vuokra- meenlinnaa tai Lahtea. ·
14265: tilajärjestelyin tai käyttämällä se rakennusoi- Lahden työvoimatoimisto on kiirehtinyt Ete-
14266: keus, joka Lahden valtion virastotalon tontilla lä-Hämeen alueen kattavan piirin perustamista
14267: on käyttämättä tai sijoittamalla piirikonttori Lahti-keskeisenä.
14268: Mi~äli lääninrajatarkistuksia tehdään myös
14269: muualle kaupungin keskustassa asemakaavoissa
14270: varattuina oleville julkista hallintoa ja liikera- vanhmssa lääneissä ja Heinolan seutu Sysmä
14271: kentamista palveleville tonteille. ja ~ar:ola ~ekä Uudeltamaalta Orim~ttila ja
14272: Ar9arv~. yhdistetään .Hämeen lääniin, on työ-
14273: 2. Teollisuuspiiri VOimapunn keskuspalkkana Lahden asema vie-
14274: lä kiistattomampi. Ilman läänirajatarkistuksia-
14275: KTM:n teollisuuspiirien rajat on asetuksessa kin on työvoimahallinnon Etelä-Hämeen alueel-
14276: määrätty noudattamaan läänien rajoja. linen painopiste Lahdessa ja sen ympäristössä.
14277: Hämeen piirin Tampereella sijaitsevasta pii-
14278: ritoimistosta tullee uuden Pirkanmaan piirin 4. Työsuojelupiiri
14279: toimisto. Uusi Hämeen piiritoimisto joudutaan Työsuojelupiirien rajat määrää valtioneuvos-
14280: perustamaan. to. Tällä hetkellä rajat noudattavat läänien ra-
14281: Hämeen-Pirkanmaan läänitoimikunta esit- joja.
14282: tää Lahtea sijoituspaikaksi. Sen puolesta voi- Hämeen työsuojelupiirin piiritoimisto sijait-
14283: daan esittää perusteluna, että see Tampereella. Lahdessa toimii piirin sivu-
14284: - alueella on teollinen painopiste toimisto, jonka alue käsittää Hämeen läänistä
14285: - Lahdessa toimii tällä hetkellä paikallis- kaikki Päijät-Hämeen kunnat ja osan Kanta-
14286: toimisto. Kun lähdetään siitä, ettei teollisuus- Hämeen kunnista. Lahden toimiston vahvuus
14287: piirien uudelleen organisoinnin yhteydessä voi- on n. 10 henkeä ja käsittää kolmasosan nykyi-
14288: da käytössä olevia palveluja huonontaa, on pii- sen piirin henkilökunnan vahvuudesta.
14289: 340 1983 vp. - TA n:o 302
14290:
14291: Pirkanmaan läänin perustaminen tehnee ajan- c) Työsuojelupiirien rajat noudattanevat
14292: kohtaiseksi myös työsuojelupiirien uudelleen vastaisuudessakin läänin raJOJa ja piiritoimis-
14293: järjestämisen. tot useimmiten sijoittuvat läänin pääkaupun-
14294: Tampereella sijaitsevasta Hämeen työsuojelu- kiin. Lahti Hämeen piirin sijoituspaikkana ei
14295: piirin piiritoimistosta tullee uudelleen organi- kuitenkaan olisi ainoa poikkeus, sillä Kymen
14296: soinnin yhteydessä luonnollisesti Pirkanmaan piirin keskuspaikkana on Lappeenranta ja La-
14297: piiritoimisto. Hämeen uuteen piiritoimistoon pin Kemi.
14298: siirrettäneen 5-10 virkaa. Uuden Hämettä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14299: palvelevan piiritoimiston sijoituspaikaksi on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14300: Lahti sopivin mm. seuraavin perusteluin:
14301: a) Työsuojeluhallinnon pääasiallisen tehtävän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14302: - työpaikkavalvonnan - painopiste sijoittuu että väliportaan hallintouudistusta to-
14303: Pirkanmaan erottamisen jälkeen Hämeeseen teutettaessa Pirkanmaan läänin perus-
14304: lähinnä Lahden vaikutusalueella. tamisen jälkeen toteutettava! uudet,
14305: b) Lahdessa on paikallistoimisto, joka pal- Etelä-Hämettii palvelevat TVL:n, työ-
14306: velee merkittävää osaa jäljelle jäävää Hämeen suojelupiirin, teollisuuspiirin ja työvoi-
14307: lääniä. Luonnollisin, käytännöllisin ja taloudel- mapiirin piirikonttorit sijoitetaan Lah-
14308: lisin ratkaisu Hämeessä on muuttaa ja laajen- teen.
14309: taa Lahden sivutoimisto piiritoimistoksi.
14310: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14311:
14312: Matti Luttinen Jouko Skinnari
14313: 1983 vp. 341
14314:
14315: Toivomusaloite n:o 303
14316:
14317:
14318:
14319:
14320: Maijala ym.: Energiainvestointien rahoitustukijärjestelmän yksin-
14321: kertaistamisesta
14322:
14323:
14324: EduskunnaUe
14325:
14326: Valtion ja kuntien rahoitustuki energiainves- tuksista lainoiltuksen suuntaan. Tästä huolimatta
14327: toinneille on nykyisin varsin sekava järjestelmä. olisi tarpeen käyttää avustuksia jopa nykyistä
14328: Energiainvestointien rahoituksesta on mahdol- enemmän tapauskohtaisesti silloin, kun kokeil-
14329: lista saada osa julkisen sektorin lainoina tai laan uusia teknisiä ratkaisuja tai investointi on
14330: avu~sina. Loppuosan on oltava omaa pää- muuten riskialtis.
14331: omaa tai pankkilainaa. Maamme energiapolitiikan keskeisimmät ta-
14332: Vuosien 1974-81 aikana on valtio käyttä- voitteet ovat kotimaisen energian käytön lisää-
14333: nyt energiarahoitukseen yli 3 miljardia mark- minen ja energian säästö. Energiainvestointien
14334: kaa. Tällä summalla suoritetuilla investoinneilla julkinen rahoitustuki tulisi olla sellaista, että se
14335: on voitu vähentää energian kokonaiskulutusta tukisi näitä tavoitteita. Nykyinen hajanainen
14336: 3-5 prosenttia. Kysymys on siis varsin suu- järjestelmä ei sitä tee.
14337: rista summista ja energian kokonaiskulutuk- Rahoituksen hakijalle ei ole tärkeää se, min-
14338: seen merkittävästi vaikuttavasta määrästä. Pää- kä ministeriön momentille rahat on merkitty.
14339: osa energiainvestointivaroista on ohjautunut Tärkeää on se, että hakija voi kohtalaisen vai-
14340: teolliseen energian tuotantoon ja teollisiin käyt- vattomasti ja varmasti saada investointiinsa sen
14341: tökohteisiin. tuen, jonka valtiovalta on siihen tarkoittanut.
14342: Maatilojen energtamvestomtlen rahoitusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14343: ho~tavat erittäin monet valtionhallinnon organi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14344: saatiot. Erilaiset rahoitusmuodot on laadittu it- muksen,
14345: senäisinä riippumatta muista järjestelmistä. Täl-
14346: löin syntyy helposti tilanne, että täysin perus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14347: teltu investointihanke jää kaikkien rahoitusjär- energiainvestointien rahoitustukijärjes-
14348: jestelmien ulkopuolelle. telmän yksinkertaistamiseksi siten, että
14349: Viimeaikaisessa energiapolitiikassa on inves- kaikkea rahoitustukea voisi hakea yh-
14350: tointien rahoituksen pääpaino siirtymässä avus- destä ainoasta virastosta.
14351: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14352:
14353: Matti Maijala Sampsa Aaltio Mikko Pesälä
14354: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Aapo Saari Reino Karpola
14355: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen Sirkka-Liisa Anttila
14356: Tuulikki Petäjäniemi
14357: 342 1983 rd.
14358:
14359: Hemställningsmotion nr 304
14360:
14361:
14362:
14363:
14364: Malm m.fl.: Om skattefritt bränsle för pälsdjursfarmning och
14365: trädgårdsodling
14366:
14367:
14368: Tili Riksdagen
14369:
14370: Tillämpningen av lagen om skatt på motor- kunna elimineras i hög grad. I praktiken skulle
14371: fordon har beträffande dess 17 paragraf mött de täta bränslebytena för dem som driver den
14372: en del svårigheter när det gäller gränsdrag- nämnda kombinerade verksamheten, helt kun-
14373: ningen mellan vad som anses vara egentligt na undvikas.
14374: lantbruk och från detta fristående företag. Den Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
14375: egentliga svårigheten beror på brokighet i be- dertecknade att riksdagen måtte besluta hem-
14376: skattningen i olika delar av landet då skatte- ställa,
14377: nämndema ansett lantbruket ha en olika om-
14378: fattning i olika delar av landet. För att vid att regeringen vidtager åtgärder som
14379: bränslebeskattningen jämställa medborgarna i skulle göra det möjligt att använda obe-
14380: landet borde en ändring ske i paragraf 17 skattat bränsle i traktorer vid transpor-
14381: så att all pälsdjursfarmning och trädgårdspro- ter i, förutom lant- och skogshushåll-
14382: duktion, som bedrivs tillsammans med lant- ning, och idkares av lant- och skogshus-
14383: bruk, skall kunna skötas med brännolja som hållning privathushållning, pälsdjurs-
14384: drivmedel. Därmed skulle den osäkerhet, som farmning eller trädgårdsodling.
14385: råder angående tolkningen av bestämmelserna,
14386: Helsingfors den 21 april 1983
14387:
14388: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
14389: 1983 vp. 343
14390:
14391: Toivomusaloite n:o 304 Suomennos
14392:
14393:
14394:
14395:
14396: Malm ym.: Verovapaasta polttoaineesta turkistarhausta ja puu-
14397: tarhaviljelyä varten
14398:
14399:
14400: Eduskunnalle
14401:
14402: Moottoriajoneuvoveron soveltaminen on sen aiheutuvaa epävarmuutta. Käytännössä 11:ämä
14403: 17 pykälän kohdalla aiheuttanut tiettyjä vai- merkitsisi sitä, että edellä mainittua yhdistet-
14404: keuksia vedettäessä rajaa varsinaisena maan- tyä toimintaa harjoittavat välttyisivät kokonaan
14405: viljelynä pidettävän ja siitä riippumattoman yhtenään toistuviita polttoaineen vaihtamisilta.
14406: yritystoiminnan välillä. Varsinainen vaikeus joh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun·
14407: tuu verotuksen kirjavuudesta maamme eri osis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo.-
14408: sa, koska verolautakunnat ovat pitäneet maa- muksen,
14409: talouden laajuutta erilaisena maamme eri osis-
14410: sa. Jotta maamme kansalaiset saatettaisiin sa- että hallitus ryhtyisi toimeenpiteisiin,
14411: manlaiseen asemaan polttoaineverotuksen suh- joilla tehtäisiin mahdolliseksi verotlo-
14412: teen, tulisi 17 pykälää muuttaa siten, että kai- man polttoaineen käyttäminen trakto-
14413: kessa turkistarhauksessa ja puutarhaviljelyssä, reissa kuljetuksiin, jotka koskevat paitsi
14414: jota harjoitetaan maatalouden yhteydessä, polt- maa- ja metsätaloutta ja maa- ja metsä-
14415: toöljyä voitaisiin käyttää voiman lähteenä. Täl- talouden harjoittajan yksityistaloutta,
14416: lä tavoin voitaisiin huomattavassa määrin pois- turkistarhausta tai puutarhaviljelyä.
14417: taa nykyisin vallitsevaa säännösten tulkinnasta
14418: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14419:
14420: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
14421: 344 1983 rd.
14422:
14423: Hemställningsmotion nr 305
14424:
14425:
14426:
14427:
14428: Malm m.fl.: Om slopande av accisen på bränsle vid produktioneo
14429: av grönsaker i växthus
14430:
14431:
14432: Till Riksdagen
14433:
14434: Odling av grönsaker i växthus har utvecklats ningarna inom odlingen, även om brytningen
14435: från att utgöra bisyssla på mindre lantbruks- av trenden är positiv. Den bränsleaccis som
14436: lägenheter tili en viktig specialnäring. Känne- statsmakten uppbär bidrar därför till att öka
14437: tecknande för denna positiva utveckling av att kostnadstrycket inom denna sektor som utan
14438: den främst skett inom landets u-områden och i statliga stödåtgärder upprätthåller en import-
14439: de glesbygder som tidigare hårt drabbats av ersättande produktion av högklassiga grönsaker
14440: emigration och där möjligheter tili sysselsätt- samtidigt som konkurrensförmågan för export
14441: ning på hemorten varit få. till Sverige försvagas, då svenska odlare får
14442: Växthusnäringens sysselsättningsbefrämjande skaJtterestution.
14443: effekt inom landets u-områden kan inte tili- För att i någon mån lindra verkan av energi-
14444: räckligt understrykas eftersom det är en ut- kostnaderna och öka näringens möjligheter att
14445: veckling som ske1lt spontant utan statliga Sltöd- trygga arbetsplatserna och sysselsättningsmöj-
14446: eller sysselsättningsåtgärder. Den viktigaste in- ligheterna i landets u-områden kunde man av-
14447: satsfaktorn i växthusodlingen är energi varav lägsna den bränsleaccis på olja som odlarna er-
14448: den viktigaste delen erhålles i form av sol- lägger vid produktion av växthusgrönsaker.
14449: energi. Under de solfattiga delarna av året är Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
14450: odlingen i behov av tillskoutsvärme i form av dertecknade att riksdagen måtJte besluta hem-
14451: uppvärmning där olja fortfarande utgör den ställa,
14452: viktigaste energiformen och därmed även den
14453: största enskilda kostnadsposten. att regeringen vidtager åtgärder för
14454: De blygsamma sänkningar av oljepriset som att avlägsna den bränsleaccis på olja som
14455: skett har varit viktiga men har inte heller i odlarna erlägger vid produktion av växt-
14456: avgörande grad påverkat produktionsförutsätt- husgrönsaker.
14457: Helsingfors den 18 april 1983
14458:
14459: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
14460: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn
14461: 1983 vp. 345
14462:
14463: Toivomusaloite n:o 305 Suomennos
14464:
14465:
14466:
14467:
14468: Malm ym.: Polttoaineen valmisteveron poistamisesta tuotettaessa
14469: vihanneksia kasvihuoneissa
14470:
14471:
14472: Eduskunnalle
14473:
14474: Vihannesten kasvihuoneviljelyä on kehitetltly on myönteinen. Valtion perimä pohtoainevero
14475: pienten maatalousyksiköiden sivuelinkeinosta lisää näin ollen kustannuspainetta tällä viljelyn
14476: tärkeäksi erikoiselinkeinoksi. Tälle myönteiselle alueella, joka ilman valtion tukitoimia muodos-
14477: kehitykselle on tunnusomaista se, että se on taa tuomia ehkäisevän korkealuokkaisten vihan-
14478: tapahtunut maamme kehitysalueilla ja harvaan nesten tuotannon haaran; samalla kilpailukyky
14479: asutuilla alueilla, joilta on •tapahtunut runsasta Ruotsiin heikkenee ruotsalaisten viljelijöiden
14480: maastamuuttoa ja joilla mahdollisuudet saada saadessa veronpalautusta.
14481: työtä kotipaikkakunnalla ovat olleet vähäiset. Jotta energiasta aiheutuvien kulujen vaiku-
14482: Kasvihuoneviljelyn työllisyyttä edistävää vai- tusta jossakin määrin lievennettäisiin ja työ-
14483: kutusta maamme kehitysalueilla ei kyllin voida paikat ja työllisyys turvattaisiin maamme kehi-
14484: korostaa, koska tämä kehitys on tapahtunut .tysalueilla, viljelijöiden vihannesten kasvihuo-
14485: itsestään ilman valtion tuki- tai työllistämistoi- neviljelyn yhteydessä maksama öljyn polttoai-
14486: mia. Kasvihuoneviljelyn tärkein tekijä on ener- nevero voitaisiin poistaa.
14487: gia, josta tärkein osa saadaan auringon energian Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14488: muodossa. Vuoden auringottomina aikoina vil- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14489: jely on riippuvainen lämmityksellä tuotettavas.ta muksen,
14490: lisälämmöstä, jolloin öljy edelleen on tärkein
14491: lämmönlähde ja näin ollen myös suurin yksit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14492: täinen kustannuserä. Öljyn hinnan vaatimatto- viljelijöiden vihannesten kasvihuonevil-
14493: mat alennukset ovat olleet tarpeellisia, mutta jelyn yhteydessä maksaman polttoaineve-
14494: ne eivät ole ratkaisevasti vaikuttaneet viljelyn ron poistamiseksi.
14495: tuotantoedellytyksiin, joskin suunnan muutos
14496: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
14497:
14498: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
14499: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn
14500:
14501:
14502:
14503:
14504: 44 088300420M
14505: 346 1983 vp.
14506:
14507: Toivomusaloite n:o 306
14508:
14509:
14510:
14511:
14512: Martikainen ym.: Valtionhallinnon uudistamisesta
14513:
14514:
14515: Eduskunnalle
14516:
14517: Vuodelta 1960 olevan valtioneuvoston peri- keskeisenä valtionhallirtnon kehittämispyrki-
14518: aatepäätöksen mukaan hallintotehtävien lisään- myksenä 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun
14519: tyminen ja siitä johtuva hallintokoneiston kas- alussa. Kuitenkin vain sosiaali- ja terveysmi-
14520: vu edellyttää jatkuvaa toimivallan siirtämistä nisteriön ja asuntohallituksen kohdalla on pääs-
14521: alaspäin. Valtionhallirtnon tehokkuutta voidaan ty varsinaisiin tuloksiin.
14522: kohottaa sijoittamalla toimivalta kussakin ta- Koska tätä yleisesti hyväksyttyä hallirtnon
14523: pauksessa alimpaan sellaiseen portaaseen, jolla hajauttamisen periaatetta ei nykyistä suurem-
14524: on riittävä pätevyys, riittävän laaja näkemys massa määrin ole päästy käytännössä toteutta-
14525: ja tiedossaan asian ratkaisemiseen vaikuttavat maan ja koska tällaisten päätösten tekeminen
14526: tekijät, todetaan periaatepäätöksessä. vaatii yksityiskohtaisten selvitysten tekoa, tu-
14527: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota sii- lisi hallituksen asettaa nopeasti komitea teke-
14528: hen, että valtionhallintoon kuuluvien keskus- mään ehdotuksia tehtävien ja toimivallan siir-
14529: virastojen käsiteltävänä on sellaisia asioita, jot- tämisestä valtion keskusvirastoilta aluehallin-
14530: ka niiden tärkeyden tai merkittävyyden takia nolle ja erityisesti kunnille. Tältä pohjalta ko-
14531: pitäisi käsiltellä ministeriössä tai sitten alueelli- mitean tulisi tehdä myös ehdotukset keskus-
14532: sista syistä valtion aluehallinnossa taikka kun- virastojen yhdistämisistä ja lakkauttamisista.
14533: tatasolla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14534: Valtion keskushallintokomitea on vuosilta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi .toivo-
14535: 1975 ja 1978 olevissa mietinnöissään käsitellyt muksen,
14536: keskusvirastojen asemaa. Komiteoissa oli erää-
14537: nä lähtökohtana se, että keskusvirastojen tulisi että hallitus asettaisi kiireellisesti ko-
14538: kehittyä nykyistä enemmän asiantuntijaviras- mitean tekemään ehdotukset tehtävien
14539: toiksi, joilla ei olisi piirihallinnollista valtaa. ja päätäntävallan siirtämisestä valtion
14540: Komiteat ovat korostaneet tehtävien ja päätän- keskusvirastoilta mahdollisimman lä-
14541: tävallan siirtämisen tarvetta ja esittäneet selvi- helle kansalaisia aluehallintoon ja eri-
14542: tettäväksi missä määrin keskusvirastoja tarvi- tyisesti kuntiin sekä tarvittavista kes-
14543: taan. kusvirastojen lakkauttamisista ja yhdis-
14544: Tehtävien ja päätäntävallan siirtäminen väli- tämisistä.
14545: portaaseen ja kuntien hoidettavaksi on ollut
14546: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14547:
14548: Olavi Martikainen Heikki Kokko Hannele Pokka
14549: Juhani Alaranta Timo Kietäväinen Esko Aho
14550: Aapo Saari Tytti Isohookana-Asunmaa Sirkka-Liisa Anttila
14551: Mikko Pesälä Jukka Vihriälä Matti Maijala
14552: Hannu Kemppainen Katri-Helena Eskelinen Reino Karpola
14553: Pirkko Ikonen
14554: 1983 vp. 347
14555:
14556: Toivomusaloite n:o 307
14557:
14558:
14559:
14560: Mattila ym.: Alaikäisiä lapsia kotona hoitaville perheille myön-
14561: nettävän puolisovähennyksen korottamisesta verotuksessa
14562:
14563:
14564: Eduskunnalle
14565:
14566: Viime aikoina on paljon keskusteltu lapsi- bruttotulona laskelmassa on käytetty 50 000,
14567: perheiden aseman parantamisesta ja saatukin 70 000 ja 100 000 markkaa. Vastaavasti per-
14568: aikaan eräitä uudistuksia. heen B osalta miehen ja vaimon yhteenlasketut
14569: Korjaamisen aihetta on kuitenkin edelleen bruttotulot vuodessa ovat edellä mainitun suu-
14570: esimerkiksi lapsiperheiden verotuksessa. Tar- ruiset. Laskelmassa on käytetty vuoden 1982
14571: kastellessamme kahta kaksilapsista perhettä, vähennyksiä: tulonhankintavähennys, henkiva-
14572: joista toisessa ( A) isä ansaitsee yksin äidin kuutus, sairauskulut, korot, työtulovähennys,
14573: ollessa kotona hoitamassa lapsia ja toisessa (B) ylimääräinen työtulovähennys, palkkatulovähen-
14574: sekä äiti että isä ovat ansiotyössä ja lapset nys ja puolisovähennys. Laskelma osoittaa seu-
14575: kunnallisessa päivähoidossa, verotuksen eriar- raavaa:
14576: voisuus selviää parhaiten. Perheessä A isän
14577:
14578: Perhe A Perhe B
14579: Verotuksessa Verotuksessa
14580: hyväks. Verotettava Valtion- Verotettava Valtion-
14581: Bruttotulo Bruttotulo hyväks.
14582: vähenn. tulo vero vähenn.
14583: tulo vero
14584:
14585: ·50 000 21000 29 000 1415 50 000 25 000 25 000
14586: 70 000 21200 48 800 7 061 70 000 30 300 39 700 484
14587: 100 000 21300 78 700 16 915 100 000 31100 68 900 7 272
14588:
14589: Perheen A kohdalla vähennykset kasvavat erityisesti niille perheille, joissa on kotona hoi-
14590: vain 300 mk, mutta perheen B osalta peräti dettavia päivähoitoikäisiä lapsia. Tämä jo sik-
14591: 6 100 mk. Vastaavasti valtionveron osuus per- sikin, että suurimmalla osalla niistä perheistä,
14592: heen A osalta on ensimmäisessä tuloryhmässä jotka ovat puolisovähennyksen piirissä, ei ole
14593: 1 415 mk, toisessa 6 577 mk ja kolmannessa lainkaan alaikäisiä lapsia.
14594: 9 64 3 mk suurempi kuin perheen B vastaava. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14595: Näin ollen perheen A verotukselliset rasitteet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14596: ovat tuntuvasti suuremmat kuin perheen B. muksen,
14597: Verotus kiristää lapsiperheiden toimeentulo-
14598: mahdollisuuksia siis kohtuuttomasti lapsia ko- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14599: tona hoidettaessa. Erotuksen kompensointi menpiteisiin puolisovähennyksen lisää-
14600: edellyttää myös verotuksellisia toimia muiden miseksi niille lapsiperheille, joissa on
14601: perhepoliittisten toimien ohella. alaikäisiä lapsia ja joissa vain toinen
14602: Yhtenä veropoliittisena vaihtoehtona voitai- huoltaja on ansiotyössä ja lapsia hoide-
14603: siin harkita puolisovähennyksen suuntaamista taan kotona.
14604: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14605:
14606: Kalevi Mattila Tytti Isohookana-Asunmaa Toivo Yläjärvi
14607: Heimo Linna Väinö Raudaskoski Paavo Vesterinen
14608: Juhani Alaranta Heikki Kokko Hannu Kemppainen
14609: Hannu Tenhiälä
14610: 348 1983 vp.
14611:
14612: Toivomusaloite n:o 308
14613:
14614:
14615:
14616:
14617: Mattila ym.: Dieselöljyn polttoaineveron poistamisesta ammatti-
14618: maiselta kuorma- ja pakettiautoliikenteeltä
14619:
14620:
14621: Eduskunnalle
14622:
14623: Yhdyskuntien kehittyminen, uusien työpaik- öljyn pohtoainevero ja sallimalla ammattilii-
14624: kojen muodostuminen jne. ovat seurausta har- kenteen käytJtää polttoaineena kevyttä polttoöl-
14625: joitetusta yhteiskuntapolitiikasta, jonka rturvin jyä voidaan merkittävästi alentaa kuljetusmak-
14626: myös kerutysalueiden toimintojen piristyminen suihin kohdistuvaa kustannuspainetta. Suurim-
14627: on tapahtunut tosiasia. Myönteisen kehityksen man hyödyn tällaisesta saisi koko talouselä-
14628: turvaamiseksi on syytä korostaa kaikkien nii- mämme piristyneen toimeliaisuuden lisääntymi-
14629: den tekijöiden karsimista, jotka aiheuttavat sen myötä, samoin kuin kehitysalueiden elin-
14630: kustannustason nousun myötä syrjäisten pien- keinoelämä sekä kaikki yksityiset kuluttajat.
14631: alueiden kilpailuaseman heikentymistä. Tässä Kun ulkomaan liikenteen osalta on jo em.
14632: suhteessa maantieliikenne ja ennen muuta kuor- edistysaskel otettu, olisi mitä pikimmin selvi-
14633: ma-autoliikenteen rasitreiden minimoiminen on tettävä vastaavanlaiset ratkaisut myös kotimaan
14634: mitä välttämättömintä. Kuorma-autoliikenne ei kuorma-autoliikenteen osalta.
14635: ole korvattavissa läheskään kaikissa tapauksis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14636: sa rautatie- tms. liikennemuodoilla. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14637: Polttoainekustannukset ovat muodostuneet muksen,
14638: yhdeksi merkittävimmistä ammattimaisen kuor-
14639: ma-autoliikenteen kustannustekijöistä. Oman että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14640: osuutensa poLttoaineen hinnan korkeaan tasoon dieselöljyn polttoaineveron poistamisek-
14641: on dieselöljyn hintaan sisältyvällä polttoaineve- si ammattimaiselta kuorma-auto- ja pa-
14642: rolla. Poistamalla ammattimaiselta kuorma-au- kettiautoliikenteeltä.
14643: toliikenteeltä linja-autoliikenteen tapaan diesel-
14644: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14645:
14646: Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä Paavo Vesterinen
14647: Mauri Pekkarinen Toivo Yläjärvi Hannu Kemppainen
14648: 1983 vp. 349
14649:
14650: Toivomusaloite n:o 309
14651:
14652:
14653:
14654:
14655: Miettinen ym.: Sisäsaaristojen sähköistämisestä
14656:
14657:
14658: Eduskunnalle
14659:
14660: Maaseudun uudissähköistys on kesken niis- tyä erillistoimenpiteisiin. Tämä vaatisi valtion
14661: sä Mikkelin läänin kunnissa, joissa on saaristo- tulo- ja menoarvioon erillistä määrärahaa käy-
14662: alueita. Saaristoalueiden uudissähköistys on tettäväksi nimenomaan edellä tarkoitettujen
14663: kustannuksia vaativaa ja harvasta asutuksesta saaristoalueiden uudissähköistämiseen.
14664: johtuen erityistoimenpiteitä tarvitsevaa. Saaris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14665: 'ton kehityksen edistämisestä annetun lain mu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14666: kaan sähköenergia katsotaan sellaiseksi perus- muksen,
14667: palvelukseksi, jonka kohtuuhintaisen saannin
14668: turvaamisesta saariston vakinaiselle väestölle että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
14669: tulee huolehtia. Saaristolaissa asetettujen tavoit- piteisiin sisäsaaristojen sähköistämisen
14670: teiden saavuttamiseksi ja erityistoimenpiteitä nopeuttamiseksi saaristolain edellyttä-
14671: vaativan Sisä-Suomen saaristoalueitten uudis- mällä tavalla.
14672: sähköistyksen loppuun saattamiseksi tulisi ryh-
14673: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14674:
14675: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
14676: 350 1983 vp.
14677:
14678: Toivomusaloite n:o 310
14679:
14680:
14681:
14682:
14683: Miettinen ym.: Valtion siementarkastuslaitoksen ja Valtion maa-
14684: talouskemian laitoksen siirtämisestä Mikkeliin
14685:
14686:
14687: Eduskunnalle
14688:
14689: Eduskunnan hyväksymään valtion vuoden nen muualle merkitsisi kokonaisuutena .katsoen
14690: 1979 tulo- ja menoarvioon sisältyi kannanotto huonompaa ratkaisua toimintojen tehokkuuden,
14691: sekä Valtion maatalouskemian laitoksen että taloudellisuuden ja toimivuuden suhteen.
14692: Valtion siementarkastuslaitoksen siirrosta Mik- Edellä olevan pohjalta on perusteltua, että
14693: keliin vuonna 1983. eduskunnan aikaisemmin hyväksymä linja ha-
14694: Eduskunnan hyväksymän kannanoton lisäksi jasijoitusratkaisuissa säilytetään kokonaisuute-
14695: hajasijoituskomitea ja valtioneuvosto ovat aiem- na eikä hajoiteta päätöstä erillisiin osaratkai-
14696: min puoltaneet Mikkeliä molempien laitosten suihin. Hajasijoitusratkaisuissa tulisi noudattaa
14697: sijoituspaikkana. eduskunnan aikaisempia päätöksiä ja sijoittaa
14698: Mikkelin seudulla on ryhdytty toimenpitei- sekä maatalouskemian laitos että siementarkas-
14699: siin molempien laitosten sijoittamiseksi Mikke- tuslaitos Mikkeliin.
14700: liin. Laitoksia varten on varattu tonttialue kau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14701: pungista sekä laitosten tarvitsemat koealueet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14702: maalaiskunnan puolelta Karilan koeaseman yh-
14703: teydestä. Hajasijoitettavista laitoksista sekä Ete- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14704: lä-Savon koeasemasta voitaisiin Mikkelissä Valtion siementarkastuslaitoksen siirtä-
14705: muodostaa teknisesti ja toiminnallisesti edulli- misestä maatalouskemian laitoksen kans-
14706: nen kokonaisuus. Siementarkastuslaitoksen ir- sa Mikkeliin.
14707: rottaminen tästä kokonaisuudesta ja sijoittami-
14708: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14709:
14710: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
14711: 1983 vp. 351
14712:
14713: Toivomusaloite n:o 311
14714:
14715:
14716:
14717:
14718: S. Mikkola ym.: Kotitaloustöiden arvon sisällyttämisestä kansan-
14719: tulolaskelmiin
14720:
14721:
14722: Eduskunnalle
14723:
14724: Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittavis- hyvinvoinnin kasvusta. Kun kotitalouksissa on
14725: sa voimakas paineen lisäys siitä, että kotona esim. siirrytty ostamaan valmiita ruokia, tämä
14726: työskentelevät perheenemännät ovat vailla so- on nälqmyt tuotannon lisäyksenä. Sen sijaan
14727: siaaliturvaa, lomaetuuksia ja ansioeläkettä. Tä- laskelmissa ei ole lainkaan otettu vähennyserä-
14728: mä puute aiheutuu siitä, että kansantulolaskel- nä huomioon "tuotannon" vastaavaa vähene-
14729: missa on jätetty laskelmien ulkopuolelle kaikki mistä kotitalouksien piirissä.
14730: kodissa suoritetut työt, joista ei markkinoilla Meillä on laskettu 75 % kansantulosta kul-
14731: makseta korvausta. kevan kotitaloutta hoitavien perheenemäntien
14732: Talous- ja tilastotieteilijät eri maissa katso- käsien kautta kulutukseen. Tähän väliin mah-
14733: vat tällä hetkellä, että kansantulolaskelmissa •tuu perheenemäntien tuotannollinen toiminta
14734: on virheellisyyksiä. Niiden ulkopuolelle on kotitalouden piirissä. Perheenemännän asemaa
14735: jätetty monia tekijöitä, joukossa mm. kotita- ovat meillä tutkineet muun muassa Tasa-arvo-
14736: loustyöt. Ruotsissa on jo v. 1961 arvioitu ko- asiain neuvottelukunta ja Perhekasvatustoimi-
14737: titaloustöiden edustavan n. 20 % kokonais- kunta, jotka toteavat perheenemännän koti-
14738: tuotannosta. USA:ssa taas 1965 laskettiin näi- taloudessa tekemän työn jääneen vaille kan-
14739: den töiden edustavan 25 % yhteiskunnallises- santaloudellista arvostusta.
14740: ta hyvinvoinnista, minkä lisäksi kaikki ns. va- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14741: paa-ajan työt ja vapaaehtoiset palkattomat työt nioiutaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14742: vastaisivat melkein puolta tuosta hyvinvoin- muksen,
14743: nista.
14744: Taloustieteilijöiden tutkimuksiin ja käytän- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
14745: nön kokemuksiin nojaten voidaan todeta, et.tä kotitaloudessa suoritettavien töiden ar-
14746: kansantulolaskelmat antavat puutteellisen ja von eli ns. "palkattoman tuotannon"
14747: jopa virheellisen kuvan kokonaistuotannon ja sisällyttämiseksi kansantulolaskelmiin.
14748: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
14749:
14750: Saara Mikkola Helge Saarikoski Pirjo Rusanen
14751: Helena Pesola Sirpa Pietikäinen Liisa Hilpelä
14752: Tuulikki Petäjäniemi Kaarina Dromberg Lea Kärhä
14753: Elsi Hetemäki-Olander Aila Jokinen Eeva Turunen
14754: Riitta Jouppila Ritva Laurila Riitta Uosukainen
14755: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen
14756: 352 1983 vp.
14757:
14758: Toivomusaloite n:o 312
14759:
14760:
14761:
14762:
14763: S. Mikkola ym.: Pienyrityslainajärjestelmän luomisesta
14764:
14765:
14766: Eduskunnalle
14767:
14768: Pienyritystoimintajärjestelmä, jota vo1tru.sun alueiden kuntien yrityksille. Kuitenkin pientä
14769: kutsua pienyrityslainajärjestelmäksi, olisi palau- aloittavaa yritystä voidaan verrata kehitys-
14770: tettava Suomen valtion tulo- ja menoarvioon alueella aloittavaan yritykseen: resurssit ovat
14771: tukemaan pääasiassa pienteollisuuden kehitty- yleensä kovin vähäiset.
14772: mistä maassamme. Järjestelmän tulisi olla pe- Muut lainajärjestelmät koetaan pienyritysroi-
14773: riaatteeltaan samanlainen kuin vuonna 197 4 minnan harjoittajien piirissä liian byrokraatti-
14774: lakkautetun pienteollisuuslainajärjestelmän. siksi ja etäällä oleviksi.
14775: Lainaa voisivat saada yritykset, joiden työn- Aiemmin voimassa ollut pienteollisuuslaina-
14776: tekijämäärä on enintään 50 ja liikevaihto kor- järjestelmä oli yrittäjille läheinen ja sopisi hy-
14777: keintaan 10 miljoonaa markkaa. vin uuden lainamuodon malliksi.
14778: Lainaa voisi anoa kone-, laite- ja työtilahan- Yleisesti on tiedossa, että pienyritystoiminta
14779: kintoihin, toissijaisesti myös li:ikerahoitukseen. luo suhteellisesti ottaen eniten työpaikkoja ja
14780: Laina-aika olisi 3-10 vuotta ja kuoletus- tekee sen suhteellisen edullisin perustamiskus-
14781: Vlllpaa aika 1-3 vuotta. tannuksin. Lisäksi sen luomat työpaikat ovat
14782: Lainat myöntäisi Kauppa- ja teollisuusminis- ihrnisläheisiä ja yhteiskuntarakenteen muutok-
14783: teriö teollisuuspiiriorganisaationsa avustuksella. seen sopivia. Pienyrittäjäteollisuutta tarvitsee
14784: Lainat välitettäisiin yrityksen sijaintipaikka- myös muu teollisuus ja sitä tarvitsee koko
14785: kunnan rahalaitoksen välityksellä ja avustuk- kansakunta.
14786: sella. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14787: Lainakorko voisi olla 1,5 % korkeampi kuin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14788: kulloinenkin ottolainauskorko. muksen,
14789: Pienyrityslainajärjestelmä koetaan välttämät-
14790: tömäksi siitäkin huolimatta, että sen sijaan on että hallitus antaisi esityksen pien-
14791: luotu muilta korvaaviksi tarkoitettuja lainajär- yrityslainajärjestelmästä ja ottaisi sen
14792: jestelmiä. toteuttamiseksi valtion tulo- ja menoar-
14793: Kehitysaluerahaston lainat menevät kehitys- vioon määrärahan.
14794: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
14795:
14796: Saara Mikkola Riitta Jouppila Tauno Valo
14797: Helena Pesola Helge Saarikoski Kaarina Dromberg
14798: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Alla Jokinen
14799: Elsi Hetemäki-Olander Iiro Vilnanen Ritva Laurila
14800: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen
14801: 1983 vp. 353
14802:
14803: Toivomusaloite n:o 313
14804:
14805:
14806:
14807:
14808: S. Mikkola ym.: Etelä-Hämeen pienten ja keskisuurten yhdys-
14809: kuntien sähkön ja lämmön yhteistuotant~dellytysten turvaa-
14810: misesta
14811:
14812:
14813: Eduskunnalle
14814:
14815: V altiovaUan osittaisella myötävaikutuksella Ia siinä määrin tuottavia, että niiden toteutta-
14816: ja kannustuksella on kaukolämmitys yleistynyt minen on keskisuurten kaupunkienkin ulottu-
14817: maamme taajamissa, mutta erityisesti kaupun- villa, mikäli valtiovallan myötävaikutus turva-
14818: geissa viimeisen kymmenen vuoden aikana erit- taan ja turhat esteet poistetaan.
14819: täin voimakkaasti. Kaukolämmityksen yleisesti Sähkön ja lämmön yhteistuotantoedellytysten
14820: tunnettujen etujen kuten ympäristöystävällisyy- luomiseksi myös pieniä ja keskisuuria yhdys-
14821: den, kotimaisen energian hyvän käyttömahdol- kuntia varten tulisi valtiovallan
14822: lisuuden ja laitteiden ammattimaisesta hoidosta 1 ) poistaa asiasta turhat byrokraattiset es-
14823: johtuvan hyvän hyötysuhteen lisäksi on vähem- teet ja erityisesti estää valtion oman voimayh-
14824: män kiinnitetty huomiota riittävän kaukolämpö- tiön monopolihankkeet,
14825: kuorman mahdollistamaan sähkön ja lämmön 2) turvata toteuttamismahdollisuudet pienes-
14826: yhteistuotantoon. sä määrin avustamalla, mutta erityisesti järjes-
14827: Etelä-Häme aivan lähinaapureineen on maas- tämällä tarkoitukseen ulkomaista ja kotimaista
14828: samme aluetta, joka energiahuollon suhteen on luottorahoitusta ja
14829: tasa-arvoinen vain yhtenäishinnassa olevan öljyn 3 ) tyhtyä teknisen yhteistyön kehittäjäksi
14830: osalta. Alueelta löytyy pohtoturvetta vain vä- hankkeiden toteuttajien apuna ja riittävän stan-
14831: häisessä määrin, kivihiili joudutaan tuomaan dardisoinnin edistämiseksi
14832: rannikon satamista, vesivoimaa ei alueella mai- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
14833: nittavassa määrin ole ja maakaasukin on tois- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14834: taiseksi vielä suunnitteluasteella. Erityisesti
14835: tällä alueella on .tärkeää, että "tuontienergia" että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14836: voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Etelä-Hämeen pienten ja keskisuurten
14837: Erittäin tehokas käyttömuoto on sähkön ja yhdyskuntien sähkön ja lämmön yhteis-
14838: lämmön yhteistuotanto. tuotantoedellytysten turvaamiseksi avus-
14839: Sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt tuksilla, luottorahoituksella ja teknisellä
14840: ovat erittäin kalliita investointeja, mutta samal- yhteistyöllä.
14841: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
14842:
14843: Saara Mikkola Sirpa Pietikäinen Iiro Viinanen
14844:
14845:
14846:
14847:
14848: 45 088300420M
14849: 354 1983 vp.
14850:
14851: Toivomusaloite n:o 314
14852:
14853:
14854:
14855:
14856: S. Mikkola ym.: Vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämisestä
14857:
14858:
14859: Eduskunnalle
14860:
14861: Sveitsissä vuokra-asuntojen osuus kaikista maamme asuntotuotannosta tänä vuonna 4 000
14862: asunnoi'Sta on 72 %, Länsi-Saksassa 67% sekä -5 000 asuntoon. Rahaa on käytettävissä en-
14863: Hollannissa, Ruotsissa ja Itävallassa 59 %. Suo- tistä suppeammin myös siksi, että valtion laina-
14864: messa vuokra-asuntojen osuus on tällä hetkellä osuus on nostettu 60 prosenttiin todellisista
14865: noin 32 %. Vuokra-asuntoja on siten lukumää- rakennuskustannuksista.
14866: räisesti runsaat 580 000 noin 1 800 000 asun- Myös etujärjestöjen hallitsemat yhteisöt ovat
14867: non asuntokannasta. Vuokra-asunnoista on puo- menettäneet kiinnostustaan vuokra-asuntojen ra-
14868: lestaan noin yksi kolmannes valtion lainoitta- kentamiseen järjestöjen jäsenille. Etujärjestöjen
14869: mia ja noin kaksi kolmannesta vapaarahoittei- käyttäytyminen kertookin entistä selvemmin,
14870: sia. ettei vuokra-asuntojen vähenemisen perussyy
14871: Vuokra-asuntojen osuus maamme asuntokan- ole vuokrien korkeus, vaan omistuksen heikko
14872: nasta on si:ten kansainvälisesti ottaen melko al- tuotto.
14873: hainen. Syynä tilanteeseen ja siihen, että vuok- On luonnollista huolehtia siitä, etteivät asun-
14874: ra-asuntojen osuus on jatkuvasti laskussa, ei tojen omistajat hyödy kohtuuttomasti vuokra-
14875: kuitenkaan ole kysynnän puute siitä huolimatta, laisten kustannuksella ja että kustannukset ei-
14876: että kansalaisista selvästi yli neljä viidettäosaa vät kohoa liian suuriksi. On kuitenkin myös
14877: haluaa selvitysten mukaan asua omistusasun- väärin kasata vuokrien nousupaineita ja toteut-
14878: nossa. taa sellaisia asuntopoliittisia toimenpiteitä, jot-
14879: Pääsyyt vuokra-asuntojen määrän vähenemi- ka vähentävät edelleen kiinnostusta vuokra-
14880: seen ovat vapaarahoitteisen vuokra-asuntokan- asuntojen tarjontaan. Tämän vuoksi myös yk-
14881: nan voimakas lasku sekä valtion lainoittaman sityistä vuokra-asuntotuotantoa ja tarjontaa tar-
14882: vuokra-asuntotuotannon jääminen lähes vuosit- vitaan edelleenkin, koska valtiolle ja kunnille
14883: tain alle asetettujen tavoitteiden. ei ole kansantaloudellisistakaan syistä aihetta
14884: Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ovat vähen- antaa tehtäväksi vastata kaikesta vuokra-asun-
14885: tyneet noin 10 000 asunnon vuosivauhtia. Va- totuotannosta.
14886: pautuvat vuokra-asunnot myydään lisäksi lähes Valtion lainoittamat vuokra-asuntotalot ovat
14887: säännöllisesti omistusasunnoiksi. Vuokrataloja joutuneet ongelmalliseen tilanteeseen. Niiden
14888: muutetaan tilaisuuden tullen asunto-osakevh- omistaminen on tehty liian riskialttiiksi. Esi-
14889: tiöiksi tai puretaan mieluummin kuin korjata~. merkiksi tämän vuoden budjetissa tehdyt asun-
14890: Uusia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ei tolainojen korkojen nostamiset ovat hätäratkai-
14891: maassamme tänä päivänä rakenneta käytännölli- suja, joskin ne valtiontaloudellisista syistä näyt-
14892: sesti katsoen lainkaan. tävät oikeutetuilta. Perusvirheiden korjaamiseen
14893: Myös valtion lainaittamassa tuotannossa hallitus ei kuitenkaan ole vielä puuttunut. Se,
14894: vuokra-asuntojen osuus on laskenut. Esimer- että aravavuokrien annetaan nousta kovanra-
14895: kiksi vuodelle 1981 oli budjetissa kirjattu noin hanasuntojen vuokria joustavammin, ei ratkaise
14896: 10 000 vuokra-asuntoa, joista toteutui kuiten- pääongelmia, varsinkin kun aravavuokrien nou-
14897: kin vain 8 000. Lisäksi tälle vuodelle on käyt- supaine esimerkiksi tänä vuonna saattaa olla
14898: tösuunnitelmassa varauduttu entistäkin pienem- jopa yli 4 markkaa neliömetriltä kuukaudessa.
14899: pään tuotantoon, joka sekään tuskin käytän- Olisi myös aihetta tehostaa vuokra-asuntojen
14900: nössä kokonaan toteutuu. Kun vuokratalokiin- omaksilunastamisjärjestelmää sekä korjata vuok-
14901: tiöön lasketaan myös opiskelija- ja vanhusten ratalojen lainojen lyhennysten ja verotukselli-
14902: asunnot, jää varsinaisten vuokra-asuntojen osuus sesti hyväksyttävien poistojen välistä epäsuh-
14903: 1983 vp. - TA n:o 314 355
14904:
14905: detta. Vuokratalojen peruskorjausta tulisi niin avulla. Tehokas asumistukijärjestelmä antaa
14906: ikään voimakkaasti aktivoida. muutoinkin mahdollisuudet parantaa vuokra-
14907: Keskeisintä olisi kuitenkin saada vapaarahoit- asuntojen kysynnän ja tarjonnan tasapainoa.
14908: teisten asuntojen ja valtion lainoittamien vuok- Vuokra-asuntojen 'tuotannon ja määrän jat-
14909: ra-asuntojen vuokrat sopeutetuiksi oikeaan suh- kuvaa alamäkeä ei voida pysäyttää muutoin
14910: teeseen toistensa kanssa sekä saattaa vuokrien kuin lisäämällä sijoittamisen mielekkyyttä. Sii-
14911: tasoyleisohjeet sellaiselle tasolle, että teennäistä hen tähtääviä vaikuttavia toimenpide-ehdotuksia
14912: avustusjärjestelmää ei tarvittaisi. Avustukset tu- tarvitaan nopeasti. Halvoista vuokrista ja vuok-
14913: levat aina kalliiksi, koska tukea menee myös ralaisten oikeuksien parantamisesta ei ole hyö-
14914: sellaisille vuokralaisille, jotka eivät sitä todel- tyä, ellei vuokra-asuntoja ole tarjolla.
14915: lisuudessa tarvitsisi. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14916: Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14917: välttämätöntä saattaa asuntojen omistaminen ta-
14918: loudellisesti mielekkääksi. Vuokratulovähennys että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin,
14919: tulisi hyväksyä merkittävästi suuremmaksi kuin joilla vuokra-asuntojen tuotanto ja tar-
14920: mitä se on vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa. jonta tehdään taloudellisesti niin kan-
14921: Toisaalta vuokrien kohoardnen voitaisiin aina- nattavaksi, että ne pystyvät vastaamaan
14922: kin osittain tällaisessa korjaustilanteessa kom- kysyntää tämänhetkistä paremmin.
14923: pensoida vuokralaisille asumistukijärjestelmän
14924: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14925:
14926: Saara Mikkola Helena Pesola Erkki Moisander
14927: 356 1983 vp.
14928:
14929: Toivomusaloite n:o 315
14930:
14931:
14932:
14933:
14934: S. Mikkola ym.: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä
14935: Somerolie
14936:
14937:
14938: Eduskunnalle
14939:
14940: Someron kunnanhallitus on kesällä 1979 teh- sen purun. Tarjottu maa-alue luovutetaan val-
14941: nyt Valtion siementarkastuslaitokselle tarjouk- tion omistukseen ja käyttöön korvauksetta.
14942: sen laitoksen sijoittamisesta Someron kuntaan. Someron kunta on myös halukas vetämään
14943: Someron kunta on maatalousvaltainen, sillä alueelle vesijohdon, jolloin kasvihuoneiden tai
14944: 50 prosenttia ammatissa toimivasta väestöstä muiden kasteluissa voidaan käyttää ilmaista ja
14945: saa toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. happipitoista vettä.
14946: Somero onkin Suomen suurin maataloustuotan- Laitos olisi myös kytkettävissä aluelämpö-
14947: topitäjä, sillä sen alueella on maamme kunnista lreskukseen, jolloin säästyttäisiin oman lämpö-
14948: eniten peltoa eli yli 25 000 hehtaaria. Lisäksi keskuksen rakentamiselta ja lämmitys tulisi ta-
14949: Someron kunnan maantieteellinen sijainti ja loudel1isemmaksi.
14950: kunnan keskustaajaman paiveluvarustus anta- Valtakunnallinen hajasijoitus olisi huomioita-
14951: vat erinomaiset edellytykset siementarkastuslai- va myös Someron kohdalla, jossa ennestään ei
14952: toksen kuntaan tulolle. ole olemassa mitään valtion laitoksia.
14953: Someron kunrta on tarjonnut Valtion siemen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14954: tarkastuslaitokselle noin 20 hehtaarin suuruis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14955: ta maa-aluetta Someron keskustassa. Asiaa val- muksen,
14956: mistellut työryhmä on todennut paikan erin-
14957: omaiseksi siementarkastuslaitoksen käyttöön. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14958: Someron kunta on myös ilmoittanut sitoutuvan- Valtion siementarkastuslaitoksen siirtä-
14959: sa kustannuksellaan huolehtimaan koko alueen miseksi Someron kuntaan.
14960: salaojituksesta ennen sen luovuttamista laitok-
14961: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14962:
14963: Saara Mikkola Iiro Viinanen
14964: Sirpa Pietikäinen Ulla Puolanne
14965: 1983 vp. 357
14966:
14967: Toivomusaloite n:o 316
14968:
14969:
14970:
14971:
14972: S. Mikkola ym.: Määrärahasta Säteilyturvallisuuslaitoksen pikai-
14973: seen siirtämiseen Hämeenlinnaan
14974:
14975:
14976: Eduskunnalle
14977:
14978: Valtioneuvosto päätti 4. 11. 1976 käynnistää Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityksessä
14979: toimenpiteet Säteilyturvallisuuslaitoksen siirtä- on esitetty eräitä uusia hajasijoitustoimia. Tä-
14980: miseksi Hämeenlinnaan. Samalla laitos määrät- mä on antanut perusteita myös Säteilyturvalli-
14981: tiin valmistelemaan suunnitelma laitoksen siir- suusla:iroksen hajasijoittamisen suunnittelun jat-
14982: tämiseksi vuoteen 1981 mennessä. Suunnitel- kamiselle. Valtiovarainministeriö onkin vuoden
14983: maan tuli sisältyä uuden toimitalon perustamis- 1979 tulo- ja menoarvioesityksen antamisen
14984: suunnitelma, selvitys siirron yleiseksi organi- jälkeen neuvotellut sekä Säteilyturvallisuuslai-
14985: soimiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja siirron toksen että sosiaali- ja terveysministeriön edus-
14986: kustannusarvio. tajien kanssa suunnitteluprojektin jatkamisesta.
14987: Säteilyturvallisuuslaitoksen Hämeenlinnaan Tarkoituksena on käynnistää jatkosuunnittelu
14988: siirtoa suunnitteleva projektiorganisaatio muo- siltä pohjalta, että siirto toteutetaan alkuperäi-
14989: dostettiin siten, että suunnittelutyö käynnistet- sessä muodossaan, mutta siirtoaikatauluun teh-
14990: tiin kolmen projektiryhmän ja niiden työsken- dään viivytyksen aiheuttamat tarkistukset.
14991: telyä ohjaavan johtoryhmän puitteissa. Valtion Myös henkilöstön asemaa koskeva selvitys-
14992: tulo- ja menoarviossa vuodelle 1977 eduskunta työ on ollut keskeytyksissä vuoden 1978 tulo-
14993: hyväksyi siirtomäärärahan 200 000 markkaa ja menoarvioesityksen antamisen jälkeen. Selvi-
14994: Säteilyturvallisuuslaitoksen Hämeenlinnaan siir- tystyö on valtiovarainministeriössä kuitenkin
14995: ron suunnittelua varten. Suunnittelu käynnistyi käynnistetty uudelleen.
14996: vuoden 1977 alussa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14997: Hajasijoituksen suunnittelu kokonaisuutena, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14998: ja niin myös Säteilyturvallisuusiaitoksen osalta muksen,
14999: hidastui, kun vuoden 1978 tulo- ja menoar-
15000: vioon ei otettu sitä koskevia määrärahoja. että hallitus ottaisi vuoden 1984 tu-
15001: V aitioneuvoston antama siirronsuunnittelu- lo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
15002: määräys ( 4. 11. 197 6) samoin kuin eduskun- Säteilyturvallisuuslaitoksen Hämeenlin-
15003: nan päätös vuoden 1977 tulo- ja menoarvion naan siirron valmistelua ja suunnittelua
15004: hyväksymisen yhteydessä ovat kuitenkin edel- varten.
15005: leen voimassa.
15006: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
15007:
15008: Saara Mikkola Sirpa Pietikäinen
15009: 358 1983 vp.
15010:
15011: Toivomusaloite n:o 317
15012:
15013:
15014:
15015: Moisander ym.: Vientiasiamiestoiminnan kehittämisestä
15016:
15017:
15018: Eduskunnalle
15019:
15020: Pienen ja keskisuuren teollisuuden yritysten vient1as1amies Kainuuseen ja kesäkuun alusta
15021: merkitys työllisyysongelmien tasoittamisessa on Pohjois-Pohjanmaalle.
15022: viime vuosina kasvanut. Teollisten työpaikko- Vientiasiamiestoiminta on maakunnallisella
15023: jen luomisen sekä tuotannon laajentamisen tar- tasolla saanut varauksettoman kannatuksen ja
15024: vetta on erityisesti kehitysalueilla. Viime vuo- Ulkomaankauppaliiton palvelut, kaupalliset sih-
15025: sikymmenen loppupuolella tapahtuneen tuotan- teerit sekä vienti eräänä yrityksen vaihtoehto-
15026: torakenteen monipuolistumisen johdosta pien- na ovat tulleet huomattavasti lähemmäksi vien-
15027: ten yritysten toiminta on kohdistunut yhä voi- tiasiamiestoimirman :.:autta pientä ja keskisuur-
15028: makkaammin sellaisille toimialoille, jotka eivät ta yrittäjää. Toimintaa laajennetaan vuonna
15029: ole yksinomaan kotimarkkinoihin suuntautunei- 1983 ja uudet vientiasiamiehet on jo nimetty
15030: ta. Pirkanmaalle ja Lapin lääniin sekä todennäköi-
15031: Pkt-yritysten viennin arvo oli vuonna 1980 sesti kesäkuun alusta nimitetään lisäbudjetin
15032: noin 9-10 miljardia markkaa eli 21-24 % turvin vientiasiamies Pohjois-Karjalaan. Sata-
15033: tehdasteollisuuden arvosta. Po. viennin voidaan kunnan maakuntaliitto on ollut myös yhteydes-
15034: suhteellisen nopeasta kasvusta huolimatta kat- sä Ulkomaankauppaliittoon ja esittänyt alusta-
15035: soa olevan edelleen verrattain vähäistä. vasti vientiasiamiehen saamista myös Satakun-
15036: Pkt-yrityksillä, varsinkin niillä, jotka eivät nan alueelle vuoden 1984 alusta.
15037: vielä harjoita vientiä, mutta jotka ovat suun- Vientiasiamiestoiminnan rahoitus tapahtuu
15038: nittelemassa vakavasti viennin aloittamista, on lähinnä kuntien ja maakuntaliittojen maksu-
15039: usein riittämättömästi tietoa siitä, miten ja osuudella, joka on noin 60 % rookonaiskuluis-
15040: missä järjestyksessä vienti tulisi käynnistää. ta, sekä valtiontuella, joka kanavoituu toimin-
15041: Kahdella kolmesta pienyrittäjästä on vientitek- taan Ulkomaankauppaliiton budjetin kautta.
15042: niikassa vaikeuksia, joista suurimpana on kie- Vuoden 1983 vientiasiamiesten talousarvio,
15043: litaidon puute. Vientirutiineissa esiintyvät puut- jolloin alueellisia vientiasiamiehiä on yhdeksän,
15044: teet haittaavat merkittävästi yritysten vientitoi- päätyy summaan 2,017 milj. markkaa, josta
15045: mintaa. toimeksiantajien eli lähinnä maakuntaliittojen
15046: Pkt-neuvottelukunta on esittänyt, että pie- osuus on 1,154 milj. markkaa, valtionapu
15047: nen ja keskisuuren teollisuuden yritysten vien- 683 000 markkaa ja yrityksiltä perittävät mat-
15048: tirutiinien hoitamisen helpottamiseksi tulee kakuluveloitukset 180 000 markkaa.
15049: alueellisia palveluja lisätä ja että näiden yritys- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
15050: ten vientivalmiuksien kartoittamiseen liittyviä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15051: neuvonta-, koulutus- ja konsultointipalveluja tu-
15052: lee edelleen lisätä. että hallitus ryhtyisi toimiin vienti-
15053: Suomen Ulkomaankauppaliiton palvelukses- asiamiestoiminnan määrällisen kehittä-
15054: sa oli vuoden 1982 lopulla seitsemän vienti- misen turvaamiseksi ja valtionosuu-
15055: asiamiestä, heistä viisi toimi koko vuoden si- den korottamiseksi 75 %:iin alueelli-
15056: joitettuna Kuopion lääniin, Mikkelin lääniin, sen vientimaksutoiminnan aiheuttamis-
15057: Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon ja Varsinais- ta kuluista.
15058: Suomen alueella. Toukokuun alusta nimettiin
15059: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15060:
15061: Erkki Moisander Veikko Vennamo Olavi Martikainen
15062: Katri-Helena Eskelinen Kari Rajamäki Toivo Yläjärvi
15063: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
15064: 1983 vp. 359
15065:
15066: Toivomusaloite n:o 318
15067:
15068:
15069:
15070:
15071: Moisander ym.: Opiskelija-asuntojen uustuotantovarojen käyttö-
15072: mahdollisuuden laajentamisesta erillisasuntojen hankintaan
15073:
15074:
15075: Eduskunnalle
15076:
15077: Asuntotilanne on ongelmallinen maassamme nen kaikkea sosiaalisten ongelmien ja sosiaalis-
15078: erityisesti ns. opiskelupaikkakunnilla, JOissa ten kasautumien ennaltaehkäisy huomioitava
15079: vuokra-asuntojen tarjonta ei riitä tyydyttämään entistä keskeisemmin. Tähän voidaan merkittä-
15080: kysyntää. Varsinkin uusilla korkeakoulupaikka- västi vaikuttaa asuntojen järkevällä sijoittelul-
15081: kunnilla asuntopula kärjistyy keskimääräistä la ja erityisesti yksittäisillä erillisasunnoilla.
15082: vaikeammaksi, koska ei ole olemassa vanhaa Tällä hetkellä ei opiskelija-asuntotuotantoa
15083: vuokra-asuntotuotantoa reservissä. harjoittavilla yhteisöillä ole kuitenkaan mah-
15084: Opiskelija-asuntotuotannosta vastaavat opis- dollisuutta käyttää uustuotantovaroja erillis-
15085: kelijapaikkakunnilla joko opiskelija-asuntosää- asuntojen hankintaan. Ongelma korostuu var-
15086: tiöt tai opiskelija-asuntotuotantoa varten perus- sinkin sellaisilla paikkakunnilla, joilla on jo
15087: tetut osakeyhtiöt. Kyseisten yhteisöjen ylläpi- n)"t huomattavia vaikeuksia sopivien tonttien
15088: tämä asuntotuotantotoiminta perustuu lähes saannissa, jolloin järkevää vuokra-asuntotarjon-
15089: yksinomaan valtion rahoitusosuuteen, jonka tur- taa ei voida toteuttaa lainkaan. Joustava mah-
15090: vin on rakennettu lukuisia opiskelija-asuntoja dollisuus käyttää opiskelija-asuntotuotantoon
15091: ja kokonaisia opiskelijayhteisöjä. varattuja uustuotantovaroja myös erillisasunto-
15092: Saatujen kokemusten perusteella on ollut jen hankintaan turvaisi tasaisen ja jatkuvan
15093: selvästi havaittavissa opiskelijoilla sosiaalisia opiskelija-asuntotarjonnan lisäämättä kuiten-
15094: ongelmia, jotka johtuvat heidän eristämisestään kaan kustannuksia.
15095: muun yhteiskunnan ulkopuolelle. Siksi yhä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15096: useammalla paikkakunnalla pyritäänkin jo asun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15097: toalueiden suunnitteluvaiheessa huomioimaan muksen,
15098: väestörakenteen tasapainoinen muodostuminen
15099: ja kaavoituksen avulla varaamaan opiskelija- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15100: asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja. opiskelija-asuntotuotannossa olevien uus-
15101: Opiskelija-asuntotuotannossa on kiinnitetty tuotantovarojen käyttömahdollisuuden
15102: aikaisemmin lähes yksinomaan huomiota mää- laajentamiseksi kattamaan myös erillis-
15103: rälliseen puoleen. Määrällisen tason kohottua asuntojen hankinnan.
15104: jo varsin korkealle on laadullinen puoli ja en-
15105: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15106:
15107: Erkki Moisander Sakari Valli
15108: 360 1983 vp.
15109:
15110: Toivomusaloite n:o 319
15111:
15112:
15113:
15114:
15115: Muroma ym.: Perheverotuksen uudistamisesta
15116:
15117:
15118: Eduskunnalle
15119:
15120: Verotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä tuksessa tulee lapsiperheiden asemaa huojentaa
15121: tulee myös nykyisen perheverotuksen epäkoh- korottamalla tuntuvasti kunnallista lapsivähen-
15122: dat korjata. Sillä aviopuolisoiden erillisverotuk- nystä.
15123: seen siirtyminen lisäsi verokuormaa niissä per- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15124: heissä, joissa vain toisella puolisolla on tuloja. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15125: Erillisverotus tulee viedä loppuun saakka eli muksen,
15126: käytännössä jakaa perheen tulot kaikkien per-
15127: heenjäsenten määrällä, jolloin veroprogressio että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
15128: nykyistä paremmin suhteutetaan perheen veron- piteisiin perheverotuksen uudistamisek-
15129: maksukykyyn kokonaisuutena. Kunnallisvero- si.
15130: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
15131:
15132: Impi Muroma Olavi Ronkainen
15133: 1983 vp. 361
15134:
15135: Toivomusaloite n:o 320
15136:
15137:
15138:
15139:
15140: Muroma ym.: Lähetysjärjestöjen päätoimisen palveluksen saattami-
15141: sesta ikälisään ja eläkkeeseen oikeuttavaksi
15142:
15143:
15144: Eduskunnalle
15145:
15146: Valtion viran tai toimen haltijain palkkauk- Kun toisaalta
15147: sesta 19 päivänä tammikuuta 1943 annetun a) valtiovalta on ryhtynyt toimenp1te1sun
15148: asetuksen 6 § :n 2 ja 3 momentin mukaan, maamme osallistumiseksi kehitysmaiden autta-
15149: sellaisena kuin ne ovat 24 päivänä huhtikuu- miseen ja sillä on palveluksessaan kehitysyhteis-
15150: ta 1970 annetussa asetuksessa (289/70), vi- työntekijöitä, joiden palvelusaika ulkomailla
15151: ran tai toimen haltija saa eräin edellytyksin lu- luetaan heidän ikälisään oikeuttavaksi ajak-
15152: kea hyväkseen ikälisää varten koko sen ajan seen, ja
15153: tai osan siitä ajasta, jonka hän on ollut mm. b) evanlrelis-luterilaisen kirkon palkkaus-
15154: uskonnollisen yhdyskunnan virassa tai toimessa lain (1 05/66) 11 §: n mukaan seurakunnan
15155: taikka eräiden julkisia tehtäviä hoitavien yhtei- palvelukseen siirtyneelle työntekijälle luetaan
15156: söjen, laitosten tai säätiöiden palveluksessa. määrätyin edellytyksin ikälisään oikeuttavaksi
15157: Samaan suuntaan käyviä säännöksiä on myös palvelusajaksi se aika, jonka hän ollut mm.
15158: koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja edellä mainittujen yhdistysten palveluksessa,
15159: eläkkeistä 23 päivänä heinäkuuta 1958 anne-- c) samoin kuin uskonnollisen yhdyskunnan
15160: tun asetuksen 4 §:n 1 ja 2 momentissa, virassa tai toimessa palveltu aika otetaan huo-
15161: sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä heinäkuuta mioon ikälisään oikeuttavaksi ajaksi, olisi joh-
15162: 1970 annetussa asetuksesssa (534/70). donmukaista, että samalla tavalla otettaisiin
15163: Evenkelis-luterilainen kirkko on - samoin huomioon ja arvostettaisiin myös niiden kan-
15164: kuin valtio - antanut eräitä sille keskeisesti salaisten kehittynyttä työtaitoa ja avattuuutta
15165: kuuluvia tehtäviä muiden kuin omien toirni- kokemusta, jotka ovat toimineet ja toimivat
15166: elimiensä hoidettaviksi ( ns. välillinen hallinto). maamme kansainvälistä vastuuta kantaen lähe-
15167: Näihin tehtäviin kuuluu lähetystyö, jota kir- tystyössä.
15168: kon puolesta suorittavat laajennetun piispain- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15169: kokouksen nimeämät kirlron lähetysjärjestöt. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15170: Näiden yhdistysten palveluksessa toimii kehi- sen,
15171: tysmaissa ammattikoulutustaan vastaavissa teh-
15172: tävissä merbttävä määrä mm. lääkäreitä, sai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15173: raanhoitajia, opettajia, proviisoreita ja farma- jotta valtion viran tai toimen haltijain
15174: seutteja. palkkauksesta annettuun asetukseen se-
15175: Lisäksi muiden lähetysjärjestöjen palveluk- kä mahdollisesti muihin voimassa ole-
15176: sessa toimii useita amma~ttihenkilöitä. viin säädöksiin tehtäisiin sellaiset muu-
15177: Useat edellä mainituista henkilöistä hakeutu- tokset, joiden perusteella valtion taik-
15178: vat kotimaahan saavuttuaan vastaaviin kotimai- ka koululaitoksen viran tai toimen hal-
15179: siin tehtäviin vaativissa oloissa hankittuine tvö- tija saa ikälisää ja eläkettä varten lu-
15180: kokemuksineen. · kea hyväkseen sen ajan, minkä hän
15181: on ollut lähetysjärjestön päätoimisessa
15182: palveluksessa.
15183: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15184:
15185: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
15186:
15187: 46 088300420M
15188: 362 1983 vp.
15189:
15190: Toivomusaloite n:o 321
15191:
15192:
15193:
15194:
15195: Mäkipää ym.: Kihniön s:i!irtämisestä keWtysalueen toiseen perus-
15196: vyöhykkeeseen
15197:
15198:
15199: Eduskunnalle
15200:
15201: Kihniön kunta kamppailee erittäin vaikeissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15202: taloudellisissa oloissa raskaan työttömyyden ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15203: väestökadon kourissa. Siksi kunnan elinmah- muksen,
15204: dollisuuksien turvaamiseksi olisi kunta siirret-
15205: tävä kehitysalueen kakkosvyöhykkeen kun- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
15206: naksi. piteisiin Kihniön kunnan siirtämiseksi
15207: kehitysalueen toisen perusvyöhykkeen
15208: kunnaksi.
15209: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15210:
15211: Lea Mäkipää Pentti Skön Reino Jyrkilä
15212: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Martti Ratu
15213: Liisa Arranz
15214: 1983 vp. 363
15215:
15216: Toivomusaloite n:o 322
15217:
15218:
15219:
15220:
15221: Mäkipää ym.: Kihniön saattamisesta työpaikkatukikokeilun
15222: piiriin
15223:
15224:
15225: Eduskunnalle
15226:
15227: Kihniön kunta on joutunut taloudelliseen ah- Kihniön kuntaa on nyt nopeasti tuettava val-
15228: dinkoon huonon työllisyystilanteen vuoksi. tion toimenpitein uusien työpaikkojen saami-
15229: Esimerkiksi vuonna 1982 työttömyysprosent- seksi kunnan alueelle.
15230: ti oli yli 12 %. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15231: Veroäyriä ei voida enää korottaa, koska tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15232: se tietää muuttoliikettä kunnasta niihin kun- sen,
15233: tiin, joissa veroäyri on alhainen.
15234: Valtion polttoainekeskus lomauttaa ja irti- että hallitus ryhtyisi toimiin Kihniön
15235: sanoo työntekijöitään ja yksi yritys on lopetta- kunnan saamiseksi työpaikkatukikokei-
15236: nut toirm.ntansa taloudellisten vaikeuksien lun piiriin, jotta kunnalle myönnettäi-
15237: vuoksi. siin harkinnanvarainen rahoitusavustus.
15238: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15239:
15240: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
15241: Vieno Eklund Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
15242: 364 1983 vp.
15243:
15244: Toivomusaloite n:o 323
15245:
15246:
15247:
15248:
15249: Männistö ym.: Tuovekehitys- }a markkinointiyksi!kön perustami-
15250: sesta Kuopioon
15251:
15252:
15253: Eduskunnalle
15254:
15255: Valtioneuvosto teki 28. 6. 1979 periaatepaa- kaan kehitysalueläänit Kuopion lääniä lukuun-
15256: töksen pienen ja keskisuuren teollisuuden tuo- ottamatta ovat kasvattaneet sekä henkilökun-
15257: tekehityksen edistämisestä. Päätös sisälsi kah- nan määrää että tuotanto-osuuttaan. Koko Itä-
15258: den tuotekehitys- ja markkinointiyksikön pe- Suomen kehitys riippuu melko harvoista alois--
15259: •rustamisen. Myös valtioneuvoston periaatepää- ta, joten näiden alueiden kohtalonkysymyksenä
15260: töksessä (11. 8. 1982) teknologiapolitiikasta on edelleen tuotantorakenteen monipuolistami-
15261: mainitaan, että "pienten ja keskisuurten yritys- nen.
15262: ten tuotekehitystoimintaa edistetään kehittä- Tuotekehitys-- ja markkinointiyksiköiden ke-
15263: mällä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hittämissuunnitelmissa on päädytty kuuden yk-
15264: alaisten tuotekehitys- ja markkinointiyksiköiden sikön tarpeeseen, jotka sijoitetaan perustetta-
15265: toimintaa. Vuoden 1983 budjetin valmistelun van teknologian kehittämiskeskuksen alaisuu-
15266: yhteydessä määritellään kanta uusien yksiköi- teen. Itä-Suomen yksikön toiminta-alue tullee
15267: den perustamiseen ja sijaintiin". käsittämään Kuopion ja Pohjois-Karjalan lää-
15268: Vuoden 1983 valtion >tulo- ja menoarvio si- nien lisäksi osia Mikkelin ja Keski-Suomen
15269: sältää Lappeenrannan yksikön perustamisen ja lääneistä. Tällä ruueella Kuopion kaupungin si-
15270: kannanoton, että seuraava alueellinen toimin- jainti on Hikenteellisesti keskeinen, ja siten
15271: tayksikkö on tarkoitus perustaa Vaasan lääniin Kuopio olisi sopiva sijaintipaikkakunta Itä-
15272: vuonna 1984. Suomen yksikölle.
15273: Tuotekehitys- ja markkinointiyksiköiden toi- Kuopion kaupungin ja kauppakamarin myön-
15274: minta on yritysten, teollisuuden järjestöjen, ra- tämän tilapäisrahoituksen turvin on Kuopion
15275: hoitusorganisaaJtioiden ja eri palveluorganisaa- lääniin palkattu tuotekehityskonsultti sijoitus-
15276: tioiden mielestä osoittautunut hyödylliseksi ja paikkanaan Kehitysaluerahasto Oy:n Kuopion
15277: tarpeelliseksi, vaikka yksiköillä on takanaan konttori. Lisäksi Kehitysaluerahastolla on vireil-
15278: vasta lyhyt toiminta-aika ja vähäiset henkilö- lä Kuopioon uudisrakennushanke, johon sijoit-
15279: resurssit. tuu KTM:n Kuopion teollisuuspiiri ja jossa
15280: Yksiköiden palveluja ovat parhaiten pysty- tiettävästi on otettu huomioon VTT:n Kuopion
15281: neet hyödyDJtämään Uudenmaan, Hämeen, Tu- tuotekehitys-- ja markkinointiyksikön tilantar-
15282: run ja Porin, Keski-Suomen, Oulun ja Lapin peet.
15283: läänien yritykset. Pitkien etäisyyksien vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15284: Kuopion, Pohjois-Karjalan ja Mikkelin läänien nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15285: yritykset ovat käyttäneet palveluja mcita vä- muksen,
15286: häisemmässä määrin, vaikka palvelujen tarve
15287: Itä-Suomen yrityksillä on keskimääräistä suu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15288: rempi. tuotekehitys- ;a markkinointiyksikön pe-
15289: Aluepoliittisen katsauksen ( 1/1981) mu- rustamiseksi Kuopioon.
15290: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15291:
15292: Lauha Männistö Kari Rajamäki Toivo Yläjärvi
15293: Osmo Vepsäläinen Katri-Helena Eskelinen Veikko Vennamo
15294: Olavi Martikainen
15295: 1983 rd. 365
15296:
15297: Hemställningsmotion nr 324
15298:
15299:
15300:
15301:
15302: Nordman: Om utvidgande av rätten att beskattningen avdra
15303: kostnader förorsakade av sjukdom
15304:
15305:
15306: Tili Riksdagen
15307:
15308: ökad uppmärksamhet borde ägnas de unga skattskyldiga i en ojämlik situaltion.
15309: barnfamiljemas situation. Hela denna sektor Det nuvarande systemet är också arbetsdrygt
15310: släpar efter betänkligt och bidrar ,tili en ogyn- att handlägga på skattebyråema. Också detta
15311: sam befolkningsutveckling. skulle motivera förändringar i det nuvarande
15312: Under de första levnadsåren betungas unga avdragssystemet.
15313: föräldrar av småbamens sjukvårdsutgifter som Hänvisande tili det ovanstående föreslår Ulli-
15314: betydligt överstiger gällande skatteavdrag. Ofi- dertecknad att riksdagen ville hemställa om,
15315: ciell WHO-normering visar att fyra fem infek-
15316: tionssjukdomar är ett medelvärde för småbarn. att regeringen verkar så att avdraget
15317: Olägenhetema med det nuvarande avdrags- /ör sjukdomskostnader i beskattningen
15318: systemet är många. Fördelningen mellan den ändras så att alla kostnader som över-
15319: nedre och den övre gränsen missgynnar klart stiger ett visst belopp ( exempelvis 450
15320: bamfamiljema. Att pra.xis för avdrag som över- mk) blir avdragsgilla, samt att själv-
15321: stiger ma.ximibeloppet varierar och att sjuk- finansieringen endast gäller vuxen per-
15322: domskostnadema fördelas på två avdrag försvå- son.
15323: rar uppgörandet av deklaration och försätter de
15324: Helsingfors den 22 april 1983
15325:
15326: Håkan Nordman
15327: 366 1983 vp.
15328:
15329: Toivomusaloite n:o 324 Suomennos
15330:
15331:
15332:
15333:
15334: Nordman: Sairauskustannusten vähennyskelpoisuuden laajentami:-
15335: sesta verotu.ksessa
15336:
15337:
15338: Eduskunnalle
15339:
15340: Lapsiperheiden asemaan tulisi kiinnittää Nykyinen järjestelmä on lisäksi työläs käsi-
15341: enemmän huomiota. Koko tämä sektori on jää- tellä verotoimistoissa. Tälläkin perusteella olisi
15342: nyt arveluttavasti jälkeen ja siitä on seurauk- aihetta muuttaa nykyistä vähennysjärjestelmää.
15343: sena epäsuotuisa väestön kehitys. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
15344: Pienten la9ten ensimmäisinä elinvuosina nuo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15345: ria vanhempia rasittavat lasten sairauskustan- muksen,
15346: nukset siltä osin kuin ne ylittävät voimassa-
15347: olevat verovähennykset. Virallinen WHO-nor- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
15348: mi osoittaa, että pienet lapset sairastavat kes- piteisiin, että verotuksessa tehtävää sai-
15349: kimäärin neljä-viisi tartuntatautia. rauskulujen vähennystä muutetaan siten,
15350: Nykyisellä vähennysjärjestelmällä on useita että kaikki määräsumman ylittävät kus-
15351: varjopuolia. Jako ylä- ja alarajaan syrjii sel- tannukset (esimerkiksi 450 mk) tulevat
15352: västi lapsiperheitä. Se seikka, että käytäntö vähennyskelpoisiksi, sekä että omavas-
15353: enimmäissumman ylittävän osan kohdalta vaih- tuuosuus koskee ainoastaan täysi-ikäistä
15354: telee ja että sairauskustannukset jaetaan kah- henkilöä.
15355: deksi vähennykseksi, vaikeuttaa veroilmoituk-
15356: sen tekemistä ja saattaa verovelvolliset eriar-
15357: voiseen asemaan.
15358: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
15359:
15360: Håkan Nordman
15361: 198.3 rd. 367
15362:
15363: Hemställningsmotion nr 325
15364:
15365:
15366:
15367:
15368: Nordman m.fl.: Om tryggande av tillgången på hyresbostäder
15369:
15370:
15371: Till Riksdagen
15372:
15373: Det minskande utbudet av hyresbostäder hållande till de ungas betalningsförmåga just
15374: drabbar hårt unga bostad.sbehövande, som har då. Atgärder som kunde vidtas är slopande
15375: behov av tillfälliga arrangemang eller som inte av stämpelskatten vid anskaffande av den
15376: har råd att skaffa ägobostad. Detta gäller första bostaden, bindande av ränteavdraget för
15377: speciellt i fråga om barnfamiljer. ökad pro- bostadslån tili antalet barn i familjen i be-
15378: duktion av hyresbostäder bör uppmuntras ge- skattningen och förlängning av återbetalnings-
15379: nom åtgärder, som förhättrar lönsamheten, tiden för bostadslån.
15380: utan att höja boendekostnaderna, som är re- Med hänvisning tili ovanstående vill under-
15381: lativt höga i vårt land. Bl. a. villkoren för tecknade därför yrka på att riksdagen ville
15382: beskattning av hyresintäkter bör ändras. hemställa om,
15383: Den senaste åtgärden från statens sida att
15384: underlätta de ungas bostadssituation med rän- att regeringen med det snaraste måtte
15385: testöd och sparpremie i samband med an- verka för att tillgången på hyresbo-
15386: skaffande av den första egna bostaden bör städer tryggas och villkoren för an-
15387: kompletteras med ytterligare åtgärder. Spar- skaffande av den första ägobostaden un-
15388: målen och kapitalkostnaderna är fortfarande derlättas med tanke på de ungas bo-
15389: höga i samband med anskaffningen i för- stadssituation.
15390: Helsingfors d~n 21. april 1983
15391:
15392: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback
15393: Boris Renlund Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
15394: Gunnar Jansson Sten Söderström Henrik Westerlund
15395: Jutta Zilliacus Mats Nyby
15396: 368 1983 vp.
15397:
15398: Toivomusaloite n:o 325 Suomennos
15399:
15400:
15401:
15402:
15403: Nordman ym.: Vuokra-asuntojen tarjonnan turvaamisesta
15404:
15405:
15406: Eduskunnalle
15407:
15408: Vuokra-asuntojen tarjonnan väheneminen kun otetaan huomioon nuorten senhetkinen
15409: kohdistuu ankarasti nuonm asunnon tarvltsl- maksukyky. Eräs toimenpide olisi leimaveron
15410: joihin, joiden täytyy turvautua tilapäisjärjeste- poistaminen ensiasuntoa hankittaessa, asunto-
15411: lyihin tai joilla ei ole varaa hankkia omistus- lainan korkovähennyksen sitJOminen perheen
15412: asuntoa. Vuokra-asuntojen tuotantoa tulee li- lasten lukumäärään verotuksessa ja asuntolai-
15413: sätä kannattavuutta lisäävin toimenpitein nos- nan takaisinmaksuajan pidentäminen.
15414: tamatta asumiskustannuksia, jotka ovat maas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15415: samme melko korkeat. Mm. tulee muuttaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15416: vuokratulojen verotusperusteita. muksen,
15417: Valtion viime toimenpidettä, jolla helpotet-
15418: tiin nuorten asuntotilannetta antamalla korko- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15419: tukea ja sääs>tämispalkkio ensiasunnon hankki- menpiteisiin vuokra-asuntojen saatavuu-
15420: misen yhteydessä, tulisi täydentää jatkotoimen- den turvaamiseksi ja ensiasunnon han-
15421: pitein. Säästötavoitteet ja pääomakustannukset kintaehtojen helpottamiseksi nuorten
15422: ovat edelleen korkeat hankinnan yhteydessä, asuntotilannetta silmälläpitäen.
15423: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15424:
15425: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback
15426: Boris Renlund Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
15427: Gunnar Jansson Sten Söderström Mats Nyby
15428: Jutta Zilliacus
15429: 1983 vp. 369
15430:
15431: Toivomusaloite n:o 326
15432:
15433:
15434: Paasilinna ym.: Vientitoiminnan edistämistä koskevien budjetti-
15435: perustelujen laajentamisesta koskemaan myös taidetuotteiden
15436: vientiä
15437:
15438:
15439:
15440:
15441: Eduskunnalle
15442:
15443: Valtion tulo- ja menoarviossa on momen- Kuvanveistäjien, taidemaalareiden ja taide-
15444: tille 32.85.40 varattu määräraha valtionavuk- graafikoiden tuotteiden viennin edistäminen ja
15445: si viennin edistämiseen, kuluvana vuonna myyntinäyttelyjen järjestäminen ulkomaille voi-
15446: yhteensä 118 milj. mk. Perustelujen mukaan si olla huomattavan tehokas myyntiä lisäävä
15447: varoja myönnetään avustukseksi yrityksille ja toimenpide. Lisääntyvällä taideviennillä oli-
15448: muille yhteisöille mm. sellaisten vienninedis- si myös suuri merkitys Suomen yleisen tun-
15449: . tämistoimenpiteiden kustannuksiin, jotka ovat nettavuuden ja maan nauttiman arvonannon
15450: tarpeen markkinaosuuksien säilyttämiseksi ja kannalta. Näin sillä olisi myös muuta kau-
15451: laajentamiseksi tai uusille markkinoille pääse- pallista vientitoimintaa edistävä kerrannaisvai-
15452: miseksi. Tavaranviennin ohella edistetään han- kutus.
15453: ke- ja rakennusvientiä sekä palvelujen ja suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15454: nittelutyön vientiä. Avustusten myöntämisessä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15455: otetaan huomioon myös yritysten omat ta-
15456: loudelliset mahdollisuudet hankkeen toteutta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15457: miseen. valtion vuoden 1984 tulo- ja menoar-
15458: Momentin nykyiset perustelut ovat kapeat vioesityksen momentin 32.85.40 (val-
15459: ja rajoittavat eräiden hyvinkin merkittävien tionapu vientitoiminnan edistämiseenj
15460: tuoteryhmien viennin edistämistoimintaa. Esi- perusteluiden laajentamiseksi siten, että
15461: merkiksi kuvaamataiteen tuotteet, jotka edus- ne tekisivät mahdolliseksi myös taide-
15462: tavat korkeata kotimaisuusastetta ja suunnit- tuotteiden viennin edistämistoimenpi-
15463: telutasoa, jäävät perusteluiden ulkopuolelle. teet.
15464: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15465:
15466: Reino Paasilinna Risto Ahonen Matti Puhakka
15467: Lea Savolainen Aarno von Bell Jouko Skinnari
15468: Paula Eenilä Arja Alho Mikko Elo
15469: Mikko Rönnholm Kaarina Dromberg Pekka Myllyniemi
15470: Peter Muurman Riitta Uosukainen Lea Kärhä
15471: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka Inger Hirvelä
15472: Anna-Liisa Piipari Matti Luttinen Liisa Arranz
15473: Ben Zyskowicz Markus Aaltonen
15474:
15475:
15476:
15477:
15478: 47 088300420M
15479: 370 198.3 vp.
15480:
15481: Toivomusaloite n:o 327
15482:
15483:
15484:
15485:
15486: Pekkarinen ym.: Vuokratulovähennyksen korottamiseslta
15487:
15488:
15489: Eduskunnalle
15490:
15491: Yksi asuntopolitiikkamme vaikeuksia on riit- laissa käsitellä muusta omaisuustulosta erillisenä
15492: tävän vuokra-asuntokannan turvaaminen. Ti- vähennyskelpoisena, verottomana vuokratulona
15493: lannetta on yritetty kohentaa pääasiassa vain esim. 7 000 markkaan asti vuodessa. Näin mo-
15494: ylläpitämällä kohtuullista valtion osalainoitta- tivoitaisiin yhden tai kaksi pientä asuntoa
15495: maa vuokra-asuntotuotantoa. Muiden keinojen omistavat tarjoamaan asuntonsa vuokralle. Näin
15496: käyttöön ei ole uskallettu riittävästi mennä. helpotettaisiin myös vaikeaa vuokra-asuntopu-
15497: Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että laa.
15498: ilmiselvän vuokra-asuntopulan aikana meillä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15499: kuitenkin noin 90 000 tyhjillään olevaa asun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15500: toa, jotka eivät tule vuokramarkkinoille. Osa muksen,
15501: näistä asunnoista on luonnollisesti välttämä-
15502: töntä varaumaa tai asunnon vaihdon aiheutta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15503: maa tilapäistä tyhjillään seisomista. Mutta mer- tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
15504: kittävä osa näistä asunnoista voitaisiin saada seksi siten, että vuokratulovähennys, ve-
15505: oikeilla toimilla, esim. verotuksellisin keinoin, rottoman vuokratulon määrä, nostettai-
15506: myös vuokramarkkinoille. siin 7 000 markkaan vuodessa.
15507: Vuokratulo tulisikin tulo- ja varallisuusvero-
15508: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15509:
15510: Mauri Pekkarinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko Aho
15511: Katri-Helena Eskelinen Hannele Pokka
15512: 1983 vp. 371
15513:
15514: Toivomusaloite n:o 328
15515:
15516:
15517:
15518:
15519: Pekkarinen ym.: Uikevaihtoverolain 4 § :n tarldstam.iosesta perus-
15520: elintarvikkeiden jatkokäsi!ttelyn liikevaihtoverovapauden laa-
15521: jentamisebi ·
15522:
15523:
15524: Eduskunnalle
15525:
15526: Liikevaihtoverolain mukaan on useampien merkittävän tulonlisän, mikäli tämä tol1lllllta
15527: jalostamattomien alkutuotteiden myynti liike- olisi liikevaihtoverosta vapaata. Myös syrjäis-
15528: vaihtoverosta vaP'.utta. Voimassa oleva liike- ten maaseutukylien työllisyyden kannalta asialla
15529: vaihtoverolaki luettelee ne peruselintarvikkeet, olisi melkoista merkitystä.
15530: joille tämä vapaus on saatu. Peruselintarvik- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15531: keiden perheviljelmillä tapahtuva jatkokäsittely tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15532: ei sitä vastoin ole useissa tapauksissa liike- sen,
15533: vaihtoverosta vapaata. Liikevaihtoveron alaista
15534: on nykyisin mm. tuottajan toimesta tehtävä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15535: perunan kuoriminen, porkkanan kuoriminen, liikevaihtoverolain 4 §: n tarkistamiseksi
15536: juuresten raastaminen, puolukan hilloaminen siten, että peruselintarvikkeiden perhe-
15537: jne. viljelmien ja luonnontuotteiden keräili-
15538: Monille maatiloille tai luonnontuotteiden ke- jöiden toimesta tapahtuvan jatkokäsitte-
15539: räilijöille po. peruselintarvikkeiden alkeellinen lyn liikevaihtoverovapautta laajennettai-
15540: jalostustoiminta, jatkokäsittely, toisi kuitenkin siin.
15541: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15542:
15543: Mauri Pekkarinen Hannu Kemppainen Paavo Vesterineo
15544: Mikko Pesälä Juhani Alaranta Pirkko Ikonen
15545: Kalevi Mattila Katri-Helena Eskelinen Hannele Pokka
15546: Timo Kietäväinen
15547: 372 1983 vp.
15548:
15549: Toivomusaloite n:o 329
15550:
15551:
15552:
15553:
15554: Pekkarinen ym.: Suomenselän alueen kehityksen turvaam~sesm
15555:
15556:
15557: Eduskunnalle
15558:
15559: Valtioneuvosto teki 10. 7. 1980 periaatepää- ajan tulisi olla huomattavasti pidempi.
15560: töksen eräistä Suomenselän alueen kehityksen Suomenselän alueeseen kuuluu 17 Vaasan
15561: turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja 26. läänin, 12 Oulun läänin ja 8 Keski-Suomen lää-
15562: 6. 1981 tästä täydentävän päätöksen. Hallituk- nin kuntaa. Näiden lisäksi periaatepäätöksen
15563: sen alue-, yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen edellyttämiä toimenpiteitä voidaan soveltaa 12
15564: ministerivaliokunnan tekemän päätöksen mukai- kunnassa. Suomenselän alue onkin paisunut ai-
15565: sesti Suomenselän periaatepäätökseen sisältyviä van liian laajaksi ja siihen on tullut mukaan
15566: toimenpiteitä sovelletaan vuoden 1984 loppuun monia sellaisia kuntia, jotka eivät ole erityis-
15567: saakka. Sen jälkeisistä toimenpiteistä päätetään toimenpiteiden tarpeessa. Suomenselän aluee-
15568: erikseen. seen sisältyy lukuisia sellaisia kuntia, jotka mo-
15569: Suomenselkää koskevaan periaatepäätökseen nella eri kehittyneisyyden mittarilla mitattuna
15570: sisäLtyvät mm. kaikkien maatilalain mukaan kuuluvat maamme kehittyneimpien kuntien
15571: lainoituskelpoisten hankkeiden lainoittaminen, joukkoon. Jatkossa erilliset tukitoimet tulisikin
15572: alueen pienen i'a keskisuuren teollisuuden toi- kohdentaa kehitysedellytyksiltään ja kehittynei-
15573: mintaedellytysten parantaminen, luontaisten syydeltään heikoimpiin Suomenselän alueen
15574: energiantuotantomahdollisuuksien tehostaminen, kuntiin. Mikäli Suomenselkä-projektia ei voi-
15575: alueen asunto-olojen kohentaminen, julkisen taisi jatkaa vuoden 1984 jälkeen, tulisikin sa-
15576: hallinnon palvelujen turvaaminen sekä alueen notut heikoimmat Suomenselän alueen kunnat
15577: vähävaraisimpien kuntien taloudellisen aseman nimetä uusien aluelakien mukaisiksi erityisalue-
15578: parantaminen. kunniksi.
15579: Periaatepäätökseen sisältyvistä toimenpiteistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15580: ovat parhaiten toteutuneet maatilalainoitus ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15581: asuntotuotannon rahoitus. Useat toimenpiteet, muksen,
15582: kuten esim. työllisyyden hoitotoimet, ovat 00.:
15583: teutuneet vain osittain. että hallitus ryhtyisi toimenpttezsun
15584: Suomenselän alueen erityisongelmat, ·työttö- Suomenselän alueen kehityksen turvaa-
15585: myys, alhainen tulotaso, voimakas muuttoliike miseksi joko jatkamalla Suomenselkä-
15586: sekä syrjäisestä sijainnista johtuvat palvelujen projektia vuoden 1984 jälkeen tai
15587: puutteet ovat niin vaikeita, että niitä ei kyetä nimeämällä heikoimmat Suomenselän
15588: neljä vuotta kestävällä projektilla oleellisesti alueen kunnat ns. erityisaluekunniksi.
15589: helpottamaan, vaan erityistoimenpiteiden kesto-
15590: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15591:
15592: Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä Sakari Knuuttila
15593: Aapo Saari Paavo Vesterinen Esko Aho
15594: Pirkko Ikonen
15595: 1983 vp. 373
15596:
15597: Toivomusaloite n:o 330
15598:
15599:
15600:
15601:
15602: Pekkarinen ym.: Valtion asuntolainojen myöntämisestä myös suu-
15603: remmille asunnoille
15604:
15605:
15606: Eduskunnalle
15607:
15608: Nykyisten arava-säännösten mukaan ei val- Aravasäännöksiä tulisikin muuttaa siten, että
15609: tion asuntolainaa voida myöntää, hakijaper- vielä 5-henkiselle perheelle, joka täyttää muut
15610: heen koosta riippumatta, 120 m2 :ä suurempien aravan saamisen ehdot, olisi 120 m2 suurin
15611: asuntojen rakentamiseen. Pääsääntöisesti, pie- valtionlainoitettavan asunnon koko. Perheenjä-
15612: nistä perheistä puheen ollen, tämä onkin ai- senten lukumäärän ollessa tätä suuremman,
15613: van oikein. Yliväljää asumista valtion ei tule- nousisi suurin lainoitettava neliömäärä esim.
15614: kaan lainoittaa. 10 m2:llä henkilöä kohti. Näin esim. 8-hen-
15615: Suurempien lapsiperheiden kannalta nykyinen kisen perheen kohdalla voisi kysymykseen tulla
15616: tilanne on kuitenkin kohtuuton. Suurperheet 150 m2 suuruisen asunnon lainoittaminen.
15617: ovat uudestaan yleistymässä. Juuri heistä yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15618: teiskunnalla on erityinen syy pitää hyvää huol- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15619: ta, ei vähiten asuntokysymyksen hoitamisen muksen,
15620: osalta.
15621: Nykyisin ei kuitenkaan esim. 10-henkinen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15622: kään perhe saa asuntolainaa, varattomuudesta aravasäännösten muuttamiseksi siten,
15623: riippumatta, jos rakentaa 120 m2 suuremman että valtion asuntolainaa voitaisiin
15624: asunnon. Näin siitä huolimatta, vaikka asunto- myöntää myös yli 120 m2:n suuruisten
15625: poliittisten normien asettelussa on yleisesti läh- asuntojen rakentamiseen silloin, kun
15626: detty siitä, että asuinpinta-alaa tulisi asunnossa hakijaperheen jäsenten lukumäärä ylit-
15627: olla vähintään 20 m2/henkilö. tää 5 henkilöä.
15628: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15629:
15630: Mauri Pekkarinen Hannele Pokka Aapo Saari
15631: 374 1983 vp.
15632:
15633: Toivomusaloite n:o 331
15634:
15635:
15636:
15637:
15638: Perho ym.: Riskinalais1Jen eci:koiskasvien viljelystä saatavien tulo-
15639: jen jaksottamisesta maaJtliilatalouden tuloverotuksesSia
15640:
15641:
15642: Eduskunnalle
15643:
15644: Maatalouden tuotanropoliittisiin tavoitteisiin tuotetaan lounaisen saariston alueella tai sen
15645: kuuluu mahdollisimman täydellinen maatalous- välittömässä läheisyydessä. Saaristoasutuksen
15646: tuotteiden omavaraisuus. Maamme maantieteel- säilymisen kannalta olisi tärkeätä tehdä kaikki
15647: lisestä asemasta johtuu, että jo tavallisiinpien voitava väestön toimeentulon turvaamiseksi.
15648: viljakasvien viljelykin on maassamme melko Kun rannikkoalueiden viljelyolosuhteet muu-
15649: riskinalaista. Tästä ovat kaksi viimeksi kulu- toinkin ovat vaikeat kivisyyden ja peltolohko-
15650: nutta vuotta olleet kouriintuntuvina esimerk- jen pienuuden ja epämuotoisuuden takia, tulisi
15651: keinä. viljelyn kannattavuutta siellä parantaa, etenkin
15652: Viljeltäessä lähinnä vihanneksiin ja juureksiin kun edellä mainitulla tuotannolla on kansanta-
15653: kuuluvia kasveja ja esimerkiksi varhaisperunaa loudellisesti huomattava merkitys tuontia kor-
15654: riski kasvaa hyvin korkeaksi. Vaikka riskiä on vaavana.
15655: kompensoimassa tava:llisesti näistä kasveista saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15656: tava korkea hinta, taloudellista tulosta on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15657: omiaan huonontamaan viljelyn epävarmuus ja muksen,
15658: suuri satotasojen vaihtelu eri vuosien välillä.
15659: Lisähaitan eri.koiskasvien tuottajille aiheuttaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15660: vielä nykyinen maatalousverotus, joka ei salli maatilatalouden tuloverolain muuttami-
15661: erikoistuotannon tulojen jaksottamista, mikä ta- seksi siten, että riskinalaisten erikois·
15662: soittamalla verotusta toisi jonkin verran vaka- kasvien viljelystä saatavat tulot voitai-
15663: vuutta viljelijän reaalituloihin. siin jaksottaa useamman verovuoden
15664: Suuri osa varhaisvihanneksista ja -perunasta osalle.
15665: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15666:
15667: Heikki Perho Ilkka Kanerva
15668: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie
15669: 198.3 vp. 375
15670:
15671: Toivomusaloite n:o 332
15672:
15673:
15674:
15675:
15676: Perho ym.: Liilrevaihtoveron poistami:sestJa kylvösiemeneltä
15677:
15678:
15679: Eduskunnalle
15680:
15681: Maamme on jo useiden vuosien ajan kärsi- poistamisella olisi viljelyn kusJtannuksia huo-
15682: nyt viljojen alituotannosta. Syyt ovat olleet mattavasti alentava vaikutus. Lisäksi kunnos-
15683: moninaiset. On ollut heikkoja satovuosia, hin- tetun ja hyvälaatuisen siemenen käyttö kasvai-
15684: tapolitiikka on ollut kasvintuotantoa syrjivää, si ja osaltaan nostaisi satotasoa, lisäisi oma-
15685: viljelykustannukset ovat nousseet hintoja pal- varaisuutta ja parantaisi sadon laatua.
15686: jon nopeammin jne. Veron poistamisella olisi verrattain vähäinen
15687: Paitsi hintapolitiikkaa on yhtä tärkeätä pyr- valtiontaloudellinen vaikutus, mutta siemenen
15688: kiä alentamaan tuotantokustannuksia, jotta vil- hinnoissa se merkitsisi noin 13-15 pennin
15689: jantuotannon lisäämisinnostusta voitaisiin nos- laskua kilolta.
15690: taa. Eräs merkittävä kustannustekijä on osto- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15691: siemenen korkea hinta, joka johtuu maamme nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15692: vaikeista siementuotanto-olosuhteista. muksen,
15693: Merkittävä tekijä korkeassa kylvösiemenen
15694: hinnassa on liikevaihtovero, joka sisältyy sie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15695: menen hintaan, vaikka kauppa on täysin maa- liikevaihtoveron poistamiseksi kylvösie-
15696: talouden sisäistä ja sitä kautta verrattavis- meneltä.
15697: sa liikevaihtoverottomaan alkutuotantoon. Sen
15698: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15699:
15700: Heikki Perho Ilkka Kanerva
15701: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie
15702: 376 1983 vp.
15703:
15704: Toivomusaloite n:o 333
15705:
15706:
15707:
15708:
15709: Pesola ym.: Turvelaboratorion kenttäkoeaseman perustami>sesta
15710: Leivonmäen Kailasuolle
15711:
15712:
15713: Eduskunnalle
15714:
15715: Turpeen tutkimusta harjoitetaan tällä het- Kenttäkoeaseman perustamista Kailasuolle
15716: kellä monella taholla. Valtion teknillisen tut- tukee myös se, että Jyväskylän yliopiston toi-
15717: kimuslaitoksen turvepolttoainetutkimus on si- mesta harjoitetaan samalla suunnalla turvetut-
15718: joitettu Jyväskylään. Turvetutkimuslaboratorio kimusta. Näin myös Jyväskylän yliopisto voisi
15719: tarvitsee tuekseen kenttäkoeaseman, koska tur- saada rtilat Kailasuon kenttäkoeaseman yhtey-
15720: vetyömailla on lyhyen kesän johdosta keskityt- teen.
15721: tävä täysipainoisesti turpeen nostamiseen eikä Kenttäkoeasemasta päätettäessä on harkitta-
15722: tutkimustoimintaa ole mahdollista harjoittaa va aseman yhteyteen liitettäväksi turvekonei-
15723: normaaleilla turvetyömailla kuin rajoitetussa den käyttö- ja testauspaikka, sillä turveteolli-
15724: määrin. suuden jatkuvasti laajentuessa on tällaisen toi-
15725: Kenttäkoeaseman perusedellytykset täyttää minnan tarve ilmeinen.
15726: maassamme tällä hetkellä vain Kailasuon turve- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15727: työmaa Leivonmäellä. Kailasuo sijaitsee maan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15728: tieteellisesl!:i keskeisellä ja kulkuyhteyksien kan- muksen,
15729: nalta edullisella paikalla. Sillä on kaikki edel-
15730: lytykset muodostua kansallisesti ja kansainväli- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15731: lisesti merkittäväksi turveteollisuuden tutki- menpiteisiin turvelaboratorion kenttä-
15732: muskeskukseksi, jossa on pienellä alalla nähtä- koeaseman perustamiseksi Leivonmäen
15733: vänä monipuolinen turveteollisuuden, turvealan Kailasuolle.
15734: koulutuksen ja tutkimustoiminnan sekä luon-
15735: nonsuojelun muodostama kokonaisuus.
15736: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15737:
15738: Helena Pesola Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
15739: Pekka Leppänen Tuula Hautamäki Anssi Joutsenlahti
15740: 1983 vp. 377
15741:
15742: Toivomusaloite n:o 334
15743:
15744:
15745:
15746:
15747: Petäjäniemi: Työttömyyskorvausten saattannsesra veronalaiseksli
15748: tuloksi
15749:
15750:
15751: Eduskunnalle
15752:
15753: Sosiaalietuoksien verollepanoa on toteutettu eläkkeet sekä sairaus- ja äitiyspäiväraha:tkin.
15754: useimpien etuoksien osalta, kuten kansaneläk- Sen vuoksi työttömyyskorvausten verollepano
15755: keiden sekä sairaus- ja äitiyspäivärahojen osal- tulisi pikaisesti toteut:itaa siten, kuin siitä on
15756: ta. Työttömyyskorvaukset ovat kuitenkin jää- yhteisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittu,.
15757: neet eri asemaan verrattuna muihin sosiaali- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
15758: etuuksiin. Asiasta tosin sovittiin vuoden 1981 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15759: tulopoliittisessa ratkaisussa, mutta asiaa koske-
15760: vaa esitystä ei hallitus ole eduskunnalle anta- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
15761: nut. menpiteisiin työttömyyskorvausten saat-
15762: Katson, että työttömyyskorvaukset tulisi tamiseksi veronalaiseksi tuloksi.
15763: saattaa veronalaiseksi tuloksi kuten kansan-
15764: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
15765:
15766: Tuulikki Petäjäniemi
15767:
15768:
15769:
15770:
15771: 48 08830o420M
15772: 378 1983 vp.
15773:
15774: Toivomusaloite n:o 335
15775:
15776:
15777:
15778:
15779: Pietikäinen ym.: Asunnon hanlcinnan helpottamisesta asunto-
15780: osuuskuntien toimintaedellytyksiä parantamalla
15781:
15782:
15783: Eduskunnalle
15784:
15785: Elinkustannusten huippu ajoittuu nuorilla hankinnan pienellä omarahoitusosuudella, jol-
15786: oman talouden ja perheenperustamisvaiheeseen. loin asunnon hankkija saa pysyvän hallintaoi-
15787: Asunnonhankinnan ollessa ajankohtainen ovat keuden asuntoonsa. Asukas maksaa hallinta-
15788: myös muut kustannukset, kuten kodin perus- oikeudestaan vuokraa, joka määräytyy asunnon
15789: hanlcinnat ja lapsista aiheutuvat menot suurim- todellisten käyttökustannusten mukaan. Osuus-
15790: millaan. Kuitenkin tulot ovat ammattiuran al- kunnan jäsenenä asukkaalla on myös oikeus
15791: kuvaiheen vuoksi useinkin pienimmillään ja osallistua osuuskunnan hallintoon. Asunto-
15792: kasvavat vasta työvuosien ja kokemuksen myö- osuuskunnat tarjoavat vaihtoehdon omistus-
15793: tä. asunnon ja vuokra-asumisen väliltä: pienen
15794: Suurimpia kustannusten aiheuttajia on asun- omarahoitusosuuden ja pitkän maksuajan.
15795: non hankkiminen. Vuokra-asuntojen saaminen Asunto-osuuskunnat ovat käsittäneet vain
15796: on vaikeaa ja oman asunnon hankkim[nen vaa- noin puoli prosenttia valtion talokohtarisesti
15797: 1lii vaikeasti säästettävää omarahoitusosuutta. lainoitetusta asuntotuotannosta, kun esimerkik-
15798: Oman asunnon hankkiminen merkitsee usein si Ruotsissa ovat asunto-osuuskunta-asunnot
15799: käytännössä asumistason parantamista muiden muodostaneet noin neljänneksen kerrostaloasun-
15800: tarpeiden kustannuksella elintason samalla las- tojen tuotannosta.
15801: kiessa huomattavasti omarahoitusosuuden sääs- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
15802: tämisen ja lainojen takaisinmaksun aikana. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15803: Ensiasunnon hankintaa ja siitä johtuvia kus- muksen,
15804: tannuspaineita on helpotettava. Asunnon hank-
15805: kimiseen on mahdollista tarjota nykyistä enem- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
15806: män vaihtoehtoja vuokra-asuntojen saantia hel- asunto-osuuskuntia koskevien säännös-
15807: pottamalla, pienentämällä omaan asuntoon tar- ten puutteellisuuksien ;a epäkohtien
15808: vittavaa alkupääomaa ja kehittämällä vähälle kor;aamiseksi sekä asunto-osuuskunta-
15809: huomiolle jäänyttä asunto-osuuskuntajärjestel- muotoisen asumisen lisäämismahdolli-
15810: mää. suuksien selvittämiseksi.
15811: Asunto-osuuskunta mahdollistaa asunnon
15812: Helsingissä 22 pä[vänä huhtikuuta 1983
15813:
15814: Sirpa Pietikäinen Risto Ahonen Mauri Miettinen
15815: Sampsa Aaltio Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen
15816: 1983 vp. 379
15817:
15818: Toivomusaloite n:o 336
15819:
15820:
15821:
15822:
15823: Piipari ym.: Polttoaineveron palauttamisesta vaikeavammaisille
15824: henkilöille moottoriajoneuvon käyttökustannumm alentami-
15825: seksi
15826:
15827:
15828: Eduskunnalle
15829:
15830: Maassamme pyritään kuntouttamis- ym. toi- von huollossa ja korjauksessa suuremmassa maa-
15831: menpitein työllistämään vaikeavammaisia henki- rin vieraan apuun kuin vammattomat kansalai-
15832: löitä. Amattikoulutuksen, lääkintä- ja työhuol- set. Vaikea vamma aiheuttaa myös tavanomais-
15833: lon avulla on saavutettu merkittäviä tuloksåa. ta suuremman ajoneuvon käytön, koska lyhyil-
15834: Kumouttamistoimenpiteiden jälkeen on työllis- läkin matkoilla on turvauduttava sen apuun.
15835: tämisessä yhä suuremmassa määrin tullut esiin Moottoriajoneuvon käyttökustannuksiin vam-
15836: työmatkoista selviytymisen ongelma. Liikenne- maisilla ei ole mahdollisuutta saada helpotusta.
15837: yhteyksien puuttuminen tai vamman yleisten Korkeat käyttökustannukset vievät kuitenkin
15838: liikennevälineiden käytölle asettama este on monilta vammaisilta kohtuuttoman osan ansio-
15839: pakottanut monet vammaiset työmatkoista sel- tai eläketulosta. Vähävaraisimpien kohdalla ne
15840: viytyäkseen turvautumaan omaan kulkuvälinee- voivat olla välttämättömän kulkuvälineen han-
15841: seen. Ilmastolliset olosuhteemme yhdessä vam- kinnan esteenä ja siten jarruttavat heidän työl-
15842: masta aiheutuvien haittojen kanssa asettavat listämistään. Monissa maissa mm. Ruotsissa ja
15843: verrattain suuret vaatimukset kulkuvälineen laa- Tanskassa tuetaan huomattavalla tavalla vam-
15844: dulle. Jo terveydellisistä syistä voi tulla kysy- maisia moottoriajoneuvon hankinnassa ja käyt-
15845: mykseen vain katettu, lämmityslaitteella va- tökustannuksissa.
15846: rustettu ajoneuvo. Työllistämisedellytysten parantamiseksi ja toi-
15847: Valtiovalta on tunnustanut työssä, työmat- meentulomahdollisuuksien tasoittamiseksi tulisi
15848: koilla tai liikuntavälineenä välttämättömän ajo- vaikeavarmmaisille henkilöille suorittaa valtion
15849: neuvon tarpeelliseksi vammaisille. Niinpä auto- varoista moottoriajoneuvon käyttökustant).uksiin
15850: ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 § :n taloudellista tukea, jonka suuruus olisi mää-
15851: mukaan ajoneuvon hintaan sisältyvä autovero rättyyn polttoainemäärään sisältyvän veron mää-
15852: palautetaan joko kokonaan tai osittain vähin- rä. Eduskunta on myös hyväksynyt tätä kos-
15853: tään 40 % pysyvän alataajavamman omaavalle kevan ponnen.
15854: henkilölle, jolle auton hankinta on työn tai Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15855: toimen taikka ammattiin valmistumista varten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15856: tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen muksen,
15857: tarpeellinen. Palautus suoritetaan myös liikun-
15858: nantarpeen perusteella henkilölle, jonka lii- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
15859: kunta- tai näkövammasta aiheutuva haitta-aste piteisiin vaikeavammaisten henkilöiden
15860: on vähintään 80 %. moottoriajoneuvon käyttökustannusten
15861: Käyttökustannusten osalta rasitus on jatku- alentamiseksi palauttamalla 800 ben-
15862: vasti lisääntynyt mm. polttoaineen hinnan voi- siini- tai 560 dieselöljylitraan sisälty-
15863: makkaan kohoamisen vuoksi. Vakuutusmaksun, vän polttoaineveron määrän autoa koh-
15864: polttoaine- ja huoltokustannusten lisäksi vam- ti.
15865: maiset henkilöt joutuvat turvautumaan ajoneu-
15866: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
15867:
15868: Anna-Liisa Piipari Mikko Rönnholm Pertti Hietala
15869: Mikko Elo Jouko Tuovinen Sinikka Hurskainen
15870: Pekka Myllyniemi Antti Kalliomäki Paula Eenilä
15871: 380 1983 vp.
15872:
15873: Toivomusaloite n:o 337
15874:
15875:
15876:
15877:
15878: Pohjala ym.: Metsäverotuksen korjaamisesta
15879:
15880:
15881: Eduskunnalle
15882:
15883: Talouselämämme tulee vastaisuudessakin ole- kelpoisiksi lisäisi varmasti halukkuutta lannoi-
15884: maan vahvasti uusiutuvien luonnonvarojen, tukseen ja elvyttäisi metsälannoitustoimintaa
15885: metsien varassa. Näin ollen on talousmetsien ratkaisevasti.
15886: kasvua entisestään tehostettava, jotta teolli- Myöskin ojituskustannukset tulisi voida tila-
15887: suuden puuntarve voidaan tyydyttää. Tätä tar- kohtaisesti vähentää, koska ne vaihtelevat suu-
15888: vetta lisää se, että metsien muut käyttömuo- resti eri tiloilla ja vaikuttavat merkittävästi
15889: dot, mm. luonnonsuojelu ottavat oman osan- puun tuotantoon. Ojitusten kohdalla on eri-
15890: sa. koisesti huomattava, että metsissä tarvitaan
15891: Raakapuun saatavuus on metsien tuoton li- runsaasti täydennysojitusta ja vanhojen ojitus-
15892: säksi riippuvainen myös puukauppojen sujumi- ten korjaamista.
15893: sesta. Puun tuloa myyntiin voidaan tehostaa Hirvet aiheuttavat paikallisesti suuria vahin-
15894: verotuspoliittisin toimenphein, kuten myös kas- koja metsissä. On olemassa tilanteita, jolloin
15895: vun lisäämistä. Näiden toimien nopea suorit- ns. vakiintunutta taimistoa, josta voidaan saada
15896: taminen on koko kansantalouden kannalta vält- verovapaus määrävuosiksi, ei pääse lainkaan
15897: tämätöntä. syntymään hirvien tuhotessa asuinpaikallaan
15898: Metsätaloussuunnitelma sisältää hakkuu- sekä taimiston kerta toisensa jälkeen. Verovapaus
15899: metsänhoito- ja perusparannussuunnitelman vä- tulisi ehdottomasti ulottaa koskemaan myös
15900: hintään 10 vuodelle. Sen on todettu edistä- tällaisia hirvituhoalueita, ja niiden toistuva is-
15901: vän metsänhoitoa sekä johtavan selvästi ta- tutus olisi voitava tilakohtaisesti vähentää ve-
15902: saisempiin ja tilan hakkuumahdollisuuksia vas- rotuksessa.
15903: taaviin puun myynteihin. Metsätaloussuunnitel- Edellä olevaan viitaiten ehdotamme kunnioit-
15904: man on muutoinkin todettu lisäävän metsän- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15905: omistajien aktiivisuutta metsätalouden harjoit-
15906: tamisessa. Sen saattaminen verotuksessa tila- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15907: kohtaisesti vähennyskelpoiseksi olisi tarpeelli- menpiteisiin metsäverotuksen korjaami-
15908: nen ja oikea toimenpide. seksi siten, että sen piiriin otetaan uusia
15909: Lannoitus on nopein ja tehokkain keino tilakohtaisia vähennyksiä ja että hirvi-
15910: puuntuotannon kohottamiseksi. Lannoitekustan- vahinkoalueille myönnetään määräaikai-
15911: nusten saattaminen tilakohtaisesti Vähennys- sia verovapauksia.
15912: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
15913:
15914: Toivo T. Pohjala Einari Nieminen Heikki Perho
15915: Sampsa Aaltio Juho Koivisto Pentti Mäki-Hakola
15916: 1983 vp. 381
15917:
15918: Toivomusaloite n:o 338
15919:
15920:
15921:
15922:
15923: Pohjala ym.: Polttoaineena käytetyn puun vähennysoikeudesta
15924: maatilatalouden verotuksessa
15925:
15926:
15927: Eduskunnalle
15928:
15929: Maatiloilla on jossain maarm siirrytty käyt- kotimaisen energian käyttöön lämmityksessä
15930: tWI1ään puuta polttoaineena lämmityksessä, edistää myös puun käyttämistä viljan kuiva-
15931: mutta kehitys on ollut odotettua hitaampaa. tuksessa, millä on suuri merkitys mahdollisen
15932: Esteenä ovat olleet monet tekniset asiat niin kriisiajan tuotantomahdollisuuksia ajatellen.
15933: lämpölaitoksissa kuin puun korjuussakin, mut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15934: ta myös taloudelliset tekijät. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15935: Näyttää siltä, että puun käytön edistämi- muksen,
15936: seksi olisi sen taloudellisuutta parannettava.
15937: Eräs keino on polttoaineena käytetyn puun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15938: kantohinnan saattaminen verotuksessa vähen- kaiken maatiloilla polttoaineena käyte··
15939: nyskelpoiseksi, vaikka sitä käytettäisiinkin myös tyn puun kantohinnan saattamiseksi vä-
15940: asuinrakennuksen lämmittämiseen. Siirtyminen hennyskelpoiseksi verotuksessa.
15941: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
15942:
15943: Toivo T. Pohjala Einari Nieminen Heikki Perho
15944: Sampsa Aaltio Juho Koivisto Pentti Mäki-Hakola
15945: 382 1983 vp.
15946:
15947: Toivomusaloite n:o 339
15948:
15949:
15950:
15951:
15952: Pohjala ym.: Valtion siementarkastuslaitoksen si!joi:nt:anllsesta Ko-
15953: kemäelle
15954:
15955:
15956: Eduskunnalle
15957:
15958: Valtion siementarkastuslaitos toimii nykyään vetyt siemenerät muodostavat tasaisen normaa-
15959: epätarkoituksenmukaisissa tiloissa Helsingissä. listi kehittyvän kasvuston.
15960: Laitoksen siirtoa on suunniteltu jo pitkään, Kokemäen kaupunki on hankkinut omistuk-
15961: uudesta sijaintipaikkakunnasta ei kuitenkaan seensa n. 25 hehtaarin suuruisen alueen sie-
15962: ole vielä tehty päätöstä. mentarkastuslaitoksen sijoituspaikaksi. Alue on
15963: Siementarkastuslaitoksen sopivaksi sijoitus- keskustan läheisyydessä ja erittäin hyvin tähän
15964: paikaksi on useissa eri yhteyksissä osoitettu tarkoitukseen soveltuva.
15965: perustellusti Kokemäen kaupunki. Kokemäki Kokemäellä on jo nyt useita laitoksia, jotka
15966: sijaitsee Satakunnassa, joka on perinteisesti voisivat hyödyntää siementarkastuslaitosta eri-
15967: vahvaa siementuotantoaluetta. Satakunnan sie- laisin yhteistoimintamuodoin. Kaupungissa on
15968: mentuotantomäärät ovat kokonaisuudessaan pit- maatalouden tutkimuskeskuksen~koeasema, val-
15969: kään olleet suuremmat kuin muiden maakun- tion omistama maatalousoppilaitos ja Risten
15970: tien. viljavarasto.
15971: Kokemäen ilmasto- ja maaperäolosuhteet Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
15972: ovat siementarkastuslaitoksen kannalta edulli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15973: set. Kasvupäiviä Kokemäellä on riittävästi,
15974: kasvukauden keskipituus on 168 vuorokautta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15975: Kokemäellä on kasvualustana helposti muok- Valtion siementarkastuslaitoksen si;oit-
15976: kautuvaa hietamaata, joka takaa sen, että kyl- tamiseksi Kokemäelle.
15977: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
15978:
15979: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa Timo Laaksonen
15980: Timo Roos Aila Jokinen Matti Kuusio
15981: Anssi Joutsenlahti Kauko Juhantalo Mikko Elo
15982: Irma Rosnell Einari Nieminen Lea Mäkipää
15983: 198.3 vp. 383
15984:
15985: Toivomusaloite n:o 340
15986:
15987:
15988:
15989:
15990: Pohto ym.: Moottorikelkan bensfulln vapauttami:sesta verosta
15991:
15992:
15993: Eduskunnalle
15994:
15995: Vaitio verottaa moottorikeikkojen polttoai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15996: netta erittäin raskaasti niissäkin tapauksissa, menpiteisiin poronhoitotyössä ja muus-
15997: jolloin mootorikelkka on välttämätön työväli- sa ansiotyössä välttämättä tarvittavan
15998: ne. Näin on asianlaita esimerkiksi poronomis- moottorikelkan bensiinin myöntämiseksi
15999: t&jilla. Tällaista asiantilaa ei voida pitää oikeu- ilman veroa.
16000: denmukaisena.
16001: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16002: taen eduskunnan hyväksyttäväksi tJOivomuksen,
16003: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16004:
16005: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16006: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16007: 384 198.3 vp.
16008:
16009: Toivomusaloite n:o 341
16010:
16011:
16012:
16013:
16014: Pohto ym.: Moottorisahakustannusten saattamisesta kokonaan
16015: vähennyskelpoisiksi verotuksessa
16016:
16017:
16018: Eduskunnalle
16019:
16020: Moottorisahan kustannukset metsätöissä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16021: saatava myös käytännössä kokonaisuudessaan menpiteisiin, jotta kaikki moottorisahan
16022: vähentää ansiosta. Muutoin metsästä ansionsa kustannukset saadaan kokonaisuudes-
16023: saava joutuu maksamaan veroja olemattomista saan myös käytännössä joustavasti vä-
16024: tuloista. hentää ansioita verotettaessa sekä jotta
16025: Samoin on väärin, että moottorisahan vero- nämä moottorisahan vähennykset eivät
16026: vähennys vaikuttaa työntekijän eläkkeeseen pie- missään tapauksessa vaikuta alentavasti
16027: nentävästi. Yhteiskunnan palveluksessa olevat työntekijän eläke· ja muuhun sosiaali-
16028: saavat eläkkeen bruttopalkan perusteella. turvaan.
16029: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16030: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16031: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198.3
16032:
16033: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16034: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16035: 1983 vp. 385
16036:
16037: Toivomusaloite n:o 342
16038:
16039:
16040:
16041:
16042: Pohto ym.: Moottorisahojen poltltOalineveron poistamisesta
16043:
16044:
16045: Eduskunnalle
16046:
16047: Polttoaineveroa on ruvettu perimään ensi- aineveron poistamisella olisi heidän ansioiden-
16048: sijaisesti valtion suurten liikenneinvestointien sa parantamisessa. Todettakoon, että metsätyö-
16049: rahoittamiseksi, jolloin verotuksen kohteeksi miesten ansiot ovat todellisuudessa huomatta-
16050: luonnollisesti joutuivat lähinnä ne, joiden hy- vasti alle maamme työntekijöiden keskimääräis-
16051: väksi tehtävät investoinnit myös tulevat. Nyt ten ansioiden, joten nousu olisi heille erittäin
16052: kuitenkin tästä korkeasta välillisestä verosta tervetullut. Tällöin valtiolle aiheutuva tulojen
16053: ovat joutuneet kärsimään eräät työntekijäryh- vähentyminen olisi vain marginaalinen.
16054: mät, joiden kannettavaksi sitä ei ole alunperin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16055: tarkoitettu. Tärkein tämänkaltainen ryhmä on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16056: metsätyömiehet, jotka joutuvat työssään moot-
16057: torisahoissaan jatkuvasti käyttämään verollista että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16058: polttoainetta. Polttoainekustannukset ovat met- menpiteisiin polttoaineveron poistami-
16059: sätyömiehelle suurin menoerä, joten on hyvin seksi moottorisahoihin käytettävästä
16060: ymmärrettävää se suuri merkitys, mikä poltto- polttoaineesta.
16061: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16062:
16063: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16064: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16065:
16066:
16067:
16068:
16069: 49 088300420M
16070: 386 1983 vp.
16071:
16072: Toivomusaloite n:o 343
16073:
16074:
16075:
16076:
16077: Pohto ym.: Sähköverolain lrumoami.sesta
16078:
16079:
16080: Eduskunnalle
16081:
16082: Sähkön korkea kulutushinta rasittaa koko liäisyydelle. Laman ja inflaation aikana ei täl-
16083: kansantalouttamme ja nostaa hintatasoa. Li- laista voida pitää hyväksyttävänä.
16084: säksi kaiken energian kuluttajahinta nousee Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16085: väistämättä vastaavalle tasolle. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16086: Hallitus on ajanut eduskunnassa suurten
16087: puolueiden tuella läpi erityisen sähkön vero- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16088: lain. On laskettu, että tämä merkitsee vuodes- menpiteisiin sähkön erityisverolain ku-
16089: sa seurausilmiöineen yli 1 000 miljoonan mar- moamiseksi koko kansamme etujen mu-
16090: kan rasitusta tavallisille kansalaisille ja yritte- kaisesti.
16091: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16092:
16093: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16094: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16095: 1983 vp. 387
16096:
16097: Toivomusaloite n:o 344
16098:
16099:
16100:
16101:
16102: Pohto ym.: Lannoiteveron poistamisesta
16103:
16104:
16105: Eduskunnalle
16106:
16107: Lannoitevero on maassamme kohtuuton ja että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
16108: rasittaa sekä kuluttajia että viljelijöitä. Se on lannoiteveron poistamiseksi niin kulut-
16109: siis poistettava, semminkin kun energiakustan- ta;ien kuin vilieliiöiden etujen vastai-
16110: nusten kasvun vuoksi lannoitteiden kuluttaja- sena.
16111: hinnat nousevat jatkuvasti.
16112: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16113: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16114: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16115:
16116: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16117: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16118: 388 1983 vp.
16119:
16120: Toivomusaloite n:o 345
16121:
16122:
16123:
16124:
16125: Pohto ym.: Leimaveron poistamisesta kiinteistökaupoissa
16126:
16127:
16128: Eduskunnalle
16129:
16130: Kiinteistön omistusoikeuden luovuttamista Koko yhteiskuntajärjestyksemme rakentuu pien-
16131: rasittaa maassamme raskas leimavero. Tämä lei- omistuksen perustalle.
16132: mavero on korkeimpia maailmassa. On suorastaan käsittämätöntä, että vallassa
16133: Jatkuva inflaatio on lisäksi nostanut tätä ras- olevat puolueet ovat vuodesta vuoteen ylläpi-
16134: kasta erityisveroa. Suuryhtiöille on annettu hel- täneet tällaista vääryyttä. On jo korkea aika
16135: potuksia ja alennuksia leimaverosta, mutta ta- saada tähänkin asiaan korjaus.
16136: valliset kansalaiset ja pienomistajat ovat jää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16137: neet näitten veronalennusten ulkopuolelle. Tätä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16138: ei voida pitää hyväksyttävänä.
16139: Raskas leimavero estää omistusasioiden ter- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16140: vettä ja tarkoituksenmukaista järjestelyä. Omis- menpiteisiin epäoikeudenmukaisen ;a
16141: taminen ei saa olla rangaistavaa maassamme. raskaan leimaveron poistamiseksi kiin-
16142: teistön luovutuksesta.
16143: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16144:
16145: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16146: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16147: 1983 vp. 389
16148:
16149: Toivomusaloite n:o 346
16150:
16151:
16152:
16153:
16154: Pohto ym.: öljyn verotuksen kasvihuoneviljelylle aiheuttaman
16155: hintapaineen helpottarmsesta
16156:
16157:
16158: Eduskunnalle
16159:
16160: Lasinalaisen viljelyn vihannekset ovat maas- ennen kaikkea tomaatin ja kurkun viljelystä.
16161: samme tarpeellisia ja terveellisiä. Vieläkään SMP ei pidä tällaista asiantilaa hyväksyttävä-
16162: kasvihuoneiden tuotteet eivät ole maassamme nä. Jokaista hyödyllistä työpaikkaa olisi maas-
16163: riittäviä, vaan vihanneksia tuodaan Suomeen samme suojeltava tarpeettoman veroriiston tu-
16164: ulkomailta hyvin paljon. hoa vastaan.
16165: Kaikista näistä syistä pitäisi Suomessa edis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16166: tää kasvihuone- ja vihannesviljelyä. Mutta suu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16167: ret puolueet ovat olleet täysin välinpitämättö- sen,
16168: miä.
16169: Niinpä hallitus ja eduskunnan enemmistö on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16170: nostanut öljyjen valtionveroja samanaikaisesti menpiteisiin kasvihuoneviljelyn vapaut-
16171: kun raakaöljyn hinta on noussut suuressa tamiseksi öljyjen veroriistosta johtuvien
16172: maailmassa jyrkästi. Tämä on johtanut siihen, hinnannousujen kohtuuttomista rasituk-
16173: että vihannesten viljely kasvihuoneissa ja lasin sista koko kansantaloutemme ja välttä-
16174: alla on maassamme vaikeutunut. Kustannukset mättömän kotimaisen vihannesviljelyn
16175: ovat nousseet kohtuuttomasti, minkä seurauk- etujen mukaisesti.
16176: sena paljon vihannesviljelijöitä on luopunut
16177: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16178:
16179: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16180: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16181: 390 1983 vp.
16182:
16183: Toivomusaloite n:o 347
16184:
16185:
16186:
16187:
16188: Pohto ym.: Määrärahasta kauppapuut!arhojen polttoainekustan-
16189: nusten korvaamista varten
16190:
16191:
16192: Eduskunnalle
16193:
16194: Kevyen ja raskaan polittoöljyn kuluttajahin- ttarhan käyttämästä öljystä maksetusta kulut-
16195: tojen viimeaikaiset suuret nousut ovat saatta- tajahinnasta osa palautettaisiin asianomaiselle.
16196: neet monet kauppapuutarhat ylivoimaisiin ta- Kevyen polttoöljyn kohdalla tämä palautus
16197: loudellisiin vaikeuksiin. Kuitenkin tämä ala voisi olla enintään 30 prosenttia hinnasta ja
16198: työllistää yli 10 000 suomalaista erityisesti raskaan polttoöljyn kohdalla enintään 10%
16199: maaseudulla ja on kansamme terveen ruoka- hinnasta.
16200: valion kannalta välttämätön. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16201: Tältä pohjalta on kohtuutonta, että valtio kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16202: perii raskaita veroja ja valtion yhtiö Neste Oy
16203: kasvavia voittoja kauppapuutarhojen käyttä- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
16204: mästä öljystä. Valtion vero- ja muut tulot tyksen 50 000 000 markan määrärahan
16205: kasvavat, mutta kauppapuutarhat kulkevat ottamisesta käytettäväksi kauppapuutar-
16206: kohti umpikujaa. hojen hyväksi niin, että kevyen poltto-
16207: Tämä ei ole hyväksyttävää ja asiaan on saa- öljyn kustannuksista palautetaan enin-
16208: tava kiireellinen korjaus. Parhaiten tämä kor- tään 30 % ja raskaan polttoöljyn kus-
16209: jaus toteutuisi sillä tavoin, että kauppapuu- tannuksista enintään 10 %.
16210: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16211:
16212: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16213: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16214: 1983 vp. 391
16215:
16216: Toivomusaloite n:o 348
16217:
16218:
16219:
16220:
16221: Pohto ym.: Metsään j-äävän puun hyväksikäytön järjestämisestä
16222:
16223:
16224: Eduskunnalle
16225:
16226: Metsiä hakattaessa jää metsään paljon eri- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16227: laista puuta. Jää oksia ja muita hakkuujätteitä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16228: sekä kanto.
16229: Tätä kaikkea puuta samoinkuin muuta pien- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16230: puuta voitaisiin käyttää maassamme taloudelli- menpiteisiin metsään jäävän puun hy-
16231: sesti hyväksi. Ehkäpä taloudellisimmin tämä väksikäytön järJestämiseksi varsinaisen
16232: tapahtuisi metsänhakkuun yhteydessä. Tämä metsänhakkuun yhteydessä kansantalou-
16233: puoli asiasta on kuitenkin selvittämättä ja hy- temme etujen mukaisesti.
16234: väksi käyttämättä.
16235: Helsingissä 20 päivänä huhtikuUJta 1983
16236:
16237: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16238: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16239: 392 1983 vp.
16240:
16241: Toivomusaloite n:o 349
16242:
16243:
16244:
16245:
16246: Pohto ym.: Pienpuun hyv~sikäytön tehoSiblmisesta
16247:
16248:
16249: Eduskunnalle
16250:
16251: Suomessa on paljon pienpuuta ja roskapuuta, taloudellisesti maallemme edullisempi kuin ul-
16252: joka jää taloudellisesti hyväksi käyttämättä. komailta tuotu energia.
16253: Näin on asianlaita myös energian osalta. Mairituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16254: Jopa valtionyhtiön Neste Oy:n johdon tahol- :taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16255: ta on esitetty, että pienpuu olisi saatava Suo-
16256: messa käytetyksi metsistä kotimaisen energian että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16257: tuottamiseen kaikissa ja erityisesti myös nykyi- menpiteisiin pienpuun ja roskapuun
16258: sissä olosuhteissa. Tämä on täysin mahdollista käyttämiseksi metsistämme ennen kaik-
16259: varsinkin, jos pienpuun ja roskapuun hyväksi- kea kotimaiseen energiantuotantoon tar-
16260: käyttämiseksi myönnettäisiin valtion verotukea peen mukaan verohelpotusten ja muiden
16261: ja tarpeen mukaan muuta taloudellista tukea. valtion taloudellisten tukitoimenpiteiden
16262: Silloinkin tämä kotimainen energia on kansan- avulla koko kansantaloutemme ja työUi-
16263: syytemme etujen mukaisesti.
16264: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16265:
16266: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16267: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16268: 1983 vp. 393
16269:
16270: Toivomusaloite n:o 350
16271:
16272:
16273:
16274:
16275: Pohto ym.: Määrärahasta pienpuun hyväksikäytön tehostamiseksi:
16276:
16277:
16278: Eduskunnalle
16279:
16280: Meillä on maassamme valtavasti pienpuuta, että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
16281: joka jää käyttämättä. Tämä on suurta tuh- tyksen 3 000 000 markan arviomäärä-
16282: lausta. rahan ottamisesta pienpuun hyväksikäy-
16283: Terveen järjen mukaan pienpuu olisi käytet- tön todella tehostamiseksi ja monipuo-
16284: tävä yleisesti hyväksi. On jo korkea aika te- listamiseksi kansantaloutemme etujen
16285: hostaa pienpuun käyttöä. Tällä tavoin säästet- mukaisesti.
16286: täisiin paljon varoja ja ulkomaan valuuttaa.
16287: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16288: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16289: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16290:
16291: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16292: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16293:
16294:
16295:
16296:
16297: 50 088300420M
16298: 394 1983 vp.
16299:
16300: Toivomusaloite n:o 351
16301:
16302:
16303:
16304:
16305: Pohto ym.: Turpeen jatkojalostus~aitoksen perustamisesta Viro-
16306: peliin
16307:
16308:
16309: Eduskunnalle
16310:
16311: Vimpeli muodostaa turpeen jatkojalostusta peen kaasutukseen perustuva koetuotantolaitos
16312: ajatellen Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen tai muu turpeen jatkojalostuslaitos.
16313: !toiminnallisen keskuksen. Vimpelin keskustuki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16314: kohdasta käsin VAPO hoitaa jo tällä hetkellä nioittaen eduskunnan hyväksytltäväksi toivo-
16315: Vetelin, Halsuan, Perhon, Lestijärven, Lappa- muksen,
16316: järven, Kortesjärven ja Evijärven turvetyömaat.
16317: VAPO:lla on tällä alueella hallussaan jo n. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
16318: 7 000 ha suota ja alue laajenee jatkuvasti. Sen peellisiin toimenpiteisiin turpeesta nes-
16319: sijaan suuret käyttö- ja jalostuskohlteet puuttu- teyttämällä metanolia valmistavan koe-
16320: vat täysin alueelta. tuotantolaitoksen, turpeen kaasutukseen
16321: Tämän perusteella Viropeliin on hyvät mah- perustuvan koetuotantolaitoksen tai
16322: dollisuudet perustaa turpeesta nesteyttämällä muun turpeen jatkojalostuslaitoksen pe-
16323: metanolia valmistava koetuotantolaitos tai tur- rustamiseksi Vimpeliin.
16324: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16325:
16326: Urho Pohto Pentti Skön
16327: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16328: 1983 vp. 395
16329:
16330: Toivomusaloite n:o 352
16331:
16332:
16333:
16334:
16335: Pohto ym.: Riittävien varmuusvarastojen aikaansaamiseSII:a
16336:
16337:
16338: Eduskunnalle
16339:
16340: Kiistaton, mutta valitettava tos1as1a on, tulevatkin maksamaan Suomen kansalle paljon
16341: että välttämättömät varmuusvarastot ovat enemmän kuin mitä olisi ollut asianlaita aikai-
16342: maassamme kohtuuttoman pienet. Asiantuntijoi- semmin.
16343: den käsityksen mukaan varmuusvarastot riit- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16344: t&vät kriisitilanteessa vain muutamaksi kuu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16345: kaudeksi. Nälän uhka ei ole kaukana ja vakava
16346: vaara on myös olemassa, että tehtaat pysähty- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16347: vät. Meillä ei ole edes riittäviä viljan varmuu~ menpiteisiin riittävien varmuusvarasto-
16348: varastoja eikä riittäviä öljyjen varmuusvaras- jen kiireellisesti aikaansaamiseksi maas-
16349: toja. samme kriisitilanteen tJaralta kansamme
16350: SMP ei voi hyväksyä hallituksen ja suurten toimeentulon turvaamiseksi sekä pelas-
16351: puolueiden vakavia laiminlyöntejä varmuusva- tamiseksi nälältä poikeuksellisissa olo-
16352: rastojen asiassa. SMP vaatii kiireellisiä korjaus- suhteissa.
16353: toimenpiteitä, vaikka myöhästyneet korjaukset
16354: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16355:
16356: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16357: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16358: 396 1983 vp.
16359:
16360: Toivomusaloite n:o 353
16361:
16362:
16363:
16364:
16365: Pohto ym.: Määrärahasta vähittäismaksuasuntojen rakentamiseen
16366:
16367:
16368: Eduskunnalle
16369:
16370: Nuorten parien ja viihävaraisten ltlllisi myös että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
16371: voida saada omistusasunto. Tämä tapahtuu par- tyksen 100 000 000 markan määrärahan
16372: haå.ten vähittäismaksuasuntojen avulla, jolloin ottamisesta viihittiiismaksuasuntojen ra-
16373: asunnon hinta maksetaan vähitellen jälkikäteen kentamiseksi nuorille pareille ja vähäva-
16374: vuokran yhteydessä. raisille, jolloin omarahoitusosuus on
16375: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- enintään 5 % ja asunnon hinta makse-
16376: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, taan jälkikäteen vuokraa maksettaessa.
16377: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16378:
16379: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16380: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16381: 1983 vp. 397
16382:
16383: Toivomusaloite n:o 354
16384:
16385:
16386:
16387:
16388: Pohto ym.: Määrärahasta halpakorkoisten !runojen myöntämiseksi
16389: maaseudun asuntotiloille ja asuntotonteille
16390:
16391:
16392: Eduskunnalle
16393:
16394: Maaseudun asuntotiloja ja asuntotontteja syr- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
16395: jitään jatkuvasti. Kuitenkin juuri nämä pien- tyksen 20 000 000 markan arviomäärä-
16396: omistajat tarvitsevat erilaisia halpakorkoisia lai- rahan ottamisesta halpakorkoisten laino-
16397: noja kipeästi. jen sopivalla tavalla myöntämiseksi maa-
16398: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seudun asuntotiloille ja asuntotonteille,
16399: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16400: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16401:
16402: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16403: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
16404: 398 198.3 vp.
16405:
16406: Toivomusaloite n:o 355
16407:
16408:
16409:
16410:
16411: Pohto ym.: Määrärahasta asuntojen hankkimiseksi rintamavete-
16412: raaneille
16413:
16414:
16415: Eduskunnalle
16416:
16417: Hallitus on täysin unohtanut rintamavete- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
16418: raanien asunnon puutteen. Rahaa tähän tarkoi- tyksen 20 miljoonan markan määrära-
16419: tukseen ei ole esitetty. Tämä on väärin. han ottamisesta käytettäväksi lainoina
16420: Mairutuilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tai muulla tavoin asuntojen hankkimi-
16421: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, seksi niitä tarvitseville rintamaveteraa-
16422: neille ja heidän perheilleen.
16423: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198.3
16424:
16425: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
16426: Anssi Joutsenlahti J. Juhmll Kortesalmi
16427: 1983 vp. 399
16428:
16429: Toivomusaloite n:o 356
16430:
16431:
16432:
16433:
16434: Poutaneo ym.: Metsänkasvukuntien oikeuttamisesta saamaan
16435: osuus metsäyhtiöiden verotettavasta tulosta
16436:
16437:
16438: Eduskunnalle
16439:
16440: Verotuslain 59 §: ssä säädetään, että kunnal- Ainoa oikea jakoperuste on jakaa metsä-
16441: lisveroa on suoritettava liiketulosta kunnalle, yhtiöiden verotettava liiketulo tuotannon osa-
16442: jossa liikettä tai ammattia harjoitetaan kiin- vaiheiden kustannusten mukaisessa suhteessa.
16443: teästä toimipaikasta käsin. Verotuslain 60 §: ssä Näin jaettuna puutavaran osto- ja hankintatoi-
16444: taas määritellään mitä kiinteällä toimipaikalla minnan osuus verotettavasta liiketulosta kas-
16445: tarkoitetaan. vaisi huomattavasti jalostuslinjasta riippuen.
16446: Lain tulkinta on johtanut siihen, että monet Tämä osuus tulisi jakaa puutavaran kasvattaja-
16447: kaupungit ovat saaneet ostotoimintansa perus- kunnille hankittujen puumäärien suhteessa.
16448: teella verotettavakseen osan metsäyhtiöiden lii- Vain näin metsäyhtiöiden liiketulo jakamalla
16449: ketulosta, koska kaupat lopullisesti hyväksy- voivat puun kasvattajakunnat saada oikean
16450: tään yhtiöiden piiritoimistoissa kaupungeissa. osuutensa luonnonrikkauksistaan, metsistä.
16451: Ympäröivä alue, puun kasvualue on jäänyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16452: lähes ilman. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16453: Tämä johtuu siitä, että lääninverotoimistot
16454: ilman mitään perusteluja erottavat ostotoimin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16455: nan osalle esim. 2 prosenttia yhtiön verotetta- verotuslainsäädännön muuttamiseksi si-
16456: vasta liiketulosta ja jakavat tämän kiinteän ten, että puutavaran kasvattajakunnat
16457: toimipaikan perusteella eri kunnille ostojen ja saisivat metsäteollisuuden verotettavasta
16458: hankintojen suhteessa. Tällainen jakotapa ei ole liiketulosta sen osan, minkä puutavaran
16459: oikeudenmukaisesti perusteltavissa ja merkitsee hankintakustannukset valmiista tuot-
16460: metsänkasvattajakuntien, siis yleisesti ottaen teesta muodostavat.
16461: suurelta osin kehitysaluekuntien syrjimistä ja
16462: taloudellista riistoa.
16463: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16464:
16465: Pentti Poutaneo Lea Sutinen Timo Kietäväinen
16466: 400 1983 vp.
16467:
16468: Toivomusaloite n:o 357
16469:
16470:
16471:
16472:
16473: Puhakka ym.: Tuloverotuksen invalidivähennyksen jälkeenjäänei-
16474: syyden korjaamisesta
16475:
16476:
16477: Eduskunnalle
16478:
16479: Invalidivähennyksen määräksi vahvistettiin maisten henkilöiden verotuksen tuntuvaa ki-
16480: vuonna 1965 annetulla tulo- ja varallisuusvero- ristymistä.
16481: lain muutoksella 2 000 markkaa. Vähennys vah- Invalidivähennys on tarkoitettu vammaisille
16482: vistettiin saman suuruiseksi vuonna 197 4 sää- henkilöille työssä käynnistä ja päivittäisistä toi-
16483: detyssä tulo- ja varallisuusverolaissa. Tuolloin minnoista aiheutuvien erityiskustannusten ja
16484: muutettiin invalidivähennys valtionverotuksessa -haittojen kompensoimiseen. Kun vammaisuu-
16485: tulovähenteisyydestä verovähenteiseksi. Sen jäl- della on olennainen vaikutus veronmaksuky-
16486: keen on invalidivähennykseen suoritettu vain kyyn, on invalidivähennystä pidettävä välttä-
16487: kolme kertaa inflaatiokorjaus. Tällä hetkellä mättömänä. Näin sitäkin suuremmalla syyllä,
16488: invalidivähennyksenä myönnetään 100% :n in- kun vähennys korostetusti kohdistuu vaikeavam-
16489: validiteetin perusteella kunnallisverotuksessa maisiin. Vähennykseen oikeutetullahan tulee
16490: 2 600 markan tulovähennys ja valtionverotuk- olla vähintään 30 % pysyvä haitta-aste.
16491: sessa 660 markan verovähennys. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
16492: Kahden vuosikymmenen aikana invalidivä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16493: hennystä on korotettu ainoastaan 30 %. Mark-
16494: kamääräisesti vähennys on käytännöllisesti kat- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16495: soen pysynyt miltei samana. Tänä aikana ovat tuloverotuksen invalidivähennyksen jäl-
16496: elinkustannukset kohonneet lähes viisinkertai- keenjääneisyyden korjaamiseksi sekä sen
16497: siksi. Tapahtunut kehitys on merkinnyt vam- reaaliarvon turvaamiseksi jatkossa.
16498: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
16499:
16500: Matti Puhakka Martti Lähdesmäki Kerttu Törnqvist
16501: Seppo Tikka Jukka Mikkola Tuulikki Hämäläinen
16502: Pirjo Ala-Kapee
16503: 1983 vp. 401
16504:
16505: Toivomusaloite n:o 358
16506:
16507:
16508:
16509:
16510: Rajantie ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Savonlinnaan
16511:
16512:
16513: Eduskunnalle
16514:
16515: Valtion virastot sijaitsevat Savonlinnassa ha- rototmtsto ja Rantasalmen tuomiokunnan toi-
16516: jautettuina eri puolilla kaupunkia. Tämän vuok- mitilat ovat joutuneet siirtymään vuokratiloi-
16517: si on ryhdytty toimenpiteisiin valtion virasto- hin.
16518: talon rakentamiseksi Savonlinnaan. Tämänkal- Eduskunta on myönteisesti suhtautunut vi-
16519: taisella investoinoilla olisi vaikeaa työttömyys- rastotalohankkeeseen myöntämällä viime vuo-
16520: tilannetta (noin 11 %) helpottava vaikutus. den valtion budjetissa määrärahan virastotalon
16521: Kuntaliitoksen johdosta on Savonlinnassa suunnittelua varten.
16522: jouduttu perustamaan virkoja maistraattiin ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16523: raastuvanoikeuteen sekä ulosottolaitokseen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16524: Vanhojen kaupunkien erioikeuksien ja erityisra-
16525: situsten lakattua on tilanahtaus entisestään että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
16526: lisääntynyt. Kaupungin poliisitoimi on pahasti piteisiin valtion virastotalon suunnit-
16527: hajautettu ja toimii erittäin ahtaissa, vanhoissa telun toteuttamiseksi ja rakennustöiden
16528: ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Maanmittaustoi- aloittamiseksi Savonlinnassa.
16529: misto sijaitsee myös ahtaissa vuokratiloissa. Ve-
16530: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16531:
16532: Maija Rajantie Olavi Ronkainen
16533: Pentti Skön Timo Kietäväinen
16534:
16535:
16536:
16537:
16538: 51 088300420M
16539: 402 1983 vp.
16540:
16541: Toivomusaloite n:o 359
16542:
16543:
16544:
16545:
16546: Raudaskoski ym.: Kotiapulaiselle maksetun palkan saattamisesta
16547: vähennyskelpoiseksi verotuksessa
16548:
16549:
16550: Eduskunnal[e
16551:
16552: Lastenhoidon vaihtoehtoina on pidetty yh- Mahdollistamalla kotiapulaisen palkan vähen-
16553: täältä laitoshoitoa, toisaalta kotihoitoa, joita täminen verotuksessa kyettäisiin työllistämään
16554: molempia yhteiskunta tukee budjettivaroin. tuhansia vailla työtä olevia. Tämä ei myös-
16555: Monet haluavat hoitaa lapsiaan itse kotona, kään maksaisi yhteiskunnalle mitään. Laitos-
16556: varsinkin näiden ensimmäisinä ikävuosina. paikan hinta on tällä hetkellä noin 2 500 mark-
16557: Toisaalta naisten työssäkäynti on meillä viime kaa kuukaudessa, mistä summasta lapsen van-
16558: vuosina voimakkaasti lisääntynyt, ollen tällä hemmat maksavat korkeintaan puolet. Näiden
16559: hetkellä suhteellisesti laajinta Pohjoismaissa. erotuksena yhteiskunnan kustannettavaksi jää-
16560: Jotta mahdollistettaisiin tasa-arvoonkin kuu- vä osuus saattaisi jopa pienentyä kotiapulais-
16561: luva naisten mukanaolo työelämässä ja samalla toiminnan laajentumisen myötä, toisihan se
16562: turvattaisiin lapsille mahdollisimman turvattu mukaan lukuisia uusia veronmaksajia.
16563: kasvuympäristö, olisi paikallaan tutkia nykyistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16564: tarkemmin kotiapulaistoiminnan kehittämis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16565: mahdollisuudet. Kotiapulaisen palkkaamisen muksen,
16566: huomattavimpia esteitä on ollut se, ettei palk-
16567: kakustannuksia ole voitu vähentää verotuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16568: sessa. Tämä on myös estänyt maksamasta jo kotiapulaisen palkan vähennyskelpoisuu-
16569: palkatuille kohtuullista korvausta tehdystä den mahdollistamiseksi verotuksessa.
16570: työstä.
16571: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
16572:
16573: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila Paavo Vesterinen
16574: Seppo Pelttari Heikki Kokko
16575: 1983 vp. 403
16576:
16577: Toivomusaloite n:o 360
16578:
16579:
16580:
16581:
16582: Raudaskoski ym.: Salaojituksen poistoprosentin korottamisesta
16583:
16584:
16585: Eduskunnalle
16586:
16587: Maatilatalouden investoinneista suuri osa kinnat. Samalla tehostuisi yhteiskunnankin
16588: kohdistuu vuosittain koneisiin. Koneisto han- kannalta katsoen ensiarvotsen tärkeä salaojitus-
16589: kitaan usein verotuksellisista syistä ja hankin- toiminta. Erityisesti Pohjois-Suomessa lainmuu-
16590: ta kohdistuu monasti ulkomaisiin ja tarpeetto- toksella olisi salaojitusta voimakkaasti edistävä
16591: man suuriinkin koneisiin. vaikutus.
16592: Näiden investointien paremmaksi suuntaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16593: miseksi kotimaisee-.n toimintaan, esim. salaoji- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16594: tusta edistävästi, tulisi maatilatalouden tulove-
16595: rolakia muuttaa siten, että salaojitukseen in- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16596: vestoidut varat voitaisiin verotuksessa poistaa maatilatalouden tuloverolain muuttami-
16597: pääosin kolmen vuoden kuluessa. Tällainen seksi siten, että salao;ituksen poisto-
16598: lainmuutos olisi omiaan estämään verotuksel- prosentti nostettaisiin 30 prosenttiin.
16599: lisista syistä tapahtuvat ennenaikaiset konehan-
16600: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
16601:
16602: Väinö Raudaskoski Hannu Kemppainen
16603: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
16604: 404 1983 vp.
16605:
16606: Toivomusaloite n:o 361
16607:
16608:
16609:
16610:
16611: Raudaskoski ym.: Liikevaihtoveron ja tuontimaksujen poistami-
16612: sesta elintarviketuotannossa käytettäviltä koneilta
16613:
16614:
16615: Edus'kunnaUe
16616:
16617: Maataloustuloratkaisut ovat vuosi vuodelta tarvetta nostaa elintarvikkeiden hintoja kovin
16618: muodostuneet yhä vaikeammiksi. Sopimukseen voimakkaasti ei olisi olemassa. Asialla saattai-
16619: pääsy on vaikeutunut lähinnä siitä syystä, että si olla myönteistä vaikutusta myös muiden val-
16620: tuotantokustannusten nousun korvaus näytte- takunnallisten tulopoliittisten ratkaisujen syn-
16621: lee yhä suurempaa osaa maatalouden kokonais- tymiselle. Myös yrittäjien keskinäisen tasa-ar-
16622: kompensaatiossa. Tämä johtuu siitä, että maa- von paremman toteuttamisen kannalta liike-
16623: talous joutuu vuosittain ostamaan erittäin pal- vaihtoveron poistaminen maatalouskoneilta on
16624: jon koneita ja. laitteita, joihin sisältyy. sekä perusteltua, kun teollisuuden koneilta se on
16625: liikevaihtoveroa että tuontimaksuja suuressa jo pääosin poistettu.
16626: määrin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16627: Mikäli elintarvikkeiden tuotannossa käytettä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16628: viltä koneilta ja laitteilta poistettaisiin tuonti- muksen,
16629: maksut ja liikevaihtovero, alentaisi se oleelli-
16630: sesti tuotantokustannuksia. Tällöin ei syntyisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16631: niin suurta tarvetta nostaa maataloustuotteiden liikevaihtoveron ja tuontimaksujen pois-
16632: tuottajahintoja kuin yleensä on tapahtunut. tamiseksi elintarvikkeiden tuotannossa
16633: Tällainen järjestely helpottaisi merkittävästi lä- käytettäviltä koneilta ja laitteilta.
16634: hivuosien maatalousratkaisujen syntymistä, kun
16635: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
16636:
16637: Väinö Raudaskoski Hannu Kemppainen
16638: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
16639: 198.3 rd. 405
16640:
16641: Hemställningsmotion nr 362
16642:
16643:
16644:
16645:
16646: Renlund m.fl.: Om skattelättnader för diabetiker
16647:
16648:
16649: Tili Riksdagen
16650:
16651: Diabetes är en kronisk sjukdom som kräver ring tili sina beslut framfört att de inte har lag-
16652: regelbunden vård. En viktig del av vården ut- lig rätt att schematiskt utan verkställande av i
16653: gör dieten. I synnerhet diabetiker, som vårdas lag stipulerade bedömningar bevilja detta av-
16654: med insulin, kräver en noggrann diet. Då drag.
16655: dieten är jämförbar med medicinsk vård borde Trots olika framställningar tili skattestyrelsen
16656: den således räknas som sjukdomskostnad tili från diabetesförbundet har detta inte leut tili
16657: den del den överstiger normala matkostnader. önskat resultat. De cirkulär som skattestyrelsen
16658: Diabetikers merkostnader för maten har i all- skickat ut till skattenämnderna i detta ärende
16659: män beskattningspraxis tyvärr inte accepterats med uppmaning att inta en positiv inställning
16660: såsom enligt IFSkL 29 § avdragbara kostna- till denna fråga, har i de flesta fall gett ett
16661: der. Man har inte heller godkänt att dietmaten negatiVit resultat om man bortser från ett fåtal
16662: räknas som utgifter tillhörande inkomstens för- kommuner. Då diabetiker bevisligen har rätt
16663: värvande med hänvisning tili IFSkL 25 § och avsevärda merkostnader för att klara sin sjuk-
16664: samma lags 27 §. dom borde avdrag för en del av matkostnaderna
16665: Enligt IFSkL 31 § kan om den skattskyl- beviljas vid beskattningen.
16666: diges skattebetalningsförmåga väsentligen ned- Med hänvisning tili det ovanstående föreslås
16667: gått beviljas ett avdrag för nedsatt skattebetal- vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
16668: ningsförmåga med beaktande av de inkomster
16669: och den förmögenhet, som står tili hans och att regeringen i skyndsam ordning
16670: hans familjs förfogande. Detta stadgande för- måtte vidtaga åtgärder för att diabe-
16671: utsätter en prövning, som i de flesta fall har tikerna /ör de merkostnader de har så-
16672: lett tili att inget avdrag har beviljats för diabe- som en följd av sin sjukdom beviljas
16673: tikernas merkostnader för maten. Endast ett rätt till avdrag vid beskattningen /ör
16674: fåtal kommuner i vårt land har godkänt dessa maten till den del det överstiger nor-
16675: avdrag. Skattenämnderna har ofta som motive- mala matkostnader.
16676: Helsingfors den 19 april 1983
16677:
16678: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
16679: Håkan Nordman Jutta Zilliacus Ole Wasz-Höckert
16680: Ole Norrback Henrik Westerlund Håkan Malm
16681: 406 1983 vp.
16682:
16683: Toivomusaloite n:o 362 Suomennos
16684:
16685:
16686:
16687:
16688: Renlund ym.: Diabetesta sairastaville potilaille annettavista vero-
16689: helpotoksista
16690:
16691:
16692: Eduskunnalle
16693:
16694: Diabetes on krooninen sairaus, joka vaatii että heillä ei ole mitään laillista oikeutta sum-
16695: säännöllistä hoitoa. Tärkeä osa hoidosta on mittaisesti ilman lain edellyttämää harkintaa
16696: dieetti. Erityisesti ne diabeetikot, joita hoide- myöntää tämän laatuista vähennystä.
16697: taan insuliinilla, joutuvat noudattamaan anka- Huolimatta siitä, että diabetesliitto on teh-
16698: raa dieettiä. Kun dieetti on verrattavissa lääke- nyt useita esityksiä verohallitukselle, ei toivot-
16699: hoitoon, sen tulisi näin ollen olla sairauskus- tua tulosta ole saatu aikaan. Verohallituksen
16700: tannus normaalien ravintokustannusten ylittä- tämän asian johdosta verolautakunnille lähet-
16701: vältä osalta. Diabeetikon ylimääräisiä ravinto- tämät kiertokirjeet, joissa kehoitetaan asennoi-
16702: kustannuksia ei yleisen verotuskäytännön mu- tumaan myönteisesti tähän asiaan, ovat useim-
16703: kaan ole hyväksytty TVL:n 29 §:n mukaisina missa tapauksissa johtaneet kielteisiin tuloksiin
16704: vähennyskelpoisina menoina. Myöskään ei ole muutamia harvoja kuntia lukuunottamatta. Kun
16705: hyväksytty sitä, että dieettiruoka olisi tulon diabeetikolla todistettavasti on huomattavat ku-
16706: hankkimiseen ja säilyttämiseen tarvittava kus- lut sairautensa hoitamisesta, verotuksessa tu-
16707: tannus TVL:n 25 §:n nojalla ja saman lain lisi myöntää vähennys osasta ravintokustannuk-
16708: 27 § :n nojalla. sia.
16709: TVL:n 31 §:n mukaan voidaan myöntää Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16710: verovelvollisen alentuneesta maksukyvystä joh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16711: tuva alennus, jos verovelvollisen maksukyky on muksen,
16712: olennaisesti alentunut tällöin ottaen huomioon
16713: hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16714: tulot ja varallisuus. Tämä säädös edellyttää menpiteisiin, että diabeetikoille myön-
16715: harkintaa, joka useimmissa tapauksissa on joh- nettäisiin oikeus vähentää sairaudesta
16716: tanut siihen, että diabeetikoille ei ole myön- aiheutuvat lisäkustannukset verotukses-
16717: netty ravinnon lisäkustannuksista aiheutuvaa sa siltä osin kuin ne ovat tavalliset ra-
16718: vähennystä. Vain harvat maamme kunnat ovat vintokustannukset ylittäviä kustannuk-
16719: hyväksyneet tällaiset vähennykset. Verolauta- sia.
16720: kunnat perustelevat usein päätöksiään sillä,
16721: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
16722:
16723: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
16724: Håkan Nordman Jutta Zilliacus Ole W asz-Höckert
16725: Ole Norrback Henrik Westerlund Håkan Malm
16726: 1983 vp. 407
16727:
16728: Toivomusaloite n:o 363
16729:
16730:
16731: Ronkainen: Turvetuotannon aloittamisesta Haukivuorella
16732:
16733: Eduskunnalle
16734:
16735: Geologisen tutkimuslaitoksen maaperäosasto teollisia työpaikkoja, jotka puolestaan vaikutta-
16736: on suorittanut vuosina 1967 ja 1968 ensimmäi- vat kerrannaisesti mm. palveluelinkeinojen ke-
16737: sen suo- ja turvetutkimuksen Haukivuoren kun- hittymiseen. Haukivuoren kunnan väkiluvun
16738: nan soista. Toinen tutkimus suoritettiin vuonna voimakas vähentyminen saataneen hidastumaan
16739: 1974 ja kolmas kesällä 1980. Tutkittujen soi- eri elinkeinoaloja kehittämällä. Tutkimustulos-
16740: den pinta-ala on yhteensä 5 569 hehtaaria ja ten mukaan monitoimiturvelaitoksen ja turve-
16741: turvemäärä on noin 136 milj. m3• puristetehtaan rakentamiskustannukset saata-
16742: Valtion polttoainekeskus on vuokrannut ja neen takaisin verrattain lyhyen ajan kuluessa.
16743: ostanut tähän mennessä Haukivuoren kunnan Liikenteellisesti Haukivuoren kunta sovel-
16744: alueelta n. 1 000 hehtaaria suota turpeen nos- tuisi erittäin hyvin monitoimiturvelaitoksen tai
16745: tamista varten. Suolla aloitettiin vuonna 1973 turvepuristetehtaan sijaintipaikaksi. Kunnan
16746: valmistelutyöt polttoturpeen nostamiseksi. Var- läpi kulkee v. 1980 sähköistetty Savon rata ja
16747: sinainen polttoturpeen nosto aloitettiin Rapo- kantatie n:o 72. Etelä-Savon seutukaavaliiton
16748: lansuolla heinäkuussa 197 5. Tällä hetkellä se palvelutasoluokitusten mukaan Haukivuoren
16749: työllistää kesäisin noin 40 ja talvella n. 20 keskus on alemman tason kuntakeskus sisältäen
16750: työntekijää. kuitenkin huomattavasti enemmän palveluja
16751: Rapolansuolta nostettu jyrsinturve on käy- kuin alemman tason kuntakeskukselta vaadi-
16752: tetty lähiseudulla olevissa turvelämpölaitoksissa. taan. Kunnan keskus on kehittynyt voimak-
16753: Kasvuturve on toimitettu lähiympäristöön lan- kaasti viime vuosina, vaikka kunnan väkiluku
16754: noittamattomana. on laskenut. Kunnan keskuksen kehittymiseen
16755: Monitoimiturvelaitoksen tai turvepuristeteh- en osaltaan vaikuttanut runsas asuntotuotanto.
16756: taan rakentaminen Haukivuoren kuntaan mah- Viime vuosien aikana kuntaan on rakennettu
16757: dollistaisi turpeen jalostuksen turvekoksiksi tai noin 20 uutta asuntoa vuosittain. Kunta on
16758: turvepuristeeksi sekä mahdollisesti sähköener- pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan järjestämään
16759: giaksi. Turpeen briketöinnin avulla voitaisiin kuntaan tulevien yritysten työntekijöille asun-
16760: käyttää hyödyksi myös turvekaksin hukkaläm- toja.
16761: pö. Monitoimiturvelaitos toisi mahdollisuuden Koulutusmahdollisuudet Haukivuoren kun-
16762: lasinalaisten viJjelmien rakentamiseen. nassa ovat suhteellisen hyvät, sillä kunnassa on
16763: Polttoturpeen hyödyntäminen mahdollisim- peruskoulun yläaste ja lukio sekä yhteensä 17
16764: man lähellä tuotantopaikkaa olisi tärkeä tekijä oppilaspaikkaa Pieksämäen ja Mikkelin ammat-
16765: sekä Haukivuoren kunnalle että koko Mikkelin tikouluissa.
16766: läänille. Etelä-Savon suoalueista Haukivuoren Haukivuoren kunnan ja koko Mikkelin lää-
16767: kunnan alueella sijaitsevat suoalueet ovat erit- nin kehittämisen kannalta olisi erittäin tärkeää
16768: täin keskeisessä asemassa. Kunnan alueella si- rakentaa Haukivuoren kuntaan monitoimiturve-
16769: jaitsevat suot liittyvät yhtenä kokonaisuutena laitos tai turvepuristetehdas.
16770: Mikkelin maalaiskunnan, Virtasalmen kunnan, Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
16771: Pieksämäen maalaiskunnan ja Juvan kunnan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16772: suoalueisiin.
16773: Monitoimiturvelaitoksen tai turvepuristeteh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16774: taan rakentaminen Haukivuoren kuntaan mer- menpiteisiin tutkimusten käynnistämi-
16775: kitsisi erittäin paljon kunnan kehitykselle. Mo- seksi monitoimiturvelaitoksen tai turve-
16776: nitoimiturvelaitos tai turvepuristetehdas tulisi puristetehtaan rakentamiseksi Haukivuo-
16777: tarjoamaan sekä rakennusvaiheessa että valmis- ren kuntaan.
16778: tuttuaan haukivuorelaisille ja lähikuntalaisille
16779: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16780:
16781: Olavi Ronkainen
16782: 408 1983 vp.
16783:
16784: Toivomusaloite n:o 364
16785:
16786:
16787:
16788:
16789: Ronkainen ym.: Maaseudun työpaikkatukikokeilun laajentami-
16790: sesta Mikkelin läänissä
16791:
16792:
16793: Eduskunnalle
16794:
16795: Maaseudun työpaikkatukikokeilusta annetun joiden pientilavaltainen maaseudun elinkeinora-
16796: asetuksen ( 648/1982) mukaan voidaan pysy- kenne ei pysty tarjoamaan riittävästi työtilai-
16797: vien työpaikkojen ·luomiseksi maaseudulla suuksia ja toimeentulomahdollisuuksia. Ilman
16798: myöntää valtion varoista tukea investointi- ja julkisen vallan tehostettuja tukitoimenpiteitä
16799: käynnistysavustuksena alkutuotantoon liittyvien vieläkin suuren osan varsinkin nuoresta työ-
16800: sivuelinkeinojen, kotiteollisuuden tai muun pie- voimasta on hakeuduttava työnhakuun kotiseu-
16801: nimuotoisen yritystoiminnan harjoittamiseen. tunsa ulkopuolelle. Tämän epäkohdan korjaa-
16802: Tuen myöntämisen tarkoituksena on edistää miseksi maaseudun työpaikkatukikokeilua tulee
16803: työpaikkojen syntymistä ja säilyttämistä maa- jatkaa sen piiriin jo kuuluvissa kunnissa sekä
16804: seudulla elinkeinotoiminnassa, jossa maaseudun laajentaa tässä vaiheessa kokeilu kaikkiin alle
16805: asukkaat itse luovat työpaikan maatalouden 4 000 asukkaan kuntiin Mikkelin läänissä.
16806: ulkopuolella tai turvaavat mahdollisuutensa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16807: maatalouden harjoittamiseen sivuansioiden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16808: avulla. muksen,
16809: Toistaiseksi Mikkelin läänissä on maaseudun
16810: työpaikkatukikokeilun piirissä kolme kuntaa: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16811: Heinävesi, Kangaslampi ja Puumala. Ensimmäi- maaseudun työpaikkatukikokeilun laa-
16812: sellä hakukierroksella näissä kunnissa haettiin ientamiseksi Mikkelin läänissä siten, että
16813: avustuksia yhteensä kolminkertainen määrä jaet- kokeilun piiriin kuuluvien Heinäveden,
16814: tavana olleeseen avustusmäärärahaan verrat- Kangaslammen ;a Puumalan kuntien
16815: tuna. Avustuksia myönnettiin yhteensä 54:ään lisäksi kokeilukunniksi määrättäisiin
16816: hankkeeseen, joissa turvataan noin 60 työpai- Anttolan, Enonkosken, Haukivuoren,
16817: kan syntyminen tai säilyminen maaseudulla. Hirvensalmen, Jäppilän, Pertunmaan,
16818: Mikkelin läänissä on useita pieniä kuntia, Savonrannan ia Virtasalmen kunnat.
16819: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16820:
16821: Olavi Ronkainen Maija Rajantie Mauri Miettinen
16822: Timo Kietäväinen Pertti Hietala Pentti Poutaneo
16823: Pirjo Rusanen Erkki Liikanen Pentti Skön
16824: 1983 vp. 409
16825:
16826: Toivomusaloite n:o 365
16827:
16828:
16829:
16830:
16831: Ronkainen ym.: Arvonlisäverojärjestelmän toteuttamisesta
16832:
16833:
16834: Eduskunnalle
16835:
16836: Nykyinen liikevaihtoverolakimme on ollut mista ei ole odotettavissa. Suurin ongelma vero-
16837: voimassa lähes 17 vuotta. Ensimmäiset kym- velvollisten kannalta lienee joka tapauksessa
16838: menen vuotta se säilyi lähes muuttumattomana, se, että huojennussäännöstöt eivät ole pysyviä,
16839: mutta 1970-luvulla laki koki useita syvälle- vaan ne on säädetty voimaan aina vuodeksi
16840: käypiä uudistuksia. Vuonna 1974 vapautettiin kerrallaan - tämä johtuu juuri ajatuksesta
16841: polttoaineet liikevaihtoverosta ja muutettiin käyttää liikevaihtoverotusta suhdannepolitiikan
16842: eräiden peruselintarvikkeiden verotusta. Näiden välineenä.
16843: muutosten taustalla oli ja on edelleen ajatus Liikevaihtoverokanta on Suomessa eurooppa-
16844: liikevaihtoverotuksen käyttämisestä hintapoli- laista keskitasoa ja selvästi alempi kuin muissa
16845: tiikan välineenä. Vuosina 197~1978 annet- pohjoismaissa. Yritysten kilpailukyvyn kannalta
16846: tiin lait teollisuusrakennusten väliaikaisesta lii- järjestelmämme puutteena on pidettävä inves-
16847: kevaihtoverottomuudesta sekä tuotannollisten tointien veronalaisuutta sekä energiatuotannon,
16848: kone- ja laiteinvestointien väliaikaisesta osit- kuljetusten ja eräiden muiden tuotantotoimin-
16849: taisesta liikevaihtoverottomuudesta. Nämä muu- nan olennaisten osatekijöiden jättämistä liike-
16850: tokset olivat ilmentymiä siitä, että liikevaihto- vaihtoverojärjestelmämme ulkopuolelle. Tämä
16851: verotusta katsottiin voitavan käyttää myös suh- aiheuttaa vientituotteillemme ja tuonnin kanssa
16852: dannepolitiikan välineenä. Kun tähän lisätään kilpaileville tuotteille ylimääräisen kustannus-
16853: samoina vuosina asteittain tapahtunut tukku- tekijän, niin sanotun piilevän liikevaihtoveron
16854: verovelvollissäännöstön poistaminen, voidaan verrattuna niiden maiden tuotteisiin, joiden
16855: todeta lain käyneen läpi melkoisen muodon- liikevaihtoverojärjestelmissä ei piilevää veroa
16856: muutoksen. Nykyistä järjestelmää luotaessa synny. Nykyisiin vientituotteisiin sisältyvän pii-
16857: keskeisinä pidetyt tavoitteet eli fiskaalinen, levån veron määrä on keskimäärin 4 %. Tun-
16858: hallinnollinen ja neutraliteettitavoite pääsivät netuin ja yleisimmin käytössä oleva liikevaihto-
16859: eräissä tapauksissa pahasti unohtumaan. verojärjestelmä, joka estää piilevän veron syn-
16860: Huolimatta lukuisista epäkohdista ja tulkin- tymisen, on lisäarvonverojärjestelmä. Se on
16861: tavaikeuksista edellä mainitut uudistukset koet- nykyisin voimassa kaikissa muissa Euroopan
16862: tiin kuitenkin verovelvollisten keskuudessa maissa paitsi Espanjassa, Kreikassa, Portuga-
16863: myönteisinä, kenties tukkuverovelvollissäännös- lissa, Sveitsissä ja Suomessa. Kreikka ja Espanja
16864: tön poistamista ja polttoaineiden verottomaksi ovat pyrkimässä EEC:n jäseniksi, joten nii-
16865: tekemistä lukuun ottamatta. Kun lisäksi elin- denkin on lähiaikoina siirryttävä lisäarvonvero-
16866: tarvikkeiden liikevaihtoverotuksen pahimmat järjestelmän käyttöön. Sveitsissä taas verokanta
16867: epäkohdat on myöhemmin lainsäädäntöteitse on niin alhainen, ettei piilevällä verolla ole
16868: korjattu, ollaan jälleen eräänlaisessa suvanto- käytännön merkitystä.
16869: vaiheessa. Teollisuusrakennusten samoin kuin Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
16870: kone- ja laiteinvestointien liikevaihtoverohuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16871: jennusten osalta oikeuskäytäntö ei vielä ole
16872: täysin selkiintynyt, mutta tiettyjä päälinjoja on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16873: jo löydettävissä. Säännökset ovat kuitenkin menpiteisiin arvonlisäverojärjestelmän
16874: siinä määrin vaikeaselkoisia ja osin jopa epä- toteuttamiseksi.
16875: selviä, että mitään nopeaa tilanteen parane-
16876: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16877:
16878: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
16879: 52 08830o420M
16880: 410 1983 vp.
16881:
16882: Toivomusaloite n:o 366
16883:
16884:
16885:
16886:
16887: Ruokola ym.: Uusien ydinvoimaloiden rakentamisen estämisestä
16888: muin energiapoliittisin toimin
16889:
16890:
16891: Eduskunnalle
16892:
16893: Tuleva energian tarve riippuu olennaisesti energian saastoon ja kotimaisten energialähtei-
16894: talouden kasvuennusteista, jotka pitkällä aika- den -mahdollisimman laajaan käyttöön. Kum-
16895: välillä ovat hyvin epävarmalla pohjalla. Viime- massakin vaihtoehdossa oletetaan kansantalou-
16896: aikaisen energiansäästökehityksen jatkuessa den toimintojen määrän keskimäärin kaksin-
16897: energian kulutuksen kasvu on noin puolet kertaistuvan vuosiin 2020-2030 mennessä.
16898: BKT:n kasvusta. Jos talouskasvu on hidasta Säästövaihtoehdossa ei käytettäisi lainkaan
16899: eli noin 1,5 % vuosittain, ei energiankulutus lauhdevoimaa eikä se siten sisältäisi hiili- ja
16900: kasvaisi juuri lainkaan. Jatkuva 3 % : n talou- ydinvoimaloiden rakentamista.
16901: den kasvuvauhti tuntuu näillä näkymillä yli- Energiankulutuksen kasvu riippuu taloudelli-
16902: optimistiselta, sillä esimerkiksi vuodesta 1973 sen kasvun ohella olennaisesti myös energian-
16903: lllhtien kasvu on ollut tätä pienempi. Viime säästötoimien voimakkuudesta sekä teollisuuden
16904: vuosikymmenellä tehtyjä talouden kasvuarvioita tuotantorakenteen kehityksestä, sillä kokonais-
16905: on jatkuvasti jouduttu tarkistamaan alaspäin. energiasta noin puolet käytetään teollisuudessa.
16906: Viime vuonna energian kokonaiskulutus laski Jo nykyisin teollisuutemme on kansainvälis-
16907: runsaalla prosentilla ja sähköenergian kulutus- ten mittapuiden mukaan melko energiaintensii-
16908: kin nousi vain yhden prosentin. Myöskään ku- vistä. Eräissä Länsi-Euroopan teollisuusmaissa
16909: luvana vuonna ei kauppa- ja teollisuusministe- tuotetaan bruttokansantuoteyksikkö jopa puo-
16910: riön arvioiden mukaan tapahdu energian kulu- lella Suomessa käytettävästä energianpanok-
16911: tuksen kasvua. sesta.
16912: Sähkön kulutuksen huippu on nykyään noin Rakennusten lämmitysenergian kulutus on
16913: runsas 7 000 megawattia. Voimalaitoskapasi- vähentynyt tehostuneiden säästötoimien johdos-
16914: teetti sähkön tuottamiseen nousee olemassa ole- ta parillakymmenellä prosentilla 1970-luvulla
16915: vat ja rakenteilla olevat yksiköt huomioon ot- tilavuusyksikköä kohden. Hallitus ennakoi
16916: taen noin 12 000 MW :iin. Jos talouskasvu energiaselonteossaan, että tätä kulutusta voi-
16917: on vuosittain noin 2-2,5 % :n tasolla, riittää daan edelleen pienentää arviolta yli 30 % vuo-
16918: nykyinen sähkön tuotantokapasiteetti aina ensi teen 1995 mennessä.
16919: vuosikymmenen loppupuolelle saakka. Sähkön kulutuksen kasvu on suurelta osalta
16920: Vaikka läntisissä teollisuusmaissa tuotanto perustunut sähkölämmityksen voimakkaaseen li-
16921: on kasvanut, on energian kokonaiskulutus vä- sääntymiseen. Sähköntuottajat uskovat tämän
16922: hentynyt. Mahdollisuuksia energian säästön te- kehityksen jatkuvan ja jopa kiihtyvän niin, että
16923: hostamiseen pitkällä aikavälillä on selvitetty vuoteen 2000 mennessä 24 000 asuntoa vuosit-
16924: sekä kansainvälisissä että kotimaisissa selvityk- tain siirtyisi sähkölämmitykseen. Mikäli säh-
16925: sissä. Esimerkiksi Saksan Iiittotasavallassa on köntuottajien kaavailut toteutuisivat lisäisi oma-
16926: arvioitu, että maan energiankulutus voisi olla kotitalojen sähkölämmityksen huima kasvu säh-
16927: vuonna 2030 40 % alempi kuin vuonna 1973. kölämmityksen määrää vuodesta 1980 vuoteen
16928: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksi- 2000 mennessä kolminkertaiseksi.
16929: annosta Joensuun korkeakoulussa suoritetussa Pientaloissa tulee suosia lämm~tysjärjestel
16930: tutkimuksessa todetaan Suomella olevan yli- mien kehittämistä niin, että käyttäjällä olisi
16931: pitkällä aikavälillä kaksi pääenergiavaihtoehtoa. todellinen mahdollisuus polttoaineen ja sen toi-
16932: Toinen vaihtoehto on nykyisen energialinjan jat- mittajan valintaan sekä omatoimisuuteen. V al-
16933: kaminen ja toinen vaihtoehto on säästövaihto- tiovallan velvollisuutena on huolehtia, ettei
16934: ehto, jossa pyritään mahdollisimman suureen kansantalouden kannalta epäterveellä hintakil-
16935: 1983 vp. - TA n:o 366 411
16936:
16937: pailulla tukahduteta hallittua siirtymistä öljyn misessa. Valtion oman tuotannon rinnalla ei saa
16938: käytöstä kotimaisten energialähteiden käyttöön unohtaa kunnallisten ja yksityisten turvetuot-
16939: pientalojen lämmityksessä. Sen käyttöä puolta- tajien ja jatkojalostajien toimintaedellytysten
16940: vat muun muassa työllisyysnäkökohdat sekä tukemista. Myös pientuottajilla - isäntälinjalla
16941: mahdollisuus alueellisesti ja ajallisesti hajautet- - on tärkeä asema turpeen energiakäytön li-
16942: tuun rakentamiseen. säämisessä.
16943: Kotimaisen energian käyttöä puoltavat monet Muiden kotimaisten polttoaineiden kuten yh-
16944: seikat. Energiahuollon omavaraisuuden lisäämi- dyskuntajätteen, oljen, biokaasun, masuunikaa-
16945: nen vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Ko- sun, tuulen, aurinkoenergian ja teollisuuden
16946: timaisen energian tehostunut käyttö tukee ener- jätelämmön käyttöä voidaan nykyisestä huomat-
16947: giahuollon varmuutta sekä parantaa työllisyyttä. tavasti lisätä. Ne eivät kuitenkaan vielä aivan
16948: Energiapolitiikan neuvostossa laaditun selvityk- lähivuosina tarjoa kovin merkittävää vaihto-
16949: sen mukaan kotimaisen energian lisäkäytöllä ehtoa energiataloudelle, mutta pitemmällä aika-
16950: on mahdollista luoda noin 25 000 työpaikkaa jo välillä on tarpeellista jo nyt panostaa niiden ke-
16951: tällä vuosikymmenellä ja noin kaksinkertainen hittämiseen kuten monissa maissa tehdään.
16952: määrä vuoteen 2000 mennessä. Uudet työpai- Erityisen hyvin kotimainen energia soveltuu
16953: kat lisäksi kohdentuisivat vaikeimmille työttö- ·käytettäväksi teollisuuden ja pientalojen ohella
16954: myysalueille. Kotimaisen energian käytöllä lisä- kaukolämmityksessä. Tämä ilmenee muun muas-
16955: tään maaseudun ja haja-asutusalueiden elinvoi- sa kuntien keskusjärjestöjen vuosina 1980-81
16956: maisuutta sekä edistetään luonnon kanssa par- tekemässä selvityksessä kuntien kaukolämpö-
16957: haiten sopusoinnussa olevaa hajautettua tuotan- hankkeista vuosille 1981-85. Selvityksen mu-
16958: toa. kaan yhteensä 154 hankkeesta suurin osa eli
16959: Puuperäisiä polttoaineita käytettiin maassam- 85 oli kaavailtu kotimaisella energialla toimi-
16960: me vuonna 1979 noin 3,7 miljoonaa öljytonnia viksi. Energiapoliittisessa ohjelmassa asetetaan
16961: vastaava määrä. Tämä koostui teollisuuden puu- etusijalle yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto,
16962: peräisistä jäteliemistä, lehtipinopuusta, hakkui- jolloin edistetään samalla kotimaisen energian
16963: den metsätähteistä ja pienpuusta. Energiapoli- käyttöä.
16964: tiikan neuvoston hankintajaoston valmistele- Neuvostoliiton kanssa tehdyn tuontisopimuk-
16965: roan kotimaisen energian edistämisohjelman mu- sen mukaan maakaasua voidaan tuoda 1,4 mil-
16966: kaan voisi kotimaisen puuperäisen energian tuo- jardia m3 vuodessa, kun tämänhetkinen tuonti
16967: tantopotentiaali olla vuonna 1990 kaksinker- on vain vajaa puolet tästä määrästä. Tuonti-
16968: tainen ja vuonna 2000 jopa kolminkertainen kiintiö olisi mahdollista nostaa 3 miljardiin
16969: nykyiseen käyttöön verrattuna. m3 :iin vuodessa.
16970: Nykyisin jää hakkuualueille metsätähdettä Maakaasun lisätuontia puoltavat sen ehdo-
16971: kaikkiaan 40 miljoonaa m3, josta korjuukel- ton ympäristöystävällisyys, saatavuus, kauppa-
16972: poista on energiametsätoimi'kunnan arvion mu- poliittiset syyt sekä sen tarjoama mahdollisuus
16973: kaan runsas kolmannes. Saman toimikunnan las- energiahuollon järjestämiseen joustavasti toteu-
16974: kelmien mukaan Suomessa voitaisiin tuottaa rtettavissa pienissä yksiköissä. Maakaasulla on
16975: vesametsäkasvatuksella ja energiapuuviljelmillä kivihiiltä korkeampi lämpöarvo ja sen voimala-
16976: 3,5 miljoonaa öljytonnia vastaava määrä bio- yksiköt voidaan rakentaa aivan väestökeskusten
16977: massaa vuonna 2000. välittömään läheisyyteen.
16978: Suomen maapinta-alasta suota on 32 %. Jos Ekonon tekemän selvityksen mukaan pääkau-
16979: kaikki turvevaramme soveltuisivat ja voitaisiin punkiseudulle tarkoitetun maakaasuvaihtoehdon
16980: ottaa energiakäyttöön riittäisivät ne nykyisellä vaatimat investoinnit ovat vain noin 40 % vas-
16981: energiankäyttötasolla tyydyttämään koko ener- taavansuuruisen kivihiilivaihtoehdon investointi-
16982: giatarpeemme jopa 100-200 vuodeksi. Tur- tarpeesta edellyttäen, että kivihiililaitokset on
16983: peen tuotantoa rajoittavat kuitenkin soiden si- varustettu rikinpoistolaittein. Kun näyttää il-
16984: jainti, suon kunnostukseen tarvittava aika, kor- meiseltä, että maakaasua voidaan saada pää-
16985: juuajan lyhyys, korjuuaikaisen sään vaikutus kaupunkiseudulle kilpailukykyisellä hinnalla,
16986: sekä korjuu- ja kuljetuskaluston hankkiminen ,tulisi tämä ympäristö- ja kauppapoliittisesti pa-
16987: sekä luonnonsuojelunäkökohdat. ras vaihtoehto asettaa etusijalle. Hankkeet ydin-
16988: Turpeen käyttömahdollisuuksia voidaan huo- voimalan rakentamiseksi pääkaupunkiseudulle
16989: mattavasti lisätä lähinnä teollisuuden energia- on lopullisesti haudattava.
16990: lähteenä sekä kaukolämmön ja -voiman tuotta- Kauppa- ja teollisuusministeriön maakaasu-
16991: 412 1983 vp. - TA n:o 366
16992:
16993: työryhmän arvioiden mukaan maakaasuputken harkinta-aikaa 1todellisen sähkön tarpeen ar-
16994: jatkaminen Helsinkiin, Tampereelle ja länsiran- viointiin ja korvaavien vaihtoehtojen selvittämi-
16995: nikolle nostaisi kaasun kulutuksen 1,8-6,5 seen kuin 10 vuoden varautumisajan vaativa
16996: miljardiin m3:iin vuodessa. Maakaasun käytön ydinvoimalan rakentamispäätös. Sähkön tuon-
16997: huomattava lisääminen edellyttää kilpailukykyis- tiin ei luonnollisesti sisälly myöskään ydinvoi-
16998: tä hintaa ja valtion osallistumista maakaasu- maan liittyviä ympäristö- ja turvallisuusriskejä.
16999: putkiverkoston rakennuskustannuksiin. 1 000 MW :n ydinvoimalan rakentaminen on
17000: Jos nykyisin seisovan yli neljänneksen suurui- jätti-investointi, joka maksaa nykyarvioiden mu-
17001: sen ylikapasiteetin päälle todella tarvitaan vielä kaan 6-7 miljardia markkaa. Ydinvoiman työl-
17002: lisäsähköä pitää ensisijaisena vaihtoehtona olla listävä vaikutus kotimaisiin energiavaihtoehtoi-
17003: lyhyellä varoitusajalla toteutettavat vaihtoehdot, hin verrattuna on mitätön. Ydinvoiman lisä-
17004: joihin kivihiilien ja turpeen rinnalla on luet- rakentaminen merkitsisi vakavaa iskua koti-
17005: tava myös sähkön tuonnin lisääminen. maisen energian lisäämispyrkimyksille kaukoläm-
17006: Energiapoliittisessa ohjelmassa suurvoimala- pövoimalaitoksissa, teollisuudessa ja pientalojen
17007: hankinnan vaihtoehtona mainitaan myös sähkön lämmityksessä. Suurvoimala merkitsee kovaa
17008: tuonnin lisääminen Neuvostoliitosta. Suomen ja teknologiaa, luopumista hajautetusta energian
17009: Neuvostoliiton välillä vuonna 197 4 solmitussa tuotannosta sekä kasvavaa varavoiman rakenta-
17010: energia-alan yhteistyösopimuksessa todetaan, mistarvetta.
17011: että Suomi voi nostaa 1980-luvun loppupuolis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17012: kolla sähkön tuontia Neuvostoliitosta 600 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17013: MW:n edestä neljän vuoden varoitusajalla. muksen,
17014: Sähkön tuonti Neuvostoliitosta olisi siis mah- että hallitus toimenpiteillään tehostaisi
17015: dollista kaksinkertaistaa. Sähköntuonti ei si- energian säästöä sekä kotimaisen ener-
17016: toisi meitä mittaviin suurvoimalainvestointeihin gian ja maakaasun käytön lisäämistä niin,
17017: vaan se antaisi meille kuusi vuotta enemmän ettei uusia ydinvoimaloita rakenneta.
17018: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
17019:
17020: Matti Ruokola Juhani Alaranta Matti Maijala
17021: Lea Sutinen Toivo Yläjärvi Olavi Martikainen
17022: Mikko Pesälä Timo Kietäväinen Väinö Raudaskoski
17023: Kalevi Mattila Jukka Vihriälä Katri-Helena Eskelinen
17024: Heikki Kokko Tytti Isohookana-Asunmaa Pirkko Ikonen
17025: Hannu Kemppainen Heimo Linna Hannele Pokka
17026: Mauri Pekkarinen Pentti Poutaneo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
17027: Aapo Saari Reino Karpola Esko Aho
17028: Liisa Kulhia Sirkka-Liisa Anttila
17029: 1983 vp. 413
17030:
17031: Toivomusaloite n:o 367
17032:
17033:
17034:
17035:
17036: Ruokola ym.: Aravalainoitusjärjestelmän muuttamisesta ensiasun-
17037: non hankintaa suosivaksi
17038:
17039:
17040: Eduskunnalle
17041:
17042: Valtion asuntolainoituksesta suuntautuu ny- maila juuri ensimmatsen asunnon hankinnan
17043: kyisen lainoitusmenettelyn puitteissa huomat- ollessa ajankohtainen.
17044: tava osa asunnonvaihtajille. Eri lähteistä saa- Edellä sanotun valossa tuntuu nurinkuriselta~
17045: tujen tietojen mukaan asunnonvaihtajien osuus että joillakin ihmisillä on mahdollisuus useaan
17046: vaihtelee lainoitusmuodosta riippuen 20-30 kertaan saada aravalainaa ja siten valtion tukea.
17047: o/o :iin. Osa asunnonvaihdon tukemisesta perus- Toiset eivät pääse lainkaan tuesta osalliseksi,
17048: tuu perhekoon ja siten asunnontarpeen muu- vaikka he tuentarpeen suhteen ovat vähintään-
17049: tokseen ja sitä näin ollen voidaan pitää tar- kin samanarvoisessa asemassa.
17050: koituksenmukaisena. Merkittävä osa valtion Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17051: lainoituksesta suuntautuu kuitenkin lainansaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17052: jille, joilla asunnonvaihdon motiivina on esi- muksen,
17053: merkiksi halu muuttaa kerrostalosta rivitaloon
17054: tai muu selvästi vain asumisen laadulliseen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17055: parantamiseen tähtäävä syy. aravalainoitusjärjestelmän muuttamiseksi
17056: Todellisuudessa kuitenkin vielä varsin moni niin, että lainat kohdentuisivat ensisijai-
17057: ensiasunnon hankkija jää valtion lainatuesta sesti ensiasunnon hankkijoille ja vain
17058: paitsi määrärahojen riittämättömyyden vuoksi. erityisen painavista syistä asunnonvaih-
17059: Edelleen tiedetään, että erityisesti nuoret lapsi- tajille.
17060: perheet ovat taloudellisesti kaikkein ahtaim-
17061: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
17062:
17063: Matti Ruokola Toivo Yläjärvi Väinö Raudaskoski
17064: Lea Sutinen Timo Kietäväinen Katri-Helena Eskelinen
17065: Mikko Pesälä Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
17066: Kalevi Mattila Tytti lsohookana-Asunmaa Hannele Pokka
17067: Heikki Kokko Heimo Linna Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
17068: Hannu Kemppainen Pentti Poutaneo Esko Aho
17069: Mauri Pekkarinen Reino Karpola Liisa Kulhia
17070: Aapo Saari Matti Maijala Sirkka-Liisa Anttila
17071: Juhani Alaranta Olavi Martikainen Hannu Tenhiälä
17072: 414 1983 vp.
17073:
17074: Toivomusaloite n:o 368
17075:
17076:
17077:
17078:
17079: Rusanen ym.: Valtion maatalouskemian laitoksen siirtämisestä
17080: Mikkelin kaupunkiin
17081:
17082:
17083: Eduskunnalle
17084:
17085: Valtion virastojen ja laitosten hajasijoitta- siirretään Mikkeliin vuonna 19 83. Hallitus , on
17086: mista tutkineen komitean mietinnössä ( komi- vuonna 1980 antanut eduskunnalle esityksen
17087: teanmietintö 197 3: 68) on esitetty valtion maa- laiksi valtion maatalouskemian laitoksen siirtä-
17088: talouskemian laitoksen siirtämistä Helsingistä misestä Mikkeliin (HE n:o 201/1980 vp.).
17089: Mikkeliin. Siirtoa perusteltiin mietinnössä lai- Lakiesityksen perusteluissa hallitus arvioi siir-
17090: toksen toimitilojen lisätarpeella ja aluepoliitti- tämisen olevan mahdollista vuoden 1985 a1ka-
17091: silla tavoitteilla. Mi:kkelin lääni on sopiva si- na. Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt käsitellä
17092: jaintipaikka maatalouskemian laitokselle, koska asiaa loppuun ennen eduskuntavaaleja, joten
17093: alkutuotannon osuus ja merkitys läänin elin- lakiesitys on rauennut.
17094: keinorakenteessa on suurempi kuin maan muis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17095: sa lääneissä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17096: Valtioneuvosto on vuosina 1976 ja 1977 muksen,
17097: antamillaan päätöksillä määrännyt laitoksen siir-
17098: tosuunnitelmien valmistelun aloitettavaksi. että hallitus antaisi eduskunnalle
17099: Eduskunta on valtion tulo- ja menoarvioissa esityksen laiksi valtion maatalouske-
17100: vuosille 1979, 1981 ja 1982 osoittanut varoja mian laitoksen siirtämiseksi Helsingin
17101: suunnittelutyötä varten. Lisäksi eduskunta to- kaupungista Mikkelin kaupunkiin ;a ryh-
17102: tesi vuoden 1979 tulo- ja menoarvion hyväk- tyisi toimenpiteisiin siirron suunnittelun
17103: syessään, että valtion maatalouskemian laitos aloittamiseksi.
17104: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
17105:
17106: Pirjo Rusanen Maija Rajantie Pertti Hietala
17107: Pentti Skön Mauri Miettinen Timo Kietäväinen
17108: Olavi Ronkainen Erkki Liikanen Pentti Poutanen
17109: 1983 vp. 415
17110:
17111: Toivomusaloite n:o 369
17112:
17113:
17114:
17115:
17116: Rusanen ym.: Osinkojen vähennysoikeuden laajentamisesta asun-
17117: tolainoitetuissa kiinteistöosakeyhtiöissä
17118:
17119:
17120: Eduskunnalle
17121:
17122: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan osin- vähennysoikeus valtion verotuksessa 100 % :ksi
17123: kojen jakaminen on mahdollista vain näytetystä sekä muuttamalla se koskemaan myös kunnan
17124: voitosta. Osingot puolestaan ovat vain rajoi- verotusta.
17125: tetusti vähennyskelpoisia valtion verotuksessa, Tästä syystä ehdotamme kunnioittaen edus-
17126: mutta eivät lainkaan kunnan verotuksessa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17127: Tästä johtuu, että osakepääomalle vaadittu
17128: osinko aiheuttaa myös asuntolainoitetuissa kiin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17129: teistöosakeyhtiöissä paitsi tarpeetonta asumis- lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
17130: kustannusten nousua asukkaille myös tarpee- osinkojen vähennysoikeutta laajennetaan
17131: tonta verojen maksupainetta yhtiölle. asuntolainoitettujen kiinteistöosakeyh-
17132: Asia voitaisiin hoitaa laajentamalla osinkojen tiöiden osalta.
17133: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
17134:
17135: Pirjo Rusanen Helena Pesola Mauri Miettinen
17136: 416 1983 vp.
17137:
17138: Toivomusaloite n:o 370
17139:
17140:
17141:
17142:
17143: Rönnholm ym.: Vaikeasti liikuntarajoitteisten saattamisesta oi-
17144: keudenmukaiseen asemaan autoverotuksessa
17145:
17146:
17147: EduskunnaHe
17148:
17149: Vammaisia pyntaan auttamaan liikkumisessa kuntakyvytitömiä eikä heidän invaliditeettinsa
17150: antamalla heille muun muassa alennuksia au- kuitenkaan nouse edes 40 prosenttiin.
17151: toverosta. Autoveron alentaminen onkin koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17152: tuullista, mutta säädökset, joiden mukaan alen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17153: nuksen saamisen edellytyksenä on pysyvä in-
17154: validiteetti, ovat monille vaikeasti sairauden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
17155: takia liikuntaesteisille kohtuuttomat ja epäoi- joilla vaikeasti liikuntarajoitteiset sai-
17156: keudenmukaiset. On useita tapauksia, joissa raat saatettaisiin oikeudenmukaiseen
17157: esim. reumasairauksia kärsivät ovat lähes lii- asemaan autoverotuksessa.
17158: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17159:
17160: Mikko Rönnholm Risto Ahonen
17161: 1983 vp. 417
17162:
17163: Toivomusaloite n:o 371
17164:
17165:
17166:
17167:
17168: Rönnholm ym.: Päätoimisten sihteerien virkojen perustamisesta
17169: läänien teollisuustoimikuntien yhteyteen
17170:
17171:
17172: Eduskunnalle
17173:
17174: Päätöksenteon ja sen valmistelun lähentämi- taa teollisuustoimikuntien tarkoituksenmukaista
17175: nen toteutukseen on välttämätöntä. Läänien toimintaa.
17176: teollisuustoimikunnat on kokoonpantu luotta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
17177: musmiehistä, joilla olisi hyvät edellytykset an- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17178: taa arvokasta apua alueellisesti, mutta myös
17179: valtakunnallisesti jalostuselinkeinon kehittämi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
17180: seksi. Suurin puute tällä hetkellä on kuitenkin jotta läänien teollisuustoimikunnat saisi-
17181: valmistelevan henkilökunnan puute, mikä hait- vat päätoimiset sihteerit.
17182: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17183:
17184: Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila Risto Ahonen
17185:
17186:
17187:
17188:
17189: 53 088300420M
17190: 418 1983 vp.
17191:
17192: Toivomusaloite n:o 372
17193:
17194:
17195:
17196:
17197: Rönnholm ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Raisioon
17198:
17199:
17200: Eduskunnal[e
17201:
17202: Raision kaupunki on kehittynyt Turun kau- mahdollisuutena tilantarpeen tyydyttämiseksi
17203: punkiseudun läntiseksi alakeskukseksi. Sen olisi tilojen osoittaminen valtion virastotalosta.
17204: väestöllinen ja teollinen kehitys on ollut no- Valtion Raision virastotaloon olisi mahdol-
17205: peata ja myös valtion viranomaisten tehtävät lista sijoittaa myös sellaisia valtion virastoja,
17206: ovat jatkuvasti lisääntyneet. Raisiolaiset eivät jotka nykyisin toimivat ahtaissa tiloissa Turus-
17207: kuitenkaan voi saada useita välttämättömiä sa, mutta jotka aivan yhtä hyvin voisivat toi-
17208: palveluja kotikaupungistaan, koska valtiolla ei mia Raisiossa. Tällaisia ovat mm. maa- ja met-
17209: ole Raisiossa lainkaan omia pysyviä toimitilo- sätalousministeriön alaiset läänin maanmittaus-
17210: ja. Valtion virastotalon rakentamisesta Raisioon konttori, Turun maanmittauspiirin toimisto,
17211: on kaupunki tehnyt esityksiä jo lähes 20 vuo- Turun maatalouspiiri jne.
17212: den ajan. Valtiovarainministeriö on hyväksynyt Turun
17213: Valtion omien toimitilojen puuttumisen ta- ja Porin läänissä kolme uutta virastotalohan-
17214: kia on Raision kaupunki vuokrannut uudesta ketta, nimittäin Turkuun, Raisioon ja Raumal-
17215: kaupungintalosta 855,5 m2 :n suuruiset tilat ni- le. Viisivuotisinvestointisuunnitelmaan ei näi-
17216: mismiespiirin ja poliisin käyttöön. Myöskin tä kohteita kuitenkaan ole sisällytetty. Tällä
17217: verotoimistolle on kuluvan vuoden alusta lu- hetkellä Turun ja Porin läänissä ei ole raken-
17218: kien kaupungin toimesta järjestetty 689 m2 :n teilla yhtään virastotaloa.
17219: suuruiset vuokratilat. Tilat ovat kuitenkin väli- Raision virastotaloon tulisi varautua sijoit-
17220: aikaisia, sillä ne tullaan muutaman vuoden ku- tamaan ainakin seuraavat toiminnot oheisine
17221: luttua tarvitsemaan kaupungin omaan käyt- tilan tarpeineen:
17222: töön. - poliisin ja nimismiehen tilat 1 200 m2
17223: Edellä mainittujen tilojen lisäksi Raisioon verotoimisto 1 000 m 2
17224: pitäisi kiireellisesti saada monitoimiperiaatteel- työvoimatoimisto 500 m2
17225: la toimiva työvoimatoimisto, jonka tilantarve telepalvelutoimisto 200 m2
17226: 2
17227: on arviolta n. 500 m • Toimisto tulisi palve- kansaneläkelaitoksen tilat 400 m2
17228: lemaan Raisiota huomattavasti laajempaa aluet- Edellä esitetyn mukaisesti tulisi Raision val-
17229: ta. Raisio lienee maassamme ainoa kaupunki, tion virastotaloon varata tiloja yhteensä n.
17230: jossa ei ole työvoimatoimistoa. Raision asukas- 3 500 m 2• Rakennusoikeudeksi muutettuna tä-
17231: määrä on nyt noin 18 500 ja Raision seudun mä tarkoittaa n. 4 200 krs-m2 • Raision kaupun-
17232: väestömäärä noin 45 000. gintalon rakennuskustannuksiin vertaamalla
17233: Raisiosta puuttuvat myöskin posti- ja tele- hankkeen kokonaiskustannukseksi muodostuu
17234: hallituksen normaalisti järjestämät valtionpu- noin 11,6 mmk. Raision kaupunki on varan-
17235: helin-, lennätin- ja telex-palvelut. Näiden pal- nut virastotalolle uuden kaupungintalon välit-
17236: velujen järjestämiseksi tulisi virastotaloon va- tömästä läheisyydestä hallintokeskusalueen
17237: rautua toteuttamaan n. 200 m2 :n telepalvelu- korttelin n:o 3014 tontin n:o 3, jonka raken-
17238: toimisto. nusoikeus on 6 000 m2 •
17239: Kansaneläkelaitoksen Raision toimiston tilat Alueen asemakaava on vahvistettu 5. 10.
17240: ovat riittämättömät ja epäkäytännölliset. Uu- 1979, ja se voidaan rakentamista varten luo-
17241: sien tilojen tarve olisi n. 400 m2 ja eräänä vuttaa heti, kun hankkeen toteuttamisesta on
17242: 1983 vp. - TA n:o 372 419
17243:
17244: päätetty. Rakennus voidaan liittää kaukoläm- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17245: pöön ja olemassa oleviin kunnallisteknisiin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17246: verkostoihin. Virastotalo tulisi sijaitsemaan nyt muksen,
17247: ja tulevaisuudessa hyvin keskeisellä sekä maan-
17248: tieteelliset että liikenteelliset olosuhteet huo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17249: mioon ottaen sopivalla paikalla laajempienkin valtion virastotalon rakentamisen kii-
17250: hallintopiirien palvelutoimintoja varten. rehtimiseksi Raision kunnassa.
17251: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17252:
17253: Mikko Rönnholm Risto Ahonen Ensio Laine
17254: 420 1983 vp.
17255:
17256: Toivomusaloite n:o 373
17257:
17258:
17259:
17260: Saarikoski: Liikkeen- ja ammatinharjoittajien saattamisesta yh-
17261: denvertaiseen asemaan palkansaajien kanssa matkapäiväraha-
17262: oikeuden suhteen
17263:
17264:
17265: Eduskunnalle
17266:
17267: Verohallitus vahvistaa vuosittain palkansaa- kustannuksia, ei tee tilannetta erilaiseksi. Pal-
17268: jille työmarkkinaosapuolten ja poliittisten pää- kansaajan kohdalla työmatkaan liittyvät muut
17269: töksentekijöiden tekemien sopimusten perus- kuin henkilökohtaiset erilliskustannukset ovat
17270: teella verovapaan matkapäivärahan määrän. Ve- työnantajan toimintaa välittömästi edistävinä
17271: rovapaa päiväraha on palkansaajille etu, jolla tämän luonnostaan vastattavia päivärahan, ma-
17272: ei ole suoranaista sidonnaisuutta todellisiin joitus- ja matkakustannusten lisäksi.
17273: tvö- tai virkamatkasta aiheutuneisiin kustan- Monille pienyrittäjäryhmille, esim. kauppa-
17274: nuksiin. Yrittäjistä vain ne, joille yritys mak- agenteille tai autoilijoille, joiden yritystoimin-
17275: saa palkkaa, lukeutuvat tämän edun piiriin. nassa matkustaminen on keskeistä, päiväraha-
17276: Ne yrittäjät, joilla ei ole oikeutta varsinai- kysymys on muodostunut merkittäväksi ongel-
17277: seen verovapaaseen päivärahaan, ovat nimen- maksi. Tilanteen ongelmallisuutta lisää vielä
17278: omaan pienyrittäjiä, liikkeen- ja ammatinhar- se, että verottaja on tähänastisessa verotus-
17279: joittajia. Heille on verohallituksen yhtenäis- käytännössään suurella osalla matkatyötä teke-
17280: tämisohjeissa määritetty vähennysoikeus nii- vistä yrittäjistä katsonut osan työmatkasta ai-
17281: den työmatkasta aiheutuneiden lisääntyneiden heutuneista kustannuksista vähennyskelvotto-
17282: elantokustannusten osalta, joista ei ole tosit- miksi, koska verottaja on pitänyt tositteita
17283: teellista erillisselvitystä. Vuodelta 1982 toimi· puutteellisina. Huomattava on, että matkatyö-
17284: tettavassa verotuksessa hyväksytään po. vähen- tä tekevän henkilön on käytännössä mahdo-
17285: nykseksi 45 mk/vrk, mikäli elinkeinonharjoit- tonta saada täydellistä tositetta kaikista pienis-
17286: taja yöpyy vieraalla paikkakunnalla ja 22,50 tä kulueristä esim. asioidessaan pääasiallisesti
17287: mk, jos hän ei yövy. Palkansaajien osalta vas- tavallisille kuluttajille myyvissä pienehköissä
17288: taava elantokustannusten lisäys on arvioitu lä- myymälöissä, huoltamaissa tai pienissä ruoka-
17289: hes kaksinkertaiseksi eli 88 markaksi (yli 10 laissa taikka saada tositetta lainkaan esim. py-
17290: h:n matka), puolipäivärahan ollessa 45 mk. säköintiautomaattimaksuista, automaatista suo-
17291: Lisäksi koska yhtenäistämisohje ei ole sitova, ritetuista polttoaineostoista ja automaattipuhe-
17292: on verotuskäytäntö tässä suhteessa ollut yrit- luista. Koska liikkeen- ja ammatinharjoittajat
17293: täjien kohdalla eri puolilla maata erittäin epä- eivät saa alhaisella päivilrahalla katetuksi lisään-
17294: yhtenäinen ja sekava. Tilanne on antanut ve- tyneitä elantokustannuksia matkapäivien osal-
17295: rottajalle mahdollisuuden käyttää ratkaisuval- ta, ovat useat paljon matkustamaan joutuvat
17296: taa yrittäjien näkemyksen mukaan usein mie- yrittäjät joutuneet jopa vaihtamaan yritysmuo-
17297: livaltaisesti. toa tilanteen helpottamiseksi.
17298: Edellä mainitulle eriarvoisuudelle palkansaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
17299: jien ja yrittäjien kesken ei ole perusteita. Ve- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17300: rovapaan päivärahan saantiin ja suuruuteen
17301: vaikuttavien olosuhteiden osalta yrittäjät ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17302: palkansaajat ovat täysin toisiinsa rinnastetta- liikkeen- ja ammatinharjoittajien saatta-
17303: vassa asemassa. Mahdollisuus, että yrittäjät voi- miseksi yhdenvertaiseen asemaan pal-
17304: vat vähentää tositteilla osoitettuina kuluina kansaajien kanssa matkapäivärahaoikeu-
17305: myös edellä mainittua päivärahaa suuremman den suhteen.
17306: määrän liike- ja ammattitoimintaan liittyviä
17307: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17308:
17309: Helge Saarikoski
17310: 1983 vp. 421
17311:
17312: Toivomusaloite n:o 374
17313:
17314:
17315:
17316:
17317: Saarikoski: Turvepriketin varmuusvarastoinnista
17318:
17319:
17320: EduskunnaHe
17321:
17322: Valtion polttoainekeskuksen Haukinevan Työllisyyden turvaamiseksi ja kotimaisen
17323: tehtaita ovat uhanneet lomautukset ja toimin- energian valmistuksen kannattamiseksi olisi pi-
17324: nan keskeytykset ja jopa lopettaminen. Teh- kaisesti tutkittava mahdollisuudet varmuus-
17325: taiden lopettaminen olisi erittäin vakava asia varastointijärjestelmän muuttamiseksi.
17326: työllisyyden kannalta. Sen vuoksi olisivatkin Ede1lä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
17327: kaikki keinot toiminnan jatkumisen takaami- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17328: seksi tarpeellisia.
17329: Yhtenä merkittävänä keinona Haukinevan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17330: tehtaiden käynnissä pitämiseksi olisi, että sen menpiteisiin varmuusvarastointijärjestel-
17331: valmistamalle turvepriketille olisi riittävästi män- muuttamiseksi ja tarvittavan varas-
17332: menekkiä. Valtio voisi osaltaan kannattaa tur- tointirahoituksen turvaamiseksi, jotta
17333: veprikettien valmistamista, jos tällä hetkellä turvepriketin tuotanto lähinnä Hauki-
17334: pelkästään nestemäisten polttoaineiden var- nevan tehtailla voitaisiin turvata.
17335: muusvarastoinnista siirryttäisiin ainakin osit-
17336: tain turveprikettien varmuusvarastointiin.
17337: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17338:
17339: Helge Saarikoski
17340: 422 1983 vp.
17341:
17342: Toivomusaloite n:o 375
17343:
17344:
17345:
17346:
17347: Salminen ym.: Valtiojohtoisen rakennusyhtiön perustamisesta
17348:
17349:
17350: EduskunnaHe
17351:
17352: Valtion osuus talouselämässä ja sen kehilt- Tällainen rakennusyritys voisi harjoittaa ra-
17353: tämisessä on jatkuvasti lisääntynyt. Valtiojoh- kennusaineteollisuutta ja suorittaa laajassa mi-
17354: toisia osakeyhtiöitä toimii mm. puunjalostus-, tassa valtion, kuntien ja kuntayhtymien raken-
17355: metalli-, kaivos- ja kemiallisen teollisuuden nustöitä ja osallistua myös muiden maiden ta-
17356: aloilla sekä liikenteen piirissä. Suurin osa säh- holta tulevien suurempien rakennushankkeiden
17357: kövoiman tuotannosta ja voimatalouden raken- toteuttamiseen sekä rakentaa arava-asuntoja.
17358: tamisesta suoritetaan myös valtioenemmistöis- Valtion laitoksena sillä olisi suuremmat mah-
17359: ten yhtiöiden toimesta. dollisuudet keskittyä myös rakennustoiminnan
17360: Yleensä valtion ja valtiojohtoisten laitosten teknilliseen kehittämiseen ja kustannusten
17361: ja yritysten toiminta on osoittautunut kannat- alentamiseen. Lisäksi tällainen suuryritys antai-
17362: tavaksi ja niillä on ollut myönteinen vaikutus si huomattavalle joukolle työntekijöitä ja toi-
17363: maamme talouselämän kehittämisessä. Raken- mihenkilöitä pysyvämmän työpaikan kuin mi-
17364: nustuotannon edelleen kehittäminen ja valtion hin nykyisin toiminnassa olevat yritykset pys-
17365: oma etu vaatisi valtion osallistumista nykyistä tyvät.
17366: suuremmassa määrin myös rakennustuotantoon. Yhtiö voitaisiin perustaa siten, että valtio ja
17367: Valtion eräät laitokset ja yritykset, kuten valtiojohtoiset osakeyhtiöt ja laitokset merkit-
17368: puolustusministeriö, rakennushallitus, tie- ja sisivät suurimman osan yhtiön osakekannasta.
17369: vesirakennushallitus ja rautatiehallitus suorit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
17370: tavat tosin jonkin verran itse rakennustöitä, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17371: mutta valtaosan valtion talonrakennustöistä suo-
17372: rittavat yksityiset urakoitsijat. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17373: Ottaen huomioon sen, että valtio sijoittaa menpiteisiin valtiojohtoisen rakennusai-
17374: vuosittain kymmeniä miljoonia rakennustöihin, netuotantoa ja rakentamista harjoitta-
17375: vaatisi yhteiskunnan etu valtiojohtoisen suur- van yhtiön perustamiseksi.
17376: yrityksen perustamista myös rakennusalalle.
17377: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
17378:
17379: Marja-Liisa Salminen Matti Kautto Ensio Laine
17380: Sten Söderström Mikko Kuoppa
17381: 1983 vp. 423
17382:
17383: Toivomusaloite n:o 376
17384:
17385:
17386:
17387:
17388: Salminen ym.: Energian suurtuotannon ja jakelun keskittämises-
17389: tä yhteiskunnan valvontaan
17390:
17391:
17392: EduskunnaBe
17393:
17394: Energiahuolto on tullut yhä tärkeämmäksi teen. Lämpöä ei kannata siirtää pitkiä matkoja
17395: tuotannon perusedellytysten ja yhteiskunnan ja se tuotetaan talokohtaisesti tai esimerkiksi
17396: aineellisen perustan turvaamiseksi ja ihmisten kunnallisissa lämpökeskuksissa ja lämmitysvoi-
17397: perustarpeiden tyydyttämiseksi. malaitoksissa.
17398: Energiahuolto edellyttää kokonaisvaltaisuutta Kehittyneimmissä kapitalistisissa teollisuus-
17399: ja pitkäjänteisyyttä sen monitahoisten ja pitkä- maissa, kuten Englannissa ja Ranskassa, on
17400: aikaisten vaikutusten ja sen vaatimien mitta- koko sähkön suurtuotanto valtiollistettu. Tämä
17401: vien resurssien vuoksi. on sopusoinnussa yleisten kehitystrendien kans-
17402: Suppeat liiketaloudelliset tavoitteet eivät ole sa valtion ja julkisen vallan joutuessa yhä
17403: riittäviä energiahuollon ohjaamisessa, sillä ne suuremmassa määrin turvaamaan infrastruktuu-
17404: ovat ristiriidassa energiahuollon kansantaloudel- rin, tuotannon perusedellytykset, huolehtimalla
17405: listen, yleishyödyllisten ja esimerkiksi ympäris- pitkäntähtäyksen suurinvestoinneista, koordi-
17406: tönsuojelullisten tavoitteiden kanssa. Pirstou- noinnista jne.
17407: tunut energiahuolto vaikeuttaa koordinointia ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
17408: laajamittaista optimointia ja saattaa johtaa kan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17409: santaloudelliseen tuhlaukseen, ympäristön pilaa-
17410: miseen, epäoikeudenmukaisiin tariffeihin ja suu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17411: riin tulonsiirtoihin. menpiteisiin maamme energian suurtuo-
17412: Sähkön suurtuotanto ja jakelu on valtakun- tannon ja jakelun keskittämiseksi yh-
17413: nallinen tehtävä, se vaatii koko maan kattavan teiskunnan valvontaan ja hallintaan ja
17414: tuotanto- ja jakelujärjestelmän, laajat resurssit, antaisi sitä tarkoittavan lakiesityksen
17415: kansainvälisiä sopimuksia ja se merkitsee myös eduskunnalle.
17416: velvoitteita energian määrän ja laadun suh-
17417: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
17418:
17419: Marja-Liisa Salminen Sten Söderström
17420: Matti Kautto Mikko Kuoppa
17421: 424 1983 vp.
17422:
17423: Toivomusaloite n:o 377
17424:
17425:
17426:
17427:
17428: Salminen ym.: Aravalainoitettujen vuokra-asuntojen vuokrien
17429: vahvistamisen siirtämisestä kunnille
17430:
17431:
17432: Eduskunnalle
17433:
17434: Asuntotuotantolain täytäntöönpanosta ja so- tännössä juuri lainkaan valvo yksittäisiä arava-
17435: veltamisesta 26. 6. 1959 annetussa asetuksessa vuokrataloja, jää asukkaiden oikeusturva hei-
17436: ( 268159) määrättiin nykyinen asuntohallitus koksi jopa niissä tapauksissa, joissa asukkaat
17437: vahvistamaan aravalainoitettujen asuntojen itse ovat taloyhtiön papereita tutkiessaan löy-
17438: enimmäisvuokrat. Myöhemmin asuntotuotanto- täneet selviä virheitä ja muuta huomautetta-
17439: asetuksessa, joka annettiin 9. 2. 1968 ( 88168), vaa. Kunnalliset elimet puolestaan joutuvat jo
17440: määrättiin kunnalliset elimet - lähinnä kun- luonteensa vuoksi ainakin asukkaiden sitä vaa-
17441: nallishallitus tai valtuuston päätöksellä asian- tiessa paremmin perehtymään kuhunkin yksit-
17442: omainen kunnallinen lautakunta - vahvista- täistapaukseen, ovathan ne vaaleilla valitun
17443: maan kyseinen enimmäisvuokra niissä aravata- kunnallisvaltuuston valvottavissa.
17444: loissa, jotka ovat saaneet asuntolainan 1. 7. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
17445: 1968 tai sen jälkeen. Tämä kaksijakoinen me- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17446: nettely on perusteeton ja aiheuttaa asukkaille
17447: jo sinänsä hankaluuksia. Lisäksi asuntohallituk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17448: sella ei voi olla riittävästi paikallista asiantun- menpiteisiin kaikkien aravalainoitettu-
17449: temusta kunkin hakemuksen tutkimiseen. Kun jen vuokra-asuntojen vuokrien vahvista-
17450: lisäksi tiedetään, että asuntohallitus ei käy- misen siirtämiseksi kunnallisille elimille.
17451: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
17452:
17453: Marja-Liisa Salminen Matti Kautto Mikko Kuoppa
17454: 1983 vp. 425
17455:
17456: Toivomusaloite n:o 378
17457:
17458:
17459:
17460:
17461: Sasi ym.: Kansanedustajien päivärahajärjestelmän muuttamisesta
17462: kulukorvausperusteiseksi
17463:
17464:
17465: EduskunnaHe
17466:
17467: Edustajanpalkkiosta annetun lain 1 § :n mu- tä kansanedustajien ei tarvitse päivärahan saa-
17468: kaan maksetaan edustajalle, jonka asunto on misen ehdoksi täyttää samoja edellytyksiä kuin
17469: kauempana kuin 30 kilometrin päässä Helsin- virkamiehen, vaan päiväraha lankeaa pelkän
17470: gin rautatieasemalta, valtiopäivien koossaolo- edustajan toimen hoitamisen perusteella. Laa-
17471: ajalta päivärahaa, joka vastaa kotimaassa teh- jalti kuitenkin on oltu yksimielisiä siitä, että
17472: dystä yli 12 tunnin virkamatkasta valtion vi- niille edustajille, jotka eivät kotoaan käsin voi
17473: ranhaltijalle kulloinkin suoritettavaa toisen edustajantyötä hoitaa, on maksettava korvaus-
17474: matkustusluokan korotettua kaupunkipäivära- ta ylimääräisistä kuluista. Tämän korvauksen
17475: haa. Yli 60 kilometrin päässä asuvalle edusta- maksamisen tulisi lähteä perustelluista lisäkus-
17476: jalle suoritetaan päivärahaa 50 prosentilla ko- tannuslaskelmista.
17477: rotettuna. Sen vuoksi ehdotamme kunnioittavasti edus-
17478: Eduskuntavaalien yhteydessä keskusteltiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17479: laajasti edustajien oikeutuksesta päivärahaan ja
17480: päivärahan maksamisen perusteista. Kansalais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17481: ten suhtautuminen päivärahaan osoittautui kiel- nykyisen kansanedustajien päivärahajär-
17482: teiseksi, ja vaalien tulos myös heijasteli tätä jestelmän muuttamiseksi kulukorvaus-
17483: ajattelua. Kritiikki kohdistui laajalti siihen, et- järjestelmäksi.
17484: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17485:
17486: Kimmo 1. Sasi Ilkka Kanerva
17487:
17488:
17489:
17490:
17491: 54 088300420M
17492: 426 1983 vp.
17493:
17494: Toivomusaloite n:o 379
17495:
17496:
17497:
17498:
17499: Skinnari ym.: Määrärahasta maakaasuputken jatkamiseksi Hä-
17500: meeseen
17501:
17502:
17503: Eduskunnal1e
17504:
17505: Maakaasuputken jatkaminen Hämeeseen on kityksen vuoksi putken rakentamiskustannuk-
17506: alueen energiahuollon tärkeä varmistus. Maa- siin, kuten se osallistuu myös muiden kuljetus-
17507: kaasun käyttö on kansantaloudellisesti edullis- verkkojen - tiet, rautatiet, kanavat - raken-
17508: ta Hämeessä, sillä kivihiilen käyttö on alueella tamiseen.
17509: kalliimpaa kuin rannikolla ja turpeen saanti Maakaasuputken suunnitteluun ja rakentami-
17510: riittämätöntä. Maakaasun käytön lisääminen sen aloittamiseen tulisi varata ensi vuoden
17511: edellyttää jakeluverkoston laajentamista. tulo- ja menoarviossa 10 milj. matkan määrä-
17512: Vuoden 1983 alussa tehtiin Hämeen seutu- raha.
17513: kaavaliittojen ja kauppakamarien sekä Neste Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17514: Oy:n maakaasuosaston yhteistyönä maakaasun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17515: käyttöselvitys. Kyselyn vastaukset osoittivat, muksen,
17516: että kaasulla on korvattavissa 840 milj. m3
17517: vastaava määrä eri polttoaineita. että hallitus ottaisi vuoden 1984 tulo-
17518: Vaitiovallan tulee tarvittaessa rahoitustuella ja menoarvioesitykseen 10 miljoonaa
17519: turvata kansantaloudellisesti edullisen maakaa- markkaa suunnittelun ja rakentamisen
17520: suverkoston toteutuminen ja osallistua maakaa- aloittamismäärärahaksi maakaasuputken
17521: sun tuonnin suuren kansantaloudellisen mer- jatkamiseksi Hämeeseen.
17522: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17523:
17524: Jouko Skinnari Lea Savolainen Matti Luttinen
17525: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Reijo Lindroos
17526: Sirpa Pietikäinen
17527: 1983 vp. 427
17528:
17529: Toivomusaloite n:o 380
17530:
17531:
17532:
17533:
17534: Skinnari ym.: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä So-
17535: merolle
17536:
17537:
17538: EduskunnaHe
17539:
17540: Hallitus antoi vuonna 1980 eduskunnalle la- Somero on Suomen suurin maatalouspitäjä.
17541: kiesityksen (HE n:o 200/1980 vp.}, jonka Ammatissa toimivasta väestöstä saa toimeen-
17542: mukaan Valtion siementarkastuslaitos siirrettäi- tulonsa maataloudesta lähes 50 %.
17543: siin pois Helsingin kaupungista. Eräänä vaih- Someron kunta ei tähän mennessä ole saa-
17544: toehtona on jo pitkään ollut Someron kunta. nut alueelleen yhtään valtion laitosta. Kuiten-
17545: Somero on tehnyt päätöksen tarjota Valtion kin paikkakunnan edellytykset muun muassa
17546: siementarkastuslaitokselle noin 20 hehtaarin palvelujen osalta ovat siementarkastuslaitoksen
17547: suuruisen maa-alueen Someron kunnan Iha- henkilökunnallekin hyvät. Lisäksi on huomat-
17548: mäen kylästä. Alue on hyvämultaista ja osit- tava, että Somero ei ole kaukana Helsingistä
17549: tain salaojitettua peltoa. Kunta on sitoutunut eikä muistakaan Etelä-Suomen asutuskeskuk-
17550: luovuttamaan maa-alueen valtion omistukseen sista.
17551: ja käyttöön korvauksetta. Kunta on myös si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17552: toutunut kustannuksellaan huolehtimaan koko nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17553: alueen salaojituksesta ennen sen luovuttamises- muksen,
17554: ta laitokselle. Samoin kunta kustantaisi alueel-
17555: le vesijohdon Someronjoesta, jolloin laitoksen että Valtion siementarkastuslaitos
17556: viljelykasvien kastelussa voidaan käyttää ilmais- siirrettäisiin Helsingin kaupungista So-
17557: ta ja happipitoista vettä. meron kuntaan.
17558: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
17559:
17560: Jouko Skinnari Lea Savolainen
17561: 428 1983 vp.
17562:
17563: Toivomusaloite n:o 381
17564:
17565:
17566:
17567:
17568: Skön ym.: Urheilijoille myönnettävien stipendien verovapaudesta
17569:
17570:
17571: Eduskunnalle
17572:
17573: Suomen kansa on aina suhtautunut erittäin tustehtävien vuoksi. Lienee kohtuutonta, että
17574: myönteisesti urheiluun. Vaikka olemme asukas- taloudelliset vaikeudet estäisivät urheilijan täy-
17575: luvultamme pieni kansa, niin urheilijat ovat sipainoisen harjoittelun ja että hänen perheensä
17576: tuoneet meidän sydämiimme unohtumattomia joutuisi kärsimään taloudellisesti.
17577: ilon ja onnen hetkiä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17578: Urheilijamme ovat tehneet maatamme tun- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17579: netuksi kautta koko maailman ja tällä tavalla sen,
17580: olleet eräänlaisia ulkomaankaupan vientiarkki-
17581: tehteja. Näyttää kuitenkin siltä, että nykyisin että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
17582: huippu-urheilija joutuu uhraamaan urheilulle urheilijoilla olisi mahdollisuus saada ve-
17583: työ-, opiskelu- ja vapaa-aikansa sekä perheelli- rovapaa stipendi tiettyyn markkamää-
17584: nen urheilija asumaan erossa perheestään edus- rään saakka vuodessa.
17585: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
17586:
17587: Pentti Skön Urho Pohto
17588: 1983 vp. 429
17589:
17590: Toivomusaloite n:o 382
17591:
17592:
17593:
17594:
17595: Skön ym.: Investointivarausoikeuden myöntämisestä verotuk-
17596: sessa kuorma-autoilijoille
17597:
17598:
17599: Eduskunnal1e
17600:
17601: Kuorma-auton hankinta Suomessa on erit- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17602: täin kallis investointi ja tällaista investointikoh- sen,
17603: detta ei nykyisin hyväksytä verotuksessa niin-
17604: sanottujen investointitalletusten piiriin, jolla että hallitus ryhtyisi toimiin inves-
17605: toimenpiteellä saataisiin myös kuorma-autoili- tointivarauksen hyväksymiseksi vero-
17606: jat tasaveroiseen asemaan muiden yrittäjäryh- tuksessa myös kuorma-autoilijoitten
17607: mien kanssa. kohdalla.
17608: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17609: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
17610:
17611: Pentti Skön Urho Pohto
17612: 430 1983 vp.
17613:
17614: Toivomusaloite n:o 383
17615:
17616:
17617:
17618:
17619: Skön ym.: Taksiautoilijoiden autoveron maksamisen ja sen palau-
17620: tuksen anomisen siirtämisestä autoliikkeille
17621:
17622:
17623: EduskunnaHe
17624:
17625: Maassamme ammattimaista taksiliikennettä viranomaisten kanssa autoveron maksamisen ja
17626: harjoittavat autoilijat saavat autoveron palau- palautuksen anomisen, koska autoliikkeillä on
17627: tusta. Tähän autoveron palautukseen liittyy hyvä organisaatio ja koulutettu henkilökunta.
17628: epäkohta, joka tulisi korjata, etteivät taksi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17629: autoilijat joutuisi tästä kärsimään. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17630: Epäkohta taksien autoveron palautuksen sen,
17631: kohdalla on siinä, että autoilija hankkiessaan
17632: uuden auton joutuu maksamaan koko auton että hallitus ryhtyisi totmttn, jotta
17633: hankintahinnan ja sen jälkeen anomaan kysei- taksiautoilijoiden autoveron maksami-
17634: sen veronalennuksen. nen sekä autoveron palautuksen anomi-
17635: Korjaus tähän voisi tapahtua siten, että tak- nen siirrettäisiin sen autoliikkeen teh-
17636: siautoilija maksaisi autosta autoliikkeelle verot- täväksi, joka välittää auton.
17637: toman hinnan, jonka jälkeen autoliike hoitaisi
17638: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
17639:
17640: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
17641: Urho Pohto Reino Jyrkilä Liisa Arranz
17642: Heikki Riihijärvi
17643: 1983 vp. 431
17644:
17645: Toivomusaloite n:o 384
17646:
17647:
17648:
17649:
17650: Skön ym.: Jäppilän saamisesta työpaikkatukikokeilun piiriin
17651:
17652:
17653: EduskunnaHe
17654:
17655: Väestökato on useiden pienten kuntien va- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17656: kavin ilmiö maassamme. Tämän seurauksena tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17657: on veroäyri usein kohonnut hyvin korkealle, sen,
17658: mikä ilman muuta lisää muuttoa pois kun-
17659: nasta. että hallitus ryhtyisi toimiin Jäppilän
17660: Jäppilän kunta, joka kuuluu myös näihin voi- kunnan saamiseksi työpaikkatukikokei-
17661: makkaasti työpaikkoja menettäviin kuntiin, oli- lun piiriin myöntämällä kunnalle har-
17662: si huomioitava työpaikkakokeilukuntana. kinnanvarainen rahoitusavustus.
17663: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
17664:
17665: Pentti Skön Urho Pohto
17666: 432 1983 vp.
17667:
17668: Toivomusaloite n:o 385
17669:
17670:
17671:
17672:
17673: Skön ym.: Virtasalmen saamisesta työpaikkakokeilun piiriin
17674:
17675:
17676: EduskunnaHe
17677:
17678: Virtasalmen kunta on joutunut syvään ta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17679: loudelliseen ahdinkoon. Mm. Outokumpu Oy tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17680: lopettaa toimintansa kunnan alueella jo tämän sen,
17681: vuoden aikana. Virtasalmen kunta on taloudel-
17682: lisesti heikossa asemassa eikä veroäyriä voida että hallitus ryhtyisi toimiin Virta-
17683: korottaa, koska se tietää yhä suurempaa muut- salmen kunnan saamiseksi työpaikkatu-
17684: toliikettä kunnasta niihin kuntiin, joissa vero- kikokeilun piiriin myöntämällä kunnalle
17685: äyri on alhainen. Virtasalmen kuntaa on nyt harkinnanvarainen rahoitusavustus.
17686: nopeasti tuettava valtion toimenpitein uusien
17687: työpaikkojen saamiseksi kunnan alueelle.
17688: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
17689:
17690: Pentti Skön Urho Pohto
17691: 1983 vp. 433
17692:
17693: Toivomusaloite n:o 386
17694:
17695:
17696:
17697:
17698: Skön ym.: Vuokratalojen luovuttamisesta vuokralaisille pääoma-
17699: kulujen tultua maksetuksi
17700:
17701:
17702: Eduskunnal1e
17703:
17704: Aravavuokra-asuntojen vuokralaiset ovat pie- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17705: nituloisia ja usein lapsiperheitä. Tosiasia on sen,
17706: kuitenkin se, että näillä perheillä maksatetaan
17707: yhteiskunnan omaisuutta ja vuokralaiset itse että hallitus ryhtyisi toimiin kunnan
17708: eivät saa edes inflaation tuomaa hyötyä itsel- ja valtion lainoittamien vuokratalojen
17709: leen, vaan senkin hyödyn korjaa yhteiskunta. luovuttamiseksi korvauksetta vuokralai-
17710: Pienituloisilla aravavuokralaisilla ei saa mak- sille sen jälkeen, kun pääomakulut on
17711: sattaa yhteiskunnan omaisuutta. maksettu loppuun.
17712: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17713: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
17714:
17715: Pentti Skön Urho Pohto
17716:
17717:
17718:
17719:
17720: 55 088300420M
17721: 434 1983 vp.
17722:
17723: ioivomusaloite n:o 387
17724:
17725:
17726:
17727:
17728: Starast: Jaalan nimeämisestä maaseudun työpaikkakokeilukunnaksi
17729:
17730:
17731: Eduskunnalie
17732:
17733: Jaalan kunnan pinta-ala on 439 km2 ( ve- ten tukitoimenpiteiden saaminen kuntaan suu-
17734: sistöineen 561 km2 ) ja kunnan henkikirjoi- rempana kuin kehitysalueen IV A vyöhyke-
17735: tettu asukasluku vuoden 1982 alussa 2 018 edut ovat.
17736: henkilöä. Kunnan väestötiheys on 4,60 asu- Kunnan teettämän maatalouden kehittämis-
17737: kasta/km2. Väestökehitys Jaalassa on ollut huo- suunnitelman mukaan kunnassa on ns. piilo-
17738: lestuttava. Väkiluvun pienenemisen seurauk- työttömyyttä maataloudessa ja samalla työvoi-
17739: sena on Jaalan pohjoisosaan muodostunut laaja mareserviä, jolla olisi halukkuutta maaseudun
17740: hajanainen asutusalue, jossa väestötiheys on työpaikkatukikokeilusta annetun asetuksen 2
17741: vain 2 henkilöä/km2 • §:n mukaisen sivuelinkeinojen tai pienimuo-
17742: Maa- ja metsätaloudesta saa toimeentulonsa toisen yritystoiminnan harjoittamiseen. Tällai-
17743: 52 o/o ammatissa toimivasta väestöstä. Teolli- sella yritystoiminnalla kunnassa olisi hyvät
17744: suus- ja rakennustoiminnan osuus on 23 o/o mahdollisuudet toimia, jos sille saadaan riit-
17745: ja palveluelinkeinojen osuus 25 o/o. Kunnan tävästi valtion tukea. Samalla turvattaisiin nuo-
17746: elinkeinorakenne on voimakkaasti yksipuolinen, ren työvoiman pysyminen paikkakunnalla ja
17747: jota osoittaa sekin, että vuonna 1980 50,5 o/o luotaisiin paremmat edellytykset kunnassa jo
17748: kunnan veroäyreistä kertyi henkilökohtaisista toimivalle yritystoiminnalle työvoiman saantiin.
17749: tuloista. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17750: Kunnan omat mahdollisuudet eivät riitä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17751: kaikkiin- niihin toimenpiteisiin, joita tarvittai- sen,
17752: siin elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi,
17753: pysyvien uusien työpaikkojen luomiseksi ja kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17754: nan alueella olevien runsaiden raaka-ainevaro- menpiteisiin Jaalan kunnan nimeämi-
17755: jen hyödyntämiseksi. Kunnan elinkeinoraken- seksi maaseudun työpaikkakokeilukun-
17756: teen ehdoton edellytys on valtion taloudellis- naksi.
17757: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
17758:
17759: Pekka Starast
17760: 1983 vp. 435
17761:
17762: Toivomusaloite n:o 388
17763:
17764:
17765:
17766:
17767: Stenius-Kaukonen ym.: Kansaneläkkeiden verovapauden sekä
17768: kunnallisverotuksen invalidi- ja vanhuusvähennyksen palaut-
17769: tamisesta
17770:
17771:
17772: Eduskunnalle
17773:
17774: Vuoden 1983 alusta tuli voimaan kansanelä- rotus aikaisempaan verrattuna kiristyä. Tähän
17775: keuudistuksen ns. II A-vaihe. Tukiosa ja tu- johtivat paitsi eläketulovähennysten alimittai-
17776: kilisä yhdistettiin lisäosaksi ja perusosan nimi suus, kunnallisverotuksen invalidivähennyksen
17777: muutettiin pohjaosaksi. Työtulojen vaikutus sekä vanhuusvähennyksen poistaminen. Pää-
17778: kansaneläkkeeseen lakkasi kokonaan. Täysimää- asiallinen käteen jäävän tulon alenemisen ai-
17779: räistä kansaneläkettä korotettiin runsaalla 40 heuttaja on kuitenkin juuri kansaneläkkeen
17780: markalla. Korotusta eläkkeeseensä sai noin 70 verollepano. Tämän vuoksi SKDL:n eduskun-
17781: prosenttia kansaneläkkeensaajista. Keskimääräi- taryhmän 11 jäsentä vastustivat kansaneläkkei-
17782: nen korotus oli 120 markkaa kuukaudessa. den verotusta.
17783: Korotuksia saivat pieni- ja keskituloiset eläke- Kansaneläkelaitoksessa ja verohallituksessa
17784: läiset. Kansaneläkkeen korotukset merkitsevät tehdyt laskelmat osoittavat, että nettotulo saat-
17785: vuositasolla noin 1 miljardin markan lisäystä taa alentua yksinäisellä eläkkeensaajalla noin
17786: eläkemenoihin. 2 500 markan kokonaiseläkkeen tasosta, jos
17787: Kansaneläkeuudistuksen II A-vaiheeseen kyt- kyseessä on ns. vanha työeläke, ja noin 3 000
17788: kettiin uudistukseen alunperin kuulumaton elä- markan tasosta, jos työeläke on ns. uutta työ-
17789: ketulojen verotuksen uudelleenjärjestely. Kan- eläkettä. Käytännön kokemukset osoittavat, et-
17790: saneläkkeen lisäosa ja pohjaosa tulivat veron- tä eläkeläisten käteen jäävät tulot ovat pienen-
17791: alaisiksi tuloiksi. Uudet verotusperusteet, joita tyneet tuntuvastikin aiemmalta tulotasolta
17792: alettiin soveltaa helmikuusta lukien, koskevat lähtien. Erityisesti eläkkeensaajapuolisoilla ve-
17793: samalla kaikenlaatuisen eläketulon verottamis- rotus on kiristynyt jo varsin alhaisella tulota-
17794: ta, myös esimerkiksi työeläkkeitä. Varsinainen solla. Vaikka edellä mainitut markkamäärät
17795: kansaneläkeuudistus saattoi 1. 1. 1983 ainoas- tilastollisesti tarkastellen ovat keskimääräistä
17796: taan korottaa eläketuloa, tai suurempituloisilla suurempaa eläkettä edustavia - keskimääräi-
17797: eläkkeensaajilla, lähinnä pelkän pohjaosan saa- nen eläkkeensaajan kokonaiseläke, työeläke li-
17798: jilla, pitää tulotason ennallaan. Verotusmuutok- sättynä kansaneläkkeellä, oli 31. 12. 1981
17799: set puolestaan saattoivat säilyttää käteen jää- 1 690 mk/kk - eivät ne silti kuvasta suuri-
17800: vän tulon ennallaan, vähäisessä määrin korot- tuloisuutta. Käteen jäävä tulo päinvastoin pie-
17801: taa sitä, mutta myös pienentää käteen jäävää nenee monessa tapauksessa jo nettomääräistä
17802: tuloa. Nettotulon alenemat saattavat olla sa- minimipalkkaa vastaavaa tasoa selvästi alem-
17803: tojenkin markkojen suuruisia. masta tulosta.
17804: Kansaneläkeuudistusta valmisteltaessa julki- Tehtyjen veroratkaisujen kokonaismerkitys
17805: suudessa vakuutettiin, että verotusmuutokset on se, että kansaneläkeuudistuksen II A-vai-
17806: voivat pienentää käteen jäävää tuloa ainoas- heen hyödystä eli eläkkeiden korotuksista, jo-
17807: taan suurituloisilta. Näin meneteltiin, vaikka ka vuositasolla on 1 000 miljoonaa markkaa,
17808: tiedossa oli ja mm. hallituksen esityksessä oli jää veroratkaisujen jälkeen nettohyödyksi 680
17809: selostettu, että suurituloisuudella tarkoitetaan miljoonaa markkaa, kun kansaneläkeuudistuk-
17810: jotakin muuta kuin mitä se yleisessä kielen- seen kuulumattomana tekijänä on otettu lu-
17811: käytössä merkitsee. Jo lakeja valmisteltaessa kuun myös pienten työeläkkeiden verokeven-
17812: oli tiedossa, että toimeentulo heikkenee varsin nyskustannukset. Kansaneläkkeensaajilta vero-
17813: matalalta tulotasolta, eräissä tapauksissa jopa tus leikka II A-vaiheen hyödystä noin 44 pro-
17814: alle 2 000 markan kuukausitulosta saattaa ve- senttia. Kansaneläkeuudistuksen II A-vaiheen
17815: 436 1983 vp.- TA n:o 388
17816:
17817: ja veroratkaisujen yhteisvaikutus eläkkeiden sisällytetty eläketulovähennyksiin, tämä merkit-
17818: reaalista suuruutta tarkasteltaessa on se, että see, että näitä tekijöitä kompensoivaa invali-
17819: 640 000 eläkkeensaajalla käteen jäävä tulo kas- dien erityisetua ei enää ole. Toiseksi on vai-
17820: vaa, mutta 190 OOO:lla pienenee. keata ymmärtää, miten po. heikennys on tullut
17821: Ns. vanhan työeläkkeen saajalle maksettiin otetuksi huomioon sellaisen esim. 1 800 mar-
17822: ennen vuotta 1983 kansaneläkkeenä perusosan kan suuruista vanhaa työeläkettä saavan koh-
17823: lisäksi aina myös vanhan lain mukainen tuki- dalla, jonka käteen jäävä tulo joka tapaukses-
17824: osa täysimääräisenä, jollei muuta tukiosatuloa sa pienenee. Jos verotettavan tulon takia eläk-
17825: ollut. Vuonna 1983 uutena lisäosana makse- keensaajana ei ole oikeutta kunnallisverotuk-
17826: taan vähintään vanhaa tukiosaa vastaava osuus, sen invalidivähennykseen, ei heikennystä luon-
17827: eli bruttokansaneläke säilyi 1. 1. 1983 vähin- nollisesti ole edes voitu ottaa eläketulovähen-
17828: tään ennallaan. Ns. uusi työeläke puolestaan nyksen kautta huomioon.
17829: vaikutti myös vanhaan tukiosaan, ja jos työ- Kunnallisverotuksen invalidivähennyksen
17830: eläke oli riittävän suuri, kansaneläkkeenä jäi poistamisen seurauksena pienituloisille koituva
17831: maksettavaksi pelkkä perusosa. Kun kansanelä- nettotulon korotus jää pienemmäksi ja vastaa-
17832: ke muutettiin veronalaiseksi tuloksi, ns. van- vasti nettotulojen alenemat muodostuvat suu-
17833: han työeläkkeen saajalla, jos työeläke ylittää remmiksi kuin sellaisella eläkkeensaajalla, jolla
17834: tietyn markkamäärän, verolle siirtyi suurem- aikaisemminkaan ei ollut oikeutta po. vähen-
17835: pi osuus ennen verovapaata tuloa kuin saman- nykseen. Heikennys koski noin 300 000 eläk-
17836: suuruista ns. uutta työeläkettä saavalla. Näin keensaajaa. Toisin kuin säilytetyssä valtion-
17837: ollen se eriarvoisuus, joka koskee vanhan ja verotuksen invalidivähennyksessä, vähennykses-
17838: uuden työeläkkeen saajan nettotulon muutosta, tä hyötyivät myös varsin pienituloiset eläk-
17839: johtuu nimenomaan kansaneläkkeen muuttami- keensaajat, sillä se alkoi vaikuttaa jo työeläk-
17840: sesta veronalaiseksi tuloksi. Sen seurauksena keen tasolta 500-600 markkaa kuukaudessa.
17841: vanhan työeläkkeen saajalla joko nettotulon Yhteensä invalidieläkeläisiltä otettiin etuja pois
17842: korotus jää pienemmäksi kuin uuden työeläk- noin 70 miljoonaa markkaa. Käteen jäävässä
17843: keen saajalla tai nettoalenemat muodostuvat tulossa vähennys vaikuttaisi ilman inflaatiotar-
17844: suuremmiksi, suurimmillaan jopa yli 400 mark- kistusta suurimmillaan 55 markkaa kuukau-
17845: kaa kuukaudessa. Se kokonaiseläkkeen - kan- dessa.
17846: saneläke ja työeläke - taso, josta lähtien net- Käteen jäävän tulon alenemat, jotka tehty-
17847: totulo alenee, on vanhan työeläkkeen saajalla jen ratkaisujen seurauksena ilmenevät jo kes-
17848: noin 500 markkaa matalampi kuin uuden työ- kituloista selvästi pieneromissäkin tuloluokissa,
17849: eläkkeen saaj alla. aiheutuvat pääasiassa kansaneläkkeiden verolle-
17850: Tämän vuoden alusta poistettiin vanhuus- panosta. Samaten ns. vanhan työeläkkeen saa-
17851: vähennys sekä kunnallisverotuksen invalidivä- jien muita ankarampi kohtelu aiheutuu samasta
17852: hennys. Viimeksimainitun on selostettu tulleen syystä. Vanhoja työeläkkeitä saavat vanhimmat
17853: huomioonotetuksi uusia eläketulovähennyksiä eläkeläisikäluokkamme, joita yhdessä invalidien
17854: mitoitettaessa. Invalidivähennyksen tarkoitus kanssa veroratkaisuissa kohdeltiin vielä huo-
17855: on kuitenkin tasata sitä toimeentulon eriarvoi- nommin kuin muita eläkeläisiä.
17856: suutta, joka johtuu siitä, että invalidillä sekä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
17857: työssä- että myös eläkkeelläoloaikana usein on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17858: sellaisia menoeriä, jotka eivät ainakaan täysi-
17859: määräisinä tule katetuksi muun sosiaalivakuu- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
17860: tuksen kautta. Invalidina jo työssäoloarkana menpiteisiin kansaneläkkeiden verova-
17861: olleilla on myös tulotaso keskimääräisesti tar- pauden sekä kunnallisverotuksen inva-
17862: kastellen matalampi kuin terveillä työnteki- lidivähennyksen ja vanhuusvähennyksen
17863: jöillä, mikä johtaa alempaan työeläkkeeseen. palauttamiseksi.
17864: Jos kunnallisverotuksen invalidivähennys on
17865: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
17866:
17867: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa
17868: Matti Kautto Seppo Toiviainen Marja-Liisa Salminen
17869: 1983 vp. 437
17870:
17871: Toivomusaloite n:o 389
17872:
17873:
17874: Surakka ym.: Alueellisen tuotekehitysyksikön perustamisesta
17875: Jyväskylään
17876:
17877:
17878:
17879:
17880: Eduskunnalle
17881:
17882: Keski-Suomen läänin teollisuuden rakenne on Uusien ja jo toimivien yritysten kannalta tuo-
17883: suuryritysvaltainen. Suurissa teollisuusyrityksis- tekehitys- ja markkinointipalvelujen kehittämi-
17884: sä on meneillään voimakas rationalisointiaalto, nen on erittäin tärkeätä. Keski-Suomessa ei ole
17885: joka on vähentänyt ja vähentää työpaikkoja. teknisen alan korkeinta opetusta. Siitä syystä
17886: Valmet Oy:n, Enso Gutzeit Oy:n, G. A. Ser- Keski-Suomessa kehitettiin ensimmäisenä ajatus
17887: lachius Oy:n ja Yhtyneet Paperitehtaart Oy:n Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen alueelli-
17888: Keski-Suomessa toimivissa yksiköissä ovat työ- sen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perus-
17889: paikat vähentyneet rationalisointitoimenpiteiden tamisesta.
17890: seurauksena. Yksistään Jyväskylän seudulla on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17891: teollisuuden työpaikkoja menetetty runsaan kah- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17892: den vuoden aikana noin 1 500. Myös Metsä- sen,
17893: Botnia Oy:n Ääneskosken suurinvestointi tulee
17894: vähentämään työpaikkoja noin 300. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17895: Vaikka pienen ja keskisuuren teollisuuden maininnan ottamiseksi alueellisen tuote-
17896: kehitys on Keski-Suomessa lähtenyt ripeästi kehitysyksikön perustamisesta Jyväsky-
17897: käyntiin, ei sen piirissä syntyneillä työpaikoilla lään vuonna 1985 valtion vuoden 1984
17898: ole kyetty korvaamaan suuryritysten rationali- tulo- ja menoarvion luvun 32.42. johdan-
17899: soinnin seurauksena menetettyjä työpaikkoja. totekstiin.
17900: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17901:
17902: Juhani Surakka Jorma Rantanen Aarno von Bell
17903: Sakari Knuuttila Timo Roos Kaisa Raatikainen
17904: Pertti Paasio Pekka Leppänen
17905: 438 1983 vp.
17906:
17907: Toivomusaloite n:o 390
17908:
17909:
17910:
17911:
17912: Surakka ym.: Haapamäen taajaman kehittämisestä luomalla
17913: uusia työpaikkoja
17914:
17915:
17916: EduskunnaHe
17917:
17918: Haapamäen yhdyskunta on syntynyt rauta- keudenmukaista olisi, että Haapamäestä muo-
17919: tien ja Haapamäen risteysaseman vaikutukses- dostettaisiin aputerminaali, josta käsin hoidet-
17920: ta. Aina 1960-luvulle saa];cl{a oli Haapamäen taisiin ympäristön liikenne. Haapamäeltä käsin
17921: kehitys sekä risteysasemana että kyläyhteisönä tulisi ajaa edelleen autolinjat Ähtäriin, Mylly-
17922: täysin normaali. Kun eduskunta 1960-luvun mäelle, Virroille ja Keuruulie sekä uutena lin-
17923: alussa päätti rakentaa radan Tampere-Parkano jana Kolhoon, lisäksi olisi tutkittava mahdol-
17924: -Seinäjoki ja Jämsänkoski-Jyväskylä, piti lisuus ajaa Vilppulan ja Kolhon tavara Haa-
17925: kaikille päätöksentekijöille ohla selvää, että em. pamäeltä käsin.
17926: rataosien rakentaminen tulisi vaikuttamaan huo- Haapamäen kautta kulkevien henkilöjunien
17927: mattavan heikentävästi Haapamäen kaikinpuo- lukumäärä olisi tullut säilyttää riittävänä, ja
17928: liseen .kehitykseen. junat pitäisi saada kulkemaan myös niin suun-
17929: Toistaiseksi ei enempää valtiovallan tahol- niteltujen aikataulujen mukaan, että joustavas-
17930: ta kuin V altionrautateidenkään toimesta ole teh- ti pystyttäisiin käyttämään junia hyväksi. Lii-
17931: ty paljoakaan Haapamäen kehitykseen myön- kenneyhteyksien vähimmäismääränä olisi pidet-
17932: teisesti vaikuttavaa, vaikka nimenomaan valtio- tävä Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän
17933: vallan omat toimenpiteet ovat Haapamäen ke- ehdotuksia.
17934: hityksen suuntaa huomattavasti heikentäneet. Haapamäen-Potin rataosuus olisi peruspa-
17935: Vuonna 1950 Haapamäellä oli Valtionrau- rannettava ja muutettava raskaammalle kisko-
17936: tateiden palveluksessa 670-680 henkeä, nyt tukselle. Näin voitaisiin rataosuutta käyttää hy-
17937: 280, ja jos nykyisenlaatuinen kehitys saa jat- väksi paremmin.
17938: kua niin pian alle 200 henkeä. Tämä merkit- Haapamäellä olevia valmiita työtiloja olisi
17939: sisi esimerk~ksi Jyväskylän kokoisessa kaupun- käytettävä tehokkaasti ja siirrettävä sinne so-
17940: gissa noin 15 000 työpaikan menetystä. pivia uusia työmuotoja, jotka synnyttävät uu-
17941: Jämsänkosken-Jyväskylän rata avattiin tava- sia työpaikkoja jo nyt menetettyjen työpaik-
17942: raliikenteelle vuoden 1977 aikana ja henkilö- kojen tilalle.
17943: liikenteelle vuoden 1978 aikana. Koska tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17944: uusi rataosuus omalta osaltaan on heikentänyt nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17945: Haapamäen ennestäänkin heikkoa tilannetta, vomuksen,
17946: niin nyt on korkea aika ryhtyä laatimaan suun-
17947: nitelmia, joissa haapamäkeläisten edut tulevat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17948: turvatuiksi. menpiteisiin estääkseen Haapamäen
17949: Valtionrautateiden suorittamien toimenpitei- tyhjentymisen, luomalla siellä mene-
17950: den johdosta Haapamäellä suoritettava kappa- tettyjen työpaikkojen tilalle uusia, zh-
17951: letavaratyöskentely on vähentynyt huomatta- misille toimeentulon takaavia työpaik-
17952: vasti. Haapamäestä on tullut jakelupiste. Oi- koja.
17953: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17954:
17955: Juhani Surakka Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
17956: 1983 vp. 439
17957:
17958: Toivomusaloite n:o 391
17959:
17960:
17961:
17962:
17963: Sutinen ym.: Maaseudun työpaikkatuen laajentamisesta koske-
17964: maan koko Pohjois-Karjalaa
17965:
17966:
17967: Eduskunnalle
17968:
17969: Aluepoliittisten tukitoimenpiteiden vaikutuk- Pohjois-Karjalan lääninhallitus käynnisti
17970: set ovat pääasiallisesti suuntautuneet taajamiin. maaseudun työpaikkatukikokeilun neljässä ko-
17971: Maaseutualueiden elinkeinoelämän kehittämi- keilukunnassa (Ilomantsi, Liperi, Polvijärvi ja
17972: nen on jäänyt lähinnä maatilatalouden kehittä- Tuupovaara) v. 1982 elo-syyskuun vaihteessa
17973: misrahaston varaan. Maaseudulla on sellaista heti tätä koskevan asetuksen tultua voimaan.
17974: pienyritteliäisyyttä, jonka rahoittaminen jää Syntyneitä työpaikkoja ei vielä voida tarkal-
17975: toisaalta Kehitysaluerahaston ja teollisuuspii- leen tietää. Voidaan kuitenkin todeta jo nyt,
17976: rin sekä toisaalta maatilatalouden kehittämisra- että myönnettyjen päätösten perusteella ja käy-
17977: haston väliin. tettävissä olevalla 1,2 miljoonan markan sum-
17978: Maaseudun työpaikkakokeilu on selvästi malla pystytään luomaan välittömästi 41 uutta·
17979: osoittanut, että maaseudulla on sellaista työpaikkaa ja turvaamaan noin 60 työpaikan
17980: pienyritteliäisyyttä, joka on käynnistettävissä säilyminen.
17981: varsin pienellä taloudellisella tuella. Kokemuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17982: set maaseudun työpaikkatukikokeilusta ovat ol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17983: leet rohkaisevia. Se on yhteiskunnalle erittäin muksen,
17984: edullista työllisyydenhoitoa - uuden työpai-
17985: kan hinta on vain muutamia kymmeniä tuhan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17986: sia markkoja - ja uudet työpaikat sijoittuvat maaseudun työpaikkatuen vakinaistami-
17987: alueille, jonne muutoin on va1kea ulottaa alue- seksi ja laajentamiseksi koskemaan kaik-
17988: poliittisia tukitoimenpiteitä. kia Pohjois-Karjalan kuntia.
17989: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
17990:
17991: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
17992: Kerttu Törnqvist Reino Karpola
17993: 440 1983 vp.
17994:
17995: Toivomusaloite n:o 392
17996:
17997:
17998:
17999:
18000: Säilynoja ym.: Sosiaaliluonteisten verovähennysten jälkeenjäänei-
18001: syyden poistamisesta
18002:
18003:
18004: Eduskunnalle
18005:
18006: Viime vuosina on tulo- ja varallisuusvero- ja opiskelijavähennystä ei aina ole korotettu
18007: lain erilaisia vähennyksiä korotettu yleensä inflaatiota vastaavasti.
18008: inflaatiota vastaavasti. Korotukset eivät kui- Mainitut sosiaaliset vähennykset vaikuttavat
18009: tenkaan ole koskeneet yhtäläisesti kaikkia vä- yleensä myös kunnallisverotukseen ja tulevat
18010: hennyksiä, vaan pienituloisille tärkeimmät so- siten kaikkein pienituloisimpien hyväksi. Nii-
18011: siaaliset vähennykset ovat nousseet hitaasti tai den korottamista on vastustettu sen vuoksi,
18012: polkeneet kokonaan paikallaan. Sen sijaan hy- että kunnat ovat joutuneet taloudellisiin vai-
18013: vätuloisten kannalta tärkeimpiä vähennyksiä keuksiin. Toisaalta kuitenkin on luotu koko-
18014: - jotka yleensä koskevat vain valtionveroa, jo- naan uusi vähennys, omaisuustulovähennys, jota
18015: ta kaikkein pienituloisimmat eivät lainkaan mak- on korotettu huomattavasti inflaatiota enem-
18016: sa - on korotettu inflaatiovauhtia vastaavasti. män, vaikka sekin vaikuttaa kunnallisverotuk-
18017: Esimerkiksi sairauskuluvähennystä ei ole seen.
18018: lainkaan korotettu vuoden 197 5 jälkeen. Pe- Verovähennysten kohottamisessa olisikin nyt
18019: rusteluna on käytetty yhteiskunnan muunlai- luovuttava suurituloisia suosivasta linjasta ja
18020: sen tuen lisääntymistä, vaikka tosiasiassa myös korotettava voimakkaasti pienituloisten hyväk-
18021: kansalaisten sairauskulut ovat voimakkaasti ko- si tulevia sosiaalisia vähennyksiä.
18022: honneet muun muassa lääkkeiden hintojen ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18023: hoamisen myötä. Nykyinen sairauskuluvähen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18024: nyksen yläraja - 800 markkaa aikuista ja 200
18025: markkaa lasta kohti - ei kata ainakaan lapsi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18026: perheessä vuoden aikana syntyviä kustannuk- tulo- ;a varallisuusverolain vähennysten
18027: sia. korottamiseksi kiinnittämällä huomiota
18028: Myöskään veronmaksukyvyn alentumisvä- niin sanottu;en sosiaalisten vähennysten
18029: hennystä, perusvähennystä, huoltajavähennystä iälkeeniääneisyyden kor;aamiseen.
18030: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
18031:
18032: Vappu Säilynoja Niilo Koskenniemi
18033: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen
18034: 1983 vp. 441
18035:
18036: Toivomusaloite n:o 393
18037:
18038:
18039:
18040:
18041: Säilynoja ym.: Kehitysalueiden kehitysedellytysten parantamisesta
18042:
18043:
18044: Eduskunnalle
18045:
18046: Kehitysalueiden kehittämiseen on kiinnitet- Valtion yritysten ja kehitysalueiden pienyritys-
18047: ty huomiota ja kehitysaluelainsäädäntö on ollut ten yhteistoiminnasta
18048: voimassa verraten pitkään; sitä on samalla
18049: aika ajoin uudistettu. Ilman näitä toimia ja Pienyritykset ovat erityisen tärkeitä palvelu-
18050: muuhunkin lainsäädäntöön sisältyviä, kehitys- jen kehittäjinä, erikoistuotteiden valmistajina ja
18051: alueiden olosuhteet huomioon ottavia säännök- uusien tuotannonalojen luojina. Työvaltainen
18052: siä kehitysalueet epäilemättä olisivat nykyistä pienteollisuus on tärkeä tekijä kavennettaessa
18053: heikommassa jamassa. Silti voidaan todeta, alueiden välisiä kehityseroja.
18054: ettei kaikkea suinkaan ole tehty kehitysaluei- Pienyritysten toimintaedellytysten parantami-
18055: den tasa-arvoisen ja kehitysalueiden olosuhteet sessa valtion omalla yritystoiminnalla on mer-
18056: huomioon ottavan kohtelun hyväksi. Seuraavas- kityksensä. Valtionyhtiöt voisivat suunnitelmal-
18057: sa on tarkasteltu eräitä mahdollisia toimenpi- lisesti laajentaa yhteistoimintaansa varsinkin ke-
18058: teitä pyrkimättä silti täydelliseen luetteloon. hitysalueiden pienyritysten kanssa. Tämä voisi
18059: tapahtua esimerkiksi solmimalla pitkäaikaisia
18060: alihankinta- ja tuotekehittelysopimuksia. Val-
18061: tionyhtiöistä voisi olla - mikäli niin tahdo-
18062: Valtionyhtiöiden kehittäminen taan - apua myös pienyrityksille vientikaupas-
18063: sa ja varsinkin kaupassamme Neuvostoliiton
18064: Valtionyhtiöiden kehittämiseltä on puuttunut kanssa. Kehitysalueiden pienyritys on sen ver-
18065: suunnitelmallisuus. Laki velvoittaa niitä toimi- ran pieni, ettei se kykene hevin olemaan mer-
18066: maan "terveiden liikeperiaatteiden" mukaan. kittävä ostaja ja myyjä rajakaupassa tai yleen-
18067: Tämän velvoituksen mukaisesti ne ovat myös sä kaupassa Neuvostoliiton kanssa.
18068: pyrkineet toimimaan mm. sijaintipaikkaratkai- Kehittämällä valtionyhtiöiden ja pienyritys-
18069: suissaan. ten yhteistoimintaa voitaisiin osaltaan vaikut-
18070: Valtiovalta on kuitenkin kokenut tärkeäksi taa kehitysalueiden tulevaisuuteen.
18071: kehitysaluepolitiikan. Pitäisi siis olla luonnol-
18072: lista, että valtionyhtiöt ottaisivat yksityisiä pa-
18073: remmin huomioon kehitysalue- ja työllisyysnä- Pienyritystoiminnan rahoitus
18074: kökohdat, ts. ne yrityksen kirjanpidossa näky-
18075: mättömät kustannukset ja hyödyt, jotka usein- Toimintarahoituksen saaminen on pienyrittä-
18076: kin lankeavat julkisen vallan kannettaviksi. Val- jälle . vaikeimpia ongelmia. Pienyrityksillä ei
18077: tionyhtiöiden merkitys kehitysalueille on toki useinkaan ole riittäviä vakuuksia normaalin
18078: ollut suuri, mutta useinkin on tarvittu maa- pankkirahoituksen saamiseen käyttöpääomalle.
18079: kunnallisia kansanliikkeitä ja mittavaa poliit- Samaten suurempien yritysten kiinteät suhteet
18080: tista painostusta ennen kuin on päästy keskus- pankkeihin ja muihin rahalaitoksiin asettavat
18081: telemaan kehitysaluesijoituksen yhteydessä hai- ne suotuisampaan asemaan silloinkin, kun pien-
18082: toista ja hyödyistä sekä yrityskirjanpidollisten yrityksen kohdalla olisi kyse taloudellisesti mie-
18083: ylimääräisten kustannuserien hyvittämisestä, jo- lekkäästä toiminnasta.
18084: ka on ollut kehitysalueelle sijoittumisen edel- Kehitysalueilla pienyritykset kykenisivät tar-
18085: lytyksenä. Valtionyhtiöiden toimintaa tulisi kui- joamaan runsaastikin työpaikkoja. Monasti
18086: tenkin suunnitella myös alueiden kehittämisen puuttuvat yleiset edellytykset suuryksiköiden
18087: näkökulmasta, jolloin kehitysalueiden kannalta perustamiseksi kehitysalueille, joten niitä ei voi
18088: tulos olisi nykyistä suotuisampi. pitää kehitysalueiden kehittämisen avaimena.
18089: 56 088300420M
18090: 442 1983 vp.- TA n:o 393
18091:
18092: Kehitysalueilla Kehitysaluerahasto Oy on ai- keinoja jne., vaikuttavat osaltaan kehitysaluei-
18093: noa rahoittaja, joka kykenee lainaittamaan yri- den tilanteeseen myönteisesti. Siksi niihin tulisi
18094: tyksiä, joilla ei ole tarjota turvaavaa vakuutta. kiinnittää huomiota.
18095: Tosin ongelmana on se, että tällä hetkellä puo- Tässä yhteydessä jätämme tarkastelun ulko-
18096: let rahoitustarpeesta on hoidettava normaalina puolelle lukuisat idea-asteella olevat tai vireil-
18097: pankkirahoituksena. Tällöin vakuuksien riittä- lä olevat hankkeet (kuten Sokiin avaaminen) ,
18098: mättömyys silti saattaa muodostua esteeksi. koska ne paikallisina tai vain osaa kehitysaluei-
18099: Kehitysaluerahasto Oy:n toimintaa tulisi sik- ta koskevina kysymyksinä eivät sovi tämän
18100: si kehittää siten, että se voisi tarvittaessa vas- aloitteen puitteisiin. Korostamme kuitenkin, et-
18101: tata pienyrityksen koko lainantarpeesta. Näin tä yksittäisiä hankkeita koskevilla päätöksillä
18102: kehitysalueille kyettäisiin luomaan huomatta- on yhteenlaskettuna erittäin suuri merkitys ke-
18103: vasti enemmän työpaikkoja. hitysalueilla ja tietysti kukin yksittäinen han-
18104: ke on sijoituspaikkakunnalleen ja lähiseudul-
18105: leen erittäin tärkeä. Tässä aloitteessa emme
18106: Kunnallisverotuksen tuoton liioin tarkastele maakunnallisia elinkeinojen ke-
18107: ohjaaminen hittämisedellytyksiä, joita uskoaksemme esitel-
18108: Kunnallisverotuksessa ongelmana on se, että lään useissakin eduskunnalle tehtävissä aloit-
18109: ne kunnat, joissa tulon muodostukseen oleelli- teissa. Liioin emme tässä esitä kehitysaluelain-
18110: sesti vaikuttavat tekijät kuten luonnonvarat, säädännön kokonaisuudistusta.
18111: vesivoima jne. sijaitsevat, eivät useinkaan saa Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
18112: oikeudenmukaista osuutta verotuloista. Vuon- toivomuksen,
18113: na 1976 mietintönsä jättänyt kunnallisverotoi-
18114: mikunta on omalta osaltaan selvitellyt kysy- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
18115: mystä ja tehnyt ehdotuksia, joilla olisi myöntei- kehitysalueiden kehitysedellytysten pa-
18116: nen merkitys kehitysalueiden kannalta. Ehdo- rantamiseksi valtionyhtiöiden kehittämi-
18117: tusten toteuttamisessa ei kuitenkaan ole edetty. sen suunnitelmallisuutta tehostamalla,
18118: valtion yritysten ja pienyritysten yhteis-
18119: toimintaa laajentamalla, pienyritysten
18120: Täydennykseksi rahoituspohjaa tukemalla ja kunnallisve-
18121: rotuksen tuoton tarkoituksenmukaisella
18122: Toimenpiteet, joilla pyritään elvyttämään ohjaamisella.
18123: maatalouselinkeinoja mm. tarjoamalla sivuelin-
18124: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
18125:
18126: Vappu Säilynoja Niilo Koskenniemi Pirkko Turpeinen
18127: Inger Hirvelä Timo Laaksonen Esko Helle
18128: Ulla-Leena Alppi Heikki Mustonen Osmo Vepsäläinen
18129: Juhani Vähäkangas Lauha Männistö
18130: 1983 vp. 443
18131:
18132: Toivomusaloite n:o 394
18133:
18134:
18135: Söderström: Valtion turkisjalostusyhtiön perustamisesta
18136:
18137:
18138: Eduskunnalle
18139:
18140: Maassamme toimii erittäin mittava turkis- kaikkea siitä, että turkisten käsittely ja vii-
18141: tuotanto. Sen ongelmana on kuitenkin alhai- meistelytyö on hyvin työvoimavaltaista ja mo-
18142: nen jalostusaste. Maamme turkisnahkavienti nivaiheista. Suomen tuotantorakenteen muut-
18143: on mittavaa ja sen tuotot ovat vuosina 1978 tamiseksi olisikin toivottavaa, että valtio ryh-
18144: -79 olleet noin 900 miljoonaa markkaa. Tä- tyisi toimenpiteisiin raakaturkisten edelleen
18145: män lisäksi valmiiden turkisten vienti on ol- jalostamiseksi. Tämä olisi omiaan monipuolis-
18146: lut noin 50 miljoonaa markkaa. tamaan maamme tuotantorakennetta ja myös-
18147: Kaiken kaikkiaan maassamme on noin 4 000 kin voimakkaasti työllistämään. Turkisteolli-
18148: turkistarhaa, jotka pääasiallisesti ovat perhe- suudessa avautuu todella mittavia mahdolli-
18149: tarhoja ja joita hoitavat yksittäiset perheet. suuksia. Kun kuitenkin ongelmana on ammatti-
18150: Täten turkistarhaus on ensisijaisesti pienyri- taitoisen työvoiman ja riittävien pääomien
18151: tystoimintaa ja erittäin työvoimavaltaista. Tur- puute, tulisi valtion omalta osaltaan auttaa ja-
18152: kistarhaustoiminta on koonnut ympärilleen lostusasteen kohottamisessa. Turkistarhaajat
18153: myös laajan alihankintateollisuuden, josta eläin- eivät pienyrittäjinä pysty sijoittamaan suuria
18154: häkkien ja rehutraktorien tuotannon voi maini- pääomia laajan jalostuskoneiston rakentami-
18155: ta esimerkkinä. Lisäksi voidaan todeta, että seen. Siksi valtion tulisi ryhtyä ensisijaisesti
18156: kalastuksenkin kannalta turkistarhaus on erit- kouluttamaan korkeakoulu- ja ammattikoulu-
18157: täin tärkeätä. Kaikki rehukalahan nimittäin on tasoista henkilökuntaa turkistuotannon jalosta-
18158: tänä päivänä turkistarhauksen käytössä. miseksi kotimaassa. Par'aikaa Helsingin yli-
18159: Maamme asema turkisten tuotannossa on to- opistossa suunnitellaan opettajakoulutuksen
18160: della merkittävä, mutta toisaalta turkisten ja- aloittamista työnjohtajia ja tuotesuunnittelijoita
18161: lostuksessa maamme on jälkeen jäänyt kehitys- varten turkisalalle, jotta myöhemmin voitaisiin
18162: maa. Eräiden selvitysten mukaan, joissa myös- aloittaa muokkaajien ja desainerien koulutus
18163: kin kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut ammattikouluissa. Lisäksi tulisi perustaa val-
18164: mukana, todettiin, että maamme tuottaa noin tionyhtiö, joka laajamittaisesti voisi aloittaa tur-
18165: 20 % minkinnahoista ja jopa 50 % siniketun- kisnahkojen jalostustyön. Tämä on perusedelly-
18166: nahoista koko maailmassa. Nämä turkikset myy- tys sille, että todella Suomessa pystyisimme
18167: dään kansainvälisillä huutokaupoilla ja menevät jalostamaan kaikki turkisnahat valmiiksi tur-
18168: ostajamaihin jalostettavaksi, ja täten koko ja- keiksi. Mikäli valtio ei lähde jalostustoimin-
18169: lostusvaihe siirtyy ulkomaille merkittävänä taan mukaan, on vaarana, etteivät nykyiset pie-
18170: työllistävänä seikkana. Turkisjalostus totmn net jalostamot pysty jalostusta hoitamaan ja
18171: ulkomailla ennen kaikkea siksi, että kotimaas- että myöskin perusturkistarhaus siirtyy ulko-
18172: ta puuttuu ammattitaitoinen henkilökunta ja maille jalostarnoiden yhteyteen.
18173: sen lisäksi suuria taloudellisia sijoituksia ei tur- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18174: kistoimintaan toistaiseksi ole Suomessa tehty. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18175: Mikäli Suomessa tuotetut kaikki turkiseläin-
18176: ten nahat jalostettaisiin valmiiksi turkeiksi, että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
18177: voitaisiin suoraan työllistää turkisten muok- menpiteisiin valtion turkisjalostusyhtiön
18178: kauksessa, levittämisessä (bodie-valmistus) perustamiseksi ja toiminnan alullepane-
18179: sekä turkisten valmistelussa ja viimeistelyssä miseksi sekä huolehtisi ammattitaitoisen
18180: kaiken kaikkiaan noin 6 500 ihmistä (turkis- työvoiman kouluttamisesta turkisjalos-
18181: tutkimus M-konsultointi) . Tämä johtuu ennen tukseen.
18182: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
18183:
18184: Sten Söderström
18185: 444 1983 vp.
18186:
18187: Toivomusaloite n:o 395
18188:
18189:
18190:
18191:
18192: Söderström: Turpeenjalostuslaitoksen rakentamisesta Vimpeiiin
18193:
18194:
18195: Eduskunnalle
18196:
18197: Vaasan läänissä on arvioiden mukaan turve viedään kuitenkin kauttaaltaan Kokko-
18198: 170 000 ha yli kahden metrin syvyistä suota. laan Outokummun tehtaille jalostettavaksi.
18199: Kuitenkin läänissä on suhteellisen vähän sel- Vimpeli ja sen lähikunnat ovat työllisyyden
18200: laista teollisuutta, joka voisi käyttää polttotur- osalta hyvin heikossa asemassa ja työttömyys
18201: vetta. Toisaalta läänin rajaseuduilla, joissa suu- esim. Vimpelissä nousi talvikautena 1978-79
18202: rin osa turvesoista sijaitsee, ei asutustiheys ole 12 prosenttiin.
18203: suurta, mikä ei mahdollista laajaa polttotur- Nämä näkökulmat huomioon ottaen Vimpe-
18204: peen käyttöä. Tämän vuoksi noin puolet vuo- liin tulisi perustaa turpeenjalostuslaitos, joka
18205: sittain tuotetusta turpeesta viedään läänin ulko- antaisi alueen ihmisille työtä, ja tällöin sääs-
18206: puolelle. tyttäisiin myös kuljetuskustannuksilta. Tur-
18207: Vimpelin kunnassa Valtion polttoainekeskuk- peen käytön suhteen voidaan toimia joko nes-
18208: sella eli VAPO:lla on hallussaan suota n. teyttämällä turve metanoliksi, kaasutuksen
18209: 3 200 ha, josta tällä hetkellä on tuotantokun- avulla tai briketin valmistamisen avulla.
18210: nossa n. 400 ha ja valmistelun alla 1 100 ha. Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto ja Vimpe-
18211: Lisäksi Vimpelin lähikunnissa, Vetelissä, Per- lin kunta ovat tässä asiassa jo aikaisemmin
18212: hossa, Halsualla ja Lestijärvellä VAPO:lla on kääntyneet valtiovallan puoleen.
18213: hallussaan turvesuota yhteensä n. 2 500 ha. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18214: Kun vielä huomioidaan Keski-Suomen läänin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18215: puolella olevat laajat turvesuot, voidaan todeta,
18216: että Vimpeli lähialueineen muodostaa laajan ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti suun-
18217: yhtenäisen suoalueen. Vimpeli muodostaa nittelu- ja käytännön toteutustyöhön
18218: VAPO:n toimintojen osalta keskipisteen, josta turpeenjalostuslaitoksen rakentamiseksi
18219: jo hoidetaan Vetelin, Perhon, Halsuan ja Lesti- Vimpeliin.
18220: järven alueen työt. Vimpelissä nostettu jyrsin-
18221: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
18222:
18223: Sten Söderström
18224: 1983 vp. 445
18225:
18226: Toivomusaloite n:o 396
18227:
18228:
18229:
18230:
18231: Tennilä: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon Kemi
18232: Oy:n paperikonehankinnan toteuttamiseksi
18233:
18234:
18235: Eduskunnalle
18236:
18237: Kemi-yhtiö tarvitsee paperikoneen, jotta yh- Kemi-yhtiön paperikoneinvestoinnin. välittömäs-
18238: tiön työpaikat voidaan turvata ja koko yrityk- tä käynnistämisestä. Valtiolta rahaa on arvioitu
18239: sen olemassaolon jatkuminen varmistuu. tarvittavan noin 100 miljoonaa markkaa, ja se
18240: Koiviston hallitus teki jo vuonna 1980 yksi- tulee jo uuden hallituksen ensimmäisessä lisä-
18241: selitteisen päätöksen siitä, että Kemi-yhtiö saa budjetissa Kemi-yhtiölle osoittaa.
18242: paperikoneen. Päätöksen toimeenpanoon ei ole Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18243: kuitenkaan ryhdytty. Tämä herättää Lapissa le- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18244: vottomuutta siitä, että paperikonepäätös aio-
18245: taankin vesittää. että uusi hallitus ottaisi lisämenoar-
18246: Näin ei saa tapahtua vaan uuden hallituksen vioon 100 miljoonaa markkaa Kemi-yh-
18247: on ensitöikseen tehtävä tarpeelliset ratkaisut tiön paperikonetta varten.
18248: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18249:
18250: Esko-Juhani Tennilä
18251: 446 1983 vp.
18252:
18253: Toivomusaloite n:o 397
18254:
18255:
18256:
18257:
18258: Tennilä ym.: Soklin kaivostoiminnan aloittamisen kiirehtimi-
18259: sestä
18260:
18261:
18262: Eduskunnalle
18263:
18264: Sokli on suuri (noin 115 miljoonaa tonnia) Neuvostoliitto on jo osallistunut suurella
18265: je rikas fosfaattiesiintymä Lapissa. Se on noin panoksella Sokiin malmiesiintvmän tutkimiseen
18266: neljä kertaa Siilinjärven jo menestyksellisesti sekä rikastuskokeisiin. Suomen ja Neuvostolii-
18267: hyödynnettävää malmia rikkaampaa, joten ri- ton pitkän ajanjakscn taloudellisessa yhteistyö-
18268: kastustekniset ongelmat lienevät jopa vähäi- ohjelmassa mainitaan fosforimineraalirikastamo
18269: semmät. Sokli on nurkkaus pitkälle Neuvosto- Suomen alueella toteutettavana yhteisenä raken-
18270: liiton puolelle ulottuvasta valtavasta malmi- nuskohteena.
18271: esiintymäalueesta, johon kuuluu esimerkiksi Neuvostoliiton puolelta on tuotu esille mah-
18272: tunnettu Hiipinän kaivos. dollisuus rakentaa yhteistyössä Sokliin rikasta-
18273: Kemiran Siilinjärven kaivos tuottaa laajen- mon lisäksi myös fosforihappotehdas. Kuljetus-
18274: nettuna noin 500 000 tonnia rikastetta vuodes- ongelmat voidaan niin haluttaessa ratkaista ra-
18275: sa. Suomen vuotuinen tarve on noin 600 000 kentamalla rautatie Neuvostoliiton puolelle Kov-
18276: tonnia. Suomen fosfaattivajaus tuodaan nykyi- doriin, jonne on matkaa vain viitisenkymmentä
18277: sin suurimmaksi osaksi Länsi-Afrikasta. On en- kilometriä. Neuvostoliitto on myös halukas
18278: nustettu fosfaattiraaka-aineen hinnan lähivuosi- ostamaan Sokiin tuotantoa.
18279: na nousevan. Suomen fosfaattiomavaraisuus pu- Soklin kaivoksen avaaminen antaisi työtä
18280: dottaisi tuontilaskuamme nykyisen hintatason Lappiin niin rakennusaikana kuin pysyvästikin.
18281: mukaan noin 150 miljoonaa markkaa vuodessa. Siksi vitkuttelu on lopetettava ja jo ensi vuo-
18282: Soklin vaikutus Lapin työllisyydelle olisi tär- den budjettiin tulee ottaa tarvittavat määrära-
18283: keä. Se työllistäisi välittömästi pysyvästi aina- hat kaivoksen avaamiseksi. Rautaruukin tahol-
18284: kin 200 työntekijää. Lisäksi on otettava huo- ta on tuotu esille, että 1.50 miljoonan markan
18285: mioon rakennusvaiheen työvoima, kuljetuksissa tuki valtiolta mahdollistaisi Sokiin kaivoksen
18286: tarvittava työvoima sekä lannoiteteollisuudessa välittömän avaamisen.
18287: mahdollisesti syntyvät uudet työpaikat. Tuotan- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18288: non aloittaminen Soklissa antaisi sysäyksen kunnan hyväksyttyväksi toivomuksen,
18289: Koillis-Lapin taloudelliselle kehitykselle.
18290: Soklin malmi sisältää fosfaatin ohella myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18291: eräitä tärkeitä ja harvinaisia metalleja (rau- Soklin kaivoksen avaamiseksi yhteistyös-
18292: taa, uraania, thoriumia, niobia, tantaalia, zir- sä Neuvostoliiton kanssa ja varaisi ensi
18293: koniumia), jotka ovat tärkeitä komponentteja vuoden budjettiin Sokiin avaamiseksi
18294: mm. erikoismetalliseoksissa ja joiden merkitys 150 miljoonaa markkaa.
18295: tieteellis-teknisen kehityksen myötä kasvaa.
18296: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18297:
18298: Esko-Juhani Tennilä Ensio Laine Matti Kautto
18299: 1983 vp. 447
18300:
18301: Toivomusaloite n:o 398
18302:
18303:
18304:
18305:
18306: Tennilä ym.: Lapin sähkölaitosten Kemijoki Oy:ltä ostaman
18307: sähkön hinnan alentamisesta
18308:
18309:
18310: Eduskunnalle
18311:
18312: Yli puolet Kemijoen sähköstä siirretään ete- Lapille Kemijoen valjastami:nen aiheutti lohen
18313: lään, jossa sitä myydään Kemijoki Oy:n osak- menetyksen ja toi pysyvät säännöstelyhaitat.
18314: kaille osakashintaan 7 penniä kWh. Tällä hin- Lapissa vaaditaankin, että myös Lapin säh-
18315: nalla Kemijoen tuottamaa sähköä saavat Imat- kölaitosten on voitava ostaa Kemijoen sähköä
18316: ran Voima Oy, Tampella Oy, Yhtyneet Paperi- osakashinnalla, siis hintaan 7 penniä kWh.
18317: tehtaat Oy, Veitsiluoto Oy ja Helsingin kau- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18318: punki. On arvioitu, että Imatran Voima voit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18319: taa 400-500 miljoonaa markkaa vuodessa
18320: myydessään edelleen Kemijoki Oy:ltä osakas- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
18321: hinnalla saamaansa Kemijoen sähköä. menpiteisiin, joilla turvataan Lapin säh-
18322: Lapin sähkölaitokset joutuvat maksamaan kölaitoksille mahdollisuus ostaa Kemi-
18323: sähköstä huomattavasti korkeamman hinnan joen sähköä Kemijoki Oy:ltä osakashin-
18324: kuin Kemijoki Oy:n osakkaat. Tämä herättää nalla.
18325: Lapissa oikeutettua tyytymättömyyttä, sillä
18326: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18327:
18328: Esko-Juhani Tennilä Hannele Pokka
18329: 448 1983 vp.
18330:
18331: Toivomusaloite n:o 399
18332:
18333:
18334:
18335:
18336: Tuovinen ym.: Kehitysalueiden teollisten työpaikkojen lisäämi-
18337: sestä sijainninohjausjärjestelmää kehittämällä
18338:
18339:
18340: Eduskunnalle
18341:
18342: Kehitysalueiden nykyisessä teollisuudessa tyserojen lieventämiseen, mutta ei tasapainot-
18343: alueiden omiin raaka-ainevaroibio perustuvat tamaan kehitystä puhumattakaan sen ratkaise-
18344: malmikaivokset, puunjalostusteollisuus ja elin- vasta kääntämisestä. Tämän vuoksi jonkinastei-
18345: tarviketeollisuus ovat keskeisessä asemassa. Ke- nen sijainnin aktiivinen ohjailu ja investointi-
18346: hitysalueiden teollisuuden kehittäminen tulee päätösten seuranta ovat muiden aluepoliittisten
18347: perustumaan perinteisten teollisuusalojen jalos- toimenpiteiden tukena välttämättömiä. Toisaalta
18348: tusasteen korottamiseen ja toisaalta teollisuu- on edellytettävä, että julkisen vallan teollisuus-
18349: den monipuolistamiseen. Varsinkaan jatkojalos- investointeja kehitysalueille suuntaamaila on
18350: tusmahdollisuuksia ei kehitysalueilla ole riit- tuettava tasapainoista aluepolitiikkaa.
18351: tävästi käytetty hyväksi. Varsin luontevasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18352: teollisuuden laajentaminen ja keskimääräinen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18353: jalostusasteen korottaminen voisi tapahtua muksen,
18354: muualla Suomessa sijaitsevien yritysten toimes-
18355: ta. Tämä edellyttää, että kehitysalueille siirtyy että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18356: sekä niille soveltuvia tuotantovaiheita että ko- valtionenemmistöisen teollisuuden sijain-
18357: konaisia yrityksiä. Valtakunnallisesti tasapainoi- nin ohjaamiseksi pääsääntöisesti kehitys-
18358: sen alueellisen teollistumiskehityksen aikaan- alueille sekä yksityisen teollisuuden työ-
18359: saamiseksi mainittu kehityslinja on tarkoituk- paikkakasvun rajoittamiseksi ruuhka-
18360: senmukainen, edustaahan juuri työvoima kehi- alueilla ja erityisesti laajennusten ohjaa-
18361: tysalueiden runsaimpia tuotantoedellytyksiä. miseksi kehitysalueille niin, että voidaan
18362: Sekä maassamme kehitysaluelakien voimassa- saavuttaa työvoiman alueellinen kysyn-
18363: oloajalta että muissa maissa saadut kokemukset nän ja tarjonnan tasapaino sekä ediste-
18364: osoittavat selvästi, että pelkkä teollisuusyritys- tään määrätietoisesti tasapainoista alue-
18365: ten houkuttelu kehitysalueille yhteiskunnan politiikkaa.
18366: tukitoimien avulla riittää vain alueellisten kehi-
18367: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18368:
18369: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Matti Puhakka
18370: Tuula Hautamäki Kerttu Törnqvist Markus Aaltonen
18371: Pertti Hietala Aarno von Bell
18372: 198.3 vp. 449
18373:
18374: Toivomusaloite n:o 400
18375:
18376:
18377:
18378:
18379: Tuovinen ym.: Eläkeläisen opiskelijalta saaman vuokratulon va-
18380: pauttamisesta valtion- ja kunnallisverotuksen alaisuudesta
18381:
18382:
18383: Eduskunnalle
18384:
18385: Yhteiskunta käyttää varsin huomattavan kaikkea vuokran suuruus, jonka tulisi olla
18386: määrän varoja asuntotuotannon tukemiseen luo-- ehdottomasti kohtuullinen. Tämä lomake liitet-
18387: malla myös mahdollisuuksia opiskelija-asunto- täisiin vuokranantajan veroilmoitukseen ja se
18388: jen rakentamiseen. Tästii huolimatta opiskelija- cikeuttaic;i opiskelijalta saatujen vuokratulojen
18389: asunnoista on jatkuvaa puutetta ja opiskelijat verottomuuteen verotusta toimitettaessa.
18390: joutuvat usein maksamaan välttämättömistä Edellä mainitulla toimenpiteellä voitaisiin ai-
18391: asunnoista kohtuutonta vuokraa. nakin jossain määrin vähe111tää oppilasasunto--
18392: Vastaavasti on todettu monen eläkkeensaa- Joiden rakentamista ja kohdistaa asuntomäärä-
18393: jan olevan valmis majaittamaan luokseen opis- rahat entistä tarkoituksenmukaisemmin asunto-
18394: kelijoita, mutta sekä kansaneläkkeen tulosidon- tuotannon tukemiseen. Verolainsäädännön
18395: naisten osien alenemismahdollisuus että vähäi- muutos tulisi siten hyötynä yhteiskunnalle sekä
18396: sistäkin vuokratuloista valtiolle ja kunnalle me- myös eläkkeensaajille ja opiskelijoille.
18397: nevät verot ovat esteenä vuokrasopimusten Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
18398: syntymiseen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18399: Opiskelijoitten asuntotilannetta helpottaak- muksen,
18400: seen olisi yhteiskunnan edullista vapauttaa
18401: veronalaisuudesta sellaiset eläkkeensaajalle tu- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
18402: levat kohtuulliset vuokratulot, joita hän voi siten, että verotuslainsäädäntöön tehtäi-
18403: saada vuokratessaan osan asunnostaan opiske- siin muutokset vapauttamalla valtion- ja
18404: lijalle. Käytännössä ja väärinkäytösten estämi- kunnallisverotuksen alaisuudesta ne koh-
18405: seksi tämä voisi tapahtua niin, että opiskelija tuulliset vuokratulot, jotka eläkkeen..
18406: saisi koulustaan erikoislomakkeen, johon mer- saajalla on mahdollisuus saada ottaes-
18407: kittäisiin koulun nimi, vuokranantaja, asunnon saan opiskelijan vuokralaisekseen.
18408: koko ja siihen kuuluvat mukavuudet ja ennen
18409: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18410:
18411: Jouko Tuovinen Markus Aaltonen Reino Karpola
18412: Reino Jyrkilä Sinikka Hurskainen Hannu Kemppainen
18413: Matti Puhakka Eeva Turunen Lea Sutinen
18414: Pertti Hietala Kerttu Törnqvist Aarno von Bell
18415:
18416:
18417:
18418:
18419: 57 088300420M
18420: 450 198.3 vp.
18421:
18422: Toivomusaloite n:o 401
18423:
18424:
18425:
18426:
18427: Törnqvist ym.: Kehitysaluerahasto Oy:n alueellisena tytäryhtiönä
18428: toimivan kehitysyhtiön perustamisesta Pohjois-Karjalaan
18429:
18430:
18431: Eduskunnalle
18432:
18433: Pohjois-Karjala on maamme vaikeimpia työt- runsaasti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa,
18434: tömyysalueita. Suurteollisuuden rationalisointi, jotka tarvitsisivat kehitysyhtiön riskirahoitusta
18435: kaivostoiminnan supistuminen Outokummussa ja muita palveluja. Todettakoon lisäksi, että
18436: ja työvoiman tarjonnan jatkuva kasvu alueella kehitysyhtiöistä aiheutuvat menot ovat varsin
18437: pitävät myös lähivuosien työllisyysnäkymät pieniä verrattuina moniin muihin työllisyyden-
18438: synkkinä. Selvästi on nähtävissä, etteivät ny- hoitotoimenpiteisiin.
18439: kyiset aluepoliittiset keinot riitä työttömyyden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18440: supistamiseen. Kehitysaluerahasto Oy on bud- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18441: jettivaroin perustanut alueelliset kehitysyhtiöt muksen,
18442: Kainuuseen ja Lappiin. Näistä saadut kokemuk-
18443: set ovat myönteisiä. Kehitysyhtiöt voivat aut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18444: taa yrityksiä mm. riskipääoman saannissa, mark- Kehitysaluerahasto Oy:n alueellisena ty-
18445: kinoinnissa sekä yritysten suunnittelu- ja lasken- täryhtiönä toimivan kehitysyhtiön perus-
18446: tatoimen kehittämisessä. Pohjois-Karjalassa on tamiseksi Pohjois-Karjalan lääniin.
18447: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 198.3
18448:
18449: Kerttu Törnqvist Aarno von Bell
18450: Jouko Tuovinen Matti Puhakka
18451: 1983 vp. 451
18452:
18453: Toivomusaloite n:o 402
18454:
18455:
18456:
18457:
18458: Törnqvist ym.: Lieksan nimeämisestä kehitysaluelainsäädännön
18459: mukaiseksi erityistukialueeksi
18460:
18461:
18462: Eduskunnalle
18463:
18464: V aitioneuvosto on tasapainoisen alueellisen tisia 'kehittämistoimenpiteitäkin. Tämän työn
18465: kehityksen edistämisestä 10 päivänä kesäkuuta eteenpäinviemiseen täysitehoisesiti eivät kui-
18466: 1981 annetun lain (522/81) 8 §:n nojalla päät· tenkaan kaupungin voimavarat yksin riitä.
18467: tänyt määrätä eritystoimenpiteiden kohteiksi, Lieksan kaupunki on ns. muuttotappioaluet-
18468: erityisalueiksi, tietyt kunnat. ta, josta väestön on muutettava työpaikkojen
18469: Lieksan kaupungin ja sen elinkeinoelämän ti- puutteen takia muualle Suomeen tai ulkomaille.
18470: lanne ja kehittymismahdollisuudet ovat heiken- Joensuun työvoimapiirin tilaston mukaan Liek-
18471: tyneet merkittävästi verrattuna em. päätöksen- san työttömyysaste oli 31. 3. 1983 15,2 % am-
18472: reon ajankohdan tilanteeseen eri kriteerien koh- matissa toimivasta väestöstä.
18473: dalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18474: Pohjois-Karjalan läänissä sijaitseva Lieksan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18475: kaupunki on anonut valtioneuvostolta, että se muksen,
18476: määrättäisiin ns. erityistukialuekunnaksi.
18477: Lieksan kaupunki on tiedostanut jatkuvasti että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
18478: vaikeutuvan tilanteen ja julkisen vallan toimen- menpiteisiin Lieksan kaupungin hyväk-
18479: piteet kehityssuunnan muuttamiseksi. Kaupun- symiseksi kehitysaluelainsäädännön mu-
18480: gin toimesta on käynnistetty lukuisia selvitys- kaiseksi erityistukialueeksi.
18481: projekteja, joista osa on jo antanut konkreet-
18482: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
18483:
18484: Kerttu Törnqvist Matti Puhakka
18485: 452 1983 vp.
18486:
18487: Toivomusaloite n:o 403
18488:
18489:
18490:
18491:
18492: Vainio ym.: Veroasteen alentamisesta
18493:
18494:
18495: Eduskunnalle
18496:
18497: Verorasituksemme on jo nyt ylittänyt sen koja vuosittain alennetaan esimerkiksi 5 pro-
18498: asteen, joka mahdollistaa terveen talouspolitii- senttia inflaatiota enemmän. Näin syntyvä tulo-
18499: kan ja täystyöllisyyden. Reaalisia mahdollisuuk- vaje voidaan vastaavasti saada säästöinä valtion
18500: sia kokonaisveroasteemme oleelliseen aleilltami- taloutta kriittisesti tarkasteltaessa ja menoja
18501: seen nykyisestä tasostaan 34,4 prosenttia brut- supistamalla. Yritysten tulosta ei tule verottaa
18502: tokansantuotteesta ei kuitenkaan ole lyhyellä silloin, kun voittoa käytetään yrityksen kehit-
18503: aikavälillä. Tärkeimmäksi veropolitiikan tavoit- tämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.
18504: teeksi jääkin siten tässä vaiheessa veroasteen Edellä olevaan viitart:en ehdotamme kunnioit-
18505: kohoamisen estäminen. Valtiontalouden uhkaa- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18506: valta näyttävä rahoitusvaje on hoidettava ilman sen,
18507: verojen korotuksia.
18508: Valtion tuloveroasteikkoja on 1970-luvulla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18509: ryhdytty korjaamaan inflaatiokehitySitä vastaa- veroasteen alentamiseksi, niin että tulo-
18510: vasti. Kuitenkaan palkansaajien ja yritysten an- veroasteikkoa tarkistettaisiin vuosittain
18511: kara verorasitus ei ole alentunut, eikä tulovero- inflaatiokehitystä nopeammin, verovä-
18512: tuksen jyrkkää progressiota ole korjattu. Myös hennyksiä nostettaisiin ottaen huomioon
18513: monet verovähennykset ovat jääneet korjausta tapahtunut jälkeenjääneisyys sekä yritys-
18514: vaille. Työhön kohdistuva verotus on yksi työt- verotusta kehitettäisiin siten, että yritys-
18515: tömy'ysongelmiemme pääsyy. Siksi tuloveroas- ten omaan käyttöön jää riittävä osa yri-
18516: teikkojen inflaatiokorjauksissa on siirryttävä tyksen tuloksesta.
18517: ylikompensaatioon siten, että tuloveroasteik-
18518: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18519:
18520: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
18521: Pentti Kettunen Reijo Enävaara
18522: 198.3 vp. 453
18523:
18524: Toivomusaloite n:o 404
18525:
18526:
18527:
18528:
18529: Vainio ym.: Sairauskuluvähennyksen korottamisesta verotuksessa
18530:
18531:
18532: Eduskunnalle
18533:
18534: Perheiden sairauskulut nousevat nykyisin lu- sääteisten vähennyksien ylärajan yl1ttäviä sai-
18535: kuisissa tapauksissa useisiin tuhansiin markkoi- raskulujansa.
18536: hin, varsinkin silloin kun joku perheenjäsen Tämän yhä useampaa veronmaksajaa kipeästi
18537: on pidemmän aikaa sairaana. Lisäksi silmäla- koskettavan epäkohdan poistamiseksi pidämme
18538: sien hankinta tai hammaslääkärissä käynti on välttämättömänä vähennyksen huomattavaa ko-
18539: nykyisin niin kallista, että 6 §:n 1 momentin rotusta. On myöskin huomioitava se, että ve-
18540: 6 kohdan sairauskuluvähennys, joka on pysynyt ronmaksukyvyn alentumisvähennystä on äärim-
18541: ennallaan vuodesta 1975 lähtien, ei riitä näitä mäisen harvoissa tapauksissa suurten sairaus-
18542: kuluja peittämään. Verohallituksen maksuun- kulujen johdosta edes myönnetty.
18543: panotilaston mukaan vuoden 1981 tulojen vero- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18544: tuksessa lähes 800 000 tulonsaajalle jäi osa il- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18545: moitetuista sairauskuluista vähentämättä. Kun
18546: ottaa huomioon myös sen, että tulot yleensä vä- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toi-
18547: henevät silloin kun sairauskulut lisääntyvät, on menpiteisiin sairauskulujen ylärajan nos-
18548: nykyinen markkamäärä kohtuuttoman pieni. tamiseksi verotuksessa vähintään kaksin-
18549: Näiden lisäksi on laskettava ne lukuisat veron- kertaiseksi nykyisestään.
18550: maksajat, jotka eivät ole edes ilmoittaneet Iaki-
18551: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18552:
18553: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
18554: Pentti Ke~tunen Reijo Enävaara
18555: 454 1983 vp.
18556:
18557: Toivomusaloite n:o 405
18558:
18559:
18560:
18561:
18562: Vainio ym.: Pienituloisten kunnallisveron alentamisesta
18563:
18564:
18565: Eduskunnalle
18566:
18567: Viimeaikaiset hallitukset ovaJt esittäneet val- ,tustaan erityisesti kunnallisverojen välityksellä.
18568: tion tulo- ja menoarvioon näennäisiä veranalen- SMP ei voi hyväksyä tällaista talouspolitiikkaa.
18569: nuksia tavalliselle kansalaiselle. Todellisuudessa SMP katsoo, että verohelpotukset maassam-
18570: nämä veronalennukset eivät vastaa edes inflaa- me on ensisijaisesti annettava kunnallisveroissa.
18571: tion aiheuttamaa verorasitusten lisäystä. Näin Tämä tekee oikeutta kansamme laajoille ker-
18572: ollen selitykset verohelpotuksista ovat täysin roksille.
18573: katteettomia. Veronkorotuksia sen sijaan on ta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18574: pahtunut, kuten viime aikoina olemme voineet taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18575: havaita.
18576: Mutta kaiken kukkuraksi hallitukset ovat että hallitus ryhtyessään laatimaan
18577: täysin unohtaneet kunnallisverot ja niiden jat- ensi vuoden talousarviota ottaisi riittä-
18578: kuvan kasvun. Kuitenkin kunnallisverot erityi- vän määrärahan tulo- ja menoarvioon
18579: sesti rasittavat kansamme enemmistöä ja pien- rahalliseen tukeen kunnille kå"ytettiiv!ik-
18580: tuloisia. HalHtus on siis veroesityksissään suosi- si ylimäärätsinä veronhuojennusavustuksi-
18581: nut suurituloisia ja suuryrityksiä, mutta unoh- na pienitulotstfle kansalaistlle, niin että
18582: tanut tavalliset kansalaiset ja tarkoitukselli- he saavat todellisen verohelpotuksen tar-
18583: sesti suunnitellut lisättäväksi heidän verorasi- peeseensa kunnallisveroissa.
18584: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18585:
18586: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
18587: Pentti Kettunen Reijo Enävaara
18588: 198.3 vp. 455
18589:
18590: Toivomusaloite n:o 406
18591:
18592:
18593:
18594:
18595: Valli ym.: Tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta korvausten
18596: vapauttamiseksi verosta
18597:
18598:
18599: Eduskunnalle
18600:
18601: Vesiylioikeus on tehnyt 2. 1. 1982 päätök- on syntynyt verotuskäytäntö tuntunut erittäin
18602: sen, joka koskee luvan myöntämistä Oulujärven kohtuuttomalta. Se on loukannut kansan oikeus-
18603: vedenjuoksun säännöstelyyn. Samalla se on tajua ja heikentänyt kansalaisten mahdollisuuk-
18604: määrännyt säännöstelijän maksamaan aiheutu- sia kalavesien järkevään hoitoon sitä suuresti
18605: neista vahingoista ja haitoista korvauksia yksi- vahingoittaneen säännöstelyn jälkeen.
18606: tyisille, jakokunnille ja valtiolle yhteensä kor- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18607: koineen n. 10 miljoonaa markkaa. Suurimmat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18608: yksittäiset jakokunnan saarnat korvaukset ovat muksen,
18609: n. 1,5 milj. markkaa. Oulujoki Oy on maksanut
18610: nämä korvaukset 1982. että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
18611: Tulo- ja varallisuusverolain tulkinnan mukaan tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
18612: sekä itse korvaukset että korot ovat veron- seksi siten, että varsinaiset korvaukset
18613: alaista tuloa. Jakokunnat ja yksityiset joutuvat vapautetaan kokonaan veroista tai että
18614: palauttamaan huomattavan osan saamistaan va- verojen katoksi asetetaan esim. 30 %
18615: roista jälkikäteen veroina. Käytännössä tämä on ja että muutokset saatettaisiin voimaan
18616: merkinnyt n. 50%. siten, että niitä sovellettaisiin jo vuoden
18617: Kymmenien vuosien oikeustaistelujen jälkeen 1982 verotuksessa.
18618: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
18619:
18620: Sakari Valli Riitta Jouppila
18621: 456 1983 vp.
18622:
18623: Toivomusaloite n:o 407
18624:
18625:
18626:
18627:
18628: Valli ym.: Oulujokialueen etujen turvaamisesta sähkön hinnasta
18629: päätettäessä
18630:
18631:
18632: Eduskunnalle
18633:
18634: Oulujoen vaikutuspiirissä olevat sähkölaitok- Koska Lapin ja Oulujokialueen sähkönhin-
18635: set ovat saaneet Imatran Voima Oy:ltä osta- nanalennukset ovat aikaisemmin liittyneet toi-
18636: mastaan sähköistä alennusta vuodesta 1958 siinsa, olisi vastaavasti myös Oulujoen sähkön-
18637: alkaen. Alennus oli 10 % ostosähkön hinnasta. alennus nostettava Lapin tasolle. Toimenpide
18638: Imatran Voima Oy poisti kuitenkin vuoden auttaisi merkittävästi myös työllisyyden hoita-
18639: 1973 alusta Oulujoki-alennuksen latvasähkön misessa, koska alentunut energian hinta tekisi
18640: osalta eikä sitä annettu myöskään kiinteään kehitysalueiden yrityksiä kilpailukykyisemmiksi.
18641: maksukomponenttiin. Alennus kaventui siten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18642: noin 8 % :iin ostosähkön hinnasta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18643: Imatran Voima Oy on ilmoittanut alueen
18644: sähkölaitoksille erillisalennusten po~stamisesta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18645: vuodesta 1985 alkaen. Kauppa- ja teollisuusmi- Oulujokialueen etujen turvaamiseksi sa-
18646: nisteriön asettama Lapin sähkönhintatoimikunta manaikaisesti kun tehdään päätöksiä La-
18647: käsitteli lyhyesti myös Oulujoki-alennusta. Toi- pin sähkönhintatoimikunnan esittämistä
18648: mikunta katsoi, että ns. Oulujoki-alennuksen hankkeista Lapin osalta.
18649: osalta tulisi selvittää edellytykset alennuksen
18650: korottamiseksi 10 %: iin kaikkien hintakomp~
18651: nenttien suhteen.
18652: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
18653:
18654: Sakari Valli Lauri lmpiö
18655: Riitta Jouppila Aarno von Bell
18656: 1983 vp. 457
18657:
18658: Toivomusaloite n:o 408
18659:
18660:
18661:
18662:
18663: Valo ym.: Moottoriajoneuvoveron poistamisesta ammattimaiselta
18664: kuorma-autoliikenteeltä
18665:
18666:
18667: Eduskunnalle
18668:
18669: Ammattimainen kuorma-autoliikenne on jat- timaiselta kuorma-autoliikenteeltä pienentäisi
18670: kuvasti jäänyt eriarvoiseen asemaan valtioval- vallitsevaa eriarvoisuutta, vaikuttaisi kuorma-
18671: lan taholta asetettujen kustannusrasitteiden autoliikenteen kustannuspainetta alentavasti ja
18672: osalta. Mm. verotonta polttoainetta saavat käyt- hidastaisi näin kuljetuskustannusten nousua.
18673: tää rautatieliikenne, laivaliikenne, linja-autolli- Tällä hetkellä vallitsevan huonon työllisyyden
18674: kenne, lentoliikenne sekä maa- ja metsätalou- aikana tämä kiinteä vero rasittaa autoa, va~kka
18675: dessa käytettävät maataloustraktorit. Tällainen auto osan ajasta on työttömänäkin.
18676: eriarvoisuus valtiovallan taholta asetettavien Ammattimainen kuorma-autoliikenne maksaa
18677: kustannustekijöitten osalta johtaa helposti epä- moottoriajoneuvoverona valtiolle tänä vuonna
18678: terveeseen kilpailuun ja vääristää kuljetusmuo- 214 miljoonaa markkaa. Autoliikenteessä kus-
18679: tojen 1uontaisia käyttöalueita. Mm. parlamen- tannukset ovat jatkuvasti nousseet, mikä ei
18680: taarinen liikennekomitea on edellyttänyt, että ole oikea suuntaus, koska kuorma-autoilijat sa-
18681: eri liikennemuotoja kohdellaan kustannusvas- malla joutuvat kamppailemaan töiden riittä-
18682: taavuuden ja verotuksen suhteen tasapuolisesti. vyydestä.
18683: Kuljetuskustannukset muodostavat useilla Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18684: toimialoilla jopa puolet tuotteiden loppuhin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18685: noista. On selvää, että kaikki toimenpiteet,
18686: joilla kuljetuskustannusten määrää kyetään alen- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
18687: tamaan, vaikuttavat samalla paitsi vientituot- piteisiin moottoriajoneuvoveron poista-
18688: teittemme kilpailukykyyn kansainvälisillä mark- miseksi ammattimaiselta kuorma-autolii-
18689: kinoilla myös tavallisen kuluttajan ostokykyyn. kenteeltä.
18690: Moottoriajoneuvoveron poistaminen ammat-
18691: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
18692:
18693: Tauno Valo Helge Saarikoski Iiro Viinanen
18694: Lauri lmpiö Matti Viljanen
18695:
18696:
18697:
18698:
18699: 58 088300420M
18700: 458 1983 rd.
18701:
18702: Hemställningsmotion nr 409
18703:
18704:
18705: Wasz·Höckert m. fl.: Om uitvecklande av ilnhemska energikälior
18706:
18707:
18708:
18709:
18710: Till Riiksdagen
18711:
18712: Många svåra och olösta problem är för- samhällets sårbarhet vid eventuella krissituatio-
18713: knippade med kärnkraften. Slutförvaringen av ner.
18714: det radioaktiva avfallet är ett av dessa prob- Med beaktande av ovanstående föreslår un-
18715: lem. På grund av den långa förvaringstiden dertecknade att riksdagen ville besluta hem-
18716: kan knappast några garantier ges för bestän- ställa,
18717: digheten av förvaringsutrymmet. Inte ens jor-
18718: dens bergsformationer har en betryggande be- att regeringen
18719: ständighet. - avskriver all planering för ett
18720: Hanteringen av de radioaktiva ämnena från femte kärnkraftverk,
18721: brytningen tili slutförvaringen är långvarig och - klargör för alla instanser och före-
18722: mångskiftande. Fullständiga garantier om att tag att tillstånd för byggande av ett fem-
18723: tekniska fel inte uppstår kan inte ges. Än mind- te kärnkraftverk inte kommer att be-
18724: re kan garantier fås mot olyckstillbud beroende viljas,
18725: på "den mänskliga faktorn". Med beaktande av - kraftigt satsar på energibesparan-
18726: de katastrofala följder ett missöde kunde med- de åtgärder medelst de till buds stående
18727: föra måste kärnkraften ses som en olämplig medlen, såsom prispolitzken, reglering-
18728: energikälla. Man bör också beakta risken för en av energianvändning, intensifierade
18729: att användningen av kärnkraft banar vägen för kampanjer för sparsamhet och stöd åt
18730: kärnvapen. konkreta projekt som sparar elkraft,
18731: Den högteknologi som kärnkraften represen- - utökar resurserna avsevärt för ut-
18732: terar måste också ses som en faktor som ökar vecklande av inhemska energikällor.
18733: Helsingfors den 19 april 1983
18734:
18735: Ole Wasz-Höckert Jutta Zilliacus Henrik Westerlund
18736: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
18737: 1983 vp. 459
18738:
18739: Toivomusaloite n:o 409 Suomennos
18740:
18741:
18742: Wasz-Höckert ym.: Kotimaisten energianlähteiden kehittämisestä
18743:
18744:
18745:
18746:
18747: Edu'Skunnalle
18748:
18749: Ydinvoimaan liittyy monia vaikeita ja rat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18750: kaisemattomia pulmia. Radioaktiivisen jätteen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18751: lopullinen säilyttäminen on eräs näistä pulmista. muksen,
18752: Pitkän säilytysajan vuoksi voidaan tuskin antaa
18753: mitään takeita säilytystilan pysyvyydestä. Ei että hallitus
18754: edes maapallon kalliomuodostumilla ole varmaa peruuttaisi kaiken viidennen
18755: pysyvyyttä. ydinvoimalan suunnittelunsa,
18756: Radioaktiivisten aineiden käsittely niiden lou- - tekisi selväksi kaikille päättäville
18757: himisesta lopulliseen säilytykseen on pitkäaikai- elimille ja _yrityksille, että lupaa vii-
18758: nen ja monivaiheinen. Täydellisiä takeita ei dennen ydinvoimalan perustamista var-
18759: voida antaa siitä, että teknisiä virheitä ei synny. ten ei tulla myöntämään,
18760: Vielä vähemmän voidaan saada takeita siitä, - panostaisi voimakkaasti energiaa
18761: ettei onnettomuustapauksia johdu ",inhimillisistä säästäviin toimenpiteisiin käytettävissä
18762: tekijöistä". Ottaen huomioon sen, miten kata- olevin keinoin kuten hintapolitiikalla,
18763: strofaaliset seuraukset onnettomuudesta saattaisi energian käytön säännöstelyllä, säästä-
18764: aiheutua, ydinvoimaa on pidettävä sopimatto- miskampanjoiden tehostamisella ja kon-
18765: mana energian lähteenä. On myös otettava huo- kreettisten, sähkövoimaa säästävien
18766: mioon se vaara, että ydinvoiman käyttäminen suunnitelmien tukemisella,
18767: raivaa tietä ydinaseille. - lisäisi huomattavasti kotimaisten
18768: Ydinvoiman edustamaa korkean tason tek- energianlähteiden kehittämiseen tarvit-
18769: nologiaa on myös pidettävä yhteiskunnan haa- tavia varoja.
18770: voittuvuutta lisäävänä tekijänä mahdollisissa
18771: kriisitilanteissa.
18772: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
18773:
18774: Ole Wasz-Höckert Jutta Zilliacus Henrik Westerlund
18775: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
18776: 460 1983 vp.
18777:
18778: Toivomusaloite n:o 410
18779:
18780:
18781:
18782:
18783: P. Vennamo ym.: Jatko- ja uudelleenkoulutuksen kustannusten
18784: verovähennyskelpoisuudesta
18785:
18786:
18787: Eduskunnalle
18788:
18789: Eri ammattien kehittyminen ja jatkuvasti saa vähentää tästä aiheutuneita kuluja vero-
18790: teknistyvä maailma edellyttävät kaikilta kansa- .tuksessaan. Tämä on epäkohta, joka tulee
18791: laisilta yhä pitempää koulutusta ja perehtymistä korjata.
18792: ammattiin. Yhteiskunnan tulee kaikin käytet- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18793: tävissään olevin keinoin pyrkiä kannustamaan tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
18794: kansalaisten omatoimista koulutusta ja itsensä väksi toivomuksen,
18795: kehittämistä. Tähän tulee luoda myös rii.lttäväJt
18796: taloudelliset edellytykset. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18797: Tällä hetkellä koulutuskustannusten verovä- verotusta koskevien säännösten muut-
18798: hennyskelpoisuudessa erityisesti ammatissa toi- tamiseksi niin, että jatko- ja uudelleen-
18799: mivan väestön osalta on pahoja puutteita. Työn- koulutuskustannukset olisivat verovel-
18800: antajan lähettäessä työntekijänsä jatkokoulu- volliselle vähennyskelpoisia kuluja myös
18801: tukseen ovat kulut vähennyskelpoisia, mutta silloin, kun asianomainen on oma-aloit-
18802: työntekijän hakeutuessa oma-aloitteisesti jatko- teisesti hakeutunut jatko- tai uudelleen-
18803: tai uudelleenkoulutukseen, ei hän useinkaan koulutukseen.
18804: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18805:
18806: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
18807: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
18808: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
18809: Mikko V ai:nio
18810: 1983 vp. 461
18811:
18812: Toivomusaloite n:o 411
18813:
18814:
18815:
18816:
18817: P. Vennamo ym.: Vuorotyölisän verotuksen poistamisesta
18818:
18819:
18820: Eduskunnalle
18821:
18822: Vuosi vuodelta kiristynyt verotus on johta- työlisä on korvaus ennemminkin hankalasta
18823: nut siihen kestämättömään tilanteeseen, että työajasta kuin tehdystä työstä ja siksi sen tulisi
18824: erityisesti erilaisia lisiä ja ylitöitä verotetaan olla mieluimmin kokonaan veroista vapaata.
18825: raskaasti. Enoakanpidätys näistä tuloista on Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18826: säännönmukaisesti ainakin 50 %, ja lopullinen tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
18827: vero saattaa kohota vielä tätäkin korkeammaksi. väksi toivomuksen,
18828: Erityisen epäoikeudenmukaista verotuksen
18829: osalta on se, että raskaasta tai hankalasta työstä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18830: tai työajasta maksettavat korvaukset joutuvat menpiteisiin vuorotyölisän verotuksen
18831: raskaimmin verotetuiksi. Näin on mm. vuoro- kokonaan poistamiseksi tai ainakin voi-
18832: työlisän osalta, jota verotetaan kuin ylityöstä makkaasti keventämiseksi.
18833: saatua tuloa. Tämä ei ole oikein, sillä vuoro-
18834: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18835:
18836: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
18837: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
18838: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
18839: Urpo Leppänen Martti Ratu
18840: 462 1983 vp.
18841:
18842: Toivomusaloite n:o 412
18843:
18844:
18845:
18846:
18847: P. Vennamo ym.: Yksityiskotiin sijoitetusta lapsesta saatavista
18848: veronhuojennuksista
18849:
18850:
18851: Eduskunnalle
18852:
18853: Verovelvollisille, jotka ovat verovuoden ajan sien mukaan samaan asemaan kuin ne lapset,
18854: huoltaneet omaa tai ottolastaan, myönnetään joilla on oma koti omasta takaa. Lisäksi lapsen
18855: valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa ve- sopeuttaminen uuteen kotiin ja omaksuminen
18856: ronhuojennuksia. Veroluokan määräytyminen ja perheenjäseneksi ei suju ilman hyvää tahtoa ja
18857: verosta tehtävä vähennys valtionverotuksessa, määrättyä sosiaalista mieltä eikä myöskään il-
18858: tulosta tehtävä lapsivähennys kunnallisverotuk- man lisäkustannuksia, joita ei läheskään korvaa
18859: sessa ja ns. koulutusvähennys ovat tietenkin se vähäinen hoitomaksu, jonka kunta tai jokin
18860: paikallaan, sillä tulonmuodostuksessa ei eräitä muu yhteiskunnan järjestö suorittaa. Lisäksi on
18861: poikkeuksia lukuunottamatta ot:eta huomioon otettava huomioon, että laitoshoito yleensä tu-
18862: tulonsaajan perheolosuhteita. lee yhteiskunnalle taloudellisesti kalliimmaksi
18863: Edellä esitetty on kaikki oikein. Kuitenkin kuin yksityinen koti.
18864: epäkohtana on pidettävä sitä, että vain oman On kohtuutonta, että mainittuja, yksityis-
18865: lapsen tai ottolapsen huoltaminen tuottaa oi- koteihin sijoitettuja lapsia ei verotuksessa voida
18866: keuden veronhuojennukseen. "Vieras" lapsi per- ottaa huomioon samalla tavoin kuin perheen
18867: heessä, jos ja kun siihen suhtaudutaan samalla omia lapsia.
18868: tavoin kuin omaan lapseen, tuo myös muka- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
18869: naan elinkustannusten lisäyksen, monasti myös taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18870: suuremman lisäyksen kuin omien lasten koh-
18871: dalla, ja alentaa siten perheen veronmaksu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18872: kykyä. menpiteisiin sellaisen lainmuutoksen ai-
18873: Yhteiskunnan kannalta on erittäin tärkeätä, kaansaamiseksi, että yksityiskotiin sijoi-
18874: että näiden turvattomien saanti yksityiskotiin tetun lapsen huoltamisesta valtion- ja
18875: saataisiin turvatuksi. Lastensuojelun tarkoituk- kunnallisverotuksessa myönnettäisiin sa-
18876: sena lisäksi on, että turvattomien lasten ollessa mat veronhuojennukset kuin oman tai
18877: kysymyksessä saa'taisiin ko. lapset mahdollisuuk- ottolapsen huoltamisesta.
18878: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18879:
18880: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
18881: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
18882: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
18883: Mikko Vainio
18884: 198.3 vp. 463
18885:
18886: Toivomusaloite n:o 413
18887:
18888:
18889:
18890:
18891: P. Vennamo ym.: Invalidivähennysten korottamisesta
18892:
18893:
18894: Eduskunnalle
18895:
18896: Invalidivähennykset verotuksessa ovat sekä tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
18897: riittämättömät että jääneet lisäksi jatkuvan väksi toivomuksen,
18898: inflaation vuoksi vuosi vuodelta jäLkeen siitä,
18899: mitä ne lakeja säädettäessä reaaliarvoltaan oli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18900: vat. Tämän vuoksi tulisi invalidivähennyksiä invalidivähennysten voimakkaasti korot-
18901: voimakkaasti korottaa ja sitoa ne täysimääräi- tamiseksi verotuksessa ;a niiden sitomi-
18902: sesti indeksiin. seksi täysimääräisesti indeksiin.
18903: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18904: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18905:
18906: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
18907: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
18908: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
18909: Urpo Leppänen Martti Ratu
18910: 464 1983 vp.
18911:
18912: Toivomusaloite n:o 414
18913:
18914:
18915:
18916:
18917: P. Vennamo ym.: Äitiys- ja sairauspäivärahan saattamisesta vero-
18918: vapaaksi
18919:
18920:
18921: Eduskunnalle
18922:
18923: Äitiys- ja sairauspäivärahajärjestelmää on tuloa. Sairauspäiväraha tulisi aluksi määrätä
18924: eduskunnan säätämällä lailla muutettu siten, ainakin 60 markaksi päivässä. Sama koskee äi-
18925: että päivärahojen suuruus riippuu asianomaisen tiysrahaa.
18926: tuloista ilman ylärajaa sekä että ne ovat veron- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
18927: alaista tuloa. Pienin päiväraha on edelleen hä- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
18928: peällisen pieni, vain 27,50 markkaa päivältä, toivomuksen,
18929: samaan aikaan kun suurimmat päivärahat saatta-
18930: vat nousta lähes 3 000 markkaan päivältä. Kan- että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
18931: salaiset on saatettu keskenään taloudellisesti reesti esityksen äitiys- ;a sairauspäivä-
18932: karkeasti eriarvoiseen asemaan siitäkin huoli- rahan palauttamiseksi verovapaaksi tu-
18933: matta, että sairastamisen kustannukset ovat loksi ja sen määräämiseksi kaikille sa-
18934: kaikille samansuuruiset. mansuuruiseksi, ainakin 60 markaksi
18935: SMP katsoo, että sairauspäivärahan tulisi päivältä.
18936: olla kaikille samansuuruinen ja verovapaata
18937: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18938:
18939: Pekka Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
18940: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
18941: Lea Mäkipää Mikko Vainio Urpo Leppänen
18942: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
18943: 1983 vp. 465
18944:
18945: Toivomusaloite n:o 415
18946:
18947:
18948:
18949:
18950: P. Vennamo ym.: Pienehköjen vakuutuskorvausten verovapau-
18951: desta
18952:
18953:
18954: Eduskunnalle
18955:
18956: Uusien säännösten mukaan katsotaan kaikki Pieniä tapaturmavakuutuksen ja liikenneva-
18957: pienimmätkin tapaturma- ja liikennevakuutus- kuutuksen korvauksia ei SMP:n käsityksen mu-
18958: korvaukset verotettavaksi tuloksi. Näin on ta- kaan tulisi verottaa, kuten ei kansalaisten tuloa
18959: pahtunut sellaistenkiri pienten elinkorkojen muutoinkaan siltä osin, kuin se jää alle vähim-
18960: osalta, jotka eivät vuosiin tai vuosikymmeniin mäistoimeentulon tason.
18961: ole nousseet ja joista siis puuttuu indeksiturva. Edellä maini~semillamme perusteilla ehdo-
18962: Tällaisista pienistä ja jo muutoinkin inflaation tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
18963: syömistä korvaoksista peritään nyt veroa 30 %, väksi toivomuksen,
18964: jopa 50 %, mikä on merkinnyt näiden kor-
18965: vausten merkityksen häviämistä jopa lähes ko- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
18966: konaan. Kuitenkin ne on aikanaan määrätty piteisiin lain muuttamiseksi siten, että
18967: todellisen haitan korvaamiseksi eikä yhteis- pienet tapaturmavakuutuslain ;a liiken-
18968: kunnalla pitäisi olla moraalista oikeutta niiden nevakuutuslain mukaiset korvaukset ;a
18969: mitätöimiseen. elinkorot vapautettaisiin verosta.
18970: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18971:
18972: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
18973: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
18974: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
18975: Urpo Leppänen Martti Ratu
18976:
18977:
18978:
18979:
18980: 59 088300420M
18981: 466 1983 vp.
18982:
18983: Toivomusaloite n:o 416
18984:
18985:
18986:
18987:
18988: P. Vennamo ym.: Arvio- ja laskelmaverotuksen oikeudenmukai-
18989: suudesta
18990:
18991:
18992: Eduskunnalle
18993:
18994: Maamme verotusjärjestelmään sisältyy monia 1todellisuuspohjasta. Tämä ei voi olla oikein,
18995: epäoikeudenmukaisuuksia ja mahdollisuuksia laskelma- ja arvioverottaminen on saatava oi-
18996: verottajan mielivaltaan. Tällainen on muun keudenmukaiselle pohjalle.
18997: muassa mielivaltainen hatkintaverotus, jonka Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18998: poistamisesta SMP on tehnyt esityksen. ttamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
18999: Mielivaltaiseen harkintaverotukseen rinnastet- väksi toivomuksen,
19000: tavia ovat myös verottajalle annetut vapaat
19001: mahdollisuudet arvio- ja laskelmaverotukseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19002: Näiden avulla useinkin hyvin mielivaltaisesti arvio- ja laskelmaverotuksen saattami-
19003: ja kaavamaisesti määrätään verotettavalle jokin seksi oikeudenmukaiselle pohjalle verot-
19004: verotettava tulo ilman, että verolautakunnalla tajan mielivallan estäen.
19005: on minkäänlaista näyttöä arvion tai laskelman
19006: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19007:
19008: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
19009: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
19010: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
19011: Mikko Vainio
19012: 1983 vp. 467
19013:
19014: Toivomusaloite n:o 417
19015:
19016:
19017:
19018:
19019: P. Vennamo ym.: Veronmaksajien asiamiehen saamisesta vero-
19020: lautakuntiin
19021:
19022:
19023: Eduskunnalle
19024:
19025: Verotus on maassamme muodostunut vuosi kunnassa ole, mikä johtaa usein siihen, että
19026: vuoddta raskaammaksi ja verojärjestelmät mo- hänen etuaan ei kukaan valvo ja väärämielineo
19027: nimutkaistuneet. Tämä on johtanut laajalti yli- verotus tulee hyväksytyksi. Tähän asiaan tulisi
19028: raskaaseen verotukseen niin palkansaajien, elä- saada korjaus silt'en, että verolautakuntiin ni-
19029: keläisten kuin pienyrittäjien ja pien- ja perhe- mettäisiin esimerkiksi Veronmaksajain Keskus-
19030: viljelmienkin osalta. liiton välityksellä erityinen veronmaksajien asia-
19031: Verotuksen oikeudenmukaisuus riippuu paitsi mies, jonka tehtävänä olisi valvoa verotusta
19032: verojen suuruudesta myös veronmaksajien oi- veronmaksajan kannalta, puuttua veronmaksa-
19033: keusturvasta. Tavallinen veronmaksaja on usein jan oikeudenloukkauksiin ja antaa tarvittaessa
19034: tietämätön kaikista verolainsäädännön antamis- apua veronmaksajille valitus- ym. asioissa. Tätä
19035: ta mahdollisuuksista ja joutuu siksi maksamaan kautta voitaisiin veronmaksajien oikeusturva
19036: jopa veroa sellaisesta tulosta, joka hänellä olisi nykyistä paremmin turvata.
19037: oikeus vähentää tulostaan ennen veron mää- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19038: räämistä. Myös verovalitusten, -muistutusten ja tamme kunnioittaen eduskunnan hyväks~ä
19039: huomautusten tekeminen on usein ylivoimaista väksi toivomuksen,
19040: tavalliselle veronmaksajalle.
19041: Valtiolla ja kunnalla on oma edustuksensa että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
19042: verolautakunnissa, jotka valvovat valtion ja menpiteisiin, että verolautakuntiin voi·
19043: kunnan etua ja valittavat verolautakunnan toi- taisiin kunnan ;a valtion asiamiesten
19044: mittamasta verotuksesta aina, kun katsovat val- lisäksi nimetä riittävät toimintavaltuu-
19045: tion tai kunnan edun sitä vaativan. Veronmak- det omaava veronmaksa;ien asiamies.
19046: sajalla ei tällaista etujensa valvojaa verolauta-
19047: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19048:
19049: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
19050: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
19051: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
19052: Mikko Vainio
19053: 468 1983 vp.
19054:
19055: Toivomusaloite n:o 418
19056:
19057:
19058:
19059:
19060: P. Vennamo ym.: Epäoikeudenmukaisen verotuksen varalta luo-
19061: tavasta korvausjärjestelmästä
19062:
19063:
19064: Eduskunnalle
19065:
19066: Verotus tapahtuu maassamme laajalti vää· Verovelvolliselle tulisi antaa mahdollisuus
19067: rin ja virheeliisin perustein, jonka seurauksena korvauksen saamiseen esimerkiksi kanrt:een
19068: verovalitusten määrä niin lääninhallituksissa kautta sellaisissa tapauksissa, joissa verolauta-
19069: kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessakin on kunta vastoin korkeimpien asteiden kantaa
19070: jatkuvasti voimakkaasti lisääntynyt. Viime vuo- jatkuvasti määrää veron verovelvollisen vahin-
19071: sien valituspäätöksiä tarkasteltaessa havaitaan goksi.
19072: myös, että sellaisten valitusten ja päätösten Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19073: määrä, joissa korkein hallinto-oikeus on muut- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
19074: tanut verotusta verovelvollisten hyväksi, on väksi toivomuksen,
19075: huomattavasti lisääntynyt. Jopa on useissa ta-
19076: pauksissa käynyt niin, että verovelvollinen on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19077: vuosittain joutunut valittamaan samasta asiasta tarkoituksenmukaisen korvausjärjestel-
19078: verotuksessaan voitollisesti korkeimpaan hal- män luomiseksi se/taisi/te verove/vo//i-
19079: linto-oikeuteen, mutta tämä ei ole kuitenkaan sille, jotka jatkuvasti ilman omaa syy-
19080: johtanut verotulkinnan muuttumiseen verolau- tään joutuvat kärsimään verolautakun-
19081: takunnassa tai lääninoikeudessa. Verovelvollinen tien ja lääninoikeuksien verottajaa suo-
19082: kärsii siis vuosittain ilman omaa. syytään va- sivista päätöksistä.
19083: hinkoa.
19084: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19085:
19086: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
19087: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19088: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
19089: Urpo Leppänen Reino Jyrkilä Martti Ratu
19090: 1983 vp. 469
19091:
19092: Toivomusaloite n:o 419
19093:
19094:
19095:
19096:
19097: P. Vennamo ym.: Perintö- ja lahjaveron poistamisesta perheen
19098: jäsenen jatkaessa yritystoimintaa
19099:
19100:
19101: Eduskunnalle
19102:
19103: Maatalouden ja perheyritysten sukupolven- sellä, että hän jatkaa ;tilalla tai yrityksessä toi-
19104: vaihdos on vuosi vuodelta suureksi osaksi pe- mintaa. Perintövero tai lahjavero voitaisiin
19105: rintöveron jatkuvan kohoamisen kautta käynyt pannan maksuun vasta silloin, kun saaja luopuu
19106: vaikeammaksi. Perintöveron kiristyminen eri- tilasta tai yrityksestä. Näin turvattaisiin ter-
19107: tyisesti verotusarvojen kohoamisen kautta on veiden perheviljelmien ja -yritysten säilyminen
19108: johtanut tilanteeseen, jossa pienituottoista maa- maassamme.
19109: tilaa tai perheyritystä on ollut melkein mahdo- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19110: ton korkean perintö- ja lahjaveron vuoksi siir- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
19111: tää seuraavalle sukupolvelle. Tämä on johtanut väksi toivomuksen,
19112: sekä yritysten että maatalousmaan joutumiseen
19113: vieraisiin käsiin ja keinottelun kohteeksi. että hallitus antaisi nopeasti eduskun-
19114: Tehokas keino maatalouden ja pienyritysten nalle esityksen perintö- ja lahjaveron
19115: sukupolvenvaihdoksen turvaamiseksi olisi esi- joko kokonaan tai osittain poistamiseksi
19116: merkiksi se, että samasta perheestä tuleva yri- sellaisissa tapauksissa, joissa saman per-
19117: tyksen jatkaja vapautettaisiin joko kokonaan heen jäsenet jatkavat tuotantoa tilalla
19118: tai osittain perintö- ja lahjaverosta edellytyk- tai yrityksessä.
19119: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19120:
19121: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
19122: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19123: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Ettävaara
19124: Urpo Leppänen Martti Ratu
19125: 470 1983 vp.
19126:
19127: Toivomusaloite n:o 420
19128:
19129:
19130:
19131:
19132: P. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta ns. kenttä-
19133: sirkkeleiltä
19134:
19135:
19136: Eduskunnalle
19137:
19138: Yhteiskunnan tulisi tukea pientä yritteliäi- verotuloa, jolla olisi valtiontalouden kannalta
19139: syyttä ja omatoimisuutta siten, että verotus ei olennainen merkitys, minkä vuoksi ne voitai-
19140: tukahduttaisi tällaista toimintaa. Eräs tällainen siin hyvin vapauttaa liikevaihtoverovelvollisuu-
19141: raskaasti verotettu kohde on kenttäsirkkeli ja desta.
19142: sillä tehty työ, joiden liikevaihtovero tekee Edellä mainitsemillamme perusteiUa ehdo-
19143: tällaisen toiminnan laajalti mahdottomaksi. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
19144: Kenttäsirkkelitoiminta edesauttaa kuitenkin väksi toivomuksen,
19145: omatoimisuutta ja omatoimista rakentamista
19146: erityisesti maaseudulla, jossa rakentajalla on että hallitus vapauttaisi maassamme
19147: mahdollisuus saada tarvitsemansa puutavara toimivat ns. kenttäsirkkelit liikevaihto-
19148: omasta takaa ja paikalla sahattuna. Kenttä- verovelvollisuudesta.
19149: sirkkelit eivät myöskään tuota valtiolle sellaista
19150: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19151:
19152: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
19153: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19154: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
19155: Martti R.atu
19156: 198.3 vp. 471
19157:
19158: Toivomusaloite n:o 421
19159:
19160:
19161:
19162:
19163: P. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta moottorisahailta
19164:
19165:
19166: Edu-skunnalle
19167:
19168: Työvälineiltä tulisi poistaa kaikki välilliset Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19169: verot, mikä omalta osaltaan vähentäisi myös tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
19170: painetta hintatason nousuun. Eräs tällainen työ- väksi toivomuksen,
19171: väline on moottorisaha, jonka liikevaihtovero
19172: rasittaa varsin voimakkaasti metsätyötä tekeviä että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
19173: ja muita työssään moottorisahaa tarvitsevia. piteisiin moottorisahojen liikevaihtove-
19174: Vero tulisi poistaa. ron poistamiseksi.
19175: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19176:
19177: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
19178: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Korte-salmi
19179: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
19180: Urpo Leppänen Martti Ratu
19181: 472 1983 vp.
19182:
19183: Toivomusaloite n:o 422
19184:
19185:
19186:
19187:
19188: P. Vennamo ym.: Invalidien autoveron palautusoikeuden laajen-
19189: tamisesta
19190:
19191:
19192: Eduskunnalle
19193:
19194: Maassamme on huomattava joukko invalideja, me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
19195: jotka tarvitsevat jokapäiväisesti jatkuvasti vält- toivomuksen,
19196: tämättä autoa, mutta jotka eivät lain ahtaiden
19197: säännösten ja tiukan tulkinnan vuoksi saa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19198: kuitenkaan autoverosta palautusta. Tämä on menpiteisiin autoveron palauttamista in-
19199: johtanut siihen, että huomattava joukko invali- valideille koskevien säännösten lieventä-
19200: deistamme jää ihmisarvoisia liikkumismahdolli- miseksi niin, että kaikki autoa tarvitse-
19201: suuksia vaille autojen kalleuden vuoksi. Asiaan vat invalidit aina 40 prosentin invalidi-
19202: on saatava pikaisesti korjaus. teetista lähtien saisivat autoverosta riit-
19203: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam- tävän palautuksen.
19204: Helsingissä 22 päivänä huhtrkuuta 1983
19205:
19206: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
19207: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19208: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
19209: Urpo Leppänen Martti Ratu
19210: 1983 vp. 473
19211:
19212: Toivomusaloite n:o 423
19213:
19214:
19215:
19216:
19217: P. Vennamo ym.: Autoveron palautusoikeuden ulottamisesta
19218: astmapotilaisiin
19219:
19220:
19221: Eduskunnalle
19222:
19223: Autoveron korkeus maassamme on johtanut maan hengityslaitteisiin. Tällöin liikkumiseen
19224: siihen, että invalideille ja erityisesti liikunta- tarvitaan välttämättä auto. Autovero tulisi täl-
19225: vammaisille on jouduttu myöntämään ylimääräi- laisissa tapauksissa voida palauttaa myös astma-
19226: nen palautus autoverosta välttämättömän auton potilaille muiden invalidien tapaan.
19227: hinnan alentamiseksi. Autoveron palautus ei Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
19228: koske kuitenkaan kaikkia invaliditeetin vuok- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19229: si liikkumisvaikeuksiin joutuneita, esimerkiksi vomuksen,
19230: astmapotilaat jäävät tämän helpotuksen ulko-
19231: puolelle. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
19232: Astmapotilaan mahdollisuudet liikkua kotin- piteisiin invalidien autoveron palautus-
19233: sa ulkopuolella ovat varsin vajavaiset. Erityi- oikeuden ulottamiseksi koskemaan myös
19234: sesti näin on silloin, kun astmaa sairastava astma potilaita.
19235: henkilö joutuu säännöllisin väliajoin turvautu-
19236: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19237:
19238: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
19239: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19240: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
19241: Urpo Leppänen Martti Ratu
19242:
19243:
19244:
19245:
19246: 60 088300420M
19247: 474 1983 vp.
19248:
19249: Toivomusaloite n:o 424
19250:
19251:
19252:
19253:
19254: P. Vennamo ym.: Turvallisuutta ja pakokaasujen puhtautta edis-
19255: tävien laitteiden vaikutuksesta autoveroon
19256:
19257:
19258: Eduskunnalle
19259:
19260: Henkilöautojen turvallisuuden lisääminen ja että yhteisuntamme kehityksen kannalta järke-
19261: pakokaasujen puhtautta edistävien laitteiden vää, eivätkä valtion autoverotulotkaan tämän
19262: asentaminen Suomeen tuotaviin autoihin estyy johdosta vähääkään alenisi. Säännökset ovat täl-
19263: mm. siksi, että autovero voimakkaasti progres- tä osin pahasti puutteelliset.
19264: siivisena verona kohottaa näiden laitteiden Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19265: osalta kohtuuttomasti autojen hintoja. Tällainen tamme kunnioittaen eduS~kunnan hyväksyttä-
19266: asiantila ei voi olla oikein, autoveron avulla väksi toivomuksen,
19267: yhteiskunta estää turvallisempien ja saasteetto-
19268: mampien autojen myynnin maassamme. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19269: Autovero tulisi kokonaisuudessaan poistaa autoveron poistamiseksi henkilöautoista
19270: henkilöautojen osalta niistä laitteista, jotka edis- siltä osin, kuin niiden hintaan sisältyy
19271: tävät autojen turvallisuutta ja pakokaasujen turvallisuutta ;a pakokaasu;en puhtautta
19272: puhtautta. Tämä olisi sekä kansantaloutemme edistäviä laitteita ;a rakenteita.
19273: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19274:
19275: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
19276: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19277: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
19278: Urpo Leppänen Martti Ratu
19279: 1983 vp. 475
19280:
19281: Toivomusaloite n:o 425
19282:
19283:
19284:
19285:
19286: P. Vennamo ym.: Invalidien autoveron palauttamista koskevasta
19287: ennakkotiedosta
19288:
19289:
19290: Eduskunnalle
19291:
19292: AUtoveron palauttaminen invalideille tapah- keudestaan autoveron palautukseen. Ennakko-
19293: tuu tällä hetkellä siten, että auton hankinnan päätösten antamisesta ei aiheutuisi viranomai-
19294: jälkeen tehtävällä anomuksella asianomaisella sille kohtuutonta haittaa.
19295: on mahdollisuus anoa veroa palautettavaksi. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19296: Tämä asiaintila johtaa siihen, että useinkaan tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
19297: auton hankkimisen yhteydessä invalidilla ei ole väksi toivomuksen,
19298: varmuutta siitä, saako hän veron palautusta vai
19299: ei. Tämä aiheuttaa monenlaista haittaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19300: Epäkohta voitaisiin korjata siten, että inva- invalidien autoveron palauttamista kos-
19301: lideille luotaisiin mahdollisuus ennakkoon saada kevien päätösten antamiseksi ennakko-
19302: päätös oikeudestaan autoveron palautukseen päätöksinä ennen ajoneuvon hankintaa
19303: heidän niin halutessaan. Näin jo ennen auton aina, kun asianomainen invalidi sitä ha-
19304: hankkimista asianomainen saisi varmuuden oi- luaa.
19305: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19306:
19307: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
19308: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19309: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
19310: Urpo Leppänen Martti Ratu
19311: 476 1983 vp.
19312:
19313: Toivomusaloite n:o 426
19314:
19315:
19316:
19317:
19318: P. Vennamo ym.: Maamme energiaomavaraisuuden kohottami-
19319: sesta
19320:
19321:
19322: Eduskunnalle
19323:
19324: Energian hinnan jatkuvasti kallistuessa on lähes kokonaan hyödyntämättä. Näitä käyttäen
19325: muodostunut entistä välttämättömämmäksi, että voitaisiin maamme energiaomavaraisuus helpos-
19326: maamme energiaomavaraisuutta kohotetaan voi- ti nostaa lähelle 50 prosenttia, mikä lisäksi
19327: makkaasti. Kuluneiden kansanrintamavuosien parantaisi huomattavasti työllisyyttä ja säästäi-
19328: aikana maassamme on jatkuvasti kuljettu ener- si ulkomaanvaluuttaa.
19329: gia-asioissa väärään suuntaan, maamme on tul- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19330: lut yhä riippuvaisemmaksi ulkomaisesta tuonti- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
19331: energiasta. väksi tJoivomuksen,
19332: Maassamme on energiavaroja käyttämättä
19333: paljon. Uusiutuvat energiavarat, kuten jäte- ja että hallitus ryhtyisi määrätietoisiin
19334: roskapuun käyttö, oljen pohto sekä turpeen toimenpiteisiin maamme energiaomava-
19335: käyttäminen, puhumattakaan uusista energialäh- raisuuden kohottamiseksi nykyisestä alle
19336: teistä kuten tuuli, aurinko, maan lämpö ja vesi- 30 prosentista ainakin 50 prosenttiin.
19337: voima uusissa muodoissaan, ovat maassamme
19338: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19339:
19340: Pekka Vennamo Pentti Skön Reino Jyrkilä
19341: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Reijo Enävaara
19342: Lea Mäkipää Urho Pohto Martti Ratu
19343: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio Urpo Leppänen
19344: 1983 vp. 477
19345:
19346: Toivomusaloite n:o 427
19347:
19348:
19349:
19350:
19351: P. Vennamo ym.: Jätepuun ja hakkuujätteen käyttämisestä polt-
19352: toaineena
19353:
19354:
19355: Eduskunnalle
19356:
19357: Metsiimme jää vuosittain valtavat määrät jä- käyttäville yrityksille ja kotitalouksille vottat-
19358: tepuuta ja hakkuujätettä, jolla voitaisiin tuottaa siin antaa erityinen verohelpotus, jonka lisäksi
19359: huomattava määrä energiaa ja siten korvaJta valtio voisi käyttää työllisyysvaroja työttömien
19360: kallista tuontiöljyä ja ·kivihiiltä. Pääasiallisin työllistämiseksi puun keruu- ja kuljetustoimin-
19361: este tämän toiminnan käynnistymiselle on se, taan. Kansantaloudellinen kokonaisetu olisi il-
19362: että ilman valtiovallan tukea tällainen toiminta meinen.
19363: on edelleen taloudellisesti usein kannattama- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19364: tonta. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
19365: Jätepuun keruun ja käytön käynnistäminen väksi toivomuksen,
19366: helpottaisi huomattavasti jatkuvasti vaikeata
19367: työllisyystilannettamme. Samoin se parantaisi että hallitus nopeasti tehostaisi jäte-
19368: ulkomaankaupan tasapainoa. Siksi valtiovallan puun ja hakkuujätteen keruuta ja käyt-
19369: kannattaisi myös taloudellisesti tukea tätä toi- töä polttoaineena maassamme myöntä-
19370: mintaa. mällä verohelpotuksia tätä polttoainetta
19371: Taloudellista tukea voitaisiin antaa kotimai- käyttäville ja työllistämällä työllisyysva-
19372: sen puun energialähteenä käytölle ainakin kah- roin työttömiä tähän toimintaan.
19373: lta tietä. Kotimaista jätepuuta ja hakkuujätettä
19374: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19375:
19376: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
19377: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19378: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
19379: Urpo Leppänen Martti Ratu
19380: 478 1983 vp.
19381:
19382: Toivomusaloite n:o 428
19383:
19384:
19385:
19386:
19387: P. Vennamo ym.: Syrjäseutujen ja sivualueiden palvelujen tur-
19388: vaamisesta
19389:
19390:
19391: Eduskunnalle
19392:
19393: Sivualueilla ja autio~tuvilla alueilla tarvitaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19394: edelleen välttämättä kauppapisteitä, linja-auto- menpiteisiin kauppapisteiden ja linja-
19395: yhteyksiä ja kouluja. Valtiovallan toimenpiteet autoyhteyksien sekä koulujen säilymisen
19396: ovat kuitenkin painostaneet kehitystä aivan ja perustamisen tukemiseksi syrjäseu-
19397: päinvastaiseen suuntaan paikallisen väestön duilla ja sivualueilla sekä harvaan asu-
19398: suureksi vahingoksi. tuilla alueilla.
19399: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19400: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19401: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19402:
19403: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
19404: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhrun Kort~
19405: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
19406: Urpo Leppänen Martti Ratu
19407: 198.3 vp. 479
19408:
19409: Toivomusaloite n:o 429
19410:
19411:
19412:
19413:
19414: P. Vennamo ym.: Valtion asuntolainoituksen ulottamisesta käy-
19415: tettyihin asuntoihin ja omakotitaloihin
19416:
19417:
19418: Eduskunnalle
19419:
19420: Valtion asuntolainaa on yksityisen kansalai- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19421: sen tai perheen tällä hetkellä mahdollista saada tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
19422: vain uuteen asuntoon. Vuonna 1980 toteutet- väksi toivomuksen,
19423: tiin lainmuutos, jolla kunnat ja yhteisöt oi-
19424: keutettiin asuntolainoihin myös käytettyjen että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
19425: asuntojen hankkimiseksi vuokra-asunnoiksi; piteisiin valtion halpakorkoisen asunto-
19426: mutta yksityiset asunnontarvitsijat jätettiin tä- lainamahdollisuuden ulottamiseksi myös
19427: män mahdollisuuden ulkopuolelle. Tarve olisi käytettyjä asuntoja tai omakotitaloja
19428: kuitenkin juuri näiden kohdalla suurin, minkä hankkiviin yksityisiin ihmisiin ja per-
19429: vuoksi lakia tulisi tältä osin kiireesti korjata. heisiin.
19430: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19431:
19432: Pekka Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
19433: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
19434: Lea Mäkipää Mikko Vainio Urpo Leppänen
19435: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
19436: 480 1983 vp.
19437:
19438: Toivomusaloite n:o 430
19439:
19440:
19441:
19442:
19443: P. Vennamo ym.: Turun seudun asuntopulan poistamisesta
19444:
19445:
19446: Eduskunnalle
19447:
19448: Asuntopula Turun seudulla on jatkuva ja Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19449: krooninen. Turussa ja sen lähiympäristössä tar- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
19450: vittaisiin huomattavasti sekä uusia omistus- ja väksi toivomuksen,
19451: vuokra-asuntoja sen ohella, että vanhoja huono-
19452: kuntoisia asuntoja tulisi laajalti korjata. Val- että haUitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19453: tion asuntomäärärahat niin uusien asuntojen menpiteisiin Turun ja ympäristökuntien
19454: kuin korjaustenkin osalta ovat kuitenkin Tu- asuntopulan poistamiseksi mm. alueelle
19455: run ja lähikuntien osalta olleet jatkuvasti riit- myönnettäviä asuntomäärärahoja lisää-
19456: tämättömät. Tämä on sitäkin hämmästyttäväm- mällä niin uusien asuntojen rakentami-
19457: pää, kun on tiedossa, että Turun seudulla on sen kuin vanhojen asuntojen korjauk-
19458: huomattava määrä rakennustyöväkeä työttö- senkin osalta.
19459: mänä. Asiaan tulisi saada pikainen korjaus.
19460: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19461:
19462: Pekka Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
19463: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
19464: Lea Mäkipää Mikko Vainio Urpo Leppänen
19465: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
19466: 1983 vp. 481
19467:
19468: Toivomusaloite n:o 431
19469:
19470:
19471:
19472:
19473: P. Vennamo ym.: Palkan indeksitorvasta
19474:
19475:
19476: Eduskunnalle
19477:
19478: Kansanrintamahallitusten eduskunnassa voi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19479: massa pitämä laki kieltää palkkojen indeksitur- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19480: van. Tämä merkitsee kansan ostokyvyn heik-
19481: kenemistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19482: Nimenomaan pienempiituloisten köyhdyttämi- menpiteisiin indeksiehdon turvan kiel-
19483: nen ei ole maamme kansantalouden ja yritte- tolain korjaamiseksi niin, että ainakin
19484: liäisyyden, vielä vähemmän työllisyyden etujen 3 000 markkaan kuukaudessa palkka-
19485: mukaista. Voimassa olevaa lakia on siis korjat- ansiota saavien indeksiturva voitaisiin
19486: tava. toteuttaa kansamme etujen mukaisesti.
19487: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19488:
19489: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
19490: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19491: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
19492: Urpo Leppänen Martti Ratu
19493:
19494:
19495:
19496:
19497: 61 08830o420M
19498: 482 1983 vp.
19499:
19500: Toivomusaloite n:o 432
19501:
19502:
19503:
19504:
19505: P. Vennamo ym.: Pienituloisten ansioiden ja talletusten indeksi-
19506: tuevasta
19507:
19508:
19509: Eduskunnalle
19510:
19511: Eduskunta on kieltänyt lailla piensäästäjien Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19512: indeksiturvan. Sama koskee myös tavallisten taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19513: kansalaisten palkkoja. Sitä vastoin yhteiskunta
19514: saa korottaa maksujaan estottomasti. Tämä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19515: merkitsee kansalaisten tarpeetonta köyhdyttä- menpiteisiin niiden voimassa olevan lain
19516: mistä ja elintason laskemista. säännösten kumoamiseksi, jotka kieltä-
19517: SMP:n eduskuntaryhmä pitää välttämättö- vät antamasta pienipalkkaisille sekä
19518: mänä, että pienipalkkaisille sekä kansaneläke- kansaneläkeläisille ja työeläkeläisille
19519: läisille ja työeläkeläisille turvataan heidän an- että. myös piensäiistiljille, hezdän an-
19520: siotasonsa inflaatiota vastaan indeksimääräyk- sioilleen ja talletuksilleen indeksiturvan.
19521: sillä. Saman tulee koskea myös piensäästäjien
19522: talletuksia.
19523: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
19524:
19525: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
19526: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19527: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
19528: Urpo Leppänen Martti Ratu
19529: 198.3 vp. 483
19530:
19531: Toivomusaloite n:o 433
19532:
19533:
19534: V. Vennamo ym.: Valtion velkaantumisen estämisestä
19535:
19536:
19537:
19538:
19539: Eduskunnalle
19540:
19541: Tasavallan presidenttikin on vahvistanut, et- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
19542: tä Suomen valtiota uhkaa ylivelkaantumisen millä tavoin saattamatta kansalaisia lisä-
19543: vaara. Asiantilaan on saatava korjausta ja hy- rasitusten alaiseksi uhkaava valtion lisä-
19544: vissä ajoin ennen kuin ollaan tämän vakavan velkaantuminen voidaan tor;ua.
19545: tosiasian edessä todella.
19546: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19547: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19548: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19549:
19550: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19551: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19552: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
19553: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19554: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
19555: 484 1983 vp.
19556:
19557: Toivomusaloite n:o 434
19558:
19559:
19560:
19561:
19562: V. Vennamo ym.: Verovapaan perustoimeentulon turvaami'-
19563: sesta
19564:
19565:
19566: Eduskunnalle
19567:
19568: SMP katsoo, että jokaiselle kansalaiselle olisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19569: maassamme turvattava verovapaasti vähintään menpiteisiin verovapaan perustoimeentu-
19570: 1 800 markan perustoimeentulo kuukaudessa. lon turvan toteuttamiseksi kaikille kan-
19571: Tämän mukaisesti olisi myös verotus järjestet- salaisille maassamme, jolloin tämä vero-
19572: tävä. vapaa perusturva voisi olla esimerkiksi
19573: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 1 800 markkaa kuukaudessa nykyisin
19574: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kustannuksin.
19575: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19576:
19577: Veikko Vennamo Vieno Eklund Urpo Leppänen
19578: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Mikko Vainio
19579: Pentti Kettunen Pentti Skön Reijo Enävaara
19580: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
19581: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
19582: 1983 vp. 485
19583:
19584: Toivomusaloite n:o 435
19585:
19586:
19587: V. Vennamo ym.: Mielivaltaisen ja kohtuuttoman verotuksen
19588: poistamisesta
19589:
19590:
19591:
19592:
19593: Eduskunnalle
19594:
19595: SMP ei hyväksy arvioverotusta, vielä vähem- kohtuuden tulee olla ratkaisevana. Työttömyyt.
19596: män mieletöntä harkintaverotusta. tä ei saa lisätä kohtuuttoman ja harkitsemattOo
19597: Jos arvioverotusta poikkeuksellisesti tarvi- man verotuksen kautta.
19598: taan, on sen perustuttava käytännössä todelli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19599: suuteen eikä mielivaltaan niin kuin asianlaita taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19600: useasti on.
19601: Missään tapauksessa tällaiseen verotukseen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19602: eivät saa vaikuttaa poliittiset seikat. Myös ve- menpiteisiin mielivaltaisen ja kohtuutto-
19603: rottajalla tulee olla julkisen tehtävän vastuu. man verotuksen poistamiseksi maastam-
19604: Lakien velvoitusten tulee olla voimassa myös me, jolloin verottajalla tulee olla myös
19605: heidän suhteensa. Verontarkastus ei saa olla työstään lakiemme mukainen vastuu.
19606: pienempien yritysten tuhoamista. Oikeuden ja
19607: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19608:
19609: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19610: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19611: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
19612: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19613: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19614: 486 1983 vp.
19615:
19616: Toivomusaloite n:o 436
19617:
19618:
19619: V. Vennamo ym.: Asunnon ja asumisen verottamisen poistami-
19620: sesta
19621:
19622:
19623:
19624:
19625: Edus'kunnaHe
19626:
19627: Asuminen omassa asunnossa ei mtssaan ta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19628: pauksessa ole tuloa. Päin vastoin siitä on kus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19629: tannuksia.
19630: On siis täysin kohtuutonta ja väärin, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19631: asumista verotetaan. menpiteisiin asunnon ja asumisen ve-
19632: Jo muutoinkin asumisen kustannukset ovat rottamisen poistamiseksi kohtuuttomien
19633: maassamme kohtuuttoman korkeat, koska yh- asumiskustannusten maassamme edes
19634: teiskunta verottaa kohtuuttomasti asuntojen jossain määrin alentamiseksi.
19635: rakentamista. Asunnon rakentamisen kustan-
19636: nuksista yli kolmannes menee välittömästi yh-
19637: teiskunnalle veroina.
19638: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19639:
19640: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19641: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19642: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
19643: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19644: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19645: 1983 vp. 487
19646:
19647:
19648: Toivomusaloite n:o 437
19649:
19650:
19651:
19652:
19653: V. Vennamo ym.: Invalidivähennyklsen palauttaml!sesta kunna[i.
19654: l!iiSverotukseen
19655:
19656:
19657: Eduskunnalle
19658:
19659: SMP ei hyväksy sitä, että invalidivähennys että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19660: kunnallisverotuksessa suunen puolueiden tah- menpiteisiin invalidivähennyksen palaut-
19661: dosta poistettiin. Lisäksi tämän vähennyksen tamiseksi kunnallisverotukseen sitä sa-
19662: tulee olla riittävä ja sen tulee oJia sidottu malla korottaen ja sitomalla tämä inva-
19663: täysimääräisesti indeksiin. lidivähennys täysimääräisesti indeksiin.
19664: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19665: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19666: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19667:
19668: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
19669: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
19670: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
19671: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19672: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19673: 488 1983 vp.
19674:
19675: Toivomusaloite n:o 438
19676:
19677:
19678:
19679:
19680: V. Vennamo ym.: Vanhuusvähennyksen palaUJttamirsesta vero-
19681: ~
19682:
19683:
19684:
19685: Eduskunnalle
19686:
19687: SMP pitää välttämättömänä, että vanhuusvä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19688: hennys uudelleen palautetaan verotuksessa. menpiteisiin riittävän vanhuusvähennyk-
19689: Asiaa koskenut suurten puolueiden väärä päätös sen palauttamiseksi verotukseen.
19690: on kiireellisesti kumottava.
19691: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19692: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19693: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19694:
19695: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
19696: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
19697: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
19698: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19699: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19700: 1983 vp. 489
19701:
19702: Toivomusaloite n:o 439
19703:
19704:
19705: V. Vennamo ym.: Kansaneläkkeiden verotuksen poistamisesta
19706:
19707:
19708:
19709:
19710: iEdus'kunnaHe
19711:
19712: Suomen kansa pitää yli puoluerajojen kan- Kun tämä kansaneläkkeiden verollepanon
19713: saneläkkeiden verollepanoa vääränä ja kohtuut- vääryys paljastui koko karmeudessaan Suo-
19714: tomana. Ovathan kansalaiset aikanaan verojen men kansalle, niin kaikki puolueet maaliskuun
19715: kautta pääasiassa omilla maksuillaan keränneet eduskuntavaalien alla lupasivat ääniä ja kan-
19716: itselleen kansaneläkelaitokseen rahastovarat, natusta saadakseen, että kansaneläkkeiden ve-
19717: joista kansaneläkkeet heille on maksettava. rollepano poistetaan. Nyt on sitten vaalien jäl-
19718: Jopa laissa nimenomaan on säädetty, että keen kiireellinen lupausten täyttämisen aika.
19719: näitä varoja on hoidettava niin, että inflaatio Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19720: ei syö niiden reaaliarvoa. Näin ei kuitenkaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19721: ole tapahtunut, vaan tämä kansaneläkeläisten
19722: omaisuus on tuhlattu taivaan tuuliin. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19723: Sitä paitsi kansaneläkeläisten omaisuudesta menpiteisiin kohtuuttoman kansaneläk-
19724: tapahtuvat maksut eivät ole heille verotetta- keiden tuloverollepanon kokonaan pois-
19725: vaa tuloa. Kysymyksessä on väärämielineo ve- tamiseksi ia kumoamiseksi.
19726: roriisto. SMP ei voi sitä hyväksyä.
19727: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19728:
19729: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
19730: Reijo Enävaara Urho Pohto Liisa Arranz
19731: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio Lea Mäkipää
19732: Pentti Kettunen Urpo Leppänen Pentti Skön
19733: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
19734:
19735:
19736:
19737:
19738: 62 088300420M
19739: 490 1983 vp.
19740:
19741: Toivomusaloite n:o 440
19742:
19743:
19744:
19745:
19746: V. Vennamo ym.: T.i:la.Ua työskentelevien henkilöiden lukumää-
19747: rän huomioon ottami-sesta maa-talousverotuksessa
19748:
19749:
19750: Eduskunnalle
19751:
19752: SMP katsoo, että perhe- ja pienviljelmällä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19753: maataloustuloa ja veroja määrättäessä olisi koh- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19754: tuuden mukaan otettava huomioon tilalla työs-
19755: kentelevien henkilöiden lukumäärä. Tämä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19756: välttäinätöntä, jotta keskitetty verotus ei johda menpiteisiin maataloustulon ja maata-
19757: kohtuuttomuuksiin. Erityisesti tämä koskee lousveron yhteydessä tilalla työskentele-
19758: myös emännän ja isännän sekä heidän tilalla vien työntekijöiden asianmukaiseksi
19759: työskentelevien lastensa verottamista. huomioon ottamiseksi niin, että koh-
19760: Kaikki epäkohdat tässä suhteessa olisi kii- tuutonta ja väärää verotusta ei pääse
19761: reellisesti korjattava. tapahtumaan.
19762: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19763:
19764: Veikko Vennamo Vieno Eklund Reijo Enävaara
19765: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reino Jyrkilä
19766: Pentti Kettunen Pentti Skön Lea Mäkipää
19767: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19768: Urho Pohto Mikko Vainio Pekka Vennamo
19769: 1983 vp. 491
19770:
19771: Toivomusaloite n:o 441
19772:
19773:
19774: V. Vennamo ym.: Metsäverotuksen kohtuullistamisesta
19775:
19776:
19777:
19778:
19779: Eduskunnalle
19780:
19781: Metsäverotuksen tulisi olla paitsi kohtuulli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19782: sen myös sellaisen, että se edistää tehokasta menpiteisiin kohtuullisen metsäverotuk-
19783: metsien kasvamista ja puun saantia. Tässä suh- sen saattamiseksi maassamme nykyai-
19784: teessa metsiä koskevat verolait ovat monessa kaisten vaatimusten tasolle.
19785: suhteessa vanhanaikaisia ja puutteellisia.
19786: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19787: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19788: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19789:
19790: Veikko Vennamo Urho Pohto Mikko Vainio
19791: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reijo Enävaara
19792: Pentti Kettunen Liisa Arranz Lea Mäkipää
19793: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Urpo Leppänen
19794: Reino Jyrkilä
19795: 492 1983 vp.
19796:
19797: Toivomusaloite n:o 442
19798:
19799:
19800: V. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta pienyrityksiltä
19801:
19802:
19803:
19804:
19805: EduskunnaUe
19806:
19807: SMP katsoo, että todellinen pienyritteliäisyys että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ja
19808: olisi vapautettava liikevaihtoverosta sopivan sopiviin toimenpiteisiin liikevaihtove-
19809: porrastuksen avulla. Näin voitaisiin edistää re- ron poistamiseksi pienyritteliäisyydeltä
19810: hevää pienyritteliäisyyttä maassamme ja olemat- uusien työpaikkojen vähillä kustannuk-
19811: tomin kustannuksin luoda uusia työpaikkoja. silla luomiseksi mtUZhamme.
19812: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19813: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19814: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19815:
19816: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19817: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19818: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
19819: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19820: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19821: 1983 vp. 493
19822:
19823: Toivomusaloite n:o 443
19824:
19825:
19826: V. Vennamo ym.: Dieselöljyn verotuksen poistamisesta autoilija-
19827: pienyrittäjiltä
19828:
19829:
19830:
19831:
19832: Edusikunnalle
19833:
19834: SMP ei hyväksy kohtuutonta dieselöljyn val- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19835: tionveroa. Päinvastoin tulisi tukea ja edistää menpiteisiin dieselöliyn valtionveron
19836: kuorma-autopienyritteliäisyyttä ja muuta autoi- poistamiseksi tai ainakin huomattavasti
19837: lijapienyritteliäisyyttä. alentamiseksi kuorma-auto pienyritteliäi-
19838: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- syydeltä ;a muulta autoiliiapienyritteliäi-
19839: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, syydeltä.
19840: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
19841:
19842: Veikko Vennamo Pentti Kettunen Mikko Vainio
19843: Vieno Eklund Pentti Skön Reijo Enävaara
19844: Urho Pohto Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19845: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19846: 494 198.3 vp.
19847:
19848: Toivomusaloite n:o 444
19849:
19850:
19851:
19852:
19853: V. Vennamo ym.: Ylellisyysveron ·säätä.mWsestä ns. luksustava-
19854: roille
19855:
19856:
19857: Eduskunnalle
19858:
19859: Kun suuret puolueet suunnittelevat yleistä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19860: verojen ja maksujen nostamista, jota SMP ei taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19861: voi hyväksyä, niin nykyisen eräänlaisen umpi-
19862: kujan laukaisemiseksi olisi käsityksemme mu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19863: kaan maassamme kiireellisesti toteutettava luk- menpiteisiin ylellisyysveron asianmukai-
19864: sustavaroiden ylimääräinen vero. Tällöin joutui- sessa laajuudessa toteuttamiseksi maas-
19865: sivat ylellistä elämää viettävät maksamaan kus- samme videokasetteja myöten, jolloin
19866: tannuksensa ilman, että tavallisia ihmisiä pako- tavallisten .kansalaisten verojen ja mak-
19867: tetaan osallistumaan näihin rasituksiin. sujen korottamista voidaan edes rajoit-
19868: taa.
19869: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19870:
19871: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
19872: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19873: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Reino Jyrkilä
19874: Mikko Vainio Lea Mäkipää
19875: 1983 vp. 495
19876:
19877: Toivomusaloite n:o 445
19878:
19879:
19880:
19881:
19882: V. Vennamo ym.: Mamosveron säätämilsen tarpeellisuuden se}.
19883: vittämisestä
19884:
19885:
19886: Eduskunnalle
19887:
19888: Mainosten hyväksikäyttö laajenee maassam- nukset siis maksaa Suomen kansa ja myös pie-
19889: me koko ajan. Tarkoitukseen uhrataan vuosit- nituloinen.
19890: tain tuhansia ja taas tuhansia miljoonia mark- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19891: koja. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19892: Samalla psykologisesti taitavalla, mutta toi-
19893: saalta tarpeettomalla mainostuksella harhaute- että hallitus selvityttäisi, olisiko ia
19894: taan kuluttajaväestöä. Tämä kaikki on melkoi- missä laa;uudessa maassamme toteutet-
19895: sesti tarpeetonta menoa. tava erityinen mainosvero, iotta kustan-
19896: Onhan nimittäin myös kiistatonta, että kaik- nuksia vaativa tarpeeton ;a laa;a mai-
19897: ki suuret mainoskustannukset loppujen lopuk- nostaminen iäisi vähäisemmäksi koko
19898: si upotetaan tavaran kuluttajahintaan. Kustan- kansantaloutemme etuien mukaisesti.
19899: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19900:
19901: Veikko Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
19902: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Mikko Vainio
19903: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19904: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
19905: 496 1983 vp.
19906:
19907: Toivomusaloite n:o 446
19908:
19909:
19910:
19911:
19912: V. Vennamo ym.: Va.ltion yriltystoitmnnan saamisesta Kuopion
19913: iäänHn
19914:
19915:
19916: Eduskunnalle
19917:
19918: Kun yksityinen teollisuus ei ole turvannut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19919: Kuopion läänissä väestön jatkuvaa työllisyyt- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19920: tä, on välttämätöntä, että maakuntaan sijoite-
19921: taan valtion teollisuutta, niin kuin on tapahtu- että hallitus selvityttäisi kiireellisesti,
19922: nut monilla maanune alueilla. mitä tarpeellista valtionenemmistöisiä
19923: Valtion yritystoiminnan osuus muuhun yri- teollisuutta ;a muuta yritystoimintaa oli-
19924: tystoimintaan verrattuna on Kuopion läänissä si iärkevää si;oittaa Kuopion lääniin ny-
19925: maamme alhaisimpia. kyisen väestöpohian ylläpitämiseksi ;a
19926: Valtion teollisuus edistää omassa maakunnas- pysyvän työllisyyden turvaamiseksi.
19927: sa alihankintoja.
19928:
19929: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19930:
19931: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19932: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19933: Pentti Skön
19934: 1983 vp. 497
19935:
19936: Toivomusaloite n:o 447
19937:
19938:
19939:
19940:
19941: V. Vennamo ym.: Väittiimättömyystarvikk:eiden vapauttamisesta
19942: veroi>Sta ja maksuista
19943:
19944:
19945: Eduskunnalle
19946:
19947: SMP ei hyväksy sitä, että elintarvikkeilta mätöntä syömistä veroriiston välineenä.
19948: edelleen peritään monenlaisia veroja ja jopa yli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19949: määräisiä maksuja. SMP katsoo, että kaikki taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19950: välttämättömyystarvikkeet olisi vapautettava
19951: miden kustannuksia korottavista veroista ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19952: maksuista koko kansamme etujen mukaisesti. menpiteisiin kotimaisten elintarvikkei-
19953: Perustoimeentuloa ei saisi maassamme raskaasti den ja muiden välttämättömyystarvikkei-
19954: verottaa. den kokonaisuudessaan vapauttamiseksi
19955: Siksi ei ole hyväksyttävää, että kotimaisilta kaikista veroista ja maksuista kuluttaja-
19956: elintarvikkeilta edelleen peritään varsin huo- väestömme ja koko kansamme etujen
19957: mattavia veroja ja maksuja, jotka korottavat mukaisesti.
19958: kuluttajahintoja. Vaitio ei saa käyttää välttä-
19959: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19960:
19961: Veikko Vennamo Vieno Eklund Reijo Enävaara
19962: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reino Jyrkilä
19963: Pentti Kettunen Pentti Skön Lea Mäkipää
19964: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19965: Urho Pohto Mikko Vainio Pekka Vennamo
19966:
19967:
19968:
19969:
19970: 63 088300420M
19971: 498 1983 vp.
19972:
19973: Toivomusaloite n:o 448
19974:
19975:
19976: V. Vennamo ym.: Ulkomaille vietävien elintarvikkeiden myy-
19977: misestä alennettuun hintaan kotimaan pienituloisille
19978:
19979:
19980:
19981:
19982: Eduskunnalle
19983:
19984: Suomessa on vuodesta vuoteen viety veron- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19985: maksajien tuella lahjoitushintaan kotimaisia taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19986: elintarvikkeita ulkomaille. Näin on tapahtunut
19987: erityisesti voin, lihan ja kananmunien suhteen. että hallitus kansamme edun mukai-
19988: Voista olemme saaneet jopa vain 3-5 mark- sesti selvityttäisi mzllä tavoin maassam-
19989: kaa kilolta ulkomailla. Suuri hintaero koti- me voitaisiin pienituloisille ja taloudel-
19990: maisen kuluttajahinnan kanssa on peitetty ve- lisissa vaikeuksissa oleville kansalaisille
19991: ronmaksajien varoilla. Englantilainen lordi syö myydä alennettuun hintaan veronmaksa-
19992: suomalaisen pienituloisen kustannuksella hal- jien tuella niitä elintarvikkeita, jotka
19993: . paa voita. Tällainen asiantila ei ole hyväksyt- muutoin lahjoitushintaan vietäisiin ulko-
19994: tävä. Asiantilaan on saatava korjaus. maille.
19995: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19996:
19997: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19998: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19999: Pentti Kettunen Liisa Arranz Lea Mäkipää
20000: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Mikko Vainio
20001: Reijo Enävaara Urpo Leppänen
20002: 1983 vp. 499
20003:
20004: Toivomusaloite n:o 449
20005:
20006:
20007: V. Vennamo ym.: Kotimaisten elintarvikkeiden jatkojalostuksen
20008: järjestämisestä
20009:
20010:
20011:
20012:
20013: Ed u·stk unnalle
20014:
20015: SMP katsoo, että tuotettuja kotimaisia elin- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20016: tarvikkeita olisi maassamme tehokkaasti jatko- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20017: jalostettava. Tämä turvaisi niiden kulutuksen
20018: ulkomailla. Yhteiskunnan olisi tuettava tällais- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20019: ta jalostustoimintaa. Se olisi edullisempaa kuin menpiteisiin kotimaisten elintarvikkei-
20020: elintarvikkeiden ulkomaanviennin laaja avusta- den tehokkaan jatkojalostuksen turvaa-
20021: minen. miseksi, jolloin saataisiin maahamme
20022: On arvioitu, että näillä toimenpiteillä voitai- kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja se-
20023: siin maassamme työllistää lisää jopa 150 000 kä kotimaisten elintarvikkeiden ulko-
20024: henkilöä muutamien vuosien kuluessa. maanvientiin käytetyt suuret rahat tuli-
20025: sivat paremmin käytetyiksi.
20026: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20027:
20028: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
20029: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
20030: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
20031: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
20032: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
20033: 500 1983 vp.
20034:
20035: Toivomusaloite n:o 450
20036:
20037:
20038:
20039:
20040: V. Vennamo ym.: Marjanja:lostu:stehtaian aikaan.sawnåses Savoon
20041:
20042:
20043: Eduskunnalle
20044:
20045: Kotimaisten elintarvikkeittemme edelleenja- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20046: lostusta olisi maassamme kiireellisesti ediSII:että· asianmukaisen mar;an;alostustehtaan ai-
20047: vä. Tämä koskee myös kotoisten marjojemme kaansaamiseksi Savoon.
20048: tehdasmaiSII:a jalostusta.
20049: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20050: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20051: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20052:
20053: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
20054: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
20055: Pentti Skön
20056: 1983 vp. 501
20057:
20058: Toivomusaloite n:o 451
20059:
20060:
20061:
20062:
20063: V. Vennamo ym.: Yritys.toi.'J:nirnMln edistämisestä Kaavi:lla.
20064:
20065:
20066: Eduskunnalle
20067:
20068: Koko Kaavin kunta Kuopion läänissä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20069: ajautumassa taloudellisiin vaikeuksiin Luikon- menpiteisiin korvaavan yritystoiminnan
20070: Jahden kaivoksen malmivarojen loppumisen edistämiseksi väestön toimee.ntulon ia
20071: vuoksi. Kunnassa tarvitaan kiireellisesti rehe- työllisyyden turvaamiseksi Kaavin kun-
20072: vää yritystoimintaa. nassa Kuopion läänissä.
20073: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20074: taen edu.skunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20075: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20076:
20077: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
20078: Mikko Vaiilio Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
20079: Pentti Skön
20080: 502 1983 vp.
20081:
20082: Toivomusaloite n:o 452
20083:
20084:
20085:
20086:
20087: V. Vennamo ym.: BrikettiJteh1laaln mkentami!sesta Kiuruvedelle
20088:
20089:
20090: Eduskunnalle
20091:
20092: SMP katsoo, että Kiuruveden kuntaan Kuo- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20093: pion lääniin teollisuusalueelle olisi perustettava sen,
20094: brikettitehdas. Näin on ollut tarkoituskin, mut-
20095: ta mahtavat poliittiset voimat ovat viime vuo- että hallitus ryhtyisi todellisiin toi-
20096: sina estäneet tämän suunnitelman toteutumi- menpiteisiin kilpailukykyisen briketti-
20097: sen. tehtaan rakentamiseksi Kiuruveden ase-
20098: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- man teollisuusalueelle.
20099: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20100:
20101: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
20102: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
20103: Pentti Skön
20104: 1983 vp. 503
20105:
20106: Toivomusaloite n:o 453
20107:
20108:
20109: V. Vennamo ym.: Pienteollisuuden vastaanottohallin rakentami-
20110: sesta Sonkajärvelle
20111:
20112:
20113:
20114:
20115: Eduskunnalle
20116:
20117: Sonkajärven kunnassa tarvitaan välttämättä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20118: pienteollisuuden vastaanottohalli. Tällä tavalla menpiteisiin pienteollisuuden vastaanot-
20119: voitaisiin myös poistaa kunnasta laajaa työttö- tohallin rakentamiseksi Sonkajärven
20120: myyttä. kunnassa Kuopion läänissä.
20121: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20122: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20123: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20124:
20125: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
20126: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
20127: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Lea Mäkipää
20128: Mikko Vainio Reijo Enävaara
20129: 504 1983 vp.
20130:
20131: Toivomusaloite n:o 454
20132:
20133:
20134:
20135:
20136: V. Vennamo ym.: Kaivostoi.m.ilnrum jatkuvuuden turvaamiseslta
20137:
20138:
20139: Eduskunnalle
20140:
20141: Aikaisempina vuosina laiminlyötiin maassam- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
20142: me maan uumenissa olevien mineraalirikkauk- erityisesti Kuopion läänissä uusien kai-
20143: sien tehokas etsiminen SMP:n jatkuvista esityk- vosten perustamisen mahdollisuudet ;a
20144: sistä huolimatta. Tämä on johtanut kaivostoi- tarvittavat tukitoimenpiteet ;a millaisiin
20145: minnan vaikeuksiin ja ehtymiseen. Asiantilaan toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä kaivos-
20146: on saatava kiireellinen korjaus. toiminnan loppumisen uhkaamilla paik-
20147: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kakunnilla väestön toimeentulon tur-
20148: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, vaamiseksi.
20149: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20150:
20151: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
20152: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
20153: Pentti Skön
20154: 1983 vp. 505
20155:
20156: Toivomusaloite n:o 455
20157:
20158:
20159:
20160:
20161: V. Vennamo ym.: Säviän kupariesiintymän hyödyntämisestä
20162:
20163:
20164: Eduskunnalle
20165:
20166: Pielaveden kunnan Säviän kupariesiintymää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20167: ei ole vieläkään hyödynnetty. Kuitenkin on Säviän kupariesiintymän hyödyntämi-
20168: mineraaleista maassamme puutetta, ja Outo- seksi kaivostoimenpiteillä Pielaveden
20169: kummun kaivoksia uhkaa lopettaminen. kunnassa.
20170: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20171: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20172: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
20173:
20174: Veikko Vennamo Reino Jyrkilä Pentti Skön
20175: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
20176: Liisa Arranz Pentti Kettunen Lea Mäkipää
20177:
20178:
20179:
20180:
20181: 64 088300420M
20182: 506 1983 vp.
20183:
20184: Toivomusaloite n:o 456
20185:
20186:
20187: V. Vennamo ym.: Tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perus-
20188: tamisesta Kuopioon
20189:
20190:
20191:
20192:
20193: Edus'kunnaUe
20194:
20195: Kuopion läänissä ja koko Itä-Suomessa olisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20196: tehokkaasti monipuolisteti:ava' ja vahvistettava menpiteisiin asianmukaisen tuotekehi-
20197: pientä ja keskisuurta teollisuutta ja muuta yri- tys- ja markkinointiyksikön perustami-
20198: tystoimintaa. Vain tällä tavalla voidaan tur- seksi Kuopion kaupunkiin Itä-Suomen
20199: vata näille alueille riittävä työllisyys ja riit- pientä ja keskisuurta yritystoimintaa
20200: tävä väestö. varten.
20201: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20202: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20203: sen,
20204: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
20205:
20206: Veikko Vennamo Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
20207: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
20208: Liisa Arranz Pentti Kettunen Mikko Vainio
20209: Pentti Skön
20210: 1983 vp. 507
20211:
20212: Toivomusaloite n:o 457
20213:
20214:
20215: V. Vennamo ym.: Välttämättömien raaka-aineiden varmuusvaras-
20216: toinoin tehostamisesta
20217:
20218:
20219:
20220:
20221: EduskunnaUe
20222:
20223: Välttämätöntä varmuusvarastomtla on maas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20224: samme edelleen tehostettava. Se on koko kan- menpiteisiin välttämättömien raaka-ai-
20225: santaloudellemme ja kansallemme välttämätön- neiden varmuusvarastoimisen todella te-
20226: tä. hostamiseksi maassamme.
20227: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20228: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20229: sen,
20230: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
20231:
20232: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
20233: Vieno Eklund Pentti Kettunen Reijo Enävaara
20234: Liisa Arranz Pentti Skön Lea Mäkipää
20235: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
20236: 508 1983 vp.
20237:
20238: Toivomusaloite n:o 458
20239:
20240:
20241:
20242:
20243: V. Vennamo ym.: Kot!imaWsen polttoaineen käytön edistämisestä
20244:
20245:
20246: Eduskunnalle
20247:
20248: Maamme riippuvaisuutta ulkolaisesta ener- että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
20249: giasta olisi vähennettävä. Tämä loisi kymmeniä- menpiteisiin kotimaisten polttoaineiden
20250: tuhansia uusia työpaikkoja ja säästäisi ulkomaan käytön edistämiseksi koko kansamme
20251: valuuttaa. etuien mukaisesti.
20252: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20253: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20254: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20255:
20256: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
20257: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
20258: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
20259: 1983 vp. 509
20260:
20261: Toivomusaloite n:o 459
20262:
20263:
20264:
20265:
20266: V. Vennamo ym.: Syrjäalueiden sähköistämisen loppuunsaatta-
20267: misesta
20268:
20269:
20270: Eduskunnalle
20271:
20272: Syrjäseutujen sähköistäinen on vielä maas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20273: samme kesken. Jos aiomme säilyttää nämä syr- menpiteisiin tarpeellisen sähköistyksen
20274: jäseudut asutettuina, on sähköistäminen kiireel- toteuttamiseksi syrjäalueilla kaikkialla
20275: linen ja välttämätön. maassamme koko kansamme etujen mu-
20276: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kaisesti.
20277: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20278: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20279:
20280: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
20281: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
20282: Pentti Kettunen Liisa Arranz Lea Mäkipää
20283: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Mikko Vainio
20284: Reijo Enävaara Urpo Leppänen
20285: 510 1983 vp.
20286:
20287: Toivomusaloite n:o 460
20288:
20289:
20290:
20291:
20292: V. Vennamo ym.: Sähköi~tyksen loppuunsaattamisesta Rauta-
20293: vaaral1a
20294:
20295:
20296: Eduskunnalle
20297:
20298: Rautavaaran kunnassa Kuopion läänissä puut- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20299: tuu vielä yli 20 muuntajapiiriä. Sähköistettäviä menpiteisiin tarpeellisen sähköistyksen
20300: talooksia syrjäseudulla olisi myös useita. Ilman loppuunsaattamiseksi Rautavaaran kun-
20301: tällaista sähköistystä maatalouden harjoittamis- nassa Kuopion läänissä.
20302: ta ei voida enää jatkaa.
20303: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20304: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20305:
20306: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20307:
20308: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
20309: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
20310: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Reijo Enävaara
20311: Lea Mäkipää Pekka Vennamo
20312: 1983 vp. 511
20313:
20314: Toivomusaloite n:o 461
20315:
20316:
20317:
20318:
20319: V. Vennamo ym.: Va:l:tion takauslaitoksen perustamisestla pie-
20320: nempää yritystoimintaa w.rten
20321:
20322:
20323: Eduskunnalle
20324:
20325: Selvästi tarvittaisiin maassamme yritystoimin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20326: taa varten valtion takauslaitos. Se monipuolis- erityisen valtion takauslaitoksen perus-
20327: taisi elinkeinoelämäämme ja parantaisi työlli- tamiseksi maamme pienempää yritystoi-
20328: syyttä. . mintaa varten.
20329: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20330: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20331: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20332:
20333: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
20334: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
20335: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
20336: 512 1983 vp.
20337:
20338: Toivomusaloite n:o 462
20339:
20340:
20341:
20342:
20343: V. Vennamo ym.: Mark.kinoi.mismaksujen poistamisesta perhe- ja
20344: pienviljelmiltä
20345:
20346:
20347: Eduskunnalle
20348:
20349: SMP ei hyväksy perhe- ja pienviljelijöiden jatkuvasti suuresti nousevat.
20350: mark.kinoimismaksuja, semminkin kun ne Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20351: useimmiten kohdistuvat viljelijöihin, jotka ei- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20352: vät millään tavalla edesauta väitettyä kotimais-
20353: ten elintarvikkeiden ylituotantoa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20354: Ei voi olla hyväksyttävää, että esimerkiksi menpiteisiin perhe- ja pienviljelmien
20355: viimeisissä maataloustuloratkaisuissa moninker- markkinoimismaksujen kieltämiseksi la-
20356: taisiksi nousevat markkinoimismaksut vievät kisääteisesti sekä viljelijöiden että kulut•
20357: ki.iytännöllisesti katsoen koko maataloustulon ta;ien etujen mukaisesti.
20358: korotuksen maitotiloilla, vaikka kustannukset
20359: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20360:
20361: Veikko Vennamo Vieno Eklund Reijo Enävaara
20362: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reino Jyrkilä
20363: Pentti Kettunen Pentti Skön Lea Mäkipää
20364: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20365: Urho Pohto Mikko Vainio Pekka Vennamo
20366: 1983 vp. 513
20367:
20368: Toivomusaloite n:o 463
20369:
20370:
20371:
20372:
20373: V. Vennamo ym.: Uusien työpaikkojen luomisesta maaseudulle
20374: työpaikkakokeilun pohjalta
20375:
20376:
20377: Eduskunnalle
20378:
20379: Maaseudun työpaikkakokeilu eri puolilla maa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ;a
20380: tamme on osoittanut, että yhteiskunnan tar- tehokkaisiin toimenpiteisiin maaseudun
20381: koituksenmukaisin toimenpitein voidaan maa- työpaikkakokeilun pohjalta uusien työ-
20382: seudulla aikaansaada pysyviä uusia työpaikkoja paikkojen luomiseksi laajalla maaseudul-
20383: jopa halvemmalla, kuin mitä työttömyyskustan- lamme ja sen kirkonkylissä ilman, että
20384: nukset tällä hetkellä ovat. Kaiken kukkuraksi kustannukset tulevat suuremmiksi saa-
20385: tuottava työ on aina parempi kuin rappeutta- dun kokemuksen perusteella, kuin mitä
20386: va ja epäinhimillinen työttömyys. Suomi ei ole kansaa rappeuttavat ja epäinhimilliset
20387: alkuunkaan valmis maa. työttömyyskustannukset ovat.
20388: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20389: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20390: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20391:
20392: Veikko Vennamo Vieno Eklund Lea Mäkipää
20393: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Mikko Vainio
20394: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
20395: Urho Pohto Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
20396: J. Juhani Kortesalmi
20397:
20398:
20399:
20400:
20401: 65 08830o420M
20402: 514 1983 vp.
20403:
20404: Toivomusaloite n:o 464
20405:
20406:
20407:
20408:
20409: V. Vennamo ym.: Maaseudun työpaikk.atukikokeillun 11aajenta-
20410: misesta Ylä-Savon talousalueella
20411:
20412:
20413: Eduskunnalle
20414:
20415: Ylä-Savon talousalueella Kuopion läänis~ä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20416: tarvitaan kipeästi uusia työpaikkoja, mutta Ylä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20417: Savon talousalueelle ei riittävästi edes ole jär-
20418: jestetty maaseudun työpaikkatukikokeilua. Kui- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20419: tenkin kansan omatoimisuuden ja eri elinkeino- menpiteisiin niin maaseudun työpaikka-
20420: jen pienyritteliäisyyden avulla saadaan halvim- tukikokeilun laajentamiseksi Ylä-Savon
20421: malla . uusia työpaikkoja, kun vain edes osa talousalueelle kuin uusien työpaikkojen
20422: työllisyysvaroista käytetään tällaisten toimen- perustamisen edistämiseksi Ylä-Savon
20423: piteiden edistämiseen. Silloin syntyy uusi työ- eri elinkeinojen pienyritteliäisyydessä.
20424: paikka taloudellisemmin kuin yhden työttömän
20425: ylläpitämisen kustannukset kaikkine seuraamuk-
20426: sineen.
20427: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20428:
20429: Veikko Vennamo Vieno Eklund Pentti Skön
20430: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reino Jyrkilä
20431: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
20432: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
20433: 1983 vp. 515
20434:
20435: Toivomusaloite n:o 465
20436:
20437:
20438:
20439:
20440: V. Vennamo ym.: MaaiSieudun työpaikkakokeilun tehos'ta.rnisest:a
20441: Pielavedellä
20442:
20443:
20444: Eduskunnalle
20445:
20446: Pielaveden kunnassa Kuopion läänissä on jo että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20447: toteutettu rajoitettua maaseudun työpaikkako- menpiteisiin työpaikkakokeilun tehosta-
20448: keilua. Tämä ei kuitenkaan ole riittävää. miseksi ja jatkamiseksi Pielaveden kun-
20449: Mainituilla perusteilla. ehdotamme kunnioit- nassa Kuopion läänissä.
20450: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20451: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20452:
20453: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
20454: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
20455: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Mikko Vainio
20456: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
20457: 516 1983 vp.
20458:
20459: Toivomusaloite n:o 466
20460:
20461:
20462:
20463:
20464: V. Vennamo ym.: Maaseudun autiotiloille muuttavien tukemi-
20465: sesta
20466:
20467:
20468: Eduskunnalle
20469:
20470: Maaseudun ja sen syrjäseutujen suunnitel- pääsisi muuttamaan myös pois rappeuttavasta
20471: mallinen autioittaminen on johtanut lukuisiin ympäristöstä.
20472: autiotiloihin ja asujia vailla oleviin perhe- ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20473: pienviljelmiin. Tällaiset tilat rappeutuvat jat- taen eduskunnan hyvrksyttäväksi toivomuksen,
20474: kuvasti.
20475: Toisaalta väkeä ja nimenomaan nuoria ha- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti so-
20476: luaisi muuttaa saastekeskuksista vihreälle maa- piviin toimenpiteisiin autiotilojen ja
20477: seudulle luonnonläheisyyteen. Tämä olisi myös asukkaita vailla olevien talojen hyväksi-
20478: lasten edun mukaista. käyttämiseksi saastekeskuksista maa-
20479: Esteenä ovat kuitenkin useimmiten yhteis- seudulle muuttavien toivomusten mu-
20480: kunnan välinpitämättömyys sekä taloudelliset kaisesti, jolloin erityisesti olisi kiinni-
20481: vaikeudet. Kuitenkin laaja työttömyys ja ylei- tettävä huomiota myös muuttavan ta-
20482: nen etu puoltaisivat asumatta jääneiden talo- loudellisiin vaikeuksiin alkuvaiheessa.
20483: jen ja tilojen hyväksikäyttöä, jolloin väkeä
20484: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20485:
20486: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
20487: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
20488: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
20489: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
20490: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
20491: 1983 vp. 517
20492:
20493: Toivomusaloite n:o 467
20494:
20495:
20496:
20497:
20498: V. Vennamo ym.: Käyttökelpoisten rakennusten purkamisen
20499: kieltämisestä asuntopulasta kärsivillä paikkakunnilla
20500:
20501:
20502: Eduskunnalle
20503:
20504: Kun maassamme on monella paikkakunnalla Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20505: huomattava asuntopula, niin olisi huolehdittava, taen eduskunnan hyväksyttäväksi tovomuksen,
20506: että käyttökelpoisia rakennuksia ei asiattomas-
20507: ti pureta. Jopa tällöin annetaan yhteiskunnan että hallitus ryhtyisi sopiviin toimen-
20508: tukea uuden rakennuksen rakentamiselle, vaik- piteisiin käyttökelpoisten rakennusten
20509: ka kysymyksessä on ollut tarpeeton taloudellis- purkamisen estämiseksi nimenomaan
20510: ten arvojen hävittäminen. asuntopulaa kärsivillä paikkakunnilla.
20511: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20512:
20513: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
20514: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
20515: Pentti Kettunen Liisa Arranz. Mikko Vainio
20516: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
20517: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
20518: 518 1983 vp.
20519:
20520: Toivomusaloite n:o 468
20521:
20522:
20523:
20524:
20525: V. Vennamo ym.: Kuopion läänin asuntotilanteen parantami-
20526: sesta
20527:
20528:
20529: Eduskunnalle
20530:
20531: Asunto-olot ovat Kuopion läänissä jääneet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20532: yleisestä kehityksestä jälkeen. Ahtaasti asuvien menpiteisiin asuntojen jälkeenjääneisyy-
20533: osuus on valtakunnan keskimäärää huomatta- den ja asuntovajauksen poistamiseksi
20534: vasti suurempi. Sama koskee asuntojen varus- Kuopion läänissä.
20535: tetasoa.
20536: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20537: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20538: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
20539:
20540: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
20541: Vieno Eklund Pentti Skön Reino Jyrkilä
20542: Liisa Arranz Mikko Vainio Lea Mäkipää
20543: 1983 vp. 519
20544:
20545: Toivomusaloite n:o 469
20546:
20547:
20548:
20549:
20550: V. Vennamo ym.: Eläkeläisten asuntojen peruskorjauksen te-
20551: hostamisesta Kuopion läänissä
20552:
20553:
20554: Edus'kunnalle
20555:
20556: Kuopion läänissä on paljon eläkeläisiä, jotka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20557: tarvitsevat kiireellisesti ja kipeästi asuntojensa menpiteisiin eläkeläisten asuntojen pe-
20558: peruskorjausta. Nykyiset taloudelliset mahdolli- ruskorjaustöiden edistämiseksi sopivalla
20559: suudet ovat kuitenkin monasti peruskorjauksen tavalla Kuopion läänissä.
20560: esteenä.
20561: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20562: taen eduskunnan hyväksytltäväksi toivomuksen,
20563: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
20564:
20565: Veikko Vennamo Liisa Arranz Pentti Skön
20566: Vieno Eklund Anssi JoutsenJahti Mikko Vainio
20567: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
20568: 520 1983 vp.
20569:
20570: Toivomusaloite n:o 470
20571:
20572:
20573:
20574:
20575: V. Vennamo ym.: Asuntopulan poistamisesta Kuopiosta
20576:
20577:
20578: Eduskunnalle
20579:
20580: Asuntopula on Kuopion kaupungissa jatku- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin eri-
20581: vasti paha. Tämä johtuu valtapuolueiden lai- koistoimenpiteisiin asuntopulan poista-
20582: minlyönneistä ja virheistä. Kiireellinen korjaus miseksi Kuopion kaupungista.
20583: on välttämätön.
20584: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20585: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20586: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
20587:
20588: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
20589: Vieno Eklund Pentti Skön Reino Jyrkilä
20590: Liisa Arranz Mikko Vainio Lea Mäkipää
20591: 1983 vp. 521
20592:
20593: Toivomusaloite n:o 471
20594:
20595:
20596:
20597:
20598: V. Vennamo ym.: Vuokra-asuntojen määrän lisäämisestä Iisal-
20599: messa
20600:
20601:
20602: Eduskunnalle
20603:
20604: Iisalmen kaupungissa Kuopion läänissä on että hallitus ryhtyisi asianmukaisiin
20605: vuokra-asuntojen puute huutava. Kaupungin toimenpiteisiin suuren vuokra-asuntojen
20606: parannustoimenpiteet eivät ole riittävät eikä vajauksen poistamiseksi Iisalmen kau-
20607: kaupungilla ole myöskään tarkoitukseen riittä- pungista Kuopion läänissä.
20608: västi varoja.
20609: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20610: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20611: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20612:
20613: Veikko Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
20614: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Mikko Vainio
20615: Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen Reijo Enävaara
20616: Urho Pohto Pentti Skön Lea Mäkipää
20617:
20618:
20619:
20620:
20621: 66 088300420M
20622: 522 1983 vp.
20623:
20624: Toivomusaloite n:o 472
20625:
20626:
20627:
20628:
20629: V. Vennamo ym.: Asuntojen määrän lisäämisestä Kiuruvedellä
20630:
20631:
20632: Eduskunnalle
20633:
20634: Asuntovajaus on Kiuruveden kunnassa Kuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti so-
20635: pion läänissä varsin suuri. Kuitenkin asuntoja piviin toimenpiteisiin huonon asuntoti-
20636: tarvittaisiin yritysten työll!tekijöiJtä varten sekä lanteen parantamiseksi ja asuntovajauk-
20637: myös lomittajia varten. sen poistamiseksi Kiuruveden kunnan
20638: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- lähinnä kasvavassa keskuksessa Kuopion
20639: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, läänissä.
20640: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20641:
20642: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
20643: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reijo Enävaara
20644: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Lea Mäkipää
20645: 1983 vp. 523
20646:
20647: Toivomusaloite n:o 473
20648:
20649:
20650:
20651:
20652: V. Vennamo ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Kuopioon
20653:
20654:
20655: Eduskunnalle
20656:
20657: Kuopion kaupunki on osoittanut valtion vi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20658: rastotalolle tontin edustavalta paikalta kaupun- menpiteisiin valtion virastotalon toteut-
20659: gin keskustasta. Virastotalon rakentaminen olisi tamiseksi Kuopion kaupungissa.
20660: lopulta saatava alkuun.
20661: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20662: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20663: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 198.3
20664:
20665: Veikko Vennamo Liisa Arranz Pentti Skön
20666: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
20667: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
20668: 524 1983 vp.
20669:
20670: Toivomusaloite n:o 474
20671:
20672:
20673:
20674:
20675: V. Vennamo ym.: ~altion virastotalon rakentamiSesta Varkau-
20676: ~en
20677:
20678:
20679:
20680:
20681: Eduskunnalle
20682:
20683: Varkauden kaupunkiin p1t1 aloittaa valtion että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20684: virastotalon rakentaminen jo viime vuonna. menpiteisiin valtion virastotalon rakenta-
20685: Laaja työttömyys vaatisi tätä ehdottomasti. miseksi Varkauden kaupungissa myös
20686: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- laajan työttömyyden vähentämiseksi.
20687: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20688: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
20689:
20690: Veikko Vennamo Liisa Arranz Pentti Skön
20691: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
20692: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
20693: 198.3 vp. 525
20694:
20695: Toivomusaloite n:o 475
20696:
20697:
20698:
20699:
20700: V. Vennamo ym.: Yleisöhlssi!n rakentamisesta eduskuntataloon
20701:
20702:
20703: EduskunnaHe
20704:
20705: Tavallisten kansalaisten nousu rappusia myö- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20706: ten eduskunnan lehtcreille on vaikeata. Sitä vas- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20707: toin kansanedustajia varten on lukuisia hissejä.
20708: Tällainen asiantila ei ole hyväksyttävä. Kai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20709: killa äänestäjillä tulee olla mahdollisuus ilman menpiteisiin kansalaisten pääsyn helpot-
20710: suuria rasituksia päästä eduskunnan lehtereille tamiseksi eduskunnan lehtereille joko
20711: kuuntelemaan asioiden käsittelyä. hissejä rakentamalla tai muulla tavalla.
20712: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
20713:
20714: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
20715: Vieno Eklund Pentti Skön Urpo Leppänen
20716: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
20717: Reino Jyrkilä
20718: 526 1983 vp.
20719:
20720: Toivomusaloite n:o 476
20721:
20722:
20723:
20724:
20725: V. Vennamo ym.: Kansanedustajien päivärahajärjestelmän epä-
20726: kohtien korjaamisesta
20727:
20728:
20729: Eduskunnalle
20730:
20731: Suomen kansan tahto näyttää olevan, että että hallitus kiireellisesti korjaisi kan-
20732: kansanedustajien talousetujen tulee olla koh- sanedustajien päivärahaetujen epäkohdat
20733: tuullisia niin, että vähävarainenkin voi olla ja kohtuuttomien etujen saamisen mah-
20734: kansanedustaja, mutta että suuret taloudelliset dollisuudet sekä muutoinkin huolehtisi,
20735: edut eivät saa aikaan sitä, että kansamme ta- että kansanedusta;ien talousedut ovat
20736: loudelliset vaikeudet ja pienituloiset unohtui- kohtuulliset, niin että vähävarainen voi
20737: sivat. Nimenomaan tältä pohjalta olisi kansan- olla kansanedustajana, mutta liian suu-
20738: edustajien palkka-asioita ja muita talousetuja ret talousedut eivät johda tavallisten
20739: suunniteltava. kansalaisten vaikeuksien unohtamiseen.
20740: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20741: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20742: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20743:
20744: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
20745: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
20746: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
20747: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
20748: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
20749: 1983 vp. 527
20750:
20751: Toivomusaloite n:o 477
20752:
20753:
20754:
20755:
20756: V. Vennamo ym.: Puoluetukivarojen poistamiJsesta
20757:
20758:
20759: Eduskunnalle
20760:
20761: Veronmaksajien varoista maksettava rappeut- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20762: tava puoluetuki on jatkuvasti paisunut kuin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20763: pullataikina. Laajassa mielessä erilaista puolue-
20764: tukea maksetaan maassamme lähinnä suurille että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20765: puolueille vuodessa ~teensä jo yli 1 000 mil- menpiteisiin rappeuttavien puoluetuki-
20766: joonaa markkaa. varojen koko laajuudessaan poista-
20767: Tämä ei ole hyväksyttävää, semminkin kun miseksi.
20768: kansalaisrten välttämättömiä tarpeita jätetään
20769: tyydyttämättä rahanpuutteen vuoksi.
20770: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20771:
20772: Veikko Vennamo Vieno Eklund Pekka Vennamo
20773: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Urpo Leppänen
20774: Pentti Kettunen Pentti Skön Reijo Enävaara
20775: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
20776: Urho Pohto Mikko Vainio Lea Mäkipää
20777: 528 1983 vp.
20778:
20779: Toivomusaloite n:o 478
20780:
20781:
20782:
20783:
20784: V. Vennamo ym.: Palkankorotusten oikeudenmukaisesta toteut-
20785: tamisesta
20786:
20787:
20788: EduskunnaUe
20789:
20790: SMP katsoo, että nykyisessä taloudellisessa että hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
20791: tilanteessa palkkakorjauksista olisi pidättäydyt- millä tavoin indeksin avulla nykyisessä
20792: tävä suurituloisten kohdalla ja huolehdittava, tilanteessa kaikki palkkakorjaukset saa-
20793: että palkkakorjaukset käytännössä toteutuvat taisiin oikeudenmukaisiksi ja tasapuoli-
20794: oikeudenmukaisesti kunkin työntekijän koh- siksi kuitenkin niin, että pienituloisten
20795: dalla. asemaa ensisijaisesti korjattaisiin.
20796: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20797: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20798: sen,
20799: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20800:
20801: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
20802: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
20803: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
20804: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
20805: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
20806: 1983 vp. 529
20807:
20808: Toivomusaloite n:o 479
20809:
20810:
20811:
20812:
20813: V. Vennamo ym.: Riittävän tulotason turvaamisesta
20814:
20815:
20816: Eduskunnalle
20817:
20818: SMP katsoo, että rehellisestä työstä on aina että hallitus palkka-asioissa ryhtyisi
20819: saatava sellainen palkka ja toimeentulo, että sopiviin toimenpiteisiin riittävän ansion
20820: perhe tulee kohtuullisesti toimeen. Tätä vaatii turvaamiseksi rehellisestä työstä niin,
20821: työn kunnia. Sitä paitsi kansan laajojen ker- että jokaiselle turvataan ihmisarvoinen
20822: rosten riittävä ostokyky on välttämätön va- toimeentulo samalla välttämätöntä os-
20823: paassa talousjärjestelmässä. tokykyä kansantaloutemme etujen mu-
20824: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kaisesti ylläpitäen.
20825: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20826: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20827:
20828: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
20829: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Mikko Vainio
20830: Pentti Kettunen Liisa Arranz Lea Mäkipää
20831: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
20832: J. ·Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20833:
20834:
20835:
20836:
20837: 67 088300420M
20838: 530 1983 vp.
20839:
20840: Toivomusaloite n:o 480
20841:
20842:
20843:
20844:
20845: V. Vennamo ym.: Reaalipalkkojen saattamisesta länsieurooppa-
20846: laiselle tasolle
20847:
20848:
20849: Eduskunnalle
20850:
20851: Tavallisten kansalaisten ansiotaso on maas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20852: samme Länsi-Euroopan markkinatalousmaiden menpiteisiin sen selvittämiseksi, millä
20853: palkkatasoa huomattavasti alhaisempi. Asian- tavoin tavallisten kansalaisten reaalipal-
20854: tilaan on saatava korjaus eikä missään tapauk- kat voitaisiin saattaa länsieurooppalai-
20855: sessa palkkojen nollalinja ja niiden reaalita- selle tasolle ja ainakin pelastaa alenlu-
20856: son jatkuva aleneminen ole kansantaloutemme miselta pohjoismaisen vapaan yhteis- ·
20857: ja työllisyytemme etujen mukaista. kuntajärjestelmämme etujen mukaisesti.
20858: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20859: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20860: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
20861:
20862: Veikko Vennamo Pentti Kettunen Mikko Vainio
20863: Vieno Eklund Pentti Skön Reijo Enävaara
20864: Urho Pohto Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
20865: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20866: 1983 vp. 531
20867:
20868: Toivomusaloite n:o 481
20869:
20870:
20871:
20872:
20873: V. Vennamo ym.: Useamtna10 työpaikan pitämisen rajoitt:a.mi'-
20874: sesta
20875:
20876:
20877: Eduskunnalle
20878:
20879: Maassamme on jatkuva laaja työn ja toimeen- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20880: tulon puute harjoitetun virheellisen ja kansan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20881: vastaisen talouspolitiikan johdosta. Kun näin
20882: on, niin pitäisi huolehtia, ettei yhdellä henki- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti so-
20883: löllä olisi useita virkoja ja tehtäviä. Sama kos- piviin toimenpiteisiin useamman työ-
20884: kee riittävää eläkettä saavia kansalaisia. paikan hyväksikäytön rajoittamiseksi
20885: Poistamalla tällainen usean työpaikan hy- myös riittävää eläkettä saavien kohdalla.
20886: väksikäyttö vapautuisi työtä tarvitseville kym-
20887: meniätuhansia työpaikkoja. Tämä on koko kan-
20888: samme edun mukaista.
20889: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20890:
20891: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
20892: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
20893: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
20894: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
20895: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
20896: 532 1983 vp.
20897:
20898: Toivomusaloite n:o 482
20899:
20900:
20901:
20902:
20903: Vepsäläinen ym.: Pienyri:tySiten ~saattamisesta tasa-arvoi'sempaan
20904: asemaan suuryritysten kanssa sähkön hinnoittelussa
20905:
20906:
20907: Eduskunnalle
20908:
20909: Imatran Voima Oy valmistelee parhaillaan maksaa 19,7 penniä, mutta tukkuhinnalla ostava
20910: tiettävästi syksyllä 1985 voimaan tulevia sähkön suuryritys joutui maksamaan 11,6-15,2 penniä
20911: uusia tukkutariffeja. Ne ohjaavat puolestaan kilowattitunnilta. Havaitsemme, että halvimmil-
20912: pitkälle sähkönjakelulaitosten pienkuluttajilta laan suuryritys maksoi kilowattitunnilta alle puo-
20913: perimiä sähkön jakeluhintoja. let siitä, mitä tukkutariffin ulkopuolelle jätetty
20914: Puuttumatta siihen, mikäli olisi sähkötarif- pienyritys maksoi.
20915: fien oikea taso - sellainen kysymys ei mahdu Osan pienyrityksen ja suuryrityksen huikeasta
20916: tarkasteltavaksi tämän aloitteen puitteisiin - tariffierosta selittää ehkä sähkön toimittami-
20917: on syytä kylläkin puuttua tariffien porrastuk- sesta aiheutuvat kustannuserot; silti täysin ai-
20918: seen ja nimenomaan siihen kysymykseen, että heellista on epäillä, etteivät tällaiset erot ole
20919: suurteollisuutta ja pienyrittäjyyttä kohdellaan perusteltuja. Sama koskee luonnollisesti koti-
20920: kovin eri tavoin. Onhan pienteollisuus monessa talouden ja suurteollisuuden tariffieroja, joihin
20921: suhteessa muutoinkin huonommassa asemassa ei tämän aloitteen puitteissa kuitenkaan sen
20922: kuin maamme suuryritykset. Ja kuitenkin pien- kummemmin kajota.
20923: teollisuus on merkittävä työllistäjä. Suurehkon On· aiheellista kysyä, onko tarkoituksenmu-
20924: yrityksen vähentäessä jollakin paikkakunnalla kaista tavallaan edistää sähkön kulutusta suur-
20925: voimakkaasti työvoimaansa, sen työllistämiseksi kuluttajia suosimalla. Energian hinnoittelulla,
20926: ei hevillä löydy yhtä ainoata isoa yksikköä, vaan käytettiinpä sitä sähkönä tai muussa muodossa,
20927: ratkaisu löytyy useista pienemmistä yrityksistä. vaikeutetaan samalla koko maamme energian
20928: Mielenkiintoista on, että pienet yritykset rin- kulutukseen. Suurkuluttajien ylettömän suosi-
20929: nastuvat sähkömaksuissaan kotitalouksiin, joille misen purkaminen osaltaan pakottaisi suurku-
20930: myös on sälytetty korkeampi energianhinta. luttajat säästeliäämmiksi energian käytössä ja
20931: Suuryritykset taasen ovat tukkuasiakkaita ja siten myös pitkällä tähtäyksellä ohjaisi maamme
20932: pääsevät suoraan ostamaan sähkönsä Imatran teollisuutlta pois nykyisestä kansantuotteeseen
20933: Voima Oy:ltä. nähden suuresta energiankäytöstä.
20934: Kauppakamarilehden ( 3/1983) mukaan vuo- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
20935: den 1979 alussa, jolta ajankohdalta on saata- toivomuksen,
20936: vissa tietoja Imatran Voima Oy:n ja Suomen
20937: Sähkölaitosyhdistyksen salatessa nykytiedot, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
20938: pienyritykset joutuivat maksamaan sähköstä joilla suuryritysten sähkön hinnoittelussa
20939: keskimäärin 24,6 penniä kilowattitunnilta kes- tapahtuvaa suosintaa asteittain purettai-
20940: kisuuren yrityksen saadessa sähkönsä keskimää- siin ja saatettaisiin pienyritykset tasa-
20941: rin 21,1 pennillä. Suurehkon yrityksen tarvitsi arvoisempaan asemaan.
20942: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
20943:
20944: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö
20945: 1983 rd. 533
20946:
20947: Hemställningsmotion nr 483
20948:
20949:
20950:
20951:
20952: Westerlund m. fl.: Om vi!ssa nyländska kommuners status enligt
20953: .regionlagarna
20954:
20955:
20956: Tili Riksdagen
20957:
20958: Enligt 2 § 1 mom. 2 a-c -punkten i lagen gional utveckling har såväl Uudenmaan Maa-
20959: om främjande av en balanserad regional ut- kuntaliitto som länsstyrelsen i Nyland föreslagit
20960: veckling 10. 7. 1981/532 syftar regionalpoliti- ytterligare områden, som skulle betraktas som
20961: ken ·till att i hela Jandet skall befolkningen A-stödområden på grund av kommuns ogynn-
20962: inom de olika områdena opartiskt tryggas möj- samma befolkningsstruktur, negrutiva flyttnings-
20963: lighet till varaktig arbetsplats, höjning av in- rörelser i förhållande tili inkomstnivå osv. Läns--
20964: komstnivån och tillgång på viktig service. Med styrelsen har därtill konstaterat att såvida hela
20965: stöd av denna lag har statsrådet 24. 9. 1981 kommuner inte kan hänföras tili stödområde,
20966: ( 653/81) beslutat om baszoner, varvid kom- bör åtminstone betydande skärgårdsdelar samt
20967: munerna i Nylands Iän hänförs till 4:e bas- öar med fast bosättning anses som stödområde.
20968: zonen. Hänvisande tili ovan sagda och därmed sam-
20969: Enligt 2 § i lagen om främjande av skär- manhängande omständigheter föreslås vörd-
20970: gårdens utveckling 26. 6. 1981/494 bör man samt att riksdagen ville hemställa,
20971: med åtgärder av stat och kommun sträva ef-
20972: ter att bevara den fasta bosättningen i skär- att regeringen i skyndsam ordning
20973: gården genom att för befolkningen skapa till- måtte vidta åtgärder syftande tili en
20974: räckliga möjligheter tili utkomst, samfärdsel förnyad total översyn av de nyländska
20975: och basservice. Enligt bestämmelserna i lagens kommunernas status i anslutning till
20976: 3 § kan statsrådet besluta att tili skärgård regionlagstiftningen så att de nyländska
20977: även anses höra sådana öar, som har fast skärgårdskommunerna eller delområden
20978: vägförbindelse. Med stöd av detta stadgande av dessa mot bakgrunden av motivatio-
20979: samt stadgandena i lagens 10 § har statsrådet nerna inom regionlagarna s.s. bland an-
20980: den 29. 10. 1981 nr 718/81 beslutrut om skär- nat Pernå, Strömfors och Tenala kom-
20981: gårdskommuner och kommuners skärgårdsde- muner måtte erhålla specialstödområ-
20982: lar. desstatus med stöd av och med hän-
20983: I sina utlåtanden rörande stödområden en- visning till regionlagarna.
20984: ligt lagen om främjande av en balanserad re-
20985: Helsingfors den 20 april 1983
20986:
20987: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
20988: 534 1983 vp.
20989:
20990: Toivomusaloite n:o 483 Suomennos
20991:
20992:
20993:
20994:
20995: Westerlund ym.: Eräiden uusma'<llaisten kuntien aluelakien mu-
20996: kaillsesta asemasta
20997:
20998:
20999: Eduskunnalle
21000:
21001: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edisltä- ovat sekä Uudenmaan Maakuntaliitto 5. 11.
21002: misestä annetun lain 10. 7. 1981/532 2 §:n 1 1981 että Uudenmaan lääninhallitus ehdotta-
21003: momentin 2 a-c -kohtien mukaisesti aluepoli- neet lisäalueita, joita pidettäisiin A-tukialueina
21004: tiikan tavoitteena on turvata koko maassa tasa- kunnan epäsuotuisan väestön rakenteen, nega-
21005: puolisesti kunkin alueen väestölle pysyvän työ- tiivisen muuttoliikkeen tulotasoon vaikuttami-
21006: paikan saamisen mahdollisuus, tulotason nousu sen jne. johdosta. Lääninhallitus on tämän li-
21007: ja 'tärkeiden palveluiden saatavuus. Tämän lain säksi todennut, että ellei kokonaisia kuntia voi-
21008: nojalla valtioneuvosto on 24. 9. 1981 ( 65 3/ da liittää tukialueisiin, tulee kuitenkin merkit-
21009: 81) päättänyt perusvyöhykkeistä, jolloin Uuden- täviä saariston osia ja saaria, joilla on kiinteätä
21010: maan läänin kunnat kuuluvat neljänteen perus- asutusta, pitää tukialueina.
21011: vyöhykkeeseen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21012: Saariston kehittämisestä annetun lain 26. 6. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
21013: 1981/494 2 §:n nojalla on valtion ja kunnan muksen,
21014: toimin pyrittävä säilyttämään saariston kiinteä
21015: asutus luomalla väestölle riittävät mahdollisuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21016: det toimeentuloon, liikkumiseen ja peruspalve- menpiteisiin, joiden tarkoituksena olisi
21017: -lujen saatavuuteen. Lain 3 §:n säännösten mu- kokonaan uudelleen tarkistaa Uuden-
21018: kaan valtioneuvosto voi päättää, että saaristoon maan kuntien asema niiden suhteessa
21019: voidaan katsoa kuuluviksi myös sellaisia saaria, aluelainsäädäntöön siten, että Uuden-
21020: joihin on kiinteä tieyhteys. Tämän säännöksen maan saaristokunnat tai niiden osa-
21021: sekä lain 10 §:ssä olevien säännösten nojalla alueet voisivat aluelakien perustelujen
21022: valtioneuvosto on 29. 10. 1981 (718/81) päät- mukaisesti, kuten mm. Pernajan, Ruot-
21023: tänyt saaristokunnista ja saariston osista. sinpyhtään ja Tenholan kunnat, saada
21024: Lausunnoissaan, jotka koskevat alueellisesta erityistukialueidm aseman aluelakien no-
21025: kehityksestä annetun lain mukaisia tukialueita, jalla.
21026: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
21027:
21028: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
21029: 1983 vp. 535
21030:
21031: Toivomusaloite n:o 484
21032:
21033:
21034:
21035:
21036: Vihriälä ym.: Käynnistettyjen erityistoimenpiteiden jatkamisesta
21037: Suomenselän heikoimpien kuntien osalta
21038:
21039:
21040: Eduskunnalle
21041:
21042: Suomenselkä-projekti käynnistyi pitkällisen Kun aluepoliittisten lakien mukaiset erityis-
21043: valmistelun tuloksena. Asiaa valmisteltiin toi- alueet nimetään aina viideksi vuodeksi kerral-
21044: mikunnassa ja ryhmätyöskentelynä useita vuo- laan, tuntuu perustellulta, että pitkään ja pe-
21045: sia. Valtioneuvosto teki asiasta 10. 7. 1980 peri- rusteellisesti valmistellun projektin toteuttamis-
21046: aatepäätöksen, jossa esitettiin useita erillistoi- aika olisi vähintään yhtä pitkä. Projektilta ei
21047: menpiteitä Suomenselän alueen kurnien ongel- voida odottaa kovin suuria tuloksia, jos sen
21048: mien helpottamiseksi. toteutus ei ole tarpeeksi pitkäjänteistä.
21049: Valtioneuvosten taholta on ilmoitettu, että Edellä esitetyn perusteelle ehdotamme kun-
21050: Suomenselkä-projekti päättyy vuonna 1984. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21051: Alueen kunnat kärsivät kuitenkin edelleen ras- muksen,
21052: kaasta työttömyydestä ja ne ovat monin eri
21053: tavoin kehittymisedellytyksiltään heikossa ase- että hallitus jatkaisi käynnistettyjä
21054: massa. Projektin valmisteluun ja suunnitteluun erityistoimenpiteitä Suomenselän alueel-
21055: on käytetty useita vuosia, siihen on uhrattu la erityisesti heikoimmin kehittyneiden
21056: varoja ja valmiina on toteuttamiskelpoisia ehdo- kuntien osalta.
21057: tuksia.
21058: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
21059:
21060: Jukka Vihriälä Aapo Saari Mauri Pekkarinen
21061: 536 1983 vp.
21062:
21063: Toivomusaloite n:o 485
21064:
21065:
21066:
21067:
21068: Viljanen ym.: Taksiautoilijoiden arvioverotuksen epäkohtien
21069: poistamisesta
21070:
21071:
21072: Eduskunnalle
21073:
21074: T aksiautolijoiden ankara arvioverotus on jat- on verrattu ja kuinka suuri vertailuryhmä on
21075: kunut jo vuodesta 1978, huolimatta siitä, että ollut.
21076: sen epäkohtiin on muun muassa eduskunnassa Muodollista kyselykierrosta on tavallisesti
21077: kyselyjen ja aloitteiden muodossa kiinnitetty seurannut laskelma, jossa verotuksen toimitta-
21078: huomiota. Taksiautoilijoiden arvioverotus on jan mielestä riittävä juoksukilometrituotto on
21079: ollut markkamääräisesti huomattavaa: verohalli- kerrottu jollakin ajokilometrimäärällä. Muun
21080: tuksen vuonna 1980 suorittaman tutkimuksen muassa Helsingissä vuotta 1979 koskevassa ve-
21081: mukaan vuonna 1978 oli 8 150 taksiautoilijasta rotuksessa oli päädytty 70 000 ammattiajokilo-
21082: arviovetotettu 2 107 eli 25,8 prosenttia. Arvio- metriin ja 1,81 markan kilometrituottoon, mikä
21083: vetotettujen prosenttiosuus vaihteli lääneittäin on verovuoden jälkimmäisellä puoliskolla voi-
21084: 19,9 prosentista 31,5 prosenttiin. Veroviran- massa olleen taksapäätöksen ykköstaksan mu-
21085: omaisten mukaan jälkimaksut ovat aiheutuneet kainen kilometrikorvaus ilman hukka-ajan huo-
21086: taksien alhaisesta veron ennakkokannosta. Lo- mioimista. Laskentaa on siten sovellettu yksi-
21087: pullisessa verotuksessa verottaja on taksiautoi- oikoisesti kaikkiin autoilijoihin, jotka on ar-
21088: lijoiden kohdalla arvioinut tulot taksiautoilijan vioitu.
21089: omaa ilmoitusta useita kymmeniäkin tuhansia Suomen Taksiliiton saamien tietojen ja lii-
21090: markkoja suuremmiksi, ja normaalin äyrimäärän tossa tehtyjen arvioiden mukaan karkein me-
21091: lisäksi erotukselle on verotuksessa peritty 20 nettelytapavirhe myös vuoden 1980 taksivero-
21092: prosentin korko, mikä on johtanut huomatta- tuksessa on ollut juuri taksiyrittäjien yksilöl-
21093: viin jälkimaksuihin. Ankara arvioverotus on tul- listen olosuhde-erojen unohtaminen ja arvio-
21094: lut taksiautoilijoille ikävänä yllätyksenä ja ai- verotuksen varsin karkea soveltaminen massa-
21095: heuttanut luopumisia yritystoiminnasta. Erityi- menettelynä. Verotus on toimitettu, kuten edel-
21096: sesti Helsingissä ja Vantaalla koko taksiyritys- lä todettiin, ns. vertailuarviona, jolloin perus-
21097: toiminnan mielekkyys on käynyt kyseenalaisek- teiksi on otettu ylimmät tuloilmoitukset tai
21098: si. Kohtuuton verotus on vienyt monen taksi- verotoimiston itsensä määräämä tulo, johon sit-
21099: autoilijan niin ylivoimaisiin taloudellisiin vai- ten muut yrittäjät kokonaisuutena on arvioitu.
21100: keuksiin, että seurauksena on ollut autojen Verovalmistelussa on yksittäinen veroilmoitus
21101: ulosmittaus ja pakkohuutokaupat. siten leimattu epäluotettavaksi muodollisella
21102: Verotuslain 72 §:n 1 momentin 3 kohta perusteella, esim. polttoainekuluprosentilla, mi-
21103: määrittelee arvioverotuksen edellytykset. Sään- kä verotoimistossa on määrätty yhdeksi ja ai-
21104: nös on varsin ylimalkainen ja antaa helposti noaksi oikeaksi.
21105: veronsaajalle oikeuden asettaa verovelvollinen Kuitenkin käytännössä autoilijoiden tulot
21106: arvioon. Näin on tapahtunut taksiautoilijoitten muodostuvat erilaisiksi. Tähän vaikuttaa eniten
21107: kohdalla. Kun verovalmistelussa on todettu, ajorakenne, pitkien ja lyhyiden ajomatkojen
21108: että autoilijoiden tulotaso ei ole verotuksen suhde, jonka vuoksi juoksukilometrituotto ja
21109: toimittajan mielestä riittävä, on lähes kaikille ajokilometrit muodostuvat eri tapauksissa eri-
21110: alueen autoilijoille lähetetty selvityspyyntö, jos- laisiksi. Myös esimerkiksi palkatun työvoiman
21111: sa todetaan, että ilmoitettu vuositulo on mui- määrä ja autoilijan ikä ovat tulonmuodostuk-
21112: hin samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien ve- seen yksilöllisesti vaikuttavia seikkoja.
21113: rovelvollisten vuosituloon verrattuna ilmeisesti Suomen Taksiliiton asettama työryhmä, jo-
21114: liian vähäinen. Huomattakoon, että veronsaa- hon liiton edustajien lisäksi kuuluu edustus
21115: jalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa keihin tuloja liikenneministeriösotä, on tehnyt selvityksiä ve-
21116: 1983 vp.- TA n:o 485 537
21117:
21118: rotuksen todentajaksi vaaditusta tietoja taltioi- valle aiheuttamiin puutteellisuuksiin. Verotus-
21119: vasta taksamittarista. On todettu, että markki- laissa määritellyn poikkeuksellisen verotustavan,
21120: noiden uusimmatkaan taksamittarit eivät kui- arvioverotuksen, käyttöönotto pääasiallisena ve-
21121: tenkaan voi palvella verotuksen varmentajina, rotustapana kokonaisten alueiden lähes kaikkien
21122: koska taksa on enimmäistaksaperiaatteinen ja taksiyrittäjien kohdalla ei voi olla oikean ve-
21123: mittarin käyttömääräyksestä johtuu, että mitta- rotusmenettelyn mukaista. Todettakoon lisäksi,
21124: riin taltioituu lukuja, joita vastaavia tuloutuk- että samaa arvioverotuspykälää sovelletaan käy-
21125: sia ei välttämättä synny. Maaseudun erityisolo- tännössä eri ammattiryhmien kohdalla eri ta-
21126: suhteet niin mittarin käytön kuin taksankin voin. Esimerkiksi taksiyrittäjien verotuksessa
21127: osalta lisäävät arviointivaikeuksia. Myöskään pääsääntönä käytetty vertailuarvio ei ole arvio-
21128: mittaritekniikka ei riitä tietojen varmaan säily- peruste maatalouden puolella. Tämä todetaan
21129: miseen. Niinpä Taksiliiton työryhmä onkin etsi- verohallinnon käsikirjassa. Huomattakoon viel,ä,
21130: nyt ratkaisua kokonaiskilometrien laskurista, että taksiyrittäjien oikeusturvaa heikentävät
21131: joka taksamittaria yksinkertaisempana, sinetöi- arvioverotuksesta johtuvan verotuksen tason
21132: tävänä laitteena voi tuottaa täyden varmennuk- heikon ennakoitavuuden ohella verotusmenette-
21133: sen taksiautolla vuoden aikana ajetuista kilo- lyyn ja muutoksenhakujärjestelmään liittyvä
21134: metreistä. hitaus ja muut epäkohdat.
21135: Teknisen laitteen käyttöönotto ei kuitenkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21136: ole taksiverotuksen ratkaisun ydinkohta, vaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21137: lainsäätäjän ja verotuksesta vastaavien viran-
21138: omaisten tulisi kiinnittää vakavaa huomiota ny- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21139: kyisen arvioverotuksen suorittamistavan ja sen menpiteisiin taksiautoilijoiden arviovero-
21140: käytön laajuuden •taksiautoilijoiden oikeustur- tuksen epäkohtien poistamiseksi.
21141: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
21142:
21143: Matti Viljanen Helge Saarikoski Mauri Miettinen
21144: Lauri lmpiö Iiro Viinanen TaWlo Valo
21145: Tapio Holvitie
21146:
21147:
21148:
21149:
21150: 68 088300420M
21151: 538 1983 vp.
21152:
21153: Toivomusaloite n:o 486
21154:
21155:
21156:
21157:
21158: Viljanen ym.: Autoverotuksen kokonaisuudistuksen aikaansaa-
21159: misesta
21160:
21161:
21162: Eduskunnalle
21163:
21164: Kokoomus on pitkään ja johdonmukaisesti verotuksen vuoksi 2,45-kertaisesti. Keskimää-
21165: vaatinut auton käyttöön liittyvän verotuksen räinen autoveroindeksi on puolestaan noussut
21166: kokonaisuudistuksen käynnistämistä. Hallitus viimeisten kymmenen vuoden aikana lähes kak-
21167: ei kuitenkaan lupauksistaan huolimatta ole sinkertaiseksi kuluttajaindeksiin verranuna.
21168: puuttunut asiaan, vaikka esimerkiksi tulopo- Autoveron muutokset ovat yleensä olleet epä-
21169: liittisissa neuvotteluissa kysymykseen on kiin- säännöllisiä ja äkillisiä ja vaikeuttaneet auto-
21170: nitetty vakavaa huomiota erityisesti työntekijä- kauppaa ja siihen liittyvää korjaamotoimintaa.
21171: järjestöjen puolelta. Tällaisen linjan jatkuminen ei ole toivottavaa
21172: Autoiinmenojen osuus yksityisistä kulutusme- auton käyttäjien eikä noin 52 000 henkilöä
21173: noista on nykyisin noin 12 %, kun esimer- työllistävän autoalan teollisuuden, kaupan ja
21174: kiksi asumismer.ot ovat noin 20 %. Tehtyjen huollon kannalta. Seurauksena on ollut myös
21175: ennusteiden perusteella on selvää, että ilman muita Pohjoismaita selvempi siirtyminen pie-
21176: uudistuksia autoiinkustannusten osuus kulutus- nempiin ja turvattomampiin autoihin.
21177: menoista kasvaa edelleenkin. Suomalaiset autoilijat joutuvat tänä päivänä
21178: Suomessa autonkäyttökustannukset ovat tiet- maksamaan pohtoaineista Länsi-Euroopan kor-
21179: tävästi Länsi-Euroopan korkeimmat lähinnä keimman hinnan. Korkeaoktaanisen bensiinin
21180: korkean autoverotuksen ja kalliiden poltto- hinta on tosin Italiassa ja Portugalissa hivenen
21181: aineiden vuoksi. Autoliiton v. 1982 teke- Suomea kalliimpaa, mutta dieselöljy puolestaan
21182: mien laskelmien mukaan esimerkiksi 35 000 selvästi halvempaa.
21183: markan hintaisen auton kilometrikustannukset Auton käyttöön liittyvien verojen jatkuva
21184: ova:t 135 penniä, kun vuodessa ajetaan 10 000 kohoaminen lisää luonnollisesti tulevaisuudessa-
21185: kilometriä ja 98 penniä, kun vuodessa ajetaan kin autojen hankintahintoja ja käyttökustannuk-
21186: 20 000 kilometriä. 45 000 markan hintaisen au- sia. Nämä tulevat puolestaan vaikuttamaan kiel-
21187: ton kohdalla kilometrikustannukset ovat 152 teisesti autoalan työllisyyteen ja lisäämään me-
21188: penniä ja 109 penniä, 55 000 markan hintai- nopaineita kaikkiin sellaisiin tuotteisiin, joiden
21189: sen auton 174 ja 123 penniä ja 70 000 markan valmistamisessa tai kuljettamisessa tarvitaan au-
21190: hintaisen auton 204 penniä ja 143 penniä. toja. Korotukset lisäävät myös niiden kansa-
21191: Ensimmäinen auto- ja moottoripyöräverolaki laisten kustannuksia, jotka käyttävät autoa työ-
21192: säädettiin vuonna 1959 ja nykymuotonsa ja välineenään tai jotka käyvät sillä työssä. Lisäksi
21193: laskentaperusteensa se sai vuonna 1967. Tuon harvaanasutussa maassamme, jossa auton käyttö
21194: aja:n jälkeen lakiin on säädetty eri aikoina ve- on monesti ainoa mielekäs liikkumiskeino, vero-
21195: roa korottavia muutoksia. Viimeisin, vuonna tuksella lisätään eri alueiden keskinäistä eri-
21196: 1977 säädetty laJkentakaavan prosenttiosan ko- arvoisuutta. Jatkuvilla hintojen korotuksilla on
21197: rotus tuli pysyväksi vuoden 1978 alusta voi- niin ikään kielteiset vaikutuksensa seuraaviin tu-
21198: maan tulleella lainmuutoksella. Verotuksen vai- lopoliittisiin neuvotteluihin.
21199: kutuksesta autojen vähittäishinnat ovat nous- Nopeimmin auton käyttöön liittyvää verotus-
21200: seet sekä kansainvälistä että kotimaista hinta- ta voidaan helpottaa siten, että autoveron ker-
21201: tason nousua huomattavasti nopeammin, jopa rointekijää lasketaan ja vähennystekijää noste-
21202: niin voimakkaasti, että henkilöautojen hinnat taan. Kokoomm onkin esittänyt erillisessä laki-
21203: ovat viimeisten kahdeksan vuoden aikana yli aloitteessaan kerrointekijän laskemista tämän-
21204: kolminkertaistuneet. Tuotantokustannusten nou- hetkisestä 1,45:stä 1,40:een. Vastaavanlaiset
21205: suun verrattuna auton hinta nousee nykyään toimenpiteet tulisi tämän jälkeen tehdä vuo-
21206: 1983 vp.- TA n:o 486 539
21207:
21208: sittain vähintäänkin inflaatiota vastaavasti aina kokonaisuudistukseen tulisi ryhtyä pikaisesti
21209: siihen saakka, kunnes ehdotettu autoverotuksen \"arsinkin, kun tiedetään, että esimerkiksi vuon-
21210: kokonaisuudistus on toteutunut. Polttoaitleiden na 1982 valtio keräsi tieliikenteeltä veroja ja
21211: kohdalla tämänhetkistä korkeampia veroja ei veronluonteisia maksuja yhteensä noin 8 mrd.
21212: voida hyväksyä, koska jo raaka-ainehinnat si- markkaa ja käytti vastaaviin menokohteisiin
21213: nällään tullevat vastaisuudessakin merkitsemään vain noin 3,2 mrd. markkaa.
21214: painetta vähittäismyyntihintojen kohoamiseen. Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
21215: Ainoa tehokas mahdollisuus turvata myös kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21216: pidemmällä aikavälillä tarpeellinen autokanta, vomuksen,
21217: sen järkevä uusiutuminen ja tarkoituksenmukai-
21218: nen käyttö sekä autoalan työllisyys, on sellaisen että hallitus käynnistäisi pikaisesti au-
21219: vero-ohjelman 'toteuttaminen, jonka puitteissa toverotuksen kokonaisuudistuksen, jolla
21220: autojen ja polttoaineiden reaalihintojen kohoa- myös pidemmällä aikavälillä voidaan pi-
21221: minen hidastuisi tai kokonaan pysähtyisi ja en- tää auton käyttökustannukset kohtuulli-
21222: nusteiden mukainen autoilumenojen kehitys to- sina ja turvata tarpeellinen autokanta,
21223: teutuisi korkeintaan nykyisellä noin 12 prosen- sen järkevä uusiutuminen ja tarkoituk-
21224: tin kulutusosuudella. Tällaiseen autoverotuksen senmukainen käyttö sekä alan työllisyys.
21225: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
21226:
21227: Matti Viljanen Helge Saarikoski Mauri Miettinen
21228: Lauri Impiö Iiro Viinanen Tauno Valo
21229: Tapio Holvitie
21230: 540 1983 vp.
21231:
21232: Toivomusaloite n:o 487
21233:
21234:
21235:
21236:
21237: Viljanen ym.: Linjallikenteessä käytettävien linja-autojen veron-
21238: huojennuksista
21239:
21240:
21241: Eduskunnalle
21242:
21243: Linja-autojen linjaliikenteessä (ei rtilausliiken- Eritoten ensinmamlttu eli autokaluston kor-
21244: teessä) on vuodesta 1978 palautettu liikenteen- vausinvestointeja helpottavan liikevaihtoveron
21245: harjoittajalle käytetystä polttoaineesta suoritet- poistaminen olisi varsin merkityksellinen. Nel-
21246: tu valmistevero. Kyseessä on parlamentaarisen jänä vuotena 1977-80 ovat kaluston korvaus-
21247: liikennekomitean aikoinaan suosittelema ns. investoinnit jääneet vain 70-75 prosenttiin
21248: tariffituki, jonka ansiosta linja-autoliikenteen siitä, mikä olisi normaalia. Seurauksena on, että
21249: henkilökuljetusmaksut nyt ovat 7 prosentia linja-autoja on nyt käytettävä päivittäiseen toi-
21250: alemmat siihen nähden, mitä ne olisivat ilman mintaan aina keskimäärin 14 ikävuoteen saak-
21251: tätä järjestelyä. ka, mikä merkitsee luonnollisesti palvelutason
21252: Järjestely tällaisena on osoittautunut onnis- laskua, lisääntyviä korjauskustannuksia (nouse-
21253: tuneeksi. Se vastaa menettelyä esim. Norjassa, vat mm. korroosiotekijän ansiosta 10 ikävuo-
21254: jossa samassa tarkoituksessa on poistettu linja- den jälkeen tuntuvasti) sekä sitä, että vajausta
21255: autoilta kokonaan meidän polttoaineveroamme ei pian enää kohta saada tilanteen parantumi-
21256: vastaava kilometrivero. Ruotsissa on kilometri- senkaan kautta (joka ei ole näköpiirissä) ku·
21257: veroa linja-autojen kohdalla voimakkaasti alen- rotuksi umpeen. Mutta myös Suomen kansain-
21258: nettu. Syyt ovat olleet kummassakin maassa välisesti korkealle koriteollisuudelle asialla oli-
21259: samat kuin meillä. si olennainen merkitys. Ruotsissa on jo jou-
21260: Ns. tariffituen jatkamista ja laajentamista on duttu tilanteeseen, jossa koriteollisuus on hä-
21261: mahdollisuus jatkaa käyttäen hyväksi muita vinnyt kuvasta oman maan osalta.
21262: veronhuojennuskeinoja, nekin käytännössä tut- Koritehtaiden työllisyys ja kotimaisen tuo-
21263: tuja useista muista Euroopan maista. Taksata- tannon ylläpitäminen sen avulla on siis tärkeä
21264: soa voitaisiin edellisen lisäksi pitää runsaat 3,5 näkökohta. On myös syytä viitata siihen, että
21265: prosenttia alempana, jos joukkoliikennepalvelua suorittavat ilma- ja vesi-
21266: - linjaliikenteessä käytettäviltä linja-autoil- alukset ovat vapaat liikevaihtoverosta.
21267: ta poistettaisiin autokaluston (alusta ja kori) Edellä olevan perusteella ehdotamme edus·
21268: hintaan liittyvä liikevaihtovero ( 2,5 5 prosent- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21269: tia kokona:iskustannuksista),
21270: - samoilta autoilta poistettaisiin moottori- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen·
21271: ajoneuvovero, ns. dieselvero {0,7 prosenttia piteisiin linjaliikenteessä käytettävien
21272: kokonaiskustannuksista), linja-autojen veronhuojennuskeinojen li-
21273: - samojen autojen liikenne- ja autovakuu- säämiseksi.
21274: tuksista poistettaisiin niihin kohdistuva liike-
21275: vaihtovero eli ns. vakuutusvero ( 0,3 prosent-
21276: tia kokonaiskustannuksista) .
21277: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
21278:
21279: Matti Viljanen Helge Saarikoski Tapio Holvitie
21280: Lauri Impiö Iiro Viinanen Mauri Miettinen
21281: Ulla Puolanne Tauno Valo
21282: 1983 vp. 541
21283:
21284: Toivomusaloite n:o 488
21285:
21286:
21287: Viljanen ym.: Pienteollisuuslainojen myöntämisestä ammattimai.
21288: sen kuorma~autoliikenteen harjoitt>ajille
21289:
21290:
21291:
21292:
21293: Eduskunnalle
21294:
21295: Maamme yritysrakenteelle on ominaista pien- vat korko- ja rahoituskulut yli 20 prosentin.
21296: yrittäjävaltaisuus. Eräs tyypillisimpiä pienyritys- Tämä ongelma koetaan kaluston hankinnan yh-
21297: aloja on ammattimainen kuorma-autoliikenne, teydessä erittäin vaikeaksi: nykyisin ammatti-
21298: joka edustaa maamme kuorma-autokalustosta maisen tilaus- tai linjaliikenteen kuorma-auto
21299: yksikkömäärältään noin 24 000 kuorma-autoa. kaikkine varustuksineen maks·aa 150 000 mk:sta
21300: Prosentuaalisesti ilmaistuna kaluSJtomäärä on jopa 600 000 mk:aan, eräissä tapauksissa vielä
21301: hiukan alle 50 prosentin. Kuljetussuoritteelli- tästä ylikin. Tilanteen korjaamiseksi olisikin
21302: sesti ammattimainen kuorma-autoliikenne vas- välttämätöntä nähdä kuljetustoiminta osana laa-
21303: taa kuitenkin noin 80 prosentista kaikista kuor- jempaa tuotantotoimintaa. Tätä taustaa vasten
21304: ma-autokuljetuksista. Tämä on mahdollista en- tarkasteltuna olisikin aiheellista ottaa ammatti-
21305: tistä tehokkaamman kaluston hankkimisella ja mainen kuorma-autoliikenne pienteollisuuslaino-
21306: samalla tuon kaluston entistä tarkoituksenmu- jen piiriin siten, että ensinnäkin lainojen mää-
21307: kaisemmalla sekä järkiperäisemmällä käytöllä. rärahoja korotettaisiin tarpeen vaatimaksi ja
21308: Ammattimaiselle kuorma-autoliikenteelle, kun toiseksi perustettaisiin lainojen jaosta huoleh-
21309: otetaan huomioon että tonnikilometreissä mää- tiva lainarahasto. Tällöin saataisiin aikaan jär-
21310: riteltynä kuorma-autoliikenne kokonaisuudes- jestelmä, jossa lainat palautuisivat ko. rahas-
21311: saan suorittaa noin 60 prosenttia tavarankulje- tolle, jolloin lainanautomahdollisuudet sekä va-
21312: tuksista ja tonnimäärissä arvioituna jopa 80- kiintuisivat että parantuisivat. JärjeSJtelmä joh-
21313: 85 prosenttia, kuuluu siten päävastuu maamme taisi kuljetustoiminnan kokonaisorganisaation
21314: tavarankuljetuksista. toimintaedellytysten varmistumiseen ja estäisi
21315: Tuosta ammattimaisen kuorma-autoliikenteen tiettyjen kuljetuskustannuksiin korottavia vai-
21316: merkittävyydestä huolimatta ei alan asemaa kutuksia aiheuttavien tekijöiden syntymistä.
21317: kuitenkaan arvosteta riittävästi. Tämä voidaan Lopullisesti järjestelmän edullisuus tulisi var-
21318: huomata esim. kuorma-autokaluston rahoituk- mistetuksi, jos lainojen takausmenettely saatai-
21319: sesta. Vaikka kuljetuskuSJtannusten osuus onkin siin riittävän joustavaksi.
21320: todettu varsin vaikuttavaksi tekijäksi esim. ku- Edellä esitetyyn viitaten ehdotamme edus-
21321: lutushyödykkeiden hinnoissa, on kuorma-auto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21322: liikenteen rahoitus jätetty edelleenkin varsin
21323: sattumanvaraisten mahdollisuuksien varaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti val-
21324: Pienyrittäjinä ammattimaisen kuorma-autolii- mistelemaan lainsäädännön uudistamista
21325: kenteen harjoittajat joutuvat investointiensa yh- niin, että pienteollisuuslaino;a voitaisiin
21326: teydessä turvautumaan suuressa määrin velka- myöntää ammattimaisen kuorma-autolii-
21327: rahoitukseen. Tällöin ala kokonaisuudessaan kenteen harioitta;ille uuden kaluston
21328: joutuu kohtuuttoman rahoitusrasitteen alaiseksi. hankintaan ;a että näiden laino;en ;akoa
21329: Esimerkiksi osamaksuluottoa käyttäen kohoa- varten perustettaisiin rahasto.
21330: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
21331:
21332: Matti Viljanen Helge Saarikoski Mauri Miettinen
21333: Lauri lmpiö Iiro Viinanen Tauno Valo
21334: Tapio Holvitie
21335: 542 1983 vp.
21336:
21337: Toivomusaloite n:o 489
21338:
21339:
21340:
21341:
21342: Viljanen ym.: Päijät-Hämeen alueen asuntotuotantomäärätäraho-
21343: jen korottam~sesta
21344:
21345:
21346: Eduskunnalle
21347:
21348: Päijät-Hämeessä, kuten koko maassa, asun- tannosta voidaan valtion lainoituksella toteut-
21349: totuotanto on viime vuosina tasaisesti laskenut taa 75 %. Kunnat esittävät kauden 1983-87
21350: 1970-luvun puolivälin voimakkaan rakentami- asunto-ohjelmissa valtion lainoitusosuudeksi
21351: sen jälkeen. Tuotannon lasku on Päijät-Hämees- keskimäärin 60-65 %.
21352: sä ollut jonkin verran jyrkempää kuin koko Vuokra- ja työsuhdeasuntojen osuus koko
21353: maassa. Vuonna 1974 Päijät-Hämeen osuus ko- asuntokannasta on laskenut vuosina 1975-80
21354: ko maan asuntotuotannosta oli 5,0 % ( 3 650 noin 7 %. Vuonna 1975 osuus koko asunto-
21355: asuntoa), vuonna 1982 n. 3,9 % (n. 1 800 kannasta oli 40% ja vuonna 1980 enää 33 %.
21356: asuntoa). Vuokra-asuntojen puutteesta eivät kärsi ainoas-
21357: Laskusuuntaus jatkuu myös lähivuosina. taan suuret muuttovoittoiset teollisuuspaikka-
21358: Vuonna 1983 arvioidaan koko maassa valmis- kunnat, vaan myös pienet uusia teollisia työ-
21359: tuvan noin 44 000-45 000 asuntoa eli 1 000 paikkoja luoneet kunnat.
21360: -2 000 asuntoa vähemmän kuin edellisenä Vuokra-asuntojen ohella useimmissa alueen
21361: vuonna. Vuosille 1983-85 laadittujen asun- kunnissa on puutetta vanhusten, vammaisten ja
21362: to-ohjelmien mukaan Päijät-Hämeessä valmis- muiden erityisryhmien asunnoista ja palvelu-
21363: tuu vuosittain keskimäärin noin 2 000 asuntoa, taloista. Siirtyminen sosiaali- ja terveydenhuol-
21364: joista kuitenkin osa jää toteutumatta rahoi- lossa yhä enemmän avohuoltopalveluihin kas-
21365: tuksen puutteessa. vattaa em. asuntojen ja palvelutalojen kysyn-
21366: Päijät-Hämeen osuus valtion lainoituksesta tää. Näiden riittävyys vapauttaisi laitospaikkoja
21367: on vuosina 197 4-80 ollut keskimäärin niitä todella tarvitsevien käyttöön.
21368: 4,0 %. Valtion lainoituksella valmistuneiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21369: asuntojen osuus koko tuotannosta on alueella nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21370: ollut 40-50 %. Lainoituksen riittämättömyys muksen,
21371: on aiheuttanut sen, että tuotanto on koko
21372: alueella jäänyt noin 10-20 %, joissakin kun- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
21373: nissa jopa 30-40 %, alle asunto-ohjelmissa piteisiin, joilla valtion asuntolainoituk-
21374: asetettujen tavoitteiden. sen markkamääräistä ja suhteellista
21375: Päijät-Hämeen lainoitusosuus pienenee edel- osuutta Päijät-Hämeen alueelle lisättäi-
21376: leen, sillä asuntohallituksen ilmoituksen mu- siin niin, että kuntien asunto-ohjelmis-
21377: kaan Hämeen läänin asuntolainakiintiö laskee sa esittämät tuotantotavoitteet toteutu-
21378: 0,4 % vuoden 1983 myöntämisvaltuudesta. vat, jolloin osuuden pitkällä tähtäyksel-
21379: Lahden seutu kärsii supistuksesta eniten, sillä lä tulisi olla 75 % uustuotannosta, sekä
21380: Lahden, Hollolan ja Nastolan osuus lainakiin- että samalla mahdollistettaisiin riit-
21381: tiön pienenemisestä on 2/3 ( 13,2 Mmk). Su- tävä kunnallinen vuokra-asuntotuotanto
21382: pistus vuoteen 1980 verrattuna on Lahden ja että erityisryhmien asuntojen ja pal-
21383: osalta 23 %, Hollolan ja Nastolan osalta 31 %. velutalojen rakentaminen ei rasittaisi
21384: Päijät-Hämeen toteuttamissuunnitelmassa kunnan muuta asuntotuotantoa, vaan
21385: vuosille 1982-86 tavoitteeksi on asetettu siihen tulisi myöntää erillinen määrä-
21386: asuntolainoituksen markkamääräisen ja suhteel- raha.
21387: lisen osuuden kasvattaminen niin, että uustuo-
21388: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
21389:
21390: Matti Viljanen Ulla Puolanne
21391: 1983 vp. 543
21392:
21393: Toivomusaloite n:o 490
21394:
21395:
21396:
21397:
21398: Vähäkangas ym.: ASIUntopoliilltisen suunnittelun ja käytännön
21399: tukipolitiikan kehi<ttämiisestä enilten asumistukea tarvitsevien
21400: aseman paranllami'Seksi
21401:
21402:
21403: Eduskunnalle
21404:
21405: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ liian pieni. Tukipolitiikan ja asuntopolitiikan
21406: suunnittelun kehittämiseksi SKDL:n eduskun-
21407: SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa tässä taryhmä esittää, että tuleviin valtion tulo- ja
21408: aloitteessa toimia asuntopoliittisen suunnitte- menoarvioihin tehtäisiin yhteenvetolaskelma
21409: lun ja tukipolitiikan kehittämiseksi sekä asu- asumisen välittömästä tuesta ja laskennallisista
21410: mismeno-osuuksien määrittämistä asumiskus- tukieristä, kuten asuntolainojen alikorkoisuu-
21411: tannusten kohtuullistamiseksi. Toimenpiteet desta sekä välillisestä tuesta, joita ovat mm.
21412: merkitsevät asuntopoliittisen tuen kohdistamis- asuntolainojen korkojen verovähennys ja asu-
21413: ta eniten tuen tarpeessa oleviin pienituloisän mistuen verotus.
21414: ja välillisesti asumistasoerojen kaventumista. Pieni- ja keskituloisten asumiskustannusten
21415: alentamiseksi ja yhteiskunnan tuen kohdentami-
21416: seksi tarvittaisiin selväpiirteisert tavoitteet koh-
21417: ALOITTEEN PERUSTELUT tuullisiksi katsottaville asumismenoille. SKDL:n
21418: eduskuntaryhmän mielestä pienituloisten asu-
21419: Asuntopolitiikan . tavoitteena tulee olla huo- mismenot eivät saisi ylittää kymmentä prosent-
21420: nosti asuvien asumisolosuhteiden parantaminen tia käytettävissä olevista 'tuloista eikä muilla
21421: ja asumistasoerojen kaventaminen eli alhaisesta tuloryhmillä asumismeno-osuus saisi ylittää 20
21422: tulotasosta aiheutuvan eriarvoisuuden vähentä- prosenttia kohtuullisessa asunnossa.
21423: minen. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää
21424: Yleinen asunto-olojen parantuminen ei ole nykyistä pitempiä laina-aikoja, alhaisempaa kor-
21425: kaventanut asumistasoeroja. Korkeat asumisme- kotasoa ja lisävaroja asumistukeen.
21426: not ovat olleet pahin este pienituloisten asu- Ensimmäisessä vaiheessa tulisi voida toteut-
21427: mistason parantamiselle. Siksi asuntopoliittisel- taa pienituloisten asumismeno-osuuksien alenta-
21428: le tuelle tulisi asettaa selvät kohdentamistavoit- minen 10 prosenttiin, jota mm. asuntopoliitti-
21429: teet. nen tavoitelakitoimikunta on esittänyt. Tämä
21430: Perustana tulisi olla, että eri kokoisille ja toteutuu parhaiten asumistuen piiriä laajenta-
21431: tuloisille ruokakunnille tukea annettaessa asu- malla ja tuen määrää lisäämällä.
21432: mismenojen osuudet ruokakunnan käytettävissä Sosiaalisessa asuntotuotannossa lainaerot tu-
21433: olevista tuloista olisivat alhaisemmat suurilla lisi lisäksi määritellä siten, että kokonaisasuniis-
21434: ruokakunnilla ja pienituloisilla. Asumismenojen menot eivät ylittäisi 20 prosenttia teollisuuden
21435: osuus tuloista voisi kasvaa ruokakunnan supis- keskiansion määrästä. Näin ei nykyisin ole. Ara-
21436: tuessa ja tulotason kohotessa. vavuokrat ylittävät usein jopa valtioneuvoston
21437: Asumiskustannukset ovat käytännössä päin- vahvistaman, kovan ·rahan asuntoja varten tar-
21438: vastaiset. Kun asumismeno-osuudet ovat keski- koitetun tasoyleisohjeen mukaisen vuokratason.
21439: määrin 14,9 o/o, ovat pienituloisten asumisme- Uusi 1. 2. 1982 voimaan tullut aravalaina-
21440: no-osuudet tätä lukua suuremmat ja hyvätuloi- järjestelmä ei ole riittävästi alentanut asumis-
21441: silla pienemmät. kustannuksia. Toteutettu laina-aikojen piden-
21442: Tämä on seurausta suurista tuloeroista ja nys oli vain pari vuotta. Tästä kevennyksestä
21443: vinoutuneesta tukipolitiikasta. Yleistuen osuus eivät edes vanhat aravavuokratalot ole päässeet
21444: on liian suuri ja tarveharkintaisen tuen määrä osallisiksi, vaan niiden vuokranmäärityksessä
21445: 544 1983 vp.- TA n:o 490
21446:
21447: noudatetaan vanhan lainajärjestelmän mukaisia että hallitus ryhtyisi kehittämään
21448: ehtoja, koska uuteen lainajärjestelmään siirty- asuntopoliittista suunnittelua asuntopo-
21449: mistä varten ei valtion tulo- ja menoarvioon liittisten toimenpiteiden suuntaamiseksi
21450: vuodelle 1983 ole varattu määrärahoja. eniten tukea tarvitseville,
21451: Eräät aravavuokrataloyhtiöt ovat joutuneet että yhteiskunnan välillinen ja väli-
21452: näyttämään kirjanpidollista voittoa ja tulleet tön tuki mitoitettaisiin siten, että pieni-
21453: täten verotettaviksi. Kun verot aravavuokrien tuloisten asumismenot eivät ylittäisi 10
21454: määräytymisjärjestelmässä voidaan sisällyttää prosenttia käytettävissä olevista tulois-
21455: asukkailta perittäviin vuokriin, joutuvat vuok- ta ja että valtion tulo- ja menoarvioon
21456: ralaiset viime kädessä maksamaan myös yhtiön otettaisiin yhteenvetolaskelma asumisen
21457: verot. Kun taloyhtiö joutuu maksamaan veroa välittömästä tuesta ja laskennallisista tu-
21458: myös verosta, joudutaan vuokria tämän takia kieristä,
21459: korottamaan enemmän mitä lainanlyhennykset että asuntolainojen laina-aikoja piden-
21460: ovat. nettäisiin ja korko alennettaisiin siten,
21461: Syynä on elinkeinoverolain mukaisten etupai- etteivät arava-asunnoissa asumismenot
21462: noisten poistojen ja tosiasiallisten takapainois- ylittäisi 20 prosenttia teollisuuden kes-
21463: ten lainanlyhennysten välinen ristiriita. Sallittu- kiansioista,
21464: jen poistojen määrä on alkuvuosina selvästi suu- että asumistukea laajennettaisiin ja
21465: rempi kuin lainojen lyhennykset. Verotusongel- tuen määrää pienituloisille lisättäisiin,
21466: mat esiintyvätkin lähinnä vain vanhoissa ara- että aravavuokratalojen verotukselli-
21467: vavuokrataloissa. set epäkohdat poistettaisiin siten, että
21468: SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä arava- poistot voitaisiin tehdä asuntohallituk-
21469: vuokrataloyhtiöitä ei tulisikaan verottaa niin sen hyväksymien lainaehtojen mukaisina.
21470: kauan kuin taloilla on valtion asuntolainaa.
21471: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21472: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21473: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
21474:
21475: Juhani Vähäkangas Osmo Vepsäläinen Heli Astala
21476: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi Heikki Mustonen
21477: Niilo Koskenniemi Pirkko Turpeinen Lauha Männistö
21478: Timo Laaksonen Kalevi Kivistö Veikko Saarto
21479: Terho Pursiainen Inger Hirvelä Anna-Liisa Jokinen
21480: 1983 rd. 545
21481:
21482: Hemställningsmotion nr 491
21483:
21484:
21485:
21486:
21487: Zilliacus m. fl.: Om sk:attelättnader för barnfarniljer
21488:
21489:
21490: Tili Riksdagen
21491:
21492: Svenska riksdagsgruppen har medelst olika avdrag som förvärvsarbetande mak:ar får göra
21493: framstötar försökt förmå regeringen att fästa i sin skattedeklaration aUtför litet för att man
21494: uppmärksamhet vid barnfamiljernas ställning i skall kunna tala om en rättvis stödåtgärd för
21495: beskattningshänseendet. Under årens lopp har barnfamiljer.
21496: vi gjort otaliga spörsmål och motioner angåen- Vid sidan om skattepolitiska motiveringar
21497: de rätt för arbetsgivare att vid beskattningen kan man också i detta sammanhang anföra sys-
21498: avdra hushållsarbetarnas lön, men dessa har selsättningspolitiska aspekter på problemet. Ett
21499: kontinuerligt avvisats av de olika regeringarna rättvisare skattesystem skulle möjliggöra an-
21500: med hänvisning till den allmänna principen i ställning av villiga ungdomar till privathem där
21501: vår skattelagstiftning att utgifter, som måste de kan prak:tisera hem- och barnvård med
21502: betraktas som den skattskyldiges och dennes tanke på vidare studier. Det är inte troligt att
21503: familjs levnadskostnader, inte kan avdras vid majoriteten av arbetslösa ungdomar skuUe välja
21504: beskattningen. arbetslöshetsunderstöd i stället för arbete i
21505: Svenska riksdagsgruppen har tåligt funnit sig familjer, varför flere sådana arbetsplatser bor-
21506: i förklaringen att barnfamiljer bör stödas ge- de öppnas för dem på detta sätt inom den
21507: nom direkta inkomstöverföringar och socialpo- privata sektorn.
21508: litiska åtgärder i stället för vissa skatteåtgärder. Då regeringen i sitt svar på riksdagsman
21509: Svenska riksdagsgruppen anser dock att rege- Henrik Westerlunds spörsmål (nr 273/78)
21510: ringens uppfattning, att kostnaderna för barn- ställde i utsikt att sakenlig uppmärksamhet
21511: och hemskötsel skul!e utgöra de skattskyldigas skulle fästas vid barnfamiljernas ställning också
21512: levnadskostnader i dagens föränderliga sam- i beskaJttningshänseende, anser svenska riksdags-
21513: hälle bör få en omvärdering. För dagens barn- gruppen, att detta bäst kunde ske genom att
21514: familjer, där båda föräldrarna yrkesarbetar, ut- göra barndagvårdskostnaderna avdragsgilla i
21515: gör dessa kostnader en förutsättning för in- skattedeklarationen.
21516: komstens förvärvande, vilket i andra samman- På grund av det ovanstående föreslår vi
21517: hang brukar tas hänsyn till. vördsamt att riksdagen ville besluta hemställa,
21518: Då det begränsade antalet dagvårdsplatser
21519: inte möjliggör att samtliga barn till förvärvs- att regeringen måtte vidta åtgärder
21520: arbetande föräldrar kan komma i åtanke vid för utvidgandet av barnfamiljers rätt att
21521: utdelningen av de kommunala dagvårdsplatser- göra avdrag i beskattningen för de av
21522: na och då de därför är hänvisade till ofta syn- småbarnsvård åsamkade utgifterna.
21523: nerligen kostsam privat dagvård, är det skaJtte-
21524: Helsingfors den 19 april 1983
21525:
21526: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
21527: Boris Renlund Ole W asz-Höckert Håkan Nordman
21528:
21529:
21530:
21531:
21532: 69 088300420M
21533: 546 1983 vp.
21534:
21535: Toivomusaloite n:o 491 Suomennos
21536:
21537:
21538:
21539:
21540: Zilliacus ym.: Lapsiperheille myönnettävistä verohelpotuksista
21541:
21542:
21543: Eduskunnalle
21544:
21545: Ruotsalainen eduskuntaryhmä on usein eri ilmoituksissa tehtävät verovähennykset aivan
21546: aloittein yrittänyt saada hallituksen kiinnittä- liian pienet puhuttaessa oikeudenmukaisesta
21547: mään huomiota lapsiperheiden asemaan vero- tukitoimesta lapsiperheille. Veropoliittisten pe-
21548: tuksessa. Vuosien mittaan olemme tehneet lu- rusteluiden ohella voidaan tässä yhteydessä pu-
21549: kemattomia kysymyksiä ja aloitteita työnantajan hua työllisyyspoliittisista näkökohdista tämän
21550: oikeudesta saada vähentää verotuksessa kotita- pulman yhteydessä. Oikeudenmukaisempi vero-
21551: loustyöntekijän palkka, mutta nämä on jatku- järjestelmä tekisi mahdolliseksi ottaa haluk-
21552: vasti torjuttu eri hallitusten taholta sillä vero- kaita nuoria palvelukseen yksityiskoteihin, jois-
21553: lainsäädäntömme yleisen periaatteen nojalla, sa he voisivat harjoitella lasten- ja kodinhoi-
21554: että menoja, joita on pidettävä verovelvollisen toa jatko-opintojaan ajatellen. Ei ole todennä-
21555: ja hänen perheensä elinkustannuksina, ei voida köistä, että suurin osa työttömistä nuorista va-
21556: vähentää verotuksessa. litsisi työttömyyskorvauksen perheissä tehtävän
21557: Ruotsalainen kansanpuolue on kärsivällisesti työn asemesta, mistä syystä lisää tällaisia työ-
21558: tyytynyt selitykseen, että lapsiperheitä on tuet- paikkoja tulisi avata heille tällä tavoin yksityi-
21559: tava suorilla tulonsiirroilla ja sosiaalipoliittisilla sellä sektorilla.
21560: toimenpiteillä eikä verotustoimenpitein. Ruotsa- Kun hallitus vastauksessaan kansanedustaja
21561: lainen eduskuntaryhmä katsoo kuitenkin, että Henrik Westerlundin kirjalliseen kysymykseen
21562: hallituksen käsitystä, jonka mukaan lasten- (n:o 273/78) ilmoitti, että lapsiperheiden ase-
21563: ja kodinhoidon kustannukset olisivat verovel- maan tullaan kiinnittämään asianmukaista huo-
21564: vollisen elinkustannuksia, tulisi nykyisessä miota myös verotusmielessä, ruotsalainen edus-
21565: muuttuvassa yhteiskunnassa arvioida uudelleen. kuntaryhmä katsoo, että tämä voisi parhaiten
21566: Tämän päivän lapsiperheille, joissa molemmat tapahtua tekemällä lasten päivähoitokustannuk-
21567: vanhemmat ovat ansiotyössä, nämä kustannuk- set vähennyskelpoisiksi veroilmoituksissa.
21568: set ovat edellytys tulon hankkimiselle, jotka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21569: muussa yhteydessä yleensä otetaan huomioon. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21570: Koska päivähoitopaikkojen rajattu määrä ei muksen,
21571: mahdollista sitä, että kaikkien ansiotyössä käy-
21572: vien vanhempien lapset voisivat tulla osallisiksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21573: kunnallisia päivähoitopaikkoja jaettaessa, ja kos- lapsiperheiden oikeuden laajentamiseksi
21574: ka heidän on tästä syystä usein turvauduttava tehdä verotuksessa vähennys pienten las-
21575: varsin kalliiseen yksityiseen päivähoitoon, ovat ten hoidosta aiheutuvista kustannuk-
21576: ansiotyössä käyvien vanhempien sallitut, vero- sista.
21577: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
21578:
21579: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
21580: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
21581: 1983 rd. 547
21582:
21583: Hemställningsmotion nr 492
21584:
21585:
21586:
21587:
21588: Zilliacus m. fl.: Om sänkning av omsättningsskatten på böcker
21589:
21590:
21591: Tili Riksdagen
21592:
21593: 1 riksdagens konstpolitiska diskussion med teratur för barn och unga och man rekommen-
21594: anledning av regeringens konstpolitiska redogörel- derade olika stödåtgärder för stimulans och
21595: se i maj 1978 framkom det med önskvärd tyd- uppmuntran tili inhemska barnboksförfattare,
21596: lighet att den inhemska litteraturens situation att mera än tidigare producera sig på detta om
21597: kontinuerligt försvagas. Då böckerna år 1964 råde som för dem ingaluoda är lukrativt.
21598: belades med omsättningsskatt lämnades tid- Härigenom ville man skapa ett uppbyggligt al-
21599: nings- och tidskriftsabonnemangen utanför detta ternativ tili det som i dag .kan betecknas som
21600: system. Sålunda försattes den ur kulturell och "kommersialiserad skräpkultur" i alla dess olika
21601: undervisningssynpunkt viktiga delen av det former och förekomster. Ett viktigt led i denna
21602: tryckta ordet i en betydligt sämre ställning. kampanj är en högklassig barnlitJteratur, vars
21603: Situationen har ytterligare försämrats efter höj- författare, utgivare och utlånare borde stödas
21604: ningen av skauteprocenten. Andra kulturområ- på ett helt annat sätt än hittills.
21605: den åtnjuter årligen olika former av stöd, men Redan under föregående valperiod gjorde un-
21606: böckerna har kommit i skymundan. Det finns dertecknad en hemställningsmotion i ärendet,
21607: stora brister i författarnas biblioteksstöd och vilket emellertid inte ledde tili något resultat.
21608: böckernas omsättningsskattesystem, som i and- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
21609: ra skandinaviska och europeiska Iänder är be- vördsamt att riksdagen ville besluta hemställa,
21610: tydligt förmånligare eller t.o.m. obefintlig, är
21611: hos oss 14 procent. att regeringen måtte vidta åtgärder
21612: I samband med Barnets Internationella Ar för sänkning av böckernas omsättnings-
21613: 1979 betonades också vikten av högklassig lit- skatt.
21614: Helsingfors den 19 april 1983
21615:
21616: Jotta Zilliacus Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
21617: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
21618: Henrik Westerlund
21619: 548 1983 vp.
21620:
21621: Toivomusaloite n:o 492 Suomennos
21622:
21623:
21624:
21625:
21626: Zilliacus ym.: Kirjojen liikevaihtoveron alentamisesta
21627:
21628:
21629: Eduskunnalle
21630:
21631: Eduskunnassa hallituksen antaman taidepo- kealuokkaisen kirjallisuuden tärkeyttä ja erilai-
21632: liittisen selonteon johdosta käydyn taidepoliit- sia tukitoimenpiteitä suositeltiin kotimaisten
21633: tisen keskustelun aikana tokokuussa 1978 kävi lastenkirjailijoiden piristämiseksi ja rohkaisemi-
21634: täysin selväksi, että kotimaisen kirjallisuuden scksi entistä suuremman tuotannoa aikaansaami-
21635: asema jatkuvasti heikkenee. Kun kirjoille seksi tällä alalla, joka ei suinkaan ole tuottava.
21636: vuonna 1964 määrättiin liikevaihtovero, sa- Tällä tavoin haluttiin luoda rakentava vaihto-
21637: noma- ja aikakausilehtien tilausmaksut jätettiin ehto sellaiselle, jota tätä nykyä kutsutaan "kau-
21638: tämän järjestelmän ulkopuolelle. Tällä tavoin pallistetuksi roskakulttuuriksi", sen kaikille
21639: saatettiin kulttuurin ja opetuksen kannalta tär- muodoille ja julkaisutavoille. Tärkeänä osana
21640: keä osa painetusta sanasta huomattavasti hei- tässä kampanjassa on korkealuokkainen lasten
21641: kompaan asemaan. Tilanne on edelleen huonon- kirjallisuus, jonka tuottajia, julkaisijoita ja lai-
21642: tunut veroprosentin korottamisen jälkeen. Muut naajia tulisi tukea kokonaan toisin kuin tähän
21643: kulttuurin muodot nauttivat vuosittain erilai- asti.
21644: sia tukia, mutta kirjat ovat jääneet syrjään. Kir- Jo viime vaalikauden aikana allekirjoittanut
21645: jailijoiden kirjaston tuen ja kirjojen liikevaihto- teki asiasta toivomusaloitteen, mikä kuitenkaan
21646: verojärjestelmän kohdalla on huomattavia puut- ei johtanut tulokseen.
21647: teita, muissa skandinavian maissa liikevaihto- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21648: vero on huomattavasti edullisempi tai jopa ole- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21649: maton, meillä se on 14 prosenttia. muksen,
21650: Lasten Kansainvälisen Vuoden 1979 yhtey- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21651: dessä korostettiin myös lasten ja nuorten kor- kirjojen liikevaihtoveron alentamiseksi.
21652: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
21653:
21654: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
21655: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
21656: Henrik Westerlund
21657: 1983 vp. 549
21658:
21659: Toivomusaloite n:o 493
21660:
21661:
21662:
21663:
21664: Zyskowicz ym.: KehltysyhtdS!t}'ökeräyksiin luovutettujen varojen
21665: verovähennyskelpoisuudesta
21666:
21667:
21668: Eduskunnalle
21669:
21670: Kehitysavun tavoitteek!s·i on hyväksytty Suomen panosta kehitysyhteistyössä ja varoja
21671: 0,7 % bruttokansantuotteesta. Tästä tavoittees- voitaisiin kanavoida lahjoittajien haluamiin hy-
21672: ta Suomi on jäänyt pahasti jälkeen. Vaikka väksyttäviin kohteisiin. Lahjoitusten tietty vero-
21673: parina viime vuotena kehitysapua on pystytty vähennyskelpoisuus ei valtiontaloudellisesti olisi
21674: huomattavasti nostamaan, niin tavoitteen saa- merkittävä, kun toisaalta lahjoitettavat varat
21675: vuttaminen näyttää lykkääntyvän tämän kulu- voitaisiin lukea Suomen antamaan kehitysapuun
21676: van vuosikymmenen lopulle. ja näin budjetin kautta kanavoitava kehitysapu-
21677: Kansalaismielipiteessä on tapahtunut myös osuus kevenisi.
21678: huomattava muutos. Aikaisempaa halukkaam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21679: min kansalai~et tahtoisivat lisätä kehitysavun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21680: määrää valtion budjetissa. Kun tähän ei kui- muksen,
21681: tenkaan ole ollut mahdollisuutta, niin on ryh-
21682: dytty keräämään kehitysyhteistyövaroja vapaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21683: ehtoista tietä kansalaisilta. Tätä toimintaa har- yksityisten kansalaisten ja yhteisöjen
21684: joittaa ns. prosenttiliike. Kansalaisten vapaaeh- hyväksyttäviin kehitysyhteistyökeräyk-
21685: toinen osallistuminen kehitysyhteistyövarojen siin luovuttamien varojen saattamiseksi
21686: keräykseen saisi taakseen nykyistä laajempaa verovähennyskelpoisiksi tiettyyn ylära-
21687: kannatusta, jos luovutettavat varat johonkin jaan saakka sekä kunnallis- että valtion-
21688: määrättyyn summaan saakka olisivat iahjoitta- verotuksessa.
21689: jalleen verov~hennyskelpoisia. Tämä kohottaisi
21690: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
21691:
21692: Ben Zyskowicz Ritva Laurila Eeva Turunen
21693: Pirjo Rusanen Jouni J. Särkijärvi Riitta Uosukainen
21694: Eva-Riitta Siitonen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
21695: 550 1983 vp.
21696:
21697: Toivomusaloite n:o 494
21698:
21699:
21700:
21701:
21702: Zyskowicz ym.: Opiskelijavähennykseen oilreuttavan IDinimiajan
21703: lyhentämisestä kunna:llisverotuksessa
21704:
21705:
21706: Eduskunnalle
21707:
21708: Tulo- ja varallisuusverolain 36 §:ssä määri- tdseen tulokseen. Koska aloitteiden tarkoit-
21709: tellään opiskelijavähennys kunnallisverotukses- tama säännöllinen alle seitsemän kuukauden
21710: sa. Säännöksessä määritellään vähennyksen saa- opiskeluaika ei ole johtanut tulokseen, niin on
21711: misen edellytyksen pienimmäksi aikamääräksi tarkoituksenmukaista tutkia mahdollisuus, jossa
21712: vähintään seitsemän ( 7) kuukauden säännölli- etsitään toimenpiteitä löytää ratkaisu epäkoh-
21713: nen opiskelu vuodessa laissa määritellyissä oppi- tien korjaamiseksi.
21714: laitoksissa. Käytännössä monet opiskelijat jää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21715: vät ilman tätä vähennysoikeutta, koska luku- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21716: vuosi saattaa jäädä alle seitsemän kuukauden
21717: säännöllistä opiskelua. Näin tapahtuu erityisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21718: niiden opiskelijoiden osalta, jotka joko aloitta- tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 1 mo-
21719: vat tai lopettavat opiskelunsa. Näiden opiskeli- mentin 4 kohdan muuttamiseksi siten,
21720: joiden osalta, jotka verotusvuonna ovat sään- että opiskelijavähennys voitaisiin myön-
21721: nöllisesti harjoittaneet tai s·aaneet opetusta yli tää kunnallisverotuksessa puolena sellai-
21722: kolmen, mutta alle seitsemän kuukauden ajan, selle opiskelijalle, joka opiskelee enem-
21723: tulee korjata laissa oleva epäkohta. män kuin kolme ( 3) kuukautta mutta
21724: Kyseisestä lainkohdasta on vireillä monia kuitenkin alle seitsemän (7) kuukautta
21725: lakialoitteita ja myös eduskunta on hyväksynyt vuodessa lain määrittelemissä oppilaitok-
21726: lausuman asiantilan korjaamiseksi. Aloitteet ja sissa.
21727: lausumat eivät ole toistaiseksi johtaneet myön-
21728: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
21729:
21730: Ben Zyskowicz Ritva Laurila Eeva Turunen
21731: Pirjo Rusanen Jouni J. Särkijärvi Riitta Uosukainen
21732: 1983 vp. 551
21733:
21734: Toivomusaloite n:o 495
21735:
21736:
21737:
21738:
21739: Zyskowicz ym.: Valtion maan luovuttamisesta vastikkeetta opis-
21740: kelija-asuntotuotantoa vatten
21741:
21742:
21743: Eduskunnalle
21744:
21745: Kohtuuhintainen, riittävä ja hyvätasoinen nyt samaa vuokraa kuin kunnatkin. Näitä paik-
21746: opiskelija-asuntotuotanto on välttämätön edel- kakuntia ovat mm. Lappeenranta, Oulu ja pää-
21747: lytys yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittis- kaupunkiseutu. Tonttikustannusten vaikutus
21748: ten tavoitteiden toteuttamiseksi. Opiskelija- opiskelija-asuntojen neliövuokraan on noin 0,50
21749: amntotuotannosta ovat lähes yksinomaan 10 mk/m2 • Tontinvuokrien merkitystä valtion tulo-
21750: vuoden ajan vastanneet opiskelijajärjestöjen pe- ja menoarviolle on sen sijaan pidettävä vähäi-
21751: rustamat ja hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. senä. Samana&aisesti valtio kuitenkin myöntää
21752: Opiskelijamäärien kasvu on aiheuttanut sen, opiskelijoille vuokrakustannusten alentamiseksi
21753: että opiskelija-asuntojen määrä ei voimakkaasta asumistukea.
21754: tuotannosta huolimatta ole tänä päivänä lähes- Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyy lau-
21755: kään riittävä. Opetusministeriön opiskelija- suma, jonka mukaan valtion maa-alueita voi-
21756: asuntotoimikunta 1980:n mietinnön mukaan daan luovuttaa vastikkeetta edellyttäen, että
21757: tulee vuosina 1981-86 rakentaa 3 750 opis- kunnat vastaavasti luopuvat perimästä vasti-
21758: kelija-asuntopaikkaa vuosittain. ketta opiskelija-asuntotuotaatoon luovuttamis-
21759: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo- taan maa-alueista. Eduskunnan tulee kiirehtiä
21760: tanto on kokonaisuudessaan valtion osalainoit- toimia, joilla valtiovalta luopuu perimästä opis-
21761: tamaa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaasti. kelija-asuntotuotantoon luovuttamistaan ton-
21762: Asum~smenot muodostavat varsin suuren osan teista vuokraa ja vaikuttamaan voimakkaasti
21763: opiskelijan kokonaismenoista. Vuokrien kor- siihen, että kunnat menettelevät samoin.
21764: keuden pääsyynä on pääomakustannusten kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21765: keus. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat rahoitta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21766: neet rakentamisensa lähes yksinomaan velka- muksen,
21767: pääoman turvin.
21768: Opiskelija-asunnot on rakennettu pääasiassa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21769: kuntien ja valtion tonttimaalle. Niillä paikka- valtion maan luovuttamiseksi riittävästi
21770: kunnilla, joilla opiskelija-asuntotuotantoon on tonttimaaksi vastikkeetta opiskelija-asun-
21771: osoitettu myös valtion tontteja, on valtio peri- totuotantoon.
21772: Helsingissä 21 päivänä huht~kuuta 1983
21773:
21774: Ben Zyskowicz Ritva Laurila Riitta Uosukainen
21775: Pirjo Rusanen Jouni J. Särkijärvi Eva-Riitta Siitonen
21776: Eeva Turunen
21777: 552 1983 vp.
21778:
21779: Toivomusaloite n:o 496
21780:
21781:
21782:
21783:
21784: Alppi ym.: Liikepankkien ja pakollisen vakuutuksen siirtämisestä
21785: valtion omistukseen
21786:
21787:
21788: Eduskunnalle
21789:
21790: Valtion osallistumisen tarve talouselämän ke- antaisi Suomen kansalle, jota edustaa valtiopäi-
21791: hittämiseen ja sen rahoittamiseen on ratkaisevalla ville kokoontunut eduskunta, nykyistä paljon
21792: tavalla lisääntynyt ja tulee jatkuvasti lisäänty- suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa myöntei-
21793: mään. Valtion suora ja yksityisten rahalaitosten sellä tavalla talouselämän suunnitelmalliseen ke-
21794: välittämä sekä valtion rahoituslaitosten antama hittämiseen ja kansan tarpeet huomioon ottavaan
21795: luotto yhteensä on noin yksi kolmasosa koko talouspolitiikkaan. Se merkitsisi pitkää askelta
21796: luottovolyymistä. Yksityisomistuksessa olevien myös kansanvallan laajentumisen tiellä.
21797: liikepankkien osuus on ollut noin yksi neljäsosa, Liikepankkien osakkeenomistajia on tosin
21798: ja tästä kahden suurimman liikepankin, Kansal- kymmeniätuhansia, mutta todellisuudessa valta
21799: lis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin lähes kuuluu vain muutamille suuromistajille. Yh-
21800: 90 prosenttia ja koko luottovolyymistä yli 20 tiökokouksiin osallistuu tavallisesti vain muuta-
21801: prosenttia. mia kymmeniä osakkaita, ja niistäkin usein vain
21802: Sosiaalivakuutuksen laajentuessa ja parantuessa 5-6 henkilöä omistaa kokouksessa edustettuina
21803: ovat myös vakuutusrahastot voimakkaasti kasva- olevien osakkeiden enemmistön ja omaa siten
21804: neet. Suuri osa näistä käytetään erilaisiin inves- päätösvallan.
21805: tointeihin, mutta ne ovat yhteiskunnan ohjauk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21806: sen ulkopuolella. Nämä varat olisi saatava yhteis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21807: kunnan ohjaukseen. sen,
21808: Pankkien ja vakuutuslaitosten keskinäinen kil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lii-
21809: pailu on johtanut pankki- ja vakuutustoiminnan kepankkien ja pakollisen vakuutuksen
21810: valtavaan byrokratisoitumiseen ja sen kautta kus- siirtämiseksi valtion omistukseen ja liike-
21811: tannusten voimakkaaseen kasvuun, joka yhä pankkitoiminnan sen yksinoikeudeksi
21812: enemmän rasittaa luoton ja vakuutuksen ottajia sekä tämän toimenpiteen yhteydessä ryh-
21813: koron ja vakuutusmaksujen nousun muodossa. tyisi valtion omistuksessa olevien raha- ja
21814: Pankki- ja vakuutustoiminnan valtakunnallisen rahoituslaitosten uudelleen järjestämiseen
21815: rationalisoinnin ja keskittämisen avulla voidaan niin, että saavutetaan suurempi toimin-
21816: kustannuksia suuresti supistaa ja sen kautta alen- nan keskitys ja suunnitelmallisuus sekä
21817: taa sekä korkotasoa että vakuutusmaksuja. pankkitoiminnan kustannusten tuntuva
21818: Liikepankkien ja pakollisten vakuutusten siir- alentaminen yleisönpalvelua ja toimin-
21819: täminen yhteiskunnan omistukseen ja hoitoon nan tehokkuutta heikentiimiittå'.
21820:
21821: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
21822:
21823:
21824: Ulla-Leena Alppi Esko Helle Timo Laaksonen
21825: Heli Astala Pirkko Turpeinen Pekka Leppänen
21826: Inger Hirvelä Juhani Vähäkangas Kalevi Kivistö
21827: Matti Kautto Osmo Vepsäläinen Arvo Kemppainen
21828: 1983 vp. 553
21829:
21830: Toivomusaloite n:o 497
21831:
21832:
21833:
21834:
21835: Helle ym.: Valtion ohjauksessa toimivan investointipankin perusta-
21836: misesta
21837:
21838:
21839: Eduskunnalle
21840:
21841: Maamme talouselämän epävakaisuus, pysyvä pankkijärjestelmässämme on monia yhteiskun-
21842: työttömyys, johtuu suurelta osalta siitä, että nan kannalta merkittäviä epäkohtia. Luotonan-
21843: raha- ja luottopolitiikkaa ei ole edes pyritty non kannalta tärkeiden liikepankkien päätösvalta
21844: kehittämään kansantalouden kehittämistarpeita on tiettyjen teollisuusalojen ja erillisten suuryri-
21845: eikä järkevän työllisyyspolitiikan vaatimuksia vas- tysten avainasemassa olevilla henkilöillä, suvuilla
21846: taavaksi. Valtaosa luotonannosta tapahtuu yksi- ja henkilöryhmillä, joiden ahtaat etunäkökohdat
21847: tyisten raha- ja luottolaitosten kautta. Harvalu- pääasiassa sanelevat asianomaisten pankkien luo-
21848: kuisten liikepankkien osuus koko luotonannosta tonannon. Lisäksi koko pankki- ja luottolaitosjär-
21849: lähenee puolta. Valtion omien rahalaitosten, jestelmämme vakuutuslaitoksineen on muodos-
21850: Suomen Pankin ja Postipankin osuus koko luoton- tunut jatkuvasti paisuvaksi valtavaksi byrokraat-
21851: annosta on vähäinen. Tätä yhteiskunnan koko- tiseksi ja yhä suurempia kustannuksia merkitse-
21852: naisetujen kannalta epätarkoituksenmukaista ja väksi laitokseksi. Luotontarvitsijat joutuvat mak-
21853: vahingollista asiantilaa korostaa myös meillä käy- samaan kasvavat kustannukset. Pankkien ja va-
21854: tännössä oleva rediskonttausmenetelmä, joka an- kuutuslaitosten kesken ei ole asiakkaiden, tallet-
21855: taa yksityisille liikepankeille mahdollisuuden tajien ja luotantarvitsijoiden etujen mukaista
21856: myydä vekseleitä Suomen Pankille ja saada siten kilpailua, sillä ne sopivat keskenään otto- ja
21857: keskuspankilta lainaa oman luotonantoosa laa- antolainauskorosta ja muista ehdoista. Ne kilpai-
21858: jentamiselle. Tällä tavoin valtion pankki on lisän- levat asiakkaista perustamalla vieri viereen kont-
21859: nyt yksityisten liikepankkien luotonannon mah- toreita ja pankkipalatseja, joiden kustannukset
21860: dollisuuksia. Suomen Pankki ei puolestaan ohjaa asiakkaat joutuvat maksamaan otto- ja antolai-
21861: yksityisten rahalaitosten luottovolyymin jakautu- nauskoron välisellä erolla, joka kasvaa ja jolla
21862: mista. peitetään lisääntyvät rakennus- ja hallintokustan-
21863: Yksityiset raha- ja luottolaitokset toimivat nukset ja turvataan mahdollisimman suuri liike-
21864: puhtaasti kapitalististen liikeperiaatteiden mu- voitto.
21865: kaisesti tavoitteena mahdollisimman suuri voitto. Yhteiskunnan etujen mukaista olisi ottaa hal-
21866: Ne eivät yleensä kiinnitä huomiota siihen kan- tuunsa kaikki liikepankit ja vakuutuslaitokset
21867: santalouden kehityksen kannalta tärkeään seik- aioakio pakollisen vakuutuksen osalta. Yhteiskun-
21868: kaan, mihin ja millaisiin tarkoituksiin niiden nan haltuun ottamisen yhteydessä voitaisiin
21869: myöntämiä lainoja käytetään, vaan tärkeintä on Suomen Pankista ja Postipankista kehittää yhteis-
21870: voitonsaannin turvaaminen, minkä vuoksi luo- kunnan omistuksessa ja valvonnassa oleva yhte-
21871: tonsaajan luottokelpoisuus on tärkein ehto. Näis- näinen raha- ja luottolaitos, jonka perusverkoston
21872: tä syistä luotonanto on suurelta osalta sattuman- muodostaisi Postipankin nykyinen verkosto tar-
21873: varaista, lyhytjännitteistä ja talouselämän suunni- peen mukaan täydennettynä. Tällä tavoin saatai-
21874: telmalliseen kehittämiseen täysin sopeutuma- siin pankkilaitoksen kustannukset alenemaan ja
21875: tonta. - mikä tärkeintä - luotonanto saataisiin ny-
21876: Kun luotanannolla on ratkaiseva merkitys ko- kyistä paljon paremmin palvelemaan kansanta-
21877: ko talouselämän kannalta, on pankkijärjestel- louden kokonaistarpeita. Kehitysalue- ym. val-
21878: mämme anarkisen tilan jatkuminen mitä suurin tion rahoituslaitokset voitaisiin niveltää inves-
21879: este talous- ja yhteiskuntaelämän suunnitelmalli- tointipankkiin.
21880: sen kehittämisen tiellä ja jatkuva epävarmuuste- Katsomme joka tapauksessa välttämättömäksi,
21881: kijä, josta jälleen on saatu uutta kokemusta että ryhdytään kiireellisesti toimenpiteisiin val-
21882: viimeaikaisen kehityksen valossa. Vallitsevassa tion investointipankin luomiseksi muodossa taik-
21883: 70 088300420M
21884: 554 1983 vp. - TA n:o 497
21885:
21886: ka toisessa. Sen tehtävänä olisi ensisijaisesti huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21887: lehtia valtion ja valtionjobtoisten jo toiminnassa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21888: olevien ja uusien yritysten rahoittamistarpeiden sen,
21889: tyydyttämisestä oman luotonannon ja ulkomais-
21890: ten lainojen hankinnan kautta. Samalla olisi että hallitus ryhtyisi nopeasti toimenpi-
21891: lopetettava rediskonttausmenettely. teisiin eduskunnan välittömässä valvon-
21892: Pankin perusrahaston, jonka tulisi olla merkit- nassa ja ohjauksessa olevan investointi-
21893: tävän suuri, voisivat muodostaa Suomen Pankin pankin perustamiseksi tarkoituksella edis-
21894: ohella Postipankki sekä esim. suurimmat kau- tää talouselämämme ja asuntorakennus-
21895: punkikunnat, jotka mm. suunnitelmallisen toiminnan nopeampaa ja suunnitelmalli-
21896: asunto- ja siihen liittyvän maapolitiikan johdosta sempaa kehittämistä ja työllisyyden tur-
21897: tarvitsevat valtion tukemaa pitkäjännitteistä ra- vaamista.
21898: hoitusapua.
21899:
21900: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
21901:
21902: Esko Helle Pekka Leppänen Niilo Koskenniemi
21903: Ulla-Leena Alppi Kalevi Kivistö Osmo Vepsäläinen
21904: Vappu Säilynoja Terho Pursiainen Heli Astala
21905: 1983 vp. 555
21906:
21907: Toivomusaloite n:o 498
21908:
21909:
21910:
21911:
21912: Jaatinen ym.: Sijoitusyhtiölainsäädännön aikaansaamisesta
21913:
21914:
21915: Eduskunnalle
21916:
21917: Suomesta puuttuu edelleenkin sijoitusyhtiö- nempi kuin useimmissa muissa teollistuneissa
21918: lainsäädäntö. Vuoden 1977 valtiopäivillä annet- maissa. Yritysten mahdollisuudet pitkäaikaisen
21919: tiin hallituksen esitys (HE n:o 22/1977 vp.), rahoituksen ja erityisesti osakerahoituksen käyt-
21920: jonka tarkoituksena oli luoda puitteet säänneilyl- töön ovat varsin rajoitetut. Kuitenkin käytettävis-
21921: le arvopaperisäästämiselle ja parantaa arvopaperi- sä olevien varojen lisääntyminen on luonut poh-
21922: säästäjien, ennen kaikkea piensäästäjien oikeus- jan myös Iisääntyvälie rahoitussäästämiselle. Sa-
21923: turvaa. Lakiesitys kuitenkin raukesi eduskun- malla on eri säästämiskohteiden edullisuuden
21924: nassa. merkitys säästöjen suuntaajana kasvanut. Nämä
21925: Sijoitusyhtiölainsäädännön aikaansaaminen tekijät parantavat arvopaperisäästämisen edelly-
21926: Suomeen olisi pikaisesti toteutettava. Sijoitusyh- tyksiä. Useimmissa teollistuneissa maissa on juuri
21927: tiön olennaisena tehtävänä olisi hankkia varoja näistä syistä arvopaperisäästämisen merkitys vii-
21928: yleisöltä ja sijoittaa nämä varat lähinnä osakkei- me vuosikymmenien aikana voimakkaasti lisään-
21929: siin, obligaatioihin tai muihin arvopapereihin. tynyt.
21930: Tätä kautta voitaisiin parantaa myös yritysten Piensäästäjän arvopaperisäästämistä haittaavia
21931: rahoitusrakennetta ja erityisesti yritysten oman rajoituksia lieventäisi osittain uusien säästämis-
21932: pääoman lisäämistä osakesäästämisen kautta. Si- mahdollisuuksien tarjoaminen erityisten sijoitus-
21933: joitusyhtiöiden tulisi olla julkisen valvonnan alai- yhtiöiden kautta tapahtuvan arvopaperisäästämi-
21934: sia, millä pyrittäisiin takamaan osakkeenomista- sen muodossa. Tällöin voisi arvopaperisäästämi-
21935: jan oikeussuoja. nen tapahtua myös pienin säästöpääomin, jotka
21936: Suomessa arvopaperisäästäminen on kansainvä- sijoitusyhtiön kautta sijoitettaisiin. Sijoitusyhtiö-
21937: lisesti ottaen suhteellisen vähäistä. Piensäästäjien toiminnan aloittamiseen Suomessa on ollut il-
21938: mahdollisuudet sijoituskohteiden taloudellisen meinen tarve ja siihen ovat myöskin edellytykset
21939: kehityksen seuraamiseen ja riittävään tietouteen olemassa.
21940: yritysmaailman tapahtumista ovat rajoitetut. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21941: Piensäästäjien käytettävissä olevat varat eivät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21942: myöskään ole riittävät sijoitusriskien tasoittami-
21943: seksi. Toisaalta yritysten oman pääoman osuus että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
21944: koko pääomasta on Suomessa olennaisesti pie- menpiteisiin sijoitusyhtiölainsäädännön
21945: aikaansaamiseksi.
21946: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
21947:
21948: Matti Jaatinen Kaarina Dromberg Eva-Riitta Siitonen
21949: Heikki Perho Liisa Hilpelä Jouni J. Särkijärvi
21950: Ulla Puolanne Lauri Impiö Eeva Turunen
21951: Sampsa Aaltio Riitta Jouppila Sakari Valli
21952: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Järvenpää Iiro Viinanen
21953: Tapio Holvitie Juho Koivisto Ben Zyskowicz
21954: Aila Jokinen Ritva Laurila Toivo T. Pohjala
21955: Tuure Junnila Pekka Löyttyniemi Helge Saatikoski
21956: llkka Kanerva Saara Mikkola Kimmo Sasi
21957: Lea Kärhä Pentti Mäki-Hakola llkka Suominen
21958: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Martti Tiuri
21959: Mauri Miettinen Sirpa Pietikäinen Riitta Uosukainen
21960: Erkki Moisander Aino Pohjanoksa Tauno Valo
21961: Helena Pesola Pirjo Rusanen Matti Viljanen
21962: Pertti Salolainen
21963: 556 1983 vp.
21964:
21965: Toivomusaloite n:o 499
21966:
21967:
21968:
21969:
21970: U. Leppänen ym.: Pankkien kieltämisestä omistamasta kiinteis-
21971: tönvälitysyritysten osakkeita
21972:
21973:
21974: Eduskunna11e
21975:
21976: Pankkilaki kieltää pankkien osallistumisen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21977: kiinteistönvälitystoimintaan. Tosiasia kuitenkin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21978: on, että pankkien kiinteistönvälitystoiminta on
21979: erittäin laajaa. Kuitenkaan kiinteistönvälitys ei että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
21980: missään tapauksessa kuulu pankkien hyväksyt- kunnalle esityksen pankkilainsäädännön
21981: tävään toimialaan. muuttamisesta niin, että pankkeja kielle-
21982: Pankkien tosiasiallinen kiinteistönvälitystoi- tään omistamasta yhtään osaketta kiin-
21983: minta tapahtuu huivaaniyhtiöiden kautta. teistönvälitysyrityksissä.
21984: Pankkilainsäädäntöä on tiukennettava niin,
21985: että pankkeja kielletään omistamasta yhtään
21986: osaketta kiinteistönvälitysyrityksissä.
21987: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
21988:
21989: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
21990: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
21991: Reino Jyrkilä
21992: 1983 vp. 557
21993:
21994: Toivomusaloite n:o 500
21995:
21996:
21997:
21998:
21999: U. Leppänen ym.: Hen!ki1ötakausjärjes~tclmän korvaamiseSita luot--
22000: tovakuutusjärjestelmätlä
22001:
22002:
22003: Eduskunnal1e
22004:
22005: Lainojen vakuutena käytettävä henkilötakaus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22006: järjestelmä on aikansa elänyt. Se ei sovellu tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22007: nykyaikaiseen yhteiskuntaan. Se aiheuttaa erit- sen,
22008: täin ikäviä taloudellisia vaikeuksia ja muita
22009: ongelmia asianomaisille. Erityisesti henkilöta- että hallitus ryhtyisi toimiin esitysten
22010: kaus liikeluottojen vakuutena on mieletön. antamiseksi eduskunnalle lainojen va-
22011: Nykyaikaisessa yhteiskunnassa henkilötakaus- kuutena käytetyn henkilötakausjärjestel-
22012: järjestelmä voidaan korvata kehittämällä luotto- män purkamiseksi ja lopettamiseksi lä-
22013: vakuutusjärjestelmää. Tämän vuoksi tulisi as- hinnä yritystoiminnassa korvaamalla se
22014: teittain kokonaan purkaa henkilövakuudet kaik- luottovakuutusjärjestelmällä.
22015: kialla sekä lailla kieltää henkilötakaoksien hy-
22016: väksyminen.
22017: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22018:
22019: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
22020: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
22021: Reino Jyrkilä
22022: 558 1983 vp.
22023:
22024: Toivomusaloite n:o 501
22025:
22026:
22027:
22028:
22029: U. Leppänen ym.: Pankkien palvelumaksujen ja korkoeron koh-
22030: tuullistamisesta
22031:
22032:
22033: Eduskunnal1e
22034:
22035: Pankkien palvelumaksut ja korkoero ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22036: muodostuneet kohtuuttomiksi. Erityisesti nämä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22037: maksut rasittavat pienyrittäjiä ja muita lainan sen,
22038: tarvitsijoita. Korkoero on Suomessa maailman että hallitus selvityttäisi kiireellisesti
22039: korkein. Pankkien voitot ovat myös näistä liian pankkilakien epäkohdat ja puutteet
22040: suurista maksuista johtuen muodostuneet koh- niin, että palvelumaksuista ja korko-
22041: tuuttomiksi. Pankkien tehtävänä ei ole kerätä eroista voitaisiin säätää lailla niin, että
22042: suuria voittoja vaan palvella kansalaisia ja yrit- nämä maksut ja korkoero eivät voisi
22043: täjiä tehokkaasti. nousta kohtuuttomuuksiin.
22044: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22045:
22046: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
22047: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
22048: Reino Jyrkilä
22049: 1983 vp. 559
22050:
22051: Toivomusaloite n:o 502
22052:
22053:
22054:
22055:
22056: Mustonen ym.: Pääomien maastaviennin estämi<Sestä
22057:
22058:
22059: Eduskunnalle
22060:
22061: Viime vuosien aikana on entistä enemmän vienti on johtanut siihen, että työttömyys omas-
22062: ilmennyt et'lttam epätervettä kehitystä maam- sa maassamme on jatkuvasti lisääntynyt, ja pa-
22063: me <talouselämän lamaannuttamiseksi. Tämä on rasta nuorta koulutettua työvoimaa on siirtynyt
22064: tapahtunut maamme yhtiöiden ja jopa vaition- luvattoman paljon rajojemme ulkopuolelle, ja
22065: kin toimesta viemällä suomalaista pääomaa ( va- tulee jatkuvasti näin tapahtumaan, ellei hallitus
22066: luuttaa) ulkomaille. Suomalaisen pääoman tur- ryhdy kiireellisiin toimenpiteisiin pääomien
22067: vin on rakennettu ympäri maapalloa teollisuut- maastaviennin estämiseksi.
22068: ta, jonka seurauksena oman maamme teollisuus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
22069: on joutunut kärsimään pääomien puutetta. En- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22070: nen kaikkea tämä pääomien tarve on suurinta
22071: maamme kehitysalueella Pohjois- ja Itä-Suomes- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
22072: sa, missä uusien pysyvien työpaikkojen tarve menpiteisiin pääomien maastaviennin es-
22073: en erittäin suuri. Suomalaisen pääoman maasta- tämiseksi.
22074: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
22075:
22076: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
22077: Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi
22078: 560 1983 vp.
22079:
22080: Toivomusaloite n:o 503
22081:
22082:
22083:
22084:
22085: Ratu ym.: Pankkisäästöjen inflaatiosuojan aikaansaamisesta
22086:
22087:
22088: Eduskunnalle
22089:
22090: Suomen säästäjistä suurin osa on ns. pien- listä peliä piensäästäjiä kohtaan, ollerikin kun
22091: säästäjiä, jotka pienistä työ- ja virkapaikoistaan samaan aikaan eräät konnankoukkuilijat teke-
22092: tai eläkkeistään vievät pankkeihin joka pennin, vät temppujaan säästäjien kustannuksella.
22093: jonka suinkin voivat. Monista pikku säästö- Aikoinaan maamme säästäjillä oli tukenaan
22094: puroista kertyy siten suuri säästövirta, joka indeksisuoja, mutta nyt ei mitään. Tällaisesta
22095: on Suomen talouselämälle mitä tärkein. säästäjiä sortavasta olotilasta olisi päästävä mitä
22096: Miten noita arvokkaita piensäästäjiä sitten pikimmin irti, minkä vuoksi ehdotammekin kun-
22097: tässä maassa kohdellaan? Mielestämme halpa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22098: maisesti! Tavallisella säästötilillä on korko 4,25 muksen,
22099: %, yhden vuoden tilillä 7 % ja kahden vuo-
22100: den tilillä 8,25 %. Eiväthän tuollaiset korot että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22101: vastaa lähestulkoonkaan maamme menneiden piteisiin sellaisen inflaatiosuojan
22102: vuosien inflaatiokehitystä. Joka vuosi siis pien- aikaansaamiseksi, joka vähintään takaisi
22103: säästäjät menettävät huomattavia summia inf- pankkisäästöjen reaaliarvojen säilymisen.
22104: laatiokäärmeen suuhun. Se on erittäin epärehel-
22105: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
22106:
22107: Martti Ratu Vieno Eklund Reijo Enävaara
22108: Pentti Skön Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
22109: 1983 vp. 561
22110:
22111: Toivomusaloite n:o 504
22112:
22113:
22114:
22115:
22116: Tuovinen ym.: Alueelliseen rahapolitiikkaan siirtymisestä
22117:
22118:
22119: Eduskunnalle
22120:
22121: Suomen maantieteellinen sijainti ja maamme hitysalueiden I vyöhykkeeltä kerätty mauut-
22122: alueellinen muoto poikkeuksellisen pitkine etäi- tuun sopimukseen perustuen Suomen Pankkiin
22123: syyksineen asettaa jo riidattomasti väestön ja n. 400 milj. markkaa.
22124: elinkeinoelämän eriarvoiseen asemaan asuin- Esimerkkinä voidaan yhden pankin osalta
22125: paikkansa mukaan. Talous- ja elinkeinoelämässä mainita, että Pohjois-Karjalassa on Pohjois-
22126: tämä eriarvoisuus tuntuu erittäin merkittävästi Karjalan Säästöpankki joutunut tallettamaan
22127: rahavirroissa ja rahamäärissä. Poikkeuksellisen puheena olevan sopimuksen nojalla Suomen
22128: vaikeaan asemaan muuhun Suomeen nähden Pankkiin n. 18 miljoonaa markkaa. Kysymyk-
22129: joutuvat alueet, jotka sijaitsevat Itä- ja Poh- sessä eivät siis ole enää mitkään pienet epä-
22130: jois-Suomessa. Mainittujen alueiden taloudelli- oleelliset rahasummat, vaan ne vaikuttavat erit-
22131: set erot eteläiseen Suomeen verrattuina ovat täin haitallisesti alueiden perusrahoitushuoltoon
22132: viime vuosina pikemminkin kasvaneet kuin ka- ja sitä kautta jarruttavat kohtuuttomasti kehi-
22133: ventuneet. tystä.
22134: Suhdannepolitiikkaa hoidetaan sekä finanssi- Alueellisen rahapolitiikan tarpeellisuus on
22135: poliittisin että rahapoliittisin keinoin. Finanssi- nyt ja tulevaisuudessa erittäin merkityksellinen
22136: politiikassa on jo omaksuttu Suomessa alueel- koko valtakunnan kannalta, koska talouselämän
22137: linen jako. Tästä on hyvänä esimerkkinä tällä muutosherkkyys koko maailmassa ja myös
22138: hetkellä voimassa oleva investointiverolaki, meillä on merkittävästi ja pysyvästi kasvanut.
22139: joka pyrkii vähentämään ns. turhaa rakentamis- Alueellinen rahapolitiikka antaisi myös halli-
22140: ta Etelä-Suomessa ja eräissä suurissa kaupun- tukselle ja Suomen Pankille uuden keinon
22141: geissa muualla Suomessa. Näin ollen eduskunta maatamme uhkaavan inflaation torjumiseksi si-
22142: on selkeästi omaksunut sen periaatteen, että käli kuin on kyse ns. sisäisistä paineista. Alueel-
22143: suhdannepoliittisesti tihmne maan eri osissa on lista rahapolitiikkaa noudatetaan jo mm. Nor-
22144: aika ajoin hyvinkin erilainen. jassa.
22145: Rahapolitiikassa sen sijaan ei ole vielä nou- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
22146: datettu alueellista jakoa. Meillä on mm. tänä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22147: päivänä voimassa maan rahala1toksiin nähden muksen,
22148: 8. 3. 1979 tehty kassavarantosopimus, jonka
22149: vaikutukset kohdistuvat samalla tavoin koko että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22150: maahan. Maan itä- ja pohjoisosien rahalaitokset jotka johtaisivat siihen, että maamme
22151: joutuvat keräämään Suomen Pankkiin samoin suuret alueelliset erot myös rahapoli-
22152: perustein talletuksia kuin muut, vaikka olo~ tiikan osalta tunnustettaisiin ja saatettai-
22153: suhteet ovat toiset. Vuoden vaihteessa oli ke- siin alueellinen rahapolitiikka voimaan.
22154: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22155:
22156: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
22157: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
22158: Reino Karpola
22159:
22160:
22161:
22162:
22163: 71 088300420M
22164: 562 1983 vp.
22165:
22166: Toivomusaloite n:o 505
22167:
22168:
22169:
22170:
22171: Ajo: Aikuisväestön hammashuollon järjestämisestä terveyskeskusten
22172: toimesta
22173:
22174:
22175: Eduskunnalle
22176:
22177: Viime vuosina terveydenhuollossamme on ta- huoltoa siten, että palvelut painottuvat ennalta
22178: pahtunut myönteistä kehitystä. Erityisen myön- ehkäisevään suuntaan, jakautuvat tasaisesti maan
22179: teisenä on pidettävä kansanterveyslain tarkoitta- eri osiin ja ilmaisina tai halpahintaisina ovat
22180: mien palvelujen kehittymistä. Halpahintaiset ja kaikkien kansalaisten tavoitettavissa varallisuu-
22181: osittain maksuttomat perushoitopalvelut ovat ri- teen katsomatta. Tämä on parhaiten toteutetta-
22182: peästi lisääntyneet, mutta tästä myönteisestä ke- vissa kehittämällä suunnitelmallisesti yhteiskun-
22183: hityksestä on jäänyt jälkeen hammashuollon ke- nan tarjoamia hammashuoltopalveluja terveys-
22184: hittyminen. Hammashuollon palvelut aikuisväes- keskuksissa.
22185: tölle on valtaosin järjestetty yksityisen sektorin Edellä olevan johdosta ehdotan eduskunnan
22186: toimesta. Nämä palvelut ovat siksi kalliita, että hyväksyttäväksi toivomuksen,
22187: vähävaraisella väestöllä on vaikeuksia niitä käyt-
22188: tää. Lisäksi palvelut ovat keskittyneet huomatta- että hallitus kiireesti ryhtyisi kaikkzin
22189: vassa määrin maan eteläisiin osiin ja suuriin mahdollisiin toimenpiteisiin aikuisväes-
22190: asutuskeskuksiin. Aikuisväestön hammashuollon tön hammashuollon järjestämiseksi kan-
22191: järjestäminen kaipaa pikaista ratkaisua. santerveyslain tarkoittamalla tavalla ter-
22192: Ripeästi on ryhdyttävä kehittämään hammas- veyskeskusten toimesta.
22193:
22194: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22195:
22196: Aimo Ajo
22197: 1983 vp. 563
22198:
22199: Toivomusaloite n:o 506
22200:
22201: Ajo: Päihdepoliittisen tutkimuslaitoksen perustamisesta
22202:
22203:
22204: Eduskunnalle
22205:
22206: Maassamme on alkoholilain mukaisesti harjoi- myksenä on ollut se, että on mahdollista ohjata
22207: tettava sellaista alkoholipolitiikkaa, että alkoho- alkoholijuomien kasvava kulutus ja kulutustottu-
22208: lista aiheutuvat haitat ja vauriot muodostuvat mukset niin, että haitat muodostuvat mahdolli-
22209: mahdollisimman vähäisiksi. Tämä alkoholilain simman vähäisiksi.
22210: (459/68) lausuma ilmaisee alkoholipoliittisen toi- Kuten valtiot.tri Klaus Mäkelä on todennut,
22211: minnan keskeisen ja nykyisen lain puitteissa Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen toiminnalla
22212: muuttumattoman päämäärän. on ollut kohtalainen tehtävä. Verraten vähän on
22213: Tietomme alkoholin aiheuttamista haitoista ja tuotettu sellaisia tuloksia, jotka olisivat välittö-
22214: vaurioista ovat yhä vielä erittäin puutteelliset. mästi palvelleet päätöksentekoa. Sitä vastoin on
22215: Alkoholistien lukumäärän arviot vaihtelevat tuotettu runsaasti tuloksia, jotka on pantu puhu-
22216: 30 000-150 000. Alkoholin terveydenhoidolle maan liberaalimman alkoholipolitiikan puolesta.
22217: tuottamista taloudellisista rasituksista on käynnis- Mäkelä ja muutkin johtavat alkoholipolitiik-
22218: sä tutkimus, samoin nuorten alkoholijuomien komme ovat viime aikoina toistuvasti korostaneet
22219: käytöstä. Rattijuoppoutta on tutkittu monelta kontrollipolitiikan merkitystä päihdehaittojen vä-
22220: kannalta. Mutta alkoholijuomien käytön kansan- hentämiseen tähtäävässä politiikassa. Harjoitettu
22221: taloudelle ja valtiontaloudelle tuottamasta hyö- alkoholipolitiikka on sitä vastoin johtanut siihen,
22222: dystä ja vahingosta ei ole edes tutkimussuunni- että alkoholijuomien kulutus on jatkuvasti nous-
22223: telmaa, vielä vähemmän siitä, miten alkoholi- sut ja haitat kasvaneet samassa suhteessa.
22224: haittoja voitaisiin tehokkaimmin ehkäistä. Sosiaali- ja terveysministeriölle tulisi antaa
22225: Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on mahdollisuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpitei-
22226: valvoa, että alkoholilainsäädäntöä noudatetaan ja siin laaja-alaisen päihdepoliittisen tutkimus- ja
22227: sen asettamaa alkoholihaittojen ja -vaurioiden suunnittelutoiminnan käynnistämiseksi. Sosiaali-
22228: ehkäisytavoitetta tehokkaasti tavoitellaan. Minis- ja terveysministeriöön voitaisiin keskittää mah-
22229: teriöllä ei kuitenkaan ole elintä, joka pystyisi dollisimman pian raittius- ja päihdepoliittisten
22230: suunnittelemaan vastaista alkoholipolitiikkaa tavoitteiden selvittelyä koskeva tutkimustoimin-
22231: näistä tavoitteista lähtien. ta, jonka tehtävänä olisi mm.
22232: Muita huumaavia tai piristäviä aineita koskeva a) koti- ja ulkomaisten tutkimusten seuraaminen
22233: tutkimus ja niiden käytön ehkäisyn suunnittelu ja tutkimustulosten julkistaminen,
22234: on vielä epäyhtenäisempää ja puutteellisempaa b) kotimaisen päihdetilanteen seuraaminen ja
22235: kuin alkoholiasioiden hoito. päihdepoliittisten tehtävien kartoittaminen
22236: Tosin Alkoholitutkimussäätiö, joka perustet- sekä
22237: tiin raittiusliikkeen aloitteesta, sekä Alkoholipo- c) sellaisten toimenpiteiden valmistelu, jotka oli-
22238: liittinen tutkimuslaitos ja Alkon Keskuslaborato- ~ivat omiaan vähentämään kulutusta ja haitto-
22239: rio sekä jossain määrin myös raittiusliike harjoit- Ja.
22240: tavat tutkimus- ja suunnittelutoimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22241: Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei nykyisellään hyväksyttäväksi toivomuksen,
22242: ole mahdollisuuksia itse harjoittaa tutkimus- ja
22243: suunnittelutyötä raittius- ja alkoholipoliittisten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22244: tavoitteiden selvittämiseksi tai tehdä muiden har- menpiteisiin valtion päihdepo/iittisen
22245: joittamasta tutkimustyöstä mainittujen tavoittei- tutkimuslaitoksen perustamiseksi sosiaali-
22246: den asettelua koskevia johtopäätöksiä. ja terveysministeriön alaisuuteen.
22247: Alkon rahoittaman tutkimuksen perusnäke-
22248: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22249:
22250: Aimo Ajo
22251: 564 1983 vp.
22252:
22253: Toivomusaloite n:o 507
22254:
22255:
22256:
22257:
22258: Ala-Kapee ym.: Peijas-Rekola-sairaalahankkeen toteuttamisesta
22259:
22260:
22261: Eduskunnalle
22262:
22263: Uudenmaan läänissä oli vuonna 1982 terveys- Peijas-Rekola-sairaalahankkeen toteuttami-
22264: keskusten sairaansijoja 24/1 000 asukasta, kun nen on alueen kansanterveystyön kehittämisen
22265: vastaava määrä koko maassa oli 28,3. Uuden- kannalta välttämätöntä. Rekolan sairaansijojen
22266: maan lääninhallitus on helmikuussa 1983 joutu- lukumääräksi tulisi hyväksyä Vantaan esittämät
22267: nut palauttamaan Vantaan vuosien 1983-87 200. Rakennushankkeen supistaminen ja viivästy-
22268: kansanterveystyön toimintasuunnitelman uudel- minen aiheuttaisivat kohtuuttomia ongelmia ja
22269: leen käsiteltäväksi. Perusteluina lääninhallitus puutteita kansanterveystyön kehittämisessä. Vii-
22270: esittää, että läänikohtaisten kiintiöiden puitteissa me kädessä ratkaisu on valtioneuvostolla. Tässä
22271: ei ole mahdollista läänin muita kehittämistarpei- tilanteessa olisi välttämätöntä, että valtiovalta
22272: ta kohtuuttomasti vaarantamatta vahvistaa voi- turvaisi hankkeen toteutumisen ja ohjaisi Uudel-
22273: mavarojen lisäystä esitetyssä muodossa. lemaalle lisävoimavaroja. Siten hanke voitaisiin
22274: Vantaa esitti Peijas-Rekola-sairaalahankkee- toteuttaa vaarantamatta läänin muita kehittämis-
22275: seen Rekolan sairaalaa varten perustettavaksi vuo- tarpeita.
22276: sina 1984-87 204 virkaa ja tointa. Lääninhalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22277: tuksen hyväksymä henkilöstön lukumäärä on oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22278: 142. Rekolan terveysaseman ja sairaalan perusta- sen,
22279: ruissuunnitelmissa on esitetty 200 sairaansijaa, ettå" hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22280: joista 80 sairaansijaa on tarkoitus vuokrata Peijak- Peijas-Rekola-sairaalahankkeen toteut-
22281: seri sairaalan kuntainliitolle siksi, kunnes sairaa- tamisen turvaamiseksi perustamissuunni-
22282: lan toinen rakennusvaihe toteutetaan. Rekolan telmien mukaan ja että Uudellemaalle
22283: sairaansijojen määrä tullaan ratkaisemaan so- ohjattaistin lisävoimavaroja siten, ettei
22284: siaali- ja terveysministeriön perustamissuunnitel- hanke vaaranna läänin muita kehittämis-
22285: maa koskevan päätöksen yhteydessä. tarpeita.
22286: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22287:
22288: Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki
22289: 1983 vp. 565
22290:
22291: Toivomusaloite n:o 508
22292:
22293:
22294:
22295:
22296: Ala-Kapee ym.: Kuluttajapoliittisen selonteon antamisesta edus-
22297: kunnalle
22298:
22299:
22300: Eduskunnalle
22301:
22302: Kuluttajaneuvosto jätti 2.3.1983 valtioneuvos- keuksistaan ja asemastaan ovat puutteellisia. Ku-
22303: tolle kuluttajapoliittisen kannanoton, jossa se luttajapoliittisessa lainsäädännössä on huomatta-
22304: korosti tuoteturvallisuuslainsäädännön, kulutta- via aukkoja. Tässä vaiheessa olisi välttämätöntä,
22305: jatutkimuksen ja kunnallisen kuluttajaneuvon- että hallitus antaisi eduskunnalle kuluttajapoliit-
22306: nan kehittämisen tarpeellisuutta, vaati nykyistä tisen selonteon, jossa selvitettäisiin kokonaisval-
22307: tiukempaa lapsiin ja nuoriin kohdistetun markki- taisesti hallituksen kuluttajapoliittiset tavoitteet
22308: noinnin valvontaa sekä esitti komitean asettamis- ja toimet ja jonka pohjalta eduskunnassa voitai-
22309: ta kehittämään kuluttajahallintoa. Lisäksi Kulut- siin käsitellä kuluttajapolitiikan suuntaviivoja.
22310: tajaneuvosto esitti, että hallitus antaisi lähitule- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22311: vaisuudessa eduskunnalle kuluttajapoliittisen se- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22312: lonteon. sen,
22313: Kuluttajansuojalainsäädäntö tuli voimaan
22314: vuonna 1978. Valtiovallan kuluttajapoliittinen
22315: toiminta on näkynyt etupäässä lainsäädännön että hallitus antaisi eduskunnalle se-
22316: kehittymisenä. Valtion hallinnossa kuluttajapoli- lonteon kuluttajapoliittisista toimistaan
22317: tiikkaa toteutetaan useiden eri viranomaisten ja tavoitteistaan sekä kuluttajapolittikan
22318: kautta. Selvitysten mukaan kuluttajan tiedot oi- kehittämisen suuntaviivoista.
22319:
22320: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22321:
22322:
22323: Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen Martti Lähdesmäki
22324: Lea Sutinen Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho
22325: Mikko Rönnholm Maija Rajantie Seppo Tikka
22326: Tuulikki Hämäläinen Matti Luttinen
22327: 566 1983 vp.
22328:
22329: Toivomusaloite n:o 509
22330:
22331:
22332:
22333:
22334: Ala-Kapee ym.: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan järjestämiseen
22335: tarkoitettujen voimavarojen lisäämisestä
22336:
22337:
22338: Eduskunnalle
22339:
22340: Kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa sin mainitussa kunnassa, ja sulkeissa mainittujen
22341: annetun lain (39/78) mukaan kunnan velvolli- kuntien on suunniteltu tyhtyvän yhteistoimin-
22342: suutena on järjestää kuluttajaneuvontaa. Tähän taan ensin mainitun kunnan kanssa. Kuntia olisi
22343: mennessä valtioneuvosto on velvoittanut kulutta- kaikkiaan 21: Helsinki (toinen kuluttajaneuvoja),
22344: janeuvontaa harjoitettavaksi 46 kunnassa tai kun- Hyvinkää (Mäntsälä, Nurmijärvi), Iisalmi (Lapin-
22345: tien yhteistoiminta-alueella siten, että kuluttaja- lahti), Juuka (Nurmes, Valtimo), Kerava, Nokia
22346: neuvonnan piirissä on yhteensä 132 kuntaa. Näi- (Pirkkala, Ylöjärvi), Rauma (Eurajoki, Kodisjoki,
22347: den kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on Lappi Tl, Rauman mlk) ja Viitasaari (Kinnula,
22348: 2 800 000 henkeä, 58 prosenttia koko maan Pihtipudas). Näillä kunnilla on myös valmius
22349: väestöstä. neuvonnan aloittamiseen. Tämä edellyttäisi 8
22350: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan yleisenä ta- uuden kunnallisen kuluttajaneuvojan viran pe-
22351: voitteena on kuluttajan aseman parantaminen. rustamista.
22352: Kuluttajaneuvonnassa annetaan kuluttajalle tie- Viime vuosina kunnallisten kuluttajaneuvojien
22353: toa ja valistusta, joka koskee kulutushyödykkeitä, virkoja on perustettu säästeliäästi. Tämä on ai-
22354: niiden hintaa, laatua ja markkinointia sekä ku- heuttanut epäkohtia. Kansalaiset ovat joutuneet
22355: luttajan asemaa, avustetaan kuluttajaa elinkei- kuluttajaneuvonnan palvelujen suhteen eriarvoi-
22356: nonharjoittajan ja kuluttajan välisissä ristiriitati- seen asemaan. Jos vuosina 1984-1988 peruste-
22357: lanteissa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovinto- taan vuosittain 5-10 uutta kuluttajaneuvojan
22358: ratkaisuun sekä ohjataan kuluttaja asianmukai- virkaa, vuonna 1988 maan asukkaista 80 prosent-
22359: seen oikeussuojaelimeen. Kuluttajan ja elinkei- tia on kunnallisen kuluttajaneuvojan palvelujen
22360: nonharjoittajan välisistä ristiriitatilanteista 95 piirissä.
22361: prosenttia on pystytty ratkaisemaan kunnallisten Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22362: kuluttajaneuvojen avulla niissä tapauksissa, jotka kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22363: ovat tulleet kuluttajaneuvojien tietoon. Neuvon-
22364: tatyöstä saadut kokemukset osoittavat, että kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22365: tatason toiminta on olennainen ja keskeinen osa kunnallisen kuluttajaneuvonnan palvelu-
22366: kuluttajansuojaa kehitettäessä. jen laajentamisen turvaamiseksi ja että
22367: Valtakunnallisessa suunnitelmassa kunnallisen valtion vuoden 1984 tulo· ja menoarvi-
22368: kuluttajaneuvonnan JarJestamtsestä vuosina oon varataan määrärahat 8 uuden kun-
22369: 1984-1988 on lueteltu kunnat, joissa vuonna nallisen kuluttajaneuvojan viran perusta-
22370: 1984 on suunniteltu aloitettavaksi kuluttajaneu- miseksi kunnallisesta kuluttajaneuvon-
22371: vonta. Kuluttajaneuvojan sijaintipaikka olisi en- nasta esitetyn suunnitelman mukaan.
22372:
22373: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22374:
22375: Pirjo Ala-Kapee Maija Rajantie Seppo Tikka
22376: Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Hämäläinen Martti Lähdesmäki
22377: Arja Alho Matti Luttinen
22378: 1983 vp. 567
22379:
22380: Toivomusaloite n:o 510
22381:
22382:
22383:
22384:
22385: Ala-Kapee ym.: Asunnonostajan oikeussuojalainsäädäntöä koskevan
22386: esityksen antamisesta
22387:
22388:
22389: Eduskunnalle
22390:
22391: Kuluttajansuojalainsäädännön säännökset myynti. Lailla tulisi turvata asunnonostajalle tiet-
22392: markkinoinnista ja sopimusehtojen valvonnasta ty suojan vähimmäistaso, josta ei voitaisi poiketa
22393: ulotettiin vuoden 1983 alussa hyväksytyllä lain- ostajan kannalta huonompaan suuntaan.
22394: muutoksella koskemaan kuluttajan ja elinkeinon- Asunnon ostoon liittyy eri osa-alueita, kuten
22395: harjoittajan välistä asuntokauppaa. Huomattava tietojenantoa, sopimusrikkomustilanteita, käsira-
22396: osa asuntokaupoista jää kuitenkin erityislainsää- haa ja kiinteistövälitystoimintaa. Asuntojen laa-
22397: dännön ulkopuolelle, sillä asuntokaupoista lähes tutasoon ja sen sääntelyyn liittyvät kysymykset
22398: puolet on yksityisten kuluttajien välisiä kauppo- kaipaavat tarkistamista ja täsmentämistä. Kiin-
22399: Ja. teistönvälitystoiminnassa on puutteellisuuksia.
22400: Kuluttajan kannalta asunnon osto on hintansa Tavoitteeksi tulee ottaa asunnonostajan suojaa-
22401: ja ainutkertaisuutensa vuoksi merkittävä. Asun- minen yksittäistapauksissa myös asunnon virheel-
22402: nonostajan oikeusturvan kehittäminen on välttä- lisyydeltä.
22403: mätöntä. Asiasta on valmistunut selvitystyö, jossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22404: painotetaan erityisen asunnon ostoa koskevan oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22405: lain tarpeellisuutta. Lain tulisi koskea kaiken- sen,
22406: tyyppistä asuntojen vaihdantaa elinkeinonharjoit-
22407: tajalta kuluttajalle sekä myös kahden yksityishen- että hallitus antaisi kzireellisesti edus-
22408: kilön välistä kauppaa. Mukaan tulisi kuulua kunnalle esityksen asunnonostajan oi-
22409: myös asuntotarkoituksiin tulevien maa-alueiden. keussuojalaiksi.
22410:
22411: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22412:
22413: Pirjo Ala-Kapee Maija Rajantie Tuulikki Hämäläinen
22414: Pentti Lahti-Nuuttila Martti Lähdesmäki Matti Luttinen
22415: Saara-Maria Paakkinen Arja Alho Kaj Bätlund
22416: Seppo Tikka
22417: 568 1983 vp.
22418:
22419: Toivomusaloite n:o 511
22420:
22421:
22422:
22423:
22424: Ala-Kapee ym.: Kotimyyntiä koskevan lainsäädännön kehittämi-
22425: sestä
22426:
22427:
22428: Eduskunnalle
22429:
22430: Kotimyynti on suoramyyntiä, jossa luvanvarai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22431: suussäännökset poikkeavat muiden suoramyynti- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22432: muotojen vastaavista säännöksistä. Kunnallisten sen,
22433: kuluttajaneuvojien selvitysten mukaan kotimyyn-
22434: nissä on epäkohtia. Varsinkin heikot kuluttaja- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
22435: ryhmät, mm. eläkeläiset, ovat joutuneet koke- kotimyyntiä koskevan lai?Jsiiåaårmön ke-
22436: maan kuluttajansuojan puutteellisuudet. hittämiseksi ja kotimyynnin luvanva-
22437: Kotimyynnin luvanvaraisuussäännökset tulisi risuussiiiinnösten yhdenmukaistamiseksi
22438: yhdenmukaistaa muiden suoramyyntimuotojen muiden suoramyyntimuotojen vastaavien
22439: vastaavien säännösten kanssa. Lisäksi on saatava säännösten kanssa ja että hallitus antaisi
22440: aikaan kotimyyntiä koskeva lainsäädäntö, joka eduskunnalle tätä koskevat lakiesitykset.
22441: velvoittaa kotimyyjää sopimaan saapumisestaan
22442: etukäteen kuluttajan kanssa.
22443: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22444:
22445: Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila
22446: Matti Luttinen Tuulikki Hämäläinen Maija Rajantie
22447: Kaj Bärlund Seppo Tikka Martti Lähdesmäki
22448: Arja Alho Liisa Jaakonsaari
22449: 1983 vp. 569
22450:
22451: Toivomusaloite n:o 512
22452:
22453:
22454:
22455:
22456: Ala-Kapee ym.: Tuoteturvallisuuslainsäädäntöä koskevan esityksen
22457: antamisesta
22458:
22459:
22460: Eduskunnalle
22461:
22462: Kuluttajansuojaa koskeva lainsäädäntö on suusohjeilla taataan kulutustavaroiden terveydel-
22463: puutteellinen. Eduskunta hyväksyi joulukuussa linen ja taloudellinen vaarattomuus. Tuotteen
22464: 1977 kuluttajansuojalain, lain kuluttajaneuvon- ominaisuuksille on asetettava vähimmäisvaati-
22465: nan järjestämisestä kunnassa, lain kuluttaja-asia- mukset, joiden noudattamista tehostetaan val-
22466: miehestä, lain markkinatuomioistuimesta ja lain mistus- ja myyntikielloilla.
22467: kuluttajavalituslautakunnasta. Kuluttajansuojala- Tuoteturvallisuuslainsäädäntö on ollut pitkään
22468: ki keskittyy pääasiassa vahvistamaan kuluttajan valmisteilla. Sen avulla selkiinnytettäisiin nykyis-
22469: asemaa sopijaosapuolena. Toteutuakseen tällai- tä tilannetta ja poistettaisiin kuluttajansuojassa
22470: nen lainsäädäntö vaatii kuluttajan omaa aktiivi- oleva puute antamalla kollektiivinen suoja kel-
22471: suutta. Suojan ulkopuolelle jäävät helposti eni- vottomia ja terveydelle vaarallisia tuotteita vas-
22472: ten apua tarvitsevat kuluttajat. On välttämätöntä taan.
22473: kehittää sellaista lainsäädäntöä, joka takaa kaikil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22474: le kuluttajille tietyn perusturvan hyödykkeiden oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22475: hankkijoina ja käyttäjinä riippumatta heidän sen,
22476: omista kyvyistään valvoa oikeuksiaan.
22477: Kuluttajan kannalta on välttämätöntä, että että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
22478: yleisillä sekä tuotekohtaisilla käyttö- ja turvalli- kunnalle esityksen tuoteturvallisuuslaiksi.
22479: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22480:
22481: Pirjo Ala-Kapee Maija Rajantie Arja Alho
22482: Pentti Lahti-Nuuttila Martti Lähdesmäki Seppo Tikka
22483: Tuulikki Hämäläinen Matti Luttinen
22484:
22485:
22486:
22487:
22488: 72 088300420M
22489: 570 1983 vp.
22490:
22491: Toivomusaloite n:o 513
22492:
22493:
22494:
22495:
22496: Ala-Kapee ym.: Tuotevastuulainsäädäntöä koskevan esityksen anta-
22497: misesta
22498:
22499:
22500: Eduskunnalle
22501:
22502: Hyväksyessään vuonna 1977 kuluttajansuoja- teen aiheuttama vahinko olisi korvattava kulutta-
22503: lait eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee jalle, ja sitä varten tarvitaan erityinen tuotevas-
22504: ja antaa eduskunnalle esityksen valmistajan ja tuulaki. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymi-
22505: maahantuojan tuotevastuun sääntelemiseksi. Asi- nen ei saa yksin riippua siitä, että tuotteen
22506: aa pohtimaan asetettiin tuotevastuukomitea, joka puutteellinen turvallisuus johtuu valmistajan
22507: ehdotti tuotevastuulain säätämistä. Sillä pyrittäi- huolimattomuudesta tai valmistuksessa muutoin
22508: siin parantamaan kuluttajansuojaa, jos tuote on tapahtuneesta virheestä tai laiminlyönnistä. Ku-
22509: aiheuttanut henkilövahingon tai vahingoittanut luttajalle on turvattava nykyistä paremmat mah-
22510: muuta omaisuutta. Valmistajan ohella vastuussa dollisuudet vahingonkorvaukseen tuotevahingon
22511: olisi ulkomaisen tuotteen maahantuoja. Ehdo- sattuessa, kun tuote ei ole ollut henkilölle tai
22512: tuksista huolimatta tuotevastuulainsäädäntö ei omaisuudelle niin turvallinen kuin olisi ollut
22513: ole kehittynyt. aihetta edellyttää.
22514: Voimassa olevien vahingonkorvausta koskevien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22515: säännösten pääperiaatteena on, että jokaisen on oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22516: korvattava tahallisesti tai tuottamuksellisesti toi- sen,
22517: selle aiheuttama vahinko. Tuotevahinkojen ky-
22518: -seessä ollessa näyttö muodostuu kuluttajan kan- että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
22519: nalta kohtuuttoman vaikeaksi. Virheellisen tuot- kunnalle esityksen tuotevastuulaiksi.
22520: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22521:
22522: Pirjo Ala-Kapee Maija Rajantie Arja Alho
22523: Pentti Lahti-Nuuttila Martti Lähdesmäki Seppo Tikka
22524: Tuulikki Hämäläinen Matti Luttinen
22525: 1983 vp. 571
22526:
22527: Toivomusaloite n:o 514
22528:
22529:
22530:
22531:
22532: Alaranta ym.: Keskioluen kaupan kieltämisestä vähittäiskaupoissa
22533:
22534:
22535: Eduskunnalle
22536:
22537: Maailman terveysjärjestö pitää alkoholin ai- henkeä kohti vuodessa. Kulutusta olisi mahdolli-
22538: heuttamia haittoja eräinä maailman suurimmista suus vähentää muun muassa siinämällä keskiolut
22539: sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista. Suo- pois vähittäiskaupoista. Kuntakohtaisia vähittäis-
22540: messa alkoholihaitat ovat tulleet esiin erityisesti myynnin kieltopäätöksiä harkittaessa on tullut
22541: väkivaltaisuutena sekä sosiaalisina ongelmina. esille, että monet kunnat odottavat asiassa valta-
22542: Myös terveydelliset haitat ovat lisääntyneet. Erää- kunnallista päätöstä.
22543: nä syynä kehitykseen on se, että yhä nuoremmat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22544: ja nuoremmat ikäryhmät alkoholisoituvat. Suo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22545: men Raittiusjärjestöjen Liitto on ottanut tavoit-
22546: teekseen vähentää uuden eduskunnan toimikau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22547: den aikana alkoholin kulutusta 15 prosentilla eli keskioluen vapaan myynnin kieltämiseksi
22548: noin neljänneslitralla sataprosenttista alkoholia vähittäiskaupoissa koko maan alueella.
22549: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22550:
22551: Juhani Alaranta Väinö Raudaskoski
22552: Tytti Isohookana-Asunmaa Aapo Saati
22553: 572 1983 vp.
22554:
22555: Toivomusaloite n:o 515
22556:
22557:
22558:
22559:
22560: Alaranta ym.: Pienyrittäjäkoulutuksen lisäämisestä
22561:
22562:
22563:
22564: Eduskunnalle
22565:
22566: Työttömyyden torjumisessa on eräänä keinona suhdannevaihteluihin ja lisäävät alueensa omava-
22567: käytetty pienyrittäjäkoulutusta. Monilla paikka- raisuutta.
22568: kunnilla on koettu, että oikein valitulla koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22569: tuksella on kyetty elvyttämään ja uudistamaan oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22570: paikkakunnan luontaisten edellytysten pohjalta sen,
22571: toimivia elinkeinoja. Pienyritystoiminta on työ-
22572: voimavaltaista ja on siksi tehokas keino hoitaa että" hallitus ryhtyisi toimenpztemtn
22573: vaikeata työttömyyttä, myös nuorison työttö- pienyrittäjäkoulutuksen lisäämiseksi.
22574: myyttä. Pienet yritykset pystyvät sopeutumaan
22575:
22576: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22577:
22578: Juhani Alaranta Väinö Raudaskoski
22579: Tytti Isohookana-Asunmaa Aapo Saari
22580: 1983 vp. 573
22581:
22582: Toivomusaloite n:o 516
22583:
22584:
22585:
22586:
22587: Alaranta ym.: Maatilamatkailun edistämisestä
22588:
22589:
22590: Eduskunnalle
22591:
22592: Maatilamatkailu on eräs keino maaseudun ja tä ei voida tehdä tuotantorakennuksille kuuluvia
22593: haja-asutusalueiden palvelujen kehittämiseksi. Se poistoja verotuksessa.
22594: tarjoaa maatiloilla työtä tekeville henkilöille sivu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
22595: tuloja, jotka voivat ratkaista esimerkiksi sukupol- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22596: venvaihdoksen järjestämisen.
22597: Maatilamatkailusta kiinnostuneelta yrittäjältä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22598: puuttuu usein tarvittavaa tietoa matkailualan maatilamatkailun harjoittamisen edelly-
22599: yritystoiminnasta. Tilan hoitaminen ei anna tysten parantamiseksi kehittämällä rahoi-
22600: mahdollisuutta osallistua pitkään ja kaukana ko- tusta ja koulutusta sekä tulo- ja varalli-
22601: tikunnasta järjestettävään koulutukseen. suusverotuksen perusteiden muuttami-
22602: Myös maatilamatkailuyritysten verotuksessa on seksi niin, että maatilamatkailun käytössä
22603: epäkohtia, jotka vähentävät yrittäjien kiinnostus- olevat rakennukset voidaan rinnastaa
22604: ta. Muun muassa vuokramökit rinnastetaan ra- maatalouden tuotantorakennuksiin.
22605: kennuksina omistusloma-asuntoihin, jolloin niis-
22606:
22607: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22608:
22609: Juhani Alaranta Väinö Raudaskoski Matti Ruokola
22610: Jukka Vihriälä Aapo Saari Tytti Isohookana-Asunmaa
22611: 574 1983 vp.
22612:
22613: Toivomusaloite n:o 517
22614:
22615:
22616:
22617:
22618: Almgren: Kotkan mielenterveyskeskuksen rakentamisesta
22619:
22620:
22621: Eduskunnalle
22622:
22623: Kaakkois-Suomen mielisairaanhuoltopiirin tonta laitoskäyttöä. Hankkeen toteuttamiseksi
22624: kuntainliittosuunnitelmassa vuosille 1983-1987 olisi ko. rakennusvuosille saatava määrärahat
22625: on hyväksytty rakennettavaksi vuosina 1984- hankkeen valtionosuutta varten.
22626: 1985 Kotkan mielenterveyskeskus. Se sisältää Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22627: 15-paikkaisen päiväsairaalan sekä kaksi mielen- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22628: terveystoimistoa ja avohoidon johtoryhmän toi-
22629: miston. Rakennuskustannusarvio on 4,8 miljoo- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
22630: naa markkaa. Kaakkois-Suomen mielisairaanhuoltopii-
22631: Hankkeen toteuttamisella pyritään paranta- rin suunnitteleman Kotkan mielenter-
22632: maan mielenterveyspalvelujen saavutettavuutta veyskeskuksen rakentamiseksi.
22633: Etelä-Kymenlaaksossa sekä vähentämään tarpee-
22634: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22635:
22636:
22637: Esko Almgren
22638: 1983 vp. 575
22639:
22640: Toivomusaloite n:o 518
22641:
22642:
22643:
22644: Almgren ym.: Uusien kunnaneläinlääkärin virkojen perustamisesta
22645:
22646:
22647: Eduskunnalle
22648:
22649: Eläinlääkintähuoltolain (431165) täytäntöön- palkkaukseen on n. 35 000-50 000 mk vuodessa
22650: panon edellyttämä koko maan kattava kunnan- virkaa kohden, kun verotulo otetaan huomioon.
22651: eläinlääkäriverkosto eli vähintään yksi virka kun- Sen sijaan eläinlääkintäpalvelujen saanti mah-
22652: taa tai kuntainliittoa kohti saatiin toteutetuksi dollisimman nopeasti ja kohtuullisin kustannuk-
22653: vuoden 1977 alkuun mennessä. Tällöin voitiin sin luo monasti edellytykset kotieläintalouden
22654: katsoa eläinlääkintäpalvelujen saannin saavutta- järkiperäiselle ja taloudelliselle harjoittamiselle
22655: neen jonkinlaisen minimitason, vaikka monin myös syrjäseuduilla ja siten osaltaan estää maa-
22656: paikoin ja erityisesti syrjäseuduilla on edelleenkin seudun autioitumista.
22657: vaikeuksia päivystyksen järjestämisessä ja eläin- Myös Lapin läänissä on lisäksi eläinlääkinnällis-
22658: lääkintäpalvelujen saannissa. ten ja lihantarkastustehtävien tarve porotaloudes-
22659: Perustamalla lisää kunnaneläinlääkärin virkoja sa ollut jatkuvasti kasvamassa eikä nykyisillä
22660: ovat kunnat ja kuntainliitot pyrkineet ja osittain eläinlääkärivoimilla tehtäviä voida asianmukaises-
22661: pystyneetkin parantamaan harvaan asuttujen ja ti hoitaa. Mikäli eläinlääkärin virkoja saadaan
22662: syrjäseutujen kotieläintalouden harjoittajien toi- riittävästi, on sillä myös varsin merkittävä aluepo-
22663: mintaedellytyksiä ja toimeentulomahdollisuuk- liittinen merkitys kustannusten ollessa valtionta-
22664: sia. Tällä hetkellä olisi tarvetta n. 22-30 uuden loudessa varsin vähäiset.
22665: viran perustamiselle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22666: Viime vuosina on kuitenkin valtion tulo- ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22667: menoarviossa voimakkaasti rajoitettu uusien pe- sen,
22668: rustettavien virkojen määrää (2/78, 1179), vaikka että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
22669: on ollut perusteltua tarvetta saada keskimäärin uusien kunnaneläinlääkärin virkojen pe-
22670: 5-6 virkaa vuodessa. Valtionosuuden määrä rustamiseksi.
22671: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
22672:
22673: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
22674: 576 1983 vp.
22675:
22676: Toivomusaloite n:o 519
22677:
22678:
22679:
22680:
22681: Almgren ym: Keskiolutlain kumoamisesta ja keskioluen myynnin
22682: siirtämisestä Alkon myymälöihin
22683:
22684:
22685: Eduskunnalle
22686:
22687: Keskioluesta säädetään alkoholilakiin liittyväs- nen aluksi hieman ja kääntyminen sitten nopeas-
22688: sä keskioluesta annetussa laissa. Kahden erillisen ti laskusuuntaan
22689: lain soveltaminen on käytännössä osoittautunut - A-oluen kulutuksen jyrkkä kasvu, joka kui-
22690: hankalaksi. Joissakin tapauksissa on ollut jopa tenkin pysähtyisi kun puolet keskioluen määrästä
22691: epätietoisuutta siitä, kumpaa lakia sovelletaan. olisi korvautunut.
22692: Keskiolutta koskevan lain tultua voimaan kes- Tämänsuuntainen kehitys on ollut osoitettavis-
22693: kiolutta ei enää mielletä alkoholijuomaksi. sa Ruotsissa, jossa erityisesti nuorten alkoholin
22694: Viimeisimmissä tutkimuksissa on arvioitu kes- kulutus on vähentynyt. Samanlaiset tulokset ovat
22695: kioluen vetämisestä Alkon myymälöihin seuraa- osoitettavissa mm. Vammalasta 1976-1981 saa-
22696: van: duista kokemuksista.
22697: - alkoholin kokonaiskulutuksen kääntymi- Koska keskioluen siirtäminen Alkoon on no-
22698: nen ensin lievään laskuun ja sitten lyhyen siirty- pein ja tehokkain tapa vähentää alkoholin koko-
22699: mävaiheen jälkeen hieman jyrkempään laskuun naiskulutusta ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
22700: päätyen noin 5, 5 litraan sataprosenttista alkoho- täväksi toivomuksen,
22701: lia vuodessa henkeä kohden (kulutus v. 1982 oli
22702: 6,4 litraa) että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
22703: - kulutuksen aleneminen, koska pois jäisi keskiolutlain kumoamiseksi, keskioluen
22704: "turhaa" pienkäyttöä (sauna·, ruoka- ja TV-kal- myynnin szi"rtämiseksi Alkon myymälöi-
22705: jat) hin sekä keskioluen anniskelun siirtämi-
22706: - väkevien myynnin mahdollinen lisääntymi· seksi anniskeluravintolothin.
22707:
22708: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22709:
22710: Esko Almgren Anssi Joutsenlahti
22711: Olavi Ronkainen Boris Renlund
22712: Anna-Liisa Jokinen Hannele Pokka
22713: Anna-Kaarina Louvo Impi Muroma
22714: 1983 vp. 577
22715:
22716: Toivomusaloite n:o 520
22717:
22718:
22719:
22720:
22721: Astala ym.: Kuluttajapoliittisen selonteon antamisesta eduskunnalle
22722:
22723:
22724: Eduskunnalle
22725:
22726: Kuluttajapoliittinen toiminta on edennyt use- hittämisen suunnasta tulevaisuudessa. Olisi tar-
22727: alla taholla. V. 1973 luotiin elinkeinohallitus, koituksenmukaista ja ajallisesti sopivaa käsitellä
22728: jonne kuluttaja-asiat sijoitettiin. Kuluttajaneu- eduskunnassa kokonaisvaltaisen kuluttajapoliitti-
22729: vosto muutettiin parlamentaariseksi, kuluttaja- sen selonteon pohjalta työn onnistumista, mah-
22730: politiikan suuria linjoja vetäväksi neuvottelukun- dollista aktivoimista ja tulevaisuuden suuntavii-
22731: naksi. Säädettiin kuluttajansuojalait ja perustet- voja. Kyseisen selonteon tarpeellisuutta on syytä
22732: tiin niitä toteuttavat viranomaiset: kuluttaja-asia- korostaa myös siksi, että monet kuluttajansuoja-
22733: mies, kuluttajavalituslautakunta ja markkinatuo- lakeihin toiveensa kohdistaneet ovat kokeneet
22734: mioistuin. Kunnallinen kuluttajaneuvonta on pettymyksiä käytännön tulosten suhteen.
22735: lähtenyt liikkeelle. Vuosittain on tavoitteena lisä- Kuluttajaneuvosto on 2. 3.1983 hyväksynyt ku-
22736: tä kuluttajaneuvontaa antavien kuntien määrää. luttajapoliittisen ohjelman, jonka tarkoituksena
22737: Kuluttajansuojaa tulee edelleenkin aktiivisesti on vahvistaa kuluttajan asemaa ja parantaa hänen
22738: voimistaa. Se edellyttää tällä hetkellä mm. kulut- vaikutusmahdollisuuksiaan sekä ohjata kuluttaja-
22739: tajansuojaviranomaisten toimintaedellytysten pa- politiikan suotuisaa kehitystä. Ohjelma on suun-
22740: rantamista sekä nykyisen kuluttajansuojalain täy- nattu yhteiskunnan kaikille päätöksenteon tasoil-
22741: dennykseksi tuoteturvallisuutta, tuotevastuuta, le ja toiminta-alueille.
22742: asunnon ostajan oikeuksia ja kulutuspalveluksia Kuluttajaneuvosto on myös esittänyt kuluttaja-
22743: koskevaa lainsäädäntöä. poliittisessa kannanotossaan, että hallitus antaa
22744: Suomalainen kuluttaja ei tunne eikä tiedä lähitulevaisuudessa eduskunnalle selonteon ku-
22745: olemassaolevia oikeuksiaan. Vain harva osaa käyt- luttajapoliittisista tavoitteistaan ja toimistaan.
22746: tää kuluttajansuojalain tarjoamia virallisia kana- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22747: via joutuessaan vaikeuksiin kulutushankinnois- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22748: saan. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa on sen,
22749: kartoitettu kuluttajien käsityksiä ja kokemuksia
22750: kuluttajansuojalaista ja -viranomaisista. että hallitus antaisi eduskunnalle pikai-
22751: Kuluttajansuojalain soveltaminen on siis maas- sesti kokonaisvaltaisen kuluttajapoliitti-
22752: samme käynnistynyt. Tässä vaiheessa olisi mie- sen selonteon kuluttajansuojalakien to-
22753: lenkiintoista saada tarkkoja, virallisia arvioita ku- teutumisesta käytännössä ja kuluttajapo-
22754: luttajansuojan toteutumisesta käytännössä ja ke- litzi"kan kehittämisen suuntavzi"voista.
22755: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22756:
22757: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
22758:
22759:
22760:
22761:
22762: 73 088300420M
22763: 578 1983 vp.
22764:
22765: Toivomusaloite n:o 521
22766:
22767:
22768:
22769:
22770: Astala ym.: Tuotevastuulainsäädäntöä koskevan esityksen antami-
22771: sesta
22772:
22773:
22774: Eduskunnalle
22775:
22776: Eduskunta hyväksyi 22.12.1977 kuluttajan- Oikeusministeriön ehdotus kuluttajansuoja-
22777: suojalain, lain kuluttajaneuvonnan järjestämi- lainsäädännöksi sisälsi aikanaan myös ehdotuksen
22778: sestä kunnassa, lain kuluttaja-asiamiehestä, lain säännöksiksi tuotevastuusta. Jatkovalmistelua var-
22779: markkinatuomioistuimesta ja lain kuluttajavali- ten asetettiin tuotevastuukomitea. Se ehdotti
22780: tuslautakunnasta. vuonna 1978 tuotevastuulain säätämistä, jolla
22781: Mainitut uudistukset ovat tärkeitä. Lakien ko- pyrittäisiin parantamaan kuluttajansuojaa, kun
22782: konaisvaikutus on yleisesti arvioitu myönteiseksi, tuote on aiheuttanut henkilövahingon tai vahin-
22783: vaikka perustavaa laatua oleviin ongelmiin ei goittanut muuta omaisuutta kuin tuotetta itse-
22784: olekaan voitu puuttua. Kansalaisetbao eivät voi ään. Tuotevahingoista olisi vastuussa valmistajan
22785: ratkaisevasti vieläkään vaikuttaa siihen, mitä val- ohella ulkomaisen tuotteen maahantuoja. Kulut-
22786: mistetaan, miten valmistetaan ja miten paljon taja- ja palkansaajajärjestöt sekä useimmat virka-
22787: valmistetaan. miehet suhtautuivat myönteisesti tuotevastuu-
22788: Monia kuluttajansuojan edellyttämiä lisäuudis- lainsäädännön toteuttamiseen. Sen sijaan elinkei-
22789: tuksia on parhaillaan vireillä, mm. lääkevahinko- noelämä suhtautui kielteisesti.
22790: vastuuta, kulutuspalveluja ja kulutusluottoja, Kuluttajansuojan kehittäminen edellyttää
22791: asunnon ostajan suojaa ja tuoteturvallisuutta kos- mm. tuotevastuulainsäädäntöä. Ehdotukset tulee
22792: kevia lakiuudistuksia. Hankkeet ovat kuitenkin saattaa kiireellisesti eduskunnan käsittelyyn.
22793: p"ll.ljolti juuttuneet paikoilleen. Näin on tapahtu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22794: nut mm. tuotevastuulainsäädännön kehittämisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22795: suhteen, vaikka eduskunta edellytti hyväksyes- sen,
22796: sään vuonna 1977 kuluttajansuojalait, että halli- että hallitus antaisi pikaisesti eduskun-
22797: tus joutuisasti valmistelee ja antaa eduskunnalle nalle esityksen tuotevastuulaiksi valmista-
22798: esityksen valmistajan ja maahantuojan tuotevas- jan ja maahantuojan tuotevastuun sään-
22799: tuun sääntelemiseksi. telemiseksi.
22800: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22801:
22802: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
22803: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
22804: 1983 vp. 579
22805:
22806: Toivomusaloite n:o 522
22807:
22808:
22809: Astala ym.: Kemikaalilainsäädännön kehittämisestä
22810:
22811:
22812: Eduskunnalle
22813:
22814: Erilaisten kemikaalien käyttö on viime vuosi- tää tarkkaa rajaa ympäristövaikutusten ja terveys-
22815: kymmeninä voimakkaasti lisääntynyt niin Suo- vaikutusten välille, koska puuttumisella ennak-
22816: messa kuin muuallakin maailmassa. Tällainen koon ympäristön kemiallisiin muutoksiin ehkäis-
22817: kehitys ei ole ollut ainoastaan myönteistä, koska tään myös terveyshaittojen syntyä.
22818: myös kemikaalien aiheuttamat vaarat ihmisen Myös kemikaalivalvonnan hallinto maassamme
22819: terveydelle ja ympäristölle ovat samalla lisäänty- on hajanaista, eikä millekään viranomaiselle sel-
22820: neet. västi kuulu kokonaisvastuu kemikaalivalvonnasta
22821: Suomi on kemikaalien käytön valvonnassa jää- ja sen kehittämisestä. Varsinkin ympäristönsuoje-
22822: nyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä, koska luviranomaisten osuus kemikaalien valvonnassa ja
22823: maassamme ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaa ympäristöhaittojen torjunnassa on heikko. Kemi-
22824: kemikaalien haittojen riittävään selvittämiseen jo kaalilainsäädännön kehittäminen edellyttää, että
22825: ennen niiden käyttöönottoa. Kemikaalien val- myös alan hallinto järjestetään asianmukaisella
22826: vontajärjestelmämme ei vastaa OECD:n suosituk- tavalla. Ympäristöministeriön perustaminen an-
22827: sia, joilla pyritään yhtenäistämään jäsenmaiden taa tähän entistä paremmat mahdollisuudet.
22828: valvontajärjestelmiä. Valtioneuvoston asettama tuotevalvontakomi-
22829: Suomen kemikaalilainsäädäntö sisältää sellais- tea on tehnyt huhtikuussa 1982 valmistuneessa
22830: ten kemikaaliryhmien kuten lääkkeiden, elintar- mietinnössään (komiteanmietintö 1982:31) eh-
22831: vikkeiden lisäaineiden, torjunta-aineiden, räjäh- dotuksensa siitä, minkälainen organisaatio ja
22832: dystarvikkeiden ja lannoitteiden ennakkovalvon- lainsäädäntö on tarpeen ihmisen terveydelle ja
22833: taa koskevat säännökset, mutta maastamme ympäristölle haitallisten tai vaarallisten kemiallis-
22834: puuttuu yleinen kaikkia aineita koskeva ennak- ten yhdisteiden (aineiden ja valmisteiden) ennak-
22835: kovalvonta. kotarkastuksen ja -valvonnan järjestämiseksi ym-
22836: Kemikaalien käytön sääntelymahdollisuudet päristönsuojelun ja yleisen terveydenhuollon, lu-
22837: riippuvat tällä hetkellä olennaisesti siitä, onko kuun ottamatta työterveydenhuoltoa, tarpeiden
22838: kyseistä kemikaalia pidettävä terveydelle vaaralli- edellyttämällä tavalla.
22839: sena aineena. Viranomaisilla on parhaat mahdol- Tuotevalvontakomitea on mm. esittänyt, että
22840: lisuudet puuttua kemikaalien käyttöön silloin, voimassa oleva myrkkylaki korvattaisiin uudella
22841: kun niistä aiheutuu terveyshaittoja. kemikaalilailla, joka olisi kemikaaleja, kemikaa-
22842: Kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen lien valvontaa sekä niiden ympäristöhaittojen
22843: ehkäisymahdollisuudet kemikaalilainsäädäntöm- ehkäisemistä koskeva yleislaki. Komitea on esittä-
22844: me keinoin ovat puutteelliset ja huonommat nyt muutettavaksi samassa yhteydessä myös tor-
22845: kuin useimmissa muissa teollisesti kehittyneissä junta-ainelakia sekä rehu- ja lannoitelakia niin,
22846: maissa. Ympäristö ei sisälly maamme kemikaali- että näiden valmisteiden ympäristöhaittojen eh-
22847: lainsäädäntöön suojeltavana oikeushyvänä samal- käisyä tehostettaisiin.
22848: la tavalla kuin useiden muiden maiden uud-:m- Edellä oleva perusteella ehdotamme kunnioit-
22849: massa kemikaalilainsäädännössä. Sääntelymah- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22850: dollisuudet ovatkin vajavaisimmat niiden ainei-
22851: den osalta, jotka ovat haitallisia tai vaarallisia että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22852: lähinnä ympäristölle. Kemikaalien haitallisten piteisiin kemzkaalilainsiiädännön kehittä-
22853: vaikutusten osalta on kuitenkin mahdotonta ve- miseksi maassamme.
22854: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22855:
22856: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
22857: Osmo Vepsäläinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22858: 580 1983 vp.
22859:
22860: Toivomusaloite n:o 523
22861:
22862:
22863:
22864:
22865: Astala ym.: Kunnallisen myymälätoiminnan tukemisesta
22866:
22867:
22868: Eduskunnalle
22869:
22870: Haja-asutusalueiden kauppapalveluiden saavu- Sellaisissa tapauksissa, jolloin kylän viimeinen
22871: tettavuuden jatkuvan heikentymisen estämiseksi yksityisen keskusliikkeen tai kauppiaan ylläpitä-
22872: on valtiovallan toimesta alettu myöntää vuodesta mä kiinteä myymälä joudutaan lopettamaan,
22873: 1975 lähtien rahoitustukea kaupan investointei- tulisi luoda mahdollisuudet siihen, että yhteis-
22874: hin. Toimenpiteitä laajennettiin edelleen niin, kunnan - lähinnä kunnan - toimesta voidaan
22875: että vuodesta 1980 lähtien kiinteille myymälöille jatkaa myymälän toimintaa.
22876: alettiin myöntää suoraa toimintatukea. Lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22877: tuetaan tavara- ja henkilökuljetuksia sekä myy- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22878: mäläautojen sosiaalisia reittejä.
22879: Tukitoimenpiteistä huolimatta kauppakuole- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
22880: mat ovat edelleen jatkuneet. Samoin on jatkunut menpiteisiin, joilla mahdollistetaan kun-
22881: myymäläautojen väheneminen. Kaupallisten pal- nan ylläpitämän kiinteän myymälän toi-
22882: velujen tarjonnan jatkuvasti supistuessa etenkin minta, sekä vähittäiskaupan rahoitustuki-
22883: vanhusten ja sellaisten väestöryhmien, joilla ei lain muuttamiseksi nzin, että tukea voi-
22884: ole omaa autoa käytössään, kaupallisten palve- daan myöntää myös kunnallisille myymä-
22885: luitten saavutettavuus vaikeutuu. löille.
22886: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22887:
22888: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
22889: 1983 vp. 581
22890:
22891: Toivomusaloite n:o 524
22892:
22893:
22894:
22895:
22896: Dromberg ym.: Kansanterveystyön virkojen perustamisesta Uuden-
22897: maan läänin kuntiin
22898:
22899:
22900: Eduskunnalle
22901:
22902: Uudenmaan lääni ei ole saanut kansanterveys- Viimeaikainen kehitys ja ratkaisut ovat mer-
22903: työssä väestöosuuttaan vastaavaa määrää vakans- kinneet sitä, ettei monissa Uudenmaan kunnissa
22904: seja. Etenkin suurten kaupunkien kohdalla jäl- uusien vakanssien lisäys ole riittänyt palvelutason
22905: keenjääneisyys on huomattava. Kansanterveyslain pitämiseen ennallaan, koska vakanssien määrän
22906: toteuttamisen alkuvuosina yhteisesti hyväksytyn lisäys on ollut asukasluvun kasvua hitaampaa.
22907: periaatteen mukaisesti ohjattiin kansanterveys- Esimerkiksi vastaanottotoiminnassa yleislääkä-
22908: työn uudet virat ensisijaisesti syrjäseutujen ter- reitä on
22909: veyskeskuksiin. Kansanterveyslain uudistusten
22910: tultua näissä terveyskeskuksissa toteutetuksi ja Helsingissä 1/5400 asukasta
22911: ryhdyttäessä viemään läpi kansanterveystyötä Espoossa 1/3400 asukasta
22912: maan eteläisissä lääneissä supistettiin valtakun- Vantaalla 113450 asukasta
22913: nallisia kiintiöitä voimakkaasti valtiontaloudelli- valtakunnallinen tavoite on 1/2800 asukasta
22914: siin perusteisiin vedoten. Näistä alentuneista Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
22915: kiintiöistä suuret kaupungit eivät ole saaneet nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22916: väestöosuutensa mukaisia määriä uusia vakansse-
22917: ja. Tilanne on jatkunut edellä kuvatun kaltaisena että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
22918: jo usean vuoden ajan. Seurauksena on ollut se, piteisiin, että terveydenhuollon uudistuk-
22919: ettei kansanterveyslain tarkoittama terveyden- set voidaan toteuttaa myös Uudellamaalla
22920: huollon uudistus ole voinut toteutua Uuden- muun maan tasolle ja että niille Uuden-
22921: maan läänin kasvukunnissa samalla tavoin kuin maan kunnille, jotden väestön miiiirä kas-
22922: maamme muissa kunnissa. Uudenmaan läänille vaa, osoitetaan väkiluvun kasvua enem-
22923: on osoitettava entistä suurempi osa valtakunnalli- män uusia kansanterveystyön vakansseja
22924: sesta kiintiöstä. jälkeenjiiiinei'syyden korjaamiseksi.
22925:
22926: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
22927:
22928: Kaarina Dromberg Antti Kalliomäki Ritva Laurila
22929: Elsi Hetemäki-Olander Lea Kärhä Pekka Löyttyniemi
22930: 582 1983 vp.
22931:
22932: Toivomusaloite n:o 525
22933:
22934:
22935:
22936:
22937: Eenilä ym.: Alkoholin liikakäyttäjien hoitoonohjaamisesta vastoin
22938: asianomaisen tahtoa
22939:
22940:
22941: Eduskunnalle
22942:
22943: Yhteiskuntamme tuomitsee itsemurhan. Se ei nan tarjoamaan ja kustantamaan hoitoon viimeis-
22944: myöskään hyväksy ns. armomurhaa. Tästä huoli- tään siinä vaiheessa, kun heidän sairautensa -
22945: matta se hyväksyy hitaan itsetuhon jättämällä alkoholismi - aiheuttaa haittaa, vaaraa tai jopa
22946: yksilönvapauteen vedoten oman onnensa nojaan kärsimystä heille itselleen tai heidän ympäristöl-
22947: alkoholin uhreiksi joutuneet kansalaiset. Voidaan leen. Näin on ainakin silloin, kun alkoholin
22948: perustellusti väittää, että kysymys on pahinta liikakäyttäjä syyllistyy rattijuoppouteen, väkival-
22949: laatua olevasta yhteiskunnallisesta tai ainakin taan, perheväkivaltaan tai aiheuttaa jatkuvaa
22950: yhteiskunnan siunaamasta heitteillejätöstä. henkistä kärsimystä perheelleen, rikkoo ihmis-
22951: Alkoholismihan on tunnustettu sairaudeksi. suhteitaan, joutuu vaikeuksiin tai aiheuttaa niitä
22952: Sen uhriksi joutunut on erittäin harvoissa ta- alkoholin käyttönsä vuoksi työympäristössään.
22953: pauksissa kyllin voimakas itse siitä irrottautu- Työmarkkinoilla sovellettavaksi suositeltu hoi-
22954: maan. Alkoholin liikakäyttöönhän sorrutaan toonohjaussopimus ei ole riittävä nykyisen alko-
22955: yleensä siksi, että elinolosuhteiden tai kokemus- holin liikakäytön ongelmien selvittämiseksi, lii-
22956: ten, lähinnä pettymysten ja heikon itsetunnon kakäytön tuhojen ennalta ehkäisemiseksi.
22957: vuoksi koetaan suurta turvattomuutta tai ahdis- Yhteiskunnan on tunnettava vastuunsa. Alko-
22958: tusta, johon lääkkeeksi ja lohdutukseksi käyte- holin liikakäytöstä kärsiviä perheitä on maassam-
22959: tään alkoholia sen turruttavan vaikutuksen vuok- me jo satojatuhansia. Kysymys ei ole siis vain
22960: si. Tahdonvoimaa ei tällöin liiemmin ole liika- alkoholin liikakäyttäjien, vaan heidän perheiden-
22961: käytöitä välttymiseen. Liiallinen ja jatkuva alko- sä, erityisesti viattomasti kärsimään joutuvien
22962: holin käyttö ja sen johdosta vaikeutuvat elinolo- lasten suojan tarpeesta.
22963: suhteet ja ihmissuhteet vievät lopunkin tahdon- Kun ei lapsen vuosi, ympäristövuosi eikä vielä
22964: voiman. Alkoholin liikakäytön uhrilta puuttuu vammaisten vuosikaan saanut suomalaisen yhteis-
22965: motivaatio alkoholista vapautumiseen. Hän on kunnan päättäjiä heräämään vastuuseen alkoho-
22966: lopulta sellaisessa avunomassa tilassa, että mui- lismin tuhoisista vaikutuksista alkoholistin lapsen
22967: den pitäisi häntä auttaa. elämään, hänen lähiympäristönsä ihmissuhteisiin
22968: Yksilönvapauden ihannointi on meidän yhteis- ja esimerkiksi liikenteessä vammautumiseen, niin
22969: kunnassamme kuitenkin viety niin pitkälle, että eikö liikenneturvallisuusvuoden jo viimeistäänkin
22970: vapaa alkoholin käyttö sallitaan itsetuhoon asti. ole aika herättää heidät vastuuseen edes ratti-
22971: Ihminen ja hänen ympäristönsä, hänen tärkeim- juoppojen uhreista.
22972: mät ihmissuhteensa, inhimillinen elämä, ovat Kun hoitoonohjausta vapaaehtoisuuden poh-
22973: arvottomia tämän yksilönvapauden rinnalla. jalla ei voida saada aikaan motivaation puuttues-
22974: Tällainen vapaus ei ole inh1inilllstä.-Se ei ole sa, on yhteiskunta velvollinen luomaan järjestel-
22975: vapautta, vaan suurta turvattomuutta. Yhteis- män, jonka pohjalta alkoholin liikakäyttäjä ohja-
22976: kunta on vastuussa yksilön turvallisuudesta ja taan hoitoon viimeistään siinä vaiheessa, kun hän
22977: hyvinvoinnista. Se ei voi jättää suuren yksilönva- "esittää julkisen hätähuudon" syyllistymällä
22978: pauden johdosta hätään joutuneita kansalaisiaan lainvastaiseen tekoon alkoholin liikakäytön joh-
22979: heitteille vaatimalla, että itsetuhokierteessä oleva dosta. Kun sairaita ei ole muutoinkaan tapana
22980: itse pelastaisi itsensä. tuomita sairaudestaan, vaan lähettää hoitoa saa-
22981: Kun vapaa alkoholin käyttö sallitaan, on sen maan, olisi tämä luonnollinen menettely myös
22982: sallivan yhteiskunnan varauduttava ennalta eh- alkoholismia sairastavien kohdalla. Sitäkin luon-
22983: käisemään tuon vapauden mahdollistamat tuhot. nollisemmalta tällainen menettely tuntuisi, kun
22984: Alkoholin liikakäyttäjät on ohjattava yhteiskun- olemme siirtyneet ilmaiseen perusterveydenhuol-
22985: 1983 vp. - TA n:o 525 583
22986:
22987: toon, jonka johdosta voinemme kustannusten Edellä esitetyn perusteena ehdotamme kunni-
22988: säästömielessä lähteä siitä, että sairauksien ennal- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22989: ta ehkäiseminen on samalla jokaisen omakohtai- sen,
22990: nen velvollisuus. Jos sairaus on sen luontoinen-
22991: - kuten alkoholismi on - että asianomainen ei että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22992: kykene vastuuta itsestään ja terveydestään kanta- piteisti"n alkoholin liikakäyttäjien ohjiZtJ-
22993: maan, sairauttaosa ennalta ehkäisemään, lienee miseksi hoitoon omaisten pyynnöstä ja
22994: omaisiiia ja yhteiskunnalla tähän velvoiiisuus si- stlloin, kun he syyllistyvät muille VIZtJriZtJ
22995: täkin suuremmalla syyilä, kun alkoholismin kus- tai kärsimystä aiheuttaviZtJn lainvastaiseen
22996: tannukset yhteiskunnalle aivan ilmeisesti ovat tekoon.
22997: erittäin mittavat.
22998: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22999:
23000: Paula Eenilä Aarno von Bell Mikko Elo
23001: Arja Alho Aimo Ajo Jouko Skinnari
23002: Sinikka Hurskainen Tuula Hautamäki Sakari Knuuttila
23003: 584 1983 vp.
23004:
23005: Toivomusaloite n:o 526
23006:
23007:
23008:
23009:
23010: Eskelinen ym.: Toiminta-avustusten antamisesta tupakkavalistustoi-
23011: mintaan raittius-, kansanterveys- ym. järjestöille
23012:
23013:
23014: Eduskunnalle
23015:
23016: Tupakkalain 27 §:n mukaan on valtion tulo- jestöille. Vaikka tupakkavalistukseen on käytetty
23017: ja menoarvioon vuosittain otettava määräraha, ja jossakin määrin voitaneen edelleenkin käyttää
23018: joka vastaa vähintään puolta prosenttia tupakka- muita valtionavustusvaroja, on mielestämme sel-
23019: valmisteveron arvioidusta vuotuisesta tuotosta. vää, että tupakkamäärärahasta myönnettävien
23020: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1983 tämä toiminta-avustusten puuttuminen saattaa tulevai-
23021: määräraha on kuitenkin vain 0,4 % tupakkaval- suudessa heikentää mainittujen järjestöjen sään-
23022: misteveron tuotosta. nöllistä tupakkavalistustoimintaa.
23023: Tupakkalain tarkoittama määräraha käytetään Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23024: tupakoinnin ehkäisytyöhön sekä tutkimus-, seu- vomuksen,
23025: ranta- ja valistustoimintaan. Käytännössä määrä-
23026: raha myönnetään projektiluonteiseen toimin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23027: taan. Sen sijaan määrärahasta ei ole myönnetty toiminta-avustusten antamiseksi tupakka-
23028: toiminta-avustuksia tupakkavalistustoimintaa jat- määrärahasta tupakkavalistustoimintaan
23029: kuvasti tekeville raittius-, kansanterveys- ym. jär- raittius-, kansanterveys- ym. järjestöille.
23030: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23031:
23032: Katri-Helena Eskelinen Anssi Joutsenlahti Olavi Ronkainen
23033: Anna-Liisa Jokinen Lea Sutinen Anna-Kaarina Louvo
23034: Boris Renlund
23035: 1983 vp. 585
23036:
23037: Toivomusaloite n:o 527
23038:
23039:
23040:
23041:
23042: Eskelinen: Työpaikkojen perustamisesta kotiteollisuuden neuvonta-
23043: asemille
23044:
23045:
23046: Eduskunnalle
23047:
23048: Kotiteollisuudella on suuri elinkeino-, kult- laajentaa toimintaa. Siihen tarvitaan välttämättä
23049: tuuri- ja sosiaalipoliittinen merkitys. Se on myös lisää henkilökuntaa ja muita toimintaedellytyk-
23050: monille ihmisille ansion tai ainakin osa-ansion siä. Näin luotaisiin välittömästi huomattava mää-
23051: hankkimismahdollisuus. Kotiteollisuudella voi- rä uusia pysyviä työpaikkoja ja niiden välillinen
23052: daan saada mielenkiintoista ja arvokasta työtä työllisyysvaikutus on hyvin suuri. Mainittakoon
23053: niin osa-aikatyötä tarvitseville kuin työrajoitteisil- että yksi valtionapupaikkainen toimi tulee val-
23054: lekin ihmisille. Sitä edistetään valtion, kuntien ja tiolle maksamaan noin 40 000 mk vuodessa.
23055: kotiteollisuusjärjestöjen monipuolisella yhteistoi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23056: minnalla. Kotiteollisuustoimintaa johtaa ja ohjaa hyväksyttäväksi toivomuksen,
23057: valtakunnallisesti Kotiteollisuuden keskusliitto,
23058: 21 alueellista kotiteollisuusyhdistystä ja yli 140 että hallitus antaisi mahdollisuuden
23059: neuvonta-asemaa eri puolilla maata. Niissä on uusien ja pysyvien työpaikkojen perusta-
23060: yhteensä 143 valtionapupaikkaista tointa ja 79 miseksi kotiteollisuuden neuvonta-ase-
23061: toimihenkilöä ilman valtionapua. mille.
23062: Kunnilla on hyvin voimakas halu ja tarve
23063: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
23064:
23065: Katri-Helena Eskelinen
23066:
23067:
23068:
23069:
23070: 74 088300420M
23071: 586 1983 vp.
23072:
23073: Toivomusaloite n:o 528
23074:
23075:
23076:
23077:
23078: Halonen ym.: Lapsivesitutkimusten suorittamisen tehostamisesta
23079:
23080:
23081: Eduskunnalle
23082:
23083: Ns. mongoloidilasten syntymiseen johtavat te- Lapsivesitutkimuksiin tarvittavat määrärahat
23084: kijät tunnetaan melko tarkoin ja kromosomi- eivät kuitenkaan liene yhdessä vuodessa koeotet-
23085: muutos voidaan havaita jo raskauden alkuvai- tavissa riittäviksi. Sen vuoksi tulisi tehdä viisivuo-
23086: heessa. Vaikka yleisesti on tiedossa, että mongo- tissuunnitelma, jonka puitteissa voitaisiin taata
23087: loidilapsia syntyy nimenomaan iäkkäämmillä nai- kaikkien vähintään 35 vuotta täyttäneiden syn-
23088: silla, ei kaikkia riskiryhmiä suinkaan vielä tutki- nyttäjien lapsivesitutkimus sekä sitä nuoremmil-
23089: ta. Käytössä oleva 39 vuoden raja ei ole riittävä. lekin, aina milloin siihen on tarvetta.
23090: Ruotsissa tutkitaan vastaavasti jo kaikki 35 vuotta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
23091: täyttäneet odottavat äidit. Tähän tulisi päästä oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23092: myös Suomessa. Jos verrataan lapsivesitutkimuk- sen,
23093: sen saamia määrärahoja esimerkiksi naisten jouk-
23094: kotutkimuksiin eräiden syöpälajien löytämiseksi, että hallitus laatisi viisivuotissuunnitel-
23095: voidaan todeta, vaikka näissäkin on toki tärkeästä man sen takaamiseksi, että kazkille 35
23096: asiasta kyse, että lapsivesitutkimuksissa edellä vuotta täyttäneille synnyttäjille voitaisiin
23097: kerrotuissa tapauksissa olisivat sekä kustannukset suorittaa lapsivesitutkimus sekä sitä nuo-
23098: pienempiä että niillä saavutettavissa olevat tulok- remmillekin aina milloin siihen on tar-
23099: set suurempia. vetta.
23100: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
23101:
23102: Tarja Halonen Arja Alho
23103: 1983 vp. 587
23104:
23105: Toivomusaloite n:o 529
23106:
23107:
23108:
23109:
23110: Halonen ym.: Neuvolajärjestelmän kehittämisestä kasvatus- ja mie-
23111: lenterveyspalvelujen saamisen tehostamiseksi
23112:
23113:
23114: Eduskunnalle
23115:
23116: Suomalainen neuvolajärjestelmä on saavutta- Kun kaikki lapsiperheet ovat neuvolajärjestel-
23117: nut maailmankuulua mainetta äitien ja lasten mämme piirissä, olisi luontevaa ryhtyä tutkimaan
23118: terveydenhuollon korkeasta tasosta. Useilla eri tämän käyttömahdollisuuksia myös edellä mai-
23119: tahoilla on kuitenkin kiinnitetty huomiota sii- nittujen kasvatus- ja mielenterveyspalvelujen
23120: hen, että perheiden yhä kasvavassa määrin tarvit- tuottamiseen. Nykyisellään erillään toimivat äi-
23121: semia kasvatus- ja mielenterveyspalveluja ei pys- tiys- ja lastenneuvolat tulisi todennäköisesti tar-
23122: tytä nykyisellä järjestelmällä riittävässä määrin ja koituksenmukaisesti yhdistää nykyistä kiinteäm-
23123: kyllin aikaisin tarjoamaan. Neuvolatoiminta kes- pään toimintayhteyteen. Kun edellä mainittu
23124: kittyy tällä hetkellä pääasiassa lapsen fyysisen muutos merkitsisi huomattavaa apua lapsiperhei-
23125: kehityksen seuraamiseen ja sen häiriöiden korjaa- den ongelmien ratkaisemisessa, tulisi mielestäm-
23126: miseen. me sosiaali- ja terveysministeriön kiinnittää asi-
23127: Yhteiskunnan tarjoamat kasvatuspalvelut alka- aan huomiota.
23128: vat koko ikäluokkaa koskevasti vasta lapsen tul- Asia tulee esille uutta sosiaalihuoltolakia valmis-
23129: tua kouluikään. Kun kuitenkin kaikkien asian- teltaessa, mutta koska olisi tarpeellista muutoin-
23130: tuntijoiden arvioiden mukaan lapsen luonteen ja kin taata neuvolajärjestelmämme valmius tarjota
23131: muun henkisen kehityksen kannalta ovat ensim- tavallisimpiin ongelmiin kasvatus- ja mielenter-
23132: mäiset elinvuodet erittäin tärkeitä, tulisi kehittää veyspalveluja lapsiperheille, tulisi asiaan kiinnit-
23133: järjestelmä, jolla voitaisiin auttaa lapsiperheitä jo tää muutoinkin huomiota.
23134: ennen lasten kouluikää. Lasten vanhempien kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
23135: vatustehtävää tuetaan pääsääntöisesti tätä ennen oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23136: vain jo ilmenneiden häiriöiden korjaamisella tai sen,
23137: mikäli lapsi on yhteiskunnan tarjoamien päivä-
23138: hoitopalvelujen piirissä. Lasten vanhempien että hallitus ryhtyisi toimenpttemzn
23139: omat mielenterveydelliset ongelmat ovat lähes neuvolajärjestelmämme kehittämiseksi si-
23140: tyystin järjestelmällisen tukitoiminnan ulkopuo- ten, että sillä olisi mahdollisuuus tarvitta-
23141: ldlå.. VapaaehtoiSten kansalaisjärjestöjen työ ei· ole vien ensi käden kasvatus- ja mielenter-
23142: pystynyt riittävässä määrin kattamaan ilmenevää veyspalvelujen tarjoamiseen lapsiperheil-
23143: palvelu tarvetta. le.
23144:
23145: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
23146:
23147: Tarja Halonen Arja Alho Kari Rajamäki
23148: 588 1983 vp.
23149:
23150: Toivomusaloite n:o 530
23151:
23152:
23153:
23154:
23155: Halonen ym.: Määrärahasta toisen kuluttajaneuvojan viran pe-
23156: rustamiseksi Helsinkiin
23157:
23158:
23159: Eduskunnalle
23160:
23161: Helsingin kaupungin kotitalous- ja kuluttaja- ten tekemiä valituksia ennen kuin ne ovat
23162: lautakunnan 18. 3. 1982 tekemän aloitteen poh- olleet kunnallisen kuluttajaneuvojan käsitte-
23163: jalta on Helsingin kaupunginhallitus esittänyt lyssä. Yhden kuluttajaneuvojan työpanos ei
23164: elinkeinohallitukselle (kauppa- ja teollisuusmi- riitä tällä hetkellä edes kaikkien valitusten kä-
23165: nisteriölle), että Helsinki saisi vuoden 1984 sittelyyn saati sitten muiden lakisääteisten teh-
23166: alusta lukien valtionosuuteen oikeuttavan toi- tävien hoitamiseen. Yksityisen kansalaisen kan-
23167: sen kuluttajaneuvojan viran. nalta kunnallisen kuluttajaneuvojan palvelujen
23168: Helsingissä kuluttajaneuvonta alkoi joulu- riittävyys on kuitenkin merkittävä oikeusturvan
23169: kuussa 1978. Valtionosuutta koskevien päätös- takaaja. Vuonna 1982 käsitellyistä valituksista
23170: ten mukaan yksi kuluttajaneuvoja palvelee kaik- vuoden 1982 valtakunnallisen tilaston mukaan
23171: kia Helsingin 482 989 asukasta. Tämän lisäksi 90 % ratkaistiin onnistuneesti kunnallisella ta-
23172: myös naapurikuntien asukkaat käyttävät Hel- solla. Sopimukseen pääsy valituksissa jo kun-
23173: singin kuluttajaneuvojan palveluja hyväkseen nallisella tasolla säästää huomattavasti virkako-
23174: siitä syystä, että asioiden selvittäminen on usein neistoa ja toiminnasta aiheutuvia kustannuksia.
23175: yksinkertaisin ta elinkeinonharj oi ttaj an kotipaik-
23176: _kakunnalla. Valtakunnalliset kuluttajansuojavi- Seuraavassa on esitetty Helsingin kuluttaja-
23177: ranomaiset eivät toisaalta käsittele helsinkiläis- neuvonnan yhteydenotot vuosina 1979-1982:
23178:
23179:
23180: 1979 1980 1981 1982
23181: Hyödykekohtaisia kuluttajan oikeuksia koskevia
23182: tiedusteluja ......................... . 1 538 1778 1 975 2 202
23183: Tavaroita ja palveluksia koskevia valituksia .. 1079 1 360 1 410 2 034
23184: Valitustapausten selvittelystä ja sovittelusta
23185: aiheutuneita puheluja ................. . ei tietoa 535 586 727
23186: Yhteensä ............................. . 2 617 3 673 3 971 4 963
23187:
23188: Valitusruuhkien purkamisessa Helsingin kau- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23189: pungilla on ollut loppuvuodesta 1982 tilapäi- muksen,
23190: nen osa-ai<kainen kuluttajaneuvoja-apulainen,
23191: jonka työsuhde päättyy vuoden 1983 lopussa. että hallitus ottaisi valtion vuoden
23192: Kuluttajaneuvoja-apulaisen palkkaukseen ei ole 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
23193: saatu valtionosuutta. Ilman valtionosuutta Hel- mentille 32.31.31 riittävän suuren mää-
23194: singin kaupunki ei ole enää halukas jatkamaan rärahan, jotta Helsingin kaupunki saisi
23195: kuluttajaneuvoja-apulaisen työsuhdetta edes osa- viimeistään vuoden 1984 alusta lähtien
23196: aikaisena. valtionosuuteen oikeuttavan toisen ku-
23197: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- luttajaneuvojan viran.
23198: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
23199:
23200: Tarja Halonen Arja Alho
23201: 1983 vp. 589
23202:
23203: Toivomusaloite n:o 531
23204:
23205:
23206:
23207:
23208: Helle ym.: Lääkehuollon siinämisestä sairaala- ja terveyskeskusjär-
23209: jestelmän osaksi
23210:
23211:
23212: Eduskunnalle
23213:
23214: Lääkehuolto on tärkeä osa sairaanhoitoa. Ap- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23215: teekkilaitos on kuitenkin hyvin irrallaan muusta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23216: sairaan- ja terveydenhoidosta. Lääkkeiden liika- sen,
23217: ja väärinkäyttö on pulpahtanut viime vuosina
23218: silloin tällöin keskustelun piiriin eräänä lääke- että hallitus ryhtyisi pikaisesti selvittii-
23219: huollon ongelmana. miiiin mahdollisuuksia liiiikehuollon siir-
23220: Yhteiskunta kustantaa suurimman osan lääk- tämiseksi sairaala- ja terveyskeskusjärJes-
23221: keistä nykyään. Jo tämä seikka sinällään oikeut- telmiin osaksi.
23222: taisi järjestelmän muutokseen.
23223:
23224: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
23225:
23226: ESko Helle Pekka Leppänen Terho Pursiainen
23227: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö
23228: Timo Laaksonen Kalevi Kivistö Niilo Koskenniemi
23229: Osmo Vepsäläinen Heli Astala
23230: 590 1983 vp.
23231:
23232: Toivomusaloite n:o 532
23233:
23234:
23235:
23236:
23237: Helle ym.: Sairaalamaksujen poistamisesta synnyttäjiltä
23238:
23239:
23240: Eduskunnalle
23241:
23242: Synnyttäjiä tuetaan nykyään monin eri tavoin. Epäjohdonmukaisuutta tassa synnytta)ten tu-
23243: Raskauden kulkua tarkkaillaan maksuuoman kemiseen tähtäävässä järjestelmässä edustaa se,
23244: neuvolatoiminnan avulla jatkuvasti. Samalla an- että itse synnytystapahtuma ei ole maksuton. Äiti
23245: netaan tarpeellista hoitoa ja lääkitystä. Synnyttä- joutuu maksamaan normaalit hoitopäivämaksut
23246: vä äiti ja lapsen isä saavat niinikään maksutonta sekä maksut lääkärin tutkimuksista, itse synnytys-
23247: synnytysvalmennusta. Äitiysavustuksen muodossa tapahtumasta sekä mahdollisista leikkauksista ja
23248: turvataan lapsen hoitoon ja vaatetukseen liitty- niihin verrattavista toimenpiteistä.
23249: vien tarvikkeiden saatavuus jokaiselle syntyvälle Edellä esitetyn petusteellä ehdotamme kun-
23250: lapselle. Äidille myönnetään äitiyslomaa, jonka nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23251: ajalta hän saa joko palkkaa tai sairausvakuutus- sen,
23252: lain mukaista päivärahaa. Synnytyksen jälkeen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
23253: neuvolatoiminta jatkuu maksuttomana sekä äidin piteiszin sairaalamaksujen poistamiseksi
23254: että lapsen osalta. synnyttäjiltä.
23255: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
23256:
23257: Esko Helle Timo Laaksonen Terho Pursiainen
23258: Ulla-Leena Alppi Pekka Leppänen Lauha Männistö
23259: Vappu Säilynoja Kalevi Kivistö Niilo Koskenniemi
23260: Osmo Vepsäläinen Heli Astala
23261: 1983 vp. 591
23262:
23263: Toivomusaloite n:o 533
23264:
23265:
23266:
23267:
23268: Helle ym.: Aikuisväestön hammashuollon järjestämisestä terveyskes-
23269: kusten puitteissa
23270:
23271:
23272: Eduskunnalle
23273:
23274: Lääkintöhallituksen asettama Hammashuollon kuuluu huolehtia väestönsä hammashuollosta.
23275: kehittämistyöryhmä (1979) ja valtioneuvoston Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut aikuisväestön
23276: asettama hammashuoltokomitea (1983) ovat var- osalta kuin osassa maata. Aikuisväestön saattami-
23277: sin kattavasti selvittäneet hammashuollon nykyti- nen kansanterveyslain mukaisen hammashuollon
23278: lan ja ongelmat. piiriin on kuitenkin mahdollista suhteellisen vä-
23279: Selvitysten mukaan kansanterveyslain aikana häisin taloudellisin uhrauksin.
23280: lasten ja nuonen hampaistojen tila on parantu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23281: nut suuresti. Tämä osoittaa kansanterveyslain nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23282: periaatteiden ja niiden luoman käytännön onnis-
23283: tuneen ainakin hammashuollon suhteen, vaikka
23284: sen,
23285: ..
23286: voimavarojen kehitys ei olekaan ollut sellaista että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
23287: kuin aluksi toivottiin ja suunniteltiin. piteistin aikuisväestön hammashuollon
23288: Näiden kokemusten ja periaatteiden pohjalta järjestämiseksi kansanterveyslain edellyt-
23289: on syytä kehittää myös aikuishammashuoltoa. tämällä tavalla terveyskeskusjärjestelmän
23290: Kansanterveyslain mukaan kunnan tehtäviin puitteissa.
23291: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
23292:
23293: Esko Helle Pekka Leppänen Terho Pursiainen
23294: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö
23295: Timo Laaksonen Kalevi Kivistö Niilo Koskenniemi
23296: Osmo Vepsäläinen Heli Astala
23297: 592 1983 vp.
23298:
23299: Toivomusaloite n:o 534
23300:
23301:
23302: Hietala ym.: Heinäveden kunnan keskus- ja aluesairaalapaikkojen
23303: säilyttämisestä nykyisillä paikoillaan
23304:
23305: Eduskunnalle
23306:
23307: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman sairaa- hivirtaa alaspäin. Mitä tällainen viivytys merkit-
23308: lapiirirajatoimikunnan ehdotuksessa Heinävesi see esim. heikkoa potilasta kuljettavalle ambu-
23309: esitetään siirrettäväksi Pohjois-Karjalan keskussai- lanssille, on selviö.
23310: raalasta Joensuusta Savonlinnan keskussairaalaan. Lisäksi todetaan, että Heinävedeltä on suora
23311: Koska em. muutos huonontaisi Heinäveden sai- rautatieyhteys Joensuuhun. Tämä helpottaa myös
23312: raalapalveluja oleellisesti, Heinäveden kunnan- Pohjois-Karjalan keskussairaalan palvelusten saa-
23313: hallitus on sitä mieltä, että Heinäveden kunnan vutettavuutta merkittävästi. Savonlinnaan ei vas-
23314: tulee kuulua edelleen Pohjois-Karjalan keskussai- taavaa yhteyttä ole.
23315: raalaan Joensuuhun. Heinäveden kunta on vuodesta 1955 omista-
23316: Kunnanhallitus perustelee esitystään seuraavas- nut hoitopaikkoja Pohjois-Karjalan keskussairaa-
23317: ti: Toimikunnan ehdotus ei vastaa paikallisia lassa - tällä hetkellä on näitä kunnan omistuk-
23318: olosuhteita ja sen johdosta huononisi kuntalais- sessa 10,5. Käytettyjä hoitopäiviä vuonna 1981
23319: ten mahdollisuus saada keskussairaalapalveluksia. oli 2 846.
23320: Lähtökohdaksi ttilee ottaa sairaalapalveluiden Koska kentän edun, eli Heinäveden asukkai-
23321: mahdollisimman hyvä saavutettavuus asukkaiden den edun, tulee olla määräävänä, kumpaan kes-
23322: kannalta. Joensuun keskussairaala sijaitsee tuntu- kussairaalaan Heinäveden tulee kuulua, on joh-
23323: vasti lähempänä kuin Savonlinna. Etäisyys Hei- topäätöksen teko em. tosiseikkojen nojalla selvä.
23324: näveden kirkonkylän taajamasta Joensuuhun on Koska Joensuun keskussairaalan palvelut ovat
23325: 77 km, Savonlinnaan 86 km; matka on siis tieyhteyksien puolesta kunnan asukkaiden saavu-
23326: Savonlinnaan 9 km pitempi. Heinäveden itä- ja tettavissa erittäin paljon helpommin kuin Savon-
23327: pohjoisosista matkat Joensuuhun ovat vielä suh- linnan keskussairaalaan, tulee kunnan kuulua
23328: teellisesti lyhyemmät kuin Savonlinnaan: Joensuun keskussairaalapiiriin. On myös varmasti
23329: niin, että piirijako tulee tehdä asukkaiden edun
23330: Sarvikummusta matka Joensuuhun 52 km
23331: mukaiseksi. Asukkaat eivät ole piirijakoa varten.
23332: ,, ,, Savonlinnaan 91 km
23333: Lisäksi kunnanhallitus on sitä mieltä, että
23334: matka pitempi Savonlinnaan 39 km Heinäveden tulee kuulua edelleen Varkauden
23335: Karviosta matka Joensuuhun 67 km
23336: aluesairaalaan, minkä antamat spesiaalipalvelut
23337: ,, ,, Savonlinnaan 112 km
23338: ovat asukkaiden helpommin saatavissa. Tieyhteys
23339: matka pitempi Savonlinnaan 45 km
23340: Heinävesi kk-Varkaus, 50 km, on ensiluokkaista
23341: Joensuuhun johtaa lisäksi ensiluokkainen val- tietä. Heinävesi kuuluu tosin eri lääniin kuin
23342: tatie n:o 23 ja toinen maantie, n:o 476, joka aluesairaalan keskuspaikka Varkaus, mutta tässä-
23343: välillä Heinävesi-Liperi valmistui uudelleen ra- kin tapauksessa asukkaiden edun tulee olla mää-
23344: kennettuna kestopäällysteiseksi kesällä 1980, jo- räävä lääninrajasta huolimatta.
23345: ten yhteydet Joensuuhun ovat ensiluokkaiset. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23346: Maantie Savonlinnan suuntaan välillä Sappu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23347: Enonkoski (n:o 471) valmistui 1958. Huonosti
23348: rakennettuna se on routiva eikä liikenteellisesti että hallitus ryhtyisi uuden sairaalapii-
23349: vastaa läheskään Joensuuhun johtavia teitä. Li- rijaon toteuttamisen yhteydessä sellaisiin
23350: säksi tällä tieosalla on Hanhivirran n. 400 m toimenpiteiszin, että Heinäveden kunnan
23351: leveä lossisalmi. Kesällä puutavaran hinauksen keskussairaalapaikat säilytettäiszin Poh-
23352: aikana voi lossia joutua odottamaan jopa 50 jois-Karjalan keskussairaalassa ja aluesai-
23353: minuuttia, kun hioaaja vetää nippulauttaa Han- raalapaikat Varkauden aluesairaalassa.
23354: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23355:
23356: Pertti Hietala Kari Rajamäki
23357: 1983 vp. 593
23358:
23359: Toivomusaloite n:o 535
23360:
23361:
23362:
23363:
23364: Hitvelä ym.: Säännöllisten rintasyövän seulontatutkimusten järjestä-
23365: misestä
23366:
23367:
23368: Eduskunnalle
23369:
23370: Uusia rintasyöpätapauksia tavataan entlsta Tutkimukset ovat kalliita eikä lääkärikunraakaan
23371: enemmän. Varsinkin nuorilla ikäluokilla rinta- ole riittävästi. Rintasyövän tutkimuslaitteita on
23372: syövän lisääntyminen on huolestuttava ilmiö. vain suurimmissa sairaaloissa.
23373: Suomessa löydetään vuosittain lähes 1 500 rinta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
23374: syöpätapausta. Lähes 600 naista kuolee Suomes- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23375: sa vuosittain rintasyöpään. Heistä 40 on nuoria.
23376: Rintasyöpä voidaan hoitaa täysin, jos se tode- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
23377: taan tarpeeksi ajoissa. Leikkaushoidolla, sädehoi- jotta maahamme hankittaistin rzittävä
23378: dolla ja syövän jälkihoidolla on saatu aikaan määrä rintasyövän tutkimuslaitteita, niin
23379: hyviä tuloksia. Siksi rintasyövän varhaistoteamista että säännöllisiä n·ntasyövän seulontatut-
23380: olisi tehostettava kaikin mahdollisin keinoin. kimuksia voitaisiin järjestää kaikille 40
23381: Vaikka kysymyksessä on näinkin huolestuttava vuotta täyttäneille naisille.
23382: asta, ei tutkimuksia voida käynnistää tarpeeksi.
23383:
23384: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
23385:
23386: Inger Hirvelä Terho Pursiainen
23387: Ulla-Leena Alppi Heli Astala
23388: Anna-Liisa Jokinen
23389:
23390:
23391:
23392:
23393: 75 088300420M
23394: 594 1983 vp.
23395:
23396: Toivomusaloite n:o 536
23397:
23398:
23399:
23400:
23401: Hirvelä ym.: Terveyskeskuksen vuodeosaston rakentamisesta Jäm-
23402: sään
23403:
23404:
23405: Eduskunnalle
23406:
23407: Jämsän kaupunki on ainoita kuntia maassam- Jämsän terveyskeskuksen toiminnat on nyt si-
23408: me, joista puuttuu terveyskeskustasoinen sairaa- joitettu eri puolille kaupunkia suurelta osin ah-
23409: lapalvelu. Pitkäaikaissairaanhoidosta tehtyjen taisiin ja epäkäytännöllisiin tiloihin. Avohoitoti-
23410: tutkimusten mukaan terveyskeskussairaalatasois- lojen petustamissuunnitelma on sosiaali- ja ter-
23411: ten sairaansijojen paikkatarve on tällä hetkellä veysministeriön vahvistama, joten vaikeaa tilan-
23412: 110. Paikkatarve tulee huomattavasti kasvamaan netta voitaisiin helpottaa myöntämällä hankkeel-
23413: vanhojen ikäluokkien osuuden kasvaessa väestös- le tarvittavat määrärahat.
23414: tä. Nykyinen tilanne on johtanut siihen, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
23415: pitkäaikaissairaita joudutaan hoitamaan aluesai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23416: raalan ja keskussairaalan sairaansijoilla, mikä ei
23417: ole tarkoituksenmukaista. Lisäksi vuodeosaston että hallitus ryhtyisi pikaisiin tozmzzn
23418: puuttuminen aiheuttaa pitkiä joootuksia kunnal- terveydenhuollon suunnitelmien toteut-
23419: liskotiin pääsyä varten. tamiseksi }iimsiin kaupungissa.
23420:
23421: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
23422:
23423: Inger Hirvelä Terho Pursiainen
23424: 1983 vp. 595
23425:
23426: Toivomusaloite n:o 537
23427:
23428:
23429:
23430:
23431: Ikonen ym.: Viisivuotissuunnitelmien käyttöön ottamisesta alkoho-
23432: li po Ii tiikassa
23433:
23434:
23435: Eduskunnalle
23436:
23437: Niin päättäjät, valvovat viranomaiset kuin suu- suunnitelma. Se selkeyttäisi ja totst ttetoon ne
23438: ri yleisökin tietävät usein vain vähän alkoholipo- suuntaviivat, joiden varassa alkoholipolitiikkaa
23439: liitiikan tulevista suuntaviivoista. Selkeiden pit- seuraavien viiden vuoden aikana tullaan hoita-
23440: kän tähtäyksen suunnitelmien laatiminen kon- maan. Samalla voitaisiin ennakoida, miten alko-
23441: kretisoisi tavoitteita ja edistäisi niiden saavutta- holihaittoja voitaisiin minimoida terveydenhuol-
23442: mista. Kun alkoholipolitiikan tavoitteeksi asete- lossa ja sosiaalihuollossa. Viisivuotissuunnitelmat
23443: taan alkoholihaittojen vähentäminen, voidaan auttaisivat yhdistämään alkoholipolitiikan tavoit-
23444: tavoitteen saavuttamiseksi tehdä selkeät suunni- teet sosiaali- ja terveydenhuoltosektoreihin.
23445: telmat. Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23446: Alkoholipolitiikan organisatoristen järjestely- vomuksen,
23447: jen ja seurannan kehittämiseksi tulisi sosiaali- ja
23448: terveysministeriön ja alkoholiyhtiön valmistella että hallitus ryhtyisi toimenpttersztn
23449: valtioneuvoston hyväksyttäväksi alkoholipolitii- viisivuotissuunnitelmien käyttöön ottami-
23450: kan viisivuotinen vuosittain tarkistettava yleis- seksi alkoholipolitiikassa.
23451: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23452:
23453: Pirkko Ikonen Anssi Joutsenlahti Aapo Saari
23454: Hannele Pokka Olavi Ronkainen Väinö Raudaskoski
23455: Anna-Liisa Jokinen Anna-Kaarina Louvo Mauri Pekkarinen
23456: Impi Muroma Boris Renlund Timo Kietäväinen
23457: Hannu Kemppainen Heikki Kokko
23458: 596 1983 vp.
23459:
23460: Toivomusaloite n:o 538
23461:
23462:
23463:
23464:
23465: Impiö ym.: Psykologilainsäädännön aikaansaamisesta
23466:
23467:
23468: Eduskunnalle
23469:
23470: Psykologilain valmistelu on ollut vireillä vuo- Valvonta julkisissa viroissa tulisi näin yhdenmu-
23471: desta 195 7. Pohjoismaiden neuvosto teki suoma- kaistetuksi psykologin toiminnassa mm. sairastu-
23472: laisten aloitteesta v. 1958 suosituksen, joka johti mistapauksissa, rikollisessa toiminnassa, alkoho-
23473: meillä psykologilakikomitean asettamiseen v. lismissa jne. Palveluiden vastaanottajien lisäksi
23474: 1961. Lakiehdotus palautettiin edelleen valmis- edellämainittu olisi tärkeää työnantajien kannal-
23475: teltavaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti ko- ta. Valtaosa psykologeista toimii julkisella sekto-
23476: mitean suhteellisen nopeasti palauttamisen jäl- rilla. Psykologiliiton jäsenistä toimi v. 1981 lo-
23477: keen. Komitea teki uuden esityksen psykologi- pulla 87 % valtion, kuntien tai kuntainliittojen
23478: laiksi. Komitean esitykset eivät edenneet virka- palveluksessa.
23479: miesporrasta pidemmälle.
23480: V. 1961 komitean asettamishetkellä oli Psyko- Norjassa hyväksyttiin vuonna 1973 psykologila-
23481: logiliiton jäsenmäärä vaatimaton 174. Viime ki. Laki suojaa psykologinimikkeen käytön aino-
23482: vuonna psykologeja oli jo 1 800. Määrän kasvu ja astaan psykologirekisteriin hyväksytyille henki-
23483: työkentän monipuolistuminen ovat luoneet voi- löille. On syytä todeta, että Norjan psykologien
23484: makasta tarvetta ammattikunnan toiminnan lain- laillistamisjärjestelmä on pitkälle samantyyppi-
23485: säädännölliseen säätelyyn erikoisesti yhteiskun- nen kuin mitä psykologilakikomitea ehdotti Suo-
23486: nan, palvelujen vastaanottajien, oikeusturvan messa vuonna 1964. Ruotsissa psykologien laillis-
23487: jne. kannalta. Aikanaan koulutuksen epäyhtenäi- taminen tapahtui vuonna 1978. Sosiaalihallitus:
23488: syys ja rajanvetovaikeudet muihin koulutusaloi- valvoo Ruotsissa psykologien toimintaa. Vuonna.
23489: hin olivat keskeinen syy lakiehdotuksen palautta- 1981 allekirjoittivat pohjoismaiset sosiaali- ja ter-
23490: miseen edelleen valmisteltavaksi. On valitetta- veysministerit sopimuksen siirtymiseksi yhteis-
23491: vaa, että pieni ammattiryhmä - monipuolisesti pohjoismaisiin työmarkkinoihin terveydenhuol-
23492: erittäin tärkeä - ei ole saanut ääntään kuuluviin lon alalla. Psykologia sisältyy sopimuksen piiriin.
23493: siitä huolimatta, että vuosikymmenien aikana Kun Suomessa ei ole psykologilakia, jouduttiin
23494: muuntunut ja yhtenäistetty koulutus on opinto- sopimus perustamaan tutkintojen rinnastamisel-
23495: ajaltaan akateemisen koulutuksen pisimpiä. Psy- le. Näin ollen psykologian kandidaatin tutkin-
23496: kologien työ palveluammattina on palkkaukselli- non suorittanut henkilö on pätevä hakemaan
23497: sesti vailla asiallista yhteyttä koulutusajan pituu- psykologin virkoja muissa pohjoismaissa ilman
23498: teen. Valtiovallan kannalta kuitenkin on psykolo- pätevyyden yksilöllistä arviointia.
23499: gilainsäädännön jatkuvaa viivyttämistä pidettävä Suomessa tutkintoasetus yhdenmukaistaa psy-
23500: lainsäädännöllisenä välinpitämättömyytenä, ai- kologien koulutusta ja helpottaa psykologipäte-
23501: kaansaamattomuutena ja asiakkaiden oikeustur- vyyden määrittelyä. Se ei tee tarpeettomaksi
23502: van laiminlyömisenä. Erityisen merkittävä on psykologilakia. Asetus ei säätele psykologin toi-
23503: mielestämme se näkökohta, joka hallitsee myös minnan yhteiskunnan toimesta tapahtuvaa val-
23504: psykologikuntaa: odotettu psykologilaki tähtää vontaa. Tätä haluamme painottaa viitaten edellä
23505: ennen kaikkea psykologipalvelujen käyttäjien oi- todetmun psykologien työpaikkojen yhteiskun-
23506: keusturvan parantamiseen. Laissa tulisi määritel- nalliseen luonteeseen pääsääntöisesti julkisen hal-
23507: lä, ketkä ovat päteviä esiintymään psykologeina. linnon palveluksessa. On syytä kysyä, onko Suo-
23508: Laissa olisi määriteltävä yksiselitteisesti psykologi- messa riittävä psykologien erityislakien ja säädös-
23509: nimikkeen käytön edellyttämä kelpoisuus. Toi- ten "viidakko" sen asemesta, että psykologilain-
23510: minnan ulkopuolelle tulisi sulkea ne henkilöt, säädännön avulla yksiselitteisesti säädettäisiin
23511: joilla ei ole riittävää koulutusta. Myös psykologin psykologin pätevyysvaatimuksista ja vaitiolovel-
23512: esteellisyys toimia psykologiaa olisi säädettävä. vollisuudesta. Erilliset säädökset puolestaan voisi-
23513: 1983 vp. - TA n:o 538 597
23514:
23515: vat määritellä eri toimintasektoreiden psykolo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin la-
23516: gien tehtävät ja erityiskelpoisuuden. kiesityksen antamiseksi psykologilainslili-
23517: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- dlinnöksi yhteiskunnan valvonnan ja yksi-
23518: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, lön oikeusturvan p_arantamiseksi.
23519:
23520: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23521:
23522: Lauri Impiö Niilo Koskenniemi Aimo Ajo
23523: Eeva Turunen Sakari Valli Anna-Kaarina Louvo
23524: Seppo Pelttari
23525: 598 1983 vp.
23526:
23527: Toivomusaloite n:o 539
23528:
23529:
23530:
23531:
23532: Aila Jokinen: Potilasvakuutusjärjestelmän toteuttamisesta
23533:
23534:
23535: Eduskunnalle
23536:
23537: Useimmat eri alojen lääkäreiden kuten kirur- le. Maahamme olisikin saatava aikaan käyttöön
23538: gien, anestesiologien, gynekologien, etologien sellainen vastuuvakuutuksen sovellutus, että po-
23539: jne. toimenpiteet sujuvat normaalisti ja potilaat tilas saa korvauksen haitallisesta tutkimus- ja
23540: saavat näistä toimenpiteistä apua mitä moninai- hoitokomplikaatiosta siitäkin huolimatta, ettei
23541: simpiin vaivoihinsa. Silloin tällöin, mutta väistä- voida osoittaa lääkärin tai muun hoitohenkilö-
23542: mättä joskus, tapahtuu väärään tilannearvioin- kunnan syyllistyneen tuottamuksellisuuteen poti-
23543: tiin, kokemattomuuteen tai huolimattomuuteen laskäsittelyssä. Lisäksi tulisi saada käytäntöön sel-
23544: perustuva virhe. Jos virheen tehneen lääkärin lainen järjestelmä, ettei vahinkoa kärsinyt potilas
23545: toiminnassa todetaan tuottamuksellisuutta, poti- joutuisi käymään eriasteisia oikeuskäsittelyitä lä-
23546: las on oikeutettu saamaan korvauksia. Jos tuotta- vitse ennen kuin hän saisi jotain korvausta.
23547: muksellisuus on suurempi kuin vähäinen, oikeu- Rohkaisevat tulokset Ruotsista antavat viitteitä
23548: den perusteella vakuutusyhtiö on oikeutettu peri- siihen, että Suomessakin tällainen järjestelmä
23549: mään osan tai kaikki kustannukset lääkäriltä. voitaisiin toteuttaa ja vieläpä suhteellisen halvoin
23550: Aikoja sitten juridisissa päätöksissä ja myös kustannuksinkin.
23551: lääkärin eettisissä tulkinnoissa on todettu, että Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
23552: luonnollinen ns. komplikaatio ei ole lääkärin hyväksyttäväksi toivomuksen,
23553: aiheuttama rikos, josta hänet olisi saatettava
23554: vastuuseen. Toisaalta myös lääkärin ja potilaan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jo
23555: kin kannalta katsottuna ollaan yksimielisiä siitä, sosiaali- ja terveyshallinnon oikeussuoja-
23556: että potilaalle selvästi kipuja, pitkäaikaista tai komiteassa eszllii olleen potzlasvastuuva-
23557: pysyvää työkyvyttömyyttä tai pysyvän haitan ai- kuutuksen aikaansaamiseksi.
23558: heuttamaa komplikaatiota tulisi korvata potilaal-
23559:
23560: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
23561:
23562: Aila Jokinen
23563: 1983 vp. 599
23564:
23565: Toivomusaloite n:o 540
23566:
23567:
23568:
23569:
23570: Anna-Liisa Jokinen ym.: Alkoholinomien juomien ravintolahinto-
23571: jen alentamisesta
23572:
23573:
23574: Eduskunnalle
23575:
23576: Alkoholin käytön aiheuttamat lääketieteelliset valitsemaan alkoholia sisältävän vaihtoehdon,
23577: ja sosiaaliset ongelmat ovat hälyttäviä. Erityisesti ''koska se kuitenkin maksaa yhtä paljon''. Alko-
23578: nuonen sekä naisten alkoholin käyttö on lisään- holittomien juomien hintoja tulisi tämän johdos-
23579: tynyt. Maailman terveysjärjestö WHO on kehot- ta alentaa ravintoloissa ja ravitsemisliikkeissä si-
23580: tanut jäsenvaltioitaan ryhtymään toimenpiteisiin ten, että ne tulisivat kuluttajan kannalta suosi~
23581: alkoholin käytön vähentämiseksi. tummiksi.
23582: Tehokkain keino alkoholihaittojen vähentämi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
23583: seksi on kulutuksen vähentäminen. Vuoden 1983 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23584: alussa julkistetun tutkimuksen mukaan noin 24
23585: % alkoholin käytöstä tapahtuu ravintoloissa. että hallitus ryhtyisi sellaisiin hintapo-
23586: Ravintoloissa ovat alkoholittomien juomien liittisiin toimenpiteisiin, joilla alkoholit-
23587: hinnat alkoholijuomiin verrattuna hämmästyttä- tomien juomien hintoja alennettaistin
23588: vän korkeat. Esim. alkoholinoman punaviinin · tuntuvasti ravintoloissa siten, että ne
23589: hinta tavallisen halvan punaviinin hintaan verrat- muodostuisivai nittävän houkutteleviksi
23590: tuna on suunnilleen sama. Tämä lähes olematon vaihtoehdoiksi.
23591: hintaero houkuttelee monia, varsinkin nuona,
23592:
23593: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23594:
23595: Anna-Liisa Jokinen Heikki Mustonen Inger Hirvelä
23596: Heli Astala Niilo Koskenniemi Terho Pursiainen
23597: Pirkko Turpeinen
23598: 1983 vp.
23599: 600
23600: Toivomusaloite n:o 541
23601:
23602:
23603:
23604:
23605: Anna-Liisa Jokinen ym.: Matkailumainontaan sisältyvän alkoholin
23606: piilomainonnan poistamisesta
23607:
23608:
23609: Eduskunnalle
23610:
23611: Edullisen alkoholin saatavuus ulkomaanmat- mainonnassa - voidaan nykyisen käytännön mu-
23612: koilla on eräs matkanjärjestäjien käyttämä mark- kaan kuitenkin harjoittaa ns. alkoholin piilomai-
23613: kinointikeino. Matkailumainonta vetoaa usein nontaa ja edistää siten sen käyttöä.
23614: alkoholin eduliseen myyntiin ja taejoiluun mat- Tämän epäkohdan korjaamiseksi ehdotamme
23615: kan kohteessa tai kansainvälisen liikenteen yhtey- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23616: dessä.
23617: Alkoholijuomien mainonta ja muu myynnin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23618: edistämistoiminta on Suomessa kielletty. Muussa matkailumainontaan sisältyvän alkoholin
23619: mainonnassa - esim. 1-oluen ja myös matkailu- piilomainonnan poistamiseksi.
23620:
23621: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23622:
23623: Anna-Liisa Jokinen Heikki Mustonen Heli Astala
23624: Niilo Koskenniemi Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
23625: Inger Hirvelä
23626: 1983 vp. 601
23627:
23628: Toivomusaloite n:o 542
23629:
23630:
23631:
23632:
23633: Anna-Liisa Jokinen ym.: Tupakkalain tavoitteiden toteuttamisesta
23634:
23635:
23636: Eduskunnalle
23637:
23638: Eduskunnan pitkän valmistelun jälkeen säätä- ilman puolesta, mutta kaikkein vaarallisimpaan
23639: mä tupakkalaki oli myös tarkoitettu suojaamaan ilman saastuttajaan, joka vaikuttaa kaikkialla ai-
23640: tupakoinnin haitoilta niitä kansalaisia, jotka na makuuhuoneista työpaikkoihin ja erityisen
23641: esim. astmasairauden tai muun syyn vuoksi eri- voimakkaana ruokailutiloissa, ei ole löydetty rat-
23642: tyisesti kärsivät tupakansavusta. Erityistä huomio- kaisua. Vastasyntyneiden vaarana ja hengityselin-
23643: ta kiinnitettiin lasten ja nuorten tupakoinnin sairauksien synnyttäjän sekä vakavasti kasvanei-
23644: lisääntymiseen. Lasten ja nuorten altistamista den astmasairauksien suurimpana syyllisenä on
23645: tupakansavun myrkyllisille vaikutuksille tapah- edelleen tupakka.
23646: tuu kuitenkin edelleen runsaasti, mutta erityises- Kaikkialla odotustiloissa, junista lentokoneisiin
23647: ti tupakansavusta kärsivät astmaatikot ja muut ja muihin julkisiin tiloihin yltää edelleen laajalle
23648: hengityselinten sairauksia potevat ihmiset. Vaik- levinnyt puhtaan ilman saastuttaja tupakka. Täl-
23649: ka edistystä onkin tapahtunut, on valitettavaa, lä kohdin rikotaan lakia arveluttavan runsaasti.
23650: että julkisissa tiloissa ei tupakointi ole vähentynyt Valitettavinta kuitenkin on se, että yleisissä
23651: lain edellyttämällä tavalla. Kieltotaulut odo- ruokailutiloissa, baareissa ja ravintoloissa tupa-
23652: tushuoneissa eivät suinkaan tehoa niin kauan koidaan erittäin runsaasti. Niille tupakoimatto-
23653: kun niissä samanaikaisesti ovat esillä tuhkakupit mille, jotka erityisesti kärsivät tupakansavusta, on
23654: houkuttelemassa savukkeen sytyttämiseen. tilanne hyvin vaikea. Erityisen ongelman ulkona
23655: Tämän johdosta joutuvat myös tupakoimatto- ruokailu aiheuttaa niille perheille, joissa on ast-
23656: mat jatkuvasti alttiiksi tupakansavun haitailisille maa sairastava perheenjäsen, sillä pahoinvointi-
23657: vaikutuksille. Erityisen vaarallista on työmaatu- kohtaus tulee hyvin voimakkaana ja ruokailu on
23658: pakointi, joka on huolestuttavan yleistä mm. mahdotonta.
23659: pienissä toimistotiloissa, joissa häkäkaasut saatta- Tupakkalain merkitystä voitaisiin tehostaa
23660: vat ylittää teollisuudessa turvallisiksi katsot"ut esim. seuraavilla toimenpiteillä. Valtion varoilla
23661: enimmäispitoisuudet. tulisi tukea niiden baarien ja ravintoloiden mai-
23662: Astmaatikoille tupakansavuinen ilma aiheuttaa nontaa, joissa tupakointi on kielletty. Jo tämän
23663: jopa hengenahdistuskohtauksia. Myös muut al- kysymyksen esittely julkisuudessa vaikuttaisi
23664: lergiset henkilöt kärsivät suuresti tupakansavusta. myös asenteiden muutokseen. Myös mukavaa
23665: Useat tutkimukset osoittavat, että tupakoi- illanviettoa tarjoavien ravintoloiden listalta tulisi
23666: vien vanhempien lapset sairastavat enemmän löytää tupakkaraittiita. Ja näiden ilmoitukset tu-
23667: hengityselinten sairauksia kuin tupakoimatto- lisi kustantaa valtion varoilla. Tämä edistäisi
23668: mien vanhempien. Erityisen suuri alttius vakaviin ratkaisevalla tavalla tupakkalain käytännön toteu-
23669: hengityselinsairauksiin tupakoivien lapsilla on tumista.
23670: ensimmäisen elinvuoden aikana. Edellä esitettyyn viisasten ehdotamme edus-
23671: Viime aikona on paljon puhuttu puhtaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23672:
23673: 76 088300420M
23674: 602 1983 vp. - TA n:o 542
23675:
23676: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- tupakointi on kielletty, jotta nämä' koh-
23677: menpiteisiin tupakkalain tarkoituksen teet voisivat saattaa tämän terveen palve-
23678: voimaansaattamiseksi käytiinnössä sekä lumuotonsa kansalaisten tietoon julisteti-
23679: taloudellisen tuen maksamiseksi mi'lle ra- la ja mainonnan avulla.
23680: vintolot'lle ja ruokaloz'lle, joiden tt'loissa
23681:
23682: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
23683:
23684: Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Salminen
23685: Ensio Laine Mikko Kuoppa
23686: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
23687: Heli Astala Niilo Koskenniemi
23688: 1983 vp. 603
23689:
23690: Toivomusaloite n:o 543
23691:
23692:
23693:
23694:
23695: Anna-Liisa Jokinen ym.: Elintarvikkeiden lisäaineiden vähentämi-
23696: sestä
23697:
23698:
23699: Eduskunnalle
23700:
23701: Elintarvikkeiden lisäaineiden vaikutuksia on koko ajan. Riittävää varmuutta lisäaineiden tur-
23702: tutkittu, mutta näiden tutkimusten tulokset jää- vallisuudesta ei ole, sillä monet vaatisivat vuosi-
23703: vät liian usein vain pienen asiantuntijaryhmän kymmenien tutkimustulokset. Lisäaineiden käyt-
23704: tietoisuuteen tai ammattialan lehtien palstoilla töön liittyy vakavia riskejä. Siksi perusteellista
23705: julkisuuteen tuleviksi. Kuitenkin näiden lisäai- tutkimustyötä olisi jatkuvasti suoritettava. Tar-
23706: neiden vaikutukset ovat aiheuttaneet huolestut- peettomia lisäaineita olisi vältettävä. Vaikka säi-
23707: tavia seurauksia, nimenomaan uudenlaisia outoja löntään tarvittavia lisäaineita voidaankin puoltaa,
23708: vaivoja ja sairastumisia. eivät kaupallisuutta ja myyntiä lisäävät aineet ole
23709: Ruoka-aineissamme käytettyjen lisäaineiden välttämättömiä. Monet vakavat ja voimakkaasti
23710: määrä yltää jo 20 000 erilaiseen aineeseen, näistä lisääntyneet allergiasairaudet ovat syntyneet nii-
23711: tarkoituksella lisättyjä on jo yli 2 500 ja muut den monien kemiallisten lisäaineiden seuraukse-
23712: ovat epäpuhtauksia, ympäristösaasteita jne. Lisä- na, joita tänäpäivänä joutuvat syömään jo aivan
23713: aineita käytetään tuotteen säilyvyyttä ja käsittelyä pienetkin lapset. Siitä syystä juuri lasten astma-
23714: helpottamaan, mutta mikä huolestuttavinta tava- ja muut yliherkkyyssairaudet ovat huolestuttavas-
23715: ton määrä lisäineita joutuu elintarvikkeisiin edis- ti lisääntyneet. Tästä syystä tulisikin kiinnittää
23716: tämään tuotteen myyntiä parantamalla sen väriä erityistä huomiota elintarvikkeiden lisäaineiden
23717: ja muuta ulkonäköä. Lisäaineilla muutetaan käyttöön ja vähentää niitä minimiin. Erityisen
23718: myös makua ja hajua. Juuri nämä viimeksi mai- suurta huolellisuutta tulee vaatia myös niiltä
23719: nitut lisäaineet muodostavat suurimman osan tuotteilta, joita maahamme ostetaan. Näiden
23720: lisäaineista, joita ravintoemme ajetaan. Näitä elintarvikkeiden osalle tulisi jatkuvasti seurata
23721: makuun ja hajuun vaikuttavia lisäaineita on tuotteiden laatua ja koostumusta. Mutta myöskin
23722: runsaat 1 200. Yhteen tuotteeseen voidaan tarvi- yleisölle olisi enemmän tiedotettava elintarvik-
23723: ta toistakymmentä hajuun ja makuun veroavaa keissamme olevista lisäaineista.
23724: lisäainetta, aromeja, jotka myyvät tuotteen pa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
23725: remmin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23726: Laajan kansainvälisen kauppavaihdon seurauk-
23727: sena Suomeen tuodaan elintarvikkeita eri puolil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23728: ta maailmaa. Lisäaineiden käyttöä säätelevät kun- lainsäädäntömme muuttamiseksi niin, et-
23729: kin maan omat lait ja asetukset. Jatkuvasti ilme- tä eli'ntarvikkeissamme olevia lisäaineita
23730: nee myös tapauksia, joissa jonkin lisäaineen hai- vähennetään ja että ulkomazlta tuotetta-
23731: tallinen vaikutus ja seurausten uhka nousee esiin. vien elintarvikkeiden lisäaineiden määrää
23732: Monia li~~ainei_ta_on ~ielletty, mutta uusia syntyy ja laatua seurataan hyvin tarkoin.
23733:
23734: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
23735:
23736: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
23737: Ensio Laine Heli Astala Lauha Männistö
23738: Terho Pursiainen Marja-Liisa Salminen Niilo Koskenniemi
23739: Mikko Kuoppa
23740: 604 1983 vp.
23741:
23742: Toivomusaloite n:o 544
23743:
23744:
23745:
23746: Anna-Liisa Jokinen ym.: Säilöntäaineiden käytön rajoittamislainsää-
23747: dännön aikaansaamisesta
23748:
23749:
23750: Eduskunnalle
23751:
23752: Aikaisempaa selvemmin uhkaa kansalaisia ja käytetyt myrkyt vaikuttavat? Lisäksi säilöntäai-
23753: heidän terveyttään voimakkaasti lisääntyneiden neissa on monia elimistölle erittäin vaarallisia
23754: kasvimyrkkyjen käyttö. Suomessa suoritetut tut- aineita, mutta tutkimukset eivät kerro koko to-
23755: kimukset eivät ole antaneet riittävästi tietoa siitä tuutta.
23756: todellisesta vaarasta, jonka erilaiset hormonival- Varmaa on myös se, että viime vuosina ovat
23757: misteet ja kasvinsuojelumyrkyt todellisuudessa lasten ja myös aikuisten oudot allergiset sairaudet
23758: muodostavat. Näitä tietoja on kuitenkin saatavis- lisääntyneet hälyttävästi, mutta mistä ne johtu-
23759: sa kansainväliseltä tasolta, mutta nyt on käynyt vat, sitä ei haluta myöntää, koska maassamme
23760: ilmeisen selväksi, että niitä ei ole saatettu Suo- toimii suuri ja laaja teollisuuden ala lähes pelkäs-
23761: messa laajasti kansalaisten tiedoksi. Viljakasvien, tään näiden tuhoisien myrkkyjen valmistuksessa,
23762: perunoiden, juureksien ja muiden vihannesten ja lisäksi meillä osittain tuntemattomia ja muual-
23763: viljelyssä ja säilytyksessä käytettyjen myrkkyjen la jo kiellettyjä myrkkyjä tuodaan maahan suuria
23764: määrä yltää vuosittain tuhansiin tonneihin näin- määriä .
23765: . kin pienessä maassa kuin Suomi on. Miksi myös juolavehnän torjuntaan käytetyt
23766: Torjunta-aineiden myynti Suomessa 1979: vaaralliset myrkyt saatiin levittää pelloille ja
23767: luontoon keväällä 1980, vaikka jo silloin tuli
23768: tonnia milj.mk julki tutkimus, joka osoitti ne erittäin vaarallisik-
23769: Peittausaineet yht. 326,0 5,0 si?
23770: joista elohopeaa sisältävät ... 190,5 Miksi tämä tieto julkaistiin vasta syksyllä?
23771: Maatalouden hyönteismyrkyt 444,8 8,2 Käytännössä tämä tuhoisa hormonivalmiste tap-
23772: Kotitalouksien ja karjatilojen paa ruohot ja kaiken kasvun, sekä mustuttaa
23773: sekä varastojen hyönteis- pensaat ja peltojen pientareet, joihin sitä on
23774: myrkyt ................... 466,3 9,1 kylvetty. Samoissa paikoissa poimivat lapset man-
23775: Maatalouden kasvinsuojelu- sikoita ja siellä liikkuvat kissat ja koirat kuljettaen
23776: aineet .................... 1 022,0 64,8 myrkkyjä.
23777: Metsätalouden torjunta- Myrkkyjen ja hormonivalmisteiden ominaisuus
23778: aineet .................... 254,2 3,8 rikastua luonnossa on todella vakava uhka niin
23779: Kasvun säätelyaineet ........ 62,2 1,0 ihmisille kuin eläimiHekin ja koko luonnon eko-
23780: yht. 5 012,9 93,1 logialle. Vaarallisinta tämä kehitys on siksi, että
23781: sen peruuttaminen ja luonnon palauttaminen
23782: On selvää, että tällaisten myrkkymäärien käyt- jälleen terveeseen kehitystasoon saattaa olla hyvin
23783: tö ei voi olla aiheuttamatta hyvinkin vakavia vaikeaa, jopa osittain mahdotontakin.
23784: seurauksia. Vietnamissa käytetyt ja siellä sikiö- Erittäin huolestuttavaa on myrkkyjen käytön
23785: vaurioita aiheuttaneet vesakkomyrkyt ja kasvin- lisääntyminen siitäkin syystä, että niiden käyttöä
23786: suojeluaineet ovat meillä edelleen mukana rikka- ja myrkyille altistetuksi joutumista ei enää voi
23787: ruohojen torjunnassa. Kesällä 1980 on tutkittu välttää kukaan. Erityisen vaarallista tämä on
23788: kahta sikiövaurioista rusakon poikasta, jotka on allergiaan taipuville ja lapsille.
23789: löydetty Pohjanmaalta. On todettu emojäniksen Maamme puutteellinen lainsäädäntö sallii
23790: saaneen jotain myrkkyä, jota ei ole voitu runnis- edelleen tämän todella vaarallisen kehityksen
23791: taa poikasten ollessa ollessa sikiöasteella. Kuinka jatkumisen, vaikka tietoa on jo riittävästi tämän
23792: monia tuhansia jänisten ja muiden eläinten jäl- kehityksen pysähdyttämiseksi.
23793: keläisiä jo vaeltaa Suomen metsissä todistuskap- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23794: paleina siitä, miten viljelyksillä ja vesakoissa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23795: 1933 vp. - TA n:o 544 605
23796:
23797: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- töii ja myrkynkylvöä elintarvikkeistin,
23798: menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai- luontoon ja vesistöihin, mitä tänä päivä-
23799: kaansaamiseksi, jolla voidaan ratkaisevasti nä maassamme tapahtuu. ·
23800: rajoittaa sitä laajaa säilöntäaineiden käyt-
23801:
23802: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
23803:
23804: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
23805: Ensio Laine Heli Astala U.uha Männistö
23806: Terho Pursiainen Marja-Liisa Salminen Niilo Koskenniemi
23807: Mikko Kuoppa
23808: 606 1983 vp.
23809:
23810: Toivomusaloite n:o 545
23811:
23812:
23813:
23814:
23815: Jouppila ym: Synnytyskivun hoidon järjestämisestä synnytyssairaa-
23816: loissa
23817:
23818:
23819: Eduskunnalle
23820:
23821: Synnytyskivun hoidon nykyistä tehokkaampaa Samoin se vaikuttaa edullisesti äiti-lapsisuhteen.
23822: järjestelyä on vaadittu jo useiden vuosien ajan. kehitykseen, sillä äiti on puudutuksen jälkeen
23823: Tilanteessa on tapahtunut tiettyä, ainakin asen- virkeämpi ja vastaanottavampi lapsen tuottamalle.
23824: teellista edistymistä, mutta ei riittäviä käytännön mielihyvälle kuin ollessaan pitkäkestoisen kivun.
23825: tuloksia. Synnytyskivun kokeminen on hyvin yk- uuvuttama.
23826: silöllistä, mutta tutkimusten mukaan tiedetään, Viime aikoina lehdistössä esillä ollut paraservi-
23827: että 20-30 % synnyttäjistä kärsii erittäin voi- kaalipuudutus on myös tehokas synnytyskivun
23828: millaista kivuista. Tällainen kipu aiheuttaa äi- hoitomenetelmä, jonka etuna on se, että puudu-
23829: din elimistössä ns. stressireaktion, jonka seurauk- tuksessa ei tarvita anestesiahenkilökuntaa. Sen
23830: sena syntyneet aineenvaihdunnan muutokset vai- käyttöön liittyy kuitenkin vielä tällä hetkellä
23831: kuttavat epäedullisesti äidin ja sikiön voimiin, epäselvyyksiä ja sikiön voinoin kannalta eräitä
23832: johtaen mm. istukan verenkierron huonontumi- riskitekijöitä. Se ei sovellu käytettäväksi esim.
23833: seen sekä sikiön hapenpuuteeseen. Häiriöt voivat synnytyksissä, joissa kipu jo on aiheuttanut siki-
23834: heijastua vastasyntyneeseen neurologisina häiriöi- ölle haittavaikutuksia. Näissä tapauksissa taas
23835: nä. epiduraalipuudutus vaikuttaa edullisesti sikiön
23836: Lääketieteelliseltä kannalta on siis näille syn- voimiin.
23837: nyttäjille taattava kivunlievitys, jotta voidaan Epiduraalipuudutus vaatii suorittajakseen
23838: · estää paitsi äidin kärsimykset, myös sikiön haitat anestesialääkärin. Näitä virkoja puuttuu kuiten-
23839: ja vastasyntyneen häiriöt. kin maamme synnytyssairaaloista runsaasti. Myös
23840: Nykyisen huolestuttavan matalan syntyvyyden muista synnytysten hoitoon tarvittavista hoitaja-
23841: aikana on synnytyskivun hoidon asiallisella järjes- tason viroista on puutetta.
23842: telyllä myöskin nähtävä myönteinen väestöpoliit- Vuonna 1977 lääkintöhallitus nimesi työryh-
23843: tinen merkitys. Joka kolmas synnyttäjä on Oulun män selvittämään synnytyskipujen lievitystä Suo-
23844: yliopistollisen keskussairaalan vuonna 1970 teet- messa. Mietintö valmistui 30.1.1978. Sen pohjal-
23845: tämän tutkimuksen mukaan ilmoittanut pelkää- ta annettiin sairaaloille suositus pyrkiä edistä-
23846: vänsä seuraavaa synnytystä. Niinpä nämä äidit mään synnytyskivun hoitoon tähtääviä toimenpi-
23847: olisi perhesuunnittelussa vapautettava pohdiske- teitä. Mietinnössä katsottiin, että valtakunnalli-
23848: lemasta kivun osuutta tehdessään päätöstä lapsi- sesti tarvittaisiin yhteensä 27 anestesialääkärin ja
23849: luvun kasvattamisesta. Myöskään ei ole inhimilli- 72 anestesiahoitajan virkaa tähän tarkoitukseen.
23850: sesti oikein antaa synnyttävän äidin kärsiä sietä- Näistä ehdotettiin aluksi yliopistollisiin keskus-
23851: mättömistä kivuista hetkellä, jonka pitäisi olla sairaaloihin perustettavaksi 9 anestesialääkärin ja
23852: eräs elämän parhaita, varsinkin kun nykyisin on 10 synnytysanalgesiaan perehtyneen erikoissai-
23853: käytettävissä tehokkaita ja turvallisia synnytyski- raanhoitajan virkaa. Työryhmän ehdotukset eivät
23854: vun hoitomenetelmiä. tähän mennessä ole päässeet juuri alkua pidem-
23855: Epiduraalipuudutus on tämän hetken synny- mälle. Suomen Anestesiologiyhdistys on hiljat-
23856: tyskivun hoitomenetelmistä tehokkain ja sekä tain asettanut uuden toimikunnan kartoittamaan
23857: äidin että sikiön kannalta turvallinen. Sen on leikkaussalitoiminnan ulkopuolista kivun hoitoa
23858: todettu poistavan edellä mainitut kivun haitta- maamme sairaaloissa. Yhtenä osa-alueena on
23859: vaikutukset äidiltä ja sikiöltä, ja mm. parantavan ollut synnytyskivun hoito. Juuri valmistuneesta
23860: istukan verenkiertoa. Epiduraalipuudutuksen jäl- tutkimuksesta käy ilmi, että yliopistollisissa kes-
23861: keen syntyneiden lasten on todettu olevan pa- kussairaaloissa 12 % synnyttäjistä s:ii epiduraali-
23862: rempikuntoisia kuin muiden vastasyntyneiden. puudutuksen. Keskussairaaloissa Kätilöopisto
23863: 1983 vp. - TA n:o 545 607
23864:
23865: mukaan lukien, puudutettujen osuus v. 1982 oli vat saada tarvittaessa tehokkaan synnytyskivun
23866: 6 %. Aluesairaaloissa vastaava luku oli 2,6 %. lievityksen. Itse asiassa vuoden 1978 työryhmä-
23867: Yliopistolliset sairaalat ilmoittivat tällä hetkel- mietintö ei ole johtanut tähän mennessä juuri
23868: lä tarvitsevansa lisävirkoja synnytyskivun hoidon mihinkään konkreettisiin tuloksiin. Myöskään ak-
23869: asialliseksi järjestämiseksi seuraavasti: synnytys- tiivinen kansalaismielipide, mikä tihenevin väli-
23870: lääkäreitä 1, anestesialääkäreitä 7, kätilöitä 7 ja ajoin tarttuu tähän puutteeseen, ei ole saanut
23871: anestesiaerikoissairaanhoitajia 20. Keskussairaa- tulosta aikaan. Em. valtakunnallinen tavoite on
23872: loihin tarvittaisiin koko maan tarpeisiin 11 syn- mielestämme nopeasti saavutettava.
23873: nytyslääkäriä, 15 anestesialääkäriä, 24 kätilöä ja Ensi vaiheessa olisi perustettava virat yliopistol-
23874: 12 anestesiahoitajaa. lisiin sairaaloihin, jotta voidaan taata alan hyvä
23875: Aluesairaaloissa virkatarpeet olivat: 15 synny- koulutus- ja tutkimustoiminta. Seuraavassa vai-
23876: tyslääkäriä, 20 anestesialääkäriä, 20 kätilöä ja 19 heessa on pyrittävä nopesti hoitamaan ensin
23877: anestesiahoitajaa. Kätilöopisto ilmoittaa tarvitse- keskussairaaloiden ja sitten aluesairaaloiden vir-
23878: vansa 1 synnytyslääkärin, 3 anestesialääkäriä, 7 katarve, koska niissä tapahtuu valtaosa maamme
23879: kätilöä sekä 2 anestesiahoitajaa. synnytyksistä.
23880: Näillä virkalisäyksillä synnytyssairaaloiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23881: oman ilmoituksen mukaan voidaan taata ympäri- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23882: vuorokautinen synnytyskivun kunnollinen hoito. sen,
23883: Samalla muukin synnytysten hoitoon liittyvä tur-
23884: vallisuus lisääntyisi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n,
23885: Vastavalmistunut valtakunnallinen selvitys siis joiden avulla mt~t~ssamme voitaisiin nope-
23886: osoittaa, että edelleen ollaan kaukana tavoittees- asti toteutttltl synnytyskivun hoitoa tarvit-
23887: ta, jonka mukaan kivuliaat synnyttäjät, eli seville synnyttiijille tehokas ja turvallinen
23888: 15 000-20 000 äitiä vuosittain Suomessa, voisi- kivunlievitys.
23889:
23890: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
23891:
23892: Riitta Jouppila Erkki Moisander Saara-Maria Paakkinen
23893: Kalle Könkkölä Liisa Hilpelä Liisa Jaakonsaari
23894: Pirjo Rusanen Aino Pohjanoksa Kerttu Törnqvist
23895: Marja-Liisa Tykkyläinen Sirpa Pietikäinen Pentti Skön
23896: Lauha Männistö Eeva Turunen Tuulikki Hämäläinen
23897: Ole Wasz-Höckert Sakari Valli Sinikka Hurskainen
23898: Pekka Löyttyniemi Riitta Uosukainen Lea Savolainen
23899: Helge Saarikoski Juho Koivisto Martti Lähdesmäki
23900: Kaarina Dromberg Iiro Viinanen Arja Alho
23901: Martti Tiuri Dkka Suominen LeaMäkipää
23902: Lea Kärhä Eva-Riitta Siitonen Heikki Riihijärvi
23903: Matti Viljanen Anna-Kaarina Louvo Vieno Eklund
23904: Paula Eenilä Jutta Zilliacus Liisa Arranz
23905: Ben Zyskowicz Tytti lsohookana-Asunmaa Heikki Järvenpää
23906: Alla Jokinen Aarno von Bell Jouni J. Särkijärvi
23907: Ritva Laurila Arvo Kemppainen Dkka Kanerva
23908: Saara Mikkola Anna-Liisa Jokinen Tauno Valo
23909: Tuulikki Petäjäniemi Anna-Liisa Piipari Pirkko Ikonen
23910: Helena Pesola Timo Roos Elisabeth Rehn
23911: Tuure Junnila Elsi Hetemäki-Olander
23912: 608 1983 vp.
23913:
23914: Toivomusaloite n:o 546
23915:
23916:
23917: Joutsenlahti ym.: Sairaankuljetusten potilasturvallisu,uden tehos-
23918: ·tamista tutkivan työryhmän asettamiseSita
23919:
23920: · Eduskunnal1e
23921:
23922: On esitettävä vakava huolestuminen sairaan- Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajien kou-
23923: kuljetustoiminnan ~ykytilasta ja lääkintävahti- lutus aloitettiin vuonna 1972 osittain kansan-
23924: mestari-sairaankuljettajien työtilanteesta maas- terveyslain vaikutuksesta. Tarkoituksena oli
23925: samme. Yleisen käsityksen mukaan potilastur- kouluttaa terveyskeskusten palvelukseen päte-
23926: vallisuus sairaankuljetustoiminnassa on vaaran· vää sairaankuljetushenkilökuntaa, joka tarvit-
23927: tunut. Sairaankuljettajien pätevöittämiskoulu- taessa myös pystyisi toimimaan poliklinikka-
23928: tus, jota toisaalla suorittavat työvoimaviran- työssä.
23929: omaiset ja sairaanhoito-oppilaitokset yhteistyös- Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan kou-
23930: sä ja toisaalla eräät lääkintöhallituksen hyväk- lutuksesta valmistuu Suomen eri sairaanhoito-
23931: symät palolaitokset, on osoittautunut pettymyk- oppilaitoksista vuosittain noin 100 (sata)
23932: seksi niille, jotka odottivat pätevöittämiskoulu- (valtion varoin koulutettua) henkilöä.
23933: tuksen nostavan sairaank1,1ljetustoiminnan ta- Työtilaisuuksien määrä ei nykyisellään kui-
23934: soa maassamme ja lisäävän sairaankuljetushen- tenkaan vastaa koulutetun henkilökunnan tar-
23935: kilökunnan toirriintavalmiuksia: jontaa lääkintöhallituksen suosituksesta huoli-
23936: Pätevöittämiskoulutuksen myötä· on ·sairaan- miitta. Työttömyyden uhka on vauhdittanut
23937: bljetustoimintaan tullut jopa aikaisemmin alal- maastamuuttoa etenkin Ruotsiin. Tosiasia kui-
23938: la vain satunnaisesti toimineita henkilöitä. Var- tenkin on; että monissa sairasautoissa vielä tä-
23939: m1,11,1della voidaan sanoa, että palolaitoksen pii- näkin päivänä toimii varsinaista sairaanhoidol-
23940: ristä ollaan pätevöittämässä henkilöitä, jotka lista koulutusta vailla olevaa henkilökuntaa,
23941: eivät ole motivoituneet saitaankuljetukseen ja ' kuten esim. useissa palolaitosten ja yksityisyrit-
23942: koulutus tapahtuu vastoin asianomaisen tahtoa. täjienkin omistamissa sairasautoissa.
23943: Lähtiessämme siitä, että' sairaankuljetus on osa· Huomioiden lääkintävahtimestari-sairaankul-
23944: hoitotapahtmriaa, ~mme voi vakuuttua, että sai~ jettajien työttömyyden maassamme, on tämän-
23945: raankuljettajieri pätevöittämiskoulutus olisi laatuinen asiantila täysin nurinkurinen. Tiettä-
23946: omiaan lisäämään potilasturvallisuutta sairaan- västi on maassamme terveyskeskuksia, aluesai-
23947: kuljetustoiminnassa. raaloita ja keskussairaaloita, joiden lääkintävah-
23948: Samanaikaisesti kun. eri' intressipiirien mu- timestari-sairaankuljettajien virkoja on toistu-
23949: kaista pätevöittämiskoulutusta annetaan, on . vasti· poistettu virkakiintiöistä.
23950: maassamme sairaanhoito-oppilaitoksissa koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23951: tettuja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23952: työttöminä tai vailla koulutustaan vastaavaa muksen,
23953: työtä yli sata hertkilöä:
23954: On olemassa lainsäädännöllisiä esteitä, jotka · että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
23955: rajoittavat lääkiritävahtimdtarien ja sairaankul~. . piteisiin työryhmän · asettamiseksi sel-
23956: jettajien pätevyysvaatirtmksien määrittelemistä. vittämään sairaankuljettajien pätevyys-
23957: Olisi asetettava' työryhmä, joka selvittäisi vaatimuksia, 'lääkintävahtimestari-sai-
23958: em. sairaanku1j~ttajien pätevyyskysymystä. Ti- raankuljettajien työtilanteen. parantamis-
23959: lanne on alalla tällä' hetkellä erityisen sekava. ta ja ·· sairaankuljetusten potilasturvalli-
23960: Suomen Lääkintävahtimestarien ja Sairaankul- suuden tehostamista maassamme.
23961: jettajien Yhdistys r.y:n olisi saatava yhdistyk-
23962: sen edustaja kyseiseen työryhmään.
23963: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23964:
23965: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23966: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23967: Reino Jyrkilä
23968: 1983 vp. 609
23969:
23970: Toivomusaloite n:o 547
23971:
23972:
23973:
23974:
23975: Joutsenlahti ym.: Keskioluen poistamisesta elintarvikekaupoista
23976:
23977:
23978: Eduskunnalle
23979:
23980: Yhteiskuntamme yksi kipeimmistä ongelmista alkoholijuomien ostamiseen ei tulisi liian suu-
23981: on liiallinen alkoholinkäyttö, joka tuo muka- reksi.
23982: naan kansamme keskuuteen mittaamattomasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23983: kärsimystä. Ongelmasta emme pääse eroon nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23984: millään kieltolailla, mutta ei myöskään alko- muksen,
23985: holijuomien saanti saisi olla liian vapaata.
23986: Tämän perusteella olisi keskiolut saatava että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23987: poistetuksi elintarvikekaupoista, jotta kiusaus keskioluen poistamiseksi elintarvikekau-
23988: poista.
23989: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23990:
23991: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
23992: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
23993: Reino Jyrkilä
23994:
23995:
23996:
23997:
23998: 77 088300420M
23999: 610 1983 vp.
24000:
24001: Toivomusaloite n:o 548
24002:
24003:
24004:
24005:
24006: Joutsenlahti ym.: Alkon myymälöiden ympärivuotisesta lauantai-
24007: sulkemisesta
24008:
24009:
24010: Eduskunnalle
24011:
24012: Vuodesta 1978 lähtien ovat Alkon vähittäis- konlopun juopumuspidätyksiä ja erityisesti jär-
24013: myymälät olleet kesällä lauantaisin suljettuina. jestyshäiriöitä, jotka Alkon myymälöiden lähei-
24014: Lauantaisulkemisen vaikutuksista alkoholin ku- syydessä ovat suuri ongelma.
24015: lutukseen ei ole täysin luotettavia tuloksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24016: saatu, mutta sen arvioidaan vähentävän kulu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24017: tusta noin 2-3 prosentilla. muksen,
24018: Alkon myymälöiden kesälauantaisin kiinni
24019: pitämisestä saadut kokemukset ovat myönteisiä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24020: ja puoltavat myymälöiden ympärivuotista lauan- Alkon myymälöiden sulkemiseksi lauan-
24021: taisulkemista. Lauantaisulkeminen vähentää vii- taisin ympäri vuoden.
24022: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24023:
24024: Anssi Joutsenlahti Boris Renlund Vieno Eklund
24025: Olavi Ronkainen Antti Kalliomäki Urho Pohto
24026: Anna-Kaarina Louvo Helena Pesola J. Juhani Kortesalmi
24027: Anna-Liisa Jokinen Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
24028: Hannele Pokka Pentti Skön Pentti Kettunen
24029: Reino Jyrkilä Mikko Vainio
24030: 1983 vp. 611
24031:
24032: Toivomusaloite n:o 549
24033:
24034:
24035:
24036:
24037: Joutsenlahti ym.: Alkoholin käytön poistamisesta valtion ja kun-
24038: tien edustustilaisuuksista
24039:
24040:
24041: Eduskunnalle
24042:
24043: Alkoholin käyttö valtion, kuntien ja kuntain- Esim. Lappeenrannassa teki kaupunginval-
24044: liittojen edustustilaisuuksissa on usein runsasta. tuusto vuoden 1983 alussa päätöksen alkoholin
24045: Tällä on selvä vaikutus kansalaisten asenteisiin käytön poistamiseSita kaupungin sisäisissä edus-
24046: alkoholinkäyttöä kohtaan. tustilaisuuksissa. Kokemukset päätöksestä ovat
24047: Yhteiskunnan varojen käyttö alkoholiin edus- olleet myönteisiä.
24048: ltustilaisuuksissa herättää ristiriitaisia tunteita. Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
24049: Vieraanvaraisuutta voitaneen osoittaa muilla syttäväksi toivomuksen,
24050: tavoin. Luottamushenkilöiden tulisi olla esi-
24051: merkkinä myös alkoholin käytöstä pidättymi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24052: sessä. alkoholin käytön poistamiseksi valtion ja
24053: kuntien edustustilaisuuksista.
24054: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24055:
24056: Anssi Joutsenlahti Boris Renlund Urho Pohto
24057: Olavi Ronkainen Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
24058: Anna-Kaarina Louvo Reijo Enävaara Heikki Riihijärvi
24059: Anna-Liisa Jokinen Liisa Arranz Pentti Kettunen
24060: Hannele Pokka Pentti Skön Reino Jyrkilä
24061: Vieno Eklund
24062: 612 1983 vp.
24063:
24064: Toivomusaloite n:o 550
24065:
24066:
24067:
24068:
24069: Joutsenlahti ym.: Raittiuskasvatuksen tehostamisesta kouluissa
24070: Oy Alko Ab:n voittovaroja käyttämällä
24071:
24072:
24073: Eduskunnalle
24074:
24075: Raittiuskasvatuksen tehostamiseksi kouluissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24076: olisi entistä enemmän Alkon voittovaroja suun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24077: nattava tähän tarkoitukseen. Tarvetta on tähän muksen,
24078: työhön valtavasti, sillä vain noin puolet 14-
24079: vuotiaista nuorista on täysin raittiita. Tämän että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
24080: vuoksi on opetusta tehostettava ja korostettava piteisiin tehostaakseen Alkon voittova-
24081: kaikkien kasvattajien vastuuta alkoholia koske- rojen hyväksikäyttämistä kouluissa ta-
24082: vassa terveyskasvatuksessa. Tämä ei tarkoita pahtuvassa raittiuskasvatuksessa.
24083: vain opetuksen, ohjeiden ja neuvojen anta-
24084: mista vaan myös oikean ja terveellisen käyt-
24085: täytymismallin antamista oppilaille.
24086: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24087:
24088: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24089: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
24090: Reino Jyrkilä
24091: 1983 vp. 613
24092:
24093: Toivomusaloite n:o 551
24094:
24095:
24096:
24097: Joutsenlahti ym.: Työpaikkatupakoinnin kieltämisestä
24098:
24099:
24100: Eduskunnalle
24101:
24102: Tilastokeskuksen v. 1980 suorittaman puhe- häkäkaasua, kolminkertainen maara tervaa ja
24103: linhaastattelututkimuksen perusteella voidaan nikotiinia, nelinkertainen määrä syöpää aiheut-
24104: arvioida, että noin 840 000 työikäistä altistuu tavaa bentspyreeniä, runsaasti enemmän syöpä-
24105: päivittäin yli viiden tunnin ajan tupakansavulle, vaarallisia nitrosamineita sekä monikymmenker-
24106: joka tulee joko omasta tai työtoverin savuk- tainen määrä ammoniakkia siihen tupakansa-
24107: keesta. Lisäksi noin 400 000 työikäistä ilmoitti vuun verrattuna, jonka tupakoitsija vetää keuh-
24108: olevansa tupakansavuisissa tiloissa 3-5 tuntia koihinsa.
24109: päivittäin. Noin 60 % työikäisistä ilmoitti työs- Tunnin oleskelu savuisessa työtilassa saattaa
24110: kentelevänsä päivittäin kodin ulkopuolella sel- vastata eräiden arvioiden mukaan yhden savuk-
24111: laisissa työtiloissa, joissa on samanaikaisesti keen polttamista. Huonosti ilmastoiduissa työ-
24112: muitakin työntekijöitä. Kaikkiaan oli tupakointi tiloissa on mitattu häkäkaasupitoisuuksia, jotka
24113: rajoituksetta sallittu 35 % :n työpaikoilla ja ylittävät työpaikkoja koskevat enimmäispitoi-
24114: kokonaan kielletty 38 % :n työpaikoilla. suudet.
24115: Passiiviselle tupakoinoille altistuu Suomessa Selvästi on osoitettu, että tupakansavusta on
24116: vähintään miljoona työntekijää, joista tosin osa haittaa sepelvaltimotautia poteville, joiden alt-
24117: myös itse tupakoi työpaikalla. Lähes puoli mil- tiutta angina pectoris -kohtauksiin se lisää.
24118: joonaa tupakoimatoota työntekijää joutuu työs- Tupakointi työtiloissa tai muissa sisätiloissa
24119: kentelemään tiloissa, joissa tupakointi on sal- on siis tupakoimattomille paitsi ärsyttävä ja
24120: littu rajoituksetta ja työilma on savuista. Noin viihtyvyyttä heikentävä tekijä myös ajanoloon
24121: 150 000 työntekijää kokee passiivisen tupa- vakavasti otettava terveysriski. Erityinen puute
24122: koinnin haitat niin suurina, että ne heikentävät tupakkalaissa on se, ettei tupakointikieltoja
24123: työtehoa. tupakkalain nojalla ole säädetty työtiloihin eikä
24124: Kaikkiaan työssä käyvistä työntekijöistä sal- työpaikkojen sosiaalitiloihin. Kuitenkin on tär-
24125: lisi tupakoinnin rajoituksetta työpaikallaan keätä, että työpaikkatupakointia tehokkaasti
24126: 8 %, kieltäisi tupakoinnin tietyissä osissa tai rajoitetaan siten, ettei tupakoimattomien tar-
24127: tiettyinä aikoina 56 % ja kieltäisi tupakoinnin vitse kärsiä ja altistua haitta-aineille.
24128: kokonaan 33 %. Niistä työntekijöistä, joiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24129: työpaikoilla tupakointi on sallittu rajoituksitta, kunnan hyväksyttävirksi toivomuksen,
24130: halua~si tupakointia rajoitettavan yhteensä 81
24131: % työntekijöistä. että hallitus ryhtyisi toimiin tupakka-
24132: Uusimpien tutkimustulosten mukaan tupakan lain muuttamiseksi siten, että tupakointi
24133: palavasta päästä lähtevä savu on huomattavasti tupakkalain nojalla säädettäisiin kiellet-
24134: vaarallisempaa kuin savu, jonka tupakoitsija täväksi työtiloissa ja työpaikkojen so-
24135: vetää keuhkoihinsa. Tupakoitsijan ympäristöön siaalitiloissa.
24136: levittämässä savussa on viisinkertainen määrä
24137: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24138:
24139: Anssi Joutsenlahti Hannele Pokka Lea Mäkipää
24140: J. Juhani Kortesalmi Boris Renlund Urho Pohto
24141: Heikki Riihijärvi Helena Pesola Reino Jyrkilä
24142: Reijo Enävaara Pirjo Rusanen Elisabeth Rehn
24143: Anna-Kaarina Louvo Pentti Skön Pentti Kettunen
24144: Anna-Liisa Jokinen Vieno Eklund Olavi Ronkainen
24145: Antti Kalliomäki
24146: 614 1983 vp.
24147:
24148: Toivomusaloite n:o 552
24149:
24150:
24151:
24152:
24153: Joutsenlahti ym.: Tarpeettomien eläinkokeiden lopettamisesta
24154:
24155:
24156: Eduskunnalle
24157:
24158: Eläimiä käytetään runsaasti erilaisissa eläin- eläimiä saa käyttää kokeissa, jotka voidaan suo-
24159: kokeissa. Monesti niitä jopa rääkätään ja ne rittaa vaihtoehtomenetelmin. Olisi myös kan-
24160: menettävät henkensä. Jos se tapahtuisi ihmis- nustettava sitä tutkimusta, joka elävien eläi-
24161: kunnan terveyden hyväksi, olisi asiantila hy- mien sijasta kä)'lttää vaihtoehtomenetelmiä, jot-
24162: väksyttävä. Mutta usein kokeita tehdään vä- ka lisäksi ovat nopeampia, halvempia, tarkem-
24163: hemmän tärkeiden syiden perusteella ainoas- pia ja luotettavampia kuin eläinkokeet kaikissa
24164: taan kaupallisista syistä, joita ovat esim. kuk- niissä tapauksissa, joissa niitä voidaan käyttää.
24165: kasipulien viljeleminen, kosmeettisten aineiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24166: valmistaminen, väriaineiden tuottaminen, ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24167: pettien, savukkeiden, vaatteiden, turkkien, muksen,
24168: laihdutuspillereiden, deodoranttien ja monien
24169: muiden tarvikkeiden tuottaminen. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
24170: Tarpeettomien eläinkokeiden estämiseksi oli- menpiteisiin tarpeettomien eläinkokei-
24171: si moniakin keinoja. Yleisölle olisi tiedotettava, den poistamiseksi ja huolehtisi siitä, että
24172: mitä koe-eläimille tehdään ja millaisia niiden eläinkokeissa ei eläimille aiheutettaisi
24173: olot ovat. Koe-eläinten määrä olisi supistet- tarpeettomia kärsimyksiä.
24174: tava mahdollisimman vähiin vaatimalla, ettei
24175: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24176:
24177: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
24178: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
24179: Vieno Eklund Martti Ratu
24180: 1983 vp. 615
24181:
24182: Toivomusaloite n:o 553
24183:
24184:
24185:
24186:
24187: Joutsenlahti ym.: Kodinhoi,tajan virkojen Hsäämisestä vanhusten
24188: kotihoidon tehos1tamiseksi
24189:
24190:
24191: Eduskunnalle
24192:
24193: Monilla paikkakunnilla on vanhusten luku- si olisikin saatava kodinhoitajia tällaisiin kun-
24194: määrä koko asukasmäärästä huomattavan suuri. tiin yksi 500 asukasta kohden, jolloin vanhus-
24195: Tällaisissa kunnissa tarvittaisiin kodinhoitohen- ten kotihoito saataisiin paremmin ratkaistua
24196: kilökuntaa, johon saadaan valtionavustus, keski- kuin nykyisin.
24197: määräistä huomattavasti enemmän. Vanhukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24198: haluavat yleensä olla omissa kodeissaan niin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24199: kauan kuin mahdollista, ja vanhusten hoito ko- muksen,
24200: deissaan tulee myös yhteiskunnalle paljon hal-
24201: vemmaksi kuin laitoshoito. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24202: Tällaisissa vanhusvoittoisissa kunnissa on miin yhden kodinhoitajan saamiseksi
24203: keskimääräinen henkilöä kohden tuleva äyri- 500 asukasta kohden varsinkin ikära-
24204: määrä erittäin alhainen, joten kunta ei omilla kenteeltaan vanhusenemmistöisissä kun-
24205: varoillaan pysty palkkaamaan kotiavustajia. Sik- nissa.
24206: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
24207:
24208: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24209: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
24210: Reino Jyrkilä
24211: 616 1983 vp.
24212:
24213: Toivomusaloite n:o 554
24214:
24215:
24216:
24217:
24218: Joutsenlahti ym.: Raha>nikeräyslain muuttamisesta aatteellisten
24219: yhdistysten aseman helpottamiseksi
24220:
24221:
24222: EduskunnaHe
24223:
24224: Uuden rahankeräyslain mukaan rahankeräyk- Niinpä lakia olisi pikaisesti muutettava si-
24225: sellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön ve- ten, että aatteellisten järjestöjen vastikkeelli-
24226: toamalla vastikkeetta kerätään rahaa hyvänteke- nen myynti- ja keräystoiminta pitäisi edelleen
24227: väisyyttä tai muuta aatteellista tarkoitusta var- säilyttää liikevaihtoveron ulkopuolisena toimin-
24228: ten. Vastikkeena ei pidetä merkkiä, tarraa tai tana.
24229: muuta sen kaltaista tunnusta, jolla on vain vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24230: häinen taloudellinen arvo. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24231: Rahankeräyksenä pidetään myös tavaran ke- muksen,
24232: räämistä silloin, kun se on tarkoitettu myytä-
24233: väksi tai muuhun kuin kerääjän omaan käyt- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
24234: töön. Tämä uusi rahankeräyslaki on hankaloit- piteisiin uuden rahankeräyslain muutta-
24235: tanut tai täysin lopettanut aatteellisten yleis- miseksi siten, että aatteelliset yhdistyk-
24236: hyödyllisten yhdistysten perinteelliset keräys- set voisivat entiseen tapaan kerätä va-
24237: muodot, joista esim. Suomen partiolaiset ovat roja vastikkeellisella myynti- ja keräys-
24238: rahoittaneet toimintaansa 25-prosenttisesti ka- toiminnalla, josta ei tarvitse maksaa lii-
24239: lenterinmyynnillä. Uuden lain voimaantultua ei kevaihtoveroa.
24240: järjestö ole saanut valtakunnallista keräyslupaa
24241: eikä liikevaihtoverovapautta.
24242: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24243:
24244: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24245: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
24246: Reino Jyrkilä
24247: 1983 vp. 617
24248:
24249: Toivomusaloite n:o 555
24250:
24251:
24252:
24253:
24254: Juhantalo: Turun ja Porin läänin terveyskeskusinvestointien kiirehti-
24255: misestä
24256:
24257:
24258: Eduskunnalle
24259:
24260: Kansanterveyslain voimaantulon jälkeen on terveyspalvelujen tasoa nykyisissä tiloissa, jotka
24261: kansanterveystyöhön suunnattu maamme oloissa on todettu eräiltä osin ala-arvoisiksi ja täysin
24262: valtavina pidettäviä määrärahoja. Lain piiriin riittämättömiksi. Siksi on välttämätöntä, että
24263: luettavat investoinnit on suunnattu pääosin valtion viranomaiset vaikuttavat voimakkaasti sii-
24264: maamme kehitysalueille. Suunnitelmien mukaan hen, että kuntainliiton uusi terveyskeskus voi-
24265: on nyt tullut Etelä-Suomen vuoro. Nyt kuitenkin daan suunnitellussa aikataulussa rakentaa. On
24266: on siirrytty aikaan, jona valtion investointimah- syytä korostaa myös sitä, että Pohjois-Satakuunal-
24267: dollisuudet tälle alalle ovat heikentyneet. Niinpä Ia tyypillisenä kehitysalueena ja alueena, jolla
24268: terveyskeskusten rakentaminen mm. Turun ja työllisyystilanne on jatkuvasti vaikea, tulee olla
24269: Porin läänissä uhkaa jäädä erittäin pahasti kes- erityisasema myös jaettaessa määrärahoja ja ajoi-
24270: ken. Vaikka valtakunnallisissa suunnitelmissa ni- tettaessa hankkeita Turun ja Porin läänin sisällä.
24271: menomaisesti todetaan mm. Turun ja Porin lääni Edellä olevin perustein on pidettävä välttämät-
24272: erääksi investointien painopistealueeksi, lääkintö- tömänä, että Turun ja Porin läänin terveyskes-
24273: hallitus näyttää karsivan kovalla kädellä läänin kusinvestointeja vauhditetaan ja niihin osoitetaan
24274: terveyskeskushankkeita. Myös meneillään olevien riittävät määrärahat aiemmin tehtyjen suunnitel-
24275: rakennushankkeiden lisärahoitustarve heikentää mien mukaisesti. Erityisesti on huolehdittava
24276: uusien hankkeiden liikkeellelähtöä. siitä, että Kankaanpään kansanterveystyön kun-
24277: Monessa Turun ja Porin läänin kunnassa ovat tainliiton uuden terveysaseman rakentaminen
24278: terveyskeskusten toimitilat ja toiminnan edelly- voidaan aloittaa suunnitelmien mukaisesti vuon-
24279: tykset sellaisessa kunnossa, että alan henkilöstön na 1983 syksyllä. Lääninhallituksen listalla Kan-
24280: on miltei mahdoton hoitaa vastuullista ja vaati- kaanpään rakennushanke on ensimmäisellä sijal-
24281: vaa tehtäväänsä. Myös joudutaan turvautumaan la. Pohjois-Satakunnan vaikeutuvan työllisyysti-
24282: toiminnallisesti ja taloudellisesti niin potilaiden lanteen huomioon ottaen tulee hankkeeseen
24283: kuin kuntien kannalta epätaloudellisiin ja epätar- osoittaa, mikäli muu rahoitus ei ole mahdolli-
24284: koituksenmukaisiin hoitojärjestelyihin. Kun tääl- nen, kuluvan vuoden lisätyöohjelmassa työllisyys-
24285: lä ei ole olemassa aluesairaalajärjestelmää, joudu- varoja ainakin 1 milj. markkaa.
24286: taan terveyskeskusten toimintaedellytysten riittä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
24287: mättömyyden vuoksi käyttämään kalliita keskus- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24288: sairaalapalveluita ja samalla viemään keskussai-
24289: raaloilta niiden tehtävän kannalta tärkeämmiltä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24290: toiminnoilta edellytyksiä. Varsin tyypillinen esi- Turun ja Pon'n lliiinin terveyskeskusinves-
24291: merkki tässä mielessä on Kankaanpään kansan- tointien kiirehtimiseksi ja erityisesti Kan-
24292: terveystyön kuntainliiton tilanne. Kuntainliiton kaanpiiiin uuden terveysaseman rakenta-
24293: jäsenkunnat ovat kantokyvyltään heikkoja eikä misen aloittamiseksi suunnitelmien mu-
24294: niiden toimenpitein ole mahdollist_a parantaa kaisesti vuoden 1983 syksyn aikana.
24295:
24296: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1983
24297:
24298: Kauko Juhantalo
24299:
24300:
24301:
24302: 78 088300420M
24303: 618 1983 vp.
24304:
24305: Toivomusaloite n:o 556
24306:
24307:
24308:
24309:
24310: Jyrkilä ym.: Yliopiston apteekkien myöntämien sotainvalidien
24311: lääkealennusten korottamisesta
24312:
24313:
24314: Eduskunnalle
24315:
24316: Sotainvalidit saavat ostaessaan lääkkeitä erityi- toimeentulovaikeuksien helpottamiseksi tulisi so-
24317: sen tunnuskortin esittämällä Yliopiston aptee- tainvalidien lääkealennusptosenttia korottaa.
24318: keista 25 % suuruisen lääkealennuksen. Lääke- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
24319: alennus on ollut samansuuruisena vuodesta 1959 vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24320: lähtien. Sotainvalidien vammojen vaivat iän kart-
24321: tuessa jatkuvasti pahentuvat ja lääkeannostos että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so-
24322: kasvaa sekä lääkelajikkeisto lisääntyy. Samanai- tainvalidien lääkealennuksen korottami-
24323: kaisesti kustannuskehitys jatkuvasti kohoaa, joten seksi 50 prosentin suuruiseksi Yliopiston
24324: lääkityskustannusten kohtuuttoman nousun ja apteekeista ostettaessa.
24325:
24326: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
24327:
24328: Reino Jyrkilä Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
24329: Urpo Leppänen Lea Mäkipää Liisa Arranz
24330: Pentti Kettunen Urho Pohto Heikki Riihijärvi
24331: Kerttu Törnqvist Pentti Skön
24332: 1983 vp. 619
24333:
24334: Toivomusaloite n:o 557
24335:
24336:
24337:
24338:
24339: Kettunen ym.: Etäällä terveyskeskuksista asuvien asemasta mat-
24340: kakustannusten kannalta
24341:
24342:
24343: Eduskunnalle
24344:
24345: Vaikka kansanterveyslaki sinänsä on hyvä ja Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
24346: suosii tasapuolisesti maamme vähäosaisia väestö- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24347: ryhmiä, on todettava sen vielä sisältävän myös muksen,
24348: puutteita. Terveyskeskukset, joissa näitä lain
24349: tarkoittamia palveluita annetaan, sijaitsevat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24350: yleensä kuntien keskustaajamissa, jolloin taaja- kansanterveyslain muuttamiseksi niin,
24351: mien asukkaille ei aiheudu matkakustannuksia että kauempanakin terveyskeskuksista
24352: asioidessaan terveyskeskuksessa. Sitävastoin var- asuville ei aiheudu kohtuuttomia matka-
24353: sinkin valtakuntamme harvaan asutuilla seuduil- kustannuksia heidän asioidessaan ter-
24354: la voivat matkat ja myös matkakustannukset ai- veyskeskuksissa ;a että heidät saatetaan
24355: heuttaa huomattaviakin lisärasituksia vaikeim- samanarvoiseen asemaan taa;amien asuk-
24356: massa taloudellisessa tilanteessa olevalle väes- kaiden kanssa terveyspalveluissa.
24357: töllemme.
24358: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24359:
24360: Pentti Kettunen Pentti Skön Reijo Enävaara
24361: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz
24362: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Aamo von Bell
24363: Mikko Vainio
24364: 620 1983 vp.
24365:
24366: Toivomusaloite n:o 558
24367:
24368:
24369:
24370:
24371: Kettunen ym.: Kehitysvammaisten aseman parantamisesta
24372:
24373:
24374: Eduskunnalle
24375:
24376: Kehitysvammaisille tarkoitettuja asianmu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24377: kaisia tiloja on maassamme riittämättömästi. tavasti eduskunnan hyväksy!ttäväksi toivomuk-
24378: Karu todellisuus on, että kehitysvammaisia ja sen,
24379: työkykyisiä kehityshäiriöisiä on sijoitettuna mm.
24380: B-mielisairaaloihin. että hallitus ryhtyisi tozmun riittä-
24381: Tämä ei ole edes inhimillisesti ajateltuna oi- vien ja oikeiden tilojen ja kohtelun tur-
24382: kein. Kehitysvammaiset ihmiset ovat osa kan- vaamiseksi maamme kehitysvammaisille.
24383: saamme ja ·tarvitsevat asianmukaisen hoidon ja
24384: valvonnan.
24385: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24386:
24387: Pentti Kettunen Pentti Skön Mikko Vainio
24388: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara
24389: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Liisa Arranz
24390: Aarno von Bell Georg C. Ehrnrooth
24391: 1983 vp. 621
24392:
24393: Toivomusaloite n:o 559
24394:
24395:
24396:
24397:
24398: Kettunen ym.: Myymäläautotoiminnan valtiontuen lisäämisestä
24399:
24400:
24401: Eduskunnalle
24402:
24403: Maaseudulle vihamielisen politiikan harjoit- ta myymäläautotoimintaa, jotta se ei loppui.>i
24404: tamisesta johtuen maaseutumme on suuresti siellä missä kiinteitä myymälöitä kohtuullisen
24405: autioitunut. matkan sisällä ei sijaitse.
24406: Samalla ovat lukuisat pienkaupat joutuneet Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
24407: asiakkaiden vähetessä sulkemaan ovensa. Kylän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24408: viimeiset asukkaat ovat nyt vielä liikennöivien muksen,
24409: myymäläautojen palveluksien varassa.
24410: Nyt monet myymäläautotkin ovat vaarassa että hallitus ryhtyisi toimiin riittävän
24411: lopettaa liikennöimisen kohtuuttomien kustan- valtiontuen osoittamiseksi myymäläau-
24412: nuksien vuoksi. totoiminnan tulevaisuuden turvaamisd~si
24413: Valtion tulisikin riittävästi tukea uhanalais- mm. sallimalla myymäläautoien käyttää
24414: verotonta polttoainetta.
24415: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24416:
24417: Pentti Kettunen Pentti Skön Mikko Vainio
24418: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara
24419: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Liisa Arranz
24420: Aarno von Bell Georg C. Ehrnrooth
24421: 622 1983 vp.
24422:
24423: Toivomusaloite n:o 560
24424:
24425:
24426:
24427:
24428: Knuuttila ym.: Alkoholin hintojen säilyttämisestä yleisen hinta-
24429: kehityksen tasolla
24430:
24431:
24432: Eduskunnalle
24433:
24434: Alkoholinkäytöstä aiheutuneet haitat il.isään- noja. Nykyisin ei alkoholijuomien hintoja voida
24435: tyvät yhä. Esimerkkeinä mainittakoon, että - säädellä riittävästi, vaan ne jäävät jälkeen ylei-
24436: - päihtyneiden säi:löönotot v. 1978-1981 sen hintatason kehityksestä. Alkoholijuomien
24437: ovat lisääntyneet, samoin alle 19-vuotiaiden hinnat ovat tällä hetkellä 8 % jäljessä muiden
24438: säilöönotot Alkon myymäläpaikkakunnilla hyödykkeiden hintatasosta vuoteen 1951 ver-
24439: - väkivaltarikokset ovat lisääntyneet v. rattuna.
24440: 1978-1981 Jotta alkoholin hinnat seuraisivat muiden
24441: - poliisin tietoon tulleet liikennejuopumus- hintojen kasvuvauhtia, on tarkoituksenmukaista
24442: tapaukset v. 1978-1981 ovat lisääntyneet sitoa ne lainsäädännöllisin keinoin yleisen hin-
24443: - alkoholin aiheuttamien maksasairauksien tatason kehitykseen.
24444: hoitopäivät ovat esim. Helsingin yliopistolli- Ehdotamme siis eduskunnan hyväksyttäväksi
24445: sessa keskussairaalassa lisääntyneet 1970-luvulla toivomuksen,
24446: noin 30 % :lla.
24447: Alkoholijuomien tarkoituksenmukainen hin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24448: noittelu on alkoholin kulutuksen- ja alkoholi- alkoholin hintojen säilyttämiseksi vähin-
24449: haittojen määrän - säätelyn tehokkaimpia kei- tään yleisen hintakehityksen tasolla.
24450: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24451:
24452: Sakari Knuuttila Pentti Poutanen Hannele Pokka
24453: Arja Alho Håkan Malm Aimo Ajo
24454: Kerttu Törnqvist
24455: 1983 vp. 623
24456:
24457: Toivomusaloite n:o 561
24458:
24459:
24460:
24461:
24462: Knuuttila ym.: Lähikaupan palveluiden turvaamisesta
24463:
24464:
24465: Eduskunnalle
24466:
24467: Lähinnä 1970~luvulla tapahtunut kaupan ra- asutusalueillakin. Tasa-arvon kannalta on pi-
24468: -kenteen muutos siten, että rakennettiin run- dettävä vaatimuksena, että kaupan palvelut
24469: saasti suurmyymälöitä, mukaan lukien automar- ovat niidenkin ulottuvilla, joilla ei ole autoa
24470: keHyyppiset myymälät, on monilla alueilla käytettävissään. Kaupan palveluiden turvaami-
24471: alentanut kaupan palvelutasoa. Vaikka henki- sella edistetään myös työllisyyttä.
24472: Jöauton yleistymisen vuoksi kaupan palvelui- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
24473: den saatavuus ei ole kaikkien kohdalla lähi- kunnan hyväksyttäväksi kunnioittaen toivo-
24474: •kaupan lopettamisen vuoksi huonontunut suu- muksen,
24475: resti, on jo yleisesti tapahtunut kehitys nähty
24476: epäsuotavaksi. Tämä tiedostetaan myös jo ylei- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24477: sesti, mikä näkyy esimerkiksi tehdyistä edus- menpiteisiin lähikaupan palveluiden tur-
24478: kuntakyselyistä. Myös eduskunta on lausunut vaamiseksi tukemalla lähikaupan inves-
24479: jo mielensä asiasta ainakin yhdessä yhteydessä. tointeja, tasaamalla pien- ja suurmyy-
24480: Riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin ei ole mälöiden kustannuksia sekä osoittamalla
24481: kuitenkaan ryhdytty lähikaupan palveluiden tur- valtion tukea lähimyymälöiden ylläpi-
24482: vaamiseksi yhtä hyvin taajamissa kuin haja- toon myös työllisyysperusteilla.
24483: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
24484:
24485: Sakari Knuuttila Mikko Elo
24486: 624 1983 vp.
24487:
24488: Toivomusaloite n:o 562
24489:
24490:
24491:
24492:
24493: Knuuttila ym.: Suomalaisten matkailijoiden ulkomailla aiheutta-
24494: mien alkoholihäiriöiden vähentämisestä
24495:
24496:
24497: Eduskunnalle
24498:
24499: Suomalaisten alkoholikäyttäytyminen ulko- litä, olisi tutkittava, voidaanko häiriköihin so-
24500: mailla on saanut ikävää julkisuutta. Häiriöitä veltaa esim. päihdehuollon toimenpiteitä. Tulisi
24501: ulkomailla aiheuttavat päihtyneet vähentävät harkita myös korvausvelvollisuuden käyttöön
24502: yleistä viihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä vahin- ottoa.
24503: goittavat maamme mainetta. Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24504: Erityisesti julkisuutta ovat saaneet suoma- vomuksen,
24505: laisten seuramatkat Leningradiin. Nämä matkat
24506: ovat saaneet ~kävän leiman tapahtuneiden alko- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
24507: holihäiriöiden takia. suomalaisten matkailijoiden ulkomailla
24508: Jotta runsasta ja häiriöitä aiheottavaa alko- aiheuttamien alkoholihäiriöiden vähentä-
24509: holinkäyttöä ulkomaanmatkoilla voitaisiin hil- miseksi.
24510: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24511:
24512: Sakari Knuuttila Arja Alho Håkan Malm
24513: Aimo Ajo Pentti Poutanen Kerttu Törnqvist
24514: Hannele Pokka Lea Sutinen
24515: 1983 vp. 625
24516:
24517: Toivomusaloite n:o 563
24518:
24519:
24520:
24521:
24522: Kokko ym.: Eläinlääketieteellisen aluelaboratorion perustamisesta
24523: Lappeenrantaan
24524:
24525:
24526: Eduskunnalle
24527:
24528: Tuonti idänkaupassa tapahtuu suurelta osin tieteellisen aluelaboratorion aikaansaaminen
24529: Vainikkalan raja-aseman kautta. Valitettavan alueelle suorastaan välttämätöntä: Lappeenranta,
24530: usein on todettu idästä tulleissa vaunuissa kul- jonka alueella on Vainikkalan raja-asema, olisi
24531: keutuvan maahamme erilaisia tuhohyönteisiä, sopiva laboratorion sijoituspaikaksi.
24532: mm. koloradokuoriaisia on usein tavattu elin- Asiasta huolestuneina ovat Lappeenrannan
24533: tarvikkeita kuljettavissa rautatievaunuissa. Myös kaupunki, Kymen läänin maatalouskeskus ja
24534: metsäeläimet lii:kkuvat vapaasti puolin ja toisin Etelä-Karjalan Maataloustuottajain Liitto jo
24535: valtakunnan rajan yli, ja niide:: mukana saattaa dkaisemmin kääntyneet maa- ja metsätalousmi-
24536: kulkeutua tartuntatauteja maahamme. nisteriön puoleen anomuksella, että Lappeen-
24537: Kun kaakkois-rajaseutu on varsin tiheästi rannan kaupunkiin perustettaisiin eläinlääketie-
24538: asuttua aluetta on tartuntatautien ja tuhohyön- teellinen aluelaboratorio.
24539: teisten leviämisen vaara erittäin suuri. Kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24540: lisäksi Kymen lääni, sen kaksi maakuntaa, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24541: Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat voimakasta muksen,
24542: karjatalousvaltaista aluetta, jotka tuottavat
24543: karjataloustuotteita huomattavasti yli maakun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24544: tien oman tarpeen, olisi tartuntatautien ehkäi- eläinlääketieteellisen aluelaboratorion pe-
24545: semiseksi ja hyviä, terveeliisiä tuotteita tuot- rustamiseksi Lappeenrannan kaupunkiin.
24546: tavan karjatalouden kehittämiseksi eläinlääke-
24547: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
24548:
24549: Heikki Kokko Heikki Järvenpää
24550: Jussi Ranta Mikko Pesälä
24551:
24552:
24553:
24554:
24555: 79 088300420M
24556: 626 1983 vp.
24557:
24558: Toivomusaloite n:o 564
24559:
24560:
24561:
24562:
24563: Kortesalmi ym.: Keskioluen vapaan myynnin ja tarjoilun haitto-
24564: jen poistamisesta
24565:
24566:
24567: Eduskunnalle
24568:
24569: Keskioluen vapaan myynnin ja tarjoilun ai- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
24570: heuttamat haitalliset ilmiöt on maassamme laa- keskioluen vapaan myynnin ja tarjoilun
24571: jalti havaittu ja koettu. Kuitenkaan oluen myyn- haittojen poistamiseksi valtakunnalli-
24572: nin ja tarjoilun kuntakohtaisella kieltämisellä ei sessa laajuudessa ja antaisi mahdollisim-
24573: asiaan saada riittävää parannusta, vaan koko ky- man nopeasti tätä kysymystä koskevan
24574: symys on ratkaistava valtakunnallisena. lakiehdotuksen eduskunnalle.
24575: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24576: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24577: muksen,
24578: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1983
24579:
24580: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pentti Skön
24581: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
24582: Lea Mäkipää Vieno Eklund
24583: 1983 vp. 627
24584:
24585: Toivomusaloite n:o 565
24586:
24587:
24588:
24589:
24590: Kortesalmi ym.: Edustustilaisuuksien alkoholitarjoilun lopettami-
24591: sesta julkisen elämän raitistamiseksi
24592:
24593:
24594: Eduskunnalle
24595:
24596: Ministeriöiden, maaherranvirastojen ja mui- joutuu tekemään. Kaiken kaikkiaan: tilanne,
24597: den valtion virastojen ja laitosten sekä myös että "konjakki on juoma, jota Suomen kansa
24598: valtionapua saavien yhteisöjen varoista käyte- nauttii valitsemiensa edustajien kautta", on
24599: tään osa alkoholin tarjoiluun ns. edustustarkoi- kohtuuton sekä periaatteessa että varsinkin
24600: tuksissa. köyhien veronmaksajien kannalta.
24601: Tämä on suuri periaaJtekysymys. Ei voida Mainittakoon vielä, että myös kunnalliselä-
24602: pitää oikeana sitä, että kansan yhteisillä vero- mässä on kiinnitetty huomiota alkoholin käyt-
24603: varoilla kustannetaan tällaista ylellisyyttä, kos- töön edustustilaisuuksissa. Äsken rteki Oulun
24604: ka näillä varoille on olemassa paljon tärkeäm- kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuutettu
24605: piä ja kiireellisempiä sijoituskohteita, esim. köy- Juho Nissinaho esityksen kaupunginhallituksel-
24606: hät, sairaat, vammautuneet, sotaveteraanit, nuo- le, että kaupungin tilaisuuksissa ei tarjoiltaisi
24607: riso ja eläkeläiset. Ei ole oikein sekään, että alkoholijuomia. Asiasta on muutenkin käyty
24608: juuri tällaisissa edustustilaisuuksissa käyville Oulussa keskustelua myös julkisen sanan pals-
24609: yhteiskunnan parempiasaisille ja suurituloisille toilla.
24610: tarjoillaan ilmaiseksi alkoholia yhteiskunnan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24611: vähäosaistenkin verovaroilla. nioittavasti eduskunnan hyväksy:ttäväksi toivo·
24612: Muutenkin valtiovallan ja julkisuuden henki- muksen,
24613: löiden olisi esimerkillään pyrittävä edistämään
24614: raittiutta. Yleistä elämänmenoa olisi ohjattava että hallitus heti ryhtyisi edistämään
24615: nimenomaan siihen suuntaan, että alkoholin julkisen elämän raitislumista · ja estä-
24616: käyttö pyrittäisiin pitämään kansalaisten yksi- mään verovarojen tuhlailua poistamalla
24617: tyiselämään kuuluvana asiana ja pitämään alko- ilmaisen alkoholitarjoilun ministeriöi-
24618: holi erillään virasta ja edustuksesta. Johtoase- den, maaherranvirastojen ja muiden val-
24619: massa olevien henkilöiden ja heidän vieraidensa tion virastojen ja laitosten sekä valtion-
24620: pitäisi kustantaa mahdolliset alkoholimenonsa apua saavien yhteisöjen edustustilai-
24621: omasta kukkarastaan kuten köyhempikin väestö suuksista.
24622: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1983
24623:
24624: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Veikko Vennamo
24625: Reino Jyrkilä Vieno Eklund Reijo Enävaara
24626: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti
24627: 628 1983 vp.
24628:
24629: Toivomusaloite n:o 566
24630:
24631:
24632:
24633:
24634: Kortesalmi ym.: Haitta-aineselostuksen liittämisestä alkoholijuo-
24635: mapulloihin
24636:
24637:
24638: Eduskunnalle
24639:
24640: Tutkimus on viime aikoina perinpohjaisesti Käsityksemme mukaan yleisöä olisi varoitet-
24641: selvittänyt sen, että alkoholijuomien haitallinen tava alkoholin vaaroista. Tämä voisi tapahtua
24642: aine on etyylialkoholi itse. Alkoholijuomien liittämällä alkoholijuomapulloihin haitta-ainese-
24643: kuluttajilla ei tästä ole riittävästi tietoa. Päin- lostus, jonka teksti voisi esimerkiksi kuulua:
24644: vastoin monet yhä luulevat alkoholia terveelli- "Sisältää etyylialkoholia, joka on terveydelle
24645: seksi raviOJto- ja nautintoaineeksi, joka sitä- vaarallista. Tämä pullo sisältää grammaa
24646: paitsi auttaa moniin sairauksiin. etyylialkoholia. Mikäli keskikokoinen mies
24647: Alkoholijuomien äärimmäisen kohtuullinen nauttii päivittäin 60 g etyylialkoholia, se saat-
24648: nauttiminen, yksi tai kaksi ravintola-annosta taa vahingoittaa hänen mahalaukkuaan, mak-
24649: päivässä pitemmän ajan kuluessa, ei tietenkään saansa, hermostoaan, verenkiertoelimiään ja
24650: koidu terveydelle vaaraksi, jopa se eräiden lihaksistoaan. Nuorilla ja naisilla tämä raja on
24651: tutkimusten mukaan voisi varjella sydänin- vielä alhaisempi. Jo yhden tai kahden ravintola-
24652: farktilta. annoksen nauttiminen saattaa koitua vahingol-
24653: Suomalainen juomatapa on kuitenkin sellai- liseksi työssä, liikenteessä, lasta odottaessa sekä
24654: nen, että kerran alkuun päästyä ei pysytä vaa- sairaana, varsinkin jos alkoholi nautitaan yhdes-
24655: rattoman rajan alapuolella. sä lääkeaineen kanssa."
24656: On todettu, että jos alkoholijuomia nauti- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24657: taan varovaisesti päivän mittaan niin, ettei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24658: siitä tule humalaan, mutta että kulutus kuiten-
24659: kin nousee yli vaarallisen rajan, siitä aiheutuu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24660: vuosien mittaan ruuansulatuselinten, maksan, menpiteisiin haitta-aineselostuksen kiin-
24661: verenkiertoelinten, hermoston ja lihaksiston nittämiseksi maassa myytäviin alkoholi-
24662: pahoja sairauksia. juomapulloihin.
24663: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1983
24664:
24665: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio Pentti Skön
24666: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
24667: Vieno Eklund Veikko Vennamo
24668: 198.3 vp. 629
24669:
24670: Toivomusaloite n:o 567
24671:
24672:
24673:
24674:
24675: Kortesalmi ym.: Tupakoinnin kieltämisestä lain nojalla työtiloissa
24676:
24677:
24678: Eduskunnalle
24679:
24680: Lääkintöhallituksen teettämän terveyskasva- Selvästi on sen lisäksi osoitettu, että tupa-
24681: tustutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista kansavusta on haittaa sepelvaltimotautia pote-
24682: kannattaa tupakoinnin kieltämistä työtiloissa, ville, joiden alttiutta angina pectoris -kohtauk-
24683: joissa työskentelee tupakoimattomia. siin se lisää.
24684: Tilastokeskuksen toimittamassa haastattelu- Yllä mainitussa japanilaistutkimuksessa tode-
24685: tutkimuksessa 94 % vastaajista oli sitä mieltä, taan mm., että tupakoivien miesten tupakoi-
24686: että tupakoimattomille on suotava savuttomat mattomilla vaimailla esiintyy keuhkosyöpää ylei-
24687: työskentelytilat. semmin kuin muilla.
24688: Uusimpien tutkimustulosten mukaan tupakan Tupakointi työtiloissa tai muissa sisätiloit:sa
24689: palavasta päästä lähtevä savu on huomattavasti on siis tupakoimattomille paitsi ärsyttävä ja
24690: vaarallisempaa kuin savu, jonka tupakoitsija viihtyisyyttä heikentävä tekijä myös ajanoloon
24691: vetää keuhkoihinsa. Tämän lisäksi Japanissa vakavasti otettava terveysriski. Erittäin paha
24692: valmistunut tutkimus osoittaa, että aktiivinen puute tupakkalaissa on se, ettei tupakointi-
24693: tupakointi on erittäin varteenotettava syöpä- kieltoja tupakkalain nojalla säädetty työtiloihin
24694: riski. eikä työpaikkojen sosiaalitiloihin. Kuitenkin on
24695: Tupakoitsijan ympäristöön levittämässä sa- erittäin tärkeätä se, että työpaikkatupakointia
24696: vussa on viisinkertainen määrä häkäkaasua, päästään tehokkaasti rajoittamaan siten, ettei
24697: kolminkertainen määrä tervaa ja nikotiinia, tupakoimattomien tarvitse kärsiä ja altistua
24698: nelinkertainen määrä syöpää aiheuttavaa bents- haitta-aineille.
24699: pyreeniä, runsaasti enemmän syöpävaarallisia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24700: nitrosamineita sekä monikymmenkertainen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24701: määrä ammoniakkia siihen tupakansavuun ver- muksen,
24702: rattuna, jonka tupakoitsija vetää keuhkoihinsa.
24703: Tunnin oleskelu savuisessa työtilassa vastaa että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
24704: eräiden arvioiden mukaan yhden savukkeen tupakkalain muuttamiseksi siten, että
24705: polttamista. Huonosti Hmastoiduissa työtiloissa tupakointi tupakkalain nojalla säädettäi-
24706: on nyt mitattu häkäkaasupitoisuuksia, jotka siin kiellettäväksi myös työtiloissa sekä
24707: ylittävät työpaikkoja koskevat enimmäispitoi- työpaikkojen sosiaalitiloissa.
24708: suudet.
24709: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
24710:
24711: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
24712: Mikko Vainio Veikko Vennamo Vieno Eklund
24713: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
24714: 630 1983 vp.
24715:
24716: Toivomusaloite n:o 568
24717:
24718:
24719:
24720:
24721: Kortesalmi ym.: Huumerikollisuuden leviämisen estämisestä
24722:
24723:
24724: Eduskunnalle
24725:
24726: Huumerikollisuuden leviäminen maahamme tun ihmisen kärsimykset toki loppuvat, mutta
24727: on vakava tosiasia. Vuoden vaihteessa 1980 huumeilla murhaaminen on pitkäaikainen, erit-
24728: -81 voitiin todeta uuden huumeiden myynti- täin kiduttava ja säälimätön prosessi. Tämän
24729: kampanjan maihinnousu erityisesti Helsinkiin. johdoSJta nimenomaan huumeiden välittäjien
24730: Tästä oli merkkejä havaittavissa mm. julki- ja kauppiaiden rangaistuksia olisi todella mitä
24731: silla paikoilla, joilla esiintyi tietyn huumekas- ankarimmin kovennettava.
24732: vin kuvia. Alkuvuodesta 1982 on paljastunut Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24733: Pohjois-Suomessa Kemin ja Tornion seudulla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24734: ja muuallakin erittäin laajaa ja huolestuttavaa vomuksen,
24735: huumerikollisuutta.
24736: Huumeiden levittämisen ehkäisemiseksi on että hallitus kiireesti ryhtyisi tehok-
24737: tehokkain keino rangaistusten koventaminen. kaisiin toimiin maahamme leviävän
24738: Huumerikosten rangaistukset ovat kansamme uuden vaarallisen huumekampanjan
24739: laajalti omaksuman käsityksen mukaan aivan ehkäisemiseksi sekä samalla myös huu-
24740: liian lievät. Huumeiden kauppaaminen ja välit- meiden kauppiaiden ja maahantuojien
24741: täminen on verrattavissa lähimain murhaan, rangaistusten koventamiseksi nykyistä
24742: vieläpä pahempaankin rikokseen, sillä murha- huomattavasti ankarammiksi.
24743: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
24744:
24745: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
24746: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
24747: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
24748: 1983 vp. 631
24749:
24750: Toivomusaloite n:o 569
24751:
24752:
24753:
24754:
24755: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Perhelääkäriajatukselle rakentuvan hoi-
24756: tojärjestelmän aikaansaamisesta
24757:
24758:
24759: Eduskunnalle
24760:
24761: Vuonna 1972 säädetty kansanterveyslaki oli 1 ) Molemminpuoliseen, inhimilliseen vuoro-
24762: huomattava edistysaskel maamme terveyden- ja vaikutukseen perustuvan hoitosuhteen.
24763: sairaanhoidossa. Terveydenhuoltoamme vaivaa 2) Potilaan helppouden saada yhteys häntä
24764: kuitenkin edelleen muun muassa hoitosuhteen hoitavaan lääkäriin ja tämän mukanaan tuoman
24765: jatkuvuuden puute. Terveyspolitiikka perustuu turvallisuuden tunteen jo etukäteen.
24766: myös pitkälle mekanistiseen terveyskäsitykseen. 3) Hoitosuhteen jatkuvuuden.
24767: Terveydenhuoltojärjestelmämme ei tällä het- 4) Potilaan kokonaishoidon, jolloin sama
24768: kellä hoida ihmistä kokonaisuutena. Lääkärien henkilö pystyisi hoitamaan ·sekä fyysisen että
24769: ja muun terveydenhoitohenkilökunnan vaihtu- psyykkisen puolen.
24770: vuus on suuri, jolloin ei ole edellytyksiä uuden- 5) Virkavaltaisuuden vähenemisen.
24771: laiselle hoitoajattelulle. Yhtä kipeästi kuin re- 6) Lääkärin mahdollisuuden käyttää apunaan
24772: surssien lisäämistä, terveydenhuollossa kaivataan eri alojen erikoislääkäreitä potilaan terveyden-
24773: nykyisten voimavarojen järkevämpää käyttöä. tilan sitä vaatiessa ja valmiuden toimia kiin-
24774: Saarijärven-Karstulan seudun ja Jyväskylän teässä yhteistyössä muun terveydenhuoltohenki-
24775: kaupungin terveyskeskuksissa suoritettiin v. lökunnan kanssa.
24776: 1979-81 kokeilu, joka lähti perhekeskeisestä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24777: ajattelutavasta. Tästä ns. perhelääkärikokeilusta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24778: saavutetut kokemukset ovat olleet hyvin myön- muksen,
24779: teisiä.
24780: Se, että potilas itse saisi valita häntä hoita- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
24781: van lääkärin tai terveydenhoitajan, toisi muka- perhelääkäriajatukselle rakentuvan hoito-
24782: naan ainakin seuraavia etuja: järjestelmän aikaansaamiseksi maaham-
24783: me.
24784: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24785:
24786: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kalevi Mattila Toivo Yläjärvi
24787: Aapo Saari Väinö Raudaskoski Hannu Tenhiälä
24788: Hannu Kemppainen Juhani Alaranta Olavi Martikainen
24789: Tytti Isohookana-Asunmaa
24790: 632 1983 vp.
24791:
24792: Toivomusaloite n:o 570
24793:
24794:
24795:
24796:
24797: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Pienmyymälöiden vapauttamisesta auki-
24798: ololain noudattamisesta
24799:
24800:
24801: Eduskunnalle
24802:
24803: Suurten keskusliikkeiden puristuksessa käy keuksia ja vaatii runsaasti järjestelyjä. Kaupan
24804: pienkauppa usein toivotonta taistelua olemas- joustavat aukioloajat palvelisivat myös kulut-
24805: saolostaan. Pienkauppa ei kykene hintakilpai- tajan etua.
24806: luun suurliikkeiden päivittäis- ja aletarjousten Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
24807: kanssa. Sen sijaan pienkauppa voisi kilpailla nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24808: palveluilla, jos sille annettaisiin siihen mah-
24809: dollisuus. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24810: Useille työntekijäryhmille ostosten teko kaup- pienmyymälöiden vapauttamiseksi auki-
24811: pojen normaalina aukioloaikana tuottaa Vai- ololain noudattamisesta.
24812: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24813:
24814: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko Aho Juhani Alaranta
24815: Pirkko Ikonen Timo Kietäväinen Tytti Isohookana-Asunmaa
24816: Lea Sutinen Jukka Vihriälä Liisa Hilpelä
24817: Katri-Helena Eskelinen Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä
24818: Liisa Kulhia Väinö Raudaskoski Olavi Martikainen
24819: 1983 vp. 633
24820:
24821: Toivomusaloite n:o 571
24822:
24823:
24824:
24825:
24826: E. Laine ym.: Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen ottamisesta
24827: valtion haltuun
24828:
24829:
24830: Eduskunnalle
24831:
24832: Valtioneuvostolle maaliskuun 31 pa1vana järjestämiseen, jossa nykyistä paremmin otet-
24833: 1950 antamassaan lausunnossa sosialisoimis- taisiin huomioon kansalaisten terveydelliset ja
24834: komitea mm. ehdotti toimikunnan asettamista taloudelliset näkokohdat. Pieniin yksikköihin
24835: laatimaan ehdotukset maan apteekkilaitoksen jakautuneen jakeluportaan ottaminen valtion
24836: järjestämisestä. Komitean mietinnössä lähdetään haltuun ei mielestämme yleisesti ole perustelta-
24837: siitä, että apteekkitavarain maahantuonti ja tuk- vissa. Apteekilaitos, vaikka ja:kautuukin pieniin
24838: kumyynti otetaan valtion haltuun, samoin jake- yksikköihin, toimii kuitenkin alalla, jossa sosiaa-
24839: luverkosto. Lääketeollisuuden kohdalla edelly- lisilla ja terveydellisillä näkökohdilla voidaan
24840: tettiin valtion lääketeollisuuden luomista ja tämän jakeluportaan kansallistamista puoltaa.
24841: tällä alalla toimivien tehtaitten siirtämistä val- Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen val-
24842: tion omistukseen ja hallintaan. tion haltuun ottamisen puolesta puhuu sekin,
24843: Ehdotuksensa perusteluissa komitea korosti että valtio ja kunnat osallistuvat nykyisin jo
24844: lääkkeiden ja lääkeaineiden tuotannon sekä monilla eri tavoin terveydenhoidon kustannuk-
24845: myynnin yleishyödyllistä luonnetta todeten, että siin. Sairausvakuutuslain kehittäminen vapaan
24846: "yksityistä voittoperiaatetta voidaan kaikkein lääkäri- ja lääkehuollon asteelle edellyttää myös
24847: vähimmin hyväksyä alalla, jonka yksinomaisena yksityiseen voitontavoitteluun perustuvan lääke-
24848: tarkoituksena on sairauksien ehkäiseminen tai tuotannon ja jakelun ottamista valtion haltuun.
24849: parantaminen". Sairausvakuutuslain voimaantulon jälkeen ta-
24850: Kysymys lääketeollisuuden ja apteekkilaitok- pahtuneet laboratoriomaksujen ja lääkkeiden
24851: sen valtion haltuun ottamisesta on monistakin hintojen korotukset osoittavat myös edellä mai-
24852: eri syistä tullut entistä ajankohtaisemmaksi. nitun toimenpiteen tarpeellisuuden.
24853: Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen tehtävänä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
24854: olisi mielestämme huolehtia siitä, että kansa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24855: laiset saisivat lääkkeet mahdollisimman halvalla.
24856: Suurelta osalta kaupallisiin näkökohtiin perus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24857: tuvasta lääkkeiden ja lääkeaineiden mainosta- lääketeollisuuden, apteekkitavarain maa-
24858: misesta pitäisi voida luopua. Lääketeollisuuden hantuonnin ja tukkumyynnin sekä ap-
24859: ottaminen valtion haltuun antaisi mahdollisuu- teekkilaitoksen ottamiseksi valtion hal-
24860: den lääkkeiden tuotannon ja jakelun uudelleen tuun.
24861: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
24862:
24863: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen
24864: Anna-Liisa Jokinen Matti Kautto
24865:
24866:
24867:
24868:
24869: 80 088300420M
24870: 634 1983 vp.
24871:
24872: Toivomusaloite n:o 572
24873:
24874:
24875:
24876:
24877: E. Laine ym.: Anniskeluoikeuksien epäämisestä moottonaJoneu-
24878: voilla liikkuvia palveleviha majoitus- ja ravitsemisliikkeiltä
24879:
24880:
24881: Eduskunnalle
24882:
24883: Maahamme on viime vuosina perustettu Uusimpien tutkimusten mukaan autonajotaito
24884: useita automatkailijoita palvelevia moottoriho- alkaa heiketä heti, kun verenalkoholi on nous-
24885: telleja ja motelleja, joka tarjoava:t siistejä ja sut 0,2-0,3 promilleen eli niin korkeaksi, että
24886: halpoja yösijoja sekä myös ruokailumahdolli- se voidaan mitata. Tähän riittää 1-2 pulloa
24887: suuden, jota käyttävät hyväkseen myös sellai- olutta. Auton ajaminen humalatilan nousuvai-
24888: set autoilijat, jotka eivät yövy motellissa. heessa on erityisen vaarallista. V. 1949 mietin-
24889: Monet toiminnassa tai perusteilla olevat tönsä jättänyt verenalkoholikomitea esittikin
24890: moottorihotellit ovat hankkineet anniskeluoi- rangaistavaksi sitä, joka nautittuaan enemmän
24891: keudet. Täten luonne rauhallisena yöpymis- kuin 2,25 painoprosenttia alkoholia sisältävää
24892: paikkana ilmeisesti kärsii. Hotelli- ja ravintola- juomaa ryhtyy kuljettamaan moottoriajoneuvoa
24893: toimikunnan mietinnössä todettiin, että hotelli- ennen kuin kaksi tuntia on kulunut nauttimisen
24894: ravintolat on yleensä mitoitetJtu hotellivieraiden lopettamisesta, vaikkei häntä voitaisikaan muu-
24895: tarvetta suuremmiksi ja ne ovat siten menettä- ten syyttää rattijuoppoudesta.
24896: neet merkityksensä varsinaisina majoitusliikkei- Anniskeluoikeuksien myöntäminen moottori-
24897: den ravintoloina. Sama virhe on tehty mootJtori- hotellien ja motellien ravintoloille on kehittä-
24898: ajoneuvoilla liikkuville matkailijoille tarkoitet- nyt niitä niiden tarkoitukselle vieraaseen ja
24899: tujen majoitusliikkeiden kohdalla. Niillä motel- matkailuolojen kannalta virheelliseen suuntaan
24900: leilla, jotka eivät ole hankkineet anniskeluoi- sekä tuottaa liiaksi vaaraa liikenneturvallisuu-
24901: keuksia, on mahdollisuus tarjoilla keskiolutta. delle.
24902: Moottorihotellin ja motellin luonteeseen kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24903: luu palvella matkailijoita, ei paikkakunnan väes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24904: töä. Niitä ei yleensä sijoitetakaan suuriin asu-
24905: tuskeskuksiin. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi sel-
24906: Moottorihotelleissa ja motelleissa yöpyvät ja laisiin toimenpiteisiin, että pääasiassa
24907: niiden ravintoloissa ruokailevat henkilöt saapu- moottoriajoneuvoilla liikkuvia henki-
24908: vat sinne melkein poikkeuksetta omilla autoil- löitä palveleville majoitus- ja ravitsemis-
24909: laan. Tällöin on olemassa vaara, että he lähte- liikkeille ei myönnettäisi anniskeluoi-
24910: vät ajoon alkoholin vaikutuksen alaisena. keuksia.
24911: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
24912:
24913: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
24914: 1983 vp. 635
24915:
24916: Toivomusaloite n:o 573
24917:
24918:
24919:
24920:
24921: E. Laine ym.: Määrärahasta raittiusjärjestöjen toimitilojen sekä
24922: koulutus- ja leirikeskusten kunnostamiseen
24923:
24924:
24925: Eduskunnalle
24926:
24927: Valtion tulo- ja menoarvion momentilla suunnitelmassa esitetty tällaisiin tarkoituksiin
24928: 33.51.50 (Valtionapu raittiustyöhön sekä alko- eri määrärahat.
24929: holista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn) ole- Käsityksemme mukaan näin tulisi menetellä
24930: vasta määrärahasta on raittiusjärjestöille annettu myös raittiusjärjestöjen kohdalla.
24931: avustusta koulutus- ja leirikeskusten rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24932: seen ja niiden kunnostamiseen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24933: Vaikka näiden koulutus- ja leirikeskusten
24934: samoin kuin raittiusjärjestöjen toimitilojen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin t'Ji-
24935: hankkiminen ja kunnostaminen ovat raittius- menpiteisiin erityismäärärahan ottami-
24936: työtä, ei ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, seksi valtion vuoden 1984 tulo- ja me-
24937: että ne ovat samalla momentilla kaikkien rait- noarvioesitykseen raittiusjärjestöjen kou-
24938: tiusjärjestöjen toimintamäärärahojen kanssa. lutus- ja leirikeskusten sekä toimitilojen
24939: Urheilu- ja nuorisojärjestöillekin on budje- rakentamiseen ja kunnostamiseen.
24940: tin momenteilta 29.91.50 ja 29.91.51 käyttö-
24941: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24942:
24943: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Anssi Joutsenlahti
24944: Sten Söderström J. Juhani Kortesalmi Hannde Pokka
24945: Anna-Kaarina Louvo Olavi Ronkainen
24946: 636 1983 vp.
24947:
24948: Toivomusaloite n:o 574
24949:
24950:
24951:
24952:
24953: E. Laine ym.: Pienyrittäjien toimeentulon ja tasa-arvoisuuden
24954: toteuttamisesta tuotteiden välityksestä alennuksia määrät-
24955: täessä
24956:
24957:
24958: EduskunnaUe
24959:
24960: Pienyrittäjien asema maassamme on suuriin tuonti- ja tukkuliikkeiden menettely niiden an-
24961: kauppaliikkeisiin ja pääomavaltaisiin yrityksiin taessa alueellisia yksinmyyntioikeuksia. Kun
24962: verrattuna erittäin heikko. Pienet yrittäjät ovat esim. autotarvikealan pienliike hankkii korjaa-
24963: monessa suhteessa eriarvoisessa asemassa. Esim. moasiakkaalleen välttämättömiä tuotteita tällai-
24964: autotarvikealalla maahantuonti- ja tukkuliikkeet sesta yksinmyyntioikeuden saaneesta liikkeestä
24965: myöntävät tarvikkeitten vähittäismyyjille hyvin ja saa saman alennuksen kuin a.o. korjaamo-
24966: erilaisia maksuaikoja ja alennuksia. Näin suur- asiakas itse, ei pienyrittäjälle jää mitään palk-
24967: ten ja pienten yrittäjien kilpailuasemat muodos- kiota välittämästään tuotteesta.
24968: tuvat ratkaisevasti erilaisiksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24969: Esim. ns. perusaiennusta myönnettäessä pie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24970: nen ja suuren vähittäismyyjän ero voi muodos-
24971: tua jopa 20 prosentiksi. Tämän lisäksi tulevat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24972: kuukausi-, vuosi- ja määräostoalennukset, jotka pienyrittäjien toimeentulon ja tasa-arvoi-
24973: pienten yrittäjien osalta jäävät vähäisiksi. suuden toteuttamiseksi tuotteiden väli-
24974: Toisen merkittävän epätasa-arvoa aiheuttavan tyksestä myönnettäviä alennuksia mää-
24975: epäkohdan synnyttää mm. eräiden maahan- rättäessä.
24976: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
24977:
24978: Ensio Laine Matti Kautto
24979: 1983 vp. 637
24980:
24981: Toivomusaloite n:o 575
24982:
24983:
24984:
24985:
24986: U. Leppänen ym.: Vanhainkodeissa käytettävien rau!hoittavien
24987: lääkkeiden määrästä
24988:
24989:
24990: Eduskunnal1e
24991:
24992: Sairaaloissa ja vanhainkodeissa näytetään käy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24993: tettävän erittäin paljon erilaisia rauhoittavia tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24994: ja muita lääkkeitä tapauksissa, joissa kysymyk- sen,
24995: sessä olevien lääkkeiden käytöllä ei ole mer-
24996: kitystä asianomaisen hoidon kannalta. Kysy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24997: mys on näissä tapauksissa vain siitä, että po- tutkimuksen suorittamiseksi siitä, käy-
24998: tilas tai vanhus pysyy rauhallisena. Tällainen tetäänkö sairaaloissa ;a vanhainkodeissa
24999: lääkehoito ei kuitenkaan ole mitenkään perus- tarpeettomasti rauhoittavia lääkkeitä.
25000: teltavissa.
25001: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25002:
25003: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
25004: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
25005: Reino Jyrkilä
25006: 638 1983 vp.
25007:
25008: Toivomusaloite n:o 576
25009:
25010:
25011:
25012:
25013: U. Leppänen ym.: Liikkeiden aukioloa koskevien !Säännösten
25014: väljentämisestä
25015:
25016:
25017: EduskunnaBe
25018:
25019: Suomessa ainoana maana Länsi-Euroopassa työajan suhteen lakisääteiset voimakkaat ra-
25020: on liikkeiden aukioloaikaa lailla rajoitettu. Tä- joitukset ovat tarpeen.
25021: mä johtuu siitä, että liikkeiden aukioloaikojen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25022: rajoitukset palvelevat kaupan monopoleja. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25023: Yksityiselle pienyrittäjälle on annettava
25024: mahdollisuus harjoittaa elinkeinoaan milloin että hallitus antaisi esityksen liik-
25025: hän haluaa. Lailla tätä ei pidä rajoittaa. Ko- keiden aukioloa rajoiltavien säännösten
25026: konaan eri asia on se seikka, että työntekijöiden kumoamisesta pienyrittäjien kohdalla.
25027: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25028:
25029: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
25030: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
25031: Reino Jyrkilä
25032: 1983 vp. 639
25033:
25034: Toivomusaloite n:o 577
25035:
25036:
25037:
25038:
25039: U. Leppänen ym.: Suurmarkettien perustamisen kieltämisestä
25040:
25041:
25042: Eduskunnalie
25043:
25044: Kaupan monopolien suunnitelmallisesti luo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25045: ma suurmarketlinja on aiheuttanut kymmenien- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25046: tuhansien työpaikkojen menetykset sekä aiheut-
25047: taa jatkuvasti kuluttajalle ylimääräisiä matka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25048: ja muita kuluja. Palveleva kauppamuoto on esityksen antamiseksi eduskunnalle ns.
25049: suurelta osalta tuhottu. suurmarkettien perustamisen kieltävän
25050: On välttämätöntä, että lakisääteisesti este- lain aikaansaamiseksi.
25051: tään kaupan monopoleja jatkamasta suurmar-
25052: kettien luomista.
25053: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25054:
25055: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
25056: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
25057: Reino Jyrkilä
25058: 640 1983 vp.
25059:
25060: Toivomusaloite n:o 578
25061:
25062:
25063:
25064:
25065: U. Leppänen ym.: Suurmarkettien tarjousten ostorajoiltusten
25066: kieltämisestä
25067:
25068:
25069: EduskunnaHe
25070:
25071: Suurmarketit pitävät jatkuvasti tarjousalen- on seurannut kaupan alalla laajaa työpaikko-
25072: nusmyyntiä, jolloin ostosten määrää rajoite- jen vähentämistä.
25073: taan. Kysymyksessä on lähinnä asiakkaiden Edellä olevin perustein ehdotamme kun-
25074: houkuttelu pitkienkin etäisyyksien takaa. Täl- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25075: löin asiakkaalle aiheutuu suuret matkakustan- muksen,
25076: nukset ja tosiasiassa asiakas ei näistä ostora-
25077: joitusten alaisista tarjouksista hyödy. Tämä että hallitus ryhtyisi toimiin lähikau-
25078: suurmarkettien toiminta on aiheuttanut tuhan- pan pelastamiseksi suurmarkettien tar-
25079: sien lähi- ja kyläkauppojen kuoleman. Tästä jousten ostorajoitusmyynnin lopettami-
25080: sella.
25081: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25082:
25083: Urpo Leppänen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25084: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
25085: 1983 vp. 641
25086:
25087: Toivomusaloite n:o 579
25088:
25089:
25090:
25091:
25092: U. Leppänen ym.: Tukku- ja vähittäisportaan kohtuuttomien
25093: sopimusehtojen estämisestä
25094:
25095:
25096: Eduskunnal1e
25097:
25098: Monopoliluonteisessa asemassa olevat tukku- ei näytä olevan mahdollisuutta saada korjausta
25099: liikkeet niin normaalin vähittäiskaupan kuin muuten kuin lainsäädäntöteitse.
25100: myös polttoaineiden jakelun alalla sitovat pien- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25101: yrittäjäsopimuspuolensa kohtuuttomien sopi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25102: musehtojen kautta. Tämä on johtanut siihen,
25103: että kauppias ja dealer ovat lähinnä velka- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25104: orjan asemassa ja hyödyn korjaa tukkuporras. menpiteisiin esitysten antamiseksi edus-
25105: Tämä koskee myös tukkuliikkeiden markkina- kunnalle tukku- ja vähittäisportaan so-
25106: osuudesta käymän kilpailun kustannuksia, jois- pimusten kohtuuttomuusehtojen laki-
25107: ta aiheettomasti kärsii pienyrittäjä. Asiantilaan sääteiseksi estämiseksi.
25108: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25109:
25110: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
25111: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
25112: Reino Jyrkilä
25113:
25114:
25115:
25116:
25117: 81 088300420M
25118: 642 198.3 vp.
25119:
25120: Toivomusaloite n:o 580
25121:
25122:
25123:
25124:
25125: U. Leppänen ym.: Polttoaineen myynnistä huoltoaseman. omis-
25126: tajalle tulevan osuuden korottamisesta
25127:
25128:
25129: Eduskunnalie
25130:
25131: Huoltoasemapienyrittäjät, olipa kysymys Koska polttoaineiden alkujakelussa on val-
25132: omistusasemasta tai öljy-yhtiön vuokra-asemasta, tion yhtiön eli Nesteen monopoli, valtiovalta
25133: ovat ajautuneet viime vuosina suuriin vaikeuk- voi huolehtia, että kokonaismyyntipalkkio jae-
25134: siin. Tämä johtuu toisaalta toimintakustannus- taan oikeudenmukaisesti jakeluyhtiön ja huolto-
25135: ten noususta ja toisaalta siitä, että polttoainei- asemayrittäjän välillä. Neste Oy:n ylisuuret voi-
25136: den kokonaismyyntipalkkiosta jakeluyhtiöt vie- tot eivät myöskään ole hyväksyttäviä.
25137: vät liian suuren osan. Nimittäin olemassaole- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25138: vien tietojen perusteella tukkuliikkeenomaisesti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25139: toimivien jakeluyhtiöiden osuus on suurempi
25140: kuin huoltoasemapienyrittäjän osuus. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25141: Myyntipalkkion vinoutuminen jakeluyhtiöi- menpiteisiin polttoaineiden kokonais-
25142: den eduksi on johtanut myöskin vääriin inves- myyntipalkkion jaon korjaamiseksi huol-
25143: tointeihin, kuten esimerkiksi tarpeettoman laa- toasemapienyrittäjälle edullisemmaksi se-
25144: jasti itsepalveluun siirtymiseen, joka on vienyt kä tarvittaessa antaisi eduskunnalle esi-
25145: huoltoasema-alalta tuhansia työpaikkoja nuorilta tyksen polttoaineiden myyntipalkkiolais-
25146: miehiltä. ta.
25147: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25148:
25149: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
25150: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
25151: Reino Jyrkilä
25152: 1983 vp. 643
25153:
25154: Toivomusaloite n:o 581
25155:
25156:
25157:
25158:
25159: Louvo ym.: Toiminta-avustusten antamisesita ralttmsJat)estoJen
25160: piirijärjestöille suoraan lääninhallitusten välityksellä
25161:
25162:
25163: EduskunnaHe
25164:
25165: Raittiuspiirijärjestöt, JOlta on useimmilla tiettavastl kaavailtu jatkuvan myös 1. 1. 1984
25166: yleisillä raittiuskeskusjärjestöillä, ovat osoittau- voimaan tulevan raittiustyölain aikana.
25167: tuneet tarpeellisiksi paikallisyhdistysten toimin- Raittiuskeskusjärjestöiltä piirijärjestöille väli-
25168: nan ohjauksessa ja koordinoinoissa sekä yhteis- tetyt avustukset ovat olleet riittämättömiä, sil-
25169: to~minnassa kuntien raittiuslautakuntien sekä lä valtionavustukset eivät ole peittäneet keskus-
25170: lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen järjestöjen omia välittömiä tarpeita. Keskus-
25171: kanssa. Piirijärjestöillä on myös mm. kurssi- järjestöjen maksuvalmiusvaikeuksien takia pii-
25172: ja leiritoimintaa sekä tiedotustoimintaa. rijärjestöille myönnettyjen avustusten maksa-
25173: Raittiuspiirijärjestöjen omatoimineo varain- minen on saattanut viivästyä.
25174: hankinta, kuten esimerkiksi palvelujen suorit- Raittiuspiirijärjestöissä ja osittain myös rait-
25175: taminen kunnille, vähentää niiden mahdolli- tiuskeskusjärjestöissä on päädytty siihen, että
25176: suuksia hoitaa ensisijaisia koordinaatio- ja oh- raittiuspiirijärjestöjen valtionavustukset olisi
25177: jaustehtäviä. Kunnat taas eivät voi niille an- tarkoituksenmukaista jakaa välittömästi läänin-
25178: taa yleisavustuksia, koska kunnallislainsäädän- hallitusten kautta. Tällöin avustukset tulisivat
25179: nön mukaan avustuskelpoista on vain välittö- raittiuspiirijärjestöille ajallaan. Myös niiden ha-
25180: mästi kuntaan kohdistuva toiminta. keminen, tilittäminen ja käytön valvonta hel-
25181: Raittiuspiirijärjestöjen tehokas työskentely pottuisi. Lisäksi tällainen uudistus kiinteyttäi-
25182: edellyttäisi pää- tai sivutoimista toimihenkilöä si lääninhallitusten ja raittiuspiirijärjestöjen vä-
25183: ja riittäviä varoja ohjaustoimintaan, tiedotuk- listä yhteistoimintaa.
25184: seen ja kansainväliseen hallintoon. Tämä on Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
25185: mahdollista saada aikaan vain lisäämällä näille kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25186: järjestöille osoitettavia valtionavustuksia.
25187: Alkoholilain 98 § :n mukaisesti valtionavus- että hallitus ryhtyisi toimiin toiminta-
25188: tusta saavat raittiuskeskusjärjestöt voivat jakaa avustusten antamiseksi raittiusjärjestö-
25189: tästä avustuksesta harkintansa mukaan avus- jen piirijärjestöille suoraan lääninhalli-
25190: tuksia piirijärjestöilleen. Tämän järjestelyn on tusten välityksellä.
25191: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25192:
25193: Anna-Kaarina Louvo Aino Pohjanoksa Aila Jokinen
25194: Boris Renlund Pekka Löyttyniemi Tapio Holvitie
25195: Olavi Ronkainen Helena Pesola Pirjo Rusanen
25196: Hannele Pokka Saara Mikkola Eeva Turunen
25197: Anssi Joutsenlahti Riitta Uosukainen Anna-Liisa Piipari
25198: Heikki Järvenpää Kaarina Dromberg Ensio Laine
25199: Liisa Hilpelä
25200: 644 1983 vp.
25201:
25202: Toivomusaloite n:o 582
25203:
25204:
25205:
25206:
25207: Louvo ym.: Elintarvikkeiden raaka-aineiden hiven- ja kivennäis-
25208: ainepitoisuuden ilmoittamisesta
25209:
25210:
25211: Eduskunnalle
25212:
25213: Suomessa tuotetut elintarvikkeiden raaka- lyssä tavanomaisin menetelmin. Täten koituoei-
25214: aineet ovat niin torjunta-ainejäämien kuin hai- ta ylimääräisiä tuotantokustannuksia ei voida
25215: tallisten raskasmetallienkin suhteen pääasiassa kuitenkaan osoittaa tuotteissa esim. tuoteselos-
25216: hyvin puhtaita. Ongelmanamme on, että maa- tuksien avulla, koska elinkeinohallitus ei tuot-
25217: perässämme on liian niukasti monia elämälle teiden päällysmerkinnöissä salli mainittavan il-
25218: välttämättömiä hiven- ja kivennäisaineita ja man erityistä lupaa muita hiven- ja kivennäis-
25219: maaperämme on myös köyhtynyt pitkäaikaisen, aineita kuin keskimääräistä runsaamman raudan
25220: yksipuolisen, vain pääravinteita sisältävien kei- ja kalsiumin määrän. Kuitenkin elinkeinohalli-
25221: nolannoitteiden käytön johdosta. Yhä lisäänty- tuksen ohjeissa ( 499/51/79) sanotaan: "Sään-
25222: vä, varsinkin rikkipitoisten fossiilisten poltto- nellyn ravintoarvon ilmoittamisen voidaan myös
25223: aineiden käytöstä aiheutuvien happamien satei- odottaa johtavan ravitsemuksellisten seikkojen
25224: den aikaansaama maaperän happaneminen lisää lisääntyvään huomioon ottamiseen tuotekehit-
25225: myös raskasmetallien imeytymistä ja toisaalta telyssä. Kaikkiaan ravintoarvon ilmoittamisen
25226: vähentää tärkeiden ravinteiden liukoisuutta. tavoitteena on edistää väestön ravitsemustilan
25227: Keinolannoituksella, erityisellä hivenainelan- parantamiseen tähtääviä pyrkimyksiä."
25228: noituksclla, voidaan joitakin hivenaineita, kuten Useat viljelijät haluaisivat tuotteet päällys-
25229: seleeniä, saada imeytymään maaperästä tai vih- merkinnöissä vapaaehtoisesti osoittaa, että kal-
25230: reistä kasvinosista suoraan kasveihin. Sen si- li~- viljelymenetelmä on myös tuottanut kemial-
25231: jaan esim. kromin lisääminen onnistuu tutki- lisesti analysoitavia tuloksia niin, että tuote
25232: musten mukaan vain orgaanisella lannoituksella todellakin sisältää keskimääräistä enemmän mo-
25233: eli karjanlantaa sekä ruoka- ja ruuansulatusjäte- nia hiven- ja kivennäisaineita, kuten seleeniä
25234: kompostimultaa käyttämällä, jolloin niukat ra- ja kromia. Myös kuluttajat, jotka tällaisia tuot-
25235: vinteemme saadaan luonnon kiertokulkuun. teita ostavat, haluaisivat saada joitakin todis-
25236: Jos elintarvikkeiden raaka-aineiden, kuten teita, että tuote on todellakin täysipainoisem-
25237: viljan, juureksien ja vihannesten, tuottamisessa paa ja mahdollisesti kalliimman hintansa ar-
25238: kiinnitettäisiin enemmän huomiota siihen, mitä voista kuin massaviljelyllä aikaansaatu tuote
25239: valmiit tuoueet todella sisältävät nykyisen ulko- eikä sisällä haitallisia raskasmetalleja eikä tor-
25240: kohtaisen tuotteen näön ja koon tarkastelun junta-ainejäämiä.
25241: lisäksi, olisi todennäköistä, että halu kasvattaa Elinkeinohallituksen ohjeissa olevan ilmoitus-
25242: tällaisia täysipainoisia tuotteita myös massatuo- kiellon perustana ovat ymmärrettävästi olleet
25243: tannossa lisääntyisi. Tämä olisi koko kansan- kuluttajansuojavaatimukset. Ohjeissa sanotaan,
25244: tel."Veyden etu. että "informaatiossa tulee huolehtia siitä, että
25245: Yhä enemmän yleistynyt biologinen viljely kuluttajalle ei pyritä luomaan mielikuvaa ra-
25246: ja luontaistuotteiden kauppa osoittavat, että vintoal."Votietoja sisältävien elintarvikkeiden laa-
25247: kiinnostus vieraista aineista vapaisiin, vitamii- dullisesta tai muusta paremmuudesta verrattuna
25248: nien sekä hiven- ja kivennäisaineiden suhteen niihin elintal"Vikkeisiin, joissa näitä tietoja ei
25249: mahdollisimman täysipainoisiin elintarvikkeisiin ole".
25250: on suuresti kasvanut. Elinkeinohallituksen perustelut ovat kuiten-
25251: Viljelijät, jotka ovat halunneet tuottaa täl- kin nykyisen tietämyksen mukaan vanhentunei-
25252: laisia kysyntää vastaavia tuotteita, joutuvat in- ta ja sotivat tällä hetkellä jo alkuperäistä tar-
25253: vestoimaan viljelymenetelmiin ja hivenainelan- koitustaan, kuluttajansuojelua, vastaan. Kulut-
25254: noitukseen huomattavasti enemmän kuin vilje- tajansuojan mukaista olisi mahdollisimman kat-
25255: 1983 vp.- TA n:o 582 645
25256:
25257: tava ja yksiselitteinen tuoteselostus, mikä kiel- ni ja kromi, voidaan näiden laitteiden avulla
25258: tämättä on tähänastisilla tutkimusmenetelmillä luotettavasti määritellä.
25259: ollut vaikeasti aikaansaatavissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25260: Hivenaineiden määrityksiin ja massatutki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25261: muksiin soveltuvat, jatkuvasti kehittyvät sekä muksen,
25262: halpenevat atomiabsorptiospektrofotometrilait-
25263: teet tekevät taloudellisesti mahdolliseksi mai- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
25264: nittujen tuoteselostuksien tekemisen tärkeim- elintarvikkeiden perusraaka-aineiden kes-
25265: pien perusraaka-aineiden osalta. Jopa tähän asti kimääräistä suuremman hiven- ja kiven-
25266: vaikeasti määritettävät hivenaineet, kuten selee- näisainepitoisuuden ilmoittamisen hel-
25267: pottamiseksi.
25268: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25269:
25270: Anna-Kaarina Louvo Olavi Ronkainen Saara Mikkola
25271: Matti Viljanen Iiro Viinanen Aino Pohjanoksa
25272: Mikko Pesälä Ole Wasz-Höckert Kimmo Sasi
25273: 646 1983 vp.
25274:
25275: Toivomusaloite n:o 583
25276:
25277:
25278:
25279:
25280: Louvo ym.: Sokerin korvaamisesta ksylitoliJla erityi'sesti makei-
25281: sissa ja lääkkeissä
25282:
25283:
25284: Eduskunnalle
25285:
25286: Suurin osa hammashuollon nykyisistä lähes töllä voidaan merkitsevästi vähentää hampai-
25287: yhden miljardin markan vuotuisista kustan- den reikiintymistä. Nämä tulokset on sittem-
25288: nuksista aiheutuu hampaiden reikiintymisestä min useissa eri maissa suoritetuissa toistetuissa
25289: ja kiinnityskudossairauksista. Näiden tautien tutkimuksissa vahvistettu. Niinpä esim. Neu-
25290: synnyssä näyttelee merkittävää osaa tavallinen vostoliitossa on hiljattain julkaistu Turun soke-
25291: sokeri eli sakkaroosi ja sitä sisältävät tuotteet, ritutkimuksia täydellisesti tukeva tulos kaksi-
25292: varsinkin makeiset, pastillit ja purukumit, jot- vuotisesta kokeesta, jossa osittainen sokerima-
25293: ka hampaisiin tarttuvina, suussa kauan imeskel- keisten korvaaminen ksylitolimakeisilla sai ai-
25294: tyinä aiheuttavat ylivoimaisesti enitcen hammas- kaan 8-14-vuotioilla koululaisilla yli 70 %:n
25295: sairauksia. Myös pitkäaikaissairaiden makeute- vähenemisen hammaskarieksen esiintymisessä.
25296: tut lääkkeet ovat hampaiden kannalta haital- Maailman terveysjärjestöjen toimesta suori-
25297: lisia. Eräiden asiantuntijoiden mukaan jopa tetaan parasta aikaa laajoja kenttäkokeita Thai-
25298: 20 % hammaskariestapauksista aiheutuu taval- maassa, Unkarissa ja Polynesiassa. Yhdysval-
25299: lisella sokerilla makeutettujen lääkeaineiden loissa saatiin juuri hammaskarieksen ennalta-
25300: nauttimisesta. ehkäisyn kannalta erittäin menestykselliset tu-
25301: Terveyskasvatuksella on tottumuksia yritetty lokset maan ravinto- ja lääkeainehallituksen
25302: muuttaa ja vuoden 1972 makeisten kulutuksen ( FDA) suostumuksella koululaisilla suoritetuis-
25303: huippulukemasta, 7,6 kg henkeä kohden, kulu- ta ksylitolin käyttötutkimuksista. Samoin
25304: tus laski vuonna 1977 5,3 kg:aan, mutta on useissa Etelä-Amerikan maissa tutkitaan mah-
25305: kuitenkin jälleen nousussa. Viime vuosina ma- dollisuuksia ksylitolin liittämiseksi koululaisten
25306: keisten kulutus on ollut taas lähes 7 kg henkeä päivittäisiin aterioihin. Sveitsissä, Länsi-Saksas-
25307: kohden. Koska on osoittautunut vaikeaksi rat- sa ja varsinkin Neuvostoliitossa ksylitolia on
25308: kaisevasti vähentää makeisten käyttöä. on yri- usean vuoden ajan käytetty myös diabeetikk>-
25309: tetty löytyy vaihtoehtoja sokerin korvaamiseksi jen dieettimakeuttajana, koska ksylitolin ensim-
25310: näissä tuotteissa hampaille vaarattomammilla mäiset vaiheet aineenvaihdunnassa eivät vaadi
25311: tai kokonaan haitattomilla makeutusaineilla, insuliinia. SITRA:n vuonna 1980 antama suo-
25312: joita suun bakteerit eivät pysty käyttämään situs ksylitolituotteiden käytöstä diabeetikoilla
25313: hyödykseen hampaita liuottavaa happoa muo- tukee tätä sovellutusta Suomen olosuhteissa.
25314: dostaakseen. Maailmassa onkin tällä hetkellä noin 300 kau-
25315: Sokeriteollisuutemme on mm. tehnyt tassa pallista ksylitolituotetta markkinoilla yli 20
25316: suhteessa kansainvälisestikin katsoen uraauurta- maassa.
25317: vaa tutkimus- ja kehittelytyötä. Niinpä Suo- Vaikka Suomi on ollut edelläkävijämaa sekä
25318: messa ensimmäisenä tutkittu, luonnossa useim- ksylitolin vaikutusten ja tieteellisen tutkimuk-
25319: missa hedelmissä ja vihanneksissa esiintyvä ksy- sen että sen teollisen valmistusprosessin ja
25320: litoli, jolle myös maassamme on kehitelty teol- käyttösovellutusten kehittämisessä, ei täällä vi-
25321: linen valmistusmenetelmä, on nykyisen tiedon ranomaisten taholta ole ryhdytty minkäänlaisiin
25322: perusteella ainoa elintarvikkeiden raaka-aineek- toimenpiteisiin ksylitolin hyödyntämiseksi ham-
25323: si sopiva energiapitoinen hampaille haitaton massairauksien ennaltaehkäisytyössä. Viimeisten
25324: makeutusaine. kymmenen vuoden aikana suoritettu tieteelli-
25325: Vuosina 1969-1975 suoritetuissa ns. Tu- nen tutkimus on kuitenkin antanut niin va-
25326: run sokeritutkimuksissa todettiin peräti, että jo kuuttavaa näyttöä ksylitolin mahdollisuuksista
25327: pienehköjen ksylitoliannosten päivittäisellä käy- erityisesti hammaskarieksen ennaltaehkäisyssä,
25328: 1983 vp.- TA n:o 583 647
25329:
25330: että viranomaisten pitäisi ryhtyä pikaisiin toi- vero tai muilla hintapoliittisilla keinolla paran-
25331: menpiteisiin sokerin korvaamiseksi ksylitolilla nettava näiden kilpailukykyä vastaaviin sokeri-
25332: ainakin jo edellä mainituissa, ennaltaehkäisyn pitoisiin valmisteisiin verrattuna. Näiri saatai-
25333: kannalta tärkeissä tuoteryhmissä, kuten makei- siin parantuneen hammasterveyden lisäksi ai-
25334: sissa, purukumeissa, pastilleissa ja makeutetuis- kaan suurta taloudellista säästöä puhumatta-
25335: sa lääkkeissä. kaan kivun ja säryn sekä näiden aiheuttamien
25336: On huomattavaa, että vaikka ksylitoli val- työmenetysten välttämisestä.
25337: mistetaan usein jätteistä, meillä koivuhakkees- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25338: ta, muualla maissin lapakoista, oljista ja bagas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25339: sista, sen valmistus näistä jäteraaka-aineistakin muksen,
25340: korkeassa lämpötilassa ja höyrypaineessa run-
25341: saasti energiaa vaatien ja kalliita hartseja puh- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
25342: distusvaiheessa käyttäen tulee kalliiksi. Niinpä hammassairauksien ennaltaehkäisyn te-
25343: ksylitolilla makeutetut tuotteet, kuten makei- hostamiseksi saattamalla kilpailukykyi-
25344: set, pastillit ja purukumit, jäävät usein kaksin- siksi tuotekehittelyä edistämällä ja hin-
25345: kertaisen hintansa vuoksi vastaaviin sokeripi- tapolitiikkaan vaikuttamalla, esim. ma-
25346: toisiin tuotteisiin verrattuna varsinkin lasten ja keisveron perusteita muuttamalla, ne
25347: nuorten saavuttamattomiin. Kuitenkin juuri alle perusteellisissa tutkimuksissa hampaille
25348: 18-vuotiaitten olisi ennen kaikkea sokeripitois- haitattomaksi todetut tuotteet, varsin-
25349: ten makeisten asemesta käytettävä ksylitolilla kin makeiset, pastillit ja purukumit ja
25350: makeutettuja tuotteita, koska 80 % kaikesta makeutetut lääkkeet, joissa tavallinen
25351: primäärikarieksesta esiintyy juuri alle 18-vuoti- sokeri eli sakkaroosi on korvattu ksy-
25352: ailla lapsilla ja nuorilla. Tämän vuoksi ksylitoli- litolilla tai muilla hampaille haitatta-
25353: tuotteilta olisi poistettava esimerkiksi makeis- miksi todetuilla makeuttamisaineilla.
25354: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25355:
25356: Anna-Kaarina Louvo Lauri Impiö Ole W asz-Höckert
25357: Matti Viljanen Olavi Ronkainen Saara Mikkola
25358: Mikko Pesälä Iiro Viinanen Aino Pohjanoksa
25359: Katri-Helena Eskelinen
25360: 648 1983 vp.
25361:
25362: Toivomusaloite n:o 584
25363:
25364:
25365:
25366:
25367: Luttinen ym.: Sairaalahallinnon uudistamisesta
25368:
25369:
25370: EduskunnaHe
25371:
25372: Erikoislääkärijobtoisen sairaanhoidon hallin- seen. Väliportaan hallinnonuudistuksessa ei kui-
25373: nollinen sekavuus ja toimintojen päällekkäisyys tenkaan useiden vuosikymmenten ponnistelujen
25374: on jo vuosikymmenten ajan vaikeuttanut mer- jälkeen ole näkyvissä kattavaa ratkaisua. Tär-
25375: kittävästi potilaiden kannalta tarkoituksenmu- keiden osa-alueiden, kuten juuri sairaalahallin-
25376: kaisimman hoidon saamista ja hoidon porras- non uudistamista ei kuitenkaan voida enää vii-
25377: tamista lääketieteellisesti ja taloudellisesti tar- vyttää sillä perusteella, että väliportaan hallin-
25378: koituksenmukaisella tavalla. Vallitseva tilanne non uudistamisessa ei olla edetty riittävästi.
25379: on lisäksi merkinnyt tarpeettomia menoja se- Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sai-
25380: kä valtiolle että eri sairaanhoidon kuntainlii- raalahallintotoimikunta on jättänyt kuluvana
25381: tot omistaville peruskunnille. vuonna mietintönsä, jossa ehdotetaan ratkai-
25382: Sairaalahallintoa on pyritty uudistamaan jo sua hajanaisen sairaalahallinnon kokoamiseksi.
25383: kahden vuosikymmenen ajan. Merkittävä edis- Mielestämme toimikunnan ehdotusten pohjalta
25384: tysaskel tällä alueella oli 1970-luvun lopulla olisi kiireesti annettava esitys eduskunnalle tar-
25385: lainsäädännöllä luotu mahdollisuus vapaaehtoi- vi ttavaksi lainsäädännöksi.
25386: seen yhteenliittymiseen eri alojen kuntainliitto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25387: jen kesken. Ei kuitenkaan ole odotettavissa, et- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25388: tä vapaaehtoista tietä voitaisiin saavuttaa riit- muksen,
25389: tävä yhtenäisyys koko maassa eri kuntainliitto-
25390: jen kesken. että hallitus antaisi pikaisesti edus-
25391: Sairaalahallinnon uudistaminen on nähty mil- kunnalle lakiehdotuksen sairaalahallin-
25392: loin enemmän milloin vähemmän sidoksissa non uudistamisesta.
25393: niin sanottuun väliportaan hallinnon uudistuk-
25394: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25395:
25396: Matti Luttinen Aimo Ajo Kari Rajamäki
25397: Jukka Mikkola Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila
25398: Aarno von Bell Pertti Paasio Markus Aaltonen
25399: Tuulikki Hämäläinen Martti Lähdesmäki
25400: 1983 vp. 649
25401:
25402: Toivomusaloite n:o 585
25403:
25404:
25405:
25406:
25407: Luttinen ym.: Määrärahasta uusien virkojen perustamiseen tervey-
25408: denhoitoalalle
25409:
25410:
25411: Eduskunnal'le
25412:
25413: Kunnallisen yleisen, 25. 3. 1981 vahvistetun vähäisessä maarm lisättiin tyoaJan lyhenemi-
25414: virkaehtosopimuksen 22 § :n mukaisesti sekä sestä johtuen, mutta lisätarve on edelleen huo-
25415: allekirjoituspöytäkirjan 13 §:n 6 momentin mattava. Terveyskeskusten virkatarve on vielä
25416: järjestelyiden, joihin sisältyy 1. 3. 1982 voi- 630 virkaa ja sairaaloiden 770 virkaa, jotka
25417: maanastunut kes~eytyvään kolmivuorotyöhön tulisi mahdollisimman nopeasti lisätä ao. virka-
25418: rinnastettavaa periodityötä suorittavien työajan kiintiöihin. Työajan lyhentämisestä aiheutuva
25419: lyhennys 2 tuntia viikossa on aiheuttanut hen- lisähenkilökunnan paikkaaminen ei aiheuta li-
25420: kilökunnan lisätarvetta terveyskeskuksissa ja sämenoja, koska vastaavat kustannukset mu<>-'
25421: sairaaloissa. Työajan lyhentäminen kohdistuu dostuvat nykyisin ylityö- ym. korvausten mak-
25422: ensisijaisesti sairaanhoitajiin ja apuhoitajiin. samisesta.
25423: Työajan lyhentäminen aiheuttaa valtiolle Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25424: kustannuksia voimassa olevan henkilökunnan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25425: lisä- ja ylityön muodossa. Haittavaikutuksena
25426: yötyörasituksen lisäämisestä olemassaolevalle että hallitus ottaisi valtion vuoden
25427: henkilökunnalle on muun kuin vuodeosasto- 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen
25428: toiminnan häiriintyminen ja palvelujen määrän asianomaisille terveyskeskusten ja eri-
25429: laskeminen. Lisä- ja ylityön voidaan katsoa ole- koissairaanhoidon momenteille määrära-
25430: van myös yleiseen työajan lyhentämiseen täh- han yhteensä 1 400 uutta virkaa varten
25431: täävien toimenpiteiden vastaista. Vuoden 1982 työajan lyhentämisestä aiheutuvan hen-
25432: neljännessä lisämenoarviossa terveyskeskusten kilökuntavajauksen poistamiseksi.
25433: ja erikoissairaanhoitolaitosten henkilökiintiöitä
25434: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25435:
25436: Matti Luttinen Pertti Paasio Tuulikki Hämäläinen
25437: Jukka Mikkola Pentti Lahti-Nuuttila Martti Lähdesmäki
25438: Aarno von Bell Kari Rajamäki Aimo Ajo
25439: Markus Aaltonen Mikko Rönnholm
25440:
25441:
25442:
25443:
25444: 82 088300420M
25445: 650 1983 vp.
25446:
25447: Toivomusaloite n:o 586
25448:
25449:
25450:
25451:
25452: Mattila ym.: Raittiuskasvatusliiton muodostamisesta raittiuskas-
25453: vatuksen yhteistoiminta-, suunnittelu- ja toteutuselimeksi
25454:
25455:
25456: Eduskunnalle
25457:
25458: Valtioneuvoston 21. 12. 1978 asettama rait- olisi tähän tarkoitukseen ohjattava riittävästi
25459: tiuskasvatuskomitea mietinnössään 29. 4. 1980 varoja.
25460: kohdassa 7 .3.1.1 on todennut Raittiuskasvatus- Koulujen päihde- ja tupakkavalistus on tällä
25461: liiton merkityksen suunniteltaessa ja toteutet- hetkellä paljolti vapaaehtoisluontoisen toimin-
25462: taessa peruskoulun sekä keskiasteeseen kuulu- nan varassa. Esim. vuonna 1982 Raittiuskasva-
25463: vien lukion ja ammatillisten oppilaitosten rait- tusliiton saama valtionapu oli 495 000 mk eli
25464: tiuskasvatusta. Niin ikään Raittiuskasvatusliitto vain noin 25 % liiton vuosibudjetista. Keski-
25465: on ollut mukana suunnittelemassa ja tukemas- tetyn ja tuloksellisen asennekasvatuksen onnis-
25466: sa raittiustyötä opettajankoulutus- ja vapaan tumiseksi tulisi koulujen raittiuskasvatuksen or-
25467: sivistystyön laitoksissa. Raittiuskasvatusliitto on ganisaatio ja talous järjestää komitean esittä-
25468: jo pitkään huolehtinut oppilaitosten alkoholi-, mällä tavalla.
25469: huume ja tupakkavalistuksen oheisaineistoista. Komitea ei suosita uusien toimintayksiköiden
25470: Liiton johtokuntaan kuuluvat jo nyt koulu- perustamista, vaan ehdottaa
25471: hallituksen, ammattikasvatushallituksen, sosiaa- 1. että nykyinen Raittiuskasvatusliitto r.y.
25472: li- ja terveysministeriön, kunnan kouluhallinnon muodostettaisiin opetusministeriön alaiseksi
25473: sekä peruskoulun, lukion, ammatillisten oppi- raittiuskasvatuksen koordinaatio-, konsultti- ja
25474: laitosten, vapaan sivistystyön ja kerhotoiminnan toimintaelimeksi,
25475: edustajat. Johtokunnan kokoonpanoa voitaisiin 2. että Raittiuskasvatusliiton hallitukseen
25476: täydentää esim. opetusministeriön ja lääkintö- tulisivat opetusministeriön, kouluhallituksen,
25477: hallituksen edustajilla. ammattikasvatushallituksen, läänin ja kunnan
25478: Tutkimusten mukaan tupakointi on maas- kouluhallinnon, peruskoulun, lukion ja amma-
25479: samme usean vuoden myönteisen kehityksen tillisten oppilaitosten, kerhotoiminnan ja va-
25480: jälkeen taas lisääntynyt. Samoin alkoholin ja paan sivistystyön sekä sosiaali- ja terveysminis-
25481: muinten päihteitten aiheuttamat haitat, erityi- teriön ja lääkintöhallituksen edustajat ja
25482: sesti väkivaltakäyttäytyminen, ovat jatkuvasti 3. että tarkoitukseen myönnettäisiin tarvit-
25483: kasvamassa. tavat varat.
25484: Siksi päihteitä ja tupakkaa koskeva terveys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25485: kasvatus kaipaa tehostamista erityisesti kouluis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25486: sa ja oppilaitoksissa, joissa se tavoittaa koko muksen,
25487: ikäluokan.
25488: Mainittu valtioneuvoston asettama ralttms- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25489: kasvatuskomitea on esittänyt mietinnössään, menpiteisiin Raittiuskasvatusliiton muo-
25490: että Raittiuskasvatusliitto olisi muodostettava dostamiseksi raittiuskasvatuksen koordi-
25491: hallinnollisesti opetusministeriön alaiseksi rait- naatio-, konsultti- ;a toimintaelimeksi
25492: tiuskasvatustoiminnan koordinaatio-, konsultti- raittiuskasvatuskomitean esittämällä ta-
25493: ja toimintaelimeksi, erityiseksi raittiuskasvatus- valla.
25494: toimistoksi. Toimintaedellytysten turvaamiseksi
25495: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25496:
25497: Kalevi Mattila Hannele Pokka Juhani Alaranta
25498: Tytti Isohookana-Asunmaa Väinö Raudaskoski Aapo Saari
25499: Hannu Kemppainen Paavo Vesterinen
25500: 1983 vp. 651
25501:
25502: Toivomusaloite n:o 587
25503:
25504:
25505:
25506:
25507: S. Mikkola ym.: Kotitalouden neuvontajärjestöjen koulutukselli-
25508: sen ja taloudellisen aseman vakiinnuttamisesta
25509:
25510:
25511: Eduskunnalle
25512:
25513: Kotitalouden neuvontajärjestöjen neuvonta- mia vaativalt monet kotitaloustyöt. Myös maa-
25514: työn tarve ja merkitys nykyisessä koulutus- ja tiloilla emännillä on pitkä ja raskas työpäivä
25515: kulutusyhteiskunnassa on jatkuvasti kasvanut. maatalouden tuotannollisessa työssä, jonka li-
25516: Neuvonta on maamme kotitalousalan koulutus- säksi he joutuvat hoitamaan kotitaloustyönsä.
25517: toimintaan nive1tyvää ja sitä monipuolisesti ja Kaikkiaan eri yhteiskuntaryhmiä edustavien
25518: laajasti täydentävää, valmentavaa opetusta. Sik- naisten työpäivään kuuluu yhä huolehtiminen
25519: si sen asemasta tulisi huolehtia myöskin par- kotien tuotanto-, kulutus- ja hoitotehtävistä.
25520: haillaan opetusministeriössä valmisteltavana ole- Kotitalouden neuvontajärjestöt ovat jo pe-
25521: vassa aikuiskoulutuksen yleissuunnitelmassa. rinteisesti vastanneet aikuiskasvatuksessa koti-
25522: Koska tiedon määrä jatkuvasti lisääntyy ja taiouden neuvonnasta ja kuluttajavalis-tuksesta,
25523: kuluttajien tiedontarve kehityksen myötä jat- ja tähän tarkoitukseen ne ovat saaneet valtion
25524: kuvasti kasvaa, on neuvontajärjestöjen tehtävä- budjettiin sisällytettyä määrärahaa aina vuodes-
25525: nä mahdollisimman oikean, tutkimuksiin pe- ta 1907 lähtien.
25526: rustuvan ja kuluttajien kannalta tarkoituksen- Kustannusten noustessa valtion 'tuen osuus
25527: mukaisen tiedon jakaminen sekä samalla koti- neuvontamenoista on jatkuvasti pienentynyt.
25528: taloudessa tarvittavien käytännön taitojen ja Omatoiminen neuvonnan rahoittaminen tuot-
25529: valmiuksien lisääminen. Neuvonta saavuttaa taa järjestöille ylivoimaisia vaikeuksia, sillä suu-
25530: vuosittain useita satoja tuhansia perheenemän- rin osa neuvottavista on vähävaraisia ja nykyi-
25531: tiä kursseilla, havaintoesityksissä ym. tilaisuuk- sin tavoitteena on kasvavasti avoimen neuvon-
25532: sissa. nan periaate.
25533: Kotitalouden tehtävät ovat laaja-alaisia kä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
25534: sittäen kuluttaja-asiat, ravitsemuksen, asumi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25535: sen, kotitalouden ja työn rationalisoinnin, ta-
25536: loudellisen suunnittelun sekä vaativat kotita- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25537: louden hoitotehtävät. Kaiken kaikkiaan kotita- kotitalouden neuvontajärjestöjen aseman
25538: louden toiminta tähtää yhteiskunnallisesti tär- vakiinnuttamiseksi aikuiskoulutuksen
25539: keään työvoiman uusiutumiseen. yleissuunnitelmassa ja neuvontajärjestö-
25540: Suurin osa maamme perheenemännistä jou- jen määrärahojen saattamiseksi yleisen
25541: tuu ansiotyönsä ohella hoitamaan aikaa ja voi- aikuiskoulutuksen rinnalle.
25542: Helsingrssä 14 päivänä huhtikuuta 1983
25543:
25544: Saara Mikkola Sirkka-Liisa Anttila Kaarina Dromberg
25545: Helena Pesola Pirkko Ikonen Aila Jokinen
25546: Tuulikki Petäjäniemi Riitta Jouppila Ritva Laurila
25547: Elsi Hetemäki-Olander Helge Saarikoski Pirjo Rusanen
25548: Riitta Uosukainen Sirpa Pietikäinen Liisa Hilpelä
25549: Lea Kärhä Eeva Turunen
25550: 652 1983 vp.
25551:
25552: Toivomusaloite n:o 588
25553:
25554:
25555:
25556:
25557: Muroma ym.: Jalkahoitajan virkojen perustamisesta terveyskes-
25558: kuksiin ja sairaaloihin
25559:
25560:
25561: Eduskunnalle
25562:
25563: Säännöllisen ja asianmukaisen jalkojenhoidon leikkauspotilaan leikkausta edeltävään hoitoon
25564: avulla voidaan monia sairauksia ehkäistä ja kuuluu jalkahoito. Näin estetään leikkauksen-
25565: hoitaa nykyistä tehokkaammin. Kirurgisilla po- jälkeisiä infektioita.
25566: liklinikoilla suoritetaan useita känsien ja syy- Monien s'isätau tipotilaiden kävelyharjoitukset
25567: lien poistoleikkauksia, jotka olisi voitu estää ovat viivästyneet ja vaikeutuneet sen vuoksi,
25568: asianmukaisen jalkahoidon avulla. Vastaavasti että jalkojen känsät ovat estäneet kävelyn.
25569: jalkojen virheasentoja voidaan estää ja ajoissa Suurin osa edellä esitetyistä vaivoista on
25570: huomatut vrrheasennot voidaan hoitaa asian- sellaisia, jotka voitaisiin ehkäistä terveyskas-
25571: tuntevan jalkahoidon avulla. Näin säästytään vatuksen ja asianmukaisen jalkahoidon avulla.
25572: aikaavieviltä hoitotoimilta sekä siten menete- Jalkahoitajien koulutus on koulutasoista ja
25573: tyiltä työpäiviltä. palkkataso siten suhteellisen alhainen. J aika-
25574: Jalkojen hoito on osa perussairaanhoitoa. hoitajien virkojen perustaminen ei aiheuta kor-
25575: Sen vuoksi jalkahoitajien virkojen tulisi sisäl- keita palkkakustannuksia, vaan pienillä kus-
25576: tyä terveyskeskusten ja sairaaloiden henkilöstö- tannuksilla saataisiin aikaan suuria säästöjä,
25577: kiintiöihin. Kyseiset virat kuitenkin puuttuvat kun vältyttäisiin turhilta hoitotoimilta ja inhi-
25578: edelleen Suomen terveyskeskuksista ja sairaa- millisiltä kärsimyksiltä.
25579: loista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25580: Jalkahoitopalvelut ovat jo nyt osoittautuneet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25581: siinä määrin tarpeellisiksi useissa sairaaloissa, muksen,
25582: että laitoksiin on otettu jalkahoitajia työhön
25583: virkojen puuttumisesta huolimatta. Esimerkiksi että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
25584: Ihotautiklinikalla Helsingissä on jalkahoitaja, menpiteisiin jalkahoitajan virkojen saa-
25585: ja on todettu, että hoito mahdollistuu muilta miseksi terveyskeskuksiin ja sairaaloi-
25586: osin sen jälkeen, kun jalat on hoidettu. Vas- hin.
25587: taavasti Heinolan Reumasairaalassa jokaisen
25588: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
25589:
25590: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
25591: 1983 vp. 653
25592:
25593: Toivomusaloite n:o 589
25594:
25595:
25596:
25597:
25598: Muroma ym.: Tullivapaiden alkoholijuomien myynnin ja tarjoi•
25599: luo poi:Sitrunisesta kansainvälisestä liikenteestä
25600:
25601:
25602: Eduskunnalle
25603:
25604: Vuonna 1982 myytiin Suomen ja muiden alkoholipolitiikan periaatteiden kanssa.
25605: maiden välisessä laivaliikenteessä väkeviä juo- Tullivapaiden alkoholijuomien tuottaman voi-
25606: mia 2 700 000 litraa ( 0,5 litraa matkustajaa ton sijasta tuotto olisi ohjattava suoraan val-
25607: kohden) ja viinejä 2 150 000 litraa. Alkoholin tiolle ja valtion tuettava liikennettä eri kei-
25608: veroton kokonaismyynti laivoilla oli noin 350 noin.
25609: milj. markkaa. Lentoliikenteessä oli alkoholin Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25610: veroton kokonaismyynti 56,3 milj. markkaa. vomuksen,
25611: Näin ollen valtio menettää verotuloja. Samalla
25612: työasioissa useasti matkustavat henkilöt hyöty- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25613: vät tullivapaiden alkoholijuomien myynnistä. tullivapaiden alkoholijuomien poistami-
25614: Liikenneyhtiöiden taloudessa on alkoholikau- seksi kansainvälisin sopimuksin kan-
25615: palla yhä lisääntyvä osuus. Tämä on ristirii- sainvälisestä liikenteestä.
25616: dassa Alkon monopoliperiaatteen ja yleensäkin
25617: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25618:
25619: Impi Muroma Boris Renlund Pirkko Ikonen
25620: Olavi Ronkainen Anna-Liisa Jokinen Anna-Kaarina Louvo
25621: Anssi Joutsenlahti Esko Almgren Hannele Pokka
25622: 654 1983 vp.
25623:
25624: Toivomusaloite n:o 590
25625:
25626:
25627:
25628:
25629: Myllyniemi ym.: Kemikaaleja koskevan yleisen lain aikaansaatni>-
25630: sesta
25631:
25632:
25633: Eduskunnalle
25634:
25635: Erilaisten myrkkyjen ja kemikaalien valmis- omaiset, joiden toimivaltasuhteet ovat monilta
25636: tus ja käyttö on voimakkaasti lisääntynyt. Ke- osin epäselvät. Osittain toimivallat menevät
25637: mikaaliongelmat ovat suurimpia työpaikoilla, päällekkäin. Joissakin asioissa on epäselvää,
25638: minkä vuoksi niihin on kiinnitettävä erityistä kuuluuko valvonta millekään viranomaiselle.
25639: huomiota työsuojelussa. Tuotevalvontakomitea on nuetlnnossaan
25640: Myrkkyjen ja kemikaalien aiheuttamat vaarat (1982: 31) esittänyt kemikaaleja koskevan
25641: kohdistuvat kansalaisiin myös kuluttajina sa- yleisen lain säätämistä. Ympäristöministeriön
25642: moin kurin ympäristön kautta sinne levitettyi- perustaminen 1. 10. 1983 lukien selventää osit-
25643: nä tai levinneinä. Ongelmat liittyvät siten ku- tain tätä kysymystä, mutta ei ratkaise viran-
25644: luttajansuojeluun ja ympäristönsuojeluun. omaisten toimivaltasuhteisiin liittyvää ongel-
25645: Myrkyt ja kemikaalit voivat aiheuttaa myös maa.
25646: äkillisiä onnettomuuksia tai lisätä syntyneen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25647: onnettomuuden tai tulipalon vaarallisuutta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25648: PCB-kysymys on tästä eräs esimerkki. muksen,
25649: Alan lainsäädäntö on kuitenkin vanhentunut-
25650: ta. Esimerkiksi nykyisen myrkkylain periaate, että hallitus kiirehtisi kemikaaleja
25651: jonka mukaan viranomaisen on osoitettava ke- koskevan yleisen lain aikaansaamista si-
25652: mik,aali haitalliseksi, jotta sen käyttöön voitai- ten, että se palvelisi sekä työsuojelun,
25653: siin puuttua, asettaa viranomaiset valvontateh- kuluttajansuojelun ja yleisen terveyden-
25654: tävässään ylivoimaisen tehtävän eteen. hoidon että ympäristönsuojelun tarpeita
25655: Vaarallisten aineiden, erilaisten myrkkyjen ja samoin kuin määrittäisi selkeästi eri vi-
25656: kemikaalien valmistusta, varastointia, kuljetus- ranomaisten toimivallan kemikaalien
25657: ta, kauppaa ja käyttöä valvovat monet viran- valvonnassa.
25658: Helsingi.-sä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25659:
25660: Pekka Myllyniemi Jouko Tuovinen Pentti Lahti-Nuuttila
25661: Kari llajamäki lleino Paasilinna Ville Komsi
25662: Antti Kalliomäki Arja Alho lleijo Lindroos
25663: Mats Nyby
25664: 1983 vp. 655
25665:
25666: Toivomusaloite n:o 591
25667:
25668:
25669:
25670:
25671: Mäkipää ym.: Veikkauksen sarakemaksun pysyttämisestä koh-
25672: tuullisena
25673:
25674:
25675: Eduskunnalle
25676:
25677: Suomen kansa on tunnetusti ahkeraa veik- nan jatkoa ajatellen voi olla myös negatiivinen
25678: kaamaan. Viime vuosina on sarakemaksuja ko- vaikutus.
25679: rotettu voimakkaasti, ja syyksi on aina ilmoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25680: tettu inflaation vaikutukset. Kuitenkin tulisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25681: muistaa myös veikkauksen osalta, että korotta- muksen,
25682: malla hintoja syntyy jatkuva inflaatiokierre.
25683: Viimeaikaiset veikkaussarakemaksujen korotuk- että hallitus ryhtyisi toimiin veik-
25684: set ovat aiheuttamassa tilanteen, jossa pienitu- kauksen sarakemaksun pysyttämiseksi
25685: loiset, eläkeläiset, työttömät ja nuoriso eivät voi kohtuullisena, jotta eläkeläiset ja pieni-
25686: tulojen vähäisyyden vuoksi harrastaa edes mie- tuloisetkin voisivat osallistua jatkossa-
25687: lenterveydelle mielihyvää tuottavaa harrastusta. kin tähän jännittävään harrastukseen.
25688: Sarakemaksujen korotuksilla veikkaustoimin-
25689: HelSJingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25690:
25691: Lea Mäkipää Pentti Skön Reino Jyrkilä
25692: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Pentti Kettunen
25693: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
25694: 656 1983 vp.
25695:
25696: Toivomusaloite n:o 592
25697:
25698:
25699:
25700:
25701: Männistö ym.: Maksuttoma:n sairaanhoidon antamisesta kaikille
25702: syöpäsairaille
25703:
25704:
25705: Eduskunnalle
25706:
25707: Syöpäsairauksiin sairastuu maassamme vuo- kittämistä taloudellis1sta sy1sta Ja auttaa to-
25708: sittain noin 10 000 henkilöä. RiittämättömiSitä, della hädänalaisessa tilassa olevia ihmisiä.
25709: koko kansaan kohdistuvista terveystarkastuk- Hengityselinsyöpää hoidetaan nykyisin mo-
25710: sista johtuen ovat useat potilaat hoitoon tul- nissa keuhkotautiparantoloissa, jotka hallinnol-
25711: b.saan jo hyvin vaikeasti sairaita. Tästä syystä lisesti ovat siirtyneet keskusairaaloiden yh-
25712: keskimääräinen hoitoaika muodostuu pitkäksi teyteen. Maksuton keuhkosyöpäpotilaan hoito
25713: ja aiheuttaa potilaalle suuria taloudellisia vai- olisi välttämätöntä myös tuberkuloosipotilaan
25714: keuksia. Erityisesti pitkäaikainen sairaalahoito ja syöpäpotilaan eriarvoisuuden poistamiseksi
25715: tulee maksamaan, mutta myös usein pitkien saman sairaalan sisällä.
25716: matkojen takainen jatkohoito on kallista. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25717: Syöpäsairautta pidetään pelottavana ja vai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25718: keasti voitettavana kansantautina. Tästä syystä
25719: valtion tulisi ojentaa auttava kätensä sairastu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25720: neille edes taloudellisen tuen muodossa ja an- maksuttoman lääke-, lääkäri- ja sairaala-
25721: taa ilmainen hoito syöpää sairastaville. Näin hoidon antamiseksi kaikille syöpäsai-
25722: voitaisiin ehkäistä hoitoon hakeutumisen pit- raille.
25723: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25724:
25725: Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen Ulla-Leena Alppi
25726: Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
25727: 1983 rd. 657
25728:
25729: Hemställningsmotion nr 593
25730:
25731:
25732:
25733:
25734: Norrback m.fl.: Om den finlandssvenska minoritetens rätt att
25735: få vård på eget modersmål
25736:
25737:
25738: Tili Riksdagen
25739:
25740: Enligt undersökningar, som gjorts bland fin- skyldighet att ordna barndagvård och åldrings-
25741: landssvenskarna, har ca 40 % svårt att förstå vård på modersmålet.
25742: finska. Endast ca 20 % av finlandssvenskarna En grundförutsättning för god hälso- och
25743: anser själv att de talar bra finska. 1 en vård- sjukvård för den svenskspråkiga befolkningen
25744: situation på sjukhus upplevs möjligheterna att ä1 också att vårdutbildningen på svenska
25745: kunna kommunicera på sitt eget modersmål 1tryggas och dimensioneras tili de verkfrga be-
25746: som ytterst viktigt. Professor Erik Allardt och hoven.
25747: magister Christian Starck har forskat i finlands- För att trygga sjukvården på svenska bör
25748: svenskarnas i Helsingforsregionen syn på be- en särskild lag om organiseringen av den
25749: hovet av service på modersmålet och kommit svenskspråkiga sjukvården stiftas.
25750: fram tili att "ju närmare Iiv och död och ju Dessutom bör den svenskspråkiga vården och
25751: mera saken direkt berör grundläggande behov undervisningen vid Helsingfors universitets
25752: desto viktigare är modersmålet". Enligt deras centralsjukhus fortsättningsvis garanteras som
25753: undersökning önskar 71 % av den svensk- en autonom enhet.
25754: språkiga befolkningen bli betjänad på si:tt mo- Med hänvisning tili det ovanstående föreslås
25755: dersmål på sjukhus, men i den faktiska språk- vördsamv, att riksdagen ville hemställa,
25756: användningen på sjukhus uppgav endast 15 %
25757: av de tillfrågade att de taiat enbart svenska. att regeringen vidtar åtgärder för att
25758: Vård på modersmålet är av avgörande be- trygga en tillräcklig svenskspråkig ut-
25759: tydelse för att hälsofos.tran, förebyggande vård bildning av vårdpersonal samt att genom
25760: och sjukvård skall fungera. Därför vore det lagstiftning trygga den finlandssvenska
25761: viktigt atlt via lagstiftning förplikta kommu- minoritetens rätt till vård på eget mo-
25762: nerna aJtt ordna sjuk- och hälsovård på moders- dersmål.
25763: målet på samma sätt som kommunerna har
25764: Helsingfors den 21 april 1983
25765:
25766: Ole Norrback Håkan Nordman Elisabeth Rehn
25767: Henrik Westerlund Gunnar Jansson Håkan Malm
25768: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Jutta Zilliacus
25769:
25770:
25771:
25772:
25773: 83 088300420M
25774: 658 1983 vp.
25775:
25776: Toivomusaloite n:o 593 Suomennos
25777:
25778:
25779:
25780:
25781: Norrback ym.: Suomenruotsalaisen vähemmistön oikeudesta saa-
25782: da hoitoa omalla äidinkielellään
25783:
25784:
25785: Eduskunnalle
25786:
25787: Suomenruotsalaisten keskuudessa tehtyjen tavoin kuin kuntien velvollisuutena on järjes-
25788: tutkimusten mukaan n. 40 % :lla on vaikeata tää lasten päivähoito ja vanhusten hoito äidin-
25789: ymmärtää suomea. Vain 20 % suomenruotsalai- kielellä.
25790: sista katsoo osaavaosa puhua hyvin suomea. Ruotsinkielisen väestön hyvän terveyden- ja
25791: Hoitotilanteessa sairaalassa koetaan mahdolli- sairaanhoidon perusedellytyksenä on myös se,
25792: suus voida keskustella omalla äidinkielellä erit- että hoitajien koulutus turvataan ja mitoitetaan
25793: täin tärkeäksi. Professori Erik Allardt ja mais- todellista tarvetta vastaavaksi.
25794: teri Christian Starck ovat tutkineet Helsingin Ruotsinkielellä tapahtuvan sairaanhoidon tur-
25795: seudun suomenruotsalaisten mielipidettä äidin- vaamiseksi tulee säätää erityinen laki ruotsin-
25796: kielellä annettavien palvelujen tarpeesta ja tul- kielisen sairaanhoidon järjestämisestä.
25797: leet siihen lopputulokseen, että "mitä lähempänä Tämän lisäksi tulee Helsingin yliopiston kes-
25798: elämää ja kuolemaa ollaan ja mitä enemmän kussairaalassa tapahtuva ruotsinkielinen hoito
25799: asia koskee perustarpeita sitä tärkeämpi äidin- ja opetus taata itsenäisenä yksikkönä.
25800: kieli on". Heidän tutkimuksensa mukaan toi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25801: voo 71 % ruotsinkielisestä väestöstä sairaala- nioittavasti eduskunnan hyväkstyttäväksi toivo-
25802: palveluja äidinkielellään, mutta todellisesta kie- muksen,
25803: lenkäyttämisestä sairaalassa ilmoitti vain 15 %
25804: haastatelluista, että he olivat puhuneet yksin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25805: omaan ruotsia. riittävän laajan ruotsinkielisen hoitohen-
25806: Äidinkielellä tapahtuva hoito on merkityk- kilökunnan koulutuksen turvaamiseksi
25807: seltään ratkaiseyaa, jotta terveyskasvatus, ennal- sekä turvaa lainsäädäntöteitse suomen-
25808: taehkäisevä hoito ja sairaanhoito Yoisi toimia. ruotsalaisen vähemmistön oikeuden
25809: Tästä syystä olisi tärkeätä lainsäädäntöteitse omalla äidinkielellään tapahtuvaan hoi-
25810: velvoittaa kunnat järjestämään sairaan- ja ter- toon.
25811: veydenhoito äidinkielellä tapahtuvaksi samalla
25812: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25813:
25814: Ole Norrback Håkan Nordman Elisabeth Rehn
25815: Henrik Westerlund Gunnar Jansson Håkan Malm
25816: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Jutta Zilliacus
25817: 1983 rd. 659
25818:
25819: Hemställningsmotion nr 594
25820:
25821:
25822:
25823:
25824: Nyby m.fl.: Om beviljande av avgiftsfri sjukvård åt barn under
25825: 12 år
25826:
25827:
25828: Tili Riksdagen
25829:
25830: De unga familjema är en ekonomiskt utsatt föräldrarna upplever då barnet är sjukt borde
25831: grupp. Detta framgår bl.a. av Socialstyrelsens inte få förstärkas med rädsla för familjens eko-
25832: undersökning från 1980, där man fann att spe- nomi.
25833: ciellt de familjer som saknar kommunal dag- Hänvisande tili ovanstående föreslår under-
25834: vård, men där båda makarna förvärvsarbetar tecknade att riksdagen måtte hemställa,
25835: med skäl kan kallas "nyfattiga". Barn åtnjuter
25836: inte sjukförsäkringens dagpenning. Om ett barn att regeringen vidtar åtgärder så, att
25837: intages på sjukhus kan detta förorsaka ytterst som ett första steg barn under tolv år
25838: betungande utgifter för redan ekonomiskt be- beviljas fri sjukhusvård.
25839: tungade familjer. Den oro och vanmakt som
25840: Helsingfors den 20 april 1983
25841:
25842: Mats Nyby Kaj Bärlund Reino Paasilinna
25843: Kari Urpilainen Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Myllyniemi
25844: 660 1983 vp.
25845:
25846: Toivomusaloite n:o 594 Suomennos
25847:
25848:
25849:
25850:
25851: Nyby ym.: Maksuttarnasta sairaanhoidosta alle 12-vuotiaille lapsille
25852:
25853:
25854: Eduskunnalle
25855:
25856: Nuoret perheet ovat taloudellisesti vaikeassa sairauden johdosta kokemaa levottomuutta ja
25857: asemassa oleva ryhmä. Tämä käy ilmi mm. voimattomuutta ei tulisi vahvistaa perheen ta-
25858: Sosiaalihallituksen "vuonna 1980 tekemästä tut- loudesta johtuvalla pelolla.
25859: kimuksesta, jossa todettiin, että erityisesti niitä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25860: perheitä, joilta puuttuu kunnallinen päivähoito, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25861: mutta joiden molemmat vanhemmat ovat ansio- muksen,
25862: työssä, voidaan syystä kutsua "uusköyhiksi".
25863: Lapsilla ei ole sairausvakuutuksen päivärahaa. että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
25864: Jos lapsi joutuu sairaalaan, tämä voi aiheuttaa siten, että ensimmäisenä askeleena alle
25865: erittäin raskaita menoja jo ennestään taloudelli- 12-vuotiaille lapsille myönnetään mak-
25866: sesti rasitetuille perheille. Vanhempien lasten suton sairaalahoito.
25867: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
25868:
25869: Mats Nyby Kaj Bärlund Reino Paasilinna
25870: Kari Urpilainen Pentti I~ahti-Nuuttila Pekka Myllyniemi
25871: 1983 vp. 661
25872:
25873: Toivomusaloite n:o 595
25874:
25875:
25876:
25877:
25878: Pohto ym.: Uusien sädehoitokoneiden saamisesta sairaaloihin
25879:
25880:
25881: Eduskunnalle
25882:
25883: Maamme sairaaloissa olevat sädehoitokoneet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25884: ovat enimmäkst-en vanhoja ja huonokuntoisia. muksen,
25885: Tämän lisäksi koneita on liian vähän, joten po-
25886: tilaat joutuvat odottamaan pitkiä aikoja hoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25887: toon pääsyä. menpiteisiin uusien sädehoitokoneiden
25888: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- saamiseksi maamme sairaaloihin.
25889: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
25890:
25891: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
25892: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
25893: 662 1983 vp.
25894:
25895: Toivomusaloite n:o 596
25896:
25897:
25898:
25899:
25900: Pohto ym.: Järviseudun kansanterveystyön kuntainliiton avohoi-
25901: totilojen rakentamisesta Vimpeliin
25902:
25903:
25904: Eduskunnalle
25905:
25906: Kuntainliiton liittovaltuusto on eslttanyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25907: Vimpeliin rakennettavaksi v. 1980 uudet avo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25908: hoitotilat, joiden pinta-ala on 600 m2 ja koko- muksen,
25909: naiskustannukset 1 375 000 mk, josta valtion
25910: osuus 962 000 mk. Lääkintöhallitus on hank- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25911: keen hyväksynyt. menpiteisiin avohoitotilojen rakentami-
25912: seksi Vimpeliin.
25913: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
25914:
25915: Urho Pohto Pentti Skön
25916: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
25917: 1983 vp. 663
25918:
25919: Toivomusaloite n:o 597
25920:
25921:
25922:
25923:
25924: Pohto ym.: Määrärahasta kaupan kehitysrahaston perustamiseksi
25925:
25926:
25927: Eduskunnalle
25928:
25929: Kauppakuolemat ovat vakava tosiasia. Maam- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25930: me valtapuolueet ovat kuitenkin edelleen välin- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25931: pitämättömiä ja tehottomia. Kuitenkin kaupan
25932: palvelustehtäviä tarvitaan kaikkialla. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
25933: Tosiasiat osoittavat, että maahamme tarvi- tyksen 10 000 000 markan määrärahan
25934: taan kiireellisesti kaupan kehitysrahasto. ottamisesta kaupan kehitysrahaston kii-
25935: reellisesti perustamiseksi.
25936: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
25937:
25938: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
25939: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
25940: 664 1983 vp.
25941:
25942: Toivomusaloite n:o 598
25943:
25944:
25945:
25946:
25947: Pohto ym.: Määrärahasta kauppojen tukemilseksi kehitysalueilla
25948:
25949:
25950: Eduskunnalle
25951:
25952: Vähittäiskaupan vaikeudet ennen kaikkea ha- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
25953: ja-asutusalueilla ja kehitysalueilla ovat suuret. tyksen 2 000 000 markan määrärahan
25954: Ne ovat kasvamaan päin ja kauppakuolemat osoittamiseksi vähittäiskauppajärjestöjen
25955: jatkuvat. Näin palvelu heikkenee. sopiviksi ja tehokkaiksi katsomiksi tuki-
25956: On selvää, että asiantilaan on kiireellisesti toimenpiteiksi kaupoille ennen kaikkea
25957: saatava todellinen korjaus puheitten ja halli- haja-asutusalueilla, sivualueilla ja kehitys-
25958: tuksen budjetissa esittämän näennäisen avun alueilla.
25959: sijasta.
25960: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25961: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25962: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
25963:
25964: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
25965: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
25966: 198.3 vp. 665
25967:
25968: Toivomusaloite n:o 599
25969:
25970:
25971:
25972:
25973: Pokka ym.: Huumeiden käytön leviämisen estämisestä
25974:
25975:
25976: Eduskunnalle
25977:
25978: Huumausaineongelma on tullut esille entistä rtyisesti huumeiden välittäjien ja kauppiaiden
25979: hälytJtävämpänä. Aikaisemmin huumausaineiden rangaistuksia olisi tarkistettava.
25980: käyttäjiä ja kauppaa ilmeni lähinnä suurissa Huumepolitiikka on muotoiltava sellaiseksi,
25981: kaupungeissa. Nyt ongelma on laajentunut koko että voidaan vastustaa kaikkia lenkkejä huumei-
25982: maahan. Viime aikoina huomion kohteena on den hankinnan, levittämisen ja käytön ketjussa.
25983: ollut Pohjois-Suomi, jossa huumausaineongel- Kysynnän poistamiseksi on yksittäisen väärin-
25984: mat ovat saavuttaneet laajat mittasuhteet. Huu- käyttäjän saa~tava tukea kuntoutumiseen.
25985: meiden käyttö erityisesti koululaisten ja muun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
25986: nuorison keskuudessa on lisääntynyt hälyttä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25987: västi.
25988: Huumeiden levittämisen ehkäisemiseksi olisi että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
25989: huumausaineita koskevan lainsäädännön toteut- miin huumeiden käytön leviämisen es-
25990: tamista valvottava entistä tehokkaammin. Eri- tämiseksi.
25991: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25992:
25993: Hannele Pokka Olavi Ronkainen Lea Sutinen
25994: Anna-Liisa Jokinen Anna-Kaarina Louvo Pirkko Ikonen
25995: Anssi Joutsenlahti Boris Renlund Ensio Laine
25996: Katri-Helena Eskelinen
25997:
25998:
25999:
26000:
26001: 84 088300420M
26002: 666 1983 vp.
26003:
26004: Toivomusaloite n:o 600
26005:
26006:
26007:
26008:
26009: Puhakka ym.: Määrärahasta sosiaalisairaalan perustamiseksi Poh-
26010: jois-Karjalaan
26011:
26012:
26013: Eduskunnalle
26014:
26015: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- lääninhallitus lähetti 13. 10. 1978 läänin kun-
26016: to edellyttää onnistuakseen erilaisista palvelu- nille sosiaalisairaalahanketta koskevan lausunt~
26017: pisteistä muodostuvaa hoitoketjua. Avohuollon pyynnön. Huomionarvoisin näkökohta saaduissa
26018: osina hoitoketjussa ovat poliklinikat, katkaisu- lausunnoissa oli hankkeen kunnilta saama mil-
26019: hoitoasemat, hoito- ja huoltokodit ja ensisu~ tei yksimielinen tuki. Erityisesti kuntien so-
26020: jat. Mainittujen palvelupisteiden osalta tilannet- siaali- ja terveyslautakunnat korostivat laitok-
26021: ta Pohjois-Karjalan läänissä voidaan pitää tyy- sen välttämättömyyttä. Hankkeen toteuttamis-
26022: dyttävänä. Sen sijaan päihdehuollon hoitoket- aikataulun osalta kunnat lähtivät siitä, että
26023: juun kuuluvaa hoitolaitosta alueella ei ole lain- sosiaalisairaala tulisi perustaa "mahdollisimman
26024: kaan. pian" tai "1980-luvun alkupuoliskolla".
26025: Alkoholiongelman hoidossa on tärkeää, että Lääninhallituksen pyynnöstä on Pohjois-Kar-
26026: hoitoon hakeutuminen tapahtuisi mahdollisim- jalan mielisairaanhuoltopiirin kuntainliitto anta-
26027: man varhaisessa vaiheessa. Läänin alueella si- nut sosiaalisairaalahankkeesta 6. 8. 1979 seuraa-
26028: jaitseva hoitolaitos edistäisi hoitoon hakeutu- van lausunnon:
26029: mista ja loisi hyvät edellytykset työpaikoilla ''Pohjois-Karjalan mielisairaanhuol topiirin
26030: tapahtuvalle hoitoonohjaukselle. Lisäksi tarve kuntainliiton liittohallitus toteaa tyydytyksellä
26031: hoitaa päihdeongelmaisia läänin erikoislääkäri- lääninhallituksen aktiivisuuden sosiaalisairaala-
26032: jobtoisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa vä- hankkeessa. Mainitunlaisen saaminen Pohjois-
26033: henisi ainakin jossain määrin. Karjalan läänin alueelle on erittäin tärkeä päih-
26034: Pohjois-Karjalan läänin kunnista oli vuonna deongelmaisten kokonaishuollossa. Liittohallitus
26035: 1977 läänin ulkopuolella sijaitsevis·sa valtion ja tukee käytettävissään olevin keinoin hankkeen
26036: yksityisissä huoltolaissa hoidettavana kaikkiaan toteuttamista."
26037: 159 henkilöä, mikä merkitsi vuositasolla 18 Pohjois-Karjalan läänin päihdeongelmaisten
26038: laitospaikan käyttöä. Lisäksi kuntainliiton omis- huollon kehittäminen edellyttää alueellisen noin
26039: tamassa Tuustaipaleen huoltolassa ja työlaitok- 35-paikkaisen päihdyttävien aineiden väärin-
26040: sessa oli vuonna 1977 Pohjois-Karjalan läänistä käyttäjien huollosta annetun lain 11 §:n 2 m~
26041: hoidettavana 65 eri henkilöä, mikä merkitsee mentissa tarkoitetun huoltolan perustamista vii-
26042: keskimäärin 11 hoitopaikan käyttöä. meistään vuonna 1984. Huomioiden Pohjois-
26043: Edellä mainitut luvut osoittavat, että Poh- Karjalan läänin kuntien heikon taloudellisen
26044: jois-Karjalan läänissä on hoidon tarvetta siinä kantokyvyn tulisi päihdyttävien aineiden vää-
26045: määrin, että oman noin 35-paikkaisen hoitolai- rinkäyttäjien huollosta annetun lain 36 §: ssä
26046: toksen perustaminen on tarpeen. Tällainen hoi- tarkoitetun avustuksen olla vähintään 80 pr~
26047: tolaitos vähentäisi Pohjois-Karjalan läänistä senttia perustamiskustannuksista. Kun laitoksen
26048: esim. Järvenpään sosiaalisairaalaan kohdistuvaa perustamiskustannukset olisivat alustavan ar-
26049: painetta. Myöskään työlaitosten kehittämistyö- vion mukaan noin 4 milj. markkaa, muodos-
26050: ryhmän esittämä Tuustaipaleen huoltolan paik- tuisi valtionavustuksen määräksi noin 3,2 milj.
26051: kaluvun alentaminen voisi tapahtua niin, että markkaa. Valtionosuus käyttökustannuksiin olisi
26052: Pohjois-Karjalan läänin kunnat luopuisivat pää- vuodessa noin 600 000 markkaa.
26053: osasta omistamiaan hoitopaikkoja alueellisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26054: hoitolaitoksen valmistuttua. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26055: Pohjois-Karjalan läänin sosiaali- ja terveyden- muksen,
26056: huollon neuvottelukunnan aloitteen pohjalta
26057: 1983 vp.- TA n:o 600 667
26058:
26059: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin arvioesitykseen 3 200 000 markan mää-
26060: sosiaalisairaalan perustamiseksi Pohjois- rärahan perustamiskustannuksiin sekä
26061: Karjalaan ja ottaisi tätä tarkoitusta var- 600 000 markan määrärahan kä"yttökus-
26062: ten valtion vuoden 1984 tulo- ja meno- tannuksiin.
26063: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
26064:
26065: Matti Puhakka Kerttu Törnqvist
26066: 668 1983 vp.
26067:
26068: Toivomusaloite n:o 601
26069:
26070:
26071:
26072:
26073: Pursiainen ym.: Lääkehuollon saattamisesta lainsäädännöllisesti
26074: terveydenhuollon osaksi
26075:
26076:
26077: Eduskunnalle
26078:
26079: Erityisesti kansanterveyslain säätäminen sekä tosta koskevat säännökset voitaisiin laajemmin
26080: myöskin muussa terveydenhuollossa tapahtunut uudelleen arvioida.
26081: kehitys ovat johtaneet siihen, että lääkehuolto Uudistustyön tavoitteena voidaan pitää sitä,
26082: on entistä enemmän jäänyt erilliseksi tervey- että lääkehuollon ja terveydenhuollon organi-
26083: denhuollon osaksi. Lääkehuollon peruslainsää- saatioita lähennetään ja kytketään ne nykyistä
26084: däntö on erittäin vanhaa, pääosin 1920-luvulla toiminnallisemmin yhteen, mikä mahdollistaa
26085: säädettyä. Lääkehuollon kehittämistä pohtineet koordinoidun ja suunnitellun terveyspolitiikan
26086: komiteat ovat todenneet, että lääkehuolto on toteuttamisen. Tämän tavoitteen toteuttaminen
26087: osa terveydenhuoltoa ja että tehtäessä ehdo- edellyttää muun muassa lääkehuollon henkilös-
26088: tuksia lääkehuollon epäkohtien poistamiseksi tön perus- ja täydennyskoulutuksen lähentymis-
26089: on samalla otettava huomioon muussa tervey- ti.i muun terveydenhuoltohenkilöstön koulutuk-
26090: denhuollossa tapahtunut kehitys. Kuitenkaan seen, lääkkeiden maahantuonnin ja valmistuk-
26091: lääkehuollon alueella ei uudistussuunnitelmia sen uudelleen organisoimista, julkisen tervey-
26092: ole voitu toteuttaa. Kun sosiaali- ja terveysmi- denhuollon ja apteekkilaitoksen yhteistyön te-
26093: nisteriön asettaman, suppealla toimeksiannolla hostamista, lääkemainonnan rajoittamista ja lää-
26094: toimineen apteekkilaitostyöryhmän, joka jätti keinformaation asiallistamista, lääkkeiden luku-
26095: mietintönsä joulukuun 31 päivänä 1981, esi- määrän vähentämistä sekä lääkkeiden hintapo-
26096: tykset toivottavasti pikaisesti toteutetaan, olisi litiikan uudelleen arvioimista.
26097: syytä ryhtyä valmistelemaan lääkehuollon lain- Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26098: säädännön kokonaisuudistusta. Apteekkilaitos- vomuksen,
26099: työryhmä toteaa mietinnössään, että lääkehuol-
26100: toa koskevan lainsäädännön yleinen vanhentu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26101: neisuus ja rakenteellinen yhteensopimattomuus menpiteisiin lääkehuollon kokonaislain-
26102: muun terveydenhuollon lainsäädännön kanssa säädännön uudistamiseksi siten, että
26103: edellyttää lääkehuollon peruslainsäädännön yh- lääkehuolto nähdään osana muuta ter-
26104: distämistä, missä yhteydessä myös apteekkilai- veydenhuoltoa.
26105: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
26106:
26107: Terho Pursiainen Juhani Vähäkangas Inger Hirvelä
26108: Arvo Kemppainen Ulla-Leena Alppi Heli Astala
26109: Timo Laaksonen Niilo Koskenniemi Anna-Liisa Jokinen
26110: 1983 vp. 669
26111:
26112: Toivomusaloite n:o 602
26113:
26114:
26115:
26116:
26117: Rajamäki ym.: Lääni- ja kuntakohtaisen tärkeysjärjestyksen huo-
26118: mioon ottamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoja
26119: jaettaessa
26120:
26121:
26122: Eduskunnalle
26123:
26124: Kansanterveyslain mukaisten hankkeiden lää- käyttää seuraavan vuoden ensisijaisimpien hank-
26125: nikohtaista käsittelyä rajaa määrärahojen aloi- keiden valtionosuuden turvaamiseen.
26126: tus- ja toteutusvaltuus. Edelleen vuotuinen sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26127: raansijakiintiö luo vaikeuksia noudattaa hank- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26128: keiden lääni- ja kuntakohtaista tärkeysjärjes- muksen,
26129: tystä.
26130: Läänin vuotuisen määrärahavaltuuden alittu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26131: minen johtaa kunnan tai kuntainliiton tärkeys- lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosas-
26132: järjestyksessä vähemmän kiireellisen hankkeen tojen ja keskushallinnon perustamiskus-
26133: aikaistamiseen, jottei valtionosuusmäärärahoja tannusten valtionosuutta koskevan yh-
26134: palaudu läänistä. teistyön järjestämiseksi siten, että kun-
26135: Tämän kaltainen käytäntö ei ole kansanter- kin hankkeen kohdalla entistä paremmin
26136: veyslain eri tehtävien tasapainoisen kehittämi- otetaan huomioon hankkeiden lääni- ja
26137: sen kannalta perusteltua. Valtion taloudellisten kuntakohtainen tärkeysjärjestys sekä teh-
26138: voimavarojen rajallisuus huomioon ottaen tulee täisiin mahdolliseksi määrärahojen jous-
26139: ne suunnata palvelutarpeeseen perustuen. Lää- tava siirtäminen ensisijaisempien hank-
26140: nikohtaista määrärahaa tulisi voida joustavasti keiden tulevaan rahoitukseen.
26141: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
26142:
26143: Kari Rajamäki Jussi Ranta Mikko Elo
26144: Pertti Paasio Mikko Rönnholm Jouko Skinnari
26145: Kerttu Törnqvist Maija Rajantie Paavo Lipponen
26146: Paula Eenilä Arja Alho Tuulikki Hämäläinen
26147: Reino Paasilinna Erkki Liikanen Lea Savolainen
26148: Timo Roos Reijo Lindroos Matti Louekoski
26149: Martti Lähdesmäki Jorma Rantanen Kaisa Raatikainen
26150: Kari Urpilainen Aarno von Bell Mats Nyby
26151: Risto Ahonen Seppo Tikka Osmo Vepsäläinen
26152: 670 1983 vp.
26153:
26154: Toivomusaloite n:o 603
26155:
26156:
26157:
26158:
26159: Rajamäki ym.: Vanhustenhuollon ja pitkäaikaissairaiden tarpeiden
26160: huomioon ottamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon määrä-
26161: rahoja jaettaessa
26162:
26163:
26164: Eduskunnalle
26165:
26166: Kansanterveyslain tavoitteiden edellyttämien mitusta vanhainkotipaikkaa vailla olevat jonot-
26167: hankkeiden hyväksymisestä valtionosuuden suo- tavat vanhukset. Tämän vuoksi on tärkeätä,
26168: rittamista koskeviin suunnitelmiin on vuosit- että valtionosuutta läänikohtaisesti suunnat-
26169: tain tehty lääninhallinnossa sekä keskushallin- taessa otetaan huomioon pitkäaikais·sairaanhoi-
26170: nossa ratkaisut. Tämän mukaisesti on myös don ja vanhustenhuollon kokonaistilanne sekä
26171: pitkäaikaissairaanhoidon edellyttämien hoito- mahdollisesti aikaisemmin ajoitettujen vuode-
26172: paikkojen rakentamisesta suoritettu ajoitus. Sai- osastohankkeiden lykkääntyminen.
26173: raanhoitoon läheisesti liittyvän vanhustenhuol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26174: lon palvelujen kehittämisestä suoritetaan val- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26175: tionosuusratkaisut vuoden 1984 alusta voimaan muksen,
26176: tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisen
26177: valtionosuus- ja suunnittelujärjestelmän puit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
26178: teissa. Ensi vuonna ratkaistaan myös vanh!lin- joilla turvataan se, että sosiaali- ja ter-
26179: kotipaikkojen rakentamisj ärjestys. veydenhuollon perustamiskustannusmää-
26180: Pitkäaikaissairaanhoitoa ja vanhustenhuollon rärahojen käsittelyssä tulee lääni- ja
26181: laitospaikkatilannetta tulee tarkastella kokonai- kuntakohtaisen.a jakoperusteena olla van-
26182: suutena tiiviisti toisiinsa heijastavina. Sairaan- hustenhuollon ja pitkäaikaissairaanhoi-
26183: sijoilla aiheuttavat mm. huomattavaa lisäkuor- don kokonaistilanne ja paikkatarve.
26184: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
26185:
26186: Kari Rajamäki Mikko Rönnholm Jorma Rantanen
26187: Pertti Paasio Maija Rajantie Sinikka Hurskainen
26188: Reino Paasilinna Osmo Vepsäläinen Aamo von Bell
26189: Timo Roos Seppo Tikka Mikko Elo
26190: Martti Lähdesmäki Matti Louekoski Jouko Skinnari
26191: Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist Tuulikki Hämäläinen
26192: Risto Ahonen Arja Alho Mats Nyby
26193: Jussi Ranta Paavo Lipponen Lea Savolainen
26194: Paula Eenilä Erkki Liikanen Kaisa Raatikainen
26195: Reijo Lindroos
26196: 1983 vp. 671
26197:
26198: Toivomusaloite n:o 604
26199:
26200:
26201:
26202:
26203: Rajantie yrn.: Päivystys- ja ilmaislääkkeiden jakamisesta terveys-
26204: keskuksesta
26205:
26206:
26207: Eduskunnalle
26208:
26209: Terveyskeskuksessa asioivan, äkillisesti sairas- kastuskäynnillä terveyskeskuksessa. Sen lisäksi,
26210: tuneen päivystyspotilaan on sen lisäksi, että hän että potilaan tarpeeton juoksuttaminen paikasta
26211: jonottaa pääsyä lääkäriin, myöskin lähdettävä toiseen vähenisi, varmistuisi hänen hoitoosa
26212: lääkärissä käynnin jälkeen hakemaan apteekista tehokas seuraaminen.
26213: lääkkeitään. Usein huonokuntoisten potilaitten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
26214: palvelu parantuisi huomattavasti, jos terveys- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26215: keskukset voisivat jakaa asiakkailleen päivystys-
26216: lääkkeet. Terveyskeskusten lääkejakelujärjestel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26217: mään voitaisiin lisäksi helposti yhdistää myös päivystyslääkkeitten ja ilmaislääkkeitten
26218: pitkäaikaissairauksiin annettavat ilmaislääkkeet, jakamiseksi lääkärissä käynnin yhtey-
26219: silloin kun potilas käy hoitoon kuuluvalla tar- dessä suoraan terveyskeskuksesta.
26220: Helsingissä 21 päivänä huhtrkuuta 1983
26221:
26222: Maija Rajantie Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila
26223: Pertti Hietala Paula Eenilä Liisa Jaakonsaari
26224: 672 1983 vp.
26225:
26226: Toivomusaloite n:o 605
26227:
26228:
26229:
26230:
26231: Rajantie ym.: Kehitysvammaisen lapsen vanhempien sosiaalisen
26232: tuen kehittämisestä
26233:
26234:
26235: Eduskunnalle
26236:
26237: Kehitysvammahuolto on viime vuosina suun- keminen tähtää perheen sopeuttamiseen vam-
26238: tautunut voimakkaasti avohuoltoon. Valtakun- maisuuteen. Niinpä lomat voitaisiin suunnitella
26239: nallisen 5-vuotisohjelman mukaan näin tulee lomaleireinä niin, että ne olisivat eräs muoto
26240: tapahtumaan lähitulevaisuudessakin. Koska avo- vanhempien keskinäistä tukemistoimintaa. Kehi-
26241: huollon palveluita on varsin rajoitetusti tarjolla, tysvammaisten Tukiyhdistysten Liitolla on tuki-
26242: merkitsee avohuollon kehittäminen suurta hen- henkilötoiminnan kokeiluprojekti meneillään.
26243: kistä, mutta myös usein taloudellista painetta Vanhempien 10-14 vuorokauden lomaleirit
26244: kehitysvammaisten kodeille. Monesti toinen voisivat olla osa tätä kokeilua.
26245: vammaisten vanhemmista on täysin sidottu, Ratkaiseva edellytys vanhempien lomalle pää-
26246: vammaisen iästä riippumatta, vammautuneen sylle on ympärivuorokautisen kodinhoitoavun
26247: perheenjäsenen hoitamiseen. Kehitysvammaisten saaminen loman ajaksi. Niinpä tämän kokeilun
26248: vanhemmat, useimmiten äidit, tekevät monessa kustannukset muodostuvat, paitsi lomaleirien
26249: kodissa keskeytymätöntä hoitotyötä ilman lo- toteuttamisesta, myös kotiavun järjestämisestä.
26250: maa, ilman hengähdystaukoa ja ilman irtaantu- Kolmen 10 vuorokauden pituisen leirin kus-
26251: mismahdollisuutta hoitovastuusta. tannukset ovat 100 000 mk (edellyttää 25 hen-
26252: Kun monella muulla kotonaan työtä tekevällä keä) ja kotiavun kustannukset ovat noin
26253: ammattiryhmällä on jo toteutettu lakisääteinen 70 000 mk. Tässä muodossa tapahtuvaan loma-
26254: vuosiloma, tulisi myös kehitysvammaisten van- leiri-, tukitoiminta- ja kotiapukokeiluun ei ole
26255: hempien, nimenomaan äitien, päästä tästä oi- ·mahdollisuutta saada avustusta mistään läh-
26256: keudesta osallisiksi. teestä.
26257: Kotonaan kehitysvammaista haitavilla van- Kehitysvammaisten vanhempien sosiaalitur-
26258: hemmilla tulisi olla mahdollisuus vuosittain van lisäämisen, tukitoiminnan kokeilun ja si-
26259: vähintään 10-14 vuorokauden pituiseen lo- jaishoitajakokeilun kannalta olisi tärkeää, että
26260: maan kodin ulkopuolella. Ilman tällaista hen- tällaista toimintaa ryhdyttäisiin kehittelemään.
26261: gähdystaukomahdollisuutta sälytetään kehitys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26262: vammaisen vanhemmille mielenterveydellisesti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26263: ja henkisesti liian suuri hoitovastuu. Tämä muksen,
26264: merkitsee myös sitä, että kehitysvammahuollon
26265: toteuttaminen, nimenomaan avohuollon, nojaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26266: liian ratkaisevasti vammaisten kodin panokseen. menpiteisiin kehitysvammaisten vanhem-
26267: Toisaalta tulisi lisätä mahdollisuuksia van- mille tarkoitetun lomaleiri-, tukitoi-
26268: hempien keskinäisen tukemistoiminnan kehittä- minta- ja kotiapukokeilun mahdollistami-
26269: miselle. Vanhempien keskinäinen henkinen tu- seksi.
26270:
26271: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26272:
26273: Maija Rajantie Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila
26274: Pertti Hietala Paula Eenilä Liisa Jsakonsaari
26275: 1983 rd. 673
26276:
26277: Hemställningsmotion nr 606
26278:
26279:
26280:
26281:
26282: Rehn m.fl.: Om revidering av djurskyddslagen
26283:
26284:
26285: Tili Riksdagen
26286:
26287: Gällande djurskyddslag motsvarar inte trots en förnyad djurskyddslag beaktar den kraftiga
26288: att den är rätt ny de krav som kan ställas på opinionen mot djurplågeri, och speciellt be-
26289: human behandling av djur i en kulturstat. En gränsar t.ex. plågsamma djurförsök inom ve-
26290: revidering av lagen har rätt länge varit under tenskaplig forskning tili att gälla endast sådana
26291: arbete, men dess utformning tili en regerings- som kan anses vara livsviktiga.
26292: proposition har av någon anledning fördröjts. Med stöd av det ovan nämnda föreslår un-
26293: Behandlingen av jaktlagen under 1982-års dertecknade att riksdagen ville hemställa,
26294: riksdag visade klart att även i riksdagen finns
26295: en opinion som inte godkänner djurplågeri. att regeringen måtte i brådskande
26296: Denna opinion var så stark att den resulterade i ordning till riksdagen avlåta en propo-
26297: en betydande humanisering av jaktmetoderna, sition till reviderad djurskyddslag, som
26298: avvikande från regeringens proposition. Därför speciellt förbjuder onödigt djurplågeri
26299: är det viktigt att regeringens proposition om i alla dess former.
26300: Helsingfors den 21 april 1983
26301:
26302: Elisabeth Rehn Pertti Salolainen Håkan Nordman
26303: Marja-Liisa Salminen Jutta Zilliacus Gunnar Jansson
26304: Heli Astala Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
26305: Kaj Bärlund Anssi Joutsenlahti Håkan Malm
26306:
26307:
26308:
26309:
26310: 85 088300420M
26311: 674 1983 vp.
26312:
26313: Toivomusaloite n:o 606 Suomennos
26314:
26315:
26316:
26317:
26318: Rehn ym.: Eläinsuojelulain uudistamisesta
26319:
26320:
26321: Eduskunnalle
26322:
26323: Voimassaoleva eläinsuojelulaki ei uutuudes- uudeksi metsästyslaiksi otetaan huomioon voi-
26324: taan huolimata vastaa niitä vaatimuksia, jotka makas eläinrääkkäystä vastustava mielipide ja
26325: tulee asettaa eläinten inhimilliselle kohtelulle rajoitetaan erityisesti tieteellisen tutkimuksen
26326: kulttuurivaltiossa. Lain uudistamistyö on var- tuskallisia eläinkokeita niin, että vain niistä
26327: sin kauan ollut työn alla, mutta sen muotoilu elintärkeät sallitaan.
26328: hallituksen esitykseksi on jostakin syystä vii- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26329: västynyt. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26330: Metsästyslain käsittely eduskunnassa woden muksen,
26331: 1982 valtiopäivillä osoitti selvästi, että edus-
26332: kunnasakin esiintyy mielipide, joka ei hyväksy että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
26333: eläinrääkkäystä; tämä mielipide oli niin voi- kunnalle esityksen uudeksi eläinsuojelu-
26334: makas, että se johti metsästystapojen lieventä- laiksi, ;ossa erityisesti kielletään tarpee-
26335: miseen hallituksen esityksestä poiketen. Tästä ton eläinrääkkäys sen kaikissa muo-
26336: syystä on tärkeätä, että hallituksen esityksessä doissa.
26337: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26338:
26339: Elisabeth Rehn Pertti Salolainen Håkan Nordman
26340: Marja-Liisa Salminen Jutta Zilliacus Gunnar Jansson
26341: Heli Astala Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
26342: Kaj Bärlund Anssi Joutsenlahti Håkan Malm
26343: 1983 rd. 675
26344:
26345: Hemställningsmotion nr 607
26346:
26347:
26348:
26349:
26350: Renlund m.fl.: Om flera svenskpråkiga talterapeuter
26351:
26352:
26353: Tili Riksdagen
26354:
26355: A:tt kunna kommunisera med varandra är för För att kunna hjälpa dessa barn och ungdo-
26356: de flesta av oss en självklarhet. Tyvärr har vi mar till ett språk borde det skapas resurser för
26357: idag en stor grupp människor som inte kan ett tillräckligt antal talterapitjänster.
26358: tala och en del som har stora talsvårigheter. Idag är det en omöjlighet att erhålla talterapi
26359: Ett barn som inte kan uttrycka sig märker t.ex. i svenska Österbotten och det råder en
26360: att det inte blir förstått och blir ofta irriterat skriande brist på svenskspråkiga talterapeuter i
26361: och aggressivt. Barnet är i viss mån onormalt hela svenska Finland.
26362: p.g.a. sin nedsatta talförmåga och blir dessutom Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
26363: onormalt i sitt beteendemönster på grund av dertecknade vördsamt att riksdagen ville hem-
26364: sin aggressivitet och kan inte tillgodogöra sig ställa,
26365: den stimulans bamet kunde få genom sitt um-
26366: gänge med andra barn. att regeringen måtte skrida till åt-
26367: Vi har många olika orsaker tili talsvårigheter, gärder för att utbilda svenskspråkiga
26368: bl.a. olika slag av utvecklingsstömingar, hörsel- talterapeuter så att man skall kunna av-
26369: skador, bam med gomspalt och andra medi- hjälpa det skriande behovet av taltera-
26370: cinska fel, skador som uppstått i samband med peuttjänster på finlandssvensk! håll.
26371: hjärnfeber m.m.
26372: Helsingfors den 15 april 1983
26373:
26374: Boris Renlund Ole Norrback Henrik Westerlund
26375: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
26376: Ole Wasz-Höckert Jutta Zilliacus Håkan Malm
26377: 676 1983 vp.
26378:
26379: Toivomusaloite n:o 607 Suomennos
26380:
26381:
26382:
26383:
26384: Renlund ym.: Ruotsinkielisten puheterapeuttien lukumäärän lisää-
26385: misestä
26386:
26387:
26388: Eduskunnalle
26389:
26390: Se, että voimme keskustella toisttemme kans- silla on kitalakihalkio ja muita mekaanisia vi-
26391: sa, on useimmille meistä itsestäänselvyys. Va- koja, aivokalvontulehduksen aiheuttamia vau-
26392: litettavasti nykyisinkin on suuri ryhmä ihmisiä, rioita jne.
26393: jotka eivät osaa puhua ja eräitä, joilla on mel- Tällä hetkellä on mahdotonta saada puhe-
26394: koisia puhevaikeuksia. lterapiaa mm. Pohjanmaan ruotsinkielisellä
26395: Lapsi, joka ei pysty ilmaisemaan itseään, huo- alueella ja koko maamme ruotsinkielisellä
26396: maa, ettei sitä ymmärretä ja tulee usein är- alueella on huutava puute puheterapeuteista.
26397: tyneeksi ja aggressiiviseksi. Lapsi on jossakin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26398: määrin epänormaali puutteellisen puhekykynsä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26399: vuoksi ja sen käyttäytyminen muodostuu sitä- muksen,
26400: paitsi epänormaaliksi sen hyökkäävyyden takia
26401: eikä se voi käyttää hyväkseen muiden lasten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26402: kanssa tapahtuvan seurustelun suomaa piris- ruotsinkielisten puheterapeuttien koulut-
26403: tystä. tamiseksi, jotta siten voitaisiin poistaa
26404: Puhevaikeuksiin on useita syitä, mm. erilai- suomenruotsalaisten puheterapeuttien
26405: set kehityshäiriöt, kuulovammat, eräillä lap- virkojen vakava puute.
26406: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
26407:
26408: Boris Renlund Ole Norrback Henrik Westerlund
26409: Håkan NordmSLO. Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
26410: Ole Wasz-Höckert Jutta Zilliacus Håkan Malm
26411: 1983 vp. 677
26412:
26413: Toivomusaloite n:o 608
26414:
26415:
26416:
26417:
26418: Renlund ym.: Raittiustyömäärärahojen reaaliarvon säilyttämisestä
26419:
26420:
26421: Eduskunnalle
26422:
26423: Aiemmin alkoholilaissa ja vuoden 198~ see verrattaessa raittiusjärjestöjen määrärahoja
26424: alusta alkaen raittiustyölaissa on valtion tulo- urheilu- ja nuorisomäärärahoihin.
26425: j~ menoarvioon vuosittain otettava määräraha Raittiusjärjestöjen määrärahat ovat jatkuvasti
26426: käytettäväksi avustuksina raittiustyöhön ja alko- jääneet jälkeen yleisestä hintatason kehityksestä.
26427: holijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä Vuonna 1980 voimaan tullut toimiehtosopi-
26428: tarkoittavaan toim!ntaan. musjärjestelmä sitoi raittiusjärjestöt vuosittai-
26429: Määrärahan kehitys on vuosina 1975-1983 siin palkankorotuksiin ilman, että valtionapu
26430: ollut seuraavanlainen: olisi vastaavasti noussut. Palkkausmenojen jat-
26431: kuva nouseminen on kaventanut toimintaM
26432: Vuonna mk mk/asukas käytettävissä olevaa osuutta. Raittiustyölain
26433: 1975 4 734 700 1,- raittiusjärjestöiltä edellyttämää aktiivisuutta on
26434: 1976 4 747 500 1,- vaikea tehokkaasti toteuttaa samalla, kun rait-
26435: 1977 4 730 800 1,- tiustyöhön varatun määrärahan reaaliarvo las-
26436: 1978 4 743 500 1,- kee.
26437: 1979 5 929 000 1,25 Koska alkoholin käytön voidaan katsoa saa-
26438: 1980 5 947 000 1,25 vuttaneen nykyisin jo sellaisen asteen, että sen
26439: 1981 7 125 000 1,50 seuraukset muodostavat vakavan kansantervey-
26440: 1982 8 379 000 1,75 dellisen ja sosiaalisen ongelman ja koska rait-
26441: 1983 9 103 000 1,90 tiusjärjestöjen ensisijaisena tehtävänä on päih-
26442: teiden ja tupakan käytön vähentäminen, ehdo-
26443: Alkoholijuomien entistä vapaampi saanti on tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26444: suuresti lisännyt alkoholistihuollon menoja. Kun sen,
26445: ne vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa olivat
26446: 3 011 210 markkaa, ne kuluvan vuoden tulo- ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26447: menoarviossa ovat 93 199 000 markkaa. Tämän raittiustyömäärärahoien säilyttämiseksi
26448: rinnalla raittiusmäärärahan vastaava nousu inflaation ;a toimiehtosopimusten ede'-
26449: 1119 514 marhsta 9 103 000 markkaan on lyttämällä tasolla säännöllisin raittiustyö-
26450: pieni. Vastaavanlainen jälkeenjääneisyys vallit- määräraho;en tasotarkistuksin.
26451: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26452:
26453: Boris Renlund Olavi Ronkainen Håkan Nordman
26454: Hannele Pokka Anssi Joutsenlahti Håkan Malm
26455: Anna-Kaarina Louvo
26456: 678 1983 vp.
26457:
26458: Toivomusaloite n:o 609
26459:
26460:
26461:
26462:
26463: Riihijärvi ym.: Ns. avosydänleikkausten tekemisestä mahdollisiksi
26464: Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa
26465:
26466:
26467: Eduskunnalle
26468:
26469: Sydän- ja verisuonitaudit ovat Itä- ja Poh- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
26470: jois-Suomessa yleisempi vaiva kuin muualla kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26471: maassa. Avosydänkirurgialla on em. sairauksien vomuksen,
26472: hoidossa saatu hyviä tuloksia. Sairauden ilmaan-
26473: tumisen jälkeen puolen vuoden ·sisällä tapahtu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26474: neella leikkauksella on työkykyisiksi parantu- menpiteisiin, joilla voidaan aikaansaada
26475: nut 90 prosenttia potilaista. Pitkät odotusajat avosydänleikkauksia Kuopion yliopistol-
26476: huonontavat ratkaisevasti paranemista. Inhimil- lisessa keskussairaalassa siinä laajuu-
26477: lisyys ja yhteiskunnan etu yhdessä vaativat dessa, jota potilaitten määrä, 300-350
26478: pikaisia toimenpiteitä. potilasta vuodessa, edellyttää.
26479: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
26480:
26481: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Liisa Arranz
26482: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
26483: Vieno Eklund
26484: 1983 vp. 679
26485:
26486: Toivomusaloite n:o 610
26487:
26488:
26489:
26490:
26491: Rönnholm ym.: Terveyskeskusten rakentamisesta aikataulun
26492: mukaisesti
26493:
26494:
26495: Eduskunnal1e
26496:
26497: Samanaikaisesti kun terveyskeskusten raken- ne uuden terveyskeskuksen valmistuttua sijait-
26498: tamisen painopiste on siirtynyt Etelä-Suomeen, sisivat kahdessa toimipisteessä. Mikä pahinta,
26499: on valtion tähän tarkoitukseen osoittama val- joutuvat mm. nämä kunnat turvautumaan kes-
26500: tionosuus vähentynyt. Turun ja Porin läänissä kussairaalapaikkojen ylikäyttöön, mikä on hy-
26501: tämä on merkinnyt, että vuosien 1982-1986 vin epäedullista erityisesti valtiolle, mutta
26502: investointiohjelmaan verrattuna uudessa inves- myös kunnille. Esimerkkitapauksessa tilanne
26503: tointiohjelmassa joudutaan siirtämään viiden vielä käy joka vuosi kestämättömämmäksi,
26504: terveyskeskuksen rakentamista. Siirtäminen on koska kuntainliiton jo nykyisinkin kahdenkym-
26505: luonnollisesti johtunut taloudellisten voimava- menentuhannen asukaan määrä lisääntyy 600-
26506: rojen riittämättömyydestä. Esimerkiksi Kaari- 700 henkeä vuodessa. Tällainen toiminta ei
26507: nan- Piikkiön kansanterveystyön kuntainlii- siis voi olla järkevää taloudellisesti eikä var-
26508: ton terveyskeskuksen rakentamisen aloitus on sinkaan hyvää terveydenhoidollisesti.
26509: siirretty vuodelta 1984 vuodelle 1985. Kun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin kun-
26510: tainliiton terveyskeskuksen rakentamista on val- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26511: tiovallan toimesta jo aiemmin siirretty vuo- muksen,
26512: della vahvistettuun ohjelmaan verrattuna. Niin
26513: tämän kuin muidenkin hankkeiden jatkuva että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26514: siirtely aiheuttaa epätarkoituksenmukaisuutta menpiteisiin neuvotellakseen kuntien
26515: kuntien investointipolitiikassa. Näin peruster- kanssa mahdollisuuksista toteuttaa ter-
26516: veydenhuollon turvaaminen kunnissa käy vai- veyskeskusten rakentaminen aiemmin
26517: keaksi ja epätarkoituksenmukaiseksi. esitetyn aikataulun mukaisesti etenkin
26518: Kaarinassakin terveyskeskustoiminnot on niissä kunnissa, kuten Kaarinassa ja
26519: jouduttu sijoittamaan hajalleen seitsemään Piikkiössä, joissa asukasluku on voi-
26520: vuokrattuun tilapäiseen toimipisteeseen, kun makkaassa kasvussa.
26521: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
26522:
26523: Mikko Rönnholm Risto Ahonen
26524: 680 1983 vp.
26525:
26526: Toivomusaloite n:o 611
26527:
26528:
26529:
26530:
26531: Rönnholm ym.: Syöpää sairastavien aseman parantamisesta
26532:
26533:
26534: Eduskunnal[e
26535:
26536: Syöpäjärjestöt edustavat maamme 60 000 Pysyviin ratkaisuihin on mahdollisuus pääs-
26537: syöpäpotilasta. Toiminnassa järjestöt pyrkivät tä vain lainsäädännöllistä tietä.
26538: ajamaan mm. edustamiensa potilasryhmien eri- Olisi huolehdittava sellaisista lainsäädännöl-
26539: arvoisuuden poistamista. lisistä ja taloudellisista muutoksista, joiden
26540: Syöpäjärjestöjen taholta on kiinnitetty huo- turvin korvattaisiin
26541: miota mm. syöpäpotilaiden eriarvoiseen ase- a) sairaaloiden hoitopäivä- ja poliklinikka-
26542: maan voimassa olevan sairausvakuutuslain lää- maksut kokonaan, kun kyseessä on syöpätau-
26543: ke-etuuksien osalta. Asiasta on tehty eduskun- din toteaminen, hoitaminen tai seuranta
26544: ta-aloite, jolla ehdotettiin eduskunnan hyväk- b) lääkärinpalkkiot avohoidossa sairausva-
26545: syttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toi- kuutuslain mukaisen korvauksen ylimenevältä
26546: menpiteisiin kaikkien syöpäsairauksien saatta- osalta, kun kyseessä on syöpätaudin toteami-
26547: miseksi sairausvakuutuslain mukaan kokonaan nen, hoitaminen tai seuranta
26548: korvattaviin lääkkeisiin oikeuttaviksi sairauk- c) lääkärin määräämä tutkimus, hoito ja
26549: siksi. kuntoutus sairausvakuutuslain mukaisen kor-
26550: Edelleen syöpäjärjestöjen piiristä on toivot- vauksen ylimenevältä osalta, kun kyseessä on
26551: tu kuntien nykyistä aktiivisempaa osallistumis- syöpät:mdin toteamiseksi, hoitamiseksi tai seu-
26552: ta syöpäpotilaiden sosiaaliturvan parantamiseen. raamiseksi tarvittavat röntgen- tai laboratorio-
26553: Tämä tapahtuisi kuntien potilaalle usein hy- tutkimukset, säde- tai fysikaalinen hoito
26554: vin tarpeellisen taloudellisen tuen myöntämi- d) lääkärin määräämät lääkkeet sairauden
26555: sen muodossa. hoitoon, kipujen lievittämiseen tai vastaavaan
26556: Osa maamme kunnista korvaa nykyisin syö- tarkoitukseen sairausvakuutuslain mukaisen
26557: päpotilaalle lääkärinpalkkiot, lääkekustannukset korvauksen ylimenevältä osalta
26558: sairausvakuutuskorvauksen ylittävältä osalta, e) matkakustannukset sairausvakuutuslain
26559: sairaaloiden hoitopäivämaksut, hoito- ja tutki- mukaisen korvauksen ylimenevältä osalta, kun
26560: muskäynneistä aiheutuvat matkakustannukset kyseessä on syöpäsairauden tutkimuksesta, hoi-
26561: sekä tarpeelliset välineet ja hoitotarvikkeet sil- dosta tai seurannasta aiheutunut matka.
26562: loin, kun niitä ei saada terveyskeskuksen il- Edellä mainittujen uudistusten aikaansaami-
26563: maisjakeluna tai korvatuksi jonkin lain perus- nen vaatii paitsi taloudellisia mahdollisuuksia
26564: teella. myös joustavan toimintamallin. Tällä hetkellä
26565: Syöpäpotilas on rajoitetusti invaliidihuolto- useat syöpäpotilaat sen jälkeen, kun seuranta-
26566: lain piirissä, sillä lain perusteella potilaalle kor- vaihe keskussairaalassa on päättynyt, hakeutu-
26567: vataan kokonaan rintaproteesit ja LE-invalidien vat yksityislääkäreiden potilaiksi terveyskeskuk-
26568: tarvitsemat apuvälineet. sen sijasta. Pääasiassa ehkä siksi, että terveys-
26569: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun ja keskuksella ei ole tarjottavana erikoislääkäri-
26570: Porin läänin alueella kuntien piirissä suoritta- palveluja.
26571: man kyselytutkimuksen mukaan läänin 96 Syöpäjärjestöt ylläpitävät syöpäpoliklinikoita
26572: kunnasta 65 suoritti jonkinasteista vapaaeh- ja -neuvonta-asemia maassamme. Näiden hyväk-
26573: toista tukea syöpäpotilaille. Vuoden 1981 ai- sikäyttöä syöpäpotilaiden lääkäripalvelujen,
26574: kana 2 210 syöpäpotilasta pääsi tästä tuesta röntgen- tai laboratoriotutkimusten sekä fysi-
26575: osalliseksi ja tarkoitukseen käytettiin 1,9 milj. kaalisen hoidon tuottamisessa tulisi nykyistä
26576: markkaa potilasta kohden. aktiivisemmin hyväksikäyttää.
26577: 1983 vp.- TA n:o 611 681
26578:
26579: Syöpäjärjestöt volSlvat tarjota yhteiskunnalle että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n lain-
26580: näiden toimintojen kokeilun järjestämistä, py- säädännön valmistelemiseksi tavoitteena
26581: syvän toimintamallin aikaansaamiseksi maaham- poistaa syöpäpotilaiden kunnallisen koh-
26582: me syöpäpotilaiden tarvitsemia palveluja var- telun eriarvoisuus, ja
26583: ten. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26584: Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun- tehostaakseen käytännön potilashuoltoa
26585: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, käyttämällä hyväksi syöpäjärjestöjen
26586: kokemuksia ja toimintamuotoja.
26587: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
26588:
26589: Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen
26590:
26591:
26592:
26593:
26594: 86 088300420M
26595: 682 1983 vp.
26596:
26597: Toivomusaloite n:o 612
26598:
26599:
26600:
26601:
26602: Salminen ym.: Asunnonvälitystoiminnan saattamisesta yhteiskun-
26603: nan toimesta hoidettavaksi
26604:
26605:
26606: Eduskunnalle
26607:
26608: Julkisuudessa on jatkuvasti kiinnitetty var- tasoa, pltalSl yhteiskunnan mielestämme puut-
26609: sin runsaasti huomiota yksityisten yrittäjien tua asiaan ja ottaa huolehtiakseen asunnonvä-
26610: harjoittamassa asunnonvälitystoiminnassa esiin- lityksestä aivan samoin kuin työnvälityksestä-
26611: tyviin puutteisiin ja väärinkäytöksiin. Huutava kin. Valtion ja kuntien toimesta tapahtuvana
26612: asuntopula aiheuttaa sen, että nämä asunnon- tämä välityspalvelu voitaisiin hoitaa asunnon-
26613: välittäjät ovat saaneet mahdollisuuden saalis- tarvitsijoille maksuttomana sosiaalipalveluna,
26614: taa varattomimpien asunnontarvitsijain kustan- kuten se tapahtuu esim. naapurimaassamme
26615: nuksella. Lukemattomat asunnonhakijat, jotka Ruotsissa.
26616: hädässään ovat joutuneet turvautumaan mai- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
26617: nittuihin välitysliikkeisiin, ovat havainneet me- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26618: nettäneensä huomattavia summia välityspalk- muksen,
26619: kioina saamatta kuitenkaan tarpeitaan vastaa-
26620: vaa asuntoa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26621: Kun sanotunlaista, palvelun varjolla harjoi- menpiteisiin asunnonvälitystoiminnan
26622: tettua ihmisten hädällä keinottelua ei voida pi- saattamiseksi valtion ja kuntien toimes-
26623: tää yhteiskunnan edun mukaisena siitäkään ta hoidettavaksi.
26624: syystä, että se on omiaan kohottamaan vuokra-
26625: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
26626:
26627: Marja-Liisa Salminen Matti Kautto Mikko Kuoppa
26628: 1983 vp. 683
26629:
26630: Toivomusaloite n:o 613
26631:
26632:
26633:
26634:
26635: Savolainen ym.: Äitiysneuvoloiden toiminnan kehittämisestä
26636: äitien ja perheiden tukijoina
26637:
26638:
26639: Eduskunnalle
26640:
26641: Suomalainen äitiys- ja lastenneuvolatoiminta varttuvaa perhettä vanhemmuuteen. Äidin so-
26642: on osoittautunut erittäin tulokselliseksi tervey- maattisen terveyden ja usein ajankohtaisten eh-
26643: denhuollon osa-alueeksi. Uusimpien tilastotie- käisykysymysten rinnalla raskauden jälkeen
26644: tojen mukaan lapsikuolleisuus on Suomessa saattaa edessä olla psyykkisiä ja sosiaalisia so-
26645: pienempi kuin missään muussa maassa. peutumisvaikeuksia, joissa olisi tärkeää jatkaa
26646: Äitiys- ja lastenneuvolan mielenkiinto on äitiysneuvolan työntekijöiden kanssa syntynyt-
26647: ensisijaisesti kohdistunut kehittyvän sikiön ja tä yhteistyötä. Lapsen syntymän jälkeen neu-
26648: lapsen terveydentilan turvaamiseen. Äitiysneu- volan tulisi erityisesti seurata äidin hyvinvnin-
26649: volassa on entistä enemmän kiinnitetty huo- tia ainakin yhden vuoden ajan. Käytännössä
26650: miota perheen kokonaisuuteen ja erityisesti äi- tämä voitaisiin järjestää siten, että äitiysneu-
26651: din terveyteen. Niinpä äitiysneuvolan aikana vola huolehtisi äitien raskauden ehkäisyneu-
26652: syntyykin yleensä hyvä yhteistyö odottavan äi- vonnasta yhden vuoden ajan raskauden jälkeen
26653: din ja neuvolatyöntekijöiden välillä. ja myös muutenkin tarvittaessa äidit voisivat
26654: Lapsen syntymän jälkeen äiti on vielä kol- omissa ongelmissaan kääntyä äitiysneuvolan
26655: men kuukauden ajan äitiysneuvolan kirjoissa tuttujen työntekijöiden puoleen. Tämä edellyt-
26656: jälkitarkastukseen saakka. Tämän jälkeen siir- tää, että äidit voivat olla yhden vuoden ajan
26657: tyy toiminta kokonaan lastenneuvolaan, jossa synnytyksen jälkeen äitiysneuvolan kirjoissa.
26658: kiinnitetään ensisijaisesti huomiota lapsen ke- Tällä menettelyllä voitaisiin vähentää näiden
26659: hittymiseen. Vaikka lastenneuvolatyössä on py- kahden neuvolatyön vaiheen jakoa toisistaan
26660: ritty myös perhekeskeisyyteen, äidin ongelmat ja kehittää työtä enemmän yhtenäisen perhe-
26661: saattavat jäädä monesta syystä liian vähälle neuvolan suuntaan.
26662: huomiolle. Käytännössä on usein vaikea ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26663: ma siinä, että tuttu ja turvallinen suhde äi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26664: tiysneuvoloiden työntekijöihin päättyy juuri muksen,
26665: siinä vaiheessa, kun äiti ja perhe kokonaisuu-
26666: dessaankin tarvitsee tavallista enemmän tukea. että hallitus ryhtyisi selvittämään äi-
26667: Äitiys- ja lastenneuvoloiden työn tulisi yhä tiysneuvoloiden mahdollisuudet toimia
26668: enemmän kehittyä kohti perheneuvontaa, jos- synnytyksen jälkeen nykyistä pidem-
26669: sa pyritään mahdollisimman hyvin tukemaan pään äitien ja perheiden tukijoina.
26670: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26671:
26672: Lea Savolainen Jouko Skinnari Paavo Lipponen
26673: Martti Lähdesmäki Matti Luttinen Jouko Tuovinen
26674: Tuulikki Hämäläinen Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
26675: Risto Ahonen Tuula Hämäläinen
26676: 684 1983 vp.
26677:
26678: Toivomusaloite n:o 614
26679:
26680:
26681:
26682:
26683: Skinnari ym.: MBD-lasten hoidon, kuntoutuksen ja koulutuk-
26684: sen tehostamisesta
26685:
26686:
26687: EduskunnaHe
26688:
26689: Suomessa on tällä hetkellä yli 20 000 MBD- Vamma tulisi diagnosoida viimeistään lapsen
26690: lasta. Heitä on kymmenen kertaa enemmän ollessa neljän tai viiden vuoden ikäinen. Täl-
26691: kuin CP-lapsia tai diabeetikkoja, viisi kertaa löin voidaan hoito aloittaa hyvissä ajoin ennen
26692: enemmän kuin pahasti kuuluvammaisia ja kak- koulun alkamista.
26693: si kertaa enemmän kuin astmaatikkoja. MBD:n aiheuttaa äidin sairaus raskauden
26694: Yhteiskunta on huolehtinut aikaisesta diag- aikana, synnytyksessä tullut vaurio tai vasta-
26695: noosista, hoidosta ja koulutuksesta CP-lasten, syntyneen sairaus. Jotta MBD ajoissa havaittai-
26696: kuten myös monien kroonisesti sairaiden lap- siin, tulee olla erityisneuvolat ja koulutettua
26697: siryhmien osalta. On jo aika, että yhteiskun- erityishenkilökuntaa tutkimaan kaikki ne lap-
26698: nan voimavarat suunnataan auttamaan ja 'tuke- set, jotka sairastuvat vastasyntyneinä.
26699: maan tätä surta lapsimäärää ja että ennalta MBD-lapsen koulun tulisi olla sellainen ope-
26700: ehkäisevät toimenpiteet, varhainen diagnosoin- tusmuoto, joka olisi suunniteltu MBD-lapsia
26701: ti, järjestelmällinen hoito ja oikea kuntoutus varten ja jossa olisi mahdollisuuksia yksilölli-
26702: suunnitellaan ja pannaan alulle. sHn muunnoksiin sekä vaihteluihin. Niissä ai-
26703: Tutkimusmenetelmät lastenneuvolaissa ja neissa, joissa lapset selviytyvät hyvin, heille
26704: päiväkodeissa tulee kehittää 1980-luvun orga- pitäisi järjestää tilaisuus ottaa osaa opetukseen
26705: nisoidun terveydenhuollon vaatimusten tasolle. normaaliluokassa.
26706: Lääkäreiden ja muun sairaanhoitohenkilökun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26707: nan on tunnettava MBD:hen viittaavat oireet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26708: ja tiedettävä, milloin lapsi on lähetettävä sai-
26709: raalaan tarkempiin tutkimuksiin. Tällä hetkel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26710: lä sairaanhoitohenkilöstö tietää MBD:stä liian MBD-sairauksien ennalta ehkäisemisek-
26711: vähän. si, sairauden mahdollisimman varhai-
26712: Tieto lapsen sairaudesta <tulee vanhemmille seksi toteamiseksi sekä MBD-lasten
26713: aivan liian myöhään. Vanhemmille on suuri hoidon, kuntoutuksen ja koulutuksen
26714: helpotus, kun tauti todetaan. Usein ympäristö nykyistä paremmaksi järjestämiseksi.
26715: on syyttänyt lapsen käytöksestä vanhempia, ja
26716: lapsi on saanut kärsiä monista epäonnistumi-
26717: sista sekä epäoikeudenmukaisuuksista.
26718: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
26719:
26720: Jouko Skinnari Pertti Hietala Jukka Mikkola
26721: Lea Savolainen Kari Urpilainen Aarno von Bell
26722: Liisa Jaakonsaari Markus Aaltonen Kari Rajamäki
26723: Anna-Liisa Piipari Tuula Hautamäki Kerttu Törnqvist
26724: Saara-Maria Paakkinen Maija Rajantie Matti Louekoski
26725: Mikko Rönnholm Sinikka Hurskainen Mats Nyby
26726: Mikko Elo Jorma Rantanen Reino Paasilinna
26727: Jouko Tuovinen Reijo Lindroos Seppo Tikka
26728: Antti Kalliomäki Timo Roos Jussi Ranta
26729: 1983 vp. 685
26730:
26731: Toivomusaloite n:o 615
26732:
26733:
26734:
26735:
26736: Surakka ym.: Kroonisten tautien otrelta potevien työntekijäin
26737: oikeuttamisesta käyttämään kuntoutuslaitoksen palveluja sai-
26738: raslomaeduin
26739:
26740:
26741: Eduskunnal[e
26742:
26743: Terveys ei ole ainoastaan sairauden puutet- kuntaa "työterveelle" ihmiselle huomioonottaen
26744: ta vaan myös ihmisen kaikinpuolisen fyysisen, jo mainitut iän ym. mukanaan tuomat, odo-
26745: psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ta- tettavissa olevat degeneratiiviset muutokset,
26746: voite jonka Maailman terveysjärjestö (WHO) mielenterveyttä edistävien ympäristötekijäin
26747: on määritellyt jäsenjärjestöilleen. Tartuntatau- luomisen ohella. Tällaisia laitoksia Suomeen
26748: dit alkavat uusien lääkeaineiden ansiosta vähe- on jo perustettu, mutta niiden käyttö tapah-
26749: tii ja niiden hoito on lyhytaikaista. Sen sijaan tuu läälkinnällisen kuntootuksen ja sairauksien
26750: krooniset sairaudet kehittyvät hitaasti, hoito jälkitilojen hoitamisessa, koska vain työkyvyt-
26751: on pitkällistä ja yleensä edellyttää sairaalahoi- tömällä on sairasloman aikana oikeus saada
26752: toa, joka parhaillaan on kansanterveyslain ai- palkkaansa ja elättää perhettään. "Työterveenä"
26753: kaansaamisen kautta organisatorisesti uudis- tosiasiallisesti sairaana hoitoon hakeutuminen
26754: tumassa. Kalliina, yhä enenevässä määrin kan- on mahdollista vain palkattomalla lomalla, el-
26755: santaloutta koettelevana sairastuminen aiheut- lei halua käyttää siihen vuosilomaansa, jonka
26756: taa työstä poissaoloa. Työlainsäädäntö määrit- viimemainitun tarkoitus on kuitenkin toinen.
26757: telee sairasloman saamisen edellytykset, joista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26758: olennaisin on lääkärin toteama sairastuminen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26759: Kroonisesti saitaskin ihminen joutuu teke- muksen,
26760: mään työtä tiettyyn vaiheeseen saakka, jolloin
26761: sairasloma alkaa. Työssäolevalla ihmisellä ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26762: ole nyt sairasloman eduin mahdollista alkuvai- lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
26763: heessa tapahtuvaa parannusta varten saada kun- työntekiiä olisi oikeutettu sairasloman
26764: toutuslomaa, mikä johtuu siitä, ettei sairaalois- eduin käyttämään kuntoutuslaitoksen
26765: sa ole tilaa eikä kuntootuslaitoksia ole käy- palveluksia silloin, kun hänellä lääkärin-
26766: tettävänä. Myöskään iän, pitkäaikaisten han- tarkastuksessa havaitaan olevan kroo-
26767: kalien työasentojen taikka vammoittumisen ai- nisten tautien sellaisia ennusteita, että
26768: heuttamain rappeumain, sydän- ja vesisuoni- niiden aioissa hoitamatta iättäminen ai-
26769: tautien, hengityselinten aikavien todettujenkin heuttaisi hänelle ilmeisen sairastumisen
26770: sairauksien ehkäisemiseksi ei työssä olevalla ia että sanotunloisesta kuntouttavasta
26771: ole oikeutta lomaan ja päästä laitoksiin, jois- laitoshoidosta aiheutuneet kustannukset
26772: sa voitaisiin suorittaa varhaiskuntoutusta eri olisivat sairaanhoidon kustannuksiin
26773: lihasryhmiin, tukikudoksiin, verenkierto- ja hen- rinnastettavia mm. sairausvakuutuslain
26774: gityselimiin kohdistuvaa harjoitusta, kuntolii- osalta.
26775: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
26776:
26777: Juhani Surakka Aamo von Bell Paula Eenilä
26778: Jorma Rantanen Kaisa Raatikainen Pertti Paasio
26779: Timo Roos Matti Luttinen Sakari Knuuttila
26780: 686 1983 vp.
26781:
26782: Toivomusaloite n:o 616
26783:
26784:
26785:
26786:
26787: Sutinen ym.: Kolin matkailuhotellin laajennuksen toteuttami-
26788: sesta
26789:
26790:
26791: EduskunnaBe
26792:
26793: Kolin alue on eräs suosituimmista matkai- sävesiliikenteen lisääntymisen myota. Tämän
26794: lukohteista maassamme. Matkailupalvelutar- vuoksi olisi erittäin tärkeää, että hotellin laa-
26795: jontaa alueella on harjoitettu jo viime vuosi- jennus mahdollisimman pian toteutettaisiin ja
26796: sadan lopulta lukien. Kolin laella sijaitsevan näin luotaisiin nykyistä paremmat edellytyk-
26797: valtion omistaman matkailuhotellin viimeisin set kannattavalle toiminnalle.
26798: laajennus valmistui 1960-luvulla. Se käsitti Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
26799: tuolloin ravintolan laajennuksen 500-paikkai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26800: seksi. Tarkoitus oli, että laajennustyötä jat- muksen,
26801: kettaisiin hotellin osalta myöhemmin, koska
26802: majoitushuoneiden ( 42 huonetta) ja ravintola- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26803: tilojen epäsuhde oli ilmeinen. Tätä laajennus- Kolin matkailuhotellin laajennuksen
26804: ta ei kuitenkaan vielä ole toteutettu. suunnittelun ja rakentamisen aloittami-
26805: Kolin suosio matkailukohteena on viime seksi.
26806: vuosinakin edelleen kasvanut mm. Pielisen si-
26807: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
26808:
26809: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
26810: Reino Karpola Kerttu Törnqvist
26811: 1983 vp. 687
26812:
26813: Toivomusaloite n:o 617
26814:
26815:
26816: Säilynoja ym.: Mielenterveystoimistojen siirtämisestä kansanter-
26817: veyslain piiriin
26818:
26819:
26820: Eduskunnalle
26821:
26822: Kansanterveyslain voimaantulo lisäsi kansa- kanssa. Eikö tätä mallia voisi aivan yhtä hyvin
26823: laisten mahdollisuuksia päästä asianmukaisten soveltaa mielenterveyden hoidossakin? Miksi
26824: terveyspalvelujen lähelle. Siirtymäkauden päät- mielisairaanhuoltopiirien, mielisairaalahallinnon
26825: tyessä terveyskeskusten verkosto kattaa koko ja avohoidon mielenterveystoimistojen olisi vält-
26826: maan. Myöskin henkilökuntatilanne on paran- tämättä kuuluttava hallinnollisesti yhteen?
26827: tunut koko ajan. Erityisesti kansanterveystyö Yleisesti sanotaan pyrittävän siihen, että
26828: on tuonut syrjäseudun asukkaalle tasaveroisia mielenterveyspalveluja tarjotaan yhtä tehok-
26829: mahdollisuuksia hakeutua tasokkaiden peruspal- kaasti kuin muuta avohoitoa. Tämä on aivan
26830: velujen piiriin. oikea pyrkimys. Kuitenkin mielenterveystoimis-
26831: Ei kuitenkaan riitä, että yhteiskunta kantaa toja on monin verroin harvemmassa kuin ter-
26832: huolta kansalaistensa fyysisestä terveydestä. veyskeskuksia, eikä lienekään mieltä hajottaa
26833: Asuntopula, työttömyys, toimeentulovaikeudet voimia perustamalla mielenterveystoimistoja
26834: sekä muista kriiseistä aiheutuvat huolet lisää- erillisen organisaation nimissä terveyskeskusten
26835: vät ihmisten tavanomaisia arkipäivän paineita. viereen.
26836: Yhä useammat kärsivät mielenterveydellisistä Järkevää voimien keskittämistä ja palvelujen
26837: häiriöistä. Nämä ongelmat ovat huolestuttavas- tehostamista olisi, jos nykyinen mielisairaslain
26838: sa määrin lisääntyneet myöskin nuorten ja las- alainen mielenterveystoimistojen avohoitotoi-
26839: ten keskuudessa. minta siirrettäisiin kansanterveyslain alaisten
26840: WHO:n järjestämässä mielenterveysalan terveyskeskusten toiminnan yhteyteen. Kaikki
26841: asiantuntijoiden kokouksessa marraskuussa 1979 avohoidon mielenterveyspalvelujen vastaanotot,
26842: viitoitettiin 80-luvun Euroopan mielenterveys- mm. kasvatusneuvonta, voitaisiin kitkatta lain-
26843: politiikkaa ja erääksi hyväksytyksi tavoitteeksi säädännöllä yhdistää terveyskeskuksiin.
26844: tuli, että mielenterveyspalvelujen tulee nojau- Vasta tällaisen uudistuksen jälkeen mielen-
26845: tua perusterveydenhuoltoon, jonka vastuulla on terveyspalveluja tarvitseva ihminen olisi tasa-
26846: aina huomattava osa mielenterveystyön ensi- vertainen palveluksien saamisessa esimerkiksi
26847: kontakteista. influenssapotilaan kanssa. Kun mielisairaslain
26848: Ruumiillinen ja henkinen pahoinvointi ja tarkoittamat avohoitotoimet siirtyisivät kansan-
26849: hyvinvointi kuuluvat yhteen eikä niitä voida terveyslain alaisuuteen, se automaattisesti edel-
26850: jakaa erillisiksi osasiksi. Tästä huolimatta ih- lyttäisi myöskin sitä, että mielenterveystoimis-
26851: misen fyysis-psyykkinen kokonaisuus, häiriöi- tojen henkilökunta siirtyisi hallinnollisesti ter-
26852: neen kaikkineen, on määrätty nykyisellään kah- veyskeskuksen alaisuuteen.
26853: den eri organisaation hoitoon. Fyysinen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
26854: psyykkinen terveydenhoito, myös avoterveyden- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26855: hoito, on eristetty toisistaan sekä hallinnolli-
26856: sesti että hoidollisesti, ikään kuin psykiatrista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26857: avohoitoa tarvitseva ihminen ei olisikaan kan- lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
26858: santerveyslain tarkoittama kansalainen. Tämä nykyiset mielenterveystoimistot voidaan
26859: perushoidon viipaloituminen on synnyttänyt jo siirtää kansanterveyslain alaisuuteen
26860: nyt monia käytännön ongelmia. osaksi terveyskeskustoimintoja, jolloin
26861: Sairaalalakien alaiset yleissairaalat eivät kuu- muutoksen yhteydessä mielenterveystoi-
26862: lu samaan hallintoon alueensa terveyskeskusten mistojen henkilökunta siirtyisi terveys-
26863: keskuksiin entisinä työntekijöinä.
26864: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
26865:
26866: Vappu Säilynoja Niilo Koskenniemi
26867: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen
26868: 688 1983 vp.
26869:
26870: Toivomusaloite n:o 618
26871:
26872:
26873:
26874:
26875: Säilynoja ym.: Apteekkilainsäädännön kehittämisestä lääkejakelun
26876: saattamiseksi suunnittelujärjestelmän piiriin
26877:
26878:
26879: EduskunnaHe
26880:
26881: Lakisääteinen terveydenhuollon suunnittelu tä yhteiskunta ei kykene kontrolloimaan sairaus-
26882: alkoi kansanterveyslain myötä. Nyt se käsittää vakuutuslain taloudellista käyttöä eikä vaikutta-
26883: avoterveydenhuollon ja sairaalalaitoksen. Lisäk- maan terveydenhuollon suunnittelun avulla pal-
26884: si hyväksytyissä valtakunnallisissa suunnitelmis- velujen tuotantoon ja niiden taloudelliseen ja
26885: sa painotetaan yhteistyön välttämättömyyttä tarkoituksenmukaiseen kehittämiseen.
26886: mm. sosiaalihuollon suuntaan. Terveydenhuollon kokonaisvaltaista kehittä-
26887: Lääkejakelu on oleellinen osa terveydenhuol- mistä ajatellen on välttämätöntä, että valtiova-
26888: toa. Lääkejakelussa ei ole tapahtunut myönteis- rainministeriön hyväksymissä sairaanhoidon ja
26889: tä kehitystä muun terveydenhuollon tavoin, kansanterveystyön suunnitelmissa myöskin lää-
26890: vaan se toimii edelleenkin vanhentuneen apteek- kejakelun osalta kehitystarpeet huomioidaan ja
26891: kilainsäädännön varassa liiketaloudellisuuden pe- mm. tilakysymykset sisällytetään tulevien vuo-
26892: riaatteella. Pienet apteekit eivät liiketaloudelli- sien resurssisuunnitelmiin.
26893: sista syistä järjestä aukioloaikoja riittävästi päi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
26894: vystysaikoina, vaan potilaat joutuvat maaseudul- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26895: la pitkien matkojenkin takaa hakemaan hoidon
26896: edellyttämät lääkkeet varsinaisena aukioloaikana. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26897: Sairausvakuutuslain lääkekorvauksen muodos- lääkejakelua koskevan apteekkilainsää-
26898: sa apteekkilaitos nauttii lisääntyvässä määrin yh- dännön kehittämiseksi siten, että lääke-
26899: teiskunnan tukea. Lääkejakelu on kuitenkin, yh- jakelu saatetaan suunnittelujärjestelmän
26900: teiskunnan laajamittaisesta tuesta huolimatta, piiriin ja että se tulee osaksi terveyskes-
26901: kaiken terveydenhuollon suunnittelun ulkopuo- kustoimintaa.
26902: lella. Ei voida pitää oikeudenmukaisena sitä, et-
26903: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
26904:
26905: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä
26906: Timo Laaksonen Terho Pursiainen
26907: Ulla-Leena Alppi
26908: 1983 vp. 689
26909:
26910: Toivomusaloite n:o 619
26911:
26912:
26913:
26914:
26915: Säilynoja ym.: Määrärahasta eläinlääkärin ja kanslistin palkkaa-
26916: miseksi Oulun eläinlääketieteelliseen aluelaboratorioon
26917:
26918:
26919: Eduskunnalle
26920:
26921: Helsingissä toimivan valtion eläinlääketieteel- vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa on ehdotto-
26922: lisen laitoksen aluelaboratorioita on suunniteltu man välttämätöntä.
26923: eri puolille maata. Aluelaboratoriotyöryhmän Oulun aluelaboratorion kehittämistä puoltaa
26924: vuoden 1978 esityksen mukaisista laboratoriois- se, että karjanhoidon painopiste on jatkuvasti
26925: ta Kuopion laboratorio on toiminut jo muuta- siirtynyt pohjoisemmaksi ja Oulun aluelabora-
26926: man vuoden. Oulun ja Seinäjoen laboratorioihin torio kykenisi palvelemaan tehokkaasti lähes
26927: on kulumassa olevana vuonna varatuilla määrä- puolta valtakuntaa.
26928: rahoilla palkattu laboratorion johtaja ja labo- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
26929: rantti. toivomuksen,
26930: Oulun kaupunki aloittaa tulevana kesänä Ia-
26931: boratoriolle varattujen tilojen perusteelliset kor- että hallitus ottaisi valtion vuoden
26932: jaukset ja toimintakuntoon saattamisen. Nämä 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
26933: toimet valmistuvat vuoden 1983 syksyn aikana. tävän määrärahan yhden eläinlääkärin ja
26934: Jotta toiminta käynnistyisi edes jotenkin mie- kanslistin palkkaamiseksi Oulun eläin-
26935: lekkäästi, määrärahojen varaaminen vähintään lääketieteelliseen aluelaboratorioon.
26936: yhden eläinlääkärin ja kanslistin palkkaamiseksi
26937: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26938:
26939: Vappu Säilynoja Niilo Koskenniemi Kalevi Mattila
26940: Heikki Mustonen Juhani Vähäkangas Väinö Raudaskoski
26941: Aarno von Bell Ole Wasz-Höckert
26942:
26943:
26944:
26945:
26946: 87 088300420M
26947: 690 198.3 vp.
26948:
26949: Toivomusaloite n:o 620
26950:
26951:
26952:
26953:
26954: Söderström: Terveydenhuollon hallintolain säätämisestä
26955:
26956:
26957: Eduskunnalle
26958:
26959: Terveydenhuollon hallinnollinen hajanaisuus useita terveydenhuollon lakeja korvaava ja yh-
26960: ja erityisesti kansanterveystyön erillisyys eri- distävä terveydenhuollon hallintolaki. Tällainen
26961: koissairaanhoidosta aiheuttavat toisaalta palve- laki on erityisen tarpeellinen nyt, kun välipor-
26962: lujen päällekkäisyyttä, toisaalta aukollisuutta, taanhallinnon uudistamista on tuloksetta koe-
26963: tarpeettomia hallinnollisia kiistoja sekä järke- tettu toteuttaa jo vuosikymmenien ajan.
26964: vän ja tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
26965: työn eli hoidon porrastuksen vaikeutumista, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26966: josta väestö ja potilaiden hoito ennen kaikkea
26967: kärsivät. Terveydenhuolto on kehittynyt palasit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26968: taio siten, että kullekin sairaalatyypille ja jopa sellaisen terveydenhuollon hallintolain
26969: joillekin hoidon osatoiminnoille ja muodoille on valmistelemiseksi} jossa erikoissairaan-
26970: omat lakinsa. Järjestelmän ajanmukaistaminen hoito osoitettaisiin ensisijassa valtion
26971: edellyttää näin ollen, että kaikkiin näihin teh- vastuulle ja demokratisoitavaan hallin-
26972: dään samanaikaisesti samankaltaisia muutoksia. toon sekä perushoito ensisijassa kun-
26973: Terveydenhuollon hallinnollista ja toiminnal- tien vastuulle ja hallintoon ja jonka
26974: lista hajanaisuutta voidaan vähentää säätämällä aluepohja olisi yhtenäinen.
26975: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26976:
26977: Sten Söderström
26978: 1983 vp. 691
26979:
26980: Toivomusaloite n:o 621
26981:
26982:
26983:
26984:
26985: Söderström: Terveyskeskusverkoston loppuunrakentamisesta
26986:
26987:
26988: Eduskunnalle
26989:
26990: Kansanterveyslaki (28. 1. 1972/66) saattoi muihin terveydenhoitojärjestelmän hankkeisiin.
26991: voimaan terveydenhuoltojärjestelmän jatkuvan Uusi kunnallislaki edellyttää kuntasuunnitte-
26992: suunnittelun 5-vuotiskausiksi. Tämä järjestelmä lua, mutta nykyinen terveyskeskushankkeiden
26993: loi korkeasuhdanteen aikana kunnille ja kun- jatkuva siirtäminen eteenpäin vaikeuttaa kun-
26994: tainliitoille hyvät mahdollisuudet suunnitella tasuunnittelun läpiviemistä. Tilanne helpottuisi
26995: järjestelmällisesti henkilöstÖ· ja rakennussuun- merkittävästi mikäli lainsäädäntöteitse voitaisiin
26996: nitelmat. suunnitella eri rakennushankkeiden toteutumi-
26997: Talouslaman aikana tilanne on kuitenkin nen.
26998: muuttunut. Viisivuotissuunnitelmia muutetaan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26999: lääkintöhallituksessa ja ministeriössä moneen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27000: otteeseen, mikä johtaa kuntien suunnitelmien
27001: raukeamiseen. että Erzllitf:I.S, pikaisesti ryhtyisi valmis-
27002: Kokemukset keskussairaalaverkoston rakenta- telemaan lakiaitystli terveyskeskusver-
27003: misesta osoittavat, että pitkäntähtäimen suunni- kostomme loppuunrakentamisesta vuo-
27004: telma sairaalahankkeiden läpiviemiseksi oli on- t'!Pn 1990 mennessä:
27005: nistunut ja että sitä voitaisiin soveltaa myös
27006: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 19&3
27007:
27008: Sten Söde»SfrÖm
27009: 692 1983 vp.
27010:
27011: Toivomusaloite n:o 622
27012:
27013:
27014:
27015:
27016: Söderström: Potilaan oikeuksia hoitolaitoksessa koskevan esityk-
27017: sen valmistelemisesta
27018:
27019:
27020: Eduskunnalle
27021:
27022: Nykyinen kriisi terveydenhuollossa asettaa mättömyyttä sekä monasti myös kirjallisia vali-
27023: terveydenhuoltohenkilökunnan vaikeaan ase- tuksia, jotka yleensä olisi voitu ratkaista tapah-
27024: maan potilaspalveluksessa. Ainainen kiire, vir- tumapaikalla.
27025: kojen puute ym. vastaavat tekijät aiheuttavat Monissa maissa kootaan poistuviita potilailta
27026: henkilökunnan keskuudessa lisääntyvää stressi- järjestelmällisesti kokemukset ja käsitykset hei-
27027: ilmapiiriä, joka ei ole ollut heijastumatta poti- dän saamastaan hoidosta ja kohtelusta sekä kor-
27028: laiden kohteluun sairaaloissa ja terveyskeskuk- jataan toimintaa näiden perusteella. Lisäksi po-
27029: sissa. Lisäksi koulutuksessa ei riittävästi paino- tilailla on käytössään heidän etujaan valvova
27030: teta humaanista ja ymmärtävää käyttäytymistä potilasasiamies.
27031: potilaiden suhteen vaan päinvastoin kylvetään Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
27032: mielialoja siitä, että potilaat eivät tiedä mitään, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27033: ettei heidän tule tietää mitään ja että ihmiset
27034: yleensä "turhaan" hakevat palveluja terveyden- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27035: huoltopisteistä. potilaan oikeuksien takaamista hoitolai-
27036: Potilaiden huomautuksia ja valit11bia ei siten toksissa koskevan esityksen valmistele-
27037: huomioida kiireiden ja muiden tehtävien vuok- miseksi.
27038: si, ja tämä aiheuttaa potilaissa jatkuvaa tyyty-
27039: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
27040:
27041: Sten Söderström
27042: 1983 vp. 693
27043:
27044: Toivomusaloite n:o 623
27045:
27046:
27047:
27048:
27049: Söderström: Vaasan vaikean kroonikkotilanteen hoitamisesta ter·
27050: veyskeskuksen vuodeosastoa laajentamalla
27051:
27052:
27053: Eduskunnalle
27054:
27055: Kroonikkotilanne Vaasan kaupungissa on vii- suunnitelmassa rakennushanke on siirretty
27056: me vuosien aikana vaikeutunut nopeasti. Vaa- 1980-luvun puoliväliin asti.
27057: san kaupungilla on terveyskeskuksen vuode- Kroonikkotilanne tuntuu kuitenkin muodos-
27058: osasto, Vaasan sairaala, jonka käyttöaste on yli tuvan kestämättömäksi Vaasan kaupungin osal-
27059: 100%. ta, sillä esimerkiksi par'aikaa jonottaa kroonik-
27060: Terveydenhuollon valtakunnallisissa kansan- kopaikkaa yli 200 potilasta. Lisäksi Vaasan
27061: terveystyön 5-vuotissuunnitelmissa Vaasan kau- keskussairaalan sisätautiosastolla on runsaasti
27062: punki on useaan otteeseen esittänyt _vuodeosas· Vaasan kaupungin asukkaita, joiden hoito ei
27063: ton laajentamista 90 paikalla. Valtioneuvoston vaatisi korkealuokkaista sisätautiosastohoitoa,
27064: päätöksen mukaisesti kuitenkin vuodeosaston vaan jotka tarvitsevat lääketieteellistä perus-
27065: laajennus on jatkuvasti siirtynyt tulevaisuuteen hoitoa. Näiden potilaiden osalta hoito muodos-
27066: ja kroonikkotilanne on kaupungissa edelleen tuu erittäin kalliiksi, koska yhteiskunta ei pys-
27067: vaikeutunut. ty tarjoamaan heille sopivaa hoitopaikkaa.
27068: Vaasan alueen asukkaat ovat huolestuneina Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27069: seuranneet tilannetta ja mm. keränneet kes- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27070: kuudestaan yli 10 000 nimeä käsittävän jouk-
27071: koadressin, jossa esitetään kaupungin, läänin- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
27072: hallituksen, lääkintöhallituksel;l ja maan halli- piteisiin vaikean kroonikkotilanteen rat-
27073: tuksen ryhtymistä pikaisiin toimenpiteisiin Vaa- kaisemiseksi Vaasan kaupungissa myön-
27074: san vaikean kroonikkotilanteen ratkaisemiseksi. tämällä kaupungille vuodeosaston laajen-
27075: Myös korjatussa kansanterveystyön 5-vuotis- tamista varten valtionosuuden ylimääräi-
27076: senä määrärahana.
27077: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
27078:
27079: Sten Söderström
27080: 694 1983 vp.
27081:
27082: Toivomusaloite n:o 624
27083:
27084:
27085:
27086:
27087: Söderström ym.: Vaasan sairaanhoitopiirin sädehoitoyksikön ke-
27088: hittämisestä
27089:
27090:
27091: Eduskunnalle
27092:
27093: Vaasan keskussairaalan sädehoitoyksikkö on paikkakuntien yksiköissä ja vaikeuksia potilail-
27094: jo pitkään odottanut uusia investointeja toimin- le pitkien matkojen vuoksi.
27095: nan järjestämiseksi asianmukaisella tavalla. Vaasan sairaanhoitopiirin viisivuotissuunni-
27096: Asiantuntijoiden mukaan syöpähoidossa käy- telmassa on lähdetty siitä, että sädehoitoyksi-
27097: tettävä kobolttikanuuna on liian vanha ja kulu- kön bunkkeritilan laajennus toteutuisi v. 1982
27098: nut. Kobolttikanuunan teho laskee jatkuvasti -83 ollen kokonaissummaltaan 3,7 miljoonaa
27099: ja sen tarkkuus heikkenee. Sädeannosten mää- markkaa. Varsinaisen sädehoitoyksikön lait-
27100: rää ei pystytä takaamaan epätarkkuuden vuoksi. teen, lineaarikiihdyttimen, hankinta on sijoitet-
27101: Asiantuntijoiden mukaan voidaan joutua tilan- tu suunnitelmassa vuoteen 1983. Kuitenkaan
27102: teeseen, jossa sädehoitoyksikön toiminta on kes- ei valtiovallalta ole vielä saatu mitään takeita
27103: keytettävä, mikäli uusia laitteita ei saada. hoitoyksikön uudistusmäärärahojen saannista.
27104: Vaasan läänissä on n. 4 000 syöpäkroonik- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27105: koa, jotka tarvitsevat enemmän tai vähemmän kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27106: hoitoa ko. laitteistolla. Mikäli toimintaa ei saa-
27107: da lähiaikoina asianmukaiseksi, joudutaan poti- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimiin
27108: laita lähettämään Tampereelle ja Ouluun, mikä turvatakseen Vaasan sairaanhoitopiirin
27109: toisi mukanaan lisääntyneen paineen näiden sädehoitoyksikön bunkkeritilan ja line-
27110: aarikiihdyttimen rahoittamisen.
27111: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
27112:
27113: Sten Söderström Håkan Nordman
27114: 1983 vp. 695
27115:
27116: Toivomusaloite n:o 625
27117:
27118:
27119:
27120:
27121: Söderström ym.: Voimavarojen varaamisesta vaikeavammaisten
27122: hoitoyksikköä varten ruotsinkielisellä Pohjanmaalla
27123:
27124:
27125: Eduskunnalle
27126:
27127: Vaikeavammaisten henkilöiden hoitopaikko- lisähoitoyksiköksi, mutta henkilökunnan puut-
27128: jen tarve on suuri Pohjanmaan ruotsinkielisellä teen ja valtion säästeliään vammaishuollon ke-
27129: alueella. hittämisen vuoksi suunnitelmat on lykätty tu-
27130: Tietojen mukaan hoidetaan Paraisten Kår- levaisuuteen.
27131: kullan keskuslaitoksessa tällä hetkellä 41 hen- Pohjanmaan ruotsinkielisellä alueella pide-
27132: kilöä. Tämän lisäksi hoitavat 26 henkilöä hei- tään hoitopaikkojen tarvetta kuitenkin hyvin
27133: dän omissa kodeissaan heidän vanhempansa ja suurena, minkä vuoksi olisi ryhdyttävä viipy-
27134: omaisensa. mättä toimenpiteisiin vaikeavammaisten hoito-
27135: On suuri puute, että Suomen ruotsinkieli- yksikön perustamiseksi Pohjanmaalle.
27136: sellä alueella on ainoastaan yksi vaikeavam- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27137: maisten hoitolaitos. Tämä johtaa siihen, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27138: yhteydet vammaisten ja perheen välillä ovat sen,
27139: satunnaiset, mikä puolestaan vaikeuttaa sosiaa- että hallitus kiireellisesti varaisi va-
27140: listen yhteyksien kehittymistä ja virikkeiden roja vaikeavammaisten hoitoyksikön pe-
27141: saamista. rustamista varten ruotsinkieliselle Poh-
27142: Kårkullassa on laadittu suunnitelma yhdeksi janmaalle.
27143: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
27144:
27145: Sten Söderström Håkan Nordman
27146: 696 1983 vp.
27147:
27148: Toivomusaloite n:o 626
27149:
27150:
27151:
27152:
27153: Tikka: Keskioluen myynnin ja tarjoilun kieltämisestä julkisissa
27154: tiloissa
27155:
27156:
27157: Eduskunnalle
27158:
27159: Keskioluen käytöstä aiheutuu, kuten tunnet- kisissa tiloissa, kuten esimerkiksi eduskunnassa.
27160: tua, lukuisia yhteiskunnallisia epäkohtia. Paitsi Kun julkisia tiloja käyttävät suureksi osaksi ns.
27161: titloudellisia ja terveydellisiä haittoja keskioluen julkisuuden henkilöt, voitaisiin kansalaisille näin
27162: nauttiminen johtaa helposti myös sosiaalisten tarjota esimerkkejä keskioluettomasta elämän-
27163: ongelmien syntyyn. Keskiolut on panimotoi- tavasta.
27164: minnan virheitten vuoksi usein pahanmakuista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27165: ja monta kertaa myös keskenkäynyttä. A-olut tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27166: on kiistatta maultaan keskiolutta parempaa. sen,
27167: Kun kuitenkaan ei liene realistista pyrkiä
27168: kieltämään keskioluen käyttöä kokonaisuudes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27169: saan, olisi tässä vaiheessa tyydyttävä vähäisem- keskioluen myynnin ;a tarioilun kieltä-
27170: piin edistysaskeliin. Tällaisena olisi nähtävä kes- miseksi iulkisissa tiloissa.
27171: kioluen myynnin ja tarjoilun lopettaminen jul-
27172: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
27173:
27174: Seppo Tikka
27175: 198.3 vp. 697
27176:
27177: Toivomusaloite n:o 627
27178:
27179:
27180:
27181:
27182: Turpeinen: Ympäristöperäisten sikiövaurioiden torjumisesta
27183:
27184:
27185: Eduskunnalle
27186:
27187:
27188: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
27189:
27190: Aloitteessa ehdotetaan pikaisia toimia ympä- tämistä, tiedotusta ja koulutusta kuin tutki-
27191: ristöperäisten sikiövaurioiden torjumiseksi. Täl- mustakin.
27192: lä tarkoitetaan yhtä hyvin lainsäädännön kehit-
27193:
27194:
27195:
27196:
27197: ALOITTEEN PERUSTELUT
27198:
27199: Suuri osa, kenties valtaosa sikiövaurioista - käytettävissä ensimmäiset tiedot ja niiden mu-
27200: joilla laajasti ottaen tarkoitetaan spontaani- kaan hedelmällisessä iässä olevia naisia ( 15-
27201: abortteja, ennenaikaisia synnytyksiä, vastasyn- 44-vuotiaita) ilmoitetaan altistuneiksi 691 eli
27202: tyneiden kuolemia, synnynnäisiä epämuodostu- 18 % kaikista altistuneista. Lisäksi Säteilytur-
27203: mia, lapsisyöpiä ja eräitä kehityshäiriöitä - vallisuuslaitos rekisteröi säteilylle altistuneet.
27204: johtuu ympäristötekijöistä. Ympäristö voi ai- Edellä esitetty luku on huomattavasti pienem-
27205: heuttaa muutoksia sekä miehessä ( siittiöso- pi kuin tutkijoiden esittämät arviot. On myös
27206: lut) että naisessa ( munasolut) jo ennen kuin perusteltua olettaa, että osa alitistumistapauk-
27207: lapsen hankkimista on edes harkittu, sekä sen sista jää ilmoittamatta mm. työnantajan välin-
27208: lisäksi naisen raskauden aikana sikiössä. Sikiö- pitämättömyyden tai vastahankaisuuden vuoksi.
27209: vaurioiden ehkäiseminen ei siis rajoitu pelkäs- Keskeiset toimet sikiövaraurioiden ympäristö-
27210: tään raskaana oleviin naisiin. peräisten syiden poistamisessa ja vähentämi-
27211: Tärkeimmät sikiövaurioiden ympäristöperäi- sessä ovat:
27212: set syyt ovat: 1) Työympäristön laadun parantaminen. Ke-
27213: - Jotkut lääkeaineet - talidomidi on miallisten aineiden ympäristöpitoisuudet ovat
27214: klassinen esimerkki - mm. aspiriini on epäil- yleensä korkeimmat työympäristössä. Sikiövau-
27215: tyjen listalla. rioita aiheuttavat ja niiksi epäillyt aineet ja
27216: - Muut ympäristön kemialliset altisteet. energiat on luetteloitava ja niiden käyttöä la-
27217: Arviolta 600 kemiallista ainetta - lääkeai- kisääteisesti rajoitettava käyttökielloin, poik-
27218: neita, teollisuuden käyttämiä aineita jne. - keuslupamenettelyin, sitovin normein jne. Suur-
27219: on epäiltyjen joukossa, mm. anestesiakaasut, yritysten on rahoitettava korvaavien, vaaratto-
27220: kadmium, nikkeli, styreeni, vinyylikloridi ja mien aineiden kehittämistä koskevaa tutkimus-
27221: eräät tupakansavun aineosat. ja kehitystyötä. Käyttöturvallisuustiedotteet tu-
27222: - Säteily ( esim. röntgensäteily sairaaloissa) , lee laatia kaikista tuotteista, jotka sisäLtävät
27223: mikroaallot, tärinä ( esim. maansiirtokoneet, jot- sikiöille vaarallisia aineita.
27224: kin epäkeskopuristimet) . 2) Tiedottaminen työelämässä. Työllltekijöil-
27225: Suomessa ammatissaan syöpäsairauden vaa- le, jotka joutuvat tekemisiin sikiövaarallisten
27226: raa aiheuttaville aineille ja menetelmille altis- aineiden ja energioiden kanssa työssään, tulee
27227: tuvat luetteloidaan vuosittain ( työsuojeluhalli- työsuojeluhallituksen ja Työterveyslaitoksen toi-
27228: tuksen päätös 991/78). Vuodelta 1979 on mesta saattaa tiedoksi ao. aineiden vaikutukset
27229: 88 088300420M
27230: 698 1983 vp.- TA n:o 627
27231:
27232: ja niiltä suojautumiskeinot. Kyseinen informaa- 6) Sikiövaurioiden ennaltaehkäisyä koskevan
27233: tio on saatettava yhtä lailla työnantajan sekä tutkimustoiminnan laajentaminen. Sikiövaurioi-
27234: työpaikan työsuojeluorganisaation tietoon. Työ- den syitä ja ehkäisyä koskevan tutkimustoi-
27235: -lterveys- ja työsuojeluhenkilöstölle annettavan minnan edellytyksiä on parannettava varaamai-
27236: työsuojelun peruskoulutuksen tulee sisältää la lähivuosina valtion tulo- ja menoarvioon
27237: myös sikiövaurioiden työperäiset syyt ja niiden riittävästi varoja. Varat tulee kanavoida lähin-
27238: torjunta. nä Suomen Akatemian, Työterveyslaitoksen,
27239: 3) Yhdyskuntailman ja elintarvikkeiden lisä- työsuojeluhallituksen, elinkeinohallituksen sekä
27240: aineiden valvonnan tehostaminen sikiövaarallis- lääkintöhallituksen epämuodostumarekisterin
27241: ten tai niiksi epäiltyjen aineiden osalta. kautta.
27242: 4) Työterveyskasvatus. Terveysviranomais- Tutkimustoiminta keskittyisi aivan lähivuo-
27243: ten tulee kiinnittää huomiota lääkärintoimen siin. Aluksi tulisi suorittaa esitutkimukset, joi-
27244: harjoittamiseen sekä käyttäjien lääkekäyttäyty- den perusteella valitaan tarkemmin kartoitet:Jta-
27245: misen muuttamiseen siten, etltä turha lääkkei- vat teratogeeniset ja mutageeniset altisteet ja
27246: den kä}'lttö vähenee yleensä ja erityisesti ras- vaaralliset toimialat. Tutkimusten perusteella
27247: kauden aikana. Sama koskee alkoholin käyttöä tiedostetaan riskin torjumustavoista ja osoite-
27248: raskauden aikana. Kamppailua väestön tupa- taan konkreettiset toimenpiteet 'työolojen pa-
27249: koinnin vähentämiseksi on tehostettava. ranrt:amiseksi.
27250: 5 ) Keskustelun herättäminen naisten työsuo- Maailman terveysjärjestö (WHO) on pitä-
27251: jelua koskevan lainsäädännön kehittämisestä. nyt sikiövaurioiden torjuntaa koskevaa tutki-
27252: Erityislainsäädännöllä voidaan periaatteessa mustoimintaa ensiarvoisen tärkeänä.
27253: edistää sikiövaurioiden ennaltaehkäisyä. Kui- Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27254: tenkin on turvattava se, että naisiin kohdistuva vomuksen,
27255: erityislainsäädäntö ei lisää hedelmällisyysikäis-
27256: ten naisten syrjintää työmarkkinoilla. Tässä että hallitus ryhtyisi heti toimiin ym-
27257: mielessä esimerkiksi terveellinen työympäristö päristöperäisten sikiövaurioiden torju-
27258: on ensisijainen keino naisiin kohdistuvaan eri- miseksi työympäristön laatua paranta-
27259: tyislainsäädäntöön verrattuna - ottaen lisäksi malla, kehittämällä tiedottamista työ-
27260: huomioon, että sikiövaurioiden työperäiset syyt elämässä, tehostamalla yhdyskuntailman
27261: voivat kanavoitua myös isän saaman altismk- ja elintarvikkeiden lisäaineiden valvon-
27262: sen kautta. - Sikiön kehityksen suojaamista taa, tehostamalla terveyskasvatusta, ke-
27263: saattaisi lisätä äitiysloman pidentäminen. Jot- hittämällä naisten työsuojelua koskevaa
27264: kut gynekologit suosittelevat äirtiysloman alka- lainsäädäntöä ja laajentamalla ennalta-
27265: misajankohdaksi 2 kk ennen synnytystä ennen- ehkäisyä koskevaa tutkimustoimintaa.
27266: aikaisten synnytysten vähentämiseksi.
27267: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
27268:
27269: Pirkko Turpeinen
27270: 198.3 vp. 699
27271:
27272: Toivomusaloite n:o 628
27273:
27274:
27275:
27276:
27277: Turunen ym.: Määriirahasta Kolin kuntoutuslaitoksen rakenta-
27278: miseksi
27279:
27280:
27281: Eduskunnalle
27282:
27283: Pohjois-Karjalan kuntoutuspalvelut ovat tällä niteltu Kolin mat'kailukeskuksen aluetta, mikä
27284: hetkellä puutteelliset. Kuitenkin sairastavuus ja suunnitelma osaltaan toteutuessaan turvaisi
27285: kuntoutuksen tarve läänissä on korkea. Jonot koko Kolin alueen ja myös sen matkailupalve-
27286: muualla maassa sijaitseviin kuntoutuslaitoksiin lujen kehittymisen.
27287: ovat pitkät samoin kuin etäisyydet palvelujen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27288: saamiseksi. Kuntoutukseen hakeutuminen saat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27289: taa jäädä, vaikka terveydentila sitä vaatisikin. muksen,
27290: Kuntoutuslaitoshanketta on viety eteenpäin
27291: Pohjois-Karjalan kunnon- ja terveydenedistämis- että hallitus ottaisi valtion vuoden
27292: yhd1stys r.y.:n voimin ja hankkeesta on laarubtu 1984 tulo- ;a menoarvioesitykseen mää-
27293: myös suunnitelma, jonka toteuttamiseksi on rärahan Kolin kuntoutuslaitoshankkeen
27294: haettu avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. toteuttamiseksi.
27295: KuntoutuslaibOksen sijaintipaikaksi on Suun-
27296: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
27297:
27298: Eeva Turunen Reino Karpola Reino Jyrkilä
27299: Lauri lmpiö Jouko Tuovinen Anna-Kaarina Louvo
27300: Lea Sutinen
27301: 700 1983 vp.
27302:
27303: Toivomusaloite n:o 629
27304:
27305:
27306:
27307:
27308: Törnqvist ym.: Kotisairaanhoidon tehostamisen huomioon otta-
27309: misesta valtakunnallisia suunnitelmia laadittaessa
27310:
27311:
27312: Eduskunnalle
27313:
27314: Kotisairaanhoidon kehittämisellä on suuri avustajien vakanssit. Lisääntyvässä määrin tuli:si
27315: merkitys mm. pyrittäessä turvaamaan määräl- kiinnittää huomiota myös kuntohoitajien ja toi-
27316: tään kasvavalle vanhusväestölle mahdollisuus mintaterapeuttien saamiseen.
27317: kotona asumiseen laitoshoidon sijasta. Tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27318: tyyppisten avopalvelujen lisääminen on myös nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toiv(}-
27319: pitkällä tähtäyksellä valtiontaloudellisesti edul- muksen,
27320: linen vaihtoehto.
27321: Kotisairaanhoitoa järjestettäessä tulee kiinnit- että hallitus muuttaisi terveyden- ja
27322: tää erityistä huomiota henkilöstöresurssien tur- sairaanhoidon valtakunnallisia suunnitel-
27323: vaamiseen sekä kotisairaanhoidon laadulliseen mia siten, että niissä määriteltäisiin koti-
27324: kehittämiseen. Ennen kaikkea olisi taattava riit- sairaanhoidon tarve sekä varattaisiin
27325: tävä määrä virkoja kotisairaanhoidon tarpeisiin. mahdollisuus kotisairaanhoidon voima-
27326: Kyseeseen tulevat tällöin sairaanhoitajien virat varojen tuntuvalle lisäykselle.
27327: sekä kotisairaanhoitoon läheisesti liittyvät koti-
27328: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
27329:
27330: Kerttu Törnqvist Matti Puhakka Reino Paasilinna
27331: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Lea Savolainen
27332: Timo Roos Antti Kalliomäki Kari Urpilainen
27333: Jorma Rant81llen Reijo Lindroos Arja Alho
27334: Jussi Ranta Martti Lähdesmäki Liisa Jaakonsaari
27335: Saara-Maria Paakkinen Pekka Myllyniemi Anna-Liisa Piipari
27336: Reino Jyrkilä Aarno von Bell
27337: 1983 vp. 701
27338:
27339: Toivomusaloite n:o 630
27340:
27341:
27342:
27343:
27344: Törnqvist ym.: Valtion retkeilyalueen perustamisesta Ruunaan
27345: koskireitin alueelle
27346:
27347:
27348: Eduskunnalle
27349:
27350: Pohjois-Karjalan seutukaavassa ( sisäasiainmi- saan todennut, että Ruunaan koskireitilie tulisi
27351: nisteriö vahvistanut 19. 7. 1979 ) on Ruunaan perustaa ulkoilulain mukainen valtion retkeily-
27352: alueesta (Lieksa) seuraavat varaukset: Ruu- alue, ja että Ruunaanjärven takaisella alueella
27353: naanjärven takainen alue on varattu luonnon- nykyiset suojelutoimet ovat riittäviä (alue rau-
27354: suojelualueeksi ( SU 1 ) ja matkailukoskialue hoitettu metsähallituksen päätöksellä ja alue on
27355: virkistysalueeksi (VI 2) . SU 1 -alue tarkoittaa rajavyöhykettä).
27356: suojelualuetta, joka on luonnonsuojelulainsää- Pohjois-Karjala toimikunta mietinnössään
27357: -dännön nojalla muodostettu tai muodostetta- esitti myös retkeilyalueen perustamista.
27358: vaksi tarkoitettu. VI 2 -alue on alue, joka on Lieksan paikallinen väestö on laajasti ottanut
27359: tarkoitettu pääasiassa tehokasta retkeilytoimin- kantaa perustettavan valtion retkeilyalueen puo-
27360: taa varten. lesta. Perusteena on tällöin esitetty nimenomai-
27361: Metsähallitus on 15. 10. 1981 tehnyt maa- sesti alueen matkailullinen hyödyntäminen ja
27362: ja metsätalousministeriölle esityksen Ruunaan- työpaikkojen turvaaminen metsätöissä.
27363: järven ja Lieksanjoen lähivyöhykkeen muodos- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27364: tamisesta valtion retkeilyalueeksi, koska se vas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27365: taisi parhaiten järvien ja koskireitin luonnol-
27366: lista käyttöä, sallisi kangasmetsien tarkoituk- että hallitus ryhtyisi mahdollisimman
27367: seen sopivan hoidon, säilyttäisi suot luonnon- pikaisesti toimenpiteisiin valtion retkei-
27368: tilaisina ja turvaisi metsätyöpaikat. lyalueen perustamiseksi Ruunaan koski-
27369: Lieksan kaupunki on toistuvasti kannanotois- reitin alueelle.
27370: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
27371:
27372: Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläi.nen Jouko Tuovinen
27373: Reino Jyrkilä Aarno von Bell
27374: 702 1983 vp.
27375:
27376: Toivomusaloite n:o 631
27377:
27378:
27379:
27380:
27381: Vainio ym.: Sairaalamaksujen korotuksen estämisestä
27382:
27383:
27384: Eduskunnalle
27385:
27386: Hallituksen esityksen mukaan on tarkoitus tuvasti kolme kertaa viikossa jopa yli 10 vuo-
27387: korottaa eräitä SVL:n mukaisia omavastuu- den ajan joutuu kroonikkopotilas käymään kei-
27388: osuuksia ja sairaalamaksuja. Samanaikaisesti pi- nomunuaishoidossa, jota yleensä annetaan kes-
27389: dettäisiin sairaudesta aiheutuvista kuluista vero- kussairaalassa. Parhaassa tapauksessa potilas
27390: tuksen yhteydessä myönnettävä poisto entisen samanaikaisesti voi käydä osa-aikatyössä.
27391: suuruisena. Ilmaisia sen sijaan olisivat terveys- Munuistautien hoitoon maassamme ei vali-
27392: keskusten palvelut, joita etupäässä kuiitenkin tetltavasti ole ilmaislääkitystä, vaikka siitä on
27393: voivat käyttää satunnaisesti sairastavat eli kroo- tehty lukuisia esityksiä. On käyty ministerien
27394: nikkoon verrattuna huomattavasti maksukykyi- puheilla, eduskuntaryhmien puheilla, ja kaikki
27395: semmät kansalaiset. ovat todenneet sairauden vakavuuden sekä sen,
27396: Vaikea-asteisesta munuaisten vajaatoiminnasta että munuaistaudin hoitoon ja munnaisen siir-
27397: voi kehittyneiden hoitomenetelmien ansiosta toihin ohjatut varat eivät mene hukkaan.
27398: nykyisin tervehtyä jopa entiseen työhön kykene- Vuoden 1983 alusta ovat keinomunuaishoi-
27399: väksi. Sairaus on kuitenkin elinikäinen, ellei toi- toa saavan potilaan henkilökohtaiset sairaudesta
27400: mivaa siiritomunnaista onnistuta saamaan. Tois- aiheutuneet kulut seuraavat:
27401:
27402: 1. SVL:n mukainen omavastuuosuus keinomunuaishoitomatkasta keskussairaalaan ja takaisin
27403: kolme kertaa viikossa . . . . . . . . . . . . . . 2 X 3 X 12 mk = 72,-/vko = 3 744,-/vuosi
27404: 2. Poliklinikkamaksu keskussairaalassa . . . 3 X 25 mk = 75,-/vko = 3 900,-/vuosi
27405: 3. Omavastuuosuus lääkkeistä, minimi . . 300,-/kk = 3 600,-/vuosi
27406: 11 244,-/vuosi
27407:
27408: Ja tällainen potilas, mikäli jaksaa olla .töissä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27409: saisi vähentää tuloistaan koko vuodelta vain nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27410: 800 markkaa, mikäli tuloja on ollut. Tämä ei muksen,
27411: voi olla oikein.
27412: Munuaispotilaille - kuten muillekin krooni- että hallitus ryhtyisi toimiin, ;otta
27413: koille - omavastuuosuuksien ja sairaalamak- sairausvakuutuslain mukaisia omavastuu-
27414: sujen korottaminen merkitsisi huomattavaa ta- osuuksia ;a sairaalamaksu;a ei korotet-
27415: loudellista lisärasitusta. Se olisi myös epäoikeu- taisi.
27416: denmukainen ratkaisu.
27417: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
27418:
27419: Mikko Vainio Reijo Enävaara
27420: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen
27421: 1983 vp. 703
27422:
27423: Toivomusaloite n:o 632
27424:
27425:
27426:
27427:
27428: Valo ym.: Elinkeinonharjoittajien oikeudellisen aseman vahvis-
27429: tamisesta
27430:
27431:
27432: Eduskunnalle
27433:
27434: Sekatalousjärjestelmäämme kuuluu tunnus- jen pakkoluovutus viranomaisille, työntekijän
27435: omaisena piirteenä julkisen vallan harjoittama synnytysloman aikana karttuvan vuosiloman ja
27436: taloudellisen toiminnan ohjailu. Tämä ohjailu lomaltapaluurahan kustantamisen pienyrittäjälle
27437: tapahtuu pääasiassa lainsäädäntöön nojautuen, aiheuttamat vaikeudet, terveydenhoitolain ja
27438: ja se on kehittynyt vuosien mittaan yhä suurem- -asetuksen elintarvikkeiden kaupalle asettamat
27439: massa määrin yksityiskohtiin puuttuvaksi. Suu- rajoitukset, joiden säännösten sovellutuksilla
27440: rin osa lainsäädäntöä, joka yritystoiminnan toi- saatetaan yksittäistapauksissa epätarkoituksen-
27441: mintaedellytyksiä säätelee, on syntynyt lähtö- mukaisesti vaikeuttaa elinkeinoharjoittajan toi-
27442: kohtanaan muiden ryhmien kuin yrittäjien edun mintaa, vapaaehtoisten yrittäjäeläkemaksujen
27443: turvaaminen. Tästä johtuen yrittäjien etu on käytännössä lähes poikkeuksetta toteutuva vä-
27444: saanut usein väistyä. hennyskelvottomuus verotuksessa, yritysomai-
27445: Lainsäädäntöömme sisältyy säädöksiä, joiden suuden arvostus perintöverotuksessa taikka yrit-
27446: nojalla syntyvät rart:kaisut yrittäjät monesti ko- täjien sukupolvenvaihdosjärjestelmän puuttumi-
27447: kevat suoranaisesti oikeusturvaansa loukkaavi- nen lainsäädännöstämme.
27448: na. Esimerkkinä mainittakoon verolainsäädän- Edellä on mainittu vain eräitä esimerkkitilan-
27449: nön arvio- ja harkintaverotuksen suorittamisen teita, joissa yrittäjä kokee, ettei lainsäädäntö
27450: perusteet ja niiden soveltaminen käytännössä, riittävästi turvaa hänen etuaan tai suorastaan
27451: ehdottoman kattosäännön puuttuminen vero- loukkaa sitä. Vastaavia tapauksia, joissa yrit-
27452: tuksessa tai kuluttajansuojalainsäädännön eräil- täjänsuoja on puutteellinen, lö}ntyy suuresta
27453: le toimialoille aiheuttamat vaikeudet. Tätä osasta elinkeinotoimintaamme säätelevää lain-
27454: useammin yrittäjät tuntevat kuitenkin tulleensa säädäntöä.
27455: lainsäädännöllä asetetuiksi kohtuuttamaan ase- Koska yhteiskuntamme vastaiselle kehityk-
27456: maan. Näin voi tapahtua lain kirjaimellisen selle on ratkaisevaa yritystoimintamme kansain-
27457: säännöksen nojalla tai lain sisältämän väljän välisen kilpailukyvyn säilyminen ja parantumi-
27458: säännöksen nojalla, joka jättää rtilaa elinkeinon- nen sekä elinkeinoelämän rakennemuutoksen
27459: harjoittajan vastaiselle tulkinnalle. Toisaalta voi onnistunut toteuttaminen, on yritystemme toi-
27460: olla kyseessä aukkotapaus, jota ei ole laissa mintaedellytyksiä kaikin tavoin vahvistettava.
27461: otettu huomioon, ja yrittäjän suoja jää täten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
27462: heikoksi, taikka lainsäädäntöä ei kyseiselle kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27463: alueelle ole luotu vielä lainkaan. Esimerkkita-
27464: pauksiksi, joissa yrittäjät lainsäädännön tai sen että hallitus asettaisi toimikunnan
27465: puuttumisen perusteella saattavat tuntea tul- tutkimaan, miten elinkeinonharjoittajien
27466: leensa asetetuiksi kohtuuttamaan tilanteeseen, oikeusturvaa heikentävät epäkohdat olisi
27467: voidaan ottaa joustamattomuus •tiettyjen työ- korjattava ja heidän oikeudellista ase-
27468: suojelumääräysten toteuttamisessa, yritystä kos- maansa laimäädännössämme vahvistet-
27469: kevien usein sangen vaikeasti kerättävien tieto- tava.
27470: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
27471:
27472: Tauno· Valo Helge Saarikoski Iiro Viinanen
27473: Matti Viljanen Lauri Impiö
27474: 704 1983 rd.
27475:
27476: Hemställningsmotion nr 633
27477:
27478:
27479:
27480:
27481: Wasz-Höckert m. fl.: Om inrättande av vissa tjänster vid
27482: HUCS: s II pediatriska klinik
27483:
27484:
27485: Tili Riksdagen
27486:
27487: Bams rätt att erhålla hälso- och sjukvård på På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
27488: sitt modersmål är odiskutabel. Vid Helsingfors atlt riksdagen ville hemställa,
27489: Universitets Centralsjukhus ( HUCS) är detta
27490: icke fallet på Barnklinikens poliklinik. På II att regeringen i skyndsam ordning
27491: pediatriska kliniken vårdas svenskspråkiga barn skrider till åtgärder för att inrätta vid
27492: också utanför HUCS upptagningsområde, från HUCS II pediatriska klinik
27493: Aland, Österhotten och i viss mån från Åbo- - en svenskspråkig barnträdgårdslä-
27494: land. Barnens vistelse på Barnkliniken förutsät- rartiänst
27495: ter sysselsättningsterapi av barnträdgårdslärare. - en svenskspråkig poliklinikvärdin-
27496: Årliga framställningar tili HUCS ledning rö- netiänst (barnskötare).
27497: rande dessa för svenskspråkiga barns sjukvård
27498: nödvändiga tjänster har lämnats obeaktade.
27499: Helsingfors den 20 april 1983
27500:
27501: Ole Wasz-Höckert Jutta Zilliacus Håkan Nordman
27502: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn
27503: 1983 vp. 705
27504:
27505: Toivomusaloite n:o 633 Suomennos
27506:
27507:
27508: Wasz-Höckert ym.: Eräiden virkojen perustamisesta HYKS:n
27509: II pedioatriselle klinikalle
27510:
27511:
27512:
27513:
27514: Eduskunnalle
27515:
27516: Lapsen oikeus saada terveyden- ja sairaanhoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27517: toa omalla äidinkielellään on kiiSitaton. Helsin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27518: gin yliopistollisessa keskussairaalassa ( HYKS) muksen,
27519: ei näin ole asian laita Lastenklinikan poliklini-
27520: kalla. Ruotsinkielisiä HYKS:n vastaanotto- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27521: alueen ulkopuolelta tulevia lapsia hoidetaan II menpiteisiin, joilla perustettaisiin
27522: pediatrisella klinikalla myös Ahvenanmaalta, HYKS:n II pediatriselle klinikalle
27523: Pohjanmaalta ja tietyssä määrin Turunmaalta. - yksi ruotsinkielisen lastentarhan-
27524: Lasten oleskelu Lastenklinikalla edellyttää las- opettajan toimi
27525: tentarhanopettajan antamaa toimintaterapiaa. - yksi ruotsinkielisen poliklinikan
27526: Vuosittain HYKS:n johdolle näiden ruotsin- emännän toimi (/astenhoitaja) .
27527: kielisten lasten sairaanhoitoa varten tarvittavien
27528: välttämättömien toimien perustamiseksi tehdyt
27529: esitykset on jätetty huomiotta.
27530: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27531:
27532: Ole W asz-Höckert Jutta Zilliacus Håkan Nordman
27533: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn
27534:
27535:
27536:
27537:
27538: 89 088300420M
27539: 706 1983 vp.
27540:
27541: Toivomusaloite n:o 634
27542:
27543:
27544:
27545:
27546: P. Vennamo ym.: Reumalääkärien vastaanottojen saamisesta myös
27547: maaseudun terveyskeskuksiin
27548:
27549:
27550: Eduskunnalle
27551:
27552: Erikoislääkäripalvelujen saanti maassamme on joita kohtuuttomasti rasitetaan pitkillä kulje-
27553: erityisesti maaseudulla valitettavan puutteel- tuksilla reumalääkäreiden vastaanotoille.
27554: lista. Näin on asianlaita jopa varsin yleisten Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
27555: kansansairauksien kohdalla, mm. reumalääkä- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
27556: reitä ei yleensä kuntien terveyskeskuksissa ole väksi toivomuksen,
27557: ollenkaan. Asia voitaisiin hoitaa kuitenkin siten,
27558: että pyrittäisiin perustamaan uusia kiertävän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27559: reumatautien erikoislääkärin virkoja, jotka pitäi- reumalääkärien vastaanottojen aikaansaa-
27560: sivät vastaanottoa määräajoin eri terveyskeskuk- miseksi terveyskeskuksiin myös maaseu-
27561: sissa. Tällöin erityisesti voitaisiin auttaa reuma- dulla.
27562: potilaita, joiden liikkumiskyky on heikko ja
27563: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
27564:
27565: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
27566: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Reijo Enävaara
27567: Urpo Leppänen Martti Ratu
27568: 1983 vp. 707
27569:
27570: Toivomusaloite n:o 635
27571:
27572:
27573:
27574:
27575: P. Vennamo ym.: Lasten syöpäsairauksien hoidon tehostamisesta
27576:
27577:
27578: Eduskunnalle
27579:
27580: Maassamme on paljastunut suorastaan törkeic me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
27581: tä puutteita ja heikkouksia lasten syöpähoidon toivomuksen,
27582: kohdalla. Julkisuuteen on tullut tieto, että esi~
27583: merkiksi lasten leukemiaa sairastavista potilaista että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
27584: menehtyy huomattava osa vain siksi, että tie- menpiteisiin lasten leukemian ;a muiden
27585: dossa olevia hoitomenetelmiä ei voida käyttää syöpäsairauksien hoidon tehostamiseksi
27586: henkilökunnan ja tilojen puutteellisuuksien niin, että kaikki pelastettavissa olevat
27587: vuoksi. A'siantilaan tulee saada pikainen muu- ihmishenget tulevat myös käytännössä
27588: tos. pelastetuiksi.
27589: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
27590: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
27591:
27592: Pekka Vennamo Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
27593: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
27594: Urpo Leppänen Lea Mäkipää Martti Ratu
27595: Urho Pohto
27596: 708 1983 vp.
27597:
27598: Toivomusaloite n:o 636
27599:
27600:
27601:
27602:
27603: P. Vennamo ym.: Rintamaveteraanien ilmaisen hammashoidon
27604: järjestämisestä
27605:
27606:
27607: Eduskunnalle
27608:
27609: Sotiemme veteraanien ja invalidien sosiaali- mutta apu olisi tärkeä sitä tarv~tseville.
27610: turva on monessa suhteessa edelleen puutteel- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
27611: linen. Yksi tällainen epäkohta on hammashoi- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
27612: don ja hammasproteesien kustannusten korvaa- toivomuksen,
27613: mattomuus, jonka seurauksena sotiemme vete-
27614: raanit joutuvat hammashoidoSitaan maksamaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
27615: korkeita kustannuksia tai sitten elämään ham- jotta sotiemme veteraanien ja invalidien
27616: massairauksien vaivaamana. Tähän asiaan olisi hammashoito kaikkine kustannuksineen
27617: pikaisesti saatava korjaus. Kysymys ei myöskään saataisiin maksuttomaksi.
27618: ole valtiontaloudellisesti merkittävästä asiasta,
27619: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
27620:
27621: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
27622: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Reijo Enävaara
27623: Urpo Leppänen Martti Ratu
27624: 1983 vp. 709
27625:
27626: Toivomusaloite n:o 637
27627:
27628:
27629:
27630:
27631: P. Vennamo ym.: Vähittäiskaupan toimintaedellytysten paranta-
27632: misesta kehitysalueilla
27633:
27634:
27635: Eduskunnalle
27636:
27637: Vähittäiskauppa on kehitysalueilla ja sivu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27638: alueilla ajettu laajalti taloudellisiin vaikeuksiin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27639: ja jopa umpikujaan. Pelastustoimenpiteet ovat
27640: jo monesti myöhässä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27641: Asian ytimeen eli todelliseen toimintatukeen menpiteisiin vähittäiskaupan toiminta-
27642: ei ole kiinnitetty ollenkaan huomiota. Tämä edellytysten todella tukemiseksi kehitys-
27643: johtaa jatkuvaan palvelupisteiden vähenemiseen, alueilla ja sivualueilla niin, että riittävät
27644: josta kaikesta kärsii kehitysalueiden ja sivualuei- ;a asianmukaiset palvelut säilyvät.
27645: den väestö.
27646: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
27647:
27648: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
27649: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
27650: Lea Mäkipää · Urho Pohto Reino Jyrkilä
27651: Mikko Vainio
27652: 710 1983 vp.
27653:
27654: Toivomusaloite n:o 638
27655:
27656:
27657:
27658:
27659: P. Vennamo ym.: Myrkyllisten ja haitallisten lisä- ja säilöntä-
27660: aineiden käytön kieltämisestä
27661:
27662:
27663: Eduskunnalle
27664:
27665: Erilaisten myrkyllisten ja terveydelle haital- riskiä työntekijöille.
27666: listen aineiden käyttö maassamme sekä teolli- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
27667: suudessa että elintarvikkeiden säilöntä- ja lisä- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyllltä-
27668: aineina on edelleen laajaa. Tämä aiheuttaa sekä väksi toivomuksen,
27669: työntekijöille huomattavan terveysriskin että
27670: vaarantaa myös elintarvikkeita käyllltävän suu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti lain-
27671: ren yleisön. säädäntö- ja muihin tarvittaviin toimen-
27672: SMP:n ehdoton kanta on, että myrkylliset piteisiin elintarvikkeiden myrkyllisten
27673: ja haitalliset aineet tulee maassamme kieltää ja terveydelle haitallisten lisä- ja säilön-
27674: elintarvikkeissa. Myös teollisuudessa ja työpai- täaineiden kieltämiseksi ja teollisuuden
27675: koilla tulee huolehtia siitä, että näiden ainei- myrkyllisten ja haitallisten aineiden
27676: den käyttö erilaisissa teollisuuden valmistuspro- haittavaikutusten estämiseksi.
27677: sesseissa ei aiheuta terveydellistä tai muuta
27678: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
27679:
27680: Pekka Vennamo Vieno Eklund Reijo Enävaara
27681: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
27682: Lea Mäkipää Mikko Vainio Martti Ratu
27683: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
27684: 198.3 vp. 711
27685:
27686: Toivomusaloite n:o 6.39
27687:
27688:
27689:
27690:
27691: V. Vennamo ym.: Läälcintäoikeuden perustamisesta
27692:
27693:
27694: Eduskunnalle
27695:
27696: Sairaiden oikeusturva on maassamme mones- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27697: sa suhteessa heikko. Tämän pahan epäkohdan menpiteisiin tarpeellisen .lääkintäoikeu-
27698: poistamiseksi tarvitaan oikeusturvaa antava lää- den perustamiseksi maahamme sairaiden
27699: kintäoikeus. ;a lääkäreiden oikeusturvan toteuttami-
27700: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi.
27701: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27702: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198.3
27703:
27704: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
27705: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
27706: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
27707: 712 1983 vp.
27708:
27709: Toivomusaloite n:o 640
27710:
27711:
27712:
27713:
27714: V. Vennamo ym.: Lääkäri:ntodistuksen merkityksen lisäämisestä
27715: eläkepäätöksiä tehtäessä
27716:
27717:
27718: Eduskunnalle
27719:
27720: Käytännössä on voi'tu todeta, että pätevät- että hallitus ryhtyisi lainalaisen yh-
27721: kään lääkärintodistukset eivät ratkaise eläk- teiskunnan mukaisesti kiireellisiin toi-
27722: keiden ja korvausten saantia. Vaikuttaa monas- menpiteisiin pätevien lääkärintodistus-
27723: ti aivan siltä, kuin päätöksiä näissä asioissa ten arvon niin korottamiseksi, että niitä
27724: tehtäisiin mielivaltaisesti ja sattumanvaraisesti. ei voida mitätöidä ratkaistaessa eläke-
27725: Kuitenkin Suomen pitäisi olla lainalainen maa. asioita ja korvausasioita.
27726: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27727: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27728: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
27729:
27730: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
27731: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
27732: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
27733: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
27734: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
27735: 1983 vp. 713
27736:
27737: Toivomusaloite n:o 641
27738:
27739:
27740:
27741:
27742: V. Vennamo ym.: Sädehoitolaitteiden uucliSI~
27743:
27744:
27745: Eduskunnalle
27746:
27747: Selvityksen mukaan on koko maan sädehoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27748: totilanne puutteellinen. Laitteet ovat vanhentu- menpiteisiin syväsädehoidon vanhentu-
27749: neita ja syöpä leviää. Korjaustoimenpiteet eivät neiden laitteiden kiireelliseksi uudista-
27750: ole riittäviä ja ne ovat joka tapauksessa liian miseksi nimenomaan keskussairaaloissa
27751: hitaita. Kysymys ei kuitenkaan ole suuriSita ra- syöpäsairaiden elämän pelastamiseksi.
27752: hoiSita.
27753: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27754: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27755: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27756:
27757: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
27758: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
27759: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
27760:
27761:
27762:
27763:
27764: 90 088300420M
27765: 714 1983 vp.
27766:
27767: Toivomusaloite n:o 642
27768:
27769:
27770:
27771:
27772: V. Vennamo ym.: Leppävirran terveyskeskuksen laajennushank-
27773: keen toteuttamisesta
27774:
27775:
27776: Edus'kunnaUe
27777:
27778: Leppävirran kunta on esittänyt terveyskes- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27779: kuksen laajentamista. Perussuunnitelma on jo menpiteisiin Leppävi"an kunnan ter-
27780: hyväksytty. Toteuttaminen vain puuttuu. veyskeskuksen laajennuksen toteuttami-
27781: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi laaditun perussuunnitelman mu-
27782: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kaisesti.
27783: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
27784:
27785: Veikko Vennamo Reino Jyrkilä Mikko Vainio
27786: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
27787: Liisa Arranz Pentti Kettunen Lea Mäkipää
27788: Pentti Skön
27789: 1983 vp. 715
27790:
27791: Toivomusaloite n:o 643
27792:
27793:
27794:
27795:
27796: V. Vennamo ym.: R.autawamn terveyslreskuksen vuodeosaston
27797: uusimi:sesta
27798:
27799:
27800: Eduskunnalle
27801:
27802: Rautavaaran kunnanhallituksen esityksen mu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27803: kaan terveyskeskuksen entinen vuodeosasto oli- menpiteisiin Rautavaaran kunnan ter-
27804: si kiireellisesti korvattava uudella. Tämä on veyskeskuksen entisen vuodeosaston
27805: aivan välttämätöntä. korvaamiseksi uudella Kuopion läänis-
27806: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sä.
27807: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27808: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
27809:
27810: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
27811: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
27812: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Mikko Vainio
27813: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
27814: 716 1983 vp.
27815:
27816: Toivomusaloite n:o 644
27817:
27818:
27819:
27820:
27821: V. Vennamo ym.: Sotiemlll'e veteraaitllJen ja invaliditen ilmaisten
27822: terveystarkastusten toteuttamiseslla
27823:
27824:
27825: Eduskunnalle
27826:
27827: On korkea aika lopulta saattaa koko maas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27828: sa voimaan sotiemme veteraanien terveystar- menpiteisiin sotiemme veteraanien ;a in-
27829: kastukset ja heidän kuntoutuksensa todella validien ilmaisten terveystarkastusten
27830: käyntiin. Tämä ei ole liikaa pyydetty maamme toteuttamiseksi.
27831: pelastajille.
27832: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27833: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27834: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27835:
27836: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
27837: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
27838: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
27839: 1983 vp. 717
27840:
27841: Toivomusaloite n:o 645
27842:
27843:
27844:
27845:
27846: V. Vennamo ym.: Sotiemme veterawrien ja invalidien ilmaisen
27847: terveydenhoidon toteuttamisesta
27848:
27849:
27850: Eduskunnalle
27851:
27852: Tutkimusten mukaan sotiemme veteraanit Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27853: ovat melkeinpä laidasta laitaan enemmän tai taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27854: vähemmän sairaita sotien aiheuttamien rasitus-
27855: ten vuoksi. Tästä syystä on inhimillistä ja oi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27856: kein, että heille järjestetään ilmainen terveyden- menpiteisiin sotiemme veteraanien ja
27857: ja sairaanhoito. invalidien ilmaisen terveydenhoidon ja
27858: sairaanhoidon toteuttamiseksi.
27859:
27860: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27861:
27862: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
27863: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
27864: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
27865: 718 198.3 vp.
27866:
27867: Toivomusaloite n:o 646
27868:
27869:
27870:
27871:
27872: V. Vennamo ym.: Mieli'Sai!raaloiden ho~tomenetelmren kehimtäi-
27873: risestä
27874:
27875:
27876: Eduskunnalle
27877:
27878: Mieleltään tasapainottomien määrä maassam- alkuvaiheessa välttämätön ltaloudellinen \toi-
27879: me kasvaa jatkuvasti.. Mielisairaalat ovat täynnä meentulo. Se turvaisi parantumisen säilymisen.
27880: mieleltään järkkyneitä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27881: Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27882: kova lääkitys ei suinkaan anna monestikaan pa-
27883: rantavaa tulosta, vaan asianomaisen paranemi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27884: sen mahdollisuudet heikkenevät selvästi. Kui- menpiteisiin mielisairaaloiden hoitome-
27885: tenkin mahdollisimman monesta sairastuneesta netelmien saattamiseksi inhimillisiksi ja
27886: olisi nopeasti saatava yhteiskuntakelpoinen yk- viimeaikaisen tieteellisen tutkimuksen
27887: silö ja hänellä tulisi olla mahdollisuus päästä tasolle ja samalla parantuneiden talou-
27888: pois vankilanomaisista olosuhteista. Tärkeätä dellisen toimeentulon turvaamiseksi alku-
27889: myös on, että parantuneille sairaille turvattaisiin vaiheessa.
27890: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27891:
27892: Veikko Vennamo Pentti Skön Urpo Leppänen
27893: Vieno Eklund Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti
27894: Liisa Arranz Reijo Enävaara Pentti Kettunen
27895: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
27896: 1983 vp. 719
27897:
27898: Toivomusaloite n:o 647
27899:
27900:
27901: V. Vennamo ym.: Terveen hintakilpailun palauttamisesta
27902:
27903:
27904:
27905:
27906: EduskunnaHe
27907:
27908: Monopolisoituminen on maassamme varsin vata riittävä työllisyys.
27909: laajaa. Jopa professori Pekka Ahtiala on talous- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27910: asiantuntijoiden julkisessa talouspoliittisessa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27911: keskustelussa todennut, että Suomi on kar- sen,
27912: tellien luvattu maa. Mahtavat organisaatiot
27913: valvovat, että hintakilpailu on pieni, mones- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27914: sa tapauksessa olematon, on Ahtiala myös to- menpiteisiin terveen hintakilpailun pa-
27915: dennut. lauttamiseksi monopolisoilumista sekä
27916: Kuitenkin vapaa talousjärjestelmä pyörii kehitystä estäviä kartelleja vastaan
27917: vain terveen kilpailun vallitessa. Vain tuot- Suomen kansan kunnollisen elintason
27918: tavalla työllä ja terveellä kilpailulla voidaan turvaamiseksi ja parantamiseksi.
27919: pysyvästi nostaa kansalaisten elintasoa ja tur-
27920: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
27921:
27922: Veikko Vennamo Lea Mäkipää Martti Ratu
27923: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
27924: Pentti Skön Vieno Eklund Reijo Enävaara
27925: 720 1983 vp.
27926:
27927: Toivomusaloite n:o 648
27928:
27929:
27930:
27931:
27932: V. Vennamo ym.: Vähittäiskaupan tukiitoimista
27933:
27934:
27935: Eduskunnalle
27936:
27937: Vähittäiskaupat ylläpitävät tervettä kilpai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27938: lua ja ovat välttämättömiä laajoilla sivualueil- menpiteisiin vähittäiskauppajärjestöjen
27939: lamme. Heikkenevä palvelu autioittaa syrjäseu- sopiviksi ja tehokkaiksi katsomiksi tu-
27940: tuja. Asiantilaan olisi saatava korjaus. kitoimenpiteiksi vähittäiskaupalle ennen
27941: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kaikkea sivualueilla.
27942: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27943: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27944:
27945: Veikko Vennamo Mikko Vainio Pentti Skön
27946: J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
27947: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
27948: 1983 vp. 721
27949:
27950: Toivomusaloite n:o 649
27951:
27952:
27953:
27954:
27955: V. Vennamo ym.: Kaup81Il lrehittysrahaston peru.stamiJSesta
27956:
27957:
27958: Eduskunnalle
27959:
27960: Vahingollisten kauppakuolemien estämiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27961: tarvitaan maassamme tehtäväänsä erikoistunut kaupan kehitysrahaston perustamiseksi
27962: kaupan kehitysrahasto. Tällainen rahasto toi- maahamme.
27963: mii monessa maassa.
27964: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27965: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27966: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27967:
27968: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
27969: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
27970: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
27971:
27972:
27973:
27974:
27975: 91 088300420M
27976: 722 1983 vp.
27977:
27978: Toivomusaloite n:o 650
27979:
27980:
27981:
27982:
27983: V. Vennamo ym.: Lilsäa!i.neettonri:en clintJarvikke:iden tuotannon
27984: 1iJSäämisestä
27985:
27986:
27987: Eduskunnalle
27988:
27989: Joka neljäs suomalainen sairastuu jo maas-- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27990: samme syöpään. Osasyynä tähän ilmeisesti on menpiteisiin sen seikan selvittämiseksi,
27991: se, että elintarvikkeita on käsiteLty vaarallisilla millä tavoin elintarviketuotannostamme
27992: aineilla. voidaan poistaa vaaralliset aineet sekä
27993: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- toteuttaa maassamme saasteetlomien
27994: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, elintarvikkeiden tuotanto ;a käyttö ku-
27995: lutta;ien ;a vilieliiöiden etuien mukai-
27996: sesti.
27997: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
27998:
27999: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
28000: Vieno Eklund Pentti Kettunen Reijo Enävaara
28001: Liisa Arranz Pentti Skön Lea Mäkipää
28002: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
28003: 198.3 vp. 723
28004:
28005: Toivomusaloite n:o 651
28006:
28007:
28008:
28009:
28010: V. Vennamo ym.: Myrkyiistä oaiheutuvien whin.kojen korvaami-
28011: sesta
28012:
28013:
28014:
28015: Eduskunnalle
28016:
28017: SMP ei hyväksy luonnon myrkyttämistä eikä aiheuttaneen vahingon. Tämähän ei käytännössä
28018: myöskään vaarallisten myrkkyjen käyttämistä eikä tieteellisestikään ole monestikaan mah-
28019: dintarviketuotannossa ja teollisuudessa. Näiden dollista.
28020: myrkkyjen aiheuttamat kaikki vahingot ja ter- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28021: veysmenetykset on korvattava asianomaisille taen eduskunnan hyYäksyttäväksi toivomuksen,
28022: täysimääräisinä.
28023: Myrkkyvahinkoja korvattaessa on lähdettävä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28024: siitä, että kun vahinko ja terveyden menetys on menpiteisiin myrkkyjen aiheuttamim
28025: mahdollinen, niin tällainen korvaus suoritetaan. terveysmenetysten ja muiden vahinkojen
28026: SMP ei hyväksy sitä, että vahinkoa kärsineelle korvaamiseksi täysimääräisinä jo silloin,
28027: maksetaan korvaus terveydenmenetyksestä vain kun tällainen myrkkyvahinko terveen
28028: silloin, kun voidaan täysin näyttää myrkytyksen järjen mukaan on mahdollinen.
28029: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28030:
28031: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
28032: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
28033: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
28034: 724 1983 vp.
28035:
28036: Toivomusaloite n:o 652
28037:
28038:
28039: Vilj8111en ym.: Määrärahasta Lahden kuntoutus- ja päivä:sairaafun
28040: ralrentamilseksi.
28041:
28042:
28043:
28044:
28045: EduskunnaHe
28046:
28047: Kuntoutus- ja päiväsairaalan ensimmatsen KTS.kaudelle 1984-88 on hankkeeseen va-
28048: vaiheen rakennushanke sisältää hyötypinta-alal- rattu rahaa yhteensä 15,23 milj. markkaa.
28049: taan 6 736 m2 :n suuruisen uudisrakennuksen Hankkeen ennakkosuunnittelu tapahtuisi
28050: toteuttamisen. Vuodeosastolle tulee aluksi 120 vuosina 1984-85, rakennussuunnittelu vuosi-
28051: sairaansijaa, jota toisessa rakennusvaiheessa laa- na 1986-87 ja rakentaminen alkaisi vuonna
28052: jennetaan samalla määrällä eli 120 sairaansijal- 1988. Hanke olisi valmis tämänhetkisen aika-
28053: la. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa toteute- taulun mukaan vuonna 1990.
28054: taan lisäksi 20-24 paikan päiväsairaala sekä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28055: avohuoltoyksikkö, jonka palveluksia voivat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28056: käyttää hyväkseen muutkin vanhukset kuin sai- muksen,
28057: raalan ja päiväsairaalan potilaat.
28058: Hankkeen todennäköisin sijoituspaikka on että hallitus ottaisi valtion vuoden
28059: Jaikarannan koulun seutu ja sen kustannusarvio 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen Lah-
28060: on 52 milj. markkaa. den kuntoutus- ja päiväsairaalahanketta
28061: Lahden kaupunginhallitus on asettanut toi- varten sen suuruisen määrärahan, kuin
28062: mikunnan laatimaan hankkeen perustamissuun- 1. 1. 1984 voimaan tuleva laki sosiaali-
28063: nitelmaa. ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
28064: Vuoden 1983 kaupungin talousarviossa on valtionosuudesta rakentamisajankohtana
28065: hankkeen toteuttamiseen osoitettu 100 000 säätää.
28066: markkaa.
28067: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
28068:
28069: Matti Viljanen Ulla Puol811lfle
28070: 1983 vp. 725
28071:
28072: Toivomusaloite n:o 653
28073:
28074:
28075:
28076:
28077: Viljanen ym.: Huolramoalan yrilttäji~ aseman lamsäädännöl!li-
28078: sestä tutvaamilsesta
28079:
28080:
28081: Eduskunnalle
28082:
28083: Huoltamoyritysten jatkuvuutta on kannatta- tulla tavalla muututtua ja edelleen muuttuessa
28084: vuuskriteerien suhteen voitu rakentaa viime ai- yrittäjien epävarmuutta lisäävät kohtuuttomasti
28085: koihin asti vuosi vuodelta kasvaneiden maan- mat'kkinointiyhtiöiden yksipuolisesti laatimilla
28086: tiepolttonesteiden myyntimäärien ja huolto- ehdoilla tehdyt yhteistyö- ja vuokrasopimukset,
28087: palvelujen kasvaneen kysynnän varaan. Tätä pe- joihin huoltamoyritysten suhteet tukkuliikkeen-
28088: rustaa näiden pienyritysten tulevaisuudensuun- sä kanssa perustuvat. Nämä sopimukset tekevät
28089: nitelmille ei enää ole olemassa. Polttonesteiden markkinointiyhtiöille mahdolliseksi esim. mil-
28090: ja palvelujen kysynnän kasvu on jo pysähtynyt loin tahansa muutaman kuukauden ilmoitusajlll-
28091: eikä kehityksen suunnan voida odottaa käänty- la toteutettavat huoltamovuokrien korotukset,
28092: vän uuteen kasvuun. Kysynnän kasvun pysähty- joita ei aina edes perustella. Korotuksen suu-
28093: miseen ja jopa kysynnän laskuun vaikuttavat ruuden määrää markkinointiyhtiö. Näiden sopi-
28094: muutamat tunnetut syyt. Niitä ovat öljytuottei- musten nojalla markkinointiyhtiöt myös pakot-
28095: den hintojen nousu, valtiovallan toimeenpane- tavat sopimussuhteiset pienyrittäjänsä mm. polt-
28096: mat energiansäästökampanjat sekä autojen tek- tonesteiden hinnanalennuksiin ja määräävät •täl-
28097: ninen kehittyminen yhä vähemmän polttoainet- löin aiheutuvat lisäkustannukset yleensä huo-
28098: ta kuluttaviksi ja pitemmin ajokilometrivälein mattavalta osalta jälleenmyyjän kannettaviksi
28099: huoltoa tarvitseviksi. Viimeksi mainittuun seik- tämän tahdosta riippumatta.
28100: kaan vaikuttaa lisäksi voiteluöljyjen kehittymi- Tällainen sopimuskäytäntö, joka tällä hetkel-
28101: nen. Parille seuraavalle vuosikymmenelle laadi- lä vallitsee, tekee huoltamoalan yritystoiminnan
28102: tut autokanta- ja liikennesuorite-ennusteetkaan hyvin epävarmaksi. Yrittäjät ovat sijoittaneet
28103: eivät anna aihetta odottaa volyymin kasvun yritykseensä useiden satojentuhansien markko-
28104: jatkuvan huoltamoalalla. jen pääoman ja useimmissa tapauksissa kiinnit-
28105: Huoltamoyritysten liiketoiminnan kustannus- täneet vakuudeksi henkilökohtaisen ja perheen-
28106: ten taso on volyymin kasvun vuosina muodos- sä omaisuuden. He vastaavat myös velvoitteis-
28107: tunut sellaiseksi, että huoltamoyritykset eivät taan työntekijöidensä suhteen. Nykyisen sopi-
28108: enää kykene jatkamaan toimintaansa tinkimättä muskäytännön mukaan tällaisen yrityksen jatku-
28109: kustannuksista. Ainoa tuntuva mahdollisuus vuus pienyrittäjän kannalta on varmuudella tur-
28110: säästää kustannuksissa näissä yrityksissä on työ- vattu kuitenkin vain yleensä kolmeksi kuukau-
28111: voimakustannusten vähentäminen. Tämä on deksi1 joka on yleisin sopimusten irtisanomis--
28112: mahdollista ainoastaan yrittäjän ja hänen per- aika. Käytännössä toteutuneet esimerkit osoitta-
28113: heenjäsentensä omaa työpanosta lisäämällä. Mai- vat, että sopimusten markkinointiyhtiöille suo-
28114: nittakoon, että jo nykyisellään huoltamoyrittä- mia kolmen kuukauden irtisanomisaikoja on
28115: jän työpäivän pituus on keskimäärin 12 tuntia. käytetty kiis<tanalaisinkin perustein. Jälleenmyy-
28116: Yrityksen toiminnan jatkuvuuden varmistami- jät ovat näissä tapauksissa varsin usein menettä-
28117: nen tällä tavalla ei ole pitkällä tähtäyksellä neet työnsä lisäksi henkilökohtaisen omaisuu-
28118: mahdollista. Todettakoon vielä tässä yhteydessä tensa. Toisaalta sellaisissa tapauksissa, joissa
28119: kannattavuudesta, että Liiketaloustieteellinen yvittäjä itse omistaa huoltamokiinteistön, yrittä-
28120: tutkimuslaitos on havainnut piakkoin lopulli- jä on usein tänäkin päivänä vielä sitonut itsen-
28121: sesti valmistuvassa, huoltamoalaa koskevassa sä markkinointiyhtiöön, jopa yli 20 vuodeksi
28122: tutkimuksessaan pohtonestemyynnin kannatta- käytännöllisesti katsoen kiinteiksi sovituilla eh-
28123: vuuden olleen 1970-luvun lopulla heikko. doilla. Näin pitkäaikaisia sopimuksia voidaan
28124: Huoltamoyritysten toimintaedellytysten sano- perustellusti pitää kohtuuttomina nykyisenä öl-
28125: 726 1983 vp.- TA n:o 653
28126:
28127: jytuotteiden hintoihin ja saatavuuteen liittyvien töksenteon itsenäistymisen sekä sopimussuhteen
28128: epävarmuustekijöiden aikana, jolloin tapahtu- jatkuvuuden turvaamisen myötä. Tällaisen sopi-
28129: mia on mahdotonta ennakoida edes viiden vuo- muskäytännön muutoksen liikkeelle saattami-
28130: den tähtäyksellä. Tällaiset sitoumukset on tehty seksi tarvitaan kuitenkin uutta lainsäädäntöä.
28131: niin ikään markkinointiyhtiöiden pitkälti yksi- Toimenpiteet yrittäjänsuojalain valmistelemi-
28132: puolisesti laatimilla sopimusehdoilla. Näissä ta- seksi ja säätämiseksi esimerkiksi yrittäjänsuoja-
28133: pauksissa yrittäjällä ei ole mahdollisuuksia saa- toimikunnan mietinnön (1979: 61 ) ja siitä an-
28134: da esim. kohtuullista tuottoa omistamaansa nettujen lausuntojen pohjalta tai kapea-alaisem-
28135: huo1tamokiintei:stöön sijoittamalleen pääomalle. min erityisen huoltamoalan jälleenmyyntisuh-
28136: Koska huoltamoyritysten kannattavuus ei detta koskevan lain valmistelemiseksi ovat suo-
28137: enää ole turvattu volyymin kasvulla, on niiden tavia.
28138: toimintaedellytyksiä voitava parantaa muilla Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
28139: keinoilla. Tärkeimpänä uutena keinona näemme kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28140: nykyisen sopimuskäytännön muuttamisen tasa-
28141: puolisemmaksi ja pienyrittäjän liikkumavapaut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28142: ta nykyisestä lisääväksi. Sopimuskäytäntöä tä- pienyrittäjän ja erityisesti huoltamoyrit-
28143: hän suuntaan muuttamalla näemme huoltamo- täjän aseman turvaamiseksi lainsäädän-
28144: yritysten toimintaedellytysten kehittyvän suo- töä kehittämällä.
28145: tuisasti yrittäjänvapauden lisääntymisen ja pää-
28146: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28147:
28148: Matti Viljanen Helge Saarikoski Mauri Miettilllen
28149: Lauri lmpiö Iiro Viinanen Tauno Valo
28150: Tapio Holvitie
28151: 1983 rd. 727
28152:
28153: Hemställningsmotion nr 654
28154:
28155:
28156:
28157:
28158: Zilliacus m. fl.: Om avlåtande tili riksdagen av en proposition
28159: om patienters rättsskydd
28160:
28161:
28162: Till Riksdagen
28163:
28164: Den 13 maj 1982 gjorde undertecknad ett skötsel och bemötande, rätt att få uppgifter om
28165: skriftligt spörsmål tili regeringen huruvida den- sitt hälsotillstånd samt rätt att vägra under-
28166: na var beredd att vidta åtgärder för att utreda kasta sig motbjudande undersökningar och vård.
28167: möjlighetema att införa ett patientförsäkrings- Dessutom föreslår kommissionen att ett särskilt
28168: system som innebär ökad trygghet för såväl anmärkningsförfarande skall införas samt ett pa-
28169: sjukvårdspersonalen som patienterna. I sitt svar tientombudsmannasystem och patientråd för
28170: hänvisade social- och hälsovårdsminister Jacob patienternas trygghet. Patienten kunde enligt
28171: Söderman tili den kommission som tillsatts i lagförslaget framställa anmärkning tili ledande
28172: augusti 1980 och som skulle avge sitt förslag läkaren i den anstalt där han skötts. Patient-
28173: hur man borde förverkliga det lagstadgade ombudsmannen skulle bistå vid uppgörandet av
28174: systemet för ersättande av de skador och fel anmärkningen. Det föreslås också stadganden
28175: inom sjukvården som ovan nämnda spörsmål om principerna för vetenskapliga undersök-
28176: syftade tili. ningar av människor.
28177: Kommissionen för frågor om rättsskydd inom Med hänvisning tili ovanstående föreslås
28178: hälsovården har nu avgivit sitt andra delbe- vördsamt att riksdagen ville besluta hemställa,
28179: tänkande ( 1982:65), i vilket ingår ett förslag
28180: tilllag om patientens rättigheter, tili social- och att regeringen i brådskande ordning
28181: hälsovårdsminister Vappu Taipale 4. 1. 1983. måtte vidta åtgärder för att till riks-
28182: Patientemas rättigheter borde enligt kommissio- dagen avlåta en proposition till lag om
28183: nen regleras genom en egen lag. Patienternas patientens rättsskydd.
28184: rättsskydd skulle bl.a. omfatta rätt att klaga på
28185: Helsingfors den 19 april 1983
28186:
28187: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
28188: Boris Renlund Ole W asz-Höckert Håkan Nordman
28189: 728 1983 vp.
28190:
28191: Toivomusaloite n:o 654 Suomennos
28192:
28193:
28194:
28195:
28196: Zilliacus ym.: Potilaiden oi~usturvaa koskevan lakiesityksen an-
28197: tamisesta eduskunnalle
28198:
28199:
28200: Eduskunnalle
28201:
28202: Allekirjoittanut teki toukokuun 13 päivänä telusta, saada tietoja terveydentilastaan sekä
28203: 1982 kirjallisen kysymyksen hallitukselle siitä, oikeuden kieltäytyä vastenmielisistä tutkimuk-
28204: olisiko se valmis selvittämään mahdollisuudet sista ja hoidosta. Tämän lisäksi komitea ehdot-
28205: potilaiden vakuutusjärjestelmän luomiseksi, mi- taa, että otettaisiin käytäntöön erityinen huo-
28206: kä lisäisi sekä hoitohenkilökunnan että potilai- mautusmenettely sekä potilasasiamiesjärjestelmä
28207: den turvallisuutta. Vastauksessaan viittasi so- ja potilaiden neuvosto potilaiden turvallisuutta
28208: siaali- ja terveysministeri Jacob Söderman elo- silmälläpitäen. Potilas voisi lakiehdotuksen mu-
28209: kuussa 1980 asetettuun komiteaan, jonka teh- kaan esittää huomautuksen sen laitoksen johta-
28210: tävänä oli antaa ehdotuksensa siitä, miten laki- valle lääkärille, jossa häntä on hoidettu. Lisäksi
28211: sääteinen järjestelmä olisi toteutettava niiden ehdotetaan säännöksiä, jotka koskevat ihmisten
28212: vahinkojen ja virheiden korvaamiseksi, johon tieteellisten tutkimusten periaatteita.
28213: edellä mainittu kysymys viittasi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28214: Terveydenhoidon oikeussuojakysymyksiä kä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28215: sittelevä komitea on nyt antanut toisen osa- muksen,
28216: mietintönsä (1982: 65), johon sisältyy ehdo-
28217: tus laiksi potilaan oikeuksista, sosiaali- ja ter- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28218: veysministeri Vappu Taipaleelle 4. 1. 1983. Ko- menpiteisiin potilaan oikeussuojaa kos-
28219: mitean mukaan potilaan oikeuksista tulisi sään- kevan lakiesityksen antamiseksi edus-
28220: nellä omalla lailla. Potilaiden oikeussuoja kä- kunnalle.
28221: sittäisi mm. oikeuden valittaa hoidosta ja koh-
28222: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
28223:
28224: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
28225: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
28226: 1983 vp. 729
28227:
28228: Toivomusaloite n:o 655
28229:
28230:
28231:
28232:
28233: Aaltio ym.: Kuntien kalleusluokituksen poistamisesta
28234:
28235:
28236: Eduskunnalle
28237:
28238: Kuntien kalleusluokitus perustuu näkemyk- Kalleusluokitusta sovelletaan nykyisin valtion
28239: seen, jonka mukaan alueiden erityisominaisuudet ja kuntien palkkoihin, huomattavaan osaan yksi-
28240: ja näihin läheisesti liittyvät tekijät aiheuttavat tyisen sektorin palkoista sekä eräisiin perussosiaa-
28241: eroja elinkustannuksiin eri alueilla. Eroja aiheut- liturvaeruuksiin. Näitä etuuksia ovat kansaneläk-
28242: tavia tekijöitä ovat mm. alueen maantieteellinen keet, yleiset perhe-eläkkeet, rintamasotilaseläk-
28243: sijainti, ilmasto, sisäiset ja ulkoiset liikenneyhtey- keet, työttömyyskorvaukset, sotilasavustukset
28244: det, asutus- ja elinkeinorakenne sekä kysyntä- ja sekä eräät sotilasvammalain mukaiset etuudet.
28245: tarjontasuhteet. Myös valtion ja kuntien palve- Kalleusluokitus on lähtöisin niiltä ajoilta, jol-
28246: luissa ja niiden saavutettavuudessa olevista eroista loin liikkuvuus oli vähäistä. Ihminen eli, työs-
28247: saattaa aiheutua eroja alueiden välisiin kalleus- kenteli ja suoritti myös ostoksensa sekä muun
28248: suhteisiin. asiointinsa pääosin omalla paikkakunnallaan,
28249: Alueellisten kustannuserojen huomioonotta- omassa kunnassaan. Kalleusluokitus kuvasi tuol-
28250: miseksi ja tietyn toimeentulotason turvaamiseksi loin varsin hyvin todellista elämisen kalleutta
28251: alettiin eri yhteyksissä soveltaa erilaisia kalleu5luo- kotikunnassa.
28252: kitteluja, jotka kuitenkin yleensä perustuivat sa- Tänä päivänä tilanne on kuitenkin toinen. On
28253: man kalleustutkimuksen tuloksiin. Luokituksissa yleistä, että työssä käydään oman kunnan ulko-
28254: oli alkuaikoina horjuvuutta eivätkä ne aina myös- puolella. Jokapäiväinen työmatka ulottuu usein
28255: kään noudattaneet kuntien hallinnollisia rajoja, monenkin kunnan taakse. Palkka maksetaan täl-
28256: vaan taajamat saattoivat kuulua eri luokkaan löin työpaikkakunnan eikä kotipaikkakunnan
28257: kuin muut kunnan osat. kalleusluokituksen perusteella. Lisääntynyt liik-
28258: Paikkakuntien kalleudessa olevia eroja on selvi- kuvuus on muuttanut myös ostotottumuksia.
28259: tetty Suomessa ensimmäisen kerran vuonna Yhä useammin ostosmatkat ja asiointi yleisem-
28260: 1925. Koska kalleussuhteiden on todettu muut- minkin suuntautuvat oman kunnan ulkopuolelle
28261: tuvan, on niitä pyritty selvittämään tietyin väli- parempien valikoimien, erikoistarjousten yms.
28262: ajoin uusilla tutkimuksilla. Kalleustutkimuksiin seikkojen perusteella.
28263: kuuluvien elinkustannusten piiriä on laajennet- Jo edellä olevista syistä johtuen on perusteltua
28264: tu. Aluksi tutkittiin vain hyödykkeiden hintoja ja katsoa, että kuntakohtainen kalleusindeksi kuvaa
28265: asuntojen vuokrien eroja. Vasta vuoden 1974 yhä huonommin elämisen kalleutta. Poikkeavuus
28266: kalleustutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös on sitä suurempi, mitä pienemmistä kunnista on
28267: omistusasuntojen asumiskustannuksia sekä tava- kysymys.
28268: roiden ja palvelusten saavutettavuudessa olevia Koska kalleusluokitus joudutaan suorittamaan
28269: eroja. eräänlaisena keskitasotarkasteluna, kuvaavat kun-
28270: Alueiden välisiä kalleuseroja tutkittaessa kulu- nittaiset kalleusindeksit varsin huonosti myös
28271: tuksen rakenteen on oletettu olevan kaikilla alu- perussosiaaliturvan varassa elävien ihmisten elä-
28272: eilla sama. Selvityksen kohteena ovat olleet sa- misen kalleutta. Omistusasuntojen markkinahin-
28273: mojen tavaroiden ja palvelusten alueelliset hinta- noilla on suurin merkitys kunnittaisiin kalleusin-
28274: erot. Lähtökohtana sama kulutuksen taso ja ra- dekseihin. Kuitenkaan ne ihmiset, joiden toi-
28275: kenne vastaa samaa elintasoa eri alueilla, jolloin meentulo on perussosiaaliturvan (kansaneläke,
28276: mm. tulotason vaihtelut eivät saisi aiheuttaa työttömyyskorvaus, sotilasavustus) eivät elämänti-
28277: eroja paikkakuntien kalleudessa. Yhteistä kal- lanteesta ja tulotasostaan johtuen juurikaan esiin-
28278: leusluokituksessa huomioon otettaville hinta- ny asuntojen ostajina. Lisäksi kuntien suoritta-
28279: eroille onkin, ettei yksityinen kuluttaja pysty malla yhdyskuntasuunnittelulla ja tonttipolitii-
28280: niihin vaikuttamaan. kalla on suuri vaikutus asuntojen hintoihin. Siten
28281: 92 088300420M
28282: 730 1983 vp. - TA n:o 655
28283:
28284: kalleuserot eivät johdu luonnonolosuhteista, etäi- siin osaltaan ratkaisemaan alueellisista taloudelli-
28285: syyksistä tai muista ulkoisista seikoista, vaan sista eroista johtuvia ongelmia.
28286: harjoitetusta suunnittelu- ja tonttipolitiikasta, jo- Edellä mainituista epäkohdista ja syistä joh-
28287: te~ ero on korjattavissa lähinnä paikallisin kei- tuen tulisi meilläkin ryhtyä välittömästi toimen-
28288: nom. piteisiin kuntien kalleusluokituksen poistamisek-
28289: Kunnallisveroäyrien hintaerot ja kunnalliset si. Luokitus voitaisiin kerralla tai porrastettuna
28290: maksut ja taksat tulisi niinikään ottaa mukaan korvata tarvittaessa sovellutusalueittain tehtävillä
28291: laskettaessa elämisen kalleutta. Veroäyrien hin- erillisjärjestelyillä. Jotta muutokset voitaisiin to-
28292: noissa on eroa tänä päivänä jopa 4,5 penniä. teuttaa mahdollisimman joustavasti ja mahdolli-
28293: Lisäksi palvelut ovat varsin usein korkean veroäy- simman vähän kokonaiskustannuksia lisäävästi,
28294: rin hinnan kunnissa alhaisen veroäyrin hinnan tulee valmistelutyössä olla mukana tasapuolisesti
28295: kuntia heikommat. kaikkien eri osapuolten edustus.
28296: Suomen lisäksi eräissä muissakin maissa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28297: tehty alueellisiin kalleuseroihin liittyvää tutki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28298: mustyötä ainakin joiltakin osa-alueilta. Ruotsissa sen,
28299: tällaiset tutkimukset olivat aikaisemmin käytössä
28300: olleen kalleusluokituksen pohjana. Suomea ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28301: osittain Tanskaa lukuunottamatta ei muualla kuntien kalleusluokituksen poistamiseksi
28302: kuitenkaan tällä hetkellä tiettävästi sovelleta var- ja sen korvaamiseksi tarvittaessa sovellu-
28303: sinaista kalleusluokitusjärjestelmää, jolla pyrittäi- tusaloittain tehtävillä erillisjärjestelyzllä.
28304: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
28305:
28306: Sampsa Aaltio Juho Koivisto
28307: Anna-Kaarina Louvo Lea Mäkipää
28308: Toivo T. Pohjala
28309: Heikki Riihijärvi
28310: 1983 vp. 731
28311:
28312: Toivomusaloite n:o 656
28313:
28314:
28315:
28316:
28317: Aaltonen: Luonnonveden laadun parantamisesta Seinäjoella
28318:
28319:
28320: Eduskunnalle
28321:
28322: Seinäjoen kaupungin asukkaat joutuvat juo- siini, WC ja väkilannoitteet voivat saastuttaa
28323: maan huonoa vesijohtovettä. Vesi on kuitenkin kaivon kaukaakin, sen mukaan miten vesisuonet
28324: kaiken elämän perusaine. Juomaveden tulisi olla kulkevat.
28325: kirkasta, raikasta, hajuranta ja miellyttävän ma- Hyvää vettä saadaan tavallisesti pohjavesistä.
28326: kuista. Siinä ei saa olla tauteja aiheuttavia mikro- Seinäjoen alueella ei tällaisia pohjavesiesiintymiä
28327: beja. Seinäjokelaisten juomavesitilanne on äärim- kuitenkaan ole olemassa. Seinäjokelaiset tarvitsi-
28328: mäisen epätyydyttävä. sivat kuitenkin jo terveydellisistä syistä nykyistä
28329: Vesilaitoksen raakavedeksi Seinäjoen vesi on parempaa talousvettä. Sitä olisi saatavissa lähinnä
28330: suhteellisen huonoa sisältämänsä runsaan orgaa- Kauhajoen pohjavesiesiintymistä.
28331: nisen aineen määrän takia. Erityisen ongelman Veden johtamiseen tarvittavat pääjohdot pitäi-
28332: muodostavat lisäksi veden laadun äkilliset ja si rakentaa valtion vesihuoltotyönä, jolloin Seinä-
28333: nopeat vaihtelut. Professori Toivo Rautavaaran joen veronmaksajille ei koituisi kohtuutonta rasi-
28334: mukaan järvestä ja joesta otetusta vedestä ei tusta. Seinäjoen vesihuollon taloudellisuus vaati-
28335: kaikkia saasteita kyetä kemiallisin eikä fysikaali- nee myös sitä, että olemassa olevaa pintavesilai-
28336: sin menetelmin poistamaan. Eräitä bakteereita tosta käytettäisiin edelleen teollisuuden tarpei-
28337: tuhotaan kloorilla, joka itse on myrkyllistä ja joka siin.
28338: esimerkiksi luonnon fenoliyhdisteiden, saastefe- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
28339: nolin tai vaikkapa kahvin fenolien kanssa muo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28340: dostaa pahanmakuisia ja myrkyllisiä yhdisteitä.
28341: Yksityisten kaivotkaan eivät aina anna puhdas- että hallitus kiirehtisi valtion toimia
28342: ta vettä, vaan niihin valuu ympäristöstä monen- pohjavesien johtamiseen tarvittavan pää-
28343: laisia likavesiä ja saasteita. Esimerkiksi öljy, ben- johdon rakentamiseksi Seinäjoelle.
28344: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28345:
28346:
28347: Markus Aaltonen
28348: 732 1983 vp.
28349:
28350: Toivomusaloite n:o 657
28351:
28352:
28353:
28354:
28355: Ala-Kapee ym.: Poliisien toimien lisäämisestä pääkaupunkiseudulla
28356:
28357:
28358: Eduskunnalle
28359:
28360: Pääkaupunkiseudulla poliisitoimen nykytilan- korkeammat kuin muualla maassa. Tämän vuoksi
28361: ne on huolestuttava. Suurin ongelma on poliisien Espoon ja Vantaan kaupunkien poliisimiehille
28362: vähäinen määrä. Tämä näkyy varsinkin Vantaalla tulisi voida maksaa ns. ison kaupungin lisää.
28363: ja Espoossa. Esimerkiksi Vantaalle tarvittaisiin Myös poliisiopiston valintakriteereissä tulisi voida
28364: 64 poliisia lisää, jotta päästäisiin maan keski- ottaa huomioon oppilaiden rekrytoiminen pää-
28365: arvoon, 1,5 poliisimiestä/1 000 asukasta. kaupunkiseudulta, jotta seudun poliisien huoles-
28366: Ns. korttelipoliisijärjestelmästä on saatu hyviä tuttavaa vaihtuvuutta voitaisiin vähentää nykyi-
28367: kokemuksia. Sen kehittäminen soveltuisi hyvin sestään.
28368: juuri useita keskuksia käsittäviin pääkaupunki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
28369: seudun uusiin kaupunkeihin, jotka kärsivät jär- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28370: jestyksenpitohäiriöistä voimakkaan muuttoliik- sen,
28371: keen vuoksi. Ensisijaista on saada voimavarat
28372: mitoitetuksi tarpeen mukaan. Pääkaupunkiseu- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
28373: dun kuntien poliisitoimen kysymykset on saatava Espoon ja Vantaan poliisien toimien li-
28374: järjestetyksi kuntoon ehdottomasti ennen kuin siiiimiseksi maan keskiarvoa vastaavaksi ja
28375: ryhdytään perustamaan uusia läänejä. poliisien vaihtuvuuden vähentämiseksi
28376: Poliisien toimien vähyyden lisäksi pääkaupun- palkkausta korjaamalla sekä osoittamalla
28377: kiseudun kuntien ongelmana on poliisien suuri piiiikaupunkiseudulla asuville poliisikou-
28378: vaihtuvuus. Työ on henkilöstöpulan vuoksi ras- lutukseen hakeutuvzlle tietty kzintiö.
28379: kasta, ja elinkustannukset ovat huomattavasti
28380:
28381: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
28382:
28383: Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki Seppo Tikka
28384: Peter Muurman Matti Louekoski Kari Rajamäki
28385: Tuulikki Hämäläinen
28386: 1983 vp. 733
28387:
28388: Toivomusaloite n:o 658
28389:
28390:
28391:
28392:
28393: Ala-Kapee ym.: Vantaan oikeus- ja poliisitalon rakentamisen kiireh-
28394: timisestä
28395:
28396: Eduskunnalle
28397:
28398: Vantaalla poliisitoimen kehittäminen on jää- resurssit tulee jakaa valtakunnallisesti piirien kar-
28399: nyt pahasti jälkeen kaupungin asukasmäärän kas- toituksen perusteella.
28400: vaessa voimakkaasti. Suurin ongelma on poliisien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
28401: vähäinen määrä. Jotta Vantaalla yllettäisiin maan oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28402: keskiarvoon, 1, 5 poliisia/ 1 000 asukasta, tarvit- sen,
28403: taisiin 64 poliisia lisää. Toinen ongelma on ettii hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
28404: tilanahtaus, jossa joudutaan toimimaan. On vält- piteisiin Vantaan oikeus- ja poliisitalon
28405: tämätöntä, että oikeus- ja poliisitalon suunnitte- suunnittelun ja rakentamisen ktirehtimi-
28406: lua ja rakentamista kiirehditään. Poliisitoimen seksi.
28407: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
28408:
28409: Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman Antti Kalliomäki
28410: 734 1983 vp.
28411:
28412: Toivomusaloite n:o 659
28413:
28414:
28415:
28416:
28417: Almgren: Katumaksulain kumoamisesta
28418:
28419:
28420: Eduskunnalle
28421:
28422: Katumaksulain soveltaminen on osoittanut, kaava-alueiden asukkaat eivät joudu maksamaan
28423: että laki asettaa olosuhteiltaan erilaisten kuntien kohtuuttomia katumaksuja.
28424: asukkaat hyvin eriarvoiseen asemaan. On havait- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
28425: tavissa, että laki on laadittu tiiviisti rakennettuja hyväksyttäväksi toivomuksen,
28426: ja omaisuusarvoltaan merkittäviä elinkeinoelä-
28427: män ja julkisen vallan rakennuksia sisältäviä että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n ka-
28428: taajamia varten. Lakia tarkistettaessa tulisi ehdot- tumaksulain kumoamiseksi tai ainakin
28429: tomasti ottaa huomioon kuntien olosuhde-erot szi'nä ilmenevien epäkohtien korjaamisek-
28430: siten, että pääasiassa väljästi ja luonnonläheisesti sz.
28431: rakennet~~ pie~taloasutusta käsittävien kuntien
28432:
28433: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
28434:
28435:
28436: Esko Almgren
28437: 735
28438: 1983 vp.
28439:
28440: Toivomusaloite n:o 660
28441:
28442:
28443:
28444:
28445: Almgren: Suunnitelman laatimisesta makean veden saannin turvaa-
28446: misesta Kymenlaaksossa
28447:
28448:
28449: Eduskunnalle
28450:
28451: Yleissuunniteman laatimista makean veden toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille
28452: hankkimiseksi Salpausselältä Keski- ja Etelä- 1984-1988 on valtion osuudeksi esitetty 30
28453: Kymenlaakson (Anjalankoski, Kotka) tarpeisiin miljoonaa markkaa. Riittävät suunnittelumäärä-
28454: olisi kiirehdittävä. rahat olisi varattava jo vuoden 1984 tulo- ja
28455: Huomioon olisi otettava myös Haminan seu- menoarvioon. Toistuvat Kymijokeen tapahtuvat
28456: dun tarpeet. teollisuuden lika- ja jätevesipäästöt ovat aiheutta-
28457: Mikäli Kymenlaakson vedenhankinta aiotaan neet ajoittain lähes katastrofaalisia tilanteita.
28458: hoitaa parhaillaan tarkistettavana olevan yleis- Haminan seudun teollisuuden ja yhdyskuntien
28459: suunnitelman mukaisesti, olisi työ johtolinjan vedenhankinnan turvaaminen tulee ajankohtai-
28460: osalta voitava toteuttaa valtion vesihuoltotyönä. seksi 1980-luvulla. Arvioidut kustannukset ovat
28461: Muilta osin olisi työn toteuttamiseen saatava 6-10 miljoonaa markkaa toteutettavasta vaihto-
28462: valtiolta riittävästi varoja korkotukilainoina ja ehdosta riippuen.
28463: vesihuoltoavustuksina. Alustavan arvion mukaan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
28464: koko hankkeen kustannukset ovat noin 80 mil- hyväksyttäväksi toivomuksen,
28465: joonaa markkaa, minkä summan saaminen lyhye-
28466: nä aikana ei ole mahdollista ilman huomattavan että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
28467: suuria lainoja. Rakennustyö on kaavailtu aloitet- yleissuunnitelman laatimiseksi makean
28468: tavaksi vuonna 1986, mutta jo nyt olisi syytä veden hankkimiseksi Keski- ja Etelä-
28469: ryhtyä toimenpiteisiin, jotta tarvittava rahoitus Kymenlaaksoon hyvin nopeasti.
28470: saataisiin aikanaan järjestetyksi. Vesihallinnon
28471: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
28472:
28473: Esko Almgren
28474: 736 1983 vp.
28475:
28476: Toivomusaloite n:o 661
28477:
28478:
28479:
28480:
28481: Almgren ym.: Kadmiumin käytön kieltämisestä
28482:
28483: Eduskunnalle
28484:
28485: Kadmium on tunnetuimpia ympäristöä saas- Naapurimaassamme Ruotsissa on 1. 7.1982 al-
28486: tuttavista raskasmetalleista. Elimistöön kertyes- kaen kadmiumin käyttö kielletty ruosteenestoai-
28487: sään se on myrkyllinen. Teollisuusmaissa kad- neissa tai muissa pintakäsittelyaineissa, maaleissa
28488: miumia kumuloituu ihmisten elimistöön iän mu- ja stabilisaattorina, eikä tällaisia kadmiumpitoisia
28489: kana yhä runsaampia määriä. 50-vuotiaiden eli- tuotteita saa mainitun ajankohdan jälkeen myös-
28490: mistössä kadmiumia voidaan usein todeta jo kään maahantuoda Ruotsiin. Myös meillä olisi
28491: kymmeniä milligrammoja. Tätä metallia kertyy aiheellista ryhtyä vähentämään kadmiumin käyt-
28492: mm. luustoon ja munuaisiin. Tutkimuksissa on töä.
28493: todettu sen aiheuttavan terveyshaittoja, se on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
28494: mm. karsinogeeni eli syöpää aiheuttava aine. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28495: Kadmiumia käytetään monenlaisissa teolli- sen,
28496: suustuotteissa, maaleissa, ruosteenestoaineissa,
28497: metalliseoksissa, eräissä akku- ja patterityypeissä, että· hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
28498: muoveissa stabilisaattorina jne. sellaisten säädösten aikaansaamiseksi, jot-
28499: V. 1980 solmittiin Itämeren suojelusopimus, ka ehkäisevät kadmiumin käyttöä, levit-
28500: jossa myös Suomi oli sopimusosapuolena. Sopi- tämistä ja maahantuontia.
28501: muksen mukaan mm. kadmiumin määrää jäteve-
28502: sissä on pyrittävä vähentämään.
28503:
28504: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
28505:
28506: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
28507: 1983 vp. 737
28508:
28509: Toivomusaloite n:o 662
28510:
28511:
28512:
28513:
28514: Arranz ym.: Paikallispoliisien määrän lisäämisestä Uudellamaalla
28515:
28516:
28517: Eduskunnalle
28518:
28519: Keski-Uudenmaan alueella sekä erityisesti Es- kallispoliisilta pois ( = ns. keskitetty asiain hoi-
28520: poossa ja Vantaalla jatkuva poliisipula on ongel- to).
28521: ma. Näin on saatettu kansalaisten perusturvallisuus
28522: Koko Uudenmaan poliisitoimen henkilöresurs- huolestuttavan heikkoon asemaan.
28523: sien lisääminen ei ole vastannut läänin väestö- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
28524: määrän kasvua. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28525: Nykyisellään paikallispoliisi on kansliahenkilö-
28526: kunnan vähyyden vuoksi joutunut kansliatehtä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28527: viin ottamaan varsinaisiin poliisitoimen tehtäviin mtin kansalaistensa turvallisuuden paran-
28528: koulutettua henkilökuntaa. Samoin on jouduttu tamiseksi lisäiimiillä pazkallispoliiseja Uu-
28529: siinämään viikonloppupäivystykset usealta pai- dellamaalla.
28530: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
28531:
28532: Liisa Arranz Pekka Vennamo Pentti Skön
28533: Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
28534: Georg C. Ehrnrooth Urpo Leppänen Pentti Kettunen
28535:
28536:
28537:
28538:
28539: 93 088300420M
28540: 738 1983 vp.
28541:
28542: Toivomusaloite n:o 663
28543:
28544:
28545:
28546:
28547: Astala ym.: Turun ja Porin läänin kuntauudistuksen tarkistaruistoi-
28548: mikunnan asettamisesta
28549:
28550:
28551: Eduskunnalle
28552:
28553: Turun ja Porin lääni on maan pienkuntavaltai- Kuntauudistus on Varsinais-Suomessa ollut py-
28554: sin lääni. Maan yli 450 kunnasta 94 sijaitsee tässä sähdystilassa. Uudistusta vaativat perustekijät ei-
28555: läänissä. Alle 2 000 asukkaan kuntia läänissä on vät kuitenkaan ole muuttuneet.Siksi tulisi löytää
28556: 24. Lähes kaikki sijaitsevat Varsinais-Suomessa. uusia keinoja kuntien vapaaehtoisen liittymisen
28557: Sisäasiainministeriön luokituksen mukaan Varsi- edistämiseksi Varsinais-Suomessa. Olemassa oleva
28558: nais-Suomen nykyisistä kunnista suurin osa ei kuntauudistussuunnitelma tulisi tarkistaa viime-
28559: yllä kuntakeskustasolle, vaan ne ovat palveluva- aikaista kehitystä vastaavaksi. Valtioneuvoston
28560: rustuksen perusteella paikallistason keskuksia. tulisi kiireellisesti asettaa Turun ja Porin läänin
28561: Väestöpohjaltaan pienet Varsinais-Suomen osalta läänikohtainen kuntauudistuksen tarkista-
28562: kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Tämä mistoimikunta, jonka kokoonpano määräytyisi
28563: ilmenee mm. kuntien velkaantumisen lisäänty- puolueiden välisten voimasuhteiden mukaisesti.
28564: misenä ja veroäyrin hintaan kohdistuvana painee- Toimikunnan tehtävänä olisi vallitsevat olosuh-
28565: na. Vaikka kuntalaisten verorasitus on jo nyt demuutokset huomioon ottaen tehdä ehdotus
28566: huipussaan, pienet kunnat eivät pysty kuiten- kuntauudistuksen toteuttamiseksi Turun ja Porin
28567: kaan tarjoamaan samanlaisia palveluja kuin va- läänissä ensi sijassa kuntien vapaaehtoisen liitty-
28568: rakkaammat kunnat. misen pohjalta.
28569: Nykyisestä vallitsevasta tilanteesta on muodos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
28570: tumassa yhteiskuntapoliittinen ongelma, mikä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28571: estää pienten kuntien sekä kuntalaisten palvelu-
28572: jen kehittymisen ja on siten yhtenä tekijänä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
28573: estäiDässä tasa-arvon, demokratian ja yhteiskun- piteisiin Turun ja Porin läänin osalta
28574: tapoliittisesti tasapainoisen kehityksen edistämis- läänikohtaisen kuntauudistuksen tarkista-
28575: tä. Nykytilanteen yhteiskuntapoliittisia heijastus- mistaimikunnan asettamiseksi, jonka ko-
28576: ja vaikutussuhteita tulisi tarkastella ennakkoluu- koonpano määräytyisi puolueiden välis-
28577: lottomasti. ten voimasuhteiden mukaisesti.
28578: Helsingissä 20 päivinä huhtikuuta 1983
28579:
28580: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
28581: 1983 vp. 739
28582:
28583: Toivomusaloite n:o 664
28584:
28585:
28586: Astala ym.: Kuntien virkistysalueiden hankintaa koskevan lain
28587: aikaansaamisesta
28588:
28589:
28590: Eduskunnalle
28591:
28592: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28593:
28594:
28595: Aloitteessa ehdotetaan lain säätämistä kuntien korostaa seudullista yhteistyötä alueiden hankin-
28596: virkistysalueiden hankinnasta ja siihen tarkoituk- nassa.
28597: seen myönnettävistä valtionavuista. Laissa tulisi
28598:
28599:
28600:
28601:
28602: ALOITTEEN PERUSTELUT
28603:
28604:
28605: Virkistysaluekomitea esitti mtetmnossaan v. Varsinkin asuntojen lähiympäristö ei useinkaan
28606: 1973 erityisen lain säätämistä virkistysalueiden tarjoa riittäviä ulkoilumahdollisuuksia. Tällöin
28607: hankkimiseksi useamman kuin yhden kunnan korostuu erityisesti viikonloppua ja muuta pitkä-
28608: asukkaita varten. Komitean valmistama lakiehdo- aikaista vapaa-aikaa palvelevien virkistysalueiden
28609: tus koski kunnanvaltuuston hyväksymässä yleis- tarve.
28610: kaavassa tai seutukaavaliiton seutukaavaehdotuk- Kunnallistalouden tiukkuus ja alueiden maan-
28611: sessa varattuja ulkoiluun tai siihen verrattavaan hinnan korkeus ovat usein emmityttäneet kuntia
28612: virkistykseen soveliaita alueita, joilla olisi yhtä eikä alueita siten ole hankittu tarvetta vastaavas-
28613: kuntaa laajempaa merkitystä. Kunnallisia taival- ti. Urheilutarkoituksia palvelevat laitokset ovat
28614: takunnallisia tarpeita varten varattuja alueita esi- tässä suhteessa ulkoilualueita paremmassa ase-
28615: tys ei koskenut. Näistä komitea ei pitänyt erityis- massa, koska niiden rakentamiseen julkinen ra-
28616: lakia tarpeellisena. Komitean ehdotukset ovat · hoitus on helposti järjestettävissä. Olisi kuitenkin
28617: toistaiseksi jääneet toteutumatta. tarpeen saada valtion rahoitusta ja tukea myös
28618: Vaikka ns. jokamiehenoikeuden nojalla luon- ulkoilu- ja virkistysalueiden hankintaan. Erityi-
28619: toa voidaakin käyttää virkistyskäyttöön melko sesti kannustusta tarvitaan kuntien yhteistoimin-
28620: laajoin oikeuksin, on erityisesti tarkoitukseen taan näissä asioissa, koska tällaiset alueet käytän-
28621: varattujen ja järjestettyjen virkistysalueiden tarve nössä palvelevat useamman kunnan asukkaita.
28622: koettu varsin polttavaksi asutuskeskusten lähistöl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28623: lä. Yhä enemmän kaivataan sellaisia virkistysalu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28624: eita, joille on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja sen,
28625: joille on sijoitettu erilaisia vapaa-ajan rakennel-
28626: mia, keittokatoksia, käymälöitä, kioskeja ym. että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
28627: Nopeasti kaupungistuneet ja usein yhdyskun- reesti esityksen laiksi kuntien virkistysalu-
28628: tarakenteeltaan hajanaiset taajama-alueet, joista eista ja miden hankintaan myönnettävistä
28629: keskeisimpänä mainittakoon suurimmat kaupun- valtion lainoista ja -avustuksista sekä
28630: kimme lähiympäristöineen, eivät ole kyenneet kuntien yhteistoiminnasta tässä asiassa.
28631: turvaamaan asukkailleen riittäviä ulkoilualueita.
28632:
28633: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
28634:
28635: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
28636: 740 1983 vp.
28637:
28638: Toivomusaloite n:o 665
28639:
28640:
28641:
28642:
28643: Astala ym.: Lainsäädännön ja alemmanasteisen säännöstön kehittä-
28644: misestä liikuntarajoitteisten tarpeet huomioiviksi
28645:
28646:
28647: Eduskunnalle
28648:
28649: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28650:
28651: Aloitteessa esitetään lainsäädännön muutta- jettavan henkilön, liikkuminen ja asiointi helpot-
28652: mista siten, että vammaisten ja muiden liikunta- tuu.
28653: rajoitteisten, kuten vaikkapa lastenvaunuja kul-
28654:
28655:
28656:
28657:
28658: ALOITTEEN PERUSTELUT
28659:
28660: Julkisten liikennevälineiden, katujen ja niihin kysymyksenä kuin yksinomaan vammaisten on-
28661: liittyvien laitteiden suunnittelussa on jossakin gelmana.
28662: määrin edistytty niin, että syystä tai toisesta Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
28663: liikkumiseltaan rajoitettu voi niitä käyttää aikai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28664: sempaa paremmin. Silti on tässä kohden paljon sen,
28665: kehittämisen ja parantamisen varaa. Myöskään
28666: julkisissa rakennuksissa ei vielä riittävästi ole että· hallitus antaisi eduskunnalle esi-
28667: näitä kysymyksiä otettu huomioon. Vammaisten tykJet rakennuslain ja asuntotuotantolain
28668: osalta on tilannetta eräillä paikkakunnilla kohen- sekä muiden tarvittavien säännösten
28669: tanut palvelutalojen rakentaminen. On kuiten- muuttamisesta riten, että pysyz•ästi tai
28670: kin huomattava, että liikuntarajoitteisiin on var- tzlapäiseJti liikkumiseltaan rajoitettujen
28671: sinaisten vammaisten ohella sisällytettävä myös ihmisten liikkumisedellytykset otettaisiin
28672: sellaiset ryhmät kuin vanhukset, lastenvaunuja huomioon, ja muuttaisi tai muutattaisi
28673: työntävät ihmiset, pienet lapset, jolloin liikkumi- alemmanasteista säännöksiä tässä tarkoi-
28674: sen helpottamista on käsiteltävä laajempanakin tuksessa.
28675: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
28676:
28677: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
28678: 1983 vp. 741
28679:
28680: Toivomusaloite n:o 666
28681:
28682:
28683:
28684:
28685: Astala ym.: Ympäristönsuojelun yleislain säätämisestä
28686:
28687:
28688: Eduskunnalle
28689:
28690: ALOITTEEN PÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ
28691:
28692:
28693: Tässä SKDL:n eduskuntaryhmän ryhmäaloit- ilmoitusjärjestelmästä, ympäristönsuojelun val-
28694: teessa ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi toi- vonnasta, ympäristödemokratiasta ja ympäristö-
28695: vomuksen ympäristönsuojelun yleislain säätämi- hallinnosta sekä yleisestä ympäristön piiaarnisen
28696: sestä. Lakiin tulisi säännökset muun muassa kiellosta. Niinikään tulisi järjestää ympäristöri-
28697: luonnonvarojen käytön periaatteista, lupa- ja kosten sanktiointi.
28698:
28699:
28700:
28701:
28702: ALOITTEEN PERUSTELUT
28703:
28704: Kansalaistemme keskuudessa ympäristönsuoje- denhoitolaissa ja rakennuslaissa. Vaikka viime
28705: lun tarve ja välttämättömyys on viime vuosina aikoina ympäristönsuojelulainsäädäntöä on olen-
28706: alettu tiedostaa varsin laajasti. Sen sijaan valtiol- naisesti täydennetty, kun maahan on :;aatu jäte-
28707: lisessa päätöksenteossa ympäristönsuojelun edis- huoltoa, maa-ainesten ottamista ja ilmansuojelua
28708: täminen on tapahtunut huolestuttavan hitaasti. säätelevät lait, puuttuu yhtenäinen lainsäädäntö
28709: Jatkuvasti esiintyvät kielteiset muutokset ym- mm. maisemansuojelun ja roduntorjunnan osal-
28710: päristömme tilassa, ympäristön saastuminen, ta. Lainsäädännöllisen hajanaisuuden tuottamia
28711: luonnon kestävän tuottokyvyn vaarantuminen ja haittoja kärjistää vielä ympäristönsuojeluhallin-
28712: luonnontilaisten alueitten huolestuttava vähene- non kehittymättömyys.
28713: minen ovat herättäneet suuna huolta elinympä- Ympäristönsuojelun eri osa-alueiden yksityis-
28714: ristömme tulevaisuuden suhteen. Ympäristön- kohtaiset määräykset voidaan antaa vain erityisla-
28715: suojelun lainsäädäntöä ja hallintoa ei ole kehitet- kien nojalla, kuten luonnonsuojelulain, ilman-
28716: ty siten, että niihin tukeutuen voisimme tavoite- suojelulain jne. kohdalla on tapahtunut. Tämä
28717: tietoisesti turvata elinympäristömme terveellisyy- lainsäädäntöjärjestelmä ei kuitenkaan riitä takaa-
28718: den ja viihtyisyyden sekä suunnitella ympäris- maan sitä, että ympäristönsuojelulainsäädännös-
28719: tömme käytön niin, että voimme jättää maamme tämme saataisiin niin kattava, että se veivoittaisi
28720: luonnonrikkauksineen myös tulevien sukupolvien kaikissa ympäristöön vaikuttavissa toiminnoissa
28721: nautittavaksi. antamaan riittävän painon ympäristönsuojelunä-
28722: Ympäristönsuojelun lainsäädäntö samoin kuin kökohdille. Tämän vuoksi on tarpeellista säätää
28723: hallinto ovat hajanaisia ja puutteellisia. Lainsää- maahamme ympäristönsuojelun yleiset tavoitteet
28724: däntö perustuu pääasiassa sellaisiin erityislakeihin määrittelevä yleislaki, joka muodostaa kokoavasti
28725: kuten luonnonsuojelulakiin, vesilakiin, myrkky- puitteet erityislakien sisällölle ja kattaa näiden
28726: lakiin jne. sekä näiden lisäksi moniin muita ulkopuolelle jäävät toiminnot, joita jatkuvasti
28727: tarkoituksia vanen säädettyihin lakeihin sisälty- muuttuvissa olosuhteissa ei voitane erityislaeilla
28728: viin ympäristönsuojelua koskeviin säännöksiin. täysin hoitaa.
28729: Viimeksi mainittuja säännöksiä on mm. tervey- Ympäristönsuojelun yleislain keskeisimmäksi
28730: 742 1983 vp. - TA n:o 666
28731:
28732: tavoitteeksi tulee asettaa ihmisen toimintojen · - Ympäristön käyttöön kohdistuvien yhteis-
28733: sopeuttaminen tarkoituksenmukaisella tavalla kunnan ja yksityisten välisten intressiristiriitojen
28734: luonnon toimintoihin sekä terveellisen, viihtyisän ratkaisemiseksi on luotava yhtenäinen lupa- ja
28735: ja virikkeellisen ympäristön turvaaminen asuk- ilmoitusjärjestelmä, jolla tehokkaasti turvataan
28736: kaille suojelemalla, hoitamalla ja uudistamalla ympäristöarvojen säilyttäminen.
28737: luontoa ja muuta ympäristöä. Lain tavoitteet olisi - Ympäristönsuojelun valvonta ja ympäristön
28738: otettava huomioon kaikessa ympäristöön vaikut- pilaamiseen liittyvä sanktiojärjestelmä on järjes-
28739: tavassa toiminnassa ja sen suunnittelussa, jolloin tettävä tehokkaasti ja kattavasti. Ympäristön pi-
28740: kaikkien merkittävien ympäristöä muuttavien laamisesta on jouduttava rikosoikeudelliseen vas-
28741: hankkeiden mahdolliset haitta- ym. vaikutukset tuuseen.
28742: olisi selvitettävä ennen niiden toteuttamista. - Ympäristödemokratian turvaamiseksi tie-
28743: Ympäristönsuojelun yleislakiin tulisi sisällyttää donsaanti- ja valitusoikeus ympäristömuutoksia
28744: myös seuraavat ympäristönsuojelun toteuttami- koskevissa asioissa on laajennettava koskemaan
28745: sen kannalta keskeiset periaatteet: kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai
28746: - Uudistuvien luonnonvarojen käytön perus- muihin oloihin ympäristömuutos saattaa vaikut-
28747: tana tulee ekologisen periaatteen mukaisesti olla taa. Sama oikeus on annettava myös ympäristön-
28748: niiden kestävä tuotto, jolloin luonnonvarojen suojelualan kansalaisjärjestöille.
28749: kulutus ei saa ylittää niiden tuottoa, sekä luon- - Hallintojärjestelmästä, jonka on oltava de-
28750: non perinnöllisen aineksen säilyttäminen ja mo- mokraattinen, kaikilla hallinnon tasoilla yhtenäi-
28751: nipuolisuuden turvaaminen. nen ja riittävän toimivaltainen, olisi otettava
28752: - Luonnon käytön on tapahduttava luonnon yleiset säännökset tähän lakiin.
28753: moninaiskäytön periaatteen mukaisesti, jolloin Edellä olevan perusteella ehdotamme SKDL:n
28754: luontoa on voitava samanaikaisesti käyttää useaan eduskuntaryhmän kantana kunnioittaen edus-
28755: eri tarkoitukseen (esim. metsää puuntuottami- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28756: seen, marjastukseen ja ulkoiluun).
28757: - Ympäristön pilaaminen on kiellettävä si- että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimen-
28758: ten, että maa, vesi, ilma ja muu ympäristö pysyy piteisiin ympäristönsuojelun yleislain ai-
28759: riittävän puhtaana. kaansaamiseksi maahamme.
28760: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
28761:
28762: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Marja-Liisa Salminen
28763: Inger Hirvelä Terho Pursiainen Matti Kautto
28764: Timo Laaksonen Esko Helle Kalevi Kivistö
28765: Pekka Leppänen Vappu Säilynoja Niilo Koskenniemi
28766: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen Heikki Mustonen
28767: Osmo Vepsäläinen Pirkko Turpeinen Veikko Saarto
28768: Juhani Vähäkangas Arvo Kemppainen
28769: 1983 vp. 743
28770:
28771: Toivomusaloite n:o 667
28772:
28773:
28774:
28775:
28776: Astala ym.: Asuinympäristön kehittämisavustuksia koskevan lain
28777: säätämisestä
28778:
28779:
28780: Eduskunnalle
28781:
28782: ALOITTEEN PÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28783: Aloitteessa ehdotetaan valtion avustusjärjestel- minnan tukemiseksi asuinympäristöä kehitettäes-
28784: män aikaansaamista asukkaiden omaehtoisen toi- sä.
28785:
28786: ALOITTEEN PERUSTELUT
28787: Ihmisten asuinympanstoon liittyvät ongelmat jen asuntoalueiden ulkoympäristön parantami-
28788: ovat monentyyppiset asuinpaikasta riippuen. seen. Avustusta voivat saada mm. kunnat ja
28789: Paitsi että asunto on liian pieni, varustetasoltaan erityisestä syystä myös asukkaiden yhdistykset.
28790: puutteellinen tai asukkaan tuloihin nähden liian Avustuksia myönnetään ilmaston, kasvillisuuden
28791: kallis, voi asunto ympäristönsä puolesta olla epä- ja maa-alueiden käytön parantamiseen, leikkivä-
28792: tyydyttävä. Elinympäristö on monilla teollisuus- lineiden hankintaan, melun torjuntaan, liikenne~
28793: paikkakunnilla ja tiheästi rakennetuissa kaupun- turvallisuuden parantamiseen jne. Asukkaiden
28794: geissa saastunut ja meluisa. Luonto lähietäisyy- vaikutusmahdollisuudet takaa se, että avustusha-
28795: deltä voi olla tuhottu ja asuinympäristön yleisil- kemus on käsiteltävä asukkaiden keskuudessa
28796: . me muutenkin yksitoikkoinen ja epäviihtyisä. ennen kuin se voidaan jättää viranomaisille.
28797: Asuinympäristö voidaan parhaiten rakentaa ih- Suomessa asuinympäristön parantamismahdol-
28798: misten tarpeita ja toiveita vastaavaksi, jos suun- lisuuksia voitaisiin lähteä kehittämään siten, että
28799: nittelu ja rakentaminen tapahtuvat yhdessä asuk- valtion avustusta ryhdyttäisiin myöntämään lä-
28800: kaiden kanssa. Asuntotuotantoa on päästävä oh- hinnä vuokra-asuntovoittoisten kiinteistöjen
28801: jaamaan niin, että ympäristönäkökohdat otetaan asuinympäristön viihtyisyyden parantamiseen.
28802: riittävästi huomioon. Tämä edellyttää, että ra- Käytäntö on monin paikoin osoittanut, etteivät
28803: kentajille asetetaan nykyistä sitovampia velvoit- vuokra-asuntojen omistajat ole riittävän kiinnos-
28804: teita kunnollisen asuinympäristön tuottamiseksi. tuneita omistamiensa asuntojen ulkoympäristön
28805: Muun muassa valtion asuntolainojen saamiseen kohentamisesta. Avustukset myönnettäisiin asuk-
28806: on sisällytettävä riittävät ehdot ympäristötekijöis- kaiden hakemuksesta.
28807: tä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
28808: Vaikean ongelman muodostaa se, miten ole- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28809: massaolevan asuinympäristön tasoa voitaisiin ko-
28810: hentaa. Erään mahdollisuuden tarjoaisi Ruotsissa että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
28811: voimassa olevan ympäristölaina- ja avustusjärjes- piteisiin asuinympäristön kehittämisavus-
28812: telmän soveltaminen Suomen oloja vastaavalla tukset mahdollistavan lainsäädännön ai-
28813: tavalla maahamme. Ruotsin valtio myöntää lai- kaansaamiseksi maahamme.
28814: naa ja avustusta ennen vuotta 1975 rakennettu-
28815: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta. 1983
28816: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Osmo Vepsäläinen
28817: Ulla-Leena Alppi Timo Laaksonen Inger Hirvelä
28818: 744 1983 vp.
28819:
28820: Toivomusaloite n:o 668
28821:
28822:
28823:
28824:
28825: Astala ym.: Ympäristönsuojelun tutkimuslaitoksen perustamisen
28826: selvittämisestä
28827:
28828:
28829: Eduskunnalle
28830:
28831: Yhä useammat kansalaiset ovat huolestuneina laitos saisi itsenäisenä yksikkönä ympäristöminis-
28832: joutuneet seuraamaan elinympäristönsä pilaantu- teriön alaisuudessa.
28833: mista. Viranomaiset ja tutkimuslaitokset eivät Ympäristönsuojelun laaja-alaisuudesta ja poik-
28834: kuitenkaan resurssien puutteen takia ole pysty- kitieteellisyydestä johtuen olisi alun alkaen luota-
28835: neet tutkimaan tai seuraamaan läheskään tarpeel- va kiinteät yhteydet lähialojen opetus- ja tutki-
28836: lisessa määrin ympäristön laatua heikentäviä teki- muslaitoksiin.
28837: jöitä. Ekologian perustutkimus ja ympäristön Perustettavan ympäristönsuojelun tutkimuslai-
28838: tilan seuraaminen kärsivät niinikään resurssien toksen tehtäviin voisi kuulua:
28839: niukkuudesta. luonnonsuojeluun liittyvä tutkimus,
28840: Suomessa toimii useita tutkimuslaitoksia, jotka ekologian perustutkimus,
28841: huolehtivat luonnonvarojen hyödyntämiseen liit- ympäristömyrkkytutkimus,
28842: tyvästä tutkimuksesta (esim. Metsäntutkimuslai- ympäristön tilan seurantatutkimus,
28843: tos, Geologinen tutkimuslaitos, Maatalouden ilmansuojelu tutkimus,
28844: tutkimuskeskus). Luonnontalouden perusteiden jätehuoltoon liittyvä tutkimus,
28845: ja luonnonvarojen käytön aiheuttamien haittojen luonnonvarojen käyttöön liittyvien ympä-
28846: tutkimusta vanen ei ole olemassa omaa tutki- ristöhaittojen tutkiminen sekä
28847: musyksikköä. ympäristöpolitiikan ja -talouden tutkimus.
28848: Useimmissa teo1listuneissa maissa on ympäris- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28849: tönsuojelututkimusta suorittava keskusviranomai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28850: nen. Tämä on joko itsenäinen tai ympäristönsuo- sen,
28851: jelun keskusviraston yhteydessä toimiva tutki-
28852: muslaitos. Suomessakin on ilmeinen tarve tällai- että hallitus pikaisesti selvittäisi mah-
28853: sen riittävät resurssit omaavan laitoksen perusta- dollisuudet perustaa maahamme ympä-
28854: miseen. Parhaat toimintaedellytykset tutkimus- nstönsuojelun tutkimuslaitos.
28855: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
28856:
28857: Heli Astala Terho Pursiainen
28858: Vappu Säilynoja Lauha Männistö
28859: Anna-Liisa Jokinen
28860: 1983 vp. 745
28861:
28862: Toivomusaloite n:o 669
28863:
28864:
28865:
28866:
28867: Astala ym.: Ympäristökasvatuksen kehittämisestä
28868:
28869:
28870: Eduskunnalle
28871:
28872: Unescon ympäristökasvatusohjelman mukaan lukiota, korkeakouluja sekä ammatillista koulu-
28873: ympäristökasvatuksella tarkoitetaan sekä muodol- tusta ynnä vapaata sivistystyötä. Toteutuksen al-
28874: lisessa oppilaitosjärjestelmässä että sen ulkopuo- kuunkaan ei kuitenkaan ole päästy. Ympäristö-
28875: lella tapahtuvaa opetusta ja kasvatusta, joilla kasvatuksen määrätietoisen kehittämisen esteenä
28876: pyritään parantamaan ihmisten tietoja, asenteita on ollut se, ettei opetusministeriön hallinnon-
28877: ja toimintahalua siten, että he yksittäin ja yhtei- alalla ole edes riittäviä voimavaroja valmisteluun
28878: sesti toimisivat ympäristöongelmien poistamiseksi ehdotusten toteuttamiseksi. Voimavarojen puut-
28879: ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Myös Suo- tuessa on kärsinyt mm. yhteispohjoismainen op-
28880: messa ympäristökasvatuksen nykytilaa ja kehitttä- pimateriaalikokeil u.
28881: mismahdollisuuksia on selvitetty usean eri toimi- Edellä olevan perusteella ehdotammekin edus-
28882: kunnan mietinnössä ja selvityksissä. Kokonaisuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28883: tena ympäristökasvatus on pahasti laiminlyöty
28884: Suomessa, vaikka ehdotuksia sen kehittämiseksi että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
28885: onkin tehty runsaasti. Viimeisimmät laaja-alaiset ympäristökasvatuksen kehittämiseksi luo-
28886: ehdotukset sisältyvät ympäristökasvatuksen kehit- malla riittävät hallinnon edellytykset sekä
28887: tämistoimikunnan mietintöön vuodelta 1982 osoittamalla valmisteluhenkilöstön palk-
28888: (Komiteanmietintö 1982:32). Toimikunnan eh- kaukseen välttämättömät ja muut tarvit-
28889: dotukset koskevat esiopetusta, peruskoulua ja tavat määrärahat.
28890: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
28891:
28892: Heli Astala Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
28893:
28894:
28895:
28896:
28897: 94 088300420M
28898: 746 1983 vp.
28899:
28900: Toivomusaloite n:o 670
28901:
28902:
28903:
28904:
28905: Astala ym.: Valtion osallistumisesta Turun seudun vesihuolto-
28906: ongelman ratkaisuun
28907:
28908:
28909: Eduskunnalle
28910:
28911: Turun kaupungin vesijohtovedessä on ollut sanedustajat ovat jo useasti tehneet valtion tulo-
28912: viime vuosina toistuvasti vakavia maku- ja haju- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä raha-asia-
28913: haittoja. Turun kaupunki ja Turun Seudun Vesi aloitteita Turun seudun nykyisten ja tulevien
28914: Osakeyhtiö ovat tutkineet monia vaihtoehtoja vesiongelmien ratkaisemiseksi valtion rahoitustoi-
28915: pysyvän ratkaisun saamiseksi Turun vesiongel- menpiteillä. Onkin selvää, että valtiovallan tulee
28916: miin. Vesiviranomaiset ovat tehneet ehdotuksen omalta osaltaan kantaa vastuuta laajaksi paisu-
28917: Turun pääveden hankintalähteen Aurajoen ve- neen Turun vesiongelman pikaisesta ratkaisemi-
28918: siensuojelusuunnitelmaksi. Länsi-Suomen vesioi- sesta. Valtiovallan tulee tukea esitetyistä vesi-
28919: keus käsittelee parhaillaan lupahakemusta veden ongelman ratkaisuvaihtoehdoista sellaista ratkai-
28920: johtamiseksi Säkylän Pyhäjärvestä Turun seudul- sua tai sellaisten ratkaisujen yhdistelmää, joka
28921: le. Toisaalta parlamentaaristen puolueiden valta- johtaa nopeasti tuloksiin.
28922: enemmistö on keskuudessaan asettanut tavoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28923: teeksi Säkylän Pyhäjärven suojelemisen niin, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28924: tämän ainutlaatuisen järven ekologinen tasapaino
28925: ei saa vedenottohankkeiden vuoksi häiriintyä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28926: Turun kaupunki ei ole pystynyt osoittamaan valtion osallistumiseksi Turun seudun ve-
28927: riittäviä määrärahoja Turun vesilaitoksen veden- siongelman ratkaisemiseen nopeasti niin,
28928: puhdistuksen tehostamistoimenpiteisiin. että se yhteistyössä kuntatason piiiittäjien
28929: Voidaan todeta, että Turun vesiongelma on ja viranomaisten sekä Turun Seudun Vesi
28930: saanut paikallista tasoa laajemman merkityksen. Osakeyhtiön kanssa laatisi rahoitusohjel-
28931: Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin man ja aikataulun, joka olisi perustana
28932: merkittävimpiä ongelmia on juuri puhtaan ja valtionhallinnon valmistellessa eduskun-
28933: terveellisen juomaveden toimittaminen kaupun- nalle valtion tulo- ja menoarvioesityksiä.
28934: gin asukkaille. Turun eteläisen vaalipiirin kan-
28935: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
28936:
28937:
28938: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
28939: 1983 vp. 747
28940:
28941: Toivomusaloite n:o 671
28942:
28943:
28944:
28945:
28946: von Bell ym.: Luonnonvaroja koskevan lainsäädännön kehittämises-
28947: tä
28948:
28949:
28950: Eduskunnalle
28951:
28952: Alkuperäisen luonnon suojelemisen merkitys Luonnonsuojelussa ei ole kysymys pelkästään
28953: kasvaa jatkuvasti. Lainsäädännölliset edellytykset erillisten rauhoituskohteiden perustamisesta.
28954: luonnonsuojelun hoitamiseksi ovat tällä hetkellä Luonnonvarojen säilymisestä on huolehdittava
28955: järjestettynä vuonna 1923 säädetyllä luonnonsuo- myös kansalaisten jokapäiväisessä ympäristössä.
28956: jelulailla. Luonnonsuojelulain uudistaminen on Tästä syystä luonnonsuojelulain uudistamisen li-
28957: ollut vireillä lähes kaksikymmentä vuotta ilman säksi olisi myös luonnonvarojen ja erityisesti ve-
28958: tuloksia. sien ja metsien käyttöä koskevaa lainsäädäntöä
28959: Luonnonsuojelulaki koskee mm. luonnon- ja kehitettävä siten, että luonnonvarojen moninais-
28960: kansallispuistojen perustamista sekä kasvien ja käytön sekä luonnon tasapainon vaatimukset tl.l-
28961: eläinten rauhoitusta. Nämä keinot ovat tärkeitä levat riittävästi otetuksi huomioon.
28962: huolehdittaessa luonnonsuojelun vaatimuksista, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28963: mutta eivät kuitenkaan riittäviä. Luonnonarvojen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28964: huomioon ottamisen pitäisi koskea kaikkea luon-
28965: nonvarojen hyväksikäyttöä. Suomen oloissa kes- että hallitus ryhtyisi kiireellisti"n toi-
28966: keisessä asemassa vesien käytön lisäksi on tässä menpiteisiin luonnonvarojen ja erityisesti
28967: suhteessa metsien hyväksikäyttö. Metsätalouden metsien ja vesien käyttöä koskevan lain-
28968: tehostamiseen tähtääviä uudistuksia on toteutet- siiiidännön kehittämiseksi siten, että
28969: tu ilman, että samalla on riittävästi huolehdittu luonnonvarojen käytössä otettaisiin huo-
28970: metsien moninaiskäytön, kuten marjastuksen ja mioon myös luonnon moninaiskäytön
28971: sienestyksen etujen sekä luonnonvarojen huo- edut sekä muiden luonnonvarojen säily-
28972: mioon ottamisesta. Metsälainsäädäntö on raken- minen.
28973: nettu ottamalla huomioon pelkästään metsien
28974: kohoavan puuntuotannon merkitys.
28975: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
28976:
28977: Aarno von Bell Kari Rajamäki Paula Eenilä
28978: Maija Rajantie Timo Roos Matti Puhakka
28979: Matti Louekoski Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
28980: Seppo Tikka Kerttu Törnqvist Reino Paasilinna
28981: Jukka Mikkola Sinikka Hurskainen Risto Ahonen
28982: Tuula Hautamäki Pertti Hietala Jussi Ranta
28983: Kati Urpilainen Mikko Rönnholm Matti Luttinen
28984: Mats Nyby Jouko Tuovinen Reijo Lindroos
28985: 748 1983 vp.
28986:
28987: Toivomusaloite n:o 672
28988:
28989:
28990:
28991:
28992: Bärlund ym.: Luonnonvarojen määrää ja laatua koskevan tilastoin-
28993: uin kehittämisestä
28994:
28995:
28996: Eduskunnalle
28997:
28998: Kansantaloutemme kasvu perustuu merkittä- tietoja erilaisten luonnonvarojen määrästä, laa-
28999: viltä osiltaan luonnonvarojen voimakkaaseen dusta, uusiutumisesta ja hyödyntämisestä. Maas-
29000: hyödyntämiseen. Luonnonvarojen käytön määrä samme on jonkin verran luonnonvaroja koskevaa
29001: ja käyttötavat ohjautuvat pitkälti liiketaloudellis- tilastointia, joka palvelee pääasiassa liiketaloudel-
29002: ten tekijöiden mukaan. Luonnonvarojen riittä- lisen hyödyntämisen tarpeita. Tilastointia voi-
29003: vyyttä ja laatua ei tällöin aina ole ajateltu pitkän daan kuitenkin pitää monella tapaa puutteellise-
29004: aikavälin tarpeiden näkökulmasta. na. Tilastoimi ei kata kaikkia tärkeitä luonnonva-
29005: Kansallisten luonnonvarojen määrä ja laatu rojamme; tilastoinnin tarkoitus on myös ollut
29006: ovat kohoamassa yhä merkittävämmäksi tekijäksi rajoitettu, mikä heijastuu tilastojen sisältöön.
29007: kansantalouden toiminnalle myös kansainvälisen Tilastoja ei voidakaan tehokkaasti käyttää perus-
29008: kaupan näkökulmasta. Raaka-aineiden ja ener- tana päätöksenteossa eikä niiden avulla ole mah-
29009: gian saatavuuteen liittyy entistä suurempia epä- dollista muodostaa kokonaiskuvaa luonnonvaro-
29010: varmuustekijöitä, mikä on jo nyt heijastunut jemme määrästä ja laadusta.
29011: hintojen voimakkaina heilahteluina. Ongelma Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29012: vain todennäköisesti pahenee ajan myötä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29013: Luonnonvarojen hyödyntäminen hallitusti
29014: myös pitkän aikavälin tarpeet huomioon ottavana että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29015: vaatii yhteiskunnalta entistä voimakkaampaa oh- luonnonvarojen määrää ja laatua koske-
29016: jausta ja valvontaa. Samansuuntaisesti vaikutta- van ttlastoinnin kehittämiseksi sekä muo-
29017: vat myös ympäristönsuojelun tavoitteet. dostamismenetelmiltään ja luokitukszl-
29018: Ohjauksen tarpeen selvittäminen ja ohjauskei- taan yhtenäisten luonnonvarataseiden ai-
29019: nojen onnistunut muotoilu edellyttävät riittäviä kaansaamiseksi.
29020:
29021: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29022:
29023: Kaj Bärlund Jukka Mikkola Reijo Lindroos
29024: Mikko Rönnholm Mats Nyby Timo Roos
29025: Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen Aarno von Bell
29026: Markus Aaltonen Juhani Surakka Kari Rajamäki
29027: Matti Luttinen Pekka Myllyniemi Kerttu Törnqvist
29028: Aimo Ajo Mikko Elo Matti Louekoski
29029: Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee Reino Paasilinna
29030: Peter Muurman Ulla-Leena Alppi Kaisa Raatikainen
29031: Antti Kalliomäki Jouko Skinnari Seppo Tikka
29032: Sinikka Hurskainen Anna-Liisa Piipari Tuula Hautamäki
29033: Arja Alho Jouko Tuovinen Kari Urpilainen
29034: Maija Rajantie Pertti Hietala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29035: Jussi Ranta Jorma Rantanen Hannu Tenhiälä
29036: Inger Hirvelä
29037: 1983 vp. 749
29038:
29039: Toivomusaloite n:o 673
29040:
29041:
29042:
29043:
29044: Bärlund ym.: Porvoonjoen veden saattamisesta uimakelpoiseksi
29045:
29046:
29047: Eduskunnalle
29048:
29049: Porvoonjoki on Vantaanjoen ohella Uuden- tunut sen jälkeen kun Lahden Ali-Juhakkalan
29050: maan tärkein jokivesistö. Sen merkitys luonnon- laajennus ja Orimattilan puhdistamo on otettu
29051: ja virkistyskohteena on keskeinen alueella, jolla käyttöön.
29052: ei ole runsaasti järviä. Siksi tulisikin erityisesti Porvoon maalaiskunta laajentaa parhaillaan
29053: ponnistella Porvoonjoen vedenlaadun parantami- Hermansön saaressa sijaitsevaa jätevedenpuhdis-
29054: seksi. tamoaan, mikä on omiaan lieventämään Por-
29055: Porvoonjoki oli täysin hapeton Lahden kau- voonjoen suistoalueen jätekuormitusta. Porvoon
29056: pungin alapuolella 70-luvun alussa. Sen jälkeen kaupungin Kokonniemen puhdistuslaitoksen
29057: happitilanne on parantunut huomattavasti, mut- puhdistustehoa on viimeisten vuosien aikana ky-
29058: ta huonoin happitilanne Porvoonjoessa on edel- etty tasaisesti parantamaan. Länsi-Suomen vesioi-
29059: leen Lahden alapuolella. Jäteveden BHK7-arvo keuden vuonna 1979 tekemän päätöksen mukaan
29060: nousee aina asutuskeskuksen jälkeen ja vuosikes- kaupungin tulee vuoden 1984loppuun mennessä
29061: kiarvo vaihtelee hyvin voimakkaasti sääolosuhtei- edelleen nostaa jätevesiensä puhdistustasoa.
29062: den mukaan. Kun taajamien jätevesien puhdistusta on te-
29063: Ali-Juhakkalan puhdistamon vuoden 1981 laa- hostettu, hajakuormituksen Porvoonjokea saas-
29064: jennuksen jälkeen vuosikeskiarvot ovat selvästi tuttava vaikutus on jäänyt vaille riittävää huo-
29065: parantuneet. Puhdistamon aiheuttama kuormi- miota. Fosforin ja typen osalta seuraavat vuosi-
29066: tus pienenee mitä kauemmas alajuoksulle tul- keskiarvot osoittavat hajakuormitusongelman
29067: laan. Porvoonjoen suulle Lahden aiheuttama mittaluokan.
29068: BHK7 -kuormitus on laskenut 5 % :iin. Fosforipi- Fosfori Fosfori Typpi
29069: toisuuden vaihtelut ovat hyvin samanlaisia kuin V. 1980 V. 1981 V. 1981
29070: BHK7 -vaihtelut, joskin Ali-Juhakkalan puhdista-
29071: mon laajennuksen vaikutus on ollut selvempi taustakuorma 7% 13,2% 25%
29072: fosforipitoisuuden kohdalla. Joen veden baktee- hajakuormitus 42 % 66,5% 41%
29073: ripitoisuus ylittää vuosikeskiaryon hyvän uimave- jätevesi 51% 20,3% 34 %
29074: den ylärajan 100 kpl/1 jo joen luontaisilla latva- 100 % 100,0 % 100 %
29075: osilla.
29076: Lahden kaupunki ylittää voimassaolevan lasku- Maatalouden aiheuttamasta kuormituksesta
29077: luvan lupaehdot, eikä merkittäviä parannuksia hyvin suuri osa, esimerkiksi typestä 3,4, tulee
29078: ole enää saavutettavissa. Viimeinen käsittelemä- kevättulvien aikana. Edelleen maataloudesta tu-
29079: tön päästö, joka on osoitettavissa Lahdessa tapah- levat ravinteet ovat eri muodossa kuin puhdista-
29080: tuneeksi, on vuodelta 1976, ja se sattui Karinie- moista tulevat ravinteet. Bakteerikuormituksesta
29081: men puhdistamon käyttöönottovaiheessa. Tämän haja-asutuksen ja maatalouden osuus on ratkaise-
29082: jälkeen Lahdessa aiotaan kiinnittää huomiota va. Ilman tehokkaita toimia hajakuormituksen
29083: hajakuormituksen vähentämiseen. vähentämiseksi Porvoonjokea ei näillä näkymin
29084: Orimattilassa on äskettäin otettu käyttöön ole mahdollista saada uimakelpoiseksi. Tätä käsi-
29085: uudenaikainen puhdistamo. Laitoksen puhdis- tystä tukevat joen latvaosien bakteeripitoisuudet.
29086: tusteho on jo nyt saavuttanut laskuluvan enim- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
29087: mäispitoisuusrajat vaikka laitoksen säätö on vielä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29088: kesken. Myös Pukkilassa on otettu käyttöön uusi
29089: puhdistamo. Voidaan näin ollen todeta, että että hallitus antaisi vesiviranomaisille
29090: jätevesien puhdistuksen taso on Porvoonjoen ylä- tehtäväksi Porvoonjoen hajakuormituksen
29091: juoksulla 1980-luvun alussa huomattavasti paran- vähentämisen niin, että joen vesi saadaan
29092: 750 1983 vp. - TA n:o 673
29093:
29094: - ottaen huomioon myös taajamien jäte- makelpoiseksi viimeistiiiln tämän vuosi-
29095: vesien tehostetut puhdistustoimet -- ui- kymmenen loppuun mennessä.
29096: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29097:
29098: Kaj Bärlund Jouko Skinnari Jouni J. Särkijärvi
29099: Matti Luttinen Pirjo Ala-Kapee Ville Komsi
29100: Elisabeth Rehn
29101: 1983 vp. 751
29102:
29103: Toivomusaloite n:o 674
29104:
29105:
29106:
29107:
29108: Eenilä ym.: Siirtymäkauden toimenpidekiellon antamisesta valta-
29109: kunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien alueiden tu-
29110: houtumisen estämiseksi
29111:
29112:
29113: Eduskunnalle
29114:
29115: Valtioneuvosto on vahvistanut valtakunnalliset 18 §:ään nojautuvan väliaikaisen kuuden kuu-
29116: soiden ja lintuvesien suojeluohjelmat sekä kansal- kauden pituisen toimenpidekiellon antamiseksi,
29117: lis- ja luonnonpuistojen perustamisohjelmat. Pe- olisi eduskunnan ja valtioneuvoston osaltaan
29118: riaatepäätökset tiettyjen alueiden suojelemiseksi huolehdittava siitä, että nämä toimenpidekiellot
29119: on siis tehty. välittömästi annetaan.
29120: Maa- ja metsätalousministeriö, jolle periaate- Siirtymävaiheen turvaamiseksi tarvittaisiin kui-
29121: päätösten käytännön toteutus kuuluu, ei kuiten- tenkin kaikkiaan noin kahden vuoden toimenpi-
29122: kaan ohjelmiin kuuluvien yksityismaiden osalta dekielto, jotta uusi ympäristöministeriö saisi val-
29123: ole suorittanut periaatepäätösten toteuttamisen tioneuvoston periaatepäätökset aikanaan toteu-
29124: edellyttämiä toimenpiteitä. Niinpä ko. valtakun- tettua. Tämän toimenpidekiellon antamisesta
29125: nallisilta luonnonsuojeluohjelmilta onkin putoa- eduskunnan tulisi velvoittaa hallitus huolehti-
29126: massa pohja pois, valtioneuvoston luonnonsuoje- maan.
29127: lua koskevat periaatepäätökset ovat vaarassa me- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
29128: nettää merkityksensä kyseisten alueiden tuhoutu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29129: essa sitä myöten kuin aika kuluu, eikä periaate- sen,
29130: päätösten edellyttämiä käytännön toimenpiteitä että hallitus ryhtyisi kiireelliszi"n toi-
29131: saada suoritetuiksi. menpiteiszi"n kahden vuoden väliaikaisen
29132: Jo nyt tuntuu selvältä, että kyseiset luonnon- toimenpidekiellon antamiseksi valtakun-
29133: suojelualueet ehtivät suurelta osalta tuhoutua nallisten soiden ja lintuvesien suojeluoh-
29134: tarkoituksiinsa kelpaamattomiksi sen siirtymä- jelmien sekä kansallis- ja luonnonpuisto-
29135: kauden aikana, jona ympäristöasiain hoito siirtyy jen perustamisohjelmien ja niitä koske-
29136: ministeriöstä toiseen, ellei pikaisesti ryhdytä toi- vien valtioneuvoston periaatepäätösten
29137: menpiteisiin sen pelastamiseksi, mikä vielä pelas- käytännön toteutumisen turvaamiseksi ja
29138: tettavissa on. kyseisten alueiden tuhoutumisen estämi-
29139: Koska maa- ja metsätalousministeriö ei ole seksi sen sti"rtymäkauden azkana, jona
29140: tehnyt tarvittavia esityksiä, jotta lääninhallitukset ympänstönsuojeluasiain hoito sit"rtyy mi-
29141: voisivat käyttää valtuuksiaan luonnonsuojelulain msten"östä tozseen.
29142: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
29143:
29144: Paula Eenilä Arja Alho Mikko Rönnholm
29145: Pirjo Ala-Kapee Tuula Hautamäki Anna-Liisa Piipari
29146: Liisa Jaakonsaari Sinikka Hurskainen Jouko Skinnari
29147: Juhani Surakka Seppo Tikka
29148: 752 1983 vp.
29149:
29150: Toivomusaloite n:o 675
29151:
29152:
29153:
29154:
29155: Ehrnrooth: Kiinteistönomistajia rasittavan katumaksun lieventämi-
29156: sestä
29157:
29158:
29159: Eduskunnalle
29160:
29161: Voimassa olevassa laissa kunnalle suoritettavas- vuonna 1983 käytetään 70 prosenttia ja vero-
29162: ta katumaksusta määrätään katumaksu kiinteis- vuonna 1984 80 prosenttia vahvistetusta arvosta.
29163: tön arvon, maksuluokan sekä kadun rakentami- Katumaksu on muiden kiinteistöihin kohdis-
29164: sesta ja kunnossapidosta aiheutuneiden kustan- tuvien maksujen sekä verojen ohella johtanut
29165: nusten perusteella. asumiskustannusten erittäin tuntuvaan nousuun.
29166: Lain 4 §:n 1 momentin mukaan kiinteistön Kunnille suoritettavasta katumaksusta annettua
29167: arvona pidetään tätä lakia sovellettaessa sille lakia tulisi muuttaa niiltä osin, kuin se jo nyt on
29168: viimeksi toimitetussa varallisuusverotuksessa ve- osoittautunut vähemmän onnistuneeksi eritoten
29169: rolautakunnan tai muutoksenhakuviranomaisen maksun suuruuden osalta.
29170: vahvistamien perusteiden mukaan määrättyä ar- Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
29171: voa ottamatta huomioon tulo- ja varallisuusvero- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29172: lain 46 ja 50 §:ssä tarkoitettuja alennuksia. sen,
29173: Verotusarvo on katumaksun muiden määräyty-
29174: misperusteiden ohella johtanut kohtuuttoman että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29175: suuriin katumaksuihin. Verohallituksen antaman menpiteisiin katumaksusta annettujen
29176: siirtymäaikaa koskevan ohjeen mukaan verovuon- säännösten muuttamiseksi siten, että
29177: na 1982 käytetään 60 prosenttia siitä arvosta, kzinteistönomista;ia kohtuuttomasti ra-
29178: jonka verolautakunta on arviointiohjeen käytän- sittavaa katumaksua lievennettäisiin.
29179: töönoton yhteydessä tonteille vahvistanut. Vero-
29180: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
29181:
29182: Georg C. Ehrnrooth
29183: 1983 vp. 753
29184:
29185: Toivomusaloite n:o 676
29186:
29187:
29188:
29189:
29190: Elo ym.: Ouran saariston suojelemisesta
29191:
29192:
29193: Eduskunnalle
29194:
29195: Ouran saaristo sijaitsee noin 8 kilometrin etäi- la on jo nyt useita kymmeniä loma-asuntoja.
29196: syydellä Merikarvian kirkonkylästä saariston ulko- Myöskin Kokemäenjoen ja Porin seudun teolli-
29197: vyöhykkeellä. Saaristoalueen maapinta-ala on suusjätevesien vaikutus tuntuu ajoittain alueella.
29198: noin 150 hehtaaria. Alueella on runsaasti vähä- Ouran saariston erikoisluonteen säilyttämiseksi
29199: puustoisia pieniä saaria ja luotoja. Vesialue käsit- alueen veden laatu tulee säilyttää vähintään ny-
29200: tää noin 80 km 2 • Ourien alue edustaa Selkäme- kyisellään. Suunnittelemattomalla loma-asunlk-
29201: ren rannikon saaristoluontoa parhaimmillaan. Se sella ei myöskään saa aiheuttaa alueen luonnolle
29202: on biologisesti ja geologisesti erikoinen saariryh- ja maisemalle vahinkoja. Öljyntorjuntavalmiu-
29203: mä. Alueella tavataan myös arvokkaita kalakan- teen tulee kiinnittää huomiota varaamaila saarille
29204: toja, mm. merikutuista harjusta. öljyntorjuntakalustoa. Linnuston suojelun kan-
29205: Ourien alue on merentutkimuksen kannalta nalta arvokkaille saarille pitää saattaa voimaan
29206: huomattavan arvokas. Samoin alueella harjoite- pesimäaikainen maihinnousukielto.
29207: taan voimakasta kalastusta. Ouran saaristo tulisi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
29208: kin suojella, jotta voitaisiin säilyttää tämä erikois- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29209: laatuinen saaristoalue niin luonnontilaisena ja sen,
29210: luontaiselinkeinolle sovelruvana kuin mahdollis-
29211: ta. Loma-asutus lienee alueen suurin uhka ja sillä että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
29212: on merkitystä lähinnä maisemallisten arvojen Merikarvian edustalla sijaitsevan Ouran
29213: uhkaajana ja alueen luonnon häiritsijänä. Alueel- saariston suojelemiseksi.
29214: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
29215:
29216: Mikko Elo Timo Roos Timo Laaksonen
29217:
29218:
29219:
29220:
29221: 95 088300420M
29222: 754 1983 vp.
29223:
29224: Toivomusaloite n:o 677
29225:
29226:
29227:
29228:
29229: Enävaara ym.: Kunnallisen kansanäänestyksen toteuttamisesta
29230:
29231:
29232: Eduskunnalle
29233:
29234: Kunnallinen järjestelmämme on alkuaan syn- teiseksi ja valtion taloudellisella tuella tapahtu-
29235: tynyt vapaitten kansalaisten yhteiseksi toimin- vaksi.
29236: naksi. Yhteiskunnallisen toiminnan kehityksen Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
29237: tuloksena kunnallinen toiminta maassamme on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29238: kuitenkin byrokratisoitunut ja valta keskittynyt muksen,
29239: aina vain harvempien henkilöiden käsiin. Kun-
29240: nallisista luottamushenkilöistä uhkaa tulla pelk- että hallitus ryhtyisi toimiin kunnalli-
29241: kiä poliittisia napinpainajia. sen kansanäänestyksen saattamiseksi laki-
29242: Mainituista syistä tarvitaan maassamme kipeäs- sääteiseksi ja valtion taloudellisella tuella
29243: ti kunnallista kansanäänestystä, jollaista SMP tapahtuvaksi eräissä kuntalaisten kannalta
29244: esitti uuteen kunnallislakiin, mutta jäi valitetta- keskeisissä kysymyksissä kuten ydinvoi-
29245: vasti yksin. SMP katsoo, että kunnallinen kansan- malaitoksen sijoittamisessa tai vesakko-
29246: äänestys olisi saatava eräissä tapauksissa lakisää- myrkytysten asiassa.
29247:
29248: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
29249:
29250: Reijo Enävaara Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
29251: J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz Pentti Skön
29252: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
29253: Urho Pohto Reino Jyrkilä
29254: 1983 vp. 755
29255:
29256: Toivomusaloite n:o 678
29257:
29258:
29259:
29260:
29261: Enävaara ym.: Asemakaavaan merkityn rakentamisoikeuden alenta-
29262: misesta
29263:
29264:
29265: Eduskunnalle
29266:
29267: Tällä vuosisadalla on maamme kaupunkeihin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
29268: rakennettu runsaasti laajoja ja väljiä omakotialu- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29269: eita. Nyt ovat kaupungit ryhtyneet kaavoittamal- sen,
29270: la tiivistämään näitä alueita, jolloin tonttien
29271: rakennusoikeus on kasvanut ja tämä on nostanut että hallitus ryhtyisi toimiin, että tont-
29272: tonttien verotusarvoja ja katumaksuja. Tilanne tienomistajat voisivat anomuksesta saada
29273: on lukuisille pieneläkeläisille ja vähätuloisille vähentiiä tonttiensa rakennusoikeutta ase-
29274: lähes kestämätön verohallituksen ryhdyttyä ko- makaavassa merkittyyn rakennusozkeu-
29275: rottamaan tonttiveroa ja katumaksujen noustes- teen nähden.
29276: sa täysiin maksuihin. Helpoin keino korjata tilan-
29277: ne on antaa hakemuksesta vähentää tonttien
29278: rakennusoikeutta.
29279: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
29280:
29281: Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
29282: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Urho Pohto
29283: Liisa Arranz Pentti Skön Reino Jyrkilä
29284: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
29285: 756 1983 vp.
29286:
29287: Toivomusaloite n:o 679
29288:
29289:
29290:
29291:
29292: Enävaara ym.: Erikoishenkilöstön kouluttamisesta ja varustamisesta
29293: öljyvahinkojen torjuntaan
29294:
29295:
29296: Eduskunnalle
29297:
29298: Ahvenanmaata ja Suomen saaristoa uhanneet oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29299: öljykatastrofit ovat paljastaneet, että meillä ei ole sen,
29300: riittävää valmiutta vahinkojen torjumiseen öljy- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29301: katastrofin sattuessa. Näitä valmiuksia olisi kii- miin rzittävän iskuhenkilökunnan koulut-
29302: reellisesti parannettava ja laiminlyönnit korjatta- tamiseksi ja sen tarvitseman kaluston
29303: va. hankkimiseksi uhkaavien öljykatastrofien
29304: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- vahinkojen torjumiseksi.
29305: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
29306:
29307: Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
29308: Urpo Leppänen Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
29309: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Heikki Riihijärvi
29310: Liisa Arranz Vieno Eklund Mikko Vainio
29311: 1983 vp. 757
29312:
29313: Toivomusaloite n:o 680
29314:
29315:
29316:
29317: Helle ym.: Asuinympäristön kehittämisestä valtion lainoilla ja
29318: avustuksilla
29319:
29320:
29321: Eduskunnalle
29322:
29323: Ihmisten asuinympäristöön liittyvät ongelmat tujen asuntoalueiden ulkoympäristön parantami-
29324: ovat yleensä hyvin monenlaisia ja erilaisia asuin" seksi. Avustusta voivat saada mm. kunnat ja
29325: paikasta riippuen. Paitsi että asunto on liian erityisestä syystä myös asukkaiden yhdistykset.
29326: pieni, varustetasoltaan puutteellinen tai asuk- Avustuksia myönnetään ilmaston, kasvillisuuden
29327: kaan tuloihin nähden liian kallis, voi asunto ja maa-alueiden käytön parantamiseen, leikkivä-
29328: ympäristöitään olla epätyydyttävä. Ympäristö on lineiden hankintaan, melun torjuntaan, liikenne-
29329: monilla teollisuuspaikkakunnilla tai tiheästi ra- turvallisuuden parantamiseen jne. Asukkaiden
29330: kennetuissa kaupungeissa saastunut ja meluisa, vaikutusmahdollisuudet takaa se, että avustusha-
29331: luontoa lähietäisyydeltä on pahasti turmeltu tai kemus on käsiteltävä asukkaiden keskuudessa
29332: asuinympäristön miljöö on yleensäkin yksitoik- ennen kuin se voidaan jättää viranomaisille.
29333: koinen ja epäviihtyisä. Jotain olisi tehtävä toisaal- Suomessa asuinympäristön parantamismahdol-
29334: ta jo rakennettujen asuntojen ympäristön kohen- lisuuksia olisi lähdettävä kehittämään siten, että
29335: tamiseksi ja toisaalta sen takaamiseksi, että ym- valtion avustusta ryhdyttäisiin myöntämään aluk-
29336: päristönäkökohdat otetaan nykyistä paremmin si erityisesti vuokra-asuntojen asuinympäristön
29337: huomioon uusia asuntoalueita suunniteltaessa ja viihtyisyyden parantamiseksi. Käytäntö on monin
29338: uusia asuntoja rakennettaessa. Lähipalvelujen paikoin osoittanut, etteivät varsinkaan vuokra-
29339: (koulujen, lasten päivähoito- ja leikkipaikkojen asuntojen omistajat ole riittävän kiinnostuneita
29340: jne.) tulee olla lähietäisyydellä ja riittävän korke- omistamiensa asuntojen ulkoympäristön kohen-
29341: atasoisia. tamisesta. Avustukset voitaisiin myöntää myös
29342: Asuinympäristö voidaan parhaiten rakentaa ih- asukkaiden hakemuksesta ja samantapaisia me-
29343: misten tarpeita ja toiveita vastaavaksi, jos sen nettelyjä noudattaen kuin haettaessa avustuksia
29344: suunnittelu ja rakentaminen tapahtuu yhdessä energiataloudelliseen korjaustoimintaan. Olisi
29345: asukkaiden kanssa. Asuntotuotantoa on päästävä selvitettävä, voidaanko avustusjärjestelmä luoda
29346: ohjaamaan niin, että ympäristönäkökohdat ote- asuntotuotantolakia muuttaen.
29347: taan riittävästi huomioon. Tämä edellyttää, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29348: rakentajille asetetaan nykyistä sitovampia velvoit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29349: teita kunnollisen asuinympäristön tuottamiseksi. sen,
29350: Valtion asuntolainojen saamiseen on sisällytettä-
29351: vä riittävät ehdot ympäristötekijöistä. että hallitus pikaisesti selvityttäi'st~ voi-
29352: massa olevien asuinympäristöjen tasoa voitaisiin taisiinko valtion myöntämin avustuksin ja
29353: kohentaa. Erään mahdollisuuden tarjoaisi Ruot- edullisin tainoin kehittää asuinympän's-
29354: sissa voimassa olevan ympäristölaina-ja -avustus- töä, ja selvityksen saatuaan antaisi pikai-
29355: järjestelmän soveltaminen Suomen oloja vastaa- sesti esitykset tarvittavasta lainsäädännös-
29356: valla tavalla maahamme. Ruotsin valtio myöntää tä.
29357: lainaa ja avustusta ennen vuotta 1975 rakennet-
29358: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
29359:
29360: Esko Helle Timo Laaksonen Terho Pursiainen
29361: Ulla-Leena Alppi Pekka Leppänen Heli Astala
29362: Vappu Säilynoja Kalevi Kivistö Osmo Vepsäläinen
29363: Niilo Koskenniemi Lauha Männistö
29364: 758 1983 vp.
29365:
29366: Toivomusaloite n:o 681
29367:
29368:
29369:
29370:
29371: Helle ym.: Esityksen antamisesta laiksi kuntien ympäristönsuojelun
29372: hallinnosta
29373:
29374:
29375: Eduskunnalle
29376:
29377: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29378:
29379: Aloitteessa ehdotetaan, että kuntien ympäris- säätämällä laki kuntien ympäristönsuojelun hal-
29380: tönsuojelun hallinto järjestettäisiin lakisääteisesti linnosta.
29381:
29382:
29383:
29384:
29385: ALOITTEEN PERUSTELUT
29386:
29387: Tehokkaan ympäristönsuojelun toteuttamiseksi vistä kunnassa, hallintojärjestelmästä, ympäristö-
29388: maassamme tarvitaan ympäristönsuojelun hallin- lautakunnan tehtävistä ja toimivallasta, viranhai-
29389: tojärjestelmä, joka on toimintakykyinen ministe- tijoista sekä valtion taloudellisesta tuesta kunnil-
29390: riötasolta kunnallishallintoon saakka. Ympäristö- le. Laki ei sellaisenaan antaisi riittäviä mahdolli-
29391: ministeriön perustaminen antaa entistä parem- suuksia tehokkaaseen ympäristönsuojeluun kun-
29392: mat mahdollisuudet tällaisen hallinnon luomi- nissa, mutta se loisi varsinkin hallinnolliset edel-
29393: seksi. Hallinnon kehittämisellä on parannettava lytykset toiminnan jatkuvalle kehittämiselle.
29394: myös kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia elin- Ympäristönsuojelulainsäädäntöä kehitettäessä ja
29395: ympäristön suojelemiseksi ja kehittämiseksi. täydennettäessä kunnille voitaisiin tällöin uskoa
29396: Koska kunnallishallinto on lähinnä asukkaita, varsin pitkälle vastuu paikallisesta ympäristön-
29397: tulee ympäristönsuojeluhallinnon kehittämisen suojelusta.
29398: painopistettä sietää kunnallishallintoon. Myös ympäristöministeriökomitea (Komitean-
29399: Kuntien ympäristönsuojelun hallinto on tällä mietintö 1982:69) on esittänyt, että ympäristö-
29400: hetkellä lakisääteisesti järjestämättä. Useat eri ministeriön perustamiseen liittyen kiirehdittäisiin
29401: toimielimet tosin hoitavat eräitä ympäristönsuo- myös ympäristönsuojelun kunnallishallinnon jär-
29402: jelutehtäviä, mutta niiden yhteensovittaminen jestämistä. Komitea katsoo, että hallinto tulisi
29403: samoin kuin kokonaisvastuu ympäristönsuojelus- järjestää säätämällä laki kuntien ympäristönsuoje-
29404: ta on järjestämättä. Useimmissa kunnissa ei ole lun hallinnosta. Varsinaisen hallinnon osalta ym-
29405: myöskään ympäristönsuojeluun riittävästi pereh- päristöministeriökomitea pitää parhaana ratkaisu-
29406: tyneitä asiantuntijoita. Kuntien omin toimenpi- na kehittämisvaihtoehtoa, jossa lakisääteiselle
29407: tein ympäristönsuojelun hallintoa ei ole voitu ympäristönsuojelulautakunnalle kuuluisivat yleis-
29408: järjestää ympäristönsuojelun edellyttämällä taval- ten ympäristönsuojelutehtävien lisäksi myös ter-
29409: la. Sen vuoksi on välttämätöntä, että kuntien veyslautakunnan valvontajaoston ja vesilauta-
29410: ympäristönsuojelun hallinto järjestetään lakisää- kunnan nykyiset tehtävät mahdollisine tarkistuk-
29411: teisesti. sineen. Tällöin lautakuntien lukumäärä kunnissa
29412: Ympäristönsuojelun kunnallishallinnon toimi- ei kasvaisi. Muodostettavalie ympäristönsuojelu-
29413: kunta on mietinnössään (Komiteanmietintö lautakunnalle voitaisiin antaa myös muita ympä-
29414: 1981:61) esittänyt, että maahan säädettäisiin laki ristönsuojelutehtäviä. Ratkaisun on todettu olen-
29415: kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta. Laki oli- naisesti parantavan myös yhtenäisen ympäristölu-
29416: si eräänlainen puitelaki, jossa on säännökset pajärjestelmän hallinnollisia toteuttamismahdol-
29417: ympäristönsuojelun yleisistä tavoitteista ja tehtä- lisuuksia.
29418: 1983 vp. - TA n:o 681 759
29419:
29420: Ympäristönsuojelun kunnallishallinnon järjes- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29421: täminen edellyttää, että kuntiin voidaan palkata taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29422: riittävästi asiantuntevaa henkilökuntaa ympäris-
29423: tönsuojelutehtävien hoitamiseksi. Valtion talou- että hallitus antaisi tämän z•uoden lop-
29424: dellinen tuki niin henkilöstön palkkaamiseen puun mennessä eduskunnalle esityksen
29425: kuin ympäristölautakunnan toimintamenomin- laiksi kuntien ympänstönsuojelun hallin-
29426: kin on välttämätöntä. nosta.
29427:
29428: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
29429:
29430: Esko Helle Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
29431: Heli Astala Inger Hirvelä Lauha Männistö
29432: Osmo Vepsäläinen Pekka Leppänen Niilo Koskenniemi
29433: 760 1983 vp.
29434:
29435: Toivomusaloite n:o 682
29436:
29437:
29438:
29439:
29440: Hirvelä: Jämsänjoen ruoppaamisesta
29441:
29442:
29443: Eduskunnalle
29444:
29445: Vielä vuonna 1970 Jämsänjoki oli rinnastetta- ruoppaamiseen, mutta varoJen puuttuessa e1
29446: vissa likaviemäriin. Veden laatu on 5-10 vuo- kunta yksin voi lähteä hanketta toteuttamaan.
29447: den aikana jossakin määrin parantunut Jämsän- Jämsänjoki kulkee läpi Jämsän keskustaaja-
29448: kosken tehtaiden kuormituksen vähenemisen man, ja näin ollen joen puhdistamisella on suuri
29449: vuoksi. Vaikka joki edelleen on täysin pilaantu- merkitys asukkaiden viihtymisen kannalta. Lisäk-
29450: nut, ajoittain täysin hapeton ja vesi harmaata, on si ruoppaus mahdollistaisi viitoitetun veneilijärei-
29451: kuitenkin näköpiirissä tilanteen parantuminen, tin aikaansaamisen Päijänteeltä Jämsän keskus-
29452: kun Jämsän ja Jämsänkosken kuntien jätepuhdis- taajamaan, mikä tyydyttäisi yhä lisääntyvän Päi-
29453: tuslaitos on vuoden alusta lähtenyt käyntiin. jänteen veneilyharrastuksen tarpeita.
29454: Huomattavan parannuksen joen tilaan toisi sen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
29455: ruoppaus, koska hapettomuus johtuu joen poh- hyväksyttäväksi toivomuksen,
29456: jaan kerääntyneestä suuresta jätemäärästä. Vesi-
29457: hallitus onkin myöntänyt luvan Jämsänjoen että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
29458: teisiin Jämsänjoen ruoppaamiseksi.
29459: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
29460:
29461: Inger Hirvelä
29462: 1983 vp. 761
29463:
29464: Toivomusaloite n:o 683
29465:
29466:
29467:
29468:
29469: Hurskainen: Elinkeinoasiamiesten palkkojen saattamisesta valtion-
29470: avun piiriin
29471:
29472:
29473: Eduskunnalle
29474:
29475: Erityisaluekuntien elinkeinoelämän tukemises- ten tukien täysimittainen hyödyntäminen ei ole
29476: sa tulisi pyrkiä yhtenäiseen kokonaisvaltaiseen mahdollista. Tämän vuoksi aluelakien tarkoitus-
29477: tukijärjestelmään, jonka seurauksena kuntien perä ei toteudu.
29478: elinkeinoelämän elpymiselle luodaan edellytyk- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
29479: siä. hyväksyttäväksi toivomuksen,
29480: Siinä vaiheessa kun kunnat pääsevät erityisalue-
29481: tukien piiriin, tulisi kunnille antaa myös mah- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn,
29482: dollisuudet toimia. joilla saataisiin elinkeinoasiamiesten pal-
29483: Monilla pienillä kunnilla ei ole varaa palkata kat valtionavun piiriin.
29484: elinkeinoasiamiestä, minkä vuoksi aluepoliittis-
29485: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29486:
29487: Sinikka Hurskainen
29488:
29489:
29490:
29491:
29492: 96 088300420M
29493: 762 1983 vp.
29494:
29495: Toivomusaloite n:o 684
29496:
29497:
29498:
29499:
29500: Impiö ym.: Uuden lohikannan synnyttämisestä Kemi-Ounas-
29501: jokiin
29502:
29503:
29504: Eduskunnalle
29505:
29506: Kemijoen oma lohikanta on tuhoutunut voi- suunnitteilla suojeltavaksi voimalaitosrakentami-
29507: malaitosrakentamisen vuoksi, kun kalaporrasko- selta ja samanaikaisesti suojelua voimakkaasti
29508: keilu Isohaaran voimalaitoksen yhteydessä osoit- ajettaessa eräs keskeisistä painopisteistä on Ou-
29509: tautui todellisuudelle vieraaksi ja muodolliseksi nasjoen kalataloudellinen kehittäminen. Ellei nyt
29510: yritykseksi. Sen jälkeen vastoin muiden kaiotti- jo kalaportaita tulevaisuudessa odoteltaessa ryh-
29511: maiden onnistuneita kalaportaiden rakentamisia dytä toimenpiteisiin Ounasjoen lohikokeilun hy-
29512: Suomessa ei ole ollut edes vakavaa yritystä kala- väksi, kulutetaan vuosia, joiden jälkeen nykyisiä
29513: portaiden rakentamiseksi. Vuosikymmenien aika- päättäjiä ehkä ankarastikin arvostellaan. Alan
29514: na vakavan yrityksen puuttumista osoittaa sekin, asiantuntijat Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-
29515: ettei parin tutkimuksen lisäksi portaiden toimi- tokselta vuosien ajan ja viimeksi Lapin kalastus-
29516: vuudesta ole esiintynyt valtiovallan taholla min- piirin päällikkö Olli Tuunainen ovat esittäneet
29517: käänlaista kiinnostusta sen enempää kuin myön- ratkaisua, jonka mukaan sukukypsien lohien kul-
29518: teisessä mielessä voimalaitosrakentajien taholla. jettaminen säiliöautoilla Ounasjoen koskiin kute-
29519: Tutkimuksetkin ovat yksityisen tahon toimesta maan voisi olla kalaportaita parempi ratkaisu.
29520: suoritettuja eikä niidenkään pohjalta valtiovallan Tämä nimenomaan sitä taustaa vasten, että istu-
29521: kiinnostus ole ulottunut edes kokeilutoiminnan mskokeilusta ei ole saatu vielä riittävää näyttöä
29522: tasolle asti, mikä kieltämättä kuvaa yleistä suo- istutusten ollessa alullaan. Yhtäältä tämä merkit-
29523: malaista julkisen vallan, erityisesti valtiovallan see sen seuraamista, miten paljon lohia nousee
29524: vähäistä mielenkiintoa kalataloudellisiin kysy- lsohaaran alapuolelle Kemijokisuulle pyrkimään
29525: myksiin. Tosiasiassa on kiistelty kolme vuosikym- Kemijokeen. Toisaalta on kysymys geneettisistä
29526: mentä kalaportaiden toimivuudesta ilman, että tekijöistä, tarvitaanko uuden lohikannan synnyt-
29527: edes kokeiluun olisi päästy, vaikka ilmapiiri on tämistä Kemijoen kadonneen lohikannan tilalle.
29528: koko ajan ulkomaisten esimerkkien valossa kansa- Mainitut asiat ovat välittömästi riippuvuussuh-
29529: laisten keskuudessa osoittanut kypsymisen merk- teessa toisiinsa eli saadaanko istutuksilla aikaan
29530: kejä kalaportaiden puolesta. Syvälle juurtunutta sellainen leimautuminen Kemijoen vesistöön, et-
29531: aseoteeilista kantaa edustaa korkeimman hal- tä Isohaaran voimalaitoksen alle ilmaantuu istu-
29532: linto-oikeuden velvoitepäätös, missä Kemijoki tuslohia, jotka pyrkivät kudulle Kemijoen vesis-
29533: Oy velvoitettiin hoitamaan kalakantoja istutus- töön.
29534: toimenpitein. Tosiasiassa ei siis uskottu olevan Kalaporrastutkimuksiin perehtynyt diplomi-
29535: mahdollista saada kalaportaista sitä hyötyä, mikä insinööri Matti Herva on sitä mieltä, että Ounas-
29536: arvioitiin saatavan istutuksilla. joessa on runsaasti poikastuotantoalueita, jopa yli
29537: On luonnollista, että asioiden kehityttyä nyky- 1 000 hehtaaria. Kosket ovat lisäksi niin voimak-
29538: suuntauksen mukaiseen istutusratkaisuun on kat- kaita, ettei niissä juuri muu lohensukuinen kala
29539: sottava työn tulokset. On seurattava, missä mää- menestykään. Näin ollen Ounasjokea voisi käyt-
29540: rin lohi palaa takaisin Kemijokisuulle varsinkin tää luonnonvaraisen lohi- ja taimenkannan elvyt-
29541: sen jälkeen, kun valtiovalta rajoituspäätöksin es- tämiseen. Erityisen merkittävästä asiasta on kysy-
29542: tää lähes kaiken lohen pyytämisen jopa alamittai- mys mm. sen vuoksi, että luonnonkutu on koke-
29543: sina merialueella ennen Perämeren jokisuita. musten valossa tärkeä asia lohien tulevaisuuden
29544: Epäilykset ovat vahvoja sekä maallikoiden että kannalta. Äsken mainittu merikalastus, missä
29545: asiantuntijoiden piirissä. Todistusvoimainen kan- todistettavasti pyydetään suuret määrät alamittai-
29546: nanotto voidaan tehdä vasta kokemuksen valossa. sia lohia, ja toisaalta keinotekoinen laitoslisäänty-
29547: Juuri nyt on kuitenkin Kemijoen vesistöalueen minen heikentävät lohia fyysisesti ja kalan koko
29548: piirissä syntynyt uusi tilanne, kun Ounasjoki on pienenee tehtyjen havaintojen mukaisesti.
29549: 1983 vp. TA n:o 684 763
29550:
29551: Kanadalaisen esimerkin valossa joessa, mtssa tungokseen asti, kuten asian ilmaisee Kemijoen
29552: on kalaportaat ja sitä tietä luonnollinen lisäänty- kala-asioita tunteva Eelis Laurinolli. Kun kala-
29553: minen ja samanaikaisesti osa lohista on istukaska- portaiden rakentamiseen näyttää monista syistä
29554: loja laitoksilta, tulee 60 % kaloista luonnontuo- kuluvan aikaa, ei se merkitse tutkimusten käyn-
29555: tannosta ja 40 % laitoskaloista. Niin kauan kuin nistämistä vasta joskus vuosikymmenien kulut-
29556: Kemijoen osalta voimassa on pelkkä istukasme- tua. Samanaikaisesti kun käytännön toimenpi-
29557: nettely ilman luonnonmukaista lisääntymistä, ol- teissä ryhdytään edellämainittuun kokeiluun Ou-
29558: laan niin suurten ongelmien edessä ilman kala- nasjoella, on syytä suorittaa uusi tutkimus kala-
29559: portaita, että vähintäänkin tässä vaiheessa olisi portaista Kemijoen osalta siitä huolimatta, että
29560: aikaansaatava kokeilu Ounasjoen osalta ns. "säi- asiaa on jo tutkittu ryhtymättä toimenpiteisiin.
29561: liöautolohesta''. Samantien voitaisiin selvittää Kun Inarin Kirakkakönkään tutkimusta julkisuu-
29562: edellämainittu kysymys uuden lohikannan syn- dessa pitää tervetulleena mm. ylitarkastaja Kari
29563: nyttämisestä Kemijokeen. Kysymys ei ole vähäi- Airaksinen maa- ja metsätalousministeriön kala-
29564: nen sen vuoksi, ettei vaaranneta Tornionjoen talousasiantuntijana, ei ole syytä viivytellä myös-
29565: uhanalaisen lohen elvyttämistoimia. Tornionjoen kään Kemijoen vastaavaa tutkimusta valtiovallan
29566: luontainen ja sinne leimautunut lohi on voitava toimesta.
29567: pelastaa niin Itämeren lohen säilymisen kannalta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29568: kuin Tornionjoen lohikannan tulevaisuuden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29569: vuoksi. Jos tätä ei tehdä vapaana virtaavassa
29570: joessa, ollaan täysin hakoteillä Tornionjoen lohi- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
29571: kannan tuhoamisessa samanaikaisesti kun sulje- menpiteisiin 1) uuden lohikannan syn-
29572: tun Kemijoen osalta otetaan ensimmäisiä askelei- nyttämiseksi Kemi-Ounasjokiin istutta-
29573: ta uuden lohikannan saamiseksi suljettuun jo- maila lohen pikkupoikasia Ounasjoen
29574: keen. koskialueille ja kuljettamalla säiliöautoil-
29575: Kalaportaiden rakentamisen odottelussa ei pi- la sukukypsiä lohia Ounasjoen koskiin
29576: dä unohtaa lohen ohella taimenta ja siikaa. kutemaan ja 2) tutkimuksen suorittami-
29577: Ounasjokea voisi käyttää nimenomaan merilohen seksi kalaportaiden rakentamiseksi ja ko-
29578: ohella taimenkannan elvyttämiseen luonnonva- keilemiseksi Kemijoella Inann Kirakka-
29579: raisen taimenen muodossa. Kalaportaita ennen joen v. 1984 tapahtuvan koketlun tulos-
29580: muuta kiirehtii siika, jota on Kemijokeen tulossa ten perusteella.
29581:
29582: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
29583:
29584: Lauri Impiö Niilo Koskenniemi Hannele Pokka
29585: Eeva Turunen Aimo Ajo Seppo Pelttari
29586: 764 1983 vp.
29587:
29588: Toivomusaloite n:o 685
29589:
29590:
29591:
29592: Impiö ym.: Eräistä toimenpiteistä Tornionjoen lohikannan elvyttä-
29593: miseksi
29594:
29595:
29596: Eduskunnalle
29597:
29598: Tornion-Muonionjoen lohikanta on toisen Suomen hallituksen vastaus kirjalliseen edus-
29599: maailmansodan jälkeisten vuosikymmenien aika- kuntakyselyyn (N:o 105/1982 Lauri Impiö)
29600: na romahdusmaisesti vähentynyt. Tänään ollaan myöntää, että Tornionjokisuulla rauhoituspiirien
29601: niin jokilaakson väestön kuin kalatalouden asian- merkityksestä on esitetty käsityksiä, joiden mu-
29602: tuntijain piirissä syystä huolissaan ja aletaan jul- kaan rauhoituspiirejä on pidetty liian kapeina ja
29603: kisen sanan palstoilla kysellä, ehditäänkö Tor- mutkikkaina lohen nousun turvaamisen kannal-
29604: nionjoen lohi pelastaa. Huolestumiseen on syytä, ta. Vastauksessa mielestämme liikaa korostetaan
29605: sillä lohiasioihin ei ole tullut merkittäviä muu- sitä, että rajajokisopimuksessa on määritelty rau-
29606: toksia viimeisen 25 vuoden aikana. Tätä kuvaa hoituspiirit ja niiden muuttaminen edellyttää
29607: hyvin 25 vuotta sitten maatalousministeriön met- hallitusten välisiä neuvotteluja, koska suomalais-
29608: sästyksenvalvoja Tauno V. Mäen julkinen kan- ruotsalainen rajajokikomissio ei voi päätöksellään
29609: nanotto: "Röytän sataman suu Torniossa on nyt muuttaa niiden leveyttä, sijaintia tai lukumäärää.
29610: niin täynnä rysää ja muuta pyydystä että lohen Edelleen todetaan, että rauhoituspiirien muutok-
29611: kulku yläjuoksulle on melkein mahdotonta.'' set aiheuttaisivat Ruotsissa laajoja kalastuspaikko-
29612: Tuohon aikaan samalta taholta todettiin, että jen lunastuksia valtion toimesta, minkä toteutta-
29613: Suomi pyrkii lohenkalastuksen supistamiseen, minen näyttää vaikealta. Suomen osalta toimen-
29614: mutta Ruotsi ei ole puolestaan halukas kalastus- pide olisi teknillisesti helpompi, mutta samalla
29615: rajoituksiin. Eräänä syynä tällaiseen tilanteeseen on ilmeistä, että lohenkalastuspaikkojen lakkaut-
29616: oli se, että Ruotsin oikeus oli todennut, ettei tamisen jälkeen kalastuspaikkojen vuokramiehet
29617: Ruotsin valtio enää omista yksin lohenkalastusoi- kohdistaisivat valtiolle vaatimuksia tulon mene-
29618: keutta Ruotsin puolella . tyksistä.
29619: Vuosikymmenien aika on kulunut Suomessa Myönnämme, että ongelmat ovat olemassa.
29620: suurelta osalta hukkaan ja suunnitellut pyyntira- Päättäväisesti on kuitenkin torjuttava mainitun
29621: joitukset ovat olleet perin vähäisiä muutamia kirjallisen kysymyksen vastauksen henki, ettei
29622: aivan äsken tulleita rajoituksia lukuunottamatta. näin suureen ja mahdollisesti valtiolle kuluja
29623: Sen sijaan Ruotsi on edennyt huomattavasti no- aiheuttavaan toimenpiteeseen ole aika ryhtyä.
29624: peammin niin rajoitusten kuin varsinkin viljely- Hallitus kääntää katseet merikalastuksen rajoitta-
29625: laitosten tuottamien lohenpoikasten istuttamises- mistarpeisiin näin: ''Lohen vaellus kutujokiin on
29626: sa. Tornionjoen suualuetta koskevat rajoitukset vielä suuremmassa määrin riippuvainen avomeri-
29627: sen sijaan polkevat paikallaan kummankin val- kalastuksen tehosta.Mikäli avomeripyynti saa-
29628: tion osalta, vaikka yriryksiä asian hoitamiseksi on daan Itämerellä Saaliskiintiöden ja mahdollisten
29629: jossakin määrin esiintynyt. Kun Suomi yhteis- muiden rajoitusten avulla kohtuulliselle tasolle,
29630: työssä Ruotsin kanssa on lopultakin päässyt myös pääsee kudulle vaeltavia emolohia runsaammin·
29631: Tornion-Muonioajoella lohenviljelyyn ja istu- jokisuille ja nousu mm. Tornionjokeen lisääntyy
29632: tuksiin, ollar.n tilanteessa, joka on paljon moni- ilman rauhoituspiirien laajentamistakin.'' Väi-
29633: tahoisempi kuin vain kysymys jokisuun kunnool- tämme, että vain molempien asioiden yhteistu-
29634: lisesta avaamisesta kutulohen nousulle. Merika- loksena on päästävissä nykyisessä kriittiseksi käy-
29635: lastus ja sen rajoitukset, etenkin ns. harrasteluka- neessä tilanteessa siihen, että turvataan eroolo-
29636: lastuksen osalta ovat nousseet toiseksi pääaiheeksi hien nousu kudulle ja samalla sekä merialueen
29637: keskustelussa asiantuntijain ollessa siitä pitkälle että jokivarren säännelty kalastusmahdollisuus
29638: yksimielisiä kuten siitäkin, että pitkälle viedyillä tulevaisuudessa. Oleellista on se, että saadaan
29639: jokivarren pyyntirajoituksilla ei asiantilaa ole pys- käyntiin tuhoutumassa oleva luonnonkutu ja sen
29640: tytty korjaamaan. mukainen lohikanta, koska istutuslohiin liittyy
29641: 1983 vp. - TA n:o 685 765
29642:
29643: tutkijoiden mukaan toistaiseksi runsaasti ongel- vaellusikäistä lohenpoikasta. Joen tuottokyky asi-
29644: mia, vaikka vuoden ikäiset poikaset leimautuivai- antuntija-arvioiden mukaan voisi nousta 500 000
29645: sivatkin Tornionjokeen joen latvaosille istutettui- lohenpoikaseen.
29646: na. Tutkijoiden mukaan latvavesien tilanne on Jokivarren osalta rajoitukset tulisi sopeuttaa
29647: todella heikko. Tutkimustulokset osoittavat, että meripyynnin ja jokisuupyynnin kanssa saman-
29648: lohen nousuraja on laskenut nykyisellään 100 km suuntaisiksi. Tenojoen esimerkki osoittaa, mikä
29649: alaspäin. merkitys on järjestelmällisillä viikko- ym. pyynti-
29650: Edellä esittämäämme sekä avomerikalastuksen rajoituksilla. Tornionjoen väestö on siihen val-
29651: rajoittamista ennen muuta muilta kuin ammatti- mis, kunhan jokisuun ja merialueen rajoitukset
29652: kalastajilta että jokisuun kulkuväylien tarkista- nivelletään järkevän lopputuloksen saavuttami-
29653: mista puoltaa tutkimustulos Tornionjoen smoltti- seksi. Nykyiselläänkin tässä voidaan edetä Rajajo-
29654: merkintöjen osalta. Tornionjoelta tulevista ka- kikomission toimesta, jos siihen löytyy Suomen ja
29655: loista pyydetään 90 % avomerellä, 7 % jokisuul- Ruotsin osalta yhteinen tahto. Erityisesti on pai-
29656: la seisovilla pyydyksillä ja vain 3 % joesta. notettava sitä, että huoli lohesta on yhtäläinen
29657: Edelläoleva tutkimustulos tässä vaiheessa pai- Tornionjokilaaksossa molemmin puolin väylää.
29658: nottaa sitä, että kalanviljelyn, jossa käytetään Siitä huolimatta, että edellä selostettetuun
29659: Tornionjoen emolohikantaa (Kukkolan ja Muo- kuuluvat saumattomasti lohen lisäksi muut arvo-
29660: nionlaitosten yhteistyöllä), istutukset on yksin- kalat Tornionlaakson kannalta, meritaimen, siika
29661: omaan suoritettava Tornionjoen latvaosilla lei- ja harjus, keskitytään tässä aloitteessa loheen,
29662: mautumisen onnistumiseksi. Erityisesti on paino- jolla on Suomen valtion kannalta erikoisasema
29663: tettava luonnonmukaista kudulle nousun elvyttä- myös kansainvälisessä mielessä.
29664: mistä takaamaila meripyyntirajoituksilla sekä jo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29665: kisuun avaamisella suoran nousumahdollisuuden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29666: turvaamiseksi riittävän voimakkaan emolohikan-
29667: nan nousu. Tutkimuksissa on todettu, että Tor- että hallitus ryhtyisi Tornionjoen lohi-
29668: nioajoella tarvitaan 12 000 kutulohta täydelli- kannan turvaamiseksi 1) nopeasti selvittä-
29669: seen smolttituotantoon pääsemiseksi. Ruotsalai- mään, onko aihetta saattaa lohenpyynti ·
29670: sen alan asiantuntijan tri Karlströmin arvion merialuetila rajoitusten lisäksi luvanvarai-
29671: mukaan Tornionjoen saalis nykyisin on vain 2-4 seksi myös vapaa-ajan kalastajien miiiirän
29672: tonnia. Tämä kertoo tilanteen vakavuudesta. Is- kasvun vuoksi, sekä 2) selvittämään yh-
29673: tutuksetkaan eivät ole suunnitellussa laajuudessa dessä Ruotsin kanssa Tornionjokisuun ja
29674: mahdollisia;.ellei saada riittävästi emokaloja vilje- läheisen merialueen rajajokisopimuksen 5
29675: lyä vanen. Tornionjoella jo tämä edellyttäisi n. luvun kalaväylän ja rauhoituspiirien
29676: 60 tonnin saalista, josta puolet tulisi viljelyyn. muuttamiseksi nykyistä paremmin lohen
29677: Tornionjoen vuotuinen tuotto on vain 50 000 nousua elvyttäväksi.
29678:
29679: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
29680:
29681: Lauri Impiö Niilo Koskenniemi Hannele Pokka
29682: Eeva Turunen Aimo Ajo Seppo Pelttari
29683: 766 1983 vp.
29684:
29685: Toivomusaloite n:o 686
29686:
29687:
29688:
29689:
29690: Jaakonsaari: Kuusinkijoen pysyvästä rauhoittamisesta Kuusamossa
29691:
29692:
29693: Eduskunnalle
29694:
29695: Koskien suojelutoimikunnan mietinnöstä käy puitteissa ainutlaatuinen vesistökokonaisuus.
29696: ilmi, että Kuusamon Neuvostoliittoon laskevan Sen arvo vapaana koskivesistökokonaisuutena
29697: Koutajoen vesistö ei kO'konaisuudessaan kuulu on sinänsä mittaamaton. Koutajoen vesistö on
29698: suojeltaviksi suunniteltuihin vapaana virtaaviin luonnontilaisena korvaamaton paitsi muisto-
29699: vesistöihin. Toisin kuin Oulanka- ja Kitkajokia, merkkinä vapaasta vesistöstä myös Kuusamon
29700: joita ehdotetaan pysyvän rauhoituksen koh- matkailun kannalta. Vesistön arvo menetetään,
29701: teiksi, ehdotetaan vesistön eteläisinä jokihaaraa jos siitä aiotaan valjastaa voimataloustuotantoon
29702: vain määräaikaisen eli noin kymmenen vuoden edes osia. Päinvastoin tulisi Kuusinkijokeen jo
29703: aikaisen rauhoituksen kohteeksi. rakennettu Myllykosken voimalaitos valtakun-
29704: Kuusinkijoen määräaikaisen rauhoituksen esi- nallisen ja alueellisen energiantuotantomerkityk-
29705: tys sisältää paitsi tätä jokihaaraa myös Kirka- sen olemattomuuden takia purkaa ja saattaa
29706: joen luonnontilan voimakasta muuttamista sisäl- joki tältäkin osin entiseen luonnontilaansa.
29707: tävän uhkan. Sisältäähän toimikunnan mietin· Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29708: nossa mrumttu Kuusinkijoen valjastamisen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29709: kautta saatava energiahyöty myös sen, että sen,
29710: Kitkajoen vedet ohjataan voimalaitosrakenta-
29711: misen yhteydessä Kuusinkijoen kautta laske- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
29712: viksi. Pelkän Kuusinkijoen voimalaitosrakenta- Kuusamossa olevan Koutajoen vesistön
29713: misen kautta saatavaa energiamäärää ei toimi- Kuusinkijoen pysyväksi rauhoittamiseksi
29714: kunnan mietinnössä ole lainkaan mainittu. ja luonnontilan palauttamiseksi sekä
29715: Koutajoen Kuusamon puolella oleva vesistö koko Koutajoen vesistön saattamiseksi
29716: on Oulun läänin arvokkain ja koko maamme näin pysyvän rauhoituksen kohteeksi.
29717: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29718:
29719: Liisa Jaakonsaari
29720: 1983 vp. 767
29721:
29722: Toivomusaloite n:o 687
29723:
29724:
29725:
29726:
29727: Jaatinen ym.: Vesistöjen suojelun hoitamisesta lainsäädännön Ja
29728: korvausten avulla
29729:
29730:
29731: Eduskunnalle
29732:
29733: Vesiluonnon suojelu on vesistöjen keskeisestä (Komiteanmietintö 1976:88), mutta nekään eivät
29734: merkityksestä huolimatta maassamme laiminlyö- ole tältä osin yleensä toteutuneet. Viimeksi
29735: ty. Vuodesta 1969 lähtien on tehty toimikunta- koskiensuojelutoimikunta (Komiteanmietintö
29736: työnä useita ehdotuksia vesistöjen suojelusta. 1982:72) laati ehdotuksen virtaavien vesien ja
29737: 1969 julkaistiin Kansainvälisen biologisen ohjel- koskien suojelusta.
29738: man toimesta luettelo tieteellisiin tarkoituksiin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29739: suojeltavista vesistöistä, yhteensä 14 kohdetta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29740: Maa- ja metsätalousministeriön asettama suoje-
29741: luvesityöryhmä ehdotti (Komiteanmietintö että hallitus kiirehtisi toimia vesistöjen
29742: 1977:49) valtakunnallisen arvoluokan suojelu- luonnonsuojelun hoitamiseksi siten, että
29743: kohteiksi noin 50 vesistöä, vesistönosaa tai yksit- suojelusta säädetään lazlla ja samalla että
29744: täistä järveä. Tämän mietinnön ehdotukset eivät vesien mahdollisista käyttötarkoituksista
29745: ole johtaneet toimenpiteisiin. Kansallispuistoko- maksetaan asianmukaiset korvaukset.
29746: mitean ehdotuksiin sisältyi myös vesiluontoa
29747:
29748: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29749:
29750: Matti Jaatinen Kaarina Dromberg Eva-Riitta Siitonen
29751: Heikki Perho Liisa Hilpelä Jouni J. Särkijärvi
29752: Ulla Puolanne Lauri Impiö Eeva Turunen
29753: Sampsa Aaltio Riitta Jouppila Sakari Val1i
29754: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Järvenpää Iiro Viinanen
29755: Tapio Holvitie Juho Koivisto Ben Zyskowicz
29756: Aita Jokinen Rirva Laurila Toivo T. Pohjala
29757: Tuure Junnila Pekka Löyttyniemi Helge Saarikoski
29758: llkka Kanerva Saara Mikkola Kimmo I. Sasi
29759: Lea Kärhä Pentti Mäki-Hakola llkka Suominen
29760: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Martti Tiuri
29761: Mauri Miettinen Sirpa Pietikäinen Riitta Uosukainen
29762: Erkki Moisander Aino Pohjanoksa Tauno Valo
29763: Helena Pesola Pirjo Rusanen Matti Viljanen
29764: Pertti Salolainen
29765: 768 1983 vp.
29766:
29767: Toivomusaloite n:o 688
29768:
29769:
29770:
29771:
29772: Anna-Liisa Jokinen ym.: Vesihallinnon ja vesien käytön suunnitte-
29773: lun uudistamisesta
29774:
29775:
29776: Eduskunnalle
29777:
29778: ALOIITEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29779:
29780: Aloitteessa esitetaan vesihallinnon ja vesien- suunnitteluun. Tällöin on huolehdittava siitä,
29781: käytön suunnittelun uudistamista siten, että ve- että suunnittelu tapahtuu kansanvaltaisessa val-
29782: sien käytön suunnittelu yhdistetään maankäytön vonnassa ja ohjauksessa.
29783:
29784:
29785:
29786:
29787: ALOI1TEEN PERUSTELUT
29788:
29789: Lähinnä vesihallinto, vesihallituksen yleissuun- asioissa. Vain suppeiden ryhmien taloudelliset
29790: nitelu- sekä teknisen osaston alaiset toimistot ja edut ovat tulleet huomioon otetuiksi. Vesien
29791: koko maan kattava vesipiiriorganisaatio vastaavat suunnittelu on myös irrallaan muusta alueellises-
29792: vesien käytön suunnittelusta. Vesihallinto suun- ta suunnittelusta, mm. seutukaavoituksesta, joka
29793: nittelee vesien käyttöä valtakunnallisesti, alueit- sekään nykyisellään ei täytä kaikkia kansanvallan
29794: tain ja hankekohtaisesti. Valtakunnallinen ja alu- vaatimuksia. Joka tapauksessa kytkennät vesien ja.
29795: eellinen suunnittelu on lähinnä ohjaavaa, mutta maankäytön suunnittelun välillä ovat jääneet ·
29796: hankesuunnittelu on yleensä toteuttavaa. Suun- vajavaisiksi ja tavoitteet ovat olleet ristiriitaisia.
29797: nittelu voi kerrallaan kohdistua myös useampaan Ruotsissa on vesien ja maankäytön suunnittelussa .
29798: vesistöön. pyritty niiden yhdistämiseen kiinteästi.
29799: Vesien käytön valtakunnalliset tavoitteet ja Kansanvallan lisääminen sekä vesien ja maan-
29800: toimintalinjat asetetaan käyttömuotokohtaisesti käytön suunnittelun yhdistäminen näyttävätkin .
29801: vesiensuojelun, vesien virkistyskäytön, vesihuol- edellyttävän mm. läänien hallinnon alistamista.
29802: lon, vesivoiman, uiton ja tulvantorjunnan osalta. yleisillä vaaleilla valittavalle valtuustolle. Myös,
29803: Aluetasolla laaditaan mm. vesien käytön koko- valtion piirihallintoviranomaiset sekä maankäy-
29804: naissuunnitelmia. Suunnittelualueina voi olla tön suunnittelu eli nykyinen seutukaavoitus on
29805: eriasteisia vesistökokonaisuuksia tai esimerkiksi alistettava tällaiselle kansanvaltaiselle valtuustol-
29806: kuntaryhmiä. Hankkeiden yleissuunnittelu koh- le.
29807: distuu ensisijaisesti valtion toteuttamiin hankkei- Edellä olevan perusteella ehdotammekin kun-
29808: sun. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29809: Viime aikojen tapaukset osoittavat, että vesien sen,
29810: käytön suunnittelu ei nauti kovinkaan yleistä
29811: luottamusta, mistä syystä erilaiset kansalaisryh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n ve-
29812: mät ovat omin päin ryhtyneet toimiin jopa sihallinnon ja vesien käytön suunnittelun
29813: viranomaisten suunnitelmia vastaan. Suurimpana uudistamiseksi siten, että vesien käytön
29814: syynä tähän lienee se, että hankkeiden ja suunni- suunnitteluun yhdisteitäisiin maankäytön
29815: telmien tavoitteet ovat olleet yksipuoliset, mikä suunnittelu kansanvaltaisessa valvonnassa
29816: on johtunut kansanvallan puuttumisesta näissä tapahtuvaksi.
29817: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
29818:
29819: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
29820: Ensio Laine Heli Astala Inger Hirvelä
29821: Terho Pursiainen Marja-Liisa Salminen Lauha Männistö
29822: Niilo Koskenniemi
29823: 1983 vp. 769
29824:
29825: Toivomusaloite n:o 689
29826:
29827:
29828:
29829:
29830: Anna-Liisa Jokinen ym.: Ilmansuojelulain tarkistamisesta erityisesti
29831: lasten terveyden suojelemiseksi
29832:
29833:
29834: Eduskunnalle
29835:
29836: Pitkän valmistelun ja viivyttelynkin jälkeen tuhoisat haitat puolestaan ovat vakava uhka ni-
29837: saatiin eduskuntaan lakiehdotus ja vuoden 1981 menomaan lasten, mutta myöskin vanhusten
29838: lopulla valmiiksi ilmansuojelulaki. Kuitenkaan ei terveydelle. Autojen pakokaasut yltävät jo miltei
29839: tämä uudistus vieläkään takaa mahdollisuutta kaikkialle, mutta ovat suurimmissa kaupungissa
29840: puhtaaseen ilmaan, vaikka tämän oikeuden tulisi hälyttäviä. Lyijysaasteen tuhoisat vaikutukset ovat
29841: olla itsestään selvä asia. Uusi lainsäädäntö ei siis antaneet jo vakavia varoituksia eri puolilla maail-
29842: takaa sitä periaatetta, johon tulisi pyrkiä, sillä maa tehdyissä tutkimuksissa. Yli 90 % ilman
29843: edelleenkin ilman pilaantuminen jatkuu lähes lyijysaasteesta on lyijybensiinin palamisjätettä,
29844: ennallaan. Lain määräykset eivät vielä estä saastu- joka vilkkaasti liikennöidyillä alueilla on huoles-
29845: misen lisääntymistä, eikä monimutkainen hallin- tuttava. Lyijy on neurotoksiini, joka vaikuttaa
29846: nollinen järjestely takaa parasta mahdollista tu- keskushermostoon toimintaan, toteavat tutkijat.
29847: losta käytännössä. Heidän lausuntojensa mukaan juuri lasten kehit-
29848: Liian paljon jää edelleen aukkoja, joista kirjai- tyvät aivosolut ovat herkimpiä vaurioitumaan
29849: mellisesti saaste ja myrkylliset päästöt leviävät lyijysaasteen vaikutuksesta.
29850: kaikkien hengitettäväksi. Suomi sai vasta viimei- Kuitenkin Suomessa edelleen rakennetaan las-
29851: senä teollistuneista valtioista ilmansuojelulain, tentalot, leikkipaikat ja koulut vilkkaasti liiken-
29852: vaikka asiaa oli kiirehditty jo yli vuosikymmenen nöityjen teiden ja katujen varsille. Parhaillaan
29853: ajan ja vaikka presidentti Kekkonenkin oli pai- suunnitteluasteella olevissa kaavamuutosehdo-
29854: nottanut asian tärkeyttä. Ruotsin tasoisen ilman- tuksissa noudatetaan entistä käytäntöä, jonka
29855: suojelulain aikaansaaminen olisi maksanut noin 2 mukaan leikkipuistot ja lastentarhat sijaitsevat
29856: miljardia markkaa, mutta säästöt tässä asiassa kadun varrella.
29857: maksavat sairastumisina vielä moninkertaisesti Myös uusia teitä ja valtaväyliä suunniteltaessa
29858: enemmän. Jo tällä hetkellä lasten lisääntyneet ei lainkaan oteta huomioon, että ne tulevat aivan
29859: astmasairaudet maassamme ovat hälyttävä tosi- koulujen ja lastentalojen läheisyyteen. Kuitenkin
29860: asia tilanteen korjaamiseksi. tutkittua tietoa on jo olemassa riittävästi uuden-
29861: Lain puutteellistenkin määräysten valvonta jää laisten ratkaisujen puolesta, eli sellaisten suunni-
29862: heikoksi. Siksi parannuksiin on ryhdyttävä välit- telmien toteuttamiseksi, että lapsia ja nuoria
29863: tömästi niiltä kohdin, missä puutteita edelleen voitaisiin suojata lyijysaasteen tuhoisilta vaiku-
29864: jäi lakiin. Siksi ilman saasteiden vähentämiseksi tuksilta sijoittamalla lastentalot, koulut ja leikki-
29865: on uudistuksia jatkettava välittömästi. Tutkittua paikat kauemmas liikenteen piiristä.
29866: aineistoa lainsäädännön korjaamiseksi on jo run- Ilmansuojelulain uudistuksen yhteydessä olisi-
29867: saasti olemassa, niin laajasti kansainvälistä kuin kin kiinnitettävä vakavaa huomiota niihin tutki-
29868: omassakin maassamme aikaansaatua. Tarvitaan muksiin, jotka varoittavat saasteiden vaaroista, ja
29869: hallituksen esitys eduskunnalle, jossa esityksessä lain säännöksillä ohjattava rakentamista ja suun-
29870: lain heikkoudet ehdotetaan korjattaviksi. nittelua niin, että ne vastaavat ajan vaatimuksia
29871: Esim. yleinen ilman pilaamiskielto puuttuu ja kansalaisten oikeuksia saasteettomaan ilmaan.
29872: laista. Ilmaa saastuttavia laitoksia on kaikkialla Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
29873: maassa eikä pyöreillä velvoituksilla saavuteta sel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29874: laisia tuloksia, jolhin olisi päästävä. Liikenteen
29875: 97 088300420M
29876: 770 1983 vp. - TA n:o 689
29877:
29878: että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen- turvallinen kehitys voidaan taata saasteil-
29879: piteisiin ilmansuojelulain säännösten tar- ta vapaassa påiviikodissa, leikkipaikassa ja
29880: . kis~amise~i niin, että lasten terveys ja koulussa.
29881:
29882: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
29883:
29884: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Pirkko Turpeinen
29885: Ensio Laine ~a-Liisa SaLIUnen Pekka Leppänen
29886: Paula Eenilä Mikko Kuoppa Juhani Vähäkangas
29887: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä Osmo Vepsäläinen
29888: Lauha Männistö
29889: 1983 vp. 771
29890:
29891: Toivomusaloite n:o 690
29892:
29893:
29894:
29895:
29896: Joutsenlahti ym.: Byrokratian vähentämi:sestä kuntien va!ltion-
29897: apujen kohdalla
29898:
29899:
29900: Eduskunnal1e
29901:
29902: Koulurakentamisen valtionapujärjestelmä lie- loksetta. Vaikka asia saattaa tuntua perin vähä-
29903: nee eräs julkisen hallinnon monimutkaisimmista pätöiseltä ja merkityksettömältä, saattaisi olla
29904: aikaansaannoksista useine kymmenine eriasteisi- paikallaan jopa eduskunnankin tasolla käynnis-
29905: ne käsittely- ja päätöksentekovaiheineen. Nykyi- tää keskustelua valtionapujärjestelmien yksin-
29906: sen järjestelmän heikkoudet on yleisesti myön- kertaistamisesta ja byrokratian vähentämisestä
29907: netty ja luvattu kerta toisensa jälkeen yksin- yleensäkin.
29908: kertaistamista. Kuntien valtionosuuslain muun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29909: muassa piti yksinkertaistaa valtionapujärjestel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo--
29910: mää, mutta ainakin viimeksi annetut peruskou- muksen,
29911: lujen rakennushankkeita sekä niiden valtion-
29912: osuuksia ja lainoja koskevat kouluhallituksen että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
29913: ohjeet lisäsivät byrokratiaa entisestäänkin. Kun- piteisiin byrokratian vähentämiseksi kun-
29914: nan, kuntien keskusjärjestöjen ja valtiovallankin tien valtionapujen yleensä ja erityisesti
29915: edustajat ovat arvostelleet voimakkaasti nykyis- koulurakentamisen valtionapujen koh-
29916: tä valtionapujärjestelmää, ainakin tähän asti tu- dalla.
29917: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
29918:
29919: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
29920: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
29921: Reino Jyrkilä
29922: 772 1983 vp.
29923:
29924: Toivomusaloite n:o 691
29925:
29926:
29927:
29928:
29929: Joutsenlahti ym.: Kehitysalueiden kuntien pysyttämisestä toisessa
29930: kantokykyluokassa
29931:
29932:
29933: Eduskunnal'le
29934:
29935: Valittaessa kuntia kehitysalueisiin kuuluviksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29936: on käytetty erittäin tiheää seulaa ja harkinta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29937: on näin ollen ollut tarkkaa. Turhan takia ei muksen,
29938: mikään kunta ole kehitysaluekunnaksi päässyt.
29939: Tämän vuoksi olisikin jokaisen kehitysaluei- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
29940: siin kuuluvan kunnan kantokykyluokka jäädy- menpiteisiin kehitysalueiden kuntien
29941: tettävä korkeintaan toiseen ( 2) luokkaan, sillä kantokykyluokkien jäädyttämiseksi kor-
29942: jos kunta joutuu vielä siitäkin nousemaan, tie- keintaan toiseen luokkaan.
29943: tää se huomattavien valtionapujen saamatta
29944: jäämistä.
29945: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
29946:
29947: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
29948: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
29949: Reino Jyrkilä
29950: 1983 vp. 773
29951:
29952: Toivomusaloite n:o 692
29953:
29954:
29955:
29956:
29957: Joutsenlahti ym.: Säkylän Pyhäjärven suojelun aikaansaamisesta
29958:
29959:
29960: Eduskunnalle
29961:
29962: Pyhäjärven veden käyttämisestä on laadilttu Suunniteltu juoksutus Turun seudulle heiken-
29963: suunnitelmat, joiden mukaan järven vettä juok- täisi ammattikalastajien ansiomahdollisuuksia,
29964: sutettaisiin mm. Turun seudun raakavedeksi. vaikenttaisi järven vettä käyttävän teollisuuden
29965: Vedenottosuunnitelmia koskevat katselmusko- toimintaa sekä huonontaisi virkistyskäyttömah-
29966: koukset on juuri pidetty. Pyhäjärven ympäristö- dollisuuksia. Pyhäjärven veden johtaminen sen
29967: kunnaJt ovat pitkään ja määrätietoisesti ponnis- luonnollisen käyttöalueen ulkopuolelle heiken-
29968: telleet järven tulevaisuuden turvaamiseksi ja täisi myös merkittävästi ympäristön ja Rauman
29969: näiden käyttösuunnitelmien estämiseksi. seudun kehittämisedellytyksiä. Myöskään ei ole
29970: Pyhäjärvi on Lounais-Suomen ainoa pilaan- voitu osoittaa, että Pyhäjärvi olisi ainoa mah-
29971: tumaton suuri järvi ja yksi maan arvokkaim- dollisuus Turun seudun veden saannin turvaa-
29972: mista vesiensuojelukohteista. Sen ympärillä miseksi.
29973: olevat kunnat ja teollisuus ovat sijoittaneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29974: huomattavia summia järven suojeluun. Pyhajär- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29975: vi on myös maan tuottoisin kalajärvi. Järven muksen,
29976: suojelu on ympäristön kunnille ratkaisevan tär-
29977: keä sekä taloudellisesti että virkistäytymisen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
29978: kannalta. Rauman talousalueen kannalta on taas menpiteisiin Säkylän Pyhäjärven suoje-
29979: kysymys suorastaan elinolosuhteista. Pyhäjärven lun aikaansaamiseksi.
29980: veden tulee vastaisuudessakin riittää järven ym-
29981: päristökuntien lisäksi Rauman seudun käyttöön.
29982: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
29983:
29984: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
29985: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
29986: Vieno Eklund MarttiJ Ratu
29987: 774 1983 vp.
29988:
29989: Toivomusaloite n:o 693
29990:
29991:
29992:
29993:
29994: Joutsenlahti ym.: Karvianjoen säännöstelyn toteuttamisesta
29995:
29996:
29997: EduskunnaUe
29998:
29999: Vesiviranomaisten laatima Karvianjoen vesis- Tärkeitä ja kiireellisiä tehtäviä ovat mm.
30000: tön vesien käytön kokonaissuunnitelma valmis- - Merikarvianjoen järjestelyn ja siihen liit-
30001: tui v. 1978 ja vesihallituksen kollegio hyväksyi tyvän kalanviljelylaitoksen toteuttaminen
30002: sen v. 1979. - Isojärven säännöstelyn tarkistaminen ja
30003: Suunnitelmassa on esitetty useita säännöstely- suunniteltujen penkereiden rakentaminen
30004: ja järjestelytoimia erityisesti joen alaosalle ja - Karvianjärven ja Kirkkojärven kunnostuk-
30005: yläosalle sekä Siikaisten vesistöosalle. Näitä on sen toteuttaminen
30006: esitetty vesistön tulvahaittojen vähentämiseksi, - Siikaisten vesistöjärjestelyjen toteuttami-
30007: vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien paran- nen.
30008: tamiseksi, vesien tilan parantamiseksi sekä kala- Näillä töillä voitaisiin osaltaan olla helpotta-
30009: talouden edistämiseksi. massa Pohjois-Satakunnan vaikeaa työllisyysti-
30010: Suurten tulvien aikana peittävät vedet yh- lannetta.
30011: teensä noin 2 500 ha jokien ja järvien ranta- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
30012: peltoja. Vähäjärvisessä Satakunnassa vesistön nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30013: järvillä on suuri merkitys virkistyskäytön kan-
30014: nalta. Järvet ovat kuitenkin matalia ja usein että hallitus päättäisi kiirehtiä Kar-
30015: vesikasvillisuuden vaivaamia. vianjoen vesistön säännöstely- ja järjes-
30016: telytoimien toteuttamista.
30017: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30018:
30019: Anssi Joutsenlahti Timo Roos Urho Pohto
30020: Einari Nieminen Toivo T. Pohjala Heikki Riihijärvi
30021: Aino Pohjanoksa Timo Laaksonen Pentti Kettunen
30022: Mikko Elo Matti Kuusio Liisa Arranz
30023: Irma Rosnell Aila Jokinen Reijo Enävaara
30024: Kauko Juhantalo Lea Mäkipää Pekka Vennamo
30025: Pentti Skön
30026: 1983 vp. 775
30027:
30028:
30029: Toivomusaloite n:o 694
30030:
30031:
30032:
30033:
30034: Joutsenlahti ym.: Uppotukkien nosto-oikeuden myöntämisestä
30035: yksityisille henkilöille
30036:
30037:
30038: Eduskunnalle
30039:
30040: Vesistöihin puunkuljetusreittien varrella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30041: uponnut paljon puutavaraa, joka mätänee poh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30042: jassa, koska korjuuoikeutta ei ole kuin puu- muksen,
30043: tavaran omistavilla yhtiöillä, eivätkä ne kovin-
30044: kaan innokkaasti nosta uppotukkeja. Tämän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30045: johdosta olisi yksityisille henkilöille oman kun- uppotukkien nosto-oikeuden myöntämi-
30046: tansa alueella annettava oikeus uppotukkien seksi oman kuntansa alueella yksityisille
30047: nostamiseen. henkilöille.
30048: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
30049:
30050: Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
30051: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
30052: Mikko Vainio
30053: 776 1983 vp.
30054:
30055: Toivomusaloite n:o 695
30056:
30057:
30058:
30059:
30060: Juhantalo ym.: Isojärven säännöstelyn muuttamissuunnitelman
30061: saattamisesta vesioikeuskäsittelyyn
30062:
30063:
30064: Eduskunnalle
30065:
30066: Isojärvi on Pohjois-Satakunnan tärkein loma- rehevöitymishaitat kasvavat oleellisesti
30067: asutusjärvi. Sen rannoilla on nykyisin noin 600 järven kalatalous huononee ratkaisevasti
30068: loma-asuntoa. lukuisilla ranta-asunnoilla avovesialue siir-
30069: Apulaisoikeuskansleri on äskettäin katsonut, tyy satojen metrien päähän.
30070: että Isojärveä on säännösteltävä vuonna 1949 Vesipiiri on laatinut suunnitelman Isojärven
30071: annetun lupapäätöksen mukaisesti. Tämä lupa- järjestelyn muuttamisesta. Suunnitelman tarkoi-
30072: päätös perustuu noin 50 vuotta sitten laaditruun tuksena on taata arvokkaan järven moninaiskäy-
30073: suunnitelmaan, jonka mukaan järven veden pin- tön mahdollisuudet sekä estää järven tuhoutumi-
30074: taa lasketaan noin metrillä, kesäisin keskimäärin nen. Suunnitelma on jo toista vuotta ollut val-
30075: 0,6-0,8 m. Kesäveden korkeuden alentaminen miina vesihallituksessa. Valtioneuvosto on oi-
30076: on lupapäätöksessä perustunut ensisijaisesti luon- keuttanut vesihallituksen hakemaan vesioikeuden
30077: nonheinän saamiseen rantaniityiltä ja on siten lupaa suunnitelmalle. Maa- ja metsätalousminis-
30078: tavoitteeltaan vanhentunut. teriön pyynnöstä vesihallitus ei kuitenkaan ole
30079: Käytännössä vuoden 1949 lupapäätöksen nou- vienyt asiaa vesioikeuteen. Syntynyt tilanne on
30080: dattaminen johtaa vesiviranomaisten mukaan johtamassa Isojärven tuhoon.
30081: Isojärven tuhoutumiseen. Tällöin mm: Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
30082: - järven pinta-ala pienenee kesäaikana 39 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30083: km 2 :stä 28 km 2 :iin.
30084: - kesäajan keskiveden korkeus laskisi jo 20 että hallitus päättäisi kiirehtiä IsoJärven
30085: vuotta vallinneesta tasosta 0,8-1,0 m Järjestelyn muuttamissuunnitelman saat-
30086: syntyy noin 1 100 ha:n vesijättöalue tamista vesioikeuskäsittelyyn.
30087: - syntyneet matalat lahdet kasvavat umpeen
30088:
30089: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30090:
30091: Kauko Juhantalo Irma Rosnell Aino Pohjanoksa
30092: Timo Roos Aila Jokinen Mikko Elo
30093: Anssi Joutsenlahti Toivo T. Pohjala Matti Kuusio
30094: Einari Nieminen Timo Laaksonen Lea Mäkipää
30095: 1983 vp. 777
30096:
30097: Toivomusaloite n:o 696
30098:
30099:
30100:
30101:
30102: Juhantalo: Ilvesjoen perkaustöiden aloittamisesta
30103:
30104:
30105: Eduskunnalle
30106:
30107: Karvian ja Jalasjärven kunnissa SIJaitsevan rannettaisiin hyötyaluetta huomattavasti laajem-
30108: Ilvesjoen perkaushanke, jonka kokonaiskustan- man alueen viljelymahdollisuuksia ja lisäksi kul-
30109: nusarvio vuoden 1982 hintatason mukaan on kuyhteyksiä useilla yksityis- ja paikallisteillä, jot-
30110: 2,55 milj. mk on edistynyt siihen vaiheeseen, ka nykyisin säännöllisesti tulevat tulvan katkaise-
30111: että hankkeesta on pidetty vesioikeudellinen kat- miksi.
30112: selmustoimitus vuonna 1982. Vesioikeuden pää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
30113: tös hankkeesta on vielä tulematta. Perkauksen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30114: hyötyalue on 423 hehtaaria, josta peltoa on noin
30115: 300 hehtaaria ja hyötyalue jakaantuu lähes 150 että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n 11-
30116: maanomistajan kesken. vesjoen perkaustöiden aloittamisen kii-
30117: Ilvesjoen vaikutusalueella tulvat ovat nykyisin rehtimiseksi.
30118: hyvin vaikeita ja jokavuotisia. Perkauksella pa-
30119:
30120: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
30121:
30122: Kauko Juhantalo
30123:
30124:
30125:
30126:
30127: 98 088300420M
30128: 778 1983 vp.
30129:
30130: Toivomusaloite n:o 697
30131:
30132:
30133:
30134:
30135: Jyrkilä ym.: ManttaaUmaksujen poistamisesta
30136:
30137:
30138: Eduskunnalle
30139:
30140: ManttaaUin pannun maan omistajat ja hal- teisöjen tukemista pakollisesti kerättyjen mant-
30141: tijat joutuvat vuosittain manttaaUkokouksessa taalimaksujen lahjoituksilla ei voitane pitää
30142: päätettävän manttaalimaksun suorittamaan. nykyaikana enää tarkoituksenmukaisena.
30143: Koska manttaalimaksuista kertyvät varat mant- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30144: taalikokousten päätöksillä myönnetään avustuk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30145: sina hyvinkin erilaatuisiin tarkoituksiin ja pää- sen,
30146: töksentekoon osallistuu vain hyvin harvalukui-
30147: nen joukko, niin näin ollen manttaaUkunnan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30148: kautta tapahtuvaa erilaisten yhdistysten ja yh- manttaalimaksujen kokonaan poistt:~mi
30149: seksi.
30150: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
30151:
30152: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
30153: Urpo Leppänen Urho Pohto Kerttu Törnqvist
30154: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Jouko Tuovinen
30155: Vieno Eklund Liisa Arranz Pentti Skön
30156: 1983 vp. 779
30157:
30158: Toivomusaloite n:o 698
30159:
30160:
30161:
30162:
30163: Järvisalo-Kanerva: Manttaalimaksujen ja koiraveron kannon siir-
30164: tämisestä verotoiroistoille
30165:
30166:
30167: Eduskunnalle
30168:
30169: Valtion- ja kunnallisverotoimistojen yhdistä- nan käännyttävä perimistä suorittavien viran-
30170: minen ja tässä yhteydessä tapahtunut verotoi- omaisten puoleen. Toisin sanoen tehdään siis
30171: men keskittäminen yhdeksi verotusta ja veron- kaksinkertaista työtä koko ajan.
30172: kantoa koskevaksi yks~köksi on osoittautunut Siirtämällä manttaalimaksu ja koiravero ve-
30173: varsin tarkoituksenmukaiseksi ja monelta kan- rotoimistoille päästäisiin tästä kaksinkertaisesta
30174: nalta perusteiloksi toimenpiteeksi. Sama kos- työstä. Toimistojen työmäärä luonnollisesti ka&-
30175: kee metsänhoitomaksujen kantoa. Verotoimis- vaisi, mutta ei kuitenkaan läheskään sillä mää-
30176: tot kantavat metsänhoitomaksut muiden vero- rällä, jolla kuntien työmäärä vähenisi. Paitsi
30177: jen yhteydessä ja tilittävät perimänsä maksut sitä että verotoimistoilla on erikoiskoulutuksen
30178: sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksille. Tämä on saanutta henkilökuntaa, joka hallitsee verotus-
30179: osoittautunut käteväksi tavaksi eikä siitä ole asiat, päästäisiin kirjoittamasta kaksinkertais·ia
30180: ollut suuriakaan hankaluuksia kummallekaan veronkantoluetteloita ja verolippuja. Parilla
30181: osapuolelle. sara!k.keella täydennetty veronkantoluettelo olisi
30182: Kunnat kantavat edelleen manttaalimaksut riittävä. Sama koskee verolippuja.
30183: ja koiraveron, jo~ka jätettiin veronuudistuksen Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
30184: ulkoouolelle. Tämä on osoittautunut varsin han- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30185: kalaksi ja työtä aiheuttavaksi, koska kuntien
30186: täytyy tehdä ylimääräiset kantoluettelot samoin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30187: kuin kirjoittaa näitä maksuja varten erilliset manttaalimaksujen ja koiraveron peri-
30188: veroliput. Maksamattornia veroja ja ma!ksuja misen siirtämiseksi valtion verotoimis-
30189: ulosmitattaessa on sekä verotoimiston että kun- tojen työtehtäviin.
30190: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30191:
30192: Riitta Järvisalo-Kanerva
30193: 780 1983 vp.
30194:
30195: Toivomusaloite n:o 699
30196:
30197:
30198:
30199:
30200: Järvisalo-Kanerva ym.: Längelmäveden, Mallasveden ja Pätkäne-
30201: veden sekä niihin laskevien vesireittien säilyttämisestä puh-
30202: taana
30203:
30204:
30205: Eduskunnalle
30206:
30207: Pirkanmaan Längelmäveden, Mallasveden, metsien lannoituksen, synteettisten pesuainei-
30208: Hauhon ja Pälkäneveden reitit yhdessä muo- den, asutusjätteiden ym. Hs·ätessä jatkuvasti
30209: dostavat Etelä-Suomen suurimman puhtaan ve- vesistön jätekuormitusta.
30210: sistökokonaisuuden, joka on toistaiseksi säily· Maallamme ei ole varaa lisätä saastuneiden
30211: nyt ·lähes luonnontilaisena. Vesistöillä on valta- vesistöjen määrää, vaan kaikin käytettävissä
30212: kunnallisestikin katsoen suurta merkitystä vir- olevin keinoin tulisi suojeLla puhtaana säilyneitä
30213: kistyskäyttökohteena, mutta ennen kaikkea ne vesistöjä ja tehostaa jo saastuneitten vesistöjen
30214: ovat merkittäviä jatkuvasti lisääntyvän puhtaan puhd~s.tamistoimenpiteitä.
30215: veden tarpeen hankinta:kohteena. Tällä hetkellä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30216: mm. Tampereen ja Valkeakosken kaupungit ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30217: useat Pirkanmaan kunnat käyttävät tämän ve- muksen,
30218: sistön vesivaroja juomavetenä.
30219: Kaikki nämä lähialueiden kunnat ovat pitkän että hallitus ryhtyisi kiireisiin erztyts-
30220: tähtäyksen vedenharrkintasuunnitelmissaan tur- toimenpiteisiin Längelmäveden, Mallas-
30221: vautuneet edellä mainitun vesistön vesivaroihin veden ja Pälkäneveden sekä niihin tule-
30222: ja jo esittäneet huolestumisensa vesistön tilan vien vesireittien säilyttämiseksi puhtaina
30223: kehityksestä sekä vedenpinnan jatkuvasta las- ja vesistöihin virtaavien mm. uitosta va-
30224: kusta. pautuneiden jokien ( esim. Pälkäneen
30225: TutJkimusten mukaan edellä mainitun vesis- Kyllönjoki) kunnostamiseksi entiselleen
30226: tön saastekuormitus tulee kuitenkin huolestut- lohi- ja siikapitoisiksi vesiksi.
30227: tavasti lisääntymään teollisuuden, peltojen ja
30228: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30229:
30230: Riitta Järvisalo-Kanerva Reijo Lindroos Jorma Rantanen
30231: 1983 vp. 781
30232:
30233:
30234: Toivomusaloite n:o 700
30235:
30236:
30237:
30238:
30239: Kanerva ym.: Kunnan verotulojen saattamisesta ratkaisevaan
30240: asemaan kuntien kantokykyluokitusta muutettaessa
30241:
30242:
30243: Eduskunnalle
30244:
30245: Pienkuntia on maassamme 180 eli 40 pro- maassa valtionavun osuus kunnissa oli 1 766
30246: senttia kunnista. Eniten näitä pieniä kunria markkaa per asukas. Pienkuntavaltaisessa Varsi-
30247: on Turun ja Porin läänissä, jossa on peräti 56 nais-Suomessa on kuitenkin pieniä kuntia, jotka
30248: alle 4 000 asukkaan kuntaa. jäivät alle 700 markkaa per asukas. Alle 1 000
30249: Kunnallisten palvelujen rahoittaminen aiheut- markan kuntia löytyy useita. V aitio on toisin
30250: taa pienille kunnille niiden voimavaroihin näh- sanoen tullut pisimmälle vastaan niitä kuntia,
30251: den poikkeuksellisen korkean rasituksen. Talou- jotka ovat lisänneet ja tarjonneet yhä moni-
30252: delliset vaikeudet ovat sen vuoksi viime aikoi- puolisempia palveluja kuntalaisille. Samanaikai-
30253: na voimakkaasti ahdistaneet pienkunrt:ia. Kär- sesti kuitenkin sellaiset kunnat, jotka ovat vä-
30254: jistyneimmillään asiat on nähty kantokykyluo- häisten verotulojen ja heikon taloudellisen ase-
30255: kituksen epäoikeudenmukaisuuksissa sekä eri mansa takia pidättäytyneet palvelujen kasvatta-
30256: tyyppisten rahoitusavustusten jaoissa. misesta, ovat jääneet ilman valtionosuuksia.
30257: Kantokykyluokka määrää prosentin, jonka Pienten kuntien kantokykyluokka on täten
30258: mukaan kunta saa valtionosuutta menoihinsa. noussut kohtuuttoman korkeaksi.
30259: Luokka määräytyy monimutkaisen laskennan ja Uuden luokituksen tulisi pohjautua kuntien
30260: useiden tekijöiden vaikutuksesta. Kaikkein suu- verotuloihin. Luokituksen uudistus ei merkitsisi
30261: rin tekijä luokituslaskennassa on kunnan saa- valtion menojen kasvua.
30262: man valtionosuuden määrä asukasta kohti. Pai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30263: noarvoltaan valtionosuuden määrä per asukas nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30264: on luokituksessa noin 80 prosenttia. muksen,
30265: Pienten kuntien verotulot asukasta kohti
30266: ovaJt 28 prosenttia keskimääräistä alhaisemmat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30267: Veroäyrin keskihinta on noussut pienkunnissa kantokykyluokituksen uudistamiseksi si-
30268: korkeammalle kuin muissa kunnissa. ten, että kunnan verotulot olisivat rat-
30269: Kantokykyluokitus on sen laatuinen, että ta- kaisevia, kun kantokykyluokkia määritel-
30270: saus ei ole onnistunut. 1980-luvun alussa koko lään.
30271: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
30272:
30273: Ilkka Kanerva Anna-Liisa Jokinen
30274: Heikki Perho Liisa Hilpelä
30275: 782 1983 vp.
30276:
30277: Toivomusaloite n:o 701
30278:
30279:
30280:
30281:
30282: Kettunen ym.: Kainuun alueen siirtämisestä ensimmäiseen kal-
30283: leusluokkaan
30284:
30285:
30286: Eduskunnalle
30287:
30288: Paikkakuntakalleusluokituksen epämaara1syys nuksia, pitkästä talvesta johtuen lämmiJtyskus-
30289: ja epäloogisuus aiheuttaa monia harmeja valta- tannukset ovat suuremmat kuin eteläisissä kau-
30290: kuntamme sisällä. pungeissamme ja muutenkin etäisyydet ovat pit-
30291: Kalleusluokitus vaikuttaa mm. palkkoihin ja kät ja kustannustekijät ova1t erilaiset rintamai-
30292: eläkkeisiin. hin verrattuna. Koko Kainuu kuuluu edellä ku-
30293: Ei voi olla oikein, että kunnan rajan toisella vailtuun alueeseen.
30294: puolen eläkeläinen saa käteensä huomattavasti Ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
30295: pienemmän eläkkeen kuin toisella puolen rajaa väksyttäväksi toivomuksen,
30296: asuva.
30297: Kehitysalueiden ja Itä-Suomen kunnat on että hallitus ryhtyisi toimiin koko
30298: yleisesti määrätty kuuluviksi II kalleusluok- Kainuun alueen muuttamiseksi kuulu-
30299: kaan. Tämä ei millään järjellä ajateltuna voi olla maan ensimmäiseen kuntakalleusluok-
30300: oikein. Syrjäisille alueille jo yksistään kuljetet- kaan.
30301: tavien tavaroiden rahdit aiheuttavat lisäkustan-
30302: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
30303:
30304: Pentti Kettunen Pentti Skön Liisa Arram
30305: Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara J. Juhani Kortesalmi
30306: Reino Jyrkilä Mikko Vainio
30307: 1983 vp. 783
30308:
30309: Toivomusaloite n:o 702
30310:
30311:
30312:
30313:
30314: Kettunen ym.: Oulujokivarren kuntien ja asukkaiden mene-
30315: tysten korvaamisesta
30316:
30317:
30318: Eduskunnalle
30319:
30320: Pohjoisen asukkaat ovat joutuneet uhraamaan Oulujokivarren kunnat ja ihmiset eiväit ole
30321: rikkaat kalajokensa ja toimeentulonsakin valta- kuitenkaan antautuneet ylivoiman edessä vaan
30322: kuntamme kokonaisedun nimissä. Koskiosuuk- ovat aivan oikeutetusti ryhtyneet vaatimaan oi-
30323: sia on viety lakia tietämättömiltä laittomasti ja keuksiaan. Tämä tapahtuu ns. Oulujoki-työryh-
30324: suuremman voiman oikeudella. Korvauskäsitte- män toimesta.
30325: lyt ovat kestäneet vuosikymmeniä ja korvaukset Koska asia on hyvä ja kannatetltava, että Ou-
30326: ovat olleet naurettavia tai sitten niitä ei ole lujokivarren kunnat ja asukkaat saisivat koh-
30327: maksettu ollenkaan. tuulliset korvaukset menetyksistään, ehdotam-
30328: Oulujoen varren kuntien asukkaat ovaJt yk&i me kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
30329: esimerkki suoritetusta riistosta, joka jatkuu toivomuksen,
30330: edelleenkin. Oulujoki Oy:n tuottama sähkö
30331: viedään polkuhinnalla etelään ja näin kierretään että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
30332: alueen kunnille kuuluvia verotuloja. Samalla on miin Oulujokivarren kuntien ja asukkai-
30333: aiheutettu suuri taloudellinen vahinko alueen den kokemien menetyksien korvaami-
30334: asukkaille. seksi Oulujoki-työryhmän esitysten mu-
30335: kaisesti.
30336: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
30337:
30338: Pentti Kettunen Aarno von Bell Mikko Vainio
30339: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi
30340: Reino Jyrkilä Pentti Skön Reijo Enävaara
30341: 784 1983 vp.
30342:
30343: Toivomusaloite n:o 703
30344:
30345:
30346:
30347:
30348: Komsi ym.: Korvaamattomien vesialueiden säilyttämisestä raken-
30349: tamattomina
30350:
30351:
30352:
30353: Eduskunnalle
30354:
30355: Jokien ja koskien suojelua ei ole Suomessa "Laki vesilain muuttamisesta
30356: vielä järjestetty millään tavalla. Ainoat suojel-
30357: lut joet tai kosket sijaitsevatkin perustetuissa Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19
30358: luonnon- ja kansallispuistoissa. Vesioikeudelli- päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain
30359: sessa intressivertailussa koskien suojelu taas (261/61) 2 luvun 5 §:ään uusi 2 momentti
30360: lähes poikkeuksetta häviää jollekin joen käyt- seuraavasti:
30361: töä 'koskevalle taloudelliselle intressille, etenkin
30362: voimataloudelle. 2 luku. Yleiset säännökset rakentamisesta
30363: Kuitenkin vesilain periaatteet edeLlyttävät, vesistöön.
30364: ettei sellaista vesivoiman käyttöönottoa sallita, 5 §
30365: jota yleinen tarve ei vaadi ja josta aiheutuu
30366: enemmän haittaa kuin hyötyä. Ehdoton edel- Tämä koskee myös sellaisten yleisen ympäris-
30367: lytys on, etteivät hankkeen vaikutukset ylitä tönsuojeluedun kannalta arvokkaiden vesialuei-
30368: vesilain 2 luvun viidennessä pykälässä mainit- den rakentamista tai muuta käyttämistä, joiden
30369: tua haitan tasoa eli "vaaranna yleistä tervey- käytön edellytyksistä on lailla erikseen sää-
30370: dentilaa, aiheuta huomattavia ja laajalle ulot- detty.
30371: tuvia muutoksia ympäristön luonnonoloissa tai
30372: huononna suuresti paikkakunnan asutus- ja elin- Laki yleisen ympäristönsuojeluedun kannalta
30373: keino-oloja". arvokkaiden vesialueiden käytöstä
30374: Pykälän nojalla tehdyt ratkaisut voivat olla
30375: epäjohdonmukaisia ja sen ahdas tulkinta saat- Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
30376: taa myös antaa aihetta arvosteluun. Sen vuoksi
30377: pykälää olisi selvennettävä luettelemalla erillis- 1 §
30378: laissa ne vesialueet, joilla on ympäristönsuojelun Seuraavat vesistöt tai niiden osat ovat vesi-
30379: kannalta huomattava merkitys ja joiden raken- lain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettuja yleisen ympä-
30380: taminen aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulot- ristönsuojeluedun kannalta arvokkaita vesialuei-
30381: tuvia muutoksia ympäristön luonnonoloissa. ta, joihin ei saa myöntää lupaa voimalaitoksen
30382: Kosken tai joen suojelun lähtökohtana olisi rakentamiseen: (luettelo kohteista)."
30383: siis sen rakentamista koskevan käyttöoikeuden Menettely siirtäisi suojelua ja rakentamista
30384: epääminen. Koskea tai jokea ei siten sellaise- koskevan päätöksenteon valtioneuvostolle ja
30385: naan pysyvästi rauhoiteta, vaan päätetään, että eduskunnalle vesilain säännösten perusteella.
30386: tietyt rakentamistoimet aiheuttavat vesilain 2: Tällöin edullisuusvertailun arvosidonnaisia seik-
30387: 5 §:ssä -tarkoitettua haittaa. Jos rakentamis- tai koja, kuten vaikeasti rahassa arvioitavia ympä-
30388: muilla toimilla ei ole edellä mainittuja vaiku- ristöarvoja ja vesilain joustavia oikeuskäsitteitä
30389: tuksia, ei jokea tai koskea voitaisi rauhoittaa. (yleinen etu, huomattava haitta, ilmeinen va-
30390: Rauhoitus saattaisi myös la!kata, jos joen dla hinko) harkitsisivat toimielimet, joilla on yh-
30391: olennaisesti muuttuisi. teiskunnassa parlamentaarinen vastuu. Valtio-
30392: Käytännössä tarvittavat lain muutokset muo- neuvosto on myös sopivin harkitsemaan vesi-
30393: dostuisivat seuraaviksi: lain 2 luvun 6 §:n edellyttämää yleistä raken-
30394: 1983 vp.- TA n:o 703 785
30395:
30396: tamistarvetta. Yleinen tarve voi johtua esimer- siä. Korvausta maksetaan vain sellai~en oikeu-
30397: kiksi maan energiahuollon vaatimuksista ja den rajoittamisesta, jonka käyttämiseen on mah-
30398: alue- tai työllisyyspoliittisista seikoista. Ener- dollista saada lupa.
30399: giahuolto ei tänään enää ole riippuvainen vesi- Edellä esitetty aloite on käsitelty ja hyvak-
30400: voimasta ja vesivoiman rakentamisella voidaan sytty Eduskunnan Ympäristö- ja luontoryhmän
30401: saada aikaan vain kalliita ja tilapäisiä työpaik- johtokunnassa.
30402: koja. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30403: Valtioneuvoston Vuotos-päätös ja lakiesitys tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30404: Ounasjoen suojelemiseksi ovat jo osoitus vesi- sen,
30405: oikeuksien harkintavallan siirtymisestä poliitti-
30406: sille elimille. Menettelyn tulisi meilläkin olla että hallitus pikaisesti valmistelisi ja
30407: sama kuin Ruotsissa, jossa luvan rakentamiseen antaisi eduskunnalle sellaisen esityksen
30408: antaa valtioneuvosto. Luvan epääminen ei mer- vesilain muuttamisesta sekä ympäristön-
30409: kitse korvausta. suojelun kannalta arvokkaiden vesialuei-
30410: Vesilain säädoksistä ei myöskään meillä ai- den suojelusta, jolla turvattaisiin korvaa-
30411: heudu velvollisuutta korvata joen tai kosken mattoman arvokkaiden vesialueiden säi-
30412: rakentamisen epäämisestä aiheutuvia menetyk- lyminen rakentamattomina.
30413: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 19'83
30414:
30415: Ville Komsi Saara-Maria Paakkinen Liisa Jaakonsaari
30416:
30417:
30418:
30419:
30420: 99 088300420M
30421: 786 1983 vp.
30422:
30423: Toivomu!laloite mo 704
30424:
30425:
30426:
30427:
30428: Kortesalmi ym.: Valtuustossa edustettuna ol'evan rekisteröidyn
30429: puolueen oikeuttamisesta kunnanhallituksen jäsenyyteen
30430:
30431:
30432: Eduskunnalle
30433:
30434: Kunnalliselämässä on välttämätöntä se, että tus kunnallisvaltuustossa, tulee saada vähintään
30435: jokaisella valtuustossa mukana olevalla poliitti- yksi jäsen kunnallishallitukseen.
30436: sella ryhmittymällä eli rekisteröidyn puolueen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30437: valtuustoryhmällä on edustus kunnallishallituk- noittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30438: sessa. Jos edustusta ei ole, on valtuutettu tai muksen,
30439: pieni valtuustoryhmä kuin "pimeässä säkissä".
30440: Tämä ei voi olla oikean kansanvallan tarkoitus. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
30441: Kaikkien on päästävä vaikuttamaan jo asioiden kunnallislain muuttamiseksi sellaiseksi,
30442: valmisteluun kunnallishallituksessa. Siksi kun- että jokaisesta rekisteröityyn puoluee-
30443: nallislakiin on saatava aikaan tätä tarkoittava seen kuuluvasta valtuustossa olevasta
30444: asianmukainen muutos, ts. sellainen muutos, poliittisesta ryhmittymästä on saatava
30445: että jokaisesta valtuustoryhmästä, jolla on edus- vähintään yksi jäsen kunnanhallituk-
30446: seen.
30447: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
30448:
30449: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
30450: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
30451: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
30452: Pekka Vennamo
30453: 1983 vp. 787
30454:
30455: Toivomusaloite n:o 705
30456:
30457:
30458:
30459:
30460: Kortesalmi ym.: Poliisilainsäädännön uudistamisesta rikostutkin-
30461: nan kehittämiseksi
30462:
30463:
30464: Eduskunnalle
30465:
30466: Suomen Rikospoliisiliitto r.y:n Hittovaltuus- mm. poliisilainsäädäntöä siten, että rikospolii-
30467: ton yksimielisen käsityksen mukaan rikostutki- sinimike palautetaan poliisiasetukseen, sisä-
30468: jain aseman korjaamisen ja kohentamisen vii- asiainministeriön poliisitoimistossa ja lääninhal-
30469: meiset hetket ovat käsillä, mikäli tarkoituksena litusten poliisitoimistoissa otetaan käyttöön
30470: on huolehtia kansalaisten oikeusturvasta. organisaatio ja työnjako, jossa rikospoliisitoimi
30471: Rikostutkijoiksi erikoistuviksi ei tänä päivänä tulee selkeästi näkyviin, ja rikospoliisiasioita
30472: löydy halukkaita poliisikokemusta omaavista hoitamaan hankitaan niihin perehtynyttä hen-
30473: järjestyspoliisimiehistä. Tärkeimpänä syynä tä- kilöstöä.
30474: hän haluttomuuteen on kokonaisansioiden tun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30475: tuva putoaminen rikospoliisitehtäviin siirryt- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30476: täessä. muksen,
30477: Liittovaltuusto katsoo, että kansalaisten oi-
30478: keusturvaan kuuluu saada rikostutkinnassakin että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
30479: ammattimiehen palveluja kaikkialla valtakun- poliisilainsäädännön korjaamiseksi ja po-
30480: nassa. Jokaiseen poliisipiiriin on saatava rikos- liisien palkkauksen järjestämiseksi sille
30481: tutkintaan erikoistuneita rikospoliisimiehiä suo- tasolle} että rikostutkinnan kehitys ja
30482: rittamaan rikostutkintaan kuuluvia tehtäviä. soveliaiden ammattimiesten eteneminen
30483: Tavoitteen saavuttamiseksi on muutettava urallaan taataan.
30484: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
30485:
30486: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
30487: Mikko Vainio Pentti Skön Lea Mäkipää
30488: Vieno Eklund Veikko Vennamo
30489: 788 1983 vp.
30490:
30491: Toivomusaloite n:o 706
30492:
30493:
30494:
30495:
30496: Kortesalmi ym.: Jätevesimaksun perimisestä pihanurmikkojen ym.
30497: kasteluvedestä
30498:
30499:
30500: Eduskunnalle
30501:
30502: Maassamme voimaan saatettu pakollinen jäte- kasteluveden maaran laskemiseksi ja siiJtä ve-
30503: vesimaksu on aiheuttanut oikeutettua tyyty- loittamisesta luopumiseksi.
30504: mättömyytttä erityisesti omakotitalojen ja mui- Kaiken kaikkiaan on siis erittäin perusteltua
30505: den vastaavanlaisten kiinteistöjen omistajissa muuttaa jätevesimaksusäännöstöä niin, että jä-
30506: siitä syystä, että nämä ovat joutuneet maksa- tevesimaksua ei peritä kasteluvedestä, vaan
30507: maan jätevesimaksua usein siitä huomattavasta ainoastaan siitä vedestä, joka todella menee
30508: vesijohtoveden määrästä, jonka he kesäisin jätevesiputkistoon ja puhdistuslaitosta rasitta-
30509: käyttävät kotipihaosa nurmikon, juurikasvi- maan.
30510: maan ja puutarhan kasteluun. Tämä vesihän ei Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30511: mene jätevesiputkistoon eikä myöskään jäte- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30512: vesien puhdistamoa rasittamaan, vaan imeytyy muksen,
30513: maahan. Ei siis ole oikein eikä kohtuullista,
30514: että tällaisesta vedestä on maksettava jätevesi · että hallitus ryhtyisi toimiin jätevesi-
30515: maksua. maksua koskevien säännösten muutta-
30516: Nurmikon, kasvimaan ja puutarhan kaste- miseksi niin, että omakotitalojen ja
30517: luun käytetyn veden määrä on tiettävästi san- muidenkin kiinteistöjen pihanurmikon,
30518: gen helppo laskea, kun vuotuiseen kotitalou- juurikasvi- ja puutarhamaan kasteluun
30519: den normaalikulutukseen lisätään kesäkuukau- kesäisin käytetystä vesijohtovedestä ei
30520: sina käytetty ylimääräinen vedenkulUJtus, sillä kuluttajalta peritä jätevesimaksua, vaan
30521: talvikuukausinahan ei tällaista kasteluvettä käy- että jätevesimaksu peritään vain put-
30522: tetä eikä tarvita. Siispä ei pitäisi olla edes eri- kistoon ja puhdistamoon todella mene-
30523: tyisiä teknisiä eikä matemaattisia vaikeuksia västä jätevedestä.
30524: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1983
30525:
30526: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Pekka Vennamo
30527: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
30528: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Vieno Eklund
30529: Veikko Vennamo
30530: 1983 vp. 789
30531:
30532: Toivomusaloite n:o 707
30533:
30534:
30535:
30536:
30537: Kortesal_mi ym.: Pohjanlahden rannikon maan kohoamisesta syn-
30538: tyneiden poukamien ja Iammikoiden saattamisesta meren
30539: yhteyteen vesitalouden kehittämiseksi
30540:
30541:
30542: Eduskunnalle
30543:
30544: Maan kohoamisen seurauksena muodostuu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30545: Pohjanlahden rannikkoalueelia rantaviivan yh- muksen,
30546: teyteen poukamia ja lammikkoja, joissa vesi
30547: pilaantuu. Tästä on haittaa kalataloudelle. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
30548: Nämä lammikot ja poukamat pitäisi väylien Pohjanlahden rannikolla tapahtuvan
30549: avulla avata laajemman veden yhteyteen, jotta maan kohoamisen synnyttämien pouka-
30550: veden pilaantuminen niissä estettäisiin ja taat- mien ja lammikkojen saattamiseksi riit-
30551: taisiin kalankasvatukselle ja kalavesien hoidolle ~ävien väylien avulla meren yhteyteen,
30552: paremmat edellytykset. totta veden pilaantuminen estettäisiin ja
30553: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- taattaisiin kalataloudelle paremmat ke-
30554: hittymisedellytykset.
30555: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
30556:
30557: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
30558: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
30559: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Pekka Vennamo
30560: 790 1983 vp.
30561:
30562: Toivomusaloite n:o 708
30563:
30564:
30565:
30566:
30567: Kortesalmi ym.: Eläkeläisten ja sotaveteraanien metsästyslupa-
30568: maksujen alentamisesta valtion mailla tapahtuvan metsästyk-
30569: sen osalta
30570:
30571:
30572: Eduskunnalle
30573:
30574: Maamme eläkeiåiset ja sotien veteraanit ovat saavathan metsähallituksen virkamiehetkin ja
30575: monessa tapauksessa vielä suurissa taloudelli- metsurit 50 % :n alennuksen metsästyskortista
30576: sissa vaikeuksissa. He elävät kohtuuttoman pie- valtion maille.
30577: nen eläkkeen varassa. Siksi yhteiskunnan olisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30578: eri 'tavoin helpotettava heidän asemaansa. Yh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30579: teiskunnan olisi annettava eläkeläisille ja sotien muksen,
30580: veteraaneille erilaisia alennuksia. Veteraanien
30581: piirissä onkin herännyt ajatus, että esim. val- että hallitus ryhtyisi tozmun, ;otta
30582: tion maille myönnettäisiin eläkeläisille ja sotien eläkeläisille ia sotien veteraaneille annet-
30583: veteraaneille 50 % :n alennus metsästyslupiin, taisiin mahdollisuus saada 50 %:n alen-
30584: nus metsästysluvista valtion maille.
30585: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1983
30586:
30587: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
30588: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
30589: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Pekka Vennamo
30590: 1983 vp. 791
30591:
30592: Toivomusaloite n:o 709
30593:
30594:
30595:
30596:
30597: Koskenniemi ym.: Maanalaisten öljysäiliöiden pakollisten määrä-
30598: aikaistarkastusten lainsäädännöllisestä järjestämisestä
30599:
30600:
30601: Eduskunnalle
30602:
30603: Maassamme on 160 000-170 000 maan- hentää oleellisesti säiliöiden syöpymisestä ja
30604: alaista öljysäiliötä, joista vanhimmat ovat olleet vaurioitumisesta aiheutuvaa öljyvahinkovaaraa.
30605: maahan kaivettuina yli kolmekymmentä vuotta. Työryhmän mukaan myöhemmin tulisi harkita
30606: Säiliöiden rakenteesta, kunnosta tai vuodoista kaikkien maanalaisten öljysäiliöiden määräai·
30607: ei ole saatavissa tarkkoja tietoja. öljyvuotoja kaistarkastusta, mikäli vuodoista näyttää syn-
30608: on kuitenkin silloin tällöin päässyt tapahtu- tyvän vakavia ympäristöhaittoja. Työryhmä on
30609: maan, ja asiantuntijoiden arvioiden mukaan myös arvioinut, että öljysäiliöiden puhdistami-
30610: suurena vaarana on, että vuodot tulevat lisään- seen ja tarkistamiseen tarvittavat laiteinves-
30611: tymään vanhimpien öljysäiliöiden kuluessa puh- toinnit tärkeillä pohjavesialueilla olevien säi-
30612: ki. Tällöin ne aiheuttavat monilla alueilla va- liöiden osalta ovat noin 5 milj. markkaa ja
30613: kavan uhan pohjavesille. Pitkään on maassamme kaikkien öljysäiliöiden osalta noin 50 milj.
30614: keskusteltu maanalaisten öljysäiliöiden vaaroista, markkaa.
30615: mutta toimiin ei ole tartuttu. Tehokas valvon- Maanalaisten öljysäiliöiden muodostaessa yhä
30616: tajärjestelmä on vielä luomatta. Paitsi ympä- pahenevan ympäristönsuojeluongelman maas-
30617: ristön suojelemiseksi se olisi tarpeen myös samme ehdotammekin eduskunnan hyväksyttä-
30618: siksi, että pientenkin säiliöiden omistajille sä- väksi toivomuksen,
30619: lY'ttyvät melkoiset vahingonkorvaukset, mikäli
30620: vuodot aiheuttavat vahinkoa. Asiantilan korjaa- että hallitus antaisi eduskunnalle pi-
30621: minen on siis kaikille eduksi. kaisesti esityksen laiksi maanalaisten
30622: Teknillisen tarkastuslaitoksen työryhmä on öliysäiliöiden pakollisista määräaikaistar-
30623: kesällä 1979 saanut valmiiksi ehdotuksensa kastuksista siten, että koko maan öliy-
30624: maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkas- säiliöt saatettaisiin tehokkaaseen valvon-
30625: tuksen saattamiseksi pakolliseksi tärkeillä poh- taan ilman, että omakotitaloien omista-
30626: javesialueilla. Työryhmä on katsonut, että mää- iille siitä koituu merkittäviä kustannuk-
30627: räaikaistarkastuksin ja niiden tulosten perus- sia.
30628: teella määrätyin käyttörajoituksin voidaan vä-
30629: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
30630:
30631: Niilo Koskenniemi Timo Laaksonen Anna-Liisa Jokinen
30632: Heikki Mustonen Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi
30633: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Terho Pursiainen
30634: Osmo Vepsäläinen Esko Helle Juhani Vähäkangas
30635: 792 1983 vp.
30636:
30637: Toivomusaloite n:o 710
30638:
30639:
30640:
30641:
30642: Kulhia: Ilmansuojelulain mukaisten ilman laatua koskevien nor·
30643: mien aikaansaamisesta
30644:
30645:
30646: Eduskunnalle
30647:
30648: Ilmansuojelulaki tuli voimaan lokakuun alus- määräykset veivoittaisivat ja ohjaisivat muun
30649: ta 1982. Lain mukaan valtioneuvosto voi antaa muassa ilmansuojeluviranomaisia suunnittelussa
30650: ohjeita tai määräyksiä epäpuhtauden sallitusta ja päätöksenteossa.
30651: enimmäispitoisuudesta ilmassa, päästön sisältä- Ilman laadulle asetetut tavoitteet voidaan
30652: män epäpuhtauden sallitusta enimmäismäärästä, saavuttaa vaikuttamalla päästöihin. Yleiset pääs-
30653: ilman pilaantumista aiheuttavan polttoaineen törajoitukset voisivat koskea moottoriajoneu-
30654: taikka muun tuotteen tai valmisteen koostu- vojen ja teollisuuden päästöjä. Koostumusta
30655: muksesta sekä moottoriajoneuvojen joutokäyn- koskevilla määräyksillä voitaisiin rajoittaa eri-
30656: nin rajoittamisesta eräiltä osin. tyisesti polttoaineena käytettävän öljyn rikki-
30657: Varsinaisia ilman laatunormeja ei tällä het- pitoisuutta. Samoin normeja kaivataan leijuvan
30658: kellä ole olemassa. Ilman terveydellisen laadun pölyn ja typpioksidin suhteen. Näiden pitkä-
30659: valvontaa koskevat ohjeet on määritelty ainoas- aikaisvaikutukset luontoon on erityisesti otet-
30660: taan lääkintöhallituksen yleiskirjeellä. Näiden tava huomioon.
30661: ohjeiden täytäntöönpanon valvomiseen ei kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30662: tien terveyslautakuntien asiantuntemus kuiten- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30663: kaan nykyisellään ole riitltävä.
30664: Ilman laatua koskevat tavoitteet on tarvetta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30665: antaa selvinä normeina. Ne olisi pyrittävä anta- ilmansuojelulain mukaisten ilman laatua
30666: maan yhtenäisinä koko maata varten. Nämä koskevien normien aikaansaamiseksi.
30667: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
30668:
30669: Liisa Kulhia
30670: 1983 vp. 793
30671:
30672: Toivomusaloite n:o 711
30673:
30674:
30675:
30676:
30677: Kuoppa ym.: Ympäristönsuojelun tutkimuksen tehostamisesta ja
30678: tutkimusaseman perustamisesta Kuruun
30679:
30680:
30681: EduskunnaUe
30682:
30683: Ympäristön jatkuva saastuminen ihmisen toi- lähes yhtenäisenä alueena noin 50 000 ha.
30684: menpiteiden johdosta merkitsee uhkaa koko ih- Alueella sijaitsee mm. Seitsemisen kansallis-
30685: miskunnan tulevaisuudelle. Ympäristön saastu- puisto. Kurun kunnan alueella on yli 300 eri-
30686: minen myös Suomessa on monin paikoin erit- laista järveä ja lampea. Lisäksi Kuru sijaitsee
30687: täin hälyttävää. Saastumisen lisääntymisestä verraten lähellä Tamperetta.
30688: huolimatta tutkimustoimintaa ympäristön ja Luonnon- ja ympäristönsuojelun tutkimusase-
30689: luonnon suojelemiseksi ei maassamme suoriteta malle Kuru tarjoaisi erinomaiset mahdollisuudet
30690: riittävästi. monipuolisen luontonsa ansiosta. Tampereen
30691: Ympäristön ja luonnonsuojelun tiedon lisää- läheisyys mahdollistaisi myös yliopiston hyväksi-
30692: minen kaikilla tasoilla on välttämätöntä. Tut- käytön tutkimustyössä.
30693: kimustoiminnalla on selvitettävä myös Suomen Ympäristön puhtaana säilyttäminen on talou-
30694: luonnonsuojelun erikoispiirteet. dellisia voimavaroja ja tietoa vaativa tehtävä.
30695: Ympäristö- ja luonnonsuojelun lainsäädäntöä Tietoa voidaan saada vain tehokkalla tutkimus-
30696: tulisi kiireellisesti tiukentaa nykyisestä, jotta työllä.
30697: lain puutteellisuuksia ei voitaisi käyttää luon- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
30698: non saastuttamiseen erilaisilla jätteillä ja myr- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30699: kyillä. Etelä-Suomessa puhtaita luonnontilaisia
30700: alueita on hyvin vähän, jossa voitaisiin tutkia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30701: puhdasta luontoa ja verrata sitä saastuneeseen ympäristönsuojelun tutkimuksen tehosta-
30702: luontoon. miseksi ja ympäristön- ja luonnonsuoje-
30703: Kurun kunnassa on valtion metsämaita noin lun tutkimusaseman perustamiseksi Ku-
30704: 27 000 ha ja yhdessä ympäristökuntien kanssa run kuntaan.
30705: Helsingissä 21 päivänä huhtikuUJta 1983
30706:
30707: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen
30708:
30709:
30710:
30711:
30712: 100 088300420~
30713: 794 1983 vp.
30714:
30715: Toivomusaloite n:o 712
30716:
30717:
30718:
30719:
30720: Kuoppa ym.: Pilkkimisen saattamisesta maksuttomaksi jokamie-
30721: henoikeudeksi
30722:
30723:
30724: Eduskunnalle
30725:
30726: Kansalaisten vapaa-ajanviettomahdollisuuk- miehenoikeudeksi kaikilla vesialueilla saanut
30727: sien lisäämiseen tulisi yhteiskunnan kiinnittää yhä enenevää kannatusta.
30728: tuntuvasti suurempaa huomiota kuin mitä tähän Vuoden 1983 alusta voimaan !tullut uusi ka-
30729: mennessä on tehty. Välttämätöntä on ryhtyä lastuslaki ei toteuttanut tavoitetta jolla pilkki-
30730: toimenpiteisiin, joilla turvataan kaikille nykyistä minen olisi tehty jokamiehenoikeudeksi. Ns. lää-
30731: laajempi mahdollisuus vapaa-ajan viettoon luon- ninkortti ei vastaa tavoitetta vapaasta pilkintä-
30732: nossa. Maamme merenrannikon ja sisäjärviem- oikeudesta. Piikkimistä voidaan perustellusti pi-
30733: me yli 5 000 km pitkä ran~taviiva antaa suuret tää kalavesien hoitona, sillä pilkkisaaliit koos-
30734: mahdollisuudet kalastamiseen. Kalastusharras- tuvat lähes yksinomaan ahvenista. Onginta ja
30735: tukselle on asetettu kuitenkin lukuisia rajoituk- pilkkiminen tulisi sallia maksuttomana kaikilla
30736: sia ja yleisen kansalaisten oikeustajun kanssa vesialueilla missä kalastus on sallittua.
30737: ristiriitaisia esteitä. Varsinkin nämä näkyvät Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
30738: pilkkiongintaoikeuden rajoittamisena. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30739: Koska pilkkimisen ja onkimisen harrastajista
30740: huomattava osa on kalavettä omistamattomia, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30741: on pilkkimisen rinnastaminen onkimiseen ja sen kalastuslain muuttamiseksi siten, että
30742: saaminen siten yleisen kalastusoikeuden piiriin pilkkiminen olisi maksuton jokamiehen-
30743: sekä onkimisen ja pilkkimisen tekeminen joka- oikeus.
30744: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
30745:
30746: Mikko Kuoppa Matti Kautto
30747: Seppo Toiviainen Marjatta Stenius-Kaukonen
30748: 1983 vp. 795
30749:
30750: Toivomusaloite n:o 713
30751:
30752:
30753:
30754:
30755: Laaksonen ym.: Kokemäenjoen suuosan ja Porin edustan meri-
30756: alueen vesiensuojelusuunnitelman laatimisesta
30757:
30758:
30759: Eduskunnalle
30760:
30761: Kokemäenjoen suuosan vesialueet välillä Pori 'käsittelyssä ei ole voitu tukeutua ennalta mää-
30762: -Harjavalta sekä Porin edustan merialue ulot- riteltyihin suojelutavoitteisiin, mikä on ilmei-
30763: tuen Luvialta Merikarvialle ovat saastuneimpia sesti vaikeuttanut lupien käsittelyä ja tavoit-
30764: maassamme. Nämä ovat samalla erittäin tär- teisiin pääsemistä.
30765: keitä koko Länsi-Suomen virkistystoimintojen Edellä esitetyt ongelmat voidaan poistaa,
30766: ja kalastuksen kannalta. mikäli vesihallitus ja alueen vesipiirit ryhtyisi-
30767: Vaikka viime vuosina on saavutettu eräitä vät kiireellisesti ja täydellä teholla laatimaan
30768: myönteisiä tuloksia mm. jätevesien puhdistuk- yksityiskohtaista alueellista vesiensuojelu- ja ve-
30769: sessa, on kyseinen vesialue edelleenkin monien sien käyttösuunnitelmaa. Samanaikaisesti tulisi
30770: siihen kohdistuvien lisääntyvien käyttömuotojen erikseen asianomaisten kalatalousviranomaisten
30771: osalta kriittisessä tilassa. toimesta ryhtyä laatimaan alueen kalatalouden
30772: Vesiensuojelututkimusta ja -suunnittelua on hoito- ja käyttösuunnitelmaa.
30773: tähän saakka ylläpidetty lähinnä tapauskohtai- Suunnittelutehtävissä tulisi luoda laajapohjai-
30774: sesti ilman riittävää yhteensovittavaa tutkimus- nen toimiva yhteistyö eri viranomaisten ja mui-
30775: ohjelmaa saatikka eri toimintoja koskevaa yleis- den osapuolien kesken.
30776: suunnitelmaa. Erilaisten toimenpiteitten välillä Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
30777: ei ole ollut havaittavissa aina keskinäistä yh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30778: teyttä ja toisaalta eräät tärkeätkin toimenpiteet
30779: on kokonaan unohdettu tai laiminlyöty. Vuo- että hallitus päättäisi kiirehtiä Koke-
30780: sittain on Porin merialueella käytetty ja käy- mäenjoen suuosan ja Porin edustan me-
30781: tetään edelleenkin huomattavia määriä yhteis- rialueen vesiensuojelusuunnitelman laati-
30782: kunnan varoja erillisiin tutkimuksiin ja tark- mista sekä alueen kalatalouden hoito- ja
30783: kailuselvityksiin, joilla ei ole riittävää käyttöä käyttösuunnitelman laatimiseen ryhty-
30784: suunnittelun puuttuessa. Myös vesioikeuslupien mistä.
30785: Helsingissä 19 päivänä huhti'kuuta 1983
30786:
30787: Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala
30788: Anssi Joutsenlahti Mikko Elo Matti Kuusio
30789: Einari Nieminen Kauko Juhantalo Alla Jokinen
30790: Irma Rosnell Timo Roos Lea Mäkipää
30791: 796 1983 vp.
30792:
30793: Toivomusaloite n:o 714
30794:
30795:
30796:
30797:
30798: E. Laine ym.: Kuntien itsehallinnollisen aseman parantamisesta
30799:
30800:
30801: EduskunnaUe
30802:
30803: Esitetyt suunnitelmat ns. arvonlisäverojärjes- Koska hallitusmuodon säännökset itsehallin-
30804: telmän toteuttamiseksi ovat nostaneet keskuste- non suojasta ovat niukat (prof. Veli Meri-
30805: lun piiriin valtion ja kuntien väliset suhteet. koski: Lakimies 1969 siv. 520), olisi itsehal-
30806: Perustellusti on ihmetelty mm. sitä, että valtion lintoyhdyskuntien oikeudellinen asema välttä-
30807: siirtäessä kunnille jatkuvasti suuria kustannuk- mättä määriteltävä tarkemmin perustuslaeissa.
30808: sia vaativia julkisoikeudellisia velvollisuuksia se Kunnallinen itsehallinto-oikeus tulisi riittävän
30809: samanaikaisesti valmistautuu saattamaan eräi- selvästi ja tehokkaasti turvata hallitusmuodossa.
30810: den julkisoikeudellisten velvollisuuksien täyttä- On mitä ilmeisintä, että kuntien verovapaus
30811: misen, kuten veden, sähkön, kaasun ja puhelin- kuuluu tärkeimpiin tavoitteisiin, joita hallitus-
30812: ja liikennepalvelusten toimittamisen sekä suu- muodon täydentämisen kannalta voidaan aset-
30813: rin kustannuksin rakennettujen satamien käyt- taa. Edelleen olisi hallitusmuotoon saatava kun-
30814: tämisen liikevaihtoverotuksen alaisiksi. Kaupun- tien asemaa turvaavat säännökset siitä, että
30815: kien nykyisen taloudellisen tilan ja niiden suu- kunnilla on riittävät vapaat tulot niille kuulu-
30816: rien tehtävien vuoksi olisi ollut paremmin pai- vien tehtävien toteuttamiseen.
30817: kallaan lähteä siitä, että kaupunkikuntien luo- Kuntien tulojen saannissa ja turvaamisessa
30818: dessa suurin kustannuksin liike-elämälle ja kas- on suuntauduttava suurten tulojen ja omai-
30819: vavalle liikevaihdolle edellytyksiä kaupunkeja suuksien verotuksen kiristämiseen, kunnallisen
30820: kehittämällä olisi huomattava osa liikevaihdon omaisuusveron perintään suurilta yrityksiltä,
30821: verotuksen tuotosta suoritettava kaupunkikun- kunnallisverotuksen muuttamiseen progressiivi-
30822: nille korvaukseksi niiden taloudellisista uhrauk- seksi ja suurpääomalle annettujen lahjoitusluon-
30823: sista. toisten etujen lopettamiseen.
30824: Liikevaihtoverotuksen uudistamisesitykseen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
30825: päätynyt komitea on täydellisesti sivuuttanut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30826: kaikki kysymykset kuntien tapaoikeudellises·ta
30827: tai lainsäädännöllisestä asemasta. Kun kunnat että hallitus tutkituttaisi perustusla-
30828: ovat itse vanhastaan olleet verotusoikeudelli- kiemme, lähinnä hallitusmuodon, edel-
30829: sesti veronkantoon oikeutettuja ja ovat valtioon leen kehittämistä niin, että kuntien pe-
30830: nähden olleet verovapaita, niin on yllättävää rustuslaillisen aseman parantaminen,
30831: todeta, että verottaja aiotaan nyt panna verolle. kuntien itsehallinto-oikeus ja verovapaus
30832: Tässä piilee ristiriita. Todellisuudessa on kysy- sekä kuntien tehtäviä vastaavien tulojen
30833: myksessä varsin syvälle käyvän muutoksen ai- saaminen turvataan.
30834: kaansaaminen yhteiskuntamme rakenteeseen. Se
30835: herättää kysymyksen kuntien perustuslaillisesta
30836: asemasta valtioon nähden.
30837: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
30838:
30839: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Salminen
30840: 1983 vp. 797
30841:
30842: Toivomusaloite n:o 715
30843:
30844:
30845:
30846:
30847: E. Laine ym.: Yleisen edun kannalta välttämättömän rakennus-
30848: maan ottamisesta yhteiskunnan haltuun
30849:
30850:
30851: EduskunnaUe
30852:
30853: Rakennusmaan hinnan kohtuuton nousu dytä kiireellisiin toimenp1te1sun asiassa. Tont-
30854: muodostaa tällä hetkellä erään keskeisimmistä tien hintojen nousua aiheuttavat rakennusmaan
30855: yhteiskunnallisista ongelmista. Se asettaa esteitä yksityinen omistus, voimistuva väestön siirty-
30856: rakennustoiminnan kehittymiselle, pitää yllä minen asutuskeskuksiin ja taaja-asutuksen yleis-
30857: jatkuvaa asuntopulaa ja johtaa asumiskustan- tyminen maaseudullakin.
30858: nusten kohtuuttamaan nousuun. Asuntotonttikomitean välimietinnön mukaan
30859: Valtioneuvoston v. 1963 asettama asuntotuo- rakentamattomasta asumiseen tarkoitetusta ja
30860: tantokomitea toteaa 4 päivänä marraskuuta siihen sopivasta maasta omistavat kaupungit
30861: 1964 antamassaan välimietinnössä, että tonttien ja kauppalat vajaat 30 % ja valtio vain 1 %.
30862: hintojen nousu on jatkuvasti ylittänyt yleisessä Pääosan omistavat yksityiset ja yhtiöt.
30863: hintatasossa tapahtuneen kehityksen. Valtion Ansiottomalla arvonnousulla keinottelu ja
30864: teknillisen tutkimuslaitoksen rakennustaloudel- siitä johtuva rakennusmaan hinnan nousu he-
30865: lisen laboratorion ja asuntotonttikomitean tie- rättää yhä voimakkaampaa arvostelua ja kii-
30866: tcjen mukaan ovat tonttien hinnat kohonneet reellisiä toimenpiteitä. Tähän velvoittavat jo
30867: jo v. 1954-1962 Helsingissä n. 8-kertaisesti hyväksymämme kansainväliset sopimuksetkin.
30868: ja muissa kaupungeissa 2-5-kertaisesti. Eräi- Eduskunnan helmikuussa 1964 käsittelemä
30869: den tutkimusten mukaan viimeisten 10-15 Kansainvälisen Työkonferenssin v. 1961 hyväk-
30870: vuoden aikana tonttien hintojen nousu on ollut symä yleissopimus ( n :o 115), joka koskee
30871: Helsingissä 10-kertainen ja maaliskuussa 1974 asunto-oloja, sanoo: " ... julkisten viranomais-
30872: julkaistun tutkimuksen mukaan arvonnousu ten on ryhdyttävä kaikkiin tarkoituksenmukai-
30873: maatalousmaasta kerrostalotontiksi on ollut siin toimenpiteisiin maa-alueilla keinottelun
30874: 10-20 km:n etäisyydellä Helsingistä 165- ehkäisemiseksi". Useissa muissa maissa onkin
30875: kertainen ja pientalotonteiksi 60-kertainen. ryhdytty tätä vastaaviin toimenpiteisiin. Suo-
30876: Kymen läänissä laskettiin vuonna 1974 kor- messakin on asiasta paljon puhuttu. Mm. useat
30877: keimmaksi peltohehtaarihinnaksi 0,75 mk ne- hallitusohjelmat ovat edellyttäneet kiireellisiä
30878: liömetri. Huutokaupalla myytiin samoihin aikoi- ratkaisuja. Käytännössä ei kuitenkaan ole ta-
30879: hin Haminassa entisen kauppahallin tontti, jolle pahtunut mitään ratkaisevaa.
30880: tuli hintaa 1 900 mk neliömetri. Tällä maalla Asuntorakennustoiminta sekä yhdyskunta-,
30881: on siis peltoon verrattuna 1 400-kertainen kaupunki- ja asutustaajamasuunnittelu voidaan
30882: hinta. Merkillepantavaa on, että kun tontti- kunnollisesti toteuttaa vain silloin, kun suun-
30883: hintojen huimaava nousu alkoi Helsingissä ja nitteluviranomaisten rakentamiseen tarkoittama
30884: sen lähiympäristössä erikoisen voimakkaana maa otetaan yhteiskunnan hallintaan eli kunnat
30885: vyörynä 1950-luvun alkuvuosina, niin 60-luku tai valtio ottavat haltuunsa sellaisen asutuskes-
30886: laajensi rakennusmaan hinnan kohoamisen mui- kuksissa, -taajamissa ja niiden ympäristössä ole-
30887: hinkin maamme asutuskeskuksiin. Nyt ylikor- van rakentamiseen ja saneeraamiseen välttämät-
30888: keat tonttihinnat eivät enää ole yksinomaan tömän maan,
30889: pääkaupungin eikä edes yksinomaan Uuden- 1. jota kunnan ja valtion viranomaiset tar·
30890: maan ja Lounais-Suomen rasite, vaan ilmiö vitsevat julkiseen käyttöön;
30891: ulottuu koko maahan. 2. sellaiset rakentamattomat ja rakennetut
30892: Monien seikkojen perusteella voidaan arvioi- maa-alueet, joita tarvitaan kaupunkien ja asu-
30893: de, että rakennusmaan hinnannousu tulee edel- tustaajamien asuttamissuunnitelmien edellyttä-
30894: leen jatkumaan, ellei yhteiskunnan taholta ryh- mään rakentamiseen.
30895: 798 1983 vp. - TA n:o 715
30896:
30897: Yhteiskunnan haltuun ottaminen tulisi kos- 2. arvioitu korvaus rakennuksista ja tap-
30898: kemaan vain niitä alueita, jotka yleisen edun pioista, joita koituu omistajalle esim. henkilö-
30899: kannalta on välttämätöntä rakentaa tai sanee- kohtaisesta ja perheen toimeentuloa varten har-
30900: rata. joitetun elinkeinon menetyksestä. Jos rakennus-
30901: Eräiden laskelmien mukaan asuntotontti- maata tai tonttia on käytetty elinkeinon har-
30902: maan tarve olisi vuosittain koko maan pinta- joittamiseen, on korvaus suoritettava - omis-
30903: alasta 0.0016% ja kaupunkien ja kauppaloiden tajan niin vaatiessa - vastaavalla maa-alueella.
30904: pinta-alasta vain 0.16 %. Tämä osoittaa, että Rakennusmaan luovutushinnan ja korvauspe-
30905: rakennusmaan yhteiskunnallistaminen tulisi rusteiden määrittelyä varten olisi asetettava
30906: ulottumaan vain suhteellisesti varsin vähäisiin erilliset valtion tai kunnalliset toimikunnat.
30907: maa-alueisiin ja että nykyisin rakennusmaan Yhteiskunnan haltuun otettua maata olisi
30908: hintojen kohtuuton nousu koituu vain hyvin käytettävä ensi sijassa valtion tai kuntien itsensä
30909: pienen maanomistajaryhmän tai keinottelijain harjoittamaa rakennustoimintaa varten. Yksityi-
30910: hyödyksi. sille rakentajille tontin luovuttaminen voisi
30911: Kun tavoitteena on nimenomaan ja yksin- tapahtua vain vuokra- tai muuta käyttösopi-
30912: omaan rakennusmaalla keinottelun estäminen, musta vastaan, jolloin tontin käyttäjäitä peri-
30913: niin yhteiskunnan haltuun ei ole syytä ottaa: tään kohtuullinen vuokra.
30914: 1. omakoti- eikä muita pientontteja, joille Rakennusmaan lunastaminen yhteiskunnan,
30915: omistaja haluaa rakentaa talon pääasiassa omaan esim. kuntien haltuun muodostaa niin laajan
30916: käyttöönsä; toimenpiteen, että kunnat eivät voi selvitä siitä
30917: 2. rakennettuja tontteja, joiden rakennukset ilman valtiovallan taloudellista tukea. Valtion
30918: ovat käytössä ja joita ei ole -..uunniteltu uudel- ja yksityisten rahalaitosten tulisi antaa kun-
30919: leen rakennettaviksi; nille halpakorkoisia ja pitkäaikaisia lainoja ra-
30920: 3. pienviljelijöiden maita. kennusmaan lunastamista varten.
30921: Yhteiskunnan haltuun ottaminen olisi suori- Koska asumiskurjuus ja -ahtaus sekä asunto-
30922: tettava siten, että maan hinta ja tontin omista- ja tonttikeinottelu on suurelta osaltaan seu-
30923: jan rakennusmaalle aiheuttama arvonnousu kor- rausta liikekeskuksissa olevan maan yksityisestä
30924: vataan ja tällöin myös huomioidaan korvauksen omistuksesta, ehdotamme edellä sanottuun vii-
30925: antaminen muista mahdollisista menetyksistä. taten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30926: Rakennusmaan luovutushinnassa otettaisiin näin
30927: ollen huomioon: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30928: 1. se, että rakennusmaan ja tontin hinnan pe- menpiteisiin yleisen edun kannalta vält-
30929: rustana on vuoden 1948 hinta, johon lisätään tämättömän rakennusmaan ottamiseksi
30930: kohtuullinen korko ja tukkuhin~aindeksillä mi- yhteiskunnan haltuun, tonttikeinottelun
30931: tattavan rahanarvon alenemisen sekä tontin lopettamiseksi ja asuntokustannusten
30932: omistajan parannustoimenpiteiden aiheuttama alentamiseksi taaja-asutuksen alueilla.
30933: arvon nousu;
30934: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
30935:
30936: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Salminen
30937: 1983 vp. 799
30938:
30939: Toivomusaloite n:o 716
30940:
30941:
30942:
30943:
30944: E. Laine ym.: Satamatöiden kunnallistamisesta
30945:
30946:
30947: Eduskunnalle
30948:
30949: Vaikka satamakysymyksiä on viime aikoina mat luovutetaan yksityisten ahtaus- ja purkaus-
30950: tutkittu ja selvitetty laajasti niin kotimaisena liikkeiden käyttöön. Turun ja Kotkan satamissa
30951: komiteatyönä kuin ulkolaisvoimin suoritetuin isännöivät suuret ahtausliikkeet. Samantapai-
30952: tutkimuksin, ei mihinkään kokonaisratkaisuun nen suuryhtymien hallitsema liike toimii myös
30953: kunnallisen satamalaitostoiminnan taloudellisen Haminassa. Muissakin satamissa suurteollisuus
30954: kannattavuuden turvaamisessa ole kuitenkaan ja -liikelaitokset näyttelevät ahtaus- ja purkaus-
30955: edetty. Tärkeät eduskunnan kannanototkin - toiminnassa merkittävää osaa.
30956: vuodelta 1956 oleva lausuma viennin ja tuon- Satamatöiden kunnallistaminen on aika ajoin
30957: nin satamakohtaisesta tasaamisesta ja vuoden ollut laajemminkin keskusteltavana. Tällöin on
30958: 1959 kannanotto. satamamaksujärjestelmän käy- jouduttu toteamaan, että ilmeisestikään nykyi-
30959: täntöönotosta satamakaupunkien tulolähteeksi nen lainsäädäntö ei aseta esteitä satamatöiden
30960: - ovat vieläkin tutkimusvaiheessa. kunnallistamiselle. Käytännöss·ä siihen ei kui-
30961: Kommunistit ja kansandemokraatit ovat eri tenkaan voitane siirtyä satamakohtaisin ratkai-
30962: yhteyksissä eduskunnassakin jo aiemmin kiin- suin. Tämän vuoksi asiaa olisi tutkittava ja
30963: nittäneet huomiota siihen, että satamatoimin- selvitettävä kdko laajuudessaan.
30964: tamme suunnittelun tila ei vastaa kehityksen Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
30965: vaatimuksia. Vaikka on mitä todennäköisintä, tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30966: että kehitys tulee viemään kohti yhä suurempia sen,
30967: ja keskitetympiä satamia, suunnitellaan uusien-
30968: kin satamien perustamista. Satamia koskeva ke- että hallitus selvityttäisi maamme
30969: hitys on aiheuttanut hyvin vakavia satamatyön- kunnallisen satamalaitoksen kannatta-
30970: tekijäin toimeentulovaikeuksia. vuutta ja satamatyöntekijäin työolosuh-
30971: Satamien kannattavuus ja satamatyöntekijäin teita sekä työn saannin jatkuvuuden
30972: asemaan liittyvät ongelmat olisi helpommin rat- turvaamista koskevat ongelmat ja nii-
30973: kaistavissa, jos kunnat itse käyttäisivät satamia den ratkaisukeinona mahdollisuudet kii-
30974: eli jos satamatyöt olisi kunnallistettu. Nyt kui- reellisesti toteuttaa satamatöiden kun-
30975: tenkin on vallalla käytäntö, jonka mukaan Sata- nallistaminen.
30976: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
30977:
30978: Ensio Laine llnna-Lilsa Jokinen
30979: 800 1983 vp.
30980:
30981: Toivomusaloite n:o 717
30982:
30983:
30984:
30985:
30986: E. Laine ym.: Turun sijoittamisesta ensimmäiseen kalleusluok-
30987: kaan
30988:
30989:
30990: EduskunnaUe
30991:
30992: Maamme suurimmista kaupungeista kuuluvat natltamaan tätä palkansaajille ja eläkeläisille se-
30993: ensimmäiseen kalleusluokkaan mm. Helsinki, kä invalideille edullista ratkaisuehdotusta. Nyt
30994: Tampere, Espoo, Vantaa, Oulu ja Jyväskylä. olisi kiireellisesti korjattava tämä epäkohta, mi-
30995: Sen sijaan Turku kuuluu edelleen toiseen kal- kä tietäisi palkkojen, eläke-etujen ja monien
30996: leusluokkaan. sosiaalietuoksien sekä verovähennysoikeuksien
30997: Ei ole olemassa mitään asiallista perustetta paranemista.
30998: sille, että maan suurimpiin ja elinkustannuksil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
30999: taan kalleimpiin kaupunkeihin kuuluva Turku kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31000: pidetään toisessa kalleusluokassa. Jo 1970-lu-
31001: vun puolivälissä tehdyt kustannuksia koskeneet että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31002: laskelmat edellyttivät Turun ja monien muiden menpiteisiin Turun kaupungin sijoitta-
31003: kaupunkien nostamista ylempään luokkaan. Va- miseksi ensimmäiseen kalleusluokkaan
31004: litettavasti ainoastaan kansandemokraattiset kal- 1. 1. 1984 lukien.
31005: leusluokitustoimikunnan jäsenet asettuivat kan-
31006: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
31007:
31008: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
31009: 1983 vp. 801
31010:
31011: Toivomusaloite n:o 718
31012:
31013:
31014:
31015:
31016: E. Laine ym.: Vesistöjen saastuttamisen estämisestä suurteolli-
31017: suuden puhdistusvelvoitteita tiukentamalla
31018:
31019:
31020: EduskunnaUe
31021:
31022: Vesien pilaantuminen on maassamme laajin paitsi sen esittämässä työtätekevän väestön ase-
31023: ympäristönsuojeluongelma. Sisävesistöistämme maa heikentävässä jätevesimaksujärjestelmässä
31024: on tunnetusti noin 15 % pilaantuneita ja myös myös niissä perustavoitteissa, jorka komitea
31025: laajat rannikkoalueet jokien suissa ja kaupun- omaksui työnsä pohjaksi.
31026: kien edustalla ovat jätevesikuormituksen koh- Mannerin komitea on myös arvioinut teolli-
31027: teena. Saastuneita vesistöjä on erityisesti asu- suuden rahoitusmahdollisuudet täysin suurpää-
31028: tuskeskusten läheisyydessä. On arvioitu, että oman lähtökohtien mukaisesti ja esittää teolli-
31029: lähes puolet maamme väestöstä asuu niiden suuden puhdistusinvestoinneille valtion laina-
31030: vaikutuspiirissä. takuita, korkotukea ja jopa suoria avustuksia.
31031: E. J. Mannerin johtama vesiensuojelun ja Komitea ei ole ottanut huomioon sitä, että
31032: vesihuollon rahoituskomitea on ainoa elin, joka puhdistustoimenpiteet voidaan suorittaa myös
31033: on asettanut kokonaistavoitteita vesiensuojelun prosessiteknisinä parannuksina, jotka lisäävät
31034: kehittämiselle 1970-luvun aikana. Komitea on teollisuuden liiketaloudellista kannattavuutta.
31035: kuitenkin lähtenyt liikkeelle väärästä päästä Näin on asetuttu tukemaan jopa sitä, että val-
31036: kiinnittämällä eniten huomiota yhdyskuntien tio suoranaisesti tukisi suurteollisuuden voitto-
31037: jätevesiin. Sen arviot rahoitustarpeesta koko jen kasvattamista.
31038: vuosikymmenen aikana olivat yhdyskunnille Suurteollisuudelle asetettuja puhdistusvelvoit-
31039: 2 000 miljoonaa mk ja puunjalostusteollisuu- teita on kovennettava kiireimmiten, jotta vesis-
31040: delle 400 miljoonaa mk. Vesistöjen kokonais- töjen pahimmat pilaajat saadaan lopettamaan
31041: kuormituksesta vain viidennes johtuu yhdys- saastuttaminen. Velvoitteet on pantava täytän-
31042: kuntien jätevesistä, kun puunjalostusteollisuu- töön suurteollisuuden omalla kustannuksella.
31043: den osuus on peräti 75 %. Ottaen huomioon puunjalostusteollisuuden tuot-
31044: Vesistöjemme pilaantumisen ehkäiseminen on teiden kasvavan menekin sekä kohoavat hinnat
31045: luonnollisesti aloitettava niistä saastuttajista, on. selvää, että ne eivät voi tarvita yhteiskun-
31046: jotka pilaavat pahiten. Mannerin komitean nan tukea ympäristölle aiheuttamiensa haittojen
31047: tavoitteet, jotka puunjalostusteollisuus omissa korjaamiseen.
31048: suunnitelmissaan on ottanut ilolla vastaan ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
31049: joihin myös vesihallituksen pääjohtaja on ve- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31050: donnut, ovat pahasti puutteelliset. On täysin
31051: kohtuutonta, että suurteollisuuden sallitaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31052: edelleen pilata vedet, joiden suojelemisen puo- vesistöien saastuttamisen estämiseksi
31053: lesta asutusalueilla on suoritettu suuria inves- asettamalla suurteollisuudelle tiukem-
31054: tointeja. Komitean työskentelyn suurpääomaa mat puhdistusvelvoitteet ;a vastuun nii-
31055: suosiva perusluonne on selvästi tullut esiin den rahoittamisesta.
31056: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
31057:
31058: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen
31059: Anna-Liisa Jokinen Sten Söderström
31060:
31061:
31062:
31063: 101 088300420M
31064: 802 1983 vp.
31065:
31066: Toivomusaloite n:o 719
31067:
31068:
31069:
31070:
31071: P. Leppänen ym.: Vesilain uudistamisesta
31072:
31073:
31074: Eduskunnalle
31075:
31076:
31077: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
31078:
31079: Aloitteessa ehdotetaan vesilain uudistamista pannulle lupalautakunnalle, laajentamalla asian-
31080: siten, että demokratiaa vesiasioissa lisätään siir- osaisten piiriä ja lisäämällä yleistä oikeusapua
31081: tämällä lupa-asiat parlamentaarisesti kokoon- vesiasioissa.
31082:
31083:
31084:
31085:
31086: ALOITTEEN PERUSTELUT
31087:
31088: Ympäristöongelmat kärjistyvät yhä. Olemme san valtaenemmistön ympäristönmenetyksiä.
31089: tulleet rajalle, missä huolen elinympäristömme Selvästi tämä on tullut esiin mm. valmisteltaes-
31090: laadusta ja tilasta tulee kohota yhdeksi tekni- sa maankamaran ainesten käytön rajoittamista
31091: sen, taloudellisen ja poliittisen päätöksenteon säätelevää lakia sekä kalastuslakia. Retkeily-
31092: keskeiseksi lähtökohdaksi. Kysymys on paitsi ja ulkoilualueiden perustamista rajoittaa maa-
31093: elinympäristömme tilasta ja omasta viihtyvyy- alueiden yksityisomistus. Ehkä räikeimmin
31094: destärnme myös siitä, millaisen perinnön ny- omistusoikeuden suoja vastoin kansalaisten
31095: kyiset sukupolvet jättävät tuleville. Ympäristön yleistä etua tulee näkyviin vesilaissa ja sen so-
31096: cilan hoito- ja parannustoimenpiteet eivät ole veltamisessa. Koskivoimasta - putouskorkeu-
31097: irrallaan teollisesta, taloudellisesta ja poliitti- desta ja vesimääristä - tulee omistajan saada
31098: sesta kehityksestä. Ympäristönsuojelussa on ky- korvausta, mikäli vesioikeuden päätöksellä saa-
31099: symys laajoja kansalaispiirejä koskevista asiois- tua omaisuuden arvoa loukataan. Tällä perus-
31100: ta, joista päättämistä ei voida jättää teollisuu- teella on mm. jätevesien laimennusvedestä jou-
31101: den ja maanomistajien tai virkamieskunnan rat- duttu maksamaan voimayhtiöille korvauksia.
31102: kaistavaksi. Jätevesilupia käsiteltäessä puhevalta perustuu
31103: Mielestämme kaikilla yhteiskunnallisen elä- omistusoikeuteen; asianosaisia ovat vain mah-
31104: män tahoilla tulee toimia paremman ympäris- dollisia omaisuusarvoja menettävät tai menet-
31105: tön puolesta. Yhteiskunnallisen päätöksenteon täneet. Tässä tilanteessa yleisen edun- kansan
31106: demokratisoiminen tulee ulottaa myös ympäris- - puolesta puhevaltaa käyttää parlamentaari-
31107: töasioihin. sen kontrollin ulkopuolella oleva viranomainen
31108: Tänään luonnon ja työtäirekevien kansalais- - vesihallitus. Voidaan myös esittää vakavasti
31109: piirien kannalta järkevän ympäristöpolitiikan kysymys, ovatko vesioikeudet tai muut erityis-
31110: tiellä on vielä monia yhteiskunnallisia esteitä. tuomioistuimet oikeita elimiä käyttämään yh-
31111: Maassamme oikeus puhtaaseen ja saasteetto- teiskuntapoliittista päätösvaltaa, vai tulisiko
31112: maan ympäristöön on lainsäädännöllä sidottu päätösvalta siirtää viime kädessä valtioneuvos-
31113: omistusoikeuteen. Muun kuin omistavan luo- tolle tai muille parlamentaarisille elimille.
31114: kan kärsimiä haittoja ympäristön pilaamisesta Vesilaki on osa ympäristönsuojelulainsäädän·
31115: ei riittävästi tunnusteta. Ympäristönsuojelulait töä. Viime vuosina on toteutettu joukko lain-
31116: - siinä määrin kuin niitä on - tunnustavat säädännöllisiä uudistuksia ympäristöasioissa,
31117: omistajien taloudelliset edut, mutta eivät kan- eräitä hankkeita on parhaillaan eduskunnan kä-
31118: 1983 vp. -TA n:o 719 803
31119:
31120: sittelyssä, ja useita uudistuksia valmistellaan. luonnon muutoksia, esimerkiksi vaikutuksia ka-
31121: Tyyppillistä tälle uudistustyölle on ollut sen ha- latalouteen, ei ole yleensä lainkaan selvitetty.
31122: janaisuus, joka johtuu ympäristöhallinnon haja- Vesienkäytön kokonaissuunnittelu ei myö~
31123: naisuudesta. Keskustelua on käyty ympäristön- kään yhdisty maankäytön suunnitteluun.
31124: suojelun eri osa-alueilla ilman, että arvioiden Myös vesilain mukaisten rakennushankkei-
31125: painotus ja keskinäiset suhteet olisivat olleet den käsittely vesituomioistuimissa ei 1täytä kan-
31126: laajemmin esillä. sanvallan vaatimuksia. Asianosaisia ovat vain
31127: Ympäristönsuojelulainsäädännön suhteen on vesien ja rantojen omistajat, eivät esimerkiksi
31128: valittavina periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Toi- virkistyskalastajat, uijat tai vesimaiseman äärel-
31129: nen malli on kielloille perustuva lupajärjestel- lä asuvat. Jos voimayhtiö on ostanut koski-
31130: mä, jossa yhdyskunnat ja teollisuus nähdään osuudet itselleen, paikallisia asukka1ta ei tar-
31131: ympäristöä uhkaavina tekijöinä, joiden haitta- vitse kuulla voimalaitoshankkeen lupa-asiassa,
31132: vaikutuksia pyritään vähentämään kieltämällä vaikka koko joki pantaisiin toiseen paikkaan.
31133: tai rajoittamalla ei-toivottua toimintaa. Toinen Lupa myönnetään, mikäli hyödyt ovat haittoja
31134: tapa olisi lainsäädännöllä puuttua yhteiskunnan suuremmat. Hyötyjä ja ha1ttoja ei tarkastella
31135: kehitykseen, ohjata sitä niin, ettei ympäristö- edes kansantalouden mukaan, saati että otettai-
31136: vaurioita synny tai että ne jäävät mahdollisim- siin huomioon aineettomat maiseman tai viih-
31137: man vähäisiksi. Molemman tyyppistä lainsää-
31138: tyvyyden näkökohdat. Hyödyissä ja haitoissa
31139: däntöä ilmeisesti tarvitaan, ja molemmilla mal- ratkaisevat vain ,tapauskohtaisten osapuolten
31140: leilla on soveltuvuusalueensa myös vesiasioissa.
31141: taloudelliset edut. Tekoaltaita tai vesistön pin-
31142: Vesiensuojelua on maassamme säädelty pi-
31143: taa nostettaessa saattaa hyödyksi siten tulla
31144: ltemmälti kuin monia muita ympäristönsuojelun
31145: rantojen maanarvon nouseminen kesämökkitont-
31146: alueita. Vesilaki on laaja ja peräisin vuodelta
31147: tiarvoon riippumatta siitä, voidaanko koskaan
31148: 1902. Nykyisen muotonsa vesilaki sai vuonna
31149: myöntää lupia näiden rakennusten rakentami-
31150: 1961. Vaikka laki kieltääkin vesien pilaamisen,
31151: seen. Vesihallinnossa on laadittu matemaattisia
31152: ei vesilaki ole luonteeltaan vesiensuojelulaki,
31153: kaavoja näistä arvoista katselmuksia varten.
31154: vaan sen avulla säädellään vesien ja vesistöjen
31155: Sen sijaan haitJtapuolella aliarvioidaan puolueet-
31156: eri käY'ttömuotoja. Tämän lisäksi lakiin luon-
31157: toman asiantuntijan laatimia kalatalouslaskel-
31158: nollisesti sisältyy yleisiä määräyksiä vesistöistä.
31159: mia. Näin on mahdollista saada "kannattavak-
31160: Koska Suomessa vesialueet ovat yksityisessä
31161: si" kansantaloudellisesti järjettömät suunnitel-
31162: omistuksessa, on vesilakimme luonteeltaan yk-
31163: mat, joilla vielä pilataan luontoa ja ympäristöä
31164: sityisoikeudellinen vesistöjen käyttö- ja vahin- laajoilta alueilta.
31165: gonkorvauslaki. Yleinen etu otetaan lakia so-
31166: vellettaessa vasta toissijaisesti huomioon. Puhevaltaisten piirien epädemokraattiseen ra-
31167: Maassamme on olemassa myös vesiensuojelun joittuneisuuteen liittyy vielä se, että puheval-
31168: tavoitesuunnitelmia, mutta niiden vaikutukset taa yleisen edun puolesta käy>ttää yleinen val-
31169: eivät ole olleet lähellekään riittäviä pohjaveden, vontaviraoomainen, vesihallitus. Vesihallitus
31170: sisävesien ja merialueiden veden laadun, mää- on keskusvirastona irrallaan eduskunnan val-
31171: rän ja eliöstön säilyttämiseen. Lainsäädäntö- vonnasta. Silloin kun vesihallitus valtion puo-
31172: teitse ei teollisuuslaitoksille, maa- ja metsäta- lelta toimii tietyn vesiluontoa muuttavan hank-
31173: loudelle eikä yhdyskunnille ole pystytty anta- keen valmistelijana, suunnittelijana ja luvan
31174: maan riittäviä velvoitteita jätevesikuormituksen hakijana vesioikeudelta, ei se välttämättä edus-
31175: alentamiseksi. Päinvastoin, monin paikoin jäte- takaan yleistä etua.
31176: vesikuormitus on lisääntynyt 1970-luvun puoli- Päätösvaltaa vesiasioissa käyttää ennen muu-
31177: välistä lähtien. Tässä kehityksessä pääsyyllinen ta vesioikeus, joka myöntää vesilain edellyttä-
31178: on ollut massa- ja paperiteollisuus. Viime vuo- mät luvat. On kuitenkin syytä asettaa kyseen-
31179: sikymmenellä vesistöjen kuormitus tosin keve- alaiseksi sen asema lupaviranomaisena. Yksityis-
31180: ni oaikoin, mutta sekin johtui lamasta. oikeudellisten vahingonkorvausten käsittelyssä
31181: Vesienkäytön kokonaisuunnitelmia Jaativaa se saattaa olla tuomioistuinmuotoisena peru~
31182: vesihallintoa rasittaa historiallinen vesien ja teltu valinta jatkossakin. Mutta lupaviranomai-
31183: niiden luonnontilan muuttamisen paine. Näin sina vesioikeudet käytJtävät nykyään harkinta-
31184: suunnitelmissa lähtökohdaksi tulevat erilaiset valtaa, joka kuuluisi parlamentaarisesti vas-
31185: vesistöjärjestelyt vesien laadun turvaamisen ase- tuunalaisille poliittisille päätöksentekijöille. Ny-
31186: mesta. Suunnitelmien ympäristövaikutuksia ja kyään vesioikeuksien päätöksillä
31187: 804 1983 vp.- TA n:o 719
31188:
31189: _ säädellään mm. uusien suojelutoimenpi- vältltämätöntä, että maassamme uudistettaisiin
31190: teiden määrä ja siten kansantaloudessa vesien- ympäristöhallinto niin keskus- kuin väliportaan-
31191: suojeluun käytettävä rahamäärä, hallinnonkin osalta. Myös osittaisuudistusten
31192: tietä voidaan aikaansaada olennaisia parannuk-
31193: - annetaan luonnonvarojen käyttöoikeuksia
31194: sia vesiensuojeluun ja vesiasioiden käsittelyyn.
31195: vastikkeetta yksityisten haltuun, Demokratiaa vesiasioissa tulee laajentaa. Pu-
31196: - käsitellään vesien pilaamista miltei yk- hevalta vesioikeudellisissa katselmustoimituksis-
31197: sinomaan yksityisoikeudellisena vahingonkor- sa tulee laajentaa koskemaan kaikkia niitä, joi-
31198: vauskysymyksenä ja den elinympäristöön hakemus vaikuttaa. Muun
31199: _ vaikutetaan kaikkien kansalaisten elin- muassa kunnalle tulee myöntää asianosaisase-
31200: ympäristöön. ma, sillä kuntalaisten asema ei saisi jäädä kun-
31201: Kun vesilaki ei edes säädä perusteita, joiden nan mahdollisen omistusoikeuden eikä valvon-
31202: nojalla vesioikeuden tulee harkint~s~ suo~1t taviranomaisena toimivan vesilautakunnan va-
31203: taa, nykyisessä järjestelyssä on ves1oikeuks1en raan.
31204: jäsenten käsiin uskottu maassamme huomattava Vesioikeuksien nykyinen suppean oikeushar-
31205: määrä poliittista valtaa. kinnan ylittävä poliittinen päätösvalta tulee siir-
31206: Vesiasioita valitusasioina käsittelevässä kor- tää parlamentaarisesti kokoonpannulle elimelle,
31207: keimmassa hallinto-oikeudessa on asianituntija- joka käsittelisi vesilain mukaiset lupa-asiat. Täl-
31208: na oltava yli-insinöörineuvoksia. ~äinä neu~?k lainen lupalautakunta voisi olla valtakunnalli-
31209: sina ovat toimineet vesien teollista suurkayt- nen. Lautakunnat voisivat olla myös alueellisia.
31210: töä harjoittavien yhtiöiden i.ohtoh~nkilöt:. J:Iei- Koska luvat myöntäisi tuomioisituimen sijasta
31211: tä tuskin voi pitää sopivimpma aslantunt1Joma. parlamentaarinen elin, voitaisiin tarkoituksen-
31212: mukaisuusnäkökohdat - joilla jo nyt on piile-
31213: Vesioikeusasiat ovat kaiken lisäksi kestäneet vänä huomattava vaikutus - ottaa avoimem-
31214: järkyttävän kauan. Korvauksi~n oik:~tet~t min huomioon lupapäätöksissä, ja nimenomaan
31215: ovat joutuneet odo~tamaan vu.~s~y~~en~.a. Ka- siten, että painoa pantaisiin luonnonsuojelulli-
31216: silttelyn nopeuttammen on välttamato?ta: Ny- sille tekijöille ja laajojen kansalaispiirien eduil-
31217: kyinen tilanne väliaikai.sine lupineen }a Jatku- le. Lupalautakunnan käsittelyssä hakijalla olisi
31218: vasti vireillä olevine aswineen on ves1en suur- näyttövelvollisuus omassa asiassaan, ja vesihal-
31219: käyttäjille eduksi. Vain ~~~au~s~.a ly~ät~s~ Htus voisi osallistua prosessiin. Lupalautakun-
31220: ne saattavat valittaa paatoks1sta. Tilapa1sdl.la nan päätöksestä olisi valitusoikeus valtioneuvos-
31221: työluvilla, ilman että asiaa olis~ l~aan .vesi?i- toon. Lupalautakunnan perustaminen merkitsisi
31222: keuksissa edes käsitelty, on amakm vesihallin- asioiden käsittelyn huomattavaa nopeutumista.
31223: lto saanut luvan aloittaa erittäin kyseenalaisia Kun vesioikeuskäsittely on erittäin hidas, ky-
31224: vesistöjen muutoshankkeita. kenisi lupalautakunta käsittelemään asiat sa-
31225: Oikeusministeriössä on laadittu ehdotus ve- massa ajassa, joka nykyään kuluu pelkkään k~t
31226: silain uudistamiseksi. Tässä laintarkastuskun- selmustoimitukseen. Tämä johtuisi ennen muu-
31227: taan juuttuneessa ehdotuksess~ ':'esilakia ke~ ta siitä, että korvauskysymysten käsittely ero-
31228: tettäisiin niin, et!l:ä ns. pilaam1skielto ulotettru- tettaisiin lupa-asiasta.
31229: siin koskemaan myös vesistörakentamista. Täs- Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisää-
31230: tä kiellosta voisi vesioikeus antaa luvan poi- miseksi vesiasioissa esitämme vielä vesiasioissa
31231: keta. Lisäksi ehdotus tähtää myös pohjavesien annettavan yleisen oikeusavun tuntuvaa lisää-
31232: suojelun parantamiseen ja vesien virkistyskäy- mistä. Tämä edellyttäisi yleisen oikeusavun re-
31233: tön huomioon ottamiseen. Täysin uutena asiana surssien voimakasta kohentamista.
31234: on lakiluonnokseen otettu vesienkäytön koko- Vesiensuojeluinvestointien rahoittamiseksi
31235: naissuunnittelu, joka tapahtuisi valtioneuvoston esitämme, että teollisuudelle säädetään erityinen
31236: vahvistamin kokonaissuunnitelmin. Ehdotuk- vesiensuojelumaksu. Varat kerärt:täisiin vesien-
31237: seen sisältyy myös lieviä demokratian lisäämi- suojelurahastoon, josta ne suunnattaisiin tarkoi-
31238: seen vesiasioissa tähtääviä korjauksia. tuksenmukaisimmalla tavalla teollisuuden ve-
31239: Vaikka esitysluonnoksen monet kohdat ovat siensuojeluinvestointeihin. Järjestely mahdollis-
31240: sinänsä perusteltuja ja oikeansuuntaisia, oleellis- taisi suojelun vaatimien kustannusten tasaami-
31241: ta on, ettei se laajentaisi puhevaltaa eikä paran- sen eri yritysten kesken, samalla kun varat käy-
31242: taisi demokratiaa vesiasioissa. tettäisiin ympäristönsuojelun kannalta tärkeim-
31243: Mielestämme olisi vesiensuojelun kannalta piin hankkeisiin.
31244: 1983 vp. - TA n:o 719 805
31245:
31246: Niinpä ehdotammekin kunnioittaen eduskun- malle alueelliselle parlamentaarisesti
31247: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, kootulle lupalautakunnalle, että asian-
31248: osaisiksi tulisivat kunnanvaltuusto sekä
31249: että hallitus antaisi pikaisesti edus- kaikki ne, ;oiden elinympäristöön lupa-
31250: kunnalle ehdotuksen vesilain uudistami- hakemus vaikuttaa, ;a että samalla olen-
31251: sesta siten, että lupa-asiain käsittely naisesti lisätään vesiasioissa annettavaa
31252: siirretään valtakunnalliselle tai useam- yleistä oikeusapua.
31253: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
31254:
31255: Pekka Leppänen Osmo Vepsäläinen Vappu Säilynoja
31256: Nillo Koskenniemi Timo Laaksonen Ulla-Leena Alppi
31257: Arvo Kemppainen Inger Hirvelä Kalevi Kivistö
31258: Pirkko Turpeinen Esko Helle Lauha Männistö
31259: 806 1983 vp.
31260:
31261: Toivomusaloite n:o 720
31262:
31263:
31264:
31265:
31266: P. Leppänen ym.: Meluntorjuntalain säätämisestä
31267:
31268:
31269: Eduskunnalle
31270:
31271:
31272: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
31273:
31274: Aloitteessa ehdotetaan roduntorjuntalain sää-
31275: tämistä kiireellisesti.
31276:
31277:
31278:
31279: ALOITTEEN PERUSTELUT
31280:
31281: Melusta on tullut maamme teollistumisen ja myös se, että ympäristössämme on mahdollisuus
31282: kaupungistumisen myötä merkittävä ympäristö- säilyttää ihmisen toiminnasta meluttomia luon-
31283: ongelma. Melun lisääntyminen varsinkin kau- nonalueita. Näillä keinoin ihmisille säilytettäisiin
31284: pungeissa ja muissa taajamissa, mutta yhä enem- mahdollisuuksia nauttia luonnonrauhasta, jonka
31285: män myös maaseutualueilla, heikentää elinympä- hävittämistä ei voida millään korvata. Melusta
31286: ristömme laatua aiheuttaen niin terveydellisiä ei siis saisi aiheutua kohtuutonta haittaa myös-
31287: kuin viihtyvyyshaittojakin. kään luonnolle ja sen elämälle.
31288: Meluongelmat ovat kasvaneet lähes huomaa- Maamme ympäristönsuojeluviranomaiset ovat
31289: matta nopeasti teknistyneen yhteiskunnan lie- pyrkineet kehittämään meluntorjuntaa yhtenä
31290: veilmiönä. Melulähteitä on runsaasti ja ne ovat ympäristönsuojeluun kuuluvana erityisalana.
31291: luonteeltaan hyvin monen tyyppisiä. Vaikka Alan lainsäädännön puutteellisuudet on ymmär-
31292: melua on osittain opittu hyväbymäänkin elä- retty ja uutta roduntorjuntalakia onkin valmis-
31293: mäntapaamme liittyvänä ilmiönä, on meluhait- teltu sisäasiainministeriön asettamassa toimikun-
31294: tojen lisääntyminen johtanut tilanteeseen, joka nassa. Toimikunta on saanut mietintönsä val-
31295: pakottaa yhteiskunnan suuntautumaan nykyistä miiksi vuonna 1981 (Meluntorjuntatoimikun-
31296: voimakkllammin myös meluntorjuntaan. nan mietintö, Komiteanmietintö 1981: 62).
31297: Nykyisin roduntorjuntaa koskevia säänn<Yksiä Mietintö sisältää muiden ehdotusten lisäksi
31298: sisältyy terveydenhoitolainsäädäntöön, rakennus- myös ehdotuksen meluntorjuntalaiksi. Melun-
31299: lainsäädäntöön, liikenne- ja moottoriajoneuvo- torjuntalainsäädäntöä olisi lähdettävä nopeasti
31300: lainsäädäntöön sekä eräisiin muihin lakeihin. kehittämään toimikunnan valmistelujen poh-
31301: Ympäristönsuojelun ja roduntorjunnan suunni- jalta. Pitemmällä tähtäyksellä meluntorjunta-
31302: telmallisen ja määrätietoisen toteuttamisen kan- lainsäädäntö on saatava vastaamaan meluhait-
31303: nalta lainsäädäntöä on pidettävä riittämättö- tojen todellista ehkäisemistarvetta.
31304: mänä sen lisäksi, että se on hajanaista. Maas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31305: samme tarvitaan erityinen meluntorjuntalaki, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31306: jonka nojalla ehkäistään meluhaittojen lisään- muksen,
31307: tyminen ja rajoitetaan muutenkin meluhaitat
31308: sellaiselle tasolle, etteivät ihmiset joudu niistä että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
31309: kärsimään. Lain avulla on pyrittävä turvaamaan kunnalle esityksen meluntorjuntalaiksi.
31310: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
31311:
31312: Pekka Leppänen Timo Laaksonen Osmo Vepsäläinen
31313: 1983 vp. 807
31314:
31315: Toivomusaloite n:o 721
31316:
31317:
31318:
31319:
31320: U. Leppänen ym.: Metsä-Botnian Äänekosken sellutehtaan jäte-
31321: vesistä
31322:
31323:
31324: Eduskunnalle
31325:
31326: Metsä-Botnian Äänekosken uuden selluteh- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun-
31327: taan jätevesien mahdollisimman puhtaaksi saa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31328: miseksi tulisi kloorivalkaisumenetelmän sijasta muksen,
31329: ottaa käyttöön happivalkaisumenetelmä. Kloori-
31330: vaikaisun heikkous on klooripitoiset jätevedet, että hallitus ryhtyisi toimiin, ;otta
31331: jotka muodostavat myrkyllisiä ja pitkäikäisiä Metsä-Botnian Aänekosken uuden sellu-
31332: klooriyhdisteitä vesistöön ja näin myrkyttävät tehtaan iätevedet eivät sisällä myrkyt-
31333: Päijänteestä kalastettavat kalat ja myös ihmi- lisiä ia pitkäikäisiä klooriyhdisteitä.
31334: set.
31335: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
31336:
31337: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
31338: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
31339: Mikko Vainio
31340: 808 1983 vp.
31341:
31342: Toivomusaloite n:o 722
31343:
31344:
31345:
31346:
31347: Louvo ym.: Jätteiden hyötykäytön edistämisestä valistus-, vero-
31348: tus- ja tukitoimin ympäristöhaittojen vähentämiseksi
31349:
31350:
31351: Eduskunnalie
31352:
31353: Sisäasiainministeriön laskelmien mukaan va vesien pilaantumisen estyessä jätevesimäärien
31354: maassamme tuhlataan vuosittain noin kolme vähetessä ja laadun muuttuessa helposti puh-
31355: miljardia markkaa, kun ei käytetä jätteitä hyö- distettavampaan muotoon. Ympäristön ros-
31356: dyksi. Osaksi tämä johtuu tutkimuksen ja tie- kaantumisen estäminen on myös tärkeä jät-
31357: don puutteesta, mutta myös ennen kaikkea teiden talteenoton tavoite.
31358: siitä, että elinympäristömme pilaantumista ja Vaikka jätehuoltolain toinen pykälä sisältää
31359: saastumista aiheuttavien teollisuus- ja yhdys- vaatimuksen jätteiden talteenotosta ja hyödyn-
31360: kuntajätteiden lajittelu-, keräily- ja kuljetuskus- tämisestä, ei ilman yhteiskunnan tukea ole
31361: tannukset ovat useimpien jätteiden kohdalla käytännössä mahdollista aikaansaada tehokasta
31362: niin suuret, ettei niiden hyödyntäminen ole yhdyskuntajätteiden, kuten jätepaperin, jäte-
31363: liiketaloudellisesti kannattavaa. lasin ja muovijätteen lajittelua, talteenottoa ja
31364: Tekniset keinot ja mahdollisuudet jätteiden hyödyntämistä, ei myöskään eloperäisen ruoka-
31365: hyötykäyttöön ovat kuitenkin viime vuosina ja ruuansulatusjätteen talteenottoa ja kompos-
31366: suuresti kehittyneet, ja vaikka toiminta ei olisi tointia.
31367: yksityistaloudellisesti kannattavaa, on sillä saa- Teollisuuden jätteiden, kuten puunjalostus-
31368: vutettavissa niin merkittävää etua tuontiener- ja lämpövoimalateollisuuden jäteliemi-, kuitu-,
31369: gian ja raaka-aineiden säästöinä ja ympäristö- kuori- ja tuhkajätteen sekä rehu- ja elintarvi-
31370: haittojen ehkäisemisen muodossa, että yhteis- keteollisuuden jätteiden talteenotto ja hyöty-
31371: kunnan edun mukaista on kaikin tavoin edis- käyttö ei ole osoittautunut olevan myöskään
31372: tää ja tukea taloudellisestikin jätteiden jälleen- ilman lainsäädännöllistä ja taloudellista tukea
31373: kierrätystä. mahdollista.
31374: Kansantaloudellista säästöä jätteiden talteen-
31375: otosta ja hyödyntämisestä saadaan vähentynee- Nykyisen jäteteknologian takarajaksi on
31376: nä raakaveden ja vedenpuhdistamojen tarpee- noussut jätteiden elinympäristölle aiheuttama
31377: na, kaatopaikkojen perustamis- ja hoitokus- pilaantuminen ja saastuminen. Näin ollen on
31378: tannusten vähentymisen muodossa sekä hyöty- koko yhteiskunnan edun mukaista, että pyri-
31379: käytöstä raaka-aineeksi ja energiaksi. tään kehittämään sellaisia tuotantotapoja ja
31380: Kansanterveydellisiä etuja saavutetaan vä- kannustamaan sitä teollisuutta sekä niitä yksi-
31381: hentyneinä haittaeläinkantoina ja hivenainepi- tyisiä, yhteisöjä ja kuntia, jotka erilaisia kiin-
31382: toisten eloperäisten jätteiden, kuten kotita- teitä, kaasumaisia tai nestemäisiä jätteitä raaka-
31383: louksien ruokajätteiden sekä elintarvike- ja re- aineenaan käyttäen luovat niistä uusia kulutus-
31384: huteollisuusjätteiden, meijeri- ja teurastusjät- kelpoisia hyödykkeitä, sen sijaan että ne saas-
31385: teiden kompostointituotteina maanparannusai- tuttaisivat jätteinä ympäristöämme.
31386: neeksi. Tutkimusten mukaan kaatopaikoille vie- Valtion osuus ympäristönsuojelussa on vä-
31387: tävä jäte vähenisi 42 %, jos pelkästään kom- häinen, vain noin kolmasosa kilpaileviin teol-
31388: postoituva kotitalousjäte kompostoitaisiin syn- lisuusmaihin verrattuna. Lisäksi jätteiden la-
31389: tymispaikallaan. jittelua, talteenottoa, kuljetuksia ja hyötykäyt-
31390: Energian hinnannousu ja raaka-aineiden kal- töä supistavat ja estävät edelleen monet lain-
31391: listuminen ovat omiaan korostamaan tarvetta säädännölliset rajoitukset ja verotuksen sää-
31392: luonnonvarojen uudelleen kierrättämiseen. Sen dökset, jotka tekevät kannattamattomaksi jät-
31393: lisäksi luonnonsuojelullinen hyöty on huomatta- teiden hyötykäytön edistämisen.
31394: 1983 vp. - TA n:o 722 809
31395:
31396: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- riittäviin toimenpiteisiin edistääkseen
31397: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- valistus-, verotus- ja tukitoimin teolli-
31398: muksen, suus- ja yhdyskuntajätteiden låjittelua
31399: ja talteenottoa hyötykäyttöön ympäris-
31400: että hallitus ryhtyisi välittömiin ja töhaittojen vähentämiseksi.
31401: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
31402:
31403: Anna-Kaarina Louvo Kaarina Dromberg Eva-Riitta Siitonen
31404: Heikki Järvenpää Liisa Hilpelä Anna-Liisa Piipari
31405: Ritva Laurila Aila Jokinen Ensio Laine
31406: Pekka Löyttyniemi Tapio Holvitie Matti Viljanen
31407: Tuulikki Petäjäniemi Sampsa Aaltio Mikko Pesälä
31408: Helena Pesola Lea Kärhä Lauri Impiö
31409: Saara Mikkola Pirjo Rusanen Olavi Ronkainen
31410: Riitta Uosukainen Eeva Turunen Iiro Viinanen
31411: Pertti Salolainen Juho Koivisto Katri-Helena Eskelinen
31412: Toivo T. Pohjala Ole Wasz-Höckert Elsi Hetemäki-Olander
31413: Riitta Jouppila Elisabeth Rehn Kimmo Sasi
31414:
31415:
31416:
31417:
31418: 102 088300420~
31419: 810 1983 rd.
31420:
31421: Hemställningsmotion nr 723
31422:
31423:
31424:
31425:
31426: Malm m.fl.: Om upprensning av Kärjenjoki i Kristinestad
31427:
31428:
31429: Tili Riksdagen
31430:
31431: Pianeroa för upprensning av Kärjenjoki i sådan art och av den omfattningen att de nega-
31432: Kristinestad har varit aktuella i många år. tiva följdema av dess utförande inte skulle vara
31433: Torrläggningen skulle beröra 330 ha åkermark särskilt stora. Däremot är det av stor bety-
31434: och skulle utföras på 8 km av nämnda å. Arbe- delse för de berörda odlarna att översvämnings-
31435: tet skulle avlägsna de årligen återkommande riskerna kan avlägsnas och att de kan bebruka
31436: översvämningarna och samtidigt göra det möj- jorden på ett rationellt sätt.
31437: ligt med täckdikning av området. De årliga ska- Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
31438: doma på grund av översvämning har uppgått dertecknade att riksdagen måtte besluta hem-
31439: till 550 000 mk och på ett kännbart sätt på- ställa,
31440: verkat odlamas ekonomi. Enligt beräkningarna
31441: skulle kostnadema för torrläggningsarbetet upp- att regen·ngen vidtar åtgärder för upp-
31442: gå till ca 3,2 milj. mk. görande av en pian och utförande av
31443: Det har förts en diskussion om arbetets på- upprensning av Kärjenjoki i Knstinestad.
31444: verkan på Lappfjärds å eftersom Kärjenjoki ut-
31445: mynnar i denna. Arbetet torde dock vara av
31446: Helsingfors den 18 april 1983
31447:
31448: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
31449: 1983 vp. 811
31450:
31451: Toivomusaloite n:o 723 Suomennos
31452:
31453:
31454:
31455:
31456: Malm ym.: Kärjenjoen perkaamisesta Kristiinankaupungissa
31457:
31458:
31459: Eduskunnalle
31460:
31461: Kristiinankaupungin Kärjenjoen perkaussuun- juinen, että sen aiheuttamat kielteiset seurauk-
31462: nitelmat ovat olleet ajankohtaisia jo usean vuo- set eivät olisi erityisen suuret. Asianosaisten
31463: .den ajan. Kuivatus koskisi 330 ha peltomaata ja viljelijöiden kannalta olisi sitävastoin erittäin
31464: tehtäisiin 8 km:n matkalla edellä mainittua tärkeätä, että tulvauhka voitaisiin poistaa ja
31465: jokea. Työ poistaisi vuosittain uusiutuvat tul- että viljelijät voisivat viljellä maataan järkipe-
31466: vat ja tekisi samalla alueen salaojituksen mah- räisesti.
31467: dolliseksi. Tulvan aiheuttamat vahingot ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31468: vuosittain nousseet 550 000 markkaan ja ne nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31469: ovat tuntuvasti rasittaneet viljelijöiden talout- muksen,
31470: ta. Arvioiden mukaan kuivatustyöt tulisivat
31471: maksamaan n. 3,2 milj. mk. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31472: Keskusteluja on käyty työn vaikutuksesta Kristiinankaupungin Kärjenjoen per-
31473: Lapväärtin jokeen, koska Kärjenjoki laskee sii- kaussuunnitelman laatimiseksi ja per-
31474: hen. Työ lienee kuitenkin sellainen ja sen laa- kauksen suorittamiseksi.
31475: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
31476:
31477: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
31478: 812 1983 vp.
31479:
31480: Toivomusaloite n:o 724
31481:
31482:
31483:
31484:
31485: Mattila ym..: Kuntien kantokykyluokitusperusteiden muuttami-
31486: sesta
31487:
31488:
31489: Eduskunnalle
31490:
31491: Kuntien mahdollisuudet vastata lakisääteisis- kinnalla ei luokkaa ole helppo laskea, koska
31492: tä tehtävistään ja palvelujensa kehittämisestä alentaminen tulee kysymykseen vain laissa
31493: perustuvat merkittävästi kantokykyluokituk- säädetyin erityisperustein ja koska alenevien
31494: seen. Tällä hetkellä yli 80 % kunnille ja kun- ja nousevien kuntien yhteenlaskettujen väes-
31495: tainliitoille maksettavista valtionosuuksista ja tömäärien tulee vastata toisiaan.
31496: -avustuksista suoritetaan kantokykyluokituksen Luotaessa kuntien yleisten rahoitusavustus-
31497: perusteiden nojalla. ten järjestelmää oli tavoitteena mm. kuntien
31498: Kuntien kantokykyluokituksesta annettu verotuspohjassa olevien erojen kaventaminen.
31499: lainmuutos on voimassa vielä kuluvan vuoden. Tämän hetken tilanne oso1ttaa, ettei kantoky-
31500: Luokituksen perusteena ovat kunnan menot, kyluokituslaista aiheutuneita epäkohtia ole
31501: jotka katetaan valtionosuuksilla ja kunnallis- kyetty korjaamaan kuntien yleisillä rahoitus-
31502: veron tuotolla. Tosiasiallisesti luokka määräy- avustuksillakaan.
31503: tyy kunnan saamien valtionosuuksien perus- Vaidonosuusjärjestelmän tinkimättömänä ta-
31504: teella. Asukaskohtaisella äyrimäärällä, joka voitteena tulisi p1tää sitä, että kantokykyluo-
31505: 'kunnassa määrää sen todellisen taloudellisen kitus takaisi kunnille sellaisen valtionosuuden,
31506: perustan ja 1toimintojen laajuuden, ei ole voi- joka mahdollistaisi lähes samanlaisten ja sa-
31507: massa olevassa luokituksessa juurikaan mer- mantasoisten palvelujen jakamisen kaikissa
31508: kitystä. kunnissa veroäyrin hintaa kohtuuttomasti nos-
31509: Tilanne on johtanut moniin vääristymiin ja tamatta.
31510: lisännyt kuntien eriarvoisuutta. Maassa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31511: kymmeniä kuntia, joiden kantokykyluokka on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31512: epäsuhteessa niiden todelliseen taloudelliseen vomuksen,
31513: asemaan nähden. Voidaan sanoa kuntien jou-
31514: tuneen eräänlaiseen noidankehään. Noudanaes- että hallitus kiirehtisi nykyisen kan-
31515: saan perinteisesti hyväksyttyä, vakaata ja tokykyluokituslain epäoikeudenmukai-
31516: tarkkaa kunnallistaloutta kunnat joutuvat kor- suuksien kartoittamista ja edelleen ryh-
31517: keampiin kantokykyluokkiin ja saavat siten tyisi toimiin kantokykyluokituslain
31518: pienemmät valtionosuudet. muuttamiseksi siten, että kunnan kanto-
31519: Edellä sanotun mukaan vain suuret valtion- kykyluokka määräytyisi pääsääntöisesti
31520: osuudet tai ylikorkea veroäyrin hinta voivat sen asukasta kohti lasketun veroäyrimää-
31521: taata luokan alenemisen todellista kantoky- rän perusteella ja samalla muuttaisi
31522: kyä vastaavalle tasolle. Tästä seuraa, että pie- yleisten rahoitusavustusten jakoperus-
31523: nehköillä kunnilla on varsin vähän, jos lain- teita niin, että avustuksilla voidaan
31524: kaan, toivoa luokan alenemisesta. Kuvaavana tosiasiallisesti korjata kantokykyluoki-
31525: esimerkkinä tästä on sekin, että kantokykyluo- tuslain johdosta kunnallistaloudelle ai-
31526: kan nousu on uhkaamassa monia pieniä 1-2 heutuneet epäkohdat.
31527: kantokykyluokkaan nyt kuuluvia kuntia. Har-
31528: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
31529:
31530: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Paavo Vesterinen
31531: Heimo Linna Väinö Raudaskoski Hannu Kemppainen
31532: 1983 vp. 813
31533:
31534: Toivomusaloite n:o 725
31535:
31536:
31537:
31538:
31539: Mattila ym.: Katumaksulain epäkohtien poistamisesta
31540:
31541:
31542: Eduskunnalle
31543:
31544: Katumaksulain mukaan ovat katumaksua vel- kaavan mukaiseen tonttikohtaiseen tarkasteluun,
31545: volliset maksamaan kaikki ne, jotka omistavat koska maksuluokat ovat tilan eri osilla erilaiset.
31546: asemakaava- tai rakennuskaava-alueella tontin Jälleenhankinta-arvon löytäminen kaikille kiin-
31547: tali rakennuspaikan tai tällaisena käytetyn kiin- teistöille on ollut suuritäinen tehtävä ja se on
31548: teistön. Vuokramaalla olevan rakennuksen aiheuttanut maksun maksajien keskuudessa se-
31549: omistaja maksaa katumaksua omistamiensa ra- kaannusta. Jalkakäytävien talvikunnossapito ja
31550: kennusten osalta. puhtaanapito tulee määrätä kunnan tehtäväksi.
31551: On kohtuutonta, että katumaksua joudutaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31552: maksamaan alueilla, joilla yksityiset tiekunnat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31553: huolehtivat katujen kunnossapidosta. Epäoikeu-
31554: denmukaisena voidaan myös pitää katumaksun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31555: kailltamista rakentilliilattomasta tontista, jolle lii- katumaksulain epäkohtien korjaamiseksi
31556: kennöinti on vähäistä tai jota ei lainkaan käy- myös siten, että jalkakäytävien talvihoi-
31557: tetä. Katumaksun tarkoitushan on kattaa osal- to määrätään kunnan tehtäväksi ja ka-
31558: taan katujen ja rakennuskaavateiden rakentami- tumaksu poistetaan yksityisten tiekun-
31559: sesta ja kunnossapidosta kunnalle aiheutuvat tien alueilla olevilta kiinteistöiltä, raken-
31560: kustannukset. Maksua ei tulisi myöskään pe- tamattomilta tonteilta ja tapauksissa,
31561: riä sellaisessa tapauksessa, että kaavaan mer- jolloin kaavaan merkitty katu tai tie on
31562: kitty katu tai tie on vielä rakentamatta. Ra- vielä rakentamatta.
31563: kentamattomien tilojen osalta joudutaan asema-
31564: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
31565:
31566: Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä Paavo Vesterinen
31567: Mauri Pekkarinen Toivo Yläjärvi Hannu Kemppainen
31568: 814 1983 vp.
31569:
31570: Toivomusaloite n:o 726
31571:
31572:
31573:
31574:
31575: J. Mikkola ym.: Kuntien mahdollisuuksien parantamisesta maan
31576: hankkimiseksi ulkoilu- ja virkistystarkoituksiin
31577:
31578:
31579: Eduskunnalle
31580:
31581: Eduskunta hyväksyi jo vuonna 1977 lausu- Virkistysalueiden toteuttaminen on ensi si-
31582: man, jossa edellytetään, että "hallitus ryhtyy pi- jassa kuntien tehtävä. Valtion tulisi kuitenkin
31583: kaisiin ja tehokklllisiin toimenpiteisiin, joilla edistää asiaa helpottamalla lainsäädäntöteitse
31584: kuntien mahdollisuuksia hankkia maata ulkoi- kuntien mahdollisuuksia hankkia maata virkis-
31585: lu- ja virkistystarkoituksiin parannetaan". V aik- tystarkoituksiin. Valtion suoranainen tukikin
31586: ka nyt eletään jo vuotta 1983, ei hallitus ole on perusteltua, koska useilla virkistysalueilla on
31587: ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin eduskunnan myös seudullista ja jopa valtakunnallista mer-
31588: tahdon toteuttamiseksi. Kuitenkin kansalaisten kitystä.
31589: mahdollisuudet ulkoilun ja retkeilyn harrasta- Keinoina, joilla kuntien mahdollisuuksia vir-
31590: miseen ovat etenkin kaupunkialueilla jatkuvasti kistysalueiden hankitaan parannetaan, voidaan
31591: kaventuneet. Vapaat, aikaisemmin virkistyskäy- ajatella seuraavia. Kunnille voitaisiin antaa ny-
31592: tössä olleet alueet on yhä useammin otettu ra- kyistä laajemmat ja selvemmät mahdollisuudet
31593: kennustoiminnan, teollisuuden ja liikenteen lunastaa maata virkistystarkoituksiin. Etuosto-
31594: käyttöön. Vaikka tämä usein onkin ollut kau- lakia voitaisiin muuttaa rriin, että etuosto-oi-
31595: pungin kehityksen kannalta perusteltua, tulisi keutta voidaan käyttää myös virkistysalueiden
31596: samalla huolehtia siitä, että asukkaiden käyt- hankkimiseen. Edelleen voitaisiin ryhtyä myön-
31597: töön hankitaan uusia ja entistä laajempia vir- tämään korkotukea kuntien virkistysaluehankin-
31598: kistysalueita, joilla voidaan ulkoillen kohentaa toihin samoin kuin sitä tällä hetkellä voidaan
31599: kuntoa ja nauttia alkuperäisestä luonnosta. Eri- myöntää asuntoalueiden hankintaan. Lopuksi
31600: tyisen tärkeätä olisi, että vielä vapaat, kau- voitaisiin valtion tulo- ja menoarviossa osoittaa
31601: punkialueiden lähiympäristön rannat saataisiin suoranaista valtionavustusta ainakin valtakun-
31602: varatuksi ja hankituksi seudun asukkaiden yh- nallisesti merkittävien virkistysalueiden hankin-
31603: teiseen virkistyskäyttöön. taan ja ylläpitoon.
31604: Nopeita toimenpiteitä asiassa puoltaa myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31605: se, että seutukaavaliittojen virkistys- ja suoje- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31606: lualueita koskeva suunnittelutyö on jo valmis- muksen,
31607: tunut. Kansallispuisto- ja soidensuojeluohjel-
31608: mien puitteissa on mahdollista toteuttaa em. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31609: kaavojen suojelualueet. Sen sijaan tällä hetkel- menpiteisiin, ;oilla kuntien mahdolli-
31610: lä ei ole riittäviä keinoja, joilla kaavoihin sisäl- suuksia hankkia maata ulkoilu- ;a virkis-
31611: tyvät virkistysalueet voitaisiin saada toteute- tystarkoituksiin parannetaan ;a virkis-
31612: tuiksi. tysalueiden toteuttamista edistetään.
31613: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
31614:
31615: Jukka Mikkola Pertti Paasio Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
31616: 1983 vp. 815
31617:
31618: Toivomusaloite n:o 727
31619:
31620:
31621:
31622:
31623: Muroma ym.: Poliisivoimien lisäämisestä pääkaupunkiseudulla
31624:
31625:
31626: Eduskunnalle
31627:
31628: Yleinen järjestys ja turvallisuus on viime kaupunkiseudulla keskimääräistä nopeampaa.
31629: vuosina heikentynyt erityisesti pääkaupunki- V a:in harvat hakeutuvat poliisin. palvelukseen
31630: seudulla. Väestömäärän kasvun vuoksi poliisin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle.
31631: työtaakka on kasvanut. Erilaiset järjestyshäiriöt, Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikaisia toi-
31632: mm. nuorisojengien aiheuttamat pahoinpitelyri- mia.
31633: kokset, ovat samanaikaisesti lisääntyneet. Pääkaupungin henkilöstölisäykset tulee käsi-
31634: Poliisipalvelut eivät kuitenkaan ole kehitty- tellä erillisratkaisuna.
31635: neet ja monipuolistuneet tarpeita vastaavasti. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31636: Tämä heijastuu poliisin työtaakan kohtuutto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31637: mana kasvuna ja kansalaisten turvallisuuden muksen,
31638: heikentymisenä.
31639: Poliisin hälytysvalmius ja ennalta ehkäisevä että hallitus valmistelisi pääkaupunki-
31640: partiointi on nykytilanteessa riittämätöntä. seudun poliisivoimien lisäyksen muista
31641: Miehistöpulan ja siitä johtuvan työn rasitta- maan poliisin henkilöstölisäyksistä eril-
31642: vuuden vuoksi poliisien vaihtuvuus on pää- lisenä ratkaisuna.
31643: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
31644:
31645: Impi Muroma Jouni J. Särkijärvi Kaarina Dromberg
31646: Pekka Löyttyniemi Tauno Valo Martti Tiuri
31647: Elsi Hetemäki-Olander Ben Zyskowicz Georg C. Ehrnrooth
31648: Tuure Jwmila Ritva Laurila Eva-Riitta Siitonen
31649: Tapio Holvitie
31650: 816 1983 vp.
31651:
31652: Toivomusaloite n:o 728
31653:
31654:
31655:
31656:
31657: Myllyniemi ym.: PelaSituspalvelua j11 väestönsuojelu11 kookevan
31658: uuden lain aikaansaamisesta
31659:
31660:
31661: Eduskunnalle
31662:
31663: Maassamme kutsutaan onnettomuuksissa tar- heuttamia vaaroja vastaan ja väestön auttami-
31664: vittavaa eri viranomaisten ja yhteisöjen toi- nen selviytymään näiden vaarojen välittömiltä
31665: mintaa pelastuspalveluksi. Tärkeimmät pelas- vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten
31666: tuspalvelua suorittavat toimialat ovat palo- ja luominen eloon jääneille.
31667: pelastuSJtoimi, poliisi ja lääkintätoimi. Kullekin Rajan vetäminen normaali- ja poikkeusolo-
31668: näistä toimialoista on oma lainsäädäntönsä. Pe- jen välille voi käytännössä osoittautua vaikeak-
31669: Jastuspalvelun kokonaistoimintaa varten ei ole si. Lainsäädäntöä on tähän mennessä kuitenkin
31670: yhtenäistävää lainsäädäntöä. Vaitioneuvosto te- kehirtetty erillisesti toisaalta normaaliaikaa var-
31671: ki 15. 3. 1973 päätöksen pelastuspalvelun ke- ten ja toisaalta poikkeusolojen varalta. Aina-
31672: hittämiseksi, minkä päätöksen nojalla toi.rninto- kin nopeasti syntyvissä suuronnettomuuksissa
31673: jen koordinointia on pyritty kehittämään. saattaa käydä niin, etteivät normaaliajan lain-
31674: Poikkeusoloissa toteutettava väestönsuojelu säädännön viranomaisille antamat valtuudet rii-
31675: perustuu väestönsuojelulakiin ( 438/58). Väes- tä, eikä poikkeusolojen lainsäädännön vaatimia
31676: tönsuojelun tarkoituksena on väestön ja omai- päätöksiä ehditä tehdä. Toiminnan johtamises-
31677: suuden turvaaminen sodan ja muiden siihen sa etenkin kuntatasolla saattaa syntyä ongel-
31678: verrattavien olosuhteiden aiheuttamiha tuhoil- mia, kun monissa kunnissa yhä on eri viran-
31679: ta ja niiden vahinkojen rajoittaminen ja niiden omaiset palo- ja pelastustointa ja väestönsuo-
31680: seurausten lieventäminen. Lain tarkoittam11 jelua varten.
31681: väestönsuojelu ei ole toiminnassa normaaliaika- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31682: na, vaan ainoastaan poikkeusoloissa silloin, kun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31683: valtioneuvosto lain 32 § :n nojalla niin mää- muksen,
31684: rää.
31685: Väestönsuojelun kansainvälisen määritelmän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31686: mukaan, joka sisältyy maassamme ratifioituun sellaisen pelastuspalvelua ;a väestönsuo-
31687: Geneven vuoden 1949 yleissopimusten vuoden ielua koskevan lain aikaansaamiseksi, ;o-
31688: 1977 1 lisäpöytäkirjaan, väestönsuojelu tarkoit- ka määrittelee näitä toiminto;a suoritta-
31689: taa sellaisten humanitaaristen tehtävien suorit- vien ;a niihin liittyvien viranomaisten
31690: tamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön vastuualueet, tehtävät ;a yhteistyön nor-
31691: suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien ai- maaliaikana ;a poikkeusoloissa.
31692: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
31693:
31694: Pekka Myllyniemi Matti Luttinen Mikko Elo
31695: Antti Kalliomäki Pertti Hietala Paavo Lipponen
31696: Anna-Liisa Piipari
31697: 1983 vp. 817
31698:
31699: Toivomusaloite n:o 729
31700:
31701:
31702:
31703:
31704: Mäkipää ym.: Lindaanin käytön kieltämisestä
31705:
31706:
31707: Eduskunnalle
31708:
31709: Lindaani on kloorattu hiilivetyvalmiste, jon- rellisen puutavaran. Myöskään talllllen suojaa-
31710: ka hajoaminen luonnossa on hyvin hidasta. misessa lindaanikäsittely ei olennaisesti vähennä
31711: Aineella on taipumus rikastua ravintoketjus- tukkimiehentärituhoja paperikennotaimia käytet-
31712: sa. Se kerääntyy kasveihin, joista se joutuu täessä.
31713: eläinten ravintoon. Eläimissä ja ihmisissä se Lisäksi lindaanilla käs*lty puu ei ole hyvää
31714: va:rasto~tuu rasvakudoksiin. Tutkimuksissa on selluloosateollisuuden raaka-aineeksi, eikä näin
31715: todettu sen erittyvän mm. lehmän maitoon. saatu paperi sovi esimerkiksi elintarvikkeiden
31716: Vuonna 1981 Suomessa myytiin maatalou- pakkaamiseen. Ruotsissa lindaanin käyttö on
31717: den tuhohyönteisten torjuntaan 49 kg lindaa- kielletty. Suomessa myyntilupa päättyy vuoden
31718: nia. Metsätaloudessa sitä käytettiin kolmessa 1983 lopussa.
31719: valmisteessa yhteensä lähes 5 000 kg. Yhtä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31720: valmisteista käytetään kuorellisen puutavaran nioilttaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31721: sinistymisen ehkäisemiseen ja kahta taimien muksen,
31722: suojaamiseen tuhohyönteisiltä.
31723: Metsätaloudessa lindaanin käyttö ei kuiten- että hallitus ryhtyisi toimiin lindaa-
31724: kaan ole välttämätöntä. Oikein ajoitettu hak- nin käytön kieltämiseksi.
31725: kuu ja vesikäs~ttely riittävät suojaamaan kuo-
31726: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
31727:
31728: Lea Mäkipää Pentti Skön Reino Jyrkilä
31729: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Martti Ratu
31730: Liisa Arranz
31731:
31732:
31733:
31734:
31735: 103 088300420M
31736: 818 1983 vp.
31737:
31738: Toivomusaloite n:o 730
31739:
31740:
31741:
31742:
31743: Mäkipää ym.: Susi'V'ahinkojen korvaamisesta
31744:
31745:
31746: Eduskunnalle
31747:
31748: Maahamme on viime vuosina 'tU'llut susia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31749: rajan takaa aina Länsi·Suomeen saakka. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31750: Olisi tärkeää, että niille haja-asutusalueille, muksen,
31751: missä susia esiintyy, paikallinen nimismies voi-
31752: si myöntää suden kaatoluvan aina tarvittaessa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31753: kun se aiheuttaa vahinkoa paikkakunnalla. susivahinkoien korvaamiseksi täysimää-
31754: On kohtuutonta, että kansalaiset joutuvat räisenä ;a kaatolupien saannin helpotta-
31755: kärsimään taloudellisia menetyksiä. miseksi paikkakuntakohtaisena.
31756: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
31757:
31758: Lea Mäkipää Pentti Skön Vieno Eklund
31759: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
31760: 1983 vp. 819
31761:
31762: Toivomusaloite n:o 731
31763:
31764:
31765:
31766:
31767: Nieminen ym.: J~äytävren puhtaanapidon ja hoidon siirtämi-
31768: -sestä kunnille
31769:
31770:
31771: Eduskunnalle
31772:
31773: Käsiteltäessä eduskunnassa v. 1975-78 niin tai työssäkäyviä, jotka itse vapaa-aikoinaan
31774: sanottua katurasituslainsäädäntöä nousi esille suorittavat talonmiehen työt. Käytännössä täl-
31775: erilaisia näkökohtia sekä katujen kunnossapito- lainen menettely on osoittautunut täysin koh-
31776: lain että katumaksulain osalta. Nyt jo koke- tuuttomaksi. Lain tarkoituksena sanotaan ole-
31777: muksesta voidaan todeta, ettei nykyistä katu- van katujen kunnossa- ja puhtaanapidon saami-
31778: rasituslainsäädäntöä voi pitää kaikilta osin on- nen koneellisesti ja keskitetysti hoidetuksi.
31779: nistuneena ja oikeudenmukaisena taajamien Käytännössä on kuitenkin jääty puolitiehen.
31780: asukkaille. Kunnilla on jo olemassa olevaa auraus- ja
31781: Voimassa olevan lain mukaan kiinteistön kuljetuskalustoa, ja lumen ajaminen keskitetys-
31782: omistajan ja haltijan tehtävänä on poistaa jal- ti, jollei siihen riitä kunnan oma kuljetuska-
31783: kakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumival- lusto, myös yksityistä kuljetuskalustoa käyt-
31784: lit sekä pitää jalkakäytävien viereinen katuoja täen on varmaankin kokonaisuuden kannalta
31785: ja sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä. huomattavasti parempi vaihtoehto kuin velvoit-
31786: Edellämainitunlaisen velvoitteen säilyttäminen taa lumen ajaminen ja muut hoitotoimenpiteet
31787: kiinteistön omistajalle ja haltijalle on jättänyt kiinteistön toimesta tapahtuviksi.
31788: heille kohtuuttoman suuren tehtävän suoritet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31789: tavaksi. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31790: Lain mukaan jää kaupunkialueella kulkevan sen,
31791: yleisen valtaväylän, joka saattaa olla kymme-
31792: niä metrejä leveä, lumen ajaminen ja poista- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31793: minen jalkakäytävältä, mihin se kaupungin toi- kadun ja eräiden yleisten alueiden kun-
31794: mesta aurataan, kiinteistön toimesta pois siir- nossa- ja puhtaanapidosta voimassa ole-
31795: rettäväksi. Eniten tällainen menettely tuottaa van lain muuttamiseksi siten, että myös
31796: vaikeuksia omakotitalojen omistajille, jotka jalkakäytävän puhtaanapito ja hoito
31797: saattavat olla eläkkeellä olevia vanhoja ihmisiä kuuluu kunnalle.
31798: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
31799:
31800: Einari Nieminen Matti Maijala Kauko Juhantalo
31801: 820 1983 vp.
31802:
31803: Toivomusaloite n:o 732
31804:
31805:
31806:
31807:
31808: Nieminen ym.: Pyhäjärven suojellemisesta
31809:
31810:
31811: Eduskunnalle
31812:
31813: Säkylän Pyhäjärvi on ainutlaatuinen kalas- tävästi tutkittu. Järven ekologisen tasapainon
31814: tus-, virkistys- ja raakavedenottokohde. säilymistä ei ole voiru osoittaa tähänastisissa
31815: Pyhäjärvi on kalantuotannoltaan paras koko selvityksissä, vaan asia vaatisi pitkäaikaisen tut-
31816: lauhkean vyöhykkeen vesialueista. Pääasialli- kimustyön.
31817: sesti kalastettavat arvokalat ovat siika ja muik- Pyhäjärven tilaa ei saa tuhota johtamalla
31818: ku. Ammattikalastajia järvellä on 40-50, si- siitä vettä Turun seudulle. Tämä ainutlaatui-
31819: vuammattikalastajia noin 120. nen järvi tulisi voida säilyttää nykytilassaan,
31820: Järvestä saatava puhdas raakavesi on vaikut- jotta järven vaikutusalueen väestön elinkeino-
31821: tanut merkittävästi alueen tuotantoelämään, mahdollisuudet pysyisivät ennallaan ja tuotan-
31822: jonka kehittymisedellytykset ovat riippuvaiset toelämän kehittyminen turvattaisiin.
31823: veden laadusta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
31824: Useiden vuosien ajan on Pyhäjärvestä suun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31825: niteltu tehtävän Turun seudun raakavesilähde.
31826: Veden juoksutussuunnitelma Turkuun on par- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31827: haillaan vesioikeuden käsittelyssä. Pyhäiärven suo;elemiseksi.
31828: Veden juoksutuksen vaikutuksia ei ole riit-
31829: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
31830:
31831: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa Irma Rosnell
31832: Timo Roos Aila Jokinen Mikko Elo
31833: Timo Laaksonen Kauko Juhantalo Matti Kuusio
31834: Anssi Joutsenlahti Toivo T. Pohjala Lea Mäkipää
31835: 198.3 rd. 821
31836:
31837: Hemställningsmotion nr 733
31838:
31839:
31840:
31841:
31842: Nordman m.fl.: Om effektivering av cellulosaindustrins renings-
31843: verksamhet
31844:
31845:
31846: Till Riksdagen
31847:
31848: Vårt lands träförädlingsindustri förorsakar i niskor och ger indirekt arbete åt kanske ännu
31849: dag stora vattenförordningsproblem. För- fler.
31850: oreningssituationen har gett upphov tili stort Träförädlingsindustrin har en stor fördel
31851: missnöje bland befolkningen i redpienteos när- framom många andra industriformer, nämligen
31852: het. Det förorenade vattnets mörka färg och att råvaran ständigt förnyas. Råvaran kommer
31853: obehagliga lukt gör vattnet estetiskt föga till- alltid att räcka tili, om skogstillgångarna vårdas
31854: talande och försämrar livskvaliteten i närmil- och industrikapaciteten hålls i balans med vad
31855: jön. skogen kan producera.
31856: Syrebristen och beläggningen av organiskt För att träförädlingsindustrin skall kunna bi-
31857: material på bottnen leder tili allvarliga ekolo- behålla sin ställning i landets näringsliv, bör
31858: giska problem, såsom exempelvis förstörda fisk- vattenföroreningssituationen fås under kontroll.
31859: lekplatser. Träförädlingsindustrin är vanligen Mao bör i större omfattning än tidigare utreda
31860: lokaliserad tili högproduktiva lekområden för avloppsvattnets inverkan på vatltendragen samt
31861: fisk, t.ex. vid älvmynningar och dylikt. Av- utveckla effektiva reningsmetoder, detta i syn-
31862: loppsvattnet förorsakar smakfel hos den fisk nerhet när nyetableringar görs, såsom nu pla-
31863: som fångas, vilket gör att den inte kan an- neras.
31864: vändas. Fiskerinäringen ställs inför allt större Med hänvisning tili ovanstående föreslås att
31865: kostnader när resorna tili rena fiskevatten blir riksdagen måtte hemställa,
31866: allt längre.
31867: Eutrofieringen i redpienten har tagit skräm- att regeringen måtte vidta åtgärder
31868: mande proportioner. för
31869: Avloppsvattnet innehåller många komponen- att cellulosaindustrins reningskapaci-
31870: ter vars verkan man inre känner tili. Sådana tet effektiveras genom strängare krav
31871: ämnen är klorfenoler, ligniner, hartssyror, på rening, effektivare övervakning och
31872: omäutade fettsyror m.m. Det finns teeken som skärpta stralfpåföljder
31873: tyder på att flera ämnen kan ha mutagen in- att lån och statliga vattenvårdsbidrag
31874: verkan på t.ex. fisk, vilket kan ha förödande ställs till industrins förfogande för att
31875: framtida konsekvenser. möjliggöra snabba reningsåtgärder
31876: Träförädlingsindustrin i Finland intar en att forskningen som rör frågor i an-
31877: synnerligen central ställning i landets ekonomi. slutning till träförädlingsindustrins av-
31878: Inåustrin som sådan sysselsätter tusentals män- loppsvatten intensifieras.
31879: Helsingfors den 22 april 1983
31880:
31881: Håkan Nordman Ole Norrback
31882: 822 1983 vp.
31883:
31884: Toivomusaloite n:o 733 Suomennos
31885:
31886:
31887:
31888:
31889: Nordman ym.: Selluloosateollisuuden puhdistustoiminnan tehdSta-
31890: misesta
31891:
31892:
31893: Eduskunnalle
31894:
31895: Maamme puunjalos,tusteollisuus aiheuttaa >tätä mille. Puunjalostusteollisuus on muihin teol-
31896: nykyä huomattavia vesien saastumisongelmia. lisuusmuotoihin nähden huomattavasti edul-
31897: Saasteisuustilanne on aiheuttanut huomattavaa lisemmassa asemassa sikäli, että sen raaka-aine
31898: tyytymättömyyttä laitosten läheisyydessä asu- koko ajan uusiutuu. Raaka-aine tulee aina riit-
31899: van väestön keskuudessa. Saastuneen veden 'tämään, jos metsävaroja hoidetaan ja teollisuu-
31900: tumma väri ja epämiellyttävä haju tekevät veden den kapasiteetti pidetään tasapainossa metsän
31901: esteettisesti vastenmieliseksi ja huonontavat lähi- tuottavuuden kanssa.
31902: ympäristön elämisen laatua. Jotta puunjalostusteollisuus pystyisi säilyt-
31903: Hapen puute ja orgaanisten aineiden kerros- tämään asemansa maamme talouselämässä, ve-
31904: tuminen veden pohjalle johtavat vakaviin eko- sien saastumisesta aiheutunut tilanne on saa-
31905: logisiin pulmiin, kuten esimerkiksi kalastus- tava hallintaan. Aikaisempaa enemmän tulee
31906: paikkojen tuhoutumiseen. Puunjalostusteolli- selvittää jäteveden vaikutus vesistöihin sekä
31907: suus sijaitsee tavallisesti kalan tuottavilla kutu- kehittää tehokkaita puhdistusmenetelmiä, eten-
31908: paikoilla, esim. jokien suilla jne. Jätevesi ai- kin uusia tehtaita perustettaessa, jotka nyt ovat
31909: heuttaa kaiastettavien kalojen maun muuttu- suunnitteluvaiheessaan.
31910: mista, mistä syystä niitä ei voida käyttää. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31911: Kalastuselinkeinolle aiheutuu yhä korkeammat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31912: "kustannukset, kun matkat puhtaille kalavesille muksen,
31913: tulevat entistä pitemmiksi.
31914: Laitosten eutrofointi on muodostunut yhä että hallitus rybtyisi toimenpiteisiin,
31915: pelottavammaksi. että selluloosateollisuuden puhdistus-
31916: Jätevesi sisältää monia osatekijöitä, joiden kapasiteettia tehostetaan asettamalla
31917: vaikutusta ei tunneta. Tällaisia aineita ovat puhdistukselle ankarammat vaatimuk-
31918: kloorifenolit, ligniinit, hartsihapot, tyydyttä- set, tehokkaampi valvonta ja kovenne-
31919: mättömät rasvahapot jne. On näkyvissä merk- tut rangaistusseuraamukset,
31920: kejä siitä, että useilla aineilla on kaloihin mu- että teollisuuden käytettäväksi asete-
31921: taatioita aiheuttava vaikutus, mistä saattaa olla taan lainoja ja valtion myöntämiä vesien
31922: tulevaisuudessa tuhoisat seuraukset. suojeluavustuksia nopeiden puhdistus-
31923: Puunjalostusteollisuudella on Suomessa erit- toimien aikaansaamiseksi,
31924: täin keskeinen asema maan taloudessa. Teolli- että puunjalostusteollisuuden jätevesiä
31925: suus sellaisenaan työllistää tuhansia ihmisiä koskevien kysymysten tutkimista tehos-
31926: ja antaa epäsuorasti työtä ehkä vielä useam- tetaan.
31927: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
31928:
31929: Håkan Nordman Ole Norrback
31930: 1983 vp. 823
31931:
31932:
31933: Toivomusaloite n:o 734
31934:
31935:
31936:
31937:
31938: Paasilinna ym.: Metsä-Botnian uuden sellutehtaan jätevesien puh-
31939: distam:ilsen varmi:stamisesta
31940:
31941:
31942: Eduskunnalle
31943:
31944: Äänekoskelle valmistuvan Metsä-Botnian uu- nekosken nykyisten tehtaiden ligniinikuorma oli
31945: den selluloosatehtaan jätevesipäästöjä voidaan 50-56 ,tonnia vuorokaudessa. Uuden Metsä-
31946: pitää liian suurina. Vaikka jätevesien biologi- Botnian tehtaan ligniinikuorma olisi 95 pro-
31947: nen hapenkulutus väheneekin nykyisestä, lig- sentin talteenotolla 62 tonnia vuorokaudessa,
31948: nlini- ja ravinnekuortnitus tuleva;t kasvamaan. jolloin Asikkalanselän ligniinipittoisuus kaksin-
31949: Päijänne on viime vuosina puhdistunut, mutta kertaistuisi nykyisestään.
31950: on pelättävissä, että sen pilaantuminen alkaa Myöskään vesihallitus ei ole ottanut riittä-
31951: ennen muuta liuenneen orgaanisen aineksen ta- vän selvää kantaa ligniinikysymykseen. Lig-
31952: kia uudestaan. niinipäästöjen enimmäismäärät puuttuvat Päi-
31953: Päijänteen merkitys satojen tuhansien ihmis- jänteen alueen vesien käytön lrokonaissuunnitel-
31954: ten käyttöveden lähteenä vaarantuu. On muis- man toimenpidesuosituksista.
31955: tettava, ettei Helsinki ole ainoa Päijänteen ve- Tähän asti veruoikeudet ovat määritelleet sel-
31956: den käyttäjä. Tehtaan jätevesien purkualueella luloosatehtaiden kuormitusrajat yleensä vain ha-
31957: Leppäveden rannalla on Jyväskylän maalais- penkulutukse1le ja kiintoainekselle. Myös lig-
31958: kunnan vesila~tos, joka ottaa vesistöstä 10 000 niinikuormitukselle tulee määrätä yläraja, joka
31959: ihmisen raakaveden. Lisäksi vettä käyttää pai- saisi Metsä-Botnian osalta olla enintään 40 ton-
31960: kallinen elintarviketeollisuus. nia vuorokaudessa. Puhdistusmenetelmät ovat
31961: Metsä-Botnian edustajat ovat liian yksipuo- olemassa, kysymys on siitä määrätäänkö Met-
31962: lisesci puhuneet vain biologisen hapenkulutuk- sä-Botnia investoimaan vesiensuojeluun.
31963: sen ja kiintoaineksen vähenemisestä, vaikka ha- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31964: penkulutus on vain osa jätevesikuormitukses- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31965: ta. Samoin tehtaan edustajat ovat riedottaneet
31966: vain uudesta sellutehtaasta ja vaienneet siitä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
31967: että varsinaisen selluloosatehtaan lisäksi perus- jotta Metsä-Botnian uuden selluloosa-
31968: tetaan kaksi muuta tehdasta sekä tehostetaan tehtaan rahoituksen järjestelyjen yhtey-
31969: kartongin ja kemiallisen tehtaan tuotantoa. dessä edellytetään jätevesien puhdista-
31970: Erityisesti selluloosan keitossa vapautuvan minen tapahtuvaksi parhaan mahdolli-
31971: ligniinin kuormitus tulee uuden tehtaan myötä sen teknologian avulla.
31972: nykyisestä kasvamaan. Vuosina 1979-81 Ää-
31973: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
31974:
31975: Reino Paasilinna Liisa Kulhia Matti Luttinen
31976: Mikko Rönnholm Marja-Liisa Salminen Sakari Knuuttila
31977: Pentti Lahti-Nuuttila Heli Astala Matti Puhakka
31978: Anna-Liisa Piipari Kalle Könkkölä Mikko Elo
31979: Aamo von Bell Eva-Riitta Siitonen Pekka Myllyniemi
31980: Aria Alho Jouko Skinnari Tuulikki Hämäläinen
31981: Ville Komsi Juhani Surakka Kaisa Raatikainen
31982: 824 1983 vp.
31983:
31984: Toivomusaloite n:o 735
31985:
31986:
31987:
31988:
31989: Pekkarinen ym.: Isojärven ja Salamajärven kansallispuistojen va-
31990: paa-aikatoimintojen kehirttämilsestä
31991:
31992:
31993: Eduskunnalle
31994:
31995: Lain 674/81 perusteella muodostettiin Kuh- pia kansallispuistoja varten juuri valmistuneet
31996: moisten kunnan alueelle Isojärven kansallispuis- suunnitelmat. Suunnitelmien pohjalta valtion
31997: to ja Kivijärven, Kinnulan ja Perhon kuntien tulisikin ryhtyä nopeasti tarvittaviin investoin-
31998: alueelle Salamajärven kansallispuisto. Lain voi- reihin, opastusjärjestelyjen toteuttamiseen sekä
31999: maantulon myötä molemmat kansallispuistot tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen.
32000: poistuivat metsätalouskäytöstä ja osasta virkis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32001: tyskäyttöäkin aiheuttaen näin kumpikin sekä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksti toivo-
32002: suoranaisesti että välillisesti lukuisien työpaik- muksen,
32003: kojen menetykset sekä melkoiset verotulojen
32004: menetykset asianomaisille kunnille. että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
32005: Mainitun kansallispuistoa koskevan lain kä- piteisiin Isojärven ja Salamajärven kan-
32006: sittelyn yhteydessä eduskunta edellytti, että sallispuistoihin suunniteltujen virkistys-
32007: työpaikkamenetyksiä kompensoidaan järjestä- ja vapaa-aikatoimintojen kehittämiseksi
32008: mällä kansallispuistoihin sinne sopivia toimin- ja niiden vaatimien investointien toteut-
32009: toja ja työpaikkoja. Tähän tähdäten ovat molem- tamiseksi.
32010: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
32011:
32012: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Tuula Hautamäki
32013: 1983 vp. 825
32014:
32015: Toivomusaloite n:o 736
32016:
32017:
32018:
32019:
32020: Pekkarinen ym.: Määrärahasta kuntien elinkeinoasiamiesten palk-
32021: kauksen valtionosuuteen
32022:
32023:
32024: Eduskunnalle
32025:
32026: Vuoden 1977 alusta on voimaan tullUJt laki Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32027: (1065/76), jonka mukaan myös 1.-3. kanto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32028: kykyluokkaan kuuluvien kuntien oikeutta muksen,
32029: saada valtionosuutta elinkeinoasiamiehen palk-
32030: kaukseen on rajoitetm siten, että 31. 12. 1976 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32031: jälkeen palkattujen elinkeinoasiamiesten osalta kuntien elinkeinoasiamiesten palkkauk-
32032: valtionosuutta suoritetaan vain valtion tulo- seen myönnettävien valtionavustusten
32033: ja menoarvion rajoissa. Käytännössä tämä väli- turvaamiseksi ja riittävien määrärahojen
32034: aikaiseksi tarkoitettu lain muutos on aiheut- varaamiseksi vuoden 1984 tulo- ja me-
32035: tanut sen, että monet, nimenomaan pitkäaikai- noarvioesitykseen momentille 32.50.30
32036: sesta työttömyydestä kärsivät ja heikossa ta- uusien elinkeinoasiamiesten virkojen pe-
32037: loudellisessa asemassa olevat kunnat ovat jää- rustamisen mahdollistamiseksi niitä
32038: neet ilman elinkeinoasiamiehen tointa, koska vailla oleviin 1.-3. kantokykyluokan
32039: eivät järjestelmän kahden ensimmäisen voimas- kuntiin.
32040: saolovuoden aikana ehtineet perustaa kyseistä
32041: tointa.
32042: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
32043:
32044: Mauri Pekkarinen Hannu Kemppainen Katri-Helena Eskelinen
32045: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Timo Kietäväinen
32046: Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen
32047:
32048:
32049:
32050:
32051: 104 088300420M
32052: 826 1983 vp.
32053:
32054: Toivomusaloite n:o 737
32055:
32056:
32057:
32058:
32059: Pekkarinen ym.: Koskenpään ja Haavi:ston kylien vesihuoltotöi-
32060: den t'Oteuttamilsesta
32061:
32062:
32063: Eduskunnalle
32064:
32065: Koskenpään taajaman jätevesien johtaminen jan yhteyteen. Vesijohdon rakentaminen mah-
32066: ja puhdistamon rakentaminen on ollut vireillä dollistaa vedensaannin siirtolinjan varrella ole-
32067: jo vuosikymmenen. Monien vaiheiden jälkeen ville pienillekin taloryhmille.
32068: on Itä-Suomen vesioikeus myöntänyt v. 1982 Jämsänkosken keskustaajama on kasvamassa
32069: luvan jätevesien johtamiseen Kaimaveteen rin- juuri Koskenpään suuntaan. Tämä on otettu jo
32070: naikkaissaostuslaitoksessa käsiteltyinä. Päätök- maankäytön suunnittelussa huomioon, sillä Re-
32071: seen sisältyy kuormitusrajat ja kalaston kolan alueelle on vahvistettu 900 asukkaan
32072: kompensaatiovelvoi:te. Luvasta on valitettu kaava. Vesijohto ja viemäri palvelisivat myös
32073: KHO:een. Koskenpään jätevesikysymyksen rat- tätä aluetta.
32074: kaisu erillispuhdistamon pohjalta on edelleen Hankkeella on myös työllistävää merkitystä.
32075: siirtymässä. Jämsänkosken työttömyysaste viimeisimmän ti-
32076: Koskenpään asukasluku on n. 300. Jos taa- laston mukaan on peräti 13,8 %, mikä on huo-
32077: jama yhdistetään Jämsän-Jämsänkosken yh- mattavasti yli Keski-Suomen keskiarvon 8,2 %.
32078: teispuhdistamoon voidaan samaan runkoviemä- Jätevesien johtamisesta ja vedenhankinnasta
32079: riin liitttää myös välillä oleva Haaviston kylä, valtion vesihuoltotyönä toteutettavan osuuden
32080: jossa on n. 200 asukasta. Vesiensuojelullisesti kustannukset on arvioitu 3 500 000 mk:ksi,
32081: on ratkaisu siten erillispuhdistamoa parempi. mistä valtion osuus on 2 000 000 mk.
32082: Samalla vältytään erillisen yksikön hoidon jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32083: jestämisestä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32084: Koskenpään taajamassa ei tällä hetkellä ole muksen,
32085: yhteistä vedenhankintajärjestelmää. Alueella on
32086: veden saannista ja laadusta johtuvia vedenhan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32087: kintavaikeuksia. Siirtoviemärin rakentaminen Koskenpään ja Haaviston kylien vesi-
32088: mahdollistaisi vesijohdon rakentamisen siirtolin- huoltotöiden toteuttamiseksi.
32089: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
32090:
32091: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
32092: 1983 vp. 827
32093:
32094: Toivomusaloite n:o 738
32095:
32096:
32097:
32098:
32099: Perho ym.: Kunnallishallinnon ilnstiituutlin perustamisesta
32100:
32101:
32102: Eduskunnalle
32103:
32104: Kunnallishallinnon 'tehtäväkenttä on laajen- me perustettrusun erttymen kunnallishallinnon
32105: tunut voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla. Jul- instituutti, jonka erityisenä tehtävänä on käy-
32106: kishallinnon tarjoamista palveluista kunnat tuot- tännön kunnallishallintoa palvelevan tutkimus-
32107: tavat tänä päivänä jo pääosan. toiminnan suorittaminen. Instituutin tehtäviin
32108: Kunnallishallinnon tehtäväkenttä on kuiten.- tulisi kuulua myös eri julkisyhteisöjen (valtion,
32109: kin kasvanut ilman, että aina olisi perusteelli- väliasteenhallinnon ja kuntien) välisten suhtei-
32110: sesti selvitelty tuotettavien palveluiden tarve, den selvittely.
32111: laatu ja kustannukset sekä muut vaikutukset. Jotta laitoksesta tulisi mahdollisimman hyvin
32112: Jotta kunnallishallinnon voimavarat voitai- maamme olosuhteisiin sopiva, on tärkeää, että
32113: siin jatkossa käyttää rationaalisesti, tulisi alan apuna käytetään kaikkea sitä tietoa, jota ulko-
32114: kaikinpuolista tutkimustyötä tehostaa voimak- mailta on saatavilla vastaavanlaisista yhteisöistä.
32115: kaasti. Tällä olisi myös maamme työllisyystilan- On myös tärkeää, että jo laitoksen perusta-
32116: teen kannalta positiiviset vaikutukset. mishankkeista lähiten mukaan saataisiin kun-
32117: Kunnallishallintoa koskevaa erilaista selvit- tien, kuntien keskusjärjestöjen, valtiovallan, yli-
32118: telytyötä tehdään tällä hetkellä varsin hajanai- opistojen ja korkeakoulujen sekä maan elinkei-
32119: sesti esimerkiksi kuntien keskusjärjestöjen ja noelämän edustus.
32120: eräiden yliopistcjen toimesta. Maastamme kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32121: tenkin puuttuu yhteisö, jonka nimenomaisena kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32122: tehtävänä olisi palvella koko kunnallishallintoa
32123: ja toimia yhdyssiteenä tieteen ja käytännön vä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32124: lillä. Mainitunlainen yhteisö olisi myös tar- kunnallishallintoa palvelevan ja yhdys-
32125: peellisena apuna kunnallishallintoa koskevaa siteenä tieteen ja käytännön kunnallis-
32126: lainsäädäntötyötä ajatellen. hallinnon välillä toimivan kunnallishal-
32127: Mainituista syistä on tarpeen, että maaham- linnon instituutin perustamiseksi.
32128: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
32129:
32130: Heikki Perho Pertti Paasio Eeva Turunen
32131: Liisa Hilpelä Pirjo Rusanen Sakari Valli
32132: Ilkka Kanerva Ulla Puolanne Tapio Holvirie
32133: Helena Pesola
32134: 828 1983 vp.
32135:
32136: Toivomusaloite n:o 739
32137:
32138:
32139:
32140:
32141: Pesola ym.: Liikuntavammaisten tarpeiden ottamisesta huomioon
32142: ympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa
32143:
32144:
32145: Eduskunnalle
32146:
32147: Liikuntavammaisten, muiden vammaisten ja tulisi ulottaa työpaikkaralrentamiseen. Peruste-
32148: kaikkien liikuntarajoitteisten itsenäisen selviy- lematonta on, että yksityisessä omistuksessa
32149: tymisen mahdollisuuksia olisi parannettava. olevien tilojen suhteen määräysten velvoitta-
32150: Tässä suhteessa ovat hyvin tärkeitä rakenta- vuus on vähäisempi. Eivät liikkumisen haitat
32151: mista koskevat määräykset ja ohjeet. riipu siitä, onko esimerkiksi postitoimisto tahi
32152: Rakennuslainsäädännössä ( rakennusasetuk- Kansaneläkelaitoksen toimisto julkishallinnon
32153: sen 85 a §) onkin yleisön käyttöön tarkoitet- omistamassa tahi yksityiseltä vuokratussa huo-
32154: tujen tilojen liikunta- ja toimintaesteettömästä neistossa.
32155: suunnittelusta ja rakentamisesta säännös, johon Kansainvälisen Vammaisten vuoden 1981
32156: perustuvia määräyksiä ja ohjeita on julkaistu Suomen komitean mietinnössä ( 1982: 35) teh-
32157: rakentamismääräyskokoelmassa. Rakennuslupa- dyt esitykset eivät ole toistaiseksi johtaneet
32158: viranomaisilla ei ole näiden määräysten ja oh- toimenpiteisiin.
32159: jeiden soveltamisesta vielä vakiintunutta käy- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
32160: täntöä. Viime aikoinakin on todettu, että on dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivo-
32161: myönnetty rakennuslupia ralrennuskohteille, joi- muksen,
32162: den suunnittelussa on sivuutettu liikuntavam-
32163: maisten, muiden vammaisten ja muiden lii- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32164: kuntarajoitteisten kannalta tärkeinä pidettyjä menpiteisiin rakennuslainsäädännön tar-
32165: näkökohtia. kistamiseksi ja lainsäädäntöön perustu-
32166: Kokemuksen mukaan ohjeiston tulkinnanva- vien määräysten ja ohjeiden uudistami-
32167: raisuutta olisi vähennettävä ja sitovuutta vah- seksi, jotta liikuntavammaisten, mui-
32168: vistettava. Epätietoisuutta on ilmennyt jopa den vammaisten ja kaikkien liikuntara-
32169: käsitteestä "yleisön käyttöön tarkoitettu tila". joitteisten kannalta tärkeät liikunta- ja
32170: Huomattavana epäkohtana pidetään, etteivät toimintaesteettämän suunnittelun ja ra-
32171: edellämainitut säännökset koske asuntoraken- kentamisen näkökohdat otettaisiin ny-
32172: tamista, vaikka kohtuuden mukaan ainakin kyistä paremmin huomioon rakennetun
32173: asuintalojen portaat, porrashuoneet, hissit yms. ympäristön suunnittelussa ja rakentami-
32174: yhteiset tilat olisi suunniteltava liikunta- ja sessa mukaan lukien asunto- ja työpaik-
32175: toimintaesteettömiksi. Niin ikään määräykset karakentaminen.
32176: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
32177:
32178: Helena Pesola Pirjo Rusanen Ritva Laurila
32179: Tapio Holvitie Erkki Moisander Tuulikki Petäjäniemi
32180: Eeva Turunen Saara Mikkola Riitta Jouppila
32181: 1983 vp. 829
32182:
32183: Toivomusaloite n:o 740
32184:
32185:
32186:
32187:
32188: Piipari ym.: Itäisen Suomenloahden kansalli'SpWstoal.lueen rajauk-
32189: sen tarkistamisesta
32190:
32191:
32192: Eduskunnalle
32193:
32194: Vuoden 1982 alusta on ollut voimassa laki Näin ollen on olemassa vahvat perustelut ra-
32195: eräiden valtion omistamien alueiden muodos- j·auksen tarkistamiseksi.
32196: ·tamisesta kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoik- Lain mukaan rajauksen sisäpuolella olevat
32197: si. Lakiin sisältyy mm. Itäisen Suomenlahden yksityisten omistamat maa-alueet eivät kuulu
32198: kansallispuistoalue, maanpinta-alaltaan noin kansallispuistoon ennen kuifl ne ovat joko va-
32199: 1 000 hehtaaria, josta valtion omistuksessa paaehtoisin kaupoin tai pakkolunastuksen myö-
32200: noin 600 hehtaaria. Rajauksen sisäpuolelle jää tä siirtyneet valtion omistukseen. Parempi me-
32201: siten huomatJtava määrä yksityisessä omistuk- nettely olisi kuitenkin jättää yksityiset alueet
32202: sessa olevia saaria, jopa rakennettuja saaria. alun pitäen rajauksen ulkopuolelle ja liittää
32203: Yksityistä vesialuettakin jää rajauksen sisäpuo- ne kansallispuistoon siinä tapauksessa ja sitä
32204: lelle noin 500 hehtaaria. mukaa, kuin valtio tulee ne mahdollisesti saa-
32205: Paikalliset asukkaat, sekä jako- ja kalastus-- maan vapaaehtoisin kaupoin omistukseensa.
32206: kunnat Haapasaaressa ja Kaunissaaressa ovat Haapasaaren jakokunta, kalastuskunta ja
32207: kansallispuistohankeen kehittelystä lähtien vas- Haapasaari-Seura sekä Kaunisaaren kalastuskun-
32208: tustaneet puistoalueen rajausta eduskunnan sää- ta, kyläkunta ja maanomistajat ovat viime vuo-
32209: tämässä muodossa. Saarelaiset eivät ole vastus- den joulukuussa jättäneet maa- ja metsätalous-
32210: taneet kansallispuistohanketta sinänsä, mutta ministeriölle valtioneuvostolle osoitetun kirjel-
32211: ovaJt jyrkästi vastustaneet sitä, että kansallis-- män Itäisen Suomenlahden rajauksen tarkista-
32212: puistorajauksen sisäpuolelle on jätetty yksityis- miseksi. Tämäkin osoittaa, että paikallisten ja
32213: ten omistamia maa- ja vesialueita. Nehän ovat valtion viranomaisten intressit ovat voimak-
32214: jo lainsäädäntömme perusteella pysyvän pakko- kaasti ristiriidassa ja että lain tarkistukseen on
32215: lunastuksen alaisia. Saarelaisten näkemyksen tarvetta. Asian käsittely maa- ja metsätalous-
32216: mukaan rajaus tulisi tarkistaa. ministeriössä ei ole toistaiseksi edennyt.
32217: Lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä todet- Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioit-
32218: tiin, että eräiden kansallispuistoaluerajausten taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32219: suhteen on esiintynyt huomattavia ristiriitai- sen,
32220: suuksia. Samalla edellytettiin niiden välitöntä
32221: selvittämistä ja asian mahdollisesti vaatimien että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32222: lainmuutosehdotusten antamista viipymättä tyksen eräiden valtion omistamien aluei-
32223: eduskunnalle. Myös nyt käsillä olevan tapauk- den muodostamisesta kansallispuistoiksi
32224: sen osalta voidaan todeta, kuten myös edus- ja luonnonpuistoiksi annetun lain 1 §:n
32225: kuntakäsittelyn yhteydessä yleisesti todettiin, muuttamiseksi itäisen Suomenlahden
32226: että asianomaisia asukkaita ynnä maa- ja vesi- alueen osalta siten, kuin liitteessä ole-
32227: alueiden omistajia ei oltu riittävästi kuultu vassa karttapiirroksessa on lähemmin
32228: kansallispuistoalueen rajausta suunniteltaessa. esitetty.
32229: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
32230:
32231: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Anna-Kaarina Louvo
32232: Sinikka Hurskainen Mikko Pesälä
32233: 00
32234: ?/i\ ~'"";~....
32235: . u.>
32236:
32237: . ., . . ·. _a,~.. ·"' .... --•-.<:.·.~~~.:..:.
32238: . . . ."·~., ~ ·~ ,). ,_ ( . .
32239: 0
32240:
32241: ~"''·
32242: '".......;..'!"·-~~:~ .. ,.,~vl:·,,, ...~' '\. ~·,-.
32243: .
32244: l"':t
32245:
32246: ~~":'{; . \\ '.~'""''\··~'<{~
32247: ;.. l)' .... !'. -.;·
32248:
32249: ):? .,
32250: , "'\: . ,•........,- .
32251: .' .,...--,...~
32252: ·. » .. ..,.., .t}·-""l->"'-:1.'"~··
32253: ,• ,:. '· · <Yl4 -.--:~.·.:'
32254: · 1.- '
32255: '~
32256: 1
32257: ·>!:"·"·· •
32258: • v~.......
32259: KothJrm/ko
32260: , ..
32261: •
32262: . ...
32263: r,,. ..;,.,,u J~n~~l·'lo~~
32264: ··' •
32265: • , :.
32266:
32267:
32268:
32269: '. •" 1 . .......r,~-'<1·
32270: "-J':JJ : t. ~· .. .~
32271: ~ .~--
32272: ttllllot ...
32273:
32274:
32275:
32276:
32277: &-"
32278: ....
32279: \C
32280: el
32281: ~- -?
32282: oh- '
32283: '\
32284: . ~ ~-: ..''
32285: ··~·--J . 4 •
32286: ' \
32287: ~
32288: ~
32289: '0-l·--'·,'
32290: ..
32291: .....,,._
32292: llllse3 Su-nla-den bnHUlrpul.
32293: Owa Fhlsto rluos ••!ltftolpetl
32294: ....o, =
32295: Q
32296:
32297: <:Jo....... ~
32298: ~
32299: •
32300:
32301:
32302:
32303:
32304: ITXISEN SUOMENLAHDEN KANSALLISPUISTO/RAJATARKISTUSEilDOT~S/HAAPASAARI + KAUNISSAARI
32305: Kansallfspufstoalueen raja
32306: ffi lllll!ll j Rajauksen supistusehdotus 9.12.1982 LI/Kl 1
32307: Jäy~~ _1 4 =_4 • ~ 9. ~ 3 - L..! (~~
32308: 1983 vp. 831
32309:
32310: Toivomusaloite n:o 741
32311:
32312:
32313:
32314:
32315: Pohto ym.: Kyläpolli!sijärjestelmän aikaansaamisesta
32316:
32317:
32318: Eduskunnalle
32319:
32320: Maamme valtapuolueiden ja valtaklikin tah- Lisäksi on muistettava, että poliisi hoitaa
32321: dosta on poliisit poistettu kä)'ltännöllisesti kat- monenlaisia yhteiskunnallisia tehtäviä erilaisia
32322: soen maaseudultamme ja sen pienemmistä asu- lupapapereita myöten. Kun kansalaiset joutuvalt
32323: tuskeskuksista. Vain SMP eduskunnassa pani näitä virallisia asiakirjoja hakemaan kaukaa,
32324: tätä takaperoista kehitystä vastaan. Yhteisrin- niin se aiheuttaa heille kohtuutonta ajan me-
32325: tama kommunisteista kokoomukseen ei kuiten- netystä ja tarpeettomia kustannuksia.
32326: kaan välittänyt maaseudun ja sen pienten kes- Kumoamattomat tosiasiat ·siis osoittavat, että
32327: kusten väestön turvallisuudesta. palaaminen kylä- ja aluepoliisiin maaseudulla
32328: Kaiken tämän seurauksena on maassamme ja sen pienemmissä keskuksissa on välttämä-
32329: laajoja alueita, joissa poliisi voi olla jopa sato- töntä ja taloudellista.
32330: jen kilometrien päässä. Turvattomuus on saanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32331: vallan. Kyläpoliisijärjestelmän tuhoaminen on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32332: koettu suureksi vahingoksi niin kuin myös
32333: korttelipoliisin väheksyminen kaupungeissa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32334: Kuitenkin jokaisella suomalaisella on oikeus menpiteisiin kylä- ja aluepoliisijärjestel-
32335: laånalaiseen turvaan. Tätä varten ovat olemassa män uudelleen voimaan saattamiseksi
32336: kansaa lähellä olevat poliisiviranomaiset. Sitä maaseudullamme väestön välttämättö-
32337: paitsi pitkät matkat poliisitoimen alalla tule- mien turvallisuusetujen ja talousetujen
32338: vat veronmaksajille kalliiksi. vaatimusten mukaisesti.
32339: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
32340:
32341: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
32342: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
32343: 832 1983 vp.
32344:
32345: Toivomusaloite n:o 742
32346:
32347:
32348:
32349:
32350: Pohto ym.: lisäyksestä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon sam-
32351: mutusvedenottopaikkojen rakentami•seksi Valtion polttoaine-
32352: keskuksen turvetyömaiLle
32353:
32354:
32355: Eduskunnalle
32356:
32357: Vapon omistamilla turvetyömailla sattui mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32358: viime kesänä toistakymmentä tulipaloa. Tilan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32359: ne on monessa tapauksessa muodostunut suo-
32360: rastaan katastrofimaiseksi sen takia, että ko. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32361: työmailla ei ole ollut sammutusvedenottopaik- tyksen 1 000 000 markan määrärahan
32362: koja. ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
32363: Turpeen kysynnän huomattavasti kasvaessa 1983 tulo- ja menoarvioon sammutus-
32364: olisi tämä epäkohta korjattava pikaisesti. vedenottopaikkojen tekemiseksi Valtion
32365: polttoainekeskuksen turvetyömaille.
32366: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
32367:
32368: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
32369: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
32370: 1983 vp. 833
32371:
32372: Toivomusaloite n:o 743
32373:
32374:
32375:
32376:
32377: Pohto ym.: Vesihallirulon töiden uudelleensuunmamisestla
32378:
32379:
32380: Eduskunnalle
32381:
32382: Vesihallinnon t01mmtaan on koko sen ole- työt ovat riidattornia ja samalla myös työlli-
32383: massa olon ajan kohdistettu kritiikkiä luonnon- syyspoliittisesti mielekkäitä, sillä niiden suun-
32384: taloudellisten näkökohtien jäämisestä liian vä- nittelu ja toteuttaminen vaatii ihmistyövoimaa
32385: hälle vesihallinnon töistä päätettäessä ja niitä suurien koneiden sijasta. Useilla vesipiireillä on
32386: tehtäessä. Töiden on sanottu painottuneen lii- lisäksi sekä halua että valmiuksia suunnata töi-
32387: kaa vesistöjärjestelyihin luonnon- ja kalataloutta tänsä uudella tavalla tulvasuojelutöiden tarpeen
32388: edistävien töiden kustannuksella. Tämä ilmenee vähennyttyä.
32389: selvästi myös tarkasteltaessa vesihallinnon mää- Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväksytty
32390: rärahojen jakautumista erilaisten töiden osalle. Eduskunnan Ympäristö- ja luontoryhmän joh-
32391: Samaan asiaan ovat maamme hallitus ja tokunnassa.
32392: eduskunta kiinnittäneet huomiota liittäessään Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32393: vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvioon lau- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32394: suman, jonka mukaan "vesihallinnon töitä olisi sen,
32395: suunnattava enenevässä määrin vesihuoltoa, ve-
32396: siensuojelua ja virkistyskäyttöä palveleviin että hallitus valtion tulo- ja menoar-
32397: hankkeisiin". viota vuodelle 1984 valmistellessaan
32398: Samaa kantaa edusti myös syksyllä mietin- suuntaisi vesihallinnon töitä eduskun- ,
32399: tönsä jättänyt vesistötöiden tarvetoimikunta, nan ja vesistötöiden tarvetoimikunnan
32400: jonka mielestä erityisesti vaelluskalavesien ja esitysten mukaisesti luonnontaloutta
32401: -jokien sekä lintuvesien kunnostaminen sekä edistäviin hankkeisiin ja että riittävästi
32402: suojeluvesien suunnittelun edistäminen olisi määrärahoja otettaisiin lintu- ja suojelu-
32403: erittäin kiireellinen tehtävä vesihallinnolle. vesien kunnostusta sekä vaelluskalojen
32404: Tämänkaltaiset luonnontaloutta palvelevat elvyttämisohjelman toteuttamista varten.
32405: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
32406:
32407: Urho Pohto Pertti Salolainen Marja-Liisa Salminen
32408: Heli Astala Reino Paasilinna Ville Komsi
32409:
32410:
32411:
32412:
32413: 105 088300420M
32414: 834 198.3 vp.
32415:
32416: Toivomusaloite n:o 744
32417:
32418:
32419:
32420:
32421: Puhakka ym.: Rakennuslainsäädännön muuttamisesta lasten päivä-
32422: hoitotilojen ottamiseksi huomioon uudisrakentamisessa
32423:
32424:
32425: Eduskunnalle
32426:
32427: Voimassa olevassa rakennuslainsäädännössä sissa paras ratkaisu sekä lapsen että hänen
32428: on yksityiskohtaisia määräyksiä muun muassa vanhempiensa kannalta. Käytännössä asia voi-
32429: siitä, kuinka monta autopaikkaa rakennuston- taisiin useimmiten järjestää niin, että uudis-
32430: tille on varattava sen käyttötarkoituksesta riip- rakennuksissa varattaisiin suurehko tavallinen
32431: puen. Niin ikään laissa on tarkat määräykset asunto korttelipäiväkotitoimintaa varten. Rahoi-
32432: esimerkiksi väestönsuojien rakentamisvelvoit- tus olisi luonnollisesti järjestettävä voimassa-
32433: teista eri tapauksissa. Vastaavasti esimerkiksi olevan päivähoitolainsäädännön mukaisesti.
32434: lasten leikkipaikkojen osalta on rakennusase- On pidettävä kohtuuttomana, että lainsää-
32435: tuksessa ainoastaan ylimalkainen säännös, jonka dännössämme on yksityiskohtaiset määräykset
32436: mukaan rakennuslupaa myönnettäessä on kat- velvollisuudesta rakentaa tarpeellinen määrä
32437: sottava, että tontille tai rakennuspaikalle tulee autopaikkoja tai väestönsuojia asuintalojen yh-
32438: riittävästi alueita leikkipaikkoja ja oleskelua teyteen ilman, että vastaavanlaiset säännökset
32439: varten. Sitä vastoin rakennuslainsäädännössä koskisivat myös lasten päivähoitoa.
32440: ei ole lainkaan säännöksiä siitä, että rakennus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32441: lupaa myönnettäessä olisi otettava huomioon tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32442: tarpeelliset tilat lasten päivähoitoa varten. sen,
32443: Erityisesti taajamissa olisi kuitenkin lasten
32444: hoidon kannalta tarkoituksenmukaisinta ja ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32445: loudellisinta ottaa päivähoidon tarve huomioon rakennuslainsäädännön uudistamiseksi
32446: jo rakennusten suunnittelussa. Tällöin voitaisiin siten, että asuinrakennuksen rakennus-
32447: järjestää lasten päivähoito pienikokoisissa kort- luvan myöntämisen edellytyksenä on
32448: telipäiväkodeissa, jotka sijaitsevat lähellä lapsen riittävien lasten päivähoitotilojen huo-
32449: kotia. Tällainen järjestely olisi useissa tapauk- mioon ottaminen uudisrakentamisessa.
32450: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
32451:
32452: Matti Puhakka Kerttu Törnqvist Tuulikki Hämäläinen
32453: 1983 vp. 835
32454:
32455: Toivomusaloite n:o 745
32456:
32457:
32458:
32459:
32460: Rajantie ym.: Saimaan tutkimuslaitoksen perustamisesta Savon-
32461: linnaan
32462:
32463:
32464: Eduskunnalle
32465:
32466: Eri yhteyksissä on voimakkaasti korostettu Kun yleisten tutkimusvarojen suuntautumi-
32467: Saimaan vesistön ja ympäristön tutkimisen tär- nen Mikkelin lääniin on lähes olematonta, olisi
32468: keyttä. Sisäasiainministeriö asetti v. 1981 tässä jo tältäkin näkökannalta katsoen tutkimusyksi-
32469: mielessä työryhmän selvittämään Saimaan eko- kön aikaansaaminen perusteltua. Edellä olevan
32470: logisen tutkimuslaitoksen perustamisen mah- lisäksi tutkimusyksikköä voidaan perustella
32471: dollisuuksia lähinnä viranomaisten tarpeita pal- myös painavilla asiasyillä, niinkuin mm. Itä-
32472: velevan ekologisen tutkimuksen kehittämiseksi. Suomen korkeakoulut kannanotoissaan katso-
32473: Sittemmin opetusministeriö 23. 6. 1982 asetti vat, ·samoin kuin tutkimuskeskus Savonlinnaan
32474: uuden työryhmän, jonka tehtävänä oli mm. perustettuna voisi toimia Mikkelin läänin eko-
32475: tehdä Saimaan alueen tutkimusta koskeva tut- hankkeen tarvitseman uudenlaisen kehittämis-
32476: kimusohjelma, laatia suunnitelma ohjelman to- ja ekologiatutkimuksen koordinoijana ja orga-
32477: teuttamiseksi alueen tutkimustyötä harjoittavien nisoijana.
32478: tutkimusyksiköiden välisenä yhteistyönä, laatia Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
32479: esitys mahdollisen lisärahoituksen tarpeellisuu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32480: desta, järjestää alueen tutkimustyötä harjoitta- sen,
32481: vien yksiköiden yhteydenpito ja toimia Saimaan
32482: alueen tutkimusohjelman koordinointiryhmänä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32483: Edellä mainittu työryhmä on jättänyt mie- menpiteisiin Saimaan tutkimuslaitoksen
32484: tintönsä 17. 3. 1983, jossa esitetään Saimaan perustamiseksi Savonlinnaan.
32485: tutkimuksen tehostamiseksi ja koordinaation
32486: lisäämiseksi Saimaan tutkimuskeskuksen perus-
32487: tamista Savonlinnaan.
32488: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
32489:
32490: Maija Rajantie Olavi Ronkainen Mauri Miettinen
32491: Timo Kietäväinen Pentti Skön Erkki Liikanen
32492: Pentti Poutanen Pirjo Rusanen Pertti Hietala
32493: 836 1983 vp.
32494:
32495: Toivomusaloite n:o 746
32496:
32497:
32498:
32499:
32500: Rajantie ym.: Öljyntorjuntatoimenpiteiden tehostamisesta Sai-
32501: maalla
32502:
32503:
32504: Eduskunnalle
32505:
32506: Alusten aiheuttamien öljyvahinkojen tor- saaristoalueelia öljy ajautuu nopeasti avovesiltä
32507: junnan Jaqestammen ja torjuntaorganisaation lukuisten saarten ja kapeitten salmien rannoille
32508: kehittäminen kuuluu merenkulkuhallitukselle, aiheuttaen näin huomattavaa vahinkoa laajoille,
32509: joka myös valvoo öljyntorjuntalain nojalla an- erityisen vaikeasti suojeltaville ja puhdistetta-
32510: nettavien määräysten noudattamista. Kunnan on ville alueille. Erittäin tuhoisa vaikutus öljyva-
32511: alueellaan huolehdittava edellä tarkoitettujen hingoilla olisi välittömästi alueen matkailuelin-
32512: vahinkojen torjunnasta sen mukaan kuin öljyn- keinoon, joka perustuu Saimaan alueen kauneu-
32513: torjuntalaissa siitä säädetään. Lain tarkoitta- teen ja puhtauteen. Merkittävä osa matkailu-
32514: mien öljyvahinkojen torjumisviranomaisia ovat tuloista on lähtöisin leirintä- ja maatilamatkai-
32515: merenkulkuhallitus, merenkulkuhallituksen mää- lusta, jotka molemmat perustuvat vesistöjen
32516: raama torjuntatöiden johtaja sekä kunnan rantojen puhtauteen. Lohen allaskasvatus, jota
32517: alueella se viranomainen, jonka tehtäväksi kunta alueella harjoitetaan, edellyttää sekin vesi-
32518: on määrännyt öljyvahinkojen torjunnan johta- alueilta saasteettomuutta. Saimaan alueeseen
32519: misen. Useimmissa Saimaan alueen kunnissa liittyy monia sellaisia ympäristönsuojelullisia nä-
32520: paikallisviranomaisena toimii palopäällikkö. kökohtia, jotka edellyttävät erityistä valppautta
32521: Saimaan laivaliikenteen vilkastuminen, väy- mm. Saimaan norpan varjelemiseksi sukupuut-
32522: lien vaarallisuus sekä lisääntyvä kuljetettava toon kuolemiselta.
32523: öljymäärä kasvattavat öljyvahinkoriskejä. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
32524: Saimaan vesistöalueella mahdollisen öljyva- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32525: hingon tekevät erityisen vaikeaksi alueeseen liit- muksen,
32526: tyvät luonnonarvot. Merkittävä osa alueen elin-
32527: keinoista perustuu näille luonnonarvoille ja nii- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
32528: den tulevalle säilyttämiselle. Öljyvahinkojen öl;yntor;untatoimenpiteiden tehostami-
32529: torjunta on alueella erittäin vaikeaa siksi, että seksi Saimaan alueella.
32530: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
32531:
32532: Maija Rajantie Pentti Skön Olavi Ronkainen
32533: Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen
32534: 1983 rd. 837
32535:
32536: Hemställningsmotion nr 747
32537:
32538:
32539:
32540:
32541: Rehn m.fl.: Om avhjälpande av missförhållandena i fiskelagen
32542:
32543:
32544: Till Riksdagen
32545:
32546: Jord- och skogsbruksministeriet har tillsatt i verkligheten utbetalas tili vattenägarna, och
32547: en arhetsgrupp för att utreda förslag tili juste- a:tt byrokratin omkring fiskeavgifterna och de-
32548: ringar av den nya lagen om fiske, som trädde i ras fördelning kunde avsevärt förenklas och
32549: kraft vid årsskiftet. minskas.
32550: Svenska folkpattiet kunde redan vid lagens Erfarenheterna från den nya fiskelagen är
32551: beredningsskeden peka på de svårigheter lagen redan rätt klara, därför finns det ingen orsak
32552: i den godkända utformningen skulle komma att tili ett alltför tidsmässigt utdraget utrednings-
32553: medföra. Därför är det synnerligen välkommet arbete.
32554: att ministeriet i ett så tidigt skede griper sig Med stöd av det ovanstående föreslår under-
32555: an revideringen av lagen. tecknade att riksdagen måtte besluta hemställa,
32556: Det är mycket väsentligt att arhetsgruppen
32557: skall göra sig en klar hild av den konstaterade att regeringen måtte vidta snara åt-
32558: olägenhet den nya lagen åsamkat yrkesfiskarna gärder för en revidering av olägenheter-
32559: i deras utövande av sitt yrke, och den noncha- na i lagen om fiske, och att därvid spe-
32560: lans lagens tolkning i praktiken visat vatten- ciellt bör beaktas yrkesfiskarnas möjlig-
32561: och strandägarna. heter att ostört idka sitt yrke, samt
32562: Viktigt är även att avgifterna för fiske också vatten- och strandägarnas rättigheter.
32563: Helsingfors den 21 april 1983
32564:
32565: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert
32566: Boris Renlund Jutta Zilliacus Håkan Malm
32567: 838 198.3 vp.
32568:
32569: Toivomusaloite n:o 747 Suomennos
32570:
32571:
32572:
32573:
32574: Rehn ym.: Kalastuslain epäkohtien poistamisesta
32575:
32576:
32577: Eduskunnalle
32578:
32579: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tajille ja että kalastusmaksuja ja niiden jakoa
32580: työryhmän selvittämään uuteen kalastuslakiin koskevaa byrokratiaa voitaisiin huomattavasti
32581: tehtäviä muutoksia. Laki tuli voimaan vuoden yksinkertaistaa ja vähentää.
32582: vaihteessa. Kokemukset uudesta kalastuslaista ovat jo
32583: Ruotsalainen kansanpuolue pystyi jo lain val- varsin selvät, mistä syystä ei ole mitään syytä
32584: misteluvaiheessa osoittamaan ne hankaluudet, tarpeettomasti viivyttää selvitystyötä.
32585: jotka syntyisivät lain tullessa hyväksytyksi sil- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
32586: loisessa muodossa. Tästä syystä on erittäin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32587: miellyttävää todeta, että ministeriö jo näin var- muksen,
32588: haisessa vaiheessa puuttuu lain uudistamiseen.
32589: On varsin olennaista, että työryhmä tekee it- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
32590: selleen selväksi ne jo todetut epäkohdat, jotka piteisiin kalastuslain epäkohtien poista-
32591: laki on aiheuttanut ammattiaan harjoittaville miseksi ja että tällöin erityisesti otettai-
32592: ammattikalastajille ja toteaa, miten välinpitä- siin huomioon ammattikalasta;ien edel-
32593: mättömästi lakia tulkitaan käytännössä vesien lytykset ammattinsa häiriöttömään har-
32594: ja rantojen omistajien kannalta. ioittamiseen, sekä vesien ;a ranto;en
32595: Tärkeätä on myös, että kalastusmaksut omistajien oikeudet.
32596: myös todellisuudessa maksetaan vesien omis-
32597: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
32598:
32599: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert
32600: Boris Renlund Jutta Zilliacus Håkan Malm
32601: 198.3 vp. 839
32602:
32603: Toivomusaloite n:o 748
32604:
32605:
32606:
32607:
32608: Rehn ym.: Uhanalaisten eläinlajien saattamisesta luonnonsuojelu-
32609: lain piiriin
32610:
32611:
32612: Eduskunnalle
32613:
32614: Käsitellessään hallituksen esitystä n:o 75 tarkistamiseksi niin, että uhanalai:set ja suojelua
32615: laiksi metsästyslain muuttamisesta v. 1982 val- vaativat harvinaiset lajit poistetaan riistaeläin-
32616: tiopäivillä kiinnitti eduskunta erityistä huo- ten joukosta ja siirretään luonnonsuojelulain pii-
32617: miota esityksen epätyydyttävään riistaeläinten riin."
32618: luettelointiin. Hallituksen esityksessä luetellaan Eduskunnan ympäirstö- ja luontokerho on
32619: riistaeläimiksi myös sellaisia uhanalaisia ja erit- hallituksensa kokouksessa käsitellyt yllä esite-
32620: tiHn harvalukuisia lajeja, joiden metsästämiseen 'tyn asian, ja päättänyt yhtyä toivomukseen hal-
32621: ei käytännössä ole annettu mahdollisuutta asiaa lituksen pikaisista toimenpiteistä uhanalaisten
32622: koskevassa asctuksessa. Tällaisia lajeja ovat ja harvinaisten eläinlajien siirtämisestä metsäs-
32623: esim. saimaanhylje ja sellaiset lintulajit kuin tyslain piiristä luonnonsuojelulakiin. Samalla on
32624: sepelhanhi ja uuttukyyhky. myöskin tarkistettava lain rikkomisesta johtu-
32625: Eduskunta totesi kuitenkin, että näiden vat rangaistussäädökset, joiden edellytetään vas-
32626: lajien siirtäminen metsästyslain riistaeläinluette- taavan metsästyslain rangaistuspykäliä.
32627: losta luonnonsuojelulain rauhoitettujen lajien Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kunnioit-
32628: joukkoon edellyttää samaan aikaan tapahtuvaa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32629: luonnonsuojelulain asiaa koskevaa muutosta,
32630: jolloin luonnonsuojelulakiin otettaisiin asiaa että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
32631: koskevat tarpeelliset säännökset. piteisiin uhanalaisten ja harvinaisten
32632: Laki- ja talousvaliokunta lausui mietinnös- eläinlajien siirtämiseksi metsästyslaista
32633: sään n:o 12/8. 10. 1982 mm.: "Puoltaessaan luonnonsuojelulain piiriin, samalla tar-
32634: hallituksen esityksen hyväksymistä valiokunta kistaen luonnonsuojelulain rangaistus-
32635: edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toi- säädökset.
32636: menpiteisiin metsästyslain ja luonnonsuojelulain
32637: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198.3
32638:
32639: Elisabeth Rehn Kaj Bärlund Anssi Joutsenlahti
32640: Marja-Liisa Salminen Pertti Salolainen Ole Wasz-Höckert
32641: Heli Astala Jutta Zilliacus Håkan Malm
32642: Boris Renlund
32643: 840 1983 vp.
32644:
32645: Toivomusaloite n:o 749
32646:
32647:
32648:
32649:
32650: Rusanen ym.: Virkojen lisäämisestä lääninhallitusten ympäristön-
32651: suojelutoimistoissa
32652:
32653:
32654: Eduskunnalle
32655:
32656: Y mpäri:stöministeriön tmmmnan alkamiseen yhdenmukaistettu lautakuntapohjaiseksi. Jopa
32657: 1. 10. 1983 liittyen ollaan ympäristönsuojelu- lakisääteisten luonnonsuojelu-, ilmansuojelu- ja
32658: hallintoa voimakkaasti kehittämässä. Ympäristö- jätehuoltotehtävien hoitaminen on lääninhalli-
32659: ministeriön toimialaa, tehtäviä ja toimintatapoja tuksissa vakavissa vaikeuksissa virkojen vähäi-
32660: m• selvitelty ja edelleen selvitellään komitea- syyden vuoksi. Kuitenkin useissa eri yhteyksissä
32661: tasolla, toimikunnissa ja työryhmissä. (mm. läänien ympäristöhallintotyöryhmän mie-
32662: Ympäristönsuojeluhallinnon kokoaminen ym- tintö 1981, valtiovarainministeriön lausuma
32663: päristöministeriöksi eduskunnan asiassa teke- sisäasiainministeriön hallinnonalan ja toiminta-
32664: män päätöksen mukaisesti ja ympäristönsuoje- ja taloussuunnitelmasta vuosille 1982--86, maa-
32665: lun lainsäädännön ajan tasalle saattaminen ovat ja metsätalousministeriön kirje Sisäasiainministe-
32666: tärkeydessään perustavanlaatuisia hallinnollisia riölie 20. 12. 1979) on kiinnitetty huomiota
32667: uudistuksia. Myös kansalaisten odotukset ympä- lääninhallitusten keskeiseen asemaan ympäris-
32668: ristönsuojelun paremmasta toimivuudesta ovat tönsuojelussa ja korostettu henkilöstövoimava-
32669: suuret. Ympäristöongelmat koskettavat kansa- rojen lisäämisen tärkeyttä. Toimivan ympäris-
32670: laisia läheisesti ja siksi niiden hoitaminen ja tönsuojeluhallinnon saamiseksi on välttämätöntä
32671: ratkaiseminen tulisi voida tapahtua mahdolli- lisätä henkilöstövoimavaroja lääninhallituksiin.
32672: simman lähellä kansalaisia ts. väliportaan ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32673: kunnan tasolla. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32674: Ympäristösuojeluasioiden käytännön hoitami-
32675: sessa kovin paine on jo pitkään kohdistunut että hallitus ryhtyisi ympäristöhallin-
32676: lääninhallituksiin, joilla ei kuitenkaan ole o1lut toa järjestettäessä kiireellisiin toimenpi-
32677: riittävästi voimavaroja asioiden käytännön hoi- teisiin lääninhallitusten ympäristösuoje-
32678: tamiseksi. Tämä tilanne tulee jatkumaan pahe- lutoimistojen tarvitsemien virkojen saa-
32679: nevana edelleen niin kauan kuin kunnallista miseksi luonnonsuojelun, ilmansuojelun
32680: ympäristönsuojeluhallintoa ei ole vahvistettu ja ja jätehuollon alalla.
32681: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
32682:
32683: Pirjo Rusanen Helena Pesola
32684: Pentti Poutanen Riitta Uosukainen
32685: 1983 vp. 841
32686:
32687: Toivomusaloite n:o 750
32688:
32689:
32690:
32691:
32692: Rönnholm ym.: Teknisen huollon kehittämisestä koerakentamisen
32693: avulla
32694:
32695:
32696: Eduskunnalle
32697:
32698: Pientalorakenttaminen on saamassa kaikkialla varattava riittävästi mahdollisuuksia nykyistä
32699: lisääntyvää kannatusta ja toteutettavien koh- il:aloudellisemmin suunniteltujen ja toteutetta-
32700: teiden määrä lisääntyy kaikilla alueilla. Raken- vien alueitten rakentamiseen. Koska kuitenkin
32701: tamisen teknisen huollon, liikenteen, raaka-, prototyyppisten ratkaisujen tekeminen on sekä
32702: jäte- ja huleveden, jätehuollon, valaistuksen riskialtista että useasti myös alussa investoin-
32703: sekä energian edellyttämät järjestelyt vaativat neiltaan kallista, olisi tällaista tarkoituksenmu-
32704: lisääntyviä resursseja. kaista rakentamista tuettava valtion varoilla.
32705: Monet tekniset asiantuntijat ovat vakuuttu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32706: neita siitä, että tällä hetkellä käytössä ole- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32707: vat ratkaisut, kuten runsaasti vettä käyttävät muksen,
32708: viemäröintijärjestelmät, lajittelematonta jätettä
32709: tuottava jätehuclto sekä luonnollisesti energia- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32710: huolto ovat kokonaistaloudellisesti epätarkoi- kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmu-
32711: tuksenmukaisesti järjestettyjä. T aloudellisem- kaisten teknisen huollon ratkaisu;en
32712: pien järjestelmien käyttöön saamiseksi olisikin löytämiseksi koerakentamisen avulla.
32713: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
32714:
32715: Mikko Rönnholm Pentti Lahti~Nuuttila Risto Ahonen
32716:
32717:
32718:
32719:
32720: 106 088300420M
32721: 842 1983 vp.
32722:
32723: Toivomusaloite n:o 751
32724:
32725:
32726:
32727:
32728: Rönnholm ym.: Valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman laatimi-
32729: sesta
32730:
32731:
32732: Eduskunnalle
32733:
32734: Kunnallinen jätehuoltolaki edellyttää kunnil- Tämän suunnitelman toteuttamiseksi tulisi
32735: ta aktiivisempaa toimintaa jätehuollon järjestä- ohjata valtion korkotukea tarkoituksenmukai-
32736: miseksi. Tarkoituksenmukainen jätehuolto edel- sella tavalla.
32737: l}'lttäisi kuitenkin kuntia laajempien kokonai- Edellä esitettyyn vittaten ehdotamme edus-
32738: suuksien huomioon ottamista. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32739: Hyvään tulokseen pääsemiseksi tulisi valtion
32740: toimesta laatia valtakunnallinen jätehuoltoselvi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32741: tys ja -suullilitelma, jossa otettaisiin huomioon valtakunnallisen iätehuoltoselvityksen ;a
32742: tarkoituksenmukainen yhteistyö ja jätteen ko- -suunnitelman laatimiseksi.
32743: konaistaloudellinen käyttö esimerkiksi ener-
32744: giana.
32745: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
32746:
32747: Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila
32748: 1983 vp. 843
32749:
32750: Toivomusaloite n:o 752
32751:
32752:
32753:
32754:
32755: Rönnholm ym.: Veden kulutuksen sääntelystä
32756:
32757:
32758: EduskunnaHe
32759:
32760: Energian säästö on jo juurtunut yleiseen mie- tämiseksi. Tämän suunnitelman toteuttaminen
32761: lipiteeseen täysin hyväksyttynä päämääränä. Sen puolestaan vaatii jatkossa avustus- ja laina-
32762: sijaan käytämme tällä hetkellä huomattavasti rahojen suuntaamista juuri säästöinvestointei-
32763: yli välttämättömän tarpeemme esimerkiksi vet- hin, jotka todennäköisesti energiansäästöinves-
32764: tä, mistä on seurauksena valtavat raakaveden tointien lailla tulevat osoittautumaan hyvin
32765: hankintakustannukset ja sen jälkeen vielä val- kanna ttaviksi.
32766: tavammat käytetyn veden, jäteveden, käsitte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32767: lykustannukset. Säästö tälläkin alueella olisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32768: sekä hyvinkin taloudellista että ekologisesti täy- muksen,
32769: sin perusteltua.
32770: Täysin realistista on saavuttaa veden käytös- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
32771: sä käytön kasvun pysähtyminen. Tämä kaikki joilla veden kulutusta ohjattaisiin inves-
32772: vaatii tietoa ja sen soveltamista, mistä joh- toinnein, tariffein ja ohjein säästön ai-
32773: tuen olisi laadittava suunnitelma veden sääs- kaansaamiseksi.
32774: Helsingissä 22 huhtikuuta 1983
32775:
32776: Mikko Rönnholm Risto Ahonen
32777: 844 1983 vp.
32778:
32779: Toivomusaloite n:o 753
32780:
32781:
32782:
32783:
32784: Rönnholm ym.: Turun vesihuollon järjestämisestä
32785:
32786:
32787: EduskunnaHe
32788:
32789: Kaikki yhdyskunnat tarvitsevat puhdasta Hankkeet ovat laadultaan ja laajuudeltaan sel-
32790: vettä: vesi on välttämätöntä niin ihmisille it- laisia, että muualla Suomessa nämä on toteu-
32791: selleen kuin tuotantotoiminnalle. Monilla tek- tettu pääasiassa yhteistyössä kuntien sekä Ve-
32792: nisen huollon aloilla on ryhdytty kuntia suu- sihallituksen kanssa. Tästä syystä olisi tarkoi-
32793: rempien yksiköiden perustamiseen, jotta voi- tuksenmukaista, että myös Turun seudulla Ve-
32794: taisiin taata paremmat ja tehokkaammat kei- sihallitus osallistuisi Turun kaupunkiseudun
32795: not kyseessä olevan huollon järjestämiseksi. raakaveden laadun ja saatavuuden parantami-
32796: Vesihuollossa tämä olisi myös hyvin tarkoi- seen tulemaila mukaan Loukinaisten tekoaltaan
32797: tuksenmukaista ja suositeltavaa. Ongelmana rakentamiseen.
32798: kuitenkin on se, että kunnat ovat raakaveden Edellä esitettyjen keinojen ohella tai parem-
32799: sa11nnin suhteen hyvin erilaisessa asemassa. minkin jo ennen niiden toteuttamista, olisi pi-
32800: Turku ja Turun kaupunkiseutu ovat raakave- kaisesti ryhdyttävä laatimaan suunnitelmia eri
32801: den suhteen liiaksi riippuvaisia Aurajoesta. vesilaitospiirien yhdistämiseksi yhdysjohdoilla.
32802: Turun seudun asukkaat ovatkin tästä syystä Monet kunnat ja kuntainliitot ovat nimittäin
32803: kauan toivoneet parannusta Säkylän Pyhäjär- raakaveden saannin suhteen yhden vesistön
32804: vestä. varassa, mistä seuraa, että onnettomuustapauk-
32805: Nyttemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että sissa voi suurienkin asukasmäärien vesihuolto
32806: Pyhäjärven vedensaantiin liittyy Turun seudun vaarantua.
32807: kunnista riippumattomia ongelmia. Näin ollen Turun seutua ajatellen voi helposti havaita,
32808: valtiovallan velvollisuutena olisi puuttua Tu- että vaivattomasti ja helposti on yhdistettävissä
32809: run raakaveden saannin ongelmiin. Vaitiovalta Kaarinan kunnan ja Turun kaupungin vesijoh-
32810: voi lainsäädännöllisin keinoin ja myös valvon- toverkostot, samoin Raision- Naantalin vesi-
32811: taa tehostamalla estää Aurajoen valuma-aluei- johtokuntainliiton ja Turun vesilaitoksen ver-
32812: den saastuttavan vaikutuksen. Aurajoen valu- kosto on helposti yhdistettävissä ja luultavasti
32813: ma-alueistahan on noin 40 % peltoja ja asut- myös Turun seudun vesijohtoverkostot voitai-
32814: tuja alueita, joten Aurajokeen valuva vesi ei siin kohtuullisin kustannuksin yhdistää Masku
32815: ole hyvää raakavettä ainakaan niissä tapauk- - Nousiainen - Lemu - Askainen - Mie-
32816: sissa, joissa pelloilta vesistöön ajautuu sitä li- toinen verkostoihin ja ehkä olisi tätä verkos-
32817: kaavia ja saastuttavia aineita. Nämä varsinkin ton osaa liitettävissä taas Mynämäki- Veh-
32818: keväisin esiintyvät epämiellyttävä! hajut ja maaseen. Jopa Uudenkaupungin makean veden
32819: maut ovatkin tehneet vedestä huonosti käytet- allas voisi olla ainakin tulevaisuudessa järkevää
32820: tävää. Näin ollen olisikin Aurajoesta saatavaa yhdistää Turun kaupunkiseudun vesilaitokseen.
32821: raakavettä puhdistettava nykyistä uudenaikai- Luonnollisesti vasta asian tarkempi tutkimi-
32822: semmilla ja tehokkaammilla keinoilla. nen voi antaa tosiasialliset perusteet arvioida,
32823: Puhdistuksen ohella toisena merkittävänä kuinka laaja yhdistäminen olisi taloudellisesti
32824: veden laatua patantavana keinona on pidetty perusteltu. Itsestään selvää lienee, että tällais-
32825: tekoaltaiden rakentamista. Turun seudun Vesi- ten suunnitelmien ja tutkimusten tekeminen
32826: osakeyhtiö, jonka tehtävänä on ollut vastata olisi järkevää ja tarkoituksenmukaista ja että
32827: kaupunkiseudun kaukoveden hankinnasta, on valtiovallan tulisi tätä kaikin toimin tukea.
32828: pitkään suunnitellut tekoaltaiden rakentamista. Vaitiovallan mukanaolo on sikälikin välttämä-
32829: Tekoahaista on saatu hyviä kokemuksia mm. töntä, että tämän luonnonvaran myynnissä on
32830: Raisio - Naantali Vesilaitoksen toiminnassa. ollut havaittavissa epätarkoituksenmukaista ta-
32831: 1983 vp. - TA n:o 753 845
32832:
32833: loudellista oman voiton pyynteisyyttä. Esimer- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32834: kiksi Turku· perii Kaarinalta todennäköisesti menpiteisiin asettamalla Turun krJUpun-
32835: huomattavasti yli omien kustannusten aiheutta- kiseudun ja sitä lähellä olevien alueiden
32836: maa hintaa myydessään vesipulasta potevalle raakaveden saantia} puhdistusta} varas-
32837: Kaarinalle raakavettä. V aitiovallan suunnittelun tointia ja alueiden vesijohtoverkostojen
32838: ja taloudellisen panoksen lisäksi olisi myös sää- yhdistämistä selvittävän toimikunnan}
32839: deltävä niitä ehtoja, millä vettä eri kuntain- jonka tulisi pikaisesti tehdä esitys vesi-
32840: liittojen kuntien tai vesilaitosten välillä myy- huollon järjestämiseksi alueella siten}
32841: dään ja ostetaan. että raakaveden laatu ja saatavuus pa-
32842: Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdotam- ranisi ja että kaikkia kuntia ja sitä
32843: mekin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- kautta niiden asukkaita kohdeltaisiin
32844: sen, tasapuolisesti raakaveden saannissa.
32845: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
32846:
32847: Mikko Rönnholm Risto Ahonen
32848: 846 1983 vp.
32849:
32850: Toivomusaloite n:o 754
32851:
32852:
32853:
32854:
32855: Rönnholm ym.: Aurajoen suojelemisesta
32856:
32857:
32858: Eduskunnalle
32859:
32860: Turun vedenhankintaan käytettävän Aura- sia suunnitelmia tarpellisista maanparannustöi-
32861: joen vesistöalue on voimaperäisen maanvilje- hin verrattavista hankkeista, suojavyöhyke-
32862: lyksen ja karjatalouden aluetta. Vuotojen, maa- alueista ja muista suojatoimenpiteistä ei ole.
32863: perän eroosion ja huuhtoutumisen vaikutuksesta Tilalrohtaisten toimenpiteiden lisäksi tulisikin
32864: joutuu Aurajokeen maa-ainesta, ravinteita ja välittömästi laatia tällaiset suunnitelmat ja
32865: muita likaavia aineita. Alueella on tehokas aloittaa niiden toteuttaminen. Tarkoituksenmu-
32866: sianlihan ja kananmunien tuotanto, jonka jät- kaista olisi antaa ne vesihallituksen tehtäväksi
32867: teet ovat merkittävä Aurajoen veden haju- ja yhteistoiminnassa alueen kuntien, seutukaava-
32868: makuhaittojen aiheuttaja. liiton ja maatalouskeskuksen kanssa. Tehok-
32869: Aurajoen vesiensuojelusuunnitelmaan ehdo- kaat vesiensuojelutoimenpiteet Aurajoella ovat
32870: tuksessa, joka valmistui 1980, on todettu erit- välttämäuömiä, jotta Pyhäjärvi voidaan suojel-
32871: täin kiireelliseksi eläinsuojien lannan ja virtsan, la vedenotolta.
32872: varsinkin sikaloiden lietelannan talteenoton ja Edellä mainittujen toimenpiteiden nopeutta-
32873: hyväksikäytön tehostaminen mm. niin, että miseksi olisi valtion syytä osoittaa varoja nii-
32874: lantaa ja virtsaa ei levitetä lumelle tai rou- den toteuttamiseen. Toimenpiteet ovat monelta
32875: •taantuneeseen maahan. Tehostamistoimenpiteinä osin samoja, joihin voidaan myöntää lainoja
32876: tulevat kysymykseen esim. varastotilojen lisäys, maatilatalouden kehittämisrahastosta, tai ne liit-
32877: lannan ja virtsan käsittelyn parantaminen, säi- tyvät näihin hankkeisiin olennaisesti. Niistä on
32878: liöiden tiivistys tai muiden vuotojen poistami- yleensä myös tuotannollista hyötyä tilalle. Näin
32879: nen, kuljetusmenetelmien parantaminen, kuiva- ollen rahoitus tulisi pääsääntöisesti hoitaa maa-
32880: Jantaiaan siirtyminen ja biokaasun kehittäminen tilalakiin perustuvalla rahoituksella ja samojen
32881: energiaksi käytettäväksi. Hätätapauksia varten viranomaisten toimesta sekä soveltuvin - ei
32882: voitaisiin rakentaa yhteisiä varasäiliöitä. Karja- kuitenkaan kehitysaluelainsäädännön pnrnn
32883: talouden vähtämättömänä pidettävien toimen- kuuluvilta - osin samoja perusteita noudat-
32884: piteiden kustannuksiksi on tällä alueella ar- taen kuin muukin maatilalain nojalla annettava
32885: vioitu noin 9 milj. mk, josta kaikkialla Suo- tähän verrattava rahoitustuki.
32886: messa vaadittavien toimenpiteiden osuus on Lainoja varten ei tarvittane lisävaroja, vaan
32887: 4 milj. mk. ne voidaan myöntää momentin 30.32.60 va-
32888: HuuhtoUituminen ja eroosio on ongelmalli- roista. Asiaa edis,täisi, jos maatilalain asian-
32889: sinta vesistöön rajoittuvilta kaltevilta pelloilta, omaiseen kohtaan lisättäisiin omana kohtanaan
32890: mutta kauempanakin sijaitsevilla pelloilla on lainoitettavaksi maatilatalouden ympäristönsuo-
32891: vaikutusta Aurajoen veteen. Tätä voidaan vä- jelutoimenpiteet, jolloin voitaisiin laajemminkin
32892: hentää paitsi viljelytekniikan avulla myös ojitus- edistää maatalouden ympäristönsuojelua.
32893: menetelmiä muuttamalla ja peltoaloja muotoile- Olisi perusteltua myöntää avustuksia myös
32894: malla sekä antamalla rajoituksia maan ja viljely- maatilatalouden tukemiseen tarkoitetuista va·
32895: tekniikan käytölle. Kiireellistä olisi ns. suoja- roista, koska lienee mahdollista, että avustus-
32896: vyöhykkeiden toteutus jyrkästi viettävillä pel- järjestelmään soveltuisivat maatilalain 9 luvun
32897: loilla. Pyrkimyksenä on maan muokkaamisesta säännökset muilta osin paitsi alueellisen kehit-
32898: ja lannoituksesta ja torjunta-aineiden käytöstä tämislain nojalla tulevien rajoitusten osalta.
32899: luopuminen tai niiden rajoittaminen huuhtoutu- Erillinen alamomentti antanee mahdollisuuden
32900: misherkimmillä alueilla sekä näiden alueiden avustuksen myöntämiseen ilman lain muutosta.
32901: muun hyötykäytön toteuttaminen esim. virkis- Määräraha on tarkoitettu karjatalouden ve-
32902: ·tyskäyttöön tai metsänkasvuun. Yksityiskohtai- siensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen, ku-
32903: 1983 vp.- TA n:o 754 847
32904:
32905: ten lannan, virtsan ja puristemehun talteenotto- 74 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla myönnet-
32906: laitteiden ja- varastotilojen rakentamiseen tai tävien avustusten perusteita.
32907: parantamiseen, biokaasun kehitinten ja muiden Valtion sekä kuntien suunnittelu- ja tOteutus-
32908: jätteiden hyväksikäyttölaitteiden rakentamiseen toimintaan myönnettäväksi tulevista varoista
32909: sekä laadittava:n suunnitelman mukaisten eroo- päättää myös maatilahallitus vesihallituksen esi-
32910: sion ja huuhtoutumisen estämiseksi tarpeelli!Y- tyksen perusteella.
32911: ten suojavyöhykkeiden perustamiseen ja muiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32912: 'suojatoimenpi:teiden toteuttamiseen Aurajoen ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32913: sen lisäjokien ranta-alueilla. muksen,
32914: Tilakohtaisen avustuksen enimmäismäärä voi
32915: olla 30 % vesiensuojelutoimenpiteiksi hyväksy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32916: tyistä kustannuksista, sekä avustuksen ja val- tehostaakseen Aurajoen suojelua myön-
32917: tion lainan enimmäismäärä saa olla enintään tämällä tilakohtaisia avustuksia vesien-
32918: 70 % kustannuksista. Avustuksista päättää suojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi
32919: maatilahallitus vesihallituksen hyväksyttyä ha- tahi avustaisi kuntia ko. töiden suorit-
32920: kemuksen. Muilta osin sovelletaan maatilalain tamisessa.
32921: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
32922:
32923: Mikko Rönnholm Risto Ahonen
32924: 848 1983 vp.
32925:
32926: Toivomusaloite n:o 755
32927:
32928:
32929:
32930:
32931: Rönnholm ym.: Kuntien öljyntorjuntavalmiutta lisäävien venei-
32932: den hankinnasta
32933:
32934:
32935: Eduskunnalle
32936:
32937: Turun seudun saaristo on kansallinen ylpey- kalusto miehistöineen jatkuvasti. Esimerkiksi
32938: temme. Saaristomme luonnonolosuhteet vaati- Rymättylässä on tutkittu mahdollisuutta yhdis-
32939: vat suojelua. Parhaiten saaristomme säilyy, jos tää nämä toiminnot siten, että öljyntorjuntaan
32940: siellä on ympärivuotista asutusta ja asukkaita, hankittavalla veneellä voitaisiin suorittaa myös
32941: jotka saavat toimeentulonsa saaristoon sopivis- koulukuljetukset. Byrokratia on kuitenkin alal-
32942: ta elinkeinoista. Saaristossa asuminen aiheuttaa la siksi vaikea, että kunta ei ole päässyt eteen-
32943: kuitenkin monenlaisia ongelmia, joista ehkä päin tässä hankkeessa.
32944: vaikein on lasten koulunkäynnin järjestämi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
32945: nen. Nuorempien asukkaiden saaristoon saa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32946: minen edellyttää kuitenkin koulunkäynnin jär-
32947: jestämistä siten, että lapset voivat käydä kou- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
32948: lunsa kotoa. Tämä taas puolestaan vaatii eri- menpiteisiin, joilla mahdollistetaan kun-
32949: tyisjärjestelyjä koulukyytien suhteen. tien öljyntorjuntavalmiutta lisäävien ve-
32950: öljyntorjunta toisaalta edellyttää valmiuksia, neiden hankinta ja käyttäminen myös
32951: joita voidaan saavuttaa vain siten, että käytet- koulukuljetuksia varten.
32952: tävissä on toimintavalmis ja käyttökelpoinen
32953: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
32954:
32955: Mikko Rönnholm Risto Ahonen
32956: 1983 vp. 849
32957:
32958: Toivomusaloite n:o 756
32959:
32960:
32961:
32962:
32963: Saari ym.: Kuntien yleisistä rahoitusavustuksis·ta annetun lain
32964: säätämisestä pysyväksi
32965:
32966:
32967: Eduskunnal[e
32968:
32969: Kuntien yleisistä rahoitusavustuksista mää- Saman asukastiheyden omaavilla kunnilla asu-
32970: räaikaisena annetun lain voimassaoloaika päät- tusrakenne on hyvinkin erilaineri esimerkiksi
32971: tyy vuoden 1983 lopussa. Saadut kokemukset taajamaväestön ja haja-asutusväestön suhteen
32972: ovat osoittaneet, että tällainen valtion tuen perusteella arvioiden. Nämä erot puolestaan
32973: muoto, jonka avulla verotulojen täydennystä vaikuttavat kunnallisten palvelujen järjestämi-
32974: voidaan ohjata kunnille, joiden verotettavat sen ja ylläpidon kustannuksiin. Kunnissa, jois-
32975: tulot ovat keskimääräistä alhaisemmat, sekä sa haja-asutusväestön osuus on suuri, kustan-
32976: harkinnanvaraista avustusta lähinnä poikkeuk- nukset muodostuvat keskimääräistä korkeam-
32977: sellisiin vaikeuksiin tilapäisesti joutuneille kun- miksi. Nykyisin tasoitusrajojen porrastuksessa
32978: nille, on pysyväisluonteisena tarpeellinen. Il- ei myöskään ole voitu ottaa huomioon kunnan
32979: man verotulojen täydennystä muodostuisivat väestön ikärakennetta. Erityisesti vanhusvoit-
32980: veroäyrin hinnat useissa kunnissa, joiden äy- toisen ikärakenteen on todettu olevan tekijä,
32981: rin hinta jo nyt ylittää kaikkien kuntien vero- joka tulisi ottaa huomioon niin, että verotulo-
32982: äyrin keskihinnan, monta penniä nykyistä kor- jen täydennyksen perustana oleva tasoitusraja
32983: keammiksi. olisi korkeampi ikärakenteeltaan keskimääräis-
32984: Nykyisen lain voimassaoloaikana saadut ko- tä vanhusvoittoisemmissa kunnissa.
32985: kemukset osoittavat myös, että erityisesti vero- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32986: tulojen täydennyksen laskennallisia myöntämis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32987: perusteita olisi kehitettävä. Tilannetta mm. muksen,
32988: monien pienten kuntien osalta parantaisi, jos
32989: verotulojen täydennyksen perusteena olevien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32990: tasoitusrajojen porrastamisessa voitaisiin ottaa kuntien yleisistä rahoitusavustuksista
32991: huomioon kunnan asukastiheyden ja saaristo- annetun lain saattamiseksi pysyväksi ja
32992: kuntien erityisominaisuuksien lisäksi muitakin, sellaiseksi, että lain nojalla voitaisiin
32993: mm. asutusrakennetta kuvaavia tekijöitä. verotulojen täydennyksen perusteissa
32994: Asukastiheyden käyttäminen ei riittävästi ota ottaa huomioon kunnan asutus- ja ikä-
32995: huomioon kaikkia kuntakohtaisia olosuhteita. rakenne.
32996: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
32997:
32998: Aapo Saari Kalevi Mattila Mauri Pekkarinen
32999: Matti Maijala Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä
33000:
33001:
33002:
33003:
33004: 107 088300420M
33005: 850 1983 vp.
33006:
33007: Toivomusaloite n:o 757
33008:
33009:
33010:
33011:
33012: Salminen ym.: Demokratian toteutumisen turvaamisesta yhdys-
33013: kuntasuunnittelussa
33014:
33015:
33016: EduskunnaHe
33017:
33018: Yhdyskuntien rakentaminen on tapahtunut ristön kysymyksissä edellyttää asukkaiden kah-
33019: suurten asunnontuottajien ja muiden suuryritys- ta kanavaa pitkin tapahtuvan toiminnan mah-
33020: ten ehdoilla. Tämän seurauksena käyttökelpoi- dollistamista. Toisin sanoen sitä, että virallinen
33021: sia asuntoja revitään, keskustojen asuntoaluei- organisaatio tuodaan mahdollisimman lähelle
33022: den asukkaita häädetään konttorien tieltä ja ah- asukkaita ja että se alusta alkaen pitää asuk-
33023: detaan lähiöihin. Asukkaiden välttämättä tar- kaat tietoisina suunnittelun kulusta ja näin lain
33024: vitsemista palveluista tingitään. Asuntoalueiden edellyttämät vaikutusmahdollisuudet asukkaille
33025: epäviihtyvyys ja yksipuolisuus aiheuttavat vai- turvataan käytännössä, toisaalta sitä, että asuk-
33026: keita sosiaalisia ongelmia. kaiden suora toiminta, osallistuminen itse suun-
33027: Uudessa kunnallislaissa on kuntalaisten mah- nitteluun mahdollistetaan ja sitä tuetaan. Täl-
33028: dollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon laajen· laisesta suorasta osallistumisesta ovat esimerk-
33029: nettu ja laki voisi suoda käytännössä toteutues- keinä vaihtoehtokaavojen laadinta asukkaiden
33030: saan asukkaille myös mahdollisuuden vaikuttaa itsensä toimesta.
33031: oman asuinalueensa ja laajemmin koko kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33032: suunnitteluun. Käytännössä ei kuitenkaan mi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33033: tään muutosta ole tapahtunut.
33034: Demokratian toimimattomuudesta yhdyskun- että hallitus valvoisi demokratian ;a
33035: tasuunnittelussa kertoo mm. Espoon esimerkki. asukkaiden etujen toteutumista yhdys-
33036: Espoossa on muutamissa kaavaratkaisuissa jo- kuntasuunnittelussa ja ryhtyisi asiassa
33037: pa alueen asukkaiden enemmistö joutunut va- tarvittaviin kansalaisten vaikutusmah-
33038: littamaan kaavapäätöksestä. dollisuuksia käytännössä parantaviin
33039: Demokratian toimivuus asumisen ja ympä- toimenpiteisiin.
33040: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
33041:
33042: Marja-Liisa Salminen Sten Söderström Heli Astala
33043: Matti Kautto Timo Laaksonen
33044: 1983 vp. 851
33045:
33046: Toivomusaloite n:o 758
33047:
33048:
33049:
33050:
33051: Salminen ym.: Rakentamattomien rantojen turvaamisesta asu-
33052: tuskeskusten läheisyydessä kansalaisten vapaa-ajan viettoa
33053: varten
33054:
33055:
33056: Eduskunnalle
33057:
33058: Asutuskeskusten laajeneminen enty1sesti tai meren rannalle ainakaan Etelä-Suomen
33059: Etelä-Suomessa tulee laadittujen väestöennus- aJueella.
33060: teiden mukaan yhäkin jatkumaan voimakkaana Mielestämme tilanne on ajautunut sellaisek-
33061: edessä olevina vuosikymmeninä. Tämän kehi- si, että olisi korkea aika kehittää rantalainsää-
33062: tyksen vaikutukset eivät rajoitu itse asutuskes- däntöä siten, että se antaisi viranomaisille riit-
33063: kuksiin vaan laajalti myös niiden ympäristöön. tävät mahdollisuudet rantojen rauhoittamiseen
33064: Lakisääteisen yhdyskuntasuunnittelun nimen- ainakin yksityiseltä rakentamiselta, milloin se
33065: omaisena tarkoituksena on huolehtia siitä, että on välttämätöntä uinti-, retkeily- ja virkistys-
33066: asutuksen laajeneminen tapahtuu kokonaisuu- kalastusmahdollisuuksien turvaamiseksi.
33067: den kannalta järkevästi ja tarkoituksenmukai- Edellä olevan perusteella katsomme, että
33068: sesti ja että asukkaille voidaan tulevaisuudes- vapaa-ajanviettoa koskevista ongelmista edellä
33069: sakin varata mm. riittävät mahdollisuudet ul- esittämämme on yksi kaikkein kipeimpiä ja
33070: koiluun ja muuhun vapaa-ajan viettoon. Jo siksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
33071: tälläkin hetkellä on kuitenkin selvästi todetta- toivomuksen,
33072: vissa, että nykyiset rakennuslakiin sisältyvät
33073: rantakaavasäännökset ovat riittämättömät, mi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
33074: käli aiotaan turvata nopeasti kasvavien asutus- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
33075: keskusten asukkaille tilaisuus päästä nautti- kaansaamiseksi, joka antaisi viranomai-
33076: maan runsaiden luonnonvesistöjemme ja niiden sille mahdollisuuden säästää ainakin
33077: rantojen tarjoamista vapaa-ajanviettomahdolli- suurempien asutuskeskusten läheisyy-
33078: suuksista. Tutkimukset mm. Helsingin ja sen dessä vielä rakentamattomina olevien
33079: ympäristön vapaista ranta-alueista ovat hälyt- vesistöjen rannat rakentamiselta ja tur-
33080: tävät. Suuresdkaan liioittelematta voidaan sa- vaisi kansalaisille nykyistä paremmat
33081: noa, että ellei piJkaisesti ryhdytä todella päät- mahdollisuudet ja oikeudet rantojen
33082: täviin toimenpiteisiin, niin lastenlapsillamme ei käyttämiseen uinti-, ulkoilu- ja virkis-
33083: ole mahdollisuutta pystyttää tehtaansa järven tystarkoituksiin.
33084: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
33085:
33086: Marja-Liisa Salminen Sten Söderström Heli Astala
33087: Matti Kautto Timo Laaksonen
33088: 1983 vp.
33089:
33090: Toivomusaloite n:o 759
33091:
33092:
33093:
33094:
33095: Salminen ym.: Katumaksulain kumoamisesta
33096:
33097:
33098: Eduskunnalle
33099:
33100: Vuoden 1981 alusta voimaan tullut katu- verovähennyskelpoinen meno kuin myöskin
33101: maksulaki on nostanut jo varsin merkittävästi useissa kunnissa yritysten laajamittainen sijoit-
33102: niin vuokralla kuin omistusasunnossakin asu- tuminen kaava-alueiden ulkopuolelle.
33103: vien asumiskustannuksia. Maksujen periminen Katumaksulakia säädettäessä tärkeänä perus-
33104: täysimääräisenä vuodesta 1985 alkaen lisää teluna esitettiin valtion mukaan tulo katujen
33105: edelleen asukkaiden rasitusta. rakentamisen ja kunnossapidon kustantamiseen.
33106: Katumaksu on uusi asumiseen liittyvä vero- Käytännössä valtion osuus on kuitenkin jäänyt
33107: luontoinen rasitus, joka ei lisää palveluja eikä mitättömään, muutaman prosentin tasoon.
33108: toisaalta ole johtanut missään myöskään vero- Edellä esilletuotujen katumaksulain epäkoh-
33109: äyrin hinnan laskuun. tien lisäksi on lakia aiheellisesti arvosteltu jous-
33110: Katumaksu on sosiaalisesti epäoikeudenmu- tamattomuudesta kuntakohtaisten erityisolojen
33111: kainen, koska sitä määrättäessä ei oteta juuri huomioimisessa, byrokraattisuudesta j·a vaikea-
33112: huomioon maksuvelvollisen tulotasoa, katumak- selkoisuudesta, mikä mm. heikentää maksuvel-
33113: sua joutuu maksamaan myöskin henkilö, joka vollisten oikeusturvaa. Eräitä vähäisiä korjauk-
33114: ei maksa kunnallisveroa. Erityisen ankarasti sia lakiin onkin jo näillä perusteilla tehty, ja
33115: vero kohdistuu vanhoihin kiinteistöihin, kos- parhaillaan istuu komitea, jonka toimeksianto
33116: ka kiinteistön arvoa määrättäessä, mikä on yh- antaa mahdollisuuden esityksiin koko katumak-
33117: tenä maksuperusteena, ei oteta huomioon ikä- sujärjestelmän korvaamisesta jollain muulla.
33118: alennuksia. Hieman kärjistäen voidaankin sa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33119: noa, että vanhat jo rakennetut alueet maksa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33120: vat uusien alueiden katujen rakentamisen. Ka- muksen,
33121: tumaksua määrättäessä ei myöskään kyseisen
33122: kiinteistön käytön katuverkolle todellisuudessa että hallitus pikaisesti antaisi edus-
33123: aiheuttamaa rasitusta voida kuin vähäisessä kunnalle esityksen katumaksulain ku-
33124: määrin huomioida. Tämä johtaa siihen, että moamisesta sekä uuden järjestelmän
33125: teollisuuden ja muun liiketoiminnan aiheutta- aikaansaamisesta siten, ettei maksurasi-
33126: ma katujen rakentamisen tarve ja katujen kun- tusta kohdisteta lainkaan tavallisiin
33127: nossapidon tarve maksatetaan suurelta osin asuinkiinteistöihin, teollisuudelta ja
33128: asuinkiinteistöillä. Katumaksujärjestelmää on muulta yritystoiminnalla peritään nii-
33129: perusteltu kuitenkin mm. sillä, että yritysten den aiheuttamia liikennejärjestelyjä ja
33130: osuus perittävistä katumaksuista on suurempi katuverkolle aiheuttamaa rasitusta vas-
33131: kuin niiden osuus kunnallisverosta. Yritysten taavat kustannukset ja valtion tieliiken-
33132: osuutta tarkasteltaessa on kuitenkin huomioi- teeltä keräämiä varoja osoitetaan ny-
33133: tava paitsi se, ettei niiden osuus vastaa katu- kyistä huomattavasti enemmän kunnil-
33134: verkolle niiden toiminnasta aiheutuvaa rasitus- le valtionapuna katujen rakentamiseen
33135: ta myöskin se, että katumaksu on yrityksille ja kunnossapitoon.
33136: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
33137:
33138: Marja-Liisa Salminen Ensio Laine Mikko Kuoppa
33139: Matti Kautto Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä
33140: 853
33141: 1983 vp.
33142:
33143: Toivomusalo#e n:o 760
33144:
33145:
33146:
33147:
33148: Salminen ym.: Kansalaisten osallistumisedellytysten parantami-
33149: sesta luonnonvarojen ja ympäristön hyväksikäytössä
33150:
33151:
33152: EduskunnaHe
33153:
33154: Yksityisten kansalaisten, kansalais- ja asian- vät koidu vahingoksi paitsi luotinolle itselleen
33155: tuntijajärjestöjen oikeus valvoa ympäristönsä myös siitä toimeentulonsa ja virkistyksensä
33156: tilaa on puutteellinen, usein olematon. Tämä saaville ihmisille. Lyhyen tähtäytksen taloudelli-
33157: haittaa ympäristenf'uojelun tavoitteiden toteutu- sen hyödyn tavoittelusta, myös lyhytnäköisestä
33158: mista kaikissa erilliskysymyksissä. työllisyyspolitHkasta, on luovuttava. On estet-
33159: Ympäristödemokratia puuttuu käytännössä tävä ennakolta ympäristörikokset.
33160: niin vesien, metsien, soiden, maankamaran, il- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33161: matilan kuin energiankin käytöstä. Keskushal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33162: linto, kunnallishallinto ja erityiso1keusistuimet
33163: eivät kuule todellisia asianosaisia. Luonnonva- että hallitus ryhtyisi pikaisesti selvi-
33164: rojen käyttäjille ei ole säädetty tarpeellisia vel- tystyöhön kansalaisten, kansalais- ja
33165: voitteita. Ympäristön hyväksikäyttäjät eivät ole asiantuntijajärjestöjen osallistumisedelly-
33166: velvollisia edes selvittämään toimintansa mah- tysten parantamisesta luonnonvarojen
33167: dollisia haittavaikutuksia saati sitten tiedotta- hyväksikäytöstä ja ns. asianosaisten val-
33168: maan niistä niille, joita asia läheisesti koskee. vontamahdollisuuksien parantamisesta
33169: Melestämme jo luonnonvarojen käyttösuun- niissä hallintoelimissä ja oikeusistuimis-
33170: nitelmista on kuultava paikallista väestöä ja sa, joissa päätetään ympäristön käytös-
33171: muita asianosaisia. Kun luontoa muokataan, on tä ja antaisi tarvittavat esitykset lain-
33172: huolehdittava siitä, että seurausvaikutukset ei- muutoksiksi.
33173: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
33174:
33175: Marja-Liisa Salminen Sten Söderström Heli Astala
33176: Matti Kautto Timo Laaksonen
33177: 854 1983 vp.
33178:
33179: Toivomusaloite n:o 761
33180:
33181:
33182:
33183:
33184: Salminen ym.: Ympäristöhallinnon täydentämisestä ja tehosta-
33185: misesta
33186:
33187:
33188: Edus:kunnaUe
33189:
33190: Ympäristöhallinnon kehittämisessä on viime lun takia. Vesientutkimuslaitosta voidaan myös
33191: vuonna edetty ripeästi, mutta tähän mennessä laajentaa tarpeen mukaan muita ympäristön
33192: tehtyihin ratkaisuihin sisältyy vielä puutteita. suojelun tutkimustehtäviä suorittavaksi ( ym-
33193: Merkittävimpiä näistä puutteista ovat vesihal- päristömyrkyt, maaperänsuojelu, luonnonsuoje-
33194: linnon pääosan ja luonnonsuojelualueiden hal- lu).
33195: linnon jääminen ympäristöhallinnon ulkopuo- Ympäristönsuojelu on aktiivista toimintaa,
33196: lelle. jolla täytyy olla käytettävissään piirihallinto-
33197: Vesihallinto on oleellinen osa ympäristöhal- viranomainen laboratorioineen ministeriön ja
33198: lintoa, mutta muodostaa samalla ympäristö- lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimen apu-
33199: hallinnon kehittämisen kannalta keskeisen voi- na. Vesipiirit tarjoavat tässä suhteessa ainoan
33200: mavaran, jolle voidaan antaa uudentyyppisiä näköpiirissä olevan mahdollisuuden. Vesipiirien
33201: toimintoja, esim. jätehuollon ja ilmansuojelun ohjaus ja valvonta tulisi kuitenkin tapahtua
33202: tehtäviä, ja jota käytettäessä voidaan välttää sekä ministeriössä että lääninhallituksissa, jäl-
33203: päällekkäistoimintoja. kimmäisiin tulisi siirtää tähän tarvittavia re-
33204: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvion yhteydes- sursseja.
33205: sä tehty ratkaisu muutaman vesiensuojelua joh- Vesipiirit tulisi muuttaa ympäristönhoitopii-
33206: tavan virkamiehen siirtämisestä vesihallitukses- reiksi, koska niiden tehtävät tulisivat lisäänty-
33207: ta ja maa- ja metsätalousministeriöstä ympä- tymään mm. jätehuollon ja ilmansuojelun, ym-
33208: ristöministeriöön on huono ratkaisu. Vain sil- päristön seuranta-, valvonta- ja tutkimusteh-
33209: le osalle vesihallitusta tulisi valvontaa, joka tävien lisääntyessä. Samalla tulee henkilöstön
33210: tähänkin saakka on toiminut ympäristönsuo- rakennetta monipuolistaa luonnontieteellisen ja
33211: jelun kannalta asianmukaisesti. ympäristönhoitokoulutuksen suuntaan.
33212: Vesihallituksesta tulee siirtää ympäristömi- Ympäristöhallinnon alalla on myös rakenta-
33213: nisteriön osastoksi vesiensuojelu- ja vesihuol- mis- ja kunnostamistarvetta: vesiensuojelu- ja
33214: to-osasto toimistoineen. Ministeriöön kuuluu vesihuoltotöitä, vesi- ja ranta-alueiden kunnos-
33215: myös yleisten vesialueiden hallinta ja hoito, tusta, maisemanhoitotehtäviä, luonnonsuojelu-
33216: vesien virkistyskäyttö, vesiluonnon ja vesimai- alueiden hoitotehtäviä, ulkoilureittien raken-
33217: seman hoito sekä vesistöjen kunnostus, samoin tamista, kalatalouden ja virkistyskäytön raken-
33218: maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjun- nustehtäviä jne. Eduskunnankin lausuman mu-
33219: ta. Kaikki maankäytön yleissuunnittelu on kes- kaan (vuoden 1982 ja 1983 tulo- ja menoar-
33220: kitetty ympäristöministeriöön, joten sinne tuli- viot) vesirakentamisen painopistettä tulee siir-
33221: si kuulua myös vesien käytön kokonais- ja tää vesiluontoa ja vesien virkistyskäyttöä pal-
33222: yleissuunnittelu. Tehtävien siirto ministeriöön veleviin tarkoituksiin. Tämä merkinnee sitä,
33223: merkitsee myös vastaavia siirtoja vesihallituk- että vesipiirien rakennusorganisaatio on edel-
33224: sen hallintohenkilökunnasta. Tämä ratkaisu vä- leen tarpeen. Se tulee vain mitoittaa uusien
33225: hentää merkittävästi tähänastiseen toimintaan tehtävien ja mahdollisten toimeksiantojen mu-
33226: liittyviä ristiriitoja. kaiseksi.
33227: Tutkimus on oleellinen osa ympäristöhallin- Mm. Suomen luonnonsuojeluliitto on toistu-
33228: toa. Ympäristön seuranta ja valvonta edellyt- vasti useissa eri yhteyksissä esittänyt kanta-
33229: tää myös läheistä yhteyttä tutkimukseen. Ve- naan, että suojelualueiden perustamiseen, han-
33230: sientutkimuslaitoksen siirto ympäristöministe- kintaan ja hoitoon liittyvät tehtävät olisi siir-
33231: riön yhteyteen on välttämätön jo vesiensuoje- rettävä perustettavaan ympäristöministeriöön.
33232: 1983 vp. -TA n:o 761 855
33233:
33234: Kuluvan vuoden alussa 7. 1. 1983 annettuun ohessa toimiessaan osakseen tarpeeksi myön-
33235: lakiin valtioneuvoston ministeriöiden lukumää- teistä huomiota ja käyttöönsä liittäviä resurs-
33236: rästä ja yleisestä toimialasta ( 1/83) sekä sii- seja. Tämä koskee mm. ympäristöministeriö-
33237: hen liittyviin lakeihin ei ole sisällytetty met- komiteankin tekemiä esityksiä luonnonsuojelu-
33238: sähallintolain muutosta. Näin siitä huolimatta, alueiden hoitoyksiköiden itsenäisemmästä ase-
33239: että vesihallintolakiin tehtiin vastaavan sisäl- masta ja moniportaisen organisaation keventä-
33240: töinen muutos ( 2/83), jossa todettiin vesihal- misestä metsähallinnon sisällä. Esimerkiksi Ur-
33241: linnon toimivan vesiensuojelun osalta ympäris- ho Kekkosen kansallispuiston hoitoyksikkö aio-
33242: töministeriön alaisena. On syntymässä erittäin taan jättää valtion metsien kolmiportaisen lin-
33243: sekava, byrokratiaa ja ristiriitoja lisäävä tilan- jahallinnon osaksi eli piirikuntakonttorin alai-
33244: ne, jossa suojelualueiden suunnittelu ja perus- suuteen. Tällöin luonnonsuojelualan asiantun-
33245: taminen tulisivat ympäristöministeriön tehtä- temusta metsähallinnossa edustavalla luonnon-
33246: viksi kun taas suojelualueiden hankintaan ja suojelualuetoimistolla ei ole suoraa vaikutus-
33247: hoitoon liittyvät tehtävät jäisivät toisen minis- mahdollisuutta suojelualueen hoitoyksikköön.
33248: teriön, maa- ja metsätalousministeriön alaisuu- Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväksyt-
33249: dessa toimivan metsähallituksen tehtäviksi. Ris- ty eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän joh-
33250: tiriitaa lisäävät valtakunnallisten suojeluohjel- tokunnassa.
33251: mien toteutukseen liittyvät mittavat luonnon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33252: suojelualueet yksityismailla, joiden hoito ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33253: valvonta olisi ympäristöministeriön tehtävänä. muksen,
33254: Jo pelkän hallinnollisen ja budjettiteknisen
33255: tarkastelun perusteella tilanne vaatii korjaus- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
33256: ta. Lisäksi tulevat asennekysymykset. Viime menpiteisiin vesihallinnon suunnittelu-,
33257: aikoina on useissa yhteyksissä käynyt ilmi, valvonta-, suojelu- ja tutkimusyksiköi-
33258: että metsähallinnon piirissä on voimia, jotka den sekä luonnonsuojelualueiden han-
33259: näkevät luonnonsuojelutyön varsin kielteisessä kintaan, hallintoon ja hoitoon liittyvien
33260: valossa, ja tällöin on tietenkin kyseenalaista, yksiköiden siirtämiseksi ympäristöminis-
33261: voivatko luonnonsuojelualueiden hankintaan ja teriön alaisuuteen.
33262: hoitoon liittyvät tehtävät saada metsähallinnon
33263: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
33264:
33265: Marja-Liisa Salminen Ensio Laine Urho Pohto
33266: Heli Astala Timo Laaksonen Esko Helle
33267: Kaj Bärlund Inger Hirvelä Liisa Kulhia:
33268: Ville Komsi Pirkko Turpeinen Kalle Könkkölä
33269: Reino Paasilinna Sten Söderström Matti Kautto
33270: Liisa Jaakonsaari Esko-Juhani Tennilä
33271: 856 1983 vp.
33272:
33273: Toivomusaloite n:o 762
33274:
33275:
33276:
33277:
33278: Salminen ym.: Ilmansuojelulain muuttamisesta ilman laadun
33279: tarkkailun ja päästömittausten tehostamiseksi
33280:
33281:
33282: Eduskunnal[e
33283:
33284: Luonnon- ja ympäristönsuojelun keskeinen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33285: edellytys on demokraattisen valvonnan toteutu- muksen,
33286: minen. Luonto ja ympäristö ovat kansallis-
33287: omaisuuttamme, joiden suojaaminen on jokai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33288: sen velvollisuus ja joiden pilaamiseen jokaisella sellaisten säännösten lisäämiseksi ilman-
33289: tulee olla oikeus puuttua. suojelulakiin, joilla ilmansuojeluviran-
33290: Syksyllä 1982 voimaan tullut ilmansuojelu- omaiset veivoitetaan tiedottamaan il-
33291: laki on tältä osin puutteellinen. Jokamiehen man laadun tarkkailun tuloksista, ilmoi-
33292: valvontaoikeuden toteutuminen ilman laatuun tusvelvollisuuden piirissä olevan toimin-
33293: nähden edellyttää, että ilman laadun tarkkailun nan päästä-, vaikutus- ja pitoisuusmit-
33294: ja päästömittausten tulokset ovat kaikin osin tausten tulokset säädetään julkisiksi ja
33295: julkisia ja viranomaisille säädetään tiedottamis- jokaisen kansalaisen oikeus pyytää zf-
33296: velvollisuus. Jokaisella kansalaisella tulee olla mansuojeluviranomaisia suorittamaan
33297: oikeus pyytää ilmansuojeluviranomaiselta tutki- tutkimuksia ja tarkastuksia ilman pi-
33298: musten suorittamista epäillessään ilman pilaa- laantumisvaaran selvittämiseksi turva-
33299: mista tapahtuvan. Kansalaisille tulee turvata taan sekä laajennetaan valitusoikeus lain
33300: laaja oikeus muistutuksin ja valituksin vaikut- nojalla tehdyistä päätöksistä koskemaan
33301: taa ilman. pilaantumisen ehkäisyyn. kaikkia kyseisen toiminnan vaikutus-
33302: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- alueella · asuvia ja työskenteleviä.
33303: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 198.3
33304:
33305: Marja-Liisa Salminen Heli Astala Pirkko Turpeinen
33306: Sten Söderström Matti Kautto Timo Laaksonen
33307: 1983 vp. 857
33308:
33309: Toivomusaloite n:o 763
33310:
33311:
33312:
33313:
33314: Salolainen ym.: Rikkipäästöjen vähentämisestä
33315:
33316:
33317: Edusku.nnal[e
33318:
33319: Ympäristön happamoituminen ilmiönä ha- tukset saattavat etenkin Pohjoismaissa kohota
33320: vaittiin ja sen syyt todettiin 1960-luvun lo- varsin suuriksi.
33321: pulla. Vakavimmat vaikutukset on tähän men- Happamuushaittoja on torjuttu kalkitsemalla
33322: nessä todettu Ruotsin ja Norjan eteläosissa. maaperää ja vesistöjä. Ruotsissa on happamoi-
33323: Viime vuonna haittoja on todettu myös laa- tuneiden tai happamoituvien vesistöjen kalki-
33324: joilla aloilla Pohjois-Amerikassa ja viimeksi tuskustannukseksi laskettu 200 miljoonaa
33325: myös Saksan Iiittotasavallassa. Tärkein syy kruunua vuodessa. Metsämailla happamuuden
33326: happamoitumiseen on rikkidioksidipäästöjen li- torjunta on huomattavasti vaikeampaa.
33327: sääntyminen. Rikkidioksidi muuttuu ilmake- Tutkimustietoa happamoitumisen vaikutuk-
33328: hässä happamiksi rikkiyhdisteiksi, jotka ilma- sista Suomessa on varsin rajoitetusti. Kuiten-
33329: virtojen mukana saattavat kulkeutua satoja kin selviä merkkejä karujen pienvesistöjemme
33330: ja tuhansia kilometrejä laslreutuen sateina tai happamoitumisesta on jo havaittu. Happamoi-
33331: kuivana laskeomana maahan ja vesiin. Vuoden tumisen vaikutukset metsiemme tuottokykyyn
33332: 1950 jälkeen rikkidioksidipäästöt Euroopassa ovat vaikeammin arvioitavissa. Tosiasia kuiten-
33333: ovat kaksinkertaistuneet ja Suomessa ne ovat kin on, että hapan sade vaikuttaa maaperään
33334: viisinkertaistuneet. köyhdyttävästi, jolloin metsämaidemme tuotto-
33335: Suomen päästöistä kaksi viidesosaa on pe- kyky hyvin todennäköisesti laskee.
33336: räisin raskaasta polttoöljystä, kaksi viidesosaa Rikkidioksidipäästöt Euroopassa saattavat
33337: teollisuuden prosesseista ja viidesosa muista kasvaa vielä 50% 2-30 vuoden aikana. Suo-
33338: polttoaineista, ennen kaikkea kivihiilestä. men päästöt kasvavat enää vähän ja lähinnä
33339: Pääsyy happamoitumishaittojen esiintymi- kivihiilen lisääntyvästä käytöstä johtuen. Ha-
33340: seen etenkin Fennoskandiassa on tämän alueen pan laskeuma Suomessa on kuitenkin vielä li-
33341: karu, heikon puskurikyvyn omaava maaperä. sääntymässä.
33342: Ensimmäisenä happamoitushaitat ilmenevät Etenkin Ruotsi, Norja ja Kanada ovat ryh-
33343: karuissa pienvesistöissä. Tämäntyyppisissä ve- tyneet voimakkaisiin happamoitumisen vasta-
33344: sissä saattaa koko kalakanta tuhoutua, kuten toimiin. Ruotsissa on vaikutuksia ja syitä tut-
33345: on tapahtunut useissa Ruotsin ja Norjan jär- kittu noin 50 miljoonalla Ruotsin kruunulla
33346: vissä ja joissa. Ruotsissa lasketaankin 18 000 ja Norjassa noin 100 miljoonalla Norjan kruu-
33347: järven happamoituneen tai olevan happamoitu- nulla. Ruotsi on vuodesta 1970 vähentänyt rik-
33348: massa. Norjassa kalakanta on tuhoutunut n. kidioksidipäästönsä puoleen ja ne ovat nyt pie-
33349: 13 000 km2 :n vesistöalueelta. Myös pohjavesi- nemmät kuin Suomen päästöt. Samoin Norja ja
33350: esiintymät eräillä Ruotsin ja Norjan alueilla Kanada ovat vähentäneet ja ovat edelleen vähen-
33351: ovat muuttuneet käyttökelvottomiksi happa- tämässä rikkidioksidipäästöjään. Kaikissa em.
33352: moitumisen seurauksena. maissa on happamoituminen noussut sisäpoliit-
33353: Vesistöissä tapahtuneet muutokset ilmentä- tiseksi kysymykseksi ja ongelma on johtanut
33354: vät selkeimmin happaman laskeuman välittö- voimakkaisiinkin ulkopoliittisiin toimiin. Eräs
33355: miä ympäristövaikutuksia. Merkittävimmät hai- näyte tästä on Eurooppalainen ilmansuojelu-
33356: tat saattavat kuitenkin aiheutua maaperän - konventio, joka on astunut voimaan 16. 3.
33357: peltomaiden ja etenkin metsämaiden - hap- 1983. Sopimukselle tulee antaa nyt konkreet-
33358: pamuuden lisääntymisestä. Pitkällä aikavälillä tinen sisältö. Pohjoismaat ovatkin tehneet yh-
33359: metsämaan tuottokyky ilmeisesti vähenee, jo- teisaloitteen siitä, että kukin sopijamaa vähen-
33360: ten happamoitumisen taloudelliset haittavaiku- täisi rikkipäästäjään vuoteen 1993 mennessä
33361: 108 088300420~
33362: 858 1983 vp. - TA n:o 763
33363:
33364: kolmekymmentä prosenttia vuoden 1980 tasos- että hallitus käynnistäisi pikaiset toi-
33365: ta. Tämän aloitteen edellyttämät toimenpiteet menpiteet maamme rikkipäästöjen vä-
33366: tulee käynnistää aloitteentekijämaissa välittö- hentämisestä vuoteen 1993 mennessä
33367: mästi. kolmasosalle vuoden 1980 tasosta sekä
33368: Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväksyt- edistäisi Pohjoismaiden Eurooppalaisel-
33369: ty eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän le ilmansuojeluneuvostolle tekemän vas-
33370: johtokunnassa. taavansisältöisen aloitteen käsittelyä.
33371: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33372: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33373: vomuksen,
33374: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
33375:
33376: Pertti Salolainen Urho Pohto Mauri Pekkarinen
33377: Heli Astala Anna-Kaarina Louvo Liisa Kulhia
33378: Marja-Liisa Salminen Timo Kietäväinen Sampsa Aaltio
33379: Esko Helle
33380: 1983 vp. 859
33381:
33382: Toivomusaloite n:o 764
33383:
33384:
33385:
33386:
33387: Starast: Raakaveden syöttöjohdon rakentamisesta Utista Kot-
33388: kaan
33389:
33390:
33391: EduskunnaBe
33392:
33393: Kymijokivarressa on pitkään tunnettu huol- vaihtoehto, jonka kustannusarvio on noin 85
33394: ta vesihuollon kokonaisjärjestelyistä. Lähinnä Mmk.
33395: on keskitytty Kymijoen veden laadun paranta- Anjalankosken ja Kotkan kaupungit ovat
33396: miseen ja nykyistä paremman tasoisen makean muissa suunnitelmissaan varautuneet runkove-
33397: veden hankkimiseen Anjalankosken ja Kotkan sijohdon rakentamiseen Utista eteläiseen Ky-
33398: kaupunkiseutujen tarpeisiin. menlaaksoon. Hankkeen toteutumisen kannalta
33399: Siirtyäkseen paremman ja riskittömämmän olisi välttämätöntä, että valtiovalta tekisi pi-
33400: raakaveden käyttöön on Kotka yhdessä Kuu- kaisesti myönteisen ratkaisun osallistumisesta
33401: sankosken, Kouvolan ja Anjalankosken kaupun- kustannuksiin. Hankkeen kiireellisyyttä koros-
33402: kien kanssa hakenut vuonna 1976 Itä-Suomen taa sekin, että Kotkan kaupungissa veden laatu
33403: vesioikeudelta lupaa vedenottoon Mäntyharjun on erittäin huono eikä Kymijoen veden laadun
33404: reitin Vuohijärvestä ja tekopohjaveden muodos- hienoinen paraneminen ole parantanut sen so-
33405: tamiseen sekä pohjaveden ottoon Valkealan veltuvuutta raakavesilähteenä. Yllättävän usein
33406: kunnan Selänpään alueelta. Veden siirto Se- tapahtuneet teollisuuden myrkkypäästöt teke-
33407: länpäästä Kotkaan edellyttää noin 76 km:n vät Kymijoesta myös riskialttiin raakavedenot-
33408: pituisen johtolinjan, ns. Kymenlaakson syöttö- tokohteen, jonka varassa on koko Keski- ja
33409: johdon rakentamista. Etelä-Kymenlaakson talouksien vesihuolto.
33410: Kotkan kaupungin vedenkäytön kasvun Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
33411: osoittauduttua sittemmin arvioitua huomatta- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33412: vasti vähäisemmäksi ryhdyttiin tutkimaan, voi- sen,
33413: taisiinko Kotkan ja Anjalankosken kaupunkien
33414: tarkistettujen vedenkäyttöennusteiden mukai- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
33415: nen vedentarve tyydyttää Valkealan kunnan menpiteisiin raakaveden syöttöjohdon
33416: Utin pohjavesialueella muodostettavalla teko- rakentamiseksi Utista Kotkaan siten,
33417: pohjavedellä, jolloin syöttölinja lyhenisi noin että valtiovalta osallistuisi hankkeen
33418: 16 km. Kustannuksiltaan tämä vaihtoehto oli- kustannuksiin.
33419: si noin 15 Mmk pienempi kuin ns. Selänpää-
33420: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
33421:
33422: Pekka Starast
33423: 860 1983 vp.
33424:
33425: Toivomusaloite n:o 765
33426:
33427:
33428:
33429:
33430: Stenius-Kaukonen ym.: Työsuojelupiirin lausunnon hankkimises-
33431: ta ennen tuotantolaitosten ja työpaikkojen rakennuslupien
33432: myöntämistä
33433:
33434:
33435: EduskunnaHe
33436:
33437: Maassamme otetaan vuosittain käyttöön sa- si sen, että ennen rakennusluvan anomista olisi
33438: toja uusia työpaikkoja, joiden suunnittelussa ja rakennuttajan hankittava työsuojelupiirin lau-
33439: rakentamisessa ei ole kiinnitetty asianmukaista sunto ja hyväksyminen rakennettavan tuotanto-
33440: huomiota mm. työntekijäin sosiaalitilojen riit- laitoksen tai työpaikan rakennuspiirustusten ja
33441: tävyyteen ja niiden tasoon. Samoin työtilojen erityisesti sosiaalitilojen osalta. Samoin voitai-
33442: terveellisyyteen, viihtyvyyteen ja turvallisuu- siin edellyttää työsuojelupiirin tai ao. kunnan
33443: teen ei ole läheskään kaikissa tapauksissa kiin- terveyslautakunnan lausunnon pyytämistä työ-
33444: nitetty riittävää huomiota. Tuotantolaitosten ja terveydenhuollon tilojen ja järjestämissuunnitel-
33445: työpaikkojen valmistuttua joudutaan vain to- mien osalta ennen rakennusluvan anomista.
33446: teamaan suunnittelussa tapahtuneet virheet ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
33447: laiminlyönnit, joista työntekijät joutuvat kärsi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33448: mään kenties vuosikymmenien ajan.
33449: Laiminlyönneistä aiheutuvista puutteista ei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33450: vät joudu kärsimään yksinomaan työntekijät, tuotantolaitosten ja työpaikkojen raken-
33451: vaan ne kohdistuvat usein myös ulkopuolisiin nuslupien myöntämistä koskevien sään-
33452: henkilöihin. Tällaisten tapausten toistuminen nösten muuttamiseksi niin, että raken-
33453: tulisi estää tai ainakin pyrkiä niiden minimoin- nuttajan on pyydettävä työsuojelupiirin
33454: tiin. lausunto rakennuspiirustuksista ja erityi-
33455: Vallitsevaa epäkohtaa voitaisiin osittain kor- sesti rakennettavista sosiaalitiloista jo
33456: jata sillä, että rakennustarkastusviranomaiset ennen rakennusluvan anomista.
33457: asettaisivat rakennusluvan myöntämisen ehdok-
33458: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
33459:
33460: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto Marja-Liisa Salminen
33461: Ensio Laine Sten Söderström Mikko Kuoppa
33462: Inger Hirvelä Pirkko Turpeinen
33463: 1983 vp 861
33464:
33465: Toivomusaloite n:o 766
33466:
33467:
33468:
33469:
33470: Söderström ym.: Lakimääräisten kunnallisten ympäristölautakun-
33471: tien perustamisesta
33472:
33473:
33474: Eduskunnalle
33475:
33476: Vuodesta 1973 lähtien monissa kunnissa on telutoiminta on kärsinyt henkilökunnan puut-
33477: toiminut vapaaehtoisia ympäristönsuojelulauta- teesta ja toisinaan suunnitelmia ja päätöksiä on
33478: kuntia. Vaikka näiltä puuttuukin laillinen toi- tehty lautakunnan mielipidettä kysymättä.
33479: mivalta, ne ovat vaikuttavalla tavalla pystyneet Jotta tällaiset epäkohdat voitaisiin välttää ja
33480: käsittelemään monia tärkeitä ympäristökysymyk- jotta ympäristödemokratiaa voitaisiin laajentaa,
33481: siä. Lausuntoja on annettu, selvityksiä on tehty, on peräti tärkeätä, että ympäristönsuojelulauta-
33482: pieniä kampanjoita on järjestetty ja lukuisia kunnat saavat laissa säädetyn valmisteluelimen
33483: kansalaisia on liitetty tähän työhön. Eräs joi- ja lausunnon antajan aseman. Lautakuntien tu-
33484: denkin ympäristönsuojelulautakuntien toteutta- lisi koostua entiseen tapaan siten, että niihin
33485: mista tärkeimmistä hankkeista on ollut kaiken kuuluisi luonnontieteen asiantuntemuksen, aat-
33486: kattava luonnon inventointi, joka on kunnan teellisten ympäristönsuojelujärjestöjen ja mui-
33487: ympäristön kannalta myönteinen maankäytön den kansalaisjärjestojen edustajia.
33488: edellytys. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
33489: Vaikka työ parhaimmillaan on johtanut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33490: kunnan luonnonvarojen kartoittamiseen ja kan- muksen,
33491: salaisten ympäristöön kohdistuvan kiinnos-
33492: tuksen ja tiedostamisen lisääntymiseen, ympä- että hallitus päättäisi kiireellisesti pe-
33493: ristönsuojelulautakunnilla on ollut voitettava- rustaa lakisääteisiä kunnallisia ympäris-
33494: naan monenlaisia käytännön pulmia. Yhteistyö tönsuo ielulautakuntia.
33495: muiden lautakuntien kanssa on ontunut, valmis-
33496: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
33497:
33498: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Ensio Laine
33499: 862 1983 vp.
33500:
33501: Toivomusaloite n:o 767
33502:
33503:
33504:
33505:
33506: Söderström ym.: Toimenpiteistä ympäristönsuojelun tutkimuk-
33507: sen kehittämiseksi
33508:
33509:
33510: Eduskunnalle
33511:
33512: Ympäristönsuojeluun suunnatut tutkimus- kä normien aikaansaamiseksi ennen kaikkea
33513: määrärahat ovat vuosikausia olleet maassamme teollisuudelle, joka tänä päivänä pilaa ympä-
33514: erittäin vähäiset. Etenkin tutkimustyö eri ym- ristömme niin ilman kuin vedet.
33515: päristönormien aikaansaamiseksi on ollut mitä- Valtion v:n 1983 tulo- ja menoarvioon va-
33516: töntä, miltei olematonta. ratut määrärahat eivät riitä alkuunkaan katta-
33517: Esim. puunjalostusteollisuuden aiheuttamat maan tarkemman tutkimuksen alullepanoa.
33518: vahingot vesistöllemme ovat jääneet perusteel- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33519: lisesti tutkimatta, ja edelleen puunjalostusteolli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33520: suus saa miltei vapaasti tyhjentää jätevetensä
33521: luonnonkauniita alueita tuhoten. Pietarsaaressa että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
33522: esim. Oy Wilh. Schauman Ab on jo 30-luvulta menpiteisiin ympäristöhaittojen tutkimi-
33523: saakka poikkeusluvalla pilannut Larsmon luon- seksi ja yleisen normiston kehittämisek-
33524: nonkauniin saariston. si etenkin teollisuudelle ympäristönsuo-
33525: Maassamme tarvitaan tutkimustyötä saastei- jelun tehostamiseksi.
33526: den aiheuttamien epäkohtien selvittämiseksi Se-
33527: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
33528:
33529: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Ensio Laine
33530: 1983 vp. 863
33531:
33532: Toivomusaloite n:o 768
33533:
33534:
33535: Söderström ym.: Kyrönjoki-lain säätämisestä
33536:
33537:
33538: Eduskunnalle
33539:
33540: Pohjanmaan joista Kyrönjoella on suurin Monessa yhteydessä on väitetty että voima-
33541: vaikutus luontoon ja ympäristöön. Lisäksi ky- talousratkaisu, joksi alkuperäistä suunnitelmaa
33542: seessä on alueen suurin ja pisin joki. 1960- voidaan kutsua, olisi ainoa tulvasuojelun huo-
33543: luvun puolivälistä lähtien joen osalta on suo- mioiva suunnitelma. Kuitenkin pengerrystyöt ja
33544: ritettu pengerrystöitä tulvien estämiseksi. Kui- tarpeelliset perkaukset olisivat nyt riittävät
33545: tenkin koko suunnitelman perusajatuksena on tulvien estämiseksi eikä täten voimalarakenta-
33546: ollut kuten muissakin Pohjanmaan joissa suo- mista vuorokausisäännöstelyineen ja tuhoisine
33547: rittaa asteittainen siirtyminen täydelliseen por- seurauksineen ole tarpeen tehdä.
33548: rastukseen rakentamalla joen koskiosuuksille Virkamiesten innostuksen takana näyttää
33549: pienvesivoimaloita, joiden tarkoituksena on vuo- olevan pelko siitä, että mikäli voimalaitoksia
33550: rokausisäännöstelyn kautta leikata kulutushuip- ei rakenneta, valtio joutuisi voimayhtiö }yllin-
33551: puja alueella. kosken Sähkö Oy:lle korvaamaan menetetyt
33552: Laaja kokemus on kuitenkin osoittanut, et- hyödyt sopimusten mukaisesti. Nämä sopimuk-
33553: tä vuorokausisäännöstely pienissä kaskissa ei set, jotka on valtion nimissä tehty valtioneu-
33554: läheskään vastaa niihin rakennettujen voima- voston kantaa kuulematta, ovat kaikesta huoli-
33555: loiden antamaa hyötyä. Päinvastoin rakentamal- matta halvempi, ympäristöystävällisempi ja niin
33556: la vuorokausisäännöstelyyn pohjautuva voima- kalastuksen kuin Vaasan seudun raakavesitar-
33557: laitos-"portaikko" jokiin on aiheutettu laajoja peenkin kannalta parempi ratkaisu.
33558: kalakuolemia, koko jokiympäristön tuhoutumi- Koska kaikki järkisyyt puhuvat voimalaitok-
33559: nen ja veden laadun jyrkkä alentuminen lähinnä settoman tulvasuojelujärjestelyn puolesta, tulisi
33560: happamuuden lisääntymisen ja raskasmetallipi- valtioneuvoston antaa Ounasjoki-lain tavoin
33561: toisuuksien nousun kautta. eduskunnalle Kyrönjoki-laki, jossa määriteltäi-
33562: Kyrönjoen osalta tilanne on seuraava. Vaa- siin joen rakentamisen puitteet ja rajoitukset
33563: san talousalueella n. 60 000 asukasta saa suo- lähtien niin ympäristön, kansantalouden kuin
33564: raan käyttövetensä Kyrönjoesta. Joessa olleet maanviljelyksen ja kalastuksen kannalta par-
33565: vesimuutokset ovat nyt jo aiheuttaneet väri- ja haimmasta suunnitelmasta, jossa pienvoimaloi-
33566: makumuutoksia, jotka ovat olleet kuluttajien ta Kyrönjokeen ei enää rakenneta.
33567: kannalta haitallisia. Lääkintöhallituksen antamia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33568: enimmäispitoisuuksia on ylitetty etenkin eräi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33569: den raskasmetallien osalta.
33570: Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa edus- että hallitus velvoitettaisiin valmiste-
33571: kunta päätti määrätä vaihtoehtosuunnitelman lemaan esitys Kyrönjoki-laiksi, jossa tul-
33572: tekemisen Kyrönjoen osalta vanhan suunnitel- vasuojelu huomioidaan, mutta jossa vuo-
33573: man sijaan, jossa oli todettu puutteita. Samalla rokausisäännöstelyyn pohjautuvasta pien-
33574: kun vedenlaatukysymyksiin vaikuttavat tekijät voimalarakentamisesta luovutaan sekä
33575: tuli selvittää, tuli selvityttää myös rakentami- toteutetaan perkaukset ja rakennelmat
33576: sen aiheuttamat haitat kalataloudelle. Myös ym- ottaen erityisesti huomioon ympäristålli-
33577: päristövaikutukset tuli selvittää. Maa- ja met- set, kalataloudelliset ja vesihuollolliset
33578: sätalousministeriössä ei kuitenkaan vaihtoehto- näkökohdat.
33579: suunnittelua otettu vakavasti ja suunnitelman
33580: tekeminen jäi toimikunnan määräaikaan men-
33581: nessä kesken.
33582: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
33583:
33584: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen
33585: 864 1983 vp.
33586:
33587: Toivomusaloite n:o 769
33588:
33589:
33590:
33591:
33592: Tikka: Saimaan Haapaveden allashankkeen toteuttamisesta
33593:
33594:
33595: Eduskunnalle
33596:
33597: Saimaan Haapaveden alueelle on suunniteltu Enso-Gutzeitin Kaukopään tehtaan vedenotta-
33598: useita tiepengerryksiä rantojen tulvasuojelua mo. Hankkeella saataisiin Härs'kiänsaari, joka
33599: varten. Vuonna 1980 on valmistunut uusi suun- on nyt liikenneyhteyksiltään kapulalossien va-
33600: nitelma, jonka ovat tehneet vesiviranomaiset rassa, muun kunnan yhteyteen. Hankkeen to-
33601: yhteistyössä tieviranomaisten ja Ruokolahden teuttaminen edellyttää vielä vesioikeuskäsittelyä
33602: kunnan edustajien kanssa. Tämä yhdistetty pato- j~ sen kokonaiskustannukset ovat usean mil-
33603: jfo pengertiesuunnitelma on kokonaiskustannuk- joonan markan luokkaa.
33604: siltaan ja hyödyitään huomattavasti edullisempi Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
33605: kuin pienpatohankkeet. Tämä hanke ei ole nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33606: säännöstelyä, koska sillä leikataan vain tulva-
33607: huiput ja muulloin Haapavesi olisi muun Sai- että hallitus ryhtyisi kaikkiin mahdol-
33608: maan yhteydessä. lisiin toimenpiteisiin Haapaveden allas-
33609: Pumppaamona toimisi suunnitelman mukaan hankkeen pikaiseksi toteuttamiseksi.
33610: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
33611:
33612: Seppo Tikka
33613: 1983 vp. 865
33614:
33615: Toivomusaloite n:o 770
33616:
33617:
33618:
33619:
33620: Tikka: Valtion osallistumisesta Kokkolanjoen jätevesikuormituk-
33621: sen keventämisestä aiheutuviin kustannuksiin
33622:
33623:
33624: Eduskunnalle
33625:
33626: Rajavesikomissio on esittänyt vesihallituk- kan välillä. Myös Rautjärven kunta on esittä-
33627: selle, että sen olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin nyt huolestumisensa siitä, että jätevesien puh-
33628: rajan yli Neuvostoliiton puolelle johtavan Kok- distukseen kohdistuvat lisävaateet voivat aiheut-
33629: kolanjoen jäteves1kuormituksen keventämiseksi. taa työllisyystilanteen huomattavan heikkenemi-
33630: Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Simpeleen teh- sen koko kunnan alueella. ·
33631: das on Kokkolanjoen pääasiallisin likaaja. Raut- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
33632: järven Simpeleellä on harjoitettu paperi- ja kar- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33633: tonkiteollisuutta jo yli 70 vuoden ajan ja koko
33634: yhdyskunnan olemassaolo on perustunut tähän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
33635: teollisuuteen. Kysymyksessä on pitkälti koko jotta valtio osallistuisi mahdollisimman
33636: Simpeleen teollisuusyhteiskunnan tulevaisuus. hyvin niihin kustannuksiin, jotka johtu-
33637: Jätevesipuhdistamosta on olemassa suunnitelma, vat Kokkolanjoen jätevesikuormituksen
33638: kustannusarvio liikkuu 11 ja 14 miljoonan mar- keventämisestä.
33639: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
33640:
33641: Seppo Tikka
33642:
33643:
33644:
33645:
33646: 109 088300420M
33647: 866 1983 vp.
33648:
33649: Toivomusaloite n:o 771
33650:
33651:
33652:
33653:
33654: Tykkyläinen ym.: Valtion palo- ja pelastusalan koulutusyksikön
33655: perustamisesta Kuopioon
33656:
33657:
33658: Eduskunnalle
33659:
33660: Palomiesten ammattikoulutusta antavassa Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuo-
33661: Valtion palo-opistossa on vain sata oppilas paik- delta 1981 on todettu, että paloalan osalta on
33662: kaa. Lisäksi palo-opiston antama koulutus on selvitetty palo- ja pelastustoimen päätoimisen
33663: kestoltaan varsin lyhytaikaista, mistä syystä henkilöstön koulutuksen kehittämistä keskias-
33664: palo- ja pelastusalan koulutuksen voidaan ar- teen koulunuudistuksen toteutuessa. Koulutuk-
33665: vioida vastaavan varsin heikosti yhä teknistyvän sen materiaalisia edellytyksiä on tarkoitus ke-
33666: ja monipuolistuvan yhteiskunnan tulevaisuuden hittää laajentamalla koulutusta siten, että 5-vuO>-
33667: tarpeisiin. tiseen opistoasteen koulutukseen tulisi 300 op-
33668: Palomiehistä yli 70 prosenttia on vailla pilaspa~kkaa ja 3-vuotista työntekijäasteen kou-
33669: ammatillista peruskoulutusta. Koulutuksen kai- lutusta varten perustettaisiin 4 50 oppilaspaik-
33670: kinpuolinen riittämättömyys edellyttää näkyvää kaa.
33671: korjausta, varsinkin kun jo nykyisin palomies- Koulutuksen laajentaminen vuoteen 1990
33672: ten perinteisten palotarkastus- ja sammutusteh- mennessä edellyttäisi noin 85 miljoonan markan
33673: tävien lisäksi on hoidettava pelastustyöt räjäh- investointia tilojen rakentamiseen ja opetuska-
33674: dysonnettomuuksissa, öljyvahingoissa, liikenne- luston ja -välineistön hankintaan. Vuotuiset
33675: onnettomuuksissa, kaasu- ja nestevuodoissa sekä käyttökustannukset nousisivat noin 16 miljoo-
33676: muissa ympäristöä ja ihmisiä koskettavissa naan markkaan.
33677: onnettomuuksissa. Parlamentaarisen väestönsuojelukomitean mie-
33678: Valtion virastojen ja laitosten ammatillisen tintö ( 1983: 22) toteaa, että pelastushallinnon
33679: peruskoulutuksen kehittämistyöryhmän mietin- koulutuskeskuksen toimintaa olisi nykyisestään
33680: nössä (Komiteanmietintö 1980: 32) ja valtio- huomattavasti kehitettävä alueellisesti muualla-
33681: neuvoston raha-asiainvaliokunnas•sa 28. 4: 1982 kin kuin Etelä-Suomessa.
33682: hyväksytyssä palo- ja pelastustoimen valtakun- Viitaten Kuopion lääninhallituksen, Pohjois-
33683: nallisessa yleissuunnitelmassa on esitetty huo- Savon maakuntaliiton ja Kuopion kaupungin-
33684: mattavia oppilas- ja aloituspaikkalisäyksiä, sa- hallituksen asiasta 31. 8. 1982 Sisäasiainminis-
33685: moin kuin suunnitelmia koulutusaikojen piden- teriölie tekemään yhteisaloitteeseen ehdotamme
33686: tämiseksi. kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33687: Komiteanmietinnössä on lisäsi todettu, että vomuksen,
33688: palo- ja pelastusalan koulutusta varten tulee
33689: rakentaa asianmukaiset koulutustilat ja alueet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33690: harjoitusrakennelmineen käytännön sammutus-, uuden valtion palo- ja pelastusalan kou-
33691: pelastus- ja muiden harjoitusten pitämistä var- lutusyksikön perustamiseksi Kuopioon.
33692: ten. Tällaisia tiloja ja alueita ei maassamme tällä
33693: hetkellä ole.
33694: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
33695:
33696: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Olavi Martikainen
33697: Kari Rajamäki Katri-Helena Eskelinen Osmo Vepsäläinen
33698: Toivo Yläjärvi Veikko Vennamo
33699: 1983 vp. 867
33700:
33701: Toivomusaloite n:o 772
33702:
33703:
33704:
33705:
33706: Uosukainen ym.: Parikkalan Siikalahden vesistöjärjestelyn toteut-
33707: tamisesta, Siikalahden lunastamisesta valtiolle ja muodosta-
33708: misesta luonnonsuojelualueeksi
33709:
33710:
33711: Eduskunnalle
33712:
33713: Parikkalassa sijaitseva Simpeleenjärven Siika- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33714: lahti on valtakunnallisessa lintuvesien suojelu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33715: ohjelmassa luokiteltu yhdeksi maamme arvok- muksen,
33716: kaimmista suojelukohteista. Suojeluarvon säilyt-
33717: tämiseksi sekä rantapelloille aiheutuvan vahin- että hallitus ryhtyisi toimiin Parikka-
33718: gon lieventämiseksi on vesihallituksessa laadittu lan Siikalahden vesistöjärjestelyn toteut-
33719: suunnitelma lahden järjestelyhankkeeksi, joka tamiseksi kiireellisesti ja Siikalahteen jär-
33720: on parhaillaan vesioikeuden käsiteltävänä. Jär- jestelytyön jälkeen jäävän kosteikko-
33721: jestelyn toteuttamisesta on saavutettu varsin alueen lunastamiseksi välittömästi val-
33722: laaja eri intressipiirien yksimielisyys. tiolle sekä sen muodostamiseksi luon-
33723: nonsuojelualueeksi.
33724: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
33725:
33726: Riitta Uosukainen Pirjo Rusanen Eva-Riitta Siitonen
33727: Helena Pesola Elsi Hetemäki-Olander Reino Paasilinna
33728: Pertti Salolainen Jussi Ranta Eeva Turunen
33729: Urpo Leppänen Erkki Moisander Ben Zyskowicz
33730: Heikki Järvenpää Tapio Holvitie Jouni J. Särkijärvi
33731: Kaarina Dromberg Anna-Kaarina Louvo Sirpa Pietikäinen
33732: 868 1983 vp.
33733:
33734: Toivomusaloite n:o 773
33735:
33736:
33737:
33738:
33739: Vainio ym.: Tarpeettomien rakennuskieltojen poistamisesta
33740:
33741:
33742: Eduskunnalle
33743:
33744: Maassamme on yhä edelleen tarpeettomasti men kansalaisella tulee olla oikeus vapaasti va-
33745: laajoja alueita rakennuskiellossa. On kaupun- lita asuinpaikkansa.
33746: keja tai taajaväkisiä yhdyskuntia, joissa on ollut Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33747: laajoja alueita rakennuskiellossa useampien kym- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33748: menien vuosien ajan. Tästä on ollut seurauk- muksen,
33749: sena, että asuntoalueet ovat päässeet pahasti
33750: ränsistymään, ja monella paikalla ovat asunnot että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33751: ränsistyneet melkeinpä kelvottomiksi asua. Tämä asiatlomien rakennuskieltojen selvittä-
33752: vaikeuttaa asuntopulan poistamista sekä syrjii miseksi sekä tarpeetlomien rakennus-
33753: asiattomasti omistetun tontin omistajia. Sitä kieltojen poistamiseksi.
33754: paitsi perustuslakimme mukaan jokaisella Suo-
33755: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
33756:
33757: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
33758: Pentti Kettunen Reijo Enävaara
33759: 1983 vp. 869
33760:
33761: Toivomusaloite n:o 774
33762:
33763:
33764:
33765:
33766: Wasz-Höckert ym.: Lääketieteellisen asiantuntemuksen turvaami-
33767: sesta ympär.iJSitöministeriössä
33768:
33769:
33770: Eduskunnalle
33771:
33772: Y mpäristöminis'tteriö perustetaan lokakuun toilman formaldehydin aiheuttamasta tervey~
33773: ensimmäisenä päivänä tänä vuonna. Tehtyjen haitasta. Myös eri aineiden allergisoivaan vai-
33774: päätösten mukaan ministeriössä tulee toimimaan kutukseen on viime vuosina kiinnitetty lisään-
33775: 175 viran- tai toimenhaltijaa. tyvää huomiota.
33776: Virkojen pätevyysvaatimuksista ei ole kui- Ympäristöministeriössä ihmisen ,terveyttä ko~
33777: tenkaan tähän mennessä annettu asetusta. Ym- kevan asiantuntemuksen turvaaminen on edellä
33778: päristöministeriön toimialaan kuuluu monia sel- mamttun perusteella ensiarvoisen tärkeätä.
33779: laisia tehtäviä, jotka varsin läheisesti koskette- Avainasemassa ovat tällöin ne henkilöt, joiden
33780: levat ihmisen terveyttä. koulutukseen sisältyy joko lääkärintutkinto,
33781: Ihmisen elinympäristöön on leviämässä yhä eläinlääkärin ja hygieenikon tutkillJto tai kemis-
33782: suurempi määrä erilaisia terveydelle vaarallisia tin tutkinto.
33783: kemikaaleja, joitten vaikutuksia syövän tai epä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33784: muodostumien syntyyn taikka perimään vain nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33785: harvassa tapauksessa luotettavasti tunnetaan. muksen,
33786: Ihmisen terveydelle vaarallisen säteilyn käyttö
33787: on teollisuudessa lisääntynyt ja sen mahdollisia että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
33788: haittavaikutuksia tulisi tarkoin seurata. Suur- piteisiin, iotta ympäristöministeriön vir-
33789: kaupunkien ilman pilaantumisen on osoitettu koien kelpoisuusehto;a säädettäessä
33790: vaikuttaneen lisäävästi kroonisen keuhkoput- myös lääketieteellinen asiantuntemus
33791: kentulehduksen esiintymiseen. Julkista keskus- varmistetaan ministeriön iohtavissa vi-
33792: telua on Suomessa käyty ilman välityksellä le- roissa.
33793: vinneestä homepölykeuhkosairaudesta sekä asun-
33794: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
33795:
33796: Ole Wasz-Höckert Arvo Kemppainen Riitta Jouppila
33797: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Hannu Kemppainen Martti Lähdesmäki
33798: 870 198.3 vp.
33799:
33800: Toivomusaloite n:o 775
33801:
33802:
33803:
33804:
33805: P. Vennamo ym.: Kuntien kalleuspaikkaluokituksen muuttami-
33806: sesta
33807:
33808:
33809: Eduskunnalle
33810:
33811: Voimassa oleva kuntien kalleusluokitusjärjes- vaukset olisivat kaikkialla maassa samanlaiset.
33812: telmä perustuu vanhentuneelle ajattelulle siitä, Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
33813: että maaseudun omavaraistalousalueilla elinkus- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
33814: tannukset olisivat asutuskeskuksia pienemmät. väksi toivomuksen,
33815: Näin ei ole asianlaita, päinvastoin kauppapalve-
33816: lujen heikentymisen ja hintatason korkeuden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33817: vuoksi elinkustannukset ovat keskuksiin verrat- kuntien kalleuspaikkaluokituksen poista-
33818: tuna jopa suuremmat. Tämän vuoksi tulisi kun- miseksi, jolloin nykyiset II kalleusryhmi-
33819: tien kalletusluokitus poistaa ja siirtää kaikki tyksen kunnat siirretään I paikkakunta-
33820: kunnat nykyiseen I kalleusryhmään, jolloin sekä kalleusluokkaan.
33821: palkat, eläkkeet että muut vastaavat kor-
33822: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
33823:
33824: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
33825: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund MarttiRatu
33826: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
33827: Mikko Vainio
33828: 1983 vp. 871
33829:
33830: Toivomusaloite n:o 776
33831:
33832:
33833:
33834:
33835: P. Vennamo ym.: Kunnollisen vesiensuojelulainsäädännön aikaan-
33836: saamisesta
33837:
33838:
33839: Eduskunnalle
33840:
33841: Luonnon saastuminen erityisesti vesiemme nön aikaansaaminen. Nykyiset säännökset osin
33842: osalta on saavuttanut huolestuttavat mittasuh- vanhentuneina ja puutteellisina eivät ole riit-
33843: teet. Lainsäädäntö ja vesioikeudet eivät ole täviä.
33844: kyenneet estämään teollisuus- ja yhdyskunta- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
33845: jätevesien laskemista· vajavaisesti puhdistettuina me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33846: vesistöihin. Jopa täysin puhdistamattomia jäte-
33847: vesiäkin edelleen lasketaan maamme vesistöi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
33848: hin. Tälle kehitykselle on saatava sulku. menpiteisiin kunnollisen vesiensuo;etu-
33849: Ainoa tapa tehokkaaseen vesiemme suoje- lainsäädännön aikaansaamiseksi maa-
33850: luun on kunnollisen vesiensuojelulainsäädän- hamme.
33851: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
33852:
33853: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
33854: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Reino Jyrkilä
33855: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
33856: J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
33857: 872 1983 vp.
33858:
33859: Toivomusaloite n:o 777
33860:
33861:
33862:
33863:
33864: P. Vennamo ym.: Autojen pakokaasujen puhtautta koskevien
33865: määräysten tiukentamisesta
33866:
33867:
33868: Eduskunnalle
33869:
33870: Ilman saastuminen er1ty1sesti suurimmissa pakokaasujen puhtautta koskevia määräyksiä
33871: kaupungeissamme ja niiden keskustoissa on jat- tiukennetaan.
33872: kuvasti pahentunut. Tämä johtuu paljolti siitä, Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
33873: että autojen pakokaasujen puhtautta koskevat me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
33874: määräykset maassamme ovat puutteelliset ja toivomuksen,
33875: kansainvälistä tasoa huomattavasti jäljessä. Suo-
33876: meen tucxlaan paljolti autoja, joita muissa tiu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33877: kempien määräysten maissa ei saisi enää myydä. autojen pakokaasujen puhtautta koske-
33878: Asiaan on saatava korjaus siten, että maahan vien määräysten tiukentamiseksi ja nii-
33879: tuotavien ja Suomessa valmistettavien autojen den saattamiseksi mm. Yhdysvalloissa ja
33880: Japanissa edellytetylle tasolle.
33881: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
33882:
33883: Pekka Vennamo Pentti Skön Urho Pohto
33884: Lea Mäkipää Vieno Eklund Mikko Vainio
33885: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
33886: Reijo Enävaara Martti Ratu
33887: 198.3 vp. 873
33888:
33889: Toivomusaloite n:o 778
33890:
33891:
33892:
33893:
33894: P. Vennamo ym.: Henkikirjoitusilmoitusten jättömenettelyn ke-
33895: hittämisestä
33896:
33897:
33898: Eduskunnalle
33899:
33900: Henkikirjoitusilmoitusten täyttäminen ja toi- ei aiheutetJtaisi haittaa ja vaivaa. Samalla tulisi
33901: mittaminen henkikirjoittajalle on jokaisen kan- henkikirjoitusilmoitusten jättöaikaa pidentää esi-
33902: salaisemme velvollisuus. Yhteiskunnan tulisi merkiksi 10 päiväksi.
33903: huolehtia siitä, että tämän vuosittaisen velvol- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
33904: lisuuden täyttäminen ei aiheuttaisi kansalaisille tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
33905: kohtuuttomia vaikeuksia ja haittaa. Siksi henki- si toivomuksen,
33906: kirjoitusilmoitusten jättämiseen liiittyvää byro-
33907: kratiaa tulisi helpottaa. että hallitus ryhtyisi toimenpztez-
33908: Maassamme on yleisesti hyväksytty käytäntö, siin henkikirjoitusilmoitusten jättämisen
33909: jonka mukaan veroilmoitukset voidaan jättää mahdollistamiseksi myös postitse ja jättä-
33910: V'iranomaisille postitse. Samaa käytäntöä tulisi ajan pidentämiseksi esimerkiksi [(J päi-
33911: noudattaa myös henkikirjoitusilmoitusten jättä- väksi.
33912: misessä, jotta erityisesti maaseudun asukkaille
33913: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
33914:
33915: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
33916: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
33917: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
33918: Urpo Leppänen Reino Jyrkilä Martti Ratu
33919:
33920:
33921:
33922:
33923: 110 088300420M
33924: 874 1983 vp.
33925:
33926: Toivomusaloite n:o 779
33927:
33928:
33929:
33930:
33931: P. Vennamo ym.: Kirkkojen paloturvallisuuden tehostamisesta
33932:
33933:
33934: Eduskunnalle
33935:
33936: Tulipalot maamme kirkoissa ovat viime vuo- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
33937: sina huolestuttavasti lisääntyneet. Tämä johtuu me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
33938: osin siitä, että paloturvallisuuslaitteet kirkois- toivomuksen,
33939: samme ovat laajalti puutteelliset ja siitä, että
33940: paloturvallisuuskoulutus mm. kirkonpalvelijoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33941: den keskuudessa on puutteellista. Yhteiskunnan menpiteisiin kirkko,emme paloturvalli-
33942: tulisi voimakkaasti puuttua asiaan, kirkot ovat suuden edistämiseksi ja kirkonpalveli-
33943: kansallisoma1suuttamme ja myös kulttuurihisto- joiden kouluttamiseksi paloturvallisuus-
33944: riallisesti arvokkaita, joita tulee varjella kaikin mielessä.
33945: mahdollisin keinoin.
33946: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
33947:
33948: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
33949: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
33950: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
33951: Martti Ratu
33952: 1983 vp. 875
33953:
33954: Toivomusaloite n:o 780
33955:
33956:
33957:
33958:
33959: V. Vennamo ym.: Keh.iltysalueiden kuntien tW.oudellisen aseman
33960: parantamisesta
33961:
33962:
33963: Eduskunnalle
33964:
33965: Nimenomaan kehitysalueiden ja sivualueiden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33966: kunnat ovat ajautumassa aina vain suurempiin menpiteisiin nimenomaan kehitysaluei-
33967: taloudellisiin vaikeuksiin. Tilanne on vähitellen den ja sivualueiden kuntien uhkaavan
33968: muodostumassa kestämättömäksi monessa kun- taloudellisen umpikujan ja raskaiden ta-
33969: nassa. Asiantilaan on saatava kiireellinen kor- loudellisten vaikeuksien poistamiseksi
33970: jaus. ilman kohtuutonta veroäyrin hinnan
33971: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- nousua.
33972: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33973: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
33974:
33975: Veikko Vennamo Pentti Skön Reijo Enävaara
33976: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
33977: Liisa Arranz Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
33978: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Pekka Vennamo
33979: 876 1983 vp.
33980:
33981: Toivomusaloite n:o 781
33982:
33983:
33984:
33985:
33986: V. Vennamo ym.: Kunnallisen oik.eusa:sitamiehen viran perusta-
33987: misesta
33988:
33989:
33990: Eduskunnalle
33991:
33992: Kunnallisella alalla lainalaisuuden turvaami- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
33993: nen ja yksilön oikeusturva ovat muodostuneet taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33994: aina vain tärkeämmiksi. Poliittinen vääryys ja
33995: poliittiset väärinkäytökset merkitsevät myös että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33996: kuntatasolla mielivaltayhteiskuntaa, puhumatta- menpiteisiin kunnallisen oikeusasiamie-
33997: kaan siitä, että kuntatasolla ilmeisesti rehotta- hen viran perustamiseksi maahamme.
33998: vat laajasti lahjusväärinkäytökset. Asiantilaan
33999: on saatava kiireellinen korjaus.
34000: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
34001:
34002: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
34003: Vieno Eklund Pentti Skön Mikko Vainio
34004: Liisa Arranz Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
34005: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
34006: 1983 vp. 877
34007:
34008: Toivomusaloite n:o 782
34009:
34010:
34011: V. Vennamo ym.: Katumaksulain uudistamisesta
34012:
34013:
34014:
34015:
34016: Eduskunnalle
34017:
34018: SMP ei hyväksy katumaksulain vääryyksiä ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34019: kohtuuttomuuksia. Kiireellisiä korjauksia todel- menpiteisiin ioko katumaksulain koko-
34020: la tarvitaan. naan kumoamiseksi tai sanotun lain vää-
34021: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ryyksien ;a puutteiden kiireelliseksi pois-
34022: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tamiseksi niin, että nämä maksut eivät
34023: ainakaan kohtuuttomasti rasita pien-
34024: omistusta, pienituloisia ;a vuokralaisia.
34025: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
34026:
34027: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
34028: Vieno Eklund Pentti Skön Reijo Enävaara
34029: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
34030: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
34031: 878 1983 vp.
34032:
34033: Toivomusaloite n:o 783
34034:
34035:
34036: V. Vennamo ym.: Katumaksun poistamisesta däkeläisiltä ja pie-
34037: nituloisilta
34038:
34039:
34040:
34041:
34042: Eduskunnalle
34043:
34044: Katumaksulaki rasittaa useimmiten kohtuut- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34045: tomasti eläkeläisiä. Tämä on väärin. menpiteisiin katumaksun kumoamiseksi
34046: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- eläkeläisiltä ia pienituloisilta omakotita-
34047: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, lon omista;ilta.
34048: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
34049:
34050: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
34051: Vieno Eklund Pentti Skön Reijo Enävaara
34052: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
34053: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
34054: 198.3 vp. 879
34055:
34056: Toivomusaloite n:o 784
34057:
34058:
34059: V. Vennamo ym.: Kortteli- ja kyläpoliisijärjestelmän toteuttami-
34060: sesta
34061:
34062:
34063:
34064:
34065: .Eduskunnalle
34066:
34067: Kunnollisen kansalaisen ruumiillinen turval- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34068: lisuus on ehdottomasti suojeltava maassamme. menpiteisiin joustavan ja tarkoituksen-
34069: Tämä vaatii saatujen kokemusten mukaan kau- mukaisen kaupunkien korttelipoliisi- ja
34070: punkien korttelipoliisi- ja maaseudun kyläpo- maaseudun kyläpoliisijärjestelmän to-
34071: liisijärjestelmää, joka järjestelmä olisi luotava teuttamiseksi maassamme.
34072: joustavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi.
34073: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
34074: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34075: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
34076:
34077: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
34078: Vieno Eklund Pentti Skön Reijo Enävaara
34079: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
34080: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
34081: 880 1983 vp.
34082:
34083: Toivomusaloite n:o 785
34084:
34085:
34086: V. Vennamo ym.: Palo- ja pelastustoimen miehistötasoisen kou-
34087: lutusyksikön perustamisesta Kuopioon
34088:
34089:
34090:
34091:
34092: Eduskunnalle
34093:
34094: Kuopion kaupunki on esittänyt, että kaupun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34095: kiin perustettaisiin ja sijoitettaisiin palo- ja palo- ja pelastustoimen miehistötasoisen
34096: pelastustoimen miehistötasoinen koulutusyksik- koulutusyksikön perustamiseksi Kuo-
34097: kö. Asia on kannatettava. pion kaupunkiin.
34098: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
34099: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34100: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
34101:
34102: Veikko Vennamo Liisa Arranz Pentti Skön
34103: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
34104: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
34105: 198.3 vp. 881
34106:
34107: Toivomusaloite n:o 786
34108:
34109:
34110: V. Vennamo ym.: Varpaisjärven paloaseman laajennuksesta
34111:
34112:
34113:
34114:
34115: Edus'kunn.aHe
34116:
34117: Varpaisjärven kunta on tehnyt työvoimami- että hallitus ryhtyisi todella kiireelli-
34118: nisteriölle hakemuksen paloaseman laajentami- siin toimenpiteisiin paloaseman laajen-
34119: sen toteuttamiseksi jo kuluvana vuonna. Työl- tamisen edistämiseksi jo vuonna 198J
34120: lisyyskin vaatisi tällaista rakentamista. Varpaisjärven kunnassa Kuopion läänis-
34121: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sä.
34122: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34123: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
34124:
34125: Veikko Vennamo Vieno Eklund Mikko Vainio
34126: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reijo Enävaara
34127: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
34128: Urho Pohto Reino Jyrkilä
34129:
34130:
34131:
34132:
34133: 111 088300420M
34134: 882 1983 vp.
34135:
34136: Toivomusaloite n:o 787
34137:
34138:
34139: V. Vennamo ym.: Kiuruveden vesistöjärjestelyn toteuttamisesta
34140:
34141:
34142:
34143:
34144: Edus'kunnaHe
34145:
34146: Kiuruveden kunnanhallitus katsoo, että kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34147: nan vesistöjärjestelyn suunnitelma olisi viivy- menpiteisiin Kiuruveden vesistöjärjes-
34148: tyksettä toteutettava. Suoniemen pengerrys voi- telyn suunnitelman ja Suoniemen pen-
34149: taisiin toteuttaa viivytyksettä. gerryksen toteuttamiseksi Kuopion lää-
34150: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- nissä.
34151: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
34152: sen,
34153: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
34154:
34155: Veikko Vennamo Vieno Eklund Mikko Vainio
34156: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reijo Enävaara
34157: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
34158: Urho Pohto Reino Jyrkilä
34159: 198.3 vp. 883
34160:
34161: Toivomusaloite n:o 788
34162:
34163:
34164: V. Vennamo ym.: Syöttövesijohtolinjan rakentamisesta Niemis-
34165: kylän ja Haapaniemen välille Kiuruvedellä
34166:
34167:
34168:
34169:
34170: Eduskunnalle
34171:
34172: Kiuruveden kunta on esittänyt syöttövesijoh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34173: tolinjan rakentamista Niemiskylän ja Haapa- syöttövesijohtolinjan rakentamisen edis-
34174: niemen välille. Tällaiset rakennustyöt edistäi- tämiseksi Niemiskytän ja Haapaniemen
34175: sivät myös työllisyyttä. välillä Kiuruveden kunnassa Kuopion
34176: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- läänissä.
34177: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34178: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 198.3
34179:
34180: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
34181: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
34182: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Lea Mäkipää
34183: Mikko Vainio Reijo Enävaara
34184: 884 1983 vp.
34185:
34186: Toivomusaloite n:o 789
34187:
34188:
34189: V. Vennamo ym.: Lapinlahden jätevesipuhdistamon laajentami-
34190: sesta
34191:
34192:
34193:
34194:
34195: 1EduskunnaUe
34196:
34197: Paljon jätevettä tuottavan yritystoiminnan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
34198: vuoksi Lapinlahden kunta tarvitsee jäteveden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
34199: puhdistamon, joka normaalioloissa on tarpeel- sen,
34200: linen noin 70 000 henkilön keskustaa varten. että hallitus ryhtyisi sopiviin toimen-
34201: Tämä on pienelle kunnalle suuri kustannus. piteisiin iätevedenpuhdistamon laa;enta-
34202: Nytkin Lapinlahden kunnan jätevedenpuhdis- misen edistämiseksi Lapinlahden kutz-
34203: tamoa olisi viivyttelemättä laajennettava. nassa Kuopion läänissä.
34204: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
34205:
34206: Veikko Vennamo Vieno Eklund Mikko Vainio
34207: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reijo Enävaara
34208: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
34209: Urho Pohto Reino Jyrkilä
34210: 1983 vp. 885
34211:
34212: Toivomusaloite n:o 790
34213:
34214:
34215:
34216:
34217: V. Vennamo ym.: Korvausten maksa:milsest:a Kemiran Siilinjär-
34218: vellä olevan tehtaan lietealtaan laajennuksesta aiheutuneista
34219: Vlahingoista
34220:
34221:
34222: Eduskunnalle
34223:
34224: Siilinjärven kunnassa Kuopion läänissä Ke- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34225: miran tehtaan lietealtaan laajennukset ovat ai- menpiteisiin kohtuullisen korvauksen
34226: heuttaneet sivullisille sellaista taloudellista va- iär;estämiseksi Kemiran tehtaan lieteal-
34227: hinkoa, josta he eivät saa korvausta. taan laa;ennuksen aiheuttamista, voimas-
34228: Näin on asianlaita esimerkiksi pienkauppiai- sa olevien lakien mukaan korvauksen
34229: den suhteen, jotka ovat menettäneet asiakas- ulkopuolella olevien korvausten suoritta-
34230: piirinsä maapohjan pakkolunastusten vuoksi. miseksi Siiliniärven kunnassa Kuopion
34231: Jopa kunnostettu kauppa on tullut kannatta- läänissä oikeudenmukaisen yhteiskunnan
34232: mattomaksi. periaatteiden mukaisesti.
34233: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
34234: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34235: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
34236:
34237: Veikko Vennamo Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
34238: Hi!ikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
34239: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Mikko Vainio
34240: Urho Pohto Pentti Skön Reijo Enävaara
34241: 886 1983 vp.
34242:
34243: Toivomusaloite n:o 791
34244:
34245:
34246:
34247:
34248: V. Vennamo ym.: Metsä-Botnian uuden sellutehtaan jätevesien
34249: puhdistamisesta
34250:
34251:
34252: Eduskunnalle
34253:
34254: Suunniteltu Metsä-Botnian sellutehdas Ää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
34255: nekoskella vaikuttaa yli miljoonan suomalaisen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34256: elämään. Jos tehtaalle ei hankita asianmukaisia
34257: happivalkaisulaitteita, niin se vaarantaa alapuo- että hallitus sopivin toimenpitein
34258: listen vesien ja koko Päijänteen vesien käytön huolehtisi, että rakennettavaan Metsä-
34259: talousvedeksi, kalastuksen harjoittamisen sekä Botnian sellutehtaaseen Äänekoskella
34260: vesistöjen virkistyskäytön. voimassa olevien lakien mukaisesti han-
34261: Saatujen tietojen mukaan happivalkaisume- kitaan asianmukaiset happivalkaisu-
34262: netelmän rakentaminen maksaa noin 50 mil- laitteet.
34263: joonaa markkaa.
34264: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
34265:
34266: Veikko Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
34267: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Mikko Vainio
34268: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
34269: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
34270: 1983 vp. 887
34271:
34272: Toivomusaloite n:o 792
34273:
34274:
34275: V. Vennamo ym.: Metsästyslain korjaamisesta inhimillisemmäksi
34276:
34277:
34278:
34279:
34280: Eduskunnalle
34281:
34282: Uudessa metsästyslaissa sallitaan edelleen luut ja ne voivat aiheuttaa eläimelle muutoin-
34283: rauta-, ansa- ja myrkkypyyntiä. Kuitenkin jo kin suunnattomia kärsimyksiä. Myrkyt tuhoa-
34284: vuonna 1981 eduskunta päätti, että metsäs- vat myös syyttömiä eläimiä ja leviävät laajalle.
34285: tyslain uudistamisessa on kiellettävä sellainen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
34286: eläinten pyydystäminen, joka aiheuttaa eläi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
34287: mille tarpeetonta kärsimystä. sen,
34288: Mutta edellisen eduskunnan aikana suuret
34289: puolueet kokoomus, kepu, sosialidemokraatit että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
34290: ja SKDL eivät hyväksyneet SMP:n inhimilli- millä tavoin uutta metsästyslakia voi-
34291: sla korjausesityksiä hallituksen esitykseen, taisiin korjata inhimillisemmäksi niin,
34292: vaan epäinhimilliset pyyntitavat jäivät edelleen että eläimille ei aiheuteta kärsimykstä
34293: tarpeettoman laajasti voimaan. eikä myöskään metsästämiselle vahin-
34294: Näin raudat voivat murskata ketun jalan koa.
34295: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
34296:
34297: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
34298: Vieno Eklund Pentti Kettunen Reijo Enävaara
34299: Liisa Arranz Pentti Skön Lea Mäkipää
34300: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
34301: 888 1983 vp.
34302:
34303: Toivomusaloite n:o 793
34304:
34305:
34306: V. Vennamo ym.: Suden rauhoittamista koskevan kansanäänes-
34307: tyksen järjestämisestä Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa
34308:
34309:
34310:
34311:
34312: Eduskunnalle
34313:
34314: SMP katsoo, että Pohjois- ja Itä-Suomen kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34315: nissa olisi järjestettävä kansanäänestys suden kansanäänestyksen toteuttamiseksi su-
34316: rauhoittamisesta. Luonnollisesti kansalaisten den rauhoittamisesta ainakin Pohjois-
34317: mielipidettä tästä asiasta voitaisiin kysyä myös ja Itä-Suomen kunnissa.
34318: laajemmalti.
34319: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
34320: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34321: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
34322:
34323: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
34324: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Lea Mäkipää
34325: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Reijo Enävaara
34326: Pentti Skön
34327: 1983 vp. 889
34328:
34329: Toivomusaloite n:o 794
34330:
34331:
34332:
34333:
34334: V. Vennamo ym.: Yhden kalastusl'uVIaiil mttärnisestä perheelle
34335:
34336:
34337: Eduskunnalle
34338:
34339: Uuden kalastuslain mukaan on lunastettava Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
34340: kolme kalastuslupaa, jos perheestä mies istuu taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34341: veneen perässä ja vaimo soutaa sekä veneessä
34342: on myös ruokakunnan lapsi. Aikaisemmin riit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34343: ti kun perheenpäällä oli kalakortti. menpiteisiin kalastuslain korjaamiseksi
34344: Ilmeisesti kalastuslakia olisi tässä suhteessa niin, että perheenpään kalastuslupa riit-
34345: korjattava. tää ilman, että jokaisen perheenjäsenen
34346: on se erikseen itsellensä lunastettava.
34347: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
34348:
34349: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
34350: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
34351: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
34352: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
34353: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
34354:
34355:
34356:
34357:
34358: 112 088300420M
34359: 890 1983 vp.
34360:
34361: Toivomusaloite n:o 795
34362:
34363:
34364:
34365:
34366: Vepsäläinen ym.: Sisävesien suojelusäännöstön luomisesta öljy-
34367: saastevaaran torjumiseksi
34368:
34369: Eduskunnalle
34370:
34371: Saimaan kanavan valmistumisen jälkeen on Tällä hatkellä maastamme puuttuu sellainen
34372: öljyn laivakuljetus sisävesillä jatkuvasti lisään- lainsäädäntö, joka loisi edellytykset tehokkaille
34373: tynyt. Kun syväväylätyöt on saatu valmiiksi, suojelutoimenpiteille öljytuhokatastrofien tor-
34374: kuljetetaan huomattavat määrät öljyä koko Sai- jumiseksi sisävesissä.
34375: maan vesistöalueella aina Kuopioon asti ja mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34376: dollisesti pohjoisemmaksikin Kallaveden reitillä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34377: Tämä aiheuttaa merkittävän saastevaaran kysei-
34378: sille vesistöalueille että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
34379: Tämän lisäksi on entistä enemmän rakennettu piteisiin sisävesiä koskevien suojelusään-
34380: maanpäällisiä öljysäiliöitä vesistöalueiden ran- nösten luomiseksi mahdollista öljysaas-
34381: noille. tevaaraa vastaan.
34382: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
34383:
34384: Osmo Vepsäläinen Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas
34385: Lauha Männistö Kari Rajamäki
34386: 1983 rd. 891
34387:
34388: Hemställningsmotion nr 796
34389:
34390:
34391:
34392:
34393: Westerlund m. fl.: Om reglerilng av TeSISjö å
34394:
34395:
34396: Tili Riksdagen
34397:
34398: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för av översvämningar, är i Tessjö å's vattendrag
34399: Tessjö å's vattenreglering. Kostnaderna för för- störst i vårt land, såväl med tanke på omfatt-
34400: verkligandet av projektet har uppskattats tili ning som karaktär. 1 medeltal under åren täck-
34401: 12,5 milj. mk och de uppnådda fördelarna har er översvämningarna ca 10 % av odlingarna,
34402: uppskattats tili 15,7 milj. mk. Förverkligandet men under svåra år är översvämningseffekten
34403: av vattenregleringsföretaget skulle eliminera flerfaldig.
34404: översvämningsolägenhetcrna för ett område om Hänvisande tili ovan sagda och därmed sam-
34405: ca 2 700 ha enbart i Strömfors, Lappträsk och manhängande omständigheter föreslås vördsamt
34406: Elimäki kommuner. Översvämningsområdena är att riksdagen ville hemställa,
34407: nästan i sin helhet odlade åkrar. Därtill kunde
34408: Tessjö å's avrinning ökas ca 8-10 gånger från att regeringen måtte vidta skynd-
34409: den nuvarande samt förutsättningar skapas för samma åtgärder syftande till slutplane-
34410: vattenområdets användning för rekreationsän- ring av Tessiö å's vattenregleringspro-
34411: damål i nuvarande vattendrag utan sjöar. jekt samt för påbörjande av vattenregle-
34412: Den relativa andel av odlingar, som besväras ringsarbetet.
34413: Helsingfors den 20 april 1983
34414:
34415: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
34416: 892 198.3 vp.
34417:
34418: Toivomusaloite n:o 796 Suomennos
34419:
34420:
34421:
34422:
34423: Westerlund ym.: Tesjoen säännöstelystä
34424:
34425:
34426: Eduskunnalle
34427:
34428: Vesihallitus on tehnyt suunnitelman Tesjoen ten suhteellinen osuus on maamme suurin sekä
34429: veden säännöstelemiseksi. Suunnitelman toteut- laajuudeltaan että laadultaan. Tulvat peittävät
34430: tamisen kustannukset arvioidaan 12,5 milj. vuosittain keskimäärin 10 % viljelyksistä, mut-
34431: markaksi ja saavutettava etu 15,7 milj. mar- ta hankalina vuosina, kuten muutamana viime
34432: kaksi. Veden säännöstelytoimet poistaisivat tu1- vuotena, tulvan vaikutus on moninkertainen.
34433: vahaitat n. 2 700 ha:n suuruiselta alueelta pel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun~
34434: kästään Ruotsinpyhtään, Lapinjärven ja Elimäen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34435: kunnissa. Tulva-alueet ovat lähes kokonaisuu- muksen,
34436: dessaan viljeltyjä peltoja. Tämän lisäksi Tes-
34437: joen virtaamaa voitaisiin lisätä 8-10-kertai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34438: seksi nykyisestään ja luoda edellytykset vesi- menpiteisiin, joiden tarkoituksena on
34439: alueen käyttämiseksi virkistykseen tällä hetkellä T esjoen vesiensäännöstelyhankkeen lo-
34440: järventömässä vesistössä. pullinen suunnittelu sekä vesiensäännös-
34441: Tesjoen vesistön tulvien vaivaaminen viljelys- telytyön aloittaminen.
34442: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
34443:
34444: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
34445: 1983 vp. 893
34446:
34447: Toivomusaloite n:o 797
34448:
34449:
34450:
34451:
34452: Vihriälä ym.: Kuntilen V'altik>nosuusjärjestelmän yksin.kermi'Sta-
34453: misesta
34454:
34455:
34456: EduskunnaUe
34457:
34458: Valtio maksaa tänä vuonna noin 150 val- kin luopua, joo nykyisen harkinnanvaraisen ja
34459: tionosuuslain mukaisesti kunnille 15,5 mrd mk verotulojen täydennysjärjestelmän mukaista val-
34460: valtionapuna mitä moninaisimpien tehtävien tionosuutta voitaisiin lisätä.
34461: rahoittamiseksi. Sen ohella, että järjestelmät Va1tionosuusjärjestelmän uudistamisessa voi-
34462: ovat sekavia, monimutkaisia ja epäoikeuden- taisiin lähteä l!iikkeelle muista kuin opetus- ja
34463: mukaisia, ovat ne myöskin byrokraattisia. Olisi sivistystoimen sekä terveys- ja sosiaalitoi-
34464: päästävä selkeämpään, kuntien ja läänien pää- men valtiooosuuksista. Vaidonosuusjärjestelmän
34465: tösvaltaa lisäävään ja ennen kaikkea tehok- uudistuksella ei saa kuitenkaan heikentää kun-
34466: kuubta ja kustannussäästöjä suosivampaan jär- tien taloutta.
34467: jestelmään. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34468: Useimmat valtionosuudet vottru.sun antaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34469: kunnille könttäsummina, jolloin jakoperusteina muksen,
34470: voitaisiin käyttää kantokykyluokitusta, asukas-
34471: tiheyttä, ja ehkä eräitä muitakin oikeaksi kat- että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
34472: sottavia kriteerejä. Samalla voitaisiin eräiden kuntien valtionosuusiäriestelmän yksin-
34473: sektoreiden valtionosuuksista ehkäpä kokonaan- kertaistamiseksi.
34474: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
34475:
34476: Jukka Vihriälä Väinö Raudaskoski Heikki Kokko
34477: Pirkko Ikonen Timo Kietäväinen
34478: 894 198.3 vp.
34479:
34480: Toivomusaloite n:o 798
34481:
34482:
34483:
34484:
34485: Viljanen ym.: Lahden polihllaåltoksen lisätilojen aika:msaami-
34486: sesta
34487:
34488:
34489: Edus'kunnalle
34490:
34491: Lahden virastokeskuksen II-vaiheen raken- Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio
34492: nushanke sisältää kerrosalaltaan noin 4 000 on noin 20 milj. markkaa.
34493: m2 :n suuruisen uudisrakennuksen 'toteuttami- Hanke on aiottu pääosin rahoittaa valtiolta
34494: sen. saatavalla Lahden oikeustalon osakkeiden lu-
34495: Rakennuspaikka sijaitsee Puistokadun ja Sa- nastusosuudella, jonka maksatusta nopeutettai-
34496: linkadun kulmassa. siin alkuperäisestä aikataulusta. Näin kertyisi
34497: Uudesta rakennuksesta tulee noin 2 600 m2 tuloja noin 15,5 milj. markkaa.
34498: Lahden poliisilaitoksen käyttöön; joka tällä het- Hanke on merkitty kaupungin KTS:ssa to-
34499: kellä toimii erittäin ahtaissa tiloissa. Erityisesti teutettavaksi vuosina 1985-86.
34500: poliisilaitoksen yleisöpalvelutilat ovat puutteel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
34501: liset ja vaikeasti tavoitettavat. Tilan puutetta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34502: on myös koettu kuulustelu- ja tutkintatehtä-
34503: vissä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34504: Kaupungin omaan käyttöön jäävä osuus ta- Lahden poliisilaitoksen tilantarpeen tyy-
34505: losta, sen kolme ylintä kerrosta, tulisivat mm. dyttämiseksi, jotta 2 600 ~:n lisätilat
34506: koulutoimen, henkilöstöviraston ja rakennus- voitaisiin toteuttaa perusteluosassa esi-
34507: valvonnan käyttöön. tetyssä aikataulussa ja rahoitustavalla.
34508: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
34509:
34510: Matti Viljanen Ulla Puolanne
34511: 198.3 vp. 895
34512:
34513: Toivomusaloite n:o 799
34514:
34515:
34516:
34517:
34518: Vähäkangas ym.: Valtion jl8. kunitien välisen kustannusjaon säi-
34519: 1yttämisestä enna1.Ioon
34520:
34521:
34522: Eduskunnalle
34523:
34524: Julkistalouden paasuuntaviivoista on sovittu jen valtionosuuksia tilapäislakien säätämisellä
34525: valtion ja kuntien välisellä neuvotteluasiakir- yksipuolisesti alennettiin.
34526: jalla, joka alle~irjoitettiin viimeksi 24. 6. 1982. Edellä s·anotun perusteella ehdotamme kun-
34527: Asiakirjan mukaan on sovittu, että valtion nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34528: ja kuntien välinen kustannusten jako ei muutu. muksen,
34529: V aitio on kuitenkin viime aikoina tekemillään
34530: uudistuksilla yksipuolisesti kaventanut kuntien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34531: asemaa ja näin murentanut uskottavuutta sopi- valtion ja kuntien välisen kustannusjaon
34532: muksiin. Erityisen voimakkaasti valtio on hyö- säilyttämiseksi ennallaan vuoden 1984
34533: kännyt sopimusta vastaan tulo- ja menoarviossa valtion tulo- ja menoarvion laatimisen
34534: vuodelle 1983, jossa kuntien ja kuntainliitto- yhteydessä.
34535: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
34536:
34537: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Kalevi Mattila
34538: J. Juhani Kortesalmi Riitta Jouppila Sakari Valli
34539: Tytti Isohookana-Asunmaa Niilo Koskenniemi Väinö Raudaskoski
34540: Aamo von Bell Hannu Kemppainen Arvo Kemppainen
34541: Vappu Säilynoja Osmo Vepsäläinen
34542: 896 1983 vp.
34543:
34544: Toivomusaloite n:o 800
34545:
34546:
34547:
34548:
34549: Vähäkangas ym.: Elinkeinoa!srilamiesjärjestelmän lrehittämi~tä
34550:
34551:
34552: Eduskunnalle
34553:
34554: Vaidonosuuteen perustuva elinkeinoasiamies- rionosuuden piiriin tätä tarkoittavalla lainmuu-
34555: järjestelmä on yleisesti ottaen koettu tärkeänä toksella.
34556: ja myönteisesti nimenomaan heikommassa ase- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
34557: massa olevien kuntien elinkeinoelämän kehittä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34558: miseen vaikuttavana tekijänä. Tästä johtuen muksen,
34559: elinkeinoasiamiesjärjestelmän kehittämistä saa-
34560: tujen kokemusten perusteella on pidettävä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34561: välttämättömänä tehtävänä. Toisaalta elinkei- elinkeinoasiamiesten virkojen hyväksy-
34562: noasiamiesjärjestelmässä on osoittautunut ole- miseksi valtionosuuden piiriin ja että
34563: van tiettyjä puutteellisuuksia, jotka kaipaavat elinkeinoasiamiesjärjestelmän toimintaa
34564: pikaistakin korjaamista; mm. eduskunta itse on ryhdytään kehittämään saatujen koke-
34565: jäädyttänyt elinkeinoasiamiesten saamista val- musten perusteella välittömästi.
34566: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
34567:
34568: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Väinö Raudaskoski
34569: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Hannu Kemppainen
34570: Terho Pursiainen Osmo Vepsäläinen
34571: 198.3 vp. 897
34572:
34573: Toivomusaloite n:o 801
34574:
34575:
34576:
34577:
34578: Vähäkangas ym.: Jätehuoltollain täytäntöönpanon tehostamisesta
34579: tarvilttavat virat perustJam&la
34580:
34581:
34582: Eduskunnalle
34583:
34584: Maamme jätehuoltolaki on suhteellisen uusi lee asiat, jotka koskevat haitallisten aineiden
34585: ( 1978) ja sitä pidetään ympäristönsuojelun ympäristövaikutuksia. Lääneissä jätehuollon val-
34586: kannalta varsin onnistuneena lakina. Jätehuol- vonta kuuluu lääninhallitukselle. Niin sisäasiain-
34587: tolakia täydennettiin joulukuussa 1980 olennai- ministeriön kuin lääninhallitustenkin henkilöstö
34588: selta osin. Tällöin lakiin lisättiin ongelmajättei- on täysin riittämätön jätehuoltolain tehtävien
34589: tä koskevat säännökset. Jätehuolto ja erityisesti suorittamiseen. Lääninhallituksiin ei tehtävien
34590: jätteiden hyötykäyttö, joka on lain keskds.iä hoitamiseksi ole annettu yhtäkään virkamiestä.
34591: periaatteita, ovat tärkeitä myös ympäristön suo- Myös jätehuollon tutkimustoimintaa tulisi ke-
34592: jelemiseksi. Hyvin hoidettu jätehuoltohan on hittää.
34593: ympäristönsuojelun perusedellytyksiä. Lain toi- Jotta jätehuoltolain mukaiset tehtävät yli-
34594: meenpanossa on kuitenkin ilmennyt vaikeuksia päänsä voidaan hoitaa, ehdotammekin edus-
34595: tai ainakin hidastelua. V aitiovalta ei esimerkiksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34596: ole suonut riittäviä hallinnollisia edellytyksiä
34597: lain toimenpanon ohjaamiseksi ja valvomiseksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34598: Sisäasiainministeriöstä annetun asetuksen mu- jätehuoltolain toimeenpanon pikaisesti
34599: kaan ympäristönsuojeluosasto ja sen 1. 3. 1980 kohentamiseksi osoittamalla lisää virkoja
34600: perustettu suojelutoimisto käsittelevät asiat, ja toimia sisäasiainministeriöön ja lää-
34601: jotka koskevat jätehuoltoa, jätteen hyötykäyt- ninhallituksiin tätä varten.
34602: töä ja ongelmajätteitä. Lisäksi toimisto käsitte-
34603: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
34604:
34605: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Terho Pursiainen
34606: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Osmo Vepsäläinen
34607:
34608:
34609:
34610:
34611: 113 08830o420M
34612: 898 1983 vp.
34613:
34614: Toivomusaloite n:o 802
34615:
34616:
34617:
34618:
34619: Vähäkangas ym.: Viharurin järvien vesittämisestä
34620:
34621:
34622: Eduskunnalle
34623:
34624: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa mana, jolla selvitettäisiin turpeen ym. orgaani-
34625: on varattu 100 000 markan määräraha Oulun sen aineksen poistoa esim. polttamalla ja haraa-
34626: läänissä olevan Vihannin kunnan Kirkkojärven malla ennen veden nostamista tekojärveen.
34627: kuivion uudelleen vesittämiseen. Hanke käsit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34628: tää kuitenkin kolme järveä, Kirkkojärven li- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34629: säksi Saarelan- ja Rantasenjärven. muksen,
34630: Pohjois-Suomen vesioikeus on myöntänyt lu-
34631: van kaikkien kolmen järven yhtäaikaiseen vesit- että hallitus kiireesti ryhtyisi totmzm
34632: tämiseen. Näin ollen tulisi saada rahoitus kos- Vihannin järvien vesittämiseksi ja huo-
34633: ·kemaan koko hanketta. Todettakoon, että Vihan- lehtisi rahoituksen ja rakentamisen var-
34634: uin kunta on tehnyt Oulun vesipiirille esityksen mentamisesta.
34635: siitä, että hanke toteutettaisiin kokeiluohjel-
34636: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
34637:
34638: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja Niilo Koskenniemi
34639: Väinö Raudaskoski Liisa Jaakonsaari Osmo Vepsäläinen
34640: 1983 vp. 899
34641:
34642: Toivomusaloite n:o 803
34643:
34644:
34645:
34646:
34647: Zyskowicz ym.: Pollisin toimien liisäämisestä pääkaupunkiseu-
34648: dulla
34649:
34650:
34651: Eduskunnalle
34652:
34653: Pääkaupunkiseudulla on ongelmaksi muodos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34654: tunut sekä poliisien vakanssien puute että palk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34655: kauksessa esiintyvä jälkeenjääneisyys verrattuna muksen,
34656: seudun kustannusra:kenteeseen.
34657: Pääkaupunkiseudun poliisien palkkauksessa että hallitus ryhtyisi toimenpttezszzn,
34658: ja urakehityksessä on erityisesti pidettävä huolta joiden avulla poliisien palkkausta voitai-
34659: siitä, että ammattikunnan ikäjakautuma ja am- siin parantaa ja vakansseja lisätä pääkau-
34660: mattikokemus ovat monipuoliset eikä niissä ole punkiseudulla olosuhteita vastaavasti.
34661: havaittavissa nykyisen mukaista vinoutumaa.
34662: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
34663:
34664: Ben Zyskowicz Ritva Laurila
34665: 900 1983 vp.
34666:
34667: Toivomusaloite n:o 804
34668:
34669:
34670:
34671:
34672: Aaltonen ym.: Liikuntatoiminnan edellytysten parantamisesta kou-
34673: lulaitoksessa
34674:
34675:
34676: Eduskunnalle
34677:
34678: Liikunnan terveydellinen merkitys alkaa vähi- tilojen ja välineiden puute. Korkeakouluja, mui-
34679: tellen olla tunnettu. Liikuntalakikomiteakin mie- ta oppilaitoksia ja opiskelija-asuntoja suunnitel-
34680: tinnössään toteaa liikuntapolitiikan keskeisim- taessa ei liikuntatiloihin ole kiinnitetty läheskään
34681: miksi yleistavoitteiksi liikuntatottumusten herät- riittävää huomiota. Näin ollen keski- ja korkea-
34682: tämisen ja aktiivisen liikuntaharrastuksen kehit- asteen koulutuksen liikuntakasvatuksen puutteel-
34683: tämisen niin, että päämääränä on fyysisesti, lisuus katkaisee siis jatkuvan liikuntaharrastuksen
34684: psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoipa, terve ih- synnyttämiseen pyrkivän kasvatustapahtuman
34685: minen. Edelleen komitea toteaa, että säännölli- mitä olennaisimmassa vaiheessa.
34686: nen liikuntaharrastus on luotavissa parhaiten var- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34687: haislapsuudesta alkavan kasvatustapahtuman tu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
34688: loksena. sen,
34689: Varhaislapsuudesta alkavan kasvatustapahtu-
34690: man tärkein osa tällä hetkellä on peruskoulussa että hallitus ryhtyisi pikaisesti selvittä-
34691: annettava liikunnanopetus. Keski- ja korkea- maan lzikuntatzlojen parempaa huo-
34692: asteen koulutuksen liikuntakasvatuksen järjestä- mioonottamista rakentamisen suunnitte-
34693: miseen ei ole olemassa mitään johdonmukaista ja lussa, korkeakoulujen ja oppilaitosten
34694: selvää kehittämislinjaa. Korkea-asteella liikunta- edellytyksien parantamista palkata lisäii
34695: toiminta on ollut pääasiassa korkeakoulujen lii- ohjaajatyövoimaa ja liikunnanopetuksen
34696: kuntasihteereiden järjestämän ja opiskelijajärjes- jatkamista keski- ja korkea-asteen koulu-
34697: töjen oman toiminnan varassa. Liikuntatoimin- tuksen ajan.
34698: nan järjestämistä haittaa vakavasti myös liikunta-
34699: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
34700:
34701: Markus Aaltonen Kari Urpilainen Mikko Rönnholm
34702: Mats Nyby Pentti Lahti-Nuuttila Kaj Bärlund
34703: Pekka Starast Matti Luttinen Jouko Tuovinen
34704: Aimo Ajo
34705: 1983 vp. 901
34706:
34707: Toivomusaloite n:o 805
34708:
34709:
34710:
34711:
34712: Aaltonen ym.: Taiteen hankkimisesta valtion rakennuksiin
34713:
34714:
34715: Ed uskonnalle
34716:
34717: Valtion virastot ja laitokset olivat ennen raken- tion rakennuskustannuksista varaamiseksi valtion
34718: nustaiteellisesti korkeatasoisia, arvokkaita monu- rakennusten taiteelliseen koristeluun. Syttynyt
34719: mentaalirakennuksia. Ne olivat usein esimerkkejä sota kuitenkin esti ponnen toteuttamisen ja tällä
34720: hyvästä arkkitehtuurista ja taiteellisine koristelui- hetkellä taidetta hankitaan valtion vuotuisessa
34721: neen ne olivat kokonaistaideteoksia. Nykyisin tulo- ja menoarviossa taiteen tukemiseen osoite-
34722: valtion virastot ovat yleensä tarkoituksenmukaisia toissa veikkausvoittovaroissa olevan, riittämättö-
34723: ja tehokkaita, mutta niistä puuttuu useimmissa män määrärahan turvin.
34724: tapauksissa ihmistä koskettava kauneus. Kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
34725: kin valtion virastoissa työskentelee ja niissä liik- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
34726: kuu hyvin suuri joukko kansalaisia, joille taiteen sen,
34727: avulla voitaisiin iuoda ihmisläheisempi ja esteet-
34728: tisiä virikkeitä antava ympäristö. Hankkimalla että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn,
34729: taidetta valtion rakennuksiin voitaisiin myös tai- että vuosittain varattaisiin yksi prosentti
34730: teilijoita tukea parhaalla mahdollisella tavalla rakennuskustannuksista taiteen hankki-
34731: antamalla heille työtilaisuuksia. Eduskunta on jo miseen valtion rakennukszi"n.
34732: vuonna 1939 hyväksynyt ponnen määräosan val-
34733:
34734: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
34735:
34736: Markus Aaltonen Kari Urpilainen Paula Eenilä
34737: 902 1983 vp.
34738:
34739: Toivomusaloite n:o 806
34740:
34741:
34742:
34743:
34744: Aho ym.: Korkeakoululaitosten täydennyskoulutuskeskuksen perus-
34745: tamisesta Kokkolaan
34746:
34747:
34748: Eduskunnalle
34749:
34750: Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto on vuodesta nyskoulurusyksikön toimialaan kuuluisi opetta-
34751: 1981 lähtien pyrkinyt lähinnä Kokkolan ja Pie- jien täydennyskoulutus, jonka tarve on alueella
34752: tarsaaren kaupunkien rahallisen tuen turvin suurta. Muut opetusosa-alueet määräytyisivät
34753: käynnistämään tietyillä aloilla korkeakoulutasoi- vuoden 1983 aikana suoritettavan täydennyskou-
34754: sia ammatillisia täydennyskoulurusprojekteja. lutustarvetutkimuksen perusteella.
34755: Hankkeet ovat kuitenkin kafiutuneet sii,hen, että Korkeakoulutasoisen täydennyskoulutusyksi-
34756: korkeakoulut eivät ole voimavarojensa niukkuu- kön perustaminen Kokkolaan täydentäisi tehok-
34757: teen vedoten olleet valmiita tarvittavaan yhteis- kaasti korkeakoulutasoisten täydennyskoulutus-
34758: toimintaan koulutuksen järjestämiseksi. Näin ol- palvelujen saatavuutta Keski-Pohjanmaan alueel-
34759: len kesäyliopisto on joutunut toteuttamaan kor- la ja sillä olisi myönteinen vaikutus koko maa-
34760: keakoulutasoiset ammatilliset täydennyskoulutus- kunnan kehitykseen.
34761: projektit yliopistojen yksittäisten opettajien kans- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34762: sa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
34763: Seurauksena tästä tilanteesta on se, että Keski- sen,
34764: Pohjanmaa on jäänyt väliinputoajan asemaan
34765: korkeakoulutasoista ammatillista täydennyskou- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
34766: lutusta kehitettäessä. korkeakoulutasoisen täydennyskoulutus-
34767: Keski-Pohjanmaan alueella onkin ryhdytty toi- keskuksen perustamiseksi Keski-Pohjan-
34768: menpiteisiin yliopistollisen täydennyskoulutus- maalle toimipaikkanaan Kokkolan kau-
34769: keskuksen perustamiseksi Kokkolaan jonkin lähi- punki.
34770: korkeakoulun alaisuuteen. Suunnitellun täyden-
34771: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
34772:
34773: Esko Aho Kari Urpilainen
34774: Boris Renlund Mats Nyby
34775: 1983 vp. 903
34776:
34777: Toivomusaloite n:o 807
34778:
34779:
34780:
34781:
34782: Ala-Kapee ym.: Tieteellisen tutkimuksen ja kehitystyön edellytys-
34783: ten parantamisesta
34784:
34785:
34786: Eduskunnalle
34787:
34788: Suomen tiedepolitiikassa on viimeksi kuluneen Maamme teknologista kehitystyötä ja osaamis-
34789: kymmenen vuoden aikana hyväksytty uudenlai- ta on tuettava edistämällä julkisen ja yksityisen
34790: nen toiminta-ajattelu. Sen keskeisenä piineenä sektorin yhteistyötä uuden teknologian alueella.
34791: on tutkimus- ja kehitystyön suunnitelmallinen Tällöin on erityisesti pyrittävä teollisten työpaik-
34792: edistäminen. Tämän työn tuloksena on luotu kojen lisäämiseen. Julkisen sektorin on suunnat-
34793: myös perusta nykyaikaiselle tiedehallinnolle. Tie- tava tutkimus- ja kehitystyötä vaativat hankintao-
34794: depolitiikkamme pitkän aikavälin kehittämison- sa kotimaiselle teollisuudelle. Vastaavasti on yri-
34795: gelmista pahimpana on pidettävä tutkimusrahoi- tysten omaksuttava aktiivinen ote oman tutki-
34796: tuksen alhaisuutta. mus- ja kehitystyönsä voimistamiseen. Yritysten
34797: Erityisen ongelmalliseksi on osoittautunut kor- tulisi lisätä voimakkaasti investointejaan suoma-
34798: keakoululaitoksen toimintaedellytysten paranta- laisen osaamisen laajentamiseksi, jalostusasteen
34799: minen. Vuoteen 1986 ulottuvan kehittämislain- nostamiseksi sekä uusien pysyvien työpaikkojen
34800: säädännön tinkimätön noudattaminen on välttä- luomiseksi. Erityisesti tulee painottaa energian ja
34801: mätöntä opetus- ja tutkimushenkilökunnan sekä luonnonvarojen säästämiseen sekä kotimaisten
34802: toimintatilojen tarpeellisten lisäysten aikaansaa- energiamuotojen tehokkaaaseen hyödyntämiseen
34803: miseksi. Korkeakoulujen kehittäminen tieteellisi- kohdistuvaa tutkimusta. Tämän mukaisesti yri-
34804: nä laitoksina edellyttää tutkimuksen apuhenkilö- tyksille myönnettävien tutkimus- ja kehitystyöva-
34805: kunnan olennaista lisäystä, tutkimuslaitteiden ja rojen lisäämisen ehtona on pidettävä uusien
34806: informaatiopalvelujen ajan tasalle saattamista ja työpaikkojen luomista ja yritysten oman tutki-
34807: tutkimukselle merkityksellisten matkamääräraho- muspanoksen lisäämistä.
34808: jen takaamista korkeakouluille. Korkeakoulujen Tieteellisen tutkimuksen yhdeksi keskeisim-
34809: jatkokoulutustehtävään liittyvien ja muiden tut- mäksi ongelmaksi on muodostumassa tutkijakun-
34810: kimuksellisten tarpeiden johdosta on erityisen nan rakenne ja tutkijanuran epävarmuus. Tie-
34811: välttämätöntä jatkaa myös tarvittavat voimavarat teellisen pätevyytensä jo osoittaneilla tutkijoilla
34812: turvaavaa korkeakoululaitoksen lakisääteistä ke- ei ole mahdollisuutta omistautua ammattimaises-
34813: hittämistä nykyisen lainsäädännön voimassaolon ti tutkimukseen. lahjakkaille nuorille tutkijoille
34814: päättymisen jälkeenkin. ei avaudu etenemismahdollisuuksia. Tutkimus-
34815: Tutkimus- ja kehitystyö muodostuu yhä tärke- yksikkömme ovat varsin joustamattomia. Tutki-
34816: ämmäksi maan teollisen kehittämisen, korkeata- joiden on vaikea siinyä tutkimusyhteisöstä toi-
34817: soisten palvelujen ja kulttuurin kannalta. Tieteel- seen sekä tutkimuksen ja muiden korkeaa am-
34818: lisen tutkimuksen rahoitusohjelman toteuttami- mattitaitoa vaativien tehtävien välillä. Tämän
34819: nen vaatii rahoitusmuotojen huolellista arvioin- takia on Suomen Akatemiaan perustettava seu-
34820: tia. Ilman tavoitteellista tiedepoliittista toiminta- raavan viiden vuoden aikana 300 uutta virkaa ja
34821: ajatusta voimakaskin rahoitus saattaa jäädä tulok- tointa tieteellisen pätevyytensä jo osoittaneita
34822: settomaksi. Tavoitteenasettelun laaja-alaisen ja tutkijoita varten. Julkista rahoitusta on käytettävä
34823: asiantuntevan valmistelun takaamiseksi on tiede- tutkijanpaikkojen luomiseksi tutkimusyksiköiden
34824: ja teknologiapoliittista valmistelutyötä vahvistet- lisäksi teollisuuteen ja hallintoon. Tutkijoille on
34825: tava valtioneuvoston tasolla. Valtioneuvoston tu- luotava mahdollisuudet siirtyä joustavasti tutki-
34826: lee määritellä pitkän aikavälin tiedepoliittiset musyhteisöstä toiseen sekä tutkimuksen ja mui-
34827: kehittämistavoitteet ja antaa eduskunnalle sään- den korkeaa ammattitaitoa vaativien tehtävien
34828: nöllisesti selvitys näiden tavoitteiden toteuttami- välillä.
34829: sesta. Monilla aloilla tutkijoita on maassamme riittä-
34830: 904 1983 vp. - TA n:o 807
34831:
34832: mättomasu. Eräillä aloilla tutkijain koulutus on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34833: lähes järjestämättä. Tieteellisen jatkokoulutuksen tieteellisen tutkimuksen ja kehitystyön
34834: tulisi tähdätä paitsi varsinaisiin tutkijan tehtäviin edellytysten parantamiseksi mm. siten,
34835: myös muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Tä- että valtioneuvoston tulee määritellä
34836: män takia on tieteellistä jatkokoulutusta ryhdyt- pitkän aikavälin tiedepoliittiset kehittä-
34837: tävä kehittämään ja laajentamaan. mistavoitteet ja antaa eduskunnalle sään-
34838: Huolimatta yhteistyöalttiuden lisääntymisestä nöllisesti selvitys näiden tavoitteiden
34839: tiedehallinnossa on Suomen tutkimus- ja kehitys- toteuttamisesta;
34840: työn yleisenä ongelmana yhteistyömuotojen vä- ettii korkeakoulujen kehittämistä tie-
34841: häisyys. Tutkimusyksiköt ovat kehittäneet mo- teellisinä laitoksina määrätietoisesti jatke-
34842: nasti toimintaansa muista kuin korkeatasoisen taan, mikä" mm. edellyttää" voimavarat
34843: tutkimustyön tarpeesta lähtien. turvaavaa korkeakoululainsäädäntöä myös
34844: Hallinnolliset tekijät estävät perustutkimuk- nykyiseen vuoteen 1986 ulottuvan kehit-
34845: sen, soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön riittä- tämislain jälkeen;
34846: vän vuorovaikutuksen. Tämän takia on kehitettä- että yrityksille myönnettävien tutki-
34847: vä erilaisten tutkimusyksiköiden yhteistyötä ta- mus- ja kehitystyövarojen lisäämisen
34848: voitteena tieteellisen tuloksellisuuden nostami- ehtona on pidettävä uusien työpaikkojen
34849: nen. luomista ja yritysten oman tutkimus-
34850: Yhteydet kansainväliseen tieteeseen ja teknolo- panoksen lisäämistä;
34851: giaan ovat Suomen tutkimukselle olennaisen tär- että Suomen Akatemiaan perustetaan
34852: keitä uusimman tiedon siirron sekä korkean tie- seuraavan viiden vuoden aikana 300 uut-
34853: teellisen tason saavuttamisen kannalta. Tutki- ta virkaa ja tointa tieteellisen pätevyyten-
34854: musyhteistyötä on lisättävä huomattavasti eri tut- sä jo osoittaneita tutkijoita varten ja että
34855: kimusperinteitä omaavien teollistuneiden mai- julkista rahoitusta käytetään tutkimus-
34856: den samoin kuin kehitysmaiden kanssa. Tämän paikkojen luomiseksi tutkimusyksiköiden
34857: takia on tehostettava tiedon siirtoa sekä paran- lisäksi teollisuuteen ja hallintoon;
34858: nettava tutkijoittemme mahdollisuuksia saada että tieteellistä jatkokoulutusta ryhdy-
34859: jatkokoulutusta ja suorittaa tutkimustyötä ulko- tään kehittämään ja laajentamaan;
34860: mailla. että kehitetään erilaisten tutkimusyksi-
34861: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- köiden yhteistyötä tavoitteena tieteellisen
34862: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tuloksellisuuden nostaminen; sekä
34863: muksen, että parannetaan tutkijoittemme mah-
34864: dollisuuksia saada jatkokoulutusta ja suo-
34865: r#taa tutkimustyötä" ulkomazlla.
34866: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
34867:
34868: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen
34869: Tuulikki Hämäläinen Mats Nyby Reino Paasilinna
34870: Paavo Lipponen Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist
34871: Paula Eenilä Tuula Hautamäki Aarno von Bell
34872: Martti Lähdesmäki Maija Rajantie Timo Roos
34873: Saara-Maria Paakkinen Jussi Ranta Reijo Lindroos
34874: Jorma Rantanen Sinikka Hurskainen
34875: 1983 vp. 905
34876:
34877: Toivomusaloite n:o 808
34878:
34879:
34880:
34881:
34882: Ala-Kapee ym.: Peruskoulujen uudisrakentamisesta ja saneeraukses-
34883: ta Uudellamaalla
34884:
34885:
34886: Eduskunnalle
34887:
34888: Peruskoulujen uudisrakentamisen ja sanee- maarin. Myös koulut on ollut pakko rakentaa
34889: rauksen tarve on Uudellamaalla suhteessa myön- suuriksi. Uuden koululainsäädännön astuessa
34890: nettyihin rakennuslupiin selvästi vääristynyt. voimaan saattaa käydä niin, että Uudellamaalla
34891: Maan väkirikkaimpana lääninä Uusimaa saajat- ei pystytä koulutilojen puutteen vuoksi hyödyn-
34892: kuvasti todellista tarvetta pienemmät rakennus- tämään tuntikehysjärjestelmän mahdollisuuksia
34893: kiintiöt. Monet kunnat ovat pakon edessä joutu- ja että luokkakoossa ilmenevät vääristymät pahe-
34894: neet tyytymään väliaikaisratkaisuihin: parakkiti- nevat.
34895: loihin ja pitkiin koulukuljeruksiin. lasten kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
34896: nalta on ollut erittäin huolestuttavaa, että luok- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
34897: kayhteisöt ovat saattaneet vaihtua vuosittain sa- sen,
34898: moin kuin koulutilatkin.
34899: Koululainsäädännön uudistuksen yhteydessä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
34900: hyväksyttiin ns. tuntikehysjärjestelmä, jonka mu- piteisiin peruskoulujen uudisrakentami-
34901: kaan opetusryhmiä voidaan · pienentää koulun sen ja saneerauksen tarpeen tyydyttämi-
34902: sisäisin järjestelyin. Tällä hetkellä Uudellamaalla seksi Uudellamaalla.
34903: luokkakoko on suurempi kuin koko maassa keski-
34904:
34905: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
34906:
34907: Pirjo Ala-Kapee Tuulikki Hämäläinen Antti Kalliomäki
34908: Peter Muurman Kaisa Raatikainen Pekka Myllyniemi
34909: Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen Elsi Hetemäki-Olander
34910:
34911:
34912:
34913:
34914: 114 088300420M
34915: 906 1983 vp.
34916:
34917: Toivomusaloite n:o 809
34918:
34919:
34920: Ala-Kapee ym.: Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisää-
34921: misestä Uudellamaalla
34922:
34923:
34924: Eduskunnalle
34925:
34926: Uudenmaan läänin 16-vuotiaiden ikäluokan pistumisesta lähivuosina valmistuvien ylioppilai-
34927: kehitys poikkeaa oleellisesti muun Suomen vas- den lukumäärä on edelleen kasvamassa Uuden-
34928: taavasta. Kun muun Suomen 16-vuotiaiden ikä- maan läänissä. Ylioppilasvarannon kasvaessa jat-
34929: luokka pienenee vuosina 1980-88 erittäin jyr- kuvasti ja korkeakoulujen aloituSpaikkojen pysy-
34930: kästi, Uudellamaalla ikäryhmän pienentyminen essä nykytasolla olisi myös keskiasteen ammatilli-
34931: on huomattavasti hitaampaa. Näin ollen 1980- sen koulutuksen ylioppilaspohjaista aloituspaik-
34932: luvulla yhä useampi keskiasteelle pyrkivä nuori katarjontaa oleellisesti lisättävä Uudellamaalla.
34933: on kotoisin Uudeltamaalta. Uudenmaan läänin keskiasteen ammatillisten
34934: Elinkeinoelämän vaatimustaso ylittää Uudella- oppilaitosten investointitarve ylittää jo tällä het-
34935: maalla selvästi maan keskitason, ja se edellyttää kellä noin 2-3-kertaisesti sen määrän, joka vuo-
34936: tämän takia keskimääräisesti paremmin koulutet- sittain valtion keskipitkän aikavälin suunnitel-
34937: tua työvoimaa. Lähes kaikilla, erityisesti opisto- miin on tulevina vuosina Uudenmaan lääniin
34938: tai korkean asteen ammatillista peruskoulutusta sijoitettu. Jotta Uudenmaan läänin aloitus- ja
34939: edellyttävillä ammattialoilla, Uudenmaan työ- oppilaspaikkatarjonta olisi keskiasteen tavoite-
34940: paikkojen suhteellinen osuus vaihtelee 30-60 vuoteen 1988 mennessä valtakunnallisella keski-
34941: prosentin välillä vastaavan koulutustarjonnan jää- määräisellä tasolla, olisi Uudenmaan läänin suh-
34942: dessä 10-30 prosentin tasolle laskettuna koko teellista osuutta investointien osalta oleellisesti
34943: maan aloituspaikoista. Läänin ammattikoulute- lisättävä.
34944: tun työvoiman kysyntä ylittää 1980-luvulla läänin Erityistä huomiota tulisi myös edelleen kiinnit-
34945: ikäluokan mahdollistaman uuden työvoiman tar- tää valtion omiin keskiasteen ammatillisiin oppi-
34946: jonnan. Edelleen tämä ylittää selvästi ammatilli- laitoksiin. Nämä oppilaitokset käsittävät läänin ja
34947: sen koulutuksen nykyisen aloituspaikkatarjon- koko maan kannalta kansantaloudellisesti keskei-
34948: nan. simmät koulutusalat, kuten tekniset oppilaitok-
34949: Vuosina 1979-80 jäi keskiasteen ammatilli- set, maa- ja metsätalouden oppilaitokset ja sai-
34950: seen koulutukseen pyrkineistä keskimäärin 2 000 raanhoito-oppilaitokset.
34951: peruskoululaista vuosittain koulutuksen ulkopuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
34952: lelle. Erittäin vaikea tilanne oli vuonna 1981, oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
34953: jolloin vain joka toinen peruskoulusta ammatilli- sen,
34954: seen koulutukseen pyrkineistä pääsi koulutuk-
34955: seen. Läänin suomenkielisen keskiasteen amma- että hallitus jatkaa ja tehostaa toimen-
34956: tillisen koulutuksen peruskoulupohjainen aloi- piteitiiiin ammatillisessa koulutuksessa
34957: tuskapasiteetti on koulutuskysyntään nähden täy- Uudellamaalla tlmenevän aloituspatkka-
34958: sin riittämätön. Syksyllä 1982 yli 3 000 peruskou- vajauksen poistamiseksi osoittamalla ra-
34959: lun päättänyttä jäi Uudellamaalla koulutuksen hoituksen ammatillisen koulutuksen laa-
34960: ulkopuolelle. Syksyllä 1983 vastaava luku tullee jentamiseen ja lisiiiimiillä oppilaspaikkoja
34961: olemaan yli 2 500. Ylioppilaista 1 400 jää ilman tarvetta vastaavaksi ensi tilassa siten, ettå"
34962: koulutuspaikkaa. Uudellamaalla saavutetaan edes valtakun-
34963: Huolimatta lukiokoulutuksen asteittaisesta su- nallinen keskimiiiiräinen taso.
34964:
34965: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
34966:
34967: Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki Elisabeth Rehn
34968: Kaisa Raatikainen Matti Louekoski Elsi Hetemäki-Olander
34969: Kaj Bärlund
34970: 1983 vp. 907
34971:
34972: Toivomusaloite n:o 810
34973:
34974:
34975:
34976:
34977: Ala-Kapee ym.: Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisää-
34978: misestä Vantaalla
34979:
34980:
34981: Eduskunnalle
34982:
34983: Ilman kouluttamattoman reservin ja monin- ja Espoon kanssa sekä Tikkurilan ammattikoulun
34984: kenaisen koulutuksen aiheuttamaa lisätarvetta laajennus. Vaikka nämä hankkeet toteutetaan,
34985: muodostuu ammatillisen koulutuksen aloitus- aloit~spaikkavajaus on edelleen huolestuttavan
34986: paikkatarve Vantaalla seuraavaksi: suun.
34987: vuosi aloituspaikkatarve
34988: Edellä mainitut hankkeet ovat välttämättömät
34989: peruskoulupohjaiset lukiopohjaiset yhteensä toteuttaa. Tämän lisäksi valtion rahoitussuunni-
34990: telmassa tulee varautua väliaikaisen ammatillisen
34991: 1983 1 430 360 1 790 kuolutuksen jatkamiseen vuoden 1985 jälkeen.
34992: 1984 1 330 370 1 700 Opetusministeriön tulee huolehtia siitä, että am-
34993: 1985 1 250 400 1 650 matillisen koulutuksen runkokapasiteettia tarkis-
34994: 1986 1 150 400 1 550 tetaan jatkuvasti oppilasmäärien ja työelämän
34995: 1987 1 180 420 1 600 tarpeiden mukaan. Määrärahoja tulee varata
34996: 1988 1 030 440 1 470 myös väliaikaisen koulutuksen järjestämisestä
34997: 1989 1 060 460 1 520 johtuviin tilojen muutostyökustannuksiin.
34998: 1990 1 200 455 1 655 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
34999: 1991 1 430 485 1 915 oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35000: Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkavajaus sen, että hallitus ryhtyisi tehokkaistin toi-
35001: on Vantaalla huolestuttava. Tänä vuonna aloitus- menpiteisiin ammatillisessa· koulutuksessa
35002: paikkoja on 497, vuonna 1984 839, vuonna 1986 Vantaalla ilmenevän aloituspaikkavajauk-
35003: 1 320, vuonna 1988 1 300 ja vuonna 1991 1 410. sen poistamiseksi turvaamalla suunnitel-
35004: Tämä edellyttää, että valtion rahoitussuunnitel- missa olevat kouluhankkeet rahoituksen
35005: missa turvataan Vantaalla vireillä olevat oppilai- osalta ja osoittamalla väliaikaisen amma-
35006: toshankkeet: Myyrmäen ammattikoulu, kauppa- ttllisen koulutuksen järjestämiseen riittä-
35007: oppilaitos, sosiaalialan oppilaitos, terveydenhoi- vät määrärahat siten, että ammatilltnen
35008: toalan oppilaitos, käsi- ja taid~te9llisuusalan op- koulutus voidaan järjestää tarvetta vastaa-
35009: pilaitos, teknillinen oppilaitos yhdessä Vantaan vasti.
35010:
35011: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
35012:
35013: Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki Kaisa Raatikainen
35014: 908 1983 vp.
35015:
35016: Toivomusaloite n:o 811
35017:
35018:
35019:
35020:
35021: Ala-Kapee ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä opintoraha-
35022: painotteiseen ja opintososiaalisten palvelujen suuntaan
35023:
35024:
35025: Eduskunnalle
35026:
35027: Opintotukijärjestelmää luotaessa tavoitteena tettava. Opintorahan osuutta olisi nostettava ny-
35028: oli koulutuksellinen tasa-arvo. Se ei ole toteutu- kyisestä tasosta tuntuvasti.
35029: nut. Opintotuki on pysynyt opintolainapainottei- Ruokailutukea olisi laajennettava siten, että
35030: sena ja lisännyt opiskelijoiden velkaantumiskier- opiskelija saisi päivittäin yhden ilmaisen lämpi-
35031: rettä. Opintotuki ei riitä kattamaan opiskelusta män aterian. Myös opiskelijoiden asumisongel-
35032: aiheutuvia kustannuksia. Yhä useampi opiskelija mia olisi helpotettava nykyisestään. Opiskelijoi-
35033: joutuu lukukausien aikana hakeutumaan työhön, den asuntoyhteisöjen asuntotuotannon omapää-
35034: opiskelu viivästyy ja velkaantuminen lisääntyy. oma olisi turvattava. Siten voitaisiin järjestää
35035: Valmistuminen ei takaa työpaikkaa. Monilla opiskelijoille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
35036: aloilla on työttömyyttä ja ansiotaso saattaa vaih- Asumistukea tulisi nostaa todellisten asumiskus-
35037: della. Pahiten velkaantumiskieneestä kärsivät vä- tannusten mukaisesti. Asuntojen vuokrasopi-
35038: hävaraiset ja perheelliset opiskelijat. Opintotuki- mukset ovat monissa opiskelija-asunnoissa ympä-
35039: järjestelmän kehittäminen on välttämätöntä. rivuotisia, ja kesällä joudutaan siten maksamaan
35040: Opintotuen kehittämisen lähtökohtana tulee vuokraa kahdesta asunnosta.
35041: olla opiskelijan tarpeet. Opintotuen on katettava Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
35042: pääsääntöisesti kaikki opiskeluaikaiset kustan- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35043: nukset. Opiskelijoiden velkaantumisen lisäys voi- sen,
35044: daan estää kehittämällä opintotukea opintoraha-
35045: painotteiseksi ja lisäämällä opintososiaalisia pal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
35046: veluja. Opintolainojen takaisinmaksuaikaa on pi- opintotuktjärjestelmän kehittämiseksi
35047: dennettävä ja on otettava huomioon myös mak- opintorahapainotteiseen ja opintososiaa-
35048: sukyky. Lainojen opiskeluaikaiset korot olisi pois- listen palvelujen suuntaan.
35049: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
35050:
35051: Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki Arja Alho
35052: Mikko Elo Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
35053: Paula Eenilä
35054: 1983 vp. 909
35055:
35056: Toivomusaloite n:o 812
35057:
35058:
35059:
35060:
35061: Alaranta ym.: Teologisen tiedekunnan perustamisesta Oulun yli-
35062: opistoon
35063:
35064:
35065: Eduskunnalle
35066:
35067: Teologisiin tutkintoihin johtavaa koulutusta loginen kirjasto, että Oulu sijaintinsa puolesta
35068: annetaan Suomessa Helsingin yliopistossa suo- olisi otollisin paikka ja että Oulun yliopiston
35069: men kielellä ja Åbo Akademissa ruotsin kielel- yleinen tutkimusmiljöö tukisi teologista koulu-
35070: lä. Koulutuksen aloituspaikkamäärä on viime tusta ja tutkimusta.
35071: vuosina ollut noin 200 paikkaa. Suomenkielisistä Uudella teologisella tiedekunnalla tulee ole-
35072: teologian opiskelijoista hieman yli kolmannes on maan paljon käyttöä koululaitoksen palvelukses-
35073: lähtöisin pohjoisesta Suomesta. Teologinen kou- sa. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta
35074: lutusala on maatalous-metsätieteellisen alan ja maan suurin opettajainkoulutuslaitos suovat
35075: ohella ainoa näin suuri koulutusala, jolla suo- parhaat edellytykset tälle yhteistoiminnalle .
35076: menkielistä koulutusta annetaan ainoastaan yh- Uusi tiedekunta ei supistaisi Helsingin yliopis-
35077: dellä paikkakunnalla. ton teologisen tiedekunnan toimintaresursseja.
35078: Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Siitä huolimatta Oulun yliopiston teologinen
35079: suuri koko teologiseksi koulutusyksiköksi on to- tiedekunta olisi taloudellisesti hyvin edullinen.
35080: dettu monessa yhteydessä. Sen seurauksena ope- Luterilaisen teologikoulutuksen ja teologisen
35081: tuksen tehokkuus on laskenut. Opetuksessa ei ole tutkimuksen ohella myös Ouluun perustettu or-
35082: voitu toteuttaa teologisissa opinnoissa tärkeätä todoksinen hiippakunta tarvitsee Oulun yliopis-
35083: henkilökohtaista ohjausta ja motivointia. Tiede- ton teologista tiedekuntaa.
35084: kunta kärsii massoittumisilmiöstä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35085: Kirkolliskokous päätti 10.5.1979 esittää valtio- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35086: neuvostolle, että tämä ryhtyisi toimiin teologisen muksen,
35087: tiedekunnan perustamiseksi Oulun yliopiston yh-
35088: teyteen. Oulu asetettiin etusijalle muun muassa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n
35089: siksi, että siellä olisi opiskelijoiden käytössä sekä teologisen tiedekunnan perustamiseksi
35090: yliopiston kirjasto että tuomiokapitulin laaja teo- Oulun yliopistoon.
35091: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
35092:
35093: Juhani Alaranta Jukka Vihriälä
35094: Tytti lsohookana-Asunmaa Väinö Raudaskoski
35095: Matti Ruokola
35096: 910 1983 vp.
35097:
35098: Toivomusaloite n:o 813
35099:
35100:
35101:
35102:
35103: Alaranta ym.: Oulaisissa annettavan maatalousopetuksen vakinais-
35104: tamisesta
35105:
35106:
35107: Eduskunnalle
35108:
35109: Oulaisten kaupungissa aloitettiin maatalous- maatalousopetuksen laajentamistyöryhmän mie-
35110: opetus syksyllä 1981 Ruukin maatalousoppilaitok- tinnössä mainituista 48 oppilaan oppilaitoksen
35111: sen alaisena yksivuotisena maatalouskouluna. kustannuksista. Oppilaitoksen toiminta-alueen
35112: Opetus rahoitetaan väliaikaisen koulutuksen va- peruselinkeino on karjatalousvaltainen maata-
35113: roilla. Oulaisten kaupungilla olisi valmius aloit- lous. Ammattikoulutusta on saanut alle 10 pro-
35114: taa kunnallisen maatalousoppilaitoksen toiminta senttia viljelijöistä.
35115: jo syksyllä 1983. Aluksi koulu toimisi nykyisessä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35116: kiinteistössä ja syksyllä 1985 maatalousoppilaitos kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35117: sijoitettaisiin kaupungin omistamalle Lastumäen
35118: tilalle, josta siellä toimiva vanhainkoti siirtyy että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35119: terveyskeskuksen vuodeosaston yhteyteen. menpiteiszin Oulaisissa annettavan väliai-
35120: Vilkkaana koulupaikkakuntana Oulaisissa on kaisen maatalousopetuksen vakinaistami-
35121: yleisaineiden ja ammattiaineiden tuntiopettajia seksi ja että Oulaisten maatalousoppilai-
35122: riittävästi saatavana. toksen erikoistumislinjaksi valittaisiin vzl-
35123: Koulun perustamiskustannukset jäävät 2,3 jelzjälinja, joka parhaiten vastaa alueen
35124: miljoonaan markkaan, mikä on seitsemäsosa maanviljelijöiden koulutustarvetta.
35125:
35126: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
35127:
35128: Juhani Alaranta Matti Ruokola
35129: 1983 vp. 911
35130:
35131: Toivomusaloite n:o 814
35132:
35133:
35134:
35135:
35136: Alho ym.: Opintotuen huoltajalisän maksamisesta opintorahamuo-
35137: toisena
35138:
35139:
35140: Eduskunnalle
35141:
35142: Opintotukilain mukainen huoltajalisä, jota töksissä ei lainan ja opintorahan suhde muutu
35143: maksetaan opiskelijaperheelle lapsiluvun perus- oleellisesti parempaan suuntaan. Qpiskelijaper-
35144: teella, on vielä tällä hetkellä suurimmaksi osaksi heiden perin ankeaan tilaan on saatava parannus,
35145: lainaa. Tämä merkitsee sitä, että opiskelijaper- jotta opiskeluaikaiset kustannukset alenisivat.
35146: heet joutuvat elättämään lapsensa opiskeluaika- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
35147: na velaksi. Opintovuonna 1982-83 määrät oli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35148: vat seuraavat: yhdestä lapsesta 500 markkaa opin-
35149: torahaa ja 2 000 markkaa lainaa, kahdesta lapses- että hallitus ryhtyisi kiireellisti·n toi-
35150: ta 1 000 markkaa opintorahaa ja 2 500 markkaa menpiteisiin, jotta opititotuen huoltaja/i-
35151: lainaa sekä kolmesta tai useammasta lapsesta sä voidaan maksaa kokonaan opintoraha-
35152: 1 500 markkaa opintorahaa ja 3 000 markkaa muotoisena.
35153: lainaa. Ensi opintovuoden enimmäismääräpää-
35154: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
35155:
35156: Arja Alho Tuula Hautamäki
35157: Liisa Jaakonsaari Paula Eenilä
35158: 912 1983 vp.
35159:
35160: Toivomusaloite n:o 815
35161:
35162:
35163:
35164:
35165: Alho ym.: Opiskelija-asuntotuotannon tukemiseen tarvittavista
35166: määrärahoista
35167:
35168:
35169: Eduskunnalle
35170:
35171: Tehokkaan opiskelun perusedellytyksiin kuu- Koska Hoasin rahoitusrakenne on kuitenkin
35172: luu turvallinen ja kohtuuhintainen asunto mah- edelleen erittäin velkapainotteinen ja kun pää-
35173: dollisimman läheltä oppilaitosta. Pääkaupunki- kaupunkiseudun kuntien osallistumisella säätiön
35174: seudulla, jossa opiskelija-asunnot sijaitsevat var- rahoitusrakenteen korjaamiseen ei toistaiseksi ole
35175: sin hajallaan ja usein suhteellisen kaukana oppi- ollut täysipainoista vaikutusta, muodostavat Ho-
35176: laitoksista, opiskelijoiden pääongelmina ovat kui- asin pääomamenot tulevinakin vuosina lähes
35177: tenkin asuntojen riittämättömyys ja asumiskus- puolet perittävästä vuokrasta.
35178: tannusten liian suuri osuus opiskelijoiden käytet- Yleinen vuokrataso pääkaupunkiseudulla on
35179: tävissä olevasta tulosta. tunnetusti huomattavasti muuta maata korkeam-
35180: Opetusministeriön asettama ''Opiskelija-asun- pi, mikä myös vaikeuttaa täällä opiskelevien
35181: totoimikunta 1980" esitti 3 750 uuden opiske- toimeentuloa. Huolimatta opiskelija-asumisen
35182: lija-asuntopaikan vuotuista rakentamista vuosina tukitoimenpiteistä asumisen hintaa pääkaupun-
35183: 1981-1986. Tästä tavoitteesta jäätiin jakson kiseudulla nostaa opiskelijaperheiden kohdalla
35184: kahtena ensimmäisenä vuotena noin 1 400 asun- talojen valmistumisvuosiin sidotun asumistukijär-
35185: topaikkaa, mikä vaikeuttaa erityisesti pääkaupun- jestelmän jäykkä soveltaminen, joka johtaa eräis-
35186: kiseudun opiskelija-asuntotilannetta. Niinpä sä tapauksissa siihen, että asumistukeen oikeutta-
35187: Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (Hoas) van vuokran ja todellisuudessa maksettavan
35188: pystyi viime vuonna osoittamaan asunnon vain vuokran ero on näillä perheillä jopa yli 2 mk/
35189: joka kymmenennelle opiskelijaperheelle ja joka m 2 /kk.
35190: kolmannelle perheettömälle opiskelijalle. Pää- Hoasin hallitus on painottanut tilanteen kor-
35191: kaupunkiseudun opiskelija-asuntotarpeesta on jaamiseksi mm. seuraavia toimenpiteitä:
35192: edelleen tyydyttämättä noin 40 % . - Vuonna 1982 toimintansa aloittaneen val-
35193: Vuoden 1983 asuntotuotantomäärärahojen ja- tion opiskelija-asuntoneuvottelukunnan eräänä
35194: ko osoittaa tilanteen edelleen vaikeutuvan. tärkeänä tehtävänä on huolehtia siitä, että opis-
35195: Vuokra-asuntotuotantoon osoitetulla määrärahal- kelija-asuminen kehittyy maassamme vahvistettu-
35196: la pystytään rakentamaan enää vain puolet viime jen koulutustavoitteiden mukaisesti. Tämän joh-
35197: vuoden asuntomäärästä. Näin myös Hoasin asun- dosta opetusministeriön tulisi vaikuttaa neuvotte-
35198: totuotanto putoaa vastaavasti ja tilanne edelleen lukunnan välityksellä siihen, että vähintäänkin
35199: huononee. tarvelaskelmiin perustuva opiskelija-asuntotuo-
35200: Lähes olemattoman oman pääoman ja muuta tannon vuotuismäärä turvataan ja että vuosien
35201: maata korkeampien rakennuskustannusten vuok- 1981-1983 jälkeenjääneisyys asuntotuotannossa
35202: si ovat opiskelija-asuntojen vuokrat pääkaupunki- korjataan 1980-luvun kuluessa.
35203: seudulla opiskelijoiden vuokranmaksukykyyn - Opiskelija-asuntotuotantoon varattu oma-
35204: nähden jatkuvasti liian korkeat. Tulevaisuuden pääoma-avustus saatiin eduskunnan myötävaiku-
35205: vuokrankorotuspainetta hillitsee tosin osittain se,. tuksella vuonna 1983 ensimmäisen kerran tavoi-
35206: että valtion tulo- ja menoarvioon on vuonna tetasoon eli 5 prosentiksi opiskelija-asuntotuotan-
35207: 1983 otettu koko maan opiskelija-asuntotuotan- non hankinta-arvosta. Tämä määräraha tulisi py-
35208: toa varten omapääoma-avustus, jonka suuruus on syttää valtion tulo- ja menoarviossa vuonna 1984
35209: noin 5 % vuotuisen tuotannon hankinta-arvosta ja ja siitä eteenpäinkin vähintään samalla reaalita-
35210: josta Hoas saanee oman suhteellisen osuutensa. solla.
35211: 1983 vp. - TA n:o 815 913
35212:
35213: - Noin puolet Hoasin asuntokannasta on tettäessä riippumatta asunnon valmistumisvuo-
35214: rakennettu valtion omistamalle tonttimaalle, jos- desta.
35215: ta säätiö maksaa normaalin tontinvuokran. Muu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
35216: alla maassa opiskelija-asuntoyhteisöt ovat pääosin oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35217: joko kokonaan ilman tätä rasitetta tai niiden sen,
35218: maksamat tontinvuokrat ovat vain nimellisiä.
35219: Valtion tulisi luopua sen tonteilla sijaitsevien että hallitus valmistellessaan valtion
35220: Hoasin asuntokohteiden tontinvuokrien perimi- vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesitystä
35221: sestä tämän alueellisen eriarvoisuuden poistami- ottaisi huomioon Hoasin hallituksen ja
35222: seksi. asukashallintojohtokuntien esitykset eri-
35223: - Opiskelijaperheiden asumiskustannusten tyisesti opiskeltja-asuntotuotannon vuo-
35224: alentamiscksi olisi opiskelija-asunnoissa perittävä tuismiiärärahasta ja omapääoma-avustuk-
35225: vuokra otettava kokonaisuudessaan huomioon sesta opiskelijoiden asumistukea miiäritel-
35226: perheellisten opiskelijoiden asumistukea määri- täessä.
35227:
35228: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
35229: Arja Alho Kari Rajamäki
35230: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
35231:
35232:
35233:
35234:
35235: 115 088300420M
35236: 914 1983 vp.
35237:
35238: Toivomusaloite n:o 816
35239:
35240:
35241:
35242:
35243: Alho ym.: Teatterimuseon toimintaedellytysten parantamisesta
35244:
35245:
35246: Eduskunnalle
35247:
35248: Sekä kulttuurihistoriallisesti että taiteen ope- kaisevia muutoksia ei voida ajatella tapahtuvan
35249: tuksen kannalta tärkeä Helsingin teatterimuseo ilman valtion tähänastista aktiivisempaa kiinnos-
35250: toimii nykyään aivan riittämättömän henkilökun- tusta. Museokenttämme kokonaisuudistuksessa
35251: nan voimin ja tiloissa, jotka ovat jopa työsuoje- teatterimuseo tulee katsoa erikoismuseoksi. Tä-
35252: lullisesti arveluttavia. Mitään mahdollisuuksia ei hän asemaan se ei nykyisillä resursseillaan kuiten-
35253: ole sellaiseen monipuoliseen ja teatterin kehitystä kaan voine päästä.
35254: valaisevaan esittelytyöhön, johon museo tuntee Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
35255: suuna tarvetta, eikä myöskään taltiointiin, tallet- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35256: tamiseen eikä olemassaolevien kokoelmien huol-
35257: toon ole kunnollisia edellytyksiä. Taloudellisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35258: museo on suurelta osalta kaupungin antaman teatterimuseon toimintaedellytysten olen-
35259: tuen varassa, vaikka museon työn luonne on naiseksi parantamiseksi siten, että museo
35260: kiistatta valtakunnallinen. Museota ylläpitävä voi hoitaa valtakunnallista tehtäväänsä
35261: Helsingin teatterimuseosäätiö ja museon henkilö- alan tutkimus-, opetus-, tiedotus- ja esit-
35262: kunta ovat sitkeästi ponnistelleet välttämättö- telytyössä.
35263: mien parannusten aikaansaamiseksi, mutta rat-
35264:
35265: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
35266:
35267: Arja Alho Liisa Jaakonsaari Pentti Lahri-Nuuttila
35268: 1983 vp. 915
35269:
35270: Toivomusaloite n:o 817
35271:
35272:
35273: Almgren ym.: Atk-alan opetuksen käynnistämisestä Lappeenrannan
35274: teknillisessä korkeakoulussa
35275:
35276:
35277: Eduskunnalle
35278:
35279: Tietokoneteknologian aikakauden asettamat lemaan yksinomaan korkeakoulun tähänastisten
35280: uudet vaatimukset tiedoille ja taidoille yleensä- varsinaisten opetusalojen kehitystä. Atk-alan eri-
35281: kin ja erityisesti elinkeinoelämän kehitykseen koisihmisiä Lappeenrannan teknillinen korkea-
35282: vaikuttavilla aloilla on ensimmäisenä pystyttävä koulu ei toistaiseksi tuota.
35283: ottamaan huomioon ylimmän opetuksen ja tutki- Pätevän akateemisesti koulutetun työvoiman
35284: muksen piirissä. . tarve atk-alalla on huutava. Alan yritystoiminta
35285: Opetusministeriö on epäilemättä tästä hyvm on joutunut täyttämään lisätyövoiman tarpeensa
35286: selvillä. Siitä on osoituksena atk-alan korkeakou- pitkälti muiden alojen pääasiallisen koulutuksen
35287: luopetuksen laajentamista ja kehittämistä koske- saaneilla henkilöillä, jotka jossain määrin ovat
35288: va suunnittelutyö ministeriön piirissä. voineet opiskeluissaan perehtyä myös atk-alaan.
35289: Etelä-Karjalassa tunnetaan erityistä mielenkiin- Etelä-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa laajem-
35290: toa tietokoneteknologiaan liittyvän tutkimuksen maltikin kaivataan atk-alaan erikoiskoulutettuja
35291: ja opetuksen järjestämiseen. Tähän on olemassa asiantuntijoita, jotka esimerkiksi kykenevät oman
35292: useitakin eri syitä. yritystoiminnan kehittämiseen tällä alalla.
35293: Maakunnan elinkeinoelämää hallitsevat suuret Tältä pohjalta Lappeenrannan teknillisen kor-
35294: teollisuusyritykset ja erityisesti metsäteollisuus. keakoulun sivuuttaminen kokonaan opetusminis-
35295: Tämä teollisuus on automaation soveltamisessa jo teriön toimikunnan atk-alan korkeakouluopetuk-
35296: varsin pitkällä. Etelä-Karjalan elinkeinoelämässä sen kehittämiskaavailussa on erittäin valitettavaa.
35297: ovat sen seurauksena toistaiseksi korostuneet ni- Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toi-
35298: menomaan tietokoneteknologian mukanaan tuo- minnan voimakasta laajentamista tällä alalla pe-
35299: mat haittapuolet. Maakunnan kannalta vaikein rustelee myös se, että korkeakoulua on jo nyt
35300: niistä on työpaikkojen väheneminen. tarvittu tärkeään valtakunnalliseen tutkimus-
35301: Toisaalta tämän seurauksena myös atk-alan työhön muun muassa tietoliikenteen sovellutus-
35302: tietämys on maakunnassa varsin korkealla tasolla. ten osalta. Posti- ja telelaitoksen tutkimustarpeita
35303: Tältä pohjalta maakunnassa onkin hyviä lähtö- ajatellen Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
35304: kohtia varsinaiselle atk-alan yritystoiminnan ke- on erinomaisen käyttökelpoinen. Korkeakoulussa
35305: hittymiselle, erityisesti tietokoneteknologian eri- on jo nyt suoritettu tai vireillä useita posti- ja
35306: laisten sovellutusten kehittämisessä. Maakuntaan telelaitoksen toimeksiannosta tehtyjä tutkimuk-
35307: on syntynytkin jonkin verran tämän alan yrity~ sia. Tutkimustoiminnan laajentamisen tarve on
35308: toimintaa, jonka palvelualueena on koko maa Ja huomattava. Mahdollisuudet siihen riippuvat ni-
35309: jopa kansainvälinenkin kenttä. T~lä elinkein~ menomaan siitä, millaiset tiedolliset resurssit kor-
35310: alalla on maakunnassa myös tulevatsuudessa en- keakoulun käytössä on.
35311: nomaisen hyvät kehittymisen mahdollisuudet, Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
35312: mikäli tietyt perusedellytykset esimerkiksi kor- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35313: keakoululaitoksen puolelta sille saadaan.
35314: Maakunnassa on oma korkeakoulu, Lappeen- että 6allztus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35315: rannan teknillinen korkeakoulu. Sen valmiudet menpiteisiin Lappeenrannan teknillisen
35316: ja resurssit atk-alalla ovat maamme muihin ko_r- korkeakoulun laajentamiseksi atk-alan
35317: keakouluihin verrattuna jo tällä hetkellä varsm korkeakouluopetuksen kiisittiiviiksi.
35318: hyvällä tasolla. Ne on kuitenkin valjastettu palve-
35319:
35320: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
35321:
35322: Esko Almgren Olavi Ronkainen
35323: 916 1983 vp.
35324:
35325: Toivomusaloite n:o 818
35326:
35327:
35328:
35329:
35330: Almgren ym.: Evankelis-luterilaisen uskonnonopetusoikeuden laa-
35331: jentamisesta
35332:
35333:
35334: Eduskunnalle
35335:
35336: Lakia Suomen kansalaisen oikeudesta olla tunnustuksen mukaista uskonnonopetusta anta-
35337: maan palveluksessa uskontunnustukseensa katso- maan ei sovellu henkilö, joka asennoituu kristin-
35338: matta (10.6.1921/173) on muutettu v. 1973 uskoon kielteisesti. Toisaalta taas apostolisen us-
35339: siten, että evankelis-luteriiaiseen kirkkoon tai kontunnuksen hyväksyvillä kristillisillä yhteisöillä
35340: yhdyskuntaan kuulumaton henkilö voi saada eri- suhtautuminen kristinuskon keskeisiin perusto-
35341: vapauden uskonnon opettamiseen maan oppilai- tuuksiin on niin yhtäläinen, että hankala eriva-
35342: toksissa. Tämän erivapauden voi antaa tasavallan paus- ja viranomaisen kuulemismenettely voi-
35343: presidentti kuultuaan kirkollista viranomaista daan näihin yhteisöihin kuuluvien henkilöiden
35344: (2.2.1973/123). osalta poistaa tarpeettomana.
35345: Erivapauslain puutteena on pidettävä sitä,. että Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
35346: se saattaa samaan asemaan toisaalta ne henkilöt, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35347: jotka eivät kuulu evankelis-luterilaiseen yhtei-
35348: söön siksi, että he eivät tunne kristinuskon kes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35349: keisiä perustotuuksia tai suhtautuvat niihin kiel- evankelis-luterilaisen uskonnonopetuksen
35350: teisesti, ja toisaalta ne henkilöt, jotka eivät kuulu oikeuden myöntämiseksi apostolisen us-
35351: evankelis-luterilaiseen yhteisöön siksi, että he kontunnustuksen hyväksyviiän kristzlli-
35352: kuuluvat johonkin toiseen apostolisen uskontun- seen yhteisöön kuuluville opettajille tl-
35353: nustuksen hyväksyvään kristilliseen yhteisöön. man en·vapausanomus- ja viranomaisten
35354: On ymmärrettävää, että evankelis-luterilaisen kuulemismenettelyä.
35355: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
35356:
35357:
35358: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
35359: 1983 vp. 917
35360:
35361: Toivomusaloite n:o 819
35362:
35363:
35364:
35365:
35366: Almgren ym.: Konservatorio-osaston perustamisesta Joensuun mu-
35367: siikkiopistoon
35368:
35369:
35370: Eduskunnalle
35371:
35372: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta an- 5. Joensuun musiikkiopisto on yhteistyössäJo-
35373: netun asetuksen (4861 77) mukaan konservatorio ensuon korkeakoulun ja Joensuun koululaitoksen
35374: on musiikkioppilaitos, jossa annetaan opettajan- kanssa mm. kouluttamalla peruskoulun ala-
35375: koulutusta sekä muuta musiikkialan ammatti- asteen musiikkiin erikoistuneita luokanopettajia
35376: koulutusta. Joensuun musiikkiopisto on valmis ja antamalla jatkokoulutusta jo ammatissa toimi-
35377: siirtymään konservatorioksi heti siihen opetusmi- ville luokanopettajille.
35378: nisteriön luvan saatuaan. Tähän sillä on seuraavat 6. Joensuun musiikkiopisto on opetusministe-
35379: edellytykset: riön luvalla perustanut sivutoimipisteet Tohma-
35380: 1. Maassamme ja erityisesti kehitysalueilla on järven kuntaan (Kiteen ja Värtsilän kunnat mu-
35381: musiikinopettaja- ja orkesterimuusikkovajaus. kana) sekä Kontiolahden, Liperin ja Outokum-
35382: 2. Maassamme toimivat konservatoriot jättävät mun sivutoimipisteet.
35383: maantieteellisen tyhjiön Pohjois-Karjalaan, jonka 7. Pohjoiskarjalaiset musiikinopiskelijat, jotka
35384: keskus on Joensuun kaupunki. valmistuisivat Joensuusta ammattiinsa, jäisivät
35385: 3. Opettajien virkoja on tällä hetkellä opistol- varmimmin hyödyntämään oman maakunnan
35386: la 17. Tämän lisäksi opettajina toimii 42 sivutoi- opettaja- ja muusikkotarvetta.
35387: mista tuntiopettajaa. Ensi lukuvuonna opettajia Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
35388: on jo 20. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35389: 4. Joensuun musiikkiopisto on saanut luku- muksen,
35390: vuoden 1977-1978 aikana käyttöönsä erinomai-
35391: set musiikinopetustilat. Opetuspinta-alaa on yli että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
35392: 2 000 m 2 • Oppilaita laitoksessa sivutoimipisteet piteisiin konservatorio-osaston perustami-
35393: mukaan luettuna on 1 300, joista kymmenet seksi Joensuun musiikkiopistoon.
35394: tähtäävät musiikinopettajan tai orkesterimuusi-
35395: kon uralle.
35396: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
35397:
35398: Esko Almgren Olavi Ronkainen
35399: 918 1983 vp.
35400:
35401: Toivomusaloite n:o 820
35402:
35403:
35404:
35405:
35406: Almgren: Sisälähetysseuran Kasvattajaopiston valtionavustuksen va-
35407: kinaistamisesta
35408:
35409:
35410: Eduskunnalle
35411:
35412: Sisälähetysseuran Kasvattajaopisto on vuodesta Kasvattajaopiston opiskelijat ovat huonommas-
35413: 1918 lähtien kouluttanut sosiaalikasvattajia, jotka sa asemassa kuin muut keskiasteen ammatillisissa
35414: toimivat pääasiassa lasten ja nuorten huoltolaitos- oppilaitoksissa opiskelevat, joille opiskelu on
35415: ten ohjaajina ja johtajina. Valtioneuvoston teke- yleensä lähes ilmaista.
35416: män periaatepäätöksen mukaan sosiaalikasvattaja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
35417: on rinnastettu keskiasteen koulunuudistuksessa hyväksyttäväksi toivomuksen,
35418: opistotasoiseen lähikasvattajaan.
35419: Kasvattajaopiston toiminta on tähän asti rahoi- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
35420: tettu pääosin opiskelijoilta kerättävin opintomak- Sisälähetysseuran KasvattaJaopiston val-
35421: suin. Lisäksi Kasvattajaopisto saa vuosittain har- tionavun vakinaistamiseksi, jotta sosiaali-
35422: kinnanvaraista valtionapua. Opintomaksu on kasvattaJan tutkintoon tähtäävät opiskeli-
35423: pelkästä opiskelusta 275 mk kuukaudessa. Lisäksi Jat olisivat samassa asemassa kuin muut-
35424: tulevat ruoka ja asunto sisäoppilaitoksessa. Opin- kin keskiasteen opiskelijat.
35425: tomaksu on 2 750 markkaa vuodessa. Keski-
35426: asteen koulunuudistuksen myötä opiskelu muut-
35427: tuu 40 kuukautta kestäväksi.
35428: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
35429:
35430:
35431: Esko Almgren
35432: 1983 vp. 919
35433:
35434: Toivomusaloite n:o 821
35435:
35436:
35437:
35438:
35439: Almgren ym.: Joensuun maakunta-arkiston rakennushankkeen
35440: toteuttamisesta
35441:
35442:
35443: Eduskunnalle
35444:
35445: Joensuun maakunta-arkisto aloitti toimintansa Samanaikaisesti on käynyt ilmi, että Joensuun
35446: vuonna 1974. Sen sijoittamista Joensuuhun pe- korkeakoulun rakennushankkeita · on supistettu
35447: rusteltiin lähinnä korkeakoulupoliittisilla näkö- siinä määrin, että sen alueelle mahtuisi myös
35448: kohdilla. Maakunta-arkisto on osoittautunut tar- maakunta-arkiston toimitalo. Sekä Joensuun kor-
35449: peelliseksi arkistohallinnollisena virastona, tutki- keakoulu että arkistoviranomaiset ovat ottaneet
35450: muslaitoksena sekä arkistoaineiston säilytyspaik- tähän ratkaisuun myönteisen kannan.Asiasta käy-
35451: kana. dyissä neuvotteluissa on todettu ne monet ilmei-
35452: Maakunta-arkisto toimii tällä hetkellä Pohjois- set edut, joita olisi maakunta-arkiston rakennus-
35453: Karjalan lääninhallituksen yhteydessä hajallaan ja hankkeen toteuttamisesta Joensuun korkeakou-
35454: aivan riittämättömissä sekä tarkoitukseeen sopi- lun 4. rakennusvaiheen yhtedessä. Maakunta-
35455: mattomissa tiloissa. Lääninvirastotalon arkistoti- arkiston rakennushankkeen kustannusarvio on 16
35456: loja ei voitaisi hyväksyä nykyisten määräysten mmk. .
35457: mukaan minkään viraston arkistoaineiston säily- Tarvittavan maankäyttösuunnitelman ja esi-
35458: tyspaikaksi. luonnossuunnitelman laatimiseksi pitäisi jo vuo-
35459: Jo maakunta-arkistoa perustettaessa lähdettiin den 1982 ensimmäiseen lisämenoarvioon saada
35460: siitä, että sitä varten rakennetaan vastaisuudessa 70 000 mk:n suuruinen määräraha, mistä maa-
35461: oma toimitalo. Joensuun kaupunki varasi tähär: kunta-arkisto on jo tehnyt asianmukaisen esityk-
35462: tarkoitukseen Niinivaaralta tontin, joka luovute- sen. Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon on
35463: taan valtiolle rakentamispäätöksen tapahduttua. maakunta-arkisto esittänyt 500 000 mk:n suun-
35464: Maakunta-arkiston toimitalon perustamissuun- nittel umäärärahaa.
35465: nitelman valmistuttua ovat arkistoviranomaiset Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
35466: kuitenkin päättäneet luopua edellä mainitusta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35467: Niinivaaran tontista sillä ehdolla, että Joensuun sen,
35468: kaupunki osoittaa maakunta-arkistolle muualta
35469: vastavan tasoisen tontin. Kaupunki onkin tämän ettii hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
35470: vuoksi ryhtynyt toimenpiteisiin tontin varaami- Joensuun maakunta-arkiston rakennus-
35471: seksi sanottuun tarkoitukseen Noljakan kaupun- hankkeen toteuttamiseksi.
35472: ginosasta.
35473:
35474: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
35475:
35476: Esko Almgren Olavi Ronkainen
35477: 920 1983 vp.
35478:
35479: Toivomusaloite n:o 822
35480:
35481:
35482:
35483:
35484: Anttila ym.: Tampereen yliopiston opetusjaostojen ja täydennys-
35485: koulutuskeskuksen sisällyttämisestä korkeakoulujen kehittämis-
35486: lainsäädännön piiriin
35487:
35488:
35489: Eduskunnalle
35490:
35491: Tampereen yliopistossa on tähän mennessä sen selvittämistä, voitaisiinko lain soveltamisalaa
35492: suoritettu opetusjaostoissa lähes 6 000 tutkintoa vastaisuudessa laajentaa niin, että lain piiriin
35493: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun puitteissa vuo- luettaisiin myös ne edellä mainitut opetuksen
35494: teen 1966 ja sen jälkeen Tampereen yliopistoksi alat, jotka tällä hetkellä ovat sen ulkopuolella.''
35495: muuttuneessa korkeakoulussa. Tampereen yliopistossa todetaan valittaen, että
35496: Opetusjaostoihin ovat perinteellisesti päässeet koko eduskunta ei voinut yhtyä tähän sivistysva-
35497: opiskelemaan muutkin kuin ylioppilastutkinnon liokunnan kaukonäköisyyteen ja tasapuolisuutta
35498: suorittaneet henkilöt. Nykyisin on opetusjaosto- korostavaan kannanottoon. Tämä on kuitenkin
35499: jen opiskelijoistakin valtaosa ylioppilastutkinnon ymmärrettävää, koska opetusjaostojen asema tun-
35500: suorittaneita. tui tutkinnonuudistuksen silloinen vaihe huo-
35501: Hallituksen esityksen (HE n:o 202/1965 vp.) mioon ottaen hieman epävarmalta.
35502: tultua hyväksytyksi eduskunnassa ja Yhteiskun- Tilanne on edellä mainitussa suhteessa perus-
35503: nallisen Korkeakoulun nimen muuttuessa Tam- teellisesti muuttunut opetusministeriön annettua
35504: pereen yliopistoksi eduskunta vastauksessaan hal- kirjelmällään 7. 3.1979 opetusjaostotutkintojen
35505: lituksen esitykseen lausui edellyttävänsä, ''että kehittämisestä suunnitteluohjeet. Niissä sanotaan
35506: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun tähänastinen mm.: "Tavoitteena on siis opetusjaostotutkinto-
35507: tehtävä säilytetään Tampereen yliopistossa ja että jen säilyttäminen toistaiseksi ammatillis-tieteelli-
35508: yliopiston kaikissa opetusyksiköissä pidetään, sinä aiempina korkeakoulututkintoina... Muu-
35509: niin kuin hallituksen esityksen perusteluissa on toinkin on huolehdittava siitä, ettei opetusjaosto-
35510: lausuttu, nykyiseen tapaan opintie avoinna myös tutkintojen perinteisesti vahva ammatillisuus ja
35511: lahjakkaille ylioppilastutkintoa Suorittamattomil- käytännönläheisyys uudistuksessa heikkene. Niin
35512: le opiskelijoille''. ikään yliopiston tulee pyrkiä siihen, että opetus-
35513: Tampereen yliopisto on toteuttanut tätä peri- jaostot säilyvät edelleen ennen muuta ylioppilas-
35514: aatetta erityisesti opetusjaostotutkintojen suorit- tutkintoa suorittamattomien väylänä.''
35515: tamismahdollisuuksia tarjoamalla, mutta myös Opetusjaostotutkintojen osalta on tilanne vii-
35516: tiedekuntatutkinnoissa. me vuoden aikana selkiintynyt siltäkin osin, että
35517: Tampereen yliopiston käsityksen mukaan voi- tutkinnonuudistus on toteutettu jo syksystä 1980
35518: daan yliopistoa kehittää tasapuolisesti vasta sit- alkaen julkisen hallinnon opetusjaostossa ja yh-
35519: ten, kun opetusjaostoissa annettava opetus sekä teiskunnallisessa opetusjaostossa ja tuli uudistet-
35520: täydennyskoulutuskeskuksessa tapahtuva täyden- tuna voimaan syksystä 1981 alkaen myös sosiaali-
35521: nyskoulutus otetaan korkeakoulujen kehittämis- turvan opetusjaostossa.
35522: lainsäädännön piiriin. Täydennyskoulutuskeskus, joka on uranuurtaja
35523: Sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o 3 hallituk- yliopistojen täydennyskoulutuksen antajana ja
35524: sen esityksen johdosta laiksi korkeakoulujen ke- avoimen korkeakoulun periaatteiden noudattaja-
35525: hittämisestä vuosina 1967-81 annetun lain na, on perustamisestaan v. 1970 saakka tehnyt
35526: muuttamisesta (HE n:o 27/1978 vp.) on todettu merkittävää sivistystyötä. Tampereen yliopiston
35527: mm.: "mutta muun muassa Tampereen yliopis- täydennyskoulutuskeskus on saanut rinnalleen
35528: ton opetusjaostot samoin kuin korkeakouluissa samanlaista toimintaa useihin muihin yliopistoi-
35529: tapahtuva täydennyskoulutus jäisivät edelleen hin, kuten esimerkiksi Helsingin ja Turun yli-
35530: lain soveltamisalan ulkopuolelle'', ja edelleen opistoihin. Olisi erittäin tärkeää, että myös tämä
35531: todetaan: "Valiokunta pitää myös tarpeellisena tärkeä lohko voitaisiin sisällyttää korkeakoulujen
35532: 1983 vp. -TA n:o 822 921
35533:
35534: kehittämislainsäädäntöön, varsinkin kun tällä (n:o 36111981 vp.) ja kansanedustaja Matti Mai-
35535: toiminnalla on lähivuosina edessä mittavat tehtä- jalan ym. raha-asia-aloitteessa (n:o 805/1981 vp.)
35536: vät ja tärkeä rooli nykyisessä, yhä enemmän on myös esitetty Tampereen yliopiston opetus-
35537: koulutusyhteiskunnaksi muuttuvassa suomalai- jaostojen ja täydennyskoulutuskeskuksen saatta-
35538: sessa yhteiskunnassa. mista korkeakoulujen kehittämislainsäädännön
35539: Osa allekirjoittaneista kansanedustajista esitti piiriin ja määrärahan varaamista kyseessä olevaan
35540: jo toivomusaloitteessaan n:o 499 vuoden 1980 tarkoitukseen.
35541: valtiopäivillä opetusjaostojen ja täydennyskoulu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
35542: tuksen sisällyttämistä korkeakoulujen kehittämis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35543: lainsäädäntöön.
35544: Kansanedustaja J. Laineen ym. kirjallisessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35545: kysymyksessä n:o 428 vuoden 1980 valtiopäivillä korkeakoulujen kehittiimislain muutta-
35546: on kiinnitetty huomiota opetusjaostojen aseman miseksi siten, että myös Tampereen yli-
35547: parantamiseen. opiston opetusjaostot ja tå'ydennyskoulu-
35548: Kansanedustaja Tellervo Koiviston ja 31 muun tuskeskus kuuluisivat korkeakoulujen ke-
35549: kansanedustajan esittämässä toivomusaloitteessa hittämislainsiiiidiinnön piiriin.
35550:
35551: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
35552:
35553: Sirkka-Liisa Anttila Sampsa Aaltio Matti Maijala
35554:
35555:
35556:
35557:
35558: 116 088300420M
35559: 922 1983 vp.
35560:
35561: Toivomusaloite n:o 823
35562:
35563:
35564:
35565:
35566: Anttila ym.: Elinkeinon harjoittamiseen tarvittavan omaisuuden
35567: huomioimatta jättämisestä opintotukea myönnettäessä
35568:
35569:
35570: Eduskunnalle
35571:
35572: Opiskelijan hakiessa asumislisää tai opinto- Vuodelta 1981 toimitetussa verotuksessa vanhem-
35573: rahaa huomioidaan hakijan vanhempien tulot ja pien omaisuusraja oli 187 000 mk ja verotettavan
35574: varallisuus, mikäli hakija on naimaton tai avolii- tulon raja 69 000 mk.
35575: tossa, jolloin puolisoilla ei ole kuitenkaan yhteis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
35576: tä lasta. Vanhempien tulot ja varallisuus eivät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35577: opintorahan osalta koske 20 vuotta täyttäneitä ja
35578: asumislisän osalta 24 vuotta täyttäneitä, kodin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35579: ulkopuolella asuvia opiskelijoita. menpiteisiin, jotta elinkeinon harjoitta-
35580: Vanhempien varallisuuden huomioiminen miseen tarvittava omaisuus ei tule huo-
35581: kohtelee erityisen ankarasti elinkeinonharjoitta- mioiduksi opintotukea myönnettäessä.
35582: jan ja erityisesti maatalouden harjoittajan lapsia.
35583: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
35584:
35585: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen
35586: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Hannu Kemppainen
35587: Lea Sutinen Matti Maijala
35588: Hannu Tenhiälä
35589: 1983 vp. 923
35590:
35591: Toivomusaloite n:o 824
35592:
35593:
35594:
35595:
35596: Astala ym.: Määrärahasta rauhantutkimuksen ja kansainvälisten
35597: suhteiden professorin viran perustamiseksi Turun yliopistoon
35598:
35599:
35600: Eduskunnalle
35601:
35602: Turun yliopistossa ei tällä hetkellä ole ainutta- myös valtakunnallisesti siinä mielessä, että mis-
35603: kaan virkaa, joka keskittyisi kansainvälisten suh- sään yliopistossa ei ole rauhantutkimukseen eri-
35604: teiden alan opetukseen ja sen tutkimuksen kehit- tyisesti keskittynyttä virkaa. Kun siihen yhdistet-
35605: tämiseen. Sen sijaan sekä Helsingin että Tampe- täisiin kansainvälinen yhteistyö ja erityisesti kan-
35606: reen yliopistoissa on kummassakin kansainvälisen sainvälisten suhteiden rauhanomaisten muotojen
35607: politiikan professorin virat ja lisäksi Tampereella tutkimus ja kansainväliseen kanssakäymiseen
35608: kansainvälisen politiikan apulaisprofessorin virka. liittyvä opetus, palvelisi tällainen virka myös
35609: Tässä suhteessa siis Turun yliopisto on kahdesta Suomen ulkopolitiikkaa ja liittyisi läheisesti
35610: muusta suuresta yliopistosta jäljessä. Suomen omaksumaan rooliin kansainvälisissä
35611: On kuitenkin sekä yhteiskuntapoliittisesti että suhteissa.
35612: tiedepoliittisesti perusteltua katsoa kansainvälis- Turun yliopistossa on myös kymmenen vuoden
35613: ten kysymysten kuuluvan korkeampaan opetuk- perinne kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa,
35614: seen sellaisessakin koulutusyksikössä kuin Turun joka painottuu rauhan ja kansainvälisen yhteis-
35615: yliopisto on. Yhteiskuntatieteellisessä koulutuk- työn tutkimukseen. Tämä on ala, jolla ei korkea-
35616: sessa tulisi nykyaikana kansainvälisyyteen koulut- kouluopetusta Suomessa anneta järjestelmällises-
35617: tamisella ja kansainvälisten suhteiden jonkinlai- ti. Kansainvälisen kanssakäymisen muotojen ja
35618: sella tuntemuksella olla sijansa. Samoin on pe- painoalueiden tutkimus ja opetus liittyisivät kes-
35619: rusteltua se, että yhteiskuntatieteellisessä koulu- keisesti kansainvälisten suhteiden kehittymiseen
35620: tusyksikössä myös annetaan erityisopetusta ja tie- ja kattavat alati merkitykseltään kasvavan alueen
35621: teellistä jatkokoulutusta kansainvälisten kysymys- sisältäen esimerkiksi alueellisen yhteistyön, eri
35622: ten alalta. yhteiskunnallisten järjestelmien välisen yhteis-
35623: Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiede- työn muodot, kansainvälisen kehityspolitiikan,
35624: kunta on useana vuonna esittänyt kansainvälisen kansainvälisten järjestöjen ja niiden merkityksen
35625: politiikan professorin viran perustamista valtio- kasvun sekä yleensä kansainvälisen järjestelmän
35626: opin laitokseen. Tämä virka on sijoitettu myös rauhanomaisten muotojen kehittämisen.
35627: Turun yliopiston virkabudjetissa sangen korkeal- Parhaiten tätä voitaisiin edistää perustamalla
35628: le, mutta valtion tulo- ja menoarvioon sitä ei ole Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiede-
35629: sisällytetty. Voidaan siis perustellusti sanoa, että kuntaan rauhantutkimuksen ja kansainvälisten
35630: Turun yliopisto näkee tämän alan kehittämisen suhteiden professorin virka erityisalana kansain-
35631: tärkeänä. Sitä korostaa myös, että yliopiston välinen yhteistyö. Tämän varaan voitaisiin raken-
35632: tutkimuspoliittisessa ohjelmassa kansainväliset taa opetusta ja kehittää tutkimusta ja perustaa
35633: suhteet on esitetty eräänä yliopiston kehittämisen mahdollisesti myöhemmin myös jatko- ja täyden-
35634: painoaloista. nyskoulutusta kansainvälisen yhteistyön alalla an-
35635: Jos ajatellaan Turun yliopistossa tehtyä kan- tava yksikkö. On nimittäin selvää, että kun
35636: sainvälisten suhteiden alan tutkimusta, niin alan meidänkin yhteiskuntamme tulevaisuudessa yhä
35637: vastainen kehittäminen voisi perustua erityisesti enemmän joutuu kansainvälistymään ja kun eri-
35638: rauhan ja kansainvälisen yhteistyön tutkimuk- tyisesti talouskehityksemme yhä enemmän ehdol-
35639: seen. Nämä molemmat alat ovat nimittäin lei- listuu maailmantalouden kehityslinjoista, niin
35640: manneet Turussa tehtyä tutkimusta. ammatillisia valmiuksia kansainväliseen toimin-
35641: Keskittyminen nimenomaan rauhan ja kan- taan ja kansainväliseen yhteistyöhön tarvitaan
35642: sainvälisen yhteistyön ongelmiin on perusteltua lisää.
35643: 924 1983 vp. - TA n:o 824
35644:
35645: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- ten suhteiden professorin peruspalkkaisen
35646: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, viran (B 5), en'tyisalana kansainvälinen
35647: yhteistyö, perustamiseksi Turun yliopis-
35648: että hallitus ottaisi valtion vuoden ton yhteiskuntatieteelliseen tiedekun-
35649: 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä- taan.
35650: rahan rauhantutkimuksen ja kansainvälis-
35651: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
35652:
35653: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
35654: 1983 vp. 925
35655:
35656: Toivomusaloite n:o 825
35657:
35658:
35659:
35660:
35661: Astala ym.: Elämänkatsomustiedon ylitarkastajan viran perustami-
35662: sesta kouluhallitukseen
35663:
35664:
35665: Eduskunnalle
35666:
35667: Uskonnonvapauden periaatteiden myönteinen maan tarvitaan oppiaineen asiantuntija kouluhal-
35668: toteutuminen vaatii katsomuksellisen opetuksen litukseen. Näin ollen on perusteltua koulun
35669: monipuolista kehittämistä, minkä eduskunta on katsomuksellisen opetuksen tasapuolisen toteut-
35670: uudessa koululainsäädännössä pyrkinyt mahdol- tamisen kannalta perustaa kouluhallituksen ope-
35671: listamaan. Uusien lakien mukaisesti peruskoulus- tusosaston tarkastustoimistoon ylitarkastajan vir-
35672: sa ja lukiossa tullaan koulun uskonnon opetuk- ka tehtäväalueena elämänkatsomustiedon opetus.
35673: sesta vapautetuille uskontokuntiin kuulumatto- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
35674: mille oppilaille opettamaan elämänkatsomustieto oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35675: -nimistä oppiainetta. muksen,
35676: Jotta peruskoulun ja lukion elämänkatsomus-
35677: tiedon opetus pystytään kehittämään oppiaineen että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
35678: opetukseen kohdistettuja toiveita vastaavaksi, tar- elämänkatsomustiedon ylitarkastajan vi-
35679: vitaan oppiaineen kehittämiseen lisää voimavaro- ran perustamiseksi kouluhallitukseen ja
35680: ja. Näin jokaisen katsomuksellisen oppiaineen varaisi tätä tarkoitusta varten vuoden
35681: opettamiseen liittyvät ongelmat voisivat saada 1984 tulo- ja menoarvioon tarvittavan
35682: tässä oppiaineessa ratkaisun oppiaineen ripeässä määrärahan.
35683: kehittämisessä. Tätä kehittämistyötä koordinoi-
35684: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
35685: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
35686: 926 1983 vp.
35687:
35688: Toivomusaloite n:o 826
35689:
35690:
35691:
35692:
35693: Astala ym.: Elärnänkatsomustiedon opettamisen aloittamisesta
35694: opettajankoulutuksessa
35695:
35696:
35697: Eduskunnalle
35698:
35699: Uskonnon ja elämänkatsomuksen vapaus on lähtökohdista hänen omakohtaisen elämänkatso-
35700: osa suomalaista perusoikeusjätjestelmää. Näiden muksen muodostumiselle aineksia ja virikkeitä
35701: oikeuksien toteutumista kouluissa on turvattu antavaa. Jotta opetus toteutuisi edellä mainittu-
35702: mahdollisuudella saada vapautus koulun tunnus- jen periaatteiden mukaisena, on oppiaineen
35703: tuksellisesta uskonnon opetuksesta. Positiivisen opettajan oltava perehtynyt oppiaineen opetta-
35704: uskonnonvapauden toteutumiseen kuuluu lisäksi misen erityiskysymyksiin. Tämän johdosta on
35705: uskonnon opetuksesta vapautettujen oppilaiden tarpeen järjestää oppiaineen opettajien peruskou-
35706: oikeus omaan katsomukselliseen opetukseen. lutusta. Samalla tulee määritellä elämänkatso-
35707: Eduskunnan hyväksymän syksyllä 1984 voi- mustiedon opettajankelpoisuusepdot.
35708: maanastuvan uuden koululainsäädännön mu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
35709: kaan tullaan uskontokuntiin kuulumattomille oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35710: koulun uskonnon opetuksesta vapautetuille oppi- sen,
35711: laille opettamaan peruskoulussa ja lukiossa elä-
35712: mänkatsomustieto-nimistä oppiainetta. Tällä että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
35713: opetuksella pyritään oppilaalle antamaan elä- elämänkatsomustiedon opettajankelpoi-
35714: mänkatsomuksen muodostamiselle tarpeelliset suusehtojen mään'ttelemiseksi sekä oppi-
35715: tiedot ja valmiudet. aineen opettajankoulutuksen aloittami-
35716: Elämänkatsomustiedon opetus tulee olla katso- seksi.
35717: muksellisesti sitoutumatonta oppilaan omista
35718: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198 3
35719:
35720: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
35721: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
35722: 1983 vp. 927
35723:
35724: Toivomusaloite n:o 827
35725:
35726:
35727:
35728:
35729: Astala ym.: Peruskoulun ja lukion päivänavauskäytännön järjestä-
35730: misestä
35731:
35732:
35733: Eduskunnalle
35734:
35735: Uudessa koululainsäädännössä asetettiin perus- Kaikille oppilaille ja opettajille yhteiset päi-
35736: koulun tehtäväksi mm. kasvattaa oppilaista yh- vänavaukset tulisivat olemaan tunnustuksettornia
35737: teistyökykyisiä yhteiskunnan jäseniä, missä tehtä- siten, että huomioidaan mitä eduskunnan perus-
35738: vässä koulun tulee pyrkiä läheiseen yhteisymmär- tuslakivaliokunta lausunnossaan n:o 12 (1982
35739: rykseen ja yhteistyöhön kotien kanssa. Tavalla, vp.) totesi HM 8 ja 9 §:n turvaamasta oikeudesta
35740: jolla jokapäiväinen koulutyö on järjestetty, on olla osallistumatta vasten tahtoaan uskonnonhar-
35741: merkittävä vaikutus oppilaan eettiseen ja sosiaali- joitukseen.
35742: seen kasvamiseen. Päivänavaukset ovat eräs tä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
35743: män kasvatuksen muoto. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35744: Jotta päivänavaukset voisivat toimia koulun sen,
35745: työyhteisön yhteisyyttä korostavina, tulisi niiden
35746: olla kaikille oppilaille yhteisiä. Päivänavausten että hallitus ryhtyisi toimenpttewzn
35747: tulisi liittyä suvaitsevalla ja myönteisellä tavalla peruskoulun ja lukion päivänavauskäy-
35748: koulun kaikkeen katsomukselliseen kasvatukseen. tännön järjestämiseksi sellaiseksi, että se
35749: Tällöin oppilaiden erotteleminen heidän uskon- mahdollistaisi kaikille yhteiset päivän-
35750: nollisen katsomuksensa mukaisesti ei olisi suota- avaukset.
35751: vaa.
35752: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
35753:
35754: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
35755: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
35756: 928 1983 vp.
35757:
35758: Toivomusaloite n:o 828
35759:
35760:
35761:
35762:
35763: Astala ym.: Venäjän kielen aseman parantamisesta peruskoulussa ja
35764: lukiossa
35765:
35766:
35767: Eduskunnalle
35768:
35769: Kielitaidon tarve Suomessa on suurempi kuin muus jatko-opinnoissa ja toisaalta mahdollisen
35770: useimmissa muissa maissa. Siitä syystä tulee Suo- paikkakunnanvaihdoksen aiheuttamat hankaluu-
35771: men erikoisasema ottaa huomioon, kun verrataan det. Jatko-opiskelumahdollisuudet olisi juuri sen
35772: kielenopetuksen monipuolisuutta Suomessa ja vuoksi pyrittävä järjestämään aina kun se on
35773: muissa maissa. käytännössä mahdollista ja tarkoituksenmukaista.
35774: Neuvostoliitto on merkittävällä sijalla ulko- Tätä järjestelmää täydentämään voitaisiin luoda
35775: maankaupassamme. Yhteistyö kulttuurin, tie- käytänne, joka on jo toteutettu mm. suomalais-
35776: teen ja tekniikan alalla samoin kuin matkailu venäläisessä koulussa: muun kuin englannin ja
35777: lisääntyvät vuosi vuodelta. Todellinen yhteistyö toisen kotimaisen kielen peruskoulun ala-asteella
35778: eri aloilla ei kuitenkaan ole mahdollista ilman valinneille järjestetään vapaaehtoista englannin
35779: yhteistä kieltä: maassamme tarvitaan asiantunti- kielen opiskelua. Tämä ratkaisee myös niiden
35780: joita, jotka osaavat venäjää niin hyvin, että he oppilaiden kielen opiskeluongelman, jotka
35781: omalla alallaan pystyvät toimimaan käytännön muuttavat sellaiselle paikkakunnalle, jolla ei ole
35782: yhteistyötilanteissa. ao. kielen opetusta: oppilaat siirtyvät - ja käy-
35783: Kielitaidon tarvetta selvittänyt kieliohjelma- täntö on osoittanut että he pystyvät siirtymään -
35784: komitea on mietinnössään todennut, että nykyis- englannin opiskelutyhmään. Tämä järjestelmä
35785: tä kielenopetusohjelmaa on laajennettava siten, lisää myös ranskan, saksan ja venäjän valinneiden
35786: että englannin- ja ruotsintaitoisten lisäksi maas- oppilaiden turvallisuuden tunnetta ja siten näi-
35787: samme olisi riittävästi muita maailmankieliä, den kielten opiskeluhalukkuutta.
35788: venäjää, saksaa, ranskaa ja espanjaa puhuvia Venäjän kielen voi valita myös yläasteella alka-
35789: henkilöitä. Nykyisin peruskoulun ala-asteella ope- vana valinnaiskielenä. Tämän kielen valintaa tu-
35790: tetaan miltei pelkästään englantia vieraana kiele- lee säätelemään tuntikehysjärjestelmä. Koulut
35791: nä toisen kotimaisen ohella. Muita mainittuja voivat itse päättää opiskelutyhmien koosta. Myös
35792: kieliä opetetaan vain harvoissa poikkeustapauk- yläasteen kielivalinnat ovat yleensä olleet yksi-
35793: sissa. puolisia: noin 85 % oppilaista on valinnut saksan
35794: Uudessa peruskoululaissa mainitaan, että yh- kielen. Tulisi huolehtia siitä, että ranskan ja
35795: teisenä aineena opetettavat kielet ovat englannin, venäjän valintamahdollisuus turvataan tarkoituk-
35796: ranskan, saksan ja venäjän kieli. Asetuksella senmukaisen koulujen välisen työnjaon ja riittä-
35797: säädetään perusteista, joiden mukaan kunnan vien resurssien avulla. Tulisi pikaisesti tyhtyä
35798: opetussuunnitelmaan tulee kuulua yhteisenä ai- laatimaan valtakunnallista ja lääneittäistä kielioh-
35799: neena yksi tai useampi mainituista vieraista kie- jelmaa, jolla turvattaisiin kielten opiskelun moni-
35800: listä ja toinen kotimainen kieli siten, että ne ovat puolisuus peruskoulussa sekä ala- että yläasteella.
35801: oppilaalle peruskoulun ala-asteella opetettavaa Venäjää opiskellaan nykyisin ensisijaisesti luki-
35802: kieltä valittaessa keskenään vaihtoehtoisia. oissa toisena tai kolmantena vieraana kielenä.
35803: Yleisen jatko-opintokelpoisuuden turvaami- Kuitenkinsaksaan ja ranskaan verrattuna venäjän
35804: seksi on tärkeätä, että samalla kun peruskoulun kieltä opiskellaan vähän. Kieliohjelmakomitea
35805: vieraiden kielten valintoja monipuolistetaan, py- arvioi, että saksan ja venäjän tarve maassamme
35806: ritään turvaamaan kaikkien vieraiden kielten on suunnilleen yhtä suuri. Matematiikan laajan
35807: jatko-opintomahdollisuus niin lukiossa kuin kurssin valinneet voivat jättää opetusohjelmas-
35808: muussakin keskiasteen koulutuksessa. taan pois toisen vieraan kielen. Kuitenkin juuri
35809: Muiden kuin englannin ja toisen kotimaisen teknisillä aloilla on suurin puute venäjän kielen
35810: kielen valinnan esteenä on nähty toisaalta epävar- taitoisista asiantuntijoista. Lukion kielivalionoista
35811: 1983 vp. TA n:o 828 929
35812:
35813: kertovat tilastotiedot osoittavat, että saksan kie- miuksien omaksumista. Sama sääntö pätisi mui-
35814: lenkin opiskelijamäärät ovat vähentyneet tuntu- hinkin vieraisiin kieliin toista kotimaista lukuun
35815: vasti, venäjän ja ranskan vielä enemmän. Kieli- ottamatta, joka on pakollinen kaikille: esim.
35816: ohjelma yksipuolisruu siis lukiossa. Olisi tutkitta- peruskoulussa venäjän opiskeluun keskittynyt op-
35817: va erästä ratkaisua, joka on käytössä eräissä val- pilas voisi niin halutessaan keskittyä lukiossa
35818: tioissa: siirryttäisiin opiskelemaan kieliä myös englantiin. Tällä ratkaisulla on se etu puolellaan,
35819: peräkkäin eikä vain rinnakkain. Peruskoulusta että se lisäisi kielitaitoamme lisäämättä silti kou-
35820: lukioon siirtyvä oppilas voisi vaihtaa siihen asti lun rasittavuutta. Käytännössä esitetty ratkaisu
35821: opiskelemansa pitkän kielen yläasteella alkanee- vaatii vähäisen muutoksen lukusuunnitelmaan ja
35822: seen tai lukiossa alkavaan - niin halutessaan. ylioppilastutkintoaserukseen.
35823: Esimerkiksi pitkänä kielenä englantia peruskou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35824: lussa opiskelleet oppilaat voisivat jatkaa englan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35825: nin opiskelua lukiossa. Mutta osa oppilaista vaih- sen,
35826: taisi englannin valinnaiskieleen. Tällainen ratkai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
35827: su sopisi hyvin meidän maallemme, jossa tarvi- näjän kielen aseman ja opiskelumahdolli-
35828: taan todella monipuolista kielitaitoa, mutta tä- suuksien parantamiseksi peruskoulussa ja
35829: män hankkiminen ei ~oi syrjäyttää muiden val- lukiossa.
35830: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
35831:
35832: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
35833:
35834:
35835:
35836:
35837: 117 088300420M
35838: 930 1983 vp.
35839:
35840: Toivomusaloite n:o 829
35841:
35842:
35843:
35844:
35845: Astala ym.: Ammatillisen koulutuspaikkatarpeen selvittämisestä
35846: Turun seudun itäisissä kunnissa
35847:
35848:
35849: Eduskunnalle
35850:
35851: Laissa ammatillisen koulutuksen määrällisestä sessi- ja laboratoriotekniikan sekä koti- ja laitosta-
35852: kehittämisestä vaaditaan, että ammatillisiin oppi- louden peruslinjoilla.
35853: laitoksiin on varattava aloituspaikkoja niin pal- Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuksen
35854: jon, että jokaisella peruskoulun tai lukion päättä- aloituspaikat ovat jakaantuneet sikäli epätasaises-
35855: väliä on mahdollisuus päästä ammatilliseen kou- ti, että Turun seudun itäisiltä kunnilta puuttuu
35856: lutukseen. Lisäksi aloiruspaikat on jaettava eri yleinen ammattikoulu. Näissä kunnissa väestön-
35857: koulutusaloille ja -asteille yhteiskunnan ja työelä- kasvu on voimakasta ja koulutuspaikkojen tarve
35858: män koulutustarpeiden mukaisesti. on suuri myös pitkällä tähtäyksellä. Nykyisellään
35859: Ammatillisen koulutuksen tarvetta Varsinais- suuri osa oppilaista hakeutuu lukioon, koska
35860: Suomessa vv. 1979-88 selvittävässä tutkimuk- seudulla ei ole riittävästi ammatillisen koulutuk-
35861: sessa todettiin aloituspaikkavajausta esiintyvän sen aloituspaikkoja. Tämä ei liene kenenkään
35862: kaikkina tarkasteluajanjakson vuosina. Vajauksen kannalta tarkoituksenmukaista.
35863: vaihteluväli on 600-1 400 aloituspaikkaa. Ikä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35864: luokkien pienenemisen myötä aloituspaikkava- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35865: jaus vähenee siten, että se on pienimmillään muksen,
35866: vuonna 1988. Suurinta aloituspaikkavajausta
35867: Varsinais-Suomessa on maatilatalouden peruslin- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
35868: jalla. Tämä puute korjaantunee uuden maatalous- piteisiin ammatzllisen koulutuspaikkatar-
35869: oppilaitoksen perustamisella Salon seudulle. peen selvittiimiseksi Turun seudun itäisis-
35870: Huomattavaa aloituspaikkavajausta on myös sä kunnissa ja sen pohjalta yleisen am-
35871: auto- ja kuljetustekniikan, puutekniikan, pro- matttkoulun perustamiseksi alueelle.
35872:
35873: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
35874:
35875:
35876: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
35877: 1983 vp. 931
35878:
35879: Toivomusaloite n:o 830
35880:
35881:
35882:
35883:
35884: Astala ym.: Opintorahan perusosan korottamisesta
35885:
35886:
35887: Eduskunnalle
35888:
35889: Opintotuki ei ole viime vuosina seurannut Opintotuen tulisi kattaa opiskelijan vähim-
35890: opiskelukustannusten kehittymistä. Lähes puolet mäistoimeentulo.
35891: opiskeluaikaisista kustannuksista katetaan laina- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
35892: varoin. Opintotuen reaalinen arvo on pienenty- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35893: nyt lukuvuodesta 1978-79 yhdeksän prosenttia.
35894: Opiskelijoiden heikko taloudellinen tilanne että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35895: pakottaa opiskelijat lukukausien aikana työssä- menpiteisti"n opintotuen rcaaliarvon kehi-
35896: käyntiin, mikä taas johtaa valmistumisaikojen tyksen turvaamiseksi ja opintotuen laina-
35897: pidentymiseen. Samaan aikaan kymmenettu- painotteisuuden vähentämiseksi korotta-
35898: hannet nuoret ovat työttöminä. malla opintorahan perusosaa.
35899: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
35900:
35901: Heli Astala Kalevi Kivistö Vappu Säilynoja
35902: Lauha Männistö Katri-Helena Eskelinen Ulla-Leena Alppi
35903: Niilo Koskenniemi Terho Pursiainen Anna-Liisa Jokinen
35904: Pirkko Turpeinen Pentti Lahti-Nuuttila
35905: 932 1983 vp.
35906:
35907: Toivomusaloite n:o 831
35908:
35909:
35910:
35911:
35912: Astala ym.: Rakennussuojelulain uudistamisesta
35913:
35914:
35915: Eduskunnalle
35916:
35917: Viime aikojen tapahtumat ovat tehneet selväk- Edellä oleva aloite on käsitelty eduskunnan
35918: si sen, että kansalliseen kulttuuriperintöömme ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
35919: kuuluvia arvokkaita rakennuksia tuhotaan ilman, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
35920: että asialle näkyy voitavan tehdä mitään. Viime oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35921: vuoden kesäkuusta alkaen eduskunnassa oli esitys sen,
35922: rakennussuojelulain uudistamisesta, jolla olisi
35923: saatu ratkaiseva parannus rakennussuojelutilan-
35924: teeseen. Ehdotus raukesi, koska laki- ja talous- että hallitus valmistelisi mahdollisim-
35925: valiokunta ei ehtinyt käsitellä sitä eduskunnan man pikaisesti esityksen rakennussuojelu-
35926: työkauden kuluessa. Uusi lakiesitys tulisi tuoda lain uudistamisesta.
35927: eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pi-
35928: kaisesti.
35929:
35930: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
35931:
35932: Heli Astala Reino Paasilinna Pertti Salolainen
35933: Marja-Liisa Salminen Elisabeth Rehn Esko Helle
35934: Kaj Bärlund Mauri Pekkarinen Kalle Könkkölä
35935: Urho Pohto Ville Komsi Liisa Kulhia
35936: Liisa Jaakonsaari
35937: 1983 vp. 933
35938:
35939: Toivomusaloite n:o 832
35940:
35941:
35942:
35943:
35944: Astala ym.: Kuntien tukemisesta nuorisotilojen rakentamiseksi
35945:
35946:
35947: Eduskunnalle
35948:
35949: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain rusparantamista varten myönnettav1en valtion-
35950: varattu vaihtelevan suuruinen määräraha valtion- avustusten ja lainojen hakemisesta, myöntämi-
35951: avuiksi ja !ainoiksi nuorisotilojen rakentami- sestä ja tilityksestä) perusteella kunnat voivat
35952: seen. Opetusministeriön päätöksen 8222171177 hakea sekä valtionapua että lainaa nuorisotilojen
35953: (Opetusministeriön päätös nuorisotilojen hankki- perustamiseen 30 % perustamiskustannuksista.
35954: mista, niiden rakentamista, laajentamista ja pe-
35955:
35956: V. 1980 avustuksiin myönnettiin 1 mmk Ja lainoihin 0 mk
35957: V. 1981 3 , 3 mmk
35958: V. 1982 4,5 , 0 mk
35959:
35960: Määrärahat ovat olleet riittämattomat, mitä
35961: kuvastaa se, että esimerkiksi yksistään Turun ja
35962: Porin läänistä kunnat
35963:
35964: hakivat v. 1980 avustuksiin 1 502 000 mk ja lainoihin 1 085 000 mk
35965: ja saivat 485 000 mk 0 mk
35966: hakivat v. 1981 6 139 847 mk 4 637 698 mk
35967: ja saivat 100 000 mk 100 000 mk
35968: hakivat v. 1982 4 492 410 mk 4 387 910 mk
35969: ja saivat 605 000 mk 0 mk
35970:
35971: Viime vuodet ovat olleet nuorisotilojen raken- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
35972: tamisen ja hankkimisen aikaa. Lähivuosina tul- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi·
35973: laan tyydyttämään perustarve. Tämä rakennus- vomuksen,
35974: kanta palvelee vuosikymmeniä. Olennaista olisi,
35975: että valtion avustusten ja lainojen turvin kuntien että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn,
35976: ei tarvitsisi tyytyä tilapäisratkaisuihin, vaan ne jotta kuntien tarpeet nuorisotilojen ra-
35977: voisivat rakentaessaan ottaa huomioon tulevat kentamiseen voidaan tyydyttää.
35978: tarpeet.
35979: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
35980:
35981: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
35982: Osmo Vepsäläinen Ensio Laine
35983:
35984:
35985:
35986:
35987: '
35988: 934 1983 vp.
35989:
35990: Toivomusaloite n:o 833
35991:
35992:
35993:
35994:
35995: von Bell ym.: Koulupsykologien ja koulukuraattorien virkojen
35996: saattamisesta valtionosuuden piiriin
35997:
35998:
35999: Eduskunnalle
36000:
36001: Koulujen oppilashuollon henkilöstöstä kou- työtä ohjaavaa ammattihenkilöstöä. Esimerkiksi
36002: lupsykologit ja koulukuraattorit eivät ole valtion- vain yhden lääninhallituksen kouluosastossa on
36003: osuuden piirissä, mikä on vaikeuttanut oppilas- koulukuraattorin virka.
36004: huollon kehittämistä siten kuin mm. oppilas- Valtionosuuden puuttuminen koulupsykolo-
36005: huoltokomitea vuonna 1973 valmistuneessa mie- gien ja koulukuraattorien viroissa on johtanut
36006: tinnössään edellytti. Vaikka kouluissa opettajien myös senkaltaisiin vinoutumiin, että kunnat
36007: panos on ensisijainen myös oppilashuollossa, on ovat palkanneet psykologeja ja sosiaalityön-
36008: koulupsykologien ja koulukuraattorien tarve kiis- tekijöitä niille hallinnonaloille, joihin saadaan
36009: tämätön. Erityisesti peruskoulun yläasteella ja valtionapu ja yrittäneet jakaa heidän työpanos-
36010: lukiossa sekä ammattikouluissa aineopettajilla ei taan myös koulujen tarpeisiin. Esimerkiksi terveys-
36011: ole riittäviä mahdollisuuksia oppilaiden psyykkis- keskuksiin ja kasvatusneuvoloihin on palkattu
36012: ten ja sosiaalisten vaikeuksien selvittämiseen ja psykologeja, joiden tehtäväksi on annettu myös
36013: nuorten sekä heidän perheidensä tarvitseman koulujen palveleminen. Kokemukset kouluyhtei-
36014: tuen antamiseen. sössä ja sen ulkopuolella toimivista oppilashuol-
36015: Tutkimusten mukaan noin 20 prosenttia kou- lon työntekijöistä osoittavat, että oppilashuolto
36016: lulaisista on psyykkisen tutkimuksen ja/ tai hoi- voi onnistua ainoastaan siten, että työntekijä
36017: don tarpeessa. Koulujen työrauha sekä koululais- työskentelee kouluyhteisön sisällä. Erityisesti en-
36018: ten keskinäinen väkivaltaisuus ovat nousseet polt- nalta ehkäisevä työ ja sen osana opettajien ohjaus
36019: taviksi ongelmiksi, joiden käsittelyyn ja ennalta- oppilaiden ongelmien ja työrauhaa vaaranravien
36020: ehkäisyyn tarvitaan oppilashuollon voimakasta ja ilmiöiden kohtaamisessa on lähes mahdotonta
36021: asiantuntevaa panosta. Myös psyykkisistä ia so- koulun ulkopuolelta käsin. Myös yksittäisten op-
36022: siaalisista syistä johtuvat oppimisvaikeudet edel- pilaiden tarvitsemat tukitoimenpiteet jäävät hel-
36023: lyttävät kouluissa vakavaa paneutumista. Esimer- posti irrallisiksi ja kangistuvat ilman jatkuvaa
36024: kiksi lukioissa lukuvuonna 1978-79 keskeytti henkilökohtaista yhteydenpitoa opettajiin ja
36025: 5,4 prosenttia ensimmäiseltä luokalta ja peräti nuorten perheisiin. Koulun ulkopuoliset psykolo-
36026: 14,4 prosenttia toiselta luokalta opintonsa. Mo- gin tai sosiaalityöntekijäin palvelut saattavat
36027: lemmilla luokkatasoilla keskeyttäneiden luku- myös synnyttää epäluottamusta koulun opettaja-
36028: määrä oli suurempi kuin Iuokalle jääneiden luku- kunnassa.
36029: määrä. Suuri keskeytysten määrä on ongelmana Oppilashuollon kehittäminen lisäämällä kou-
36030: myös ammatillisissa oppilaitoksissa. lupsykologien ja koulukuraattorien virkoja koulu-
36031: Koulupsykologien ja -kuraattorien tarve on laitoksen piiriin on välttämätöntä. Tämä on
36032: kunnissa koettu niin suureksi, että ilman valtion- mahdollista saattamalla koulupsykologin ja
36033: asuuttakin toukokuussa 1979 oli maassamme -kuraattorin virat valtionosuuteen oikeuttaviksi.
36034: koulukuraattoreita 102 ja koulupsykologeja 42. Uudistuksen tulisi koskea peruskoulua, lukiota ja
36035: Näiden oppilashuollon asiantuntija-ammattiryh- keskiasteen ammatillisia oppilaitoksia. Näitä
36036: mien jakaantuminen maassa on kuitenkin erit- koulumuotoja koskevassa lainsäädännössä tulisi
36037: täin epätasaista siten, että molemmissa ryhmissä määritellä koulupsykologin ja koulukuraattorin
36038: puolet toimii Uudenmaan läänissä. Koulutoimen pätevyysvaatimukset sekä säätää näiden virkojen
36039: alue- ja keskushallinnossa on myös täysin riittä- kuulumisesta valtionosuutta saaviin virkoihin.
36040: mättömästi koulupsykologien ja -kuraattorien
36041:
36042:
36043: •
36044: 1983 vp. - TA n:o 833 935
36045:
36046: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- gien ja koulukuraatton'en virat valtion-
36047: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, osuuden piiriin peruskoulussa, lukiossa ja
36048: keskiasteen ammatillisissa oppzlaitoksissa.
36049: ettii hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36050: menpiteisiin saattaakseen koulupsykolo-
36051: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
36052: Aarno von Bell Maija Rajantie Paula Eenilä
36053: Mats Nyby Matti Puhakka Matti Louekoski
36054: Kari Rajamäki Kerttu Törnqvist Seppo Tikka
36055: Timo Roos Sinikka Hurskainen Reino Paasilinna
36056: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Risto Ahonen
36057: Liisa Jaakonsaari Mikko Rönnholm Jussi Ranta
36058: Jouko Tuovinen Reijo Lindroos
36059: 936 1983 vp.
36060:
36061: Toivomusaloite n:o 834
36062:
36063:
36064:
36065:
36066: Dromberg ym.: Määrärahasta peruskoulujen uudisrakentamiseen
36067:
36068:
36069: Ed uskonnalle
36070:
36071: Peruskoululain 6 §:n mukaan kunta on velvol-. ruskoolorakennusten rakentamistarvetta on vielä
36072: linen järjestämään peruskouluopetuksen kaikille asutuskeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseu-
36073: alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille lapsil- dun kuntien ja maan eri alueiden sisäisen muut-
36074: le. Kunnille asetetun velvoitteen toteuttamista toliikkeen johdosta. Tilanne ei ole parantunut
36075: estää uusilla asuntoalueilla ilmenevä koulutilojen vuonna 1983. Esimerkiksi Vantaan kaupunki on
36076: huomattava puute, mikä johtuu valtion myöntä- kipeästä tarpeesta huolimatta saanut valtionosuu-
36077: mien koulurakennusmäärärahojen niukkuudesta teen oikeuttavan peruskoulurakennuksen raken-
36078: sekä nykyisestä peruskoulurakentamisen lupame- tamisluvan viimeksi vuonna 1979.
36079: nettelystä. Myös vanhojen koulurakennusten Koulurakennusmäärärahojen riittämättömyys
36080: muutos- ja peruskorjaustöihin tarvitaan lisäänty- sekä rakentamislupien jakotapa ovat osaltaan joh-
36081: vässä määrin määrärahoja. taneet kasvavissa kunnissa oppilaiden työskente-
36082: Uusien peruskoulurakennusten rakentamiseen lemiseen puutteellisissa koulutiloissa, koulura-
36083: myönnettävä määräraha on pysynyt samalla vuo- kennushankkeiden jälkeenjääneisyyteen sekä nii-
36084: sitasolla, kuin se oli keskimäärin 1970-luvun den ruuhkautumiseen. Koulutilojen puutteesta
36085: loppupuoliskolla. Samana aikana rakennuskus- aiheutuu myös sosiaalisia ongelmia.
36086: tannukset ovat kuitenkin nousseet yli puolitoista-
36087: kertaisiksi. että hallitus ottaisi valtion tulo- ja
36088: Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla myönnettiin menoarvioesitykseen vuosittain peruskou-
36089: 1982 vain yksi peruskoulurakennuslupa siitäkin lujen uudisrakentamiseen riittävät määrä-
36090: huolimatta, että valtion 1982 tulo- ja menoar- rahat kohdistaen ne rakennustarpeen mu-
36091: vion yleisperusteluissa todettiin, että uusien pe- kaisesti erityisesti pääkaupunkiseudulle.
36092:
36093: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
36094:
36095: Kaarina Dromberg Ritva Laurila Lea Kärhä
36096: Elsi Hetemäki-Olander Pekka Löyttyniemi Aino Pohjanoksa
36097: Antri Kalliomäki
36098: 1983 vp. 937
36099:
36100: Toivomusaloite n:o 835
36101:
36102:
36103:
36104:
36105: Dromberg: Vantaalle perustettavan Kauppiaitten kauppaoppilai-
36106: toksen rakentamiseen tarkoitetun valtionosuuden saamisesta ajal-
36107: laan
36108:
36109:
36110: Eduskunnalle
36111:
36112: Uudenmaan läänissä on suomenkielisen am- Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen tarve
36113: matillisen kouluruksen aloiruspaikkamäärä kou- on vuonna 1983 n. 1 700 aloiruspaikkaa.
36114: luruksen kysyntään nähden riittämätön. Ammat- Yhteisvalintatilastojen mukaan pelkästään pe-
36115: cikouluruspaikkojen vajaus on erittäin suuri sekä ruskoulun päättäneistä on vuosittain 650 jäänyt
36116: peruskoulunsa päättävien että myös ylioppilaiden ilman jatkokouluruspaikkaa.
36117: kohdalla. Vantaan tavoitteena on taata kaikille perus-
36118: Nykyinen ammattikouluruspaikkojen puute on koulunsa päättäville mahdollisuus jatko-opiske-
36119: mahdollista saada korjattua vain rakentamalla luun. Tavoitteena on myös päästä tasavertaiseen
36120: riittävästi keskiasteen ammatillisia oppilaitoksia asemaan ammattikoulutuspaikkojen suhteen ym-
36121: läänin alueelle. Näin voidaan taata se, että läänin päristökuntien kanssa.
36122: nuoret saavat ammatillista peruskoulutusta ja Edellä mainittuun viitaten on perusteltua, että
36123: alueen elinkeinoelämä ja julkinen hallinto tarvit- vuonna 1986 valmistuvaksi määritelty Kauppiait-
36124: semaansa ammattityövoimaa. ten kauppaoppilaitos voi aloittaa toimintansa
36125: Nimenomaan Vantaan kohdalla koulutustarve alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
36126: ja -tarjonta ovat tavattoman etäällä toisistaan. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
36127: Vantaalla peruskoulun päättäviä suomenkieli- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36128: siä ja ruotsinkielisiä oppilaita on vuosittain noin
36129: 2 100, joista suunnilleen puolet eli 1 000 siirtyy effä h~fitus ryh~ui toimenpåeuun
36130: lukioon. Lukion päättää vuosittain noin 800 Vantaalle perustettavan Kauppiaitten
36131: oppilasta. Korkeakouluihin arvioidaan siinyvän kauppaoppilaitoksen rakentamiseen tar-
36132: n. 20 % ikäluokasta eli n. 400 lukion käynyttä. koitetun v~tionosuuden saamiseksi aj~
36133: laan.
36134: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
36135:
36136: Kaarina Dromberg
36137:
36138:
36139:
36140:
36141: 118 088300420M
36142: 938 1983 vp.
36143:
36144: Toivomusaloite n:o 836
36145:
36146:
36147:
36148:
36149: Dromberg ym.: Kotitaloustyöntekijöiden koulutuksen saattamisesta
36150: ammattikurssikeskusten ja keskiasteen oppilaitosten opetussuun-
36151: nitelmiin
36152:
36153:
36154: Eduskunnalle
36155:
36156: Sosiaali- ja terveysmtmsteno asetti 10.5.1978 lutusta, koska tämän työntekijäryhmän palkkaus-
36157: työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää koti- ta säätelee kuntien ja kuntainliittojen kuukausi-
36158: taloustyöntekijäin työsuhteesta annetun lain paikkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus.
36159: (951177) 12 §:ssä tarkoitetun vähimmäisehtopää- Toisen palkkaryhmän mainitsemien eri koulutus-
36160: töksen antamista koskevat edellytykset sekä arvi- ten oppijaksot kestävät viidestä kuukaudesta kah-
36161: oida päätöksen yhteiskunnalliset seurausvaiku- teen vuoteen. Palkkaryhmissä on myös huomioi-
36162: tukset. tu keskiasteen koulu-uudistuksen ehdotus koti-
36163: Työryhmä on jättänyt 29. maaliskuuta 1979 ja laitostalouden peruslinjan yleisjakson puitteis-
36164: sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosastolla sa annettavasta koulutuksesta. Toinen palkkaryh-
36165: laadituo selvityksen. Työryhmä ehdottaa, että mä on suunniteltu siten, että joko edellä tarkoi-
36166: valtioneuvoston päätös sisältäisi esimerkiksi seu- tettu koulutus tai vähintään kahden vuoden alan
36167: raavanlaisen järjestelmän, jossa olisi kolme palk- kokemus oikeuttaa palkkaryhmään sijoittumi-
36168: karyhmää: seen. Kolmanteen palkkaryhmään sijoittumisen
36169: 1. palkkaryhmään kuuluisi edellytyksenä on, että asianomaisella työntekijäl-
36170: työntekijä, jota ei voida sijoittaa 2-3 palkka- lä on sekä alan koulutus, so. toisessa palkkaryh-
36171: .ryhmiin. mässä lueteltu koulutus, että kahden vuoden
36172: - 2. palkkaryhmään kuuluisi kokemus alalla. Palkkaryhmän mainitsema koti-
36173: työntekijä, jolla on kotitalousalan koulutus tai . taloudenhoitajan ammattitutkinto puolestaan
36174: jolla on vähintään 2 vuoden kokemus alalla. edellyttää työntekijältä:
36175: . Kotitalousalan koulutuksella tarkoitetaan - yleisen ammattikoulun 2-vuotisen kotita-
36176: emäntäkoulussa, talouskoulussa ja kotitalouskou- loudenhoitajan opintolinjan oppimäärän suorit-
36177: lussa annettavaa koulutusta tai ammattikoulussa tamista ja sen lisäksi vähintään 1 vuoden hyväk-
36178: annettavaa kotitaloudenhoitajan koulutusta, syttävää työkokemusta alan työtehtävistä, tai
36179: koti- ja laitostalouden peruslinjan yleisjakson - emäntäkoulun tai sitä vastaavan alan oppi-
36180: puitteissa annettavaa koulutusta sekä kansanopis- määrän suorittamista ja sen lisäksi vähintään 2
36181: tossa suoritettavaa kahden lukukauden kotiapu- vuoden hyväksyttävää työkokemusta alan työteh-
36182: laiskurssia. tävissä, tai
36183: 3. palkkaryhmään kuuluisi - talous- tai kotitalouskoulun tai niitä vastaa-
36184: työntekijä, jolla on kotitalousalan koulutus ja van alan oppimäärän suorittamista ja sen lisäksi
36185: vähintään 2 vuoden kokemus alalla tai joka on vähintään 2 Yz vuoden hyväksyttävää työkoke-
36186: suorittanut kotitaloudenhoitajan ammattitutkin- musta alan työtehtävissä, tai
36187: non. - hyväksyttävää, vähintään 5 vuoden työko-
36188: kemusta alan työtehtävissä ja riittäviä alan perus-
36189: Palkkaryhmittely perustuu sekä työntekijän
36190: tieroja ammattitutkintoon osallistumista varren.
36191: ammattikokemukseen että koulutukseen. Ensim-
36192: mäinen palkkaryhmä käsittää kuitenkin sellaiset Työntekijälle, jolla ei ole toisessa palkkaryh-
36193: työntekijät, joilla ei ole alan koulutusta ja joiden mässä tarkoitettua koulutusta, on näin ollen em.
36194: työkokemus on lyhyempi kuin kaksi vuotta. Toi- ammattitutkinnon kautta luotu mahdollisuus si-
36195: seen palkkaryhmään on sijoitettu alan koulutusta joittua kolmanteen palkkaryhmään. Ammattikas-
36196: saaneet työntekijät. Työryhmä ei ole palkkaryh- vatushallituksen puitteissa toimiva koti- ja ravin-
36197: mittelyssä ottanut huomioon kodinhoitajan kou- tolatalousammattien keskustoimikunta vastaa
36198: 1983 vp. - TA n:o 836 939
36199:
36200: ammattitutkintoa koskevista tutkintovaatimuksis- esitysten toteuttamiseksi niin, että kotita-
36201: ta, tutkinnon järjestämisestä jne. loustyöntekijöiden koulutus otetaan mu-
36202: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun- kaan niin ammattikurssikeskusten kuin
36203: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, keskiasteen oppilaitosten opetussuunni-
36204: telmiin.
36205: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36206: valtioneuvoston asettaman työryhmän
36207: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
36208:
36209: Kaarina Dromberg Tapio Holvitie Ritva Laurila
36210: Saara Mikkola Erkki Moisander Pekka Löyttyniemi
36211: Riitta Uosukainen Anna-Kaarina Louvo Aino Pohjanoksa
36212: Elsi Hetemäki-Olander Eva-Riitta Siitonen Pirjo Rusanen
36213: Helena Pesola Liisa Hilpelä Juho Koivisto
36214: Tauno Valo Lauri Impiö Sampsa Aaltio
36215: Riitta Jouppila Lea Kärhä Eeva Turunen
36216: Pirkko Ikonen
36217: 940 1983 vp.
36218:
36219: Toivomusaloite n:o 837
36220:
36221:
36222:
36223:
36224: Dromberg ym.: Lisämäärärahoista musiikkioppilaitoksien opettajien
36225: palkkaamiseen ja eräisiin perushankintoihin
36226:
36227:
36228: Eduskunnalle
36229:
36230: Meidän yhteiskuntamme on kiinnostunut las- lapsillemme ja nuorillemme. Koteihin hankitaan
36231: ten ja nuorten monipuolisesta harrastustoimin- soittimia. Koulun mahdollisuudet rajoittuvat
36232: nasta. Sekä julkinen valta että kodit ovat valmiit luokkaopetukseen, kun kerhoissakin pitää olla 10
36233: melkoisiin kustannuksiinkin uusien mahdolli- tai 8 säännöllistä kävijää. Tänä päivänä yleisesti
36234: suuksien järjestämiseksi. Näissä yhteyksissä jou- hyväksytään edellä mainittu selvä työnjako kou-
36235: dutaan usein toteamaan, etteivät lapset ja varsin- lun ryhmäopetuksen ja musiikkioppilaitosten
36236: kaan nuoret aina ota innokkasti vastaan tarjottuja yksilöopetuksen välillä, musiikkiopistoissa on tie-
36237: mahdollisuuksia. tenkin myös kuoroja ja orkestereita.
36238: Musiikin opiskelu koulujen erimuotoisen ryh- Vantaan ja muidenkin kuntien musiikkioppi-
36239: mäopetuksen lisäksi on hyvin suosittua. Musiik- laitosten oppilaspaikkojen lisääminen on kiinni
36240: kioppilaitokset eivät nykyisin pysty tyydyttämään määrärahoista. Valtion vuoden 1983 talousarvios-
36241: solistisen opetuksen kysyntää, vaan monet yksilö- sa on varattu vain viiden (5) uuden päätoimisen
36242: opetusta haluavat joutuvat hakeutumaan varsin musiikkioppilaitoksen viran perustaminen, tämä
36243: monenlaista ammatillista tasoa edustavaan yksi- siis koko Suomen tarpeita varten.
36244: tyishenkilöiden antamaan musiikin opetukseen. Musiikkioppilaitoslain (147/68 ja 1076/75)
36245: Monelle voi tällä tavalla aueta tie hyvään oppiin, sekä vastaavan asetuksen (486/77) voimaan tul-
36246: kylläkin yleensä kalliilla hinnalla. tua musiikkioppilaitosten lukumäärä on kasvanut
36247: UNESCO suosittelee, että 1 % väestöstä saisi nopeasti: 1950: 10, 1960: 20, 1970: 70, 1982: n.
36248: musiikissa solistista aineopetusta. Tämän mukaan 90, joista vain 38 oppilaitosta saa 20-60 %
36249: Vantaan kaupungissa pitäisi olla n. 1 300 musiik- valtionapua, käytännössä keskimäärin 37 % kai-
36250: kikoulun, musiikkiopiston, konservatorion ja ai- kista menoista. Säästöpäätösten johdosta määrä-
36251: kuisopetuksen oppilaspaikkaa. Kuluvana vuotena rahojen kasvu on nyttemmin pysähtymässä.
36252: näitä paikkoja on 5-15-vuotiaitten musiikkikou- Kuntien koulutaloissa on runsaasti iltapäivisin
36253: lussa 586, tätä vanhempien musiikkiopistossa 65 vapaata opetustilaa myös musiikkiopistoille. Soit-
36254: ja aikuisopetuksessa 149, yhteensä vain 800. Alle timia voivat hankkia sekä koulut että musiikki-
36255: kouluikäisille Vantaan musiikkiopisto järjestää opistot. Perushankinnat musiikkiopistojen toi-
36256: suzuki-opetusta 220:lle ja musiikkileikki- minnan laajentamiseksi ovat vähäisiä. Päteviä
36257: kouluopetusta 200 oppilaalle ryhmäopetuksena opettajia alkaa olla riittävästi ja lisää koulutetaan.
36258: kunnan omin varoin sekä peruskoulun 3.- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36259: 5. musiikkiluokkien 360 oppilaalle kouluopetuk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36260: sen tueksi 15 miniviikko soitinopoetusta. sen,
36261: Vantaan musiikkikouluun on viime vuosina
36262: pyrkinyt n. 700 lasta, joista vain n. 170 on voitu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin li-
36263: ottaa. Samantapainen on tilanne alle kouluikäis- sämiiärärahojen saamiseksi musiikkioppi-
36264: ten musiikin ryhmäopetuksessakin. laitoksien opettajien palkkaamiseen ja
36265: Musiikki on harrastus, joka kelpaa meidän eräisiin perushankintoihin.
36266:
36267: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
36268:
36269: Kaarina Dromberg Lauri Impiö Pekka Löyttyniemi
36270: Tapio Holvitie Elsi Hetemäki-Olander Aino Pohjanoksa
36271: Liisa Hilpelä Ritva Laurila Pirjo Rusanen
36272: 1983 vp. 941
36273:
36274: Toivomusaloite n:o 838
36275:
36276:
36277:
36278:
36279: Dromberg ym.: Uudenmaan läänin taidetoimikunnan määrärahan
36280: korottamisesta
36281:
36282:
36283: Eduskunnalle
36284:
36285: Uudenmaan läänin taidetoimikunnan määrä- suurin piirtein samalla tavalla tukemaan Hian!risä
36286: rahat ovat huomattavasti alapuolella läänien tai- taide-elämää. Määrärahojen vähyyden takia Uu-
36287: detoimikuntien keskimääräisen tason. Vuonna denmaan läänin taidetoimikunnan mahdollisuu-
36288: 1982 oli Uudenmaan läänin taidetoimikunnalla det lakisääteisen tehtävänsä hoitamiseen ovat
36289: käytettävissään taiteen edistämiseen 1,01 mark- selvästi heikommat kuin läänien taidetoimikun-
36290: kaa/ asukas, kun keskiarvo läänien taidetoimi- tien yleensä.
36291: kunnissa oli 2,20 markkaa. Vaihteluväli läänien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
36292: taidetoimikuntien määrärahoissa oli erittäin suu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36293: ri: 1,01 markasta 5,28 markkaan eli 4,27 mark-
36294: kaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
36295: Kaikkien läänien taidetoimikunnat toimivat Uudenmaan läänin taidetoimikunnan
36296: samojen säännösten perusteella ja niiden tulisi taiteenedistämismäärärahan nostamiseksi
36297: kyetä maan eri osien erityisolot huomioon ottaen vähintään 1,50 markkaan/asukas.
36298:
36299: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
36300:
36301: Kaarina Dromberg Antti Kalliomäki Lea Kärhä
36302: Riitta Uosukainen Eva-Riitta Siitonen Ritva Laurila
36303: Elsi Hetemäki-Olander Reino Paasilinna Pekka Löyttyniemi
36304: Pertti Salolainen
36305: 942 1983 vp.
36306:
36307: Toivomusaloite n:o 839
36308:
36309:
36310:
36311:
36312: Dromberg ym.: Ammattitaitoisten tanssitaiteilijoiden toimeentulon
36313: turvaamisesta
36314:
36315:
36316: Eduskunnalle
36317:
36318: Maassamme on ilman vakinaista työpaikkaa tasoa, ja se voisi omilla esityksillään rikastuttaa
36319: olevia ammattitaitoisia tanssitaiteilijoita. Teatte- teatterin ohjelmistoa.
36320: rit käyttävät heitä esityksissään silloin, kun tarvit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
36321: sevat, ns. iltapalkalla, joka ei riitä peittämään nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36322: edes harjoituksiin ja näytäntöihin osallistumisesta muksen,
36323: aiheutuvia suoranaisia menoja. Tullakseen toi-
36324: meen on tanssijoiden tehtävä jotain muuta työtä. että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
36325: Tanssijat ovat toimeentulon kannalta samassa ammattitaitoisten tanssitaitetlijoiden toi-
36326: asemassa kuin pääosa maamme näyttelijöistä oli meentulon turvaamiseksi siten, että nitlle
36327: kuluvan vuosisadan alkupuolella. Tanssijoiden teatteretlle, jotka kiinnittävät palveluk-
36328: työsuhteen vakinaistamisen esteeksi teatterit il- seensa tanssijoita samatila sopimusehdoil-
36329: moittavat rahapulan. la kuin ammattinäyttelijöitä, suoritettai-
36330: Teatteriin vakinaisesti kiinnitetty ammattitai- siin siitä aiheutuvien menojen korvaami-
36331: toinen tanssiryhmä kohottaisi esitysten taiteellista seksi korotettua valtionapua.
36332: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198 3
36333:
36334: Kaarina Dromberg Riitta Jouppila Anna-Kaarina Louvo
36335: Riitta Uosukainen Pekka Löyttyniemi Eva-Riitta Siitonen
36336: Elsi Hetemäki-Olander Tapio Holvitie Liisa Hilpelä
36337: Helena Pesola Erkki Moisander Lauri Impiö
36338: Ritva Laurila
36339: 1983 vp. 943
36340:
36341: Toivomusaloite n:o 840
36342:
36343:
36344:
36345:
36346: Dromberg ym.: Tanssin tiedotuskeskuksen perustamisesta
36347:
36348:
36349: Eduskunnalle
36350:
36351: Suomen tanssitaiteella on merkittäviä saavu- kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Suuren ylei-
36352: tuksia. Sen jatkuva kehittäminen ja tunnetuksi sön kiinnostus ja arvostus pystytään saamaan
36353: tekeminen vaativat tiedotustoiminnan huomatta- jatkuvalla tiedorustoiminnalla. Tanssitaiteen si-
36354: vaa tehostamista. säisen tiedottamisen tehostaminen vaatii myös
36355: Tiedotustoiminta nykypäivänä on välttämätön omat voimavaransa.
36356: keino eri taidelajien yleisön tietoisuudessa pitä- Suomen Tanssialan Neuvosto pitääkin tärkeä-
36357: miseksi. nä tanssin tiedotuskeskuksen perustamista.
36358: Vapaa-ajan lisääntyessä erilaisten harrastusten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
36359: merkitys ihmisen henkisen tasapainon kannalta oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36360: on entistä tärkeämpi. Eri taidemuotojen moni- sen,
36361: puolinen tarjonta on ihmisen henkiselle kasvulle
36362: välttämätöntä, ja yleisön tuki on elinehto taiteen että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
36363: tekemiselle. tanssin tiedotuskeskuksen perustamisen
36364: Tanssitaiteesta tiedottaminen jo koulujen ta- mahdollistamiseksi.
36365: solta lähtien antaa hyvät mahdollisuudet sen
36366: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
36367:
36368: Kaarina Dromberg Helena Pesola Anna-Kaarina Louvo
36369: Riitta Uosukainen Pekka Löyttyniemi Liisa Hilpelä
36370: Elsi Hetemäki-Olander Riitta Jouppila Ritva Laurila
36371: Tapio Holvitie Erkki Moisander
36372: 944 1983 vp.
36373:
36374: Toivomusaloite n:o 841
36375:
36376:
36377:
36378:
36379: Dromberg ym.: Määrärahoista Ruotsinpyhtään rautaruukin miljöön
36380: säilyttämiseksi
36381:
36382:
36383: Eduskunnalle
36384:
36385: Ruotsinpyhtään vanhaa rautaruukin maisemaa viranomaiset ovat sitä mieltä, että rakennukset
36386: uhkaa hidas häviäminen. Aina 1600-luvulta periy- tulisi säilyttää.
36387: tyvä tehdasyhdyskunta on joutunut taloudelli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
36388: siin vaikeuksiin eikä pysty tarvittaviin korjauk- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36389: siin. Ruukin maat kuuluvat A. Ahlström Osa-
36390: keyhtiölle. Ruukin tuntumassa on muitakin säi- että hallitus ottaisi valtion tulo- ja
36391: lyttämisen arvoisia ja kunnostusta kaipaavia ra- menoarvioesitykseen määrärahat korjauk-
36392: kennuksia, kuten 1700-luvulla rakennetut pappi- sti'n, jotka takaavat Ruotsinpyhtään ar-
36393: la ja varastorakennus. vokkaan ruukinmiljöön säilymisen.
36394: Ruukin miljööseen tutustuneet museoviraston,
36395: rakennushallituksen, lääninhallituksen ja kunnan
36396:
36397: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
36398:
36399: Kaarina Dromberg Elisabeth Rehn Lauri Impiö
36400: Riitta Uosukainen Elsi Hetemäki-Olander Pekka Löyttyniemi
36401: 1983 vp. 945
36402:
36403: Toivomusaloite n:o 842
36404:
36405:
36406:
36407:
36408: Eenilä ym.: Perhe-, ihmissuhde- ja lastenkasvatuksen ottamisesta
36409: ko.~lujen, aikuiskasvatuksen sekä asevelvollisten koulutusohjel-
36410: mun
36411:
36412:
36413: Eduskunnalle
36414:
36415: Jokainen lastenkasvattaja ja avioliitossa tai avo- vaikka perhe tunnustetaan yhteiskuntamme tär-
36416: liitossa elänyt tietää, miten mittavien haasteiden keäksi perusyksiköksi.
36417: ja vaikeuksien eteen nyky-yhteiskunta asettaa Uusi laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudes-
36418: lapsiperheen jäsenet, miten suurelle henkiselle ta pakottaa nyt yhteiskunnan suhtautumaan
36419: koetukselle jokainen ihminen pienestä pitäen uudella tavalla lasten kavatukseen. Kun lapsen
36420: kaupungistuneen yhteiskunnan jäsenenä joutuu. kasvatustavoitteet uusittiin, on uusien asenteiden
36421: Jokainen myös tietää, miten valmistautumatto- juurruttamiseksi vanhempiin pakko järjestää
36422: mina joudumme näihin haasteisiin vastaamaan ja paitsi tiedotusta, myös vanhempain kouluttamis-
36423: koetukset kestämään. Ja kaiken keskellä meidän ta kasvattajiksi. Eduskuntakäsittelyn aikana valio-
36424: pitäisi kasvattaa lapsistamme tasapainoisia ihmis- kunnassa asiantuntijat tähdensivät uuden lain
36425: yksilöitä. Ihmekö siis, että niin moni sortuu edellyttämän asennekasvatuksen välttämättö-
36426: alkoholiongelmiin, perheitä hajoaa, perheväki- myyttä niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin
36427: valta ja mielenterveyshäiriöt lisääntyvät, monet keskuudessa kaikessa kasvatuksessa ja koulutuk-
36428: ajautuvat itsemurhiin. sessa.
36429: Tärkeämpää kuin paljon tiedon päähän pänt- Erityisen tärkeänä jotkut asiantuntijat pitivät
36430: tääminen ja moninaisten käden taitojen oppimi- avioliittokoulua. Uusi laki lapsen huollosta ja
36431: nen olisi ihmiselle oman sisimpänsä, ihmisen, kasvatustavoitteista pakottaakin yhteiskunnan lo-
36432: myös lapsen käyttäytymismallien tunteminen, it- pultakin ottamaan vastuun lasten kasvattajien
36433: sensä ja toisen ymmärtäminen, yhteiselämän kouluttamisesta kasvattajiksi, ihmissuhteisiin ja
36434: välttämättömien pelisääntöjen oppiminen, ih- perhe-elämään. Lapsen ja yhteiskunnan etu, per-
36435: missuhteiden vaaliminen. Näitä taitoja meille ei heiden säilyminen, vaatii tätä.
36436: missään opeteta. Meiltä puuttuu yleisesti välttä- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
36437: mätön elämisen taito. Sen suhteen olemme itse- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36438: oppineita tai oppimattomia. sen,
36439: Työpaikkaan vaaditaan koulu- ja muita päte- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
36440: vyystodistuksia. KirkolJiseen avioliittoon vaadi- menpiteisiin perhe-, ihmissuhde- ja las-
36441: taan rippikoulu. Yhteiskunta ei edellytä min- tenkasvatuksen lisäämiseksi koulujen ja
36442: käänlaista avioliittokoulua tai kypsyyskoetta yh- aikuiskasvatuksen sekä asevelvollisten
36443: teiselämän, ei edes vanhemmuuden pohjaksi, koulutusohjelmiin.
36444: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
36445:
36446: Paula Eenilä Tuula Hautamäki Mikko Elo
36447: Liisa Jaakonsaari Mats Nyby Pekka Myllyniemi
36448: Arja Alho Sinikka Hurskainen Jouko Skinnari
36449: Seppo Tikka Anna-Liisa Piipari Aarno von Bell
36450: Juhani Surakka
36451:
36452:
36453:
36454:
36455: 119 088300420M
36456: 946 1983 vp.
36457:
36458: Toivomusaloite n:o 843
36459:
36460:
36461:
36462:
36463: Eenilä ym.: Ammattikuljettajan koulutuksen järjestämisestä am-
36464: mattikouluissa
36465:
36466:
36467: Eduskunnalle
36468:
36469: Ammattiopetus on nykyisin järjestetty annetta- tajat ovat olleet huolestuneita siitä, että tunti-
36470: vaksi yhteiskunnan oppilaitoksissa. Autonkuljet- määrä tätä tutkintoa varten ei ole riittävä.
36471: tajien kohdalla asia on toisin. He suorittavat Ammattikuljettajan tutkinnon suorittaminen
36472: myös ammattiajokortin eli ammattikuljettajatut- tulisikin siirtää ammattikouluihin ja laajentaa
36473: kinnon yksityisissä autokouluissa. Tämä ei ole alan vaatimusten mukaisesti sisältämään esim.
36474: oikein. Ammatikseen autoa kuljettavan on voita- työsuojeluasiantuntemusta myrkkyjen ja räjäh-
36475: va valmistua ammattiinsa ammattikoulusta. dysvaarallisten aineitten kuljetusten varalta. Sa-
36476: Kuorma- ja linja-autonkuljettajan tutkinto on moin siihen tulisi sisällyttää riittävää tietoutta
36477: siirrettävä pois autokouluista. Monilla nuorilla kansainvälisten kuljetusten varalta. Koulutuksen
36478: miehillä on tosin mahdollisuus hankkia ammatti- tulisi sisältää myös linja-autonkuljettajien tarvit-
36479: ajokortti myös armeijassa. Kaikilla tätä mahdolli- semaa asiakaspalveluun valmentamista. Mikseipä
36480: suutta ei kuitenkaan ole. Sitä paitsi nykyisin myös sairaankuljetustutkintoa olisi syytä suunni-
36481: myös monet naiset toimivat ammattikuljettajina. tella suoritettavaksi ammattikouluteitse.
36482: Heidän on siis yleensä suoritettava tutkinto auto- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
36483: kouluissa. Toisaalta sen voi suorittaa myös am- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36484: mattikurssikeskuksissa. sen,
36485: Ammattikuljettajan tutkinto edellyttäisi nykyi-
36486: sin kuitenkin uudistamista ja laajentamista todel- että hallitus valmistelisi esityksen am-
36487: liseksi ammattiin kouluttamiseksi. Niin vaativas- mattikuljettajan koulutuksen järjestämi-
36488: ta ammatista on kysymys. Myös autokoulunopet- seksi ammattikouluissa.
36489: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
36490:
36491: Paula Eenilä Aarno von Bell Sakari Knuuttila
36492: Mikko Elo Risto Ahonen Kari Rajamäki
36493: Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka
36494: 1983 vp. 947
36495:
36496: Toivomusaloite n:o 844
36497:
36498:
36499:
36500:
36501: Eklund ym.: Opiskelijoiden opintotuen suurentamisesta
36502:
36503:
36504: Eduskunnalle
36505:
36506: Perheellisten opiskelijoiden taloudellisen tuen ongelmia. Opintolainojen korot kahmaisevat ison
36507: lisäämisellä ja opintotukijärjestelmän kehittämi- palan opintotuen määrästä. Opintorahan perus-
36508: sellä on päästävä koulutukselliseen tasa-arvoisuu- osa ei riitä edes korkojen maksuun. Pian valmis-
36509: teen. 1970-luvun puolivälistä lähtien opintotuki tumisen jälkeen ongelmat vain lisääntyivät, kor-
36510: on jätetty kehittämättä. kotuki lakkaa jo 1,5 vuoden kuluttua valmistu-
36511: Lainapainotteinen opintotuki on muodostunut misesta, ja opintolainat lankeavat maksettavaksi
36512: todelliseksi rasitteeksi. Velkarasitteen lisäksi aka- jo 2 vuoden kuluttua opintojen päättymisestä.
36513: teemisesti koulutettujen asemaan vaikuttaa tulo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
36514: erojen tasoittuminen sekä yhä lisääntyvä työttö- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36515: myyden uhka. Pitkä korkeakoulututkinto ei ta-
36516: kaa yhteiskunnallista asemaa eikä edes kohtuul- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36517: lista tuloa, jolla voisi selviytyä opiskelusta aiheu- menpiteiszin opiskelijoiden opintotuen
36518: tuneista kuluista. Lainapainotteinen opintotuki suurentamiseksi, jotta opiskelijat eivät
36519: aiheuttaa opinnoissaan pitkälle edenneille erityis- kohtuuttomasti velkaantuisi.
36520:
36521: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
36522:
36523: Vieno Eklund Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
36524: Pentti Kettunen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
36525: Lea Mäenpää Urho Pohto Heikki Riihijärvi
36526: Reijo Enävaara Mikko Vainio
36527: 948 1983 vp.
36528:
36529: Toivomusaloite n:o 845
36530:
36531:
36532:
36533:
36534: Eklund ym.: Opiskelijoiden asumislisän muuttamisesta ympärivuo-
36535: tiseksi
36536:
36537:
36538: Eduskunnalle
36539:
36540: Kaikissa opiskelija-asunnoissa peritään ympäri- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioittavas-
36541: vuotinen asunnon vuokra myöskin kesäajalta. ti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36542: Tämän lisäksi opiskelija joutuu työpaikkansa
36543: vuoksi maksamaan toisen asunnon vuokran. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36544: Näin ollen asunnon vuokrista muodostuu opis- opiskeliJoiden asumislisän muuttamiseksi
36545: kelijoille kohtuuton menoerä, joten asumislisä ympärivuotiseksi.
36546: tulisi saada ympärivuotiseksi.
36547:
36548: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
36549:
36550: Vieno Eklund Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
36551: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi
36552: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
36553: Pentti Skön Lea Mäkipää Mikko Vainio
36554: 1983 vp. 949
36555:
36556: Toivomusaloite n:o 846
36557:
36558:
36559:
36560:
36561: Eklund ym.: Opiskelijaäitien vapauttamisesta äitiysloman aikaisista
36562: opintolainojen koroista
36563:
36564:
36565: Ed u s kunnalle
36566:
36567: Perheellisten opiskelijoiden taloudellisen tuen aiheuttaa opinnoissaan pitkälle edenneille eri-
36568: lisäämisellä ja opintotukijärjestelmän kehittämi- tyisongelmia. Opintojen korot kahmaisevat
36569: sellä on päästävä koulutukselliseen tasa-arvoisuu- ison palan opintotuen määrästä. Opintorahan
36570: teen. 1970-luvun puolivälistä lähtien opintotuki perusosa ei riitä edes korkojen maksuun. Pian
36571: on jätetty kehittämättä. valmistumisen jälkeen ongelmat vain lisääntyvät,
36572: Lainapainotteinen opintotuki on muodostunut sillä korkotuki lakkaa jo 1,5 vuoden kuluttua
36573: todelliseksi rasitteeksi. Velkarasitteen lisäksi aka- opintojen päätyttyä.
36574: teemisesti koulutettujen asemaan vaikuttaa tulo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
36575: erojen tasoittuminen sekä yhä lisääntyvä työttö- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36576: myyden uhka. Pitkä korkeakoulututkinto ei ta-
36577: kaa yhteiskunnallista asemaa eikä edes kohtuul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36578: lista tuloa, jolla voisi selviytyä opiskelusta aiheu- opiskelijaäitien vapauttamiseksi äitiyslo-
36579: tuneista kuluista. Lainapainotteinen opintotuki man aikana opintolainan koroista.
36580:
36581: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
36582:
36583: Vieno Eklund Urho Pohto Lea Mäkipää
36584: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
36585: Pentti Skön Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi
36586: Reijo Enävaara Mikko Vainio
36587: 950 1983 vp.
36588:
36589: Toivomusaloite n:o 847
36590:
36591:
36592:
36593: Eklund ym.: Eräiden ammattiryhmien koulutuksen lisäämisestä
36594:
36595:
36596: Eduskunnalle
36597:
36598: Maassamme on paljon työttömiä ihmisiä, mut- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
36599: ta siitä huolimatta monilla aloilla on ympäri nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36600: maata sanomalehtikirjoituksissa todettu olevan muksen,
36601: pulaa eräiden alojen työntekijöistä, joten koulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36602: tuksen lisääminen näillä aloilla on välttämätöntä matkazlualan, myy;i"en, keittiöhenkzlö-
36603: sujuvan palveluvalmiuden ylläpitämiseksi kaikki- kunnan ja szivoushenkzlökunnan koulu-
36604: alla maassamme. tuksen lisäämiseksi.
36605:
36606: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
36607:
36608: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
36609: Mikko Vainio Urpo Leppänen Pentti Kettunen
36610: Reijo Enävaara Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
36611: Lea Mäkipää Urho Pohto Heikki Riihijärvi
36612: 1983 vp. 951
36613:
36614: Toivomusaloite n:o 848
36615:
36616:
36617:
36618:
36619: Elo: Ammatillisten oppilaitosten opettajien täydennyskoulutuksen
36620: kehittämisestä
36621:
36622:
36623: Eduskunnalle
36624:
36625: Työelämän ja sen tuotantoteknologian kehitty- täävää ammatillista täydennyskoulutusta, jonka
36626: minen sekä ammattirakenteen ja ammattien avulla opetus voidaan pitää työelämän vaatimus-
36627: muutokset asettavat ammatillisen koulutuksen ten mukaisena.
36628: ajan tasalla pitämiselle yhä suurenevia vaatimuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
36629: sia. Ajanmukaisten opetussuunnitelmien ja ope- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36630: tusvälineistön ohella on tässä suhteessa keskeises-
36631: sä asemassa ammatillisten oppilaitosten opetta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36632: jien ammattitaito. menpiteisiin ammatillisten opptlaitosten
36633: Keskiasteen koulunuudistusta varten on luotu opetta;ien ammatillisen täydennyskoulu-
36634: oma ammatillisten oppilaitosten opettajien täy- tuksen kehittämiseksi luomalla sitä varten
36635: dennyskoulutusjärjestelmä niin sanotun toimeen- pysyvän järjestelmän keskiasteen koulun-
36636: panokoulutuksen muodossa. Toimeenpanokou- uudistuksen toimeenpanokoulutuksen
36637: lutuksen lisäksi opettajisto tarvitsee jatkuvaa am- rinnalle.
36638: mattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen täh-
36639:
36640: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
36641:
36642:
36643: Mikko Elo
36644: 952 1983 vp.
36645:
36646: Toivomusaloite n:o 849
36647:
36648:
36649:
36650:
36651: Elo ym.: Lääkintävoimistelijoiden ja toimintaterapeuttien määrän
36652: lisäämisestä
36653:
36654:
36655: Eduskunnalle
36656:
36657: Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvien ter- ulkomaille. Ammattikunnan suhteellisen nuores-
36658: veydenhuollon palvelujen kehittäminen ei ole ta keski-iästä johtuen esimerkiksi perheen perus-
36659: toteutunut siten kuin mm. valtakunnallisissa sai- taminen tai siinyminen yrittäjäksi vähentävät
36660: raanhoitolaitoksia ja kansanterveystyötä koskevis- aktiivityöhön terveydenhuollossa osallistuvien
36661: sa suunnitelmissa on jo pitkään edellytetty. Kun- lääkintävoimistelijoiden määrää.
36662: toutuspalvelujen lisääminen on kuitenkin hyväk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36663: sytty tärkeäksi terveyspolitiikan painopistealueek- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36664: si. Lisäksi kuntoutuksen tarpeen on todettu li-
36665: sääntyvän väestömme ikääntymisen myötä. että hallitus ryhtyisi kiireellistin toi-
36666: Olennaisena syynä vallitsevaan tilanteeseen on menpiteisti·n liiiikintävoimistelzjoiden,
36667: lääkintävoimistelijapula. Puutetta on myös eri- en"koisliiiikintävoimistelijoiden sekä toi-
36668: koislääkintävoimistelijoista, toimintaterapeuteista mintaterapeuttien olennaiseksi lisälimi-
36669: ja osittain kuntohoitajista. Vaikka näiden am- seksi maassamme siten, että lisiittävä kou-
36670: mattialojen koulutusta on viime vuosina lisätty, lutuskapasiteetti sijoitettaiszin alueelli-
36671: ei tähänastisten toimenpiteiden avulla ole vielä sesti tasapuolisesti nzin, että näiden alo-
36672: odotettavissa tilanteen riittävää paranemista. jen koulutusta olisi tarjolla kaikissa sai-
36673: Suuri osa koulutetusta kuntoutushenkilöstöstä, raanhoito-oppilaitoksissa.
36674: mm. lääkintävoimistelijoista, hakeutuu työhön
36675: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
36676:
36677: Mikko Elo Timo Roos Anna-Liisa Piipari
36678: 1983 vp. 953
36679:
36680: Toivomusaloite n:o 850
36681:
36682:
36683:
36684:
36685: Enävaara ym.: Ylioppilaskuntaan kuulumisen saattamisesta vapaa-
36686: ehtoiseksi
36687:
36688:
36689: Eduskunnalle
36690:
36691: Nykyisin on yliopisto-opiskelijoiden pakko nousseet vastustamaan ylioppilaskuntien hoiti-
36692: kuulua ylioppilaskuntiin. Koska kuitenkin yliop- toota varainkäyttöä.
36693: pilaskunnat ovat verrattavissa ammatillisiin etu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
36694: järjestöihin - joihin kuuluminen on vapaaeh- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36695: toista - tulisi ylioppilaskuntienkin jäsenyys olla sen,
36696: vapaaehtoinen. Ylioppilaskuntien vieraantumi-
36697: nen opiskelijoista on tosiasia, joka näkyy ylioppi- että hallitus ryhtyisi toimzi"n lakien
36698: laskuntien vaalien äänestysprosenttien jatkuvana muuttamiseksi siten, että ylioppilaskun-
36699: laskuna. Useilla ylioppilaskunnilla ei ole yhteyttä taan kuuluminen olisi yliopisto-opiskeli-
36700: opiskelijoihin, jotka ovatkin monin paikoin jalle vapaaehtoista.
36701: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
36702:
36703: Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
36704: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Urho Pohto
36705: Liisa Arranz Pentti Skön Reino Jyrkilä
36706: Mikko Vainio
36707:
36708:
36709:
36710:
36711: 120 088300420M
36712: 954 1983 vp.
36713:
36714: Toivomusaloite n:o 851
36715:
36716:
36717:
36718:
36719: Enävaara ym.: Oulunkylän puutalojen suojelemisesta
36720:
36721:
36722: Eduskunnalle
36723:
36724: Helsingin kaupunkiin 1940-luvulla liitetyn Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
36725: Oulunkylän huvilayhdyskunnan yleisilme on oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36726: suuresti muuttunut Helsingin uudisrakentamista sen,
36727: suosivan kaavoituksen ja tonttipolitiikan vuoksi. ettii hallitus kzireesti ryhtyisi toimzin
36728: Seurauksena alueen tyypilliset puutalot ovat lä- Oulunkyliin jäljellä olevien puutalojen
36729: hes tyystin hävinneet. Nyt on viimeinen aika suojelemiseksi ja samalla lainojen myön-
36730: pelastaa jäljellä olevat rakennustaiteellisesti ja tämiseksi talojen korjaamiseksi ja mah-
36731: maisemallisesti arvokkaat rakennukset, joista tun- dollisten korvausten maksamiseksi suojel-
36732: netuin lienee Oulunkylän Seurahuone. tavien talojen omistajille.
36733: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
36734:
36735: Reijo Enävaara Anssi Jousenlahti Vieno Eklund
36736: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Urho Pohto
36737: Liisa Arranz Pentti Skön Reino Jyrkilä
36738: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
36739: 1983 vp. 955
36740:
36741: Toivomusaloite n:o 852
36742:
36743:
36744:
36745:
36746: Hautamäki ym.: Jyväskylän näkövammaisten koulun kehittämisestä
36747:
36748:
36749: Eduskunnalle
36750:
36751: Näkövammaisopetuksesta vastaa valtio, ja Jy- kurssimuotoinen opetus täydentäisi niitä erityis-
36752: väskylän näkövammaisten koulun osuus on siinä opetuksdlisia puutteita, joilta integroitu oppilas ei
36753: keskeinen. Viime vuosina valtaosa oppilaista on voi välttyä yleisessä koulussa. Resurssikeskuksen
36754: sijoittunut yleisiin kouluihin. Integraatio ei kui- toiminnan kehittämisen yhteydessä tulee voida
36755: tenkaan supista Jyväskylän näkövammaisten kou- tehdä tutkimustyötä Jyväskylän yliopiston apuun
36756: lun toimintaa, koska .eri puolilla maata olevista tukeutuen. Koulun nykyisen henkilökunnan li-
36757: yli 200 integroituneesta oppilaasta on huolehdit- säksi tarvitaan riittävä määrä matkustavia, kon-
36758: tava. Mikäli näkövammaisten lasten opiskelun sultoivia näkövammaisopettajia, materiaalin tuo-
36759: taso yleisissä kouluissa pyritään takaamaan, on tannon henkilökuntaa sekä apulaite- ja opiskelu-
36760: kentällä opiskelevista oppilaista huolehdittava. tekniikkojen opettamiseen luokan ulkopuolisia
36761: Jyväskylän näkövammaisten kouluun tulisi va- tunteja.
36762: rata riittävästi resursseja peuskouluikäisiä integ- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
36763: roituja oppilaita vanen. Periodimaisesti toteutet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36764: tuina tarvitaan mm. optacon- ja mobility-kursse-
36765: ja sekä tukiopetusta peruskoulun lähes kaikissa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36766: oppiaineissa. Peruskoulun oppikirjan muuttami- menpiteistin Jyväskylän näkövammaisten
36767: nen ääni- tai pistekirjaksi ei ole pelkästään tekni- koulun kehittämiseksi resurssikeskuksek-
36768: nen tapahtuma, vaan paljolti erityispedagoginen si, josta käsin voidaan huolehtia eri puo-
36769: ongelma ja haaste, johon pystyy parhaiten vastaa- lilla maata yleisiin kouluihin integroi-
36770: maan kyseistä ainetta näkövammaiselle opettanut duista näkövammaisista, järjestää heille
36771: erityisopettaja. Jyväskylän näkövammaisten kou- kursseja ja tuottaa oppimateriaalia.
36772: lun yhteyteen tulee luoda resurssikeskus, jossa
36773: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
36774:
36775: Tuula Hautamäki Lea Savolainen
36776: 956 1983 vp.
36777:
36778: Toivomusaloite n:o 853
36779:
36780:
36781:
36782:
36783: Hilpelä ym.: Koulujen rakentamistarpeen huomioon ottamisesta
36784: Varsinais-Suomessa
36785:
36786:
36787: Eduskunnalle
36788:
36789: Koulujen rakentamistarpeet ovat päässeet Var- sä tuottaa tuloksia eli antaa elinkeinoelämän
36790: sinais-Suomessa erittäin pahoin ruuhkautumaan. tarpeet huomioonottavaa, ajan tasalla olevaa
36791: Turun ja Porin läänin kunnat ovat toukokuus- koulutusta, on vanhoja koulutiloja voitava sanee-
36792: sa 1982 ilmoittaneet lääninhallitukselle viisivuo- rata ja uusia rakentaa. Mumsa tapauksessa uudis-
36793: tiskaudella 1983-1988 yhteensä 148 opetusmi- tus jää suurimmalta osalta vain paperille.
36794: nisteriön luvanvaraista peruskoulujen rakennus- Maakunnan koulujen rakentamisen jälkeenjää-
36795: hanketta. Kun vuosittain rakentamislupia on neisyydestä on olemassa Varsinais-Suomen Maa-
36796: lääniin myönnetty keskimäärin 2-4, voidaan kuntaliiton ja Turun ja Porin lääninhallituksen
36797: todeta, että peruskoulujen rakentamistarvetta ei tekemät selvitykset ja esitykset kiireellisyysjärjes-
36798: ole lähestulkoonkaan voitu tyydyttää. Vuonna tykseksi.
36799: 1982 Turun ja Porin lääniin myönnettyjen raken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
36800: nuslupien normaalihintojen yhteenlaskettu mää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36801: rä oli vain 4,2 % koko maan rakennuslupien sen,
36802: normaalihinnasta. Tästä johtuen tilanne on enti-
36803: sestään vaikeutunut. että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
36804: Rakentamistarpeen ja toteutuvien rakennus- koulujen rakentamisen jälkeenjääneisyy-
36805: hankkeiden välillä vallitseva epäsuhta on suuri den korj(l(lmiseksi ja niiden rakentamisen
36806: myös ammatillisen koulutuksen puolella. Jotta lisäämiseksi Varsinais-Suomessa.
36807: keskiasteen koulu-uudistus voisi myös käytännös-
36808:
36809: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
36810:
36811: Liisa Hilpelä Heikki Perho
36812: Tapio Holvitie Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
36813: Dkka Kanerva
36814: 1983 vp. 957
36815:
36816: Toivomusaloite n:o 854
36817:
36818:
36819:
36820:
36821: Hirvelä ym.: Uskonnonopetuksen korvaamisesta uskontotiedon ope-
36822: tuksella
36823:
36824:
36825: Eduskunnalle
36826:
36827: Huolimatta siitä, että maassamme on jo yli 50 määrin ovat saaneet kilpailijoikseen maailman-
36828: vuoden ajan ollut voimassa uskonnonvapauslaki, katsomuksia, jotka eivät ole uskonnollisia. Myös
36829: annetaan kouluissamme erillisten oppituntien ja niiden esittely kuuluisi kouluopetuksen tehtä-
36830: päivänavausten yhteydessä tunnustuksellista us- viin. Edelleen on nurinkurista, että etiikan ope-
36831: konnonopetusta. Käytännössä vapautuksen saa- tus niille, jotka saavat tunnustuksellista uskonnon-
36832: minen lukumäärärajoitusten johdosta on ollut opetusta, tapahtuu uskonnonopetuksen yhtey-
36833: mahdollista vain suurissa kouluissa. Vapautuksen dessä. Uskontotiedon yli menevä tunnustukselli-
36834: saamista on vielä estänyt oppilaiden ja heidän nen opetus tulisi jättää niiden yhteisöjen huolek-
36835: vanhempiensa aiheellisesti tuntema syrjinnän si, jotka katsovat olevansa vastuussa tunnustuk-
36836: pelko. Lisäksi uskonnonopetuksen sijasta annet- sellisuuden säilymisestä. Koulun tehtävänä on
36837: tavan siveysopin opetussuunnitelmien ja varsin- ainoastaan jakaa tietoa.
36838: kin oppikirjojen tuotanto on kokonaan laimin- Edellä esittyihin perusteluihin viitaten ehdo-
36839: lyöty. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36840: Uskonnot muodostavat merkittävän osan yh- sen,
36841: teiskunnallisesta todellisuudesta suuressa osassa
36842: maailmaa. Tästä syystä niitä ei voida opetuksessa ettii hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36843: laiminlyödä. Opetuksen tulisi kuitenkin muun miin koulujen tunnustuksellisen uskon-
36844: opetuksen tapaan jakaa tietoa maailmassa esiinty- nonopetuksen korvaamiseksi uskontotie-
36845: vistä uskonnoista pyrkimättä juurruttamaan niis- don opetuksella sekii uskonnonopetuksen
36846: tä mitään oppilaisiin. Tässä yhteydessä on myös ja etiikan opetuksen erottamiseksi toisis-
36847: otettava huomioon, että uskonnot enenevässä taan.
36848:
36849: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
36850:
36851: Inger Hirvelä Ulla-Leena Alppi Heli Astala
36852: Pirkko Turpeinen Terho Pursiainen Anna-Liisa Jokinen
36853: Kalevi Kivistö
36854: 958 1983 vp.
36855:
36856: Toivomusaloite n:o 855
36857:
36858:
36859:
36860:
36861: Hirvelä: Jämsänkosken peruskoulun yläasteen saneerauksen toteut-
36862: tamisesta
36863:
36864:
36865: Eduskunnalle
36866:
36867: Jämsänkosken kunnan peruskoulun yläasteen toistamiseen todettu kiireelliseksi Keski-Suomen
36868: koulutilat on alunperin suunniteltu ja raken- läänin kouluosastolla. Läänin suunnitelmissa
36869: nettu 50-luvulla Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n yk- hankkeen toteuttaminen on ajoitettu vuodelle
36870: sityistä oppikoulua varten ja ne ovat siksi epävar- 1985, mutta erittäin vaikea työllisyystilanne Jäm-
36871: koituksenmukaiset nykyaikaisen peruskoulun ti- sänkoskella puoltaa hankkeen aientamista.
36872: loiksi. Rakennuksesta puuttuu tiloja, joita raken- Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
36873: nuspäätökset ja huonetilaohjelmat edellyttävät, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36874: kuten esim. erikoisopetustiloja, opettajien työs-
36875: kentelytilat ja auditorio. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimzin
36876: Rakennustarpeen tutkinnassa on hanke maini- Jämsänkosken peruskoulun yläasteen sa-
36877: tun yläasteen saneeraamiseksi ja korjaamiseksi neerauksen toteuttamiseksi v. 1984.
36878: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
36879:
36880: Inger Hirvelä
36881: 1983 vp. 959
36882:
36883: Toivomusaloite n:o 856
36884:
36885:
36886:
36887:
36888: Hirvelä ym.: Valtion opetus- Ja oppimismateriaalikustantamon
36889: perustamisesta
36890:
36891:
36892: Eduskunnalle
36893:
36894: Opetusmenetelmissä nopeasti tapahtuva peda- koululaisjärjestöt ovat joutuneet järjestämään kam-
36895: goginen uudistus on saanut aikaan sen, että panjoita kirjojen sisällön saattamiseksi asianmu-
36896: operus- ja oppimismateriaalin tarve kouluissa on kaisiksi. Opetus- ja oppimismateriaalien tarpeen
36897: suuresti kasvanut. Peruskoulu-uudistuksen ja kes- lisäys johtaa myös siihen, että niistä muodostuu
36898: kiasteen koulunuudistuksen yhteydessä suoritet- entistä huomattavasti suurempi kustannuserä yhä
36899: tu opetussuunnistelman uudistus, joka muodos- suuremmalta osalta yhteiskunnan ylläpitämälle kou-
36900: tunee jatkuvasti uudistustoiminnaksi, saa myös lulaitokselle. Tästä syystä opetus- ja oppimisma-
36901: aikaan sen, että lähes kaikki tähän asti käytössä teriaalien tuotanto olisi saatettava kansanvaltai-
36902: ollut opetusmateriaali joudutaan kouluissamme sen kontrollin alaiseksi valtion haltuun, jolloin
36903: uudistamaan. Tästä kaikesta seuraa tarve uudis- voitaisiin turvata nimenomaisesti pedagogisun
36904: taa opetus- ja oppimismateriaalien tuotannon näkökohtiin ensisijaisesti perustuva materiaalien
36905: organisaatio. kehittely ja jolloin erityisryhmien tarpeet voitai-
36906: Tällä hetkellä opetusmateriaalin tuotanto ta- siin paremmin huomioida ja huolehtia siitä, että
36907: pahtuu yksityisten suurkustantajien toimesta. Tä- oppikirjojen sisältö on asianmukainen.
36908: mä on johtanut moniin epäkohtiin. Tuotannon Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotamme
36909: perustuessa kilpailulle ovat monet pedagogisesti kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36910: keskeiset näkökohdat jääneet vaille huomiota. vomuksen,
36911: Kustannustoiminta on keskittynyt suurilevikki-
36912: simpien oppimis- ja opetusmateriaalien tuotta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36913: miseen, jolloin mm. erilaiset vähemmistöryhmät miin valtion opetus- ja oppimismateriaa-
36914: ja erityisopetusta saavat ryhmät ovat jääneet vail- likustantamon perustamiseksi ja oppimis-
36915: le materiaaleja. Oppikirjojen sisällöstä huolimat- ja opetusmateriaalien tuotannon keskittä-
36916: ta kouluhallituksen suorittamassa tarkastuksessa miseksi tämän kustantamon suoritetta-
36917: on voitu havaita niin vakavia puutteita, että vaksi.
36918: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
36919:
36920: Inger Hirvelä Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
36921: Pirkko Turpeinen Terho Pursiainen Kalevi Kivistö
36922: Heli Astala
36923: 960 1983 vp.
36924:
36925: Toivomusaloite n:o 857
36926:
36927:
36928:
36929:
36930: Hirvelä ym.: Kohdeapuraha- ja kirjastokorvausjärjestelmän sekä
36931: valtion palkintojen ulottamisesta koskemaan mielipidekirjalli-
36932: suuden edustajia
36933:
36934:
36935: Eduskunnalle
36936:
36937: Nyky-yhteiskunnassa muodostaa ns. mielipide- voja. Tämä epäkohta estää tämän kirjallisuuden
36938: kirjallisuus ja kansantajuinen tietokirjallisuus yhä lajin kehittymistä.
36939: merkittävämmän kirjallisuuden alan. Tämä kir- Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotamme
36940: jallisuuden ala on saanut osakseen kasvavaa mie- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36941: lenkiintoa ja sen asema tiedonvälittäjänä tunnus-
36942: tetaan yhä yleisemmin. Tämän kirjallisuuden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36943: lajin kirjoittavat ovat kuitenkin muita epäedulli- mtin kohdeapuraha-ja kirjastokorvausjär-
36944: semmassa asemassa, koska valtion tukitoimenpi- jestelmän sekä valtion palkintojen ulotta-
36945: teet eivät nykyisin ulotu heihin. Yhteiskunnalli- miseksi koskemaan myös mielipidekirjal-
36946: sesti tärkeän mutta pienilevikkisen ja taloudelli- lisuuden edustaji"a korottaen määrärahaa
36947: sesti kannattamauoman kirjallisuuden tuottajien niin, että muut kirjallisuuden lajit eivät
36948: asema on vaikea, koska vuosittain jaettavat tie- joudu kärsimään.
36949: donjulkistamispalkinnot koskevat heistä vain har-
36950:
36951: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
36952:
36953: Inger Hirvelä Terho Pursiainen Kalevi Kivistö
36954: Ulla-Leena Alppi Heli Astala Pirkko Turpeinen
36955: Anna-Liisa Jokinen
36956: 1983 vp. 961
36957:
36958: Toivomusaloite n:o 858
36959:
36960:
36961:
36962:
36963: Hirvelä ym.: Jämsän nuorisotalohankkeen toteuttamisesta
36964:
36965:
36966: Eduskunnalle
36967:
36968: Jämsän kaupungin keskustassa, jossa asuu n. Nuorisotalohanke on kaupungin vaikean työl-
36969: 7 000 asukasta, ei ole lainkaan varsinaiseen har- lisyystilanteen vuoksi erittäin tärkeä. Vuodelle
36970: rastuskäyttöön soveltuvia tiloja nuorisolle. Ainoat 1984 ei kaupungilla ole muuta suurempaa raken-
36971: tilat ovat kolme pientä kerhotilaa, jotka sijaitse- nuskohdetta suunnitteilla, ja mikäli nuorisotalon
36972: vat kerrostalojen alakerroissa ja joissa ei voi järjes- rakentaminen siirtyisi, merkitsisi tämä usean
36973: tää kuin kokouksia. kymmenen kaupungin rakennustyöläisen lo-
36974: Jämsän nuorisotalohanke on ollut vireillä aina mauttamista.
36975: 40 luvulta saakka, ja vuodesta 1976 hankkeesta on Jämsän kaupunki joutuu vuosina 1985-86
36976: tehty noin kaksi esitystä vuodessa. Erilaisia vaih- sitomaan varansa mm. maatalousoppilaitoksen
36977: toehtoja on tutkittu kymmenkunta ja lopulta on rakentamiseen ja terveyskeskuksen laajentami-
36978: päädytty nuorisotalon suunnittelutoimikunnan seen. Tämä merkitsee, että mikäli ei nuorisotaloa
36979: esitykseen, joka pohjautuu arkkitehtikilpailun tässä vaiheessa ryhdytä toteuttamaan, saattaa lyk-
36980: tulokseen. käys kestää useampiakin vuosia, joka käyttäjien
36981: Nuorisotalosuunnittelussa on ollut mukana kannalta on varsin kohtuutonta.
36982: 200 jämsäläistä eri alojen harrastajaa, joille ta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
36983: loon on suunniteltu toimitilat. Hankkeen toteut- hyväksyttäväksi toivomuksen,
36984: taminen on myös valtakunnallisesti merkittävä,
36985: sillä tiettävästi aiemmin ei nuorisotilojen suun- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
36986: nittelutyössä ole yhtä laajasti käytetty tilojen jämsän nuorisotalohankkeen toteuttami-
36987: tulevien käyttäjien asiantuntemusta ja panosta. seksi.
36988: Hankkeesta saadut arkkitehtilausunnot puoltavat
36989: kohteen toteuttamista myös tässä mielessä.
36990: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
36991:
36992: Inger Hirvelä
36993:
36994:
36995:
36996:
36997: 121 088300420M
36998: 962 1983 vp.
36999:
37000: Toivomusaloite n:o 859
37001:
37002:
37003:
37004:
37005: Hirvelä ym.: Taideteosten hankkimisesta julkisiin rakennuksiin
37006:
37007:
37008: Eduskunnalle
37009:
37010: Kulttuuripalvelusten käyttöä koskevisssa tutki- sopivissa kohteissa taiteilijalle mahdollisuus osal-
37011: muksissa on todettu, että alemmat sosiaaliryhmät listua työpanoksellaan julkisten rakennusten
37012: käyttävät kulttuuripalveluja vähemmän kuin suunnitteluprosessiin alusta alkaen.
37013: muut. Kaikenmuotoisen kuvataiteen ensiStjatnen
37014: Jos julkisten rakennusten kokonaiskustannuk- paikka on julkisissa rakennuksissa. Varustettaessa
37015: sista varataan lakisääteisesti 1-2 % taideteosten julkisia rakennuksia taideteoksilla on huomioita-
37016: hankintaan, niin mahdollistetaan taiteen ulottu- va kuvataiteen eri osa-alueet ja saatettava ne
37017: minen jokaiselle kansalaiselle. On erikseen täh- keskenään tasa-arvoiseen asemaan.
37018: dennettävä tämän toimenpiteen vaikutusta taitei- Kun kouluissa, sairaaloissa, kokous- ja juhla-
37019: lijakuntaa työllistävänä tekijänä. paikoissa sekä yleisön käyttämissä virastoraken
37020: Jos rakennusten kokonaiskustannuksista varat- nuksissa on taideteoksia, ovat ne koko kansan
37021: tua kiinteää määrärahaa ei heti käytetä kyseisen omaisuutta ja vaikuttavat taideharrastuksen li-
37022: rakennuksen varustamiseksi taideteoksilla, niin sääntymiseen kansalaisten keskuudessa.
37023: määräraha siirtyy erityismäärärahaksi valtion tai- Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotamme
37024: deteostoimikunnalle käytettäväksi jo olemassa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37025: olevien valtion rakennusten tai valtion rahoitus-
37026: osuudella rakennettujen rakennusten varustami- että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
37027: seksi taideteoksilla. kustannuksella rakennettavien julkisten
37028: Kun taidetta julkisiin tiloihin hankitaan, on rakennusten varustamiseksi taideteokszlla
37029: pyrittävä monimuotoisiin ratkaisuihin huomioi- varaamafia 2 % rakennuskustannuksista
37030: den koko maan tarpeet. On myös varattava tähän tarkoitukseen.
37031: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
37032:
37033: Inger Hirvelä Terho Pursiainen Anna-Liisa Jokinen
37034: Ulla-Leena Alppi Heli Astala Kalevi Kivistö
37035: 1983 vp. 963
37036:
37037: Toivomusaloite n:o 860
37038:
37039:
37040:
37041:
37042: Holvitie ym.: Kirjastolain laajentamisesta koskemaan kaikkea val-
37043: tion kustaotamaa kirjastotointa
37044:
37045:
37046: Eduskunnalle
37047:
37048: Suomen kirjastolaitos, johon kuuluu noin edustajia kaikista puolueista ja mm. eduskun-
37049: 3 000 yleistä ja 300 tieteellistä kirjastoa, ei toimi nan silloinen puhemies, kävi ilmi, että kirjasto-
37050: minkään yhtenäisen säädöstön varassa. Kirjastoja jen lakisääteinen pohja vaihtelee suuresti ja eräil-
37051: ylläpitävät joko valtio, kunnat tai yksityiset lii- tä kirjastoilta se puuttuu kokonaan.
37052: keyritykset. Niiden hyvinkin suurimittainen yh-
37053: teistoiminta, kuten yhteisluettelojen laadinta ja
37054: Nykytilanteen haitat
37055: kaukopalvelu eli kirjastojenvälinen lainaus, pe-
37056: rustuu suurelta osalta vapaaehtoisuuteen. etvat jakaannu tasaisesti kaikille kirjastoille,
37057: Maassa on kyllä kirjastolaki, jollainen ensi mutta seuraavia seikkoja on todettu:
37058: kerran annettiin vuonna 1928 ja seuraava vuon- - korkeakoulujen kirjastot ovat meillä toisin
37059: na 1961, mutta se koskee ainoastaan yleisiä kuin useissa muissa maissa kaikille avoimia. Tästä
37060: kirjastoja eli kunnallista kirjastolaitosta. Tieteelli- on seurauksena, että korkeakoulujen palvelut,
37061: sillä kirjastoilla ei ole yhtenäistä säädöstöä, vaan jotka on mitoitettu yleensä ao. korkeakoulun
37062: niistä saattaa olla mainintoja laeissa ja asetuksissa opiskelijamäärän mukaan, eivät riitä halukkaille,
37063: (korkeakoulujen puitelaki, keskussairaalalaki, va- ja korkeakoulujen budjettia rasitetaan menoilla,
37064: paakappalelaki jne.). Maininnat ovat yleensä ly- jotka eivät sinne kuulu;
37065: hyitä ja ylimalkaisia ja keskenään erilaisia. Tie- - kun kirjastojen työnjakoa ei ole mitenkään
37066: teellisistä keskuskirjastoista on annettu valtioneu- tarkemmin määritelty, yrittävät kaikki tehdä
37067: voston päätös (719/72). kaikkea. Siitä johtuu, että tehdään päällekkäistä
37068: Koska valtio maksaa suurimman osan kirjasto- työtä esimerkiksi kirjastoautomaation kohdalla,
37069: jen menoista joko määrärahoina tai valtionapu- eikä voimavaroja voida järkevästi kohdentaa eikä
37070: na ja kirjastojen palvelut ovat julkisia, tuntuisi yhteistyötä suorittaa;
37071: luonnolliselta, että tällaiselle toiminnalle olisi - kirjastonhoitajien koulutustaso on merkit-
37072: olemassa yhtenäinen säädöstö, joka kattaisi koko sevästi noussut, kun kirjastotieteen ja informatii-
37073: toiminnan eikä vain osaa siitä. kan opetus on siirtynyt korkeakouluihin. Myös
37074: Kirjastojen puutteelliseen lainsäädäntöön on kirjastoalan keskiasteen koulutus on saatu organi-
37075: kiinnittänyt huomiota kansainvälinen kirjastoseu- soiduksi ja se tapahtuu kauppaoppilaitoksissa.
37076: rojen ja kirjastojen liitto IFLA yleiskokouksessaan Uutta ammatillista valmiutta ei nykyoloissa voida
37077: Kööpenhaminassa vuonna 1979, ja Suomessa on tarpeeksi hyödyntää, vaan tehdään työtä niinkuin
37078: mm. tieteellisen kirjastoalan ammattiyhdistys on ennenkin tehty;
37079: (Tieteellisten kirjastojen virkailijat ry.) kääntynyt - kun tarpeellista säännöstöä ei ole tai se on
37080: opetusministeriön puoleen 1970-luvun alussa ylimalkaista luonteeltaan, joudutaan käytännön
37081: pyytäen koko maata kattavan kirjasto-ohjelman toiminnassa vaikeisiin tilanteisiin. Esimerkiksi
37082: luomista. On tehty useita komiteanmietintöjä ja kun korkeakoulujen puitelaki sanoo, että korkea-
37083: mm. esitys uudeksi kirjastolaiksi, mutta mikään koulujen rakennuksia korjattaessa tulee katsoa,
37084: niistä ei toistaiseksi ole puuttunut tähän ydinky- että niissä on tarpeelliset kirjastot, niin ei ole
37085: symykseen, vaan sitä on ainoastaan sivuttu. Asia mainittu, kuka tai mikä elin määrää sen, mikä
37086: tuli esille vuoden 1982 keväällä, kun Suomen kulloinkin on "tarpeellinen kirjasto." Tuloksena
37087: Kirjastoseura ja Suomen Tieteellinen Kirjastoseu- on, että kirjastoja on sijoitettu epätarkoituksen-
37088: ra järjestivät yhteisen kirjastojen toimintatapah- mukaisiin huoneistoihin, joissa on hankalaa ja
37089: tuman. Sen päätilaisuudessa, joka pidettiin jopa vaarallista toimia. Esimerkiksi Lääketieteelli-
37090: eduskunnan auditoriossa ja jossa oli läsnä kansan- nen keskuskirjasto sijaitsee Meilahden sairaalassa
37091: 964 1983 vp. TA n:o 860
37092:
37093: laboratorion alapuolella, missä kirjavarasto on valtioneuvoston päätös ei tunnu olevan riittävä
37094: vaarassa tuhoutua sen katosta tapahtuvien viemä- tae toiminnalle. Heikoimmassa hallinnollisessa
37095: rivuotojen vuoksi ja koska laboratorio on muu- asemassa näyttävät olevan Maatalouskirjasto,
37096: tenkin todettu ympäristölleen vaaralliseksi laitok- Metsäkirjasto ja Lääketieteellinen keskuskirjasto.
37097: seksi. Keskuskirjaston huoneistoa ei olisi hyväk- Valtakunnalliset tehtävät tulisi kaikkialla sel-
37098: sytty esimerkiksi minkään kaupunginkirjaston västi erottaa paikallisista kirjastopalveluista. Jo
37099: käyttöön, koska siinä on ympäristöhaittojen nyt niihin annetaan määrärahat erikseen; esimer-
37100: ohella suunnitteluvirheitä, mm. ei omaa sisään- kiksi tieteelliset keskuskirjastot saavat määrära-
37101: käyntiä lainkaan. hansa suoraan opetusministeriöltä. Tämä bud-
37102: Nykyisestä epäselvästä tilanteesta aiheutuu hel- jettikäytäntö tulisi säädöksin vahvistaa.
37103: posti kitkaa korkeakoulujen johdon ja kirjasto- Korkeakoulujen ulkopuolinen kirjastopalvelu-
37104: henkilökunnan välille ja kirjastonhoitajat kokevat jen tarve ja käyttö tulisi ohjata tieteellisiin kes-
37105: tulleensa syrjityiksi. Tämä kävi ilmi viime vuoden kuskirjastoihin, jolloin korkeakoulukirjastot voisi-
37106: kirjastotapahtumassa. Aikaa ja voimia, jotka vat keskittyä palvelemaan ao. korkeakouluja. Jos
37107: nykyisenä työvoimapulan aikana tulisi kirjas- toimintaa halutaan laajentaa, sen tulisi tapahtua
37108: toissa voida käyttää työntekoon, kuluu turhissa erillisten projektien muodossa, johon myönne-
37109: kiistelyissä ja selvittelyissä. tään varat erikseen.
37110: Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
37111: Epäkohtien korjaus nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37112: voidaan suorittaa uudistamalla lainsäädäntöä ai- sen,
37113: na sitä mukaa ja siltä osin, kuin käsiteltävänä
37114: olevat säädökset koskevat kirjastoja. Ennen kaik- että hallitus ryhtyisi totmtzn kirjasto-
37115: kea olisi nykyinen kirjastolaki laajennettava kos- lain laajentamiseksi koskemaan kaikkea
37116: kemaan kaikkea valtion kustaotamaa julkista kir- valtion kustantamaa kirjastotointa kzireel-
37117: jastotointa. lisimpinä tehtävinä tieteellisten keskus-
37118: Kiireeliisin tehtävä on tieteellisten keskuskir- kirjastojen aseman vahvistaminen ja kor-
37119: jastojen aseman vahvistaminen, jota Tieteellisen keakoulukirjastojen keskittäminen palve-
37120: informoinoin neuvosto on esittänyt. Nykyinen lemaan ao. korkeakouluja.
37121:
37122: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
37123:
37124: Tapio Holvitie Eeva Turunen Elsi Hetemäki-Olander
37125: Riitta Uosukainen Aino Pohjanoksa Sampsa Aaltio
37126: Kaarina Dromberg Pentti Lahti-Nuuttila Lea Kärhä
37127: Anna-Kaarina Louvo Iiro Viinanen Aila Jokinen
37128: Helena Pesola Liisa Hilpelä Ben Zyskowicz
37129: Heikki Perho Heikki Järvenpää
37130: 1983 vp. 965
37131:
37132: Toivomusaloite n:o 861
37133:
37134:
37135:
37136:
37137: Hurskainen ym.: Nuonen tutkijoiden aseman turvaamisesta
37138:
37139:
37140: Eduskunnalle
37141:
37142: Korkeakouluissa suoritetaan tällä hetkellä noin apurahajärjestelmän kehittämistä sekä opetus- ja
37143: viidennes kaikesta maamme tutkimustyöstä. Kor- tutkimustyön keskinäisen suhteen vapaampaa
37144: keakoulujen merkitys tutkimuksen kannalta on tulkintaa korkeakoulujen viroissa.
37145: kuitenkin tätä osuutta huomattavasti merkittä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
37146: vämpi, vastaahan korkeakoululaitos kaikesta tut- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37147: kijakoulutuksesta.
37148: Korkeakoululaitoksen määrällisen kasvun py- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
37149: sähtyminen, tutkijoiden palkkatason kehitys ja joiden avulla lisättäisiin korkeakoulujen
37150: monet muutkin seikat ovat vaikuttaneet siihen, ja tutkimuslaitosten mahdollisuuksia
37151: ettei tutkijanura enää houkuttele nuoria lahjak- kzinnittää palvelukseensa tutkimustyöstä
37152: kaita tutkimustyöstä kiinnostuneita opiskelijoita kiinnostuneita eteviä opi'.rkelzjoita mah-
37153: siinä määrin kuin aiemmin. dollz'.rimman aikaz'.ressa vaiheessa sekä tur-
37154: Tutkimustoiminnan tason ja jatkuvuuden kan- vattaz'.rzin tutkijanuran valinneelle nittä-
37155: nalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeätä, että vät etenemz'.rmahdollisuudet urallaan, ko-
37156: tutkijanura on kilpailukykyinen muiden alojen rostettaisiin tutkijakoulutuksen saanetden
37157: kanssa. Tutkijan uran tekeminen nykyistä kiin- merkitystä työelämässä ja muillakin ta-
37158: nostavammaksi edellyttää mm. joustavuutta kor- voin tuotaisiin esille tutkimustyön ja
37159: keakoulujen ja tutkimuslaitosten virkarakenteessa nuorten tutkijoiden panoksen merkitys
37160: ja palkkauksessa, virkakierron nopeuttamista tut- maamme kehittämz'.relle.
37161: kijanuralla, ulkomaisten kontaktien lisäämistä,
37162: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
37163:
37164: Sinikka Hurskainen Risto Ahonen Jouko Skinnari
37165: Pekka Starast Pertti Paasio Jouko Tuovinen
37166: Liisa Jaakonsaari Peter Muurman Aarno von Bell
37167: Erkki Liikanen Reino Paasilinna Reijo Lindroos
37168: Matti Puhakka Markus Aaltonen Kari Rajamäki
37169: Paavo Lipponen Matti Luttinen Kerttu Törnqvist
37170: Antti Kalliomäki Maija Rajantie Matti Louekoski
37171: Jussi Ranta Juhani Surakka Arja Alho
37172: 966 1983 vp.
37173:
37174: Toivomusaloite n:o 862
37175:
37176:
37177:
37178:
37179: Ikonen ym.: Koululaiskuljetusten enimmäismäärien uudelleen
37180: määrittämisestä
37181:
37182:
37183: Eduskunnalle
37184:
37185: Koululaiskuljetuksista on annettu ohjeet vuon- Koulun johtajan tehtävänä on hyväksyä kulje-
37186: na 1966. Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- tettavien määrä, mutta useimmiten autot lasta-
37187: teriö antoi moottoriajoneuvoasetuksen 12 §: n 7 taan taloudellisuussyistä niin täyteen kuin mah-
37188: momentin ja 3~ §:n 1 momentin nojalla ohjeet, dollista. Vaikka auton kuljetettavien määrän ylit-
37189: joiden mukaan koululaisia voidaan kuljettaa niin täessä sallitun henkilömäärän on nopeusrajoitus
37190: sanotusti kilotavarana, eli kuljetettavien enim- 70 km/ h, ei se silti tee kuljetuksia riittävän
37191: mäismäärä lasketaan auton kantavuuden mukaan turvallisiksi. Koululaiskuljetuksia ajetaan huo-
37192: eikä henkilömäärien mukaan. Henkilöauton kan- noilla ja kelirikkoisilla teillä. Vaikka matkustajina
37193: tavuudeksi lasketaan 90 ja linja-auton 80 kiloa on pieniä lapsia, on autoissa yleensä ahdasta.
37194: kutakin hyväksyttyä paikkaa kohden, kuljettajan Lapsia on penkeissä useissa kerroksissa.
37195: paikkaa lukuunottamatta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
37196: Kun peruskoulun ala asteen oppilaiden pai- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37197: noksi on ohjeiden taulukon mukaan annettu 50 sen,
37198: kiloa, saa oppilaita lastata 50 hengen linja- että hallitus ryhtyiri toimenpiteisiin
37199: autoon 88 ja vastaavasti 5 hengen henkilöautoon koululaiskuljetusten enimmåismäi.irien
37200: 10. uudelleen mäårittå"miseksi.
37201:
37202: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
37203:
37204: Pirkko Ikonen Olavi Martikainen Lea Sutinen
37205: Kalevi Mattila Hannu Kemppainen Hannele Pokka
37206: Riitta Jouppila Kalevi Kivistö Väinö Raudaskoski
37207: Saara Mikkola Impi Muroma Toivo Yläjärvi
37208: Helena Pesola Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
37209: Katri-Helena Eskelinen Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
37210: Timo Kietäväinen Heikki Kokko
37211: 1983 vp. 967
37212:
37213: Toivomusaloite n:o 863
37214:
37215:
37216:
37217:
37218: Isohookana-Asunmaa ym.: Kestiiässä annettavan maatalousopetuk-
37219: sen vakinaistamisesta ja erikoistumislinjojen nimeämisestä
37220:
37221:
37222: Eduskunnalle
37223:
37224: Kestiiässä on vuodesta 1980 lähtien toiminut Perustettavaan maatalousoppilaitokseen Kesti-
37225: maamieskoulu yksivuotisenaja väliaikaisena Ruu- lä on suunnitellut maatilatalouden peruslinjaa
37226: kin maatalousoppilaitoksen alaisena. Kestiiän sekä erikoistumislinjoiksi viljelijälinjaa ja maati-
37227: kunnalla olisi valmius aloittaa kunnallisen maata- lan emäntälinjaa.
37228: lousoppilaitoksen toiminta vakinaisena jo syksyllä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37229: 1983. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37230: Kunnallisen maatalousoppilaitoksen perusta-
37231: mista Kestilään puoltaa alueen maatalousvaltai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37232: suus, joka juuri Kestiiässä on voimakkainta, sekä menpiteisiin Kestiiässä annettavan väliai-
37233: se, ettei Kestiiässä ole muita keskiasteen koulu- kaisen maatalousopetuksen vakinaistami-
37234: tuspaikkoja tarjolla. Kestiiän naapurikunnat seksi ja että Kestiiän maatalousoppilai-
37235: Piippola, Pulkkila, Pyhäntä, Vaala ja Vuolijoki toksen erikoistumislinjoiksi nimettäisiin
37236: ovat lausunnoissaan puoltaneet Kestiiän kunnal- viljelijälinja ja maatilan emäntälinja.
37237: lisen maatalousoppilaitoksen perustamista. Maa-
37238: talousoppilaitos palvelisi varsin laajaa aluetta op-
37239: pilasmäärän noustessa 40-)0:een.
37240: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
37241:
37242: Tytti Isohookana-Asunmaa Väinö Raudaskoski
37243: 968 1983 vp.
37244:
37245: Toivomusaloite n:o 864
37246:
37247:
37248:
37249:
37250: Isohookana-Asunmaa ym.: Muinaismuistolain uusimisesta valtakun-
37251: nan eri osien tasapuoliseksi huomioon ottamiseksi
37252:
37253:
37254: Eduskunnalle
37255:
37256: Vaikka muinaismuistolaki vuodelta 1963 tosiasia, että paikallisten museoiden esihistorialli-
37257: {17.6.1963/295) onkin ajallisesti varsin tuore, se set kokoelmat ovat enimmältään olemattomia,
37258: on osoittautunut monessa suhteessa puutteelli- että paikallismuseolaitoksen kehittämiseen ei ole
37259: seksi. Sisällöllisesti se perustuu 2.4.1883 annet- katsottu järkeväksi uhrata paikallisia henkisiä ja
37260: tuun muinaismuistoasetukseen ja näin ollen aineellisia voimavaroja ja että maakuntien asuk-
37261: edustaa nykyisen ajankohdan realiteeteista varsin kaiden on mahdotonta päästä perehtymään
37262: kaukana olevaa yhteiskunnallista, alue- ja sivis- omaan menneisyyteensä.
37263: tyspoliittista järjestelmää. 3. Tutkimus; Muinaismuistolain mukaan ai-
37264: Voimassa olevaan lakiin perustuvan järjestel- noastaan Museovirastolla on oikeus tutkia kiinteä
37265: män puutteet ja haitat ovat keskeisimmiltä osil- muinaisjäännös, joskin se voi määräämillään eh-
37266: taan seuraavat: dolla antaa tutkimusoikeuden myös muille. Käy-
37267: 1. Kiinteiden muinaisjäännösten suojelu. Voi- tännössä tämä on vaikeuttanut yliopistojen va-
37268: massa olevan muinaismuistolain mukaan kiinteät paata tutkimusta ja melkein tyystin estänyt tutki-
37269: muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja. Helsingissä muksen viriämisen paikallismuseoiden tasolla.
37270: oleva viranomainen tuskin pystyy pelkästään tie- Edellä mainittujen epäkohtien korjaamiseksi ja
37271: tojen puuttumisen takia seuraamaan sitä, mitä elinkelpoisen, valtakunnan kaikkien osien edut ja
37272: esimerkiksi Lapissa tapahtuu, ja ryhtymään suoje- oikeudet tasapuolisesti huomioon ottavan järjes-
37273: lutoimenpiteisiin, joilla nykyisen tasokkaan tek- telmän luomiseksi maa olisi jaettava suuraluei-
37274: niikan takia melkein aina on kova kiire. Vaikeus siin. Tämä vastaisi muinaismuistojen suojelun,
37275: hoitaa tyydyttävästi suojelutoimenpiteitä on seu- sijoituksen ja tutkimuksen alueella täsmälleen
37276: rausta alueellisen organisaation puuttumisesta. sitä desentralisaation linjaa, joka alkoi toteutua
37277: Tehokas suojelu voidaan saada aikaan vain, jos yliopistolaitoksen osalta Turun yliopistojen syn-
37278: maa jaetaan useampaan itsenäiseen alueeseen, nyssä ja Oulun yliopiston perustamisessa vuonna
37279: jotka puolestaan rakentavat kuntatasolle ulottu- 1958, vahvistui Jyväskylän yliopiston perustami-
37280: van pysyvän paikallisorganisaation esimerkiksi si- sessa vuonna 1966 ja jatkui myöhemmin Kuo-
37281: ten, että jokaisessa kunnassa on virkamies, jolla pion, Joensuun, Lappeenrannan, Vaasan ja Rova-
37282: on sekä seuraamis- että ilmoitusvelvollisuus. niemen korkeakouluissa. Jo nyt on käynyt selväk-
37283: 2. Muinaisesineiden sijoitus. Muinaismuistola- si, että nämä uudet yksiköt ovat vapauttaneet
37284: ki määrää, että inaimet muinaisesineet on toimi- huomattavia henkisiä voimavaroja luovaan työ-
37285: tettava Museovirastoon. Järjestelmä on vuosisa- hön ja tutkimukseen maan parhaaksi. Esimerkit
37286: dan mittaan johtanut siihen, että melkein koko vaikkapa vain Satakunnasta todistavat, että myös
37287: maan menneisyys on koottu yhteen ainoaan ko- muinaismuistojen osalta on mahdollista päästä
37288: koelmaan, missä se on sijoitettuna pääosiltaan samanlaisiin tuloksin.
37289: kellarivarastoihin. Pienet Museoviraston viime Edellä esitetyn pohjalla ehdotamme kunnioit-
37290: vuosina suorittamat deponoinnit eivät ole korjan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37291: neet perustilannetta. Seurauksena on ollut se
37292: 1983 vp. - TA n:o 864 969
37293:
37294: että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn sesti otetaan huomioon valtakunnan eri
37295: komitean asettamiseksi uusimaan mui- osat.
37296: naismuistolakia niin, että siinä tasapuoli-
37297:
37298: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
37299:
37300: Tytti lsohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Riitta Uosukainen
37301: Liisa Hilpelä Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila
37302: Aino Pohjanoksa Riitta Jouppila Esko Aho
37303: Hannu Kemppainen J. Juhani Kortesalmi Hannele Pokka
37304: Juhani Tuomaala Liisa Jaakonsaari Toivo tJarvi
37305: Timo Kietäväinen Matri Ruokola Mauri Pekkarinen
37306: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Juhani Alaranta Olavi Martikainen
37307:
37308:
37309:
37310:
37311: 122 088300420M
37312: 970 1983 vp.
37313:
37314: Toivomusaloite n:o 865
37315:
37316:
37317:
37318:
37319: Jaakonsaari ym.: Tiedepolitiikkaa koskevan valtioneuvoston selon-
37320: teon antamisesta
37321:
37322:
37323: Eduskunnalle
37324:
37325: 1960-luvun loppupuolella luotiin Suomeen 2. Millaiseen kansalliseen tietopohjaan no-
37326: kansainvälisen vertailun kestävä tiedehallinto. jaamme tulevien rakenteellisten muutosten
37327: Tutkimus- ja kehitystyön rahoituksessa mää- edessä?
37328: rällinen kasvu oli varsin voimakasta aina vuo- 3. Kuinka ratkaisemme pienen maan tiede-
37329: teen 1973 asti, jonka jälkeen kasvu pysähtyi. ja teknologiapolitiikan erityisongelmat, joista
37330: Kansainvälisesti Suomen tutkimus- ja kehitys- ehkä merkittävin on se tosiasia, että omin voi-
37331: työn rahoitus asukasta kohden on varsin vaati- min tuotettu tietopohja on kapeaa ja muualta
37332: matonta tasoa. hankittavan tiedon tarve on suuri?
37333: Eduskunnan tasolla ei myöskään ole viime Ajankohtainen kysymys on myös turvata
37334: vuosina käyty keskustelua tieteen ja teknologian koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen määrälli-
37335: kysymyksistä, vaikka vuonna 1973 hallituksen nen ja laadullinen kehittäminen. Korkeakoulu-
37336: tiedepoliittisen ohjelman pohjalta käyty kes- jen tutkimusresurssit ovat huolestuttavasti pie-
37337: kustelu osoitti, että tälle on tarvetta. Keskus- nentyneet korkeakoululaitoksen opettaja- ja re-
37338: telun tarvetta ajankohtaistaa lisäksi se, että hal- surssikehityksen jäätyä pahasti jälkeen kehittä-
37339: litsematon teknologinen, kansanvaltaisen val- mislainsäädännön minimitavoitteista.
37340: vonnan ulkopuolella tapahtunut kehitys ratio- Kuitenkin vaikeassa työllisyystilanteessa, jossa
37341: nalisointitoimenpiteineen on johtanut uudenlai- myös koulutetun väen työttömyys on nopeasti
37342: seen tilanteeseen arvioitaessa työn luonnetta ja kasvanut, olisi järkevää investoida koulutuk-
37343: merkitystä jatkossa ja ratkaistaessa työllisyyson- seen ja tutkimukseen. Tutkimusresurssien lisää-
37344: gelmia pidemmällä aikavälillä. Tämä merkitsee mistä voidaan käyttää myös tehokkaana ja tu-
37345: myös sitä, että teknologista kehitystä arvioi- loksellisena tvöllistämismuotona.
37346: taessa ja suunnattaessa ja laajemminkin tutki- Edellä esit~tyn perusteella ehdotamme edus-
37347: muksen tavoitteita asetettaessa tulee ammatti- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37348: yhdistysliikkeen asema turvata.
37349: Keskustelua tulisi käydä ainakin seuraavista että hallitus antaisi eduskunnalle tie-
37350: kysymyksistä: depoliittisen selonteon, jonka pohjalta
37351: 1. Millaisen on kansallisen tietopohjamme käytäisiin keskustelua tutkimuksen suun-
37352: oltava, jotta voisimme omalta osaltamme vas- taamisesta, ja että tutkimusmääräraha-
37353: tata maailmanlaajuisiin ongelmiin, kuten ter- kehitys saatetaan pohjoismaiselle tasolle.
37354: veys, ympäristönsuojelu, energiakysymykset ja
37355: raaka-aineet jne.?
37356: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
37357:
37358: Liisa J sakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
37359: 1983 vp. 971
37360:
37361: Toivomusaloite n:o 866
37362:
37363:
37364:
37365:
37366: Jaakonsaari: Komitean asettamisesta selvittämään yhteiskunnan
37367: muutosten vaikutuksia koululaitoksen tehtäviin
37368:
37369:
37370: Eduskunnalle
37371:
37372: Yhteiskunnan kehitys muuttaa yhä nopeam- että ammatillisten opetussuunnilt:elmien raken-
37373: min tietoa ja sen perusteita. Samalla se merkit- teelliset ja sisällölliset heikkoudet keskittyvät
37374: see ammattien ja työelämässä tarvittavien tieto- eräiden välineaineiden kohtuuttamaan asemaan,
37375: jen ja taitojen nopeaa muuttumista. Tämän ke- mikä heikentää paitsi taide- ja taitoaineiden
37376: hityksen hallitsemiseksi tarvitsevat työntekijät myös luonnontieteellisen aineksen osuutta. Op-
37377: sekä perusteellista yleissivistystä että laaja-alais- pilaanohjauksen tehostaminen niin peruskoulus-
37378: ta ja teoreettisesti ja käytännöllisesti perusteel- sa kuin keskiasteen oppilaitoksissa merkitsisi
37379: lista ammatillista sivistystä. Yhteiskunnan muu- oppilaiden kykyjen edellytysten entistä parem-
37380: tos asettaa erityisiä vaatimuksia opetussuunni- paa huomioon ottamista, oppimisvaikeuksien
37381: telmille ja myös niiden uudistamiselle, jonka voittamisen edellytysten luomista sekä opiske-
37382: tarve lisääntyy kehityksen nopeutumisen myötä. lumotivaation ja ammatinvalinnan paranemista.
37383: Opetussuunnitelmissa on nykyisin eräitä olen- Opetussuunnitelmien laatiminen ja ajan ta-
37384: naisia puutteita. Niihin sisältyy myös sellaisia salla pitäminen vaatii yhteiskunnallista, kasva-
37385: rakenteita ja sisällöllisiä ratkaisuja, joiden muut· tustieteellistä, psykologista ja lääketieteellistä
37386: taminen edellyttää laaja-alaista asiantuntevaa asiantuntemusta yleisen kehittämisen perustei-
37387: tutkimusta ja kokeilua. Puutteista merkittävim- den laatimiseksi sekä alakohtaista asiantunte-
37388: mät liittyvät peruskoulun opetussuunnitelman musta edellä mainittujen lisäksi eri oppiainei-
37389: liialliseen lukioon suuntaavaan luonteeseen, den opetussuunnitelmien laadinnassa.
37390: opiskelumotivaation alenemiseen osalla oppi- Edellä esitetyistä syistä ehdotan kunnioitta-
37391: laita, taide- ja taitoaineiden heikkoon asemaan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37392: sekä tiedollisen kasvatuksen yliasemaan.
37393: Ammatillisten oppilaitosten osalta on ko- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
37394: keilu- ja tutkimustoiminta toistaiseksi ollut menpiteisiin eri yhteiskunnallisia näke-
37395: heikkoa ja hajanaista. Ammatin opettamisen pe- myksiä ja eri alojen asiantuntemusta
37396: dagogiikan ja didaktiikan kehittäminen sekä edustavan komitean asettamiseksi sel-
37397: opetuksen muun järjestämisen perusteet ovat vittämään yhteiskunnan muutoksen ja
37398: jatkuvasti olleet heikossa asemassa. Opetussuun- koulutuksen tehtävän välistä vuorovai-
37399: nitelmien edellyttämät opetukselliset ohjeet kutusta ja sen vaikutusta yleissivistävien
37400: ovat samoin suhteellisen sattumanvaraisia. Erää- ja ammatillisten oppilaitosten opetus-
37401: nä merkittävänä heikkoutena on ammattiyhdis- suunnitelmiin sekä opetussunnitelmien
37402: tys- ja työmarkkinatietouden huono asema am- laadinnan yleisiä perusteita.
37403: matillisissa oppilaitoksissa. Sekä yleissivistävien
37404: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
37405:
37406: Liisa Jaakonsaari
37407: 972 1983 vp.
37408:
37409: Toivomusaloite n:o 867
37410:
37411:
37412:
37413:
37414: Jaakonsaari ym.: Opintotukijärjestelmän uudistamisesta
37415:
37416:
37417: Eduskunnalle
37418:
37419: Opintotukeen sisältyy nykyisin suuria ongel- kasvamisen muodossa, mikä puolestaan pitkit-
37420: mia. Alkuperäisistä koulutukselliseen tasa-ar- tää opiskelua.
37421: voon tähtäävistä pyrkimyksistä on etäännytty Uudeksi vakavaksi ongelmaksi on noussut
37422: kauas, kun opintotuki ei riitä opiskeluaikaisen opiskelun jälkeinen toimeentulo. Työttömyys-
37423: toimeentulon varmistamiseen. Lisäksi tuen koh- ja piilotyöttömyysongelmat sekä alentunut an-
37424: dlstumiseen ja sosiaaliseen tarveharkintaan liit- siotaso pitkää koulutusta edellyttävissä tehtä-
37425: tyy piirteitä, jotka ovat ristiriidassa sekä koulu- vissä saavat aikaan ylivoimaisia vaikeuksia laino-
37426: tukselliseen tasa-arvoon liittyvien pyrkimysten jen lyhennyksissä ja korkojen maksussa samaan
37427: että oikeudenmukaisuuden periaatteiden kanssa. aikaan, kun perheen perustamisesta aiheutuvat
37428: Opintotukijärjestelmä kaipaakio jo kokonais- kustannukset ovat suurimmillaan. Valmistuneet
37429: uudistusta, jossa tuen määräytymisen perusteiksi opiskelijat ovat lisäksi erilaisessa tilanteessa on-
37430: otetaan opiskelijan oma taloudellinen asema gelmien suhteen.
37431: opiskeluaikana sekä lasketut opiskelusta aiheu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
37432: tuvat kustannukset. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37433: Nykyiseen opintotukijärjestelmään liittyviä muksen,
37434: ongelmia olisi kuiter1kin ratkaistava jo ennen
37435: mahdollista kokonaisuudistusta niiden keskei- että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
37436: simpien ongelmien suunnassa, jotka ovat nähtä- opintolainojen opiskelijan maksettavaksi
37437: vissä. Järjestelmän kannalta keskeisin ongelma tulevan korko-osuuden poistamiseksi tai
37438: on velkaantumiskehitys, joka olisi ratkaistavissa sen aiheuttamien ongelmien korjaami-
37439: lisäämällä opintorahan ja muun suoran tuen seksi sekä että hallitus ryhtyisi toimen-
37440: osuutta opintotuessa. piteisiin opintolainojen lyhentämisen ja
37441: Velkaantumisesta aiheutuvia välittömiä ongel- korkomaksujen aiheuttamien ongelmien
37442: mia ei voida kuitenkaan ratkaista edes opinto- ratkaisemiseksi niiden opiskelijoiden
37443: rahan voimakkaan asteittaisen lisäämisen kautta. osalta, joille valmistumisen jälkeinen
37444: Velkaantuminen aiheuttaa nimittäin pitempään tilanne osoittautuu taloudellisesti kestä-
37445: opiskelleille jatkuvia ongelmia korkokulujen mättömäksi.
37446: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
37447:
37448: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
37449: 1983 vp. 973
37450:
37451: Toivomusaloite n:o 868
37452:
37453:
37454:
37455:
37456: Anna-Liisa Jokinen ym.: Toimikunnan asettamisesta selvittämään
37457: Kaarinassa sijaitsevan Tuodan laitoksen kunnostamista
37458:
37459:
37460: Eduskunnalle
37461:
37462: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, johon kuuluu jo museoesineiksi, ovat jatkuvassa vaarassa tai
37463: noin 3 500 jäsentä eri puolilta maata, järjestää jopa jo vahingoittuneet.
37464: tähtinäytäntöjä ja esitelmätilaisuuksia. Ursassa Tämä kolmekymmentä vuotta sitten lahjoitus-
37465: toimii myös harrastusjaostoja, jotka tekevät tähti- varoin perustettu laitos tulisi saattaa sellaiseen
37466: tieteellisiä havaintoja. kuntoon, että sen arvokas esineistö olisi turvassa
37467: Eräs tämän toiminnan kannalta tärkeä tutki- ja että se parhaalla mahdollisella tavalla voisi
37468: muspaikka on Kaarinan kunnassa sijaitseva jo palvella niin yliopistollista tutkimustyötä kuin
37469: historiallisestikin merkittävä ja arvokas Tuodan alan harrastajien toimintoja.
37470: laitos, joka on Turun yliopiston tähtitieteellis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37471: optillinen tutkimuslaitos. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37472: Näiden historiallisesti merkittävien rakennus-
37473: ten ja laitteiden säilymisestä ja suojelusta ovat että hallitus asettaisi toimikunnan sel-
37474: Ursan jäsenet hyvin huolissaan. Rakennus, jossa t~ittämään Kaarinan kunnassa sijaitsevan
37475: akateemikko Yrjö Väisälä suoritti aikoinaan mer- Tuorlan laitoksen tzlaa ja ryhtyisi nopeasti
37476: kittäviä kokeita, on hyvin huonossa kunnossa. toimzi"n laitoksen arvokkaan esineistön ja
37477: Myös monet muut alueen rakennukset ovat eh- sen tzlojen saattamiseksi asianmukaiseen
37478: dottomasti korjauksen tarpeessa. Niihin sijoitetut kuntoon.
37479: ainutlaatuiset laitteet, joista monet on luokiteltu
37480:
37481: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
37482:
37483: Anna-Liisa Jokinen Pirkko Turpeinen Mikko Rönnholm
37484: 974 1983 vp.
37485:
37486: Toivomusaloite n:o 869
37487:
37488:
37489:
37490:
37491: Anna-Liisa Jokinen ym.: Rakennussuojelulain uudistamista koske-
37492: van lakiesityksen antamisesta
37493:
37494:
37495: Eduskunnalle
37496:
37497: Rakennussuojelulain uudistaminen on kiireel- jonka mukaan purkamisesta on ilmoitettava 30
37498: lisesti tarpeen. Jatkuvasti tulee esiin tapauksia päivää ennen töiden aloittamista. Tämä ei kui-
37499: kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti tenkaan poista sitä epäkohtaa, että seuraamukset
37500: merkittävien rakennusten hävittämisestä. rakennussuojelulain rikkomisesta ovat vähäiset,
37501: Hallituksen asiasta antama lakiesitys (HE 105/ jolloin purkaminen saatetaan suorittaa tietoisesti
37502: 1982 vp.) edelliselle eduskunnalle jäi jarrutuksen lakia rikkoen.
37503: vuoksi käsittelemättä. Uudelle eduskunnalle olisi Yksityiseen omaisuuteen kohdistuvista rikok-
37504: nopeasti annettava esitys uudesta rakennussuoje- sista rangaistukset ovat varsin kovat. Jos rikos
37505: lulaista. Siinä olisi samalla korjattava edellisen kohdistuu kansallisomaisuuteen, kulttuurihistori-
37506: esityksen puutteet. allisesti arvokkaaseen rakennukseen, seuraamuk-
37507: Rakennuksen suojelun olisi perustuttava raken- sena on korkeintaan sakko, joka sekin käytännös-
37508: nuksen suojeluarvoon. Rakennussuojelulain olisi sä on ollut purkamisesta saatavaan liiketaloudelli-
37509: muodostettava selkeä, rakennuslakiin nähden en- seen hyötyyn verrattuna mitätön. Rakennussuoje-
37510: sisijainen erityislaki. Samalla rakennuslain mah- lulakiin tulisikin sisällyttää säännös törkeästä
37511: dollisuuksia vanhan rakennuskannan säilyttämi- rakennussuojelulain rikkomisesta, josta rangais-
37512: sessä olisi ylipäänsä lisättävä jo kansantaloudelli- tuksena voisi olla vankeutta.
37513: sista syistä. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
37514: Edellisen hallituksen esityksen mukaan raken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37515: nuksen suojelu olisi käytännössä tullut riippu- että hallitus antaisi eduskunnalle esz-
37516: maan rakennuksen sijainnista asema- tai raken- tyksen rakennussuojelulaiksi, joka
37517: nuskaava-alueen taikka rakennuskieltoalueen a~ .?l~si rak~nnuslaista riippumaton ja
37518: suhteen. Valtaosa arvokkaista rakennuksista si- enststjatnen; JOSsa
37519: jaitsee näillä alueilla. Vastuu suojelusta tällaisilla b) rakennuksen suojeluarvo on suoje-
37520: alueilla olisi tullut kunnille. lun harkinnan peruste; jossa
37521: Vastuun tulisi säilyä valtiolla. Hämmästyttävän c) päävastuu suojelun toteuttamisessa
37522: usein viimeaikaisissa purkutapauksissa, esimer- kuuluu valtion viranomaisille; joka
37523: kiksi Turussa ja Pietarsaaressa, on tullut ilmi d) sisältäisi sellaiset säännökset lain
37524: kuntien päättävien elinten tai johtavien virka- nkkomisesta, ettei suojelun tyhjäksi teke-
37525: miesten suojelukielteinen asenne, joka johtunee vä rakennuksen omavaltainen purkami-
37526: kunnan päättäjien ja elinkeinoelä.rnän liian lähei- nen voisi muodostua omistajalle suoje-
37527: sistä suhteista. Tällaisessa tilanteessa on mahdo- lua kannattavammaksi vaihtoehdoksi; ja
37528: tonta luottaa siihen, että suojelu käytännössä johon
37529: toimisi. Ilmeisesti tultaisiin yhä useammin e) ltittyisi rakennuslain muuttaminen
37530: turvautumaan ns. aavistuspurkuihin. siten, että rakennusten purkaminen sää-
37531: Useissa viimeaikaisissa purkutapauksissa on ol- dettäisiin luvanvaraiseksija että luotaiszi'n
37532: lut kysymys ns. omavaltaisesta purkamisesta eli edellytyksiä vanhan ja erityisesti kulttuu-
37533: rakennussuojelulain rikkomisesta. Parannusta on rihistoriallisesti arvokkaan rakennuskan-
37534: hiljattain tullut rakennusasetuksenmuutoksella, nan kunnostamiselle ja säilyttämiselle.
37535: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
37536:
37537: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Pirkko Turpeinen
37538: Heli Astala Inger Hirvelä Mikko Kuoppa
37539: Heikki Mustonen Terho Pursiainen Matti Kautto
37540: 1983 vp. 975
37541:
37542: Toivomusaloite n:o 870
37543:
37544:
37545:
37546:
37547: Anna-Liisa Jokinen ym.: Kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien
37548: paikkaamisesta
37549:
37550:
37551: Eduskunnalle
37552:
37553: Maassamme toimii runsaasti erilaisia kansalais- reyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen kautta ja
37554: järjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laajaa ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä olisi tuetta-
37555: monipuolista ulottuen lisäksi useassa tapauksessa va. Järjestämällä ohjaajien palkkaamisen mahdol-
37556: juuri niille alueille, joihin ns. viralliset ja yhteis- lisuus kansalaisjärjestöille valtion tuella olisi asia
37557: kunnan ylläpitämät kulttuuritarpeen muodot ei- järjestettävissä.
37558: vät yllä. Tämä pelkästään harrastelijavoimin ja Vakavasti muodostuneen nuorisotyöttömyyden
37559: useammin varsinaisen ansiotyön ohella hoidettu seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuriakin
37560: kulttuuritoiminta on juuri sitä työtä, joka tehok- yhteiskunnallisia ongelmia. Näiden vaikeuksien
37561: kaimmin tavoittaa kansan syvät rivit ja suo osal- voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen ja
37562: listumisen mahdollisuuden yhä laajemmille ryh- käytettävä niitä keinoja, joilla nuorisoon kohdis-
37563: mille. Tämän toiminnan merkitys lisääntyy ja tuvaa painetta voidaan vähentää. Tässä tulisi
37564: siksi sille tulisi suoda nykyistä paremmat mahdol- kiinnittää entistä enemmän huomiota juuri nii-
37565: lisuudet hoitaa vaativaa tehtäväänsä. hin järjestöihin ja siihen toimintaan, joka vaikut-
37566: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuurityös- taa nuoneo vapaa-ajan käyttöön, sillä tällä toi-
37567: tä mainittakoon Kansantanssi- ja Lauluyhtye Tu- minta-alueella voidaan työttömyydestä kärsiviä
37568: run Kiikurit, joiden ohjelma ja toiminta tunne- nuoria vetää mielekkään toiminnan piiriin ja
37569: taan laajalti jopa maamme rajojen ulkopuolella- työttömyystilanteessa välttämättömään toisten
37570: kin. Tämä yhtye on jo vuosikymmenien ajan nuonen yhteyteen. Jotta tämä työttömien nuor-
37571: koonnut piiriinsä musiikin ja kansantanssin har- ten tukeminen tämän toveripiirin avulla saadaan
37572: rastajia, jotka säännöllisellä harjoittelulla ovat onnistumaan, asettuu ohjaajan tehtävä entistä
37573: kehittäneet monitaitoisen ja -lukuisen nuorisoyh- keskeisemmäksi. Se merkitsee, että näin laajaa
37574: tyeen. Yhtyeen tanssi- ja musiikkiohjelman har- vastuuta ei voida hoitaa samanaikaisesti ansio-
37575: joittelu vaatii myös asiantuntevaa ohjausta, joka työn ohella. Tästä johtuen kansalaisjärjestöjen
37576: on ansiotyönsä ohella tehtävää hoitavien ohjaa- kulttuuriohjaajien palkkaus on noussut esiin en-
37577: jien haneilla. tistä kipeämpänä ja vaativampana.
37578: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
37579: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37580: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan
37581: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tunne- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37582: taan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien
37583: etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus erilaisia palkkaamiseksi.
37584: kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voidaan vi-
37585:
37586: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
37587:
37588: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
37589: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen
37590: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
37591: Niilo Koskenniemi
37592: 976 1983 vp.
37593:
37594: Toivomusaloite n:o 871
37595:
37596:
37597:
37598:
37599: Anna-Liisa Jokinen ym.: Väkivaltaa ihannoivan länsimaisen eloku-
37600: vatuotannon esittämisen rajoittamisesta
37601:
37602:
37603: Eduskunnalle
37604:
37605: Television ohjelmistoon kuuluu jatkuvasti elo- tä katsojassa. Nämä elokuvat ovat omiaan aiheut-
37606: kuvia, joissa väkivaltaa ja pahoinpitelyjä kuva- tamaan vakavaa huolestumista lasten ja nuorison
37607: taan erittäin raa'assa ja järkyttävässä muodossa. kehityksestä vastuuta tuntevien kansalaisten kes-
37608: Kun nämä elokuvat tulevat suoraan koteihin ja kuudessa. Raakuuksia ja väkivaltaa kuvaavia
37609: lasten katseltaviksi TV:n välityksellä, on erittäin markkinointitarkoituksessa tehtyjä elokuvia ja
37610: huolestuttavaa, mihin tämä johtaa osana joka- julkaisutoimintaa ei pidä sekoittaa niihin todelli-
37611: päiväistä kasvatusta. sista tilanteista filmattuihin elokuviin ja kuvauk-
37612: Lasten keskuudessa ovat vakavat pahoinpitelyt siin, jotka kertovat eri puolilla maailmaa vallitse-
37613: viime aikoina lisääntyneet voimakkaasti, jopa vista todellisista tapahtumista, joita uutiskuvissa
37614: vaikeisiin vammautumisiin johtaneita pahoinpi- ja asiaa valaisevissa esitelmissä tuodaan esiin. Ne
37615: telyjä ilmenee runsaasti. Jo aikaisemmin on eri ovat tärkeitä todellisen maailmankuvan muodos-
37616: maissa suoritettujen tutkimusten tuloksena to- tumiseen, koska maailmassa on edelleen nälkää,
37617: dettu väkivaltaelokuvien ja myös sarjakuvalehtien kurjuutta ja sotien aiheuttamaa hävitystä, jonka
37618: lapsia vahingoittava ja heidän aggressiivisuuttaan poistamiseksi kaikkialla on toimittava.
37619: herättävä vaikutus. Näiden elokuvien ja sarjaku- Näiden todellisten ongelmien hämäämiseksi ja
37620: vien esittämisen ja myynnin kieltäminen olisi taloudellisen voiton tavoittelun tarkoituksessa
37621: kiireellisesti saatava aikaan. valmistetut väkivaltaa ihannoivat ja kuvaavat
37622: Jatkuvien ja toistuvien väkivaltaa kuvaavien ftlmit ja piirrokset sen sijaan ovat tuhoisia ja siksi
37623: elokuvien katselu synnyttää ajanmittaan aggres- ne on kiellettävä. Amerikkalaiset sarjaelokuvat
37624: siivisuutta siinä määrin, että se saattaa johtaa ovat omiaan myös pilaamaan perinteellistä suo-
37625: väkivaltaisiin tekoihin, jopa pienimmätkin lapset malaista kulttuuria ja ne ovat jo antaneet kieltei-
37626: käyttäytyvät hyökkäävästi ja leikeissään rajummin sen leimansa suomalaiseenkin tuotantoon. Nii-
37627: välittömästi väkivaltaa kuvaavan elokuvan katse- den turmeleva vaikutus on jo niin laajaa, että on
37628: lun jälkeen. Kun tämä elokuva on tavoittanut aihetta nopeasti lopettaa tämän suuntainen elo-
37629: samanaikaisesti useampia lapsia, jotka kohtaavat kuvien ja julkaisujen toiminnan levitys Suomes-
37630: toisensa ohjelman jälkeen, on ilmeistä, että väki- sa.
37631: vallan vaara on tällöin suurempi. Lasten vanhem- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
37632: mat ja kasvattajat ovat olleet jo kauan huolissaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37633: yhä kasvavasta väkivallan vaarasta. sen,
37634: Eri järjestöjen ja yksityisten toimesta on useita
37635: kertoja varoitettu niistä vaaroista, joita väkivaltaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37636: ihannoiva elokuva ja muu julkaisutoiminta ai- menpiteisiin väkivaltaa ihannoivan ja ai-
37637: heuttaa lasten ja nuorison kehitykselle. heuttavan sekä suomalaista kansallista
37638: Kaikesta huolimattaTV:ssäjatkuvasti esitetään kulttuuria vahingoittavan länsimaisen
37639: mitä räikeimpiä väkivaltaa ja julmuuksia kuvaa- elokuvatuotannon esittiimisen rajoittami-
37640: via elokuvia, jotka nimenomaan on suunniteltu seksi maassamme.
37641: ja tehty saamaan aikaan hermoja repivää jännitys-
37642:
37643: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
37644:
37645: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
37646: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi
37647: Niilo Koskenniemi Heli Astala
37648: Marja-Liisa Salminen
37649: 1983 vp. 977
37650:
37651: Toivomusaloite n:o 872
37652:
37653:
37654:
37655:
37656: Anna-Liisa Jokinen ym.: Esperanton harrastuksen tukemisesta
37657:
37658:
37659: Eduskunnalle
37660:
37661: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan tiin mainitun vuoden heinäkuussa Helsingin
37662: eduskunta myönsi valtionapua kansainvälisen Messuhallissa. Kongressin yhteydessä järjestettiin
37663: kielen hyväksi toimivalle Suomen Esperanto- useita joukkoretkeilyjä maan pohjoisosiiin, järvi-
37664: Opistolle. Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuoden alueelle ym. Turussa jatkui tuon kongressiviikon
37665: 1921 tulo- ja menoarvion yhteydessä. Aiheena jälkeen vielä viiden päivän ajan ns. jälkikongres-
37666: sille oli seuraavana vuonna, 1922, Suomessa si. Päivälehtien mukaan tämä n. 2 000 osanotta-
37667: pidettävä 14. kansainvälinen esperantokonferens- jaa käsittävä kansainvälinen kongressi oli sen
37668: si. Kun kansainvälinen matkailu oli vielä siihen kesän suurin maassamme.
37669: aikaan meillä lastenkengissä, herätti tuhatpäisen Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
37670: ulkomaalaisen kongressivieraan maahamme tulo opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- ja
37671: ja heidän täällä suorittamaosa monet retkeilyt työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun ja
37672: ansaittua huomiota. Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
37673: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperanto- useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
37674: liikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
37675: Vielä toisen maailmansodan jälkeen, lokakuussa Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja monissa
37676: v. 1948, jätti silloinen edustaja V. K. Turunen maissa saavutettuihin myönteisiin kokemuksiin
37677: eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sanottiin perustuen ''Esperanto sopii kouluhallituksen
37678: mm.: mielestä vakinaiseksi kolmanneksi kieleksi perus-
37679: "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- koulun yläasteen kieliohjelmaan ... Erikoiskurs-
37680: arvioksi vuodelle 1949, sen 10 Pl. XV: 1 kohdalle seilla ja kielikerhoissa tulee esperantoa voida
37681: ja otsikossa 'Muut yhdistykset' ehdottaa hallitus opettaa sekä peruskoulussa että lukiossa, kat-
37682: Suomen Esperanto-Opiston avustuksen pysytettä- soo keskusvirasto. "(Kansan Uutiset 30.7 .1974.)
37683: väksi entisellään, 2 600 markan suuruisena.'' Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen -varassa
37684: Ed. Turunen huomauttaa summan olleen toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuiten-
37685: aluksi 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pu- kaan nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa
37686: donneen mainittuun 2 600 markkaan, "jollaise- tehostamiseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon
37687: na se on ollut jo useita vuosia". seuraava tapaus. Suomen esperantoliikkeen edus-
37688: Todettuaan esperantokielen harrastuksen tajina matkusti vuonna 1974 heinäkuun lopussa
37689: maassamme huomattavasti kasvaneen hän ehdot- Hampurissa pidettävään 59. kansainväliseen es-
37690: ti, että eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- ja perantokongressiin seitsemänkymmentä henki-
37691: menoarvioon Suomen Esperanto-Opiston toimin- löä. Jokainen heistä joutui itse henkilökohtaisesti
37692: nan tukemiseksi 247 400 markan suuruisen lisä- kustantamaan matkansa ja koko kongressiviikon
37693: määrärahan. vaatimat menot. Tällainen uhrautuminen jonkin
37694: Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina yhteisen asian hyväksi lienee meidän päivinämme
37695: vuosina Jal taman asian hoitaminen kuitenkin hyvin harvinaista.
37696: pois päiväjärjestyksestä. Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat ja
37697: Maassamme vireästi toimiva esperantoliike on kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset tunte-
37698: sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen keskus- vat syvää vastuuta kielen opiskelun tehostamises-
37699: elimenä toimii Suomen Esperantoliitto r. y. , joka ta ja laajentamisesta. Juuri kansainvälisten yh-
37700: on vilkkaassa vuorovaikutuksessa muiden maiden teyksien laajentaminen on antanut heille hyvin
37701: vastaavien järjestöjen kanssa. Niinpä liitto sai paljon ja tämän vuoksi he haluavat asian kehitty-
37702: järjestääkseen vuonna 1969 esperantistien 54. vän edelleen, jotta yhä useammilla kansalaisilla
37703: kansainvälisen kongressin, jonka avajaiset pidet- olisi samat mahdollisuudet.
37704:
37705: 123 088300420M
37706: 978 1983 vp. - TA n:o 872
37707:
37708: Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon, että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
37709: että maamme esperantoliike on jo aikaisemmin- Suomen Esperantoliiton ja esperantohar-
37710: kin neljännesvuosisadan ajan nauttinut valtion- rastuksen toiminnan auttamiseksi.
37711: apua, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
37712: toivomuksen,
37713:
37714: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
37715:
37716: Anna-Liisa Jokinen Terho Pursiainen Marja-Liisa Suominen
37717: Ensio Laine Heli Astala Mikko Kuoppa
37718: Vappu Säilynoja
37719: 1983 vp. 979
37720:
37721: Toivomusaloite n: o 87 3
37722:
37723:
37724:
37725:
37726: Joutsenlahti ym.: Uskonnonopetuksen lisäämisestä peruskoulun
37727: yläasteella
37728:
37729:
37730: Eduskunnalle
37731:
37732: Peruskoulussa on nykyisin vapaaehtoinen nonopetusta 1 tunti lisää 5-päiväistä opetus-
37733: 10. luokka, joka on tarkoitettu nuoren vart- jaksoa kohden.
37734: ttumista varten työelämään ja aikuistumiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37735: Tämän johdosta olisi tärkeää, että hänelle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toiv~
37736: opetettaisiin riittävässä määrin elämänkatso- muksen,
37737: muksellista aineistoa, jolle perustalle nuori voi
37738: ruveta rakentamaan elämäänsä. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
37739: Samoin olisi koko peruskoulun yläasteella piteisiin peruskoulun yläasteen uskon-
37740: oltava tarpeellinen määrä uskonnonopetusta, nonopetuksen lisäämiseksi 1 tunnilla
37741: eli sitä olisi lisättävä 1 tunti 10-päiväiselle 10-päiväistä jaksoa kohden ja 10. luo-
37742: oppijaksolle. kalla 1 tunnilla 5-päiväistä jaksoa koh-
37743: 10. luokalla sen sijaan olisi saatava Uskon- den.
37744: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
37745:
37746: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
37747: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37748: Reino Jyrkilä
37749: 980 1983 vp.
37750:
37751: Toivomusaloite n:o 874
37752:
37753:
37754:
37755:
37756: Joutsenlahti ym.: Harjaantumisopetuksen sisällyttämisestä perus-
37757: koulun opetusohjelmaan
37758:
37759:
37760: Eduskunnalle
37761:
37762: Peruskoululain uudistamista käsitellyt ope- tays1m1tta1s1a kansalaisia. Ovathan aikuiselle
37763: tusministeriön työryhmä on mietinnössään ja asetettavat vaatimukset mm. oppimisedellytys-
37764: lakiluonnoksessaan pidättäytyen periaatteellisista ten suhteen melkoisesti lievemmät kuin mitä
37765: ratkaisuista pysyttänyt nykyisen käytännön, kouluikäisillä on laita. Harjaantumiskoulun
37766: jonka mukaan ns. harjaantumiskoulu jäisi perus- opettajat puolestaan, vaikka he ovat saaneet
37767: koulun ulkopuolelle ja toimisi kehitysvammalain opettajan, jopa erityisopettajan koulutuksen ja
37768: sekä sen pohjalta annetun harjaantumisopetusta toimivat opettajina, jäävät vaille monia etuja,
37769: koskevan asetuksen säännösten mukaisesti. joita on peruskoulun opettajilla. Heitä koskeva
37770: Varsin monessa lakiluonnoksesta annetussa virkaehtosopimus on huomattavasti niukkasisäl-
37771: lausunnossa on kuitenkin tällaista menettelyä töisempi.
37772: vastustettu ja vaadittu myös harjaantumiskou- Jos harjaantumisopetus sisällytettäisiin perus-
37773: lun liittämistä peruskouluun. Näin olisi mene- kouluun, ei välttämättä mikään nykyisistä tek-
37774: teltävä sekä harjaantumisopetuksessa toimivien nisistä järjestelyistä muuttuisi. Harjaantumis-
37775: opettajien että oppilaiden vuoksi. koulun oppilaat jatkaisivat entisillä luokillaan
37776: Harjaantumisopetuksella tarkoitetaan koulu- entisten opettajiensa ohjaamina. Muutoksen
37777: muotoa, jonka oppilaat ovat älylliseltä suoritus- vaikutus olisi oppilaiden osalta ensisijaisesti
37778: tasoltaan lähinnä keskiasteisia kehitysvammai- asenteellinen ja psykologinen. He olisivat pe-
37779: sia, kuitenkin sellaisia, jotka pystyvät osallis- ruskoulun oppilaita siinä missä muutkin lapset.
37780: tumaan koulumuotoiseen opetukseen. Täten Heitä ei oppivelvollisuudesta vapauttamalla lei-
37781: kyseessä on itse asiassa peruskouluun jo ny- mattaisi toisen luokan kansalaisiksi. Harjaantu-
37782: kyäänkin kuuluvan erityisopetuksen laajenta- misluokat olisivat ryhmä peruskoulun erityis-
37783: minen käsittämään kaikki koulumuotoiseen luokkia.
37784: opiskeluun pystyvät lapset. Opettajien kohdalla tekniset muutokset oli-
37785: Harjaantumisluokkia on sekä kehitysvam- sivat suurempia. Heitä koskisi tällöin opettajia
37786: maisten keskuslaitoksissa että ns. päivähuolto- yleensä koskeva koululainsäädäntö sellaisenaan
37787: loissa. Toiminnassa on myös yksinomaan koulu- mahdollisin asetusteitse tehtävin muutoksin. Jo-
37788: muotoisesti toimivia harjaantumiskouluja, joilla kaista yksityiskohtaa ei silloin heidän osaltaan
37789: on oma opetussuunnitelmansa. Niiden opettajia tarvitsisi määritellä erityisellä virkaehtosopi-
37790: on jo lähes vuosikymmenen ajan valmistettu muksella. Osana kunnan koululaitoksen opetta-
37791: omana opintosuuntanaan Jyväskylän yliopiston jakuntaa he epäilemättä rikastuttaisivat koko-
37792: erityisopettajien koulutuslinjalla. naisuutta ja voisivat asiantuntemuksenaan aut-
37793: Edellytyksenä lapsen sijo1ttumiseen harjaan- taa peruskoulun normaaliluokkien opettajia,
37794: tumisopetukseen on, että asianomainen on va- joilla luokassaan ehkä on kehitysvammaisia.
37795: pautettu oppivelvollisuudesta - paradoksi si- Tällainen integrointihan on koululakityöryhmän
37796: nänsä. Harjaantumisopetusta koskevassa asetuk- ehdotuksen mukaan mahdollinen.
37797: sessa on määritelty opetusryhmän koko ym. Työryhmä katsoo esityksessään (lakiehdotus
37798: koulun toimintaa koskevat säännökset. Kyseessä 27 §), että kehitysvammaiset olisi jätettävä pe-
37799: on itse asiassa täysin koulua vastaava toiminta, ruskoulun ulkopuolelle, koska kaikilla kehitys-
37800: joka silti on koululainsäädännön ulkopuolella. vammaisilla ei ole edellytyksiä peruskoulun
37801: Tällä tavoin leimataan joukko lapsia, joista tieto- ja taitomäärän saavuttamiseen. Tiedämme
37802: kuitenkin arkuisiässä saattaa kehkeytyä lähes peruskoulussa käytännössä olevan runsaasti
37803: 1983 vp. - TA n:o 874 981
37804:
37805: oppilaita, jotka eivät näitä tavoitteita saavuta. pidemmän siirtymäkauden olevan tarpeen. Täl-
37806: Laissa ei yleensäkään täsmällisesti määritellä laisen viivästämisen hyväksyminen olisi periaat-
37807: peruskoulun edellyttämiä tieto- ja taitomääriä. teessa kohtalokasta siksi, että nykytilanteen
37808: Sen sijaan yleiset päämäärät, jotka peruskoulun kielteiset vaikutukset heijastuisivat epämääräi-
37809: opetukselle asetetaan, ovat täysin myös keski- seen tulevaisuuteen.
37810: tasoisen kehitysvammaisen ulottuvilla. Epäröiminen Suomessa tuntuu sikälikin
37811: Yhtenä vastaväitteenä harjaantumisopetuk- oudolta, että vastaava järjestely on toiminnassa
37812: sen liittämiselle peruskouluun voidaan pitää jo useissa muissa maissa ilman sanottavia kitka-
37813: peruskoulun jatko-opiskeluun antamia oikeuksia. tekijöitä.
37814: Tämä otetaan kuitenkin jo nykyisin huomioon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37815: mm. siten, että opintojen jatkamiselle asetetaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37816: määrättyjä tasovaatimuksia. Myös apukoulun muksen,
37817: oppilaan vähäisemmät suoritukset tulevat ilmi
37818: hänen todistuksensa merkinnöistä. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
37819: Jotkut vastustavat harjaantumisopetuksen piteisiin harjaantumisopetuksen sisällyt-
37820: liittämistä peruskouluun siksi, että he katsovat tämiseksi peruskoulun opetusohjelmaan.
37821: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
37822:
37823: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
37824: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37825: Vieno Eklund Martti Ratu
37826: 982 1983 vp.
37827:
37828: Toivomusaloite n:o 875
37829:
37830:
37831:
37832:
37833: Joutsenlahti ym.: Luokkien oppilasmäärien alentamisesta
37834:
37835:
37836: Eduskunnalle
37837:
37838: Koululaitoksessamme syntyy monenlaisia vai- si, jos luokkien kokoja nykyisestään alennet-
37839: keuksia, koska koululuokat ovat useasti liian taisiin.
37840: suuria. Kurinpidolliset asiat ovat usein ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37841: mallisia. Oppimistehokkuus muodostuu heikok- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37842: si. Eritysryhmien muodostaminen on myös vai- muksen,
37843: keaa, koska erikoisempiin, harvempien valitse-
37844: miin ryhmiin ei löydy tarpeeksi osanottajia. että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
37845: Opettajien kohdalla on myös nykyisin usein piteisiin luokkien oppilasmäärien alen-
37846: vaikea työllisyystilanne, joka osaltaan helpottui- tamiseksi.
37847: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
37848:
37849: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
37850: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
37851: Reino Jyrkilä
37852: 1983 vp. 983
37853:
37854: Toivomusaloite n:o 876
37855:
37856:
37857:
37858:
37859: Joutsenlahti ym.: Kyläkoulujen lakkauttamisen estämisestä
37860:
37861:
37862: Eduskunnalle
37863:
37864: Kyläkoulu on kaikinpuolisesti paras ratkaisu suuksia, jotta myös nuoret lapsia synnyttävät
37865: niin opintien ensiaskelten ottajan turvallisuu- ihmiset saisivat kylissä toimeentulonsa. Ennen
37866: den kannalta kuin myös koko kyläkunnan kan· kaikkea on koulujen jatkamiseen tarvittavia op-
37867: nalta, sillä kylä ilman koulua on kuin kes- pilasmääriä edelleen alennettava, jotta säästyt-
37868: kuksensa, sydämensä menertänyt. Kyläkoulusta- täisiin ikäviltä kyläkoulujen lakkauttamisilta.
37869: han säteilee monenlaisia vaikutteita ympäris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37870: tön elämään, siellä voidaan kokoontua erilais- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37871: ten harrastusten merkeissä, mikä osaltaan lisää muksen,
37872: kyläläisten yhteenkuuluvaisuuden henkeä ja
37873: auttaa myös viihtymään paremmin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37874: Kuitenkin yhä useammin joudutaan kyläkou- kyläkoulujen lakkauttamisen estämisek-
37875: luja lopettamaan. Tämän vuoksi olisi tehtävä si alentamalla edelleen kyläkoulujen jat-
37876: kaikki mahdollinen näiden koulujen toiminnan kamisen turvaavia vähimmäisoppilas-
37877: jatkamiseksi. Kyliin olisi luotava työmahdolli- määriä.
37878: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983.
37879:
37880: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
37881: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
37882: Reino Jyrkilä
37883: 984 1983 vp.
37884:
37885: Toivomusaloite n:o 877
37886:
37887:
37888:
37889:
37890: Joutsenlahti ym.: Lukion perustamisesta Noormarkkuun
37891:
37892:
37893: EduskunnaHe
37894:
37895: Noormarkun kunta on kehittyvä lähes 6 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37896: asukkaan kunta Satakunnassa, jossa on run- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37897: saasti oppilaita peruskoulun yläasteella. Kun- muksen,
37898: nassa on todettu puutteeksi, että paikkakun-
37899: nalta puuttuu jatko-opiskelumahdollisuus perus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37900: koulun käyneille oppilaille. Tämän vuoksi oli- lukion perustamiseksi Noormarkun kun-
37901: si tarpeellista, että kuntaan perustettaisiin lu- taan.
37902: kio.
37903: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
37904:
37905: Anssi Joutsenlal:.ti Urho Pohto Reino Jyrkilä
37906: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
37907: 1983 vp. 985
37908:
37909: Toivomusaloite n:o 878
37910:
37911:
37912:
37913:
37914: Joutsenlahti ym.: Koulukyyditykseen oikeuttavan koulumatkan
37915: lyhentämisestä
37916:
37917:
37918: Eduskunnalle
37919:
37920: Nykyisin lasten koulutie on tullut yhä vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37921: rallisemmaksi jatkuvasti lisääntyvän liikenteen nioittavasti eduskunnan hyväksyttt:äväksi toivo-
37922: aiheuttaman vaaran vuoksi. Siksi on perin vaa- muksen,
37923: rallista kulkea kapeilla teillä hyvin usein vielä
37924: pimeässä. Erityisesti nuorimmat koululaiset että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
37925: ovat vaaroille alttiina. Siksi olisikin nykyistä miin koulukyyditykseen oikeuttavan
37926: kyyditysjärjestelmää muutettava niin, että 3 koulumatkan lyhentämiseksi kolmeen ki-
37927: km:stä lähtien voitaisiin kyyditä lapsia kou- lometriin.
37928: luun nykyisen 5 km:n sijasta.
37929: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
37930:
37931: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
37932: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
37933: Reino Jyrkilä
37934:
37935:
37936:
37937:
37938: 124 088300420M
37939: 986 1983 vp.
37940:
37941: Toivomusaloite n:o 879
37942:
37943:
37944:
37945:
37946: Joutsenlahti ym.: Opintolainojen takaisinmaksun lykkäämisestä
37947: ja korkojen anteeksi antamisesta perheenlisäyksen vuoksi
37948:
37949:
37950: Eduskunnalle
37951:
37952: Kun syntyvyys maassamme on liian alhainen, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37953: on erittäin tarpeellista, että lapsia hankitaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37954: kaikkiin nuoriin perheisiin, myös opintonsa
37955: päättäneisiin perheisiin. Tällöin kuitenkin mo- että hallitus ryhtyisi toimiin esityk-
37956: nella painavat päälle raskaat opintolainat ja sen antamiseksi opintolainoja koskevan
37957: tällöin helposti lykätään perheenlisäystä. Tä- lain muuttamisesta niin, että kun per-
37958: män vuoksi on tarpeen, että lapsen ,syntymä heeseen, jolla on opintolainoja, syntyy
37959: lykkää opintolainojen takaisinmaksua ainakin lapsi, opintolainojen lyhennysohjelmaa
37960: yhdellä vuodella ja jos mahdollista vielä pitem- lykätään ainakin yhdellä vuodella, sekä
37961: päänkin. Myös korko tältä ajalta tulisi saada korosta annetaan kohtuullinen määrä
37962: anteeksi. anteeksi.
37963: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
37964:
37965: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
37966: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
37967: Reino Jyrkilä
37968: 1983 vp. 987
37969:
37970: Toivomusaloite n:o 880
37971:
37972:
37973:
37974:
37975: Joutsenlahti ym.: Insinööri-nimikkeen käyttämisestä vain teknil-
37976: lisen koulutuksen yhteydessä
37977:
37978:
37979: Eduskunnalle
37980:
37981: Insinööri-nimikettä ollaan romuttamassa. koulutuksen saanut henkilö, jonka uskotaan
37982: Insinööri-nimike kertoo ihmisille selvästi ja asialla olevan.
37983: yksiselitteisesti, että kyseessä on korkean tek- Erityisesti huolestuttaa tällä hetkellä metsä-
37984: nillisen koulutuksen saanut ammattihenkilö. alan toimihenkilöiden pyrkimys saada metsäalan
37985: Ammattikuntana haluamme edelleen pitää kou- ylemmän opistoasteen suorittaneille ammattini-
37986: lutuksemme tason korkealla ja kehittää näin mikkeeksi metsäinsinööri.
37987: yhteiskuntaamme tekniikan taitajina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37988: Ei voida hyväksyä, että insinööri-nimikettä py- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37989: ritään hämärtämään erilaisin etuliittein. Insi- muksen,
37990: nööri on insinööri ja sillä hyvä. Tällä hetkellä
37991: insinöörejä valmistuu Suomessa vain teknil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37992: lisistä opistoista. Jos "etuliite-insinöörejä" tule- suo;atakseen insinööri-nimikkeen koske-
37993: vaisuudessa ryhdytään valmistamaan muun alan maan pelkästään teknisen koulutuksen
37994: oppilaitoksista, on nimikesoppa valmis. Kukaan saaneita.
37995: ei enää tiedä, onko asioita hoitamassa sellaisen
37996: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
37997:
37998: Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
37999: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
38000: Mikko Vainio
38001: 988 1983 vp.
38002:
38003: Toivomusaloite n:o 881
38004:
38005:
38006:
38007:
38008: Joutsenlahti ym.: Määrärahoista ammattikasvatushallituksen jär-
38009: jestämien metsänomistajakurssien jatkamiseksi
38010:
38011:
38012: Eduskunnalle
38013:
38014: Metsänomistajien kurssien käyttövarat ovat Metsänomistajien koulutus on kuitenkin jää-
38015: loppumassa. Saarijärven metsäkoululla tapah- nyt sangen vähille määrärahoille, sillä lähes 20
38016: tuva metsänomistajien kurssitus on jo loppu- kurssiryhmää ovat saaneet tälle vuodelle kukin
38017: nut, ja kaikki muut kurssiryhmät saavat saman vain 32 000 markkaa. Opettajien palkkaukseen
38018: kohtalon kevään aikana, ellei lisävaroja heltiä tarkoitetut määrärahat riittänevät, mutta kurs-
38019: valtion lisäbudjetista tai ammattikasvatushalli- sitoiminta tyrehtyy näinä viikkoina juuri käyttö-
38020: tuksen kurssimäärärahojen sisäisillä siirroilla. varojen puutteeseen.
38021: Tänä vuonna oli suunnitelmien mukaan tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38022: koitus antaa metsä- ja puutalouden lisäkoulu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38023: tusta 88 000 oppilaspäivän verran. Tämä ohjel- muksen,
38024: ma olisi edellyttänyt 10 miljoonan markan
38025: määrärahoja. Valtion budjetissa on tarkoituk- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
38026: seen varattu 5,3 miljoonaa markkaa, ja lisä- piteisiin ammattikasvatushallituksen jär-
38027: budjetista on anottu 1,7 miljoonaa markkaa. jestämien metsänomistajien kurssien
38028: Metsä- ja puutalouden opetus on tavallaan käyttövarojen lisäämiseksi, jotta ko.
38029: suosiossa ammattikasvatushallituksen kurssitoi- kursseja voitaisiin järjestää tarvetta vas-
38030: minnassa, sillä lähes kolmannes akh:n kurssi- taavassa laajuudessa.
38031: määrärahoista ohjautuu tälle sektorille.
38032: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
38033:
38034: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
38035: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
38036: Reino Jyrkilä
38037: 1983 vp. 989
38038:
38039: Toivomusaloite n:o 882
38040:
38041:
38042:
38043:
38044: Joutsenlahti ym.: Veikkausvoittovaroista jaettavan urhei!lun osuu-
38045: den lisäämisestä
38046:
38047:
38048: Eduskunnalie
38049:
38050: Urheilutoiminta on aikoinaan saattanut Suo- Tämän vuoksi olisikin urheiluväen aloitta-
38051: men maailmankartalle ja edelleenkin suuret man veikkaustoiminnan voittovaroja jaettava
38052: maineteot olympialaisissa ovat tuottaneet maal- enemmän kuin nykyisin urheilulle.
38053: lemme suurta kunniaa ja kiitosta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38054: Jotta tulevaisuudessakin olisi mahdollisuus nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38055: menestyä yhä kiristyvässä urheilussa, olisi ur- muksen,
38056: heilun taloudellisia edellytyksiä parannettava,
38057: sillä varsinkin pyyteetöntä urheilutyötä tekevä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
38058: seuraporras jää ilman melkein kaikkea yhteis- miin urheilun saaman osuuden lisäämi-
38059: kunnan antamaa rahallista tukea ja maksaa seksi veikkausvoittovaroista.
38060: päinvastoin esim. huviverona enemmän valtiol-
38061: le ja yhteiskunnalle kuin mitä yhteiskunta tu-
38062: kee urheiluseuroja.
38063: Helsingissä 20 päivänä huhtikuUJta 1983
38064:
38065: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
38066: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
38067: 990 1983 vp.
38068:
38069: Toivomusaloite n:o 883
38070:
38071:
38072:
38073:
38074: Joutsenlahti ym.: Kirjojen liikevaihtoverotuoton luovuttamisesta
38075: kirjailijoille
38076:
38077:
38078: Eduskunnalle
38079:
38080: Kirjojen liikevaihtovero on raskas vero val- olisi se, että kirjoilta poistettaisiin liikevaihto-
38081: tion hyväksi. Tällä verolla voitaisiin järjestää vero, jota niillä kauan ei ole ollutkaan ja jota
38082: lcirjailijoittemme toimeentulo ilman kirjailija- useissa maissa ei ole, ja ko. rahasummalla kas-
38083: palkkajärjestelmää, kun veron tuotto luovutet- vatettaisiin kirjailijoiden tekijänpalkkiota. Täl-
38084: taisiin kirjailijoille. löin kirjailijoiden palkkio suunnilleen kaksin-
38085: Suomessa on omakielisen kirjallisuuden kertaistuisi ja kirjailija voisi tulla toimeen omal-
38086: ongelmana pieni kielialue, josta seuraavat pienet la työllään. Tällöin ei myöskään tarvitsisi alkaa
38087: painokset. Jo muutaman tuhannen kirjan myyn- miettiä mitään kirjailijapalkkajärjestelmiä.
38088: tiä pidetään meillä hyvänä. Tällaisella myynnillä Järjestelmä on kirjailijapalkkajärjestelmää sel-
38089: kirjailija, kirjan tekijä, ei kuitenkaan elä. vempi ja yksinkertaisempi. Ei tarvittaisi uusia
38090: Normaali tekijänpalkkio on 16% pehmeä- rahanjako-organisaatioita, jotka päättäisivät, ku-
38091: kantisen kirjan liikevaihtoverottomasta ohjevä- ka kirjailijapalkkaa saa ja kuka ei. Ei tulisi puo-
38092: hittäishinnasta eli noin 10 % myyntihinnasta. luepoliilltista tai muuta tarkoituksenmukaisuut-
38093: Kuusikymmentä markkaa maksavasta romaanis,. ta rahanjaossa. Kirjailijalle tuotto olisi esite-
38094: ta saa kirjailija siis 6 markkaa. Jos hänen kir- tyllä järjestelyllä sama kuin kirjailijapalkkajär-
38095: jaansa myydään vuodessa 3 000 kpl, on brutto- jestelyllä.
38096: palkka 18 000 mk. Jos myydään 5 000 kpl, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38097: on bruttopalkka 30 000 markkaa vuosi eli nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38098: 2 500 mk/kk. Yhden kirjan tuottamista vuo- muksen,
38099: dessa voitaneen pitää kohtuullisena ja 5 000
38100: kpl:n vuosimyyntiä hyvänä. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
38101: Yksinkertaisin keino sen seikan takaamisek- piteisiin kirjojen liikevaihtoverotuoton
38102: si, että kirjailija voisi elää omalla työllään, luovuttamiseksi kirjailijoille.
38103: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
38104:
38105: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
38106: Pentti Skön Lea Mäkipää Martti Ratu
38107: Reino Jyrkilä
38108: 1983 vp. 991
38109:
38110: Toivomusaloite n:o 884
38111:
38112:
38113:
38114:
38115: Joutsenlahti ym.: Hengellisten kesäjuhlien avustamisesta
38116:
38117:
38118: Eduskunnalle
38119:
38120: Vuosittain annetaan val1ion budjetissa huo- kin olleet mahdollisia vain suurimittaisen va-
38121: mattavia summia erilaisten kongressien, kult- paaehtoisen työn ansiosta.
38122: tuuripäivien, seminaarien ym. järjestämiseen, Kuitenkin näitä suurimpia kesäjuhliamme tu-
38123: esim. vuoden 1981 budjetissa tämä määräraha lisi myös valtiovallan arvostaa ja siksi olisi
38124: on 100 000 000 markkaa. Tällä tavalla voidaan asiallista ottaa myös kristilliset suuret vuosit-
38125: monella tavalla rikastuttaa suomalaista harras- taiset kesäjuhlat mukaan valtion avustuksia
38126: tustoimintaa ja lisätä kansalaisten viihtymistä jaettaessa erilaisille järjestöille niiden kesäjuh-
38127: omassa maassamme myös kesäajan monenlai- lia järjestettäessä.
38128: sissa tapahtumissa ja juhlissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38129: Ehkä eniten ihmisiä keräävät tapahtumat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38130: ovat kuitenkin jääneet täysin ilman näitä val- muksen,
38131: tion avustusmäärärahoja, vaikka nämä tilaisuu-
38132: det kymmeniätuhansia osanottajia keräävinä ai- että hallitus ryhtyisi toimiin hengel-
38133: heuttavat suurimittaiset järjestelyt, jotka ovat- listen kymmeniätuhansia osanottajia ko-
38134: koavien kesäjuhlien avustamiseksi.
38135: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
38136:
38137: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
38138: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
38139: Reino Jyrkilä
38140: 992 198.3 vp.
38141:
38142: Toivomusaloite n:o 885
38143:
38144:
38145:
38146:
38147: Järvenpää ym.: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun valitse·
38148: misesta atk-alan opetus- ja tutkimusyksiköksi
38149:
38150:
38151: Eduskunnalle
38152:
38153: Maamme on astumassa uuteen aikakauteen hyvät lähtökohdat varsinaiselle atk-alan yritys-
38154: tiedon tuottamisen, soveltamisen ja käytön suh- toiminnan kehittymiselle, erityisesti tietokone..
38155: teen. Samoin kuin pitkälle teollistuneet maat teknologian ja erilaisten sovellutusten kehittä-
38156: yleensä, myös Suomi on kehittymässä nopeasti misessä. Mahdollisuudet tulevaisuudessa ovat
38157: tietoyhteiskunnaksi. turvatut, mikäli tietyt koulutukselliset perus-
38158: Muuttuva tilanne on ennen kaikkea voitava edellytykset voidaan taata.
38159: ottaa huomioon ylimmän opetuksen ja tutki- Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on
38160: muksen piirissä. Pätevän, akateemisesti koulu- esittänyt laajaa atk-alan opetusta Lappeenran-
38161: tetun työvoiman tarve atk-alalla on huomattava. nassa. Tähtäimenä on tehdä atk-alasta eräs kor-
38162: Alan yritystoiminta on joutunut täyttämään keakoulun pääopintosuunnista. Kun maallemme
38163: lisätyövoiman tarpeensa pitkälti muiden alojen keskeisten teollisuudenalojen sopeutuminen
38164: koulutuksen saanelia henkilöillä, jotka jossain maailmantalouden kilpailuolosuhteisiin vaikut-
38165: määrin ovat voineet opiskeluissaan perehtyä taa alueellisesti kaikkein voimakkaimmin Ky-
38166: myös atk-alaan. men läänissä, on atk-alan kehittäminen korkea-
38167: Kymen läänissä tunnetaan erityistä tarvetta koulun ehdotuksen mukaisesti välttämätöntä.
38168: tietokoneteknologiaan liittyvän tutkimuksen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38169: opetuksen järjestämiseen. Läänin elinkeinoelä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38170: mää hallitsevat suuret teollisuusyritykset ja eri- muksen,
38171: tyisesti metsäteollisuus. Tämä teollisuus on
38172: automaation soveltamisessa jo varsin pitkällä. että hallitus päättäisi valita Lappeen-
38173: Tämän seurauksena atk-alan tietämys on lää- rannan teknillisen korkeakoulun erääksi
38174: nissä varsin korkea. Se on jo nyt muodostanut atk-alan keskeiseksi opetus- ;a tutkimus-
38175: yksiköksi Suomessa.
38176: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
38177:
38178: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo
38179: 1983 vp. 993
38180:
38181: Toivomusaloite n:o 886
38182:
38183:
38184:
38185:
38186: Järvisalo-Kanerva ym.: Kansainvälisen teatterivaihtotoiminnan
38187: vakiinnuttamisesta
38188:
38189:
38190: Eduskunnalle
38191:
38192: Teatterialalla tunnetaan suurena puutteena "voidaan teatterille valtion tulO- ja menoar-
38193: se, että alan kansainvälisestä vaihdosta vastaa- viossa olevan määrärahan rajoissa myöntää eril-
38194: massa ei ole riittäviä resursseja omaavaa elintä. listä valtionavustusta kansainvälisestä toimin-
38195: Teatterivaihtoa ei ole ollut mahdollista koordi- nasta aiheutuviin kustannuksiin".
38196: noida ja esimerkiksi ulkomaisten vierailujen Maamme teatterit ovat ulkomaisilla vierailuil-
38197: valinnat tapahtuvat liian usein satunnaisella laan saavuttaneet mainetta omaleimaisilla ja
38198: tavalla. Sitä paitsi kokemuksista saatu oppi ei suomalaista elämänmuotoa heijastavilla esityk-
38199: siirry seuraavalle vierailuvaihdon kanssa työs- sillään. Ulkomaiset vierailut ovat olleet mer-
38200: kentelevälle. Teatterivaihdon koordinointi liit- kittäviä sekä yleisölle että alan taiteilijoille.
38201: tyy läheisesti Kansainvälisen Teatteri-instituutin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38202: ja Pohjoismaisen Teatteriunionin ( ITI:n ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38203: PTU:n) Suomen keskukselle, jolta kuitenkin
38204: puuttuu tarkoitukseen tarvittava riittävä hen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38205: kilök11nta ja toimintaresurssit. kansainvälisen teatterivaihtotoiminnan
38206: Opetusministeriön vuoden alussa valmistu- vakiinnuttamiseksi ja suunnitelmallisuu-
38207: neessa teattereiden valtionosuustyöryhmän den mahdollistamiseksi sekä ottaisi val-
38208: muistiossa on huomioitu teattereiden kansain- tion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesi-
38209: välinen toiminta toteamalla, että uudessa lais·sa tykseen määrärahan omalle momentil-
38210: teattereiden valtionosuuksista ja -avustuksista leen.
38211: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
38212:
38213: Riitta Järvisalo-Kanerva Reijo Lindroos
38214:
38215:
38216:
38217:
38218: 125 088300420M
38219: 994 1983 vp.
38220:
38221: Toivomusaloite n:o 887
38222:
38223:
38224:
38225:
38226: Järvisalo-Kanerva ym.: Teknillisen oppilaitoksen perustamisesta
38227: Mänttään
38228:
38229:
38230: Eduskunnalle
38231:
38232: Teollisuustuotannon ja teollisten ammattien Tapahtumassa olevan muutoksen vaikutuk-
38233: voimakkaan rakennemuutoksen vaikutuksesta sesta yksistään Pirkanmaan tekstiili- ja vaate-
38234: on yhteiskuntamme uusien koulutus-, uudel- tusteollisuudesta arvioidaan poistuvan 4 000
38235: leenkoulutus- ja ammaJtinvalinnanohjaushaastei- työpaikkaa. Samanaikaisesti laajenevilla teolli-
38236: den edessä. suuden aloilla tekniikan kehitys edellyttää li-
38237: Teollisuudessa lisääntyy automaatio, ei aino- s~äntyviä ammattitaitovaatimuksia, mm. teknik-
38238: asrt:aan prosesseissa vaan myös koneissa ja toi- kotasoisen koulutuksen tarve on suunnitteiden
38239: mintalaitteissa. Tästä seuraa näihin kaikkiin mukaan suurempi kuin tämänhetkiset koulutus-
38240: kohdistuva innovaatio-, tuotekehitys- ja tutki- paikkamäärät.
38241: mustarve. Koska muutos on nopea ja se aiheut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
38242: taa yhteiskunnallisia haittavaikutuksia, erityi- nioittavasti eduskunnan hyväksy,ttäväksi toivo-
38243: sesrt:i työttömyyttä, edellyttää näistä tehtävistä muksen,
38244: selviäminen koulutusta ja uudelleenkoulutusta,
38245: jonka tulee ulottua muihinkin kuin elektro- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38246: niikka-alan ammatteihin. uuden teknillisen oppi/aitoksen perusta-
38247: miseksi Mäntän kaupunkiin.
38248: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
38249:
38250: Riitta Järvisalo-Kanerva Reijo Lindroos
38251: 1983 vp. 995
38252:
38253: Toivomusaloite n:o 888
38254:
38255:
38256:
38257:
38258: Kalliomäki ym.: Oppimateriaalin tuottamisesta ja kustantamisesta ·
38259: valtion ja kuntien virastojen ja laitosten toimesta
38260:
38261:
38262: Eduskunnalle
38263:
38264: Peruskoulussa ja lukiossa on alkamassa ope- Julkisella vallalla on nykyisin monia oppi-
38265: tussuunnitelmien uudistaminen uuden lainsää- materiaalien tuottamiseen kykeneviä laitoksia.
38266: dännön Iuomalta pohjalta. Keskiasteen amma- Kustantajina voisi toimia Valtion painatuskes-
38267: tillisen koulutuksen kehittämisen keskeisiä osia kus, Yleisradio, Valtion av-keskus sekä kuntien
38268: on opetussuunnitelmien uudistaminen perus- laitokset. Asiantuntijaviranomaisina voisivat toi-
38269: koulu- ja lukiopohjaiseksi ja yhteiskunnan ny- mia paitsi valtion opetusviranomaiset myös
38270: kyistä kehitysastetta vastaaviksi. Yhteiskunnan muut valtion virastot ja laitokset sekä kuntien
38271: muutos ja tieteellistekninen keh1tys edellyttä- ja kuntien yhtymien vastaavat viranomaiset.
38272: vät jatkuvaa opetussuunnitelmien kehittämistä Näin taattaisiin myös monipuolinen ja perus-
38273: tiedon jatkuvan vanhenemisen johdosta. teellinen asiantuntemus oppimateriaalin valrnis-
38274: Oppimateriaalien tuottaminen ja laatiminen lteluun.
38275: liitityy kiinteästi opetussuunnitelmiin ja niiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
38276: kehittämiseen. Oppimateriaalin vaikutus koulun tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
38277: työhön on tunnetusti huomattava, minkä lisäk- sen,
38278: si oppimateriaalilla osaltaan vaikutetaan opetus-
38279: suunnitelman toteutumiseen ja tulkintaan. Näis- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
38280: tä syistä on tärkeää, että yhteiskunnan ylläpitä- miin tarpeellisen lainsäädännön aikaan-
38281: mässä koulutuksessa myös oppimateriaali tuo- saamiseksi sitä silmällä pitäen, että val-
38282: tetaan parlamentaarisessa valvonnassa. Samalla tion ja kuntien virastot ja laitokset voi-
38283: voidaan taata oppimateriaalin taloudellinen val- vat ryhtyä kustantamaan ja tuottamaan
38284: mistaminen ja välitön yhteys koulutuksen sisäl- oppimateriaalia iulkisin varoin ylläpidet-
38285: löstä ja opetuksen järjestämisestä vastuussa ole- tyjä kouluja varten.
38286: vien tahojen 1cesken.
38287: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
38288:
38289: Antti Kalliomäki Kari Rajamäki Kaj Bärlund
38290: Mikko Elo Jouko Tuovinen Peter Muurman
38291: Pentti Lahti-Nuuttila Reino Paasilinna Pertti Hietala
38292: Pekka Myllyniemi Arja Alho Erkki Liikanen
38293: Timo Roos
38294: 996 1983 vp.
38295:
38296: Toivomusaloite n:o 889
38297:
38298:
38299:
38300:
38301: Kalliomäki ym.: Edustusurheilijoille tarkoitetun joustavan opis-
38302: keluaikataulun käyttöön ottamisesta eri oppilaitoksissa
38303:
38304:
38305: Eduskunnalle
38306:
38307: Huippu-urheilun myönteinen merkitys maal- Lukio-opiskelun kuten myös opisto- ja kor-
38308: lemme koko sen itsenäisyyden ajan sekä kan- keakoulutason opintojen kasvava kurssimuotoi-
38309: sainvälisen asemamme että yhteiskuntamme si- suus on osaltaan entisestään vaikeuttamassa ti-
38310: säisen kehityksen osalta on laajalti tunnustettu. lannetta.
38311: Tämän päivän huippu-urheilu asettaa edusta- Koska asia olisi pitkälti ratkaistavissa anta-
38312: jalleen kiristyvän kilpailun mukanaan tuomia, malla kyseisille urheilijoille mahdollisuus saattaa
38313: yhä suurempia vaateita. Tämä näkyy osaltaan opintonsa loppuun normaalia pitemmällä aika-
38314: opiskelevien edustusurheilijoiden sekä sellaisiksi välillä, ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan
38315: pyrkivien nuorten kasvavissa vaikeuksissa suo- hyväksyttäväksi toivomuksen,
38316: riutua samanaikaisesti edustusurheilun ja toi-
38317: saalta vaaditun rytmin mukaisen opiskelun aset- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
38318: tamista vaatimuksista. Niinpä yhä useampi lah- jotka mahdollistaisivat maan edustusta-
38319: jakas urheilija joutuu luopumaan pyrkimyksis- son urheilijoille olemassa olevaa jousta-
38320: tään nousta huipputason edustusurheilijaksi, vamman opiskeluaikataulun käytön opin-
38321: koska opintojen edellyttämä intensiteetti rat- noissaan eri oppilaitoksissa.
38322: kaisevasti rajoittaa harjoittelua.
38323: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
38324:
38325: Antti Kalliomäki Pekka Myllyniemi Anssi Joutsenlahti
38326: Mikko Elo Kari Rajamäki Timo Roos
38327: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Kaj Bärlund
38328: Peter Muurman Pertti Hietala
38329: 1983 vp. 997
38330:
38331: Toivomusaloite n:o 890
38332:
38333:
38334:
38335:
38336: Kalliomäki ym.: Suomen urheiluopiston, Pajulahden urheiluopis-
38337: ton ja Solvalla idrottsinstitut -nimisen opiston toiminnan
38338: rahoittamisesta yleisillä budjettivaroilla
38339:
38340:
38341: Eduskunnalle
38342:
38343: Kolmen urheilun johto-opiston - Suomen tuoton kehitystä huomattavasti, lähes kaksi ker-
38344: Urheiluopiston, Pajulahden Urheiluopiston ja taa nopeammin.
38345: Solvalla idrottsinstitutin - valtionapua kate- On odotettavissa, että opistojen yhdessä kou-
38346: taan osana urheilun ja liikuntakasvatustyön tu- luhallinnon kanssa asettamien toiminnallisten
38347: kemista veikkaus- ja raha-arpajaisten voittova- tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu tai muun
38348: roilla. urheilun ja liikuntakasvatustyön tuen kehitys
38349: Opistojen valtionavun rahoitus poikkeaa tä- ratkaisevasti hidastuu, ellei opistojen valtion-
38350: ten kaikkien muiden ammattiin valmistavien apua siirretä katettavaksi yleisillä budjettivaroil-
38351: oppilaitosten valtionavun rahoituksesta, joka la. Tätä on edellytetty useassa eduskunnankin
38352: turvataan vuosittain yleisillä budjettivaroilla. periaatepäätöksessä ja valtion tulo- ja meno-
38353: Yhtenäinen käytäntö oppilaitosten valtion- arvion laadinnan yhteydessä ,tehdyssä valiokun-
38354: avun rahoittamisessa on perusteltua juuri nyt, taratkaisussa.
38355: kun suunnitellaan keskiasteen koulu-uudistusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38356: Sen yhteydessä on tarkoitus laajentaa myös lii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38357: kunnanohjaajan tutkintoon johtavaa koulutusta muksen,
38358: kolmivuotiseksi nykyisen kaksivuotisen sijasta.
38359: Urheiluopistoista annetun lain mukaan val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38360: tio ka1Jtaa 80 % erikseen määritellyistä opisto- Suomen Urheiluopiston, Pajulahden Ur-
38361: jen kustannuksista. Periaate poikkeaa liikunta- heiluopiston ja Solvalla idrottsinstitutin
38362: lain tarkoittamien valtionmenojen määräytymi- urheiluopistojen valtionavusta annetun
38363: sestä. Niissä pääsääntönä on valtion tulo- ja lain mukaisen toiminnan rahoittamiseksi
38364: menoarvion valmistelun yhteydessä päätöksen- vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarvios-
38365: tekijälle annettu harkintavalta. sa ns. yleisillä budjettivaroilla ja että näin
38366: Urheiluopistojen toiminta on laajentunut vii- vapautuva osuus veikkauksen ja raha:
38367: me vuosina nopeasti. Tästä johtuen niiden val- arpajaisten tuotosta käytettäisiin muun
38368: tionapu on kasvanut veikkauksen ja raha-arvan urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemi-
38369: seen.
38370: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
38371:
38372: Antti Kalliomäki Pekka Löyttyniemi Anssi Joutsenlahti
38373: Mikko Elo Kari Rajamäki Timo Roos
38374: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Kaj Bärlund
38375: Peter Muurman Pertti Hietala
38376: 998 1983 vp.
38377:
38378: Toivomusaloite n:o 891
38379:
38380:
38381:
38382:
38383: Kanerva ym.: Valtionosuuden myöntämisestä nuoriso-ohjaajien
38384: palkkaukseen sekä nuorisotilojen rakentamiseen ja peruspa-
38385: rannuksiin
38386:
38387:
38388: Eduskunnalle
38389:
38390: Parlamentaarinen nuorisokomitea II on osa- Parlamentaarinen nuorisokomitea toteaa toi-
38391: mietinnössään todennut, että kasvatuksen tulee sessa osamietinnössään myöskin, että valtion
38392: olla tasa-arvoon nojaavaa vuorovaikutusta, jossa tulo- ja menoarvioon tulee saada pysyvä määrä-
38393: niin ohjaaja kuin nuoret voivat yhdessä kasvaa raha nuorisotilojen rakentamisavustuksia ja lai-
38394: ja käyttää luovasti voimavarojaan. Tämän lisäk- noja varten. Eritoten pienissä kunnissa valtion-
38395: si komitea toteaa nuorisolautakuntalaista, että osuuden saaminen rakennuskohteeseen useim-
38396: ennen kaikkea ohjaus- ja kasvatustehtävissä ole- miten onkin ratkaiseva hankkeen toteuttami-
38397: van henkilöstön lisääminen ja saaminen valtion- sen kannalta.
38398: avun piiriin on tärkeää. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
38399: Pienten kuntien ylityöllistetyt yhdistelmäsih- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38400: teerit (nuoriso-, liikunta- ja raittiussihteeri) oli- muksen,
38401: sivat eri kunnissa edelleenkin ainoa työntekijä.
38402: Lienee selvä, ettei tämänkaltaisella henkilöllä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38403: ole käytännön mahdollisuutta kentällä tapahtu- muuttaakseen lakia kuntien nuorisolau-
38404: vaan kasvatus- ja ohjaustyöhön. Nimenomaan takunnista ja kuntien nuorisotyöhön an-
38405: kasvatus- ja ohjaustyötä kuitenkin kuntalaiset nettavasta valtionavusta siten, että val-
38406: työntekijöiltään nimenomaisesti odottavat. tionosuutta nuorisosihteerin palkkauksen
38407: Pienissä alle 10 000 asukkaan kunnissa tulisi- lisäksi saadaan myös nuoriso-ohjaajien,
38408: kin valtionosuutta saada vähintään yhden pää- sekä kuukausi- että tuntipalkkaisten,
38409: toimisen nuorisosihteerin sekä yhden päätoimi- palkkaukseen, ja
38410: sen nuoriso-ohjaajan palkkaukseen. Tällöin kun- että hallitus varaisi riittävän määrä-
38411: nan nuorisotyöntekijöiltä jäisi paremmin aikaa rahan, josta kunnille myönnetään val-
38412: myöskin järjestöjen työn tukemiseen, mikä on- tionosuuksia nuorisotilojen rakentamis-
38413: kin eräs nuorisolautakunnan päätehtävistä. ta ja perusparannusta varten.
38414: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
38415:
38416: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä
38417: Heikki Perho Risto Ahonen
38418: Ensio Laine
38419: 1983 vp. 999
38420:
38421: Toivomusaloite n:o 892
38422:
38423:
38424:
38425:
38426: Kanerva ym.: Tiede- ja tutkimuspolitiikan hallinnon uudistami-
38427: sesta
38428:
38429:
38430: Eduskunnalle
38431:
38432: Valtion tiede- ja tutkimuspolitiikkaa harjoit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38433: taa lähinnä valtion tiedeneuvosto ja tieteen- tiedehallinnon keskeisten suunnittelu- ja
38434: alakohtaiset toimikunnat. Näiden elifllten valin- päätöksentekoelinten valitsemiseksi edus-
38435: taperusteet eivät ole riittävässä määrin selkey- kunnan toimesta parlamentaaristen voi-
38436: tyneitä eikä niissä oteta riittävässä määrin huo- masuhteiden mukaisesti, tieteellisen tut-
38437: mioon erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä. kimuksen suuntaamista koskevien tiede-
38438: Erilaisiin tieteellisiin ja ideologisiin arvoläh- ja tutkimuspoliittisten ohjelmien sekä
38439: itökohtiin pohjautuvien näkemysten tulisi pääs- pitkän ja keskipitkän tähtäyksen talous-
38440: tä tasa-arvoisesti vaikuttamaan tutkimuspolitii- ja kehittämissuunnitelmien alistamiseksi
38441: kan suuntaamiseen, tiedehallintoon ja käytän- eduskunnan hyväksyttäviksi, tutkimuk-
38442: nölliseen tutkimustyöhön. Tämän edellytyksenä sen vapauden turvaamiseksi osoittamalla
38443: on tiedehallinnon demokratisoiminen, tieteelli- korkeakouluille ja niiden laitoksille itse-
38444: sen !tutkimuksen ja opetuksen pitäminen kiifl. näisiä tutkimusvaroja, korkeakoulujen
38445: teästi toisiinsa sidottuina ja tutkimuksen vapau- kehittämislainsäädännön uudistamiseksi
38446: den turvaaminen takaamaila taloudelliset ja toi- siten, että se mahdollistaisi tutkimuksen
38447: minnalliset edellytykset tieteelliselle tutkimus- painopisteisiin kohdistuvan tutkimuk-
38448: työlle. sen, omaehtoisen tutkimustyön ja pal-
38449: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- velututkimuksen ja että korkeakoulujen
38450: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- palvelututkimusta ei kontrolloitaisi kes-
38451: muksen, kusjohtoisesti vaan siitä olisi aina pää-
38452: tettävä erikseen korkeakoulujen laitos-
38453: tason elimissä.
38454: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
38455:
38456: Ilkka Kanerva Heikki Perho LiisaHilpelä
38457: 1000 1983 vp.
38458:
38459: Toivomusaloite n:o 893
38460:
38461:
38462:
38463:
38464: Kanerva ym.: Korkeakoululaitoksen alueellisesta kehittämisestä
38465:
38466:
38467: Eduskunnalle
38468:
38469: Viime aikoina on valtioneuvoston toimesta Edellä esitettyyn perustuen onkin korkea-
38470: tehty päätöksiä ja periaatepäätöksiä yksittäisten koululaitoksen kehittämisessä ensisijaisesti läh-
38471: tiedekuntien tai erityiskorkeakoulujen perusta- dettävä siitä, että suunniteltujen erityiskorkea-
38472: misesta ns. kehitysalueelle. Erityisesti erityis- koulujen perustamishankkeet lopetetaan ja että
38473: korkeakoulujen perustamisen voidaan katsoa nyt kehitysalueilla sijaitsevat erityiskorkeakou-
38474: olevan väärä toimenpide opiskelijoiden kou- luyksiköt kehitetään vähittäisesti monitieteisiksi
38475: lutusmahdollisuuksien tasa-arvoistamiseksi tai yleiskorkeakouluiksi tai yliopistoiksi.
38476: alueellisen tutkimustoiminnan kehittämiseksi. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
38477: Erityiskorkeakoulujen opintoala on niin sup- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38478: pea, että jonkin alueen - tässä tapauksessa muksen,
38479: erityisesti kehitysalueen - opiskelijoiden kou-
38480: lutusmahdollisuuksia ja valinnanmahdollisuuk- että hallitus ryhtyisi toimenpitezsiin
38481: sia ei pystytä tyydyttämään. Samoin on myös korkeakoululaitoksen alueelliseksi kehit-
38482: eriryiskorkeakoulun harjoittaman tutkimustoi- tämiseksi siten, että luovuttaisiin ny-
38483: minnan kanssa. Erityiskorkeakoulun tutkimus- kyisten erityiskorkeakoulujen perusta-
38484: työn rajoittuminen vain johonkin tieteenalan mishankkeista, laadittaisiin nykyisille ke-
38485: perus- tai soveltavaan tutkimukseen tai vain hitysalueilla sijaitset.:ille erityiskorkea-
38486: johonkin elinkeinon tutkimukseen ei voi tyy- kouluille pitkän tähtäimen kehittämis-
38487: dyttää alueellisia kehittämistarpeita tai aluee11 suunnitelmat niin, että niistä tulisi mo-
38488: elinkeinorakenteen kehittämisvaatimuksia. Eri- nitieteisiä yleiskorkeakouluja ja laadittai-
38489: tyiskorkeakoulujen opetusohjelmille on tyypil- siin näin muodostuneille yleiskorkeakou-
38490: listä myös kapea-alaisuus ja tiukka kurssimuo- luille parlamentaarisen komitean toimes-
38491: toisuus, joka estää opiskelijan persoonallisuu- ta yleiset alueellisen kehittämisen run-
38492: den ja maailmankatsomuksen monipuolisen ke- ko-ohjelmat.
38493: hittymisen.
38494: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
38495:
38496: Ilkka Kanerva Heikki Perho Liisa Hilpelä
38497: 1983 vp. 1001
38498:
38499: Toivomusaloite n:o 894
38500:
38501:
38502:
38503:
38504: Kautto ym.: SEV-kaupan tutkimuskeskuksen perustamisesta Lap-
38505: peenrannan teknilliseen korkeakouluun
38506:
38507:
38508: Eduskunnalle
38509:
38510: Keväästä 1975 lähtien on Lappeenrannan aivan uusia teknologisen ja kaupallisen yhteis-
38511: teknillisessä korkeakoulussa harjoitettu projekti- työn mahdollisuuksia Neuvostoliiton kanssa ja
38512: luontoisesti SEV-kaupan tutkimusta kauppa- ja suurestikin vaikuttaa Itä-Suomen heikkoon työl-
38513: teollisuusministeriön myöntämillä määrärahoilla. lisyysti:lanteeseen sitä parantavasti. Tutkimuslai-
38514: Korkeakoulu on 23. 6. 1976 tehnyt virallisen toksen perustaminen juuri nyt on erityisen ajan-
38515: aloitteen opetusministeriölle SEV-kaupan tutki- kohtaista Neuvostoliiton kanssa solmitun pit-
38516: muslaitoksen perustamiseksi korkeakoulun yh- käaikaisen teknillis-taloudellisen yhteistyösopi-
38517: teyteen. muksen takia ja tukemaan sen toteuttamista.
38518: Monet seikat korostavat SEV-'kaupan ja laa- Lappeenrantaa voidaan perustella tutkimus-
38519: jemmankin taloudellisen yhtei-styön kehittämi- laitoksen sijoituspaikkakunnaksi myös alueelli-
38520: sen ja laajentamisen tarvetta. Tässä tarvitaan sesti rajakauppaan sekä muuhun alueelliseen
38521: alan erikoistutkimuksen kehittämistä. Tätä pal- sijaintiin viitaten ja tästä johtuvalle yhteistyölle
38522: velevan tutkimuslaitoksen perustaminen sovel- Neuvostoliiton kanssa erittäin suotuisilla sei-
38523: tuu hyvin Lappeenrannan teknillisen korkea- koilla.
38524: koulun nykyiseen ja suunniteltuun tulevaan toi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
38525: mintaan. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38526: Paitsi rajakauppaan liittyviä ongelmia voisi
38527: tutkimuslaitos erityisesti ·selvittää mitä mahdol- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38528: lisuuksia idänkauppa tarjoaa Kymen läänin teol- menpiteisiin SEV-kaupan tutkimuskes-
38529: lisuuden rakenteen monipuolistamiselle. Esimer- kuksen perustamiseksi Lappeenrannan
38530: kiksi maakaasun jatkojalostus saattaisi tarjota teknillisen korkeakoulun yhteyteen.
38531: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
38532:
38533: Matti Kautto Marja-Liisa Salminen
38534: Sten Söderström Ensio Laine
38535:
38536:
38537:
38538:
38539: 126 088300420M
38540: 1002 1983 vp.
38541:
38542: Toivomusaloite n:o 895
38543:
38544:
38545:
38546:
38547: Kautto ym.: Vanhempien tulo- ja varallisuussidonnaisuuden pois--
38548: tamisesta opintolainan saannissa
38549:
38550:
38551: Eduskunnalle
38552:
38553: Yli 24-vuotiaan perheettömän opintotuen täysi-ikäiselle, 18 vuotta täyttäneelle, kotona
38554: saantiin eivät 1. 7. 1983 lähtien vaikuta van- asuvalle opiskelijalle. Sen sijaan opintolainan
38555: hempien tulot ja varallisuus, jos asuu vanhem- perusosan ja asumislisän osalta uudistus on
38556: pien luona. Tätä nuoremmille tehdään lainan oikeansuuntainen.
38557: enimmäismäärään (10 530 mk vuonna 1983) Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
38558: 40 % :n vähennys, jolloin lainan maksimisuuruu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38559: deksi saadaan 6 320 mk.
38560: Useimmat 24 vuotta täyttäneet opiskelijat että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
38561: ovat opintojensa loppuvaiheessa, itsenäistymässä menpiteisiin vanhempien tulo- ja varal-
38562: tai jo valmistuneet. Näin tehty parannus ei lisuussidonnaisuuden poistamiseksi opin-
38563: koidu monenkaan opiskelijan osalle. Mieles- tolainan osalta kotona asuvilta täysi-
38564: tämme vanhempien varallisuutta ja tuloja ei ikäisiltä opiskelijoilta.
38565: tule huomioida myönnettäessä opintolainaa
38566: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
38567:
38568: Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen
38569: Marja-Liisa Salminen Sten Söderström
38570: Ensio Laine
38571: 1983 vp. 1003
38572:
38573: Toivomusaloite n:o 896
38574:
38575:
38576: Kietäväinen ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä
38577:
38578: Eduskunnalle
38579:
38580: Opintotukilain ( 28/1972) 3 §:ssä todetaan eikä ole nru.mtstssa, joutuu monasti turvautu-
38581: opiskelijoiden opintotuen myöntämisestä mm., maan normaalikorkoiseen pankkilainaan van-
38582: että opintotuen myöntämisen yleisinä edellytyk- hempiensa varallisuuden tai tulojen johdosta ta-
38583: sinä ovat opintotuen hakijan opintomenestys pahtuneen opintotuen eväämisen takia, on koh-
38584: ja vähävaraisuus. Hakijan vähävaraisuutta har- tuuton. Tällaisia tapauksia on mm. pienviljelijä-
38585: kittaessa on otettava huomioon opiskelijan omat perheiden lasten osalla tapahtunut runsaasti.
38586: ja hänen aviopuolisonsa tulot ja omaisuus sekä, Toinen opintotuen osalta havaittava epäkohta
38587: milloin opiskelijan on katsottava olevan van- on opintotuen määrällinen jälkeenjääneisyys ja
38588: hempiensa huollettavana, näiden tulot ja omai- opintotuen painottuminen liian voimakkaasti
38589: suus. lainaan.
38590: Opintotukiasetuksessa (287 /1972) 5 §:ss.ä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
38591: taas todetaan mm. että opintorahan perusasaa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
38592: ja opintolainan valtiontakaosta ja korkotukea sen,
38593: myönnettäessä otetaan huomioon opiskelijan
38594: vanhempien tulot ja omaisuus, jos hän on per- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38595: heetön ja asuu muualla eikä ole ennen opinto- menpiteisiin opintotukiasetuksen muut-
38596: vuoden alkua täyttänyt 20 vuotta. tamiseksi siten, että 18 vuotta täyttä-
38597: Voimassa olevassa lainsäädännössä katsotaan neen, vanhempiensa kodin ulkopuolella
38598: täysi-ikäiseksi henkilö, joka on täyttänyt 18 asuvan opiskeli;an opintotukihakemusta
38599: vuotta. Opintotukiasetuksen ja voimassa ole- käsiteltäessä otettaisiin huomioon vain
38600: van lainsäädännön välillä voidaan edellä ole- hakijan tulot .Ja varallisuus sekä että
38601: van perusteella katsoa olevan selvä ristiriita. hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpitei-
38602: Nykyinen tilanne, jossa alle 20-vuotias 18 siin opintotuen korottamiseksi määrälli-
38603: vuotta täyttänyt henkilö, joka on jo vanhem- sesti sekä sen painottomiseksi nykyistä
38604: piensa elatusvelvollisuuden ulkopuolella (Laki voimakkaammin opintolainan si;asta
38605: lapsen elatuksen turvaamisesta 1922/i 977) opintorahaan.
38606: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
38607:
38608: Timo Kietäväinen Jouni J. Särkijärvi Esko Aho
38609: Pekka Leppänen Seppo Toiviainen Sirkka-Liisa Anttila
38610: Pentti Lahti-Nuuttila Kimmo Sasi Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
38611: Liisa Arranz Sirpa Pietikäinen Marjatta Stenius-Kaukonen
38612: Mikko Pesälä Reino Jyrkilä Kalevi Mattila ·
38613: Håkan Malm Mauri Miettinen Katri-Helena Eskelinen
38614: Pertti Hietala Boris Renlund Jukka Vihriälä
38615: Pekka Vennamo Aarno von Bell Paavo Vesterinen
38616: Reino Karpola Aino Pohjanoksa Ben Zyskowicz
38617: Vappu Säilynoja Lea Kärhä Liisa Kulhia
38618: Matti Viljanen Ole Wasz-Höckert Pirkko Ikonen
38619: Tauno Valo Håkan Nordman Lea Sutinen
38620: Inger Hirvelä Impi Muroma Ulla-Leena Alppi
38621: Kalevi Kivistö Olavi Martikainen Terho Pursiainen
38622: Niilo Koskenniemi Tytti Isohcokana-Asunmaa Pentti Skön
38623: Aimo Ajo Pentti Poutanen Lea Mäkipää
38624: Aapo Saari Mauri Pekkarinen Timo Laaksonen
38625: Hannu Kemppainen
38626: 1004 1983 vp.
38627:
38628: Toivomusaloite n:o 897
38629:
38630:
38631:
38632:
38633: Komsi ym.: Muutoksesta valtion vuoden 1983 tulo- ja meno-
38634: arvioon kulttuuri- ja mielipidelehtien tukemiseksi
38635:
38636:
38637: Eduskunnalle
38638:
38639: Puoluelehtien tukemiseen on vuoden 1983 villä on selvästi vähentynyt. Puoluelehdistön tu-
38640: tulo- ja menoarviossa varattu 42 950 000 mk kemiseen osoitettuja varoja tulisi sen vuoksi
38641: (31.55.41 ). Mielipidelehtien tukemiseen aio- pienentää, ja osoittaa yhteiskunnan tukea moni-
38642: taan kuluvana vuonna sen sijaan käyttää vain lukuisille ja monipuolisille, pienilevikkisillekin,
38643: 1 300 000 mk ( 29.99.57) kulttuuri- ja mielipidelehdille.
38644: Mielipide- ja kulttuurilehtien panos yhteis- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
38645: kunnallisessa tiedonvälityksessä on kuitenkin toivomuksen,
38646: viime vuosina selvästi kasvanut. Monet mieli-
38647: pide- ja kulttuurilehdet joutuvat kuitenkin jat- että hallitus antaisi vuodelle 1983 lisä-
38648: kuvasti kamppailemaan taloudellisessa ahdingos- budjettiesityksen, jossa puoluelehtien
38649: saan, ja julkaisut jäävät usein valitettavan lyhyt- tukemiseen varatusta määrärahasta siir-
38650: i:käisi:ksi. rettäisiin 400 000 mk lisätukena kult-
38651: Puolueiden kannatus vuoden 1983 valtiopäi- tuuri- ia mielipidelehdille.
38652: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
38653:
38654: Ville Komsi Kalle Könkkölä
38655: 1983 vp. 1005
38656:
38657: Toivomusaloite n:o 898
38658:
38659:
38660:
38661:
38662: Kortesalmi ym.: Lukialaisten kuljetus- ja majoituskustannusten
38663: saattamisesta valtionosuuden piiriin
38664:
38665:
38666: Eduskunnalle
38667:
38668: Maassamme ollaan saartamassa koulu-uudis- rionosuuden ulkopuolelle. Oppila,iden tasaver-
38669: tusta loppuun. Päähuomio kiinnittyy tällä het- taisuus ei ole toteutunut.
38670: kellä keskiasteen koulutuspaikkojen kehittämi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
38671: seen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38672: Kehitysalueella, jossa keskiasteen kouluver- muksen,
38673: kosto on harva, mukaanluettuna myös lukiot,
38674: muodostuu matkakustannuksista usein ra~kai että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38675: seva tekijä opintolinjaa valittaessa. lukialaisten kuljetus- ja majoituskustan-
38676: Valtio on pyrkinyt edistämään ammattikoulu- nusten saattamiseksi valtionosuuden pii-
38677: tusta kehitysalueella, myöntämällä valtion- riin samaan tapaan kuin laki ammatilli-
38678: osuutta matka- ja majoituskustannuksiin eräissä sen koulutuksen edistämisestä kehitys-
38679: tapauksissa. Lukiot, joissa opiskelee noin 45 % alueella eräissä tapauksissa edellyttää.
38680: keskiasteen oppilaista, on kuitenkin jätetty val-
38681: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
38682:
38683: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
38684: Veikko Vennamo Juhani Vähäkangas Liisa Arranz
38685: Hannu Kemppainen Aarno von Bell Urho Pohto
38686: Kalevi Mattila Sakari Valli Lea Mäkipää
38687: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Vieno Eklund
38688: Väinö Raudaskoski Riitta Jouppila Pentti Kettunen
38689: Heikki Mustonen Liisa Jaakonsaari Heikki Riihijärvi
38690: Arvo Kemppainen Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
38691: Pekka Vennamo Pentti Skön Urpo Leppänen
38692: Mikko Vainio
38693: 1006 1983 vp.
38694:
38695: Toivomusaloite n:o 899
38696:
38697:
38698:
38699:
38700: Kortesalmi ym.: Koulujen lomakausien ajoittamisesta työelämän
38701: loma-aikoihin
38702:
38703:
38704: Eduskunnalle
38705:
38706: Koulujen työ- ja lomakauden alkamis- ja lop- ja loppuisi normaalin työviikon mukaisesti, toi-
38707: pumisajoista on syntynyt usein ongelmia. Luku- sin sanoen niin, että alku pyrittäisiin saamaan
38708: kausi on usein alkanut keskellä viikkoa, mikä maanantaiksi ja loppu perjantaiksi tai lauan-
38709: on ikävästi katkaissut loman kesken. Viimeksi taiksi.
38710: tällainen tapahtui 2. 1. 1981, jolloin joululoma Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
38711: katkesi yhden koulupäivän takia. Myös pää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38712: siäislomaa on tänä vuonna jouduttu lyhentä- muksen,
38713: mään. Ka1ken kaikkiaan kouluaikojen sovelta-
38714: minen kalenterivuoteen ja viikonloppuibio on että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
38715: ,tuottanut vaikeuksia. Tämä on aiheuttanut ikä- sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
38716: viä tilanteita monissa perheissä, joissa vanhem- että koulujen työ- ja lomakaudet voitai-
38717: pien loma on alkanut tai loppunut viikon vaih- siin joustavasti sijoittaa muun työelämän
38718: teessa, mutta koululaisten loma on alkanut tai kanssa siten, että koululaisten ja heidän
38719: loppunut keskellä viikkoa. Tähän olisi saatava vanhempiensa loma-aikojen ja työaikojen
38720: joustavuutta. Olisi pyrittävä siihen, että koulu- alkamiset ja loppumiset saataisiin yhte-
38721: vuosi järjestettäisiin siten, että työkausi alkaisi neväisiksi niin pitkälle kuin se on mah-
38722: dollista.
38723: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1983
38724:
38725: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
38726: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
38727: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Pekka Vennamo
38728: Lea Mäkipää
38729: 1983 vp. 1007
38730:
38731: Toivomusaloite n:o 900
38732:
38733:
38734:
38735:
38736: Kortesalmi ym.: Ylivieskan Koskipuhtoon koulun rakentamisesta
38737:
38738:
38739: Eduskunnalle
38740:
38741: Ylivieskan kaupunki on useiden vuosien ajan valtion vuoden 1983 lisäbudjettiin saatatsun
38742: yrittänyt saada myönteistä päätöstä Katajan ala- riittävä määräraha koulujen rakentamiseen, jotta
38743: asteen koulun rakentamiseen nykyisen täysin uuden koulun rakentaminen Ylivieskan Koski-
38744: riittämättömäksi kooltaan jääneen ja palotur- puhtoon voitaisiin käynnistää jo syksyllä 1983
38745: vallisuudeltaan vaarallisen vanhan koulun tilal- niin, että koulu valmistuisi syyslukukauden
38746: le. Uusi koulu tulisi entisen tontille Koskipuh- 1984 alkuun.
38747: toon, johon kaupungin omakoti- ja vuokratalo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
38748: rakentaminen on keskittynyt useiden vuosien ai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38749: kana. muksen,
38750: Kouluhanke oli Oulun lääninhallituksen esi-
38751: tyksessä 2. sijalla, ja Ylivieskassa uskottiin, että että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
38752: rakentamispäätös ja valtiontuet saataisiin vuo- miin, jotta Ylivieskan Koskipuhtoon voi-
38753: delle 1983, mutta Kouluhallituksen ja Opetus- taisiin rakentaa uusi koulu nykyisen täy-
38754: ministeriön valtakunnallisella listalla hanke on sin riittämättömäksi kooltaan jääneen ja
38755: jäänyt niinsanotolle varalistalle 3. sijalle. paloturvallisuudeltaan vaarallisen van-
38756: Ylivieskan kaupungin harras toive on, että jo han koulun tilalle.
38757: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
38758:
38759: J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz PenttiKettunen
38760: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reijo Enävaara
38761: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
38762: Pentti Skön Vieno Eklund Pekka Vennamo
38763: Mikko Vainio Veikko Vennamo
38764: 1008 1983 vp.
38765:
38766: Toivomusaloite n:o 901
38767:
38768:
38769:
38770:
38771: Kortesalmi ym.: Kunnallisen maatalousoppilaitoksen perustami-
38772: sesta Oulaisiin
38773:
38774:
38775: Eduskunnalle
38776:
38777: Maatalousopetus alkoi Oulaisissa syksyllä erittäin edullista. Kustannukset ovat lähes mini-
38778: 1981 Ruukin Maatalousoppilaitoksen alaisena maaliset eli vain noin 2 003 300 markkaa, mikä
38779: yksivuotisena maatalouskouluna. Opetus rahoi- merkitsee vain noin seitsemäsosaa siitä, mikä
38780: tetaan väliaikaisen koulutuksen varoilla ja jat- maatalousopetuksen laajentamistyöryhmän mie-
38781: kuu, ellei sitä vakinaisteta, vuoteen 1985 saak- tinnössä mainitaan 48 oppilaan oppilaitoksen
38782: ka. Opetusta annetaan Oulaisten kaupungin kustannuksiksi.
38783: omistamassa niinsanotussa Mannerkorven kiffi. Yhtenä perusteena maatalousoppilaitoksen
38784: teistössä, jossa on tarkoitukseen hyvin sopivat saamiseksi Oulaisiin on myös alueen maatalou-
38785: tilat. den harjoittajien varsin heikko ammattikoulu-
38786: Ottaen huomioon maatalousopetuksen laa- tus.
38787: jentamistyöryhmän mietinnön ja sen avaamat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
38788: uudet näkymät, Oulaisten kaupunginhallitus nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38789: toivoo, että Oulaisiin perustettaisiin kunnalli- muksen,
38790: nen vakituinen maatalousoppilaitos jo syksyllä
38791: 1983. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
38792: Yhteiskunnan kannalta kunnallisen maata- vakinaisen kunnallisen maatalousoppi-
38793: lousoppilaitoksen perustaminen Oulaisiin on laitoksen perustamiseksi Oulaisiin.
38794: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
38795:
38796: J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz Pentti Kettunen
38797: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reijo Enävaara
38798: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
38799: Pentti Skön Vieno Eklund Pekka Vennamo
38800: Mikko Vainio Veikko Vennamo
38801: 1983 vp. 1009
38802:
38803: Toivomusaloite n:o 902
38804:
38805:
38806:
38807:
38808: Kortesalmi ym.: Ep:.ipoliittisten nuorisojärjestöjen taloudellisen
38809: tuen lisäämisestä
38810:
38811:
38812: Eduskunnalle
38813:
38814: Maamme epäpoliittiset nuorisojärjestöt teke- Tämmöinen suuntaus ei ole oikea vaan kie-
38815: vät pyyteetöntä kasvatustyötä nuorisomme ja routunut. Päinvastoin nuorisoamme tulisi saat-
38816: koko maamme hyväksi. Kuitenkin nämä järjes- taa yhteen yli puoluerajojen ja -kiistojen edis-
38817: töt ovat joutuneet viime aikoina huonohkoon tämällä ja taloudellisesti tukemalla nimenomaan
38818: asemaan sen vuoksi, että valtion nuorisomää- epäpoliittisten nuorisojärjestöjemme työskente-
38819: rärahoja on alettu antaa yhä enemmän, jopa huo- lyedellytyksiä, jotta voitaisiin umpeuttaa puo-
38820: lestuttavassa määrin, poliittisille nuorisojärjes- luepoliittisia kuiluja ja luoda suvaitsevuutta
38821: töille, joista osalla on suomalaisen ja länsi- nousevan nuorisomme, tulevan kansamme, kes-
38822: maisen yhteiskuntajärjestyksen vastaiset pyrki- kuudessa.
38823: mykset ja koulutustavat. Esimerkkinä täysin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
38824: kieroutuneesta nuorisojärjestötoiminnasta mai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38825: nittakoon huomiota herättänyt Parasta Lapsil- muksen,
38826: le r.y:n nuorisokasw.tustoiminta Kymenlaaksos-
38827: sa: varhaisnuorille opetettiin Leninin nimelle että hallitus nykyistä huomattavasti
38828: omistetulla leirillä sissi-, keskitysleiri- ja van- enemmän tukisi nimenomaan taloudel-
38829: giksiottoleikkejä Yhdysvaltain ja jopa Leninin- lisissa vaikeuksissa olevien epäpoliittis-
38830: kin vastaisessa sotaan kiihottavassa hengessä. ten nuorisojärjestöjemme toimintaa val-
38831: tion budjettivaroilla.
38832: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1983
38833:
38834: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
38835: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Vieno Eklund
38836: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
38837: Reijo Enävaara Pekka Vennamo
38838:
38839:
38840:
38841:
38842: 127 088300420M
38843: 1010 1983 vp.
38844:
38845: Toivomusaloite n:o 903
38846:
38847:
38848:
38849:
38850: Kortesalmi ym.: Muistomerkin pystyttämisestä lotille ja kotirin-
38851: taman naisille
38852:
38853:
38854: Eduskunnalle
38855:
38856: Isänmaamme kunniakkaiden puolustustaiste- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38857: lujen aikana lotat sekä kotirintaman naiset ja muksen,
38858: äidit tekivät isänmaallemme korvaamattomia ja
38859: unohtumattomia palveluksia. Siksi on oikein, että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
38860: että Suomen kansa osoittaa kunnioitustaan so- muistomerkin pystyttämiseksi isänmaal-
38861: dan aikaisille uhrautuville lotille sekä kotirin- listen puolustustaistelujemme uhrautu-
38862: taman naisille pystyttämällä heille pysyvän ja ville lotille ja sankarillisille kotirinta-
38863: arvokkaan muistomerkin. man naisille ja varaisi sitä varten kii-
38864: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- reesti riittävät määrärahat valtion tulo-
38865: ja menoarvioon.
38866: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1983
38867:
38868: J. Juhrun Kort~ Pentti Skön Vieno Eklund
38869: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
38870: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Pekka Vennamo
38871: 1983 vp. 1011
38872:
38873: Toivomusaloite n:o 904
38874:
38875:
38876:
38877:
38878: Kuoppa ym.: Kanjonin koulun rakentamisesta Tampereen Her-
38879: vantaan
38880:
38881:
38882: Eduskunnalle
38883:
38884: Tampereella Hervannan kouluneuvostojen Hervannassa he joutuvat käymään koulunsa pit-
38885: jäsenet ovat koulutilannetta käsitellessään to- kien matkojen päässä linja-autoja käyttäen. Täs-
38886: denneet opetustilojen puutteen kestämättömäk- tä aiheutuu oppilaille monasti kohtuutonta hait-
38887: si. Hervanta on nopeasti kehittyvä Tampereen rtaa. Kouluhallituksen rakennusohjelman mu-
38888: tytärkaupunki. Asukasluvun kasvaessa ei koulu- kaan tilanne ei helpotu moniin vuosiin. Tämän
38889: palvelujen rakentaminen ole pysynyt väesrt:ömää- johdosta tulisi ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin
38890: rän kasvun mukana. Alueelle on muuttanut Kanjonin koulun rakentamiseksi Hervantaan.
38891: runsaasti lapsiperheitä, mikä lisää painetta kou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
38892: lutilojen suhteen vielä enemmän kuin pelkät kunnan hyväksyttäväksi rtoivomuksen,
38893: asukasluvut edellY'ttävät.
38894: Peruskoulun luokkatilojen puute on nyt 320 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38895: oppilaan kohdalla tosiasia. Heisrtä valtaosa on Kanjonin koulun rakentamiseksi T am-
38896: ala-asteen oppilaita. Tilojen puutteen johdosta pereen flervantaan.
38897: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
38898:
38899: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
38900: 1012 198.3 vp.
38901:
38902: Toivomusaloite n:o 905
38903:
38904:
38905:
38906:
38907: Kuoppa ym.: Lielahden peruskoulun yläasteen rakentami-sesta
38908:
38909:
38910: Eduskunnalle
38911:
38912: Tampereella Lielahden ja Lentävänniemen kaupungille ylimääräisiä kustannuksia. Lasten
38913: kaupunginosat ovat olleet vilkkaan asuinraken- ja kaupunginosien tulevan kehityksen kannalta
38914: nustoiminnan kohteena. Alueelle on muuttanut on välmämätöntä, että Lielahteen rakennetaan
38915: runsaasti nuoria lapsiperheitä. Tästä on seu- myös peruskoulun yläasteen tilat.
38916: rauksena ollut, että peruskoulun tiloja on täysin Edellä esitetltyyn viitaten ehdotamme edus-
38917: riittämättömästi. Alueella ei ole lainkaan perus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38918: koulun yläastetta. Tämän johdosta yli 400 Lie-
38919: lahden ja Lentävänniemen peruskouluikäistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38920: yläasteen oppilasta joutuu päivittäin käymään Lielahden peruskoulun yläasteen raken-
38921: koulua kaupungin keskustassa. On selvää, että tamiseksi Tampereella.
38922: tästä aiheutuu lapsille erilaisia vaikeuksia sekä
38923: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
38924:
38925: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
38926: 1983 vp. 1013
38927:
38928: Toivomusaloite n:o 906
38929:
38930:
38931:
38932:
38933: Kuoppa ym.: Pirkkalan Naistenmatkan peruskoulun yläasteen
38934: ruokalan saneeraamisesta
38935:
38936:
38937: EdusikunnalJe
38938:
38939: Pirkkalan kunnan Naistenmatkan koulun ylä- lisesti koulupäivään nähden. Naistenmatkan
38940: asteen saneeraus tehtiin hallintotilojen osalta koulun ruokalan saneeraus ja laajennus olisi to-
38941: v. 1981. Koulun ruokala sen sijaan odottaa ki- teutettava pikaisesti.
38942: peästi tarvittavaa laajennusta. Ruokala raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38943: nettiin aikoinaan noin 300 oppilasta varten. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38944: Kunnan väkiluvun voimakas kasvu on johtanut
38945: oppilasmäärien kolmiokertaistumiseen rakenta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38946: misajankohtaan verrattuna. Nyt ruokalaa käyt- Pirkkalan Naistenmatkan peruskoulun
38947: tää päivittäin noin 900 oppilasta. Ruokalan yläasteen ruokalan saneeramiseksi tar-
38948: pienuus aiheuttaa monia erilaisia ongelmia, eikä vetta vastaavaksi.
38949: oppilaille voida järjestää ruokailuaikoja kohtuul-
38950: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
38951:
38952: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
38953: 1014 1983 vp.
38954:
38955: Toivomusaloite n:o 907
38956:
38957:
38958:
38959:
38960: Kuoppa ym.: Pirkkalan Nuolialan koulun peruskorjaamisesta
38961:
38962:
38963: Eduskunnalle
38964:
38965: Pirkkalan kunnan Nuolialan koulun perus· nalta tärkeitä 'tiloja, mikä johtaa kestämättö-
38966: korjaus on lääninhallituksen suunnitelmissa vu~ mään tilanteeseen, jos peruskorjausta ei saada
38967: delle 1986. Koulun kunto ja oppilaiden määrä suunniteltua aikaisemmaksi.
38968: edellyttävät, että aikataulua nopeutetaan hu~ Edellä olevan perusteella ehdotamme edus·
38969: mattavasti aikaisemmaksi. Koulussa on lukuisia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38970: puutteita, eikä tiloja ole riitttävästi. Ympäröivä
38971: alue kasvaa varsin nopeasti, ja luokkatilojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38972: tarve lisääntyy vuosittain. Nykyisinkin koulusta Pirkkalan Nuolialan koulun peruskor·
38973: puuttuu jo monia opetuksen tehokkuuden kan· ;auksen toteuttamiseksi.
38974: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
38975:
38976: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
38977: 1983 vp. 1015
38978:
38979: Toivomusaloite n:o 908
38980:
38981:
38982:
38983:
38984: Kuoppa ym.: Pirkkalan kulttuuri- ja monitoimitalon rakentami-
38985: sesta
38986:
38987:
38988: Eduskunnalle
38989:
38990: Pirkkalan kunnassa ovat vapaa-ajan palvelut Edellä lueteltujen tilojen lisäksi taloon tulee
38991: jääneet pahasti jälkeen kunnan muusta kehityk- Allan Salon taidesäätiön näyttely- ja varasto-
38992: sestä. Erityisesti näihin palveluihin liittyvät ti- tilat, joita tietenkin käytettäisiin myös muihin
38993: lat ovat puutteellisia tai puuttuvat kokonaan. taidenäyttelyihin.
38994: Tilanteen parantamiseksi on kunnanvaltuusto Pirkkalassa kuten monissa muissakin nopeasti
38995: tehnyt päätöksen kuntaan rakennettavasta kult- kasvavissa kunnissa kulttuuriharrastuSiten tilat
38996: tuuri- ja monitoimitalosta. Suunnitelmien mu- eivät ole kehittyneet tarvetta vastaavasti ja
38997: kaan talo rakennettaisiin 1985-1987 välisenä kunnasta uhkaa tulla pelkkä nukkumalähiö,
38998: aikana. Kustannuksiksi on arvioitu noin 8 mil- joka ei pysty tarjoamaan asukkailleen muuta
38999: joonaa mk. Taloon tulisi seuraavat tilat: kansa- kuin pelkän veronmaksajan osan. Tämän tilan-
39000: laisopisto, joka nyt toimii monessa eri pisteessä teen estämiseksi on Pirkkalan kunnanvaltuusto
39001: ilman omia tiloja. Kunnan pääkirjasto sijoitltuisi tehnyt päätöksen kulttuuritalon rakentamiseksi
39002: myös uuteen taloon, sillä nyt kirjasto toimii kuntaan.
39003: vuokratiloissa, jotka lainausmäärät huomioon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39004: ottaen ovat varsin vaatimattomat. Kulutuurita- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39005: loon tulee suunnitelmien mukaan 200 henkilön muksen,
39006: sali, jossa olisi näyttämö, joka mahdollistaisi
39007: konserttien, elokuvien ym. vastaavien tilaisuuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39008: sien järjestämisen. Taloon on suunniteltu myös rahoituksen ;äriestämiseksi Pirkkalan
39009: erilliset taideharrastustilat, joista nyt on kun- kulttuuri- ;a monitoimitalon rakenta-
39010: nassa huutava pula. mista varten.
39011: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
39012:
39013: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
39014: 1016 1983 vp.
39015:
39016: Toivomusaloite n:o 909
39017:
39018:
39019:
39020:
39021: Kuusio ym.: Satakunnan liikuntakeskuksen rakentamisen kiireh-
39022: timisestä
39023:
39024:
39025: EduskunnaUe
39026:
39027: Satakunnan liikuntakeskusta on jo pitkään hun, Haukiputaan Virpiniemeen ja Kokemäen
39028: suunniteltu Kokemäen Pitkäjärvelle. Hankkees- Pitkäjärvelle. Nykyiset urheiluopistot ovat si-
39029: sa ovat olleet mukana mm. maakunnan kaikki joittuneet maassamme epätasaisesti, ja tätä
39030: urheilupiirijärjestöt ja huomat!tava osa Satakun- alueellista eriarvoisuutta pyritään poistamaan
39031: nan kunnista. uusilla laitoksilla.
39032: Liikuntakeskuksen alueelle on jo rakennettu Näitten kolmen hankkeen tavoitteita, toimin-
39033: kansainväliset vaatimukset täyttävä joka sään taa ja kustannuksia selvitetään opetusministe-
39034: yleisurheilukenttä ja useita muita kenttiä. Seu- riön toimesta.
39035: raavassa vaiheessa tulisi alueelle rakentaa moni- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
39036: toimihalli ja asun!tolat. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39037: Valtion urheiluneuvoston työryhmä on laati-
39038: nut mietinnön, jossa edellytetään uudentyyppis- että hallitus päättäisi kiirehtiä Sata-
39039: ten harjoituskeskusten perustamista Joensuu- kunnan liikuntakeskuksen rakentamista.
39040: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
39041:
39042: Matti Kuusio Anssi Joutsenlahti Aino Pohjanoksa
39043: Mikko Elo Aila Jokinen Timo Laaksonen
39044: Irma Rosnell Kauko Juhantalo Toivo T. Pohjala
39045: Einari Nieminen Timo Roos Lea Mäkipää
39046: 1983 vp. 1017
39047:
39048: Toivomusaloite n:o 910
39049:
39050:
39051:
39052:
39053: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Kirjojen liikevaihtoveron poistamisesta
39054: ja kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannustoiminnan tuke-
39055: misesta
39056:
39057:
39058: EduskunnaHe
39059:
39060: Kiinnitämme eduskunnan huomiota siihen vi- oleellisesti voimakkaammin haittaamassa alan
39061: noutuneeseen kehitykseen, joka on valtaamassa kannattavuutta kuin Norjassa. Kirjan tekokus-
39062: alaa suomalaisessa kirjankustannustoiminnassa. tannukset maassamme ovat keskimäärin kor-
39063: Erityisesti syksy 1980 osoitti havainnollisesti, keammat. Kielialue on vielä rajallisempi, ja
39064: kuinka tasoltaan kyseenalainen ulkomainen ostajakunta huomattavasti vähälukuisempi. Siitä
39065: viihde- ja best seller -kirjallisuus ovat tunke- huolimatta valtiovalta ei ole ryhtynyt tarpeel-
39066: massa kotimaista kaunokirjallisuutta yhä ah- lisiin toimenpiteisiin kotimaisen kirjallisuuden
39067: taammalle. Kaikkein vaikeimpaan a~emaan ovat tukemiseksi.
39068: joutuneet lahjakkaat suomalaiset esikoiskirjai- Tästä on vauhdittunut myös toinen, melko
39069: lijat, joiden on tällä hetkellä lähes mahdotonta arveluttava kehityssuunta: kustannustoiminnan
39070: saada teoksiaan julkaistuiksi. Niinpä viime syk- keskittyminen yhä harvempiin käsiin. Jo pit-
39071: synä suurimpien ja vakavaraisimpienkin kus- kään on ollut tunnettu tosiasia, että runouden
39072: tannusliikkeiden ohjelmaan mahtui vain yksi julkaiseminen ei kannata. Siihen on ollut mah-
39073: tai kaksi esikoisromaania. Jos tarkastellaan dollisuuksia vain suurilla ja vakavaraisilla kus-
39074: myyntitilastoja, vain muutama tunnetuin kir- tantajilla, ja yhä useampi lahjakaskin runoilija
39075: jailijamme kykenee säilyttämään edes jonkin- on saanut teoksensa julkisuuteen vain itse sen
39076: laiset asemat keskinkertaisen kansainvälisen kustantamalla. Nyt tämä tilanne uhkaa levitä
39077: viihdekirjallisuuden keskellä. myös proosakirjallisuuteen. Esikoisteosten osalta
39078: Samanaikaisesti on kustannustoiminnan kriisi näin on pitkälle jo tapahtunut ja muutoinkin
39079: heijastunut kirjakauppa-alalla. Räikeä kaupalli- kotimainen kaunokirjallinen tuote on suuri riski
39080: suus on työntänyt kirjakerhot perinteisten kir- pienelle kustannusliikkeelle. Ilmeisesti nämä-
39081: jakauppojen sijaan, jolloin viimemainitut ovat kin tulevat pian keskittymään vain muutamille
39082: joutuneet etsimään kompensaatiota muista kuin harvoille.
39083: kirja tuotteista. Tätä tendenssiä on ollut omiaan kiihdyttä-
39084: Valtiovallan harjoittamalla välinpitämättö- mään myös se tapa, jolla yhtei!>kunta on suo-
39085: mällä kulttuuripolitiikalla onkin ollut merkit- sinut muutamaa oppikirjakustantamoa. Tuotta-
39086: tävä osuutensa tämän vinosuuntauksen tuke- malla tarpeettoman kalliita oppikirjoja, joiden
39087: misessa. voitto on ollut hyvinkin huomattavaa luokkaa,
39088: Suomi on tällä hetkellä ainoa pohjoismaa, on tuettu yksipuolisesti vain muutamia kustan-
39089: jossa kirjoista on maksettava liikevaihtoveroa tamoita. Siten näiden on kannattanut harjoittaa
39090: tai muuta siihen verrattavissa olevaa veroa. huonosti kannattavan lyriikan ja kaunokirjalli-
39091: Maamme on jäänyt jälkeen myös muissa toi- suuden julkaisemista, koska kustannustoiminnan
39092: menpiteissä, joiden avulla kirjallisuutta on poh- rakenteen yleinen vinoutuminen on pitänyt
39093: joismaissa tuettu. Niinpä mm. Norjassa valtio uudet kilpailijat poissa pelistä ja pakottanut
39094: ostaa tuhat ( 1 000) kappaletta jokaista maassa nämä keskittymään aloille, joilla todellista kil-
39095: kustannettua norjalaista kaunokirjallista tuo- pailutilannetta ei vallitse. Tämän seurauksena
39096: tetta. Tätä tukimuotoa on perusteltu kirjan- Suomessa, toisin kuin muissa pohjoismaissa,
39097: kustannustoiminnan kalleudella, kielialueen pie- muutama suurkustantaja vastaa noin 60 % :sta
39098: nuudella sekä lukevan yleisön lukumäärällä. koko kustannustoiminnasta. Tämä ei voi olla
39099: Suomen osalta kaikki nämä tekijät ovat yhteiskuntamme edun mukaista.
39100: 128 088300420M
39101: 1018 1983 vp. - TA n:o 910
39102:
39103: Valtiovallan tulisikin ryhtyä pikaisiin toimen- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
39104: piteisiin kotimaisen kirjallisuuden kustannustoi- piteisiin kirjojen liikevaihtoveron poista-
39105: minnan tukemiseksi. miseksi välittömästi sekä pikaisesti sel-
39106: Edellä esittämiimme näkökohtiin viitaten vityttäisi, millä toimenpiteillä yhteis-
39107: ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk- kunta voisi tukea kotimaisen kaunokir-
39108: syttäväksi toivomuksen, jallisuuden kus tannustoimintaa.
39109: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
39110:
39111: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Lea Sutinen Esko Aho
39112: Pirkko Ikonen Tytti lsohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen
39113: Katri-Helena Eskelinen Liisa Kulhia Timo Kietäväinen
39114: Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä
39115: 1983 vp. 1019
39116:
39117: Toivomusaloite n:o 911
39118:
39119:
39120:
39121:
39122: Lahti-Nuuttila: Lakisääteisen valtion tuen ulottamisesta perus-
39123: koulu- ja lukiokurssien kirjeeiliseen opiskeluun
39124:
39125:
39126: Eduskunnalle
39127:
39128: Valmisteltaessa lakisääteistä valtionapua kir- on osoittautunut kirjeellineo opiskelu joko sel-
39129: jeeiliselle opiskelulle tähdättiin siihen, että tu- laisenaan tai yhdistettynä koulujen kanssa ta-
39130: kea tulisi valtion viranomaisten hyväksymien pahtuvaan lähiopetukseen. Henkilöt, jotka kou-
39131: kurssien opiskelijoille heidän opiskelunsa alasta lunkäynnin keskenjäämisen tähden tai lapsuus-
39132: riippumatta. Sittemmin laki kuitenkin säädet- ja nuoruusiän koulunkäyntimahdollisuuksien
39133: tiin koskemaan vain ammatillisten aineiden opis- puutteiden vuoksi haluavat käyttää tätä teho-
39134: kelua. Yleissivistävien ja harrasteopintojen kasta ja joustavaa opiskelutapaa, joutuvat kui-
39135: lisäksi jää lakisääteistä tukea vaille peruskou- tenkin vastaamaan kaikista kustannuksista.
39136: lun ja lukion kurssien opiskelu. Vaikka ilta- Vaikka peruskoulu ja meneillään oleva keskias-
39137: koulut ja -linjat sekä jossakin määrin kansalais- teen uudistus parantavatkin olennaisesti kou-
39138: ia työväenopistot ja kansanopistot ovatkin tar- lunkäynnin mahdollisuuksia, tulee koulutusta
39139: jonneet aikuisille mahdollisuuksia koulukurssien odottavassa yhteiskunnassa jatkuvasti olemaan
39140: suorittamiseen, eivät nämä mahdollisuudet sovi ihmisiä, jotka aikuisina haluavat jatkaa tai täy-
39141: eivätkä riitä kaikille halukkaille. Ne eivät ulotu dentää kouluopintoja.
39142: läheskään kaikille paikkakunnille eivätkä ne Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
39143: sovi kaikille myöskään työn tai perhe-elämän tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39144: asettamien rajoitusten vuoksi, koska ne yleensä sen,
39145: vaativat kiinteää läsnäoloa kaikkina niinä päi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39146: vinä, jolloin opetusta annetaan, tai - kansan kirieellisen opiskelun lakisääteisen tuen
39147: opistoissa - täysipäiväistäkin opiskelua. ulottamiseksi valtion viranomaisten hy-
39148: Erittäin sopiviksi monille henkilöille, joilla ei väksymään ;a valvomaan peruskoulu- ;a
39149: aikuisina ole tilaisuutta kiinteään opiskeluun, lukiokurssien kirieettiseen opetukseen.
39150: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
39151:
39152: Pentti Lahti-Nuuttila
39153: 1020 1983 vp.
39154:
39155: Toivomusaloite n:o 912
39156:
39157:
39158:
39159:
39160: Lahti-Nuuttila: Kirjastokorvausten suorittamisesta tietokirjaili-
39161: joille
39162:
39163:
39164: Eduskunnalle
39165:
39166: Maamme kirjailijoille ovat kirjastokorvaukset tajuinen käsittely sinänsä vaatii kirjoittajalta
39167: viime vuosina muodostuneet merkittäväksi huomattavaa taitoa ja tämä vaatimus vielä su-
39168: tueksi. Näitä korvauksia voivat kuitenkin saada pistaa tällaisista tehtävistä kiinnostuneiden hen-
39169: vain kaunokirjailijat ja joissakin tapauksissa kilöiden joukkoa samaan aikaan, kun yleisesti
39170: eräät sellaiset kirjailijat, joiden teokset ovat tunnustetaan välttämättömäksi mm. tieteen
39171: tulkittavissa taiteelliseksi työksi. Tietokirjailijat saavutusten mahdollisimman laaja tunnetuksi
39172: eivät ole ainakaan vielä päässeet tuen piiriin. tekeminen.
39173: Myöskin tietokirjailijoille voidaan kirjasto- Kirjastokorvausten antaminen myös tietokir-
39174: korvausten suorittamista perustella ainakin kah- jailijoille ei luonnollisestikaan saa tapahtua kau-
39175: della syyllä: myös heidän teoksiaan on mak- nokirjailijoiden kustannuksella, heidän hankki-
39176: suttomasti yleisön saatavissa kirjastoissa ja myös miinsa oikeuksiin kajoten.
39177: heidän työskentelynsä kaipaa sellaista tukea, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
39178: mitä kirjastokorvaukset voivat merkitä. Ny- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39179: kyään jäävät vaativasta ja korkeaa asiantunte- sen,
39180: musta edellyttävästä teoksesta tietokirjailijalle
39181: tulevat tekijänpalkkiot monesti vähäisiksi mm. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
39182: painosten pienuuden vuoksi. Nyt jo on havait- kirjastokorvauksia nykyisin saavien kir-
39183: tavissa monilla tiedonaloilla puutetta pätevistä jailijoiden etuja kaventamatta, kirjasto-
39184: kirjoittajista, jotka voisivat tarpeellisessa mää- korvausten suorittamiseksi myös tieto-
39185: rin omistautua kirjoitustyöhön. Tietojen yleis- kirjailijoille.
39186: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
39187:
39188: Pentti Lahti-Nuuttila
39189: 1983 vp. 1021
39190:
39191: Toivomusaloite n:o 913
39192:
39193:
39194:
39195:
39196: Lahti-Nuuttila ym.: Taiteilija-apurahojen lisäämisestä kuvataide-
39197: koulunsa päättäville
39198:
39199:
39200: Eduskunnalle
39201:
39202: Kuvataiteen alueella eräs tärkeä yhteiskun- niitä saada. Apurahan turvin nuorelle taiteili-
39203: nankin velvollisuus on nuorten taiteilijoiden jalle avautuisi heti valmistumisensa jälkeen mah-
39204: taloudellisen aseman parantaminen. Tässä teh- dollisuus keskittyä oman ilmaisunsa löytämiseen
39205: tävässä on kysymys juuri koulunsa päättäville tarvitsematta hajoittaa itseään erilaisiin muihin
39206: ja päättäneille kuvataiteilijoille, jotka ovat val- tehtäviin jo yksinomaan jokapäiväisten elinolo-
39207: mistuneet ammattiinsa, tarkoitettujen apuraho- jensa ansaitsemiseksi.
39208: jen lisäämisestä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39209: Kuvataidekoulunsa päättävät taiteilijanalut nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39210: joutuvat yhteiskunnassamme todelliseen "kur- muksen,
39211: juusloukkuun" työtilan ( = koululu0kan) pois-
39212: tuessa, opintolainojen päättyessä ja niiden takai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39213: sinmaksun alkaessa. 1- ja 3-vuotisten taiteilija-apurahojen
39214: Erityisesti yksi- ja kolmevuotisia apurahoja lisäämiseksi jaettavaksi kuvataidekou-
39215: tulisi nykyisestä lisätä huomattavasti, jotta en- lunsa päättäville, uransa vasta aloilta-
39216: tistä useampi uraansa aloittava taiteilija voisi ville taiteilijoille.
39217: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
39218:
39219: Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen Anna-Liisa Piipari
39220: Reino Paasilinna Saara-Maria Paakkinen Matti Luttinen
39221: Ulla-Leena Alppi
39222: 1022 1983 vp.
39223:
39224: Toivomusaloite n:o 914
39225:
39226:
39227:
39228:
39229: Lahti-Nuuttila ym.: Ateljeetilojen hankkimisesta kuvataiteilijoille
39230:
39231:
39232: Eduskunnalle
39233:
39234: Kuvataiteilijoille tarkoitettujen ateljeetilojen Kuvataiteilijoiden työskentelytilapuutteita voi-
39235: puute on jo vuosia koettu yhdeksi keskeiseksi taisiin poistaa eri keinoja käyttäen. Onnis-
39236: ongelm1:1ksi kuvataiteen alueella. Työhuonepula tunut osaratkaisu olisi mm. se, että yhteiskunta
39237: on todella huutava. Taiteilijat joutuvat työs- lunastaisi vapautuvia ateljeehuoneistoja ja tar-
39238: kentelemään mitä kummallisimmissa paikoissa; joaisi niitä taiteilijoiden käyttöön. Valtion asun-
39239: autiotaloissa, kellareissa, varastoissa yms. tilois- tolainojen jakoperusteita voitaisiin siten paran-
39240: sa, joissa ei ole tietoakaan edes alkeellisimpien taa, että taiteilijalla olisi mahdollisuus nykyistä
39241: työsuojelunormien toteutumisesta. Ongelman paremmin toteuttaa asuinrakentamisensa yhtey-
39242: osaratkontaan pyrittiin aikanaan, kun valtion dessä myös ateljeetilojen rakentaminen. Ilmei-
39243: tulo- ja menoarvioon oli sisällytetty erillinen sen välttämätöntä on ottaa valtion tulo- ja me-
39244: nk. ateljeerakentamiseen tarkoitettu määräraha, noarvioon erillinen määräraha ateljeerakenta-
39245: mikä ei ollut merkittävän suuri. Siitä kyettiin mista varten, mistä määrärahasta voidaan jakaa
39246: kuitenkin edes jonkin verran jakamaan raken- sekä kunnille, taiteilijajärjestöille ja yksityisille
39247: nusavustuksia mm. taitelijaseuroille ja yksityi- taiteilijoille joko avustusta tai lainaa ja myös
39248: sille taiteilijoillekin, jotka rakensivat työhuo- sekä avustusta että lainaa taiteilijoiden pelkkää
39249: neita. Osin määrärahan turvin voitiin myös työtilarakentamista varten.
39250: toteuttaa lähinnä säätiöpohjaisia ateljeetaloyksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39251: köitä, joissa osapuolina ovat kunnat, valtio ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39252: taiteilijajärjestöt. Näin on osaltaan helpotettu muksen,
39253: aikanaan työhuonepulaa, joskin nämä yhden
39254: ammattikunnan sisäiset "kylät" on usein koettu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39255: ahdistavina ja jopa työmotivaatiota vähentävinä. kuvataiteilijoille tarkoitettujen ateljeeti-
39256: Nyt onkin todettavissa, että lukuisat ateljeet lojen hankkimiseksi.
39257: ovat joutuneet eri syistä pois taiteilijoiden hal-
39258: linnasta ja käytöstä.
39259: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
39260:
39261: Pentti Lahti-Nuuttila Aarno von Bell Anna-Liisa Piipari
39262: Ulla-Leena Alppi Kari Rajamäki Matti Luttinen
39263: Markus Aaltonen Reino Paasilinna Saara-Maria Paakkinen
39264: 1983 vp. 1023
39265:
39266: Toivomusaloite n:o 915
39267:
39268:
39269:
39270:
39271: Lahti-Nuuttila: Esityksen antamisesta laiksi museoiden valtion-
39272: osuuksista ja -avustuksista
39273:
39274:
39275: Eduskunnalle
39276:
39277: Suomessa on hyvin laaja ja monipuolinen Museovirastosta annettua lakia käsitellessään
39278: museolaitos. Museoiden lukumäärä, toiminta- eduskunta jo runsaat kymmenen vuotta sitten
39279: mahdollisuudet sekä näyttely- ja tutkimustoi- esitti kantanaan, että museoiden valtionapu
39280: minta ovat kehittyneet erityisesti 1970-luvun tulisi saattaa lakisääteiselle pohjalle. Ensim-
39281: aikana suuresti. Myös yleisö on kiinnostunut mäinen komiteatyön pohjalta tehty lakiesitys
39282: museolaitoksen toiminnasta; kävijäluvut ovat valmistui jo vuonna 197 3 ja sen jälkeen on
39283: voimakkaasti kasvaneet ja moniin näyttelyihin kaksi työryhmää tehnyt mainittua lakiesitystä
39284: saa jonottaa sisällepääsyä. Museolaitoksen toi- tarkemmat esitykset laista. Tästä huolimat~a
39285: mintamahdollisuuksien kohentumisesta suurin hallitus ei ole antanut eduskunnalle esitystä
39286: ansio kuuluu maamme kunnille, jotka ovat uut- laiksi museoiden valtionavusta.
39287: terasti kunnostaneet ja rakentaneet tiloja mu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
39288: seoille sekä lisänneet avustuksiaan moniker- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39289: taisiksi aikaisemmasta. sen,
39290: Valtion tuki ja huomio museolaitosta koh-
39291: taan on myös lisääntynyt, mutta useimmista että hallitus ensi tilassa antaisi esi-
39292: muista kulttuurilaitoksista poiketen valtionapu tyksen laiksi museoiden valtionosuuk-
39293: museoille on edelleen harkinnanvaraista ja mää- sista ;a -avustuksista.
39294: rältään niukkaa.
39295: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
39296:
39297: Pentti Lahti-Nuuttila
39298: 1024 1983 vp.
39299:
39300: Toivomusaloite n:o 916
39301:
39302:
39303:
39304:
39305: Laurila: Määrärahasta teatterimuseon tilakysymyksen ratkaise-
39306: miseksi
39307:
39308:
39309: Eduskunnalle
39310:
39311: Heisinkin Teatterimuseo on maan ainut Tällä hetkellä Teatterimuseon suurin ongelma
39312: näyttämötaiteen alueen toimiva museo. Sen on huoneisto, joka ei täytä vaatimattomiakaan
39313: perustamisesta on kulunut 21 vuotta ja museon toiveita, erityisesti mitä tulee työskentely- ja
39314: avaamisesta 20 vuotta. Koko tämän ajan Teat- tutkimustiloihin sekä museotoiminnan kannalta
39315: terimuseon taloudesta on vastannut Helsingin tärkeisiin konservointi- ja huoltotiloihin. Hel-
39316: kaupunki lähes yksinään, huolimatta siitä, että singin kaupunki ei voi yksinään kustantaa ylei-
39317: museon kokoelmat käsittävät koko maan ja sesti valtakunnalliseksi tunnustetun laitoksen
39318: kävijäkunta koostuu laajemmalta alueelta kuin uutta tilaa. Vuonna 1982 Teatterimuseon val-
39319: Helsingistä. Museo on myös järjestänyt näyt- tionapu oli 15 000 markkaa ja vuonna 1983
39320: telyjä Helsingin ulkopuolella. Museota pitää alustavan tiedon mukaan 30 000 markkaa. Tila-
39321: yllä säätiö, jonka edustajistoon kuuluvat Hel- kysymyksen ratkaisu edellyttää huomattavasti
39322: singin kaupungin nimeämien henkilöiden lisäksi suurempia avustuksia.
39323: Suomen Kansallisteatlterin, Suomen Kansallis- Museo toimii tällä hetkellä ns. Balderin ta-
39324: oopperan, Svenska Teaternin, Suomen Teatteri- lossa n. 160 m2 :n huoneistossa, joka sisältää
39325: järjestöjen Keskusliiton, Helsingin Kansanteat- näyttelyn lisäksi kaikki työtilat ja lähivaraston.
39326: teri-Työväenteatterin (Kaupunginteatterin) ja Museo on anonut Helsingin kaupunginhallituk-
39327: Opetusministeriön edustajat. selta, että sen toimisto-, arkisto-, tutkimus- ja
39328: Teatterimuseon asema eri'koismuseona tulisi konservointitilaksi hankitaan erillinen huoneis-
39329: ottaa huomioon valtion rahoituksen muodossa. to, jonka vuokra tulee kuitenkin muodostumaan
39330: Teatterimuseo täyttää toimintaperiaatteittensa ongelmaksi, ellei valtio huomattavasti lisää
39331: j& -kenttänsä puolesta erityisen hyvin vaati- osuuttaan rahoituksesta. Jos museo saa pyyde-
39332: mukset, jotka aikanaan uuden museolain voi- tyn tilan, pysyvän tilaratkaisun etsimiseen jää
39333: maantullessa voidaan asettaa ns. valtakunnalli- aikaa.
39334: selle erikoismuseolle. Museon henkilökunta on Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kun-
39335: Helsingin kaupungin myötämielisyyden ansiosta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39336: kasvanut moninkertaiseksi kahden vuoden ai- muksen,
39337: kana, joten kokoelmien hoito ja yleensä museon
39338: toiminta on tältä osin turvattu. Ongelmaksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39339: muodostuu se, että yksinomaan kaupungin tuen Helsingissä toimivan teatterimuseon saa-
39340: varassa ei voida pysyvästi selvitä lisääntyneistä miseksi valtakunnalliseksi erikoismu-
39341: kustannuksista. Valtionapu tulee saattaa samalle seoksi siten, että hallitus ottaisi riittä-
39342: tasolle muiden valtakunnallisesti toimivien eri- vän määrärahan vuoden 1984 tulo- ;a
39343: koismuseoiden kanssa. menoarvioesitykseen teatterimuseon tila-
39344: kysymyksen ratkaisemiseksi.
39345: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
39346:
39347: RitvaLaurila
39348: 1983 vp. 1025
39349:
39350: Toivomusaloite n:o 917
39351:
39352:
39353:
39354:
39355: U. Leppänen ym.: Atk-.alan perusopetuksen sisä1ly.ttämisestä kou-
39356: lujen opinto-ohjelmiin
39357:
39358:
39359: Eduskunnal1e
39360:
39361: Teollistuneitten yhteiskuntien työelämä on tyä, vain harvat erikoiskoulutuksen saaneet
39362: siirtymässä aineen käsittelystä ja muokkaami- henkilöt ovat pystyneet laitteita käyttämään.
39363: sesta tiedon käsittelyyn ja muokkaamiseen. Näistä ryhmistä on ollut tulossa sellaisia yhteis-
39364: Suomenkin arvellaan olevan siirtymässä suun- kunnan avainryhmiä, jotka niin halutessaan voi-
39365: taan, jossa yhä enenevässä määrin ihmiset jou- sivat lamauttaa yhteiskunnan toiminnat pahas-
39366: tuvat työssään käsittelemään informaatiota sa- tikin.
39367: noina, numeroina tai kuvina. Mm. USA:ssa ar- Hajautettujen järjestelmien vallitessa tieto-
39368: vioidaan jo 60 prosentin työvoimasta käsittele- koneet menettävät maagisen luonteensa, käyttö-
39369: vän ja muokkaavan tietoa. Tieto sinänsä on taito tulee samanlaiseksi kuin yleensäkin vie-
39370: siis tulevaisuudessa tärkeä yhteiskunnallinen raiden kielten taito. Tietokonekieli on lähinnä
39371: tekijä. rinnastettavissa vieraaseen kieleen. On toki
39372: Nykyaikainen tieteellis-tekninen yhteis~unta järjestelmien käyttövarmuuden kannalta aivan
39373: on hyvin riippuvainen tietokonepalveluista. toista se, että samoja tehtäviä hoitaa esim.
39374: Palkat, sosiaaliturva, eläkkeet, pankkitilit, lai- 10 000 tietokonetta, kuin että niitä hoitaisi
39375: nat ja saatavat, yritysten välinen rahaliikenne, vain 100 tietokonetta erikoishenkilökunnan
39376: luottokorttiostot, teolliset prosessit ja monien avulla.
39377: virastojen ja laitosten pääasiallinen toiminta Hajautettujen järjestelmien käyttö on SMP:n
39378: perustuvat tietokoneille. mielestä kansanvaltaa lisäävää ja tulevaisuuden
39379: Viime vuosien uusi tekninen kehitys on ollut yhteiskunnan inhimillistämistä. Ei ole oikein,
39380: tietojärjestelmien turvallisuuden kannalta myön- että vain harvalukuinen teknokraattien joukko
39381: teinen. Keskitetyistä suurtietojärjestelmistä ol- hallitsee koko kansaa koskevaa tietoa.
39382: laan siirtymässä kohden hajautettuja pientieto- Tavallisen kansalaisen kannalta on tulevai-
39383: koneita. Tämän kehityksen on mahdollistanut suudessa lisäksi tärkeintä yksityisen ihmisen
39384: ns. mikroprosessoritekniikka, jonka ansiosta suojeleminen tietojärjestelmien väärinkäytöltä,
39385: tietokoneiden hinnat ovat romahdusmaisesti minkä takia SMP pitää tärkeänä, että ATK-
39386: laskeneet. alan perustietoja voitaisiin jakaa jo peruskoulun
39387: Uusia, halpoja pienoistietokoneita tullaan yhteydessä ja rinnastaa tämä opetus lähinnä
39388: käyttämään mitä moninaisimpiin tarkoituksiin. uuden vieraan kielen oppimiseen.
39389: Tietokantojen turvallisuuden kannalta tämä ha- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39390: jauttamiskehitys merkitsee selvästi pienempää. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39391: haavoittuvuutta. Jos harva suurtietokone saa- sen,
39392: daan pois pelistä, niin vahinko on tavattoman
39393: suuri keskitetyssä järjestelmässä. Hajautettujen että hallitus ryhtyisi kiirellisiin toi-
39394: järjestelmien avulla voidaan monia toimintoja menpiteisiin ATK-alan perusopetuksen
39395: jatkaa pienemmillä koneilla. sisällyttämiseksi yhteiskunnan ylläpitä-
39396: Keskitettyjen tietojärjestelmien vallitessa mien koululaitosten opinto-ohjelmiin jo
39397: myös järjestelmien tuntemus on ollut keskitet- peruskouluasteella alkaen.
39398: Heslingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
39399:
39400: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
39401: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti MikkoVainio
39402: Reino Jyrkilä
39403: 129 088300420M
39404: 1026 1983 vp.
39405:
39406: Toivomusaloite n: o 918
39407:
39408:
39409:
39410:
39411: U. Leppänen ym.: Venäjän kielen opetuksen lisäämiseSitä
39412:
39413:
39414: Eduskunnalle
39415:
39416: Suomen ja Neuvostoliiton välinen kanssakäy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39417: minen laajenee jatkuvasti. Samoin kaupankäynti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39418: rajakauppaa myöten kehittyy koko ajan. Kui-
39419: tenkin venäjän kielen opetus maamme eriastei- että hallitus ryhtyisi toimiin venäjän
39420: sissa kouluissa ja oppilaitoksissa on varsin vä- kielen opetuksen olennaisesti laajentami-
39421: häistä. Tämä puute tulisi korjata tehokkaasti. seksi ja kehittämiseksi maassamme to-
39422: Erityisesti Kymen lääniin tulisi saada erias- dellisten tarpeiden mukaiseksi.
39423: teista venäjän kielen koulutusta pikaisesti. Ky-
39424: men lääni on rajakaupan kannalta hyvin kes-
39425: keisessä asemassa.
39426: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
39427:
39428: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
39429: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
39430: Reino Jyrkilä
39431: 1983 vp. 1027
39432:
39433: Toivomusaloite n:o 919
39434:
39435:
39436:
39437:
39438: Liikanen ym.: KouluhalHruksen Heinolassa totmlvan kul"SSikes-
39439: ikuksen laajentamisesta ammatillisten oppiJaitosten opettajien
39440: ja ha'!Hntohenkilöstön täydennyskoulutuS/ta varten
39441:
39442:
39443: EduskunnaBe
39444:
39445: Kouluhallituksen alaisen hallintohenkilöstön Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
39446: ja opettajien täydennyskoulutus Heinolassa on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39447: kehittynyt ja laajentunut lupaavasti viime vuo- muksen,
39448: sina. Toimintaa voitaisiin laajentaa koskemaan
39449: myös ammattikasvatushallituksen alaisen hal- että hallitus selvityttäisi nopeasti, mi-
39450: lintohenkilöstön sekä opettajien kouluttajakou- tä mahdollisuuksia on laajentaa Heino-
39451: lutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen lassa olevaa kouluhallituksen kurssikes-
39452: eräitä osa-alueita. Kysymykseen tulisivat lähin- kusta keskiasteen ammatillisten oppilai-
39453: nä yleissivistävät välineaineet. tosten opettajien ja hallintohenkilöstön
39454: lisääntyvää täydennyskoulutusta varten.
39455: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
39456:
39457: Erkki Liikanen Olavi Ronkainen Maija Rajantie
39458: Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen Mauri Miettinen
39459: Pentti Skön Pentti Poutaneo Pertti Hietala
39460: 1028 1983 vp.
39461:
39462: Toivomusaloite n:o 920
39463:
39464:
39465:
39466: Louvo ym.: Reitkallin puutarhurikoulun toiminnan jatkamisesta
39467:
39468: Eduskunnal1e
39469:
39470: Reitkallin puutarhakoulu on maamme van- hittämisen hyvin tärkeäksi ja toivovat, että
39471: hin jo vuodesta 1906 alkaen nykyisellä pai- valtio antaisi takeet koulun opetuslinjojen jat-
39472: kallaan Reitkallin kyässä Vehkalahdella toimi- kamisesta ja kehittämisestä ja yleensä koulun
39473: nut puutarha-alan ammattikoulu. Koulu on am- säilyttämisestä, jolloin tarpeelliset korjaus- ja
39474: mattipiireissä hyvin tunnettu ja arvostettu ja uudisrakennustyöt voitaisiin viipymättä suorit-
39475: sieltä valmistuvat puutarhurit ovat kysyttyjä taa, ensi sijaisesti uuden oppilasasuntolan ra-
39476: ja sijoittuneet hyvin jo Kymen läänin alueella kentamisen ja päärakennuksen entisöimisen.
39477: sijaitseviin lukuisiin puutarha-alan yrityksiin. Reitkallin puutarhurikoulussa opetusta voi-
39478: Puutarha-alan ja erityisesti Reitkallin kou- taisiin kehittää mm. taimistoviljely-, puisto-
39479: lun jatkuvaa suosiota kuvaa se, että neljästä- ja kukkakauppalinjoina. Tulevaisuudessa kou-
39480: sadasta puutarha-alan oppilaitoksiin hakenees- lusta voisi muodostua myös puutarha-alan am-
39481: ta oppilaasta vain 180 mahtui näihin oppilai- matillinen jatko- ja täydennyskoulutus- sekä
39482: toksiin viime vuonna ja 45 hakijaa asetti Reit- kurssikeskus.
39483: kallin puutarhurikoulun ensi sijalle huolimatta Reitkallin puutarhurikoulussa voitaisiin opet-
39484: sen nykyisistä epämukavista oppilasasuntolois- taa erinomaisesti myös biologista viljelyä, mikä
39485: ta ja opetustiloista. avaisi uusia suotuisia näkymiä vihannestuottei-
39486: Nykyään Reitkallin puutarhurikoulussa toi- den viennille ulkomaille. Ovathan lähtökohdat
39487: mii 32 oppilaan käsittävä 1-vuotinen puutar- tähän Suomessa erittäin hyvät, koska meillä
39488: hurikurssi, joka keskiasteen uudistuksen jäl- tuotetut elintarvikkeiden raaka-aineet niin tor-
39489: keen on tarkoitus laajentaa 2-vuotiseksi. junta-aineiden kuin haitallisten raskasmetallien-
39490: Koulun toiminnan jatkuvuus on pitkän aikaa kin suhteen ovat muutenkin pääasiassa hyvin
39491: ollut vaakalaudalla. Valtio ei ole myöntänyt puhtaita. Lähistöllä sijaitsevat suuret puutarha-
39492: varoja välttämättömiin peruskorjauksiin ja uu- alan yritykset kasvihuoneineen voisivat täyden-
39493: disrakentamiseen ja toiminnan jatkamiseen on tää opetusta antaessaan mahdollisuuden moni-
39494: myönnetty lupa vain muutamaksi vuodeksi puoliseen harjoitteluun.
39495: kerrallaan, tällä hetkellä kuitenkin vuoteen Itse Reitkallin puutarhurikoulun edullinen,
39496: 1988 asti. luonnonkaunis maa-alue ja sijainti sekä vanhat
39497: Ehkä osasyynä tähän on ollut se, että koulu kauniit rakennukset laajan puiston keskellä
39498: on perinteisesti ollut pääasiassa yksityisten puoltavat jo sinänsä sen säilyttämistä ja kehit-
39499: osakkeenomistajien omistuksessa ja valtioval- tämi~tä.
39500: ta ei ole anomuksista huolimatta suostunut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39501: koulua ostamaan. Nyt omistuspohja on kuiten- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39502: kin muuttunut niin, että pääosan osakkeen- muksen,
39503: omistajista muodostavat eri yhteisöt, kuten
39504: Puutarhaseura ja Marttapiiriliitto sekä Vehka- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39505: lahden kunta, jonka omistukseen on juuri menpiteisiin maamme vanhimman puu-
39506: siirtynyt yli puolet osakkeista. tarha-alan oppilaitoksen, Reitkallin puu-
39507: Muutkin lähiseudun kunnat kokevat tämän tarhurikoulun, toiminnan jatkamiseksi
39508: vanhan arvostetun koulun säilyttämisen ja ke- ja kehittämiseksi.
39509: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
39510:
39511: Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola Heikki Kokko
39512: Heikki Järvenpää Riitta Uosukainen Anna-Liisa Piipari
39513: Pekka Löyttyniemi Eeva Turunen Tapio Holvitie
39514: Helena Pesola Mikko Pesälä Olavi Ronkainen
39515: 198.3 vp. 1029
39516:
39517: Toivomusaloite n:o 921
39518:
39519:
39520:
39521:
39522: Louvo ym.: Va'ltakunnallisen kodinhoitajaopiston toiminnan jat-
39523: kamisesta ja kehittämisestä Elimäellä
39524:
39525:
39526: Eduskunnal1e
39527:
39528: Kymen läänissä Elimäen kunnan alueella on Valtakunnallisten suunnitelmien mukaan Ky-
39529: vuodesta 1970 toiminut valtakunnallinen kodin- menlaaksossa tulisi säilymään 50 aloituspaikkaa,
39530: hoitajia kouluttava oppilaitos, Väestöliiton Ko- kun keskiasteen koulunuudistuksessa kodinhoi-
39531: dinhoitajaopisto, jonka oppilaista noin kolman- tajakoulutus vuonna 1988 uudistetaan 2,5-
39532: nes on ollut Kymen läänistä. vuotiseksi. Tämä uudistus edellyttää myös ko-
39533: Nyt Väestöliitto on ilmoittanut lopettavansa dinhoitajakoulun tilojen laajentamista ja kehit-
39534: koulun ylläpidon ja koulu ilmeisesti siirtyy tämistä, mikä vaatii taloudellisia resursseja
39535: kuntainliiton ylläpidettäväksi. Kymen läänille, myös valtion taholta.
39536: joka viime vuosina on ollut muuttotappiolääni Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39537: erityisesti nuorten naisten suhteen, on erit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39538: täin tärkeää, että koulun toimintaa voidaan muksen,
39539: jatkaa Elimäellä, joka on osoittautunut sopi-
39540: vaksi koulutuspaikkakunnaksi erinomaisine että hallitus ryhtyisi välittömiin ja
39541: mahdollisuuksineen myös kodinhoitajiksi val- kiireellisiin toimenpiteisiin valtakunnal-
39542: mistuvien harjoitteluun kunnan vanhainkodissa lisen kodinhoitajaopiston toiminnan jat-
39543: ja päivähoitolaitoksissa. kamiseksi ja kehittämiseksi Elimäellä.
39544: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
39545:
39546: Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie Olavi Ronkainen
39547: Anna-Liisa Piipari Mikko Pesälä Riitta Uosukainen
39548: 1030 1983 vp.
39549:
39550: Toivomusaloite n:o 922
39551:
39552:
39553:
39554:
39555: Luttinen ym.: Päijät-Hämeen taidemuseon rakennushankkeen
39556: avustamisesta
39557:
39558:
39559: Eduskunnalie
39560:
39561: Lahden taidemuseo nimettiin 1. 5. 1980 alue- kymmenellä jo valmistuneen teatteritalon li-
39562: taidemuseoksi. Tehtävänsä suorittamiseksi tai- säksi aikuiskoulutuskeskus, kirjastotalo ja tai-
39563: demuseo tarvitsee nykyistä paremmat tilat. demuseo.
39564: - Lahden taidemuseo ei enää tässä tilantees- Lahden kaupungin omien taloussuunnitel-
39565: sa pysty edes välttävästi palvelemaan kaupun- mien mukaan taidemuseohankkeen avustaminen
39566: gin ja sen ympäristön kuvataiteen harjoittajien ajoittuu vuosille 1984-85.
39567: ja harrastajien tarpeita. Päijät-hämäläiset kuva- Alustavien hahmotelmien mukaan taidemu-
39568: taiteen ystävät ja taiteilijat ovat perustaneet seu käsittäisi n. 3 000 m2 :n tilat.
39569: Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistyksen tavoit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
39570: teena kunnollisten toimitilojen aikaansaaminen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39571: taidemuseota varten. Tällä hetkellä monet kier-
39572: tävät näyttelyt ohittavat Päijät-Hämeen, koska että hallitus pyrkisi vastaisuudessa
39573: täällä ei ole sellaisia tiloja, joihin näyttely voi- lisäämään taidelaitosten rakentamisavus-
39574: taisiin tyydyttävällä tavalla sijoittaa. tusten määrää ja ottaisi vuoden 1984
39575: Lahti on Päijät-Hämeen maakuntakeskus, tulo- ja menoarvion valmistelussa huo-
39576: jonne koko talousaluetta palvelevat kulttuuri- mioon Päijät-Hämeen taidemuseon
39577: laitokset tulee sijoittaa. Lahden kulttuurikes- suunnitteluun tarvittavat 0,5 milj. mar-
39578: kuksen .suunnittelukilpailu on ratkaistu. Paa- kan varat.
39579: volan kaupunginosaan sijoittuvat tällä vuosi-
39580: Helsirigissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
39581:
39582: Matti Luttinen Jouko Skinnari
39583: 1983 vp. 1031
39584:
39585: Toivomusaloite n:o 923
39586:
39587:
39588:
39589:
39590: Lähdesmäki ym.: Liikenneopiston perustamisesta Ammattikou-
39591: lujen Hämeenlinnan opettajaopiston yhteyteen
39592:
39593:
39594: Eduskunnalle
39595:
39596: Liikennealan koulutus on nykyisin verrattain lutusta. Sekä toiminnallisesti, pedagogisesti että
39597: kehittymätöntä moniin muihin aloihin verrat- valtiontaloudenkin kanna!Jta olisi edullista, että
39598: tuna. Erityisesti tieliikennealan opettajien kou- liikennealan koulutusta ja tutkimusta keskitet-
39599: lutus on toistaiseksi hoidettu hajanaisesti ja täisiin jo alan koulutuksesta huolehtivan Am-
39600: epätyydyttävästi. Kun otetaan huomioon liiken- mattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopiston
39601: teen aiheuttamat tapaturmat, liikennekuolemat, yhteyteen. Tälle kannalle on asettunut myös
39602: kalliin ajokaluston ja kuljetettavan tavaran va- Hämeen lääninhallitus.
39603: hingoittumiset, on myös kuljettajakoulutus ni- Liikenneopiston perustamista tarkoittavissa
39604: menomaan jatko- ja täydennyskoulutuksen osal- ehdotuksissa on edellytetty, että opiston yhtey-
39605: ta puutteellisesti hoidettu. dessä on harjoitusrata. Hämeenlinnan Ahvenis-
39606: Valtion eri toimikunnat ja työryhmät ovat ton moottorirata on 3 040 metriä pitkä, moni-
39607: 1970-luvun alusta lähtien tehneet esityksiä lii- puolinen rata, jonka täydentäminen liikenneope-
39608: kennealan koulutuksen ja tutkimuksen kehittä- tuksessa käytettäväksi harjoitusradaksi vaatisi
39609: miseksi tavoitteena liikenneopiston perustami- vähäiset kustannukset uuden harjoitusradan ra-
39610: nen. Hämeenlinnan kaupunki on ensimmäisen kentamiseen verrattuna.
39611: kerran vuonna 1972 esittänyt Hämeenlinnan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39612: tarjoamia mahdollisuuksia liikenneopiston pe- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39613: rustamispaikkana liikenneministeriölle, opetus- muksen,
39614: ministeriölle ja ammattikasvatushallitukselle.
39615: VuodeSita 1978 lähtien on Ammattikoulujen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39616: Hämeenlinnan opettajaopistossa järjestetty lii- liikenneopiston perustamiseksi Ammatti-
39617: kenneopettajiksi valmistuvien pedagogista kou- koulujen Hämeenlinnan opettajaopiston
39618: yhteyteen.
39619: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
39620:
39621: Martti Lähdesmäki Lea Savolainen
39622: Esko Helle Reino Paasilinna
39623: 1032 1983 rd.
39624:
39625: Hemställningsmotion nr 924
39626:
39627:
39628:
39629:
39630: Malm m.fl.: Om finansieringen av amatörteaterverksamheten
39631:
39632:
39633: Tili Riksdagen
39634:
39635: I statsbudgeten finns det årligen på moment Om man jämför detta med det antal grupper
39636: 29.90.52.10. upptaget medel för understöd av som de olika förbunden har enligt am81törteater-
39637: amatörteaterverksamhet. De senaste åren har utredningen år 1981 ger det följande utslag per
39638: momentet ökats framför allt med enskilda en- förbund och grupp.
39639: gångsanslag i riksdagsbehandlingen. SHT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 726,03
39640: Eftersom momentet är ett s.k. behovsprövat TML . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 904,11
39641: moment saknas det i dagens läge, såväl klara FSU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 655,84
39642: kriterier för fördelningen av anslaget, som klara CF . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 000,-
39643: riktlinjer för finansieringen av momentet. Det På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
39644: saknas också utredningar om det framtida be- att riksdagen ville besluta hemställa
39645: hovet av resurser.
39646: Detta har lett till en snedvridning av för- att regeringen snabbt tillsätter en
39647: delningen av anslaget. Ar 1981 fördelades det kommitte för att dra upp riktlinjer för
39648: ordinarie anslaget mellan de olika amatörteater- den fortsatta finansieringen av amatör-
39649: organisationerna enligt följande: teaterverksamheten samt gör upp klara
39650: Suomen Harrastajateatteriliitto ... 796 000,- fördelningsgrunder och en utredning av
39651: Työväen Näyttämöiden Liitto .... 796 000,- behovet de närmaste åren.
39652: Finlands Svenska Ungdomsförbund 127 500,-
39653: Centralförbundet för Sv. teater-
39654: amatörer . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000,-
39655: Helsingfors den 22 april 1983
39656:
39657: Håkan Malm Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
39658: 1983 vp. 1033
39659:
39660: Toivomusaloite n:o 924 Suomennos
39661:
39662:
39663:
39664:
39665: Malm ym.: Harrastajateatteritoiminnan rahoituksesta
39666:
39667:
39668: Eduskunnalle
39669:
39670: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit- Verrattaessa yllämainittua jakoa niiden ryh-
39671: ltlain momentille 29.90.52.10. määräraha har- mien määrään, jotka eri liitoilla on vuoden
39672: rastajateatteritoimintaa varten. Viime vuosina 1981 harrastajateattereista tehdyn selvityksen
39673: on momentin varoja lisätty ennen kaikkea yksit- mukaan, muodostuu jako liittojen ja ryhmien
39674: täisillä eduskuntakäsittelyssä myönnetyillä mää- kesken seuraavaksi.
39675: rärahoilla. SHT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 726,03
39676: Koska momentti on ns. ltarveharkintainen TML . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 904,11
39677: momentti, ei tällä hetkellä ole selviä määrä- FSU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 655,84
39678: rahan jakoperusteita eikä selviä momentin ra- CF .......................... 4000,-
39679: hoitusperusteita. Tämän lisäksi puuttuvat sel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39680: vitykset tulevista tarpeista. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39681: Tämä on johtanut määrärahan jakautumisen muksen,
39682: vinoutumaan. Vuonna 1981 jaettiin varsinainen
39683: määräraha eri harrastajateatterijärjestöjen kes- että hallitus asettaisi pikaisesti komi-
39684: ken seuraavalla tavalla: tean selvittämään harrastajateatteritoi-
39685: Suomen Harrastajateattailiitto . . . 796 000,- minnan tuletJan rahoituksen suuntavii-
39686: Työväen Näyttämöiden Liitto .... 796 000,- voja sekä vahvistaisi selvät jakoperusteet
39687: Finlands Svenska Ungdomsförbund 127 500,- ja selvittäisi lähivuosien tarpeet.
39688: Centralförbundet för Sv. tewter-
39689: amatörer . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000,-
39690: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
39691:
39692: Håkan Malm Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
39693:
39694:
39695:
39696:
39697: 130 088300420M
39698: 1034 198.3 vp.
39699:
39700: Toivomusaloite n:o 925
39701:
39702:
39703:
39704:
39705: Martikainen: Ns. kovien materiaalien konsulentin paikkaamisesta
39706: Ylä-Savon talousalueelle
39707:
39708:
39709: Eduskunnalle
39710:
39711: Kotiteollisuudella on j-atkuvasti kasvava elin- ka-alalle. Näiden osuus on kuitenkin perintei-
39712: keino-, kulttuuri- ja sosiaalipoliittinen merki- sessä kotiteollisuudessa merkittävä. Tarve ko-
39713: tys. Järjestetyn neuvontatyön aktivoimana ko- vien materiaalien käyttöön suuntautuvassa neu-
39714: ti- ja käsiteollisuuden avulla entistä useampi ih- vontatyössä on voimakkaasti kasvava. Mikäli
39715: minen saa merkittävän osan toimeentulostaan, Ylä-Savon alueella voitaisiin järjestää riittävä
39716: onpa siitä useissa tapauksissa saattanut kehit- neuvonta kovien materiaalien käyttöön merkit-
39717: tyä varsin merkittävääkin yritystoimintaa. Sa- sisi se entistä useammalle mahdollisuuksia hyö-
39718: malla tallennetaan, siirretään ja kehitetään van- dylliseen harrastustoimintaan ja myös mahdol-
39719: haa perinnettä, merkittävää osaa kansankulttuu- lisuutta toimeentulonsa parantamiseen.
39720: ristamme. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
39721: Ylä-Savon kotiteOllisuusyhdistyksen toimin- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39722: ta-alue kattaa Ylä-Savon talousalueen. Tällä
39723: alueella toimii kuusi neuvonta-asemaa. Nämä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
39724: asemat toimivat varsin vireästi. Niiden toimin- menpiteisiin kovien materiaalien konsu-
39725: ta on kuitenkin suuntautunut naisten käsitöi- lentin palkkaamiseksi Ylä-Savon talous-
39726: den alueelle, erilaisiin kudonta- ja tekstiilitöi- alueella tapahtuvaa kotitalousneuvontaa
39727: hin. Kovien materiaalien osuus on jäänyt ta- varten.
39728: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198.3
39729:
39730: Olavi Martikainen
39731: 1983 vp. 1035
39732:
39733: Toivomusaloite n:o 926
39734:
39735:
39736:
39737:
39738: Miettinen ym.: Ammattikasvatushallituksen täydennyskoulutus-
39739: keskuksen perustamisesta Heinolaan kouluhallituksen kurssi-
39740: keskuksen yhteyteen
39741:
39742:
39743: Eduskunnalle
39744:
39745: Heinolassa toimii kouluhallituksen kurssikes- valmius sekä asemakaavoituksen että maankäy-
39746: kus. Kurssikeskuksen yhteyteen on suunniteltu tön osalta ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin
39747: jo useamman vuoden ajan sijoittaa ammatti- hankkeen eteenpäin viemiseksi.
39748: kasvattushallituksen täydennyskoulutuskeskus. Olisi välttämätöntä, että valtion puolella
39749: Asia on tällä hetkellä ammaJttikasvatushalli- tehtäisiin lopulliset päätökset asian eteenpäin
39750: tuksessa myönteisesti tutkittavana. viemiseksi. Tämä tarkoittaa päätöstä siitä, että
39751: Olisi luontevaa, että keskiasteen koulutuk- keskiasteen koulutuksen hallinto- ja opetuskou-
39752: sen uudistamisen yhteydessä ammattikasvatus- lutus toteutettaisiin kouluhallituksen Heinolan
39753: hallituksen ja kouluhallituksen välisen yhteis- kurssikeskuksen toimitiloja laajentamalla tai
39754: toiminnan tullessa entistä tarpeellisemmaksi perustamalla Heinolaan erillinen AKH:n alai-
39755: annettaisiin ammattikasvatushallituksen johta- sen koulutoimen henkilöstölle tarkoitettu jat-
39756: man uudistuksen käytettäväksi valmiina se ko- ko- ja täydennyskoulutuskeskus.
39757: kemus ja taito, jonka Heinolan kurssikeskus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39758: on kymmenvuotisen toimintansa aikana saa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39759: vuttanut. Ammattikasvatushallituksen täyden- muksen,
39760: nyskoulutuskeskuksen perustamiselle Heinolan
39761: kouluhallituksen kurssikeskuksen yhteyteen löy- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
39762: tyy siis vankat perusteet. menpiteisiin ammattikasvatushallituksen
39763: Heinolan kaupunki tarjoaa myös hyvät mah- täydennyskoulutuskeskuksen perustami-
39764: dollisuudet kurssikeskuksen laajentamiselle ky- seksi Heinolan kouluhallituksen kurssi-
39765: seiseen tarkoitukseen. Heinolan kaupungilla on keskuksen yhteyteen.
39766: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
39767:
39768: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
39769: 1036 1983 vp.
39770:
39771: Toivomusaloite n:o 927
39772:
39773:
39774:
39775:
39776: Miettinen ym.: Metsurikoulutuksen säilyttämisestä Mäntyharjulla
39777:
39778:
39779: Eduskunnalle
39780:
39781: Metsätalouden koulutuksen kehittäminen on mm. opettaja- ja tilajärjestelyiden vuoksi. Li-
39782: Mikkelin läänissä asetettu erääksi keskias- säksi on metsätaloudellisesti perusteltua säilyt-
39783: teen koulUJtuksen kehittämisen painoalueeksi. tää Mäntyharjulla metsureiden koulutuspiste ot-
39784: Tämä merkitsee aloitus- ja oppilaspaikkamää- taen huomioon Itä-Hämeen varsin laajan met-
39785: rän lisäämistä läänissä. Ammattikasvatushalli- sävaltaisen alueen metsäkoulutustarpeet.
39786: tus on 27. 2. 1983 tekemällään päätöksellä vah- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
39787: vistanut Mikkelin lääniin 80 pysyvää metsu- niointavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39788: rin erikoistumislinjan aloituspaikkaa vuodelle muksen,
39789: 1988. Päätöksessä on Etelä-Savon metsäkou-
39790: lun Mäntyharjun koulutuspisteelle sijoitettu 24 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39791: yleisjaksopaikkaa, mutta ei metsureiden erikois- metsätalouden koulutuksen kehittämi-
39792: ll:umisjaksoa. seksi ia tähän liittyen metsurikoulutuk-
39793: Mäntyharjulla on tarkoituksenmukaista säi- sen säilyttämiseksi Mäntyhariulla am-
39794: lyttää myös tulevaisuudessa kiinteämuotoiSJta matillisen koulutuksen pitkän aian ta-
39795: koulutusta metsänomistajakoulutuksen tukena voitteissa.
39796: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
39797:
39798: Mauri Miettinen Erkki Liikanen Pirjo Rusanen
39799: Pertti Hietala Pentti Poutaneo Olavi Ronkainen
39800: Pentti Skön Maija Rajantie
39801: 1983 vp. 1037
39802:
39803: Toivomusaloite n:o 928
39804:
39805:
39806: J. Mikkola ym.: Avoimen korkeakoulun kehittämisestä opinto-
39807: järjestelmänä
39808:
39809: Eduskunnalle
39810:
39811: Avoin korkeakoulu on opintojärjestelmä, jo- korkeakoulu on keino ulottaa korkeakoulupal-
39812: ka tarjoaa aikuisille heidän pohjakoulutukses- veluja etäisille syrjäseuduille.
39813: taan riippumatta mahdollisuuden harjoittaa ta- Avoin korkeakoulu on korostetusti opinto-
39814: voitteellisia korkeakouluopintoja siten, että järjestelmä, joka on tarkoitettu edistämään
39815: opiskelupaikka ja -aika sekä opetusmenetelmät koulutuksellista tasa-arvoa. Tämän periaatteen
39816: sopeutetaan aikuisväestön opintoedelly<tyksiin. mukaisesti avoimessa korkeakoulussa olisi an-
39817: Avoimen korkeakoulun toiminta perustuu kor- nettava etusija sellaisille aikuisille, joilla ei ole
39818: keakoulujen ja aikuisoppilaitosten yhteistyöhön. perinteistä muodollista korkeakoulukelpoisuutta
39819: Avoimessa korkeakoulussa on suunniteltu eli jotka eivät ole suorittaneet ylioppilastut-
39820: järjestettäväksi tavoitteiltaan ja sisällöltään kol- kintoa.
39821: menlaatuista koulutusta, nimittäin täydentävää Edellä esitettyjen periaatteiden, olemassa
39822: yleiss,ivistävää koulutusta, ammatillista täyden- olevan runsaan koulutustarpeen ja -halukkuu-
39823: nyskoulutusta sekä korkeakouluasteen tutkin- den sekä suoritettujen kokeilujen perusteella
39824: tokoulutusta. Tähänastisissa avoimen korkea- on tarpeen ja kaikki edellytykset tehdä puhe-
39825: koulun kokeiluissa pääpaino on ollut täyden- ratkaisu avoimen korkeakoulun vakinaisesta
39826: nyskoulutuksessa. Niin periaatteelliset kuin toiminnasta. Lainsäädännöllinen puheratkaisu
39827: käytännöllisetkin syyt puoltavat sitä, että jatko- antaisi pohjan toiminnan rahoitukselle. Tämä
39828: kehittyiässä pannaan runsaasti painoa mahdol- rahoitustarve on otettava huomioon jo uudis-
39829: lisuuksiin suorittaa avoimessa korkeakoulussa tettaessa korkeakoululaitoksen kehittämislain-
39830: tutkintoja. Nimensä mukaisesti avoimen kor- säädäntöä. Lainsäädännössä olisi määriteltävä
39831: keakoulun tulisi toteuttaa koko koulutusjärjestel- myös 'tutkinto-opiskelun edellytykset. Valtio-
39832: mämme kehittämisen yleisperiaatetta, jonka neuvoston hyväksymän viimeisimmän, vuosia
39833: mukaan kaikkia koulutusväyliä pitkin opiskeli- 1983-86 koskevan korkeakoululaitoksen ke-
39834: ja voi edetä niin pitkälle kuin hänen halunsa hittämissuunnitelman mukaan avoimeen kor-
39835: ja kykynsä riittävät. Käytännössä aikuisväestön keakouluopiskeluun osallistuvat ovat oikeutet-
39836: ammatillisen peruskoulutuksen tarve on var- tuja siirtymään tutkinto-opiskelijoiksi suoritet-
39837: sin suuri. Onhan edelleen yli puolet väestöstä tuaan asianomaisen koulutusohjelman opintoja
39838: vailla ammatillista peruskoulutusta. vähintään 60 opintoviikkoa eli keskimäärin
39839: Avoimen korkeakoulun luonteista toim1DJtaa noin kolmanneksen.
39840: on kokeiltu jo useimmissa maamme korkea- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
39841: kouluissa. Laajoja kokeiluja on ollut jo usean nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39842: vuoden ajan käynnissä Turun, Tampereen ja muksen,
39843: Helsingin yliopistoissa sekä Joensuun korkea-
39844: koulussa. Nämä kokeilut ovat osoittaneet, että että hallitus kiireellisesti valmistelisi
39845: halukkuus opiskella avoimessa korkeakoulussa ;a antaisi eduskunnalle esityksen laiksi,
39846: on erittäin suuri. Samoin on näistä kokeiluista ;olla vakinaistetaan avoimen korkeakou-
39847: saatu jo niin runsaasti tietoa, että edellytyk- lun toiminta ;a määritellään sen puit-
39848: set avoimen korkeakoulun toiminnan vakinais- teet opintojärjestelmänä ja joka tarjoaa
39849: tamiselle ovat olemassa. aikuisille mahdollisuuden harjoittaa ta-
39850: Koulutuksen alueellinen kattavuus on avoi- voitteellisia korkeakouluopintoja ylim-
39851: men korkeakoulun kehittämisessä tärkeätä. Ni- piä tutkinto;a myöten heidän pohjakou-
39852: menomaan Etelä-Suomen väkirikkailla alueilla lutuksestaan ja asuinpaikastaan riippu-
39853: on runsaasti ammatillisesti kouluttamatonta matta.
39854: väestöä ja koulutushalukkuutta. Toisaalta avoin
39855: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
39856: Jukka Mikkola Pertti Paasio Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
39857: 1038 1983 vp.
39858:
39859: Toivomusaloite n:o 929
39860:
39861:
39862:
39863:
39864: S. Mikkola ym.: Varsinaisesta opettajatutkinnosta erillisenä suo-
39865: ritettavan opetusharjoittelun saattamisesta paikalliseksi
39866:
39867:
39868: Eduskunnalle
39869:
39870: Kasvatustieteellisistä tutkinnoista annetun tutkinnosta erillisenä suorittama opetusharjoit-
39871: asetuksen (530/78) mukaan opetusharjoittelu telu on rinnastettavissa varatuomarin arvoni-
39872: sisältyy aineenopettajan kasvatustieteellisiin meen tähtäävään tuomioistuinharjoitteluun, jo-
39873: opintoihin. Ns. vanhan koulutuksen saaneet ka on säädetty paikalliseksi. Kun opetushar-
39874: opettajat joutuvat kuitenkin suorittamaan ope- joittelija suorittaa osittain myös itsenäistä ope-
39875: tusharjoi-ttelun peruskoulun tai lukion aineen- tustyötä, olisi kohtuullista saattaa tämä työ
39876: opettajan virkaan kelpoisuusehdoksi säädetyn korvauksen piiriin. Koska kysymys ei ole var-
39877: tutkinnon suorittamisesta erillään. Useissa ta- sinaisesti virka- tai työsuhteen perusteella suo-
39878: pauksissa opetusharjoittelijaksi pyrkivä joutuu ritettavasta työstä, ei palkkauksesta sopiminen
39879: itsestään riippumattomista syistä odottamaan virka- tai työehtosopimusteitse ole mahdollista.
39880: harjoittelupaikkaan pääsyä pitkänkin aikaa. Tästä syystä erillisenä suoritettavasta auskul-
39881: Varsinaisen tutkintonsa JO aikaisemmin suorit- toinnista maksettavasta korvauksesta tulisi sää-
39882: taneelle henkilölle osalliSttuminen opetusharjoit- tää esimerkiksi edellä mainitussa asetuksessa ja
39883: teluun merkitsee yleensä kohtuuttoman suurta antaa tarkemmat määräykset opetusministeriön
39884: taloudellista rasitetta, koska hän ei samanai- päätöksellä.
39885: kaisesti voi olla hoitamassa virkaa tai tointa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
39886: eikä hän myöskään saa opetusharjoitteluun kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39887: osallistumisesta minkäänlaista korvausta. Kos-
39888: ka useimmissa tapauksissa aineenopettajan vi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39889: ran tai toimen kelpoisuusehdoksi on säädetty opettaiiksi aikavien varsinaisesta opetta-
39890: kahden lukukauden opetusharjoittelu, muodos- iatutkinnosta erillisenä suorittamaa ope-
39891: tuu tällainen palkaton työskentelyjakso luku- tusharjoittelua koskevien säännösten
39892: vuoden pituiseksi. muuttamiseksi siten, että mainittu ope-
39893: Opettajiksi aikovien varsinaisesta opettaja- tusharjoittelu saatettaisiin palkalliseksi.
39894: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
39895:
39896: Saara Mikkola Anna-Kaarina Louvo Helena Pesola
39897: Riitta Uosukainen Tapio Holvitie Kaarina Dromberg
39898: 1983 vp. 1039
39899:
39900: Toivomusaloite n:o 930
39901:
39902:
39903:
39904:
39905: S. Mikkola ym.: Liikenneopiston perustamisesta Hämeenlinnaan
39906:
39907:
39908: Eduskunnalle
39909:
39910: Tieliikennealan ammattien koulutustoimikun- kenneopisto niveltyisivät hyvin yhteen. Opetta-
39911: nan (komiteanmietintö 22/1975) tehtävänä oli jaopistossa olisi jo valmius aloittaa liikenneopis-
39912: mm. selvittää liikenneoppilaitoksen perustamis- tokokeHut. Opettajaopiston lisäksi Hämeenlin-
39913: tarve. Toimikunta on esittänyt perustettavaksi nassa on monipuolista ammatillista koulutusta,
39914: valtion liikenneopiston, jonka yhteydessä toi- esim. teknillinen koulu ja laajeneva ammatti-
39915: misi harjoittelukoulu ja joka olisi kiinteässä kurssikeskus. Hämeenlinnassa on myös Ahve-
39916: yhteistyössä ammatillisen opettajakoulutuksen niston moottorirata, joka ilmeisesti täyttäisi
39917: kanssa. Liikenneopisto huolehtisi liikenneopet- liikenneopiston harjo1tusradalle asetettavat vaa-
39918: tajien koulutuksesta, ammattiautonkuljettajien timukset ja jollaista tuskin nykyisessä taloudel-
39919: ja erikoisajoneuvon kuljettajien koulutuksesta, lisessa tilanteessa kannattaisi perustettavaa opis-
39920: liikenneopetuksen ohjauksesta ja kehittämisestä, toa varten rakentaa. Hämeenlinnan sijainti kol-
39921: alan tutkimustoiminnasta sekä kurssitoiminnas- men yliopisto- ja korkeakoulukaupungin väli-
39922: ta, jota järjestettäisiin esim. poliisialan henkilös- maastossa varmistaisi tarvittavien tutkijavoi-
39923: tölle, opetusalan henkilöstölle, katsastusmiehis- mien saannin. Nimenomaan yhteistyö Tampe-
39924: töHe, eri järjestöjen piirissä toimiville koulutta- reen yliopiston ja Tampereen teknillisen kor-
39925: jille jne. lreakoulun kanssa olisi hyvien yhteyksien vuok-
39926: Valtion liikenneopiston perustamiseen ovat si ja jo saatujen kokemusten perusteella helppo
39927: sekä koulu- ja liikennealan johtavat virkamiehet järjestää. Tampereen yliopiston alaisena toimii
39928: että työmarkkinajärjestöt suhtautuneet myön- Hämeenli,nnassa opettajienvalmistuslaitos har-
39929: teisesti. joittelukouluineen.
39930: Toimikunta ei ole mietinnössään ottanut kan- Syksyllä 1979 aloitettiin Ammattikoulujen
39931: taa liikenneopiston sijoituskysymykseen. Monet Hämeenlinnan Opettajaopistossa yhteistyössä
39932: seikat puoltavat opiston sijotiuspaikaksi Hä- Ammattienedistämislaitoksen kanssa liikenne-
39933: meenlinnan kaupunkia, jossa on jo valmius mo- opettajien koulutus. Tämä luo perustaa edellä
39934: niin opiston tarvitsetniin palveluihin ja jossa esitetylle laajemmalle koulutusmuodolle.
39935: näin ollen ei tarvittaisi uusia taloudellisia inves- Hämeenlinnan kaupunki on valmis tulemaan
39936: tointeja. mukaan mahdollisen liikenneopiston perustami-
39937: Hämeenlinnassa sijaitsee Ammattikoulujen seen maa-alue- ja rakennusinvestointien osalta.
39938: opettajaopisto harjoituskouluineen, jonka toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39939: minnan puitteisiin liikenneopisto luonnostaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39940: soveltuisi. Ammattikoulujen opettajaopiston muksen,
39941: opettajavoima ja asiantuntemus olisi käytettä-
39942: vissä hyväksi. Opettajaopistossa koulutetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39943: nytkin opettajia autoalaa varten, joten sisällölli- valtion liikenneopiston perustamiseksi
39944: sesti ja välineistöltäänkin opettajaopisto ja Ui- Hämeenlinnaan.
39945: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
39946:
39947: Saara Mikkola Martti Lähdesmäki
39948: Lea Savolainen Iiro Viinanen
39949: 1040 1983 vp.
39950:
39951: Toivomusaloite n:o 931
39952:
39953:
39954:
39955:
39956: S. Mikkola ym.: Kuulovammaisten koulun perustamisesta Kanta-
39957: Hämeeseen
39958:
39959:
39960: Eduskunnalle
39961:
39962: Kunnallisista kuulovammaisten kouluista an- nallisten kuulovammaisten koulujen oppilas-
39963: nettiin laki 22. 6. 1972/476 ja asetus 10. 11. alueeseen: Forssa, Hämeenlinna, Hattula, Hau-
39964: 1972/7 44. Mainitut koulut ovat maakunnalli- ho, Humppila, Janakkala, Jokioinen, Kalvola,
39965: sia ja lähes sataprosenttisesti valtion kustanta- Luopioinen, Renko, Tammela ja Tuulos. Näi-
39966: mia vammaiskouluja. Hämeen lääniin pe- den kuntien asukasluku oli 31. 12. 1975 yh-
39967: rustettiin Lahden ja Tampereen kuulovammais- teensä 110 629.
39968: ten koulut pian lain tultua voimaan. Sen sijaan Kun kuulovammaisia lapsia lasketaan olevan
39969: Kanta-Hämeeseen ei tätä koulua ole toistuneis- noin 1,5 "joo ikäluokastaan, tulee 100 000 asuk-
39970: ta anomuksista huolimatta vielä saatu, vaikka kaan väestöpohjalta noin 20 tällaista lasta. Kan-
39971: alueella on rHttävä oppilasmäärä. ta-Hämeen keskukseen Hämeenlinnaan tarpeel-
39972: Erityisopetuksen suunnittelutoimikunnan I lisen kuulovammaisten koulun oppilasmäärän
39973: osamietinnön (komiteanmietintö 1970: A 16) voidaan arvioida olevan 20-25.
39974: suunnitelmien mukaan kunnalliseen kuulovam- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39975: maisten kouluun voidaan ottaa oppilaita kor- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39976: keintaan 50 km:n säteellä olevista kunnista. muksen,
39977: Hämeenlinnaan, Kanta-Hämeen keskukseen,
39978: mahdollisesti tulevan kunnallisen kuulovam- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39979: maisten koulun oppilasalueeseen voisivat näin kuulovammaisten koulun perustamiseksi
39980: ollen kuulua seuraavat 12 kuntaa, jotka eivät Kanta-Hämeeseen.
39981: kuulu Tampereen, Lahden tai Hyvinkään kun-
39982: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
39983:
39984: Saara Mikkola Sirpa Pietikäinen Iiro Viinanen
39985: Lea Savolainen Martti Lähdesmäki
39986: 1983 vp. 1041
39987:
39988: Toivomusaloite n:o 932
39989:
39990:
39991:
39992:
39993: S. Mikkola ym.: Kotiteollisuusmuseon perustamisesta Hämeen-
39994: linnaan
39995:
39996:
39997: Eduskunnalle
39998:
39999: Valtion kotiteollisuusmuseo on vuosikausia siellä sijaitseva maan korkein kotiteollisuusope-
40000: odottanut perustamispäätöstä. Laitoksen ko- tus ja maakunnassa oleva muukin kotiteollisuus-
40001: koelmat ovat olleet vuosikymmeniä paketoituina opetus. Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopis-
40002: kellari tiloissa. Kokoelman "isännän", ammatti- tolla on laaja yli 100 000 tekstiilinäytettä käsit-
40003: kasvatushallituksen, edustajien käsityksen mu- tä kokoelma liitettäväksi museon esineistöön.
40004: kaan kokoelma tulee viipymättä sijoittaa siten, Hämeenlinna on myöskin alueella, johon
40005: että esineistö voidaan pitää esillä, että niitä maan tekstiiliteollisuus pääosin on sijoittunut.
40006: hoidetaan sekä kartutetaan ja että kokoelman Hämeenlinnan kaupunki on tarjonnut mu-
40007: aineisto on tutkijoiden käytettävissä ja hyödyn- seon sijoituspaikaksi vaihtoehtoisesti useitakin
40008: nettävissä käsi- ja taideteollisuusalan ammatilli- kiinteistöjä. Kaupungin taholta on ilmoitettu
40009: sen opistoasteen tuotesuunnittelun opetuksessa oltavan valmiina huolehtimaan käytännössä
40010: sekä tuotantoelämän tuotesuunnittelussa. asiaan liittyvistä eräistä rahoituskysymyksistä.
40011: Hämeen läänin alueellisen kehittämisen suun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
40012: nitelma sisältää ehdotuksen museon sijoittami- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40013: seksi Hämeenlinnaan. Suunnitelmassa on kat-
40014: sottu, että museo Hämeenlinnaan sijoitettuna että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
40015: tulisi liikenteellisesti, väestöllisesti ja matkailun menpiteisiin kotiteollisuusmuseon perus-
40016: kannalta keskeiselle paikalle. tamiseksi Hämeenlinnaan.
40017: Hämeenlinnaa sijoituspaikaksi puoltaa lisäksi
40018: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
40019:
40020: Saara Mikkola Riitta Uosukainen Iiro Viinanen
40021: Sirpa Pietikäinen Ulla Puolanne
40022:
40023:
40024:
40025:
40026: 131 088300420M
40027: 1042 1983 vp.
40028:
40029: Toivomusaloite n:o 933
40030:
40031:
40032:
40033:
40034: Muroma ym.: MäärärahliiSta ku1ttuurihlstori:allises1li arvokkaklen
40035: rakennustJen kunnostamiJseen
40036:
40037:
40038: Eduskunnalle
40039:
40040: Viime aikoina on useissa eri yhteyksissä kiin- Kaikki valtion omistamat kulttuurihistorialli-
40041: nitetty huomiota kulttuurihistoriallisesti tai ra- sesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat raken-
40042: kennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten nukset olisi luetteloitava hallinnonhaaroittain ja
40043: suojeluun ja perusparantamiseen. Julkisuuteen ryhdyttävä laatimaan näiden rakennusten kun-
40044: on tullut tapauksia, joissa yksityisten omistamia nostamista ja perusparantamista varten suunni-
40045: rakennuksia on haluttu suojella kulttuurihis- telmia.
40046: toriallisesti tai rakennustaiteellisesti erittäin ar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40047: vokkaina. Valtion eri hallinnonhaaroilla on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40048: myös omistuksessaan tällaisia rakennuksia. Mo- muksen,
40049: nin eri paikoin on havaittavissa niiden huono
40050: ulkonäkö ja kunto. Ne olisivat korjaamisen ja että hallitus ottaisi valtion vuoden
40051: perusparantamisen tarpeessa. 1984 tulo- ja menoarvioon kysymykseen
40052: Kun valtion viranomaiset määräävät yksityis- tulevien hallinnonhaarojen momenteille
40053: ten omistamia rakennuksia suojeltaviksi kult- määrärahat valtion omistamien kulttuu-
40054: tuurihistoriallisesti erittäin arvokkaina, olisi eri- rihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti
40055: tyistä huomiota kiinnitettävä myös valtion arvokkaiden rakennusten kunnostami-
40056: omien arvokkaiden rakennusten suojeluun ja seen ja perusparantamiseen.
40057: kuntoon.
40058: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
40059:
40060: Impi Muroma Liisa Arranz Pirkko Turpeinen
40061: Reijo Enävaara Jutta Zilliacus Esko Almgren
40062: Tauno Valo Elisabeth Rehn
40063: 1983 vp. 1043
40064:
40065: Toivomusaloite n:o 934
40066:
40067:
40068:
40069:
40070: Mustonen ym.: Savottahevoselle omistetun mu±stomerkin aikaan-
40071: saamisesta
40072:
40073:
40074: Eduskunnalle
40075:
40076: Maamme kansallisvarallisuuden luomisessa Jotta kunnioitettaisiin suomalaista savottahe-
40077: metsätyömiehet ja savotta-ajurit hevosineen vosta ja sen suori,ttamaa työtä, arvokas muis-
40078: ovat suorittaneet ratkaisevan osuuden puuraa- tomerkki olisi valtion kustantamana toteutetta-
40079: ka-aineen valmistuksessa ja kuljetuksessa. Noin va kiireellisesti. Sijaintipaikka voisi olla esim.
40080: 100 vuoden ajan puutavaran kuljetus palstalta Sotkamossa, jossa ei ole vielä yhtään muisto-
40081: jokien varsille, järvien rannoille, maanteiden merkkiä (patsasta), mutta paikan valinnan
40082: varteen ja rautaJtieasemille suoritettiin hevosilla. voisi suorittaa maa- ja metsätalousministeriö
40083: Tämän valtavan työn arvoa ei voida edes ar- metsähallitusta kuultuaan.
40084: vioida, sillä niin suuri se on. Pienessä määrin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40085: tämä työ edelleenkin jatkuu. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40086: Suomalaiselle metsäjätkälle on tehty muis-
40087: topatsaat Rovaniemelle ja Lieksaan. Savottahe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40088: voselle omistettu muistomerkki puuttuu maas- savottahevoselle omistetun muistomer-
40089: tamme. Tämä on hyvin suuri puute myös maa- kin aikaansaamiseksi.
40090: ja metsätalouskulttuurin kannalta.
40091: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
40092:
40093: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen Niilo Koskenniemi
40094: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen
40095: 1044 1983 vp.
40096:
40097: Toivomusaloite n:o 935
40098:
40099:
40100:
40101:
40102: Mäkipää ym.: Parkanon yläasteen koulun laajentamisesta
40103:
40104:
40105: Eduskunnalle
40106:
40107: Parkanoo kaupungissa on huutava pula kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40108: lutiloista, mm. ylä-asteen koulutilat ovat sie- nioittavasti. eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40109: tiitnättömät ja oppilaat joutuvat kärsimään opis- muksen,
40110: keluaikanaan koulutilojen ahtaudesta.
40111: Parkanon kaupungissa yläasteen lisärakennus- että hallitus ryhtyisi toimiin Parka-
40112: tilojen laajennus olisi tullut aloittaa jo syk- non kaupungin ylä-asteen kouluraken-
40113: syllä 1981. Ylä-asteen laajennustoimenpiteillä nusten laa;ennuksen toteuttamiseksi.
40114: helpotettaisiin kriisitilassa toimivan ala-asteen
40115: luokkatilapulaa.
40116: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
40117:
40118: Lea Mäkipää Vieno Eklund
40119: Reino Jyrkilä Pentti Skön
40120: 1983 vp. 1045
40121:
40122: Toivomusaloite n:o 936
40123:
40124:
40125:
40126:
40127: Mäkipää ym.: Turlcilsompelimdlinjan perustaml:sestJa Kihni.ön lro-
40128: tireollisuuskouluun
40129:
40130:
40131: Eduskunnalle
40132:
40133: Kihniön kotiteollisuuskoulun yhteydessä ole- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40134: vien kudonta- ja ompeluosastojen avulla tai pe- muksen,
40135: rustamalla kokonaan oma turkisompelimolinja
40136: olisi jatkettava ja kehi:tettävä turkisompelimo- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
40137: koulutusta. menpiteisiin turkisompelimolinjan perus-
40138: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tamiseksi Kihniön kotiteollisuuskouluun.
40139: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
40140:
40141: Lea Mäkipää Pentti Skön Reino Jyrkilä
40142: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Martti Ratu
40143: Liisa Arranz
40144: 1046 1983 vp.
40145:
40146: Toivomusaloite n:o 937
40147:
40148:
40149:
40150:
40151: Mäkipää ym.: Ki:rj'clSrtopalvelujen tiehostamisest:Ja · haja-asutus-
40152: alueilla
40153:
40154:
40155: Eduskunnalle
40156:
40157: Kirjastoautot palvelevat tehokkaasti satojatu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40158: hansia ihmisiä. Mutta tämä palveluala on taan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40159: tumassa. Jollei muutosta tule, on olemassa vaa- muksen,
40160: ra, että suuri määrä kansalaisistamme jää käy-
40161: tännössä kirjastopalvelujen ulkopuolelle. Maa- että hallitus ryhtyisi tozmzzn, joilla
40162: seudulla on suuri joukko kansalaisia, jotka asu- tehostetaan kirjastopalveluja haja-asutus-
40163: vllit puutteellisissa olosuhteissa ja julkisten kul- alueella.
40164: kuneuvojen ulottumattomissa.
40165: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
40166:
40167: Lea Mäkipää Pentti Skön Pentti Kettunen
40168: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
40169: Reino Jyrkilä
40170: 1983 vp. 1047
40171:
40172: Toivomusaloite n:o 938
40173:
40174:
40175:
40176:
40177: Nieminen ym.: Vesistöjen tilan tutkimuksen tehostamisesta Turun
40178: yliopistossa
40179:
40180:
40181: Eduskunnalle
40182:
40183: Vaikka maatalousministeriön alaisuudessa seen tutkimukseen pitäisi käyttää myös valtion
40184: toimiva riistan ja kalatalouden tutkimuslaitos varoja. Alkuun tällaisessa tutkimuksessa voitai-
40185: on tehnyt arvokasta työtä maamme vesistöjen siin käyttää Turun yliopistoa ja myöhemmin
40186: tutkimiseksi, ei sille ole suotu kuitenkaan riit- toimintaa voitaisiin laajentaa myös muulle yli-
40187: täviä resurseja vesistöjemme ekologian tutkimi- opistolle, jos alkutulokset osoittavat, että laa-
40188: seksi. Tällainen epäkohta on ilmennyt muun- jentaminen on tarpeellista.
40189: muassa Säkylässä sijaitsevan Pyhäjärven tilaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
40190: tutkittaessa. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
40191: On myönteistä, että Turun yliopisto on saa- sen,
40192: nut määrärahan tällaisten seikkojen tutkimi-
40193: seen. Koska kuitenkaan Pyhäjärvi ei ole ainoa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40194: tutkimusten kohde, olisi toimintaa nopeasti laajemman vesistöjemme tilan tutkimuk-
40195: laajennettava, sillä maamme vesistöissä piilee sen lisäämiseksi myöntämällä valtion va-
40196: sellainen luonnonrikkaus, joka pitäisi hyödyn- roja Turun yliopistolle ko. tutkimuksen
40197: tää mahdollisimman tehokkaasti. Siksi tällai- suorittamiseen.
40198: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
40199:
40200: Einari Nieminen Kauko Juhantalo
40201: 1048 1983 rd.
40202:
40203: Hemställningsmotion nr 939
40204:
40205:
40206:
40207:
40208: Nordman m.fl.: Om utvecklande av studiestödsystemet
40209:
40210:
40211: Till Riksdagen
40212:
40213: Studiestödets reella värde har sjunkit under Studerande föräldrar erhåller också vanligen
40214: ett flertal år. Det är inte obefogat aJtt konsta- den lägsta moderskapspenningen. Tyvärr måste
40215: tera att de studerande är en grupp vats krav man konstatera att socialförsäkringsmyndighe-
40216: varit mycket oprioriterade i samhällspolitiken. terna idag ofta är tvingade att tolka sjukför-
40217: I dagens läge har studentrörelsen SJtällt som mål säkringslagen till de studerandes nackdel vad
40218: atJt återge studiestödet det värde det hade 1972. gäller inkomster som berättigar till moder-
40219: För att de studerande skall kunna koncen- skapspenning. Studerandes inkomster ses näm-
40220: trera sig på sina studier måste situdiestödet ga- ligen oftast som tillfälliga inkomster och höjer
40221: rantera möjlighet tili heltidsstudier under ter- därmed inte moderskapspenningens storlek.
40222: minerna. Så är det inte idag. Regeringens be- Däremot har det visat sig att tolkningen t.ex.
40223: slut i mars om studie&tödet höjde visserligen av Arava-lånebestämmelserna är den motsatta,
40224: studiestödet i genomsnitt med 10 %. Vissa och är tili de studerandes nackdel.
40225: lindringar i behovsprövningen har också god- Studerande som avtjänar sin värnplikt är
40226: känts. numera befriade från att betala räntor på sina
40227: Faktum kvarstår dock att studielån är den studielån under värnpliktstiden. På motsvaran-
40228: viktigaste formen för studiestöd. Orättvisorna i de sätt borde staten stå för räntorna för de
40229: lånesystemet är uppenbara vad gäller studeran- studerandes familjer vilka åtnjuter moderskaps-
40230: de som har barn. Största delen av vårdartill- penning.
40231: lägget utbetalas nämligen i form av lån. Läs- Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
40232: året 1982-83 var summorna följande: för ett dertecknade vördsamt att riksdagen ville be-
40233: barn 500 mk studiepenning och 2 000 mk lån, sluta hemställa,
40234: för två 1 000 mk studiepenning och 3 000 mk
40235: lån. De studerande har alltså främst rätt enbart att regeringen måtte vidta åtgärder
40236: till lån för att klara sina försörjningsplikter. /ör att ändra lagen om studiestöd så att
40237: Kostnaden för att i sin helhet utbetala vår- vårdartillägget i sin helhet utgörs av
40238: dartillägget som studiepenning skulle för året studiepenning och att staten står för
40239: 1982 ha inneburit en kostnad om 23 milj. räntekostnader under den tid de stude-
40240: mk. rande åtnjuter moderskapspenning.
40241:
40242: Helsingfors den 22 april 1983
40243:
40244: Håkan Nordman Håkan Malm Jutta Zilliacus
40245: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
40246: 1983 vp. 1049
40247:
40248: Toivomusaloite n:o 939 Suomennos
40249:
40250:
40251:
40252:
40253: Nordman ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä
40254:
40255:
40256: Eduskunnalle
40257:
40258: Opintotuen reaaliarvo on usean vuoden ajan Opiskelevat vanhemmat saavat myös taval-
40259: Jaskenut. Ei ole perusteetonta todeta, että opis- lisesti kaikkien alhaisimman äitiysrahan-:- Va-
40260: kelijat ovat ryhmä, jonka vaatimuksia ei aina- litettavasti on todettava, että sosiaalivakuutus-
40261: kaan ole pidetty etuoikeutettuina vallitsevassa viranomaisten on tällä hetkellä usein tulkit-
40262: yhteiskuntapoHtiikassa. Ylioppilasliikeellä on tava sairausvakuutuslakia opiskelijoiden edun
40263: >tällä hetkellä tavoitteena opintotuen vuoden vastaisesti, kun on kyse äitiysrahaan oikeutta-
40264: 1972 arvon palauttaminen. vista tuloista. Opiskelijan tuloja pidetään ni-
40265: Jotta opiskelijat voisivat keskittyä opintoi- mittäin useimmiten tilapäisinä tuloina eivätkä
40266: hinsa, opintotuen tulee taata mahdollisuus k<>- ne näin ollen lisää äitiysrahan määrää. Sitä-
40267: kopäiväiseen opiskeluun lukukausien aikana. vastoin on osoittautunut, että esim. Aravalaina-
40268: Näin ei asian laita ole tällä hetkellä. Hallituk- säännöksiä tulkitaan päinvastaisella tavalla, ja
40269: sen maaliskuussa opintotuesta tekemällä pää- tällöin opiskelijoiden edun vastaisesti.
40270: töksellä tosin korotettiin opintotuen määrää Varusmiespalvelustaan suorittavat opiskelijat
40271: keskimäärin 10 % :lla. Eräitä tarveharkintaan on nyttemmin vapautettu maksamasta opintolai-
40272: kohdistuvia lievennyksiä on myös hyväksytty. nojensa korkoja varusmiesaikanaan. Valtion tu-
40273: Tosiasia kuitenkin on, että opintolaina on lisi vastaavasti ottaa kannettavakseen niiden
40274: opintotuen tärkein muoto. Lainajärjestelmän opiskelijoiden perheiden lrorot, jotka saavat
40275: epäoikeudenmukaisuus on ilmeinen sellaisten äitiysrahaa.
40276: opiskelijoiden kohdalla, joilla on lapsia. Suurin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40277: osa huoltajan !isästä maksetaan nimittäin lai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toiv<>-
40278: nan muodossa. Lukuvuonna 1982-83 summat muksen,
40279: olivat seuraavat: yhdestä lapsesta 500 mk
40280: opintorahaa ja 2 000 mk lainaa, kahdesta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40281: 1 000 mk opintorahaa ja 3 000 mk lainaa. opintotukilain muuttamiseksi siten, että
40282: Oprskelijoilla on siis ensi sijaisesti oikeus vain huoltajan lisä olisi kokonaisuudessaan
40283: lainaan, jotta he selviäisivät huoltovelvollisuuk- opintorahaa ja että valtio vastaisi kor-
40284: sistaan. Huoltajan lisän maksaminen kokonai- komenoista sinä aikana jona opiskelijat
40285: suudessaan opintorahana olisi vuonna 1982 saavat äitiysrahaa.
40286: merkinnyt 23 milj. mk:n kustannusta.
40287: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
40288:
40289: Håkan Nordman Håkan Malm Jutta Zilliacus
40290: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
40291:
40292:
40293:
40294:
40295: 132 088300420M
40296: 1050 1983 rd.
40297:
40298: Hemställningsmotion nr 940
40299:
40300:
40301:
40302:
40303: Norrback m.fl.: Om ett konset'VIatorium i Vasa med svenska
40304: som undervisningsspråk
40305:
40306:
40307: Till Riksdagen
40308:
40309: I takt med att fritiden ökar får vi ett allt av olika organisationers uttalanden och utred-
40310: större intresse för olika kulturella akitiv1teter. ningar och förslagen har ett brett stöd bland
40311: Musikutövningen i vårt land ökar, och antalet befolkningen.
40312: utövare kunde vara ännu större om blott För att musikundervisningen skall kunna
40313: kompetenta lärare och ledare skulle finnas att utbyggas på svenskt håll behövs i snabb ord-
40314: tillgå. ning åtgärder för att få lärarutbildningen ord-
40315: Särskilt på finlandssvenskt håll släpar mu- nad. I detta syfte har planerna på ett konser-
40316: sikutbildningen efter. Inom skolstyrelsen har vatorium framförts.
40317: man enhälligt ansett att flera musikskolor och Med hänvisning till ovanstående föreslås
40318: -institut med svenska som undervisningsspråk vördsamt att riksdagen ville besluta hemställa
40319: borde grundas de närmaste åren. Dessutom har
40320: skolstyrelsen föreslagit att ett konservatorium att regeringen måtte vidta åtgärder för
40321: med svenska som undervisningsspråk skulle att ett nytt konservatorium med svenska
40322: grundas i Vasa. Skolstyrelsens förslag Sltöds som undervisningsspråk grundas i Vasa.
40323: Helsingfors den 13 april 1983
40324:
40325: Ole Norrback Håkan Nordman Håkan Malm
40326: 1983 vp. 1051
40327:
40328: Toivomusaloite n:o 940 Suomennos
40329:
40330:
40331:
40332:
40333: Norrback ym.: Ruotsinkiclisen konservatorion perustamisesta
40334: Vaasaan
40335:
40336:
40337: Eduskunnalle
40338:
40339: Vapa:a-ajan lisääntymisen myötä lisääntyy en- ehdotusta ja väestö kannattaa tehtyjä selvityk-
40340: tisestään kiinnostus erilaisia kulttuuritoimintoja siä ja ehdotuksia.
40341: kohtaan. Musiikin harrastus maassamme lisään- Jotta ruotsinkielellä tapahtuvaa musiikin ope-
40342: tyy ja sen harrastajien määrä voisi olla vielä- tusta voitaisiin laajentaa, tarvitaan pikaisia toi-
40343: kin suurempi, jos vain käytettävissä olisi pä- menpiteitä opettajien kouluttamisen järjestämi-
40344: teviä opettajia ja ohjaajia. seksi. Tässä mielessä on esitetty suunnitelmat
40345: Erityisesti suomenruotsalaisella taholla on konservatorion perustamisesta.
40346: musiikin opetus jäänyt jälkeen. Kouluhallituk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40347: sessa on yksimielisesti oltu sitä mieltä, että nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40348: lähivuosina tulisi perustaa useita musiikkikou- muksen,
40349: luja ja -opistoja, joiden opetuskielenä olisi
40350: ruotsi. Tämän lisäksi kouluhallitus on ehdot- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
40351: tanut, että Vaasaan perustettaisiin konservato- että Vaasaan perustettaisiin uusi kon-
40352: rio, jonka opetuskielenä olisi ruotsi. Useiden servatorio, ;onka opetuskieleksi tulee
40353: järjestöjen lausunnot tukevat kouluhallituksen ruotsi.
40354: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
40355:
40356: Ole Norrback Håkan Nordman Håkan Malm
40357: 1052 1983 vp.
40358:
40359: Toivomusaloite n:o 941
40360:
40361:
40362:
40363:
40364: Paakkinen ym.: Vaunukankaoo koulun sisällyttämisestä valtion
40365: inves1tointiohjelmaan vuosille 1985-1986
40366:
40367:
40368: Eduskunnalle
40369:
40370: Tuusulan kunnan väkiluvun kasvaessa on Hankkeen kustannusarvio on koulutoimen
40371: myös koulua käyvien lasten lukumäärä lisään- osalta 9,5 milj. mk. Kiinteistön rakentaminen
40372: tynyt niin, että koulurtilat ovat käyneet riittä- on ajoitettu Tuusulan kuntasuunnitelmassa vuo--
40373: mättömiksi. sille 1985-86. Lisäksi on varattu suunnittelu-
40374: Tuusulan kunnan suunnitelmiin sisältyy Vau- määrärahaa vuosille 1983-84. Lääninhallituk-
40375: nukankaan koulun rakentaminen Paijalan ala- sen alustavassa KTS:ssä se on ajoitettu vuoteen
40376: asteen piiriin alueen nopean ja suuren oppilas- 1986. Hankkeen tarpeellisuus on lääninhalli-
40377: määrän kasvun vuoksi. Alueelle kaavoitetaan tuksen tiedossa.
40378: ja rakennetaan edelleen runsaasti lisää asunto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
40379: alueita. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
40380: Rakennushanke on suunniteltu toteutettavak- sen,
40381: si yhteistoimin koulu-, sosiaali- ja nuorisotoi-
40382: men kanssa. Kiinteistöön rakennetaan: kuusi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40383: perusopetusryhmää käsittävä ala-asteen koulu, Vaunukankaan koulun sisällyttämiseksi
40384: lasten päivähoitotiloja sekä nuorisotiloja. valtion investointiohjelmaan vuosille
40385: 1985-1986.
40386: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
40387:
40388: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
40389: 1983 vp. 1053
40390:
40391: Toivomusaloite n:o 942
40392:
40393:
40394:
40395:
40396: Paakkinen ym.: Tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen sisällyttämi-
40397: sestä valtion investointiohjelmaan vuosille 1985-1986
40398:
40399:
40400: Eduskunnalle
40401:
40402: Tuusulan kunnanhallitus on esittänyt Uuden- vien suunnitelmien mukaan Uudellemaalle on
40403: maan lääninhallitukselle, että se esittäisi am- tarkoitus perustaa kaksi oppilaitosta. Toinen
40404: mattikasvatushallitukselle sosiaalialan oppilai- näistä tulisi Tuusulaan. Tuusulan kunnanval-
40405: toksen sijoittamista Tuusulaan. Lääninhallitus tuusto on kuluvan vuoden helmikuussa hyväk-
40406: on jo omissa suunnitelmissaan sijoittanut so- synyt hanketta koskevan perustamissuunnitel-
40407: siaalialan oppilaitoksen Tuusulaan. Hankkeesta man.
40408: on useissa eri yhteyksissä neuvoteltu myös am- Sosiaalialan oppilaitos käsittää seuraavat
40409: mattikasvatushallituksen kanssa, jonka alusta- opintolinjat ja aloituspaikat:
40410: Aloitus- Aikavien Kokonais-
40411: paikkoja keskim. luokkien oppilas Luokkia
40412: Opintolinjat
40413: vuodessa määrä määrä yht.
40414: Yleisjakso •••.••...•.• 0. 0. (60) (2) 60 2
40415: - kodinhoitaja ............ 40 (pk)/ 2 (pk)/ 60/40 3/2
40416: 20 (yo) 1 (yo)
40417: - sos.ohjaaja ••••• 0. 0 ...... 20 (pk) 1 (pk) 60 3
40418: - lähikasvatt . • • • 0 •••••• 0. -/20 (yo) -/1 (yo) -/60 -/3
40419: Yhteensä • 0 ••••••• 0 •• 0 •••• 60 (pk)/ 3 (pk)/ 180 (pk)/ 8 (pk)/
40420: 40 (yo) 2 (yo) 100 (yo) 5 (yo)
40421:
40422: Oppilaitoksen rakentamiskustannukset ovat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
40423: 19 milj. mk. Tuusulan kuntasuunnitelmassa sen,
40424: hanke on ajoitettu vuosille 1985-87 niin, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40425: rakennustyöt käynnistyvät vuonna 1987 ja ti- Tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen si-
40426: lat ovat valmiit 1. 8. 1988. sällyttämiseksi valtion investointiohiei-
40427: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- maan vuosille 1985-88.
40428: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
40429:
40430: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
40431: 1054 1983 vp.
40432:
40433: Toivomusaloite n:o 943
40434:
40435:
40436:
40437:
40438: Paakkinen ym.: Lastenkulttuurin kehittämisestä
40439:
40440:
40441: Eduskunnalle
40442:
40443: Lastenkulttuurin on oltava yhtä hyvää kuin salais- ja työväenopistot, valmis verkosto, olisi
40444: aikuisten kulttuurin. Lastenkulttuuriin on suh- avattava myös alle 16-vuotiaille.
40445: tauduttava yhtä vakavasti kuin aikuisten kult- Kuntien kulttuurilautakuntaan on perustetta-
40446: tuuriin, ja sille on suotava samanlaiset mah- va jaosto tai valittava henkilö, joka koordinoi
40447: dollisuudet kuin aikuisten kulttuurille. Lasten- kunnan alueella lastenkulttuuritoimintaa. Kun-
40448: kulttuurin merkitys on ensisijaisen tärkeä: vain tien kulttuurimäärärahoista on tietty prosentti-
40449: lapsi, joka on saanut mahdollisuuden oppia määrä vuodessa annettava lastenkulttuurin käyt-
40450: käyttämään myönteisiä kulttuurivirikkeitä, pys- töön.
40451: tyy aikuisiässä käyttämään niitä. On paljon Kuntien kulttuurilautakuntien kautta on
40452: ihmisiä, joita kulttuuri ei aikuisena tavoita, myös annettava enemmän tukea kunnassa toi-
40453: koska he eivät ole oppineet käyttämään ja mivien järjestöjen kulttuuritoiminnalle.
40454: tekemään kulttuuria. Asuntoalueiden kaavoituksessa on huomioita-
40455: Lastenkulttuurin lähtökohta on asennekasva- va lasten tarve leikkiin ja luomiseen. Niihin
40456: tus, jota annetaan kotona, päivähoitolaitoksis- on lakisääteisesti määrättävä sijoitettavaksi mo-
40457: sa, kouluissa, vapaa-ajan toiminnassa. Myön- nitoimitilat, leikki- ja rakennuspuistoja ja talo-
40458: teinen asennekasvatus on aloitettava jo ennen ja korttelikohtaisia toimitiloja lapsia varten.
40459: lapsen syntymää. Ensimmäinen ja erinomainen Rauhankasvatus on olennainen osa lasten-
40460: paikka siihen on neuvolaverkosto, jossa nykyi- kultJtuuria. Rauhankasvatus on aloitettava asen-
40461: sellään kaikki odottavat äidit saavat fyysistä nekasvatuksena jo vanhempainvalmennuksessa.
40462: hoitoa. Neuvoloita tulisi laajentaa toimimaan Sen on oltava integroitu osa kaikkea lapsen
40463: vanhempainneuvoloina, joissa asiantuntijat opas- elämää ja si•tä on toteutJettava koko verkos-
40464: taisivat kulttuurin käyttöön ja tekemiseen ja tossa: neuvoloissa, päivähoidossa, koulussa.
40465: joissa kehitettäisiin myönteistä suhtautumista Lastenkulttuurin tekijöille, kirjailijoille, näyt-
40466: hyvään lastenkulttuuriin ja annettaisiin tietoja telijöille, teatterille, on taattava tulot, jotka
40467: siitä. mahdollistavat hengissä pysymisen ja kehitty-
40468: Päivähoitojärjestelmään on sisällytettävä kult- misen. On saatava aikaan lastenteatteri, joka
40469: tuuriohjausta aivan pienillekin. Tarvitaan luo- toimii suurten laitosteattJereiden tavoin saman-
40470: van itseilmaisun ohjaajia ja taideaineiden opet- laisella tuella kuin aikuisille tarkoitetut teat-
40471: tajia, jotka voisivat olla kunnissa kiertäviä. terit. Lastenkirjojen hinnanmuodostusta on val-
40472: Asiantuntijoita pitäisi olla myös valvotun per- votJtava. Tämä koskee myös lapsille tehtäviä
40473: hepäivähoidon käytettävissä. elokuvia, joiden tila maassamme nykyisellään
40474: Koulu-uudistuksen yhteydessä on kiinnitet- on surkea.
40475: tävä erittäin suurta huomiota taide- ja taito- Taideaineet eivät saisi olla valinnaisaineita
40476: aineiden lisäämiseen opetuksessa. Opettajiksi koulussa. Myös niiden arvostelu numeroin to-
40477: tarvitaan alojen asiantuntijoita myös ala-asteel- distuksessa pitäisi poistaa. Taide- ja taitoainei-
40478: le. Tämä asettaa uusia vaatimuksia opettajan- den tarkoituksena tulisi olla lapsen innostami-
40479: valmistuslaitoksille. nen taide- ja kädentaitoharrastuksiin ja ilo
40480: Kuntien on lisättävä aktiivisuuttaan lasten- osaamisesta.
40481: kulttuurin alueella. Kuntiin tulisi saada eri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40482: taidealojen kouluja myös pienille lapsille. Kan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40483: muksen,
40484: 1983 vp. - TA n:o 943 1055
40485:
40486: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tavoin myönteistä lastenkulttuuria voi-
40487: selvityksen aikaansaamiseksi siitä, millä taisiin edistää ja kehittää.
40488: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
40489:
40490: Saara-Maria Paakkinen Pkjo Ala-Kapee
40491: 1056 1983 vp.
40492:
40493: Toivomusaloite n:o 944
40494:
40495:
40496:
40497:
40498: Paakkinen ym.: Määrärahasta lasten ja nuorten kuvataidekoulujen
40499: toiminnan tukemiseen
40500:
40501:
40502: Eduskunnalle
40503:
40504: Maassamme toimii kolmisenkymmentä lasten vuodesta toiseen etenevää ja tapahtuu pienryh-
40505: ja nuorten kuvataidekoulua, jotka ovat harras- missä. Useilla kouluilla on selkeät ja yksityis-
40506: tuspohjaisia 3-16-vuotiaille ikäryhmille tar- kohtaiset tulevaisuudensuunnitelmat opintojen
40507: koitettuja kouluja. Kuvataidekoulut ovat syn- etenemisestä ja sisällöstä.
40508: tyneet 1970-luvun lopulla ja kuluvan vuosi- Lasten ja nuorten kuvataidekoulutus on ete-
40509: kymmenen alussa. Merkittävästi näiden kuva- nemässä ja etsimässä hallinnollista muotoaan.
40510: taidekoulujen syntymiseen voidaan sanoa vai- Nyt käytännössä olevista kunnallisista ja yksi-
40511: kuttaneen kuvaamataidon aseman heikkenemi- tyisistä malleista on kaikista löydettävissä sekä
40512: nen peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. hyviä että huonoja puolia. Kuvataideopetuksen
40513: Kuvataidekouluja ei ole kuitenkaan tarkoi- laajentamiseksi ja yhtenäistämiseksi onkin ope-
40514: tettu yksinomaan paikkaamaan peruskoulun tusministeriöön ehdotettu perustettavaksi asiaa
40515: puutteellista tuntimäärää, vaan koulut tarjoavat pohtiva työryhmä.
40516: harrastusmahdollisuuden kuvaamataiteista kiin- Taiteen keskustoimikunta on osaltaan käsi-
40517: nostuneille lapsille ja nuorille. Kouluja on toi- tellyt lasten ja nuorten kuvataidekoulutusta ja
40518: minnassa eri puolilla maata. Hallinnollisesti näkee syntyneiden koulujen toiminnan merki-
40519: koulut toimivat monella eri pohjalla. On ole- tykselliseksi lasten ja nuorten kehityksen kan-
40520: massa kunnallisia kuvataidekouluja, kannatus- nalta. Taiteen keskustoimikunnan mielestä val-
40521: yhdistysten kouluja, taiteilijayhdistysten ylläpi- tion tulisikin kantaa vastuuta koulujen toimin-
40522: rtämiä kuvataidekouluja ja jopa yksityisten hen- nasta osoittamalla niiden toimintaan taloudel-
40523: kilöiden ylläpitämiä kouluja. lista tukea.
40524: Toiminta kuvataidekouluissa on yleensä pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
40525: riaatteessa avointa kaikille lapsille ja nuorille, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
40526: jotka ovat kuvataiteista kiinnostuneita. Tämä sen,
40527: käy selville mm. siitä, että kouluihin ei valita
40528: "etevämmyyden" perusteella vaan yleensä il- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40529: moittautumisjärjestyksessä tai arpomalla. Ope- lasten ja nuorten kuvataidekoulujen
40530: tus kuvataidekouluissa suuntautuu ikäluokkaan, toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi
40531: joka on jäänyt kansalais- ja työväenopistojen osoittamalla riittävät määrärahat tähän
40532: opetuksen ulkopuolelle. tarkoitukseen valtion tulo- ja menoar-
40533: Opetus kuvataidekouluissa on luonteeltaan viossa.
40534: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
40535:
40536: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
40537: 1983 vp. 1057
40538:
40539: Toivomusaloite n:o 945
40540:
40541:
40542:
40543:
40544: Paakkinen ym.: SotJailelujen maahantuonnin ki~ltämisestä
40545:
40546:
40547: Eduskunnalle
40548:
40549: Keskustelua väkivaltaa ihannoivien julkaisu- Sotaleluil1a opiturt käyttäytymismallit ovat
40550: jen ja sarjojen sekä lelujen vaåkutuksesta lap- vastoin yleisesti hyväksyttyjä kasvatustavoittei-
40551: sen kasvuun ja kehitykseen käytiin kansainväli- ta. Ristiriitaa siinä on myös maassamme laajasti
40552: sen lapsen vuoden 1979 aikana vilkkaasti. Kes- hyväksyttyjen rauhantyön periaatteiden kanssa.
40553: kustelu näyttää laantuneen ja toimenpiteet Sotalelujen ja väkivaltasarjojen tilalle tuleekin
40554: unohtuneen. pikaisesti saada kilpailusta vapaita ja lasten
40555: YK:n yleiskokouksessaan hyväksymä "Lap- keskinäiseen yhteistoimintaan ohjaavia leikkejä
40556: sen oikeuksien julistus" pitää tärkeänä lapsen niihin soveltuvine leikkivälineineen.
40557: edun huomioon ottamisen kaikissa lapsen kas- Keskustelua lasten leikkivälineistä ja niiden
40558: vuyhteisöissä. Julistuksen toinen periaate kuu- merkityksestä lapsen kasvuun ja kehitykseen
40559: luu: käydään laajasti monissa maissa. Erityisesti Eu-
40560: "Lapsen tulee saada nauttia erityistä suoje- roopan maissa on meneillään laaja sotalelujen
40561: lua ja hänelle tulee lainsäädännöllä ja muilla vastainen kampanja, jolla on jo päästy tulok-
40562: ·tavoin suoda edellytykset ruumillisesti, henki- siinkin. Myös omassa maassamme on havailttu
40563: sesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti sotalelujen vahingolliset vaikutukset lasten elä-
40564: terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa mään, mutta käytännön tuloksiin ei ole pääs-
40565: ja ihmisarvon mukaisissa olosuhteissa. Säädet- ty millään tasolla sotalelujen poistamiseksi las-
40566: täessä lakeja lapsen etujen tulee olla tärkeimpä- ten ja nuorten käsistä.
40567: nä näkökohtana." Naapurimaassamme Ruotsissa on päästy as-
40568: Tämän julistuksen on myös meidän maam- kel tai pari pitemmälle kuin omassa maassam-
40569: me ollut hyväksymässä. me. Sosiaalihallituksen alaisuuteen perustettu
40570: Lapsi oppii leikkiessään. Leikit ja leikki- lasten leikkiympäristöasioihin perehtynyt neu-
40571: välineet ovat aikuisten valitsemia ja aikuisten vosto - lekmiljörådet - on yhteistoiminnassa
40572: tuottamia. Vastuu lasten saamista vaikutteista kuluttajansuojaviranomaisten kanssa aikaansaa-
40573: on aikuisten. nut sopimuksen leikkikaluja myyvien ja maa-
40574: Väkivaltaa ihannoivien julkaisujen ja sarjo- hantuovien tahojen kanssa siitä, että sotaleluja
40575: jen lisäksi sotalelut ovat eräänä osatekijänä ei Ruotsissa myydä. Sopimus on ollut voi-
40576: kehittämässä lasten keskuudessa väkivaltaisia massa parin vuoden ajan. Sopimusta voimak-
40577: käyttäytymismalleja. Väkivallan lisääntyminen kaammaksi keinoksi pyritään Ruotsissa vielä
40578: ja erilaisten sotaleikkien leikkiminen vaikuttaa aikaansaamaan sotalelujen maahantuontia ja
40579: myös niin, että lapsi yhä herkemmin hyväksyy myyntiä koskevaa lainsäädäntöä.
40580: väkivallan käytön jokapäiväisenä tapahtumana Suurin osa maamme kaupoissa myynnissä
40581: ja omaksuu sen käytön myös itse. Leikkiessään olevista sotaleluista on ulkomaista valmistetta.
40582: sotaa lapsi oppii jotain sodasta. Televisiossa Sotalelujen myyntiä rajoittavia sopimuksia ei
40583: näytettyjen sotaa ja väkivaltaa kuvaavien elo- maassamme ole saatu aikaan. Sotalelujen vas-
40584: kuvien siirtämiseksi lasten maailmaan leikeiksi taisia tai sotalelut tuomitsevia kannanottoja
40585: on lelukauppaan valmistettu leikkiaseita ja ko- tai päätöksiä on myös turhaan saatu odottaa
40586: konaisia sotanäyttämöitä. Lasten leikkiessä tap- valtiovaltaa edustaviita viranomaisilta. Lasten
40587: pamista, ampumista ja räjäyttämi:stä he oppivat ja nuorten järjestöt, lasten kasvattajat ja van-
40588: ristiriitojen ratkaisemiseksi tavan, jota me muu- hemmat sen sijaan ovat yhä suuremmassa mää-
40589: lten emme ollenkaan hyväksyisi lasten elämään rässä huolestuneet sotalelujen vahingollisista
40590: kuuluvaksi. vaikutuksista, jotka ilmenevät ruumillisen ja
40591: 133 088300420M
40592: 1058 1983 vp. -TA n:o 945
40593:
40594: henkisen väkivallan lisääntymisenä lasten ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40595: nuorten keskuudessa. sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
40596: Kun vapaaehtoisuuteen pohjautuvat vetoo- iolla sotalelujen maahantuonti kiellettäi-
40597: mukset kaupalle ja leikkikalujen valitsijoille, siin kokonaan kansalaisille ja erityisesti
40598: niille, jotka sotalelujen myynnistä saavat ta- lapsille, heidän terveydelleen ja turvalli-
40599: loudellisen hyödyn, eivät riitä poistamaan sota- suudelleen vaarallisina esineinä, ja
40600: leluja ,markkinoilta on turvauduttava toisenlai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40601: siin keinoihin. Sotalelujen maahantuonti ja sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
40602: myynti on estettävä lainsäädäntöteitse. Suurin millä vaarallisten leikkikatujen myyntiä
40603: osa kaupoissamme myynnissä olevis,ta sotale- voitaisiin valvoa ia sotalelujen myynti
40604: luista on ulkomaista valmistetta. kokonaan kieltää.
40605: Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
40606: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
40607: sen,
40608: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
40609:
40610: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
40611: 1983 vp. 1059
40612:
40613: Toivomusaloite n:o 946
40614:
40615:
40616:
40617:
40618: Paakkinen ym.: Merkittävien urheilu- ja liikuntapaikkojen ra-
40619: kentamisesta
40620:
40621:
40622: EduskunnaHe
40623:
40624: Urheilumäärärahoja jaettaessa maan eri osat tarkoituksenmukaisesti, olisi tarpeen selvittää
40625: ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan mm. sik- erikseen isommat alueellisesti tai valtakunnal-
40626: si, että isoja rakennuskohteita toteutettaessa lisesti merkittävät hankkeet ja varata niille
40627: ne lohkaisevat koko läänille varatusta raha- erillinen rahoitus tulo- ja menoarvioon, jotta
40628: määrästä valtaosan. Näin siitäkin huolimatta, niiden toteutus ei pysäyttäisi kehitystä esim.
40629: että tällaisilla hankkeilla, joista voi esimerk- Uudenmaan väkirikkaassa läänissä, jonka
40630: kinä mainita Helsingin stadionin videotaulun, alueella on lukuisia tarpeita.
40631: on valtakunnallista tai alueellisesti laajempaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
40632: yleistä merkitystä. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40633: Urheilumäärärahojen jaon tulisi olla suhteu- muksen,
40634: tettu asukaslukuun. Valtakunnan keskiarvolu-
40635: kuna on esitetty olevan seitsemän markkaa että hallitus ottaisi valtion vuoden
40636: asukasta kohden. Vastaava luku Uudellamaal- 1984 tulo- ja menoarvioon esityksen
40637: la on n. 4,5 markkaa/asukas. Urheilumäärä- erillisen 7 000 000 markan määrärahan
40638: rahoista tulisi Uudenmaan saada asukaslukun- valtakunnallisesti tai alueellisesti mer-
40639: sa mukaisesti laskien 24 %, kun nyt on Hel- kittävien urheilu- ja liikuntapaikkojen
40640: singin stadionin videotaulu mukaan lukienkin rakentamiseen niin, että investointei-
40641: saatu vain 17,9 %. hin varaltavien määrärahojen jaossa
40642: Jotta urheilu- ja liikuntapaikkoihin voitai- noudatetaan alueen asukaslukuun pe-
40643: siin varata taloudellista tukea riittävästi ja rustuvaa suhteellisuutta.
40644: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
40645:
40646: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
40647: 1060 1983 vp.
40648:
40649: Toivomusaloite n:o 947
40650:
40651:
40652:
40653:
40654: Paasio ym.: Ilmajoen maatalousop1ston nuorisoneuvontalinjan ja
40655: Paimion m"<!'a:talouskerho-opiston tutkintojen yhdenvertaiJSuu-
40656: desta
40657:
40658:
40659: Eduskunnalle
40660:
40661: Valtioneuvosto on periaatepäätöksellään n:o Ilmajoen maatalousopiston toiminnan alettua
40662: 4885/34/76 päättänyt lakkauttaa Paimion maa- ja nyt jo Paimion maatalouskerho-opiston toi-
40663: talouskerho-opiston ja perustaa tilalle maatalous- minnan loputtua jäävät Paimion opistosta val-
40664: opiston Ilmajoelle. Sen tehtävänä on jatkaa mistuneet eriarvoiseen asemaan työmarkkinoil-
40665: Paimion opiSII:on linjaa ja kouluttaa neuvojat la verrattuna uuden opistotutkinnon suoritta-
40666: niin 4H- kuin muuhunkin maatalouden nuori- neisiin nähden. Tämä ei ole voinut olla uudis-
40667: soneuvontaan tämän nuorisoneuvontalinjalla. tuksen tarkoitus valtioneuvoston tehdessä ko.
40668: Lakkautetun ja uuden opiston koulutustavoi- päätöstä.
40669: te on samansuuntainen, opetusohjelmat kulke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40670: vat samoja linjoja lisättynä luonnollisesti ajan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40671: ja kehityksen tuomilla parannuksilla. muksen,
40672: Maatalouden nuorison neuvontatyössä on
40673: runsaasti Paimion opiston suorittaneita. Hei- että hallitus määrittelisi asetuksessa
40674: dän pitkäaikainen käytännön kokemuksensa ny- Ilmajoen maatalousopiston nuorisoneu-
40675: kyaikaisella tiedon ja taidon lisäyksellä vahvis- vontalinjan ja Paimion maatalouskerho-
40676: tettuna on 4H-neuvojan tehtäviä hoidettaessa opiston suorittaneet yhdenvertaisiksi se-
40677: ja yleensä maatalouden palveluksessa kasvanut kä näin vahvistaisi samat oikeudet mo-
40678: ajanmukaisekså.. lempien opistojen suorittaneiden kes-
40679: ken.
40680: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
40681:
40682: Pertti Paasio Heikki Perho Jukka Mikkola
40683: Aapo Saari Risto Ahonen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
40684: 1983 vp. 1061
40685:
40686: Toivomusaloite n:o 948
40687:
40688:
40689:
40690:
40691: Pekkarinen ym.: Jyväskylän yliopiston .LiikuntatieooeH!i.ooo. tiede-.
40692: kunnan tutkimustilojen rakentamisen aloittamisesta
40693:
40694:
40695: Eduskunnalle
40696:
40697: Maamme liikuntatieteellinen korkeakouluta- keakoululaitoksen kehittämislainsäädännön edel-
40698: soinen koulutus ja :tutkimus keskitettiin valtio- lyttämällä tavalla ja tiedekunnan tutkimuslabo-
40699: vallan toimenpitein Jyväskylän yliopistoon ratorion rakentaminen ottamaan huomioon kor-
40700: 1970-luvun alussa. Liikuntatieteellistä tiede- keakoululaitoksen rakentamisohjelmissa."
40701: kuntaa kehitettiin sen valtakunnallisen tehtä- Vastauksessaan hallituksen esitykseen valtion
40702: vän mukaisesti vuosikymmenen alkuvuosina. tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1983 eduskunta
40703: Kehi:tys on jäänyt kuitenkin kesken. Alkuun on tämän asian johdosta lausunut seuraavaa:
40704: päässeitä koulutusaloja ei ole voitu laajentaa ja "Eduskunta katsoo, että Jyväskylän yliopiston
40705: syventää niiden luonnollisen kehittymisen edel- liikuntatieteellisen tiedekunnan toimintaedelly-
40706: lyttämällä tavalla. Yhteiskunnan ja liikunta-alan tyksiä tulee 'lähivuosina kehittää erityisesti tut-
40707: kehityksen luomia uusia tarpeita ja mahdolli- kimustilojen osalta siten kuin valtioneuvosto
40708: suuksia ei ole voitu ottaa huomioon. Tilanteen on asiaan liittyvässä, 2. 9. 1982 tekemässään
40709: korjaamiseksi laadittiin erityinen liikuntatieteel- periaatepäätöksessä todennut. Tässä tarkoituk-
40710: lisen tiedekunnan kehittämisohjelma, jonka yli- sessa tutkimuslaboratorion suunnittelua tulee
40711: opiston hallitus hyväksyi 11. 2. 1981. Tämän jatkaa keskeytyksettä."
40712: ohjelman tavoitteena on ajanmukaistaa tiede- Ottaen huomioon, että liikuntatieteellisen
40713: kunnan toimintat:dellytykset ja turvata se ase- tiedekunnan asianmukaisten tilojen rakentami-
40714: ma, joka tiedekunnalle kuuluu valtakunnalli- nen palvelee toisaalta korkean asteen koulu-
40715: sena liikuntatieteellisen tutkimuksen ja koulu- tusta ja liikuntatieteellistä tutkimusta ja toi-
40716: tuksen korkeakoulutasaisena keskuksena. Kehit- saalta urheilun ja muun liikunnan harjoitta-
40717: tämisohjelma sisältyy myös yliopiston vuosien mista, ohjelman toteuttaminen kytkeytyy sekä
40718: 1983-1986 toiminta- ja taloussuunnitelmaan. korkeakoulurakentamisen suunnitteluun että
40719: Valtioneuvosto teki 2. 9. 1982 seuraavan pe- valtakunnalliseen liikuntapaikkasuunnitteluun.
40720: riaatepäätöksen: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40721: "Hallitus tulee huolehtimaan siitä, että lii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40722: kunnan ja terveyden yhteyksiä selvittävän tut-
40723: kimuksen ja siihen liittyvän korkeakouluope- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40724: tuksen edellytyksiä te!1ostetaan niin, että sa- Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen
40725: malla kun valtio osallistuu Urho Kekkosen tiedekunnan tutkimustilojen ja niihin
40726: kuntoinstituutin rahoittamiseen, tullaan Jyväs- liittyvien liikuntatilojen suunnittelun jat-
40727: kylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kamiseksi ja rakentamisen aloittami-
40728: opetus- ja tutkimushenkilökuntaa lisäämään kor- seksi.
40729: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
40730:
40731: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
40732: 1062 1983 vp.
40733:
40734: Toivomusaloite n:o 949
40735:
40736:
40737:
40738:
40739: Pekkarinen ym.: Maatalousoppi1ai:toksen perustamisesta Pihtipu-
40740: taalle
40741:
40742:
40743: Eduskunnalle
40744:
40745: Nuorten kiinnostus maataloudelliseen koulu- laitoksen toteuttamista Pihtiputaalla. Pihtipu-
40746: tukseen on lisääntynyt viimeisten vuosien aika- das onkin monin tavoin maatalousoppilaitoksen
40747: na suuresti. Esimerkiksi Tarvaalan maatalous- sijoituspaikaksi hyvin sopiva paikkakunta. Pih-
40748: oppilaitokseen Saarijärvellä on viime vuosina tipudas on maatalouspitäjä, erityisesti maidon-
40749: pyrkinyt aloituspaikkoihin nähden kaksinkertai- tuotantopaikkakunta. Viitasaarella toimivaa am-
40750: nen määrä oppilaita. Keskiasteen koulutuksen mattikoulun sivupistettä lukuun ottamatta poh-
40751: uudistuksessa onkin aivan oikein lähdetty lisää- joisessa Keski-Suomessa ei ole muita ammatti-
40752: mään maatalousopetusta voimakkaasti. oppilaitoksia. Väliaikaista maatalousopetusta
40753: Keskiasteen uudistukseen liittyen on ammat- on parin vuoden ajan jo annettukin Pihtipu-
40754: tikasvatushallituksessa kaavailtu yhden uuden taalla Tarvaalan maatalousoppilaitoksen alai-
40755: maatalousopprlaitoksen perustamista pohjoiseen suudessa ja maamieskoulu-linjan muodossa. Ha-
40756: Keski-Suomeen, Pihtiputaalle. Nyttemmin oppi- kijoita koulutukseen on ollut moninkertainen
40757: laitos on suunniteltu toteutettavaksi kuntain- määrä paikkoihin verrattuna.
40758: liittopohjaisena, jolloin mukaan Pihtiputaan li- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40759: säksi tulisivat ainakin Viitasaari ja Kinnula. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40760: Kaikki mainitut kunnat ovat tehneet asiasta
40761: yksimieliset ja myönteiset päätökset. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40762: Huhtikuussa 1983 myös Keski-Suomen lää- maatalousoppilaitoksen perustamiseksi
40763: ninhallitus on vahvistamassaan suunnitelmassa Pihtiputaalle jo vuonna 1984.
40764: asettunut puoltamaan sanotun kaltaisen Oppi-
40765: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
40766:
40767: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
40768: Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
40769: 1983 vp. 1063
40770:
40771: Toivomusaloite n:o 950
40772:
40773:
40774:
40775:
40776: Pekkarinen ym.: 16-17-vuotiaiden opintotuen korottamisesta
40777:
40778:
40779: Eduskunnalle
40780:
40781: Lapsilisän maksatus päättyy lapsen täyttäessä maan nykyistä selvemmin lapsilisäjärjestelmää
40782: 16 vuotta. Suurin osa ikäluokasta on tämän sekä tuen tason että hakemismenettelyn osalta.
40783: jälkeen keskiasteen koulutuksessa. Tällöin opin- Opiskeluun kytkettyä taloudellista tukea 16-
40784: totukilain mukainen opintotuki, lähinnä opinto- 17-vuotiaiden osalta puoltaa sekin, että osa nuo-
40785: rahan perusosa, on korvaamassa lapsilisää. rista on jossakin vaiheessa työelämässä. Lisäksi
40786: Opintorahan perusosan enimmäismäärä ei kui- useat toimeentuloturvaetuudet koskevat jo 16
40787: tenkaan, erityisesti lukiossa, vastaa vielä lapsi- vuotta täyttäneitä.
40788: lisän tasoa. Opintorahaan liittyvä opiskelijoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40789: ten vanhempia koskeva tulo- ja varailisuushar- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40790: kinta rajaa osan ikäluokasta tuen ulkopuolelle. muksen,
40791: Toisaalta opintotukea tulisi vähävaraisimpien
40792: nuorten osalta myöntää lapsilisää suurempana että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40793: opiskelu- ja toimeentulomenojen noustessa oppi· opintotukilain mukaisen opintotuen ke-
40794: velvollisuuskoulun jälkeen. hittämiseksi 16-17-vuotiaiden osalta
40795: Koska keskiasteen koulutukseen hakeutumi- siten, että opintorahan perusosan määrä
40796: sen edistämisen kannalta ei enää ole perustel- nykyistä selvemmin vastaa lapsilisä-
40797: tua maksaa koko ikäluokan kattavaa lapsilisää, etuuksien tasoa.
40798: olisi opintotukijärjestelmää kehitettävä Vastaa-
40799: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
40800:
40801: Mauri Pekkarinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko Aho
40802: Katri-Helena Eskelinen Hannele Pokka
40803: 1064 1983 vp.
40804:
40805: Toivomusaloite n:o 951
40806:
40807:
40808:
40809:
40810: Pekkarinen ym.: Joutsan keskusurheilukentän rakennustöiden
40811: aloittamisesta
40812:
40813:
40814: Eduskunnalle
40815:
40816: Joutsa on tunnettu urheilupitäjä. Kunnan hyvää vauhtia. Alustavat ennakkosuunnitelmat
40817: alueella tmmu useampiakin urheiluseuroja, on jo ennakkotarkastettu opetusministeriössä.
40818: joista miltei kaikkien ohjelmaan kuuluu myös Hankkeen kokonaiskustannusarvio huolto-
40819: yleisurheilu. rakennuksineen on 2,2 milj. mk, josta valtion
40820: Joutsan nykyinen keskusurheilukenttä ei kun- osuudeksi on arvioitu 440 000 mk. Rakennus-
40821: noltaan vastaa kuitenkaan nykyaikaisen kentän töiden käynnistäminen voisi suunnitelmien mu-
40822: vähimmäisvaatimuksia. Lisäksi kentän nykyi- kaan käynnistyä vuonna 1984. Tätä ajankohtaa
40823: nen sijainti on monin tavoin huono. Uudesta myös Keski-Suomen läänin urheilulautakunta
40824: urheilukentästä on tarkoitus rakentaa ns. joka on puoltanut.
40825: sään kenttä. Siitä tulee alueensa seudullinen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40826: keskuskenttä, jonka rakentamisesta naapuri- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40827: kunnat Hartola, Pertuomaa ja Sysmä ovat anta-
40828: ne~t puoltavat lausunnot. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40829: Uuden urheilukentän yksityiskohtainen suun- Joutsan keskusurheilukentän rakennus-
40830: nittelu uudelle sijoituspaikalleen koulukeskuk- töiden käynnistämiseksi vuonna 1984.
40831: sen välittömään läheisyyteen on valmistumassa
40832: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
40833:
40834: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
40835: Timo Kietäväinen Pirkko Ikonen
40836: 1983 vp. 1065
40837:
40838: Toivomusaloite n:o 952
40839:
40840:
40841:
40842:
40843: Perho ym.: Alastaron peruskoulun yläas1:'een toimitilojen sanee-
40844: rauksesta ja laajentamisesta
40845:
40846:
40847: Eduskunnalle
40848:
40849: Alastaron peruskoulun yläasteen toimitilat Kyseessä dlevan rakennushankkeen toteutta-
40850: ovat jo pitkään olleet ahtaat ja puutteelliset. misohjelman I vaihe on hyväksytty kouluhalli-
40851: Opetus ei ole voinut käytettävissä olevissa ti- tuksessa vuonna 1979. Ottaen huomioon Alas-
40852: loissa olla pitkään aikaan enää vaatimukset taron kunnan vaikea ja yhä vaikeutuva työl-
40853: täyttävää. Kunta onkin jo useampana vuonna lisyystilanne sanotulla hankkeella olisi paitsi
40854: hakenut rakennuslupaa hankkeelle ja hakemus koulun opetusohjelmien ja paikkakunnan vapaa-
40855: on edelleen uudistettu viime syksyn aikana. ajanviettomahdollisuuksien kannalta myöntei-
40856: Alastaron peruskoulun yläasteen vireillä ole- nen, myös huomattava työllistävä vaikutus.
40857: va rakennushanke käsittää nykyisen koulura- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
40858: kennuksen saneerauksen, laajennuksen ja eril- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40859: lisen lisärakennusosan.
40860: Laajennusosaan on suunniteltu mm. ruoka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
40861: sali, hallintotiloja ja kaksi perusopetusryhmän joilla huolehditaan siitä, että Alastaron
40862: opetustilaa, jotka nykyiseSJtä koulurakennukses- peruskoulun yläasteen toimitilojen sa-
40863: ta kokonaan puuttuvat. Koulua ja vapaa-aikaa neeraus ja laajennus voidaan suorittaa
40864: varten on suunniteltu erillinen 1 200 m2 :n suu- valtion vuoden 1984 tulo- ja meno-
40865: ruinen urheiluhalli, jossa on mm. 680 m2 :n arvioon sisältyvillä varoilla.
40866: voimistelu- ja palloiluhalli.
40867: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
40868:
40869: Heikki Perho Liisa Hilpelä Ilkka Kanerva
40870: Pertti Paasio Tapio Holvitie
40871:
40872:
40873:
40874:
40875: 134 088300420M
40876: 1066 1983 vp.
40877:
40878: Toivomusaloite n:o 953
40879:
40880:
40881:
40882:
40883: Perho ym.: Urheilukeskuksen perustamisesta Lai!tilan Krouvin-
40884: nummelle
40885:
40886:
40887: Eduskunnalle
40888:
40889: Laitilan kunta on vuonna 1980 luovuttanut joutuvat lähettämään urheilijansa eri puolilla
40890: Krouvinnummen moottoriurheilusäätiölle hal- Suomea sijaitseviin urheiluopistoihin. Tämä on
40891: lintaoikeuden n. 30 hehtaarin maa-alueeseen kallista ja rajoittaa muutoin kasvussa olevaa
40892: Laitilan kunnan Krouvinnummella. Alue si- urheiluharrastusta maakunnassa. Ilman valtiolta
40893: jaitsee n. 12 kilometriä Laitilasta Turkuun päin saatavaa rahoitusta suunniteltua hanketta ei
40894: valtatie n:o 8:n varrella. Krouvinnummelle on pystytä toteuttamaan suunniteltuun laajuuteen.
40895: suunnitteilla valtakunnallinen urheilukeskus, jos- - · Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
40896: sa paapaino on moottoriurheilulla, mutta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40897: SVUL:n Varsinais-Suomen piiri on sijoittanut muksen,
40898: sinne osan koulutus- ja kurssitoiminnastaan.
40899: Alueella on jo valmiina majoitus- ja kurssitilat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40900: noin 65 hengefle, saunatilat, motocross-rata sekä menpiteisiin Laitilan Krouvinnummen
40901: erittäin vaihteleva hiihto- ja suunnistusmaasto. urheilukeskuksen aikaansaamiseksi val-
40902: Koko Varsinais-Suomen alueella ei ole yh- tion rahoituksen turvin.
40903: tään urheilukeskusta, vaan kaikki piirin seurat
40904: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
40905:
40906: Heikki Perho Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
40907: 1983 vp. 1067
40908:
40909: Toivomusaloite n:o 954
40910:
40911:
40912:
40913:
40914: Pesola ym.: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan
40915: tutkimustilojen rakentamisesta
40916:
40917:
40918: Eduskunnalle
40919:
40920: Maamme liikuntatieteellinen korkeakouluta- rion rakentaminen ottamaan huomioon korkea-
40921: soinen koulutus ja tutkimus keskitettiin valtio- koululaitoksen raken tamisohjelmissa."
40922: vallan toimenpitein Jyväskylän yliopistoon Vastauksessaan hallituksen esitykseen valtion
40923: 1970-luvun alussa. Liikuntatieteellistä tiedekun- tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1983 eduskunta
40924: taa kehitettiin sen valtakunnallisen tehtävän on tämän asian johdosta lausunut seuraavaa:
40925: mukaisesti vuosikymmenen alkuvuosina. Kehi- "Eduskunta katsoo, että Jyväskylän yliopiston
40926: tys on jäänyt kuitenkin kesken. Alkuun pääs- liikuntatieteellisen tiedekunnan toimintaedelly-
40927: seitä koulutusaloja ei ole voitu laajentaa ja tyksiä tulee lähivuosina kehittää erityisesti tut-
40928: syventää niiden luonnollisen kehittymisen edel- kimustilojen osalta siten, kuin valtioneuvosto
40929: lyttämällä tavalla. Yhteiskunnan ja liikunta-alan on asiaan liittyvässä, 2. 9. 1982 tekemässään
40930: kehityksen luomia uusia tarpeita ja mahdolli- periaatepäätöksessä todennut. Tässä tarkoituk-
40931: suuksia ei ole voitu ottaa huomioon. Tilanteen sessa tutkimuslaboratorion suunnittelua tulee
40932: korjaamiseksi laadittiin erityinen liikuntatieteel- jatkaa keskeytyksettä."
40933: lisen tiedekunnan kehittämisohjelma, jonka yli- Ottaen huomioon, että liikuntatieteellisen
40934: opiston hallitus hyväksyi 11. 2. 1981. Tämän tiedekunnan asianmukaisten tilojen rakentami-
40935: ohjelman tavoitteena on ajanmukaistaa tiede- nen palvelee toisaalta korkean asteen koulutus-
40936: kunnan toimintaedellytykset ja turvata se ase- ta ja liikuntatieteellistä tutkimusta ja toisaalta
40937: ma, joka tiedekunnalle kuuluu valtakunnallisena urheilun ja muun liikunnan harjoittamista, oh-
40938: liikuntatieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen jelman toteuttaminen kytkeytyy sekä korkea-
40939: korkeakoulutasoisena keskuksena. Kehittämis- koulurakentamisen suunnitteluun että valtakun-
40940: ohjelma sisältyy myös yliopiston vuosien 1983 nalliseen liikuntapaikkasuunnitteluun.
40941: -1986 toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme klln-
40942: Valtioneuvosto teki 2. 9. 1982 seuraavan pe- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40943: riaatepäätöksen: muksen,
40944: "Hallitus tulee huolehtimaan siitä, että liikun-
40945: nan ja terveyden yhteyksiä selvittävän tutki- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
40946: muksen ja siihen liittyvän korkeakouluopetuk- menpiteisiin Jyväskylän yliopiston lii-
40947: sen edellytyksiä tehostetaan niin, että samalla kuntatieteellisen tiedekunnan tutkimus-
40948: kun valtio osallistuu Urho Kekkosen kuntoins- tilojen ja niihin liittyvien liikuntatilojen
40949: tituutin rahoittå!lliseen, tullaan Jyväskylän yli- suunnittelun jatkamiseksi keskeytyksettä
40950: opiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opetus- sekä tarvittavien varojen osoittamiseksi
40951: ja tutkimushenkilökuntaa lisäämään korkeakou- jo lähivuosina korkeakoulurakentamiseen
40952: lulaitoksen kehittämislainsäädännön edellyttä- tai liikuntapaikkojen rakentamiseen va-
40953: mällä tavalla ja tiedekunnan ,tutkimuslaborato- rattavista varoista.
40954: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
40955:
40956: Helena Pesola Pirjo Rusanen Tapio Holvitie
40957: Sakari Knuuttila Riitta Uosukainen Ilkka Kanerva
40958: Pekka Leppänen Kaarina Dromberg Pentti Mäki-Hakola
40959: Tuula Hautamäki Eeva Turunen Erkki Moisander
40960: Elisabeth Rehn Anssi Joutsenlahti Matti Jaatinen
40961: 1068 1983 vp.
40962:
40963: Toivomusaloite n:o 955
40964:
40965:
40966:
40967:
40968: Pesola ym.: Oppiisopimuskoulutuksen kehittämi!sestä
40969:
40970:
40971: Eduskunnalle
40972:
40973: Kasvanut epäsuhta nuoren työvoiman tuotta- muskoulutuksen käyttö laajentuisi, tulisi työn-
40974: vuuden ja sen palkkauskustannusten välillä on antajalle maksettavaa korvausta korottaa todel-
40975: yksi nuorisotyöttömyyden perussyistä. Myös li~ia koulutuskustannuksia vastaavaksi. Työllis-
40976: parantunut työsuhdeturva on lisännyt nuorten tämistuki, jonka ehtona on oppilaaksi otetta-
40977: osuutta työttömistä. van nuoren työtJtömyys, voitaisiin poistaa, jol-
40978: Meillä jää vuosittain useita tuhansia ammat- loin koulutukseen voitaisiin ohjata siihen par-
40979: tikoulutuspaikkoja täyttämättä halukkaiden haiten soveltuvia ja halukkaita nuoria.
40980: opiskelijoiden puutteen takia. Toisaalta valta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40981: osa nuorista työttömistä on vailla ammattikou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40982: lutusta. Nuorisotyöttömyyden torjumiseksi tu- muksen,
40983: lee nuorten ohjaamista ammatilliseen koulu-
40984: tukseen kaikin tavoin tehostaa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40985: Oppisopimuskoulutus on eräs hyvin käyttö- menpiteisiin oppisopimuskoulutuksen
40986: kelpoinen väylä ammattiin ja työhön. Myös kehittämiseksi niin, että työnantajalle
40987: ammatillisen jatkokoulutuksen muotona se on maksetaan korvausta todellisia koulu-
40988: onnistunut. Oppisopimuskoulutusta tulisikin tuskustannuksia vastaavasti.
40989: voimakkaasti lisätä ja kehittää. Jotta oppisopi-
40990: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
40991:
40992: Helena Pesola Saara Mikkola Erkki Moisander
40993: Kaarina Dromberg Eeva Turunen Ritva Laurila
40994: Pirkko Ikonen Anssi Joutsenlahti Tuulikki Petäjäniemi
40995: Tapio Holvitie
40996: 1983 vp. 1069
40997:
40998: Toivomusaloite n:o 956
40999:
41000:
41001:
41002:
41003: Pesola ym.: Alueellism ja paikallista museotoimintaa koskevan
41004: lain aikaansaamisesta
41005:
41006:
41007: Eduskunnalle
41008:
41009: Vaitioneuvosto päätti 29. 3. 1979 maakun- seoiden palveluiden kysyntä on lisääntynyt voi-
41010: nallisten keskusmuseoiden nimeämisestä ja niil- makkaasti ja tehtäväalue mm. kulttuurihisto-
41011: le myönnettävistä valtionavustuksista. Opetus- riallisen ympäristön hoitoon liittyvien asioiden
41012: ministeriö on nimennyt päätöksen nojalla en- osalta on laajentunut. Museoiden vastuu kan-
41013: simmäiset maakuntamuseot ja aluetaidemuseot. sallisen kulttuurin tallentajana on tiedostettu.
41014: Maakunnallisten keskusmuseoiden ylläpitäjinä Alueellisesta ja paikallisesta museotoiminnas-
41015: ovat niiden sijaintikunnat, ja museoiden tulee ta ei ole edelleenkään lakia, vaikka valmiste-
41016: hoitaa alueellista toimintaa museoviraston anta- leva työ on saatettu loppuun.
41017: mien ohjeiden mukaisesti. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
41018: Järjestely on merkinnyt huomattavaa edistys- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41019: askelta museotoiminnan kehittämisessä, mutta muksen,
41020: se aiheuttaa museoita ylläpitäville kunnille koh-
41021: tuuttoman rasituksen, sillä valtionavustusta on että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
41022: 'toistaiseksi voitu jakaa eduskunnan vuosittain menpiteisiin alueellista ja paikallista mu-
41023: myöntämän määrärahan puitteissa vain 5-10 seotoimintaa koskevan lain säätämisek-
41024: % museoiden kokonaismenoista. si.
41025: Samanaikaisesti maakunnallisten keskusmu-
41026: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
41027:
41028: Helena Pesola Sakari Knuuttila Eeva Turunen
41029: Saara Mikkola Pirkko Ikonen Anssi Joutsenlahti
41030: Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen Tapio Holvitie
41031: Erkki Moisander Riitta Jouppila
41032: 1070 1983 vp.
41033:
41034: Toivomusaloite n:o 957
41035:
41036:
41037:
41038:
41039: Pietikäinen ym.: Selonteon antami'sesta tutkinnonuudistuksen to-
41040: teu tumisesta
41041:
41042:
41043: Eduskunnalle
41044:
41045: Korkeakoulututkintojen uudistaminen saatet- aloille yhtenäisen muotin mukaiseksi koulutus-
41046: tiin päätökseen 70-luvun loppuun mennessä. ohjelmaksi, jos.;a eri tieteenalojen historiallisia
41047: Kaikkien tieteenalojen opetus ja opiskelu on ja tieteellisesti perusteltuja erityistarpeita ei
41048: nyt säädelty tieteenalakohtaisissa tutkintoase- voitu ottaa huomioon. Opiskelun kannalta tut-
41049: tuksissa yhtenäiseltä perustalta, joka aikanaan kinnonuudistus merkitsi valinnanvapauden huo-
41050: hahmoteltiin filosofisten ja yhteiskuntatieteellis- mattavaa vähentymistä, jolloin myös heikennet-
41051: ten tutkintojen uudistamistoimikunnassa tiin edellytyksiä sivistävän opiskelukäytännön
41052: ( FYTT). Tämän toimikunnan suositusten mu- muotoutumiselle.
41053: kaisesti toteutettu irrottautuminen tieteenala- Kun uusi tutkintojärjestelmä on kokonaisuu-
41054: pohjaisista tutkinnoista ja siirtyminen selvästi dessaan toteutunut ja sen periaatteelliset vir-
41055: ammatillisesti suuntautuneisiin koulutusohjel- heet on korkeakouluissa selvästi tiedostettu,
41056: miin oli tutkinnonuudistuksen oleellisin sisältö. lienee korkea aika arvioida, miten tutkinnon-
41057: Jo ennen tutkintoasetusten antamista esitet- uudistuksen aiheuttamat tutkintojärjestelmän
41058: tiin korkeakouluväen piirissä kärkevää kritiik- vääristymät voitaisiin korjata. Näin erityisesti
41059: kiä tutkintojen uudistamista vastaan, koska ase- siksi, että korkeakoulut pystyisivät jatkossakin
41060: tusten antamiseen oli johtamassa enemmän työ- edistämään tieteellistä sivistystä.
41061: markkina- kuin korkeakoulupoliittiset syyt. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
41062: Korkeakoulututkintojen ammatillistamisessa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41063: nähtiin vaara korkeakoulujen perustehtävälle
41064: - tieteellisen sivistyksen edistämiselle. Tämä että hallitus esittäisi eduskunnalle
41065: vaara ilmeni kärjistyneenä juuri tutkintojen tie- selonteon tutkinnonuudistuksen toteu-
41066: teenalaperustan muuttamisessa kaikille tieteen- tumisesta.
41067: Hels.ingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
41068:
41069: Sirpa Pietikäinen Saara Mikkola Elsi Hetemäki-Olander
41070: Tuulikki Petäjäniemi Juho Koivisto Timo Kietäväinen
41071: Erkki Moisander Pekka Löyttyniemi Mauri Miettinen
41072: Helena Pesola Jouni J. Särkijärvi Sampsa Aaltio
41073: 1983 vp. 1071
41074:
41075: Toivomusaloite n:o 958
41076:
41077:
41078:
41079:
41080: Pietikäinen ym.: Lastentarhanopettajien koulutuksen kehittämi-
41081: sestä
41082:
41083:
41084: Eduskunnalle
41085:
41086: V aitioneuvoston periaatepäätöksen 1. 2. kinen väliaika:isuus. Kokonaisvaltaisen koulu-
41087: 1979 ja päivähoitohenkilöstön opetussuunni- tuspolitiikan toteuttamiseksi on ensiarvoisen
41088: telmatoimikunnan yksimielisen mietinnön 31. tärkeää, että väliaikaisuuden aiheuttama epävar-
41089: 3. 1981 mukaisesti on lastentarhanopettajakou- muustekijä poistetaan ja opetuksen sisältöä ke-
41090: lutus saatettava kolmivuotiseksi. Päätösten poh- hitetään yhtenevästi muun opettajakoulutuksen
41091: jalta kolmivuotinen koulutus alkaa lastentar- kanssa.
41092: hanopettajaopistoissa 1. 8. 1983 alkaen ja Kor- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
41093: keakoululaitoksen kehittämissuunnitelma -83- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41094: 86 mukaisesti OLO-koulutuksessa 1. 8. 1984.
41095: Samainen kehi ttämissuunnitelma edellyttää että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41096: myös, että opetusta jatketaan samojen korkea- menpiteisiin ULO-koulutuksen väliaikai-
41097: koulujen opettajankoulutuslaitoksissa kuin tä- ruuden poistamiseksi, kaiken olemassa-
41098: hänkin asti ja että korkeakouluissa tapahtuva olevan lastentarhanopettajakoulutuksen
41099: lastentarhanopettajakoulutus vakinaistettaisiin. liittämiseksi korkeakoulujen ja yliopis-
41100: Edellä mainitut asiakirjat vaativat myös LO- tojen yhteyteen sekä opetuksen kehit-
41101: koulutuksen sisällöllistä kehittämistä. Sen e~ tämiseksi yhtenevästi muun opettajakou-
41102: teenä on kuitenkin vielä koulutuksen sisäinen lutuksen kanssa.
41103: epäyhtenäisyys ja OLO-koulutuksen tämänhet-
41104: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
41105:
41106: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
41107: Tuulikki Petäjäniemi Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
41108: Saara Mikkola Eva-Riitta Siitonen Elsi Hetemäki-Olander
41109: Erkki Moisander Riitta Uosukainen Sampsa Aaltio
41110: Eeva Turunen
41111: 1072 1983 vp.
41112:
41113: Toivomusaloite n:o 959
41114:
41115:
41116:
41117:
41118: Pietikäinen ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä
41119:
41120:
41121: Eduskunnalle
41122:
41123: Hyväksyessään 4. 12. 1979 lakiehdotuksen parantaa. Velkaantumisasteen alentamiseksi tar-
41124: opintotukilain muuttamisesta eduskunta edellyt- vitaan näin ollen pitemmän välin kannanottoja
41125: ti lausumassaan, "että hallitus selvittää opinto- esim. opintorahan asteittaisesta lisäämisestä."
41126: tukijärjestelmän erilaiset kehittämismahdolli- Painetta kasvattaa myös huolestuttavasti hei-
41127: suudet ja ryhtyy toimenpiteisiin opintotukijär- kentynyt työllisyystilanne myös akateemisilla
41128: jestelmää koskevan tavoite- ja toimintaohjel- aloilla. Velkataakan raskauden helpottamiseksi
41129: man aikaansaamiseksi." Vaadittua toimintaoh- ja vastavalmistuneen toimeentuloturvan varmis-
41130: jelmaa ei kuitenkaan ole laadittu huolimatta tamiseksi tulisi opintolainan takaisinmaksuaikaa
41131: tehdyistä päätöksistä ( edusk. lausuma 59 § / välittömästi pidentää ja saattaa riippuvaiseksi
41132: 1979, 121 §/1979, TMAE 1983). Kun oh- valmistumisen jälkeisestä tulotasosta.
41133: jelmaa ei vieläkään ole, on opintotuen kehitys Opintotukijärjestelmää tulisikin kehittää vä-
41134: edelleenkin ollut sidottu pelkästään vuosittai- littömän, opintorahapainotteisen tukijärjestel-
41135: sen tulo- ja menoarvion sallimiin puitteisiin. män suuntaan niin, että opintorahan osuus ko-
41136: Opintotuen riittämättömyys on aiheuttanut ko tuesta nostettaisiin vuonna 1984 vähintään
41137: opiskelijoille velkaantumisen jatkuvaa kasvamis- 20 prosenttiin.
41138: ta, mikä johtuu opintolainapainotteisesta tuki- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
41139: järjestelmästä. Samalla opintorahan reaaliarvo kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41140: on laskenut lähes puoleen vuoden 1972 tasos-
41141: ta kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Huoles- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41142: tuttavaan velkaantumiseen erityisesti korkea,. erillisen opintotuen kehittämislain sää-
41143: kouluopiskelijoiden osalta kiinnittivät huo- tämiseksi ensisijassa asteittaisesta siirty-
41144: miota myös valtion tilintarkastajat (valtion ti- misestä opintorahapainotteiseen tukijär-
41145: lintarkastajien kannanotto 1982). "Ongelmana jestelmään sekä opintolainojen takaisin-
41146: on kuitenkin edelleen se, että eniten velkaau- maksuaikojen pidentämiseksi ja suhteut-
41147: tuvien ja lähinnä korkeakouluopiskelijoiden ase- tamiseksi valmistumisen jälkeiseen tulo-
41148: maa ei em. toimenpitein ole voitu riittävästi tasoon.
41149: Helsingisä 21 päivänä huhtikuuta 1983
41150:
41151: Sirpa Pietikäinen Saara Mikkola Iiro Viinanen
41152: Pirjo Rusanen Erkki Moisander Elsi Hetemäki-Olander
41153: Juho Koivisto Helena Pesola Risto Ahonen
41154: Pekka Löyttyniemi Riitta Uosukainen Mauri Miettinen
41155: Jouni J. Särkijärvi
41156: 1983 vp. 1073
41157:
41158: Toivomusaloite n:o 960
41159:
41160:
41161:
41162:
41163: Pietikäinen ym.: Oppisopimuskoulutuksen ulottamisesta korkea-
41164: koulututkinnon suorii:taneisiin
41165:
41166:
41167: Eduskunnalle
41168:
41169: Korkeakoulututkinnon suorittaneiden mää- SlJOlttumista on oppisopimuskoulutuksesta an-
41170: rän kasvettua on heidän työhönsijoittumisensa netun lain ( 422/1967) muuttaminen siten, et-
41171: vaikeutunut huomattavasti ja akateeminen työt- tä se palvelisi myös korkeakoulututkinnon suo-
41172: tömyys on lisääntynyt. vittaneiden työhönperehdyttämistä.
41173: Usein ensimmäisen työpaikan saamisen es- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
41174: teenä on saadun teoreettisen koulutuksen ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41175: käytännön työelämän välinen kuilu. Tilannetta muksen,
41176: helpottaa opiskeluaikana hankittu työkokemus,
41177: mutta se ei useinkaan ole riittävää ja vastaval- että hallitus ryhtyzsi toimenpiteisiin
41178: mistuneen henkilön sijoittuminen työpaikkaan- oppisopimuskoulutuksesta annetun lain
41179: sa vaatii melko pitkääkin perehdyttämisaikaa. ( 422/ 1967) muuttamiseksi siten, että
41180: Yksi mahdollisuus helpottaa juuri korkea- se koskisi myös korkeakoulututkinnon
41181: kouluista valmistuneiden henkilöiden työhön- suorittaneiden työhönohjausta.
41182: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
41183:
41184: Sirpa Pietikäinen Saara Mikkola Eva-Riitta Siitonen
41185: Pirjo Rusanen Erkki Moisander Riitta Uosukainen
41186: Juho Koivisto Helena Pesola Eeva Turunen
41187: Pekka Löyttyniemi Tuulikki Petäjäniemi Jouni J. Särkijärvi
41188: Iiro Viinanen Elsi Hetemäki-Olander Risto Ahonen
41189: Mauri Miettinen Sampsa Aaltio
41190:
41191:
41192:
41193:
41194: 135 088300420M
41195: 1074 1983 vp.
41196:
41197: Toivomusaloite n:o 961
41198:
41199:
41200:
41201:
41202: Pohjala ym.: Emil Cederkreutzin museon rakennushankkeiden
41203: tukemisesta
41204:
41205:
41206: Eduskunnalle
41207:
41208: Harjavallassa SlJ!Utseva Emil Cederkreutzin minen olisi kuitenkin voitava toteuttaa suhteel-
41209: museo on maamme huomatuin yksityisen hen- lisen nopeasti, jotta vanhassa Maahengen Temp-
41210: kilön toimesta aikaansaatu museo. Se käsittää pelissä olevat arvokkaat kokoelmat voidaan pe-
41211: merkittävät kansantieteelliset kokoelmat, taide- lastaa. Myöskin alkuperäisen Maahengen Temp-
41212: museon ja taitelijakodin. Museon ylläpidosta pelin mahdollinen kunnostaminen vaatii val-
41213: vastaa nykyään Harjavallan kaupunki, jonka tion mukaantuloa.
41214: toimesta on valtionavun turvin toteutettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41215: uudisrakennushankkeesta 2/3. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41216: Museon ylläpito ja siellä tapahtuvat toimin- muksen,
41217: not merkitsevät Harjavallan kokoiselle kaupun-
41218: gille niin suurta taloudellista rasitusta, ettei että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
41219: rakennushankkeen loppuunsaattaminen ole mah- Harjavallan kaupungissa sijaitsevan Emil
41220: dollista pelkästään omin varoin. Museoraken- Cederkreutzin museon rakennushank-
41221: nuksen kolmannen rakennusvaiheen toteutta- keitten loppuunsuorittamiseksi.
41222: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
41223:
41224: Toivo T. Pohjala Matti Kuusio Aino Pohjanoksa
41225: Sampsa Aaltio Irma Rosnell Aila Jokinen
41226: Einari Nieminen Anssi Joutsenlahti Tuure Junnila
41227: Riitta Uosukainen
41228: 1983 vp. 1075
41229:
41230: Toivomusaloite n:o 962
41231:
41232:
41233:
41234:
41235: Pohjanoksa ym.: Määrärahasta koulutulokkaiden lähikasvatlajien
41236: informaatio- ja konsulttitoiminnan lisäämisekså.
41237:
41238:
41239: Eduskunnalle
41240:
41241: Lasten siirtyminen kohdista päiväkotiin ja Monilla paikkakunnilla on tollDlttu edellä
41242: kouluun on heidän elämässään mullistava ta- esitetyn kaltaisesti, mutta vapaaehtoisuuteen
41243: pahtuma. Varsinkin koulun alkaminen, joka perustuvana se ei saa koskaan kaikkien opettaja-
41244: johtaa järjestyneeseen oppimiseen, on lapselle ryhmien tukea. Mikäli informaatiotilaisuudet
41245: joskus vaikea. Koulun alkamisen ensimmäiset sekä erilaiset neuvottelut voitaisiin korvata ko-
41246: kuukaudet tulisi kuitenkin saada mahdollisim- kouspalkkion suuruisella määrärahalla, olisi tä-
41247: man myönteisiksi lapselle, sillä koulumotivaatio mänkaltainen toiminta säännöllisempää ja kou-
41248: lujittuu tänä aikana. lutulokkaan kouluvaikeuksia lievittävää.
41249: Lapsen kielteiset kokemukset koulusta hei- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme edus-
41250: jastuvat kautta koko kouluajan. Näitä vaikeuk- kunnalle hyväksyttäväksi toivomuksen,
41251: sia tulisi selvittää kaikkien lapsen lähikasvatta-
41252: jien kesken. että hallitus ottaisi valtion vuoden
41253: Lasten vanhemmille tulisi kertoa päiväkodin 1984 tulo- ;a menoarvioesitykseen riit-
41254: ja koulun tavoitteista, jotta koti ja opettajat tävän määrärahan koulutulokkaiden lähi-
41255: kasvattaisivat samansuuntaisesti. Samoin las1:en- kasvatta;ien informaatio- ja konsulttitoi-
41256: tarhan opettajien ja peruskoulun alkuopetuk- minnan lisäämiseksi.
41257: sen opettajien tulisi voida keskustella lapsen
41258: kohdalta parhaasta tuloksesta.
41259: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
41260:
41261: Aino Pohjanoksa Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie
41262: Riitta Uosukainen Eva-Riitta Siitonen Toivo T. Pohjala
41263: Pirjo Rusanen Eeva Turunen Kaarina Dromberg
41264: Liisa Hi:lpelä Riitta Jouppila
41265: 1076 1983 vp.
41266:
41267: Toivomusaloite n:o 963
41268:
41269:
41270:
41271:
41272: Pohjanoksa: Hoitoalan koulutuksen vakinaistarnisesta Raumalla
41273:
41274:
41275: Eduskunnalle
41276:
41277: Rauman kaupungissa on toteutettu ja toteu- on hyvässä kunnossa. Alustavan hahmotelman
41278: ltetaan hoitoalan koulutusta väliaikaisena Porin mukaan opetuksen käyttöön on varattu 1 1h
41279: sairaanhoito-oppilaitoksen alaisena seuraavasti: kerrosta luokkatilaa ja kohtuulliStin kustannuk-
41280: - 4. 1. 1982 aloitti opiskelunsa 24 tulevaa sin.
41281: apuhoitajaa Lisäksi Raumalla on tarjottavanaan erittäin
41282: - 5. 8. 1982 samoin 24 apuhoitajaa hyvät harjoittelumahdollisuudet sekä Rauman
41283: - 3. 1. 1983 aloitettiin 16 apuhoitajan ja aluesairaalassa, Rauman kansanterveystyön kun-
41284: 16 lastenhoitajan koulutus sekä tainliiton terveyskeskuksessa että vanhainkodis-
41285: - elokuussa 1983 alkaa 16 lastenhoitajan sa.
41286: tai apuhoitajan koulutus. Tämän vuoksi Rauman kaupunginhallitus on
41287: Hoitoalan virkojen tarve on sekä apuhoita- tehnyt esityksen ammattikasvatushallitukselle,
41288: jien, lastenhoitajien että sairaanhoitajien koh- että hoitoalan koulutus vakinaistettaisiin Rau-
41289: dalla valtakunnallisesti erittäin voimakkaasti li- malla joko Porin Sairaanhoito-oppilaitoksen
41290: sääntymässä. alaisena tai itsenäisenä oppilaitoksena. Molem-
41291: Rauman kaupunki on ostanut Rauman piin vaihtoehtoihin Raumalla on täysi valmius.
41292: Kauppaoppilaitoksen Kannatusosakeyhtiöltä ny- Edellä esitetyn johdosta ehdotan eduskunnan
41293: kyisen Kauppaoppilaitoksen rakennuksen. Kaup- hyväksyttäväksi toivomuksen,
41294: paoppilaitokselle on alettu rakentaa uusia ny-
41295: kyaikaisia tiloja. Nykyisin vielä toimivassa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41296: Kauppaoppilairoksessa on 17 erikokoista luok- hoitoalan koulutuksen vakinaistamiseksi
41297: katilaa. Rakennus, josta kaupunki voisi osoit- Raumalla.
41298: taa tarpeelliset tilat hoitoalan koulutukselle,
41299: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
41300:
41301: Aino Pohjanoksa
41302: 1983 vp. 1077
41303:
41304: Toivomusaloite n:o 964
41305:
41306:
41307:
41308:
41309: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon nuor-
41310: ten kokoontumistilojen järjestämiseen
41311:
41312:
41313: Eduskunnalle
41314:
41315: Nuoret tarvitsevat välttämättä kokoontumis- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
41316: tiloja. Tässä suhteessa korjaustoimenpiteet ovat tyksen 5 000 000 markan arviomäärä-
41317: liian ahtaita. Tarkoitukseen tarvitaan lisää ra- rahan ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
41318: haa. den 1983 tulo- ;a menoarvioon käytet-
41319: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- täväksi kokoontumistiloien tehostetusti
41320: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ;a kiireellisesti ;!iriestämiseksi nuorille.
41321: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
41322:
41323: Urho Pohto Pentti Skön
41324: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
41325: 1078 1983 vp.
41326:
41327: Toivomusaloite n:o 965
41328:
41329:
41330:
41331:
41332: Puhakka ym.: Kaivosteknikoiden koulutuksen järjestämisestä
41333: Outokummussa
41334:
41335:
41336: Eduskunnalle
41337:
41338: Kaivosteknikoiden koulutus tapahtuu nykyi- perus-, jatko- ja täydennyskoulutus tapahtuu
41339: sin Lappeenrannan teknillisessä oppilaitoksessa. Pohjois-Karjalan ammatillisen kurssikeskuksen
41340: Maamme kaivosten sijaintiin sekä oppilaiksi runkokursseilla. Kaivosmiesten koulutus on osa
41341: hakeutuvien kotipaikkakuntiin nähden Lappeen- keskiasteen koulu-uudistusta. Koska kaivosala
41342: ranta on pahasti sivussa. Syrjäisellä sijainnilla on varsin pieni erityisala, se tarvitsee tuek-
41343: on ollut vaikutusta oppilaiden saantiin. Myös seen alan jatkokoulutusmahdollisuutta paikka-
41344: opetuksen tasoon nähden on ollut toivomisen kunnalle. Suurin osa kaivostekniselle linjalle
41345: varaa. Kaivosteknikoiden koulutus tulisi siir- pyrkivistä on Itä- ja Pohjois-Suomesta. Heille
41346: tää Outokummussa tapahtuvaksi. Lappeenranta on turhan syrjässä ja johtaa tar-
41347: Perusteluna mainittakoon muun muassa: peettorniin ylimääräisiin opiskelukustannuksiin.
41348: Outokumpu on magmme kaivostoiminnan Kaivosteknikoiden koulutuksen siirtäminen
41349: keskus. Kaivostoimintaa on Outokummussa har- Lappeenrannasta Outokurupuun merkitsee myös
41350: joitetttu jo vuodesta 1913 ja edelleenkin siellä Outokummun kaupungin elinkeinoelämän mo-
41351: sijaitsee sekä louhintamäärältään että henki- nipuolistumista.
41352: löstöitään suurin kaivosteollisuusyksikkö, Ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41353: retin ja Vuonoksen kuparikaivokset. Outo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41354: kummun merkitystä kaivospaikkakuntana ko- muksen,
41355: rostaa myös se, että paikkakunnalla on kaivos-
41356: ten lisäksi Outokumpu Oy:n malminetsinnän että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
41357: Itä-Suomen aluetoimisto sekä Outokumpu Oy:n menpiteisiin kaivosteknikoiden koulu-
41358: kaivosteknillinen suunnitteluryhmä. Kaivostek- tuksen järjestämiseksi Outokummun
41359: niikan lisäksi paikkakunnalle on keskitetty var- kaupungissa tapahtuvaksi, jolloin sa-
41360: sin mittavaa teknillistä suunnittelua ja tieteel- malla luotaisiin luontaiset jatkokoulutus-
41361: listä tutkimusta tekevät yksiköt. mahdollisuudet nykyisellään Outokum-
41362: Teknillisen tietämyksen tasoa kuvastaa myös mussa tapahtuvalle kaivosmiesten pe-
41363: se, että Outokurupuun on keskitetty valtakun- rus-, jatko- ja täydennyskoulutukselle.
41364: nallinen kaivosmiesten koulutus. Kaivosmiesten
41365: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
41366:
41367: Matti Puhakka Kerttu Törnqvist
41368: 1983 vp. 1079
41369:
41370: Toivomusaloite n:o 966
41371:
41372:
41373:
41374:
41375: Raatikainen ym.: Äitiyspäivärahaa saavien opiskelijoiden opinto-
41376: lainojen korkojen maksamisesta valtion varoista
41377:
41378:
41379: Eduskunnalle
41380:
41381: Opiskelevat äidit on saatettava tasavertaiseen Eduskunnan viime syksyiseen sivistysvalio-
41382: asemaan opiskelevien miesten kanssa. Tämän kunnan 1ausumaan vedoten ehdotamme edus-
41383: vuoden syksystä lähtien maksetaan asevelvolli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41384: suuden suorittamisen aikana erääntyvät korot
41385: valtion varoista. Äitiysloman aikaisten korko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41386: jen maksaminen valtion varoista on vähintään äitiyspäivärahaa saavien opiskelijoiden
41387: yhtä tärkeää. Synnytyshuoneesta ei voi suo- opintolainojen korkojen maksamiseksi
41388: raan kävellä luentosaliin, vaikka näin ilmeisesti valtion varoista.
41389: edellytetään.
41390: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
41391:
41392: Kaisa Raatikainen Paula Eenilä Mikko Rönnholm
41393: Reino Paasilinna Mats Nyby Lea Savolainen
41394: Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen Jarmo Rantanen
41395: Pentti Lahti-Nuuttila Tuula Hautamäki Jouko Tuovinen
41396: Saara-Maria Paakkinen Liisa Jaakonsaari Kari Rajamäki
41397: Pirjo Ala-Kapee Maija Rajantie Anna-Liisa Piipari
41398: 1080 1983 vp.
41399:
41400: Toivomusaloite n:o 967
41401:
41402:
41403:
41404:
41405: Rajantie ym.: Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa järjestet-
41406: tävän lastentarhanopettajakoulutuksen vakinaistamisesta
41407:
41408:
41409: Eduskunnalle
41410:
41411: Lastentarhanopettajien koulutuksen sijoitta- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
41412: miseen, sisältöön ja kestoon suunnitellaan muu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41413: toksia. Mikkelin läänin ainoat ja vähäiset kor- muksen,
41414: keanasteen koulutuksen aloituspaikat sijaitse-
41415: vat Savonlinnassa. On välttämätöntä, että Sa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41416: vonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lastentar- Savonlinnan opettajankoulutuslaitokses-
41417: hanopettajakoulutus säilyy Savonlinnassa ja että sa järjestettävän lastentarhanopettajakou-
41418: se vakinaistetaan. lutuksen vakinaistamiseksi.
41419: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
41420:
41421: Maija Rajantie Pentti Skön Pentti Poutanen
41422: Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen Matti Puhakka
41423: Olavi Ronkainen Mauri Miettinen Jouko Tuovinen
41424: Erkki Liikanen Pertti Hietalå Pentti Lahti-Nuuttila
41425: 1983 vp. 1081
41426:
41427: Toivomusaloite n:o 968
41428:
41429:
41430:
41431:
41432: Rajantie ym.: Läänien taidetoimistojen perustamisesta
41433:
41434:
41435: Eduskunnalle
41436:
41437: Läänien taidetoimikunnat perustettiin v. naan opetusmm1ster1on ohjeiden varassa.
41438: 1967 edistämään alueellista rt:aidetoimintaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
41439: Vuodesta 1968 alkaen on lääneille ohjattu yhä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41440: enenevässä määrin valtion varoja taiteen edis- muksen,
41441: tämiseen. V. 1983 on läänien käytettävissä
41442: yhteensä 11 miljoonaa markkaa. Vaikka näin- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
41443: kin suuri määrä valtion varoja ohjautuu lää- menpiteisiin läänien taidetoimistojen
41444: nien kautta taiteelle, ei taidetoimikuntien, tai- perustamiseksi läänien taidetoimikuntien
41445: detoimistojen ja asioita hoiravien henkilöiden työtä hoitamaan ja että taidetoimikun-
41446: (sihteerit, kanslistit) asemaa ole vakinaistettu. tien sihteerit nimitettäisiin toimistopääl-
41447: Toimikuntien sihteerit ja kanslistit ovat edel- liköiksi ja toimistoihin kiinnitettäisiin
41448: leenkin tilapäisiä toimihenkilöitä. Sihteereihin määräaikaissopimuksella taideohjaajia
41449: tosin sovelletaan eräitä ylimääräisiä virkamiehiä sekä vakituisiin virkoihin toimistosih-
41450: koskevia säännöksiä. teerit ja kanslisti! sekä että edellä esi-
41451: Myös Iäänintaitelijakokeilu, jota taidetoimi- tetyistä järjestelyistä aiheutuvat kustan-
41452: kunnissa on suoritettu, on edelleen vakinaista- nukset otettaisiin huomioon vuoden
41453: matta. Läänintaiteilijoiden toiminta on koko- 1984 tulo- ja menoarviossa.
41454: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
41455:
41456: Maija Rajantie Pertti Hietala Paula Eenilä
41457: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Sakari Knuuttila
41458:
41459:
41460:
41461:
41462: 136 088300420M
41463: 1082 1983 rd.
41464:
41465: Hemställningsmotion nr 969
41466:
41467:
41468:
41469:
41470: Rehn m.fl.: Om ändring av lagen om statsundersröd åt medborgar-
41471: och arbetarinstitut för utvidgning av undervisningen i färdig-
41472: hets- och konstämnen
41473:
41474:
41475: Tili Riksdagen
41476:
41477: Enligt gällande lagstiftning får medborgar- är det viktigt att de unga inte stöts bort ge-
41478: och arbetarinstituten inte statsstöd för under- nom byråkratiska stadganden. 1 de traditionella
41479: visning som ges åt elever som inte fyllt 16 år. glesbygdema kan förändrade åldersgränser even-
41480: Ett undantag är musikundervisningen. tuellt underlätta det att man uppnår de stadga-
41481: Det finns dock idag ett stort intresse att de minimigränserna för undervisningsgrupperna.
41482: delta i institutens undervisning bland skolelever 1 de "nya" glesbygderna, såsom Mellannyland
41483: som inte fyllt 16 år. Detta kan bero på att är det viktigt att den svenskspråkiga ungdomen
41484: den obligatoriska skolans undervisning i färdig- lär sig använda sig av institutens service.
41485: hets- och konstämnen inskränkts. lntresset att Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
41486: delta t.ex. i institutens sömnads-, matlagnings-, dertecknade vördsamt att riksdagen ville be-
41487: och olika hobbykurser är mycket stor.t, för att sluta hemställa,
41488: inte närnna tecknings- och målningskurser.
41489: lnstituten fungerar idag på många håll som att regeringen måtte vidta åtgärder
41490: verkliga "kulturella allaktivitetscentra". Det är för att 4 § i lagen om statsunderstöd åt
41491: motiverat att understöda instituten där de medborgar- och arbetarinstitut ändras så
41492: fungerar på detta sätt. På andra håll kan ung- att undervisning i åtminstone alla färdig-
41493: domsföreningamas hus ha motsvarande funk- hets- och konstämnen kan meddelas ock-
41494: tion. Men där de fungerar som aktivitetscentra så åt elever under 16 år.
41495: Helsingfors den 22 april 1983
41496:
41497: Elisabeth Rehn Håkan Nordman
41498: Håkan Mahn Jutta Zilliacus
41499: 1983 vp. 1083
41500:
41501: Toivomusaloite n:o 969 Suomennos
41502:
41503:
41504:
41505:
41506: Rehn ym.: Kansalais- ja tyovaenopistojen valtionavusta annetun
41507: lain muuttamisesta taide- ja taitoaineiden opetuksen laajenta-
41508: miseksi
41509:
41510:
41511: Eduskunnalle
41512:
41513: Voimassaolevan lainsäädännön mukaan kansa- nuoria torjuta byrokraattisin säännöksin. Pe-
41514: lais- ja työväenopistot eivät saa valtion tukea rinteisillä harvaan asutuilla alueilla saattavat
41515: alle 16 -vuotiaitten oppilaiden opetusta varten. ikärajojen muuttumiset mahdollisesti helpottaa
41516: Poikkeuksena on musiikin opetus. opetusryhmien säädettyjen vähimmäiskokojen
41517: Nykyisin ovat kuitenkin alle 16 -vuotiaat kou- saavuttamista. "Uusilla" harvaan asutuilla
41518: lulaiset huomattavassa määrin kiinnostuneita alueilla, kuten Keski-Uudellamaalla on tärkeätä,
41519: opistoissa tapahtuvasta opetuksesta. Tämä saat- että ruotsinkielinen nuoriso oppii käyttämään
41520: taa johtua siitä, että pakollisen koulun taito- hyväkseen opistojen palveluja.
41521: ja taideaineiden opetusta on rajoitettu. Kiin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
41522: nostus esim. opistojen ompelu-, ruoanlaitto- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41523: ja erilaisia harrastuskursseja kohtaan on ollut muksen,
41524: hyvin suuri, piirustus- ja maalauskursseista pu-
41525: humattakaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41526: Opistot toimivat tällä hetkellä useilla ta- kansalais- ja työväenopistoille annetta-
41527: hoilla tooellisina "kaiken kattavan toiminnan vasta valtionavusta säädetyn lain 4 §:n
41528: kulttuurikeskuksina". On perusteltua tukea muuttamiseksi siten, että ainakin kaik-
41529: opistoja silloin, kun ne toimivat tällä tavoin. kien taito- ja taideaineiden opetusta
41530: Muilla tahoilla saattaa nuorisoseurojen taloilla voidaan antaa myös sellaisille oppilaille,
41531: olla vastaavanlaisia toimintoja. Silloin, kun ne jotka eivät ole täyttäneet 16 vuotta.
41532: toimivat toimintakeskuksina on tärkeätä, ettei
41533: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
41534:
41535: Elisabeth Rehn Håkan Nordman
41536: Håkan Malm Jotta Zilliacus
41537: 1084 1983 vp.
41538:
41539: Toivomusaloite n:o 970
41540:
41541:
41542:
41543:
41544: Roos ym.: Kansanopistolain muuttamisesta ns. lyhytkurssitoimin-
41545: nan kehittämiseksi
41546:
41547:
41548: Eduskunnalle
41549:
41550: Maassamme toimivilla kansanopistoilla on myös viikkoa lyhyempiä kursseja. Esimerkiksi
41551: keskeinen tehtävä kansansivistystyössä. Koulun- työssä käyvien henkilöiden kannalta on tarvetta
41552: uudistuksen ja ns. keskiasteen koulunuudistuk- viikonloppuisin järjestettävään kurssitoimintaan.
41553: sen myötä kansanopiS'I:ojen tehtävä on muuttu- Kansanopistojen toimitila-, henkilöstö- ja ma-
41554: nut ja muuttuu edelleen sitä mukaa kuin sa- joitusresurssit tarvittaessa tuntiopettajavoimia
41555: notut uudistukset toteutuvat käytännössä. hyväksi käyttäen mahdollistaisivat tämänkaltai-
41556: Kansanopistojen ns. pitkän perusoppijakson sen toiminnan kehittämisen.
41557: ohella on viime vuosina ollut mahdollista jär- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41558: jestää myös lyhytaikaisia kursseja, joiden kus- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
41559: tannukset ovat olleet valtionapuun oikeutta- sen,
41560: via.
41561: Viimemainitun ns. lyhytkurssitoiminnan riit- että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
41562: tävää sopeuttamista esimerkiksi työssä käyvien tyksen kansanopistolain (556169)
41563: kansalaisten työ- ja vapaa-aikaan on haitannut muuttamiseksi siten, että kansanopis-
41564: lyhytkursseilta edellytetty noin viikon vähim- toissa tulisi mahdolliseksi järjestää ny-
41565: mäiskestovaatimus sekä oppilasmäärää koskevat kyistä lyhytkestoisempia ja myös viikon-
41566: määräykset. loppuisin järjestettäviä kursseja, joiden
41567: Jotta kansanopistoissa olevia voimavaroja voi- kustannukset olisivat valtionapuun oi-
41568: taisiin käyttää tehokkaasti hyväksi mm. aikuis- keuttavia. Samassa yhteydessä tulisi lie-
41569: kasvatustyössä, tulisi olla mahdollista järjestää ventää m'VÖS kurssien vähimmäisoppilas-
41570: valtionapu- ja muiden säännösten estämättä määrää koskevia säädöksiä.
41571: Hels·ingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
41572:
41573: Timo Roos Pirjo Ala-Kapee
41574: Matti Kuusio Mikko Elo
41575: 1983 vp. 1085
41576:
41577: Toivomusaloite n:o 971
41578:
41579:
41580:
41581:
41582: Rusanen ym.: Määrärahasta kaupan ja hallinnon peruslinja-
41583: kokeilun laajentamiseksi koskemaan erikoisluokkia
41584:
41585:
41586: Eduskunnalle
41587:
41588: Keskiasteen uudistuksen käynnistyessä kau- joamalla tehokkaasti koulutettua, liiketaloudel-
41589: pan ja hallinnon peruslinjalla on opetussuunni- lisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa.
41590: telmakokeilua toteutettu yleisjaksolla ja nyt Erikoisluokkiin kohdistuva kehittämistyö
41591: myös erikoistumislinjoilla. olisi aloitettava välittömästi ja parhaiten se
41592: Opetussuunnitelmien kokeilukouluina ovat tapahtuisi siten, että tällä hetkellä opetussuun-
41593: toimineet Mikkelin, Jyväskylän ja Kemin kaup- nitelmakokeilua toteuttavat oppilaitokset käyn-
41594: paoppilaitokset. nistäisivät myös jokaisessa oppilaitoksessa eri-
41595: Elinkeinoelämän nopea kehitys on vaatinut, ko~sluokkakokeilun ammattikasvatushallituksen
41596: että mahdollisuudet tietojen syventämiseen on valvonnassa.
41597: järjestetty erilaisin jatko- ja täydennyskurssein Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41598: kauppaoppilaitoksissa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41599: Kuitenkin useita edkoisaloja, kuten nykyai-
41600: kaista tietojenkäsittelyä ja konttoriteknologiaa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41601: syventävää yritysten laskentatointa sekä tekni- 150 000 markan määrärahan ottami-
41602: sen ja kaupallisen tietouden yhteensovittamista seksi valtion vuoden 1984 tulo- ;a me-
41603: varten olisi edelleen perustettava kauppaoppi- noarvioon kokeilutyön käynnistämiseksi
41604: laitoksiin erikoisluokkia, joilla op~skelijat voivat ;a veivoittaisi ammattikasvatushallituk-
41605: syventää ja lisätä tietouttaan näillä aloilla. sen aloittamaan kokeilun kiireellisesti ;o
41606: Tällaisen jatko- ja erikoiskoulutuksen avulla kuluvan vuoden aikana.
41607: voidaan parantaa yritystemme kilpailukykyä tar-
41608: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
41609:
41610: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen Pentti Poutanen
41611: 1086 1983 vp.
41612:
41613: Toivomusaloite n:o 972
41614:
41615:
41616:
41617:
41618: Rusanen ym.: Sisävesikalastusmuseon perustamisesta Kerimäelle
41619:
41620:
41621: Eduskunnalle
41622:
41623: Kerimäen seutu on eräs maamme huomatta- rinteen tallentaminen on myös kulttuuripoliit-
41624: vimpia sisävesikalastusalueita ja 'kalastuksella tisesti tärkeätä, tulisi valtiovallan suhtautua
41625: on tällä alueella pitkät perinteet. hankkeeseen myötämielisesti.
41626: Kun perinteiset tavat ja välineet ovat no- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41627: peasti häviämässä, on Kerimäen kunta museo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41628: viraston myötävaikutuksella ryhtynyt toimen- muksen,
41629: piteisiin sisävesikalastusmuseon perustamiseksi
41630: Kerimäelle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41631: Kunnanhallitus on asettanut toimikunnan sisävesikalastusmuseohankkeen toteutta-
41632: valmistelemaan hanketta sekä hyväksynyt sille miseksi Kerimäelle.
41633: toimintasuunnitelman. Kun sisävesikalastuspe-
41634: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
41635:
41636: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen Pentti Poutanen
41637: 1983 vp. 1087
41638:
41639: Toivomusaloite n:o 973
41640:
41641:
41642:
41643:
41644: Rönnholm ym.: Koulurakennusten rakentamisen perusteista
41645:
41646:
41647: EduskunnaHe
41648:
41649: Varsinais-Suomessa on monia välttämättö- Taloudellisten mahdollisuuksien, tarpeiden
41650: miä koulurakennuskohteita. Esimerkiksi Turus- ja lainsäädännön keskinäinen ristiriita on räi-
41651: sa, Raisiossa, Paraisilla, Naantalissa, Lemussa keä. Tilannetta pahentaa vielä se, että valtion
41652: ja Nousiaisissa on välttämättömiä lupaa tai ra- investointien toteutuksessa nk. työllisyysteki-
41653: hoitusta odottavia hankkeita. Hankkeiden ete- jöillä on liiallista vaikutusta.
41654: nemisen esteinä ovat taloudelliset rajoitukset ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
41655: epätarkoituksenmukainen lainsäädäntö. Alku- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41656: peräinen tarkoitus lienee ollut se, että koulut
41657: rakennetaan valtion luvalla ja myös osittaisel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41658: la rahoituksella. koululainsäädännön ja käytännön tosi-
41659: Viimeaikainen kehitys on kuitenkin ollut asioiden välisen ristiriidan poistamiseksi
41660: toisenlaista. Kunnat, joissa koulurakentamistar- siten, että koulujen rakentamista luet-
41661: ve on ollut suurta, ovat joutuneet joko raken- taisiin koulutarpeen perusteella ja että
41662: tamaan koulut pelkästään omalla rahoituksella alueiden väliset mahdolliset taloudelli-
41663: tai jälkikäteisavustuksella tai pahimmassa ta- set ja työvoimapoliittiset eriarvoisuu-
41664: pauksessa on jouduttu epätarkoituksenmukai- det hoidettaisiin muilla keinoilla.
41665: siin väliaikaisratkaisuihin.
41666: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
41667:
41668: Mikko Rönnholm Risto Ahonen
41669: 1088 1983 vp.
41670:
41671: Toivomusaloite n:o 974
41672:
41673:
41674:
41675:
41676: Rönnholm ym.: Turun suomalaisen merimiesammattikoulun toi-
41677: mintaedellytysten säilyttämisestä
41678:
41679:
41680: Eduskunnalie
41681:
41682: Turun suomenkielinen merimiesammattikou- hunkin edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
41683: lu toimii pääosin Suomen Joutsenella. Koulu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41684: on puutteellisista tiloista huolimatta toiminut
41685: hyvin. Asuntolaolosuhteet eivät ole vastanneet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41686: nykyaikaisia vaatimuksia. Merimiesammatti- Turun suomalaisen merimiesammatti-
41687: koulua tulisi edelleen kehittää eikä missään koulun toimintaedellytyksien takaami-
41688: tapauksessa saisi koulutuksen laadullisessa ta- seksi säilyttämällä vähintään nykyisen
41689: sossa tapahtua laskua. Esimerkiksi kokkilinjan koulutuksen laajuus sekä asuntolatilo-
41690: poistaminen olisi täysin vastoin vallitsevaa työ- jen kunnostamiseksi asianmukaisiksi
41691: voiman kysyntää. säilyttämällä Suomen Joutsen ainakin
41692: Kun Suomen Joutsen on myös huomattava osittaisena opetustilana ja siten toimi-
41693: nähtävyys Turussa ja koko Suomessa, niin muu- vana nähtävyytenä.
41694: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
41695:
41696: Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila Risto Ahonen
41697: 1983 vp. 1089
41698:
41699: Toivomusaloite n:o 975
41700:
41701:
41702:
41703:
41704: Saari: Maatalousoppilaitoksen perustamisesta Alavudelle
41705:
41706:
41707: EduskunnaHe
41708:
41709: Maatalouskoulutuksen ja myös muun keski- ta että tukisi ymparotvan alueen peruselinkei-
41710: asteen koulutuksen koulutuspaikkojen määrä non kehitystä merkittävällä tavalla.
41711: on Vaasan läänin itäisellä alueella ja laajem- Vaasan läänin itäisen alueen yhteistyötoimi-
41712: malla Suomenselän alueella vähäinen ja alueen kunta, johon kuuluvat Alavuden kaupungin
41713: ulkopuolisten koulutusmahdollisuuksien saavu- lisäksi Kuortaneen, Lehtimäen, Töysän, Soinin
41714: tettavuus alueelta on huono. Vaitioneuvoston ja Ähtärin kunnat, on pyytänyt näkemyksenään
41715: kanslian asettama Suomenselän alueen kehit- esittämään, että maatalousoppilaitos tulee saa-
41716: tämistä seuraava työryhmä on myös 18. 3. da Vaasan läänin itäiselle alueelle, Suomen-
41717: 1983 esittänyt valtioneuvoston kanslialle, että selän alueelle eli Alavuden kaupunkiin, koska
41718: maatalousoppilaitos perustettaisiin Etelä-Poh- alueelta ei ole tehty muita hakemuksia.
41719: janmaan Suomenselän alueelle. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
41720: Alueen elinkeinorakenne sekä viime aikoina taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41721: tapahtunut hakeutumisen lisääntyminen maata-
41722: louskoulutukseen puoltavat maatalousoppilai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41723: toksen sijoittamista Alavudelle. Tämä palvelisi maatalousoppilaitoksen perustamiseksi.
41724: sekä koulutuksen saavutettavuuden paranemis- Alavudelle.
41725: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
41726:
41727: Aapo Saari
41728:
41729:
41730:
41731:
41732: 137 088300420M
41733: 1090 1983 vp.
41734:
41735: Toivomusaloite n:o 976
41736:
41737:
41738:
41739:
41740: Siitonen ym.: Oopperatalohankkeen kiirehtimisestä
41741:
41742:
41743: Eduskunnalie
41744:
41745: Kysymys uuden oopperatalon rakentamisesta osasta oopperan käyttömenoista vastaamiseen.
41746: Helsinkiin on edelleen ratkaisematta, vaikka Kuitenkin ko. sopimus olisi parhaiten aikaan-
41747: Helsingin kaupunki on 1 000 markan muodol- saatavissa silloin, kun talo on valmistumassa
41748: lista vuokraa vastaan varannut talolle erään ja kustannukset nykyistä paremmin tiedossa.
41749: kaupungin parhaista tonteista Töölönlahden Todettakoon lisäksi, että useissa muissa mais-
41750: rannalta. Hankkeen viivästyminen on aiheut- sa valtio yksinään vastaa valtion- tai kansallis-
41751: tanut oikeutettua huolestumista suuren yleisön oopperan kustannuksista.
41752: keskuudessa ja ollut omiaan ylläpitämään oop- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
41753: peraväen keskuudessa epätietoisuutta ooppera- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41754: taiteen tulevaisuudesta. Taiteilijat ovat siirty- muksen,
41755: neet ulkomaille eikä ulkomaisia oopperavierai-
41756: luja, jotka ovat kulttuurivaihdon ja kotimaisen että hallitus ensi tilassa ja viivyttele-
41757: oopperataiteen kehityksen kannalta välttämät- mättä ryhtyisi kaikkiin tarpeellisiin
41758: tömiä, ole saatu Suomeen. toimenpiteisiin, jotta uuden oopperata-
41759: Hankkeen viivästyminen johtuu mm. Hel- lon rakentamistyö saataisiin viivytykset-
41760: singin lähikuntien haluttomuudesta sitoutua tä alulle.
41761: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
41762:
41763: Eva-Riitta Siitonen Sirpa Pietikäinen Pertti Salolainen
41764: Ilkka Suominen Riitta Uosukainen Tapio Holvitie
41765: Ben Zyskowicz
41766: 1983 vp. 1091
41767:
41768: Toivomusaloite n:o 977
41769:
41770:
41771:
41772:
41773: Skinnari ym.: Lahden kaupungin Helsingin yliopiston Lahden
41774: tutkimus- ja koulutuskeskukselle lahjoittamista viroista
41775:
41776:
41777: Eduskunnalle
41778:
41779: Lahden kaupunginvaltuusto on päättänyt -86 vahvistaman korkeakoululaitoksen kehittä-
41780: kaikkiaan 10 lahjoitusviran kustannusosuudesta missuunnitelman mukaan korkeakoulutuksen laa-
41781: Helsingin yliopistolle. Näistä kuusi on sisäl- jentaminen täydennyskoulutusta ja avointa kor-
41782: lytetty aikaisempiin valtion tulo- ja menoarvioi- keakouluopetusta kehittämällä muodostuu kor-
41783: hin ja jäljellä olevat neljä lähinnä tutkimus- keakoululaitoksemme keskeiseksi kehittämis-
41784: toimintaa palvelevaa virkaa on tarkoitus saada alueek:si. Kehittämissuunnitelmassa todetaan li-
41785: valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon si- säksi, että suunnittelukaudella etäopetuksen eri
41786: ten, että virat voitaisiin täyttää 1. 9. 1984. muotoja ja siihen soveltuvaa oppimateriaalituo-
41787: Lahjoitukseen sisältyvät seuraavat virat: tantoa kehitetään voimakkaasti.
41788: Tutkijan tehtävänä on etiiopetusmenetelmien
41789: 1. Tutkimusjohtaja B 3 kehittämiseen liittyvä tutkimus. Oman tutki-
41790: mustyön ohella tutkija toimii asiantuntijana eri
41791: Tutkimusjohtaja toimii keskuksen projekti-
41792: oppiaineiden etäopetukseen perustuvissa opetus-
41793: tutkimustoiminnan johtajana, suunnittelee uusia
41794: suunnittelutehtävissä.
41795: projektitutkimuksia, vastaa tutkimusten rahoi-
41796: tuksesta ja ohjaa tutkimustyötä tekeviä. - Kes-
41797: 3. Assistentti V 24
41798: kuksen tutkimustoimintaa on tarkoitus kehittää
41799: pääasiassa projektitutkimuksena. Tutkimusaluei- Assistentti osallistuu keskuksen tomllnnan
41800: na on nähty mm. aikuiskoulutukseen, erityisesti edellyttämiin tutkimu~, selvitys- ja suunnittelu-
41801: korkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämiseen tehtäviin.
41802: liittyvät ongelmat, Päijät-Hämeen aluetta kos-
41803: keva ja aluetta palveleva tutkimus sekä työ- 4. Toimistosihteeri V 17
41804: elämän tutkimus. Keskuksen tutkimustoiminta
41805: on tarkoitus rahoittaa projektikohtaisesti. Pro- Toimistosihteeri avustaa keskuksen tutkimus-
41806: jektin suunnittelu ja ohjaaminen edellyttää ko- ten sekä täydennyskoulutuksen järjestelytehtä-
41807: kenutta tutkijaa. vissä, rahaliikenteen hoidossa ja oppimateriaalin
41808: valmistelussa.
41809: 2. Tutkija B 1 Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41810: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41811: Ulkomaisten kokemusten mukaan etäopetus
41812: on erittäin takudellinen opetusmuoto, kun ope- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41813: tusta halutaan tarjota suurille opiskelijamää- perusteluosassa mainittujen Lahden kau-
41814: rille. Lisäksi on todettu oppimistulokset hy- pungin lahjailtamien virkojen sisällyttä-
41815: viksi erityisesti, kun etäopetusta on yhdistetty miseksi uusina virkoina valtion vuoden
41816: lähiopetukseen. Valtioneuvoston vuosille 1981 1984 tulo- ja menoarvioon.
41817: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
41818:
41819: Jouko Skinnari Matti Luttinen Ulla Puolanne
41820: Mikko Vainio
41821: 1092 1983 vp.
41822:
41823: Toivomusaloite n:o 978
41824:
41825:
41826:
41827:
41828: Skinnari ym.: Teknillisen koulutuksen, työharjoittelun ja päät-
41829: tötyön järjestämisestä keskiasteen koulu-uudistuksen yhtey-
41830: dessä
41831:
41832:
41833: EduskunnaHe
41834:
41835: Koulunuudistuksessa on kiinnitetty erityis- ole keskiasteen koulunuudistuksen myötä nä-
41836: tä huomiota siihen, että jokainen voi jatkaa köpiirissä. Keskiasteen uudistuksessa teknikko-
41837: opintojaan korkeakoulussa. Lähes täysin huo- ja insinöörioppilaiden harjoittelu on sijoitettu
41838: miotta on kuitenkin teknisellä alalla jäänyt siten, että peruslinjan vuoden yleisjakson jäl-
41839: lyhyempi porras, eli miten teknikko voi täyden- keen seuraa vuoden ohjattu harjoittelu teolli-
41840: tää opintonsa insinööriksi. Keskiasteen uudistuk- suudessa. Yleisjakson päättävät oppilaat ovat
41841: sessa tulisi tämäkin selvitystyö käynnistää pi- 17-vuotiaita. Sen ikäisten sijoittaminen teolli-
41842: kaisesti. suuden työmaille on jo nuorten työntekijäin
41843: Keskiasteen koulunuudistuksen voimassa ole- suojelusta annettujen määräysten vuoksi vai-
41844: vien suunnitelmien mukaan sekä teknikko- että keaa. Huonoina työllisyysvuosina nuorten si-
41845: insinöörikoulutukseen tulevien lähtöedellytykset joittaminen vanhempien edelle ilman erityistoi-
41846: ovat samanlaisia. Opiskeluajassa eroa on yksi mia on vielä vaikeampaa.
41847: lukuvuosi sekä peruskoulupohjaisilla että yli- Harjoittelu on suunnitelmien mukaan ohjat-
41848: oppilaspohjaisilla erikoistumislinjoilla. Opetus- tua harjoittelua. Mutta vielä ei ole täyttä sel-
41849: ohjelmissa on suurta päällekkäisyyttä, joskin in- vyyttä, mitä tuolla ohjatulla harjoittelulla tar-
41850: sinööri ehtii enemmän. Rakennettavan koulu- koitetaan. Vielä ei ole selvillä, mikä vastuu
41851: tusportaan ei kaiken todennäköisyyden mukaan ohjauksesta kuuluu opettajalle, mikä työnanta-
41852: tarvitse kovin paljon poiketa yhdestä vuo- jalle, mikä vastaavalle työnjohtajalle. Vielä ei
41853: desta. ole suunnitelmia kovastikin erilaisissa työpai-
41854: Työelämässä on runsaasti tehtäviä, jotka am- koissa tapahtuvan harjoittelun yhteismitallisuu-
41855: matillista tietä etenevän koulutukseksi edellyt- desta. Esimerkiksi ammattikasvatushallituksen
41856: tävät seuraavan asteen oppimäärästä vain osa- yhteyteen tulisi perustaa kaikkia osapuolia
41857: kurssia. Tästä syystä tulisi luoda järjestelmä, edustava harjoitteluasian neuvottelukunta suun-
41858: joka sallii perustutkinnon asteittasen laajenta- nittelemaan harjoittelun toimeenpanon toteu-
41859: misen osakursseja suorittamalla. tusta.
41860: Tässä yhteydessä tekniselle alalle tulisi luo- Ohjattu harjoittelu suunnitellussa koulun-
41861: da tehokas erillistutkintojärjestelmä, jonka uudistuksen järjestelmässä kohdentuu ikäkau-
41862: puitteissa voi saada opetusta tiedon eri alueilla teen, jossa koulutuksen järjestäminen on pal-
41863: ja pätevyyden erillistutkinnon mukaisiin teh- jon yksinkertaisempaa kuin työpaikan JarJestä-
41864: täviin. minen. Tämän vuoksi tulisi vakavasti etsiä
41865: Tekemällä oppimisen merkitys korostuu yhä sellaista ratkaisua, jossa pääväylä teknilliseen
41866: teknisissä ammateissa. Siksi meillä ja muualla oppilaitokseen kulkisi yleisen ammattikoulun
41867: tekniseen koulutukseen on liitetty työharjoit- kaksi- tai kolmivuotisen linjan kautta. Ammat-
41868: telu. tikoulun päästätodistuksen saaminen ennen
41869: Opiskelijat ovat tutkineet harjoittelun toteu- opistoon menemistä merkitsee oppilaalle väli-
41870: tumista. Kehitys näyttää kulkeneen siihen suun- tutkintoa, joka pätevöittää myös ammattiin.
41871: taan, että aputöiden osuus on lisääntynyt. Ammattikoulun käynyt harjoittelija saa myös
41872: Kaikki eivät harjoittelupaikkaa ole saaneet lain- harjoittelusta paljon enemmän irti kuin yleis-
41873: kaan. jakson jälkeen työsuojelurajoitusten puitteissa
41874: Voimassa olevien suunnitteluohjeiden perus- toimiva harjoittelija. Tästä on olemassa myös
41875: teella ei harjoittelun parannus teknisellä alalla myönteisiä kokemuksia. Tällä hetkellä tärkein
41876: 1983 vp.- TA n:o 978 1093
41877:
41878: väylä teknikkokoulutukseen kulkee ammatti- Keskiasteen koulunuudistuksen myötä insi-
41879: koulun kautta. nööri- ja teknikkokoulutukseen tulisi liittää
41880: Keskiasteen koulunuudistuksessa on voimak- virallinen päättötyönäyte, jonka jokainen opis-
41881: kaasti peräänkuulutettu samanikäisyysvaatimus- kelija opetuksen loppuvaiheessa suorittaa. Työs-
41882: ta valmistumisen suhteen. Tähän asti teknilli- tä saisi erillisen arvosanan. Työ voisi olla laa-
41883: sissä oppilaitoksissa oppilaat ovat olleet keski- jempi tutkielma tai suunnittelutyö, joka osoit-
41884: määrin 25-vuotiaita. Tämä on vastannut työ- taa opiskelijan kykenevän itsenäiseen työsken-
41885: elämän tarpeita: teknillisistä oppilaitoksista val- telyyn sekä eri oppiaineissa saamiensa tietojen
41886: mistuu sellaisiin koulutusammatteihin, joissa hyväksikäyttöön ja yhdistelyyn, vaikka opis-
41887: jonkin verran keskimääräistä korkeampi valmis- keluaikana hän tietyfsti on oikeutettu saamaan
41888: tumisikä on eduksi. Tästä syystä ammattikou- tarvittaa ohjausta. Koska siirtyminen päättä-
41889: lun kautta etenemistä ei tule kavahtaa. työkäyttöön voi tapahtua vain vähitellen ja
41890: Työelämä on jatkuvassa muutostilassa. Tämä asteittain, tulisi pikaisesti käynnistää siitä ko-
41891: synnyttää uusia ongelmia ja uusiin ongelmiin keilutoiminta.
41892: täytyy löytää uusia ratkaisuja. Tämä puoles- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41893: taan edellyttää henkilöstöitä luovuttaa ongel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
41894: mien ratkaisussa. sen,
41895: Koulutuksessa luovuuden vaatimus on mah-
41896: dollista huomioida siten, että opetus entistä että hallitus keskiasteen koulun-
41897: määrätietoisemmin kytketään kokonaisuudeksi, uudistuksen yhteydessä ottazsz huo-
41898: jossa koulutetaan itsenäisiä tiedon yhdistelijöi- mioon teknillisen koulutuksen, työhar-
41899: tä, tiedon rakentajia, tiedon käyttäjiä. Tähän joittelun ja päättätyön tärkeyden.
41900: tarjoaa mahdollisuuden ns. päättätyökäytäntöön
41901: siirtyminen opistotasoisessa koulutuksessa.
41902: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
41903:
41904: Jouko Skinnari Reino Paasilinna
41905: 1094 1983 vp.
41906:
41907: Toivomusaloite n:o 979
41908:
41909:
41910:
41911:
41912: Skinnari ym.: Lahden uuden kirjastotalon rakentamisen kiireh-
41913: timisestä
41914:
41915:
41916: EduskunnaHe
41917:
41918: Lahden kaupunginkirjasto on perustettu Kirjastotalon rakentamista on vuodesta toi-
41919: vuonna 1876. Sen kehittämisessä on pahimpa- seen jouduttu lykkäämään. Valtion viranomai-
41920: na esteenä kautta vuosikymmenien ollut oman set eivät ole asettaneet Lahden hanketta sel-
41921: kirjastotalon puuttuminen. Pääkirjasto on Lah- laiseen toteuttamisjärjestykseen, että toteutta-
41922: dessa aina toiminut vuokratiloissa, viimeksi misajankohta olisi konkretisoitunut. Vaikka kir-
41923: konserttitalon suojissa vuodesta 1967 lähtien. jastotalon varsinainen rakentaminen on valtion
41924: Nämä tilat oli alunperin rakennettu tavarata- rakentamislupaan perustuen suunniteltu aloitet-
41925: loksi. Pääkirjaston tilat ovat täysin riittämät- tavaksi vasta vuonna 1986, on kaupunki val-
41926: tömät. On välttämätöntä, että ajanmukainen mis nopeuttamaan kirjastotalon toteuttamista
41927: kirjastotalo saataisiin Lahteen mahdollisimman siten, että kaupunki aloittaisi rakentamisen
41928: pian. omin varoin ja valtionavut hankkeeseen tuli-
41929: Hyötypinta-alaltaan 6 185 m2 :n kirjastotalo- sivat takapainoitteisesti.
41930: hanke on kaupungin vuosien 1984-88 KTS- Perusteluna kiirehtimiselle voidaan todeta
41931: suunnitelmassa. Rakennuspaikka on Paavolan vielä se, että Lahden ja sen kirjaston keskei-
41932: kaupunginosassa Kirkkokadun ja Saimaankadun nen asema alueen pääkirjastona tulee lähivuo-
41933: kulmauksessa vastapäätä tänä kesänä valmistu- sina kasvamaan. Lahdessa toimii Helsingin yli-
41934: vaa teatteritaloa. Ns. Lahden kulttuurikeskusta opiston täydennyskoulutuskeskus, avoin kor-
41935: koskevan arkkitehtikilpailun perusteella 'tulisi keakoulu, kesäyliopisto, useita opistotason kou-
41936: kirjastotalon itäpuolelle joko aikuiskoulutus/ luja, useita lukioita ja vapaan sivistystyön op-
41937: työväenopisto tai taidemuseo. Kouluhallitus on pilaitoksia, jotka erittäin voimakkaasti lisää-
41938: 29. 12. 1978 vahvistanut kirjastotalon raken- vät toimintaansa. Oppilaat tulevat hyvin laa-
41939: nusohjelman, jonka perusteella laskettu kustan- jalti maakuntakirjaston jäsenkunnista. Tämä
41940: nusennuste on 44,95 milj. markkaa. Edellä kaikki asettaa kirjastolle uusia haasteita, joihin
41941: mainittua KTS-kautta edeltäneessä kaupungin pystytään vastaamaan vain, jos Lahden kirjas-
41942: talousarviossa on hankkeen toteuttamiseen osoi- totalohanke toteutuu ensitilassa.
41943: tettu vuonna 1981 0,30 milj. markkaa, vuon- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41944: na 1982 0,5 milj. markkaa ja vuonna 1983 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41945: 0,75 milj. markkaa. Hankkeen rakennussuun-
41946: nitteluun on suunnhelmassa otettu vuosille että hallitus kiirehtisi toimenpiteitään
41947: 1984-85 2 milj. markkaa. Varsinainen raken- Lahden uuden kirjastotalon rakentami-
41948: taminen alkaisi 1986. Hanke sisältyy mm. Hä- sen aloittamiseksi mahdollisimman pian.
41949: meen lääninhallituksen kirjastotalohankkeisiin
41950: vuodelle 1986.
41951: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
41952:
41953: Jouko Skinnari Mikko Vainio
41954: 1983 vp. 1095
41955:
41956: Toivomusaloite n:o 980
41957:
41958:
41959:
41960:
41961: Skinnari ym.: Nastolan uimahallin rakennustöiden aloittamisen
41962: kiirehtimisestä
41963:
41964:
41965: EduskunnaHe
41966:
41967: Nastolan kunta on jo pitkään yrittänyt saa- va Pajulahden Urheiluopisto tarvitsisi nykyis-
41968: da uuden uimahallin rakennustöitä käyntiin. ten opetustilojensa lisäksi uimahallitiloja kou-
41969: Nastolan uimahallin rakentaminen on sijoitet- lutus- ja kurssitoimintaan. Uimahallin käyttö
41970: tu opetusministeriön hyväksymään valtakunnal- kuntoutuslaitoksena sekä tilapäisissä ja pitkä-
41971: liseen liikuntapaikkojen rakennusohjelmaan vuo- aikaisissa tarpeissa sosiaali- ja terveyspalvelut
41972: sille 1982-1983. Halliin on suunniteltu 25 mukaan lukien merkitsisi ehkäisevän tervey-
41973: metrin yleisallas sekä lastenallas. Lisäksi hal- denhoidon tehostumista Nastolassa.
41974: lin yhteyteen on tarkoitus rakentaa saunan, pe- Uimahallin ·kustannusarvio on tällä hetkellä
41975: seytymistilojen, hallinto- ja aulatilojen lisiiksi 5,7 milj. markkaa. Tästä valtion osuus laina-
41976: kuntoilutilat yleistä kuntoliikuntaa varten. Ui- na ja avustuksena olisi kcmmankin osalta 1
41977: mahallin rakentamiseen pitäisi päästä mitä pi- miljoona eli yhteensä 2 miljoonaa markkaa.
41978: kimmin. Myös Nastolan heikentyneen työlli- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41979: syystilanteen kannalta tällä olisi tärkeä merki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41980: tys.
41981: Nastolan uimahallin on katsottu palvelevan että hallitus tekisi kiireesti päätökset
41982: koko väestöä, joka on nyt noin 14 200. Uima- 1 000 000 markan avustuksesta ;a
41983: halli on erityisen merkityksellinen koululais- 1 000 000 markan lainasta Nastolan
41984: ten (n. 2 300) liikuntakasvatustyössä. Lisäk- uimahallin rakennustöiden aloittamisek-
41985: SI valtakunnan urheilujohto-opistoihin lukeutu- si välittömästi.
41986: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
41987:
41988: Jouko Skinnari Ulla Puolanne
41989: 1096 1983 vp.
41990:
41991: Toivomusaloite n:o 981
41992:
41993:
41994:
41995:
41996: Skinnari ym.: Presidentti J. K. Paasikiven syntymäpaikan uudel-
41997: leen rakentamisesta Kosken Hl. kunnassa
41998:
41999:
42000: EduskunnaHe
42001:
42002: Presidentti J. K. Paasikivi syntyi 27 .11. valtiovallan olisi oltava aktiivisemmin mukana
42003: 1870 Kosken Hl. kunnan Huijalan kylän Kul- arvostetun presidenttimme syntymäpaikan kun-
42004: ma-Seppälän tilan mallassaunassa. Paikalle on nostamisessa. Keskusteluissa on ollut alusta-
42005: Koski-seuran aloitteesta pystytetty vuonna vasti esillä muistomerkin ottaminen turistien
42006: 1961 Antti Salmenlinnan ja Essi Renvallin yhdeksi tutustumiskohteeksi Päijät-Hämeessä.
42007: suunnittelema muistomerkki. Kosken Hl. kunta on tehnyt TVL:n Hämeen
42008: Muistomerkkipaikalta on Lahteen matkaa piirille aloitteen tarpeellisten opastusmerkkien
42009: noin 25 km. Muistomerkkialue on pinta-alal- pystyttärnisestä valtatien n:o 12 ja maantien n:o
42010: taan noin 200 m2 ja sen omistaa Koski-seura. 295 varteen Paasikiven syntymämuistomerkille.
42011: Paasikiven syntymäsauna on sijainnut muisto- Aloitteelle on pyydetty myös Paasikivi-seuran
42012: merkistä muutamia kymmeniä metrejä länteen tukea. Marraskuussa 1979 tehty aloite ei ole
42013: vanhan Lahti-Tampere tien varressa. Muis- toistaiseksi johtanut tulokseen. Asian tär-
42014: tomerkin paremmin tunnetuksi tekemiseksi on keyden huomioon ottaen odottaisi viranomaisilta
42015: Koski-seurassa ja Paasikivi-seurassa joitakin ripeärnpiä otteita.
42016: vuosia sitten keskusteltu mahdollisuudesta ra- . Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42017: kentaa alueelle uudelleen vanha mallassauna, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42018: pieni kahvio sekä tarpeelliset pysäköintialueet.
42019: Maamme merkkihenkilön ollessa kyseessä tämä että hallitus ryhtyisi osaltaan toimen-
42020: on perusteltua. Hanke on kaatunut tuossa vai- piteisiin presidentti ]. K. Paasikiven
42021: heessa tonttikysymykseen. Tonttia, jossa sauna syntymäpaikan uudelleen rakentamiseksi
42022: on sijainnut, ei ole saatu hankituksi. Alue on viitoituksineen Kosken Hl. kunnassa.
42023: nyttemmin siirtynyt uudelle omistajalle. Myös
42024: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
42025:
42026: Jouko Skinnari Ulla Puolanne Matti Luttinen
42027: 1983 vp. 1097
42028:
42029: Toivomusaloite n:o 982
42030:
42031:
42032:
42033:
42034: Starast: Yrittäjäkoulutusta antavan opintolinjan perustamisesta
42035: Kouvolan liiketalouden ja ulkomaankaupan instituuttiin
42036:
42037:
42038: EduskunnaHe
42039:
42040: Yrittäjäkoulutuksella tulee olemaan merkit- puolistamaan elinkeinorakennettaan. Tämä olisi
42041: tävä asema tuotantotoiminnan kehittyessä. Ki- otettava erityisesti huomioon keskiasteen kou-
42042: ristynyt kilpailu edellyttää monipuolisia tieto- lutuksessa.
42043: ja yritystoiminnan eri alueita luotaessa ja kehi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
42044: tettäessä. Näin on asianlaita varsinkin uusien nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42045: pientä ja keskisuurta yritystoimintaa harjoit-
42046: tavien tai alalle aikovien yrittäjien suhteen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42047: Yrittäjäkoulutuksen kehittämisellä ja tasa- yrittäjäkoulutusta antavan opintolinjan
42048: puolisella alueellisella tarjonnalla on tärkeä perustamiseksi Kouvolan liiketalouden
42049: merkitys myös eri maanosien pyrkiessä moni- ja ulkomaankaupan instituuttiin.
42050: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
42051:
42052: Pekka Starast
42053:
42054:
42055:
42056:
42057: 138 088300420M
42058: 1098 1983 vp.
42059:
42060: Toivomusaloite n:o 983
42061:
42062:
42063:
42064:
42065: Starast: Uuden metsäalan koulukeskuksen ja asuntoloiden ra-
42066: kentamisesta Iittiin
42067:
42068:
42069: EduskunnaHe
42070:
42071: Iitin kunta on ostanut Selkolan metsäkou- alkaessa oppilasmäärä oli Kausalan opetuspis-
42072: lun rakennuksineen ja irtaimistoineen vuonna teessä 72 oppilasta. Kymen läänin koulu-
42073: 1980 Itä-Hämeen piirimetsälautakunnalta ja osaston esittämän ja ammattikasvatushallituk-
42074: lahjoittanut sen edelleen valtiolle vuonna 1981 sen väliaikaisen koulutuksen varoin toteutta-
42075: käytettäväksi metsäalan koulutuspisteenä am- man suunnitelman mukainen opetustoiminta
42076: mattikasvatushallituksen suunnitelmien mukai- vaatii monia asunto- ja opetustilajärjestelyjä.
42077: sesti. Perinteistä metsäalan perus- ja jatko-ope- Iitin kunta on osoittanut tontin koulukeskus-
42078: tusta on perusteltua jatkaa ja kehittää koko ta ja siihen liittyviä asuntoloita varten.
42079: laajuudessaan Iitin kunnassa. Metsäalan pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
42080: rusopetus on toiminut syksystä 1979 alkaen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
42081: Kausalassa sijaitsevan yläasteen yhteydessä se- sen,
42082: kä Selkolan metsäkoulussa Säyhteellä, jossa on
42083: erinomaiset mahdollisuudet myös käytännön että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42084: harjoitteluun. menpiteisiin uuden metsäalan koulukes-
42085: Metsurikoulutusta on annettu Kausalassa kuksen ja asuntoloiden rakentamiseksi
42086: syksystä 1980 alkaen. Syyslukukauden 1982 Iitin kuntaan.
42087: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
42088:
42089: Pekka Starast
42090: 1983 vp. 1099
42091:
42092: Toivomusaloite n:o 984
42093:
42094:
42095:
42096:
42097: Starast: Reitkallin puutarhurikoulun toiminnan jatkamisesta ja
42098: rakennushankkeiden tukemisesta
42099:
42100:
42101: Eduskunnalle
42102:
42103: Kymenlaakso on puutarhaviljelylle erinomai- Haminan ja Kotkan kaupungit sekä Pyhtään
42104: sesti soveltuvaa aluetta. Alan koulutusmahdol- ja Vehkalahden kunnat ovat pitäneet erittäin
42105: lisuudet tulisi myös turvata Kymenlaakson tärkeänä koulun toiminnan turvaamista. Kou-
42106: alueelta jo pelkästään alueen yksilöllisten maa- lun toiminnan jatkamista on puoltanut Kymen
42107: perä- ja ilmasto-olosuhteiden sekä tuotteiden lääninhallituksen kouluosasto sekä myös Ky-
42108: markkinoinnin takia. Kymenlaakson alueella menlaakson Maakuntaliitto. Koulun jatkuvasti
42109: toimii tälläkin hetkellä valtakunnallisesti aja- kehittyviä tarpeita osoittaa sekin, että vireillä
42110: tellen suuria kauppapuutarhoja ja vihannesvil- on parhaillaan uudisrakennushanke.
42111: jelyalan yrittäjiä. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
42112: Reitkallin puutarhurikoulu Vehkalahdella on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
42113: antanut mahdollisuuden ammattitaidon hankki- sen,
42114: miseen puutarhaviljelyn eri työtehtäviin. Kou-
42115: lun toiminnalla on pitkät perinteet, edullinen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42116: maa-alue ja sijainti. Keskiasteen koulunuudis- Reitkallin puutarhurikoulun toiminnan
42117: tukseen liittyvien järjestelyjen yhteydessä on jatkamiseksi ja rakennushankkeiden tu-
42118: koulun tuleva toiminta kuitenkin vaarassa ja kemiseksi.
42119: koulu on näin ollen joutunut lakkaotusuhan
42120: alaiseksi.
42121: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
42122:
42123: Pekka Starast
42124: 1100 1983 vp.
42125:
42126: Toivomusaloite n:o 985
42127:
42128:
42129:
42130:
42131: Stenius-Kaukonen ym.: Harjoittelupaikkoja koskevan lain aikaan-
42132: saamisesta
42133:
42134:
42135: Eduskunnal~e
42136:
42137: Eri aloilla harjoittelupaikkojen saanti on vii- da yhtenäisten opetusjaksojen pirstoutumisen
42138: me vuosina jatkuvasti vaikeutunut mm. työl- eikä edistä opintojen keskeytymistä,
42139: lisyystilanteen heikkenemisen vuoksi. Lisäksi - harjoittelusta maksetaan alalla vallitsevan
42140: harjoittelun sisältö ei useinkaan ole niveltynyt työehtosopimuksen mukainen paLkka,
42141: teoreettiseen opiskeluun eikä se niinmuodoin - harjoittelupaikkojen välitys tapahtuu tie-
42142: ole todellisuudessa edesauttanut ammattipäte- teenalalaitosten kautta yhteistyössä opetus- ja
42143: vyyden saavuttamista. Korkeakoulujen tutkin- työvoimaviranomaisten kanssa.
42144: nonuudistuksen yhteydessä on erääksi tavoit- Nämä kysymykset voidaan ra~kaista yhtenäi-
42145: teeksi asetettu harjoitteluun liittyvien ongel- sesti erikseen säädettävällä harjoittelulailla.
42146: mien ratkaiseminen. Toistaiseksi asia on kui- Laissa tulisi säätää yrityksille erityinen harjoit-
42147: tenkin jäänyt suunnitelmien asteelle. teluvero, josta yritys vapautuu osoittaessaan
42148: Harjoittelulla voi olla myönteinen merkitys riittävän määrän harjoittelupaikkoja, jotka oli-
42149: sekä koulutus- että työllisyystavoitteiden kan- si suhteutettu yrityksessä toimivan koulutetun
42150: nalta siinä tapauksessa, että se järjestetään seu- työvoiman määrään.
42151: raavien periaatteiden mukaisesti: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42152: - harjoittelu tukee kaikilta osiltaan asetet- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42153: tujen koulutus- ja kasvatustavoitteiden toteutu- muksen,
42154: mista,
42155: - harjoittelu järjestetään opetusviranomais- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
42156: ten ja tieteenalalaitosten valvonnan alaisena, menpiteisiin harjoittelulain säätämi-
42157: - harjoittelu ajoitetaan siten, ettei se joh- seksi.
42158: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1983
42159:
42160: Marjatta Stenius-Kaukonen Sten Söderström Inger Hirvelä
42161: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen
42162: Matti Kautto Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen
42163: 1983 vp. 1101
42164:
42165: Toivomusaloite n:o 986
42166:
42167:
42168:
42169:
42170: Stenius-Kaukonen ym.: Äitiysloman ja opiskelun aikaisten opinto-
42171: lainojen korkojen maksamisesta valtion varoista
42172:
42173:
42174: EduskunnaHe
42175:
42176: Opintolainojen korot muodostavat opiskeli- Tasa-arvon kannalta on tärkeää, että myös
42177: joille kohtuuttoman suuren menoerän opinto- äitiysloman aikana opintolainojen korot saate-
42178: jen aikana. Sama koskee äitiysloma-aikaa. taan kiireellisesti 100 % valtion korkotuen pii-
42179: Useat opiskelijat eivät pystyy muutenkin pie- riin. Se on perusteltua myös perheenlisäyksen
42180: nestä opintotuestaan maksamaan lainakorkoja, aiheuttamien huomattavien lisämenojen vuoksi.
42181: mikä johtaa lainojen lankeamiseen takaisinmak- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42182: settavaksi ja mahdottomuuteen saada opinto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42183: tukea enää tulevaisuudessa. Täysin perusteeton-
42184: w. ja epätarkoituksenmukaista on se, että suu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42185: ri osa valtion maksamasta opintotuesta kuluu äitiysloman ja opiskeluaikana opintolai-
42186: rahalaitoksille maksettaviin korkoihin. Valtion nojen korkojen maksamiseksi kokonaan
42187: vuoden 1983 budjettiin on ensimmäistä kertaa valtion varoista.
42188: varattu määräraha opintolainojen korkojen
42189: maksamisesta varusmiespalveluksen aikana val-
42190: tion varoista.
42191: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
42192:
42193: Marjatta Stenius-Kaukonen Seppo Toiviainen
42194: Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
42195: 1102 1983 vp.
42196:
42197: Toivomusaloite n:o 987
42198:
42199:
42200:
42201:
42202: Surakka ym.: Rauhankasvatukseen liittyvän opetus- ja tutkimus-
42203: toiminnan aloittamisesta Jyväskylän yliopistossa
42204:
42205:
42206: EduskunnaHe
42207:
42208: Rauhankasvatuksen käsitteellä viitataan jos- teista on verraten yksimielisesti yhdeksi yhtei-
42209: kus koululaisten ongelmakäyttäytymisen kor- seksi nimittäjäksi noussut juuri kasvatus kan-
42210: jaamiseen ja koulun työrauhaongelmiin, joskus sainväliseen ymmärtämykseen, yhteistyöhön ja
42211: taas maailmanlaajuisen sodan ja rauhan ongel- rauhaan. Epäluuloisuutta rauhankasvatusta koh-
42212: mien käsittelyyn opetuksessa. Suomessa on taan esiintynee enää lähinnä siellä, missä rau-
42213: nykyisin yleisesti hyväksytty lähtökohdaksi hantyöhön yleensäkin suhtaudutaan ennakko-
42214: UNESCOn yleiskokouksen 1974 hyväksymä luuloisesti ja varauksellisesti.
42215: julistus kasvatuksesta kansainväliseen ymmär- Varsin yllättävää ja valitettava piirre Suo-
42216: tämykseen, yhteistyöhön ja rauhaan. Tämän messa on kuitenkin ollut rauhankasvatukseen
42217: suosituksen kattamassa kasvatuksessa painopis- liittyvän tutkimus- ja opetustoiminnan vähäi-
42218: te on selvästi maailmaniaajuisissa ongelmissa, syys. Tässä suhteessa maamme poikkeaa olen-
42219: mutta toisaalta se kuitenkin yhdistää kiintoi- naisesti esimerkiksi Saksan Liittotasavallasta,
42220: salla tavalla tämän tason tavoitteet oppilaan jossa vuosien ajan on runsaasti harjoitettu rau-
42221: kansalliseen yhteisöön ja lähiympäristöön. Niin- hankasvatukseen liittyvää tutkimusta kasvatus-
42222: pä koulutuspolitiikan tärkeimmiksi johtaviksi tieteessä, väitöskirjoihin asti. UNESCOn vuon-
42223: periaatteellisiksi päämääriksi mainitaan esimer- na 197 4 hyväksymä kasvatusta kansainväliseen
42224: kiksi "tietoisuus niistä oikeuksista ja velvolli- ymmärtämykseen, yhteistyöhön ja rauhan sekä
42225: suuksista, joita yksilöillä, yhteiskunnallisilla ihmisoikeuksien ja perusvapauksien opetusta
42226: ryhmillä ja kansoilla on toisiaan kohtaan" ja koskeva suositus sisältää monia tutkimukseen
42227: "yksilön valmius osallistua yhteisönsä, maan- liittyviä näkökohtia. Siinä edellytetään mm.
42228: sa ja koko maailman ongelmien ratkaisemi- jäsenvaltioiden kannustavan ja tukevan kansain-
42229: seen". Niin ikään kansainvälisyyskasvatuks.::n ta- välisyyskasvatuksen perusteita, johtavia periaat-
42230: voitteeksi mainitaan pyrkimys kehittää "yh- teita, toteutuskeinoja ja vaikutuksia koskevaa
42231: teiskunnallista vastuuta ja solidaarisuutta vä- tutkimusta ja esimerkiksi UNESCOn ASBRO-
42232: hempiosaisia kohtaan ja tasa-arvoisuusperiaat- koulukokeilussa suoritettavaa innovaatio- ja ko-
42233: teen noudattamista jokapäiväisessä toiminnas- keilutoimintaa koskevaa tutkimusta.
42234: sa". Rauhankasvatus kattaa sekä käyttäytymi- Ehkä eniten ja kipeimmin tarvittaisiin tut-
42235: sen omassa ympäristössä että asennoitumisen kimusta juuri opetussisällöstä, -välineistä ja
42236: ja toiminnan globaalisissa kysymyksissä, "pe- opetustoiminnan vaikutuksista.
42237: rehtymisen ihmiskunnan tärkeimpiin ongelmiin". Samoin mainitun suosituksen opetusvälinei-
42238: Niin ikään päämääräksi asetetaan tiedollisia ta- tä ja -materiaalia koskeva jakso asettaa sel-
42239: voitteita, taitojen ja valmiuksien kehittämis- västi tutkimustoimintaa edellyttäviä tehtäviä.
42240: tä, affektiivisia ja lopulta toiminnallisia tavoit- Opetuksen vaikutusten tutkimukseen liittyy
42241: teita. Kasvatusta ei myöskään käsitetä jonkin mainitun lisäksi tavoite, jossa kansainvälisyys-
42242: instituution rajoittavaksi ilmiöksi, vaan se ym- kasvatuksen edellytetään rakentuvan terveelle
42243: märretään elinikäiseksi prosessiksi. psykologiselle ja sosiologiselle pohjalle, siten
42244: Kiinnostus rauhankasvatukseen on viime että käytetään hyväksi "kussakin maassa suo-
42245: vuosina lisääntynyt Suomessa huomattavasti ritettujen tutkimusten tulokset myönteisten tai
42246: niin opettajien, koululaisten, kansalaisjärjestö- kielteisten asenteiden ja käyttäytymismallien
42247: jen kuin kouluviranomaistenkin taholta. Virin- muodostumisesta ia kehittymisestä, asenteiden
42248: neessä keskustelussa kasvatuksen perustavoit- muutoksista, personaallisuuskehityksen ja kas-
42249: 1103
42250:
42251:
42252: 1983 vp.- TA n:o 987
42253:
42254: vatuksen vuorovaikutuksesta ja opetustOlmtn- le. Missään maamme oppilaitoksessa ei kui-
42255: nan positiivisista ja negatiivisista vaikutuksis- tenkaan ole rauhankasvatukseen kohdistuvaa
42256: ta". Edelleen suositetaan, että huomattava osa tutkimus- ja opetustoimintaa. Kuitenkin kaiken-
42257: tällaisesta tutkimuksesta kohdistuisi nuorten tasoisella koulutuksella on keskeinen merkitys
42258: ihmisten kansainvälisiä ongelmia ja suhteita sille, että edelleen vahvistuu sellainen aktii-
42259: koskeviin pyrkimyksiin. Mainittujen eksplisiit- vinen ja valistunut kansalaismielipide, joka tin-
42260: tisesti tutkimustoimintaa rohkaisevien suositus- kimättömästi tukee maamme harjoittamaa ak-
42261: ten lisäksi UNESCOn hyväksymään asiakirjaan tiivista rauhantahtoista puolueettomuuspolitiik-
42262: sisältyi monia sellaisia tehtäviä ja tavoitteita, kaa.
42263: jotka hyvinkin hyötyisivät tutkimus- ja kokei- Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tie-
42264: lutoiminnasta. dekunta sopisi erinomaisesti sellaiseksi paikak-
42265: Kun meillä nyt vallitsevaan asiantilaan ei si, jossa ryhdyttäisiin aloittamaan rauhankas-
42266: ole olemassa mitään erityisiä syitä ja kun toi- vatukseen liittyvää tutkimus- ja opetustoimin-
42267: saalta edellytykset kasvatustieteelliseen tutki- taa.
42268: mustyöhön Suomessa lienevät hyvät, on toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42269: vottavaa, että alalle sijoitettuja resursseja, niin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42270: varoja kuin henkilöitäkin, ohjattaisiin tarmok-
42271: kaasti rauhankasvatukseen liittyvien aiheiden pa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42272: riin. rauhankasvatukseen liittyvän opetus- ja
42273: Näin siksi, että rauhan- (ja kansainvälisyys-) tutkimustoiminnan aloittamiseksi Jyväs-
42274: kasvatus tulisi yhä useammin sisällyttää perus-, kylän yliopistossa.
42275: keskiasteen- ja korkeakoululaitoksen eri aloil-
42276: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
42277:
42278: Juhani Surakka Timo Roos Pertti Paasio
42279: Jorma Rantanen Paula Eenilä Pekka Leppänen
42280: Kaisa Raatikainen Liisa Jaakonsaari Sakari Knuuttila
42281: 1104 1983 vp.
42282:
42283: Toivomusaloite n:o 988
42284:
42285:
42286:
42287:
42288: Surakka ym.: Kivijärven lukion perustamisesta
42289:
42290:
42291: Eduskunnalie
42292:
42293: Kivijärven kunta sijaitsee liikenteellisesti erit- teiden mukaisesti lukiossa käynnin esteiden
42294: täin syrjässä etäällä valtateistä ja kahden lää- poistamiseksi ainoaksi realistiseksi keinoksi jää
42295: nin reuna-alueella. Seutukunnan keskukseen lukiokoulutuksen aloittaminen omassa kun-
42296: Saarijärvelle on matkaa 57 km ja läänin hal- nassa.
42297: linnolliseen ja taloudelliseen keskukseen Jy- Lukion sijaintipaikkakuntana Kivijärvi on
42298: väskylään 130 km. erittäin keskeinen niihin pohjoisen Keski-Suo-
42299: Kivijärven kunta lähialueineen muodostaa men kuntiin nähden, joissa ei vielä ole lukio-
42300: keskiasteen koulutuksen osalta koulutuksellises- ta. Myöskin tieyhteyksien kannalta Kivijärvi on
42301: ti tyhjän vyöhykkeen. Alueella ei ole yhtään keskeisellä paikalla.
42302: keskiasteen oppilaitosta. Kivijärven lukion perustamisella ei myös-
42303: Keskiasteen oppilaitoksissa opiskeleminen on kään vaaranneta minkään olemassaolevan lu-
42304: merkinnyt kivijärveläisille aina siirtymistä asu- kion toimintaedellytyksiä. Kivijärven kunta ha-
42305: maan opiskelupaikkakunnalle. Tästä aiheutuva ki lukion perustamislupaa lukuvuoden 1982-
42306: taloudellinen ym. rasitus on näkynyt mm. sii- 83 alusta lukien. Keski-Suomen lääninhallitus
42307: nä, että sekä lukioon meno että yleensä kes- ja kouluhallitus puolsivat lukion perustamislu-
42308: kiasteen oppilaitoksiin siirtymisprosentit ovat van myöntämistä, mutta valtioneuvosto ei kat-
42309: olleet maan alhaisimpia. Opiskelun jatkaminen sonut voivansa hakemukseen suostua. Aivan
42310: peruskoulun jälkeen näyttää edelleenkin riip- samalla tapaa kävi, kun Kivijärven kunta haki
42311: puvan ratkaisevasti koulutuksen saavutettavuu- lukion perustamislupaa lukuvuoden 1983-84
42312: desta. Keskiasteen koulunuudistuksen eraan alusta lukien.
42313: keskeisen tavoitteen, jatkokoulutuksen turvaa- Lukion perustaminen olisi Kivijärven kun-
42314: minen kaikille peruskouluosa päättäville, to- nalle valtioneuvoston Suomenselkiiä koskevien
42315: teuttaminen näyttää edellyttävän, että opiske- periaatepäätösten mukainen konkreettinen ke-
42316: lu voi pääsääntöisesti tapahtua kotoa asuen. hittämispäätös, jolla tämän kunnan kehittämi-
42317: Alhaisesta tulotasosta johtuen väestöllä ei sen tiellä olevia esteitä poistettaisiin merkit-
42318: yksinkertaisesti ole varaa lähettää lapsiaan lu- tävällä tavalla.
42319: kioon. Näin taloudelliset syyt ovat johtamassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42320: erittäin suureen koulutukselliseen eriarvoisuu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42321: teen, mikä on ristiriidassa mm. keskiasteen muksen,
42322: koulutuksellisten tavoitteiden kanssa. Lukioon
42323: hakeutuvien määrä Kivijärvellä on keskimää- että hallitus ryhtyisi nopetstzn toi-
42324: rin vain noin 30 prosenttia. menpiteisiin Kivijärven lukion perusta-
42325: Näin ollen keskiasteen koulutuksen tavoit- misluvan aikaansaamiseksi.
42326: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
42327:
42328: Juhani Surakka Pekka Leppänen
42329: 1983 vp. 1105
42330:
42331: Toivomusaloite n:o 989
42332:
42333:
42334:
42335:
42336: Sutinen ym.: Perinnetieteen professorin viran perustamisesta
42337: Joensuun korkeakouluun
42338:
42339:
42340: Eduskunnal!le
42341:
42342: Perinnekulttuurin harrastaminen elää voima- opetus ja tieteenharjoitus, ei ole sopusoinnus-
42343: kasta nousukautta eri maakunnissa ja koko sa korkeakoulun alueellisen tehtävän kanssa.
42344: maassa. Karjalaisen ja kalevalaisen perinteen Maakunnallisen perinteen tutkimuksen laa-
42345: muodot esiintyvät voimakkaina edelleen Poh- jentamisen ja tehostamisen lisäksi on tarve si-
42346: jois-Karjalassa, missä Joensuun korkeakoululla sällyttää tutkimukseen myös esineellinen kult-
42347: on näiden kartoittamisessa, vaalimisessa ja edis- tuuri. Kaiken tämän täysitehoinen hoitaminen
42348: tämisessä oma tärkeä tehtävänsä. edellyttää kuitenkin koulutettua ja pätevää työ-
42349: Vuonna 1969 hyväksytyssä laissa Joensuun voimaa, mitä puolestaan ei ole mahdollisuus
42350: korkeakoulusta sanotaan mm.: "Korkeakoulus- saada ilman kyseisen alan koulutusta. Pohjois-
42351: sa on opettajainvalmistusta välittömästi palve- Karjalassa tunnetaan voimakasta tarvetta pe-
42352: levien laitosten lisäksi Karjalan tutkimuslaitos, rinnetieteen professuurin perustamiseen Joen-
42353: joka suorittaa Karjalan henkistä ja aineellista suun korkeakouluun.
42354: kulttuuria koskevaa tutkimustyötä korkeakou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
42355: lussa edustettujen tieteenalojen puitteissa." taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42356: Karjalan tutkimuslaitos onkin voinut huomat-
42357: tavasti kehittää karjalaisen perinteen tutkimus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42358: ta ja edistämistä. Kuitenkin se, että karjalai- perinnetieteen professorin viran perus-
42359: sesta korkeakoulusta puuttuu perinnetieteen tamiseksi Joensuun korkeakouluun.
42360: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
42361:
42362: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
42363: Reino Karpola Kerttu Törnqvist
42364:
42365:
42366:
42367:
42368: 139 088300420M
42369: 1106 1983 vp.
42370:
42371: Toivomusaloite n:o 990
42372:
42373:
42374:
42375:
42376: Sutinen ym.: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen lisära-
42377: kennuksen rakentamisesta
42378:
42379:
42380: Eduskunnalle
42381:
42382: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen keskeiset totmmnot saadaan keskitetysti yhden
42383: nykyiset tilat on mitoitettu 192 oppilaalle. yksikön piiriin.
42384: Koulun nykyinen oppilasmäärä on noin 400 Ammattikasvatushallituksen tekemää KTS-2
42385: oppilasta, mikä keskiasteen koulu-uudistuk- rakennusohjelmaa on tarve tarkistaa, koska
42386: seen liittyen tulee kasvamaan noin 700 oppi- Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitos tar-
42387: laaseen. vitsee lisärakennuksen kiireellisesti. Maakun-
42388: Oppilaitos tarvitsee jo nyt huomattavan nan vaikean työllisyystilanteen huomioon ot-
42389: paljon vuokratiloja, joiden tarve tulee lisään- taen voitaisiin tähän rakennuskohteeseen käyt-
42390: tymään. Vuokratilat sijaitsevat varsin etäällä tää myös työllisyysvaroja.
42391: toisistaan, mistä aiheutuu huomattavaa hait- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
42392: taa opetuksen luonteesta johtuen. Lisäksi on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42393: todettava, että vuokratilat ovat alunperin va- muksen,
42394: rastoksi rakennetussa kiinteistössä ja ovat
42395: osoittautuneet pitempiaikaisessa käytössä huo- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
42396: noiksi opetustiloiksi. Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilai-
42397: Tilakysymyksen ratkaisussa on lähdetty sii- toksen lisärakennuksen suunnittelun ja
42398: tä, että nykyisen koulurakennuksen yhteyteen rakentamisen nopeuttamiseen.
42399: rakennetaan uusi rakennus. Vain näin kaikki
42400: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
42401:
42402: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
42403: Reino Karpola Kerttu Törnqvist
42404: 1983 vp. 1107
42405:
42406: Toivomusaloite n:o 991
42407:
42408:
42409:
42410:
42411: Söderström: Kaksikielisen yliopiston perustamisesta Vaasaan
42412:
42413:
42414: Eduskunnalle
42415:
42416: Korkeakoulutasoinen koulutus on Vaasassa kintoon tähtäävää opetusta. Tämä koskee niin
42417: pirstoutunut moneen osaan. suomen- kuin ruotsinkielistä koulutusta.
42418: Vaasan korkeakoulussa harjoitetaan ekonomi- On ilmeistä, että korkeakoulukoulutuksen
42419: ja kielenkääntäjäkoulutusta. Kasvatustieteelli- kehittämiseksi tulisi Vaasaan perustaa kaksi-
42420: sessä tiedekunnassa, joka muodostaa osan Åbo kielinen yliopisto, jossa ruotsinkieliselle ope-
42421: Akademi'ta, harjoitetaan ruotsinkielisten opet- tukselle taataan erikoisasema ja autonomia.
42422: tajien koulutusta. Lisäksi Åbo Akademi on Tämä loisi mahdollisuuden laajan korkeakoulu-
42423: aloittanut yhteiskuntatieteellisen koulutuksen yhteisön luomiselle Vaasaan, mikä loisi poh-
42424: Vaasassa. jan laajemmalle opetustoiminnalle Vaasassa. Eri-
42425: Edelleen Svenska handelshögskolan i Hel- tyisen tärkeää on kuitenkin taata ruotsinkieli-
42426: singfors on aloittanut ruotsinkielisen haara- selle väestölle yhä laajempi koulutus omalla
42427: koulutuksen ruotsinkielisten ekanomien kou- äidinkielellään.
42428: luttamiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
42429: Opetusministeriö onkin havainnut Vaasan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42430: korkeakouluopetuksen hajanaisuuden ja aset-
42431: tanut koordinointityöryhmän koulutuksen hal- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
42432: linnollisen yhteistyön aikaansaamiseksi. menpiteisiin selvittääkseen mahdollisuu-
42433: Ongelmana on jatkuvasti ollut valtiovallan det perustaa Vaasan kaupunkiin kaksi-
42434: niukka resurssointi ns. uusille korkeakouluille. kielinen yliopisto, jossa ruotsinkieliselle
42435: Vaasan läänissä on todettu olevan suhteessa opetukselle taataan laajeneva opetusala
42436: muihin lääneihin pieni määrä korkeakoulutut- ja jossa molemmille kieliryhmille taa-
42437: taan autonominen hallintojärjestelmä.
42438: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
42439:
42440: Sten Söderström
42441: 1108 1983 rd.
42442:
42443: Hemställningsmotion nr 992
42444:
42445:
42446:
42447:
42448: Söderström m. fl.: Om grundande av en fredsprofessur vid Abo
42449: Akademi i Vasa
42450:
42451:
42452: Tili Riksdagen
42453:
42454: Fredsarbetet:s utvecklande är den viktigaste ning till dessa frågor idkas. Vidare kunde
42455: samhällsuppgiften för människorna idag. På institutionen/professorn med forskare granska
42456: finlandssvenskt håll saknas ett institut eller läroböcker i historia och geografi och sam-
42457: en lärostol som speciellt skulle syssla med hällsämnen, ge utlåtande för olika samhälls-
42458: fredsfrågan och dess olika aspekter. åtgärder som anknyter sig till ämnet, verka
42459: Den andra finlandssvenska fredskonferensen som ett rådgivningscentrum för allmänheten,
42460: i Vasa 16.-17. 4. 1983 kom med ett initiativ media, bistå skolor, delta i fortbildningen av
42461: om inrättande av en fredsprofessur vid Peda- lärare osv. Fackföreningsrörelsen kunde i sin
42462: gogiska Fakulteten vid Abo Akademi i Vasa. vuxenutbildning utnyttjas fredsprofessuren med
42463: Förslaget gick ut på att en grupp forskare/ team.
42464: pedagoger skulle anställas vid denna institution Utgående från ovanstående föreslås, att riks-
42465: som ett embryo för ett kommande institut. dagen ville hemställa,
42466: Forskar/pedagog-tjänsterna kunde lämpligtvis
42467: samlas kring en högrestående lärostol en pro- att regeringen undersöker möjlighe-
42468: fessur som lämpligen kunde fogas till insti- terna att grunda en fredsprofessur vid
42469: tutet för samhällsfrågor som idag har två Pedagogiska Fakulteten vid Abo Aka-
42470: forskartjänster och är förlagd till Vasa. demi i Vasa i nära samarbete med
42471: Professuren med forskar-team kunde ut- institute! för samhällsforskning och att
42472: veckla arbete för fredsfostran, läran om inter- reservera medel för professuren i 1984
42473: nationalism och dess pedagogiska dimensioner. års statsbudget.
42474: Dessutom kunde direkt fredsforskning i anslut-
42475: Helsingfors den 21 april 1983
42476:
42477: Sten Söderström Mats Nyby
42478: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
42479: 1983 vp. 1109
42480:
42481: Toivomusaloite n:o 992 Suomennos
42482:
42483:
42484:
42485:
42486: Söderström ym.: Rauhanprofessorin viran perustamisesta Vaa-
42487: sassa sijaitsevaan Aho Akademin kasvatustieteelliseen tiede-
42488: kuntaan
42489:
42490:
42491: Eduskunnalle
42492:
42493: Rauhantyön kehittäminen on tätä nykyä ih- Tämän lisäksi vo1ta1s11n harjoittaa suoranaista
42494: misten tärkein yhteiskunnallinen tehtävä. Suo- näihin kysymyksiin liittyvää rauhantutkimusta.
42495: menruotsalaiselta taholta puuttuu laitos tai op- Edelleen voisi laitos/professori tutkijoineen
42496: pituoli, jonka erityisenä tehtävänä olisi käsi- tarkastaa historian ja maantieteen ja yhteiskun-
42497: tellä rauhankysymystä ja sihen liittyviä eri nä- nallisten aineiden oppikirjoja, antaa lausuntoja
42498: kökohtia. erilaisista aiheeseen liittyvistä yhteiskunnan toi-
42499: Järjestyksessään toinen suomenruotsalainen menpiteistä, toimia yleisön neuvontakeskukse-
42500: Vaasassa 16-17.4. 1983 pidetty rauhankon- na, välittäjänä, avustaa kouluja, osallistua opet-
42501: ferenssi teki aloitteen ruotsinkielise:1 rauhan- tajien jatkokoulutukseen jne. Ammattiyhdistys-
42502: professuurin perustamisesta Aho Akademin liike voisi aikuiskasvatuksessaan käyttää hy-
42503: Vaasan kasvatustieteellisen tiedekunnan yhtey- väkseen rauhanprofessuuria ja sen ryhmää.
42504: teen. Ehdotus tarkoitti sitä, että ryhmä tutki- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
42505: joita/kasvatustieteilijöitä palkattaisiin tähän lai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42506: tokseen tulevan instituutin alkioksi. Tutkijoi- muksen,
42507: den/kasvatustieteilijöiden toimet voitaisiin sopi-
42508: vasti koota korkeamman, kuten professorin op- että hallitus tutkisi mahdollisuudet
42509: pituolin ympärille, joka sopivasti voitaisiin liit- perustaa rauhanprofessuuri Abo Akade-
42510: tää yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevään min Vaasan kasvatustieteellisen tiede-
42511: laitokseen, jolla tällä hetkellä on kaksi tutki- kunnan yhteyteen siten} että se toimisi
42512: jan tointa ja joka sijaitsee Vaasassa. Professo- läheisessä yhteistyössä yhteiskuntatutki-
42513: rin virka tutkijaryhmineen voisi edistää rauhan- muslaitoksen kanssa ja myöntäisi varoja
42514: kasvatuksen työtä samoin kuin kansainvälisyy- vuoden 1984 valtion tulo- ja menoar-
42515: den oppia ja sen kasvatustieteellisiä puitteita. viossa professorin virkaa varten.
42516: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
42517:
42518: Sten Söderström Mats Nyby
42519: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
42520: 1110 1983 vp.
42521:
42522: Toivomusaloite n:o 993
42523:
42524:
42525:
42526:
42527: Söderström: Opiskelijoiden asumiskustannusten nousun estämi-
42528: sestä
42529:
42530:
42531: Eduskunnalle
42532:
42533: Opiskelijoiden asumista, toimeentuloa ja netta. Tätäkin merkittävämpi keino olisi laina-
42534: opiskelua vaikeuttavat korkeat asumiskustan- ajan pidentäminen ja lainakoron alentaminen.
42535: nukset. Nämä vaikeudet ovat vielä kasvaneet Valtio voisi maksaa osan pankkien perimästä
42536: hintatason kohoamisen, lainansaanuin vaikeutu- lainakorosta ja näin helpottaa opiskelija-asunto-
42537: misen ja erityisesti vuokratason voimakkaan ko- loita ylläpitävien korkeakoulujen ylioppilaskun-
42538: hoamisen johdosta. Vaikka opiskelijoiden asun- tien ja muiden vastaavien yhteisöjen asemaa.
42539: tovuokrat ovat tunnetusti korkeimmat asunto- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
42540: neliötä kohti, ovat vuokrien korotukset opiske- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42541: lija-asunnoissa olleet jopa huomattavasti yleisiä
42542: vuokrankorotuksia suurempia. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
42543: Oppilasasuntoja ylläpitävät yhteisöt ovat suu- menpiteiszin opiskelija-asuntoloiden vuok-
42544: rissa taloudellisissa vaikeuksissa ja pyrkivät rien ja muiden asumiskustannusten nou-
42545: poistamaan niitä kohtuuttoman korkeilla vuok- sun estämiseksi pidentämällä valtion
42546: rilla. Kun opiskelijoilla ei ole mahdollisuuksia asuntoloiden rakentamiseen antamien
42547: suoriutua näin kohoavista asumiskustannuksis- lainojen laina-aikaa ja alentamalla niiden
42548: taan, tulisi valtiovallan ryhtyä toimenpiteisiin korkoa sekä maksamalla valtion varoista
42549: tilanteen parantamiseksi. Jätevesimaksurasituk- ao. yhteisöille osan niistä kuluista, jot-
42550: sen poistaminen oppilasasuntolakiinteistöiltä ka aiheutuvat pankkien perimis.1ä asun-
42551: helpottaisi jossain määrin vuokrankorotuspai- tolainojen koroista.
42552: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
42553:
42554: Sten Söderström
42555: 1983 vp. 1111
42556:
42557: Toivomusaloite n:o 994
42558:
42559:
42560:
42561:
42562: Tenhiälä ym.: Metsä- ja puutalousoppilaitosten opettajien jatko-
42563: koulutuksen järjestämisestä
42564:
42565:
42566: Eduskunnalle
42567:
42568: Vuonna 1975 käynnistettiin ammattikasva- romahtaa ja opetuksen taso laskea. Ammattikas-
42569: tushallituksen toimesta metsä- ja puutalousop- vatushallituksen maa- ja metsätalouden opetuk-
42570: pilaitosten metsäammattiopettajien systemaatti- sen osasto on osoittanut yhteensä 28:n
42571: nen jatko- ja täydennyskoulutustoiminta. metsä- ja puutalouden oppilaitoksen käyttöön
42572: Tämän toiminnan koordinoijana on toiminut opettajien lisäkoulutuskurssien järjestämis- ja
42573: metsäopetuksen eri koulutusammattien opetta- osallistujien matkakustannuksiin vain 100 000
42574: jista koottu opettajien lisäkoulutustyöryhmä. mk.
42575: Tämä ryhmä on laatinut vuosittaisten koulu- Samalla on jo aiemmin hyväksytyt osallistu-
42576: tustarvetiedustelujen pohjalta 1-2 vuoden täh- misoikeudet useillr> kymmenille lisäkoulutus-
42577: täyksellä asiantuntijavoimin toteutetut lisäkou- kursseille peruutcttu ia rajattu kohdistuvaksi
42578: lutusohjelmat. Tästä tarjonnasta kukin oppilai- vain viiteen kurssiin, joille kaikkiaan voi osal-
42579: tos on voinut valita opettajilleen tarpeellista listua vain 98 metsäammatin opettajaa.
42580: ammatillista lisäkoulutusta, mikä on kohdistu- Kun osoitettu määräraha on vain 15-20 %
42581: nut vuosittain noin 500 :Ile opettajalle, ollen minimitarpeesta, on syytä syvään huolestumi-
42582: keskimäärin kaksi 3-5 päivän tilaisuutta opet- seen sen johdosta, että keskiasteen ammatilli-
42583: tajaa kohden. Tämän toiminnan on etukäteen sen koulu-uudistuksen eturintamassa kulkeneen
42584: tarkastanut ja hyväksynyt ammattikasvatushal- ja voimakkaasti laajentuneen sekä jo ensi vuon-
42585: lituksen metsäopetuksen osasto, nyttemmin toi- na virallisesti uusiin opetussuunnitelmiin siirty-
42586: misto. vän metsätalouden peruslinjakoulutuksen taso
42587: Järjestelmä on toiminut v. 1975-82 hy- jo alkuvaiheessaan uhkaa madaltua opettajien li-
42588: vin ja taannut sen, että valtakunnan metsäalan säkoulutuksen tyrehdyttämisen vuoksi.
42589: ammatillinen koulutus on säilynyt metsäta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42590: louden jatkuvan kehityksen vaatimalla tasolla, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42591: ja näin opetussuunnitelmien sisällöt on todella muksen,
42592: voitu pitää automaattisesti ajan tasalla.
42593: Opettajille lisäkoulutus on kuulunut virka- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
42594: velvollisuuteen eikä ympärivuotisen lisäkoulu- ammattikasvatushallituksen alaisten met-
42595: tuksen toimeenpano ole aiheuttanut ns. viran- sä- ja puutalousoppilaitosten ammatti-
42596: sijaisuusmenoja. Nyt metsä- ja puutalouden am- aineiden opettajien jatko- ja täydennys-
42597: mattiopettajien lisäkoulutusjärjestelmä uhkaa koulutuksen turvaamiseksi.
42598: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
42599:
42600: Hannu Tenhiälä Kalevi Mattila
42601: Toivo Yläjärvi Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
42602: 1112 1983 vp.
42603:
42604: Toivomusaloite n:o 995
42605:
42606:
42607:
42608:
42609: Tikka: Imatran taidekoulun kehittämisestä ja Imatran taide-
42610: museon saattamisesta Kymen läänin aluetaidemuseon asemaan
42611:
42612:
42613: Eduskunnalle
42614:
42615: Imatran kaupungin suunnitelmien mukaan kehittyneimmät koko Kymen läänissä. Imatran
42616: Siitolan kartanosta muodostettaisiin kuvataide- kuvataideperinteet ja museon hyvä taso huo-
42617: keskus. Tässä kartanossa on sekä asiallisesti mioon ottaen Imatran taidemuseolle tulisi saada
42618: että miljöön puolesta hyvin soveltuvat puit- Kymen läänin aluemuseon asema.
42619: teet kuvataiteen koulutustoiminnalle. Kuvatai- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
42620: dekoulutusta on Imatralla järjestetty vuodesta hyväksyttäväksi toivomuksen,
42621: 1946 alkaen. Imatran kuvataidekoulua toivo-
42622: taan kehitettävän alueelliseksi kuvataiteen päi- että hallitus ryhtyisi toimiin Imatran
42623: väkouluksi. Tätä varten se tulisi saada pysyvän taidekoulun kehittämiseksi alueelliseksi
42624: valtionavun piiriin. Kuvataidekouluun on jo kuvataiteen päiväkouluksi mahdollisesti
42625: tähän mennessä ollut runsaasti pyrkijöitä kaik- osana keskiasteen koulutusta ja Imatran
42626: kialta Itä-Suomesta ja myös muualta maasta. taidemuseon saattamiseksi Kymen läänin
42627: Imatran taidemuseon kokoelmat käsittävät aluetaidemuseon asemaan.
42628: tätä nykyä noin 500 teosta ja kokoelmat ovat
42629: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
42630:
42631: Seppo Tikka
42632: 1983 vp. 1113
42633:
42634: Toivomusaloite n:o 996
42635:
42636:
42637:
42638:
42639: Tiuri ym.: Teknillisten korkeakoulujen ja teknillisten opistojen
42640: toimintaedellytysten turvaamisesta
42641:
42642:
42643: Eduskunnalle
42644:
42645: Suomesta on tulossa tietoyhteiskunta. Elämi~ Opetusministeriön asettaman .ns. insinööri-
42646: sen henkinen ja aineellinen taso määräytyvät koulutustyöryhmän laatiman selvityksen mu-
42647: tulevaisuudessa entistä enemmän tieto-taitomme kaan teknillisten oppilaitosten määrärahat oppi-
42648: perusteella. Suomessa on pystyttävä sovelta- lasta kohti laskettuna ovat pienemmät kuin mis-
42649: maan ja kehittämään uutta tekniikkaa, jotta sään muussa valtion ammatillisessa oppilaitok-
42650: kansainvälinen kilpailukykymme säilyy. Siinä sessa. Jotta teknillisten oppilaitosten resurssit
42651: on tekniikan alojen koulutus ja tutkimus avain- vastaisivat edes uuden tekniikan vähimmäisvaa-
42652: asemassa. timuksia, insinöörikoulutustyöryhmä pitää vält-
42653: Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suo- tämättömänä teknillisten oppilaitosten kalusto
42654: messa teknillisissä korkeakouluissa kustannukset ja käyttömäärärahojen välitöntä kaksinkertaista-
42655: opiskelijaa kohti ovat vain kolmasosa tai jopa mista. Työryhmä pitää myös välttämättömänä
42656: vain viidesosa siitä, mitä ne ovat Suomen kanssa niiden henkilöresurssien saattamista ajan tasalle.
42657: kilpailevien maiden teknillisissä korkeakou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
42658: luissa. Ero johtuu ennen kaikkea laitehankinta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42659: varojen, käyttövarojen ja teknillisen apuhenkilö-
42660: kunnan vähäisyydestä Suomen teknillisissä kor- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42661: keakouluissa. Siihen on osaltaan johtanut kor- maamme teknillisten korkeakoulujen ja
42662: keakoulujen kehittämislaki, joka määrittelee ta- teknillisten oppilaitosten toimintaedelly-
42663: voitteet vain opettajien ja rakennusten pinta- tysten saattamiseksi kilpailijamaiden ta-
42664: alojen suhteen. Erityisen vaikea on tilanne Tek- solle lisäämällä riittävästi niiden laite-
42665: nillisessä korkeakoulussa, joka "vanhana" kor- hankinta- ja käyttövaroja sekä henkilö-
42666: keakouluna on saanut laitevaroja aivan liian kuntaa.
42667: vähän voidakseen pitää laboratoriot nopeasti
42668: kehittyvän tekniikan tasalla.
42669: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
42670:
42671: Martti Tiuri Matti Viljanen
42672: Pentti Mäki-Hakola Pekka Löyttyniemi
42673:
42674:
42675:
42676:
42677: 140 088300420M
42678: 1114 1983 vp.
42679:
42680: Toivomusaloite n:o 997
42681:
42682:
42683:
42684:
42685: Toiviainen: Neuvostoliitossa suoritettujen korkeakoulututkintojen
42686: ja oppiarvojen tunnustamisesta Suomessa
42687:
42688: Eduskunnalle
42689:
42690: Pitkän aikaa on suoritettu valmisteluja Suo- tää edelleen akateemisten oppiarvojen ja tutkin-
42691: men ja Neuvostoliiton välisen korkeakoulutut- tojen vertailu- ja vastaavuuskysymysten arvioin-
42692: kintojen vastaavuUJtta koskevan sopimuksen ai- tiperusteita välittämällä tietoa opintojen orga-
42693: kaansaamiseksi. nisoinnista, kestosta ja sisällöstä sekä tukemalla
42694: Osapuolet vaihtoivat jo vuonna 1975 asiaa opintojen tasomittausta ja akateemisten oppi-
42695: koskevat sopimusesitykset. Vähän <Sen jälkeen suoritusten arviointia koskevien menetelmien
42696: ilmoitettiin Suomen hallituksen taholta, että vertailua, sekä mahdollisuuksien mukaan tun-
42697: lopulliset neuvottelut "voitaneen käydä lähim- nustaa keskenään akateemiset oppiarvot ja tut-
42698: mässä tulevaisuudessa". Asia on kuitenkin jat- kinnot joko tarvittaessa hallitusten välisin sopi-
42699: kuvasti pitkittynyt. Tämä tilanne on muodosq,I- muksin tai yliopistojen ja korkeakouluopetusta
42700: nut hyvin hankalaksi sadoille Neuvostoliitossa antavien laitosten ja tutkimuslaitosten välisin
42701: opiskelleille, siellä opiskeleville ja sinne opis- suorin järjestelyin.
42702: kelemaan aikoville. Suomen ja Neuvostoliiton keskeisellä yhteis-
42703: Ottaen huomioon, että kysymyksessä on tär- työllä on avattu monta uutta yhteistyöalaa jär-
42704: keä osakysymys kansojen keskeisen yhteistyön jestelmiltään erilaisten maiden välisessä rauhan-
42705: alalla, ja senkin, että vuoden 197 3 lopulla omaisessa rinnakkainolossa, ja näin tulisi viipy-
42706: Bukarestissa kokoontunut UNESCO:n opetus- mättä menetellä tässäkin asiassa. Se olisi tukena
42707: ministerikonferenssi kehotti eurooppalaisia jä- vastaaviin toimiin laajemminkin.
42708: senmaita solmimaan tutkintojen ja diplomien Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotan
42709: vastavuoroista tunnustamista koskevia kahden- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42710: keskisiä sopimuksia erityisesti talous- ja yhteis-
42711: kuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden välillä, että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
42712: on asian viivästymistä pidettävä erittäin vali- menpiteisiin Neuvostoliitossa suoritettu-
42713: tettavana. jen korkeakoulututkintojen ja tieteellis-
42714: Tällainen sopimus vastai<Si myös ETYK:n ten oppiarvojen tunnustamiseksi Suo-
42715: päätösasiakirjassa vahvistettua pyrkimystä kehit- messa.
42716: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
42717:
42718: Seppo Toiviainen
42719: 1983 vp. 1115
42720:
42721: Toivomusaloite n:o 998
42722:
42723:
42724:
42725:
42726: Tuovinen ym.: Siikasalmen maatalousoppilaitoksen pelto- ja met-
42727: sämaan lisäämisestä
42728:
42729:
42730: Eduskunnalle
42731:
42732: Liperin kunnan alueella sijaitseva Siikasal- tamiseksi tehokkaalla koulutuksella on oma
42733: men maatalousoppilaitos tarvitsisi pikaisesti li- merkityksensä.
42734: sää pelto- ja metsämaata, jotta oppilaitoksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42735: kehitys voitaisiin turvata. Tiettävästi oppilai- nioitavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42736: toksen välittömässä läheisyydessä on lisämaata muksen,
42737: saatavana, kunhan vain valtion taholta myön-
42738: netään määräraha ko. tarkoitukseen. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
42739: Siikasalmen maatalousoppilaitoksen kehittä- piteisiin pelto- ja metsämaan lisäämiseksi
42740: misellä on suuri merkitys maatalouden koulu- Siikasalmen maatalousoppilaitoksen käyt-
42741: tuksen tehostamiseen ja ammattitaidon lisäämi- töön.
42742: seen. Myös maatalouden kannattavuuden paran-
42743: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
42744:
42745: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
42746: K.:!rttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
42747: Reino Karpola
42748: 1116 1983 vp.
42749:
42750: Toivomusaloite n:o 999
42751:
42752:
42753:
42754:
42755: Turunen ym.: Määrärahasta Pohjois-Karjalan Opiston saneeraus-
42756: työn jatkumisen turvaamiseksi
42757:
42758:
42759: Eduskunnalle
42760:
42761: Pyhäselän Niittylahdessa sijaitseva Pohjois- varoja. Saneeraustyö on tärkeä myös Pyhäselän
42762: Karjalan Opisto on kouluhallituksen valvonnan kunnan vaikean työllisyystilanteen kannalta.
42763: alainen yleissivistävä aikuisoppilaitos, joka on Mainittakoon, että useat maakuntaopistot eri
42764: perustettu v. 1885. Opistossa opiskelee vuo- puolilla maata ovat saaneet peruskorjauksiinsa
42765: sittain noin 300 aikuisopiskelijaa. vastaavia määrärahoja viime vuosina.
42766: Opiston päärakennus on valmistunut vuonna Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
42767: 1928 eikä siinä 50 vuoden aikana ole tehty nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42768: mainittavia peruskorjauksia. Rakennus on näin muksen,
42769: ollen epäajanmukainen, epäviihtyisä ja turval-
42770: lisuudeltaan hyvin kyseenalainen, joten se kai- että hallitus ottaisi valtion vuoden
42771: paa kiireellistä saneerausta. 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
42772: Kyseinen saneeraus on aloitettu pankkilainan tävän määrärahan Pohjois-Karjalan Opis-
42773: turvin ja osaksi työllisyysvaroin helmikuussa ton saneeraustyön jatkumisen turvaami-
42774: 1980. Jotta aloitettua työtä ei tarvitsisi keskeyt- seksi.
42775: tää, tarvittaisiin hankkeeseen välttämättä valtion
42776: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
42777:
42778: Eeva Turunen Reino Karpola Lea Sutinen
42779: Lauri Impiö Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä
42780: 1983 vp. 1117
42781:
42782: Toivomusaloite n:o 1000
42783:
42784:
42785:
42786:
42787: Tykkyläinen ym.: Konservatorioiden valtionosuuksien sllrtaml-
42788: sestä valtion tulo- ja menoarviossa myönnetyn rahoituhen
42789: piiriin
42790:
42791:
42792: Eduskunnalle
42793:
42794: Laissa musiikkioppilaitosten valtionavustuk- vaatinut kaiken kasvun rahoitettavaksi veik-
42795: sesta ( 6 §) säädetään, että musiikkioppilaitos- kausvoittovaroista. Kuitenkin esimerkiksi jo
42796: ten valtionapu on ensisijaisesti suoritettava ns. keskiasteen ammatillisten oppilaitosten eli kon-
42797: veikkausvoittovaroista. Vuoden 1983 tulo- ja servatorioiden valtionosuudet tekevät kuluvana
42798: menoarviossa musiikkioppilaitoksille oli osoi- vuonna n. 20 miljoonaa. Olisi nähdäksemme
42799: tettu yhteensä 47 miljoonaa markkaa, joka oikeutettua siirtää ainakin näiden koulujen ko-
42800: jakaantui siten, että 40 miljoonaa osoitettiin konaiskustannukset yleisiin budjettivaroihin.
42801: veikkausvoittovaroista ja 7 miljoonaa varsinai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42802: sesta tulo- ja menoarviosta. Veikausvoittovaro- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42803: jen 40 miljoonaa jakaantui lakisääteisiin 36,7 muksen,
42804: miljoonan valtionosuuksiin ja harkinnanvarai-
42805: siin 3,3 miljoonaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42806: Valtion taidebudjettia on kohtuuttomasti ra- konservatorioiden valtionosuuksien siir-
42807: sittanut musiikkiopistojen valtionapulain ensi- tämiseksi kokonaisuudessaan budjettira-
42808: sijaisuuspykälä, koska valtiovarainministeriö on hoituksen piiriin.
42809: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
42810:
42811: Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Hautamäki Mats Nyby
42812: Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen Jouko Skinnari
42813: Kari Rajamäki
42814: 1118 1983 vp.
42815:
42816: Toivomusaloite n:o 1001
42817:
42818:
42819:
42820:
42821: Tykkyläinen ym.: Avustuksen myöntämisestä Kuopiolle musiikki-
42822: keskuksen rakentamiseksi
42823:
42824:
42825: Eduskunnalle
42826:
42827: Kuopion kaupungissa on 1970-luvun alusta komusiikkiosasto ja suunnitelmien mukaan tul-
42828: ollut vireillä musiikki:keskushanke. Vuodesta laan myös ko. osasto sijoittamaan musiikkikes-
42829: 1983 lukien ovat musiikk1keskussuunnhelmat kuksen tiloihin. Musiikkikeskuksen kokonais-
42830: olleet valmiina toteuttamista varten. Hanketta kustannusarvio on 58 milj. markkaa.
42831: en pidetty tarpeellisena sen vuoksi, että kau- Kuopion kaupungin päätöksen mukaan mu-
42832: punginorkesterilta puuttuvat asianmukaiset har- siikkikeskuksen rakentamistyöt voitaisiin aloit-
42833: joitustilat ja konserttisali kokonaan. Lisäksi taa huhtikuussa 1983, jolloin rakennus valmis-
42834: Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry:n tuisi kesäkuussa 1985.
42835: ylläpitämä ja kaupungin osittaisen avustuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42836: turvin toimiva konservatorio on ahtaissa vuok- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42837: ratiloissa ja tarvitsee välttämättä suuremmat muksen,
42838: tilat. Musiikk~keskuksen kokonaispinta-ala on
42839: 9 839 m2, ja kokonaistilavuudeltaan rakennus että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42840: on noin 50 000 m 3 • menpiteisiin 8 000 000 markan suurui-
42841: Kysymyksessä on suuri kulttuurilaitoshanke, sen avustuksen myöntämiseksi Kuopion
42842: joka palvelee muitakin kuin kuopiolaicsia käyt- kaupungille musiikkikeskuksen rakenta-
42843: täjiä. Kuopiossa toimii Sibelius-Akatemian kirk- mista varten.
42844: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
42845:
42846: Marja-Liisa Tykkyläinen Martti Lähdesmäki Kari Rajamäki
42847: 1983 vp. 1119
42848:
42849: Toivomusaloite n:o 1002
42850:
42851:
42852:
42853:
42854: Tykkyläinen ym.: Valtionavun lisäämisestä alueellisesti merkit-
42855: tävien orkestereiden toimintaedellytysten parantamiseksi
42856:
42857:
42858: Eduskunnalle
42859:
42860: Maamme orkestereiden kehitys on ollut suun- tarkoitus ryhtyä vierailemaan säännöllisesti yh-
42861: nittelematonta ja valtion tuki ilman selvää ke- teistyössä paikallisten orkestereiden kanssa.
42862: hityslinjaa. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, Valtion tuki orkesteritoiminnalle lisääntyy
42863: on lopputuloksena se, että jokaisessa kaupun- kuluvana vuonna miljoonalla markalla. Orkes-
42864: gissa on pieni ammattilaisorkesteri, joista yksi- terimäärärahojen jaossa tulisi suosia valtakun-
42865: kään ei kykene täysimittaiseen konserttitoimin- nallisesti ja alueellisesti merkittäviä orkesterei-
42866: taan. ta. Esimerkiksi Kuopion kaupunginorkesterille
42867: Kuopion kaupunginhallituksen mielestä val- tulevan valtionavun määrä tulisi nostaa merkit-
42868: tion tuella on kehitettävä tiettyjä alueellisesti tävästi sillä perusteella, että Kuopion kaupungin-
42869: tärkeitä orkestereita siten, että ne kasvavat orkesteria voidaan pitää alueellisesti merkittä-
42870: riittävän suuriksi voidakseen esittää monipuo- vänä orkesterina.
42871: lista ohjelmistoa laajalla alueella. Kuopion kau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42872: punginorkesteri Itä-Suomen johtavana orkeste- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42873: rina ja laajalti alueorkesterityötä tehneenä on muksen,
42874: itseoikeutettu Itä-Suomen alueorkesteri. Jo nyt
42875: orkesteri on pitänyt konsertteja Kajaanista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42876: Savonlinnaan ulottuvalla alueella. valtion tulo- ja menoarvion momentille
42877: Kuopion kaupunginorkesterin aluetoiminta 29.90.52 sisältyvän orkestereille ja yh-
42878: on tarkoitus säännöllistää. Iisalmen kanssa on tyeille sekä niiden aluetoimintaan tar-
42879: neuvoteltu vuosittaisesta konserttisarjasta, jo- koitetun määrärahan lisäämiseksi siinä
42880: hon myytäisiin kausikortteja samaan tapaan määrin, että alueellisesti merkittävien
42881: kuin Kuopion konsertteihin. Myös muilla Itä- orkestereiden toimintaedellytykset voi-
42882: Suomen merkittävimmillä paikkakunnilla on taisiin taata nykyistä paremmin.
42883: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
42884:
42885: Marja-Liisa Tykkyläinen Paula Eenilä Aarno von Bell
42886: Kari Rajamäki Kari Urpilainen Martti Lähdesmäki
42887: 1120 1983 vp.
42888:
42889: Toivomusaloite n:o 1003
42890:
42891:
42892:
42893:
42894: Törnqvist ym.: Valtimon metsäkonekoulun rakennushankkeiden
42895: toteuttamisesta
42896:
42897:
42898: Eduskunnalle
42899:
42900: V altimon metsäkonekoulu on valtion omista- Samalla nämä kaikki muutokset merkitsevät
42901: ma ammattikasvatushallituksen alainen metsä- myös sitä, että joudutaan tilanteeseen, jota ei
42902: oppilaitos, jonka tehtävänä on valmistaa ammat- voida hoitaa eikä hallita nykyisissä tiloissa, vaan
42903: titaitoisia metsureita ja metsäkoneen kuljettajia tarvitaan ehdottomasti uudisrakentamista sekä
42904: sekä järjestää lisäkoulutusta ammatissa toimi- Valtimolla että Lieksassa. Valtimon metsäkone-
42905: ville metsureille ja metsäkoneen kuljettajille. koulun oppilasasuntolan osalta V altimon kunta
42906: Koska Valtimon metsäkonekoulu on valtion on esittänyt, että oppilasasuntola otettaisiin jo
42907: metsäoppilaitos, kulkevat kaikki rakennushank- tämän syksyn työllisyysohjelmaan. Töiden aloit-
42908: keet rakennushallituksen ja AKH:n rakennus- taminen onkin periaatteessa kiinni vain rahoi-
42909: toimiston kautta. Vain pienehköt korjaus- ja tuksen järjestämisestä, sillä oppilasasuntolan tar-
42910: uudisrakennustyöt voidaan toteuttaa ammatti- vitsema tonttikysymys on jo ratkaiSJtu. Toimis-
42911: kasvatushallituksen maa- ja metsätalousopetuk- totilojen laajentamisesta metsäkonekoulu on
42912: sen osaston tai Pohjois-Karjalan ja Kuopion esittänyt AKH:n rakennustoimistolle, että se
42913: piirirakennustoimiston määrärahoilla. ryhtyisi toimiin metsäkonekoulun toimistotilo-
42914: Keskiasteen koulunuudistuksen myötä myös jen laajentamiseksi. Metsäkoneasentajakoulutuk-
42915: V altimon metsäkonekoulun toiminta laajenee ja sen aloittaminen Valtimolla on riippuvainen sii-
42916: osittain muuntuu, sillä tehtyjen ehdotusten - tä, milloin tämän koulutusmuodon vaatimat
42917: Pohjois-Karjalan lääninhallitus ja AKH - mu- erillistilat saadaan rakennettua, sillä periaat-
42918: kaan Valtimolla aloitetaan metsäkoneasentajien teessa muu valmius opintolinjan aloittamiseen
42919: koulutus viimeistään vuoteen 1986 mennessä. on jo nyt olemassa. Opetustilojen rakentami-
42920: Näiden muutosten jälkeen oppilasmäärä kasvaa sessa on kyse varsin mittavasta rakennushank-
42921: nykyisestään huomattavasti. keesta, jonka suunnitteluun olisi päästävä mah-
42922: Toteutettuna edellä esitetyt suunnitelmat dollisimman aikaisessa vaiheessa.
42923: merkitsevät oppilaiden majoituskapasiteetin, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
42924: opettaja-, toimisto- sekä taloushenkilökunnan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42925: lisäämistä Valtimon toimipisteessä ja opetta-
42926: jien osittaista siirtymistä Lieksan toimipistee- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
42927: seen. Valtimon kohdalla henkilökunnan lisäys piteisiin V altimon metsäkonekoulun ra-
42928: on 8-10 toimihenkilöä, joista suurin osa on kennushankkeiden suunnittelun toteutta-
42929: metsäkoneenasentajien opintolinjan opettajia. miseksi ja rakennustöiden aloittamiseksi.
42930: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
42931:
42932: Kerttu Törnqvist Matti Puhakka Jouko Tuovinen
42933: Reino Karpola Lea Sutinen
42934: 1983 vp. 1121
42935:
42936: Toivomusaloite n:o 1004
42937:
42938:
42939:
42940:
42941: Törnqvist ym.: Kotisairaanhoidon erikoiskoulutuksen aloittami-
42942: sesta
42943:
42944:
42945: Eduskunnalle
42946:
42947: Kotisairaanhoidon tehtävät kasvavat jatku- tän asettamien erikoisvaatimusten vuoksi.
42948: vasti ikärakenteen muutosten ja kotona tapah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42949: tuvan hoidon lisääntymisen johdosta. Kotisai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42950: raanhoidon avulla voidaan monille vanhuksille muksen,
42951: turvata mahdollisuus kotona asumiseen laitos-
42952: hoidon sijasta. että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
42953: Kotisairaanhoidon kehittäminen on ratkaise- kotisairaanhoidon erikoiskoulutuksen
42954: vasti riippuvainen kotisairaanhoitohenkilöstön aloittamiseksi Pohjois-Karjalan sairaan-
42955: koulutuksesta. Tällä hetkellä ei sairaanhoitajia hoito-oppilaitoksessa ja muissa tehtä-
42956: erikoiskouluteta kotisairaanhoitoon, mitä voi- vään soveltuvissa alan oppilaitoksissa.
42957: daan pitää valitettavana puutteena tehtäväken-
42958: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
42959:
42960: Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläinen Reino Jyrkilä
42961: Matti Puhakka Jouko Tuovinen Aamo von Bell
42962:
42963:
42964:
42965:
42966: 141 088300420M
42967: 1122 1983 vp.
42968:
42969: Toivomusaloite n:o 1005
42970:
42971:
42972:
42973:
42974: Uosukainen ym.: Atk-alan tutkimuksesta ja opetuksesta Lappeen-
42975: rannan teknillisessä korkeakoulussa
42976:
42977:
42978:
42979: Eduskunnalle
42980:
42981: Tietokoneteknologian aikakauden asettamat erikoisihmisiä Lappeenrannan teknillinen kor-
42982: uudet vaatimukset tiedoille ja taidoille yleen- keakoulu ei toistaiseksi tuota.
42983: säkin ja erityisesti elinkeinoelämän kehitykseen Pätevän akateemisesti koulutetun työvoiman
42984: vaikuttavilla aloilla on ensimmäisenä pystyttävä tarve atk-alalla on huutava. Alan yritystoiminta
42985: ottamaan huomioon ylimmän opetuksen ja tut- on joutunut täyttämään lisätyövoiman tarpeensa
42986: kimuksen piirissä. pitkälti muiden alojen pääasiallisen koulutuk-
42987: Etelä-Karjalassa tunnetaan erityistä mielen- sen saaneilla henkilöillä, jotka jossain määrin
42988: kiintoa tietokoneteknologiaan liittyvän tutki- ovat voineet opiskeluissaan perehtyä myös atk-
42989: muksen ja opetuksen järjestämiseen. Tähän on alaan. Etelä-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa
42990: olemassa useitakin eri syitä. laajemmaltikin kaivataan atk-alaan erikoiskou-
42991: Maakunnan elinkeinoelämää hallitsevat suuret lutettuja asiantuntijoita, jotka esimerkiksi kyke-
42992: teollisuusyritykset ja erityisesti metsäteollisuus. nevät oman yritystoiminnan kehittämiseen tällä
42993: Tämä teollisuus on automaation soveltamisessa alalla.
42994: jo varsin pitkällä. Etelä-Karjalan elinkeinoelä- Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toi-
42995: mässä ovat sen seurauksena toistaiseksi koros- minnan voimakasta laajentamista tällä alalla
42996: tuneet nimenomaan tietokoneteknologian muka- perustelee myös se, että korkeakoulua on jo
42997: naan tuomat haittapuolet. Maakunnan kan- nyt tarvittu tärkeään valtakunnalliseen tutki-
42998: nalta vaikein nHstä on työpaikkojen vähenemi- mustyöhön muun muassa tietoliikenteen sovel-
42999: nen. lutusten osalta. Posti- ja telelaitoksen tutkimus-
43000: Toisaalta tämän johdosta myös at:k-alan tie- tarpeiden kannalta Lappeenrannan teknillinen
43001: tämys on maakunnassa varsin korkealla tasolla. korkeakoulu on erinomaisen käyttökelpoinen.
43002: Tältä pohjalta maakunnassa onkin hyviä lähtö- Korkeakoulussa on jo nyt suoritettu tai vireillä
43003: kohtia varsinaiselle atk-alan yritystoiminnan useita posti- ja telelaitoksen toimeksiannosta
43004: kehittämiselle erityisesti tietokoneteknologian tehtyjä tutkimuksia. Tutkimustoiminnan laajen-
43005: erilaisten sovellusten kehittämises·sä. Maakun- tamisen tarve on huomattava. Mahdollisuudet
43006: taan on jo syntynyt jonkin verran tämän alan siihen riippuvat nimenomaan siitä, millaiset
43007: yritystoimintaa, jonka palvelualueena on koko tiedolliset resurssit korkeakoulun käytössä on.
43008: maa ja jopa kansainvälinen kenttä. Tällä elin- Maamme keskeisten teollisuudenalojen vält-
43009: keinoalalla on maakunnassa myös tulevaisuu- tämätön sopeutuminen maailmantalouden kilpai-
43010: dessa erinomaisen hyvät kehittymisen mahdolli- luun vaikuttaa alueellisesti kaikkein voimak-
43011: suudet, mikäli tietyt perusedellytykset esimer- min Etelä-Karjalassa ja sen naapurimaakunnassa
43012: kiksi korkeakoululaitoksen puolelta sille saa- Kymenlaaksossa. Molemmat maakunnat ovat
43013: daan. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun vaiku-
43014: Maakunnassa on oma korkeakoulu, Lappeen- tusaluetta. Korkeakoulun toimintaa on kehitet-
43015: rannan teknillinen korkeakoulu. Sen valmiudet tävä siten, että se osaltaan luo mahdollisuuk-
43016: ja resurssit atk-alalla ovat maamme muihin kor- sia uusien, luontaisten ja kestävien edellytysten
43017: keakouluihin verrattuna jo tätä nykyä varsin pchjalle syntyvien elinkeinoalojen kehitykselle
43018: hyvällä tasolla. Ne on kuitenkin valjastettu pal- näissä maakunnissa korvaamaan perusteollisuu-
43019: velemaan yksinomaan korkeakoulun tähänastis- desta rationalisointikehityksen 1takia häviävää
43020: ten varsinaisten opetusalojen kehitystä. Atk-alan suunnatonta työpaikkamäärää.
43021: 1983 vp.- TA n:o 1005 1123
43022:
43023: Edellä esitetyn perusteell~ ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi toimiin Lappeen-
43024: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- rannan teknillisen korkeakoulun valitse-
43025: muksen, miseksi yhdeksi atk-alan keskeiseksi
43026: opetus- ja tutkimusyksiköksi Suomessa.
43027: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
43028:
43029: Riitta Uosukainen Pirjo Rusanen Erkki Moisander
43030: Urpo Leppänen Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo
43031: Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander Aino Pohjanoksa
43032: Jussi Ranta
43033: 1124 1983 vp.
43034:
43035: Toivomusaloite n:o 1006
43036:
43037:
43038:
43039:
43040: Uosukainen ym.: Tutkijan viran perustamisesta Kotimaisten
43041: kielten tutkimuskeskuksen yhteyteen äidinkielen opetuksen
43042: tutkimusta varten
43043:
43044:
43045:
43046:
43047: Eduskunnalle
43048:
43049: Maassamme ei ole toistaiseksi osoitettu sään- taan, äidinkielen opettajiin ja myös yliopistoi-
43050: nöllistä, jatkuvaa tukea äidinkielen (suomen, hin.
43051: ruotsin, saamen) opetusta peruskoulussa, lu- Tutkijan työn konkreettisena ja luontevana
43052: kiossa eikä muissa keskiasteen oppilaitoksissa lähtökohtana olisi ylioppilastutkinnon äidinkie-
43053: palvelevalle, kielitieteen ja kirjallisuudentutki- len kokeen kehittäminen, joka on aloitettu tila-
43054: muksen tuloksia opetukseen soveltavalle tutki- päisin voimin ja tilapäisten määrärahojen turvin
43055: mukselle. Kuitenkin nopeasti kehittyvän kieli- ylioppilastutkintolautakunnassa. Peruskoulun ja
43056: ja kirjallisuustieteen merkitys opetukselle on lukion äidinkielenopetukseen liittyy olennaisesti
43057: entistä suurempi. Akateemisen tutkimuksen tu- juuri lukion päättökoe, ylioppilastutkinto. Se
43058: loksia ei aina voi sellaisinaan käyttää opetuk- rakentuu uusien lukion oppimäärien varaan, joi-
43059: sen tarpeisiin, ja siksi soveltavan tutkimuksen den sisällössä uusilla tieteen sovellutuksilla on
43060: tarve on ilmeinen. näkyvä sija.
43061: Edellä tarkoitetun soveltavan tutkimuksen Lukion äidinkielen opetus ei kuitenkaan olisi
43062: käyttöön ei kuitenkaan ole osoitettu työvoimaa. ainoa tutkijan työala. Yhtä tärkeä olisi kaikkien
43063: Äidinkielen opetuksen didaktiikkaa varten on asteiden yleissivistävä ja ammatillinen koulutus.
43064: olemassa jonkin verran tutkijavoimia: Jyväsky- Samoin äidinkielen opettajien täydennyskoulu-
43065: län yliopiston kasvatustieteen tutkimuslaitok- tus liittyisi tutkijan tehtäviin mm. niiltä osin,
43066: sessa on tutkijan virka, ja kolmen yliopiston kuin koulutukseen tarvitaan koulutusmateriaa-
43067: kasvatustieteen tiedekunnassa on äidinkielen leja.
43068: didaktiikan apulaisprofessorin virka. Aineteo- Tutkijan taustaryhmiä olisivat ylioppilastut-
43069: rian ja didaktiikan välillä vallitsee ilmeinen kintolautakunta, Kotimaisten kielten tutkimus-
43070: epäsuhta. keskus, kouluhallitus ja Äidinkielen opettajain
43071: Kielitieteen ja kirjallisuuden tuitkimuksen liitto. Täten tutkijalla olisi koko ajan tuntuma
43072: tuloksia äidinkielen opetukseen soveltavan tut- siihen, millaista tietoa tarvitaan. On tarpeen
43073: kijan viran sopiva sijoituspaikka olisi Kotimais- tähdentää käytännön opetustyössä toimivien
43074: ten kielten tutkimuskeskus. Siellä on käytettä- opettajien antamia tutkimushaasteita.
43075: vissä riittävät tilat, hyvä alan kirjasto ja väli- Tutkijan toimeen tulisi asettaa pätevyysvaa-
43076: tön kontakti muihin tutkijoihin. Siellä työsken- timukseksi lukion vanhemman lehtorin päte-
43077: televä tutkija voisi olla luontevasti yhteydessä vyys. On myös edellytettävä kokemusta käytän·
43078: kouluhallitukseen, ylioppilastutkintolautakun- nön koulutyöstä ja tutkijankoulutusta.
43079: 1983 vp. - TA n:o 1006 1125
43080:
43081: Edellä esitet1tyyn_ nojautuen ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi toimiin äidinkie-
43082: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- len opetusta palvelevan tutkijan viran
43083: muksen, perustamiseksi Kotimaisten kielten tut-
43084: kimuskeskukseen ja ottaisi määrärahan
43085: tähän tarkoitukseen vuoden 1984 tulo-
43086: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983 ja menoarvioesitykseen.
43087:
43088: Riitta Uosukainen Pertti Salolainen Heikki Järvenpää
43089: Saara Mikkola Pirkko Turpeinen Kaarina Dromberg
43090: Helena Pesola Urpo Leppänen Pirjo Rusanen
43091: Elisabeth Rehn Riitta Jouppila Reino Paasilinna
43092: Tytti lsohookana-Asunmaa Erkki Moisander Mauri Miettinen
43093: Elsi Hetemäki-Olander Tapio Holvitie Jouni J. Särkijärvi
43094: Eeva Turunen Heikki Riihijärvi Sirpa Pietikäinen
43095: Ben Zyskowicz Tauno Valo Liisa Hilpelä
43096: RitvaLaurila Pentti Lahti-Nuuttila Aino Pohjanoksa
43097: Lea Kärhä Antti Kalliomäki Juho Koivisto
43098: Sakari Valli Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
43099: Jussi Ranta Eva-Riitta Siitonen Sirkka-Liisa Anttila
43100: 1126 1983 vp.
43101:
43102: Toivomusaloite n:o 1007
43103:
43104:
43105:
43106:
43107: Urpilainen ym.: Opintotuen asumislisän korottamisesta
43108:
43109:
43110: Eduskunnalle
43111:
43112: Opintotuen asumislisää maksetaan nykyisin Vuokra-asunnosta luopuminen kesäkuukau-
43113: vain yhdeksän opiskelukuukauden mukaan ( lu- sien ajaksi taas heikentää huomattavasti asu-
43114: kuvuonna 1983-84 enimmäismäärä 2 610 mk, misturvaa. Uuden asunnon etsiminen nykyisiltä
43115: mikäli hakijan vanhempien tulot eivät ylitä kireiltä asuntomarkkinoilta on toivoton tehtävä.
43116: 69 000 mk ja omaisuus 187 000 mk). Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
43117: Opiskelijoiden vuokra-asunnot joudutaan kui- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
43118: tenkin vuokraamaan ympärivuotisesti, jolloin muksen,
43119: vuokra on maksettava myös kesäkuukausilta.
43120: Opiskelijoiden kesäansiot joudutaan kokonai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43121: suudessaan käyttämään lukuvuoden menojen opintotuen asumislisän nostamiseksi vas-
43122: kattamiseen, joten kesäkuukausien vuokra on taamaan 12 kuukauden asumiskustan-
43123: pois tulevan talven elannosta. nuksia.
43124: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
43125:
43126: Kari Urpilainen Kaisa Raatikainen
43127: Tuulikki Hämäläinen Sinikka Hurskainen
43128: 1983 vp. 1127
43129:
43130: Toivomusaloite n:o 1008
43131:
43132:
43133:
43134:
43135: Urpilainen ym.: Aluetaidemuseo-oikeuksien myöntämisestä Kok-
43136: kolalle ja maakuntamuseo-oikeuksien myöntämisestä Pietar-
43137: saarelle
43138:
43139:
43140: Eduskunnalle
43141:
43142: Maakuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden Käytännössä molemmat museot ovat harjoit-
43143: toiminta-alueita hahmoteltaessa ja näitä mu- taneet jo toimintaa, joka kuuluisi maakuntamu-
43144: seoita sijoitettaessa oli vahvasti esillä myös Vaa- seolle ja aluetaidemuseolle. Pietarsaaren kau-
43145: san läänin muodostama erityistilanne ja siinä punginmuseon toiminta on painottunut kokoel-
43146: yhteydessä Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon mien, virkojen ja toiminnan osalta lähes yksin-
43147: ja Keski-Pohjanmaan aluetaidemuseon perusta- omaan kulttuurihistorialliselle puolelle, K. H.
43148: minen ja niille määriteltävät toiminta-alueet. Renlundin museon virat, kokoelmat ja toiminta
43149: Lopulta päädyttiin kuitenkin siihen ratkaisuun, taas ovat mahdollistaneet taidemuseotoiminnan.
43150: että Pohjanmaan museosta muodostettiin Vaa- Molemmat museot ovat huolehtineet toimin-
43151: san läänin rannikkoalueen ja pohjoisosien maa- noista, jotka kuuluvat valtiovallalle ja joihin on
43152: kuntamuseo ja Seinäjoella toimineesta museosta saatu vain harkinnanvaraisia valtionapuja tai
43153: muodostettiin Etelä-Pohjanmaan maakuntamu- jotka kunnat ovat kustantaneet kokonaan itse:
43154: seo ympäröivät kunnat toiminta-alueenaan. molemmat museot on oikeutettu myöntämään
43155: Mikäli aluejakoa tarkastellaan museoiden teh- kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden esineiden
43156: tävänä olevan aineellisen kulttuurin keräämi- vientilupia ja Pietarsaaren kaupunginmuseo on
43157: sen, säilyttämisen, tutkimisen ja tutkitun pe- museoviraston valvonnassa, osittain valtionavun
43158: rinteen esittämisen näkökulmasta, voidaan Vaa- turvin, mutta pääosin omin määrärahoin harjoit-
43159: san läänin alueelle muodostettujen maakunta- tanut meriarkeologista tutkimusta läänin koko
43160: museoiden toiminta-alueita pitää osittain epä- merialueella. Molemmat museot ovat huolehti-
43161: historiallisina, luonnottomina. Esimerkiksi Ete- neet sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön-
43162: lä-Pohjanmaan maakuntamuseon pohjoisosien, osan museopalveluista.
43163: Pohjanmaan Järviseudun, kuuluminen nykyiseen Näillä perusteilla Kokkolassa sijaitsevan K.
43164: yhteyteensä perustuu varsin tuoreisiin aluepo- H. Renlundin museon nimittäminen aluetaide-
43165: liittisiin näkökohtiin. Keski-Pohjanmaa muodos- museoksi ja Pietarsaaren kaupunginmuseon ni-
43166: taa oman omaleimaisen kaksikielisen kokonai- mittäminen Keski-Pohjanmaan maakuntamu-
43167: suuden, jota tulisi käsitellä myös perinnepoliit- seoksi itse asiassa virallistaisi käytännössä jo ta-
43168: tisesti omana alueenaan. pahtuvat alueelliset toiminnat ja mahdollistaisi
43169: Keski-Pohjanmaan kaupunkien, Kokkolan ja niiden tukemisen valtion varoin.
43170: Pietarsaaren, museot täyttävät henkilöstöresurs- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
43171: seiltaan valtionavuista annetun lain edellyttämät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43172: vaatimukset. Kokkolassa sijaitsevan K. H. Ren-
43173: lundin museolla on käytössään kaksi museoam- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43174: matillista virkaa, Pietarsaaren kaupunginmu- aluetaidemuseo-oikeuksien myöntämisek-
43175: seolla kolme museoammatillista ja yksi museo- si Kokkolan kaupungille sekä maakunta-
43176: 'tekninen virka. Tällaisina ne täyttävät hyvin museo-oikeuksien myöntämiseksi Pietar-
43177: myös museolakiehdotuksessa esitetyt vaatimuk- saaren kaupungitle.
43178: set.
43179: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
43180:
43181: Kari Urpilainen Mats Nyby Markus Aaltonen
43182: 1128 1983 vp.
43183:
43184: Toivomusaloite n:o 1009
43185:
43186:
43187:
43188:
43189: Vainio ym.: Anianpellon ala-asteen koulun rakentamisesta Asik-
43190: kalaan
43191:
43192:
43193: Eduskunnalle
43194:
43195: Päijät-Häme on yleensä jäänyt lapsipuolen välttämättömien koulurakennusten rakentamista
43196: asemaan aina silloin, kun valtion rahoja on mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
43197: jaettu. Rahojen jaon perusteena pitäisi yleensä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
43198: olla: rahaa sinne, missä on kipein tarve ja kohde. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
43199: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireellisyy- sen,
43200: den ratkaisevana perusteena tulee olla koulu-
43201: tustarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
43202: seen opetukseen ja opiskelutiloihin. Työttö- jotta aloittamislupa Asikkalan Anianpel-
43203: myysprosentit ja ns. lääninkiintiöt ovat täysin lon ala-asteen rakentamiseen 1984 hy-
43204: toinen asia. Ne ovat aivan liikaa vaikuttaneet väksytään ja että valtion osuus sisälly-
43205: rakennushankkeiden toteutumiseen ja hidasta- tetään valtion vuoden 1984 tulo- ja me-
43206: neet peruskoulun ja keskiasteen uudistukselle noarvioon.
43207: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
43208:
43209: Mikko Vainio Pentti Kettunen
43210: Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
43211: 1983 vp. 1129
43212:
43213: Toivomusaloite n:o 1010
43214:
43215:
43216:
43217:
43218: Vainio ym.: Määrärahasta suomalaisten keksijöiden tukemiseen
43219:
43220:
43221: Eduskunnalle
43222:
43223: Yhteiskunnassa myönnetään valtion apura- kulujen kompensoimiseksi, kuten muilla luovan
43224: hoja tutkijoille, kirjailijoille, näyttelijöille, tai- työn aloilla.
43225: teilijoille jne. tunnustuksena tieteen ja taiteiden Nämä tosiasiat huomioiden olisikin välttä-
43226: alalla saavutetuista tuloksista tai kannustimeksi mätöntä ja myös kaikille oikeudenmukaista,
43227: sanotulla kulttuurin alalla suoritettavaa työtä että suomalaisille keksijöille edes tuloutettaisiin
43228: varten. Tämä on aivan oikein, mutta tähän aluksi heiltä perityt maksut esim. jo olevien
43229: saakka on unohdettu teollisen tuotannon tär- teollisuuspiirien välityksellä tai kuntien toi-
43230: kein ryhmä, keksijät. mesta ja 80 % patenttiasiamiehen tai tuote-
43231: Heidän oivallustensa ja sitkeän, pitkäaikaisen kehittäjärekisteriin hyväksytyn asiamiehen käy-
43232: ja usein suuria kustannuksia vaativan tutkimus- töstä. Sillä suomenkielen erikoisuuden vuoksi
43233: ja kokeilutyön tuloksena syntyneiden keksintö-- patenttivaatimusten vieraille kielille kääntämi-
43234: jen avulla teknillinen kehitys maailmassa on nen tuottaa vaikeuksia.
43235: saavuttanut sen korkean tason, josta koko ih- Esim. Ruotsi käyttää nykyisin keksintötyö-
43236: miskunta hyötyy. Tästä hyvänä käytännön esi- hön 110 USA:n dollaria asukasta kohden ja
43237: merkkinä on Abloy-lukko. Sen vuoksi kaikissa vastaava luku Suomessa on vain 35 dollaria.
43238: maissa, missä kehitys on mennyt eteenpäin, on Tämän mukaan vajeemme olisi 1100 milj. mk.
43239: voimakkaas1ti tuettu keksintötoimintaa. Olemme vakuuttuneita, että jo mainittujen me-
43240: Patentti- ja rekisterihallituksesta saadun tie- nojen tulouttaminen sekä keksijäin patenttiasia-
43241: don mukaan on meillä viimeiset 25 vuotta koti- kirjoihin laadintaan kouluttaminen, joiden yh-
43242: maisten hakemusten määrä pysynyt lähes sa- teiskulut olisivat noin 10 milj. markkaa, kor-
43243: mana, kun ulkomaisten määrä on kasvanut noin jaisi tilannetta huomattavasti ja siten erittäin
43244: 400 %. Patenttihakemusten määrä esim. Ruot- pienellä rahalla vilkastuttaisi maamme keksintö-
43245: sissa on viisi kertaa suurempi kuin meillä, vaik- toimintaa, joka on kaiken tuotannollisen työn
43246: ka asukasmäärä on vai.t1 1,8-kertainen. perusehto, mistä Japani ja Sveitsi ovat hyvinä
43247: Suhteessa asukaslukuun patenttihakemu&ten käytännön esimerkkeinä.
43248: määrä meillä on alhaisempia koko Euroopassa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
43249: Tämä johtuu siitä, ettei meillä riittävästi tueta t~>.vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
43250: keksijätoimintaa, ja niinpä kilpailukykymme ko- sen,
43251: timaan ja maailman markkinoilla omaperäisillä
43252: tuotteilla on heikko, mikä muodostaa pohjan että hallitus ottaisi valtion vuoden
43253: työttömyydelle ja maastamuutolle. Meillä ei 1984 tulo- ja menoarvioon riittävän
43254: eräitä pikkurahastoja lukuun ottamatta ole min- määrärahan suomalaisten keksijöiden tu-
43255: käänlaista järjestelmää keksimätyöstä syntyvien kemiseksi.
43256: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
43257:
43258: Mikko Vainio Pentti Kettunen Reijo Enävaara
43259:
43260:
43261:
43262:
43263: 142 088300420~
43264: 1130 1983 vp.
43265:
43266: Toivomusaloite n:o 1011
43267:
43268:
43269:
43270:
43271: Valo: Yrittäjäopiston perustamisesta Uudellemaalle
43272:
43273:
43274: Eduskunnalle
43275:
43276: Yritystoiminta on perinteisesti aloitettu käy- niiden asettamien velvoitteiden tuntemis.vaati-
43277: tännössä hankitun ammattitaidon nojalla. Myös mus, jonka yhteiskunta viime vuosikymmeninä
43278: sukupolvenvaihdostilanteissa yritystä tavallisesti on yritystoiminnan harjoittajille asettanut.
43279: jatketaan vanhemmilta opituilla tiedoilla ja tai- Maamme ainoa varsinainen yrittäjäopisto si-
43280: doilla. Koulutuspohjana on ollut useimmiten jaitsee kaukana maan yritystiheimmästä aluees-
43281: ammattikoulussa tai kauppaoppilaitoksessa suo- ta, jolla yllä mainituista syistä opiston antaman
43282: ritettu tutkinto tai keskikoulu. Viime vuosina koulutuksen tarve on huomattavan suuri. Sen
43283: on kuitenkin käynyt yhä selvemmäksi, ettei pe- vuoksi on maahamme perustettava toinen yrit-
43284: rusteellinenkaan pohjakoulutus riitä yrittäjän täjäopisto, ja sen tulee sijaita Uudellamaalla.
43285: ammattia harjoittavalle, vaan kehityksessä mu- Opiston sijoittaminen Uudellemaalle olisi pe-
43286: kana pysyminen edellyttää jatkokoulutusta rusteltua siitäkin syystä, että useilla siellä kou-
43287: muodossa tai toisessa. lutettavilla olisi mahdollisuus asua kotonaan
43288: Ammattikouluissa, ammatillisissa kurssikes- opiskelun aikana, joten opiskelijapaikkamäärä
43289: kuksissa tai kauppaoppilaitoksissa ei ole eri- voitaistin pitää majoituspaikkalukua merkittä-
43290: tyisiä yrittäjätutkintoja. Koulutus näissä laitok- västi suurempana.
43291: sissa on pääasiassa suunniteltu toiminnassa ole- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
43292: vien yritysten ja laitosten toimihenkilöinä ja tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
43293: työntekijöinä myöhemmin toimiville henkilöille sen,
43294: eikä itsenäisiksi yrittäjiksi ai:kovia varten. Tä-
43295: män vuoksi olisikin tarpeellista ryhtyä toimen- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
43296: piteisiin varsinaisen yrittäjäkoulutuksen kehit- itsenäisten yrittäjien koulutusmahdolli-
43297: tämiseksi. Koulutuksen kasvavasta tarpeesta suuksien parantamiseksi myötävaikutta-
43298: kertoo myös se erilaisten yritystoimintaa sään- malla yrittäjäopiston perustamiseen Uu-
43299: televien lakien ja hallinnollisten määräysten ja dellemaalle.
43300: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
43301:
43302: Tauno Valo
43303: 1983 vp. 1131
43304:
43305: Toivomusaloite n:o 1012
43306:
43307:
43308:
43309:
43310: Wasz-Höckert ym.: Laäkärien ylikoulutuksen estämi:sestä
43311:
43312:
43313: Eduskunnalle
43314:
43315: Vielä 1960-luvulla katsottiin, että maassam- suhdetta on kansainvälisellä tasolla pidetty esi-
43316: me vallitsee lääkäripula. Tätä on pontevasti merkiksi kelpaavana.
43317: ryhdytty korjaamaan, muun muassa perusta- Tästä eteenpäin näyttää kuitenkin siLtä, että
43318: malla kaksi uutta lääkäreitä kouluttavaa yksik- suunnitelmat terveydenhuollon kehittämiseksi
43319: köä 1970-luvun alussa: Tampereen yliopisto ja ovat huomattavasti alimitoitettuja verrattuna
43320: Kuopion korkeakoulu. Lisääntynyt lääkäreiden edelleen jatkuvaan lääkärimäärän kasvuun. Syy-
43321: koulutuskapasiteetti onkin johtanut lääkärimää- nä tähän on osaltaan se, että lääkärikoulutus
43322: rän nopeaan lisääntymiseen, kun lääkäreitä oli jrutkuu edelleen sillä vauhdilla, joka suunnitel-
43323: 1970 vajaat 5 000, oli heitä vuonna 1980 jo tiin tarpeelliseksi lääkäripulan poisitamiseksi, ja
43324: vajaat 10 000. toisaalta siitä, että terveydenhuollon suunnitel-
43325: Kysymystä siitä, mikä olisi optimaalinen lää- mia on jouduttu voimakkaasti karsimaan. Näin
43326: kärimäärän suhde väestön määrään, ei ole yksi- ollen on ilmeistä, että lääkäreiden ylikoulutus-
43327: selitteisesti ratkaistu. Kolmessa maassa, Kana- tilanne tulee lähivuosina johtamaan lääkärityöt-
43328: dassa, Yhdysvalloissa ja Puolassa, on kuitenkin tömyyteen. Tämä ei voi olla kenenkään etujen
43329: poliittisella tasolla tehty päätös siitä, mihin mukaista ja tulee tarpeettomasti lisäämään ter-
43330: lääkäritiheyteen olisi pyrittävä. Näissä maissa veydenhuollon kustannuksia.
43331: on optimaaliseksi lääkäritiheystavoitteeksi ase- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
43332: tettu yksi lääkäri 500-600 asukasta kohti. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
43333: Suomessa tämä tavoite on jo saavUJtettu, ja muksen,
43334: tällä hetkellä näyttää siltä, että maassamme on
43335: lääkärikysynnän ja tarjonnan suhde kutakuinkin että hallitus ryhtyisi pikaisiin tozmzzn
43336: tasapainossa. Tätä kuvastaa sekin, että Suomi lääkärikoulutuksen oikean mitoituksen
43337: on valittu WHO:n mallimaaksi ohjelmassa Ter- selvittämiseksi ja tarpeettoman lääkäri-
43338: veyttä kaikille vuonna 2000, ja Suomessa vallit- koulutuksen estämiseksi.
43339: sevaa terveydenhuollon tehon ja kustannusten
43340: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
43341:
43342: Ole Wasz-Höckert Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Hannu Kemppainen
43343: Riitta Jouppila Martti Lähdesmäki
43344: 1132 1983 rd.
43345:
43346: Hemställningsmotion nr 1013
43347:
43348:
43349:
43350:
43351: Wasz-Höckert m. fl.: Om inrättande av en svenskspråkig pro-
43352: fessur li. allmän medicin vid Helsingfors universitet
43353:
43354:
43355: Tili Ri:ksdagen
43356:
43357: Läkarutbildningen bör giva garantier för pri- medicin. Detta är nödvändigt för att giva ga-
43358: märvårdens yrkeskunskap. Detta sker i övriga rantier för vård på modersmålet vid hälso-
43359: nordiska länders medicinska fakulteter under centralerna.
43360: ledning av en professor i allmän medicin. Med stöd av ovananförda föreslås att riks-
43361: Vid Helsingfors universitet har nyligen in- dagen ville hemställa.
43362: rättats en finskspråkig professur i allmän me-
43363: dicin. Den "svenska studielinjen" som i Fin- att regeringen vidtar åtgärder för
43364: land ansvarar för svenskspråkig läkarutbildning inrättande av en svenskspråkig professur
43365: kräver nu en motsvarande professur med i allmän medicin vid medicinska fakul-
43366: svensiat som utbildningsspråk för läkarutbild- teten i Helsingfors universitet,
43367: ningen och specialisthandledning inom allmän
43368: Helsingfors den 22 april 1983
43369:
43370: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Ole Norrback
43371: Henrik Westerlund
43372: 1983 vp. 1133
43373:
43374: Toivomusaloite n:o 1013 Suomennos
43375:
43376:
43377:
43378:
43379: Wasz-Höckert ym.: Ruotsinkielilsen yleisen lääketiereen professo..
43380: rin vi!mn perustami'Sesta Helsingin yliopistoon
43381:
43382:
43383: Eduskunnalle
43384:
43385: Lääkärin koulutuksen tulee antaa takeet al- si. Tämä on välttämätöntä, jotta terveyskeskuk-
43386: keishoidon ammattitaidosta. Tämä tapahtuu sissa voitaisiin taata äidinkielellä tapahtuva
43387: muiden pohjoismaiden lääketieteellisissä tiede- hoito.
43388: kunnissa yleisen lääketieteen professorin joh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
43389: dolla. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
43390: Helsingin yliopistoon on äskettäin perustettu muksen,
43391: suomenkielinen yleisen lääketieteen professorin
43392: virka. "Ruotsinkielinen opintolinja", joka vas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43393: taa Suomessa ruotsinkielisten lääkärien koulu- ruotsinkielisen yleisen lääketieteen pro-
43394: tuksesta, vaatii nyt vastaavanlaista professuuria, fessorin viran perustamiseksi Helsingin
43395: jonka lääkärin koulutuksen ja yleisen lääketie- yliopiston lääketieteelliseen tiedekun-
43396: teen erikoistumisohjauksen opetuskieli on ruot- taan.
43397: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
43398:
43399: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Ole Norrback
43400: Henrik Westerlund
43401: 1134 1983 vp.
43402:
43403: Toivomusaloite n:o 1014
43404:
43405:
43406:
43407:
43408: P. Vennamo ym.: Steiner-koulujen tukemisen tehostamisesta
43409:
43410:
43411: Eduskunnalle
43412:
43413: Maamme koululaitoksen ja opetusmenetel- taa tulisi edelleen tukea, ovathan ne myös
43414: mien kehittämisessä on tehty paljon uhrautuvaa sosiaalisessa mielessä kannatettavia lasten pääs-
43415: vapaaehtoista työtä mm. erilaisten vaihtoeh- tessä näihin kouluihin ilman minkäänlaista en-
43416: toisten opetusmenetelmien ja koulutyyppien nakkovalintaa pelkässä ilmoi:ttautumisjärjestyk-
43417: osalta. Nämä koulut ja niiden toimiminen ovat sessä.
43418: paljolti olleet yksityisen omatoimisuuden ja Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
43419: kansalaisten vapaaehtoiosen auttamisen varassa, tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
43420: yhteiskunta on usein jopa vaikeuttanut niiden väksi toivomuksen,
43421: toimintaa.
43422: Steiner-kouluissa on maassamme tehty arvo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43423: kasta ja uraauurtavaa työtä mm. opetusmene- Steiner-koulujen nykyistä voimakkaam-
43424: telmien kehittämisessä sekä lapsen luonnollisen maksi tukemiseksi ja niiden perustami-
43425: kehityksen turvaamismahdollisuuksien paranta- sen helpottamiseksi maamme niille
43426: misen mielessä. Siksi Steiner-koulujen toimin- alueille, ;oissa niitä ei vielä ole.
43427: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
43428:
43429: Pekka Vennamo Pentti Skön Urho Pohto
43430: Lea Mäkipää Vieno Eklund Mikko Vainio
43431: Reijo Enävaara Martti Ratu
43432: 1983 vp. 1135
43433:
43434: Toivomusaloite n:o 1015
43435:
43436:
43437:
43438:
43439: P. Vennamo ym.: Ikärajasäännösten kumoamisesta ammattikou-
43440: lulaisten kesäharjoittelupaikoista
43441:
43442:
43443: Eduskunnalle
43444:
43445: Ammattikoulutuksen lisääminen ja tehostami- pilaitoksissaan, ovat kuitenkin suljettuja pois .
43446: nen sekä tarpeellisen kokemuksen hankkiminen vastaavasta harjoitustyöstä kesäaikana ennen
43447: ovat hyödyllistä toimintaa sekä yhteiskunnalle 18 vuoden ikää. Kun ammattikouluihin otetaan
43448: että koulutuksen saajalle. Tämän vuoksi tulisi huomattavan suuri joukko alle 18-vuotiaita kou-
43449: ammattikoulutusta saavien kohdalla kaikki kei- lulaisia, ei voida pitää oikeana siltä, että heiltä
43450: notekoiset esteet ammattitaidon hankkimiseen sitten kuitenkin kesäisin estetään ammatinhar-
43451: poistaa ja turvata mahdollisuus mahdollisimman joittelu.
43452: nopeaan ammattitaidon hankkimiseen ja työelä- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
43453: mään pääsyyn. me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
43454: Yksi epäkohta, joka vaikeuttaa merkittävästi toivomuksen,
43455: ammattikoululaisten harjoittelua kesäloma-aikoi-
43456: na on se, että alle 18-vuotiailta harjoittelijoilta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43457: on estetty mahdollisuus päästä koneelliseen työ- ammattikoululaisten kesäharjoittelupaik-
43458: harjoitteluun. Tilanne on siinä mielessä käsittä- kojen saantia vaikeuttavien byrokraat-
43459: mätön, että ammattikoululaiset, jotka opiskel- tisten ja tarpeetlomien ikärajasäännösten
43460: lessaan käyttävät täsmälleen samoja koneita op- kumoamiseksi.
43461: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
43462:
43463: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Reijo Enävaara
43464: Pentti Skön Anssi JoutsenJahti J. Juhani Kortesalmi
43465: Martti Ratu
43466: 1136 198.3 vp.
43467:
43468: Toivomusaloite n:o 1016
43469:
43470:
43471:
43472:
43473: P. Vennamo ym.: Maatalousoppilaitoksen perustamisesta Salon
43474: seudulle
43475:
43476:
43477: Eduskunnalle
43478:
43479: Maatalousopetuksen järjestäminen mahdolli- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
43480: simman tasaisesti maan eri puolille on eräs tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
43481: perusedellytys maataloutemme jatkuvalle tasa- väksi toivomuksen,
43482: puoliselle kehittämiselle.
43483: Salon seutu Varsinais-Suomessa on koko- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
43484: naan vailla maatalousalan oppilaitosta, vaikka maatalousoppilaitoksen perustamistoi-
43485: tarve tällä alueella on varsin suuri. Maatalous- menpiteisiin Salon seuduUe esimerkiksi
43486: oppilaitos Salon seudulle voitaisiin sijoittaa Perniön kuntaan.
43487: esimerkiksi Perniöön. Asiassa olisi ryhdyttävä
43488: kiireellisiin toimenpiteisiin.
43489: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
43490:
43491: Pekka Vennamo Pentti Skön Reijo Enävaara
43492: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
43493: Lea Mäkipää Urho Pohto Mikko Vainio
43494: 1983 vp. 1137
43495:
43496: Toivomusaloite n:o 1017
43497:
43498:
43499:
43500:
43501: P. Vennamo ym.: Komitean asettamisesta selvittämään suomalai-
43502: sen musiikin tunnetuksi tekemistä
43503:
43504:
43505: EduskunnaUe
43506:
43507: Suomalaista musiikkia tunnetaan huonosti neen, muitta siinä onkin kaikki. Kilpistä lau-
43508: ulkomailla. Meillä on Suomalaisen musiikin lettiin takavuosina vähän Saksassa ja Klamia
43509: tiedotuskeskus, Musiikkineuvosto ja Teosto, soitettaneen edelleen Ranskassa. Sibeliuksen
43510: ja siitä huolimatta on musiikkimme tuntemus Finlandia ja Valse triste sekä Merikannon Ke-
43511: Euroopassa, kaukaisemmista maista puhumat- säillan valssi ovat ainoat maailman suuren
43512: takaan, sangen puutteellista. Meillä on hyviä yleisön tuntemat suomalaiset sävellykset.
43513: laulajia ja kapellimestareita, sekä pysyviä että Myöskin kevyen musiikin alalla suomalai-
43514: vierailevia, ympäri maailmaa, ja silti ei mu- nen musiikki maailmalla on lähes tuntematon-
43515: siikkiamme yleisesti tunneta. ta. Esimerkiksi ns. euroviisuja ei ole osattu
43516: Maamme on tuottanut hyviä säveltäjiä Cru- käyttää tehokkaasti hyväksi. Tällaisissa kilpai-
43517: sellista, Paciuksesta ja Linsenistä alkaen, Fal- luissa menestyminen tekisi musiikkiamme ar-
43518: tinin ja Genetzin kautta Madetajaan ja Kuu- vaamattomalla tavalla tunnetuksi maailmalla.
43519: laan, Järnefeltin, Kajanuksen, Raition, Koti- Uusia toimenpiteitä tarvittaisiin kiireellisesti.
43520: laisen, Merikantojen, Palmgrenin ja Törnudd- Kaikkeen edellä mainitsemaamme viitaten
43521: in kautta Kokkoseen, Salliseen ja Rautavaa· ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
43522: raan, Sibeliuksesta puhumattakaan, vain osan syttäväksi toivomuksen,
43523: säveltäjistämme mainitaksemme. Sibelius on
43524: tunnettu anglosaksisessa maailmassa ja hänen että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti toi-
43525: teoksiaan levitetään USA:ssa, mutta Saksassa, menpiteisiin komitean asettamiseksi sel-
43526: Ranskassa ja Italiassa hän on lähes tuntema- vittämään, miten suomalaista musiik-
43527: ton. Herbert von Karajan on levyttänyt kaik- kia voitaisiin tehokkaasti tehdä tunne-
43528: ki hänen sinfoniansa Berliinin sinfoonikkoi- tuksi kaikkialla maailmassa.
43529: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
43530:
43531: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
43532: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
43533: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
43534: Mikko Vainio
43535:
43536:
43537:
43538:
43539: 143 088300420~
43540: 1138 1983 vp.
43541:
43542: Toivomusaloite n:o 1018
43543:
43544:
43545:
43546:
43547: V. Vennamo ym.: Ortodoksisen pappi!skoulutuksen kclrlttämi-
43548: sestä Kuopion korkeakoulun yhteydessä
43549:
43550:
43551: Edus'kunnalle
43552:
43553: Ortodoksista pappiskoulutusta olisi kehitet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43554: tävä Kuopion korkeakoulun yhteydessä. Tästä ortodoksisen pappiskoulutuksen kehittä-
43555: on olemassa jo työryhmän raportti. miseksi Kuopion korkeakoulun yhtey-
43556: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- dessä ;a siihen tukeutuen.
43557: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43558: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
43559:
43560: Veikko Vennamo Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi
43561: Vieno Eklund Pentti Kettunen Reino Jyrkilä
43562: Urho Pohto Pentti Skön Mikko Vainio
43563: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
43564: 1983 vp. 1139
43565:
43566: Toivomusaloite n:o 1019
43567:
43568:
43569:
43570:
43571: V. Vennamo ym.: Pienkoulujen tuhoutumisen estämisestä
43572:
43573:
43574: Eduskunnalle
43575:
43576: Pienkoulujen hävittäminen on aikaansaanut että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43577: tuhoisaa jälkeä laajalla maaseudullamme sekä menpiteisiin uusien pienkouluien ;atku-
43578: syrjäseuduilla että syrjäalueilla. Ja tällainen tu- van tuhoutumisen estämiseksi syriem-
43579: holinja näyttää vain edelleen jatkuvan. millä alueilla.
43580: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43581: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43582: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
43583:
43584: Veikko Vennamo Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi
43585: Urho Pohto Pentti Skön Lea Mäkipää
43586: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Mikko Vainio
43587: Reijo Enävaara Urpo Leppänen
43588: 1140 1983 vp.
43589:
43590: Toivomusaloite n:o 1020
43591:
43592:
43593:
43594:
43595: V. Vennamo ym.: Lukion perustamisesta Keitdeelle
43596:
43597:
43598: Eduskunnalle
43599:
43600: Väestö toivoo Keitdeen kunnassa Kuopion että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43601: läänissä lukion perustamista kuntaan. Kunnan- menpiteisiin lukion perustamisen edis-
43602: hallitus on asettunut myös tämän aloitteen tämiseksi Keiteleen kunnassa Kuopion
43603: taakse. läänissä.
43604: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43605: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43606: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
43607:
43608: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
43609: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
43610: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Lea Mäkipää
43611: Mikko Vainio Reijo Enävaara
43612: 1983 vp. 1141
43613:
43614: Toivomusaloite n:o 1021
43615:
43616:
43617:
43618:
43619: V. Vennamo ym.: PyöreenniemitSitön kylän koulun rakentami-
43620: sestla Vieremälle
43621:
43622:
43623:
43624: Eduskunnalle
43625:
43626: Pyöreenniemistön kylän koulu olisi kiireel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43627: lisesti rakennettava Vieremän kunnassa Kuo- menpiteisiin Pyöreenniemistön kylän
43628: pion läänissä. Nykyinen koulu on alapuolella koulun rakentamisen edistämiseksi Vie-
43629: kaiken arvostelun. Kunnanhallitus pitää koulun remän kunnassa Kuopion läänissä.
43630: rakentamista välttämättömänä.
43631: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43632: taen eduskunnan hyväksyttäväksi :toivomuksen,
43633: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
43634:
43635: Veikko Vennamo Vieno Eklund Mikko Vainio
43636: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reijo Enävaara
43637: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
43638: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
43639: 1142 1983 VP.·
43640:
43641: Toivomusaloite n:o 1022
43642:
43643:
43644:
43645:
43646: V. Vennamo ym.: KuopiOn teknillisen oppilaitoksen rakennus-
43647: töiden kiirehtimisestä
43648:
43649:
43650: Eduskunnalle
43651:
43652: Kuopion teknillinen oppilaitos tarvitsee muu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43653: tostöitä ja uudisrakennuksen. Suunnitelmat ovat menpiteisiin Kuopion teknillisen oppi-
43654: jo pitkällä. Rakentaminen olisi aloitettava mah- laitoksen välttämättömien muutostöiden
43655: dollisimman pian. ia uudisrakennuksen rakentamisen edis-
43656: Mainituilla pe1usteilla ehdotamme kunnioit- tämiseksi.
43657: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43658: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
43659:
43660: Veikko Vennamo Reino Jyrkilä Pentti Skön
43661: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
43662: Liisa Arranz Pentti Kettunen Reijo Enävaara
43663: Lea Mäkipää Pekka Vennamo
43664: 1983 vp. 1143
43665:
43666: Toivomusaloite n:o 1023
43667:
43668:
43669:
43670:
43671: V. Vennamo ym.: KurssiOS!aStOOjobtajan viran perus'llUJrilsesta
43672: Iisalmen lmuppaoppiWtokseen
43673:
43674:
43675: Eduskunnalle
43676:
43677: Ylä-Savon elinkeinoelämä Kuopion läänissä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43678: on kehittynyt hyvää vauhtia. Tästä syystä li- kurssiosastonjohtajan viran perustami-
43679: salmen kaupungissa tarvittaisiin kauppaoppilai- seksi Iisalmen kauppaoppilaitokseen
43680: toksessa kurssitoimintaa varten kurssiosaston- Ylä-Savon kehittyvän elinkeinoelämän
43681: johtajan virka. tarpeita varten.
43682: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43683: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43684: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
43685:
43686: Veikko Vennamo Vieno Eklund Pentti Skön
43687: Heikki Riihijärvi Liisa .Arranz Reino Jyrkilä
43688: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
43689: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
43690: 1144 1983 vp.
43691:
43692: Toivomusaloite n:o 1024
43693:
43694:
43695:
43696:
43697: V. Vennamo ym.: Maahllouooppill'ailtoksen rakentamisesta Kiuru-
43698: vedelle
43699:
43700:
43701: Eduskunnalle
43702:
43703: Valtion työt ovat Kiuruveden kunnassa Kuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43704: pion läänissä viime vuosina vähentyneet kovaa menpiteisiin maatalousoppilaitoksen ra-
43705: vauhtia. Kuitenkin tarvitsisi Kiuruveden kun- kentamiseksi Kiuruveden kuntaan Kuo-
43706: ta maatalousoppilaitoksen. Kunta on maamme pion läänissä.
43707: toiseksi suurin maitopitäjä.
43708: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43709: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43710: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
43711:
43712: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
43713: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
43714: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Mikko Vainio
43715: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
43716: 1983 vp. 1145
43717:
43718: Toivomusaloite n:o 1025
43719:
43720:
43721: V. Vennamo ym.: Peltosalmen maatalousoppilaitoksen muutta-
43722: misesta opistotasoiseksi
43723:
43724:
43725:
43726:
43727: EduskunnaHe
43728:
43729: Ylä-Savo Kuopion läänissä on varsin pienvil- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43730: jdysvaltaista aluetta. Kiuruvesi jopa on eräs taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43731: maamme suurimmista maitopitäjistä.
43732: Näistä syistä Pdtosalmen maatalousoppilaitos että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43733: olisi saatava opistotasoiseksi. Suunnitelmat ovat menpiteisiin opistotasoisen Peltosalmen
43734: jo valmisteilla. maatalousoppilaitoksen toteuttamiseksi.
43735: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
43736:
43737: Veikko Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
43738: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Mikko Vainio
43739: Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen Reijo Enävaara
43740: Urho Pohto Pentti Skön Lea Mäkipää
43741:
43742:
43743:
43744:
43745: 144 088300420~
43746: 1146 1983 vp.
43747:
43748: Toivomusaloite n:o 1026
43749:
43750:
43751:
43752:
43753: V. Vennamo ym.: Runnin emäntäkoulun muuttamisesta opisto-
43754: tasoiseksi
43755:
43756:
43757: 'EduskunnaHe
43758:
43759: Runnin emäntäkoulu Ylä-Savossa on jo ko- että hallitus ryhtyisi viivyttelemättä
43760: keilukohde ja se olisi viivyttelemättä kehitettä- toimenpiteisiin Runnin emäntäkoulun
43761: vä opistotasoiseksi. Ylä-Savon kunnissa Kuo- joka suhteessa saattamiseksi opistotasoi-
43762: pion läänissä on paljon perhe- ja pienviljelmiä. seksi.
43763: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43764: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43765: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
43766:
43767: Veikko Vennamo Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
43768: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Mikko Vainio
43769: Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen Reijo Enävaara
43770: Urho Pohto Pentti Skön Lea Mäkipää
43771: Reino Jyrkilä
43772: 1983 vp. 1147
43773:
43774: Toivomusaloite n:o 1027
43775:
43776:
43777:
43778:
43779: V. Vennamo ym.: Finnairin i1ma.iluopi'ston rakentamisesta S.tii-
43780: linjärvelle
43781:
43782:
43783: Eduskunnalle
43784:
43785: Suunnitelmat Finnairin ilmailuopiston raken- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43786: tamiseksi Siilinjärven kuntaan Kuopion läänissä menpiteisiin Finnairin ilmailuopiston to-
43787: ovat jo lääninhallituksen hyväksymät. Läänin- teuttamisen edistämiseksi Siilinjäruen
43788: hallitus on näiden toimenpiteiden takana. kunnassa Kuopion läänissä.
43789: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43790: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43791: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
43792:
43793: Veikko Vennamo Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
43794: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
43795: Liisa Arranz Pentti Kettunen Pekka Vennamo
43796: Pentti Skön
43797: 1148 1983 vp.
43798:
43799: Toivomusaloite n:o 1028
43800:
43801:
43802:
43803:
43804: V. Vennamo ym.: Kansalai'SOpi!ston perustamisesta Varpai:sjär-
43805: velle
43806:
43807:
43808: EduskunnaHe
43809:
43810: Varpaisjärven kunta pitää oman kansalais- että hallitus ryhtyisi välittömästi so-
43811: opiston perustamista kuntaan kiireellisenä ja piviin ia tehokkaisiin toimenpiteisiin
43812: välttämättömänä. Toiminnan pitäisi alkaa jo oman kansalaisopiston perustamiseksi
43813: syksyn alussa. 1. 8.1983 alkaen Varpaisjärven kuntaan
43814: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Kuopion liiiinissä.
43815: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43816: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
43817:
43818: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
43819: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
43820: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Reijo Enävaara
43821: Lea Mäkipää Pekka Vennamo
43822: 1983 vp. 1149
43823:
43824: Toivomusaloite n:o 1029
43825:
43826:
43827:
43828:
43829: V. Vennamo ym.: Kirjastoautotoiminnan jatkuvuuden turvaami-
43830: sesta
43831:
43832:
43833: rEduskunnaHe
43834:
43835: Kirjastoautot palvelevat tehokkaasti satoja- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43836: tuhansia ihmisiä. Tämä tärkeä palveluala on menpiteisiin kiriastoautotoiminnan jat-
43837: nykyisin kuitenkin taantumassa. Tämä ei ole kuvuuden turvaamiseksi ;a sen tehos-
43838: hyväksyttävää. tamiseksi.
43839: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43840: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
43841: sen,
43842: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
43843:
43844: Veikko Vennamo Pentti Kettunen Urpo Leppänen
43845: Vieno Eklund Pentti Skön Mikko Vainio
43846: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara
43847: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
43848: 1150 1983 vp.
43849:
43850: Toivomusaloite n:o 1030
43851:
43852:
43853:
43854:
43855: V. Vennamo ym.: Kirjasto-monitoimitalon rakentamisesta Keite-
43856: leelle
43857:
43858:
43859: Eduskunnalle
43860:
43861: Keiteleen kuntaan Kuopion läänissä on tar- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43862: peen rakentaa kirjasto-monitoimitalo. Kunnan- menpiteisiin kirjasto-monitoimitalon ra-
43863: johto on tehnyt tästä esityksen ja kustannus- kentamisen edistämiseksi Keiteleen kun-
43864: arvioksi on katsottu 8 miljoonaa markkaa. nassa Kuopion läänissä.
43865: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43866: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43867: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
43868:
43869: Veikko Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
43870: Heikki Riihijärvi Liisa Artanz Mikko Vainio
43871: Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen Reijo Enävaara
43872: Urho Pohto Pentti Skön Lea Mäkipää
43873: 1983 vp. 1151
43874:
43875: Toivomusaloite n:o 1031
43876:
43877:
43878:
43879:
43880: V. Vennamo ym.: Kirjasto-kulttuuritalon rakentamisesta. Hsal-
43881: meen
43882:
43883:
43884: Edus'kunnaHe
43885:
43886: Iisalmen kaupungissa uuden kirjasto-kult- että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
43887: tuuritalon rakentaminen on hyvin tarpeellinen. menpiteisiin kirjasto-kulttuuritalon ra--
43888: Suunnitelmat lienevät jo valmiit. kentamisen edistämiseksi Iisalmen kau-
43889: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- pungissa Kuopion läänissä.
43890: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43891: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
43892:
43893: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
43894: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
43895: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Mikko Vainio
43896: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
43897: 1152 1983 vp.
43898:
43899: Toivomusaloite n:o 10.32
43900:
43901:
43902:
43903:
43904: V. Vennamo ym.: Musiikk:i.lreskuksen rakentruni!sesta Kuopioon
43905:
43906:
43907: Eduskunnalle
43908:
43909: Kuopiossa tarvitaan välttämättä musiikkikes- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43910: kus. Sen toteuttaminen on jo viipynyt liian menpiteisiin asianmukaisen musiikkikes-
43911: kauan. Kaupunki on asian takana. kuksen toteuttamisen edistämiseksi Kuo-
43912: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- pion kaupunkiin.
43913: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43914: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
43915:
43916: Veikko Vennamo Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
43917: Vieno Eklund Anssi JoutsenJahti Lea Mäkipää
43918: Liisa Arranz Pentti Kettunen Pekka Vennamo
43919: Pentti Skön
43920: 1983 vp. 1153
43921:
43922: Toivomusaloite n:o 1033
43923:
43924:
43925:
43926:
43927: V. Vennamo ym.: Nuorisotilojen rakentamisen ja kunnostami-
43928: sen tehostamisesta
43929:
43930:
43931: Eduskunnalle
43932:
43933: Maamme nuorisolla ei ole riittävästi nuori- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43934: sotiloja ja nuorisotaloja. Kuitenkin olisi nuor- menpiteisiin nuorisotiloien rakentamisen
43935: ten harrastuksia, itsensä kehittämistä ja oma- ;a kunnostamisen edistämisen tehosta-
43936: toimisuutta mahdollisuuksien mukaan edistet- miseksi maassamme.
43937: tävä.
43938: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43939: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43940: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
43941:
43942: Veikko Vennamo Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi
43943: Urho Pohto Pentti Skön Lea Mäkipää
43944: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Mikko Vainio
43945: Reijo Enävaara Urpo Leppänen
43946:
43947:
43948:
43949:
43950: 145 088300420M
43951: 1154 1983 vp.
43952:
43953: Toivomusaloite n:o 1034
43954:
43955:
43956: V. Vennamo ym.: Monitoimitalon rakentamisesta Lapinlahdelle
43957:
43958:
43959:
43960:
43961: Edus'kunnaUe
43962:
43963: Lapinlahden kunnassa Kuopion läänissä mo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
43964: nitoimitalon rakentaminen on hyvin tarpeel- sen,
43965: linen ja kiireellinen. Taloudelliset seikat ovat
43966: vain olleet tehokkaan rakentamisen esteenä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43967: Lapinlahden kunnanhallitus pitää monitoimita- menpiteisiin monitoimitalon rakentami-
43968: lon rakentamiSta kiireellisenä. sen edistämiseksi Lapinlahden kunnas-
43969: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sa Kuopion läänissä.
43970: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
43971:
43972: Veikko Vennamo Vieno Eklund Mikko Vainio
43973: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reijo Enävaara
43974: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
43975: Urho Pohto Reino Jyrkilä
43976: 1983 vp. 1155
43977:
43978: Toivomusaloite n:o 1035
43979:
43980:
43981:
43982:
43983: V. Vennamo ym.: Ka.ooaJinvälilsen nuorison leiri~ ja kurssikes-
43984: kuksen rakenmmi'SeSm Rautavaaraan
43985:
43986:
43987: Eduskunnalle
43988:
43989: Varojen puutteen vuoksi kansainvälisen nu~ män jälkeen kurssi- ja leirikeskuksen t!Oiminta
43990: rison kurssi- ja leirikeskuksen ralrentaminen voitaisiin käynnistää.
43991: Rautavaaran kunnassa on keskeytynyt. Näin on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43992: tapahtunut, vaikka urakkasopimuskin lisäraken- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43993: tamisesta on tehty. Tämän seurauksena jo su~
43994: ritettuja rakennustöitä ei voida käyttää hyväk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43995: si, kun esimerkiksi jäteveden puhdistamon ra- menpiteisiin Rautavaaran kansainvälisen
43996: kentaminen on varojen puutteen vuoksi jää- nuorison leiri- ja kurssikeskuksen raken-
43997: nyt toteuttamatta. tamisen edistämiseksi terveen järjen mu-
43998: Kaiken kukkuraksi kysymys on ennen kaik- kaisesti Kuopion läänissä.
43999: kea vain kahdesta miljoonasta markasta. Tä-
44000: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
44001:
44002: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
44003: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino J yrk.ilä
44004: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Mikko Vainio
44005: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
44006: 1156 1983 rd.
44007:
44008: Hemställningsmotion nr 1036
44009:
44010:
44011:
44012:
44013: Westerlund m. fl.: Om inrättande av en tjänst för en biträdande
44014: professor i journalistik vid Svenska social- och kommunal-
44015: högskolan
44016:
44017:
44018: Till Riksdagen
44019:
44020: Detta år är det 20 år sedan journaliSJtut- även etablerat ett välfungerande kontaktnät tili
44021: bildning inleddes vid Svenska social- och kom- fä1tet i övrigt.
44022: munalhögskolan ( SSKH) . 1 slutet av 1960- För att utbildningen av svenskspråkiga jour-
44023: talet inrättades en särskild joumalisdinje vid nalister skall ha likvärdiga förutsättningar och
44024: högskolan. Högskolan har sedan dess utbildat stå på samma nivå som den finskspråkiga mot-
44025: svenskspråkiga journalister. svarande utbildningen är det angeläget att en
44026: För närvarande utbildas journalister vid tjänst i journalistik på professorsnivå inrättas
44027: SSKH inom ramen for studieriktningen för vid SSKH. Detta skulle även leda till en tjäns-
44028: journalistik. Tili denna studieriktning intas år- testruktur motsvarande den vid högskolans två
44029: ligen mellan 12 och 15 nya studerande. 1 dag övriga studieriktningar. På detta sätt skulle
44030: finns det, utöver den undervisning som är ge- även statsrådets principbeslut av den 21. 12.
44031: mensam med de övriga studieriktningarna, två 1978 uppfyllas. Professuren i journalistik be-
44032: journalistiktjänster: en överlärartjänst i journa- hövs för att koordinera studieriktningens olika
44033: listik ( 1965) och en lektorstjänst i praktisk delar på akademisk nivå.
44034: journalistik ( 1969). Högskolans lehorat i SSKH har konstaterat att en framkomlig väg
44035: svenska utnyttjas därtili huvudsakligen inom att erhålla den ifrågavarande professuren vore
44036: studieriktningen för journalistik. Dessutom är att samtidigt indra en överlärartjänst i natio-
44037: det skäl att omnämna att den ena av professo- nalekonomi ( B 1 ) .
44038: rerna inom journalistutbildningen vid Tammer- Med hänvisning till det ovanstående föreslås
44039: fors universitet är anknuten tili SSKH som vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
44040: docent i journalistisk och massmediekunskap.
44041: SSKH är således den enda läroinrättning att regeringen måtte vidta omedel-
44042: som på svenskt håll bedriver undervisning i bara åtgärder syftande till ombildande
44043: ämnet journalistik i Finland. lnom undervis- av en överlärartjänst i nationalekonomi
44044: ningen upprätthåller SSKH även ett intimt (B 1) till en biträdande professorstjänst
44045: samarbete med Oy Yleisradio Ab: s undervis- i massmediekunskap ( B 3), särskilt jour-
44046: ningsenhet i Helsingfors. Bl.a. anordnas ge- nalistik, fr.o.m. 1. 1. 1984 vid Svenska
44047: mensamma radio- och tv-kurser. Högskolan har social- och kommunalhögskolan.
44048: Helsingfors den 21 april 1983
44049:
44050: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
44051: 1983 vp. 1157
44052:
44053: Toivomusaloite n:o 1036 Suomennos
44054:
44055:
44056:
44057:
44058: Westerlund ym.: Lehdi!stöopin apulaisprofessorin viran perusta•
44059: misesta Svenska social- och kommunalhögskolan -nimiseen
44060: korkeakouluun
44061:
44062:
44063: Eduskunnalle
44064:
44065: Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta sanoma- Jotta ruotsinkielisten sanomalehtimiesten
44066: lehtimiesopetuksen aloittamisesta Svenska so- koulutuksella olisi yhtäläiset edellytykset ja jot-
44067: cial- och kommunalhögskolan ( SSKH) -nimi- ta siitä tulisi saman tasoinen vastaavan suomen-
44068: sessä korkeakoulussa. Erityinen sanomalehtiopin kielisen koulutuksen kanssa, on tärkeätä, että
44069: opintosuunta perustettiin korkeakouluun 1960- professoritasoinen sanomalehtiopin virka perus-
44070: luvun lopussa. Korkeakoulu on siitä lähtien tetaan SSKH:iin. Tämä johtaisi myös siihen,
44071: kouluttanut ruotsinkielisiä sanomalehtimiehiä. että opettajien tointen rakenne vastaisi kor-
44072: Tällä hetkellä SSKH:ssa koulutetaan sano- keakoulun kahden muun opintolinjan rakennet-
44073: malehtimiehiä sanomalehtiopin opintosuunnalla. ta. Tällä tavoin toteutuisi myös valtioneuvoston
44074: Tälle opintosuunnalle otetaan vuosittain 12- 21. 12. 1978 tekemä periaatepäätös. Sanomaleh-
44075: 15 uutta opiskelijaa. Tällä hetkellä korkeakou- tiopin professorin virkaa tarvitaan myös opinto-
44076: lussa on, muiden opintosuuntien kanssa yhtei- suunnan eri osien koordinoimiseksi akateemi-
44077: sen opetuksen lisäksi, kaksi sanomalehtiopin- sen tasoisiksi.
44078: opetltajan tointa: sanomalehtiopin yliopettajan SSKH on todennut erääksi mahdollisuudeksi
44079: toimi ( 1965 ) ja käytännön sanomalehtiopin kyseisen viran saamiseksi, että samanaikaisesti
44080: lehtorin toimi ( 1969). Korkeakoulun ruotsin- poistettaisiin kansantalouden yliopettajan toimi
44081: kielen lehtorin tointa käytetään tämän lisäksi (B 1 ).
44082: pääasiassa sanomalehtiopin opintosuunnalla. Si- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
44083: tä paitsi on syytä mainita, että toinen Tampe- nioittaen eduskunnan hyväksy•ttäväksi toivo-
44084: reen yliopiston sanomalehtiopin professoreista muksen,
44085: toimii SSKH:ssa sanomalehtiopin ja joukkotie-
44086: dotusopin dosenttina. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
44087: SSKH on näin ollen ainoa oppilaitos Suo-- menpiteisiin kansantalouden yliopettajan
44088: messa, joka antaa ruotsinkielistä sanomalehti- toimen (B 1) muuttamiseksi joukkotie-
44089: opin opetusta. Opetuksensa puitteissa SSKH dotusopin, erityisesti sanomalehtiopin,
44090: ylläpitää läheistä yhteistyösuhdetta Oy Yleis- apulaisprofessorin viraksi ( B 3) 1. 1.
44091: radio Ab:n Helsingin koulutusyksikön kanssa. 1984 lähtien Svenska social- och kom-
44092: Mm. järjestetään yhteisiä radio-- ja tv-kursseja. munalhögskolan -nimisessä korkeakou-
44093: Korkeakoulu on muutenkin luonut hyvin toimi- lussa.
44094: van kentän yhteysverkon.
44095: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
44096:
44097: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
44098: 1158 1983 rd.
44099:
44100: Hemställningsmotion nr 10 37
44101:
44102:
44103: Westerlund m. fl.: Om utbyggnad av Ekenäs forscinstitut
44104:
44105:
44106:
44107:
44108: Till Riksdagen
44109:
44110: Ekenäs forstinstitut som är vårt lands älds.ta för fysik, kemi, träteknologi, maskinlära och
44111: svenskspråkiga forstläroanstalt arbetar i dag ekologi, ett bibliotek. kartritningsutrymme,
44112: under svåra förhållanden på grund av utrym- grupparbetsutrymme och utrymme för inomhus
44113: mesbrist. Skolan är idag till följd av utrynunes- arbetsövningar. Utöver detta finns ännu andra
44114: bristen splittrad på två orter, Björknäs och behov av kansliutrymme, förrådsutrymme, be-
44115: Pojo. Totalt förfogar skolan idag över 108 elev- folkningsskydd, arbetsutrymme för elevförening-
44116: platser, med utbildningslinjer för såväl skogs- en samt fritidsutrymme för elevema.
44117: arbetare som forsttekniker. Dessa brister betyder ett utbyggnadsbehov på
44118: Den nuvarande utrymmesbristen som endast ca 2 500 m2 till en beräknad kostnad på ca
44119: kan korrigeras med en u tbyggnad av skolan är 10 milj. mk. Detta utbyggnadsprojekt finns nu
44120: i korthet följande: upptaget i yrkesutbildningsstyrelsens mellan-
44121: - De tillbuds stående utrymmena fyller en- långa plan för åren 1982-87 med planering
44122: dast elementära behov och är allt annat än av utbyggnaden till 1987. Inga garantier finns
44123: ändarnålsenliga. Nuvarande inhyrda utrynunen dock för att inte ytterligare framskjutning kan
44124: fyller inte ens behjälpligt de krav man bör ske.
44125: ställa på undervisnings- och inkvarteringsutrym- Med hänvisning till att undervisningssituatio-
44126: men. nen vid Ekenäs forstinstitut måste anses som
44127: - Kursavdelningen saknar helt undervis- mycket otillfredsställande föreslås vördsamt att
44128: nings- och inkvarteringsutrynunen. riksdagen ville hemställa,
44129: - Kök, matsal och därtill hörande service-
44130: utrynunen är helt underdimensionerade. att regeringen måtte vt"dta erforder-
44131: - Lärare, hushålls- och kanslipersonal är liga åtgärder så att de inledande arbe-
44132: utan sociala utrymmen. tena för en utbyggnad av Ekenäs forst-
44133: Vidare skulle undervisningen kräva ett audi- institut med det snaraste kan påbörjas.
44134: torium, 5 st. föreläsningssalar, ett laboratorium
44135: Helsingfors den 20 april 1983
44136:
44137: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
44138: 1983 vp. 1159
44139:
44140: Toivomusaloite n:o 1037 Suomennos
44141:
44142:
44143: Westerlund ym.: Ta.mmi!saaren metsäopiston laajentamisesta
44144:
44145:
44146:
44147:
44148: Eduskunnalle
44149:
44150: T amnrisaaren metsäopisto, joka on maamme koneopin ja ekologian laboratoriot, kirjaston,
44151: vanhin ruotsinkielinen metsäoppilaitos, toimii kartanpiirtämistilat, ryhmätyötilat ja sisällä ta-
44152: tällä hetkellä varsin tukalissa oloissa tilanahtau- pahtuvaa työharjoittelua varten tarvittavat tilat.
44153: den vuoksi. Tilanahtauden vuoksi koulu on täl- Tämän lisäksi tarvittaisiin pikaisesti kanslia-
44154: lä hetkellä hajautunut kahdelle paikkakunnalle, huone, varastohuone, väestönsuoja, oppilasyh-
44155: Björknäsiin ja Pohjaan. Koulussa on tätä nykyä distyksen työtilat sekä oppilaiden vapaa-ajan
44156: tilaa yli 108 oppilaalle ja koulutus käsittää sekä tilat.
44157: metsätyöntekijän että metsäteknikon opinto- Nämä puutteet merkitsevät n. 2 500 m2 :n
44158: suunnat. laajennustarvetta, jonka kustannusarvio on n.
44159: Tämän hetkinen tilan puute, joka on korjaJt- 10 miljoonaa markkaa. Tämä laajennussuunni-
44160: tavissa ainoastaan laajentamalla koulua, on seu- telma sisältyy nyt ammattikasvatushallituksen
44161: raavanlainen: keskipitkään vuosien 1982-87 ohjelmaan si-
44162: - Käytettävissä olevat tilat täyttävät ainoas- ten, että laajennus on suunniteltu suoritetta-
44163: taan perustarpeet, eivätkä ne suinkaan ole tar- vaksi vuoteen 1987 mennessä. Mitään takeita
44164: koitustaan vastaavia. Nykyiset vuokratilat eivät siitä, ettei lykkäämistä saata tapahtua, ei kui-
44165: edes auttavasti täytä opetukselle ja majoituk- tenkaan ole.
44166: selle asetettavia vaatimuksia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
44167: - Kurssiosastolta puuttuvat opetus- ja ma- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44168: joitustilat kokonaan. muksen,
44169: - Keittiö, ruokasali ja niihin liittyvät pal-
44170: velutilat ovat aivan liian pienet. että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
44171: - Opettajilla, talous- ja kansliahenkilökun- menpiteisiin, jotta Tammisaaren metsä-
44172: nalla ei ole sosiaaHtiloja. opiston laajennustyöt voitaisiin aloittaa
44173: Opetus tarvitsisi lisäksi yhden auditorion, 5 ensi tilassa.
44174: luentosalia, fysiikan, kemian, puuteknologian,
44175: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
44176:
44177: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
44178: 1160 1983 vp.
44179:
44180: Toivomusaloite n:o 1038
44181:
44182:
44183: Viljanen ym.: Määrärahasta Lahden hlihtomuseon rakentan$ta
44184: varten
44185:
44186:
44187:
44188:
44189: EduskunnaBe
44190:
44191: Hiihtomuseon rakennushanke sisältää hyöty- uuteen museorakennukseen oma neuvontapiste
44192: pinta-alaltaan 1 120 m2 :n suuruisen uudisraken- ja museon auditorio tulee palvelemaan myös
44193: nuksen toteuttamisen. Rakennukseen tulee hiih- urheiluseuroja.
44194: tomuseon näytJtely-, varasto- ja toimistotilat Tässä yhteydessä on korostettava sitä, että
44195: sekä tila matkailijaneuvontaa varten. Rakennus- hiihtomuseo on viimeinen Urheilukeskuksen
44196: paikka on urheilukeskuksen mäkikatsomon kau- alueelle tuleva ~uurempi rakennuskohde, jota
44197: pungin puoleinen päätyalue. Hankkeen esisuun- mm. ympäristötyöt osittain odottavat. Myös
44198: nitelma on laadittu. Esisuunnitelman perusteel- kaupungin uskottavuuden säilyvtäminen hiihto-
44199: la laskettu kustannusennuste on 5,09 milj. museoha.nl&.een toteuttajana tuhansien tavara-
44200: markkaa. Kaupungin vuosien 1984-88 KTS- lahjoittajien silmissä vaatisi hankkeen mahdol-
44201: suunnitelmassa on määrärahat ajoitettu vuosil- lisimman pikaista toteuttamista.
44202: le 1986-88. Lahden kaupungilla olisi teknillinen valmius
44203: Hiihtomuseo on perustettu vuonna 1974. aloitJtaa museon rakentaminen KTS:sta poike-
44204: Nykyisin hiihtomuseon hallinnassa on vain ten vaikka jo vuonna 1984, mutta tämä ai-
44205: 2 pientä toimistohuonetta, joten esineiden kon- noastaan siinä tapauksessa, että valtio osallis-
44206: servointi ja jo pelkkä puhdistaminen ovat täl- tuu hankkeen kustannuksiin.
44207: lä hetkellä melkoisen vaikeita hoitaa. Esineis- Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten eh-
44208: tön hoidon puutteellisuus vaarantaa ajan mit- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44209: taa kokoelmien säilyvyyden. Kokoelmat ovat muksen,
44210: tällä hetkellä jo niin suuria, että varastot ovat
44211: raskaasti ylikuormitettuja. että hallitus ottaisi valtion vuoden
44212: Hiihtomuseo palvelee paitsi "suurta yleisöä", 1984 tulo- ;a menoarvioesitykseen
44213: myös alan tuclcijoi:ta sekä koululaito&ta. Tämä 2 400 000 markan suuruisen valtion-
44214: palvelutehtävä kärsii huomattavasti käyttökel- avustuksen Lahden hiihtomuseon raken-
44215: poisten tilojen puutteesta. tamista varten.
44216: Lahden kaupungin matkailutoimistolle tulee
44217: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
44218:
44219: Matti Viljanen Ulla Puolanne
44220: 1983 vp. 1161
44221:
44222: Toivomusaloite n:o 1039
44223:
44224:
44225: Vähäkangas ym.: Kulttuuritiloiksli: tarkoitettujen monitoimiitalojen
44226: rahoituksen järjestfunilsestä
44227:
44228:
44229:
44230:
44231: Eduskunnalle
44232:
44233: Vihannin kunta on tehnyt suunnitelmat ko- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
44234: tiseutukeskuksen rakentami's·eksi. Tavoitteena nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44235: on ollut sellaisen kulttuurikeskuksen rakenta- muksen,
44236: minen, joka tarjoaa mahdollisimman monia
44237: kulttuuripalveluja samassa paikassa. Näistä mai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
44238: nitta!koon kirjasto-, nuoriso-, kulttuuri-, kansa- joilla helpotettaisiin kulttuuritiloiksi tar-
44239: laisopisto- ja museotilat. koitettujen monitoimitalojen kokonais-
44240: Näin monen erilaista valtionapua saavan t·ahoituksen järjestämistä, ja toteuttaisi
44241: tilan rakentaminen yhteen kokonaisuuteen on Vihannin suunnitellun kotiseutukeskuk-
44242: valtionapujen saamisen kannalta osoittautunut sen valtakunnallisena kokeiluna mahdol-
44243: ongelmalliseksi. Kyseinen hanke on kuitenkin lisimman nopeasti.
44244: sekä toiminnallisesti että taloudellisesti edul-
44245: lisempi ratkaisu kuin se, että kaikki mainitut
44246: tilat rakennettaisiin erillisinä.
44247: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
44248:
44249: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Terho Pursiainen
44250: Vappu Säilynoja Uisa Jaakonsaari Osmo Vepsäläinen
44251:
44252:
44253:
44254:
44255: 146 088300420M
44256: 1162 1983 vp.
44257:
44258: Toivomusaloite n:o 1040
44259:
44260:
44261: Zyskowicz ym.: Opi!Iltolainan takaisinmaksun helpottamisesta
44262: varusmiespalvelun takia
44263:
44264:
44265:
44266:
44267: Eduskunnalle
44268:
44269: Opintolainojen takaisin maksu alkaa opinto- voi anoa opintolainojensa korkojen maksamista
44270: jen keskeytymis- tai valmistumispäivää lähinnä valtion varoista. Vastaava menettely tulisi ulot-
44271: seuraavasta koronmaksupäivästä lukien 1 1/2 taa varusmiehiin.
44272: vuoden kuluttua. Laina maksetaan takaisin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
44273: kaksi kertaa siinä ajassa, jona lainaa on saatu. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44274: Osa miespuolisista opiskelijoista suorittaa
44275: varusmiespalveluosa vasta opintojen päättymi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
44276: sen jälkeen. Tällöin lainojen takaisinmaksu ;otta opintolainoien takaisinmaksu al-
44277: saattaa alkaa jo puolen vuoden ansiotyön jäl- kaisi heti opintoien iälkeen suoritetun
44278: keen, jolloin usein myös perheen perustamisesta varusmiespalveluksen päättymisestä 1
44279: aiheutuvat kustannukset ovat suurimmillaan. 1/2 vuoden kuluttua ;a että varusmies-
44280: Lisäksi opintolainojen korot aiheuttavat mel- palvelun aikaiset korot maksettaisiin val-
44281: koisia kustannuksia. Nyky~sin vähintään kolme tion varoista.
44282: kuukautta työttömänä ollut vastavalmistunut
44283: Helsingissä 22 päivänä huhdkuuta 1983
44284:
44285: Ben Zyskowicz Arja Alho Timo Kietäväinen
44286: