<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

156 Käyttäjää paikalla! 0.0071470737457275

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1983_1 | A_1983_2 | A_1983_3 | A_1983_4 | B_1983_1 | B_1983_2 | C_1983_1 | C_1983_2 | D_1983 | E_1983_1 | E_1983_2 | E_1983_3 | E_1983_4 | E_1983_5 | F_1983_1 | F_1983_2 | Hak_1983 | PTK_1983_1 | PTK_1983_2 | PTK_1983_3 |

1: Vuoden 1983
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E 3
10: Toivomusaloitteet 1041-1867
11:
12:
13:
14: VALTJor., -1 , /."·-:-~rJ
15: ·--) .•t ,...., 'll \
16: KAi\iSLfA ...... .
17: EDUSKUNTA
18: HELSINKI
19: Helsinki 1983. Valtion painatuskeskus
20: SISÄllYSLUETIELO
21:
22:
23:
24:
25: Toivomusaloitteet 1041-1867
26:
27: Siv. Siv.
28:
29: 1041 Aaltio ym.: Metsätilanomistajien metsän- - 1058 Joutsenlahti ym.: Metsänhoitomaksun
30: hoito· ja käyttöopetuksen järjestämisestä . . . . . . 1163 poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1181
31: 1042 Alaranta ym.: Nuonen viljelijöiden käyn- 1059 Joutsenlahti ym.: Riihonlahden perkaa-
32: nistystuen myöntämisehtojen muuttamisesta . . 1164 misesta Lavian Karhijärvellä........... . . . . . . . . 1182
33: 1043 von Bell ym.: Tehostetun alueellisen 1060 Joutsenlahti ym.: Keskuskalanviljelylai-
34: maatalouspolitiikan toteuttamisesta Kainuun, toksen perustamisesta Pohjois-Satakuntaan . . . . 1183
35: Koillismaan ja Lapin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . 1165 1061 Jyrkilä ym.: Saimaan hylkeiden aiheutta-
36: 1044 Hirvelä ym.: Valtion viljavaraston raken- mien kalanpyydysvahinkojen korvaamisesta ka-
37: tamisestaJämsään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1166 lastajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1184
38: 1045 Hämäläinen ym.: Yksityismetsälain 1062 H. Kemppainen ym.: Kalatalouden tut-
39: muuttamisesta tukemaan puun markkinoille kimusmäärätahojen lisäämisestä............... 1185
40: tuloa......................................... 1167 - 1063 Kettunen ym.: Kainuun tutkimus- Ja
41: 1046 Hämäläinen ym.: Suunnitelmallisen koeaseman sijoittamisesta Hyrynsalmelle . . . . . . 1186
42: puuntarjonnan saattamisesta metsänparannus- - 1064 Kettunen ym.: Hevoskasvatuskoulutuk-
43: tuen ehdoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1168 sen aloittamisesta Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187
44: 1047 Impiö ym.: Määrärahasta Vuotoksen alu- - 1065 Kietäväinen ym.: Ekakoulutuskeskuksen
45: een elvytystyöryhmän mietinnön ehdotusten perustamisestaJuvalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1188
46: toteuttamiseksi............................... 1169 - 1066 Konesalmi ym.: Maatalouspoliittisen oh-
47: 1048 Isohookana-Asunmaa ym.: Peruskuiva- jelman ja lainsäädännön aikaansaamisesta Poh-
48: tusmäärärahojen lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1170 jois-Suomea vanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1189
49: 1049 Anna-Liisa Jokinen ym.: Vesakkojen hä- - 1067 Konesalmi ym.: Maidon tuottaja- Ja
50: vittämisestä ilman vesakkomyrkkyjä . . . . . . . . . . . 1171 kuluttajahinnan välisen kohtuuttoman eron
51: 1050 Joutsenlahti ym.: Pinta-alalisän maksa- poistamisesta................................. 1190
52: ruisperusteiden laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 117 3 - 1068 Kortesalmi ym.: Hallavahinkojen korvaa-
53: 1051 Joutsenlahti ym.: Luonnonmukaisen vil- misesta rahasuorituksina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 1
54: jelyn neuvonnan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 1174 - 1069 Konesalmi ym.: Heinänsiemenen viljeli-
55: 1052 Joutsenlahti ym.: Nuonen parien tilojen jöille maksettavista katokorvauksista........... 1192
56: hankinnan taloudellisesta tukemisesta . . . . . . . . . 117 5 - 1070 Konesalmi ym.: Maatalouskoneiden hin-
57: 1053 Joutsenlahti ym.: Pakettipeltojen naapu- tojen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1193
58: ruudessa maata viljelevän oikeuttamisesta lu- - 1071 Konesalmi ym.: Energiaviljelmien tuke-
59: nastamaan pakettipellot itselleen . . . . . . . . . . . . . . 117 6 misesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1194
60: 1054 Joutsenlahti ym.: Koristekasvien tutkimi- - 1072 Konesalmi ym.: Jätelietteessä olevien
61: sesta ja koetoiminnan järjestämisestä . . . . . . . . . . 1177 lannoitteiden talteenoton tehostamisesta . . . . . . 1195
62: 1055 Joutsenlahti ym.: Rehuviljavaraston ra- - 1073 Konesalmi ym.: Oljen hyötykäytön te-
63: kentamisesta Pohjois-Satakuntaan . . . . . . . . . . . . . 1178 hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1196
64: - 1056 Joutsenlahti ym.: Työhevoskannan lisää- - 1074 Konesalmi ym.: Uusien porotilojen pe-
65: misestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1179 rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1197
66: 1057 Joutsenlahti ym.: Kuttujen jalostuksen - 1075 Konesalmi ym.: Metsuritilalain säätärui-
67: aloittamisesta Sata-Hämeen koeasemalla 1180 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1198
68: 088300420M
69: 4 Sisällysluettelo
70:
71: Siv. Siv.
72: 1076 Konesalmi ym.: Alhaisten kantohintojen 1100 Mustonen ym.: Pinta-alalisän saamisen
73: korvaamisesta valtion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . 1199 edellytyksenä olevan tulon ylärajan korottami-
74: 1077 Kortesalmi ym.: Metsiin jäävien kantojen sesta......................................... 1226
75: hyötykäytön tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1200 1101 Mustonen ym.: Viljelijöiden neuvonnan
76: 1078 Konesalmi ym.: Marjojen raakoina poi- tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1227
77: minnan ehkäisemisestä . . . . .. .. . .. . . . .. . . . . . . . 1201 1102 Mustonen ym.: Maatalouskoneiden mo-
78: 1079 Kortesalmi ym.: Tukipalkkioiden maksa- nitilakäytön edistämisestä..................... 1228
79: misesta kalanpyytäjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1203 1103 Mustonen ym.: Maanhankinnan rajoitta-
80: 1080 Konesalmi ym.: Kalatalouskoulutuksen misesta perheviljelmien säilymisen turvaami-
81: aloittamisesta Taivalkosken Ohtaojan keskuska- seksi......................................... 1229
82: lanviljelylaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1204
83: 1104 Nieminen ym.: Satovakuutusjärjestelmän
84: 1081 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Luonnonmu-
85: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1230
86: kaisen viljelyn neuvonnan järjestämisestä...... 1205
87: 1082 E. Laine ym. Ammattikalastajien toi- 1105 Nieminen ym.: Kuivatustyösuunnitteli-
88: meentulon turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1206 joiden määrän lisäämisestä vesihallituksessa.... 1231
89: 1106 Nieminen ym.: Uusien 4H-neuvojien
90: 1083 P. Leppänen ym.: Valtion viljavaraston
91: toimien perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1232
92: rakentamisesta Äänekoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1207
93: 1107 Nieminen ym.: Kalapatologin viran pe-
94: 1084 U. Leppänen ym.: Osa-aikaviljelijöiden
95: aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1208 rustamisesta Valtion eläinlääketieteelliseen lai-
96: 1085 U. Leppänen ym.: Maatilalainojen myön- tokseen . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . .. .. . . . . 1233
97: 1108 Pekkarinen: Metsänjalostusaseman raken-
98: tämisperusteiden väljentämisestä . . . . . . . . . . . . . . 1209
99: tamisesta Saarijärvelle .. . . . . . . . .. . . .. . . . .. . . . . 1234
100: 1086 U. Leppänen ym.: Tuoremehujen tutki-
101: musaseman perustamisesta Luumäelle......... 1210 1109 Pekkarinen ym.: Kalatalouskonsulentin
102: 1087 Linna: Väestön ja maatilojen säilyttämi- toimen perustamisesta Keski-Suomen maata-
103: sestä syrjäseuduilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1211 louskeskukseen............................... 1235
104: 1088 Louvo ym.: Puu- ja turvetuhkan hyödyn- 1110 Pohjala ym.: Vanhojen asuin- ja talous-
105: tämisestä ja talteenottamismenetelmien kehit- rakennusten säilyttämisestä maatiloilla . . . . . . . . 1236
106: tämisestä .. .. .. . .. .. .. .. . . . . . . .. .. . . . . . . .. .. . . 1212 1111 Pohto ym.: lisäyksestä vuoden 1983 tulo-
107: 1089 Louvo ym.: Mehiläishoidon edistämisestä 1213 ja menoarvioon osa-aikaviljelyn edistämiseksi.. 1237
108: 1090 Maijala ym.: Maatilalain mukaisen rahoi- 1112 Pohto ym.: lisäyksestä vuoden 1983 tulo-
109: tustoiminnan kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1215 ja menoarvioon siirtona maatilatalouden kehit-
110: 1091 Malm m.fl.: Om åtgärder för bevarande tämisrahastoon .. . .. . . .. . . . . . . .. . .. . . .. . .. . . . . 1238
111: av lantbrukarbefolkningen.................... 1216 1113 Pohto ym.: Määrärahasta vilja- ja rehuva-
112: 1091 Malm ym.: Toimenpiteistä maanviljelijä- rastojen rakentamiseksi . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . 1239
113: väestön säilyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1217 1114 Pohto ym.: lisäyksestä vuoden 1983 tulo-
114: 1092 Mattila ym.: Ylivieskan maatalouspiirin ja menoarvioon lainoina kuivatustöihin........ 1240
115: vakinaistamisesta............................. 1218 1115 Pohto ym.: Hirvien maanviljelijöille ja
116: 1093 Mattila ym.: Timotein heikosta itävyydes- metsänomistajille aiheuttamien tuhojen kor-
117: tä johtuneiden satovahinkojen korvaamisesta . . 1219 vaamisesta .. . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . 1241
118: 1094 Miettinen: Metsälainsäädännön ja metsä- 1116 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo-
119: verotuksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1220 ja menoarvioon sisävesikalatalouden opetuksen
120: 1095 Miettinen: Metsänparannustöiden rahoi- aikaansaamiseksi . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . 1242
121: tuksen turvaamisesta.......................... 1221 1117 Poutanen ym.: Maatalouden hinta-
122: 1096 Miettinen: Metsätaloussuunnitelmien te- poliittisen tuen määräytymisperusteiden ja tu-
123: hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1222 kialuerajojen tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1243
124: 1097 S. Mikkola ym.: Vihannes- ja juurikas- 1118 Poutanen ym.: Maanhankinnan tehosta-
125: vien saattamisesta satovahinkojen korvaamises- misesta maatalousyrittäjien lisämaiksi ja tyydyt-
126: ta annetun lain piiriin . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . 1223 tävän rakennuskannan omaavien tilojen anta-
127: 1098 S. Mikkola ym.: Polttopuun käyttöpaikal- misesta uusille ammattitaitoisille yrittäjille . . . . 1244
128: le kuljettamisen tekniikan taloudellisuuden 1119 Rajamäki ym.: Vesakkomyrkkyjen käytös-
129: selvittämisestä................................ 1224 tä luopumisesta . .. . . . . . .. . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . 1245
130: 1099 Mustonen ym.: Kehitysalueiden maata- 1120 Rusanen ym.: Kotimaisen kalansaaliin
131: louden saattamisesta kehitysaluelakien piiriin.. 1225 markkinoinnin kehittämisestä................. 1246
132: Sisällysluettelo 5
133:
134: Siv. Siv.
135: 1121 Saarikoski: Maatalouslomittajien lisäämi- 1140 V. Vennamo ym.: Osa-aikaviljelyn edistä-
136: sestä ja alalle hakeutumisen edistämisestä . . . . . 1247 misestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1269
137: 1122 Salminen ym.: Kemiallisten torjunta- 1141 V. Vennamo ym.: Maatilalainojen myön-
138: aineiden haittavaikutuksia koskevan tutkimuk- tämisperusteiden laajentamisesta.............. 1270
139: sen suorittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1248 1142 V. Vennamo ym.: Lainarahaston perusta-
140: 1123 Skön ym.: Enonkosken kalatalousoppilai- misesta lasinalaisviljelyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 12 71
141: toksen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1249 1143 V. Vennamo ym.: Aloittamisavustuksen
142: 1124 Säilynoja ym.: Maatalouden lomitusjär- myöntämisestä nuorille viljelijöille Iisalmen ta-
143: jestelmän kehittämisestä...................... 1250 lousalueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 72
144: 1125 Söderström: Maatalouden tuotannollisen 1144 V. Vennamo ym.: Piiriagrologin viran
145: yhteistoiminnan käynnistysavustusjärjestelmän perustamisesta Iisalmeen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 3
146: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 51 1145 V. Vennamo ym.: Kotimaisen puutarha-
147: 1126 Söderström m.fl.: Om ett system med mansikan varastoinoin tukemisesta............ 1274
148: investeringsbidrag för växthusodlare som över- 1146 V. Vennamo ym.: Metsänomistajien vai-
149: går tili inhemsk energi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 52 kutusmahdollisuuksien lisäämisestä metsänhoi-
150: 1126 Söderström ym.: Investointiavustusjärjes- totöissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1275
151: telmästä kasvihuoneviljelijöille, jotka siirtyvät 1147 V. Vennamo ym.: Pienpuun hyväksikäy-
152: kotimaisen energian käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . 1253 tön tehostamisesta............................ 1276
153: 1127 Söderström: Om tryggande av familjefar- 1148 V. Vennamo ym.: Kalanviljelyn ja kalata-
154: marnas utkomst inom pälsdjursnäringen . . . . . . 1254 louden kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1277
155: 1127 Söderström: Perhetarhaajien toimeentu- 1149 V. Vennamo ym.: Vesakkomyrkytysten
156: lon turvaamisesta turkistarhauselinkeinossa . . . . 12 55 kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1278
157: 1128 Söderström: Lainsäädännön muuttamises- 1150 V. Vennamo ym.: Laakalammin ja Kes-
158: ta metsänparannusvarojen myöntämisen estä- tinsuon luonnonravintolammikoiden rakenta-
159: miseksi luonnonsuojeluohjelmaa varten vara- misesta Sonkajärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1279
160: tuille alueille................................. 1256 1151 Aaltonen ym.: Psoriasiksen hoitoon tar-
161: 1129 Söderström ym.: Mekaanisen vesakontor- vittavien lääkkeiden korvaamisesta kokonaan
162: junnan tehostamisesta........................ 1257 sairausvakuutuksesta.......................... 1280
163: 1130 Söderström m.fl.: Om tryggande av utöv- 1152 Ahonen ym.: Työttömäksi joutuneen
164: ningen av fiskerinäringen..................... 1258 työttömyyskassan jäsenen aseman parantami-
165: 1130 Söderström ym.: Kalastuselinkeinon har- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1281
166: joittamisen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1259 1153 Ahonen ym.: Ammattitautilain uudista-
167: 1131 Tuovinen ym. : Määrärahasta omavarais- misesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282
168: viljelyn hyväksi toimivien järjestöjen tukemi- 1154 Ajo: Lapin läänin ammattiautoilijoiden
169: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1260 työllisyyden suunnitelmallisesta turvaamisesta 1283
170: 1132 Tuovinen ym.: Luonnontuotteiden keräi- 1155 Ajo: Metsätyömiesten eläkeiän alentami-
171: lyn tehostamisesta ja neuvonnan järjestämisestä 1261 sesta 55 vuoteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1284
172: 1133 Turunen ym.: Maatalouden tuotantokat- 1156 Ala-Kapee ym.: Opettajien palvelussuh-
173: tojen porrastamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1262 teen ehtojen yhtenäistämisestä eläkeiän osalta 1285
174: 1134 Turunen ym.: Valtionosuuden turvaami- 1157 Ala-Kapee" ym.: Silmälasien hankintakus-
175: sesta maatalouskeskusten neuvontatyön palk- tannusten korvaamisesta sairausvakuutuksesta
176: kauskustannuksiin............................ 1263 alle 18-vuotiaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1286
177: 1135 Vainio ym.: Rapujen tuotannon elvyttä- 1158 Alho ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon
178: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 64 määrärahoista pääkaupunkiseudulla........... 1287
179: 1136 Valo: Kasvinviljelykoeaseman perustami- 1159 Almgren: Työllisyyden turvaamisesta Ky-
180: sesta Uudellemaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1265 menlaaksossa................................. 1288
181: 1137 P. Vennamo ym.: Suursikaloiden ja 1160 Almgren ym.: Maatalousyrittäjien vuosi-
182: -kanaloiden perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1266 lomajärjestelmän laajentamisesta.............. 1289
183: 1138 P. Vennamo ym.: Lampaiden kasvatuk- 1161 Almgren ym.: Opettajien pääsemisestä
184: sen sallimisesta pakettitiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . 1267 eläkkeelle 35 palvelusvuoden jälkeen.......... 1290
185: 1139 P. Vennamo ym.: Palkkioiden maksami- 1162 Almgren ym.: Vammaisten kotihoidon
186: sesta viljelijöille viljan varastoinnista. . . . . . . . . . . 1268 tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 91
187: 6 Sisällysluettelo
188:
189: Siv. Siv.
190: 1163 Almgren ym.: Sotilasvammalain perus- 1184 Elo ym.: Päiväkotiapulaisten pätevöittä-
191: teella tehtyjen korvauspäätösten käsittelemises- miskoulutuksen aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1315
192: tä uudelleen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1292 1185 Elo ym.: Autonkuljettajien ja satama-
193: 1164 Almgren ym.: Lakisääteisen hoitoloman työntekijöiden eläkeiän alentamisesta . . . . . . . . . 1316
194: järjestämisestä sairaan lapsen vanhemmalle . . . . 1293 1186 Elo ym.: Vammaisten ja pitkäaikaissairai-
195: 1165 Alppi ym.: Työsuojelun edistämisestä den lomapalvelujen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . 1317
196: elintarvikealalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1294 1187 Enävaara ym.: Rintamamiehiile kuulu-
197: 1166 Alppi ym.: Työstä aiheutuvien rasitus- vien etuisuuksien antamisesta myös ulkomailla
198: vammojen hoitamisesta työnantajan kustan- asuville rintamamiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1318
199: nuksella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1·295 1188 Eskelinen: Rintamaveteraanien kuntou-
200: 1167 Alppi ym.: Työntekijöiden taloudellisesti tukseen tarkoitettujen määrärahojen korotta-
201: tuetusta opintovapaasta aikuiskoulutusjärjestel- misesta............ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.319
202: män kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1296 1189 Halonen ym.: Raskauden ehkäisyn saatta-
203: 1168 Arranz ym.: Huoltajanpalkan maksami- misesta sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän
204: sesta lastaan hoitavalle vanhemmalle . . . . . . . . . . 1297 piiriin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1320
205: 1169 Astala: Työvoimatoimistojen ammatinva- 1190 Halonen ym.: Vanhempainlomajärjestel-
206: linnanohjauksen virkojen lisäämisestä . . . . . . . . . 1298 män uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1321
207: 1170 Astala ym.: Opintovapaalain muuttami- 1191 Halonen ym.: Periodityön asteittaisesta
208: sesta vähävaraisimman aikuisväestön opiskelu- poistamisesta.......................... . . . . . . 1322
209: mahdollisuuksien parantamiseksi.. . . . . . . . . . . . . 1299 1192 Halonen ym.: Työnantajien veivoittami-
210: 1171 Eenilä ym.: Kaksosten tai useamman sesta korvaamaan työntekijöille heidän huollet-
211: lapsen samanaikaisen syntymän huomioon ot- tavinaan olevien sairastumisesta aiheutuneet
212: tamisesta äitiys-vanhempainrahajärjestelmää ansionmenetykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1323
213: kehitettäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1300 1193 Halonen ym.: Pakollisen tapaturmava-
214: 1172 Eenilä ym.: Lasten elatusapujen perinnän kuutuksen siirtämisestä sairausvakuutuksen yh-
215: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1301 teyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 24
216: 1173 Eenilä ym.: Korttelipäiväkotitoiminnan 1194 Hautamäki ym.: Puheterapian korvaami-
217: aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1302 sesta sairausvakuutuslain nojalla. . . . . . . . . . . . . . . 13 2)
218: 1174 Eenilä ym.: Kansalaispalkan aikaansaami- 1195 Helle ym.: Näkövammaisten puhelin-
219: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1303 maksujen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1326
220: 1175 Eenilä ym.: Työsopimuslain muuttami- 1196 Helminen ym.: Työsuhdeturvan kehittä-
221: sesta työsuhdeturvan tehostamiseksi . . . . . . . . . . . 1305 mislainsäädännön aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . 1327
222: 1176 Eenilä ym.: Esimiesten alaisiinsa kohdis- 1197 Helminen ym.: Työaikajärjestelyjen epä-
223: taman syrjinnän poistamisesta valtionhallinnos- kohtien korjaamisesta ja työajan lyhentämistä
224: ta ja työpaikoilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1307 koskevan tavoiteohjelman valmistelemisesta . . . 1329
225: 1177 Eenilä ym.: Lauantain poistamisesta työ- 1198 Helminen ym.: Nuoriso- ja pitkäaikais-
226: päivien joukosta vuosilomaa laskettaessa....... 1308 työttömyyden ennakolta ehkäisemisestä . . . . . . . 13 31
227: 1178 Ehrnrooth: Rintamasotilas- ja rintamapal- 1199 Helminen ym.: Kansaneläkeuudistuksen
228: velustunnuksen antamismahdollisuuksien to- II A -vaiheessa ilmenneiden epäkohtien korjaa-
229: teuttamisesta Suomen kansalaisuuden menet- misesta...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1333
230: täneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1309 1200 Hetemäki-Olander yrn.: Lapsilisäikärajan
231: 1179 Eklund ym.: Lastentarhanopettajien palk- korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 34
232: kauksen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1310
233: 1201 Hetemäki-Olander ym.: Valtakunnallisen
234: 1180 Eklund ym.: Äitien eläkkeellepääsyn hel-
235: kotihoidon tuen jakoperusteiden muuttamises-
236: pottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1311
237: 1181 Eklund ym.: Tuloista riippumattoman ta tulosidonnaiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 35
238: kansaneläkkeen pohjaosan ja rintamamieslisän 1202 Hetemäki-Olander ym.: Osa-aikatyön
239: antamisesta varhaiseläkkeelle siirtyvälle . . . . . . . . 1312 käyttömahdollisuuksien lisäämisestä. . . . . . . . . . . 1336
240: 1182 Eklund ym.: Epilepsiaa sairastavan henki- 1203 Hetemäki-Olander ym.: Perhe-eläkelain
241: lön työsuhdeturvan parantamisesta . . . . . . . . . . . . 1313 saattamisesta koskemaan myös miesleskiä...... 1337
242: 1183 Eklund ym.: Vanhusten ja vammaisten 1204 Hirvelä ym.: Lasten sijaishuollon perhe··
243: avohoidon tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1314 hoidon kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1338
244: Sisällysluettelo 7
245:
246: Siv. Siv.
247: - 1205 Holvitie ym.: Sairausloman myöntaml- 1224 Joutsenlahti ym.: Syntyvyyden lisäänty-
248: seen ilman lääkärintodistusta vaikuttavien pää- miseen tähtäävän perhepoliittisen ohjelman ai-
249: tösten ja säädösten yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . 1340 kaansaamisesta .. . . . . . . .. .. . . .. . . . . .. . . .. .. . . . 1364
250: 1206 Holvitie ym.: Työttömyysvakuutusmak- 1225 Joutsenlahti ym.: Lapsilisien reaaliarvon
251: sun saattamisesta liikevaihdon perusteella mää- korottamisesta ............. 00................. 1365
252: räytyväksi .. 00 .. 00.00 00 ....... 00 00 .......... 00 1341 1226 Joutsenlahti ym.: Lapsilisän maksamisesta
253: 1207 Hurskainen ym.: Työttömien oikeustur- 18 vuoden ikään asti työelämän ulkopuolella
254: van parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . 1342 olevalle nuorelle ...... 00 ................ 00.... 1366
255: 1208 Hurskainen: Eri paikkakunnilla asuvien 1227 Joutsenlahti ym.: Työelämään palanneen
256: työttömien saattamisesta samaan asemaan työl- perheenäidin oikeuttamisesta lukemaan kotona
257: lisyysasetuksen mukaisia päätöksiä tehtäessä . . . 1343 vietetyt vuodet eläkkeeseen oikeuttaviksi . . . . . . 1367
258: 1209 Hurskainen ym.: Vähintään neljälapsisen - 1228 Joutsenlahti ym.: Loppiaisen ja hela-
259: kassa-avustuksen saajan oikeuttamisesta saa- torstain sijoittamisesta niille vanhastaan kuulu-
260: maan kustakin lapsesta lapsikorotus . . . . . . . . . . . 1344 viin ajankohtiin 00 00 ........... 00 00 . .. . . . . . . . . 1368
261: 1210 Hämäläinen ym.: Suoraan korvausmenet- - 1229 Joutsenlahti ym.: Satakunnan kokonai-
262: telyyn siirtymismahdollisuuksien selvittämises- suudessaan käsittävän työvoimapiirin perusta-
263: tä sairausvakuutuksessa ....... 00.............. 1345 misesta ............... 00...................... 1369
264: 1211 Hämäläinen ym.; Suurten ja jatkuvien 1230 Joutsenlahti ym.: Suojatyöpaikoissa työs-
265: lääkekustannusten korvaamisesta kokonaan sai- kentelevien aseman turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . 1370
266: rausvakuutuksen puitteissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1346 - 1231 Joutsenlahti ym.: Tapaturmien ai-
267: 1212 Hämäläinen ym.: Määrärahasta sairausva- heuttamien invaliditeettien haittojen korvaa-
268: kuutuksen päivärahaa vastaavan korvauksen misesta .......................... 00........... 1371
269: suorittamiseksi kuntouroslaitoksissa hoitoa ja - 1232 Joutsenlahti ym.: Metsäalan koulujen
270: kuntoutusta saaville .... 00. 00 .............. 00. 1347 liikuntatuntien saattamisesta tapaturmavakuu-
271: - 1213 Ikonen ym.: Sairausvakuutuslain mu- tuksen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 72
272: kaisten korvausten saattamisesta vastaamaan 1233 Joutsenlahti ym.: Invalidien vähim-
273: yleistä kustannuskehitystä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1348 mäiseläkkeen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 73
274: 1214 Jaakonsaari: Naisille ja nuorille soveltu- 1234 Joutsenlahti ym.: Tehostetun kuntoutuk-
275: vien työpaikkojen perustamisesta Oulun lää- sen antamisesta invalideille kuntoutuslaitoksis-
276: niin.......................................... 1349 sa............................................ 1374
277: 1215 Jaakonsaari ym.: Työelämään osallistu- 1235 Joutsenlahti ym.: Rintamaveteraanien
278: vien täyttä eläkettä saavien henkilöiden työttö-
279: kuntoutustoiminnan järjestämisestä . . . . . . . . . . . 1375
280: myyttä lisäävän vaikutuksen selvittämisestä . . . . 13 50
281: 1216 Jaatinen ym.: Nuorisotyöttömyyden lie- 1236 Joutsenlahti ym.: Sotaveteraanien ilmai-
282: ventämisestä .. .. . . .. . . .. . . . .. .. .. .. . . . . .. .. .. 13 51 sen kuntourosloman aikaansaamisesta......... 1376
283: 1217 Jaatinen ym.: Eläkkeelle siirtymisen jous- 1237 Joutsenlahti ym.: Hautausavusruksen
284: tavuuden lisäämisestä......................... 1353 suorittamisesta sotaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . 13 77
285: 1218 Aila Jokinen: Työttömyyseläkkeellä ole- - 1238 Joutsenlahti ym.: Yleisaineiden opetta-
286: van työvoimaviranomaiselle esitettävän selvi- jien eläkeiän alentamisesta.................... 1378
287: tyksen voimassaolaajan pidentämisestä . . . . . . . . 1355 1239 Joutsenlahti ym.: Lukion opettajien elä-
288: 1219 Anna-Liisa Jokinen ym.: YK:n lapsen keiän alentamisesta ....................... 00.. 1379
289: oikeuksien julistuksen periaatteiden toteutta-
290: 1240 Joutsenlahti ym.: Eläkkeen myöntämises-
291: misesta Suomessa............................. 1356
292: tä kaikille olympiavoittajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1380
293: 1220 Anna-Liisa Jokinen ym.: Työajan lyhen-
294: - 1241 Joutsenlahti ym.: Eläkeläisten vuokratu-
295: tämisestä ansiotasoa alentamatta . . . . . . . . . . . . . . 1358
296: 1221 Anna-LiisaJokinen ym.: Eläkkeelle siirty- lojen vaikutuksesta kansaneläkkeen lisäosaan . . 1381
297: misen joustavuuden lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 1360 - 1242 Joutsenlahti ym.: Invalidien saaman elin-
298: - 1222 Anna-LiisaJokinen ym.: Vuoro- ja yötyö- koron palauttamisesta etuoikeutetuksi tuloksi.. 1382
299: tä tekevien työntekijäin eläkeiän alentamisesta - 1243 Joutsenlahti ym.: Honkajoen kunnallis-
300: ja eläkkeiden korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1362 kodin laajennuksen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . 1383
301: 1223 Jouppila ym.: Rintamaveteraanien mak- 1244 Juhantalo: Työllisyysmäärärahojen osoit-
302: suuoman terveyden- ja sairaanhoidon järjestä- tamisesta koulujen rakentamiseen Turun ja
303: misestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1363 Porin lääniin .. .. .. .. . . . . . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. . 1384
304: 8 Sisällysluettelo
305:
306: Siv. Siv.
307: 1245 Jyrkilä ym.: Maatalousväestön ja palkan- 1266 Koskenniemi ym.: Vaikeavammaisten si-
308: saajien lomaetuuksien yhdenmukaistamisesta.. 1385 joittamisesta valtion ja kuntien palvelukseen... 1407
309: 1246 Jyrkilä ym.: Karjaa hoitavien maatalous- 1267 Koskenniemi ym.: Linja-autonkuljetta-
310: yrittäjien viikkovapaan toteuttamisesta lomitta- jien eläkeiän alentamisesta.................... 1409
311: japalvelun avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1386 1268 Koskenniemi ym.: Metsureiden eläkeiän
312: 1247 Jyrkilä ym.: Raskaissa ja kuluttavissa am- alentamisesta ... ,............................. 1410
313: mateissa toimivien eläkeikärajan alentamisesta 1387 1269 Kuoppa ym.: Työehtosopimusten tulkin-
314: 1248 Kalliomäki ym.: Pelkästään yrittäjien elä- taoikeuden siinämisestä yritysten työntekijöille 1411
315: kelain mukaista työeläketurvaa nauttivien yrit- 1270 Kuoppa ym.: Yrityksien demokraattista
316: täjien eläketurvan parantamisesta . . . . . . . . . . . . . 1388 valvontaa koskevan lainsäädännön aikaansaa-
317: 1249 Kautto ym.: Työsuojeluvaltuutettujen misesta....................................... 1412
318: ajankäyttöä koskevan lainsäädännön aikaansaa- 1271 Kuoppa ym.: Työttömyyskorvauksen ja
319: misesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1389 työttömyyskassa-avustuksen korottamisesta . . . . 1413
320: 1250 Kautto ym.: Vammautuneen haitta- 1272 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Sairaanhoidon
321: asteesta päättämisen saattamisesta lääkärikolle- kustannusten korvaan1isesta työnantajille . . . . . . 1414
322: gion ratkaistavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1390 1273 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Eronneena les-
323: 1251 A. Kemppainen ym.: Kainuun työsuoje- keytyneen lasta huoltaneen henkilön oikeutta-
324: lupiirin perustamisesta........................ 1391 misesta perhe-eläkkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1415
325: 1252 A. Kemppainen ym.: Ammattitautilain 1274 Kärhä ym.: Rintamapalvelustunnuksesta
326: uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1392 annetun asetuksen muuttamisesta............. 1416
327: 1253 Kettunen ym.: Työllisyyskursseille 1275 Könkkölä ym.: Liikennevahingosta suori-
328: osallistuvien korvausten maksamisesta......... 1393 tettavan korvauksen muuttamisesta kenakaik-
329: 1254 Kettunen ym.: Kuntoutuslaitoksen saa- kisesta korvauksesta jatkuvaksi korvaukseksi . . . 1417
330: misesta Kainuuseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1394 1276 Laaksonen ym.: Vuosilomalain muutta-
331: 1255 Kettunen ym.: Eläkeläisen saaman vuok- misesta talvilomaan oikeuttavan työssäolaajan
332: ratulon vaikutuksesta eläkkeeseen ja verotuk- lyhentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1418
333: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1395 1277 Laaksonen ym.: Osaeläkejärjestelmän ai-
334: 1256 Kietäväinen ym.: Nuotten yhteiskuntata- kaansaamisesta 55 vuotta täyttäneille työnteki-
335: kuukokeilun ulottamisesta koko Mikkelin lää- jöille......................................... 1419
336: mm.......................................... 1396 1278 Lahti-Nuuttila ym.: Poikkeuslainsäädän-
337: 1257 Konesalmi ym.: Toimenpiteistä vam- nön aikaansaamisesta anlffiatillisten oppilaitos-
338: mautuneiden sijoittamiseksi valtion, kuntien ja ten opettajien eläke- ja eroamisikää koskeviin
339: yksityisten liike- ja teollisuuslaitosten palveluk- säännöksiin .. .. . . . .. . .. .. .. .. . . . . .. . .. . . . .. .. 1421
340: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1397 1279 E. Laine ym.: Työnantajan tilojen käyttä-
341: 1258 Konesalmi ym.: Vuorotyötä tekevien misestä yhteiskunnallisten tilaisuuksien järjes-
342: työntekijöiden eläkeiän alentamisesta . . . . . . . . . 1398 tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1423
343: 1259 Konesalmi ym.: Metsätyömiesten elä- 1280 E. Laine ym.: Tuki- ja liikuntaelinten
344: keiän alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1399 sairauksien ennalta ehkäisemisestä raskaissa ja
345: 1260 Konesalmi ym.: Puhelunvälittäjien eläk- terveydelle vaarallisissa ammateissa............ 1424
346: keellepääsyn helpottamisesta.................. 1400 1281 E. Laine ym.: Työttömyyskorvauksen
347: maksamisesta alle 18-vuotiaille kotona asuville
348: 1261 Konesalmi ym.: Sota-ajan palvelusajan
349: työttömille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142 5
350: saattamisesta yleisesti eläkkeeseen oikeuttavaksi
351: 1282 E. Laine ym.: Pakollista lakisääteistä
352: ajaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1401
353: tapaturma-, liikenne- ja eläkevakuutustoimin-
354: 1262 Konesalmi ym.: Rintamaveteraanien
355: eläkkeiden ja kuntoutuksen parantamisesta.... 1402 taa harjoittavien vakuutuslaitosten siinämisestä
356: valtion hallintaan............................. 1426
357: 1263 Konesalmi ym.: Puoluetukirahojen käyt-
358: 1283 E. Laine ym.: Vähävaraisten invalidien
359: tämisestä ylimääräisiksi eläkkeiksi . . . . . . . . . . . . . 1403
360: invalidipyörien ja -vaunujen hankinnan hel-
361: 1264 Konesalmi ym.: Vanhainkodin rakenta- pottamisesta . .. .. .. .. . . . . . . . . .. . . . . .. .. . .. .. . 1427
362: misesta Taivalkosken taajamaan............... 14o4 1284 E. Laine: Riittävää eläkettä saavien siirty-
363: 1265 Koskenniemi ym.: Työttömyyspäiväraho- misen estämisestä uudelleen työmarkkinoille . . 1428
364: jen korottamisesta ja työttömyysturvan katta- 1285 E. Laine ym.: Lain saliimien ylityön
365: vuuden laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1405 enimmäismäärien rajoittamisesta.............. 1429
366: Sis;illysluettelo 9
367:
368: Siv. Siv.
369: 1286 E. Laine ym.: Sosiaaliturvapalvelujen 1307 Lindroos ym.: Henkilöstön osallistumises-
370: myöntämisestä Suomessa asuville pakolaisille ja ta yritysten johtoelinten toimintaan . . . . . . . . . . . 1452
371: muille ulkomaalaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1430 1308 Lipponen ym.: Yhtenäisen työvoimahal-
372: 1287 Laurila: Sosiaali- ja terveydenhuollon linnon tehtäviin johtavan koulutuksen aikaan-
373: suunnittelua ja valtionosuutta koskevan lain saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 53
374: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1431 1309 Lipponen ym.: Vammaisten ~eman pa-
375: 1288 Laurila: Psoriasis-potilaiden hoidon te- rantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 55
376: hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1432 1310 Louekoski ym.: Työntekijöiden päätösval-
377: 1289 P. Leppänen ym.: Työ-, koulutus- tai lan lisäämisestä yhteistoimintamenettelyssä.... 1457
378: työharjoittelupaikan turvaamisesta lainsäädän- 1311 Louvo ym.: Hammashoidon saattamisesta
379: töteitse jokaiselle alle 25-vuotiaalle henkilölle.. 1433 sairausvakuutuksen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1458
380: 1290 P. Leppänen ym.: Työttömyyseläkkeen 1312 Louvo ym.: Maatalousyrittäjien ja mui-
381: ehtojen muuttamisesta ns. tulevan ajan palkan den yrittäjien perhe-eläkkeen saattamisesta su-
382: huomioon ottamisen turvaamiseksi............ 1435 kupuolesta riippumattomaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1460
383: 1291 P. Leppänen ym.: Perhe-eläkkeen saami- 1313 Louvo ym.: Poliisin ja sosiaalihuollon
384: sesta edunjättäjän kuolinsyynä olleen alkoholis- yhteistyössä suorittaman kriisisovittelupalvelu-
385: min ja tuottamuksen estämättä . . . . . . . . . . . . . . . 1436 kokeilun järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1461
386: 1292 P. Leppänen ym.: Markkamääräisen ka- 1314 Luttinen ym.: Invalidiliiton uuden kun-
387: ton säätämisestä eläkkeille ja sairausvakuutus- toutuskeskuksen sijoittamisesta Lahteen . . . . . . . 1463
388: päivärahoille sekä kahden palkan tai palkan ja 1315 Malm m.fl.: Om intensifiering av hälso-
389: eläkkeen samanaikaisen saannin rajoittamisesta 1437 vården bland jordbrukare och andra företagare 1464
390: 1293 U. Leppänen ym.: Lasten elatusapujärjes- 1315 Malm ym.: Terveydenhoidon tehostami-
391: telmän epäkohtien korjaamisesta.............. 1438 sesta maanviljelijöiden ja muiden yrittäjien
392: 1294 U. Leppänen ym.: Yksinhuoltajien lasten keskuudessa.................................. 1465
393: päivähoidon järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1439 1316 Martikainen ym.: Sosiaaliturvamaksujen
394: - 1295 U. Leppänen ym.: Valtion rahoittaman porrastarnisesta kehitysalueilla toimivien yritys-
395: kodinperustamislainoiruksc:n aikaansaamisesta 1440 ten osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1466
396: 1296 U. Leppänen ym.: Ylityösäännösten 1317 Martikainen ym.: Maatalousyrittäjien työ-
397: yhtenäistämisestä............................. 1441 eläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovittamis-
398: 1297 U. Leppänen ym.: Merimiesten työsuhde- perusteiden muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1467
399: rurvan parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1442 1318 Martikainen ym.: Määrärahasta nuorison
400: 1298 U. Leppänen ym.: Ammattinimikesuojan kansainvälisten leiri- ja kurssikeskusten raken-
401: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1443 tamiseen ja toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1469
402: 1299 U. Leppänen ym.: Suoran tuen maksami- 1319 Martikainen ym.: Vaikeavammaisten kul-
403: sesta pienille ja keskisuurille yrityksille työttö- jetuspalvelujen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1470
404: mien työllistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1444 - 1320 Mattila ym.: Kotityötä tekevien ja pien-
405: 1300 U. Leppänen ym.: Työttömyysvakuutus- yrittäjien oikeuttamisesta sairausvakuutuslain
406: maksun poistamisesta omasta yrityksestään mukaiseen päivärahaan työkyvyttömyyden sat-
407: palkkaa saavalta yrittäjältä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144 5 tuessa........................................ 1471
408: 1301 U. Leppänen ym.: Pitkäaikaispotilaiden 1321 S. Mikkola ym.: Äitiyspäivärahaoikeuden
409: potilasmaksujärjestelmän korjaamisesta........ 1446 laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1472
410: 1302 U. Leppänen ym.: Eläkkeellä olevien 1322 S. Mikkola ym.: Äitiyslomasijaisen oikeu-
411: yrittäjien eläkerurvan parantamisesta . . . . . . . . . . 1447 desta äitiyslomaan............................ 1473
412: 1323 S. Mikkola ym.: Määrärahasta kodinpe-
413: 1303 U. Leppänen ym.: Yrittäjien osaeläkejär-
414: rustamislainoihin nuorille aviopareille . . . . . . . . . 14 74
415: jestelmän toteuttamisesta..................... 1448
416: 1324 S. Mikkola ym.: Merenkulkijoiden ja
417: 1304 U. Leppänen ym.: Perhe-eläkejärjestel- heidän perheidensä yhteydenpitomahdolli-
418: män kehittämisestä miespuolisen lesken ase- suuksien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1475
419: man parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1449
420: 1325 S. Mikkola ym.: Työttömän henkilön
421: 1305 U. Leppänen ym.: Invalidien ja vammais- työn vastaanottovelvollisuuden laajentamisesta 1476
422: ten tarvitsemien apuvälineiden hankinnan tu- - 1326 S. Mikkola ym.: Sarjana annetun hoidon
423: kemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1450 ja tutkimuksen yhteydessä perittävien sairaus-
424: - 1306 U. Leppänen ym.: Kotiavun antamisesta vakuutuksen matkakustannusten omavastuu-
425: ilmaiseksi vähävaraisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 51 osuuden alentamisesta........................ 1477
426: 2 088300420M
427: 10 Sisällysluettelo
428:
429: Siv. Siv.
430: 1327 S. Mikkola ym.: Työeläkkeen jakamisesta 1349 Männistö ym.: 16- ja 17 -vuotiaiden lasten
431: avioeron yhteydessä........................... 1478 ja heidän vanhempiensa aseman parantamises-
432: 1328 S. Mikkola ym.: YEL-maksujärjestelmän ta............................................ 1500
433: kehittämisestä................................ 1479 1350 Männistö ym.: Yksinäisten perheenhuol-
434: 1329 S. Mikkola ym.: Yrittäjän sukupolven- tajien ja heidän lastensa sosiaaliturvan lisäämi-
435: vaihdoseläkejärjestelmän toteuttamisesta . . . . . . 1480 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1502
436: 1330 S. Mikkola ym.: Hoitolaitoksessa kuol- 1351 Nordman m.fl.: Om vidareurveckling av
437: leen potilaan kotiinkuljetuksesta aiheutuvien den s.k. samhällsgarantin..................... 1503
438: kustannusten korvaamisesta................... 1481 1351 Nordman ym.: Ns. yhteiskuntatakuun
439: 1331 Moisander ym.: Sosiaaliturvamaksujen edelleenkehittämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1504
440: alueellisesta porrastamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1482 1352 Norrback mfl.: Om uppmuntrande av
441: 1332 Muroma ym.: Vanhemmuuteen valmen- fäder att utnyttja rätten tili föräldraskapsledig-
442: nuksen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1483 het . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1505
443: 1333 Muroma ym.: Lasten hoito- ja kasvatus- 1352 Norrback ym.: Isien kannustamisesta
444: neuvonnan tavoitteiden määrittelemisestä val- käyttämään oikeuttaan vanhempainlomaan.... 1506
445: takunnallisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 84 1353 Nyby m.fl.: Om beviljande av avgiftsfri
446: sjukvård åt innehavare av s.k. frontmanna-
447: 1334 Muroma ym.: Ulkomailla tilapäisesti
448: tecken ................................. · · ... · 1507
449: oleskelevien Suomen kansalaisten oikeuttami-
450: 1353 Nyby ym.: Maksunoman sairaanhoidon
451: sesta lapsilisään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148 5
452: myöntämisestä rintamamiestunnuksen omaa-
453: - 1335 Muroma ym.: Alle kolmivuotiaiden las- ville henkilöille............................... 1508
454: ten vanhempien työajan lyhentämisestä . . . . . . . 1486 1354 Paakkinen ym.: Perhehoitotyön ongel-
455: 1336 Muroma ym.: Perheenemäntien sosiaali- mien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1509
456: ja eläketurvan kehittämisestä. . . . . . . . . . . . ... . . . . 1487 13 55 Paakkinen ym.: Kotipalveluhenkilöstön
457: - 1337 Muroma ym.: Kotihoidon tukea koskevan saattamisesta työaikalain piiriin . . . . . . . . . . . . . . . 1510
458: lakiesityksen valmistelemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1488 1356 Paakkinen ym.: Kotiavustajien elä-
459: - 1338 Muroma ym.: Syöpäpotilaiden saattami- keiän alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1511
460: sesta ilmaislääkityksen ja invalidihuollon piiriin 1489 1357 Paasilinna ym.: Postinjakeluun liittyvien
461: 1339 Muroma ym.: Syöpää sairastavien lasten tukipalvelujen järjestämisestä myös kaupun-
462: hoidon kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1490 geissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1512
463: 1340 Muroma ym.: Jalkahoitajan antamien 1358 Paasilinna ym.: Työntekijäin eläkelain
464: jalkahoitopalvelujen saattamisesta sairausva- eläkeikää koskevien säännösten muuttamisesta 1513
465: kuutuksen piitiin............................. 1491 1359 Paasio ym.: Työvoimahallinnon henkilö-
466: 1341 Muroma ym.: Sotainvalidille kuntoutus- kunnan määrän lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1515
467: laitoksessa annettavan hoidon rinnastamisesta 1360 Ed. Paasio ym.: Raision, Naantalin ja
468: työkyvyttömyyteen sairausvakuutuslaissa....... 1492 Paimion työvoimatoimistojen perustamisesta . . 1517
469: 1342 Muroma ym.: Invalidilainsäädännön uu- 1361 Paasio ym.: Työllistämisvelvollisuuden
470: distamisesta syöpäinvalidien aseman paranta- määräämisestä valtion tukea saaville yrityksille 1518
471: miseksi....................................... 1493 1362 Paasio ym.: Liukuviin tuloraja-asteikkoi-
472: 1343 Muroma ym.: Eläkeiässä solmitun aviolii- hin siirtymisestä työttömyyskorvauksia myön-
473: ton vaikutuksesta eläkkeen määrään........... 1494 nettäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1519
474: 1344 Muroma ym.: Yksityisten vanhainkotien
475: 1363 Pekkarinen ym.: Asumisruen ulottamises-
476: toiminnan turvaamisesta vanhustenhuoltoa ke-
477: ta koskemaan myös ennen vuotta 1974 valmis-
478: hitettäessä.................................... 1495
479: tuneita asuntoja.............................. 1520
480: 1345 Muroma ym.: 60-64-vuotiaiden yksi-
481: näisten naisten vanhuudentuen järjestämisestä 1496 1364 Pekkarinen ym.: Opettajien eläkeiän yh-
482: 1346 Muroma ym.: Puhelimien hankkimisesta tenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 21
483: vanhusten käyttöön........................... 1497 1365 Pesola ym.: Vaikeavammaisten nuorren
484: 1347 Mustonen ym.: Eläke- ja sairausvakuutus- palvelutarpeen selvittämisestä ja palvelutalojen
485: päivärahajärjestelmän uusimisesta............. 1498 rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1522
486: 1348 Mäkipää ym.: Psoriasis-potilaiden aseman 1366 Pesola ym.: Määrärahasta kodinperusta-
487: parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1499 mislainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1523
488: Sisällysluettelo 11
489:
490: Siv. Siv.
491: - 1367 Pesola ym.: Syöpäpotilaiden hoidosta 1389 Puhakka ym.: Tapaturmavakuutuslakiin
492: potilaille aiheutuvien omavastuuosuuksien sisältyvien puutteiden poistamisesta . . . . . . . . . . . 154 7
493: alentamisesta, .. ,, ........... , .. , ............ , 1524 1390 Puhakka ym.: Ristikkäisten työkyvyttö-
494: 1368 Pesola ym.: Lymfaterapian korvaamisesta myyseläkepäätösten poistamisesta . , . . . . . . . . . . . 1548
495: sairausvakuutuslain perusteella .............. ,. 1525 1391 Pursiainen ym.: Lapsilisien korottamisesta
496: 1369 Pesola ym.: Perheenemäntien sosiaali- ja ja niiden reaaliarvon turvaamisesta ....... , . . . . 1549
497: eläketurvan järjestämisestä .. ,................. 1526 1392 Pursiainen ym.: Työnantajan veivoittami-
498: 1370 Pesola ym.: Puoliorvon eläkkeen saatta- sesta pitämään oppisopimuskoulutusta saanut
499: misesta vastaamaan lapsen elatustukea . . . . . . . . 1527 oppilas työsuhteessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1550
500: 1371 Pesola ym.: Vanhusten asunto- ja palve- 1393 Pursiainen ym.: Talonmiesten saattami-
501: lutalohankkeiden tukemisen tehostamisesta . . . 1528 sesta yleisen työaikalain piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . 15 51
502: 1372 Petäjäniemi ym.: Kotihoidontuen liittä- 1394 Pursiainen ym.: Sosiaalivakuutusjärjestel-
503: misestä lapsilisään............................ 1529 män kokonaisuudistuksen aikaansaamisesta . . . . 15 52
504: 13 73 Petäjäniemi ym.: Perhe-eläkeoikeuden 1395 Pursiainen ym.: Kansaneläkeuudistuksen
505: säilymisestä avioliiton solmimisen yhteydessä . . 1530 epäkohtien korjaamisesta ja uudistuksen jatkon
506: 1374 Piipari ym.: Työvoimapiirien rajojen turvaamisesta .... , ........................... , 15 55
507: muuttamisesta vastaamaan läänien rajoja . . . . . . 15 31 1396 Pursiainen ym.: Kuntien osuuden alenta-
508: 1375 Pohto ym.: Ainespuutavaran mitan ly- misesta kansaneläkkeen tukiosien ja asumistu-
509: hentämisestä................................. 1532 kien kustannuksista.......................... 1557
510: 1376 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- 1397 Rajantie: Nuonen yhteiskuntatakuuko-
511: ja menoarvioon kuorma-autoilijoiden työllisyy- keilun ulottamisesta Savonlinnan työvoimatoi-
512: den turvaamiseksi ........................ , . . . 153 3 miston alueelle .................. , . . . . . . . . . . . . 15 58
513: 1377 Pohto ym.: Eläkeikärajan alentamisesta 1398 Rajantie ym.: Invalidien asuntojen ja
514: raskaissa ammateissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 34 vaikeavammaisten palvelukotien rakentamisen
515: 1378 Pohto ym.: Yksityisen palveluksessa ole- tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 59
516: vien linja-autonkuljettajien eläkeiän alentami- 1399 Rantanen ym.: Työlainsäädännön yhte-
517: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1535 näistämisestä ja selkeyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 1560
518: 1379 Pohto ym.: Sodassaoloajan ottamisesta 1400 Riihijärvi ym.: Eläkeläisten eläke-etuuk-
519: huomioon eläkevuosia määrättäessä . . . . . . . . . . . 1536 sien säilymisestä heidän soimiessaan avioliittoja 1561
520: 1380 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- 1401 Roos ym.: Työaikalain muuttamisesta
521: ja menoarvioon sotaveteraanien ja -invalidien kaupar1 alan työajan tehokkaammaksi sääntele-
522: asunto-olojen järjestämiseksi.,,............... 1537 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1562
523: 1381 Pohto ym.: Määrärahasta sotaveteraa- 1402 Rosnell ym.: Uusien työpaikkojen luomi-
524: nien ja -invalidien asunto-olojen järjestämiseksi 1538 sesta valtion toimenpitein .. , . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1563
525: 1382 Pokka ym.: Työssä käyvien vanhempien 1403 Ruokola ym.: Maatalouden lomittajapal-
526: mahdollisuuksien parantamisesta osallistua las- velujen laajentamisesta ..................... , , 1564
527: tensa hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1539 1404 Ruokola ym.: Sosiaaliturvajärjestelmän
528: 1383 Pokka ym.: Lapsilisän maksuajan piden- kehittämisestä,.,............................. 1565
529: tämisestä 18 vuoteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 1540 1405 Ruokola ym.: TEL-eläkemaksun poista-
530: - 1384 Pokka ym.: Sairausvakuutuslain mukai- misesta alle 23-vuotiailta. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1567
531: sen omavastuuajan poistamisesta maatalous- 1406 Saarikoski: Työnantajan vapauttamisesta
532: yrittäjiltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1541 työntekijän synnytyslomaan liittyvistä vuosilo-
533: marasitteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . 1568
534: 1385 Puhakka ym.: Työssä käyvien vanhem-
535: 1407 Saarikoski: Määrärahasta pienyrittäjille
536: pien mahdollisuuksien parantamisesta osallis-
537: tua lastensa hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1542 maksettaviin lomarahoihin.................... 1569
538: 1408 Saarto ym.: Työajan lyhentämisestä...... 1570
539: 1386 Puhakka ym.: Talonmiesten saattamisesta 1409 Salminen ym.: Äitiysrahakauden piden-
540: yleisen työaikalain piiriin ............ , . . . . . . . . 1544
541: tämisestä . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 74
542: 1387 Puhakka ym.: Työsuojelun valvonnan 1410 Salminen ym.: Vanhempien osuuden
543: siirtämisestä kokonaisuudessaan sosiaali- ja ter- kasvamisen estämisestä lasten päivähoitokus-
544: veysministeriön alaiseksi toiminnaksi . . . . . . . . . . 1545 tannuksissa................................... 1575
545: 1388 Puhakka ym.: Työttömyysturvajärjestel- 1411 Salminen ym.: Lapsilisäjärjestelmän täy-
546: män puutteiden korjaamisesta ....... , . . . . . . . . 1546 dentämisestä hoitokorvauksella ... , . . . . . . . . . . . 15 76
547: 12 Sisällysluettelo
548:
549: Siv. Siv.
550: 1412 Salminen ym.: Valtakunnallisten päivä- 1430 Säilynoja ym.: Työnantajien sosiaali-
551: hoitopaikkoja koskevien viisivuotissuunnitel- turvan rahoittamiseksi suorittamien maksujen
552: mien laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 77 määräytymisperusteiden saattamisesta työvoi-
553: 1413 Salminen ym.: Ylisuurten ryhmien pie- man käyttöä suosiviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1596
554: nentämisestä lasten päiväkotitoiminnassa...... 1578 1431 Säilynoja ym.: Omavastuuosuuden pois-
555: 1414 Salminen ym.: Äidinmaidolle allergisten tamisesta työsuojelu- ja ryöterveyshuollon kus-
556: lasten vanhempien erityiskustannusten korvaa- tannuksista eräiden maatalousammatin harjoit-
557: misesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 79 tajien osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1598
558: 1415 Sasi: Kansanedustajain eläkelain 2 §:n 2 1432 Säilynoja ym.: Vammaisten työnsaannin
559: momentin mukaisen eläkeoikeuden korvaami- turvaamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1599
560: sesta uudella järjestelmällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 80 1433 Söderström ym.: Ylä- ja alarajan määrää-
561: 1416 Savolainen ym.: Koululaisten iltapäi- misestä sairaus- ja äitiyspäivärahoille . . . . . . . . . . 1601
562: vähoito-ongelman poistamisesta päivähoito- 1434 Söderström ym.: Ilmaislääkejärjestelmän
563: paikkoja käyttämällä.......................... 1581 laajentamisesta koskemaan kaikkia reseptilääk-
564: 1417 Savolainen ym.: Tapaturma- ja liikenne- keitä......................................... 1602
565: vakuutuskorvausta saavia koskevien kuntoutus- 1435 Söderström ym.: Minimipalkkaa vastaa-
566: säännösten kehittämisestä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1582 van peruseläkkeen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . 1603
567: 1418 Skinnari ym.: Taloudellisista ja tuotan- 1436 Söderström ym.: Työkyvyttömyyseläkerat-
568: nollisista syistä tapahtuvien irtisanomisten kaisujen päätöksentekojärjestelmän uudistami-
569: sääntelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1583 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1604
570: 1419 Skön ym.: Kehitysvamma-alalla kolmi- 1437 Tenhiälä ym.: Lapsilisään oikeuttavan
571: vuorotyössä työskentelevien eläkeiän alentami- ikärajan korottamisesta 18 vuoteen . . . . . . . . . . . . 1606
572: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1584 1438 Tenhiälä: Harvialan koulukodin suojatyö-
573: 1420 Stenius-Kaukonen ym.: Pienyritysten työ- paikkarakennuksen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . 1607
574: suojelutoimien rahoittamisesta suuryrityksiltä 1439 Tennilä: Työttömyyspäivärahan korotta-
575: perittävän ryösuojelumaksun avulla . . . . . . . . . . . 1585 misesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1608
576: 1421 Stenius-Kaukonen ym.: Sairausvakuutuk- 1440 Tennilä ym.: Raskaissa ammateissa toimi-
577: sen omavastuuosuuksien poistamisesta . . . . . . . . 1587 vien eläkeiän alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1609
578: 1422 Stenius-Kaukonen ym.: Työttömyyden, 1441 Tuovinen ym.: Työvoimatoimiston perus-
579: lomautuksen tai sairauden vaikutuksen estämi- tamisesta Liperiin............................. 1610
580: sestä ryöntekijöiden eläke- tai vuosilomaoikeu- 1442 Tuovinen ym.: Työaikalain muuttamises-
581: teen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1588 ta yhtäläisen työaikasuojan takaamiseksi....... 1611
582: 1423 Stenius-Kaukonen ym.: Kattavan vähim- 1443 Tuovinen ym.: Erilaisten työkoneiden
583: mäistoimeentulojärjestelmän luomisesta....... 1589 saattamisesta määräaikaistarkastuksen piiriin . . . 1612
584: 1424 Stenius-Kaukonen ym.: Kansaneläkeuu- 1444 Tuovinen ym.: Selvityksen laatimisesta
585: distuksen neljännen vaiheen toteuttamisesta... 1590 työttömyyskorvausjärjestelmän piiriin kuulu-
586: 1425 Stenius-Kaukonen ym.: Kansaneläkelain mattomien henkilöiden määrästä ja heidän
587: ja ryöeläkelakien työkyvyttömyysmääritelmien toimeentuloturvansa järjestämisestä . . . . . . . . . . . 1613
588: tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 91 1445 Tuovinen ym.: Kunnallisen työllistämis-
589: tuen porrastamisesta kantokykyluokituksen
590: 1426 Surakka ym.: Työeläkejärjestelmän hal-
591: pohjalle...................................... 1615
592: linnon demokratisoimisesta ja työeläkevakuu-
593: 1446 Tuovinen ym.: Suojatyölainsäädännön
594: tusrahastojen saattamisesta kansanvaltaisen
595: yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1616
596: päätöksenteon piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1592
597: 1447 Tuovinen ym.: Eläkeläisten asuntojen
598: 1427 Sutinen ym.: Vaikeasti työhönsijoitetta- peruskorjauksiin tarkoitettujen avustusmäärära-
599: vien vammaisten ja työrajoitteisten työllisyyden hojen korottamisesta.......................... 1617
600: parantamisesta erityisesti suojatyötoimintaa te- 1448 Tuovinen ym.: Kokoontumistilojen lain-
601: hostamalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1593 säädännöllisestä järjestämisestä eläkeläisille ja
602: 1428 Sutinen ym.: Lasten, vanhusten, vam- vanhuksille................................... 1618
603: maisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuen 1449 Turpeinen: Työttömien eläketurvan pa-
604: saattamisesta lakisääteiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1594 rantamisesta.................................. 1619
605: 1429 Sutinen ym.: Rintamasotilas-tai rintama- 1450 Turunen ym.: Määrärahasta Pohjois-Kar-
606: palvelustunnuksen saaneiden paastamisestä jalan ammatillisen kurssikeskuksen Lieksan
607: varhaiseläkkeelle 58-vuotiaina. . . . . . . . . . . . . . . . . 1595 kurssiosaston laajennustyötä varten . . . . . . . . . . . . 1620
608: Sisällysluettelo 13
609:
610: Siv. Siv.
611: 1451 Turunen ym.: Entisen kansalaiskoulun 1473 P. Vennamo ym.: Sotaleskien eläkkeiden
612: yleisaineen- ja aineenopettajien eläkeiän alen- korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164 3
613: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 21 1474 P. Vennamo ym.: Sotavammaisten invali-
614: 1452 Tykkyläinen ym.: Vanhusten kotipalvelu- diteettiprosentin muuttamisesta 65 vuoden iän
615: toiminnan tehostamisen huomioon ottamisesta jälkeenkin.................................... 1644
616: sosiaalihuollon valtakunnallisessa suunnitel- 1475 P. Vennamo ym.: Palvelutalojen saami-
617: massa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1622 sesta maaseudun vanhuksille.................. 1645
618: - 1453 Törnqvist ym.: Valtava-uudistuksen to- 1476 P. Vennamo ym.: Palvelutalojen rakenta-
619: teuttamisesta saattamalla kehityksen paino- misesta sotiemme veteraaneille ja invalideille . . 1646
620: piste alkuvaiheessa kehitysalueille . . . . . . . . . . . . . 1623 1477 V. Vennamo ym.: Kohtuunomien tulo-
621: 1454 Vainio ym.: Määrärahasta yrittäjien vuosi- erojen ja eläke-erojen poistamisesta . . . . . . . . . . . 164 7
622: lomajärjestelmän laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1624 1478 V. Vennamo ym.: Ammattijärjestöjen
623: 1455 Valli ym.: Sosiaaliturvamaksujen alenta- keskittymisestä perustehtäviensä hoitamiseen . . 1648
624: misesta eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1625 1479 V. Vennamo ym.: Lasten kotihoidon
625: 1456 Valli ym.: Yhteiskuntatakuukokeilun tehostamisesta......................... . . . . . . . 1649
626: työajan pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1626 1480 V. Vennamo ym.: Taloudellisten edelly-
627: 14 57 Vaio ym.: Yrittäjäeläkejärjestelmän ke- tysten luomisesta äideille jäädä kotiin hoita-
628: hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1627 maan lapsiaan................................ 1650
629: 1458 P. Vennamo ym.: Lapsilisien korotta- 1481 V. Vennamo ym.: Vuorotyötä tekevien
630: misesta....................................... 1628 vanhempien lasten hoidon järjestämisestä . . . . . 1651
631: 1459 P. Vennamo ym.: Lasten päivähoitopaik- 1482 V. Vennamo ym.: Lapsilisien poistamises-
632: kojen varaamisesta pienituloisille.............. 1629 ta suurituloisilta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1652
633: 1460 P. Vennamo ym.: Perhepäivähoitajien 1483 V. Vennamo ym.: Nuotten kodinperusta-
634: aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1630 ruislainojen lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 53
635: 1461 P. Vennamo ym.: Sairauspäivärahan 1484 V. Vennamo ym.: Vähittäismaksuasunto-
636: maksamisesta karjatalouden harjoittajille sun- jen järjestämisestä nuorille parcille ja vähäva-
637: nuntai- ja pyhäpäiviltä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1631 raisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 )4
638: 1462 P. Vennamo ym.: Hierontapalvelujen 1485 V. Vennamo ym.: Vuokratuen myöntä-
639: korvaamisesta sairausvakuutuksesta............ 1632 misperusteiden väljentämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . 1655
640: 1463 P. Vennamo ym.: Työnantajien vapautta- - 1486 V. Vennamo ym.: Asumistuen maksami-
641: misesta sosiaaliturvamaksuvelvollisuudesta sesta omistusasunnoissa asuville . . . . . . . . . . . . . . . 1656
642: nuoria henkilöitä työllistettäessä . . . . . . . . . . . . . . 1633 - 1487 V. Vennamo ym.: Työsuojelun tehosta-
643: 1464 P. Vennamo ym.: Yrityskohtaisen sosiaa- misesta..................................... . . 165 7
644: liturvamaksuvähennyksen myöntämisestä yrit-
645: 1488 V. Vennamo ym.: Työttömien velvolli-
646: täjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1634
647: suudesta ottaa vastaan heille tarjottua työtä.... 1658
648: 1465 P. Vennamo ym.: Työttömyysmääräraho-
649: jen tehokkaammasta käyttämisestä . . . . . . . . . . . . 1635 1489 V. Vennamo ym.: Työttömyyden poista-
650: 1466 P. Vennamo ym.: Työttömyyden lieven- misesta Kuopion läänistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1659
651: tämisestä Turun työvoimapiirin alueella . . . . . . . 1636 1490 V. Vennamo ym.: Kuorma-autoilijoiden
652: 1467 P. Vennamo ym.: Työttömyyskorvausten työllisyyden turvaamisesta kehitysalueilla . . . . . . 1660
653: ja -avustusten korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 37 1491 V. Vennamo ym.: Kuorma-autoilijoiden
654: 1468 P. Vennamo ym.: Emäntien eläkeiän työllisyystilanteen parantamisesta Kuopion lää-
655: alentamisesta................................. 1638 nissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1661
656: 1469 P. Vennamo ym.: Naisopettajien eläk- 1492 V. Vennamo ym.: Taksiautoilijoiden
657: keellepääsyn helpottamisesta.................. 1639 työllisyyden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1662
658: 1470 P. Vennamo ym.: Taksiautoilijoiden elä- 1493 V. Vennamo ym.: Työttömyysvakuutus-
659: keiän alentamisesta........................... 1640 järjestelmän toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1663
660: 1471 P. Vennamo ym.: Kansaneläkekustan- 1494 V. Vennamo ym.: Työttömyyskorvausten
661: nusten keventämisestä ns. vanhusvoittoisissa jälkeenjääneisyyden poistamisesta . . . . . . . . . . . . . 1664
662: kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1641 1495 V. Vennamo ym.: Invalidirahan maksa-
663: 1472 P. Vennamo ym.: Sotilasvammalakiin misesta vammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1665
664: perustuvien erinäisten korvausten saattamisesta 1496 V. Vennamo ym.: Invalideille maksetta-
665: etuoikeuteuksi tuloksi kansaneläkkeen kannal- vien korvausten tasapuolisuuden varmistami-
666: ta............................................ 1642 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1666
667: 14 Sisällysluettelo
668:
669: Siv. Siv.
670: 1497 V. Vennamo ym.: Invalidien suojatyökes- 1520 Vepsäläinen ym.: Metsätyöläisten sosiaali-
671: kuksen rakentamisestaJuankoskelle . . . . . . . . . . . 1667 turvan perusteiden tarkistamisesta............. 1690
672: 1498 V. Vennamo ym.: Psoriasiksen hoitoon 1521 Vepsäläinen ym.: Eläkeikärajan alentami-
673: tarvittavien lääkkeiden korvaamisesta sairausva- sesta sotien aikana tuotantoelämässä työsken-
674: kuutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1668 nelleiden osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1691
675: 1499 V. Vennamo ym.: Sairaiden ja vammais- 1522 Viljanen ym.: Lahden ammatillisen kurs-
676: ten lasten hoitotukijärjestelmän aikaansaami- sikeskuksen rakentamisavustusten lisäämisestä 1692
677: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1669 1523 Viljanen ym.: Taksiautoilijoiden työtur-
678: 1500 V. Vennamo ym.: Asevelvollisten kotiut- vallisuuden parantamisesta.................... 1693
679: tamisrahan korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1670 1524 Vähäkangas ym.: Sosiaalietuuksien ikära-
680: - 1501 V. Vennamo ym.: Eläkkeelle siirtymisen jan yhdenmukaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1694
681: joustavuuden lisäämisestä..................... 1671 1525 Vähäkangas ym.: Lapsen elatuksen tur-
682: 1502 V. Vennamo ym.: Vapaaehtoisen elä- vaamisesta annetun lain muuttamisesta elatus-
683: keiän alentamisesta........................... 1672 tuen määrän korottamiseksi................... 1695
684: 1503 V. Vennamo ym.: Riittävän eläkkeen 1526 Vähäkangas ym.: Sairaan lapsen kotihoi-
685: turvaamisesta eläkeläisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1673 don helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1696
686: 1504 V. Vennamo ym.: Eläkekaton ja vähim- 1527 Vähäkangas ym.: Vammaisten erityispal-
687: mäiseläkkeen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 74 veluja ja tukitoimenpiteitä koskevan lakiesityk-
688: 1505 V. Vennamo ym.: Riittävän vähimmäis- sen antamisesta............................... 1697
689: eläkkeen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1675 1528 Vähäkangas ym.: Sotilasavustuslain
690: - 1506 V. Vennamo ym.: Työeläkkeen määrään muuttamisesta avioliiton ulkopuolella synty-
691: vaikuttavien työtulovuosien laskemisesta . . . . . . 1676 neen lapsen aseman turvaamiseksi. . . . . . . . . . . . . 1698
692: 1507 V. Vennamo ym.: Kansanedustajien eri- 1529 Vähäkangas ym.: Rintamaveteraanien
693: tyisten eläke-etujen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . 1677 varhaiseläke-epäkohtien korjaamisesta......... 1699
694: 1508 V. Vennamo ym.: Eläkekorvauksen mak- 15 30 Vähäkangas ym.: Asumistukijärjestelmän
695: samisesta asutus- ja jälleenrakentamistyössä kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1700
696: työskennelleille..................... . . . . . . . . . . 1678 1531 Vähäkangas ym.: Asuntolainojen korko-
697: - 1509 V. Vennamo ym.: Rintamaveteraanien jen laskemisesta perheen asumiskustannuksiksi 1701
698: varhaiseläkelain epäkohtien korjaamisesta . . . . . 1679 1:>32 Zilliacus m.fl.: Om ändring av sjukför-
699: 1510 V. Vennamo ym.: Rintamaveteraanien säkringslagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1703
700: varhaiseläkelain säännösten ulottamisesta kos- - 1532 Zilliacus m.fl.: Om ändring av sjukför-
701: kemaan kaikkia rintamapalveluksessa olleita säkringslagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1704
702: naisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1680 - 1533 Zilliacus m.fl.: Om ändring av familje-
703: 1511 V. Vennamo ym.: Riittävien eläkkeiden pensionslagstiftningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1705
704: myöntämisestä sodan aikana kotirintamalla 15 33 Zilliacus ym. : Perhe-eläkelainsäädännön
705: työskennelleille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1681 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1706
706: 1512 V. Vennamo ym.: Vapaussodan veteraa- 1534 Aaltio ym.: Maantien n:o 299 (Stormi-
707: nien toimeentulon turvaamisesta.............. 1682 Toivola) parantamisesta Narvan taajaman koh-
708: 1513 V. Vennamo ym.: Rintamaveteraanien ja dalla......................................... 1707
709: invalidien toimeentulon turvaamisesta . . . . . . . . 1683
710: 1535 Aaltio ym.: Maantien n:o 328 (Länki-
711: 1514 V. Vennamo ym.: Rintamamiehille kuu-
712: pohja-Västilä) perusparantamisesta . . . . . . . . . . 1708
713: luvien oikeuksien myöntämisestä sotaolosuh-
714: 1536 Aaltio ym.: Maantien n:o 335 (Kuru-
715: teissa toimineiden lastilaivojen merimiehille . . . 1684
716: Virrat) parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1709
717: 1515 V. Vennamo ym.: Rintamaveteraanien
718: asunto-olosuhteiden parantamisesta........... 1685 1537 Aaltio ym.: Maantien n:o 3041 paranta-
719: 1516 V. Vennamo ym.: Kunnalliskotien hoito- misesta välillä Lempäälä-Rantoo . . . . . . . . . . . . . 1710
720: maksujen alentamisesta....................... 1686 1538 Aaltio ym.: Maantien n:o 3222 (Tuulos-
721: 1517 V. Vennamo ym.: Kunnalliskodin raken- Luopioinen) perusparantamisesta. . . . . . . . . . . . . . 1711
722: tamisesta Sonkajärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1687 1539 Aaltio ym.: Karpin-Yliskylän maantien
723: 1518 V. Vennamo ym.: Tervon vanhainkoti- parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1712
724: palvelutalon rakentamisesta................... 1688 1540 Aaltio ym.: Mantilan-Kotalan maantien
725: 1519 V. Vennamo ym.: Vieremän kunnallisko- perusparantamisesta Vilppulan ja Vittain alu-
726: din peruskorjaus- ja laajennushankkeesta . . . . . . 1689 eella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1713
727: Sisällysluettelo 15
728:
729: Siv. Siv.
730: - 1541 Aaltio ym.: Säijänmaan paikallistien ja 1560 Hirvelä: Jämsänkosken-Juokslahden tien
731: maantien n:o 302 (välillä Kuokkala-Nurmi) rakennustöiden jatkamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1733
732: perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1714 1561 Hirvelä: Kevyenliikenteen väylän rakenta-
733: 1542 Ahonen ym.: Uudenkaupungin-Forssan misesta tieosuudelle Kaipola-Olkkola . . . . . . . . 1734
734: tieyhteyden rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1715 1562 Holvitie ym.: Lepäisten-Lyökin paikal-
735: 1543 Alaranta ym.: Pyhäjoen-Vihannin ja listien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3 5
736: Pyhäjoen-Pyhäkosken maanteiden peruspa- 1563 Holvitie ym.: Jäänmurtajakaluston käy-
737: rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1716 töstä aiheutuvien kustannusten vähentämisestä 17 36
738: 1544 Almgren ym.: Kotkan-Haminan-Luu- 1564 Ikonen ym.: Toivakan-Ruuhimäen
739: mäen radan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1717 maantien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 37
740: 1545 Almgren ym.: Koirien aiheuttamien lii- 1565 Impiö ym.: Määrärahasta Pelkosennie-
741: kennevahinkojen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1718 men-Savukosken maantien peruskorjaamisek-
742: 1546 Alppi ym.: Työttömyyseläkettä saavien si ........ ... . . . . .. . . . ... . .. . . . . . . .......... .. 1738
743: matkalippualennuksista valtionrautateillä . . . . . 1719 1566 Impiö ym.: Rovaniemen telepiirin toi-
744: 1547 Astala ym.: Valtionrautateiden ja linja- minnan turvaamisesta entisessä laajuudessaan. . 1739
745: autoliikenteen yhdessä hoitaman työmatkalii- 1567 Jaatinen ym.: Toimilupien myöntämises-
746: kennekokeilun aikaansaamisesta Turun kau- tä paikallisradiotoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1741
747: punkiseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1720 1568 Anna-Liisa Jokinen ym.: Eräiden Varsi-
748: 1548 von Bell ym.: Henkilöjunaliikenteen pa- nais-Suomen kuntien tieverkkosuunnitelman
749: lauttamisesta Kontiomäen-Taivalkosken rata- toteuttamisesta............................... 1742
750: osuudella ja rautatien rakentamisesta Taival- 1569 Anna-Liisa Jokinen ym.: Ns. Raision
751: koskelta Kuusamoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1721 moottoritien muuttamisesta maantieksi . . . . . . . 1743
752: 1549 Bärlund ym.: Alueittaisia asukaslukuja, 15 70 Anna-Liisa Jokinen ym.: Eräistä liikenne-
753: autokantoja ja liikennesuoritteita vastaavien järjestelyistä Raisiossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1744
754: määrärahojen osoittamisesta tienpitoon. . . . . . . . 1722 1571 Anna-LiisaJokinen ym.: Marttilan-Ylä-
755: 1550 Dromberg ym.: Maantien n:o 3531 pa- neen tien rakentamisesta...................... 1745
756: rantamisesta ja päällystämisestä välillä Vas- 1572 Anna-Liisa Jokinen ym.: Jalankulku- ja
757: tila-Ruotsinkylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1723 polkupyöräteiden verkoston aikaansaamisesta
758: 1551 Eenilä ym.: Lääninhallinnon aseman te- kaikkiin asutuskeskuksiin .................. _. . 1746
759: hostamisesta linja-autoliikenteen aikataulu- ja 1573 Anna-Liisa Jokinen ym.: Valtionrautatei-
760: mutssa asioiSSa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1724 den palvelujen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1747
761: 1552 Eenilä ym.: Maaseudun postinjakajien 1574 Anna-Liisa Jokinen ym.: Sähköistetyn
762: saattamisesta tasa-arvoiseen asemaan kaupun- rautatien rakentamisesta välille Helsinki-Tur-
763: kien postinjakajien kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1725 ku ........................................... 1748
764: 1553 Ehrnrooth: Eläkeläisten oikeuttamisesta 1575 Anna-LiisaJokinen ym.: Paikallisluontoi-
765: matkustamaan alennuksella myytävillä matka- sen sähköjunaliikenteen aloittamisesta Turun
766: lipuilla valtionrautateillä viikonloppuliiken- seudulla...................................... 1750
767: teessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1726 1576 Joutsenlahti ym.: Satakunnan tie- ja
768: 1554 Eklund ym.: VR:nliikenteen supistusoh- vesirakennuspiirin perustamisesta . . . . . . . . . . . . . 1751
769: jelmien estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1727
770: 1577 Joutsenlahti ym.: Teiden numeroinuin
771: 1555 Eklund ym.: Jumalanpalvelusten televi-
772: jatkamisesta pääteiden alanumeroinuin avulla 1752
773: sioinnista joka sunnuntai . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1728
774: - 1578 Joutsenlahti: Ns. Järvi-Suomen tien
775: 1556 Elo ym.: Ulvilan sillan leventämisen kii-
776: rehtimisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1729 muuttamisesta koko pituudeltaan valtatieksi ja
777: 1557 Eskelinen: Uitonsalmen sillan rakentami- sen kehittämisestä matkailureitiksi . . . . . . . . . . . . 1753
778: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1730 1579 Joutsenlahti ym.: Ns. Vanhan Pohjan-
779: 1558 Hietala ym.: Määrärahasta teletoimen maan tien kunnostamisesta matkailureitiksi . . . 1754
780: kehittämiseksi sekä erityisesti kehitysalueiden 1580 Joutsenlahti ym.: Ahlaisista Merikarvialle
781: paikallis- ja kaukopuhelintoimen investointien johtavan ns. rantatien uudelleen rakentamises-
782: lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1731 ta............................................ 1755
783: 1559 Hirvelä ym.: Valtatien n:o 4 perusparan- 1581 Joutsenlahti ym.: Pohjoisen satamatien
784: nustöiden aloittamisesta osuudella Jämsä- rakentamisesta Ahlaisten Ämptöstä Reposaaren
785: Kuhmoinen.... .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1732 Lampaluotoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1756
786: 16 Sisällysluettelo
787:
788: Siv. Siv.
789: - 1582 Joutsenlahti ym.: Tieyhteyden rakentami- - 1602 Joutsenlahti ym.: Pomarkun Honkakos-
790: sesta Itä-Ikaalisista kaupungin keskustaan Ky- ken-Tuunajärven-Lavian Riihon maantien
791: rösjärven yli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 57 peruskorjaamisesta ja kestopäällystämisestä . . . . 1777
792: - 1583 Joutsenlahti ym.: Järvikylän-Tervas- - 1603 Joutsenlahti ym.: Määrärahasta Pomar-
793: mäentien kestopäällystämisestä Nakkilassa . . . . 1758 kun-Lavian maantien kestopäällysteen uusi-
794: - 1584 Joutsenlahti ym.: Maantien kestopäällys- miseksi....................................... 1778
795: tämisestä välillä Kankaanpään Alahonkajoki - - 1604Joutsenlahti ym.: Porin-Tampereen tien
796: Siikaisten Pyntäinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1759 ja Mouhijärven keskustasta tulevan tien risteyk-
797: - 1585 Joutsenlahti ym.: Tien rakentamisesta sen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1779
798: Kauppilan sillalta Ilrnailukoululle menevälle 1605 Joutsenlahti ym.: Maantien rakentamises-
799: tielle Jämijärvellä............................. 1760 ta Suodenniemeltä Putajaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1780
800: - 1586 Joutsenlahti ym.: Maanteiden rakentami- - 1606 Joutsenlahti ym.: Suodenniemen-
801: sesta Jämijärven kirkonkylästä Tykköön kautta Sävin-Vatulan-Kilvakkalan tieosuuden ra-
802: Kankaanpään-Parkanon tielle . . . . . . . . . . . . . . . 1761 kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1781
803: 1587 Joutsenlahti ym.: Määrärahasta Kankaan- 1607 Joutsenlahti ym.: Suodenniemen Taipa-
804: pään-Jämijärven-Kilvakkalan maantien uu- leen ja Hämeenkyrön Vesajärven välisen maan-
805: delleen rakentamiseksi........................ 1762 tien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1782
806: 1588 Joutsenlahti ym.: Maantien rakentamises- 1608 Joutsenlahti ym.: Vihun-Palokosken-
807: ta tieosuudella Kankaanpään raja- Taipaleen Suurimaan tien rakentamisestaJämijärvellä.... 1783
808: risteys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 3 - 1609 Joutsenlahti ym.: Eritasoliittymän raken-
809: - 1589 Joutsenlahti ym.: Kankaanpään-Tuuna- tamisesta valtatien n:o 2 risteykseen Harjaval-
810: järven-Noormarkun maantien rakentamisesta 1764 lassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1784
811: - 1590 Joutsenlahti ym.: Kankaanpään Ven- 1610 Joutsenlahti ym.: Eritasoristeyksen raken-
812: tuun paikallistien kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . 1765 tamisesta valtatien n:o 2 risteykseen Nakkilan
813: - 1591 Joutsenlahti ym.: Karvian-Kankaanpään keskustassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1785
814: maantien uudelleen rakentamisesta . . . . . . . . . . . 1766 - 1611 Joutsenlahti ym.: Arantilan sillan raken-
815: tamisesta Nakkilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1786
816: - 1592 Joutsenlahti ym.: Lyhimmän tieyhteyden
817: - 1612 Joutsenlahti: TVL:n tukikohdan raken-
818: rakentamisesta Kauhajoelta Helsingin tielle . . . 1767
819: tamisesta Parkanoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1787
820: - 1593 Joutsenlahti ym.: Maantien rakentamises- - 1613 Joutsenlahti ym.: Yksityisteille annetta-
821: ta Kauhajoen-Karvian rajalta Ämmäiän kylän van valtionavustuksen myöntärnisperusteiden
822: kautta Sarvelaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1768 laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1788
823: 1594 Joutsenlahti ym.: Maantieyhteyden ra- - 1614 Joutsenlahti ym.: Uudenkaupungin-
824: kentamisesta välille Keikyä- Kokemäki . . . . . . 1769 Rauman-Porin rautatien rakentamisesta...... 1789
825: - 1595 Joutsenlahti ym.: Kiukaisten Panelianja 1615 Joutsenlahti ym.: Porin-Tampereen ja
826: Eurajoen Irjanteen välisen tieyhteyden paranta- Peipohjan-Rauman rautatien perusparanta-
827: misesta....................................... 1770 misesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1790
828: - 1596Joutsenlahti ym.: Vesannolta Viitasaarelle - 1616 Joutsenlahti ym.: Porin-Haapamäen
829: johtavan ns. Koiralammintien perusparantami- rautatien peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1791
830: sesta välillä Ilolanmäki-Ahveninen. . . . . . . . . . . 1771 - 1617 Joutsenlahti ym.: Henkilöliikenteen pa-
831: - 1597 Joutsenlahti ym.: Kurun-Parkanon lauttamisesta Haapamäen-Porin radalle . . . . . . 1792
832: maantien uudelleen rakentamisesta . . . . . . . . . . . 1772 1618 Joutsenlahti ym.: Valtionrautateiden elä-
833: keläisalennuskottilla matkustavia koskevien ra-
834: 1598 Joutsenlahti ym.: Lavian-Kiikoisten-
835: joitusten poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179 3
836: Kiikan maantien peruskorjaamisesta........... 1773
837: - 1619 Joutsenlahti ym.: Veteraanitunnuksen
838: 1599 Joutsenlahti ym.: Määrärahasta Luhalah- omaavien oikeuttamisesta matkustamaan il-
839: den-Viljakkalan maantien uudelleen rakenta- maiseksi valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1794
840: miseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1774 - 1620 Joutsenlahti ym.: Merikarvian sataman
841: - 1600 Joutsenlahti: Tien rakentamisesta väylän syventämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1795
842: Noormarkun Harjankankaalta vanhalle Porin - 1621 Joutsenlahti ym.: Lauttayhteyden aikaan-
843: tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1775 saamisesta Porin ja Gävlen välille. . . . . . . . . . . . . . 1796
844: 1601 Joutsenlahti ym.: Noormarkun-Lassi- - 1622 Joutsenlahti ym.: Kanavaverkoston raken-
845: lan-Lavian maantien uudelleen rakentamises- tamista koskevan kokonaissuunnitelman ai-
846: ta............................................ 1776 kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1797
847: Sisällysluettelo 17
848:
849: Siv. Siv.
850: 1623 Joutsenlahti ym.: Iisveden-Haukiveden 1644 Knuuttila ym.: Postilinja-autoliikenteen
851: kanavan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1798 kehittämisestä................................ 1819
852: 1624 Joutsenlahti ym.: Keiteleen-Päijänteen 1645 Knuuttila ym.: Valtionrautateiden pai-
853: kanavan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1799 kallisliikentaa supistamisen keskeyttämisestä 1820
854: 1625 Joutsenlahti ym.: Kokemäenjoen kana- 1646 Knuuttila ym.: Suomen vesitieverkon
855: voimisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1800 kehittämisestä toimivien meriyhteyksien ai-
856: 1626 Joutsenlahti ym.: Määrärahasta paikallis- kaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1821
857: lehtien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1801 1647 Konesalmi ym.: Peruspatannustöiden
858: 1627 Joutsenlahti ym.: Televisioluvan lunastus- aloittamisesta eräillä tieosuuksilla Kärsämäellä 1822
859: velvollisuuden poistamisesta opiskelijoilta . . . . . 1802 1648 Kortesalmi ym.: Maaseudulla asuvien
860: 1628 Joutsenlahti ym.: Sunnuntain jumalan- eläkeläisten matkustuskustannusten alentami-
861: palvelusajan rauhoittamisesta televisiossa kris- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1823
862: tillisiä ohjelmia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1803 1649 Kortesalmi ym.: Katsastuskonttorin pe-
863: 1629 Joutsenlahti ym.: Suurimpien hengellis- rustamisesta Oulaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1824
864: ten kesäjuhlien televisioinnista................ 1804 1650 Konesalmi ym.: Sovittelusäännöstön ai-
865: 1630 Juhantalo: Tuorilan-Kantin ja Pyntäi- kaansaamisesta yhteistä kulkuneuvoa työmat-
866: sen-Ala-Honkajoen maantien kunnossapidon koilla käyttävien riitatapauksissa . . . . . . . . . . . . . . 1825
867: ja rakentamisen kiirehtiruisestä. . . . . . . . . . . . . . . . 1805 1651 Konesalmi ym.: Väistämistoimenpiteel-
868: 1631 Juhantalo: Santasten paikallistien perus- lään kolarin syntymisen estäneen ajoneuvon
869: patantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1806 vaurioiden korvaamisesta liikennevakuutuksen
870: 1632 Jyrkilä ym.: Kaatamon-Paloniemen pai- nojalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1826
871: kallistien peruskorjaamisesta Liperissä . . . . . . . . . 1807 1652 Konesalmi ym.: Moottoriajoneuvojen
872: 1633 Jyrkilä ym.: Viinijärven-Siikakosken ja tyhjäkäynnin aiheuttamien saastehaittojen es-
873: Siikakosken-Komperon paikallistien perus- tämisestä ...... _.............................. 1827
874: korjaamisesta Liperissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1808
875: 1653 Konesalmi ym.: Ylivieskan-Rahjan ra-
876: 1634 Jyrkilä ym.: Leppälahden-Rönkönvaa-
877: dan rakentatnismahdollisuuksien selvittämises-
878: ran-Säimenen paikallistien muuttamisesta
879: tä ...... -..................................... 1828
880: maantieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1809
881: 1635 Jyrkilä ym.: Kurenvaatan yksityistien pe- 1654 Konesalmi ym.: Ylivieskan pienlentoken-
882: ruskorjaamisesta ja muuttamisesta paikallistiek- tän rakentatnistyön loppuunsaattamisesta . . . . . 1829
883: si Liperissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1810 1655 Konesalmi ym.: Paikallislehtien posti-
884: 1636 Jyrkilä ym.: Pinun yksityistien peruskor- maksujen alentamisesta....................... 1830
885: jaamisesta ja muuttamisesta paikallistieksi Nur- - 16~5 Konesalmi ym.: Eduskunnan täysistunto-
886: meksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1811 jen radioimisesta ja televisioimisesta . . . . . . . . . . . 1831
887: 1637 Jyrkilä ym.: Ristinpohjan-Kaarnalam- 1657 Konesalmi ym.: Ns. etäisyyshaitan pois-
888: men yksityistien peruskorjaamisesta ja muutta- tamisesta puhelinliikenteestä.................. 1832
889: misesta paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1812 1658 Koskenniemi ym.: Polkutien aikaansaa-
890: 1638 Järvenpää ym.: Tiestön kunnon paranta- misesta Muotkajärveltä Suonttajärvelle Enonte-
891: misesta, määrärahojen tasapuolisesta kohden- kiöllä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1833
892: tumisesta ja haja-asutusalueiden tieolosuhtei-
893: 1659 Koskenniemi ym.: Sillan rakentamisesta
894: den huolehtimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1813
895: Ounasjoen yli Lohinivassa..................... 1834
896: 1639 Kanerva ym.: Henkilöautojen yhteiskäy-
897: tön sallimisesta työmatkaliikenteessä . . . . . . . . . . 1814 1660 Koskenniemi ym.: Invalidien pysäköiori-
898: 1640 Kanerva ym.: Liukkaan kelin ajoharjoi- oikeuksien ja liikkumisen turvaamisesta liiken-
899: tusratojen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1815 teellisiin erityistatkoituksiin vatatuilla liikenne-
900: 1641 Karpola ym.: Kesälahdelta Torkunnie- väylillä ja -alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 5
901: men kautta Kymen läänin rajalle johtavan· 1661 Koskenniemi ym.: Saamenkielisen televi-
902: maantien peruskorjaamisesta.................. 1816 siotoiminnan kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1836
903: 1642 Karpola ym.: Värtsilän-Hoilolan maan- 1662 Kuoppa ym.: Tampereen seudun kuntien
904: tien patantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1817 ja valtionrautateiden yhteistoiminnan aikaan-
905: 1643 Karpola ym.: Ihalan salmen sillan raken- saamisesta alueen joukkoliikenteen kehittämi-
906: tamisesta Rääkkylässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1818 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1837
907:
908:
909: 3 088300420M
910: 18 Sisällysluettelo
911:
912: Siv. Siv.
913: 1663 Kuoppa ym.: Kansaneläkeläisten ja I- 1683 Malm m.fl.: Om byggande av en ny väg
914: korttilaisten matka-alennusrajoitusten poista- mellan Sundom i Vasa och Strandvägen i
915: misesta viikonloppuliikenteessä valtionrauta- Malax........................................ 1860
916: teillä............ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1838 1683 Malm ym.: Uuden tien rakentamisesta
917: 1664 Kuusio ym.: Tien parantamisesta välillä Vaasan Sundomin ja Maalahden Rantatien välil-
918: Hinnerjoki-Lappi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1839 lä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·1861
919: 1665 Kuusio ym.: Rauman-RaijaJan maan- 1684 Miettinen ym.: Kultakiven-Särkilahden
920: tien kunnostustöiden käynnistämisestä . . . . . . . . 1840 maantien perusparannustöiden loppuun saatta-
921: 1666 Könkkölä ym.: Liikuntaesteisten tarpei- misesta... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1862
922: den ottamisesta huomioon liikennesuunnitte- 1685 Miettinen ym.: Anttolan liikenneristeyk-
923: lussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1841 sen liikenneturvallisuuden parantamisesta Ke-
924: 1667 Könkkölä ym.: Vammaisten matkustajien rimäellä.......................... . . . . . . . . . . . . 1863
925: tarpeiden huomioon ottamisesta linja-auto- ja 1686 Miettinen ym.: Haukivuoren kirkonkylän
926: junaliikennettä kehitettäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1842 paikallistien perusparantamisesta. . . . . . . . . . . . . . 1864
927: 1668 Laaksonen ym.: Ahlaisten ja Merikarvian 1687 Miettinen ym.: Pöyryn-Kälän maantien
928: välisen ns. rantatien peruskorjaamisesta . . . . . . . 1843 perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1865
929: 1669 Laaksonen ym.: Kuvaskankaan-Isojoen 1688 Miettinen ym.: Kevyen liikenteen väylän
930: tien rakentamisen nopeuttamisesta . . . . . . . . . . . . 1844 rakentamisesta välille Kangasniemen kk -
931: 1670 Laaksonen ym.: Rauman-Raijalan Lapaskangas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1866
932: maantien peruskorjaamisesta.................. 1845 1689 S. Mikkola ym.: Helsingin-Hämeenlin-
933: 1671 Laaksonen ym.: Porin pohjoisen satama- nan moottoriliikennetien rakentamisesta . . . . . . 1867
934: tien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1846 1690 Mustonen ym.: Pohjois-Suomen teolli-
935: 1672 Laaksonen ym.: Tampereen-Porin/Rau- suustuotteiden rautatiekuljetusmaksujen alen-
936: man radan perusparantamisesta alkuperäi'sen tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1869
937: aikataulun mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1847 1691 Mustonen ym.: Vapaalippujen myöntä-
938: 1673 Lahti-Nuuttila ym.: Pirkanmaan tiestön misestä postiautoihin postilaitoksen henkilö-
939: rakentamisen ja kunnostamisen tehostamisesta kunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1870
940: ja tieolojen korjaamisesta erityistoimin . . . . . . . . 1848 1692 Muurman: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo-
941: 1674 Lahti-Nuuttila ym.: Rautateiden paikal- ja menoarvioon Ilmailumuseoyhdistys ry:lle an-
942: lisliikenteen palvelutason turvaamisesta Tam- nettavaksi avustukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1871
943: pereen seudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1850 - 1693 Myllyniemi: Kantatien n:o 53 parantami-
944: 1675 P. Leppänen: Määrärahasta Suolahden- sesta välillä Lohjanharju-Lahjan kaupunki . . . 1872
945: Sumiaisten tien perusparantamiseen........... 1851 1694 Mäkipää ym.: Tieyhteyden rakentamises-
946: 1676 P. Leppänen ym.: Säynätsalon ja valta- ta Järvi-Suomen tieltä Parkanon asemalle...... 1873
947: tien n:o 4 välisen maantien kevytliikenneväy- 1695 Mäkipää ym.: Karvian-Alkkian-Erka-
948: län rakentamisesta............................ 1852 lan-Kihniön maantien peruskorjaamisesta.... 1874
949: 1677 U. Leppänen ym.: Laukaan-Lievestuo- 1696 Nordman m.fl.: Om anslag för underhåll
950: reen tien kunnostuksesta...................... 1853 av allmänna vägar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1875
951: 1678 Linna: VR:n kehittämisestä palvelulaitok- 1696 Nordman ym.: Määrärahasta yleisten tei-
952: sena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1854 denkunnossapitoavarten..................... 1876
953: 1679 Louekoski ym.: Posti- ja telelaitoksen
954: 1697 Paakkinen ym.: Määrärahasta Uuden-
955: taloudenhoidon perusteiden muuttamisesta
956: maan tie- ja vesirakennuspiirille yleisten teiden
957: alikatteellisten laitosten toiminnan turvaami-
958: rakentamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1877
959: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1855
960: 1680 Louekoski ym.: Postin luukkuunkannon 1698 Paakkinen ym.: Ns. Fallbackantien pa-
961: tehostamisesta................................ 1856 rantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1878
962: 1681 Louvo ym.: Maanteiden n:o 3543 ja 356 1699 Paakkinen ym.: Laivaradiopuhelujen
963: parantamisesta ja päällystämisestä välillä Um- maksujen alentamisesta....................... 1879
964: meljoki-Muhniemi-Ahvio-Vastila......... 185 7 1700 Paasilinna ym.: Posti- ja telelaitoksen
965: 1682 Malm m.fl.: Om förbättring av landsvä- Helsingin autovarikkohankkeen toteuttamises-
966: gen mellan Långskat och Dahlback i Petalax... 1858 ta............................................ 1880
967: 1682 Malm ym.: Maantien parantamisesta 1701 Paasilinna ym.: Radion ja television pal-
968: Långskatan ja Dahlbackan välillä Petolahdella 1859 velujen saatavuuden varmistamisesta . . . . . . . . . . 1881
969: Sisällysluettelo 19
970:
971: Siv. Siv.
972: - 1702 Paasilinna ym.: Komitean asettamisesta - 1725 Pohto ym.: Ns. Suomenselkätien perus-
973: selvittämään tietotekniikan kehityksen vaiku- patannustöiden aloittamisesta................. 1905
974: tuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1882 - 1726 Pohto ym.: Tieosuuden peruspatantami-
975: - 1703 Pekkarinen ym.: Ns. Suomenselän tien sesta välillä Untamala-Kosola................ 1906
976: rakentamisesta välillä Keuruu-Haapajärvi . . . . 1883 1727 Pohto ym.: Vahangan-Matilaisen-
977: -~ 1704 Pekkarinen ym.: Maantien n:o 760 perus- Haapalahden-Jyväslahden maantien peruspa-
978: patannustöiden aloittamisesta välillä Pihtipu- rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 7
979: das-Muurasjärvi............................. 1884 1728 Pohto ym.: Vahangan-Vehkaperän-
980: 1705 Pekkarinen ym.: Suolahden-Sumiaisten valtatien n:o 16 välisen maantien peruspatan-
981: maantien peruskorjauksesta................... 1885 tamisesta..................................... 1908
982: 1706 Pekkarinen ym.: Haapajärven-Jyväsky- 1729 Pohto ym.: Tieosuuden patantamisesta
983: län radan rakennustöiden käynnistämisestä . . . . 1886 välillä Valtaala-Orisberg-Huissi . . . . . . . . . . . . 1909
984: 1707 Perho ym.: Valtion tieavustusten ulotta- - 1730 Pohto ym.: Liikennelupien myöntämispe-
985: misesta yksityisteiden kestopäällystystöihin . . . . 1887 rusteiden muuttamisesta...................... 1910
986: - 1708 Perho ym.: Loimaan rautatieaseman pal- - 1731 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo-
987: veluluokan nostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1888 ja menoarvioon taksien yhteiskuljetusten järjes-
988: 1709 Pesola ym.: Keiteleen-Päijänteen kana- tämiseksi sivualueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1911
989: van rakennustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . 1889 - 1732 Pohto ym.: Määrärahasta Suomen Ilmai-
990: 1710 Pietikäinen ym.: Opiskelijoiden matka- lumuseon laajennushankkeen toteuttamiseksi.. 1912
991: kustannusten alentamisesta valtionrautateillä . . 1890 - 1733 Poutaneo ym.: Savonlinnan-Savon-
992: 1711 Piipari ym.: Kotkan-Haminan-Luu- rannan-Heinäveden-Joensuun maantien
993: mäen oikoradan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1891 määräämisestä valtatieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1913
994: - 1712 Piipari ym.: Mussalon satamahankkee- 1734 Poutaneo ym.: Postipalvelujen patanta-
995: seen liittyvän syväväylän ja rautatien toteutta- misesta ja postiasemien lopettamisen estämises-
996: misesta....................................... 1892 tä maaseudun haja-asutusalueilla.............. 1914
997: 1713 Pohjala ym.: TVL:n Turun piirin tiemää- 1735 Rajamäki ym.: Maantien n:o 546 perus-
998: rärahaosuuden korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 1893 patantamisesta välillä Vaajasalmi-Tervamäki 1915
999: 1714 Pohjanoksa ym.: Kokemäen-Kiukais- - 1736 Rajantie ym.: Kiskotuksen patantamisesta
1000: ten-Eurajoen tiehankkeeseen sisältyvän erään rataosuudella Savonlinna-Pieksämäki . . . . . . . . 1916
1001: tiejakson rakentamisen nopeuttamisesta vuo- - 1737 Ranta ym.: Valtionrautateiden toiminnan
1002: della......................................... 1894 tavoitteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1917
1003: - 1715 Pohto ym.: Paikallisteiden hoidon siirtä- - 1738 Rehn m.fl: Om grundförbättring av
1004: misestä kokonaan valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1895 jämvägen mellan Helsingfors och Åbo . . . . . . . . 1919
1005: 1716 Pohto ym.: Halsuan-Känsäkankaan tien 1738 Rehn ym.: Rautatien peruspatantamisesta
1006: peruspatannuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1896 Helsingin ja Turun välillä..................... 1920
1007: - 1717 Pohto ym.: Katijoen-Päntäneen tie- - 1739 Renlund m.fl.: Om grundförbättring av
1008: osuuden peruspatantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 1897 landsvägen mellan Hirvlax on Kantlax......... 1921
1009: - 1718 Pohto ym.: Kivijärvenkylän-Aution tien - 1739 Renlund ym.: Maantien peruspatantami-
1010: muuttamisesta yksityistiestä paikallistieksi . . . . . 1898 sesta välillä Hirvilahti-Kantlax............... 1922
1011: - 1719 Pohto ym.: Kivijärvenkylän-Kangas- - 1740 Renlund m.fl.: Om grundförbättring av
1012: ahon tieosuuden peruspatantamisesta . . . . . . . . . 1899 vägsträckan Jeppo-Lillby-Lappfors-Teeri-
1013: - 1720 Pohto ym.: Lapuan-Kitinojan maantien järvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1923
1014: peruspatantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1900 1740 Renlund ym.: Tien peruspatantamisesta
1015: - 1721 Pohto ym.: Lapväärtin-Katijoen-Pän- välilläJepua-Lillby-Lappfors-Teerijärvi.... 1924
1016: täneen maantien peruspatantamisesta . . . . . . . . . 1901 1741 Renlund ym.: Liikennejuopumussäännös-
1017: 1722 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- ten muuttamisesta täyden liikenneraittiuden
1018: ja menoarvioon Paavolan sillan ja Puumalan- periaatetta vastaaviksi......................... 1925
1019: Nikulan tieosuuden peruspatantamiseksi . . . . . . 1902 - 1742 Roos: Ns. Pohjanmaantien vaikutuspiiris-
1020: 1723 Pohto ym.: Ritolan tien peruspatantami- sä olevien kuntien liikeoteeilisten etujen huo-
1021: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1903 mioon ottamisesta............................ 1926
1022: - 1724 Pohto ym.: Tieosuuden peruspatantami- 1743 Roos ym.: Satakunnan-Pohjanmaan
1023: sesta välillä Otonmäki-Järviranta-Liipan- tien rakentamisen jouduttamisesta välillä Pun-
1024: tönkkä....................................... 1904 kalaidun-Äetsä ja Honkajoki-Kauhajoki . . . . 1927
1025: 20 Sisällysluettelo
1026:
1027: Siv. Siv.
1028: 1744 Rusanen ym.: Maantien n:o 613 peruspa- 1766 Tuovinen ym.: Valtionrautateiden yhteis-
1029: rantamisesta välillä Ruskeala-Tammijärvi ..... 1928 kuntapoliittisista syistä aiheutuvan alijäämän
1030: 1745 Rusanen ym.: Kaitaisten paikallistien n:o kvrvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1951
1031: 15 337 perusparantamisesta ................... . 1929 1767 Tuovinen ym.: Valtionrautateiden paikal-
1032: 1746 Rusanen ym.: Maantien n:o 4474 perus- lisliikenteen säilyttämissuunnitelman aikaan-
1033: parantamisesta välillä Haukivuori-Porsaskoski 1930 saamisesta.............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1952
1034: 1747 Rusanen ym.: Maaveden-Katajamäen 1768 Tuovinen ym.: Ns. 65- tai !-kortin omaa-
1035: maantien n:o 4556 perusparantamiscsta ...... . 1931 vien eläkeläisten oikeuttamisesta matkusta-
1036: 1748 Rusanen ym.: Ns. Helemi-radan yleis- maan alennetuin hinnoin myös juhlapyhinä . . . 1953
1037: suunnittelun käynnistämisestä ............... . 1932 - 1769 Tuovinen ym.: Valtionrautateiden omis-
1038: 1749 Rönnholm ym.: VR:n Turun konepajan tuksessa olevien virka- ja työsuhdeasuntojen
1039: esikäsittelyhallin rakentamisesta .............. . 1933 kunnostamisesta.............................. 1954
1040: 1750 Rönnholm ym.: Turun postinjakelukes- 1770 Turpeinen ym.: Pääkaupunkiseudun seu-
1041: kuksen rakentamisesta ....................... . 1934 tulipun aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1955
1042: 1751 Salminen ym.: Liikenneväylien melusuo- 1771 Turunen ym.: Määrärahasta puhelinliitty-
1043: jausrakenteita ja melun aiheuttamien haittojen mien rakentamiseksi Kuopion telepiirissä...... 1956
1044: korvaamista koskevan lainsäädännön aikaansaa- 1772 Vainio ym.: Tien rakentamisesta välillä
1045: misesta ...................................... . 1935 Hämeenlinna-Renko........................ 1957
1046: 1752 Salminen ym.: Kuntien joukkoliikentee- 177 3 Vainio ym.: Tien parantamisesta välillä
1047: seen myönnettävää valtionapua koskevan lain- Jokioinen-Humppila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1958
1048: säädännön aikaansaamisesta ................. . 1936 1774 Vainio ym.: Kopsuon tien rakennustyön
1049: 1753 Skinnari ym.: Posti- ja telelaitoksen pal- aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 9
1050: velutason turvaamisesta ................... • .. 1937 1775 Vainio ym.: TV-lupamaksujen poistami-
1051: 1754 Skön ym.: Kuorma-autoliikenteessä tar- sesta eläkeläisiltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1960
1052: vittavien liikennelupien myöntämisperusteiden 1776 Valo ym.: Uudenmaan tie- ja vesiraken-
1053: tarkistamisesta ............................... . 1938 nuspiirin määrärahojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . 1961
1054: 1755 Starast: Moottoritien rakentamisesta Por- 1777 Valo ym.: Tuusulantien (MT 137) paran-
1055: voon moottoritien päätepisteestä Koskenkylään 1939 tamisesta välillä Ruskeasanta-Hyrylä Vantaal-
1056: - 1756 Starast: Valtatien n:o 12 rakentamisesta la ja Tuusulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1962
1057: välillä Tillola-Viilähde ..................... . 1940 1778 P. Vennamo ym.: Rautatien perusparan-
1058: 175 7 Starast: Voikosken sillan rakentamisesta .. 1941 tamisesta välillä Kirkkonummi-Turku. . . . . . . . 1963
1059: - 1758 Stenius-Kaukonen ym.: Kuntien avusta- 1779 P. Vennamo ym.: Valtionrautateiden
1060: misesta säännöllisten julkisten kuljetusten jär- supistamissuunnitelmien estämisestä . . . . . . . . . . 1964
1061: jestämisessä haja-asutusalueiden asukkaille 1780 P. Vennamo ym.: Valtionrautateiden
1062: kuntakeskuksiin ............................. . 1942 palveluiden säilyttämisestä Turun ja Uuden-
1063: - 1759 Surakka ym.: Maantieajoneuvokuljettaja- kaupungin välillä............................. 1965
1064: koulutuksen järjestämisestä Keski-Suomessa ... 1943 1781 P. Vennamo ym.: Suomen vesitieverkon
1065: 1760 Söderström: Om urvecklande av svensk- kehittämisestä................................ 1966
1066: språkiga radio- och TV -sändningar ........... . 1944 1782 P. Vennamo ym.: Radio- ja TV-monopo-
1067: 1760 Söderström: Ruotsinkielisten radio- ja lin purkamisesta.............................. 1967
1068: TV-lähetysten kehittämisestä ................. . 1945 1783 P. Vennamo ym.: TV-lupamaksujen pois-
1069: 1761 Tenhiälä: Vääksyn-Lammin maantien tamisesta eläkeläisiltä ja vanhuksilta . . . . . . . . . . . 1968
1070: peruskorjauksesta ............................ . 1946 1784 P. Vennamo ym.: Neljännesvuotisesta
1071: 1762 Tenhiälä: Lopen-Vihtijärven maantien TV-luvasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1969
1072: peruskorjauksesta ............................ . 1947 1785 V. Vennamo ym.: Paikallisteiden hoidon
1073: 1763 Tikka: Valtatien n:o 6 perusparantamises- siirtämisestä valtion tehtäväksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1970
1074: ta välillä Särkisaimi-Lappeenranta .......... . 1948 1786 V. Vennamo ym.: Kantatien n:o 69
1075: 1764 Tikka: Määrärahoista Imatran seudun uudelleen rakentamisesta välillä Taholahden
1076: paikallisliikenteen hoidon suunnitteluun ja uu- silta-Toholahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1971
1077: sien liikennemuotojen kokeiluun ............. . 1949 1787 V. Vennamo ym.: Jumisen-Korpijärven
1078: 1765 Tikka ym.: Määräajoin suoritetun moot- maantien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1972
1079: toriajoneuvon ruosteensuojakäsittelyn esittä- 1788 V. Vennamo ym.: Maantien perusparan-
1080: misvelvollisuudesta katsastuksessa ............ . 1950 tamisesta välilläJylhä-Saarela................ 1973
1081: Sisällysluettelo 21
1082:
1083: Siv. Siv.
1084: 1789 V. Vennamo ym.: Konnuslahden-Räisä- - 1812 V. Vennamo ym.: Eläkeläisten oikeudesta
1085: län tien peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1974 matkustaa alennuslipulla myös viikonloppuisin 1997
1086: 1790 V. Vennamo ym.: Kummunkylän tien 1813 V. Vennamo ym.: Haukiveden-Iisveden
1087: peruskorjaamisesta välillä Vesannontie-Kum- kanavan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1998
1088: munkylä Keiteleellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1975 1814 V. Vennamo ym.:Juojärven-Varisveden
1089: 1791 V. Vennamo ym.: Matalalahden-Jumi- kanavan rakentamisesta....................... 1999
1090: sen tien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1976 1815 V. Vennamo ym.: Keiteleen-Päijänteen
1091: 1792 V. Vennamo ym.: Niemiskylän-Aitto- kanavan rakennustöiden aloittamisesta . . . . . . . . 2000
1092: järven paikallistien kunnostamisesta Kiuruve- 1816 V. Vennamo ym.: Vieremän-Iisalmen
1093: dellä......................................... 1977 veneilyreitin kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 2001
1094: 1793 V. Vennamo ym.: Ohtaanniemen-Rik- 1817 V. Vennamo ym.: Kotimaisen pienton-
1095: kalahden tien perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . 1978 niston lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2002
1096: 1794 V. Vennamo ym.: Pukaran-Lammas- 1818 V. Vennamo ym.: Lehtien postimaksujen
1097: pohjan tien perusparantamisesta Pielavedellä . . 1979 yhtenäistämisestä............................. 2003
1098: - 1795 V. Vennamo ym.: Salahmin-Marttisen- 1819 V. Vennamo ym.: Puhelinliittymien ra-
1099: järven tien parantamisesta Vieremällä . . . . . . . . . 1980 kentamisen turvaamisesta Kuopion telepiirissä 2004
1100: 1796 V. Vennamo ym.: Salonkylän-Haapa- 1820 V. Vennamo ym.: Eduskunnan täysistun-
1101: kankaan tien perusparantamisesta Tuusniemel- toja koskevan tiedottamisen lisäämisestä . . . . . . . 2005
1102: lä............................................ 1981 1821 V. Vennamo ym.: Eduskunnan täysistun-
1103: 1797 V. Vennamo ym.: Soisalon saaren tiever- tojen radioinnista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2006
1104: koston perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1982 1822 Vepsäläinen ym.: Soisalon saaren liiken-
1105: 1798 V. Vennamo ym.: Tahvolanmäen-Vuo- neyhteyksien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2008
1106: risen tien perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1983 1823 Westerlund m.fl.: Om omfartsvägen vid
1107: 1799 V. Vennamo ym.: Vaaraslahden-Lauk- Lovisa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2008
1108: kalan tien perusparantamisesta Pielavedellä.... 1984 1823 Westerlund ym.: Loviisan ohikulkutiestä 2010
1109: - 1800 V. Vennamo ym.: Pohjois-Keiteleen tien 1824 Westerlund mJL Om förverkligande av
1110: pcruskorjaamisesta välillä Tossavanlahti - Ou- Landsbrovägprojektet i Karis.................. 2012
1111: lun piirin raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1985 1824 Westerlund ym.: Maasillantie-projektin
1112: - 1801 V. Vennamo ym.: Vaaraslahden-Lauk- toteuttamisesta Karjaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2013
1113: kalan-Saarelan tien kunnostamisesta......... 1986 1825 Vihriälä ym.: Paikallislehtien kuljetus-
1114: 1802 V. Vennamo ym.: Vieremän-Ryhälän- tuen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014
1115: mäen maantien perusparantamisesta . . . . . . . . . . 1987 1826 Vähäkangas ym.: Raahen-Vihannin-
1116: 1803 V. Vennamo ym.: Lassisaaren kevyen Pulkkilan kantatien peruskorjauksen toteutta-
1117: liikenteen väylän rakentamisesta Keiteleelle . . . 1988 misesta....................................... 2015
1118: 1804 V. Vennamo ym.: Kevyen liikenteen 1827 Vähäkangas ym.: Oulaisten autokatsas-
1119: väylien rakentamisesta Lapinlahdella . . . . . . . . . . 1989 rusaseman aikaansaamisesta................... 2016
1120: 1805 V. Vennamo ym.: Linnansalmen tien 1828 Vähäkangas ym.: Autokatsastusaseman
1121: kevyen liikenteen väylän jatkamisesta Lapinlah- aikaansaamisesta Pulkkilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2017
1122: della......................................... 1990 1829 Vähäkangas ym.: Raahen luotsiaseman
1123: 1806 V. Vennamo ym.: Siltojen ja rumpujen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2018
1124: vahvistamisesta Kuopion läänissä.............. 1991 1830 Eenilä ym.: Komitean asettamisesta sel-
1125: 1807 V. Vennamo ym.: Kihlovirran sillan ra- vittämään mahdollisuuksia säätää kansalaisten
1126: kentamisesta Iisalmessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1992 perusoikeudeksi oikeus olla tantumatta asee-
1127: 1808 V. Vennamo ym.: Katsastusaseman ra- seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2019
1128: kentamisesta Pielavedelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1993 1831 Joutsenlahti ym.: Määrärahasta päätoi-
1129: 1809 V. Vennamo ym.: Raskaiden ajoneuvojen misten sotilaspapin virkojen perustamiseksi.... 2021
1130: kuljettajakoulutuksen harjoitusradan rakenta- 1832 Joutsenlahti ym.: Varusmiesten päivära-
1131: misesta Iisalmeen............................. 1994 han korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2022
1132: 1810 V. Vennamo ym.: Valtionrautateiden - 1833 Joutsenlahti ym.: Ilmaisten lomamatko-
1133: paikallisliikenteen säilyttämisestä Kuopion, jen antamisesta asevelvollisille................. 2023
1134: Pieksämäen ja Joensuun alueella . . . . . . . . . . . . . . 1995 1834 Joutsenlahti ym.: Puolustusvoimien vär-
1135: 1811 V. Vennamo ym.: Hanalan pysäkin käyt- vättyjen ja rajavartioiden eläkekysymysten jär-
1136: töönottamisesta Vantaalla..................... 1996 jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2024
1137: 22 Sisällysluettelo
1138:
1139: Siv. Siv.
1140: 1835 Konesalmi ym.: Puolustusvoimien Mai- 1853 Anna-Liisa Jokinen ym.: Naisiin kohdis-
1141: janlammin harjoitusalueen kehittämisestä . . . . . 2025 tuvan syrjinnän poistamista tarkoittavan YK:n
1142: 1836 E. Laine ym.: Asevarustelu- ja sotilas- julistuksen sisällön toteuttamisesta Suomessa . . 2049
1143: menojen supistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2026 1854 Anna-Liisa Jokinen ym.: Aliurakoitsijoi-
1144: 1837 Miettinen ym.: Puolustusvoimien Nokan den asemaa konkurssissa koskevan lainsäädän-
1145: varikon kehittämisestä Hartolassa . . . . . . . . . . . . . 2028 nön aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2050
1146: 1838 S. Mikkola ym.: Puolustusvoimien henki- 185 5 Joutsenlahti ym.: Pomo- ja väkivaltafil-
1147: lökunnan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2029 mien tuonnin estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2051
1148: 1839 S. Mikkola ym.: Naisten osallistumisesta 1856 Joutsenlahti ym.: Alarajan aikaansaami-
1149: ktiisiajan tehtäviin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2030 sesta protesti- ja trattalistoilla julkaistavien
1150: - 1840 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- maksamattomien laskujen osalta . . . . . . . . . . . . . . 2052
1151: ja menoarvioon varusmiesten päivärahan korot- 185 7 Konesalmi ym.: Pornografisten julkaisu-
1152: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2032 jen levittämisen rajoittamisesta................ 2053
1153: 1841 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- 1858 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Naisten syrjin-
1154: ja menoarvioon varusmiesten ilmaisia loma- nän poistamista koskevan yleissopimuksen
1155: matkoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2033 edellyttämän lainsäädännön toteuttamisesta . . . 2054
1156: - 1842 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- 1859 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Valtion ja kun-
1157: ja menoarvioon vapaakirjeoikeuden järjestämi- nan palveluksessa olevan estämisestä omista-
1158: seksi varusmiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2034 masta työnantajaan liikesuhteissa olevien yri-
1159: 1843 Rönnholm ym.: Merivartioaseman perus- tysten osakkeita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 5
1160: tamisesta Rymättylän eteläkärkeen . . . . . . . . . . . . 2035 1860 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Turpeenkäyt-
1161: 1844 Toiviainen: Ilmaisten lomamatkojen jär- töä säännöstelevän lainsäädännön aikaansaami-
1162: jestämisestä varusmiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2036 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2056
1163: 1845 Wasz-Höcken: Om utvecklande av civil- 1861 Könkkölä ym.: Lainsäädännöllisten estei-
1164: tjänsten...................................... 2037 den poistamisesta YK:n naisten syrjinnän pois-
1165: 1845 Wasz-Höcken: Siviilipalvelun kehittämi- tamista koskevan yleissopimuksen ratifioimi-
1166: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2038 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2058
1167: 1846 V. Vennamo ym.: Varusmiesten päivära- 1862 U. Leppänen ym.: Julkista tehtävää hoi-
1168: han korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2039 tavan henkilön riippumattomuuden järjestämi-
1169: 1847 V. Vennamo ym.: Ilmaisten lomamatko- sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2059
1170: jen järjestämisestä varusmiehille . . . . . . . . . . . . . . . 2040 1863 U. Leppänen ym.: Liikkeenharjoittajan
1171: 1848 Ala-Kapee ym.: Kansalaisten oikeustur- velkojen raukeamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2060
1172: van toteuttamisesta tietorekisteröinnissä . . . . . . . 2041 - 1864 Paasilinna ym.: Henkilötietojen rekiste-
1173: 1849 Eenilä ym.: Työelämän ja muun nimik- röintiä koskevan lainsäädännön aikaansaami-
1174: keistön muuttamisesta sukupuolten tasa-arvon sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2061
1175: ja käytännön edellyttämällä tavalla . . . . . . . . . . . . 2042 1865 V. Vennamo ym.: Vähävaraisten suoritet-
1176: 1850 Eenilä ym.: Yliopistotasoisen koulutuk- tavien ulosottopalkkioiden maksamisesta val-
1177: sen aikaansaamisesta sukupuolten tasa-atvoa ja tion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2062
1178: sukupuolirooleja koskevissa kysymyksissä . . . . . . 2043 1866 V. Vennamo ym.: Valtion työmailla työs-
1179: 1851 Hitvelä ym.: Sukupuolten tasa-arvoa kos- kentelevien kuorma-autoilijoiden ja konemies-
1180: kevan esityksen antamisesta................... 2045 ten saatavien tutvaamisesta konkurssitapauksis-
1181: 1852 Jaakonsaari: Verovalituksia käsittelevän sa............................................ 2063
1182: henkilökunnan lisäämisestä Oulun lääninoi- 1867 Zilliacus m.fl.: Om kvinnors och mäns
1183: keudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2048 jämställdhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2064
1184: 1867 Zilliacus ym.: Naisten ja miesten tasa-
1185: arvosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206 5
1186: 1983 vp. 1163
1187:
1188: Toivomusaloite n:o 1041
1189:
1190:
1191:
1192:
1193: Aaltio ym.: Metsätilanomistajien metsänhoito- ja -käyttöopetuksen
1194: järjestämisestä
1195:
1196:
1197: Eduskunnalle
1198:
1199: Maa- ja metsätalousväestön osuus on ajanjakso- hoitaa ja käyttää metsiään. Heidän joukossaan on
1200: na 1950-75 supistunut koko väestöstä 41 pro- erittäin korkeatasoisia metsiensä hoitajia, mutta
1201: sentista 12 prosenttiin. Samanaikaisesti on kau- valtaosalta metsätilanomistajista puuttuu riittävä
1202: punkimaisissa taajamissa asuvan väestön osuus tietous metsien hoidosta ja käytöstä.
1203: koko väestöstä kasvanut 32 prosentista 59 pro- Edellä olevan perusteella katsomme, että kaik-
1204: senttiin. Mainitut muutosilmiöt ovat heijastuneet kialla maassa olisi nopeasti järjestettävä metsä-
1205: myös yksityismetsätalouteen, joka aikaisemmin tilanomistajille välttämättömien metsänhoito- ja
1206: oli lähinnä maatilametsätaloutta. Pääosin ns. käyttötietojen opetus, johon liittyisi myös mah-
1207: perintömekanismin välityksellä on maahamme dollisuus tutustua metsäretkeilyillä käytännössä
1208: muodostunut edelleen kasvava metsätilanomista- opetettaviin asioihin. Opetus voitaisiin hoitaa
1209: jien joukko. Tutkimusten mukaan neljä viidestä esimerkiksi kansalais- ja työväenopistoissa, kun
1210: metsätilanomistajien omistukseen siirtyneestä vain niille annettaisiin riittävät taloudelliset mah-
1211: metsälöstä on saatu joko perimällä tai ostamalla dollisuudet ja velvollisuus organisoida kyseinen
1212: vanhemmilta tai sukulaisilta. opetus. Opetuksessa tarvittavaa havaintoaineistoa
1213: Metsätilanomistajien lukumäärä oli viime vuo- ym. opetusmateriaalia on Keskusmetsälautakunta
1214: sikymmenen puoliväliin mennessä kasvanut 37 Tapion toimesta tuotettu ja sitä on käytettävissä
1215: prosenttiin eli yli kolmannekseen koko metsän- eri puolilla maatamme piirimetsälautakunnissa ja
1216: omistajamäärästä. Runsas puolet metsätilanomista- metsänhoitoyhdistyksissä.
1217: jista kuuluu työväestöön ja loput toimihenkilöi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1218: hin tai johtavassa asemassa oleviin henkilöihin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1219: Näin metsänomistajakunnassamme ovat edustet- sen,
1220: tuina yhteiskuntamme kaikki väestöryhmät.
1221: Metsätilanomistajien hallussa on yli 5 miljoo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1222: naa metsähehtaaria. Kun metsäteollisuuden raa- metsätzlanomistajille välttämättömän
1223: kapuusta noin 80 o/o on lähtöisin yksityismetsis- metsänhoito- ja -käyttöopetuksen järjes-
1224: tämme, ei yhteiskunnan kannalta ole samanteke- tämiseksi kaikkialla maassamme.
1225: vää, miten metsätilanomistajien kasvava joukko
1226:
1227: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
1228:
1229: Sampsa Aaltio Sirkka-Liisa Anttila Elisabeth Rehn
1230: Mikko Rönnholm Lea Kärhä Juho Koivisto
1231: Matti Maijala Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
1232: Toivo T. Pohjala Pekka Myllyniemi Eeva Turunen
1233: Mauri Miettinen Pertti Paasio Riitta Uosukainen
1234: Tuulikki Hämäläinen Liisa Arranz Heikki Riihijärvi
1235: Martti Lähdesmäki Ulla Puolanne LeaMäkipää
1236: Anssi Joutsenlahti Saara Mikkola Georg C. Ehrnrooth
1237: Anna-Kaarina Louvo Impi Muroma Iiro Viinanen
1238: Tuulikki Petäjäniemi
1239: 1164 1983 vp.
1240:
1241: Toivomusaloite n:o 1042
1242:
1243:
1244:
1245:
1246: Alaranta ym.: Nuorten viljelijöiden käynnistystuen myöntämisehto-
1247: jen muuttamisesta
1248:
1249:
1250: Eduskunnalle
1251:
1252: Kevään 1983 maataloustuloneuvottelujen yh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
1253: teydessä on sovittu nuorten viljelijöiden käynnis- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1254: tysavustuskokeilun laajentamisesta koko maata
1255: koskevaksi 1. 7.1983 lukien. Tätä varten on tar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
1256: koitus osoittaa lisärahoitusta 50 milj. markkaa nzin että nuorten viljelijöiden käynnistys-
1257: siirtona maatilatalouden kehittämisrahastoon tuen myöntämisehto.fa muutetaan lisää-
1258: budjetoiduista varoista. mällä investointeihin sitomattoman avus-
1259: Kun nuorten viljelijöiden käynnistystukea on tuksen osuutta, poistamalla vaatimus su-
1260: kokeiltu kehitysalueiden erityistukikunnissa, on kupolvenvaihdoksesta .fa painottamalla ti-
1261: huomattu, että rahojen käyttö on päässyt hitaasti lan hoitamisessa suunnittelua .fa rationali-
1262: alkuun. Syynä ovat eräät tukisäännösten perus- sointia .fa että .fär.festelmän toteuttamiseen
1263: teet. Menettelyä on pidetty yleisesti hyvin merkit- varataan rzi"ttävät määrärahat.
1264: tävänä maatalouden työvoiman tarpeen turvaami-
1265: sessa.
1266: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1267:
1268: Juhani Alaranta Jukka Vihriälä Aapo Saati
1269: Tytti Isohookana-Asunmaa Väinö Raudaskoski Matti Ruokola
1270: 1983 vp. 1165
1271:
1272: Toivomusaloite n:o 1043
1273:
1274:
1275:
1276:
1277: von Bell ym.: Tehostetun alueellisen maatalouspolitiikan toteutta-
1278: misesta Kainuun Koillismaan ja Lapin alueella
1279:
1280:
1281: Eduskunnalle
1282:
1283: Maassamme harjoitetaan alueellista maatalous- useinkaan sovellu esimerkiksi sijaintinsa vuoksi
1284: politiikkaa erityisesti maatalouden hintapolitii- lisämaiksi. Toisaalta viljelijät eivät hevillä luovuta
1285: kan osana. Myös pienille tiloille maksettava maataan toiselle viljelijälle. Näin pellonraivaus
1286: pinta-alalisä on erisuuruinen eri vyöhykkeillä, ja on usein ainoa ratkaisu tilan elinkelpoisuuden
1287: samoin tuki on suurempi pohjoisessa mm. tuo- parantamiseksi. Pellonraivausta tulisikin lainoit-
1288: tantorakennusten rakentajille. Alueellisen maata- taa koko mainitulla alueella eikä ainoastaan La-
1289: louspolitiikan tarkoitus on ensi sijassa tasoittaa pin pohjoisimmassa osassa. Maatilalaki mahdol-
1290: luonnonoloissa olevia eroja. Viime aikoina on listaa lainojen myöntämisen, mutta valtioneuvos-
1291: kuitenkin ryhdytty vaatimaan maatalouspolitiik- to ei ole tehnyt asiasta päätöstä. Mikäli valtio-
1292: kaan entistä voimakkaampaa alueellista erilaista- valta joutuu joskus säätelemään pellonraivausta,
1293: mista. Perustelut vaatimuksessa ovat nimen- niin rajoittamistoimia ei pitäisi missään tapauk-
1294: omaan aluepoliittiset, sillä maataloudella on ke- sessa soveltaa Kainuun, Koillismaan ja Lapin
1295: hitysalueilla kokonaiskehitykseen paljon suurem- alueilla.
1296: pi vaikutus kuin Etelä-Suomen rintamailla. Pellonraivausta saattaa hankaloittaa raivauskel-
1297: Pohjoisimman Suomen maatilatalouden kehit- poisen maan puute. Mahdollisesti sopivaa maata
1298: täminen jäi valtiovallan harjoittaman asutustoi- olisi valtiolla, mutta sitä ei ole käytännössä saatu
1299: minnan äkisti katkettua pahasti kesken. Esimer- viljelijöiden lisämaaksi edes vaihtamalla kuin
1300: kiksi keskimääräistä tilakokoa ei ehditty nostaa vain poikkeustapauksissa. Toisaalta monella tilal-
1301: kuin 5-6 peltohehtaariin, kun jo valtakunnassa la metsäalakin on nykyaikaisen metsätalouden
1302: siirryttiin tuotannonrajoittamispolitiikkaan. Tila- harjoittamiseen liian pieni. Tästä syystä valtion
1303: koon pienuuden ja viljelyvaihtoehtojen puuttu- maiden saantia lisämaaksi tulisi helpottaa Kai-
1304: misen vuoksi tuotannon rajoittamistoimet nuun, Koillismaan ja Lapin alueilla.
1305: ovatkin purreet erityisen voimakkaasti juuri Poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1306: jois-Suomessa. Kuitenkin näiden alueiden osuus kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1307: ylituotannossa on häviävän pieni. Niinpä alueen
1308: maataloutta voitaisiin kannustaa mm. vapautta- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
1309: maila se ylituotannon markkinointimaksusta ja tehostetun alueellisen maatalouspolitii-
1310: kohtelemaila tuotannon rajoittamistoimissa koko kan toteuttamiseksi Kainuun, Koi/lis-
1311: Kainuun, Koillismaan ja Lapin aluetta siten, että maan ja Lapin alueilla, mikä merkitsisi
1312: tuotannosta luopumista avustetaan vain erittäin mm. ylituotannon markkinointimaksusta
1313: perustelluissa tapauksissa. Maatalouspiirille tulisi luopumista, luopumisjärjestelmien erit-
1314: jättää oikeus hylätä anomus, mikäli perusteena ei täin varovaista soveltamista, valtioneuvos-
1315: olisi muita syitä kuin asetetun ikärajan ylittämi- ton päätöstä pellonraivauksen lainoitta-
1316: nen. miseksi ja valtion maiden käyttämistä
1317: Maatilojensa kehittämiseksi monet tilat Kai- nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla ta-
1318: nuussa, Koillismaalla ja Lapissa tarvitsisivat lisä- valla viljelijöiden lisämaiksi kyseisellä alu-
1319: peltoa. Tuotannosta poistuneet pellot eivät eella.
1320: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
1321:
1322: Aarno von Bell Pentti Kettunen Liisa Jaakonsaari
1323: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen Sakari Valli
1324: Hannu Kemppainen
1325: 1166 1983 vp.
1326:
1327: Toivomusaloite n:o 1044
1328:
1329:
1330:
1331:
1332: Hirvelä ym.: Valtion viljavaraston rakentamisesta Jämsään
1333:
1334:
1335: Eduskunnalle
1336:
1337: Jämsän seutukunta on perinteisesti ollut ja Aloite asiasta on tehty jo useita vuosia sitten
1338: tulee olemaan yksi maamme luontaisimmista ja valtion viljavarastolle. Jämsän edullisuutta varas-
1339: voimaperäisimmistä viljanviljelyalueista. Keski- ton sijoituspaikkana puoltavat myös paikkakun-
1340: Suomessa tuotetusta leipäviljasta noin 80 % vil- nan keskeinen sijainti sekä erinomaiset maantie-
1341: jelläänJämsän seudulla ja siemenvilja lähes koko- ja rautatieliikenneyhteydet.
1342: naan. Jämsässä viljan vastaanottoa harjoittavat Julkisuuteen saatettujen tietojen mukaan vilja-
1343: liikkeet ovat ottaneet viljaa vastaan vuosittain varastokysymystä selvitellyt työtyhmä on saanut
1344: keskimäärin 7, 5 milj. kg, joka vastaa noin 20 000 ehdotuksensa valmiiksi. Ehdotuksen mukaan uu-
1345: ha:n viljelysalaa. Viljaa on toimitettu liikkeisiin sia valtion viljavarastoja kaavaillaan muun muas-
1346: Jämsästä (kokonaispeltoala 7 500 ha), Jämsänkos- sa Pirkanmaalle ja Satakuntaan. Mainitut ehdolla
1347: kelta {2 500 ha), Korpilahdelta {5 200 ha), Kuh- olevat sijoituspaikkakunnat sijaitsevat varsin lä-
1348: moisista (3 800 ha), Kuorevedeltä {2 800 ha), hellä toisiaan, kun taas Jämsään sijoitettu viljava-
1349: Längelmäeltä sekä muista lähialueen kunnista. rasto palvelisi erityisen hyvin myös Pirkanmaata
1350: Koska liikkeillä on pienet varastot, kahdella liik- ja sen lisäksi maakuntamme pohjoisempia aluei-
1351: keellä ei ole vastaanottovarastoa lainkaan, on ta.
1352: vilja kuljetettava Etelä- ja Lounais-Suomen varas- Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotamme
1353: toihin. Vastaavasti sieltä tuotetaan tänne huo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1354: mattavia määriä rehu- ja siemenviljaa, joten
1355: viljan edestakainen kuljettaminen muodostaa ettii hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
1356: suuret kustannukset. Tämän vuoksi valtion vilja- valtion viljavaraston rakentamiseksi }iim-
1357: varaston perustaminen Jämsään on perusteltua. siiiin.
1358: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
1359:
1360: Inger Hirvelä Pekka Leppänen
1361: 1983 vp. 1167
1362:
1363: Toivomusaloite n:o 1045
1364:
1365:
1366:
1367:
1368: Hämäläinen ym.: Yksityismetsälain muuttamisesta tukemaan puun
1369: markkinoille tuloa
1370:
1371:
1372: Eduskunnalle
1373:
1374: Metsälakeihin on vuodesta 1886 otettu peri- nan kannalta vahingolliseen metsän käsittelyyn.
1375: aate, että yhteiskunnalla on oikeus kieltää sellai- Kiellon piiriin tulee ottaa myös yhteiskunnan
1376: nen metsän käsittely, joka vaarantaa elintärkeän tuella kasvateron puuston ja näin syntyneiden
1377: edun. Aikaisemmin tavoitteena on ollut puun hakkuumahdollisuuksien metsässä seisottaminen
1378: kasvun turvaaminen liikahakkuiden pelossa. ja metsään lahottaminen.
1379: Puun markkinoilletulon vaikeutuessa uusissa olo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1380: suhteissa on myös metsälakeja muutettava. Yksi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1381: tyismetsälaki on saatava turvaamaan puun kasvu
1382: ja sen saannin jatkuvuus. että hallitus antaisi esityksen yksityis-
1383: Yksityismetsälakiin sisältyvää metsän hävittä- metsälain muuttamisesta tukemaan puun
1384: misen kieltoa tulee laajentaa kaikkeen yhteiskun- markkinoille tuloa.
1385: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
1386:
1387: Tuulikki Hämäläinen Arja Alho Aamo von Bell
1388: Kaisa Raatikainen Kari Rajamäki Kerttu Törnq-vist
1389: Markus Aaltonen Erkki Liikanen Jouko TuMinen
1390: Kari Urpilainen
1391: 1168 1983 vp.
1392:
1393: Toivomusaloite n:o 1046
1394:
1395:
1396:
1397:
1398: Hämäläinen ym.: Suunnitelmallisen puuntarjonnan saattamisesta
1399: metsänparannustuen ehdoks1
1400:
1401:
1402: Eduskunnalle
1403:
1404: Valtion varoilla tuetaan vuosittain yksityismet- kustannukset voidaan rahoittaa suurenevien hak-
1405: sätaloutta soiden ja veden vaivaamien kankaiden kuiden antamista tuloista.
1406: ojittamisessa, metsäteiden rakentamisessa, met- Yhteiskunnan antaman metsänparannusrahoi-
1407: sän lannoittamisessa, vajaaroottoisten metsien tuksen, sekä lainojen että avustusten, ehdoksi
1408: uudistamisessa, osassa taimikonhoitoa ja talous- tulee asettaa että kaikki kestävät tilakohtaiset
1409: suunnitelmien valmistamisessa. Lisäksi ylläpide- hakkuumahdollisuudet käytetään ja että
1410: tään yksityismetsätaloutta edistäviä organisaatioi- metsänomistaja jatkuvasti parantaa metsäänsä.
1411: ta. Tilan metsät:lloutta tulee tällöin hoitaa tilakoh-
1412: Valtion tuella on lisätty mahdollisuuksia saada taisen metsätaloussuunnitelman mukaisesti tai
1413: puuta ja metsätuloa, mutta tästä huolimatta antaa muu näyttö suunnitelmallisen metsätalou-
1414: raakapuuta ei saada riittävästi kilpailukyvyn edel- den harjoittamisesta.
1415: lyttämällä hinnalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1416: Metsänhoidon ja perusparannusten vuotuiset kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1417: kustannukset ovat 15-20 % vuotuisista kanto-
1418: hintatuloista. Suhde olisi vielä edullisempi, jos että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
1419: puuta käytettäisiin yhtä paljon kuin sitä kasvaa. joilla metsänparannustuen ehdok.ri saate-
1420: Kun puusto ja hakkuumahdollisuudet ovat suu- taan suunnitelmallinen puuntarjonta.
1421: ret, metsänhoidon ja myös perusparannusten
1422: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
1423:
1424: Tuulikki Hämäläinen Erkki Liikanen Kerttu Törnqvist
1425: Kaisa Raatikainen Kari Urpilainen Kari Rajamäki
1426: Markus Aaltonen Jouko Tuovinen Aarno von Bell
1427: Arja Alho
1428: 1983 vp. 1169
1429:
1430: Toivomusaloite n:o 1047
1431:
1432:
1433:
1434:
1435: Impiö ym.: Määrärahasta Vuotoksen alueen elvytystyöryhmän mie-
1436: tinnön ehdotusten toteuttamiseksi
1437:
1438:
1439: Eduskunnalle
1440:
1441: Vuotoksen alueen elvytystyöryhmä jätti mie- vuosittain, jää kuitenkin vajaat 14 milj. markkaa
1442: tintönsä maaliskuussa tänä vuonna. Mietinnössä ns. erillistä määrärahaa valtion tulo- ja menoar-
1443: esitetään Vuotosalueen maa- ja metsätalouden vion puitteissa lähivuosina hoidettavaksi.
1444: sekä porotalouden kehittämiseen kaikkiaan 31 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
1445: milj. mk, josta osa tulisi saada jo tämän vuoden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1446: lisämenoarviossa.
1447: Kun valtioneuvosto ei ole vielä tehnyt mietin- että hallitus ottaisi vuoden 1984 tulo-
1448: nön mukaisia päätöksiä, on niiden tekemisellä ja menoarvioesitykseen Vuotoksen alueen
1449: kiire, jotta varsinainen elvytyksen rahoitus voi- elvytystyöryhmän mietinnön mukaisesti
1450: daan eri rahoituskanavia pitkin hoitaa. Kun eri erillisen määrärahan käytettäväksi Vuo-
1451: hallinnonhaarat vastaavat myös periaatepäätök- tosalueen maa- ja metsätalouden sekä
1452: sen jälkeen rahoituksesta huomattavassa määrin porotalouden kehittämiseksi.
1453: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1454:
1455: Lauri Impiö Niilo Koskenniemi Hannele Pokka
1456: Eeva Turunen Aimo Ajo Seppo Pelttari
1457:
1458:
1459:
1460:
1461: 147 088300420M
1462: 1170 1983 vp.
1463:
1464: Toivomusaloite n:o 1048
1465:
1466:
1467:
1468:
1469: Isohookana-Asunmaa ym.: Peruskuivatusmäärärahojen lisäämisestä
1470:
1471:
1472: Eduskunnalle
1473:
1474: Vuosina 1961-1965 varattiin eräistä maata- Lisääntyneen metsäojituksen johdosta on ai-
1475: louden perusparannustöistä suoritettavista palk- heutunut huomattavia tulvavahinkoja maatalou-
1476: kioista annetun lain (310/ 60) perusteella valtion delle.
1477: tulo- ja menoarvioon tarpeellinen siirtomääräraha Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1478: viljelysten ja maatalouskelpoisten vesiperäisten nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1479: maiden kuvattamiseksi. Vuoden 1965 jälkeen ei muksen,
1480: viljelijöille ole peruskuivatuksesta eikä maanpe-
1481: rusaineiden ajosta viljelyksille suoritettu palk- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
1482: kiota. peruskuivatusmäärärahojen lisäämiseksi.
1483: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
1484:
1485: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Riitta Jouppila
1486: Hannu Kemppainen Heikki Mustonen Sakari Valli
1487: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Liisa Jaakonsaari
1488: J.JuhuU Kortesalmi Väinö Raudaskoski Pentti Kettunen
1489: Aarno von Bell Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
1490: Matti Ituokola Mauri Pekkarinen
1491: 1983 vp. 1171
1492:
1493: Toivomusaloite n:o 1049
1494:
1495:
1496:
1497:
1498: Anna-Liisa Jokinen ym.: Vesakkojen hävittämisestä ilman vesakko-
1499: myrkkyjä
1500:
1501:
1502: Eduskunnalle
1503:
1504: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on Vesakontorjunta-aineiden terveydellisiä vaiku-
1505: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrk- tuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt runsaasti
1506: kyjen levittämistä parhaana ulkoilukautena sekä eri maissa suoritettujen tutkimusten tuloksia.
1507: marja- ja sieniaikaan, vaikka eri puolilta maail- Myös Työterveyslaitos on suorittanut tutkimuksia
1508: maa tulleet tiedot kenovat varsin varoittavia vesakontorjunta-aineiden vaikutuksesta, mutta
1509: tosiasioita vesakkomyrkkyjen tuhoista. Kuluvana henkilökunnan vähyyden ja määrärahojen niuk-
1510: vuonna ilmestynyt Torjunta-aineiden turvallisuus- kuuden vuoksi ei tutkimuksissa ole edetty. Vesa-
1511: ohjetoimikunnan mietintö n:o 1 Vesakontorjun- kontorjunta-aineiden työterveys- ja työturvalli-
1512: nasta selvittää tilannetta. Toimikunta jatkaa suuskysymyksiä tutkiva työryhmä katsoo, että
1513: edelleen työtään, mutta jo ensimmäisessä mietin- vesakontorjunta-aineiden terveydelle haitallisista
1514: nössä tähdennetään erikoista varovaisuutta ai- vaikutuksista on jo niin runsaasti epäilyksiä ja
1515: neen käytössä. Koska toimikunnan tehtävänä on osittain näyttöjäkin, että aineille pahimmin altis-
1516: tässä vaiheessa ollut lähinnä valmistaa vesakon- tetut työntekijät olisi saatava lääketieteellisen
1517: torjunta-aineiden käyttäjien suojaksi turvallisuus- tutkimuksen kohteeksi, todetaan tutkimuksissa.
1518: ohjeet, jäävät aineen vaikutuksille edelleen alt- Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiaseena
1519: tiiksi levitysalueella asuvat ja liikkuvat kansalai- kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen kun syntymä-
1520: set. Siksi mietinnössä todetaankin, että ulkopuo- vikaisten lasten lukumäärä kasvoi huomattavasti.
1521: listen henkilöiden suojaaminen vesakontorjunta- Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja asioista päät-
1522: aineiden mahdollisilta haitoilta on jäänyt vähäi- tävät elimet eivät ole välittäneet näistä vakavista
1523: seksi, koska siihen ei ole kiinnitetty riittävästi ja varoittavista tosiasioista, eivätkä heitä ole saa-
1524: huomiota. neet vastuuseen nekään tutkimusten tulokset,
1525: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vaiku- joissa vesakkomyrkkyjen on havaittu aiheuttavan
1526: tusta on tutkittu, on myös päädytty niiden koe-eläimissä kromosomivaurioita ja tästä johtu-
1527: käytön kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyrkyt vaa sikiöiden epämuotoisuutta.
1528: julistettu käyttökieltoon jo vuonna 1971 kaikkial- On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tuhoi-
1529: la teiden varsilla. Tämä kielto on ehdoton eikä saa vaikutusta, jotka kuluvan kesän aikana jälleen
1530: niiden käytöstä tienvarsivesakkojen torjunnassa levitetään Suomen tienvarsiin ja vesakkoihin.
1531: edes keskustella. Kun tämä levitys tapahtuu parhaana ulkoilukau-
1532: Myös Suomessa on todettu useita kalakuolemia tena sekä marja- ja sieniaikaan, on varmaa, että
1533: vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Turun kau- näitä tuhoaineita kulkeutuu ravintoaineisiin. On
1534: punki on kieltänyt alueellaan vesakkomyrkkyjen varmaa, että myrkytettyjä sieniä ja marjoja on
1535: käytön sen jälkeen kun havaittiin useita lintu- ollut kaupan sekä liikkeissä että toreilla. Tiheim-
1536: kuolemia myrkytetyllä alueella. Eikä ole suinkaan mät vesakot kasvavat usein juuri teiden varsilla
1537: syytä unohtaa Hilja Lyytistä Savosta, hän sairastui samoilla alueilla kuin vadelmapensaatkin. Kun
1538: vakavasti ja joutui työkyvyttömyyseläkkeelle juo- vesakontorjunta-aineita kylvetään marja-aikaan,
1539: tuaan vettä kaivostaan, jonka TVH:n vesakko- on selvää, että myrkyt poimitaan marjojen muka-
1540: myrkky oli saastuttanut. Vaikeita sairastumisia, na. Myöskään myrkyn vaikutusta lintuihin ja
1541: jopa kuolemaan johtaneita, on todettu vesakko- muihin metsän eläimiin ei voida vähätellä. Tästä
1542: myrkkyjen levittäjien keskuudessa. Tilastoa ei on myös runsaasti todistusaineista. Varsinkin
1543: puutu omankaan maamme kohdalla, mutta pe- suurimmat riistalinnut kuten metsot ovat hävin-
1544: rusteellista tutkittua aineistoa on saatavissa eri neet niiltä alueilta, joille vesakkomyrkkyjä on
1545: maista. levitetty. Kotieläimet eivät myöskään ole turvassa
1546: 1172
1547: 1983 vp. -- TA n:o 1049
1548: vesakontorjunta-aineilta, sillä liikkuvathan koti- minen myrkkyjen avulla ja etsiä muita parempia
1549: eläimet samoilla alueilla ihmisten kanssa silloin, ratkaisuja.
1550: kun näitä myrkkyjä kylvetään asumusten lähellä. Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo-
1551: Erityisen suurta huomiota asiaan tulisi kiinnittää tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
1552: työttömyyden johdosta, sillä on toki vesakoiden toivomuksen,
1553: torjunta myös työllisyyskysymys silloin kun tätä
1554: torjuntaa hoidetaan hakkuumenetelmän avulla. että hallitus ryhtyisi kzi"reellisiin toi-
1555: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin on menpiteiszi"n vesakkomyrkkyjen korvaa-
1556: otettava huomioon myös haittatekijät ja niiden miseksi ja vesakkojen hävittiimiseksi
1557: aiheuttamat vahingot sekä niistä syntyvät kustan- muzlla toimenpitezllä kuin myrkkyjen
1558: nukset. Edellä mainittujen seikkojen johdosta avulla.
1559: tulisi nopeasti lopettaa kaikki vesakkojen hävittä-
1560:
1561: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
1562:
1563: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Inger Hirvelä
1564: Ensio Laine Vappu Säilynoja Lauha Männistö
1565: Terho Pursiainen Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen
1566: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa Pekka Leppänen
1567: Juhani Vähäkangas Osmo Vepsäläinen
1568: 1983 vp. 1173
1569:
1570:
1571: Toivomusaloite n:o 1050
1572:
1573:
1574:
1575:
1576: Joutsenlahti ym.: Pinta-alalisän rnaksamisperusteiden laajentami-
1577: sesta
1578:
1579:
1580: Eduskunnalle
1581:
1582: Moni pienviljelijä on jäänyt ilman pinta-ala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1583: lisiä, kun ei ole ollut henkikirjoitettu tilallaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1584: Vanhemmat eivät kuitenkaan haluaisi luopua muksen,
1585: tilastaan vieraan hyväksi, sillä toivo kytee aina
1586: mielen pohjassa, että omien lasten mieli vielä että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
1587: muuttuisi ja he palaisivat vielä viljelemään tilaa. pinta-alalisän maksamiseksi myös sellai-
1588: Tämän vuoksi tulisi pinta-alalisiä maksaa myös sille perhe- ja pienviljelijöille, jotka vil-
1589: sellaisille perhe- ja pienviljelijöille, jotka eivät jelevät tilaansa, vaikkeivat sillä asukaan
1590: vakinaisesti asukaan tilallaan. vakinaisesti.
1591: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1592:
1593: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
1594: Pentti Skön , Lea Mäkipää Reijo Enävaara
1595: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
1596: 1174 1983 vp.
1597:
1598: Toivomusaloite n:o 1051
1599:
1600:
1601:
1602:
1603: Joutsenlahti ym.: Luonnonmukaisen viljelyn neuvonnan järjes-
1604: tämisestä
1605:
1606:
1607: Eduskunnalle
1608:
1609: Suomessa on viime vuosina nopeas:ti kasva- viljelyperinteen perusteella sekä aikaisemman
1610: nut mielenkiinto luonnonmukaisen (biologisen tutkimuksen, erityisesti A. I. Virtasen arvok-
1611: ja biodynaamisen) viljelyn menetelmiin sekä kaan tutkimus- ja kokeilutyön tuloksena paljon
1612: käytännön viljelijöiden ja tutkijoiden että ku- käytäntöön soveltamiskelpoista tietoa luonnon-
1613: luttajien taholta. Tähän ovat vaikuttaneet useat mukaisesta viljelystä. Myös uudempi tutkimus-
1614: eri 'tekijät. työ Suomessa ja ulkomailla tarjoaa vähitellen
1615: Viljelijät kokevat kestämättömänä energia-, tietoa luonnonmukaisen viljelyn ongelmiin. Tä-
1616: kone-, lannoite- ja torjunta-ainekustannusten mä tieto olisi suurimmaksi osaksi soveltamiskel-
1617: nopean nousun aiheuttaman tilanteen. On poista ja hyödyllistä myös tavanomaisessa maa-
1618: myös havahduttu huomaamaan nykyisten vilje- ja puutarhataloudessa. Tämä tieto on kuitenkin
1619: lymenetelmien mukanaan tuomat vaikeudet, tällä hetkellä käytännön viljelijöiden tarpeita
1620: kuten viljelymaan rakenteen ja maan luontaisen ajatellen hyvin hajanaista ja vaikeasti saatavissa.
1621: viljavuuden heikkeneminen. Kansantalouden ta- Maatalouden neuvontajärjestöjen työ on painot-
1622: solla ongelmaksi nähdään elintarviketuotantom- tunut toisiaalle, eivätkä ne ole sanottavasti pys-
1623: me voimakkaasti kasvanut riippuvuus ulkomai- tyneet auttamaan viljelijöitä luonnonmukaisen
1624: sista tuotantopanoksista, ennen muuta öljystä. viljelyn erityisongelmissa. Tietoa luonnonmu-
1625: Samalla kotoiset tuotantopanokset, kuten kar- kaisesta viljelystä pyrkivät nykyisin jakamaan
1626: janlanta ja palkokasvien kyky yhtey:ttää ilma- lähinnä alan vapaaehtoiset järjestöt ja yksityi-
1627: kehän typpeä, ovat jääneet liian vähälle huo- set v:iljelijät. Näiden voimavarat neuvontatyö-
1628: miolle. hön ovat kuitenkin osoittautuneet täysin riittä-
1629: Maatalouden aiheuttamat ympäristönsuojelul- mättömiksi. Luonnonmukaisen viljelyn neuvon-
1630: liset ongelmat ovat myös olleet omiaan lisää- tatyön olisikin nopeasti saatava nykyistä kiin-
1631: mään mielenkiintoa luonnontalouden kannalta teämmälle pohjalle.
1632: nyhistä haitattomampiin viljelymenetelmiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1633: Kuluttajien taholla on mielenkiinto ilman nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1634: torjunta-aineita ja viikilanno~treita viljehyihin muksen,
1635: luonnonmukaisiin elintarvikkeisiin voimakkaasti
1636: kasvanut. Luonnonmukaisesti viljeltyjen tuot- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
1637: teiden kysyntä onkin jatkuvasti ollut niiden tar- piteisiin luonnonmukaisen viljelyn neu-
1638: jontaa huomattavasni suurempi. vonnan järjestämiseksi, esim. luonnon-
1639: Luonnonmukaisten viljelymenetelmien tutki- mukaisen viljelyn erityisneuvojan toi-
1640: mus- ja kehitystyötä ei viime vuosikymmeninä men perustamiseksi maatalouden neu-
1641: ole juurikaan tehty. Meillä on kuitenkin vanhan vontajärjestöjen piiriin.
1642: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1643:
1644: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
1645: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
1646: Vieno Eklund Martti Ratu
1647: 1983 vp. 1175
1648:
1649: Toivomusaloite n:o 1052
1650:
1651:
1652:
1653:
1654: Joutsenlahti ym.: Nuorten parien tilojen hankinnan taloudelli-
1655: sesta tukemisesta
1656:
1657:
1658: Eduskunnalle
1659:
1660: Nuorille, jotka ostavat pienemp1a maatiloja, että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
1661: olisi myönnettävä halpakorkoisia 30 vuoden piteisiin halpakorkoisten 30 vuoden lai-
1662: lainoja, jolloin ensimmäiset viisi vuotta olisivat nojen myöntämiseksi pienempiä tiloja
1663: maksuvapaita. Tämä edistäisi nuorten palaa- ostavil'e nuorille pareillc ja maksuvapau-
1664: mista maaseudulle koko yhteiskunnan parhaaksi den myöntämiseksi viideksi ensim:iJåi-
1665: ja maaseudun elvyttämiseksi. seksi vuodeksi.
1666: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1667: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1668: muksen,
1669: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1670:
1671: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
1672: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
1673: Reino Jyrkilä
1674: 1176 1983 vp.
1675:
1676: Toivomusaloite n:o 105.3
1677:
1678:
1679:
1680:
1681: Joutsenlahti ym.: Pakettipeltojen naapuruudessa maata viljele-
1682: vän oikeuttamisesta lunastamaan pakettipellot itselleen
1683:
1684:
1685: Eduskunnalle
1686:
1687: Pakettipeltojen tultua käyttöön on ilmennyt etuoikeutetussa asemassa saamaan pakettipellot
1688: vielä viljelystä harjoittavien naapurien pelloilla omaan hallintaansa vilielemistä varten.
1689: monia haittatekijöitä, jotka ovat estäneet heitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1690: saamasta peltojaan mahdollisimman tehokkaa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1691: seen tuotantoon. Pakettipelloilta leviää rikka- muksen,
1692: ruohoja ja esim. myyriä tihutöitään tekemään.
1693: Tämän vuoksi, jotta naapuriviljelijöille ei aiheu- että hallitus nopeasti rybtyisi toimen-
1694: tuisi haittaa ja jotta muutenkaan ruokatarvik- piteisiin, jotta pakettipeltojen naapuruu-
1695: keiden ankarassa puutteessa olevassa maailmassa dessa omia peltojaan viljelevä voisi lu-
1696: ei tuottamiskelpoisia peltoja pidettäisi poissa nastaa pakettipellot itselleen viljelemistä
1697: tuotannosta, olisi naapurin, joka viljelee, oltava varten.
1698: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1699:
1700: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
1701: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
1702: 1983 vp. 1177
1703:
1704: Toivomusaloite n:o 1054
1705:
1706:
1707:
1708:
1709: Joutsenlahti ym.: Koristekasvien tutkimisesta ja koetoiminnan
1710: järjestämisestä
1711:
1712:
1713: Eduskunnalle
1714:
1715: Monissa maissa uhrataan miljoonia koriste- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1716: kasvien tutkimiseen ja koetoimintaan. Kuiten- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1717: kin ala on niin tärkeä, että myös valtiovallan muksen,
1718: toimesta pitää alaa tukea eikä tehdä niin kuin
1719: nyt on tehty, että ainoa kokeita tehnyt henkilö että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
1720: on siirretty muihin tehtäviin. Koristekasvielin- piteisiin koristekasvien tutkimisen ja
1721: keinoa pitäisi päinvastoin kaikin tavoin edistää koetoiminnan iärjestämiseksi.
1722: kotimaisuuden lisäämiseksi. Samalla saataisiin
1723: lisää työpaikkoja työttömyydestä kärsivään maa-
1724: hamme.
1725: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1726:
1727: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
1728: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
1729:
1730:
1731:
1732:
1733: 148 088300420M
1734: 1178 1983 vp.
1735:
1736: Toivomusaloite n:o 1055
1737:
1738:
1739:
1740:
1741: Joutsenlahti ym.: Rehuviljavaraston rakentamisesta Pohjois-Sata-
1742: kuntaan
1743:
1744:
1745: Eduskunnalle
1746:
1747: Maamme viljakauppa on ollut lyhytjänteistä. alueeksi. Sopivia paikkoja siellä olisivat esim.
1748: Jotta taattaisiin tässä asiassa smmnanmuutos, Parkano, Jämijärvi tai Kankaanpää, jotka kaik-
1749: ettei hyvän sadon tultua jouduttaisi viemään ki ovat rautatieasemia.
1750: viljaa ulos halvalla hinnalla ja katovuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun"
1751: tultua vastaavasti ostamaan viljaa paljon kal- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toiv<>-
1752: liimmalla ulkoa, olisi saatava riittäviä vilja· muksen,
1753: varastoja.
1754: Kun Pohjois-Satakunta on paremminkin kar- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
1755: jatalousaluetta kuin viljanviljelysseutua, sopisi meen rehuviljavaraston rakentamiseksi
1756: Pohjois-Satakunta hyvin rehuviljan Varasto- Pohjois-Satakuntaan.
1757: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
1758:
1759: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
1760: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
1761: Vieno Eklund Martti Ratu
1762: 1983 vp. 1179
1763:
1764: Toivomusaloite n:o 1056
1765:
1766:
1767:
1768:
1769: Joutsenlahti ym.: Työhevoskannan lisäämisestä
1770:
1771:
1772: Eduskunnalle
1773:
1774: Energiakriisin seurauksena on kotimainen sen energian käytön lisäämiseksi olisi työhevos-
1775: energia ja muu tuotanto tullut tärkeäksi kan- kantaa maassamme voimakkaasti lisättävä ja sitä
1776: santaloutemme kannalta. Maamme työhevoskan- varten olisi saatava valtion budjettiin avustuSita.
1777: ta on laskenut aikaisemmasta useasta sadasta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1778: tuhannesta nykyiseen 29 OOO:een, vaikka ni- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1779: menomaan metsätöissä hevonen olisi ympäris-
1780: töystävällisempi kuljetusväline kuin nykyiset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1781: suuret metsäkoneet. Tämän vuoksi ja kotimai- työhevoskannan lisäämiseksi.
1782: Helstingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1783:
1784: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
1785: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
1786: Vieno Eklund Martti Ratu
1787: 1180 1983 vp.
1788:
1789: Toivomusaloite n:o 1057
1790:
1791:
1792:
1793:
1794: Joutsenlahti ym.: Kuttujen jalostuksen aloittamisestta Sata-Hä-
1795: meen koeasemalla
1796:
1797:
1798: iEduskunnaHe
1799:
1800: Maassamme on mitä erilaisimpia ja monipuo- tion laidunkoetilan, jonka nimi on muutettu
1801: lisimpia rikkauden lähteitä. Yksi tällainen on Sata-Hämeen koeasemaksi, tulisi saada riittä-
1802: maataloudessamme vielä olevat kutut, joiden västi määrärahoja voidakseen muodostua kut-
1803: jalostamisesta ei maassamme ole lainkaan huo- tujen jalostusasemaksi.
1804: lehdittu, ja kuitenkin on kutunmaito erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1805: haluttu ja arvostettu tuote, jolla olisi lähes ra- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1806: jattomat menekkimahdollisuudet, jos vain
1807: markkinoitavaa löytyisi. Tämän vuoksi olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1808: maassamme paneuduttava myös vuohien jalos- kuttujen jalostuksen voimakkt~rtksi al-
1809: tamiseen ja kannan voimakkaaseen lisäämiseen. kuunlaittamiseksi Sata-Hämeen koease-
1810: Tämän vuoksi Mouhijärvellä sijaitsevan val- malla Mouhijärvellä.
1811: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1812:
1813: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
1814: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
1815: Reino Jyrkilä
1816: 1983 vp. 1181
1817:
1818: Toivomusaloite n:o 1058
1819:
1820:
1821:
1822:
1823: Joutsenlahti ym.: Metsänhoitomaksun poistamisesta
1824:
1825:
1826: Eduskunnalle
1827:
1828: Nykyinen metsänhoitomaksu käy monesti neita metsänomistajan erilaisia menoja kasvat-
1829: yksityiselle metsänomistajalle raskaaksi, varsin- tamasta.
1830: kin silloin, kun metsä on taimikkoasteella eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1831: metsästä ole vuosikausiin ottamista. Kuitenkin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1832: metsäteknikon palveluja tarvittaessa joutuu kai- muksen,
1833: kesta maksamaan. Tämän vuoksi olisi nopeasti
1834: tutkittava, mitä mahdollisuuksia olisi saada että hallitus selvityttäisi nopeasti,
1835: poistetuksi metsänomistajia ahdistava metsän- mitä mahdollisuuksia olisi metsänhoito-
1836: hoitomaksu jo muutenkin suuriksi muodostu- maksun poistamiseen.
1837: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1838:
1839: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
1840: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
1841: Vieno Eklund Martti Ratu
1842: 1182 1983 vp.
1843:
1844: Toivomusaloite n:o 1059
1845:
1846:
1847:
1848:
1849: Joutsenlahti ym.: Riihonlahden perkaamisesta Lavian Karhijär-
1850: vellä
1851:
1852:
1853: Eduskunnalle
1854:
1855: Lavian suuren järven Karhijärven pint:la on !tea pysymästä runsaslukuisten lintujen pesimä-
1856: aikoinaan laskettu. Samoin on Karhijärven Ri.i- alueena.
1857: honlahteen laskevien met~äojien aluetta pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1858: rattu niin, että ko. lahteen tulee runsaasti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1859: vettä näitä ojia myöten. muksen,
1860: Järven pinnan laskemisen vuobi on Riihon-
1861: lahdesta muodostunut ketään hyödyttämätön että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1862: pahanhajuinen lettoalue, joka voitaisiin kun- riittävän määrärahan varaamiseksi La-
1863: nostaa kaivaroalla lahden läpi oja, jota myöten vian Karhijärven Riihonlahden perkaa-
1864: lahteen laskevat vedet pääsisivät varsinaiseen miseksi.
1865: järveen. Ojan kaivaminen ei silti estäisi lah-
1866: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
1867:
1868: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
1869: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
1870: 1983 vp. 1183
1871:
1872: Toivomusaloite n:o 1060
1873:
1874:
1875:
1876:
1877: Joutsenlahti ym.: Keskuskalanviljelylaitoksen perustamisesta Poh-
1878: jois-Satakuntaan
1879:
1880:
1881: Eduskunnalle
1882:
1883: Koska Pohjois-Satakunta on vesirikasta eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1884: alueella ole kalanviljelylaitosta, niin olisi täl- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1885: lainen laitos saatava aikaan. On suoranainen muksen,
1886: häpeä, että tuhansien järvien maahan tuodaan
1887: vuosittain useita satoja miljoonia kiloja kalaa, että hallitus ryhtyisi mitä pikimmin
1888: kun kotimainen tuotanto on vain noin 100 toimenpiteisiin ke skuskalanvil jelylaitok-
1889: miljoonaa kiloa. Kuitenkin Suomessa olisi erin- sen perustamiseksi Pohjois-Satakunnan
1890: omaiset luontaiset edellytykset kalanjalostustoi- alueelle.
1891: minnan harjoittamiselle.
1892: Helsingissä 21 päivänä huhitikuuta 1983
1893:
1894: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
1895: Pentti Skön Lea Mäkipää Martti Ratu
1896: Reino Jyrkilä
1897: 1184 1983 vp.
1898:
1899: Toivomusaloite n:o 1061
1900:
1901:
1902:
1903:
1904: Jyrkilä ym.: Saimaan hylkeiden aiheuttamien kalanpyydysvahin-
1905: kojen korvaamisesta kalastajille
1906:
1907:
1908: Eduskunnalle
1909:
1910: Ammattikalastajat ovat huolestuneita siitä, kalastajille on järjestettävä täysi korvaus pyy-
1911: menevätkö lohikantojen kasvattamiseen uhratut dysvahingoista, ja kalanistutusvelvoitetta on
1912: varat Saimaan vesistöalueilla hukkaan ja korva- yhteiskunnan lisiittävä, jotta kalastus ei Sai-
1913: taanko kalastajille Saimaan hylkeiden kalanpyy- maalla kärsi eivätkä kalastajat joudu taloudel-
1914: dyksille aiheuttamat vahingot. Talvehtimispai- lisesti kärsimään kalansaaliiden vähetessä.
1915: lmiksi on hylkeille esitetty rauhoitettaviksi nie- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1916: mien kärkiä ja virtaavia paikkoja, missä myös tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1917: lohet viihtyvät. sen,
1918: Kalastajat istuttavat lohia, jotta niitä saatai-
1919: siin kauppaan ja ruokapöytiin. Kalastajat ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1920: joutuneet kärsimään kalanpyydysvahinkoja ja Saimaan vesistön hylkeiden kalanpyydys-
1921: ovat jatkuvasti tavanneet hylkeen repimiä lohia. vahinkojen korvaamiseksi kalastajille ja
1922: Mikäli Saimaan hyljekantaa elvytetään, niin lohikalanistutusvelvollisuuden lisäämi-
1923: seksi hylkeiden suojelualueilla.
1924: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 198 3
1925:
1926: Reino Jyrkilä Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
1927: Pentti Skön Lea Mäkipää Liisa Arranz
1928: Urpo Leppänen Jouko Tuovinen Heikki Riihijärvi
1929: Pentti Kettunen Urho Pohto
1930: 1983 vp. 1185
1931:
1932: Toivomusaloite n:o 1062
1933:
1934:
1935:
1936:
1937: H. Kemppainen ym.: Kalatalouden tutkimusmäärärahojen lisää-
1938: misestä
1939:
1940:
1941: Eduskunnalle
1942:
1943: Maassamme ei ole kiinnitetty riittävää huo- ja -laitoksissa mm. riista- ja kalatalouden tutki-
1944: miota kalatalouden kehittämiseen ja blatalous- muslaitoksen kenttäyksiköissä. Tutkimusmäärä-
1945: tutkimukseen. rahoja on kuitenkin saatu niukasti.
1946: Kalataloudella tulee olemaan tulevaisuudcss:; Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1947: huomattavaa elinkeinopoliittista merkirystä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1948: mm. kehitysalueella. Mm. Pohjois-Pohjanmaan muksen,
1949: vapaana virtaavien jokien kala- ja rapukantojen
1950: merellistä vaikutusta ei ole riittävästi tutkittu. että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
1951: Kalataloudellista tutkimusvoimaa alueella on kalatalouden tutkimusmäärärahojen li-
1952: Oulun yliopistossa ja eri tutkimustoimistoissa säämiseksi.
1953: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1983
1954:
1955: Hannu Kemppainen Juhani Alaranta Veikko Vennamo
1956: J. Juhani Kortesalmi Sakari Valli Vappu Säilynoja
1957: Kalevi Mattila Arvo Kemppainen Liisa Jaakonsaari
1958: Juhani Vähäkangas Reino Karpola Mikko Pesälä
1959: Aamo von Bell Riitta Jouppila Seppo Pelttari
1960: Väinö Raudaskoski Pentti Kettunen Matti Ruokola
1961: Tytti lsohookana-Asunmaa Reino Jyrkilä Juhani Tuomaala
1962: Aapo Saari Heikki Mustonen
1963:
1964:
1965:
1966:
1967: 149 088300420M
1968: 1186 1983 vp.
1969:
1970: Toivomusaloite n:o 1063
1971:
1972:
1973:
1974:
1975: Kettunen ym.: Kainuun tutkimus- ja koeaseman sijoittamisesta
1976: Hyrynsalmelle
1977:
1978:
1979: Eduskunnalle
1980:
1981: Hyrynsalmen kunta on esittänyt maa- ja met- Koska asia on hyvä ja kannatettava ja koska
1982: sätalousministeriölle, että Kainuun >tutkimus- Kainuussa ja Koillismaalla on epäilemättä tar-
1983: ja koeasema sijoitettaisiin Hyrynsalmelle. vetta kyseiselle koeasemalle, ehdotamme kun-
1984: Ylitarkastaja Erlr..ki Paulamäki maa- ja metsä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1985: talmisministeriöstä on tutustunut Hyrynsalmen muksen,
1986: kunnan esittämään sijaintipaikkaan ja p1tää si-
1987: tä "varsin perusteltuna ja varteenotettavana että hallitus ryhtyisi toimiin Kainuun
1988: vaihtoehtona" uuden koeaseman sijoituspaikak- tutkimus- ja koeaseman sijoittamiseksi
1989: si. Kainuuseen Hyrynsalmen kuntaan.
1990: Helsingissä 21 päivänä hu:hti:kuuta 1983
1991:
1992: Pentti Kettunen Pentti Skön Mikko Vainio
1993: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
1994: Liisa Arranz Aamo von Bell
1995: 1983 vp. 1187
1996:
1997: Toivomusaloite n:o 1064
1998:
1999:
2000:
2001:
2002: Kettunen ym.: Hevoskasvatuskoulutuksen aloittamisesta Kai-
2003: nuussa
2004:
2005:
2006: Eduskunnalle
2007:
2008: Hevosenkasvatus on uudelleen heräämässä Jotta varsinkin nuorisoamme vottru.sun kou-
2009: maassamme. Tämä on hyvä ja tärkeä asia. Maa- luttaa ja aktivoida ystävämme - hevosen -
2010: talouden opetuksessa ei kuitenkaan riittävässä kasvatukseen, ehdotamme kunnioittavasti edus-
2011: määrin huomioida hevosenkasvatukseen liitty- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2012: viä asioita.
2013: Viime vuosina mm. raviratojen lisääntymisen että hallitus ryhtyisi toimiin hevos-
2014: johdosta on hevosten määrä ilahduttavasti li- kasvatukseen liittyvän koulutuksen alozt-
2015: sääntynyt. tamiseksi Kainuussa.
2016: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
2017:
2018: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara
2019: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Liisa Arranz
2020: Pentti Skön Mikko Vainio Aarno von Bell
2021: 1188 1983 vp.
2022:
2023: Toivomusaloite n:o 1065
2024:
2025:
2026:
2027:
2028: Kietäväinen ym.: Ekakoulutuskeskuksen perustamisesta Juvalie
2029:
2030:
2031: Eduskunnalle
2032:
2033: Mikkelin läänissä on vuodesta 1982 toiminut Koulutuspiste vonatsun varsin pienin in-
2034: Ekolääni-projekti. Toiminnan aikana on käynyt vestoinnin perustaa Juvalie Partalan kartanon
2035: selväksi, että maamme kiinteämuotoisen maa- tiloihin, jossa on jo aikaisemmin järjestetty
2036: talousopetuksen rinnalle tarvittaisiin pääasial- maamieskoulutusta ja kurssitoimintaa.
2037: lisesti aikuisväestölle tarkoitettu luontaiselin- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
2038: keinoihin kouluttava järjestelmä. Koulutus nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2039: voisi koostua aikuisväestön "ekomaamieskou- muksen,
2040: lusta", luontaiselinkeinojen sekä niihin liitty-
2041: vien tukielinkeinojen pienyritystoiminnan kehit- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
2042: tämisestä, hajautetusta kurssitoiminnasta sekä alkutuotantoon liittyvän ekakoulutuskes-
2043: hankkeeseen kytketystä monipuolisesta tutki- kuksen perustamismabdollisuudet ;a sen
2044: mustoiminnasta. käynnistämisen kokeiluna Juvalla.
2045: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
2046:
2047: Timo Kietäväinen Pentti Skön Olavi Ronkainen
2048: Erkki Liikanen Pentti Poutaneo Mauri Miettinen
2049: Pirjo Rusanen Pertti Hietala Maija Rajantie
2050: 1983 vp. 1189
2051:
2052: Toivomusaloite n:o 1066
2053:
2054:
2055:
2056:
2057: Kortesalmi ym.: Maatalouspoliittisen ohjelman ja lainsäädännön
2058: aikaansaamisesta Pohjois-Suomea varten
2059:
2060:
2061: Eduskunnalle
2062:
2063: Pohjois-Suomi on lähes joka suhteessa eri- ja metsätalouden harjoittamiseen, jos valtiovalta
2064: arvoisessa asemassa valtakunnan eteläisempään ja hallitukset ryhtyvät todella tehokkaisiin toi-
2065: osaan verrattuna. Vallassa olleet hallitukset miin maatalouselinkeinojen kehittämiseksi Poh-
2066: eivät ole halunneet todella tehokkaasti kohen- jois-Suomessa sen omien edellytysten perus-
2067: taa Pohjois-Suomen edellytyksiä eri elinkeino- teella. Tarvitaan siis oma erityinen maatalous-
2068: elämän alueilla. Kun sentään raskaiden sotien politiikka juuri Pohjois-Suomea varten.
2069: jälkeen suurimman osan Pohjois-Suomesta ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2070: erityisesti Lapin ollessa raunioina Pohjois-Suo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2071: messa vallitsi suuri tulevaisuudenusko ja voima- muksen,
2072: kas maahenki ja usko myös maatalouselinkeino-
2073: jen tulevaisuuteen, niin 1960- ja 1970-luvulla että hallitus kiireesti ryhtyisi tozmzzn
2074: hämmästyttävästi, vaikka kansamme elintaso on sellaisen maatalouspoliittisen ohjelman
2075: suuresti noussut, Pohjois-Suomi on tyhjenemis- ja lainsäädännön luomiseksi Pohjois-Suo-
2076: tään tyhjentynyt ja joutunut luovuttamaan kal- mea varten, että maatalous eri sivuhaa-
2077: leinta omaisuuttaan, tervettä nuorta työvoimaa, roineen todella kannattaisi taloudellisesti
2078: Etelä-Suomen ja Ruotsin hyväksi. ja alkaisi kiinnostaa erityisesti nuorta
2079: Pohjois~Suomella on hyviä edellytyksiä myös pohjoissuomalaista maaseutusukupolvea.
2080: maa- ja karjatalouden sekä kalastuksen, poro-
2081: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1983
2082:
2083: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Pekka Vennamo
2084: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
2085: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Vieno Eklund
2086: Veikko Vennamo
2087: 1190 1983 vp.
2088:
2089: Toivomusaloite n:o 1067
2090:
2091:
2092:
2093:
2094: Kortesalmi ym.: Maidon tuottaja- ja kuluttajahinnan välisen koh-
2095: tuuttoman eron poistamisesta
2096:
2097:
2098: EduskunnaHe.
2099:
2100: Maamme maitohuolto ja maidonjakelu eivät jakeluun, tästä olisi etua sekä kuluaajalle että
2101: ole tyydyttävällä kannalla. Ensiksikin huonon tuottajalle, koska tuottajahintaa voitaisiin nos-
2102: ja onnettoman maatalouspolitiikkamme seurauk- taa eikä kuluttajahintoja tarvitsisi koro::raa vaan
2103: sena maatamme on uhkaamassa maitopula, niiitä voitaisiin jopa alentaa, onhan 18 pennissä
2104: koska joka puolella maatamme maidontuottaja'! jakamista sekä tuottajalle että kuluttajalle, jos
2105: ovat yhä enenevämmin ]opettamassa karjatalou- tällainen kohtuuton pakkauskustannus saataisiin
2106: den ja navetat tyhjenevät ja niiden ovelle pan- edes osittain vähenemään maidonjakelussa. Eri-
2107: naan pönkkä. Tähän on syynä liian alhainen ja tyisesti maamme eläkeläisiä ja muita pienituloi-
2108: kannattamatao tuottajahinta, onhan esim. jopa sia harmittaa maitolitran hintaan sisältyvä kallis
2109: Varsinais-Suomen tehotarkkailutiloilla todettu, tölkin hinta. Tyhjien maitotölkkien hävittämi-
2110: että ne ovat joutuneet tuottamaan maitoa noin nen on myös huomattava jäteongelma.
2111: 10 pennin tappiolla litralta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun,.
2112: Maakunnissa lisäksi sanotaan, että MTK on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2113: ajanut maitotölkkitehtailijoiden ja välittäjäpor- muksen,
2114: taan asiaa ja unohtanut tuottajan. Onkin kiinni-
2115: tettävä vakavaa huomiota siihen hinnaneroon, että hallitus kiireesti ryhtyisi poista-
2116: joka muodostuu maidon tuottajahinnan ja ku- maan maidon tuottaja- ja kuluttajahzn-
2117: lutitajahinnan välille. Yksistään maitotölkin nan välistä kohtuutonta eroa, mikä suu-
2118: (kuoren eli taaran) hinnaksi laskettiin äsket- relta osalta johtuu maidon korkeista
2119: täin 18 penniä kappaleelta eli litran astiaha, pakkauskustannuksista litraa kohti, saat-
2120: mikä tietysti nostaa kohtuuttomasti kuluttaja- tamalla maidon pulloissa myynnin sekä
2121: hintaa. irtomaidon myynnin mahdolliseksi siinä
2122: Mikäli maidon vähittäisjakeluportaassa suo- laajuudessa kuin se käytännössä suinkin
2123: taisiin mahdollisuus palata pullo- ja irtomaidon on mahdollista.
2124: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2125:
2126: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Pekka Vennamo
2127: Reino Jyrkilä Veikko Vennamo Reijo Enävaara
2128: Urpo Leppänen Vieno Eklund Mikko Vainio
2129: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön
2130: 1983 vp. 1191
2131:
2132: Toivomusaloite n:o 1068
2133:
2134:
2135:
2136:
2137: Kortesalmi ym.: Hallavahinkojen korvaamisesta rahasuorituksina
2138:
2139:
2140: Eduskunnalle
2141:
2142: Laajoilla alueilla maatamme viljelijäväestö että hallitus kiireesti ryhtyisi tozmztn
2143: joutuu kärsimään hallavahingoista. Viljelijäväes- kaikkien hallavahinkottthojen korvaami-
2144: tön piirissä ei hyväksytä sitä, että hallavahin- seksi nopeasti suoran:: rahakorvcu.ksena,
2145: kojen korvaamisessa on siirrytty lainapohjalle. ja että siis hallavahinkojen korvaaminen
2146: Suoraa rahalkorvausta pidetään parempana ja lainajärjestel-yin muutetaan suoraksi, no-
2147: oikeudenmukaisempana. peaksi ja riittäväksi rahakorvauheksi.
2148: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2149: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2150: muksen,
2151: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
2152:
2153: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Veikko Vennamo
2154: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
2155: Anssi JoutsenJahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
2156: Vieno Eklund
2157: 1192 1983 vp.
2158:
2159: Toivomusaloite n:o 1069
2160:
2161:
2162:
2163:
2164: Kortesalmi ym.: Heinänsiemenen viljelijöille maksettavista kato-
2165: korvauksista
2166:
2167:
2168: Eduskunnalle
2169:
2170: Timotein sopimusviljelijöille ei nykyisin mak- jelijän päätulo on saatu timotein sopimusvilje-
2171: seta asianmukaisia katokorvauksia. Esimerkiksi lyksestä. Kun saatu sato ei täytä kaupan laatu-
2172: kesä 1982 oli monelle timotein sopimusviljeli- vaatimuksia ja katokorvauksiakaan ei ole saatu,
2173: jälle toinen perättäinen katovuosi. Muille on en seurauksena se, että näillä tiloilla ei ole
2174: katokorvaukset jo maksettu, mutta heinänsie- juuri mitään tuloa.
2175: menviljelijöiden tilanne on suorastaan hälyt- On todella kohtuullista, että myös kadosta
2176: tävä. kärsineille timotein sopimusviljelijöille makse-
2177: Esimerkiksi Kalajokilaakson alueella timotein taan asianmukaiset katokorvaukset. Tämä on
2178: sato sekä määrältään että laadultaail on usein myös jälkikäteen täysin mahdollista, koska esi-
2179: erittäin heikko. Vain harvoin itävyys on nous- merkiksi Ylivieskan alueella sopimusliike on
2180: sut kaupan vaatimaan 75 % :iin. Kauppa ottaa kesällä 1982 tarkastanut kyseiset viljelyalat,
2181: alennetulla hinnalla siementä vastaan 65 itä- samoin sadon laatu ja määrä ovat sopimusliik-
2182: vyysprosenttiin saakka. Kuitenkin tilanne on keen tiedossa. Siten riittävät todisteet satova-
2183: sellainen ettei kaikilla viljelijöillä heinänsieme- hingoista on helposti saatavissa.
2184: nen itävyysprosentti nouse edes tuohon vaadit- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
2185: tuun 65 % :iin. Mutta siitä huolimatta sopi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2186: musviljelijöiden katovahinkoja ei kelpuuteta
2187: katovahinkoarvioon eikä katovahinkokorvauksia että hallitus kiireesti ryhtyisi tozmzm
2188: makseta. heinänsiemenen viljelijöiden katokor-
2189: Kuitenkin on olemassa tapauksia, jolloin vil- vauksen suorittamiseksi täysimääräisinä.
2190: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
2191:
2192: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
2193: Pentti Skön Urpo Leppänen Mikko Vainio
2194: Reijo Enävaara Veikko Vennamo
2195: 1983 vp. 1193
2196:
2197: Toivomusaloite n:o 1070
2198:
2199:
2200:
2201:
2202: Kortesalmi ym.: Maatalouskoneiden hintojen alentamisesta
2203:
2204:
2205: Eduskunnalle
2206:
2207: Rehellisen maanviljelijän ammatin harjoitta- on se, että maatalouskoneiden hintoja on suu-
2208: minen näkyy onnettoman ja kyvyttämän talous- resti ja kohtuuttomasti nostetJtu.
2209: ja sisäpolitiikan aikana yhä vain pahenevan. Ei Tällaiselle maataloustuotantoamme sortavalle
2210: näytä riittävän se, että maaseutuamme on hir· hinta- ja kustannuspolitiikalle on saatava no-
2211: vittävästi autioitettu ja väestöä sadoin tuhansin peasti sulku.
2212: pakkoajettu Ruotsiin ja kotimaan ruuhkakes- Edellä esittetyn perusteella ehdotamme kun-
2213: kuksiin. Ei riitä vielä sekään, että peltoja on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2214: paketoitu rikkaruohoja kasvamaan ja myyriä muksen,
2215: sikiämään noin 250 000 hehtaaria ja lehmiä on
2216: tapettu yli 50 000. Eikä riitä sekään, että suu- että hallitus ryhtyisi kiireesti totmztn
2217: rissa asutuskeskuksissa on jo kauan ollut pulaa leikkuupuimurien ja muiden maatalous-
2218: kotimaisista elintarvikkeista. Vielä on lyötävä koneiden hintojen alentamiseksi ja py-
2219: ja riistettävä rehellistä viljelijää. Viimeinen isku syttämiseksi kohtuullisella tasolla.
2220: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1983
2221:
2222: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
2223: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
2224: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
2225: Veikko Vennamo
2226:
2227:
2228:
2229:
2230: 150 088300420M
2231: 1194 1983 vp.
2232:
2233: Toivomusaloite n:o 1071
2234:
2235:
2236:
2237:
2238: Kortesalmi ym.: Energiaviljelmien tukemisesta
2239:
2240:
2241: Eduskunnalle
2242:
2243: Metsäntutkimuslaitos on tutkinut pajun ly- mis- ja hoitotoimenpiteet ajoittuvat alkukesään,
2244: hytkiertoviljelmien taloudellista kannattavuutta. korjuutyöt taas loppusyksyyn. Energiaviljelmillä
2245: Tutkimuksessa on todettu, että puun tuotto on ei sadonkorjuu ole säiden armoilla.
2246: pajun lyhytkiertoviljelmillä kymmenkertainen Vaitio tukee maassamme peltojen metsittä-
2247: normaalimetsiin verrattuna. Vesoista uudistu- mistä, jos pelloille istutetaan perinteiseen ta-
2248: vien nopeakasvuisten pajujen parhaat hehtaari- paan männyn-, kuusen- tai koivuntaimia, mutta
2249: sadat ovat metsäntutkimuslaitoksen kokeissa valitettavasti pajukkojen istutus eli energia-
2250: vastanneet energiasisällöltään kymmentä öljy- metsien viljely ei saa tukea. Nyt olisikin välttä-
2251: tonnia. Vastaavasti kasvattamiseen, korjuuseen mätöntä muuttaa nopeasti asenteita tässä suh-
2252: ja kuljetuksiin on kulunut energiaa vain noin teessa. Kaikki järkevät ja hyväksi havaitut ja
2253: kahden öljytonnin verran. tutkitut keinot olisi nopeasti otettava käytän-
2254: Energiaviljelyyn soveltuvia maita on Suo- töön, jotta maamme saataisiin mahdollisimman
2255: messa arviolta 1,3 miljoonaa hehtaaria. Sopivia energiaomavaraiseksi. Samalla voitaisiin tehok-
2256: kasvupaikkoja ovat turvemaat, maataloudesta kaasti luoda uusia pysyviä 1työpaikkoja laajalle
2257: vapautuneet pellot, vesijättömaat, tulvaniityt ja mutta autioituvalle maaseudullemme.
2258: voimalinjojen alustat. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2259: Jos energiaviljelyyn saataisiin kaksi kolmas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2260: osaa siihen soveltuvasta alasta, voitaisiin näin muksen,
2261: korvata noin viidennes Suomeen nykyisin tuo-
2262: tavan öljyn määrästä. että hallitus kiireesti ryhtyisi tuke-
2263: Suomen pellot ja metsät sitovat vuodessa maan energiaviljelmiä eli pajun lyhyt-
2264: itseensä aurinkoenergiaa kahden vuoden öljyn- kiertoviljelystä maassamme samalla ta-
2265: kulutusta vastaavan määrän. Energiaviljelmät voin kuin valtio tukee peltojen metsit-
2266: sove1tuisivat hyvin maatilojen yhdeksi tuotanto- tämistä männyn-, kuusen- ja koivuntai-
2267: )injaksi. Tarvittava työvoima, ammattitaito, milla, ja siten uusien pysyvien työpaik-
2268: peruskoneistus ja maapohja löytyvät helpoim- kojen perustamista laajalle maaseudut-
2269: min juuri maatiloilta. Energiaviljelmien perusta- /emme samoin kuin myös maamme
2270: energiaomavaraisuuden varmistamista.
2271: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
2272:
2273: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Urpo Leppänen
2274: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
2275: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Vieno Eklund
2276: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
2277: 1983 vp. 1195
2278:
2279: Toivomusaloite n:o 1072
2280:
2281:
2282:
2283:
2284: Kortesalmi ym.: Jätelietteessä olevien lannoitteiden talteenoton
2285: tehost:amisesta
2286:
2287:
2288: Eduskunnalle
2289:
2290: Suomen 560 jätevesipuhdistamolla syntyy Lietteen lannoitusvaikutus pemstuu lähinnä
2291: noin 930 000 kuutiota lietettä vuodessa. Kui- sen typpi- ja fosforipitoisuuteen.
2292: va-aineeksi muutettuna tämä merkitsee 120 000 Kun jätevesikuution hinta lienee 15-20
2293: tonnia. markkaa, merkitsee tämä sitä, että Suomessa
2294: Tällä hetkellä lietteestä on noin 57 % kui- liikkuu lietteen mukana kunakin vuonna ra-
2295: vattua, ja loput poistetaan puhdistamoilta nes- vintei:ta 15-20 milj. markan arvosta.
2296: remäisenä. Hyötykäyttöön menee noin 35 %, Paitsi pelloilla lietettä on kokeiltu myös
2297: josta 2/3 viljelykäyttöön ja 1/3 viherraken- metsissä. Metsämaassa ravinteiden pidätyskyky
2298: nustarkoiltuksiin. onkin hyvä, ja lisäksi "likaisetkaan" lietteet
2299: 65 % lietteestä joutuu kaatopaikoille ja ti- eivät aiheuta vaaraa, koska ravintoketju.t eivät
2300: lapäi:siin varastoihin. Lietteen mukana arvellaan liity läheisesti metsään.
2301: pois heitettävän pelkästään kasviravinteita Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2302: noin 12 milj. markan edestä kunakin vuonna. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2303: Monissa kunnissa lietettä kuljetetaan ja joi!Y muksen,
2304: sakin myös levitetään korvauksetta pelloille.
2305: Kokemus onkin osoittanut, että kunnissa, joissa että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
2306: liete on kuivattua, kalkkikäsiteltyä ja sen kul- jätelietteessä olevien lannoitteiden tal-
2307: jetus on järjestetty, ei lietteellä ole liiemmälti teenoton tehostamiseksi kannustavin
2308: ollut menekkivaikeuksia. palkkioin ja verohei potuksin ja muin
2309: tarkoituksenmukaisin keinoin.
2310: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
2311:
2312: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
2313: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
2314: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Pekka Vennamo
2315: 1196 1983 vp.
2316:
2317: Toivomusaloite n:o 1073
2318:
2319:
2320:
2321:
2322: Kortesalmi ym.: Oljen hyötykäytön tehostamisesta
2323:
2324:
2325: Eduskunnalle
2326:
2327: Suomen maatiloilta voitaisiin saada olkea 2,2 puute. Olkikattiloiden kehittelytyö on vireillä
2328: miljoonaa tonnia, mikä energiasisällöltään vas- monella taholla, mutta luotettavaa tietoa kat-
2329: taisi vajaata kahta prosenttia maamme koko tiloiden toimivuudesta ei toistaiseksi ole.
2330: energian kulutuksesta. Vuotuinen olkisadon Oljen arvo lämmön lähteenä havaittiin vas-
2331: arvo öljyä korvaavana lämmönlähteenä olisi ta öljykriisin jälkeen ja asiaa on tutkittu usealla
2332: 640 miljoonaa markkaa. Kuitenkin tällä het- taholla. Sen sijaan oljen perinteisiä käyttö-
2333: kellä olkisadostamme hyödynnetään korkeintaan tapoja, kyntämistä peltoon tai eläinten rehuksi
2334: vain viidesosa. on selvitelty varsin vähän ja tuloksetkin ovat
2335: Oljen korjuuseen soveltuva konereservi on jo ristiriitaisia. Esimerkiksi viljanviljelytiloilla on
2336: olemassa. Maatiloillamme on kaikkiaan 13 000 oljen maahankyntö ainakin aika ajoin suotavaa
2337: kovaa paalainta. Mikäli näitä voitaisiin ka~kkia maan eloperäisen aineksen eli humuksen lisää-
2338: käyttää tehokkaasti oljen korjuussa, tulisi 80 miseksi.
2339: prosenttia olkisadosta käsitellyksi. Olkipelloilta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2340: saadaan energiaa talteen selvästi pienemmällä nioittavasti,
2341: työmäärällä kuin haketta metsistä.
2342: Kilo kuivaa o1kea sisältää lämpöä yhtä pal- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
2343: jon kuin muutkin kotimaiset polttoaineet. Öljy- pelloiltamme saatavan oljen hyötykäy-
2344: litran korvaamiseen tarvitaan noin viisi kiloa tön lisäämiseksi energian lähteenä sekä
2345: oikea. Olkea saadaan viljalajista ja korjuuoloista peltojen humuksen lisääjänä samoin
2346: riippuen 1 700-3 000 kiloa hehtaarilta. Kes- kuin eläinten rehuna ja varaisi asiaa
2347: kikokoisen maatila-asunnon vuotuinen lämmön varten kiireesti riittävät määrärahat
2348: tarve voidaan kattaa noin 10 viljahehtaarilta myös alan tutkimustoimintaa varten
2349: saatavalla olkimäärällä. sekä oljen hyötykäyttöön tarvittavien
2350: Oljen polton yleistymistä hidastaa polttoon laitteiden ja koneiden tuotekehittelyyn.
2351: soveltuvien kotimaisten lämmityskattiloiden
2352: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
2353:
2354: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Reino Jyrkilä
2355: Mikko Vainio Veikko Vennamo Lea Mäkipää
2356: Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara Vieno Eklund
2357: 1983 vp. 1197
2358:
2359: Toivomusaloite n:o 1074
2360:
2361:
2362:
2363:
2364: Kortesalmi ym.: Uusien porotilojen perustamisesta
2365:
2366:
2367: Edus·kunnalle
2368:
2369: Porotilalainsäädännöstä ruli puutteellinen. myös siellä laajan maaseutumme perusasUJtusta
2370: Porotilalain ulkopuolelle on jäänyt paljon sellai- ja elinvoimaisuutta.
2371: sia, jotka haluaisivat päästä tämän lain piiriin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2372: ja saada porotilan. Näin on tilanne pa1tsi poh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2373: joisimmassa Lapissa myös aivan eteläisellä po- muksen,
2374: ronhoitoalueella kuten esimerkiksi Taivalkos-
2375: kella ja Pudasjärvellä. Toisaalta Lapissa ja että hallitus ryhtyisi saatavilla olevan
2376: muuallakin poronhoitoalueena on vielä run- kokemusperäisen aineiston pohjalta toi-
2377: saasti valtion ja myös puutavarayhtiöiden ma1ta miin uusien porotilojen perustamiseksi
2378: annettavaksi porotilaa tarvitseville. Uusien po- poronhoitoalueelta siten, että myös ete-
2379: rotilojen perustaminen Pohjois-Suomeen lisäisi läisen poronhoitoalueen kunnat otetaan
2380: huomioon.
2381: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
2382:
2383: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
2384: Pentti Skön Urpo Leppänen Mikko Vainio
2385: Veikko Vennamo Reijo Enävaara
2386: 1198 1983 vp.
2387:
2388: Toivomusaloite n:o 1075
2389:
2390:
2391:
2392:
2393: Kortesalmi ym.: Metsuritilalain säätämisestä
2394:
2395:
2396: Eduskunnalle
2397:
2398: Lapin kunnat ovat ryhtyneet .valmistelemaan sureille avustuksia ja pitkäaikaista lainaa raken-
2399: esitystä erityisten metsuritilojen saamiseksi La- nusten ja maa-alueiden hankintaa varten.
2400: pin metsureille. Esityksen tavoitteena on met- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2401: sureiden asumistason kohottaminen sekä syrjä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2402: kylien pitäminen asuttuina. muksen,
2403: Metsuritilaesityksen teki Lapin Maakuntalii-
2404: tolle Savukosken kunta. Aiemmin vastaava aja- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
2405: tus on otettu esiin Lappi-projektissa. tyksen metsuritilalaiksi metsureiden asu-
2406: Metsuritilan malliksi sopisivat Savukosken mistason kohottamiseksi sekä syrjäkylien
2407: kunnan mielestä poro tilat. Vaitio osoittaisi tilo- pitämiseksi asuttuina, mallina porotila-
2408: jen perustamiseen maa-alueet sekä antaisi met- laki.
2409: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
2410:
2411: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Skön
2412: Mikko Vainio Urho Pohto Heikki Riihijärvi
2413: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
2414: Pekka Vennamo Veikko Vennamo
2415: 1983 vp. 1199
2416:
2417: Toivomusaloite n:o 1076
2418:
2419:
2420:
2421:
2422: Kortesalmi ym.: Alhaisten kantohintojen korvaamisesta valtion
2423: varoista
2424:
2425:
2426: EduskunnaHe
2427:
2428: Maamme syrjäseudut ja sivualueet kärsivät Edellä esitetyn perusteella ehdotammekin
2429: muun ohella myös kantohintojen alemmuudesta kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2430: rintamaihin ja maan eteläosiin verrattuna. Kan- vomuksen,
2431: tohinitojen alhaisuus estää varsinkin syrjä- ja
2432: sivualueiden pientiloja myymästä metsää ja saa- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
2433: masta kipeästi kaivattuja metsätuloja, vaikka alhaisen kantohinnan korvaamiseksi val-
2434: metsäverot onkin joka vuosi maksettava sa- tion varoista tai suoraan riittävästi met-
2435: moin kuin metsänhoitomaksutkin. säveroa alentamalla syriä- ;a sivualueilla
2436: Tilanne olisi korjattavissa, jos valtiovalta pien- ja perheviljelmille siihen saakka
2437: korvaisi eli kompensoisi kantohintojen alhai- kunnes kantohintajär;estelmä saadaan
2438: suuden syrjä- ja sivualueiden pienmetsänomista- koko maassa oikeudenmukaiseksi mi-
2439: jille ainakin siihen saakka kunnes kantohinta- tään sivu- ja syrjäalueita syrjimättä.
2440: järjestelmä saadaan koko maassa oikeuderunu-
2441: kaiseksi mitään sivu- ja syrjäalueita syrjimättä.
2442: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
2443:
2444: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
2445: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
2446: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
2447: Veikko Vennamo
2448: 1200 1983 vp.
2449:
2450: Toivomusaloite n:o 1077
2451:
2452:
2453:
2454:
2455: Kortesalmi ym.: Metsiin jäävien kantojen hyötykäytön tehosta-
2456: misesta
2457:
2458:
2459: Eduskunnalle
2460:
2461: Kannoista on tulossa mittava lisä energian- hyödyttää metsän uudistumista.
2462: tuotantoemme sekä puunjalostukseemme. Kan- Suurin hyöty kantojen nostosta metsän uudis-
2463: tojen nostaminen on nykyisin mahdollista ja tumisen kannalta saadaan siemenpuuasentoon
2464: kannattavaa. Tämä on selvinnyt mm. Kainuus- jätetyissä metsiköissä sekä metsiköissä, joissa
2465: sa tehdyissä kokeissa. kantojen nosto korvaa äestyksen. Hyötyä kan-
2466: Kantojen hyötykäyttö merkitsee työtä ja tu- tojen nostosta on myös auratJtavaksi aiotuissa
2467: loja mm. koneurakoitsijoille, metsäkoneitten metsiköissä, koska kantojen poistamisen jäl-
2468: rakentajille sekä metsänomistajille. keen aurauksen jälki on tasaista, eivätkä kan-
2469: Kantojen poistaminen metsästä ei köyhdytä not katko palletta.
2470: paljonkaan metsämaata, sillä pääosa kannoista Kannoissa on erittäin runsaasti energiaa.
2471: metsämaahan jäävistä ravinteista on kantojen Kuuriossa kantopuuta on energiaa noin 2 200
2472: kuoressa. Ravinteita, jotka rikastuttavat metsä- kWh, eli yhtä paljon kuin parissa sadassa lit-
2473: maata, on enemmän muissa hakkuutähteissä rassa kevyttä polttoöljyä.
2474: kuin kannoissa. Kattilan tehosta ja käyttötavasta riippuu,
2475: Karkean arvion mukaan kannoissa on puu- saadaanko kantopuusta hyötykäyttöön yhtä pal-
2476: ta viidennes siitä, mitä havupuun päätehak- jon energiaa kuin öljystä.
2477: kuussa saadaan metsästä runkopuuna. Havu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2478: puumetsien päätehakkuualueilta saadaan kanto- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2479: puuta tutkimusten mukaan noin 25 m3 heh- muksen,
2480: taarilta. Kuusikaista kantopuuta tulee enem-
2481: män kuin männiköistä. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
2482: Kokeiluissa on todettu, että kantojen nosto metsiimme hakkuutyön tuloksena jää-
2483: onnistuu hyvin konetyönä. vien kantojen hyötykäytön tehokkaaksi
2484: Polttoaineena kannot ovat haketta halvem- lisäämiseksi energian tuotantoa, puun-
2485: pia, mutta palaturvetta kalliimpia. Tällöin ei jalostusteollisuuden raaka-aineen lisää-
2486: kuitenkaan ole otettu huomioon kantojen nos- mistä sekä metsän uudistamisen tehos-
2487: ton välillistä hyötyä. Useinhan kantojen nosto tamista varten.
2488: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
2489:
2490: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
2491: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
2492: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Vieno Eklund
2493: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
2494: 198.3 vp. 1201
2495:
2496: Toivomusaloite n:o 1078
2497:
2498:
2499:
2500:
2501: Kortesalmi ym.: Marjojen raakoina poiminnan ehkäisemisestä
2502:
2503:
2504: Eduskunnalle
2505:
2506: Eduskunnan kyselytunnilla 19. 5. 1972 esitti Pohjoisilla kehitysalueillamme, mm. Lapissa,
2507: allekirjoittanut kansanedustaja Kortesalmi suul- paikalliset asukkaat ovat närkästyneitä turistien
2508: lisen kysymyksen suomuurainten raakoina poi- raakilerohmuamisesta. Hillastus merkitsee Poh-
2509: mimisen ehkäisemisestä. Kysymys kuului: jois-Suomessa paikallisväestölle huomattavaa li-
2510: "Aikooko hallitus ryhtyä toimiin laajamittaisen säansioita, ja mikäli poimintaa ei täällä rajoiteta
2511: jokakesäisen suomuurainten raakoina poimimi- ja raakoina poimintaa estetä, jäävät paikkakun-
2512: sen ehkäisemiseksi?" Lisäkysymys kuului: talaiset ilman hilloja ja hillatuloja.
2513: "Eikö hallitus edes voisi ryhtyä julkisen sanan Mainittakoon vertailun vuoksi, että esim.
2514: välityksellä järjestämään valistustoimintaa täl- Norjassa marjaseutujen väestöllä on oikeus muo-
2515: laisen raakoina poimimisen ehkäisemiseksi?" dostaa alueellaan erityisiä marjakuntia, joiden
2516: Kyselyihin vastauksen antaneen ministeri Ahti asukkailla on yksinoikeus poimia alueensa mar-
2517: Fredrikssonin suhtautuminen marjojen raakoina jat ja määrätä poiminnan alkamishetki.
2518: poimimisen ongelmaan oli selvästi vähättelevä. Puolukan ja hillan raakoina poiminnan rajoit-
2519: Kuitenkin jo heinäkuulla samana kesänä tamisesta koituisi em. keskusliikkeiden ( Kes-
2520: (1972) vaativat puolukan ja hillan raakoina kon, OTK:n, SOK:n, Tuko:n) sekä Chymos-
2521: poiminnan ehkäisemistä eräät johtavat keskus- yhtiön ja Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen
2522: liikkeet sekä mm. Pohjois-Karjalan maatalous- asiantuntijakäsityksen mukaan teollisuudellem ·
2523: keskus, vähittäiskauppa ja Chymos-yhtiö maata- me ja ulkomaanviennillemme sekä kuluttajille
2524: lousministeriölle jättämässään kirjelmässä. Ky- mm. seuraavia etuja:
2525: seiset yhteisöt esittivät mm., että metsiemme - marjojen luontainen ravintoarvo, maku,
2526: arvomarjat puolukka ja hilla eli lakka ( suomuu- väri ja aromi pääsisivät esiin
2527: rain) olisi rauhoitettava ja että poiminnan alka- - marjanpoiminta nopeutuisi, koska kypsien
2528: misluvat myönnettäisiin vuosittain sadon kyp- marjojen poiminta on joutuisampaa kuin raako-
2529: symisen myötä. jen
2530: Keskusliikkeiden ja marjanjalOSitajien huolen- - kypsät marjat kestäisivät paremmin pit-
2531: aihe maamme marjasadon asianmukaisesta tal- kiäkin kuljetusmatkoja
2532: teenotosta on erittäin perusteltu. Hilla- ja puo-
2533: lukkasadon runsaudestakin huolimatta hätäisim- - kypsistä marjoista, hilloista ja puolu-
2534: koista, valmistetut tuotteet olisivat todella
2535: mät marjastajat poimivat marjat jo raakileina.
2536: hillan ja puolukan makuisia
2537: Kuitenkin keinotekoisesti kypsytetty marja on
2538: säilyvyydeltään, maultaan ja ravintoarvoltaan - kypsät korkealuokkaiset marjat ovat ky-
2539: heikko, ja ostajalle ja jalastajalle siitä aiheutuu syttyjä vientituotteita
2540: jatkuvaa harmia. Kaupan keskusliikkeet koros- - hyvästä marjalaadusta maksetaan myös
2541: tavat, että raakoina poimimisen ehkäiseminen ulkomailla korkeampi hinta kuin huonosta, ja
2542: on myös marjastajien oma etu, koska pettynyt maamme saisi hyvän maineen korkealuokkaisen
2543: ostaja helposti varoo ostamasta huonoa tavaraa marjan toimittajana, jos raakoina poiminta
2544: samalta huonon marjan myyjältä. estettäisiin.
2545: Raakoina poimitut hillat ja puolukat pilaa- Edellä esi:tetyn perusteella ja viitaten mar-
2546: vat joka kesä hyvääkin marjaa suuria määriä. janpoiminnan merkitykseen erityisesti syrjäseu-
2547: Kuluttaja ei osta ruskeanmustaksi muuttunutta tujen asujamiston ja pienituloisten ja numten
2548: puolukkaa eikä harmaanvaaleaa hillaa. sekä eläkeläisten merkittävänä sivutulojen han-
2549: 151 088300420~
2550: 1202 1983 vp. - TA n:o 1078
2551:
2552: kintakeinona samoin kuin marjanviennin kan- että hallitus kiiresti ryhtyisi tozmzzn
2553: santaloudelliseen merkitykseen ehdotamme kun- marjojen, etenkin suomuurainten ja puo-
2554: nioittavasti eduskunnan hyväksyt>täväksi toivo- lukoiden, raakoina poiminnan ehkäisemi-
2555: muksen, seksi tarvittavissa puitteissa.
2556: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
2557:
2558: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Urpo Leppänen
2559: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
2560: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
2561: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
2562: 1983 vp. 1203
2563:
2564: Toivomusaloite n:o 1079
2565:
2566:
2567:
2568:
2569: Kortesalmi ym.: Tukipalkkioiden maksamisesta kalanpyytäjille
2570:
2571:
2572: Eduskunnalle
2573:
2574: Kalatalousasiantuntijoiden punssä ollaan setaan. Kun nuotanveto sisävesistöissämme on
2575: yleisesti sitä mieltä, että varsinkin maamme si- taantunut, on tähän yhtenä syynä ollut juuri
2576: sävesistöt ovat alikalastettuja, joten pyynnin te- kalaSita saatu liian halpa markkinahinta, jolloin
2577: hokkuutta olisi lisättävä. Sisävesiemme kalan- muista elinkeinoista saatu tulo on saatu hel-
2578: tuotannostahan pyydetään nykyisin talteen vain pommalla työllä kuin kalastuksesta.
2579: noin runsas kolmannes eli 6-9 kiloa hehtaa- Edellä esitetyistä syistä innostusta kalastuk-
2580: rilta vuodessa. Toisaalta jo yksistään kalavesien seen olisi sisävesistöissämme lisättävä. Siksi
2581: järkevä hoito ja kalakantojen järjestely vaatisi- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
2582: vat hyvinkin voimaperäistä vähäarvoisten kala- syttäväksi toivomuksen,
2583: lajien ja arvokaloista etenkin muikun pyynnin
2584: tehostamista. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
2585: Sen vuoksi kalantuottoa ja kalastusta olisi te- tukipalkkioiden maksamiseksi muikun ja
2586: hostettava paitsi uudistamalla nyt jo pahoin muunkin järvi- ja merikalan pyytäjille
2587: vanhentunutta kalastuslainsäädäntöä myös pyynnin kannattavuuden lisäämiseksi,
2588: muunlaisin keinoin. Yksi pyynti-innostuksen alikalastuksen poistamiseksi ja entistä
2589: lisäämistapa nimenomaan sisävesistöalueellam- suuremman kiinnostuksen herättämiseksi
2590: me asuvalle maatalousväestölle olisi tukipalk- kalastusta, kalataloutta ja kalavesien hoi-
2591: kioiden maksaminen muikusta ja muustakin ka- toa kohtaan.
2592: lasta samaan tapaan kuin nyt jo silakasta mak-
2593: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
2594:
2595: J. Juhani Kortesalmi Vieno Eklund Reijo Enävaara
2596: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Mikko Vainio
2597: Lea Mäkipää Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
2598: Pentti Skön Reino Jyrkilä
2599: 1204 1983 vp.
2600:
2601: Toivomusaloite n:o 1080
2602:
2603:
2604:
2605:
2606: Kortesalmi ym.: Kalatalouskoulutuksen aloittamisesta Taivalkos-
2607: ken Ohtaojan keskuskalanviljelylaitoksessa
2608:
2609:
2610: Eduskunnalle
2611:
2612: Oulun lääninhallitus esitti keskiasteen tetään koko maassa vuoteen 1988 mennessä
2613: koulunuudistuksen toimeenpanosuunitelmassa vain 84 aloitu·spaikkaa ja kun kalatalouden mer-
2614: Pohjois-Suomen Keskuskalanviljelylaitoksen yh- kitys on kasvamassa koko maassa, on perustel-
2615: teyteen Taivalkosken Ohtaojalle perustettavaksi ttua saada lisätyksi koulutuspaikkoja varsinkin
2616: kalatalouskoulutusta siten, etltä yleisjakso alkai- Pohjois-Suomen tarvetta vaNen. Taivalkosken
2617: si vuonna 1982 kahdellatoista oppilaalla ja seu- kunta esittää että perustamissuunittelua to-
2618: raavina vuosina kalanviljelijä- ja kalavedenhoi- teutettaisiin niin, että koulu saataisiin käynJtiin
2619: tajalinjat vuorovuosin kahdellatoista oppilaalla. syksyllä 1983.
2620: Ammattikasvatushallituksen suunnitelmassa pe- Eräänä mahdollisuutena koulutuksen aloitta-
2621: ruslinjojen ja opintolinjojen mitoitJtamisesta an- misen helpottamiseksi on esitetty, että tutkit-
2622: tamassa mietinnössä 28. 2. 1980. Paraisten li- taisiin mahdollisuutta palkata Taivalkosken-
2623: säksi toinen kalatalousoppilaitos esitetaan perus- Ohtaojan kalanviljelylaitokseen pätevä henkilö,
2624: tettavaksi Mikkelin lääniin ja lisäksi mietinnös- jonka tehtäviin kuuluisi tehtäviä laitoksen pii-
2625: sä todetaan: "Ammattikasvatusneuvoston maa- ristä mutta myös toimiminen koulun rehtorina.
2626: talousopetuksen jaosto on esittänyt, että Poh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2627: jois-Suomea tulisi harkita peruslinjojen aloitus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2628: paikkana. " muksen,
2629: Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitos voi
2630: tarjota monia myönteisiä edellytyksiä ja pohjan että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
2631: koululle. Taivalkosken kunta on tarjonnut kuu- keskiasteen koulunuudistuksen mukai-
2632: dentoista kilometrin päässä laitoksesta perus- sen kalatalouskoulutuksen aloittamiseksi
2633: koululta vapautuneet hyväkuntoiset ala-asteen Taivalkosken Ohtaojan keskuskalanvil-
2634: cilat käyttöön. jelylaitoksen yhteydessä jo syksystä
2635: Suunnitellut laitokset on sijoitettu vain Etelä- 1983 alkaen.
2636: Suomeen. Kun kalatalouden aloituspaikoiksi esi-
2637: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
2638:
2639: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Veikko Vennamo
2640: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
2641: Mikko Vainio
2642: 1983 vp. 1205
2643:
2644: Toivomusaloite n:o 1081
2645:
2646:
2647:
2648:
2649: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Luonnonmukaisen viljelyn neuvonnan
2650: järjestämisestä
2651:
2652:
2653: Eduskunnalle
2654:
2655: Suomessa on viime vuosina nopeasti kasva- semman tutkimuksen, erityisesti A. I. Virtasen
2656: nut mielenkiinto luonnonmukaisen (biologisen arvokkaan tutkimus- ja kokeilutyön tuloksena
2657: ja biodynaamisen) viljelyn menetelmiin sekä paljon käytäntöön soveltamiskelpoista tietoa
2658: käytännön viljelijöiden ja tutkijoiden että kulut- luonnonmukaisesta viljelystä. Myös uudempi
2659: tajien taholla. Tähän ovat vaikuttaneet useat tutkimustyö Suomessa ja ulkomailla tarjoaa vä-
2660: eri tekijät. hitellen tietoa luonnonmukaisen viljelyn ongel-
2661: Viljelijät kokevat kestämättömänä energia-, miin. Tämä tieto olisi suurimmaksi osaksi
2662: kone-, lannoite- ja torjunta-ainekustannusten soveltamiskelpoista ja hyödyllistä myös tavan-
2663: nopean nousun aiheuttaman tilanteen. On myös omaisessa maa- ja puutarhataloudessa. Tämä
2664: havahduttu huomaamaan nykyisten viljelymene- cieto on kuitenkin tällä hetkellä käytännön vil-
2665: telmien mukanaan tuomia vaikeuksia, kuten vil- jelijöiden tarpeita ajatellen hyvin hajanaista ja
2666: jelymaan rakenteen ja maan luontaisen vilia- vaikeasti saatavissa. Maatalouden neuvontajär-
2667: vuuden heikkeneminen. Kansantalouden tasolla jestöjen työ on painottunut toisaalle, eivätkä
2668: ongelmaksi nähdään elintarviketuotantomme ne ole sanottavasti pystyneet auttamaan vilje-
2669: voimakkaasti kasvanut riippuvuus ulkomaisista lijöitä luonnonmukaisen viljelyn erityisongel-
2670: tuotantopanoksista, ennen muuta öljystä. Sa- missa. Tietoa luonnonmukaises:ta viljelystä pyr-
2671: malla kotoiset tuotantopanokset kuten karjan- kivät nykyisin jakamaan lähinnä alan vapaa-
2672: lanta ja palkokasvien kyky yhteyttää ilmakehän ehtoiset järjestöt ja yksityiset viljelijät. Näiden
2673: typpeä ovat jääneet liian vähälle huomiolle. voimavarat neuvontatyöhön ovat kuitenkin
2674: Maatalouden aiheuttamat ympäristönsuoje- osoittautuneet täysin riittämättömiks.i. Luon-
2675: lulliset ongelmat ovat myös olleet omiaan lisää- nonmukaisen viljelyn neuvontatyö olisikin no-
2676: mään mielenkiintoa luonnontalouden kannalta peasti saatava nykyistä kiinteämmälle pohjalle.
2677: nykyistä hahattomampiin viljelymenetelmiin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
2678: Kuluttajien taholla on mielenkiinto ilman kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2679: torjunta-aineita ja väkilannoitteita viljeltyihin
2680: luonnonmukaisiin elintarvikkeisiin voimakkaasti että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
2681: kasvanut. Luonnonmukaisesti viljeltyjen tuottei- luonnonmukaisen viljelyn neuvonnan
2682: den kysyntä onkin jatkuvasti ollut niiden tar- järjestämiseksi, jolloin ensi vaiheessa
2683: jontaa huomattavasti suurempi. tulisi kysymykseen lähinnä luonnon-
2684: Luonnonmukaisten viljelymenetelmien tutki- mukaisen viljelyn erityisneuvojan toimen
2685: mus- ja kehitystyötä ei viime vuosikymmeninä perustaminen maatalouden neuvontajär-
2686: ole juurikaan tehty. Meillä on kuitenkin van- jestöjen piiriin.
2687: han viljelyperinteen perusteella sekä aikai-
2688: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
2689:
2690: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Liisa Kulhia Jukka Vihriälä
2691: Pirkko Ikonen Esko Aho Mauri Pekkarinen
2692: Katri-Helena Eskelinen Hannu Kemppainen Juhani Alaranta
2693: Lea Sutinen Timo Kietäväinen Tytti Isohookana-Asunmaa
2694: Olavi Martikainen Hannu Tenhiälä
2695: 1206 1983 vp.
2696:
2697: Toivomusaloite n:o 1082
2698:
2699:
2700:
2701: E. Laine ym.: Ammattikalastajien toimeentulon turvaamisesta
2702:
2703:
2704: Eduskunnalle
2705:
2706: Suomen kalavedet ovat selvästi alikalastet- tajille riittävän korkea tuottajahinta. Samalla
2707: tuja. Harvan järven koko kalastoa verotetaan voitaisiin suunnitelmallisesti kehittää kotimaisen
2708: pyynnillä niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista kalan jaloSitusmahdollisuuksia sekä tutkia ja
2709: ja parhaan vuotuisen lisäkasvun kannalta olisi lisätä myös tähän saakka käyttämättömien kala-
2710: edullista. Arvioiden mukaan sisävesiltä kalaste- lajien hyödyntämistä. Päämääränä tulisi olla,
2711: taan nykyisin keskimäärin vain noin 6 kg/ha että kaikki käyttökelpoinen ruoka valmistettai-
2712: vuosittain, kun taas vuotuinen lisäkasvu on n. siin ihmisravinnoksi kohtuuhintaisina tuotteina
2713: 20 kg/ha luokkaa. Siltä paitsi on huomattava, ja että eläinten rehuksi käytettäisiin jalostusjät-
2714: että kalataloutemme mahdollisuudet eivät ra- teet sekä rikkakala. Suunnitelmallisella ja järke-
2715: joitu pelkästään olemassaoleviin kalavaroihin, välää pyynnin, säilytyksen, jalostuksen ja mark-
2716: vaan että suunnitelmallisella ja järkevällä kala- kinoinnin järjestelyllä olisi mahdollista taata ka-
2717: vesien hoidolla ja laajamittaisella kalanviljelyllä lastajillemme riittävä toimeentulo, parantaa kan-
2718: voitaisiin vesiemme satoa vielä huomattavasti san proteiiniravitsemusta sekä tyydyttää suuri
2719: lisätä. On ilmeistä, että yksityinen pääoma ei osa kalarehun tarpeesta kotimaisella kalalla.
2720: tunne kiinnostusta tämänkaltaiseen kansantalou- Maamme kalatalouden suunnitelmallinen ja
2721: dellisesti merkittävään, suunnitelmallisuutta ja järkevä kehittäminen edellyttää kaikentasoisen
2722: pitkän tähtäyksen sijoituksia vaativaan toimin- koulutuksen samoin kuin sekä perus- että sovel-
2723: taan. tavan tutkimuksen voimakasta lisäämistä. Sa-
2724: Viime vuosina on maahamme tuotu ulko- malla on huolehdittava siitä, että koulUitus ta-
2725: mailta kalaa ja kalatuotteita tuorekaiaksi lasket- pahtuu kiinteässä vuorovaikutuksessa alan tut-
2726: tuna n. 270 milj. kg vastaava määrä, kun taas kimus- ja koetoiminnan kanssa. Suuria mahdol-
2727: oma kokonaiskalansaaliimme on ollut 80 milj. lisuuksia kalataloudellisen tutkimuksen kaikin-
2728: kg:n luokkaa. Rehuksi tuotu 40 milj. kg:n kala- puolisessa kehittämisessä tarjoaa alan yhteistyön
2729: jauhomäärä vastaa jo yksistään 200 milj. kg kehittäminen Neuvostoliiton kanssa, mihin
2730: tuorekalaa. Tämä määrä olisi suureLta osin kor- maallamme TTT-sopimuksen puitteissa on hy-
2731: vattavissa kehittämällä vähempiarvoisen koti- vät mahdollisuudet.
2732: maisen kalan sekä ruokakalan käsittelyssä syn- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
2733: tyvien jätteiden talteenottoa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2734: Taloudellisesti tärkeimmän kalalajimme, sila-
2735: kan, kohdalla esiintyy keväisin suhteellista liika- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2736: tuotantoa, jolloin kaikesta silakasta maksettava riittävän toimeentulon turvaamiseksi
2737: rehusilakalle määrätty minimihinta ei pysty .ta- ammattikalastaiille kehittämällä kalave-
2738: kaamaan kalastajille riittävää toimeentuloa. Ti- sien hoitoa ia kalanvilielyä, perustamalla
2739: lannetta voitaisiin huomattavasti korjata perus- kalansaaliin varastoinnista, ialostuksesta,
2740: tamalla valtionyritys, joka ei toimisi liiketalou- kulietuksesta ;a markkinoinnista vastaa-
2741: dellisin päämäärin ja joka pystyisi keskitetysti va valtionyritys ;a huolehtimalla kalata-
2742: huolehtimaan saaliin varastoinnista, jalostuk- louden suunnitelmallisen kehityksen
2743: sesta, kuljetuksesta sekä markkinoinnista. Näin sekä kalataloudellisen tutkimuksen ke-
2744: voitaisiin hävittää "liikatuotanto" lisäämällä va- hittämisestä yhteistyössä Neuvostoliiton
2745: rastointimahdollisuuksia sekä taata myös kalas- kanssa.
2746: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
2747:
2748: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
2749: 1983 vp. 1207
2750:
2751: Toivomusaloite n:o 1083
2752:
2753:
2754:
2755:
2756: P. Leppänen ym.: Valtion viljavaraston rakentamisesta Ääne-
2757: koskelle
2758:
2759:
2760: Eduskunnalle
2761:
2762: Äänekoskella on menossa suurteollisuuden Tulisi myös selvittää mahdollisuudet SlJOlt-
2763: kehittämishankkeita, jotka vähentävät hyvin taa Alkon suunnittelema viljaraaka-ainetta käyt-
2764: huomattavasti työvoimaa. Korvaavien työpaik- tävä teollisuusalkoholitehdas viljavaraston yhtey-
2765: kojen saanti olisi nyr tarpeellista, vaikkakin teen.
2766: vaikeata. V aitio on järjestämässä viljan var- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
2767: muusvarastointia koko maassa, mutta keskeisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2768: Suomen osalta ratkaisut ovat auki.
2769: Toimintaa ajatellen Äänekosken sijainti olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2770: erinomainen, sen liikenneyhteydet ovat hyvät, uusien työpaikkojen luomiseksi Ääne-
2771: mm. valtatiet n:o 4 ja 13 sekä rautatie. Lisäksi koskelle muun muassa sijoittamalla sin-
2772: keskeinen Suomi sekä tuottaa että kuluttaa tu valtion viljavaraston.
2773: huomattavan määrän viljaa.
2774: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
2775:
2776: Pekka Leppänen Inger Hirvelä
2777: 1208 1983 vp.
2778:
2779: Toivomusaloite n:o 1084
2780:
2781:
2782:
2783:
2784: U. Leppänen ym.: Osa-aikaviljelijöiden aseman parantamisesta
2785:
2786:
2787: Eduskunnal1e
2788:
2789: Osa-aikaviljelmien määrä maassamme on yli osa-aikaviljelmällä on erittäin suuri merkitys
2790: 40 o/o kaikista viljelmistä. Kuitenkin tällaiset riittävässä maaseudun asuttamisessa sekä maa-
2791: osa-aikatilat ovat joka suhteessa syrjityssä ase- seudun työllistämisessä.
2792: massa johtuen Kepun johdolla toteutetusta vää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2793: rästä maatalouspolitiikasta, josta seurauksena tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2794: tällä hetkellä on suuri puute kotimaisista elin- sen,
2795: tarvikkeista. että hallitus ryhtyisi toimiin osa-aika-
2796: SMP katsoo, että osa-aikaviljelmä on myös viljelmien saattamiseksi tasaveroisiksi
2797: tulevaisuuden tärkeä viljelmämuoto, jolla on muiden tilojen kanssa samalla maaseu-
2798: huomattava merkitys riittävien kotimaisten elin- dun autioitumista estäen sekä työllisyyt-
2799: tarvikkeiden saannin turvaamisessa. Lisäksi tä ja toimeentulon turvaa parantaen.
2800: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2801:
2802: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
2803: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
2804: Reino Jyrkilä
2805: 1983 vp. 1209
2806:
2807: Toivomusaloite n:o 1085
2808:
2809:
2810:
2811:
2812: U. Leppänen ym.: Maatilalainojen myöntämisperusteiden väljen-
2813: tämisestä
2814:
2815:
2816: Eduskunnalle
2817:
2818: Maatilalainojen osalta soveltamisohjeet ovat Maatilalainojen sekä valtion varoista myön-
2819: erittäin sekavat ja lainan anojat ovaJt täysin nettävien että rahalai:tosten varoista myönnet-
2820: maatalouspiirien tulkintojen varassa. Elinkel- tävien ns. korkotukilainojen myöntämisperus-
2821: poisuusrajojen vuoksi eivät monetkaan Itä- ja teita tulisi muuttaa seuraavasti:
2822: Pohjois-Suomen pienviljelystilat pysty saamaan 1. Paikallisille maatalouspiireille tulisi anJtaa
2823: maan ostoon eivätkä rakennusten kunnostuk- valtuudet myöntää kaikki alle 100 000 markan
2824: seen tarvittavia maatilalainoja. Sitävastoin lisä- luotot.
2825: maan ostoon voidaan saada valtion maatilalai-
2826: noja aina 50 peltohehtaariin ja 1 000 metsäheh- 2. Elinkelpoisuusrajaa tulisi alentaa 2-4
2827: taariin saakka. peltohehtaariin tai muunnettuna peltohehtaari
2828: V aikeilla työttömyysalueilla esimerkiksi K y- täydennettynä vastaavalla määrällä kasvtillista
2829: men läänissä, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, metsämaata joustavasti riippuen viljelyn luon-
2830: joiden alueiden asukkailla on kiinnostus1ta eri- 11Jeesta.
2831: koisviljelyyn luonnonmukaisilla menetelmillä, 3. Vaadittava maataloudellinen peruskoulu-
2832: tulisi elinkelpoisuusrajaa huomattavasti laskea tus tulisi voida suorittaa lainapäätöksen jäl-
2833: 10 peltohehtaarin alarajasta, jota pidetään eh- keen esimerkiksi kahden seuraavan vuoden ai-
2834: dottamana joko sinänsä tai metsän kasvun tu- kana järjestettävillä maatalouden erikoiskurs--
2835: kemana muunnettuna ( 5 hehtaaria peltoa ja 5 x seilla itilanhoidon ohella.
2836: 17 = 85 kiintokuutiota kasvullista metsämaa- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
2837: ta) . Mikäli tilalla tuotetaan maitoa joko leh- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2838: mien tai vuohien avulla sekä leipävilja, perunat, vomuksen,
2839: juurekset ja marjat saadaan omaSita takaa, pys-
2840: tytään riittävä toimeentulo erikoiskasvien avulla että hallitus ryhtyisi toimiin maatila-
2841: saamaan jo 2-4 peltohehtaarilta ja kotitarve- lainojen myöntämisperusteiden muutta-
2842: puut vastaavalta metsäalalta. Mainittuja erikois- miseksi niin, että lainan saannin edelly-
2843: kasveja voisivat olla yrttikasvit, porkkana, juu- tyksenä olevat pinta-alan elinkelpoisuus-
2844: rekset, perunat, viinimarjat ym. biologisesti eli rajat eivät estä pien- ja perheviljelmien
2845: luonnonmukaisesti viljeltyinä. Useat Keski-Eu- tulevaisuutta ja kehitystä, jolloin lainan
2846: roopan maat ovat kiinnoSituneita ostamaan lisää saanti ei saa olla sidottu jäykkiin heh-
2847: puhtaita tuotteita. taarirajoihin.
2848: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2849:
2850: Urpo Leppänen Uisa Arranz Urho Pohto
2851: Pekka Vennamo Reino Jyrkilä Mikko Vainio
2852: Pentti Kettunen Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
2853: Vieno Eklund Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2854:
2855:
2856:
2857:
2858: 152 088300420M
2859: 1210 1983 vp.
2860:
2861: Toivomusaloite n:o 1086
2862:
2863:
2864:
2865:
2866: U. Leppänen ym.: Tuoremehujen tutkimusaJSeman perustamisesta
2867: Luumäelle
2868:
2869:
2870: Eduskunnal'le
2871:
2872: Marjanviljelyn ja marjanjalostuksen kannalta kylmäpuristamalla tehdyt aidot tuoremehut.
2873: Luumäen kunta sijaitsee keskeisellä paikalla Ky- Tämän puolen tutkimustoiminta on maassam-
2874: men läänissä. Kun tällä elinkeinolla tulevaisuu- me kokonaan laiminlyöty.
2875: dessa on suuret mahdollisuudet, tulisi yhteis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2876: kunnan myös uhrata tulevaisuuden elinkeinojen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2877: kehittämiseen. Tästä syystä olisi tarpeeHista pe-
2878: rustaa marjojen ja vihannesten viljelyn koetila että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2879: sekä samaan yhteyteen aitojen tuoremehujen marjojen ja vihannesten viljelyn koe-
2880: tutkimusasema. Marjojen ja vihannesten tule- tilan ja aitojen tuoremehujen tutkimus-
2881: vaisuuden käytön lisäämisessä muodostaa hyvin aseman perustamiseksi Luumäen kun-
2882: keskeisen aseman marjoista ja vihanneksista nan alueelle.
2883: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2884:
2885: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
2886: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
2887: Reino Jyrkilä
2888: 1983 vp. 1211
2889:
2890: Toivomusaloite n:o 1087
2891:
2892:
2893:
2894:
2895: Linna: Väestön ja maatilojen säilyttämisestä syrjäseuduilla
2896:
2897:
2898: Eduskunnalle
2899:
2900: Maatilojen lukumäärän nopea väheneminen mimmin maaseudulla riittävän työvoiman, jos-
2901: antaa aihetta vakavaan huoleen. Maatilahalli- ta jo nyt on puutetta.
2902: tuksen pitämän maatilarekisterin mukaan yli Työkykyisen työvoiman riittämättömyys ku-
2903: yhden hehtaarin suuruisia maatiloja oli maas- vastuu parhaiten siinä, että karjataloustiloille
2904: samme vuoden 1976 päättyessä 242 682 ja tärkeisiin lomittajatehtäviin ei saada riittäväs-
2905: vuonna 1981 218 904. ti työvoimaa. Jos otetaan tavoitteeksi sellainen
2906: Eri vuosille maatilojen lukumäärän vähene- tasapuolisuusnäkökohta, että karjataloutta har-
2907: minen jakaantuu seuraavasti: vuonna 1977 joittava maatalousväestö tekee vain normaali-
2908: väheni 5 004 tilaa, vuonna 1978 väheni 4 858 pituista työviikkoa, tarvitaan moninkertainen
2909: tilaa, vuonna 1979 väheni 3 471 tilaa, vuonna määrä nykyiseen verrattuna maatalouslomitta-
2910: 1980 väheni 4 628 tilaa ja vuonna 1981 vä- jia varsinaisten lomien ja sijaisaputehtävien
2911: heni 5 817 tilaa. hoitoon.
2912: Maatilojen lukumäärän vähenemisen jatku- Kotimainen energiapolitiikka edellyttää
2913: \'a lisääntyminen on huolestuttavaa erikoise~~ti myöskin sitä, että maaseudulla täytyy olla
2914: siitä syystä, että se kuvastaa ihmisten muut- riittävästi työkykyistä työvoimaa, jos pyritään
2915: tamista pois sieltä, missä on rajattomasti teke- siihen, että nyt hukkaantuva jätepuu kerätään
2916: mätöntä työtä ja siirtyvän asutuskeskuksiin ja polttoaineeksi.
2917: kaupunkeihin, joissa heille yhteiskunta ei pys- Pientilojen asuttuna säilyttäminen on myös-
2918: ty tarjoamaan pysyviä työpaikkoja. Kehitys kin paras · tae kotimaisen elintarvikeomavarai-
2919: näyttää kulkevan täsmällisesti tähän suuntaan suuden turvaamiseksi. Kokemus on osoittanut,
2920: ja ikävintä tässä kehityksessä on se, että työl- että mitä harvempien maatilojen tehtäväksi
2921: lisyystilanne heikkenee samanaikaisesti, kun jää riittävästä elintarviketuotannosta vastaami-
2922: maatilojen lukumäärän väheneminen kiihtyy. nen, sitä enemmän ajaudumme riippuvaisuu-
2923: Hyvin monet näkökohdat puoltavat sellais- teen ullmmailta tapahtuvasta tuonnista.
2924: ta ratkaisua, että eduskunnan pitäisi puuttua Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
2925: vakavasti tähän koko yhteiskuntamme tule- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2926: vaisuuden kannalta epäterveeseen ilmiöön ja muksen,
2927: pyrkiä mahdollisimman nopeasti estämään tila-
2928: luvun väheneminen. että hallitus ryhtyisi sellaisiin maa-
2929: Pientilojen asuttuna säilyttäminen pitäisi seutua ja pienviljelijäväestöä tukeviin
2930: nostaa yhdeksi koko yhteiskuntamme tärkeim- toimenpiteisiin, jotka säilyttävät väes-
2931: mistä asioista. Tämä ratkaisu säilyttäisi var- tön maamme syrjäseuduilla ja estävät
2932: maatilojen lukumäärän vähenemisen.
2933: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
2934:
2935: Heimo Linna
2936: 1212 1983 vp.
2937:
2938: Toivomusaloite n:o 1088
2939:
2940:
2941:
2942:
2943: Louvo ym.: Puu- ja turvetuhkan hyödy111tämisestä ja ta:lteenotta-
2944: mismenetelmien ·kehittämi>sestä
2945:
2946:
2947: Eduskunnalie
2948:
2949: Suomessa on viime vuosina mm. Suomen 50 000 tonnia, jonka rahallinen arvo lannoit-
2950: Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa, ns. teeksi muutettuna on vähintään 100 milj.
2951: typpiprojektissa, tutkittu puutuhkan arvoa lan- markkaa, mutta puutuhkan määrä tulee var-
2952: noitteena. maankin lisääntymään siirryttäessä enenevästi
2953: Kaikissa suoritetuissa tutkimuksissa on to- myös lämmityksessä kotimaisen energian käyt-
2954: dettu erityisesti puun kuorituhka aivan erin- töön.
2955: omaiseksi hivenainelannoitteeksi, jonka arvois- Tuhkan talteenottoteknologian kehittäminen
2956: ta keinolannoitetta lannoiteteollisuus ei kos- ja vanhojen järjestelmien muuttaminen tulee
2957: kaan pysty taloudellisesti valmistamaan. kalliiksi. On laskettu, että yhden suuren puun-
2958: Tuhka on käyttökelpoinen myös fossiilisten jalostustehtaan, jonka tuhka nykyään johdetaan
2959: polttoaineiden, öljyn ja kivihiilen jäämien ja rik- vesistöön, muutostyöt tuhkan talteenottamisek-
2960: kisaasteiden. hapannuttaman maaperän neutra- si tulisivat maksamaan noin puoli miljoonaa
2961: lointiin. Tähän viimeksimainittuun tarkoituk- markkaa. Merkittävää olisikin, että siirryttäes-
2962: seen soveltuu myös turvetuhka. sä enemmän kotimaisten polttoaineiden, puun
2963: Toisaalta Suomen Akatemian pari vuotta· ja turpeen, käyttöön, myös tuhkan talteenotto
2964: sitten julkistamassa suuressa hivenainetutki- heti suunnitteluvaiheessa otettaisiin tarvittavis-
2965: muksessa todettiin, että Suomen maaperä on sa laite- ja asennushankinnoissa huomioon.
2966: hivenaineköyhää esim. muihin Pohjoismaihin Näin voitaisiin kehittää myös tuhkan laadulle
2967: verrattuna. Tällöin hivenainelannoitus on Suo- merkittävää jälkipolttoa. Vain loppuun palanut
2968: messa erittäin tarpeellista. ja tällöin karsinogeenejä sisältämätön tuhka on
2969: Typpilannoitteiden jatkuva kallistuminen käyttökelpoista lannoitteena.
2970: energian hinnan nousun myötä on herättänyt Tuhkan laadun vaihtelun aiheuttamat stan-
2971: voimakkaan kiinnostuksen tutkia typensitoja- dardointi- ja hinnoitteluvaikeudet sekä markki-
2972: kasveja, kuten esim. apilaa, ilman typen ke- noiden luominen uudelle tuotteelle ovat myös
2973: rääjänä ja mm. näiden kasvien lannoitukseen riskitekijöitä, joiden voittamiseen yhteiskun-
2974: puutuhka on soveltunut erittäin hyvin. nan tuella olisi suuri merkitys.
2975: Tuhkan on havaittu olevan myös erinomai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2976: nen metsälannoite, joten sen määrälliset käyt- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2977: tömahdollisuudet ovat likimain rajattomat. muksen,
2978: Näistä syistä asianiuntijat pitävätkin nykyis-
2979: tä tuhkan ajamista kaatopaikoille, puhumatta- että hallitus ryhtyisi välittömiin ja
2980: k3an tuhkan huuhtomisesta vesistöjä likaamaan, riittäviin toimenpiteisiin puu- ja turve-
2981: suunnattomana kansantaloudellisena ja kansan- tuhkan talteenottamismenetelmien ke•
2982: terveydellisenä tappiona. hittämiseksi ja parantamiseksi ja tuhkan
2983: Tällä hetkellä pelkästään puunkuorituhkaa hyödyntämiseksi hivenainelannoitteena ja
2984: tulee kuorintajätteestä teollisuudessa noin maanparannusaineena.
2985:
2986: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2987:
2988: Anna-Kaarina Louvo Väinö Raudaskoski Katri-Helena Eskelinen
2989: Riitta Jouppila Lauri Impiö Ole Wasz-Höckert
2990: Matti Viljanen Olavi Ronkainen Saara Mikkola
2991: Mikko Pesälä Iiro Viinanen Aino Pohjanoksa
2992: 1983 vp. 1213
2993:
2994: Toivomusaloite n:o 1089
2995:
2996:
2997:
2998:
2999: Louvo ym.: Mehiläishoidon edistämisestä
3000:
3001:
3002: Eduskunnalle
3003:
3004: Mehiläishoidon kansantaloudellinen merkitys roitua, yksinomaan mehiläisille tarkoitettua, vä-
3005: on viimeisten vuosikymmenien kuluessa voi- riaineella värjättyä sokeria mehiläisten talvi-
3006: makkaasti kasvanut. Mehiläisyhdyskunnat suo- ruokintaan huomattavan halvalla hinnalla. Suo-
3007: rittavat sekä viljelys- että luonnonkasvien pö- messa mehiläishoitajille tarkoitettu sokeri voisi
3008: lytyksen hunajan tuottamisen lisäksi. Hunajaa olla myös nestemäisessä muodossa.
3009: tulee nykyään keskimäärin 700-900 tonnia Mehiläistaloutemme tulisi maassamme rin-
3010: vuodessa. On tutkittu, että mehiläispölytyksen nastaa kotimaiseen elintarviketeollisuuteen, jos-
3011: ansiosta metsämarjojen sato kolminkertaistuu. sa esim. makeis- ja virvoitusjuomateollisuus
3012: Viljeltyjen kasvien kohdalla kysymys on usei- saa valtiovallalta käyttämästään sokerista mak-
3013: den kymmenien prosenttien sadon lisäyksestä, settavaa hinnanerokorvausta, joka on sokerin
3014: apilansiemensadossa kaikkein runsaimmasta. kotimarkkinahinnan ja maailmanmarkkinahin-
3015: Kun rypsin viljely on viime aikoina runsaasti nan välinen ero. Hunaja, joka sisältää hedel-
3016: lisääntynyt, on yhteistyö myös tämän kasvin mäsokeria 41 %, rypälesokeria 34% ja sak-
3017: viljelijän ja mehiläishoitajan välillä tavattoman karoosia vain 2 % sekä monia hiven- ja kiven-
3018: tärkeä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on nimit- näisaineita ja vitamiineista C-vitamiinia sekä
3019: täin osoitettu, että mehiläispölytys on lisännyt B-ryhmän vitamiineja, on kuitenkin huomatta-
3020: rypsin satotulosta jopa yli 40 %. Etuna ym- vasti terveellisempää kuin mainitut makeiset
3021: päristönsuojelun kannalta on myös se, ettei ja virvoitusjuomat ottaen tietenkin huomioon,
3022: tällöin käytetä hyödyllisten mehiläisten suojele- että hunajaa on käytettävä myös hampaiden
3023: misen vuoksi voimakkaita, pitkää varoaikaa vaa- kannalta oikein eli ei toistuvasti, vaan esim.
3024: tivia kasvinsuojeluaineita tuhoeläintorjunnassa. aterioiden yhteydessä.
3025: Hyötykasvien satoa kohottavan ominaisuuten- Monissa maissa mehiläishoitoa suositaan sen
3026: sa lisäksi mehiläspölytys mahdollistaa luonnos- luonnolle ja maataloudelle aikaansaaman suu-
3027: sa monimuotoisen ja lajirikkaan kasvillisuuden ren hyödyn vuoksi myös muilla keinoilla. Niin-
3028: ja edistää näin luonnonsuojelua. pä kaikissa naapurimaissamme harrastuksen-
3029: Vaikka mehiläishoito on maataloudellemme omainen mehiläishoito on vapautettu verotuk-
3030: ja kansantaloudellemme tärkeää, siihen ei val- sesta. Se on rinnastettu metsämarjojen ja sien-
3031: tiovallan toimenpitein suhtauduta riittävän ten keräämiseen ja myymiseen. Neuvostoliitos-
3032: myönteisesti. Maassamme ei myönnetä min- sa saa hoitaa verovapaasti 30 mehiläisyhteis-
3033: käänlaista tukea kotimaisen mehiläistalouden kuntaa. Ruotsissa säädettiin harrastuksenomai-
3034: edistämiseksi, vaikka näin voitaisiin parantaa nen mehiläishoito verovapaaksi vuonna 1977.
3035: jopa työllisyyttä varsinkin haja-asutusalueilla. Myös Englannissa mehiläishoito on verovapaa-
3036: Ei ole ihmeteltävää, jos kotimainen mehiläis- ta, samoin useissa muissa maissa.
3037: talous ei normaaleina vuosinakaan pysty katta- Mehiläistaloudelle annettava tuki on juuri
3038: maan kortimaan tarvetta, hunajan viennistä pu- nyt erikoisen välttämätöntä, koska tällä het-
3039: humattakaan, eikä kilpailemaan ulkomaisen· hu- kellä suomalaista mehiläishoitoa uhkaa ennen
3040: najantuotannon kanssa. Joinakin vuosina ulko- näkemätön tuho sen vuoksi, että maahamme
3041: mailta on tuotu lähes kaksi kertaa enemmän on todettu saapuneen enttam vaarallinen
3042: hunajaa kuin täällä tuotetaan. Suomessa me- Varroapunkki, jota tähän mennessä on tavattu
3043: hiläishoitajat joutuvat ostamaan vähittäiskau- jo useissa tarhoissa linjalla Imatra-Lappeen-
3044: pasta kaiken mehiläist·en talviruokinnassa tar- ranta sekä muutamia yksityistapauksia muualla.
3045: vittavan sokerin normaalihinnalla, kun esim. Punkki tuhoaa mehiläisyhteiskunnan noin 4-
3046: EEC-maissa mehiläishoitajat saavat ns. dena- 5 vuodessa, hitaasti mutta varmasti. Ainoa hoi-
3047: 1214 1983 vp.- TA n:o 1089
3048:
3049: totapa on hävittää punkin saastuttama pesä. ties volSlmme siirtyä jopa vientiin. Kotimainen
3050: Tämän vuoksi mehiläisjärjestöjen, jotka ovat hunajamme on nimittäin hyvin korkealaatuis-
3051: nyt yhdistymässä vuoden 1984 alussa, pitäisi ta. Luonnon- ja viljelytalouden edut sekä ym-
3052: saada valtion tukitoimia myös neuvojan palk- päristönsuojelu-, työllisyys- ja kauppapoliittiset
3053: kaamiseksi tarkastamaan maan itärajalla sijait- näkökohdat puoltavat nykyistä paljon suurem-
3054: sevat mehiläistarhat. Jotain korvausta tulisi man mehiläiskannan lisäämistä maassamme.
3055: järjestää myös niille mehiläishoitajille, joiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3056: Varroapunkin saastuttamat mehiläispesät on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3057: polttamalla hävitettävä. muksen,
3058: Jos nämä edellä mainitut uudistukset toteu-
3059: tettaisiin, mehiläisyhdyskuntien määrä kasvaisi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3060: todennäköisesti voimakkaasti. Maatalous hyö- menpiteisiin kotimaisen mehiläishoidon
3061: tyisi pölytystehon lisääntyessä eikä ulkomaista tukemiseksi ja edistämiseksi.
3062: hunajaa tarvitsisi tuoda lainkaan maahan. Ken-
3063: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3064:
3065: Anna-Kaarina Louvo Iiro Viinanen Väinö Raudaskoski
3066: Matti Viljanen Pertti Salolainen Olavi Ronkainen
3067: Aino Pohjanoksa Lauri lmpiö Ole Wasz-Höckert
3068: Katri-Helena Eskelinen Mikko Pesälä Saara Mikkola
3069: 1983 vp. 1215
3070:
3071: Toivomusaloite n:o 1090
3072:
3073:
3074:
3075:
3076: Maijala ym.: Maatilalain mukaisen rahoitustoiminnan kehittä-
3077: misestä
3078:
3079:
3080: Eduskunnalle
3081:
3082: Maatilatalouden kehittämisessä on maatilalain niitä lainansaajia kohtaan, joiden lainahakemus
3083: mukaisilla rahoitusjärjestelyillä keskeinen mer- on ratkaistu juuri ennen uusien säännösten voi-
3084: kitys. Sen ohessa, että on pyrittävä huolehti- maantuloa. Muutosten aiheuttaman eriarvoisuu-
3085: maan maatilatalouden kehittämisrahasiton mää- den poistamiseksi ja nuorten viljelijöiden vel-
3086: rärahojen riittävyydestä, on myös tarpeen jat- kaantumisen lieventämiseksi tulisi maatilalakiin
3087: kuvasti seurata maatilalain mukaisen rahoitus- säätää pysyvät säännökset vakauttamislainojen
3088: toiminnan ehtojen kehittämistä käytännön tar- myöntämisestä tarvittaessa erillisellä päätöksel-
3089: peiden mukaisesti. lä.
3090: Tällöin olisi kiinnitettävä huomiota muun Maatilalainojen käsittely on kieltämättä no-
3091: muassa seuraaviin asioihin: peutunut ja kehittynyt joustavammaksi kuin
3092: Maatilojen velkaantumisen lisääntyessä, ra- aikaisemmin, mutta samaan tapaan kuin rat-
3093: kentamisen kustannustason noustessa ja pyrit- kaisuvaltaa on siirretty muun muassa asunto-
3094: täessä rajoittamaan tuotantoyksikköjen kokoa lainojen myöntämisessä kuntatasolle olisi tutkit-
3095: muodostuvat kotieläinrakennusten osakorjaukset tava myös maatilalainojen ja ainakin korkotuki-
3096: usein tuotanto- ja työskentelyolosuhteita patan- lainojen myöntämisen päätösvallan siirtämistä
3097: taviksi ja kannattaviksi toimenpiteiksi. Näihin maatalouspiirien maataloustoimistoille, kuntien
3098: tulisi myöntää myös rakentamislainaa edellyttä- maatalouslautakunnille ja paikallisille rahalai-
3099: mättä peruskorjaustasoi~ta rakentamista. toksille. Tämä tulisi koskemaan ennen muuta
3100: Maaseudun asuntorakentamisen tehostami- sellaisia hakemuksia, joiden suhteen ei ilmene
3101: seksi tulisi maatilalain mukaiset asunto- ja lisä- säännöksien tulkinnassa vaikeuksia. Niin sano-
3102: lainat myöntää valtion varoiSita kaikille tulo- tuissa rajatapauksissa ratkaisuvalta olisi edelleen
3103: jensa ja varallisuutensa puolesta niihin oikeute- maatilahallituksella. Asianmukaisen seurannan
3104: tuille ilman pinta-alatajoitusta :tai korottaa järjestäminen on varmaan mahdollista nykyai-
3105: tilakokoraja samaan kuin maanostolainoissa kaisen tietojenkäsittelyn avulla.
3106: ( muuntoluku 65). Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3107: Maatilalakia ja sen mukaisen lainoituksen oh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3108: jeita on useaan otteeseen muutettu lainoitus- muksen,
3109: mahdollisuuksia lisäävästi. Uudet säännökset
3110: koskevat kuitenkin aina niiden voimaantulon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3111: jälkeen tehtyjä tai päätettyjä hakemuksia. Huo- maatilalain mukaisen rahoitustoiminnan
3112: mattava viimeaikainen muutos on esimerkiksi kehittämiseksi nykyistä joustavammaksi
3113: vanhemmille maksettavan kauppahintaosuuden sekä päätösvallan siirtämiseksi lainoja
3114: lainoittaminen sukupolvenvaihdoksen yhteydes- myönnettäessä väliportaaseen ja paikal-
3115: sä. Muutosten johdosta aiheutuu. eriarvoisuutta listasolle.
3116: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3117:
3118: Matti Maijala Sirkka-Liisa Anttila Kalevi Mattila
3119: 1216 1983 rd.
3120:
3121: Hemställningsmotion nr 1091
3122:
3123:
3124:
3125:
3126: Malm m.fl.: Om åtgärder för bevarande av lantbrukarbefolk-
3127: ningen
3128:
3129:
3130: Tili Riksdagen
3131:
3132: Lantbrukarbefolkningen har under en lång Den hittillsvarande flykten från lantbruket
3133: följd av år minskat. 1970/1971 fanns ca har delvis varit befogad för att skapa livskraf-
3134: 448 000 jordbrukare, 1079 fanns 339 000 jord- tiga lägenheter. Men nu är det frågan om lands-
3135: brukare och året därefter d.v.s. 1980 enbart bygdens överlevnad, om att bibehålla lant-
3136: 321 000 jordbrukare. Också relativt sett har bruket som familjejordbruk.
3137: jordbrukarbefolkningen minskat. 1960 var 36% 1 lantbruksinkomstlagen stipuleras om att
3138: av arbetskraften syssel~att inom jord- och skogs- bonden skall ha samma inkomstnivå som indust-
3139: bruket. 1970 var siffran nere i 23 % för att riarbetaren. Detta är en riktig linje. Men de
3140: 1980 stanna på 12% och 1981 ca 11 %. sociala frågorna har också stor betydelse, se-
3141: Ytterligare kan noteras att kvinnounderskot- mester, sjukersättningar, pensioner o.s.v. Dess-
3142: tet har ökat kraftigt den senaste tiden. 1970/ utom föreligger inga klara tolkningar av hur
3143: 71 var underskottet 4 000, 1979 13 000 och inkomsterna skall beräknas, varför problemen
3144: 1980 fanns det 17 000 fler män än kvinnor återstår.
3145: inom lantbruket. Kvinnorna har således mir.s- Den totala åkerarealen har också minskat
3146: kat mycket krattigare än männen inom lant- kraftigt. 1970 fanns det 2 667 000 ha åker,
3147: bruket. 1980 fanns 2 561 000 ha, 1981 2 478 000 ha.
3148: Detta visar sig också i åldersstrukturen. Det är ingaluoda alltid den sämsta åkerjorden
3149: Medelåldern är hög. lnom lantbruket är grup- som har försvunnit Också de finaste åkrarna
3150: pen över 65 år nästan dubbelt så stor som för har hamnat under asfalt eller betong.
3151: hela befolkningen. 1 en värld som svälter är detta en ohållbar
3152: Det föds ca 3 000 barn inom lantbruket år- utveckling. Finland bör bibehålla sina produk-
3153: ligen. Man räknar med att ca 3 000 genera- tiva åkrar för framtida bruk.
3154: tionsskitten borde ske årligen för att upprätt- På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
3155: hålla nuvarande antal. Eftersom jordbruket i att riksdagen ville besluta hemställa,
3156: Finland är baserat på familjen betyder detta
3157: att man "utifrån" borde få ca 3 000 personer att regeringen genom lantbruksin-
3158: till lantbruket. Detta under förutsättningen att komstuppgörelsen, genom planeringsdi-
3159: .ALLA lantbrukarbarn skulle bli bönder, vilket rektiv samt genom andra åtgärder som
3160: naturligtvis inte är fallet. berör lantbrukarbefolkningen medverkar
3161: Under den allra senaste tiden har läget sta- till att befolkningsgruppen bibehålles på
3162: biliserats. Flykten från lantbruket har stannat nuvarande nivå, samt i skyndsam ord-
3163: upp. Detta kan dock inte betraktas som en av ning vidtar åtgärder för revidering av
3164: sig själv bestående stabilisering just p.g.a. ovan- byggnadslagen och genom sina plane-
3165: stående fakta om åldersstrukturen. Slutsatsen är ringsdirektiv oc.h -åtgärder skyddar den
3166: given; om vi vill att lantbrukarkåren skall be- produktiva jordbruksjorden mot annan
3167: hålla sin nuvarande omfattning måste åtgärder permanent användning.
3168: vidtas.
3169: Helsingfors den 21 april 1983
3170:
3171: Håkan Malm Håkan Nordman
3172: Ole Norrback Elisabeth Rehn
3173: 1983 vp. 1217
3174:
3175: Toivomusaloite n:o 1091 Suomennos
3176:
3177:
3178:
3179:
3180: Malm ym.: Toimenpiteistä maanviljelijäväestön säilyttämiseksi
3181:
3182:
3183: Eduskunnalle
3184:
3185: Maanviljelijäväestö on vuosien mittaan vä- maanviljelijäväestö säilyy nykyisen suuruisena,
3186: hentynyt. Maanviljelijöitä oli 1970/1971 n. toimenpiteisiin on ryhdyttävä.
3187: 448 000, vuonna 1979 339 000 ja vuotta myö- Tähänastinen pako maanviljelystä on osittain
3188: hemmin, siis vuonna 1980 vain 321 000. Myös ollut perusteltua elinkelpoisten tilojen luomi-
3189: suhteellisesti tarkastellen maanviljelijäväestö on seksi. Nyt on kuitenkin kyse maaseudun ole-
3190: vähentynyt. Vuonna 1960 työskenteli 36 % massaolosta. Kyse on maanviljelyn säilyttämi-
3191: työvoimasta maa- ja metsätalouden piirissä. sestä perheviljelynä.
3192: Vuonna 1970 vastaava luku oli vain 23 %, Maataloustulolaissa säädetään, että maatalou-
3193: vuonna 1980 se hidastui 12 %:iin ja oli vuon- den harjoittajalla tulee olla sama tulotaso kuin
3194: na 1981 n. 11 %. teollisuustyöntekijällä. Tämä linja on oikea.
3195: Edelleen on todettavissa, että naisalijäämäisws Sosiaalisilla kysymyksillä on kuitenkin suuri
3196: on voimakkaasti lisääntynyt viime aikoina. Vuo- merkitys, korvauksilla, eläkkeillä jne. Sitäpaitsi
3197: sina 1970/71 alijäämä oli 4 000, vuonna 1979 ei ole selviä tulkintoja tulojen arvioimisperus-
3198: 13 000 ja vuonna 1980 oli maatalouden pii- teista, mistä syystä pulmia on olemassa.
3199: rissä työssä 17 000 enemmän miehiä kuin nai- Koko peltoala on myös pienentynyt voimak-
3200: sia. Naisten lukumäärä maatalouden piirissä on kaasti. Vuonna 1970 peltomaata oli 2 667 000
3201: siis vähentynyt huomattavasti voimakkaammin ha, vuonna 1980 2 561 000 ha, vuonna 1981
3202: kuin miesten. 2 478 000 ha. Vähentynyt osa ei suinkaan aina
3203: Tämän osoittaa myös ikärakenne. Keski-ikä ole huonointa peltomaata. Myös parhaita pelto-
3204: on korkea. Maatalouden piirissä olevien 65 maita on joutunut asfaltin tai betonin alle.
3205: vuotta täyttäneiden ryhmä on lähes kaksi ker- Nälkää näkevässä maailmassa on tämän laa-
3206: taa suurempi kuin koko muun väestön. tuinen kehitys kestämätön. Suomen tulee säi-
3207: Maatalouden piirissä syntyy vuosittain n. lyttää 'tuottavat peltonsa tulevaa käyttöä var-
3208: 3 000 lasta. On laskettu, että sukupolvenvaih- ten.
3209: doksia tulisi tapahtua vuosittain n. 3 000 ny- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3210: kyisen lukumäärän ylläpitämiseksi. Koska maan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3211: viljely rakentuu Suomessa perheen varaan, tä- muksen,
3212: mä merkitsee sitä, että maatalouden piiriin pi-
3213: täisi saada "ulkopuolelta" n. 3 000 henkilöä. että hallitus myötävaikuttaisi maa-
3214: Tämän edellytyksenä on, että KAIKISTA taloustuloratkaisun, suunnitteluohjeiden
3215: maanviljelijöiden lapsista tulee maanviljelijöitä, ja muiden toimenpiteiden kautta, jotka
3216: mitä luonnollisestikaan ei tapahdu. koskeuat maanvilieliiäväestöä. siihe'?, et-
3217: Aivan viime aikoina tilanne on vakiintunut. tä väestöryhmä ~äilyy nykyisellä tasol-
3218: Pako maalta on pysähtynyt. Tätä ei kuitenkaan taan, sekä ryhtyy kiireellisiin toimenpi-
3219: voida pitää itsestään tapahtuneena vakiintumi- teisiin rakennuslain uudistamiseksi ja
3220: sena, joka olisi seurausta juuri edellä mainituislta tuottavan maatalousmaan suojaamiseksi
3221: ikärakennetta koskevista tosiseikoista. Lopputu- muuta pysyvää käyttöä vastaan suunnit-
3222: los on itsestään selvä; Jos me haluamme, että teluohjeilta ja -toimenpiteillä.
3223: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3224:
3225: Håkan Malm Håkan Nordman
3226: Ole Norrback Elisabeth Rehn
3227: 153 088300420M
3228: 1218 1983 vp.
3229:
3230: Toivomusaloite n:o 1092
3231:
3232:
3233:
3234:
3235: Mattila ym.: Ylivieskan maatalouspiirin vakinaistamisesta
3236:
3237:
3238: Eduskunnalle
3239:
3240: Eduskunta hyväksyi 23. 7. 1963 lain asutus- tenkin Ylivieskan maatalouspiiri on katsottu
3241: hallinnosta, jonka mukaan maa jaettaisiin alue- valtion taholta vain ylimääräiseksi maatalous-
3242: hallintoa varten valtioneuvoston määräämiin piiriksi, mikä aiheuttaa luonnollisesti alueella
3243: piireihin. 23. 7. 1965 annettiin em. laista ase- hämminkiä ja levottomuutta maatalouspiirin tu-
3244: tus, jonka mukaan tulevien piirien rajat ja hal- levaisuudesta. Maatalouspiirin vaikutusalueen
3245: lintopaikat jätettiin valtioneuvoston määrättä- näkemyksenä on useissa eri yhteyksissä koros-
3246: väksi. Valtioneuvosto päättikin 23. 8. 1965 Yli- tettu, että muuta vaihtoehtoa ei saa olla kuin
3247: vieskan maatalouspiirin perustamisesta 1. 10. kyseisen piirin toiminnan turvaaminen edelleen-
3248: 1965 lukien. Kyseisen piirin toimialueeksi tuli kin ja piirin vakinaistaminen. Samaa olisi to-
3249: Vaasan läänin pohjoisosa ja Oulun läänin etelä- dettava valtion tahottakin ja siksi olisi mitä
3250: osa. Maatalouspiiri syntyi todellisten tarpeiden välttämättömintä, että Ylivieskan maatalouspii-
3251: sanelemana alueelle, missä muutoin valtion pii- ri vakinaistettaisiin ensi tilassa. Tätä edellyttää
3252: rihallintotason palvelut olivat liian etäällä kan- jo valtionhallinnon uskottavuuden ja luotetta-
3253: salaisten parista ja vaikeuttivat näin luontaista vuudenkin vaaliminen.
3254: alueen kehittym~stä. Voidaankin syystä sanoa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3255: Ylivieskan maatalouspiirin perustamisen olleen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3256: yhdessä muiden alueen valtionhallinnon piirien muksen,
3257: kanssa todellista aluepoliittista tukea.
3258: Piirin työmäärä osoittaa useillakin eri mit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3259: tareiila piirin kuuluvan maan työllistetyimpiin menpiteisiin Ylivieskan maatalouspiirin
3260: ja sen vaikutukset ympäröivään maakuntaan vakinaistamiseksi.
3261: kaikilta osin olevan mitä myönteisimmät. Kui-
3262: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
3263:
3264: Kalevi Mattila Esko Aho
3265: Heimo Linna Väinö Raudaskoski
3266: 1983 vp. 1219
3267:
3268: Toivomusaloite n:o 1093
3269:
3270:
3271:
3272:
3273: Mattila ym.: Timotein heikosta itävyydestä johtuneiden sato-
3274: vahinkojen korvaamisesta
3275:
3276:
3277: Eduskunnalle
3278:
3279: Timotein siementuotantoa on suurimmassa tienoilla kuitenkin selvisi itävyystutkimuksissa,
3280: osassa maatamme kohdannut kato heikon itä- että 1tävyys on heikko ja suuri osa siemenestä
3281: vyyden johdosta. On arvioitu, että noin puo- ei täytä itävyysvaatimuksia. Vähimmäisitävyys-
3282: let sopimuksilla tuotetusta siemenestä ei täytä vaatimuksen alentaminen 65 % :iin otettiin vil-
3283: 75 % :n litävyysvaatimusta ja noin kolmannes pelijäin taholla tyydytyksellä vastaan. Mutta
3284: jää alle 65 % :n itävyystason, joka on markki- tästä rajan alentamisesta huolimatta suuri osa
3285: nakelpoisuuden alaraja. sadosta on vielä markkinakelvotonta. Tämä ai-
3286: Heinänsiemenen tuotantoa on pyritty voi- heuttaa tuntuvia menetyksiä viljelijöhlle, joista
3287: makkaasti ohjaamaan sopimustuotantopohjalle monella timotein viljely on pääasiallisin vilje-
3288: markkinoiden vakauttamiseksi ja laatutason pa- lyavt:ikkeli. Siementuotantotuki ei pysty peittä-
3289: rantamiseksi. Tätä varten on luotu pinta-alaan mään tappioita. Sopimustuotannon kannalta ei
3290: pohjautuva tukijärjestelmä, jonka tarkoitukse- ole myöskään oikein, että se jää korvauksen
3291: na on ollut turvata vehnänviljelyä vastaava kan- ulkopuolelle mutta vastaavasci. sopimukseton
3292: nattavuus timotein sopimustuotannossa. Tämän tuotanto voi saada korvauksen.
3293: on katsottu kattavan myös saJtroriskit, koska sie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3294: mentuotantotuki määrätään satotason mukaan. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi rtoivo-
3295: Tästä syysrtä sopimustuotannon osalta ei ole muksen,
3296: satovahinkolain mukaisia korvauksia maksettu.
3297: Sopimukseton tuotanto sen sijaan on korvaus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3298: ten piirissä. miin satovahinkojen korvausjärjestelmän
3299: Viime kesänä saatiin varsin runsas sato, joQ- muuttamiseksi siten, että timotein hei-
3300: ka perusteella pinta-alan mukainen siementuo- kosta itävyydestä johtuneet vahingot
3301: tantotuki jäi pieneksi. Viime vuoden vaihteen korvataan viljelijöille.
3302: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3303:
3304: Kalevi Mattila Tytti lsohookana-Asunmaa Vrunö Raudaskoski
3305: 1220 1983 vp.
3306:
3307: Toivomusaloite n:o 1094
3308:
3309:
3310:
3311:
3312: Miettinen: Metsälainsäädännön ja metsäverotuksen muuttamisesta
3313:
3314:
3315: Eduskunnalle
3316:
3317: Vähän yli vuosi sitten mietintönsä jättänyt Tällä hetkellä metsäverotuksen kiristyminen
3318: metsätalouskomitea on puuntuotannon pitkän sekä yleinen kustannuspaine ovat uhkaavasti
3319: aikavälin tavoitteita harkitessaan ottanut huo- heikentämässä kannattavan metsätalouden har-
3320: mioon metsä- ja puutalouden kansantaloudelli- joittamisen edellytyksiä. Jotta metsänomistajia
3321: sen merkityksen, puuntuotannon lisäämismah- nykyistä enemmän voitaisiin kannustaa puun-
3322: dollisuudet sekä varautumistarpeen puun ener- tuotannon tehostamiseen, olisi metsälainsäädän-
3323: giakäytön lisäämiseen ja muihin puunkäytön töämme ja metsäverotusta muutettava mm.
3324: muutoksiin. Näistä lähtökohdista komitean mie- metsäverokomitean ja metsätalouskomitean
3325: lestä puuntuotannon tavoitteen tulee olla jos- esittämillä tavoilla. Näihin sisältyi esitys mm.
3326: sain määrin suurempi kuin mihin nykyiset ke- siitä, että tilakohtaisina kustannusvähennyksinä
3327: hitysnäkymät viittaavat. tulisi sallia metsätaloussuunnitelmasta aiheutu-
3328: Puuntuotannon tavoitetta tukevina toimen- neet kustannukset, peruslannoituskustannukset
3329: piteinä komitea pitää välttämättömänä mm. ja nykyistä suurempi vähennysosuus metsäauto-
3330: metsäojitusten kunnossapidon huomattavaa li- tien rakentamiskustannuksista.
3331: säämistä, metsälannoituksen tehostamista, tai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3332: mikonhoidon ja erityisesti nuorten metsien kas- taen eduskunnan hyväksyttäväksi 'toivomuksen,
3333: vatushakkuiden suorittamista tarvetta vastaa-
3334: vasti. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
3335: Metsätalouden tavoitteiden toteutumiseen ja piteisiin metsälainsäädännön ja metsä-
3336: metsäpolitiikan onnistumiseen vaikuttavat oleel- verotuksen muuttamiseksi puuntuotan-
3337: lisesti sellaiset toimenpiteet, joihin julkinen val- toa nykyistä paremmin kannustavaan ja
3338: ta voi joko suoranaisesti tai välillisesti vaikut- kannattavaa metsätalouden harjoittamis-
3339: taa. Puuntuotannon tehostamisessa lainsäädän- ta turvaavaan suuntaan.
3340: nön kehittäminen on eräs keskeinen tekijä.
3341: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3342:
3343: Mauri Miettinen
3344: 1983 vp. 1221
3345:
3346: Toivomusaloite n:o 1095
3347:
3348:
3349:
3350:
3351: Miettinen: Metsänparannustöiden rahoituksen turvaamisesta
3352:
3353:
3354: Eduskunnalle
3355:
3356: Maassamme on yksityismetsien metsänpa- kannalta tarpeelliset metsänparannustyöt voi-
3357: rannustöihin käytetty tämän vuoden alkupuo- taisiin hoitaa käytännössä täysimääräisinä, met-
3358: liskolla metsänparannusvaroja huomattavasti sänparannusvaroja olisi saatava lisää 60 mil-
3359: enemmän kuin vastaavana ajankohtana edelli- joonaa markkaa. Tästä metsäammattimiesten
3360: sinä vuosina. Tähän olivat vaikuttaneet poik- laskelmien mukaan olisi lainavarojen osuus 40
3361: keuksellisen edulliset sääolosuhteet ja toisaalta miljoonaa markkaa ja avustusvarojen osuus 20
3362: työllisyystilanne. Kun toisaalta vuodelta 1982 miljoonaa markkaa. Varojen tarvetta on ollut
3363: siirtyi metsänparannusvaroja vain noin 5,5 lisäämässä kuluvan vuoden alusta voimaan tul-
3364: miljoonaa markkaa tälle vuodelle ja kun li- lut laki Lapin vajaatuottoisten metsien uudis-
3365: säksi vuodelle 1983 osoitetut varat ovat vain tamisesta.
3366: 5 miljoonaa markkaa edellisvuotta suuremmat, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioilt-
3367: on ykSJiJtyismetsien metsänparannustöihin tänä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3368: vuonna 1983 käytettävissä olevien varojen sen,
3369: markkamäärä kokonaisuudessaan pienempi kuin
3370: vuonna 1982. Kun otetaan lisäksi huomioon että hallitus ryhtyisi pikaisesti tarvit-
3371: inflaaJtion vaikutus, ovat 1983 metsänparan- taviin toimenpiteisiin puuntuotannon ;a
3372: nusvarat reaalisesti yli 10 % pienemmät kuin työllisyyden hoidon kannalta tarpeellis-
3373: vuonna 1982. ten metsänparannustöiden rahoituksen
3374: Jotta puuntuotannon ja työllisyyden hoidon turvaamiseksi.
3375: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3376:
3377: Mauri Miettinen
3378: 1222 1983 vp.
3379:
3380: Toivomusaloite n:o 1096
3381:
3382:
3383:
3384:
3385: Miettinen: Metsätaloussuunnitelmien tehostamisesta
3386:
3387:
3388: Eduskunnalle
3389:
3390: Yksityismetsien alueellinen ja tiiakohtainen ohjelmistojen hankkimiseksi piirimetsälauta-
3391: metsätalouden suunnittelu on tehokkain vapaa- kuntiin. On todettava, että tämä kertainves-
3392: ehtoisuuteen perustuva keino lisätä metsien ltointi antaa noin 1 miljoonan markan vuotui-
3393: hakkuita tarkoituksenmukaisella tavalla. Metsä- sen kustannussäästön ja mahdollistaa toimiston
3394: taloussuunnittelun vaikuttavuuden edellytykse- henkilökunnan joustavamman käyttämisen mui-
3395: nä on riittävä suunnitelmien kattavuus. Vuo- hin piirimetsälautakunnan tärkeisiin tehtäviin.
3396: tuisen työsuoritteen nostaminen 1,0 miljoonaan Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3397: hehtaariin vuodessa on tärkeä ja keskeinen ta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3398: voite. Tämä edellyttää kuitenkin, että ensi vuo-
3399: den valtion tulo- ja menoarvioon sisällytetään että hallitus ryhtyisi pikaisesti kaik-
3400: riittävät henkilöstölisäykset piirimetsälautakun- kiin tarvittaviin toimenpiteisiin maam-
3401: nille. On myös välttämätöntä, että ensi vuo- me metsien tuoton kohottamisen kan-
3402: den budjetlteihin otetaan riittävat määrärahat nalta keskeisen yksityismetsien alueelli-
3403: ( 2,0 milj. mk) alueellisen suunnittelun kartan sen ja tilakohtaisen metsätalouden suun-
3404: valmistukseen tarvittavien ATK-laitteiden ja nittelun tehostamiseksi.
3405: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3406:
3407: Mauri Miettinen
3408: 1983 vp. 1223
3409:
3410: Toivomusaloite n:o 1097
3411:
3412:
3413:
3414:
3415: S. Mikkola ym.: Vihannes- ja juurikasvien saattamisesta satova-
3416: hinkojen korvaamisesta annetun lain piiriin
3417:
3418:
3419: Eduskunnalle
3420:
3421: Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain jalostukseen ja kauppaan tarvitsemansa <tuot-
3422: (530/75) 1 §:n mukaan, sellaisena kuin se teet.
3423: on 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa Näiden kasvien viljelyä on pyritty maatalou-
3424: ( 446/80) ja 13 päivänä marraskuuta 1981 an- den tiedotus- ja neuvontatoiminnalla edistä-
3425: netussa laissa ( 7 48/81), vaiti on varoista voi- mään, jotta niiden omavaraisuus saavutettaisiin
3426: daan suorittaa korvausta hallan, raesateen, kaa- ja jotta yrittäjien tulotaso erikoistumalla ko-
3427: tosateen, rajuilman, poikkeuksellisen kuivuuden hoaisi.
3428: taikka muun vastaavan viljelijästä riippumatto- Nuoret yrittäjät ovatkin rohkeasti lisänneet
3429: man, poikkeuksellisen suuren luonnonolojen em. kasvien viljelyä. Kuitenkin kasvukausina
3430: vaihtelun kasvavalle tai korjuuvaiheessa ole- 1977-79 ja 1981 näistä kasveista on epäedul-
3431: valle sadolle aiheuttamista vahingoista. listen kasvuolosuhteiden takia saatu huonoja
3432: Lain johdosta annetun asetuksen ( 820/75) satoja. Tässä suhteessa ne voidaan rinnastaa
3433: 1 §: ssä säädetään ne kasvit, joita kohdanneet viljelyominaisuuksiensa puolesta sokerijuurik-
3434: vahingot otetaan huomioon viljelmän satovahin- kaaseen, jonka satovahingot sisältyvät satova-
3435: koja määrättäessä. Korvauksen piiriin kuuluvat hinkojen korvaamisesta annetun asetuksen pii-
3436: viljakasvit, herne, peruna, sokerijuurikas, pelto- riin.
3437: heinä, nurmikasvien siemenet, öljysiemenkasvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3438: lajit, seosviliaan sisältyvät kasvilajit ja viljellyt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3439: rehukasvilajit. Nämä asetuksessa mainitut kas-
3440: vit kattavat lähes kokonaisuudessaan varsinai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3441: sen peltoviljelymme lajiston. menpiteisiin, joilla satovahinkojen kor-
3442: Luettelosta puuttuvat kuitenkin ne tärkeät vaamisesta annetun lain piiriin tulisivat
3443: v.ihannes- ja juurikasvh (mm. porkkana, puna- kuulumaan myös tärkeimmät sopimus-
3444: juuri, lanttu), joiden viljely on merkittävästi viljelyksin viljeltävät vihannes- ja juuri-
3445: lisääntynyt ja joiden sopimusviljelyksillä mm. kasvit.
3446: elintarviketeollisuus ja tukkukauppa hankkivat
3447: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
3448:
3449: Saara Mikkola Helena Pesola Kaarina Dromberg
3450: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Erkki Moisander
3451: 1224 1983 vp.
3452:
3453: Toivomusaloite n:o 1098
3454:
3455:
3456:
3457:
3458: S. Mikkola ym.: Polttopuun käyttöpaikalle kuljettamisen teknii-
3459: kan taloudellisuuden selvittämisestä
3460:
3461:
3462: Eduskunnalle
3463:
3464: 1960-luvulla halvan polttoöljyn saannin seu- Nykyisessä tilanteessa energiahuoltomme var-
3465: rauksena vähentyi polttopuun käyttö romah- mistamiseksi puun käyttöä tulisi lisätä tehok-
3466: dusmaisesti yksityistalouksien energianlähteenä. kaasti.
3467: Öljy sivuutti kotimaisen raaka-aineen käytön Poltettavaksi sopivan puun kan·tohinta on
3468: nopeasti niissäkin maaseudun talouksissa, joissa alhainen, mutta kustannukset metsästä käyttö-
3469: oman metsätalouden sivutuotteena muodostui paikalle ovat korkeat. Pari vuosikymmentä sit-
3470: poltettavaksi soveltuvaa puuta. ten kehitetyllä korjuu- ja hakkuutekniikalla
3471: Energian tuotantoon sopivaa puuainetta tu- saavutettiin jätepuun korjuussa hyviä tuloksia,
3472: lee hakkuutähteinä, oksina ja runkopuuna met- mutta ne jätettiin edelleen kehittämättä. Tämä
3473: sistä vuosittain noin 5 milj. kuutiometriä. Tä- kysymys olisi nyt nopeasti selvitettävä. Toisin
3474: män lämpöenergia-arvo vastaa lähes 1 miljoo- sanoen ydinkysymys on se, miten saadaan ener-
3475: nan öljytonnin energiamäärää. Lämmitykseen giaksi käytettävä puu edullisin kustannuksin
3476: sopivan puuaineen määrä lisääntyy lähivuosina metsästä käyttöpaikalle.
3477: nopeasti siksi, että ensiharvennusiän saavutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3478: VIien metsien suhteellinen osuus lisääntyy. Al- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3479: kaneella vuosikymmenellä puun hakkuupoistu-
3480: ma alittaa sen hakkuusuunnitteen, joka puun että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3481: kasvun kannalta olisi edullisin. Seurauksena on menpiteisiin sen tekniikan selvittämisek-
3482: luonnon poistuman ja metsään lahoavan puun si, millä poltettavaksi sopiva puu saa-
3483: määrän kasvu. Tähän energiaresurssien laimin- daan taloudellisesti edullisin kustannuk-
3484: lyöntiin kansantaloudellamme ei ole varaa. sin metsästä käyttöpaikalle.
3485: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
3486:
3487: Saara Mikkola Helena Pesola Kaarina Dromberg
3488: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Erkki Moisander
3489: 1983 vp. 1225
3490:
3491: Toivomusaloite n:o 1099
3492:
3493:
3494:
3495:
3496: Mustonen ym.: Kehitysalueiden maatalouden saattamisesta k.e-
3497: hitysaludalciien piiriin
3498:
3499:
3500: Eduskunnalle
3501:
3502: Kehitysaluepolitiikkaa on viime vuosien ai- puitteissa tulisi saada nykyisille pienperhevil-
3503: kana pyritty kehittämään hallituksen ja edus- jelmille, jotka haluavat harjoittaa ammattinaan
3504: kunnan monilla myönteisillä toimenpiteillä, maataloutta, samat edellytykset siihen kuin on
3505: joita ovat hyväksytyt jo voimassa olevat kehi- muittenkin alojen yrittäjillä S<motulla alueelta.
3506: tysaluelait, jotka ovat jo osittain tuottaneet Tilakoon suurentaminen ja hintapoliittisen tuen
3507: myönteisiä tuloksia. Pyrittäessä kehitys·alueiden ohjaaminen niille tuotannon aloille, joilla on
3508: voimakkaaseen talouselämän kehittämiseen ko- parhaat menestymisen edellytykset kehitys-
3509: konaisuutena ja väestön toimeentulon turvaa- alueella, tulisi soveltaa nykyisiin kehitysaluela-
3510: miseen alityöllisyysalueilla, tulisi ottaa myös keihin.
3511: maa- ja metsätalous kehitysaluelakien piirHn. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
3512: Viime aikoina on kehitys maataloudessa joh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3513: tanut siihen, että pienviljelijät ovat suurelta
3514: osalta joutuneet suurten taloudellisten vaikeuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3515: sien keskelle, joista he eivät tule selviytymään menpiteisiin kehitysalueella maatalouden
3516: ellei lakisääteisesti ryhdytä järjestämään elin- saattamiseksi kehitysaluelakien vaiku-
3517: keinorakenreen muutosta. Kehitysaluelakien tuspiiriin.
3518: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
3519:
3520: Heikki Mustonen Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen
3521: Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen Niilo Koskenniemi
3522:
3523:
3524:
3525:
3526: 154 088300420M
3527: 1226 1983 vp.
3528:
3529: Toivomusaloite n:o 1100
3530:
3531:
3532:
3533:
3534: Mustonen ym.: Pinta-alalisän saamisen edellytyksenä olevan tu-
3535: lon ylärajan korottamisesta
3536:
3537:
3538: Eduskunnalle
3539:
3540: Maataloustulolain perusteella suoritetaan nettavaksi, jää sen ulkopuolelle.
3541: vuosittain viljelmäkoon mukaista hintapoliittis- Toinen vaihtoehto nykyisen käytännön oi-
3542: ta tukea pienviljelmille, ns. pinta-alalisää. Saan- keudenmukaiseksi ratkaisuksi olisi se, että kar-
3543: nin edellytyksenä on, ettei viljelijän peltopinta- jataloustulon verotuksessa tulot jaettaisiin puo-
3544: ala ylitä laissa mainittuja enimmäismääriä eikä liksi emännän ja isännän kesken, koska he
3545: verotettava 'tuloraja ylitä määrättyä tulorajaa. molemmat osallistuvat verotettavan tulon hank-
3546: Tulojen ylärajan määrääminen on lainsäädän- kimiseen ja usein emäntä jopa suuremmalla
3547: nössä jätetty vuosittain valtioneuvoston päätet- työpanoksella kuin isäntä suorittamalla ympäri
3548: täväksi. Tämä sanottu raja tulisi korottaa vuoden jokapäiväistä karjanhoitoa.
3549: 55 000 markkaan. Edellä es1tetyn perusteella ehdotamme edus-
3550: Maatalouden uusi tuloverolaki aiheuttaa ni- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3551: menomaan karjataloutta harjoittaville pienvilje-
3552: lijöille huomattavan suurta verojen nousua kun- että hallitus korottaisi maataloustulo-
3553: nallisverotuksen osalta. Ellei sanottua tulojen lain mukaan vuosittain määrättävän,
3554: ylärajaa koroteta valtioneuvoston päätöksellä pinta-alalisän saannin edellytyksenä ole-
3555: nykyisestään, niin silloin suurin osa pienvil- van tulon ylärajan 55 000 markkaan.
3556: jelijöistä, joille pinta-alalisä on tarkoitettu an-
3557: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
3558:
3559: Heikki Mustonen Anna-Liisa Jokinen
3560: Vappu Säilynoja NiiJo Koskenniemi
3561: 198.3 vp. 1227
3562:
3563: Toivomusaloite n:o 1101
3564:
3565:
3566:
3567:
3568: Mustonen ym.: Viljelijöiden neuvonnan tehostam~sestJa
3569:
3570:
3571: Eduskunnalle
3572:
3573: Suurena epäkohtana maataloudessa on, että makkaammin tukemaan neuvontaa ja neuvonta
3574: hallinto ja neuvonta kuntatasolla totmlVat olisi voitava sopeuttaa samansuuntaiseksi kun-
3575: "omissa kfrrsinoissa" ja varsinaista yhteistyötä tien maatalouden kehittämiseen tähtäävien pyr-
3576: harvoin tapahtuu. Tämän seurauksena neuvon- kimysten kanssa.
3577: taa käyttävät hyväkseen pääasiassa eturivin ak- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
3578: tiiviviljelijät, ja ne tilat, joilla neuvontaa ki- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3579: peimmin tarvittaisiin, ovat pahiten jäämässä
3580: maatalouskeskusten ohjaaman neuvonnan ulko- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
3581: puolelle. menpiteisiin nykyistä tehokkaamman
3582: Jotta maatalousneuvonta vastaisi ajan vaati- yhteistyön aikaansaamiseksi maatalous-
3583: muksia ja voisi tehokkaasti toimia viljelijän keskusten ja kunnissa toimivien neu-
3584: hyväksi, olisi vastuu maatalousneuvonnan ke- vontajärjestöjen ja maatalouslautakun-
3585: hittämisestä saJaJtava nykyistä laajemmalle poh- tien kesken, jolloin neuvonta saataisiin
3586: jalle. nykyistä paremmin palvelemaan viljeli-
3587: Myös kunnalt tulisi saada taloudellisesti voi- jäväestön tämänhetkisiä tarpeita.
3588: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
3589:
3590: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
3591: Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi
3592: 1228 1983 vp.
3593:
3594: Toivomusaloite n:o 1102
3595:
3596:
3597:
3598:
3599: Mustonen ym.: Moo.t:alou~koneiden monitilakäytön edistämisestä
3600:
3601:
3602: Eduskunnalle
3603:
3604: Maatalouden noin 6 500 milj. markkaan nou- Vaikka koneiden monitilakäytöllä - m.1ssa
3605: sevista kustannuksista konekustannusten osuus sitä on saatu aikaan - on saatu huomattavaa
3606: on nykyisin lähes 1 600 milj. markkaa eli nel- säästöä konekustannuksissa, ei sitä tästä huoli-
3607: jäsosa kustannusten kokonaismäärästä. Konei- matta ole vahiovallan toimenpitein tuetru tai
3608: den ja niiden varaosien hintojen sekä korjaus- muuten edistetty. Kuitenkaan maatilalaki ei
3609: kustannusten nousu aiheuttaa jatkuvaa maata- aseta estettä tilojen yhteiskäyttöön hankittavien
3610: louden konekustannusten lisääntymistä. koneiden lainoitukselle. Koneiden monitilakäyt-
3611: Samaan suuntaan vaikuttaa myös koneiden töä edistäväliä lainoituksella saattaisi samalla
3612: koon ja tehon lisääntyminen, joka on ollut pal- olla mahdollisuus helpottaa kotimaisen varsin
3613: jon nopeampaa kuin tilakoon suureneminen. korkean tason saavuttaneen maatalouskoneteol-
3614: Koneen vuotuinen käyttötuntimäärä jää yhdel- lisuuden asemaa ja antaa sille edellytyksiä laa-
3615: lä tilalla useimmiten liian pieneksi. Peltoalal- jentumiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.
3616: taan maan keskikokoa edustavilla tai si'tä pie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
3617: nemmillä tiloilla ollaan samalla jäämässä nyky- nan hyväksyttäväks[ toivomuksen,
3618: aikaisten maatalouskoneiden eduista osattomik-
3619: si. Esim. kylvölannoittimen satoa lisäävä vai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3620: kutus on kiistaton, mutta sitä ei 10-15 pelto- maatila-asetuksen muuttamiseksi niin,
3621: hehtaarin tilalle kannata hankkia. Samoin on että se mahdollistaisi valtion avun myös
3622: tilanne leikkuupuimurien kohdalla. koneiden monitilakäytölle.
3623: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
3624:
3625: Heikki Mustonen Pentti Kettunen Niilo Koskenniemi
3626: Aarno von Bell Sakari Valli Arvo Kemppainen
3627: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen
3628: 1983 vp. 1229
3629:
3630: Toivomusaloite n:o 1103
3631:
3632:
3633:
3634:
3635: Mustonen ym.: Maanhankinnan rajoittamisesta perheviljelmien
3636: säilymiJsen turvaami'Seksi
3637:
3638:
3639: Eduskunnalle
3640:
3641: Maassamme tulisi suuntautua perheviljelmä- siltä, että parha:immilla alueilla maassamme riit-
3642: muotoiseen maatalouteen. Siten turvattaisiin täisi 30 hehtaaria peltoa turvaamaan viljelijä-
3643: maataloudessa enemmän työpaikkoja ja taattai- perheen toimeentulon. Maamme huonotuottoi-
3644: si,in maatalouden kehittäminen mahdollisimman simmilla alueilla peltoa voisi olla ehkä 50 heh-
3645: monipuolisesti vastaamaan maataloudesta kulu- taariin saallli.a. Maatilatalouteen liittyvän met-
3646: tukseen saatavien tuotteiden tarvetta. Nykyinen sän ylärajana voitaisiin pitää 200 kuutiometrin
3647: suuntaus johtaa siihen, että suurten maa- ja lisäkasvua, jolloin metsäpinta-ala vaihtelisi 50-
3648: metsäomaisuuksien haltijat ostokykyisinä ja -ha- 400 hehtaariin.
3649: luisina ostavat kaiken myytäväksi tulevan Tämän suuruiset ylärajat tulisi asettaa siten,
3650: maan, jolloin maahamme muodostuu lähivuosi- että näitä suurempien tilojen omistajille ei
3651: kymmeninä aikakautemme maatalouskartanaita myönnettäisi maanostolupaa, vaan myytäväksi
3652: nykyaikaisine tuotantovälineineen, ja varsinai- tulevat maat ohjattaisiin tätä pienemmille ti-
3653: nen talonpoikaista sortuu pois tiloiltaan. loille lisämaiksi. Näin voitaisiin ohjata maata-
3654: Tällaisen uhanalaisen kehityksen välttämisek- lou1Jtamme perheviljelmämuotoiseen maatalou-
3655: si ja perheviljelmiin perustuvan maataloustuo- teen. Valtion lainoitukset maan ostoon olisi oh-
3656: tannon turvaamiseksi olisi kiireesti säädettävä jattava ensi sijassa pienviljelijöille tilarakenteen
3657: laki maan oston rajoittamisesta sellaisten viljeli- parantamiseksi.
3658: jöiden osalta, joilla jo nykyisin on perheen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3659: meentuloon riittävä elinkelpoinen tila. Tämä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3660: olisi oikeudenmukaista ja jatkaisi sitä lainsää-
3661: däntöä, jolla rajoitettiin viljelijäväestöön kuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3662: lumattoman väestön maanosto-oikeus kahteen menpiteisiin maan oston rajoittamiseksi
3663: hehtaariin, mikä onkin aivan paikallaan. perheviljelmien turvaamiseksi ja suur-
3664: Tänään ja pitkälle tulevaisuuteen näyttäisi kartanoiden muodostumisen estämiseksi.
3665: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
3666:
3667: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
3668: Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi
3669: 1230 1983 vp.
3670:
3671: Toivomusaloite n:o 1104
3672:
3673:
3674:
3675:
3676: Nieminen ym.: Satovakuutusjärjestelmän aikaansaamisesta
3677:
3678:
3679: Eduskunnalle
3680:
3681: 1980-luvun jälkipuoliskolle osui useita pe- tavalla taikka toisella mukana. Järjestelmän
3682: tättäisiä vuosia, jolloin luonnonolosuhteiden hoito on useissa tapauksissa annettu maatalous-
3683: maataloudelle aiheuttamat vahingot olivat huo- yrittäjien eläkejärjestelmää hoitavalle laitoksel-
3684: mattavia. Tällöin jouduttiin maatalousväestön le. Asian järjestäminen vastaavan tyyppisellä
3685: taholta toteamaan, että voimassa olevat järjes- tavalla olisi Suomessakin nyt mahdollista, toi-
3686: telmät, joiden tarkoituksena on korvata synty- sin kuin oli asianlaita Satovakuutuskomitean
3687: neitä vahinkoja, eivät yltäneet korvausten mää- antaessa mietintönsä. Sen jälkeen on säädetty
3688: rissä ja tasossa edes lähelle niitä taloudellisia maatalousyrittäjien eläkejärjestelmä ja erillinen
3689: menetybiä, joita maanviljelijät joutuivat kär- maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjes-
3690: simään. telmä, joita hoitamaan on kasvanut maatalous-
3691: Vuonna 1968 jätti mietintönsä Satovakuu- yrittäjien olosuhteisiin perehtynyt julkisesti val-
3692: tuskomitea. Komitea ehdotti järjestelmää, jon- vottu vakuutuslaitos.
3693: ka kustannuksiin valtio olisi osallistunut ja jo- Koska vallitseva tilanne satovahinkojen kor-
3694: ka olisi ollut viljelijöille pakollinen. Ehdotus vaamisessa on osoittautunut epätyydyttäväksi,
3695: ei kuitenkaan johtanut lainsäädäntötoimiin. Ke- ja koska elintarviketuotannon turvaaminen tu-
3696: sällä 197 4 valmistui maa- ja metsätalousminis- levaisuudessa tulee edellyttämään kokonaan
3697: teriön asettaman satovahinkojärjestelmätoimi- uutta asennoitumista maatalouselinkeinoon, oli-
3698: kunnan mietintö. Tämä mietintö ei enää käsi- si tarpeellista uudelleen perusteellisesti selvit-
3699: tellyt varsinaista satovakuutusta toimintavaih- tää kattavan satovakuutusjärjestelmän tarve ja
3700: toehtona, vaan toimeksiantonsa mukaisesti ra- toteuttamismahdollisuudet huomioon ottaen
3701: joittui käsittelemään satovahinkojen korvaus- 80-luvun elintarvikehuoliolle asettamat vaati-
3702: järjestelmän kehittämistä. Nykyisin vallitsevista mukset.
3703: olosuhteista lähtevää suunnitelmaa asiallista Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
3704: merkitystä omaavan satovahinkovakuutuksen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3705: aikaansaamisesta ei siis ole olemassa.
3706: Niissä selvityksissä, jotka edellä mainittujen että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
3707: komiteoiden ja toimikuntien toimesta sekä eri menpiteisiin koko maatalouselinkeinon
3708: yhtevksissä etlrä myöhemmin on tehty, on tar- kattavan satovakuutusjärjestelmän ai-
3709: kasteltu myös sitä, miten satovahinkojen kor- kaansaamiseksi huomioon ottaen sen,
3710: vaamis- tai vakuuttamiskysymys on muualla että järjestelmä tarkoituksenmukaisella
3711: maailmassa järjestetty. Nämä selvitykset osoit- tavalla niveltyisi maatalouden sosiaali-
3712: tavat selvästi, että lähes kaikissa niissä maissa, vakuutukseen ja että kustannukset oli-
3713: joissa maatalous on pitblle kehittynyttä, on sivat maatalousyrittäjille kohtuulliset ja
3714: myös satovakuutusjärjestelmä, jossa valtio on kohdentuisivat oikeudenmukaisesti.
3715: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3716:
3717: Einari Nieminen Sirkka-Liisa Anttila Mikko Pesälä
3718: Heikki Kokko Mauri Pekkarinen
3719: 198.3 vp. 1231
3720:
3721: Toivomusaloite n:o 1105
3722:
3723:
3724:
3725:
3726: Nieminen ym.: Kuivatustyösuunnittelijoiden määrän lisääm1sestä
3727: vesihall1tuksessa
3728:
3729:
3730: Eduskunnalle
3731:
3732: Kuivatustoiminta on maassamme viime vuo- tällaiset omarahoitteiset kohteet joutuisi tur-
3733: sina ollut melko laajaa. Näin on vesivahinkoja haan vartoamaan. Suunnitelmien ripeyttämisel-
3734: voitu lievittää huomattavasti tulvaherkillä lä voitaisiin työllistää myös vapaana olevia ko-
3735: alueilla. neita.
3736: Kuivatustöitä on kuitenkin edelleen paljon Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3737: ~uoritr2J11attn, ja toitnir:taa pitäisi nykyisl~:.;t:i tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3738: huomattavasti nopeuttaa. Töiden tot:euttamista sen,
3739: hidastaa suunnitelmien puute, sillä osa varsi-
3740: naisista kuivatustöistä tehtäisiin maanomista- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3741: jien varoilla, eikä varsinainen kaivuutyö ole kuivatustyösuu;mittelijoiden lisäämiseen
3742: valtion varoista kiinni. vesihallitukselle, jotta sellaisia kuivatuk-
3743: Jotta tämä epäkohta saataisiin korjatuksi, sia voitt?iriin nopeuttaa, joissa ki:iytet!,!ii:z
3744: olisi suunnittelijoita palkattava lisää. Näin er\'ii': hanlckeen toteuttajien omaa rahoitusta.
3745: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
3746:
3747: Einari Nieminen Toivo Yläjärvi Kauko Juhantalo
3748: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
3749: 1232 1983 vp.
3750:
3751: Toivomusaloite n:o 1106
3752:
3753:
3754:
3755:
3756: Nieminen ym.: UuSiien 4H•neuvojien toimien perustamisesta
3757:
3758:
3759: Eduskunnalle
3760:
3761: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on Erityisesti 4H-nuoret on saatu ennakkoluu-
3762: kansa>invälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöt- lottomasti osallistumaan uusimuotoisiin kokei-
3763: tömyys, johon teollistuneiden valtioiden on luihin, joita ovat esim. metsien moninaiskäyt-
3764: pakko löytää ratkaisuja. Automaation lisään- tö, energiametsät, biologinen viljely ja luonto-
3765: tyessä ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus tuotteiden muu talteenotto, vain muutamia
3766: pystyisi ainakaan pitemmällä aikaväHllä lisää- mainitaksemme. Syvällisemmät 4H-järjestön
3767: mään suhteellista osuuttaan käytettävissä ole- yritystoiminnalliset tulokset ovat löydettävissä
3768: vasta työvoimasta. Palveluelinkeinojen jousta- marjojen ja vihannesten sopimusviljelytuotan-
3769: vara saattaa olla jossain määrin suurempi. Toi- nosta sekä metsätalouden sektorilta. Vähäar-
3770: saalta on kansakunnan tasasuhtaisen kehittämi- voista ei ole käytännön työsuoritusten välityk-
3771: sen kannalta välttämätöntä, -että perustuotan- sellä saadut ammattivirikkeet ja tuntuma elin-
3772: nossa voidaan pysyttää riittävä ja ammattitai- keinoelämään.
3773: toinen osa työvoimasta. Erityisesti tämän vuC>- Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
3774: sikymmenen aikana tullaan keskustelemaan ko- koetellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjes-
3775: timaisesta energiatuotannosta. Sen lisäksi pe- tö tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palve-
3776: rinteiset alkutuotannon alat, elintarvike- ja lujaan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuk-
3777: puuntuotanto, on turvattava riittävällä työvoi- setta ollut suopea, mikä perustunee järjestön
3778: malla. toiminnan painopisteen sijoittamiseen käytän-
3779: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lieven- nön alojen neuvontaan sekä hyödylliseen työ-
3780: netty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä hön ohjaamiseen. Joutilaisuus on huonoin vaih-
3781: lähinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskun- toehto lisääntyneen vapaa-ajan tai 'työttömien
3782: nan avustusten turvin. Liian vähälle huomiolle päivien viettoon.
3783: on jäänyt nuorten työpanoksen suuntaaminen Jotta 4H-toimintaa saataisiin lisätyksi olisi
3784: tuotannolliseen toimintaan, jolloin nuori itse- vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon lisättävä
3785: kin voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten määräraha uusien neuvojavakanssien perusta-
3786: työkasvatuksen parissa jo yli 50 vuotta toimi- mista varten.
3787: nut 4H-järjestö on useaan otteeseen esittänyt, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3788: että sen kehittämät menetelmät nuorten työllis- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3789: tiimiseksi tulisi ottaa nvt entistä tarkemmin sen,
3790: käytäntöön. Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulot-
3791: tamalla toiminta niihin kuntiin, joissa sitä vie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3792: lä ei ole. Saadut kokemukset osoittavat, että 10 uuden 4H-neuvojan toimen perusta-
3793: yksi koulutettu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 miseksi niihin kuntiin, jotka ovat val-
3794: nuorta järjestäen heille mahdollisuuksia osallis- miit osallistumaan neuvojien palkkauk-
3795: tua tuotannolliseen toimintaan ja ansaita itse seen.
3796: rahaa.
3797: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
3798:
3799: Einari Nieminen Kauko Juhantalo Väinö Raudaskoski
3800: Toivo Yläjärvi Kalevi Mattila Esko Aho
3801: 198.3 vp. 1233
3802:
3803: Toivomusaloite n:o 1107
3804:
3805:
3806:
3807:
3808: Nieminen ym.: Kalapatologin viran perustamisesta Valtion eläin-
3809: läälretieteelliseen laitokseen
3810:
3811:
3812: Eduskunnalle
3813:
3814: Suomi on vesistörikas maa, jonka järvissä patologin virka. Tällainen viranhoitaja vo1s1
3815: kasvaa runsaasti luonnonkalaa. Kalakantaa on tutkia ja seurata niin luonnonkalan kuin viljel-
3816: saatu huomattavasti lisätyksi myös istuttamal- tävänkin kalan terveydentilaa ja varmistaisi
3817: la. Kalan viljelyn avulla on mm. kirjolohen sen, että niin kotimaan kuin ulkomaisetkin ku-
3818: tuotanto runsaasti lisääntynyt. luttajat saisivat kunnon tuotteita, ja tämä var-
3819: Lisäysmahdollisuudet tällä tuotannonalalla mistaisi viennin mm. USA:han, johon tälläkin
3820: ovat edelleen runsaat, koska kalaa voidaan vie- kertaa olisi vientimahdollisuuksia.
3821: dä myös ulkomaille, eikä tähän tarvita valtion Tällaisen viran perustaminen ja viranhoita-
3822: tukea. Kuitenkin ulkomaiset ostajat ovat erit- ja tehostaisi myös vesipiireihin äsken palkattu-
3823: täin vaativaisia ostettavan tavaran laadun suh- jen limnologien toimintaa.
3824: teen ja he vaativat, että kala on taudeista va- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3825: paata. Meillä on kuitenkin tämä terveystarkas- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3826: tus hoidettu heikoimmin kuin missään muussa sen,
3827: maassa, sillä meillä ei ole palkattu tähän teh-
3828: tävään henkilöä vaan tietämäni mukaan tämä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3829: asia on hoidettu tilapäisin ruotsalaisin voimin. kalapatologin viran perustamiseksi Val-
3830: Jotta meillä saataisiin tämä asia hoidetuksi tion eläinlääketieteelliselle laitokselle
3831: oikeaan päiväjärjestykseen, olisi Valtion eläin- vuoden 1984 alusta lukien.
3832: lääketieteelliselle laitokselle perustettava kala-
3833: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
3834:
3835: Einari Nieminen Matti Maijala Väilnö Raudaskoski
3836: Toivo Yläjärvi Kauko Juhantalo Esko Aho
3837: Kalevi Mattila
3838:
3839:
3840:
3841:
3842: 155 08830o420M
3843: 1234 1983 vp.
3844:
3845: Toivomusaloite n:o 1108
3846:
3847:
3848:
3849:
3850: Pekkarinen: Metsänjalostusaseman rakentamisesta Saarijärvelle
3851:
3852:
3853: Eduskunnalle
3854:
3855: MetsänjalostusohjelmasSia vuosille 197 6- niltaan lreskustaajaman läheisyydessä tarkoituk-
3856: 1985 edellytetään metsänjalostusaseman raken- seen hyvä.
3857: tamista kiireellisenä Keski-Suomeen. Saarijärven Metsänjalostusaseman rakentamisen puolesta
3858: kunnanhallitus on tehnyt metsänjalostustoimi- Saarijärvelle puhuu myös paikkakunnan vaikea
3859: kunnalle ja maa- ja metsätalousministeriölle esi- työllisyystilanne. Työttömyyslukemat ovat jat-
3860: tykset metsänjalostusaseman sijovttamisesta Saa- kuvasti olleet lähes kaksinkertaiset maan kes-
3861: rijärvelle Ahvenlammen alueelle. Metsänjalos- kimääräislukemiin verrattuna.
3862: tustoimikunnan, ministeriön ja metsähallituksen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3863: edustajat ovat tutustuneet paikkaan ja toden- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3864: neet sen tarkoitukseen sopivaksi. sen,
3865: Saarijärvi ns. Järvi-Suomen alueella on sekä
3866: ilmastollisesti että metsätaloudellis,esti ja met- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3867: sänjalostuksellisesti tarkoituksenmukainen met- metsänjalostusaseman suunnittelemiseksi
3868: sänjalostusaseman paikka. Ahvenlammen alue ja rakentamiseksi Saarijärven kuntaan.
3869: on maastoltaan, kunnallistekniikaltaan ja sijain-
3870: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
3871:
3872: Mauri Pekkarinen
3873: 1983 vp. 1235
3874:
3875: Toivomusaloite n:o 1109
3876:
3877:
3878:
3879:
3880: Pekkarinen ym.: Kalatalouskonsulentin toimen perustamisesta
3881: Keski-Suomen maatalouskeskukseen
3882:
3883:
3884: Eduskunnalle
3885:
3886: Hallituksen alue- ja ympäristöpoliittinen va- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3887: liokunta teki 26. 5. 1981 päätöksen sisällyttää taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3888: Suomenselän alueen kehittämistoimenpiteiden
3889: joukkoon kalatalouskonsulentin viran perusta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3890: misen Keski-Suomen maatalouskeskukseen. Suomenselän kalatalouden kehittämiseksi
3891: Suomenselän kehittämistoimikunnan ( Komi- ja perustaisi tässä tarkoituksessa kala-
3892: teanmietintö 1980: 68) esityksen mukaan kala- talouskonsulentin viran Keski-Suomen
3893: talouskonsulentin toimi perustettaisiin Suomen- maatalouskeskukseen.
3894: selän tarveilta varten. Keski-Suomen maatalous-
3895: keskus onkin suunnitellut kalatalouskonsulentin
3896: sijoittamista pohjoiseen Keski-Suomeen.
3897: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
3898:
3899: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
3900: 1236 1983 vp.
3901:
3902: Toivomusaloite n:o 1110
3903:
3904:
3905:
3906:
3907: Pohjala ym.: Vanhojen asuin- ja talousrakennusten säilyttämises..
3908: tä ma:atiloilla
3909:
3910:
3911: Eduskunnalle
3912:
3913: Suomalainen kulttuurimaisema muodostuu seen ja ylläpitoon ohjataan riittävästi varoja.
3914: monista tekijöistä, jotka sulautuessaan yhteen Lainan ja avustuksen saannin esteenä ei myös-
3915: synnyttävät harmoonisen kokonaisuuden. Näin kään saisi olla esimerkiksi tilakoko, sillä eri-
3916: on myös maalaismaiseman laita. Se esiintyy ai- koisesti suurempien tilojen talouskeskusten tu-
3917: tona siellä, missä luonnon ja ihmiskäden työn houtuminen merkitsee pahaa kulttuurihistorial-
3918: jälkien yhtenäisyys on saanut säilyä rikkomat- lista menetystä.
3919: tomana. Verotuskäytäntö tulisi muuttaa sellaiseksi,
3920: Vanhat talonpoikaistalot, niiden pihapiiri, että maatilojen talouskeskukset käsitettäisiin
3921: asuin- ja talousrakennukset muodostavat kes- maatilatalouteen liittyvänä kokonaisuutena.
3922: keisen osan maaseudun maisemaa. Tämä koko- Vanha suurikokoinen päärakennus merkitsee
3923: naisuus on kuitenkin vaarassa, eikä tilannetta toki muutakin kuin viljelijäperheen asuntoa.
3924: voida pelkästään rakennussuojelulailla yms. kor- Sen korjaamiseen ja ylläpitämiseen käytettä-
3925: jata. vät menot tulee voida vähentää maatalouteen
3926: Vanhoja rakennuksia korvataan uusilla, mai- kohdistuvana menona ainakin siltä osin, kuin
3927: semaan tavallisesti huonosti sopivilla, lähinnä ne ylittävät kohtuulliset tavallisen asunnon
3928: taloudellisista syistä. Maatalouden verotusta korjauskustannukset. On huomattava, että myös
3929: muutettiin aikanaan niin, ettei asuinrakennus- niiden lämmittäminen tulee huomattavan kal-
3930: ten kunnossapitokustannuksia voida vähentää, liiksi, ja käyttö on epämukavaa.
3931: ei myöskään puistomaisten pihojen. Koska van- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3932: hojen rakennusten kunnossapito tulee nyky- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3933: aikana maatalouden tuottoon verrattuna liian
3934: kalliiksi, ollaan monilla tiloilla pakotettuja kor- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3935: vaamaan ne uusilla. Näin on asian la:ita myös menpiteisiin vanhojen asuin- ja talous-
3936: silloin, kun talousrakennusta ei enää voida te- rakennusten säilyttämiseksi maatiloilla
3937: hokkaasci käyttää. tukemalla tätä toimintaa sekä avustuk-
3938: Maaseutumiljöön säilymisen kannalta on tär- sia myöntämällä että veropoliittisin kei-
3939: keätä, että vanhan rakennuskannan korjaami- noin.
3940: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
3941:
3942: Toivo T. Pohjala Sampsa Aaltio Einari Nieminen
3943: Juho Koivisto Heikki Perho
3944: 1983 vp. 1237
3945:
3946: Toivomusaloite n:o 1111
3947:
3948:
3949:
3950:
3951: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tuh ja menoarvioon osa-
3952: ,aikaviljelyn edistämiseksi
3953:
3954:
3955: Eduskunnalle
3956:
3957: SMP ei hyväksy perhe- ja pienviljelmien jat- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
3958: kuvaa hävittämistä. Tämä merkitsee autioituvaa tyksen 10 000 000 markan määrärahan
3959: maaseutua ja väkiluvultaan pienenevää kansaa. ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
3960: Tämä on kansallista itsemurhapolitiikkaa. 1983 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
3961: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- osa-aikaviljelyn edistämiseksi maassam-
3962: taen eduskunnan hyväksylttäväksi toivomuksen, me.
3963: Helsingissä 20 päivänä huhtikuUJta 1983
3964:
3965: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
3966: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
3967: 1238 1983 vp.
3968:
3969: Toivomusaloite n:o 1112
3970:
3971:
3972:
3973:
3974: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tuh j-a menoarvioon siir-
3975: tona maatilatalouden kehittämisrahastoon
3976:
3977:
3978: Eduskunnalle
3979:
3980: Maatilatalouden kehittämisrahastosta ovat män lisää varoja kuin mi1;ä hallitus on esittä-
3981: rahat viimeisinä vuosina loppuneet käytännöl- nyt.
3982: lisesti katsoen jo kunkin vuoden ensimmäisellä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3983: neljänneksellä. Tällainen ,filanne on kestämätön taen eduskunnan hyväksylttäväksi toivomuksen,
3984: ja paljastaa suunnitelmallisen talonpojan tap-
3985: polinjan maaseudun autioittamiseksi sekä per- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
3986: he- ja pienviljelmien vähentämiseksi uhkaavas-- tyksen 200 000 000 markan määrärahan
3987: ta elintarvikepulasta välittämättä. ottamisesta lisävksenä valtion vuoden
3988: On kiistatonta, että koko kansamme ja kan- 1983 tulo- ja m;noarvioon siirtona maa-
3989: satlltaloutemme etujen mukaisesti maatilatalou- tilatalouden kehittämisrahastoon.
3990: den kehittämisrahastoon tarvitaan paljon enem-
3991: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
3992:
3993: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
3994: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
3995: 1983 vp. 1239
3996:
3997: Toivomusaloite n:o 1113
3998:
3999:
4000:
4001:
4002: Pohto ym.: Määrärahasta vilja- j,a rehuvarastojen rakentamiseksi
4003:
4004:
4005: Eduskunnalle
4006:
4007: Riittävien vilja- ja rehuvarastojen rakentami- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
4008: nen on maassamme laiminlyöty. Asiantilan kor- tyksen 20 000 000 markan määrärahan
4009: jaaminen on erittäin kiireellinen. ottamisesta riittavien vilia- ;a rehuvaras-
4010: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- toien rakentamiseksi maahamme.
4011: taen eduskunnan hyväksylttäväksi toivomuksen,
4012: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4013:
4014: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
4015: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
4016: 1240 1983 vp.
4017:
4018: Toivomusaloite n:o 1114
4019:
4020:
4021:
4022:
4023: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 198} tulo- ja menoarvioon lainoi-
4024: na kuivatustöihin
4025:
4026:
4027: Eduskunnalle
4028:
4029: Hallitus on syrjinyt kuivatustöiden lainava- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
4030: roja valtion ensi vuoden budjetissa, vaikka nii- tyksen 5 000 000 markan määrärahan
4031: tä terveen järjen mukaan olisi nykyisessä tilan- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
4032: teessa huomattavasti lisättävä. 1983 tulo- ja menoarvioon käytettäväk-
4033: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- si lainoina kuivatustöihin.
4034: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4035: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4036:
4037: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
4038: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
4039: 198.3 vp. 1241
4040:
4041: Toivomusaloite n:o 1115
4042:
4043:
4044:
4045:
4046: Pohto ym.: Hirvien maanviljelijöille ja metsänomistajille aiheut-
4047: tamien tuhojen korvaamisesta
4048:
4049:
4050: Eduskunnalle
4051:
4052: Hirvikanta on lisääntynyt huomattavasti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4053: maassamme. Maanviljelijäväestö onkin suuresti muksen,
4054: huolestunut hirvien heille tuottamista suurista
4055: vahingoista, niin viljelysmailla kuin metsissä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4056: km. kaikkien hirvituhoien korvaamiseksi
4057: Metsissä hirvet tuhoavat taimikoita syömällä maanviljelijöille ;a metsänomistajille,
4058: uusimman vuosikasvaimen. myös niille, jotka nyt ovat jääneet ilman
4059: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- korvausta.
4060: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4061:
4062: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
4063: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
4064:
4065:
4066:
4067:
4068: 156 088300420M
4069: 1242 1983 vp.
4070:
4071: Toivomusaloite n:o 1116
4072:
4073:
4074:
4075:
4076: Pohto ym.: Usäyksestä vuoden 1983 tulO- ja menoarvioon sisä-
4077: vesikalatalouden opetuksen aikaansaamiseksi
4078:
4079:
4080: Eduskunnalle
4081:
4082: Vaikka Suomi on kymmenientuhansien jär- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
4083: vien maa, niin valtaosa käyttämästämme kalasta tyksen 300 000 markan määrärahan ot-
4084: tuodaan ulkomailta. K•1astusasioittemme hoito tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
4085: on siis pahasti laiminlyöty. Tämä johtuu siitä, 1983 tulo- ja menoarvioon riittävän
4086: että maassamme ei ole huolehdittu riittävästä sisävesikalatalouden opetuksen kiireelli-
4087: sisä\·esikaktalouden opetuksesta. Tämä on kui- sesti aikaansaamiseksi maassailmze.
4088: tenkin välttämätöntä.
4089: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4090: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4091: Helsingissä 20 päiviinä huhtikuuta 1983
4092:
4093: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
4094: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
4095: 1983 vp. 1243
4096:
4097: Toivomusaloite n:o 1117
4098:
4099:
4100:
4101:
4102: Poutaneo ym.: Maatalouden hintapoliittisen tuen määräytymis-
4103: perusteiden ja tukialuerajojen tarkistamisesta
4104:
4105:
4106: Eduskunnalle
4107:
4108: Maataloustulolain 8 §:n mukaan maatalouden joka on läänissä selvästi maan keskitasoa
4109: hintapoliittista tukea kehitettäessä "on kiinni- alempi.
4110: tettävä erityisesti huomiota tuloerojen tasoitta- Näiden tietojen perusteella tulisi maatalou-
4111: miseen sekä alueellisiin ja tilasuuruusluokittai- den hintapoliittisen tuen vaikuttaa Mikkelin
4112: siin eroihin maatalouden tuotantoedellytyksis- läänin maatilojen asemaa parantavasti. Näin ei
4113: sii". Käytettävissä olevien tietojen perusteella kuitenkaan maatilahallituksen tekemän selVi-
4114: ei lain ilmaisema tavoite ole nykyisellään to- tyksen mukaan tapahdu. Koko maahan jaetusta
4115: teutunut riittävän hyvin. hintapoliittisesta tuesta sai Mikkelin lääni v.
4116: Mikkelin läänin maatilojen keskikoko oli 1981 5,3 %. Alueittaisesta hintapoliittisesta
4117: vuoden 1979 lopussa viljelyksessä olevan pellon tuesta läänin osuus oli vain 3,2 %. Mikkelin
4118: mukaan laskettuna 9,2 ha. Koko maan tilojen läänin osuus koko maan viljellystä peltoalasta
4119: keskimääräinen peltopinta-ala oli 12,4 ha ja oli v. 1979 5 %. Lääniä voidaan viljelyolosuh-
4120: vain Lapin läänissä oli tilojen keskikoko pie- teidensa puolesta lähinnä verrata sen itäisiin ja
4121: nempi kuin Mikkelin läänissä. pohjoisiin naapureihin, jotka Mikkelin lääniin
4122: Maatilatalouden bruttotulot tilaa kohti las- verrattuna saavat maatalouden hintapoliittista
4123: kettuna olivat v. 1980 Mikkelin läänissä n. tukea moninkertaisen määrän.
4124: 10% alhaisemmat kuin keskimäärin koko Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4125: maassa ja vain neljässä läänissä alhaisemmat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4126: kuin Mikkelin läänissä. muksen,
4127: Mikkelin läänin alueella maanviljelyä vai-
4128: keuttavat tilojen pienuuden lisäksi peltokuvioi- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
4129: den epäsäännöllisyys sekä maaperän karuus ja maatalouden hintapoliittisen tuen mää-
4130: kivisyys. Monin paikoin tilojen sijaitseminen räytymisperusteiden ;a tukialuera;o;en
4131: hajallaan ja vaikeiden tieyhteyksien takana te- tarkistamiseksi siten, että tuki ;akau-
4132: kee yhdessä peltokuvioiden epäsäännöllisyyden tuisi maataloustulolaissa ilmaistu;en tu-
4133: kanssa taloudellisesti mahdottomaksi suurentaa loero;en tasoittamis- sekä alueittaisten ;a
4134: tilakokoa. Maaperän kivisyys puolestaan aiheut- tilasuuruusluokittaisten tuotantoedelly-
4135: taa lisäkustannuksia työn lisääntymisen ja kone- tysero;en tasoittamistavoitteiden mukai-
4136: kannan nopean kulumisen vuoksi. Epäedulli- sesti.
4137: set viljelyolosuhteet vaikuttavat satotasoon,
4138: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
4139:
4140: Pentti Poutaneo Pertti Hietala Timo Kietäväinen
4141: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
4142: 1244 1983 vp.
4143:
4144: Toivomusaloite n:o 1118
4145:
4146:
4147:
4148:
4149: Poutanen ym.: Maanhankinnan tehostamisesta maatalousyrittäjien
4150: lisämaiksi ja tyydyttävän rakennuskannan omaavien tilojen
4151: antamisesta uusille ammattitaitoisille yrittäjille
4152:
4153:
4154: Eduskunnalle
4155:
4156: Maakysymysten oikeudenmukainen ja tasa- riittävät lisäansiomahdollisuudet metsänkorjuu-
4157: puolinen hoito on eräitä kansakunnan säilymi- ja hoitotyössä.
4158: sen ja menestymisen peruspilareita. Tähiin esitykseen päästäisiin nopeimmin käyt-
4159: Maaomaisuutta tulisi olla mahdollisimman tämällä valtion omistamia metsähallituksen mai-
4160: monella ja lähinnä niillä, jotka sitä bytt;ivät ta lisiimaiksi sekä tehostamalla valtion maanos-
4161: elinkeinokseen, jolloin se olisi myös tuotannon totoimintaa.
4162: väline. Tätä pyrkimystä on maassamme edis- Maaseudun asutuksen säilyttämisen kannalta
4163: tetty erilaisilla ja erinimisillä asutuslaeilla, joi- olisi myös syytä säilyttää i tscnäisinä sellaiset
4164: den tulokset ovat olleet myönteisiä. tilayksiköt, joilla on ainakin tyydyttävän kun-
4165: Tässä asiassa on kehitys kuitenkin viime toiset rakennukset. Mielestämme nämä tilat
4166: vuosina kulkenut kielteiseen suuntaan. Pää- tulisi voida antaa ammattitaitoisille uusille yrit-
4167: omien puute, lainsäädännön heikkous ja nurja- täjille.
4168: mielinen suhtautuminen maatalouteen ovat joh- Maaseudun ja erikoisesti syrjäkylien säilyt-
4169: taneet maan siirtymiseen yhä enenevässä mää- tämisestä asuttuna ollaan yleisesti samaa mieltä.
4170: rin yhtiöiden, metsähallituksen ja muiden am- Kuitenkin avainasemassa tässä päämäärässä on
4171: mattiryhmien omistukseen. Tämä kielteinen ke- siellä olevan nykyisen elinkeinon, joka on pää-
4172: hitys on heikentänyt maatalousyrittäjien elin- asiassa maa- ja metsätalous, edellytysten turvaa-
4173: keinon kehittämistä. Se on myös edistänyt maa- minen ja parantaminen.
4174: seudun runkoasutuksen harvenemista, asian, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4175: josta yleisesti ollaan kuitenkin huolestuneita. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4176: Vaikka neljä vuotta sitten säädetty maanban- muksen,
4177: kinnanoikeuslaki onkin jossakin m~iärin hillin- että ba!!.itt;s ryhtyisi pikaisiin toimen-
4178: nyt tätä kielteistä kehitystä, niin kuitenkin jo piteisiin tar:iittavan lainsäädännön val-
4179: ennen tuon lain voimaantuloa ja jopa sen toi- mistamiseksi ja sellaisten hallinnollisten
4180: meenpanoaikanakin on se jatkunut. toimmpiteiden toteuttamisehsi, että val-
4181: Asian pikaiseksi korjaamiseksi tarvitaan te- tion omistamia maita voitaisiin käyttää
4182: hokasta lainsiiädäntöii, hallinnollista menettelyä maatalouden harjoittajien omistamien
4183: ja ennen kaikkea riirtiiv:isti rahaa. tilojen lisämci!esi ja että samassa tar-
4184: Mielestämme joko hallinnollisin menetelmin koituksessa maetilahallitus voisi tehos-
4185: tai tarvittaessa lainsii~idäntöä kehittämällä on ta.ol maanostotoiMintaa riittiiviä määrä-
4186: annettava mahdollisuus lisiimaan saamiseen ;doia byvä!zsi käyttäen sekä että itse-
4187: pientiloille niin, että niiden .elinkelpoisuus pa- niiiset, vähintään tyydyttävän rakennus-
4188: ranisi. Maatalousyritykseen tulisi kuulua vilje- kannan omaavat tilayksiköt voitaisiin an-
4189: lymaan lisäksi myös sen suuruinen metsämaa, taa uusille ammattitaitoisille yrittäjille.
4190: joka polttopuun ja rakennuspuun lisäksi antaisi
4191: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
4192:
4193: Pentti Poutanen Timo Kietäväinen
4194: 198.3 vp. 1245
4195:
4196: Toivomusaloite n:o 1119
4197:
4198:
4199:
4200:
4201: Rajamäki ym.: Vesakimmyrkkyjen käytöstä luopumisesta
4202:
4203:
4204: Eduskunnalle
4205:
4206: Vesakkomyrkkyjen lentolevitys on paasaan- vaarantavan ja lopulta ihmisen terveyttä uhkaa-
4207: töisesti kielletty ilman lupaa. Kunnanhallitus van käytön vuoksi on asetettava tavoitteeksi
4208: voi kuitenkin hakemuksesta myöntää luvan niiden käytöstä luopuminen. Vesakkomyrkyillä
4209: torjunta-aineen levittämiseen ilma-aluksesta tie- saattaa olla myös haitallinen vaikutus taimien
4210: tyin edellytyksin. On ,lähdetty siitä, että lupaa kasvuun.
4211: ei saa myöntää silloin, kun lentolevityksestä Vaihtoehtoisilla torjuntatoimenpiteillä on
4212: aiheutuu luonnontuotteiden keräämisen estymi- alueellisesti huomattava työllistävä vaikutus.
4213: sen tai muun syyn vuoksi haittaa paikalliselle Vesakkomyrkkyjen sijasta tulisi esimerkiksi
4214: väestölle tai muuta haittaa luonnolle ja sen työllisyysvaroin tukea mekaanisen harvennuk-
4215: virkistyskäytölle. Vesakkomyrkkyjen tienvarsile- sen ja raivauksen suorittamista.
4216: vityksestä aiheutuu myös runsaasti haittoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4217: luonnolle ja marjastukselle. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4218: Vesakkomyrkkyjen käytön taloudellinen edul- muksen,
4219: lisuus on käytännössä jättänyt toissijaiseksi eko-
4220: logiset ja terveydelliset riskit. Nykyisen lain- että hallitus ryhtyisi lainsäädännölli-
4221: säädännön voimassa ollessa vesa:kontorjunta- siin ja muihin toimenpiteisiin torjunta-
4222: aineita käytetään vielä liian runsaasti. Vesakko- aineiden ennakkotarkastuksen tehosta-
4223: myrkkyjen käyttö estää metsien moninaiskäytön miseksi sekä vesakkomyrkkyjen käytöstä
4224: kehittämistä estäen marjastuksen ja sienestyk- luopumiseksi ja työllisyystoimien käyt-
4225: sen. Torjunta-aineiden ekologista tasapainoa tämiseksi mekaanisessa metsänhoidossa.
4226: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
4227:
4228: Kari Rajamäki Aarno von Bell Risto Ahonen
4229: Kaisa Raatikainen Juhani Surakka Kerttu Törnqvist
4230: Pentti Lahti-Nuuttila Paula Eenilä Tuulikki Hämäläinen
4231: Lea Savolainen Timo Roos Kari Urpilainen
4232: Arja Alho Markus Aaltonen
4233: 1246 1983 vp.
4234:
4235: Toivomusaloite n:o 1120
4236:
4237:
4238:
4239:
4240: Rusanen ym.: Kotimaisen kalansaaliin markkinoinnin kehittämi-
4241: sestä
4242:
4243:
4244: Eduskunnalle
4245:
4246: Maamme vesistöt muodostavat erittam mer- Tästä oli merialueiden osuus 182,5 miljoonaa
4247: kittävän ja arvokkaan luonnonrikkauden. Ve- markkaa ja sisävesialueen 173,7 milj. markkaa.
4248: sistöjen kalatalouden hyödyntäminen voi antaa Maamme kalatalouden kehittämisen kannalta
4249: runsaasti toimeentulomahdollisuuksia sekä ka- on tärkeää, että kotimaisen kalansaaliin käyttöä
4250: lanviljelyyn liittyvissä tehtävissä että myös voitaisiin lisätä. Kotimaisen kalansaaliin käyttöä
4251: kalastajille. Kala on lisäksi erittäin arvokas rajoittaa mm. se, että saaliin markkinointia ei
4252: ruoka, jonka käyttöä pitäisi pyrkiä kehittä- ole maassamme järkiperäisesti järjestetty. Tä-
4253: mään. män lisäksi kalan käyttöön liittyvää tuotekehit-
4254: Nykyisin ( v. 1978) käytetään maassamme telyä ei ole maassamme suunniteltu.
4255: vuosittain kalaa ihmisravinnoksi 30,8 milj. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4256: kiloa. Kalan käyttö jakautuu seuraavasti: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4257: säilykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . 3,7 milj. kg muksen,
4258: tuore kala . . . . . . . . . . . . . . . 6,1 , ,
4259: kalavalmisteet ja einekset . . 4,1 , , että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
4260: pakastekala . . . . . . . . . . . . . . 13,7 , , menpiteisiin kotimaisen kalansaaliin
4261: kuivattu, suolattu, savustettu 3,2 , , markkinoinnin kehittämiseksi, jolloin
4262: tutkittavaksi tulisi ottaa myös kalansaa-
4263: Ulkomailta tuodun kalan osuus on n. 80 % liiseen liittyvä tuotekehittely niin, että
4264: koko käytöstä. Kotimaisen kalansaaliin arvo oli kuluttajat voisivat saada kalasta helposti
4265: v. 1981 maassamme n. 356 miljoonaa markkaa. valmisteltavia aterioita.
4266: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
4267:
4268: Pirjo Rusanen Olavi Ronkainen Mauri Miettinen
4269: Pentti Skön Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
4270: 1983 vp. 1247
4271:
4272: Toivomusaloite n:o 1121
4273:
4274:
4275:
4276:
4277: Saarikoski: Maatalouslomittajien lisäämisestä ja alalle hakeutu-
4278: misen edistämisestä
4279:
4280:
4281: Edusk.unnalile
4282:
4283: Tämän kevään maataloustuloratkaisussa on Pätevien lomittajien saamista on estänyt
4284: lisätty synnyttävien äitien sijaisavun saantia mm. alan heikko palkkaus. Palvelussuhteen
4285: ja lisätty maatalouden viikkovapaakokeilua. ehtoja tulisi muutenkin yhtenäistää. Uusien ih-
4286: Maatalouslomittajien saaminen maatalon emän- misten houkuttelemiseksi lomittajan ammattiin
4287: tien ja isäntien loman ajaksi on kuitenkin olisi lisäksi järjestettävä asuntoja ja koulutus-
4288: ollut vaikeaa koko järjestelmien olemassaolon ta tehostettava.
4289: ajan. Tämän hetken vajaus on noin pari tu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
4290: hatta päätoimista lomittajaa ja nyt tehdyt rat- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4291: kaisut lisäävät lomittajien tarvetta useilla tu-
4292: hansilla. Nykyään on kunnissa yhteensä noin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4293: 3 600 lomittajaa. Yhteisen loman pitäminen maatalouslomittajien palvelussuhteen
4294: on useimmille maataloudessa työskenteleville ehtojen määrittelemiseksi j.l alalle ha-
4295: perheille mahdotonta. keutumisen edistämiseksi.
4296: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4297:
4298: Helge Saarikoski
4299: 1248 1983 vp.
4300:
4301: Toivomusaloite n:o 1122
4302:
4303:
4304:
4305:
4306: Salminen ym.: Kemiallisten torjunta-aineiden haittavaikutuksia_
4307: koskevan tutkimuksen suorittamisesta
4308:
4309:
4310: Eduskunnal[e
4311:
4312: Erilaisten torjunta-aineiden käyttö ja niiden joaisi runsaasti työtilaisuuksia maaseudulla. Sa-
4313: haittavaikutukset ovat saaneet runsaasti huo- malla olisi kehitettävä menetelmiä, joilla ve-
4314: miota osakseen viime vuosina. Erityisesti ke- sakontorjunnassa kel'tyvä puuaines saataisiin
4315: miallisten vesakontorjunta-aineiden käyttö met- hyödynnettäväksi energian tuotannossa.
4316: sien uudistusaloilla ja tienvarsilla on huoles- Edellä esitetyn perusteella ehdotamine kun-
4317: tuttanut laajoja kansalaispiirejä. Tietoja ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4318: tutkimustuloksia torjunta-aineiden haittavaiku- muksen,
4319: tuksista ihmisiin, marjasatoihin, eläimistöön,
4320: vesistöihin ja muuhun luontoon on olemassa, että hallitus suorituttaisi kemiallisten
4321: mutta toisaalta asiantuntijoiden käsitykset tut- torjunta-aineiden haittavaikutuksista laa-
4322: kimustuloksista poikkeavat toisistaan suuresti. japohjaisen, tieteellisesti pätevän ja puo-
4323: Aivan liian vähän huomiota on myös kohdis- lueettoman tutkimuksen, jolloin samalla
4324: tettu vaihtoehtoisten menetelmien kehittämi- etsittäisiin kemiallisten torjunta-aineiden
4325: seen kemiallisille torjunta-aineille. Etenkin ve- eri käyttökohteisiin sopivia vaihtoehtoi-
4326: sakontorjunta tienvarsilla ja metsänuudistus- sia ja turvallisia menetelmiä.
4327: aloilla ilman kemiallisia torjunta-aineita tar-
4328: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4329:
4330: Marja-Liisa Salminen Heli Astala Pirkko Turpeinen
4331: Sten Söderström Matti Kautto Timo Laaksonen
4332: 1983 vp. 1249
4333:
4334: Toivomusaloite n:o 1123
4335:
4336:
4337:
4338:
4339: Skön ym.: Enonkosken kalatalousoppilaitoksen rakentamisesta
4340:
4341:
4342: Eduskunnalle
4343:
4344: Sisävesien kalatalousoppilaitos on ammatti- Uudisrakennuksen kustannusarvio on n. 20
4345: kasvatushallituksen päätöksellä päätetty sijoit- milj. mk.
4346: taa Enonk:oskelle. Paikkakunnalle rakennetta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4347: van keskuskalanviljelylaitoksen suunnittelussa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4348: on otettu huomioon tulevan oppilaitoksen tar- vomuksen,
4349: peet.
4350: Itse oppilaitoksen rakentamisella on kiire, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4351: jotta voitaisiin mahdollisimman pikaisesti hyö- Enonkosken kalatalousoppilaitoksen
4352: dyntää keskuskalanviljelylaitoksen asiantunte- suunnittelun ja rakentamisen kiirehti-
4353: musta ja kehittää sisävesialueen tärkeää kalas- miseksi.
4354: tuselinkeinoa. Kalatalouden peruslinja on pe-
4355: rustettu jo v. 1982.
4356: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
4357:
4358: Pentti Skön Timo Kietäväinen Mauri Miettinen
4359: Pirjo Rusanen Erkki Liikanen Pertti Hautala
4360: Olavi Ronkainen
4361:
4362:
4363:
4364:
4365: 157 088300420M
4366: 1250 1983 vp.
4367:
4368: Toivomusaloite n:o 1124
4369:
4370:
4371:
4372:
4373: Säilynoja ym.: Maatalouden lomitusjärjestelmän kehittämisestä
4374:
4375:
4376: Eduskunnalle
4377:
4378: Maataloudessa ja ennen kaikkea karjatalou- Maatalouden lomitusjärjestelmää kehittäes-
4379: dessa työsidonnaisuus on painava ongelma. Pää- sä tulee tavoitteeksi asettaa 'sellainen loma-
4380: huomio maatalouden sosiaalipoliittisissa toimen- etujärjestelmä, joka jo yleensä muilla ammatti-
4381: piteissä olisikin kiinnitettävä lomittajajärjestel- ryhmillä on saavutettu. Tämä edellyttää valtio-
4382: män kehittämiseen. Parhaiten tämä tapahtuu vallan toimenpiteitä ja voimavarojen lisäämistä
4383: siten, että kuntiin palkataan lomittajia, jotka lomitusjärjestelmän asteittaiseksi kehittämiseksi
4384: olisivat kuukausipalkkaisia. kunnissa tarvetta vastaavalle tasolle.
4385: Lomitusapua käyttävien omavastuu olisi por- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
4386: rastettu ja sidottu esimerkiksi liikevaihtoon. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4387: Tavoitteena tulisi olla, että samat lomittajat
4388: hoitaisivat kaikki tarvittavat lomat, vuosi-, viik- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4389: ko- sekä sairaus- ja äitiyslomat. piteisiin maatalouden lomitusjärjestel-
4390: Maatalous- ja karjatalouskouluista valmistuu män kehittämiseksi asettamalla tavoit-
4391: vuosittain nuoria, joiden sijoitus työelämään teeksi muiden ammattiryhmien saavut-
4392: ammattikoulutustaan vastaavaan työhön on vai- tama lomaetujärjestelmä.
4393: keaa. Näin ollen lomitusjärjestelmän kehittä-
4394: minen on puolustettavissa myös työllisyystoi-
4395: menpiteenä.
4396: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
4397:
4398: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä
4399: Timo Laaksonen Heikki Mustonen
4400: Anna-Liisa Jokinen
4401: 1983 vp. 1251
4402:
4403: Toivomusaloite n:o 1125
4404:
4405:
4406:
4407:
4408: Söderström: Maatalouden tuotannollisen yhteistoiminnan käyn-
4409: nistysavustusjärjestelmän aikaansaamisesta
4410:
4411:
4412: Eduskunnalle
4413:
4414: Maatilalaissa on omaksuttu periaate, että tä jne. Tilojen välisen yhteistoiminnan avulla
4415: maatilojen välisen tuotannollisen yhteistoimin- mahdollistetaan myös maataloudessa siirtymi-
4416: nan edistämiseksi voidaan myöntää halpakor- nen 5-päiväiseen työviikkoon, 8 tunnin työpäi-
4417: koisia luottoja samoin edellytyksin kuin yksi- vään ja vuosilomiin.
4418: tyisille viljelijöille. Tämän säännöksen täytän- Laajempimittainen tilojen välinen tuotannol-
4419: töönpanoa viivyteltiin. Kun vihdoin asetus an- linen yhteistoiminta ei kuitenkaan käynnisty
4420: nettiin, jätettiin yhteiskoneet halpakorkoisen ilman erikoistoimia. Syynä on alkupääomien
4421: lainoituksen ulkopuolelle. puute. Tästä syystä maatilojen välisen tuotan-
4422: Tilojen välisestä tuotannollisesta yhteistoi- nollisen yhteistyön edistämiseksi on otettava
4423: minnasta ovat entistä enemmän kiinnostuneet käyttöön käynnistysavustukset. Samalla tulee
4424: itse viljelijät. On nahty, että tuotantokustan- laajentaa halpakorkoisen valtion luoton saami-
4425: nuksia voidaan tuntuvasti alentaa tuotannolli- nen myös yhteiskoneita koskevaksi.
4426: sen yhteistoiminnan avulla. Varsinkin pienvil- Tuotannollisen yhteistoiminnan käynnistys-
4427: jelmien on suorastaan mahdotx:mta hankkia kaik- avustusjärjestelmä olisi pikaisesti saatava ai-
4428: kia maatalouskoneita. Eikä se ole edes jär- kaan. Määräysten muutokset olisi saatava ai-
4429: kevää, sillä eräiden koneiden käyttöaika on vain kaan jo tämän vuoden aikana.
4430: muutama päivä vuodessa. Näin on mm. leik- Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskun-
4431: kuupuimureiden, perunannosto-, kylvö- ja maan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4432: muokkauskoneiden suhteen. Tilojen välisen yh-
4433: teistoiminnan avulla voidaan tuntuvasti kone- että hallitus ryhtyisi pikaisesti val-
4434: kustannuksia alentaa. mistelemaan järjestelmää maatalouden
4435: Maassamme on myönteisiä kokemuksia yhtei- tuotannollisen yhteistoiminnan käynnis-
4436: sistä navetoista, kuivaamoista, kotitarvemyllyis- tysavustusjärjestelmän aikaansaamiseksi.
4437: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4438:
4439: Sten Söderström
4440: 1252 1983 rd.
4441:
4442: Hemställningsmotion nr 1126
4443:
4444:
4445:
4446:
4447: Söderström m.fl.: Om ett system med investeringsbidrag för
4448: växthusodlare som övergår till inhemsk energi
4449:
4450:
4451: Ti~cr Riksdagen
4452:
4453: 1 Österbotten utgör växthusodlingen en av kapitalkrävande, en ny värmepanna för torv-
4454: basnäringarna för befolkningen. Mellan 200- användning kostar ca 50-60 000 mk. Odlarna
4455: 300 personer är sysselsatta direkt inom växt- kan inte utföra dessa investeringar utan avse-
4456: husodlingsbranchen och därtill kommer per- värda bidrag. För närvarande kan statliga
4457: soner som indirekt är sysselsatta med pack- investeringsbidrag erhållas men de räcker inte
4458: ning, distribution osv. Växthusen värms upp till för att övergång till inhemsk energi i större
4459: huvudsakligen genom oljeuppvärmning vilket omfattning kunde äga rum och för att trygga
4460: under spedellt det senaste året inneburit att sysselsättningen inom branschen. Enligt växt-
4461: driftskostnaderna för odlingen rusat i höjden husodlarna borde det statliga investeringsbi-
4462: då oljepriset stigit kraftigt. draget höjas tili minst 40 procent för att över-
4463: Växthusodlarna står faktiskt inför ett vai. gången i bredare utsträckning kunde äga rum.
4464: Antingen måste man lägga ned verksamheten Med hänvisning till ovanstående föreslår
4465: eller satsa kraftigt på alternativa energiformer. undertecknade att riksdagen ville besluta hem-
4466: Situationen idag är nämligen den att de in- ställa,
4467: hemska energiformerna framförallt blir ca hälf-
4468: ten billigare än oljan. Då man beräknat att att regeringen å det snaraste måtte
4469: oljeuppvärmningen för en säsong leder tili en utarbeta ett nytt investeringsbidragssys-
4470: kostnad på 40 mk/m2 (1978) blir drifts- tem för växthusodlare som övergår tili
4471: kostnaderna för medelodlaren ( 1 000 m2 ) användning av inhemsk energi och att
4472: 40 000 mk/ säsong, inser man hur stora om- bidraget måtte omfatta minst 40 pro-
4473: kostnaderna är. cent av de beräknade kostnaderna för
4474: Investering i nya energiformer är mycket energiomändringsarbetena.
4475: Helsingfors den 21 april 1983
4476:
4477: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Ensio Laine
4478: 1983 vp. 1253
4479:
4480: Toivomusaloite n:o 1126 Suomennos
4481:
4482:
4483:
4484:
4485: Söderström ym.: Investointiavustusjärjestelmästä kasvihuonevil-
4486: jelijöille, jotka siirtyvät kotimaisen energian käyttöön
4487:
4488:
4489: EduskunnaHe
4490:
4491: Kasvihuoneviljely on eräs Pohjanmaan väes- mat kustannukset edellyttävät huomattavaa
4492: tön peruselinkdnoista. Arviolta 200-300 hen- pääomaa, uusi turpeella lämmitettävä kattila
4493: kilöä työskentelee välittömästi kasvihuonevilje- maksaa n. 50-60 000 mk. Viljelijät eivät itse
4494: lyn alalla ja tämän lisäksi on henkilöitä, jotka pysty suoriutumaan näistä investoinneista il-
4495: ovat epäsuorasti alan palveluksessa pakkaus- man tuntuvia avustuksia. Tätä nykyä on saata-
4496: työssä, jakelussa jne. Kasvihuoneita lämmite- vissa valtion investointiavustuksia, mutta ne
4497: tään pääasiallisesti öljyllä, mikä etenkin viime eivät riitä, jotta laajalti voitaisiin siirtyä koti-
4498: vuonna merkitsi sitä, että viljelyn käyttökus- maisen energian käyttämiseen ja taata alan työl-
4499: tannukset nousivat huimaavasti öljyn hinnan lisyys. Kasvihuoneviljelijöiden mukaan valtion
4500: voimakkaan nousun myötä. avustusta tulisi nostaa vähintään 40 prosent-
4501: Kasvihuoneviljelijät ovat nyt todellakin va- tiin tuntuvamman siirtymisen aikaansaami-
4502: lintatilanteessa. Heidän on joko lopetettava seksi.
4503: toimintansa tai sijoitettava runsaasti varoja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4504: vaihtoehtoisiin energian lajeihin. Tilanne on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4505: nimittäin tällä hetkellä se, että kotimaiset ener- muksen,
4506: gian lähteet ennen kaikkea tulevat noin puol-
4507: te. halvemmiksi kuin öljy. Kun on laskettu, että hallitus laatisi ensi tilassa uuden
4508: että yhden kauden arvioidut kustannukset öl- investointiavustusjärjestelmän sellaisia
4509: jyllä lämmitettäessä ovat 40 mk/m2 . (1978), kasvihuoneviljelijöitä varten, jotka siir-
4510: ovat keskikokoisen viljelijän ( 1 000 m2 ) käyt- tyvät käyttämään kotimaisia polttoainei-
4511: tökustannukset 40 000 mk kautta kohden, mi- ta ja että avustuksen määrä olisi vähin-
4512: kä selvästi ilmaisee kuinka suuriksi kustannuk- tään 40 prosenttia polttoaineiden vaati-
4513: set muodostuvat. mien ·muutostöiden arvioiduista kustan-
4514: Uusiin energian muotoihin siirtymisen vaati- nuksista.
4515: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4516:
4517: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Ensio Laine
4518: 1254 1983 rd.
4519:
4520: Hemställningsmotion nr 1127
4521:
4522:
4523:
4524:
4525: Söderström: Om tryggande av familjefarmarnas utkomst inom
4526: pälsdjursnäringen
4527:
4528:
4529: Tili Riksdagen
4530:
4531: Uppfödningen av pälsdjur, både mink och naden och "äter ut" småfarmarna. Myndigheter-
4532: räv, utgör idag en näring som ger ca 20 000 na borde ingripa mot storfarmningen som går
4533: personer i vårt land arbete. Det stora flertalet utöver en produktion en farmarfamilj själv kan
4534: av dessa människor arbetar på egna familjefar- sköta om. Ett bestämt tak för hur stor en
4535: mer där oftast familjemedlemmarna utgör den farm får vara borde bestämmas och en progres-
4536: egentliga arbetskraften. Speciellt i Österbotten siv marknadsavgift införas på storproducenter-
4537: utgör pälsdjursnäringen idag en ytterst viktig na. Genom en sådan åtgärd kunde storfarm-
4538: näring då det gäller att bibehålla och förbättra ningen stoppas och arbetena tryggas små-
4539: arbets- och livsvillkoren i landskommunerna. farmarna.
4540: Senaste år drabbades speciellt rävskinnspriset På basen av ovanstående föreslås att riks-
4541: av en nedgång vilket föranledde från pälsdjurs- dagen ville hemställa,
4542: organisationernas sida en åtgärd om att slakta
4543: hondjur mot en avgift på 50 mark per hana. att regeringen å det snaraste utarbetar
4544: Överproduktionen av skinn verkar att bero regler för pälsdjursfarmningen i vårt
4545: främst på stora privata satsningar på näringen. land i speciellt syfte att stoppa den
4546: Penningstarka företag och personer har i spe- snabbt växande spekulations- och stor-
4547: kulationssyfte byggt upp storfarmer vilka de farmningen t.ex. genom att fastställa
4548: själva inte sköter om utan anställer personai ett tak för farmernas avelsdjursantal
4549: för farmningen. Det har lett tili att ett tiotal och genom att införa en progressiv mark-
4550: storfarmer börjat producera stora mängder nadsavgift för storfarmningen med
4551: skinn. En uppenbar risk finns för att dessa syfte att trygga utkomsten för familje-
4552: storfarmer tar över en allt större del av mark- farmarna.
4553: Helsingfors den 21 april 1983
4554:
4555: Sten Söderström
4556: 1983 vp. 1255
4557:
4558: Toivomusaloite n:o 1127 Suomennos
4559:
4560:
4561:
4562:
4563: Söderström: Perhetarhaajien toimeentulon turvaamisesta turkis-
4564: rtarhauselinkeinossa
4565:
4566:
4567: Eduskunnalle
4568:
4569: Turkiseläinten tarhaus, sekä minkin että ke- pientarhaajat. Viranomaisten tulisi puuttua toi-
4570: tun, on tällä hetkellä elinkeino, joka työllistää menpitein sellaisia suuria tarhoja vastaan, JOl-
4571: maassamme n. 20 000 henkilöä. Suurin osa den tuotanto ylittää määrän, jonka oma perhe
4572: näistä ihmisistä työskentelee omilla perhetar- pystyy hoitamaan. Olisi määrättävä tietty katto
4573: hoillaan, joiden varsinainen työvoima useim- sille, miten suuri tarha saa olla sekä suurille
4574: miten ovat perheen jäsenet. Erityisesti Pohjan- tarhoille progressuvmen markkinoimismaksu.
4575: maalla turkistarhaus on tätä nykyä erittäin Tällaisella toimenpiteellä voitaisiin pysäyttää
4576: tärkeä elinkeino ajatellen maaaiskuntien työ- ja suurtarhaus ja turvata pienten tarhojen työlli·
4577: elinolosuhteiden säilyttämistä ja parantamista. syys.
4578: Viime vuonna laskivat erityisesti ketunnah- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
4579: kojen hinnat, mistä seurasi turkistuottajajär- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk·
4580: jestöjen toimenpiteenä naaraseläinten lopetta- sen,
4581: minen 50 mk:n korvausta vastaan naaraalta.
4582: Nahkojen liikatuotanto näyttää ensi sijassa joh- että hallitus mitä pikimmin laatisi
4583: tuvan yksityisten tarhaajien voimakkaasta pa- maamme turkistarhausta koskevat sään-
4584: noksesta. Varakkaat yritykset ja henkilöt ovat nökset erityisesti sen vuoksi, että no-
4585: keinottelumielessä rakentaneet suuria tarhoja, peasti kasvava keinottelu- ja suurtar-
4586: joita he eivät itse hoida, vaan joihin he palk- haus ehkäistään esim. asettamalla katto
4587: kaavat henkilökuntaa. Tämä on johtanut siihen, tarhojen siitoseläinten lukumäärälle ja
4588: että kymmenkunta suurta tar'haa on alkanut asettamalla progressiivinen markkinoi-
4589: tuottaa suuria määriä nahkoja. Ilmeinen vaara mismaksu suurtarhoille perhetarhaajien
4590: on olemassa, että nämä suuret tarhat valtaavat toimeentulon turvaamiseksi.
4591: yhä suuremman osan markkinoista ja "syövät"
4592: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4593:
4594: Sten Söderström
4595: 1256 1983 vp.
4596:
4597: Toivomusaloite n:o 1128
4598:
4599:
4600:
4601:
4602: Söderström: Lainsäädännön muuttamisesta metsänparannusvaro-
4603: jen myöntämisen estämiseksi 1uonnonsuojeluohjelmaa varten
4604: varatuille alueille
4605:
4606:
4607: Eduskunnalle
4608:
4609: Valtioneuvosto on 24.2. 1978 vahvistanut lun perusohjelmaan sisältyvän alueen ojitusta
4610: kansallis- ja luonnonpuistojen kehitysohjelman (Inkoon-Siuntion Flytträsket).
4611: ja 19. 4. 1979 soidensuojelun perusohjelman. Jotta estettäisiin valtion suojeluohjelmien mi-
4612: Näillä ohjelmilla on laajojen kansalaispiirien tätöinti lainsäädäntöön sisältyvien puutteelli-
4613: vahva tuki ja ne osoittavat valtiovallan tahol- suuksien vuoksi, tulisi edellä mainittua rahoi-
4614: ta kaukokatseista suhtautumista luonnonsuoje- tuslakia ja -asetusta muuttaa niiden lainmuu-
4615: luun. Useita samanlaisia suojeluohjelmia ollaan tosten mukaisesti, jotka on toteutettu metsän-
4616: tällä hetkellä valmistelemassa. parannuslain kohdalla.
4617: Ohjelmien toteuttaminen on eräissä tapauk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
4618: sissa osoittautunut vaikeaksi, koska voimassa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4619: oleva lainsäädäntö ei tunne tämänlaatuisia oh- sen,
4620: jelmia. Niinpä metsänparannuslakia on jo muu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
4621: tettu siten, että valtion varoja ei voida myön- jotta rahoituslakia (433/63) ja -asetus-
4622: tää suojeluohjelmiin sisältyvien alueiden ojituk- ta (451/63) muutettaisiin siten, että
4623: seen. Näin ei sitä vastoin ole tapahtunut rahoi- varoja ei voitaisi myöntää sellaisia aluei-
4624: tuslain (433/63) kohdalla. Maatilahallitus on ta varten, jotka sisältyvät vahvistettui-
4625: äskettäin myöntänyt varoja erästä kuivatushan-- hin luonnonsuojeluohjelmiin tai joita ne
4626: ketta varten, joka koskee erään soidensuoje- koskevat.
4627: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4628:
4629: Sten Söderström
4630: 1983 vp. 1257
4631:
4632: Toivomusaloite n:o 1129
4633:
4634:
4635:
4636:
4637: Söderström ym.: Mekaanisen vesakentorjunnan tehostamisesta
4638:
4639:
4640: Eduskunnalle
4641:
4642: Vesakkojen hävittäminen myrkyttämällä, var- lentomyrkytysten kieltämisestä tai sallimisesta
4643: sinkin lentomyrkytyksen käyttö, on herättänyt alueellaan sekä mahdollisuus suorittaa vesaken-
4644: laajaa vastustusta, ja useat kunnat ovat olleet torjuntaa mekaanisesti. Tämän toiminnan alul-
4645: halukkaita kieltämään myrkytykset. Vesakko- lepanemiseksi valtion tulisi edistää mekaanisen
4646: myrkkyjen kulkua ja kasaantumista ravintoket- vesakontorjuntatoiminnan alullesaamista kaikin
4647: jussa ja terveydellisiä haittoja on tutkittu pe- keinoin.
4648: rin vähän ja tutkimustulokset ovat olleet risti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
4649: riitaisia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4650: Vesakkomyrkkyjen käytöstä, vähintäänkin
4651: summittaisista lentolevityksistä, tulisikin luo- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
4652: pua kunnes on kiistattomasti selvitetty, ettei menpiteisiin mekaanisen vesakontorjun-
4653: myrkkyjen käytöstä ole muun luonnon tasa- nan toteuttamiseksi niin yksityisten kuin
4654: painolle eikä ihmisten terveydelle haittaa. Ensi metsähallituksen metsien hoidossa.
4655: vaiheena tulisi kunnille antaa oikeus päättää
4656: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4657:
4658: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Ensio Laine
4659:
4660:
4661:
4662:
4663: 158 088300420M
4664: 1258 1983 rd.
4665:
4666: Hemställningsmotion nr 1130
4667:
4668:
4669:
4670:
4671: Söderström m. fl.: Om tryggande av utövningen av fisknäringen
4672:
4673:
4674: Tili Riksdagen
4675:
4676: Yrkesfiskarnas situation har försämrats vudsak tili foder. Timpenningen för olika
4677: under de senaste åren i Finland. Framförallt fiskesätt visar enligt en undersökning 1980 att
4678: två skeenden inom själva fiskerisektorn har trålfiske gav i genomsnitt 28 mk medan nät-
4679: drabbat yrkesfiskarna. Den första otsaken som fiske gav endast 5 mk.
4680: försvårat utkomstmöjligheterna för fiskarna är Utgående från vad ovan anförts borde im-
4681: den växande importen av utländsk fisk. T.ex. portbegränsningar vidtas för att fiskarna här
4682: avtal med Norge visar att fiskimporten är ett hemma kunde tryggas en marknad för sina
4683: led i en växande importutveckling. Enligt över- produkter. Stödåtgärderna borde speciellt riktas
4684: enskommelser som baserar sig på EG: s pla- in på nät- och ryssjefiske. Dessutom borde
4685: nering exporterar Finland jordbruksprodukter fiskförvaring och förädling gynnas eftersom
4686: tili Norge och importerar fiskprodukter istället. den nuvarande situationen gör fisken endast
4687: Kanada är ett annat land som Fin1and im- tili foder huvudsakligen p.g.a. brist på distri·
4688: porterar fisk ifrån. Åren 1980-82 importe- butions- och förvaringskanaler och utrymmen
4689: rades det 1 000 ton sik/år tili Finland. Sam- samt avsaknad av förädlingsenheter.
4690: tidigt har våra sikfiskare fått lägga ned sitt Utgående från ovanstående föreslås att riks-
4691: sikfiske p.g.a. prissänkningen som inte ger dagen ville hemställa,
4692: någon utkomst. För laxens del är situationen
4693: likadan. att regeringen snabbt vidtar åtgärder
4694: Yrkesfiskarnas antal har minskat under de för begränsning av import på fisk, för
4695: tio senaste åren med i medeltal 40 st, från att uppgöra årliga prisavtal för fiske, för
4696: 2 200 personer tili 1783. Samtidigt har att reservera medel i kommande stats-
4697: fångsterna nästan tvådubblats. Strömmingen budgeter för yrkesfiskebefrämjande åt-
4698: utgör den viktigaste produkten. Stödåtgärderna gärder ( räntestödslån, förädlings- och
4699: fisket erhållit har i huvudsak gått tili ett slags marknadsföring) samt att utföra sam-
4700: superfiske genom trålning. Detta har lett tili hällsplanering så att miljöförstörande åt-
4701: minskade arbetsplatser genom en ökad pro- gärder som drabbar fisket (älvarbeten),
4702: duktivitet och "överfiske". Råvaran går i hu- inte utförs.
4703:
4704: Helsingfors den 21 april 1983
4705:
4706: Sten Söderström Ensio Laine
4707: Håkan Nordman Mats Nyby
4708: 1983 vp. 1259
4709:
4710: Toivomusaloite n:o 1130 Suomennos
4711:
4712:
4713:
4714:
4715: Söderström ym.: Kalastuselinkeinon harjoittamisen turvaami-
4716: sesta
4717:
4718:
4719: EduskunnaHe
4720:
4721: Ammattikalastajien asema Suomessa on vii- suoritetun tutkimuksen mukaan, että troolika-
4722: me vuosina huonontunut. Ennen kaikkea on lastJus tuotti keskimäärin 28 mk verkkokalas-
4723: kaksi itse kalastusalan ilmiötä kohdistunut am- tuksen tuottaessa vain 5 mk.
4724: mattikalastajiin. Ensisijainen syy, joka on vai- Edellä esitetyn perusteella tulisi asettaa tuon-
4725: keuttanut kalastajien toimeentulomahdollisuuk- tirajoituksia, jotta kotimaan kalastajien tuottei-
4726: sia, on ulkomaisen kalan tuonnin kasvu. Esim. den markkinat voitaisiin turvata. Tukitoimet
4727: Norjan kanssa tehty sopimus osoittaa, että ka- tulisi erityisesti suunnata verkko- ja rysäkalas-
4728: lan tuonti on eräs tuonnin kasvun kehityksen tukseen. Tämän lisäksi tulisi kalan säilyttämis-
4729: vaihe. EEC:n suunnitelmiin perustuvien sopi- tä ja jalostamista suosia, koska nykyinen ti-
4730: musten nojalla Suomi vie maataloustuotteita lanne tekee kalasta pelkästään rehua pääasias-
4731: Norjaan ja tuo niitä vastaan kalatuotteita. Ka- sa sen vuoksi, että jakelu- ja säilytyskanavia ja
4732: nada on toinen maa, josta Suomi tuo kalaa. -tiloja sekä jalostusyksiköitä puuttuu.
4733: Vuosina 1980-82 tuotiin vuosittain 1 000 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4734: tonnia siikaa Suomeen. Samanaikaisesti ovat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4735: meidän siian kalastajamme joutuneet lopetta- muksen,
4736: maan siian kalastuksensa, koska sen hinta on
4737: laskenut tasolle, joka ei takaa toimeentuloa. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4738: Lohen kohdalla tilanne on samanlainen. piteisiin kalan tuonnin rajoittamiseksi,
4739: Ammattikalastajien lukumäärä on viimeisten kalan vuosittaisten hintasopimusten te-
4740: kymmenen vuoden aikana laskenut keskimää- kemiseksi, määrärahojen myöntämiseksi
4741: rin 40:llä, 2 200 henkilöstä 1 783:een. Samana tuleviin valtion tulo- ja menoarvioihin
4742: aikana ovat saaliit tulleet lähes kaksinkertai- ammattikalastusta edistäviä toimenpitei-
4743: siksi. Silakka on tärkein tuote. Tämän kalas- tä varten (korkotukilainoja, jalostusta
4744: tuksen tukitoimet ovat johtaneet eräänlaiseen ja markkinointia varten) sekä suoritta-
4745: troolilla harjoitettavaan suurkalas:tukseen. Tämä maan yhteiskuntasuunnittelua siten, et-
4746: on johtanut työpaikkojen vähenemiseen kan- tä ympäristöä vahingoittavia kalastuk-
4747: nattavuuden lisääntyessä ja "liikakalastukseen". seen kohdistuvia toimenpiteitä (iokien
4748: Raaka-aine menee pääasiassa rehuksi. Eri ka- perkaustöitä) ei suoriteta.
4749: lastusmuotojen tuntiansio osoitti vuonna 1980
4750: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4751:
4752: Sten Söderström Ensio Laine
4753: Håkan Nordman Mats Nyby
4754: 1260 1983 vp.
4755:
4756: Toivomusaloite n:o 1131
4757:
4758:
4759:
4760:
4761: Tuovinen ym.: Määrärahasta omavaraisviljelyn hyväksi toimivien
4762: järjestöjen tukemiseksi
4763:
4764:
4765: Eduskunnalle
4766:
4767: Maassamme on tällä hetkellä noin 200 000 hes 50 % kaikista talouksista) .
4768: markkinatuotantoa harjoittavaa viljelijäperhettä, Omavara1sviljelyn neuvonnan ja myös luon-
4769: mutta sen lisäksi lähes 900 000 palsta- ja puu- nonvaraisten hyötykasvien käytön lisäämiseksi
4770: tarhaviljelmää. tarvitaan nykyistä laajempaa ja tehokkaampaa
4771: Markkinatuotantoa harjoittavien käytettävissä opastusta sekä neuvontaa.
4772: on yleis- ja erikoisneuvontajärjestöjä ja lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4773: voimakas kaupallinen neuvonta, mutta yli neljä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4774: kertaa suuremmalle omavaraisuusviljelylle on muksen,
4775: tarjolla vain lapsiperheisiin kohdistuvaa neu-
4776: vontaa, ei kuitenkaan vielä sitäkään kaikissa että hallitus ottaisi valtion vuoden
4777: kunnissa. 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
4778: Omavaraisuusviljelyllä on taloudellista mer- tävän määrärahan kaikille niille järjes-
4779: kitystä erityisesti suuriperheisille ja pienituloi- töille, jotka toimivat omavaraisviljelyn
4780: sille sekä eläkeläisille, mutta sillä on 'suuri mer- hyväksi ja siihen liittyen myös luonnon-
4781: kitys terveellisen vapaa-ajan harrastustoimen varaisten hyötykasvien käytön edistämi-
4782: edistämistyössä kaikille siihen osallistuville lä- seksi.
4783: hes 900 OOO:lle omavaraisviljelijäperheelle (lä-
4784: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
4785:
4786: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Eeva Turunen
4787: Kerttu Törnqvist Pertti Hietala Reino Karpola
4788: Kari Rajamäki Antti Kalliomäki Hannu Kemppainen
4789: Lea Sutinen Aamo von Bell
4790: 1983 vp. 1261
4791:
4792: Toivomusaloite n:o 1132
4793:
4794:
4795:
4796:
4797: Tuovinen ym.: Luonnontuotteiden keräilyn tehostamisesta ja
4798: neuvonnan järjestämisestä
4799:
4800:
4801: Eduskunnalle
4802:
4803: Luonnontuotteiden tehokkaammasta keräilys- neuvonnasta. Neuvojan toimen ei välttämättä
4804: tä ja hyödyntämisestä on viime vuosien aikana tarvitsisi olla päätoiminen. Kun lisäksi luon-
4805: puhuttu eri yhteyksissä paljon. Käytännön toi- nontuotteista saatu tulo on verovapaata, hou-
4806: met ovat kuitenkin jääneet lähes olemattomiksi, kuttelisi se yhä useamman henkilön ansaitse-
4807: vaikka luontaiset edellytykset keräilytuotteiden maan lisätuloa itselleen. Etenkin työttömälle
4808: nykyistä laajemmalle talteenotolle ja hyödyntä- nuorisolle kuntien tulisi järjestää luonnontuot-
4809: miselle ovat maassamme erinomaiset. Luonnon- teiden keräilyn ohjausta ja neuvontaa.
4810: tuotteittemme puhtaudesta johtuen myös vien- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4811: timarkkinoita on olemassa lähinnä Keski-Eu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4812: rooppaan. muksen,
4813: Luonnontuotteiden tehokas keräily, jalostus
4814: ja markkinointi edellyttävät nykyistä laajempaa että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4815: koulutus- ja neuvontatyötä niin, että ainakin piteisiin luonnontuotteiden keräilyn te-
4816: suurimmissa kunnissa olisi oma neuvoja, joka hostamiseksi ja neuvonnan järjestämi-
4817: huolehtisi riittävästä opetuksesta ja käytännön seksi maamme kunnissa.
4818: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
4819:
4820: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
4821: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
4822: Reino Karpola
4823: 1262 1983 vp.
4824:
4825: Toivomusaloite n:o 1133
4826:
4827:
4828:
4829:
4830: Turunen ym.: Maatalouden tuotantokattojen porrastamisesta
4831:
4832:
4833: Eduskunnalle
4834:
4835: Tuotannonohjaamislailla sekä Vaitioneuvos- supistusohjelmat tulisikin porrastaa alueittain
4836: ton päätöksillä vuonna 1983 tehtävistä tuotan- siten, että ne vaikuttavat kaikista lievimmin
4837: nonmuutossopimuksista ohjaillaan maataloustuo- sellaisilla alueilla, joilla maa- ja metsätalouden
4838: tantoa eräitä poikkeuksia lukuunottamatta koko merkitys koko alueen toimeentulolle on kaikista
4839: maassa. Kuitenkin kehitysalueilla, kuten Poh- suurin.
4840: jois-Karjalassa, maatalous ja sen liitännäiselin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4841: keinot muodostavat usemmissa kunnissa yhä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toiv~
4842: edelleen koko toimeentulon perustan sekä hu~ muksen,
4843: mattavan työllistäjän. Myös alkutuotannon ja-
4844: lostus on kehittynyttä ja tarjoaa merkittävästi että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
4845: työpaikkoja. piteisiin maatalouden tuotantokattojen
4846: Valtakunnallisesti toteutettavat erilaiset su- porrastamiseksi huomioon ottaen kehi-
4847: pistusohjelmat koskettavat eniten Pohjois-Karja- tysalueiden vaikean työllisyys- ja toi-
4848: laa, kun tarkastellaan aluetaloutta lääneittäin. meentulotilanteen sekä maantieteelliset
4849: Maatalouden ylituotanto-ongelmista aiheutuvat realiteetit.
4850: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4851:
4852: Eeva Turunen Jouko Tuovinen Pirjo Rusanen
4853: Lauri Impiö Lea Sutinen Riitta Uosukainen
4854: Reino Karpola Helena Pesola Sakari Valli
4855: Reino Jyrkilä
4856: 1983 ·vp. 1263
4857:
4858: Toivomusaloite n:o 1134
4859:
4860:
4861:
4862:
4863: Turunen ym.: Valtionosuuden turvaamisesta maatalouskeskusten
4864: neuvontatyön palkkauskustannuksiin
4865:
4866:
4867: Eduskunnalle
4868:
4869: Maamme kehitysalueilla muodostaa maata- pltelSlm, joilla turvataan valtionosuus myös
4870: lous perinteisesti hyvin merkittävän työllistäjän. maatalouden neuvontatyössä kehitysaluekun-
4871: Kuitenkin maatalous on lähes kokonaan ja sys- nissa työskentelevien maatalouskeskusten palk-
4872: temaattisesti unohdettu kehitysalueiden tuotan- kaamien henkilöiden palkka- ja sosiaalikustan-
4873: totoiminnan tukimuotoja suunniteltaessa. Siitä nuksiin. Tämä toiminta tukisi merkittävästi jo
4874: huolimatta maamme eri puolilla olevat elinkei- olemassa olevaa piiriagrologijärjestelmää ja sen
4875: nojensa kehittämiseen paneutuneet kehitysalue- kehittämistä.
4876: kunnat ovat yhteistyössä maatalouskeskusten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4877: kanssa luoneet tehostettua neuvontatoimintaa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4878: Tämä neuvontatoiminta tapahtuu lähes koko-
4879: naan ao. kuntien omin kustannuksin, koska että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4880: maatalouskeskusten voimavarat lisähenkilöstön valtionosuuden turvaamiseksi maatalous-
4881: palkkaamiseksi ovat olemattomat. keskusten neuvontatyöhön palkkaamien
4882: Mahdollisimman pian on ryhdyttävä toimen- henkilöiden palkkauskustannuksiin.
4883: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4884:
4885: Eeva Turunen Helena Pesola Pirjo Rusanen
4886: Lauri lmpiö Reino Jyrkilä Riitta Uosukainen
4887: Reino Karpola Juho Koivisto Sakari Valli
4888: Lea Sutinen Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo
4889: 1264 1983 vp.
4890:
4891: Toivomusaloite n:o 1135
4892:
4893:
4894:
4895:
4896: Vainio ym.: Rapujen tuotannon elvyttämisestä
4897:
4898:
4899: Eduskunnalle
4900:
4901: Tunnettua on, että vuosisadan vaihteessa jen kasvatuspyydyksien avulla. Todettakoon li-
4902: tilapäisiä töitä tekevä väestö sai tuloja maasta säksi rapujen olevan luontoa puhdistavia eläi-
4903: viedyistä ravuista miljoonia silloisia kultamark- miä. Niiden kasvatus sekä kauppa tarjoaisi työ-
4904: koja. tilaisuuksia etenkin nuorisolle ja ohjaisi heitä
4905: Rapurutto on nyt kertaalleen vesistön ker- uusituvien luonnonvarojen tuotantoon, sekä li-
4906: rallaan ravuista tyhjentänyt sellaisen väärinkä- säksi niiden ruokintaan voidaan käyttää mah-
4907: sityksen tuloksena, että otaksuttiin rapuruton dollisesti kettujen kasvatuksen vähetessä näin
4908: ( Aphanomyces astaci) rihmasienien kulkeuitu- jääviä rehuja sekä muuta rehukalaa, joita aika-
4909: van vain rapujen pyydysten myötä vesistöstä ajoin on runsaastikin maassamme.
4910: toiseen. Todellisuudessa ne kulkeutuvat aivan Toimenpiteet olisivat poikastuotannon ja kas-
4911: yhtä hyvin myös ka:lanpyydyksien mukana. Nyt vatuspyydyksien tuotannon tukeminen kahtena
4912: kun kalastuksen valvonta on tyydyttävällä ta- peräkkäisenä vuotena, jonka jälkeen otaksutaan
4913: valla järjestyksessä, kalastuskuntien toimesta voi- tuotannon elpyvän yli oman maan tarpeen ja
4914: taisiin hyvin aloittaa yleinen rapujen kasvatus päästävän tehokkaaseen vientiin lähivuosina.
4915: kaikissa vesistöissä. Valtion tulisikin siksi ottaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4916: riittävä ravun poikasten kasvatus ohjelmaansa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4917: sekä suositella alamittaisten rapujen myyntiä muksen,
4918: rantojen omistajille omaan kasvatukseensa, sillä
4919: näiden puolikesyjen däinten kasvatus on hyvä että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
4920: taloudellinen harraste. Vaikka luonnostaan rapu kalastuskuntien oh;aamiseksi rapu;en
4921: on kivien koloissa viihtyvä eläin voidaan niitä tuotannon elvyttämiseksi.
4922: kasvattaa myöskin muilla rannoilla jo keksitty-
4923: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
4924:
4925: Mikko Vainio Reijo Enävaara
4926: 1983 vp. 1265
4927:
4928: Toivomusaloite n:o 1136
4929:
4930:
4931:
4932:
4933: Valo: Kasvinviljelykoeaseman perustamisesta Uudellemaalle
4934:
4935:
4936: Eduskunnalle
4937:
4938: Maatalouden tutkimuskeskuksen Tikkurilan ja koekenttäalueet) ja kunnallistekniikan Uu-
4939: laitosten siirryttyä Jokioisiin on Uusimaa jää- denmaan koeasemaa ja Valtion siementarkas-
4940: mässä kokonaan vaille kasvinviljelykoeasemaa. tuslaitosta varten. Siementarkastuslaitoksen ja
4941: Lähimmät viralliset koeasemat sijaitsevat naa- Uudenmaan koeaseman toimintojen sijoittami-
4942: purimaakunnissa: Varsinais-Suomen Mietoisissa, nen toistensa yhteyteen tarjoaakio useita sel-
4943: Satakunnan Peipohjassa, Pirkanmaan Mouhijär- laisia toiminnallisia ja investointi- ja käyttöva-
4944: vellä, Lounais-Hämeen Jokioisis,sa, Keski-Hä- roja säästäviä etuja, joiden huomioon ottaminen
4945: meen Pälkäneellä ja Kymenlaakson Anjalassa. lähiajan ratkaisuissa olisi tärkeätä.
4946: Uudenmaan merkitys kasvintuotannossa, eri- Uudenmaan koeaseman sijoittaminen Mäntsä-
4947: tyisesti leipäiviljojen ja erikoiskasvien viljelyssä lään vastaa hyvin niitä alueellisia tarvenäkö-
4948: ( öljykasvit, herne, mallasohra, nurmikasvien kohtia, joihin tämän asian yhteydessä jo aikai-
4949: siemenet) on kuitenkin varsin suuri. Uudella- semmin on kiinnitetty huomiota mm. Uuden-
4950: maalla voidaan viljellä monia lajikkeita, jotka maan maatalouskeskuksen maa- ja metsätalous-
4951: eivät naapurimaakuntiin samalla tavalla sovellu. ministerille 16. 3. 1980 järjestämässä kirjel-
4952: Maakunnan viljelyolosuhteet eroavat sekä maa- mässä. Mikäli Valtion siementarkastuslaitos kai-
4953: perän että ilmaston osalta naapurimaakuntien kesta huolimatta sijoitettaisiin muualle, on kas-
4954: vastaavista tuntuvasti. Esim. Suomenlahden me- vinviljelykoeaseman olemassaolo Uudellamaalla
4955: rellinen vaikutus ei tule muilla koeasemilla edelleen yhtä tärkeätä. Uudenmaan maatalous-
4956: esille. keskuksen lisäksi ovat koeaseman tärkeyttä
4957: Edellä mainitut syyt huomioon ottaen on useaan otteeseen korostaneet lausunnoissaan ja
4958: virallisen kasvinviljelykoeaseman olemassaolo kirjelmissään myös Uudenmaan Maakuntaliitto
4959: Uudenmaan maataloudelle välttämätön. Naapu- ja Uudenmaan Maataloustuottajain Liitto.
4960: rimaakuntien koeasemat eivät tätä tarvetta voi Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
4961: korvata. Myöskään Uudellamaalla sijaitsevat lii- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4962: kelaitosten koetilat (Vihti ja Tuusula) eivät
4963: korvaa virallista koeasemaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4964: Mäntsälän kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto virallisen kasvinviljelykoeaseman aikaan-
4965: ovat yksimielisesti esittäneet keväällä 1980 saamiseksi Uudellemaalle Maatalouden
4966: maa- ja metsätalousministeriölle ja maatilahalli- tutkimuskeskuksen Tikkurilan laitosten
4967: tukselle tarjouksen luovuttaa valtiolle korvauk- siirryttyä Jokioisiin.
4968: setta kaikki tarvittavat maa-alueet (rakennus-
4969: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
4970:
4971: Tauno Valo
4972:
4973:
4974:
4975:
4976: 159 088300420M
4977: 1266 1983 vp.
4978:
4979: Toivomusaloite n:o 1137
4980:
4981:
4982:
4983:
4984: P. Vennamo ym.: Suursikaloiden ja -kanaloiden perustamisesta
4985:
4986:
4987: Eduskunnalle
4988:
4989: SMP on tiukasti sitä mieltä, että maatalou- lopettamisen avulla kiertää taloudellisessa mie-
4990: temme tulee rakentaa perhe- ja pienviljelmien lessä. Tällainen toiminta tulisi estää ja huoleh-
4991: pohjalle. Tämän vuoksi SMP katsoo, että maa- tia tiukasti siitä, että suursikaloiden ja -kana-
4992: talouden perheyrittäjien toimintamahdollisuuk- loiden perustaminen säilyy hallituissa puitteissa.
4993: sia ei tule vaikeuttaa sillä, että teollisuusmaiden Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
4994: suurmaatalous jatkuvasti 'tuottaa lisääntyvässä tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
4995: määrin erilaisia elintarvikkeita. Näin on erityi- väksi toivomuksen,
4996: sesti asian laita suursikaloiden ja -kanaloiden
4997: kohdalla, joiden lisääntyminen vaikeuttaa perhe- että hallitus huolehtisi siitä, että suur-
4998: ja pienveljelmien toimintaa tällä tuotantohaa- sikaloiden ja -kanaloiden perustamisella
4999: ralla. ei vaikeuteta perhe- ja pienviljelmien
5000: Vaikka suursikaloiden ja -kanaloiden perusta- toimeentuloa sekä että näiden suursika-
5001: mista on rajoitettu, niin silti lakia voidaan loiden ja -kanaloiden perustamista estä-
5002: valitettavasti eräissä tapauksissa perustamisen ja viä säännöksiä ei voida kiertää.
5003: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5004:
5005: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
5006: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Reijo Enävaara
5007: Urpo Leppänen Martti Ratu
5008: 1983 vp. 1267
5009:
5010: Toivomusaloite n:o 1138
5011:
5012:
5013:
5014:
5015: P. Vennamo ym.: Lampaiden kasvatuksen sallimisesta paketti-
5016: tiloilla
5017:
5018:
5019: Eduskunnalle
5020:
5021: PeLtojen paketointi on ajanut maamme tilan- sia. Nykyisinhän pakettitilalla voi pttaa enin-
5022: teeseen, jossa kohta lähes kaikista elintarvik- tään 10 lammasta. Tämii raja pitäisi poistaa.
5023: keista on puutetta, joka joudutaan korvaamaan Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
5024: tuonnilla. Siitä huolimatta valtiovalta jarruttaa tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
5025: edelleen pakeutitilojen ottamista takaisin tuo- väksi toivomuksen,
5026: tantoon sellaisissakin tapauksissa, joissa tästä
5027: olisi ilmiselvää etua. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5028: Lammastalous on maassamme jatkuvasti ollut pakettitiloille säädetyn lampaiden cnim-
5029: lapsipuolen asemassa. Lampaankasvatuksen li- mäismäärän poistamiseksi ja lampaiden
5030: säämiseksi tulisikin käyttää kaikki mahdolliset hoidon ja kasvatuksen saltimiseksi pa-
5031: keinot hyväksi. Yksi tällainen olisi pakettitilo- kettitiloilla ilman rajoituksia.
5032: jen käyttäminen lampaanhoitoon ilman rajoituk-
5033: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5034:
5035: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
5036: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
5037: Lea Mäkipää Urho Pohto Martti Ratu
5038: Reino Jyrkilä
5039: 1268 1983 vp.
5040:
5041: Toivomusaloite n:o 1139
5042:
5043:
5044:
5045:
5046: P. Vennamo ym.: Palkkioiden maksamisesta viljelijöille viljan
5047: varastoinnista
5048:
5049:
5050: Eduskunnalle
5051:
5052: Viime vuosien huonot viljasadot ovat osoit- nollisia viljan varastointipalkkioita viljelijöille
5053: taneet, että viljavarastointi maassamme on pa- sekä tekemällä viljan varastointisopimuksia hei-
5054: hasti laiminlyöty. Valtion viljavarastoja ei ole dän kanssaan.
5055: riittävästi, mikä on johtanut siihen, että hyvinä Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
5056: vuosina viljaa on jouduttu myymään halvalla tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
5057: ulkomaille ja huonoina vuosina ostettu kalliim- väksi toivomuksen,
5058: malla hinnalla takaisin. Myös tiloilla tapahtuva
5059: viljan varastoinoin riittävä tukeminen on lai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5060: minlyöty maamme vahingoksi. menpiteisiin, joilla viljelijöille voitaisiin
5061: Viljavarastointia tulisi lisätä sekä valtion vil- maksaa riittäviä viljan varastointipalk-
5062: javarastoja rakentamalla että tukemalla viljeli- kioita sekä tehdä heidän kanssaan viljan
5063: jöitren omatoimista viljan varastointia. Erityi- varastointisopimuksia.
5064: sesti asiaa voitaisiin edistää maksamalla kun-
5065: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5066:
5067: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
5068: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
5069: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
5070: Mikko Vainio
5071: 1983 vp. 1269
5072:
5073: Toivomusaloite n:o 1140
5074:
5075:
5076: V. Vennamo ym.: Osa-aikaviljelyn edistämisestä
5077:
5078:
5079:
5080:
5081: Edu·skunnalle
5082:
5083: SMP ei hyväksy perhe- ja pienviljelmien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5084: jatkuvaa hävittämistä. Tämä merkitsee autioitu- menpiteisiin osa-aikaviljelyn todella te-
5085: vaa maaseutua. Se on kansallista itsemurhapoli- hokkaasti edistämiseksi maassamme.
5086: tiikkaa.
5087: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5088: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5089: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5090:
5091: Veikko Vennamo Liisa Arranz Lea Mäkipää
5092: Pentti Kettunen Pentti Skön Mikko Vainio
5093: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
5094: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5095: 1270 1983 vp.
5096:
5097: Toivomusaloite n:o 1141
5098:
5099:
5100: V. Vennamo ym.: Maatilalainojen myöntämisperusteiden laajen-
5101: tamisesta
5102:
5103:
5104:
5105:
5106: Eduskunnalie
5107:
5108: SMP katsoo, että maatilalainoituksen kaiklci että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5109: rajoitukset pientiloihin ja perheviljelmien suh- menpiteisiin maatilalainoituksen rajoi-
5110: teen suurempien tilojen hyväksi olisi kumot- tuksitta ulottamiseksi pien- ja perhe-
5111: tava ja poistettava. Tätä edellyttää maaseudun viljelmien sekä kaikkeen muuhun maa-
5112: ja sen syrjäseutujen asutuksen säilyminen ja seudun pienomistukseen maaseudun uu-
5113: elpyminen. Tätä edellyttää myös laajan maa- den elpymisen edesauttamiseksi ja työl-
5114: seutumme työllisyyden turvaaminen. lisyyden turvaamiseksi.
5115: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5116: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5117: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
5118:
5119: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
5120: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
5121: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
5122: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
5123: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
5124: 1983 vp. 1271
5125:
5126: Toivomusaloite n:o 1142
5127:
5128:
5129: V. Vennamo ym.: Lainarahaston perustamisesta lasinalaisviljelyä
5130: varten
5131:
5132:
5133:
5134:
5135: Eduskunnalle
5136:
5137: Lasinalainen viljely on maassamme turvatta- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszz.n
5138: va. Ruotsissa sitä varten on olemassa erityi- lainarahaston perustamiseksi Ruotsin
5139: nen lainarahasto. Ilmeisesti tällaista tarvittai- esikuvan mukaisesti lasinalaista viljelyä
5140: siin myös Suomessa. varten maassamme.
5141: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5142: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5143: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5144:
5145: Veikko Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
5146: Pentti Kettunen Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi
5147: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
5148: Mikko Vainio Reijo Enävaara
5149: 1272 1983 vp.
5150:
5151: Toivomusaloite n:o 1143
5152:
5153:
5154: V. Vennamo ym.: Aloittamisavustuksen myöntämisestä nuorille
5155: viljelijöille Iisalmen talousalueella
5156:
5157:
5158:
5159:
5160: Eduskunnalle
5161:
5162: Ylä-Savo Kuopion läänissä on todellista per- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5163: he- ja pienviljelmien aluetta. Siksi olisi tällä menpiteisiin Iisalmen talousalueella
5164: alueella myönnettävä nuorten viljelijöiden aloit- Kuopion läänissä ns. starttirahan eli
5165: tamisavustuksia. Näin ei ole tällä hetkellä riit- aloittamisavustuksen riittävässä määrin
5166: tävästi asianlaita. myöntämiseksi nuorille viljelijöille.
5167: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5168: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5169: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
5170:
5171: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pentti Skön
5172: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
5173: Pentti Kettunen Liisa Arranz Lea Mäkipää
5174: Mikko Vainio Reijo Enävaara
5175: 1983 vp. 1273
5176:
5177: Toivomusaloite n:o 1144
5178:
5179:
5180: V. Vennamo ym.: Piiriagrologin viran perustamisesta Iisalmeen
5181:
5182:
5183:
5184:
5185: Edu'Skunnalle
5186:
5187: Iisalmen kaupunkiin olisi ehdottomasti pe- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5188: rustettava piiriagrologin virka. Tätä vaativat menpiteisiin piiriagrologin viran perus-
5189: koko Ylä-Savon tarpeet. tamiseksi Iisalmen kaupungissa.
5190: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5191: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5192: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
5193:
5194: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
5195: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Mikko Vainio
5196: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Reijo Enävaara
5197: Pentti Skön
5198:
5199:
5200:
5201:
5202: 160 088300420M
5203: 1274 1983 vp.
5204:
5205: Toivomusaloite n:o 1145
5206:
5207:
5208:
5209:
5210: V. Vennamo ym.: Kotimailsen puutarhamansikan varastoinnin
5211: tukemisesta
5212:
5213:
5214: Eduskunnalle
5215:
5216: Kotimaisen puutarhamansikan viljely vaatii että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5217: laajalti pitempiaikaista varastointia. Tämä ai- menpiteisiin kotimaisen puutarhamansi-
5218: heuttaa kustannuksia. kan pitempiaikaisen varastoinnin talou-
5219: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- delliseksi tukemiseksi tällaisen yrittämi-
5220: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, sen säilyttämiseksi kilpailukykyisenä ul-
5221: komaantuontia vastaan.
5222: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 198 3
5223:
5224: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
5225: Vieno Eklund Pentti Kettunen Lea Mäkipää
5226: Liisa Arranz Pentti Skön Urpo Leppänen
5227: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
5228: Mikko Vainio
5229: 1983 vp. 1275
5230:
5231: Toivomusaloite n:o 1146
5232:
5233:
5234: V. Vennamo ym.: Metsänomistajien vaikutusmahdollisuuksien li-
5235: säämisestä metsänhoitotöissä
5236:
5237:
5238:
5239:
5240: Edus'kunna11e
5241:
5242: SMP kannattaa luontaismetsätaloutta. SMP Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5243: ei hyväksy pakollista avohakkuuta ja metsien taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5244: suurkonelinjaa. Päinvastoin olisi käytettävä hy-
5245: väksi maatalouden koneita. Aurauksessa ja is- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5246: tutuksessakin olisi noudatettava metsänomista- menpiteisiin vahingollisen metsäbyro-
5247: jan tahtoa, jolloin metsäonmistajalla tulisi olla kratian sekä pakkoavohakkuiden ja suur-
5248: valintamahdollisuus. konelinjan poistamiseksi niin, että met-
5249: Liiallisen metsäbyrokratian seurauksia on jo sänomistajalla on todellinen valintamah-
5250: kaikkialla maassamme nähtävissä. Jopa puun dollisuus ja että luontaisen metsätalou-
5251: laatu näyttää heikkenevän ja metsäherrojen pe- den etuja pienkoneineen voitaisiin suo-
5252: lon ja heidän aiheuttamiensa kustannusten malaisissa olosuhteissa käyttää hyväksi
5253: vuoksi metsänmyyntiä kartetaan. koko metsätaloutemme tulevaisuuden
5254: etujen mukaisesti.
5255: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
5256:
5257: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
5258: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
5259: Pentti Kettunen Pentti Skön Mikko Vainio
5260: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Reijo Enävaara
5261: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
5262: 1276 1983 vp.
5263:
5264: Toivomusaloite n:o 1147
5265:
5266:
5267:
5268:
5269: V. Vennamo ym.: Pienpuun hyväksikäytön tehostanrisesta
5270:
5271:
5272: Eduskunnalle
5273:
5274: Maassamme on valtavasti pienpuuta, j~ka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5275: j~ä käyttämättä. Tämä on suurta tuhlausta. pienpuun hyväksikäytön todella tehosta-
5276: Pienpuu olisi kuitenkin mahdollisuuksien miseksi ;a monipuolistamiseksi kansan-
5277: mukaan käytettävä yhteiseksi hyväksi. taloutemme etuien mukaisesti.
5278: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5279: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5280: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
5281:
5282: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
5283: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
5284: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
5285: 1983 vp. 1277
5286:
5287: Toivomusaloite n:o 1148
5288:
5289:
5290:
5291:
5292: V. Vennamo ym.: Kalanviljelyn ja kalatalouden kehittämisestä
5293:
5294:
5295: Eduskunna:Ile
5296:
5297: Suomi on kymmenientuhansien järvien maa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5298: Meri on laajalti valtakuntamme rajana. Kui- sen,
5299: tenkin on kalanviljely ja kalatalouden hyväk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5300: sikäyttö maassamme laajalti laiminlyöty. Asian- menpiteisiin kalanviljelyn ja kalatalou-
5301: tilaan on saatava korjaus, sillä tuodaanhan den yrityspohjalta todella kiireelliseksi
5302: ulkomailta suurin osa ravinnoksi käyttämäs- kehittämiseksi maassamme koko kan-
5303: tämme kalasta. Tämä on luonnotonta. san etujen mukaisesti ja myös työlli-
5304: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- syyttä silmällä pitäen.
5305: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5306:
5307: Veikko Vennamo Pentti Kettunen Lea Mäkipää
5308: Vieno Eklund Pentti Skön Urpo Leppänen
5309: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
5310: Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
5311: 1278 1983 vp.
5312:
5313: Toivomusaloite n:o 1149
5314:
5315:
5316:
5317:
5318: V. Vennamo ym.: Vesakkomyrkytysten kieltämisestä
5319:
5320:
5321: Eduskunnalle
5322:
5323: SMP ei hyväksy vesakkomyrky:tystä. Se on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5324: terveydelle ja luonnolle vaarallinen. Ruotsissa menpiteisiin vesakkomyrkytyksen kieltä-
5325: vesakkomyrkytys on kielletty. Sitä vastoin olisi miseksi ja vesakkojen raivauksen edistä-
5326: edistettävä vesakkojen raivausta myös työtä miseksi myrkkyJä käyttämättä.
5327: kansallemme antavana.
5328: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5329: 'taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5330: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5331:
5332: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
5333: Vieno Eklund Pentti Kettunen Reijo Enävaara
5334: Liisa Arranz Pentti Skön Lea Mäkipää
5335: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi' Urpo Leppänen
5336: 1983 vp. 1279
5337:
5338: Toivomusaloite n:o 1150
5339:
5340:
5341:
5342:
5343: V. Vennamo ym.: Laakalammin ja Kestinsuon luonnonravinto-
5344: lammikoiden rakentamisesta Sonkajärvelle
5345:
5346:
5347: Eduskunnalle
5348:
5349: Maatalousministeriölle on tehty esitys Laa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5350: kalammin ja Kestinsuon luonnonravintolammi- menpiteisiin Laakalammin ;a Kestinsuon
5351: koiden rakentamiseksi Sonkajärven kunnassa. luonnonravintolampien rakentamiseksi
5352: Kunnanhallitus on tämän esityksen takana. Sonkajärven kunnassa Kuopion läänissä.
5353: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5354: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5355: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
5356:
5357: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
5358: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
5359: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Lea Mäkipää
5360: Mikko Vainio Reijo Enävaara
5361: 1280 1983 vp.
5362:
5363: Toivomusaloite n:o 1151
5364:
5365:
5366:
5367:
5368: Aaltonen ym.: Psoriasiksen hoitoon tarvittavien lääkkeiden korvaa-
5369: misesta kokonaan sairausvakuutuksesta
5370:
5371:
5372: Eduskunnalle
5373:
5374: Maassamme on ainakin 100 000, ehkä peräti nuksia korvata. Ilmastohoito näyttää kuitenkin
5375: 150 000 potilasta, jotka sairastavat kroonista iho- olevan yhteiskunnalle edullisempi vaihtoehto,
5376: ja niveltautia, psoriasista. Näistä potilaista arvioi- sillä hoitovuorokausi HYKS:n ihotautiklinikalla
5377: daan noin 20 OOO:n olevan niin vaikeavammai- maksaa 700-800 mk, kun taas ilmastohoitovuo-
5378: sia, että he tarvitsevat vuodesta toiseen jatkuvaa rokausi 250-300 mk.
5379: intensiivistä avo- tai sairaalahoitoa. Koska avo- Psoriasispotilaille välttämätön lääkehoito ai-
5380: hoitoa saa maassamme vain hyvin rajoitetusti, heuttaa myös näille potilaille tällä hetkellä mui-
5381: merkitsee hoidon saanti psoriasis-potilaalle usein hin kroonisia tauteja sairastaviin verrattuna huo-
5382: pitkienkin jaksojen oleskelua keskussairaalassa. mattavan suuria kustannuksia, sillä psoriasiksen
5383: Muissa pohjoismaissa on psoriasiksen hoidossa hoidossa käytettävät lääkkeet korvataan pääasial-
5384: käytetty menestyksellisesti ja pitkään luonnollista lisesti tavanomaisen sairausvakuutustaksan edel-
5385: ilmastohoitoa, jossa aurinko ja merivesi helpotta- lyttämällä tavalla.
5386: vat taudin oireita ja hoitotulokset ovat vastaavia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5387: sairaalahoidon kanssa. Näissä maissa on ilmasto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5388: hoito katsottu lääketieteellisesti ja taloudellisesti
5389: perustelluksi hoitomuodoksi ja siten yhteiskun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
5390: nan taholta korvattavaksi ja tuettavaksi hoidoksi. sairausvakuutuslain 9 §:n ja sairausvakuu-
5391: Suomen sairausvakuutusjärjestelmä ei ole hy- tusasetuksen muuttamiseksi siten, että
5392: väksynyt psoriasiksen ilmastohoitokustannuksia psoriasis rinnastettaisiin muihin krooni-
5393: korvattavaksi kuin vähäisessä määrin kokeilu- szi"n tauteihin niin, että sen hoidossa sekä
5394: luonteisesti. Tämä johtuu sairausvakuutusasetuk- ulkonaisesti että sisäisesti käytettävät
5395: sen nimenomaisesta rajoituksesta, jonka mukaan lääkkeet kuuluisivat kokonaan korvatta-
5396: vakuutetulle korvataan ulkomailla annettu hoito vien lääkkeiden joukkoon ja että psori-
5397: enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu asiksen hoitoa varten tehtävien terveys-
5398: maksamaan, jos tarpeellinen hoito olisi annettu matkojen kustannukset saatettaisiin myös
5399: Suomessa, kuitenkin siten, ettei matkakustan- korvauksen pziriin.
5400: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
5401:
5402: Markus Aaltonen Kari Urpilainen Mikko Rönnholm
5403: Mats Nyby Pentti Lahti-Nuuttila Kaj Bärlund
5404: Pekka Starast Matti Luttinen Jouko Tuovinen
5405: Aimo Ajo
5406: 1983 vp. 1281
5407:
5408: Toivomusaloite n:o 1152
5409:
5410:
5411:
5412:
5413: Ahonen ym.: Työttömäksi joutuneen työttömyyskassan jäsenen
5414: aseman parantamisesta
5415:
5416:
5417: Eduskunnalle
5418:
5419: Työttömän toimeentuloturva on maassamme työttömyysavustusta huoltovelvollisuuden perus-
5420: edelleen oleellisesti huonompi kuin muissa poh- teella, vaan hän saa ns. yksinäisen henkilön
5421: joismaissa. päiväavustuksen.
5422: Työttömän toimeentuloturvaa heikennetään Työttömyyskassalain mukainen korvausjärjes-
5423: myös työttömyyskassalain tulkinnoilla STM:n telmä on byrokraattisuudessaan Jaanyt
5424: asianomaisten virkamiesten päätöksin. Nyt käy- jälkeen työttömyyskorvauslain mukaisesta menet-
5425: tännössä sovellettavat tulkinnat aiheuttavat mm. telystä mm. siten, ettei ns. huoltavan henkilön
5426: seuraavaa: korkeampaa päivärahaa makseta molemmille
5427: - Työttömäksi joutunut kassan jäsen joutuu vanhemmille. Päätös työttömyyskorvauslain mu-
5428: työttömäksi jouduttuaan odottamaan ensimmäis- kaisesta päivärahasta syntyy huomattavasti nope-
5429: tä työttömyysavustustaan jopa kaksi kuukautta. ammin, sillä se. tehdään paikallistasolla työvoima-
5430: - Jos naispuolinen työttömyyskassan jäsen toimikunnassa, jossa myös yleensä tunnetaan ja
5431: hakee päivärahaansa huoltovelvollisuuden perus- tiedetään työttömän todelliset olosuhteet.
5432: teella korotusta sekä lapsikorotusta, niin hän Työttömyyskassalain tulkintojen vuoksi kas-
5433: joutuu toimittamaan STM:n vaatimuksesta kas- san jäsenen oikeusturva ja työttömyysturva jää
5434: salle seuraavat todistukset: puutteelliseksi, eikä jäsen edes tiedä, mitä hän
5435: - Virkatodistus. lain mukaan työttömäksi joutuessaan on oikeu-
5436: - Todistukset kahdelta edelliseltä vuodelta vah- tettu saamaan.
5437: vistetusta verotuksesta itsensä ja puolisonsa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
5438: osalta. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5439: - Työnantajan todistus viimeisen kuukauden sen,
5440: ansioista korvauksen hakijan ja puolison osal-
5441: ta. että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
5442: Eräissä tapauksissa vaaditaan vielä ote talon- työttömäksi joutuneen työttömyyskassan
5443: kirjasta, jos hakija asuu avoliitossa, josta on jäsenen tasa-arvon ja oikeusturvan paran-
5444: lapsia. tamiseksi sekä turhan byrokratian poista-
5445: Elatusvelvolliselle työttömälle ei suoriteta miseksi.
5446:
5447: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5448:
5449: Risto Ahonen Sinikka Hurskainen Peter Muurman
5450: Tuula Hautamäki Kari Rajamäki Mikko Rönnholm
5451: Lea Savolainen Timo Roos Paula Eenilä
5452: Liisa Jaakonsaari Aarno von Bell
5453:
5454:
5455:
5456:
5457: 161 088300420M
5458: 1282 1983 vp.
5459:
5460: Toivomusaloite n:o 1153
5461:
5462:
5463:
5464:
5465: Ahonen ym.: Ammattitautilain uudistamisesta
5466:
5467:
5468: Eduskunnalle
5469:
5470: Nykyinen ammattitautilaki astui voimaan tam- Samoin ehdotettiin uudistettavaksi sitä luetteloa,
5471: mikuun 1. päivänä 1968. Laki vastasi silloisia mihin keskeiset ammattitaudit on kirjattu. Toi-
5472: vaatimuksia korvattavista ammattitaudeista. Tut- mikunnan keskeisiä ehdotuksia ei ole toteutettu
5473: kimustoiminta on työeläketieteessä kehittynyt kaikilta osin. Tapaturmavakuutuslainsäädännön
5474: hyvin voimakkaasti ja terveydenhuolto on laajen- uudistuksen yhteydessä osa toimikunnan esittä-
5475: tunut kaikille työpaikoille lain voimaantulon jäl- mistä asioista hyväksyttiin ehdotuksen suuntaises-
5476: keisinä viitenätoista vuotena. Viime vuosina on ti.
5477: korvattu 4 500-5 500 ammattitautia vuosittain. Viimeisten vuosien aikana ovat erityisesti yksi-
5478: Yleisimpiä ammattitauteja ovat melun aiheutta- puolisten työliikkeiden aiheuttamat käsien rasi-
5479: ma huonokuuloisuus, ihottumat sekä yksipuoli- tussairaudet olleet vaikein ongelma ammattitau-
5480: sesta liikkeestä johtuvat käden rasitussairaudet. tien korvattavuudessa. Uudet kemialliset aineet
5481: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 2 3. 1.197 4 ja niiden aiheuttamat terveysvaikutukset eivät
5482: toimikunnan, jonka tehtävänä oli tarkistaa am- riittävän hyvin ole esillä nykyisessä ammattitauti-
5483: mattitautilain mukainen korvausjärjestelmä. Toi- lainsäädännössä.
5484: mikunta ehdotti runsaasti uudistuksia, jotka oli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
5485: sivat parantaneet keskeisiltä osin ammattitautila- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5486: kia. Korvattavan ammattitaudin riittäväksi syy- sen,
5487: suhteen asteeksi ehdotettiin työssä olevan tekijän
5488: todennäköistä vaikutusta sairauden syntymiseen että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
5489: tai olemassa olevan sairauden pahenemiseen. ammattitautilain uudistamiseksi niiden
5490: Lisäksi tavallisimpien tekijöiden osalta voitaisiin periaatteiden pohjalta, joita vuoden 1974
5491: vaikutusta pitää toteennäytettynä, jollei nimeno- ammattitautitoimikunta esitti ja mihin
5492: maisesti ilmene sairauden aiheutuneen muulla nykyinen työeläketieteellinen tietämys
5493: tavoin. Toimikunta ehdotti myös tarkennettavak- antaa aihetta.
5494: si sitä ajankohtaa, jolloin ammattitauti ilmenee.
5495: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5496:
5497: Risto Ahonen Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
5498: Matti Puhakka Saara-Maria Paakkinen Paula Eenilä
5499: Paavo Lipponen Tuula Hautamäki
5500: 1983 vp. 1283
5501:
5502: Toivomusaloite n:o 1154
5503:
5504:
5505:
5506:
5507: Ajo: Lapin läänin ammattiautoilijoiden työllisyyden suunnitelmalli-
5508: sesta turvaamisesta
5509:
5510:
5511: Eduskunnalle
5512:
5513: Kehitysalueilla t01m1van ammattiautoilijan Lapin lääni on varsin riippuvainen autokulje-
5514: elämä on nykyisin varsin epävarmalla pohjalla. tuksista, koska rautateitä on varsin vähän. Näin
5515: Kuorma- ja pakettiautojen työmahdollisuudet ollen sen hyvinvoinoille on välttämätön siedet-
5516: ovat pääasiassa työllisyystöiden ja puutavara-ajo- tävät toimeentulomahdollisuudet omaava am-
5517: jen varassa. Vakinaisia työmaita on läänissä suh- mattiautoilijakunta.
5518: teellisen vähän. Valtion työllisyystyöt ja muutkin Näin ollen on pyrittävä kaikin keinoin aikaan-
5519: hankkeet ajoittuvat yleensä autoilijalle epäedulli- saamaan autoilijoille pysyviä työmahdollisuuksia
5520: sesti. Työt alkavat monella paikkakunnalla saman- ja tekemään erikoisesti valtion töille pitkän täh-
5521: aikaisesti, jolloin saattaa syntyä jopa pulaa au- täimen suunnitelmat ajoitettuna sopivasti ja ta-
5522: toista, niin että niitä joudutaan tuottamaan töi- saisesti ympäri vuotta.
5523: hin jopa naapuriläänin puolelta. Vastaavasti taas Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
5524: työt päättyvät samanaikaisesti, jolloin autoilijat jou- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5525: tuvat olemaan pitkiä aikoja työttöminä ja ilman
5526: tuloja. Kuitenkin tänäkin aikana juoksevat die- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5527: selvero, vakuutukset, korot sekä lyhennykset. pitkän tähtäimen suunnitelmien aikaan-
5528: Tällainen asiaintila on saanut kymmenet autoilijat saamiseksi Lapin läänin ammattiautoili-
5529: suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ja jopa pakotta- joiden työllisyyden turvaamiseksi.
5530: nut luopumaan ammatistaan.
5531: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5532:
5533: Aimo Ajo
5534: 1284 1983 vp.
5535:
5536: Toivomusaloite n:o 1155
5537:
5538:
5539:
5540:
5541: Ajo: Metsätyömiesten eläkeiän alentamisesta 55 vuoteen
5542:
5543:
5544: Eduskunnalle
5545:
5546: Metsätyömiehen ammatti on tunnetusti raskas metsätöissä ole sellaisia työvaiheita tai -tapoja,
5547: ja terveydelle vaarallinen. Työ tapahtuu vielä jotka sopisivat vanhemmalle henkilölle. Tämän
5548: nykyisin urakkatyönä sekä syrjäisissä olosuhteissa. seurauksena syntyy vanhojen entisten metsätyö-
5549: Työ on luonteeltaan erittäin kuluttavaa miesten joukko, joka ei enää pysty töihin, mutta
5550: ja erityisesti nuoret henkilöt tekevät raskaampaa ei saa vielä eläk:ettäk:ään. Heidän ainoa turvansa
5551: työtä kuin heidän fyysinen kehitystasonsa ja on työttömyyskonisto.
5552: voimansa antaisivat myöten. Seurauksena on, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
5553: että ihminen invalidisoituu usein jo sangen var- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5554: haisella iällä raskaan ja vaarallisen työn vuoksi.
5555: Tunnetuimpia ja yleisimpiä syitä invalidisoitumi- etta hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5556: seen ovat selkä- ja sydänviat sekä verenkienohäi- menpiteisiin sellaisen lain valmistelemi-
5557: riöt. Vanhenevalie henkilölle tulee raskas metsä- seksi, jolla siiädettäisiin metsätyömiesten
5558: työ yhä vaikeammaksi iän kantuessa. Nykyisin ei eläkeiäksi 55 vuotta.
5559:
5560: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5561:
5562: Aimo Ajo
5563: 1983 vp. 1285
5564:
5565: Toivomusaloite n:o 1156
5566:
5567:
5568:
5569:
5570: Ala-Kapee ym.: Opettajien palvelussuhteen ehtojen yhtenäistämi-
5571: sestä eläketän osalta
5572:
5573:
5574: Eduskunnalle
5575:
5576: Koululainsäädännön uudistamisen yhteydessä Eläkeikää koskevat palvelussuhteen ehtojen
5577: hallituksen esityksen perustelujen mukaan tavoit- erot ovat nykyisellään epäoikeudenmukaisia var-
5578: teena oli koulumuotokohtainen rakenteellinen ja sinkin yleisaineiden opettajille ja niille opettajil-
5579: säännösten yhdenmukaistaminen. Sivistysvalio- le, jotka ovat sekä lukion että yläasteen opettajia
5580: kunta totesi, ettei yhtenäistäminen ulottunut ja joiden eläkeikä määräytyy peruskoulun viran-
5581: eri opettajatyhmien virkasuhteen ehtoihin ja elä- haltijan eläkeiän mukaan.
5582: keikään. Valiokunta piti välttämättömänä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
5583: myös tältä osin pyritään lähitulevaisuudessa yh- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5584: denmukaisuuteen seuraavasti: sen,
5585: ' ' - Erityisluokanopettajien, erityisopettajien
5586: ja nykyisten yleisaineiden opettajien, kuulovam- ettii haJ!itru ryhtyisi toimmpitei:sii71
5587: maisten ja näkövammaisten koulujen sekä kehi- opettlljien plll11ei11SSuhteen ehtop yhte-
5588: tysvammalaitosten opettajien virkasuhteen ehdot lliiistämisehi eliikeiä11 osalta sitnl, ettii
5589: ja eläkeikä yhtenäistetään alentamalla eläkeikä 55 koululaills4iiti4m~öll rn~Jistamisn ,hte,-
5590: vuoteen. lkssä hy11äh,ljt katmtmotot totefllelllli-
5591: - lukion opettajien eläkeikä alennetaan sa- siitl.
5592: maksi kuin peruskoulun viranhaltijan eläkeikä eli
5593: 60 vuoteen."
5594: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5595:
5596: Pirjo Ala-Kapee Tuno Roos Mikko Elo
5597: Seppo Tikka Antti Kalliomäki Aamo von Bell
5598: Paula Eenilä Pentti Lahti-Nuuttila
5599: 1286 1983 vp.
5600:
5601: Toivomusaloite n:o 1157
5602:
5603:
5604:
5605:
5606: Ala-Kapee ym.: Silmälasien hankintakustannusten korvaamisesta
5607: sairausvakuutuksesta alle 18-vuotiaille
5608:
5609:
5610: Eduskunnalle
5611:
5612: Invaliidihuoltolain nojalla korvataan vain hy- aluksi rajoittaa korvauksen myontammen alle
5613: vin pieni osa hankituista silmälaseista, arviolta 18-vuotiaisiin ja kohdistaa taloudellinen tuki sin-
5614: alle yksi prosentti. Silmälasien käyttäjien määrä ne, missä sitä kipeimmin tarvitaan.
5615: on verrattain suuri. Erityisesti kasvu- ja kouluiäs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
5616: sä, jolloin silmälasien hankkiminen on lääketie- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5617: teellisesti perusteltua ja jolloin niiden uusimistar- sen,
5618: ve on keskimääräistä suurempi, tulisi silmälasien
5619: hankkimisesta aiheutuvat kustannukset korvata. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5620: Näin helpotettaisiin myös lapsiperheiden talou- sairausvakuutuslain mttuttamiseksi siten,
5621: dellista asemaa. Koska kysymyksessä on melko että silmälasien hankhmisesta aiheutuvat
5622: suuri väestöryhmä, olisi tarkoituksenmukaista kustannukset korvat(lll1f fllle 18-vuotiflille.
5623: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5624:
5625: Pirjo Ala-Kapee Pekka Starast PaulaEenilä
5626: Matti Puhakka Antti Kalliomäki Reijo Lindroos
5627: Mikko Elo Kari Rajamäki Manti lähdesmäki
5628: Tuula Hautamäki
5629: 1983 vp. 1287
5630:
5631: Toivomusaloite n:o 1158
5632:
5633:
5634:
5635:
5636: Alho ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoista pääkaupun-
5637: kiseudulla
5638:
5639:
5640:
5641:
5642: Eduskunnalle
5643:
5644: Hitaan taloudellisen kasvun näkymissä koros- tulossa ja työolosuhteissa ei näytetä työmarkkinapo-
5645: tuu sosiaali- ja terveydenhuollon laadullisten ja liittisin keinoin voitavan yksin edetä. Tästä syystä
5646: sisällöllisten uudistusten kehittämistarve. Onnis- tarvitaan tueksi yleistä sosiaali- ja terveyspolitii-
5647: tuneen sosiaali- ja terveyspolitiikan tulee aistia kan suuntaa. Voimavaroja sinne, missä niukkuut-
5648: ennakolta ja pehmeästi yhteiskunnallisen kehi- ta on esiintynyt, jotta väestön sosiaali- ja terveys-
5649: tyksen mukanaan tuomat sosiaaliset ja terveydel- tarpeisiin voidaan vastata, jotta sosiaali- ja tervey-
5650: liset riskitekijät. Suomalainen kansanterveystyö denhuollon henkilöstön työajan lyhennys voi-
5651: on tuottanut myönteisiä tuloksia, joista kansain- daan toteuttaa ja jotta laadulliseen ja sisällölli-
5652: välisestikin voidaan olla ylpeitä, maan kehitys- seen kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon
5653: ja taaja-alueilla. Sitä vastoin voimavarojen kehittämisessä voidaan päästä.
5654: niukkuus on oleellisella tavalla heikentänyt sosi- Ede1Iä olevan perusteella ehdotamme edus-
5655: aali- ja terveydenhuollon kehittämismahdolli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5656: suuksia suurissa asutuskeskuksissa ja erityisesti
5657: pääkaupunkiseudulla. Jotta kansalaisten tasaver- että hlll/itus ryhtyisi toimenpiteisiin, nii11
5658: taisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuu- ettii ~Jtion tulo- ja menOtZT'Yioesity.stli_
5659: dessa ja tasapainoinen yhteiskuntapolitiikka voi- S1111rissa a.stttusReskuksisJa ja erityisesti
5660: taisiin turvata, tulee nyt ensisijaisesti huolehtia p~pu11kiseudulla sosiaali- ja te177ey-
5661: suurten asutuskeskusten ja pääkaupunkiseudun de11lmollon miiiiriillinen ja laadullinen
5662: sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarojen lisää- Rehittämiwen sekä käyttö- että perusta-
5663: misestä. mi.rkttstannuksina nzi"n, että valtal.unnal-
5664: Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarojen li- linen voimavarojen jako suosisi näitä alu-
5665: sääminen asutuskeskuksissa on välttämätöntä jo eita mutta että myös voimavarojen niuk-
5666: siitäkin syystä, että työmarkkinajärjestöjen sopi- kuuden välittömään korjaukseen osoitet-
5667: ma työajan lyhentäminen merkitsee lisäresurssien taistin ylimääräinen miiiiriiraha suurten
5668: varaamista kansanterveystyön ja lasten päivähoi- asutuskeskusten ja pääkaupunkiseudun
5669: don viisivuotissuunnittelussa. Sosiaali- ja tervey- sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
5670: denhuollon matalapaikkaisten naisten toimeen-
5671:
5672: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5673:
5674: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila
5675: Liisa Jaakonsaari Kari Rajamäki
5676: 1288 1983 vp.
5677:
5678: Toivomusaloite n:o 1159
5679:
5680:
5681:
5682:
5683: Almgren: Työllisyyden turvaamisesta Kymenlaaksossa
5684:
5685:
5686: Eduskunnalle
5687:
5688: Aiemmista arvioista poiketen lama ei hellittä- kassa ja Kuusankoskella. Näissä kaupungeissa
5689: nyt vuoden 1982 lopulla. Työllisyys näyttää työttömien määrä pysyy suurena kuukaudesta
5690: edelleen heikkenevän jopa siinä määrin, että toiseen. Työttömyyttä lisäävänä piineenä on
5691: 1970-luvun työttömyyshuiput voivat ylittyä. Ky- aiempaa enemmän myös rakennuskohteiden vä-
5692: menlaaksossa oli lokakuun lopulla työttömiä heneminen. Metsäteollisuuden rakennusinves-
5693: työnhakijoita työvoimatoimistojen kirjoilla 5 981 toinnit ja monet mittavat julkiset rakennustyöt
5694: eli 15 % enemmän kuin vuosi aiemmin. Työttö- ovat valmistuneet tai valmistuvat vuonna 1983,
5695: myysaste oli tällöin 6, 7 % työvoimasta (koko jolloin rakennusyritysten työvoimaa joudutaan
5696: maa 5,8 % ja Kouvolan työvoimapiiri 6,5 %) vähentämään. Myös asuntotuotanto vähenee.
5697: vastaavan luvun oltua keskimäärin 9,0 %vuonna Työllisyyden yleisesti heikentyessä nuonen am-
5698: 1978. mattitaidottomien, pitkäaikaistyöttömien ja työ-
5699: Elinkeinorakenteeltaan metsäteollisuusvaltai- rajoitteisten työllistyminen vaikeutuu erityisesti.
5700: sessa Kymenlaaksossa suhdannevaihtelut tuntu- Tällöin julkisilla varoilla järjestettyjen työ- ja
5701: vat aina nopeasti ja voimakkaina. Puunjalostus- koulutustilaisuuksien järjestäminen näille henki-
5702: teollisuuden ohella laskukausi heijastaa vaikutuk- löryhmille on entistä tarpeellisempaa.
5703: sensa satamaliikenteeseen, jonka merkitys rannik- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
5704: kokaupungeissa Kotkassa ja Haminassa on suuri. hyväksyttäväksi toivomuksen,
5705: Tuotannon rationalisointi, automaatio ja tuotan-
5706: totdrniikan kehittyminen aiheuttavat työvoima- ettii hallitus ryhryisi toimenpztemtn
5707: tarpeen pienentymistä lähivuosina. työttömyyden torjumiseksi Kymenlaak-
5708: Työvoiman tarpeen väheneminen tuo muka- sos.ra, erityisesti taantuvilla teollisuus-
5709: naan työllisyysongelmia erityisesti ns. taantuvilla paikkakunnilla.
5710: vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla, lähinnä Kot-
5711: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5712:
5713:
5714: Esko Almgren
5715: 1983 vp. 1289
5716:
5717: Toivomusaloite n:o 1160
5718:
5719:
5720:
5721:
5722: Almgren ym.: Maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmän laajenta-
5723: misesta
5724:
5725:
5726: Eduskunnalle
5727:
5728: Maatalousyrittäjien lomatoiminnan järjestämi- vuoden, tulisi turvata edes 14 vuorokauden vuo-
5729: nen kuuluu lain mukaan kunnille, ja valtion tulo- siloma.
5730: ja menoarviossa on ehdotettu määrärahat tätä Riittävän määrärahan turvin kunnat voisivat
5731: tarkoitusta varten. Kunnat eivät kuitenkaan pysty tarjota runsaasti uusia vakinaisia työpaikkoja.
5732: nykyisten määrärahojen puitteissa tarjoamaan Lomittajien lukumäärän lisääntyessä kunnat voi-
5733: maatalousyrittäjille vuosilomaa lain edellyttämäl- sivat hoitaa joustavammin myös sijaisavun silloin,
5734: lä tavalla. Ensisijaiset lomat pystytään järjestä- kun maatalousyrittäjä on estynyt hoitamasta yri-
5735: mään kokonaisuudessaan, mutta toiselle samassa tystään.
5736: yrityksessä työskentelevälle ei pystytä järjestä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
5737: mään lomaa {toissijainen loma) läheskään täysi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5738: määräisesti.
5739: Tulo- ja menoarviossa lomatoimintaan osoitet-
5740: tujen korvausten lisääminen aiheuttaisi monia että halltius ryht:pisi toimenpttetstztl
5741: myönteisiä seurauksia. Maatalousyrittäjille, jotka maatalous:prittiijien vuosilomajiirjeste/1114•
5742: tekevät seitsenpäiväistä työviikkoa ympäri ~hi.
5743:
5744: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5745:
5746:
5747: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
5748:
5749:
5750:
5751:
5752: 162 088300420~
5753: 1290 1983 vp.
5754:
5755: Toivomusaloite n:o 1161
5756:
5757:
5758:
5759:
5760: Almgren ym.: Opettajien pääsemisestä eläkkeelle 3 5 palvelusvuo-
5761: den jälkeen
5762:
5763:
5764: Eduskunnalle
5765:
5766: Suuri osa opettajista ehtii ennen eläkeikää Koska lainmuutos, joka antaisi 35 vuotta pil-
5767: saada täyteen 30 palvelusvuotta. Osa voi pääs- velleille opettajille mahdollisuuden päästä iästä
5768: tä 35 palvelusvuoteen asti. Raskaassa opetustyössä riippumatta eläkkeelle, koskee melko pientä ryh-
5769: näinkin kauan toimineille olisi tarpeen antaa mää, asia ei valtiontaloudellisesti olisi merkittä-
5770: eläkkeellepääsymahdollisuus ennen varsinaista vä, mutta olisi periaatteellinen tunnustus pitkän
5771: eläkeikää. Se olisi työllisyydenkin kannalta edul- "päivätyön" tehneille opettajille.
5772: lista. Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kunnioit-
5773: On otettava huomioon, että erityisluokkien taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5774: opettajille eläkkeelle pääsy on mahdollista jo 55
5775: vuoden iässä. Se, että esim. 35 vuotta ehkä että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
5776: vaikeillakin '' normaaliluokilla'' palvellut joutuu sellaisen lainmuutoksen aikaansaamisek-
5777: toimimaan 60-vuotiaaksi asti, ei ole edelliseen si, että 35 vuotta palvellut opettaja voisi
5778: nähden kohtuullista. piiiistä eläkkeelle iästä riippumatta.
5779: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5780:
5781: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
5782: 1983 vp. 1291
5783:
5784: Toivomusaloite n:o 1162
5785:
5786:
5787:
5788:
5789: Almgren ym.: Vammaisten kotihoidon tukemisesta
5790:
5791:
5792: Eduskunnalle
5793:
5794: Vaikeavammainen perheenjäsen tarvitsee jat- palkatun kotiavun verovähennysoikeus lisäisivät
5795: kuvaa hoitoapua. Hänen tarpeensa perheen ih- mahdollisuuksia ihmisläheiseen kotihoitoon.
5796: missuhteisiin, kotiin ja kodikkuuteen nähden Näiden uudistusten kustannukset eivät olisi yh-
5797: ovat samat, usein jopa suuremmat, kuin terveillä teiskunnalle mahdottomat, sillä niiden toteutta-
5798: henkilöillä. Kotihoitomahdollisuuksien puuttu- minen vähentäisi samalla kalliiden laitospaikko-
5799: minen ja taloudellisten resurssien vähyys kotihoi- jen tarvetta.
5800: don järjestämisessä ovat johtaneet siihen, että Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
5801: monet perheet ovat joutuneet sijoittamaan vam- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5802: maisen perheenjäsenen pysyvästi laitoshoitoon.
5803: Kuitenkin kotona tapahtuva hoito useimmissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5804: tapauksissa vastaisi paremmin vammaisen toiveita vammaisten kotihoidon tuen järiestämi-
5805: ja tarpeita mahdollisimman normaaliin elämään seksi sekä palvelujen tarjonnan lisiiiimisen
5806: ja perhesuhteisiin. Vammaisten kotihoidon tuki- että taloudellisen tuen avulla.
5807: järjestelmä, kotihoitopalvelujen lisääminen ja
5808:
5809: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5810:
5811: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
5812: 1292 1983 vp.
5813:
5814: Toivomusaloite n:o 1163
5815:
5816:
5817:
5818:
5819: Almgren ym.: Sotilasvammalain perusteella tehtyjen korvauspäätös-
5820: ten käsittelemisestä uudelleen
5821:
5822:
5823: Eduskunnalle
5824:
5825: Sotilasvammalain mukaan suoritetaan korvaus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5826: ta palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5827: sairauden johdosta asevelvolliselle tai muulle sen,
5828: puolustusvoimien palveluksessa olleelle henkilöl-
5829: le. Korvauksen saamisen ehtona on, että korvaus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so-
5830: ta haetaan vuoden kuluessa vamman toteamises- tilasvammalain muuttamiseksi siten, että
5831: ta. sotzlasvammalain mukainen korvaushake-
5832: Varsinkin rintamapalveluksessa saadut vammat mus voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn,
5833: voivat olla sellaisia, että ne pahenevat vuosien jos vamman tai sairauden muutos antaa
5834: kuluessa. Näin ollen kerran tehty päätös olisi siihen aihetta.
5835: voitava ottaa uudelleen harkittavaksi, jos siihen
5836: on olemassa aihetta.
5837: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5838:
5839: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
5840: 1983 vp. 1293
5841:
5842: Toivomusaloite n:o 1164
5843:
5844:
5845:
5846:
5847: Almgren ym.: Lakisääteisen hoitoloman järjestämisestä sauaan
5848: lapsen vanhemmalle
5849:
5850:
5851: Eduskunnalle
5852:
5853: Lapsen vanhemmalle annettava hoitoloma lap- bernmille melkoisia hoito-ongelmia, samoin per-
5854: sen sairastuessa on asia, joka vaatii kiireellistä heissä, joissa lastenhoitaja huolehtii lasten hoi-
5855: ratkaisua sekä perhepolitiikan että työ- ja perhe- dosta heidän omassa kodissaan. Näissä tapauksis-
5856: elämän yhteensovittamisen kannalta. Lakisäätei- sa hoitaja huolehtii lapsista myös heidän sairastu-
5857: nen hoitoloma selkiinnyttäisi nykyistä vallitsevaa essaan, jolloin vanhemmat eivät tarvitse hoitolo-
5858: käytäntöä, jonka mukaan työ- ja virkaehtosopi- maa. Lakisääteinen hoitolomamahdollisuus on
5859: musten säännöksistä riippuen vanhemmilla, sen sijaan välttämätön, mikäli lasten hoitaja
5860: useimmiten äidillä, on muutaman päivän paikal- sairastuu.
5861: linen loma sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi. Lakisääteinen hoitoloma joko lapsen tai hoita-
5862: Työssä käyville vanhemmille aiheutuu useissa jan sairastuessa takaa erilaisille lapsiperheille yh-
5863: tapauksissa vaikeuksia myös lapsen hoitajan sai- denvertaiset mahdollisuudet hoitaa lapsiaan
5864: rastuessa. Ruotsissa myönnetään hoitoloma van- myös sairauden sattuessa lasten päivähoitomuo-
5865: hemmalle, mikäli lapsi tai lapsen hoitaja sairas- dosta riippumatta.
5866: tuu. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5867: Kunnallinen päivähoito kattaa n. SO % päivä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5868: hoidon tarpeessa olevista lapsista. Näiden lasten sen,
5869: kohdalla hoitoloman tulisi koskea lasten sairaus-
5870: tapauksia, koska hoitajan sairastuessa kunta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin la-
5871: yleensä järjestää sijaisen. kisääteisen hoitoloman järjestiimiseksi
5872: · Yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten lapsen vanhemmalle lapsen tai lapsen
5873: kohdalla aiheuttaa hoitajan sairastuminen van- hoitajan sairastuessa.
5874: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5875:
5876:
5877: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
5878: 1294 1983 vp.
5879:
5880: Toivomusaloite n:o 1165
5881:
5882:
5883:
5884:
5885: Alppi ym.: Työsuojelun edistämisestä elintarvikealalla
5886:
5887:
5888: Eduskunnalle
5889:
5890: Elintarvikealan työntekijäin suojeluun liittyy Edelleen on selvitettävä viennin osalta ostajien
5891: ongelmia, jotka joissakin tapauksissa aiheutuvat asettamien ehtojen täyttämisen ja työsuojelun
5892: elintarvikkeiden valmistusta säätelevien lakien, vaatimusten väliset ristiriidat. Ristiriita vallitsee
5893: asetusten ja määräysten erilaisista lähtökohdista mm. siinä, että raaka-aineen edellyttämä lämpö-
5894: ja tavoiteasettelusta. tila vielä nykyäänkin sanelee työhuoneen lämpö-
5895: Eräs ristiriitatilanne syntyy mm. siitä, että tilan. Näin esimerkiksi on välttämätöntä vahvis-
5896: elintarvikkeisiin käytettävien sallittujen lisä- ja taa selkeät määräykset työhuoneiden lämpötilasta
5897: apuaineiden enimmäismäärät on määritelty val- elintarvikealalla.
5898: miiden tuotteiden käyttäjien suojelemiseksi. Näi- Lisäksi on välttämätöntä tehostaa työsuojeluvi-
5899: tä tuotteita valmistettaessa elintarviketyöntekijä ranomaisten, terveydenhoitohenkilöstön ja työ-
5900: saattaa joutua altistetuksi moninkertaisille mää- suojeluhenkilöstön koulutusta, jotta elintarvike-
5901: rille verrattuna lisäaineluettelon mainitsemiin alan työsuojeluun saataisiin riittävä asiantunte-
5902: enimmäismääriin. mus turvatuksi.
5903: Lisä- ja apuaineiden käyttämisen työntekijöille Lähtökohtana on pidettävä sitä, että työnteki-
5904: mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia pi- jäin suojaaminen asetetaan keskeiseksi ja sen
5905: tempiaikaisessa käytössä ei juuri ole selvitetty. kanssa ristiriitaiset kysymykset, lait, asetukset tai
5906: Terveydellisiä haittoja aiheutuu entistä enemmän hallinnolliset määräykset korjataan.
5907: siitä, että ulkomaisten ostajien sanelemat tuottei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5908: den valmistukseen liittyvät vaatimukset ovat joh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5909: taneet sellaisten menetelmien käyttämiseen, että sen,
5910: työntekijäin suojeluun liittyvät seikat ovat jää- että hallitus selvityttäisi elintaroikkei-
5911: neet toisarvoisiksi. den apu- ja lisäaineiden käytön vaikutuk-
5912: Siksi on välttämätöntä, että elintarvikkeisiin sen elintaroiketyöläisten teroeyteen ja
5913: nykyisin käytettäväksi sallittujen lisä- ja apuainei- tuotteen edellyttämien käsittelyolosuhtei-
5914: den käytön sallimisessa ja enimmäispitoisuuksien den ja työtilojtm olosuhteiden väliset ris-
5915: määrityksessä otetaan huomioon työntekijäin tiriitaisuudet sekä ryhtyisi asianmukaisiin
5916: suojelu. Tämän tähden on viipymättä käynnistet- toimenpiteisiin työsuojelun edistämiseksi
5917: tävä asianmukainen tutkimustoiminta. elintarozkealalla.
5918: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5919:
5920: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä Timo Laaksonen
5921: Pentti Lahti-Nuuttila Esko Helle Pekka Leppänen
5922: Heli Astala Juhani Vähäkangas Kalevi Kivistö
5923: Osmo Vepsäläinen
5924: 1983 vp. 1295
5925:
5926: Toivomusaloite n:o 1166
5927:
5928:
5929:
5930:
5931: Alppi ym.: Työstä aiheutuvien rasitusvammojen hoitamisesta työn-
5932: antajan kustannuksella
5933:
5934:
5935: Eduskunnalle
5936:
5937: Laajasta julkisesta keskustelusta ja mm. am- Kaikkienkin alojen työkyvyttömyyseläkeläisistä
5938: mattiyhdistysliikkeen toistuneista vaatimuksista TEL-, LEL-, YEL- ja MYEL-tilastojen mukaan
5939: huolimatta ovat useiden ammattialojen ongelma- ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet suurin työky-
5940: na jatkuvasti työstä aiheutuvat terveydelliset vaa- vyttömyyteen johtanut tekijä. Näistä syistä työky-
5941: rat. Elintarvikealan työntekijöiden erityisongel- vyttömyyseläkkeellä oli vuoden 1979 lopulla
5942: mana ovat rasitusvammat. Koska nämä ovat 49 025 henkilöä.
5943: nimenomaan työstä johtuvia, on jatkuvasti kiin- Jotta työkyvyttömyyseläkkeelle ei tarvitsisi ha-
5944: nitettävä huomiota terveellisempien ja turvalli- keutua, turvautuvat työntekijät usein fysikaali-
5945: sempien työmenetelmien toteuttamiseen. Mm. seen hoitoon rasitusvammojen lievittämiseksi ja
5946: oikeilla ergonomisilla ratkaisuilla voidaan pitkälle parantamiseksi. Kohtuuttomana on pidettävä si-
5947: ehkäistä rasitusvammojen syntyminen. tä, että työntekijät joutuvat työstä aiheutuvien
5948: Vuodesta 1976 lähtien on elintarvikealalla ol- vammojen hoidosta maksamaan itse ja joutuvat
5949: lut yksipuolisen työliikkeen aiheuttamia ammat- ottamaan hoidon työajan ulkopuolella. Oikeu-
5950: titautitapauksia lukumääräisesti eniten muihin denmukaisinta olisi, että työntekijät saisivat hoi-
5951: aloihin venattuna. Tapauksia oli vuonna 1975 toa varten työstä hoitoloman.
5952: 9), V. 1976 180, V. 1977 147, V. 1978 139 ja V. Loma olisi välttämätön myös hoidon tehok-
5953: 1979 201. On lisäksi tärkeää huomioida, että kuuden kannalta. Edelleen olisi oikeudenmukais-
5954: ammattitautirekisteriin tulee vain osa ammatti- ta, että työnantajat vastaisivat hoidon kustannuk-
5955: tautitapauksista. Todellinen tilanne on vielä syn- sista.
5956: kempi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5957: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto otti Elä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5958: keturvakeskuksesta 206:n työkyvyttömyyseläk- sen,
5959: keellä olevan elintarvikealan henkilön kohdalta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5960: otannan työkyvyttömyyden syistä. Näistä 94 menpiteiszin, jozlla turvattaisiin työstä
5961: työntekijää oli siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle aiheutuvien rasitusvammojen hoitaminen
5962: tuki- ja liikuntaelinsairauksien johdosta. 70 näis- nittävällä hoitolomalla sekä hoitokustan-
5963: tä 94:stä oli eläkkeellä pelkästään nivelsairauk- nusten saattaminen työnantajan vastuul-
5964: sien johdosta. le.
5965: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5966:
5967: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä Juhani Vähäkangas
5968: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Kautto Osmo Vepsäläinen
5969: Heli Astala Esko Helle Timo Laaksonen
5970: Pekka Leppänen Kalevi Kivistö
5971: 1296 1983 vp.
5972:
5973: Toivomusaloite n:o 1167
5974:
5975:
5976: Alppi ym.: Työntekijöiden taloudellisesti tuetusta opintovapaasta
5977: aikuiskoulutusjärjestelmän kehittämiseksi
5978:
5979: Eduskunnalle
5980:
5981: Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on v. 1974 pitä- tusta. ILO:n suosituksen mukaisin aikuiskoulu-
5982: mässään yleiskokouksessa, 59. kansainvälisessä tuksen erikoistoimenpitein voitaisiin olemassaole-
5983: työkonferenssissa, hyväksynyt yleissopimuksen ja via suuria koulutuseroja kaventaa.
5984: suosituksen työntekijöiden taloudellisesti tuetus- Aikuiskoulutusjärjestelmää näin konkreettisesti
5985: ta opintovapaasta. kehittäessä ja lainsäädäntöä sille valmisteltaessa
5986: Yleissopimuksen mukaan taloudellisesti tue- tulisi luonnollisesti ottaa huomioon se, että ta-
5987: tulla opintovapaalla tarkoitetaan työntekijälle loudellisesti tuettu työntekijöiden opintovapaa-
5988: opintotarkoituksiin määrätyn pituiseksi ajaksi järjestelmä ei vaikuttaisi opintotukijärjestelmän
5989: työaikana myönnettyä vapaata, jonka aikana ensisijaiseen kehittämiseen eikä pyrkisi korvaa-
5990: työntekijällä on oikeus saada riittävää taloudellis- maan peruskoulutusta.
5991: ta tukea. Sopimuksessa tarkoitettua opintovapaa- Oikein toteutettuna opintovapaa palvelisi te-
5992: ta tulisi voida käyttää muihinkin kuin ammatilli- hokkaasti aikuiskoulutuksen tavoitteita tilantees-
5993: siin jatko- tai täydennysopintoihin, lähinnä yleis- samme, jossa tälle koulutukselle muutoin ei
5994: sivistävään opiskeluun ja ammattiyhdistyskoulu- yhteiskunnan toimin ole järjestetty hyviä edelly-
5995: tukseen. tyksiä esim. 1astenhoidollisin ja muin tarvittavin
5996: Opintovapaata järjesteltäessä tulisi suosituksen järjestelyin.
5997: mukaan edelleen ottaa huomioon myös se, että Eduskunnan helmikuussa 1979 hyväksymä laki
5998: opintovapaa-aika rinnastetaan työaikaan määrät- työntekijöiden opintovapaasta on päänavaus am-
5999: täessä niitä etuisuuksia, jotka työntekijälle työ- matissa toimivan väestön työaikaiselle opiskelulle
6000: suhteen perusteella kuuluvat. työsuhteen katkeamatta. Lain keskeiseksi puut-
6001: Työntekijöiden tulisi itse voida määrätä, mil- teeksi jäi kuitenkin opintovapaan palkattomuus.
6002: bislin koulutusohjelmiin he osallistuisivllt, ja am- Ainoastaan eräät palkkaan liittyvät edut karttuvat
6003: mattiyhdistyskoulutuksen osalta työntekijöiden osalta opintovapaata.
6004: järjestöt olisivat vastuussa koulutettavien valin- Jotta työntekijät todella pystyisivät hyödyntä-
6005: nasta. Samoin ensisijaisesti nämä järjestöt vastai- mään mahdollisuuden työaikaiselle opiskelulle,
6006: sivat ammattiyhdistyskoulutuksen suunnittelusta tulisi opintovapaa saada palkallisena. Tähän voi-
6007: ja toteutuksesta. Koulutuksen tarpeen tältä osin taisiin siirtyä asteittain esim. siten, että ensi
6008: määrittelisivät siis ensisijaisesti työntekijäjärjes- vaiheessa maksettaisiin työntekijälle palkka
6009: töt. % :sta opintovapaata, vuoden kuluttua 112 :sta
6010: Kansainvälisen työkonferenssin suosituksessa opintovapaata jne., kunnes koko opintovapaa
6011: painotetaan myös sitä, että taloudellisten etui- olisi paikallinen.
6012: suuksien tulisi olla sellaiset, että työntekijöiden Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
6013: ansiotaso säilyy. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6014: Taloudellisesti tuetun opintovapaan toteutta-
6015: misen tarpeellisuudesta kertovat mm. vuodelta että hallitus antaisi esityksen laiksi
6016: 1971 olevat väestönlaskentatiedot, joiden mu- työntekijöiden taloudellisesti tuetusta
6017: kaan ammatissa toimivasta väestöstä runsas 60 % opintovapaasta ILO:n konferenssin suosi-
6018: on saanut vain kansakoulu- tai sitä vähäisemmän tuksen periaatteiden mukaisesti.
6019: koulutuksen ja yli 70 % on vailla ammattikoulu-
6020: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6021:
6022: Ulla-Leena Alppi Kalevi Kivistö Esko Helle
6023: Juhani Vähäkangas Pentti Lahti-Nuuttila Matti Kautto
6024: Osmo Vepsäläinen Antti Kalliomäki Markus Aaltonen
6025: Timo Laaksonen Heli Astala Reijo Lindroos
6026: Pekka Leppänen Inger Hirvelä Pirkko Turpeinen
6027: Tuulikki Hämäläinen Sinikka Hurskainen
6028: 1983 vp. 1297
6029:
6030: Toivomusaloite n:o 1168
6031:
6032:
6033:
6034:
6035: Arranz ym.: Huoltajanpalkan maksamisesta lastaan hoitavalle van-
6036: hemmalle
6037:
6038:
6039: Eduskunnalle
6040:
6041: Työllisestä työvoimasta 47,4 % on na1s1a, ja Yksittäiselle huoltajalle maksettu palkka on
6042: työikäisistä naisista 60 % käy ansiotyössä kodin pieni rahamäärä laitospaikkakustannuksiin ver-
6043: ulkopuolella. Monet heistä ovat pakotettuja tä- rattuna. Samalla helpotettaisiin työllisyystilan-
6044: hän, koska todellista valinnanvapautta ei ole netta huoltajan siinyessä työmarkkinoilta. Huol-
6045: järjestetty. tajan saadessa palkkaa hänen kotona viettämänsä
6046: Koska tutkimatta on, mikä vaikutus palva- vuodet tulisivat eläkkeeseen oikeuttaviksi ansain-
6047: hoito-ongelmilla on esim. lasten mielenterveyden tavuosiksi, eikä hän menettäisi tänä aikana so-
6048: häiriöihin ja lasten itsemurhatilastoihin, ja koska siaaliturvaansa.
6049: lapsilla on oikeus turvalliseen päivähoitoon, niin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6050: huoltajan pitäisi voida halutessaan jäädä kotiin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6051: itse hoitamaan lastaan riippumatta sosiaalisista
6052: olosuhteista ja saada huoltajanpalkkaa muun an- ettii hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6053: siotulon puuttuessa. Tätä oikeutta ei pitäisi rajata miin huoltajanpalkan aikaamaamiseR.si
6054: lasten lukumäätällä vaan myös yhden lapsen turvaten täten huoltajan yR.silönvapatulen
6055: yksinhuoltajan tulisi olla oikeutettu siihen. Näin valita piii11iihoidon Jarjestiiminen.
6056: vähennettäisiin päivähoitopaikkojen ja kodinhoi-
6057: topalvelujen tarvetta.
6058: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
6059:
6060:
6061: Liisa Arranz Pekka Vennamo Pentti Kettunen
6062: Reijo Enävaara J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6063: Georg C. Ehrnrooth Vieno Eklund Urho Pohto
6064: Pentti Skön
6065:
6066:
6067:
6068:
6069: 163 088300420~
6070: 1298 1983 vp.
6071:
6072: Toivomusaloite n:o 1169
6073:
6074:
6075:
6076:
6077: Astala: Työvoimatoimistojen ammatinvalinnanohjauksen virkojen
6078: lisäämisestä
6079:
6080:
6081: Eduskunnalle
6082:
6083: Työvoimatoimistoissa annettavaa ammatinva- Palkkakustannukset olisivat yht. 4 658 489 mk
6084: linnanohjausta ei ole kansalaisten saatavissa lä- (4 277 221 + sotu 281 267).
6085: heskään tarvetta vastaavasti. Em. virkojen kustannuksien yhteydessä on
6086: Viitaten tekemääni eduskuntakyselyyn (kirjalli- muistettava mm. ammattikoulutuksen ja työlli-
6087: nen kysymys n:o 249/1982 vp.) työvoimatoimisto- syysammattikurssien kokonaiskustannukset sekä
6088: jen ammatinvalinnanohjauksen lisäämisestä sekä riittävän ammatinvalinnanohjauksen merkitys
6089: siihen annettuun työvoimaministerin vastauk- kestävien (henkilökohtaisia tavoitteita ja edel-
6090: seen, ja lisäksi viitaten eduskunnan sosiaalivalio- lytyksiä vastaavien ja siten keskeyttämisriskiä vähen-
6091: kunna..'l mietintöön n:o 29 valtioneuvoston ker- tävien) koulutusvalintojen tekemisen kannalta,
6092: tomuksen johdosta eduskunnalle toimenpi- Ammatinvalinnanohjauksella voidaan lisätä myös
6093: teistä työllisyyslain soveltamisessa vuonna 1981, työllisyystöihin sijoittamisen tarkoituksenmukai-
6094: tulisi vuoden 1984 budjetissa ammatinvalinnan- suutta, joten myös erilaisten työllistämistukien
6095: ohjauksen työvoiman tarve ottaa huomioon pe- kokonaiskustannukset kannattaa ottaa venailu-
6096: rustamalla kohdiksi.
6097: 30 uutta ammatinvalinnanaohjaajan (ammatin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
6098: valintapsykologin) virkaa (9- V26, 21 - v~•i eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6099: V 25),
6100: 20 uutta eriloistyövoimaneuvojan virkaa työvoi- että hallitus ryhtyisi hireellisesti toi-
6101: matoimistojen nuonen asiakkaitten työelä- menpiteisiin tyÖ11oimatoimistojen amma-
6102: män- ja koulutustietouden tason turvaami- tin11alinnanohjauksen virkojen lisäämisek-
6103: seksi tietopalvelutehtäviin (20-V 18), si osoittamalla valtion vuoden 1984 tulo-
6104: 20 toimistovirkailijan virkaa monipalvelutoimis- ja menoarvioesitykseen määrärahat 30
6105: tojen ammatinvalinnanohjaus- ja tietopalve- uuden ammatinvalinnanohjaajan viran,
6106: lutoimintojen konekirjoitus-, arkistointi- 20 uuden erikoistyövoimaneuvojan viran
6107: yms. tehtäviin (20- V13). sekä monipalvelutoimistoihin 20 uuden
6108: toimistovirkailijan viran perustamiseksi.
6109: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6110:
6111: Heli Astala
6112: 1983 vp. 1299
6113:
6114: · Toivomusaloite n:o 1170
6115:
6116:
6117:
6118:
6119: Astala ym.: Opintovapaalain muuttamisesta vähävaraisimman ai-
6120: kuisväestön opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi
6121:
6122:
6123: Eduskunnalle
6124:
6125: Eduskunta on 13.2.1979 hyväksynyt opintova- Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on vuonna
6126: paalain (HE n:o 298/1978 vp.). Lain mukaan 1974 hyväksynyt sopimuksen (n:o 140) ja suosi-
6127: opintovapaan myöntämisperusteena oleva ope- tuksen (n:o 148) taloudellisesti tuotetusta opin-
6128: tus tai koulutus voi tapahtua peruskoulun tai tovapaasta.
6129: lukion edellyttämänä opiskeluna, kansanopistos- Pidämme tärkeänä lain muuttamista ja kehit-
6130: sa tai kansankorkeakoulussa suorittettavana täy- tämistä siten, että taloudellinen tuki turvataan
6131: dentevänä opiskeluna, ammatillisena opiskeluna vähävaraiselle, opintovapaata käyttävälle henki-
6132: eri oppilaitoksissa tai ammattiyhdistyskoulutuk- lölle.
6133: sena. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
6134: Opintovapaalaki on myönteinen askel aikuis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6135: väestön ammatillisen, yhteiskunnallisen ja kult-
6136: tuuritoiminnan opiskelumahdollisuuksien kehit- että hallitus kiireellisesti selvittäisi, mil-
6137: tämisessä. Vakavana puutteena voidaan laissa lä tavalla ensisiftzisesti vähä11aTIIisimman
6138: kuitenkin pitää sitä, että se ei mahdollista kaikil- 11i"uisväestön opis"elumt~hdollisuNhiiZ
6139: le opintovapaan käyttöä. Eritoten vähävaraiselle vmtazsttn ny"yisessti opintovt~paalaiJS~Z
6140: aikuisväestölle on taloudellisista syistä vaikeata .röädetiJä paremmin tuT7!ata site11, että
6141: käyttää opintovapaamahdollisuutta hyväkseen. heille mahettai.ri.i11 opint01'11/JIZI1n 11jalta
6142: Laki ei takaa opiskelun aikana toimeentuloa, aitra"in osapal"ltaus tai muute11 11Zi1ttlli-
6143: vaikka opintovapaakomitea oli esittänyt mietin- siin heidän vähimmiiistoimeent11lotrsa
6144: nössään että opintovapaaseen tulisi liittää talou- opis"elun aiutra.
6145: dellista tukea koskeva järjestelmä, jonka työnan-
6146: taja kustantaisi ja jota asteittain laajennettaisiin.
6147: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6148:
6149: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
6150: 1300 1983 vp.
6151:
6152: Toivomusaloite n:o 1171
6153:
6154:
6155:
6156:
6157: Eenilä ym.: Kaksosten tai useamman lapsen samanaikaisen synty-
6158: män huomioon ottamisesta äitiys-vanhempainrahajärjestelmää
6159: kehitettäessä
6160:
6161:
6162: Eduskunnalle
6163:
6164: Äitiysrahajärjestelmä ei tee oikeutta niille äi- ja edusta siltä osin kuin se ei koske äidille
6165: deille, jotka synnyttävät kaksoset tai useamman synnytyksestä toipumiseen välttämätöntä loman
6166: lapsen saman raskauden tuloksena. Kun järjestel- osaa. Järjestelmä merkitsee myös yhteiskunnalle
6167: mä rakentuu raskaudentilan pohjalle, se ottaa taloudellista säästöä pienten lasten hoitopaikko-
6168: huomioon raskauden keskeytymisen vuoksi syn- jen rakentamistarvetta vähentävänä. Nimen-
6169: nyttämättä jättäneet äidit, mutta koska se ei omaan tältä osin vaatimus synnytysten lukumää-
6170: lainkaan rakennu itse synnytystapahtuman poh- rän huomioon ottamisesta äitiysrahan määräyty-
6171: jalle, useamman lapsen yhden raskauden tulokse- misperusteena tuleekin oikeaan valoon. Säästää-
6172: na synnyttävät tulevat kohdelluiksi samalla ta- hän yhteiskunta samanaikaisesti kahden tai use-
6173: voin kuin yhden lapsen synnyttäneet äidit. Äi- amman vauvaikäisen päiväkotipaikkakustannuk-
6174: tiysloma, jopa äitiysrahakin on sama, isyysloma set. Miksi siis äiti - perhe - jätettäisiin hyvittä-
6175: samoin. mättä yhtä moninkertaisella äitiysrahalla (van-
6176: Kun tilanne useamman lapsen samanaikaisen hempainrahalla) tai myös -lomalla.
6177: syntymän jälkeen perheessä on aivan toinen kuin Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
6178: yhden lapsen syntyessä. joskus jopa katastrofaali- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6179: nen, ei voi olla oikein, että äitiysraha ja -loma sen,
6180: (vanhempainraha ja -loma) määräytyy yksin-
6181: omaan raskauden peruscttlla. Järjestelmää on et/4 JJg//ittiS. ryl!IJW toimewpiteisiin iii-
6182: syytä muuttaa siten, että samanaikaiset synnytyk- tiys-11a11hempmnrah11jiiTjestelmiiw muutta-
6183: set järjestelmän puitteissa tasa-arvoistetaan eriai- miseksi siten, ettii se raskaudmtilaw lisiik-
6184: kaisina tapahtuvien kanssa. Onhan kysymys mer- si huomioiJi iiitiys-111Z11hempainrahaw pe-
6185: kittävästä perhepoliittisesta järjestelmästä, joka rusteewa myös itse sywwytystapahtumaw,
6186: yhdessä lapsilisäjärjestelmän kanssa on tarkoitettu ja sitm tasa-arooistaisi yhdew raskaudew
6187: tukemaan lapsiperheiden elämää, toteuttamaan perusteella useampia lapsia sywwyttiiviit
6188: lapsen oikeuksia käytännössä. Niinpä äitiysraha- yhdew lapsew sywwyttiijiew kawssa.
6189: järjestelmä lähtee ennen kaikkea lapsen tarpeista
6190: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6191: Paula Eenilä Sinikka Hurskainen Mikko Elo
6192: Aimo Ajo Jorma Rantanen Pekka Myllyniemi
6193: Tuula Hautamäki Anna-Liisa Piipati Jouko Skinnari
6194: Aamo von Bell Juhani Surakka
6195: 1983 vp. 1301
6196:
6197: Toivomusaloite n:o 1172
6198:
6199:
6200:
6201:
6202: Eenilä ym.: Lasten elatusapujen perinnän tehostamisesta
6203:
6204:
6205: Eduskunnalle
6206:
6207: Elatusvelvollisten keskuudessa maksujen lai- Jos kysymys ei olisi lapsen ja yksinhuoltajan
6208: minlyönti ei ole mitenkään harvinaista. Sangen saatavasta, vaan liike-elämän maksusaatavasta,
6209: usein laiminlyönti johtuu jostakin muusta kuin asia olisi hoidettu mielekkäämpään järjestykseen
6210: toimeentulovaikeuksista. Oli maksun laiminlyön- alun alkaenkin. Tehosteena olisi käytetty vähin-
6211: nin syy mikä tahansa, niin lapsen etu vaatii täänkin liike-elämässä normaalia protestilistaa.
6212: maksujen maksamista ajallaan. Yhteiskunta on- Yhteiskunta ei lapsen elatusavun perinnässä ole
6213: kin luonut järjestelmän, jonka avulla lapsi saa '' maksupinnarien'' kuriin saamiseksi pyrkinyt
6214: elatusruen, mikäli elatusvelvollinen laiminlyö edes protestilistaan verrattavaa keinoa hyväkseen
6215: maksunsa. käyttämään saatavieosa perimisen tehostamiseksi.
6216: On hämmästyttävää, miten leväperäisesti yh- Se ei ole myöskään pyrkinyt säästämään lasta ja
6217: teiskunta suhtautuu maksujen perimiseen. Perin- yksinhuoltajaa jatkuvassa epävarmuudessa mak-
6218: tää ei ole tehostettu, vaikka laiminlyöjien määrä sun suhteen elämisestä ja tämän aiheuttamasta
6219: lienee vain kasvanut. Ei löydy mitään perusteluja murheesta ja vaivannäöstä. Kun yksinhuolta-
6220: sille, miksi lapsen elatusapua ei voitaisi periä jien määrä yhteiskunnassamme alkaa olla melkoi-
6221: suoraan elatusvelvollisen palkasta. Elatusvelvolli- sen suuri, on aika muuttaa käytäntöä lasten
6222: suushan perustuu tuomioistuimen ratkaisuun tai elatusapujen perinnässä yksinhuoltajalle ja yh-
6223: lapsen vanhempien keskinäiseen sopimukseen. teiskunnalle oikeudenmukaisemmaksi.
6224: Kun kysymys on säännöllisin väliajoin suoritetta- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
6225: wsta maksusta eikä kenamaksusta, tuntuisi saa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6226: tavan varmistamiseksi luonnolliselta sen määrää- sen,
6227: minen perittäväksi suoraan palkasta.
6228: Käytäntö on lapsen elatusavun perinnässä että hallitus ryhtyisi ktireellisesti toi-
6229: kuitenkin ollut lapsen ja yksinhuoltajan kannalta menpiteisiin lasten elatusapujen pen·n-
6230: kohtuuton. Elatusavun perinnällä on myös tur- nän tehostamiseksi siten, että maksut
6231: haan rasitettu lastensuojelu- ja ulosottovirano- pentiiän suor(J(Jn palkasta ja1tai siiännölli-
6232: maisia, vaikka asia olisi voitu hoitaa toisinkin. sin väliajoin julkisuuteen S(J(Jtet(J(Jn ela-
6233: Korkolain muutos tuottaa lisää ongelmia ja rasi- tusmaksunsa laiminlyöneiden nimiluette-
6234: tusta lapsen elatusavun perinnästä vastaaville vi- lo.
6235: ranomaisille.
6236: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6237:
6238: Paula Eenilä Mats Nyby
6239: Arja Alho Tuula Hautamäki
6240: Aamo von Bell
6241: 1302 1983 vp.
6242:
6243: Toivomusaloite n:o 1173
6244:
6245:
6246:
6247:
6248: Eenilä ym.: Korttelipäiväkotitoiminnan aloittamisesta
6249:
6250:
6251: Eduskunnalle
6252:
6253: Lasten päivähoitopaikkojen tarve ei nykyisillä askanelun- ja leikinohjauksen muodostaessa väli-
6254: päivähoitomuodoilla ja -suunnitelmilla vielä pit- pala-aterioinnin ja lepäämisen valvonnan ohessa
6255: kään aikaan tule tyydytetyksi. Lasten kotihoidon- pääasialliset puitteet työlle tuossa kodissa. Vuoro-
6256: tukijärjestelmä ei ole mikään ratkaisuvaihtoehto työläisten lasten hoito olisi näissä päiväkodeissa
6257: kipeään päivähoito-ongelmaan. Tämä järjestelmä helpoimmin järjestettävissä. Lapset ja heidän
6258: nielee huomattavat määrät veronmaksajain varo- vanhempansa säästyisivät pitkien kuljetusmatko-
6259: ja, mutta ei tuo apua niille, jotka lasten päivä- jen aiheuttamitta rasituksilta ja ongelmilta, ja
6260: hoitoon apua tarvitsisivat. lapset saisivat elää turvallisesti tutussa kodin
6261: Lasten päivähoidon valtakunnallisissa ja kun- lähiympäristössä vielä kouluikäisinäkin. Nämä
6262: nallisissakin suunnitelmissa on tähän asti täysin pienimuotoiset kodinomaiset päiväkodit olisivat
6263: syrjäytetty se lasten päivähoidon muoto, jota alan miltei kotiin verrattavan turvan, mutta kotiakin
6264: asiantuntijat ovat pitäneet yhtenä ihanteellisim- paremman virikkeenisyyden ja pohjan sopeutu-
6265: mista, nimittäin ns. kortteli- tai talokohtaiset miselle yhteisöön antavia hoitopaikkoja, joissa
6266: päiväkodit. Ilmeisesti on pelätty tämän hoito- lapsi saisi parhaat mahdolliset edellytykset kasvaa
6267: muodon tulevan hyvin kalliiksi. Vaikeutena on sosiaaliseksi, tasapainoiseksi yhteiskunnan jäse-
6268: nähty myös esim. aravasäännökset ja hoitohenki- neksi.
6269: lökunnan koulutusvaatimukset. Nämä vaikeudet Korttelipäiväkotitoiminta oli jo kokeiluluon-
6270: ovat kuitenkin helposti lainsäädännön muutok- teisena mukana lasten päivähoidon viisivuotis-
6271: silla voitettavissa, eikä hoitomuoto voine tulla suunnitelmissa, mutta on niistä taas poistettu.
6272: kovinkaan kalliiksi, kun päiväkodit voidaan si- Lapsen parasta ajatellen tämä ihanteellinen hoi-
6273: joittaa suurehkoihin asuinhuoneistoihin, eikä tomuoto olisi päivähoitosuunnitelmiin taas sisäl-
6274: niissä vaadita paljonkaan henkilökuntaa, jos lytettävä.
6275: esim. ruoka tuodaan jostakin keskuskeittolasta Edellä esitetyin perusteluin ehdotamme edus-
6276: ja lääkäri, sairaan- ja terveydenhoitaja ovat tarvit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6277: taessa saatavissa paikalle puhelimitse. Esim. lämmit-
6278: täjä-talonmiehen kustannukset voidaan kortteli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ns.
6279: päiväkodeissa säästää kokonaan. korttelipäiväkotitoiminnan aloittamiseksi
6280: Koululaisten iltapäiväkodeissa ei varsinaista maassamme ja tämän hoitomuodon hy-
6281: hoitohenkilökuntaa tarvittaisi niinkään paljoa väksymiseksi osaksi valtakunnallista lasten
6282: kuin pienten lasten päiväkodeissa läksyjenluvun, päivähoitosuunnitelmaa.
6283: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6284:
6285: Paula Eenilä Arja Alho
6286: Pirjo Ala-Kapee Seppo Tikka
6287: 1983 vp. 1303
6288:
6289: Toivomusaloite n:o 1174
6290:
6291:
6292:
6293:
6294: Eenilä ym.: Kansalaispalkan aikaansaamisesta
6295:
6296:
6297: Eduskunnalle
6298:
6299: Olemme siirtymassa automaation yhteiskun- mien ja nuorten tyottom1en kohdalla, samoin
6300: taan emmekä ole halukkaita kunnolla edes jar- osa-aikatyöllistettyjen kohdalla. Nuorista työttö-
6301: ruttamaan tätä siirtymistä, puhumattakaan siitä, mistähän sitä paitsi suuri joukko ei ole saanut
6302: että pyrkisimme estämään automaation etenemi- edes minkäänlaista työttömyyskorvausta.
6303: sen. Automaation ''vallankumous'' hyväksytään On aika tunnustaa, että automaation yhteis-
6304: ja se on jo hyvässä vauhdissa. kunta ainakin pitkän siirtymävaiheen aikana tu-
6305: Yhä useampi työntekijä menettää paikkansa lee välttämättä olemaan myös työttömyyden yh-
6306: työelämässä. Samalla hän menettää palkkansa, teiskunta, vaikka miten yritettäisiin työllistää.
6307: oman ja perheensä toimeentuloturvan. Hänen On hyväksyttävä tämä epämiellyttävä tosiasia,
6308: elintasonsa romahtaa. Hän siirtyy lapsineen ja kun kerran hyväksytään automaatio ja teknologian
6309: perheineen "puolipäiväelämään" työttömyyskor- kehittämistä pidetään välttämättömänä.
6310: vauksen varaan. Työn yhteiskunnassa työtön ko- On vain omaksuttava uudenlaiset asenteet ja
6311: kee menettäneensä työn mukana myös ihmisar- arvostukset, joita automaatio meiltä välttämättä
6312: vonsa. edellyttää. Ei ole enää työn turvaamisen aika. On
6313: Oikeusvaltiossa ja kansanvallassa, korkean kou- tullut toimeentulon turvaamisen aika. Työ perin-
6314: lutuksen ja teknologian keskellä elävässä valistu- teisessä mielessä tulee olemaan entistä harvem-
6315: neessa valtakunnassa tätä työttömän tilannetta ei pien oikeus, työttömyys entistä useampien kohta-
6316: saata mitenkään pitää hyväksyttynä, ei oikeastaan lo ja oikeus. Siksi työhön ja työttömyyteen -
6317: edes mahdollisena. Se on häpeäksi valtakunnan lisääntyvään vapaa-aikaan - on aika suhtautua
6318: päättäjille. totutusta poikkeavasti. Työhän on viime kädessä
6319: Vähin, mitä kehittyneen yhteisön on jäsenil- ollut ainoastaan tapa turvata toimeentulomme.
6320: leen annettava, on riittävä toimeentuloturva kai- Automaatioyhteiskunnassa automaatit turvaavat
6321: kissa niissä elämänvaiheissa, joissa nämä eivät sitä toimeentulon. Miksi niitä muutoin hyväksyttäi-
6322: itse kykene järjestämään. Ellei voida taata toi- siin otettaviksi ihmisten tilalle ainakaan ihmisille
6323: meentuloturvaa tarjoamalla työtä, on turvattava mielekkäisiin tehtäviin.
6324: eläminen muutoin. Yhteiskunnan päättäjien on aika oivaltaa, ettei
6325: Kun työllistetään automaatteja eikä ihmisiä, ihminen välttämättä tarvitse työtä, mutta että
6326: on automaatit pantava maksamaan korvaamiensa toimeentuloturva on hänelle välttämätön. Päättä-
6327: työntekijäin toimeentulo. Tällainen vastuullinen jät ovat joka tapauksessa viime kädessä vastuussa
6328: siirtyminen automaatioon olisi täysin selvää, ellei siitä, millä ehdoilla automaatio vastaanotetaan:
6329: elettäisi yhteiskunnassa, jossa kaikki pannaan kansan suuren enemmistön vaiko yksityisen elin-
6330: palvelemaan yksityistä elinkeinoelämää, sen etua keinoelämän ehdoilla.
6331: ja voitontavoittelua. Suomalainen yhteiskunta Kansan suuren enemmistön etu, yleinen etu,
6332: toimii rajoittamattoman, vapaan kilpailun ja voi- vaatii, että automaatit syrjäyttäessään ihmisen
6333: tontavoittelun pohjalta elinkeinoelämän ehdoil- työelämästä takaavat hänelle samalla vastaisen
6334: la, ei ihmisen ja kansan ehdoilla, niin ihmisten leivän. Samalla työn käsite ja sisältö on muutet-
6335: oikeusvaltiossa ja kansanvallassa kuin eletäänkin. tava niin, että kaikenlainen mielekäs ja hyödylli-
6336: Suomalaisen yhteiskunnan on aika herätä vas- nen toiminta ja eläminen, erilaiset kansalaisvel-
6337: tuuseen automaation vallankumouksen kynnyk- vollisuudet, luova työ, kotityö, lasten- ja vammais-
6338: sellä. On tajuttava, ettei enää voida rakentaa ten hoito, vanhusten kotihoito, lähimmäistyö, kehi-
6339: kansalaisten elämää palkkatyön varaan. Se olisi tysyhteistyö, opiskelu ja yhteiskunnallinen toiminta
6340: kansalaisten heitteille jättämistä, johon nyt jo on hyväksytään työksi, joka oikeuttaa inhimillisen
6341: syyllistytty erittäin törkeästi pitkäaikaistyöttö- elämisen turvaavaan henkilökohtaiseen toimeen-
6342: 1304 1983 vp. - TA n:o 1174
6343:
6344: tuloturvaan. Tämä voi kulkea esimerkiksi kansa- kaan laskien ja elinkustannusindeksiin sidottuna
6345: laispalkan nimellä, palkalla elämiseen kun olem- ainakin 1 500 mk kuukaudessa käteen eli 18 000
6346: me tottuneet. Sen vastineeksi voidaan osoittaa markkaa vuodessa sen jälkeen, kun asumiskus-
6347: työtä tai toimintaa kykyjen, voimien, taipumus- tannukset on vähennetty. Lisäksi olisi korvattava
6348: ten mukaan, niin ettei kenenkään tarvitse tuntea terveydenhoitokustannukset, mikäli ne ylittäisi-
6349: itseään tarpeettomaksi. vät 1 200 markkaa vuodessa. Tämä kansalaispalk-
6350: Sen asemesta, että nykyisellään maksamme ka turvaisi yksin elävälle inhimillisen elämisen
6351: työllistämistukea työnantajille, tämä voidaan ja edellytykset. 2-5 · hengen yhteisessä taloudessa
6352: tulisi maksaa kansalaiselle itselleen. Työnantaja henkilökohtainen toimeentuloturva voisi olla riit-
6353: voisi näin käyttää hyväkseen ilmaista työvoimaa tävä, mikäli se olisi 1 000 markkaa kuukaudessa.
6354: sen velvoitteen mukaan, mikä kansalaiselle kat- Jos taloudessa olisi 6 tai useampia jäseniä, riittäisi
6355: sottaisiin oikeaksi ja kohtuulliseksi osoittaa. ehkä 900 markkaa kuukaudessa henkilökohtai-
6356: Kansalaispalkkaan osittain tai kokonaan olisi seksi toimeentuloturvaksi.
6357: oikeutettu jokainen kansalainen läpi elämänsä Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
6358: aina silloin, kun hänen tulonsa eivät muutoin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6359: yltäisi kansalaispalkan tasolle. Jos kaikki nykyiset sen,
6360: sosiaalietuudet yhdistettäisiin kansalaispalkaksi
6361: sitä tarvitseville, ei sosiaalikustannusten määrä että hallitus ktireisesti valmistelisi esi-
6362: ilmeisestikään kasvaisi. Lukuisien etuuksien tilal- tyksen kansalaispalkasta, jolla kaikille
6363: le tulisi vain yksi etuus. Väliinputoajat ja byrok- suomalaisen otkeusvaltion kansalaistlle
6364: ratia vältettäisiin. Tietokoneaikakaudella kansa- turvataan inhimillisen elämisen edelly-
6365: laispalkka ei olisi mikään ongelma. Sen tulisi olla tykset aina kun ne häneltä muutoin
6366: suuruudeltaan tämän hetken kustannusten mu- puuttuvat.
6367: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6368:
6369: Paula Eenilä Aarno von Bell Pentti Lahti-Nuuttila
6370: Mikko Elo Risto Ahonen Seppo Tikka
6371: Tuulikki Hämäläinen Kari Rajamäki
6372: 1983 vp. 1305
6373:
6374:
6375: Toivomusaloite n:o 1175
6376:
6377:
6378:
6379:
6380: Eenilä ym.: Työsopimuslain muuttamisesta työsuhdeturvan tehosta-
6381: miseksi
6382:
6383:
6384: Eduskunnalle
6385:
6386: Työoikeus on osa sopimusoikeutta. Työsuhde Työsopimuslaissa on säännös syrjinnän ja pai-
6387: lienee kuitenkin poikkeuksellinen sopimussuhde, nostuksen estämiseksi työsuhteissa. Työhönottoa
6388: jossa toisen sopijapuolen asema on vahva, toisen säännös ei kuitenkaan koske, ja erityisesti nainen
6389: heikko. Työsopimuslakikin lähtee heikomman on työhönotossa syrjityssä asemassa. Työsopimus-
6390: osapuolen suojaamisen periaatteesta. lain syrjintäsäännös ei estä syrjintää ja henkilö-
6391: Kuitenkaan suojaa ei työsopimuslaissa anneta kohtaista painostusta - poliittisinkaan perustein
6392: edes lainvastaista menettelyä vastaan sellaisesta tapahtuvaa - työelämässä, koska toteennäyttö
6393: rankaisemalla, vaan työntekijä joutuu toteamaan on yleensä niin vaikeaa, ettei ko. tapauksista
6394: täydellisen turvattomuutensa sopimuspuolena kannata lähteä oikeutta käymään.
6395: viimeistään silloin, kun työnantaja päättää hänen Työnantajan mielivaltaisen lainvastaisen me-
6396: työsuhteensa vastoin työsopimuslain säännöksiä. nettelyn selvittämiseksi niin työsuhteiden päättä-
6397: Työnantajaa ei tästä lainvastaisesta menettelystä misen kuin syrjinnän ja painostuksenkin osalta
6398: lainkaan rangaista. Työntekijä ei voi vaatia työ- olisi meillä aikaansaatava Ruotsin tapaan menet-
6399: suhteen palauttamista ennalleen. Hänellä on ai- tely, jolla tällaiset laittomuudet tutkittaisiin ja
6400: noastaan mahdollisuus saada vahingonkorvausta, selvitettäisiin ja työsuhde voitaisiin palauttaa,
6401: sitäkin vain oikeusteitse, ja yleensä enintään mikäli työnantajan menettely todettaisiin tutki-
6402: puolelta vuodelta. muksessa lainvastaiseksi. Tätä on esitetty työri-
6403: Niinpä työnantajain suorittamat lainvastaiset kostoimikunnan mietinnössä. Se voitaisiin suorit-
6404: irtisanomiset, lomautukset ja työsuhteiden pur- taa alioikeudessa tai muussa tarkoitukseen sopi-
6405: kamiset ovat jokapäiväisiä ilmiöitä työelämässäm- vaksi katsottavassa elimessä.
6406: me, erityisesti ja nimenomaan yksityisten työnan- Koska työsopimuslain lienee ainakin työsuh-
6407: tajain palveluksessa oltaessa. Ne ovat yksi tapa teen laitonta päättämistä koskevien rangaistus-
6408: päästä työntekijästä eroon, kun tilanne syystä tai säännösten puuttumisen johdosta katsottava ole-
6409: toisesta näin vaatii. van ristiriidassa myös perustuslain, HM 6 §:n 2
6410: Työsuhteiden pysyvyydestä ei juuri voida pu- momentin sisältämän säännöksen tarkoituksen
6411: hua, sillä laillisestikin työnantaja voi tarpeen kanssa, ja koska ei ole minkäänlaista syytä ylläpi-
6412: ilmaantuessa vähentää työvoimaansa milloin ratio- tää nykyistä lainvastaista käytäntöä, jota kansa-
6413: nalisoinnin, milloin automaation tms. tärkeän laisten oikeustaju ei voi hyväksyä ja joka aiheut-
6414: syyn perusteella. Näin tehdään yleisesti ja erityi- taa jatkuvan ja kasvavan turvattomuuden ja epä-
6415: sen runsaasti "lama-aikoina". Etenkin nuoret ja varmuuden työsuhteen säilyvyydestä epäinhimil-
6416: naiset ovat työsuhteissaan turvauomia jääden listäen työntekijäin elämää, on syytä kiireellisesti
6417: helposti ns. suhdannetyövoimaksi. korjata työsopimuslaki sellaiseksi, että siihen lisä-
6418: Vaikka esimerkiksi raskaana olevan naisen osal- tään laitonta irtisanomista, lomautusta ja työsuh-
6419: ta työsopimuslakia vuonna 1978 muutettiin hie- teen purkamista koskevat rangaistussäännökset.
6420: man paremman turvan antavaksi, ei tästä ollut Työsuhdeturvaa on parannettava myös piden-
6421: apua lainvastaisten irtisanomisten estämiseksi, pi- tämällä irtisanomista ja lomautusta koskevien
6422: kemminkin päinvastoin. Sillä rangaistussäännös- ilmoitusten antamisesta säädettyjä aikoja.
6423: ten puuttuessa äitiysloman pidentymisen on väi- Lienee myös vakavaa aihetta harkita, olisiko
6424: tetty jopa lisänneen raskaana olevien naisten säädettävä työsopimuslain valvojille oikeus uhka-
6425: laittomia irtisanomisia. sakon tai jonkin muun pakotteen käyttöön työ-
6426: 164 088300420M
6427: 1306
6428: •
6429: 1983 vp. - TA n:o 1175
6430:
6431: sopimuslain, työaikalain ja esimerkiksi työnteki- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
6432: jäin vuosilomasta annetun lain selvissä rikkomis- piteisiin työsopimuslain uudistamiseksi
6433: tapauksissa kustannuksia vaativan oikeudenkäyn- siten, että szihen lisätään rangaistussään-
6434: nin välttämiseksi. nökset laittomien irtisanomisten, lomau-
6435: Työsopimuslain uudistaminen on tärkeätä työ- tusten ja työsuhteen purkamisten osalta
6436: suhdeturvan parantamiseksi, mutta nimenomaan ja että szinä säädetään, miten laittomaksi
6437: rangaistussäännösten säätämisen ja mahdollisen väitetty työnantajan menettely tutkitaan
6438: uhkasakkomenettelyn osalta myös mielekkääm- ja laittomasti päätetty työsuhde palaute-
6439: män perustan saamiseksi jo kymmenisen vuotta taan, sekä että työsuhdesuojaa paranne-
6440: toiminnassa olleen työsopimuslain noudattamista taan ja työsuhdesuojelua tehostetaan.
6441: valvovan viranomaisorganisaation työlle.
6442: Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme edus-
6443: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6444: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6445:
6446: Paula Eenilä Tuulikki Hämäläinen Reijo Lindroos
6447: Timo Roos Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Piipari
6448: Sinikka Hurskainen Maija Rajantie ·Mikko Elo
6449: Aarno von Bell Aimo Ajo Juhani Surakka
6450: Reino Paasilinna Tuula Hautamäki Jouko Skinnari
6451: Jorma Rantanen
6452: 1983 vp. 1307
6453:
6454: Toivomusaloite n:o 1176
6455:
6456:
6457:
6458:
6459: Eenilä ym.: Esimiesten alaisiinsa kohdistaman syrjinnän poistami-
6460: sesta valtionhallinnosta ja työpaikoilta
6461:
6462:
6463: Eduskunnalle
6464:
6465: Valtion virastoissa, laitoksissa ja työpaikoilla Edelläkerrotunlainen tilanne johtuu useimmi-
6466: työntekijät, viran- ja toimenhaltijat joutuvat ih- ten työnantajan edustajan, esimiehen, soveltu-
6467: meteltävän yleisesti esimiesasemassa olevan hen- mattomuudesta esimiestehtäviin, usein ainakin
6468: kilön taholta syrjinnän, jopa vainon kohteeksi. osittain myös esimiehen heikosta työlainsäädän-
6469: Syrjintä ei ole sen harvinaisempaa luonnollisesti- nön tuntemuksesta.
6470: kaan yksityisten työnantajain palveluksessa ole- Asiantilan korjaamiseksi on toisaalta esimies-
6471: vien työsuhteissa. asemassa olevien työlainsäädännön tuntemusta li-
6472: Työpaikkojen syrjintä ei paljoltikaan näy ulos, sättävä järjestämällä riittävästi koulutus- ja neu-
6473: tule julkisesti tietoon, vaikka monet siitä kärsi- vottelutilaisuuksia myös alemmissa esimiespor-
6474: vät. Näin siksi, että painostuksen alaiseksi joutu- taissa.
6475: nut henkilö ei yleensä voi todistaa esim. kahden Ongelma on valtionhallinnossa saavuttanut
6476: kesken käydyissä keskusteluissa esitettyjä uhkauk- melkoiset mittasuhteet. Eikä syrjinnän kohteeksi
6477: sia. Henkisen kestokykynsä äärirajan saavutettu- joutuneelle riitä, että hänen esimiehensä saa
6478: aan perusteettoman syrjinnän kohteeksi joutunut koulutusta. Väärin kohdellun on saatava myös
6479: useimmiten lopulta vaihtaa hiljaisesti työpaikkaa, oikeutta osakseen. Siksi on tarpeen, että valituk-
6480: mikäli tähän suinkin tarjoutuu mahdollisuus. set syrjinnästä virastoissa, laitoksissa ja työpaikoil-
6481: Työttömyyskausina ja iän kartuttua vaihdos luon- la tutkitaan ja selvitetään jonkin puolueettomaksi
6482: nollisesti voi olla ylivoimainen tehtävä. Niinpä katsottavan elimen toimesta työpaikoille ulotetun
6483: monien on kestettävä melkoista ja jatkuvaa hen- demokratian puitteissa ja ammattiliittojen tai
6484: kistä painetta esimiehensä syrjinnän kohteena työsuojeluviranomaisten apuun tarvittaessa tu-
6485: aina eläkkeelle siirtymiseen asti, ellei paine ole keutuen.
6486: aikaisemmin aiheuttanut sairastumista ja työky- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
6487: vyttömyyttä, mikä ei ole mahdotonta. Syrjinnän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6488: kohteeksi joutuneen kärsimykset ovat sitä luok- sen,
6489: kaa. Esimiehen sana painaa, eikä syrjityn valituk-
6490: sia yleensä uskota tai pystytä ainakaan puolueet- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
6491: tomasti tutkimaan. Hänet leimataan hankalaksi valtion laitoksissa, virastoissa ja työpai-
6492: henkilöksi, mikäli hän uskaltautuu asiaansa aja- koilla esimiesten alaisiinsa kohdistaman
6493: maan. Hänen mahdollisuutensa työpaikassaan syrjinnän ja painostuksen poistamiseksi
6494: etenemiseen, jopa uuden työpaikan saantiin voi- lisäämällä esimiesasemassa olevien työ-
6495: daan estää. Usein hänet tavalla tai toisella siirre- lainsäädännön, työ- ja virkaehtosopimus-
6496: tään toisarvoisiin töihin. Apua ei tunnu saatavan ten tuntemusta, sekä syrjinnän tai pai-
6497: mistään. Todistusten puuttuessa ei edes työsuoje- nostuksen kohteeksi joutuvien valitusten
6498: luviranomainen, ammattiliitto tai oikeusistuin saattamiseksi työpaikalla puolueettoman
6499: vot olla avuksi. tutkinnan ja selvittämisen alaiseksi.
6500: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6501:
6502: Paula Eenilä Tuula Hautamäki Jouko Skinnari
6503: Aimo Ajo Sinikka Hurskainen Juhani Surakka
6504: Mikko Elo
6505: 1308 1983 vp.
6506:
6507: Toivomusaloite n:o 1177
6508:
6509:
6510:
6511:
6512: Eenilä ym.: Lauantain poistamisesta työpäivien joukosta vuosilomaa
6513: laskettaessa
6514:
6515:
6516: Eduskunnalle
6517:
6518: Työntekijän vuosiloma lasketaan lomaa annet- täen työnantajia nauttimaila pa1vaa ansaitse-
6519: taessa siten, että lauantai luetaan työpäiväksi, maansa lomaa lyhyemmän loman jokaista loma-
6520: ikään kuin ainoastaan sunnuntai olisi työntekijän viikkoa kohden. Tämä on merkinnyt työnantajil-
6521: vapaapäivä. Näin on tehty senkin jälkeen, kun le keskimäärän viikon palkan säästämistä vuosit-
6522: vuonna 1965 siirryttiin 40-tuntiseen työviikkoon, tain jokaisen työntekijänsä kohdalla. On aika
6523: jolloin työntekijälle tuli kaksi vapaapäivää viikos- muuttaa käytäntöä niin, että työntekijälle lomaa.
6524: sa. annettaessa luetaan työpäiviksi ainoastaan todel-
6525: Mitään perusteita ei ole olemassa nykyiselle liset työpäivät, "hypätään yli" yhden päivän
6526: epäjohdonmukaiselle käytännölle. Miksi ainoas- asemesta kaksi päivää viikossa.
6527: taan toinen vapaapäivistä "hypätään yli" lomaa Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
6528: annettaessa, toinen vapaapäivä luetaan työpäi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6529: väksi? Miksi sunnuntai on erityisasemassa? Epä- muksen,
6530: johdonmukaisuus on työnantajapuolen yksipuoli-
6531: sen tulkintaoikeuden seurausta. että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
6532: Työntekijäosapuoli on kovin pitkään alistunut uudistusta työntekijän vuosilomalain
6533: tähän kohtuuttoman epäoikeudenmukaiseen ja muuttamiseksi siten, että lomaa annetta-
6534: täysin perustelemattomaan käytäntöön hyödyt- essa lauantaita ei luettaisi työpäiväksi.
6535: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6536:
6537: Paula Eenilä Reijo Lindroos Aamo von Bell
6538: Aimo Ajo Timo Roos Juhani Surakka
6539: Sinikka Hurskainen Anna-Liisa Piipari Seppo Tikka
6540: Jorma Rantanen Mikko Elo Tuula Hautamäki
6541: Jouko Skinnari
6542: 1983 vp. 1309
6543:
6544: Toivomusaloite n:o 1178
6545:
6546:
6547:
6548:
6549: Ehrnrooth: Rintamasotilas- ja rintamapalvelustunnuksen antamis-
6550: mahdollisuuksien toteuttamisesta Suomen kansalaisuuden me-
6551: nettäneille
6552:
6553:
6554: Eduskunnalle
6555:
6556: Rintamasotilastunnuksesta annetun asetuksen Vaikka ne aineelliset edut, joihin rintamasoti-
6557: (772/69) 1 §:n 2 momentin mukaan rintamasoti- lastunnuksen saaneelia on oikeus tai mahdolli-
6558: laalla tarkoitetaan Suomen kansalaista, joka vuo- suus, eivät ole suuria, merkitsee se tunnustus
6559: sien 1939-1945 sotien aikana on osallistunut täytetystä kansalaisvelvollisuudesta, jonka rinta-
6560: puolustusvoimien joukoissa varsinaisiin sotatoi- masotilastunnus ilmaisee, yhtä paljon syystä tai
6561: miin reserviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoise- toisesta, jota kukaan ei ole oikeutettu arvostele-
6562: na tai vakinaisessa palveluksessa olevana. maan, Suomesta muuttaneelle kuin tänne jää-
6563: Sotien jälkeen monet rintamasotilaat muutti- neelle. Siksi tulisi ko. asetusta muuttaa siten,
6564: vat Suomessa vallinneen työttömyyden tai muun että se tasavertaisesti kohtelee kaikkia maataan
6565: syyn takia ulkomaille. Osa heistä sai aikanaan sotien aikana puolustaneita.
6566: uuden kotimaansa kansalaisuuden. Nyttemmin Yllä esitetyllä tavalla kaipaa muutosta samasta
6567: on monen haave eräänä päivänä palata synnyin- syystä rintamapalvelustunnuksesta annettu asetus
6568: maahansa käynyt toteen. Suomen kansalaisuuden (554/78), joka koskee naiselle kuuluvaa tunnus-
6569: menettäneinä he ovat todenneet jäävänsä vaille ta.
6570: rintamasotilastunnusta ja esim. rintama- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
6571: veteraaneille annettavaa kuntoutusta, joka edel- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6572: lyttää rintamasotilastunnusta. Kuitenkin nämä
6573: henkilöt ovat puolustaneet isänmaataan samoissa että hallitus muuttaisi rintamasotilas-
6574: olosuhteissa ja samalla tavalla velvollisuutensa tunnuksesta ja rintamapalvelustunnukses-
6575: täyttäen kuin Suomen kansalaisuuden säilyttä- ta annettuja asetuksia siten, että Suomen
6576: neet rintamasotilaat. Rintamasotilastunnuksen kansalaisuus ei ole edellytyksenä näiden
6577: epääminen vain sen johdosta, että varsinaisiin tunnusten antamiselle.
6578: sotatoimiin osallistunut henkilö on muun maan
6579: kansalainen, tuntuu kohtuuttomalta.
6580: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6581:
6582: Georg C. Ehrnrooth
6583: 1310 1983 vp.
6584:
6585: Toivomusaloite n:o 1179
6586:
6587:
6588:
6589: Eklund ym.: Lastentarhanopettajien palkkauksen parantamisesta
6590:
6591:
6592: Eduskunnalle
6593:
6594: Maassamme on tällä hetkellä yli 7 000 lasten- Palkkaneuvotteluissa ei saa kunnollisen ratkai-
6595: tarhanopettajaa. Näille lastentarhanopettajille on sun saamisen esteenä olla se, että alalla työsken-
6596: uskottu lasten kasvatustyö, jolla on erittäin suuri televistä lähes 100 % on naisia.
6597: merkitys sille, millaisia vastuunkantajia näistä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
6598: lapsista kasvaa yhteiskuntaamme. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6599: Lastentarhanopettajien koulutukseen on viime
6600: aikoina kiinnitetty merkittävällä tavalla huomio- että hallitus ryhtyisi toimiin ja evästäisi
6601: ta. Koulutus muuttuu 3-vuotiseksi tämän vuo- palkkavaltuuskuntaa virkaehtosopimuksia
6602: den syksyllä. käsiteltäessä ottamaan huomioon alan
6603: Lastentarhanopettajien palkkaus nyt koulutuk- alipalkkaisuuden lastentarhanopettajien
6604: sen lisääntyessä tulee ottaa huomioon tulevissa kohdalla.
6605: virkaehtosopimusneuvotteluissa.
6606: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6607:
6608: Vieno Eklund Urho Pohto Reijo Enävaara
6609: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
6610: LeaMäkipää Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
6611: 1983 vp. 1311
6612:
6613: Toivomusaloite n:o 1180
6614:
6615:
6616:
6617:
6618: Eklund ym.: Äitien eläkkeellepääsyn helpottamisesta
6619:
6620:
6621: Eduskunnalle
6622:
6623: Maassamme ei ole riittävästi huomioitu äitejä, että hallitus ryhtyisi kzireellisiin toi-
6624: jotka ovat työelämässä mukana tänään ja ovat miin, ottaen huomioon äidin vastuullisen
6625: synnyttäneet lapsia ja jääneet lähes huomioimat- aseman yhteiskunnassa, mahdollistaak-
6626: ta tässä äitiyslomajärjestelmässä. seen äidin eläkkeellepääsyn jo aikaisem-
6627: Äiti synnyttäjänä on tälle yhteiskunnalle ja massa ikävaiheessa en.tyisesti niiden koh-
6628: koko elämälle lähtökohta, ja näin ollen äitien dalla, jotka ovat jääneet lähes huomioi-
6629: asemaa tulee entisestään vahvistaa ja ymmärtää matta azkaisemmassa vaiheessa äitiyslo-
6630: yhteiskunnan taholta. man osalta.
6631: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
6632: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6633: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
6634:
6635: Vieno Eklund LeaMäkipää Urho Pohto
6636: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
6637: Reijo Enävaara Urpo Leppänen Pentti Kettunen
6638: Mikko Vainio Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
6639: 1312 1983 vp.
6640:
6641: Toivomusaloite n:o 1181
6642:
6643:
6644:
6645:
6646: Eklund ym.: Tuloista riippumattoman kansaneläkkeen pohjaosan ja
6647: rintamamieslisän antamisesta varhaiseläkkeelle siirtyvälle
6648:
6649:
6650: Eduskunnalle
6651:
6652: Eläkelakien viidakossa on edelleen monia Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
6653: puutteita, kuten varhaiseläkkeelle siirtyvien osal- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6654: la.
6655: Esimerkiksi heiltä evätään tulosidonnaisuudes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
6656: ta johtuva kansaneläkkeen pohjaosa ja rintama- jotta varhaiseläkkeelle szi'rtyvät työntekzj'ät
6657: mieslisä. voisivat saada tulosidonnaisuudesta va-
6658: Ei liene kuitenkaan oikeudenmukaista, että paana kansaneläkkeen pohjaosan ja rinta-
6659: työntekijät, jotka terveydellisistä syistä luovutta- mamieslisän.
6660: vat työpaikkansa nuorille työntekijöille, joutuvat
6661: taloudellisiin menetyksiin tahtomattaan.
6662: Helsingissä 1) päivänä huhtikuuta 1983
6663:
6664: Vieno Eklund Pentti Skön Mikko Vainio
6665: Lea Mäkipää Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
6666: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
6667: Urpo Leppänen Pentti Kettunen Reijo Enävaara
6668: 1983 vp. 1313
6669:
6670: Toivomusaloite n:o 1182
6671:
6672:
6673:
6674:
6675: Eklund ym.: Epilepsiaa sairastavanhenkilön työsuhdeturvan paran-
6676: tamisesta
6677:
6678:
6679: Eduskunnalle
6680:
6681: Maassamme on työelämän piirissä epilepsiaa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
6682: sairastavien työntekijäin joukko. He pystyvät nor- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6683: maaleihin työsuorituksiin, mutta voivat saada
6684: sairauskohtauksen työssäoloaikanakin. Heidän että hallitus ryhtyisi toimiin työsuhde-
6685: työsuhdeturvansa on kuitenkin lakisääteisesti lyö- turvan luomiseksi sellaiseksi, ettei työn-
6686: ty laimin. Sairauden tultua ilmi työpaikalla työn- antaja voi epilepsiaa sairastavaa työnte-
6687: antajat ovat sanoneet irti tällaiset työntekijät kzjiiii irtisanoa työpaikastaan.
6688: yleensä perustelematta edes asiaa. Tällainen irti-
6689: sanominen aiheuttaa henkisiä masennustiloja
6690: työntekijälle.
6691: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
6692:
6693: Vieno Eklund Urpo Leppänen Pentti Kettunen
6694: Liisa Arranz Pentti Skön Mikko Vainio
6695: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
6696: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
6697:
6698:
6699:
6700:
6701: 165 088300420M
6702: 1314 1983 vp.
6703:
6704: Toivomusaloite n:o 1183
6705:
6706:
6707:
6708:
6709: Eklund ym.: Vanhusten ja vammaisten avohoidon tukemisesta
6710:
6711:
6712: Eduskunnalle
6713:
6714: Yhä hankalampi on vanhusten ja vammaisten Nykyinen tilanne on surkea, ja tarvitaan pi-
6715: asema tänään. Kymmenen vuoden aikana kehitys kaista yhteiskunnan apua, paljon enemmän toi-
6716: on kulkenut jatkuvasti huonompaan suuntaan. menpiteitä, jotta vanhuksemme tulevat hoide-
6717: Ne vanhukset, joita 10 vuotta sitten hoidettiin tuiksi. Yhteiskunta on sen heille velkaa.
6718: avohuollossa, saavat nyt korkeintaan siivousapua. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
6719: Tosiasiassa nämä ihmiset kuuluisivat jo tänään vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6720: laitoshoitoon. Sosiaalihallitus on jakanut koti-
6721: apua saavat kuuteen tuloluokkaan. Nykyisin py- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6722: ritään hoitamaan kaikkein varattomimmat. Suu- miin vanhusten ja vammaisten valtion-
6723: rempituloisille esitetaan yksityisiä palveluja. avun lisäämiseksi, jolla turvattaisiin näi-
6724: Vammaiset ovat samassa asemassa, koska ei voi den ryhmien edes kohtuullinen avohuol-
6725: auttaa toista ryhmää toisen edelle. He tarvitsevat tojärjestelmä.
6726: paljon enemmän apua kuin mitä pystytään anta-
6727: maan.
6728:
6729: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
6730:
6731: Vieno Eklund Urpo Leppänen Mikko Vainio
6732: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
6733: LeaMäkipää Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
6734: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
6735: Reijo Enävaara
6736: 1983 vp. 1315
6737:
6738: Toivomusaloite n:o 1184
6739:
6740:
6741:
6742:
6743: Elo ym.: Päiväkotiapulaisten pätevöittämiskoulutuksen aloittamisesta
6744:
6745:
6746:
6747: Eduskunnalle
6748:
6749: Lasten päivähoitoa on pyritty jatkuvasti kehit- suunnitella nykyisen yksivuotisen lastenhoitaja-
6750: tämään sekä sisällöllisesti että toiminnallisesti koulutuksen tasoon; sekä
6751: lasten päivähoitoa koskevien valtakunnallisten - tehdä ehdotukset kyseisen pätevöittämis-
6752: suunnitelmien mukaisesti. Viimeisissä suunnitel- koulutuksen järjestämisestä, koulutuspaikoista,
6753: missa on erityisesti korostettu tarvetta muuttaa rahoituksesta ja mahdollisista opintososiaalisista
6754: henkilöstörakenne uutta koulutusrakennetta vas- kysymyksistä.
6755: taavaksi. Päiväkotiapulaisten pätevöittämiskoulutus on
6756: Vuodesta 1981 alkaen valtakunnallisessa suun- tullut ajankohtaiseksi sen vuoksi, että huhtikuun
6757: nitelmassa lasten päivähoidon järjestämisestä on 1 päivänä 1981 voimaan tulleen asetuksen mu-
6758: ollut maininta päiväkotiapulaisten asemaa koske- kaan päiväkodeissa 31 päivänä joulukuuta 1984
6759: vista järjestelyistä. jälkeen avoimeksi tulevaan lapsiryhmässä lasten
6760: Vuosia 1982-86 koskevan valtakunnallisen hoitoon ja kasvatukseen osallistuvat vain päiväko-
6761: suunnitelman mukaan turvataan siirtymissään- tiapulaisen virkaan tai toimeen kelpoiset henki-
6762: nöksin nykyisten päiväkotiapulaisten asema ja löt, joilla on vähintään ammattikasvatushallituk-
6763: samanaikaisesti käynnistetään valtioneuvoston sen hyväksymän opetussuunnitelman mukainen
6764: 1.2.1979 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti päiväkotiapulaisen koulutus.
6765: laajamittainen ammatillinen lisäkoulutus jatko- Päiväkotiapulaisen vähintään yhden lukuvuo-
6766: opintotien avaamiseksi päiväkotiapulaisen koulu- den mittaisen koulutuksen saaneita päiväkoti-
6767: tuksen saaneille ja myös muille päiväkotiapulai- apulaisia oli vuoden 1979 lopussa sosiaalihalli-
6768: sen tehtävissä toimiville. tuksen laatiman tilaston mukaan 978 henkilöä ja
6769: Sosiaalihallitus asetti 18.3.1981 työryhmän, vuoden 1981 lopussa arvion mukaan noin 1 300
6770: jonka tehtävänä oli henkilöä. Tällöin päiväkodeissa oli kaikkiaan
6771: - laatia opetussuunnitelma koulutettujen 4 249 päiväkotiapulaisen virkaa. Kouluttamatto-
6772: päiväkotiapulaisten pätevöittämiseksi nykyisen mia päiväkotiapulaisia on päiväkodeissa yhteensä
6773: yksivuotisen lastenhoitajan koulutuksen tasoon siis noin 3 000 henkilöä. Nykyisin päiväkotiapu-
6774: sekä laisten tehtävissä toimivilla henkilöillä on mah-
6775: - tehdä ehdotukset kyseisen pätevöittämis- dollisuus jatkaa työtään entisissä tehtävissään.
6776: koulutuksen järjestämisestä, koulutuspaikoista, Suurella osalla päiväkotiapulaisista on
6777: rahoituksesta ja mahdollisista opintososiaalisista halukkuutta pätevöitymiskoulutukseen ja etene-
6778: kysymyksistä. miseen lastenhoitajan tehtäviin.
6779: Työryhmä luovutti muistionsa 30.6.1981 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6780: sosiaalihallitukselle. 18. 3.1982 sosiaalihallitus nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6781: täydensi edellä mainittua työryhmää ja antoi sille muksen,
6782: seuraavat lisätehtävät:
6783: - laatia opintosuunnitelma niiden päiväko- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
6784: tien hoito- ja kasvatustehtävissä toimivien päivä- päiväkotiapulaisten pätevöittämiskoulu-
6785: kotiapulaisten pätevöittämiseksi, joilla ei ole päi- tuksen aloittamiseksijo vuoden 1983 syk-
6786: väkotiapulaisen koulutusta. Pätevöittäminen tuli syllä.
6787:
6788: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6789:
6790: Mikko Elo Timo Roos Timo Laaksonen
6791: 1316 1983 vp.
6792:
6793: Toivomusaloite n:o 1185
6794:
6795:
6796:
6797:
6798: Elo ym.: Autonkuljettajien ja satamatyöntekijöiden eläkeiän alenta-
6799: misesta
6800:
6801:
6802: Eduskunnalle
6803:
6804: Suomessa noudatetaan työntekijöiden osalta muksen mukaan tutkimusajanjaksona 76 prosen-
6805: normaalisti 65 vuoden eläkeikää. Maassamme tilla eläkkeelle siirtyneistä kuljettajista eläkkeelle
6806: noudatettu käytäntö ei kuitenkaan ota huomioon siirtymisen syynä oli sairaus. Näin ollen sairauden
6807: sitä, että ihmiset vanhenevat hyvin yksilöllisesti vuoksi eläkkeelle siirtyvien suuri osuus eläkkeelle
6808: sekä ympäristöllisistä että perinnöllisistä tekijöistä siirtyneiden kokonaismäärästä antaa aiheen olet-
6809: johtuen. Kaikille sama eläkeikä ei myöskään ota taa autonkuljettajan työn olevan rasittavaa ja
6810: huomioon sitä, että erilainen työ vaatii eri näkö- alalla olevan edelleen haitta- ja kuormitustekijöi-
6811: kohtia otettavaksi huomioon mm. muiden hen- tä.
6812: kilöiden turvallisuutta ajatellen. Työolosuhteet satamatyössä ovat raskaimpien
6813: Kuorma-auton- ja linja-autonkuljettajat ovat työmenetelmien koneellistamisesta huolimatta
6814: työntekijäryhmä, joilta vaaditaan suurta sekä fyy- edelleen vaikeat. Tämä on todettu mm. tieteelli-
6815: sistä ponnistusta usein pitkien ajomatkojen yh- sissä tutkimuksissa. Näin ollen tuntuisi perustel-
6816: teydessä että psyykkistä rasitusta. Kuorma-auton lulta, että myös satamatyössä olevat henkilöt
6817: ja linja-auton kuljettajan vastuulla on usein koko voisivat työn raskauden vuoksi päästä eläkkeelle
6818: maantieliikenteen turvallisuus, ja jos autonkul- alle 65 vuoden iässä.
6819: jettajat ovat fyysisesti liian rasittuneita tai henki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
6820: sesti väsyneitä, he saattavat vaarantaa useiden oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6821: kymmenien ihmisten hengen. sen,
6822: Työajan säätelystä huolimatta autonkuljetta-
6823: jien työpäivä on edelleen varsin pitkä ja työaika että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
6824: epäsäännöllinen. Työterveyslaitoksen autonkul- autonkuljettajien ja satamatyöntekijöiden
6825: jettajien työoloista ja terveydestä tekemän tutki- eläkeiän alentamiseksi.
6826:
6827: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6828:
6829: Mikko Elo Timo Roos Timo Laaksonen
6830: 1983 vp. 1317
6831:
6832: Toivomusaloite n:o 1186
6833:
6834:
6835:
6836:
6837: Elo ym.: Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lomapalvelujen järjes-
6838: tämisestä
6839:
6840:
6841: Eduskunnalle
6842:
6843: Kuluneiden kymmenen vuoden aikana maas- väestönosan omatoimisuutta ja suoriutumisedel-
6844: samme on kehitetty merkittävät aktiiviväestön lytyksiä sekä parantaa osallistumismahdollisuuk-
6845: lomanviettomahdollisuuksia tukevat rahoitusjär- sia yhteiskunnan normaalitoimintoihin.
6846: jestelmät erityislakeineen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6847: Vammaiset kansalaiset, jotka pysyvän tai pitkä- kunnan hyväksyttäväksi toivomu~en,
6848: aikaisen sairauden tai vamman vuoksi eivät voi
6849: osallistua työelämään, ovat kuitenkin jääneet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6850: loma- ja virkistyspalvelujen tukijärjestelmien ul- vammaisten ja pitkäaikaissairaiden loma-
6851: kopuolelle. Vuosittain valtion tulo- ja menoarvi- palvelujen järjestämistä ja rahoitusta kos-
6852: oon on tosin sisältynyt vähäinen määräraha myös kevale.si lainsäiidiinnöksi ottaen huomioon
6853: tähän tarkoitukseen. Tämä on kuitenkin ollut vaikeavammllisten ja 1Nlmmaisten sekä
6854: tarpeeseen nähden täysin riittämätön. pitkäaikaissairaiden lasten osalta myös
6855: Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden Wma- ja heitliin hoidostiliin 11fJSIIIIIVat lähiomaiset
6856: virkistyspalvelujen avulla voidaan edistää tämän ja muut heiJmt 11errtn11Wat henkilöt.
6857: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 19&3
6858: Mikko Elo Tuno Roos
6859: Timo Laaksoneo Aaoa-liisa Piipari
6860: 1318 1983 vp.
6861:
6862: Toivomusaloite n:o 1187
6863:
6864:
6865:
6866:
6867: Enävaara ym.: Rintamamiehille kuuluvien etuisuuksien antamisesta
6868: myös ulkomailla asuville rintamamiehille
6869:
6870:
6871: Eduskunnalle
6872:
6873: Sotavuosina 1939-1945 osallistui Suomen niistä korvauksista, JOtta Suomen valtio sodissa
6874: puolustukseen runsaasti miehiä ja naisia, jotka mukana olleille rintamamiehille maksaa.
6875: eivät enää asu Suomessa eivätkä aina ole myös- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
6876: kään Suomen kansalaisia. Moni maastamme pois oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6877: muuttaneista rintamamiehistä on joutunut sen,
6878: muuttamaan kotimaasta pois työmarkkinapoliit-
6879: tisista syistä. Moni on uudessa asuinmaassa pit- että hallitus ryhtyisi toimiin rintama-
6880: kään oleskeltuaan myös vaihtanut kansalaisuutta. miehille kuuluvien etuisuuksien maksa-
6881: He täyttivät sotien aikana velvollisuutensa syn- miseksi myös Suomen rajojen ulkopuolel-
6882: nyinmaataan kohtaan annettujen määräysten la asuville n·ntamamiehtlle kansalaisuu-
6883: mukaisesti ja vieläkin he tuntevat Suomen isän- teen katsomatta.
6884: maakseen. Kuitenkaan he eivät pääse osallisiksi ·
6885: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6886:
6887: Reijo Eoävaara Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
6888: Mikko Vainio LeaMäkipää Urho Pohto
6889: Urpo Leppänen Pentti Skön Reino Jyrkilä
6890: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kort~
6891: 1983 vp. 1319
6892:
6893: Toivomusaloite n:o 1188
6894:
6895:
6896:
6897:
6898: Eskelinen: Rintamaveteraanien kuntoutukseen tarkoitettujen
6899: määrärahojen korottamisesta
6900:
6901:
6902: Eduskunnalle
6903:
6904: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta on säädet· kerran elämässään tarjota kunnollinen kuntou-
6905: ty lailla. Kuluvan vuoden alusta lukien sotaan tuspalvelu. Veteraanijärjestöt kuntouttavat omin
6906: osallistuneella rintamaveteraanilla on ollut mah- varoin noin 10 000 veteraania vuodessa.
6907: dollisuus työ- tai toimintakykyä edistävään ja Veteraaneille tulisi antaa oikeus valita heille
6908: ylläpitävään kuntoutukseen. Toiminta tapahtuu edullisin vaihtoehto, millä samalla turvattaisiin
6909: eduskunnan vuosittain valtion tulo- ja menoarvi- nykyistä useammille kuntoutusloma. Veteraanit
6910: oon hyväksymän määrärahan rajoissa. Tänä vuon- ovat helposti luokiteltavissa niihin, jotka tarvitse-
6911: na tarkoitukseen on budjetissa varattu 25 milj. vat liikunnallista kuntoutusta, ja niihin, jotka
6912: markkaa. tarvitsevat pelkästään henkisen vireyden kohotta-
6913: Viime vuosien kuntourosmäärärahoilla on voi- mista. Esimerkiksi kansanopistoja voitaisiin hyvin
6914: tu vuosittain kuntouttaa noin 6 000 rintamavete- käyttää kunnon kohottamis- ja virkistyslomatar-
6915: raania. Kun rintamasotilastunnuksen omaavia on koituksiin.
6916: vieläkin noin 300 000 ja rintamapalvelustunnuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6917: sen omaavia noin 30 000, on kuntoutusvauhti vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6918: ollut aivan liian hidasta ja järjestelyiltään liian
6919: kallista. ettii hallitu.f ryhtyisi toimenpiteiszi·n
6920: Lisäämällä määrärahaa ja ulottamalla rahoitus rintam(111eter~~anien kuntoutukseen varat-
6921: myös avokuntoutukseen voidaan vuosittain kun- tujen miiiiriirahojen nostamiseksi tasolle,
6922: toutettavien veteraanien lukumäärää suhteellisen joka tarjoai.ri jokaiselle veteraanille asian-
6923: pienilläkin panoksilla lisätä huomattavasti. Jos mukaiset kuntoutuspalvelut ja erilaisten
6924: päästäisiin siihen, että näillä varoilta vuosittain kuntoutuslomamuotojen monipuolista-
6925: kuntoutettavien määrä vottalSun nostaa miseksi.
6926: 20 OOO:een, voitaisiin kullekin veteraanille edes
6927:
6928: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6929:
6930: Katri-Helena Eskelinen
6931: 1320 1983 vp.
6932:
6933: Toivomusaloite n:o 1189
6934:
6935:
6936:
6937:
6938: Halonen ym.: Raskauden ehkäisyn saattamisesta sairausvakuutuksen
6939: korvausjärjestelmän piiriin
6940:
6941:
6942: Eduskunnalle
6943:
6944: Perhesuunnittelu on jo yleisesti hyväksytty kei- käisypillerit sekä kondomit. Näistä viime mainit-
6945: noksi perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Useis- tu on kokonaan ja kaksi ensimmäistäkin -
6946: sa yhteyksissä ovat alan asiantuntijat painottaneet vaikka ne ovat vain lääkärin määrättävissä -
6947: ehkäisyneuvonnan ja raskauden ehkäisyn ylivoi- suurimmaksi osin sairausvakuutuksen korvausjär-
6948: maisuutta perhesuunnittelussa ei-toivottujen ras- jestelmän ulkopuolella. Sitä vastoin on raskauden
6949: kauksien keskeyttämiseen nähden niin lääketie- keskeytys sairausvakuutuksen piiriin kuuluva toi-
6950: teellisistä, eettisistä kuin taloudellisistakin syistä. menpide.
6951: Kun nykyinen peruslainsäädäntö raskauden lailli- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kunnioit-
6952: sesta keskeyttämisestä oli käsiteltävänä eduskun- tavasri eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6953: nassa, kiinnitettiin laajalti huomiota ehkäisyneu-
6954: vonnan tehostamiseen. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
6955: Tästä huolimatta ei tarpeellisiin toimenpitei- piteisiin raskauden ehkäisyn saattamiseksi
6956: siin ole ryhdytty. Yleisimmin käytetyt ehkäisykei- sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän
6957: not ovat nykyään kohdunsisäinen kierukka, eh- piiriin.
6958: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
6959:
6960: Tarja Halonen Arja Alho
6961: 1983 vp. 1321
6962:
6963: Toivomusaloite n:o 1190
6964:
6965:
6966:
6967:
6968: Halonen ym.: Vanhempainlomajärjestelmän uudistamisesta
6969:
6970:
6971: Eduskunnalle
6972:
6973: Hallitus on useampana vuotena pidentänyt avioliitonomaisissa olosuhteissa eläminen on kui-
6974: sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahan tenkin melkoisen yleistä ja kun lapsen etuus
6975: maksamisjaksoa. Osa tästä äitiysrahakaudesta voi- edellyttäisi tällaisessakin tapauksessa lämpimän
6976: daan jo nykyisten säännösten mukaan maksaa hoitosuhteen syntymistä lapsen ja isän välille,
6977: isälle. Työsopimuslain mukainen vapautus työstä tulisi lainsäädäntöä tältäkin osin muuttaa. Myös
6978: äitiyspäivärahan maksamisajaksi on näin annettu ottovanhemmat tulisi saattaa tasa-arvoiseen ase-
6979: sekä lapsen äidille että isälle. maan äitiys- ja vanhempainloman osalta.
6980: Nykyisen järjestelmän mukaan isän ja äidin ei Vanhempainloman pituus ei vieläkään vastaa
6981: lapsen syntymän jälkeistä lyhyttä jaksoa lukuun- lapsen hyvän hoidon mukaista tarvetta ... Se tulisi
6982: ottamatta ole mahdollista ottaa lomaa edes osaksi pikaisesti pidentää 13 kuukauteen. Aitiys- ja
6983: päällekkäin. Tämä saattaisi kuitenkin olla erittäin vanhempainloman taloudellisen tuen ja siihen
6984: tarpeellista jo senkin vuoksi, että lapsenhoidosta liittyvän työsuhdeturvan huomattava parantami-
6985: enemmän perillä oleva puoliso - tavallisimmin nen on myös ajankohtaista.
6986: lapsen äiti - ehtisi opettaa toisellekin lapsenhoi- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioitta-
6987: toon liittyviä seikkoja. Monet muutkin perhedy- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6988: namiikan syyt voivat puoltaa nykyistä useamman-
6989: laisia vanhempainloman jaksotuksia. Tätä ovat että nykyistä vanhempainlomajärjestel-
6990: puoltaneet myös eduskunnan sosiaalivaliokun- mäii ryhdyttäisiin kiireellisesti uudista-
6991: nassa kuultavana olleet asiantuntijat. mmm 13 kuukauden taloudellisesti turva-
6992: Nykyinen lainsäädäntö sallii lapsen isän käyttä- tuhi, nykyistä joustavammaksi vanhem-
6993: vän osan äitiyslomakaudesta vain mikäli lapsen painlomaksi.
6994: vanhemmat ovat avioliitossa keskenään. Kun
6995: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
6996:
6997: Tarja Halonen Matti Puhakka Liisa Jaakonsaari
6998:
6999:
7000:
7001:
7002: 166 088300420~
7003: 1322 1983 vp.
7004:
7005: Toivomusaloite n:o 1191
7006:
7007:
7008:
7009:
7010: Halonen ym.: Periodityön asteittaisesta poistamisesta
7011:
7012:
7013: Eduskunnalle
7014:
7015: Periodi- eli jaksotyö on määritelty voimassa Koska periodityöstä luopuminen voi tapahtua
7016: olevassa työaikalaissa (604/46) varsin väljästi. vain asteittain, on tarpeellista mahdollisen ylime-
7017: Laista puuttuu monia työntekijäin kannalta tär- nokauden ajaksi pyrkiä korjaamaan myös muita
7018: keitä määräyksiä ja työajan rajauksia. Tämän epäkohtia, joita työntekijän kannalta on järjestel-
7019: vuoksi on ammattiyhdistysliike pyrkinyt työ- ja mässä havaittavissa. Tällaisia ovat muun muassa
7020: virkaehtosopimuksin täydentämään lakia. työtuntijärjestelmän sitovuus tai nykyään pikem-
7021: Työaikalain 6 §:ssä on lueteltu ne alat, joissa minkin sitomattomuus, työvuorojen tietoon saa-
7022: voidaan käyttää periodityötä. Nämä säännökset minen ennakolta, työntekijöiden vaikutusvallan
7023: ovat jo yli kolmekymmentä vuotta vanhoja eivät- lisääminen työtuntijärjestelmän laadinnassa, vuo-
7024: kä sen aikuiset komiteaperustelut '' riippuvuudes- rokautisen Iepoajan pituus jne.
7025: ta vuodenajasta, sääsuhteista ja liikenneoloista tai Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
7026: muista alan erityispiitteistä'' enää pidä samalla oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7027: tavalla paikkaansa. Periodityöstä sellaisenaan voi- muksen,
7028: taisiin jo useimmilla lain mainitsemilla aloilla
7029: kokonaan luopua ja käyttää sen sijaan työaikalain että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
7030: 5 §:n 2 momentin mukaista keskimääräistä viik- työaikalain 6 §:ssä tarkoitetun periodi-
7031: kotyöaikaa edelleen kehiteltynä. Periodityöstä työn asteittaiseksi poistamiseksi.
7032: luopumisen mahdollisuus käy ilmi myös siitä,
7033: että näin tosiasiallisesti on jo tehty eräillä aloilla
7034: työehtosopimusten turvin.
7035: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
7036:
7037: Tarja Halonen Arja Alho
7038: 1983 vp. 1323
7039:
7040: Toivomusaloite n:o 1192
7041:
7042:
7043:
7044:
7045: Halonen ym.: Työnantajien veivoittamisesta korvaamaan työnteki-
7046: jöille heidän huollettavinaan olevien sairastumisesta aiheutuneet
7047: ansionmenetykset
7048:
7049:
7050: Ed uskonnalle
7051:
7052: Työsopimuslain 28 § säätelee työnantajan vel- Myös lapsen ikärajaksi otettu 10 vuotta on
7053: vollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tämän osoittautunut liian alhaiseksi. Yleisesti ottaen se
7054: sairastuttua. Sen sijaan työntekijän joutuessa jää- tulisi nostaa 12 vuoteen, mutta erityistapauksissa
7055: mään kotiin hoitamaan sairastuneita lapsiaan ei sen tulisi olla tätäkin korkeampi. Näin on perus-
7056: työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaolon tellusti laita esimerkiksi silloin, kun lapsi on
7057: ajalta palkkaa. Työmarkkinajärjestöjen keskusjär- tavallista kehittymättömämpi tai kun sairaus on
7058: jestöjen sopimukseen perustuen on kuitenkin tavallista hankalampi.
7059: useissa työehtosopimuksissa asiaa koskeva kohta. Milloin erityistä syytä ilmenisi, tulisi työnteki-
7060: Useimmissa työehtosopimuksissa todetaan, et- jällä olla muutoinkin oikeus jäädä hoitamaan
7061: tä alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti sellaista äkillisesti sairastunutta henkilöä, jonka
7062: maksetaan äidille kyseisen työehtosopimuksen hoidosta asianomainen työntekijä muutoinkin
7063: sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukai- vastaa. Tällainen on esimerkiksi työntekijän oma,
7064: sesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai ikääntynyt äiti tai isä.
7065: hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäi- Äkilliseen sairastumiseen tulisi rinnastaa myös
7066: sestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edel- sellainen lääkärissäkäynti, jossa potilas tarvitsee
7067: lytyksenä on yleensä, että molemmat vanhemmat saatrajan joko sairauden tai muiden syiden vuok-
7068: ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan sl.
7069: työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
7070: ta koskevien määräysten mukainen selvitys. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7071: Ottaen huomioon sairaan lapsen hoidon tär- sen,
7072: keyden niin lääketieteen kuin inhimillisyydenkin
7073: näkökulmasta, tulisi tämä työntekijän oikeus että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
7074: vahvistaa lailla. Tällöin säännös tulisi kuitenkin työnantajan veivoittamiseksi korvaamaan
7075: saada työsopimuslakiin muodossa, joka takaisi ei työntekzjälle lapsen tai muun huollettavan
7076: vain äidille vaan kummalle tahansa lapsen van- äkzllisen sairastumisen aiheuttaman pois-
7077: hemmista oikeuden jäädä kotiin lyhyehköksi saolon.
7078: ajaksi hoitamaan sairastunutta lasta. Näin onkin
7079: jo laita mm. julkisen sektorin sopimuksissa.
7080:
7081: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
7082:
7083: Tarja Halonen Matti Puhakka Liisa Jaakonsaati
7084: 1324 1983 vp.
7085:
7086: Toivomusaloite n:o 1193
7087:
7088:
7089:
7090:
7091: Halonen ym.: Pakollisen tapaturmavakuutuksen siinämisestä sai-
7092: rausvakuutuksen yhteyteen
7093:
7094:
7095: Eduskunnalle
7096:
7097: Työntekijäin pakollinen tapaturmavakuutus on yhteiskunta hoitaisi vakuutuksen. Periaatteellisel-
7098: osa lakisääteistä sosiaalivakutuusta, jonka tulisi ta kannalta on väärin, että yksityiset vakuutusyh-
7099: olla yhteiskunnan hoitamaa. Nykyinen tapatur- tiöt hyötyvät pakollisesta vakuutuksesta, joka e1
7100: mavakuutuslaki sisältääkin säännökset, jotka edellytä hankinta- eikä markkinointitoimintaa.
7101: mahdollistavat yhteiskunnan hoitaman tapatur- Kun tapaturmavakuutus on luonteeltaan ver-
7102: mavakuutusjärjestelmän. Säännösten mukaan, rattavissa sairausvakuutukseen, joka myös korvaa
7103: jos valtion vakuutuslaitos perustetaan, sen tehtä- työtulon menetystä ja sairauden aiheuttamia ku-
7104: väksi voidaan antaa tapaturmavakuutuksen hoita- luja, olisi ilmeisesti mahdollista ja tarkoituksen-
7105: minen. Lain mukaan voi myös yksityinen vakuu- mukaista, että tapaturmavakuutus hoidettaisiin
7106: tusyhtiö hoitaa tätä vakuutusta valtioneuvoston yhteiskunnan toimesta sairausvakuutuksen yhtey-
7107: antaman toimiluvan perusteella. Käytäntö on dessä. Tällöin jo olemassaolevaa palvelupisteiden
7108: kuitenkin muodostunut sellaiseksi, että tapatur- verkkoa käyttäen saataisiin korvausasiat maan eri
7109: mavakuutus on pääosin yksityisten vakuutusyhti- osissa helposti tavoitettaviksi ja vältyttäisiin uu-
7110: öiden hoidossa valtioneuvoston antamien toimi- den verkoston luomiselta. Tätä puoltaisi myös se,
7111: lupien perusteella. Vain valtion palveluksessa että molempien lakien mukainen vakuutus usein
7112: olevien osalta vakuutuksen hoitaa valtion tapa- kohdistuu samaan korvaustapaukseen, jolloin
7113: turmavirasto. myös toisiinsa niveltyvien korvausten yhteensovit-
7114: Nykyisessä yksityisten vakuutusyhtiöiden hoi- taminen helpottuisi.
7115: tamassa järjestelmässä on haittatekijöitä, joista Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
7116: osa kohdistuu tapaturman kohteeksi joutuneisiin oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7117: henkilöihin ja osa on luonteeltaan periaatteelli- sen,
7118: sia. Esimerkiksi tapaturmakorvauksen viipyminen
7119: aiheuttaa usein tilanteen, jolloin henkilö joutuu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
7120: odottamaan korvauksen saamista pitkänkin aikaa pakollisen tapaturmavakuutuksen stirtä-
7121: ilman välttämätöntä tuloa. Yksityisissä vakuutus- miseksi yksityistltä vakuutusyhtiöiltä yh-
7122: yhtiöissä katsotaan korvausasiaa usein mieluum- teiskunnan hoidettavaksi sairausvakuutus-
7123: min työnantajan kuin tapaturman uhriksi joutu- järjestelmän yhteydessä.
7124: neen henkilön kannalta, mihin ei olisi varaa, jos
7125: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
7126:
7127: Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
7128: 1983 vp. 1325
7129:
7130: Toivomusaloite n:o 1194
7131:
7132:
7133:
7134:
7135: Hautamäki ym.: Puheterapian korvaamisesta sairausvakuuutuslain
7136: nojalla
7137:
7138:
7139: Eduskunnalle
7140:
7141: Puheterapia on saavuttanut vakiintuneen ase- miseksi siten, että lääkärin määräämä puhetera-
7142: man tiettyjen sairauksien aiheuttamien puhe- ja pia korvattaisiin sairausvakuutuslain nojalla ja
7143: kommunikaatiohäiriöiden hoidossa. Hoitoa on että puheterapeuttia ja toimintaterapeuttia pi-
7144: rajoitetusti saatavissa keskussairaaloissa, niiden dettäisiin SVA 5 §:ssä tarkoitettuna asianmukai-
7145: poliklinikoilla ja eräissä suurimmissa terveyskes- sen ammattikoulutuksen saaneena henkilönä.
7146: kuksissa sekä kavatusneuvoloissa. Puheterapia- Sairausvakuutuukselle tästä aiheutuvat lisäkus-
7147: palveluja ei ole vielä riittävästi saatavissa ja osa tannukset ovat parhaillaan selvitettävänä.
7148: sairaalahoidossa olleista potilaista on joutunut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
7149: jäämään vaille välttämätöntä jatkohoitoa. Osa oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7150: potilaista on voitu ohjata yksityissektorille, jossa sen,
7151: hoito tulee kuitenkin huomattavan kalliiksi, kos-
7152: ka puheterapeutin antamaa hoitoa ei korvata että hallitus ryhtyisi kzireellisesti toi-
7153: sairausvakuutuslain nojalla. Osa kustannuksista menpiteisiin puheterapian korvaamiseksi
7154: voidaan maksaa Kansaneläkelaitoksen kuntoutus- sairausvakuutuslain nojalla ja että puhe-
7155: varoista ja invalidihuoltolain nojalla. terapeuttia ja toimintaterapeuttia pidet-
7156: Sairausvakuutusosastossa on valmisteltavana täisiin SVA 5 §:n tarkoittamana asianmu-
7157: esitys sairausvakuutuslain ja -asetuksen muutta- kaisen koulutuksen saaneena henkzlönä.
7158: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7159:
7160: Tuula Hautamäki Lea Savolainen
7161: Jouko Tuovinen Jouko Skinnari
7162: Risto Ahonen
7163: 1326 1983 vp.
7164:
7165: Toivomusaloite n:o 1195
7166:
7167:
7168:
7169:
7170: Helle ym.: Näkövammaisten puhelinmaksujen korvaamisesta
7171:
7172:
7173: Eduskunnalle
7174:
7175: Näön puuttuminen tai huomattava heikkene- vammaisten mahdollisuutta käyttää puhelinta
7176: minen rajoittaa ratkaisevalla tavalla ihmisen elä- täysitehoisesti hyväkseen. Puhelimen avulla he
7177: mää. Työikäisten näkövammaisten osallistumi- voisivat hoitaa monia välttämättömiä käytännön
7178: nen työelämään kohtaa monia vaikeuksia, joiden asioita ja saada virkistystä puhelinkeskusteluista
7179: johdosta järjestyneeseenkin ansiotyöhön tulee ystäviensä ja omaistensa kanssa. Kalliit puhelin-
7180: helposti katkoja ja ansion menetyksiä. Eläkkeellä maksut rajoittavat kuitenkin tämän mielentervey-
7181: olevat näkövammaiset jäävät ilman erilaisia tuki- den säilyttämisen kannalta välttämättömän vir-
7182: muotoja, kuten esim. invalidirahaa ja tulottomat kistystavan käyttämistä, sillä ei eläkkeistä eikä
7183: lisäksi verovähennyshyötyä. Näkövammaisten edes pienistä palkoista riitä rahaa puhelimen
7184: mahdollisuudet käyttää hyväkseen yhteiskunnan käyttämiseen toivotussa laajuudessa. Siitä syystä
7185: järjestämiä tai tukemia virkistys- ja ajanvietemuo- olisikin valtion toimesta tyhdyttävä suorittamaan
7186: toja ovat vähäiset, sillä television, teattereiden ja avustusta näkövammaisille puhelinmaksujen
7187: taidenäyttelyiden anti jää kokonaan heiltä saa- maksamiseen.
7188: vuttamattomiin. Koska näkövammaisten liikku- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7189: mismahdollisuudet ovat myös vaikeat liikenne- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7190: vaarojen vuoksi, eivät he voi päästä osallisiksi
7191: sellaisistakaan virkistys- ja taidepalveluista, joissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7192: ei muutoin näöllä olisi merkitystä. Tämän kaiken näkövammaisten puhelinmaksujen kor-
7193: korvaamiseksi olisi mielestämme tuettava näkö- vaamiseksi.
7194: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
7195:
7196: Esko Helle Timo Laaksonen Terho Pursiainen
7197: Ulla-Leena Alppi Pekka Leppänen Lauha Männistö
7198: Vappu Säilynoja Kalevi Kivistö Niilo Koskenniemi
7199: Osmo Vepsäläinen Heli Astala
7200: 1983 vp. 1327
7201:
7202: Toivomusaloite n:o 1196
7203:
7204:
7205:
7206:
7207: Helminen ym.: Työsuhdeturvan kehittämislainsäädännön aikaan-
7208: saamisesta
7209:
7210:
7211: Eduskunnalle
7212:
7213:
7214: Taloudellisen taantuman kausi on tuonut ko- sen työsuhdeturvan kehittämistarpeesta ja -mah-
7215: rostuneina esiin ne epäkohdat, jotka työntekijäin dollisuuksista ovat hyvin erilaiset. Tämä on
7216: puutteellisesti järjestetystä työsuhdeturvasta ai- ilmennyt mm. viime syksynä valmistuneesta kol-
7217: heutuvat. Pyrkimykset korjata tilannetta ovat lektiivisuojatoimikunnan mietinnöstä. Kansain-
7218: toistaiseksi tuottaneet vain vähäisiä tuloksia. Työ- väliset esimerkit kuitenkin osoittavat, että kollek-
7219: suhdeturvan kehittämistä koskeva hallituksen esi- tiivisuojaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi
7220: tys (HE n:o 89/1982 vp.) rajoittui pääasiallisesti on omat, joskin rajalliset mahdollisuutensa. Näin
7221: irtisanomisessa noudatettavien menettelytapojen ollen on välttämättä kiirehdittävä myös niitä
7222: sääntelyyn eikä näin ollen toteutettuna olisi voi- toimenpiteitä, jotka tähtäävät kollektiivisen työ-
7223: nut ratkaisevasti vaikuttaa työsuhdeturvan tason suhdeturvan parantamiseen.
7224: yleiseen paranemiseen. Työntekijäin noudatetta- Yksilöllinen ja kollektiivinen työsuhdeturva
7225: vaksi esitettyjen muotomääräysten ja määräaiko- ovat sellaisessa vuorovaikutussuhteessa, että niitä
7226: jen vastapainoksi olisi tarvittu säännökset siitä, tulisi kohtuullisen työsuhdeturvatason saavutta-
7227: että lakiin perustumaton irtisanominen todella miseksi pyrkiä kehittämään rinnan. Tässä suh-
7228: johtaa riittävään, nykyistä suurempaan ja nope- teessa suuntaa tarpeellisille toimenpiteille osoit-
7229: ampaan korvaukseen sekä työsuhteen palautumi- tavat Kansainvälisen työjärjestön työsuhteen
7230: seen, milloin se suinkin näyttää mahdolliselta. päättämistä koskeva yleissopimus n:o 158 ja sitä
7231: Työsuhdeturvan suurimmat epäkohdat eivät täydentävä suositus n:o 166.
7232: kuitenkaan ole työntekijästä johtuvan irtisano- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7233: mistoimenpiteen lainmukaisuuden selvittämises- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7234: sä tai laittomaan irtisanomiseen liittyvässä kor- muksen,
7235: vausjärjestelmässä. Taloudellisista ja tuotannolli-
7236: sista syistä tapahtuvien lomautuksien ja irtisano- että hallitus ensi tilassa valmistelisi esi-
7237: misien käytännöllisesti katsoen lähes rajaton tyksen työsuhdeturvan kehittämislainsää-
7238: käyttömahdollisuus on huomattavasti suurem- dännöksi työsuhdeturvakomitean ehdo-
7239: massa määrin ollut omiaan aiheuttamaan yleistä tuksien ja niistä annettujen lausuntojen
7240: turvattomuutta. Samalla on järkkynyt palkansaa- pohjalta, sekä
7241: javäestön luottamus yhteiskunnan kykyyn ja ha- että hallitus nopeasti selvityttäisi toi-
7242: luun luoda työelämään jatkuvuutta ja kohtuulli- saalta työsuhteen jatkuvuuden mahdolli-
7243: nen tasapaino sen osapuolien välille. Tämä ei ole suudet laittoman irtisanomisen tapauk-
7244: voinut olla osaltaan heikentämättä tuotantotoi- sessa ja toisaalta kollektzivisen työsuhde-
7245: minnan yleisiä edellytyksiä maassamme. turvan puutteellisuudet sekä sen kehittä-
7246: Työmarkkinajärjestöjen käsitykset kollektiivi- mistarpeet, ja
7247: 1328 1983 vp. - TA n:o 1196
7248:
7249: että hallitus selvitystyön valmistuttua siiiidiinnön siiiitilmiseksi tarvittaviin toi-
7250: ryhtyisi välittömiis# asianmukaisen Iain- menpiteisiin.
7251:
7252: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7253:
7254: Olli Helminen Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaari
7255: Kaisa Raatikainen Mikko Elo Arja Alho
7256: Matti Puhakka Anna-Liisa Piipari Tuula Hautamäki
7257: Pertti Paasio Mikko Rönnholm Kari Urpilainen
7258: Risto Ahonen Antti Kalliomäki Mats Nyby
7259: Sakari Knuuttila Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen
7260: Peter Muurman Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee
7261: Markus Aaltonen Sinikka Hurskainen Paula Eenilä
7262: Matti Luttinen Reijo Lindroos Maija Rajantie
7263: Juhani Surakka Timo Roos Jouko Tuovinen
7264: Kaj Bärlund Matti Louekoski Paavo Lipponen
7265: Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
7266: Jorma Rantanen Aarno von Bell Seppo Tikka
7267: Jouko Skinnari Kari Rajamäki Jukka Mikkola
7268: Pekka Myllyniemi Kerttu Törnqvist Pekka Starast
7269: Martti Lähdesmäki Jussi Ranta Marja-Liisa Tykkyläinen
7270: Aimo Ajo Matti Kuusio
7271: 1983 vp. 1329
7272:
7273: Toivomusaloite n:o 1197
7274:
7275:
7276:
7277:
7278: Helminen ym.: Työaikajärjestelyjen epäkohtien korjaamisesta ja
7279: työajan lyhentämistä koskevan tavoiteohjelman valmistelemisesta
7280:
7281:
7282: Eduskunnalle
7283:
7284: Työajan lyhentäminen on perinteisesti ollut keelle. Monissa raskaissa ja kuluttavissa amma-
7285: työsuojelukysymys. Se liittyy kiinteästi kuitenkin teissa työkyvyttömyyseläke tulee kuitenkin ennen
7286: myös terveys-, koulutus-, perhe- ja eläkepoliitti- vanhuuseläkettä. Tästä syystä eläkeiän alentamis-
7287: siin tavoitteisiin, joilla on vaikutuksensa työajan järjestelyt on aloitettava raskaista ja kuluttavista
7288: lyhentämisen muotoihin. Työaikajärjestelyjä voi- ammateista ja ottaen huomioon työntekijöiden
7289: daan tarkastella myös niiden työllisyysvaikutusten henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet esim. niiden
7290: kannalta. Tänä päivänä työaikakysymys onkin periaatteiden mukaisesti, joita ns. joustavan var-
7291: ennen muuta kysymys työn riittävyydestä ja työn haiseläkkeen toteuttamiseksi on suunniteltu.
7292: uudelleen jakamisesta. Vuosittaisen työajan lyhentäminen toteutetaan
7293: Työaikaa ei tule tarkastella vain päivän, yleensä vuosilomia pidentämällä. Terveysvaiku-
7294: viikon tai vuoden pituisena ajanjaksona, työaikaa tusten kannalta tavoiteltavin vuotuisen työajan
7295: on tarkasteltava myös ihmisen koko eliniän kan- lyhentämismuoto on toisen talvilomaviikon saa-
7296: nalta. Tällöin nousevat esiin nuorison koulutus- minen kaikille työntekijöille mahdollisimman
7297: ta, työikäisen väestön koulutusta, perhepolitiik- nopeasti. Vuotuista työaikaa voidaan lyhentää
7298: kaa ja eläkejärjestelyjä koskevat kysymykset. myös siten, että jokaisella työntekijällä olisi muu-
7299: Poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen toi- taman vuoden välein oikeus paikalliseen opinto-
7300: minnan ansiosta työaikaa on maassamme jatku- vapaaseen joko yleissivistävän koulutuksen tai
7301: vasti kyetty lyhentämään. Selvitysten mukaan ammatillisen täydennyskoulutuksen merkeissä.
7302: tuottavuuden kasvusta noin kolmasosa on viime Vuosilomia pidennettäessä voidaan noudattaa
7303: sotien jälkeen käytetty työajan lyhentämiseen. myös sellaisia periaatteita, joiden mukaan ikään-
7304: Työajan lyhentämisestä huolimatta työaikajärjes- tyvillä työntekijöillä olisi oikeus esimerkiksi toi-
7305: telyissä ja työlainsäädännössä on vielä huomatta- seen vuosilomakuukauteen 55. ikävuoden jäl-
7306: via epäkohtia. Lainsäädäntöön ja sopimuksiin keen. Tällaisilla ylimääräisillä vuosilomilla on
7307: perustuvat epäkohdat liittyvät ennen muuta selvitysten mukaan huomattava terveydellinen
7308: vuoro- ja yötyön lisääntymiseen, yli- ja hätätöi- vaikutus.
7309: den teettämiseen jopa lainvastaisin perustein sekä Päivittäisen työajan lyhentäminenkään ei ole
7310: siihen, etteivät työaikaa koskevat säännökset salli vailla ongelmia. Monissa maissa ja myös Suomes-
7311: työajan sisäistä joustavuutta työntekijän kohtuul- sa on esitetty päivittäisen työajan lyhentämistä
7312: listen jokapäiväisten tarpeiden kannalta. siten, että viikkotyöaika olisi 36 tuntia. Päivittäi-
7313: Elinikäisen työajan lyhentämisessä ovat keskei- sen työajan lyhentämisen tarve korostuu erityises-
7314: sellä sijalla koulutusaikojen pidentäminen ja ti lapsiperheissä. Ruotsissa on pienten lasten
7315: joustava eläkeiän alentaminen. Koulutusaikojen vanhemmille annettu oikeus säännönmukaista
7316: pidentämisellä on myös huomattavaa sivistyksel- lyhyempään päivittäiseen työaikaan.
7317: listä merkitystä. Sen työllisyysvaikutukset työvoi- Työajan lyhentäminen tulee olemaan välttä-
7318: man tarjontaa vähentävänä tekijänä ovat myös mätöntä lähivuosien kuluessa. Yhteiskunnallisten
7319: merkittävät. · tavoitteiden kannalta on tärkeätä, että työajan
7320: Eläkeiän alentamiseen on huomattavia painei- lyhentäminen toteutetaan siten, että sen työlli-
7321: ta monissa ammattiryhmissä. Yleinen eläkeiän syysvaikutukset ovat mahdollisimman suuret. Sa-
7322: alentaminen on tunnetusti erittäin kallis toimen- malla tulee lainsäädännöllä huolehtia siitä, ettei
7323: pide. Terveyspoliittisten tavoitteiden kannalta työajan lyhentäminen johda minkäänlaiseen syr-
7324: eläkejärjestelyt tulisi toteuttaa siten, että jokai- jintään työelämässä. Työaikajärjestelyissä tulee
7325: nen työntekijä voisi päästä terveenä vanhuuseläk- torjua myös se vaara, että työajan lyhentäminen
7326: 167 088300420M
7327: 1330 1983 vp. - TA n:o 1197
7328:
7329: johtaisi vain työvauhdin kiristämiseen ja työn Pyrittäessä solidaariseen työajan lyhentämiseen
7330: voimaperäistämiseen sekä muihin työntekijän tulee hyväksyä se tosiasia, että merkittävät työai-
7331: kannalta haitallisiin vaikutuksiin. kajärjestelyt eivät ole mahdollisia puuttumatta
7332: Jotta työajan lyhentämisen työllisyysvaikutuk- työntekijöiden ansiotasoon. Parhaiten ansiotason
7333: set olisivat huomattavat, edellyttää tämä sekä säilyminen voidaan turvata siten, että osa tuotta-
7334: toteutettavien työaikajärjestelyjen huolellista vuuden noususta ja sitä kautta palkankorotuksis-
7335: suunnittelua että kokonaisvolyymiltaan riittäviä ta jatkossakin sijoitetaan työajan lyhentämiseen.
7336: työajan lyhentämistoimia. Tutkimusten mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7337: yli puolet työajan lyhentämisestä johtaa työtah- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7338: din kiristymiseen ja olemassa olevan työvoiman
7339: töiden uusiin järjestelyihin. Käytännössä tämä että hallitus pikaisesti antaisi eduskun-
7340: näkyy vain tuottavuuden nousuna. Vain noin nalle esityksen työaikalainsäädäntöön liit-
7341: kolmannes työajan lyhentämisestä johtaa käytän- tyvien työazkajärjestelyjen epäkohtien
7342: nössä vastaavaan uuden lisätyövoiman palkkaa- korjaamiseksi sekä valmistelisi yhteistyös-
7343: miseen. Tällaisten johtopäätösten pohjalta tavoit- sä työmarkkinajärjestöjen kanssa tavoite-
7344: teeksi asetettu 10 % :n työajan lyhentäminen voi ohjelman työajan lyhentämiseksi siten,
7345: oikein toteutettuna parhaimmillaan johtaa 3- että toteutettavilla työazkajärjestelyillä
7346: 4 % :n työvoiman lisäystarpeeseen. Tämän päi- olisi mahdollisimman suuri työllistävä
7347: vän työttömyyden tällainen uudistus vähentäisi vaikutus.
7348: noin puoleen.
7349:
7350: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7351:
7352: Olli Helminen Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaari
7353: Kaisa Raatikainen Mikko Elo Arja Alho
7354: Matti Puhakka Anna-Liisa Piipari Tuula Hautamäki
7355: Pertti Paasio Mikko Rönnholm Kari Urpilainen
7356: Risto Ahonen Antti Kalliomäki Mats Nyby
7357: Sakari Knuuttila Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen
7358: Peter Muurman Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee
7359: Markus Aaltonen Sinikka Hurskainen Paula Eenilä
7360: Matti Luttinen Reijo Lindroos Maija Rajantie
7361: Juhani Surakka Timo Roos Jouko Tuovinen
7362: Kaj Bärlund Matti Louekoski Paavo Lipponen
7363: Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
7364: Jorma Rantanen Aarno von Bell Seppo Tikka
7365: Jouko Skinnari Kari Rajamäki Jukka Mikkola
7366: Pekka Myllyniemi Kerttu Törnqvist Pekka Starast
7367: Martti Lähdesmäki Jussi Ranta Marja-Liisa Tykkyläinen
7368: Aimo Ajo Matti Kuusio
7369: 1983 vp. 1331
7370:
7371: Toivomusaloite n:o 1198
7372:
7373:
7374:
7375:
7376: Helminen ym.: Nuoriso- Ja pitkäaikaistyöttömyyden ennakolta
7377: ehkäisemisestä
7378:
7379:
7380: Eduskunnalle
7381:
7382: Pitkään jatkunut vaikea työttömyys on tämän tä. Nuorten yhteiskuntatakuukokeilusta saatujen
7383: hetken keskeisin yhteiskuntapoliittinen ongelma. kokemusten pohjalta on mahdollisimman nope-
7384: Tilanne on erityisen huolestuttava nuorten ja asti kehitettävä kattava koulutus- ja työllistämis-
7385: pitkäaikaistyöttömien osalta. toimenpiteiden kokonaisuus. Sen avulla nuorille
7386: Vuonna 1982 oli työttömistä työnhakijoista on kohtuullisessa ajassa pystyttävä tarjoamaan
7387: alle 25-vuotiaita nuoria 33,4 % eli yli 40 000 joko koulutus- tai työpaikka. Yli vuoden jatku-
7388: henkilöä. Nuorten työttömien työnhakijoiden nut nuorisotyöttömyys on katkaistava siten, että
7389: osuus oli edelliseen vuoteen verrattuna kasvanut valtiovalta ottaa nuoren työttömän erityissuoje-
7390: noin 15 %. Kasvu oli kaikesta huolimatta vähäi- lukseensa takaamalla hänelle työtä tai koulutus-
7391: sempää kuin työttömyyden kasvu yleensä. Tämä ta.
7392: oli seurausta nuoriin kohdistuneiden toimenpi- Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä pai-
7393: teiden tehostamisesta. Vuoden 1981 syksyllä nopiste on asetettava yksilökohtaisten palvelujen
7394: käynnistetyn nuorten yhteiskuntakuukokeilun tehostamiseen. On käytettävä sijoittumista työlli-
7395: tulokset ovat osoittaneet, että nuorten työvoima- syyskoulutukseen, työrajoitteisten erityistoimen-
7396: palveluja tehostamalla voidaan tehokkaasti edis- piteitä sekä muita työllistämistoimenpiteitä.
7397: tää nuorten työllisyyttä. Samoin on selvitettävä ne keinot, joiden avulla
7398: Pitkäaikaistyöttömien osuus pysyi vuosina 1980 pitkäaikaistyöttömien sijoittamismahdollisuuksia
7399: ja 1981 entisellään, mikä oli seurausta työllisyys- työelämään voidaan helpottaa. Tässä tarkoituk-
7400: toimenpiteiden tehostamisesta. Tilanne on sit- sessa tulee pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemista
7401: temmin tuntuvasti huonontunut. Pitkäaikaistyöt- varten kehittää tarvittaessa nykyisiä tukimuotoja
7402: tömiä oli vuonna 1981 12 500 henkilöä, mutta täydentävä työllistämistukijärjestelmä. Toimenpi-
7403: lukumäärä oli vuoden 1982 loppuun mennessä teiden tavoitteena on oltava pitkäaikaistyöttö-
7404: kohonnut 16 600 henkilöön. Pääosa pitkäaikais- myyden katkaiseminen kokonaan.
7405: työttömyydestä kohdistuu tällä hetkellä ikäänty- Pitkäaikaisen työttömyyden katkaisemista var-
7406: vään, teollisuuden piiristä vapautuvaan työvoi- ten on tulo- ja menoarvioon varattava riittävät
7407: maan. Tästä syystä ei tilanteeseen ole odotettavis- määrärahat.
7408: sa muutosta ilman erityisiä ja tehokkaita toimen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
7409: piteitä. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7410: Työllisyyden hoidon keskeisimpänä tavoitteena sen,
7411: on nyt ehkäistä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyt-
7412: 1332 1983 vp. - TA n:o 1198
7413:
7414: ettii hallitus ryhtyisi viipymiittii toi- kolta ehkiiistii ja taT71ittaessa katkaista
7415: menpiteisiin, jotta nuoriso- ja pitkiiaikais- miiiiriiajan jatkunut työttömyys.
7416: työttömyyttii voidaan tehokkaasti enna-
7417: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7418:
7419: Olli Helminen Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaati
7420: Kaisa Raatikainen Mikko Elo Arja Alho
7421: Matti Puhakka Anna-Liisa Piipari · Tuula Hautamäki
7422: Pertti Paasio Mikko Rönnholm Kari Urpilainen
7423: Risto Ahonen Antti Kalliomäki Mats Nyby
7424: Sakari Knuuttila Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen
7425: Peter Muurman Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee
7426: Markus Aaltonen Sinikka Hurskainen Paula Eenilä
7427: Matti Luttinen Reijo Lindroos Maija Rajantie
7428: Juhani Surakka Timo Roos Jouko Tuovinen
7429: Kaj Bärlund Matti Louekoski Paavo Lipponen
7430: Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
7431: Jorma Kantanen Aarno von Bell Seppo Tikka
7432: Jouko Skinnari Kari Rajamäki Jukka Mikkola
7433: Pekka Myllyniemi Kerttu Törnqvist Pekka Starast
7434: Martti Lähdesmäki Jussi Kanta Marja-Liisa Tykkyläinen
7435: Aimo Ajo Matti Kuusio
7436: 1983 vp. 1333
7437:
7438: Toivomusaloite n:o 1199
7439:
7440:
7441:
7442:
7443: Helminen ym.: Kansaneläkeuudistuksen II A-vaiheessa ilmennei-
7444: den epäkohtien korjaamisesta
7445:
7446:
7447: Eduskunnalle
7448:
7449: Vuoden 1983 voimaan tullut kansaneläkeuu- Vanhojen työeläkkeiden ja kansaneläkkeiden
7450: distuksen II A-vaihe kosketti noin miljoonaa yhteensovittamista olisi edellä mainituista syistä
7451: Suomen kansalaista ja sen kustannusvaikutukset tarkistettava mahdollisimman pikaisesti. Samoin
7452: olivat miljardin markan luokkaa. Uudistus, jonka olisi tarkemmin selvitettävä verotuksen ja erityi-
7453: tarkoituksena oli parantaa ennen kaikkea pieni- sesti ennakonpidätyksen vaikutuksia sekä kansan-
7454: tuloisimpien eläkeläisten asemaa, lisäsi noin eläkettä että työeläkettä saavien nettotuloihin.
7455: 670 000 eläkkeensaajaa käteen jäävää tuloa. Sen Verohallitus uudisti eläkeläisten ennakonpidätys-
7456: sijaan vajaan 200 000 eläkeläisen nettotulot ale- järjestelmää II A-vaiheen toteuttamisen yhteydes-
7457: nivat. Kipeimmin tämä aleneminen kohdistui . sä. Ennakonpidätyksen ja uudistuksen yhteisvai-
7458: ns. vanhaa työeläkettä saaviin eläkeläisiin. Elä- · kutukset olisi kartoitettava ja tehtävä mahdolliset
7459: keuudistuksen ongelmiin kuului myös, että itse korjaukset pikaisesti.
7460: uudistus astui voimaan tammikuun 1983 alusta, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
7461: mutta siihen liittynyttä uutta verotustapaa ryh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7462: dyttiin noudattamaan vasta helmikuun alusta
7463: lähtien. että hallitus antaisi eduskunnalle pikai-
7464: Eläkeuudistukseen liittyi, että kunnallisvero- sesti esityksen eläkeuudistuksen II A-vai-
7465: tuksen invalidivähennys korvattiin uudella elä- heessa ilmenneiden epäkohtien korjaami-
7466: ketulovähennyksellä. Kuitenkin kunnallisvero- seksi ja käynnistäisi selvitystyön eläkkei-
7467: tuksen invalidivähennykseen aiemmin oikeutetut den ja muiden tulojen verotuksellisesta~
7468: katsoivat, ettei uudistus kohtaantunut heihin kohtelusta.
7469: oikeudenmukaisella tavalla.
7470:
7471: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7472:
7473: Olli Helminen Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaari
7474: Kaisa Raatikainen Mikko Elo Arja Alho
7475: Matti Puhakka Anna-Liisa Piipari Tuula Hautamäki
7476: Pertti Paasio Mikko Rönnholm Kari Urpilainen
7477: Risto Ahonen Antti Kalliomäki Mats Nyby
7478: Sakari Knuuttila Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen
7479: Peter Muurman Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee
7480: Markus Aaltonen Sinikka Hurskainen Paula Eenilä
7481: Matti Luttinen Reijo Lindroos Maija Rajantie
7482: Juhani Surakka Timo Roos Jouko Tuovinen
7483: Kaj Bärlund Matti Louekoski Paavo Lipponen
7484: Lea Savolainen Pentti· Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
7485: Jorma Rantanen Aamo von Bell Seppo Tikka
7486: Jouko Skinnari Kari Rajamäki Jukka Mikkola
7487: Pekka Myllyniemi Kerttu Törnqvist Pekka Starast
7488: Martti Lähdesmäki Jussi Ranta Marja-Liisa Tykkyläinen
7489: Aimo Ajo Matti Kuusio
7490: 1334 1983 vp.
7491:
7492: Toivomusaloite n:o 1200
7493:
7494:
7495:
7496:
7497: Hetemäki-Olander ym.: Lapsilisäikärajan korottamisesta
7498:
7499:
7500: Eduskunnalle
7501:
7502: Lapsilisää suoritetaan Suomessa jokaisesta 16 taloudellisesti tukea heitä osallistumalla lapsista
7503: vuotta nuoremmasta lapsesta. Näin on ollut jo aiheutuvien kustannusten osittaiseen korvaami-
7504: kymmeniä vuosia. Kuitenkin meillä on lasten ja seen. Joustavimpana tukimuotona yhteiskunnan
7505: nuorten koulutusikä noussut tuona aikana huo- taholta olisi nykyinen lapsilisäjärjestelmä. Lapsili-
7506: mattavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhem- sän saannin ikärajaa tulisi korottaa 18 vuoteen.
7507: pien tai muiden huoltajien taloudellinen vastuu Ikärajan korotuksen myötä tulisi lapsilisäjärjestel-
7508: lapsista ja nuorista ulottuu yhä pidemmälle. män piiriin tällä hetkellä noin 145 000 nuorta.
7509: Etenkin 16-18-vuotiaat nuoret kuluttavat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7510: välttämättä paljon ja siten heistä aiheutuvat ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7511: loudelliset kustannukset huoltajille ovat suurim- sen,
7512: millaan. Vaate- ja muiden menojen ohella nuor-
7513: ten koulutusmenot ovat suuremmat kuin perus- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
7514: koulussa, jolloin yhteiskunta osallistuu kustan- lapszlisää koskevien säännösten muutta-
7515: nuksiin. Kun vanhemmat kuitenkin edelleen miseksi siten, että lapszlisää maksettaisiin
7516: kouluttavat ja kasvattavat nuoria ammattiin ja kaikista alle 18-vuotiaista lapsista.
7517: työelämään, katsomme, että yhteiskunnan tulisi
7518: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7519:
7520: Elsi Hetemäki-Olander Helena Pesola
7521: Liisa Hilpelä Tuulikki Petäjäniemi
7522: Elisabeth Rehn
7523: 1983 vp. 1335
7524:
7525: Toivomusaloite n:o 1201
7526:
7527:
7528:
7529:
7530: Hetemäki-Olander ym.: Valtakunnallisen kotihoidon tuen jakope-
7531: rusteiden muuttamisesta tulosidonnaiseksi
7532:
7533:
7534: Eduskunnalle
7535:
7536: Alle kouluikäisten lasten kotihoidon tuen Malli on helposti sovellettavissa myös valtakun-
7537: käynnistyttyä Espoossa vuonna 1967 on se erilail- nalliseksi järjestelmäksi. Edellytyksenä on, että se
7538: la muunneltuna levinnyt lähes sataan kuntaan annetaan kuntien tehtäväksi samantapaisin pe-
7539: maassamme. Toimintamuodon periaatteena on rustein kuin lasten päivähoito, ja että siihen
7540: ollut lapsen oman vanhemman toimesta kotona sovelletaan samaa valtionosuusprosenttia.
7541: tapahtuvan hoidon tukeminen ja vaihtoehdon Jo nyt olisi mahdollista ottaa lasten valtakun-
7542: kehittäminen lasten kunnalliselle päivähoidolle. nallisen kotihoidon tuen piiriin valtion 170
7543: Tiettävästi periaatteesta on pidetty kiinni mmk:n määrärahalla 20 000 lapsen sijasta aina-
7544: muissakin kunnissa. Ja siltä pohjaltahan suoritet- kin 65-70 000 alle kouluikäistä lasta ja lisäksi
7545: tiin myös valtakunnallisen kotihoidon tuen ko- tukiperheisiin kuuluvat alle 16-vuotiaat lapset.
7546: keilu vuosina 1978-1980. Samat perusteet ovat Tuen määrä voisi vaihdella noin 200-4 800
7547: luettavissa myös valtion tulo- ja menoarvion mk kuukaudessa perhettä kohti, keskimäärin
7548: perusteluista vuosilta 1980-1983. noin 1 000 mk kuukaudessa.
7549: Valtioneuvoston tulo- ja menoarvion lisäyksek- Tukea voisi saada jo yhdestä lapsesta, vaikka
7550: si tekemät "tarkemmat perusteet" ovat tiettäväs- sen piiriin valikoituvissa perheissä olisi keskimää-
7551: ti syntyneet sangen vaikeissa oloissa. rin kaksi alle kouluikäistä lasta.
7552: Lasten kotihoidon tueksi alunperin tarkoitetus- Nykyistä järjestelmää hoitamaan valjastettu ko-
7553: ta toimintamuodosta näyttää tulleen lapsilisään neisto pystyy pienin järjestelyin tehtävän hoita-
7554: rinnastettava, arpajaisvoittoa muistuttava sosiaali- maan.
7555: avustus. Ratkaisu vaikuttaisi lasten päivähoitojonojen
7556: Nykyisillä toimintasäännöillä jää valtakunnalli- lyhentymiseen, perheen toimivuuteen, lapsen ja
7557: nen kotihoidon tuki näpertelyksi eikä siitä voi naisen aseman parantamiseen, nuorten turvatto-
7558: kehittää alunperin tarkoitettua lasten päivähoi- muus- ja levottomuuspulmiin sekä nuorten ja
7559: don vaihtoehtoa. Se on niin kallis ja epätarkoi- muunkin työttömyyspaineen keventymiseen.
7560: tuksenmukainen, ettei siihen liikene määrärahaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7561: niin, että se kohtelisi lapsiperheitä oikeuden- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7562: mukaisesti. sen,
7563: Tulosidonnainen, määrältään liukuva alle kou-
7564: luikäisten lasten kotihoidon tuki tarjoaa sitävas- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
7565: toin hyvin toimivan lasten päivähoidon vaihtoeh- valtakunnallisen kotihoidon tuen jakope-
7566: don ja kohtuullisen lapsiperheiden toimeentulo- rusteiden muuttamiseksi tulosidonnaisek-
7567: turvan sekä tehokkaan ja oikeudenmukaisen per- si ja määrältään liukuvaksi tarveharkin-
7568: hekustannusten tasausjärjestelmän. taan perustuvaksi tueksi.
7569: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7570:
7571: Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä
7572: . Elisabeth Rehn Eeva Turunen
7573: 1336 1983 vp.
7574:
7575: Toivomusaloite n:o 1202
7576:
7577:
7578:
7579:
7580: Hetemäki-Olander ym.: Osa-aikatyön käyttömahdollisuuksien lisää-
7581: misestä
7582:
7583:
7584: Eduskunnalle
7585:
7586: Osa-aikatyöntekijöiden osuus kaikista palkan- siirtyvälle työntekijälle, joka osa-aikatyön ansiosta
7587: saajista on esimerkiksi muissa Pohjoismaissa huo- voisi totutella eläkkeelle siirtymiseen.
7588: mattavasti suurempi kuin Suomessa. Ruotsissa Työnantajan kannalta osa-aikatyö olisi tarkoi-
7589: osa-aikatyöntekijöiden osuuden ollessa 24 % ja tuksenmukaisinta tilanteessa, jolloin taloudellisia
7590: Norjassa 21 % oli Suomessa osa-aikatyöntekijöitä edellytyksiä ei ole palkata kokopäivätyöntekijää.
7591: vain noin 6 %. Vuonna 1980 esimerkiksi kaupan Samoin työnantaja voi suunnitella henkilöstön
7592: alalla oli Suomessa osa-aikatyöntekijöitä alle joustavan ja mielekkään käytön osa-aikatyön
7593: 9 %. Kuitenkin halukkuus osa-aikatyöntekemi- avulla. Lisäksi osa-aikatyöntekijöiden käyttö voisi
7594: seen on huomattavasti yleisempää palkansaajien helpottaa kokoaikatyöntekijöiden työolosuhtei-
7595: keskuudessa. ·den mukavuutta esimerkiksi työaikojen puitteis-
7596: Esteitä osa-aikatyöhön siirtymiselle on monia. :sa.
7597: Osa-aikatyötä koskevat säännökset puuttuvat työ- Osa-aikatyön mahdollisuudet antaisivat ennen
7598: lainsäädännöstämme. Samoin työehtosopimukset kaikkea lasten ja nuorten vanhemmille mahdolli-
7599: ovat puutteellisia osa-aikatyön määräysten suh- suuden kiinnittää huomio elämisen laatuun per-
7600: teen. Monet työ- ja virkasuhteesta johtuvat etuu- heen tarpeet huomioon ottaen, ja samalla voitai-
7601: det "laukeavat" vasta kun viikkotyöaika on vä- siin nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa jakaa
7602: hintään 20 tuntia. Erityisesti on mainittava puut- työtä tarkoituksenmukaisella tavalla. Osa-aikatyö
7603: teet eläketurvassa, joka määräytyy prosenttiosuu- ei ole lääke työttömyyteen sellaisenaan, mutta se
7604: tena palkasta. toisi kuitenkin lisää työpaikkoja.
7605: Osa-aikatyön etuja työntekijän kannalta olisi- Vuonna 1979 tehdyn työvoima- ja ajankäyttö-
7606: vat esimerkiksi kotiolosuhteet, jolloin lapset eivät tutkimuksen mukaan noin 16 % naispalkansaa-
7607: vaadi äidin tai isän kokopäiväistä kotona oloa. jista haluaa siirtyä osa-aikatyöhön. Tutkimusten
7608: Lapsia ei tarvitsisi laitostaa siinä määrin kuin mukaan esimerkiksi kaupan alalla löytyy yrityksil-
7609: nykyisin, jos toinen vanhemmista voisi olla koto- tä halukkuutta lisätä osa-aikatyötä. Osa-aikatyön
7610: na sen osan päivästä kuin lapset vaativat valvon- laajentaminen myös korkeasti koulutettuihin ja
7611: taa ja hoitoa. Myös ammattitaidon ylläpitäminen vaativimpiin ammatteihin tulisi mahdollistaa.
7612: tilanteessa, jolloin kokopäivätyö ei ole mahdollis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
7613: ta useimmin juuri lasten kasvatuksen ja hoidon kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7614: vuoksi, on erityisen tärkeää. Suomalainen nainen
7615: on tänä päivänä koulutetumpi kuin koskaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
7616: Muutaman tunnin päivätyöllä voisi lapsia hank- lainsäädännöllisten esteiden poistamisek-
7617: kinut äiti säilyttää ammattitaitonsa ja pysyä mu- si, jotta osa-aikatyötä voisivat sekä työn-
7618: kana työelämän kehityksessä. Edelleen osa-aika- antajat että työntekijät käyttää huomatta-
7619: työ saattaisi hyvin sopia lähiaikoina eläkkeelle vasti nykyistä laajemmin.
7620:
7621: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
7622:
7623: Elsi Hetemäki-Olander Kaarina Dromberg Liisa Hilpelä
7624: Riitta Jouppila Lea Kärhä Helena Pesola
7625: Tuulikki Petäjäniemi Elisabeth Rehn
7626: 1983 vp. 1337
7627:
7628: Toivomusaloite n:o 1203
7629:
7630:
7631:
7632:
7633: Hetemäki-Olander ym.: Perhe-eläkelain saattamisesta koskemaan
7634: myös miesleskiä
7635:
7636:
7637: Ed uskonnalle
7638:
7639: Yhä enenevassa määrin naisten osuus työelä- vastaavassa tilanteessa. Puolison menetys, oli tä-
7640: mässä perheen taloudellisen aseman turvaajana mä sitten virka- tai kotiäiti, merkitsee yhä useam-
7641: on kasvanut. Aviopuolison kuollessa voi siis yhä missa tapauksissa muun ohella myös suurta ta-
7642: useammin tapahtua, että myös miesleski joutuu loudellista menetystä. Vaikka kotiäitien suoritta-
7643: taloudellisesti heikompaan asemaan vaimon maa työtä ei kansantaloudellisesti vielä virallisesti
7644: kuollessa. Alunperinhän perhe-eläkettä koskevat arvostetakaan, tulisi myös miesleskien asema vai-
7645: säännökset muotoutuivat nykyisen kaltaisiksi sen mon kuollessa turvata.
7646: vuoksi, että naiset useimmissa tapauksissa tekivät Vuoden 1980 väestölaskennan mukaan alle
7647: työtä kotona lasten ja perheen parissa ja mies 65-vuotiaita miesleskiä oli yhteensä noin 13 600,
7648: kävi kodin ulkopuolella työssä. Nykyisin voi joten miesleskiä on vain noin 13 prosenttia
7649: kuitenkin mies olla kotona lapsia hoitamassa tai kaikista alle 65-vuotiaista leskistä.
7650: olla aviopuolisoista vähemmän ansaitseva. Kui- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7651: tenkin vain naislesket saavat nykyisten säännös- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7652: ten mukaan perhe-eläkettä puolison kuoleman sen,
7653: jälkeen.
7654: Lesket joutuvat siten sukupuolesta riippuen että hallitus ryhtyisi toimiin perhe,elä-
7655: eriarvoiseen asemaan sosiaaliturvan saannissa. kelain ulottamiseksi koskemaan myös
7656: Pienten lasten yksihuoltajaksi jäänyt miesleski on miesleskiä.
7657: usein jopa tukalammassa asemassa kuin nainen
7658:
7659: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7660:
7661: Elsi Hetemäki-Olander Kaarina Dromberg Liisa Hilpelä
7662: Riitta Jouppila Lea Kärhä Helena Pesola
7663: Tuulikki Petäjäniemi
7664:
7665:
7666:
7667:
7668: 168 088300420~
7669: 1338 1983 vp.
7670:
7671: Toivomusaloite n:o 1204
7672:
7673:
7674:
7675:
7676: Hirvelä ym.: Lasten sijaishuollon perhehoidon kehittämisestä
7677:
7678:
7679: Eduskunnalle
7680:
7681: Suomessa elää yksityiskoteihin sijoitettuina ja mielipahaa. Maksuperusteet tulisi yhtenäistää
7682: noin 5 300 lasta vuosittain. Tämä on 60 % ja myös lapsen hoidosta vanhemmille koituva työ
7683: huostaanotetuista lapsista, laitoksiin jää siis 40 % korvata. Sijaisvanhempien yhdistyksen mielestä
7684: eli 4 200 lasta. Laki suosii yksityiskotisijoituksia, hoidosta tulisi maksaa korvauksen sijasta palkkaa
7685: mutta niiden onnistumiseksi ei ole paljon tehty. ja sijaisvanhemmuus käsittää työnä, johon kuulu-
7686: Perhepolitiikan alueeseen kuuluva lastensuojelu vat normaalin työsuhteen edut. Työ voitaisiin
7687: on viime vuosien sosiaalihuollon kehittämistoi- rinnastaa perhepäivähoitajan työhön. On käsittä-
7688: minnassa jäänyt toissijaiseen asemaan. Vaativasta mätöntä, että tästä työstä, joka on jatkuvaa,
7689: työstä huolimatta sijaisvanhempien taloudelliset, ympärivuorokautista ja ympärivuotista, makse-
7690: koulutus- ym. muut etuudet ovat huomattavasti taan huonommin. Lisäksi sijaislapsesta maksetaan
7691: vähäisemmät kuin perhepäivähoitajien, joilla ei lapsilisää pienin mahdollinen määrä kuten per-
7692: kuitenkaan ole kokonaisvastuuta lapsesta. Tämä heen ensimmäisestä lapsesta, vaikka samaan per-
7693: vaikuttaa luonnollisesti sijaiskodissa olevan lap- heeseen olisi sijoitettu sisaruksia. Lapsen sairastu-
7694: sen tai nuoren oloihin ja kasvatukseen. Puutteita essa kaikki työnantajat eivät myönnä sijaisäidille
7695: ja kirjavuutta esiintyy perhehoidon kustannusten vapaapäiviä lapsen hoitamiseen samalla tavalla,
7696: korvauksissa ja palkkioissa. Perhehoidon kasvatta- kuin niitä annetaan oman lapsen hoitoon.
7697: jia olisi myös kyettävä nykyistä paremmin tuke- Lastensuojelun perhehoidosta vastaavat etu-
7698: maan mm. koulutuksen avulla vaikeassa tehtä- päässä kuntien sosiaalityöntekijät kaikkien mui-
7699: vässään. den töidensä ohella. Suurimmilla paikkakunnilla
7700: Lastensuojelun perhehoito ei toimintamuotona on myös perhehoitoon erikoistuneita työntekijöi-
7701: ole ollut lainkaan valtionavun piirissä. Suojelu- tä. Valvottavia ja tuettavia sijaisperheitä saattaa
7702: kasvatusperustein huostaanotetun lapsen hoidos- olla 100-200, kun esimerkiksi perhepäivähoi-
7703: ta valtio on korvannut 1 13 • Heitä on perhehoidos- don ohjaajan virkaa kohden on 40-60 perhepäi-
7704: sa ollut vajaa kolmesataa. Sen sijaan turvatto- vähoitajaa.
7705: muusperustein on yksityiskoteihin sijoitettu noin Harvoja poikkeuksia lukuunottamatta sijais-
7706: 5 000 lasta, mistä aiheutuneet kulut ovat jääneet perheille ei ole minkäänlaista systemaattista kurs-
7707: yksinomaan kunnille. Vuoden 1981 lokakuusta situsta. Esimerkkejä kehittyneestäkin toiminnasta
7708: lähtien valtio on maksanut 20 % kaikkien perhe- on. Keski-Suomen kasvatusneuvolan kuntainliit-
7709: hoitoon sijoitettujen alle 18-vuotiaiden hyväksy- to on palkannut sijaishuollon työntekijän kun-
7710: tyistä kuluista. Samaan aikaan yhtenäistyivät tien yhteiseen käyttöön. Työntekijä on koettu
7711: huostaanoton päättämistä koskevat ikärajat 18 erittäin tarpeelliseksi ja paine palveluiden saan-
7712: vuoteen. tiin on suuri. Sijaishuollon koulutuksen lisäksi
7713: Sijaisperheelle maksettava hoitokorvaus on kes- sijaishuollon sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluu
7714: kimäärin noin 650 mk. Lähes 200 kunnassa ei mm. kuntien ja kasvatusneuvolan työntekijöiden
7715: makseta hoitopalkkiota ( = korvausta työstä) konsultointi sijaishuoltoasioissa, kuntien avusta-
7716: lainkaan, ja niissä, joissa palkkio maksetaan, se minen sijaiskotien hankinnassa ja sijaiskotiehdok-
7717: liikkuu keskimäärin 200 ja 400 markan välillä. kaiden haastattelu.
7718: Vain osa kunnista noudattaa sosiaalihallituksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7719: suositusta, ja korvausten vaihtelu kunnasta toi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7720: seen herättää vanhempien keskuudessa kateutta
7721: 1983 vp. - TA n:o 1204 1339
7722:
7723: ettii hallitus ryhtyisi viilittömti"n toi- het'diin V(J(Jtivasta työstiiiin .fa heille .fiir.fes-
7724: menpiteisiin lasten si.faishuollon perhe- tetiiiin koulutusta, .foka viihintiiiin liiiini-
7725: hoidon kehittiimiseksi niin, ettii sijaisvan- kohtaisella tasolla toimii.fatkuvasti .fa sys-
7726: hemmille turvat(J(Jn kohtuullinen korvaus tem(J(Jttisesti.
7727:
7728: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
7729:
7730: Inger Hirvelä Terho Pursiainen
7731: 1340 1983 vp.
7732:
7733: Toivomusaloite n:o 1205
7734:
7735:
7736:
7737:
7738: Holvitie ym.: Sairausloman myöntämiseen ilman lääkärintodistusta
7739: vaikuttavien päätösten ja säädösten yhtenäistämisestä
7740:
7741:
7742: Eduskunnalle
7743:
7744: Kuntien ja kuntainliittojen kuukausipaikkaisia tapausten osalta erityisestä syystä määrätä edellä
7745: työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan työehto- sanotusta poikkeavasti.''
7746: sopimuksen 1.3.1981-28.2.1983 23 §:n 9 koh- Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston
7747: dan pöytäkirjamerkinnän 2 mukaan työntekijälle johtokunnan 6.1.1981 hyväksymän virkasäännön
7748: voidaan myöntää paikallista sairauslomaa lääkä- mallin 53 §:n 1 momentti:
7749: rintodistusta vaatimatta enintään kolme päivää, ''Viranhaltijan, joka on sairauden, vian tai
7750: jos sairaudesta esitetään työnantajan hyväksymä vamman vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa, on
7751: muu luotettava selvitys. selvitettävä tämä virantoimituksen keskeytymisen
7752: Kuntien ja kuntainliittojen tuntipaikkaisia syy hyväksyttävällä lääkärintodistuksella. Enin-
7753: työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen tään kolmen tai hallituksen erityisestä syystä
7754: 1.3.1981-28.2.1983 26 §:n 9 kohdan pöytäkir- tekemän päätöksen perusteella enintään viiden
7755: jamerkinnän 3 mukaan työntekijälle voidaan päivän pituisen sairausloman syy voidaan kuiten-
7756: myöntää paikallista sairauslomaa lääkärintodis- kin osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla,
7757: tusta vaatimatta enintään kolme päivää, jos sai- jollei erityisestä syystä lääkärintodistuksen esittä-
7758: raudesta esitetään työnantajan hyväksymä muu mistä katsota tällöinkin välttämättömäksi.''
7759: luotettava selvitys. Sairausloman myöntämiseen kaupunkien vi-
7760: Peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, eläk- ranhaltijoille ja työntekijöille ilman lääkärinto-
7761: keestä ja perhe-eläkkeestä 18.2.1972 annetun distusta vaikuttavien päätösten ja säädösten kirja-
7762: asetuksen 13 §:n 1 momentti: vuuden lisäksi peruskoulujen viranhaltijat näyttä-
7763: ''Haettaessa virkavapautta sairauden perusteel- vät olevan muita huonommassa asemassa.
7764: la on sairaus todistettava sairausvakuutuslain mu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
7765: kaisen päivärahan hakemista varten vahvistetun oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7766: kaavan mukaisella lääkärintodistuksena tai ter- sen,
7767: veyssisaren antamalla todistuksena taikka kunnal-
7768: lishallituksen osoittaman sairaanhoitajan anta- että hallitus ryhtyisi toimtin, kunnallis-
7769: malla todistuksella. Mikäli sairaus on kuitenkin ta päätösvaltaa ja työmarkkinajärjestöjen
7770: kestänyt yli viisi vuorokautta, on se todistettava sopimusvapautta kaventamatta, sairauslo-
7771: edellä mainitun mukaisella lääkärintodistuksella. man myöntämiseen vaikuttavien päätös-
7772: Opetusministeriöllä on oikeus määrätyn ajanjak- ten ja säädösten yhtenäistämiseksi ja oi-
7773: son tai alueen taikka muulla tavoin rajoitettujen keudenmukaistamiseksi.
7774:
7775: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
7776:
7777: Tapio Holvitie Tauno Valo Liisa Hilpelä
7778: Saara Mikkola Anna-Kaarina Louvo Lauri Impiö
7779: Riitta Uosukainen Helena Pesola Heikki Perho
7780: Riitta Jouppila Eeva Turunen Heikki Järvenpää
7781: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Elsi Hetemäki-Olander
7782: Sanipsa Aaltio Aila Jokinen
7783: 1983 vp. 1341
7784:
7785: Toivomusaloite n:o 1206
7786:
7787:
7788: Holvitie ym.: Työttömyysvakuutusmaksun saattamisesta liikevaih-
7789: don perusteella määräytyväksi
7790:
7791:
7792: Eduskunnalle
7793:
7794: 1970-luvun alussa ennustettiin, että työvoiman myysautomaatti, joka sälyttää aina vain suurem-
7795: puute olisi 1980-luvun pahimpia ongelmia. En- man työttömyysmaksun yhä pienemmälle maksa-
7796: nustetulle kehityssuunnalle pohjautuvat myös jajoukolle.
7797: työttömyysvakuutusmaksun määräytymisperus- Työttömyysvakuutusmaksujen määräytymispe-
7798: teet, koska maksut lasketaan työvoimalle makse- rusteiden muuttamista tulisikin harkita erityisesti
7799: tusta palkkasummasta. työllisyyspolitiikan ja kotimaisen tuotantotoimin-
7800: Nyt 1980-luvulla voidaan kuitenkin todeta, nan näkökulmasta. Palkkasumman sijasta tulisi-
7801: että työttömyys tullee olemaan kansantaloutem- kin tutkia työttömyysvakuutusmaksujen perimis-
7802: me suurimpia ongelmia ainakin tämän vuosi- tä maksetun liikevaihtoveron suhteessa. Tällöin
7803: kymmenen ajan. Työttömyyttä saattaa lisätä eri- voitaisiin myös osaltaan pienentää työvoiman
7804: tyisesti nopeasti kasvava automaatio, jonka hinta vähentämispaineita eikä rasitus kohdistuisi vien-
7805: uusien halpojen mikroprosessorien ja muiden titeollisuuteen. Ne yrityk.set, jotka eivät maksa
7806: elektronisten komponenttien vuoksi on jatkuvasti liikevaihtoveroa, maksaisivat kuitenkin edelleen
7807: suhteellisesti halvempi kuin aikaisemmin. Mm. vakuutusmaksua nykyisen järjestelmän mukaan.
7808: robottien suhteellinen hinta on koko ajan laske- Edellä esitettyä ratkaisua voidaan lisäksi pitää
7809: massa, samalla kun työvoiman hinta jatkuvasti selkeänä ja helposti kontrolloitavana. Siten muu-
7810: nousee mm. työvoimaverotuksen, työturvavaati- tos työttömyysvakuutusmaksujen nykyistä oikeu-
7811: musten ja lyhennetyn työajan vaikutuksesta. Ro- denmukaisempaan keräämiseen lienee kiinni
7812: bottien kehittyminen myös monipuolisempien vain hyvästä tahdosta. Lain muutoksella on kui-
7813: töiden suorittamiseen ja lyhyempiin sarjoihin tenkin kiire, minkä vuoksi sitä ei saisi kytkeä
7814: tekee niiden käytön erittäin edulliseksi. Suoma- koko sosiaaliturvamaksujen vyyhtiin, koska siinä
7815: lainen työvaltainen sarjatuotantoteollisuus joutuu tapauksessa asian viivästyminen jopa varsin pit-
7816: myös kilpailemaan halpatuontimaiden, joissa källekin on todennäköistä.
7817: palkat ja sivukulut ovat alhaiset, tuotantoa vas- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
7818: taan. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7819: Työttömyyden aiheuttamat menot kerätään sen,
7820: valtaosin työvaltaisilta yrityksiltä, jotka mm. tä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
7821: män syyn johdosta pyrkivät vähentämään henki- muuttaakseen työttömyysvakuutusmak-
7822: lökuntaansa. Onkin kysyttävä, voidaanko enää sun miiäriiytymisperusteita työvoimaval-
7823: tänä päivänä ja työllisyysnäköalat erityisesti huo- taista elinkeinoelämää suosivampaan
7824: mioon ottaen pitää asianmukaisena työttömyys- suuntaan ottamalla työttömyysvakuutus-
7825: vakuutusmaksujen määräytymistä maksettujen maksun pohjaksi maksettu lzi"kevathtove-
7826: palkkojen pohjalta. Voitaneen jopa sanoa, että ro liikevaihtoverovelvollisten yritysten
7827: näin tuontia suosimalla on osaltaan luotu työttö- osalta.
7828:
7829: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
7830:
7831: Tapio Holvitie Heikki Perho Aino Pohjanoksa
7832: Helge Saarikoski Aila Jokinen Iiro Viinanen
7833: Saara Mikkola Tauno Valo Liisa Hilpelä
7834: Riitta Uosukainen Anna-Kaarina Louvo Lauri Impiö
7835: Riitta Jouppila Helena Pesola Elsi Hetemäki-Olander
7836: Kaarina Dromberg Eeva Turunen Sampsa Aaltio
7837: Lea Kärhä Ben Zyskowicz
7838: 1342 1983 vp.
7839:
7840: Toivomusaloite n:o 1207
7841:
7842:
7843:
7844:
7845: Hurskainen ym.: Työttömien oikeusturvan parantamisesta
7846:
7847:
7848: Eduskunnalle
7849:
7850: Työllisyysasetuksen mukaan työvoimatoimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
7851: kunta tekee työttömyyskorvauksiin liittyvät pää- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7852: tökse!: sekä harkitsee työllisyysasetuksen ja sovel- sen,
7853: tamisohjeiden perusteella, myönnetäänkö työttö-
7854: myyskorvaus vai ei. Ohjeet antaa työvoimaminis- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
7855: teriö. piteisiin, joilla työttömien ozkeusturvaa
7856: Jos henkilö on tyytymätön päätökseen, on parannetaan niin, että ohjeiden antaja ja
7857: hänellä oikeus valittaa ohjeiden laatijalle työvoi- korkein valituspo"as eivät ole yksi ja
7858: maministeriölle päätöksestä, jonka jälkeen minis- sama.
7859: teriö tulkitsee omia ohjeitaan ja antaa valitukseen
7860: päätöksen, josta ei ole enää valitusoikeutta.
7861:
7862: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
7863:
7864: Sinikka Hurskainen Erkki Liikanen Reino Paasilinna
7865: Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Mikkola
7866: Jouko Tuovinen Pekka Myllyniemi Paavo Lipponen
7867: Ulla-Leena Alppi Lea Savolainen Antti Kalliomäki
7868: Tuulikki Hämäläinen Mikko Rönnholm Kari Rajamäki
7869: Tuula Hautamäki Jorma Rantanen Reijo Lindroos
7870: Kaj Bärlund Jussi Ranta Arja Alho
7871: Kerttu Törnqvist Martti Lähdesmäki Kari Urpilainen
7872: Jouko Skinnari Matti Puhakka Pekka Starast
7873: Pertti Hietala Anna-Liisa Piipati Saara-Matia Paakkinen
7874: Peter Muurman Mats Nyby Juhani Surakka
7875: Matti Luttinen Timo Roos Matti Louekoski
7876: 1983 vp. 1343
7877:
7878: Toivomusaloite n:o 1208
7879:
7880:
7881:
7882:
7883: Hurskainen ym.: Eri paikkakunnilla asuvien työttömien saattamises-
7884: ta samaan asemaan työllisyysasetuksen mukaisia päätöksiä tehtä-
7885: essä
7886:
7887:
7888: Eduskunnalle
7889:
7890: Työttömyyskorvauksen maksaminen sekä ka- koska käytäntö vaihtelee näinkin paljon eri paik-
7891: renssien pituus on määritelty työllisyysasetuksessa kakunnilla.
7892: ja sen soveltamisohjeissa. Kuitenkin ovat työttö- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7893: mät hyvin eriarvoisessa asemassa toisiinsa näh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7894: den, riippuen ennen kaikkea siitä, minkä työvoi-
7895: matoimikunnan alaisuuteen työtön kuuluu. Esi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
7896: merkiksi työstä kieltäytyminen saattaa toisella piteiszin työllisyysasetukseen lzittyvien so-
7897: paikkakunnalla aiheuttaa 6 viikon karenssin, kun veltamisohjeiden korjaamiseksi niin, että
7898: taas toisella se merkitsee jopa 6 kk:n karenssia. eri paikkakunnilla asuvat työttömät olisi-
7899: Näin ollen ei voida työllisyysasetuksen ja sen vat samassa asemassa päätöksiä tehtäessä.
7900: soveltamisohjeiden katsoa olevan aukottomia,
7901: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
7902:
7903: Sinikka Hurskainen Erkki Liikanen Pentti Lahti-Nuuttila
7904: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos
7905: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Reino Paasilinna
7906: Tuulikki Hämäläinen Ulla-Leena Alppi Jukka Mikkola
7907: Liisa Jaakonsaari Pekka Myllyniemi Paavo Lipponen
7908: Tuula Hautamäki Mikko Rönnholm Antti Kalliomäki
7909: Kaj Bärlund Lea Savolainen Reijo Lindroos
7910: Martti Lähdesmäki Jorma Rantanen Arja Alho
7911: Jouko Skinnari Jussi Ranta Kari Urpilainen
7912: Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen
7913: Peter Muurman Pekka Starast Juhani Surakka
7914: Matti Luttinen Mats Nyby Matti Louekoski
7915: 1344 1983 vp.
7916:
7917: Toivomusaloite n:o 1209
7918:
7919:
7920:
7921:
7922: Hurskainen ym.: Vähintään neljälapsisen kassa-avustuksen saaJan
7923: oikeuttamisesta saamaan kustakin lapsesta lapsikorotus
7924:
7925:
7926: Eduskunnalle
7927:
7928: Kassa-avustusta maksetaan työttömäksi jää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
7929: neelle ammattiliiton jäsenelle, perheelliselle hen- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7930: kilölle 78 mk päivässä ja yksinäiselle henkilölle sen,
7931: 53 mk päivässä. Päivärahan lisäksi maksetaan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
7932: perheelliselle 3 mk lasta kohti lapsikorotusta piteistin, että neljä- tai useampilapsiset
7933: kuitenkin korkeintaan kolmesta lapsesta. Neljä- kassa-avustuksen saajat olisivat oikeutet-
7934: tai useampilapsisia perheitä eivät säännökset tun- tuja saamaan kustakin lapsesta lapsrkoro-
7935: ne. tuksen.
7936:
7937: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7938:
7939: Sinikka Hurskainen Sakari Knuuttila Jouko Skinnari
7940: Liisa Jaakonsaari Peter Muurman Pekka Myllyniemi
7941: Pekka Starast Reino Paasilinna Mikko Elo
7942: Mikko Rönnholm Markus Aaltonen Anna-Liisa Piipari
7943: Aamo von Bell Maija Rajantie Jouko Tuovinen
7944: Paula Eenilä Jussi Ranta Reijo Lindroos
7945: Erkki Liikanen Matti Luttinen Timo Roos
7946: Risto Ahonen Juhani Surakka Kari Rajamäki
7947: Pertti Paasio Kaj Bärlund Kerttu Törnqvist
7948: Matri Puhakka Tuulikki Hämäläinen Matti Louekoski
7949: 1983 vp. 1345
7950:
7951: Toivomusaloite n:o 1210
7952:
7953:
7954:
7955:
7956: Hämäläinen ym.: Suoraan korvausmenettelyyn siirtymismahdolli-
7957: suuksien selvittämisestä sairausvakuutuksessa
7958:
7959:
7960: Eduskunnalle
7961:
7962: Sairausvakuutuksen nykyisen korvausmenette- poistettava markkamääräinen omavastuuosa, kos-
7963: lyn haittana on mm., että vakuutetut joutuvat ka sen vähentäminen ilmeisesti aiheuttaisi vir-
7964: ensin itse maksamaan palvelusten antajalle myös heellisyyksiä ja jälkikäteen oikaisuja. Korvauksen
7965: sen osan sairaanhoitokustannuksista, jonka he määrän tulee olla tietty prosenttimäärä taksan
7966: myöhemmin saavat hakemuksesta korvauksena mukaisesta määrästä.
7967: sairausvakuutuksesta. Useille vakuutetuille tämä Toisena vaikeutena on lääkärinpalkkiosta sekä
7968: tuottaa taloudellisia vaikeuksia. Näin on erityi- tutkimuksesta ja hoidosta perittyjen maksujen ja
7969: sesti silloin, kun kysymyksessä on suuri kustan- hintojen sekä vastaavien korvaustaksojen markka-
7970: nuserä. määräinen ja osittainen rakenteellinen epäyhte-
7971: Korvausjärjestelmää tulee asteittain kehittää näisyys. Suoran korvausmenettelyn toteuttami-
7972: siten, että sairausvakuutus maksaa korvauksen seksi tulee korvaustaksoja yksinkertaistaa sekä
7973: suoraan palveluksen antajalle, joka perii vakuute- ohjehintoja ja korvaustaksoja yhdenmukaistaa.
7974: tulta vain sairausvakuutuskorvauksella vähenne-· Suorasta korvausmenettelystä on lääkärinpalk-
7975: tyn hinnan tai palkkion. Tämä ns. suora korvaus- kioiden, tutkimuksen ja hoidon osalta Ruotsissa
7976: menettely on jo toteutettu lääkkeiden ja apteekin voittopuolisesti myönteisiä kokemuksia. Meillä-
7977: lääkärille perimien palkkioiden korvaamisen osal- kin asia olisi uudelleen otettava esille.
7978: ta. Myös terveyskeskuksen toimesta järjestetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
7979: sairaankuljetus korvataan suoraan kunnalle. Sa- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7980: nottua menetelyä noudatetaan yleensä sairausva- sen,
7981: kuutuskorvauksia maksettaessa esim. muissa poh-
7982: joisma.tssa. että hallitus pikaisesti selvittäisi mah-
7983: Suoran korvausmenettelyn toteuttaminen edel- dollisuudet siirtyä ns. suoraan korvaus-
7984: lyttää eräitä muutoksia nykyisiin sairausvakuutus- menettelyyn sairausvakuutuksessa.
7985: säännöksiin. Tutkimuksen ja hoidon osalta on
7986:
7987: Helsinki 21 päivänä huhtikuuta 1983
7988:
7989: Tuulikki Hämäläinen Lea Savolainen Markus Aaltonen
7990: Matti Puhakka Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman
7991: Matti Luttinen Jouko Skinnari Risto Ahonen
7992: Martti Lähdesmäki Kaj Bärlund Pertti Hietala
7993: Paavo Lipponen Juhani Surakka Antti Kalliomäki
7994: Mikko Rönnholm Arja Alho
7995:
7996:
7997:
7998:
7999: 169 088300420M
8000: 1346 1983 vp.
8001:
8002: Toivomusaloite n:o 1211
8003:
8004:
8005:
8006:
8007: Hämäläinen ym.: Suurten ja jatkuvien lääkekustannusten korvaami-
8008: sesta kokonaan sairausvakuutuksen puitteissa
8009:
8010:
8011: Eduskunnalle
8012:
8013: Sairausvakuutuslain mukaan korvataan koko- vaus voitaisiin suorittaa silloin, kun asianomaisel-
8014: naan lääkkeet, jos vakuutettu sairastaa sellaista la on suuria ja jatkuvia lääkekustannuksia.
8015: vaikeaa ja pitkäaikaista sairautta, jotka on sai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-·
8016: rausvakuutusasetuksessa lueteltu. Muista lääk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8017: keistä korvataan puolet 11 markkaa ylittävältä
8018: osalta ostokertaa kohti. Näissä tapauksissa lääke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin·
8019: kustannuksista jää nykyisin runsaasti yli puolet sairausvakuutuslainsäädännön muuttami-
8020: vakuutetun itsensä maksettavaksi. Monissa vai- seksi siten, että suurista ja jatkuvista
8021: keissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa, joissa ei ole lääkekustannuksista voitaisiin vakuutetul-
8022: oikeutta ilmaislääkkeisiin, lääkekustannukset le suorittaa lisäkorvausta korvaamalla tie-
8023: merkitsevät potilaalle kohtuuttoman suurta ta- tyn markkamääriin vuodessa ylittävät lää-
8024: loudellista rasitusta. Sairausvakuutuslainsäädän- kekustannukset kokonaan.
8025: töä tulisikin kehittää siten, että erityinen lisäkor-
8026: Helsingissä 21 huhtikuuta 1983
8027:
8028: Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman
8029: Marti Luttinen Kaj Bärlund Risto Ahonen
8030: Martti Lähdesmäki Mikko Elo Pertti Hietala
8031: Matti Puhakka Jouko Skinnati Mikko Rönnholm
8032: Paavo Lipponen Juhani Surakka Paula Eenilä
8033: Lea Savolainen Markus Aaltonen Arja Alho
8034: 1983 vp. 1347
8035:
8036: Toivomusaloite n:o 1212
8037:
8038:
8039:
8040:
8041: Hämäläinen ym.: Määrärahasta sairausvakuutuksen päivärahaa vas-
8042: taavan korvauksen suorittamiseksi kuntoutuslaitoksissa hoitoa ja
8043: kuntoutusta saaville
8044:
8045:
8046: Eduskunnalle
8047:
8048: Sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa vyn säilyttämiseksi. Yleisen sairausvakuutuksen
8049: maksetaan silloin, kun vakuutettu on sairauden, varoista olisi näissä tapauksissa voitava maksaa
8050: vian tai vamman vuoksi kykenemätön tekemään kuntoutettaville päivärahaa vastaavaa etuutta sil-
8051: tavallista työtään tai työtä, joka on siihen lähei- loin kun muuta vastaavaa tukea ei ole saatavissa.
8052: sesti verrattavissa. Päivärahaa ei tarkastuslauta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8053: kunnan omaksuman kannan mukaan makseta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8054: yleensä silloin, kun vakuutettu työstä poissaolles- sen,
8055: saan on kuntoutuslaitoksessa saamassa hoitoa ja
8056: kuntoutusta sairautensa tai vammansa vuoksi. että hallitus ottaisi riittävän maarara-
8057: Kun mitään muutakaan vastaavaa yleistä tuki- han vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesi-
8058: muotoa ei näissä tapauksissa ole käytettävissä, tykseen käytettäväksi sairausvakuutuksen
8059: rajoittaa se suuresti työelämässä olevien vakuutet- päivärahaa vastaavana korvauksena nizlle
8060: tujen mahdollisuuksia hakeutua hoitoon kuntou- työelämässä olevtlle henkzlöille, jotka saa-
8061: tuslaitoksissa. Kuntoutuslaitoksessa annettava vat työ- ja toimintakykynsä säzlyttämisek-
8062: lääkinnällinen kuntoutus on monissa tapauksissa si välttämätöntä hoitoa ja kuntoutusta
8063: välttämätöntä asianomaisen työ- ja toimintaky- kuntoutuslaitoksissa.
8064: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8065:
8066: Tuulikki Hämäläinen Antti Kalliomäki Peter Muurman
8067: Matti Luttinen Sakari Knuuttila Jouko Skinnari
8068: Martti Lähdesmäki Risto Ahonen Paavo Lipponen
8069: Matti Puhakka Pertti Hietala Lea Savolainen
8070: Kaj Bärlund Arja Alho Pirjo Ala-Kapee
8071: Paula Eenilä Mikko Elo Juhani Surakka
8072: 1348 1983 vp.
8073:
8074: Toivomusaloite n:o 1213
8075:
8076:
8077:
8078:
8079: Ikonen ym.: Sairausvakuutuslain mukaisten korvausten saattamises-
8080: ta vastaamaan yleistä kustannuskehitystä
8081:
8082:
8083: Eduskunnalle
8084:
8085: Sairauskuluista hyväksytään verotuksessa vä- dollisuus saattaa heidät tasa-arvoiseen asemaan
8086: hennyskelpoiseksi menoksi nykyisen käytännön muiden väestöryhmien kanssa.
8087: mukaisesti 800 mk aikuista ja 200 mk alaikäistä Matkakustannukset saattavat puolestaan olla
8088: lasta kohden. Vähennyksen yläraja on useita suuret erityisesti haja-asutusalueilla. Varsinkin
8089: vuosia säilynyt ennallaan, joten sen reaaliarvo on niissä tapauksissa, joissa tarvitaan useita käyntejä,
8090: voimakkaasti laskenut. voivat matkakustannukset kohota huomattaviksi.
8091: Erityisen epäoikeudenmukaisena sairauskulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
8092: vähennystä voidaan pitää lapsiperheiden ja van- ' oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8093: husten kohdalla, joilla vuoden sairauskulut saat- sen,
8094: tavat kohota hyvinkin suuriksi.
8095: Lääkekustannuksista osa on kokonaan, osa ai- että hallitus ryhtyisi toimenpttetszzn
8096: noastaan osittain korvattavia. Mikäli tarve koh- sairausvakuutuksen kehittämiseksi siten,
8097: distuu jälkimmäisiin, saattavat jo pelkät lääke- että lääke- ja matkakustannusten, lääkä-
8098: kustannukset kohota huomattavan korkeiksi. rinpalkkioiden sekä tutkimus- ja hoitoku-
8099: Näissä tapauksissa ei pienituloisten kohdalla ve- lujen korvaukset eivät jää jälkeen yleisestä
8100: rovähennysoikeuden muuttaminen riitä, vaan kustannuskehityksestä.
8101: sairausvakuutuksen kehittäminen on ainoa mah-
8102: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
8103:
8104: Pirkko Ikonen Tytti lsohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen
8105: Saara Mikkola Sirkka-Liisa Anttila Heikki Kokko
8106: Lea Sutinen Jukka Vihriälä Hannu Kemppainen
8107: 1983 vp. 1349
8108:
8109: Toivomusaloite n:o 1214
8110:
8111:
8112:
8113:
8114: Jaakonsaari: Naisille ja nuorille soveltuvien työpaikkojen perusta-
8115: misesta Oulun lääniin
8116:
8117:
8118: Eduskunnalle
8119:
8120: Työttömyys on uhkaavasti pahentunut viime taan naisille huonosti sopivina. Tästä syystä tu-
8121: vuosina Oulun läänissä nousten pahimpina kuu- lisi Oulun läänin yksipuolisesti miehiä tyi.illistä-
8122: kausina jopa 15 :een prosenttiin työvoimasta. ville työssäkäyntialueille sijoittaa nopeasti työ-
8123: Naisten ja nuorten työllisyystilanne on erityi- paikkoja, joihin naiset voivat sijoittua. Paitsi
8124: sen heikko paitsi vähän teollistuneilla alueilla tvöllisvvden parantamisen takia tämä on tär-
8125: myös yksipuolisen elinkeinorakenteen kunnissa. keää ~äestörakenteen tasapainoisemman kehi-
8126: Nuorten työllisyys on erityisen heikko Pudas- tyksen turvaamiseksi.
8127: järven ja Puolangan teollistumattomilla työssä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
8128: käyntialueilla sekä toisaalta Raahen ja Ylivies- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8129: kan alueilla. Naiset ovat työttöminä Pyhäjärven,
8130: Vuolijoen ja Vihannin kaivospaikkakunnilla että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
8131: sekä raskaan metalliteollisuuden leimaamassa piteisiin naisille ja nuorille soveltuvien
8132: Raahessa. työpaikkojen perustamiseksi Oulun lää-
8133: Vaikka erittelyä "miesten ja naisten työpaik- niin erityisesti Pyhäjärven, V uolijoen,
8134: koihin" ei voida pitää enää nykyaikaan kuulu- Oulaisten (Oulainen, Merijärvi, Vi-
8135: vana, voitaneen kaivostyötä ja useimpia raskaap hanti) ja Raahen (Raahe, Pattijoki,
8136: metallin piiriin kuuluvia tehtäviä pitää luonteel- Ruukki, Siikajoki) työssäkäyntialueille.
8137: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8138:
8139: Liisa Jaakonsaari
8140: 1350 1983 vp.
8141:
8142: Toivomusaloite n:o 1215
8143:
8144:
8145:
8146:
8147: Jaakonsaari ym.: Työelämään osallistuvien täyttä eläkettä saavien
8148: henkilöiden työttömyyttä lisäävän vaikutuksen selvittämisestä
8149:
8150:
8151: Eduskunnalle
8152:
8153: Eläke-erot ovat Suomessa huomattavat. Nii- järjestää kaikille, olisi täyttä eläkettä saavien
8154: den tasoittaminen tulee olla eläkepolitiikan kes- työntekoon suhtauduttava kielteisesti.
8155: keisiä tavoitteita. Jopa moraalittomiksi voidaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8156: sanoa eläke- ja tuloerojen kasvua silloin, kun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8157: täyttä eläkettä saava henkilö on työelämässä. muksen,
8158: Suurtyöttömyyden aikana olisi karkki perus-
8159: tellut keinot käytettävä työllisyyden paranta- että hallitus tutkisi, kuinka paljon
8160: miseksi. Erityisen tärkeää on kiirehtiä työajan täyttä eläkettä saavien mukanaolo työ-
8161: lyhentämistä eläkeikää alentamalla. Tavoitteeksi elämässä lisää työttömyyttä ja millä
8162: Ön otettava uusi joustava ja inhimillinen eläk- tavoin ongelma voitaisiin ratkaista niin,
8163: keelle siitltymisjärjestelmä, joka vapauttaa työ- että oikeudenmukaisuus tulonjaossa li-
8164: tä nuoremmille. sääntyisi ja työllisyys paranisi.
8165: Jotta tulonjakoa voitaisiin tasoittaa ja työtä
8166: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8167:
8168: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
8169: 1983 vp. 1351
8170:
8171: Toivomusaloite n:o 1216
8172:
8173:
8174:
8175:
8176: Jaatinen ym.: Nuorisotyöttömyyden lieventämisestä
8177:
8178:
8179: Eduskunnalle
8180:
8181: Korkealla pysyttelevä nuorisotyöttömyys on nä- lut, että nuoret on palkkauksellisesti taksoitettu
8182: kyvä ja korostunut yhteiskunnallinen ongelma työvoiman ulkopuolelle. Kun esimerkiksi metal-
8183: tämän päivän Suomessa. Työttömyyden sijoittu- liteollisuudessa oppisopimusoppilaan alkupalkka
8184: minen elämänvaiheeseen, jolloin nuoret etsivät oli 1960-luvun alussa vain 48 prosenttia alimman
8185: omaa ammattia, hakevat paikkaansa työelämässä palkkaryhmän ohjepalkasta, on se nyt jo 90
8186: ja koko yhteiskunnassa, on erityisen vakavaa ja prosenttia vastaavasta ohjepalkasta. Nuorille
8187: aiheuttaa arvaamattomia seurauksia. Sen vuoksi maksettavat palkat on voitava sopeuttaa siihen
8188: kaikin mahdollisin erityistoimenpirein wlee pyr- työpanokseen, joka heiltä on työhön sisäänajovai-
8189: kiä vähentämään nuorisotyöttömyyttä. Tämän heessa odotettavissa. Palkkaukseen voitaisiin esi-
8190: vuoden tammikuussa oli työttömiä työnhakijoita merkiksi soveltaa tiettyä harjoitteluaikaa, jonka
8191: yhteensä noin 165 000. Näistä alle 25-vuotiaita jälkeen vasta maksettaisiin täysi palkka. Nuorten
8192: oli yli 47 000 eli lähes 30 prosenttia kaikista työllistämistä vaikeuttavat eräät nuoria koskevat
8193: työttömistä työnhakijoista. työaika- ja työsuojelusäännökset, jotka osittain
8194: Päätavoitteena on pidettävä sitä, etteivät nuo- vanhentuneina kaipaisivat tarkistamista.
8195: ret joutuisi suoraan koulusta työttömyyskortistoi- Työnantajalle koituvien työvoimakulujen alen-
8196: hin ja siten totuttautumaan työttömyyteen. Kou- tamista nykyisestään tulisi nuorten osalta tutkia.
8197: lun ja työelämän välistä kynnystä olisi alennetta- Esimerkiksi työnantajan sosiaaliturvamaksujen
8198: va oppi- ja harjoittelijasopimuksin. Ammattival- pysyvä alentaminen puoleen normaalisti makset-
8199: miuksia vailla olevien nuorten perehdyttäminen tavista maksuista helpottaisi nuorten työpaikan
8200: käytännön työtehtäviin helpottaa vakinaisen työ- saantia. Samaan suuntaan vaikuttaisi perehdyttä-
8201: paikan saantia. mis- ja koulutuskustannusten korvaaminen työn-
8202: Työnantajille maksettavien oppisopimuskoulu- antajalle.
8203: tuskorvausten määrää tulisi lisätä siten, että työn- Nuorison työllistämiseksi olisi harkittava koko-
8204: antajat voisivat saada koulutuksesta sellaisen kor- naan oman nuorisorekisterin kautta tapahtuvaa
8205: vauksen, joka vastaa todellisia kuluja. Vain tällä työllistämistä. Näin työnantajatkin korostetusti
8206: tavalla voidaan parantaa työnantajien mahdolli- toteaisivat nuorten työntekijöiden erikoisaseman
8207: suuksia lisätä oppisopimuspaikkoja ja samalla ja saattaisivat aktiivisemmin turvautua tällaisen
8208: lieventää nuorisotyöttömyyttä. rekisterin ja työvoiman käyttöön. Muutoinkin
8209: Nuorten yhteiskuntatakuukokeilu on osoittau- tulee luoda edellytykset työnantajien ja työnvälit-
8210: tunut onnistuneeksi keinoksi nuorten työllistämi- täjien yhteistyön parantamiseksi.
8211: seksi vaikeassa työllisyystilanteessa. Yhteiskunta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
8212: takuun pyrkimyksenä on nuorten pysyväisluon- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8213: teinen työllistäminen. Itse yhteiskuntatakuuko-
8214: keilua pitäisikin edelleen laajentaa, myös Etelä- että hallitus pikaisesti ryhtyisi kaikkiin
8215: Suomen suurille paikkakunnille, joilla nuorten tarvittavzin erityistoimenpiteisiin koulusta
8216: määrällinen työttömyys on suurta. työelämään szirtyvien nuorten työnsaan-
8217: Pahana esteenä nuorten työllistämiselle on ol- nin helpottamiseksi.
8218: 1352 1983 vp. - TA n:o 1216
8219:
8220: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8221:
8222:
8223: Matti Jaatinen Kaarina Dromberg Pertti Salolainen
8224: Heikki Perho Liisa Hilpelä Eva-Riitta Siitonen
8225: Ulla Puolanne Lauri Impiö Jouni J. Särkijärvi
8226: Sampsa Aaltio Riitta Jouppila Eeva Turunen
8227: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Järvenpää . Sakari Valli
8228: Tapio Holvitie Juho Koivisto Iiro Viinanen
8229: Aila Jokinen Ritva Laurila Ben Zyskowicz
8230: Tuure Junnila Pekka Löyttyniemi Toivo T. Pohjala
8231: Tikka Kanerva Saara Mikkola Helge Saarikoski
8232: Lea Kärhä Pentti Mäki-Hakola Kimmo Sasi
8233: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Ilkka Suominen
8234: Mauri Miettinen Sirpa Pietikäinen Martti Tiuri
8235: Erkki Moisander Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen
8236: Helena Pesola Pirjo Rusanen Tauno Valo
8237: Matti Viljanen
8238: 1983 vp. 1353
8239:
8240: Toivomusaloite n:o 1217
8241:
8242:
8243:
8244:
8245: Jaatinen ym.: Eläkkeelle siinymisen joustavuuden lisäämisestä
8246:
8247:
8248: Eduskunnalle
8249:
8250: Eläkejärjestelmiämme on voimaperäisesti kehi- saavutettu, työntekijä voisi halutessaan jäädä pois
8251: tetty viime vuosikymmenten aikana. Eri eläkejär- työelämästä menettämättä silti saavuttamiansa
8252: jestelmät tulevat vuosi vuodelta yhä kattavam- eläke-etuuksia. Kohtuullista olisi, että eläkelaki
8253: miksi, minkä lisäksi vähimmäiseläketurvan takaa- takaisi myös kenyneiden lisäetujen saamisen,
8254: miseksi kaikilie on meneiiiään kansaneläkeuudis- kun varsinainen eläkeikä on saavutettu.
8255: tus. Monipuolisissa eläkejärjestelmissämme on Eläkkeelle siirtymisen joustavuuden lisääminen
8256: kuitenkin havaittu eräitä epäkohtia: toisaalta au- olisi mahdollista toteuttaa monella tavalla. Ko-
8257: kollisuutta ja väliinputoajaryhmiä sekä järjestel- koomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että
8258: mien jäykkyyttä, toisaalta tilanteita, joissa on joustavuuden lisäämismallit olisivat sopusoinnus-
8259: jouduttu ylikompensaatioihin. Eläkejärjestel- sa työnantajien mahdollisuuksien kanssa vastata
8260: miemme puutteita, esimerkiksi mies- ja naisles- osaltaan eläkekustannuksista. Tämän vuoksi uu-
8261: kien asemaa, eronneiden puolisoiden eläketur- distukset tulisikin toteuttaa lähinnä järjestelmien
8262: vaa, työkyvyttömyyseläkkeen saamisperusteiden sisäisten järjestelyjen kautta. Eläkejäljestdrnien
8263: tlld:entamista sekä eläkkeelle siirtymisedellytyksiä kokonaiskustannusten nousun hillintä on erityi-
8264: ykc:nsä koskevia kysymyksiä pohditaan eri tahoil- sen tärkeätä tilanteessa. jossa kansantalouden
8265: la mm. däkekomiteassa. voimavarat eivät riitä uudistuksiin.
8266: Suomessa ykinen eläkeikä vastaa kansainvälistä Kokoomuksen eduskuntaryhmin mieksa tuli-
8267: tasoa. Ihmisten yksilöllisyys ja ammattien erilai- si selvittää, olisiko mahdollista Iisitä eläkkedle
8268: nen rasittavuus on eräissä ammateissa johtanut siinymisen joustavuutta joko eläkkeelle siirtymis-
8269: yleisestä eläkeiästä poikkeavaan eläkeikään. Ihmi- tä varhentamalla siten, että työntekijä voisi käyt-
8270: sen yksilölliset tarpeet ja fyysisten edellytysten tää tasaisina pienempinä suorituksina itselleen
8271: erilaisuus sekä lisääntyneet vapaa-ajanviettomah- kertyneen eläketurvan jo muutamaa vuotta en-
8272: dollisuudet ovat viime aikoina lisäksi ilmenneet nen yleisen eläkeiän saavuttamista, tai siten, että
8273: toiveina eläkkeelle siinymisen joustavuuden li- työntekijä voisi säästää itselleen lisäeläketurvaa ja
8274: säämisestä. siinyä täydelle eläkkeelle yleistä eläkeikää var-
8275: Eläkkeelle siirrymistä koskevat säännökset ovat hemmin. Mielestämme olisi tutkittava myös osa-
8276: eräin osin tarpeettoman jäykkiä. Esimerkiksi kun- aikaeläkejärjestelmän toteuttamismahdollisuuk-
8277: nan palveluksesta erotessaan ennen eläkeikää tai sia. Työntekijä olisi osan viikosta työssä, osan
8278: muuta eläketapahtumaa työntekijä yleensä me- eläkkeellä. Samalla tulisi kuitenkin huolehtia
8279: nettää oikeutensa lisäeläkkeeseen, vaikka oikeus siitä, että vältetään esim. Ruotsissa saatujen ko-
8280: palveluksessa kenyneeseen peruseläkkeeseen säi- kemusten osoittamat ylikompensaatiotilanteet.
8281: lyy ja henkilö saa peruseläkkeen saavutettuaan Toisaalta olisi samalla pohdittava, voidaanko
8282: eläkeiän, 65 vuotta, tai tullessaan sitä ennen joustavuutta eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin
8283: työkyvyttömäksi. On kuitenkin paljon ihmisiä, lisätä ja sovelletaanko joidenkin ammattiryhmien
8284: jotka mielellään siinyisivät normaalia alhaisem- piirissä tekninen kehitys huomioon ottaen tar-
8285: mallekin eläkkeelle jo muutamaa vuotta ennen peettoman alhaista eläkeikää.
8286: eläkeiän saavuttamista. Näin saataisiin sijaa työ- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
8287: markkinoilla nuoremmille ikäluokille. Olisikin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8288: perusteltua, että varsinkin tilanteessa, jossa elä- muksen,
8289: kevuodet ovat täynnä, mutta eläkeikää ei vielä
8290:
8291: 170 088300420~
8292: 1354 1983 vp. - TA n:o 1217
8293:
8294: että hallitus tutkisi mahdollisuudet lyin ja kansantalouden voimavarat huo-
8295: eläkkeelle siirtymisen joustavuuden lisää- mioon ottaen.
8296: miseksi eläkejärjestelmien sisäisin järjeste-
8297:
8298: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8299:
8300: Matti Jaatinen Kaarina Dromberg Eva-Riitta Siitonen
8301: Heikki Perho Liisa Hilpelä Jouni J. Särkijärvi
8302: Ulla Puolanne Lauri Impiö Eeva Turunen
8303: Sampsa Aaltio Riitta Jouppila Sakari Valli
8304: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Järvenpää Iiro Viinanen
8305: Tapio Holvitie Juho Koivisto Ben Zyskowicz
8306: Aila Jokinen Ritva Laurila Toivo T. Pohjala
8307: Tuure Junnila Pekka Löyttyniemi Helge Saarikoski
8308: Dkka Kanerva Saara Mikkola Kimmo Sasi
8309: Lea Kärhä Pentti Mäki-Hakola Ilkka Suominen
8310: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Martti Tiuri
8311: Mauri Miettinen Sirpa Pietikäinen Riitta Uosukainen
8312: Erkki Moisander Aino Pohjanoksa Tauno Valo
8313: Helena Pesola Pirjo Rusanen Matti Viljanen
8314: Pertti Salolainen
8315: 1983 vp. 1355
8316:
8317: Toivomusaloite n:o 1218
8318:
8319:
8320:
8321:
8322: Aila Jokinen: Työttömyyseläkkeellä olevan työvoimaviranomaiselle
8323: esitettävän selvityksen voimassaoloajan pidentämisestä
8324:
8325:
8326: Eduskunnalle
8327:
8328: Nykyinen työttömyyseläkejärjestelmä perustuu kin maamme työvoimatoimistoissa. Näin ollen
8329: siihen, että työttömyyseläke myönnetään toistai- tulisikin harkita työttömyyseläkettä koskevien
8330: seksi, mutta eläke lakkaa ilman eri päätöstä säännösten muuttamista siten, että työttömyys-
8331: kuuden kuukauden kuluttua työvoimaviranomai- eläkkeellä olevan ei tarvitsisi joka neljän kuukau-
8332: sen todistuksen antamisesta lukien, jollei elä- den päästä käydä työvoimatoimistossa, mikä in-
8333: kelaitokselle sitä ennen ole toimitettu työvoima- himillisesti ottaen on tällaiselle henlc:ilölle tur-
8334: viranomaisen antamaa uutta todistusta siitä, ettei hauttavaa ja alentavaa, etenkin kun hän hyvin
8335: eläkkeensaajalle voida osoittaa sellaista työtä, tietää, ettei ole kovinkaan todennäköistä uuden
8336: mikä hänen tulisi vastaanottaa. Käytännössä tä- työpaikan löytyminen. Nykyisten säännösten mu-
8337: mä on järjestetty siten, että työttömyyseläkkeellä kaanhan voi työttömyyseläkettä saava päästä työ-
8338: olevan tulee neljän kuukauden välein ilmoittau- kyvyttömyyseläkkeelle, mutta tämä edellyttää
8339: tua työvoimatoimistossa eli hän käy kenomassa pitkäaikaista työkyvyttömyyttä ja työkyvyttömyys-
8340: onko hän edelleen työtön vai ei. Työttömyyseläk- eläkkeeseen oikeuttavaa sairautta, vikaa tai vam-
8341: keeseen oikeuttava ikäraja on )) vuotta. Ilmeistä maa.
8342: on, että varsinkin nykyisen työllisyystilanteen Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
8343: aikana ei enää tämän ikäisen henkilön ole help- hyväksyttäväksi toiwmuksen, .
8344: poa saada uutta työtä jouduttuaan kerran työttö-
8345: mäksi ja oltuaan työttömänä niinkin pitkän ajan, etlii hflllitar ryhtyisi toime1rpiteisim
8346: että hän on työttömyyseläkkeeseen oikeutettu. työttömy:pe!tiietlii SIIIZ'I1ie11 INtJhlöirkll
8347: Eräästä maamme työvoimatoimistosta saadun tie- 11seman p~~r111111Zmisehi m1111ttllriNII/g IJÖI-
8348: don mukaan on muutaman viime vuoden aikana tömyyseliikettii kosket!ia siiännöhiii siten,
8349: useasta kymmenestä työttömyyseläkettä nautti- ettii työvoim~~11iT1111Dmllirelle työttömyy-
8350: vasta henkilöstä ainoastaan yksi saanut uutta destä esitettii11ii11 sel11ityhen 11oim~~.rsaolo
8351: työtä. Tämä kuvastanee hyvin tilannetta muissa- aikt:uz pidennetiiän.
8352:
8353: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8354:
8355: Aila Jokinen
8356: 1356 1983 vp.
8357:
8358: Toivomusaloite n:o 1219
8359:
8360:
8361:
8362:
8363: Anna-Liisa Jokinen ym.: YK:n lapsen oikeuksien julistuksen peri-
8364: aatteiden toteuttamisesta Suomessa
8365:
8366:
8367: Eduskunnalle
8368:
8369: Lapsen oikeuksien julistus hyväksyttiin Yhdis- julistuksen periaatteiden toteuttamisesta käytän-
8370: tyneiden Kansakuntien kokouksessa jo vuonna nössä. Lasten oikeusturvaa koskevan lainsäädän-
8371: 1959. mutta sen keskeisimmät periaatteet ovat nön aikaansaamista kiirehtii siis osaltaan YK:n
8372: edelleen vailla toteutumista. Erityisen suurta lapsen oikeuksien julistus, jonka hengen ja kirjai:
8373: huolta on tunnettava siitä syystä, että niissäkin men toteuttamisesta myös Suomen valtio on
8374: varsin pitkälle kehittyneissä teollisuusmaissa, jois- omalta osaltaan vastuussa. Suomi on kehittynyt
8375: sa edellytykset YK:n LOJ:n periaatteiden toteut- teollisuusvaltio ja sen mahdollisuudet lasten oi-
8376: tamiselle olisivat olleet erinomaiset, ovat nämä keudellisen aseman turvaamisessa ovat hyvät,
8377: kyseisen suosituksen perusteet jääneet huomiot- mutta se ei ole näitä mahdollisuuksiaan käyttänyt
8378: ta. Jokainen valtio, jolla on edellytykset vastata parhaalla tavalla. Tämän julistuksen neljännessä
8379: YK:ssa tekemistään sopimuksista, on velvollinen kohdassa sanotaan mm. että ''lapsella tulee olla
8380: toimimaan sopimusten edellyttämällä tavalla. oikeus asianmukaiseen ravintoon, asumiseen, vir-
8381: Tällä toiminnallaan jokainenYK:nvaltioista kii- kistykseen ja lääkintähuoltoon''. Mikään laki ei
8382: rehtii ratkaisuja myös laajemmin kaikkien mui- kuitenkaan turvaa edes perustarverta - asuntoa
8383: den YK:n maiden keskuudessa. Tässä suhteessa tämän kansan lapsille, ei silloinkaan kun perhe
8384: on Suomella merkittävät velvollisuudet omalla joutuu häädön alaiseksi.
8385: toiminnallaan osoittaa arvostavansa YK:ssa teke- Suomalaisessa yhteiskunnassa ovat mahdolli-
8386: miään ratkaisuja ja päätöksiä. suudet lasten aseman parantamiseen sellaiset,
8387: Vähäisin ei suinkaan ole lapsen oikeuksien että asian hyväksi voitaisiin tehdä moninkerroin
8388: julistuksen periaatteiden vahvistamisen tarve enemmän kuin mitä on tehty. Kuitenkin monet
8389: lainsäädännöllä kussakin YK:n jäsenmaassa vie- lapset asuvat edelleen liian ahtaasti ja monet ovat
8390: tettäessä YK:n julistamaa lapsen vuotta 1979 ja epämääräisen päivähoidon suojassa. Ellei lainsää-
8391: LOJ :n 20-vuotisjuhlavuotta. dännöllä ryhdytä tilannetta ratkaisevasti paranta-
8392: Tämän tärkeän merkkivuoden tulee toteuttaa maan, tulevat ongelmat jatkumaan ja pahene-
8393: näkyvät ja tuntuvat uudistukset myös lainsäädän- maan. Lasten päivähoidosta annettu laki jää
8394: tötyössä. Lainuudistusten tietä on voitava turvata edelleen moniksi vuosiksi niin vajavaiseksi, että
8395: kansamme lasten asema nykyistä paremmin. Epä- sen turvin ei lasten asemaan saada korjausta.
8396: varmuus ja turvattomuus lisääntyvät, perheet Lasten oikeudellinen asema vaatii nopeata kor-
8397: hajoavat, työttömyys ja työttömäksi joutumisen jausta. Lapsen aseman turvaamiseen on voitava
8398: uhka pelottavat. Asumisen kalleus laskee lapsi- ryhtyä silloinkin kun hänen vanhemmillaan ei
8399: perheiden asumisen tasoa. Tästä johtuen lasten ole siihen mahdollisuutta. Taloudelliset esteet
8400: asema on meidänkin maassamme monessa suh- eivät saa vaikeuttaa lasten oikeudellisen aseman
8401: teessa vielä varsin turvaton. Pieni lapsi ei voi eikä korjaamista, sillä kysymys on nuoren kansalaisen
8402: pysty etsimään turvaa ja apua silloinkaan kun tulevaisuudesta.
8403: olosuhteet ovat täysin toivottomat. Lapsella ei ole Lainsäädännöllä ja muilla toimenpiteillä tulee
8404: mahdollisuuksia huolehtia itsestään vähimmässä- tehokkaasti huolehtia lasten aseman parantami-
8405: kään määrin. Siksi hän on täysin niiden olosuh- sesta. On käytettävä kaikki mahdollisuudet, joilla
8406: teiden vallassa, joihin on syntynyt tai myöhem- tehokkaasti voidaan korjata nykyistä tilannetta.
8407: min joutunut. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8408: Yhteiskunta on vastuussa lapsesta ja hänen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8409: kehityksestään. Yhteiskunta on vastuussa myös sen,
8410: Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien
8411: 1983 vp. - TA n:o 1219 1357
8412:
8413: että hallitus ryhtyisi ktireellisiin toi- kaansaamiseksi Suomessa ja tätä kautta
8414: menpiteisti'n Yhdistyneiden Kansakun- lasten oikeudellisen aseman turvaamiseksi
8415: tien lapsen oikeuksien julistuksen peri- em. julistuksen hengen mukaisesti.
8416: aatteiden edellyttämän lainsäädännön ai-
8417: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8418:
8419: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Inger Hirvelä
8420: Ensio Laine Vappu Säilynoja Lauha Männistö
8421: Terho Pursiainen Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen
8422: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa Pekka Leppänen
8423: Juhani Vähäkangas Osmo Vepsäläinen
8424: 1358 1983 vp.
8425:
8426: Toivomusaloite n:o 1220
8427:
8428:
8429:
8430:
8431: Anna-Liisa Jokinen ym.: Työajan lyhentämisestä ansiotasoa alenta-
8432: matta
8433:
8434:
8435: Eduskunnalle
8436:
8437: Työttömyys on vakava ongelma yhä useammas- teen hallitsemiseksi .Mitä kauemmin nykyisellään
8438: sa suomalaisessa perheessä. Osatyöttömyys lisää edetään, sitä vaikeammaksi ratkaisut tulevat ja
8439: toimeentulon vaikeuksia monesti vielä entises- sitä suurempia kärsimyksiä tilanteesta työkansalle
8440: tään samoissa perheissä, joissa jo on pitkään aiheutuu.
8441: työttöminä olleita perheenjäseniä. Hallituksen Tarvitaan vihdoinkin vakavaa uudelleen asen-
8442: toimet työttömyyden pysäyttämiseksi eivät ole noitumista, jos aiotaan poistaa satoja tuhansia
8443: olleet riittäviä nimenomaan siitä syystä, että suomalaisia koetteleva ja nuorison kohdalla uh-
8444: näiden toimenpiteiden yhteydessä ja samanaikai- kaavaksi muodostunut ongelma, vuodesta toiseen
8445: sesti tapahtuu työttömyyden melkein järjestel- jatkuva työttömyys. Työstä ei ole puutetta, sillä
8446: millistä lisäämistä. 1970-luvun alun voimakkaan kuluneen talven aikana on teetetty monissa koh-
8447: taloudellisen kasvun vuosina rakennettiin lainsää- teissa jatkuvasti ylitöitä ja työn tehostamiseksi
8448: dännössä nykytilanteeseen sopimattomia ratkai- kamppaillaan kaikissa teollisuuslaitoksissa ja
8449: suja. Nämä säädökset ovat edelleenkin voim2ssa. liike-elämin piirissä. Kahden näin vastakkaisen
8450: Useaan kenaan on pyritty inautumaan siitä, että ja ristiriitaisen tavoitteen samanaikaisuus synnyt-
8451: työvoimaa ei esim. kunnissa sallita lisättävän tää epätoivoisen tilanteen työttömien piirissä. On
8452: kesäaikana ja että lisäyksestä sakotetaan. Kun suorastaan järjen vastaista, että automaation kau-
8453: täysin vastakkaisiin päämääriin tähtäävää lainsää- della ja teollisuuden moninkenaistettua tuotan-
8454: däntöä kuin mikä tällä hetkellä on tarpeen ei ole tonsa työpäivä on edelleen kahdeksantuntinen.
8455: kumottu, se edelleen vaikuttaa työttömyyttä li- Työpäivän lyhentäminen ansiotasoa alentamat-
8456: säävästi. Samoin toimii yleinen käytäntö myös ta on täysin mahdollista ja tämän ratkaisun
8457: valtion omissa laitoksissa ja valtiojohtoisessa teol- avulla työttömyys olisi poistettavissa. Sillä työn
8458: lisuudessa, siis työvoiman vähentän1iseen pyri- tuottavuus on tälläkin vuosikymmenellä tehostu-
8459: tään aivan suunnitelmallisesti ja johdonmukaises- nut järkeistämisen ja automatisoinnin ansiosta
8460: ti, vaikka toisaalta tehdään koko ajan päätöksiä enemmän kuin mitä 1 tunti päivässä merkitsee.
8461: työpaikkojen lisäämisestä ja siihen sijoitetaan Jos 1 000 työntekijän työpäivää lyhennetään 1 t
8462: varoja. päivässä eli 5 t viikossa, se merkitsee 5 000
8463: Yksityisen teollisuuden ja työnantajapiirien ta- työtuntia viikossa ja yli 140 työttömän työllistä-
8464: holla määräävät nämä samat periaatteet vielä mistä tuhatta työntekijää kohti. Kun virastoissa
8465: voimakkaammin, ja tätä vauhtia lisää tietoisuus ja toimistoissa on jo vuosia ollut alle 8 tunnin
8466: valtion osuudesta työllistettyyn uuteen työläi- työpäivä, sitä olisi myös teollisuudessa ja raskaissa
8467: seen. On siis mielekästä sanoa ini ja vähentää kuluttavissa palveluammateissa nopeasti lyhen-
8468: mahdollisimman paljon työntekijöitä, jotta voi nettävä. Tässä on ehdottomasti otettava huo-
8469: heitä työllistäessään ottaa nämä valtion auliisti mioon automaation ja järkeistämisen vaikutuk-
8470: tarjoamat tuet hyödykseen. On selvää, että tätä set, joiden avulla työn tuottavuus on kohotettu
8471: tietä ei voida edetä kestävään työllisyyteen ja huippuunsa, mutta ansiotaso on jäänyt pahasti
8472: turvallisuuteen. jälkeen. Tästä johtuen ansiotason alentaminen ei
8473: Hallituksella ei ole tarvittavia valtuuksia tilan- tätä ratkaisua tehtäessä voi tulla kysymykseen.
8474: 1983 vp. - TA n:o 1220 1359
8475:
8476: Kaikkialla työelämän piirissä olisi toteutettava että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8477: korkeintaan 35 tunnin työviikko ansiotasoa alen- menpiteisiin työajan lyhentämiseksi enin-
8478: tamatta. tään 35 tunttin viikossa ja automaation
8479: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- tuoman hyödyn käyttämiseksi niin, että
8480: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ansiotasoa ei missään kohteessa alenneta.
8481:
8482: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8483:
8484: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Inger Hirvelä
8485: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen Lauha Männistö
8486: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa Niilo Koskenniemi
8487: 1360 1983 vp.
8488:
8489: Toivomusaloite n:o 1221
8490:
8491:
8492:
8493:
8494: Anna-Liisa Jokinen ym.: Eläkkeelle siirtymisen joustavuuden lisää-
8495: misestä
8496:
8497:
8498:
8499:
8500: Eduskunnalle
8501:
8502: ALOI1TEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8503:
8504: Aloitteessamme ehdotamme lakien säätämistä yksilöllisestä työkyvystä työntekijän täytettyä 55
8505: joustavasta eläkkeelle siirtymisen mahdollisuu- vuotta. Asteittainen työstä eläkkeelle siirtyminen
8506: desta. Eläkkeelle siirtymisen ikä voisi riippua tulisi mahdolliseksi 60 vuotta täyttäneille.
8507: joustavasti työn rasittavuudesta ja työntekijän
8508:
8509:
8510:
8511:
8512: ALOITfEEN PEKUSTELUT
8513:
8514: Eläkeikää lähestyvien joustavaa eläkkeelle siir- Tanskassa tuli vuoden 1979 alussa käyttöön
8515: tymisen mahdollisuutta tulee pikaisesti kehittää, vapaaehtoinen eläkkc:dlesiinym.isen järjestelmä.
8516: koska yleinen eläkeikämme on hyvin usein liian Sen mukaan 60-vuotias eläkkeelle jäävä sai 90
8517: korkea etenkin raskasta ja kuluttavaa työtä pit- sadaunesta palkastaan kahtena ensimmäisenä elä-
8518: kään tehneille. Monille eläkeikää lähestyville kevuonna. Kahtena seuraavana eläkevuotena hän
8519: työssä selviytyminen on erilaisten vaivojen tähden sai 80 sadaunesta ja siitä eteenpäin 60 sadaunesta
8520: ja työstä ja ikääntymisestä aiheutuneen suoritus- normaaliin eläkkeelle siirtymisen ikään saakka.
8521: kyvyn heikkenemisen vuoksi käynyt perin ras- Vuoden 1979 ensimmäisen neljänneksen aikana
8522: kaaksi; saattaapa työ vaarantaa jo muutoinkin noin 50 000 työntekijää käytti tätä hyväkseen.
8523: heikentynyttä terveyttä terveydentilan oikeutta- Arviolta 30-40 työpaikkaa sadasta täytettiin uu-
8524: matta - nykyisen tulkinnan vallitessa - työky- della työntekijällä. Belgiassa tällaisesta järjestel-
8525: vyttömyyseläkkeelle. mästä on vuodesta 1977 lähtien ollut hyviä
8526: Epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi kokemuksia.
8527: lainsäädäntöä tulee kehittää siten, että eläkeikää Suomen työttömyyseläkejärjestelmä muistuttaa
8528: lähestyvien ja työkykyään menettäneiden henki- jonkin verran näitä ratkaisuja. Työttömyyseläket-
8529: löiden eläkkeelle pääsy olennaisesti helpottuu, tä voidaan näet maksaa sellaiselle 60-64-vuoti-
8530: etenkin raskaista ja kuluttavista töistä. Samalla aalle (sekä poikkeuslailla 55-60-vuotiaalle), joka
8531: on muutoinkin toki lisättävä joustavuutta eläk- viimeksi kuluneiden 60 viikon aikana on saanut
8532: keelle siirtymiseen mm. asteittaisen työstä eläk- työttömyyskassa-avustusta tai työttömyyskorvaus-
8533: keelle siirtymisen kautta. Epäkohdan poistami- ta vähintään 200 päivältä ja jolle ei voida osoittaa
8534: seksi tarvitaan lait ammatillisesta varhaiseläkkees- työkykyä vastaavaa työtä.
8535: tä ja osa-aikaeläkkeestä, kuten eläkekomiteakin Ammatillisen varhaiseläkkeen myöntäminen
8536: on ehättänyt esittämään. tulisi tehdä mahdolliseksi 55 vuotta täyttäneelle
8537: Eräissä Euroopan maissa tietyille työntekijöille henkilölle, jonka työkyky on heikentynyt työn
8538: tai työntekijäryhmille on jo taattu oikeus vapaa- rasittavuuden, ikääntymisen tai sairauden joh-
8539: ehtoiseen eläkkeelle siirtymiseen 60 vuoden iässä. dosta, suhteessa työn rasittavuuteen ja työolosuh-
8540: 1983 vp. - TA n:o 1221 1361
8541:
8542: teisiin nähden siten, että alentunut työkyky olen- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
8543: naisesti haittaa henkilön työssään suoriutumista. toivomuksen,
8544: Osa-aikaeläkkeen saaminen puolestaan tulisi
8545: tehdä mahdolliseksi henkilölle, joka 60 vuotta että hallitus antaisi pikaisesti eduskun-
8546: täytettyään lyhentää työaikaansa asetettavien nalle esityksen, jolla joustava eläkkeelle
8547: enimmäis- ja vähimmäisrajojen puitteissa. Työ- siirtyminen tulisi mahdolliseksi siten, että
8548: ajan lyhentämisestä johtuvaa ansioiden alento- ammatillisen varhaiseläkkeen kautta 55
8549: mista korvattaisiin osa-aikaeläkkeenä. vuotta täyttäneen työntekt/än oikeus siir-
8550: Pikaista joustavan eläkkeelle siirtymisen mah- tyä eläkkeelle nippuisi joustavasti työn
8551: dollistamista petustelee edellä esiteltyjen eläk- rasittavuudesta ja työntekt/än ykszlöllises-
8552: keelle siirtyjän etuja koskevan tarkastelun lisäksi tä työkyvystä, ja siten olennaisesti helpo-
8553: myös se, että työttömyyden ennakoidaan pysyvän tettaistin etenkin raskasta ja kuluttavaa
8554: korkeana ilman, että näköpiirissä olisi helpotusta työtä tekevien eläkkeelle pääsemistä, ja
8555: odotettavissa. Saataisiinhan näin muutama työ- että 60 vuotta täyttäneille työntekijözlle
8556: paikka työkykyisille ja työhaluisille, jotka ovat tulisi mahdolliseksi asteittainen siirtymi-
8557: työtä vailla. nen työstä osa-aikaeläkkeen kautta työ-
8558: eläkkeelle.
8559: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8560:
8561: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Vappu Säilynoja
8562: Timo Laaksonen Osmo Vepsäläinen Esko Helle
8563: Heli Astala Niilo Koskenniemi Lauha Männistö
8564: Inger Hirvelä
8565:
8566:
8567:
8568:
8569: 171 088300420M
8570: 1362 1983 vp.
8571:
8572: Toivomusaloite n:o 1222
8573:
8574:
8575:
8576:
8577: Anna-Liisa Jokinen ym.: Vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijäin
8578: eläkeiän alentamisesta ja eläkkeiden korottamisesta
8579:
8580:
8581: Eduskunnalle
8582:
8583: Vuosikymmeniä vuorotyötä tehneet työntekijät vielä monet sellaiset tekijät, jotka lyhentävät
8584: kokevat usein voimiensa vähenevän jo paljon välttämättömän Iepoajan käyttöä varsinkin per-
8585: ennen eläkeikää. Tämä on seurausta siitä jatku- heen äidin ollessa kyseessä.
8586: vasta normaalia voimakkaammasta rasituksesta, Tästä syystä olisikin ryhdyttävä sellaisiin toi-
8587: jonka kohteeksi elimistö joutuu jatkuvan työ- ja menpiteisiin, joilla vuorotyössä pitkään olleiden
8588: Iepoajan rytmin muutoksen johdosta. Erityisen työntekijäryhmien eläkeikää lyhennettäisiin esim.
8589: raskaana tämän kokevat ne työntekijät, jotka 58 ikävuoteen niissä tapauksissa, joissa asian-
8590: joutuvat tekemään kolmivuorotyötä, jossa muu- omainen sitä itse haluaa. Normaalin työajan
8591: tos työ- ja Iepoajan rytmiin on vielä suurempi. ulkopuolella suoritetun työajan tulisi myös olla
8592: Asiaa ei ole riittävästi painotettu julkisuudessa eläkettä korottava.
8593: eikä myöskään kyseisten työntekijäryhmien tahol- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
8594: la, koska nämä ryhmät toimivat yleensä erillään toivomuksen,
8595: ja pieninä työntekijäryhminä.
8596: Kuitenkin vuorotyötä jatkuvasti suorittaneet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8597: ihmiset kokevat haitat varsin moninaisina. Vähäi- miin sellaisen lainsäädännön aikaansaa-
8598: nen ei suinkaan ole se liikenteen ja asutuksen miseksi, jolla vuoro- ja yötyötä tekevien
8599: hälinä, joka asettaa Iepoajan käyttäjille tavallista työntekifäin eläkeikää alennettaisiin fa jo-
8600: suuremman rasitteen silloin, kun lepoaika aset- ka antaisi normaalin työafan ulkopuolella
8601: tuu yleisestä lepoajasta poikkeavalle vuorokauden suoritetusta työstä hyvityksen korkeampa-
8602: ajalle. Lapsiperheiden kohdalla nousevat esiin na eläkkeenä.
8603:
8604: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8605:
8606: Anna-Liisa Jokinen Mikko Kuoppa
8607: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä
8608: Heli Astala Lauha Männistö
8609: Marja-Liisa Salminen Juhani Vähäkangas
8610: 1983 vp. 1363
8611:
8612: Toivomusaloite n:o 1223
8613:
8614:
8615:
8616:
8617: Jouppila ym.: Rintamaveteraanien maksunoman terveyden- ja sai-
8618: raanhoidon järjestämisestä
8619:
8620:
8621: Eduskunnalle
8622:
8623: Rintamaveteraanien elinolosuhteiden paranta- tö. Eniten esiintyy tuki- ja liikuntaelin- sekä
8624: miseksi on valtiovallan taholta suoritettu viime sydän- ja verenkienoelinsairauksia.
8625: vuosina oleellisia toimenpiteitä. Tästä huolimatta Näin ollen rintamaveteraanien elinolosuhtei-
8626: huomattava osa veteraaneista elää taloudellisesti den kaikkinaisessa parantamisessa on pidettävä
8627: vaikeissa oloissa. Niinpä terveyden- ja sairaanhoi- merkityksellisenä sitä, että rintamasotilastunnuk-
8628: dosta aiheutuvat kustannukset rasittavat tuntu- sen omaaville voitaisiin antaa maksuttomat ter-
8629: vasti tätä väestön osaa, jonka piirissä sairastuvuus veyden- ja sairaanhoidon palvelut mukaan lukien
8630: rintamapalveluksesta johtuen on runsaampaa lääkkeet sekä erilaiset sairaanhoitolaitteet ja apu-
8631: kuin muussa samanikäisessä väestössä. välineet.
8632: Rintamaveteraanien sairastuvuudesta tehtyjen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8633: tutkimusten mukaan terveenä itseään pitäviä on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8634: vain 3-5 prosenttia. Seulontatutkimuksissa ter-
8635: veitä on ollut alle 10 prosenttia. Lähes kaikki että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8636: veteraanit ovat sotien jälkeen olleet sairaalahoi- rintamasotilas- tai n"ntamapalvelustun-
8637: dossa. Monitautisuus on nykyisellään yleistä, sa- nuksen omaavien veteraanien maksutto-
8638: moin lääkkeiden käyttö ja terveyspalvelujen käyt- man terveyden- ja sairaanhoidon järjestä-
8639: miseksi.
8640: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
8641:
8642: Riitta Jouppila Erkki Moisander Mauri Miettinen
8643: Helge Saarikoski Lauri Impiö Pirjo Rusanen
8644: Pekka Löyttyniemi Tapio Holvitie Matti Viljanen
8645: Saara Mikkola Liisa Hilpelä Sakari Valli
8646: Ben Zyskowicz Elsi Hetemäki-Olander Tuure Junnila
8647: Rirva Laurila Lea Kärhä Tuulikki Petäjäniemi
8648: Kaarina Dromberg Tauno Valo Helena Pesola
8649: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa
8650: 1364 1983 vp.
8651:
8652: Toivomusaloite n:o 1224
8653:
8654:
8655:
8656:
8657: Joutsenlahti ym.: Syntyvyyden lisääntymiseen tähtäävän perhe-
8658: poliittisen ohjelman aikaansaamisesta
8659:
8660:
8661: Eduskunnalle
8662:
8663: Suomi on ukkoutuva ja akkautuva kansa- sukupolvelle ja autettaisiin kansankuntaamme
8664: kunta. Syntyvien lasten lukumäärässä olemme lisääntymään nykyistä huomattavasti enemmän.
8665: aivan maailman vähiten lisääntyvien kansakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8666: tien joukossa. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8667: laatimaan kokonaisvaltaista perhepoliittista oh- muksen,
8668: jelmaa, jossa tulisi huomioida, että äitiysloma
8669: pidennettäisiin 13 kuukauteen ja tulevaisuu- että hallitus laatisi pikaisesti koko-
8670: dessa aina 3 vuoteen asti. Äitiyspäivärahan naisvaltaisen perhepoliittisen ohjelman,
8671: alentuminen reaaliarvon suhteen tulisi kaikin jonka avulla maamme lapsisyntyvyyttä
8672: keinoin voida estää ja päinvastoin äitiyspäivä- lisätään voimakkaasti ja lapsiperheille
8673: rahan reaaliarvoa olisi nostettava. Kaikin kei- annetaan tasapuoliset elämänedellytykset
8674: noin olisi pyrittävä siihen, että maassamme muiden kansalaisten kanssa.
8675: luotaisiin otollinen kasvumahdollisuus uudelle
8676: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8677:
8678: Anssi Jontsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
8679: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
8680: Reino Jyrkilä
8681: 1983 vp.
8682:
8683: Toivomusaloite n:o 1225 1365
8684:
8685:
8686:
8687:
8688: Joutsenlahti ym.: Lapsilisien reaaliarvon korottamisesta
8689:
8690:
8691: Eduskunnalle
8692:
8693: Tehokas perhepolitiikka on maassamme vii- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8694: me vuosina suurelta osalta laiminlyöty. Tämän menpiteisiin lapsilisien reaaliarvon htm-
8695: seurauksena maastamme on tulossa kuoleva mattavaksi korottamiseksi niin, että syn-
8696: kansakunta. Näin ei saa jatkua. tyvyys ja lasten huolto huomattavasti
8697: Mainituista syistä on välttämätöntä, että lap- nykyisestään parantuisivat maassamme.
8698: silisien reaaliarvoa korotetaan huomattavasti.
8699: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8700: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8701: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8702:
8703: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
8704: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
8705: Reino Jyrkilä
8706: 1366 1983 vp.
8707:
8708: Toivomusaloite n:o 1226
8709:
8710:
8711:
8712:
8713: Joutsenlahti ym.: Lapsilisän maksamisesta 18 vuoden ikään asti
8714: työelämän ulkopuolella olevalle nuorelle
8715:
8716:
8717: Eduskunnalie
8718:
8719: Nykyisin päättyy lapsilisien maksaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8720: nuorille 16 vuoden iässä, vaikka käytäntö nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8721: osoittaa, että nuoret juuri siinä iässä kulutta- muksen,
8722: vat paljon enemmän kuin siihen asti. Siksi
8723: olisi yhteiskunnan autettava myös 16--18 vuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
8724: den ikäisiä nuoria maksamalla heille lapsilisää peellisiin toimenpiteisiin lapsilisän mak-
8725: samansuuruisena kuin alle 16-vuotiaillekin, samiseksi 18 vuoden ikään asti, mikäli
8726: mikäli nuori ei siirry työelämän palvelukseen asianomainen ei ole työelämässä.
8727: ennen 18 vuoden täyttämistään. Luonnollisesti
8728: työelämässä olevalle nuorelle ei tarvitsisi mak-
8729: saa lapsilisää.
8730: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
8731:
8732: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
8733: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
8734: Reino Jyrkilä
8735: 1983 vp. 1367
8736:
8737: Toivomusaloite n:o 1227
8738:
8739:
8740:
8741:
8742: Joutsenlahti ym.: Työelämään palanneen perheenäidin oikeutta-
8743: misesta lukemaan kotona vietetyt vuodet eläkkeeseen otikeut-
8744: .taviksi
8745:
8746:
8747: Eduskunnalie
8748:
8749: Kun nykyisin perheenäiti jää työelämästä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8750: lapsiaan hoitamaan, menettää hän eläkevuoden muksen,
8751: kotonaoloajaltaan. Tähän epäkohtaan olisi saa-
8752: tava korjaus, sillä myös kotona lapsia hoidet- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
8753: taessa tehty työ on yhtä arvokasta kuin kodin piteisiin, että työelämästä lapsiaan hoita-
8754: ulkopuolinen työ. Tämän vuoksi äidin palat- maan jääneen perheenäidin palattua jäl-
8755: tua lasten hoitamisen jälkeen työelämään olisi leen työelämään eläkkeeseen oikeuttavia
8756: myös nämä välivuodet otettava täysimääräisesti vuosia laskettaessa kotona lapsien hoi-
8757: huomioon eläkevuosia laskettaessa. dossa kulunut aika huomioidaan täysi-
8758: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- määräisesti.
8759: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8760:
8761: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
8762: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno FJdund
8763: 1368 1983 vp.
8764:
8765: Toivomusaloite n:o 1228
8766:
8767:
8768:
8769:
8770: Joutsenlahti ym.: Loppiaisen ja helatorstain sijoittamisesta niille
8771: vanhastaan kuuluviin ajankohtiin
8772:
8773:
8774: Eduskunnalle
8775:
8776: Ns. arkipyhien siirtäminen lauantaiksi ei ole tava takaisin entiseen kaikille parempaan rat-
8777: helpotus kenellekään. Päinvastoin niiden edelli- kaisuun eli vietettäisiin loppiaista ja helators-
8778: nen perjantai on vielä kiireisempi kuin perjan- taita niille vanhastaan kuuluvina päivinä; hela-
8779: tai muina viikkoina eikä myöskään tavallisille torstai on neljäntenäkymmenentenä päivänä
8780: ihmisille ole tullut lisähelpotusta, koska lauan- Kristuksen ylösnousemisesta.
8781: tai muutenkin on vapaapäivä. Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
8782: Kirkko antoi liian helposti periksi näiden ar- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8783: vokkaiden kirkollisten juhlapäivien, loppiaisen muksen,
8784: ja helatorstain, siirtämisessä lauantaiksi, jonka
8785: viikonpäivänä niitä ei niiden raamatullisen ai- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
8786: heen vuoksi voida viettää, siksihän helatorstain miin ns. arkipyhien eli loppiaisen ja he-
8787: nimikin on jouduttu muuttamaan. latorstain siirtämiseksi niille vanhastaan
8788: Niinpä tässä asiassa olisi luovuttava jäykästä kuuluviin ajankohtiin vuodessa.
8789: asennoitumisesta ja annettava periksi ja palat-
8790: Helsingissä 20 päivänä huhtikuUita 1983
8791:
8792: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
8793: Pentti Skön Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
8794: Lea Mäkipää
8795: 1983 vp. 1369
8796:
8797: Toivomusaloite n:o 1229
8798:
8799:
8800:
8801:
8802: Joutsenlahti ym.: Satakunnan kokonai,suudessaan käsittävän työ-
8803: voimapiirin perustamisesta
8804:
8805:
8806: Eduskunnal1e
8807:
8808: Työvoimahallinnossa Satakunta jakaantuu esiintyi työvoimapulaa. Nyt viime vuosina alue
8809: kahteen työvoimapiiriin. Rauman, Euran ja on kokenut merkittävästi voimakkaamman
8810: Huittisten työvoimatoimistot kuuluvat Turun työttömyyden kuin muut vastaavat teollisuus-
8811: työvoimapiiriin ja muut työvoimatoimistot keskukset Suomessa. Tällaiselle ongelma-alueel-
8812: Tampereen työvoimapiiriin. Lisäksi Turun ja le on hyvin tärkeää, että sitä voidaan käsitellä
8813: Porin läänin kunnat Suodenniemi ja Mouhijärvi yhtenä alueena ja kokonaisuutena valtion työ-
8814: kuuluvat Hämeen läänissä olevan Nokian työ- voimaviranomaisten, työvirastojen ja lääninhal-
8815: voimatoimiston alueeseen. linnon taholta. Oman työvoimapiirin muodosta-
8816: On nähtävissä, että työvoimahallinnolla tu- minen Satakunnasta merkitsisi huomattavaa pa-
8817: lee olemaan vastaisuudessa hyvin keskeinen rannusta nykyiseen tilanteeseen.
8818: asema elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa. Kun Työvoimahallinnon palvelut tulevat yhä kes-
8819: Satakuntaan suunnattavat toimenpiteet muutoin keisemmiksi myös elinkeinoelämälle ja teollisuu-
8820: ohjataan lääninhallinnon ja valtion työvirasto- delle. Satakunnassa sijaitsee koko maata ajatel-
8821: jen kautta, joiden piirijako vastaa läänin rajoja, len hyvin keskeistä teollisuutta ja yritystoimin-
8822: tulisi myös työvoimahallinnon rajat tarkistaa taa. Työvoimahallinnon palvelujen tulisi olla lä-
8823: tämän mukaisesti. Satakunnan liittäminen Tu- hempänä, jotta elinkeino- ja työvoimapoliittiset
8824: run työvoimapiiriin ei kuitenkaan vastaisi Sata- toimenpiteet voitaisiin suunnitella ja toteuttaa
8825: kunnan tarpeita. Varsinais-Suomi ja Satakunta täällä olevan teollisuus.. ja yritystoiminnan kan-
8826: ovat työvoima- ja elinkeinorakenteeltaan mer- nalta katsoen tarkoituksenmukaisesti.
8827: kittävästi erilaisia. Samassa työvoimapiirissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8828: Satakunnan erityisluonne ei tulisi riittävästi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8829: esille. muksen,
8830: Satakunta on työllisyyspoliittinen ongelma-
8831: alue. Pohjoisosat ovat kehitysaluetta sekä kes- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
8832: ki- ja eteläosat suurteollisuuden valta-aluetta. piteisiin Satakunnasta kokonaisuudes-
8833: Suurteollisuuden huomattavat työvoimavaihte- saan perustettavan työvoimapiirin ai-
8834: lut 1970-luvulla ovat aiheuttaneet ennennäke- kaansaamiseksi.
8835: mättömiä ongelmia. 1970-luvun alkuvuosina
8836: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8837:
8838: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
8839: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
8840:
8841:
8842:
8843:
8844: 172 088300420M
8845: 1370 1983 vp.
8846:
8847: Toivomusaloite n:o 1230
8848:
8849:
8850:
8851:
8852: Joutsenlahti ym.: Suojatyöpaikoiss-a työskentelevien aseman :tur-
8853: vaamisesta
8854:
8855:
8856: EduskunnaBe
8857:
8858: Valtiontilintarkastajat ovat viimeisessä ker- pienemmäksi kuin muissa työpaikoissa olevilla,
8859: tomuksessaan puuttuneet suojatyöpaikoissa koska hänen ansionsa ovat vähäisemmät kuin
8860: esiintyviin puutteellisuuksiin. Työrajoitteisten aikaisemmin, kun hän vielä kykeni työskentele-
8861: työntekijöiden hyväksi on perustettava riittä- mään normaaleissa työpaikoissa,
8862: västi suojatyöpaikkoja. Näissä asioissa olisi - myös suojatyöstä olisi saatava vähintään
8863: aikaansaatava omat säännöstönsä, joissa otet- minimipalkan suuruinen palkka.
8864: taisiin huomioon nykyisellään suojatyöpaikoissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8865: itse työskennelleiden henkilöiden näkemät nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8866: puutteet, joihin olisi pikaisesti saatava korjaus. muksen,
8867: Tällaisia epäkohtia ovat:
8868: - suojatyöpaikkojen valvontaa tulisi tehos- että hallitus nopeasti ryhtyisi toi-
8869: taa esim. perustettavan kunnallisen demokraat- menpiteisiin perusteellisten säädösten
8870: tisen elimen avulla, nyt valvontaa ei ole, aikaansaamiseksi suojatyöpaikoissa työs-
8871: - suojatyökeskuksissa työskentelevillä ei ole kentelevien turvaksi ja suojatyöpaikko-
8872: irtisanomissuojaa, joka olisi myös heille annet- ja demokraattisesti valvovan elimen
8873: tava, koska muillakin työntekijöillä se on, aikaansaamiseksi.
8874: - suojatyöpaikassa työskentelevän eläke jää
8875: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
8876:
8877: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
8878: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
8879: 1983 vp. 1371
8880:
8881: Toivomusaloite n:o 1231
8882:
8883:
8884:
8885:
8886: Joutsenlahti ym.: Tapaturmien aiheuttamien invaliditeettien hait-
8887: tojen korvaamisesta
8888:
8889:
8890: Eduskunna11e
8891:
8892: Kun tapaturma on sattunut vanhan lain voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8893: massaollessa, ei laki korvaa syntynyttä invalidi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8894: astetta nykyisen lain mukaisesti. Ei liene oikein, muksen,
8895: että tapaturman aiheutumisajankohta voi vai-
8896: kuttaa, saako vammasta korvausta vai ei. Myös että myös vanhan lain aikana sattu-
8897: vanhan lain voimassaollessa tapahtuneiden tapa- neet tapaturmien aiheuttamat invalidi-
8898: turmien aiheuttamien invaliditeettien pitäisi olla teetin haitat korvattaisiin samoin perus-
8899: yhtä lailla korvausten piirissä kuin nykyisenkin tein kuin nykyisenkin lain aikana sat-
8900: lain voimassaollessa tapahtuneiden tapaturmien. tuneiden tapaturmien aiheuttamat haitat.
8901: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8902:
8903: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
8904: Lea Mäkipää Reijo Enävaara Mikko Vainio
8905: J. Juhani Kortesalmi
8906: 1372 1983 vp.
8907:
8908: Toivomusaloite n:o 1232
8909:
8910:
8911:
8912:
8913: Joutsenlahti ym.: Metsäalan koulujen liikuntatuntien saattami-
8914: sesta tapaturmavakuutuksen piiriin
8915:
8916:
8917: Eduskunnalle
8918:
8919: Pontevista pyrkimyksistä huolimatta ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8920: saatu aikaan metsäalan koulujen liikuntatun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8921: tien osalta sitä, että ne olisivat tapaturma- muksen,
8922: vakuutuksen piirissä niin kuin muissa oppi- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
8923: laitoksissa, joten tämä on metsäalan koulutuk- piteisiin metsäalan koulujen liikuntatun-
8924: selle jätetty epäkohta, joka olisi pikaisesti kor- tien saattamiseksi tapaturmavakuutuk-
8925: jattava eikä vaatisi suurestikaan valtion varoja. sen piiriin.
8926: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8927:
8928: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
8929: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
8930: Reino Jyrkilä
8931: 1983 vp. 1373
8932:
8933: Toivomusaloite n:o 1233
8934:
8935:
8936:
8937:
8938: Joutsenlahti ym.: Invalidien vähimmäiseläkkeen korottamisesta
8939:
8940:
8941: Eduskunnalle
8942:
8943: Invalidien eläkeasiassa on vielä paljon kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8944: jaamisen varaa, jotta eläke antaisi edes välttä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8945: mättömät aineelliset elämisen edellytykset eläk- muksen,
8946: keensä varassa elävälle invalidille. Tämän
8947: vuoksi, koska pienemmät invalidieläkkeet ovat että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
8948: vain noin 180 mk/kk ja kuitenkin on varaa menpiteisiin, että invalidieläkkeen vä-
8949: maksaa jopa 38 000 mk/kk eläkkeitä, olisi inva- himmäismääräksi saataisiin 1 300 mk/
8950: lidien eläkkeille saatava vähimmäisraja, joksi kk.
8951: olisi asetettava vähintään 1 300 mk/kk.
8952: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8953:
8954: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
8955: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
8956: Reino Jyrkilä
8957: 1374 1983 vp.
8958:
8959: Toivomusaloite n:o 1234
8960:
8961:
8962:
8963:
8964: Joutsenlahti ym.: Tehostetun kuntootuksen antamisesta invali-
8965: deille kuntootuslaitoksissa
8966:
8967:
8968: Eduskunnalle
8969:
8970: V altaosa invalideista tarv1ts1s1 välttämättä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8971: kuntoutusta säilyttääkseen edes vähäisenkin toi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8972: mintakykynsä ennallaan. Tämän vuoksi tulisi muksen,
8973: jokaisen vammaisen saada vuosittain mahdolli-
8974: suus tehostettuun kuntoutukseen 2-3 viikoksi. että hallitus pikaisesti järjestäisi inva-
8975: Lisäksi tällainen kuntootus antaisi myös inva- lideille vuosittain pääsymahdollisuuden
8976: lidia hoitavalle tervetulleen lepotauon ehkä 2-3 viikon ajaksi tehostettuun kun-
8977: vuosia tai jopa vuosikymmeniäkin keskeytyk- toutukseen kuntoutuslaitoksissa.
8978: settä jatkuneen auttamisen väliin.
8979: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8980:
8981: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
8982: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
8983: Reino Jyrkilä
8984: 1983 vp. 1375
8985:
8986: Toivomusaloite n:o 1235
8987:
8988:
8989:
8990:
8991: Joutsenlahti ym.: Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan järjes-
8992: tämisestä
8993:
8994:
8995: Eduskunnalle
8996:
8997: Valtion määrärahojen niukkuuden vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8998: pääsee vain muutama tuhat veteraania vuosit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8999: tain kuntoutukseen. Siksi olisi järjestelmää kehi- muksen,
9000: tettävä niin, että vanhimmat ikäluokat, jotka
9001: pisimpään ovat myös olleet rintamalla, kuntou- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
9002: tettaisiin ensin. Olisi myös harkittava mahdol- veteraanikuntoutuksen järjestämiseksi si-
9003: lisuutta ohjata kuntoutusrahoja nykyisen kalliin ten, että ensin kuntoutettaisiin pisim-
9004: laitoksissa tapahtuvan kuntoutuksen ohella tai pään rintamalla olleet vanhimmat ikä-
9005: sijasta kotoa käsin tapahtuvaan 10-15 hoidon luokat ja kuntoutusta muutettaisiin niin,
9006: hoitokäyntisarjaan paikallisessa kuntoutuksessa, että kalliiden laitoskuntoutusten tilalle
9007: josta veteraanille varmasti olisi myös paljon harkittaisiin myös kotoa käsin tapahtuvaa
9008: apua ja joka tulisi laitoskuntoutusta halvem- kuntoutusta hoitosarjoina paikallisen
9009: maksi, joten niukatkin varat riittäisivät useam- kuntohoitajan käsittelyssä.
9010: man veteraanin kuntouttamiseen.
9011: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9012:
9013: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
9014: Pentti Skön Lea ~pää Reijo Enävaara
9015: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
9016: 1376 1983 vp.
9017:
9018: Toivomusaloite n:o 1236
9019:
9020:
9021:
9022:
9023: Joutsenlahti ym.: Sotaveteraanien ilmaisen kuntoutusloman ai-
9024: kaansaamisesta
9025:
9026:
9027: Eduskunnalle
9028:
9029: Koska sotiemme veteraanien asioiden hoita- lomalle pääsijää vuosittain yhdeltä paikkakun-
9030: minen on ollut hyvin huonoa ja kun Suomi nalta.
9031: on ainoa sotaa käyneistä maista, joka ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9032: maksanut tätä kunniavelkaa, olisi veteraanien nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9033: asioiden korjaamiseen ryhdyttävä erittäin no- muksen,
9034: peasti, ennen kuin on liian myöhäistä, sillä
9035: nuorimmaitkin. veteraanit ovat pian 55-vuotiaita. että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
9036: Siksi olisi kaikille halukkaille veteraaneille piteisiin veteraaneille vuosittain annet-
9037: taattava kuntoutusmahdollisuus vuosittain eikä tavan ilmaisen kuntoutusloman aikaan-
9038: kuten nykyisin, että veteraanijärjestöt mieli- saamiseksi.
9039: valtaisesti valitsevat yhden tai kaksi kuntoutus-
9040: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9041:
9042: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
9043: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
9044: Reino Jyrkilä
9045: 1983 vp. 1377
9046:
9047: Toivomusaloite n:o 1237
9048:
9049:
9050:
9051:
9052: Joutsenlahti ym.: Hautausavustuksen suorittamisesta sotaveteraa-
9053: neille
9054:
9055:
9056: Eduskunnalle
9057:
9058: Nykyisin sotiemme veteraanien lukumäärä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9059: laskee erittäin voimakkaasti. Kun he eivät ole nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9060: saaneet eläessään sotiemme veteraaneille kuu- muksen,
9061: luvaa arvostusta osakseen, on vähäisintä, millä
9062: me voimme heitä kunnioittaa, että kaikki so- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
9063: ltiemme veteraanit saavat arvokkaan ja ihmis- peellisiin toimenpiteisiin kaikkien so-
9064: arvonmukaisen hautauksen. Siksi olisikin kai- tiemme veteraanien 5 000 markan suu-
9065: kille veteraa.11eillemme annettava hautausavus- ruisen hautausavustuksen maksamiseksi.
9066: tusta 5 000 mk.
9067: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
9068:
9069: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
9070: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
9071: Reino Jyrkilä
9072:
9073:
9074:
9075:
9076: 173 088300420M
9077: 1378 1983 vp.
9078:
9079: Toivomusaloite n:o 1238
9080:
9081:
9082:
9083:
9084: Joutsenlahti ym.: Yleisaineiden opettajien eläkeiän alentamisesta
9085:
9086:
9087: Eduskunnalle
9088:
9089: Peruskoulun yleisaineiden opettajat - enti- Tähän rinnastukseen on olemassa vahvoja
9090: set kansalaiskoulun yleisaineiden opettajat - perusteluja, sillä jokainen kansalaiskoulussa
9091: ovat jääneet tuntijaossa lapsipuolen asemaan. opettanut yleisaineiden opettaja on joutunut
9092: Eri kunnissa peruskouluun siirryttäessä Jtosin vetämään suuria 32-40 murrosikäisen oppi-
9093: viran järjestelyt on tehty eri tavalla. Yleensä laan ryhmiä. He ovat tehneet viidessätoista
9094: tunnit tulevat vain 7. ja 8. luokan kansalais- vuodessa yhtä paljon työtä kuin muUJt opetta-
9095: taidosta. Siitä vaikkapa kolrniluokkasarjaisella jat, jotka saavat eteensä jaetut ryhmät, tekevät
9096: yläasteella tulee tunteja kokoon vain kuusi. työtä 20 vuodessa. Tämä on laskelrnin osoi-
9097: Esimerkiksi Helsingissä opettajat joutuvat kier- tettu oikeaksi arvioksi.
9098: tämään koululta toiselle, jotta tuntikiintiö saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9099: daan täy;teen. Työolosuhteet ovat siis huonon- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9100: tulleet. Eläkkeellesiirtymisasiassa on vankka muksen,
9101: pohja yleisaineiden opettajien työllisyydessä.
9102: OAJ on tehnyt kouluhallitukselle esityksen, että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
9103: että peruskoulun yleisaineiden opettajien eläke- piteisiin yleisaineiden opettajien eläke-
9104: ikä rinnastettaisiin erityiskoulujen opettajien iän alentamiseksi 55 vuoteen.
9105: eläkeikään.
9106: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9107:
9108: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
9109: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
9110: Vieno Eklund Martti Ratu
9111: 1983 vp. 1379
9112:
9113: Toivomusaloite n:o 1239
9114:
9115:
9116:
9117:
9118: Joutsenlahti ym.: Lukion opettajien eläkeiän alentamisesta
9119:
9120:
9121: Eduskunnalle
9122:
9123: Opettajat toivovat eläkeikärajojensa yhtenäis- kuluttamia, ettei heillä ole juuri uutta annet-
9124: tämistä siten, että lukion opettajien eläkeikä tavaa oppilailleen.
9125: alennettaisiin 63 vuodesta 60 vuoteen eli sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9126: maksi kuin peruskoulun opettajilla jo on. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9127: Poikkeavat eläkeiät samanlaista työtä teke- muksen,
9128: vien kesken aiheuttavat hankaluuksia eläke-
9129: asioita hoidettaessa ja ovat epäoikeudenmukai- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
9130: sia silloin, kun sama opettaja opettaa sekä miin, että myös lukion opettajien eläke-
9131: lukiossa että peruskoulussa. Opettajat ovat ikä alennetaan samaan kuin muilla
9132: usein 60 vuotta täytettyään niin ammattinsa opettajilla eli 60 vuoteen.
9133: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
9134:
9135: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
9136: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
9137: Reino Jyrkilä
9138: 1380 1983 vp.
9139:
9140: Toivomusaloite n:o 1240
9141:
9142:
9143:
9144:
9145: Joutsenlahti ym.: Eläkkeen myöntämisestä kaikille olympiavoitta-
9146: jille
9147:
9148:
9149: Eduskunnalle
9150:
9151: Maassamme on kautta aikojen ollut suuria llliin suuren työn maamme hyväksi, että maam-
9152: urheilusankareita, jotka toiminnallaan ovat ol- me tulisi myös vastavuoroisesti muistaa heitä,
9153: leet nostamassa kansallishenkeämme lujittaen ja tämän vuoksi olisi kaikille olympiavoittajil-
9154: suomalaista yhteenkuuluvaisuuden henkeä. He lemme annettava elämänikäinen riittävä eläke.
9155: ovat myös olleet arvaamattoman suuria yleisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
9156: mielipiteen muokkaajia Suomelle myötämieli- nioitrt:avasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivO"
9157: seksi suuressa maailmassa. muksen,
9158: Nyt monet olympiavoittajat ovat jo vanhoja
9159: ja jotkut heistä joutuvat elämään vaatimatto- että hallitus ryhtyisi toimiin eläkkeen
9160: missa oloissa. Kuitenkin he ovaJt suorittaneet saamiseksi kaikille olympiavoittajille.
9161: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
9162:
9163: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
9164: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
9165: 1983 vp. 1381
9166:
9167: Toivomusaloite n:o 1241
9168:
9169:
9170:
9171:
9172: Joutsenlahti ym.: Eläkeläisten vuokratulojen vaikutuksesta kan-
9173: saneläkkeen lisäosaan
9174:
9175:
9176: Eduskunnalle
9177:
9178: Moni eläkeläinen p1ta1s1 omakotitalossaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9179: vuokralaisia, mutta ei voi, koska hänen kan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9180: saneläkkeensä vuokratulon johdosta pienenisi. muksen,
9181: Moni asunnontarvitsija asuisi mielellään vaikka
9182: omakotitalon yläkerrassa, jos ,se vain olisi mah- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
9183: dollista. Näin voitaisiin helpottaa asuntopulaa. etteivät eläkeläisten kohtuulliset vuok-
9184: Siksi olisi poistettava eläkeläisten vuokratulojen ratulot vaikuttaisi kansaneläkkeen lisä-
9185: vaikutus eläketuloon. osaa vähentävästi.
9186: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9187:
9188: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
9189: Pentti Skön Lea Mäkipää Reijo Enävaara
9190: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
9191: 1382 1983 vp.
9192:
9193: Toivomusaloite n:o 1242
9194:
9195:
9196:
9197:
9198: Joutsenlahti ym.: Invalidien saaman elinkoron palauttamisesta
9199: etuoikeutetuksi tuloksi
9200:
9201:
9202: Eduskunnalle
9203:
9204: Sotainvalidien elinkoron tultua tuloksi sen nen elinkorko palautettava etuoikeutetuksi tu-
9205: oltua aikaisemmin etuoikeutettua tuloa ovat var- loksi.
9206: sinaisen kansaneläkkeen lisäosat monen invali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9207: din kohdalla alentuneet. Tämä koskee niitä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9208: invalideja, joiden haitta-aste on pienempi, sillä muksen,
9209: vaikeampivammaisten invalidien saama lisä-
9210: elinkorko jäi edelleen etuoikeutetuksi tuloksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9211: Tämän johdosta, ettei kukaan invalidi joutuisi invalidien saaman elinkoron palauttami-
9212: kärsimään tulonmenetystä, olisi myös tavalli- seksi etuoikeutetuksi tuloksi.
9213: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9214:
9215: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
9216: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
9217: Urho Pohto Reijo Enävaara Mikko Vainio
9218: 198.3 vp. 1383
9219:
9220: Toivomusaloite n:o 124.3
9221:
9222:
9223:
9224:
9225: Joutsenlahti ym.: Honkajoen kunnalliskodin laajennuksen toteut·
9226: tamisesta
9227:
9228:
9229: Eduskunnalle
9230:
9231: Honkajoen kunnalliskodin laajennus on ki- kodin laajentamisen valtakunnallisiin suunnitel-
9232: peästi ajankohtainen, koska jonot ovat pitkät miin.
9233: ja talo on lähes ahdinkoon asti täynnä van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9234: huksia. Tämän johdosta pitäisi laajennustyöt nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9235: saada nopeasti alulle. Nythän toimeenpantu muksen,
9236: Valtava-uudistus tekee mahdolliseksi myös val-
9237: tionavun saamisen rakentamiseen, kunhan val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9238: tiovalta sen vain myöntää eli ottaa kunnallis- Honkajoen kunnalliskodin laajennuksen
9239: nopeasti rakentamiseksi.
9240: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9241:
9242: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
9243: Pentti Skön Lea Mäkipää Mikko Vainio
9244: Reino Jyrkilä
9245: 1384 1983 vp.
9246:
9247: Toivomusaloite n:o 1244
9248:
9249:
9250:
9251:
9252: Juhantalo: Työllisyysmäärärahojen osoittamisesta koulujen rakenta-
9253: miseen Turun ja Porin lääniin
9254:
9255:
9256: Eduskunnalle
9257:
9258: Peruskoulujärjestelmään siirtyminen aiheutti keenjääneisyys osoittamalla tuntuvasti lisämäärä-
9259: maassamme huomattavia muutoksia koko koulu- rahoja koulurakentamiseen.
9260: tusjärjestelmän ja sen resurssien osalta. Samaan Pohjois-Satakunta on miltei kokonaisuudes-
9261: aikaan ajoittunut ja joissakin osissa maata voi- saan kehitysaluetta. Aluepoliittisessa jaotuksessa
9262: makkaana liikkunut muuttoliike aiheutti voima- eräät kunnat luetaan jopa erityistukialueeksi.
9263: kasta lisäyksen tarvetta koulujen rakentamisessa. Näiden kantokyvyltään heikkojen Pohjois-Sata-
9264: Suurimmassa osassa maatamme rakentamiseen kunnan kuntien on erityisen vaikea selvitä perus-
9265: voitiinkin osoittaa varsin kohtuullisesti määrära- koulujärjestelmän edellyttämästä rakentamisesta
9266: hoja. Kuitenkin tarve olisi koko maata ajatellen ja kunnossapidosta ja uusimisesta. Kun vuoden
9267: ollut jatkuvasti myönnettyjä määrärahoja ja to- 1984 elokuussa tulee lisäksi voimaan uusi perus-
9268: teutettuja hankkeita selvästi suurempi. Erityisen koululaki, ja tuo mukanaan uusia rakentamistar-
9269: vaikea on tilanne maan eteläisissä lääneissä, joissa peita ja -velvollisuuksia, vaikka edellisiäkään vel-
9270: peruskouluun siirtyminen tapahtuu viimeisenä. vollisuuksia ei ole voitu täyttää, on tilanne sitä-
9271: Turun ja Porin lääni on ehkä kärjistynein kin pahempi.
9272: esimerkki siitä, mihin koulurakentamisen määrä- Pohjois-Satakunnan kunnat ovat myös huoles-
9273: rahojen jatkuva ja voimakas karsiminen on johta- tuneet siitä, että läänin sisäisessä jaossa tämä alue
9274: nut. Valtaosassa läänin 95 kunnasta sijaitsee näyttää jäävän vaille riittävää huomiota. Koros-
9275: useampia kouluja, joissa työskentelyedellytykset tettakoon sitä, että olosuhteet Pohjois-Satakun-
9276: ovat ala-arvoiset. nassa ovat kuntien talouden kannalta toki vielä
9277: Useita vuosia jatkunut määrärahojen supista- huomattavasti vaikeammat kuin läänin eteläisissä
9278: minen Turun ja Porin läänissä on aiheuttanut ja vauraissa keskiosissa. Tämä näkökulma tulee-
9279: sen, että edes välttämättömiä korjauksia ja kun- kin ottaa korostuneesti huomioon jo uusien mää-
9280: nossapitotoimenpiteitä ei ole voitu suorittaa, pu- rärahojen perusteluissa. Samaten tulee työllisyys-
9281: humattakaan kaikkien kiireellisenä ja välttämät- määrärahojen osalta erityisesti huolehtia siitä,
9282: tömänä pitämää uudisrakentamista, jonka osalta että niitä voidaan tarvittavassa määrin osoittaa
9283: määrärahat ovat jopa markkamääräisesti vähenty- myös koulurakentamiseen.
9284: neet aikana, jolloin inflaatio ja rakennuskustan- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
9285: nusten nousu on edennyt voimakkaasti. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9286: Kuntia tästä tilanteesta ei voida syyttää. Ne
9287: ovat tehneet voitavansa omien resurssiensa puit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
9288: teissa ja jopa ne ylittäen. Kuntien sivistystoimen riittävien koulurakentamis- ja koulujen
9289: menot ovat tästä syystä ja muutenkin kokonai- rakentamiseen tarkoitettujen työllisyys-
9290: suutena voimakkaasti kasvaneet kuntien voimatta määrärahojen osoittamiseksi Turun ja Po-
9291: vaikuttaa asiaan. Onkin korostettava, että nyt on rin lääniin ja erityisesti läänin pohjoisosia
9292: valtion toimenpitein korjattava läänimme jäl- varten.
9293:
9294: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9295:
9296: Kauko Juhantalo
9297: 1983 vp. 1385
9298:
9299: Toivomusaloite n:o 1245
9300:
9301:
9302:
9303:
9304: Jyrkilä ym.: Maatalousväestön ja palkansaajien lomaetuuksien
9305: yhdenmukaistamisesta
9306:
9307:
9308: Eduskunnalle
9309:
9310: Maataloudessa 1omaetuus on varsinaisella yrit- Saadaksemme maatalouden arvostuksen nou-
9311: täjällä 15 päivää ja toissijaisella lomaan oikeu- semaan, jotta yhä useampi nuori valitsisi maa-
9312: tetulla 13 päivää. Palkansaajilla lomaetuus on talousammatin ja voitaisiin turvata normaali
9313: palvelusajas,ta riippuen 26, 30 tai 36 arkipäivää sukupolven vaihtuvuus, on poistaa vähitellen
9314: ja mikäli 36 päivän vuosilomaan oikeutettu emäntäpulaan johtaneet syyt maataJ.ouden arki-
9315: jättää 6 arkipäivää pidettäväksi talvella, niin päivän olosuhteissa.
9316: hän saa tällöin talvilomansa puolella pidennet- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9317: tynä. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9318: Maamme haja-asutusalueilla vallitsee maata- sen,
9319: loudessa emäntäpula. Nuorten naisten keskuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9320: dessa oivalletaan karjataloudessa tapahtuva työ menpiteisiin maatalousväestön loma-
9321: seitsemänä päivänä viikossa ja sidonnaisuus kar- etuuksien yhdenmukaistamiseksi palkan-
9322: janhoitoon sekä suhteettoman lyhyt vuosiloma. saajien lomaetuuksia vastaaviksi.
9323: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
9324:
9325: Reino Jyrkilä Reino Karpola
9326: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
9327: Eeva Turunen
9328:
9329:
9330:
9331:
9332: 174 088300420M
9333: 1386 1983 vp.
9334:
9335: Toivomusaloite n:o 1246
9336:
9337:
9338:
9339:
9340: Jyrkilä ym.: Karjaa hoitavien maatalousyrittäjien viikkovapaan
9341: toteuttamisesta lomittajapalvelun avulla
9342:
9343:
9344: Eduskunnalle
9345:
9346: Maamme maatiloilla, joilla tuotantosuuntana miseksi olisi kiireellisesti ryhdyttävä lisäämään
9347: on karjatalous, on eläimet ruokittava, hoidettava lomittajakoulutusta ja saatettava viikkovapaat
9348: ja lypsykarja lypsettävä jokaisena viikonpäivänä. mahdollisiksi kaikille karjataloustiloille asteit-
9349: Viikkovapaakokeiluun sisältyvissä kunnissa tain lähivuosien kuluessa.
9350: on osittain pystytty lomittajien avulla saamaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9351: karjanhoitajille viikonloppu vapaaksi ja paikoi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9352: tellen lomitusrenkaiden kautta järjestymään sen,
9353: ajoittain viikonloppuaika vapaaksi, mutta val- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9354: taosa karjatiloista joutuu edelleen sdtsemänpäi- menpiteisiin karjaa haitavien maatalous-
9355: väisesti viikossa hoitamaan karjansa vuodesta yrittäjien viikkovapaan toteuttamiseksi
9356: toiseen. lomittajapalvelun avulla, jotta karjanhoi-
9357: Karjataloustilojen jatkuvuuden turvaamiseksi tajatkin pääsisivät samalle tasolle, jossa
9358: ja emäntäpulasta kärsivän maatalouden elvyttä- muut väestöryhmät jo ovat.
9359: Helsingissä 14 päivänä huht~kuuta 1983
9360:
9361: Reino Jyrkilä Vieno Eklund Heikki Riihijärvi
9362: Urpo Leppänen Lea Mäkipää Pentti Skön
9363: Pentti Kettunen Urho Pohto Liisa Arranz
9364: Anssi Joutsenlahti Kerttu Törnqvist
9365: 1983 vp. 1387
9366:
9367: Toivomusaloite n:o 1247
9368:
9369:
9370:
9371:
9372: Jyrkilä ym.: Raskaissa ja kuluttavissa ammateissa toimivien elä-
9373: keikärajan alentamisesta
9374:
9375:
9376: Eduskunnalle
9377:
9378: Maassamme on raskaissa ja kuluttavissa am- Näin ollen raskaissa ja kuluttavissa amma-
9379: mateissa toimivia henkilöitä, joiden terveys on teissa toimivien eläkeikäraja tulisi alentaa 55
9380: ennenaikaisesti heikentynyt, mutta sairaudet vuoteen.
9381: ovat sen laatuisia, että eläkelaitoksien lääkärit Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
9382: eivät oikeuta heitä työkyvyttömyyseläkkeelle. nioittavasti eduskunnan hyvaksyttäväksi toivo-
9383: Näin sairauksista kärsivien työssä toimiminen muksen,
9384: on muodostunut tuskailiseksi ja eräissä tapauk-
9385: sissa inhimillisesti katsoen jopa ihmisrääkkäyk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9386: seksi. Samanaikaisesti työttöminä ilman omaa menpiteisiin raskaissa ja kuluttavissa
9387: syytään on maassamme suuri määrä nuoria, ter- ammateissa toimivien eläkeikärajan alen-
9388: veitä ja koulutuksen saaneita henkilöitä, jotka tamiseksi 55 vuoteen.
9389: voisivat siirtyä "loppuun käytettyjen" ihmisten
9390: tilalle työelämään.
9391: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
9392:
9393: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Liisa Arranz
9394: Pentti Kettunen Urho Pohto Heikki Riihijärvi
9395: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Kerttu Törnqvist
9396: Jouko Tuovinen Pentti Skön
9397: 1388 198.3 vp.
9398:
9399: Toivomusaloite n:o 1248
9400:
9401:
9402:
9403:
9404: Kalliomäki ym.: Pelkästään yrittäjien eläkelain mukaista työeläke-
9405: turvaa nauttivien yrittäjien eläketurvan parantamisesta
9406:
9407:
9408: Eduskunnalle
9409:
9410: Vuonna 1962 voimaan tullut TEL-eläkelaki Kipeimmin asia koskee pieniä perheyrityksiä,
9411: saaJttoi osaltaan eläketurvan piiriin toisen pal- joissa monessa tapauksessa molemmat aviopuo-
9412: veluksessa olevat työntekijät. lisot ovaJt joutuneet väliinputoajan asemaan.
9413: YEL astui voimaan 1970 taaten yrittäjille Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9414: eläketurvan. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9415: Näiden eläkelakien välimaastoon jää suuri sen,
9416: joukko ihmisiä, jotka ovat joutuneet eläketur-
9417: vansa osalta kohtuuttoman huonoon asemaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
9418: Sellainen yrittäjä, joka on ollut toisen palve- peellisiin toimiin sellaisten yrittäjien elä-
9419: luksessa ennen vuotta 1962 ja ryhtynyt yrittä- keturvan parantamiseksi, joiden työelä-
9420: jäksi ennen kyseisen TEL-eläkelain voimaan- keturva perustuu pelkästään vuonna
9421: tuloa, on joutunut olemaan ilman lain takaamaa 1970 voimaan tulleeseen YEL:iin.
9422: eläketurvan kertymää aina YEL:n voimaallltu-
9423: loon saakka.
9424: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9425:
9426: Antti Kalliomäki Anssi Joutsenlahti
9427: Jouko Tuovinen Mikko Elo
9428: Timo Roos
9429: 1983 vp. 1389
9430:
9431: Toivomusaloite n:o 1249
9432:
9433:
9434:
9435:
9436: Kautto ym.: Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä koskevan lain-
9437: säädännön aikaansaamisesta
9438:
9439:
9440: Eduskunnalle
9441:
9442: Työsuojelun valvontalaissa on ilmaantunut Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
9443: selviä puutteita, jotka vaikeuttavat työsuojelu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9444: organisaation tehokasta toimintaa. Näitä puut-
9445: teellisuuksia olisi nyt ryhdyttävä poistamaan. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
9446: Eräs tällainen on työsuojeluvaltuutetun ajan- menpiteisiin työsuojeluvaltuutettujen
9447: käytön määritteleminen työpaikalla siten, mil- ajankäytön säätämiseksi lailla heidän
9448: loin ja kuinka paljon hän on oikeutettu tiet- suorittaessaan tätä tärkeätä luottamus-
9449: tynä ajanjaksona käyttämään aikaa työsuojelu- tehtäväänsä työpaikoilla.
9450: valtuutetun tehtävien suorittamiseen.
9451: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9452:
9453: Matti Kautto Marja-Liisa Salminen
9454: Sten Söderström Ensio Laine
9455: 1390 1983 vp.
9456:
9457: Toivomusaloite n:o 1250
9458:
9459:
9460:
9461:
9462: Kautto ym.: Vammautuneen haitta-asteesta päättämisen saatta-
9463: misesta lääkärikollegion ratkaistavaksi
9464:
9465:
9466: Eduskunnalle
9467:
9468: Kuten monessa yhteydessä on todettu, ilme- Tämä toteutettuna ei loukkaisi ketään, vä-
9469: nee tapaturmalainsäädännössämme edelleen hentäisi nyt vallitsevaa arvostelua, mutta olisi
9470: puutteita ja epäkohtia, joiden poistamiseksi ja vapauttavan oikeudenmukainen niin lääkärille
9471: lieventämiseksi tarvitaan lainsäädännöllisiä toi- kuin tutkittavallekin.
9472: menpiteitä. Eräs tällainen usein arvostelua Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
9473: aiheuttava epäkohta on, että tapaturmavakuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9474: tusyhtiön lääkäri yksin päättää vammautuneen
9475: kansalaisen haitta-asteen suuruudesta. Vaikka että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
9476: lähes aina saattaa tarkastuksen ja tutkimuksen menpiteisiin tapaturmavakuutuslainsää-
9477: tuloksena muodostua oikeudenmukainen pää- dännön muuttamiseksi niin, että vam-
9478: tös, niin turkittavalle saattaa helposti jäädä mautuneen kansalaisen haitta-asteen
9479: ajatus, että näin tärkeätä ratkaisua tehtäessä päättäisi lääkärikollegio, jonka toimin-
9480: yksi lääkäri on riittämätön. taan osallistuisi myöskin invalidien
9481: edustajana toimiva maallikkojäsen.
9482: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9483:
9484: Matti Kautto Marja-Liisa Salminen
9485: Sten Söderström Ensio Laine
9486: 1983 vp. 1391
9487:
9488: Toivomusaloite n:o 1251
9489:
9490:
9491:
9492:
9493: A. Kemppainen ym.: Kainuun työsuojelupiirin perustamisesta
9494:
9495:
9496: Eduskunnalle
9497:
9498: Väliportaan hallinnon uudistamisessa on Työsuojeluhallinnon kehittämisen kannalta
9499: maassamme pyritty yhdistämään valtion, piiri- Kainuun työsuojelupiirin perustaminen on mer-
9500: viranomaisten ja lääninhallitusten toiminta- kittävä. Sen kustannukset ovat vähäiset. Uuteen
9501: alueita ja toimintaa. Vaitioneuvosto on tehnyt työsuojelupiirin to1m1stoon vo1ta1s11n siirtää
9502: periaatepäätöksen mm. Kainuun läänin perus- Pohjois-Suomen metsä- ja maatalouden työsuo-
9503: tamisesta. Lakiehdotus on kuhen!kin antamatta. jelupiirin Kajaanissa toimiva tarkastaja.
9504: Tämän periaatepäätöksen nojalla ovat sisä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9505: asiainministeriön asettamat läänitoimikunnat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9506: valmistelleet uusien läänien perustamista sekä muksen,
9507: valtion piirihallinnon uudistamista. Oulun lää-
9508: nitoimikunnan mietinnössä esitetään oman työ- että hallitus ryhtyisi toimenpttetstm
9509: suojelupiirin perustamista Kainuuseen. Tämä Kainuun työsuojelupiirin perustamiseksi
9510: merkitsisi uuden viran tai toimen perustamista vuoden 1985 alusta lukien taimialuee-
9511: Kainuun työsuojelupiirin työsuojelutoimistoon. naan tulevan Kainuun läänin alue.
9512: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9513:
9514: Arvo Kemppainen Sakari Valli
9515: Heikki Mustonen Pentti Kettunen
9516: Aarno von Bell
9517: 1392 1983 vp.
9518:
9519: Toivomusaloite n:o 1252
9520:
9521:
9522:
9523:
9524: A. Kemppainen ym.: Ammattitautilain uudistamisesta
9525:
9526:
9527: Eduskunnalle
9528:
9529: Uusien tuotantomenetelmien, koneiden, lait- taelinten kulumissairauksien samoin kuin psyyk-
9530: teiden sekä kemiallisten ja biologisten aineiden kisten sairauksien synnyssä on työolosuhteilla
9531: käyttöönotto tuotannossa on merkinnyt ja mer- usein varsin keskeinen osuus. Niitä ei kuiten-
9532: kitsee työntekijöiden joutumista alttiiksi uusille kaan nykyisen käytännön mukaan korvata am-
9533: terveysvaaroille. Työtahdin kiristyminen sekä mattitauteina. Ammattitautilain piiriin eivät
9534: yksitoikkoisten ja yksipuolisten työliikkeiden ja myöskään kuulu yrittäjät ja omaa työtään teke-
9535: -asentojen lisääntyminen työprosessissa rasittaa vät henkilöt, mikä on merkinnyt suurta epäkoh-
9536: työntekijöitä yhä enemmän niin fyysisesti kuin taa mm. maatalouden harjoittajien kohdalla.
9537: henkisestikin. Työperäiset sairaudet ovat tästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9538: syystä lisääntyneet. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9539: Nykyinen ammattitautilaki on peräisin 60- muksen,
9540: luvulta ja ollut voimassa vuodesta 1967 lähtien.
9541: Se sekä sen nojalla annettu asetus ja muut että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9542: määräykset ovat vanhentuneita eivätkä vastaa menpiteisiin ammattitautilainsäädännön
9543: tämän päivän työelämän asettamia vaatimuksia. uudistamiseksi siten, että lain tarkoitta-
9544: Ammattitautiasetuksessa oleva fysikaalisten, mina ammattitauteina käsiteltäisiin
9545: kemiallisten ja biologisten ammattitauteja kaikki työperäiset, työstä ja työolosuh-
9546: aiheuttavien tekijöiden luettelo on puutteelli- teista johtuvat sairaustilat ja lain piiriin
9547: nen, mistä johtuen monien selvienkin ammatti- otettaisiin myös kaikki yrittäjät ja omaa
9548: tautitapausten korvaukset ovat jääneet sairastu- työtään tekevät, ts. koko ammatissa toi-
9549: neilta työntekijöiltä ·saamatta. Tuki- ja liikun- miva väestö.
9550: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
9551:
9552: Arvo Kemppainen Timo Laaksonen Hannu Kemppainen
9553: Heikki Mustonen Pirkko Turpeinen Pentti Kettunen
9554: Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi Aarno von Bell
9555: Esko Helle
9556: 1983 vp. 1393
9557:
9558: Toivomusaloite n:o 1253
9559:
9560:
9561:
9562:
9563: Kettunen ym.: Työllisyyskursseille osallistuvien korvausten mak-
9564: samisesta
9565:
9566:
9567: Eduskunnalle
9568:
9569: Vaikeasta työllisyystilanteesta johtuen on val- töntä, että korvaukset maksettaisiin kaksi ker-
9570: tio, saadakseen työttömät pysymään jotenkin taa kuukaudessa, jolloin heidän raha-asioidensa
9571: mukana normaalissa tai sen luonteisessa ryt- hoito ei tarpeettomasti vaikeutuisi.
9572: missä, joutunut perustamaan varsin laajan orga- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun-
9573: nisaation ihmisten uudelleen kurssivtamiseksi ja nioittaen eduskunnan hyväksytltäväksi toivo-
9574: kouluttamiseksi. muksen,
9575: Tätä kouluttamista hoidetaan mm. ammatil-
9576: listen kurssikeskusten toimesta, jolloin kurssi- että hallitus ryhtyisi tozmzzn, jotta
9577: laisille maksetaan korvausta päivärahan muo- mm. ammattikasvatushallituksen alaisil-
9578: dossa. Korvaus maksetaan kuukausittain jälki- le työllisyyskursseille osallistuville ruvet-
9579: käteen. taisiin maksamaan päivärahat ja kor-
9580: Monille ko. kursseilla oleville olisi väittämä- vaukset kahdesti kuukaudessa.
9581: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9582:
9583: Pentti Kettunen Pentti Skön Liisa Arranz
9584: Urpo Leppänen Reino Jyrkilä Aarno von Bell
9585: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Georg C. Ehrnrooth
9586: Reijo Enävaara
9587:
9588:
9589:
9590:
9591: 175 088300420M
9592: 1394 1983 vp.
9593:
9594: Toivomusaloite n:o 1254
9595:
9596:
9597:
9598:
9599: Kettunen ym.: Kuntoutuslaitoksen saamisesta Kainuuseen
9600:
9601:
9602: Eduskunnalle
9603:
9604: Reumaa sairastavia henkilöitä on maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9605: paljon. Kuntoutuslaitokset sijaitsevat kaikki taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9606: kaukana pohjoisesta.
9607: Olisi kuitenkin kohtuullista, etttä myös Poh- että hallitus ryhtyisi toimiin reumaan
9608: jois-Suomessa voitaisiin saada hoitoa reumaan sairastuneiden ja sotiemme veteraanien
9609: ja. hoitaa potilaiden kuntoutusta. kuntoutukseen ja hoitoon tarkoitetun
9610: 'Sama kuntoutuslaitos voisi palvella myös so- kuntoutuslaitoksen saamiseksi Kainuu-
9611: tiemme veteraanien kuntoutuksessa. seen.
9612: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9613:
9614: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz
9615: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Aarno von Bell
9616: Pentti Skön Mikko Vainio Georg C. Ehrnrooth
9617: Reijo Enävaara
9618: 1983 vp. 1395
9619:
9620: Toivomusaloite n:o 1255
9621:
9622:
9623:
9624:
9625: Kettunen ym.: Eläkeläisen saaman vuokratulon vaikutuksesta
9626: eläkkeeseen ja verotuksessa
9627:
9628:
9629: Eduskunnalle
9630:
9631: Maassamme on pula vuokrattavista asunnois- takaan, koska samanaikaisesti yhteiskunnan va-
9632: ta. Varsinkin koululaiset, opiskelijat ja eläkeläi- roilla joudutaan rakentamaan kalliita ja vai-
9633: set eivät hyvällä tahdollakaan saa kunnollisia keaSiti hallittavia opiskelija-asuntoloita koulu-
9634: ja sopivan hintaisia asuntoja vuokratuksi itsel- paikkakunnille. Ja kansalaistemme verorasitus
9635: leen. kasvaa.
9636: Toisaalta mm. eläkeläiset omistavat tilavia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9637: omakotitaloja, jolloin usein on monia huoneita nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9638: käyttämättä. muksen,
9639: Monetkin eläkeläiset haluaisivat ottaa jo
9640: oman viihtyvyytensä ja turvallisuuden tunteen- että hallitus ryhtyisi toimiin lakien ja
9641: sa tähden jonkun asumaan kaverikseen. säännösten muuttamiseksi niin, että elä-
9642: Verottaja käy kuitenkin hanakasti näiden keläiset eivät menettäisi eläkkeitään eikä
9643: vanhusten kimppuun ja yhteiskunta vähentää heitä veroteltaisi tulosta jos he ottavat
9644: heti heidän oikeuttaan eläkkeeseen. tilapäisesti luokseen asumaan opiskeli-
9645: Tämä ei ole oikein eikä tarkoituksenmukais- jan, koululaisen tai toisen eläkeläisen.
9646: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9647:
9648: Pentti Kettunen Georg C. Ehrnrooth J. Juhani Kortesalmi
9649: Urpo Leppänen Aarno von Bell Reino Jyrkilä
9650: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Mikko Vainio
9651: Liisa Arranz Reijo Enävaara
9652: 1396 1983 vp.
9653:
9654: Toivomusaloite n:o 1256
9655:
9656:
9657:
9658:
9659: Kietäväinen ym.: Nuorten yhteiskuntatakuukokeilun ulottami-
9660: sesta koko Mikkelin lääniin
9661:
9662:
9663: Eduskunnalle
9664:
9665: Mikkelin läänin kehittämispolitiikassa on voimatoimiston alueen kunnat (Mikkeli, Ant-
9666: kiinnitetty erityisestä huomiota työmarkkinoille tola, Hirvensalmi, Mikkelin mlk ja Ristiina).
9667: tulevien nuorten ongelmiin. Läänissä on val- Kokeilu päättyy nykymuotoisena vuoden 1983
9668: mistunut nuorten elinolosuhteita tarkastelevia lopussa. Työvoimaministeriössä on suunniteltu
9669: tutkimuksia ja käynnistetty kehittämisprojekte- kokeilun yhdistämistä kunnalliseen työllistämis-
9670: ja nuorten aseman parantamiseksi. Painopiste- tukeen, jota voidaan soveltaa kaikissa kunnis-
9671: alueita ovat nuorisotyöttömyys sekä nuorten sa.
9672: asumis- ja koulutuskysymykset. Alle 25-vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9673: tiaita oli työttömänä vuonna 1982 8 320 hen- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9674: keä, mikä on 44 % työttömien kokonaismää- muksen,
9675: rästä. Työttömyys aste oli 15-19-vuotiailla
9676: vuonna 1981 18,8 ja 20-24-vuotiailla 9,1 %. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9677: Mikkelin läänissä ovat nuorten yhteiskunta- nuorten yhteiskuntatakuun jatkamiseksi
9678: takuukokeilun piiriin kuuluneet Mikkelin työ- ja laajentamiseksi koko Mikkelin läänin
9679: alueelle.
9680: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9681:
9682: Timo Kietäväinen Pentti Skön Pentti Poutanen
9683: Pirjo Rusanen Erkki Liikanen Maija Rajantie
9684: Pertti Hietala Olavi Ronkainen
9685: 1983 VV· 1397
9686:
9687: Toivomusaloite n:o 1257
9688:
9689:
9690:
9691:
9692: Kortesalmi ym.: Toimenpiteistä vammautuneiden sijoittamiseksi
9693: valtion, kuntien ja yksityisten liike- ja teollisuuslaitosten
9694: palvelukseen
9695:
9696:
9697: Eduskunnalle
9698:
9699: Muun muassa Länsi-Saksassa ja Neuvostolii- vammaiset pystyvät lyhyen koulutuksen jäl-
9700: tossa on valtion laitokset ja kunnat, Länsi- keen työskentelemään esimerkiksi puhelinvä-
9701: Saksassa lisäksi suuret yksityiset laitokset, lailla littäjinä, puhelinmyyjinä ja erilaisissa neuvonta-
9702: velvoitettu sijoittamaan työhön määräprosentti tehtävissä.
9703: erilaisia vammautuneita. Pohjoismaissa ei kui- Näiden perustelujen nojalla ehdotamme kun-
9704: tenkaan ole tähän vielä lakiteitse päästy. Koska nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9705: kuitenkin vammaisten työhön sijoittuminen muksen,
9706: vapailla työmarkkinoilla tuottaa usein ylivoi-
9707: maisia vaikeuksia ja koska vammaiset vam- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
9708: mansa laadusta huolimatta usein pySityvät vaati- sellaisen lain aikaansaamiseksi, jonka
9709: viinkin työsuorituksiin, olisi Suomessakin tut- nojalla valtion laitokset, kunnat ja suu-
9710: kittava mahdollisuutta säätää laki vammaisten ret yksityiset liike- ja teollisuuslaitokset
9711: työhön sijoittamiseksi valtion laitoksiin, kun- voitaisiin velvoittaa sijoittamaan palve-
9712: tiin ja suuriin yksityisiin teollisuus- ja liike- lukseensa myös vammautuneita, esimer-
9713: laitoksiin. On huomattava, vain yhden esimer- kiksi määräprosentti koko henkilökun-
9714: kin mainitaksemme, että muun muassa näkö- tansa lukumäärästä.
9715: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
9716:
9717: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
9718: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Vieno Eklund
9719: Mikko Vainio Urpo Leppänen Veikko Vennamo
9720: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
9721: 1398 1983 vp.
9722:
9723: Toivomusaloite n:o 1258
9724:
9725:
9726:
9727:
9728: Kortesalmi ym.: Vuorotyötä tekevien työntekijöiden eläkeiän
9729: alentamisesta
9730:
9731:
9732: Eduskunnalle
9733:
9734: Kymmenet tuhannet työikäiset kansalaisem- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9735: me joutuvat tekemään teollisuudessa sekä eri- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9736: laisissa laitoksissa vuorotyötä. Tämä on luon- muksen,
9737: nollisesti sekä henkisesti että fyysisesti ja myös
9738: sosiaalisesti hyvin rasittavaa. Vuorotyötä teke- että hallitus ryhtyisi riittävän selvi-
9739: ville olisikin saatava aikaan hyvitystä mm. tyksen jälkeen kiireesti toimiin vuoro-
9740: eläkeasioissa siten, että vuorotyötä ,tekevien työtä tekevien työntekijöiden eläkeiän
9741: eläkeikää alennettaisiin kauttaaltaan riittävästi. alentamiseksi nykyistä oikeudenmukai-
9742: Asia olisi tutkittava monipuolisesti ja sitten semmalla tavalla.
9743: ryhd)'!ttävä ripeästi toimiin.
9744: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
9745:
9746: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
9747: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Vieno Eklund
9748: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
9749: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
9750: 1983 vp. 1399
9751:
9752: Toivomusaloite n:o 1259
9753:
9754:
9755:
9756:
9757: Kortesalmi ym.: Metsätyömiesten eläkeiän alentamisesta
9758:
9759:
9760: Eduskunnalle
9761:
9762: On tunnettua, että metsätyö on erittäin ras- normaali vanhuuseläke olisi ensisijaisena työn-
9763: kasta ja työntekijää terveydellisesti kuluttavaa. tekijöille kuuluva.
9764: Moottorisahan tultua metsätöissä yleistyöväli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9765: neeksi, on se aiheuttanut työntekijöille lisää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9766: erilaisia terveydellisiä riskejä. On myös todeutu, muksen,
9767: että vain harvoin metsätyömies voi saavuttaa
9768: normaalin vanhuuseläkkeen. Suurin osa työn- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9769: tekijäisitä joutuu aikaisemmin työkyvyttömyys- menpiteisiin metsätyömiesten vapaaeh-
9770: eläkkeelle. Tällainen ei liene oikein, vaan toisen eläkeikärajan alentamiseksi 50
9771: vuoteen.
9772: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1983
9773:
9774: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Veikko Vennamo
9775: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
9776: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
9777: Vieno Eklund
9778: 1400 1983 vp.
9779:
9780: Toivomusaloite n:o 1260
9781:
9782:
9783:
9784:
9785: Kortesalmi ym.: Puhelunvälittäjien· eläkkeellepääsyn helpottami-
9786: sesta
9787:
9788:
9789: Eduskunnalle
9790:
9791: Puhelinvälittäjien eläkeikä on nyt maassam- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9792: me 63 vuotta. Kuitenkin puhelinvälittäjien työ nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9793: on erittäin vaativaa ja raskaSita, se kysyy no- muksen,
9794: peutta ja huomiokykyä, jotka ominaisuudet ih-
9795: misellä iän myötä heikkenevät. Sen vuoksi olisi että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
9796: kohtuullista, että ne puhelinvälittäjä:t, jotka puhelinvälittäjien vapaaehtoisen eläk-
9797: haluavat, voisivat edellä mainittujen syiden keelle siirtymisen mahdollistamiseksi
9798: johdosta siirtyä eläkkeelle jo aikaisemmin eli täy- niin, että puhelinvälittäjä niin halutes-
9799: tettyään 60 vuotta. Näin myös helpotettaisiin saan voisi siirtyä eläkkeelle jo 60 vuotta
9800: nuorten työttömien työhön pääsyä. täytettyään.
9801: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
9802:
9803: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Heikki Riihijärvi
9804: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Urpo Leppänen
9805: Pentti Skön Vieno Eklund Pekka Vennamo
9806: Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen Mikko Vainio
9807: Liisa Arranz Reijo Enävaara Veikko Vennamo
9808: 1983 vp. 1401
9809:
9810: Toivomusaloite n:o 1261
9811:
9812:
9813:
9814:
9815: Kortesalmi ym.: Sota-ajan palvelusajan saattamisesta yleisesti
9816: eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi
9817:
9818:
9819: EduskunnaUe
9820:
9821: Eläkeasioissa on maassamme edelleen jatku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9822: via pahoja puutteita ja epäoikeudenmukaisuuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9823: sia. Esimerkiksi rintamapalvelus luetaan val- muksen,
9824: tion palveluksessa oleville eläkeikään kelpaa-
9825: vaksi ajaksi, mutta yksityisen palveluksessa ole- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
9826: ville sitä ei hyväksytä. Kuitenkin rintamapalve- sotiemme veteraanien ja rintamanaisten
9827: lus on ollut yhteistä kansakunnan hyväksi teh- eläketurvan korjaamiseksi siten, että so-
9828: tyä puolustustyötä eikä maan puolustajia saa ta-ajan palvelusaika luetaan työaikaan
9829: asettaa eriarvoiseen asemaan sen mukaan, kenen kuuluvaksi eläkettä laskettaessa kaikille
9830: työnantajan palveluksessa he ovat olleet myö- toisen palveluksessa oleville riippumatta
9831: hemmin elämässään, olivatpa he ol:leet valtion siitä kuka on työnantaja, toisin sanoen,
9832: tai yksityisen palveluksessa. Oikeudenmukai- että sota-ajan palvelusaika ulotetaan
9833: suus vaatii, että sota-ajan palvelusaika on saa- koskemaan myös muita kuin valtioon
9834: tava kaikille toisen palveluksessa oleville työ- palvelussuhteessa olevia.
9835: aikaan kuuluvaksi eläkettä laskettaessa.
9836: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
9837:
9838: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
9839: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
9840: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
9841: Veikko Vennamo
9842:
9843:
9844:
9845:
9846: 176 088300420M
9847: 1402 1983 vp.
9848:
9849: Toivomusaloite n:o 1262
9850:
9851:
9852:
9853:
9854: Kortesalmi ym.: Rintamaveteraanien eläkkeiden ja kuntoutuksen
9855: parantamisesta
9856:
9857:
9858: Eduskunnalle
9859:
9860: Sotiemme veteraanit vaativat, että nyt työnsä täysin riittämättömät. Kohtuuttoman usein so-
9861: aloittava uusi eduskunta alkaa viivyttelemättä tiemme veteraam saa kuulla terveysviranomai-
9862: toteuttaa niitä esityksiä, joita veteraanijärjestöt silta, että tällä kertaa ketään veteraania ei pääse
9863: ovat sosiaaliministeriön asetttamalle veteraani- kuntoutukseen, koska kaikki hakijat sattuvat
9864: asiain neuvottelukunnalle antaneet. olemaan muka joko liian terveitä tai liian sai-
9865: Eläkeuudistuksen yhteydessä tapahtunut pien- raita ja kun kuntoutukseen hakijat on valittu
9866: ten työeläkkeiden verolle pano, joka aiheutti lääkintöhallituksen liian ahtaitten ohjeiden mu-
9867: elintason alenemista, on pahoittanut monien kaan.
9868: veteraanien mielen. Tämäkin asia on kiireesti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9869: l:orjattava. Samoin on korjattava varhaiseläke- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9870: laissa olevat epäoikeudenmukaisuudet, mm. se, muksen,
9871: että 58-vuotias veteraani, joka siirtyy varhais-
9872: eläkkeelle, ei saa kaikkia niitä etuuksia, jotka että hallitus kiireesti ryhtyisi tozmzzn
9873: puolestaan saa 55-vuotias työttömyyseläkkeelle sotiemme veteraanien eläkeasioissa ole-
9874: tai sairaseläkkeelle siirtyvä. vien puutteiden ja vääryyksien korjaa-
9875: Kaikkein tärkeintä on, että määrärahoja ve- miseksi sekä veteraanien kuntoutuksen
9876: teraanien asioitten kuntoon saattamiseksi lisä- toteuttamiseksi tehokkaasti ja asianmu-
9877: tään riittävästi. Mm. kuntoutusmäärärahat ovat kaisella tavalla.
9878: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
9879:
9880: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
9881: Pentti Skön Liisa Arranz Reijo Enävaara
9882: Reino Jyrkilä Urho Pohto Urpo Leppänen
9883: Mikko Vainio Lea Mäkipää Pekka Vennamo
9884: Veikko Vennamo Vieno Eklund Pentti Kettunen
9885: 1983 vp. 1403
9886:
9887: Toivomusaloite n:o 1263
9888:
9889:
9890:
9891:
9892: Kortesalmi ym.: Puoluetukirahojen käyttämisestä ylimääräisiksi
9893: eläkkeiksi
9894:
9895:
9896: EduskunnaHe
9897:
9898: Maassamme vallitsee ennennäkemätön työt- vuotiasta sotiemme veteraania ovat valmiita siir-
9899: tömyys, jonka ennustetaan vielä nykyisestään- tymään vapaaehtoisesti ennenaikaiselle eläkkeel-
9900: kin pahenevan, ellei jo vihdoin ryhdytä kan- le, jolloin myös vastaava määrä uusia työpaik-
9901: samme valtaenemmistön vaatimaan muutok- koja vapautuisi työn puutteessa oleville nuoril-
9902: seen. lemme.
9903: Kansamme valtaenemmistö ei hyväksy puo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9904: luetukea. Yhä uudestaan kansalaiset eri puo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9905: lilla maata vaativat, että nykyiset puoluetuki- muksen,
9906: rahat on käytettävä maatamme rakentavaan
9907: asiallisempaan tarkoitukseen eli veteraanien että hallitus kiireesti ryhtyisi tarvit-
9908: päästämiseksi eläkkeelle ja siten uusien työ- taviin lainsäädäntö- ja budjettitoimiin
9909: paikkojen vapauttamiseen nuorille. Puoluetu- puoluetukirahojen käyttämiseksi ylimää-
9910: kea maksetaan nykyisin suoraan 34,6 miljoonaa räisiksi eläkkeilesi vapaaehtoiselle eläk-
9911: markkaa puolueille. Tämän lisäksi tulevat eri- keelle haluaville sotiemme veteraaneille
9912: laiset lehditötukiaiset sekä puolueiden peite- ja sekä samalla uusien työpaikkojen va-
9913: alajärjestöjen avustukset. Toisaalta viimeisen pauttamiseksi nuorille työttömille työn-
9914: tutkimuksen mukaan ainakin 30 000 yli 55- tarvitsijoille.
9915: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
9916:
9917: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
9918: Vieno Eklund Reijo Enävaara Pentti Skön
9919: Veikko Vennamo Mikko Vainio Reino Jyrkilä
9920: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
9921: 1404 1983 vp.
9922:
9923: Toivomusaloite n:o 1264
9924:
9925:
9926:
9927:
9928: Kortesalmi ym.: Vanhainkodin rakentamisesta Taivalkosken taa-
9929: jamaan
9930:
9931:
9932: Eduskunnalle
9933:
9934: Taivalkosken nykyinen vanhainkoti on 21- että se saattaisi hankkeen vuoden 1984 raken-
9935: paikkainen v. 1954 rakennettu puurakenteinen tamisohjelmaan kiireellisyysjärjestyksessä ensim-
9936: ja kaksikerroksinen talo. Ensimmäisessä kerrok- mäiselle tilalle. Lisäksi Taivalkosken kunnan-
9937: sessa asuu 10 ja toisessa kerroksessa 11 hoi- hallitus esittää, että hankkeen rahoitus ( kus-
9938: dettavaa. Oulun läänin pelastustarkastaja on tannusarvio noin 10 miljoonaa markkaa) järjes-
9939: todennut 2. 4. 1979 pitämässään tarkastuksessa, tyisi ns. VALTAVA-periaatteen mukaisesti syk-
9940: että talo ei täytä paloturvallisuusvaatimuksia, systä 1984 alkaen.
9941: minkä vuoksi kunnan tulisi kiireellisesti saattaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9942: tämä talo paloturvalliseksi tai rakentaa uusi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9943: Taivalkosken kunta katsoo, että koska talo muksen,
9944: sijaitsee kolmen kilometrin päässä taajamasta
9945: ja on huonokuntoinen, peruskorjaus ei ole ollut että hallitus ryhtyisi kiireesti tarvitta-
9946: tarkoituksenmukaista. Siksi uuden vanhainkodin viin toimiin uuden vanhainkodin raken-
9947: suunnittelu on vireillä Taivalkosken seurakun- tamiseksi Taivalkosken taa;amaan van-
9948: nalta ostetulle tontille taajamaan vanhustentalon hustentalon viereen.
9949: viereen. Kunta on esittänyt lääninhallitukselle,
9950: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9951:
9952: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Veikko Vennamo
9953: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
9954: Mikko Vainio
9955: 1983 vp. 1405
9956:
9957: Toivomusaloite n:o 1265
9958:
9959:
9960:
9961:
9962: Koskenniemi ym.: Työttömyyspäivärahojen korottamisesta ja
9963: työttömyysturvan kattavuuden laajentamisesta
9964:
9965:
9966: Eduskunnalle
9967:
9968: Suomen työttömyysturvajärjestelmien keskei- myyspäivärahojen korotuksia, ja kuluttajahinnat
9969: simmät epäkohdat tällä hetkellä ovat työttö- sekä palkansaajien ansiot kohoaisivat 9 % vuo-
9970: myyspäivärahojen (sekä työttömyyskorvausten desta 1982 vuoteen 1983, muodostuisi työttö-
9971: että työttömyyskassa-avustusten) reaaliarvon myyspäivärahojen kuluttajahintojen kehitykseen
9972: suuri jälkeenjääneisyys sekä työttömyysturvan suhteutetuksi jälkeenjääneisyydeksi vuonna
9973: ulkopuolelle jäävien työttömien edelleen korkea 1983 vuoteen 1972 verrattuna huoltovelvolli-
9974: osuus. sen osalta kassa-avustuksen kohdalla 23,4 % ja
9975: Työttömyysturvan kattavuus on viimeksi työttömyyskorvauksen kohdalla 10,5 %. Vas-
9976: kuluneiden kymmenen vuoden aikana laajentu- taavasti ansiokehitykseen suhteutettu jälkeenjää-
9977: nut. Kuitenkin vuonna 1982 yhä runsaat 20% neisyys olisi huoltovelvollisen osalta kassa-avus-
9978: kaikista työttömistä työnhakijoista oli keskimää- tuksen kohdalla 34,5 % ja työttömyyskorvauk-
9979: räisesti tarkastellen työttömyysturvan ulkopuo- sen kohdalla 23,5 %. Yksinäisen henkilön päi-
9980: lella. Henkilömääräisesti yli 23 000 työtöntä värahan kuluttajahintoihin suhteutettu jälkeen-
9981: oli siten vailla minkäänlaista työttömyysturvaa. jääneisyys olisi vastaavasti 32,0 % ja 16,9 %.
9982: Erilaisten karenssien lisäksi keskeisin työttö- Ansioihin suhteutettu jälkeenjääneisyys olisi
9983: myysturvan kattavuutta rajoittava tekijä on 41,8% ja 29,0 %.
9984: työttömyyskorvauksen varsin kaavamainen tar- Työttömyyspäivärahojen reaalisen jälkeenjää-
9985: veharkintaisuus. Eduskunta on, käsitellessään neisyyden vuoksi vallitsevaa tuntuvaa korotus-
9986: hallituksen kertomusta toimenpiteistä työllisyys- tarvetta kuvaa seuraava laskelma, jossa on
9987: lain soveltamisesta vuodelta 1978, lausunut kä- edellytetty, että 1. 7. 19 8 3 korotetaan työttö-
9988: sityksenään, että työttömyysturva on saatava myyspäivärahoja siten, että ne reaaliarvoltaan
9989: täysin aukottomaksi. Työttömyysturvakomitea vuositasolla 1983 vastaavat vuoden 1972 tasoa.
9990: esitti yksimielisenä kantanaan, ettei työttömyys- Kuluttajahintojen ja palkansaajien ansioiden ole-
9991: turvan tarveharkintaisuudelle ole työvoimapo- tetaan kohoavan vuodesta 1982 vuoteen 1983
9992: liittista perustetta. 9 %. Tällöin työttömyyspäivärahoja olisi koro-
9993: Työttömyyspäivärahojen ostovoima on voi- tettava, kuluttajahintoihin suhteutetun jälkeen-
9994: makkaasti alentunut vuodesta 1972 lähtien, jääneisyyden poistamiseksi, huoltovelvollisen
9995: jolloin nykyinen työllisyyslaki astui voimaan. osalta kassa-avustuksen kohdalla 46,80 mk ja
9996: Tässä laissa eduskunta sääti työttömyyskorvauk- työttömyyskorvauksen kohdalla 14,25 mk sekä
9997: sen päivärahojen yksikkötasot ja määritteli sa- yksinäisen henkilön osalta kassa-avustuksen koh-
9998: malla niiden suhteet työttömyyskassa-avustuk- dalla 49,10 mk ja työttömyyskorvauksen koh-
9999: sen yksikkötasoihin. Vaikka sekä nykyinen työl- dalla 17,05 mk. Vastaavasti ansioiden nousuun
10000: lisyyslaki että nykyinen työttömyyskassalaki suhteutettu korotustarve olisi huoltovelvollisen
10001: mahdollistavat ja edellyttävät työttömyyspäivä- osalta kassa-avustuksen kohdalla 80,78 mk ja
10002: rahojen reaaliarvojen säilymisen, on toteutunut työttömyyskorvauksen kohdalla 37,31 mk sekä
10003: kehitys johtanut päivärahojen reaaliseen jäl- yksinäisen henkilön osalta kassa-avustuksen
10004: keeni ääneisyyteen. kohdalla 75,06 mk ja työttömyyskorvauksen
10005: Viimeksi työttömyyspäivärahoja on korotettu kohdalla 34,17 mk.
10006: 1. 4. 1983 keskimäärin 6,3 %. Mikäli vuoden Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
10007: 1983 aikana ei suoritettaisi enää muita työttö- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10008: 1406 1983 vp.- TA n:o 1265
10009:
10010: että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- desta aiheutuvien haittojen poistami-
10011: menpiteisiin työttömyyskorvauksen ta- seksi ja työttömyyspäivärahojen reaalisen
10012: loudellisen tarveharkinnan kaavamaisuu- jälkeenjääneisyyden poistamiseksi.
10013: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10014:
10015: Niilo Koskenniemi Osmo Vepsäläinen Esko Helle
10016: Heli Astala Timo Laaksonen Anna-Liisa Jokinen
10017: Heikki Mustonen Pekka Leppänen Inger Hirvelä
10018: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi
10019: Terho Pursiainen Juhani Vähäkangas
10020: 1983 vp. 1407
10021:
10022: Toivomusaloite n:o 1266
10023:
10024:
10025:
10026:
10027: Koskenniemi ym.: Vaikeavammaisten sijoittamisesta valtion ja
10028: kuntien palvelukseen
10029:
10030:
10031: Eduskunnalle
10032:
10033: Vaikeasti liikuntavammaisten lukumäärä on maiset pystyisivät täysitehoisesti suorittamaan.
10034: viime vuosien aikana lisääntynyt maassamme Valtion ja kuntien pysyviin työtehtäviin on
10035: mm. liikenneonnettomuuksien seurauksena. vajaakuntoisia tähän mennessä sijoitettu erittäin
10036: Asiantuntijoiden arvion mukaan tulee maassam- vähän. Yhteiskunnan tulisikin suuremmassa
10037: me vuosittain jo yksinomaan tapaturmien seu- määrin ottaa omakseen myös vaikeavammaisten
10038: rauksena noin 40-50 uutta selkäydinvammais- asia. Eräissä maissa on vammaisten sijoittami-
10039: ta. Näiden vaikeasti liikuntavammaisten hen- sessa työelämän palvelukseen käytössä pakko-
10040: kilöiden työ- ja toimintakyvyn elvyttämiseen sijoitus, mikä merkitsee sitä, että työnantajat
10041: pyritään monin kuntoutustoimenpitein. Lääkin- ovat velvolliset ottamaan vammaisia palveluk-
10042: nällisen kuntoutuksen avulla voidaan heidän seensa suhteellisen osuuden työntekijöittensä
10043: terveydentilaansa ja suorituskykyään huomatta- määrästä. Meillä tällaista pakkosijoitusjärjestel-
10044: vasti parantaa. Selkäydinvammaisten hoito- ja mää ei ole, vaan sijoitus tapahtuu vapaaehtoista
10045: kuntoutusmahdollisuudet ovat tuntuvasti paran- tietä. Sen vuoksi olisi määrätietoisesti pyrittävä
10046: tuneet Käpylän kuntoutuskeskuksen selkäydin- kaikin mahdollisin keinoin helpottamaan vai-
10047: vammaisten hoito-osaston valmistuttua. Sopi- keavammaisten sijoittumista valtion ja kuntien
10048: van ammattikoulutuksen avulla monet heistä palvelukseen. Julkisten toimien kelpoisuusvaati-
10049: voidaan saattaa jälleen työkykyisiksi kansalai- mukset sekä eläke- ja muut säännökset olisi tar-
10050: siksi. Selkäydinvammaisia ja muita vaikeasti kistettava vammaisten työhönsijoittumista sil-
10051: liikuntavammaisia on koulutettu moniin eri am- mälläpitäen. Kansainvälisen työjärjestön vuonna
10052: matteihin, mm. Järvenpään invalidien kauppa- 1955 antamassa suosituksessa käsitellään myös
10053: oppilaitoksessa erilaisiin toimisto- ja kaupalli- vaikeavammaisten henkilöiden työllistämistä ja
10054: sen alan tehtäviin. suositellaan mm. heille annettavaksi ti1aisuus tai
10055: Ammattitaidosta ja työkuntoisuudesta huoli- etuoikeus saada työtä tietyissä heille sopiviksi
10056: matta heidän työllistämises·sään esiintyy vai- harkituissa ammateissa. Vammaisten työllistä-
10057: keuksia. Liikuntavammasta johtuen työmatko- misen tehostuminen on todettu tarpeelliseksi
10058: jen suorittaminen sekä erityisesti työpaikkoi- myös vajaakuntoisten työvoimapalvelun kehittä-
10059: hin liittyvät tekijät kuten vaikeakulkuiset por- mistoimikunnan 28. 2. 1979 antamassa mietin-
10060: taat, ahtaat ja vaikeasti käytettävät hissit, kai- nössä. Valtiovallan tulisikin kiinnittää aikaisem-
10061: teiden puuttuminen ym. seikat ovat tuntuvasti paa suurempaa huomiota vaikeavammaisten vai-
10062: rajoittaneet heidän työhönsijoittumistaan. Am- keaan asemaan ja ryhtyä kiireesti sen vaatimiin
10063: mattitaidon omaavat heistä voisivat sopivassa toimenpiteisiin.
10064: työympäristössä hankkia työllä toimeentulonsa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10065: ja siten hyödyttää myös yhteiskuntaa. Heikko nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10066: työllisyystilanne ja asiattomat ennakkohiulot muksen,
10067: osaltaan myös lisäävät työhönsijoittumisvai-
10068: keuksia. että hallitus antaisi viipymättä suosi-
10069: Valtion ja kuntien omistamien intemaattilai- tuksen valtion ia kuntien asianomaisille
10070: tosten, esimerkiksi sairaaloiden piiristä varmasti elimille vaikeasti liikuntavammaisten si-
10071: löytyy monenlaisia, kuten puhelunvälittäjän, toi- ioittamiseksi heille soveltuviin ;a heidän
10072: mistoapulaisen, kortistonhoitajan ym. tehtäviä, ammattitaitoaan vastaaviin valtion ;a
10073: joita koulutuksen saaneet vaikeasti liikuntavam- kuntien omistamissa internaattilaitok-
10074: 1408 1983 vp.- TA n:o 1266
10075:
10076: sissa, kuten sairaaloissa esiintyviin erilai- ;a muiden säännösten tarkistamiseksi si-
10077: siin tehtäviin sekä että hallitus ryhtyisi ten, etteivät ne olisi esteenä vaikeavam-
10078: kiireesti toimenpiteisiin iulkisten toi- maisten siioittumiselle valtion ia kun-
10079: mien kelpoisuusvaatimusten sekä eläke- tien palvelukseen.
10080: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10081:
10082: Niilo Koskenniemi Timo Laaksonen Inger Hirv~
10083: Heikki Mustonen Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi
10084: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Terho Pursiainen
10085: Osmo Vepsäläinen Esko Helle Juhani Vähäkangas
10086: Anna-Liisa Jokinen
10087: 1983 vp. 1409
10088:
10089: Toivomusaloite n:o 1267
10090:
10091:
10092:
10093:
10094: Koskenniemi ym.: Linja-autonkuljettajien eläkeiän alentamisesta
10095:
10096:
10097: Eduskunnalle
10098:
10099: Yleinen eläkeikäraja Suomessa on 65 vuotta. kaikille linja-autoliikenteessä toimiville auton-
10100: Monilla aloilla se on huomattavasti alempi. kuljettajille tulisi eläkeikäraja alentaa vähintään
10101: Työn rasitus, epäterveellisyys, vastuu ja monet 60 vuoteen, mutta mahdollistaa eläkkeelle pää-
10102: muut tekijät ovat sellaisia näkökohtia, jotka sy jo 55-vuotiaana, mikäli työntekijä niin ha-
10103: tulisi ottaa huomioon ja tarkistaa eläkeikära- luaa.
10104: joja oikeudenmukaiseen suuntaan. Yksi suuri Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
10105: ammattiryhmä on linja-autojen kuljettajat, joi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10106: den eläkeikäraja on korkea eli 65 vuotta.
10107: Myönteisen poikkeuksen tekevät postilaitoksen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10108: linja-autojen kuljettajat, jotka pääsevät eläk- menpiteisiin linja-autonkuljettajien elä-
10109: keelle 55-vuotiaana. Kun linja-autonkuljettajien keikärajan alentomiseksi 60 vuoteen.
10110: työ on rasittavaa ja erittäin vastuullista, niin
10111: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10112:
10113: Niilo Koskenniemi Timo Laaksonen Anna-Liisa Jokinen
10114: Heikki Mustonen Pekka Leppänen Inger Hirvelä
10115: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi
10116: Osmo Vepsäläinen Esko Helle Terho Pursiainen
10117: Juhani Vähäkangas
10118:
10119:
10120:
10121:
10122: 177 088300420M
10123: 1410 1983 vp.
10124:
10125: Toivomusaloite n:o 1268
10126:
10127:
10128:
10129:
10130: Koskenniemi ym.: Metsureiden eläkeiän alentamisesta
10131:
10132:
10133: Eduskunnalle
10134:
10135: Metsätyö on kuluttavaa ja raskasta. Ulkotyö- kykenevän työllistämään kaikkia halukkaita,
10136: olosuhteet ovat omiaan lisäämään sairastu- joten on tarkoituksenmukaista myös tästä näkö-
10137: vuutta. Koneistaminen ei suinkaan ole poista- kulmasta pyrkiä jakamaan tasaisemmin tehtä-
10138: nut työn raskautta, vaan pikemminkin eräissä väksi tarjoutuva työ. Eläkejärjestelyillä on
10139: tapauksissa jopa tuonut uusia terveyden hait- osansa tässä. Luonnollisesti tärkeintä on, että
10140: toja. Niinpä jo useita vuosia ennen varsinaista eläkeikää alennetaan ensinnä niissä ammateissa,
10141: eläkeikää käykin metsätyömiehen työn jatkami- joiden raskaus ja kuluttavuus siihen antaa eri-
10142: nen usein kyseenalaiseksi. Ihmisarvoinen elämä tyisen aiheen. Metsurin työ on eittämättä niitä,
10143: kuitenkin edellyttäisi, että työntekijällä olisi joissa eläkeikää pitäisi kiireesti alentaa.
10144: oltava mahdollisuus päästä eläkkeelle, ei sai- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
10145: rauseläkkeen kautta, vaan kutakuinkin terveenä. toivomuksen,
10146: Kun nykyisellään tämä ei tule turvattua, onkin
10147: perusteltua alentaa metsureiden eläkeikää 55 että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
10148: vuoreen. metsureiden eläkeiän alentamiseksi 55
10149: Maamme talous ei näissä olosuhteissa näytä vuoteen.
10150: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10151:
10152: Niilo Koskenniemi Osmo Vepsäläinen Anna-Liisa Jokinen
10153: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen Inger Hirvelä
10154: Heikki Mustonen Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi
10155: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Terho Pursiainen
10156: Esko Helle
10157: 1983 vp. 1411
10158:
10159: Toivomusaloite n:o 1269
10160:
10161:
10162:
10163:
10164: Kuoppa ym.: Työehtosopimusten tulkintaoikeuden siirtämisestä
10165: yritysten työntekijöille
10166:
10167:
10168: EduskunnaHe
10169:
10170: Suomessa työnantajilla oleva työehtosopimus- siaan tämän työnantajan etuoikeuden johdosta
10171: ten 1tulkintaoikeus antaa työnantajille yksipuo- ovat heikot ja puutteelliset.
10172: lisesti lähes rajattomat mahdollisuudet tulkita Edellä esitetyn johdosta ehdotamme edus-
10173: tehtyjä sopimuksia mielensä mukaan. Tämä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10174: oikeus korostuu vielä enemmän heikosti jär-
10175: jestäytyneillä aloilla. Heikko työllisyystilanne että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10176: kärjistää työnanJtajien tulkintoja edelleen. menpiteisiin työehtosopimusten tulkin-
10177: Työntekijäin mahdollisuudet valvoa oikeuk- taoikeuden siirtämiseksi yritysten työn-
10178: tekijöille.
10179: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
10180:
10181: Mikko Kuoppa Matti Kautto
10182: 1412 1983 vp.
10183:
10184: Toivomusaloite n:o 1270
10185:
10186:
10187:
10188:
10189: Kuoppa ym.: Yrityksien demokraattista valvontaa koskevan lain-
10190: säädännön aikaansaamisesta
10191:
10192:
10193: Eduskunnalle
10194:
10195: Pääomien keskittymisen ja yhteenkokoontu- Iilla tarpeelliseksi katsomansa määrä valtuutet-
10196: misen seurauksena taloudellisten päätöksien tuja. Valtuutettujen tehtävänä on organisoida
10197: teko on joutunut suppeiden pääomapiirien koko yrityksen henkilökunta tuotannon ja jake-
10198: käsiin. Koko yhteiskunnassa liikepankit sekä lun valvontaan sekä suorittaa henkilökunnan
10199: ~teollisuuden ja kaupan keskusjärjestöt ovat li- yleiskokouksen antamat toimeksiannot ja muut
10200: sänneet valtaansa. Yksityisissä tuotantolaitok- valvontaan liittyvät tehtävät. Demokraattisen
10201: sissa mm. yritysten henkilöstöpolitiikkaa ja valvonnan toteuttaminen edellyttää, että jul-
10202: taloutta koskeva päätöksien teko on henkilö- kistetaan tuotannon ja jakelun omistussuhteet,
10203: kunnan valvonnan ulottumattomissa. rahoitus, investointisuunnitelmat ja -päätökset,
10204: Yrityksissä henkilökunnan demokraattisten tilaukset, tuotteiden kustannukset ja hintasopi-
10205: valvontaoikeuksien tarvetta on lisännyt 1970- mukset.
10206: luvulla tapahtunut kapitalistisen maailman Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
10207: syvä kriisi. Sen aikana työntekijöiden elinehdot nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10208: ovat heikentyneet ja sosiaalinen epävarmuus on muksen,
10209: kasvanut. Samanaikaisesti suuryrityksien voitot
10210: ovat lisääntyneet ja yrityksien verotus on hel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10211: pottunut. Pääomia on siirretty ulkomaille. Val- sellaisen lain säätämiseksi, jolla poiste-
10212: tion tuki yksityisille yrityksille on lisääntynyt taan pankki- ja liikesalaisuudet ja jolla
10213: ja se on tapahtunut ilman yhteiskunnan ja turvataan yrityksen työntekijöille ja toi-
10214: työntekijöiden harjoittamaa varojen käytön val- mihenkilöille oikeudet yrityksen tilien
10215: vontaa. Valtion yrityksille antamaa tukea on ja hallinnon valvontaan, jolloin myös
10216: käytetty laajamittaisesti työvoiman vähentämi- työpaikan henkilökunnalle olisi turvat-
10217: seen. tava oikeus pitää kuukausittain työpai-
10218: Demokraattisen valvonnan järjestäminen yri- kalla kokouksia, joissa käsitellään yri-
10219: tyksissä edellyttää, että henkilökunnalla on oi- tyksen valvontaan liittyviä kysymyksiä.
10220: keus valita keskuudestaan kokouksessa tai vaa-
10221: Helsin.gissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
10222:
10223: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen
10224: Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonl!n
10225: 1983 vp. 1413
10226:
10227: Toivomusaloite n:o 1271
10228:
10229:
10230:
10231:
10232: Kuoppa ym.: Työttömyyskorvauksen ja työttömyyskassa-avustuk-
10233: sen korottamisesta
10234:
10235:
10236: Eduskunnalle
10237:
10238: Suurtyöttömyydestä on muodostunut pysy- Reaalisen työttömyysturvan kehityksessä on
10239: väisluontteinen tilanne, josta sadattuhannet ih- otettava huomioon se, että kassa-avustuSten
10240: miset vuosittain joutuvat maassamme kärsimään osuus maksetuista kaikista korvauksista on jat-
10241: ilman omaa syytään. Työvoima on valtiovallan kuvasti supistunut. Samaan aikaan kun yksik-
10242: erityisessä suojeluksessa, sanotaan perustuslaissa. kökorvausten reaalinen taso heikkenee, on ta-
10243: Työttömän kohdalla rikotaan perustuslakia kak- pahtunut liukumista paremman työttömyystur-
10244: sinkerltaisesti. Hänelle ei turvata työpaikkaa van piiristä heikomman turvan piiriin. Tämä
10245: eikä työttömänä edes riittävää toimeentuloa tai, merkitsee, että keskimääräinen työttömyysturva
10246: kuten monesti tapahtuu, hän joutuu kokonaan on heikentynyt vielä nopeammin kuin yksikkö-
10247: työttömyysturvan ulkopuolelle. Viime vuosina korvausten reaalinen arvo.
10248: on käynyt selvästi ilmi, eJttä mitä halvemmaksi Kaiken edellä sanotun perusteella ehdotamme
10249: työtön yhteiskunnalle tulee, sitä välinpitämättö- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10250: mämmin yhteiskunta hänen työllistämiseensä
10251: suhtautuu. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
10252: Työttömyyskorvausten ja työt!tömyyskassa- menpiteisiin työttömyyskorvauksen ja
10253: avustusten reaaliarvot ovat jääneet pahasti jäl- työttömyyskassa-avustusten korottami-
10254: keen vuoden 1972 tasosta. Hallituksen päätös seksi kolmellakymmenellä markalla päi-
10255: 1. 4. 1983 työttömyyskorvausten ja -kassa-avus- vässä.
10256: tusten korottamisesta ei poista jälkeenjäänei-
10257: syyttä eikä korvaa edes tapahtuneita hintojen ja
10258: maksujen korotuksia.
10259: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10260:
10261: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Marjatta Stenius-Kaukonen
10262: Marja-Liisa Salminen Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä
10263: Ensio Laine Irma Rosnell
10264: 1414 1983 vp.
10265:
10266: Toivomusaloite n:o 1272
10267:
10268:
10269:
10270:
10271: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Sairaanhoidon kustannusten korvaami-
10272: sesta työnantajille
10273:
10274:
10275: EduskunnaHe
10276:
10277: Nykyisen sairausvakuutuslain mukaan työn- noin 5 palkkaluokkaa korkeampi kuin vastaava
10278: antajalle korvataan kustannukset, jotka ovat kunnallinen palkka. Tällä on ollut työvoima-
10279: aiheutuneet siitä, että tämä on järjestänyt pal- poliittisia vaikutuksia ja julkisen sektorin paik-
10280: veluksessaan oleville tai heidän perheenjäsenil- koja ei aina ole saatu täytetyiksi. Myös työter-
10281: leen mahdollisuuden saada sairauden tai ras- veyshuollon jatko- ja täydennyskoulutukseen
10282: kauden ja synnytyksen johdosta laissa tarkoi- saadaan muita helpommin julkisia varoja.
10283: tettua sairaanhoitoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10284: Sairaanhoidon kustannukset korvataan SVL:n nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10285: 20 §: ssä tarkoitetuilla työnantajille enintään muksen,
10286: elinkeinohallituksen hyväksymien taksojen mu-
10287: kaisesti. Ne perustuvat kuitenkin ilmoitusme- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10288: nettelyyn, hinnanmuodostusta ei riittävästi seu- sairaanhoidon kustannusten korvaami-
10289: rata eikä elinkeinohallituksella ole asiantuntijaa seksi työnantajille enintään sairausva-
10290: valvomassa, ovatko esitetyt korotukset perus- kuutuslain 8 §:ssä tarkoitettujen tak-
10291: teltuja. sojen mukaisista määristä ja terveyden-
10292: Terveydenhuollon palkkauskustannukset kor- huollon palkkakustannusten osalta enin-
10293: vataan yksityisten lääkäriasemien itason mukai- tään vastaavan alan kunnallisten palk-
10294: sesti. Esimerkiksi työterveyshoitajien palkka on kojen mukaisista määristä.
10295: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10296:
10297: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kalevi Mattila Tytti Isohookana-Asunmaa
10298: Hannu Kemppainen Juhani Alaranta Olavi Martikainen
10299: 1983 vp. 1415
10300:
10301: Toivomusaloite n:o 1273
10302:
10303:
10304:
10305:
10306: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Eronneena leskeytyneen lasta huolta-
10307: neen henkilön oikeuttamisesta perhe-eläkkeeseen
10308:
10309:
10310: Eduskunnalle
10311:
10312: Sosiaalipoliittisten toimenpiteiden eräänä ta- Erityisesti väliinputoajiksi eläketurvan suh-
10313: voitteena on se, että muutostilanteessa kenen- teen ovat jääneet eronneet naiset. He ovat
10314: kään elintaso ei jyrkästi laske. Perhe-eläkejär- usein kantaneet vastuun lasten kasvattamisesta
10315: jestelmä on pääpiirteissään onnistunut tässä yksin eron jälkeen. Puoliso on saattanut avioi-
10316: tavoitteessaan hyvin. Mutta tässäkin järjestel- tua uudelleen. Hänen kuolemansa jälkeen per-
10317: mässä on puutteensa: mieslesket ja eronneena he-eläke koituu vain uuden puolison hyväksi.
10318: leskeksi jäävät naiset eivät kuulu tämän eläke- Jotta eronneen lesken eläketurva vastaisi edes
10319: turvan piiriin. Naisten huomattavasti alhaisem- osaksi hänen perheensä vuoksi tekemiään uh-
10320: man tulotason ja naisten suuremman perheen- rauksia, olisi johdonmukaista, että avioliiton ,
10321: huoltovelvollisuuden johdosta naiset jäävät keston ja huoltovelvollisuuden mukainen perhe-
10322: usein vaille myös riittävää henkilökohtaista elä- eläke tulisi hänen hyväkseen.
10323: keturvaa. Edunjättäjä on itse elinaikanaan myös edelli-
10324: Lasten hankkiminen ja lasten hoito ovat vai- sen avioliittonsa aikana perheen työnjaon vuoksi
10325: kuttaneet ja vaikuttavat yhä naisen elämänkaa- yhteisiksi katsottavista varoista :kartuttanut
10326: reen. Perheen vuoksi hän joutuu tinkimään (säästänyt) eläkettään. On oikeudenmukaista,
10327: monista omista eduistaan. Lastenhoitovuodet että hänen omaisensa voivat nauttia siitä hänen
10328: kotona vähentävät hänen sosiaali- ja eläketur- jälkeensä. Vähemmän ansaitsevan, perheestä
10329: vaansa ja mahdollisuuksiaan edetä urallaan. vastaavan puolison edut on turvattava myös
10330: Vastuu lapsista estää usein myös työssä käyvän perhe-eläkejärjestelmässä sukupuolesta riippu-
10331: äidin määrätietoisesti keskittymästä uran raken- matta.
10332: tamiseen ja taisteluun paremmin palkatuista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10333: työtehtävistä. Enemmät pätevyydet, joita mm. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10334: yhteiskuntaelämään osallistuminen antaa, jäävät
10335: häneltä myös saamatta. Lisäksi naiset BO-pro- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10336: senttisesti työskentelevät ns. naisvaltaisilla aloil- menpiteisiin perhe-eläkkeitä koskevan
10337: la, joissa palkkaus on huomattavasti huonompi lainsäädännön uudistamiseksi siten, että
10338: kuin miesvaltaisilla työaloilla. Jopa samoista eronneena leskeytynyt henkilö, jolla on
10339: työtehtävistä nainen saa 30 % huonompaa tai on ollut lastenhuoltovelvollisuus, saa
10340: palkkaa kuin mies. Myöskään ei ole realistista perhe-eläkelakien mukaisen leskeneläk-
10341: olettaa, että paranemista tapahtuisi nopeasti. keen siinä suhteessa kuin avioliitto on
10342: Tutkimusten mukaan naisen asema työelämässä kestänyt painotettuna lastenhuoltovel-
10343: ei viimeisten 30 vuoden aikana ole muuttunut vollisuuden mukaan.
10344: ( M.-L. Anualainen 1980).
10345: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10346:
10347: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Liisa Kulhia Mauri Pekkarinen
10348: Pirkko Ikonen Esko Aho Juhani Alaranta
10349: Katri-Helena Eskelinen Hannu Kemppainen Tytti lsohookana-Asunmaa
10350: Lea Sutinen Timo Kietäväinen Toivo Yläjärvi
10351: Hannu Tenhiälä Olavi Martikainen
10352: 1416 1983 vp.
10353:
10354: Toivomusaloite n:o 1274
10355:
10356:
10357:
10358:
10359: Kärhä ym.: Rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuksen
10360: muuttamisesta
10361:
10362:
10363: Eduskunnalle
10364:
10365: Rintamamiesten varhaiseläkelaki ulotettiin seksi jo päättynyt. Viimeinen hakupäivä oli
10366: 30. 12. 1982 annetulla lainmuutoksella koske- 31. 12. 1982. Edellä oleva on johtanut rintama-
10367: maan myös naisia, jotka ovat saaneet rintama- palvelustunnusta liian myöhään hakeneet eriar-
10368: palvelustunnuksen. voiseen asemaan.
10369: Puheena oleva lainmuutos sai aikaan sen, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10370: että moni kansaneläkettä jo nauttiva nainen, taen,
10371: jolle kuuluisi rintamapalvelustunnus, on vasta
10372: nyt havainnut, että hänen olisi määräajan ku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10373: ' hiessa pitänyt hakea sanottua tunnusta, joka rintamapalvelustunnuksesta annetun ase-
10374: olisi samalla turvannut hänelle oikeuden rinta- tuksen (14. 7. 1978/554) 2 a §:n vii-
10375: malisään. meisen lauseen muuttamiseksi seuraa-
10376: Kuitenkin kansaneläkettä nauttivan kohdalla vaksi: "Rintamapalvelustunnusta on kui-
10377: ou hakuaika rintamapalvelustunnuksen saami- tenkin haettava vuoden 1984 loppuun
10378: mennessä".
10379: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10380:
10381: LeaKärhä Tauno Valo
10382: Eva-Riitta Siitonen Kaarina Dromberg
10383: Riitta Uosukainen
10384: 1983 vp. 1417
10385:
10386: Toivomusaloite n:o 1275
10387:
10388:
10389:
10390:
10391: Könkkölä ym.: Liikennevahingosta suoritettavan korvauksen
10392: muuttamisesta kertakaikkisesta korvauksesta jatkuvaksi kor-
10393: vaukseksi
10394:
10395:
10396: Eduskunnalle
10397:
10398: Liikennevakuutuslain mukaiseen liikenneva- korvaukseksi. Kuntoutus- ym. toimenp1te1n
10399: hlnkokorvaukseen sisältyy mm. korvaus viasta vammainen voidaan saattaa uudelleen työkykyi-
10400: tai muusta pysyvästä haitasta. Sen tehtävänä on seksi. Jos hänen myöhemmät ansiotulonsa ovat
10401: korvata vammasta päivittäisessä dämässä, vir- vammautumista edeltänyttä ansiotasoa vastaa-
10402: kistys- ja harrastustoiminnassa, liikkumisessa, vat, ei hänelle tule ansionmenetyskorvausta lain-
10403: yhteiskuntaelämään osallistumisessa jne. aiheu- kaan. Vamman aiheuttamia haittavaikutuksia ei
10404: tuvat haitat ja erityiskustannukset. Vakiintu- voida samas·sa määrin kuntoutuksen avulla vä-
10405: neen käytännön mukaan kyseinen korvaus mak- hentää. Oikeuden- ja tarkoituksenmukaisempi
10406: setaan kertakorvauksena. Pysyvästä vammasta tapa olisi suorittaa korvaus jatkuvana, jolloin
10407: aiheutuvat haitat jatkuvat läpi koko jäljellä ole- korvaus olisi käytettävissä haittojen poistami-
10408: van elämän ajan. Kertakorvaus sopii varsin seen niiden esiintymisaikana. Lievemmissä vam-
10409: huonosti pysyvästä vammasta aiheutuvien hait- moissa suoritustapa voisi olla vaihtoehtoinen.
10410: tojen poistamiseen tai vähentämiseen. Epäkoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10411: taan on kiinnittänyt huomiota mm. Kansain- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10412: välisen Vammaisten Vuoden 1981 Suomen ko- muksen,
10413: mitea v. 1982 antamassaan mietinnössä. Erit-
10414: täin epäoikeudenmukainen se on vaikeasti vam- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10415: mautuneille vahingoittuneille. Kun ansionmene- menpiteisiin liikennevahinkokorvaukseen
10416: tyksen korvaus perustuu todelliseen ansionme- sisältyvän pysyvän vian ja haitan kor-
10417: netykseen, saattaa pysyvän vian ja haitan kor- vauksen suoritustavan muuttamiseksi
10418: vaus jäädä ainoaksi vammautuneelle tulevaksi kertakaikkisesta jatkuvaksi korvaukseksi
10419: ja sen perusteiden vahvistamiseksi.
10420: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10421:
10422: Kalle Könkkölä Ville Komsi
10423:
10424:
10425:
10426:
10427: 178 088300420~
10428: 1418 1983 vp.
10429:
10430: Toivomusaloite n:o 1276
10431:
10432:
10433:
10434:
10435: Laaksonen ym.: Vuosilomalain muuttamisesta talvilomaan oikeut-
10436: tavan työssäoleajan lyhentämiseksi
10437:
10438:
10439: Eduskunnalle
10440:
10441: Vuosilomalain (272/73) 3 §:n perusteella uittotyöt. Kun lakisääteinen talviloma on si-
10442: työntekijällä on oikeus saada viikon talviloma, dottu työsuhteen kestoon, pääsevät vain harvat
10443: mikäli hänen työsuhteensa on jatkunut yhtä- LEL-aloilla työskentelevät sen piiriin. Muihin
10444: jaksoisesti vähintään kolme vuotta. aloihin vertailukelpoinen peruste talvilomalle
10445: Sopimusteitse ovat työntekijät saavuttaneet olisi aika, jonka kyseinen työntekijä on ollut
10446: tuntuvasti parempia talvilomaetuuksia. Varsin asianomaisella LEL-alalla.
10447: yleisesti vii'kon talviloma seuraa jo vuoden työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10448: suhteesta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10449: Talviloman pidentäminen ja sen myöntäminen
10450: nykyistä useammille työntekijöille on yksi tapa että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
10451: lyhentää työaikaa. Sillä on myös oma työllisyys- tyksen vuosilomalain muuttamiseksi si-
10452: tilannetta parantava vaikutuksensa. ten, että ns. LEL-aloilla vuoden alallaolo
10453: Lakisääteinen talviloma tulisi toteuttaa myös ja muilla aloilla vuoden työsuhde tuot-
10454: niin sanotuilla LEL-aloilla, joille on luonteen- taisi viikon talviloman ja vastaavasti nel-
10455: omaista työsuhteiden lyhyys. Tällaisia työaloja jän vuoden alalla tai työsuhteessa olo
10456: ovat ennen kaikkea rakennusala sekä metsä- ja kahden viikon talviloman.
10457: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10458:
10459: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Inger Hirvelä
10460: Terho Pursiainen Heli Astala Esko Helle
10461: Juhani Vähäkangas Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi
10462: Vappu Säilynoja Osmo Vepsäläinen Arvo Kemppainen
10463: 1983 vp. 1419
10464:
10465: Toivomusaloite n:o 1277
10466:
10467:
10468:
10469:
10470: Laaksonen ym.: Osaeläkejärjestelmän aikaansaamisesta 55 vuotta
10471: täyttäneille työntekijöille
10472:
10473:
10474: EduskunnaHe
10475:
10476: Euroopan teollistuneissa kapitalistisissa mais- Eläkekomitea katsoo, että Suomessa olisi
10477: sa, myös Suomessa, on viime vuosina ollut siirryttävä joustavaan eläkkeelle siirtymisen jär-
10478: laaja työttömyys, joka edelleen jatkuu. Sen pii- jestelmään, joka käsittäisi: 1. ammatillisen var-
10479: riin on joutunut näiden maiden teollisuuden haiseläkkeen, 2. varhennetun tai lykätyn eläk-
10480: päätoimialojen ja palveluelinkeinojen työnteki- keen ja 3. osa-aikaeläkkeen.
10481: jöitä kaikista ammattiryhmistä, myös korkeasti Mielestämme osa-aikaeläke Suomessa on sää-
10482: koulutettua työvoimaa. Monet arvostetut sosio- dettävä omana järjestelmänään, vaikka sen etui-
10483: logit ja muiden yhteiskuntatieteiden tutkijat hin pitää sisällyttää vakuutettujen yksilölliset
10484: ovat sitä mieltä, ettei työttömyyttä kyetä enää kansaneläkkeet sekä ansioeläkkeet nykyisten
10485: tulevaisuudessakaan poistamaan ns. vapaan yhdistämissäännösten mukaisina.
10486: markkinatalouden maista. Lähes kaikki tutkijat Osa-aikaeläkkeeseen oikeutettuja olisivat 55
10487: toteavat sen, ettei näiden maiden markkinata- -64 vuotiaat TEL:n, LEL:n, MYEL:n ja
10488: lous kykene enää käyttämään ja työllistämään YEL:n piiriin kuuluvat sekä valtion, kuntien,
10489: kaikkea nykyistä ja tulevaa tarjolla olevaa työ- kuntainliittojen ja seurakuntien työntekijät, toi-
10490: voimaa, koska uuteen teknologiaan perustuva mihenkilöt ja viranhaltijat. Vakuutettu · sa1si
10491: automaatio ja rationalisointi edelleen etenee ansiotyöstään normaalin henkilökohtaisen palk-
10492: nopeasti. kansa. Henkilökohtainen osa-eläke maksettai-
10493: Työttömyyttä on pyritty maassamme vähen- siin kuukausittain eläke-etujen mukaisesti ajalta,
10494: tämään työllisyystöillä ja sen kielteisiä seurauk- jonka kuluessa asianomainen työ-, toimi- tai
10495: sia lieventämään useilla sosiaalisilla toimilla, virkasuhteen kestäessä sopimuksen mukaisesti
10496: myös elakejärjestelyillä. Viime vuosina on työt- ei suorita työtään vaan on eläkkeellä.
10497: tömyyseläkeläisten määrä lisääntynyt räjäh- Osaeläke olisi yhtä suuri kuin vakuutetun
10498: dysmäisesti. Kansaneläkelaitoksen tilaston mu- oma, henkilökohtainen nykyisten eläkelakien
10499: kaan maksettiin työttömyyseläkkeitä 1. 1. 1983 mukaan määräytyvä työkyvyttömyyseläke. Oi-
10500: 22 567 henkilölle. Useiden ammattialojen työt- keus osaeläkkeeseen olisi lain piiriin kuuluvalla
10501: tömyyskassoista on saatavissa tietoja, jotka vakuutetulla, joka kuukaudessa tekee ansiotyötä
10502: osoittavat työttömyyseläkeläisten määrän edel- vähintään 30 tuntia. Ehdottamaamme osaelä-
10503: leen nopeasti kasvavan. keiän ikärajaa harkittaessa on sitä, samoin kuin
10504: Eläkdkäkomitean toisessa osamietinnössä etuuksien tasoa, mielestämme vertailtava eräi-
10505: (Komiteanmietintö 1981: 33) on tutkittu elä- siin aikaisempiin eläkeratkaisuihin. Maatalous-
10506: keiän säätelykeinoja. Mietinnön liitteissä on yrittäjien sukupolvenvaihdoseläke ja luopumis-
10507: tietoja mm. Ruotsissa v. 1976 voimaantulleesta däke ovat pysyviä lakeja, joissa MYEL:n pii-
10508: osaeläkkeestä. Lain piiriin kuuluvat periaat- riin kuuluvalla viljelijällä on oi'keus siirtyä eläk-
10509: teessa kaikki ansiotyötä tekevät henkilöt, myö- 'keelle 55-vuotiaana ja tietyin edellytyksin saada
10510: hemmin säädetyllä lisäyksellä myös yrittäjät. täydet eläke-edut.
10511: Kolmen vuoden kuluessa oli osaeläkkeeseen Työttömyyseläkkeen ikärajaa on määräaikai-
10512: nykyisin oikeutetuista vähän yli 200 000 hen- sin säännöksin jouduttu pitkäaikaistyöttömien
10513: kilöstä hakenut eläkettä noin 25 %, joille suuren määrän takia alentamaan 55 vuoteen,
10514: myönnettiin eläke. Hylkäysprosentti oli vähäi- myös tämän lain mukaiset edut ovat yhtä suu-
10515: nen. Eläkkeelle siirtyneiden määrä ylitti huo- ret kuin vakuutetun täysi työkyvyttömyyseläke.
10516: mattavasti ennakkolaskelmat. Tilastokeskuksen julkaiseman työvoimatutki-
10517: 1420 1983 vp. - TA n:o 1277
10518:
10519: muksen (N:o TY 1981: 28) mukaan maas- vat verotulot. Tietysti eläkemenot lisääntyvät.
10520: samme oli syksyllä 1980 55-64-vuotiaita työ- Kustannusvertailua ei tiettävästi ole asiassa
10521: voimaan kuuluvia 237 000 henkilöä. Heistä oli tehty, mutta se olisi kiireellisesti suoritettava.
10522: silloin työttöminä 16 000. Havaintotietojemme Osaeläkejärjestelmä on huomattavasti sosiaali-
10523: mukaan näistä henkilöistä erityisesti kulutta- sempi ratkaisu kuin nyt voimakkaasti lisäänty-
10524: vissa ja raskaissa ammateissa sekä kevyemmissä vät, työnantajien yksipuolisesti toteuttamat
10525: vuorotöissä työskentelevät ovat valmiita siirty- työvoiman nuorentaminen, työntekijäin irtisano-
10526: mään eläkkeelle. Ruotsin osaeläkkeen toteutuk- minen sekä siirtyminen työttömyyskassa-avus-
10527: sesta saadut tiedot vahvistavat myös tätä käsi- tusten ja työttömyyskorvausten piiriin ja sen
10528: tystä. jälkeen työttömyyseläkkeelle. Matalapalkka-alo-
10529: Erään tutkimuksen mukaan yhteiskunnalle jen ja -ryhmien vanhenevat työntekijät voisivat
10530: koituu yhden pitkäaikaistyöttömän osalta viime osaeläkkeellä ollessaan lisätä eläketulojaan työ-
10531: vuoden rahassa laskien noin 3 000 mk:n kus- palkallaan.
10532: tannukset kuukaudessa. Mukana ovat tietysti Järjestelmä muodostaa myös Juonnollisen
10533: myös hallintokulut. Jos edelläsanottujen perus- siirtymän työelämästä eläkkeelle.
10534: teiden ja etujen mukainen osaeläkelaki sääde- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
10535: tään, voidaan arvioida että sen piiriin tulevista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10536: työntekijöistä siirtyy osaeläkkeelle 40 000-
10537: 50 000, ehkä enemmänkin. Heidän tilalleen voi- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
10538: daan palkata 20 000-30 000 nyt työttömänä miin osaeläkelain säätämiseksi sekä sa-
10539: olevaa, hyvän ammattikoulutuksen saanutta malla valmistelisi nykyisten eläkelakien
10540: nuorta työntekijää. Näiden osalta poistuvat tarvittavat muutokset, jotta osaeläkejär-
10541: yhteiskunnalta työttömyysmenot ja tilalle tule- jestelmä saadaan kiireellisesti voimaan.
10542: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10543:
10544: Timo Laaksonen Lauha Männistö Niilo Koskenniemi
10545: Heli Astala Pekka Leppänen Terho Pursiainen
10546: Osmo Vepsäläinen
10547: 1983 vp. 1421
10548:
10549: Toivomusaloite n:o 1278
10550:
10551:
10552:
10553:
10554: Lahti-Nuuttila ym.: Poikkeuslainsäädännön aikaansaamisesta am-
10555: matillisten oppilaitosten opettajien eläke- ja eroamisikää kos-
10556: keviin säännöksiin
10557:
10558:
10559: Eduskunnalle
10560:
10561: Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä ei - Eri oppiaineissa tapahtuvat tuntimuutok-
10562: ole kiinnitetty huomiota eläkeikää lähestyvien set saattavat aiheuttaa monille opettajille myös
10563: opettajien asemaan tarvittavin erikoisjärjestelyin työpaikkojen muutoksia välttämättömien siirty-
10564: kuten tapahtui peruskoulun siirtymävaiheessa, misten vuoksi tai peruslinjan sisäisinä siirtoina.
10565: lukuunottamatta Eduskunnan sivistysvaliokun- - Eläkeikää lähellä olevilla opettajilla saaJt-
10566: nan mietintöä n:o 3 valiokunnan käsiteltyä taa usein olla vaikeata mukautua uusiin työoloi-
10567: hallituksen esityksen n:o 94 vuoden 1981 val- hin ja omaksua uusia menettelytapoja, joten
10568: tiopäiviltä. Peruskoulun siirtymävaiheessahan heidän halukkuutensa tähän läheisen eläkkeelle-
10569: lukion ja peruskoulun opettajien eläkeikää alen- siirtymisen vuoksi ymmärrettävästi on vähäi-
10570: nettiin erityislailla tilapäisesti 58 vuoteen. Tämä sempi kuin heitä nuoremmilla opettajilla.
10571: toimenpide toteutettiin osaksi työllisyyssyistä - Pian joka tapauksessa eläkkeelle siirtyviä
10572: ja osaksi opetussuunnitelmallisten muutosten opettajia lienee myös taloudellisesti epätarkoi-
10573: vuoksi. tuksenmukaista kouluttaa koulu-uudistukseen,
10574: Vastaavanlaisen säädöstön aikaansaaminen on koska ammatillisen koulutuksen osalta sekä toi-
10575: täysin perusteltu myös nyt keskiasteen koulun- meenpanokoulutus että tavallinen opettajien
10576: uudistuksen siirtymävaiheessa. On arvioitavissa, täydennyskoulutus saavat aivan liian niukasti
10577: että opettajia, joilla tulisi olla 58 vuotta täy- varoja muutoinkin.
10578: tettyään oikeus siirtyä eläkkeelle, kun hänen - Varsin vakuuttavasti jopa ko. opettajien
10579: oppilaitoksessaan ryhdytään uudistusta toteut- itsensäkin taholta on korostettu sitä, että kes-
10580: tamaan, olisi kaikissa ammatillisissa oppilaitok- kiasteen koulunuudistus ainakin ammatillisen
10581: sissa yhteensä noin 550-600. Määrä on huo- koulutuksen osalta osin vaarantuu, jos lähellä
10582: mattavasti vähäisempi kuin oli vastaava opet- eläkeikää olevat opettajat veivoitetaan sitä to-
10583: tajien määrä peruskoulun siirtymävaiheessa. teuttamaan, mikä ilman muuta tapahtuu, ellei
10584: Perusteina laille poikkeuksista ammatillisten erikoisjärjestelyin luoda mahdollisuutta siirtyä
10585: oppilaitosten opettajien eläke- ja eroamisikää eläkkeelle 58 vuotta täytettyään.
10586: koskeviin säännöksiin voidaan edellä olevan - Vanhempien opettajien siirtyminen ny-
10587: lisäksi esittää seuraavaa: kyistä aikaisemmin eläkkeelle luo luonnollisesti
10588: mahdollisuuksia nuorille, nykyaikaisen koulu-
10589: - Keskiasteen koulunuudistuksen yhtey- tuksen saaneille lähteä ammatillisen opettajan
10590: dessä opetussuunnitelmat muuttuvat oleellisesti, uralle ja siten välillisesti vaikuttaa positiivisesti
10591: ammatillisessa opetuksessa erityisesti ns. perin- myös nuorten työllisyystilanteeseen.
10592: teisten opintolinjojen muuttuessa peruslinjoiksi, Koska ammatillisissa oppilaitoksissa alkavat
10593: niiden yleisjaksoiksi ja erikoistumislinjoiksi sekä ensimmäiset siirtymiset keskiasteen uudistuksen
10594: eräillä aloilla erillisiksi opintolinjoiksi. mukaiseen opetukseen jo tänä vuonna, vuonna
10595: - Työtavat itse opetuksessa muuttuvat sen 1983, olisi laki poikkeuksista ammatillisten
10596: lisäksi, mitä ne ammatillisessa opetuksessa muu- oppilaitosten opettajien eläke- ja eroamisikää
10597: tenkin muuttuvat nopean teknologian kehityk- koskeviin säännöksiin saatava voimaan mahdol-
10598: sen vuoksi. lisimman pian.
10599: - Erityisesti opetuksen jaksottaminen kurs- Edellä olevan perusteella ehdotamme· kun-
10600: simuotoiseksi aiheuttaa runsaasti muutostilan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10601: teita. muksen,
10602: 1422 1983 vp.- TA n:o 1278
10603:
10604: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin opettajien eläke- ja eroamisikää koske-
10605: esityksen antamiseksi eduskunnalle laiksi viin säännöksiin.
10606: poikkeuksista ammatillisten oppilaitosten
10607: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
10608:
10609: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm Riitta Järvisalo-Kanerva
10610: Antti Kalliomäki Hannu Kemppainen Pirjo Ala-Kapee
10611: Peter Muurman Mauri Pekkarinen Risto Ahonen
10612: Juhani Surakka Mats Nyby Heli Astala
10613: Aamo von Bell Pekka Myllyniemi Mikko Vainio
10614: Anna-Liisa Piipari Riitta Uosukainen Timo Laaksonen
10615: Timo Roos Kaarina Dromberg Pekka Leppänen
10616: Reino Paasilinna Elisabeth Rehn Jouko Tuovinen
10617: Arja Alho Aimo Ajo Esko Almgren
10618: Elsi Hetemäki-Olander Matti Luttinen Olavi Ronkainen
10619: Matti Maijala Mikko Elo Ole Norrback
10620: Hannu Tenhiälä Tapio Holvitie Riitta Jouppila
10621: Ulla-Leena Alppi Saara-Maria Paakkinen Ole Wasz-Höckert
10622: Lea Savolainen Helena Pesola
10623: 1983 vp. 1423
10624:
10625: Toivomusaloite n:o 1279
10626:
10627:
10628:
10629:
10630: E. Laine ym.: Työnantajan tilojen käyttämisestä yhteiskunnallis-
10631: ten tilaisuuksien järjestämiseen
10632:
10633:
10634: EduskunnaHe
10635:
10636: Työsopimuslain 52 § :n 2 momentin mukaan suntaviikon teemoihin liittyvien tilaisuuksien
10637: työntekijöillä on oikeus kokoontua työpaikalla järjestämistä työpaikoilla. Kiellon perusteet mt-
10638: työajan ulkopuolella työsuhdeasioiden ja am- tyvät työnantajan oikeuteen määrätä omassa
10639: matillisten järjestötehtävien hoitamisen vuoksi. yrityksessään kokoustilojen käytöstä ja osallis-
10640: Työehtosopimuksiin on lisäksi sisällytetty mää- tujista.
10641: räyksiä työpaikkatilaisuuksien osallistujista, jot- Ydtykseitl ovat kuitenkin yhä enemmän riip-
10642: ka työpaikan omien työntekijöiden lisäksi saa- puvaisia yhteiskunnan antamasta tuesta. Vain
10643: vat olla vain ammattiliiton tehtävissä toimivia. hyvin harvat yritykset ovat vailla valtion anta-
10644: Eduskunnassa on aikaisemmin esitetty työ- maa tukea, erimuotoiset halpakorkoiset lainat
10645: sopimuslain yhdistymisvapautta koskevaan koh- ja suoranaiset avustukset, helpotukset veron-
10646: taan muutoksia, jotka olisivat mahdollistaneet maksuvelvollisuuksista jne. ovat asettaneet
10647: työntekijöiden kokoontumisen työpaikalla mui- yksityisomistuksen uuteen valoon. Työntekijöil-
10648: denkin kuin ainoastaan työpaikan sisäpuolelle lä yrityksen työtätekevänä osapuolena ja veron-
10649: kiinteästi liittyvien asioiden merkeissä ja että maksajana pitää olla enemmän oikeuksia myös
10650: muutoksen kautta työnantaja olisi ollut vel- yrityksen kokoustilojen kä}"tltöön ja siihen, että
10651: vollinen sallimaan työpaikan tilojen käytön kokouksissa voidaan käyttää ulkopuolista asian-
10652: muillekin kuin omille työntekijöilleen. tuntijaa puhujana ja selostajana.
10653: Yleisen tiedonkehityksen myötä työläiset Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10654: ovat pyrkineet käsittelemään rt:yöpaikoilla yh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10655: teiskunnallisia, kansainvälisiin asioihin ja viime
10656: aikoina hyvin runsaasti Suomen ja Neuvosto- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
10657: liiton välisiin taloudellisiin suhteisiin liittyviä tyksen työsopimuslain muuttamisesta si-
10658: kysymyksiä. Näihin luonnollisesti pitäisi saada ten, että työnantajien tiloja voisivat työ-
10659: pätevät alan asiantuntijat selostajiksi ja luen- läiset käyttää työsuhdeasioiden ja am-
10660: noitsijoiksi. Melkein säännönmukaisesti tilai- matillisten järjestötehtävien lisäksi eri-
10661: suudet, joita on suunniteltu pidettäviksi tuo- laisten yhteiskunnallisten asioiden hoita-
10662: tantolaitosten tiloissa, on peruutettu ja ne miseen ja niiden käsittelyyn kokouksissa
10663: ovat tuoneet järjestäville työläisille suuria han- ja että näihin tilaisuuksiin voisivat osal-
10664: kaluuksia työnantajien kiellettyä !tilaisuuksien listua työläisten kutsumat puhujat ja
10665: järjestämisen. Näin on vaikeutettu mm. YYA- se/ostajat.
10666: sopimuksen vuosipäivään ja YK:n aseidenrii-
10667: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
10668:
10669: Ensio Laine Matti Kautto Sten Söderström
10670: 1424 1983 vp.
10671:
10672: Toivomusaloite n:o 1280
10673:
10674:
10675:
10676:
10677: E. Laine ym.: Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ennalta ehkäi-
10678: semisestä raskaissa ja terveydelle vaarallisissa ammateissa
10679:
10680:
10681: Eduskunnalle
10682:
10683: Työterveyslaitoksen ja Työeläkekassan yhteis- Tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin mai-
10684: työnä toteutetun raudoittaja- ja maalaritutki- nittujen sairauksien ehkäisyyn voitavan vaikut-
10685: muksen mukaan olivat tuki- ja liikuntaelinten taa työskentelyolosuhteita parantamalla, mutta
10686: sairaudet verrattain yleisiä ko. ammattiryhmissä. myös opetusta ja työhön liittyvien riskien opas-
10687: Selän rappeutumamuutokset yleistyvät raudoit- tusta tehostamalla. Työterveyshuollossa tulee
10688: tajilla nuoremmalla iällä kuin maalareilla. Niska- kiinnittää huomiota työntekijäin suorituskykyyn
10689: ja hartiaseudussa sairauden oireet olivat maa- suhteessa hänen työnsä asettamiin vaatimuk-
10690: lareille tyypillisiä. Ylä- ja alaraajojen tilassa ei siin.
10691: ammattiryhmien välillä ollut merkittäviä eroja. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10692: Selkävaivoja oli molemmissa ammattiryhmissä, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10693: mutta raudoittajilla maalareita yleisemmin.
10694: Tutkimukseen osallistui 252 betoniraudoit- että hallitus tehostaisi toimenpiteitä
10695: tajaa ja 231 maalaria. Kaikki tutkimukseen tuki- ja liikuntaelinten sairauksien en-
10696: osallistuneet olivat aktiivityöntekijöitä, joiden nalta ehkäisemiseksi erityisesti rakennus-
10697: keski-ikä oli 41-42 vuotta. Raudoittajat olivat alalla ja muissa raskaissa ;a terveydelle
10698: toimineet ammatissa keskimäärin 15 ja maala- vaarallisissa töissä.
10699: rit 21 vuotta.
10700: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
10701:
10702: Ensio Laine Matti Kautto
10703: 1983 vp. 1425
10704:
10705: Toivomusaloite n:o 1281
10706:
10707:
10708:
10709:
10710: E. Laine ym.: Työttömyyskorvauksen maksamisesta alle 18-vuo-
10711: tiaille kotona asuville työttömille
10712:
10713:
10714: Eduskunnalle
10715:
10716: Koulunsa päättäneet alle 18-vuotiaat nuoret menettavat työnsa Ja työansionsa, heille tulisi
10717: työttömät ovat muita työttömiä huonommassa maksaa työttömyyskorvausta.
10718: asemassa siinä suhteessa, että heille ei yleensä Myös perheiden kannalta nykyinen menettely
10719: makseta työttömyyskorvausta. Voimassa olevien on haitallinen. Lapsilisän maksaminen on päät-
10720: säännösten mukaan alle 18-vuotias vanhem- tynyL, Ja verovähennys lapsesta päättyy samaan
10721: piensa kanssa samassa taloudessa asuva ei saa :1ikaan, jolloin vanhempien tulee vähäisilläkin
10722: työttömyyskorvausta, mikäli perheen tulot ylit- palkkatuloilla huolehtia myös työttömäksi jää-
10723: tävät suhteellisen alhaiseksi säädetyn rajan. neen alle 18-vuotiaan toimeentulosta.
10724: Nykyisen kaltainen asiantila aiheuttaa talou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10725: dellisia vaikeuksia niin nuorille itselleen kuin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10726: myös perheille. Koulun päättymisen jälkeen
10727: nuoret tarvitsisivat rahaa omaan käyttöönsä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10728: ehkä vielä enemmän kuin koulunkäynnin aika- työttömyyskorvauksen maksamiseksi alle
10729: na. Kun tätä tarvetta on vähävarr.)sissa per- 18-vuotiaille vanhempiensa kanssa sa-
10730: heissä vaikea tyydyttää, syntyy perhepiirissä hel- massa taloudessa asuville työttömille.
10731: posti erimielisyyksiä ja ristiriitoja. Kun nuoret
10732: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1983
10733:
10734: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen
10735:
10736:
10737:
10738:
10739: 179 088300420M
10740: 1426 1983 vp.
10741:
10742: Toivomusaloite n:o 1282
10743:
10744:
10745:
10746:
10747: E. Laine ym.: Pakollista lakisääteistä tapaturma-, liikenne- ja elä-
10748: kevakuutustoimintaa harjoittavien vakuutuslaitosten siirtämi-
10749: sestä valtion hallintaan
10750:
10751:
10752: Eduskunnalle
10753:
10754: Vakuutustoiminta on viime vuosina merkit- semmat ja selvät ja liittyvät läheisesti jo nyt-
10755: tävästi laajentunut sosiaalilainsäädännön, liiken- kin valtion toimintaan. Nämä vakuutusalat ja
10756: teen sekä taloudellisen kehityksen seurauksena. niitä harjoittavat yhtiöt voidaan välittömästi
10757: Edistäessään taloudellista ja sosiaalista turvalli- siirtää yhteiskunnan haltuun.
10758: suutta on vakuutustoiminta muiltakin kuin so- Pakollista lakisääteistä vakuutustoimintaa
10759: siaalivakuutuksen osalta luonteeltaan sellaista harjoittavat yhtiöt harjoittavat samalla myös
10760: yleistä yhteiskunnallista toimintaa, jonka har- vapaaehtoista vahinkovakuutustoimintaa. Se
10761: joittamisen tulee kuulua yhteiskunnalle, lähinnä mutkistaa jossain määrin pakollisen vakuutuk-
10762: valtiolle. Koska vakuutustoiminnan suurien sen ja siihen koottujen varojen ja omaisuuksien
10763: varojen käytön tulisi olla valtion ohjattavissa siirtämistä valtion hallintaan. Kuitenkin laki-
10764: taloudellisen ja yleisen kehityksen edistämiseen, sääteinen pakollinen vakuutus ja sen varat ovat
10765: on kysymys vakuutustoiminnan kansallistami- niin selvästi erotettavissa vapaaehtoisesta va-
10766: sesta tullut ajankohtaiseksi ja tärkeäksi. kuutustoiminnasta, ettei asian välittömään toi-
10767: Vakuutustoiminta jakautuu kahteen selvästi meenpanoon ole suuria vaikeuksia.
10768: toisistaan erottuvaan pääryhmään, vapaaehtoi- Sen sijaan olisi suoritettava tutkimus, mitkä
10769: seen ja pakolliseen vakuutustoimintaan. Vapaa- vapaaehtoiset vakuutustoiminnan alat olisi otet-
10770: ehtoinen vakuutustoiminta käsittää laajan ryh- tava yhteiskunnan haltuun ja millä tavalla se
10771: män erilaisia vahinkovakuutusmuotoja, joista olisi toimeenpantava. Esim. henki- ja palova-
10772: henki- ja palovakuutus ovat yleisimpiä. Huo-- kuutustoiminta ovat sellaisia yhteiskunnallisia
10773: mattavina pääomien haitijoina ja sijoittajina vakuutustoiminnan muotoja, joiden hoito piJtäisi
10774: on näiden vakuutusyhtiöiden vaikutus maan siirtää yhteiskunnalle.
10775: rahatalouteen merkittävä. Niiden toiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10776: laajuudesta ja monitahoisuudesta johtuen va- ·kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10777: paaehtoisen vakuutustoiminnan siirtäminen yh-
10778: teiskunnan haltuun on kuitenkin monimutkai- että hallitus antaisi eduskunnalle laki-
10779: nen tehtävä. Siksi edellytämme, että sen sel- esityksen lakisääteistä pakollista tapa-
10780: vittelyyn ja toimeenpanoon viipymättä ryhdy- turma-, liikenne- ja eläkevakuutustoi-
10781: tään. mintaa harjoittavien vakuutuslaitosten ja
10782: Pakolliseen vakuutustoimintaan kuuluu pää- näihin tarkoituksiin koottujen varojen
10783: asiassa tapaturmavakuutuslain, liikennevakuu- siirtämiseksi valtion hallintaan, sekä
10784: tuslain ja työeläkelakien (TEL, LEL, YEL ja suorittaisi tutkimuksen, mitkä vapaaeh-
10785: MYEL) mukainen sosiaalivakuutus. Niiden toi- toisen vakuutustoiminnan alat olisi otet-
10786: mintaperiaatteet ja muodot ovat yksinkertai- tava valtion hallintaan.
10787: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
10788:
10789: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen
10790: Anna-Liisa Jokinen Sten Söderström
10791: 1983 vp. 1427
10792:
10793: Toivomusaloite n:o 1283
10794:
10795:
10796:
10797:
10798: E. Laine ym.: Vähävaraisten invalidien invalidipyörien ja -vau-
10799: nujen hankinnan helpottamisesta
10800:
10801:
10802: Eduskunnalle
10803:
10804: Normaalin liikuntakyvyn puuttuminen rajoit- keaan invalideille. Invalidipyörät ja -vaunut sekä
10805: taa liikuntavammaisen henkilön liikkumista, pyörätuolitkin on aika ajoin uusittava, jolloin
10806: vaikeuttaa mm. henkilökohtaisten asioiden hoi- kustannusten taakka muodostuu kohtuuttoman
10807: toa ja aiheuttaa muitakin hankaluuksia. Liikun- suureksi ilman yhteiskunnan tuen lisäämistä.
10808: tavammainen voi parantaa liikkumisensa mah- Ilmeisesti olisi paikallaan harkita invalidihuol-
10809: dollisuuksia tarkoitukseen soveltuvaa kulkuväli- tolain muuttamista niin, että sen perusteella
10810: nettä käyttäen. Erityisrakenteisen invalidipyö- olisi mahdollista turvata ulkokäyttöön soveltu-
10811: rän avulla liikuntavammainen voi lisätä omatoi- van invalidipyörän tai käsi- ja moottorikäyttöi-
10812: misuuttaan ja siten myös vähentää turvautu- sen invalidivaunun hankkiminen kaikille sen
10813: mista toisen henkilön apuun. tarpeessa oleville vähävaraisille invalideille.
10814: Monille vähävaraisille liikuntavammaisille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10815: oman invalidipyörän hankkiminen tuottaa yli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10816: voimaisia taloudellisia vaikeuksia. Kun kui-
10817: tenkin on pidettävä kohtuullisena ja oikeuden- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10818: mukaisena sekä liikuntavammaisten liikkumis- vähävaraisten liikuntavammaisten invali-
10819: edellytysten kannalta välttämättömänä oman in- dien käyttöön tarkoitettujen invalidipyö-
10820: validipyörän hankkimisedellytysten turvaamista, rien ja -vaunujen hankinnan helpottami-
10821: tulisi yhteiskunnan lisätä tätä tarkoittavaa tu- seksi niitä tarvitseville.
10822: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1983
10823:
10824: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen
10825: 1428 1983 vp.
10826:
10827: Toivomusaloite n:o 1284
10828:
10829:
10830:
10831:
10832: E. Laine: Riittävää eläkettä saavien siirtymisen estämisestä
10833: uudelleen työmarkkinoille
10834:
10835:
10836: Eduskunnalle
10837:
10838: Kansalaisten keskuudessa on voimakkaasti heikon työkunnon omaaville ja esim. rintama-
10839: arvosteltu sellaista käytäntöä, että valtion, kun- miehille oikeus eläkkeelle siirtymiseen vähim-
10840: Jtien ja muiden julkisten tehtävien piiristä eläk- mäispalkkaa vastaavalla eläkkeellä edellyttäen,
10841: keelle siirtyneitä sijoitetaan uudelleen työelä- että työnantaja palkkaa nuoren tai muun työt-
10842: mään samanaikaisesti kuin suuret työtä tarvh- tömän tilalle vakinaiseen työsuhteeseen nor-
10843: sevat ryhmät joutuvat olemaan ilman työtä. maalein työehdoin ilman työnantajalle makset-
10844: Mikäli kyseessä olisi hyvin pienen eläketulon tavaa valtion tukea.
10845: saaja, joka toimeentulonsa turvaksi tarvitsee Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
10846: lisäansiota, hänen osaltaan !työelämään paluuta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10847: voitaisiin puoltaa. Yleisemmin on kuitenkin
10848: kysymys suhteellisen suuren eläketulon saajista, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10849: jotka ovat siirtyneet eläkkeelle esim. puolustus- menpiteisiin, joilla estetään julkisista
10850: laitoksen piiristä. viroista ja muista tehtävistä eläkkeelle
10851: Harkitsemisen arvoisena on pidettävä myös siirtyneiden riittävää eläkettä saavien
10852: sellaista ehdotusta, että työnantajille kaavaillun siirtyminen uudelleen työmarkkinoille
10853: 3 000 markan kuukausittain maksettavan työl- sekä turvataan nuorten ja muiden työt-
10854: listämiskorvauksen sijasta eläkeikärajaa alennet- tömien sijoittaminen vastaaviin tehtä-
10855: taisiin ja samalla annettaisiin työkyvyttömille, viin.
10856: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
10857:
10858: Ensio Laine
10859: 1983 vp. 1429
10860:
10861: Toivomusaloite n:o 1285
10862:
10863:
10864:
10865:
10866: E. Laine ym.: Lain saliimien ylityön enimmäismäärien rajoitta-
10867: misesta
10868:
10869:
10870: EduskunnaUe
10871:
10872: Työaikalain (604/46) 11 §:n mukaan, yli- voidaan teettää niin huomattavassa määrin kuin
10873: työn kaikki tyypit huomioiden, voidaan työn- nykyisin tapahtuu.
10874: tekijällä teettää kalenterivuodessa jopa yli 600 On korostettava, että ylityö jo sinällään toi-
10875: truntia ylityötä. Tämä merkitsee säännöllisen mii merkittävänä tekijänä työn voimaperäisyy-
10876: vuotuisen työajan lisääntymistä lähes kolman- den lisäämisessä työntekijöillä. Suoritetuissa
10877: neksella. tutkimuksissa on voitu todeta, että työtapatur-
10878: Käytettävien selvitysten mukaan lisääntyi mien ja työkyvyttömien kansainvälisestikin
10879: teollisuudessa ylitöiden prosentuaalinen osuus katsoen erittäin korkea määrä Suomessa on
10880: kuusikymmenluvun puolivälistä tämän vuosi- osittain selitettävissä ylityön haiJt:allisilla vaiku-
10881: kymmenen alkuun kaksinkertaiseksi. Tämä ta- tuksilla työntekijän fyysiseen ja psyykkiseen
10882: pahtui samaan aikaan kun siirrytltiin 45-tun- terveyteen.
10883: tisesta työviikosta 40-tuntiseen työviikkoon. Edellä olevaan perustuen tulee lain sallimia
10884: Tilastokeskuksen kyselytutkimuksen mukaan ylityön enimmäismääriä oleellisesti rajoittaa.
10885: toimihenkilöistä 28 % ja työntekijöistä 22 % Työaikalain ( 604/46) 11 § :n 1 momentcia
10886: ilmoitti tekevänsä säännöllisesti ylitöitä. Kum- tulisi muuttaa siten, että ns. vuorokautisen yli-
10887: massakin ryhmässä 8 % ilmoitti tekevänsä kes- työn enimmäismäärä kahden viikon ajanjaksona
10888: kimäärin yli 10 tuntia viikossa ylitöitä (Laiho- olisi enintään 10 tuntia; 2 momenttia siten,
10889: nen ym., Tilastokeskuksen muistio 17, 1972). että ns. viikottaisen ylityön enimmäismäärä
10890: Vuoden 1977 aikana joutui Tilastokeskuksen kahden viikon ajanjaksona olisi enintään 8 tun-
10891: työvoimatiedustelun mukaan ylitöitä •tekemään tia; 3 momenttia siten, että ylityön enimmäis-
10892: keskimäärin 128 000 työntekijää. Ylitöitä teh- määrä kolmen viikon periodissa olisi enintään
10893: neet olivat keskimäärin 6 % työvoimasta. Työt- 18 tuntia ja kahden viikon periodissa enintään
10894: tömiä oli samaan aikaan keskimäärin 137 000 12 tuntia; 4 momenttia siten, että kalenteri-
10895: eli 6,1 % työvoimasta. vuodessa ns. vuorokautisen ylityön enimmäis-
10896: Työttömyys on noussut lähes 200 000 työn- määrä olisi enintään 50 tuntia, ns. viikottainen
10897: tekijän krooniseksi joukkotyöttömyydeksi, joka ylityön enimmäismäärä enintään 40 .tuntia ja
10898: ei erilaisten ennusteiden mukaan tule lähivuo- periodityön enimmäismäärä enintään 90 tuntia.
10899: sikymmenenä oleellisesti vähentymään. Tieteel- Edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti
10900: lis-teknisen kumouksen vaikutuksesta automa- tulee muuttaa myös muiden työaikaa säätele-
10901: risointi ja rationalisointi tulee syrjäyttämään vien lakien vastaavia säännöksiä.
10902: työvoimaa edelleen merkittävästi tuotannosta, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10903: mistä johtuu ettei työvoiman tarve tule oleel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10904: lisesti kasvamaan siinäkään tapauksessa, että
10905: tuotannossa alkaisi nopeampi kasvun kausi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10906: Tästä johtuu, että työajan lyhentäminen ·tulee menpiteisiin lain saltimien ylityön enim-
10907: entistäkin ajankohtaisemmaksi. Näissä oloissa mäismäärien oleellisesti rajoittamiseksi.
10908: ei voi olla tarkoituksenmukaista, että ylityötä
10909: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
10910:
10911: Ensio Laine Matti Kautto Sten Söderström
10912: 1430 1983 vp.
10913:
10914: Toivomusaloite n:o 1286
10915:
10916:
10917:
10918:
10919: E. Laine ym.: Sosiaaliturvapalvelujen myöntämisestä Suomessa
10920: asuville pakolaisille ja muille ulkomaalaisille
10921:
10922:
10923: Eduskunnalle
10924:
10925: Varsin yleisesti kohdellaan eri maissa asuvia nituissa laeissa olevien kansalaisuusrajoitusten
10926: ulkomaalaisia ja mm. pakolaisia sosiaaliturvan vuoksi. Tästä syystä olisi ryhdyttävä toimenpi-
10927: suhteen samalla tavalla kuin oman maan kan- teisiin mainituissa laeissa olevien kansalaisra-
10928: salaisia. Pakolaissopimuksen 24 artiklassa on joitusten poistamiseksi.
10929: pakolaisille pyritty takaamaan oman maan kan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus--
10930: salaisia vastaava kohtelu sosiaaliturvan osalta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10931: Suomessa tätä periaatetta toteutetaan varsin
10932: laajasti. On ku1tenkin olemassa sellaisia sosiaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10933: liturvalakeja, jotka rajoittavat ulkomaalaisten yhtäläistä kohtelua sosiaaliturva-asioissa
10934: oikeutta saada sosiaaliturvaa. Sellaisia ovat lap- koskevan Kansainvälisen työjärjestön so-
10935: silisälaki, invalidirahalaki, invalidihuoltolaki ja pimuksen n: o 118 toteuttamiseksi pois-
10936: laki valtakunnallisista työttömyyskassoista. tamalla ns. kansalaisuusrajoitukset} jot-
10937: Kansainvälisen työjärjestön sopimus n:o 118 ta maassa asuvat pakolaiset ja muut ul-
10938: vuodelta 1962 edellyttää yhtäläistä kohtelua komaalaiset voisivat saada sopimuksen
10939: sosiaaliturva-asioissa. Suomi on ratifioinut tä- edellyttämät sosiaaliturvapalvelut.
10940: män sopimuksen vain osittain mm. edellä mai-
10941: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
10942:
10943: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Salminen
10944: 198.3 vp. 1431
10945:
10946: Toivomusaloite n:o 1287
10947:
10948:
10949:
10950:
10951: Laurila: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja valtion-
10952: osuutta koskevan lain muuttamisesta
10953:
10954:
10955: Eduskunnalle
10956:
10957: Ensi vuodenvaihteessa voimaanastuva laki so- ta n. 390 mk. Sairausvakuutusjärjestelmä ei
10958: siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val- oleellisesti korvaa kustannuksia.
10959: tionosuudesta aiheuttaa eräiden järjestöjen, Tämän suuruinen kustannusten nousu vaa-
10960: jotka ovat tähän saakka tulleet valtionavustuk- rantaa epileptikoiden työhönkuntoutustoimin-
10961: sen turvin toimeen, joutumisen kestämättömään nan. Jo tässä vaiheessa työvoimaviranomaiset
10962: asemaan. Tällaisia ovat sellaiset palvelujärjes- ovat ilmoittaneet, että heillä tuskin tulee ole-
10963: töt, joiden ylläpitämiin toimintayksikköihin maan mahdollisuuksia ainakaan siinä määrin
10964: asiakkaat hakeutuvat omatoimisesti ttai muiden kuin aikaisemmin lähettää epileptikoita työhön-
10965: kuin sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten soveltuvuutta koskeviin tutkimuksiin.
10966: lähetltäminä. Pitäjänmäen työklinikan asiakkaat tulevat
10967: Erityisesti kuntoutustoiminnan kannalta tär- kaikkialta Suomesta yhteensä noin 200 kun-
10968: keät työklinikat ovat joutumassa vaikeuksiin. nasta. Tämän huomioon ottaen, ja kun työhön
10969: Esimerkkinä mainittakoon Epilepsiasäätiön yllä- soveltuvuuden selvitystä on pidettävä sekä yksi-
10970: pitämä Pitäjänmäen työklinikka Helsingin kau- lön että yhteiskunnan kannalta ensiarvoisen tär-
10971: pungissa. Tässä työklinikassa on sekä lääketie- keänä, olisi Pitäjänmäen työklinrkan samoin
10972: teellistä avopoiiklinikkatoimintaa että työklinik- kuin vastaavissa vaikeuksissa olevien muiden-
10973: katoimintaa, jonka puitteissa epilepsiapotilaita kin toimintapisteiden toiminnan jatkuvuus tur-
10974: on jatkuvasti tutkittu ja kuntoutettu työelä- vattava edelleenkin valtion tuella.
10975: mään. Lähettäjinä ovat pääasiallisesti työvoima- Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kun-
10976: viranomaiset, Kansaneläkelaitos ja Vakuutusalan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10977: Kuntouttamiskeskus. Osa asiakkaista hakeutuu muksen,
10978: työklinikalle omatoimisesti.
10979: Arvion mukaan valtionavun poistuessa tule-
10980: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10981: vat tutkimuksesta ja hoidosta perittävät kustan- sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
10982: nukset vuonna 1984 kaksinkertaistumaan ny-
10983: lusta ja valtionosuudesta annetun lain
10984: kyisestä tasosta siten, että ne ovat neurologisten muuttamiseksi siten, että Pitäjänmäen
10985: työklinikalle ja muille palvelujärjestöille
10986: avohoitokäyntien osalta n. 230 mk sekä kun-
10987: olisi mahdollista edelleen myöntää suo-
10988: toutustutkimus- ja työkokeiluvuorokausien osal-
10989: raan valtionavustusta.
10990: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10991:
10992: Ritva Laurila
10993: 1432 1983 vp.
10994:
10995: Toivomusaloite n:o 1288
10996:
10997:
10998:
10999:
11000: Laurila: Psoriasis-potilaiden hoidon tehostamisesta
11001:
11002:
11003: Eduskunnalle
11004:
11005: Maassamme on noin 100 000 henkilöä, jotka he voisivat hoitaa normaalin työnsä ja sairaala-
11006: sairastavat kroonista ihosairautta nimeltään pso- paikat säästyisivät.
11007: riasis. Psoriasistaudin syy on vielä tuntematon, Toinen psoriais-potilaita suuresti hyödyttävä
11008: joten lääketiede joutuu toistaiseksi hoitamaan hoitomuoto on ilmastohoito eli etelänmatkan
11009: taudin oireita. yhteydessä annettu hoito. Jo parin kolmen vii-
11010: Riittävän turvallista sisäisesti nautittavaa lää- kon ~ktiivinen hoito etelässä häivyttää iho-
11011: kettä sairauteen ei ole vielä olemassa. Aikai- oireet. Ruotsissa on ilmastohoidon merkitys
11012: semmin käytetyistä arsenikista ja kortisonipille- oivallettu. Siellä meidän sairausvakuutustamme
11013: reistä on jouduttu luopumaan niiden vaaralli- vastaava landstinget-järjestelmä korvaa ilmas-
11014: suuden takia. Kotihoidossa voidaan käyttää jon- tomatkoista aiheutuneet kulut.
11015: kin verran kortisonisalvoja, jotka ovat tosin Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
11016: varsin kalliita, sekä tervapreparaatteja, jotka nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11017: ovat tahraavia ja hankalia. Vaikeimmin sairas-
11018: tavat potilaat joudutaan hoitamaan sairaalassa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
11019: jossa voidaan käyttää vahvempia lääkkeitä. ioilla mahdollistettaisiin psoriasis-potilai-
11020: Vuonna 1976 on kuitenkin HYKS:in iho- den puva-hoito avohoitona, sekä toimen-
11021: tautiklinikalla aloitettu uusi ns. puva- eli musta- piteisiin psoriasispotilaiden ilmastohoi-
11022: valohoito, joka perustuu yhdistettyyn lääke- ja don kulujen saamiseksi sairausvakuutuk-
11023: valohoitoon. Tulokset ovat olleet erittäin roh- sen korvattaviksi tai ainakin kokonaisuu-
11024: kaisevia. Jos psoriasis-potilaat voisivat saada dessaan verotuksessa vähennyskelpoi-
11025: puva-hoitoa avohoitona kaikkialla maassamme, siksi.
11026: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
11027:
11028: Ritva Laurila
11029: 1983 vp. 1433
11030:
11031: Toivomusaloite n:o 1289
11032:
11033:
11034:
11035:
11036: P. Leppänen ym.: Työ-, koulutus.. tai työharjoittelupaikan turvaa-
11037: misesta lainsäädäntöteitse jokaiselle alle 25-vuotiaalle hen-
11038: kilölle
11039:
11040:
11041: Eduskunnalle
11042:
11043: Joukkomittainen työttömyys maassamme on vat nuorten aseman parantamiseen työmarkki-
11044: ensisijaisesti yhteiskuntajärjestelmän petosra- noille siirryttäessä.
11045: kenteista johtuva ongelma. Siksi työttömyyden Myös eduskunta on kiinnittänyt huomiota
11046: pysyvä poistaminenkin edellyttää syvälle yhteis- välttämättömyyteen suorittaa erillistoimenpitei-
11047: kunnan taloudellisiin perusrakenteisiin ulottu· tä nuorisotyöttömyyden poistamiseksi hyväksy-
11048: via demokraattisia uudistuksia. essään marraskuussa 1978 Työllisyyskertomuk-
11049: Työttömyyden vähentäminen vaatii sellaisen sen vuodelta 1977.
11050: talous.. ja yhteiskuntapolitiikan toteuttamista, Perustuslain säännökseen jokaisen oikeudes..
11051: jolla lisätään kansalaisten osto- ja kulutusmah- ta työhön ja eduskunnan vuonna 1978 erik-
11052: dollisuuksia mm. reaaliansioita korottamalla, seen ilmaisemaan kantaan vedoten on syytä
11053: voimistamaila taloudellista yhteistyötä ja kauJ>- kiirehtiä nuorten työnsaannin turvaamiseksi sel-
11054: paa Neuvostoliiton ja muiden SEV-maiden laisen järjestelmän aikaansaamista, jolla torva-
11055: kanssa, vähentämällä sidonnaisuurttamme länti- ltaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle työ-, koulutus-
11056: siin kriisitalooksiin sekä lisäämällä yhteiskun- tai työharjoittelupaikka. Tällaisen järjestelmän
11057: nan mahdollisuuksia vaikuttaa talouselämän rakentamisessa on huomioitava mm. seuraavat
11058: suunnitteluun ja päätöksentekoon ja lisäämällä seikat:
11059: julkisen sektorin osuutta maamme tuotanto- Koulutuksen lisäämiselle ja parantamisella
11060: ja talouselämässä. On lisättävä julkisia palve- voidaan merkittävästi vaikuttaa nuorten työlli-
11061: luja, laajennettava asuntotuotantoa ja muuta ra- syystilanteeseen, koska se hidastaa nuorten siir-
11062: kennustoimintaa sekä suuntaodottava työajan tymistä työelämään ja vähentää työvoiman mää-
11063: lyhentämiseen. rää. Koulutuksen parantaminen on myös kan-
11064: Kun nuorten työttömien määrä jatkuvasti santaloudellisesti edullista, koska koulutukseen
11065: on huomattavasti suurempaa yleiseen työttö- sijoitetut varat tuottavat itsensä takaisin tut-
11066: myyteen verrattuna, on siihen jo määrällisistä- kimusten mukaan vähintään 1,5-kertaisina. Li-
11067: kin syistä kiinnitettävä erityishuomio. Nuori- säksi koulutuksen pidentäminen tarkoituksen-
11068: sotyöttömyysongelman vakavuutta lisää suuresti mukaisella tavalla (huomioiden muuttuvan yh-
11069: se, että kohdistuessaan nuoreen ihmiseen ovat teiskunnan tarpeet) on useisiin muihin toimen-
11070: työttömyyden aiheuttamat psyykkiset ja muut piteisiin verrattuna erittäin edullinen keino pa-
11071: haittavaikutukset vaarassa moninkertaistua. It- rantaa työllisyystilannetta. Se antaa myös suu-
11072: senäistyminen tulee usein mahdottomaksi ta- rimmat säästöt työttömyysturvakustannuksissa.
11073: loudellisten toimeentulo-ongelmien kasvaessa. Edellä olevaan perustuen onkin järkevää li-
11074: Yleisten työttömyyden torjuntakeinojen lisäk- sätä peruskoulun jälkeisiä koulutuspaikkoja
11075: si tarvitsee nuoneo työllisyyden parantaminen niin, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle
11076: erityistoimia, koska nuorisotyöttömyys on · yh- on tarjolla jatkokoulutuspaikka. Samalla on pi-
11077: teiskunnassamme luonteeltaan myös rakenteel- dennettävä peruskoulu 10-vuotiseksi ja nostet-
11078: lista työttömyytltä. Valtiovallan erityistoimen- tava oppivelvollisuusikäraja 17 vuoteen. Pe-
11079: pitein on nuorisotyöttömyyttä kyetty väliaikai- ruskoulun pidentämisellä väliaikaisesti vapautu-
11080: sesti vähentämään. Tulevaisuudessa todennäköi- vat ammattikoulutuspaikat on täytettävä siten,
11081: sesti kasvava työttömyys tulee jälleen kohdis.. että tällä hetkellä ammattikoulutusta vailla ole-
11082: tomaan erityisen voimakkaasti nuoriin ilman ville työttömille nuorille tarjotaan mahdollisuus
11083: erityistoimenpiteitä, jotka pysyvästi vaikutta- ammattikoulutuksen hankkimiseen.
11084: 180 088300420M
11085: 1434 1983 vp.- TA n:o 1289
11086:
11087: Ammattikoulutuksen pidentämisessä on en- le yrityksille on asetettava täsmälliset kiintiöt
11088: simmäisenä toimenpiteenä pidennettävä ammat- työ- ja työharjoitirelupaikkojen turvaamisesta.
11089: tikoulutusta yhdellä vuodella siten, että oppi- Myös yksityisille yrityksille on luotava vastaa-
11090: laat tämän viimeisen vuoden aikana saavat osan vat velvoitteet ja kiintiöt. Ensimmäisessä vai-
11091: aikaa teoreettista opetusta ja ovat osan aikaa heessa tämä voitaisiin toteuttaa niin, että yri-
11092: ohjatussa työharjoittelussa. Työharjoitteluajan tysten yhteiskunnalta saama taloudellinen tuki
11093: tulee perustua työsuhteeseen. Näin nuoret ky- sidotaan kokonaan näiden paikkojen luomiseen.
11094: kenisivät hankkimaan työkokemusta, jonka puu- Jo ennen tämän järjestelmän luomista tulisi
11095: te on usein esteenä suoraan koulusta työelä- voimistaa ja laajentaa toimenpiteitä työmarkki-
11096: mään siirtyvien nuorten työnsaannille. Myös noille tulossa olevan työvoiman sijoittamiseksi.
11097: tämän viimeisen vuoden osalta on opiskelijoi- Käynnissä olevaa työhönperehdyttämiskokeilua
11098: den toimeentulo turvattava maksamalla heille on välittömästi laajennettava ja turvattava tä-
11099: riittävää opintotukea ja työharjoittelun aikana hän ri1ttävät määrärahat. Samoin nuorten työt-
11100: suoritetusta työstä työehtosopimuksen mukai- tömyysturvassa olevat aukot on korjattava.
11101: nen palkka. Harjoittelupaikkojen hankinta ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11102: valvonta on annettava kouluviranomaisten teh- ,raen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11103: täväksi.
11104: Nuorten työpaikkojen turvaamisessa on pää- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
11105: paino asetettava julkisen sektorin työllistämis- menpiteisiin sellaisen järjestelmän luomi-
11106: mahdollisuuksien lisäämiseen. Valtion eri viras- seksi lainsäädännöllisin toimin, jolla jo-
11107: toille ja laitoksille, kunnille ja kuntainliitoille, kaiselle alle 25-vuotiaalle turvattaisiin
11108: muille julkisille yhteisöille sekä valtiojohtoisil- työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka.
11109: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
11110:
11111: Pekka Leppänen Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
11112: Pirkko Turpeinen Inger Hirvelä Ulla-Leena Alppi
11113: Osmo Vepsäläinen Niilo Koskenniemi Lauha Männistö
11114: Esko Helle
11115: 1983 vp. 1435
11116:
11117: Toivomusaloite n:o 1290
11118:
11119:
11120:
11121:
11122: P. Leppänen ym.: Työttömyyseläkkeen ehtojen muuttamisesta ns.
11123: tulevan ajan palkan huomioon ottamisen turvaamiseksi
11124:
11125:
11126: Eduskunnalle
11127:
11128: Kansaneläke- ja työeläkelainsäädäntö sisältä- hae työttömyyseläkettä, vaan luottaa lääkärin
11129: vät mahdollisuuden työttömyyseläkkeen avulla tukemaan työkyvyttömyyseläkehakemukseen,
11130: turvata sellaisen henkilön toimeentulo, joka ei saattaa työttömyyseläke jäädä aivan olennaises-
11131: vielä ole saavuttanut varsinaista eläkeikää, ti alhaisemmaksi, kuin jos sitä olisi heti haetJtu.
11132: mutta jonka ikä vaikeuttaa työpaikan saamista. Paitsi että nykyinen tilanne on monen haki-
11133: Monessa käytännön tapauksessa työkyvyttö- jan kohdalla kohtuuton, merkitsee se myös sitä,
11134: myyseläkkeen ja työttömyyseläkkeen hakeminen että etunsa turvatakseen henkilön tulisi osata
11135: ovat vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Sairauden samanaikaisesti hakea rinnakkaisia eläke-etuuk-
11136: vuoksi työs:tä pois jäävä henkilö lähtee usein sia.
11137: lääkärinlausunnon tukemana hakemaan työky- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
11138: vyttömyyseläkettä. Tähän liittyy nykyään va- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11139: kava oikeudenmenetyksen vaara. Työkyvyttö-
11140: myyseläkehakemus saattaa tulla hylätyksi pit- että hallitus pikaisesti valmistelisi esi-
11141: kän käsittelyn, mahdollisten valitusten ja tykset työ- ja kansaneläkelainsäädännön
11142: uusien hakemusten jälkeen. Kun henkilö lopul- muuttamiseksi siten, että työttömyys-
11143: ta saa kielteisen lopullisen päätöksen työkyvyt- eläkkeen määrässä otettaisiin huomioon
11144: tömyyseläkehakemukseen, on monasti liian myö- ns. tulevan ajan palkka silloin, kun
11145: häistä saada toimeentulon turvaava työttömyys-- työnhakijaksi ilmoittautumisen ja työt-
11146: eläke. tömyyseläkkeen hakemisen viivästymi-
11147: Nykyisen lainsäädännön mukaan työttömyys-- nen on johtunut työkyvyttömyyseläke-
11148: eläkettä on haettava suhteellisen pian työn hakemuksen vireilläolosta, ja ettei työ-
11149: päättymisen jälkeen, jotta työttömyyseläkkeen kyvyttömyyseläkeasian pitkäaikainen vi-
11150: määrässä otettaisiin huomioon myös ns. tule- reilläolo johtaisi muihinkaan oikeuden-
11151: van ajan palkka. Mikäli työntekijä ei ajoissa menetyksiin.
11152: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
11153:
11154: Pekka Leppänen Timo Laaksonen Inger Hirvelä
11155: Pirkko Turpeinen Kalevi Kivistö Niilo Koskenniemi
11156: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö Esko Helle
11157: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi
11158: 1436 1983 vp.
11159:
11160: Toivomusaloite n:o 1291
11161:
11162:
11163:
11164:
11165: P. Leppänen ym.: Perhe-eläkkeen saamisesta edunjättäjän kuolin-
11166: syynä olleen alkoholismin ja tuottamuksen estämättä
11167:
11168:
11169: Eduskunnalle
11170:
11171: Voimassa olevissa eläkejärjestelmissä on sään- kiireinen elämä ja taloudelliset tekijät saattavat
11172: nös, jonka mukaan lesken ja lapsen eläke aiheuttaa hermostollisia häiriötä ja johtaa mai-
11173: voidaan myöntää alennettuna 'tai kokonaan evä- nittuihin tekoihin.
11174: tä, milloin edunjättäjän kuolinsyy on ollut al- Edellä mainittujen epäkohtien korjaamiseksi
11175: koholi tai että se on ollut muutoin tuottamuk- olisi ryhdyttävä lainmuutostoimenpiteisiin, joil-
11176: sellinen. Tällainen lainsäädäntö johtaa siihen, la mainitut syyt perhe-eläkkeen hylkäämisperus-
11177: että edunjättäjän henkilökohtaisesta käyttäyty- teena poistetaan lainsäädännöstä.
11178: misestä rangaistaan edunsaajaa. Tästä seuraa, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11179: että ääritapauksissa heidän ainoa huoltajansa on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11180: sosiaalilautakunta, vaikka edunjättäjä olisi ollut
11181: hyvin palkattu ja perhe-eläke sen perusteella että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11182: toimeentulon turvaava. Nykyaikaina ei ainakaan menpiteisiin eläkelainsäädännön muut-
11183: enää voida moraalisestikaan puolustaa lesken tamiseksi niin, ettei alkoholi tai tuot-
11184: ja lasten saattamista kärsimään henkisen rasi- tamuksellisuus edunjättäjän kuolinsyynä
11185: tuksen lisäksi myös taloudellisesti perheenhuol- olisi esteenä täyden perhe-eläkkeen saan-
11186: tajan epänormaalien tekojen vuoksi. On myös nille.
11187: otettava huomioon, että nykyaikainen kireä ja
11188: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
11189:
11190: Pekka Leppänen Timo Laaksonen Esko Helle
11191: Pirkko Turpeinen Inger Hirvelä Vappu Säilynoja
11192: Osmo Vepsäläinen Niilo Koskenniemi Kalevi Kivistö
11193: Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö
11194: 1983 vp. 1437
11195:
11196: Toivomusaloite n:o 1292
11197:
11198:
11199:
11200:
11201: P. Leppänen ym.: Markkamääräisen katon säätämisestä eläkkeille
11202: ja sairausvakuutuspäivärahoille sekä kahden palkan tai palkan
11203: ja eläkkeen samanaikaisen saannin rajoittamisesta
11204:
11205:
11206: Eduskunnalle
11207:
11208: Hiljattain pidettyjen eduskuntavaalien yhtey- unohdettu se, että yhteiskunnassamme vallit-
11209: dessä kävi selvästi ilmi, että kansalaiset ovat sevan tosiasiallisen eriarvoisuuden vuoksi hyvä-
11210: kiinnostuneita paitsi oman asemansa kehittymi- tuloiset ennen uudistusta saattoivat saada palk-
11211: sestä myös siitä, ettei julkisin varoin edistetä kaa suuremman etuuden sen vuoksi, että työn-
11212: kansan oikeustajua ja moraalikäsityksiä louk- antaja maksaa sairausajalta palkan. Vaikka
11213: kaavia järjestelyjä. Keskustelu korruptiosta sekä uudet sairausvakuutuspäivärahat ovat SKDL:n
11214: julkista tehtävää hoitavien saamista taloudelli- kannan mukaan suurituloisimpien osalta liian
11215: sista etuuksista on maassamme selvästi vilkas- korkeita, on nykytilannetta aiempaan verrat-
11216: tunut. taessa syytä muistaa se, että aiemmin ei edes
11217: Tällä hetkellä on voimassa useita järjestelyjä, henkilön oma palkka muodostanut kattoa sai-
11218: joita voidaan perustellusti kritisoida edellä esi- rausajalta saatavalle etuudelle. Todettujen epä-
11219: tetyltä kannalta. Kansanedustajan tehtävään va- kohtien korjaaminen olisi tärkeää senkin vuoksi,
11220: littu henkilö saattaa saada edustajanpalkkion että näin voitaisiin estää myös niiden harhaan-
11221: ohella toista palkkaa tai korkeaakio ansioelä- johtava hyväksikäyttö.
11222: kettä. Eräissä tehtävissä voimassa olevan alhai- Eräin osin epä-kohtien korjaaminen olisi
11223: sen eläkeiän vuoksi tyeöläkettä saavat saattavat myös vaikean työllisyystilanteen vaatima. Py-
11224: olla samanaikaisesti työssä saaden näin saman- syvän joukkotyöttömyyden oloissa ei voi olla
11225: aikaisesti korkeaa eläkettä ja korkeaa. palkkaa. perusteltua, että ennestään korkeaa ansioelä-
11226: Ansioeläkkeille ei ole säädetty mitään markka- kettä saava henkilö otetaan ainakaan valtion tai
11227: määräistä kattoa, mistä syystä eläkeläisten vä- kunnan palvelukseen virka- tai työsuhteeseen.
11228: lillä vallitsee huomattava taloudellinen eriarvoi- Mainittujen epäkohtien korjaaminen edellyt-
11229: suus. SKDL:n ehdotusten vastaisesti jätettiin täisi toimenpiteitä sekä virka- ja työehtosopi-
11230: niin sanotun sove-uudistuksen yhteydessä sää- musten että lainsäädännön osalta.
11231: tämättä markkamääräinen katto sairausvakuu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
11232: tuslain mukaisille päivärahoille. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11233: Käytyyn lehdistökeskusteluun liittyy monia
11234: tilanteita, joissa epäkohtia on voitu poliittisista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11235: tarkoituksenmukaisuuslähtökohdista käyttää hy- markkamääräisen katon säätämiseksi
11236: väksi taktisessa mielessä. Esimerkiksi kansan- eläkkeille ja sairausvakuutuslain nojalla
11237: edustajien taloudellisia etuuksia ovat käyttäneet maksettaville päivärahoille sekä sen
11238: lyömäaseena toisia vastaan sellaisetkin henkilöt, tilanteen estämiseksi, että hyvässä talou-
11239: jotka ovat itse nostaneet samanaikaisesti kahta dellisessa asemassa oleva henkilö saa
11240: palkkaa tai sekä palkkaa että eläkettä. Samoin samanaikaisesti kahta korkeaa palkkaa
11241: esimerkiksi sove-uudistuksen vaikutuksistå on tai korkeaa eläkettä ja korkeaa palk-
11242: annettu tahallisesti virheellinen kuva, kun on kaa.
11243: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11244:
11245: Pekka Leppänen Terho Pursiainen Inger Hirvelä
11246: 1438 1983 vp.
11247:
11248: Toivomusaloite n:o 1293
11249:
11250:
11251:
11252:
11253: u. Leppänen ym.: Lasten elatusapujärjestelmän epäkohtien kor-
11254: jaamisesta
11255:
11256:
11257: EduskunnaHe
11258:
11259: Lasten elatusapujen asiOissa on monia epä- ta tasapuolisesti myös niin, että valtiovalta
11260: kohtia. Useimmat elatusavut ovat liian pieniä. osallistuisi riittävästi kustannuksiin.
11261: Yhteiskunnan osallistuminen lasten elatusapuun Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11262: on myös liian vaatimatonta. Toisaalta kuitenkin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11263: indeksiehdon mukanaolo elatusavuissa on saat- sen,
11264: tanut johtaa elatusavun eräissä tapauksissa mak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11265: sajan kannalta kohtuuttomaksi. lasten ns. elatusapujärjestelmän epäkoh-
11266: Jotta lapsen asema turvataan ilman että tien korjaamiseksi myös yhteiskunnan
11267: myöskään maksuvelvollisen elämä taloudellises- riittävä taloudellinen mukanaolo huo-
11268: ti tuhoutuu, tulisi elatusapujärjestelmää korja- mioiden.
11269: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11270:
11271: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
11272: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
11273: Reino Jyrkilä
11274: 1983 vp. 1439
11275:
11276: Toivomusaloite n:o 1294
11277:
11278:
11279:
11280:
11281: U. Leppänen ym.: Yksinhuoltajien lasten päivähoidon järjestä-
11282: misestä
11283:
11284:
11285: !Eduskunnalle
11286:
11287: Yksinhuoltajien tukea ei vielä ole riittävästi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11288: järjestetty. Turha virkavaltaisuus on myöskin muksen,
11289: esteenä tuen tarpeessa olevien auttamiselle.
11290: Päivähoidon järjestäminen on yksinhuoltajilla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11291: vaikea tehtävä, jossa yhteiskunnan toimenpiteet yksinhuoltajien lasten päivähoidon eri
11292: ovat välttämättömät. muodoissaan aukottomaksi järjestämi-
11293: Edellä esitetyyn viitaten ehdotamme kun- seksi.
11294: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11295:
11296: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
11297: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti MikkoVainio
11298: Reino Jyrkilä
11299: 1440 1983 vp.
11300:
11301: Toivomusaloite n:o 1295
11302:
11303:
11304:
11305:
11306: U. Leppänen ym.: Valtion rahoittaman kodinperustamislainoituk-
11307: sen aikaansaamisesta
11308:
11309:
11310: iEduskunnalie
11311:
11312: Kodinperustaminen on nuoren elämän keskei~, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11313: simpiä asioita. Parasta mahdollista yhteiskun- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11314: nan osallistumista nuorten parien elämän eteen-
11315: päinviemiseen on antaa tukea oman kodin pe- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11316: rustamiseen. Pankkien liiketaloudellisin perus- menpiteisiin valtion suoran kodinperus-
11317: tein annettavat lainat eivät ole riittäviä eivätkä tamislainoituksen aikaansaamiseksi.
11318: niistä pääse kaikki osallisiksi. Tämän vuoksi tar-
11319: vitaan valtion suorat lainat kodinperustamiseen.
11320: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11321:
11322: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
11323: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
11324: Reino Jyrkilä
11325: 1983 vp. 1441
11326:
11327: Toivomusaloite n:o 1296
11328:
11329:
11330:
11331:
11332: U. Leppänen ym.: Ylityösäännösten yhtenäistämisestä
11333:
11334:
11335: Eduskunnalle
11336:
11337: Yleisen työaikalain ( TAL) 17 ja 18 §: issä sia uusia työpaikkoja, koska ylitöitä ei enaa
11338: ja kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain kannattaisi teettää nykyisessä laajuudessa. Myös-
11339: (KTAL) 7 §:ssä mainittujen ylitöiden korvaus- kään minkäänlaisiin ylitöiden rajoittamisiin ei
11340: käytäntö tulisi yhtenäistää molemmissa laeissa tarvitsisi mennä. Nykyisessä rtyöllisyystilanteessa
11341: siten, etJtä jokaiselta tehdyltä ylityötunnilta on ko. lain muutoksella olisi huomattava työllistä-
11342: maksettava rahana yksinkertainen tuntipalkka, vä vaikutus, eikä tuhansien työpaikkojen luo-
11343: että varsinainen ylityökorvaus on annettava kor- minen tällä tavoin maksaisi yhteiskunnalle pen-
11344: vausta vastaavana palkallisena vapaan normaa- niäkään.
11345: lina työaikana, etJtä vapaa-aika on annettava ja On huomattava, että myös työnantajapuoli
11346: otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön - STK - on suhtautunut tämänkaltaiseen rat-
11347: tekemisestä, että vapaa-ajan ajankohdasta on kaisumalliin myönteisesti. Muutos olisi kuiten-
11348: sovittava ennen ylityön aloittamista ja että mi- kin saatava KTAL:iin ja TAL:iin, että sen
11349: tään muita vaihtoehtoja ylitöiden korvaamiseksi työllistävästä vaikutuksesta olisi tuloksia, kos-
11350: ei kummassakaan laissa tulisi olla. ka tällä työehtosopimuskierroksella ammattiyh-
11351: Molemmat ylitöitä määrittelevät lait ovat distysliike ei ottanut tätä asiaa esille neuvotte-
11352: muilta oleellisilta osiltaan miltei samanlaiset, luissa. Siksi lain muutos on välttämätön.
11353: mutta KTAL antaa mahdollisuuden vaihtaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11354: tehty ylityö kokonaan paikalliseen vapaaseen, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11355: kun taas TAL ei sellaista mahdollisuutta anna, muksen,
11356: vaan ylityökorvaus on otettava kokonaisuudes-
11357: saan rahana. Tästä syystä palkansaajat on ase- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11358: tettu näiltä osin eriarvoiseen asemaan lain edes- yleisen työaikalain ja kauppaliikkeiden
11359: sä. ja toimistojen työaikalain ylityösään-
11360: Lain muutoksella - tai paremminkin lakien nösten yhtenäistämiseksi.
11361: yhtenäistämisellä näiltä osin - luotaisiin tuhan-
11362: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11363:
11364: Urpo Leppänen Relno Jyrkilä Lea Mäkipää
11365: Pentti Kettunen Urho Pohto Pentti Skön
11366: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
11367: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
11368:
11369:
11370:
11371:
11372: 181 088300420M
11373: 1442 1983 vp.
11374:
11375: Toivomusaloite n:o 1297
11376:
11377:
11378:
11379:
11380: U. Leppänen ym.: Merimiesten työsuhdeturvan parantamiseSta
11381:
11382:
11383: iEduskunnal1e
11384:
11385: Merimiesten työpaikan pysyvyyden turvassa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11386: ja työsuhteen vakinaisuuden määrittelemisessä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11387: on vielä puutteita. On ilmeistä, että näistä
11388: asioista ei voida merimiehiä tyydyttävästi sopia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11389: asianomaisten järjestöjen kesken. Tämän takia merimiesten työpaikan turvan ja työ-
11390: tarvitaan lainsäädännön kehittämistä. suhteen vakinaisuuden lakisääteiseksi
11391: järjestämiseksi.
11392: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11393:
11394: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
11395: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
11396: Reino Jyrkilä
11397: 1983 vp. 1443
11398:
11399: Toivomusaloite n:o 1298
11400:
11401:
11402:
11403:
11404: U. Leppänen ym.: Ammattinimikesuojan aikaansaamisesta
11405:
11406:
11407: Eduskunnalle
11408:
11409: Eri ammattinimikkeiden käytössä on alkanut kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11410: esiintyä erilaista sekaannusta. Näin on tapah- vomuksen,
11411: tunut mm. insinööri-nimikkeen kohdalla.
11412: Ammattinimikeasia tulisi selvittää ja tarvit- että hallitus ryhtyisi toimiin riittävän
11413: taessa säätää ammattinimikkeistä lailla. ammattinimikesuojan aikaansaamiseksi
11414: Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme maassamme.
11415: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11416:
11417: Urpo Leppänen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
11418: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
11419: 1444 1983 vp.
11420:
11421: Toivomusaloite n:o 1299
11422:
11423:
11424:
11425:
11426: U. Leppänen ym.: Suoran tuen maksamisesta pienille ja keski-
11427: suurille yrityksille työttömien työllistämisesksi
11428:
11429:
11430: EduskunnaHe
11431:
11432: Kokemukset ovat osoittaneet, että työttö- jokaista työllistettyä kohden. Tutkimusten mu-
11433: myyttä voidaan poistaa tehokkaasti, kun pien- kaan tämä järjestely toisi kymmeniätuhansia
11434: ten ja keskisuurten yrittäjien kautta ohjataan uusia työpaikkoja.
11435: valtion tukea työpaikkojen perustamiseen. Sen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11436: sijaan suuryritykset investoinneillaan lähinnä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11437: poistavat työntekijöitä. muksen,
11438: Työttömyyden nopeaksi kokonaan poistami-
11439: seksi tulisi antaa pienille ja keskisuurille yri- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11440: tyksille jatkuvasti uuden työpaikan perustamis- menpiteisiin suoran 3 000 mk/ kk tuen
11441: tukea, jotta kiinnostus työpaikkojen luomiseen maksamiseksi pienille ja keskisuurille
11442: tehostuisi. Valtion tuen perustettavaa uutta yrityksille työttömän työllistämiseksi.
11443: työpaikkaa kohden tulisi olla 3 000 mk/kk
11444: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11445:
11446: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
11447: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
11448: Reino Jyrkilä
11449: 1983 vp. 1445
11450:
11451: Toivomusaloite n:o 1300
11452:
11453:
11454:
11455:
11456: U. Leppänen ym.: Työttömyysvakuutusmaksun poistamisesta
11457: omasta yrityksestään palkkaa saavalta yrittäjältä
11458:
11459:
11460: Eduskunnal1e
11461:
11462: Pienet työvaltaiset yritykset eivät millään Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11463: tavalla ole syyllisiä maamme suureen työttö- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11464: myyteen. Kuitenkin myös pieniltä työvaltaisilta sen,
11465: yrityksiltä peritään työttömyysvakuutusmaksut.
11466: Samoin joutuu työttömyysvakuutusta maksa- että hallitus ryhtyisi tozmzzn työval-
11467: maan omasta yrityksestään verokirjalla palkkaa taisten yritysten ja omassa yrityksessään
11468: saava yrittäjä. Kuitenkaan tällainen yrittäjä ei verokirjalla palkkaa saavan yrittäjän va-
11469: voi päästä tarvittaessaankaan osalliseksi työttö- pauttamiseksi työttömyysvakuutusmak-
11470: myysvakuutusjärjestelmän tarjoamista etuuk- susta.
11471: sista.
11472: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11473:
11474: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
11475: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
11476: Reino Jyrkilä
11477: 1446 1983 vp.
11478:
11479: Toivomusaloite n:o 1301
11480:
11481:
11482:
11483:
11484: U. Leppänen ym.: Pitkäaikaispotilaiden potilasmaksujärjestelmän
11485: korjaamisesta
11486:
11487:
11488: Eduskunnalie
11489:
11490: Kun eduskunta muutti syksyllä 1979 huol- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11491: toapulakia, sai tällöin pitkäaikaispotilaiden po- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11492: tilasmaksujärjestelmä muodon, joka vaikeuttaa sen,
11493: potilaan mahdollista palaamista kotiin. Tätä että hallitus selvityttäisi, miten huol-
11494: huoltoapulakia tulisikin korjata niin, että pit- toapulain pitkäaikaispotilaiden potilas-
11495: käaikaispotilaiden maksut eivät muodostu koh- maksujärjestelmää voitaisiin korjata niin,
11496: tuuttamiksi eivätkä johda säästöjen hupenemi- että potilaan palaaminen kotiin tulee
11497: seen sairauden aikana. taloudellisesti mahdolliseksi.
11498: Hesingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11499:
11500: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
11501: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
11502: Reino Jyrkilä
11503: 1983 vp. 1447
11504:
11505: Toivomusaloite n:o 1302
11506:
11507:
11508:
11509:
11510: U. Leppänen ym.: Eläkkeellä olevien yrittäjien eläketurvan pa-
11511: rantamisesta
11512:
11513:
11514: Eduskunnalle
11515:
11516: Kun maassamme yrittäjäeläkelait tulivat voi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11517: maan, päätettiin, että vuonna 1905 syntyneet muksen,
11518: ja sitä vanhemmat eivät tule lain piiriin.
11519: Tämä on johtanut siihen, että moni van- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11520: hempi henkilö on jäänyt täysin eläkeasioissa vuonna 1905 ja sitä ennen syntyneiden
11521: väliinputoajan asemaan. Pelkkä kansaneläke ei eläkkeellä olevien yrittäjien eläketurvan
11522: turvaa asianmukaista toimeentuloa. parantamiseksi kohtuullisen toimeentu-
11523: Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun- lon turvaamiseksi.
11524: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11525:
11526: Urpo Leppänen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
11527: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
11528: 1448 1983 vp.
11529:
11530: Toivomusaloite n:o 1303
11531:
11532:
11533:
11534:
11535: U. Leppänen ym.: Yrittäjien osaeläkejärjestehnän toteuttamisesta
11536:
11537:
11538: Eduskunnalle
11539:
11540: Yrittäjäeläkemaksut ovat tällä hetkellä erit- kaan yrityksestään tai jäisi yrityksestään aktii-
11541: täin raskaat. Koska yrittäjän ammatti on erit- vityöstä pois sairauden tai työkyvyttömyyden
11542: täin raskas, monet yrittäjät eivät ehdi olla takia. Y rittäjällekin tulisi antaa mahdollisuus
11543: lainkaan eläkkeellä. Koska kuitenkin yrittäjä- nauttia elämästä raskaan yrittäjän päivätyön
11544: eläkemaksu on sekä suuruudeltaan että muu- tehtyään.
11545: tenkin luonteeltaan käsitettävä yrittäjän omaksi Mainituilla perusteilla kunnioittavasti ehdo-
11546: sijoitukseksi tulevaisuuttaan varten, tulisi yrit- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11547: täjällä olla mahdollisuus vähintään jo 55-vuo- sen,
11548: tiaasta alkaen käyttää hyväkseen maksamiaan
11549: yrittäjäeläkemaksuja, jos yrittäjä lopettaa yri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11550: tystoiminnan tai jää pois yrityksensä varsinai- sen seikan selvittämiseksi, kuinka olisi
11551: sesta työstä. Tämä tulisi mahdollistaa siten, mahdollista järjestää yrittäjän osaeläke-
11552: että yrittäjä voisi saada toimeentulon turvaa- järjestelmä 55-vuotiaasta alkaen ilman
11553: van osaeläkkeen, vaikka yrittäjä ei Iuopuisi- työkyvyttömyyttä.
11554: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11555:
11556: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
11557: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
11558: Reino Jyrkilä
11559: 1983 vp. 1449
11560:
11561: Toivomusaloite n:o 1304
11562:
11563:
11564:
11565:
11566: U. Leppänen ym.: Perhe-eläkejärjestelmän kehittämi.sestä mies-
11567: puolisen lesken aseman paran-tamiseksi
11568:
11569:
11570: EduskunnaHe
11571:
11572: Kun valtion tai kuntien naispuolinen viran- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11573: tai toimenhaltija kuolee, ei miespuolinen leski tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11574: saa hänestä mitään eläkettä. Mutta miespuoli- sen,
11575: sen viran- tai toimenhaltijan kuollessa saa nais-
11576: puolinen leski hänestä eläkkeen. Tämä ei voi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11577: olla joka tapauksessa oikein, koska monessa perhe-eläkejärjestelmän aukkojen/ selvit-
11578: tapauksessa jää miespuoliselle leskelle alaikäi- tämiseksi niin, että myös miespuolinen
11579: siä lapsia ja velkoja. Näin hän joutuu vaikeaan leskeksi jäänyt henkilö voi saada riittä-
11580: taloudellisen asemaan. vää taloudellista turvaa.
11581: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11582:
11583: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
11584: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
11585: Reino Jyrkilä
11586:
11587:
11588:
11589:
11590: 182 088300420M
11591: 1450 1983 vp.
11592:
11593: Toivomusaloite n:o 1305
11594:
11595:
11596:
11597:
11598: U. Leppänen ym.: Invalidien ja vammaisten tarvitsemien apu-
11599: välineiden hankinnan tukemisesta
11600:
11601:
11602: lEduskunnal1e
11603:
11604: Invalidit ia vammaiset tarvitsevat erilaisia Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11605: välttämättömiä laitteita päivittäisen toimintansa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11606: edes tyydyttäväksi järjestämiseksi. Tällaisia lait-
11607: teita ovat mm. pyörätuolit, erilaiset kuula- ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11608: puhelaitteet, erikoissilmälasit, erilaiset tukilait- menpiteisiin täysimääräisen valtion avun
11609: teet ja monet muut. toteuttamiseksi invalidien ja vammais-
11610: Tällaiset välineet ja laitteet tulee yhteiskun- ten tarvitsemien välineiden ja laitteiden
11611: nan kustantaa. Kustannusten korvauksen tulee hankinnassa ja niin) että korvaus mak-
11612: ehdottomasti mennä täysimääräisenä asianomai- setaan suoraan asianomaiselle ilman tar-
11613: selle. peetonta byrokratiaa.
11614: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11615:
11616: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
11617: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
11618: Reino Jyrkilä
11619: 1983 vp. 1451
11620:
11621: Toivomusaloite n:o 1306
11622:
11623:
11624:
11625:
11626: U. Leppänen ym.: Kotiavun antamisesta ilmaiseksi vähävaraisille
11627:
11628:
11629: Eduskunnalle
11630:
11631: Kotiaputoiminnassa aiheuttaa tarpeetonta kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11632: byrokratiaa se, että vähävaraisilta ja pienituloi- vomuksen,
11633: silta peritään kotiavustajamaksuja. Tämä aiheut-
11634: taa myös kotiavustajille tarpeetonta kirjanpitoa. että hallitus ryhtyisi toimiin vähäva-
11635: Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme raisten ;a pienituloisten kotiavun saat-
11636: tamiseksi maksuttomaksi.
11637: Helsingissä 22 päivänä huhti:kuuta 1983
11638:
11639: Urpo Leppänen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
11640: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
11641: 1452 1983 vp.
11642:
11643: Toivomusaloite n:o 1307
11644:
11645:
11646:
11647:
11648: Lindroos ym.: Henkilöstön osallistum1sesta yritysten johtoelinten
11649: toimintaan!
11650:
11651:
11652: Eduskunnalie
11653:
11654: Laki yhteistoiminnasta yrityksissä on osoit- edustus toteutetaan (hallintoneuvosto, johto-
11655: tanut, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuu- kunta, johtoryhmä jne.)? Missä asioissa osallis-
11656: det ovat puutteelliset. Yhteistoiminnan teho- tuminen tapahtuu? Ketkä osallistuvat?
11657: kas hyväksikäyttö edellyttää luotettavien tie- Suomi kuuluu niiden viiden Euroopan maan
11658: tojen saamista yhtiön korkeimmilta päätöksen- joukkoon, jossa ei vielä ole hallintoedustus-
11659: teon tasoilta ja tietojen molemminpuolista an- järjestelmää.
11660: toa. Siksi olisi tarpeellista kehittää ja tutkia Edellä esiintuotuun viitaten ehdotamme kun-
11661: sitä, millä tavoin henkilöstö voisi osallistua nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11662: yritysten hallintoelinten työskentelyyn ja pää- muksen,
11663: töksentekoon.
11664: Valmisteltaessa henkilöstön osallistumista että hallitus asettaisi kiireisesti työ-
11665: yritysten hallintoon tulisi selvittää mm. seu- ryhmän, ;onka tehtävänä on selvittää
11666: raavia asioita: Minkä kokoisissa ja minkä muo- ;a tehdä ehdotukset henkilöstön osallis-
11667: toisissa yrityksissä hallintoedustus toteutetaan? tumisesta yritysten ;ohtoelinten toimin-
11668: Tulevatko kysymykseen osuustoiminnalliset yh- taan ;a että hallitus ehdotuksen valmis-
11669: tiöt, konsernit, avoimet yhtiöt, osakeyhtiöt, tuttua antaisi niistä lakiesityksen edus-
11670: kommandiittiyhtiöt jne.? Missä yritystasossa kunnalle.
11671: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11672:
11673: Reijo Lindroos Kari Rajamäki Jorma Rantanen
11674: Pekka Myllyniemi Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila
11675: Aarno von Bell
11676: 1983 vp. 1453
11677:
11678: Toivomusaloite n:o 1308
11679:
11680:
11681:
11682:
11683: Lipponen ym.: Yhtenärsen työvoimahallinnon tehtäviin johtavan
11684: koulutuksen aikaansaamisesta
11685:
11686:
11687: EduskunnaBe
11688:
11689: Työvoimahallinnossa työskentelee n. 2 500 suuksien saattaminen tehtäviä vastaavalle kan-
11690: henkilöä, joista vakinaisia n. 2 150. Valtaosa nalle on järjestämättä. Tällä hetkellä työvoima-
11691: työskentelee työvoimatoimistoissa välittömissä hallinnon erikoiskoulutus on työvoimaministe-
11692: yleisönpalvelutehtävissä tai niitä tukevissa joh- riön hyväksymän ja työvoimaopistossa annetta-
11693: totehtävissä. Vakinaisia työvoimaneuvojia, eri- van kaksivuotisen pätevöittävän koulutuksen
11694: koistyövoimaneuvojia ja johtavia työvoimaneu- varassa. Koulutus tuottaa pätevyyden hallin-
11695: vojia on yhteensä 810, ammatinvalinnanohjaa- non tehtäviin, joissa vaaditaan opistoasteinen
11696: jia 169 ja toimistonhoitajia 108 sekä toimis- tutkinto. Tämä pätevöittävä koulutus on yk-
11697: tonjohtajia 47. Vaikeana pysyvä työttömyys sistään työvoimahallinnon hyväksymää koulu-
11698: ja palvelujen kehittämistarpeet edellyttävät tusta. Tänä keväänä koulutuksen tulee suorit-
11699: henkilöstön tuntuvaa lisäämistä. Hallinnossa taneeksi 120 virkailijaa. 1970-luvulla toimi.
11700: todettu henkilöstövajaus merkitsee useiden sa- neen työryhmän esityksestä huolimatta korkea-
11701: tojen virkojen perustamistarvetta lähivuosina. koulutasoista koulutusta ei kuitenkaan ole jär-
11702: Työvoimapalvelujen keskeisestä yhteiskun- jestetty. Keskiasteen ratkaisuissa on päädytty
11703: nallisesta merkityksestä huolimatta työvoima_, siihen, että työvoimahallinto on liian pieni
11704: hallinnon tehtäviä varten ei ole olemassa eri- pysyvän koulutuksen järjestämiseksi sitä varten.
11705: tyistä koulutusväylää ja työvoimahallinnon vir- Omaehtoista opiskelua selvittänyt työryhmä,
11706: kojen koulutusvaatimuksia ei voida täsmentää joka toimi 1979-1980, pyrki siihen, että kor-
11707: vastaamaan tehtäviä. Niinpä ammatinvalinnan- keakoulujen tutkinnonuudistuksen ja avoimen
11708: ohjaajilta vaaditaan psykologin koulutus, kun korkeakoulun toteuttamisen yhteydessä myös
11709: sen sijaan vaativuusasteeltaan samantasoisiin työvoimahallinnon henkilöstölle tarjoutuisi
11710: työvoimaneuvojan tehtäviin ei vaadita kor- mahdollisuus hankkia korkeakoulutasoinen kou-
11711: keakoulututkintoa. Työvoimaneuvojan tehtä. lutus peruskoulutuksesta riippumatta. Käytän-
11712: vien vaatimustaso on käytännössä jatkuvasti nössä tutkinnonuudistus johti siihen, että ei-
11713: kasvanut. Työvoimaneuvoiilta edellytetään työ- ylioppilaan ja työssäolevan opiskelumahdolli-
11714: markkinoiden monipuolista tuntemusta, kykyä suudet korkeakouluissa heikkenivät. Avoimen
11715: hallita useita erilaisia tukimuotoja, niihin liit- korkeakoulun ja erilaisten täydennyskoulutus-
11716: tyvää lainsäädäntöä sekä sosiaalialan lainsää- keskusten opetus on korkeatasoisuudestaankin
11717: däntöä, työelämän tuntemusta sekä työnteki- huolimatta vaikeasti yhdistettävissä tutkinnok-
11718: jöiden että työnantajien kannalta, hallinnollis- si. Suurena epäkohtana on pidettävä mm. niin
11719: ta pätevyyttä ja vihdoin varsinaiseen työnha- sanottujen välitutkintojen poistamista korkea-
11720: kijoiden palveluun liittyvää ihmissuhteiden tun- kouluista, joista tärkein työvoimahallinnon kan-
11721: temusta. Asiakkaiden koulutustason jatkuva nalta oli Tampereen yliopiston yhteiskunnalli-
11722: nousu edellyttäisi myös työvoimahallinnon ·hen- sessa opetusjaostossa suoritettu sosionomin
11723: kilöstön koulutustason nostamista. tutkinto, kun samanaikaisesti ei järjestetty työ-
11724: Kun sosiaali- ja terveyshallinnon sekä ope- voimahallintoa palvelevaa vaihtoehtoista tut-
11725: tushallinnon henkilöstön koulutusvaatimukset kintoa.
11726: ja koulutusmahdollisuudet keskiasteen ja kor- Työvoimahallinnon tehtäviin pätevöittävän
11727: kean asteen koulutuksessa on järjestetty, ei koulutuksen järjestämisessä on kysymys toisaal-
11728: voida pitää perusteltuna, että työvoimahallin- ta työvoimahallinnossa nykyisin toimivan hen-
11729: non koulutusvaatimusten ja koulutusmahdolli- kilöstön koulutusmahdollisuuksien avaamisesta
11730: 1454 1983 vp. - TA n:o 1308
11731:
11732: korkeakoulututkintoja myöten, toisaalta korkea- aloja enemmän tulisi tässä koulutuksessa pai-
11733: koulutasoisten työvoimatutkintojen järjestämi- nottaa perehtymistä käytännön työelämään se-
11734: sestä siten, että ylioppilaspohjalta että työelä- kä työntekijän että työnantajan kannalta.
11735: mästä kansankorkeakoulujen kautta tulevat voi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11736: sivat nämä tutkinnot suorittaa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11737: Työvoimahallinnon peruskoulutustason nos- muksen,
11738: tamiseksi tulisi asteittain siirtyä korkeakoulu-
11739: pohjaiseen tutkintoon. Tämän ohella voitaisiin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11740: työelämästä tulleille pitää erityisiä rekrytointi- menpiteisiin yhtenäisen työvoimahal-
11741: vakansseja, joihin liittyisi työnantajan edellyt- linnon tehtäviin ;ohtavan koulutuksen
11742: tämä jatkokoulutus työn ohessa. Johonkin kor- aikaansaamiseksi, ;ohon kuuluisi kor-
11743: keakouluun tai korkeakouluihin tai niiden täy- keakoulutasoinen perustutkinto ;a ;oka
11744: dennyskoulutuskeskuksiin voitaisiin perustaa antaisi pätevöitymismahdollisuuden se-
11745: aikaisempaa sosionomin tutkintoa vastaava jat- kä nykyiselle henkilöstölle että myös
11746: kokoulutustutkinto, joka sisällöltään muunnel- niille työelämästä tuleville, iotka eivät
11747: tuna saattaisi palvella myös muita valtionhal- ole suorittaneet ylioppilastutkintoa.
11748: linnon aloja. Muita yhteiskunnallisia palvelu-
11749: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11750:
11751: Paavo Lipponen Tuula Hautamäki Kari Rajamäki
11752: Pertti Paasio Kari Urpilainen Aamo von Bell
11753: Matti Puhakka Mats Nyby Jorma Rantanen
11754: Sakari Knuuttila Kaisa Raatikainen Erkki Liikanen
11755: Sinikka Hurskainen Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala
11756: Risto Ahonen Jouko Skinnari AnttiKalliomäki
11757: Pirjo Ala-Kapee Reino Paasilinna Mikko Rönnholm
11758: Liisa Jaakonsaari Kerttu Törnqvist Mikko Elo
11759: Pekka Myllyniemi Paula Eenilä
11760: 1983 vp. 1455
11761:
11762: Toivomusaloite n:o 1309
11763:
11764:
11765:
11766:
11767: Lipponen ym.: Vammaisten aseman parantamisesta
11768:
11769:
11770: Eduskunnal1e
11771:
11772: Kaikille ihmisille on turvattava samanlaiset muuttaa sellaisiksi, että ne rohkaisevat työllis-
11773: perusoikeudet ja mahdollisuudet täysipainoi- tämään vammaisia. Työkyvyttömyyden syntyes-
11774: seen elämään. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia. sä tapahtuva työnantajan eläkevakuutusmaksun
11775: Monet ovat jollakin tavalla vammautuneita. kasvu olisi säädettävä työnantajien yhteisesti
11776: Ihmisten elin- ja toimintaympäristön laatu vai- vastattavaksi, jotta yksittäinen työnantaja ei tu-
11777: kuttaa ratkaisevasti siihen, missä määrin vam- levien kustannusten pelosta syrji vammaisia
11778: maisuus aiheuttaa rajoituksia ihmisen elämässä. työnhakijoi ta.
11779: Vammaa ei voida aina parantaa, mutta ympä- Ruumiillisen ja henkisen kunnon saavutta-
11780: ristöä voidaan aina kehittää siten, että se ottaa miseksi ja ylläpitämiseksi terveys- ja kuntou-
11781: huomioon vammaisen tarpeet. tuspalveluja tulee olla riittävästi vammaisen
11782: Vammaisen tulee voida asua mahdollisim- lähiympäristössä. Terveys- ja sosiaalitointa oli-
11783: man normaalissa elämänympäristössä. Hissin sikin kehitettävä siten, että se tuottaisi taval-
11784: puuttuminen kerrostalosta, ovi, josta pyörätuoli lisimmin tarvittavat kuntoutuspalvelut ja yh-
11785: ei mahdu, jopa liian korkea kynnys, estävät teistyössä muiden viranomaisten ja alan järjes-
11786: vammaisen asumisen ja vierailunkin talossa. töjen kanssa huolehtisi erityispalvelujen järjes-
11787: Sen vuoksi rakennuslainsäädännön määräysten tämisestä sekä kuntoutuksen jatkuvuudesta.
11788: noudattamista olisi valvottava tehokkaammin. Vaikeavammaisten tulisi pääst~ säännöllisesti
11789: Sen lisäksi määräyksiä olisi laajennettava ja toimintakykyään ylläpitävään kuntoutushoitoon.
11790: tarkennettava siten, että asuinympäristöjen, Tekniikan ja muun avun tuomat edellytyk-
11791: ausintalojen ja asuntojen suunnittelussa, raken- set vamman aiheuttaman haitan lievittämiseksi
11792: tamisessa, sisustamisessa ja varustamisessa ote- tai poistamiseksi olisi käytettävä hyväksi. Apu-
11793: taan ehdottomasti aina huomioon liikunta- ja neuvot ja -välineet, avustajat ja muut suoriu-
11794: muiden vammaisten tarpeet. tumista helpottavat toimenpiteet tulisi voida
11795: V ammaisille on turvattava myös pääsy kaik- järjestää mahdollisimman lähellä sijaitsevasta
11796: kiin yleisöä palveleviin toimintapisteisiin. Ra- palvelupisteestä ilman byrokratiaa ja viivytyk-
11797: kennuslainsäädäntöön on otettava selkeät mää- siä. Henkilökohtaisen avustajan saaminen vai-
11798: räykset yleisöä palvelevien rakennusten kulku- keasti liikuntavammaiselle tai kommunikaatio-
11799: teiden ja varustusten toteuttamisesta siten, vammaiselle olisi usein ainoa mahdollisuus it-
11800: että pyörätuolia käyttävien ja muiden vammais- senäiseen asumiseen tai opiskeluun ja työsken-
11801: ten liikkuminen olisi esteetöntä ja turvallista. telyyn normaaliympäristössä. Henkilökohtaisen
11802: Valtion, kuntien ja julkisyhteisöjen olemassa avustajan paikkaaminen olisi yhteiskunnalle
11803: olevissa palvelutiloissa olisi tehtävä vammaisten halvempi ratkaisu kuin laitossijoitus.
11804: liikkumisen kannalta tarpeelliset korjaukset. Vaitiovallan keskeisenä tehtävänä olisi huo-
11805: Vammaisilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla lehtia siitä, että vammaisten palvelujärjestel-
11806: tulisi olla mahdollisimman esteettömät opis- miin suunnataan riittävästi virkoja ja muita
11807: kelumahdollisuudet. Tarvittaessa vaikeavam- voimavaroja. Vammaisten kansalaisten tarpei-
11808: maiselle oppilaalle on järjestettävä henkilökoh- den ja vammaisuuteen liittyvien näkökohtien
11809: tainen koulunkäyntiavustaja. saamiseksi suunnittelijoiden, päätöksentekijöi-
11810: Mielekkään työn avulla ihminen liittyy yh- den ja toimeenpanojärjestelmien tietoon tulisi
11811: teisöön ja yhteiskuntaan sekä saa henkilökoh- perustaa vammaisneuvostot. Kansainvälisen
11812: taista tyydytystä. Vammaisuus ei saa riistää oi- vammaisten vuoden 1981 Suomen komitean
11813: keutta työhön. Työnantajien eläke- ja sosiaali- (1982:35) ehdotuksen mukaisesti tulisi pe-
11814: vakuutusmaksujen määräytymisperusteet tulisi rustaa valtakunnallinen vammaisneuvosto sekä
11815: 1456 1983 vp.- TA n:o 1309
11816:
11817: läänien ja kunnalliset vammaisneuvostot, JOI- että vammaisten osallistumismahdol-
11818: den avulla vammaiset ja heidän järjestönsä lisuuksia työelämään lisätään,-
11819: voivat valvoa vammaisten oikeuksien toteutu- että vammaisten terveys- ja kuntou-
11820: mista. tuspalveluja kehitetään voimakkaasti,-
11821: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että tekniikan ja muun avun tuomat
11822: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- edellytykset vamman aiheuttaman hai-
11823: muksen, tan lievittämiseksi tai poistamiseksi
11824: käytetään täysimääräisesti hyväksi ja
11825: että hallitus ryhtyisi lainsäädäntö- ja että perustetaan valtakunnallinen
11826: muihin toimenpiteisiin vammaisten ase- vammaisneuvosto sekä läänien ja kun-
11827: man parantamiseksi niin, nalliset vammaisneuvostot, joiden avul-
11828: että ennen kaikkea rakennettua ym- la vammaiset ja heidän järjestönsä voi-
11829: päristöä ja liikennejärjestelyjä kehite- vat valvoa vammaisten oikeuksien to-
11830: tään siten, että vammaiset voisivat käyt- teutumista.
11831: tää kaikkia yhteiskunnan palveluja,-
11832: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11833:
11834: Paavo Lipponen Timo Roos Matti Luttinen
11835: Maija Rajantie Aarno von Bell Markus Aaltonen
11836: Liisa Jaakonsaari Kari Rajamäki Peter Muurman
11837: Tuula Hautamäki Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila
11838: Kari Urpilainen Mikko Elo Sakari Knuuttila
11839: Mats Nyby Anna-Liisa Piipari Matti Puhakka
11840: Kaisa Raatikainen Pekka Myllyniemi Risto Ahonen
11841: Reino Paasilinna Tuulikki Hämäläinen Pertti Hietala
11842: Jussi Ranta Lea Savolainen Antti Kalliomäki
11843: Sinikka HurskaiDen Kaj Bärlund Mikko Rönnholm
11844: Reijo Lindroos Juhani Surakka Paula Eenilä
11845: Jouko Skinnari Jorma Rantanen
11846: 1983 vp. 1457
11847:
11848: Toivomusaloite n:o 1310
11849:
11850:
11851:
11852:
11853: Louekoski ym.: Työntekijöiden päätösvallan H:säämisestä yhteis-
11854: toimintamenettelyssä
11855:
11856:
11857: iEduskunnaHe
11858:
11859: Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tuli voi- Parlamentaarinen yritysdemokratianeuvotte-
11860: maan 1979. Lain nojalla tulee työnantajien en- lukunta selvitti vuonna 1982 yt-lain mahdol-
11861: nen päätöksentekoa neuvotella henkilöstön lisia muutostarpeita. Selvitystyö osoitti, että
11862: kanssa kone- ja laitehankinnoista, työmenetel- neuvottelukunnan enemmistö näki tarpeellisek-
11863: mistä, töiden järjestelystä ja työvoiman määrää si muuttaa lakia usealta kohdin.
11864: koskevista muutoksista, niiden perusteista, vai- Edellä esiinruotuun viitaten ehdotamme kun-
11865: kutuksista ja vaihtoehdoista. Toisaalta laki nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11866: edellyttää työnantajan tiedottamisvelvoitetta. muksen,
11867: Lain voimassaoloaikana tehdyt tultkimukset
11868: osoittavat, että lakia olisi korjattava siihen että hallitus asettaisi kiireellisesti
11869: suuntaan, joka mahdollistaisi nykyistä enem- työryhmän, jonka tehtävänä on laatia
11870: män asioista päättämisen sopimaila nyt sovel- ehdotukset yt-lain muuttamiseksi hen-
11871: lettavan informoinoin ja neuvottelun asemasta. kilöstön osallistumisen laajentamiseksi
11872: Juuri lain menettelytapojen puutteellisuudet ja että hallitus ehdotuksen valmistuttua
11873: ovat aiheuttaneet monia tulkintaerimielisyyksiä. antaisi niistä lakiesityksen eduskunnalle.
11874: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11875:
11876: Matti Louekoski Kari Rajamäki Reino Paasilinna
11877: Kerttu Törnqvist Aarno von Bell Kaisa Raatikainen
11878: Pertti Paasio Juhani Surakka
11879:
11880:
11881:
11882:
11883: 183 088300420M
11884: 1458 198.3 vp.
11885:
11886: Toivomusaloite n:o 1311
11887:
11888:
11889:
11890:
11891: Louvo ym.: Hammashoidon saattamiseSita sairausvakuutuksen
11892: pi.iriin
11893:
11894:
11895: Eduskunnalle
11896:
11897: Hammashuollon kehittäminen yhteiskunnan keskuspiireissä myös huomatltavasti vähentynyt.
11898: toimesta on kansanterveyslain säätämisen jäl- Kansantaloudellisesti tehokkaampaa on käyttää
11899: keen nyt kymmenen vuoden aikana keskitty- yksityishammaslääkärien valmiita hoitotiloja ja
11900: nyt terveyskeskushammashuollon luomiseen. laitteita aikuishammashoidon järjestämiseen.
11901: Terveyskeskuksiin on perustettu mm. yli 1 700 Kuitenkin aikuisväestön osalta olisi oikeuden-
11902: hammaslääkärin virkaa, erityisesti lasten ja mukaista, että perhehammaslääkärinsä yksityis-
11903: nuorten järjestelmällisen hammashuollon toteut- vastaanotolta hoitoa hankkiva potilas voisi
11904: tamiseen, jossa tehostetun ennaltaehkäisevän saada hoitopalveluja samalla lailla osittain yh-
11905: työn ansiosta on saavutettu näyttäviä tuloksia. teiskunnan kustantamana kuin terveyskeskusten
11906: Aikuisväestön mahdollisuudet saada hoito- hammashoidon osalta on asianlaita. Aikuisväes-
11907: palveluja ovat olleet varsin vähäiset. Tässä tön hoitosubventiot olisivat järjestettävissä sai-
11908: suhteessa eri terveyskeskusten kesken vallitsee rausvakuutuksen avulla, kuten juuri mietintön-
11909: kuitenkin suuria eroja. Yleensä maaseudun sä jättänyt hammashuoltokomiteakin esittää.
11910: terveyskeskuksissa tarjotaan aikuisväestölle Sairausvakuutushan palvelee jo ennestään mui-
11911: hammashuoltopalveluja selvästi enemmän kuin ta terveydenhuollon lohkoja.
11912: kaupungeissa. Valtaosa eli keskimäärin noin Useimmissa Länsi-Euroopan maissa sairaus-
11913: 70% aikuisväestön hammashuollon palveluis- vakuutus tai sairaskassat korvaavat suun ja
11914: ta järjestetään kuitenkin yksityishammaslääkä- hampaiden hoidosta aiheutuvia kustannuksia.
11915: rien vastaanotoilla. Korvausten määrät vaihtelevat yleensä 50:stä
11916: Terveyskeskuksissa järjestetyt hammashuolto- 90:een % :iin. Todettakoon, että Länsi-Saksas-
11917: palvelut ovat alle 17-vuotiaille JOO % :sti ja sa kaikista hammaslääkärin hoidon aiheutta-
11918: muulle väestölle keskimäärin 60 % :sti subven- mista kustannuksista sairaskassat korvaavat yli
11919: toituja. Yksityisvastaanotoilta hankitut palve- 80 %. Ruotsissa hammashoitovakuutus korvaa
11920: lut maksaa potilas useimmiten kokonaan itse. hoitotoimenpiteistä ja hoidon kustannuksista
11921: Monelle kansalaiselle hammaslääkärin hoi- riippuen 50-70 %.
11922: dosta aiheutuvat kustannukset vaikeuttavat Lasten ja nuorten sekä myös työpaikkaham-
11923: hoidon hankkimista. Tämä on käynyt selvästi mashuollon toteutuksesta saadut tulokset osoit-
11924: ilmi mm. Sosiaaliturvan tutkimuslaitoksen v. tavat selvästi, että säännöllisesti määräajoin
11925: 1976 suorittamasta ja myös Suomen Gallupin hoidossa käyvien potilaiden suun terveydentila
11926: v. 1978 suorittamasta haastattelututkimukses- pystytään kohtuullisin kustannuksin pitämään
11927: ta. Näiden tutkimusten mukaan suuri osa ai- jatkuvasti varsin hyvänä. Näille potilaille ei
11928: kuisväestöstämme toivoo sairausvakuutusta ke- yleensä tarvitse suorittaa aikaavieviä ja kallii-
11929: hitettävän korvaamaan suun ja hampaiden sai- ta hoitotoimenpiteitä, kuten juurenhoitoa ja
11930: rauksien hoidon aiheuttamia kustannuksia. proteettista hoitoa. Saatujen kokemusten valos-
11931: Monien terveyskeskusten alueella, joissa on sa on järkevää pyrkiä sellaiseen maksujärjestel-
11932: yksityisiä hammaslääkärin vastaanottoja, on tar- mään, joka kannustaa tähän asti alle 17-vuo-
11933: jolla riittävästi hammaslääkärin palveluja. Täl- tiaina maksuttoman hoidon saaneita ja myös
11934: laisiin terveyskeskuksiin ei ole tarvetta aikuis- muuta aikuisväestöä huolehtimaan säännölli-
11935: hammashuoltopalveluja varten perustaa sanot- sesti suun ja hampaittensa hoidosta. Tämän
11936: tavassa määrin uusia vastaanottoja. mahdollistamiseksi määräajoin toistuvia seuran-
11937: Halukkuus uusien terveyskeskushammaslää- tatutkimuksia kuten vuositarkastuksia sekä
11938: kärivirkojen perustamiseen on näissä terveys- hoitotuloksen säilyttäviä ehkäiseviä hoitotoimia
11939: 1983 vp. - TA n:o 1311 1459
11940:
11941: tulisi korvata enemmän kuin muita hoitotoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11942: menpiteitä. sairausvakuutuslain muuttamiseksi si-
11943: Kun taloudelliset voimavaramme ovat rajat- ten, että hammashuolto saatetaan sai-
11944: tuja ja kun yksilöllisten hoitokustannusten ale- rausvakuutuksen pzzrzzn kehittämällä
11945: neminen yleensä lisää hoidon kysyntää, on häi- korvausjärjestelmää asteittain siten, että
11946: riötekijöiden välttämiseksi aiheellista, että ai- erityistä huomiota kiinnitetään ennal-
11947: kuisväestön hammashuollon korvaaminen to- taehkäisevän hoidon tukeen ja hoidon
11948: teutetaan asteittain etenevästi. jatkumiseen niillä ikäluokilla, jotka ovat
11949: Edellä esittämämme perusteella ehdotamme olleet järjestelmällisessä hoidossa.
11950: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11951: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11952:
11953: Anna-Kaarina Louvo Kaarina Dromberg Eva-Riitta Siitonen
11954: Heikki Järvenpää Liisa Hilpelä Matti Viljanen
11955: Ritva Laurila Aila Jokinen Lauri Impiö
11956: Pekka Löyttyniemi Tapio Holvitie Olavi Ronkainen
11957: Tuulikki Petäjäniemi Sampsa Aaltio Iiro Viinanen
11958: Helena Pesola Lea Kärhä Katri-Helena Eskelinen
11959: Saara Mikkola Pirjo Rusanen Elsi Hetemäki-Olander
11960: Riitta Uosukainen Eeva Turunen Ole Wasz-Höckert
11961: Riitta Jouppila Juho Koivisto Kimmo Sasi
11962: Elisabeth Rehn
11963: 1460 1983 vp.
11964:
11965: Toivomusaloite n:o 1312
11966:
11967:
11968:
11969:
11970: Louvo ym.: Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien perhe-eläk-
11971: keen saauamisesta 5Ukupuolesta riippumattomaksi
11972:
11973:
11974: !Eduskunnalie
11975:
11976: Nykyisen perhe-eläkelainsäädännön mukaan tällöin voi olla tasapuolista ja oikeudenmukais-
11977: työeläkejärjestelmässä miespuolisen vakuutetun ta, että miesleski ei saa perhe-eläkettä. Perhe-
11978: kuoleman jälkeen naisleski sekä alle 18-vuotiaat eläkkeen pitäisi olla sukupuolesta riippumaton,
11979: lapset saavat perhe-eläkkeen. Sen sijaan mies- niinkuin se on säädetty esimerkiksi valtion per-
11980: leskellä ei ole tätä mahdollisuutta vaimon kuo- he-eläkelaissa.
11981: leman jälkeen, alle 18-vuotiaat lapset saavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11982: kyllä perhe-eläkkeen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11983: Tämä on ilmeinen epäkohta, joka esimer- muksen,
11984: kiksi maatalousyrittäjillä ja myös muilla yrit-
11985: täjillä saattaa johtaa vääristymiin ja epäoikeu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11986: denmukaisuuksiin eläkkeen perustana olevaa menpiteisiin myös maatalousyrittä;ien ja
11987: työtuloa määriteltäessä. muiden yrittä;ien perhe-eläkkeen saat-
11988: Perheen äiti saattaa myös monissa tapauk- tamiseksi sukupuolesta riippumatto-
11989: sissa olla perheen pääasiallinen elättäjä eikä maksi.
11990: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11991:
11992: Anna-Kaarina Louvo Riitta Jouppila Olavi Ronkainen
11993: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa Iiro Viinanen
11994: Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen Kimmo Sasi
11995: Tapio Holvitie Matti Viljanen Saara Mikkola
11996: Lauri lmpiö
11997: 1983 vp. 1461
11998:
11999: Toivomusaloite n:o 1313
12000:
12001:
12002:
12003:
12004: Louvo ym.: Poliisin ja sosiaalihuollon yhteistyössä suorittaman
12005: kriisisov1ttelupalvelukokei1un järjestämisestä
12006:
12007:
12008: Eduskunnalle
12009:
12010: Perheväkivalta on niin yleistä, että tavalli- dyn tutkimuksen mukaan kriisisovittelujärjestel-
12011: sen suomalaisen kannalta koti voi hyvin olla miä oli Pohjois-Amerikassa jo 18. Näissä jär-
12012: väkivaltaisempi paikka kuin katu. Vuonna jestelmissä poliisi ja sosiaalityöntekijä toim1-
12013: 1981 tehdyn tutkimuksen mukaan perheväki- vat yhteistyössä siten, että poliisi kutsuu en-
12014: valtaa oli esiintynyt 12 %: ssa suomalaisper- sin rauhoitettuaan tilanteen perheväkivaltata-
12015: heistä. pauksessa paikalle sosiaalityöntekijän tai he
12016: Alkoholin osuudesta perheväkivaltatapauksis- yhdessä menevät paikalle asuntohälytyksen saa-
12017: sa on erilaisia arvioita, mutta esim. Helsin- tuaan. Sosiaalityöntekijä selvittää tilannetta
12018: gissä tehdyn asuntohälytystutkimuksen mukaan keskustelemalla ja ohjaamalla asianomaisia so-
12019: lähes kaikissa tapauksissa osapuolet olivat alko- siaali- ja terveyshuollon tai lakipalveluiden pii-
12020: holin vaikutuksen alaisia. riin.
12021: Suomessa poliisi on perinteisesti hoitanut Kriisisovittelupalveluista saadut hyvät koke-
12022: suurimman osan perheväkivallan käsittelystä. mukset puoltavat tällaisen palvelun kokeilun
12023: Syksyllä 1977 Helsingissä tehdyn asuntohäly- järjestämistä myös Suomessa. Kokeilu toimeen-
12024: tystutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa po- pantaisiin yhdessä tai kahdessa suomalaisessa
12025: liisin asuntohälytyksistä liittyy perheväkival- kaupungissa ja se toimisi perjantaisin ja lauan-
12026: taan. Vuodessa tämä tarkoittaa Helsingissä yli taisin. Kokeilu kestäisi 12 kk ja siitä tehtävä
12027: 7 000 tapausta. tctkimus 18 kk. Tärkeä osa kokeilua olisi sen
12028: Järjestyspoliisi lähettää yleisöltä tulleen avun- tutkimus.
12029: pyynnön jälkeen poliisipartion asuntoon rau- Kysymyksessä olisi poliisin ja sosiaalityönte-
12030: hoittamaan tilannetta. Poliisi joutuu näin tun- kijän muodostama liikkuva työryhmä, joka pää-
12031: keutumaan ihmisten yksityisalueelle kotiin ja sääntöisesti kävisi hoitamassa perheväkivalta-
12032: joutuu usein ristiriitaiseen tilanteeseen. Koska tapauksia sen jälkeen, kun poliisi on tehnyt
12033: poliisin koulutus tähtää perinteiseen lain ja johonkin perheeseen ns. asuntohälytystehtävän.
12034: järjestyksen ylläpitoon, saattaa hänelle olla vai- Kysymyksessä olisi siis jatkohoito, jossa yhdis-
12035: keaa hoitaa rauhanvälittäjän tehtäviä. tettäisiin kahden eri ammattialan kokemus.
12036: Eräs syy poliisin moninaiseen toimenkuvaan Kriisisovitteluryhmän tarvitsisi hoitaa vain osa
12037: on ulkoisissa tekijöissä. Poliisi on ainoa päi- asuntohälytyksen kohteeksi joutuneista perheis-
12038: vystävä viranomainen, joka on helposti tavoi- tä.
12039: tettavissa, joka ei tavallisesti peri tehtävistään Tällä tavalla toteutettuna kriisisovittelupal-
12040: maksua ja jonka työtä ei ole määritelty tarkasti. velu ja sen tutkimus liittyisi joustavasti yh-
12041: Tämän vuoksi poliisi joutuu yhteiskunnan teen sen kehityksen kanssa, mitä Suomessa ·ja
12042: tavallisen työajan ulkopuolella hoitamaan· teh- ulkomailla perheväkivallan hoitojärjestelmissä
12043: täviä, joista muuten huolehtivat muut järjes- on tapahtunut. Se tarjoaisi sekä poliisille, so-
12044: telmät, esimerkiksi sosiaalihuolto. siaaliviranomaisille että turvakodeille mahdolli-
12045: Perheväkivallan käsittelyn kehittämiseksi on suuden parantaa yhteistyötä ja pyrkiä perhe-
12046: Pohjois-Amerikassa otettu käyttöön ns. kriisi- väkivallan uhrien tehokkaampaan auttamiseen.
12047: interventiojärjestelmiä. Näissä yritetään yhdis- Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan hy-
12048: tää poliisin sekä sosiaali- ja terveyshuollon toi- väksyttäväksi toivomuksen,
12049: mintaa perheväkivallan alueella. V. 1981 teh-
12050: 1462 1983 vp. - TA n:o 1313
12051:
12052: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin suorittaman kriisisovittelupalveluko-
12053: poliisin ja sosiaalihuollon yhteistyössä keilun järjestämiseksi.
12054: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12055:
12056: Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi Tapio Holvitie
12057: Boris Renlund Tuulikki Petäjäniemi · Sampsa Aaltio
12058: Olavi Ronkainen Helena Pesola Lea Kärhä
12059: Hannele Pokka Saara Mikkola Pirjo Rusanen
12060: Anssi Joutsenlahti Riitta Uosukainen Eeva Turunen
12061: Heikki Järvenpää Kaarina Dromberg Juho Koivisto
12062: Ritva Laurila Liisa Hilpelä Anna-Liisa Piipari
12063: Aino Pohjanoksa Aila Jokinen Ensio Laine
12064: 1983 vp. 1463
12065:
12066: Toivomusaloite n:o 1314
12067:
12068:
12069:
12070:
12071: Luttinen ym.: Tnvalidiliiton uuden kuntoutuskeskuksen sijoitta-
12072: misesta Lahteen
12073:
12074:
12075: ;Eduskunnal1e
12076:
12077: Invalidiliitto on valmistellut uuden kuntou- ratkaisuja pitäisi tutkia myös Helsingin ulko-
12078: tuskeskuksensa huonetilaohjelmaa. N. 10 000 puolelta. Ottaen huomioon Lahden terveyden-
12079: m2 käsittävä uudisrakennus pitäisi toteuttaa huollon palveluvarustus ja muut edellytykset
12080: vuosina 1987-88. - Invalidiliitolla on Kä- kaupunki voisi tarjota varteenotettavan sijoi-
12081: pylän kuntoutuskeskus, joka on perustettu tusvaihtoehdon.
12082: 1953. Sen saneeraaminen on siksi kallis hanke, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12083: että kokonaan uuden rakentaminen on vaihto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12084: ehtona tullut esille. Valtion tulisi osallistua
12085: hankkeen perustamiskustannuksiin 2/3:lla. että hallitus selvityttäisi mahdolli-
12086: Lahden kaupungilla on verrattain keskeinen suudet si;oittaa 1nvalidiliiton uusi kun-
12087: sijainti ajatellen mahdollisen uuden kuntoutus- toutuskeskus Lahden kaupunkiin.
12088: keskuksen sijoittamista. Vaihtoehtoisia Sijoitus-
12089: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
12090:
12091: Matti Luttinen Jouko Skinnari
12092: 1464 1983 rd.
12093:
12094: Hemställningsmotion nr 1315
12095:
12096:
12097:
12098:
12099: Malm m.fl.: Om intensifiering av hälsovården bland jordbrukare
12100: och andra företagare
12101:
12102:
12103: Till Riksdagen
12104:
12105: Lagen om företagshälsovård trädde i kraft dema. Den egna andelen uppgår tili 40 % av
12106: den 1 januari 1979. Lagen stadgar om före- kostnadema.
12107: tagshälsovård för såväl anställda som företagare Orsaken tili att så liten del av lantbrukarna
12108: och andra som utför eget arbete. använder sig av arbetsplatshälsovården torde
12109: För de anställda är arbetsgivama skyldiga att tili en del stå att finna i kostnaderna. Utgåen-
12110: ordna med företagshälsovård. I slutet av juni de från ovan nämnda försök i sex kommuner har
12111: senaste år hade hälsovård ordnats för 82 pro- det visat sig att kos:tnadema för hälsovården
12112: cent av de därtill berättigade. Sedan den 1 under det första året uppgår tili 700 mk per
12113: april detta år bör alla anställda omfattas av gård. I beloppet ingår gårdsbesök och i medel-
12114: företagshälsovården. tal 1,8 hälsokontroll per gård.
12115: För företagare och personer som utför eget En annan orsak tili svagt deltagande torde
12116: arbete är företagshälsovården frivillig. Den stå att finna i altt många hälsovårdscentraler
12117: borde dock, enligt lagens anda, ha utvecklats inte har den personai som behövs för dessa
12118: i samma takt som för de anställda. Så har dock arbetsuppgifter.
12119: inte skett. Enligt medicinalstyrelsens statistik Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
12120: hade endast 5 500 personer som utför eget ar- dertecknade att riksdagen måtte besluta hem-
12121: bete varit med i företagshälsovården den 31 ställa,
12122: augusti 1982. Av dessa var endast 2 000 lant-
12123: brukare, vilket utgör 1 % av hela kåren. I ett att regeringen vtdtar åtgärder för
12124: försök som utförts i sex kommuner har dess- att företagarhälsovården intensifieras
12125: utom deltagit 4 000 lantbrukare. bland jordbrukare och andra företagare
12126: Enligt lagen om företagshälsovård är det samt vid behov överför samtliga kost-
12127: arbetsgivaren som står för kostnadema för de nader på staten och anslår tillräckliga
12128: anställda. Företagare och andra som utför eget medel för anställande av nödvändig
12129: arbete är tvungna att själva deltaga i kostna- personal.
12130: Helsingfors den 21 april 1983
12131:
12132: Håkan Malm Håkan Nordman
12133: Ole Norrback Elisabeth Rehn
12134: 1983 vp. 1465
12135:
12136: Toivomusaloite n:o 1315 Suomennos
12137:
12138:
12139:
12140:
12141: Malm ym.: Terveydenhoidon tehostamisesta maanviljelijöiden ja
12142: muiden yrittäjien keskuudessa
12143:
12144:
12145: Eduskunnalle
12146:
12147: Työterveyshuoltolaki tuli voimaan tammi- omaa työtään, on osallistuttava kustannuksiin.
12148: kuun 1 päivänä 1979. Laissa säädetään sekä Oma osuus on 40 % kustannuksista.
12149: työntekijöiden että yrirtäjien ja muiden omaa Syynä siihen, että niin pieni osa maanvilje-
12150: työtään tekevien työterveyshuollosta. Työnan- lijöistä käyttää hyväkseen työpaikkaterveyden-
12151: tajat ovat velvolliset järjestämään työntekijöil- huoltoa johtunee osaksi kustannuksista. Edellä
12152: leen työterveyshuollon. Viime vuoden kesäkuun mainitun kuudessa kunnassa suoritetun kokei-
12153: loppuun mennessä työterveyshuolto oli järjes.- lun perusteella on osoittautunut, että tervey-
12154: tetty 82 prosentille siihen oikeutetuista. Kulu- denhuollon kustannukset ensimmäisenä vuonna
12155: van vuoden huhtikuun 1 päivän jälkeen tulee ovat olleet 700 mk taloa kohden. Summaan
12156: kaikkien tyÖllltekijöiden kuulua työterveyshuol- sisältyy kotikäy111tejä ja keskimäärin 1,8 terveys-
12157: lon piiriin. Yrittäjille ja omaa työtään teke- tarkastusta taloa kohden. Toinen syy vähäiseen
12158: ville henkilöille työterveyshuolto on vapaaeh- osallistumiseen lienee se, että monilla terveys-
12159: toinen. Se olisi kuitenkin, lain hengen mukai- keskuksilla ei ole näihin työtehtäviin tarvitta-
12160: sesti, tullut kehittää samanaikaisesti kuin toi- vaa henkilökUllltaa.
12161: sen palveluksessa oleville henkilöille. Näin ei Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12162: kuitenkaan ole tapahtunut. Lääkintöhallituksen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12163: tilaston mukaan oli ainoastaan 5 500 omaa muksen,
12164: työtään tekevää henkilöä työterveyshuollon pii-
12165: rissä elokuun 31 päivänä 1982. Näistä oli että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12166: ainoastaan 2 000 maanviljelijää, mikä on 1 % yritysterveydenhuollon tehostamiseksi
12167: koko määrästä. Kuudessa kunnassa suoritettuun maanviljelijöiden ja muiden yrittäjien
12168: kokeiluun on tämän lisäksi osallistunut 4 000 keskuudessa niin, että tarvittaessa kaikki
12169: maanviljelijää. kustannukset siirretään valtiolle ja vara-
12170: Työterveyshuoltolain mukaan tapahtuu työn- taan n'ittävät määriirahat tarvittavan hen-
12171: rtekijöiden työterveyshuolto työnantajan kustan- kilökunnan palvelukseen ottamiseksi.
12172: nuksella. Yrittäjien ja muiden, jotka tekevät
12173: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12174:
12175: Håkan Malm Håkan Nordman
12176: Ole Norrback Elisabeth Rehn
12177:
12178:
12179:
12180:
12181: 184 088300420M
12182: 1466 1983 vp.
12183:
12184: Toivomusaloite n:o 1316
12185:
12186:
12187:
12188:
12189: Martikainen ym.: Sosiaaliturvamaksujen porrastamisesta kehitys-
12190: alueilla toimivien yritysten osalta
12191:
12192:
12193: Eduskunnalle
12194:
12195: Maksettuihin palkkoihin perustuva työnan- porrastaa yritysten sosiaaliturvamaksuja siten,
12196: tajan sosiaaliturvamaksu ei kohdistu oikeuden- että kehitysalueilla toimivilla työvoimavaltaisil-
12197: mukaisella tavalla eri tyyppisiin ja erilaisilla la yrityksillä maksut olisivat pienemmät kuin
12198: alueilla toimiviin yrityksiin. Tällainen sosiaali- Etelä-Suomen ruuhka-alueilla. Tällainen käy-
12199: turvamaksu rasittaa kohtuuttomasti erityisesti täntö toteuttaisi myös tasapainoisen alueelli-
12200: työvoimavaltaista pientä ja keskisuurta yritys- sen kehittämisen edistämisestä annetun lain
12201: toimintaa. Samoin on tältä pohjalta määrättävä mukaisia pyrkimyksiä turvata koko maassa kai-
12202: maksu kehitysalueilla toimiville yrittäjille eri- kille kansalaisille pysyvä työpaikka.
12203: tyisen raskas, koska tuotantotoiminta täällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12204: useimmiten perustuu juuri työvoimaa käyttä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12205: vään yritystoimintaan. muksen,
12206: Sosiaaliturvamaksujärjestelmän uudistamisek-
12207: si on tehty monia ehdotuksia. Eräänä vaihto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12208: ehtona on esitetty maksujen sitomista ainakin yritysten maksamien sosiaaliturvamak-
12209: osittain yrityksen liikevaihtoon perustuvaksi. sujen porrastomiseksi siten, että mak-
12210: Maan alueellisen tasa-arvoisuuden kehittämi- sut kehitysalueilla olisivat pienemmät
12211: sen kannalta on katsottu myös tarpeelliseksi kuin muualla maassa.
12212: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12213:
12214: Olavi Martikainen Kalevi Mattila
12215: Seppo Pelttari Paavo Vesterinen
12216: 1983 vp. 1467
12217:
12218: Toivomusaloite n:o 1317
12219:
12220:
12221:
12222:
12223: Martikainen ym.: Maatalousyrittäjien työeläkkeen ja kansaneläk-
12224: keen yhteensovittamisperusteiden muuttamisesta
12225:
12226:
12227: Eduskunnalle
12228:
12229: Vuoden 1985 alussa voimaantulevaksi sää- la tavalla kuin yritys tai yrittäjä, joka voi peri-
12230: detty kansaneläkeuudistus muuttaa merkittä- aatteessa vapaasti hinnoitella tuotteensa.
12231: västi kansaneläkkeiden ja työeläkkeen yhteenso- Maatalousyrittäjät osallistuvat MYEL-eläke-
12232: vitusta. Uudistus merkitsee, että työeläkkeistä järjestelmän kustannuksiin maksamalla vakuu-
12233: tulee käytännössä ainoa tulolaji, joka edelleen tusmaksun, joka määräytyy ns. perusprosentin
12234: vähentää kansaneläkkeen lisäosaa. Uudistus mukaisesti. Tämä perusprosentti on sama kuin
12235: merkitsee, että se osa ,ryöeläkkeestä, joka ylit- työnantajien maksamien eläkevakuutusmaksujen
12236: tää n. 150 mk/kk, vähentää näiltä osin kan- perusteena oleva prosentti. Maatalousyrittäjät
12237: saneläkkeen lisäosaa 50 % :lla aina siihen asti, maksavat itse 2/5 tämän perusprosentin mu-
12238: kunnes lisäosa kokonaisuudessaan lakkaa noin kaisista maksuista henkilökohtaisina eläkeva-
12239: 2 400 markan kuukausieläkkeen tasolla. Uudis- kuutusmaksuina aina noin 37 000 markan
12240: tus tekee tästä huolimatta oikeutta pientä työ- MYEL-vuosityötuloon asti vuoden 1983 tasos-
12241: eläkettä saaville. Heidän kokonaiseläketurvan- sa. Tämän rajan ylittävältä työtulon osalta elä-
12242: sa saavuttaa uudistuksen seurauksena hyväksyt- kevakuutusmaksu on tuon perusprosentin suu-
12243: tävänä pidetyn tason. ruinen. Hieman yleistäen voidaan katsoa, että
12244: Kansaneläkeuudistusta valmisteltaessa ei juu- maatalousyrittäjä maksaa itse 2/5 siitä eläke-
12245: rikaan kiinnitetty huomiota siihen, että eri turvasta, jonka palkansaajalle kustantaa työn-
12246: työeläkkeitä rahoitetaan erilaisin perustein. antaja. Näin siksi, että maatalousväestö on pie-
12247: Palkansaajien työeläkkeet (TEL ja LEL) ra- nituloista, sillä lähes 95 % :lla MYEL-työtulo
12248: hoitetaan työnantajien maksuilla, eikä työnte- on alle 3 7 000 mk vuodessa.
12249: kijä itse joudu välittömillä vakuutusmaksuilla On pidettävä kohtuuttomana, että tämä itse
12250: lainkaan osallistumaan eläketurvansa kustanta- rahoitettu eläkkeen osa vähentää kansaneläk-
12251: miseen. Itsenäisten yrittäjien ja maatalousyrit- keen lisäosaa samojen sääntöjen mukaisesti
12252: täjien kohdalla asia on toinen. He maksavat kuin sellainen eläke, jonka rahoittamiseen eläk-
12253: henkilökohtaisina vakuutusmaksuina joko ko- keensaaja ei ole lainkaan välittömästi osallis-
12254: konaan tai ainakin merkittävässä määrin oman tunut. Seurauksenabao on, että näillä maksuU-
12255: eläketurvansa kustannukset. Normaalissa yri- la tavoiteitua eläketurvaa ei käytännössä saa-
12256: tystoiminnassa, niin suurten yritysten kuin vuteta, vaan ainoastaan vain puolet siitä. Y rit-
12257: pienemmänkin yritystoiminnan osalta, siirre- täjän näkökulmasta vakuutusmaksut ovat siten
12258: tään tällaiset tuotantoa rasittavat kustannukset tosiasiassa kaksinkertaiset verrattuna siihen, mi-
12259: muiden tuotantokustannusten tavoin .tuotteiden tä niiden katteeksi on luvattu. Käytännön seu-
12260: ja palvelusten hintoihin. Maatalousyrittäjien rauksena voi olla myös se, että eläketurvan pe-
12261: kohdalla asia on kuitenkin toisenlainen. Maa- rusteena olevia työtuloja ei tulevaisuudessa
12262: taloustuotteiden hinnoittelumekanismi poik- edes pyritä pitämään todellisella tasolla, koska
12263: keaa ns. vapailla markkinoilla vallitsevasta hin- eläke ei kuitenkaan kasva vastaavasti kuin
12264: noittelujärjestelmästä. Yksittäisellä maatalous- maksut. Tämä voi johtaa koko maatalousyrit-
12265: yrittäjällä ei ole mitään mahdollisuutta siirtää täjäeläkejärjestelmän vinoutumiseen vähänkin
12266: maksujaan hinnankorotusten muodossa kulut- pitemmällä aikavälillä.
12267: tajan rasitukseksi. Näin ollen maatalousyrittäjä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12268: joutuu arvioimaan erilaisten pakollisten mak- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12269: sujen tuomaa hyötyä, esim. eläketurvaa, toisel- muksen,
12270: 1468 1983 vp.- TA n:o 1317
12271:
12272: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin nä tekijänä otetaan huomioon vain 3/5
12273: maatalousyrittäjien työeläkkeen ja kan- maatalousyrittäjien eläkelain mukaisesta
12274: saneläkkeen yhteensovittamiseksi niin, eläkkeestä.
12275: että kansaneläkkeen lisäosaa vähentävä-
12276: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12277:
12278: Olavi Martikainen Timo Kietäväinen Esko Aho
12279: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Sirkka-Liisa Anttila
12280: Aapo Saari Jukka Vihriälä Matti Maijala
12281: Mikko Pesälä Lea Sutinen Reino Karpola
12282: Hannu Kemppainen Katri-Helena Eskelinen Pentti Poutanen
12283: Pirkko Ikonen
12284: 1983 vp. 1469
12285:
12286:
12287: Toivomusaloite n:o 1318
12288:
12289:
12290:
12291:
12292: Martikainen ym.: Määrärahasta nuorison kansainvälisten leiri- ja
12293: kurssikeskusten rakentamiseen ja toimintaan
12294:
12295:
12296: Eduskunnalle
12297:
12298: Opetusministeriö vahvisti kansainvälistä, val- tetut 'rakermuskohteet ovat vaarassa viivästyä,
12299: takunnallista, maakunnallista ja paikallista käyt- jopa keskeytyä vaLtiovallan puutteellisen rahoi-
12300: töä palvelevien nuorison kurssi- ja leirikeskus- tuksen vuoksi, sillä taloudellisilta resursseiltaan
12301: ten kehittämisohjelman v. 1978. Sen mukaan heikoilla sijoituskunnilla ei ole varaa hankkei-
12302: ministeriö yhdessä kuntien kanssa perustaa den toteuttamiseen omin varoin.
12303: mainittua käyttöä palvelevia nuorison toimin- Merkittävän kurssi- ja leirikeskusverkoston
12304: takeskuksia. Kurssi- ja leirikeskusverkostoon valmistuminen ja investointien täysipainoinen
12305: kuuluu tällä hetkellä kahdeksan kohdetta eri hyväksikäyttö edellytJtää valtion taloudellista tu-
12306: puolilla maata. Valmistuttuaan ne pystyvät te- kea myös käyttökustannuksiin.
12307: hokkaasti palvelemaan ulkomailta Suomeen Edelleen toiminnan kannalta on ratkaisevaa,
12308: suuntautuvaa nuorisomatkailua sekä kotimaista että kurssi- ja leirikeskuksissa on kalusto esim.
12309: ohjattua nuorisotoimintaa. opetusvälineet ja tarvikkeet ja muu tarpeellinen
12310: Toiminta on käynnistynyt Kuusamon ja Kan- varustus niiden aloittaessa toimintansa.
12311: nonkosken kurssikeskuksissa. Vuoden 1983 ai- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
12312: kana on ollut tarkoitus käynnistää toiminta dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12313: Rautavaaran ja Nurmeksen keskuksissa. Leiri- muksen,
12314: ja kurssikeskukset tuovat käynnistyessään si-
12315: jaitsemiinsa kehitysaluekuntiin niiden kipeästi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12316: kaipaamia palvelualan työpaikkoja sekä toimin- määrärahan varaamiseksi nuorison kan-
12317: takeskuksen, joka monin 'tavoin vaikuttaa sainvälisten leiri- ja kurssikeskusten ra-
12318: alueen kehittymiseen. kentamista ja käyttökustannusten kor-
12319: Kurssikeskusten käyttövalmiuteen saattami- vausta varten.
12320: sessa on kuitenkin ilmennyt ongelmia. Jo aloi-
12321: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12322:
12323: Olavi Martikainen Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen
12324: Kari Rajamäki Katri-Helena Eskelinen Veikko Vennamo
12325: Toivo Yläjärvi
12326: 1470 1983 vp.
12327:
12328: Toivomusaloite n:o 1319
12329:
12330:
12331:
12332:
12333: Martikainen ym.: Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen tehosta-
12334: misesta
12335:
12336:
12337: EduskunnaUe
12338:
12339: Vaikeavammaisten asumista ja to11DUillsta Ii- ja terveydenhuollon uusi valtionosuusjärjes-
12340: muun väestön keskuudessa voidaan tuntuvasti telmä mahdollisesti heikentää kuntien kiinnos-
12341: parantaa kuljetuspalveluilla. Niillä edistettäi- tusta vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin mi-
12342: siin vaikeavammaisten omintakeista suoriutu- kä ei toki ollut tämän uudistuksen tarkoituk-
12343: mista ja monissa tapauksissa voitaisiin jopa sena.
12344: poistaa laitoshoidon tarvetta. Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
12345: Vaikeavammaisten mahdollisuudet käyttää dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12346: yleisiä kulkuneuvoja ovat varsin rajoitetut. muksen,
12347: Haja-asutusalueilla joukkoliikenne sitäpaitsi on
12348: huonosti toimiva. Linja-autopysäkeille ovat että hallitus viipymättä selvittäisi vai-
12349: matkat pitkät ja liikennetiheys harva. keavammaisten kuljetuspalvelujärjestel-
12350: Kuljetuspalvelujen järjestäminen on lähinnä män kehittämismahdollisuuksia ja sel-
12351: kuntien asia. Kunnat ovat osoittaneet asiaa vitysten perusteella ryhtyisi tarvittaviin
12352: kohtaan verraJten. laimeaa kiinnostusta, mikä toimenpiteisiin kuljetuspalvelujen te-
12353: voi johtua hyvinkin vaihtelevista syistä. Sosiaa- hostamiseksi.
12354: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12355:
12356: Olavi Martikainen Tytti lsohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen
12357: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
12358: 1983 vp. 1471
12359:
12360: Toivomusaloite n:o 1320
12361:
12362:
12363:
12364:
12365: Mattila ym.: Kotityötä tekevien ja pienyrittäjien oikeuttamisesta
12366: sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan työkyvyttömyyden
12367: sattuessa
12368:
12369:
12370: Eduskunnalle
12371:
12372: Työsopimuslain mukaan työnantaja on vel- arvoiseen asemaan palkkatyöntekijöihin nähden.
12373: vollinen maksamaan työntekijälle saU-ausajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12374: palkkaa vähintään sairausvakuutuslain omavas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12375: tuuajalta eli työkyvyttömyyden alkamispäivältä muksen,
12376: ja seitsemältä sitä seuraavalta arkipäivältä.
12377: Kotityötä tekevät ja pienyrittäjät, joilla ei ole että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12378: ulkopuolista palkkatyövoimaa, eivät saa em. menpiteisiin sairausvakuutuslain muut-
12379: omavastuuajalta lainkaan korvauksia. Kotityötä tamiseksi siten, että kotityötä tekeville
12380: tekevät perheenilidit ja -emännät joutuvat palk- ja pienyrittäjille voitaisiin suorittaa sai-
12381: kaamaan sairausajakseen kalliita kotiavustajia rausvakuutuslain mukaista päivärahaa -·
12382: ja pienyritJtäjät joutuvat ottamaan palkkatyön- työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraa-
12383: tekijän rtai heidän toimeentulonsa tyrehtyy. Tä- vasta arkipäivästä lukien.
12384: mä asettaa kotityötä tekevät ja pienyrittäjät eri-
12385: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12386:
12387: Kalevi Mattila Mauri Pekkarinen
12388: 1472 1983 vp.
12389:
12390: Toivomusaloite n:o 1321
12391:
12392:
12393:
12394:
12395: S. Mikkola ym.: Äitiyspäivärahaoikeuden laajentamisesta
12396:
12397:
12398: Eduskunnalle
12399:
12400: Vuoden 1982 alusta on astunut voimaan sai- taan. Tällöin tarvitaan lapsen isä tai muu
12401: rausvakuutuslain 23 §:ään tehty muutos, jon- läheinen henkilö vastaamaan lapsen huollosta.
12402: ka mukaan lapsen äidin kuollessa aikana, jol- Siksi olisi tarpeen laajentaa sairausvakuutuk-
12403: loin hänellä olisi oikeus äitiysrahaan, äitiysra- sen äitiyspäivärahaoikeutta koskemaan myöskin
12404: haa voidaan suorittaa jäljellä olevalta ajalta edellä mainittuja tapauksia.
12405: lapsen isälle tai muulle lapsen huollosta vas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12406: taavalle vakuutetulle. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12407: Vastaavat muutokset koskevalt myös ottoäi- muksen,
12408: din kuolemantapausta.
12409: Kuitenkin valitettaviin mahdollisuuksiin kuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12410: luu sellainenkin onnettomuus, että lapsen äiti sairausvakuutuslain suoman äitiyspäivä-
12411: tai ottoäiti äitiysrahakauden aikana joutuu lii- rahaoikeuden laajentamiseksi myös ta-
12412: kunta- tai muuten vakavasti työkyvyttömäksi, pauksiin, jolloin äiti on liikuntakyvy-
12413: niin ettei hän kykene lainkaan hoitamaan Ias- tön tai muuten vakavasti sairas.
12414: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12415:
12416: Saara Mikkola Tapio Holvitie Helena Pesola
12417: Sirpa Pietikäinen Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg
12418: 1983 vp. 1473
12419:
12420: Toivomusaloite n:o 1322
12421:
12422:
12423:
12424:
12425: S. Mikkola ym.: Äitiyslomasijaisen oikeudesta äitiyslomaan
12426:
12427:
12428: Eduskunnalle
12429:
12430: Lain mukaan äitiyslomasijaisella ei katsota kiksi eri viranhaltijain peräkkäisten äitiysh
12431: olevan ehdotonta oikeutta omaan äitiyslomaan. mien vuoksi. Mielestämme on kohtuutonta,
12432: Käytännössä viranomaiset ovat kuitenkin jois- että ehkä moniakin vuosia sijaisilla toimineet
12433: sakin tapauksissa myöntäneet sijaiselle äitiys- henkilöt eivät ole oikeutettuja paikalliseen äi-
12434: lomaa sijaisuuden loppuun saakka, jonka jäl- tiyslomaan.
12435: keen tämä on joutunut tyytymään sairausvakuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12436: tuslain mukaiseen äitiyspäivärahaan. Eräissä ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12437: pauksissa ei paikallista lomaa ole lainkaan muksen,
12438: myönnetty. Perusteluna tälle menettelylle on
12439: ollut se, että määräajaksi otetun henkilön työ- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
12440: suhteeseen perustuvat oikeudet ja velvollisuu- piteisiin äitiyslomasijaisten palvelussuh-
12441: det päättyvät määräaikaisen työsopimuksen la- teen ehtojen tarkistamiseksi ja erityi-
12442: kattua. Äi.tiysloma- ja muut viransijaiset hoita- sesti heidän oikeuttamisekseen äitiyslo-
12443: vat usein virkaa tai tointa vuosikausia esimer- maan.
12444: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12445:
12446: Saara Mikkola Helena Pesola Riitta Uosukainen
12447: Tapio Holvitie Elsi Hetemäki-Olander Kaarina Dromberg
12448:
12449:
12450:
12451:
12452: 185 088300420M
12453: 1474 1983 vp.
12454:
12455: Toivomusaloite n:o 1323
12456:
12457:
12458:
12459:
12460: S. Mikkola ym.: Määrärahasta kodinperustamislainoihin nuorille ·-
12461: aviopareille
12462:
12463:
12464: Eduskunnalle
12465:
12466: Maassamme on ollut voimassa vuodesta oman asunnon Ja trtalllllSiton hankkimiseen.
12467: 1945 lähtien kodinperustamislainalaki (1177 / Vaikean asuntotilanteen seuraukset näkyvät
12468: 45). Siinä säädetään, että valtion tulo- ja selvästi nuoot:en parien elämässä. Avioliittojen
12469: menoarvioon on vuosittain varattava määrä- solmimistiheydessä on tapahtunut viime vuo-
12470: raha, jonka puitteissa sosiaaliministeriö voi sina merkittäviä muutoksia. Solmittujen avio-
12471: myöntää alle 30-vuotiaille avioliittoon mene- liittojen lukumäärä on viime vuosina vaihdel-
12472: ville tai avioliitossa oleville korotonta kodin- lut 31 OOO:n ja 38 OOO:n välillä. Selvimmin
12473: perustamislainaa oman kodin perustamiseen asunto-ongelmat tulevat esille perheitten lasten
12474: tarvittavan asunto- ja muun irtaimiston hank- lukumäärässä. Syntyvyys on viime vuosina jat-
12475: kimista varten. kuvaSiti laskenut, paitsi että parina viime vuon-
12476: Eduskunta on kuitenkin vuodesta 1958 läh- na on ollut lievää nousua.
12477: tien jättänyt vahvistamatta tarkoitukseen vara- Opiskelu, amm~rttiin valmistautuminen ja va-
12478: tun määrärahan tai hallitus ei ole sitä lainkaan kituisen ansiotyön tai toimen hankkiminen
12479: esittänyt. Näin ollen laki kodinperustamislai- vievät nuorilta paljon aikaa. Yhdessä taloudel-
12480: noista on ollut kuollut kirjain jo 25 vuoden listen vaikeuksien kanssa tästäkin on seurauk-
12481: ajan. sena oman kodin perustamisen viivästyminen.
12482: Kodinperustamislainoja varten varatun mää- Kodinperustamislainojen avulla voitaisiin täs-
12483: rärahan poisjättämiselle ei ole mitään perustel- säkin tapauksessa auttaa nuoria ja nopeuttaa
12484: tuja syitä. Päinvastoin monet painavat syyt heidän pääsyään omilla jaloillaan seisoviksi yh-
12485: nykyään puhuvat sen puolesta, että kodinpe- teiskuntamme jäseniksi.
12486: rustamislainajärjestelmä olisi välttämätön ole- Kun monilla esimerkeillä on osoitettavissa,
12487: massa. että kodinperustamislainajärjestelmän palautta-
12488: Asuntokysymys on jatkuvasti nuorille pareil- minen on perusteltua, olisi valtion tulo- ja
12489: le erittäin vaikea ongelma. Vuokra-asunnon menoarvioon otettava vuosittain tähän tarkoi-
12490: saanti on nykyään vaikeaa, koska vuokramark- tukseen riittävän suuri määräraha.
12491: kinat ovat jatkuvasti kiristyneet asuntotuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12492: tannon veronhuojennuslain vaikutuksen laka- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12493: tessa kymmenen vuotta sitten. Samaan suun- muksen,
12494: ttaan vaikuttavat vuoden 1970 syksyllä hyväk-
12495: sytyt muutokset huoneenvuokralakiin. Yksityi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12496: sen sektorin asuntosäästämisjärjestelmän puit- määrärahan varaamiseksi nuorille pareil-
12497: teissa ei läheskään kaikilla nuorilla aviopa- le myönnettäviä kodinperustamislainoja
12498: reilla ole mahdollisuuksia saada riittävää apua varten.
12499: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12500:
12501: Saara Mikkola Tapio Holvitie Elsi Hetemäki-Olander
12502: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg
12503: 1983 vp. 1475
12504:
12505: Toivomusaloite n:o 1324
12506:
12507:
12508:
12509:
12510: S. Mikkola ym.: Merenkulkijoiden ja heidän perheidensä yhtey-
12511: denpitomahdollisuuksien parantamisesta
12512:
12513:
12514: Eduskunnalle
12515:
12516: Tiedonvälityksen kehittäminen on eräs tär- Muihin maamme rajojen ulkopuolella työs-
12517: keimmistä tehtävistä pyrittäessä saattamaan kenteleviin verrattuna ovat merenkulkijat sel-
12518: merenkulkijat mahdollisimman tasa-arvoiseen västi huonommassa asemassa. He joutuvat
12519: asemaan muiden kansalaisten kanssa. työskentelemään koko työikänsä poissa perheen
12520: Merimiespalvelu- ja opintotoim1nnasta anne- parista, heidän sosiaalinen ja fyysinen työym-
12521: tun asetuksen ( 846/72) 1 §: n 8 momentissa päristönsä on hyvin rajoittunut ja esimerkiksi
12522: todetaan Merimiespalvelutoimiston tehtävänä kirjekontaktin ylläpitäminen on varsin vaikeaa
12523: olevan mm. "myötävaikuttaa merimiesten tie- laivan merellä olon ja eri puolille maailmaa
12524: dotustoiminnan ja muun viestintäpalvelun ja suuntautuvien, usein hyvinkin lyhytaikaisten
12525: yhteydenpidon parantamiseen ... " Merimies- satamakäyntien vuoksi. Merenkulkijoiden yh-
12526: palvelutoimisto onkin toimintansa aikana pyrki- teydenpitomahdollisuuksia kotimaahan tulisikin
12527: nyt erityisesti edistämään yleisten viestintäpal- helpottaa sekä merenkulkijoiden :itsensä että
12528: velujen saattamista merenkulkijoiden ulottu- heidän läheistensä sosiaalisen hyvinvoinnin tur-
12529: ville. vaamiseksi.
12530: Sen sijaan yksilötasolla ovat yhteydenpito- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
12531: mahdollisuudet perheisiin, muihin omaisiin ja eduskunnan hyväksyttäväksi 1:10ivomuksen,
12532: ystäviin yhä edelleen riittämättömät. Mielen-
12533: ·terveyshäiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden että hallitus pikaisesti selvittäisi yh-
12534: aiheuttaja merimiesammateissa, mikä antaa ai- teiskunnan mahdollisuudet parantaa me-
12535: heen otaksua, että ulkoisissa työolosuhteissa ta- renkulkijoiden ja heidän perheittensä ja
12536: pahtunut kohentuminen ei ole suinkaan vähen- muiden heille läheisten henkilöiden
12537: tänyt yhteydenpidon tarvetta läheisiin, ehkä yhteydenpitoa erityisesti sähköisen vies-
12538: paremminkin lisännyt. tinnän avulla.
12539: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12540:
12541: Saara Mikkola Helena Pesola Riitta Uosukainen
12542: Tapio Holvitie Elsi Hetemäki-Olander Kaarina Dromberg
12543: 1476 1983 vp.
12544:
12545: Toivomusaloite n:o 1325
12546:
12547:
12548:
12549:
12550: S. Mikkola ym.: Työttömän henkilön työn vastaanottovelvolli-
12551: suuden laajentamisesta
12552:
12553:
12554: Eduskunnalle
12555:
12556: Työttömyyden korjaaminen niin lyhyellä tävä avaamaan aivan uusia uria ja panostettava
12557: kuin pitkälläkin tähtäimellä on tärkein yhteis- aloille, joilla menestys rakentuu teknisen taita-
12558: kunta- ja talouspoliittinen tavoitteemme. misen, laadun ja erikoistumisen varaan.
12559: Kaikkien talouspolitiikan sektorilla päätettä- Elinkeinoelämämme rakenneuudistuksen to-
12560: vien toimenpiteiden on tähdättävä juuri tämän teuttaminen edellyttää työvoiman joustavaa
12561: päämäärän saavuttamiseen. Viimeisten ennus- liikkuvuutta alalta toiselle. Tällä hetkellä kui-
12562: teiden mukaan työttömyys pysyy lähes nykyi- tenkin liian tJiukat ammattisuojapykälät ehkäi-
12563: sellä tasollaan vielä 1980-luvun alkuvuosinakin. sevät järjestäytyneiden työntekijöiden kohdalla
12564: Olemme siirtyneet pysyvästi hitaan talou- työttömyystapauksissa siirtymistä uusille aloille,
12565: dellisen kasvun kauteen. Näkyvissä ei tällä joilla työpaiklroja olisi tarjolla.
12566: hetkellä ole voimakasta työvoimaa imevää tuo- Työn vastaanottovelvollisuuden rajoitukset
12567: tantotoiminnan ekspansiota. Päinvastoin useat ovat epätoivottavia yhteiskunnan kannalta eten-
12568: teollisuudenalat joutuvat vapauttamaan työvoi- kin niissä tapauksissa, jolloin ne ehkäisevät työ-
12569: maa pyrkiessään kohottamaan tuottavuuttaan voiman siirtymistä supistuvilta aloilta laajene-
12570: kansainvälisen kilpailukykynsä turvaamiseksi ville, hyvät tulevaisuudennäkymät omaaville
12571: Hitaan taloudellisen kasvun kauden kanssa aloille.
12572: samanaikaisesti - ja osittain juuri tämän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
12573: aiheuttajanakin - on tapahtumassa rakenne- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12574: muutos kansainvälisessä taloudessa. Suomea-
12575: kaan pakko elinkeinoelämän rakenneuudistuk- että hallitus tutkisi mahdollisuuksia
12576: sen toteuttamiseen ei ole jättänyt kosketta- muuttaa lakia työttömyyskassoista si-
12577: matta, vaan meidän on perinteisillä teollisuu- ten, että työttömyyskorvauksen saami-
12578: denaloillamme kohotettava jalostusastetta, mikä sen edellytyksenä olevaa työn vastaan-
12579: tehokkaimmin toteutuu tuoterakenteen uudis- ottovelvollisuutta nykyisestä laaiennet-
12580: tamisella. Lisäksi rtuotannossamme on Iähdet- taisiin.
12581: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12582:
12583: Saara Mikkola Helena Pesola Erkki Moisander
12584: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Tuulikki Petäjäniemi
12585: Kaarina Dromberg
12586: 1983 vp. 1477
12587:
12588: Toivomusaloite n:o 1326
12589:
12590:
12591:
12592:
12593: S. Mikkola ym.: Sarjana annetun hoidon ja tutkimuksen yhtey-
12594: dessä perittävien sairausvakuutuksen matkakustannusten oma-
12595: vastuuosuudenl alentamisesta
12596:
12597:
12598: Eduskunnalle
12599:
12600: Sarjana annettavasta hoidlosta aiheutuu poti- korvaukseen lisätään hoitopäivämaksu, potilaan
12601: laalle vielä sairausvakuutuslain säätämisen jäl- omat kustannukset saattavat nousta yli tuhan-
12602: keenkin huomattavan suuria, joskus ylivoi- teen markkaan kuukaudessa. Kustannusten
12603: maisiksikin käyviä kustannuksia. Laboratorio- noustessa tällaisiksi moni psyykkisesti sairas on
12604: ja röntgentutkimuksen sekä fysikaalisen hoidon yksinkertaisesti joutunut lopettamaan hoidossa-
12605: osalta voidaan tosin jo nykyään periä vain käynnit.
12606: yksi omavastuuosuus enintään 15 hoitokertaa Sairaalan hoitopäivämaksuja ei liene mah-
12607: kohti kolmen kuukauden aikana. Tältä osin dollista ainakaan toistaiseksi alentaa tai pois-
12608: kustannukset muodostuvat siten jo nykyisin taa. Niitä ei korvata myöskään sairausvakuu-
12609: kohtuullisiksi. Tilanne ei ole kuitenkaan sama tuksesta. Sen stijaan sairausvakuutuksen matka-
12610: matkakustannusten korvaamisen osalta. kustannusten omavastuun osalta voitaisiin sar-
12611: Psyykkisten sairauksien hoitamisessa ollaan jana annetun hoidon tai tutkimuksen sekä
12612: lisääntyvässä määrin siirtymässä avohoidon päivä- ja yösaiTaalahoidon yhteydessä säätää pe-
12613: suuntaan. Tässä tarkoituksessa niin sanottu rittäväksi vain yksi omavastuuosuus esim. 15
12614: päiväsairaanhoito on lisääntymässä. Päiväsai- tutkimus- tai hoitokertaa kohti samalla tavalla
12615: raanhoidossa potilas osallistuu hoitoon viitenä kuin tapahtuu jo nyt varsinaisen laboratorio-
12616: päivänä viikossa kahdeksan tunnin ajan. Muun ja röntgentutkimuksen tai fysikaalisen hoidon
12617: ajan hän on kotonaan joutuen itse kustanta- omavastuumaksun osalta.
12618: maan asunto- ja ylläpitokustrumuksensa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12619: Sen jälkeen kun sairausvakuutuksen matka- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12620: kustannusten omavastuuosuuksia on toistuvasti
12621: korotettu, viimeksi vuoden 1983 alusta lukien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12622: 12 markkaan yhdensuuntaista matkaa kohti, sairausvakuutuksen matkakustannusten
12623: matkakustannusten nousu on muodostunut po- omavastuuosuuden alentamiseksi sarjana
12624: tilaalle huomattavaksi rasitukseksi. Jos esim. annetun hoidon tai tutkimuksen sekä
12625: fysikaalisessa hoidossa hoitosarjaan sisältyy 15 päivä- ja yösairaalahoidon yhteydessä si-
12626: hoitokertaa ja potilas joutuu maksamaan mat· ten, että omavastuuosuuksia perittäisiin
12627: kakustannuksia jokaista hoitokertaa kohti 2 x vain yksi esimerkiksi 15 hoito- tai tutki-
12628: 12 mk eli yhteensä 24 mk, on hoitosarjasta muskertaa kohden, kuten varsinaisen la-
12629: johtuva potilaan kustannusosuus yhteensä 360 boratorio- ja röntgentutkimuksen ja fy-
12630: mk. Jos mielenterveystoimiston järjestämässä sikaalisen hoidon osalta tapahtuu.
12631: päivä- tai yösairaalahoidossa tällaiseen matka-
12632: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12633:
12634: Saara Mikkola Helena Pesola Riitta Uosukainen
12635: Tapio Holvitie Elsi Hetemäki-Olander Kaarina Dromberg
12636: 1478 1983 vp.
12637:
12638: Toivomusaloite n:o 1327
12639:
12640:
12641:
12642:
12643: S. Mikkola ym.: Työeläkkeen jakamisesta avioeron yhteydessä
12644:
12645:
12646: Eduskunnalle
12647:
12648: Avioero merkitsee pitkään avioliitossa olleel- lut Eläketurvakeskuksen työryhmä, joka on
12649: le ja lastenhoidon yms. kotityön vuoksi vaille esittänyt vaihtoehtoisia toteuttamismalleja.
12650: työeläkettä tai vähäisen työeläkkeen varaan jää- Eläkkeen jakamiseen voitaisiin ryhtyä yleensä,
12651: välle henkilölle ratkaisevaa heikennystä eläke- mikäli avioliitto on kestänyt vähintään kym-
12652: aikaiseen toimeentuloon, jonka normaalitapauk- menen vuotta. Tasajako eläkkeessä tehtäisiin
12653: sessa, avioliiton jatkuessa turvaa yleensa puo- vasta vähintään 20 vuotta kestäneen avioliiton
12654: lison työeläke ja perhe-eläke. tapauksessa. Tätä lyhyempien avioliittojen osal-
12655: Avioerolla saattaa siis olla välitön vaikutus ta tulisi soveltaa asteittain lievempää jakosuh-
12656: perheenemännän toimeentuloon. detta.
12657: RaJtkaisuna tilanteeseen tulisi toteuttaa puo- Esimerkiksi vuonna 1978 eroon päättyi
12658: lison työeläkkeen jakaminen. Se tarjoaa mah- 10 000 avioliittoa. Näistä puolet oli kestänyt
12659: dollisuuden säätää eroavalle perheenemännälle yli 10 vuotta.
12660: kohtuullisen eläketurvan lisäämättä sanottavassa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12661: määrin eläkekustannuksia. Kyseessä olisi näin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12662: ollen lähinnä vain puolisoiden ansaitseman elä- muksen,
12663: kekertymän uudelleen järjestely
12664: Korjaamistarve koskee ensisijaisesti pitkään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12665: avioliitossa olleen ja kotityön, lähinnä lasten- työeläkelainsäädännön korjaamiseksi si-
12666: hoidon vuoksi ansiotyöstä poissa olleen per- ten, että avioeron yhteydessä työeläke
12667: heenemännän eläketurvaa. Asiaa on valmistel- voidaan jakaa puolisoiden kesken.
12668: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
12669:
12670: Saara Mikkola Ritva Laurila Kaarina Dromberg
12671: Helena Pesola Aila Jokinen Aino Pohjanoksa
12672: Tuulikki Petäjäniemi Liisa Hilpelä Lea Kärhä
12673: Riitta Jouppila Pirjo Rusanen Eeva Turunen
12674: Eva-Riitta Siitonen Riitta Uosukainen
12675: 198.3 vp. 1479
12676:
12677: Toivomusaloite n:o 1328
12678:
12679:
12680:
12681:
12682: S. Mikkola ym.: YEL-maksujärjestelmän kehittämisestä
12683:
12684:
12685: Eduskunnalle
12686:
12687: Yritystoiminnan alkupuosina, jolloin yrityk- rtusmaksusta ja kohoaisi siitä asteittain normaa-
12688: sen investointitarve on suuri ja yrittäjän to- liin maksutasoon.
12689: dellinen maksukyky on heikko, yrittäjät - Niin ikään YEL-maksujärjestelmän jousta-
12690: etenkin nuoret yrittäjät - kokevat eläkeva- vuutta voitaisiin lisätä siten, että eläkevakuu-
12691: kuutuksensa lähinnä korkeana vakuutusmaksu- tusmaksu olisi mahdollista sopeuttaa nykyistä
12692: na eivätkä niinkään eläketurvan tasokysymyk- paremmin vastaamaan yrittäjän todellisia tulo-
12693: senä. Tästä on seurauksena, että työtulo pyri- ja.
12694: tään saamaan mahdollisimman alhaiseksi, jol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12695: loin myös eläketurva jää lainsäätäjän tarkoitta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12696: maa vähäisemmäksi. muksen,
12697: Nuorten alle 23-vuotiaitten yrittäjien koh-
12698: dalla, joilla vanhuuseläketurva ei kartu, YEL- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12699: maksu tulisi pysyvästi alentaa puoleen. nuorten yrittäjien YEL-maksujärjestel-
12700: Aloittavia yrittäjiä tulisi tukea siten, että yri- män kehittämiseksi nykyistä joustavam-
12701: tyksen ensimmäisenä toimintavuotena eläke- maksi ja asteittain ikävuosien mukaan
12702: vakuutusmaksu olisi 25 % varsinaisesta vakuu- normaaliin maksutasoon kohoavaksi.
12703: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12704:
12705: Saara Mikkola Erkki Moisander
12706: Helge Saarikoski Helena Pesola
12707: 1480 1983 vp.
12708:
12709: Toivomusaloite n:o 1329
12710:
12711:
12712:
12713:
12714: S. Mikkola ym.: Yrittäjän sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän
12715: toteuttamisesta
12716:
12717:
12718: Eduskunnalle
12719:
12720: Jotta yrittäjäkunnan ikärakennetta vo1ta1snn Sukupolvenvaihdoseläke vo1ta1s11n toteuttaa
12721: nuorentaa ja helpottaa sukupolvenvaihdosta siten, että aikaisempi vanhuuseläkkeelle lähtö
12722: perheyritystoiminnassa, olisi luotava erityinen vakuutusmatemaattisesti laskien alentaisi asian-
12723: yrittäjien sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmä, omaisen eläkettä taikka siten, että varhennettu
12724: jonka puitteissa yrittäjällä, joka pysyvästi luo- eläkkeelle siirtyminen otettaisiin huomioon va-
12725: puu ammattinsa harjoittamisesta, olisi eräin kuutusmaksuissa, jolloin eläkkeen määrä ei
12726: edellytyksin oikeus sukupolvenvaihdoseläkkee- laskisi.
12727: seen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12728: Tällaisina edellytyksinä olisivat mm. se, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12729: yrittäjä on välittömästi ennen luopumistaan muksen,
12730: harjoittanut samaa yritystoimintaa vähintään
12731: viisi vuotta ja saanut siitä pääasiallisen elan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12732: tonsa ja että hän luovuttaa yrityksen lähiomai- yrittäjien sukupolvenvaihdoseläkejärjes-
12733: selleen, joka sitoutuu hoitamaan sitä tietyn vä- telmän toteuttamiseksi.
12734: himmäisajan.
12735: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12736:
12737: Saara Mikkola Helge Saarikoski
12738: Helena Pesola Erkki Moisander
12739: 1983 vp. 1481
12740:
12741: Toivomusaloite n:o 1330
12742:
12743:
12744:
12745:
12746: S. Mikkola ym.: Hoitolaitoksessa kuolleen potilaan kotiinkulje-
12747: tuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
12748:
12749:
12750: Eduskunnalle
12751:
12752: Sairausvakuutuslain 11 §:n mukaan suori- maksettaviksi jäävät kustannukset usein tuhan-
12753: tetaan korvausta vakuutetun sairausvakuutus- sien markkojen suuruisiksi. Sairaankuljetuskus-
12754: lain piiriin kuuluvista matkakustannuksista ja tannusten korvaamista koskevien säännösten
12755: saman lain 11 a § :n mukaan saa kunta kor- mainitunlainen rajoittava tulkinta tuntuu si-
12756: vausta terveyskeskuksen toimesta järjestetyn täkin kohtuuttomammalta, kun tiedetään, että
12757: sairaankuljetuksen kustannuksista. Matkakus- sairaankuljetusajoneuvoja käytetään turhaankin
12758: tannukset muodostuvat usein varsin korkeiksi lievästi vammautuneiden henktlöiden kuljetuk-
12759: niissä sairaus- tai tapaturmatapauksissa, joita seen ja tapauksissa, joissa asianomainen potilas
12760: joudutaan hoitamaan kaukana sijaitsevassa sai- olisi ollut kykenevä menemään omin neuvoin
12761: ranhoitopiririn keskussairaalassa. lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Kun
12762: Säännöksiä on sovellettu kansaneläkelaitok- sairauden hoito on vaatinut potilaan sijoitta-
12763: sen yleisohjeiden nojalla käytännössä siten, misen sairaanhoitopiirinsä keskussairaalaan
12764: että parantumattomasti sairaan henkilön, jon- kauas kotikunn~.staan ja potilas siellä kuolee,
12765: ka hoidon jatkamista korkeatasoisessa keskus- on mielestämme kohtuullista omaisten kan-
12766: sairaalassa ei enää pidetä tarpeellisena, kulje- nalta, että vainajan kotiin kuljettamisesta suo-
12767: tuskustannukset keskussairaalasta kotipaikka- ritetaan samat korvaukset kuin potilaan siir-
12768: kunnalle kuuluvat korvauksen piiriin. Samoin rosta kotikuntaansa vähän ennen kuolemaansa .
12769: suoritetaan korvaus, jos henkilö kuolee sai- tai tapauksissa, joissa asianomainen kuolee
12770: raalasta kotiin tapahtuvan kuljetuksen aikana. kuljetuksen kestäessä. Korvaustapausten piirin
12771: Lisäksi liikenne- ja muissa onnettomuustapauk- laajentaminen tällä tavalla olisi mielestämme
12772: sissa sairaankuljetuksen aikana tai mahdollisesti myös omiaan estämään tilanteet, joissa sairas
12773: jo onnettomuuspaikalla kuolleiden henkilöiden henkilö kuljetetaan viimeisinä elinhetkinään ko-
12774: kuljetuskustannukset ovat korvattavia. tiseudulle, jotta voitaisiin välttyä suurilta kul-
12775: Kaikki edellä mainitut matkakustannusten jetuskustannuksilta.
12776: lrorvaustapaukset ovat perusteltuja. Niiden il- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
12777: mentämän korvausperiaatteen valossa tuntuu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12778: kin sen vuoksi erittäin kohtuuttomalta, ettei
12779: esim. sairaanhoitopiirin yliopistollisessa kes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12780: kussairaalassa kuolleen potilaan kotiin kulje- kuolleen henkilön omaisille sairaankul-
12781: tukseen tule minkäänlaista korvausta. Kun ietuksesta suoritettavaa korvausta kos-
12782: keskussairaaloissa hoidetaan juuri vaikeimmat kevien säännösten tarkistamiseksi siten,
12783: tapaukset ja kun niissä potilaan kuoleminen- että eri tapaukset, ioissa on kysymys
12784: kin on todennäköisempää kuin muissa sairaa- hoitolaitoksessa tai kul;etuksen aikana
12785: loissa, joudutaan vainajan kuljetuksia kotipaik- kuolleen potilaan kulietuksesta kotiseu-
12786: kakunnalle suorittamaan varsin usein. Varsin- dulleen, saatetaan kulietuskustannusten
12787: kin maamme pohjoisosissa, Lapin ja Otilun korvattavuuden osalta samanarvoiseen
12788: lääneissä, joissa kuljetusmatkat ovat erikoi- asemaan.
12789: sen pitkät, muodostuvat vainajan omaisten
12790: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1938
12791:
12792: Saara Mikkola Helena Pesola Riitta Uosukainen
12793: Tapio Holvitie Elsi Hetemäki-Olander Kaarina Dromberg
12794: 186 088300420M
12795: 1482 1983 vp.
12796:
12797: Toivomusaloite n:o 1331
12798:
12799:
12800:
12801:
12802: Moisander ym.: Sosiaaliturvamaksujen alueellisesta porrastami-
12803: sesta
12804:
12805:
12806: Eduskunnalle
12807:
12808: Aluepoliittisten tukitoimenpiteiden merkit~s puutteen lisäksi monet muut ruuhka-Suomesta .
12809: kehitysalueiden kunnille on toiminut epätasru.- puuttuvat kustannustekijät.
12810: sesti ja usein epätarkoituksenmukaisestikin. Sosiaalikustannusten porrastaminen työnteki-
12811: Tiedot aluepolitiikan työllisyysvaikutuksista jän iän perusteella on oikeansuuntainen työllis-
12812: ovat perustuneet arviolukuihin niistä työpai- tämistoimenpide. Kehitysaluepoliittisena toi-
12813: koista, jotka aluepoliittista tukea saaneissa in- menpiteenä tarvitaan kuitenkin porrastuksia so-
12814: vestoinneissa ovat syntyneet. siaalikustannuksissa myös maantieteellisen si-
12815: Työpaikkoja luovien ja ylläpitävien yritysten jainnin mukaan.
12816: keskuudessa tehtyjen tutkimusten perusteella Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12817: yksiselitteinen ja suurin syy uusien työpaikko- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12818: jen hitaaseen kasvuun sekä vaikeaan työllisyys- muksen,
12819: tilanteeseen on välillisten työvoimakustannusten
12820: suuruus. Erityisesti tämä korostuu kehitys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12821: alueilla, jossa yritystoiminnan kilpailukykyä ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen
12822: työllistämismahdollisuuksia rasittavat pääoman alueellisen porrastamisen tutkimiseksi.
12823: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12824:
12825: Erkki Moisander Sakari Valli
12826: 1983 vp. 1483
12827:
12828: Toivomusaloite n:o 1332
12829:
12830:
12831:
12832:
12833: Muroma ym.: Vanhemmuuteen valmennuksen kehittämisestä
12834:
12835:
12836: Eduskunnalle
12837:
12838: Turvallinen lapsuus kuuluu jokaisen lapsen keiluista on saatu myönteisiä tuloksia. Näiden
12839: oikeuksiin. Perhe- ja kasvatusneuvonnalla on rulosten perusteella tuleekin saada aikaan per-
12840: tärkeä merkitys myönteisen kasvuympäristön hekasvatuksen ja lastenhoidon opetus yhtenäi-
12841: luomisessa. Lapsen asema on kuitenkin jäämäs- senä oppiaineena peruskoulun 9. luokalle.
12842: sä vaille riittävää huomiota maassamme. Tarvi- Peruskoulussa aloitettavaa valmennusta van-
12843: taan kasvatusta lapsimyönteisyyteen, jotta voi- hemmuuteen tulee jatkaa puolustusvoimissa ase-
12844: daan riittävästi arvostaa lapsen merkitystä yh- velvollisuuden suoritusaikana.
12845: teiskunnassa. Äitiysneuvoloiden perhevalmennus jatkaa äi-
12846: Yhteiskuntamuutoksen myötä useita sukupol- tiyteen ja isyyteen valmentamista siitä, mihin
12847: via käsittävästä suurperheestä on 1tullut pieni peruskoulun ja asevelvollisuuden suor1ttamisen
12848: ydinperhe. Nykyisin nuoret vanhemmat ovat aikana on päästy.
12849: vailla lastenhoitokokemusta sekä valmennusta Valmennus jatkuu aikanaan lapsen syntymän
12850: vanhemmuuteen. He kokevat itsensä epävar- jälkeen pidettävillä vanhempain kursseilla.
12851: moiksi kasvatus- ja hoitotehtävässään ja tarvit- Edellä esitetty valmennusjärjestelmä olisi
12852: sevat ympäristön tukea. omiaan lisäämään myönteistä suhtautumista
12853: Peruskoulun tulisi nykyistä enemmän val- lapsiin, valmiuksia lasten hoitoon ja kasvatuk-
12854: mentaa oppilaita vastuuseensa ja tehtäväänsä seen sekä siten edistämään lasten tasapainoista
12855: vanhempina. Peruskoulussa lastenhoito ja per- ja myönteistä kehitystä.
12856: hekasvatus sisältyi kansalaistaidon ja kotitalou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12857: den opetukseen 9. luokalla, jolloin koko ikäryh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12858: mä oli koolla. Valtioneuvoston päätös 15. 3. muksen,
12859: 1975 poisti kansalaistaidon tunnit 9. luokalta
12860: ja samalla kotitalous tuli valinnaiseksi aineeksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12861: Tämän johdosta peruskoulun antaman perhe- vanhemmuuteen valmennuksen aikaan-
12862: kasvaruksen mahdollisuudet heikkenivät olen- saamiseksi peruskoulun opetusohjel-
12863: naisesti. maan, asevelvollisten koulutusohjel-
12864: Lastenhoidon ja perhekasvatuksen opetusta maan sekä äitiys- ja lastenneuvolaan.
12865: on tämän jälkeen kokeiltu eri kouluissa. Ko-
12866:
12867: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
12868:
12869: Impi Muroma Tauno Valo Ben Zyskowicz
12870: Pekka Löyttyniemi Matti Viljanen Ritva Laurila
12871: Elsi Hetemäki-Olander Esko Almgren Aila Jokinen
12872: Jouni J. Särkijärvi Olavi Ronkainen Tapio Holvitie
12873: Kaarina DrOmberg Pirkko Ikonen
12874: 1484 1983 vp.
12875:
12876: Toivomusaloite n:o 1333
12877:
12878:
12879: Muroma ym.: Lasten hoito- ja kasvatusneuvonnan tavoitteiden
12880: määrittelemisestä valtakunnallisesti
12881:
12882: Eduskunnalle
12883:
12884: Lasten kasvatustehtävä kuuluu enslSlJalsesti kille lapsiperheille. Sellaiset perheet, joille nä-
12885: lasten vanhemmille ja huoltajille. He tarvitse- mä palvelut eivät riitä, ohjataan muualle apua
12886: vat tukea kasvatus- ja hoitotehtävässään. Kan- saamaan.
12887: santerveyslain voimaantulon yhteydessä kumot- Keväällä 1976 suoritetun tutkimuksen mu-
12888: tu laki äitiys- ja lastenneuvoloista edellytti kaan 0-6-vuotiaiden lasten ohjannassa koros-
12889: neuvolan tukevan vanhempia heidän hoito• ja tui lapsen kehityksen tarkkailu ja perushoidon
12890: kasvatustyössään. ohjaus. Lisäksi terveydenhoitajat käsittelivät
12891: Tämä velvoite ei enää kuulunut kansanter- melko paljon lapsen psyykkiseen kehitykseen
12892: veyslakiin. liittyviä asioita sekä käyttäytymisongelmia ja
12893: Perinteisesti neuvoloiden kätilöt ja •terveyssi- kasvatuskysymyksiä.
12894: saret tekivät ns. perhekeskeistä työtä, jossa Ongelmana neuvonnassa on ollut selkeän
12895: yksilö ja perhe otettiin kokonaisuutena hoidon toimintasuunnitelman puuttuminen sekä yhteis--
12896: kohteeksi. Työ oli vuoden 1944 lakien perus- työmallien kehittäminen eri ammattiryhmien
12897: teella varsin laaja-alaista. Lähtökohtana olivat välillä. Ennen muuta vaikeutena oli, että maas-
12898: asiakkaiden, kotien tarpeet. Työn keskeisenä tamme puuttuvat valtakunnalliset konkreettiset
12899: kohteena olivat lapset ja perheet. Siten maam- tavoitteet lastenneuvolatoiminnalle. Sen vuoksi
12900: me äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä oli hyvin monissa terveyskeskuksissa onkin paikallisin
12901: toimiva kansanterveyslain tullessa voimaan voimin yhteistyössä eri ammattiryhmien kans-
12902: 1972. Sen sijaan muiden ikäryhmien terveyden- sa alettu kehittää lasten ja perheiden neuvonta,.
12903: hoito oli melko hajanaista. Terveydenhoidon työn menetelmiä, sisä1töä ja tavoitteita.
12904: kehittämistyö suUflltautui muiden ikäryhmien Jotta neuvolatoiminta voisi nykyistä tarkoi-
12905: kuin lasten hoitoon sekä toisaalta terveyskes- tuksenmukaisemmin vastata nykyajan haastei-
12906: kusorganisaation luomiseen. Piirijaon tilalle tu- siin, tulisi toiminnalle saada valtakunnalliset
12907: li toimialakohtainen jako. Jako soi mahdolli- tavoitteet vastaavasti, kun on määritelty pe-
12908: suuden keskittyä tiettyyn osa-alueeseen, mutta ruskoulun tai päivähoidon tavoitteita.
12909: hävitti osittain entisen perhekeskeisen toimin- Nykyistä neuvolajärjestelmää voidaan siten
12910: nan. Tällöin käsitys perheestä yhtenä kokonai- kehittää tarpeita vastaavasti sen sijaan, että
12911: suutena himmeni. luotaisiin uusia rinnakkaisorganisaatioita ja
12912: Katsottiin, että hyvin kehitetty äitiys- ja kohdennettaisiin voimavarat uusien järjestel-
12913: lastenneuvolatoiminta ei tarvinnut kehittämistä. mien luomiseen, kokeiluun ja käynnistämiseen.
12914: Terveyskeskuksiin tuli uusia ammattiryhmiä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12915: jotka toimivat ensisijaisesti konsultaatioapuna. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12916: Neuvolan koordinaatiohenkilöksi jäi ja jää muksen,
12917: edelleen terveydenhoitaja, joka edustaa laaja-
12918: alaista ensiasteen asiantuntijaa. Terveydenhoita- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12919: jalle jäi vastuu lapsen ja perheen kokonai·shoi- lasten hoito- ja kasvatusneuvonnan ta-
12920: don toteutuksesta ja jatkuvuudesta. Neuvoloi- voitteiden määrittelemiseksi valtakun-
12921: den ohjelmassa pyritään toteuttamaan lasten nallisesti äitiys- ja lastenneuvolatoimin-
12922: hoito- ja kasvatusneuvonnan perusohjelma kai- nassa.
12923: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
12924:
12925: Impi Muroma Tauno Valo Aila Jokinen
12926: Pekka Löyttyniemi Matti Viljanen Tapio Holvitie
12927: Elsi Hetemäki-Olander Ben Zyskowicz Kaarina Dromberg
12928: Jouni J. Särkijärvi Ritva Laurila Olavi Ronkainen
12929: Esko Almgren Pirkko Ikonen
12930: 1983 vp. 1485
12931:
12932: Toivomusaloite n:o 1334
12933:
12934:
12935:
12936:
12937: Muroma ym.: Ulkomailla tilapäisesti oleskelevien Suomen kansa-
12938: laisten oikeuttamisesta lapsilisään
12939:
12940:
12941: Eduskunnalle
12942:
12943: Voimassa olevan lain mukaan lapsilisä suori- lähetystyö on tällä hetkellä sellaista ulkomailla
12944: tetaan pääsääntöisesti Suomen kansalaisuuden tapahtuvaa palvelua, jota ei rinnasteta Suomen
12945: omaavasta alle 16-vuotiaasta Suomessa asuvasta valtion palvelukseen.
12946: lapsesta. Lapsilisää suoritettaessa lapsen katso- Lapsilisän suorittamista vanhempien ulko-
12947: taan asuvan Suomessa paitsi silloin, kun hän mailla tapahtuvan toiminnan ajalta tulee tar-
12948: asuu valtion rajojen sisäpuolella, myös silloin kastella riittävän laaja-alaisesti ja kaikkia Suo-
12949: kun hän oleskelee ulkomailla tilapäisesti tai men kansalaisia tulee kohdella tasavertaisesti
12950: kun Suomen kansalaisuuden omaavat lapsi on myös perhekustannusten tasauksia maksettaes-
12951: valtion palveluksessa ulkomailla olevan isänsä sa.
12952: tai äitinsä luona. Suomen valtion palvelukses- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12953: sa olemisella lapsilisälaissa tarkoitetaan virka- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12954: tai työsuhdetta valtioon. Tällöin tulee lähinnä muksen,
12955: kysymykseen palvelu Suomen ulkomaanedus-
12956: tuksessa lähetystössä, konsulinvirastossa tai että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12957: kansainvälisessä järjestössä. Myös palvelu Yh- lapsilisälain täytäntöönpanosta annetun
12958: distyneiden Kansakuntien käyttöön asetetussa asetuksen muuttamiseksi niin, että kaik-
12959: puolustusministeriön alaisessa suomalaisessa ki ulkomailla tilapäisesti oleskelevat
12960: valvontajoukossa on lain mukaan katsottu Suo- Suomen kansalaiset tulisivat oikeute-
12961: men valtion palveluksessa oloksi. Esimerkiksi tuiksi lapsilisään.
12962: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
12963:
12964: Impi Muroma Matti Viljanen Kaarina Dromberg
12965: Pekka Löyttyniemi Ritva Laurila Olavi Ronkainen
12966: Elsi Hetemäki-Olander Aila Jokinen Esko Almgren
12967: Tauno Valo Tapio Holvitie Pirkko Ikonen
12968: 1486 1983 vp.
12969:
12970: Toivomusaloite n:o 1335
12971:
12972:
12973:
12974:
12975: Muroma ym.: Alle kolmivuotiaiden lasten vanhempien työajan
12976: lyhentämisestä
12977:
12978:
12979: Eduskunnalle
12980:
12981: Tilastojen mukaan suurin osa pienten lasten den lasten toiselle vanhemmalle nykyistä ly-
12982: äideistä käy työssä kodin ulkopuolella talou- hyempi työpäivä.
12983: dellisista ja koulutuksellisista syistä. Ylärajana lapsen kannalta olisi pidettävä 7
12984: Lastenhoidon asianmukaiseksi järjestämiseksi tunnin päivittäistä hoitoaikaa, mihin sisältyisi
12985: on säädetty laki lasten päivähoidosta. Keski- myös kotimatkoihin tarvittava aika. V anhem-
12986: määrin joka kolmas alle kouluikäinen lapsi on man kannalta olisi 6 tunnin päivittäinen
12987: hoidossa kodin ulkopuolella. työaika suositeltava, jotta hän jaksaisi ansio-
12988: Näistä lapsista osa on 0-3-vuotiaita, joille työstä huolimatta hoitaa ja kasvattaa lapsensa.
12989: asiantuntijoiden mukaan kotihoito kuitenkin Työpäivän lyhentäminen 6 tuntiin ei kui-
12990: olisi paras hoitomuoto. Kotihoidossa muodos- tenkaan saa johtaa ansionmenetykseen, vaan yh-
12991: tuu perusturvallisuus ja kiintymyssuhde lapsel- teiskunnan tulisi korvata palkkaero soveliaita
12992: le läheisiin henkilöihin. Tällainen ihmissuh- kanavia käyttäen.
12993: teen jatkuvuus on lapselle erittäin tärkeä 3- Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
12994: vuotiaaksi saakka. Tälle pohjalle rakentuu lap- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12995: sen myöhempi kyky solmia kiinteitä ja pysyviä muksen,
12996: ihmissuhteita.
12997: Kun kuitenkin monista syistä myös pienten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12998: lasten molemmat vanhemmat joutuvat olemaan 6-tuntisen työpäivän järjestämiseksi alle
12999: työssä kodin ulkopuolella ja kun lapsia joudu- 3-vuotiaiden lasten vanhemmille ansio-
13000: taan siirtämään hoitopaikasta toiseen, tulisi sel- tulon vähenemättä.
13001: vittää mahdollisuudet järjestää alle 3-vuotiai-
13002: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
13003:
13004: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13005: 1983 vp. 1487
13006:
13007: Toivomusaloite n:o 1336
13008:
13009:
13010:
13011:
13012: Muroma ym.: Perheenemäntien sosiaali- ja eläketurvan kehittä-
13013: misestä
13014:
13015:
13016: Eduskunnalle
13017:
13018: Kotona hoito- ja kasvatustyötä tekevien so- liittisesti uutta myönteistä suhtautumista lap-
13019: siaali- ja eläketurva on nykyisellään riittämätön. seen nykyisen syntyvyyden laskua edistävän
13020: Kotityö tuleekin saattaa sille kuuluvaan arvoon- asennoitumisen sijaan.
13021: sa maksamalla hoitopaikkaa, joka olisi myös Hoitopalkka tuleekin saattaa voimaan viipy-
13022: perusta sosiaali- ja eläke-etuuksia laskettaessa. mättä. Se olisi yhteiskunnan myönteinen tuki-
13023: Pientä lasta kotona hoitavat tekevät yhteis- toimi pienten lasten kasvattajille. Se mahdollis-
13024: kunnallisesti ensiarvoisen tärkeää tuottavaa taisi vanhemmille todellisen valinnanmahdolli-
13025: työtä uuden sukupolven kasvattajina. suuden eri hoitovaihtoehtojen välillä. Pienten
13026: Hoitopalkkaa tulisi maksaa paitsi kotona lasten kotihoito tulisi taloudellisesti mahdolli-
13027: pientä lasta hoitavalle vanhemmalle myös ko- seksi kaikille. Toisaalta vanhemmat voisivat
13028: tona pitkäaikaissairasta, vammaista tai avun niin halutessaan vaihtovuoroisesti ostaa yhteis-
13029: tarpeessa olevaa vanhusta hoitavalle. kunnan tarjoamia päivähoitopalveluja hoitopal-
13030: Hoitopalkan maksaminen vapauttaisi työ- kalla.
13031: paikkoja mm. maamme lukuisille nuorisotyöt- Hoitopalkka osaltaan poistaisi eri sukupol-
13032: tömille ilman uusien työpaikkojen perustami- vien välille muodostunutta kuilua.
13033: sesta aiheutuvia kustannuksia. Vanhukset voisivat kokea kuuluvansa perhe-
13034: Hoitopalkan maksamisen ansiosta kalliiden yhteisöön.
13035: päivähoitopaikkojen tarve vähenisi. Sosiaali- ja eläketurvaa määriteltäessä olisi
13036: Samoin pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja otettava huomioon pienten lasten, pitkäaikais-
13037: vanhusten laitospaikkojen tarve myöhentyisi ja sairaiden, vammaisten ja avun tarpeessa ole- .
13038: vähentyisi. vien vanhusten hoitoon käytetyt kotivuodet
13039: Kotihoito on kansantaloudellisesti edullinen täysin ansiotyöhön rinnastettuina.
13040: sekä hoidettavien ja koko perheen kannalta in- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
13041: himillinen hoitovaihtoehto, jonka toteutusmah- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13042: dollisuuksia tulee yhteiskunnan toimin edistää.
13043: Pienet lapset saisivat kasvaa tutussa ja tur- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
13044: vallisessa kotiympäristössä. miin hoitopalkan aikaansaamiseksi sekä
13045: Äidin ja isän aseman turvaaminen kodissa paremman sosiaali- ja eläketurvan jär-
13046: merkitsee turvaa myös lapselle sekä väes·töpo- jestämiseksi perheenemännille.
13047: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
13048:
13049: Impi Muroma Olavi Ronkainen
13050: Pirkko Ikonen Esko Almgren
13051: 1488 1983 vp.
13052:
13053: Toivomusaloite n:o 1337
13054:
13055:
13056:
13057:
13058: Muroma ym.: Kotihoidon tukea koskevan lakiesityksen valmiste-
13059: lemisesta
13060:
13061:
13062: Eduskunnalle
13063:
13064: Viime vuosina lapsiperheiden toimeentulo- Kotihoidontuen avulla voitaisiin osaltaan hel-
13065: turvaa on yhteiskunnan toimin pyritty kohen- pottaa vaikeaa työllisyystilannetta erityisesti
13066: tamaan. Toteutetut uudistukset eivät kuiten- nuorten osalta. Olisihan 70 % pienten lasten
13067: kaan anna riittävää taloudellista turvaa lapsi- äideistä tutkimusten mukaan halukkaita jää-
13068: perheille. mään työstä kotiin hoitamaan laps,iaan, mikäli
13069: Yhteiskunnan toimenpitein lapsille tulee kyl- he saisivat yhteiskunnan riittävän tuen.
13070: lä luoda perhepäivähoito- ja päiväkotipaikkoja, Kotihoidontuen jakomalliksi voitaisiin ottaa
13071: mutta samalla on myös lasten vanhemmille ja Espoossa jo vuodesta 1967 lähtien toteutettu
13072: huoltajille suotava mahdollisuudet hoitaa itse kotihoidontukijärjes.telmä. Tässä järjestelmässä
13073: ~apsensa. Lasten päivähoidosta annetun lain otetaan huomioon lasten ikä, perhekoko ja
13074: (36/73) 1 §:n 2 momentin mukaan lasten perheen toisen huoltajan nettotulot. Perheen
13075: päivähoidolla tarkoitetaan mm. lapsen hoitoa perustoimeentulo turvataan kotihoidontuella,
13076: yk&ityiskodissa. Omien lasten hoitamista ei las- jonka suuruus vaihtelee 150 markasta 4 500
13077: ten päivähoidosta annetussa laissa ole suljettu markkaan kuukaudessa perhettä kohden.
13078: pois perhepäivähoidon käsitteestä. Nykyisin Espoon kotihoidontuki on osoittautunut var-
13079: perhepäivähoidoksi ei kuitenkaan katsota oman teenotettavaksi ja kunnallistaloudellisesti edul-
13080: lapsen hoitoa eikä kodissa työskentelevän koti- liseksi vaihtoehdoksi, koska kotihoidossa hoi-
13081: apulaisen tai hoitajan suorittamaa lapsen hoi- detaan 5 lasta samalla rahalla kuin 2 lasta ko-
13082: toa. din ulkopuolisessa päivähoidossa.
13083: Lasten päivähoitokysymystä ei voida ratkais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13084: ta vain yhden tai kahden vaihtoehdon varassa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13085: On tarjottava sellaisia vaihtoehtoja, joita koko- muksen,
13086: naisvaltainen lasten päivähoitokysymysten jär-
13087: jestäminen edellytJtää. Jommalle kummalle van- että hallitus ryhtyisi viipymättä val-
13088: hemmista on mahdollistettava jäädä kotiin hoi- mistelemaan lakia kotihoidontuesta.
13089: tamaan lapsiaan, jos he niin haluavat.
13090: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
13091:
13092: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13093: 1983 vp. 1489
13094:
13095: Toivomusaloite n:o 1338
13096:
13097:
13098:
13099:
13100: Muroma ym.: Syöpäpotilaiden saattamisesta ilmaislääkityksen ja
13101: invalidihuollon piiriin
13102:
13103:
13104: Eduskunnalle
13105:
13106: Eri syöpätauteja sairastavat henkilöt ovat lueteltuina yksittäisiä syövän alalajeja vaan pel-
13107: hoitokustannusten korvauksissa eriarvoisessa kästään "syöpätaudit" tai "pahanlaatuiset kas-
13108: asemassa keskenään. Syövän lajista riippuen vaintaudit".
13109: lääkkeet maksavat potilaalle jopa 1 000 mark- Olisi suotavaa, että syöpäpotilaat tulisivat
13110: kaa kuukaudessa. Kuitenkin vain muutamissa kokonaisuutena invalidihuollon alaisuuteen sa-
13111: syöpätaudeissa potilaat saavat ilmaislääkityk- malla tavoin kuin muut invalidisoituneet hen-
13112: sen. kilöt. Syöpäsairauksien lukeminen jatkuvien sai-
13113: Syövän sytostaattihoito annetaan yleisimmin rauksien joukkoon ei saisi heikentää syöpäpo-
13114: sairaalassa injektioina. Kuitenkin suun kautta ,tilaiden sosiaaliturvaa.
13115: annettava sytostaatJtilääkitys on avohoidossa li- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13116: sääntymässä, ja tämä hoito tulee potilaalle nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toiv<>-
13117: kohtuuttoman kalliiksi. Myöskään kipuhoitoa, muksen,
13118: joka monissa tapauksissa on välttätp.ätöntä, ei
13119: korvata. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13120: Yhteiskunnan tulisi auttaa syöpäpotilaiden kaikkien syöpäpotilaiden saattamiseksi
13121: vaikeaa tilannetta saattamalla pahanlaatuisten ilmaislääkityksen ja invalidihuollon pii-
13122: kasvainten kaikki lääkehoito ilmaishoidon pii- riin.
13123: riin. Vaitioneuvoston päätöksessä ei tällöin olisi
13124: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
13125:
13126: Impi Muroma Ben Zyskowicz Tapio Holvitie
13127: Pekka Löyttyniemi Esko Almgren Matti Viljanen
13128: Elsi Hetemäki-Olander Olavi Ronkainen Ritva Laurila
13129: Jouni J. Särkijärvi Tauno Valo AllaJokinen
13130: Pirkko Ikonen Kaarina Dromberg
13131:
13132:
13133:
13134:
13135: 187 088300420~
13136: 1490 1983 vp.
13137:
13138: Toivomusaloite n:o 1339
13139:
13140:
13141:
13142:
13143: Muroma ym.: Syöpää sairastavien lasten hoidon kehittämisestä
13144:
13145:
13146: Eduskunnalle
13147:
13148: Suomessa sairastuu vuosittain leukemiaan omainen henkilöstömäärä ja työlista. Potilai-
13149: noin 50 lasta. Vielä 1950-luvulla lähes jokai- den määrä on liian suuri verrattuna henkilös-
13150: nen leukemiaan sairastunut lapsi kuoli, mutta tön määrään ja lisähenkilöstöstä olisi ratkaise-
13151: viime vuosikymmenellä leukemian diagnostiik- vasti apua pienten leukemiapotilaiden hoi-
13152: ka, hoito ja ennuste ovat täysin muuttuneet. dossa.
13153: Parhaissa hoitokeskuksissa kyetään jo kaksi Mikäli leukemialapsia varten saataisiin asian-
13154: kolmasosaa leukemiaan sairastuneista lapsista mukaiset hoitotilat ja riittävä määrä erikoislää-
13155: pelastamaan ja noin neljäsosa paranee koko- käreitä ja sairaanhoitajia, pikkulapsia voitaisiin
13156: naan. Hyvät hoitulokset edellyttävät kuitenkin parantaa noin nelinkertainen määrä nykyiseen
13157: erikoishoitoa. Suomessa ei ole riittävästi hen- verrattuna.
13158: kilökuntaa tähän hoitoon ja sen vuoksi on me- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13159: netetty useita lapsia. Maassamme ei ole riit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13160: tävästi lääkäreitä, jotka voisivat päätoimisesti muksen,
13161: keskittyä lasten leukemian ja muiden syöpäsai•
13162: rauksien hoitoon. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
13163: Leukemian alkuhoito edellyttää mm. hoitoa menpiteisiin asianmukaisten hoitotilo;en
13164: eristyshuoneessa. Mitä pienempi lapsi on ky- ;a riittävän erityishenkilöstön saamiseksi
13165: seessä, sitä enemmän hän tarvitsee henkilökun- leukemiaa ;a muita syöpäsairauksia sai-
13166: nan antamaa hoitoa ja huolenpitoa eristysaika- rastavien lasten hoitoa varten.
13167: naan. Kuitenkin leukemiaosastoilla on tavan-
13168: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
13169:
13170: Impi Muroma Matti Viljanen Tapio Holvitie
13171: Pekka Löyttyniemi Ben Zyskowicz Kaarina Dromberg
13172: Jouni J. Särkijärvi Ritva Laurila Olavi Ronkainen
13173: Tauno Valo Aila Jokinen Esko Almgren
13174: 1983 vp. 1491
13175:
13176: Toivomusaloite n:o 1340
13177:
13178:
13179:
13180:
13181: Muroma ym.: Jalkahoitajan antamien jalkahoitopalvelujen saat-
13182: tamisesta sairausvakuutuksen piiriin
13183:
13184:
13185: Eduskunnalle
13186:
13187: Sairausvakuutuslainsäädännön mukaan sai- mat hoidot tunnustettu olennaiseksi osaksi sai-
13188: raanhoitopalvelut pääsääntöisesti kuuluvat sai- raanhoitoa. Näin ei ole Suomessa. Jalkahoita-
13189: rausvakuutuksen korvaamiin palveluihin. Jal- jan suorittama hoito tulee saattaa sairausva-
13190: kahoitajan suorittama jalkahoito on tärkeä osa kuutuksen piiriin. Siten kyseiset palvelut saa-
13191: perussairaanhoitoa. Sen avulla voidaan monien tetaan nykyistä useamman pitkäaikaissairaan
13192: sairauksien komplikaatioita ehkäistä ja myö- ulottuville, kun nykytilanteessa monet jäävät
13193: hentää. Näin esimerkiksi diabetespotilaiden taloudellisista syistä hoidon ulkopuolelle.
13194: kohdalla jalkojen hoito kuuluu osana hoito- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13195: suunnitelmaan. Tehokkaalla hoidolla voidaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13196: ehkäistä diabetespotilaiden verenkierron hei- muksen,
13197: kentymisestä seuraavaa jalkojen amputaatiotar-
13198: vetta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13199: Monet pitkäaikaissairaat, mm. reumapotilaat, jalkahoitajan antamien jalkahoitopalvelu-
13200: eivät sairautensa vuoksi pysty itse hoitamaan jen saattamiseksi sairausvakuutuksen
13201: jalkojaan, vaan tarvitsevat ammattihenkilön piiriin.
13202: apua. Useissa maissa on jalkahoitajan suoritta-
13203: Hels:ingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
13204:
13205: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13206: 1492 1983 vp.
13207:
13208: Toivomusaloite n:o 1341
13209:
13210:
13211:
13212:
13213: Muroma ym.: Sotainvalidille kuntoutuslaitoksessa annet:Jtavan
13214: hoidon rinnastamisesta työkyvyttömyyteen sairausvakuutus-
13215: laissa
13216:
13217:
13218: Eduskunnalle
13219:
13220: Sairausvakuutuslain mukaan päiväraha suori- Palkanmaksukäytäntö on erilainen jopa val-
13221: tetaan korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työ- tion eri virastoissa. Kuitenkin vain harvat kun-
13222: kyvyttömyydestä. Työkyvyttömyydellä tarkoite- toutettavat voivat suoriutua omista ja perheen-
13223: taan tällöin sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, sä jokapäiväisen elämän kustannuksista ilman
13224: jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edel- kuntootusajan palkkaa. Siten palkanmenetys on
13225: leen jatkuessa kykenemätön tekemään taval- este niillekin harvoille, jotka kuntoutukseen
13226: lista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti valitaan.
13227: verrattavaa. Päivärahan myöntäminen ratkais- Sairausvakuutuksen päivärahaa ja matkakor-
13228: taan tapaus tapaukselta esitettyjen selvitysten vauksia ei myöskään makseta, koska kyseessä
13229: perusteella. Milloin vakuutettu työkyvyttömyy- ei ole sairausvakuutuslain tarkoittama hoito.
13230: tensä aikana on ollut kuntoutettavana, saattaa Siten suuri osa kuntoutusta tarvitsevista so..
13231: päivärahan maksaminen tulla kysymykseen tainvalideista jää vaille heille kuuluvia etuuk-
13232: myös kuntoutuslaitoksessa olon ajalta. Tämä sia. Kuitenkin heidän kuntoutus- ja hoitotar-
13233: koskee niin sotainvalideja kuin muitakin va- peensa johtuu rintamavuosista.
13234: kuutettuja. Jos vakuutettu sitä vastoin kuntoo- Edellä esitetyn perusteella ehdötamme kun-
13235: tuslaitoksessa ollessaan on työkykyinen, päivä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13236: rahaa ei voida maksaa nykyisen lainsäädännön muksen,
13237: mukaan. Kuntootusajan toimeentuloturvassa on
13238: puutteita. että hallitus ryhtyi pikaisiin toimen-
13239: Työssäkäyvät sotainvalidit menettävät kun- piteisiin sairausvakuutuslain 14 §:n
13240: toutusaja:lta ansio.. ja lomaetunsa, ellei työnan- muuttamiseksi niin, että myös kuntou-
13241: taja omalla kustannuksellaan maksa heille palk- tuslaitoksessa hoidettavana oleva sotain-
13242: kaa tältä ajalta. validi katsottaisiin työkyvyttömäksi.
13243: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
13244:
13245: Impi Muroma Kaarina Dromberg Olavi Ronkainen
13246: Tapio Holvitie Eva-Riitta Siitonen Esko Almgren
13247: 1983 vp. 1493
13248:
13249: Toivomusaloite n:o 1342
13250:
13251:
13252:
13253:
13254: Muroma ym.: Invalidilainsäädännön uudistamisesta syöpäinrvali-
13255: dien aseman parantamiseksi
13256:
13257:
13258: Eduskunnalle
13259:
13260: Syöpäinvalideja koskeva lainsäädäntö on pa- pidetä joitakin poikkeustapauksia lukuunotta-
13261: hasti vanhentunut syövän aikaisemman huo- matta invaliidihuoltolain mukaisina invalideina.
13262: non ennusteen vuoksi. Syöpäinvalidien määrä Sairaalakorvauksia he eivät sanotun lain no-
13263: on lisääntynyt, koska syöpä on yleistynyt, jalla saa lainkaan. Esimerkiksi tuberkuloosipoti-
13264: mutta syöpäkuolleisuus pysynyt ennallaan . tai laat saavat maksuttoman hoidon tuberkuloosi-
13265: alentunut hoitomenetelmien tehostuttua. lain nojalla ensimmäisestä hoitopäivästä asti,
13266: Pitkäaikainen sairaus aiheuttaa taloudellisia mutta keuhkosyöpäpotilas maksaa itse hoitopäi-
13267: huolia, esim. hoitopäivämaksu-, poliklinikka-, väkulunsa koko hoitoajalta. Työssä käyvät syö-
13268: matka- ja lääkekuluja. Työkyky ja ansiotaso las-- päpotilaat jäävät mvaliidirahalain ulkopuolelle
13269: kevat. Lainsäädäntöteitse on pitkäaikaissairai- sen vuoksi, että heidän sairautensa on jatku-
13270: den asemaa parannettu ja monissa sairausryh- vaa, vaikka he olisivatkin taloudellisen tuen
13271: missä maksuton. lääkehoito toteutettu pitkälle. tarpeessa.
13272: lnvaliidihuoltolain perusteella korvataan useille Edellä sanotun ·perusteella ehdotamme edus--
13273: pitkäaikaissairaille maksuton hoito siltä osin, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13274: kuin se aikuisilla kestää yli 30 vuorokautta ja
13275: lapsilla 14 vuorokautta, mikäli potilaat ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13276: vähävaraisia tai varattomia. Invaliidirahalain inualidilainsäiidännön uudistamiseksi si-
13277: etuuksilla taas tuetaan tiettyjä invalidiryhrniä. ten, että jatkuvaa sairautta potevat syö-
13278: Syöpäpotilaat ovat jääneet useimpien edellä päinvalidit tulevat osallisiksi samoista
13279: mainittujen etuuksien ulkopuolelle, vaikka he- etuuksista kuin muista syistä pysyvästi
13280: kin ovat invalideja. Syöpäpoitdlaita ei kUitenkaan invalidisoituneet henkilöt.
13281: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
13282:
13283: Impi Muroma Esko Almgren
13284: Olavi Ronkainen Pirkko Ikonen
13285: 1494 1983 vp.
13286:
13287: Toivomusaloite n:o 1343
13288:
13289:
13290:
13291:
13292: Muroma ym.: Eläkeiässä solmitun avioliiton vaikutuksesta eläk-
13293: keen määrään
13294:
13295:
13296: Eduskunnalle
13297:
13298: Ns. avoliitot eli yhdessä asuminen ilman vi- elävätkin yhdessä yhteisessä taloudessa aviolii-
13299: rallista avioliittoon vihkimistä ovat yleistyneet tonomaisissa olosuhteissa. Tämä aiheuttaa m<>-
13300: myös vanhusten keskuudessa. Syynä tähän on nille turvattomuuden tunnetta ja henkisiä kär-
13301: osaltaan nykyinen eläkelainsäädäntö. Eläkkeen simyksiä. Koska ei voida pitää hyväksyttävänä,
13302: määrä riippuu monessa tapauksessa eläkkeen- että yhteiskunnan toimin tällä tavoin heikenne-
13303: saajan siviilisäädystä. Ansioeläkejärjestelmässä tään laillisen ja vastuullisen avioliiton asemaa
13304: eläkkeensaajan kuoleman jälkeen puolisolle ja suositaan vastuuttomia, epäeettisiä käyttäy-
13305: maksettava perhe-eläke lakkaa, jos puoliso sol- tymismuotoja, olisi eläkesäännöksiä tarkistetta-
13306: mii uuden avioliiton. Erityisen kohtuuttomaksi va siten, että eläkkeet olisivat henkilökohtaisia
13307: tilanne muodostuu sellaisissa tapauksissa, joissa eikä avioliiton solmiminen vähentäisi niiden
13308: puoliso kuolee melko pian avioliiton solmimi- henkilöiden eläkettä, joiden toimeentuloturva ei
13309: sen jälkeen. Tällöin saattaa syntyä tilanne, että iän vuoksi ole muulla tavoin järjestettävissä.
13310: eloonjäänyt puoliso menettää edellisestä avi<>- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13311: liitosta saamansa perhe-eläkkeen eikä toisaalta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13312: saa uutta perhe-eläkettä uuden avioliiton pe- muksen,
13313: rusteella, kun hän ei täytä nykyisen perhe-elä-
13314: kelain edellytyksiä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13315: Säännökset ovat johtaneet siihen, että useat eläkelainsäädännön muuttamiseksi siten,
13316: elämäntoveria kaipaavat ikääntyneet henkilöt että avioliiton solmiminen eläkeiässä ei
13317: jättävät avioliittonsa rekisteröimättä, vaikka vaikuta eläkkeen määrää vähentävästi.
13318: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
13319:
13320: Impi Muroma Olavi Ronkainen
13321: Tapio Holvitie Esko Almgren
13322: 1983 vp. 1495
13323:
13324: Toivomusaloite n:o 1344
13325:
13326:
13327:
13328:
13329: Muroma ym.: Yksityisten vanhainkotien toiminnan turvaamisesta
13330: vanhustenhuoltoa kehitettäessä
13331:
13332:
13333: Eduskunnalle
13334:
13335: Maassamme on yli 120 yksityistä vanhain- ten matkojen aikana. Tällaisista paikoista on
13336: kotia, joissa on yhteensä lähes 5 000 hoitopaik- nykyisin pulaa.
13337: kaa. Nämä laitokset on rakennettu tilanteessa, 4. Vanhainkoti muutetaan sairaskodiksi, jol-
13338: jossa vanhustenhuoltoa ei pystytty muuten hoi- loin laitos kuuluu lääkintöhallituksen alaisuu-
13339: tamaan, ja ne tarjoavat edelleenkin vaihtoeh- teen. Sairaskotia koskevat säännökset sisälty-
13340: don kunnallisille laitoksille. vät lakiin yksityisistä sairaalalaitoksista.
13341: Yksityisillä laitoksilla on nykyisin sekä ta- 5. Vanhainkoti muutetaan palvelutaloksi,
13342: loudellisia että toiminnallisia vaikeuksia. Lai- jolloin asumisesta peritään vuokra ja palveluis-
13343: tosten tilanne tulee sen vuoksi selvittää. Viime ta maksu hinnoittelun mukaan.
13344: vuosina kehitetyn eläkepolitiikan ansiosta van- 6. Vanhainkoti voidaan muuttaa avopalve-
13345: huksilla on turvattu perustoimeentulo. Sen lukeskukseksi.
13346: vuoksi he kykenevät entistä paremmin maksa- 7. Vanhainkoti voidaan muuttaa asunnoiksi.
13347: maan heille järjestetyistä palveluksista. Tämä Vaihtoehtoja on monia. Kysymys on vain
13348: asettaa myös uusia vaatimuksia palvelusten ta- siitä, että yksityisten laitosten varat eivät riitä
13349: son kehittämiselle. kyseisenlaiseen kehittämistoimintaan. Kuilten-
13350: Yksityisiä vanhainkoteja kehitettäessä voi- kin näiden laitosten suoma kapasiteetti tulee -
13351: daan valita ainakin seuraavat vaihtoehdot: yhteiskunnassa jatkossakin hyödyntää.
13352: 1. Vanhainkoti jatkaa vanhainkotina, mikä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13353: edellyttää ympärivuorokautista apua ja huo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13354: lenpitoa vanhuksista. . . muksen,
13355: 2. Vanhainkoti jatkaa vanhainkotina ja an-
13356: taa avopalveluja myös vanhainkodin ulkopuolel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13357: la asuville. vanhustenhuollon kehittämiseksi siten,
13358: 3. Vanhainkodeissa voidaan antaa pysyväis- että nykyisten yksityisten vanhainkotien
13359: hoidon lisäksi tilapäishoitoa esimerkiksi omais- toiminta ;a monimuotoinen, kullekin
13360: laitokselle soveltuva käyttö turvataan.
13361: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
13362:
13363: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13364: 1496 1983 vp.
13365:
13366: Toivomusaloite n:o 1345
13367:
13368:
13369:
13370:
13371: Muroma ym.: 60-64-vuotiaiden yksinäisten naisten vanhuuden-
13372: tuen järjestämisestä
13373:
13374:
13375:
13376:
13377: Viime vuosina kehitettäessä ja järjesteltäes- Arvioiden mukaan epäkohta koskee nykyisel-
13378: sä maamme eläkejärjestelmää on joiltakin ryh- lään yli 2 200 yksinäistä naista. Kyseessä on
13379: miltä poistunut etuuksia. Kun vanhuudentuki suhteellisen pieni ryhmä. Siten vanhuudentuen
13380: 1. 1. 1980 poistui 60-64-vuotiailta yksinäisiltä maksaminen ei merkitsisi valtiolle suurta me-
13381: naisilta, heikkeni olennaisesti niiden yksinäis- noa, mutta tuen saajalle se merkitsisi hyvin
13382: ten naisten toimeentulo, jotka eivät voi sijoit- ansaittua toimeentuloturvaa.
13383: tua työmarkkinoille. Näin ovat sosiaali- ja elä- Eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksessa ei
13384: keturvaa vaille jääneet ne naiset, jotka eivät ole hoidettu 60-64-vuotiaiden yksinäisten nais-
13385: ole olleet ansiotyössä kodin ulkopuolella, vaan ten perustoimeentuloturvaa.
13386: ovat hoitaneet esim. vanhempiaan tai kotiti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13387: laansa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13388: Monellakaan tällaisella henkilöllä voimat ei- muksen,
13389: vät enää riitä työelämään siirtymiseen ja usei-
13390: denkaan vointi ei ole vielä niin heikko, että että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
13391: he voisivat saada työkyvyttömyyseläkettä. Toi- menpiteisiin 60--64-vuotiaiden yksinäis-
13392: saalta ikääntyneiden naisten on lähes mahdo- ten naisten vanhuudentuen järjestämi-
13393: tonta saada työtä, kun sitä ei riitä nuoremmil- seksi.
13394: lekaan. Siten he jäävät myös vaille työttömyys-
13395: turvaa.
13396: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
13397:
13398: Impi Muroma Esko Almgren Tapio Holvitie
13399: Pirkko Ikonen Olavi Ronkainen
13400: 1983 vp. 1497
13401:
13402: Toivomusaloite n:o 1346
13403:
13404:
13405:
13406:
13407: Muroma ym.: Puhelimien hankkimisesta vanhusten käyttöön
13408:
13409:
13410: Eduskunnalle
13411:
13412: Viime vuosina on vanhusten turvattomuus li- yhteiskunnan tuen turvin. Etenkin pienille kun-
13413: sääntynyt. Monet haja-asutusalueiden vanhuk- nille joiden väestörakenne on vinoutunut tuot-
13414: sista asuvat useiden kilometrien päässä lähim- taa vaikeuksia hankkia vanhuksille puhelimia.
13415: mistä naapureista. Asutuskeskuksissa taas jokai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13416: nen asuu omissa oloissaan niin, että sen vuok- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13417: si tunnetaan yksinäisyyttä ja turvattomuutta. muksen,
13418: Useilla vanhuksilla ei ole varoja oman puhe-
13419: limen hankkimiseen. Kuitenkin puhelin auttai- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
13420: si yhteydenpitoa ja on monissa tilanteissa erityismäärärahojen osoittamiseksi kun-
13421: välttämätön apu vanhukselle. nille puhelimien hankkimista varten
13422: Vanhusten tulisi saada puhelin käyttöönsä vanhusten käyttöön.
13423: Helsingissä .15 päivänä huhtikuuta 1983
13424:
13425: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13426:
13427:
13428:
13429:
13430: 188 088300420~
13431: 1498 1983 vp.
13432:
13433: Toivomusaloite n:o 1347
13434:
13435:
13436:
13437:
13438: Mustonen ym.: Eläke- ja sairausvakuutuspäivärahajärjestelmän _
13439: uusimisesta
13440:
13441:
13442: Eduskunnalle
13443:
13444: Maamme sosiaaliturvajärjestelmät johtavat Sairausvakuutuspäivärahan tulisi olla kaikil-
13445: käytännössä eläkkeiden ja sairausvakuutuspäi- le saman suuruinen, esimerkiksi 150 markkaa
13446: värahojen osalta tilanteisiin, joita kansan suuri päivältä.
13447: enemmistö ei voi hyväksyä. Ei voi olla oikein, Eläkkeitten ja sairausvakuutuspäivärahojen
13448: että toinen eläkeläinen saa kuukaudessa elä- rahoitus esitetyssä muodossa voitaisiin osittain
13449: kettä jopa 40 000 markkaa ja vastaavasti toi- hoitaa sisäisin siirroin alentamalla ylisuuria
13450: nen 300-1 000 markkaa kuukaudessa. eläkkeitä ja ylisuuria sairausvakuutuspäivärah<>-
13451: Sairausvakuutuspäivärahojen maksussa vallit- ja esi:ttämälleni tasolle. Näin kertyneillä varoil-
13452: see yhtä suuri epäoikeudenmukaisuus, joka tu- la nostettaisiin sitten pieniä eläkkeitä ja sai-
13453: lisi pikaisesti korjata hallituksen toimesta. On rausvakuutuspäivärahoja.
13454: aivan käsittämätöntä, että kun suurituloinen Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
13455: ihminen sairastuu, niin hän saa jokaiselle sai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toiv<>-
13456: rauspäivälle jopa yli 2 000 markkaa sairaus- muksen,
13457: päivärahaa pienituloisen ihmisen saadessa vain
13458: 30,10 markkaa päivältä. Kuten esimerkit osoit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13459: tavat, nykyiset eläkkeet ja sairausvakuutuspäi- menpiteisiin koko eläke- ja sairausva-
13460: värahat ovat räikeä epäkohta, jota voi sanoa kuutuspäivärahajärjestelmän uusimiseksi
13461: maamme suureksi kansalliseksi häpeäksi, joka ja sen saattamiseksi nykyistä tasapuoli-
13462: pitäisi pikaisesti hallituksen toimesta poistaa. semmaksi ja koko kansalle oikeudenmu-
13463: Eläkkeirt:ten käteen jäävä osuus ei saisi ylit- kaiseksi.
13464: tää 6 500 markkaa kuukaudessa ja pienin kä-
13465: teen jäävä eläke ei saisi alittaa 2 200 markkaa
13466: kuukaudessa.
13467: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
13468:
13469: Heikki Mustonen Anna-Liisa Jokinen
13470: Vappu Säilynoja Niilo Koskenniemi
13471: 1983 vp. 1499
13472:
13473: Toivomusaloite n:o 1348
13474:
13475:
13476:
13477:
13478: Mäkipää ym.: Psoriasis-potilaiden aseman parantami5esta
13479:
13480:
13481: Eduskunnalle
13482:
13483: Maahamme tulisi luoda tehokas avohoitover- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13484: kosto psoriasis-ihotautipotilaiden pysyttämisek- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13485: si työkuntoisina. muksen,
13486: Myös sairausvakuutussäännöksiä tulisi muut-
13487: taa siten, että taudin hoidossa käytettävät lääk- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
13488: keet 'tulisivat kokonaan korvattaviksi. piteisiin psoriasis-potilaiden tehokkaan
13489: Myös potilaiden tarvitsema ruoka on erikois- avohoitoverkoston luomiseksi ja kaik-
13490: valioon kuuluvaa, ja tavallista ruokaa kalliim- kien taudin hoidossa välttämättömien
13491: paa, joten siitäkin aiheutuu potilaille ylimääräi- lääkkeiden muuttamiseksi sairausvakuu-
13492: siä kuluja. tuksen kokonaan korvattaviksi sekä avus-
13493: Maassamme on 100 000 jatkuvaa hoitoa tar- tuksen myöntämiseksi vähävaraisille po-
13494: vitsevaa psoriaatikkoa. tilaille tavallista suurempien ruokakus-
13495: ·tannusten peittämiseksi.
13496: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13497:
13498: Lea Mäkipää Pentti Skön Pentti Kettunen
13499: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
13500: Reino Jyrkilä
13501: 1500 1983 vp.
13502:
13503: Toivomusaloite n:o 1349
13504:
13505:
13506:
13507:
13508: Männistö ym.: 16- j·a 17-vuotiaiden lasten j.a heidän vanhem-
13509: piensa aseman parantanliisesta
13510:
13511:
13512: Eduskunnalle
13513:
13514: Täysi-ikäisyysraja on Suomessa 18 vuotta. gia monille huoltovelvollisille eläkeläisille. Niin
13515: Käytännössä lapset elävät koulutuksen pitene- ikään sairausvakuutuslain (364/63) 18 §:ssä
13516: misen johdosta usein yhteistaloudessa vanhem- säädetty lapsikorotus koskee vain alle 16-vuo-
13517: piensa kanssa ja näiltä taloudellista tukea saa- tiaita lapsia. V altakunnallisista työttömyyskas-
13518: den täysi-ikäisyysrajaa vanhemmiksikin. Kui- soista annetun lain ( 125/34) 16 §:ssä säädet-
13519: •tenkin monet sosiaalipoliittiset etuudet lakkaa- ty lapsikorotus lakkaa lapsen täyttäessä 17
13520: vat lapsen täyttäessä 16 vuotta. Näin käy, vuotta. Kaikkien näiden säännösten yhteisvai-
13521: vaikka menot lapsen elatuksesta ja opiskelus- kutus saattaa aiheuttaa huomattavan muutok-
13522: ta pikemminkin lisääntyvät kuin vähenevät sen perheen taloudelliseen asemaan lasten täyt-
13523: tuossa vaiheessa. Tällainen tilanne on omiaan 'täessä 16 ja 17 vuotta.
13524: johtamaan siihen, että vähävaraisten perheiden Verolainsäädäntö vielä kärjistää epäkohtaa.
13525: lapset joutuvat keskeyttämään opintonsa ja Muun muassa tulo- ja varallisuusverolain
13526: hakeutumaan työhön. (1043/74) 29 §:n 1 momentin 6 kohdan mu-
13527: Osa olemassa olevista tukimuodoista on kainen sairauskuluvähennys, 33 §:n 1 momen-
13528: suunnattu nuorille itselleen osa taas heidän tin 2 kohdan mukainen ylimääräinen työtulo-
13529: vanhemmilleen. Osa mainitun ikäisistä nuoris- vähennys ja 3 kohdan mukainen valtionverotuk-
13530: ta jää kokonaan vaille taloudellista tukea. $o. sen yksinhuoltajavähennys sekä 36 §:n 1 mo-
13531: siaalisesti oikeudenmukaisen ja aukottoman tu- mentin 2 kohdan mukainen lapsivähennys kos-
13532: kijärjestelmän muodostamista vaikeuttaa se, et- kevat vain alle 16-vuotiaiden lasten vanhem-
13533: tä tuen toisaalta tulisi olla nuorten itsenäisty- pia.
13534: mistä ja aikuistumista tukevaa, siis heille it- Myös työttömyysturvaan liittyy säännöksiä,
13535: selleen maksettavaa. Toisaalta taas on perus- jotka asettavat 16-17-vuotiaat ja heidän van-
13536: teltua, että tukea maksettaisiin huoltajille. hempansa syrjittyyn asemaan. Jo aiemmin mai-
13537: Nuoria 16- ja 17-vuotiaita oli vuonna 1981 nitun työttömyyskassalain 20 §:n mukaan ei
13538: yhteensä vähän yli 150 000 ja vuonna 1991 kassa-avustusta voida maksaa kassan jäsenelle,
13539: heitä arvioidaan olevan lähes 130 000. joka ei ole täyttänyt 17 vuotta. Työttömyys-
13540: Suurin osa 16- ja 17-vuotiaiden ikäluokista korvausta koskevien työV'Oimaministeriön ohjei-
13541: käy koulua joko ammattiin valmistavassa oppi- den perusteella vaikuttavat vanhempien tulot
13542: laitoksessa tai lukiossa. Kokonaan ilman kou- siihen, voidaanko alle 18-vuotiaalle vanhem-
13543: lutuspaikkaa arvioidaan olevan 10 000-15 000 piensa kanssa asuvalle henkilölle maksaa työt-
13544: alle 18-vuotiasta. Suuri osa näistä nuorista tömyyskorvausta.
13545: on työttömänä vailla mitään tukea, koska työt- Edellä selostetut säännökset osoittavat, että
13546: tömyyskorvaus on tiukan tarveharkintainen. 16-17-vuotiaiden ja heidän vanhempiensa ta-
13547: Seuraavassa on joitakin esimerkkejä siitä, loudelliseen asemaan liittyy useita epäkohtia.
13548: miten sosiaalipoliittisten etuoksien maksami- Tilanne ei ole ratkaistavissa vain yhden sosiaa-
13549: minen katkeaa: Lapsilisälain (541/48) 1 §:n lipoliittisen lain muutoksella, vaan se vaatii
13550: mukaan lapsilisää maksetaan jokaisesta kuutta- kokonaistarkastelua, jonka perusteella poiste-
13551: toista vuotta nuoremmasta lapsesta. Kansan- •taan kaikki ne epäkohdat, jotka asettavat 16-
13552: eläkelain (347/56) 29 §:n mukainen lapsi- 17-vuotiaat ja heidän vanhempansa perusteetto-
13553: korotus maksetaan vain alle 16-vuotiaista lap- masti eriarvoiseen asemaan muihin vastaavas-
13554: sista. Sen lakkaaminen merkitsee suuria ongel- sa elämäntilanteessa oleviin verrattuina.
13555: 1983 vp. - TA n:o 1349 1501
13556:
13557: Nuorison yhteiskuntatakuujärjestelmän laa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
13558: jentaminen koko maan kattavaksi ja vakinaista- SKDL:n eduskuntaryhmän kantana eduskun-
13559: minen sekä opir.totukijärjestelmän kehittäminen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13560: opiskelijan toimeentulon turvaavaksi olisivat
13561: luonnollinen ja nuorten itsensä kannalta myön- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13562: teinen tapa tilan:een ratkaisemiseksi. Jokaiselle muun muassa sosiaali-, opintotuki- ja
13563: oppivelvollisuusiän täyttäneelle nuorelle tulisi verolainsäädännön uudistamiseksi siten,
13564: osoittaa jatkokoulutus-, työharjoittelu- tai työ- että 16-17-vuotiaat lapset vanhempi-
13565: paikka, johon liittyisi taloudellinen toimeentu- neen saatetaan tasavertaiseen asemaan
13566: loturva. Koska valtaosa 16- ja 17-vuotiaista on muiden vastaavassa elämäntilanteessa
13567: vanhempiensa taloudellisen tuen varassa, tu- olevien kanssa.
13568: lisi lapsilisäjärjestelmä ulottaa koskemaan näi-
13569: tä ikäluokkia.
13570: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13571:
13572: Lauha Männistö Kalevi Kivistö Anna-Liisa Jokinen
13573: Vappu Säilynoja Veikko Saarto Esko Helle
13574: Niilo Koskenniemi Heikki Mustonen Juhani Vähäkangas
13575: Terho Pursiainen Ulla-Leena Alppi Osmo Vepsäläinen
13576: Heli Astala Marja-Liisa Tykkyläinen Arvo Kemppainen
13577: Pirkko Turpeinen Timo Laaksonen
13578: 1502 1983 vp.
13579:
13580: Toivomusaloite n:o 1350
13581:
13582:
13583:
13584:
13585: Männistö ym.: YksinäiiSiten perheenhuoltajien ja heidän lastensa
13586: sosiaaliturvan lisäämisestä
13587:
13588:
13589: Eduskunnalle
13590:
13591: Yksinäisten perheenhuoltajien ja heidän las- yksinhuoltaja itse ovat toisiinsa ja kahden huol-
13592: tensa asema on sosiaalisen lainsäädännön kehit- tajan perheisiin nähden lainsäädännössä eriar-
13593: tyessä jäänyt heikoksi. Säädettyjen lakien pe- voisia. Perhe-eläkelaki jättää yksinhuoltajaksi
13594: ·rusteella tuleva taloudellinen 'tuki ei lisäksi jääneen mieslesken ilman perhe-eläkettä, eron-
13595: koske samanlaisena kaikkia yksinäisen perheen- neet lapsia hoitavat isät ja äidit sekä avioliiton _
13596: huoltajan perheitä. Suuri osa tällaisia perheitä ulkopuolella syntyneiden lasten yksinäiset huol- -
13597: jää kokonaan ilman erityistukea. tajat eivät myöskään saa mitään yksinhuoltaja-
13598: Avioliiton ulkopuolella syntyneen ja avioero- eläkettä tai -tukea. Olisi kiireellisesti selvitet-
13599: lapsen saama elatusapu ei vastaa toisen per- tävä, voitaisiinko perhe-eläkelakia laajentaa kos-
13600: heenhuoltajan puuttumisen aiheuttamaa talou- kemaan kaikkia yksinhuoltajia, olisiko yhteis-
13601: dellista menetystä. kunnan toimesta säädettävä erillinen yksinhuol-
13602: Myös elatustuen merkitys yksinhuoltajaper- tajavakuutus tai miten muutoin turvattaisiin
13603: heille on jäänyt täysin riittämättömälle tasolle. yksinhuoltajan perheitten toimeentulomahdolli-
13604: Edellä esitettyjen oikeudettomuuksien estämi- suudet.
13605: seksi olisi yhteiskunnan toimesta aina :turvatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13606: va lasten tarpeenmukainen toimeentulo. Yksin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13607: huoltajaperheitten saattamiseksi tasa-arvoiseen
13608: asemaan toistensa ja täysien perheitten kanssa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13609: olisi lisäksi suoritettava kansaneläkkeen lapsiko- menpiteisiin yksinäisten perheenhuolta-
13610: rotus asumus- ja avioerotapauksissa. jien ja heidän lastensa sosiaaliturvan li-
13611: Ei vain yksinhuoltajien lapset vaan myöskin säämiseksi.
13612: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13613:
13614: Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen Ulla-Leena Alppi
13615: Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
13616: 1983 rd. 1503
13617:
13618: Hemställningsmotion nr 1351
13619:
13620:
13621:
13622:
13623: Nordman m.fl.: Om vidareutveckling av den s.k. samhällsgarantin
13624:
13625:
13626: Tili Riksdagen
13627:
13628: Arbetslösheten är allas gemensarnma prob- till utbildning och praktiktjänstgöring för att
13629: lem. Arbete åt alla bör vara den primära mål- senare kunna komma i åtnjutande av fast ar-
13630: sättningen för sysselsättningspolitiken. För när- betsplats. Atgärder som stimulerar arbetsgivare
13631: varande är sex procent av landets arbetsföra att anställa unga bör vidtas. Minskade arbets-
13632: befolkning arbetslös. Andelen ungdomar är givarkostnader under den första anställningsti-
13633: oroväckande stor, trots att betydande arbets- den skulle verka i sådan riktning. Det bör inte
13634: kraftspolitiska åtgärder har vidtagits med tanke gå utöver ungdomarnas lön, utan skötas genom
13635: på deras situation. Av de arbetslösa är 30 pro- ändrade villkor för arbetsgivarnas socialskydds-
13636: cent under 25 år. I första hand har ungdomar avgifter.
13637: som är under 20 år och som saknar yrkesut- Med hänvisning tili ovanstående vill under-
13638: bildning drabbats. Men allteftersom antaleit nya tecknade därför yrka på att riksdagen ville hem-
13639: arbetsplatser minskat har problemet spritt sig ställa,
13640: tili äldre och utbildade ungdomar. Situationen
13641: väntas förvärras, om inte ytterligare åtgärder att regeringen måtte verka för att
13642: vidtas. samhällsgarantin utsträcks tili att gälla
13643: Erfarenheterna av den s.k. samhällsgarantin i flera kommuner och att arbetsgivare
13644: är goda och den bör utsträckas tili flera kom- befrias från arbetspensionsavgifterna för
13645: muner. Alla ungdomar bör garanteras möjlighet anställda under 23 år.
13646: Helsingfors den 21 april 1983
13647:
13648: Håkan Nordman Håkan Malm Henrik Westerlund
13649: Boris Renlund Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
13650: Gunnar Jansson Ole W asz-Höckert Ole Norrback
13651: 1504 198.3 vp.
13652:
13653: Toivomusaloite n:o 1351 Suomennos
13654:
13655:
13656:
13657:
13658: Nordman ym.: Ns. yhtcitskuntatakuun edelleenkehittämiJSestä
13659:
13660:
13661: Eduskunnalle
13662:
13663: Työttömyys on kaikkien yhteinen pulma. suudet koulutukseen ja harjoittelupalveluun,
13664: Työllisyyspolitiikan ensi tavoitteena tulee olla jotta he voisivat myöhemmin saada kiinteän
13665: työn järjestäminen kaikille. Tällä hetkellä on työpaikan. On ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla
13666: kuusi prosenttia maamme työkykyisestä väes- Iinnostetaan työnantajia ottamaan palvelukseen-
13667: töstä työttömänä. Nuorison osuus on huoles- sa nuoria. Työnantajan kustannusten vähentä-
13668: tuttavan suuri huolimatta siitä, että heitä aja- minen palvelusajan alussa vaikuttaisi tähän
13669: tellen on ryhdytty merkittäviin työvoimapoliit- suuntaan. Tämä ei saa tapahtua nuorten pal-
13670: tisiin toimenpiteisiin. Työttömistä on 30 pro- kan kustannuksella, vaan se tulee hoitaa muut-
13671: senttia iältään alle 25-vuotiaita. Vaikeudet .tamalla työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
13672: ovat ensi sijassa kohdisituneet alle 20-vuotiai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13673: siin ammattitaidottorniin nuoriin. Uusien työ- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13674: paikkojen vähennyttyä pulma on levinnyt van- muksen,
13675: hempien, koulutusta saaneiden nuorten piiriin.
13676: Tilanteen odotetaan pahenevan, ellei uusiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13677: toimenpiteisiin ryhdytä. yhteiskuntatakuun ulottamiseksi koske-
13678: Kokemukset ns. yhteiskuntatakuusta ovat hy- maan useita kuntia ja työnantajan va-
13679: vät ja se tulisi ulottaa koskemaan useampia pauttamiseksi maksamasta alle 2J-vuo-
13680: kuntia. Kaikille nuorille tulisi taata mahdolli- tiaan työntekiiän työeläkemaksuja.
13681: Helsingisssä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13682:
13683: Håkan Nordman Håkan Malm Henrik Westerlund
13684: Boris Renlund Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
13685: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Ole Norrback
13686: 1983 rd. 1505
13687:
13688: Hemställningsmotion nr 1352
13689:
13690:
13691:
13692:
13693: Norrback m.fl.: Om uppmuntrande av fäder att uttnyttja rätten
13694: tili föräldraskapsledighet
13695:
13696:
13697: Tili Riksdagen
13698:
13699: De finländska fädema fick för några år sedan mera under hela föräldraskapsledigheten erhål-
13700: möjlighet att dela på moderskapsledighet och ler 50 % av lönen. Detta kan ( från och med
13701: -penning. Eftersom maximidagpenningen var 1 mars 1983 då lagen trädde i krabt) leda tili
13702: endast 38,25 mark under hela sjuttiotalet ut- atJt färre pappor stanna hemma med barnet,
13703: nyttjades denna rättighet sällan. Ar 1982 änd- eftersom främst männen når upp tili denna
13704: rades detta system så, att föräldraskapspen- lönenivå.
13705: ningen nu är 80 % av lönen under de 100 Av detta följer indirekt att kvinnornas kon-
13706: första dagarna, och 70% de resterande 158 kurrenskraft på arbetsmarknaden inte för-
13707: dagarna. bättras och modersrollen förblir lika konventio-
13708: I och med denna åtgärd steg procenten ny- nell som tidigare.
13709: blivna pappor som utnyttjade sin ledighet från Med anledning av ovanstående föres1ås vörd-
13710: 13 tili 20 procent. Papporna utnyttjade också i samt att riksdagen beslutar hemställa,
13711: högre grad än tidigare fler ledighetsdagar efter
13712: nedkomsten - tidigare togs ledigheten ut en- att regeringen vidtar åtgärder som
13713: dast vid barnets födelse. uppmuntrar papporna att utnyttja för-
13714: Sommaren 1982 beslöt riksdagen döck be- äldraskapsledigheten i stÖTTe utsträck-
13715: gränsa föräldraskapspenningen så att förälder ning än hittills.
13716: med en månadsinkomst på 6 000 mark eller
13717: Helsingfors den 22 april 1983
13718:
13719: Ole Norrback Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
13720:
13721:
13722:
13723:
13724: 189 088300420~
13725: 1506 1983 vp.
13726:
13727: Toivomusaloite n:o 1352 Suomennos
13728:
13729:
13730:
13731:
13732: Norrback ym.: lsilen lmnnustam1sesta käyttämään oikeuttaan
13733: vanhempainlomaan
13734:
13735:
13736: Eduskunnalle
13737:
13738: Suomalaisille isille tuli muutama vuosi sit- enemmän, sai koko vanhempain loman ajalta
13739: ten mahdollisuus jakaa äitiysloma ja -raha. 50 % palkasta. Tämä saattaa (maaliskuun 1
13740: Koska enimmäispäiväraha oli koko seitsemän- päivästä, jolloin laki tuli voimaan) johtaa sii-
13741: kymmentäluvulla vain 38,25 markkaa, tätä oi- hen, että harvemmat isät jäävät kotiin lapsen
13742: keutta käytettiin harvoin. Vuonna 1982 tätä kanssa, koska etupäässä miehet saavuttavat
13743: järjestelmää muutettiin siten, että vanhempain edellä mainitun palkkatason.
13744: 1:aha on nyt 80 % palkasta ensimmäisten 100 Tästä seuraa epäsuorasti, että naisten kilpai-
13745: päivän aikana ja 70 % jäljelläolevien 158 päi- lukyky työmarkkinoilla ei parane, ja että äidin
13746: vän aikana. osa jää yhtä sovinnaiseksi kuin aikaisemmin.
13747: Tämän toimenpiteen ansiosta nousi niiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13748: nuorten isien määrä, jotka käyttivät lomaa hy- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13749: väkseen, 13:sta 20 prosenttiin. Isät käyttivät muksen,
13750: myös aikaisempaa useampia vapaapäiviä synny-
13751: tyksen jälkeen - aikaisemmin otettiin vapaata että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13752: vain lapsen syntyessä. isien kannustomiseksi käyttämään van-
13753: Kesällä 1982 eduskunta päätti kuitenkin ra- hempainlomaansa enemmän kuin tähän
13754: joittaa vanhempain rahaa siten, että vanhempi, asti.
13755: jonka kuukausitulot olivat 6 000 markkaa tai
13756: Hdsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13757:
13758: Ole Norrback Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
13759: 1983 rd. 1507
13760:
13761: Hemställningsmotion m1353
13762:
13763:
13764: Nyby m.fl.: Om beviljande av avgiftsfri <sjukvård åt rinnehavare
13765: av s.k. frontmannatecken
13766:
13767:
13768: Tili Riksdagen
13769:
13770: Frontmännens sociala ställning har diskute- dagpenning vadör de skall ersätta sjukhusvår-
13771: rats i årtionden eller i praktiken under hela den av den pension de erhåller. Eftersom pen-
13772: efterkrigstiden. Alldeles speciellt har diskus- sionen är så liten att den knappt täcker nor-
13773: sionen accentuerats under de senaste åren be- mala levnadskostnader, förorsakar sjukhusvår-
13774: roende på att frontmännen har uppnått den den i många fall oöverstigliga tilläggskostnader
13775: ålder då arbetsförmågan också i allmänhet ned- som i sin >tur inverkar menligt på allmäntill-
13776: sätts. Det torde stå klart att åren vid fronten, ståndet.
13777: som i hög grad avvek från normala levnadsför- Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
13778: hållanden, inverkar negativt på deras allmän- dertecknade att riksdagen måtte hemställa,
13779: tillstånd. I de flesta fall märks detta först vid
13780: högre ålder då det förorsakar sjukhusvård i att regeringen vidtar åtgärder så att
13781: större omfattning än för genomsnittet. Front- frontmän som innehar s.k. frontmanna-
13782: män som erhåller frontmanna- eller någon an- tecken beviljas fri sjukhusvård.
13783: nan pension har inte rätt tili sjukförsäkringens
13784:
13785: Helsingfors den 20 april 1983
13786:
13787: Mats Nyby Kaj Bärlund Reino Paasilinna
13788: Kari Urpilainen Pentti Lahti-Nuuttila Pekka MyByniemi
13789: 1508 1983 vp.
13790:
13791: Toivomusaloite n:o 1353 Suomennos
13792:
13793:
13794:
13795:
13796: Nyby ym.: Maksuttoman sairaanhoidon myöntämisestä rintama-
13797: miestunnuksen omaaville henkilöille
13798:
13799:
13800: Eduskunnalle
13801:
13802: Rintamamiesten sosiaalisesta asemasta on kes- joutuvat korvaamaan sairaalahoidon kustannuk-
13803: kusteltu vuosikymmeniä eli käytännössä koko set saamastaan eläkkeestä. Koska eläke on niin
13804: sodan jälkeisen ajan. Keskustelu on erityisesti pieni, että se tuskin kattaa normaalit elinkus-
13805: korostunut viime vuosina johtuen siitä, että rin- tannukset, sairaalahoito aiheuttaa useissa ta-
13806: tamamiehet ovat saavuttaneet 'iän, jolloin työ- pauksissa ylivoimaisia lisäkustannuksia, mikä
13807: kyky yleensä myös alenee. Lienee selvää, että vuorostaan vaikuttaa haitallisesti yleiskuntoon.
13808: rintamalla vietetyt vuodet, jotka huomattavassa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13809: määrin poikkesivat tavanomaisista elinolosuh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13810: teista, vaikuttavat kielteisesti rintamamiesten muksen,
13811: yleiskuntoon. Useimmissa tapauksissa tämä il-
13812: menee vasta korkeammassa iässä, kun se aiheut- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
13813: taa sairaalahoitoa enemmän kuin keskimäärin piteisiin, että ns. rintamamiestunnuksen
13814: on laita. Rintamamiehillä, jotka saavatt rintama- omaaville rintamamiehille myönnetään
13815: mies- tai muuta eläkettä, ei ole oikeutta sai- maksuton sairaalahoito.
13816: rausvakuutuksen päivärahaan, mistä syystä he
13817: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
13818:
13819: Mats Nyby Kaj Bärlund Reino Paa511inna
13820: Kari Urpilainen Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Myllyniemi
13821: 1983 vp. 1509
13822:
13823: Toivomusaloite n:o 1354
13824:
13825:
13826:
13827:
13828: Paakkinen ym.: Perhehoitotyön ongelmien poistamisesta
13829:
13830:
13831: Eduskunnalle
13832:
13833: Perhehoito on kehitysvammaisen lapsen hoi- 11:ään tarkoituksenmukaisella tavalla ottamaa_n
13834: dossa todettu hyväksi ja turvalliseksi hoito- huomioon kunkin avuntarvitsijan erityisolosuh-
13835: muodoksi. Hoitaessaan kotonaan erityishuolto- teet. Tämä on lisännyt myös kotona tapahtuvaa
13836: piirin sijoittamaa vammaista lasta tai nuorta hoitoa, johon edelläkuvatunlaisista ongelmista
13837: perhehoitaja saa verotettavan palkan ja verot- huolimatta on suhtauduttu myönteisesti. On
13838: toman hoitokorvauksen ravinnosta, vaatetukses-- todennäköistä, että kotona tapahtuva hoito
13839: ta ja muista menoista aiheutuvien kustannusten eräänä palvelumuotona tästä vielä lisääntyy. Per-
13840: kattamiseen. Hoitokorvauksen suuruus vaihte- heissä tapahtuvaan hoitotyöhön liittyvält ongel-
13841: lee hoidettavan kunnon ja hoidon vaikeusasteen mat olisikin pikaisesti poistettava.
13842: mukaan. Hoitajan palkka esim. Uudenmaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13843: erityishuoltopiirin kuntainliiton perhehoitajilla tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13844: on n. 1 300 mk kuukaudessa. sen,
13845: Perhehoitajan· saama palkka ei kuitenkaan
13846: kartuta hoitajan eläkettä. Hoitaja ei myöskään että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
13847: ole oikeutettu vuosilomaan eikä sairaslomaan. menpiteisiin perheissä tapahtuvan hoito-
13848: Sosiaaliturvan kehittyessä on yhä enemmän työn työsuhde-, palkka- ;a sosiaaliturva-
13849: alettu arvostaa erilaisia hoitomuotoja, joilla pyri- ongelmien poistamiseksi.
13850: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13851:
13852: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
13853: 1510 198.3 vp.
13854:
13855: Toivomusaloite n:o 1355
13856:
13857:
13858:
13859:
13860: Paakkinen ym.: Kotipalveluhenkilöstön saatt:amisesm työa.ikalailn
13861: piiriin .
13862:
13863:
13864: Eduskunnalle
13865:
13866: Kuntien palveluksessa oleva kdtipalveluhen- kilöstö on ammattikunta, jonka palveluja tule-
13867: •kilöstö jää voimassa olevan työaikalainsäädän- vaisuudessa tullaan kuntien avopalvelusekto-
13868: nön ulkopuolelle. Tätä käytäntöä on perusteltu rilla yhä enenevässä määrin tarvitsemaan.
13869: sillä, että kodinhoitajat ja kotiavustajat teke- Ammattitaitoisen henkilökunnan saannin tur-
13870: vät työtä kotona. vaamiseksi olisi työajan määräytymisperusteet
13871: Kotipalveluhenkilöstö työskentelee a~pua tar- täsmennettävä siirtämällä kotipalveluhenkilöstö
13872: vitsevien kuntalaisten kodeissa, eivät omassa työaikalain piiriin.
13873: kodissaan. He saattavat työpäivän aikana jou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13874: tua kulkemaan useassa kodissa sekä lapsiper- tavasti eduskunnan hyväksyttävähi toivomuk-
13875: heiden että vanhusten ja sairaiden luona sen sen,
13876: mukaan kun johtava kodinhoitaja tai vastaava
13877: esimiesasemassa oleva viranhaltija määrää. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13878: Kotipalveluhenkilöstö työskentelee siis toisen kotipalveluhenkilöstön saamiseksi pikai-
13879: johdon ja valvonnan alaisena. Kotipalveluben- sesti työaikalain piiriin.
13880: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 198.3
13881:
13882: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
13883: 1983 vp. 1511
13884:
13885: Toivomusaloite n:o 1356
13886:
13887:
13888:
13889:
13890: Paallinen ym.: Koritavustajien eläkeiän alentamiseSJt<a
13891:
13892:
13893: Eduskunnalle
13894:
13895: Kotipalveluhenkilöstöön kunnissa kuuluu ko- Voimassa olevien säädösten mukaan kodin-
13896: dinhoitajia ja kotiavustajia. Molempien ammat- hoitajien eläkeikä on 60 vuotta kun sen sijaan
13897: tikuntien tehtäväkenttään kuuluu auttaa kodin kotiavustajat joutuvat palvelemaan 63 vuoden
13898: tehtävien hoidossa niitä kuntalaisia, jotka ei- ikään asti.
13899: vät syys<tä tai toisesta siihen itse kykene. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13900: Tehtäviin kuuluu lasten hoitoa, ruoan val- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13901: mistamista, siivoamista, asioiden hoitoa, kau- sen,
13902: passa käyntiä ja kuljetuksien järjestelemistä ja
13903: hoitamista. että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
13904: Keskinäisen työnjaon mukaisesti kodinhoita- kotiavustajien eläkeiän alentamiseksi pi-
13905: jat useimmiten työskentelevät lapsiperheissä ja kaisesti samaan 60 vuoteen kuin kodin-
13906: kotiavustajat enimtnäkseen vanhustyössä. Mo- hoitajilla.
13907: lempien työ on raskasta.
13908: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13909:
13910: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
13911: 1512 1983 vp.
13912:
13913: Toivomusaloite n:o 1357
13914:
13915:
13916:
13917:
13918: Paasilinna ym.: Postinjakeluun liittyvien tukipalvelujen järjestä-
13919: misestä myös kaupungeissa
13920:
13921:
13922: Eduskunnalle
13923:
13924: Haja-<asu1:1.1!5'alueilla suorittavat postinjakajat maista, jotka kunnallisten 'SOsiaalipalvelujen li-
13925: vanhuksille ja vammaisille tarkoitettuja tukipal- säksi tarvitsevat päivittäistä yhteyspalvelua.
13926: veluja yhtcistyössä kuntien kanssa. Palvelujen Postinjakajien käydessä jo tehtäviensä vuoksi
13927: muotoina ovat mm.: myös vanhusten postiluukuilla, olisi tällaisen
13928: - yhteyspalvdu, jolloin postinjakaja toimii yhteyspalvelun laajentaminen myös kansanta-
13929: asukkaiden ja kunnan viranomaisten välisenä loudellisesti varsin huokea ratkaisu.
13930: yhteyshenkilönä Edellä olevaan viimten ehdotamme kunnioit-
13931: - postinjakajan kotikäynnit tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13932: - päivittäistJavaroiden toimituksia sen,
13933: - erilaiJSia toimeksiantoja, posti- ja pank-
13934: kiasioiden hoito, apteekeissa käynnit, lääkkei- että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
13935: den toimittukset, kirjastopalvdut, pyykkipalve- laajentaa nyt haja-asutusalueilla voimas-
13936: lut ym. sa olevien tukipalvelujen järjestämistä
13937: Tukipalvelujen tarve ei kuittenkaan rajoitu postinjakelun yhteyteen myös kaupun-
13938: amoastaoo. haja-asutusalueille. Myös kaupungeis- geissa.
13939: sa on runsaasti yksinäisiä vanhuksia ja vam-
13940: Helsi!ngissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
13941:
13942: Reino Paasilinna Peter Muurman Seppo Tikka
13943: Paula Eenilä Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen
13944: Mikko Rönnholm Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
13945: Timo Roos Risto Ahonen Liisa Jaakonsaari
13946: Pertti Hietala Aarno von Bell Kari Urpilainen
13947: Mats Nyby Maija Rajantie
13948: 1983 vp. 1513
13949:
13950: Toivomusaloite n:o 1358
13951:
13952:
13953:
13954:
13955: Paasilinna ym.: Työntekijäin eläkelain eläkeikää koskevien sään-
13956: nösten muuttamisesta
13957:
13958:
13959: Eduskunnalle
13960:
13961: Yleinen eläkeikä on maassamme 65 vuotta. vaamista joustavalla eläkkeellesiirtymisjärjestel-
13962: Tämä kiinteä eläkeikäraja on sisältynyt työ- mällä, joka sallii kaikkien asiaan vaikuttavien
13963: eläkelakeihin ja kansaneläkelakiin jo niiden voi- yksilöllisten seikkojen huomioon ottamisen ja
13964: maantullessa. Ikärajan valintaan on vaikutta- myös tekee mahdolliseksi työstä eläkkeelle siir-
13965: nut ajatus, jonka mukaan riittävän ajan yhteis- tymisen asteittain työpanosta vähentäen.
13966: kunnassa työtä tehneen henkilön on katsottava Hallitus on asettanut vuonna 1977 eläkeikä-
13967: ansainneen oikeuden taloudellisesti turvattuun käytännön uudistamista suunnittelemaan eläke- ·~
13968: vapaa-aikaan loppuelämänsä ajaksi. ikäkomitean. Tehtäväksi annettiin selvittää mm.
13969: Kiinteään eläkeikään perustuvia varhaiselä- ne eläkemuodot ja eläkkeen saamisen edelly-
13970: kejärjestelyjä on eläkejärjestelmässämme tosin tykset, joiden avulla on mahdollista olennai-
13971: jo olemassa. Valtion ja kuntien eläkejärjestel- sesti eläkemenoja lisäämättä tehdä eläkkeelle
13972: mät säätävät eläkeiän ammattinimikkeestä riip- siirtyminen eläkeikää lähestyville henkilöille ny-
13973: puvaksi. Työttömyyseläkejärjestelmä tarjoaa kyistä joustavammaksi ja heidän yksilölliset
13974: puolestaan mahdollisuuden jäädä tällä hetkellä eroavaisuutensa, kuten työkyky, työttömyys,
13975: eläkkeelle 55 vuoden iässä. Vastaava ikäraja työpanoksen vähentämisen tarve ja työn rasit-
13976: on säädetty myös sukupolvenvaihdos- ja luopu- tavuus huomioon ottavaksi.
13977: miseläkkeille. Komitea on antanut periaatemietintönsä ke-
13978: Kiinteä eläkeikäraja ei kuitenkaan ole onnis- säkuussa 1981 ( komiteanmietintö 1981 : 33 ) .
13979: tunut työstä luopumista ajatellen. Ihmisten ter- Sen mukaan joustava eläkkeellesiirtymisjärjes-
13980: veydentila ja 'työn kannalta olennaiset ominai- telmä koostuisi kolmesta toisiaan täydentävästä
13981: suudet heikkenevät asteittain iän mukana. Jos uudesta eläkemuodosta. Ammatillinen varhais-
13982: vakavilta sairauksilta säästytään, tämä kehitys eläke myönnettäisiin työn rasittavuuden ja
13983: on kuitenkin hidas, eikä ole osoitettavissa selvää ikääntymisestä johtuvan suorituskyvyn alento-
13984: rajakohtaa, joka voisi antaa viitteen eläkkeelle misen perusteella. Varhennetun vanhuuseläk-
13985: siirtymiselle juuri jossakin tietyssä iässä. Lu- keen voisi vakuutettu työntekijä tai yrittäjä ot-
13986: kuisat vanhenemista koskevat tutkimukset taa jo ennen normaalia eläkeikää, mutta •se oli
13987: osoittavat, että vanheneminen edistyy hyvin varhentamisaikaa vastaavasti määrältään alen-
13988: eri tavoin eri henkilöillä. Sen vaikutus työssä nettu. Osa-aikaeläke mahdollistaisi asteittaisen
13989: selviytymiseen on paljolti riippuva työn asetta- siirtymisen työstä eläkkeelle siten, että vakuu-
13990: mista vaatimuksista ja työympäristöstä. Myös tettu työskentelisi tietyn ajan osa-aikatyössä.
13991: käytännön kokemus on osoittanut tämän paik- Komitea on työskennellyt periaatemietintönsä
13992: kansapitäväksi. Näin ollen nykyjärjestelmä, jon- jälkeen jo vajaat kaksi vuotta. Hallituksella
13993: ka mukaan eläkeikä on kaikille sama, ei enää pitäisi siten olla jo tarvittava aineisto eläke-
13994: rlitJtävästi vastaa eläkkeelle jäämisen olosuhtei- järjestelmien muuttamiseksi. Varhaiseläkejärjes-
13995: ta ja tarpeita. telyn toteuttaminen olisi myös osaltaan ratkai-
13996: Eläkkeelle jäämisen tavoitteeksi on otettava su yhteiskunnallisen kehityksen mukanaan tuo-
13997: järjestelmät, joissa ammatin tai oikeammin työn maan työajan lyhenitämisvaatimukseen. Myös
13998: laadun ohessa kunkin työntekijän ja yrittäjän työllisyyden kannalta joustavalla eläkejärjeste-
13999: henkilökohtaiset, terveydelliset ja muut ominai- lyllä on etunsa. Säästäähän eläkkeiden varhenta-
14000: suudet otetaan huomioon. Tämä merkitsee kiin- minen nykyisen vaikean työllisyystilanteen jat-
14001: teään eläkeikään perustuvan järjestelmän kor- kuessa työllistämis- ja työttömyyskustannuksia
14002: 190 088300420~
14003: 1514 1983 vp.- TA n:o 1358
14004:
14005: joko suoraan työpaikkojen avaajana tat Irtisa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14006: nomisten ja lomautusten vähentäjänä. Kansan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14007: taloudellisestikin uudistus olisi siten kustan-
14008: nuksiltaan aiemmin arvioitua vähäisempi. Se että hallitus viipymättä antaisi esi-
14009: tarjoaisi kuitenkin mielekkään rtoteuttamistavan tyksen työntekijäin eläkelain ja eräiden
14010: työllisyyden hoitamiseksi. siihen liittyvien lakien muuttamisesta
14011: eläkeikää koskeviita osilta.
14012: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
14013:
14014: Reino Paasilinna Marja-Liisa Tykkyläinen Aamo von Bell
14015: Jussi Ranta Kerttu Törnqvist Juhani Surakka
14016: J onko Tuovinen Kari Rajamäki Matti Luttinen
14017: Pertti Hietala Lea Savolainen Markus Aaltonen
14018: Sinikka Hurskainen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Puhakka
14019: Ben Zyskowicz Anna-Liisa Piipari Mikko Elo
14020: Timo Roos Risto Ahonen Pekka Myllyniemi
14021: Jouko Skinnari Tuulikki Hämäläinen
14022: 1983 vp. 1515
14023:
14024: Toivomusaloite n:o 1359
14025:
14026:
14027:
14028:
14029: Paasio ym.: Työvoimahallinnon henkilokunnan määrän lisäämi~
14030: sestä
14031:
14032:
14033: Eduskunnalle
14034:
14035: Maamme työllisyystilanteen arvioidaan pysy- työvoimapalvelujen hajasdjoittami'Sen suurten
14036: vän vaikeana ainakin vielä lähivuosina. Suh- kaupunkien ja alueeltaan laajojen kuntien
14037: teellisen korkeankin työttömyyden vallitessa on alueella.
14038: 'työvoimapalvelujen saatavuudella ja tehokkuu- Ammatinvalinnanohjaus muodostaa työnväli-
14039: della tärkeä merkitys. tyksen ohella työvoimahallinnon toisen suuren
14040: Työvoimahallinnon henkilöstöresurssien riit- palvelusektorin. Ammatinvalinnanohjauksen ke-
14041: tämättömyys muodostaa vakavan esteen työvoi- hittymistä on voimakkaasti jarruttanut mm. se,
14042: mapalvelujen kehittämiselle. Tämä korostuu ettei ammatinvalinnanohjaajien määrä kymme-
14043: vielä sistenkin, että yleisöpalvelutehtävissä ole- nessä vuodes'sa ole olennaisesti kasvanut. Kui-
14044: van henkilökunnan työstä yhä suuremman osan tenkin juuri tuona aikana on mm. laajaksi pai-
14045: muodostavat erilaiset hallinnolliset selvitys- ja sunut nuorisotyöttömyys asettanut ammatinva-
14046: valmistelutehtävät. Tämä taas puolestaan joh- linnanohjaukselle aikaisempaa selvästi suurem-
14047: tuu mm. siitä, että työvoimatoimistojen hallin- mat vaatimukset. Epäkohta olisi kiireesti kor-
14048: nollisten tehtävien lisääntyminen ei ole vaikut- jattava lisäämällä ammatinvalinnanohjaajien
14049: ~ut niiden rakenteeseen eikä lisännyt ko. teh- määrää.
14050: täviin koulutettua henkilöstöä. Seurauksena on Myös ammatinvalinnanohjaajien koulutuspoh-
14051: ollut tehtävien kasaanttunista kohtuuttamassa jaa olisi voitava monipuolistaa. Nykyisin käy-
14052: määrin sekä palvelutason heikkenemistä. tännöllisesti katsoen kaikki ammatinvalinnanoh-
14053: Kehitystä, jOS'S'a työvoimapoliittista päätäntä- jaajat ovat koulutukseltaan psykologeja. Psyk~
14054: valtaa yhä enenevässä määrin siirretään työvoi- login koulutuksella on jatkossakin oltava kes-
14055: matoimistoille, on pidettävä oikeana. Epäkohtia keinen sija ammatinvalinnanohjauksen kokonai-
14056: sen sijaan muodostuu mm. siitä, että työvoima- suudessa, johon kuitenkin sisältyy paljon sel-
14057: toimistojen henkilökunta joutuu suorittamaan laistakin, jossa jokin jokin muu koulutuspohja
14058: palkkaukseensa, koulutukseensa ja virka-ase- olisi parempi. Tällaisia ovat mm. erilaiset tie-
14059: maansa nähden kohtuuttoman vastuullisia teh- dotustehtävät. Vapauttamalla psykologit kou-
14060: täviä. Onkin edellytettävä, että tehtävien dele- lutustaan vastaavaan työhön taattaisiin samalla
14061: gointia seuraa myös resurssien siirtytn.istä työ- ammatinvalinnanohjauksen nykyistä tehokkaam-
14062: voimatoimistoihin. pi käyttö nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäi-
14063: Varsinkin suurten työvoimatoimistojen koh- syssä.
14064: dalla olisi tehtäväkuvan muuttumista ja vastuun Työvoimahallinnon toimintaa vaikeuttaa m~
14065: Hsääntymistä seurattava ·asianmukaisten raken- nin paikoin myös toimistotekniikan puutteelli-
14066: nemuutosten. suus. Toimistohenkilökunnan määrä on tehtä-
14067: Työvoimapalvelujen tehostamiseksi olisi työ- vien määrään ja vaativuuteen nähden liian vä-
14068: voimahallinnon pikaisesti siirryttävä reaaliai- häinen. Tästä on seurauksena, että huomatta-
14069: kaiseen atk-järjestelmään. Nykyisellään piiritoi- vaakio ammattitaitoa vaativia tehtäviä joudu-
14070: mistoihin sijoi:terut pienoistietokoneet palvele- taan olosuhteiden pakosta hoitamaan väliaikai-
14071: vat lähinnä tilastointia, eivät suoranaisesti esi- sella työvoimalla. Joudutaan myös siihen, että
14072: merkiksi työnvälitystä. Koko maan kattava mm. työvoimapalveluista vastaavat virkailijat
14073: · reaaliaikainen atk-järjestelmä, joka käsittäisi joutuvat käyttämään ajastaan huomattavan osan
14074: mm. kaikki vapaat työpaikat, koulutustilaisuu- toimiSitotyöhön, johon he eivät useinkaan ole
14075: det sekä työnhakijatilastot, mahdollistaisi myös riittävästi perehtyneitä.
14076: 1516 1983 vp.- TA n:o 1359
14077:
14078: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- voimahallinnon henkilöstön määrää li-
14079: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, säämällä ja sen teknistä valmiutta paran-
14080: tamalla.
14081: että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
14082: työvoimapalvelujen tehostamiseksi Iyö-
14083: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14084:
14085: Pertti Paasio Matti Puhakka Jukka Mikkola
14086: Sakari Knuuttila Risto Ahonen
14087: 198.3 vp. 1517
14088:
14089: Toivomusaloite n:o 1360
14090:
14091:
14092:
14093:
14094: Paasio ym.: Ra!fsion, Naantalin ja Paimion työvoimatoimistojen
14095: perustamisesta
14096:
14097:
14098: Eduskunnalle
14099:
14100: Turun työvoim'<litoimisto on maoan laajin, mi- Sen alueeseen voisivat kuulua Raision kaupun-
14101: käli milttana käytetään sen alueeseen kuulu- gin lisäksi Maskun, Lemun, Nousiaisten, As-
14102: vien kuntien lukumäärää. Myös muilla mitoil- kai:sten, Mietoisten, Mynämäen ja Velkuan kun-
14103: la nritattuna se on maan suurimpia. nat. Näistä kunnista Turkuun suuntautuva lii-
14104: Turun työvoimatoimiston täysien palvelujen kenne kulkee Raision kautta.
14105: piirm kuuluu 22 kuntaa, joiden lisäksi amma- Naantalin työvoimatoimisto voisi oUa ns.
14106: tinvali!rman ohjaus sekä erity1spalvelut ulottu- pientoimisto alueenaan Naantalin kaupungin li-
14107: Vlat vieläkin laajemmalle. Kuntien suuri luku- säksi Rymättylän ja Merimaskun kunnat. Myös
14108: määrä aiheuttaa työvoimatoimistolle huomatta- Paimion toimisto oliJsi ns. pientoimisto, johon
14109: Vlan määrän työtä, vaikka joukossa on hyvin- Paimion ohella kuuluisi Sauva. Paimion toimis-
14110: lciln pieniä kunnia. Toimiston aluetta onkin ton perustamista puoltaa kunnan voimakas
14111: pidettävä kohtuuttoman laajana. Olisi kiireelli- teollisuus sekä ammattikurssikeskuksen sijaitse-
14112: sesti ryhdyttävä toimiin sen jakamiseksi. mine:n Paimiossa.
14113: Luontevimmin Turun työvoimatoimiston alue Edellä olevan peru:st'eella ehdotamme kun-
14114: voitaisiin jakaa sirten, että perustettai'SOO. Rai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-:
14115: sioon, Naan.taliin ja Paimioon itsenäiset ·~ muksen
14116: voimatoimistot. Kahdessa jälkimmäisessä kun- '
14117: nassa Turun työV'Oimatoimilstolla on nykyisin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
14118: sivu10imintapisteet. Turun työvoimatoimiston ;akamiseksf
14119: Raision työvoimatoimiston tulisi olla luon- siten, että perustetaan Raision, Naanta-
14120: reeltaan monipalvelutoimisto, jossa olisi saata- lin ;a Paimion työvoimatoimistot.
14121: viSiSla myös ammatinvali!nnanohjauspalveluita.
14122: Helsingi'SSä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
14123:
14124: Pertti Paasio Mikko Rönnholm Risto Ahonen
14125: Jukka Mikkola Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
14126: 1518 1983 vp.
14127:
14128: Toivomusaloite n:o 1361
14129:
14130:
14131:
14132:
14133: Paasio ym.: Työllistämisvelvollisuuden määräämisestä valtion tu-
14134: kea saaville yrityksille
14135:
14136:
14137: Eduskunnalle
14138:
14139: Kansantaloutemme keskeisimpänä tavoittee- sen työllistämisvelvollisuutta. Tämän vuoksi
14140: na tulee olla täystyöllisyyden saavuttaminen. olisi välttämätöntä kehittää valtion varoista yri-
14141: Evi tahoilla laadittujen ennusteiden ja selvi- tyksille myönnettäviä tukia koskevia säännök-
14142: tysten perusteella näyttää edelleen siltä, että siä ja määräyksiä siten, että pääsääntöisesti yri-
14143: ilman erityisen tehokkaita toimenpiteitä ei lä- tyksille asetettaisiin tuen saamisen edellytyk-
14144: hivuosina ole mahdollista saavuttaa riittävän seksi työllistämisvelvoite.
14145: korkeaa työllisyyden tasoa siitä huolimatta, että Kiireisesti tulisikin kehittää järjestelmä, jon-
14146: niin kotimainen kuin ulkomainenkin taloudelli- ka perusteella valtion tukea saavan yrityksen
14147: nen kehitys saattavat muodostua edellisten tulisi vastavuoroisesti sitoutua työllistämään
14148: vuosien kehitystä suotuisammaksi. määräajaksi tietty, ennalta sovittu määrä työn-
14149: Vaikka maassamme harjoitettu talouspolitiik- tekijöitä ja toimihenkilöitä. Järjestelmän tulisi
14150: ka siihen liittyvine työllisyyttä tukevine toimen- koskea kaikkia niitä toimialoja, joille valtion
14151: piteineen onkin ollut oikeansuuntaista, tarvi- tukea myönnetään. Siten järjestelmän piiriin
14152: taan uusia toimenpiteitä työllisyystilanteen py- tulisi sisällyttää teollisuuden ja palveluelinkei-
14153: syväksi parantamiseksi. nojen lisäksi myös muun muassa maatalousyri-
14154: Suoritettuihin elvytystoimenpiteisiin liitty- tykset silloin, kun niissä käytetään vierasta
14155: vät työllistämistoimenpiteet ovat hyvin huomat- työvoimaa. Mikäli yritys ei täytä sille asetettua
14156: tavassa määrin tukeutuneet julkisen sektorin ·työllistämisvelvoitetta, tulisi valtion myöntämää
14157: omiin toimenpiteisiin ja rahoitukselliseen tu- ~tukea vastaavasti vähentää.
14158: keen. Näissä yhteyksissä ovat mielestämme jää- Kun valtion varoista myönnetään tukea yri-
14159: neet liian vähälle huomiolle yrityssektorin vel- tyksille sekä lakisääteisten että harkinnanvarais-
14160: vollisuudet työllisyyden kohentamiseksi. Eri- ten järjestelmien puitteissa, olisi työllistämis-
14161: tyisesti olisi otettava yrityssektorin velvolli- velvoitteesta säädettävä erityisellä lailla, jonka
14162: suuksia tarkasteltaessa huomioon se laajamit- perusteella työllistämisvelvoite voitaisiin aset-
14163: tainen välitön tuki, joka valtion taholta on taa sen estämättä, mitä eri tukimuodoista muu-
14164: suunnattu ja suunnataan yrityssektoriin. toin on säädetty tai määrätty.
14165: V aitio tukee yrityssektoria yleisten verotuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14166: sellisten ja niihin rinnastettavien toimenpitei- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14167: den lisäksi myöntämällä yrityksille lainoja, muksen,
14168: avustuksia ja takauksia sekä korkotukea. Eräis-
14169: sä tapauksissa kysymykseen tulevat myös osa- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
14170: kepääomasijoitukset. Lukuun ottamatta eräitä menpiteisiin sellaisen lainsäädännön val-
14171: nimenomaan työllisyysperustein myönnettäviä mistelemiseksi, jonka perusteella valtion
14172: tukia ei näiden tukien myöntämisessä ole riit- tukea saaville yrityksille asetettaisiin
14173: tävästi otettu huomioon tukea saaneen yrityk- työllistämisvelvollisuus.
14174: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14175:
14176: Pertti Paasio Jukka Mikkola Paavo Lipponen
14177: Matti Puhakka Risto Ahonen Sinikka Hurskainen
14178: 1983 vp. 1519
14179:
14180: Toivomusaloite n:o 1362
14181:
14182:
14183:
14184:
14185: Paasio ym.: Liukuviin tuloraja-asteikkoihin siirtymisestä työttö-
14186: myyskorvauksia myönnettäessä
14187:
14188:
14189: Eduskunnalle
14190:
14191: Työttömyyden toimeentuloturvamuodoista s~sältyy mm. työttömyysturvatoimikunnan mie-
14192: työttömyyskorvaus on tarveharkinminen, mikä tdntöön (ns. Morrin toimikunta).
14193: johtuu työllisyyslain ja -asetuksen säädöksdstä. Koska nykyinen tulorajakäytäntö aiheutbla
14194: Näiden sovellutusohjeiden mukaan tarveharkin- vaikeita väliinputoamisongelmia ja on perus-
14195: taa sovelletaan määräämällä erityiset tulorajat, teiltaan epäoikeudenmukainen, olisi se uudis-
14196: joim korvauksenhakija tai hänen puolisonsa ei tettava jo ennen työttömyysturvan kokonaisuu- --
14197: saa ylittää. Tällä hetkellä tuloraja on puolison distusta, joka eri syistä saattaa edelleen viiväs-
14198: tulojen osalta 3 000 markkaa kuukaudes'sa. tyä. Käytännössä tämä on vaikeuksitta tehtä-
14199: Ongelmaksi on muodostunut tulorajan jyrk- vissä.
14200: kyys. Mikäli tulot vain vähänkin ylittävät sen, Edellä olevaan viitaten ehdommme kun-
14201: hakija jää kokonaan ilman lrorvausm. Tulorajan niloittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14202: markkamäärään ·asti korvaus voidaan maksaa muksen,
14203: kokonaisena. Tulorajoja korottavat lasten lu-
14204: kumäärä sekä lainojen hoitokulut. Nämä koto- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
14205: tetutkin tulorajat ovat kuitenkin yhtä jyrkkiä. työttömyyskorvausten tarveharkinnassa
14206: Nykyistä järjestelmää oikeudenmukaisempi sovellettavan järjestelmän muuttamiseksi
14207: tarveharkinnan sovellutusjärjestelmä olisi sel- liukuviin tuloraja-asteikkoihin perustu-
14208: lainen, jossa korvauksen aleneminen tietyn tu- vaksi.
14209: lorajan jälkeen on asteittainen. Tällainen malli
14210: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14211:
14212: Pertti Paasio Matti Puhakka Jukka Mikkola
14213: Risto Ahonen Paavo Lipponen
14214: 1520 1983 vp.
14215:
14216: Toivomusaloite n:o 1363
14217:
14218:
14219:
14220:
14221: Pekkarilnen ym.: Asumi'Stuen ulottamisesta koskemaan myös en-
14222: nen vuotta 197 4 valm1stuneita asuntoja
14223:
14224:
14225: Eduskunnalle
14226:
14227: Nykyisen asumistukilain mukaan ei asumis- asuntoon, jossa asuen kylläkin asumistukea sai-
14228: tukea makseta sellaisille omistusasunnoissa asu- sivat.
14229: ville, joiden asunto on rakennettu ennen vuotta Asia tulisikin pikaisesti korjata siten, että
14230: 1974 tai peruskorjattu ennen vuotta 1981. asunnon ikä ja hallintomuoto eivät vaikuta asu-
14231: Asuntokannastamme kuitenkin suurin osa on mistuen saamiseen, vaan tuen perusteena käy-
14232: tällaisia asuntoja. Todelliset asumiskustannuk- tettäisiin asunnontarvitsijan varallisuutta, tulo-
14233: set tällaisissa asunnoissa ovat monesti uuden tasoa, lasten lukumäärää jne.
14234: asunnon veroiset. Vastaavia rajoituksia ei kui- Edellä olevan perusteella ehddtamme kun-
14235: tenkaan liity minkään ikäisiin vuokra-asuntoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14236: hin. muksen,
14237: Tällainen asiantila tuntuu perin epäoikeuden-
14238: mukaiselta. Ennen vuotta 197 4 rakennetuissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14239: ja ennen vuotta 1981 peruskorjatuissa omistus- asumistukilain muuttamiseksi siten, että
14240: asunnoissa asuu tuhansittain kuitenkin tuloil- asumistuki ulotettaisiin koskemaan myös
14241: taan ja varallisuudeltaan asumistukilain ao. eh- ennen vuotta 1974 valmistuneissa ja
14242: dot täyttäviä ihmisiä, monesti hyvinkin varat- ennen 1981 peruskorjatuissa omistus-
14243: tomia lapsiperheitä. Monien näistä taloudelliset asunnoissa asuvia asumistukilain muut
14244: edellytykset eivät ole riittäneet uudempaan ehdot täyttäviä.
14245: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14246:
14247: Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
14248: Juhani Alaranta Timo Kietäväinen Paavo V esterineo
14249: Pirkko Ikonen Hannele Pokka
14250: 1983 vp. 1521
14251:
14252: Toivomusaloite n:o 1364
14253:
14254:
14255:
14256:
14257: Pekkarinen ym.: Opettajien eläkeiän yhtenäistämiisestä
14258:
14259:
14260: Eduskunnalle
14261:
14262: Peruskoulun toteutuessa alennettiin perus- suunnitelmat ovat sisällöltään entiseen verrat-
14263: koulun opettajien eläkeikä 63 vuodesta 60 vuo- tuna erilaisia ja ne ovat kurssimuotoisia, mikä
14264: teen, koska katsottiin, ettei vanhimpien opet- jo sinänsä on suuri muutos opetustyössä. Tä-
14265: tajien voida edellyttää kouluttautuvan uuden män lisäksi siirrytään jakso-opetukseen, jossa
14266: koulun vaatimuksiin. opettajan työmäärä ja opetusmenetelmät ovat
14267: Uudessa koululainsäädännössä pyrittiin eri kokonaan toisenlaiset kuin aikaisemmin.
14268: koulumuotoja koskevat säännökset yhtenäistä- Opettajat ja rehtorit tarvitsevat siirtymävai-
14269: mään. Yhtenäistäminen ei kuitenkaan ulottunut heessa perusteellista jatkokoulutusta. Koulutet-
14270: eri opettajaryhmien eläkeikään. Esimerkiksi tavien suuren määrän takia ei ole tarkoituksen-
14271: lukion ja ammattillisten oppilaitosten opettajien mukaista uhrata voimavaroja kaikkein vanhim-
14272: eläkeikä on vielä tällä hetkellä 63 vuotta sekä pien rehtoreiden ja opettajien kouluttamiseen
14273: erityisluokanopettajien, erityisopettajien ja yleis- eikä heiltä voi myöskään kohtuudella odottaa
14274: aineiden, näkö- ja kuulovammaisten koulujen keskiasteen uudistuksen vaatimaa omaa koulut-
14275: ja kehitysvammalaitosten opettajien eläkeikä on tautumispanosta. Työllisyystilanne puolestaan
14276: 60 vuotta, kun ,taas apukoulun ja tarkkailuluok- tukee sekin vaatimuksia eläkeiän alentamiseen.
14277: kien opettajilla se on 55 vuotta. Edellä olevan perusteella ehootamme edus-
14278: Uutta koululainsäädäntöä käsitellessään sivis- kunnan hyväksyttäväksi 'toivomuksen,
14279: tysvaliokunta piti välttämättömänä, että tässä
14280: suhteessa jo lähitulevaisuudessa pyritään muu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14281: tokseen. Muutoksen aikaansaaminen on tärkeää lukion ja ammatillisten oppzlaitosten
14282: nykytilanteessa, jolloin keskiasteen koulunuudis- opettajien eläkeiän yhtenäistämiseksi
14283: tus tuo mukanaan lukion ja ammatilliSten oppi- 60 vuoteen sekä kaikkien erityisopetta-
14284: laitosten opettajille huomattavan työskentely- jien ja yleisaineiden opettajien eläkeiän
14285: tapojen ja opetussisältöjen muutoksen. Opetus- yhtenäistämiseksi 55 vuoteen.
14286: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14287:
14288: Mauri Pekkarinen Juhani Alaranta Timo Kietäväinen
14289: Kalevi Mattila Katri-Helena Eskelinen Pirkko Ikonen
14290: Hannu Kemppainen Paavo Vesterineo Esko Ah~
14291: Sakari Knuuttila
14292:
14293:
14294:
14295:
14296: 191 088300420M
14297: 1522 1983 vp.
14298:
14299: Toivomusaloite n:o 1365
14300:
14301:
14302:
14303:
14304: Pesola ym.: Vaikeavammaisten nuorten palvelutarpeen selvittä-
14305: milsestä j'a palvelu~alojen rakentamisesta
14306:
14307:
14308: Eduskunnalle
14309:
14310: Maassamme suorittaa parhaillaan noin 250 maan omin avuin toimeen. Yhä edelleen jää
14311: lasta oppivelvollisuuttaan lapsi-invalidien eri- moni vaikeavac1mainen nuori vammansa ta-
14312: tyisoppilaitoksissa Helsingissä ja Oulussa. Li- kia vanhempiensa jat:kuvasti huollettavaksi tai
14313: säksi lapsi-invalideja on suurimpien paikkakun- tulee sijoitetuksi vanhainkotiin tai mielisairaa-
14314: tien peruskouluihin perustetuille erityisluokilla. laan, vain koska hänelle ei ole järjestetty mah-
14315: Peruskoulutuksen jälkeisen ns. toisen asteen dollisuuksia koulunkäynnin jatkamiseen.
14316: koulutuksen järjestäminen vaikeasti vammautu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14317: neille on osoittautunut monien kohdalla lähes nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14318: ylivoimaiseksi sen johdosta, että ei ole olemas- muksen,
14319: sa vammaisille nuorille tarkoikttuja palveluko-
14320: teja, joissa asuen he voisivat jatkaa opintojaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14321: lukiossa tai muissa oppilaitoksissa. Koulutuksen vaikeavammaisten nuorten palvelutar-
14322: jäädessä puutteelliseksi he eivät tällöin pysty peen selvittämiseksi ;a palvelutalojen ra-
14323: käyttämään hyväkseen niitä muitakaan mahdol- kentamiseksi maan eri osiin.
14324: lisuuksia, mitä monilla olisi, pystyäkseen tule-
14325: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14326:
14327: Helena Pesola Saara Mikkola Tapio Holvitie
14328: Riitta Uosukainen Riitta Jouppila Erkki Moisander
14329: Kaarina Dromberg Eeva Turunen Ritva Laurila
14330: Pirkko Ikonen Anssi Joutsenlahti Tuulikki Petäjäniemi
14331: 1983 vp. 1523
14332:
14333: Toivomusaloite n:o 1366
14334:
14335:
14336:
14337:
14338: Pesola ym.: Määrämhasta kodinperustamiJslainoihin
14339:
14340:
14341: Eduskunnalle
14342:
14343: Maassamme on ollut voimassa vuodesta 1945 puoltavat tänä päivänä kodinperustamislainajär-
14344: lähtien kodinperustamislainalaki ( 1177/45) . jestelmän uudelleen käyttöönottamista.
14345: Laissa säädetään, että valtion tulo- ja menoar- Asuntokysymys on jatkuvasti nuorille erittäin
14346: vioon on vuosittain varattava määräraha, jonka vaikea ongelma. Vaikean asuntotilanteen seu-
14347: puitteissa sosiaaliministeriö voi myöntää alle raukset ovat selvästi havaittavissa nuorten pa-
14348: .30-vuotiaille avioliittoon meneville tai aviolii- rien elämässä. Sekä taloudelliset että henkiset
14349: :tossa oleville korotonta kodinperustamislainaa ongelmat kasautuvat usein juuri perheen perus-
14350: oman kodin perustamiseen tarvittavan asunto- :tamisvaiheeseen.
14351: ja muun irtaimiston hankkimista varten. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14352: Eduskunta on kuitenkin vuodesta 1958 läh- nioiitrt:aen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14353: tien jättänyt vahvistamatta tarkoitukseen vara- muksen,
14354: tun määrärahan tai hallitus ei ole sitä lainkaan
14355: esittänyt. että hallitus ottaisi vuosittain valtion
14356: Kodir.perustamislainoja varten varatun mää- tulo- ;a menoarvioesitykseen määrära-
14357: rärahan poi:sjättämiselle ei ole olemassa perus- han nuorille pareille myönnettäviä ko-
14358: teltuja syitä. Päinvastoin monet painavat syyt dinperustamislaino;a varten.
14359: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
14360:
14361: Helena Pesola Pirkko Ikonen Eeva Turunen
14362: Anna-Kaarina Louvo Ben Zyskowicz Anssi Joutsenlahti
14363: Sakari Knuuttila Kaarina Dromberg Tapio Holvitie
14364: Erkki Moisander Riitta Jouppila
14365: 1524 1983 vp.
14366:
14367: Toivomusaloite n:o 1367
14368:
14369:
14370:
14371:
14372: Pesola ym.: SyöpäpotiJaiden hoidosta potilaille aiheutuvien oma-
14373: vastuuosuuksien ·alent:Jamisesta
14374:
14375:
14376: Eduskunnalle
14377:
14378: Suomessa sairastuu lähes 15 000 ihmistä Syövän lääkehoito, erityisesti hormoni- ja
14379: syöpään vuosittain. Syövän ensimmäisenä hoi- sytostaattihoito on kallista ja aiheuttaa potilaal-
14380: tomuotona on nykyään kirurgia, sillä kaikki le runsaasti taloudellisia kustannuksia. Lisäksi
14381: tapaukset joudutaan leikkaamaan, jos ei muus- hoito aiheuttaa toistuvia sairaalassaolopäiviä ja
14382: ta syystä niin täytyy ainakin saada koepala poliklinikkakäyntejä. Vuotuiset omavastuuosuu-
14383: diagnoosin varmistamiseksi. Tällä tavoin pääs- det nousevat helposti 2 000-3 000 markkaan.
14384: tään tutkimaan syövän laatu ja levinneisyys. Ottaen huomioon myös sairauden aiheuttamat
14385: Usein tapahtuu kuitenkin niin, että tauti on psyykkiset rasitukset ja usein huonon ennus-
14386: niin pitkälle levinnyt, että kirurgiset hoitotoi- teen, on aiheellista, että potilaat vapautetaan
14387: menpiteet eivät ole mahdollisia, ja silloin on suuremmassa määrin syövän hoidosta potilaille
14388: toisena hoitokeinona tavallisesti sädehoito. Sä- aiheutuvista omavastuuosuuksista.
14389: dehoitoa saa noin 75% syöpään sairastuneista Edellä esitet·tyyn perustuen ehdotamme kun-
14390: jossakin tautinsa vaiheessa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14391: Hormonit ovat saavuttaneet suuren sijan muksen,
14392: syövän hoidossa. Kemoterapia eli sytostaatti-
14393: hoito on myöskin yksi syövän hoitokeino. Lää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14394: keteollisuus on kehittänyt ja kehittää jatku- syöpäpotilaiden hoidosta potilaille ai-
14395: vasti parempia sytx>staatteja, joita on nykyään heutuvien omavastuuosuuksien alenta-
14396: käytössä jo useita kymmeniä. miseksi.
14397: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14398:
14399: Helena Pesola Pirkko Ikonen Tuulikki Petäjäniemi
14400: Kaarina Dromberg Anssi Joutsenlahti Saara Mikkola
14401: Riitta Uosukainen Ritva Laurila Eeva Turunen
14402: Tapio Holvitie Erkki Moisander
14403: 1983 vp. 1525
14404:
14405: Toivomusaloite n:o 1368
14406:
14407:
14408:
14409:
14410: Pesola ym.: Lymfaterapitan korvaami!sesta sairausvakuutu'Sladn pe-
14411: rusteella
14412:
14413:
14414: Eduskunnalle
14415:
14416: Syövän hoitomuotona ovat tällä hetkellä leik- Suomessa on jo useita lääkintävoimistelijoita
14417: kaus-, säde- ja lääkehoidot. Leikkauksen ja sä- ja kuntohoitajia, jotka on koulutettu antamaan
14418: dehoidon seurauksena saattaa olla joissakin ta- tätä terapiaa. Hoito on kuitenkin asiakkaalle
14419: pauksissa kudosten vaurioituminen ja imusuo- suhteettoman kallista ottaen huomioon, että
14420: niverkoston toim·innan häiriintyminen. Tästä on hoitosarjaJt ovat pitkiä ja niitä joudutaan tois-
14421: noin 1/3:lla seurauksena turvatusta ylä- ja tamaan aivan samalla tavalla kuin PP-hoitoa-
14422: alaraajoissa. Lymfaterapiasta on todettu ole- kin. Hoitojen vaikutus turvotuksen poistami-
14423: van apua turvotuksen poistamiseen. Tällä het- seen ei siis ole pysyvää.
14424: kellä korvauksen piiriin kuuluvan PP-hoidon Ryhmä, jolle näitä hoitoja tultaisiin anta-
14425: tarkoituksena on myös turvotuksen poistaminen maan, ei ole kovin suuri. Esimerkiksi uusia
14426: raajasta. PP-hoito on koneellisesti tapahtuva rintasyöpätapauksia todetaan maassamme vuo-
14427: hoito, jossa erityisen painepussihihan avulla sittain noin 1 400, ja vain pieni osa näistä
14428: intermittoivasti puristamalla raajaa pyritään saa- on lymfaterapian tarpeessa.
14429: maan neste poistumaan kyseisestä raajasta. Täs- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14430: sä hoidossa potilas on 5-7 tuntia kerrallaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14431: viitenä päivänä peräkkäin. Lymfaterapian kes- muksen,
14432: to on noin 1-1 1/2 tuntia kerrallaan, ja hoi-
14433: tosarjaan kuuluu yleensä noin 15 hoitoa. Tä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14434: mä hoitomuoto on asiakkaalle useimmiten miel- lymfaterapian korvaamiseksi asiakkaalle
14435: lyttävämpää kuin konehoito. sairausvakuutuslain 8 §: n nojalla.
14436: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14437:
14438: Helena Pesola Kaarina Dromberg Erkki Moisander
14439: Saara Mikkola Tapio Holvitie Eeva Turunen
14440: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila Anssi Joutsenlahti
14441: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Pirjo Rusanen
14442: Tuula Hautamäki Ben Zyskowicz Riitta Uosukainen
14443: 1526 1983 vp.
14444:
14445: Toivomusaloite n:o 1369
14446:
14447:
14448:
14449:
14450: Pesola ym.: Perheenemäntien sosiaali- ja eläketurvan järjestämi-
14451: sestä
14452:
14453:
14454: Eduskunnalle
14455:
14456: Kotona työtä tekevien perheenemäntien so- dolliselle tasolle. Koska kotona työtä tekeviä
14457: siaaliseen asemaan liittyy useita epäkohtia mui- ei lueta myöskään työvoimaan, he jäävät vaille
14458: hin työntekijäryhmiin verrattuna. Perheen- työttömyyskorvauksia. Tällaisten henkilöiden
14459: emäntien heikko sosiaaliturva aiheutuu siitä, siirtyessä työelämään ei heidän ansioitaan ja
14460: ettei kotona tehtyä työtä katsota kodin ulko- lomiaan laskettaessa lueta hyväksi niitä vuosia,
14461: puolella tai yrityksessä tehtyyn työhön rinnas- jotka he ovat työskennelleet kotona.
14462: tettavaksi eikä siten vastaaviin etuuksiin oi- Perheenemäntien kodin piirissä suorittaman
14463: keuttavaksi. työn arvioimisen tekee välttämättömäksi vaa•
14464: Eräänä ongelmana on kotona työtä tekevien timus saattaa perheenemäntien sosiaaliturva elä-
14465: perheenemäntien jääminen eläkevakuutusjärjes- ke- ja lomaetuuksineen samalle tasolle muiden
14466: telmän ulkopuolelle. Yksinomaan kotona työs- työntekijäryhmien kanssa.
14467: kenteleviä perheenemäntiä on lähes 732 000. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14468: Näistä noin 130 000 maatalouden emäntää kos- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14469: kee yrittäjäeläkelaki. Sitä vastoin muussa talou- muksen,
14470: dessa työskentelevät 600 000 perheenemäntää
14471: jäävät työeläkkeen ulkopuolelle. että hallitus ryhtyisi mitä pikimmin
14472: Myös muun sosiaaliturvan kohdalla on puut- tarvittaviin toimenpiteisiin perheen-
14473: teita. Esim. sairaus- ja äitiyspäiväraha jää ko- emäntien sosiaali- ja eläketurvan järjes-
14474: tona työtä tekevien osalta alhaisimmalle mah- tämiseksi.
14475: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14476:
14477: Helena Pesola Ben Zyskowicz Anssi Joutsenlahti
14478: Saara Mikkola Pirjo Rusanen Tapio Holvitie
14479: Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen Erkki Moisander
14480: Sakari Knuuttila Kaarina Dromberg Tuulikki Petäjäniemi
14481: Pirkko Ikonen Eeva Turunen Riitta Jouppila
14482: 1983 vp. 1527
14483:
14484: Toivomusaloite n:o 1370
14485:
14486:
14487:
14488:
14489: Pesola ym.: Puoliorvon eläkkeen saattamisesta vastaamaan lap-
14490: sen elatustukea
14491:
14492:
14493: Eduskunnalle
14494:
14495: Vain yhden huoltajan varassa elävien perhei- osittain. Elatustuen määrä on yli kaksinkertai-
14496: den taloudellinen asema ei läheskään aina ole nen puoliorvon eläkkeeseen verrattuna. Tällai-
14497: yhteiskunnan nykyisin jo varsin huomatitavasta- selle eriarvoiseen asemaan asettamiselle ei ole
14498: kaan avusta huolimatta tyydyttävä. Maassam- olemassa perusteita, etenkin kun toisen van-
14499: me on perheitä, joissa esim. toinen aviopuoli- hemman kuoleman kokemaan joutuneet perheet
14500: soista on kuollut vakavan, pitkäaikaisen ja jo ovat usein jopa pahemmassa aineellisessa ja
14501: sinänsä perheen taloutta rasittaneen sairauden henkisessä ahdingossa kuin elatustukea nautti-
14502: tai yllättäen kohdanneen onnettomuuden seu- vat perheet. Tämän vuoksi olisikin puoliorvon
14503: rauksena. Vaikeimmassa asemassa näistä vajaa- eläkettä koskevia säännöksiä muutettava siten,
14504: perheistä ovat ne, joista omassa kodissa pie- että eläkkeen suuruus aina vastaisi vähintään
14505: niä lapsia hoitanut, vailla omia ansiotuloja lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain
14506: ollut äiti on kuollut. Tällaiselle yhden huolta- mukaista elatustukea.
14507: jan perheille maksetaan kansaneläkelain mu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14508: kaista puoliorvon eläkettä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14509: Edellä mainitut vajaaperheet eivät elämänti- muksen,
14510: lanteeltaan ja taloudelliselta asemaltaan poik-
14511: kea niistä yksinhuoltajaperheistä, joiden lapset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14512: saavat lapsen elatuksen turvaamisesta annetun puoliorvon eläkkeen suuruutta koske-
14513: lain ( 122/77) mukaista elatustukea. Tämän vien säännösten muuttamiseksi siten,
14514: lain säätämisen tavoitteena oli taata yhteiskun- että eläke aina vastaisi lapsen elatuk-
14515: nan toimenpitein lapselle riittävä elatus kaikis- sen turvaamisesta annetun lain mukais-
14516: sa niissä tilanteissa, joissa toisen vanhemman ta elatustukea.
14517: osuus lapsen elatuksesta puuttuu kokonaan tai
14518: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14519:
14520: Helena Pesola Anna-Kaarina Louvo Anssi Joutsenlahti
14521: Riitta Uosukainen Saara Mikkola Tapio Holvitie
14522: Kaarina Dromberg Erkki Moisander Tuulikki Petäjäniemi
14523: Pirkko Ikonen Eeva Turunen Riitta Jouppila
14524: 1528 1983 vp.
14525:
14526: Toivomusaloite n:o 1371
14527:
14528:
14529:
14530:
14531: Pesola ym.: Vanhusten asunto- j'a palvelutalohankkeiden rtukemi'-
14532: sen tehostamisesta
14533:
14534:
14535: Eduskunnalle
14536:
14537: Vanhusten asunto-oloissa on vielä paljon pa- ympäristöstään viettämään vanhuudenpäiviään
14538: rantamisen varaa. Nykyisessä vanhusten asunto- vieraaseen, esimerkiksi kaupungin elinympäris-
14539: tuotannossa on suuntauduttu ehkä liiankin yk- töön, vaan he jäisivät mieluiten oman piltä-
14540: sipuolisesti vanhainkotien rakentamiseen. On jänsä keskuspaikkaan, mikäli heille tarjoutuisi
14541: paljon vanhuksia, jotka mielellään asuvat juuri siihen tilaisuus.
14542: vanhainkodissa, mutta on paljon myös sellaisia Rahoitusvaikeudet ovat suurimpana esteenä
14543: vanhuksia, jotka pitävät enemmän jostakin tämän suositun asumismuodon toteuttamiselle.
14544: muusta asumismuodosta. Viime aikoina ovat Kuntien tulisikin saada nykyistä enemmän tu-
14545: erittäin suurta suosiota saavuttaneet vanhusten kea valtiolta vanhusten asuntolahankkeitten to-
14546: asunto- ja palvelutalot. Tällaisen puolilaitosjär- teuttamista varten. Valtion tukitoimenpiteet,
14547: jestelmään perustuvan asumismuodon on par- kuten aravalainat ja raha-automaattivarat tulisi-
14548: hadten todettu soveltuvan monille vanhuksille. kin suunnata nykyistä suuremmassa määrin juu-
14549: Asuntotalossa heillä on oma rauhansa sekä sen ri esitetyn kaltaisten vanhusten asunto- ja pal-
14550: lisäksi yhteistilat, missä heillä on tilaisuus olla velutalohankkeiden tukemiseen.
14551: kanssakäymisessä muiden asukkaiden kanssa. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14552: Taloon sijoitettu kotiavustaja tai muu ammatti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14553: taitoinen henkilö on aina tarvittaessa lähellä an- muksen,
14554: tamassa henkilökohtaista apuaan.
14555: Palvelu- ja asuntotaloista on kiinnostunut että hallitus tehostaisi valtion tukitoi-
14556: myös maaseudun vanheneva väestö. Monet ko- menpiteitä vanhusten asunto- ja palve-
14557: tiseutunsa hyväksi elämäntyönsä suorittaneet lutalohankkeiden toteuttamiseksi.
14558: vanhukset eivät mielellään siirry omasta elin-
14559: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14560:
14561: Helena Pesola Pirkko Ikonen Eeva Turunen
14562: 1983 vp. 1529
14563:
14564: Toivomusaloite n:o 1372
14565:
14566:
14567:
14568:
14569: Petäjäniemi ym.: Kotihoidontuen liittämi'SeSitä lapsilisään
14570:
14571:
14572: Eduskunnalle
14573:
14574: Valtion taholta nuoriin perheisiin kohdistu- Tarkoitus on jo pitkään ollut, että kotihoi-
14575: vin tukitoimenpitein voidaan myötävaikuttaa dontuki vakinaistettaisiin ja että sen laajennet-
14576: perheen mahdollisuuksiin hankkia lapsia ja lu~ taisiin koskemaan myös yksilapsisia perheitä.
14577: da lapsen kasvatukselle ja kehitykselle turval- Tällöin vaihtoehtoina ovat olleet erillinen laki
14578: liset puitteet. Meillä ei kuitenkaan ole luotu kotihoidontuesta tai tuen liittäminen lapsili-
14579: tähän riittäviä taloudellisia edellytyksiä, vaan sään.
14580: nuorten perheiden taloudellisissa tukitoimissa Pitemmällä tähtäyksellä kotihoidontuki olisi
14581: on selviä puutteita. Tukitoimista päätettäessä mielestämme liitettävä lapsilisään, jolloin tuen
14582: on huolehd1ttava siitä, että perheillä on vapaa myöntämiseen ei liittyisi byrokratiaa ja jolloin
14583: valintaoikeus eri hoitomuotojen välillä niin, tuki tarjoaisi perheelle todelliset mahdollisuu-
14584: että yhteiskunnan tuki kohtaantuo eri hoito- det valita eri hoitomuotojen välillä. Tuki ke-
14585: muottoihin tasa-arvoisesti. hittyisi tällöin alle kouluikäisten hoitotueksi, j~
14586: Kotona hoidettavien lasten taloudellinen tu- ka mahdollistaisi jomman kumman vanhemman
14587: ki on kanavoitavissa kotihoidontukena tai ve- kotiin jäämisen, kotiapulaisen palkkaamisen tai
14588: rotuksellisin toimenpltem. Kotihoidontukea lapsen sijoittamisen perhepäivähoitoon tai päi-
14589: maksetaan tänä vuonna kaksilapsisille perheille väkotiin. Tällöin myös julkisten päivähoitopal-
14590: äitiyspäivärahakauden jatkeeksi siihen saakka, velujen maksuperusteita olisi tarkistettava, et-
14591: kun nuorempi lapsi täyttää vuoden ja neljä tei yhteiskunnan tuki yhdelle perheelle mu~
14592: kuukautta sekä kolmilapsisille perheille niin dostuisi kaksinkertaiseksi.
14593: kauan, kuin perheen kolmesta lapsesta vähin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14594: tään yksi on alle kolmivuotias. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toiv~
14595: Nykymuotoinen lapsiperheiden kotihoidon- muksen,
14596: tuki ei ole pelkästään tukea hoidolle omassa
14597: kodissa, niin kuin nimi antaisi aiheen olettaa, että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
14598: vaan sitä voivat saada myös perheet, joiden alle kouluikäisten lasten kotihoidontuen
14599: lapsia hoidetaan kodin ulkopuolella muussa liittämiseksi lapsi/isään niin, että kun-
14600: kuin kunnallisessa päivähoidossa eli esimerkik- nallisen päivähoidon maksuperusteet sa-
14601: si yksityisessä perhepäivähoidossa. Tukea voi malla tarkistettaisiin.
14602: käyttää myös kotiapulaisen palkan maksuksi.
14603: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14604:
14605: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Liisa Hilpelä
14606: Eeva Turunen Anna-Kaarina Louvo Elsi Hetemäki-Olander
14607: Riitta Uosukainen
14608:
14609:
14610:
14611:
14612: 192 088300420M
14613: 1530 1983 vp.
14614:
14615: Toivomusaloite n:o 1373
14616:
14617:
14618:
14619:
14620: Petäjäniemi ym.: Perhe-eläkeoikeuden säilymisestä aviolliton sol-
14621: mimisen yhteydessä
14622:
14623:
14624: Eduskunnalle
14625:
14626: Perhe-eläkettä koskevien säännösten mukaan jääneet naiset voisivat harkintansa mukaan sol-
14627: lesken solmiessa uuden avioliiton hänen oikeu- mia avioliiton ilman, että taloudelliset tekijät
14628: tensa perhe-eläkkeeseen lakkaa. Nämä säännök- ovat merkittävästi päätökseen vaikuttamassa.
14629: set ovat johtaneet siihen, että avoliitot ovat Mielestämme avioliiton solmimista ja sen mah-
14630: l~kien keskuudessa lisääntyneet huomattavasti. dollisesti mukanaan tuomia taloudellisia mene-
14631: Luonnollista on, ettei leski halua menettää per- tyksiä ei pitäisi tarvita asettaa toisistaan riip-
14632: he-eläkeoikeuttaan avioliiton solmimisella. Saat- puviksi.
14633: taahan olla, että leski itse saa pääasiallisen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14634: toimeentulonsa juuri perhe-eläkkeestä eikä ha- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14635: lua menettää sen 'tuomaa taloudellista turval- muksen,
14636: lisuutta.
14637: Perhe-eläkelakien säännöksiä tulisi mieles- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14638: tämme muuttaa niin, että leski säilyttää oikeu- perhe-eläkelakien muuttamiseksi siten,
14639: tensa perhe-eläkkeeseen uuden avioliiton solmimi- että lesken solmiessa uuden avioliiton
14640: sesta huolimatta. Muutoksen yhteiskunnallinen bänen oikeutensa perhe-eläkkeeseen säi-
14641: merkitys olisi ennen kaikkea siinä, että leskeksi lyy.
14642: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14643:
14644: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Ritva Laurila
14645: Helena Pesola Saara Mikkola Anna-Kaarina Louvo
14646: Riitta Jouppila Eeva Turunen
14647: 1983 vp. 1531
14648:
14649: Toivomusaloite n:o 1374
14650:
14651:
14652:
14653:
14654: Piipari ym.: Työvoimapiirien rajojen muuttamisesta vastaamaan
14655: läänien rajoja
14656:
14657:
14658: Eduskunnalle
14659:
14660: Työvoimapiirien rajat eivät varsinkaan Ete-- kuuluu Kouvolan työvoimapiiriin, ja kun sen
14661: lä-Suomessa noudata maamme aluehallinnossa alueen suhteellisen hyvä työllisyystilanne ver-
14662: keskeisiä läänien rajoja. Tämä tosiasia hämärtää ra1ltuna Kymen lääniin laskee keskimääräisiä
14663: käsityksiä ja on myös omiaan eräissä tapauk- työttömyyslukuja, monet tärkeät tukiitoimet
14664: sissa vinouttamaan työvoimapoliittisia sekä jäävät Kymen lääninlcin osalta vajavaisiksi.
14665: muita asiaan liittyviä toimenpiteitä. Edellä olevaan vlitaten ehdotamme kun-
14666: Maamme aluehallinnon kannalta olisi eduksi, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14667: mikäli piirihallintorajat ka.ik.ilta osiltaan nou- muksen,
14668: dattaisivat läänien rajoja. Ne korjattaneen ns.
14669: väliportaanhallinnon uudistamisen yhteydessä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14670: mutta monet seikat puoltaisivat työvoimapiirien työvoimapiirien rajojen muuttamiseksi
14671: rajojen muuttamista jo ennen ko. uudistusta. mahdollisimman pian läänien rajojen
14672: Esimerkiksi Kymen läänissä nykyiset rajat mukaisiksi.
14673: koetaan ongelmallisdksi. Myös Lahden seutu
14674: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14675:
14676: Pekka Starast
14677: 1532 1983 vp.
14678:
14679: Toivomusaloite n:o 1375
14680:
14681:
14682:
14683:
14684: Pohto ym.: Ainespuutavaran mitan lyhentämisestä
14685:
14686:
14687: Eduskunnalle
14688:
14689: Paperi- ja puumassateollisuudessa käyteltyll mitta lyhennetään 3 metristä 2 metriin ansio-
14690: ainespuutavaran pituusmitta on lähes yleisesti tasoa alentamatta.
14691: 3 metriä. Koska metsurit joutuvat kantamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14692: pöllejä jopa 20-30 metrin matkan, tuottaa kwman hyväksyttäväksi ~toivomuksen,
14693: 1tämä varsinkin runsaslumisina talvina metsu-
14694: reille suorastaan ylipääsemättömiä vaikeuksia. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14695: Onpa sattunut vakavia ja parantumattomia sai- menpiteisiin ainespuutavaran mitan ly-
14696: raus-, jopa kuolemantapauksiakin tämän takia. hentämiseksi 3 metristä 2 metriin.
14697: Siksi metsurit toivovat, että ainespuutavaran
14698: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14699:
14700: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
14701: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
14702: 1983 vp. 1533
14703:
14704: Toivomusaloite n:o 1376
14705:
14706:
14707:
14708:
14709: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon kuor-
14710: ma-autoilijoiden työllisyyden. turvaamiseksi
14711:
14712:
14713: Eduskunnalle
14714:
14715: Hyvästä ajasta huolimatta kuorma-autoilijoi- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
14716: den työllisyys nimenomaan kehitysalueilla on tyksen 10 000 000 markan määrärahan
14717: edelleen puutteellinen. Kuitenkin maamme on ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
14718: Itäynnä tekemätöntä työtä ja kaikkien edun mu- 1983 tulo- ja menoarvioon kuorma-au-
14719: kaista on, että työtä tehtäisiin ja raha kiertäisi toilijoiden työ!lisyyden turvaamiseksi
14720: omassa maassa. erityisesti kehitysalueilla.
14721: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14722: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14723:
14724: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14725:
14726: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
14727: Anssi Joutsenlahti J. J~ Kortesalmi
14728:
14729:
14730:
14731:
14732: i.
14733: 1534 198.3 vp.
14734:
14735: Toivomusaloite n:o 1377
14736:
14737:
14738:
14739:
14740: Pohto ym.: Eläkeikärajan alentaJilises:ta raskaissa ammateissa
14741:
14742:
14743: Eduskunnalle
14744:
14745: Kun maassamme on laajaa työttömyyttä, niin elttä sairaat ja vanhat pääsevät halutessaan eläk-
14746: sitä suuremmalla syyllä olisi raskaissa amma- keelle ja nuoret saavat töitä.
14747: teissa vapaaehtoinen eläkeikäraja kiireellisesti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14748: alennettava 55-60 vuoteen. Näinhän olisi pi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14749: tänyt jo adk:aa sitten tapahtua myös sotiemme
14750: veteraanien kohdalla. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14751: Raskaina ammatteina voitaneen pitää kaivos- menpiteisiin vapaaehtoisen eläkeikärajan
14752: ja muita raskaita töitä, maa- ja metsätalous- alentamiseksi raskaissa ammateissa 55-
14753: töitä, jopa keittiö- ja sairaala-alan töitä. 60 vuoteen, jotta nuoret ;a terveet saisi-
14754: SMP katsoo, että maassamme olisi lopulta vat töitä.
14755: päästävä siihen oikeudenmukaiseen asiantilaan,
14756: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14757:
14758: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
14759: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
14760: 1983 vp. 1535
14761:
14762: Toivomusaloite n: o 13 78
14763:
14764:
14765:
14766:
14767: Pohto ym.: Yksityisen palveluksessa olevien linja-autonkuljetta-
14768: jien eläkeiän alentamisesta
14769:
14770:
14771: Eduskunnalle
14772:
14773: Valtion palveluksessa olevat linja-autonkul- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14774: jettajat pääsevät eläkkeelle 55-vuotiaina, kun menpiteisiin yksityisen palveluksessa
14775: sitä vastoin yksityisen palveluksessa olevat kul- olevien linja-autonkuljettaiien eläkeiän
14776: jettajat pääsevät eläkkeelle vasta 65-vuotiaina. alentamiseksi 55 vuoteen.
14777: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14778: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14779: muksen,
14780: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14781:
14782: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
14783: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
14784: 1536 1983 vp.
14785:
14786: Toivomusaloite n:o 1379
14787:
14788:
14789:
14790:
14791: Pohto ym.: Sodassaoloajan ottatnisesta huomioon eläkevuosia
14792: määrättäessä
14793:
14794:
14795: . Eduskunnalle
14796:
14797: Sotiemme veteraaneilla ;tulee olla oikeus il- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
14798: man mitään rajoituksia lukea sodassaolovuodet sotiemme veteraanien sodassaolaajan lu-
14799: eläkevuosiksi. Tämä oikeus tulee olla kaikilla kemiseksi kaikissa tapauksissa kaksin-
14800: rintamasotilastunnuksen saaneilla sotiemme ve- kertaisiksi eläkevuosiksi ilman minkään-
14801: teraaneilla. laisia rajoituksia.
14802: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14803: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14804:
14805: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14806:
14807: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
14808: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
14809: 1983 vp. 1537
14810:
14811: Toivomusaloite n:o 1380
14812:
14813:
14814:
14815:
14816: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon sota-
14817: veteraanien ja -invalidien asunto-olojen järjestämiseksi
14818:
14819:
14820: Eduskunnalle
14821:
14822: Sotiemme veteraanien ja invalidien asunto- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
14823: asioissa on paljon korjattavaa. Jo alkeellisinkin tyksen 30 000 000 markan arviomäärä-
14824: kiitollisuus sotiemme veteraaneja kohtaan edel- rahan ottamisesta valtion vuoden 1983
14825: lyttäisi näiden asioiden kiireellistä kuntoon tulo- ja menoarvioon sotiemme veteraa-
14826: saattamista. nien ja invalidien asuntojen korjaamisen
14827: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- avustamiseksi ja heille asuntojen hank-
14828: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kimisen toteuttamiseksi.
14829: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14830:
14831: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
14832: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
14833:
14834:
14835:
14836:
14837: 193 088300420M
14838: 1538 1983 vp.
14839:
14840: Toivomusaloite n:o 1381
14841:
14842:
14843:
14844:
14845: Pohto ym.: Määrärahasta sotaveterawen ja .,invalidien asunto-
14846: olojen järjestämiseksi
14847:
14848:
14849: Eduskunnalle
14850:
14851: Sotiemme veteraanien ja invalidien asunto- että hallitus ottaisi valtion vuoden
14852: asioissa on paljon korjattavaa. Jo alkeellisinkin 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen
14853: kiitollisuus sotiemme veteraaneja kohtaan edel- 30 000 000 markan arviomäärärahan so-
14854: lyttäisi näiden asioiden kiireellistä kuntoon tiemme veteraanien ja invalidien asun-
14855: saattamista. tojen korjaamisen avustamiseksi ja asun-
14856: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tojen hankkimisen toteuttamiseksi.
14857: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14858: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14859:
14860: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
14861: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
14862: 1983 vp. 1539
14863:
14864: Toivomusaloite n:o 1382
14865:
14866:
14867:
14868:
14869: Pokka ym.: Työssä käyvien vanhempien mahdollisuuksien paran-
14870: tamisesta osallistua lastensa hoitoon
14871:
14872:
14873: Eduskunnalle
14874:
14875: Maassamme käydään parhaillaan laajaa kes- väljempi mahdollisuus sairaan lapsen kotihoi-
14876: kustelua lapsiperheiden asemasta ja ongelmista. toon.
14877: Keskeiseksi asiaksi on noussut vaatimus perhe- Välttämätöntä on, että lasten kotona tapah-
14878: ja työelämän nykyistä joustavammasta ja per- Jtuvaa hoitoa kiireellisesti kehitetään niin, että
14879: heiden tarpeet huomioon ottavasta yhteenso- jokaisella pienten lasten vanhemmalla on mah-
14880: vittamisesta. dollisuus jäädä kotiin hoitamaan lapsensa siksi
14881: Työllä ja työn sitomalla ajalla on keskeinen kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Tämä edel-
14882: merkitys lapsiperheiden henkisen ja aineellisen lyttää lasten kotona tapahtuvaan hoitoon osoi-
14883: hyvinvoinnin kannalta. Työtahdin kiristyminen, tetun valtion määrärahan korottamista. Niin-
14884: työn yksitoikkoisuus, joustamattomat työajat, ikään pienten lasten vanhemmille on taattava
14885: pirkat työmatkat erityisesti harvaan asutuilla lakisääteisesti mahdollisuus työsuhteen katkea-
14886: alueilla ovat seikkoja, jotka käytännössä mer- maitta hoitaa oma lapsensa kotona ja palalta
14887: lcitsevät, ettei vanhemmilla ole riittävästi ai- ·työmarkkinoille takaisin.
14888: kaa yhdessäoloon perheensä kanssa. Lasten pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14889: rusturvallisuuden ja kehittymisen kannalta per- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14890: heen yhdessäolalla ja sillä, että vanhemmat voi- muksen,
14891: vat riittävästi osallistua lastensa hoitoon ja
14892: kasvatukseen, on aivan olennainen merkitys. että hallitus ryhtyisi kiireellisestj toi-
14893: Varsin vähäisilläkin työaikajärjestelyillä voi- menpiteisiin, ioiden avulla parannetaan
14894: daan parantaa monien lapsiperheiden asemaa vanhempien mahdollisuuksia osallistua
14895: lapsiperheiden taloudellista toimeentuloa vaa- lastensa hoitoon työsuhdeturvaa ;a las-
14896: rantamat:Jta. Tällaisia järjestelyjä ovat mm. liu- ten kotona tapahtuvan hoidon tukea ke-
14897: kuva työaika, päivittäisen, viikottaisen, vuotui- hittämällä sekä lyhentämällä pienten las-
14898: sen ja elinaikaisen työajan joustavuus sekä ten vanhempien työaikaa.
14899: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14900:
14901: Hannele Pokka Katri-Helena Eskelinen Jukka Vihriälä
14902: Lea Sutinen Tytti lsohookana-Asunmaa Pirkko Ikonen
14903: 1540 1983 vp.
14904:
14905: Toivomusaloite n:o 1383
14906:
14907:
14908:
14909:
14910: Pokka ym.: Lapsilisän maksuajanpidentämisestä 18 vuoteen
14911:
14912:
14913: Eduskunnalle
14914:
14915: Lapsilisä maksetaan alle 16-vuotiaasta lap- vuoteen on tarpeellinen ja välttämätön perhe-
14916: sesta. Sen suuruus riippuu lasten lukumäärästä. kustannusten tasaamiseksi.
14917: Lisäksi alle 3-vuotiaasta lapsesta maksetaan eril- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14918: linen lisä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14919: Lapsilisän maksu lakkaa lasten ollessa sel- muksen,
14920: laisessa iässä, jolloin huoltajan kustannettavaksi
14921: tulevat menot lasten koulutuksesta ym. sei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14922: koista johtuen voimakkaasti kasvavat. Lapsili- lapsilisän muuttamiseksi siten, että lapsi-
14923: sän maksuajan pidentäminen 16 vuodesta 18 lisää ryhdyttäisiin maksamaan myös 16
14924: -18-vuotiaasta lapsesta.
14925: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14926:
14927: Hannele Pokka Liisa Kulhia Jukka Vihriälä
14928: Lea Sutinen Tytti Isohookana-Asunmaa Pirkko Ikonen
14929: 1983 vp. 1541
14930:
14931: Toivomusaloite n:o 1384
14932:
14933:
14934:
14935:
14936: Pokka ym.: Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan poista-
14937: misesta maatalousyrittäjiltä
14938:
14939:
14940: Eduskunnalle
14941:
14942: Vuoden 1922 työsopimuslaissa oli säännök- talousyrittäjät entistä riippuvaisemmiksi kor-
14943: set, jotka velvoittivat työnantajan maksamaan vaavan työvoiman saannista. Siitä aiheutuneet
14944: tietyin edellytyksin 14 päivän palkan sairaus- kustannukset rasittavat maataloutta heti sai-
14945: ajalta. Sairausvakuutuslain voimaan tullessa ns. rauden ensimmäisestä päivästä lähtien. Omavas-
14946: omavastuuaika oli 14 arkipäivää. Kun sairaus- tuuajan säilyttäminen maatalousyrittäjien sai-
14947: vakuutuslain omavastuuaika lyheni 7 päivään, rausvakuutuksessa nykyisellään on kohtuuton
14948: lyheni myös työnantajan palkanmaksuvelvolli- säännös.
14949: suus vastaavasti. Siten omavastuuajan sisällyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14950: täminen sairausvakuutuslakiin ei ole kaventanut nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14951: palkansaajan -toimeentuloturvaa. Sen säännös muksen,
14952: on tehnyt maatalousyrittäjien kohdalla.
14953: SairausvakuutUslain omavastuuaika ei ollut että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
14954: vielä 1960-luvun maatalousyrittäjälle niin suuri menpiteisiin sairausvakuutukseen kuulu-
14955: kuin 1980-luvun emännille ja isännille. Yhteis- van ns. omavastuuajan poistamiseksi
14956: kunnallinen rakennemuutos on saattanut maa- maatalousyrittäiiltä.
14957: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14958:
14959: Hannele Pokka Katri-Helena Eskelinen Jukka Vihriälä
14960: Lea Sutinen Tytti Isohookana-Asunmaa Aapo Saari
14961: Väinö Raudaskoski Pirkko Ikonen
14962: 1542 198.3 vp.
14963:
14964: Toivomusaloite n:o 1385
14965:
14966:
14967:
14968:
14969: Puhakka ym.: Työssä käyvien vanhempien mahdollisuuksien pa-
14970: rantamisesta osallistua lastensa hoitoon
14971:
14972:
14973: Eduskunnalle
14974:
14975: Maassamme käydään parhaillaan vilkasta kes- Päivähoidon kasvatustavoitekomitean mieles-
14976: kustelua lapsiperheiden ongelmista ja asemasta. tä keskeisin lapsiperheiden kannalta keskustel-
14977: Keskustelun kuluessa on käynyt ilmeiseksi, et- tavana olevista erilaisista työajan lyhentämis-
14978: tei ole olemassa mitään yksittäistä yleisratkai- tavoista on päivittäisen työajan lyhentäminen,
14979: sua, vaan ongelmaa on lähestyttävä erityisesti koska se antaa vanhemmille ja lapsille päivit-
14980: lapsen ja perheen elämänolosuhteiden kannalta täin enemmän aikaa olla yhdessä. Niin ikään
14981: tärkeiden tarpeiden näkökulmasta. Keskeistä komitean mielestä tulisi tehdä taloudellisin tu-
14982: 'tällöin on työelämän ja perhe-elämän tarpeiden kimuodoin mahdolliseksi äidin tai isän jäämi-
14983: ja vaatimusten nykyistä onnistuneempi yhteen- nen kotiin hoitamaan lasta 3-vuotiaaksi asti
14984: sovittaminen. \työsuhteen katkeamatta. Jälkimmäinen periaate
14985: Työllä ja työn sitomalla ajalla on keskeinen on myös hyväksytty hallituksen hyväksymässä
14986: merkitys niin lapsiperheiden toimeentulon, hy- ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi
14987: vinvoinnin ja elämäntavan kuin koko yhteis- YK:n naisten vuosikymmenen jälkipuoliskolla
14988: kunn1Ul toimivuuden kannalta. Työtahdin kiris- 1980-1985. Ohjelmassa todetaan myös, että
14989: tyminen, työn yksitoikkoisuus, joustamattomat "pienten lasten hoitoon käytettävä aika otetaan
14990: työajat sekä pitkät työpäivät ja -matkat ovat huomioon työssä oloon rinnastettavana aikana
14991: seikkoja, jotka työpäivän jälkeen suoritettavien työsuhdeturvaa kehitettäessä, vanhempien so-
14992: lrotitöiden ja lasten huoltoon liittyvien velvol- siaaliturvassa ja työsuhteeseen perustuvissa
14993: lisuuksien kanssa rasittavat vanhempia niin, etuuksissa sekä taataan vanhempien oikeus pa-
14994: että heillä ei ole voimavaroja perheelle eikä lata työhönsä lapsen enintään 3-vuotisen hoit<>-
14995: mahdollisuuksia riittävään ylxlessäoloon ja vu<>- loman jälkeen".
14996: rovaikutukseen lastensa kanssa. Lasten kehitty- Jotta vanhemmilla olisi myös taloudelliset
14997: misen ja perusturvallisuuden kannalta olisi kui- mahdollisuudet lyhyemmän päivittäisen työajan
14998: tenkin välttämätöntä, että vanhemmat jaksai- tai joustavien työaikajärjestelyjen hyväksikäyt-
14999: sivat riittävästi osallistua lastensa leikkeihin ja töön, on olennaista, että lapsiperheiden ansio-
15000: 'kasvatukseen. taso ei laske em. järjestelyjen vuoksi. Myös-
15001: Perheiden yhdessäoloon käytettävissä oleva kään vanhempien ·työsuhdeturva ei saa vaaran-
15002: aika ei ole lisääntynyt vastaavasti työajan ylei- tua, va1Ul työsuhdeturvaa tulee edelleen kehit-
15003: sen lyhentymisen myötä. Tähän on vaikutttanut tää niin, että vanhemmilla olisi oikeus palata
15004: mm. yhdyskuntarakenteen eriytyminen, työpaik- entiseen työpaikkaansa lasten hoidon jälkeen ja
15005: kojen ja asuntojen pitkät etäisyydet, lähipal- lasten hoidon aikana oikeus joustaviin työaika-
15006: velujen vähentyminen, huonot liikenneyhteydet, järjestelyihin perheen tarpeista riippuen. Suku-
15007: joustamart:tomat työajat sekä vuor<>-, yö- ja pe- puolten välisen tasa-arvon kannalta on erityi-
15008: riodityön yleisyys. V aitioneuvoston perhepoliit- sesti otettava huomioon, että uudistukset eivät
15009: tisessa selonteossa on kuitenkin todettu, että saa aiheuttaa naisiin kohdistuvaa syrjintää työ-
15010: jo vähäisillä työaikajärjestelyillä voitaisiin pa- markkinoilla. Niin ikään uudistuksia toteutet-
15011: rmtaa monien lapsiperheiden asemaa. Näitä taessa tulee ottaa huomioon kotitöiden ja las-
15012: ovat mm. liukuvat työajat, päivittäiset, vii- ten hoidon nykyinen tilanne, jossa esim. alle
15013: kottaisen, kuukausittaisen, vuotuisen ja elinai- 4-vuotias lapsi lisää naisten kotityötä noin 1 lh
15014: kaisen työajan joustavuus sekä väljemmät mah- ,tunnilla päivässä ja miehillä noin lh tuntia
15015: dollisuudet sairaan lapsen kotihoitoon ja ter- verrattuna tilanteeseen, jossa nuorin lapsi on
15016: veydenhuollon palvelusten joustavaan käyttöön. jo kouluikäinen.
15017: 1983 vp. - TA n:o 1385 1543
15018:
15019: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- lista perheen toimeentuloa vaarantamat-
15020: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- ta lyhentää lapsiperheiden päivittäistä ·
15021: muksen, · työaikaa, lisätä työaikajärjestelyjen jous-
15022: tavuutta ;a parantaa vanhempien mah-
15023: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- dollisuuksia osallistua lastensa hoitoon
15024: menpiteiSiin, ioiden avulla on mahdol- työsuhdeturvaa kehittämällä.
15025: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
15026:
15027: Matti Puhakka Kerttu Tömqvist Tuulikki Hämäläinen
15028: 1544 1983 vp.
15029:
15030: Toivomusaloite n:o 1386
15031:
15032:
15033:
15034:
15035: Puhakka ym.: Talonmiesten saattamisesta yleisen työaikalain
15036: piiriin
15037:
15038:
15039: Eduskunnalle
15040:
15041: T aionmiesten työaika on säädetty talonmies- aikaa pitempi. Edelleen talonmiesten työaika-
15042: ten työaikalain mukaan. Laki säädettiin tulevak- lain 4 §:n mukaisesti työnantajien ja työnteki-
15043: si voimaan 24. 4. 1970. Lakia on sovellettu 'ta- jöiden yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsit-
15044: lonmiehen työhön, jota työntekijä sopimuksen tää koko maan, on oikeus työehtosopimuksessa
15045: perusteella vastikkeesta on tehnyt työnantajalle sopia säännöllisestä työajasta edellä mainitun
15046: työnantajan johdon ja valvonnan alaisena yh- 3 §:n säännöksistä poikkeavasti. Työaika voi
15047: den tai useamman kiinteistön lukuun. Talon- sopimusvaraisesti olla sellainen, ettei se keski-
15048: miehen työaika on poikennut huomattavasti määrin ylitä 42,5 tuntia viikossa 52 viikon
15049: yleisen työaikalain määräyksistä. Talonmiesten pituisena ajanjaksona.
15050: työaikalain 3 § :n mukaisesti säännöllinen työ- Kun tämän päivän talonmiehen työtä tarkas-
15051: aika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa sekä telee, ei ole olemassa enää perusteita sille, että
15052: keskimäärin 40 tuntia viikossa neljän viikon talonmiehet olisivat työaikaan nähden eriarvoi-
15053: jaksoissa kahdenkymmenen viikon pituisena ke- sessa asemassa muihin aloihin verattuna.
15054: vät- ja kesäkautena sekä keskimäärin 44 tuntia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15055: viikossa neljän viikon jaksossa 32 viikon pi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15056: tuisena syys- ja talvikautena samana 52 viikon muksen,
15057: pituisena ajanjaksona. Vastaavasti yleisen tyÖ-
15058: aikalain puitteissa työaika on säädetty 40 viik- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
15059: kotunnin pituiseksi lukuun ottamatta periodi- tyksen talonmiesten työaikalain (284/
15060: työtä, jossa työaika kolmen viikon jaksossa on 70) kumoamisesta ja talonmiesten työ-
15061: 120 tuntia, kuitenkin keskimäärin 40 tuntia aikaa koskevien säännösten siirtämisestä
15062: viikossa. Näin ollen talonmiesten työaika on yleisen työaikalain määräysten piiriin.
15063: huomattavasti muilla aloilla noudatettua työ-
15064: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
15065:
15066: Matti Puhakka Kerttu Törnqvist Tuulikki Hämäläinen
15067: 198.3 vp. 1545
15068:
15069: Toivomusaloite n:o 1387
15070:
15071:
15072:
15073:
15074: Puhakka ym.: Työsuojelun valvonnan siirtämisestä kokonaisuu-
15075: dessaan sosiaali- ja terveysministeriön alaiseksi toiminnaksi
15076:
15077:
15078: Eduskunnalle
15079:
15080: Maassamme on sattunut viime aikoina eräitä tyisviranomaiset voivat jättää omassa tarkastus-
15081: katastrofiluonteisia tai muuten vakavia työtapa- toiminnassaan työntekijöitten turvallisuuteen
15082: turmia erityisvaarallisilla työpaikoilla. Erityises- vaikutJtavat näkökohdat vähemmälle huomiolle,
15083: ti Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuus koska eivät tunne yleistä työsuojelutoimenpi-
15084: vuonna 1976, Luikonlahden kaivosonnetto- teitten tasoa. Eri viranomaisten toimesta on
15085: muus syksyllä 1976, Raikka Oy:n räjähdys- myös annettu keskenään ristiriitaisia turvalli-
15086: onnettomuus Raumalla ja Outokumpu Oy:n suusohjeita tällaisia työpaikkoja varten.
15087: kaivosonnettomuus Outokummussa talvella Viimeaikainen kansainvälinen kehitys työsuo-
15088: 1979 antavat aiheen huoleen työntekijöitten jelun 'tarkastuksessa on suuntautunut erityisvi-
15089: turvallisuudesta näillä riskialttiilla työpaikoilla. ranomaisvalvonnan siirtämiseen yksistään työ-
15090: Näissä tapauksissa on yhteistä työpaikkojen suojeluviranomaisen suoritettavaksi.
15091: tai onnettomuudet aiheuttaneen vaaratekijän Edellä olevan perusteella on työsuojeluun liit-
15092: kuuluminen kauppa- ja teollisuusministeriön val- tyvien tarkastus- ja valvontatehtävien ristirii-
15093: vontaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön pe- taisuuksista ja epäselvyyksistä johtuvat haitat
15094: rustehtävänä on tuotantotoiminnan ja muun työpaikkojen turvallisuuden takaamisessa pois-
15095: elinkeinoelämän edistäminen. Kauppa- ja teol- tettava ensi tilassa. Jo työsuojeluorganisaatio-
15096: lisuusministeriöllä ei ole selviä lainsäädännölli- toimikunnan mietinnössä (1971: B 87) on esi-
15097: siä velvoitteita työntekijöitten turvallisuuden ja tetty kiireellisesti asetettava:ksi komitea ja toi-
15098: terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Näitä mikunta selvittämään tarvittavia toimenpiteitä
15099: valvontatehtäviä on erityisesti perusteltu nii- kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla
15100: hin liittyvän ympäristön ja omaisuudenturvan suoritettavien työsuojeluun liittyvien tarkastus-
15101: kannalta. Nämä esimerkit osoittavat käytännös- ja valvontatehtävien siirtämiseksi työsuojeluhal-
15102: sä, että onnettomuustilanteessa lrorvaamatto- linnossa hoidettavaksi.
15103: mat vahingot kohdistuvat ensisijassa työnteki- Nykyinen tilanne eri viranomaisten suhtau-
15104: jöihin. tumisesta työturvallisuuteen on vaarantanut rat-
15105: On selvää, että millään valvonnalla ja en- kaisevasti erityisvaarallisten työpaikkojen val-
15106: nakkotarkastuksella ei täysin voida poistaa on- vontaa. Siksi olisi selvitettävä, millä tavoin työ-
15107: nettomuuksien riskiä, suorittaapa valvontaa mi- suojelun valvontaa voitaisiin siirtää yksistään
15108: kä viranomainen -tahansa. Kuitenkin nykyinen sosiaali- ja terveysministeriön alaiseksi toimin-
15109: tilanne, valvontavelvollisuuden jakaantuminen naksi.
15110: kauppa- ja teollisuusministeriön ja sosiaali- ja Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
15111: terveysministeriön kesken, luo sekaannusta ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15112: epäselvyyttä käytännön valvontatoiminnassa. muksen,
15113: Erillinen hallinto luo tehtävänjakoon epäsel-
15114: vyyttä: toisaalta työsuojeluviranomaiset eivät että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
15115: useinkaan paneudu erillisvalvonrian piiriin ·kuu- miin, joilla työsuojelun valvonta sii"et-
15116: luviin turvallisuuskysymyksiin, koska niitä val- täisiin yksistään sosiaali- ja terveysmi-
15117: voo erityisviranomainen, ja toisaalta nämä eri- nisteriön alaiseksi toiminnaksi.
15118: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 198.3
15119:
15120: Matti Puhakka Kerttu Tömqvist Tuulikki Hämäläinen
15121: 194 088300420M
15122: 1546 1983 vp.
15123:
15124: Toivomusaloite n:o 1388
15125:
15126:
15127:
15128:
15129: Puhakka ym.: Työttömyysturvajärjestelmän puutteiden korjaami-
15130: sesta
15131:
15132:
15133: Eduskunnalle
15134:
15135: Työttömyyden ajan toimeentuloturva on Suo- suureen. Tältä pohjalta työttömyysturvatoimi-
15136: messa ollut pitkään kehittämättä. Turvan reaa- kunta jatkoi työtä ja sen jälkeen asiaa on edel-
15137: lista tasoa ei ole moniin vuosiin korotettu, vaan leen valmisteltu. Näiden kahden komitean työtä
15138: 8e on päinvastoin jatkuvasti alentunut. Työttö- edelsi komiteatyöskentelyä jo viime vuosikym-
15139: myysturvajärjestelmämme kaipaa niin sanotun menen alkaessa. Näiden pohjalta ei kuitenkaan
15140: sove-uudistuksen kaltaisia ratkaisuja. ole yli kymmenen vuotta jatkuneen valmistelun
15141: Työttömyysturvamme keskeisin ongelma on aikana tehty vielä lainsäädännöllisiä muutoksia.
15142: tuen alhainen taso. Sen lisäksi tuen ulkopuolelle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15143: jää suhteellisen suuri määrä työttömiä ja lisäksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15144: hallinto on hyvin hajanainen ja järjestelmässä muksen,
15145: on etuuden saajan oikeusturva heikko. Työttö-
15146: mänä olevat henkilöt ovat kasvavassa määrin että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
15147: joutuneet turvautumaan huoltoapuun. Viimei- piteisiin työttömyysturvajärjestelmämme
15148: sen viiden vuoden aikana on asiaa valmisteltu heikkouksien poistamiseksi takaamalla
15149: kahdessa eri komiteassa. Jo työttömyysturva- erityisesti työttömyysturvan tason ko-
15150: komitea esitti, että työttömyysturvan tasoa on hottamisen, väliinputoajien aseman pa-
15151: korotettava ja tuki on saatettava veronalaiseksi. rantamisen, työttömyysturvan hallinnon
15152: Lisäksi se esitti, että väliinputoajien asemaa on uudistamisen sekä oikeusturvan lisäämi-
15153: parannettava ja että työttömyysturvan hallinto sen siten, että uudistukset voisivat tulla
15154: on siirrettävä kokonaisuudessaan yhden hallin- voimaan jo tulevan vuoden alusta lu-
15155: nonhaaran, sosiaali- ja terveysministeriön alai- kien.
15156: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15157:
15158: Matti Puhakka Maija Rajantie Jouko Tuovinen
15159: Kerttu Törnqvist Juhani Surakka Sinikka Hurskain.en
15160: Matti Luttinen Mikko Rönnholm Erkki Liikanen
15161: Timo Roos Risto Ahonen Jussi Ranta
15162: Jorma Rantanen Kaj Bärlund Seppo Tikka
15163: Kari Urpilainen Peter Muurman Kaisa Raatikainen
15164: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila Reino Paasilinna
15165: Paavo Lipponen Pertti Paasio Mats Nyby
15166: Sakari Knuuttila Reijo Lindroos Arja Alho
15167: Markus Aaltonen Lea Savolainen Kari Rajamäki
15168: Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen Aarno von Bell
15169: Paula Eenilä Mikko Elo Pirjo Ala-Kapee
15170: Liisa Jaakonsaari Anna-Liisa Piipari Tuula Hautamäki
15171: 198J vp. 1547
15172:
15173: Toivomusaloite n:o 1389
15174:
15175:
15176: Puhakka ym.: Tapaturmavakuutuslakiin sisältyvien puutteiden
15177: poistamisesta
15178:
15179:
15180: Eduskunnalle
15181:
15182: Tapaturmavakuutuslain uudistaminen toteu- vahingoittuneille hyvin epäoikeudenmukain~n.
15183: tettiin vuonna 1981 annetulla lainmuutoksella. Haitta-rahan korvaustaso on määrätty myös
15184: Vaikka uudistus oli vireillä vuosi:kymmenet ja kohtuuttoman alhaiseksi. Haitta-rahan enim-
15185: sitä pohti usea eri toimikunta, se toteutettiin mäismääräksi on vahvistettu 60 % laissa mää-
15186: hätäisesti kytkettynä sosiaalietujen verotuskysy- rätystä vuosityöansion vähimmäismäärästä, joka
15187: mykseen. Tapahtunut muutos kohdistuisi pää- on tällä hetkellä 23 300 markkaa vuodessa.
15188: asiassa korvausperusteiden uudistamiseen ja va- Epäkohta sisältyy ennen kaikkea haitta-rahan
15189: kuutusteknisiin seikkoihin. Vahingoittuneiden porrastukseen. Haitta-rahan säätämisen yhtey-
15190: kannalta uudistus jäi puutteelliseksi ja korvaus- dessä muutettiin myös haitta-asteen määräyty-
15191: menettelyn eräiltä osin epäoikeudenmukaiseksi. misen perusteita. Vaikka tämän muutoksen vai-
15192: Tapaturman aiheuttaman ansionmenetyksen kutukset ovat hyvin olennaiset, se kuitattiin
15193: korvausperusteiden muutos on oikean suun~ai hallituksen esityksen perusteluissa vain totea-
15194: nen. Pysyvästi vammautuneiden tapaturmaeläk- muksella vammojen ja sairauksien ryhmittelystä
15195: keen korvaustason määräytyminen sen sijaan kahteenkymmeneen haittaluokkaan. Perustelui-
15196: perustuu virheellisiin päätelmiin. Tehdyn rat- hin sisältyy myös selvä harhautus, kun tode-
15197: kaisun perusteella vaikeasti vammautuneen va- taan, että haittaluokitus vastaa pääpiirteittäin
15198: hingoittuneen toimeentuloturva jää lyhytaikai- aikaisemmin käytössä olleita tapaturmavakuu-
15199: sia työkyvyttömyystapauksia heikommaksi. tuksen haitta-asteita. Tosiasiassa perusteiden
15200: Uudistukseen sisältyvä haitta-raha toteutettiin vaihto merkitsi hyvin monien vammojen koh-
15201: äärettömän heikosti. Haitta-raha suoritetaan dalla 5-20 prosenttiyksikön alentamista.
15202: 1-10 haittaluokissa kertakaikkisena. Haitta- Uudistettu tapaturmavakuutuslaki on perus-
15203: raha on tarkoitettu korvaamaan vammasta ai- osiltaan yli 30 vuotta vanha. Se olisi kaivan-
15204: heutunut yleinen haitta. Sen tehtävänä on kor- nut perusteellisen uudistuksen. Toteutettu
15205: vata ne haitat ja erityiskustannukset, jotka vam- uudistus ei sisältänyt vahingoittuneiden kan-
15206: masta aiheutuvat mm. perhe-elämässä, virkistys- nalta tarpeellisia oikeusturvaan, omaisten talou-
15207: ja harrastustoiminnassa, lirkkumisessa tai yleen- delliseen turvaan ja edunvalvontaan liittyviä
15208: sä osallistumisesta yhteiskuntaelämään. Vam- korjauksia. Myös nuoren henkilön tapaturma.-
15209: masta aiheutuvat haitat jatkuvat elämän lop- eläkkeen määräytymisen perusteet ovat puut-
15210: puun saakka. Haittavaikutukset tulee olla pois- teelliset.
15211: tettavissa niin pitkälle kuin se taloudellisin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15212: keinoin on mahdollista ja sinä ajankohtana, jol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15213: loin haittaa aiheutuu. Kertakorvaus ei tue tätä muksen,
15214: periaatetta. Kertakorvauksen piiriin kuuluvat
15215: mm. sellaiset vaikeat vammat kuin reisiampu- että hallitus kiireellisesti asettaisi toi-
15216: taatio, paremman käden olkavarren amputaatio mikunnan selvittämään tapaturmavakuu-
15217: ja keskivaikea selkäydinvammaisuus, johon si- tuslakiin sisältyviä puutteita ja epäkoh-
15218: sältyy laajojen halvauksien ja spastisuuden ai- tia sekä laatimaan ehdotuksen niiden
15219: heuttamaa kävelyvaikeutta ja rakon hallinnan poistamiseksi.
15220: puutetta. Haittarahan maksutavan toteutus on
15221: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15222:
15223: Matti Puhakka Maija Rajantie Pirjo Ala-Kapee
15224: Mikko Rönnholm Paula Eenilä Tuulikki Hämäläinen
15225: 1548 1983 vp.
15226:
15227: Toivomusaloite n:o 1390
15228: Puhakka ym.: Ristikkäisten työkyvyttömyyseläkepäätösten pois-
15229: tamisesta
15230:
15231: Eduskunnalle
15232:
15233: Kansaneläkelain ja ansioeläkelakien työkyvyt- kyvyttömyyseläkkeitä myönnettäessä. Toisaalta
15234: tömyysmääritelmien: erilaisuudesta johtuen saa- näyttää ilmeiseltä, ettei rtyökyvyttömyysmääri-
15235: tetaan sama henkilö katsoa jonkin eläkejärjestel- telrnien yhtenäistäminen eri eläkelakeja muutta-
15236: män mukaan työkykyiseksi, mutta toisen mu- malla ole sekään hevin mahdollista.
15237: kaan samanaikaisesti työkyvyttömäksi. Tällaisia Ristiriitaisista eläkepäätöksistä voitaisiin kui-
15238: tapauksia esiintyy vuosittain useita satoja. tenkin päästä eroon siten, että eläkkeenhakijalle
15239: Tätä epäkohtaa on pyritty poistamaan muun säädettäisiin oikeus saada työkyvyttömyyseläke,
15240: muassa vuonna 1982 mietintönsä jättäneen työ- jos hän on jonkin häntä koskevan eläkelain no-
15241: kyvyttömyyden arviointitoimikunnan ehdotus- jalla työkyvytön. Tällöin hänet katsottaisiin
15242: ten pohjalta. Toimikunta ehdotti muun muassa kaikkien kysymykseen tulevien eläkelakien pe-
15243: eläkelaitosten välisen neuvottelumenettelyn rusteella työkyvyttömäksi siitä riippumatta,
15244: käyttöönottamista ristikkäisten eläkepäätösten millainen 'työkyvyttömyyden määritelmä asian-
15245: poistamiseksi. omaisessa eläkelaissa on. Tällainen menettely
15246: Edellä mainittua epäkohtaa ei kuitenkaan edellyttää luonnollisesti eläkkeenhakijan työky-
15247: voida poistaa yksinomaan eläkelaitosten välisin kyisyyden määrittämistä yhdessä paikassa.
15248: hallinnollisin toimenpiitein. Lisäksi tällainen Voitaisiin ajatella, että eläkkeenhakijan rtyö-
15249: neuvottelumenettely voi johtaa myös siihen, että kykyisyys määritettäisiin aina keskussairaalapii-
15250: eläkkeen hakijalle myönteinen päätös muuttuu rin toimesta. Tällöin päätös henkilön työky-
15251: neuvottelumenettelyn seurauksena kielteiseksi vystä voitaisiin tehdä yhtenäisin perustein po-
15252: ilman, että eläkkeenhakija on ollut edes tietoi- tilaan läsnäollessa. Näin myös eläkkeenhakija
15253: nen siitä, että jokin eläkelaitos olisi ollut valmis olisi selvillä niistä syistä, jotka hänen työ-
15254: myöntämään hänelle eläkkeen. Ristikkäisten pää- kykynsä arviointiin ovat vaikuttaneet.
15255: tösten syntymisen sijasta seurauksena onkin ha- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15256: kijalle yksiselitteisen kielteinen päätös. Tätä ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15257: voida pitää oikeana ratkaisuna yhtenäiseen pää- muksen,
15258: töksentekoon pääsemiseksi.
15259: Eräänä keskeisenä perusteena ristikkäisten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15260: eläkepäätösten syntymiselle on se, että eri elä- sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
15261: kelaeissa olevat työkyvyttömyysmääritelmät jolla eläkkeenhakijan työkyky voidaan
15262: ovat sisällöltään erilaisia. On vaikea kuvitella, määrittää yhtenäisin perustein kaikenlai-
15263: että yksinomaan hallinnollisin parannuksin voi- sia eläkkeitä varten ja siten, että pää-
15264: taisiin voimassaolevan lainsäädännön puitteissa töksenteko tästä tapahtuisi mahdollisim-
15265: päätyä johdonmukaiseen päätöksentekoon työ- man lähellä eläkkeenhakijaa.
15266: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15267: Matti Puhakka Mikko Rönnholm Sakari Knuuttila
15268: Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman
15269: Mats Nyby Matti Luttinen Lea Savolainen
15270: Kari Urpilainen Erkki Liikanen Tuulikki Hämäläinen
15271: Arja Alho Kaj Bärlund Seppo Tikka
15272: Maija Rajantie Pirjo Ala-Kapee Jussi Ranta
15273: Paavo Lipponen Reijo Lindroos Jouko Skinnari
15274: Kari Rajamäki Kaisa Raatikainen Pekka Myllyniemi
15275: Aarno von Bell Markus Aaltonen Mikko Elo
15276: Kerttu Törnqvist Pertti Paasio Anna-Liisa Piipari
15277: Juhani Surakka Antti Kalliomäki Jouko Tuovinen
15278: Timo Roos Risto Ahonen Sinikka HurskaiDen
15279: Liisa J sakonsaari Paula Eenilä
15280: 198.3 vp. 1549
15281:
15282: Toivomusaloite n:o 1391
15283:
15284:
15285:
15286:
15287: Pursiainen ym.: Lapsilisien korottamisesta ja niiden reaaliarvon
15288: turvaamisesta
15289:
15290:
15291: Eduskunnalle
15292:
15293: Lapsiperheitten taloudellinen asema on jat- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15294: kuvasti huonontunut mm. siitä syystä, että lap- menpiteisiin lapsilisien korottamiseksi
15295: silisät eivät ole säilyttäneet reaalista arvoaan. 25 prosentilla ja sellaisen järjestelmän
15296: On syytä tehdä niihin huomattava korotus ja luomiseksi, että tämän lapsilisien uuden
15297: samalla taata niiden uuden arvon säilyminen. reaaliarvon säilyminen tulee turvatuksi.
15298: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15299: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15300: muksen,
15301: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15302:
15303: Terho Pursiainen Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
15304: Timo Laaksonen Niilo Koskenniemi Heli Astala
15305: Anna-Liisa Jokinen Esko Helle
15306: 1550 1983 vp.
15307:
15308: Toivomusaloite n:o 1392
15309:
15310:
15311:
15312:
15313: Pursiainen ym.: Työnantajan veivoittamisesta pitämään oppisopi-
15314: muskoulutusta saanut oppilas työsuhteessa
15315:
15316:
15317: Eduskunnalle
15318:
15319: Oppisopimuslain säätämisen tarkoituksena että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15320: lienee ollut muun ohessa turvata koulutuksen menpiteisiin oppisopimuslain muuttami-
15321: edellyttämä työpaikka oppilaalle oppisopimus- seksi siten, että laki veivoittaisi oppi-
15322: kauden päältyttyä. Tämän varmistamiseksi tu- sopimuksen tehneet työnantaiat pitä-
15323: lisi oppisopimuksen tehneet työnantajat velvoit- mään oppilaan oppisopimuskoulutusta
15324: taa pitämään oppilas koulutusta vastaavassa vastaavassa työssä ainakin yhden vuo-
15325: työssä oppisopimusajan päätyttyä ainakin yksi den koulutuksen päättymisen iälkeen.
15326: wosi.
15327: Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioit-
15328: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15329: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15330:
15331: Terho Pursiainen Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
15332: Inger llirvelä Heli AstaJa Esko Helle
15333: 1983 vp. 1551
15334:
15335: Toivomusaloite n:o 1393
15336:
15337:
15338:
15339:
15340: Pursiainen ym.: Talonmiesten saattamisesta yleisen työaikalain
15341: piiriin
15342:
15343:
15344: Eduskunnalle
15345:
15346: Erillinen työaikalaki asettaa sen alaisuuteen on perusteltua luopua talonmiesten osalta eril-
15347: kuuluvat työntekijät käytännössä helpostikin lislaista ja ulottaa yleinen työaikalaki koske-
15348: muita työntekijöitä huonompaan asemaan. Yleis- maan myös heitä.
15349: tä työaikalakia parannettaessa joudutaan eril- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15350: lislakia aina erikseen muuttamaan. Sanottua ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15351: kuitenkaan ole, saako erillislain alaisuuteen muksen,
15352: kuuluva työntekijäryhmä - varsinkin jos se
15353: on suhteellisen pieni - tällöin samoja etuok- että hallitus antaisi pikaisesti edus-
15354: sia kuin yleisen lain alaisuuteen kuuluva. Eril- kunnalle esityksen talonmiesten työaika-
15355: linen työaikalaki onkin sen myöntämistä, ettei lain kumoamisesta ia yleisen työaikalain
15356: jonkin työntekijäryhmän asemaa kyetä järjes- ulottamisesta koskemaan myös talonmie-
15357: tämään yhtä hyvin kuin yleensä. Mielestämme hiä.
15358: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15359:
15360: Terho Pursiainen Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
15361: Inger Hirvelä Heli Astala Esko Helle
15362: 1552 1983 vp.
15363:
15364: Toivomusaloite n:o 1394
15365:
15366:
15367:
15368: Pursiainen ym.: Sosiaalivakuutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen
15369: aikaansaamisesta
15370:
15371:
15372: Eduskunnalle
15373: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15374: Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme on män kokonaisuudistukseen, jolla luodaan yhte-
15375: usean eri lain ja niiden muutosten muodostama näinen yhteiskunnan hallinnassa oleva sosiaali-
15376: monimutkainen kokonaisuus. Tällä aloitteella turvajärjestelmä.
15377: tähdätään lakisääteisen sosiaalivakuutusjärjestel-
15378:
15379:
15380:
15381: ALOITTEEN PERUSTELUT
15382: Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme perus- ten ja eläklreen perusteena olevan palkan lasku-
15383: tuu lukuisiin, eri aikoina säädettylliin lakeihin. säännösten muuttamisella. Sen sijaan varsinai-
15384: Näitä lakeja on vuosien kuluessa paikkaUtu sesti markkamäärältään ylisuurina pidettäviä
15385: osittaisuudistuksilla, mikä on entisestäänkin eläkkeitä ei ole rajoitettu. Prosentuaaliset in-
15386: monimutkaistanut järjestelmää. Erityisen selväs- deksikorotukset ovat omalta osaltaan taanneet
15387: ti kokonaisvaltaisen suunnittelun puute on tul- eläke-erojen jatkuvan kasvun.
15388: lut esiin lakisääteisen sosiaalivakuutuksen haja- Merkittävää osaa lakisääteisestä sosiaaliva-
15389: naisuutena, säännösten vaikeaselkoisuutena ja 'kuutuksesta hoitavat yksityiset liikeyritykset,
15390: ns. väliinputoajaryhmien syntymisenä. Hallin- joiden toimintaperiaatteena oleva liiketaloudel-
15391: non hajanaisuus on tarpeettomasti paisuttanut linen kannattavuus on heijastunut myös sosiaa-
15392: hallintoa ja lisännyt byrokratiaa. Toimeentulo- lipolitiikassa. Näkyvimpänä suurpääoman ote
15393: turva työkyvyttömyyden ja sairauden, työttö- on yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä.
15394: myyden, vanhuuden samoin kuin perheen huol- Järjestelmän toimeenpanoa hoitaa yli sata yk-
15395: tajan kuoleman varalta on vielä monissa koh- sityistä eläkelaitosta, joista kahdelle valta on
15396: din puutteellinen; eriarvoisuutta vakuutettujen keskittynyt. Yhdessä nämä kaksi suurinta eläke-
15397: kesken ovat lisänneet etenkin eläkejärjestelmis- vakuutusyhtiötä, jotka ovat kiinteästi sidoksissa
15398: sämme olevat epäkohdat. kahteen suurimpaan liikepankkiryhmään, hallit-
15399: Hajanaisuuden haitat tulevat ilmeisinä esiin sevat noin puolta koko työeläkevakuutuksesta.
15400: maamme eläkejärjestelmissä. Varsinkin kansan- Nykyisellään yksityinen työeläkejärjestelmä
15401: eläkejärjestelmän kehittämistä hajanaisuus on palvelee yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden,
15402: jarruttanut. Ansioeläkkeissä, joita myönnetään suuryhtiöiden eläkesäätiöiden ja yksityisten elä-
15403: usean eri lain perusteella, on syntynyt perus- kekassojen kautta mitä suurimmassa määrin
15404: teettornia eroavaisuuksia eri eläkkeensaajaryh- yksityistä liiketoimintaa, sen voiton tavoitte-
15405: mien, kuten julkisen sektorin palveluksessa ol- lua ja veronvälttämispyrkimyksiä. Suuryritysten
15406: leiden ja toisaalta yksityisessä työsuhteessa elä- oikeus työeläkevakuutusmaksujen automaatti-
15407: keturvaansa ansainneiden välillä. Suurimmat seen takaisinlainaukseen on varmistanut sen,
15408: erot ovat kuitenkin. kunkin ansioeläkejärjestel- entä järjestelmän vuoden 1982 lopussa jo 35
15409: män sisällä: pienipaikkaisilla myös palkkaan miljardiin markkaan nousseet rahastot hyödyttä-
15410: suhteutettu eläkeajan toimeentuloturva jää al- vät edullisena rahoituslähteenä ennen kaikkea
15411: haiseksi, kun :taas suuripaikkaiset yltävät yli- jät"jestelmää hallitsevia pääomapiirejä.
15412: suuriin eläkkeisiin. Pyrittäessä ehkäisemään ns. Sosiaaliturvajärjestelmämme kehittäminen
15413: tavoitetason ylittävien eläkkeiden syntymistä kansan etujen mukaisesti edellyttää lakisäätei-
15414: on eläkkeiden tasoa alennettu indeksisäännös- sen sosiaalivakuutuksen kokonaisuudistusta.
15415: 1983 vp.- TA n:o 1394 1553
15416:
15417: Sen toteuttamiselle luo osaltaan merkittävällä ;tavoitteena oltava yhteiskunnallisiin ilmaispal-
15418: tavalla edellytyksiä aloitettu kansaneläkeuudis- veluihin siirtyminen. Siihen asti kunnes kan-
15419: tus, jolla nykyistä eläkejärjesrelmää yksinker- santerveyslain mukaiset ilmaispalvelut toteute-
15420: taistetaan, huonoimmassa asemassa olevien elä- taan, olisi sairausvakuutuksen korvaustaso nos-
15421: keläisten toimeentuloturvaa parannetaan ja kan- tettava lähemmäksi todellisia kustannuksia ja
15422: saneläkkeen sidonnaisuus eläkkeensaajan omiin korvauksen piiriin olisi sisällytettävä myös ham-
15423: ja puolison työtuloihin asrettain poistetaan. mashoidon kustannukset.
15424: Hajanaisert säädökset olisi yhdistettävä yhte- Työtapaturmasta ja ammattitaudista aiheutu-
15425: näiseksi, yhteiskunnallisesti hallituksi sosiaali- neen työkyvyttömyyden ajalta maksettaisiin an-
15426: vakuutusjärjestelmäksi, johon sisältyisi kansan- sion menetyksestä 'täysi korvaus.
15427: eläke, työeläke, sairausvakuutus, tapaturmava- Yhtenäisen sosiaalivakuutusjärjestelmän to-
15428: kuutus sekä liikennevakuutus henkilövahinko- reuttamisen myötä luotaisiin myös yhtenäinen
15429: jen osalta. Tämä mahdollistaisi etuuksien muo- kuntoutusjärjestelmä. Kuntoutus olisi lakisää-
15430: dostamisen selväpiirteiseksi kokonaisuudeksi. teinen, kaikille vajaakuntoisille kuuluva etuus.
15431: Täten estettäisiin väliinputoamiset ja luotaisiin Sen painopistettä olisi siirrettävä ennalta ehkäi-
15432: vakuutetuille edellytykset itse valvoa oikeuk- sevään kuntoutukseen kytkemällä se elimelli-
15433: siaan, mikä nykyisin on jokseenkin mahdortonta sesti työterveyshuoltoon. Kuntoutusaikana olisi
15434: säännösten monimutkaisuuden vuoksi. Etuuk- kuntoutettavalle taattava toimeentuloturva, joka
15435: sia jää jopa saamatta siitä syystä, että niiden vastaa vähintään työkyvyttömyyskauden toi-
15436: olemassaolosta ei tiedetä eikä niitä siten osata meentuloturvaa.
15437: hakea. Lakisääteisen sosiaalivakuutuksen rahoitusta
15438: Kokonaisuudistus on välttämätön myös elä- muutettaisiin siten, että maksurasitus kohdis-
15439: kejärjestelmän hallinnon yksinkertaistamiseksi tuisi nykyistä lievemmin pieniin työvoimaval-
15440: ja sen byrokratisoitumisen purkamiseksi, johon taisiin yrityksiin. Rahastoja koottaisiin eläkkei-
15441: nykyinen hajanaisuus ja päällekkäisyys on joh- den ja muiden korvausten maksuvalmiuden tur-
15442: tanut. vaamiseksi, jolloin myös automaattinen takai-
15443: Jokaiselle kansalaiselle taattaisiin hänen tu- sinlainaus loppuu.
15444: loistaan riippumatta vähimmäiseläketurva riit- Järjestelmän täytäntöönpanosta vastaisi val-
15445: tävän suurella peruseläkkeellä. Erilaiset yksi- tion sosiaaliturvalaitos, joksi nykyiset lukuisat
15446: tyisen ja julkisen sektorin ansioeläkkeet yhrte- sosiaalivakuutuslaitokset yhdistettäisiin. Sosiaa-
15447: n~istettäisiin peruseläkettä täydentäväksi, an- liturvalaitos kehitettäisiin kansaneläkelaitoksen
15448: sioihin suhteutetuksi lisäeläkkeeksi. Eläkkeen pohjalta, jonka toimintapiiriin nykyisinkin kuu-
15449: prosentuaalinen tavoitetaso alenisi asteittain luu koko maa ja jolla jo on koko maan kattava
15450: työtulojen suureressa ollen teollisuuden keski- toimintaverkosto. Laitoksen hallintoelimissä to-
15451: tuntiansiotasolla 2/3 palkasta. Pienituloisilla teutett~isiin kansan edustuksellisten elinten,
15452: tavoitetaso olisi tätä suurempi ja suurituloisilla ammatillisesti järjestäytyneiden työntekijöiden
15453: pienempi. Kokonaiseläke ei kuitenkaan mark- ja eläkeläisten edustus.
15454: kamäärältään saisi nousta suuremmaksi kuin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15455: kolminkertainen vähimmäispalkka. SKDL:n eduskuntaryhmän kantana kunnioit-
15456: Eläkeikärajaa olisi alennettava ja erityisesti 1tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15457: tulisi ottaa huomioon raskailla ja terveydelle ·sen,
15458: vaarallisilla ammattialoilla yleistä alhaisemman
15459: joustavan eläkeiän tarve. Niin ikään otettai- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
15460: siin käyttöön liukuva eläkeikä, joka antaa asian- tyksen lakisääteisen sosiaalivakuutusjär-
15461: omaiselle mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle tiet· jestelmän kokonaisuudistuksesta,
15462: tyjen ikävuosien välillä oman harkintansa mu- jolla kansaneläkkeestä, ansioeläkejär-
15463: kaan. jestelmästä, sairausvakuutuksesta, tapa-
15464: Sairausvakuutuksen päivärahaJle olisi · sää- turmavakuutuksesta sekä liikennevakuu-
15465: dettävä katto, joka ei voi ylittää vähimmäis- tuksesta sen henkilövakuutuksen osalta
15466: palkan kolminkertaista määrää. Päivärahaa oli- luotaisiin yhteinen, yhteiskunnan hallin-
15467: si suoritettava siihen saakka, kun henkilön työ- nassa oleva sosiaaliturvajärjestelmä;
15468: kyvyttömyys katsotaan eläkkeeseen oikeutta- jossa eläketurva muodostuisi kaikille
15469: vaksi. eläkkeensaajille maksettavasta, tuloista
15470: Sairaanhoitokustannusten korvaamisessa on riippumattomasta ja riittävän vähim-
15471:
15472: 195 088300420M
15473: 1554 1983 vp. - TA n:o 1394
15474:
15475: mäisturvan takaavasta peruseläkkeestä että se ei johda eläke-erojen kasvuun;
15476: sekä sitä täydentävästä ansioihin suh- jonka rahoituksessa pienten työvoi-
15477: teutetusta lisäyksestä; mavaltaisten yritysten osuutta vähennet-
15478: jossa ylisuurten eläkeiden muodos- täisiin;
15479: tuminen estettäisiin asteittain aleneval- jossa vakuutusmaksujen rahastointia
15480: la eläkeasteikolla ja eläkekatolla,· suoritettaisiin vain eläkkeiden ja muiden
15481: jossa eläkkeiden ja muiden niihin rin- korvausten tason ja maksuvalmiuden
15482: nastettavien jatkuvien korvausten osto- turvaamiseksi, ja
15483: voima turvattaisiin yleisen palkkatason jossa hallintoa hoitaisi valtion sosiaali-
15484: nousuun perustuvilla korotuksilla siten, turvalaitos.
15485: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15486:
15487: Terho Pursiainen Inger Hirvelä Heli AstaJa
15488: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
15489: Esko Helle Arvo Kemppainen
15490: 1983 vp. 1555
15491:
15492: Toivomusaloite n:o 1395
15493:
15494:
15495:
15496:
15497: Pursiainen ym.: Kansaneläkeuudistuksen epäkohtien korjaamisesta
15498: ja uudistuksen jatkon turvaamisesta
15499:
15500:
15501: Eduskunnalle
15502:
15503: Kansaneläkeuudistuksen toista ja kolmatta läisten käteen jäävä tulo näyttää alenevan. Myö-
15504: vaihetta koskevat lakiuudistukset säädettiin run- hemmin maksettava veronpalautus ei luonnol-
15505: sas vuosi sitten eduskunnassa. Osa muutoksista lisestikaan tässä vaihees·sa voi poistaa sitä huo-
15506: tuli voimaan kuluvan vuoden alusta ja osa lestuneisuutta, jonka tilanne synnyttää.
15507: tulee voimaan vuoden 1984 ja 1985 alusta. Mutta myös lain säännöksissä on epäkohtia.
15508: Tämän vuoden alussa lakkasi työtulojen - Kun uudistus toteutuu vaiheittain, joutuvat
15509: myös puolison työtulojen - vaikutus kansan- eläkkeellä olevat avioparit kärsimään siirtymä-
15510: eläkettä pienentävänä. Lisäksi korotettiin pie- vaiheessa eli vuonna 1983. Tänä vuonna puo-
15511: nituloisimpien eläkeläisten eläkettä yhdistä- lisoille yhteisesti maksettava lisäosa maksetaan
15512: mällä tukiosa ja tukilisä lisäosaksi ja korotta- puoliksi kummallekin, ja verotus saattaa muo-
15513: malla sen mää~ää. Puolison eläke- ja omaisuus- dostua . oleellisesti raskaammaksi kuin vuonna
15514: tulot jäivät edelleen pienentämään toisen puo- 1984, jolloin kummallekin puolisolle määritel-
15515: lison eläkettä. · lään oma kansaneläke.
15516: Kansaneläke säädettiin veronalaiseksi tuloksi, Julkisuudessa on suurin huomio kohdistunut
15517: mutta sen ja pientä työeläkettä saavien verotto- siihen, ettei kunnallisverotuksessa enää myön-
15518: muus toteutettiin uudella eläketulovähennyk- netä erillistä invalidivähennystä sekä niin sa-
15519: sellä valtion- ja kunnallisverotuksessa. notun vanhan työeläkkeen saajien asemaan.
15520: Uudistuksen valmistelussa arvioitiin noin Muun muassa näitä epäkohtia selvittää parhail-
15521: 650 000 eläkeläisen eläketulojen kohoavan ja laan työskentelevä kansaneläkeuudistuksen seu-
15522: 160 000-200 000 eläkeläisen käteen jäävän rantaryhmä, jonka ehdotusten valmistuttua tu-
15523: reaalitulon alenevan. Ongelmalliseksi ryhmäksi lee väliinputoajaongelmat korjata pikaisesti.
15524: todettiin ns. vanhaa työeläkettä saavat, joiden Käteen jäävässä eläketulossa eläkeuudistuksen
15525: aikaisempi tukiosan ja perusosan suuruinen ve- yhteydessä tapahtuneet alenemat tulee korvata
15526: roton kansaneläke muuttuu verolliseksi. kaikille alle 4 000 markan kuukausieläkettä
15527: Uusimpien tietojen mukaan uudistus nosti saaville. -
15528: vuonna 1983 reaalisesti 640 000 ja pienensi Paras menettelytapa ilmenneiden ongelmien
15529: 170 000 eläkeläisen käteen jäävää tuloa. Hel- korjaamiseksi olisi kansaneläkkeen lisäosan ko-
15530: mikuun eläke oli noin 30 000 tai 40 000 eläke- rottaminen yleisesti tai joidenkin erityisryhmien
15531: läisellä pienempi kuin joulukuun nettoeläke. osalta. Tällöin etuus koskisi myös pienituloi-
15532: Vaikka viime vuodenvaihteessa toteutettu simpia eläkeläisiä, jorka eivät maksa lainkaan
15533: uudistus merkitsi pienituloisten eläkeläisten ja veroja. Suurituloisilla taas menisi suhteellisesti
15534: niin sanottujen väliinputoajien etujen paranta- muita suurempi osa uudesta etuudesta veroihin.
15535: mista 680 miljoonalla markalla, on julkisuu- Lisäosan korottaminen nostaisi automaattisesti
15536: dessa päähuomio suuntautunut niiden eläkeläis- myös verotuksen eläketulovähennyksen määrää,
15537: ten asemaan, joiden tulot alenivat. jolloin verotus kevenisi. Myös niin sanottujen
15538: Uudistuksen toteutuksessa onkin ollut jouk- vanhojen työeläkkeiden ongelman korjaamiseksi
15539: ko virheitä. Osa niistä ei ole johtunut lain olisi lisäosan korottaminen eläke- ja sosiaalipo-
15540: säännösten sisällöstä, vaan uudistuksen käytän- liittisesti paras menettelytapa. Lisäosaan vuo-
15541: nön toteuttamistavasta. Eläkkeiden ennakonpi- den 1983 alusta tullut ja ensi vuoden alusta
15542: dätysprosentit on useissa tapauksissa laskettu tuleva tasokorotus tulee säätää koskemaan
15543: liian suuriksi, mistä syystä varsin monien eläke- kaikkia vanhan työeläkkeen saajia.
15544: 1556 1983 vp. -TA n:o 1395
15545:
15546: Vaikka kansaneläkeuudistuksen toteutuksessa Edellä sanotun perusteella ehdotamme
15547: on ilmennyt joukko epakohtia, on se sosiaali- SKDL:n eduskuntaryhmän kantana eduskunnan
15548: poliittisena ratkaisuna erittäin merkittävä ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
15549: antaa toteutuessaan eläkeläisille aiempaa sel-
15550: västi turvatumman taloudellisen aseman. Huo- että hallitus pikaisesti antaisi edus-
15551: lestuttavia ovatkin julkisuudessa esiintyneet kunnalle esitykset kansaneläkeuudistuk-
15552: kaavailut uudistuksen toteutuksen hidastami- sen toteutuksessa ilmenneiden epäkoh-
15553: sesta tai eläke-etujen leikkaamisesta. Kansan- tien korjaamisesta sekä uudistuksen nel-
15554: eläkeuudistus tulee toteuttaa kokonaisuudes- jännen vaiheen toteuttamisesta.
15555: saan, toisen ja kolmannen vaiheen osalta aiem-
15556: min päätetyn mukaisesti ja neljännen vaiheen
15557: osalta lähivuosina.
15558: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15559:
15560: Terho Pursiainen Lauha Männistö Esko Helle
15561: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi
15562: Timo Laaksonen Pirkko Turpeinen Inger Hirvelä
15563: Osmo Vepsäläinen Vappu Säilynoja Veikko Saarto
15564: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Heikki Mustonen
15565: Kalevi Kivistö Arvo Kemppainen
15566: 198.3 vp. 1557
15567:
15568: Toivomusaloite n:o 1396
15569:
15570:
15571:
15572:
15573: Pursiainen ym..: Kuntien osuuden alentamisesta kansaneläkkeen
15574: tukiosien ja asumistukien kustannuksista
15575:
15576:
15577: Eduskunnalle
15578:
15579: Kunnat joutuvat kansaneläkelain mukaisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15580: suorittamaan lisäosaa säädetyn painoluvun pe- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15581: rusteella. Tästä on muodostunut ja muodostuu muksen,
15582: vanhusten ikäluokan kasvaessa varsin suuri kus-
15583: tannuspaine kunnallistaloudelle. Samoin kunnat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15584: joutuvat suorittamaan kansaneläkkeisiin myön- menpiteisiin kuntien osuuden alentami-
15585: netyistä asumistuista oman osuutensa. Molem- seksi kansaneläkkeiden tukiosien ja asu-
15586: n.at edellä mainitut kunnille säädetyt maksu- mislukien kustannuksista.
15587: osuudet ovat muodostuneet raskaaksi paineeksi
15588: veroäyrin hintaa kohtaan.
15589: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15590:
15591: Terho Pursiainen Ulla-Leena Alppi Heli Astala
15592: Timo Laaksonen Niilo Koskenniemi Anna-Liisa Jokinen
15593: Juhani Vähäkangas Inger Hirvelä Esko Helle
15594: 1558 1983 vp.
15595:
15596: Toivomusaloite n:o 1397
15597:
15598:
15599:
15600:
15601: Rajantie: Nuorten yhteiskuntatakuukokeilun ulottamisesta Savon-
15602: linnan työvoimatoimiston alueelle
15603:
15604:
15605: Eduskunnalle
15606:
15607: Nuorten yhteiskuntatakuukokeilu käynnistyi Kouluttamattomien nuorten määrä em. talous-
15608: keväällä 1981 ja se on käynnissä kahdeksalla alueella on myös läänin suurin johtuen koulu-
15609: eri alueella yhteensä 29 :ssä kunnassa. Kokeilu- tuspaikkojen vähäisyydestä paikkakunnalla.
15610: aikaa on hallituksen tulo- 'ja menoarvioesityk- Nuorten henkilöiden asema on ollut Savonlin-
15611: sessä ehdotettu jatkettavaksi vuoden 1983 lop- nan talousalueella jatkuvasti vaikea.
15612: puun. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, millä Koska kokeilun tähänastiset tulokset ovat
15613: keinoin yhteiskunta voi turvata alle 25-vuo- osoittaneet sen, että on onnistuttu pysäyttä-
15614: tiaille nuorille koulutus- tai työpaikan. Mikke- mään nuorten työttömyyden kasvu, eikä työl-
15615: lin läänin alueella kokeilu on ollut toiminnassa lisyystilanteessa ole odotettavissa nuortenkaan
15616: Mikkelin kaupungin työvoimatoimiston alueella osalta nopeaa paranemista, tulisi kokeilua voida
15617: käsittäen yhteensä viisi kuntaa. Kokeilusta saa- laajentaa.
15618: dut kokemukset ovat osoittautuneet hyviksi. Tämä olisi mahdollista siten, että Mikkelin
15619: Savonlinnan ja sen talousalueen työttömyys- läänin osalta kokeilua laajennettaisiin nuoriso-
15620: luvut ovat 1970-luvun puolivälin jälkeen jat- työttömyyden osalta läänin vaikeimpiin kuntiin
15621: kuvasti nousseet, joka nousu on nyt 1980- eli Savonlinnan kaupungin työvoimatoimiston
15622: luvulla sikäli pysähtynyt, että työttömyys on alueelle käsittäen Savonlinnan kaupungin, Keri-
15623: vaihdellut 9-10 prosentin välilfå. Viime joulu- mäen, Punkaharjun, Enonkosken, Savonrannan
15624: kuun työttömien lukumäärä Savonlinnassa oli ja Sulkavan kunnat, joissa koulutuspaikkojen
15625: 1 318 ja työttömyysaste 10,5 prosenttia ja ta- vähäisyyden ja työmarkkinoille siirtymistä ra-
15626: lousalueella oli työttömien lukumäärä 2 152 ja joittavien tuotantotoiminnassa esiintyvien on-
15627: 13,8 prosenttia. Työttömyyden perimmäisenä gelmien johdosta toimenpiteiden tarve on suuri.
15628: syynä on tapahtunut yhdyskuntarakenteen muu- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15629: tos sekä teollisuuden rationalisointitoimenpiteet hyväksyttäväksi toivomuksen,
15630: (mm. Oy Schauman Ab:n faneritehdas on vä-
15631: hentänyt työvoimaansa 1970-luvun puolivälin että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
15632: 1 500 työntekijästä alle 900:n). nuorten yhteiskuntatakuukokeilun laa-
15633: Savonlinnan talousalueella on nuorten työt- jentamiseksi Mikkelin läänissä Savonlin-
15634: tömien määrä korkein Mikkelin läänissä ollen nan työvoimatoimiston alueelle.
15635: tällä hetkellä 38 % kaikista alueen työttömistä.
15636: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15637:
15638: Maija Rajantie
15639: 1983 vp. 1559
15640:
15641: Toivomusaloite n:o 1398
15642:
15643:
15644:
15645:
15646: Rajantie ym.: Invalidien asuntojen ja vaikeavammaisten palvelu-
15647: kotien rakentamisen tehostamisesta
15648:
15649:
15650: Eduskunnalle
15651:
15652: Invalidien ja erltytsesti vaikeavammaisten Vaikeavammaisten palvelukoteja on tällä het-
15653: asunto-olot ovat muodostuneet erittäin vai- kellä vasta yksi, jossa on 16 paikkaa. Palvelu-
15654: keiksi. Heidän mahdollisuutensa saada sopiva kotipaikkojen tarpeen on arvioitu olevan noin
15655: asunto ovat huomattavasti rajoitetummat kuin 500. Invalidien erityisasuntojen ja palvelukotien
15656: ns. terveillä kansalaisilla. Heille eivät useinkaan rahoittamiseksi ei maassamme ole mitään eri-
15657: sovi normaalit kerrostaloasunnot, joissa por- tyistä tukimuotoa, joka kompensoisi niitä lisä-
15658: taat, ahtaat hissit, kapeat ovet, kynnykset jne. kustannuksia, joita invalidien erityistarpeiden
15659: tekevät liikkumisen ja toimimisen lähes mah- huomioon ottaminen aiheuttaa ja joka näin
15660: dottomaksi. Näin ollen tarvitaan ns. erityis- ollen edistäisi ko. asuntojen rakentamista.
15661: asuntotuotantoa, jossa otetaan huomioon invali- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15662: dien erityistarpeet. Huomattava osa vammai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15663: sista selviää jokapäiväisistä toiminnoista itsenäi- muksen,
15664: sesti, mikäli asunto täyttää heidän erityistar-
15665: peensa. Osalle vaikeavammaisia ovat erityis- että hallitus kiinnittäisi erityistä huo-
15666: asunnon ohella tarpeen myös erilaiset palvelut. miota invalidien asuntojen ja vaikeavam-
15667: Tämän ryhmän asunto- ja huolto-ongelman rat- maisten palvelukotien rakentamiseen
15668: kaisemiseksi tarvitaan ns. palvelukoteja. sekä käyttäisi tähän tarkoitukseen te-
15669: Tähän mennessä invalidien erityisasuntoja on hokkaasti kaikkia olemassa olevia rahoi-
15670: tuotettu lähinnä yksityisten järjestöjen toimesta. tusmuotoja.
15671: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15672:
15673: Maija Rajantie Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila
15674: Pertti Hietala Paula Eenilä Liisa Jaakonsaari
15675: 1560 198.3 vp.
15676:
15677: Toivomusaloite n:o 1399
15678:
15679:
15680:
15681:
15682: Rantanen ym.: Työlainsäädännön yhtenäistämisestä ja selkeyttä-
15683: misestä
15684:
15685:
15686: Eduskunnalle
15687:
15688: Viime vuosina on eri yhteyksissä kiinnitetty tarkoituksessa. Tämä on omiaan horjuttamaan
15689: huomiota lainvalmistelutyössä esiintyviin puut- luottamusta mahdollisuuksiin järjestää työelä-
15690: teisiin. Erityisen ongelma-alueen tässä suhteessa män ongelmia lainsäädännön keinoin.
15691: muodostaa työlainsäädäntö. Kysymyksessähän Työlainsäädännön kehitys on sillä tavoin
15692: on sellainen säännöstyksen kohde, joka lähei- sidoksissa työehtosopimuskäytäntöön ja työ-
15693: sesti ja jatkuvasti koskettaa koko työssä käyvää markkinaosapuolten sopimustoimintaan, että on
15694: väestönosaa. Tämä lähtökohta asettaa aivan vaikea välttää alan neuvottelutuloksille usein
15695: erityisiä vaatimuksia lainsäädännön selkeydelle luonteenomaisen tulkinnanvaraisuuden heijastu-
15696: ja ymmärrettävyydelle. Käytännön lainsäädäntö- mista työlainsäädäntöön. Juuri tämän vuoksi ja
15697: työssä ei kuitenkaan ole voitu pitää kiinni edellä mainittuihin näkökohtiin viitaten tulisi
15698: näistä erityisvaatimuksista. On päinvastoin käy- asiaan kuitenkin kiinnittää huomiota. Toimen-
15699: nyt niin, että työlainsäädäntö on vuosi vuo- piteet työlainsäädännön yhtenäistämiseksi ja
15700: delta muodostunut hajanaisemmaksi ja vaikea- yksinkertaiSitamiseksi tulisikin kiireelliseslti saat'
15701: selkoisemmaksi. Samat ongelmat vaivaavat suu- taa vireille. Myös tulevan työlainsäädännön val-
15702: ressa määrin myös työehtosopimuskäytäntöä. mistelutyötä varten tulisi pyrkiä luomaan mene-
15703: Tällainen tilanne on monessa mielessä arve- telmät, joilla nykyistä suuremmassa määrin voi-
15704: luttava. Muodostaahan lakiin perustuvien oi- taisiin varmistaa edellä tarkoitettujen näkökoh-
15705: keuksien ja velvollisuuksien tuntemus sekä tien huomioon ottaminen.
15706: työnantaja- että työntekijäpuolella perustan ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15707: sapainoiselle työelämän kehittämiselle. Lainsää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15708: dännön vaikeaselkoisuus synnyttää lisäksi tul- muksen,
15709: kintaristiriitoja ja siirtää käytännön ongelma-
15710: kysymysten ratkaisuvaltaa niille, joilla jatku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15711: vasti on käytettävissään työlainsäädännön eri- työlainsäädännön yhtenäistämiseksi ja
15712: ltyisasiantuntemusta. Näissä olosuhteissa saatta- selkeyttämiseksi sekä työlainsäädännön
15713: vat työntekijän suojaksi laaditut säännökset valmistelutyön yleiseksi kehittämiseksi.
15714: lopulta tulla käyttöön täysin päinvastaisessakin
15715: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
15716:
15717: Jorma Rantanen Timo Roos
15718: 1983 vp. 1561
15719:
15720: Toivomusaloite n:o 1400
15721:
15722:
15723:
15724:
15725: Riihijärvi ym.: Eläkeläisten eläke-etuoksien säilymisestä heidän
15726: soimiessaan avioliittoja
15727:
15728:
15729: Eduskunnalle
15730:
15731: Yksinäisten vanhusten solmiessa avioliiton että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
15732: heidän eläkkeensä putoaa kohtuuttomasti. Eläk- piteisiin, jotta eläkeläisten solmiessa
15733: keen menettäminen ei saa estää vanhuksia sol- avioliiton he eivät menetä saavuttamiaan
15734: mimasta avioliittoa. Myöskin vanhuksille yhtei- eläke-etuuksia.
15735: nen koti on tärkeä.
15736: Kunnioittaen ehdotamme eduskunnan hyväk-
15737: syttäväksi toivomuksen,
15738: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15739:
15740: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Liisa Arranz
15741: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
15742: Vieno Eklund
15743:
15744:
15745:
15746:
15747: 96 088300420M
15748: 1562 1983 vp.
15749:
15750: Toivomusaloite n:o 1401
15751:
15752:
15753:
15754:
15755: Roos ym.: Työaikalain muuttamisesta kaupan alan työajan tehok-
15756: kaammaksi sääntel.emiseksi
15757:
15758:
15759: Eduskunnalle
15760:
15761: Kaupan alalla työskentelee lähes 200 000 Kehityksen myötä kaupan alan työskentelyolo-
15762: työntekijää, joista pääosa on naisia. Raskaat suhteet siis huononevat ja työllisyystilanne vai-
15763: työpäivät venyvät yhdeksän tunnin mittaisiksi keutuu.
15764: eikä tavoitteeseen kahdeksan tunnin työpäivästä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15765: ole päästy pitkään jatkuneista pyrkimyksistä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15766: huolimatta. Samalla on kuitenkin kaupan pal-
15767: veluksessa olevien osa-aikaisten työntekijöiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15768: määrä jatkuvasti lisääntynyt. Nämä työntekijä- työaikalain muuttamiseksi siten, että
15769: ryhmät putoavat pääsääntöisesti normaalien kaupan alalla kiellettäisiin yli kahdeksan
15770: eläke-, loma- ja muiden sosiaalietuuksien ulko- tunnin työpäivät muutoin kuin hätäta-
15771: puolelle. Työvoiman tarvetta vähentävä auto- pauksissa.
15772: maatio lisääntyy niin ikään nopeassa tahdissa.
15773: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15774:
15775: Timo Roos Kari Rajamäki
15776: Kerttu Törnqvist Mikko Elo
15777: 198.3 vp. 1563
15778:
15779: Toivomusaloite n:o 1402
15780:
15781:
15782:
15783:
15784: Rosnell ym.: Uusien työpaikkojen luomisesta valtion toimenpitein
15785:
15786:
15787: Eduskunnalle
15788:
15789: Yhteiskuntamme suurin ongelma on työttö- saataisiin ityöpaikkoja. Työajan lyhentäminen oli-
15790: myys. Viime vuosien aikana on työttömyyden si niin ikään keino luoda uusia työpaikkoja, sa-
15791: hoitamisen nimissä tehty lukuisia päätöksiä, moin eläkeikärajan alentaminen. Tällaisia ehdo-
15792: jotka ovat antaneet miljardeja työnantajille ja tuksia ei kuitenkaan ole otettu todesta ja ne
15793: samalla lisänneet valtion menoja ja vähentä- on torjuttu epärealistisina ja taloudellisesti käyt-
15794: neet verotuloja. Teollisuutta tukemalla on us- tökelvottomina.
15795: koteltu voitavan lisätä työpaikkoja. Teollisuu- Peruuttamalla viime vuosina annettuja teolli-
15796: delle annettaviin verohelpotuksiin tai suoranai- suuden verohelpotuksia ja muita tukitoimenpi-
15797: siin rahalahjoituksiin ei ole kuitenkaan liitetty teitä voitaisiin rahoittaa monia sellaisia yhteis-
15798: työnantajille velvoitetta uusien työpaikkojen kunnan toimenpiteitä, jotka välittömästi vä-
15799: luomisesta tai edes entisen työvoiman työllis- hentäisivät työttömyyttä.
15800: tämisestä. Seurauksena on ollut rationalisoinnin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15801: kiihtyminen, ihmisten korvaaminen koneilla, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15802: työttömyyden paheneminen.
15803: Omaksutun talouspolitiikan ohella on esi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15804: tetty kuitenkin myös toimenpiteitä, joiden to- sellaisen suunnitelman laatimiseksi, jol-
15805: teuttaminen olisi merkinnyt uusia työpaikkoja. la työnantajien tukemisen asemasta työ-
15806: Tällaisia ovat ehdotukset mm. kuntien ja val- aika- ja eläkelainsäädännön uudistami-
15807: tion palvelun lisäämisestä. Sairaaloissa, terveys- sen ja valtion muiden toimenpiteiden
15808: keskuksissa, kouluissa ja lastentarhoissa tarvit- kautta luodaan uusia työpaikkoja.
15809: taisiin lisää työvoimaa. Asuntoja rakentamalla
15810: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198.3
15811:
15812: Irma Rosnell Mikko Kuoppa Esko-Juhani Tennilä
15813: 1564 1983 vp.
15814:
15815: Toivomusaloite n:o 1403
15816:
15817: Ruokola ym.: Maatalouden lomittajapalvelujen laajentamisesta
15818:
15819: E d u s k u· n n a 11 e
15820:
15821: Emännän aseman vaikeimpia ongelmia, eri- nalta. Neljän kuukauden ajaksi äidin tulisi saada
15822: tyisesti lypsykarjatiloilla on jatkuva seitsenpäi- lomittaja.
15823: väinen työviikko sekä sidonnaisuus kotitöihin. Tällä hetkellä maatalouteen tulevista nuorista
15824: Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mu- emännistä 3/4 tulee maatalouden ulkopuolelta,
15825: kaan pisintä kokonaistyöaikaa tekivät karjatilo- joten on syytä olettaa heidän olevan vailla riit-
15826: jen emännät, yksinhuoltajaäidit ja kolmivuoro- täviä ammatillisia valmiuksia. Tasavertainen
15827: työtä tekevät lasten äidit ( 68-70 t/viikko). yrittäjäkumppanuus edellyttää sekä emännän
15828: Emäntätutkimuksen mukaan noin puolet emän- että isännän osallistumista tilan erilaisiin töihin.
15829: nistä ei ollut vuonna 1980 pitänyt yhtään va- Tämä korostaa samanlaisten ammatillisten val-
15830: paata viikonloppua Ia:kisääteistä vuosilomaa lu- miuksien saantia. Tämä ilmenee tiedustelussa,
15831: kuunottamatta. Viikkovapaajärjestelmän kehit- jossa maataloudessa toimiviita emänniltä ja
15832: täminen ja vakinaistaminen alkaen lypsykarja- isänniitä sekä alan oppilaitoksissa opiskelevilta
15833: tiloista lievittäisi emäntien jatkuvaa sidonnai- tytöiltä ja pojilta on kysytty mielipidettä tar-
15834: suutta työhön. vittavan koulutuksen sisällöstä. Maatalouteen
15835: Nykyisen lainsäädännön mukaan meillä on emänniksi tulevien osalta tämä tavoite voidaan
15836: 258 vuorokauden äitiysloma, jota sosiaali- ja toteuttaa vain, mikäli maatalousalan koulutusta
15837: terveysministeriön PTS:n mukaan on tarkoitus järjestetään nuorten emäntien elämäntilanteisiin
15838: kehittää 14 kuukauden vanhempainlomaksi ja ja tarpeisiin soveltuvalla tavalla. Koulutukseen
15839: josta 2 kuukautta ajoittuisi ennen synnytystä. osallistuminen edellyttää irtaantumista työstä ja
15840: Kaikki ammattiryhmät eivät kuitenkaan voi lomittajan saantia.
15841: käyttää hyväkseen tätä lomaa. Edellä mainitun Emäntätutkimuksessa haastatelluista emän-
15842: emäntätutkimuksen mukaan alle kouluikäisten nistä 27 % ei ollut viimeisen viiden vuoden
15843: lasten emäntä-äidit ovat voineet käyttää vain kuluessa ollut kertaakaan yli vuorokauden kes-
15844: hyvin lyhyitä äitiyslomia: vajaa neljännes heistä tävällä loma- ja virkistysmatkalla, joihin luet-
15845: oli voinut pitää yli kahden kuukauden äitiys- tiin myös matkat sukulaisten luo. Kun tällä
15846: loman ja lähes puolet emännistä ei ollut pitä- hetkellä korostetaan perhekeskeistä lomailua,
15847: nyt lainkaan äitiyslomaa tai se oli ollut alle samanaikaisen lomanvieton ja kodistairtautumi-
15848: kuukauden pituinen. Tutkimuksen mukaan lää- sen mahdollisuus tulisi suoda myös maatalou-
15849: kintö- ja sosiaalihallituksen ohjeet mahdollista- den emännille ja isännille heidän niin halutes-
15850: vat noin 2,5 kuukauden äitiysloman pitämisen. saan.
15851: Tiedusteltaessa sopivan äitiysloman pituutta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15852: emännät arvioivat sen olevan lähes neljä kuu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15853: kautta, joista yksi ajoittuisi ennen synnytystä muksen,
15854: ja kolme jälkeen. Kun varsinkin lypsykarja-
15855: tiloilla työt ovat raskaampia kuin keskimäärin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
15856: muissa ammateissa, on kolmen kuukauden piteisiin emäntien aseman parantami-
15857: äitiyslomaa synnytyksen jälkeen pidettävä suo- seksi laajentamalla maatalouden lomit-
15858: rastaan välttämättömänä äidin terveyden kan- tajapalveluja.
15859: Helsingisä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15860: Matti Ruokola Toivo Yläjärvi Väinö Raudaskoski
15861: Lea Sutinen Timo Kietäväinen Katri-Helena Eskelinen
15862: Mikko Pesälä Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
15863: Kalevi Mattila Tytti Isohookana-Asunmaa Hannele Pokka
15864: Heikki Kokko Heimo Linna Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
15865: Hannu Kemppainen Pentti Poutanen Esko Aho
15866: Mauri Pekkarinen Reino Karpola Liisa Kulhia
15867: Aapo Saari Matti Maijala Sirkka-Liisa Anttila
15868: Juhani Alaranta Olavi Martikainen Hannu Tenhiälä
15869: 1983 vp. 1565
15870:
15871: Toivomusaloite n:o 1404
15872:
15873:
15874:
15875:
15876: Ruokola ym.: Sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisestä
15877:
15878:
15879: Eduskunnalle
15880:
15881: Työmarkkinajärjestöjen sopiman nk. Pekkas- Alimman päivärahan osalta toimenpiteitä ei ole
15882: ratkaisun osana toteutettiin sairausvakuutusjär- suoritettu ja tilanteesta kärsivät pahimmin
15883: jestelmän muutos, joka astui voimaan vuoden vailla vakinaista ansiotyötä olevat kuten opis-
15884: 1982 alussa. Muutoksen tärkeimpiä saavutuksia kelijat, kotiäidit, työttömät sekä maatalousyrit-
15885: on, että sairaus- ja äitiyspäivärahojen taso on täjät.
15886: huomattavasti noussut. Sairauspäivärahojen Viime aikojen eläkeratkaisuilla on huomatta-
15887: osalta maksetut korvaukset nousivat vuodesta vasti parannettu vähätuloisimpien eläkeläisten
15888: 1981 vuoteen 1982 lähes 300 %. Työmarkki- asemaa, mutta ylieläkekysymyksen osalta ei
15889: najärjestöjen sopimaa ratkaisua muutettiin edus- edes tyydyttäviä ratkaisuja ole kyetty tekemään.
15890: kunnassa oikeudenmukaisemmaksi sitomalla Vuodesta 1976 saakka istuneen toimikunnan
15891: alin päiväraha TEL-indeksiin ja lisäämällä esi- esityksestä on tosin uudistettu TEL-indeksin
15892: tykseen lapsilukuun markkamääräisesti sidottu laskutapa ja eläkepalkan määrityssääntöä työelä-
15893: huoltajalisä. kettä määrättäessä, mutta todellisia ratkaisuja
15894: Vaika nk. sove-uudistuksen osana toteutettu ei ylieläkeongelman poistamiseksi ole tehty.
15895: päivärahojen verotus tasoittaa suurimpien ja Hallituksen olisi syytä pikaiseSiti ratkaista,
15896: pienimpien päivärahojen välistä eroa, voi sai- millä tavoin pystytään vauhdittamaan ylieläke-
15897: raus-, äitiys- ja isyyspäivärahoissa ilmenneitä kysymyksen käsittelyä. Tässä yhteydessä olisi
15898: tasoeroja pitää kohtuuttomina, kun esimerkiksi selvitettävä mahdollisuudet yhtenäistää kansan-
15899: suurin maksettu sairauspäiväraha oli viime eläkkeiden ja työeläkkeiden tarkistamisessa käy-
15900: vuonna tiettävästi 2 780 markkaa päivässä. tetyt indeksit. On harkittava, onko syytä muut-
15901: Vastauksessaan hallituksen esitykseen edus- taa sitä aikaa, joka otetaan huomioon eläkkeen
15902: kunta edellytti, että hallitus selvityttää vuoden perusteena olevaa palkkaa laskettaessa. Monissa
15903: 1982 loppuun mennessä uudistuksen kohteena maissa tämä määräytymisaika on pidempi kuin
15904: olevan sosiaaliturvajärjestelmän jatkokehittämis- Suomessa. Ennakkoluulottomasti olisi selvitet-
15905: tarpeet. Samalla eduskunta edellytti, että selvi- tävä mahdollisuudet ottaa käyttöön degressiivi-
15906: tetään sairausvakuutuslain mukaisen minimipäi- nen eläkeasteikko, jolloin tulojen kasvaessa nii-
15907: värahan korottaminen 1. 4. 1983 alkaen. den perusteella myönnettävä eläke asteittain
15908: Hallitus toimi eduskunnan edellyttämällä ta- suhteellisesti pienenisi.
15909: valla, kun se tämän vuoden budjettiesitykses- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15910: sään esitti sairauspäivärahan määräytymispro- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15911: sentin laskemista kuukausitulojen ylittäessä muksen,
15912: 6 000 markkaa. Päiväraha on nyt 50 % kuu-
15913: kausitulojen 6 000 markkaa ylittävältä osalta. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
15914: Tämä toteutettu suurten päivärahojen osittai- piteisiin sosiaaliturvan epäoikeudenmu-
15915: nen leikkaus ei kuitenkaan ole riittävä, vaan kaisuuksien korfaamiseksi nostamalla
15916: toimenpiteitä olisi jatkettava esimerkiksi aset- alinta sairaus- ja äitiyspäivärahaa sekä
15917: tamalla markkamääräinen katto tai ottamalla Ieikkaamalla kohtuuttomia sosiaalietui-
15918: käyttöön tulojen kasvaessa aleneva asteikko. suuksia ja ylieläkkeitä.
15919: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15920:
15921: Matti Ruokola Kalevi Mattila Mauri Pekkarinen
15922: Lea Sutinen Heikki Kokko Aapo Saari
15923: Mikko Pesälä Hannu Kemppainen Juhani Alaranta
15924: 1566 1983 vp.- TA n:o 1404
15925:
15926: Toivo Yläjärvi Reino Karpola Hannele Pokka
15927: Timo Kietäväinen Matti Maijala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
15928: Jukka Vihriälä Olavi Martikainen Esko Aho
15929: Tytti Isohookana-Asunmaa Väinö Raudaskoski Liisa Kulhia
15930: Heimo Linna Katri-Helena Eskelinen Sirkka-Liisa Anttila
15931: Pentti Poutanen Pirkko Ikonen Hannu Tenhiälä
15932: 1983 vp. 1567
15933:
15934: Toivomusaloite n:o 1405
15935:
15936:
15937:
15938:
15939: Ruokola ym.: TEL-eläkemaksun poistamisesta alle 23-vuotiailta
15940:
15941:
15942: Eduskunnalle
15943:
15944: Jatkuvasti korkealla tasolla pysyvä työttö- turvamaksuja. Kun työeläke alkaa karttua työn-
15945: myys kohdistuu erityisen ankarana nuoriin työ- tekijälle vasta 23 ikävuoden jälkeen, on perus-
15946: markkinoille siirtyviin rkäluokkiin, joiden osalta teltua poistaa TEL-eläkemaksu kokonaan tätä
15947: työttömyysaste on selvästi keskimääräistä kor- nuoremmilta työntekijöiltä.
15948: keampi. Työttömyys passivoi nuoria ja heiken- Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
15949: tää heidän_ itseluottamustaan, sillä työn avulla viossa otettiin askel oikeaan suuntaan, kun
15950: luodaan taloudellinen perusta elämälle ja työ nuorten työntekijöiden TEL-maksu alennettiin
15951: kytkee nuoren tarpeellisena jäsenenä yhteiskun- 6 prosenttiin. Saatujen myönteisten kokemus-
15952: taan. ten perusteella on aiheellista poistaa TEL-
15953: Vaikka pääpaino työllisyyden hoidossa on maksu nuorilta kokonaan.
15954: asetettava yritystoimintaa tukevaan terveeseen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15955: talouspolitiikkaan, tarvitaan tämän rinnalla var- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15956: sinkin nuoriin kohdistuvia erityistoimenpiteitä. muksen,
15957: Eräs merkittävä nuorten työn saantia vaikeut-
15958: tava este ovat korkeat työvoimakustannukset. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
15959: Työvoimakustannuksia voidaan pienentää nuor- piteisiin TEL-eläkemaksun poistamiseksi
15960: ten työntekijöiden osalta alentamalla varsinkin kokonaan alle 23-vuotiailta työntekiiöiltä
15961: työvoimavaltaisia yrityksiä rasittavia Sosiaali- nuorten työllisyyden parantamiseksi.
15962: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198 3
15963:
15964: Matti Ruokola Toivo Yläjärvi Väinö Raudaskoski
15965: Lea Sutinen Timo Kietäväinen Katri-Helena Eskelinen
15966: Mikko Pesälä Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
15967: Kalevi Mattila Tytti lsohookana-Asunmaa Hannele Pokka
15968: Heikki Kokko Heimo Linna Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
15969: Hannu Kemppainen Pentti Poutaneo Esko Aho
15970: Mauri Pekkarinen Reino Karpola Liisa Kulhia
15971: Aapo Saari Matti Maijala Sirkka-Liisa Anttila
15972: Juhani Alaranta Olavi Martikainen Hannu Tenhiälä
15973: 1568 1983 vp.
15974:
15975: Toivomusaloite n:o 1406
15976:
15977:
15978:
15979:
15980: Saarikoski: Työnantajien vapauttamisesta työntekijän synnytys-
15981: lomaan liittyvistä vuosilomarasitteista
15982:
15983:
15984: Eduskunnal[e
15985:
15986: Monessa yhteydessä on viime aikoina todet- Yrittäjän kannalta kohtuuttomuus korostuu
15987: tu, että välilliset työvoimakustannukset muo- sen vuoksi, että hän joutuu samanaikaisesti
15988: dostavat vakavan esteen työllisyyden paranta- kustantamaan samat edut sijaiseksi otetulle
15989: miselle. Erityisen tuntuva tämä vaikutus on työntekijälle. Mahdollista on jopa sekin, että
15990: pienissä yrityksissä, jotka tällä hetkellä ovat sijainenkin ehtii sijaisuutensa aikana äitiyslo-
15991: ainoita, joilla näyttää olevan mahdollisuuksia malle ja samat korvaukset joudutaan suoritta-
15992: lisätyöllistämiseen. Poikkeuksellisen haitallinen maan hänenkin osaltaan. Äitiysloman piden-
15993: este aiheutuu pienissä naistyövoimaa työllistä- nyttyä myös vuosiloman antaminen tässä yh-
15994: vissä yrityksissä niistä lisäkustannuksista, joita teydessä on menettänyt alkuperäisen merkityk-
15995: synnytysloma työnantajalle aiheuttaa. sensä. Kun poissaolo synnytysloman vuoksi
15996: Vuosilomalain 5 §:n 5 kohdan mukaan vuo- kestää lähes vuoden, on vuosiloman sijoitta-
15997: siloman pituutta määrättäessä työssäolopäivien minen tähän yhteyteen usein hyvin vaikeaa ja
15998: veroisina otetaan huomioon työsopimuslaissa keinOltekoista.
15999: säädetystä synnytyslomasta johtuva poissaolo. Edellä esitetyillä perusteilla ehdotan edus-
16000: Kun synnytysloma on jatkuvasti pidentynyt ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16001: myös vuosiloman pituus lisääntynyt, voi yrit-
16002: täjä joutua maksamaan yli kuukauden palkka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16003: summaa vastaavan vuosilomapalkan tai loma- vuosilomalain muuttamiseksi siten, että
16004: korvauksen ilman vastaavaa työsuoritusta. Täl- äitiysloman ajalta kertyvä lomaoikeus
16005: laisen rasitteen asettamista ainakaan kokonai- korvattaisiin äitiysrahan yhteydessä
16006: suudessaan yrittäjän kannettavaksi ei voida taikka muussa muodossa julkisista va-
16007: pitää perusteltuna. Erityisen ikävänä yrittäjä roista maksettava/ta korvauksella, joka
16008: kokee tilanteen silloin, jos työntekijä edun ei nykyisellä tavalla kohdistuisi rasit-
16009: saadakseen palaa synnytysloman jälkeen työ- teena työllistävään yritykseen.
16010: hön, mutta pian tämän jälkeen irtisanoutuu.
16011: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
16012:
16013: Helge Saarikoski
16014: 1983 vp. 1569
16015:
16016:
16017: Toivomusaloite n:o 1407
16018:
16019:
16020:
16021:
16022: Saarikoski: Määrärahasta pienyrittäjille maksettaviin lomatahoihin
16023:
16024:
16025: EduskunnaHe
16026:
16027: Pienyrittäjien vuosilomarahan riittämättö- lut vilkasta, tällainen suunitaus näkyy selvästi.
16028: myys on jo useiden vuosien ajan herättänyt Määrärahojen yrittäjien lomiin tulisi olla riit-
16029: tyytymättömyyttä pienyrittäjien keskuudessa. tävät, jotta lomajärjestelmä voisi huomioida
16030: Pienyrittäjiä koskevan lomalain voimaantulon kaikki pienyrittäjät tasapuolisesti ja niin, että
16031: jälkeen on määräraha lähes jokaisena loma- jokainen lomarahaan oikeutettu sen saisi.
16032: vuonna ollut riittämätön. Joinakin vuosina Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa
16033: määrärahaa on saatu lisää, mutta pienyrittäjät on varattu 15,4 miljoonaa markkaa pienyrit-
16034: ovat saaneet rahansa kuukausien odottelun jäl- täjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin.
16035: keen. Tällöinkään ei lomarahaa ole riittänyt Korotusta vuoden 1982 menoarvioon verrat-
16036: kaikille siihen oikeutetuille, ja kokonaismäärä- tuna on 1,4 miljoonaa markkaa. Kun otetaan
16037: raha on ollut liian pieni, vaikka lomarahoja huomioon hintojen nousu, ei reaalista korotus-
16038: on voitu siirtää kunnasta toiseen. Kuluvana ta ole tapahtunut. Järjestelmän toimimiseksi
16039: lomavuonna esimerkiksi lsossakyrössä ilman tulisi saada lisämäärärahoja tai voida käyttää
16040: lomarahaa jäi 13 pienyrittäjää, Ylistarossa 4 ensi lomakauden määrärahoja, jottei kukaan
16041: ja Vähässäkyrössä 8. vuosilomaan oikeutettu pienyrittäjä jäisi ilman
16042: Lomarahan saantiin vaikuttaa mm. yrittä- lomarahaa kuluvana lomavuonna.
16043: jän valtionverotuksessa verotettavan enimmäis- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
16044: tulon määrä, yrittäjävakuutuksen voimassaolo nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16045: ja yrityksen työntekijöiden lukumäärä. Näistä
16046: edellytyksistä johtuen lomarahaan oikeutettu- että hallitus ottaisi riittävän maarara-
16047: jen lukumäärä vaihtelee vuosittain. Myös työt- han valtion vuoden 1984 tulo- ja meno-
16048: tömyystilanteen vuoksi vaikuttaa siltä, että 1- arvioon pienyrittäjien vuosilomarahojen
16049: 2 hengen yritykset ovat lisääntymässä. Mm. maksamiseen.
16050: Kyrönmaalla, missä yritystoiminta on aina ol-
16051: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16052:
16053: Helge Saarikoski
16054:
16055:
16056:
16057:
16058: 197 088300420M
16059: 1570 1983 vp.
16060:
16061: Toivomusaloite n:o 1408
16062:
16063:
16064:
16065:
16066: Saarto ym.: Työajan lyhentämisestä
16067:
16068:
16069: Eduskunnal1e
16070:
16071: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
16072:
16073: SKDL:n eduskuntaryhmä tähtää työajan ly- rostaa, että työajan lyhentämiseen tulisi ryhtyä
16074: hentämiseen. Niinpä eduskuntaryhmä ehdottaa yhteistyössä ammatillisten järjestöjen kanssa.
16075: yhtenä keinona eläkeiän alentamista ensisijas- SKDL: n eduskuntaryhmä pitää mahdollisuutta
16076: sa valikoivin järjestelyin. Samoin ryhmä täh- lyhentää työaikaa sinänsä myönteisenä, kunhan
16077: dentää koulutuksen ja koulutusjärjestelyjen ke- se ei tapahdu pääoman omistajien ehdoin:
16078: hittämistä. Eduskuntaryhmä toteaa, että pien- pakkolomin, vajain työviikoin, irtisanomisin ja
16079: ten lasten vanhemmille ja huoltajille tulee har- joukkotyöttömyytenä samalla kun toisaalla saa-
16080: kita omia työaikajärjestelyjä. Maatalouden sa- tetaan painostaa ylitöihin. Toimenpiteitä valit-
16081: moin kuin pienyrittäjien kohdalla työaikaky- taessa on painotettava työllisyysvaikutuksia.
16082: symys on ongelmallinen. Eduskuntaryhmä ko-
16083:
16084:
16085:
16086:
16087: ALOITTEEN PERUSTELUT
16088:
16089: Aikaisemmista vaiheista tömyyseläkkeelle pääsyn helpottamista sekä yli-
16090: töiden rajoittamista.
16091: Seuraavassa taulukossa on lyhyesti kuvattu Työaikakysymystä yleisesti pohtii par'aikaa
16092: säännöllisen viikkotyöajan lyhentymistä ja vuo- työaikakomitea. Eläkeikäkomitea puolestaan
16093: silomien pidentymistä maassamme vuosisadan selvittelee työaikakysymystä nimenomaan siitä
16094: alkupuolelta nykypäiviin: näkökulmasta, miten eläkkeelle siirtymistä tuli-
16095: Säännöllinen Vuosiloman si kehittää. Suomen Ammattiliittojen Keskus-
16096: viikkotyöa~ka Vuosi pituu5 Vuosi järjestön tavoitteita käsitellään tuonnempana.
16097: 48 tuntia 1917 7 päivää 1922
16098: 47 tuntia 1946 9-12 päivää 1939
16099: 45 tuntia 1958 12-18 päivää 1946 Talouden kasvu sekä tieteen ja tekniikan
16100: 40 tuntia 1966-69 18-24 päivää 1960 kehitys
16101: 24-26 päivää 1973
16102: Suomen kansantalouden kasvu on perintei-
16103: Työaika tosin käytännössä vaihtelee aloittain sesti riippunut viennin kasvusta. Länsiviennin
16104: sopimuksista riippuen. heilahtelut ovat sitä milloin kiihdyttäneet, mil-
16105: SKDL:n eduskuntaryhmä on vuoden 1979 loin voimakkaasti hidastaneet Neuvostoliiton
16106: valtiopäivillä ehdottanut työajan lyhentämistä kaupan ollessa vakauttava kasvua edistävä te-
16107: ed. Wahlströmin ym. toivomusaioitteelia n:o kijä.
16108: 1480. Olemme useaan otteeseen aiemminkin Lähiaikojen näkymät kapitalistisessa maail-
16109: ehdottaneet eri yhteyksissä mm. viikkotyöajan massa eivät lupaa niin voimakasta kasvua, et-
16110: lyhentämistä 35 tuntiin, vaatineet koulutusai- tä jo pidempään jatkuneen hitaan kasvun kau-
16111: kojen pidennystä, vuosilomien ja vanhempain- den aikana kertynyt työttömien määrä ilman
16112: loman pidentämistä, työttömyys- ja työkyvyt- muuta kyettäisiin työllistämään. Pikemminkin
16113: 1983 vp.- TA n:o 1408 1571
16114:
16115: tekniikan ja tieteen sove!tamin~n tuotant<J?n teellisen vähäisiä verrattuna järjestelyjen kus-
16116: enemmän tarjoaa mahdo~suuks1a .kor~ata th- tannuksiin. Tämän vuoksi ensisijaisiksi tulevat
16117: mistyötä yhä tehokkaammdla ko~eill~ Ja ·auto- valikoivat eläkejärjestelyt, joita ovat esim.
16118: maattisen tietojen käsittelyn ohJaamilla kon~ - ammatillinen varhaiseläke
16119: järjestelmillä. Tehdastyön lisä~si automa~tl? - varhennettu tai lykätty eläke
16120: ulottuu muillekin alueille: halhntoon, yksttyl- - osa-aikaeläke
16121: siin ja julkisiin palveluihin. ~i~en. ei ~~~o j~.ä Järjestelyt loisivat täytettäviä työpaikkoja
16122: dä sellaista alaa joka kykems1 mkopaata tyol- tosin varsin vähän, muutama tuhat uutta työl-
16123: listämään auto~aation vapauttamia ihmisiä. listettyä kussakin. Suhteessa kustannuksiin, jot-
16124: Tieteen ja tekniikan ke~itys antaa ~~hdol ka v;J.ihtelevat eläkeikärajasta riippuen muuta-
16125: lisuuden ihmistyön säästäm1seen; me ptdam~e masta kymmenestä miljoonasta markasta sataan
16126: tätä kehitystä suotavana mm. seuraav1sta syts- miljoonaan, työllisyysvaikutukset ovat kui'tenkin
16127: tä: kohtalaiset. Järjestelyillä on myös merkittävät
16128: - näin voidaan vähentää ihmisen osuutta eläkepoliittiset perustelut, kuten. eläkeikäkomi-
16129: vaarallisissa, kehollisesti (ai henkisesti rasKms- tean II osamietinnöstä ilmenee.
16130: sa ja kuluttavissa sekä yksitoikkoisissa tehtä-
16131: vissä, Koulutusjärjestelyt
16132: - lisääntyvä vapaa-aika luo edellytykset
16133: ihmisten koulutustason kohottamiseen ennen Koulutuksen, erityisesti ammatillisen ja ai-
16134: työelämään mer;toa ja s~n ai~~na, _)o~oin. t~e kuiskoulutuksen, laajentaminen on nvkvisessä,
16135: don lisäystä vmdaan hyödyntaa tyossa, vtrkts- voimakkaasti muuttuvassa ja automatisoituvas-
16136: täytymisessä, harrastuksissa ja yhteiskunnan jä- sa yhteiskunnassa välttämätöntä. On järkevää
16137: senenä, kytkeä tämä osaksi tulevaisuudessa tehtäviä
16138: - vapaa-ajan lisäys antaa mahdollisuuden työaikaratkaisuja.
16139: käyttää enemmän aikaa yhdessäoloon perheen Olisi luotava aikuiskoulutusjärjestelmä, joka
16140: ja ystävien seurassa, olisi luonteeltaan nykyisen työllisyyskoulutuk-
16141: - vapaa-ajan lisäys antaa vasta edellytyk- sen kaltainen. Nykyjärjestelmää pitäisi kutsua
16142: set osallistua itseään, työyhteisöään ja koko "työttömyyskoulutukseksi", sillä koulutettavat
16143: yhteiskuntaa koskevien l?äätösten t~oon, ovat kaikki työttömiä. Aikuiskoulutusjärjestel-
16144: vaikka tieltä onkin vielä ra1vattava yhtetskun- mässä valtio osaltaan kattaisi (sairausvakuu-
16145: nalliset esteet. tuksen luonteisesti) koulutuskustannuksia. Tä-
16146: Tiede ja tekniikka siis antavat edellä kuva- hän järjestelmään liittyisivät oleellisesti jo ny-
16147: tunlaiset mahdollisuudet. Mahdollisuudet on kyisin käytössä olevat työpaikkakoulutuksen ja
16148: vain käytettävä hyväksi. Ellei mahdollisuuk- opintovapaan järjestelmät.
16149: sia käytetä hyväksi edellä kuvatulla tavalla, Järjestelmän vai>kutuksia kuvaa se, että työl-
16150: työvoiman kysynnän väheneminen ilmenee lisyyskoulutuksessa (ammatillisissa kurssikes-
16151: joukkotyöttömyytenä, saattaapa osa siitä pur- kuksissa) on nykyisin vuosittain runsas 30 000
16152: kautua maastamuuttona, kuten kulunetden oppilasta ja työllisyyskoulutuksen käyttömenot
16153: vuosikymmenien Ruotsiin muutto osoittaa. olivat vuonna 1982 vajaat 700 milj. markkaa.
16154: Koulutetun ja parhaassa työiässä olevan väes- Järjestelmää voitaisiin kuitenkin laajentaa (ja
16155: tön muutto ulkomaille on myös menetys koko näin saada aikaan myös huomattavia työllisyys-
16156: yhteiskunnalle, mutta lähtijällekään ei elämä vaikutuksia), mikäli osa kustannuksista perit-
16157: uudessa paikassa suinkaan ole helppoa. Emme täisiin yrityksiltä (jotka näin säästyisivät yri-
16158: voi hyväksyä sitä, että talouden hitaan kas- tyksessä tapahtuvan koulutuksen kustannuk-
16159: vun ja tieteellis-teknisen edistyksen aikaansaa- silta).
16160: ma työajan lyheneminen tapahtuu paaoman
16161: omistajien ehdoin: pakkolomin, vajain työvii- Perheperusteiset järjestelyt
16162: koin, irtisanomisin ja jättämällä vapautuneet
16163: työpaikat täyttämättä. Perheiden näkökulmasta on syytä tähdentää
16164: sekä lapsen syntymään välittömästi liittyviä
16165: Eläkeikään liittyvät järjestelyt järjestelyjä että myös lasten hoitoon ensimmäi-
16166: sinä ikävuosina perustuvia järjestelyjä.
16167: Yleiseen eläkeiän alentamiseen perustuvat Valtioneuvosto on nykyisellään asettanut ta-
16168: järjestelyt ovat työllisyysvaikutuksiltaan suh- voitteeksi äitiys/vanhempainloman pidentämi-
16169: 1572 1983 vp.- TA n:o 1408
16170:
16171: sen 13 kuukauteen. Tämän toteuttaminen jentamaan. Ratkaistavaksi jää tällöin järjeste-
16172: merkitsisi nykyiseen verrattuna runsaan 5 000 lyjen rahoitus.
16173: henkilön työllisyysvaikutusta (kun maatalous
16174: ei ole mukana arviossa) ja vuoden 1982 hinta- Yleisen työajan lyhentäminen
16175: tasossa runsaan 200 milj. markan kustannuk-
16176: sia julkiselle lohkolle. . On todennäköistä, että lähivuosina maassam-
16177: Pienten lasten kotihoidon tukemisella voi- me ryhdytään toteuttamaan työaikaa yleisesti
16178: daan lasten vanhemmille antaa mahdollisuus jää- lyhentäviä ratkaisuja. Tähän on olemassa sekä
16179: dä väliaikaisesti pois työmarkkinoilta. Tällöin työllisyyspoliittisia että muita syitä. Toisaalta
16180: heidän työpaikkansa voi täksi ajaksi saada työ- jos tällaisin järjestelyin todella aiotaan vaikut~
16181: tön. Samanlaisia järjestelyjä voidaan tehdä myös taa esim. työttömyyteen, on niiden oltava vai-
16182: vanhusten, vammaisten ja muun kotisairaan- kutukseltaan ja suuruusluokaltaan melkoisia.
16183: hoidon alueilla. Tällöin ratkaisusta muodostuu kansantaloutem-
16184: Jos esimevkiksi alle 3-vuotiaiden lasten äi- me ja koko yhteiskunnallisen kehityksemme
16185: deille maksettaisiin noin 750-1 000 markan kannalta niin merkittävä, että siihen on huo-
16186: suuruista lasten kotihoidon :tukea kuukaudes- lella paneuduttava. Työaikakomitea tehnee
16187: sa, tarjoutuisi tästä arviolta noin 20 000- työnsä päättäessään ehdotuksensa ja selvittä-
16188: 30 000 henkilölle vuositasolla em. tilapäinen nee niiden työllisyys- ja kustannusvaikutukset.
16189: työmahdollisuus. Järjestelyjen kustannukset
16190: vaihtelesivat tällöin vajaasta 300 miljoonasta Yhteistyö ammatillisten järjestöjen kanssa
16191: markasta noin 500 miljoonaan, jos tukea mak-
16192: settaisiin vain tuensaajan jäädessä pois työstä. SKDL:n eduskuntaryhmä haluaa tähdentää,
16193: Kustannukset olisivat luonnollisesti suuremmat, että työajan lyhentäminen on toteutettava yh-
16194: jos tukea maksettaisiin, vaikka työssäkäynti teistyössä ammatillisten järjestöjen kanssa. Laa-
16195: jatkuisi, ja vastaavasti työllistävyysvaikutukset jemmat järjestelyt edellyttävät ilman muuta val-
16196: jäisivät tällöin vähäisemmiksi. tion osallistumista järjestelyihin.
16197: Edellä todetulla järjestelyllä on etunsa per- SAK:n edustajakokouksessa kesäkuussa 1981
16198: heiden kannalta. Keskeisen ongelman järjeste- hyväksyttiin SAK:n tavoitteet 1980-luvulla.
16199: lyssä muodostaa kuitenkin se tosiseikka, että Tavoitteissaan SAK toteaa: "SAK:n on laa-
16200: työstä jäävä huoltaja on ilmeisimmin etupääs- dittava konkreettinen työajan lyhentämisohjel-
16201: sä lapsen äiti, ja ainakin useampilapsisissa per- ma, josta ilmenevät työajan lyhentämisen ta·
16202: heissä äidin työstä jäänti saattaa järjestelyn voitteet ja muodot." Tämän mukaisesti SAK:n
16203: takia venähtää niin pitkäksi, että hänen työ- työaikatyöcyhmä on selvittänyt asiaa ja tehnyt
16204: taitonsa ja yleensäkin asemansa työmarkkinoil- ehdotuksensa työajan lyhentämisohjelmaksi.
16205: la heikkenee. Tasa-arvon kannalta voisikin olla SAK:n valtuusto hyväksyi vuoden 1983 sopi-
16206: järkevämpää suosia sellaista ratkaisua, jonka muskierrosta varten ·tavoitteet myös työajan
16207: puitteissa pienten lasten vanhemmilla on mah- lyhentämisestä. Niiksi asetettiin ylitöiden laki-
16208: dollisuus tehdä lyhyempää työpäivää. Tällöin sääteisten enimmäismäärien rajoittaminen, tal-
16209: valtion tulisi maksaa lapsen vanhemmille kaikki viloman pidentäminen ja LEL-alojen huomioon
16210: tai osa siitä ansionmeneteyksestä, joka heille ottaminen talvilomajärjestelyissä. Edelleen on
16211: näin aiheutuu. tavoitteeksi asetettu työajan lyhentäminen 10
16212: prosentilla 5 vuodessa. Jonkin verran tästä
16213: poikkeavat SAK:n kansandemokraattisen ryh-
16214: män työaikaa koskevat tavoitteet.
16215: Maatalousyrittäjien työaikajärjestelyt
16216: Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
16217: Maatalousyrittäjien työaikajärjestelyt ovat ny- kannan mukaisesti eduskunnan hyväksyttäväksi
16218: kyisellään pulmallisia maatilojen työvoimaon- toivomuksen,
16219: gelman vuoksi: esim. sijaisten puuttuessa jää- että hallitus ryhtyisi yhteistyössä am-
16220: vät täysimääräiset äitiysloma- ym. etuudet maa- matillisten iärjestöjen kanssa kiireesti
16221: tilan emänniltä nykyiselläänkin kä)'lttämättä. toimiin yhteiskunnassa tehtävän työn ta-
16222: Maaseudun kehittämistoimikunta on mietinnös- saisemmin jakamiseksi ja työajan ly-
16223: sään (Komiteanmietintö 1981: 42) ehdottanut hentämiseksi siten, (1) että ryhdytään
16224: järjestelyjä, joita on harkittava viimeistään sil- toteuttamaan perusteltuja eläkezkiiii kos-
16225: loin, kun palkansaajien etuuksia ryhdytään laa- kevia järjestelyjä, (2) että kehitetään
16226: 1983 vp. - TA n:o 1408 1573
16227:
16228: tarkoituksenmukaisia koulutusjärjestely- (5) että työaikajärjestelyissä kiinnite-
16229: jä, (3) että aletaan toteuttaa myös per- tään huomiota myös maatalouden ja
16230: heperusteisia työaikajärjestelyjä, · (4) itsenäisten yrittäjien työaikakysymyk-
16231: että määritellään yleisen työajan lyhen- seen.
16232: tämisen tavoitteet ja aikataulu sekä
16233: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16234:
16235: Veikko Saarto Pirkko Turpeinen Timo Laaksonen
16236: Terho Pursiainen Niilo Koskenniemi Lauha Männistö
16237: Esko Helle Heli Astala Kalevi Kivistö
16238: Ulla-Leena Alppi Heikki Mustonen Inger Hirvelä
16239: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen Osmo Vepsäläinen
16240: Juhani Vähäkangas Arvo Kemppainen
16241: 1574 1983 vp.
16242:
16243: Toivomusaloite n:o 1409
16244:
16245:
16246:
16247:
16248: Salminen ym.: Äitiysrahakauden pidentämisestä
16249:
16250:
16251: EduskunnaHe
16252:
16253: Äitiys- ja vanhempainlomaa on viime vuosi- erittäin suuri osa synnyttäjistä, ertty1sesti ras-
16254: na lähes vuosittain jonkin verran pidennetty. kaissa ja kuluttavissa ammateissa työskentele-
16255: Perusteltua olisi kuitenkin pikaisesti toteuttaa vistä, joutuu jäämään sairauslomalle ennen
16256: hallituksen vuonna 1980 antaman perhepoliit- varsinaisen äitiysloman alkua.
16257: tisen selonteon tavoite loman pidentämisestä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16258: vuoteen synnytyksen jälkeen ja muuttamisesta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16259: kokonaisuudessaan vanhempainrahakaudeksi. muksen,
16260: Perhepoliittisen selonteon tavoitetta tulisi kui-
16261: tenkin tarkistaa siltä osin, että äitiysloma al- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
16262: kaisi jo kaksi kuukautta ennen synnytystä. menpiteisiin äitiysrahakauden muutta-
16263: Tätä tarvetta perustelevat lääketieteelliset syyt, miseksi alkamaan kaksi kuukautta en-
16264: joiden pohjalta tällaiseen suositukseen on pää- nen synnytystä ;a sen jatkamiseksi van-
16265: tynyt mm. lääkintöhallituksen asiantuntijatyö- hempainrahakaudeksi muutettuna kun-
16266: ryhmä mietinnössään vuodelta 1980. Nykyisin nes lapsi täyttää vuoden.
16267: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16268:
16269: Marja-Liisa Salminen Matti Kautto Ensio Laine
16270: Sten Söderström Inger Hirvelä
16271: 1983 vp. 1575
16272:
16273: Toivomusaloite n:o 1410
16274:
16275:
16276:
16277:
16278: Salminen ym.: Vanhempien osuuden kasv·amisen estämisestä las-
16279: ten päivähoitokustannuksissa
16280:
16281:
16282: Edus:kunnaHe
16283:
16284: Yhteiskunnan ylläpitämän lasten päivähoidon Vuoden 1979 alusta voimaan tullut mak-
16285: tarjonta ja taso ilmentää yhteiskunnan tunte- sujärjestelmä yhdessä samalla ja tämän jälkeen
16286: maa vastuuta pienten lasten kasvatuksesta. toimeenpantujen korotusten kanssa on johta-
16287: Päivähoitopaikkojen perustaminen ja ylläpito nut useissa kunnissa voimakkaaseen kasvuun
16288: ei voi olla vain työvoimapolitiikan keino va- hoitomaksukertymässä ja samalla vanhempien
16289: pauttaa naisia työelämään, vaan se on ennen osuuden kasvuun päivähoidon kustannuksissa.
16290: muuta yhteiskunnan panos pienten lasten kas- Tämä suuntaus on väärä. Se lisää vaikeassa
16291: vatukseen. Lapsilla on oikeus korkeatasoiseen taloudellisessa asemassa olevien perheiden rasi-
16292: päivähoitoon, samoin kuin kouluopetukseen. tusta ja on ristiriidassa päivähoidon yhteiskun-
16293: Peruskoulutus on ilmaista. Tämän periaat- nallisen tehtävän kanssa.
16294: teen oikeutta ei kukaan enää asettane kyseen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
16295: alaiseksi. Päivähoidon järjestäminen jokaiselle kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16296: sitä tarvitsevalle lapselle - tulevaisuudessa
16297: \'armasti muodossa tai toisessa jokaiselle lap- että hallitus huolehtisi siitä, ettei van-
16298: selle - on yhteiskunnan velvollisuutena ver- hempien osuus lasten päivähoidon kus-
16299: rattavissa peruskoulutukseen. Tavoitteeksi tu- !antamisessa kasva, vaan että päivähoi-
16300: leekin asettaa, että kun yhteiskunnan ylläpitä- tomaksuja alennetaan.
16301: mä hoitopaikka voidaan tarjota jokaiselle, on
16302: se myöskin ilmainen.
16303: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16304:
16305: Marja-Liisa Salminen Ensio Laine
16306: Matti Kautto Sten Söderström
16307: 1576 1983 vp.
16308:
16309: Toivomusaloite n:o 1411
16310:
16311:
16312:
16313:
16314: Salminen ym.: Lapsilisäjärjestelmän täydentämisestä hoitokor-
16315: vauksella
16316:
16317:
16318: Eduskunnal!le
16319:
16320: Hallituksen vuonna 1980 eduskunnalle an- tulo- ja menoarvion valmistelun yhteydessä lu-
16321: tamassa perhepoliittisessa selonteossa edellytet- vannut edellä selostetun lainsäädännön anta-
16322: tiin lapsiperheiden taloudellista tukea ja pien- mista, käytännössä ei asiassa kuitenkaan ole
16323: ten lasten hoitoa koskevan lainsäädännön mo- edetty. Selonteosta huolimatta hallitus on sen
16324: nimuotoista kehittämistä. Yhtenä osana tätä sijaan jatkanut päätöksillään kotona tapahtu-
16325: lainsäädännön uudistamista oli selonteossa esi- van hoidon tukemista jättäen ulkopuolelle päi-
16326: tetty lapsilisälakia täydentävän hoitokorvaus- vähoitopalveluja käyttävät perheet.
16327: järjestelmän aikaansaamista. Hoitokorvaus oli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16328: si 700 mk kuussa ja se sidottaisiin reaaliar- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16329: von turvaamiseksi samoin kuin lapsilisäkin in- muksen,
16330: deksiin. Hoitokorvausta maksettaisiin ensi vai-
16331: heessa lapsen toisen ikävuoden ajan, vuoden että hallitus valmistelisi pikaisesti
16332: ikään jatkuvan vanhempainrahakauden päätyt- eduskunnan käsiteltäväksi esityksen
16333: tyä, koko ikäluokalle hoitomuodosta riippumat- laiksi lapsilisäjärjestelmää täydentäväs-
16334: ta. Esitykseen liittyi lisäksi ehdottoman oikeu- tä koko ikäluokkaa koskevasta, hoito-
16335: den kunnalliseen päivähoitoon turvaaminen muodosta riippumattomasta hoitokor-
16336: hoitokorvauksen maksukaudella. vauksesta.
16337: Selonteon jälkeen on hallitus vuosittain mm.
16338: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16339:
16340: Marja-Liisa Salminen Matti Kautto Inger Hirvelä
16341: Ensio Laine Sten Söderström
16342: 1983 vp. 1577
16343:
16344: Toivomusaloite n:o 1412
16345:
16346:
16347:
16348:
16349: Salminen ym.: Valtakunnallisten päivähoitopaikkoja koskevien
16350: viisivuotissuunnitelmien laatimisesta
16351:
16352:
16353: EduskunnaUe
16354:
16355: Lasten päivähoitopaikkojen tarve oli vuoden uuden päivähoitopaikan perustamisen edellyt-
16356: 1981 lopulla kuntien tekemien selvitysten mu- tämiin uusiin virkoihin ja perustamiskustannus-
16357: kaan 264 000 hoitopaikkaa, joista kokopäiväi- ten valtionavustuksiin. Tälle tavoitteelle an-
16358: siä 165 000. Tällä hetkellä hoitopaikkojen ko- toi tukensa myös SAK ja Lapsen oikeus hoi-
16359: konaismäärä on 141 000 ja kokopäiväisten hoi- topaikkaan -kansalaisliike. Eduskunnan hyväk-
16360: topaikkojen 106 000. symä tulo- ja menoarvio sisältää kuitenkin
16361: Päivähoitolain perusteluissa asetetaan tavoit- vain 7 100 uuden hoitopaikan perustamiseen
16362: teeksi hoitopaikan turvaaminen yhteiskunnan tarvittavat määrärahat.
16363: toimesta jokaiselle sellaista tarvitsevalle lapsel- Hoitopaikkojen puutteen nopeaksi poista-
16364: le kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. miseksi ja päivähoitolain toteuttamiseksi on
16365: Voimassa oleva. päivähoitosuunnitelma sisältää välttämätöntä yli kaksinkertaistaa hoitopaik-
16366: kuitenkin vain hieman yli 7 000 hoitopaikan kojen perustamisen vauhti. Yhteiskunnan on
16367: vuosittaisen perustamisen. Tällä vauhdilla päi- kannettava vastuunsa pienimpien jäsentensä
16368: vähoidon tarve saadaan tyydytettyä vasta ensi kasvun ja kehityksen suotuisten edellytysten
16369: vuosituhannen puolella. Päivähoitosuunnitel- luomisesta.
16370: mien leikkaaminen näin alhaiselle tasolle on Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
16371: merkinnyt kuntien suunnitelmien lisääntyvää kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16372: karsintaa ja valtionavustushakemusten hylkää- vomuksen,
16373: mistä. Vuonna 1982 karsittiin kuntien suun-
16374: nitelmista yli 1 100 virkaa, mikä vastaa 38 000 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16375: hoitopaikkaa ja vuonna 1981 hylättiin 63 % päivähoidon valtakunnallisten viisivuo-
16376: kuntien päiväkotien perustamista koskevista tissuunnitelmien laatimiseksi ja vastaa-
16377: hakemuksista. vien määrärahojen osoittamiseksi siten,
16378: Sosiaalihallitus ja sosiaali- ja terveysministe- että päivähoitopaikkoja on vuoteen
16379: riö esittivät, että vuoden 1983 valtion tulo- 1990 mennessä tarjolla tarvetta vastaa-
16380: ja menoarvioon otettaisiin määrärahat 11 600 vasti.
16381: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16382:
16383: Marja-Liisa Salminen Matti Kautto Mikko Kuoppa
16384: Sten Söderström Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
16385:
16386:
16387:
16388:
16389: 198 088300420M
16390: 1578 1983 vp.
16391:
16392: Toivomusaloite n:o 1413
16393:
16394:
16395:
16396:
16397: Salminen ym.: Ylisuurten ryhmien pienentämisestä lasten päi-
16398: väkotitoiminnassa
16399:
16400:
16401: Edus:ku.nnaHe
16402:
16403: Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan ryhmäkokoja suureotamaila ei ole sopusoin-
16404: päivähoito on pyrittävä järjestämään niin, että nussa lapsen kehitys- ja kasvatustarpeiden
16405: se edistää lapsen kehitystä ja oppimismahdol- kanssa. Ylisuuret ryhmät ovat lisäksi rasitta-
16406: lisuuksia. Näiden tavoitteiden varmistamiseksi via niin lapsista vastaaville työntekijöille kuin
16407: on päiväkotien lapsiryhmille vahvistettu ase- etenkin lapsille itselleen.
16408: tuksella enimmäiskoot. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
16409: Kuntien arvioiden mukaan on päivähoito- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16410: paikkojen tarve 263 000, mistä oli vuoden
16411: 1982 lopussa tyydytetty vain runsas puolet. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16412: Päiväkotipaikkojen tarjonnan ja tarpeen il- lasten päivähoidosta annetun asetuksen
16413: meisen ristiriidan vuoksi otettiin päivähoidosta muuttamiseksi siten, että ylisuurista
16414: 30. 3. 1978 annettuun asetukseen lisäys, jonka ryhmistä luovutaan, kuitenkin niin, että
16415: mukaan lapsiryhmien kokoa voidaan sosiaali- vastaava paikkojen lisäys otetaan huo-
16416: hallituksen antamien perusteiden mukaisesti mioon vahvistettaessa seuraavia päivä-
16417: poikkeuksellisesti suurentaa. hoidon viisivuotissuunnitelmia.
16418: Päivähoitopaikkojen puutteen korvaaminen
16419: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16420:
16421: Marja-Liisa Salminen Ensio Laine
16422: Matti Kautto Sten Söderström
16423: 1983 vp. 1579
16424:
16425: Toivomusaloite n:o 1414
16426:
16427:
16428:
16429:
16430: Salminen ym.: Äidinmaidolle allergisten lasten vanhempien eri-
16431: tyiskustannusten korvaamisesta
16432:
16433:
16434: EduskunnaHe
16435:
16436: Maidolle, myöskin äidinmaidolle allergisten, väisikäisten lasten vanhemmille aiheutuvia eri-
16437: imeväisikäisten lasten erityisruokinnasta aiheu- tyiskustannuksia ei tuki kuitenkaan riitä kuin
16438: tuu vanhemmille kohtuuttomia kustannuksia. pienissä määrin korvaamaan. Kuitenkin tällai-
16439: Yleisimmin käytetty korvaava valmiste, apteek- sessa erityistapauksessa täyden korvauksen saa-
16440: kituote soijamaito, on varsin kallista eikä sai- minen on täysin oikeutettua.
16441: rausvakuutus korvaa vanhemmille tästä aiheu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16442: tuvia menoja. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16443: Lapsen hoitotuesta annetun lain mukaan muksen,
16444: hoitotukea suoritetaan lapsesta, joka sairau-
16445: den, vian tai vamman vuoksi on siinä määrin että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
16446: erityisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa, menpiteisiin äidinmaidolle allergisten
16447: että siitä aiheutuu huomattavaa taloudellista lasten vanhemmille aiheutuvien erityis-
16448: tai muuta rasitusta. Maitoallergisten lasten kustannusten korvaamiseksi täysimää-
16449: osalta on tätä lakia sovellettu noin kahteen räisesti sairausvakuutuslakia muuttamal-
16450: ikävuoteen asti. Äidinmaidolle allergisten ime- la tai muulla tavoin.
16451: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16452:
16453: Marja-Liisa Salminen Sten Söderström Inger Hirvelä
16454: Matti Kautto Ensio Laine
16455: 1580 1983 vp.
16456:
16457: Toivomusaloite n:o 1415
16458:
16459:
16460:
16461:
16462: Sasi: Kansanedustajain eläkelain 2 §:n 2 momentin mukaisen
16463: eläkeoikeuden korvaamisesta uudella järjestelmällä
16464:
16465:
16466: EduskunnaHe
16467:
16468: Kansanedustajain eläkelain 2 §:n 2 momen- säännös korvattaisiin järjestelmällä, jossa kan-
16469: tin mukaan kansanedustajan vanhuuseläkkeen sanedustajalle edustajantoimen päättymisen
16470: saamisen edellytyksenä ei ole 60 vuoden iän jälkeen maksettaisiin esimerkiksi kuuden kuu-
16471: saavuttaminen, jos kansanedustajalla on eläke- kauden ajan edustajan palkkaa, mikäli hänellä
16472: aikaa vähintään seitsemän vuotta. ei ole vakinaista työpaikkaa ja että tuon ajan
16473: Mainitun säännöksen tarkoituksena on ollut edustaja voisi käyttää uuden työpaikan etsimi-
16474: muodostaa joustava järjestelmä niille, joiden seen. Tällä tavalla kansalaiset voitaisiin asettaa
16475: edustajantoimi päättyy ja joilla ei ole vakinais- tasavertaiseen asemaan.
16476: ta soveltuvaa työpaikkaa. On oikein, että myös Sen vuoksi ehdotan kunnioittavasti eduskun-
16477: kansanedustajalla on tietty työsuhdeturva. Kan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16478: sanedustajan ongelma kuitenkin on, että edus-
16479: tajantoimen jatkuvuus on epävarmaa ja riippu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16480: vainen kansalaisten mielipiteistä. On mitä il- kansanedustajain eläkelain 2 §:n 2 mo-
16481: meisintä, että edustaja kuitenkin haluaa siirtyä mentin muuttamiseksi siten, että maini-
16482: takaisin aktiiviseen työelämään. Normaalissa tun lainkohdan järjestelmä korvataan ir-
16483: työlainsäädännössä joutuu työnantaja maksamaan tisanomisajan palkan maksamisen kaltai-
16484: irtisanomisajan palkkaa. Näin ollen tuntuisikin sella järjestelmällä.
16485: oikeudenmukaiselta, että mainittu eläkelain
16486: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
16487:
16488: Kimmo 1. Sasi
16489: 1983 vp. 1581
16490:
16491: Toivomusaloite n:o 1416
16492:
16493:
16494:
16495: Savolainen ym.: Koululaisten iltapäivähoito-ongelman poistami-
16496: sesta päivähoitopaikkoja käyttämällä
16497:
16498:
16499: EduskunnaHe
16500:
16501: Lasten päivähoitolain voimaantulon jälkeisi- koululaisten päivähoitotoiminnan kehittämises-
16502: nä vuosina on päivähoidon määrällinen kasvu sä on uusien ratkaisumallien etsiminen tärkeää,
16503: ollut nopeata. Kunnallista päivähoitoa sai vuo- nopeimman, joustavimman ja tarkoituksenmu-
16504: den 1980 lopussa noin 88 000 lasta, joista puo- kaisimman avun tilanteeseen toisi jo olemassa
16505: let oli päiväkodeissa ja toinen puoli perhepäi- olevien hoitopaikkojen - ennen kaikkea päi-
16506: vähoidossa. Lisäksi päiväkodeissa sai kotihoi- väkotien ja perheiden tarjoamien hoitomah-
16507: toa tukevaa puolipäivähoitoa noin 28 000 dollisuuksien - tehokas hyväksi käyttäminen.
16508: lasta ja koululaisten osapäivähoitoa runsaat Kuitenkin nykyiset tiukat säädökset estävät
16509: 5 000 lasta. kuntia käyttämästä päivähoiitopaikkojaan tar-
16510: Edellä mainituista hoitomuodoista on per- koituksenmukaisesti koululaisten iltapäivähoi-
16511: hepäivähoitopaikkojen määrä lisääntynyt voi- don järjestämiseen. Päiväkotien tiukkoja paik-
16512: makkaimmin: kymmenen vuotta sitten perus- kalukurajoituksia tulisi muuttaa siten, että päi-
16513: tettiin ensimmäiset, viisi vuotta sitten niitä oli vähoitolaitoksiin saataisiin sijoittaa aamupäi-
16514: noin kolmasosa ja nyt puolet kokopäiväpaikois- vällä toimineen puolipäiväosaston tilalle ilta-
16515: ta. Eniten on jälkeen jäänyt koululaisten päi- päivisin koululaisten hoito-osasto, johon tilat
16516: vähoitopaikkojen kehittäminen. ja henkilökunta on jo olemassa. Samoin perhe-
16517: Maassamme on vasta viime aikoina alet- päivähoitoa säädellään epäjohdonmukaisin sää-
16518: tu tiedostaa myös koululaisten päivähoidon döksin. Perhepäivähoitajalle ei saa sijoittaa
16519: merkitys. Koululaisten päivähoito eroaa muusta neljän alle kouluikäisen lapsen lisäksi koulu-
16520: päivähoidosta erityisesti siinä, että se kodin laisia iltapäivähoitoon, vaikka toisaalta perhe-
16521: antaman hoidon ja kasvatuksen tukemisen li- päivähoitajan omat kouluikäiset lapset eivät
16522: säksi tukee myös lapsen selviytymistä kou- rajoita alle kouluikäisten lasten lukumäärää.
16523: lussa. Kunnilla tulisi olla mahdollisuus harkinnanva-
16524: Kuntien arvioiden mukaan (koululaisten per- raisesti sijoittaa perhepäivähoitajille koululaisia
16525: hepäivähoitoa selvittäneen ja kehittäneen työ- iltapäivähoitoon silloin, kun perhepäivähoita-
16526: ryhmän raportti 4/82, sosiaalihallituksen jul- jalla ei ole omia kouluikäisiä lapsia.
16527: kaisu) puolet alle kouluikäisistä ja noin joka Edellä olevat esimerkit vihtaavat niihin
16528: kymmenes 7-10-vuotiaista tarvitsee päivä- mahdollisuuksiin, joilla voitaisiin koululaisten
16529: hoitopalveluja. Kuntien vuosiksi 1983-87 laa- iltapäivähoito-ongelmaa vähentää käyttämällä
16530: timien päivähoitosuunnitelmien perusteella päi- tehokkaasti hyväksi olemassaolevia päivähoito-
16531: vähoidon kokonaistarve oli vuoden 1981 lo- paikkoja.
16532: pussa yhteensä 264 000 hoitopaikkaa, joista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16533: koululaisten päivähoidon tarve oli 30 600 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16534: paikkaa. Koululaisten päivähoidon tarpeesta on muksen,
16535: näin ollen tyydytetty vain noin 16 prosenttia.
16536: Kun koululaisten päivähoito on tunnustettu että hallitus selvittäisi mahdollisuu-
16537: sekä hoidollisessa että kasvatuksellisessa mie- det käyttää olemassa olevia päivähoito-
16538: lessä tärkeäksi, on näiden hoitopaikkojen li- paikkoja koululaisten iltapäivähoito-on-
16539: sääminen ensiarvoisen tärkeää. Vaikka myös gelman poistamiseksi.
16540: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
16541:
16542: Lea Savolainen Kaisa Raatikainen Risto Ahonen
16543: Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila Tuula Hautamäki
16544: 1582 1983 vp.
16545:
16546: Toivomusaloite n:o 1417
16547:
16548:
16549:
16550:
16551: Savolainen ym.: Tapaturma- ja liikennevakuutuskorvausta saa-
16552: via koskevien kuntoutussäännösten kehittämisestä
16553:
16554:
16555: ,EduskunnaHe
16556:
16557: Tapaturma- ja liikennevakuutuskorvausta toimintakykyä parantavien tai ylläpitävien apu-
16558: saavien invalidihuollosta annetut lait ovat liki välineiden antaminen ja niiden käytön opetus,
16559: 20 vuotta vanhoja. Kulqneena aikana lakien si- asunnon muutostöiden suorittaminen, asuntoon
16560: sältöihin ei ole tehty lainkaan muutoksia. Sa- tarvittavien välineiden ja laitteiden antami-
16561: man ajan kuluessa kuntoutustoiminta on kui- nen, vaikeasti liikuntavammaisille tarpeellisen
16562: tenkin huomattavasti kehittynyt. auton ja siihen tarvittavien crityislaitteiden
16563: Vuosikymmenien takaisen kuntoutuksen pää- hankinnan tukeminen taikka sitä vastaavan kul-
16564: tavoitteena oli työkyvyn palauttaminen. Näin jetustuen kustantaminen. Edellä luetellun kal-
16565: myös kyseisten lakien painopiste selvästi koh- taiset sekä muut niihin verrattavat toimenpi-
16566: distuu työllistävään kuntoutukseen. Työllistä- teet ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta vai-
16567: miseen tähtäävässä kuntoutuksessa on myöhem- keavammainen henkilö voitaisiin auttaa mah-
16568: min omaksuttu toimenpiteitä, joihin kyseiset dollisimman omatoimiseksi ja mahdollistaa hä-
16569: lait eivät anna mahdollisuuksia. Monien vahin- nen asumistaan ja sdviytymistään kotona.
16570: goittuneiden kohdalla työllistymistä voitaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16571: parantaa työssä tai työpaikalla tarpeellisilla apu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi >toivo-
16572: välineillä, työpaikalla tehtävillä muutostöillä, muksen,
16573: työmatkalla tarpeellisen kulkuvälineen hankin-
16574: nalla tai kuljetustuella. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
16575: Erityisen niukat ovat kyseisten lakien tarjoa- menpiteisiin tapaturma- ja liikenneva-
16576: mat mahdollisuudet vaikeasti vammautuneiden kuutuskorvausta saavien kuntoutussään-
16577: toimintakyvyn parantamiseen. Lakien suomista nöstön kehittämiseksi.
16578: mahdollisuuksista puuttuvat mm. päivittäistä
16579: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16580:
16581: Lea Savolainen Jorma Rantanen Jouko Tuovinen
16582: Tuulikki Hämäläinen Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen
16583: Jouko Skinnari Martti Lähdesmäki Risto Ahonen
16584: Matti Luttinen Paavo Lipponen Tuula Hautamäki
16585: 1983 vp. 1583
16586:
16587: Toivomusaloite n:o 1418
16588:
16589:
16590:
16591:
16592: Skinnari ym.: Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtu-
16593: vien irtisanomisten sääntelystä
16594:
16595:
16596: EduskunnaHe
16597:
16598: Suomessa on noin 1,5 miljoonaa työsuhteessa loudellisista syistä. Työelämässä kuitenkin toi-
16599: olevaa palkansaajaa, joiden perusturvaan vai- meenpannaan jatkuvasti sellaisia muutoksia,
16600: kuttavat merkittävästi työlainsäädäntöön sisäl- jotka aiheuttavat irtisanomisia. Voimassa ole-
16601: tyvät määräykset irtisanomis- ja lomautussuo- vat lainsäännökset eivät riittävän täsmällises-
16602: jasta. Eduskunta on kiinnittänyt tähän kysy- ti säätele näitä kysymyksiä.
16603: mykseen huomiota mm. vuonna 1978, jolloin Voimassa olevan lainsäädännön puutteena
16604: se vastauksessaan hallituksen esitykseen ( 100/ on pidettävä sitä, että se antaa mahdollisuuden
16605: 78 vp.) hyväksyi lausuman, jossa eduskunta ns. toistaiseksi voimassa oleviin lomautuksiin,
16606: edellytti, että työsuhdeturvan kokonaisuudis- jotka voivat jatkua epämääräisen ajan. Käytän-
16607: tusta koskevan komiteatyön pohjalta laaditta- nössä on ilmennyt tapauksia, joissa työnteki-
16608: vassa työsopimuslain uudistuksessa hallitus ot- jä on jatkuvasti lomautettuna, vaikka työsuhde
16609: taisi huomioon · alalla tapahtuneen kansainväli- asiallisesti katsoen on päättynyt.
16610: sen ja erityisesti pohjoismaisen kehityksen. Tä- Uudelleensijoitus- ja koulutusvelvoitettakin
16611: mä tarkoittaisi mm. työsuhteen jatkuvuuden olisi työsopimuslaissa tehostettava siten, ettei
16612: turvaamista siten, että työsuhteen katkeamat- työn pysyvä loppuminen ole irtisanomisperuste,
16613: tomuuden periaate laittomissa irtisanomista- jos kohtuudella voidaan edellyttää työntekijän
16614: pauksissa hyväksyttäisiin. Yksittäisen työnteki- uudelleen sijoitusta lisä-, täydennys- tai uudel-
16615: jän oikeusturvaa olisi lausuman mukaan kehi- leen kouluttamalla henkilö. Koulutusharkinnas-
16616: tettävä erilaisin menettelytapasäännöksin, en- sa olisi otettava huomioon toisaalta yritystoi-
16617: naltaehkäisevillä järjestelmillä ja suojasäännös- minnan tarpeet ja toisaalta ne haitat, joita
16618: ten rikkomiseen liittyvän seuraamusjärjestel- yksittäiselle työntekijälle aiheutuu. Lainsäädän-
16619: män tehostamisella. nöstä puuttuu kokonaan määräykset työvoiman
16620: Edellisillä valtiopäivillä oli käsiteltävänä hal- vähentämisjärjestyksestä. Samoin takaisinotto-
16621: lituksen esitys työsuhdeturvan kehittämistä kos- velvollisuutta olisi syytä laajentaa.
16622: kevaksi lainsäädännöksi. Työsuhdeturvan ke- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
16623: hittäminen jäi kuitenkin eduskunnassa kesken. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16624: Esitys ei myöskään olisi parantanut työsuhde-
16625: turvaa sille tasolle, millä se on esimerkiksi että hallitus viipymättä antaisi esi-
16626: Norjassa ja Ruotsissa. Lisäksi ehdotuksessa tyksen työsuhdeturvan kehittämistä kos-
16627: käsiteltiin ainoastaan yksilöllisistä syistä tapah- kevaksi lainsäädännöksi siten, että siinä
16628: tuvia trttsanomlSla. Liikkeenluovutustapausta otettaisiin huomioon myös taloudellisis-
16629: lukuun ottamatta uudistuksen ulkopuolelle oli- ta ja tuotannollisista syistä tapahtuvat
16630: sivat jääneet tilanteet, joissa irtisanotaan tai irtisanomiset ja lomauttamiset.
16631: lomautetaan työntekijöitä tuotannollisista ja ta-
16632: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
16633:
16634: Jouko Skinnari Tuula Hautamäki Kari Urpilainen
16635: Timo Roos Reino Paasilinna
16636: 1584 1983 vp.
16637:
16638: Toivomusaloite n:o 1419
16639:
16640:
16641:
16642:
16643: Skön ym.: Kehitysvamma-alalla kolmivuorotyössä työskentele-
16644: vien eläkeiän alentamisesta
16645:
16646:
16647: EduskunnaHe
16648:
16649: Maassamme on paljon kolmivuorotyössä ole- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16650: via työntekijöitä, näistä osa erittäin vaikeissa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16651: ja raskaissa töissä työskenteleviä työläisiä. sen,
16652: Esimerkiksi kehitysvamma-alalla työskentele-
16653: vät ihmiset tekevät kolmivuorotyotä ja jou- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
16654: tuvat vaikeissa olosuhteissa itse uhrautumaan miin, että kehitysvamma-alalla kolmi-
16655: siinä määrin, että oma terveys vähitellen kär- vuorotyössä työskentelevät työntekijät
16656: sii ennen normaalia eläkkeellesiirtymisajankoh- pääsisivät halutessaan eläkkeelle 53
16657: taa. Tähän vaikuttaa myös se seikka, että vuotta täytettyään sekä lääkärintodis-
16658: yleensä valtion tai kuntien omistamissa kehi- tuksen perusteella aina.
16659: tysvammalaitoksissa on huutava henkilöstöpula.
16660: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
16661:
16662: Pentti Skön Urho Pohto
16663: 1983 vp. 1585
16664:
16665: Toivomusaloite n:o 1420
16666:
16667:
16668:
16669:
16670: Stenius-Kaukonen ym.: Pienyritysten työsuojelutoimien rahoit-
16671: tamisesta suuryrityksiltä perittävän työsuojelumaksun avulla
16672:
16673:
16674: EduskunnaHe
16675:
16676: Työympäristölle asetettavat perusvaatimukset turvallisuuden ja terveyden kustannuksella.
16677: sisältyvät vuodelta 1958 peräisin olevaan työ- Näin ollen esim. taloudellisissa vaikeuksissa
16678: turvallisuuslakiin. Oleellisia muutoksia työtur- olevia työnantajia ei voida panna työsuojeluvaa-
16679: vallisuuslain antamisen jälkeen ei ole tullut nii- timusten osalta eri asemaan kuin muita työn-
16680: hin vaatimuksiin, jotka lainsäädäntö työympä- antajia. Saattaa myös käydä niin, että jopa
16681: ristölle asettaa. Valvonnan tehostuessa on käy- osittain julkisin varoin rahoitettuun työpaik-
16682: nyt ilmi, että useissa työpaikoissa on työtur- kaan voidaan joutua vaatimaan lyhyen määrä-
16683: vallisuusmääräysten noudattaminen lyöty lai- ajan kuluessa kalliita muutostöitä. Pahimmissa
16684: min jo vuosikausia. tapauksissa tämä voi tapahtua työnteon kiel-
16685: Työympäristön puutteellisuuksiin voi olla tämisen tai uhkasakon uhalla.
16686: useita syitä. Hyvin yleinen syy on, että työn- Työpaikan tekeminen turvalliseksi ja ter-
16687: antaja ei ole tietoinen työympäristölle asetetta- veelliseksi on kaikin puolin edullisinta silloin,
16688: vista vaatimuksista. Varsinkaan pienten ja kes- kun tähän kiinnitetään huomiota jo työpaikan
16689: kisuurten yritysten käytettävissä ei myöskään ja sen laitteiden suunnitteluvaiheessa. Ennalta
16690: aina ole riittävää asiantuntemusta työympäris- ehkäisevän työsuojelun tärkeimpiä osia ovat
16691: tön suunnitteluun ja olosuhteiden parantami- koneiden ja laitteiden sekä työtilojen ennakko-
16692: seen. tarkastus.
16693: Vaikeaksi ongelmaksi on muodostunut mo- Suuryhtiöt ovat sen sijaan yleensä varsin
16694: nien pienyrittäjien rajoitetut taloudelliset mah- edullisessa asemassa myöskin työsuojelutoimien
16695: dollisuudet työympäristön parannusten edellyt- toteuttamismahdollisuuksiltaan. Suuryhtiöiden
16696: tämiin investointeihin ja muihin kustatinuksiin. on mahdollista pitää asiantuntevaa insinööri-
16697: Kalliita toimenpiteitä voidaan joutua vaatimaan työvoimaa palveluksessaan, hankkia työsuojelu-
16698: niin nopeasti, ettei pienten ja keskisuurten yri- koulutusta, korjata ja parantaa omin teknisin
16699: tysten ole helppoa suhteellisen rajoitettujen ra- keinoin työolosuhteita, koneita ja laitteita, eikä
16700: havarojensa vuoksi selviytyä heti ongelmistaan. muutamien laitteiden tai työmenetelmien käy-
16701: Vaikka ymmärrettäisiin, että työsuojelun hy- töstä poistaminen kaada koko yrityksen toi-
16702: väksi tehdyt sijoitukset ovat pitemmällä täh- mintaa.
16703: täimellä kannattavia yrityksen ja koko yhteis- Suuryhtiöt siirtävät usein työsuojelun kan-
16704: kunnan kannalta, pienyrittäjien heikko talou- nalta hankalat ja vaaralliset työvaiheet yksit-
16705: dellinen asema saattaa estää tai vaikeuttaa sel- täisten pienyritysten alihankintatöinä suoritet-
16706: laisten sijoitusten tekoa, jotka eivät välittö- tavaksi, määräten kuitenkin sen hintatason,
16707: mästi edistä yrityksen tuotannollista toimin- joka työsuorituksesta maksetaan. Pienyrityk-
16708: taa. Tyypillisesti tällaisia puutteita on mm. sellä on tällaisessa tapauksessa erittäin huonot
16709: ilmanvaihdon järjestämisessä ja sosiaalitiloissa. mahdollisuudet työolosuhteiden parantamiseen.
16710: Työsuojelusäännösten noudattamisen valvon- Sen sijaan suuryhtiöt voisivat esim. automati-
16711: nasta vastuussa olevat työsuojeluviranomaiset soimalla ratkaista tällaiset vaaralliset työsken-
16712: ovatkin joutuneet antamaan runsaasti ohjeita telyolosuhteet, mikä taas pienyrittäjälle on
16713: ja neuvoja epäkohtien poistamiseksi, ja on myös usein mahdotonta (kadmiointityöt, sinkkaus,
16714: jouduttu turvautumaan työsuojelun valvonta- pintakäsittelytyöt, asbestityöt yms.).
16715: lain tarkoittamiin pakkokeinojen käyttöön. Työsuojelun tason korottamisen toteuttamis-
16716: Työsuojeluviranomaiset eivät voi sallia lakia mahdollisuuksien tasapainottamiseksi tulee
16717: rikottavan ja työtä teetettävän työntekijöiden suuryhtiöltä kerätä erityistä työsuojelumaksua
16718: 199 088300420M
16719: 1586 1983 vp.- TA n:o 1420
16720:
16721: rahastoon, josta vottat.snn myöntää pienyrityk- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
16722: sille työsuojelu-uudistuksia varten lainavaroja. erityisen työsuojelumaksun keräämiseksi
16723: Työsuojelurahaston tulisi toimia työsuojeluhal- suuryhtiöiltä työsuojeluhallituksen yh-
16724: lituksen yhteydessä. teyteen perustettavaan rahastoon, jota
16725: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- voitaisiin käyttää pienyritysten työsuo-
16726: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- jelutoimien lainoittamiseen.
16727: muksen,
16728: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
16729:
16730: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto Mikko Kuoppa
16731: Ensio Laine Sten Söderström Pirkko Turpeinen
16732: Marja-Liisa Salminen
16733: 198.3 vp. 1587
16734:
16735: Toivomusaloite n:o 1421
16736:
16737:
16738:
16739:
16740: Stenius-Kaukonen ym.: Sairausvakuutuksen omavastuuosuuksien
16741: poistamisesta
16742:
16743:
16744: Eduskunnalile
16745:
16746: Kansanterveyslakia vuonna 1971 eduskun- dalla ovat merkinneet eduskunnan hyväksymät
16747: nassa säädettäessä sosiaalivaliokunta totesi lau- esitykset sairauskustannusten omavastuuosuuk-
16748: sunnossaan pieniin tuloihin liittyvän yleensä sien nostamisesta. Työttömyyden ja palkkojen
16749: korkean sairastavuuden, mutta keskimääräistä sekä eläkkeiden reaaliarvon alenemisen aiheut-
16750: vähäisemmän palvelusten käytön. Erityisesti taman jatkuvan toimeentulon heikkenemisen
16751: todettiin varojen puutteen rajoittavan palve- ohella työtätekevien elinehtoja on alettu kiris-
16752: lusten käyttöä silloin, kun sairaus alkaa pitkittyä, tää myös sosiaaliturvaa heikentämällä. Kansa-
16753: ja että tällöin sairauden aiheuttama taloudelli- laisten toimeentulon turvaamiseksi, taloudelli-
16754: nen rasitus on sairausvakuutuksesta huolimat- sen tasa-arvon parantamiseksi ja sairastavuu-
16755: takin perheelle erityisen suuri. den vähentämiseksi kansanterveystyötä on te-
16756: Sairastavuus ja työkyvyn menettäminen on hostettava ja sairausvakuutusta parannettava.
16757: Suomessa yleisempää kuin monissa muissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16758: maissa. Sen sijaan sairausvakuutuksen korvaus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16759: taso Suomessa on hyvin alhainen. Kommunis- muksen,
16760: tien ja kansandemokraattien tavoitteena sairaus-
16761: kustannusten korvaamisessa on siirtyminen yh- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16762: teiskunnallisiin ilmaispalveluihin. menpiteisiin sairausvakuutuslain muut-
16763: Selvää taka-askelta yleisestikin hyväksyttyjen tamiseksi siten, että sairauskustannusten
16764: sairauskustannusten alentamisvaatimusten · koh- omavastuuosuudet poistetaan.
16765: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1983
16766:
16767: Marjatta Stenius-Kaukonen Sten Söderström Inger Hirvelä
16768: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen
16769: Matti Kautto Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen
16770: 1588 1983 vp.
16771:
16772: Toivomusaloite n:o 1422
16773:
16774:
16775:
16776:
16777: Stenius-Kaukonen ym.: Työttömyyden, lomaotuksen tai sairau-
16778: den vaikutuksen estämisestä työntekijöiden eläke- tai vuosi-
16779: lomaoikeuteen
16780:
16781:
16782: EduskunnaHe
16783:
16784: Pitkäaikainen työttömyys ja lomautus ei nettää lomaoikeuttaan. Kuitenkaan työntekijä
16785: vaikeuta niiden kohteeksi joutuneiden toi- ei itse aiheuta sen paremmin pitkäaikaista työt-
16786: meentuloa äärimmilleen ainoastaan työttömyys- tömyyttä ja lomautusta kuin sairauttakaan.
16787: tai lomautusaikana, vaan niillä on vaikutusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16788: työntekijän taloudelliseen asemaan jopa pysy- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16789: västi. Pitkäaikainen työttömyys ja lomautus muksen,
16790: vaikuttavat heikentävästi myös työntekijän
16791: loma- ja eläkeoikeuteen. Eläkkeen määräytymi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16792: "Sessä työttömyysaika otetaan huomioon vain menpiteisiin eläke- ja vuosilomasäädök-
16793: mikäli työntekijä on saanut työttömyyskassa- sien muuttamiseksi siten, että pitkäai-
16794: lain mukaista päiväavustusta. 500 kassapäivän kainen työttömyys, lomautus tai sai-
16795: enimmäismäärä on pudottanut jo lukuisia työt- raus ei heikennä työntekijän eläke- ja
16796: tömiä kassa-avustusten ulkopuolelle. Myöskin vuosilomaoikeuksia.
16797: pitkäaikaisen sairauden johdosta työntekijä me-
16798: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
16799:
16800: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto Marja-Liisa Salminen
16801: Ensio Laine Sten Söderström Mikko Kuoppa
16802: Inger Hirvelä Pirkko Turpeinen
16803: 1983 vp. 1589
16804:
16805: Toivomusaloite n:o 1423
16806:
16807:
16808:
16809:
16810: Stenius-Kaukonen ym.: Kattavan vähimmäistoimeentulojärjestel-
16811: män luomisesta
16812:
16813:
16814: EduskunnaHe
16815:
16816: Uuden vuosikymmenen alkaessa Suomen ta- turvaaminen supistalSl paaomapunen itselleen
16817: loudellisen kehityksen tulokset ovat ristiriitai- kahmimaa osuutta kansantulosta. Tarkoitus on
16818: set. Toisaalta on viime vuosina tapahtunut voi- suorittaa uusi tulonjako työikäisten ja eläke-
16819: makas taloudellinen kasvu. Kasvuluvuillaan läisten kesken siten, että pääomatulot jäävät
16820: Suomi on kivunnut kehittyneiden teollisuus- koskematta. Kommunistien periaatteellinen
16821: maiden järjestön OECD:n suorittamissa ver- kanta sosiaalietuuksien verottamiseen voi olla
16822: tailuissa huipulle. Toisaalta työtätekevän väes- vain yksiselitteisen kielteinen. Sen sijaan on
16823: tönosan toimeentulossa ei ole nähtävissä talou- toteutettava uusi tulonjako työtätekevien hy-
16824: dellista kasvua vastaavaa kehitystä. Reaalian- väksi. Vientimonopolien tulot ja voitot on
16825: siot ovat jääneet vuoden 197 5 tasolle. Huoli- ohjattava yhteiskunnalliseen uudistustyöhön.
16826: matta voimakkaan noususuhdanteen vuosista Uuden tekniikan soveltamisesta koituva hyöty
16827: työttömien määrä on jäänyt pysyvästi korkeal- on ohjattava työtätekevän väestön hyväksi.
16828: le tasolle ja on tälläkin hetkellä runsas 150 000. 1980-luvun uudistuspolitiikan ensisijainen ta-
16829: Monien sosiaalisten etuuksien, kuten työttö- voite on oltava kaikenkattavan vähimmäistoi-
16830: myysturvan ja opintotuen reaaliarvo on 1970- meentulojärjestelmän luominen. Vähimmäistoi-
16831: luvulla jopa romahdusmaisesti laskenut. Eläke- meentulojärjestelmän tulee kattaa muun muassa
16832: turvan kohottaminen vähimmäispalkan tasolle vähimmäispalkka, työttömyyden ja sairauden
16833: kansaneläkeuudistuksen avulla on jäänyt to- aikainen toimeentuloturva, eläketurva ja opin-
16834: teuttamatta. Puheet solidaarisesta palkkapolitii- totuki. Vähimmäistoimeentulojärjestelmän tulee
16835: kasta ovat jääneet vain puheiksi. Monilla nais- tehokkaasti estää erilaisten "köyhyysloukkujen"
16836: valtaisilla aloilla maksettavat palkat jäävät vie- ja väliinputoajaryhmien muodostuminen.
16837: lä kauaksi jälkeen toimeentulon turvaamiseksi Riittäväksi vähimmäistoimeentuloturvaksi
16838: tarvittavasta vähimmäistasosta. voidaan katsoa 2 800 markkaa kuukaudessa.
16839: Harjoitetun talouspolitiikan ansiosta talou- Verottoman tulon raja on nostettava vastaa-
16840: dellisen kasvun tulokset ovat jääneet puhtaana maan indeksiin sidottua vähimmäistoimeentulo-
16841: pääomapiirien haltuun. Pääomapiirien kansan- turvaa.
16842: tulo-osuuden turvaamiseksi 1980-luvullakin ol- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16843: laan ajamassa läpi suurisuuntaista hanketta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16844: kaikkien sosiaalisten etuuksien saattamisesta
16845: veronalaisiksi, joka oli jo pitkälle toteutettu. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16846: Tähän hankkeeseen pääomapiirit ovat ryhtyneet menpiteisiin ohjelman laatimiseksi kai-
16847: hyvissä ajoin estääkseen sen, että kasvavan elä- kenkattavan, 2 800 markan kuukausi-
16848: keläisten, työttömien ja muista syistä työvoi- tulon takaavan vähimmäistoimeentulo-
16849: man ulkopuolella olevien joukon toimeentulon järjestelmän luomiseksi asteittain.
16850: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16851:
16852: Marjatta Stenius-Kaukonen Pirkko Turpeinen Seppo Toiviainen
16853: Inger Hirvelä Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
16854: 1590 1983 vp.
16855:
16856: Toivomusaloite n:o 1424
16857:
16858:
16859:
16860:
16861: Stenius-Kaukonen ym.: Kansaneläkeuudistuksen neljännen vai-
16862: heen toteuttamisesta
16863:
16864:
16865: Eduskunnalile
16866:
16867: Kansaneläkeuudistuksen II ja III vaiheita vähätuloisimmat eläkkeensaajat satslVat tyytyä
16868: koskevien lakien hyväksyminen oli viime edus- vasta vuonna 1984 heille kertyvän runsaan 80
16869: kuntakauden merkittävin sosiaalipoliittinen rat- markan korotukseen vuosiksi eteenpäin.
16870: kaisu. Se oli samalla eläkeläisliikkeen yhtenäi- Eläkeläisjärjestöt ja muun muassa Suomen
16871: sen ja pitkäaikaisen kamppailun tulosta. Kommunistinen Puolue ovat edellyttäneet, että
16872: Kansaneläkeuudistusta on kuitenkin sen mo- vähimmäiseläketurvan on vastattava nettomää-
16873: lemmissa lainsäädäntövaiheissa viipaloitu osiin, räistä vähimmäispalkkatasoa. Tästä tavoitteesta
16874: millä on osaltaan viivytetty uudistuksen ~toteu jäädään tasokorotusten alimittaisuuden vuoksi
16875: tumista. Alun pitäen nelivaiheisen suunnitelman satoja markkoja jälkeen, sillä täysi kansaneläke
16876: oli määrä toteutua neljässä vaiheessa vuosina on nyt toisessa kalleusryhmässä vain 1 456
16877: 1977-1980. Nyt uudistus on pirstottu jo kuu- markkaa kuukaudessa.
16878: deksi täytäntöönpano-osaksi, joista ns. I A- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
16879: vaihe toteutui 1. 1. 1980, I B-vaihe 1. 7. 1981 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16880: ja II A-vaihe 1. 1. 1983. II B-vaihe toteutuu
16881: 1. 1. 1984 ja III vaihe vasta 1. 1. 1985. Kan- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
16882: saneläkeuudistukseen kiinteästi liittyvästä IV miin kansaneläkeuudistuksen IV vai-
16883: vaiheesta ei ole olemassa minkäänlaista päätös- heen täsmällisen sisällön määrittelemi-
16884: tä aikataulun osalta, koska hallitus ei sitä si- seksi ja sen toteuttamiseksi sekä sellai-
16885: sällyttänyt esitykseensä ja kokoomuksen sekä sen uudistukseen sisältymättömän taso-
16886: sosialidemokraattien vastustus esti asiasta päät- korotuksen nopeaksi aikaansaamiseksi,
16887: tämisen eduskuntakäsittelyvaiheessa. jolla täysimääräisen kansaneläkkeen ta-
16888: Uudistuksen III vaiheeseen 1. 1. 1985 ei so korotettaisiin vastaamaan nettomää-
16889: sisälly tasokorotusta. Sama koskee aikataulul- räisiä vähimmäispalkkaa.
16890: taan avointa IV vaihetta. Näin ollen kaikkein
16891: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16892:
16893: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko- Juhani Tennilä Seppo Toiviainen
16894: Matti Kautto Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
16895: 1983 vp. 1591
16896:
16897: Toivomusaloite n:o 1425
16898:
16899:
16900:
16901:
16902: Stenius-Kaukonen ym.: Kansaneläkelain ja työeläkelakien työky-
16903: vyttömyysmääritelmien tarkistamisesta
16904:
16905:
16906: Eduskunnalle
16907:
16908: Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäyspää- den perusteella vähitellen työkyvyttömyysastet-
16909: tökset ja valitusmenettelyn hitaus aiheuttavat ta alennetaan ja lopulta lakkautetaan eläke ko-
16910: työkykynsä menettäneille ihmisille suuria vai- konaan. Tällaiset tapaukset merkitsevät työky-
16911: keuksia. Jopa vuosikausia kestävä päätöksen- kynsä menettäneen oikeusturvan vakavaa louk-
16912: teko valitusprosesseineen asettaa työkyvyttämän kaamista.
16913: ei ainoastaan taloudellisesti tukalaan tilantee- Eri eläkelaitosten tekemien eläkepäätösten
16914: seen vaan aiheuttaa myös suurta henkistä pai- välillä voidaan havaita myös selviä ristiriitai-
16915: netta. suuksia. Eläkkeenhakijan oikeusturvaa louka-
16916: Hylättyjen hakemusten määrä oli huipussaan taan myös selvästi, kun eläkeasiain valituskä-
16917: vuonna 1978, jolloin hylkäysprosentti nousi sittely kestää esimerkiksi eläkelautakunnassa
16918: 21,4:ään. Tämän jälkeen sekä hylkäysprosentti tällä hetkellä keskimäärin 6-8 kuukautta ja
16919: että hakemusten määrä on pienentynyt. Selityk- vakuutusoikeudessa noin vuoden. Kaikkien va-
16920: seksi ei riitä väestön terveydentilan paranemi- litusasteiden läpikäyminen saattaa kestää usei-
16921: nen, vaan pikemminkin sitä on haettava lääkärin- ta vuosia. Vaikka asiassa lopulta tehtäisiin
16922: todistusten kirjoittamisen tiukentumisesta. En- myönteinenkin päätös, on eläkkeenhakijan toi-
16923: sinnäkin lääkäreitä on ohjattu näin menette- meentulo valitusaikana voinut jäädä jopa koko-
16924: lemään. Toiseksi, kun hoitavan lääkärin anta- naan turvaamatta ja eläke-eduissa on saatta-
16925: man todistuksen perusteella tehty eläkehakemus nut tapahtua huomattavia menetyksiä.
16926: toistamiseen tulee hylätyksi, on se aiheuttanut Työkyvyttömyysasioiden käsittelyyn on vii-
16927: lääkärien keskuudessa haluttomuutta todistus- me vuosina kiinnitetty eri tahoilta vakavaa
16928: ten kirjoittamiseen, koska heidän ammattitai- huomiota ja asioita on selvitelty. Vaikka eräi-
16929: tonsa on asetettu kyseenalaiseksi. Työeläkelai- siin toimenpiteisiin on ryhdytty, ne eivät riitä
16930: tosten käsi ttelemien työkyvyttömyyseläkehake- työkyvyttömien asemaan liittyvien epäkohtien
16931: musten osalta hylkäysprosentti on kansanelä- poistamiseen.
16932: kelaitoksen hylkäysprosenttia suurempi. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16933: Monen lakkautuspäätöksen saaneen elä- kunnan hyväksyttäväksi _toivomuksen,
16934: keläisen kohdalla ei kysymys ole ollut työky-
16935: vyn palautumisesta. Monet sairaudet, erityises- että hallitus täsmentäisi kiireellisesti
16936: ti työstä johtuvat sairaudet, voivat pysyä mel- kansaneläkelain ja työeläkelakien työky-
16937: ko oireettomina, kun asianomainen henkilö py- vyttömyysmääritelmien tulkintaa ja tar-
16938: syy poissa terveyttään ärsyttävistä olosuhteis- vittavilta osin tarkistaisi ao. määritel-
16939: ta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sairauden pa- miä siten, että jokainen työkykynsä me-
16940: rantumista. Usein siirto toisenlaisiin työolosuh- nettänyt henkilö saa nopeasti oikeu-
16941: teisiinkaan ei ole riittävä pitämään sairautta denmukaisen ja hänen toimeentulonsa
16942: oireettomana. Monen eläkeläisen kohdalla on turvaavan eläkkeen.
16943: kuitenkin viety läpi prosessi, jossa oireettomuu-
16944: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16945:
16946: Marjatta Stenius-Kaukonen Pirkko Turpeinen Seppo Toiviainen
16947: Inger Hirvelä Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
16948: 1592 1983 vp.
16949:
16950: Toivomusaloite n:o 1426
16951:
16952:
16953:
16954:
16955: Surakka ym.: Työeläkejärjestelmän hallinnon demokratisoimises-
16956: ta ja työeläkevakuutusrahastojen saattamisesta kansanvaltai-
16957: ·sen päätöksenteon piiriin
16958:
16959:
16960: Eduskunnai:le
16961:
16962: Tulevia työeläkevakuutuksia varten rahastoi- kuutuslaitosten että eläkesäätiöiden hallinnossa
16963: dut varat ovat työntekijöiden palkkarahoja. työntekijäin edustus olisi lisättävä vähintään
16964: Tämän vuoksi työntekijöillä tulisi olla myös puoleen näiden hallintojen kokonaismäärästä.
16965: oikeus määrätä näiden varojen sijoittamisesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16966: Työeläkevaroja ohjaamaan perustetun neu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16967: vottelukunnan olisi laadittava selvät ohjeet sii-
16968: tä, miten rahastossa olevia työeläkevaroja si- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16969: joitetaan ottaen huomioon vakuutettujen edut, työeläkejärjestelmän hallinnon demo-
16970: maan taloudellinen tilanne, rakennemuutokset kratisoimiseksi ja työeläkevakuutuksia
16971: jne. Neuvottelukunnan kokoonpanoa tulisi varten rahastoitujen varojen saattami-
16972: muuttaa siten, että siinä on vähintään puolet seksi kansanvaltaisen valvonnan ja pää-
16973: työntekijäin edustajia. Myös automaattinen ta- töksenteon piiriin.
16974: kaisinlainaus olisi poistettava. Sekä eläkeva-
16975: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
16976:
16977: Juhani Surakka Timo Roos Kaisa Raatikainen
16978: Jorma Rantanen Aarno von Bell Paula Eenilä
16979: Liisa Jaakonsaari Pertti Paasio
16980: 198.3 vp. 1593
16981:
16982: Toivomusaloite n:o 1427
16983:
16984:
16985:
16986:
16987: Sutinen ym.: Vaikeasti työhönsijoitettavien vammaisten ja työ-
16988: rajoitteisten työllisyyden parantamisesta erityisesti suojatyö-
16989: toimintaa tehostamalla
16990:
16991:
16992: Eduskunnalle
16993:
16994: Virallisista työhönsijoitustilastoista ilmenee, jatyö olisi ehkä irrotettava muusta invalidihuol-
16995: että työrajoitteisiksi luokiteltujen työnhakijoi- losta, koska suojatyöntekijöiden ryhmä on osit-
16996: den työhönsijoitusluvut ovat alentuneet jatku- tain erilainen kuin muun invalidihuollon asia-
16997: vasti koko 1970-luvun ajan. 1980-luvulle siir- kaskunta. Vaikeasti työhönsijoitettavien työlli-
16998: ryttäessä kehityksessä ei ole tapahtunut mitään syyden edistämisessä ja tukemisessa valtion ta-
16999: myönteistä. Työrajoitteisiksi luokiteltujen mää- loudellinen ja muu vastuu olisi järjestettävä
17000: rä kasvaa ja työhönsijoitusluvut pienenevät. Tä- samaksi kuin muunkin väestön. Suojatyön jär-
17001: hän asiaan on eduskunnassakin useaan ottee- jestämisessä kuntien vastuu vuoden 1984 alus-
17002: seen ja monella eri tavalla kiinnitetty huomiota sa lisääntyy entisestään sosiaali- ja terveyde~
17003: mm. hallituksen työllisyyskertomusten käsitte- huollon uuden valtionosuusjärjestelmän takia.
17004: lyn yhteydessä sekä käsiteltäessä invalidihuol- Suojatyön uusien järjestelyjen avulla pitäisi
17005: lon lainsäädäntöä. päästä eroon myös alueellisista eroista.
17006: Vaikeasti työhönsijoitettaville vammaisille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17007: järjestetään suojatyötä invaliidihuoltolain mu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17008: kaan. Suojatyön alueellinen kattavuus on edel- sen,
17009: leenkin hyvin huono eikä toiminta juuri lain- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi lain-
17010: kaan ulotu haja-asutusalueille ja yleensäkään säädännöllisiin ja muihin tarpeellisiin
17011: maaseudulle. Lisäksi on valtion taloudellisen toimenpiteisiin vaikeasti työhönsijoitet-
17012: tuen riittämättömyydestä johtuvia erinäisiä epä- tavien vammaisten ja muiden vaikeasti
17013: kohtia, joiden korjaamiseksi tehtyjen esitysten työrajoitteisten työllisyyden parantami-
17014: toteuttaminen on riippuvainen uusista järjeste- seksi sekä erityisesti suojatyötoiminnan
17015: lyistä. Yleisesti on vallalla käsitys, että suoja- tehostamiseksi ja suojatyöntekijöiden
17016: työn lainsäädäntö olisi pikaisesti uusittava. Suo- palkkatason parantamiseksi.
17017: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
17018:
17019: Lea Sutinen Hannu Tenhiälä Georg C. Ehrnrooth
17020: Pentti Poutanen Väinö Raudaskoski Matti Ruokola
17021: Kerttu Törnqvist
17022:
17023:
17024:
17025:
17026: 200 088300420M
17027: 1594 198.3 vp.
17028:
17029: Toivomusaloite n:o 1428
17030:
17031:
17032:
17033:
17034: Sutinen ym.: Lasten, vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairai-
17035: den kotihoidon tuen saattamisesta lakisääteiseksi
17036:
17037:
17038: Eduskunnalle
17039:
17040: Lähes puolet alle kouluikäisistä lapsista yhä voimistunut vaatimus maksaa korvausta
17041: hoidetaan kotona vanhempien toimesta joko hoitotyötä tekeville perheenjäsenille sekä pa-
17042: siten, että vanhemmat suorittavat hoitotyön rantaa heidän loma-, vapaa-aika- ja muuta so-
17043: pääasiallisena työnään tai yritystoiminnassa siaaliturvaansa.
17044: tehdyn työn ohessa. Pienten lasten lisäksi var- Koska hoitotyöstä tuleva hyöty koituu pää-
17045: sinkin maaseudulla on tapana hoitaa perhee- asiassa yhteiskunnan hyväksi, tulisi yhteiskun-
17046: seen kuuluvat sairaat, vammaiset ja avun tar- nan huolehtia työn riittävästä korvaamisesta,
17047: peessa olevat vanhukset. Perheissä tehdään mikä on esim. vammaisten ja vanhusten osalta
17048: hoitotyötä paitsi siksi, että halutaan hoitaa saatu kokeiluluonteisesti alulle muutamissa
17049: avun ja hoidon tarpeessa olevat henkilöt per- maamme kunnissa. Kokeilun kautta on myös
17050: hepiirissä, usein myös siksi, että asianmukai- edetty pienten lasten kotona tapahtuvan hoi-
17051: sia hoitopaikkoja ei ole riittävästi tarjolla tai don tukemisessa, minkä lakisääteistäminen on
17052: niiden käyttö on epätarkoituksenmukaista pit- toistaiseksi kariutunut poliittisen tahdon puut-
17053: kien välimatkojen ja heikkojen liikenneyh- teeseen.
17054: teyksien vuoksi. Tehdessään hoitotyötä suo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17055: rittavat perheet merkittävää työtä, ovathan lai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17056: tosmaiset hoitomuodot osoittautuneet varsin muksen,
17057: kalliiksi ratkaisuiksi.
17058: Yksityiskodeissa tehty palkaton hoitotyö on että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
17059: säästänyt yhteiskuntaa suurilta investoinneilta lasten, vanhusten, vammaisten ja pit·
17060: ja melkoisilta käyttökustannuksilta. Tätä taus- käaikaissairaiden kotihoidon tukemisen
17061: taa vasten tuntuu oikeutetulta viime vuosina lakisääteistämiseen.
17062: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
17063:
17064: Lea Sutinen Liisa Kulhia Sirkka-Liisa Anttila
17065: Reino Karpola Hannele Pokka Jukka Vihriälä
17066: Katri-Helena Eskelinen Pirkko Ikonen Hannu Kemppainen
17067: Väinö Raudaskoski
17068: 198.3 vp. 1595
17069:
17070: Toivomusaloite n:o 1429
17071:
17072:
17073:
17074:
17075: Sutinen ym.: Rintamasotilas- tai rintamapalvelustunnuksen saa-
17076: neiden päästämisestä varhaiseläkkeelle 58-vuotiaina
17077:
17078:
17079: Eduskunnalle
17080:
17081: Vuonna 1979 perustetun rintamaveteraani- dettiin, että naisten rintamapalvelusajan sel-
17082: asiain neuvottelukunnan työn aloittamisen vittäminen on hankalaa ja monissa tapauksissa
17083: jälkeen on sen tekemien ehdotusten pohjalta mahdotontakin. Naisista ei ole olemassa mi-
17084: saatu aikaan monia parannuksia veteraanien tään sotilaskantakorttijärjestelmän kaltaista
17085: sosiaali- ja terveysturvassa. Suurin toivein laa- kortistoa tai muutakaan tiedostaa.
17086: ditun rintamaveteraanien varhaiseläkelain käy- Mikäli nyt laissa oleva 63 ikävuoden raja
17087: täntöön soveltamisessa on kuitenkin todettu alennettaisiin 60 vuoteen, merkitsisi se 900:n
17088: olevan kiireisiä korjaamisen tarpeita vielä sen- lisäystä varhaiseläkkeensaajien lukumäärässä,
17089: kin jälkeen, kun varhaiseläkelakia uudistettiin mistä naisten osuus vuosina 1984-87 olisi
17090: vuoden 1982 lopussa. noin 150-200 henkilöä. Jos taas ikäraja alen-
17091: Varhaiseläkelain mukaan varhaiseläkkeelle nettaisiin 58 vuoteen, mihin on todellista tar-
17092: pääsemisen edellytyksenä on sairauden, vian vetta, olisi eläkkeiden lisäys vuosina 1984-87
17093: tai vamman siinä määrin alentama työkyky, n. 2 000-2 500, mistä naisia olisi n. 250.
17094: että se olennaisesti haittaa asianomaisen ansio- Kun lainmuutoksella tulisi olemaan työlli-
17095: työtä. Lisäksi edellytyksenä on oleminen ennen syyttä parantava vaikutus samalla kun se var-
17096: varhaiseläkkeen alkamista rasittavassa työssä. hentaisi eläkkeelle jääntiä ja helpottaisi eläke-
17097: Nämä kriteerit ovat osoittautuneet vaikeasti tut- hakemusten käsittelyä, olisi kaikkein järkevin-
17098: kittaviksi ja näin ollen ovat muodostuneet tä poistaa rintamapalvelusaikavarutimus kaikilta
17099: monille esteiksi varhaiseläkkeelle pääsemiseen. rintamasotilas- tai rintamapalvelustunnuksen
17100: Voimassa olevan lain mukaan 63 vuotta täyt- omaaviita veteraaneilta sekä samalla poistaa
17101: täneille rintamaveteraaneilla ei ole rintamapal- olennaisen haitan ja rasittavan työn vaatimuk-
17102: veluikävaatimusta, mutta edellä mainitut vaa- set.
17103: timukset ovat eläkkeelle pääsyn esteenä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17104: Rintamapalvelustunnuksen saaneille 63 vuot- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17105: ta täyttäneille naisille viimesyksyinen lainmuu- muksen,
17106: tos aukaisi varhaiseläkkeelle pääsemisen mah-
17107: dollisuuden. Eräänä vaikeutena naisten var- että hallitus ryhtyisi ripeästi toimen-
17108: haiseläkejärjestelyille samoin edellytyksin mies- piteisiin 58 vuotta täyttäneiden rinta-
17109: ten kanssa ovat olleet ne hankaluudet, jotka masotilas- tai rintamapalvelustunnuksen
17110: liittyvät heidän rintamallaoloaikansa selvittä- omaavien veteraanien varhaiseläkkeelle
17111: miseen. Joulukuussa v. 1982 puolustusminis- päästämiseksi ilman rintamapalvelus-
17112: teriön asettama naisten rintamapalvelusaika- aikavaatimusta.
17113: työryhmä jätti selvityksensä, missä myös to-
17114: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
17115:
17116: Lea Sutinen Katri-Helena Eskelinen Väinö Raudaskoski
17117: Jouko Tuovinen Liisa Kulhia Sirkka-Liisa Anttila
17118: Reino Karpola Hannele Pokka Jukka Vihriälä
17119: Kerttu Törnqvist Pirkko Ikonen Hannu Kemppainen
17120: 1596 1983 vp.
17121:
17122: Toivomusaloite n:o 1430
17123:
17124:
17125:
17126:
17127: Säilynoja ym.: Työantajien sosiaaliturvan rahoittamiseksi suo-
17128: rittamien maksujen määräytysmisperusteiden saattamisesta
17129: työvoiman käyttöä suosiviksi
17130:
17131:
17132: Eduskunnalle
17133:
17134:
17135: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17136:
17137: Aloitteessa ehdotetaan työnantajan suoritta- rahoitus siten, että pääomavaltaisen teollisuu-
17138: mien välillisten työvoimakustannusten määräy- den ja tuonnin sijasta suosittaisiin työvoima-
17139: tymisperusteiden muuttamista siten, että nii- valtaista tuotantoa ja siten edistettäisiin työlli-
17140: den suuruus riippuisi mm. tuotannon pääoma- sy)lltltä. Aloitteen tarkoituksena ei ole vähentää
17141: valtaisuudesta eikä lähes yksinomaan makse- työnantajan osuutta sosiaaliturvan rahoitukses-
17142: tusta palkkasummasta kuten nykyään. Aloit- ta.
17143: teen tarkoituksena on uudistaa sosiaaliturvan
17144:
17145:
17146:
17147:
17148: ALOITTEEN PERUSTELUT
17149:
17150: Suoritetut kansainväliset vertailut osoittavat, Kansantaloudellisesta näkökulmasta tarkastel-
17151: että suhteellisen korkeasta sosiaaliturvan tasos- len vaihtoehtojen edullisuus on kuitenkin useas-
17152: ta huolimatta työvoimakustannukset maassam- sa tapauksessa päinvastainen. Pääomavaltaisen
17153: me ovat alhaiset verrattuina keskeisten kilpai- teollisuuden käyttämät koneet hankitaan useim-
17154: lijamaidemme tilanteeseen. missa tapauksissa ulkomailta, jolloin yksittäi-
17155: Työnantajapiirien päinvastaisista väitteistä selle yritykselle edulliselta näyttävä sijoitus
17156: huolimatta ongelmana ei siis ole sosiaaliturvan merkitsee Su::>messa luodun varallisuuden vir-
17157: ja sen aiheuttamien kustannusten korkea taso. taamista ulkomaille. Samalla koneinvestointi
17158: Tästä huolimatta voidaan sanoa, että Suo- merkitsee suomalaisen työvoiman korvaamista
17159: messa työvoima on tuotantohyödykkeenä kal- ulkomaisella. Työvoiman vajaakäyttö johtaa
17160: lis suhteessa muihin tuotannontekijöihin. Tä- väistämättä Juotavan uuden varallisuuden vähe-
17161: mä johtuu elinkeinoverotuksesta sekä valtion nemiseen. Sen sijaan että työllistämällä lisää
17162: yrityksille myöntämistä tukiaisista, joiden avul- suomalaisia kasvatettaisiin tuotannossa Juota-
17163: la on keinotekoisesti alennettu esimerkiksi ko- van uuden arvon määrää, aiheutetaan lisää
17164: ne- ja laiteinvestointien kustannusvaikutusta työttömyyttä ja pannaan työttömien toimeentu-
17165: yrityksille. Etenkin verotukselliset mahdolli- lo vielä työssä olevien kannettavaksi.
17166: suudet - mm. varastojen aliarvostusmahdolli- Paitsi että työvoimavaltaisen vaihtoehdon va-
17167: suus, kuluvan käyttöomaisuuden korkeat pois- litseminen tilanteessa, jossa pääomavaltainen
17168: toprosentit ja liikevaihtoverohelpotukset - vaihtoehto on yksittäisen yrityksen voiton kan-
17169: johtavat siihen, että yrityksen on monessa ta- nalta hieman edullisempi, on kansantaloudelli-
17170: pauksessa omaa voittoaan ajatellen edullisem- sesti edullista, on se myös ainoa tie lähteä
17171: paa käyttää varojaan esimerkiksi konehankin- vähentämään sen inhimillisen kärsimyksen mää-
17172: toihin kuin työvoiman palkkaukseen. rää, jonka työttömyys maassamme aiheuttaa.
17173: 1983 vp.- TA n:o 1430 1597
17174:
17175: Katsommekin, että rotta pikimmin olisi lo- Perusteena :työnanitajan maksettavien sosiaa-
17176: petettava koneiden käytön suosiminen työvoi- liturvamaksujen määräämiselle voisivat olla esi-
17177: man käytön sijasta. Eräs tämänsuuntainen toi- merkiksi yrityksen liikevaihto, käyttöomaisuu-
17178: menpide olisi sosiaaliturvan rahoitusperusteiden den hankintamenosta tehtyjen poistojen määrä
17179: uudistaminen. ja osuus maksettujen palkkojen määrästä, va-
17180: Työnantajan maksettavia sosiaalikustannuk- rastojen aliarvostuksen määrä ja osuus palkka-
17181: sia ovat kansaneläkemaksu, lapsilisämaksu, sai- summasta tms. toiminnan laajuutta ja pääoma-
17182: rausvakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, vaitaisuurta kuvaavat osoittimet.
17183: työeläkevakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutus- Jotta tuontihyödykkeet eivät olisi kotimai-
17184: maksu ja tapaturmavakuutusmaksu. Näiden yh- siin hyödykkeisiin ja työvoimaan nähden edul-
17185: teismäärä on runsaat 20 % maksettujen palk- lisemmassa asemassa, tulisi niille säätää so-
17186: kojen summasta, ja kansaneläkemaksua lu- siaaliturvavero, joka vastaisi kotimaassa tuotet-
17187: kuun ottamatta maksun suuruus riippuu yksin- tujen hyödykkeiden hintaan sisältyvien sosiaa-
17188: omaan palkkasummasta. Kansaneläkemaksussa likustannusten määrää.
17189: on jo nykyään otettu huomioon kuluvan käyttö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
17190: omaisuuden hankintamenosta tehtävien pois- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17191: tojen määrä, mutta tämä vaikuttaa maksun suu-
17192: ruuteen korkeimmillaankin vain 1,5 prosentti- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
17193: yksiköllä ja koskee käytännössä varsin harvoja piteisiin työnantajan suorittamien so-
17194: yrityksiä. siaaliturvan rahoittamiseen liittyvien
17195: Sosiaaliturvan rahoitusperusteet tulisi pikai- maksujen määräytymisperusteiden muut-
17196: sesti uudistaa siten, että tuettaisiin työvoiman tamiseksi siten, että niiden avulla
17197: käyttöä. Samalla hyöty voitaisiin suunnata pie- suosittaisiin työvoiman käyttöä yrityk-
17198: nille ja keskisuurille yrityksille, ja uudistus oli- sissä, alentamatta kuitenkaan työnanta-
17199: si siten myös aluepoliittisesti perusteltu suosies- jan osuutta sosiaaliturvan rahoituksessa
17200: saan kehitysalueita. sen pysyvän lainsäädännön mukaisesta
17201: tasosta.
17202: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
17203:
17204: Vappu Säilynoja Niilo Koskenniemi
17205: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen
17206: 1598 1983 vp.
17207:
17208: Toivomusaloite n:o 1431
17209:
17210:
17211:
17212: Säilynoja ym.: Omavastuuosuuden poistamisesta työsuojelu- ja
17213: työterveyshuollon kustannuksista eräiden maatalousammatin
17214: harjoittajien osalta
17215:
17216:
17217: Eduskunnal.Je
17218:
17219: Työterveyslaitoksen toimesta on tutkittu kapasiteettia antaa maanviljelijäväestölle näitä
17220: maanviljelijäväestön terveydentilaa ja työoloja. palveluja korkeatasoisina. Tärkeätä joka tapauk-
17221: Näiden tutkimusten mukaan maanviljelijäväes- sessa on, että palvelujärjestelmä tältäkin osin
17222: töstä sairastaa keskimäärin 41 % jotakin lää- saadaan toimivaksi ja että tuota varsin aikais-
17223: kärin toteamaa sairautta. 45-64-vuotiailla ta työkyvyttömyyttäkin voitaisiin ennalta eh-
17224: miehillä sairastuvuusprosentti on 53 ja vastaa- käistä.
17225: van ikäisillä naisilla 62. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työ-
17226: Näiden selvitysten perusteella maanviljelijöi- suojelun ja työterveydenhuollon osalta maata-
17227: den terveydentilaa voidaan pitää huonona. Kun lousväestö joutuu maksamaan palveluista oma-
17228: lisäksi tiedämme, että hyvin moni varsinkin vastuuosuuden, joka näyttää käytännössä muo-
17229: pienellä tilalla työskentelevä joutuu tekemään dostuvan esteeksi palvelujen kysynnalle. V aik-
17230: puolikuntoisena olosuhteiden pakosta työtä, ti- ka omavastuuosuus peittää vain osan palvelu-
17231: lanne on melko hälyttävä. Tilannetta vai- jen todellisista kustannuksista, maksut kuiten-
17232: keuttaa vielä eläkelaitosten kiristynyt työkyvyt- kin muodostavat sellaisen menoerän, että ne
17233: tömyyssäännön tulkinta. Maatalousyrittäjien ovat este työterveyshuoltoon hakeutumiselle.
17234: kohdalla hylkäämisprosentti on noin 30, mikä Kun palveluja ei osteta, silloin niitä ei voida
17235: on kohtuuttoman korkea. myöskään kehittää vaatimustason mukaisesti.
17236: Pääomaköyhyys on useimmiten suurin este Tämä ongelma kokonaisuudessaan voidaan
17237: juuri pienten tilojen elinkelpoisuutta ja myön- poistaa vain poistamalla omavastuuosuus maa-
17238: teistä tulokehitystä ajatellen. Jos tuota tuloke- talousväestön kohdalla työsuojelu- ja työter-
17239: hitystä ovat vielä voimakkaasti hidastamassa veyshuollon palveluilta.
17240: terveydelliset seikat, silloin ongelmat monin- Silloin kun maa- ja metsätalous on omistajal-
17241: kertaistuvat. Siksi onkin tärkeää saada maa- le yritysmuoto, jossa työt tehdään pääsääntöi-
17242: talousväestölle toimiva työterveyshuolto. ses.ti vieras~a työvoimaa käyttäen, silloin mak-
17243: Vaikka laki ·sallii työterveydenhuoltoa toteu- superusteet olisivat samat kuin yleensä yritys-
17244: tettavaksi mm. yksityisenä palvelutoirnintana, ten työsuojelu- ja työterveyshuollossa.
17245: maatilatalouden luonteesta johtuen työterveys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17246: huolto voidaan käytännössä toteuttaa joustavas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17247: ti vain terveyskeskusten tuottamina palveluina. muksen,
17248: Tuossa tutkimuksessa korostuivat ergonomiset
17249: haitat. Erityisen tärkeää onkin lisätä terveys- että hallitus ryhtyisi tozmtzn oma-
17250: keskuksien valmiutta tarjota maatalousväestöl- vastuuosuuden poistamiseksi työsuo-
17251: le työsuojelullisia palveluja. jelu- ja työterveyshuollon kustannuk-
17252: Nämä kaikki näkökohdat tulisi ottaa vaka- sista sellaisilta maatalousammatin har-
17253: vasti huomioon valtakunnallisissa kansanter- joittajilta, jotka pääsääntöisesti eivät
17254: veystyön 5-vuotissuunnitelmissa ja edelleen ter- ole työnantaja-asemassa ja joiden maa-
17255: veyskeskusten omissa suunnitelmissa. Lähes- taloustyöt tehdään pääasiassa oman per-
17256: kään kaikilla terveyskeskuksilla ei riitä vielä heen voimin.
17257: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
17258:
17259: Vappu Säilynoja Niilo Koskenniemi
17260: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen
17261: 1983 vp. 1599
17262:
17263: Toivomusaloite n:o 1432
17264:
17265:
17266:
17267:
17268: Säilynoja ym.: Vammaisten työnsaannin turvaamisesta
17269:
17270:
17271: Eduskunnalle
17272:
17273: Palkkatyön yleistyessä työn oikeus ja mer- tyä. Erityistyöllistämistuki taas on palkkakus-
17274: kitys on korostunut. Tämä pätee myös vam- tannusten osittaista korvaamista kahden vuo-
17275: maisiin. Vammaisille tunnustetaan sinänsä oi- den ajan työnantajalle.
17276: keus työhön, mutta käytännössä työn saanti Erityistoimin on kuitenkin töihin kyetty si-
17277: kohtaa erityisiä vaikeuksia. joittamaan vain verrattain pieni määrä ihmisiä,
17278: Tieteen ja tekniikan kehitys asettaa työvoi- joten tässä olisi paljon tehtävää.
17279: malle kasvavia laatuvaatimuksia. Yhä enem- On tarpeen lisätä valtion ja kuntien aktiivi-
17280: män edellytetään sekä laajaa yleissivistävää sia työllistämistoimia ja määrärahoja, ja samalla
17281: että pitkää erikoistavaa ammatillista koulutus- on syytä kehittää uusia työllistämismuotoja.
17282: ta. Vammaisten koulutus näyttää kuitenkin ole- Ilmeistä on, että kuntien vastuuta kuntalaisten
17283: van keskimäärää vähäisempää. Niinpä koulutus työllistämisestä on lisättävä esim. luomalla
17284: tahtoo jäädä peruskoulun varaan. Tieteen ja kunnallinen työtoiminta säädöksineen. Pelkkiin
17285: tekniikan vaikutus työtapahtumaan ei kuiten- työkeskuksiin tai suojatyöpaikkoihin ei pitäisi
17286: kaan ole vammaiselle vain kielteistä. Päinvas- tyytyä, vaan työllistäminen tulisi olla jousta-
17287: toin raskaiden tuotantotehtävien väheneminen vampaa ja monipuolisempaa.
17288: ja vastaavasti suunnittelu-, johto- ja ohjausteh- Työllistämisessä pitäisi turvata työsuhteen
17289: tävien lisääntyminen tarjoavat tehtäviä, joissa jatkuminen, jottei työsuhde katkeaisi mahdolli-
17290: vammaisuus ei haittaa työn suorittamista. sen julkisen tuen lakatessa. Samaten olisi sel-
17291: Vammaisten mahdollisuudet saada työtä vitel~tävä, miten työnantajat, julkiset ja yksityi-
17292: vaihtelevat. Siihen vaikuttavat mm. koulutus, set, voitaisiin velvoittaa työllistämään vammai-
17293: asuinpaikka ja kuviteltu tai tosiasiallinen so- sia. Erityisesti julkista tukea yrityksille myön-
17294: veltuminen vammasta huolimatta eri työtehtä- nettäessä voitaisiin ehtoihin sisällyttää velvoi-
17295: viin. tus vammaisten työllistämisestä, vaikka tuen
17296: Valtaosa vammalSlsta löytänee työpaikan antamisella sinänsä olisi jokin muu peruste.
17297: omin avuin työmarkkinoilta. Vammahan ei Myös vammaisten mahdollisuuksia itsenäi-
17298: aina ole havaittavissa, tai sitten työhön otet- seen ammatin harjoittamiseen tulisi tukea. Am-
17299: taessa todetaan, ettei se vaikuta suorituksiin. mattikoulutuksen ohella olisi selvitettävä, mi-
17300: Omatoimisesti työpaikan saaneita tulisi kuiten- ten valtion erityistyöllistämistoimiin sisällytet-
17301: kin avustaa erityisesti siten, että oiottaisiin täisiin työvälineiden hankinnan, tuotettujen ta-
17302: vammaisuuteen edelleenkin yhdistyviä ennak- varoiden ja palvelusten ja muun sellaisen tuke-
17303: koluuloja. Samaten tulisi selvittää, miten voitai- minen.
17304: siin edistää työkyvyn ylläpitämistä työsuhteen Sosiaaliviranomaisten mahdollisuudet tukea
17305: aikana kuntoutuksen ja hoidon avulla. vammaisten työnsaantia rajoittuvat lähes yksin-
17306: Työvoimaviranomaisten avulla löytää osa omaan suojatyöhön, joka on tarkoitettu vain
17307: vammaisista työpaikkansa. Keskeisimmät tuki- niille, jotka eivät rajoitetun työkykynsä tähden
17308: toimet tällöin ovat: työolosuhteiden järjestely- voi sijoittua työmarkkinoilla. Suojatyöpaikkoja
17309: tuki ja erityistyöllistämistuki. Vammaisen kan- lienee tällä hetkellä noin kymmenesosa tar-
17310: nalta työolosuhteiden järjestelytuki on ajatuk- peesta.
17311: seltaan hyvä. Pyritäänhän siinä työolosuhteita Vähäisen määrän ohella suojatyössä ilmenee
17312: muuttamalla poistamaan esteet työn suoritta- muitakin ongelmia. Palkkataso on erittäin al-
17313: miselta. Toistaiseksi tätä keinoa ei ole kovin hainen eikä se noudata ammattialan palkkaus-
17314: paljon käytetty, mutta teknisten mahdollisuuk- ta. Työnantaja päättää palkan. Samaten irti-
17315: sien lisääntyessä siitä voisi olla paljonkin hyö- sanomissuoja on järjestämättä. Myöskään suo-
17316: 1600 1983 vp. - TA n:o 1432
17317:
17318: jatyössä olevilla ei ole sellaista edunvalvonta- vasta työllistämisestä poiketen selvästi hoidol-
17319: järjestelmää joka muilla työntekijöillä on am- lista ja kuntouttavaa. Myös tätä työmuotoa
17320: mattiliitoissa. tulisi kehittää. Samalla hoidollisen suojatyön
17321: Suojatyöpaikkojen määrää tulisi suunnitel- ja vaativamman työn välille tulee luoda jousta-
17322: mallisesti nostaa lisäten selvästi valtion varoja. vat mahdollisuudet siirtyä työkyvyn ja kuntou-
17323: Suojatyössä tulisi työn luonnetta palkkatyönä tumisen myötä kulloinkin soveliaaseen työhön.
17324: korostaa. Suojatyö tulisi kytkeä työehtosopi- Korostaen vammaisten oikeutta työhön eh-
17325: musmenettelyn piiriin. Muutoinkin suojatyötä dotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17326: pitäisi kehittää korkeatasoiseksi ja joustavaksi, vomuksen,
17327: vammaisten erityispiirteitä huomioon ot:tavaksi
17328: ansiotyön muodoksi. että hallitus ryhtyisi heti toimiin
17329: Kehitysvammalain ja mielisairaanhoitolain vammaisten työnsaannin turvaamiseksi
17330: perusteella järjestettävä suojatyö on edellä ku- mm. siten kuin edellä perusteluissa on
17331: vatusta, invaliidihuoltolain perusteella tapahtu- todettu.
17332:
17333: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
17334:
17335: Vappu Säilynoja Niilo Koskenniemi
17336: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen
17337: 1983 vp. 1601
17338:
17339: Toivomusaloite n:o 1433
17340:
17341:
17342:
17343:
17344: Söderström ym.: Ylä- ja alarajan määräämisestä sairaus- ja äitiys-
17345: päi värahoille
17346:
17347:
17348: Eduskunnalle
17349:
17350: Sairausvakuutuspäivärahajärjestelmän muutos rahojen suuruuteen jonka yhteiskunta maksaa
17351: keväällä 1981 on oikeutetusti aiheuttanut edun saajalle.
17352: tyytymattomyyttä kansalaisten keskuudessa. Vastaväitteistä huolimatta verottomuus sai-
17353: Uudistuksen yhteydessähän siirryttiin päivära- raus- ja äitiyspäivärahojen osalta olisi voitu säi-
17354: hojen osalta verotuskäytäntöön ja poistettiin lyttää sekä myöskin päivärahakatto. Samalla oli-
17355: asiallisesti päivätahoilta katto. Verottomuuden si voitu nostaa minimipäiväraha vähintään 60
17356: poistumisen sanottiin korvautuvan päivärahojen markkaan, jotta toimeentulo edes välttävästi
17357: nostamisella. Käytännössä monen osalta tilan- pienimmälle edunsaajalle olisi turvattu.
17358: ne kuitenkin paheni. Aikaisemmin verottoma- Nämä muutokset ovat vielä mahdollisia ja ne
17359: na saatu päiväraha siirtyi verolle ja johti netto- tulisi pikaisesti suorittaa. Verottomuuden pa-
17360: päivärahan lähemmäksi alkuperäistä verotonta lauttaminen edellyttäisi kuitenkin järjestelmän
17361: päivärahaa kuin mitä oli kaavailtu. Lisäksi vä- kokonaismuu tos ta.
17362: hennysoikeuden menetys veroilmoituksen yhtey- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17363: dessä vähensi edelleen korotuksen todellista ar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17364: voa.
17365: Kaikkein suurimpana heikkoutena kuitenkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17366: nähtiin päivärahakaton poistaminen. Se johtikin sairaus- ja äitiyspäivärahalainsäädännön
17367: viime vuonna päivärahatilastoon, jossa pienin muuttamiseksi niin että minimipäivära-
17368: minimipäiväraha oli 27 markkaa, kun taasen ha säädettäisiin 60 markaksi ja päivä-
17369: suurin nousi 2 780 markkaan. Korkein isyys- rahakatto 200 markkaan ja että näitä
17370: päiväraha nousi 1 870 markkaan ja äitiyspäivä- raja-arvoja tarkistettaisiin vuosittain in-
17371: raha 670 markkaan. Lopputuloksena lakimuu- deksin mukaan.
17372: toksesta saimme satakertaisen vaihtelun päivä-
17373: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
17374:
17375: Sten Söderström Irma Rosnell
17376: Matti Kautto Ensio Laine
17377: Marja-Liisa Salminen
17378:
17379:
17380:
17381:
17382: 201 088300420M
17383: 1602 1983 vp.
17384:
17385: Toivomusaloite n:o 1434
17386:
17387:
17388:
17389:
17390: Söderström ym.: Ilmaislääkcjärjestelmän laajentamisesta koske-
17391: maan kaikkia reseptilääkkeitä
17392:
17393:
17394: Eduskunnalle
17395:
17396: Sairausvakuutuslain pnrun kuuluu osa sai- vaihtelevasti ja Jattavat lääkkeensä käyttämät-
17397: rauksista, joiden hoitoon käytettävät lääkkeet tä, vaikka se olisi heidän sairautensa kannalta
17398: ovat kokonaan korvattavia. Kokonaan korvatta- väittämä tön tä.
17399: vien lääkkeiden osalta on tällä hetkellä voi- On ilmeistä, että päätöksiä laajentaa ilmais-
17400: massa valtioneuvoston päätös 14 päivältä ke- lääkeluetteloa on jarrutettu kustannusten hillit-
17401: säkuuta 1973. Tämän päätöksen mukaan sai- semiseksi. On kuitenkin arveluttavaa lähteä
17402: rausvakuutuslain kokonaan korvattavien sai- tälle tielle, koska toisaalta tiedämme, että ai-
17403: rauksien piiriin kuuluu 37 sairautta, joiden hoi- noa todella tehokas tapa puuttua sairastuvuu-
17404: toa varten valtioneuvosto on päätöksellään hy- teen on ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ja
17405: väksynyt 153 lääkeainetta. ainoastaan siihen puuttumalla voimme pitem-
17406: Sairaanhoidossa on kuitenkin valtioneuvos- mällä tähtäyksellä vähentää lääkekulutusta.
17407: ton päätöksen jälkeen tapahtunut nopeata kehi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17408: tystä ja markkinoille on tuotu monia lääkkeitä, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17409: joiden suhteen ilmaispäätöstä ei ole.
17410: Monet sairaudet, kuten nivelkulumat (art- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
17411: rosis) ja sydänperäinen rintakipu ( angina pec- piteisiin ns. ilmaislääkejärjestelmän laa-
17412: toris), eivät kuulu kokonaan korvattavien sai- jentamiseksi siten, että mm. artroosi-
17413: rauksien piiriin lääkkeittensä osalta. ja angina pectoris -lääkkeet tulevat jär-
17414: Lääkekustannukset etenkin eläkeläisille ovat jestelmän piiriin, ja ilmaislääkejärjestel-
17415: jatkuvasti lisääntyneet eläkkeiden jälkeenjäänei- män kehittämiseksi siten, että se kat-
17416: syyden ja lääkkeiden hinnannousun vuoksi, taisi vuoteen 1987 mennessä kaikki re-
17417: mikä on omiaan haittaamaan hoidettavuutta. septilääkkeet.
17418: Monet käyttävät kustannussyistä lääkkeitään
17419: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
17420:
17421: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Ensio Laine
17422: 1983 vp. 1603
17423:
17424: Toivomusaloite n:o 1435
17425:
17426:
17427:
17428:
17429: Söderström ym.: Minimipalkkaa vastaavan peruseläkkeen toteut-
17430: tamisesta
17431:
17432:
17433: Eduskunnalle
17434:
17435: Viimevuotiset eläkeratkaisut ovat suuresti mukaisuus ontuu pahasti kun toisaalta pienellä
17436: suututtaneet monia Suomen kansalaisia. Kan- osalla eläkeläisistä on suureläke. Lähtökohtana
17437: saneläkeuudistuksessa tapahtuneet selvät hei- on pyrkiä tasaamaan eläketuloja niin että jo-
17438: kennykset, kansaneläkkeen verollepano, invali- kaiselle eläkeläisille taataan minimipalkkaa vas-
17439: divähennyksen ja vanhuusvähennyksen poista- taava peruseläke ja että eläketuloille säädetään
17440: minen ja heikentyminen sekä samalla kansan- eläkekatto, joka indeksin mukaan määräytyisi
17441: edustajien eläke-etujen parantuminen ovat ai- vuosittain. Kohtuullinen eläkekatto voitaisiin
17442: heuttaneet oikeutettua suuttumusta kansan kes- asettaa 5 000 markkaan kuukaudessa, joka 66
17443: kuudessa. prosentin laskelman mukaan vastaa bruttopalk-
17444: Eräänä suurena eriarvoisuutta lisäävänä teki- kaa 7 600 markkaa/kk.
17445: jänä on koettu ns. ylieläkeongelma. Monien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17446: suurituloisten osalta eläketulot nousevat kuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17447: kaudessa moniin kymmeniin tuhansiin mark-
17448: koihin. Toisaalta sadattuhannet kansalaiset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17449: nauttivat eläkkeitä, jotka eivät yllä edes 1 000 eläkejärjestelmän korjaamiseksi niin, et-
17450: markkaan. Keskimääräinen TEL-eläke on Suo- tä lähitulevaisuudessa kaikille eläkeläi-
17451: messa edelleen alle 1 000 markkaa. Kaikista sille voitaisiin taata minimipalkkaa vas-
17452: eläkeläisistä n. 17 prosenttia nauttii brutto- taava peruseläke ja että eläkekatoksi
17453: eläkettä, joka markkamääräisesti on yli 3 000 säädettäisiin 5 000 markkaa kuukaudes-
17454: markkaa. Järjestelmämme on siis ensisijai- sa vuosittain korjattavaksi indeksin mu-
17455: sesti nopean kuoppakorotuksen tarpeessa valta- kaan.
17456: osalle eläkeläisistä. Tässä tilanteessa Oikeuden-
17457: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
17458:
17459: Sten Söderström Irma Rosnell
17460: Matti Kautto Ensio Laine
17461: Marja-Liisa Salminen
17462: 1604 1983 vp.
17463:
17464: Toivomusaloite n:o 1436
17465:
17466:
17467:
17468:
17469: Söderström ym.: Työkyvyttömyyseläkeratkaisujen päätöksenteko-
17470: järjestelmän uudistamisesta
17471:
17472:
17473: Eduskunnalle
17474:
17475: Viime vuosina on aiheellisesti monella tahol- veltaa. Yksityisen ihmisen oikeustajua louk-
17476: la ja muun muassa SAK:n toimesta kiinnitetty kaavat myös ne eläkeratkaisut, jolloin eläke on
17477: huomiota työkyvyttömyyseläkekäytännössä ta- myönnetty jonkin eläkelain, mutta hylätty toi-
17478: pahtuneisiin kielteisiin muutoksiin. Vaikka sen perusteella.
17479: työttömyystilanne on jo pitkään ollut huono, Työkykynsä menettäneen on monasti vaikea-
17480: on työkyvyttömyyseläkehakemusten maara ta ymmärtää eläkelaitoksen hylkäävää päätöstä,
17481: alentunut. Kun vuonna 1972 näitä hakemuk- joka on tehty etäällä hakijasta itsestään, hänen
17482: sia ratkaistiin kansaneläkelaitoksessa yli 61 000 terveydentilaansa suoranaisesti paneutumatto-
17483: kappaletta, oli vuoden 1978 vastaava luku enää mien ja paikallisia oloja tuntemattomien va-
17484: 45 600 eli neljässä vuodessa oli tapahtunut kuutuslääkäreiden ja lakimiesten toimesta.
17485: 25 % :n vähennys. Hylättyjen hakemusten Päättäjien työolojen ja paikkakunnan työlli-
17486: osuus oli samanaikaisesti noussut 5 %: sta syystilanteen tuntemus on vähäistä. Lisäksi
17487: 21 % :iin. Samansuuilltainen, joskin vielä voi- päätöstä ei mitenkään perustella. Valitustie-
17488: makkaampi, on ollut kehitys työeläkejärjestel- kään ei monessa tapauksessa tuo tulosta, sillä
17489: män puolella: työeläkelakien mukaisista työky- työkyvyttömyyskäytäntöä on tiukennettu myös
17490: vyttömyyseläkehakemuksista hylätään nykyisin valituselimissä. Useampi kuin joka toinen kan-
17491: joka neljäs. saneläkelaitoksesta hylkäävän työkyvyttömyys-
17492: Hakemusten väheneminen ja hylkäämisten eläkepäätöksen saanut valittaa päätöksestä tar-
17493: yleistyminen eivät selity kansalaisten tervey- kastuslautakuntaan, mutta vain runsaat 10 %
17494: dentilassa tapahtuneilla muutoksilla. Myöskään valituksista johtaa päätöksen muuttamiseen.
17495: eläkelaitosten kehittelemät selitysteoriat eivät Vuonna 1970 muutosprosentti oli miltei 30.
17496: ole vakuuttavia. Taustalla on lain tulkinnan Oikeudenmukaisimmin ja käytännöllisimmin
17497: kiristäminen eläkepäätöksiä tehtäessä, samaten työkyvyttömyyden määrittely voi tapahtua pai-
17498: kuin lääkärikuntaan kohdistetun asennemuok- kallisella tasolla. Kansaneläkelaitoksen keväällä
17499: kauksen ilmeneminen todistuksia kirjoitettaes- 197 5 uudistettu kenttäorganisaatio laajensi de-
17500: sa. Näin toteutettuna on sinänsä myönteinen mokraattisen päätöksenteon edellytyksiä var-
17501: ilmiö, työkyvyttömyystapausten väheneminen, teenotettavasti. Jokaisessa vakuutuspiirissä on
17502: merkinnyt sadoille ja ehkä tuhasille tosiasial- r.ykyään laaja sosiaalivakuutustoimikunta, jonka
17503: lisesti työkykynsä menettäneille taloudellista yhdestätoista jäsenestä kahdeksan valitaan kun-
17504: ahdinkoa, usein sosiaalihuollon varaan jäämis- nallisvaltuustoissa. Eläkejaosto ja sairausvakuu-
17505: tä. Väliinputoamista aiheuttaa myös työvoima- tusjaosto, joihin sosiaalivakuutustoimikunta ja-
17506: hallinnon ja eläkevakuutuksen rajan hämärty- kaantuu ja jotka hoitavat toimikunnan varsi-
17507: minen, kun hylkäävän eläkepäätöksen saaneilta naista päätösvaltaa, valitsevat keskuudestaan
17508: evätään työttömyysavustus tai -korvaus sairau- luottamustoimisen puheenjohtajan.
17509: den takia. Työvoimaministeriön 11. 5. 197 3 Sairausvakuutusasiat on perinteisesti, heti
17510: antamaa päätöstä työllisyysasetuksen sovelta- sairausvakuutusjärjestelmän syntymisestä läh-
17511: misesta, jonka mukaan "henkilöä tulee yleensä tien, ratkaistu paikallisella tasolla. Organisaa-
17512: pitää työkykyisenä niin kauan, kun ei ole ole- tiouudistuksen yhteydessä tehtiin mahdolliseksi
17513: massa sosiaalivakuutuslaitoksen tekemää pää- myös eläkeratkaisujen siirtäminen uusille pai-
17514: töstä hänen työkyvyttömyydestään", ei ole vii- kallisille elimille. Tällä tavoin kansaneläkejär-
17515: me vuosina enää voitu useissa tapauksissa so- jestelmän ja sairausvakuutusjärjestelmän hoi-
17516: 1983 vp.- TA n:o 1436 1605
17517:
17518: toon on tullut mukaari tuhansia uusia luotta- että yhtenäisen linjan noudattaminen vaikeu-
17519: mustoimisia kansalaisia. Tällä tavoin niin ikään tuisi. On myös viitattu siihen, ettei työeläke-
17520: sairausvakuutusasiat on jo saatu ja kansaneläke- . järjestelmässä tällainen muutos ole nykyisin
17521: asiat, myös työkyvyttömyyttä koskevat, voi- mahdollinen, minkä vuoksi eri eläkejärjestel-
17522: daan saada ratkaistavaksi lähellä niitä ihmisiä, mien väliset poikkeavat johtopäätöksen työky-
17523: joita ratkaisut koskevat. Paikallisella, ihmisiä vystä saattaisivat lisääntyä. Kansaneläkelaitok-
17524: lährJlä olevalla tasolla on mahdollista tarkas- sen hoitaman sairausvakuutuksen täytäntöön-
17525: tella kunkin henkilön olosuhteita kokonaisuu- pano kuitenkin osoittaa, että yhtenäinen käy-
17526: tena: harkita, onko eläke oikea ratkaisu, mil- täntö on aikaansaatavissa myös hajautetussa
17527: laiset edellytykset ovat kuntoutukseen, onko päätäntäjärjestelmässä. Työkyvyttömyyskäsit-
17528: kevyempää työtä tai työtä yleensä saatavissa teen yhtenäistäminen eläkejärjestelmissä sekä
17529: paikkakunnalla jne. Vakuutettujen osallistumi- lopullisena tavoitteena koko eläkevakuutuksen
17530: nen päätöksentekoon toteutuu suorimmin pai- saattaminen saman yhteiskunnallisen laitoksen
17531: kallisella tasolla. toimeenpanemaksi estäisi ristiriitaiset eläkerat-
17532: Nykyisessä organisaatiossa on vielä paranta- kaisut.
17533: misen, demokratisoinnin varaa. Niinpä olisi itse Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17534: laissa varmistettava, että eläke- ja sairausva- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17535: kuutusasioita käsittelevissä paikallisissa elimis- muksen,
17536: sä olisi edustajansa työtätekevien ammatillisilla
17537: järjestöillä ja eläkeläisillä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17538: Pahimpana puutteena paikallisdemokratian menpiteisiin työkyvyttömyyseläkeratkai-
17539: kannalta on pidettävä sitä, että työeläkeratkai- sujen siirtämiseksi paikallisella tasolla
17540: suja ei nykyisen lainsäädännön vallitessa saada tapahtuvaksi siten, että hyväksi käyte-
17541: kytketyksi paikalliseen päätöksentekoon. Tämä tään kansaneläkelaitoksen olemassa ole-
17542: puute johtuu siitä työeläkejärjestelmän perus- vaa organisaatiota tarpeellisella ISSian-
17543: puutteesta, että se on yksityisten, suurpääoman tuntemuksella täydennettynä, ja mm,
17544: hallitsemien vakuutusyhtiöiden ja muiden työ- että ammatillisesti järjestäytyneen työ-
17545: eläkelaitosten hoidossa. Näiden tavoitteena ei väestön ja eläkeläisten riittävä edustus
17546: ole päätöksenteon ja muun hallinnon demokra- päätöksenteossa turvataan, ja että elä-
17547: tisoiminen. kelaitokset velvoitettaisiin perustele-
17548: Työkyvyttömyyspäätösten siirtämistä paikal- maan hylkäävät eläkepäätöksensä.
17549: listasolle on usein vastustettu sillä perusteella,
17550: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
17551:
17552: Sten Söderström Ensio Laine
17553: 1606 1983 vp.
17554:
17555: Toivomusaloite n:o 1437
17556:
17557:
17558:
17559:
17560: Tenhiälä ym.: Lapsilisään oikeuttavan ikärajan korottamisesta 18
17561: vuoteen
17562:
17563:
17564: Eduskunnalle
17565:
17566: Voimassa olevan lapsilisälain 1 §: n mukaan Tässä yhteydessä voidaan todeta myös se, että
17567: on jokainen Suomessa asuva alle 16-vuotias asumistukilaissa on asumistukea saavien per-
17568: lapsi oikeutettu lapsilisään. Nykyisin lasten kou- heiden lasten ikäraja 1. 9. 1981 lukien toteu-
17569: lunkäynti ja kotona asuminen jatkuvat useim- tetulla lainmuutoksella korotettu yleisesti 16
17570: missa tapauksissa pitkän aikaa vielä mainitun ikävuodesta 18 vuoteen ja 20 vuoteen, jos lap-
17571: ikärajan jälkeenkin. Melkein poikkeuksetta las- si jatkaa koulunkäyntiään tai opintojaan taikka
17572: ten menot kasvavat iän mukana. Lasten vaate- on pysyvästi työkyvytön.
17573: tus ja ravinto sekä harrastukset verottavat van- Lapsiperheiden tuen tarve korostuu erityi-
17574: hempien kukkaroa yhä enemmän. Niinikään sesti silloin, kun perheen asuntomenot ovat
17575: lasten varttuminen edellyttää isomman asunnon suuret. Lapsiperheiden tukemiseksi olisikin
17576: hankintaa ainakin silloin, kun vanhemmilla ei välttämätöntä, että lapsilisään oikeuttavaa ikä-
17577: - ja näin valitettavan usein on - ole ollut rajaa korotettaisiin 16 vuodesta 18 vuoteen
17578: mahdollisuuksia riittävän tilavan asunnon han- ainakin niiden perheiden kohdalla, joilla on
17579: kintaan jo aiemmin. Tästä taas seuraa, että asuntolainaa lapsen täyttäessä 18 vuotta ja joi-
17580: perheiden asumiskustannukset jatkuvat suurina den asumismenot muutoin ovat suuret eikä
17581: riippumatta lasten varttumisesta. Myös asunto- niihin myönnetä asumistukea. Edellytyksenä
17582: lainojen rasitukset ovat usein pahimmillaan ikärajan korottamiselle tulisi olla myös se,
17583: juuri silloin, kun lapset ovat 15-18-vuotiaita. että lapsen koulunkäynti tai opinnot tahi työ-
17584: Tutkimusten mukaan oman asunnon hankkimi- kyvyttömyys jatkuu vielä 18 ikävuoden täyt-
17585: nen tapahtuu monissa tapauksissa vasta 40 tyessäkin.
17586: ikävuoden jälkeen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17587: Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17588: että lapsiperheiden tuen tarve ei suinkaan vä- muksen,
17589: hene, vaikka perheen lapset täyttäisivätkin 16
17590: vuotta. Kehitys on jopa päinvastaista. Lapsi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17591: perheiden tukemiseksi olisikin syytä kiireesti lapsilisään oikeuttavan ikärajan korotta-
17592: ryhtyä toimenpiteisiin lapsilisään oikeuttavan miseksi 16 vuodesta 18 vuoteen.
17593: ikärajan korottamiseksi ainakin 18 ikävuoteen.
17594: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
17595:
17596: Hannu Tenhiälä Toivo Yläjärvi Kalevi Mattila
17597: 1983 vp. 1607
17598:
17599: Toivomusaloite n:o 1438
17600:
17601:
17602:
17603:
17604: Tenhiälä: Harvialan koulukodin suojatyöpaikkarakennuksen ra-
17605: kentamisesta
17606:
17607:
17608: Eduskunnalle
17609:
17610: Harvialan koulukoti Janakkalassa on tarkoi- nuksen rakentaminen laitoksen omalle alueelle
17611: tettu itsenäistymisvaiheessa oleville koulukoti- on tarpeellinen.
17612: oppilaille, jotka eivät niinkään enää ole varsi- Suoritetun selvityksen mukaan suojatyöpai-
17613: naisen hoidon tarpeessa, mutta jotka kuitenkin kalle löytyy lähistöltä useampia erilaisia artik-
17614: vielä tarvitsevat itsenäistymisen tukea, työhar- keleita. Harvialan koulukodin johtokunta on
17615: joittelua ja ammatillista kuntoutusta. Toimin- jo pitkään pitänyt tarpeellisena tällaisen raken-
17616: nan pääperiaatteena on ollut ammatillisen kun- nuksen rakentamista. Rakennuksen kokonais-
17617: toutuksen ja työpaikkojen hankkiminen laitok- kustannusarvio on tällä hetkellä noin 800 000
17618: sen ulkopuolelta. Kaikkien huollettavien osal- mk.
17619: ta tämä ei kuitenkaan onnistu - varsinkaan Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17620: aikana, jolloin nuorisotyöttömyys on korkealla. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17621: Tästä johtuen osa oppilaista on jäänyt ilman
17622: ammatillista kuntoutusta ja työharjoittelua. Suo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17623: ritetun selvityksen perusteella ei myöskään lä- menpiteisiin Harvialan koulukodin suo-
17624: histöltä ole saatavilla tarvittavia suojatyöpaik- jatyöpaikkarakennuksen rakentamisen
17625: koja ja näin ollen pienen suojatyöpaikkaraken- aloittamiseksi.
17626: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
17627:
17628: Hannu Tenhiälä
17629: 1608 1983 vp.
17630:
17631: Toivomusaloite n:o 1439
17632:
17633:
17634:
17635:
17636: Tennilä: Työttömyyspäivärahan korottamisesta
17637:
17638:
17639: Eduskunnalle
17640:
17641: Työttömien toimeentulo on vaikeutunut en- tävä heidän ja heidän perheidensä on joka päi-
17642: tisestäänkin työttömyyspäivärahojen reaaliarvon vä.
17643: huononemisen vuoksi. Päivärahojen reaalitaso Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17644: putoaa tänäkin vuonna, jollei lisäkorotusta jo nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17645: sovitun neljän markan korotukseen lisäksi tule.
17646: Työttömyyspäivärahojen reaalitason palautta- että hallitus antaisi eduskunnalle vii-
17647: minen 1970-luvun puolivälin tasolle edellyttää vyttelemättä esityksen työttömyy,späivä-
17648: 30 markan korotusta. Lisäksi päivärahaa on rahan korottamisesta JO markalla ja päi-
17649: ryhdyttävä maksamaan myös lauantaiLta ja sun- värahan maksamisesta jokaiselta viikon-
17650: nuntailta sekä juhlapyhiltä. Nyt työttömät saa- päivältä.
17651: vat päivärahan vain ns. työpäiviltä, mutta syö-
17652: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17653:
17654: Esko-Juhani Tennilä
17655: 1983 vp. 1609
17656:
17657: Toivomusaloite n:o 1440
17658:
17659:
17660:
17661:
17662: Tennilä ym.: Raskaissa ammateissa toimivien eläkeiän alenta-
17663: misesta
17664:
17665:
17666: Eduskunnalle
17667:
17668: Eläkeikä Suomessa on aivan liian korkea. olleet saisivat hyvin ansaitsemansa eläkkeet,
17669: Sitä tulisikin alentaa niin, että yleiseksi eläke- työttömänä olevat nuoret saisivat puolestaan
17670: iäksi tulisi 60 vuotta. Raskaissa ja kuluttavis- työtä.
17671: sa ammateissa, kuten metsätöissä, rakennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17672: töissä, tehtaissa, kauppaliikkeissä, ravintoloissa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17673: jne. työntekijöiden eläkeikä tulisi olla tätäkin
17674: alempi eli 55 vuotta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17675: Eläkeiän alentaminen on tarpeellista kiris- antaakseen kiireellisesti eduskunnalle
17676: tyneen työtahdin vuoksi työn muututtua yhä esityksen eläkeiän alentamisesta 60 vuo-
17677: kuluttavammaksi. Mutta eläkeiän alentaminen teen ja raskaissa ja kuluttavissa amma-
17678: olisi välttämätöntä myös nuorisotyöttömyyden teissa 55 vuoteen.
17679: helpottamiseksi. Kun jo pitkään työelämässä
17680: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17681:
17682: Esko-Juhani Tennilä Matti Kautto
17683: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen
17684:
17685:
17686:
17687:
17688: 202 088300420~
17689: 1610 1983 vp.
17690:
17691: Toivomusaloite n:o 1441
17692:
17693:
17694:
17695:
17696: Tuovinen ym.: Työvoimatoimiston perustamisesta Liperiin
17697:
17698:
17699: Eduskunnalle
17700:
17701: Liperin kunnanhallitus on joitakin vuosia kunnan asukasluku on jo usean viime vuoden
17702: sitten tehnyt työvoimaministeriölle esityksen ajan ollut kasvussa ja asukasluku lähentelee
17703: siitä, että Liperiin voitaisiin perustaa itsenäi- tällä hetkellä jo 11 000 asukasta.
17704: nen työvoimatoimisto. Esitystään kunnanhalli- Näin itsenäisen työvoimatoimiston saaminen
17705: tus on perustellut sillä, että nykyisin Outo- kuntaan on hyvin perusteltua työvoimahallin-
17706: kummun työvoimatoimiston sivuvastaanottona toon kuuluvien asioiden joustavan hoitamisen
17707: toimiva Liperin toimisto on saanut ajanmu- kannalta.
17708: kaiset ja riittävät tilat Liperin kirkonkylään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17709: valmistuneessa virasto-liiketalossa sekä että kun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17710: nan alueella olevien työttömien työnhakijoiden muksen,
17711: ja muiden runsaiden työnvälitystehtävien hoita-
17712: minen huomattavasti helpottuisi, mikäli kun- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
17713: taan voitaisiin perustaa itsenäinen työvoimatoi- piteisiin itsenäisen työvoimatoimiston
17714: misto. perustamiseksi Liperin kuntaan, johon
17715: Edellä esitetyt perustelut ovat edelleen ajan- muun henkilökunnan lisäksi perustettai-
17716: kohtaisia. Lisäksi on todettava, että Liperin siin ammatinvalinnan ohjaajan virka.
17717: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17718:
17719: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Reino Karpola
17720: Matti Puhakka Remo Jyrkilä Lea Sutinen
17721: Eeva Turunen
17722: 1983 vp. 1611
17723:
17724:
17725: Toivomusaloite n:o 1442
17726:
17727:
17728:
17729:
17730: Tuovinen ym.: Työaikalain muuttamisesta yhtäläisen työaika-
17731: suojan takaamiseksi
17732:
17733:
17734: Eduskunnalle
17735:
17736: Työaikalain ( 604/46) tarkoituksena on ol- laissa veivoitetaan laatimaan kutakin työnteki-
17737: lut säädellä työntekijäin työaikaa siten, että jää varten työtuntijärjestelmä niin, että työn-
17738: työntekijää suojeltaisiin ylipitkiltä työpäiviltä, tekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus saada
17739: ylipitkiltä työviikoHta ja että vuosityöaika ei tieto työ- ja vapaa-ajastaan riittävän pitkäksi
17740: muodostuisi kohtuuttoman pitkäksi. Työaikala- ajaksi eteenpäin.
17741: kia säädettäessä on kuitenkin luotu kaksi työ- Voimassa olevan työaikalain korotetun pal-
17742: aikajärjestelmää, joiden työntekijöille antama kan maksamisvelvollisuudesta on otettu tulkin-
17743: työaikasuoja on erilainen. Työaikalain 6 §:n ta, jonka mukaan henkilö, joka saa palkkansa
17744: alaisuuteen kuuluvat työntekijät ovat lain kak- palvelurahoina tai provisiona, ei ole oikeutettu
17745: sijakoisuudesta johtuen joutuneet sellaisen työ- lain mukaiseen korotettuun palkkaan. Tulkin-
17746: aikajärjestelmän piiriin, joka ei takaa riittävää nalla loukataan työntekijäin yhdenvertaisuutta
17747: eyöaikasuojaa. Erittäin suurena puutteena tässä ja toisaalta mitätöidään kor01tetun palkan työ--
17748: niin sanotussa periodityöjärjestelmässä on, ettei suojelullinen merkitys, minkä johdosta työn-
17749: laissa ole säädetty vuorokautisesta ja viikottai- antajat käyttävät kyseisen palkkausmuodon pii-
17750: sesta enimmäistyöajasta. Tämän johdosta työn- riin kuuluvia työntekijöitä runsaasti ylitöissä,
17751: tekijät, joihin sovelletaan työaikalain 6 §:ää, käytännössä usein lain maksimiajat ylittäen.
17752: ovat joutuneet työaikasuojelussa eriarvoiseen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17753: asemaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17754: Nykyiset käsitykset työntekijäin suojelusta muksen,
17755: edellyttävät, että kaikille työntekijöille vahvis-
17756: tetaan laissa päivittäinen ja viikottainen enim- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
17757: mäistyöaika, viikottaisen ja vuorokautisen le- menpiteisiin työaikalain tarkistamiseksi
17758: poajan vähimmäispituus, että ylitöiden tekovel- ;a täydentämiseksi niin, että työaikalain
17759: vollisuus vahvistetaan laissa ehdottomana työn- 6 §:n alaisuuteen kuuluville työnteki-
17760: tekijäin tahdosta riippuvaisena, eJttä ylitöiden iöille taattaisiin yhtäläinen työaikasuo;a
17761: liiallista teettämistä rajoittavat ylityön korvaus- kuin työaikalain 5 §:n alaisuuteen kuu-
17762: säännökset samanlaistetaan työaikalain 5 §: n luville työntekiiöille taataan ;a että ko-
17763: työaikajärjestelmän mukaisiksi, että laissa vah- rotetun palkan säännökset yhdenmu-
17764: vistetaan päivittäinen, viikottainen ja kuukau- kaistetaan riippumatta palkkausmuo-
17765: sikohtainen ylitöiden enimmäismäärä ja että dosta.
17766: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17767:
17768: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Aamo von Bell
17769: Tuula Hautamäki Sinikka Hurskainen Mikko Rönnholm
17770: Kerttu Törnqvist Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
17771: 1612 1983 vp.
17772:
17773: Toivomusaloite n:o 1443
17774:
17775:
17776:
17777:
17778: Tuovinen ym.: Erilaisten työkoneiden saattamisesta määräaikais-
17779: tarkastuksen piiriin
17780:
17781:
17782: Eduskunnalle
17783:
17784: Maassamme on viime aikoina tapahtunut suojeluviranomaisten vähäinen määrä anna tä-
17785: useita kuolemaan johtaneita työtapaturmia. hän edes mahdollisuutta, joten tarkastusten vä-
17786: Ainakin osa niistä on johtunut erilaisten työ- linen aika saattaa olla jopa useita vuosia.
17787: koneiden puutteellisista tai epäkuntoon men- Myöskään katsastusviranomaisilla ei lain
17788: neistä turvalaitteista. määräämää velvoitetta ole olemassa ainakaan
17789: Koska työkoneet, kuten esimerkiksi pyörä- suljetuilla alueilla olevien työkoneiden tarkasta-
17790: kuormaajat ja nostotrukit, joutuvat jatkuvan miseksi.
17791: käytön vuoksi kovalle rasitukselle, mikä aiheut- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
17792: taa nopeaa kulumista muun muassa ohjaus- ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17793: turvalaitteissa, tulisi ne saattaa määräaikais- muksen,
17794: tarkastuksen piiriin kuten liikenteessä käytet-
17795: tävät autokin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17796: Työturvallisuuslain mukaan työsuojeluviran- erilaisten työkoneiden, kuten esimerkiksi
17797: omaisilla on oikeus ja velvollisuuskin tarkastaa pyöräkuormaajan ja trukkien saattami-
17798: tällaiset työkoneet ja laitteet, mutta laki ei seksi määräaikaistarkastuksen piiriin.
17799: aseta mitään määräaikaistarkastusta, eikä työ-
17800: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17801:
17802: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Pertti Hietala
17803: Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen Aarno von Bell
17804: Kerttu Törnqvist Sinikka Hurskainen Antti Kalliomäki
17805: 1983.,vp. 1613
17806: ':~ [t ~'·
17807:
17808:
17809:
17810: Toivomusaloite n:o 1444
17811:
17812:
17813:
17814:
17815: Tuovinen ym.: Selvityksen laatimisesta työttömyyskorvausjärjes-
17816: telmän piiriin kuulumattomien hehkilöiden määrästä ja hei-
17817: dän toimeentuloturvansa järjestämisestä
17818:
17819:
17820: E d u s lfu b il a 11 e
17821:
17822: Työttömien määrä on lisääntynytmaassamme mikä sekin olisi nykytyöttömyyden tasolla liki
17823: 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun aikana 7 000 henkeä. Pahimmat arviot liikkuvatkin
17824: aivan uudelle tasolle. Työttömien työnhakijoi- sitten jo yli 30 000 henkilön tasolla.
17825: den määrä on nyt n. 160 000 ja pysyvästikin Kaikkien edun mukaista olisi, että työttö-
17826: luku on ollut reilusti yli 100 000. Samanaikai- mänä ltyönhakijana olisi vain todellisia työnha-
17827: sesti maassamme työtilaisuuksien määrä on jat- kijoita eli niitä työtä vailla olevia henkilöitä,
17828: kuvasti kasvanut niin, että koskaan meillä ei jotka työvoimahallinnon toimenpitein olisivat
17829: ole ollut työllisiä (työtilaisuuksia) niin paljon työllistettävissä ja jotka sitä itse haluaisivat.
17830: kuin vuonna 1982. Nämä luvut antaisivat olet- Työvoimahallinnon kannalta ,tämä merkitsisi
17831: taa, että työnvälitys olisi toiminut hyvin tai sitä, että työtä hakevat saisivat paremman pal-
17832: ainakin mahdollisuuksia työnvälitystoiminnalle velun, koska työvoimahallinnon toimet ja re-
17833: olisi ollut. Tosiasiassa kuitenkin tässä tilantee~ surssit voitaisiin suunnata juuri heidän palve-
17834: sa yhä painavammin ja yhä useammalta taholta luunsa. Työvoimahallinnon arvostus ja siihen
17835: on tullut kritiikkiä työnvälityksen ja koko työ- liittyvät odotukset kasvaisivat, mikä puolestaan
17836: voimahallinnon toimintojen tehottomuudesta. loisi paremman pohjan työnantajiin päin suun-
17837: Kritiikissä hyvin keskeistä on ollut työvoima- tautuvalle toiminnalle ja sen laajenemiselle -
17838: hallinnon tehottomuuden ohella ja sen syyksi- markkinaosuus kasvaisi.
17839: kin mainittu seikka, että työttömien joukossa Myös se, että kansalainen saisi todella tarvit-
17840: on paljon niitä, jotka tosiasiallisesti eivät hae- semansa tulon tai tulon lisän ilman, että sen
17841: kaan työtä, vaan esimerkiksi pelkästään toi- ehtona on oltava työnhakijana, niissä tapauk-
17842: meentuloturvaa. sissa missä tosiasiallinen työhön meno ei jostain
17843: Valtion työttömyyskorvausjärjestelmän kehit- syystä voi tulla kysymykseen, olisi yksilötasolla
17844: telemisen myötä on korvausjärjestelmän piiriin helpotusta tuottava asia. Monen edellä maini-
17845: tullut yhä enemmän henkilöryhmiä, joiden työl- tunlaisen työnhakijan itsensäkin mielestä joku
17846: listäminen vaatisi aivan erityisiä toimia. Täl- muu vaihtoehto kuin työttömyyskorvaus olisi
17847: laisina ryhminä voisi mainita mm. aivan nu(). parempi toimeentuloturvan muoto. Yhteiskun-
17848: rimmat työnhakijat (alle 18 v), osatyökykyiset nalle asiantilan korjaaminen ei juurikaan lisä-
17849: (joko fyysisen, psyy}ddsen tai sosiaalisen rajoit- kuluja toisi.
17850: teen omaavat), jotka eivät pääse eläkkeelle, eri- Tässä vaiheessa olisikin tarkoituksenmukaista
17851: tyisesti harvaanasuttujen seutujen henkilöt, ja niin työvoimahallinnon kuin yksittäisen työn-
17852: joilla ei riitä läpi vuoden työtä maatalouden hakijankin kannalta tärkeää, että tämä jatku-
17853: piirissä tai jotka ovat maatilatalouden joko ko- vasti puheita ja spekulaatioita aiheuttava seikka
17854: konaan tai osaksi !opettamassa ja myös ikään- positiivisesti selvitettäisiin.
17855: tyneet pitkään työttömänä olleet. . Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17856: Arvioijasta riippuen em. henkilöiden, jotka nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17857: tosiasiallisesti eivät ole työmarkkinoiden käy- muksen,
17858: tettävissä vaikka ilmoittautuvatkin työttömiksi,
17859: lukumäärä on vaihdellut 4-20 %:n välillä kai- että hallitus asettaisi toimikunnan,
17860: kista työttömistä. Työvoimahallinnon oma si- joka selvittäisi minkälaisilla lakien kor-
17861: säinen arviointi on tuottanut tulokseksi 4 %, jauksilla, muutoksilla ja lisäyksillä sekä
17862: 1614 1983 vp. - TA n:o 1444
17863:
17864: mahdollisilla hallintojen sisäisillä ohjeis- den käytössä olekaan, sekä joka samalla
17865: tuksilla voitaisiin niiden ihmisten toi- selvittäisi nykyisen esim. työttömyys-
17866: meentulo ja tulevaisuus paremmin tur- korvaustason mukaisen työttömyysva-
17867: vata, jotka nyt joutuvat toimeentulotur- kuutuksen toteuttamismahdollisuudet ja
17868: vansa hakemaan työttömyyskorvauksena, kustannukset.
17869: vaikka eivät tosiasiassa työmarkkinoi-
17870: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17871:
17872: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen
17873: Kari Rajamäki Pertti Hietala Sinikka Hurskainen
17874: Pekka Myllyniemi Aamo von Bell Reijo Lindroos
17875: Antti Kalliomäki Mikko Rönnholm Timo Roos
17876: Pentti Lahti-Nuuttila Reino Jyrkilä
17877: 1983 vp. 1615
17878:
17879: Toivomusaloite n:o 1445
17880:
17881:
17882:
17883:
17884: Tuovinen ym.: Kunnallisen työllistämistuen porrastamisesta kan-
17885: tokykyluokituksen pohjalle
17886:
17887:
17888: Eduskunnalle
17889:
17890: Maamme kehitysaluekunnat ovat vaatineet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17891: kunnalliseen työllistämistukeen voimakasta kor- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17892: jausta. Näiden kuntien tavoitteena on, että kun- muksen,
17893: nallinen työllistämistuki tulisi porrastaa kuntien
17894: kantokykyluokituksen pohjalle, jolloin sen vaih- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
17895: telurajat olisivat kantokykyluokasta riippuen menpiteisiin kunnallisen työllistämistuen
17896: 46-97,5 prosentin valtionosuus. Tällaista muu- porrastamiseksi kantokykyluokituksen
17897: tosta ovat kannattaneet myös kunnalliset kes- pohjalle.
17898: kusjärjestöt.
17899: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17900:
17901: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
17902: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
17903: Reino Karpola
17904: 1616 198.3 vp.
17905:
17906: Toivomusaloite n:o 1446
17907:
17908:
17909:
17910:
17911: Tuovinen ym.: Suojatyölainsäädännön yhtenäistämisestä
17912:
17913:
17914: Eduskunnalle
17915:
17916: Jatkuvasti korkeana pysyvä työttömyystaso 1 000 työpaikkaa, kun vastaavat luvut vuonna
17917: vaatii kaikkien mahdollisten keinojen käyttä- 1980 olivat 25 työkeskusta ja 1 220 työpaikkaa.
17918: mistä työelämään pyrkivien kansalaisten autta- Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman
17919: miseksi. Teknologian kehitys ja kiireinen työ- suojatyön valtakunnallisen suunnitelman mu-
17920: tahti karsivat työmarkkinoilta ensimmäiseksi kaan maamme kunnissa on hyvin suuret valmiu-
17921: sellaiset ihmiset, joilla on jokin vamma tai pit- det kehittää suojatyötä eri muodoissa. Sosiaali-
17922: käaikainen sairaus, vaikka se ei tosiasiallisesti ja terveydenhuollon valtionosuus- ja suunnitte-
17923: lainkaan haittaisi heidän työsuoritustaan sopi- lujärjestelmän kehittämistyön kannalta suoja-
17924: vissa oloissa. ,työsäännösten yhtenäistäminen on olennainen
17925: Kymmenen vuoden ajan valtio on invaliidi- kysymys.
17926: huoltolain säännÖSiten puitteissa tukenut vam- Suojatyöhön liittyy monia rajankäyntiongel-
17927: maisten suojatyötä järjestäviä tahoja vajaalla 20 mia toisaalta tavalliseen työelämään ja sitä sää-
17928: prosentilla suojatyöyritysten kokonaiskustan- televiin järjestelmiin, toisaalta sosiaali- ja ter-
17929: nuksista. Invaliidihuoltolain ohella mielisairas- veydenhuoltoon. Silloin kun suojatyötä voidaan
17930: laki ja kehitysvammalaki tarjoavat myös mah- järjestää monien lakien ja monien valtionosuus-
17931: dollisuuden suojatyöhön. ErityiseSJti kehitysvam- säädösten puitteissa, suojatyön tarpeellinen ke-
17932: malain puitteissa on pääasiassa terapialuonteista hittäminen vaikeutuu.
17933: suojatyötä kehitetty viime vuosina nopeasti. Suojatyötoimikunta ehdotti erillisen suojatyö-
17934: Yli viisi vuotta sitten mietintönsä jättänyt lain säätämistä, jolloin laissa määriteLtäisiin suo-
17935: suojatyötoimikunta (KM 1975:43) piti 10 000 jatyöksi sanottu työvoimapalvelu ja muiden eri-
17936: suojatyöpaikkaa välttämättömänä kehittämista- tyislakien säätelemät julkisten palvelujen jär-
17937: voitteena invaliidihuoltolain kattaman väestö- jestelmät voisjvat käyttää hyväkseen tätä lakia.
17938: ryhmän osalta. Kun kaikki suoja~työtä tarvitse- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17939: vat ryhmät tänä päivänä lasketaan yhteen, asian- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17940: tuntija-arviot liikkuvat 20 000 ja 30 000 paikan
17941: välillä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17942: Vammaisten suojatyön kehittämisen pysähty- suojatyölainsäädännön yhtenäistämiseksi
17943: neisyys näkyy erittäin selvästi siinä, että vuonna mahdollisimman pikaisesti.
17944: 1974 oli kaikkiaan 24 työkeskusta ja niissä
17945: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17946:
17947: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Sinikka Hurskainen
17948: Tuula Hautamäki Matti Puhakka Pertti Hietala
17949: Reino Jyrkilä Markus Aaltonen Aamo von Bell
17950: Antti Kalliomäki Pentti Lahti-Nuuttila
17951: 1983 vp. 1617
17952:
17953: Toivomusaloite n:o 1447
17954:
17955:
17956:
17957:
17958: Tuovinen ym.: Eläkeläisten asuntojen peruskorjauksiin tarkoi-
17959: tettujen avustusmäärärahojen korottamisesta
17960:
17961:
17962: Eduskunnalle
17963:
17964: Eläkeläisten asuntojen peruskorjaustöihin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17965: vuodelle 1983 on avustuksen suuruudeksi mää- kunnan hyväksy;ttäväksi toivomuksen,
17966: rätty 260 markkaa työpäivää kohti. Kuitenkin
17967: todelliset kustannukset työpäivää kohti ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
17968: muodostuneet huomattavasti suuremmiksi, mis- jotta eläkeläisten asuntojen peruskor-
17969: tä johtuen eläkeläisten omavastuuosuudet työ- jauksiin tarkoitettuja avustusmäärärahoJa
17970: palkoista ovat muodostuneet heille kohtuu~to korotettaisiin vastaamaan todellisia työ-
17971: man suuriksi. Tästä syystä jo vuonna 1982 on kustannuksia, jotka tällä hetkellä ovat
17972: monessa kunnassa peruskorjauskohteiden määrä noin 340 mk/ työpäivä.
17973: pienentynyt, mikä vaikuttaa suoraan työllisyys-
17974: tilanteeseen.
17975: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
17976:
17977: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
17978: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
17979: Reino Karpola
17980:
17981:
17982:
17983:
17984: 203 088300420M
17985: 1618 1983 vp.
17986:
17987: Toivomusaloite n:o 1448
17988:
17989:
17990:
17991:
17992: Tuovinen ym.: Kokoontumistilojen lainsäädännöllisestä järjestä-
17993: misestä eläkeläisille ja vanhuksille
17994:
17995:
17996: Eduskunnalle
17997:
17998: Eräille väestöryhmille on ryhdytty lain sään- keläisten lukumäärät kasvavat melko nopeasti,
17999: nöksin turvaamaan kokoontumis- ja toimitilojen tulee toimitilojen järjestämiseen kiinnittää vas-
18000: saanti, mikä on tietenkin aivan oikea toimen- taavaa huomiota.
18001: pide. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
18002: Eläkeläiset ja muut vanhukset muodostavat kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18003: vielä nykyäänkin ryhmän, jolle ei tällaista jär- vomuksen,
18004: jestelyä ole näköpiirissä. Ainoastaan muutamilla
18005: paikkakunnilla on vapaaehtoisuuden pohjalta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18006: järjestetty em. tiloja, mutta ei läheskään riittä- sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
18007: västi. Vastaavasti on paljon paikkakuntia, joissa ;olla voidaan turvata tarpeelliset ko-
18008: ei ole minkäänlaisia kokoontumistiloja vanhuk- koontumistilat eläkeläisille ;a muillekin
18009: sille. Kun kuitenkin vanhusten ja muiden elä- vanhuksille maan eri osissa.
18010: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18011:
18012: Jouko Tuovinen Sinikka Hurskainen Pentti Lahti-Nuuttila
18013: Kerttu Törnqvist Pertti Hietala Tuula Hautamäki
18014: Matti Puhakka Aamo von Bell Reino Jyrkilä
18015: Antti Kalliomäki
18016: 1983 vp. 1619
18017:
18018: Toivomusaloite n:o 1449
18019:
18020:
18021:
18022:
18023: Turpeinen: Työttömien eläketurvan parantamisesta
18024:
18025:
18026: Eduskunnalle
18027:
18028: Joukkotyöttömyyden muututtua maassamme Toinen työttömien eläketurvaan liittyvä epä-
18029: pysyväksi joutuu yhä useampi suomalainen ko- kohta koskee työttömyyseläkettä. Eläkkeen saa-
18030: kemaan omakohtaisesti 'työttömyyden. Viime misen edellytyksenä on muun muuassa, että
18031: vuosina on noin 500 000 suomalaista ollut ka- henkilö on saanut 200 päivältä työttömyys-
18032: lenterivuoden aikana pitemmän tai lyhyemmän avustusta tai -korvausta tai saanut enimmäis-
18033: aikaa työttömänä. Myös pitkäaikaistyötltömyys määrän työttömyysavustusta. Tämä merkitsee
18034: koskettaa huomattavan suurta ryhmää. sitä, että henkilöllä, jonka työttömyyskorvaus
18035: Tällaisessa tilanteessa tulisi kiinnittää vaka- on evätty esimerkiksi puolison tulojen vuoksi,
18036: vaa huomiota työttömien toimeentuloturvan ei ole mahdollisuutta saada työttömyyseläkettä.
18037: parantamiseen. Työttömyysaikaisen turvan pa- Lainsäädäntöä tulisikin muuttaa siten, että työt-
18038: rantamisen ohella tulisi parantaa myös työttö- tömyyseläkkeen saaminen olisi kytketty työttö-
18039: mien eläketurvaa. mänä olemiseen eikä työttömyyskorvauksen tai
18040: Nykyisen työeläkelainsäädännön mukaan elä- -kassa-avustuksen saamiseen.
18041: ke määräytyy työssäolaajan perusteella. Neljän- Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
18042: kymmenen vuoden mittaiset työsuhteet tuotta- nan hyväksytttäväksi toivomuksen,
18043: vat täyden työeläkkeen. Työttömyysajalta ei
18044: eläkettä kerry, joten jokainen rtyöttömyysvuosi että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
18045: alentaa työeläkettä 1 h prosentJtiyksiköllä eläk- piteisiin työttömien eläketurvan paranta-
18046: keen perusteena olevasta palkasta laskettuna. miseksi siten, että työeläke karttuisi
18047: Itse työeläkkeestä laskettuna eläkkeen vähene• myös työttömyysaikana ja että työttö-
18048: minen on selvästi suurempi. Työeläkelainsäädän- myyseläkkeen saaminen olisi kytketty
18049: töä tulisi muuttaa siten, että eläke karttuisi työttömänä olemiseen eikä nykyiseen
18050: myös työttömyysaikana. Valtion velvollisuu- tapaan työttömyyskorvauksen tai -kassa-
18051: deksi voitaisiin säätää työeläkemaksun maksa- avustuksen saamiseen.
18052: minen esimerkiksi työttömyyskorvauksen tai
18053: -kassa-avustuksen suuruuden perusteella lasket-
18054: tuna.
18055: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
18056:
18057: Pirkko Turpeinen
18058: 1620 198.3 vp.
18059:
18060: Toivomusaloite n:o 1450
18061:
18062:
18063:
18064:
18065: Turunen ym.: Määrärahasta Pohjois-Karjalan ammatillisen kurssi-
18066: keskuksen Lieksan kurssiosaston laajennustyötä varten
18067:
18068:
18069: Eduskunnalle
18070:
18071: Pohjois-Karjalan ammatillinen kurssikeskus hankkeeseen 300 000 markan suunnittelumäärä-
18072: on laatinut perustamissuunnitelman Lieksan raha. Suunnitelma valmistuu toukokuussa 1984.
18073: kurssiosaston laajennushankkeesta. Se on jo Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18074: jätetty Ammattikasvatushallitukselle. Hankkeen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18075: kustannusarvio on kahdeksan ( 8) miljoonaa
18076: markkaa. Kaupunki on lahjoittanut laajennusta että hallitus ottaisi valtion vuoden
18077: varten määräalan. Kurssikeskuksen ja metsäko- 1984 tulo- ia menoarvioesitykseen mää-
18078: nekoulun kipeän tilantarpeen ja vaikean työl- rärahan Pohiois-Karialan ammatillisen
18079: lisyystilanteen huomioon ottaen työvoimapiiri kurssikeskuksen Lieksan kurssiosaston
18080: tukee hanketta. laa;ennustyöhön.
18081: Valtion työllistämisdhjelmassa on varattu
18082: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
18083:
18084: Eeva Turunen Reino Karpola Lea Sutinen
18085: Lauri lm.piö Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä
18086: 1983 vp. 1621
18087:
18088:
18089: Toivomusaloite n:o 1451
18090:
18091:
18092:
18093:
18094: Turunen ym.: Eilltisen kansalaiskoulun yleisaineen>- ja aineenopet-
18095: tajien eläkeiän alentamisesta
18096:
18097:
18098: Eduskunnalle
18099:
18100: 1960-luvun alussa alettiin maassamme val- kaudesta johtuen 55 vuoteen, kuten se on eri-
18101: mistaa silloiseen kansalaiskouluun opettajia. tyisopettajillakin. Eläkeiän alentamisesta aiheu-
18102: Ennen peruskouluun siirtymistä he ehtivät opet- tuva kustannusvaikutus eläkemenoissa on mitä-
18103: taa suuria luokkia ja yleensä lahjakkuudeltaan tön, sillä yleisaineenopettajia on aineenopetta-
18104: keskitasoa heikompia oppilaita 6-16 vuotta. jan tehtävis·sä tällä hetkellä enää 463 opettajaa.
18105: Peruskouluun siirtymisen jälkeen ne yleisai- Myös muille kansalaiskoulussa toimineille
18106: neenopettajat, jotka siirtyivät peruskoulun ylä- aineenopettajille tulee antaa mahdollisuus tun-
18107: asteelle, ovat vuosittain saattaneet joutua vaih- tikehysjärjestelmään siirryttäessä siirtyä eläk-
18108: tamaan opetettavaa oppiainetta sen mukaan, keelle jo 58-vuotiaina heidän niin halutessaan.
18109: mitä opetettavaksi on jäänyt. Tasokurssiaineis- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
18110: sa, mikäli he sellaisia ovat opettaneet, on ope- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toiv~
18111: tettavana ollut yleiskurssi, minkä oppilaat ovat muksen,
18112: usein joko lahjattornia tai kouluhaluttomia. Ta-
18113: sokurssien poistuessa yleisaineenopettajien ase- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
18114: ma tulee entis·tä epävarmemma<ksi. Työn vai~ piteisiin entisen kansalaiskoulun yleisai'-
18115: keutta voidaan oikeutetusti verrata erityisopet- neen- ;a aineenopetta;ien eläkeiän alen-
18116: tajan työhön. Tästä syystä myös yleisaineen- tamiseksi.
18117: opettajien eläkeikää on alennettava työn ras-
18118: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
18119:
18120: Eeva Turunen Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie
18121: Lauri lmpiö Reino Jyrkilä Sakari Val1i
18122: Saara Mikkola Riitta Uosukainen
18123: 1622 198.3 vp.
18124:
18125: Toivomusaloite n:o 1452
18126:
18127:
18128:
18129:
18130: Tykkyläinen ym.: Vanhusten kotipalvelutoiminnan tehostamisen
18131: huomioon ottamisesta sosiaalihuollon valtakunnallisessa suun-
18132: nitelmassa
18133:
18134:
18135: Eduskunnalle
18136:
18137: Vanhusten määrä ja suhteellinen osuus väes- hoitavat keskitetysti kodinho~tajat ja kotiavusta-
18138: töstä on viime vuosikymmeninä kasvanut erit- jat. Ongelmana on kuitenkin kotipalveluhenki-
18139: täin voimakkaasti. Niinpä 65 vuotta täyttänei- löstön riittämättömyys sekä erityisesti kotipal-
18140: den määrä on maassamme vuodesta 1950 velujen puuttuminen viikonvaihteessa. Tämän
18141: ( 266 000) vuoteen 1980 ( 577 000) runsaasti ongelman poistamiseksi sekä samalla vanhusten
18142: yli kaksinkertaistunut. Väestöennusteiden mu- turvallisuuden ja suoriutumisedellytysten lisää-
18143: kaan kehitys lähivuosikymmeninä on sellainen, miseksi tulisi jokaiseen kuntaan saada tarvetta
18144: että vanhusväestön määrän lisääntyminen tapah- vastaavasti kotipalveluhenkilöstöä, jotta kunnat
18145: tuu lähes kokonaan 75 vuotta täyttäneiden ryh- voisivat järjestää vanhuksille kotipalveluiden
18146: mässä. Vanhusväestön ja erityisesti juuri van- saamisen myös viikonvaihteessa.
18147: hempien ikäluokkien voimakas kasvaminen mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18148: kitsee muun ohella huolto- ja hoitopalvelujen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18149: tarpeen huomattavaa lisääntymistä. Lähinnä ta- muksen,
18150: loudellisista ja inhimillisistä syistä on katsottu
18151: tarkoituksenmukaiseksi kehittää vanhustenhuol- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18152: toa siten, että vanhukset voivat mahdollisim- menpiteisiin siten, että vuosien 1984-
18153: man pitkään suoriutua kotonaan. Tässä onnis- 88 sosiaalihuollon valtakunnallisessa
18154: tuminen asuntokysymyksen hoitamisen ohella suunnitelmassa otetaan huomioon van-
18155: edellyttää kotona suoriutumista edistävien eri- husten kotipalvelutoiminnan tehostami-
18156: laisten kotipalveluiden lisäämistä ja tehosta- nen kunnissa mm. viikonvaihdepäivys-
18157: mista. Käytännön kotipalvelutehtäviä kunnissa tystä järjestämällä.
18158: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18159:
18160: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Martti Lähdesmäki
18161: Paula Eenilä Aarno von Bell Lauha Männistö
18162: 1983 vp. 1623
18163:
18164: Toivomusaloite n:o 1453
18165:
18166:
18167:
18168:
18169: Törnqvist ym.: Valtava-uudistuksen toteuttamisesta saattamalla
18170: kehityksen painopiste alkuvaiheessa kehitysalueille
18171:
18172:
18173: Eduskunnalle
18174:
18175: Sosiaalipoliittisille toimenpiteille ja kuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18176: sekä kuntainliittojen järjestämille sosiaalipalve- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18177: luille asetettavat vaatimukset ovat Pohjois-Kar- muksen,
18178: jalan läänissä poikkeuksellisen suuret. Väestön
18179: elinolot ovat useilla mittareilla mitaten Pohjois- että hallitus ryhtyisi toteuttamaan
18180: Karjalassa maan vaikeimmat. Tulotaso on lää- vuoden 1984 alusta voimaan tulevaa
18181: nissä maan alhaisin, asumistaso heikoin, sairas- Valtava-uudistusta samaa menettelyä
18182: tavuus kansainvälisestikin vertaillen hyvin kor- käyttäen kuin tapahtui viime vuosikym-
18183: kea ja työttömyys miltei kaksinkertainen maan menellä kansanterveyslain toteuttami-
18184: keskitasoon nähden. sessa eli siten, että kehittämisen paino-
18185: Pohjois-Karjalan tilanne vaatii siis mahdolli• piste olisi alkuvaiheessa kehitysalueilla.
18186: siroman tehokasta sosiaalipalvelujen tuottamista.
18187: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
18188:
18189: Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tyk.kyläinen Jouko Tuovinen
18190: Reino Jyrkilä Aarno von Bell
18191: 1624 1983 vp.
18192:
18193: Toivomusaloite n:o 1454
18194:
18195:
18196:
18197:
18198: Vainio ym.: Määrärahasta yrittäjien vuosilomajärjestelmän laa-
18199: jentamiseen
18200:
18201:
18202: Eduskunnalle
18203:
18204: Yrittäjien lomatoiminnan järjestäminen kuu- Riittävän määrärahan turvin kunnat voisivat
18205: luu lain mukaan kunnille ja valtion tulee tulo- tarjota runsaasti uusia työpaikkoja. Lomittajien
18206: ja menoarviossa hoitaa määrärahat tätä tarkoi- lukumäärän lisääntyessä kunnat monissa toimin-
18207: tusta varten. Kunnat eivät kuitenkaan pysty tamuodoissaan voisivat hoitaa joustavammin
18208: nykyisten määrärahojen puitteissa tarjoamaan myös sijaisavun silloin, kun yrittäjä on sairas-
18209: yrittäjille vuosilomaa lain edellyttämällä tavalla. tunut tai muuten estynyt hoitamaan yritystään.
18210: Eritoten pienten yrittäjien lomat ovat jääneet Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18211: pitämättä myöskin sen vuoksi, että riittävää tie- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18212: toisuutta eli informaatiota ei ole pystytty jaka- muksen,
18213: maan kaikille pienyrittäjille. Lomatoimintaan
18214: osoitettujen korvausten lisääminen toisi myös- että hallitus ottaisi ensi vuoden tulo-
18215: kin myönteisiä seurauksia. Yri:ttäjät yleensä te- ;a menoarviota laatiessaan riittävän mää-
18216: kevät seitsemänpäiväistä työviikkoa ympäri vuo- rärahan käytettäväksi yrittä;ien vuosi-
18217: den, joten heille tulisi turvata edes 14 vuoro- lomaiäriestelmän laa;entamiseen.
18218: kauden vuosiloma.
18219: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18220:
18221: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
18222: Pentti Kettunen Reijo Enävaara
18223: 1983 vp. 1625
18224:
18225: Toivomusaloite n:o 1455
18226:
18227:
18228:
18229:
18230: Valli ym.: Sosiaaliturvamaksujen alentamisesta eräissä tapauksissa
18231:
18232:
18233: Eduskunnalle
18234:
18235: Nuorten työttömyys on huolestuttava. Poh- liian vähän varoja. Siksi korkeakoulututkinnon
18236: joisissa ja itäisissä työvoimapiireissä se on ollut suorittaneiden paikkaamista arastellaan. Jos hei-
18237: jo vuosikausia n. 30 %. Työnantajien maksa- dän kohdallaan voitaisiin periä alennettuja so-
18238: mat korkeat sosiaaliturvamaksut ovat saatujen siaaliturvamaksuja vielä 25. ikävuoden jälkeen
18239: tietojen mukaan heikentäneet selvästi nuorten e~im. parin vuoden ajan, saattaisivat heidän
18240: mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Yritykset ovat työhönpääsymahdollisuutensa parantua.
18241: investoineet koneisiin ja laitteisiin eivätkä työ- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18242: voimaan. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18243: Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa on kokeiltu so- muksen,
18244: siaaliturvamaksujen alentamista alle 25-vuotiai-
18245: den osalta. Menettely helpottaisi erityisesti ke- että hallitus alentaisi tai poistaisi so-
18246: hitysalueilla tarpeellisen työvoimavaltaisen yri- siaaliturvamaksut alle 25-vuotiaiden
18247: tystoiminnan syntymistä. Yritykset ovat itse työnteki;öiden osalta ja että korkeakou-
18248: ilmoittaneet halukkuutensa työvoiman lisäämi- lututkinnon suorittaneiden kohdalla ikä-
18249: seen, mikäli sosiaaliturvamaksuja alennetaan. rajaa nostettaisiin koskemaan kahta val-
18250: Yrityksillä on myös puutetta pitkälle koulu- mistumisen jälkeen seuraavaa vuotta.
18251: tetusta työvoimasta. Tutkimuksiin uhrataan
18252: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
18253:
18254: Sakari Valli Riitta Jouppila Riitta Uosukainen
18255: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
18256:
18257:
18258:
18259:
18260: 204 088300420M
18261: 1626 1983 vp.
18262:
18263: Toivomusaloite n:o 1456
18264:
18265:
18266:
18267:
18268: Valli ym.: Yhteiskuntatakuukokeilun työajan pidentämisestä
18269:
18270:
18271: Eduskunnalle
18272:
18273: Nuorten yhteiskuntat!Ikuukokeilu käynnisty.i jaa, koska he ovat jääneet yleensä kokeilun
18274: valtioneuvoston päätöksellä kokeilukunnissa ulkopuolelle tämän takia. Heiltä puuttuu useim-
18275: 1. 9. 1981 alkaen. Kokeilualueiden alle 25-vuo- miten työkokemus kokonaan. Takuutyöpaikka
18276: tiaista oli työttömänä tällöin keskimäärin 30 %. auttaisi heitä perehtymään koulutustaan vastaa-
18277: Kokeilun tuloksia tulisi nyt hyödyntää, sillä vaan työhön.
18278: saadut tulokset ovat olleet rohkaisevia. Esim. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18279: Kainuun kokeilualueelia oli työpaikka löydetty nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18280: noin 70 % :lle niistä, jotka tämän järjestelmän muksen,
18281: puitteissa olivat saaneet tarpeellista työkoke-
18282: musta. että hallitus pidentäisi nuorten yhteis-
18283: Työaikaa on syytä pidentää esim. päiväko- kuntatakuukokeilussa työaikaa 6-9
18284: deissa ja kouluissa lukukauden tai lukuvuoden kuukauteen ja että korkeakoulututkin-
18285: mittaiseksi. Samalla on aihetta nostaa korkea- non suorittaneiden ikärajaa nostettaisiin.
18286: koulututkinnon suorittaneiden kohdalla ikära-
18287:
18288: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
18289:
18290: Sakari Valli Riitta Uosukainen Pirjo Rusanen
18291: Riitta Jouppila Mauri Miettinen Aarno von Bell
18292: 198.3 vp. 1627
18293:
18294: Toivomusaloite n:o 1457
18295:
18296:
18297:
18298:
18299: Valo ym.: Yrittäjäeläkejärjestelmän kehittämisestä
18300:
18301:
18302: Eduskunnalle
18303:
18304: Yrittäjien eläkelakia suunniteltaessa todettiin, nuorentaa ja ylipäänsä helpottaa sukupolven-
18305: että yrittäjien ikärakenne ja yrittäjäkunnan su- vaihdosta tJerheyritystoiminnassa, olisi säädet-
18306: pistuminen tulevat johtamaan selvästi korkeam- tävä erityinen sukupolvenvaihdosjärjestelmä,
18307: paan eläkerasitukseen kuin työeläkejärjestel- jonka mukaan yrittäjällä, joka pysyvästi luopuu
18308: mässä. Tästä johtuvat pienituloisia koskevat va- ammattinsa harjoittamisesta, olisi eräin edelly-
18309: kuutusmaksujen alennukset aiheuttivat rahoi- tyksin oikeus YEL:n mukaiseen vanhuuseläk-
18310: tusvajausta. Vaitiovalta sitoutui vastaamaan syn- keeseen jo 60 vuotta täytettyään. Tällaisina
18311: tyvästä vajauksesta. edellytyksinä olisivat, että yrittäjä on välittö-
18312: Kun valtiovallan taholla on viime vuosina mästi ennen luopumistaan harjoittanut samaa
18313: ilmennyt painetta yrittäjäeläkevakuutusmaksu- yritystoimintaa vähintään viisi vuotta ja saanut
18314: prosentin korottamiseen irrallaan muusta työ- siitä pääasiallisen elantonsa, ettei hän saa kan-
18315: eläkejärjestelmästä, on ehdottomasti vaadittava, saneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä ja
18316: että valtiovalta vastaa sitoumuksistaan. Tästä että hän luovuttaa yrity~sen lähisukulaiselleen,
18317: ei voida tinkiä siitäkään huolimatta, että va- joka sitoutuu hoitamaan sitä tietyn vähimmäis-
18318: kuutusmaksualennukset on tulevaisuudessa ulo- ajan eläkkeen alkamisesta lukien. Eläkkeen
18319: tettava koskemaan nykyistä huomattavasti suu- määrää voitaisiin tällöin vähentää esim. 0,5 %
18320: rempaa yrittäjäryhmää, jolle eläketurvansa kus- kutakin 65 vuoden rkään jäljellä olevaa kuu-
18321: tantaminen nykyisessä muodossa tuottaa suuria kautta kohti.
18322: vaikeuksia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18323: Eläketurvaa on myös kehitettävä siten, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18324: se mukautuu joustavasti elinkeinoelämän raken-
18325: nemuutoksiin ja sopeutuu oikeudenmukaisella että hallitus antaisi pikaisesti esityk-
18326: tavalla jokaisen yksilön ja yrittäjäryhmän olo- sen yrittäjäin eläkelain ( 468/6 9) muut-
18327: suhteiden muutoksiin. YEL-ma~sua on mm. tamiseksi siten, että vakuutusmaksun
18328: ajallisesti tasoitettava niin, että taloudellisesti alennukseen oikeutettujen määrää ny-
18329: vaikeiden vuosien maksua siirretään perittä- kyisestä lisätään, vakuutusmaksua tasa-
18330: väksi hyviin vuosiin. Samoin on maksua mää- taan niin, että taloudellisesti vaikeiden
18331: rättäessä huomioitava yritystoiminnan kehittä- vuosien maksua siirretään perittäväksi
18332: miseen liittyvät näkökohdat. hyviin vuosiin; karttumiskerroin koro-
18333: Nykyinen YEL-eläkkeen jälkeenjääneisyys tetaan 1,5:stä 2 prosenttiin ja otetaan
18334: on poistettava korottamalla karttumiskerroin käyttöön yrittä;ien sukupolvenvaihdos-
18335: 1,5 :stä 2 prosenttiin. järjestelmä.
18336: Jotta yrittäjäkunnan ikärakennetta voitaisiin
18337: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
18338:
18339: Tauno Valo Helge Saarikoski Matti Viljanen
18340: Iiro Viinanen Lauri lmpiö
18341: 1628 1983 vp.
18342:
18343: Toivomusaloite n:o 1458
18344:
18345:
18346:
18347:
18348: P. Vennamo ym.: Lapsilisien korottamisesta
18349:
18350:
18351: Eduskunnalle
18352:
18353: Tehokas perhepolitiikka on maassamme viime Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18354: vuosina suurelta osalta laiminlyöty. Tämän seu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18355: rauksena maastamme on tulossa kuoleva kansa-
18356: kunta. Näin ei saa jatkua. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18357: Mainituista syistä on välttämätöntä, että menpiteisiin lapsilisien reaaliarvon huo-
18358: lapsilisien reaaliarvoa korotetaan huomattavasti. mattavaksi korottamiseksi niin, että
18359: On käsittämätöntä, että kaikkia lapsilisiä var- kaikki tarkoitukseen kerätyt varat tule-
18360: ten kerättyjä varoja ei edes käytetä tähän tar- vat käytetyiksi sekä syntyväisyys ja las-
18361: koitukseen. ten huolto huomattavasti nykyisestään
18362: parantuvat maassamme.
18363: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18364:
18365: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
18366: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
18367: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
18368: Urpo Leppänen MarttiRatu
18369: 1983 vp. 1629
18370:
18371: Toivomusaloite n:o 1459
18372:
18373:
18374:
18375:
18376: P. Vennamo ym.: Lasten päivähoitopaikkojen varaamisesta pieni-
18377: tuloisille
18378:
18379:
18380: Eduskunnalle
18381:
18382: Lasten päivähoidon järjestäminen on edelleen Tämä ei voi olla oikein. Asiaan on saatava kor-
18383: pahaSiti maassamme hoitamatta niille perheille, jaus.
18384: joissa molempien vanhempien on perheen talou- Edellä mainitS~emillamme perusteilla ehdo-
18385: den vuoksi pakko käydä työssä. Sama koskee tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
18386: laajalti yksinhuoltajia. Kaiken kukkuraksi laa- väksi toivomuksen,
18387: jalti maassamme on päässyt syntymään tilanne,
18388: että vähäisetkin olemassa olevat lasten päivä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18389: hoitopaikat ovat menneet suurempituloisille ja olemassa olevien lasten päivähoitopaik-
18390: hyvin toimeentuleville perheille vaikeuksissa kojen nykyistä tehokkaammaksi varaa-
18391: olevien pienituloisten perheiden jäädessä ilman. miseksi ensisijaisesti pienituloisille vai-
18392: keuksissa oleville perheille.
18393: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18394:
18395: Pekka Vennamo Pentti Skön Martti Ratu
18396: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Reino Jyrkilä
18397: Lea Mäkipää Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
18398: Mikko Vainio
18399: 1630 198.3 vp.
18400:
18401: Toivomusaloite n:o 1460
18402:
18403:
18404: P. Vennamo ym.: Perhepäivähoitajien aseman parantamisesta
18405:
18406:
18407: Eduskunnalle
18408:
18409: Perhepäivähoito on kiistatta sekä lasten kehi- On selvää, että pienten lasten hoitaminen
18410: tyksen että yhteiskunnan kustannusten kan- vaatii ammattitaitoa. Tämän vuoksi perhepäivä-
18411: nalta järkevä ja taloudellinen muoto järjestää hoitajien koulutusta tulisi SMP:n mielestä voi•
18412: lasten päivähoitopalveluja. Tämän vuoksi SMP makkaasti lisätä tavoitteena se, että perhepäi-
18413: on sitä mieltä, että perhepäivähoitoa tulisi voi- vähoitajien koulutus saatai!siin koskemaan kaik-
18414: makkaasti kehittää niin, että perhepäivähoita- kia päätoimisia perhepäivähoitajia asianmukai-
18415: jien ansiot ja työmahdollisuudet turvattaisiin sine harjoittelu- ja koeaikoineen.
18416: sekä että näitä palveluja olisi riittävästi maas- On käsittämätöntä, että yhteiskunta rasittaa
18417: samme saatavilla. ja rankaisee siitä, että lapsia hoidetaan perhe-
18418: On luonnollisesti selvää, että kukaan ei voi päivähoidossa. Näinhän tapahtuu mm. siten,
18419: ryhtyä perhepäivähoitajaksi ilman, että saa siitä että perhepäivähoitajien yksityistiemaksuja on
18420: kunnollisen korvauksen. Tämän vuoksi tulisi eräissä tapauksissa korotettu sen vuoks:i, että
18421: huolehtia siitä, että päätoim~sille perhepäivä- lasten tuominen hoitoon muka aiheuttaa voi-
18422: hoitajille, jotka ovat käyneet tarpeelliset perhe- makasta lisäliikennettä tiellä ja samoin on myös
18423: päivähoitajakurssit ja joilla ei ole omia alle menetelty asunto-osakeyhtiöissä kerrostaloissa,
18424: kouluikäisiä lapsia, voitaisiin yhteiskunnan toi- joissa perhepäivähoitajille on määrätty yhtiön
18425: mesta turvata riittävä takuupalkka, jonka tulisi toimesta ylimääräisiä vesimaksuja lastenhoidon
18426: olla 1 500 markkaa kuukaudessa tai sitten kiin- vuoksi. Näin ei pitäisi tietenkään menetellä ja
18427: teä kuukausipalkka. Tällöin olisi nopeasti mah- yhteiskunnan tulisi huolehtia siitä, että järkevä
18428: dollisuuksia saada yhteiskuntaamme riittävästi ja taloudellinen sekä lasten kannalta hyödylli-
18429: perhepäivähoitajia ja täten kevennettyä painetta nen perhepäivähoito on mahdollista ilman, että
18430: kalliiden ja raskaiden päivähoitolaitosten raken- siitä aiheutuu sitä työtä tekevälle ylimääräisiä
18431: tamiseen ja ylläpitämiseen. taloudellisia rasituksia.
18432: Perhepäivähoitajien saamien ylläpitdkorvaus- Myös perhepäivähoitajien eläkeikä on liian
18433: ten pysyminen inflaatiovauhdissa mukana olisi korkea. Eläkeikää olisi alennettava 63 vuodesta
18434: myös varmistettava. Tämän vuoksi perhepäivä- ainakin 60 vuoteen, ellei 55 vuoteen. On sel-
18435: hoitajien saamien ylläpitokorvausten määrä olisi vää, että pienten lasten hoitaminen on ras-
18436: tarkistettava puolivuosittain hinnannousujen ta- kasta työtä, joka tulisi myös eläkeiässä vastaa-
18437: kia, sillä muutoinhan perhepäivähoitajalle aiheu- vasti huomioida.
18438: tuvat kustannukset nousevat nopeammin kuin Edellä mainitsemillamme perusteilla ja vii-
18439: mitä niihin ·saatava korvaus nousee. Lisäksi olisi taten perusteluissa tekemiimme ehdotuksiin
18440: SMP:n käsityksen mukaisesti perhepäivähoita- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
18441: jien tuntipalkkaan saatava ylimääräinen koro- täväksi toivomuksen,
18442: tus, joka voisi olla esimerkiksi yksi markka
18443: kaikista alle 2,5-vuotiaista perhepäivähoidossa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18444: hoidettavista lapsista. Samoin tulisi SMP:n kä- menpiteisiin perhepäivähoitaiien työssä
18445: sityksen mukaan päätoimisille hoitajille osoit- ;a työskentelyolosuhteissa esiintyvien
18446: taa aina neljä lasta hoitoon, mikä vielä turvaa epäkohtien kor;aamiseksi sekä perhepäi-
18447: perheenomaiset olosuhteet päivähoidossa, mutta vähoitaiien sosiaaliturvan parantami-
18448: mikä toisaalta turvaa myös riittävän toimeen- seksi.
18449: tulon perhepäivähoitajalle.
18450: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18451:
18452: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
18453: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
18454: Reijo Enävaara Mikko Vainio
18455: 1983 vp. 1631
18456:
18457: Toivomusaloite n:o 1461
18458:
18459:
18460:
18461:
18462: P. Vennamo ym.: Sairauspäivärahan maksamisesta karjatalouden
18463: harjoittajille sunnuntai- ja pyhäpäiviltä
18464:
18465:
18466: Eduskunnalle
18467:
18468: Sairausvakuutuslaissa säädetään, että sairaus- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18469: vakuutuksen päivärahaa tulee maksaa sunnun- 1tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
18470: tai- ja pyhäpäiviltä niille työntekijöille, jotka si toivomuksen,
18471: ammatin vuoksi joutuvat työskentelemään niinä
18472: päivinä. Tätä säännöstä ei kuitenkaan hämmäs- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
18473: tyttävästi noudateta karjatalouden harjoittajien menpiteisiin sairausvakuutuksen päivä-
18474: osalta, vaikka heille viikon jokainen päivä on rahan maksamiseksi karjatalouden har-
18475: työpäivä. Tämä asiaintila tulisi mitä pikimmin joittajille heidän sairaana ollessaan myös
18476: korjata. sunnuntai- ja pyhäpäiviltä, koska ne
18477: ovat heille täysiä normaaleja työpäiviä.
18478: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18479:
18480: Pekka Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
18481: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
18482: Lea Mäkipää Mikko Vainio Urpo Leppänen
18483: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
18484: 1632 198.3 vp.
18485:
18486: Toivomusaloite n:o 1462
18487:
18488:
18489:
18490:
18491: P. Vennamo ym.: Hierootapalvelujen korvaamisesta sairausva-
18492: kuutuksesta
18493:
18494:
18495: Eduskunnalle
18496:
18497: Sairausvakuutuslainsäädännössä on omaksuttu tulee pikaisesti korjata ja saattaa kaikki hieroo-
18498: periaate, että kaikki terveydenhoitopalvelukset tapalveluja antavat, niin laitokset kuin yksityi-
18499: pääsääntöisesti kuuluvat korvattavien palvelus- setkin hierojat, samaan asemaan. Tämä olisi
18500: ten piiriin. Tähän periaatteeseen, joka sinänsä erityisen tärkeätä myös siksi, että hierojista
18501: on oikea, on kuitenkin tehty osin byrokraatiti- huomattava osa maassamme on näkövammaisia,
18502: sin määräyksin, osin lainsäädännön puutteelli- joita ei muutoinkaan saa asettaa muita huo-
18503: suuden vuoksi poikkeuksia, jotka pitäisi nopeas- nompaan asemaan vaan päinvastoin heitä tulee
18504: ti korjata. tukea ammatissaan.
18505: Hierontapalvelut ovat monelle huonokuntoi- Edellä mainitsemillamme peruSiteilla ehdo-
18506: selle ehdottoman välttämättömiä ja lääkärin tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
18507: määräämiä. Yhteiskunta on kuitenkin asettanut si toivomuksen,
18508: hierootapalveluja ja fysikaalista hoitoa antavat
18509: yksityiset hierojat laajalti huonompaan asemaan, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18510: heidän antamansa hierootapalvelut eivät kuu- menpiteisiin kaikkien hierontapalveluja
18511: lukaan sairausvakuutuksen piiriin, vaikka aivan antavien saattamiseksi sairausvakuutuk-
18512: samanlaisia palveluja antavat erilaiset fysikaali- sen korvattavuudessa samaan asemaan.
18513: set hoitolaitokset kuuluvat. Tämä epäkohta
18514: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18515:
18516: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
18517: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Reijo Enävaara
18518: Lea Mäkipää Urho Pohto Martti Ratu
18519: Mikko Vainio Urpo Leppänen
18520: 1983 vp. 1633
18521:
18522: Toivomusaloite n:o 1463
18523:
18524:
18525:
18526:
18527: P. Vennamo ym.: Työnantajien vapauttamisesta sosiaaliturva-
18528: maksuvelvollisuudesta nuoria henkilöitä työllistettäessä
18529:
18530:
18531: Eduskunnalle
18532:
18533: Raskaat sosiaaliturvamaksut ovalt eräs pahim- vat reilusti menetetyt sotu-maksu:t.
18534: pia esteitä työttömyyden poistamiseksi erityi- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18535: sesti nuorten kohdalla. Moni pieni ja keskisuu- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
18536: ri yrittäjä voisi ottaa huomattavastikin nuoria väksi toivomuksen,
18537: työhön, mikäli nuorista työntekijöistä ei tar-
18538: vitsisi maksaa ensimmäisinä ammattiin totutrte- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18539: lemisen vuosina raskaita sosiaaliturvamaksuja. menpiteisiin työnantajien vapauttami-
18540: Myös valtiovallan kannalta olisi taloudelli- seksi sosiaaliturvamaksuvei vollisuud esta
18541: sesti edullista vapauttaa työnantajat nuorien uusien nuorten työntekijöiden osalta
18542: uusien työntekijöiden osalta kahden ensimmäi- työsuhteen kahden ensimmäisen vuoden
18543: sen vuoden ajalta sosiaaliturvamaksuista, sillä ajalta.
18544: tällöin säästyvät työttömyyskorvaukset kattaisi-
18545: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18546:
18547: Pekka Vennamo Pentti Skön Martti Ratu
18548: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Reino Jyrkilä
18549: Lea Mäkipää Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
18550: Mikko Vainio
18551:
18552:
18553:
18554:
18555: 205 088300420M
18556: 1634 1983 vp.
18557:
18558: Toivomusaloite n:o 1464
18559:
18560:
18561:
18562:
18563: P. Vennamo ym.: Yrityskohtaisen sosiaaliturvamaksuvähennyksen
18564: myöntämisestä yrittäjille
18565:
18566:
18567: Eduskunnalle
18568:
18569: Raskaat sosiaaliturvamaksut ovat muodostu- yritykset lähes kokonaan satu-maksuista aiheut-
18570: neet erityisesti työvaltaiselle yritteliäisyydelle tamatta kuitenkaan maksujen kertymiseen niin
18571: lähes ylivoimaiseksi taakaksi. Tämä on johtanut suurta aukkoa, että sosiaaliturvan parantamis-
18572: omalta osaltaan pahenevaan työttömyyteen ja mahdollisuudet vaarantuisivat.
18573: siihen, että kiihtyvällä vauhdilla automatisoi- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18574: daan ja rationalisoidaan työntekijöitä työttö- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
18575: myyskortistoon. Tämä ei voi olla oikein. si toivomuksen,
18576: Erityisesti pienimpien yritysten sosiaalitur-
18577: vamaksurasitusta tulisi keventää. Tämän tulisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18578: tapahtua siten, että työnantajan sosiaaliturva- samansuuruisen 10 000 markan yritys-
18579: maksusta tulisi yrityskohtaisesti myöntää 10 000 kohtaisen sosiaaliturvamaksuvähennyk-
18580: markan vähennys, mikä vapauttaisi pienimmät sen myöntämiseksi maamme yrittäjille.
18581: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18582:
18583: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
18584: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund MarttiRatu
18585: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
18586: Mikko Vainio
18587: 1983 vp. 1635
18588:
18589: Toivomusaloite n:o 1465
18590:
18591:
18592:
18593:
18594: P. Vennamo ym.: Työttömyysmäärärahojen tehokkaammasta
18595: käyttämisestä
18596:
18597:
18598: Eduskunnalle
18599:
18600: Työttömyyden nopea paheneminen johtuu jolloin työttömien määrä uhkaa kohota yli
18601: sekä maassamme harjoitetusta virheellisestä ve- 200 000 henkilön.
18602: ro- ja talouspolitiikasta että työttömyyden pois- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18603: tamisen tehottomuudesta. Vaikka työllisyysmää- tamme kunnioittaen eudskunnan hyväksyttä-
18604: rärahat ovat suorastaan valtavat, ei niillä saada väksi toivomuksen,
18605: tehokkaasti ja mielekkäästi työllistettyä kuin
18606: vähäinen osa työttömistä. Kaiken kukkuraksi että hallitus huolehtisi tehokkaasti
18607: on useissa kunnissa ja useilla alueilla käynyt työttömyyden poistamiseen tarkoitettu-
18608: jopa niin, että kaikkia osoitettuja työllisyys- jen määrärahojen käytöstä niin, että
18609: määrärahoja ei ole edes käytetty byrokratian niiden avulla luodaan mahdollisimman
18610: kankeuden ja ohjeiden epäselvyyden vuoksi. paljon mielekkäitä työpaikkoja.
18611: Tällainen asioiden hoito on häpeällistä aikana,
18612: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18613:
18614: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
18615: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
18616: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
18617: Urpo Leppänen Martti Ratu
18618: 1636 1983 vp.
18619:
18620: Toivomusaloite n:o 1466
18621:
18622:
18623:
18624:
18625: P. Vennamo ym.: Työttömyyden lieventärnisestä Turun työvoi-
18626: mapiirin alueella
18627:
18628:
18629: Eduskunnalle
18630:
18631: Työttömyyttä ei ole maastamme hallituksen on saatava pikainen korjaus, maamme ei kestä
18632: haluttomuudesta johtuen saatu poistetuksi, vaik- jatkuvaa voimakasta työttömyyttä.
18633: ka kyseessä on selvä kansallinen onnettomuus. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18634: Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee se, että työt- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
18635: tömyys on entistä pahemmin kehitysalueiden si toivomuksen,
18636: vaikean tilanteen ohella levinnyt myös maamme
18637: läntisille ja eteläisille alueille, mm. Turun työ- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18638: voimapiirissä työttömien työnhakijoiden määrä menpiteisiin työttömyyden lieventämi-
18639: on viime vuosina voimakkaasti noussut. Tähän seksi Turun työvoimapiirin alueella.
18640: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18641:
18642: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
18643: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
18644: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
18645: 1983 vp. 1637
18646:
18647: Toivomusaloite n:o 1467
18648:
18649:
18650:
18651:
18652: P. Vennamo ym.: Työttömyyskorvausten ja -avustusten korotta-
18653: misesta
18654:
18655:
18656: Eduskunnalle
18657:
18658: TyöttömyysavustuSJten ja -korvausten päivä- sä tilanteessa voimakkaasti korottaa.
18659: rahan suuruus on polkenut vuosikausia käy- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18660: tännöllisesti katsoen paikallaan. Tämä on mer- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
18661: kinnyt sitä, että näiden korvausten reaalinen väksi toivomuksen,
18662: arvo on jatkuvasti alentunut. Tämä ei voi olla
18663: oikein, työttömillä on toki yhtä suuri oikeus että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18664: toimeentulonsa säilyttämiseen kuin muillakin työttömyyskorvausten ;a -avustusten
18665: maamme kansalaisilla. Työttömiä ei saa ran- markkamäärien korottamiseksi niin, että
18666: gaista heidän jouduttuaan ilman omaa syytään niiden reaaliarvo palautetaan aikaisem-
18667: työttömiksi. min vallinneelle tasolle sekä niiden ko-
18668: Työttömyyskorvaukset ja -avustukset tulee rottamiseksi vastaisuudessa ainakin kul-
18669: säilyttää reaaliarvoltaan ainakin jatkuvasti sa- loinkin tapahtunutta inflaatiota vastaa-
18670: mansuuruisina. Sen vuoksi niitä tulisi nykyises- vasti.
18671: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18672:
18673: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
18674: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
18675: Lea Mäkipää Urho Pohto Reijo Enävaara
18676: Urpo Leppänen Martti Ratu
18677: 1638 1983 vp.
18678:
18679: Toivomusaloite n:o 1468
18680:
18681:
18682:
18683:
18684: P. Vennamo ym.: Emäntien eläkeiän alentamisesta
18685:
18686:
18687: Eduskunnalle
18688:
18689: Maataloustyö on erittäin raskasta työtä, joka huuseläkeikää. Asiaan tulisi saada korjaus.
18690: sitoo tekijänsä sekä arkisin että viikonloppuisin. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
18691: Tämän vuoksi maataloustyötä erityisesti perhe- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
18692: ja pienviljelmillä tekevien työkyky ja terveyden- :toivomuksen,
18693: tila heikkenee nopeammin kuin kevyemmissä
18694: ammateissa tapahtuu. Näin tapahtuu erityisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18695: maatilan emäntien kohdalla, jotka hyvin usein menpiteisiin maatilan emäntien eläkeiän
18696: joutuvat työkyvyttömiksi jo kauan ennen van- alentamiseksi.
18697: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18698:
18699: Pekka Vennamo Mikko Vainio Reijo Enävaara
18700: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
18701: Pentti Skön Martti Ratu
18702: 1983 vp. 1639
18703:
18704: Toivomusaloite n:o 1469
18705:
18706:
18707:
18708:
18709: P. Vennamo ym.: Naisopettajien eläkkeellepääsyn helpottamisesta
18710:
18711:
18712: Eduskunnalle
18713:
18714: Opettajan tehtävä on vaativa ja raskas. Opet- hirnpien opettajien osalta, joilta koulujärjestel-
18715: tajaan kohdistuva paine ja hänen työmääränsä män muutokseen sopeutuminen on muutoinkin
18716: ovat vuosi vuodelta lisääntyneet mm. peruskou- vaatinut paljon. Tästäkin syystä tulisi sallia
18717: lun voimaantulon jälkeen. Erityisesti tämä kos- sellaisten naisopettajien, joiden 30 palvelus-
18718: kee naisopettajia, jotka yleensä ovat virassaolo- vuotta on tullut täyteen, ennenaikainen eläk-
18719: aikansa lisäksi hoitaneet sivutoimenaan äidin keelle siirtyminen täysin eläke-eduin. Tämä ei
18720: ja kodinhoitajan virkaa. Heidän asemaansa pi- maksaisi yhteiskunnalle kohtuuttomasti, sillä
18721: täisi helpottaa ja mahdollistaa heidän eläkkeelle samalla säästyisivät nyt työttöminä oleville nuo-
18722: siirtymisensä jo ennen 60 vuoden ikää ainakin rille opettajille maksettavat korvaukset. .
18723: silloin, kun 30 palvelusvuotta on tullut täy- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18724: teen. Tämä helpottaisi myös opettajien työlli- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
18725: syystilannetta ja avaisi nuorille opettajille ny- si .toivomuksen,
18726: kyistä enemmän työmahdollisuuksia.
18727: Koulutyö erityisesti peruskoulussa on viime että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18728: vuosina muuttunUJt entistä rasittavammaksi. niiden naisopettajien ennenaikaiselle va-
18729: Oppilaat ovat vilkkaampia ja koulutyö muu- paaehtoiselle eläkkeelle päästämiseksi,
18730: toinkin muuttunut vapaammaksi, mikä rasittaa joiden 30 palvelusvuotta on tullut täy-
18731: opettajia enemmän kuin ennen erityisesti van- teen.
18732: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18733:
18734: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
18735: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
18736: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
18737: Mikko Vainio
18738: 1640 1983 vp.
18739:
18740: Toivomusaloite n:o 1470
18741:
18742:
18743:
18744:
18745: P. Vennamo ym.: Taksiautoilijoiden eläkeiän alentamisesta
18746:
18747:
18748: Eduskunnalle
18749:
18750: Ammattiautoilijan rtyö on raskasta ja kulutta- -naisten eläkeikärajaa alentaa.
18751: vaa mm. erityisesti taksiliikennettä harjoitta- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18752: vien osalta. Jatkuva kolmivuorotyö, yöpäivys- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
18753: tykset ja vetoinen ja terveydelle vaarallinen väksi toivomuksen,
18754: 1työpaikka sekä ammattiin liittyvä stressi kulut-
18755: tavat taksinkuljettajat ja heidän terveytensä että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
18756: huomattavasti nopeammin kuin useassa muussa piteisiin taksimiesten ja -naisten eläke-
18757: ammatissa. Tämän vuoksi tulisi taksimiesten ja ikärajan alentamiseksi 55 vuoteen.
18758: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18759:
18760: Pekka Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
18761: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Reijo Enävaara
18762: Lea Mäkipää Mikko Vainio Urpo Leppänen
18763: Pentti Skön Martti Ratu
18764: 1983 vp. 1641
18765:
18766: Toivomusaloite n:o 1471
18767:
18768:
18769:
18770:
18771: P. Vennamo ym.: Kansaneläkekustannusten keventämisestä ns.
18772: vanhusvoittoisissa kunnissa
18773:
18774:
18775: Ed usk u·nnalle
18776:
18777: Kansaneläkekustannukset ovat muodostumas- tähän ei voida suoraan päästä, olisi näitä kus-
18778: sa kunnille useissa tapauksissa lähes ylivoimai- tannuksia alennettava välittömästi vaikeimmassa
18779: seksi rasitukseksi. Erityisesti näin on asianlaita asemassa olevien kuntien osalta.
18780: ns. vanhusvoittoisissa kunnissa, joita on erityi- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
18781: sen paljon Varsinais-Suomessa. Useissa näistä me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
18782: kunnista kansaneläkekustannukset lisäävät voi- toivomuksen,
18783: makkaasti painetta jo muutoinkin korkean kun-
18784: nallisen veroäyrin hinnan korottamiseen, mikä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18785: entisestään työssäkäyvien veronmaksajien vähe- kansaneläkekustannusten keventämiseksi
18786: nemisen muodossa pahentaisi tilannetta kysei- ns. vanhusvoittoisissa kunnissa päämää-
18787: sissä kunnissa. Ollaan siis joutumassa kiertee- ränä kuntien kansaneläkkeitä koskevan
18788: seen, josta kunnan on vaikea päästä irti. rahoitusvelvollisuuden poistaminen ko-
18789: Kuntien kansaneläkeosuudet tulisi SMP:n konaisuudessaan.
18790: käsityksen mukaan kokonaan poistaa. Mikäli
18791: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18792:
18793: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
18794: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Reino Jyrkilä
18795: Lea Mäkipää Urho Pohto MarttiRatu
18796: Mikko Vainio
18797:
18798:
18799:
18800:
18801: 206 088300420~
18802: 1642 1983 vp.
18803:
18804: Toivomusaloite n:o 1472
18805:
18806:
18807:
18808:
18809: P. Vennamo ym.: Sotilasvammalakiin perustuvien erinäisten kor-
18810: vausten saattamisesta etuoikeutetuksi tuloksi kansaneläkkeen
18811: kannalta
18812:
18813:
18814: Eduskunnalle
18815:
18816: Kansaneläkeuudistuksen yhteydessä säädet- vaikuttaa eläkkeen suuruuteen.
18817: tyyn lakiin syntyi erittäin paha sotainvalideja Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18818: koskeva epäkohta. Uuden lain mukaan sotilas- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
18819: vammalain mukaiset korvaukset vaikuttavat väksi toivomuksen,
18820: alentavasti kansaneläkkeeseen, vaikka nämä so-
18821: tavammakorvaukset eivät ole varsinaisia eläk- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
18822: keitä, vaan korvausta menetetystä työkyvystä piteisiin lakien muuttamiseksi siten, että
18823: ja syntyneestä haitasta. Tämän seurauksena mo- kansaneläkettä alentavaksi vuosituloksi
18824: ni invalidi jää ilman täyttä kansaneläkettä ja ei luettaisi sellaista sotilasvammalain
18825: joutuu entistä tukalampaan asemaan toimeen- mukaista korvausta, joka perustuu vuo-
18826: tulonsa suhteen. Tällaista asiantilaa SMP ei voi sien 1939-1945 sodissa saatuun vam-
18827: hyväksyä; olimme jo lakia käsiteltäessä sitä maan.
18828: mieltä, että sotilasvammakorvaukset eivät saisi
18829: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18830:
18831: Pekka Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
18832: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
18833: Lea Mäkipää Mikko Vainio Urpo Leppänen
18834: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
18835: 1983 vp. 1643
18836:
18837: Toivomusaloite n:o 1473
18838:
18839:
18840:
18841:
18842: P. Vennamo ym.: Sotaleskien eläkkeiden korottamisesta
18843:
18844:
18845: Eduskunnalle
18846:
18847: Sotaleskien eläkkeet ovat pahasti jääneet jäl- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
18848: keen muiden kansalaistemme toimeentulon ke- toivomuksen,
18849: hityksestä, eivätkä ne useinkaan turvaa alkuun-
18850: kaan riittävää toimeentuloa suurissa vaikeuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18851: sissa eläville sotaleskille. Eläkkeitä tulisikin toimenpiteisiin sotaleskien eläkkeiden
18852: heidän osaltaan voimakkaasti korottaa. voimakkaasti korottamiseksi.
18853: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
18854: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18855:
18856: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
18857: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
18858: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
18859: Mikko Vainio
18860: 1644 1983 vp.
18861:
18862: Toivomusaloite n:o 1474
18863:
18864:
18865:
18866:
18867: P. Vennamo ym.: Sotavammaisten invaliditeettiprosentin muut-
18868: tamisesta 65 vuoden iän jälkeenkin
18869:
18870:
18871: Eduskunnalle
18872:
18873: Sotavammaisten korvausasioissa on edelleen tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
18874: pahoja puutteita. Eräs niistä on se, että sota- väksi toivomuksen,
18875: vammaisen täytettyä 65 vuotta ei hänen kor-
18876: vauksensa määräävä invaliditeettiprosentti enää että hallitus huolehtisi siitä, että sota-
18877: nouse, vaikka vamma voimakkaastikin paheni- vammaisten invaliditeettiprosenttia koro-
18878: si. Tämä ei voi olla oikein, asiaan on saatava tettaisiin myös vammaisen täytettyä 65
18879: korjaus. vuotta vamman haitta-asteessa tapahtu-
18880: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo- vien muutosten mukaisesti.
18881: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18882:
18883: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
18884: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
18885: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
18886: Mikko Vahllo
18887: 1983 vp. 1645
18888:
18889: Toivomusaloite n:o 1475
18890:
18891:
18892:
18893:
18894: P. Vennamo ym.: Palvelutalojen saamisesta maaseudun van-
18895: huksille
18896:
18897:
18898: Eduskunnalle
18899:
18900: Vanhustenhuolto on laajoilla alueilla maas- seudun vanhuksia.
18901: samme puutteellista ja hoitamatta. Asutuskes- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18902: kuksissa ja taajamissa on asiaan saatu jonkin tamme kunnioittaen eduskunnan- hyväksyttä-
18903: verran korjausta vanhusten palvelutalojen avul- väksi toivomuksen,
18904: la, mutta nämä palvelut puuttuvat lähes koko-
18905: naan maaseudun vanhuksilta. Kaikkien vanhus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18906: ten tulisi olla kuitenkin samanarvoisessa ase- vanhusten palvelutalojen tarjoamia pal-
18907: massa, minkä vuoksi palvelutaloja vastaavat veluja vastaavaan avun ulottamiseksi
18908: palvelUJt tulisi ulottaa koskemaan myös maa- koskemaan myös maaseudun vanhuksia.
18909: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
18910:
18911: Pekka Vennamo Pentti Skön Reino Jyrkilä
18912: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Reijo Enävaara
18913: Lea Mäkipää Urho Pohto Martti Ratu
18914: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio Urpo Leppänen
18915: 1646 1983 vp.
18916:
18917: Toivomusaloite n:o 1476
18918:
18919:
18920:
18921:
18922: P. Vennamo ym.: Palvelutalojen rakentamisesta sotiemme vete-
18923: raaneille ja invalideille
18924:
18925:
18926: Eduskunnalle
18927:
18928: Sotiemme veteraanien asuntokysymys on kaaseen sekä itsenäistä elämistä raJolttavaan
18929: edelleen laajalti hoitamatta. Erityisen vaikeas- laitosasumiseen. Palvelutaloja tulisi kiireesti
18930: sa asemassa ovat osittain sairaat, mutta vielä saada lisää.
18931: itsenäiSitä elämää viettävät veteraanit, joille Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18932: yleensä ainoa mahdollisuus elämiseen ja asumi- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
18933: seen on vanhainkoti, vaikka he pystyisivät vie- väksi toivomuksen,
18934: lä elämään itsenäisesti palvelutalotyyppisessä
18935: asunnossa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18936: Veteraanien palvelutaloista on huutava puu- menpiteisiin ns. palvelutalojen rakenta-
18937: te. Kuitenkin näiden asuntojen ja talojen ra- miseksi sotiemme veteraaneille ja inva-
18938: kentaminen olisi yhteiskunnalle jopa taloudel- lideille riittävässä määrin eri puolille
18939: lisesti helpompaa verrattuna kalliiseen ja ras- maatamme.
18940: Helsingissä 22 päivänä huhtikuU/ta 1983
18941:
18942: Pekka Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
18943: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
18944: Lea Mäkipää Mikko Vainio Urpo Leppänen
18945: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
18946: 1983 vp. 1647
18947:
18948: Toivomusaloite n:o 1477
18949:
18950:
18951:
18952:
18953: V. Vennamo ym.: Kohtuuttomien tuloerojen ja eläke-erojen
18954: poistamisesta
18955:
18956:
18957: ,Eduskunnalle
18958:
18959: SMP ei hyväksy kohtuuttomia palkkaeroja, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18960: vielä vähemmän kohtuuttomia eläke-eroja. Sai- menpiteisiin kohtuuttomien tuloerojen
18961: rauspäivärahakin pitäisi periaatteessa olla kai- ja eläke-erojen poistamiseksi maassam-
18962: kille samansuuruinen, kun tämä päiväraha mak- me samalla turvaten pienituloisille ja
18963: setaan yhteiskunnan varoista. Jokainen ihminen pieneläkeläisille ihmisarvoisen toimeen-
18964: ja jokainen elämä on arvokas. tulon.
18965: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18966: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18967: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
18968:
18969: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
18970: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
18971: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
18972: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
18973: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
18974: 1648 1983 vp.
18975:
18976: Toivomusaloite n:o 1478
18977:
18978:
18979:
18980:
18981: V. Vennamo ym.: Ammattijärjestöjen keskittymisestä perusteh-
18982: ltäviensä hoitamiseen
18983:
18984:
18985: Eduskunnalle
18986:
18987: Maamme ammattijärjestöt näyttävät aina vain tyisesti SAK saataisiin hoitamaan saan-
18988: enemmän unohtavan pienituloiset. SAK:stakin töjensä mukaisesti ensisijaisesti palkan-
18989: näyttää tulevan enemmän tai vähemmän hal- ansaitsijoiden ja nimenomaan pienipalk-
18990: liltuspolitiikan käsikassata. kaisten asioita ilman poliittista sidon-
18991: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- naisuutta ja mitenkä terve pohjoismai-
18992: taen eduskunnan hyväksyttäväkSii. toivomuksen, nen kansanvaltainen toiminta saataisiin
18993: todella voimaan näissä ammattijärjes-
18994: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- töissä vapaan yhteiskuntajärjestelmäm-
18995: menpiteisiin sen selvittämiseksi, millä me ja koko kansamme elinetujen mu-
18996: tavoin maamme ammattijärjestöt ja eri- kaisesti.
18997: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
18998:
18999: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
19000: Vieno Eklund Pentti Skön Mikko Vainio
19001: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara
19002: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19003: 1983 vp. 1649
19004:
19005: Toivomusaloite n:o 1479
19006:
19007:
19008:
19009:
19010: V. Vennamo ym.: Lasten kotihoidon tehostamisestla
19011:
19012:
19013: Eduskunnalle
19014:
19015: Lasten vanhemmilla tulee olla mahdollisuus työpaikkoja. Tällainen asiantila ei ole Suomen
19016: ja oikeus valita, haluavatko he hoitaa pienet kansan edun mukainen.
19017: lapset kotona tai viedä heidät päivähoitoon. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19018: Tällaista valintamahdollisuutta ei kuitenkaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19019: ole maassamme taloudellisista ja muista syistä
19020: riittävästi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti so-
19021: Perhevihamieliset suuren rahan ja sosialismin piviin toimenpiteisiin lasten kotihoidon
19022: voimat ovat halunneet lapset päivähoitoon pois asianmukcisesti tukemiseksi ja äidinpal-
19023: äidin ja kodin vaikutuspiiristä, jolloin työn kan maksamiseksi tarkoituksenmukai-
19024: kysyjiä on myös työmarkkinoilla enemmän kuin sessa laajuudessa.
19025: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19026:
19027: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19028: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19029: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
19030:
19031:
19032:
19033:
19034: 207 088300420~
19035: 1650 198.3 vp.
19036:
19037: Toivomusaloite n:o 1480
19038:
19039:
19040:
19041:
19042: V. Vennamo ym.: Taloudellisten edellytysten luomisesta äideille
19043: jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan
19044:
19045:
19046: Eduskunnalle
19047:
19048: Maassamme on kymmeniätuhansia äitejä, jot- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19049: ka mielellään jäisivät kotiin työhön ja lapsia taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19050: hoitamaan, kun vain olisi taloudellisia edelly-
19051: tyksiä. Samalla vapautuisi laajan työttömyy- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19052: den aikana työpaikkoja työtä tarvitseville. menpiteisiin, että jokaiselle äidille luo-
19053: Mutta suuret puolueet ovat laiminlyöneet taisiin taloudelliset edellytykset kotiin
19054: tällaisen vaihtoehdon mahdollisuuden järjestä- jäämiselle pienten lasten hoitamiseksi,
19055: misen suomalaisille perheille, vaikka kunnalli- jollainen ratkaisu on veronmaksajien
19056: sen lastenhoidon kustannukset veronmaksajille edun mukaista ja myös kasvavan nuori-
19057: muodostuvat paljon suuremmiksi. Tämä ei ole somme etu.
19058: hyväksyttävää.
19059: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 198.3
19060:
19061: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19062: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Urpo Leppänen
19063: Pentti Kettunen Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi
19064: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Mikko Vainio
19065: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
19066: 1983 vp. 1651
19067:
19068: Toivomusaloite n:o 1481
19069:
19070:
19071:
19072:
19073: V. Vennamo ym.: Vuorotyötä tekevien vanhempilen lasten hoi-
19074: don järjestämisestä
19075:
19076:
19077: Eduskunnalle
19078:
19079: Vuor<jtyötä tekevien tai muuten epäsäännöl- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19080: liseen aikaan työskentelevien vanhempien lasten menpiteisiin vuorotyötä tekevien tai
19081: hoitomahdollisuuksien järjestämisessä on edel- muuten epäsäännölliseen aikaan työsken-
19082: leen kohtuuttoman suuria puutteita. Niiden kor- televien vanhempien lasten asianmukai-
19083: jaaminen ei ole rahakysymys, vaan poliittisten sen hoidon turvaamiseksi ja parantami-
19084: päättäjien tahdon kysymys. seksi.
19085: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19086: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19087: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19088:
19089: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19090: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19091: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
19092: 1652 198.3 vp.
19093:
19094: Toivomusaloite n:o 1482
19095:
19096:
19097:
19098:
19099: V. Vennamo ym.: Laps:i:lilsien. poi:sta.milsesta suurituloisilta.
19100:
19101:
19102: Eduskunnalle
19103:
19104: Kun on vaikeuksia saattaa valtion talous ta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19105: sapainoon, SMP katsoo, että lapsilisät olisi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19106: poistettava suurituloisilta ja varakkailta hen-
19107: kilöiltä. Hallituksen olisi selvitettävä tämä asia että hallitus ryhtyisi selvityksen jäl-
19108: kiireellisesti. Näin säästyvät varat olisi käy- keen kiireellisiin toimenpiteisiin lapsi-
19109: tettävä todella tarvitsevien hyväksi. lisien poistamiseksi suurituloisilta ;a va-
19110: rakkailta.
19111: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19112:
19113: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19114: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Mikko Vainio
19115: Pentti Kettunen Liisa Arranz Lea Mäkipää
19116: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Urpo Leppänen
19117: J. Juhani Kortesalmi
19118: 1983 vp. 1653
19119:
19120: Toivomusaloite n:o 1483
19121:
19122:
19123:
19124:
19125: V. Vennamo ym.: Nuorren kod:i!nperustamislainojen Hsäämi~
19126: 1sestä
19127:
19128:
19129: Eduskunnalle
19130:
19131: Kodinperustamislainoja tarvitaan maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19132: kipeästi. Mutta valtapuolueet ovat vastaan. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19133: Nuorten parien vaikeuksista ei ,todellisuudessa
19134: välitetä. SMP on asiasta kuitenkin täysin toista että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19135: mieltä. menpiteisiin nuorten kodinperustamis-
19136: lainojen toteuttamiseksi viivytyksettä.
19137: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19138:
19139: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19140: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19141: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
19142: 1654 1983 vp.
19143:
19144: Toivomusaloite n:o 1484
19145:
19146:
19147:
19148:
19149: V. Vennamo ym.: Vähittäismaksuasuntojen järjestämisestä nuo-
19150: rille pareille ja vähävaraisille
19151:
19152:
19153: Eduskunnalle
19154:
19155: Norten parien ja vähävaraisten asuntoasiat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19156: ovat monasti suurissa vaikeuksissa. Kallistuva menpiteisiin vähittäismaksuasuntojen jär-
19157: omistusasunto on useasti heille ylivoimainen ta- jestämiseksi nuorille pareille ja vähä-
19158: voite. Siksi tällaisissa taoauksissa asunnon hinta varaisille, jolloin omarahoitusosuus on
19159: olisi voitava maksaa jälkikäteen. enintään 5 % ja asunnon hinta makse-
19160: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- taan jälkikäteen vuokraa maksettaessa.
19161: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19162: sen,
19163: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
19164:
19165: Veikko Vennamo Pentti Skön Reijo Enävaara
19166: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
19167: Liisa Arranz Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
19168: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Pekka Vennamo
19169: 1983 vp. 1655
19170:
19171: Toivomusaloite n:o 1485
19172:
19173:
19174:
19175:
19176: V. Vennamo ym.: Vuokratuen myöntämi:sperusteiden väljentämi-
19177: sestä
19178:
19179:
19180: Eduskunnalle
19181:
19182: Asumiskustannusten jatkuvasti noustessa kansalaisia on kohdehava vuokratuessa oikeu-
19183: maassamme myös vuokrat nousevat ja muodos- denmukaisesti ja tasapuolisesti.
19184: tavat liian suuren osan eläkeläisten ja taval- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19185: listen kansalaisten tulomenoista. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19186: Tällaisen asiantilan korjaamiseksi maksetaan
19187: maassamme vuokratukea. Mutta tämän vuok- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19188: ratuen tulorajat on määrätty sellaisiksi, että menpiteisiin vuokratuen sellaisten rajoi-
19189: ne estävät vuokratuen maksamisen myös mo- tussäännösten korjaamiseksi, iotka es-
19190: nessa sellaisessa tapauksessa, jossa vuokratuki tävät vuokratuen oikeudenmukaisen ja
19191: on hyvin tarpeellinen. kohtuullisen maksamisen.
19192: Asiantilaan on siis saatava korjaus. Kaikkia
19193: Helsingi:ssä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19194:
19195: Veikko Vennamo Vieno Eklund Remo Jyrkilä
19196: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Mikko Vainio
19197: Pentti Kettunen Pentti Skön Reijo Enävaara
19198: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
19199: Urho Pohto Urpo Leppänen
19200: 1656 1983 vp.
19201:
19202: Toivomusaloite n:o 1486
19203:
19204:
19205:
19206:
19207: V. Vennamo ym.: Asumistuen maksamisesta omistusasunnoissa
19208: asuville
19209:
19210:
19211: Eduskunnalle
19212:
19213: Asumistukea myönnetään vain raJOltetuissa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19214: tapauksissa omistusasunnoille. Pienomistus on menpiteisiin asumistuen myöntämisen
19215: siis maassamme perustuslain vastaisesti syrji- mahdollistamiseksi riittävässä laajuudes-
19216: tyssä asemassa. Tämä ei ole hyväksyttävää. sa myös omistusasunnoissa.
19217: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19218: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19219: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
19220:
19221: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
19222: Vieno Eklund Pentti Skön Mikko Vainio
19223: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara
19224: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19225: 1983 vp. 1657
19226:
19227: Toivomusaloite n:o 1487
19228:
19229:
19230:
19231:
19232: V. Vennamo ym.: Työsuojelun tehostatnisesua
19233:
19234:
19235: Eduskunnalle
19236:
19237: Työsuojelun edistäminen terveyden säilyttä- on tapahtunut. Jopa SAK ja suurtyönantajat
19238: miseksi ja tapaturmien välttämiseksi on koko ovat käyneet kauppaa työntekijän terveydellä.
19239: kansamme etujen mukaista. Nämä asiat on kui- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19240: tenkin hoidettava käytännöllisesti ja joustavas- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19241: ti niin, ettei yritystoiminnalle aiheudu tarpeet-
19242: tomia kustannuksia, mutta kuitenkin työturval- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19243: lisuus on riittävä. Missään tapauksessa poliitti- menpiteisiin käytäntöön soveltuvan te-
19244: sia ympyröitä ei saa sekoittaa näihin tärkeisiin hostetun työsuojelun kiireelliseksi eteen-
19245: asioihin, niin kuin valitettavasti maassamme päinviemiseksi maassamme.
19246: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19247:
19248: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19249: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19250: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
19251:
19252:
19253:
19254:
19255: 208 088300420~
19256: 1658 1983 vp.
19257:
19258: Toivomusaloite n:o 1488
19259:
19260:
19261:
19262:
19263: V. Vennamo ym.: Työttömien velvollisuudesta ottaa vastaan
19264: heille tarjottua työtä
19265:
19266:
19267: EduskunnaBe
19268:
19269: Kun työttömyys on pysyvastl maassamme että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19270: laajaa, niin työn tarvitsijoiden olisi yleisen menpiteisiin säännösten muuttamiseksi
19271: edun vuoksi otettava vastaan kaikkea heille niin, että työtä tarvitsevien on otetta-
19272: sopivaa työtä myös perheolosuhteet huomioon va vastaan kaikkea heille sopivaa työ-
19273: ottaen. tä myös perhe- ja muut olosuhteet huo-
19274: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- mioon ottaen.
19275: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19276: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19277:
19278: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19279: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19280: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
19281: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19282: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19283: 1983 vp. 1659
19284:
19285: Toivomusaloite n:o 1489
19286:
19287:
19288:
19289:
19290: V. Vennamo ym.: Työttömyyden poistamisesta Kuopion lää-
19291: nistä
19292:
19293:
19294: Eduskunnalle
19295:
19296: Työttömyys on Kuopion läänissä laajaa ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19297: jatkuvaa. Tästä huolimatta on työvoimaa val- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19298: tion töissä rajoitettu. SMP katsoo, että Kuo-
19299: pion läänissä on ryhdyttävä todella tehokkai- että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
19300: siin erityistoimenpiteisiin työllisyyden palaut- menpiteisiin työttömyyden todella pois-
19301: tamiseksi. Tämä vaatii jäykältä byrokratialta tamiseksi ioustavasti Kuopion läänistä.
19302: joustavuutta.
19303:
19304: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19305:
19306: Veikko Vennamo Mikko Vainio Reino Jyrkilä
19307: J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara Pentti Skön
19308: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
19309: 1660 1983 vp.
19310:
19311: Toivomusaloite n:o 1490
19312:
19313:
19314:
19315:
19316: V. Vennamo ym.: Kuorma-autoill.ijoiden työllisyyden turvaami-
19317: sesta kehitysalueilla
19318:
19319:
19320: Eduskunnalle
19321:
19322: Kuorma-autoilijoiden 'työllisyys on monessa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19323: suhteessa nimenomaan kehitysalueilla puutteel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19324: linen. Kuitenkin maamme on täynnä tekemä-
19325: töntä työtä. Ja kaikkien edun mukaista on, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19326: että työtä tehtäisiin ja että raha kiertäisi om~ menpiteisiin kuorma-autoilijoiden työlli-
19327: sa maassa. syyden turvaamiseksi erityisesti kehitys-
19328: alueilla.
19329:
19330: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19331:
19332: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19333: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19334: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
19335: 1983 vp. 1661
19336:
19337: Toivomusaloite n:o 1491
19338:
19339:
19340:
19341:
19342: V. Vennamo ym.: Kuorma-autoilijoiden työllisyystilanteen paranta-
19343: misesta Kuopion läänissä
19344:
19345:
19346: Eduskunnalle
19347:
19348: Kuorma-aU<toilijoiden työttömyys on laajoilla Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19349: alueilla Kuopion läänissä varsin laajaa. Lisäksi ltaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19350: tämä työttömyys pahenee koko ajan. Autoilija-
19351: pienyrittäjät ovat kohta ylivoimaisissa taloudel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19352: lisissa vaikeuksissa semminkin, kun kasvavat menpiteisiin erityisesti kuorma-autoili-
19353: yhteiskunnan rasitukset painavat koko ajan ioiden kovan työttömyyden poistamisek-
19354: päälle. si Kuopion läänissä.
19355: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19356:
19357: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
19358: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
19359: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Mikko Vainio
19360: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
19361: 1662 1983 vp.
19362:
19363: Toivomusaloite n:o 1492
19364:
19365:
19366:
19367:
19368: V. Vennamo ym.: Taksiautoilijoiden työllisyyden turvaamisesta
19369:
19370:
19371: Eduskunnalle
19372:
19373: Pirssiautoilijoiden kustannukset ovat maas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin sopi-
19374: samme jatkuvasti nousseet, mutta työllisyys on viin toimenpiteisiin pirssiautoilijoiden
19375: samanaikaisesti aste asteelta heikentynyt. työllisyyden turvaamiseksi samalla alen-
19376: Laajoilla alueilla maassamme on valitettava taen kuljetuskustannuksia niin, että ku-
19377: tosiasia, että pirssiautoilijoiden työllisyys on luttajat voivat tarpeeseensa entistä
19378: varsin huono. Asiantilaan on saatava korjaus. enemmän käyttää pirssiautoja.
19379: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19380: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19381: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19382:
19383: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19384: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19385: Pentti Kettunen Liisa Arranz Lea Mäkipää
19386: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Mikko Vainio
19387: Reijo Enävaara Urpo Leppänen
19388: 1983 vp. 1663
19389:
19390: Toivomusaloite n:o 1493
19391:
19392:
19393:
19394:
19395: V. Vennamo ym.: Työttömyysvakuutusjärjestelmän toteuttami-
19396: sesta
19397:
19398:
19399: Eduskunnalle
19400:
19401: Suomessa ei ole vieläkään yleistä koko kan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19402: saa koskevaa työttömyysvakuutusta, niin kuin menpiteisiin asianmukaisen koko kan-
19403: on kaikissa muissa kehittyneissä maissa. Tä- saa koskevan työttömyysvakuutuksen
19404: mä johtuu suurten puolueiden ja SAK:n lai- toteuttamiseksi aukottoman toimeentu-
19405: minlyönneistä. Kansalaisilla ei ole todellista lon turvan aikaansaamiseksi maassam·
19406: toimeentulon turvaa laajan työttömyyden ai- me.
19407: kana.
19408: Mainituilla perusteilla esitämme kunnioit-
19409: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19410: sen,
19411: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
19412:
19413: Veikko Vennamo Lea Mäkipää Martti Ratu
19414: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
19415: Pentti Skön Vieno Eklund Reijo Enävaara
19416: 1664 198.3 vp.
19417:
19418: Toivomusaloite n:o 1494
19419:
19420:
19421:
19422:
19423: V. Vennamo ym.: Työttömyyskorvausten jälkeenjääneilsyyden
19424: poi'Stamisesta
19425:
19426:
19427: Eduskunnalle
19428:
19429: SMP ei hyväksy 'työttömyyskorvausten reaali- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19430: arvon jatkuvaa alenemista. Asiantilaan on saa- menpiteisiin työttömyyskorvausten reaa-
19431: tava korjaus. lisen jälkeenjääneisyyden viivytyksettä
19432: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- poistamiseksi.
19433: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19434: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19435:
19436: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19437: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19438: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
19439: 1983 vp. 1665
19440:
19441: Toivomusaloite n:o 1495
19442:
19443:
19444:
19445:
19446: V. Vennamo ym.: Invalidiraha:n maksamilsestJa vammaisil1e
19447:
19448:
19449: Eduskunnalle
19450:
19451: Erityinen invalidiraha vamma1s1a varten on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19452: väLttämätön. Sitä ei kuitenkaan saa sitoa työssä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19453: käymiseen, vaan invalidirahan suuruuden tulisi
19454: olla riippuvainen vamman vaikeudesta ja vam- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19455: maisuuden aiheuttamista yleisistä lisäkustannuk- menpiteisiin asianmukaisen invalidirahan
19456: sista työikäiselle. maksamisen järjestämiseksi vammaisille
19457: ilman työvelvoitusta.
19458: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19459:
19460: Veikko Vennamo Mikko Vainio Reino Jyrkilä
19461: J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19462: Lea Mäkipää Pentti Skön Urpo Leppänen
19463:
19464:
19465:
19466:
19467: 209 088300420~
19468: 1666 1983 vp.
19469:
19470: Toivomusaloite n:o 1496
19471:
19472:
19473:
19474:
19475: V. Vennamo ym.: Invalideille maksettavien korvausten tasapuo-
19476: lisuuden varmistamisesta
19477:
19478:
19479: Eduskunnalle
19480:
19481: SMP ei hyväksy sitä, että maassamme on in- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19482: valideja, jopa vaikeavammaisia sotainvalideja, menpiteisiin niin, että kukaan invalidi,
19483: väliinputoajina. He eivät saa asianmukaista kor- puhumattakaan vaikeavammainen sota-
19484: vausta. Tällainen tilanne on häpeäksi suoma- invalidi, ei ole korvausten suhteen vä-
19485: laiselle yhteiskunnalle. liinputoaja.
19486: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19487: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19488: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19489:
19490: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
19491: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
19492: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
19493: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19494: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19495: 1983 vp. 1667
19496:
19497: Toivomusaloite n:o 1497
19498:
19499:
19500:
19501:
19502: V. Vennamo ym.: Invalidien suojaJtyökeskuksen rakentamisesta
19503: Juankoskelle
19504:
19505: Eduskunnalle
19506:
19507: Juankosken kunta Kuopion läänissä on teh- että hallitus 1'yhtyisi kiireellisiin toi-
19508: nyt esityksen invalidien suojatyökeskuksen ra- menpiteisiin invalidien suo;atyökeskuk-
19509: kentamiseksi. Asian toteuttamiseen olisi saatava sen rakentamisen edistämiseksi Juankos-
19510: vauhtia. ken kunnassa Kuopion läänissä.
19511: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19512: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19513:
19514: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19515:
19516: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Pentti Skön
19517: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
19518: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19519: 1668 1983 vp.
19520:
19521: Toivomusaloite n:o 1498
19522:
19523:
19524:
19525:
19526: V. Vennamo ym.: Psori~aS.iksen ho1toon ;tarvittavien lääkkei.den
19527: korvaamisesua ,sairausvakuutukSesta
19528:
19529:
19530: Eduskunnalle
19531:
19532: Maassamme on levinnyt laajalti psonasls- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19533: tauti, joka on eräänlaista ihotautia. Väitetään, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19534: että Suomessa tähän tautiin sairastuneita on
19535: yli 100 000. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19536: Psoriasis-tautiin sairastuneet eivät saa lääk- menpiteisiin psoriasis-ihotautiin sairas·
19537: keitä ilmaiseksi eikä myöskään sairausvakuutus tuneiden saattamiseksi sairausvakuutuk-
19538: korvaa heidän menetyksiään. sen piiriin ja ilmaisen lääkehoidon alai-
19539: Tällainen asiantila ei ole hyväksyttävä. Sii- seksi.
19540: hen on saatava korjaus.
19541: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19542:
19543: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19544: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Mikko Vainio
19545: Pentti Kettunen Liisa Arranz Reijo Enävaara
19546: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
19547: J. Juhani Kortesalmi
19548: 1983 vp. 1669
19549:
19550: Toivomusaloite n:o 1499
19551:
19552:
19553:
19554:
19555: V. Vennamo ym.: Sairaiden ja vammaistlen lasten hokotukijär-
19556: jestelmän aikaansaamisesta
19557:
19558:
19559: Eduskunnalle
19560:
19561: Sairaiden ja vammaisten, erityisesti lasten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19562: hoito on maassamme edelleen puutteellinen. Jo menpiteisiin erityisesti sairaiden ia vam-
19563: inhimilliset syyt vaativat kiireellisesti korjausta. maisten lasten tarpeellisen hoitotuen iär-
19564: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ;estämiseksi nimenomaan erityistapauk-
19565: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, sissa.
19566: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19567:
19568: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19569: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19570: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
19571: 1670 1983 vp.
19572:
19573: Toivomusaloite n:o 1500
19574:
19575:
19576:
19577:
19578: V. Vennamo ym.: Asevelvollisten kotiuttamisrahan korottami-
19579: sesta
19580:
19581:
19582: Edus'kunnaHe
19583:
19584: Asevelvollisten kotiuttamisraha on liian pie- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19585: ni. Sen tulisi turvata asepalveluksesta vapau- menpiteisiin asevelvollisten kotiuttamis-
19586: tuva ainakin yhden kuukauden ajaksi. rahan korottamiseksi niin, että se tur-
19587: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- vaa asevelvollisen toimeentulon ainakin
19588: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- yhden kuukauden ajaksi.
19589: sen,
19590: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
19591:
19592: Veikko Vennamo Pentti Kettunen Urpo Leppänen
19593: Vieno Eklund Pentti Skön Mikko Vainio
19594: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara
19595: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
19596: 1983 vp. 1671
19597:
19598: Toivomusaloite n:o 1.501
19599:
19600:
19601:
19602:
19603: V. Vennamo ym.: Eläkkeelle siirtymisen joustavuuden lisäämil
19604: sestä
19605:
19606:
19607: Eduskunnalle
19608:
19609: SMP katsoo, että vapaaehtoista eläkeikää oli- että hallitus selvityttäisi kiireellisesti,
19610: si maassamme alennettava. Tämä parantaisi olisiko ;a missä laa;uudessa vapaaehtoi-
19611: myös työllisyyttä. Asia olisi kiireellisesti perus- nen eläkeikä maassamme alennettava 55
19612: teellisesti selvitettävä. vuoteen erityisesti raskaita ammatte;a ;a
19613: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- laa;aa työttömyyttä silmällä pitäen.
19614: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19615: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19616:
19617: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
19618: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reijo Enävaara
19619: Pentti Kettunen Liisa Arranz Lea Mäkipää
19620: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Urpo Leppänen
19621: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
19622: 1672 1983 vp.
19623:
19624: Toivomusaloite n:o 1502
19625:
19626:
19627:
19628:
19629: V. Vennamo ym.: Vapaaehtoitsen eläkeiän alentamisesta
19630:
19631:
19632: Eduskunnalle
19633:
19634: SMP katsoo, että on järjetöntä pitää nuo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19635: risaamme rappeuttavassa työn ja toimeentulon tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19636: puutteessa, mutta samanaikaisesti sairaat ja sen,
19637: vanhat puhumattakaan sotiemme veteraaneista
19638: ja invalideista joutuvat käymään pakkotyössä, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19639: koska he eivät vielä ole saavuttaneet riittä- menpiteisiin vapaaehtoisen eläkeiän
19640: vää eläkeikää. alentamiseksi ennen kaikkea raskaassa
19641: Vapaaehtoista eläkeikää on siis alennettava. ;a kuluttavassa työssä oleville.
19642: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19643:
19644: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19645: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19646: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
19647: 1983 vp. 1673
19648:
19649: Toivomusaloite n:o 1503
19650:
19651:
19652: V. Vennamo ym.: Riittävän eläkkeen turvaamisesta eläkeläisille
19653:
19654:
19655:
19656:
19657: Eduskunnalle
19658:
19659: Kun hinnat nousevat jatkuvasti ja myös elä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19660: misen kustannukset, niin ei ole hyväksyttävää, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19661: että satojentuhansien eläkeläisten kohdalla ta-
19662: pahtuneiden lakivääryyksien vuoksi numerolli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19663: sestikin eläke pienenee puhumattakaan eläk- menpiteisiin tavallisten kansalaisten riit-
19664: keen reaaliarvon olenemisesta. tävien eläkkeiden turvaamiseksi sekä
19665: Kun eläkeläiset muodostavat välttämättömän sen estämiseksi, että jopa maksettava
19666: ostovoiman vapaan talousjärjestelmämme pyö- eläkkeen nimellismäärä pienenee ja in-
19667: rien pyörimiseksi, niin heidän väärämielineo validikin joutuu näistä vääryyksistä kär-
19668: köyhdyttämisensä on lisäksi koko kansamme simään.
19669: etujen vastaista. Riittävä eläkeläisten ostokyky
19670: turvaa myös aktiivityössä olevien työpaikat ja
19671: rahan liikkumisen.
19672: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19673:
19674: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19675: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19676: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
19677: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19678: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19679:
19680:
19681:
19682:
19683: 210 088300420M
19684: 1674 1983 vp.
19685:
19686: Toivomusaloite n:o 1504
19687:
19688:
19689:
19690:
19691: V. Vennamo ym.: Eläkekaton ja vähimmäiseläkkeen toteuttami-
19692: sesta
19693:
19694:
19695: Eduskunnalle
19696:
19697: Ranskassa on toteutettu suurille eläkkeille Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19698: katto ja turvattu myös vähimmäiseläke. Vii- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19699: meisten tietojen mukaan Ranskassa suurin elä-
19700: ke saa olla 6 000 mk kuukaudessa ja pienin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19701: eläke 1 800 mk kuukaudessa. Tämä voisi olla menpiteisiin eläkekaton ia vähimmäis-
19702: myös ohjeena Suomessa tehtäville korjauksille. eläkkeen määräämiseksi Ranskassa nou-
19703: datettuien suuntaviivo;en mukaisesti.
19704: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19705:
19706: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
19707: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
19708: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
19709: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19710: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19711: 1983 vp. 1675
19712:
19713: Toivomusaloite n:o 150:5
19714:
19715:
19716:
19717:
19718: V. Vennamo ym.: RiiOOtävän vähi.mmäilseläkkeen toteuttamisesta
19719:
19720:
19721: Eduskunnalle
19722:
19723: Eläkkeiden puutteet ja niiden epäkohdat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19724: vaativat kiireellisiä korjaustoimenpitcitä. Suu- menpiteisiin riittävän vähimmäiseläk-
19725: rin osa vääryyksistä on yleisesti tiedossa. Jo- keen turvaamiseksi ;okaiselle niin, että
19726: kaisella eläkeläisellä on oikeus ihmisarvoiseen kaikille annetaan ihmisarvoinen eläke.
19727: toimeentuloon ilman väliinputoarnista.
19728: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19729: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19730: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19731:
19732: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19733: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19734: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
19735: 1676 1983 vp.
19736:
19737: Toivomusaloite n:o 1506
19738:
19739:
19740: V. Vennamo ym.: Työeläkkeen määrään vaikuttavien työtulo-
19741: vuosien laskemisesta
19742:
19743:
19744:
19745:
19746: EduskunnaHe
19747:
19748: SMP ei ole koskaan hyväksynyt sitä suur- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi
19749: ten puolueiden läpi ajamaa työeläkkeiden huo- menpiteisiin työeläkkeiden neljän vii-
19750: nonnusta, jonka mukaan myönnettävä työelä- meisen hankevuoden määräysten vää-
19751: ke lasketaan neljän viimeisen hankevuoden ryyden poistamiseksi niin, että jokainen
19752: perusteella. Tämä merkitsee eläkkeiden piene- työntekijä saa riittävän ja oikeudenmu-
19753: nemistä, kun vanhempana ansiot ovat pienem- kaisen työeläkkeen.
19754: mät ja myös työttömyys laajempaa.
19755: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19756: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19757: sen,
19758: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19759:
19760: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
19761: Vieno Eklund Pentti Kettunen Reijo Enävaara
19762: Liisa Arranz Pentti Skön Lea Mäkipää
19763: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19764: 1983 vp. 1677
19765:
19766: Toivomusaloite n:o 1507
19767:
19768:
19769:
19770:
19771: V. Vennamo ym.: Kansanedustajien erityisten eläke-etujen pois-
19772: tamisesta
19773:
19774:
19775: Edus'kunnd1e
19776:
19777: SMP ei hyväksy kansanedustajien kohtuutto- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19778: mia eläke-etuja, joiden mukaan huomattava elä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19779: ke myönnetään jo seitsemän eduskuntavuoden
19780: jälkeen ja täysi eläke jo viidentoista vuoden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19781: jälkeen. menpiteisiin kansanedusta;ien erikois-
19782: Kuitenkin suuret puolueet ennen maaliskuun eläke-etujen kumoamiseksi kohtuuttomi-
19783: eduskuntavaaleja häikäilemättömästi ajoivat lä- na ja kansan oikeudentunnon vastaisina.
19784: pi nämä kansanedustajien kohtuuttomat ja yli-
19785: määräiset eläke-edut. Vain SMP puolueena pani
19786: vastaan, mutta hävisi äänestyksissä.
19787: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19788:
19789: Veikko Vennamo Vieno Eklund Mikko Vainio
19790: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reijo Enävaara
19791: Pentti Kettunen Pentti Skön Lea Mäkipää
19792: Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
19793: Urho Pohto J.JuhaniKo~
19794: 1678 198.3 vp.
19795:
19796: Toivomusaloite n:o 1508
19797:
19798:
19799:
19800:
19801: V. Vennamo ym.: Eläkekorvauksen m'<lk~ asutus- ja jäl-
19802: leenrakentamistyössä työskennelleille
19803:
19804:
19805: Eduskunnalle
19806:
19807: Toisen maailmansodan jälkeen siirtoväen ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19808: rintamasotilaiden asutustehtävissä ja jälleenra- menpiteisiin oikeudenmukaisen eläke-
19809: kennustehtävissä työskennelleet ovat eläkeasias- korvauksen maksamiseksi toisen maail-
19810: sa laajalti joutuneet räikeän syrjinnän ja koh- mansodan iälkeen siirtoväen ;a rintama-
19811: tuuttomuuden alaiseksi. Tämä vääryys on lo- sotilaiden asutus- ;a iälleenrakentamis-
19812: pulta poistettava. työssä työskennelleille.
19813: Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
19814: nan hyväksyttäväksi toivomuksen.
19815: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19816:
19817: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19818: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19819: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
19820: 1983 vp. 1679
19821:
19822: Toivomusaloite n:o 1509
19823:
19824:
19825: V. Vennamo ym.: Rintamaveteraanien varhaiseläkelain epäkoh-
19826: tien korjaamisesta
19827:
19828:
19829:
19830:
19831: Eduskunnalle
19832:
19833: SMP ei hyväksy varhaiseläkeläisehtoja, jotka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19834: käytännössä kieltävät suurimmalta osalta vete- menpiteisiin varhaiseläkelain puutteiden
19835: raaneja varhaiseläkkeen mahdollisuuden. Täl- poistamiseksi ja tämän lain täydellisesti
19836: lainen varhaiseläkelaki on katteetonta ja har- korjaamiseksi niin, että kukaan veteraa-
19837: hauttavaa lupaamista. Asiantilaan on saatava neista ja invalideista ei asiattomasti jää
19838: kiireellinen korjaus. tämän lain etujen ulkopuolelle.
19839: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19840: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19841: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19842:
19843: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19844: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19845: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
19846: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19847: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19848: 1680 1983 vp.
19849:
19850: Toivomusaloite n:o 1.510
19851:
19852:
19853: V. Vennamo ym.: Rintamaveteraanien varhaiseläkelain säännös-
19854: ten ulottamisesta koskemaan kaikkia rintamapalveluksessa
19855: olleita naisia
19856:
19857:
19858:
19859:
19860: EduskunnaUe
19861:
19862: SMP pitää välttämättömänä, että rintamapal- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19863: veluksessa olleet naiset saatetaan tasa-arvoisiksi menpiteisiin kaikkien rintamapalveluk-
19864: ns. varhaiseläkea:siassa. Rintamaolosuhteissa ol- sessa olleiden naisten saattamiseksi tasa-
19865: leet naiset on kiireellisesti saatettava korjatun arvoisesti korjatun varhaiseläkelain pii-
19866: varhaiseläkelain piiriin. Näin vapautuisi myös riin.
19867: työpaikkoja nuoremmille.
19868: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19869: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19870: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19871:
19872: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19873: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19874: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
19875: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19876: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19877: 198.3 vp. 1681
19878:
19879: Toivomusaloite n:o 1511
19880:
19881:
19882:
19883:
19884: V. Vennamo ym.: R~ttävien eläkkeiden myöntämisestä scxlan
19885: aikana kotirintamalla työskennelleille
19886:
19887:
19888: Eduskunnalle
19889:
19890: Sotiemme aikana monet joutuivlllt raatamaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19891: kotirintamalla ylettömästi. Tämän seurauksena menpiteisiin riittävien eläkkeiden myön-
19892: on terveys ja työkyky menetetty ennenaikaisesti. tämiseksi sotiemme aikana kotirinta-
19893: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- malla ankarasti työskennelleiden ja ter-
19894: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, veytensä menettäneiden toimeentulon
19895: turvaamiseksi.
19896: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19897:
19898: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19899: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19900: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
19901:
19902:
19903:
19904:
19905: 211 088300420M
19906: 1682 1983 vp.
19907:
19908: Toivomusaloite n:o 1512
19909:
19910:
19911:
19912:
19913: V. Vennamo ym.: Vapaussodan veteraanien toimeentulon tur-
19914: vaamisesta
19915:
19916:
19917: Eduskunnalle
19918:
19919: Maassamme on elossa vapaussotamme vete- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19920: raaneja vielä lähes 3 000. Monen kohdalla toi- menpiteisiin kaikkien vapaussotamme
19921: meentulo on heikko. Tämäkin kunnia-asia on veteraanien ihmisarvoisen toimeentulon
19922: jäänyt maamme valtaapitäviltä hoitamatta. turvaamiseksi.
19923: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19924: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19925: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19926:
19927: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19928: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19929: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
19930: 1983 vp. 1683
19931:
19932: Toivomusaloite n:o 1513
19933:
19934:
19935:
19936:
19937: V. Vennamo ym.: Rintamaveteraanien ja invalidien toimeentu-
19938: lon turvaamisesta
19939:
19940:
19941: Eduskunnalle
19942:
19943: Sotiemme veteraanien unohtaminen ja talou- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19944: dellinen pettäminen on koko kansamme yhtei- menpiteisiin sotiemme veteraanien ;a in-
19945: nen häpeä. Niin idässä kuin lännessä on rinta- validien toimeentulon ;a asunnon asian-
19946: maveteraaneille ja invalideille turvattu kunnol- mukaisesti turvaamiseksi niin kuin muis-
19947: liset eläkkeet ja kunnollinen asutllto, eikä edes sa maissa niin idässä kuin lännessä on
19948: perheitä ole unohdettu Mutta toisin on Suo- tapahtunut.
19949: messa valtapuolueiden rappion vuoksi.
19950: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19951: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19952: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
19953:
19954: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
19955: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19956: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
19957: 1684 1983 vp.
19958:
19959: Toivomusaloite n:o 1514
19960:
19961:
19962:
19963:
19964: V. Vennamo ym.: Rintamamiehille kuuluvien oikeuksien myön-
19965: tämisestä sotaolosuhteissa toimineiden lastilaivojen merimie-
19966: hille
19967:
19968:
19969:
19970:
19971: SMP ei hyväksy sitä, että suomalaisessa las- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19972: tilaivassa toisen maailmansodan aikana työs- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19973: kennelleet, mutta vihollisen tulen alla ja so-
19974: tilasalueella olleet henkilöt on jätetty rintama- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19975: tunnuksen ulkopuolelle. menpiteisiin lastilaivoissa sotaolosuh-
19976: Nämä Suomen kansalaiset ovat lastilaivoissa teissa ia vaarassa palvelleiden rinnasta-
19977: saaneet kulkea läpi miinakenttien sekä torpe- miseksi rintamilla palvelleisiin niin, et·
19978: dojen uhan alaisena puhumattakaan pommituk- tä heille myönnetään rintamatunnus ia
19979: sista merellä ja satamissa. rintama/isä.
19980: On myös selvää, että näillä lastilaivoilla. pal-
19981: velleet naiset on rinnastettava rintamalla ol-
19982: leisiin lottiin.
19983: Hdsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
19984:
19985: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
19986: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
19987: Ptmti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
19988: Anssi ]outsenJahti Pentti Skön Reijo Enävaara
19989: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
19990: 1983 vp. 1685
19991:
19992: Toivomusaloite n:o 1515
19993:
19994:
19995:
19996:
19997: V. Vennamo ym.: Rintamaveteraanilen asunto-olosuhteiden pa-
19998: rantamisesta
19999:
20000:
20001: Eduskunnalle
20002:
20003: Sotiemme veteraanien ja invalidien asunto- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20004: asioissa on pajon korjattavaa. Näiden korjaus- menpiteisiin sotiemme veteraanien ja in-
20005: 'ten laiminlyöminen on koko yhteiskUIJJtamme validien asumisen tehokkaaksi korjaami-
20006: häpeä. seksi ;a tukemiseksi.
20007: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20008: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20009:
20010: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
20011:
20012: Veikko Vennamo Pentti Skön Reijo Enävaara
20013: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
20014: Liisa Arranz Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
20015: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Pekka Vennamo
20016: 1686 1983 vp.
20017:
20018: Toivomusaloite n:o 1516
20019:
20020:
20021:
20022:
20023: V. Vennamo ym.: Kurmallilskotien hoitomaksujen alentamisesta
20024:
20025:
20026: Eduskunnalle
20027:
20028: Hallituksen päätökset kunnalliskodeissa py- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20029: syväishoidossa olevien hoitomaksuista ovat ai- menpiteisiin kunnalliskodeissa pysyväis-
20030: kaansaaneet kohtuuttomuuksia ja myös vai- hoidossa olevien hoitomaksujen epäoi-
20031: keuksia kunnille. Nousseet hoitomaksut eivät keudenmukaisuuksien ja kohtuuttomuuk-
20032: myöskään saisi riistää vanhuksia. sien sekä liian pienen omanrahan puut-
20033: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- teen poistamiseksi.
20034: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20035:
20036: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198.3
20037:
20038: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
20039: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
20040: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
20041: 1983 vp. 1687
20042:
20043: Toivomusaloite n:o 1517
20044:
20045:
20046:
20047:
20048: V. Vennamo ym.: Kunnalliskodin rakentamisesta Sonkajärvelle
20049:
20050:
20051: Eduskunnalle
20052:
20053: Sonkajärven kunnassa Kuopion läänissä kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ja
20054: nalliskoti on selvästi yli-ikäinen ja palovaaralli- sopiviin toimenpiteisiin uuden kunnal-
20055: nen. Tästä syystä olisi uusi kunnalliskoti raken- liskodin rakentamisen edistämiseksi Son-
20056: nettava välttämättä, mutta kunta ei pysty täl- kajärven kunnassa Kuopion läänissä sa-
20057: laisiin taloudellisiin uhrauksiin ilman valtioval- malla turvaten vanhusten elämän palo-
20058: lan huomattavaa tukea. vaaraa ja muita epäkohtia vastaan.
20059: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20060: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20061: Hdsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20062:
20063: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
20064: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
20065: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Lea Mäkipää
20066: Mikko Vainio Reijo Enävaara
20067: 1688 1983 vp.
20068:
20069: Toivomusaloite n:o 1518
20070:
20071:
20072:
20073:
20074: V. Vennamo ym.: Tervon vanhainkotipalvelutalon rakentami-
20075: sesta
20076:
20077:
20078: EduskunnaHe
20079:
20080: Tervon kunta pitää välttämättömänä van- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20081: hainkotipalvelutalon rakentamista. Hankkeesta sen,
20082: on jo suunnitelmat. Nykyistä vanhainkotia että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20083: ei kannata enää korjata paloturvalliseksi ja menpiteisiin Tervon kunnan vanhain-
20084: nykyajan vaatimusten mukaiseksi. kotipalvelutalon rakentamisen edistämi-
20085: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi Kuopion läänissä.
20086: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
20087:
20088: Veikko Vennamo Reino Jyrkilä Mikko Vainio
20089: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
20090: Liisa Arranz Pentti Kettunen Lea Mäkipää
20091: Pentti Skön
20092: 1983 vp. 1689
20093:
20094: Toivomusaloite n:o 1519
20095:
20096:
20097:
20098:
20099: V. Vennamo ym.: Vieremän kunnalliskodin peruskorjaus- ja laa-
20100: jennushankkeesta
20101:
20102:
20103: Edus'kunnaUe
20104:
20105: Vieremän kunnassa olisi kunnalliskotia pe- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20106: ruskorjattava ja laajennettava nimenomaan sai- menpiteisiin 30 vuotta vanhan kunnal-
20107: rasosaston osalta. Tämä on kunnanhallituksen liskodin peruskorjaamisen ja laajentami-
20108: kanta. sen edistämiseksi Vieremän kunnassa
20109: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Kuopion läänissä.
20110: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20111: sen,
20112: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20113:
20114: Veikko Vennamo Vieno Eklund Mikko Vainio
20115: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reijo Enävaara
20116: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
20117: Urho Pohto Reino Jyrkilä
20118:
20119:
20120:
20121:
20122: 212 088300420M
20123: 1690 1983 vp.
20124:
20125: Toivomusaloite n:o 1520
20126:
20127:
20128: Vepsäläinen ym.: Metsätyöläisten sosi>a'llli:turvan perusrreiden tJar-
20129: kistamisesta
20130:
20131:
20132: Eduskunnalle
20133:
20134: Kun yksityisiä työsuhteita koskeva eläke- maksavat ennakkoosa ja lopullisen veronsa k~
20135: turva 60-luvun alkupuolella vasemmistoenem- konaisansiosta.
20136: mistöisessä eduskunnassa säädettiin, saatettiin Mielestämme tämä osoittaa, miten suuren
20137: eläketurvan yleisiin perusteisiin nähden tulla arvon ja tässä tapauksessa lainsäädännön perus-
20138: siihen johtopäätökseen, että eläketurva raken- teella taloudellisesti itse uhrautuen nämä etu-
20139: tuisi yhtäläisin perustein mm. kaikkia LEL- rivin metsätyöläiset asettavat itsensä ja per-
20140: työsuhteissa työskenteleviä koskevana. Näin on- heensä sosiaaliturvalle. Esimerkki valaisee mis-
20141: kin kaikkien muiden LEL-järjestelmän piiriin tä on kysymys. Metsätyömies joutuu työkyvyt-
20142: kuuluvien työntekijäin kohdalla, mutta talous- tömyyseläkkeelle ja hänen vuosiansionsa on ol-
20143: elämämme avainasemissa työskentelevien metsä- lut 30 000 mk. Eläkettä ei lasketa tästä sum-
20144: työläisten osalta tilanne on päinvastainen. masta vaan 21 000 markasta. Epäkohta on t~
20145: LEL-järjestelmän lähtökohtana on eläketur- della räikeä ja käy yhä räikeämmäksi, jos las-
20146: van määräytyminen bruttoansion perusteella. ketaan ns. moottorisahavähennyksestä johtuva
20147: Metsätyöläisten työeläke- ja muu lakisääteinen 18-vuotiaana työkyvyttömäksi joutuvan metsä-
20148: sosiaaliturva määräytyy sen sijaan siitä ansiosta työläisen kärsimä menetys esim. 70-vuotiaaksi
20149: mikä jää, kun ns. 30 % :n moottorisahavähen- elettyänsä. Jos menetys laskettaisiin, metsuri
20150: nys on tehty. Tarkemmin sanottuna metsätyö- on tässä tapauksessa menettänyt montakym-
20151: läisten työ- ja perhe-eläkepohjat, vuosiloma- mentätuhatta markkaa, ja summa on alun-
20152: korvaus, tapaturmakorvaus ja sairausvakuutus- alkaen jäänyt puutavarakapitalisteille.
20153: päiväraha lasketaan 30 % :lla vähennetystä an- SKDL on eduskunta-aloittein pyrkinyt kor-
20154: siosta, kun vastaavat edut muille työnteki- jaamaan em. epäkohdan, mutta kaikki porva-
20155: jöille kaikissa em. sosiaaliturvan eri järjestel- rilliset puolueet ovat jyrkästi vastustaneet sel-
20156: missä lasketaan kokonaisansiosta. Metsätyöläis- laista ratkaisua, että metsätyöläisten sosiaali-
20157: ten sorretusta sosiaaliturva-asem~sta johtuu edut laskettaisiin kokonaisansiosta ja ns. vero-
20158: paitsi se, että he saavat em. sosiaaliturvansa; vähennys säilyisi. Toinen mahdollisuus on se,
20159: vain puolinarisena, myös se, että metsätyön- että maksettaisiin riittävä työkalukorvaus. Edel-
20160: antajat vapautuvat sosiaHturvamaksun suorit- leen voitaisiin siirtyä sellaiseen käytäntöön, että
20161: tamisesta siltä osin kuin se koskee ns. moot- 'työnantaja hankkii moottorisahat ja suorittaa
20162: torisahavähennyksen osuutta metsätyöläisten niiden käytrt:ökustannukset, mikä on hiljattain
20163: kokonaisansioista. Vapautuminen sosiaaliturva- Ruotsissa otettu käyttöön. Olkoon ratkaisun
20164: maksun suorittamisesta tältä osin koskee ensi- muoto mikä tahansa, metsätyöläiset on saa-
20165: sijaisesti suuryhtiöitä, mutta yleensä kaikkia tettava sosiaaliturvan osalta vähintään samaan
20166: metsätyönantajia. Mainittakoon, että myös asemaan muiden työntekijäryhmien kanssa.
20167: KELA menettää vuosittain erittäin suuret va- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20168: kutusmaksut järjestelmän kieroudesta johtuen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20169: Ammatillisesti järjestäytyneet metsätyöläiset
20170: ovat varsinkin viime aikoina ruvenneet vaa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20171: timaan täyttä eläke- ja sosiaaliturvaa. Monet menpiteisiin metsätyöläisten sosiaalitur-
20172: ovat menneet jopa niin pitkälle, että he ny- van perusteiden saattamiseksi samalle
20173: kyisinkin heitä koskevan järjestelmän vallitessa tasolle kuin muiden aloien työntekiiöil-
20174: ovat luopuneet ns. moottorisahavähennyksestä, lä io on.
20175: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
20176:
20177: Osmo Vepsäläinen Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas
20178: Lauha Männistö Vappu Säilynoja
20179: 1983 vp. 1691
20180:
20181: Toivomusaloite n:o 1521
20182:
20183:
20184:
20185:
20186: Vepsäläinen ym.: Eläkeikärajan alentamisesta sotien aikana tuo-
20187: tantoelämässä työskennellei.d.en osalta
20188:
20189:
20190: Eduskunnalle
20191:
20192: Maamme niille rintamaveteraaneille, joilla on suhteissa, mutta heitä ei ole huomioitu eläke-
20193: oikeus ns. rintamasotilastunnukseen, ja osittain ikärajan alentamisessa. Kuitenkin, kun otetaan
20194: muillekin rintama-alueilla sodan aikana työsken- huomioon kotirintamalla ja työpalveluksessa
20195: nelleille on erikoislainsäädännöllä luotu edel- tehdyn työn poikkeukselliset olosuhteet ja ras-
20196: lytykset siirtyä eläkkeelle 55-vuotiaana edellyt- kaus, on paikallaan ja oikeudenmukaista, että
20197: täen, että heidän työkykynsä on alentunut. myös heille saadaan mahdollisuus nykyistä ai-
20198: Tätä lainsäädäntöä on pidettävä oikeutettuna ja kaisempaan eläkkeelle pääsyyn.
20199: tarpeellisena, sillä muodostaahan se tavallaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20200: pienen hyvityksen niille ihmisille, jotka rinlta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20201: maolosuhteissa joutuivat useiden vuosien ajan muksen,
20202: kokemaan sodan kauhut ja rasitukset, jotka
20203: myös heikensivät monien terveyttä. Oikein on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20204: myös se, että tämä eläkejärjestelmä on ulotettu eläkeikärajan alentamiseksi kolmella
20205: koskemaan vuoden 1918 luokkasodan tintama- vuodella sotatilan aikana vuosina 1939
20206: miehiä ja naisia. -44 kotirintamalla tai työpalveluksessa
20207: Sotatilan aikana vuosina 1939-40 ja 1941- työskennelleiden kohdalla, joita nykyiset
20208: 44 työskentelivät naiset ja invaliditeetin tai poikkeukselliset eläkeiät ja -järjestelmät
20209: muun syyn vuoksi rintamapalvelusta vapautetut eivät koske ja jotka eivät ole työkyvyt-
20210: kansalaiset kotirintamalla erittäin raskaissa olo- tömyyseläkkeellä.
20211: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
20212:
20213: Osmo V epsä)äinen Lauha Männistö
20214: Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
20215:
20216:
20217:
20218:
20219: •
20220: 1692 1983 vp.
20221:
20222: Toivomusaloite n:o 1522
20223:
20224:
20225:
20226:
20227: Viljanen ym.: Lahden ammatillisen kurssikeskuksen rakentamis-
20228: avustus1Jen lisäämisestä
20229:
20230:
20231: Eduskunnalle
20232:
20233: Lahden ammatillinen kurssikeskus toimii täl- vuosikymmenen lopulla. Uuden kurssikeskuk-
20234: lä hetkellä verrattain ahtaissa vuokratiloissa sen tilantarve on noin 20 000 m2 ja alustava
20235: useassa eri pisteessä kaupungin alueella, minkä kustannusarvio noin 50 milj. markkaa.
20236: lisäksi toimintaa on myös muissa Päijät-Hä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
20237: meen kunnissa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20238: Kurssikeskus on oppilasmäärältään Suomen
20239: suurin oppilaskeskiarvon/päivä ollessa 1105. että hallitus pyrkisi vastaisuudessa
20240: Kurssikeskuksen toiminnan rationalisoimisek- lisäämään ammatillisten kurssikeskusten
20241: si ja tehostamiseksi olisi sen toiminta saatava toimintatiloien rakentamisavustusten
20242: keskitettyä kaupungin alueella 2-3 pisteeseen määrää ;a että tulevien vuosien valtion
20243: omiin tiloihin. tulo- ;a menoarvioissa otettaisiin huo-
20244: Lahden ammatillinen kurssikeskus pitää ta- mioon Lahden ammatillisen kurssikes-
20245: voitteena, että se pääsisi omiin tiloihin tämän kuksen rakentamisavustus.
20246: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
20247:
20248: Matti Viljanen Ulla Puolanne
20249: 1983 vp. 1693
20250:
20251: Toivomusaloite n:o 1523
20252:
20253:
20254:
20255:
20256: Viljanen ytn.: T.aksi:autoilijoiden työturvallisuuden parantwni~
20257: sesra
20258:
20259:
20260: Eduskunnalle
20261:
20262: Taksiautoilijoista on sen 50 vuoden aikana, vän aiheuttavan ilmeistä vaaraa. Näiden taksi-
20263: jona järjestäytynyttä taksiliikennettä on maas- autoilijoiden turvallisuuteen tähtäävien toimen-
20264: samme harjoitettu, ainakin 42 taksiautoilijaa piteiden ei voida kuitenkaan katsoa olevan
20265: menettänyt työssään henkensä väkivallan seu- riittäviä, etenkään kun turvalaitteet eivät ole
20266: rauksena. Lisäksi lähes viikoittalin sattuu ta- pakollisia.
20267: pauksia, joissa taksiautoilijoita uhataan erilai- Taksiamollijoihin kohdistuneiden väkivalta-
20268: silla aseilla ja väkivaUalla. Taksinkuljettaja on- rikosten käsittelystä tuomioistuimissa voidaan
20269: kin työssään esimerkiksi virantoimituksessa ole- todeta, että vaikka tuomioistuimet soveltavat
20270: vaa poliisia tai yövartijaa avuttomammassa ase- asianomaisen rikostunnusmerkistön rangaistus-
20271: massa, koska viimemainitut ovat varautuneet asteikon puitteissa raskauttavien asianhaarojen
20272: mahdollisiin väkivallantekoihin, kun taas taksi- vallitessa tehdyn rikoksen sallimaa korkeampaa
20273: autoilijan tulee tavallisissa oloissa luottaa taka- rangaistusasteikkoa, saattavat tuomiot kaikki
20274: naan istuvaan asiakkaaseen olosuhteissa, jotka olosuhteet huomioon otettaessa jäädä suhteel-
20275: kiinnittävät kuljettajan huomion muuhun kuin lisen alhaisiksi. Kun toisaalta olosuhteet näissä
20276: matkustajaan. rilroksissa ovat moneen muuhun vastaavaan
20277: Suomen Taksiliitto on huolestuneena kiin- rikokseen nähden erilaiset - joutuuhan rikok-
20278: nittänyt huomiota taksiautoilijoiden työturvalli- sen kohde yleisön palvelijana kuljettamaan ri-
20279: suuteen ja pyrkinyt mm. vaikuttamaan lainsää- kollisen tämän määräämään paikkaan - olisi
20280: dännön muuttamiseen ja erilaisten ·turvalaittei- syytä tiukentaa taksiautoilijoihin kohdistuvien
20281: den kehittämiseen väkivaltarikosten torjumi- väkivaltarikosten rangaistusseuraamuksia. Te-
20282: seksi. Ns. aktiivisista turvalaitteista, joilla pn hokkaimpana ja tarkoituksenmukaisimpana mah-
20283: tarkoitus omatoimisesti estää väkivaltaa, tule- dollisuutena taksien työturvallisuuden paranta-
20284: vat ensisijaisesti kysymykseen erilaiset aseet miseksi voidaankin pitää koironaan uuden ri-
20285: ja hälytyslaitteet. Suomen Taksiliiton liittohal- kostunnusmerkistön luomista, joka sisältäisi
20286: litus onkin vuonna 1975 suositellut puolustus- sekä ryöstön että ryöstömurhan tunnusmerkistöt
20287: välineeksi kaasuasetta ennen varsinaista am- ja jonka rangaistusasteikko liikkuisi nykyisen
20288: puma-asetta. Myös taksiautossa oleva ula-radio ryöstömurhatunnusmerkistön puitteissa.
20289: on osoittautunut hyväksi keinoksi saada apua Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20290: paikalle vaaratilanteissa, ja kehitteillä onkin val- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20291: takunnalliseen taksiradioverkkoon liittyvä hätä-
20292: kytkentämahdollisuus. Lisäksi taksinkuljettajalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20293: on vaaratilanteiden välttämiseksi voimassa ole- taksiautoilijotden työturvallisuuden pa-
20294: van taksiohjesäännön, joka on vahvistettu rantamiseksi luomalla uuden rikostun-
20295: Uudenmaan lääniä lukuunottamatta kaikissa nusmerkistön taksiautoilijoihin kohdistu-
20296: Suomen lääneissä, puitteissa oikeus kieltäytyä vien väkivallantekojen saattamiseksi ny-
20297: kyydistä mm. silloin, kun kyydittävän käytök- kyistä ankaramman rangaistusasteikon
20298: sestä tai olosuhteista voidaan epäillä kyydittä- piiriin.
20299: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20300:
20301: Matti Viljanen Helge Saarikoski Mauri Miettinen
20302: Lauri lmpiö Iiro Viinanen Tauno Valo
20303: Tapio Holvitie
20304: 1694 1983 vp.
20305:
20306: Toivomusaloite n:o 1524
20307:
20308:
20309:
20310:
20311: Vähäkangas ym.: Sooiaa1ietuu:ksi.en ikärajan yhd.erunukaist:w
20312: •sesta
20313:
20314:
20315: Eduskunnalle
20316:
20317: Monissa sosiaalivakuutuksen, -awstusten ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20318: sosiaalipalvelujen eduissa ikärajat ovat epäyh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20319: tenäiset. Mm. kansaneläkkeen työkyvyttömyys-
20320: eläkkeen lapsikorotus ja lapsilisä ID.ak.setaan että hallitus ryhtyisi toimiin sosiaa-
20321: vain kuuteentoista ikäwoteen saakka. lipalveluja, sosiaalivakuutusta ja muita
20322: Nykyisessä koulutusyhteiskunnassa nuoret sosiaaliavustuksia koskevien säännösten
20323: eivät vielä 16-wotiaina hanki itse elatustaan. muuttamiseksi siten, että kaikkien näi-
20324: Vanhemmat joutuvat taloudellisesti tukemaan den säännösten ikärajat nostetaan 18
20325: lapsiaan vielä heidän täytettyään 18 wotta. ikävuoteen ja tulevat yhtenäiseksi täysi-
20326: Kun täysi-ikäisyysraja laskettiin ns. lapsipa- ikäisyys- ja vanhempien elatusvelvolli-
20327: kettia >Säädettäessä, monien etuoksien ja pal- suussäännösten kanssa.
20328: velujen ikäraja laskettiin tai nostettiin järjes-
20329: telmästä riippuen 18 woteen.
20330: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20331:
20332: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Terho Pursiainen
20333: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Osmo V epsäläineo
20334: Lisa Jaakonsaari
20335: 198.3 vp. 1695
20336:
20337: Toivomusaloite n:o 1525
20338:
20339:
20340:
20341:
20342: Vähäkangas ym.: Lapsen elQtuksen turvaamisesta annetun lain
20343: muuttamisesta elatuJStuen määrän korottamiseksi
20344:
20345:
20346: Eduskunnalle
20347:
20348: Jo hallituksen esityksess·ä laiksi lapsen ela- ta nostettava 500 markkaan kuukaudessa ja
20349: tuksen turvaamisesta todettiin, että ehdotettu vuoden 1984 alusta 600 markkaan kuukau-
20350: elatusten määrä, 150 markkaa kuukaudessa, dessa. Kun alimmatkin elatusmaksut ovat jo
20351: ei vastaa elatustuen suuruudelle asetettuja ta- 400-500 markkaa kuukaudessa, olisi perus-
20352: voitteita. Lakiesityksen käsittelyn a~kana elatus- teltua, että yhteiskunnan antama tuki olisi näi-
20353: tuen määrä korotettiin 170 markkaan. Halli- den alimpien elatusmaksujen suuruinen.
20354: tuksen esityksen perustelujen mukaan tal"koi- Tällä korvataan vuoden 1981 valtiopäivien
20355: tuk:sena oli, että muutamassa vuodessa tehtä- toivomusaloite n:o 585, joka käsitteli samaa
20356: vien tasokorotusten avulla elatustuen määrä aihetta.
20357: nostettaisiin kohtuulliselle tasolle. Näin ei kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20358: tenkaan ole tapahtunut. Vaatimattomien taso- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20359: korotusten jälkeen elatustuen suuruus on 317
20360: markkaa kuukaudessa. Elatustukea saavat va- että hallitus ryhtyisi toimiin lapsen
20361: jaat perheet, joissa on pieniä tai koulua käy- elatuksen turvaamisesta annetun lain
20362: viä lapsia ja joissa kulutus on hyvin suuri per- muuttamiseksi siten, että sen 8 §:n 1
20363: heen tuloihin verrattuna. Tällaiset perheet tar- momentissa mainittu elatustuen määrä
20364: vitsisivat yhteiskunnalta suurempaakin .talou- korotetaan 1. 1. 1983 500 markkaan
20365: dellista tukea. kuukaudessa ia 1. 1. 1984 alkaen 600
20366: Sen vuoksi elatustuki olisi vuoden 1983 alus- markkaan kuukaudessa.
20367: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20368:
20369: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja Osmo Vepsäläinen
20370: Terho Pursiainen
20371: 1696 1983 vp.
20372:
20373: Toivomusaloite n:o 1526
20374:
20375:
20376:
20377:
20378: Vähäkangas ym.: Sai.man lapsen kotihoidon helpottamilsesta
20379:
20380:
20381: Eduskunnalle
20382:
20383: Päivähoito-ongelmien ohella on sairaan lap- saada niukkoja yhteiskunnan palveluja. Van-
20384: sen hoidon järjestäminen muodostunut vaikeak- hempien on ainakin osaksi pakko hoitaa itse
20385: si pulmaksi perheissä, joissa molemmat van- sairaat lapsensa.
20386: hemmat käyvät töissä kodin ulkopuolella. Työ- Työ- ja virkaehtosopimuksissa olisi pidennet-
20387: ja virkaehtosopimuksissa on sovittu, että lap- tävä aikaa, jonka työntekijä voi olla kotona
20388: sen vanhempi voi jäädä hoitamaan sairasta las- hoitamassa sairasta lastaan.
20389: taan tai olla hoidon järjestämiseksi töistä pois- Sairausvakuutuslakia olisi muutettava siten,
20390: sa kaksi työpäivää. että lapsen sairaus rinnastettaisiin vanhemman
20391: Sairasta lasta on mahdollista saada hoita- omaan sairauteen siten, että hän jäätyään työs-
20392: maan myös kodinhoitaja. Myös eräät järjestöt tä pois hoitamaan sairasta lastaan saisi tältä
20393: ovat järjestäneet sairaan lapsen hoitajia, jol- ajalta sairauspäivärahalain mukaisen päivärahan.
20394: loin vanhemmat kuitenkin joutuvat maksamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20395: hoitajan palkan ja muut sosiaaliturvakulut, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20396: mikä tekee järjestelmästä lapsiperheille koh-
20397: tuuttoman kalliin. että hallitus pyrkisi vaikuttamaan tu-
20398: Lasten päivähoitoa voidaan vuodesta 1981 levien työ- ja virkaehtosopimusten
20399: alkaen aikaisemmasta poiketen antaa myös lap- muuttamiseksi siten, että lapsen van-
20400: sen kotona. Tämä muutos mahdollistaisi sai- hempi saa jäädä kotiin hoitamaan sai-
20401: raan lapsen hoitamisen hänen kotonaan vieraan rasta lastaan neljän työpäivän ajaksi saa-
20402: hoitajan (perhepäivähoitajan) toimesta. Ohjei- den siltä ajalta normaalin palkan, ja
20403: den mukaan tällainen toiminta on kuitenkin että hallitus ryhtyisi toimiin sairaus-
20404: toissijaista kotona annettavaa päivähoitoa. vakuutuslain muuttamiseksi siten, ettli
20405: Nykyisellään kodinhoitopalvelut ja muut jär- sairaan lapsen vanhemmalle ryhdyttäi-
20406: jestelyt eivät ole riittäviä. Tämän vuoksi on siin suorittamaan lain mukaista päivä-
20407: vanhempien usein, jopa yksinhuoltajien, jäätä- rahaa lapsen sairauden jatkuttua viisi
20408: vä hoitamaan palkattomana sairasta lastaan. arkipäivää ja lapsen vanhemman hoi-
20409: Lasten sairaudet ovat kausiluonteisia. Tämän taessa sairasta lasta kotonaan.
20410: vuoksi epidemiakausina kaikki lapset eivät voi
20411: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20412:
20413: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Terho Pursiainen
20414: Vappu Säilynoja TimoLaaksonen Osmo Vepsäläinen
20415: 1983 vp. 1697
20416:
20417: Toivomusaloite n:o 1527
20418:
20419:
20420:
20421:
20422: Vähäkangas ym.: Vammaisten erityispalveluja ja tukitoimen-
20423: piteitä koskevan lakiesityksen antami:sesm
20424:
20425:
20426: Eduskunnalle
20427:
20428: Vuotta 1981 vietettiin kansainvälisenä vam- sessa tulisi toteuttaa kokonaiskuntoutuksen pe-
20429: maisten vuotena. Tulevinakin vuosina on eri- riaate palvelujen yhteensovittamisesta aukotto-
20430: tyistä syytä kiinnittää huomio vammaisten etu- maksi kokonaisuudeksi.
20431: jen ja oikeuksien kehittämiseen. Samalla olisi tarkennettava muissa laei55a
20432: Yhtenäisen kuntoutuspalvelujärjestelmän luo- olevia määräyksiä kuntoutuspalveluista sekij
20433: misesta on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta selvitettävä erityisesti kuntoutukseen liittyvä
20434: se odottaa yhä toteutumistaan. Nykyinen kun- taloudellinen turva. Nykyisin vielä saattaa käy-
20435: toutuspalvelujen järjestelmä on organisaationa dä niin, että eläkkeelle omasta ammatistaan
20436: hajanainen ja palveluiltaan puutteellinen. Kun- joutunut vammainen pyrkiessään kouluttamaan
20437: toutuspalveluja järjestävät sosiaalitoimi, tervey- itsensä uuteen ammattiin tosiasiassa kouluttaa-
20438: denhuolto kaikilla eri asteillaan sekä opetustoi- kin itsensä työttömäksi. Työttömyyskorvaus ei
20439: mL Myös työvoimapalveluissa ja sosiaalivakuu- korvaa eläkkeen aikaisemmin tuomaa taloudel-
20440: tuksen laitoksissa on saatavissa kuntoutuspalve- lista turvaa ja pahimmassa tapauksessa hän jou-
20441: luja. tuu turvautumaan huoltoapuun.
20442: Esimerkiksi lääkinnällisen kuntoutuksen pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20443: veluja järjestää seitsemän eri organisaatiota. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20444: Niillä ei ole suunnitelmallista yhteistoimintaa,
20445: eikä niiden palveluja ole kehitetty toisiaan täy- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
20446: dentäviksi. Ne toimivat osittain päällekkäin, tyksen laiksi vammaishuollon erityispal-
20447: kun samaan aikaan eräistä muista palveluista veluista ja tukitoimenpiteistä, jossa lais-
20448: on pulaa. sa tulisi määrittää oppivelvollisuusikäis-
20449: Invaliidihuoltolaki on todettu yhdeksi so- ten peruskoulutukseen liittyvät erityis-
20450: siaaliturvamme puutteellisimmaksi laiksi. Sen palvelut, asumispalvelut, kuljetuspalve-
20451: tilalle tarvitaan uusi laki vammaishuollon eri- lut, kuntoutusta täydentävät palvelut
20452: tyispalveluista ja tukitoimenpiteistä. Uudistuk- sekä suojatyö.
20453: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20454:
20455: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Terho Pursiainen
20456: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Osmo Vepsäläinen
20457:
20458:
20459:
20460:
20461: 213 088300420M
20462: 1698 1983 vp.
20463:
20464: Toivomusaloite n:o 1528
20465:
20466:
20467:
20468:
20469: Vähäkangas ym.: Sotil-asaV'USituslai'n muuttanllisesta avioliiton
20470: ulkopuold1a syntyneen lapsen aseman turvaam:iseksii.
20471:
20472:
20473: Eduskunnalle
20474:
20475: SotilasavuSituslain mukaan avustuksen saami- sen äiti voi periä jälkikäteen jopa ulosmittaus-
20476: sen yleisenä edellytyksenä on, että asevelvol- teitse. Olisi enemmän kuin kohtuullista, että
20477: lisuuden suorittaminen on heikentänyt avus- asevelvollisen ei tarvitsisi joutua tällaiseen vel-
20478: tukseen oikeutetun toimeentulomahdollisuuksia. kakierteeseen.
20479: Vuonna 1980 annettiin uudet ohjeet sotilas- Sotilasavustuslain käytännön mukaan avopa-
20480: avustuksen perusavustuksesta. ria ei rinnasteta aviopariin, kuten tehdään
20481: Huomattava epäkohta sotilasavustuksessa on muissa sosiaalipalveluissa ja -etuuksissa. Tämä
20482: edelleen avioliiton ulkopuolella syntyneen lap- aiheuttaa sellaisille avopareille, joilla on lap-
20483: sen ja hänen äitinsä mahdollisuus saada avus- sia, monia ongelmia ja haittoja. Avoperheen
20484: tusta. Lapsen äidillä on oikeus sotilasavustuk- huoltajan asepalvelukseen meneminen heikentää
20485: seen vain ns. yleisten säännöSJten perusteella. huomattavasti perheen toimeentuloa.
20486: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että äidin jo Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20487: verrattain vähäisetkin tulot johtavat sotilas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20488: avustuksen menettämiseen. Koska lapsen isä ei
20489: asevelvollisuusaikanaan kykene maksamaan ela- että hallitus ryhtyisi toimiin sotilas-
20490: tusmaksuja ja koska niitä ei voida saada soti- avustuslain muuttamiseksi siten, että
20491: lasavustuksenakaan, vähenevät tällaisen perheen avioliiton ulkopuolella syntyneellä lap-
20492: tulot huomattavasti lapsen isän asevelvollisuus- sella olisi aina oikeus saada sotilasavus-
20493: aikana. Sotilasavustus pitäisikin maksaa tällai- tusta vähintään elatusavun määrän suu-
20494: sissa tapauksissa vähintään elatusavun suurui- ruisena, ;a
20495: sena. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20496: Elatusvelvolliselle isälle itselleen asevelvolli- sotilasavustuslain käytännön toimeenpa-
20497: suusaika merkitsee elatusapuvelan kasvamista, non muuttamiseksi sellaiseksi, että lap-
20498: koska hän ei sinä aikana kykene maksamaan siperheiset avoparit rinnastetaan aviopa-
20499: elatusapua. Näin syntyneet elatusapurästit lap- reihin.
20500: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20501:
20502: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Terho Pursiainen
20503: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Osmo Vepsäläinen
20504: 1983 vp. 1699
20505:
20506: Toivomusaloite n:o 1529
20507:
20508:
20509:
20510:
20511: Vähäkangas ym.: Rintamaveteraanien varhaiseläke-epäkohtien
20512: korjaamisesta
20513:
20514:
20515: Eduskunnalle
20516:
20517: Rintamaveteraanien varhaiseläkelaki tuli voi- Varhaiseläkelakiin jää kuitenkin tarkistusten-
20518: maan 1. 7. 1982. Varhaiseläkkeeseen on ollut kin jälkeen aukkoja. Tähän ovat mm. veteraani-
20519: oikeus 58 vuotta täyttäneellä rintamaveteraa- järjestöt kiinnittäneet huomiota. Suurin epä-
20520: nilla, jonka työkyky on sairauden, vian tai vam- kohta laissa on kuitenkin se, että rintamamies-
20521: man vuoksi alentunut niin, että se olennaisesti ten varhaiseläke ei tasoltaan ole riittävä var-
20522: haittaa hänen ansiotyötään. Lisäksi veteraanin sinkaan pieni- ja keskituloista palkkatyönteki-
20523: on pitänyt olla rintamapalveluksessa vähintään jöitä ja viljelijäväestöä koskien. Rintamavete-
20524: kaksi vuotta ja hänen on pitänyt olla pitkäh- raanien varhaiseläke on työeläkelakien työky-
20525: kön ajan jatkuneessa rasittavassa työssä ennen vyttömyyseläkkeen suuruinen. Lisäksi varhais-
20526: eläkkeelle jäämistä. eläkkeeseen voi saada rintamasotilaseläkelain
20527: Rasittavan työn vaatimus ei koske sota- mukaista eläkettä mutta ei kansaneläkettä. On
20528: invalidia eikä sotavankia. Rintamapalvelusaika huomattava, että työeläkelakien mukaiset eläk-
20529: ei ole ollut eläkkeen saamisen edellytyksenä ve- keet jäävät rintamaveteraanien ikäisillä hyvin-
20530: teraanilla, jonka sotilasvammalain mukainen kin alhaisiksi. Eläketurvakeskuksen tilastojen
20531: työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosent- mukaan vuoden 1981 lopussa keskimääräinen
20532: tia. Sotainvalidi, jonka työkyvyttömyysaste on täysitehoinen työeläkelakien mukainen työky-
20533: vähintään 30 prosenttia, on päässyt eläkkeelle vyttömyyseläke oli 55-59-vuotiailla miehillä
20534: ilman ikää, rintamapalvelusaikaa ja työkykyä 1 305 mk/kk ja 60-64-vuortiailla miehillä
20535: koskevia ehtoja. 1 175 mk/kk. Naisilla vastaavat keskimäärät
20536: Heinäkuun 1983 alusta alkaen varhaiseläk- olivat 703 mk/kk ja 602 mk/kk.
20537: keelle pääsyn ehdot lievenevät. Tällöin 58 vuo- Edellä kuvattu tilanne on aiheuttanut sen,
20538: den ikävaatimus ei enää koske sotainvalideja että monet varhaiseläkkeeseen oikeutetut rinta-
20539: ja sotavankeja, joilta ei myöskään edellytetä maveteraanit eivät ole toimeentulosyiSitä voi-
20540: tietyn pituista rintamapalvelusaikaa. Rintama- neetkaan jäädä varhaiseläkkeelle, vaikka hei-
20541: palvelusaikavaatimus poistuu myös 63 vuotta kentyneen työkykynsä ja terveytensä takia ni-
20542: täyttäneiltä rintamaveteraaneilta ja tätä nuo- menomaan tarvitsisivat eläkkeen.
20543: rempien veteraanien eläkkeen edellytyksenä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
20544: oleva rintamapalvelusaika lyhenee yhteen vuo- toivomuksen,
20545: teen.
20546: Myös 63 vuotta täyttäneet rintamapalvelu- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20547: tunnuksen saaneet naiset voivat heinäkuun alus- siin rintamaveteraanien varhaiseläkelain
20548: ta lähtien päästä varhaiseläkkeelle. Rintamave- muuttamiseksi siten, että varhaiseläkkee-
20549: teraanien varhaiseläkkeessä tapahtuu 1. 7. 1983 seen kuuluu työeläkelakien mukaisen
20550: myös mm. ansioiden alenemista koskevia lie- työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi myös
20551: vennyksiä. kansaneläke ja rintamalisä.
20552: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
20553:
20554: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Terho Pursiainen
20555: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Osmo Vepsäläinen
20556: 1700 1983 vp.
20557:
20558: Toivomusaloite n:o 1530
20559:
20560:
20561: Vähäkangas ym.: Asumistukijärjestelmän kehittämisestä
20562:
20563:
20564: Eduskunnalle
20565:
20566: Vuodesta 1975 voimassa olleen asumistuki- mistuen perusteena olevat tulot lasketaan. Tuen
20567: lain täytäntöönpanossa ja ohjeistossa on ollut määräytymisen perustana käytetään veroäyrien
20568: selvästi havaittavissa joustamattomuuden li- määrää, paitsi jos tarkistusaikana tulot katso-
20569: sääntymistä. Kun vanha laki salli tukikautena taan äyrien osoittamaa korkeammiksi, jolloin
20570: tapahtuneiden muutosten huomioon ottamisen, tuki lasketaankin niiden mukaan. Jos taas ve-
20571: niin nykyisen lain aikana ei niin voida tehdä. roäyrejä ja laskennallista tuloa toivotaan alen-
20572: Muutokset ovat mahdollisia ainoastaan asumis- nettavan tarkistuskauden aikana vallitsevien
20573: muodon tai asunnon muuttuessa. pienentyneiden tulojen vuoksi, on siihen voi-
20574: Niinpä asumistukilain soveltamisessa ollaan massa olevien ohjeiden mukaan esitettävä eri-
20575: lähes samanlaisessa tilanteessa kuin työllisyys-- tyisperustelu. Nykyisen järjestelmän tarkoituk-
20576: lain käytännön toteuttamisessa: uusilla ja lisä- sena näyttääkin olevan laskea hakijan kannalta
20577: tyillä määräyksillä ja säännöillä on luotu järjes- mahdollisimman pieni asumistuki.
20578: telmä, joka ei enää kaikilta osin vastaa lain Tuen määräytymisen perusteeksi olisi otetta-
20579: alkuperäistä tarkoitusta. Jatkuvasti lisääntyneet va perheen todelliset tulot eikä veroäyrejä,
20580: ja monimutkaistuneet ohjeet ovat jo johtaneet jotka asumistukea määrättäessä saattavat olla
20581: asumistukiasioiden käsittelyn hidastumiseen lähes kaksi vuotta vanhoja. Tämä on johtanut
20582: kunnissa. mm. siihen, että opiskelijoiden asumistukea voi-
20583: Asumistukilain joustamattomuutta osoittaa vat ennen opiskelua ansaitut tulot alentaa lä-
20584: esimerkiksi lapsen syntymisen vaikutus tukeen. hes kahden vuoden ajan. Myöskään äitiyslo-
20585: Jos perheeseen syntyy lapsi tarkistuskauden eli malla olevan äidin tulojen alentumista ei oteta
20586: vuodenvaihteen jälkeen, vaikkapa tammikuun 2 huomioon, vaan tuki lasketaan hänen ansio-
20587: päivänä, perhe saa odottaa yli vuoden, ennen työssään ansaitsemiensa tulojen mukaan.
20588: kuin uusi lapsi otetaan huomioon asumistukea Asumistukien tarkistus tapahtuneiden muu-
20589: määrättäessä. Uudet tarkistetut asumistuet tosten johdosta kesken tukikauden ei välttämät-
20590: maksetaan nimittäin vasta huhtikuun alusta al- tä merkitse oleellista pidennystä hakemusten
20591: kaen. Perheille yhden lapsen ottaminen huo- käsittelyssä tarvittavaan aikaan, jos samalla
20592: mioon voi merkitä jopa yli 100 markan koro- yksinkertaistetaan asumistukihakemusten käsit-
20593: tusta kuukausittaiseen asumistukeen. telystä annettuja määräyksiä.
20594: Kohtuuton on myös viranomaisten jatkuvasti Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20595: kiristynyt tulkinta työttömyydestä tilapäisenä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20596: muutoksena. Aluksi työttömyyden vuoksi hei-
20597: kentynyt perheen taloudellinen tilanne otettiin että hallitus ryhtyisi toimiin asumis-
20598: huomioon työttömyyden kestettyä kolme kuu- tukilain ;a siihen liittyvien säännösten
20599: kautta, sitten raja nostettiin kuuteen kuukau- ;a ohieiden muuttamiseksi siten,
20600: teen ja nyt se on nostettu jo yhteen vuoteen. että kaikki perheen elinoloissa asu-
20601: Käytännössä se tarkistuskauden ajoituksen mistukeen vaikuttavat pysyvät tai
20602: vuoksi useimmiten venyy pitkälti toiselle vuo- enemmän kuin kolme kuukautta kestä-
20603: delle. Suurtyöttömyyden vallitessa tällainen me- vät muutokset otetaan huomioon myös
20604: nettely on vaikeasti perusteltavissa ja nimen- kesken tukikauden, ;a
20605: omaan sen vuoksi työttömyyden aiheuttamat että perheen asumistuen perustana
20606: muutokset pitäisi ottaa asumistuessa välittö- oleviksi tuloiksi määritetään perheen
20607: mästi huomioon. käytettävissä olevat nettotulot.
20608: Korjaamista kaipaa myös se tapa, jolla asu-
20609: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20610: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Terho Pursiainen
20611: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Osmo Vepsäläinen
20612: 1983 vp. 1701
20613:
20614: Toivomusaloite n:o 1531
20615:
20616:
20617:
20618:
20619: Vähäkangas ym.: AsuntOlainojen korkojen laskemisesta perheen
20620: asumiskustannuksiksi
20621:
20622:
20623: Eduskunnalle
20624:
20625: Vuodesta 1975 voimassa olleen asumistuki- muutokset pitäisi ottaa asumistuessa välittö-
20626: lain täytäntöönpanossa ja ohjeistossa on ollut mästi huomioon.
20627: selvästi havaittavissa joustamattomuuden li- Korjaamista kaipaa myös se tapa, jolla asu-
20628: sääntymistä. Kun vanha laki salli tukikautena mistuen perusteena olevat tulot lasketaan. Tuen
20629: tapahtuneiden muutosten huomioon ottamisen, määräytymisen perustana käytetään veroäyrien
20630: niin nykyisen lain aikana ei niin voida tehdä. määrää paitsi, jos tarkistusaikana tulot katso-
20631: Muutokset ovat mahdollisia ainoastaan asumis- taan äyrien osoittamaa korkeammiksi, jolloin
20632: muodon tai asunnon muuttuessa. tuki lasketaankin niiden mukaan. Jos taas ve-
20633: Niinpä asumistukilain soveltamisessa ollaan roäyrejä ja laskennallista tuloa toivotaan alen-
20634: lähes samanlaisessa tilanteessa kuin työllisyys- nettavan tarkistuskauden aikana vallitsevien
20635: lain käytännön toteuttamisessa: uusilla ja lisä- pienentyneiden tulojen vuoksi, on siihen voi-
20636: tyillä määräyksillä ja säännöillä on luotu järjes- massa olevien ohjeiden mukaan esitettävä eri-
20637: telmä, joka ei enää kaikilta osin vastaa lain tyisperustelu. Nykyisen järjestelmän tarkoi•tuk-
20638: alkuperäistä tarkoitusta. Jatkuvasti lisääntyneet sena näyttääkin olevan laskea hakijan kannalta
20639: ja monimutkaistuneet ohjeet ovat jo johtaneet mahdollisimman pieni asumistuki.
20640: asumistukiasioiden käsittelyn hidastumiseen Tuen määräytymisen perusteeksi olisi otetta-
20641: kunnissa. va perheen todelliset tulot eikä veroäyrejä, jot-
20642: Asumistukilain joustamattomuutta osoittaa ka asumistukea määrättäessä saattavat olla lä-
20643: esimerkiksi toisen lapsen syntymisen vaikutus hes kaksi vuotta vanhoja. Tämä on johtanut
20644: tukeen. Jos perheeseen syntyy lapsi tarkistus- mm. siihen, että opiskelijoiden asumistukea voi-
20645: kauden eli vuodenvaihteen jälkeen, vaikkapa vat ennen opiskelua ansaitut tulot alentaa lä-
20646: tammikuun 2 päivänä, perhe saa odottaa yli hes kahden vuoden ajan. Myöskään äitiyslo-
20647: vuoden, ennen kuin uusi lapsi otetaan huo- malla olevan äidin tulojen alentumista ei oteta
20648: mioon asumistukea määrättäessä. Uudet tarkis- huomioon, vaan tuki lasketaan hänen ansiotyös-
20649: tetut asumistuet maksetaan nimittäin vasta sään ansaitsemiensa tulojen mukaan.
20650: huhtikuun alusta alkaen. Perheille yhden lap- Omakoti:taloonsa muuttavien perheiden asu-
20651: sen olltaminen huomioon voi merkitä jopa yli mistukea saattaa alentaa se epäoikeudenmukai-
20652: 100 markan korotusta kuukausittaiseen asumis- nen tapa, millä lainojen korot otetaan huo-
20653: tukeen. mioon tukea määrättäessä. Talon ollessa 90-
20654: Kohtuuton on myös viranomaisten jatkuvasti prosenttisesti valmis perhe voi muuttaa siihen
20655: kiristynyt tulkinta työttömyydestä tilapäisenä ja anoa asumistukea. Monesti tässä vaiheessa
20656: muutoksena. Aluksi työttömyyden vuoksi hei- asunnon rahoittamiseksi otettu laina ei kuiten-
20657: kentynyt perheen taloudellinen tilanne otettiin kaan ole vielä kokonaan nostettu. Asumistukea
20658: huomioon työttömyyden kestettyä kolme kuu- määrättäessä lainojen korot huomioidaan kui-
20659: kautta, sitten raja nostettiin kuuteen kuukau- tenkin vain tuen hakuajankohdan tilanteen mu-
20660: teen ja nyt se on nostettu jo yhteen vuoteen. kaan, vaikka heti talon valmistuttua lainaa ja
20661: Käytännössä se tarkistuskauden ajoituksen maksettavia korkoja voi olla huomattavasti
20662: vuoksi useimmiten venyy pitkälti •toiselle vuo- enemmän. Asumistukeen vaikuttaviksi kustan-
20663: delle. Suurtyöttömyyden vallitessa tällainen me- nuksiksi ei myöskään hyväksytä niitä lainoja,
20664: nettely on vaikeasti perusteltavissa ja nimen- joita eräät työntekijät voivat saada työnanta-
20665: omaan sen vuoksi :työttömyyden aiheuttamat jiltaan tai eläkeyhteisöiltä, vaikka näiden lai-
20666: 1702 1983 vp. - TA n:o 1531
20667:
20668: nojen korko vastaakio nykyisin pankkilainojen että hallitus ryhtyisi toimiin asumis-
20669: korkoa. Käytännössä tämä johtaa siihen, että tukilain ja siihen liittyvien säännösten
20670: rakentajan ei asumistuen vähenemisen vuoksi ;a ohjeiden muuttamiseksi siten,
20671: kannata ottaa näitä lainoja ja että hän niiden että kaikki perheen elinoloissa asu-
20672: sijaan pyrkii saamaan kaikki tarvitsemansa lai- mistukeen vaikuttavat pysyvät tai enem-
20673: nat pankista. Koska niiden asuntotuotantoon män kuin kolme kuukautta kestävät
20674: varaamat summat ovat rajoitetut, johtaa se muutokset otetaan huomioon myös kes-
20675: asuntolainojen saannin kiristymiseen. ken tukikauden,
20676: Asumistukien tarkistus tapahtuneiden muu- että perheen asumistuen perustana
20677: tosten johdosta kesken tukikauden ei välttämät- oleviksi tuloiksi määritetään perheen
20678: tä merkitse oleellista pidennystä hakemusten käytettävissä olevat nettotulot, sekä
20679: käsittelyssä tarvittavaan aikaan, jos samalla yk- että asumiskustannuksiksi katsotaan
20680: sinkertaistetaan asumistukihakemusten käsitte- perheen kaikkien asuntolainojen korot
20681: lystä annettuja määräyksiä. siitä riippumatta, milloin lainat on nos-
20682: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- tettu, jos ne on käytetty perheen oman
20683: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, asunnon rakentamiseen tai ostamiseen,
20684: ;a siitä riippumatta, kuka ne on myön-
20685: tänyt, jos niistä maksetaan normaalia
20686: pankkikorkoa vastaava korko.
20687: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
20688:
20689: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Terho Pursiainen
20690: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Osmo Vepsäläinen
20691: 198.3 rd. 1703
20692:
20693:
20694: Hemställningsmotion nr ·1532
20695:
20696:
20697:
20698:
20699: Zilliacus m.fl.: Om ändring av sjukförsäkringslagen
20700:
20701:
20702: Tili Riksdagen
20703:
20704: Samboende som alternativ tili äktenskap ningen håller på att revideras, men i väntan på
20705: blir allt vanligare. Ändå behandlas samboende den nya lagen borde en ändring göras av sjuk-
20706: par i vissa fall ännu ganska styvmoderligt. Se- försäkringslagens 23 §, där det stadgas att en
20707: dan några år tilihaka har också nyblivna fäder nybliven far måste vara gift med barnets mor
20708: rä.tt att utnyttja en del av moderskapsledigheten för att få rätt till moderskapspenning.
20709: och får lyfta moderskapspenning för motsvaran- Med ovanstående motivering föreslås vörd-
20710: de tid. Är den nyblivna fadern samboende får samt att riksdagen ville besluta hemställa,
20711: han emellertid inte utnyttja förmånen som
20712: fr.o.m. 1. 1. 1982 omfattar 6-112 dagar. Det- att regeringen tili riksdagen måtte av-
20713: ta beror inte enbart på sjukförsäkringslagen låta en proposition med förslag tili änd-
20714: utan på lagen om förmynderskap och det ring av sjukförsäkringslagen för att i
20715: faktum atrt: en sammanboende far efter barnets väntan på en revidering av faderskaps-
20716: födelse måste få faderskapet fastställt, vilket lagstiftningen förbättra de sammanboen-
20717: räcker någon månad. Förmyndarskapslagstift- de fädernas rättigheter och förmåner.
20718: Helsingfors den 22 april 198.3
20719:
20720: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn
20721: 1704 1983 vp.
20722:
20723: Toivomusaloite n:o 1532 Suomennos
20724:
20725:
20726:
20727:
20728: Zilliacus ym.: Sairausvakuutusffiain muuttamisesta
20729:
20730:
20731: Eduskunnalle
20732:
20733: Yhdessä asuminen avioliiton vaihtoehtona on kia odotellessa tulisi tehdä muutos sairausva-
20734: tulossa yhä tavallisemmaksi. Yhdessä asuvia pa- kuutuslain 23 §: ään, jossa säädetään, että vasta
20735: reja kohdellaan kuitenkin eräissä tapauksissa isäksi tulleen täytyy olla naimisissa lapsen äidin
20736: varsin kaltoin. Muutamien viime vuosien aikana kanssa, jotta hän saisi oikeuden äitiysrahaan.
20737: on vasta isäksi tulleilla ollut oikeus käyttää osa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20738: äitiyslomasta ja nostaa tältä ajalta äitiysrahaa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20739: Jos vastikään isäksi tullut vain asuu yhdessä, muksen,
20740: ei hän saa hyväkseen tätä etua, joka 1. 1.
20741: 1982 lähtien käsittää 6-112 päivää. Tämä ei että hallitus antaisi eduskunnalle laki-
20742: johdu yksinomaan sairausvakuutuslaista vaan esityksen sairausvakuutuslain muuttami-
20743: holhouslaista ja siitä tosiseikasta, että yhdessä seksi, iotta isyyslainsäädännön uudista-
20744: asuvan isän täytyy saada isyytensä vahviste- mista odoteltaessa parannettaisiin yh-
20745: tuksi lapsen syntymän jälkeen, mikä kestää dessä asuvien isien oikeuksia ;a etuuk-
20746: muutaman kuukauden. Holhouslainsäädäntöä ol- sia.
20747: laan parhaillaan uudistamassa, mutta uutta Ia-
20748: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
20749:
20750: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn
20751: 1983 rd. 1705
20752:
20753: Hemställningsmotion nr 1533
20754:
20755:
20756:
20757:
20758: Zilliacus m. fl.: Om ändrilng av fiamfijepen:sionslagstiftningen
20759:
20760:
20761: Tili Riksdagen
20762:
20763: 1 vårt moderna samhälle, där såväl kvinnor Företagspensionslagen (FÖPL) är analog tili
20764: som män bidrar tili den gemensamma familjens den förstnämnda. Eventuella undwtag är gäl-
20765: uppehälle med allt vad makarna förtjänar och lande arbetsoförmögna män, som helt försörjts
20766: då löneskillnaderna i allmänhet är små, borde av makan, men detta torde inte ändra principen
20767: det vara en självklar sak att båda parterna be- för grundsynen av pensionslagens stadganden.
20768: handlas lika i pensionsfrågor. Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
20769: Grundprincipen i pensionslagstiftningen bör dertecknade vördsamt, att riksdagen ville hem-
20770: vara att familjens standard inte får nämnvärt ställa,
20771: försämras efter den ena makens bortfall. Denna
20772: princip är inte nu rådande. För att den skall att regeringen vidtar åtgärder för att
20773: funktionera, bör ju även nämnda princip om åstadkomma ändringar i pensionslag-
20774: könens likställighet vara total och symmetrisk. stiftningens bestämmelser så att enahan-
20775: Enligt arbetspensionslagen (APL) har man- da bestämmelser för familjepension görs
20776: lig pensionsförsäkrad änka samt barn under 16 gällande oberoende av den avlidne för-
20777: år rätt cill familjepension. Denna rätt tillkom- säkrades kön.
20778: mer inte kvinnlig pensionsförsäkrads änkling.
20779: Helsingfors den 18 april 1983
20780:
20781: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
20782: .Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
20783:
20784:
20785:
20786:
20787: 214 088300420M
20788: 1706 1983 vp.
20789:
20790: Toivomusaloite n:o 1533 Suomennos
20791:
20792:
20793:
20794:
20795: Zilliacus ym.: Perhe-el:äk.elamsäädännön muuttam:isesta
20796:
20797:
20798: Eduskunnalle
20799:
20800: Meidän nykyaikaisessa yhteiskunnassamme, eläkelaki ( YEL} on yhdenmukainen edellä mai-
20801: jossa sekä naiset että miehet osallistuvat yh- nitun lain kanssa. Satunnaisia poikkeuksia ovat
20802: teisen perheen ylläpitoon kaikilla puolisoiden sellaiset työkyvyttömät miehet, joita heidän
20803: ansioilla ja kun palkkaerot ovat pienet, tulisi puolisonsa kokonaan elättää, mutta tämä ei
20804: olla itsestään selvää, että molempia osapuolia muuttane eläkelain säännösten perusperiaatetta.
20805: kohdeltaisiin samalla tavoin eläkekysymyksissä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20806: Eläkelainsäädännön perusperiaatteena tulee nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20807: olla se, että perheen elintaso ei saa sanotta- muksen,
20808: vasti laskea toisen puolison kuoleman jälkeen.
20809: Tämä periaate ei nykyisin ole vallitseva. Jotta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20810: se toimisi, täytyykin myös edellä mainitun su- eläkelainsäädännön säännösten muutta-
20811: kupuolten välisen tasa-arvon olla täydellinen ja miseksi siten, että perhe-eläkettä koske-
20812: tasasuhtainen. vat määräykset tulevat yhtäläisiksi riip-
20813: Työeläkelain (TEL} mukaan miespuolisen pumatta edesmenneen vakuutetun suku-
20814: eläkevakuutetun leskellä sekä alle 16-vuotiailla puolesta.
20815: lapsilla on oikeus perhe-eläkkeeseen. Yrittäjien
20816: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
20817:
20818: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
20819: Boris Renlund Ole W asz-Höckert Håkan Nordman
20820: 1983 vp. 1707
20821:
20822: Toivomusaloite n:o 1534
20823:
20824:
20825:
20826:
20827: Aaltio ym.: Maantien n:o 299 (Stormi-Toivola) parantamisesta
20828: Narvan taajaman kohdalla
20829:
20830:
20831: Eduskunnalle
20832:
20833: Vesilahden kunnassa Narvan taajaman kohdal- kohdalla toisi liikenteellisten etujen lisäksi huo-
20834: la oleva vanha, huonokuntoinen ja painorajoitet- mattavia välillisiä etuja elinmahdollisuuksien pa-
20835: tu silta ja välittömästi sen jälkeen alkava pitkä ja rantamiseksi Vesilahden kunnalle ja sen asukkail-
20836: jyrkkä mäki aiheuttavat varsinkin raskaalle liiken- le.
20837: teelle suuria vaikeuksia ja pakottavat sen käyttä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
20838: mään pitkiä kiertoteitä. Varsinkin Narvan paino- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20839: rajoitettu silta on myös esteenä Vesilahden kun- sen,
20840: nan kehittymiselle. Niin kauan kun mainittu
20841: silta on selvänä esteenä raskaille kuljetuksille, on että hallitus ryhtyisi ktireellisesti toi-
20842: Vesilahden kunnalla suuria vaikeuksia saada kun- menpiteistin maantien n:o 299 (Stormi-
20843: nan kehitykselle välttämätöntä teollisuutta. Näin Toivola) parantamiseksi Naroan taajaman
20844: ollen maantien parantaminen Narvan taajaman kohdalla.
20845:
20846: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
20847:
20848: Sampsa Aaltio Matti Maijala
20849: 1708 1983 vp.
20850:
20851: Toivomusaloite n:o 1535
20852:
20853:
20854:
20855:
20856: Aaltio ym.: Maantien n:o 328 (Länkipohja- Västilä) perusparan-
20857: tamisesta
20858:
20859:
20860: Eduskunnalle
20861:
20862: Liikenteeseen nähden yksi Pohjois-Hämeen Tie on erittäin kelirikkoalttiina melkeinpä vuo-
20863: heikkokuntoisimmista maanteistä on maantie n:o sittain ajorajoitusten alainen, mistä luonnollisesti
20864: 328 Länkipohjan ja Västilän välillä. Jo vuonna aiheutuu huomattavaa haittaa erityisesti puutava-
20865: 1971 pääosa tien vanta omistavista maanomista- rakuljetuksille. Koska tiellä on merkitystä paikal-
20866: jista kirjoitti nimensä yhteiseen TVL:lle jätettyyn lisen käytön lisäksi huomattavan suunen puuta-
20867: anomukseen, jossa he tietyön jouduttamiseksi varakuljetusten, kauttakulkuliikenteen sekä alu-
20868: lupautuivat antamaan piennaralueiksi ja oikaisui- eella runsaasti esiintyvien kesäasuntojen takia,
20869: hin menevät maa-alueet ilmaiseksi TVL:n käyt- olisi toivottavaa, että tien perusparantaminen
20870: töön niissä tapauksissa, joissa tie ei kulje koko- voitaisiin aloittaa ensi tilassa.
20871: naan uudessa paikassa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20872: Jo 1960-luvun lopusta lähtien on Länkipohjan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20873: ja Västilän välinen maantie ollut ensimmäisenä sen,
20874: sekä Längelmäen että Eräjärven kuntien hyväksy-
20875: mässä kiireellisyysjärjestyksessä. Tähän mennessä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20876: ei tien perusparantamista ole kuitenkaan aloi- menpiteisiin maantien n:o 328 peruspa-
20877: tettu. rantamiseksi Länkipohjan ja Västilän
20878: välillä.
20879: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
20880:
20881: Sampsa Aaltio Matti Maijala
20882: 1983 vp. 1709
20883:
20884: Toivomusaloite n:o 1536
20885:
20886:
20887:
20888:
20889: Aaltio ym.: Maantien n:o 335 (Kuru-Virrat) parantamisesta
20890:
20891:
20892: Eduskunnalle
20893:
20894: Kurusta Vaskivedelle ja edelleen Virroille joh- ajon vuoksi Tampereen liikenteeseen niissä lukui-
20895: tava maantie n:o 335 on huonokuntoinen ja sissa tapauksissa, joissa liikenne suuntautuu Tam-
20896: mutkikas soratie. Kelirikkoaikoina tie on usein pereen läntisiin osiin tai Turun ja Porin suuntiin.
20897: painorajoitusten alainen. Tien huonosta kunnos- Koska Kurun-Virtain maantie on tieverkolli-
20898: ta ja kelirikkorajoituksista aiheutuu huomattavaa sesti tärkeä seudullinen tie, olisi toivottavaa, että
20899: haittaa ja lisäkustannuksia paikallisille asukkaille mainitun tien parantaminen voitaisiin aloittaa
20900: ja erityisesti puutavaran kuljetuksille ja puunja- mahdollisimman nopeasti.
20901: lostusteollisuudelle. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20902: Matka Virroilta ja Etelä-Pohjanmaalta Tampe- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20903: reelle olisi lyhyempi Kurun kautta, mutta huo- sen,
20904: non tien takia ajetaan Tampereelle pääasiassa
20905: pitempää reittiä Näsijärven itäpuolelta Oriveden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20906: tai Teiskon kautta. Tästä aiheutuu kustannusten menpiteiszin maantien n:o 335 (Kuru-
20907: lisäksi tarpeetonta kuormitusta Tampereen läpi- Vi"at) parantamiseksi.
20908: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
20909:
20910: Sampsa Aaltio Matti Maijala
20911: 1710 1983 vp.
20912:
20913: Toivomusaloite n:o 1537
20914:
20915:
20916:
20917:
20918: Aaltio ym.: Maantien n:o 3041 parantamisesta välillä Lempäälä-
20919: Rantoo
20920:
20921:
20922: Eduskunnalle
20923:
20924: Huonokuntoisen maantien n:o 3041 paranta- nökset tulisivat samalla maisemoitua, tulisi Lem-
20925: minen välillä Lempäälä-Rantoo on jostain syystä päälän- Rantoon maantien parantaminen aloit-
20926: lykätty jatkuvasti pidemmälle TVL:n toimenpi- taa alkuperäisen toimenpideohjelman mukaisesti
20927: deohjelmassa. Kun työn alkuperäisten kaavailu- vuonna 1985.
20928: jen mukaisesti piti alkaa jo vuonna 1985, on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
20929: töitten aloittaminen jokaisessa TVL:n toimenpi- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20930: deohjelmassa lykätty eteenpäin siten, että viimei- sen,
20931: sen ohjelman mukaan työt alkaisivat vasta vuon-
20932: na 1987. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20933: Koska tie erittäin huonokuntoisena vaatisi no- maantien n:o 3041 (Lempäälä-Valkea-
20934: peasti parantamista ja koska parantamisen yhtey- koski) parantamiseksi välillä Lempiiiilä-
20935: dessä Lempäälän ja Valkeakosken rajalla sijaitse- Rantoo.
20936: vat maiseman pilaavat soranottoalueitten jään-
20937:
20938: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
20939:
20940:
20941: Sampsa Aaltio Matti Maijala
20942: 1983 vp. 1711
20943:
20944: Toivomusaloite n:o 1538
20945:
20946:
20947:
20948:
20949: Aaltio ym.: Maantien n:o 3222 (Tuulos-Luopioinen) perusparan-
20950: tamisesta
20951:
20952:
20953: Eduskunnalle
20954:
20955: Maantie n:o 3222 Tuulos-Luopioinen on tär- kunnossapitokustannusten kalleus verrattuna vas-
20956: keä tieyhteys Luopioisista etelään. Sillä on merki- taaviin kustannuksiin kestopäällystetyillä teillä.
20957: tystä myös tieyhteyksille osasta Kuhmalahtea ja On todennäköistä, että huonokuntoisen, mutkik-
20958: Padasjokea etelään päin. kaan ja mäkisen kuin myös liikennetiheyteen
20959: Luopioisten teollisuudelle ja tämän alueen verrattuna liian kapean Tuuloksen-Luopioisten
20960: runsaitten metsävarojen kuljetuksille olisi Tuu- maantien perusparantaminen toisi nopeasti sii-
20961: loksen-Luopioisten maantien perusparantami- hen uhratut varat takaisin.
20962: nen ensiarvoisen tärkeä toimenpide. Luopioisissa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20963: on noin tuhat loma-asuntoa, joiden omistajat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20964: tulevat pääasiassa etelästä päin ja käyttävät Tuu- muksen,
20965: loksen-Luopioisten maantietä.
20966: Viimeisissä tutkimuksissa on tullut korostetusti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20967: esille sorapäällysteisen maantien korkeat kunnos- maantien n:o 3222 (Tuulos-Luopioi-
20968: sapitokustannukset kuin myös autojen käyttö- ja nen) perusparantamiseksi.
20969:
20970: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
20971:
20972:
20973: Sampsa Aaltio Matti Maijala
20974: 1712 1983 vp.
20975:
20976: Toivomusaloite n:o 1539
20977:
20978:
20979:
20980:
20981: Aaltio ym.: Karpin-Yliskytän maantien parantamisesta
20982:
20983:
20984: Eduskunnalle
20985:
20986: Karpin-Yliskytän maantie lyhentää matkaa Valtatien n:o 9 ja Kangasalan-Oriveden tiet
20987: Tampereen suuntaan huomattavasti Oriveden yhdistävä Karpin-Yliskytän maantie on pituu-
20988: asemanseuduilta sekä entisen Eräjärven kunnan deltaan vain noin 6 km. Tämän tien parantami-
20989: alueelta. Tien kapeuden, mutkaisuuden ja huo- sella saavutettaisiin suhteellisen pienillä kustan-
20990: non kunnon vuoksi Eräjärven suunnasta tuleva nuksilla huomattavia yksityistaloudellisia ja kan-
20991: raskas liikenne ajaa kuitenkin pitempää reittiä santaloudellisia säästöjä.
20992: Oriveden kirkonkylän kautta. Tästä aiheutuu Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20993: tarpeettomia kustannuksia ja liikenteen ruuhkau- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20994: tumista Oriveden kirkonkylän liikennekapeikkoi- sen,
20995: hin. Karpin-Yliskylän maantie on myös heikos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
20996: ti perustettu ja altis routimaan. Näin ollen tie on Karpin- Yliskytän maantien parantami-
20997: usein kelirikon vaivaama ja liikennerajoitusten seksi valtatien n:o 9 ja Kangasalan-
20998: alainen. Oriveden maantien välillä.
20999: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
21000:
21001: Sampsa Aaltio Matti Maijala
21002: 1983 vp. 1713
21003:
21004: Toivomusaloite n:o 1540
21005:
21006:
21007:
21008:
21009: Aaltio ym.: Mantilan-Kotalan maantien perusparantamisesta Vilp-
21010: pulan ja Virtain alueella
21011:
21012:
21013: Eduskunnalle
21014:
21015: Virtain kaupungin ja Vilppulan kunnan alueil- sen, että Mantilan-Kotalan maantie tulisikin
21016: la sijaitseva maantie n:o 346 Mantila-Kotala on perusparantaa mahdollisimman nopeasti aiempia
21017: huonokuntoinen, mäkinen, mutkikas ja liiken- aikatauluja nopeuttaen.
21018: teellisesti vaarallinen. Pohjan sahan muuttami- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
21019: nen Vilppulaan on lisännyt huomattavasti ni- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21020: menomaan raskasta liikennettä mainitulla tiellä. sen,
21021: Tien kuntoon saattaminen antaisi myös paikalli- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21022: sille asukkaille huomattavasti nykyistä paremmat menpiteisiin maantien n:o 346 (Man-
21023: mahdollisuudet työssä käyntiin nykyisin työvoi- · tila-Kotala) perusparantamiseksi Vilp-
21024: mapulaa potevalle Vilppulan kunnalle. Pohjan pulan kunnan ja Virtain kaupungin alu-
21025: sahan muuttaminen Vilppulaan on aiheuttanut eilla.
21026: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
21027:
21028: Sampsa Aaltio Matti Maijala
21029:
21030:
21031:
21032:
21033: 215 088300420M
21034: 1714 1983 vp.
21035:
21036: Toivomusaloite n:o 1541
21037:
21038:
21039:
21040:
21041: Aaltio ym.: Säijänmaan paikallistien ja maantien n:o 302 (välillä
21042: Kuokkala-Nurmi) perusparantamisesta
21043:
21044:
21045: Eduskunnalle
21046:
21047: Tampereen uuden Pirkkalaan rakennettavan Tieyhteyden parantaminen on kiireellinen, koska
21048: lentokentän käyttöönotto tulee lisäämään huo- Tampereen uuden lentokentän avajaiset ovat jo
21049: mattavasti Säijänmaan paikallistien ja maantien tämän vuoden kuluessa.
21050: n:o 302 liikennettä välillä Kuokkala-Nurrni. Tä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
21051: mä tiesuunta lyhentää huomattavasti maantiemat- . oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21052: kaa Lempäälän, Valkeakosken, Toijalan ja Urjalan sen,
21053: suuntaan. Nykyisessä kunnossaan sorapintaisena
21054: ja heikosti pohjustetruna mainittu tie ei enää että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21055: vastaa nykyisiä vaatimuksia eikä tule kestämään menpiteisiin Pirkkalan ja Lempäälän
21056: näin raskasta liikennettä. kunnissa sijaitsevien Säijiinmaan paikal-
21057: On ilmeistä, että suunnitelru tieyhteys lento- listien ja maantien n:o 302 välillä Kuok-
21058: kentältä valtatielle 3-9 tuskin toteutuu lähivuo- kata-Nurmi perusparantamiseksi maan-
21059: sina. Näin ollen alussa mainitun tieyhteyden tieluokkaiseksi tieyhteydeksija varaisi tar-
21060: perusparantamisen tarve korostuu entisestään. koitukseen nittävän määrärahan.
21061: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
21062:
21063:
21064: Sampsa Aaltio Matti Maijala
21065: 1983 vp. 1715
21066:
21067: Toivomusaloite n:o 1542
21068:
21069:
21070:
21071:
21072: Ahonen ym.: Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden rakentamises-
21073: ta
21074:
21075:
21076: Eduskunnalle
21077:
21078: Uudenkaupungin ja Forssan välisen tieyhtey- tin yhteydessä. Varsin suureksi osoittautunut pai-
21079: den rakentaminen on ollut vireillä jo varsin ne muutoksen puolesta antaa viittauksen siihen
21080: pitkään. Tien merkitystä ovat vuosien varrella suuntaan, että keskusvirastojen olisi ehdottomasti
21081: useassa yhteydessä korostaneet muun muassa alu- jo tehdessään esityksiä talousarvioon otettava
21082: een kunnat ja talouselämä. Hinnerjoen ja Ylä- huomioon nykyinen vinoutunut määrärahajakau-
21083: neen välinen tieosuus on sijoitettu TVL:n Turun tuma ja pyrittävä korjaamaan sitä eteläisten maa-
21084: piirin toimeenpano-ohjelmassa vuodelle 1985. Ei kuntien toivomalla tavalla.
21085: ole kuitenkaan mitään varmuutta sen toteuttami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21086: sen taloudellisista mahdollisuuksista. nioittaen,
21087: Varsinais-Suomen Maakuntaliitto ja Seurukaa-
21088: valiitto ovat usean kerran yrittäneet yhdessä mui- että hallitus ryhtyisi vzipymättä raken-
21089: den eteläisten liittojen kanssa saada muutosta tamaan Uudenkaupungin ja Forssan vä-
21090: tiemäärärahojen alueelliseen jakautumaan budje- listä tieyhteyttä sen keskeneräisiltä osilta.
21091: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
21092:
21093: Risto Ahonen Tapio Holvitie Mikko Rönnholm
21094: 1716 1983 vp.
21095:
21096: Toivomusaloite n:o 1543
21097:
21098:
21099:
21100:
21101: Alaranta ym.: Pyhäjoen-Vihannin ja Pyhäjoen-Pyhäkosken
21102: maanteiden perusparantamisesta
21103:
21104:
21105: Eduskunnalle
21106:
21107: Pyhäjoen ja Viliannin kunnat ovat esittäneet häjoelle, Vihantiin ja Raaheen kärsii tien heikos-
21108: maantien n:o 790 perusparantamista sekä Oulais- ta kunnosta.
21109: ten, Merijärven ja Pyhäjoen kunnat maantien n:o Maantien n:o 7891 Pyhäkoskelta Pyhäjoelle on
21110: 7891 perusparantamista. sorapäällysteinen, mutkainen ja erittäin heikko-
21111: Maantien n:o 790 on suorin ja perinteisin tieyh- kuntoinen. Pirttikosken kylän vireän toiminnan
21112: teys Viliannin ja Pyhäjoen kuntakeskusten välillä. johdosta joen pohjoispuolella on kuitenkin run-
21113: Samalla tie on tärkein kylien sisäinen liikenne- saasti liikennettä.
21114: väylä. Pyhäjoki on suurin perunantoimittaja Rai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
21115: sion Viliannin tehtaille. Nykyisin tie on erittäin oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21116: heikkokuntoinen, kapea ja mutkainen. Keväisin sen,
21117: tiellä on useita liikennerajoituksia. Tien heikko että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
21118: liikennöitävyys vaarantaa vakavasti peruselinkei- teistin Pyhäjoen-Vihannin ja Pyhä-
21119: nojen toimintamahdollisuuksia ja heikentää ky- jaen-Pyhäkosken maanteiden peruspa-
21120: lien kehittymistä. Samoin työmatkaliikenne Py- rantamiseksi jo vuoden 1984 aikana.
21121: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
21122:
21123: Juhani Alaranta Väinö Raudaskoski Matti Ruokola
21124: 1983 vp. 1717
21125:
21126: Toivomusaloite n:o 1544
21127:
21128:
21129:
21130:
21131: Almgren ym.: Kotkan-Haminan-Luumäen radan rakentamisesta
21132:
21133:
21134: Eduskunnalle
21135:
21136: Uutta rataosaa Kotka-Hamina-Luumäki pi- rataosuuden valmistumisen jälkeen oltaisiin val-
21137: detään laajasti Kymen läänissä ns. Heli-radan miita jatkamaan uutta rataa suunnitelmien mu-
21138: tärkeimpänä ja toteuttamiskelpoisimpana osana. kaisesti Luumäelle saakka. Jatkorakentamiseen
21139: Tämän radan rakentaminen on tutkimuksissa tulisi päästä jo vuoden 1983 aikana.
21140: osoitettu myös kannattavimmaksi maassamme vi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21141: reillä olevista ratahankkeista, mikä johtuu Kot- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21142: kan ja Haminan satamien maamme vientiteolli-
21143: suutta palvelevasta liikenteestä sekä toisaalta yhä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin oi-
21144: kasvavasta Neuvostoliiton kauttakulkuliikentees- koradan ottamiseksi koko pituudeltaan
21145: tä. rakentamiskohteeksi viimeistään vuoden
21146: Parhaillaan on rakenteilla tämän radan osa 1984 aikana välillä Kotka-Hamina-
21147: Kotkan Tavastilasta Haminan Salmenkylään. Luumäki.
21148: Johdonmukaista ja järkevää on, että mainitun
21149: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
21150:
21151: Esko Almgren Olavi Ronkainen
21152: 1718 1983 vp.
21153:
21154: Toivomusaloite n:o 1545
21155:
21156:
21157:
21158: Almgren ym.: Koirien aiheuttamien liikennevahinkojen korvaamisesta
21159:
21160:
21161:
21162: Eduskunnalle
21163:
21164: Hirvieläinten ja porojen liikenteelle aiheutta- Eräs mahdollisuus olisi käyttää koiraveron
21165: mat vahingot korvataan nykyisen lain säännösten tuottona kertyviä maksuja korvausten suorittami-
21166: mukaan valtion varoista. Tieliikenneasetuksen seen sellaisista liikennevahingoista, joissa vahin-
21167: mukaan kotieläimiä tiellä kuljetettaessa on huo- gon aiheuttajana on ollut irrallaan koirien irtipi-
21168: lehdettava siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa lii- toaikana liikkunut koira.
21169: kenteelle. Poikkeuksen tästä säännöstä tekevät Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21170: koirat niiden irtipitoaikana. Tiellä vapaana juok- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21171: senteleva koira saattaa aiheuttaa vaaratilanteita ja sen,
21172: suoranaisia liikenneonnettomuuksia, joita ajo-
21173: neuvon kuljettaja ei aina pysty ennakoimaan. että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
21174: Jos koirien irtipitoaikana tiellä vapaasti juok- koirien irtipitoaikana aiheuttamien lii-
21175: senteleva koira on aiheuttanut liikennevahingon, kennevahinkojen korvaamiseksi vahingos-
21176: ei ajoneuvon kuljettajalla ole mahdollisuutta saa- ta kärsimään joutuneille.
21177: da vahingonkorvausta, ellei omassa ajoneuvossa
21178: ole vaunuvahinkovakuutusta. Mielestämme tä-
21179: hän tilanteeseen olisi saatava korjaus.
21180: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
21181:
21182: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
21183: 1983 vp. 1719
21184:
21185: Toivomusaloite n:o 1546
21186:
21187:
21188:
21189:
21190: Alppi ym.: Työttömyyseläkettä saavien matkalippualennuksista
21191: valtionrautateillä
21192:
21193:
21194: Eduskunnalle
21195:
21196: Valtionrautateillä myönnetään matkalippujen saannin. Alennus koskee pääsääntöisesti muina
21197: hinnanalennuksia mm. henkilöille, jotka ovat aikoina kuin viikonloppuisin ja arkipyhisin ta-
21198: täyttäneet 65 vuotta tai saavat kansaneläkelaio pahtuvaa matkustamista. Kuitenkin juuri viikon-
21199: perusteella työkyvyttömyyseläkettä, johon perus- loput ja arkipyhät olisivat ajankohta, jolloin
21200: osan lisäksi kuuluu tukiosa. Pienillä eläketuloilla myös muilla kuin eläkeläisillä on vapaa-aikaa,
21201: eläville on tällä alennuksella ollut suuri merkitys. jolloin esim. perheenjäsenet voivat tavata toisi-
21202: Alennusoikeutta on kuitenkin pidettävä liian aan. Näin ollen olisi suotavaa, että eläkeläisten
21203: rajoitetruna. Ensinnäkin sen ulkopuolelle jää matkustamismahdollisuuksia ei näinä ajankohti-
21204: suuri joukko pienituloisia eläkeläisiä. na tehtäisi vaikeammaksi kuin muina ajan-
21205: Työttömyyseläkkeellä olevat ihmiset ovat yksi kohtina.
21206: ryhmä, joka olisi johdonmukaista saattaa alen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21207: ausetuuden piiriin. Jo etuuden piirissä olevien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21208: tavoin ovat työttömyyseläkkeellä olevat liikkumi- sen,
21209: sessaan pitkälle hyvin riippuvaisia julkisesta lii-
21210: kenteestä, joka on yksityisautoa edullisempi mat- että hallitus antaisi esityksen työttö-
21211: kustusmuoto, mutta joka tapauksessa kallis pie- myyseläkeläisten alennusoikeudesta Val-
21212: niruloisille. tionrautateiden matkalippuihin sekä että
21213: Toiseksi alenausetuutta rajoittaa melkoisesti alennusoikeus koskisi kaikilla etuuden-
21214: se, että matkustusajankohta ratkaisee etuuden saajilla myös viikonloppuja ja arkipyhiii.
21215: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
21216:
21217: Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila Esko Helle
21218: Timo Laaksonen Terho Pursiainen Reijo Lindroos
21219: Pekka Leppänen Heli Astala Pirkko Turpeinen
21220: Kalevi Kivistö Inger Hirvelä Juhani Vähäkangas
21221: Osmo Vepsäläinen
21222: 1720 1983 vp.
21223:
21224: Toivomusaloite n:o 1547
21225:
21226:
21227:
21228:
21229: Astala ym.: Valtionrautateiden ja linja-autoliikenteen yhdessä hoi-
21230: taman työmatkaliikennekokeilun aikaansaamisesta Turun kau-
21231: punkiseudulla
21232:
21233:
21234: Eduskunnalle
21235:
21236: Turun kaupunkiseudulla asuu noin 200 000 Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen
21237: ihmistä, mikä on puolet koko Varsinais-Suomen suunnitelmallinen kehittäminen on täten viime
21238: asukasmäärästä. Alueen työpaikoista sijaitsee val- vuosina saanut hyvän alun. Alueelta on kerätty
21239: taenemmistö Turun kaupungissa, jonne suuntau- runsaasti tuoretta tietoa ja tehty ensimmäinen
21240: tuu kaupunkiseudun muista kunnista jatkuvasti joukkoliikenteen suunnittelukierros, jonka poh-
21241: kasvava työmatkaliikenne. Työmatkaliikenteen on- jalta voidaan edetä liikennekokeilujen kautta
21242: gelmina ovat työmatkojen suhteettoman suuri lopullisen linjaston perustamiseen. Lääninhallitus
21243: kesto, joustavien suorien linjojen puuttuminen ja on myös kiinnittänyt huomiota Turun kaupunki-
21244: matkakustannusten suuri osuus ruokakuntien seudun työmatkaliikenneongelmien kärjistymi-
21245: kuukausimenoista. Työmatkaliikenteen ongelmia seen Turun ja Porin läänin alueellisessa kehittä-
21246: voidaan suuresti helpottaa järjestämällä työmat- missuunnitelmassa (LAKS 1978). Ongelmien rat-
21247: kojen kannalta joustava ja taloudellinen seudulli- kaisutoimenpiteeksi onkin suunnitelmassa esitet-
21248: nen joukkoliikennejärjestelmä. ty liikenneministeriön hallinnonalalle, että Tu-
21249: Liikenneministeriön johdolla on v. 1978 val- run kaupunkiseutu sopii hyvin rautateiden pai-
21250: mistunut alueellisen henkilöliikennetyöryhmän kallisliikenteen ja linja-autoliikenteen yhdessä
21251: selvitys Turun kaupunkiseudun työmatkaliiken- hoitaman työmatkaliikenteen kokeilualueeksi.
21252: teen ongelmista. V. 1979 ovat valmistuneet lii- Kokeilua varten perustettavan liikenneministe-
21253: kenneministeriön suunnittelumäärärahojen tur- riön, kuntien, liikennöitsijöiden ja Valtionrauta-
21254: vin Turun kaupunkiseudun itäisen ja läntisen teiden yhteiselimen tulisi esittää liikennekokei-
21255: kuntaryhmän joukkoliikennesuunnitelmat, jois- lun suunnitelma ja rahoitustoimenpiteet valtion
21256: ta toistaiseksi puuttuu kytkentä Turun kaupun- osalta kiireellisesti.
21257: gin suunnitteluun. Turun kaupungin sisäisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21258: henkilöliikenteen suunnitelmaehdotus on jätetty nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21259: viime vuoden puolella luottamusmieskäsittelyyn. sen,
21260: Liikenneministeriö on v. 1980 esittänyt Turulle,
21261: Naantalille, Raisiolie ja Kaarinalle valtionapua että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
21262: sellaisen selvityksen tekemiseen, jonka pohjalta Turun kaupunkiseudulla suonteltavan
21263: voidaan käynnistää seudullisen joukkoliikenteen rautateiden paikallisliikenteen ja linja-
21264: hoitamiseen soveltuvan kunnallisen liikennelai- autoliikenteen yhdessä hoitaman työmat-
21265: toksen perustaminen. Esitys ei valitettavasti joh- kaliikenteen liikennekokeilun aikaansaa-
21266: tanut kuntien yhteisiin toimenpiteisiin vielä tässä miseksi.
21267: vaiheessa.
21268: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
21269:
21270: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
21271: 1983 vp. 1721
21272:
21273: Toivomusaloite n:o 1548
21274:
21275:
21276:
21277:
21278: von Bell ym.: Henkilöjunaliikenteen palauttamisesta Kontio-
21279: mäen-Taivalkosken rataosuudella ja rautatien rakentamisesta
21280: Taivalkoskelta Kuusamoon
21281:
21282:
21283: Eduskunnalle
21284:
21285: Henkilöjunaliikenne Kontiomäen ja Taivalkos- Radanvarren asukkaat toivovat, että henkilöju-
21286: ken välillä ehti kestää 20 vuotta ennen kuin se naliikenne palautetaan entiselleen. Se on tarpeen
21287: lopetettiin keväällä 1982. Valtionrautatiet perus- etenkin viikonloppuisin. Samalla olisi huolehdit-
21288: teli lopettamispäätöstä liikenteen kannattamatto- tava siitä, että aikataulut toimivat jatkoyhteyksiin
21289: muudella matkustajien vähäisen määrän vuoksi. nähden. Rautatien rakentaminen Taivalkoskelta
21290: Radanvarren asukkaiden mielestä matkustaja- Kuusamoon olisi samoin otettava heti harkitta-
21291: määriä rutkittiin kuitenkin viikon hiljaisimpina vaksi. Tällä, samoin kuin henkilöliikenteen pa-
21292: päivinä. VR:n suoritusportaassa olevien työnteki- lauttamisella Kontiomäen ja Taivalkosken välille,
21293: jöiden mukaan henkilöliikenteen kuluiksi on olisi merkitystä myös matkailun kannalta.
21294: laskettu osa tavaraliikenteen kuluista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21295: Viikonloppuisin juna täyttyi opiskelijoista, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21296: matkatyössä työskentelevistä ja turisteista. Esi- sen,
21297: merkiksi sunnuntaina 21.2.1982 junassa oli 90
21298: matkustajaa sen palatessa Taivalkoskelta Kontio- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
21299: mäelle. henkilöjunaliikenteen palauttamiseksi
21300: Henkilöjunaliikenteen lopettamisen tilalle lu- Kontiomäen ja Taivalkosken rataosuudel-
21301: vattiin korvaava bussiliikenne. Sitä ei ole kuiten- le sekä käynnistäisi selvitystyön rautatien
21302: kaan saaru. Esimerkiksi Pesiäkylältä Suomussal- rakentamisesta Taivalkoske/ta Kuusa-
21303: melta ei yhden päivän aikana ehdi käydä linja- moon.
21304: autolla sen enempää Kaja~issa kuin . Oulussa-
21305: kaan. Vain juuri ja juuri Ammänsaaressa.
21306:
21307: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
21308:
21309: Aamo von Bell Heikki Mustonen Hannu Kemppainen
21310: Liisa Jaakonsaari Pentti Kettunen Sakari Valli
21311: Arvo Kemppainen
21312:
21313:
21314:
21315:
21316: 216 088300420M
21317: 1722 1983 vp.
21318:
21319: Toivomusaloite n:o 1549
21320:
21321:
21322:
21323:
21324: Bärlund ym.: Alueittaisia asukaslukuja, autokantoja ja liikennesuo-
21325: ritteita vastaavien määrärahojen osoittamisesta tienpitoon
21326:
21327:
21328: Eduskunnalle
21329:
21330: Uudenmaan läänissä on tienpitoon voitu osoit- eivät sillään kelpaakaan tienpidon määrärahojen
21331: taa jatkuvasti pienenevä suhteellinen osuus val- alueelliseksi jakoperusteeksi, olisi se voitava ottaa
21332: tion budjetista. Niinpä kun Uudenmaan läänin nykyistä painokkaammin huomioon jakoa suori-
21333: suhteellinen osuus tienpitoon käytetyistä määrä- tettaessa.
21334: rahoista oli vuonna 1971 16,4 prosenttia, oli se Tienpidon määrärahojen alhaiset prosentti-
21335: vuonna 1976 15,0 prosenttia ja vuonna 1981 osuudet Uudenmaan läänissä johtuvat osaltaan
21336: enää vain 14,0 prosenttia. Laadittujen suunnitel- tie- ja rakennuslakien nykyisestä kohtuuttomasta
21337: mien mukaan Uudenmaan läänin suhteellinen tulkinnasta. Uudellamaalla oli 1.1.1983 yleisiä
21338: osuus laskisi vuoteen 1986 mennessä jopa 12,9 teitä vain noin 7 prosenttia koko maan yleisten
21339: prosenttiin, ollen budjettivuonna 1984 vain 13,5 teiden pituudesta. Tämä johtunee osaltaan siitä,
21340: prosenttia. Tienpidon määrärahojen aleneva että pääkaupunkiseudulla, jossa asuu noin
21341: trendi johtuu ennen kaikkea tientekemisen määrä- 750 000 asukasta, ja muissa Uudenmaan läänin
21342: rahoista, jotka olivat vuonna 1971 Uudenmaan kaupungeissa on yleisiä teitä kovin vähän. Vas-
21343: läänissä 18,5 prosenttia, mutta jotka tulevat tuu liikenneväylien pidosta on näin ollen Uuden-
21344: olemaan budjettivuonna 1984 enää vain 15,5 maan kaupungeilla, jotka kustantavat sen kun-
21345: prosenttia. Kunnossapidon suhteellinen osuus oli nallisverojensa tuotosta ja katumaksuista.
21346: Uudenmaan läänissä vuonna 1971 12,4 prosent- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21347: tia, kun se on budjettivuonna 1984 suunnitel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21348: mien mukaan enää vain 11,5 prosenttia. sen,
21349: Uudenmaan läänin asukasluku 31.12.1982
21350: oli 1 151 215 eli 23,8 prosenttia koko maan että hallitus osoittaisi tienpidon miiiirä-
21351: asukasluvusta ja autokanta 354 362 oli koko rahat vuodelle 1984 alueellisesti sellaises-
21352: maan autokannasta. Uudenmaan läänin liikenne- sa suhteessa, joka nykyistä enemmän vas-
21353: suorite oli sekin noin 23 prosentin luokkaa. taisi alueittaisia asukaslukuja, autokanto-
21354: Vaikka asukasluku, autokanta ja liikennesuorite ja ja liikennesuon"tteita.
21355:
21356: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
21357:
21358: Kaj Bärlund Antti Kalliomäki Peter Muurman
21359: Mikko Rönnholm Pirjo Ala-Kapee
21360: 1983 vp. 1723
21361:
21362: Toivomusaloite n:o 1550
21363:
21364:
21365:
21366:
21367: Dromberg ym.: Maantien n:o 3531 parantamisesta ja päällystämi-
21368: sestä välillä Vastila-Ruotsinkylä
21369:
21370:
21371: Eduskunnalle
21372:
21373: Ruotsinpyhtään kunnan itäisimmän osan, Vas- lisännyt myös soranajo Muhniemen-Ahvion
21374: tilan kylän, tieyhteydet ovat varsin heikot. Tie tien varrella olevilta sora-alueilta, joita myös
21375: Vastilasta kunnan keskukseen sekä tieyhteys Ky- Uudenmaan tiepiiri käyttää. Vastilan-Ruotsin-
21376: men läänin puolelle Ahvioon on runsaasti liiken- kylän tien huono kunto ei enää vastaa nykyisen
21377: nöity, mutta huonokuntoinen. Lisäksi Kymijoen liikenteen tarpeita ja aiheuttaa paikalliselle väes-
21378: yli menevä Hirvikosken silta on heikkorakentei- tölle suurta haittaa ja taloudellisia menetyksiä.
21379: nen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21380: Koko tieyhteys Ruotsinkylästä Vastilan kautta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21381: Kymen läänin puolelle Ahvion ja Muhniemen muksen,
21382: kautta Ummeljoelle on viime vuosina tullut yhä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21383: tärkeämmäksi, ja liikenne sillä on lisääntynyt. menpiteistin maantien n:o 3531 (Vas-
21384: Paikallisen väestön aiheuttaman liikenteen lisäksi tila-Ruotsinkylä) parantamiseksi ja piiiil-
21385: tietä käyttää Keski-Kymen teollisuuslaitoksiin lystämiseksi.
21386: suuntautuva puutavaraliikenne. Liikennettä on
21387:
21388: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
21389:
21390: Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander Tauno Valo
21391: Riitta Uosukainen Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie
21392: Pekka Löyttyniemi
21393: 1724 1983 vp.
21394:
21395: Toivomusaloite n:o 1551
21396:
21397:
21398: Eenilä ym.: Lääninhallinnon aseman tehostamisesta linja-autolii-
21399: kenteen aikataulu- ja muissa asioissa
21400:
21401: Eduskunnalle
21402:
21403: Henkilöliikenteestä on muodostunut laajoilla nön mahdollisuuksia vaikuttaa suunnitteluun tai
21404: haja-asutusalueilla ainoa pysyvä yhteydenpito- edes arvioida esitettyjen liikennejärjestelyjen tar-
21405: muoto alueen asutuskeskuksiin. Kun useat päi- koituksenmukaisuutta.''
21406: vittäisetkin palvelumuodot ovat samaan aikaan Väliportaanhallintokomitean mtettnnossa
21407: vähentyneet samoilla haja-asutusalueilla, on hen- (1974:98) ei ehdoteta henkilöliikenteeseen liitty-
21408: kilöliikenne tullut yhä tärkeämmäksi ainakin ta- vien tehtävien siirtämistä lääninhallinnolle. Kui-
21409: loudellisesti vaikeassa asemassa oleville väestöryh- tenkin lääninhallituksissa on jo tällä hetkellä
21410: mille. Henkilölinjaliikenteen kattavuus on kui- liikenneasioiden esittelijä, joka käsittelee liiken-
21411: tenkin kannattavuussyistä viime vuosina vähenty- nettä koskevat lupa-asiat ja liikenteen yleisen
21412: nyt merkittävästi. Jäljellä olevien linjaliikenteen valvonnan. Lääninhallitus myöntää muun muassa
21413: vuorojen merkitys on tällöin vastaavasti kasvanut. hakemuksesta alueliikenneluvat tilausliikenteen
21414: Tulevaisuudessa tehtävät aikataulu- ja reittimuu- harjoittamiseen, samoin kuin autokoulun pitämi-
21415: tokset ovat näin ollen yleisen edun kannalta seen tarvittavan luvan. Lääninhallitus pitää näistä
21416: erittäin tärkeitä. luvista rekisteriä.
21417: Liikennelupaa myönnettäessä otetaan ammat- Lääninsuunnittelun tehtävät sivuavat kiinteästi
21418: timaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä annetun sekä liikenteen investointeja että liikenteen hoi-
21419: asetuksen (696/76) 8 §:n nojalla huomioon toa. Alueellisen kehityksen edistämisestä anne-
21420: suunnitellun liikenteen yleinen merkitys, olevat tun lain 2 §:n mukaan on mm. kunkin alueen
21421: liikenneyhteydet tai -mahdollisuudet, tarpeelli- väestölle pyrittävä turvaamaan tärkeiden palvelu-
21422: suus ja tarkoituksenmukaisuus. Aikataulua ja jen saatavuus. Ko. lain 7 §:ssä määrätään läänin-
21423: reittiä muutettaessa tulisi ottaa huomioon vähin- hallitus laatimaan alueellisia kehittämissuunni-
21424: tään samat seikat. Näin ei kuitenkaan tapahdu telmia yhteistoiminnassa seutukaavaliittojen ja
21425: johtuen ilmeisesti siitä, että valvontapaikan polii- valtion piirihallintoviranomaisten kanssa. LAKS-
21426: siviranomaisella, joka asetuksen 17 §:n mukaan työssä merkittävää osaa näyttelevätkin haja-asu-
21427: posti- ja lennätinhallituksen ja rautatiehallituk- tusalueiden henkilöliikenteen järjestelyt, joilla
21428: sen edustuksen lisäksi on edustettuna vuosittain pyritään turvaamaan väestön päivittäiset palvelut
21429: pidettävissä ministeriön erikseen määräämissä ai- ja liikkumismahdollisuudet.
21430: kataulukokouksissa, ei liene riittävästi aikaa pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
21431: rehtyä linjaliikenteen yhteiskuntapoliittisiin kysy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21432: myksiin. Turun ja Porin lääninhallitus on kiin-
21433: nittänyt tähän seikkaan huomiota alueelli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
21434: sen henkilöliikennetoimikunnan mtetmnosta ammattimaisesta moottoriajoneuvolizken-
21435: (1976:33) antamassaan lausunnossa (DN:o 133/ teestä annetun asetuksen 17 §:n muutta-
21436: Su/1976-12-10). Mainitussa mietinnössä tode- miseksi siten, että liiiininhallitus tulisi
21437: taan: ''. . . virallinen aikataulukokous on muo- edustetuksi azkataulukokouksissa ja että
21438: dostunut paljolti rutiinitilaisuudeksi. Aikataulu- liiiininhallitukselta olisi hankittava lau-
21439: kokousjärjestelmän mahdollisuuksia ratkaista eri sunto azkataulunmuutosehdotuksista,
21440: yrittäjien ja liikennemuotojen väliset koordinaa- sekä että vastaisuudessa henkilölizkentee-
21441: tio-ongelmat heikentää merkittävästi se, että ai- seen liittyvät tehtävät yleensäkin sti"et-
21442: kataulujen ja reittien suunnittelu on yksinomaan täisiin lizkenneministeriöstä liiiininhallin-
21443: yrittäjien varassa, eikä viranomaisilla ole käytän- nolle.
21444: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
21445: Paula Eenilä Sinikka Hurskainen Mikko Elo
21446: Aimo Ajo Anna-Liisa Piipari Aarno von Bell
21447: 1983 vp. 1725
21448:
21449: Toivomusaloite n:o 1552
21450:
21451:
21452:
21453:
21454: Eenilä ym.: Maaseudun postinjakajien saattamisesta tasa-arvoiseen
21455: asemaan kaupunkien postinjakajien kanssa
21456:
21457:
21458: Eduskunnalle
21459:
21460: Maaseudulla postinjakajat ovat yleensä naisia. Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
21461: Heidän palkkaluokkansa on V 10-V 11. Kau- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21462: pungeissa postinjakajat ovat yleisesti miehiä: sen,
21463: postimiehiä ja ylipostimiehiä. Heidän palkka-
21464: luokkansa on V 12-V 15. Työ on samaa. että hallitus valmistelisi seuraavia bud-
21465: Valtion palveluksessa olevilla samaa työtä teke- jettiesityksiä varten suunnitelman, jolla
21466: villä henkilöillä on yleensä sukupuolesta riippu- maaseudun postinjakajien palkkaluokat
21467: matta sama palkka. Sukupuolten tasa-arvo edel- korjataan kaupunkien postimiesten ja yli-
21468: lyttää näin ollen maaseudun postinjakajien palk- postimiesten palkkaluokkia vastaaviksi.
21469: kaluokkien korotettaviksi.
21470:
21471: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
21472:
21473: Paula Eenilä Sinikka Hurskainen Jouko Skinnari
21474: Aimo Ajo Timo Roos Aarno von Bell
21475: Tuula Hautamäki Anna-Liisa Piipari Juhani Surakka
21476: Mikko Elo
21477: 1726 1983 vp.
21478:
21479: Toivomusaloite n:o 1553
21480:
21481:
21482:
21483:
21484: Ehrnrooth: Eläkeläisten oikeuttamisesta matkustamaan alennuksella
21485: myytävillä matkalipuilla Valtionrautateillä viikonloppuliikentees-
21486: sä
21487:
21488:
21489: Eduskunnalle
21490:
21491: Vuoden 1981 alusta lukien Valtionrautateiden taan vieraansa. Monet seuramatkat ulkomaille
21492: tariffisäännön mukaan eläkeläisille 50 prosentin alkavat Helsingistä viikonloppuna, jolloin maa-
21493: alennuksella myytävien matkalippujen kelpoi- seudulta olisi matkustettava pääkaupunkiin per-
21494: suutta on rajoitettu viikonloppuliikenteessä. jantaina. Ylipäänsä voidaan sellaista matkustus-
21495: Alennusliput eivät enää kuten aikaisemmin oi- rajoitusta, jota tariffisäännön 24 § nykyisessä
21496: keuta ilman lisämaksua matkustamaan perjantain muodossaan merkitsee pienituloisille eläkeläisil-
21497: klo 6.30 ja lauantain klo 12.00 välisenä aikana le, pitää epäoikeudenmukaisena ja jopa kohtuut-
21498: eikä sunnuntain klo 6.30 ja maanantain klo 6.30 tomana. Alennuslipun muut kuin viikonlopun
21499: välisenä aikana. Tämän viikonlopun matkustus- matkustamista koskevat rajoitukset jäisivät voi-
21500: rajoituksen lisäksi alennuslippu ei oikeuta mat- . maan, vaikka yllä käsitelty rajoitus poistetaan.
21501: kustamaan jouluaattona, pitkäperjantaina ja ju- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
21502: hannusaattona eikä kolmena näitä edeltävänä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21503: päivänä.
21504: Jo kohnatta vuotta voimassa ollut viikonlopun että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
21505: matkustusrajoitus merkitsee lukuisille pienituloi- Valtionrautateiden tariffisäännön muut-
21506: sille eläkeläisille huomattavia lisämenoja niissä tamiseksi siten, että eläkeläisille alennuk-
21507: monissa tapauksissa, joissa matka esim. lähi- sella myytävät matkaliput oikeuttavat
21508: omaisten luokse on tehtävä nimenomaan viikon- matkustamaan myös vzikonloppulziken-
21509: loppuna, jolloin työssä käyvät voivat ottaa vas- teessä.
21510: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
21511:
21512: Georg C. Ehrnrooth
21513: 1983 vp. 1727
21514:
21515: Toivomusaloite n:o 1554
21516:
21517:
21518:
21519: Eklund ym.: VR:n liikenteen supistusohjelmien estämisestä
21520:
21521:
21522: Eduskunnalle
21523:
21524: Maassamme on syntynyt erityislaatuinen tilanne koska VR:n kuljetukset siirtyvät yhä enenevästi
21525: VR:n supistaessa jatkuvasti henkilö- ym. kulje- maantiekuljetuksen piiriin.
21526: tuspalveluja. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
21527: Samanaikaisesti kun VR satsaa voimakkaasti vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21528: rautateiden kunnostukseen ja sähköistämiseen,
21529: VR supistaa henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21530: sia. menpiteisiin VR:n liikenteen supistusoh-
21531: VR:ssä supistusten yhteydessä puhutaan VR:n jelmien estämiseksi.
21532: suurista tappioista, mikä onkin ymmärrettävää,
21533: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
21534:
21535: Vieno Eklund Urho Pohto Reijo Enävaara
21536: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
21537: Leo Mäkipää Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
21538: 1728 1983 vp.
21539:
21540: Toivomusaloite n:o 1555
21541:
21542:
21543:
21544:
21545: Eklund ym.: Jumalanpalvelusten televisioimisesta joka sunnuntai
21546:
21547:
21548: Eduskunnalle
21549: Suomen kansa on valtaosaltaan tunnetusti vanhuuden tuoma liikuntavamma tai huonot
21550: uskonnollista kansaa. Kansankirkkomme ovat kulkuyhteydet maaseudulla - ovat tehneet mah-
21551: tuoneet muitten uskonnollisten yhdyskuntien dottomaksi osallistua hengelliseen toimintaan ja
21552: kanssa hengellisen elämän lisäksi kansallemme kirkossa pidettävään jumalanpalvelukseen.
21553: sekä aineellista että henkistä rikkautta ja siunaus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
21554: ta vaikeina aikoina. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21555: Erikoisesti tästä elämästä tietää kertoa tämän
21556: ajan vanhempi sukupolvi. Jumalanpalveluksia tu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
21557: lisi televisioidajoka sunnuntai, jotta siunaukselli- jumalanpalvelusten televisioimiseksi joka
21558: nen toiminta voitaisiin turvata siunausta tuotta- sunnuntai.
21559: vaan palveluun, kun vaikeat olosuhteet- kuten
21560: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
21561:
21562: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Mikko Vainio
21563: Liisa Arranz Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
21564: LeaMäkipää Urho Pohto Pentti Kettunen
21565: Heikki Riihijärvi Reijo Enävaara
21566: 1983 vp. 1729
21567:
21568: Toivomusaloite n:o 1556
21569:
21570:
21571:
21572:
21573: Elo ym.: Ulvilan sillan leventämisen kiirehtimisestä
21574:
21575:
21576: Eduskunnalle
21577:
21578: Ulvilan kunnan keskusta muodostuu kahdesta Tiellä on myöskin huomattavan suuret liiken-
21579: kylästä, Friitalasta ja Vanhakylästä, joiden väliä nemäärät. Kunnan suorittaman liikennelasken-
21580: on vajaa yksi kilometri. Taajamia yhdistää Friitala nan mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenne
21581: 1-Ulvila -niminen maantie n:o 2444, jolla si- on henkilöautojen osalta 7 000 henkilöautoa/vrk
21582: jaitsee Kokemäenjoen yli johtava silta. ja kesällä keskimääräinen vuorokausiliikenne on
21583: Silta on tyypiltään kolmiaukkoinen ns. teräs- ollut 9 940 henkilöautoa/vrk.
21584: betonisilta. Sillan poikkileikkaus on 9 metriä ja Kuten edellä mainituista liikennemääristä ja
21585: silta käsittää 6 metrin ajoradan ja molemmin sillan leveydestä voidaan päätellä, on silta liiken-
21586: puolin 1,5 metrin levyiset korotetut jalkakäytä- teen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kan-
21587: vät. Silta on myös painorajoitettu. nalta liian kapea ja siltaa olisi ensi tilassa leven-
21588: Silta muodostaa pullonkaulan maantieliiken- nettävä. Erityisen huolestuneita ovat koululaisten
21589: teessä Ulvilan kunnan keskustassa Friitalan ja vanhemmat lastensa koulutien turvallisuudesta.
21590: Vanhakylän välillä. Ruuhka-aikoina sillan mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21591: lemmin puolin jonotetaan, koska samanaikaisesti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21592: siltaa pyrkivät ylittämään sekä polkupyöräilijät
21593: että raskaammat ajoneuvot, ja silta on aivan liian että hallitus kiirehtisi Ulvilan szllan
21594: kapea esim. kahdelle autolle ja polkupyöräilijäl- leventiimistii.
21595: le. Useimmiten autojen on ylitettävä silta käveli-
21596: jäiden tai polkupyöräilijöiden tahdissa.
21597: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
21598:
21599: Mikko Elo Timo Laaksonen
21600:
21601:
21602:
21603:
21604: 217 088300420M
21605: 1730 1983 vp.
21606:
21607: Toivomusaloite n:o 1557
21608:
21609:
21610:
21611:
21612: Eskelinen: Uitonsalmen sillan rakentamisesta
21613:
21614:
21615: Eduskunnalle
21616:
21617: Siilinjärven pitäjän itäpuolella sijaitsee Juurus- erittäin vaikean ongelman maatalouden harjoit-
21618: vedessa Vikinsaari, jonne kulkuyhteys on Uiton- tajille maidon kuljetuksessa. Koululaisille kelirik-
21619: salmen kautta. Saaressa on 64 ha peltoa ja kas- ko ja syysmyrskyt muodostavat todellisen vaarati-
21620: vullista metsämaata n. 450 ha. Saarella on kolme lanteen. Muistossa on vielä kahdentoista lapsen
21621: toimivaa maatilaa ja mantereen puolella asuva hukkuminen tällä samalla koulumatkalla syys-
21622: vuokraviljelijä. Maatilat ovat karjatiloja joilla on myrskyssä.
21623: päivittäinen maidonkuljetus. Kesäasuntoja saa- Uitonsalmeen on olemassa valmis siltasuunni-
21624: ressa on 35, ja asukkaat käyvät työssä kesäisin telma. Hankkeen toteuttamiseen tarvitaan val-
21625: sieltä käsin. Kouluikäisiä saaren asukkaista on tion rahoitusta, osarahoittajana voi toimia myös
21626: VllSl. Siilinjärven kunta. Työ voitaisiin myös suorittaa
21627: Kulkuyhteys saareen on ollut käsikäynöisellä Kuopion läänin vankilan toimesta, jolloin silta
21628: lossilla ja veneellä sekä talvella jäätietä myöten. saataisiin pienemmällä rahoituksella.
21629: Lossi on melkein aina sellaisessa kunnossa, että Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
21630: sitä voidaan käyttää vain työlauttana, eikä henki- hyväksyttäväksi toivomuksen,
21631: löliikenteeseen. Erikoisen hankalaa on, kun am-
21632: bulanssit, paloautot, eläinlääkärit ym. eivät halua että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21633: tulla saareen, koska kulkeminen lautalla tapah- Uitonsalmen sillan rakentamiseksi.
21634: tuu omalla vastuulla. Kelirikkoajat muodostavat
21635: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
21636:
21637: Katri-Helena Eskelinen
21638: 1983 vp. 1731
21639:
21640: Toivomusaloite n:o 1558
21641:
21642:
21643:
21644:
21645: Hietala ym.: Määrärahasta teletoimen kehittämiseksi sekä erityisesti
21646: kehitysalueiden paikallis- ja kaukopuhelintoimen investointien
21647: lisäämiseksi
21648:
21649:
21650: Eduskunnalle
21651:
21652: Posti- ja telelaitoksen esittämiä teleinvestointi- liikennepalvelujen monipuolistuminen ja nopeu-
21653: määrärahoja on vuodesta 1982 lähtien huomatta- tuminen sekä muodostuminen entistä selvemmin
21654: vasti supistettu. Jaksolla 1982-1984 teleinves- menestyvän ja kannattavan yrityksen välttämättö-
21655: toinnit supistuvat 700 milj.markan keskimääräi- mäksi toimintaedellytykseksi. Tässä suhteessa ke-
21656: sestä vuositasosta noin 600 milj.markkaan koko hitysalueiden, erityisesti Mikkelin läänin pienen
21657: maassa. Nämä supistustoimenpiteet hidastavat ja keskisuuren yritystoiminnan omat mahdolli-
21658: olennaisesti televerkon kehittämistä kehitysalueil- suudet parantaa kilpailukykyään ovat vähäisem-
21659: la ja vaikeuttavat aluepoliittisten palvelusten saa- mät kuin suunen yritysten ja Etelä-Suomessa
21660: vutettavuutta koskevien tavoitteiden toteutumis- sijaitsevien yritysten.
21661: ta. Esimerkiksi Mikkelin läänissä alueen harva Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21662: asutus, väestön alhainen tulotaso ja teletoimen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21663: vähäiset investointimäärärahat ovat hidastaneet sen,
21664: muun muassa asukasta kohti lasketun keskimää-
21665: räisen puhelintiheyden kehitystä siinä määrin, että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
21666: että ero koko maan puhelintiheyteen on 1970- posti- ja telelaitoksen televerkon kehittä-
21667: luvun aikana selvästi lisääntynyt. miseen tarkoitettujen määrärahojen ko-
21668: Aluepoliittisesti tärkeiden palvelusten saata- rottamiseksi vuoden 1984 tulo- ja meno-
21669: vuustavoitteiden lisäksi teletoimen investoinneil- arvioesityksessä vähintään vuoden 1981
21670: la on huomattava vaikutus kehitysalueiden yritys- tasolle ja määrärahojen suuntaamiseksi
21671: toiminnan ja hallinnon kehittämiseen. Uuden entyisesti kehitysalueiden paikallis- ja
21672: · teknologisen kehityksen olennainen osa on tieto- kaukopuhelintoimen investointeihin.
21673: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
21674:
21675: Pertti Hietala Pirjo Rusanen Olavi Ronkainen
21676: Mauri Miettinen Pentti Skön Erkki Liikanen
21677: Maija Rajantie Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
21678: 1732 1983 vp.
21679:
21680: Toivomusaloite n:o 1559
21681:
21682:
21683:
21684:
21685: Hirvelä ym.: Valtatien n:o 4 perusparannustöiden aloittamisesta
21686: osuudella Jämsä-Kuhmoinen
21687:
21688:
21689: Eduskunnalle
21690:
21691: Yleiseurooppalainen valtatie, nk. Eurooppa 4, teen käytössä. Tien valmistumisen jälkeen ei ole
21692: on tieosuudeltaan Jämsä-Kuhmoinen erittäin varsinaista perusparannusta suoritettu siitä huoli-
21693: heikossa kunnossa. Eräiden arvioiden perusteella matta, että tietä ei alunperin ole rakennettu
21694: mainittu osuus määritellään koko Suomea halkai- nykypäivän liikenneoloja vastaamaan.
21695: sevan tien heikoimmaksi osuudeksi. Tien vaaral- Myös työllisyysnäkökulmasta hanke on puolus-
21696: lisuutta, joka johtuu kapeudesta ja mutkaisuu- tettavissa, sillä Jämsänkosken tehtaan uudisra-
21697: desta sekä heikosta yleiskunnosta, osoittaa mm. kentamisen päätyttyä ovat alueen kuorma-autoi-
21698: se, että noin 11 viimeisen vuoden aikana on lijat jo viime talvena olleet erittäin vaikean
21699: tapahtunut lukuisia liikenneonnettomuuksia, joi- työttömyyden alaisia.
21700: den seurauksena on 23 kuolonuhria sekä lukuisia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
21701: vaikeita loukkaantumisia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21702: Tie on erittäin vilkkaassa ammattiliikenteen
21703: käytössä - kulkeehan kaikki rekka-autokuljetus että hallitus ryhtyisi pikaisiin tozmzzn
21704: etelästä pohjoiseen juuri tätä osuutta pitkin. valtatien n:o 4 perusparannustöiden
21705: Tiellä on myös kansainvälistä merkitystä ammat- aloittamiseksi osuudella ]ämsii-Kuhmoi-
21706: tiliikenteen lisäksi myös yksityisen turistiliiken- nen.
21707: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
21708:
21709: Inger Hirvelä Terho Pursiainen
21710: 1983 vp. 1733
21711:
21712: Toivomusaloite n:o 1560
21713:
21714:
21715:
21716:
21717: Hirvelä: Jämsänkosken-Juokslahden tien rakennustöiden jatkami-
21718: sesta
21719:
21720:
21721: Eduskunnalle
21722:
21723: Jämsänkoskelta Jyväskylään suuntautuva lii- eikä näin ollen alussa mrumttua ongelmaa ole
21724: kenne on jo kauan joutunut kulkemaan Jämsän vielä ratkaistu. Huolestuttavaa on, että tien ra-
21725: keskustan kautta huolimatta siitä, että matkaa kentamisen jatkotyötä on aiottu siirtää kahdella
21726: kertyy tätä kautta 10 kilometriä enemmän. Tämä vuodella eteenpäin, joiden suunnitelmien mu-
21727: on koskenut erityisesti raskasta liikennettä, koska kaan tie tulisi käyttöön vasta vuosikymmenen
21728: ko. tieosuus on jyrkkien mutkien ja heikon loppupuolella. Tämä tuntuu sitäkin oudommal-
21729: kunnon vuoksi suorastaan vaarallinen esim. puu- ta, kun Jämsänkosken työttömyysaste on lähes
21730: tavarakuljetusta ajatellen. Jämsänkosken tehtaalle kaksinkertainen keskimääräiseen työttömyyteen
21731: tätä kautta tulevan puumäärän on arvioitu olevan nähden ja vastaavat tilanteet muilla teollisuusalu-
21732: noin 140 000 m 3 mikä vastaa noin 120 000 eil.l.a ovat johtaneet tehostettuihin työllisyystoi-
21733: tonnia ja lähes 4 000 perävaunullista autokuor- mim.
21734: maa. Tämä kuljetus, joka nyt tapahtuu Jämsän Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
21735: keskustaajaman kautta, aiheuttaa siellä tarpeetto- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21736: mia liikenneongelmia.
21737: Jämsänkoski-Juokslahti-tieosuutta on ryhdyt- ettii hllllitus ryhtyisi pikaisiin tozmttn
21738: ty kunnostamaan, mutta juuri valmistuva 2 km:n ]iimsiinkosken-]uoksulahden tien raken-
21739: uusi tieosuusonJämsänkoskenpuolella, tien alussa, nustöiden jatkamiseksi.
21740: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
21741: Inger Hirvelä
21742: 1734 1983 vp.
21743:
21744: Toivomusaloite n:o 1561
21745:
21746:
21747:
21748:
21749: Hirvelä: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta tieosuudelle Kai-
21750: pola-Olkkola
21751:
21752:
21753: Eduskunnalle
21754:
21755: Jämsän kaupungin Kaipolan-Olkkolan tie- kaat ovat jo kauan odottaneet, että tieosuus
21756: osuus on vilkasliikenteinen väylä, jota käyttää pereskorjattaisiin ja sen viereen rakennettaisiin
21757: nelostien ja Kaipolan tehtaan välille suuntautuva pyöräilijöille ja jalankulkijoille turvallinen väylä.
21758: kuorma- ja rekka-autoliikenne, mutta myös run- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
21759: sas määrä koululaisia koko Olkkolan asuntoalu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21760: eelta.
21761: Tie on erittäin kapea ja erityisesti talvisaikaan ettå' hallitus ryhtyisi pikaiszi'n toimzi'n
21762: pimeällä ja liukkaalla hengenvaarallinen koulu- kevyen liikenteen viiyllin rakentamiseksi
21763: tie pienille lapsille. Monet lapset asuvat niin tieosuudella Kaipola-Oikkola ]iimsiin
21764: kaukana koulusta, jopa 4-5 km:n päässä, ettei . kaupungissa.
21765: heiltä voi kieltää pyörällä ajoa kouluun. Asuk-
21766: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
21767:
21768: Inger Hirvelä
21769: 1983 vp. 1735
21770:
21771: Toivomusaloite n:o 1562
21772:
21773:
21774:
21775:
21776: Holvitie ym.: Lepäisten-Lyökin paikallistien rakentamisesta
21777:
21778:
21779: Eduskunnalle
21780:
21781: Uuteenkaupunkiin v. 1974 liitettyyn Pyhä- Koska TVL:n Turun piirillä on jo vuosia ollut
21782: maan kuntaan kuuluneen Lyökin etäisyys kau- valmis ja vahvistettu tiesuunnitelma tälle välille,
21783: pungin keskustasta on yli 35 km. Mantereen pitäisi rakentaminen aloittaa välittömästi.
21784: kiertävän tien pituus Lyökin asukkaille kantakau- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
21785: punkiin on kohtuuttoman pitkä. Patotie on ra- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21786: kentamatta vain osuudella Lepäinen-Lyökki. että hallitus ryhtyisi kiireelliszi"n toi-
21787: Suoran tieyhteyden rakentaminen lyhentäisi mat- miin Lepäisten-Lyökin keskenerätsen
21788: kan 20 kilometriin. tieosuuden rakentamiseksi.
21789: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
21790:
21791: Tapio Holvitie Risto Ahonen
21792: 1736 1983 vp.
21793:
21794: Toivomusaloite n:o 1563
21795:
21796:
21797:
21798:
21799: Holvitie ym.: Jäänmurtajakaluston käytöstä aiheutuvien kustannus-
21800: ten vähentämisestä
21801:
21802:
21803: Eduskunnalle
21804:
21805: Suomalaiset varustamot ovat investoineet voi- Vertailemalla taulukoita to1s11nsa havaitaan
21806: makkaasti jäävahvistettuihin ja koneteholtaan jäänmurtajatoiminnan suoritteiden ja toiminnas-
21807: suorituskykyisiin aluksiin, jotka tarvitsevat jään- ta perittyjen maksujen kohdentuvan alueellisesti
21808: murtajapalveluksia vähemmän kuin vielä vu'osi- aivan päinvastaisella tavalla. Kysymyksessä on siis
21809: kymmen sitten. Etelä-Suomen ja Ruotsin välillä huima tulonsiirto, joka toteutetaan mm. peri-
21810: liikennöivät matkustaja-autolautat eivät lainkaan mällä Etelä-Suomen satamiin liikennöiviltä jään-
21811: tarvitse jäänmurtaja-apua, vaan päinvastoin toi- murtajapalveluksia tarvitsemattomilta aluksilta
21812: mivat itse jäänmurtajina pitäen säännöllisellä maksuja, joiden tuotto käytetään Perämerellä
21813: liikenteellä väylät avoinna. purjehtivien harvojen alusten avustamiseen.
21814: Seuraava taulukko osoittaa, että jäänmurtaja- Mikäli jäänmurtajatoiminnan perusteluiksi esi-
21815: kalustoa käytetään eniten Perämerellä. tetään, kuten yhä enenevässä määrin tehdään,
21816: Jäänmurtajien toimintapäivät alueittain sekä erinäisiä suhdanne- ja yhteiskuntapoliittisia teki-
21817: alueiden osuus (%) jäänmurtajakapasiteetin käy- jöitä, tulee myös muiden tahojen kuin merenkul-
21818: töstä talvella 1978-79: kuelinkeinon osallistua jäänmurtajien käyttämi-
21819: Osuus(%) sestä aiheutuviin kustannuksiin.
21820: kapasiteetin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
21821: Toiminta-alue Toimintapäiviä käytöstä oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21822: Perämeri 541 57,4 sen,
21823: Selkämeri 185 9,9
21824: Lounais-Suomi 66 4,1 että hallitus ryhtyisi ktireellisesti toi-
21825: Suomenlahti 445 28,5 miin jäänmurtajakaluston toiminnasta ai-
21826: heutuvien kustannusten vähentämiseksi
21827: Seuraavasta taulukosta nähdään, miten val- Periimerellä ja merenkulkuelinkeinon
21828: tionjäämaksuina perityt tulot alueellisesti jakau- osalta.
21829: tuvat.
21830: Valtion jäämaksuilta keräämien tulojen alueel-
21831: linen jakautuminen v. 1979:
21832: Rannikkoalue Jäämaksutulot (mk) %
21833: Perämeri 567 994 5,5
21834: Selkämeri 990 878 9,6
21835: Lounais-Suomi 3 692 453 35,7
21836: Suomenlahti 5 098 716 49,3
21837: Yhteensä 10 350 041
21838: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
21839:
21840: Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa Heikki Järvenpää
21841: Kaarina Dromberg Iiro Viinanen Elsi Hetemäki-Olander
21842: Anna-Kaarina Louvo Liisa Hilpelä Sampsa Aaltio
21843: Helena Pesola Heikki Perho Lea Kärhä
21844: Aila Jokinen Ben Zyskowicz
21845: 1983 vp. 1737
21846:
21847: Toivomusaloite n:o 1564
21848:
21849:
21850:
21851:
21852: Ikonen ym.: Toivakan-Ruuhimäen maantien parantamisesta
21853:
21854:
21855: Eduskunnalle
21856:
21857: Viisarimäen-Ruuhimäen maantie on teiden 1987, ja pidämme erittäin tärkeänä hankkeen
21858: toiminnallisen luokituksen mukaan nykyisellään toteuttamista esitetyn aikataulun mukaisesti.
21859: kokoojatie. Tie yhdistää Toivakan kirkonkylän ja Kun Toivakan kunnan työttömyysaste tammi-
21860: Lievestuoreen kuntakeskustasoiset taajamat toi- kuussa 1983 oli 9, 7 %, pidämme työllisyyden
21861: siinsa. Nykyinen tieyhteys on puutteellinen, se hoidonkin kannalta perusteltuna, että po. tie-
21862: on pitkä, mäkinen ja mutkainen sekä sorapäällys- hanke toteutetaan Keski-Suomen tiepiirin toi-
21863: teinen. menpideohjelman 1982 mukaisesti.
21864: Viisarimäen-Ruuhimäen maantiellä on myös Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
21865: valtakunnallista merkitystä. Lahden ja Kuopion oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21866: välinen etäisyys yleistä tietä myöten on lyhin tätä sen,
21867: kautta, kun maantietä jatketaan valtatielle 13
21868: saakka. että hallitus ryhtyisi mahdollisimman
21869: Hanke on jo useaan otteeseen ollut TVL:n pian toimenpiteistin Toivakan-Ruuhi-
21870: toimenpideohjelmassa, mutta sitä on aina siirret- mäen maantien parantamiseen.
21871: ty. Nykyisellään hanke sisältyy Keski-Suomen
21872: tiepiirin toimenpideohjelmaan vuosille 1986-
21873:
21874: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
21875:
21876: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Reino Karpola
21877:
21878:
21879:
21880:
21881: 218 088300420M
21882: 1738 1983 vp.
21883:
21884: Toivomusaloite n:o 1565
21885:
21886:
21887:
21888:
21889: Impiö ym.: Määrärahasta Pelkosenniemen-Savukosken maantien
21890: peruskorjaamiseksi
21891:
21892:
21893: Eduskunnalle
21894:
21895: Vuotoksen säännöstelyn yli 20 vuotta kestä- kunnissa on, ellei tähän valtiovallan toimesta
21896: neen suunnittelun ja sen aiheuttaman epävar- kiinnitetä erityistä huomiota välittömästi.
21897: muuden takia on allasalueella ja sen välittömässä Merkittävin po. tiehankkeista on Pelkosennie-
21898: vaikutuspiirissä jäänyt toteuttamatta useita tie- men-Savukosken välinen maantie 20 kilometrin
21899: hankkeita. Vuotoksen alueen elvytystyöryhmän osuudelta. Myös työllisyysnäkökohdat puoltavat
21900: äsken ilmestyneessä mietinnössä tämä seikka vain töiden aloittamista välittömästi.
21901: todetaan, koska työryhmän toimeksianto käsitti Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21902: lähinnä maa-, metsä- ja porotalouden kysymyk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21903: siä.
21904: Teiden rakentaminen on tarkoitus jättää että hallitus ottaisi määrärahan viimeis-
21905: TVL:n toimenpiteiden ja rahoituksen varaan. täiin vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesi-
21906: Tiemäärärahojen jatkuva supistuminen saattaa tykseen Pelkosenniemen-Savukosken
21907: vaarantaa sen erikoistarpeen, mikä Vuotosalueen maantien peruskorjaukseen välillä Pelko-
21908: senniemi-Savukosken kunnanraja.
21909: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1984
21910:
21911: Lauri Impiö Niilo Koskenneimi Hannele Pokka
21912: Eeva Turunen Aimo Ajo Seppo Pelttari
21913: 1983 vp. 1739
21914:
21915: Toivomusaloite n:o 1566
21916:
21917:
21918:
21919:
21920: Impiö ym.: Rovaniemen telepiirin toiminnan turvaamisesta entises-
21921: sä laajuudessaan
21922:
21923:
21924: Eduskunnalle
21925:
21926:
21927: Teletoimen työmäärärahoja on supistettu esim. milj. markan vuosimenonsa että vuotuiset inves-
21928: Rovaniemen telepiirin osalta tänä vuonna 13 tointinsa. Nykyisin asiakkaan maksama telelasku-
21929: milj. markkaa siitä, mitä asiakaspalvelu ja siihen suoritus menee suoraan valtiokonttorille ja tele-
21930: varattujen palveluvarusteitten kehittäminen ja piirin toiminta säädellään valtion tulo- ja meno-
21931: ylläpito edellyttäisivät. arviossa määrärahoilla, jotka osoitetaan PTI:lle
21932: Asiakaspalvelun supistamisen välitön vaikutus teletoimen hoitamista varten.
21933: Rovaniemen telepiirin kohdalla näkyy seuraavas- Työllisyyden kannalta kehitys samanaikaisesti
21934: ti: on vakavasti heikentynyt. Viiden viime vuoden
21935: 1) Normaalisti vuokrattavina olleita puhelin- aikana Rovaniemen telepiirin henkilöstö on vä-
21936: järjestelmiä ja erityistilaajalaitteita teletoimi ei hentynyt noin 300 vakinaisella henkilöllä. Nykyi-
21937: voi enää hankkia kuin rajoitetusti. Niinpä asiakas sestä vakinaisesta 1 318 henkilöstä on 649 työ-
21938: joutuu itse ostamaan laitteita valmistajilta ja määrärahoilla palkattua korkeatasoista teleasenta-
21939: maahantuojilta. jaa. Lisäksi on suuri määrä työllistetty tilapäisiin
21940: 2) Kalliiksi tulevia uusia tilaajaliittymiä ei voi- sijaisuuksiin. Telepiiri onkin ainoa alan työnanta-
21941: da välittömästi rakentaa eikä yleisestikään nou- ja Lapissa. Palvelujen säilyttäminen edelläkuva-
21942: dattaa palvelutasotavoitteita tilaajaliittymien toi- tulla tasolla ei salli henkilömäärän vähentämistä.
21943: mitusajoissa. Käytännössä Rovaniemen telepiiri joutunee vä-
21944: 3) Rinnakkaispuhelimien tarjonnasta nykyisil- hentämään suoritushenkilöstöään luonnollisen
21945: le asiakkaille joudutaan toistaiseksi luopumaan, poistuman kautta ministeriöiden vaatimiin ke-
21946: jotta varastoissa olevat puhelimet riittäisivät mah- hyksiin. Se merkitsee 30 hengen työpaikan me-
21947: dollisimman pitkään uusille tilaaja-asiakkaille. netystä. Samalla kesätyöpaikkaa ei voida tarjota
21948: Kotimaisten valmistajien markkinoille tuomia edes teknisen alan opiskelijoille, vaikka harjoitte-
21949: uusia puhelintyypejä ei teletoimi voi hankkia lu kuuluu opiskeluun pakollisena ja menetys on
21950: uusiliekaan asiakkaille puhumattakaan, että niitä 40 henkilötyövuotta. Lapin alueen ammatillisista
21951: voitaisiin puhelimen siirron yhteydessä tai muu- kouluista valmistuville ei voida tarjota jatkossa
21952: toin vaihtaa nykyisen puhelimen sijaan vanhoille työpaikkaa, mikä merkitsee 30 asentajan työpai-
21953: asiakkaille. kan puuttumista vuosittain Rovaniemen telepii-
21954: 4) Rovaniemen telepiirin keskuksissa on tois- rissä. Tänä vuonna menetetään 72 henkilötyö-
21955: taiseksi vapaita numeroita ja reservikapasiteettia vuotta, jos on lopetettava työllisyysvaroin suori-
21956: kohtuullisesti. Vaikeudet alkavat kasautua, kun tettujen töiden teettäminen alueen työttömillä.
21957: ne loppuvat. Luvut ovat maan vaikeimmassa työvoimapiirissä
21958: 5) Edellä sanotun vuoksi uudet palvelut tule- yhden sektorin osalta todella merkittäviä ja kysyä
21959: vat Rovaniemen telepiirissä siirtymään vuosia. sopii, mitä tämä yhteiskunnalle maksaa työttö-
21960: Näin käy suuryhteisantennipalvelulle maakunnan miksi jääville suoritettavina korvauksina. Saman-
21961: taajamissa sekä ilmoituksensiirtopalvelulle åina- aikaisesti on otettava huomioon, että valtio tulee
21962: kin syrjäisissä verkkoryhmissä. menettämään kymmeniä miljoonia markkoja saa-
21963: Ratkaisu em. vaikeuksille voisi olla siinä, että matta jäävinä liiketuloina tulevina vuosina, mi-
21964: myös valtion teletoimi saisi rahoittaa menonsa käli suunitelmiin ei saada muutoksia. Muitakin
21965: omilla tuloillaan. Rovaniemen telepiiri voisi 150 vaikutuksia on olemassa, joista ei vähiten huomi-
21966: milj. markan teletuloillaan rahoittaa sekä 100 ota herättävä ole valtion teletoimen kuva eli se,
21967: 1740 1983 vp. - TA n:o 1566
21968:
21969: että valtion laitos ei pysty vastaamaan teletoimen että hallitus ryhtyisi ensi vuoden tulo-
21970: haasteisiin, vaikka se alueella menestyisi ja työl- ja menoarviota laa#essaan toimenpitei-
21971: listäisi, jos se saisi rahoittaa menonsa omilla siin, jotlla Rovaniemen telepiirin osalle
21972: tuloillaan ilman siirtoja yhteiseen valtion kas- tarkoitettujen määrärahasupistusten ase-
21973: saan. masta annettaisiin teleptinlle otkeus ra-
21974: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- hoittaa harjoittamansa teletaimi omtlla
21975: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tuloillaan palvelujen tason ja työvoiman
21976: säilyttämiseksi nykyisellään.
21977: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
21978:
21979: Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
21980: Aimo Ajo Hannele Pokka
21981: Seppo Pelttari
21982: 1983 vp. 1741
21983:
21984: Toivomusaloite n:o 1567
21985:
21986:
21987:
21988:
21989: Jaatinen ym.: Toimilupien myöntämisestä paikallisradiotoimintaan
21990:
21991:
21992: Eduskunnalle
21993:
21994: Teknisen kehityksen ansiosta mahdollisuudet samalla määritellään toimiehdot. Toimiehdot
21995: yleisradiotoiminnan laajentamisel~e ~UOJ?e~sa voisi määritellä ao. kunnanvaltuusto. Toiminnas-
21996: ovat olemassa. Tähän mennessä yletsradwtotmm- sa tulee hyväksyä erilaisia ohjelmien lähettäjä- ja
21997: taa on rajoittanut radiokanavien niukkuus. Satel- rahoituskokeiluja. Paikallisradion tärkein tehtävä
21998: liittitekniikan kehittymisen ja uuden ula-taajuus- on __paikallinen tiedotustoiminta.
21999: alueen käyttöönoton vuoksi on Suomessa nyt Aäniyleisradiotoiminnan laajentamisen lisäksi
22000: mahdollista kehittää paikallista yleisradiotoimin- tulee tutkia mahdollisuudet myöntää toimilupia
22001: taa. tv-toimintaan paikallisille televisioyhtiöille tv-
22002: Nykyisen ula-alueen yläpuolelle on yleisradio- lähetintä käyttäen. Paikalliset tv-yhtiöt voisivat
22003: toimintaa varten saatu lisää ratkaisevasti ula-ääni- lähettää välityssatelliittien kautta saatavia ohjel-
22004: ohjelmien lähetysmahdollisuuksia. Jos taajuus- mia sekä paikallisia tv-ohjelmia.
22005: alue varataan paikallisille ula-lähettimille, joiden Paikallinen radio- ja televisiotoiminta laajentaa
22006: kuuluvuusalue on kunta tai kuntaryhmä, mah- sananvapautta ja lähidemokratiaa Suomessa.
22007: tuu niitä Suomeen useita satoja. Myös keskipitkä- Edellytyksenä on, että lainsäädännöllisesti ei ase-
22008: aaltoalueella on nykyisin tilaa, sillä Suomella on teta toiminnalle esteitä ja että valtioneuvosto luo
22009: käyttämättömänä useita kymmeniä suuritehoisia mahdollisuudet nykyisen radiolain puitteissa
22010: ja kymmeniä pienitehoisia keskipitkäaaltokana- myöntää toimilupia yksityisille yleisradioyrityksil-
22011: via. Ula-ääniradiokanavia riittää siis vähintään le.
22012: yksi joka kuntaan tai kuntaryhmään. Suurimmis- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
22013: sa kaupungeissa niitä voisi olla jopa taajamakoh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22014: taisesti.
22015: Elektroniikan kehityksen johdosta radio- ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sa-
22016: tv-lähettimet sekä studiolaitteet ovat jatkuvasti nanvapauden laajentamiseksi Suomessa
22017: halventuneet ja niiden käyttövarmuus on kasva- niin, että yleisradiotoimintaa koskevaa
22018: nut. Taloudelliset seikat eivät siten ole esteenä lainsiiiidiintöä aletaan soveltaa siten, että
22019: yleisradiotoiminnan laajentamiselle. paikallisradioyhtiöille myönnetiiiin toimi-
22020: Paikallisen yleisradiotoiminnan on oltava lu- lupia iiiiniyleisradiotoimintaan ja että tut-
22021: vanvaraista, koska radiokanavia joka tapauksessa kitaan mahdollisuuksia myöntiiii toimilu-
22022: on rajoitetusti. Voimassa olevan radiolain puit- pia paikallisille televisioyhtiöille.
22023: teissa valtioneuvosto voi antaa toimilupia, joissa
22024:
22025: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
22026:
22027: Matti Jaatinen Kaarina Dromberg Eva-Riitta Siitonen
22028: Heikki Perho Liisa Hilpelä Jouni J. Särkijärvi
22029: Ulla Puolanne Lauri Impiö Eeva Turunen
22030: Sampsa Aaltio Riitta Jouppila Sakari Valli
22031: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Järvenpää Iiro Viinanen
22032: Tapio Holvitie Juho Koivisto Ben Zyskowicz
22033: Aila Jokinen Ritva Laurila Toivo T. Pohjala
22034: Tuure Junnila Pekka Löyttyniemi Helge Saarikoski
22035: llkka Kanerva Saara Mikkola Kimmo Sasi
22036: Lea Kärhä Pentti Mäki-Hakola llkka Suominen
22037: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Martti Tiuri
22038: Mauri Miettinen Sirpa Pietikäinen Riitta Uosukainen
22039: Erkki Moisander Aino Pohjanoksa Tauno Valo
22040: Helena Pesola Pirjo Rusanen Matti Viljanen
22041: Pertti Salolainen
22042: 1742 1983 vp.
22043:
22044: Toivomusaloite n:o 1568
22045:
22046:
22047:
22048:
22049: Anna-LiisaJokinen ym.: Eräiden Varsinais-Suomen kuntien tieverk-
22050: kosuunnitelman toteuttamisesta
22051:
22052:
22053: Eduskunnalle
22054:
22055: Yläneen, Pöytyän, Karinaisten, Auran, Tarvas- kuntien yhteistyönä sekä myös TVL:n Turun
22056: joen ja Marttilan kuntien alueella on koettu piirin, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton sekä
22057: suurena epäkohtana säteittäin Turkuun johtavia Varsinais-Suomen Maakuntaliiton myötävaiku-
22058: teitä yhdistävien poikittaisteiden puuttuminen. tuksella, joten se vastaa perusteltua ja laajaa
22059: Koska alueen kunnat ovat useiden toimialansa asiantuntemusta sekä todellista tarvetta alueen
22060: tehtävien osalta yhteistoiminnassa keskenään, ai- tieolojen ratkaisuksi.
22061: heuttaa tieyhteyksien puuttuminen ja heikko- Vuosien mittaan ovat säteittäistiet Turusta eri
22062: kuntoisuus suuria hankaluuksia näiden kuntien suuntiin jatkuvasti parantuneet, kun sen sijaan
22063: asukkaille. Varsin suuri paikallisliikenteen tarve poikittaistiet ovat jääneet hoitamatta. Kyseisen
22064: aiheutuu mm. siitä, että alueen koulukeskus alueen poikittaisteiden rakentaminen nyt valmis-
22065: sijaitsee Kyrössä ja terveyskeskus puolestaan Rii- tuneen esityksen mukaisesti palvelisi myös huo-
22066: hikoskella. Tälle välille jo vuosia suunniteltu tien mattavasti laajempaa aluetta kuin näiden kuuden
22067: rakentaminen on yhä toteutumatta. Myös yhtey- kunnan tarpeita, sillä se avaisi samalla Salon ja
22068: det valtion virastotaloon ja muihin palvelupistei- Satakunnan talousalueiden välisen tieyhteyden ja
22069: siin, jotka sijaitsevat Pöytyän Riihikoskella, ovat toimisi yhdystienä valtateiden n:o 1, 10, 9 ja 2
22070: tieolojen heikkoudesta johtuen vaikeat. välillä. Myös Tammisaaren, Hangon ja Taalinteh-
22071: Viime vuosina tapahtunut voimakas rakennus- taan talousalueen kuljetukset tulisivat käyttä-
22072: toiminta ja teollisuuden sekä pienyritystoimin- mään tätä väylää.
22073: nan vilkastuminen vaativat myös tieyhteyksien Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
22074: rakentamista. Tästä johtuen ovatkin kunnat yh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22075: teistoiminnassa antaneet Viatek Oy:n laatia alu- sen,
22076: etta koskevan tieverkkosuunnitelman, jossa on että hallitus kiireeellisesti tutkituttaisi
22077: esitetty yksityiskohtainen ratkaisu alueen tiever- mahdollisuudet toteuttaa Yliineen, Pöy-
22078: koksi. Suunnitelma on syntynyt Yläneen, Pöy- tyiin, Karinaisten, Auran, Tarvasjoen ja
22079: tyän, Karinaisten, Auran, Tarvasjoen ja Marttilan Marttilan kuntien tieverkkosuunnitelma.
22080:
22081: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
22082:
22083: Anna-Liisa Jokinen Paula Eenilä Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22084: Ensio Laine Heli Astala Pertti Paasio
22085: 1983 vp. 1743
22086:
22087: Toivomusaloite n:o 1569
22088:
22089:
22090:
22091:
22092: Anna-Liisa Jokinen ym.: Ns. Raision moottoritien muuttamisesta
22093: maantieksi
22094:
22095:
22096: Eduskunnalle
22097:
22098: Kuusikymmenluvulla maassamme oli suunnit- tien suuntaan olisi välttämätöntä. Tämä ei kui-
22099: teilla laajoja liikenneuudistuksia, joista monet tenkaan ole mahdollista moottoritiellä. Nykyisel-
22100: osoittautuivat myöhemmin virheellisiksi. Myös- lään tästä moottoritien pätkästä on tullut suora-
22101: kin Turun-Raision moottoritie rakennettiin sii- nainen riesa ja sujuvan liikenteen este. Turun ja
22102: nä vaiheessa kun moottoritievillitys oli vallalla. Raision kaupunkien alueella ei tarvita moottori-
22103: Suunnitelmiin kuului tiettävästi Turun-Rau- tietä, vaan tässä palvelisi parhaiten katuliiken-
22104: man-Porin moottoritie, jonka alkuosa Turun ja teen mukainen maantieväylä. Kun tällä lyhyellä
22105: Raision kaupunkien kohdalla valmistui, mutta matkalla sallitaan suuri ajonopeus, ovat myös
22106: jonka jatkaminen sittemmin pysähtyi olosuhtei- liikennevahingot tällä tiellä yleisiä, vaikka ruuh-
22107: den ja muuttuneen tilanteen johdosta. kasta ei moottoritiellä voidakaan puhua, sillä
22108: Kuitenkin tämä parin kilometrin mittainen varsinainen pääliikenne joutuu käyttämään van-
22109: tienpätkä jäi moottoritieksi, vaikka nimenomaan haa ns. Rauman tietä. Lisäksi monien asukkaiden.
22110: kaupunkien alueella se nykyisellään on paikalli- tai siellä työssä käyvien työmatkat pitenevät tar-
22111: sen liikennetarpeen kannalta soveltumaton ja peettomasti tämän tienpätkän aiheuttamien han-
22112: suorastaan haitallinen. Samaan suuntaan kulkeva kaluuksien johdosta. Asiasta on monissa yhteyk-
22113: Satakunnan tie on jatkuvasti ruuhkautunut, sillä sissä puhuttu ja vaadittu tilanteen korjaamista.
22114: moottoritietä eivät voi käyttää ne, joiden kulku- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
22115: suunta paremmin sopisi moottoritielle, koska nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22116: nykyinen liikennejärjestely ei salli sitä käytettä-
22117: vän. Liikenneturvallisuuden ja liikenteen suju- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22118: vuuden kannalta on tilanne haitallinen. Mootto- menpiteisiin ns. Raision moottoritien
22119: ritien kummallakin puolen on asutus voimak- muuttamiseksi tavalliseksi lzikenneviiyliik-
22120: kaasti kasvanut ja teollisuutta on alueelle raken- si eli maantieksi.
22121: nettu viime vuosina, joten liikkuminen tien yli ja
22122:
22123: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
22124:
22125: Anna-Liisa Jokinen Paula Eenilä
22126: Ensio Laine Heli Astala
22127: 1744 1983 vp.
22128:
22129: Toivomusaloite n:o 1570
22130:
22131:
22132:
22133:
22134: Anna-Liisa Jokinen ym: Eräistä liikennejärjestelyistä Raisiossa
22135:
22136:
22137: Eduskunnalle
22138:
22139: Raision kaupungin keskustan ohittava väylä on tetta sekä tukkii ruuhka-aikoina kaupungin kes-
22140: rakenteellisesti epäonnistunut. Poriin Rauman kustaa. Edellä mainittujen kaltaisten virheiden
22141: kautta kulkeva tie johtaa Turusta Satakunnan välttämiseksi olisi lainsäädäntöä tarkistettava
22142: tietä lähtevän liikenteen Raision kaupungin kes- niin, että edellä mainitun kaltaiset liikennejärjes-
22143: kustaan, vaikka sen luonnollinen kulkureitti olisi telyt tulevaisuudessa voidaan välttää, ja missä
22144: tarkoituksenmukaista ohjata ennen Raision kau- niitä on tehty, ne olisi nopeasti korjattava.
22145: pungin keskustaa kaupungin ohittavalle väylälle. Suurilla, kalliilla siltaratkaisuilla ja risteysten
22146: Tämä aikaisemmin auki ollut tien osa suljettiin rakentamisilla täytyy olla mielekäs käytännön
22147: samanaikaisesti kun ohikulkutien Nesteeltä ja tulos eikä liikennettä haittaava ja vaikeuttava
22148: Naantalista Piikkiöön johtavan väylän silta Rai- seuraus.
22149: sion keskustassa valmistui. Mitään järkevää perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22150: tetta Rauman-Porin tielle johtavan väylän sul- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22151: kemiselle ei ollut. Uutta liikennejärjestelyä on
22152: arvosteltu myös siltä osin, että Raisiosta, Naama- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22153: lista, Nesteeltä ym. tuleva liikenne joutuu teke- menpiteisiin sellaisen lainsiiiidännön ai-
22154: mään erittäin terävän mutkan päästäkseen sillalta kaansaamiseksz: jolla lti"k.ennejärjestelyt
22155: Poriin johtavalle tielle. voidaan hoitaa mielekkäiksi ja tarkoitus-
22156: Pahinta kuitenkin on, että Raision kaupungin taan vastaaviksi, ja että Raision keskustan
22157: ohittavaa liikennettä ohjataan kaupungin keskus- liikennejärjestelyt korjataan sitä käyttä-
22158: taan nykyisillä liikennejärjestelyillä silloinkin kun vien toivomusten mukaan ja niin, että
22159: sillä ei ole mitään asiaa keskustan risteysalueelle. kaupungin ohittavaa lit"k.ennettä ei ohjata
22160: Huonosti suunniteltu ja toteutettu liikennejärjes- keskustan kautta.
22161: tely lisää vaaratilanteita, aiheuttaa melua ja saas-
22162:
22163: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
22164:
22165: Anna-Liisa Jokinen Paula Eenilä
22166: Ensio Laine Heli Astala
22167: Martti Ratu
22168: 1983 vp. 1745
22169:
22170: Toivomusaloite n:o 1571
22171:
22172:
22173:
22174:
22175: Anna-Liisa Jokinen ym.: Marttilan-Yläneen tien rakentamisesta
22176:
22177:
22178: Eduskunnalle
22179:
22180: Marttilan-Yläneen tieyhteys olisi rakennetta- Myös maataloustuotteiden ja teollisuuden val-
22181: va kiireellisesti. Valtatie n:o 1 Halikon sekä misteiden kuljetus tulisi käyttämään em. tietä
22182: Paimion Vaskion kautta Marttilaan valmistui v. varsin runsaasti. Yläneellä sijaitseva Suomen ar-
22183: 1970. Tämän tien jatkaminen Karinaisten Kyrön meijan koulutuskeskus, joka toimii ns. Raasio
22184: kautta Pöytyän Riihikoskelie ja sieltä Yläneelle korvessa, voisi myös käyttää liikenteessään juuri
22185: olisi alueen liikeoteeiliset olosuhteet huomioon tätä reittiä. Yhteydet Tammisaareen ja Hangon
22186: ottaen saatava toteutetuksi ensi tilassa. suuntaan sekä yhteys Salon kaupungin kautta
22187: Marttilan-Yläneen tien tarpeellisuutta puo- Helsinkiin paranisivat tätä kautta.
22188: lustavat mm. seuraavat seikat. Tällä seudulla ei Tieosuuden rakentamisen kiireellisyyttä puo-
22189: ole alueen ohittavien valtateiden poikittaisteitä, lustavat mm. seuraavat tekijät. Vaikeakulkuinen
22190: jotka vastaisivat paikallista liikennetarvetta tai tieosuus Tarvasjoelta Karinaisten kirkon kautta
22191: alueen ohittavaa liikennettä suunnassa Salo- Kyröön kulkee suurimmaksi osaksi tien varsille
22192: Yläne. muodostuneen asutuksen halki. Tien tehostettu
22193: Turusta viuhkamaisesti pohjoissuuntaan kulke- kunnossapito ei tällä osuudella ratkaise asiaa. Tie
22194: vat päätiet vastaavat liikennetarvetta em. suun- kulkee pihamaiden kautta, joilla sen käyttö ei ole
22195: nassa, mutta valtateiden poikittaissuunnan lii- turvallista ottaen huomioon, että osa talous-
22196: kenne on varsin vaikeasti hoidettavissa. Tämä rakennuksista sijaitsee tien eri puolilla. Lisäksi
22197: poikittaisliikenne on edelleen harvojen ja vanho- maan epätasaisuudesta johtuen tie on mäkineo ja
22198: jen karjankuljetuspolkujen mukainen, joita käyt- mutkainen, noudattaen osittain myös mutkittele-
22199: täen nykyinen ja edelleen kasvava liikenne ei van joen suuntaa.
22200: enää pysty selviytymään. Tieosuus Kyrö-Riihikoski on kiireellisin, sillä
22201: Alueella sijaitsevien Yläneen, Pöytyän, Kari- tällä osalla ei ole tietä ollenkaan. Tämän suhteel-
22202: naisten, Tarvasjoen, Marttilan ja Auran kuntien lisen lyhyen tieosuuden rakentamisen jälkeen
22203: tieverkkosuunnitelman keskeisenä asiana tulee saataisiin edes puutteellinen yhteys välille Mart-
22204: ottaa huomioon Karinaisten Kyröön keskittyvä tila-Yläne. Tämä osuus auttaisi huomattavasti
22205: alueen opetustoimi. Elisenvaaran yhteiskoulu on ~yös paikallista liikennettä ja koululaiskuljetuk-
22206: jo pitemmän ajan toiminut alueen ylemmän sla.
22207: asteen opinahjona ja tulee edelleen kehittymään Marttilan-Yläneen tieosuuden valmistuminen
22208: samoissa merkeissä. Tieyhteyksien parantaminen on alueen kehittymisen kannalta varsin merkityk-
22209: on tarpeellinen myös koulumatkat huomioon sellinen. Sen vaikutus yltää myöskin laajalti tä-
22210: ottaen. män alueen ulkopuolella oleviin kuntiin, joten
22211: Yläneen kunnalla on arvokkaita vesialueita, sen rakentamiseen tulisi ryhtyä ensi tilassa.
22212: joista esim. kirkasvetisen Pyhäjärven rantamille Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
22213: on viime vuosina muodostunut vilkkaita lomakes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22214: kuksia. Näiden toimintaa olisi mahdollista laa-
22215: jentaa huomattavasti ja samalla lisätä alueen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22216: työllisyyttä. Teiden puuttuminen ja niiden keh- Marttilan- Yläneen tien rakentamiseksi
22217: nous kuitenkin asettavat rajoituksia myös loma- Pöytyän Rtihikoskelle ja sieltä Yläneelle.
22218: toiminnan kehittymiselle.
22219:
22220: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
22221:
22222: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Heli Astala
22223: Pertti Paasio Paula Eenilä Martti Ratu
22224:
22225: 219 088300420M
22226: 1746 1983 vp.
22227:
22228: Toivomusaloite n:o 1572
22229:
22230:
22231:
22232:
22233: Anna-Liisa Jokinen ym.: Jalankulku- ja polkupyöräteiden verkoston
22234: aikaansaamisesta kaikkiin asutuskeskuksiin
22235:
22236:
22237: Eduskunnalle
22238:
22239: Uusia asetuksia ja tieliikennelakeja käsitellään, erikoistoimia heidän turvakseen. Myös lastenvau-
22240: mutta samanaikaisesti sadat kansalaiset kuolevat nuja ja -rattaita kuljettavia ei ole mitenkään
22241: sekä tuhannet loukkaantuvat hyvinkin vaikeasti turvattu liikenteessä.
22242: liikenneonnettomuuksissa. Nykyisellään jalankul- Vain erillistenjalankulku-ja polkupyöräteiden
22243: kijan turvattomuus liikenteessä on jo sitä luok- avulla on tilanne ratkaisevasti korjattavissa. Näi-
22244: kaa, että tarvitaan nopeita toimenpiteitä asianti- den teiden kustannukset ovat suhteellisen vähäi-
22245: lan korjaamiseksi. Kaistojen leventäminen ja set, koska mitään suuria perusrakenteita eivät
22246: moottoriliikenteen parempi sujuminen eivät voi nämä tiet vaadi. Voidaan todeta esim. Varkau-
22247: olla ainoat ja keskeisimmät muodot liikennepo- den ja osittain myös Naantalin kaupunkien en-
22248: liittisissa ratkaisuissa. Tuijottaminen ensisijaisesti simmäisinä rakentaneen alueelleen pyöräily- ja
22249: kansainvälisiin säädöksiin ja niiden antamiin viit- jalankulkureittejä, jotka ovat osoittautuneet erit-
22250: teisiin mahdollisimman suuren yhdenmukaisuu- täin vilkkaasti käytetyiksi ja tarpeellisiksi.
22251: den saavuttamiseksi ei ole sopusoinnussa suoma- Varsinkin asutuskeskuksista ja kaupunkialueil-
22252: laisen liikennepoliittisen kehityksen ja ratkaisu- ta asuma-alueille johtavien maanteiden varsilla
22253: jen kanssa. Myöskään julkisen liikenteen sekä on heikot kulkumahdollisuudet pyöräilijöille ja
22254: myös yksityisliikenteen kannalta ei suinkaan ole jalankulkijoille. Erikoisen vaarallisia ovat tässä
22255: samantekevää, mitenjalankulku-ja pyöräilymah- suhteessa koulutiet, sillä eivät toki kaikki lapset
22256: dollisuudet on järjestetty. Kun onnettomuus ta- kulje kouluun, ainakaan vielä toistaiseksi, auto-
22257: pahtuu, on kumpikin osapuoli uhreja, joskin kuljetuksen avulla.
22258: suuremman tuhon alaiseksi jää jalankulkija tai Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kunni-
22259: pyöräilijä. Kummankin edut vaativat tarkoituk- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22260: senmukaisen jalankulku- ja pyöräilytieverkoston sen,
22261: järjestämistä.
22262: Lasten osuus liikenteen onnettomuuksista on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
22263: kasvanut. Tämä valitettava tosiasia velvoittaa no- menpiteisiin jalankulku- ja polkupyörii-
22264: peita ratkaisuja onnettomuuksien välttämiseksi. teiden verkoston saamiseksi kaikkiin kau-
22265: Lasten havaintokyky on tilastojen mukaan todet- punkeihin ja asutuskeskuksiin.
22266: tu liikenteessä niin puutteelliseksi, että tarvitaan
22267: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
22268:
22269: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
22270: Juhani Vähäkangas Marja-Liisa Salminen
22271: Vappu Säilynoja Mikko Kuoppa
22272: Inger Hirvelä
22273: 1983 vp. 1747
22274:
22275: Toivomusaloite n:o 1573
22276:
22277:
22278:
22279:
22280: Anna-Liisa Jokinen ym.: Valtionrautateiden palvelujen parantami-
22281: sesta
22282:
22283:
22284: Eduskunnalle
22285:
22286: Energiapoliittiset tekijät vaativat yhä paina- kohtelun. Millään ei voida perustella tehtyjä
22287: varumin sellaisten ratkaisujen aikaansaamista, ratkaisuja Turun ja Uudenkaupungin välisellä
22288: joilla energiankulutusta voidaan lähivuosina ja rataosalla. Pysäkkien poistaminen on ollut vir-
22289: tulevina vuosikymmeninä ratkaisevasti ohjata ny- heellinen ratkaisu. Muutaman minuutin ajan-
22290: kyistä taloudellisempaan suuntaan. Monin osin säästö, joka pysäkit ohittavilla junilla nyt on, on
22291: yhteiskunnassa onkin jo ryhdytty toteuttamaan täysin perustelematon ratkaisu tällä ratajaksolla.
22292: ratkaisuja, jotka vaikuttavat tähän suuntaan. Lii- Koska VR:n on tarkoitus olla koko kansaa
22293: kenteen piirissä tapahtuu kuitenkin edelleen täy- palveleva laitos, on huo~estuttavaa sellaisten pal-
22294: sin päinvastaista kehitystä. veluun vaikuttavien päätösten aikaansaaminen,
22295: Tästä johtuen olisikin liikennepoliittisten rat- joita on suoritettu myös muualla Varsinais-Suo-
22296: kaisujen kohdalla päästävä nykyaikaisempaan ja men alueella. Turusta Tampereelle johtavan ra-
22297: vastuullisempaan suunnitteluun. Se edellyttää dan varrella ovat pysäkit ja asemat vähentyneet
22298: sellaisten kuljetusmuotojen kehittämistä, jotka niin, että VR ei todellakaan enää palvele kansa-
22299: ovat energiaa säästäviä ratkaisuja. Vesiliikenteen laisia. Tämän seurauksena luonnolliset käyttäjät
22300: palveluja ei voida soveltaa kaikkialle maahan, vähenevät, minkä seurauksena puolestaan saa-
22301: vaikka tämä kuljetusmuoto onkin monessa suh- daan aikaan tilasto, joka osoittaa, että taidelii-
22302: teessa edullinen nimenomaan suuneo kuljetus- kenteen palveluja ei tarvita.
22303: määrien ollessa kyseessä. Hallituksen toimesta onkin aiheellista selvit-
22304: Toisena ja kiistatta edullisimpana kuljetus- tää, mistä kaikesta on kysymys VR:n toiminnan
22305: muotona on edelleen raideliikenne. Valitettavasti ja palvelujen heikentyessä suunnitelmallisen ju-
22306: tämän liikennemuodon kehittämiseen ei ole riit- nien poistamisen, pysäkkien vähentämisen ja tätä
22307: tävästi paneuduttu viime vuosina. Päinvastoin on kautta palvelujen huonontumisen seurauksena.
22308: jätetty koko alue monin paikoin Suomen maata Kun taideliikenteen palvelujen parantaminen ja
22309: täysin retuperälle sielläkin, missä radat ja kalusto rautateiden palvelujen tehostaminen ovat niitä
22310: ovat jo olemassa. On myös tehty ratkaisuja, jotka toimenpiteitä, joita on kiireesti tehostettava jo
22311: ennemminkin ovat haitanneet kuin edistäneet energiapoliittisistakin syistä, on nykyinen suun-
22312: rautateiden palvelua. Esimerkkinä voidaan pitää taus todella huolestuttava.
22313: Uudenkaupungin ja Turun välisen henkilöliiken- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22314: teen järjestelyjä, joilla on vaikeutettu VR:n pal- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22315: veluja poistamalla eniten käytettyjä junavuoroja.
22316: Jo perinteisesti junapalveluja käyttäviä ihmisiä on että hallitus ryhtyisi kiireelliszin toi-
22317: jätetty täysin oman onnensa nojaan lopettamalla menpiteisiin Valtionrautateiden palvelu-
22318: junavuoroja, joita työmatka- ja koululaiskulje- jen parantamiseksi ja junavuorojen lisää-
22319: tukset välttämättä tarvitsevat. Koska mitään miseksi niissä kohteissa, joissa vähentämi-
22320: muutakaan julkisen liikenteen palvelua ei alueel- nen on koettu vahingollisena ja joissa
22321: la ole, on hämmästyttävää, että tällaisiin ratkai- alueen asukkaiden liikennetarpeet ovat
22322: suihin on päädytty. Alueen asukkaiden vastålau- jääneet hoitamatta.
22323: seet ja lähetystöt ovat saaneet vastaansa kolean
22324:
22325: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
22326:
22327: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Mikko Kuoppa
22328: Ensio Laine Penti Paasio Inger Hirvelä
22329: Terho Pursiainen Vappu Säilynoja Lauha Männistö
22330: Paula Eenilä Marja-Liisa Salminen Pekka Leppänen
22331: Juhani V~gas Osmo Vepsäläinen
22332: 1748 1983 vp.
22333:
22334: Toivomusaloite n:o 1574
22335:
22336:
22337:
22338:
22339: Anna-Liisa Jokinen ym.: Sähköistetyn rautatien rakentamisesta
22340: välille Helsinki-Turku
22341:
22342:
22343: Eduskunnalle
22344:
22345: Turku, maamme eteläisenä satamakaupunkina kapasiteetin tehokkaalle lisäämiselle, mikä puo-
22346: ja pontina länteen, kasvaa voimakkaasti merki- lestaan lisää painetta maanteillä.
22347: tykseltään raskaan liikenteen kauttakulkusatama- Turun seudun satamat ovat maastamme län-
22348: na mutta myös Suomen ja tätä kauna edelleen teen päin suuntautuvan lauttaliikenteen keskus.
22349: suuntautuvan matkailun välittäjänä. Jotta tämä Valtionrautatiet puolestaan voivat nykyaikaisella
22350: kasvava liikenne voidaan hoitaa ajan vaatimuksia kalustolla ja aikatauluja nopeuttamalla toimia
22351: vastaavasti, on vakavasti ryhdyttävä kehittämään yhteistyössä kuorma-autoliikenteen kanssa kuljet-
22352: mm. Turusta Helsinkiin johtavia liikennemuoto- tamalla rautateillä kaukoliikenteen perävaunuja
22353: ja. ja kontteja.
22354: Rautatieliikenne Turun ja Helsingin välillä on Helsingin-Kirkkonummen rataosan sähköis-
22355: jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen. Asiantunti- täminen on osoittanut sähköistyksen merkityksen
22356: joiden mukaan tämä rataosuus on varsin heikko- paikallisliikenteessä. Voidaan todeta, että rata-
22357: kuntoinen ja sitä on sen vuoksi nykyisin liiken- osan Helsinki-Turku välillä on monia kasvukes-
22358: nöitävä varoen, ja tämä puolestaan hidastaa jo kuksia ja erikoisesti Turun kaupunki voisi laajen-
22359: muutenkin vaikeakulkuista Turun ja Helsingin tumisessaan käyttää hyväkseen valtionrautateiden
22360: liikennettä. tarjoamia mahdollisuuksia, mikäli rataosuus Hel-
22361: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittämisessä on sinki-Turku mahdollisimman pian sähköistet-
22362: tärkeää ottaa huomioon myös se, että Turku täisiin.
22363: sijaitsee Tukholman-Helsingin-Leningradin Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet uu-
22364: akselilla ja lisäksi Turulla on luontaiset edellytyk- delleen arvoon ja niiden kehittäminen on par-
22365: set ympärivuotiseen meriliikenteeseen, minkä haillaan voimakasta. On nimittäin todettu, että
22366: vuoksi Turku on saanut vakituisen aseman ulko- maanteiden kapasiteetti ei riitä, eikä ole miele-
22367: maankauppaliikenteen välittäjänä. Ulkomaan- kästä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysymyksiä
22368: kauppamme viennistä ohjautui esim. 1972 noin yksinomaan maanteitä kehittämällä, koska rauta-
22369: 15,6 % Turun sataman kautta eli 1 883 miljoo- teiden kapasiteettia uudenaikaistamaila voidaan
22370: nan markan arvosta, seuraavalla tilalla oli Kotka, huomattavasti lisätä. Etelä-Suomi on liikenneon-
22371: 1 633 miljoonaa markkaa. Tämä asettaa Turun gelmien kannalta täysin verrattavissa Keski-
22372: maan tärkeimmäksi poniksi vientikaupan palve- Eurooppaan, joten mahdollisimman nopeasti tu-
22373: luksessa. Tämä lisää huomattavasti raskaan tava- lisi myös meillä ryhtyä tehostamaan ja koordinoi-
22374: rakuljetuksen osuutta nimenomaan välillä maan eri liikennemuotojen yhteistyötä, johon
22375: Turku-Helsinki. kuuluu rautateiden sähköistäminen ja uudenai-
22376: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti kaistaminen.
22377: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun Henkilöliikenteen uudistukset ja uudet tavoit-
22378: takia tulisi valtion ryhtyä kuljetusalan ohjelmoin- teet ovat merkinneet sitä, että henkilökilometrit
22379: tiin ottaen huomioon niin valtionrautateiden osoittavat suhteellisen . voimakkaasti kasvavaa
22380: kuin muidenkin liikenne- ja kuljetusmuotojen suuntaa. Jos vuotta 1964 merkitään 100:11a, niin
22381: kehittäminen rationaalisella tavalla. Rautatielii- vuonna 1976 suoritteiden lasketaan olevan jo
22382: kenteen kehittäminen tulevaisuuden vaatimuksia 125. Vuoden 1972 tienoilta lähtien on laskettu
22383: vastaavaksi Turun ja Helsingin välillä olisi aloitet- myös matkojen lukumäärän kääntyneen nou-
22384: tava mahdollisimman pian, sillä nykyinen rata ei suun. Esimerkkinä mainittakoon, että matkalip-
22385: kuntonsa vuoksi tarjoa mahdollisuuksia kuljetus- puja Turkuun sellaisista liikennepaikoista, joista
22386: 1983 vp. - TA n:o 1574 1749
22387:
22388: käytetään Helsinki-Turku-rataa, myytiin vuosi- tain lisääntyvästä kuljetustarpeesta hoitaakseen
22389: na 1972-74 seuraavasti: jatkuvasti kasvavan osan. Viime vuosien kehitys
22390: 1972 260 095 osoittaa selvästi, että rautateiden suhteellinen
22391: 1973 275 795 osuus kasvusta tulee olemaan suurempi 1970-
22392: 1974 326 800 luvulla kuin 1960-luvulla.
22393: Rautateiden sähköistäiDineo linjalla Helsinki-
22394: Ja vastaavasti Turusta näille liikennepaikoille: Turku on tullut ajankohtaiseksi. Mahdollisim-
22395: man lyhyen ja tulevaisuudessa yhä nopeutuvaa
22396: 1972 269 215 liikennetarvetta palvelevan uuden rautatien ra-
22397: 1973 274 625 kentamiseen on ryhdyttävä.
22398: 1974 319 290 Helsingin-Turun rataosuuden rakentamista
22399: tulee kiirehtiä, sillä vuoden 1974 aikana esiin
22400: Tavaraliikenteessä keskikuljetusmatka on jat- nousseet uudet tekijät, mm. energiapoliittiset
22401: kuvasti osoittanut kasvavaa suuntausta. Jos tällä näkymät, puoltavat rautatieliikenteen nopeaa ke-
22402: kohdin vuotta 1964 merkitään 100:lla, lasketaan hittämistä.
22403: tonnikilometrejä kuvaavan indeksiluvun olevan Helsingin ja Turun välisen radan rakentami-
22404: vuonna 1976 jo lähes 170. Energian hinnan seen olisi ryhdyttävä mahdollisimman pian myös
22405: jatkuva nousu pakottaa myös etsimään kansanta- työllisyystilanteen parantamiseksi. Etelä-Suomen
22406: loudellisesti kannattavimpia kuljetusmuotoja. kaupungeissa ja kunnissa jo pitkään jatkunut
22407: Rautatieliikenteessä energian tarve tonnikilomet- työttömyys vaatii uusien työkohteiden aikaansaa-
22408: riä kohden tällä hetkellä on keskimäärin 30 % mista. Siksi em. rautatien suunnittelut olisi to-
22409: tieliikenteen tarpeesta. Rautatieliikenteen ener- teutettava välittömästi, jotta myös rakentamiseen
22410: gian käyttö tulee rakenteeltaan muuttumaan voitaisiin ryhtyä nopeasti. Kyseisen hankkeen
22411: oleellisesti rautateiden sähköistyksen myötä. Kun viivyttelyyn ei ole enää varaa, sillä liian monet
22412: sähkön osuus rautateiden koko energian käytöstä tekijät kiirehtivät sen toteuttamista.
22413: oli vuonna 1970 alle 1 %, arvioidaan sen olevan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22414: vuonna 1985 peräti 113. Muissa liikennemuo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22415: doissa ei vastaavia öljyn korvausmahdollisuuksia sen,
22416: ole näköpiirissä.
22417: Liikenteen kehityskuva ja tiedossa olevat suun- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
22418: nitelmat rautatielaitoksen edelleen kehittämiseksi uuden sähköistetyn rautatien rakentami-
22419: viittaavat siihen, että laitos tulee saamaan vuosit- seksi välille Helsinki-Turku.
22420:
22421: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
22422:
22423: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
22424: Paula Eenilä Martti Ratu
22425: Pertti Paasio
22426: 1750 1983 vp.
22427:
22428: Toivomusaloite n:o 1575
22429:
22430:
22431:
22432:
22433: Anna-Liisa Jokinen ym.: Paikallisluontoisen sähköjunaliikenteen
22434: aloittamisesta Turun seudulla
22435:
22436:
22437: Eduskunnalle
22438: Maatieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti Etelä- teen ja nimenomaan lähiliikenteen järjestelyssä.
22439: Suomessa autokannan voimakkaan kasvun joh- Kaupungin laajenemisen mahdollisuudet vain
22440: dosta rulisi valtion toimesta ryhtyä liikenteen ja mantereen suuntaan johtavat siihen, että esikau-
22441: kuljetusalan ohjelmointiin ottaen huomioon niin punkialueet ja jopa kymmeniin tuhansiin nouse-
22442: raideliikenteen kuin muidenkin liikenne- ja kul- vat asuma-alueet sijoittuvat pitkien matkojen
22443: jetusmuotojen kehittämisen rationaalisella taval- päähän kaupungista. Kaupunkien ja asuma-alu-
22444: la. Rautatieliikenteen kehittäminen tulevaisuu- eiden välisen liikenteen järjestäminen ruuhkau-
22445: den vaatimuksia vastaavaksi on tullut yhtä ajan- tumista välttäen on mahdollista vain taideliiken-
22446: kohtaisemmaksi varsinkin suurempien Etelä-Suo- nettä kehittämällä. Kansantaloudelliselta kannal-
22447: men kaupunkien läheisyydessä. Erikoisesti Hel- ta katsoen sekä turvallisuuden vaatimukset huo-
22448: singin- Kirkkonummen rataosalla on sähköistä- mioon ottaen raideliikenne puolustaa paikkaansa
22449: misen jälkeen voitu todeta tämän liikennemuo- yhä perustellummin urbanisoituvassa yhteiskun-
22450: don mahdollisuudet nopeana, tehokkaana ja nassa. Helsingin seudulla tehdään sähköjunalla
22451: edullisena liikennemuotona kaupunkien lähilii- jo yli 106 000 matkaa vuorokaudessa. Tämä lii-
22452: kenteessä. Asutuksen laajentuessa ja työmatkojen kennemuoto palvelee tehokkaasti laajaa pääkau-
22453: pidentyessä sekä koululaiskuljetusten kasvaessa punkiseutua nopeasti, edullisesti ja ennen muuta
22454: on sähköjunaliikenteen kehittäminen paras rat- turvallisesti.
22455: kaisu. Turun ja ympäristön liikenneongelmien ratkai-
22456: Maailmanlaajuisen energiakriisin ja energian- suja etsittäessä tulisi ryhtyä kehittämään mahdol-
22457: hinnan huomattava kohoamisen johdosta on lisuuksia nykyaikaa vastaaviksi liikenneratkaisuik-
22458: kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota si taideliikennettä kehittämällä. Koska tähän
22459: myös energian säästöön liikenneratkaisuja suun- suuntaan on olemassa hyviä kokemuksia Helsin-
22460: niteltaessa. Tässä tulee taideliikenteen merkitys gin seudulla, tulisi myös Turun ja sen lähikau-
22461: entistä keskeisempänä esiin ja sen kehittäminen punkien sekä asutuskeskusten välisten liiken-
22462: nousee ensisijalle. Raideliikenteessä energian neyhteyksien järjestäminen toteuttaa sähköiste-
22463: käyttö tuhatta kilometriä kohden on tällä hetkel- ryn rautatieverkoston avulla.
22464: lä keskimäärin 30 % tieliikenteen tarpeesta. Säh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22465: köistyksen myötä suhde tulee olemaan vielä huo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22466: mattavasti edullisempi. Raideliikenteen kehittä- sen,
22467: minen kaupunkien lähiliikennettä palvelemaan että hallitus ryhtyisi kzireellisiin toi-
22468: tulee olemaan lähivuosina yhä merkittävämpi. menpiteisiin pazkallisluontoisen sähköju-
22469: Turun kaupungin sijainti meren tuntumassa nalizkenteen suunnittelun ja rakentami-
22470: asettaa omat erikoisvaatimuksensa myös liiken- sen aloittamiseksi Turun seudulla.
22471:
22472: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
22473:
22474: Anna-Liisa Jokinen Paula Eenilä
22475: Ensio Laine Heli Astala
22476: Martti Ratu
22477: 1983 vp. 1751
22478:
22479:
22480: Toivomusaloite n:o 1576
22481:
22482:
22483:
22484:
22485: Joutsenlahti ym.: Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perusta-
22486: misesta
22487:
22488:
22489: Eduskunnalle
22490:
22491: Satakunnan oman tiepiirin perustamista puol- reissä keskimäärin on. Tiekilometrejä nykyi-
22492: tavat monet seikat. TVL:n Turun piiriä sano- sessä piirissä on 9 100, joista noin puolet Sata-
22493: taan liian suureksi. Siihen kuuluu kaikkiaan 26 kunnassa. Liikennetiheys on maan suurimpia
22494: tiemestaripiiriä, kun piireissä on keskimäärin Satakunnassa.
22495: vain 12 tiemestaripiiriä. Lisäksi satakuntalaiset Jos tarkastellaan piirin työntekijämäärää ja
22496: ovat jatkuvasti jääneet toiselle sijalle piirin konekantaa, säilyisi Satakunnan tiepiiri edelleen
22497: määrärahoja jaettaessa. Esimerkiksi tulevan ke- elinkelpoisena. Turun piirissä on 1 600 työn-
22498: sän päällystysohjelmassa Satakunta saa 35 kilo- tekijää, joista vajaa puolet Satakunnassa. Ko-
22499: metriä uutta tienpäällystettä, Varsinais-Suomi neyksiköitä on 346, joista 173 Satakunnassa.
22500: sen sijaan 140 kilometriä. Näinkin asiaa tarkasteltuna ovat perusteet
22501: Satakunnassa on jo hyvät ja nykyaikaiset va- omalle tiepiirille olemassa.
22502: rastotilat, jotka soveltuisivat piirivaraston tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22503: peisiin. Porissa on oma pieni suunnittelutoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22504: misto ja TVH:n oma toimisto. Kovinkaan pal- muksen,
22505: joa ei tarvittaisi enää lisää, jotta tiepiirin orga,.
22506: nisaatio tulisi toimivaksi. että hallitus ryhtyisi toimiin Satakun-
22507: Mikäli Satakunnan tiepiiri toteutuisi, kuuluisi nan tie- ja vesirakennuspiirin perustami-
22508: siihen 13 tiemestaripiiriä eli enemmän kun pii- seksi.
22509: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
22510:
22511: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
22512: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
22513: 1752 1983 vp.
22514:
22515: Toivomusaloite n:o 1577
22516:
22517:
22518:
22519:
22520: Joutsenlahti ym.: Teiden numeroinnin jatkamisesta pääteiden
22521: alanumeroinnin avulla
22522:
22523:
22524: Eduskunnalle
22525:
22526: Suurimmat tiet maassamme on numeroitu, sella, mistä aiheutuvat kulut tulisi tehdä vähen-
22527: mutta aiheellista olisi numeroida alanumeroita nyskelpoisiksi verotuksessa.
22528: hyväksikäyttäen myös pienemmät kylä- ja pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22529: kallistiet, jotta myös oudomman olisi helpompi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toiv~
22530: löytää perille kartan avulla. Samalla olisi har- muksen,
22531: kittava mahdollisuutta talokohtaisen numeroin-
22532: nin ulottamiseksi myös maaseudulle ja opasta- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
22533: van tienviitan saamiseksi yksityisten talojen piteisiin myös vielä numeroimattomien
22534: tienhaarojen kohdalle talonomistajan kustannuk- teiden numeroinnin aloittamiseksi pää-
22535: teiden alanumeroinnin avulla.
22536: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22537:
22538: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22539: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
22540: Reino Jyrkilä
22541: 1983 vp. 1753
22542:
22543: Toivomusaloite n:o 1578
22544:
22545:
22546:
22547:
22548: Joutsenlahti: Ns. Järvi-Suomen tien muuttamisesta koko pituu-
22549: deltaan valtatieksi ja sen kehittämisestä matkailurdtiksi
22550:
22551:
22552: Eduskunnalle
22553:
22554: Järvi-Suomen tie Porista Joensuuhun on Tämän vuoksi olisi tie koko pituudeltaan
22555: avannut tärkeän yhteyden Itä- ja Länsi-Suomen muutettava valtatieksi, sillä nykyisin tieyhteys
22556: välille. Porista Joensuuhun johtava tie yhdis- koostuu kantatiestä n:o 65, valtatiestä n:o 9
22557: tää voimakkaita keskuksia enemmän kuin mi- ja kantatiestä n:o 70. Samalla tiestä olisi kehi-
22558: kään muu poikittaistie. Sen vaikutuspiirissä on tettävä todellinen matkailureitti.
22559: 400 000 asukasta. Tie palvelee teollisuutta ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22560: satamia sekä lisää mahdollisuuksia uuden teol- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22561: lisuuden perustamiselle. sen,
22562: Järvi-Suomen matkailullinen hyöty näkyy että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
22563: vasta vuosien kuluttua. Pelkkä tie matkailu- piteisiin Järvi-Suomen tien muuttami-
22564: kohteineen ei riitä tekemään siitä toivottua seksi koko pituudeltaan valtatieksi ia
22565: matkailun reittiä. Tietä on ryhdyttävä tehok- sen kehittämiseksi todelliseksi matkailu-
22566: kaasti markkinoimaan. reitiksi.
22567: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22568:
22569: Anssi Joutsenlahti
22570:
22571:
22572:
22573:
22574: 220 088300420M
22575: 1754 1983 vp.
22576:
22577: Toivomusaloite n:o 1579
22578:
22579:
22580:
22581:
22582: Joutsenlahti ym.: Ns. Vanhan Pohjanmaan tien kunnostamisesta
22583: matkailureitiksi
22584:
22585:
22586: Eduskunnalle
22587:
22588: Matkailun avulla saadaan huomattavia varo- teiltaan hyvin kauniit ja erikoiset. Reitti kul-
22589: ja oman maan hyväksi. Siksi olisi kehitettävä kee kankailla ja harjuilla, sen varrella on sekä
22590: niin ulkomailta kuin kotimaasta suuntautuvaa vesistöä että lakeusmaisemaa. Kuninkaineen ja
22591: matkailua tarjoamalla kotimaassa turisteille legendoineen se on historiallisesti merkittävä
22592: mielenkiintoisia retkeilykohteita. nähtävyys. Koska vanha tienpohja on edelleen
22593: Pohjanmaan tien katsotaan alkaneen Karkun nähtävissä ja sen varrella on jo nyt monen-
22594: kirkolta ja kulkeneen nykyisten Hämeenkyrön, laista toimintaa ja matkailupalveluja, olisi tie
22595: Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Kauha- kunnostettava ja sitä olisi markkinoitava eri-
22596: joen alueilla sijaitsevia Hämeenkangasta ja tyisenä matkailureittinä.
22597: Pohjankangasta pitkin aina Kyrönjokilaaksoon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22598: ja joen vartta seuraillen Kyrön kirkolle saakka. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toiv~
22599: Tie on toiminut väylänä asutuksen laajentumi- muksen,
22600: selle Pirkanmaalta ja Ylä-Satakunnasta Etelä-
22601: Pohjanmaalle. Tiehen liittyy tavalla tai toisella että hallitus ryhtyisi toimiin ns. Van-
22602: osa maamme historiasta, esim. Suomen sodas- han Pohjanmaan tien kunnostamiseksi
22603: ta. Tien varrella on myös luonnonpuistoalueita. pikaisesti kasvavan turismin tarpeita
22604: Pohjanmaan tien varret ovat luonnonolosuh- varten erityiseksi matkailureitiksi.
22605: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22606:
22607: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
22608: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
22609: 1983 vp. 1755
22610:
22611: Toivomusaloite n:o 1580
22612:
22613:
22614:
22615:
22616: Joutsenlahti ym.: Ahlaisista Merikarvialle johtavan ns. rantatien
22617: uudelleen rakentamisesta
22618:
22619:
22620: Eduskunnalle
22621:
22622: Porissa on suunnitteilla ns. pohjoinen sata- Tietä on jo kunnostettu työllisyysvaroilla.
22623: made, joka kulkisi Tahkoluodon satamasta saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22624: riston kautta Ahlaisiin. Ns. rantatie Ahlaisista nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22625: Merikarviaan kulkee tiheästi asutun alueen muksen,
22626: halki, jonka käyttöä lisää merenrannan runsas
22627: huvila-asutus. Kun tämä rantatie on erittäin että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22628: mutkainen, mäkineo ja huonokuntoinen, olisi piteisiin ns. rantatien, Ahlaisista Meri-
22629: tämä tie rakennettava uudestaan, jotta myös karvialle kulkevan maantien uudelleen-
22630: tämän alueen asukkaiden kulkumahdollisuudet rakentamisen nopeuttamiseksi.
22631: saataisiin nykyajan vaatimuksia vastaaviksi.
22632: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
22633:
22634: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
22635: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
22636: 1756 1983 vp.
22637:
22638: Toivomusaloite n:o 1581
22639:
22640:
22641:
22642:
22643: Joutsenlahti ym.: Pohjoisen satamatien rakentamisesta Ahlaisten
22644: Ämptöstä Reposaaren Lampaluotoon
22645:
22646:
22647: Eduskunnalle
22648:
22649: Porin ja Ahlaisten kuntaliitos aiheutui osal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22650: taan siitä, että uskottiin sen nopeuttavan ns. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22651: pohjoisen satamatien rakentamista Ahlaisten vomuksen,
22652: Ämptöstä Reposaaren Lampaluotoon. Tiellä
22653: olisi paitsi tavarakuljetusten osalta myös työ- että hallitus nopeasti ryhtyisi toi-
22654: paikkaliikenteen kannalta suuri merkitys, sillä menpiteisiin Pohjoisen satamatien ra-
22655: tien valmistuttua Meri-Porin teolliset työpai- kentamiseksi Ahlaisten Ämptöstä Repo-
22656: kat ovat vain noin 14 kilometrin päässä Ah- saaren Lampaluotoon.
22657: laisten keskustasta. Näin ollen Ahlainen olisi
22658: ihanteellinen asuinpaikka Meri-Porissa työssä-
22659: käyville.
22660: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22661:
22662: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
22663: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
22664: 1983 vp. 1757
22665:
22666: Toivomusaloite n:o 1582
22667:
22668:
22669:
22670:
22671: Joutsenlahti ym.: Tieyhteyden rakentamisesta Itä-Ikaalisista kau-
22672: pungin keskustaan Kyrösjärven yli
22673:
22674:
22675: Eduskunnalle
22676:
22677: Ikaalisissa osa alueesta on vain talvisin jää- vuoden liikennöitävä yhteys joko sillan tai
22678: tien yhdistämänä yhteydessä kaupungin kes- lossin avulla on mitä perusteliuin ratkaisu.
22679: kustaan, muina vuodenaikoina tulee kiertoa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22680: jopa viitisenkymmentä kilometriä. Siksi Luha- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22681: lahden ja Röyhiön suunnan liikennettä palve- muksen,
22682: lisi tieyhteyden rakentaminen Kyrösjärven
22683: ison selän yli. Tätä puolustaa viime talvena että hallitus ryhtyisi rakentamaan
22684: tehty liikennelaskenta, jossa järven ylitti 489 ympärivuotista tieyhteyttä Itä-Ikaalisista
22685: moottoriajoneuvoa ja 89 jalankulkijaa. Jäätei- Kyrösjärven ison selän yli kaupungin
22686: den liikenne autokannan kasvusta johtuen on keskustaan etäisyyksien lyhentämiseksi
22687: vuosi vuodelta lisääntynyt. Näin myös kautta kymmenillä kilometreillä.
22688: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22689:
22690: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
22691: Pentti Skön Lea Mäkipää Mikko Vainio
22692: Reino Jyrkilä
22693: 1758 1983 vp.
22694:
22695: Toivomusaloite n:o 1583
22696:
22697:
22698:
22699:
22700: Joutsenlahti ym.: Järvikylän-Tervasmäen tien kestopäällystämi-
22701: sestä ~aklcilassa
22702:
22703:
22704: Eduskunnalle
22705:
22706: Yleensä ottaen tiestö on ~akkilan kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22707: alueella TVL:n toimesta hoidettu hyvin. Pai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22708: kallisteistä kuitenkin Järvikylän ja Tervasmäen muksen,
22709: välinen osuus on kiireesti saatava kestopäällys- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
22710: tetyksi, koska tien pinta ei sorapintaisena kestä piteisiin Järvikylän-Tervasmäen tien
22711: kohtuullisesti nykyistä liikennettä. kestopäällystämiseksi Nakkilassa.
22712: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22713:
22714: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
22715: Pentti Skön Lea .Mäkipää Vieno Eklund
22716: 1983 vp. 1759
22717:
22718: Toivomusaloite n:o 1584
22719:
22720:
22721:
22722:
22723: Joutsenlahti ym.: Maantien kestopäällystämisestä välillä Kan-
22724: kaanpään Alahonkajoki - Siikaisten Pyntäinen
22725:
22726:
22727: Eduskunnal1e
22728:
22729: Kuljetukset Kankaanpään ja Siikaisten sekä timuksia. Tämän johdosta olisi ko. tie raken-
22730: Merikarvian välillä ovat lisääntyneet suuresti. nettava uudelleen kestopäällysteiseksi. Kun
22731: Tämä on johtunut alueen turvevarojen hyödyn- alueella on myös hyväpohjaista kangasmaastoa,
22732: tämisestä sekä Siikaisten Otamon kalkkikaivok- ei tien rakentaminen muodostuisi kovinkaan
22733: sesta. Ennestään alueella on ollut jo raskasta vaikeaksi eikä kalliiksi.
22734: puutavaraliikennettä, koska Merikarviassa si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22735: jaitsee satama. Nykyisin on lisäksi Kankaan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22736: päällä ja Merikarvialla yhteinen vaatetusalan muksen,
22737: tehdas Reima, joka myös lisää paikkakuntien
22738: välistä liikennettä päivittäin. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
22739: Kun Kankaanpään Alahonkajoelta Siikaisten piteisiin kestopäällys/eisen maantien ra-
22740: Pyntäisiin on heikkokuntoinen soratie, ei se kentamiseksi välille Kankaanpään Ala-
22741: enää vastaa nykyajan liikenteen asettamia vaa- honkajoki - Siikaisten Pyntäinen.
22742: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22743:
22744: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
22745: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
22746: 1760 1983 vp.
22747:
22748: Toivomusaloite n:o 1585
22749:
22750:
22751:
22752:
22753: Joutsenlahti ym.: Tien rakentamisesta Kauppilan sillalta Ilmailu-
22754: koululle menevälle tielle Jämijärvellä
22755:
22756:
22757: Eduskunnalle
22758:
22759: Jämijärven kunnan kehitykselle tärkeä tieyh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22760: teys Vihusta suoraan keskustasta Ilmailukou- muksen,
22761: lulle menevälle tielle on heikon tien varassa,
22762: siksi tämä Vihussa Kauppilan sillalta lähtevä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22763: tie olisi pikaisen uudelleenrakentamisen tar- Jämijärven kunnassa Vihun Kauppilan
22764: peessa. sillalla rakennettavan tien aikaansaami-
22765: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seksi keskustasta Ilmailukoululle mene-
22766: välle tielle.
22767: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22768:
22769: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
22770: Pentti Skön Lea Mäkipää Mikko Vainio
22771: Reino Jyrkilä
22772: 1983 vp. 1761
22773:
22774: Toivomusaloite n:o 1586
22775:
22776:
22777:
22778:
22779: Joutsenlahti ym.: Maanteiden rakentamisesta Jämijärven kirkon-
22780: kylästä Tykköön kautta Kankaanpään-Parkanon tielle
22781:
22782:
22783: Eduskunnalle
22784:
22785: Jämijärven keskustasta Kankaanpää-Parka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22786: no tielle menevä Tykköön tie on erittäin mut- nioittavasti toivomuksen,
22787: kainen ja mäkinen eikä vastaa nykyajan liiken-
22788: teen asettamia vaatimuksia. Siksi tie olisi pikai- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
22789: sen uudelleenrakentamisen tarpessa, Tykkööstä maantien rakentamiseksi Jämijärven kir-
22790: tulisi rakentaa tien molemmat haarat Parkanon konkylästä T ykköön kautta Kankaan-
22791: tielle eli sekä Suurimaankylään että Kuusijoen pään-Parkanon tielle sekä Kuusijoen
22792: tiehaaraan. risteykseen että Suurimaan risteykseen.
22793: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22794:
22795: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
22796: Pentti Skön Lea Mäkipää Mikko Vainio
22797: Reino Jyrkilä
22798:
22799:
22800:
22801:
22802: 221 088300420M
22803: 1762 1983 vp.
22804:
22805: Toivomusaloite n:o 1587
22806:
22807:
22808:
22809:
22810: Joutsenlahti ym.: Määrärahasta Kankaanpään-Jämijärven-Kil-
22811: vakkalan maantien uudelleen rakentamiseksi
22812:
22813:
22814: Eduskunnalle
22815:
22816: Maantietä Kankaanpäästä Jämijärven kautta Tämän vuoksi olisikin tien perusteellinen
22817: Kilvakkalaan on kunnostettu useaan otteeseen. uudelleenrakentaminen saatava nopeasti alulle
22818: Jatkuvasti kuitenkin paljastuu, että tie ilman ja sitä varten olisi budjettiin varattava riittävä
22819: perusteellista uudelleenrakentamista pysyy heik- määräraha.
22820: kokuntoisena, sillä tien pohja ei kestä, koska Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22821: tie kulkee heikkopohjaisilla alueilla, joilla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22822: myös tien pohjustustöiden tulisi olla perus- muksen,
22823: teelliset.
22824: Koska tieyhteys Kankaanpäästä Jämijärven että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
22825: kautta on luonnollisin yhteys Tampereelle, on miin riittävän määrärahan saamiseksi
22826: tiellä suuri merkitys myös kauttakulkuliikenteen Kankaanpään-Jämijärven-Kilvakkalan
22827: vuoksi. tien täydelliseksi uudelleen rakentami-
22828: seksi.
22829: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
22830:
22831: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
22832: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
22833: 198.3 vp. 1763
22834:
22835: Toivomusaloite n:o 1588
22836:
22837:
22838:
22839:
22840: Joutsenlahti ym.: Maantien rakentamisesta tieosuudella Kankaan-
22841: pään raja-Taipaleen risteys
22842:
22843:
22844: Eduskunnalle
22845:
22846: Tieyhteys Kankaanpäästä Suodenniemelle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22847: palvelee myös laajaa kauttakulkuliikennettä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22848: Kankaanpään suunnasta Vammalan alueelle ja muksen,
22849: yhtenä erittäin runsaasti käytettynä vaihtoeh-
22850: tona myös Tampereen alueelle. Tie Kankaan- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
22851: pään puolella on rakennettu ja päällystetty, peellisiin toimenpiteisiin maantien ra-
22852: nyt myös osuus Suodenniemeltä Taipaleen ris- kentamiseksi välille Kankaanpään raja
22853: teykseen on rakennettu. Näin ollen tieyhtey- -Taipaleen risteys Kankaan pään-Suo-
22854: destä jää tämän jälkeen heikkokuntoiseksi väli denniemen maantiellä.
22855: Taipale-Kankaanpään raja, joka olisi näin
22856: ollen saatava pikaisesti rakennetuksi.
22857: Helsingissä 20 päivänä huhti:kuuta 1983
22858:
22859: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
22860: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
22861: 1764 1983 vp.
22862:
22863: Toivomusaloite n:o 1589
22864:
22865:
22866:
22867:
22868: Joutsenlahti ym.: Kankaanpään-Tuunajärven-Noormarkun
22869: maantien rakentamisesta
22870:
22871:
22872: Eduskunnalle
22873:
22874: Tieyhteydet Kankaanpään kaupungista Po- kylien kautta Noormarkun keskustaan, jotta
22875: markun Tuunajärvelle ja Noormarkun Kaitilaan alueen heikot tieolot saataisiin kuntoon ja myös
22876: ja Lassilaan ovat heikohkot. Samoin näistä vaikeaa työllisyyskysymystä voitaisiin helpot-
22877: kylistä maantieyhteys Noormarkun keskustaan taa.
22878: on heikkojen ja mutkaisten teiden varassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22879: Kun lisäksi näissä kylissä sijaitsee kaksi huo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22880: mattavaa sahalaitosta, joista on puutavaralii- muksen,
22881: kennettä Porin suuntaan, jonne lyhin yhteys
22882: on Noormarkun kautta, olisi rakennettava että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
22883: maantie Kankaanpäästä Verttuun tien, kaupun- menpiteisiin maantien rakentamiseksi
22884: gin omistaman Perkiön tien ja Kaupin yksi- välille Kankaanpää-V erttuu-T uuna-
22885: tyistien kautta Pomarkun Tuunajärven kylään, iärvi-Kairila-Lassila-Noormarkku.
22886: josta edelleen Noormarkun Kairiian ja Lass!lan
22887: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983.
22888:
22889: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
22890: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
22891: 1983 vp. 1765
22892:
22893: Toivomusaloite n:o 1590
22894:
22895:
22896:
22897:
22898: Joutsenlahti ym.: Kankaanpään Ver:ttuun paikallistien kunnoota-
22899: misesta
22900:
22901:
22902: Eduskunnal1e
22903:
22904: Kankaanpään kaupungissa on Verttuun pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22905: kallistie uudelleenrakentamisen tarpeessa, koska nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22906: tie on mutkainen ja mäkineo ja ilman kesto- muksen,
22907: päällystystä. Tiellä on varsinkin kesäaikana vil-
22908: kas liikenne, koska tien varrella sijaitsee lu- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
22909: kuisia järviä ja niillä on runsaasti kesämökki- piteisiin, jotta Kankaanpään V erttuun
22910: asutusta. Myös julkisten laitosten kesänvietto- valtion paikallistie kunnostettaisiin ja
22911: paikkoja on Verttuulla, jonne tullaan siten lo- kestopäällystettäisiin.
22912: maa viettämään ympäri maata.
22913: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
22914:
22915: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
22916: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
22917: 1766 1983 vp.
22918:
22919: Toivomusaloite n:o 1591
22920:
22921:
22922:
22923:
22924: Joutsenlahti ym.: Karvian-Kankaanpään maantien uudelleen
22925: rakentamisesta
22926:
22927:
22928: Eduskunnalle
22929:
22930: Karvia on kehittyvä pitäjä Pohjois-Satakun- Edellä olevan perusteella olisikin tieyhteys
22931: nassa, josta on nykyisin melko huonot tieyh- välillä Karvia-Kankaanpää rakennettava to-
22932: teydet suurempaan maailmaan, vaikka paikka- della perusteellisesti uudelleen, jolloin tie tulisi
22933: kunnalla toimii suuri saha ja siellä on voima- myös kestämään ilman jatkuvan korjauksen
22934: kasta turveteollisuutta. Paikkakunnan tärkein tekemistä.
22935: tieyhteys on Kankaanpään kaupunkiin, joka on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22936: tällä kerralla päällystyksestä huolimatita kuop- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22937: painen ja tien pinnasta irtoaa irtokiviä. Tien muksen,
22938: pohja on rakennettu liian heikosti eikä se tule että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
22939: kestämään ilman perusteellista pohjan raken- menpiteisiin määrärahan saamiseksi Kar-
22940: tamista, sillä tie kulkee suurelta osalta laajoja vian-Kankaanpään maantien uudel-
22941: suoalueita pitkin. leen rakentamiseksi.
22942: Helsingissä 20 päivänä huhtikuUJta 1983
22943:
22944: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
22945: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
22946: 1983 vp. 1767
22947:
22948: Toivomusaloite n:o 1592
22949:
22950:
22951:
22952:
22953: Joutsenlahti ym.: Lyhimmän tieyhteyden rakentamisesta Kauha-
22954: joelta Helsingin tielle
22955:
22956:
22957: Eduskunnalle
22958:
22959: Ns. Pohjanmaan ja Satakunnan tie Kauha- myös rakennettava, mutta sen ei !tarvitsisi vält-
22960: joelta Honkajoen, Kankaanpään, Lavian kautta tämättä olla yhteydessä Pohjanmaan-Satakun-
22961: Vammalaan ja Punkalaitumelle ja edelleen nan tiehankkeeseen ja voisi toteutua pikaisesti
22962: Helsingin tielle Murronharjuun on tärkeä koko ilman sitäkin.
22963: alueelle ja lyhentää alueen yhteyksiä Helsin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22964: kiin kymmeniä kilometrejä. Siksi tie olisikin nioitJtavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22965: laadittava mahdollisimman suoraksi. muksen,
22966: Tietä rakennetaan parast'aikaa Kankaanpään
22967: ja Lavian Susikosken välillä. Laviasta eteenpäin että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
22968: on lyhin yhteys suoraan Suodenniemen Puta- miin lyhimmän mahdollisen tieyhtey-
22969: jaan, josta edelleen suoraan Vammalaan ja den rakentamiseksi Kauhajoelta Hel-
22970: edelleen Punkalaitumelle ja Helsingin tielle singin tielle Honkajoen, Kankaanpään,
22971: Murronharjuun. Nykyisin suunnitteilla oleva Lavian, Suodenniemen, Putajan, V am-
22972: tieyhteys Laviasta Kiikoisiin ja Kiikkaan on malan, Punkalaitumen ja Murronharjun
22973: myös huonojen tieyhteyksien takana ja on kautta.
22974: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
22975:
22976: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
22977: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
22978: 1768 1983 vp.
22979:
22980: Toivomusaloite n:o 1593
22981:
22982:
22983:
22984:
22985: Joutsenlahti ym.: Maantien rakentamisesta Kauhajoen-Karvian
22986: rajalta Ämmäiän kylän kautta Sarvelaan
22987:
22988:
22989: Eduskunnalle
22990:
22991: Karvian kautta kuljetetaan runsaasti soraa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22992: joka tulee Kauhajoelta. Tämän vuoksi olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22993: rakennettava maantie Karvian rajalta jo pääl- muksen,
22994: lystetyn Karvian ja Jalasjärven rajan välisen
22995: tien yhteyteen, koska tie myös Kauhajoen puo- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
22996: lella on parast'aikaa suunnitelmien mukaan menpiteisiin maantien rakentamiseksi
22997: p~ystettävänä. Tie Kauhajoelta Karviaan tu- Kauhajoen ja Karvian rajalta Ammälän
22998: lee Ammälän kylän kautta Sarvelaan. kylän kautta Sarvelaan.
22999: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
23000:
23001: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23002: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23003: 1983 vp. 1769
23004:
23005: Toivomusaloite n:o 1594
23006:
23007:
23008:
23009:
23010: Joutsenlahti ym.: Maantieyhteyden rakentamisesta välille Kei-
23011: kyä-Kokemäki
23012:
23013:
23014: Eduskunnalle
23015:
23016: Keikyän-Kokemäen tieyhteyden rakenta- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
23017: mista tulisi kiirehtiä Keikyän ja Mäntyluodon piteisiin kunnollisen maantieyhteyden
23018: sataman välisen vilkkaan ja raskaan liikenteen rakentamiseksi välille Keikyä-Koke-
23019: vuoksi. mäki.
23020: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23021: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23022: muksen,
23023: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23024:
23025: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23026: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23027:
23028:
23029:
23030:
23031: 222 08830o420M
23032: 1770 1983 vp.
23033:
23034: Toivomusaloite n:o 1595
23035:
23036:
23037:
23038:
23039: Joutsenlahti ym.: Kiukaisten Panelian ja Eurajoen Irjanteen väli-
23040: sen tieyhteyden parantamisesta
23041:
23042:
23043: Eduskunnalle
23044:
23045: Maantieyhteys Kiukaisten ja Panelian suun- rin-Rauman tielle sekä Porin että Rauman
23046: nasta on erittäin huonokuntoisen tien varassa. suuntaan.
23047: Tällä tieyhteydellä on tärkeä maakunnallinen Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
23048: merkitys, sillä tien vaikutuspiirissä sijaitsee nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23049: esim. Satoturve Oy, joka harjoilttaa melkoista muksen,
23050: vientikauppaa. Siksi olisikin parannettava
23051: maantieyhteys Paneliasta Eurajoen Irjanteelle että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23052: nykyajan liikenteen tarpeita vastaavaksi. Irjan- menpiteisiin Kiukaisten Panelian ja
23053: teelta olisi edelleen parannettava yhteydet Po- Eurojoen Irjanteen välisen tieyhteyden
23054: parantamiseksi.
23055: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23056:
23057: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23058: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23059: 1983 vp. 1771
23060:
23061: Toivomusaloite n:o 1596
23062:
23063:
23064:
23065:
23066: Joutsenlahti ym.: Vesannolta Viitasaarelle johtavan ns. Koiralam-
23067: mintien perusparantamisesta välillä Ilolanmäki-Ahveninen
23068:
23069:
23070: Eduskunnalle
23071:
23072: Ns. Koiralammintie, joka johtaa Vesannolta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23073: Viitasaaren suuntaan, on välillä Ilolanmäki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toiv~
23074: Ahveninen erittäin heikkokuntoinen, johtuen muksen,
23075: osittain siitä, että tie on kahden eri läänin
23076: välillä. Tie lyhentäisi etäisyyksiä Viitasaaren että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
23077: ja Vesannon välillä huomattavasti, millä on piteisiin V esannolta Viitasaarelle johta-
23078: merkitystä laajemminkin maakuntien välillä. van Koiralammintien peruskunnostami-
23079: Tämän vuoksi olisi tie peruskonnostettava ja seksi ja päällystämiseksi välillä Ilolan-
23080: päällystettävä. mäki-Ahveninen.
23081: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23082:
23083: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23084: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23085: 1772 1983 vp.
23086:
23087: Toivomusaloite n:o 1597
23088:
23089:
23090:
23091:
23092: Joutsenlahti ym.: Kurun-Parkanon maantien uudelleen rakenta-
23093: misesta
23094:
23095:
23096: Eduskunnalle
23097:
23098: Kurun-Parkanon tie on yksi TVL:n Turun pituudeltaan. Hämeen piirin puolella rakenta-
23099: piirin heikkokuntoisimmista teistä, vaikka tien minen on aloitettu.
23100: varrella sijaitsee suuria sahoja, joilla varsinkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23101: kelirikkoaikoina on suuria vaikeuksia puutava- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23102: ran kuljetuksessa. Lisäksi tie on lyhin yhteys muksen,
23103: Ruoveden sahoilta vientisatamaan Kurun kaut-
23104: ta Porin Mäntyluotoon. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
23105: TVL:n Turun piirissä on jo laadittu suun- miin riittävän määrärahan saamiseksi
23106: nitelmat maantien parantamiseksi. Nyt olisi Kurun-Parkanon tien uudelleenraken-
23107: pikaisesti päästävä tien rakentamiseen koko tamiseksi myös Turun piirin puolella.
23108: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
23109:
23110: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23111: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23112: 1983 vp. 1773
23113:
23114: Toivomusaloite n:o 1598
23115:
23116:
23117:
23118:
23119: Joutsenlahti ym.: Lavian-Kiikoisten-Kiilkan maantien perus-
23120: korjaamisesta
23121:
23122:
23123: Eduskunnal'le
23124:
23125: Maantieyhteys välillä Lavia-Kiikoinen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23126: Kiikka on tärkeä ja nykyisellään kapea ja mut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23127: kainen siitä huolimatta, että väli Lavia-Kii- muksen,
23128: koinen on päällystetty. Alueen yhteydet var- että hallitus ryhtyisi toimiin tieyh-
23129: sinkin Vammalan suuntaan ovat tärkeät ja teyden Lavia-Kiikoinen-Kiikka pe-
23130: myös siksi olisi tie saatava rakennetuksi. ruskorjaamiseksi ja rakentamiseksi ny-
23131: kyajan vaatimuksia vastaavaksi.
23132: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
23133:
23134: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23135: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23136: 1774 1983 vp.
23137:
23138: Toivomusaloite n:o 1599
23139:
23140:
23141:
23142:
23143: Joutsenlahti ym.: Määrärahasta Luhalahden-Viljakkalan maan-
23144: tien uudelleen rakentamiseksi
23145:
23146:
23147: Eduskunnalle
23148:
23149: Tieyhteys Tampereen-Vaasan tieltä Luha- Näin ollen olisi erittäin asiallista rakentaa
23150: lahden kautta Viljakkalaan on rakentamatta vä- tieyhteys välille Luhalahti-Viljakkala, joka on
23151: lillä Luhalahti-Viljakkala, joka väli nykyisel- jo vuosia ollut Tampereen tiepiirinkin vuosi-
23152: lään on erittäin heikkokuntoinen jyrkkine mut- suunnitelmissa.
23153: kineen ja mäkineen. Nykyaikaiselle liikenteelle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23154: esim. tiellä sijaitseva pitkä Ingulan silta on jopa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23155: hengenvaarallinen. muksen,
23156: Tien vaikutuspiirissä on melkoisesti asutusta,
23157: jonka asiointi Hämeenkyrön ja Tampereen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
23158: suuntaan helpottuisi tien parannuttua huomat- riittävän määrärahan varaamiseksi Luha-
23159: tavasti. Muutenkin Kyrösjärven Luhalahden ja lahden-Viliakkalan maantien uudelleen-
23160: Röyhiön puolella asuvilla ikaalislaisilla on lii- rakentamiseksi.
23161: kennevaikeuksia, koska kaupungin keskustaan
23162: on kymmenien kilometrien matka.
23163: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
23164:
23165: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23166: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23167: 1983 vp. 1775
23168:
23169: Toivomusaloite n:o 1600
23170:
23171:
23172:
23173:
23174: Joutsenlahti: Tien rakentamisesta Noormarkun Harjankankaalta
23175: vanhalle Porin tielle
23176:
23177:
23178: Eduskunnalle
23179:
23180: Noormarkun Harjakankaasta on pitkään tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23181: suunniteltu oikaisun rakentamista Porin vanhal- sen,
23182: le ·tielle ns. pitkän ahteen kohdalle Harjakan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23183: kaan kunnalliskodin kohdalta. Tien rakentami· tien rakentamiseksi Noormarkun Harja-
23184: nen on kiireellinen, koska nykyinen tie ei vastaa kankaalla vanhalle Porin tielle Ruos-
23185: nykyajan liikenteen vaatimuksia. niemen suuntaan ns. pitkän ahteen koh-
23186: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- dalle.
23187: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23188:
23189: Anssi Joutsenlahti
23190: 1776 1983 vp.
23191:
23192: Toivomusaloite n:o 1601
23193:
23194:
23195:
23196:
23197: Joutsenlahti ym.: Noormarkun-Lassilan-Lavian maantien
23198: uudelleen rakentamisesta
23199:
23200:
23201: Eduskunnalle
23202:
23203: Luoteis-Satakunnan tieoloissa on paljon edennyt siihen pisteeseen, ettei tien tekemises-
23204: korjaamisen varaa. Nykyisin maantie Noormar- sä ole enää paljoakaan työpaikkoja tarjolla, oli-
23205: kusta Lassilan kautta Laviaan, josta edelleen on si maantieyhteys Lavian ja Noormarkun välillä
23206: mahdollisuus päästä Porin-Tampereen tielle, rakennettava uudelleen. Tie on jo vuosia ollut
23207: on nykyajan liikenteeseen täysin vaarallinen Turun tiepiirin vuosisuunnitelmissa.
23208: monine mutkineen ja mäkineen ja on muu- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
23209: tenkin kapea ja heikkokuntoinen. Koska tiellä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23210: on melkoista käyttöä ja sen käyttö tulisi myös sen,
23211: lisääntymään tien kunnon parannuttua - alu-
23212: eella on erittäin runsaasti esim. puutavaralii- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23213: kennettä - ja koska alueella rakennettavan piteisiin Noormarkun-Lassilan-Lavian
23214: Lavian-Kankaanpään tien rakentaminen on maantien uudelleen rakentamiseksi.
23215: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
23216:
23217: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23218: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23219: 198.3 vp. 1777
23220:
23221:
23222: Toivomusaloite n:o 1602
23223:
23224:
23225:
23226:
23227: Joutsenlahti ym.: Poroarkun Honkakosken-Tuunajärven-La-
23228: vian Riihon maantien peruskorjaamisesta ja kestopäällystä-
23229: misestä
23230:
23231:
23232: Eduskunnalle
23233:
23234: ·Kasvaneiden kuljetustarpeiden vuoksi olisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23235: maantie välillä Poroarkun Honkakoski - Tuu- muksen,
23236: najärvi - Lavian Riiho rakennettava kesto- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
23237: päällysteiseksi, sillä nykyisellä kunnollaan se on piteisiin Pomarkun Honkakosken -
23238: raskaalle liikenteelle sopimaton mutkaisena ja T uunajärven - Lavian Riihon maan-
23239: mäkisenä ja muutenkin heikkokuntoisena. tien peruskorjaamiseksi ja kestopäällys-
23240: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tämiseksi.
23241: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
23242:
23243: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23244: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23245:
23246:
23247:
23248:
23249: 223 088300420M
23250: 1778 1983 vp.
23251:
23252: Toivomusaloite n:o 1603
23253:
23254:
23255:
23256:
23257: Joutsenlahti ym.: Määrärahasta Poroarkun-Lavian maantien kes-
23258: topäällysteen uusimiseksi
23259:
23260:
23261: Eduskunnalle
23262:
23263: Nykyisin on tieyhteys Poroarkun ja Lavian Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23264: välillä melko hyvä. Tie on kestopäällysteinen ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23265: muutenkin rakennettu nykyajan liikenneoloja muksen,
23266: vastaavaksi. Kun kuitenkin tien kestopäällyste
23267: on kulumassa loppuun, olisi uusi päällyste saa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23268: tava tielle mahdollisimman nopeaslti, sillä uuden riittävän määrärahan varaamiseksi Po-
23269: päällysteen laskeminen vanhan päälle tulee ta- markun-Lavian maantien kestopäällys-
23270: loudellisesti edullisemmaksi kuin antaa vanhan teen uusimiseksi.
23271: päällysteen kulua kokonaan rikki ja vasta sen
23272: jälkeen laskea uusi päällyste.
23273: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
23274:
23275: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23276: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23277: 1983 vp. 1779
23278:
23279: Toivomusaloite n:o 1604
23280:
23281:
23282:
23283:
23284: Joutsenlahti ym.: Porin-Tampereen <tien ja Mouhijärven kes-
23285: kustasta tulevan tien risteyksen parantamisesta
23286:
23287:
23288: EduskunnaHe
23289:
23290: Risteys Porin-Tampereen maantien ja Mou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23291: hijärven kirkonkylästä tulevan tien yhtymäkoh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23292: dassa on erittäin vaarallinen, koska tie Mou- muksen,
23293: hijärven kirkonkylän suunnasta tultaessa viettää
23294: voimakkaasti Porin-Tampereen tielle. Varsin- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
23295: kin suurempia autoja on vaikea saada alalui- menpiteisiin, jotta Porin-Tampereen
23296: sussa pysähtymään ennen risteystä erityisesti tien ja Mouhijärven keskustasta tulevan
23297: liukkailla keleillä. Tämän vuoksi olisi risteys- tien risteys tasoitetaan vaakatasoon ja
23298: alue tehtävä tasaiseksi ja levitettävä turvalli- levitetään liikenneturvalliseksi.
23299: seksi.
23300: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23301:
23302: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23303: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23304: 1780 198.3 vp.
23305:
23306: Toivomusaloite n:o 1605
23307:
23308:
23309:
23310:
23311: Joutsenlahti ym.: Maantien rakentamisesta Suodenniemeltä Puta-
23312: jaan
23313:
23314:
23315: Eduskunnalle
23316:
23317: Lyhin tieyhteys Suodenniemen keskustasta Tiellä on suoritettu pienehkö oikaisu silta-
23318: Porin-Tampereen tielle on Putajan kautta. työmaan yhteydessä.
23319: Tie on kuitenkin erittäin vaarallinen nykyaikai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23320: selle liikenteelle mutkaisena, mäkisenä ja ka- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23321: peana. vomuksen,
23322: Tämän vuoksi olisikin tie nopeasti saatava
23323: liikennöitävään kuntoon rakentamalla uudelleen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
23324: kyseinen tie. Samalla tie auttaisi Suodenniemen maantien rakentamiseksi Suodenniemel-
23325: yhteyksiä Vammalan kaupungin suuntaan. tä Puta;aan.
23326: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198.3
23327:
23328: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23329: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23330: 1983 vp. 1781
23331:
23332: Toivomusaloite n:o 1606
23333:
23334:
23335:
23336:
23337: Joutsenlahti ym.: Suodenniemen-Sävin-Vatulan-Kilvakkalan
23338: tieosuuden rakentamisesta
23339:
23340:
23341: Eduskunnalle
23342:
23343: Suodenniemeltä on päällystetty tieyhteys Po- hyväksi käyttäen välille Suodenniemi - Sävi
23344: rin-Tampereen tielle. Yhteys Hämeenkyröön - Ikaalisten Vatula - Kilvakkala.
23345: Tampereen-Vaasan tielle on myös saatavissa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23346: samoin Kankaanpäähän melko lyhyin tienraken- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23347: tamistehtävin. muksen,
23348: Tieyhteydet Suodenniemdtä Ikaalisten kau-
23349: pungin suuntaan Tampereen-Vaasan tielle että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
23350: ovat nykyisin pienten heikkokuntoisten teiden peellisiin toimenpiteisiin Suodenniemen
23351: varassa. Siksi olisi myös tämä yhteys rakennet- - Sävin - V atulan - Kilvakkalan tie-
23352: tava nykyaikaiseksi kestopäällystetieksi. Tämä osuuden rakentamiseksi.
23353: yhteys tulisi rakentaa jo olemassaolevia teitä
23354: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
23355:
23356: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23357: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23358: 1782 198.3 vp.
23359:
23360: Toivomusaloite n:o 1607
23361:
23362:
23363:
23364:
23365: Joutsenlahti ym.: Suodenniemen Taipaleen ja Hämeenkyrön Vesa-
23366: järven välisen maantien rakentamisesta
23367:
23368:
23369: Eduskunnalle
23370:
23371: Paikalliset tieyhteydet Suodenniemeltä Hä- pereen-Vaasan tielle parantuisivat huomat-
23372: meenkyrön suuntaan ovat heikonlaisen tien va- tavasti.
23373: rassa. Kun nyt kuitenkin Suodenniemen keskus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23374: tasta rakennetaan rtie päällystyskuntoiseksi Tai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23375: paleen risteykseen saakka ja kun myös Hä- muksen,
23376: meenkyrössä rakennetaan parast'aikaa tietä
23377: Vesajärveltä Hämeenkyrön keskustaan Tampe- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
23378: reen-Vaasan tielle, olisi myös väli Suodennie- piteisiin Suodenniemen Taipaleen ja Hä-
23379: men Taipale - Hämeenkyrön Vesajärvi saa- meenkyrön V esajärven välisen maantien
23380: tava nopeasti rakennetuksi ja päällystetyksi, rakentamiseksi.
23381: jolloin yhteydet Suodenniemen suunnasta T am-
23382: Helsingissä 20 päivänä huhtikuwta 198.3
23383:
23384: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23385: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23386: 1983 vp. 1783
23387:
23388: Toivomusaloite n:o 1608
23389:
23390:
23391:
23392:
23393: Joutsenlahti ym.: Vihun-Palokosken-Suurimaan tien rakenta-
23394: misesta Jämijärvellä
23395:
23396:
23397: Eduskunnalle
23398:
23399: Nykyaikainen liikenne vaatii hyvät tiet. Siksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23400: olisi rakennettava ja kestopäällystettävä Vihusta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23401: Palokosken kautta Suurimaalle menevä tie Jämi- muksen,
23402: järven kunnassa, koska lisäksi tiellä liikennöi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23403: vät normaalin autoliikenteen lisäksi turvesoilta Vihun-Palokosken-Suurimaan tien ra-
23404: tulevat turverekat. kentamiseksi Jämijärven kunnassa.
23405: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23406:
23407: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
23408: Pentti Skön Lea Mäkipää Mikko Vainio
23409: Reino Jyrkilä
23410: 1784 1983 vp.
23411:
23412: Toivomusaloite n:o 1609
23413:
23414:
23415:
23416:
23417: Joutsenlahti ym.: Eritasoliittymän rakentamisesta valtatien n:o 2
23418: risteykseen Harjavallassa
23419:
23420:
23421: Eduskunnalle
23422:
23423: Eritasoliittymä valtatien n:o 2 Harjaval- - Harjavallan kaupunki ottaa valtatien
23424: lan risteykseen on erittäin tarpeellinen mm. eteläpuolella omistamansa maa-alueet lähiaikoi-
23425: seuraavista syistä: na teollisuuskäyttöön, joten työpaikkaliikenne
23426: - Yleinen liikennevilkkaus risteyksessä. joutuu aikanaan ylittämään risteyksen.
23427: - Lounais-Suomesta saapuva liikenne ha- - Valtatien n:o 2 muuttaminen moottori-
23428: kee jatkoyhteyksiä pohjoiseen, kun Harjaval- liikennetieksi välillä Pori-Harjavalta tapah-
23429: lan kapea silta ei enää aseta estettä sellaiselle tunee vielä tällä vuosituhannella, ja tämä toi-
23430: reitin valinnalle. Yhteys pohjoisen suuntaan menpide vaatii eritasoristeyksen rakentamiSita.
23431: patannettuna voisi muodostaa Porin kaupungin Toimenpide olisi näin ollen tieluokan nostami-
23432: uloimman kehätieyhteyden. sen osittaista toteuttamista.
23433: - Outokumpu Oy:n prosessihiekkavaras- Edellä olevan rnrusteella ehdotamme kun-
23434: tot sijaitsevat va1tatien eteläpuolella, ja tämä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23435: liikenne on tasaista ja jatkuvaa, koska se pal- muksen,
23436: velee prosessiteollisuutta.
23437: - Outokumpu Oy:n malmikuljetukset että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
23438: Vammalan kaivokselta Harjavallan tehtaille piteisiin eritasoliittymän rakentamiseksi
23439: tapahtuvat maaoteitse ja tämän risteyksen valtatien n:o 2 Harjavallan risteykseen.
23440: kautta.
23441: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23442:
23443: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23444: Lea Mäkipää Vieno Eklund
23445: 1983 vp. 1785
23446:
23447: Toivomusaloite n:o 1610
23448:
23449:
23450:
23451:
23452: Joutsenlahti ym.: Eritasoristeyksen rakentamisesta valtatien
23453: n:o 2 risteykseen Nakkilan keskustassa
23454:
23455:
23456: Eduskunnalle
23457:
23458: Valtatien n:o 2 rakentamisen yhteydessä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23459: osa Nakkilan keskustan rakennuskaava-alueesta nioittavaSiti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23460: jäänyt tien länsipuolelle. Tie haittaa maankäyt- vomuksen,
23461: töä keskusta-alueella. Arantilan yhdystieltä ja
23462: Nakkilan--Saarenmaan maantieltä ohjautuu että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
23463: valtatien jälkeen kunnan vilkkain liikenne ris- piteisiin eritasoristeyksen rakentami-
23464: teykseen. Tämän vuoksi eritasoristeyksen ra- seksi valtatien n:o 2 risteykseen Nak-
23465: kentaminen on toteutettava mahdollisimman kilan keskustan kaava-alueella.
23466: pian ko. paikalle.
23467: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23468:
23469: Anssi Jouitsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23470: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23471:
23472:
23473:
23474:
23475: 224 088300420M
23476: 1786 1983 vp.
23477:
23478: Toivomusaloite n:o 1611
23479:
23480:
23481:
23482:
23483: Joutsenlahti ym.: Arantilan sillan rakentamisesta Nakkilassa
23484:
23485:
23486: Eduskunnal1e
23487:
23488: Nakkilan keskustassa on ns. Arantilan silta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23489: rakennettu wonna 1938 ja on siis nykyaikai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23490: selle liikenteelle täysin sopimaton, koska sillalla
23491: on vain yksi ajokaista moottoriliikenteelle. Sil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23492: ta yhdistää Nakkilan kirkonkylän keskustan Ko- Arantilan sillan rakentamiseksi Nakki-
23493: kemäenjoen yli Viikkalaan ja on vilkkaasti lii- lassa.
23494: kennöity. Tämän woksi olisi uuden sillan ra-
23495: kentaminen entisen heikon sillan tilalle kiirei-
23496: nen ja välttämätön tehtävä.
23497: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23498:
23499: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23500: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23501: 1983 vp. 1787
23502:
23503: Toivomusaloite n:o 1612
23504:
23505:
23506:
23507:
23508: Joutsenlahti: TVL:n tukikohdan rakentamisesta Parkanoon
23509:
23510:
23511: Eduskunnalle
23512:
23513: Tie- ja vesirakennuslaitoksen tukikohdan ra- lat, kaluston säilytystilat, huoltotilat ja varas-
23514: kentaminen Parkanoon on kiireinen tehtävä. tot.
23515: Sitä varten on varattu tontti valtatien n:o 23 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23516: varresta. Suunnitelmat varikon rakentamisesta tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23517: ovat valmiit ja kustannusarvio on 4 milj. mark- sen,
23518: kaa.
23519: Varikon rakentamisen avulla saadaan tiemes- että hallitus ryhtyisi toimepiteisiin
23520: taripiirin kaikki tilat keskitetysti yhteen paik- TVL:n tukikohdan rakentamiseksi Par-
23521: kaan. Näitä tiloja ovat toimisto, sosiaaliset ti- kanoon.
23522: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
23523:
23524: Anssi Joutsenlahti
23525: 1788 198.3 vp.
23526:
23527: Toivomusaloite n:o 1613
23528:
23529:
23530:
23531:
23532: Joutsenlahti ym.: Yksityisteille annettavan valtionavustuksen
23533: myöntämisperusteiden laajentamisesta
23534:
23535:
23536: Eduskunnalle
23537:
23538: Yksityistiet saavat valtionapua siinä tapauk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23539: sessa, että tien varressa on useampia taloja. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23540: Silloin kun tien varrella on vain yksi tai kaksi muksen,
23541: taloa, ovat kuitenkin tien ylläpitokustannukset
23542: suuremmat taloa kohden kuin silloin, kun ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23543: loja on useampia. Tämän johdosta pitäisi val- valtionavustuksen myöntämiseksi myös
23544: tionapu ulottaa myös yhden ja kahden talon niille yksityisteifie, ioiden varrella on
23545: yksityisteille. vain yksi tai kaksi taloa.
23546: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23547:
23548: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
23549: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
23550: Urho Pohto Reijo Enävaara Mikko Vainio
23551: 1983 vp. 1789
23552:
23553: Toivomusaloite n:o 1614
23554:
23555:
23556:
23557:
23558: Joutsenlahti ym.: Uudenkaupungin-Rauman-Porin rautatien
23559: rakentamisesta
23560:
23561:
23562: Eduskunnalle
23563:
23564: Nykyisin on rautatie länsirannikollamme Tu· rakentaminen välillä Uusikaupunki-Rauma-
23565: rusta Uuteenkaupunkiin. Siitä pohjoiseen on Pori. Tulevaisuudessa olisi rataa jatkettava
23566: olemassa suunnitelmia radan rakentamiseksi myös Pohjanmaalle Vaasaan ja edelleen Poh-
23567: Raumalle ja Poriin. janmaan radalle Jepuaan asti.
23568: Koska myös näillä alueilla vallitsee vaikea Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
23569: työllisyystilanne ja radan saaminen olisi voima- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23570: kas piristysruiske alueen teollisuudelle, joka muksen,
23571: voisi ohjata raskaan kuljetuksensa entistä enem-
23572: män rautatielle, olisi ns. Orpo-rautatiehankkeen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
23573: rakentamiseen päästävä mahdollisimman no- menpiteisiin Uudenkaupungin-Rauman
23574: peasti eli olisi pantava täytäntöön rautatien -Porin rautatien rakentamiseksi.
23575: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23576:
23577: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23578: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23579: 1790 1983 vp.
23580:
23581: Toivomusaloite n:o 1615
23582:
23583:
23584:
23585:
23586: Joutsenlahti ym.: Porin-Tampereen ja Peipohjan-Rauman rau-
23587: tatien perusparantamisesta
23588:
23589:
23590: Eduskunnalle
23591:
23592: Porin-Tampereen radan perusparannustyöt ta kulkevia tavaravirtoja. Vuonna 1980 aloi-
23593: on aloitettu vuonna 1979. Tänä vuonna töi- tettiin Mäntyluodon ja Tahkoluodon välisen
23594: hin käytetään noin 20 milj. markkaa. Töiden satamaradan rakentaminen Tahkoluodon öljy-
23595: kustannusarvio nousee tällä hetkellä uudelleen- ja il'ltolastisatamaan. Rata valmistuu vuonna
23596: kiskotuksineen ja ratapihatöineen noin 214,8 1984. Myös tämän ratayhteyden arvioidaan li-
23597: milj. markkaan. Työt kohteessa on aloitettu säävän tavarakuljetuksia rautateitse.
23598: vasta Tampereen puoleisesta päästä. Peipohjan Porin-Tampereen ja Peipohjan-Rauman
23599: ja Rauman välisen rautatien perusparannustöistä rautatiet muodostavat keskeisen tavaraliikenne-
23600: ei ole vielä laadittu suunnitelmia. Osoitetuilla yhteyden Keski-Suomesta ja Tampereen seu-
23601: määrärahoilla ja tämänhetkisellä työnopeudel- dulta meren rannalle. Nämä radat tulisi myös
23602: la peruskorjauksen valmistuminen tulee !yk- nopeaSiti saattaa nykyaikaisen rautatieliikenteen
23603: kääntymään pitkälle tulevaisuuteen. vaatimalle tasolle.
23604: Rataosan perusparannuSityön nopeuttamista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23605: puoltavat useat seikat. Radan kuljetustalou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23606: dellinen merkitys on oleellisesti lisääntynyt muksen,
23607: Jyväskylän-Tampereen radan valmistumisen
23608: myötä. Tällä hetkellä suuri osa uuden oiko- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
23609: radan tavarakuljetuksista suuntautuu Porin ja piteisiin Porin-Tampereen ja Peipoh-
23610: Rauman satamiin. Tänä vuonna ovat liikenne- jan-Rauman rautateiden perusparan-
23611: väylät esim. Mäntyluodon satamaan ennätys- nustöiden oleelliseksi nopeuttamiseksi
23612: luokkaa. Raumalle valmistuu parasta aikaa sy- ja ratojen sähköistyksen aikaansaami-
23613: väsatama, joka tulee lisäämään Rauman kaut- seksi.
23614: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23615:
23616: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23617: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23618: 1983 vp. 1791
23619:
23620:
23621: Toivomusaloite n:o 1616
23622:
23623:
23624:
23625:
23626: Joutsenlahti ym.: Potin-Haapamäen rautatien peruskorjaami-
23627: sesta
23628:
23629:
23630: Eduskunnalle
23631:
23632: Porin-Haapam.äen rautatien peruskorjaus Tampereen kautta Poriin. Radan varrella si-
23633: on alkanut, mutta jäänyt kesken heti alussa jaitsee yhdeksän kuntaa, joissa on yhteensä
23634: välillä Pori-Noormarkku. Työ olisi loppuun- 137 000 asukasta, useita 1tehdaslaitoksia sekä
23635: saatettava, jotta nopeuksia rataosalla voitaisiin varuskunta ja varikko.
23636: nostaa ja tavarankuljetusta ohjata myös tälle Rata on rakennettu valmiiksi v. 1938 ja
23637: ratajaksolle, ettei kaikkea Mäntyluodon satama- sen pituus on 194 km. Se on todella perus-
23638: liikennettä tarvitse ohjata kiertoteitä Tampe- parannustyön tarpeessa. Samalla mahdollistet-
23639: reen kautta Poriin. taisiin henkilöjunaliikenteen nopeammat yhtey-
23640: Erittäin tärkeää on rataosan K 30 kiskotuk- det koko alueen kehityksen parhaaksi.
23641: sen vaihtaminen raskaammaksi. Se olisi mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23642: dollista 2 milj. markalla. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toiv~
23643: Yleisesti ovat käytössä K 43 ja K 54. Kis- muksen,
23644: kotuksen keveys aiheuttaa sen, että sallittu
23645: akselipaino on 15-20 tonnia ja nopeus saa olla että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
23646: enintään 35 km/t. Nopeuden vähäisyydestä piteisiin Porin-Haapamäen rautatien
23647: johtuen Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta tuleva peruskor;aamiseksi.
23648: tahtitavara kuljetetaan pidemmän matkan eli
23649: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23650:
23651: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23652: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23653: 1792 1983 vp.
23654:
23655: Toivomusaloite n:o 1617
23656:
23657:
23658:
23659:
23660: Joutsenlahti ym.: Henkilöliikenteen palauttamisesta Haapamäen
23661: -Porin radalle
23662:
23663:
23664: Eduskunnalle
23665:
23666: Rautatien henkilöliikenne lakkautettiin ke- nioittavasti eduskunnan hyväksy:titäväksi toivo-
23667: väällä 1982 välillä Haapamäki-Pori. Sen muksen,
23668: uudelleen aloittaminen olisi tärkeää aluepoliit-
23669: tisesti ja energiapoliittisesti sekä liikenteelli- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
23670: sesti. piteisiin henkilöliikenteen palauttami-
23671: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seksi Haapamäen-Porin radalle.
23672: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23673:
23674: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23675: Pentti. Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23676: 1983 vp. 1793
23677:
23678:
23679: Toivomusaloite n:o 1618
23680:
23681:
23682:
23683:
23684: Joutsenlahti ym.: Valtionrautateiden elakeläisalennuskontilla mat-
23685: kustavia koskevien rajoitusten poistamisesta
23686:
23687:
23688: Eduskunnal:le
23689:
23690: Valtionrautatiet on muuttanut eläkeläisalen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23691: nuskortilla matkustavien mahdollisuuksia käyt- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23692: tää alennusmahdollisuutta viikonvaihteen aika- muksen,
23693: na. Tämä rajoitus kesken viikonvaihdetta sal-
23694: littuine matkustusaikoineen on erittäin hanka- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
23695: la ja eläkeläisille epämiellyttävä rajoitus, joten piteisiin rajoitusten poistamiseksi Val-
23696: se olisi poistettava. tionrautateiden eläkeläisalennuskortilla
23697: matkustaviita myös viikonloppuisin.
23698: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23699:
23700: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23701: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23702: Reino Jyrkilä
23703:
23704:
23705:
23706:
23707: 225 088300420M
23708: 1794 198.3 vp.
23709:
23710: Toivomusaloite n:o 1619
23711:
23712:
23713:
23714:
23715: Joutsenlahti ym.: Veteraanitunnuksen omaavien oikeuttamisesta
23716: matkustamaan ilmaiseksi valtionrautateillä
23717:
23718:
23719: Eduskunnalle
23720:
23721: Sotiemme veteraanit ovat asettaneet alttiiksi omaaville annettava ilmainen matkustusoikeus
23722: elämänsä ja terveytensä puolustaessaan maa- Valtionrautateillä, koska kaiken lisäksi junat
23723: tamme. Heille on jäänyt sodista elämänikäisiä kyllä kulkevat, joten tästä ilmaisesta rautatei-
23724: vaivoja, jotka iän mukana vain tulevat yhä pa- den käyttöoikeudesta veteraaneille ei valtiolle
23725: hemmiksi. Tutkimusten mukaan vain 1 % ve- koituisi edes lisäkustannuksia.
23726: teraaneista on täysin terveitä. Tämän vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23727: tulisi veteraaneille antaa kaikki mahdollinen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23728: tuki heidän jäljellä olevana elinaikanaan. Myös
23729: veteraanit haluaisivat tutustua kotimaahansa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23730: matkustamalla, mutta vähävaraisina heillä ei ole kaikkien veteraanitunnuksen omaavien
23731: useinkaan siihen taloudellisia mahdollisuuksia. oikeuttamiseksi matkustamaan ilmaiseksi
23732: Tämän vuoksi olisi kaikille veteraanitunnuksen Valtionrautateillä.
23733: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
23734:
23735: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23736: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23737: Reino Jyrkilä
23738: 1983 vp. 1795
23739:
23740: Toivomusaloite n:o 1620
23741:
23742:
23743:
23744:
23745: Joutsenlahti ym.: Merikarvian sataman väylän syventämisestä
23746:
23747:
23748: Eduskunnalle
23749:
23750: Merikarvian satamassa tmmtvan sahan tuo- Porissa todettiin, että nykyinen suursatamiin
23751: tanto, noin 70 000 m3 , joudutaan ajamaan ensi- keskittymispyrkimys vaikeuttaa sahatavaran
23752: luokkaisista laivausolosuhteista ja terminaaleista myyntitoimintaa, koska sekä mannermaan että
23753: maaoteitse muihin satamiin laivattavaksi. Täl- Englannin maahantuojien hallinnassa oleviin
23754: löin aiheutetaan paikallisesti 1 milj. markan pikkusatamiin eivät suuret alukset pääse. Siis
23755: kulut vuosittain sekä lisäksi laatuvaurioita ja huomattavalle osalle ulkomaisista ostajista ~i
23756: työtilaisuuksien menetyksiä paikkakunnalla. heutuu myös ylimääräisiä kuluja heidän jou-
23757: Syynä on liian alhaisen kulkusyvyyden omaa- tuessaan järjestämään jatkokuljetuksen omaan
23758: va laivaväylä, joka paikallisen asiantuntemuksen pikkusatamaansa.
23759: mukaan olisi parannettavissa. Merikarvian väy- Merikarvialla on valmis satama vastaamaan
23760: lää koskevat ratkaisut ja nykyinen merikortti ulkomaisten ostajien tarpeita. Nyt olisi saatava
23761: perustuvat tsaarinvallan aikaisiin merenmit- laivaväylä vastaamaan nykyaikaisten puutavara-
23762: tauksiin. Siksi ensimmäinen tavoite onkin Me- laivojen sinänsä kohtuullisia vaatimuksia.
23763: rikarvian merialueen merenmittaus ja väylä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23764: tutkimus. Sitä vaatii myös nykyisin yhä lisään- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23765: tyvä pienveneily. muksen,
23766: Väylätutkimuksen perusteella määritellään
23767: tavoitesyvyys, joka olisi sataman tuottavuuteen että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
23768: katsoen kohtuullisin kustannuksin saavutetta- piteisiin Merikarvian sataman väylän
23769: vissa. syventämiseksi puutavaralaivo;en pääse-
23770: Äskettäin valtakunnallisilla laivauspäivillä miseksi satamaan.
23771: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23772:
23773: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23774: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23775: 1796 1983 vp.
23776:
23777: Toivomusaloite n:o 1621
23778:
23779:
23780:
23781:
23782: Joutsenlahti ym.: Lauttayhteyden aikaansaamisesta Porin ja
23783: Gävlen välille
23784:
23785:
23786: Eduskunnalle
23787:
23788: Potista Ruotsiin oli aiemmin lauttayhteys. suunniteltaessa uutta linjaa ja tarkoituksenmu-
23789: Nyt olisi asiallista elvyttää tämä yhteys, sillä kaista autolauttaa, jolta ajan vaatimusten mu-
23790: näin saataisiin pitkään käyttämättä ollut auto- kaisesti edellytetään kykyä selvitä säännöllisestä
23791: lauttapaikka jälleen käyttöön ja samalla voitai- liikenteestä ja tehokasta lastikapasiteettia. No-
23792: siin vilkastuttaa valmistuneen Järvi-Suomen tien peusrajoitukset etelässä ovat selvästi ongelma,
23793: turistikäyttöä. joten aikataulu olisi ilmeisesti oleellisen tärkeä
23794: Lisäksi Pori on huomattava kuljetuskeskus, tekijä suunniteitaessa Porin-Gävlen reittiä.
23795: josta lähtee päivittäin suoranainen rekka-auto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23796: jen kolonna kohti Ruotsia ja sieltä edelleen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23797: Keski-Eurooppaan. Tähänastiset tutkimukset tu- muksen,
23798: kevat laskelmia, joiden mukaan Porista lähtisi
23799: kautta vuoden keskimäärin sata rekkaa viikossa että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
23800: ja kesäaikana enemmänkin. . piteisiin, ;otta välille Pori-Gävle ai-
23801: Rekkakapasiteetti on olennaisen tärkeä tekijä kaansaataisiin lauttayhteys.
23802: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23803:
23804: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23805: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23806: 1983 vp. 1797
23807:
23808: Toivomusaloite n:o 1622
23809:
23810:
23811:
23812:
23813: Joutsenlahti ym.: KanavaveDkoston rakentamista koskevan koko-
23814: naissuunnitelman aikaansaamisesta
23815:
23816:
23817: Eduskunnal'le
23818:
23819: Kanavat ovat maamme unohdettu rikkaus, paa. Suurten säiliöautojen lisääntyminen maan-
23820: joka energiakriisin aikana olisi elvytettävä. Sen teillä lisää liikennemääriä ja näin myös tilastol-
23821: vuoksi olisi laadittava vesiteiden kokonaissuun- lista onnettomuusriskiä. Näiden autojen aiheut·
23822: nitelma maahamme, koska vesitie on ainoa tie, tama teihin kohdistuva kulutus on myös huo-
23823: joka ei kulu käytössä. mionarvoinen seikka kansantalouden kannalta.
23824: Vaikka Keiteleen-Päijänteen kanavahanket- Erityisen suuri merkitys vesitieverkostolla
23825: ta on pidettävä ensisijaisena tehtävänä Suomen on siinä tapauksessa, että suunnitelmien mu-
23826: sisävesiväylästön kehittämisessä eikä sen raken- kaan ryhdytään tehostamaan kotimaisten polt-
23827: tamista tulisi enää jarruttaa, on koko ajan aja- toaineiden käyttöä. Varsinkin kahden kotimai-
23828: teltava myös aikaisempaa tehokkaampaa suun- sen polttoaineen, polttoturpeen ja metsätähteen
23829: nittelua koko sisävesistöjemme tulevalle koko- käytön taloudellisuudessa kuljetuskustannuksil-
23830: naiskäytölle. la on ensiarvoisen tärkeä sijansa.
23831: Eduskunta on jo vuonna 1964 velvoittanut Pohtoturve on hyvin kevyt ja energiasisäl-
23832: hallituksen tutkimaan Järvi-Suomen kanavoimis- töönsä nähden paljon tilaa vievä polttoaine.
23833: mahdollisuuksia. Viranomaiset ovat tosin teh- Sen taloudelliseksi kuljetusmatkaksi on lasket-
23834: neet useita erillisselvityksiä, mutta kokonaisuu- tu alle 100 kilometriä. On kuitenkin varsin
23835: tena on eduskunnan toivomus vielä toteutta- harvoja suuria asutuskeskuksia, joista 100 kilo-
23836: matta. Se ei silti ole menettänyt ajankohtai- metrin maantie- tai rautatiematkan säteellä löy-
23837: suuttaan näiden 15 vuoden kuluessa. tyy riittävän rikkaita turvesoita.
23838: Eduskunnan toivomus käsitti vain teknillis- Myös metsätähteen taloudellinen käyttö on
23839: taloudellisen tutkimuksen laatimisen Järvi- osoittautunut ongelmaksi. Tässä tapauksessa ei
23840: Suomen kanavoimismahdollisuuksista, ja näitä pelkästään vesitiekuljetus ratkaise ongelmaa,
23841: viranomaiset ovat jo tehneetkin. Vesihallitus sillä myös metsätähteen keruu on taloudelli-
23842: on myös laatinut vesienkäytön kokonaissuun- sesti vaikea kysymys. Metsätähteen kuljetus-
23843: nitelmia. Näiden molempien pohjalta voitaisiin mahdollisuus vesitse ratkaisisi kuitenkin jo
23844: tutkia yksityiskohtaisemmin sisävesistöjemme osan ongelmaa, ja muutkin ratkaisut voivat
23845: kokonaiskäytön kehittämistä ottaen huomioon löytyä fossiilisten polttoaineiden hinnan koho-
23846: paitsi vesistöjen kuljetustehtävät myös niiden tessa.
23847: merkitys kalastukselle, energiantuotannolle, vir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23848: kistysalueina ja tulvasuojelulle. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23849: Tällainen kokonaissuunnitelma meiltä puut- muksen,
23850: tuu.
23851: Vesitieverkoston merkitys energiahuollollem- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
23852: me on hyvin suuri. Nykyisin useimmiten maan- piteisiin kokonaissuunnitelman aikaan-
23853: teitse etelästä pohjoiseen kuljetettavat öljytuot- saamiseksi kanavaverkoston rakentami-
23854: teet voitaisiin siirtää vesitse kuljetettaviksi, seksi tuhatjärvien maahamme.
23855: mikä olisi paitsi halvempaa myös turvallisem-
23856: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23857:
23858: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23859: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23860: 1798 1983 vp.
23861:
23862: Toivomusaloite n:o 1623
23863:
23864:
23865:
23866:
23867: Joutsenlahti ym.: Iisveden-Hau!kiveden kanavan ra:kentamises;ta
23868:
23869:
23870: Eduskunnalie
23871:
23872: Iisveden-Haukiveden kanavahanke on esi- TVH:n investointiohjelmassa mainittu Iisve-
23873: merkki siitä vesitierakentamisesta, joka tähtää den-Haukiveden kanava on alueen asukkaiden
23874: Järvi-Suomen suurien vesistöjen, Kymijoen ve- mielestä hyvin tärkeä. Paikalliset maakunta- ja
23875: sistön ja Vuoksen vesistön yhdistämiseen. Iis- seutukaavaliitot puhuvat sen puolesta, ja
23876: veden-Haukiveden kanava voisi lisäksi toimia TVL:n Kuopion piiri on asettanut sen yhdessä
23877: Kymijoen vesistön yhdyssiteenä merelle siinä Siilinjärven syväväylän kanssa suurten hank-
23878: tapauksessa, että Kymijoen kanavoiminen pää- keittensa kärkipäähän.
23879: tetään jättää tuonnemmaksi. Hankkeesta on juuri valmistumassa esisuun-
23880: Iisveden-Haukiveden kanavan rakentaminen nitelma, ja maastotyöt ovat käynnissä.
23881: olisi verraten helppoa. Koko lisveden-Hauki- Alustavien arvioiden mukaan lisveden-
23882: veden väylä on pituudeltaan 68 kilometriä, . Haukiveden kanavan kustannusarvio on noin
23883: josta melkein valmiita järvi- ja jokiväyliä lähes 130-150 miljoonaa markkaa.
23884: 62 kilometriä. Kaivettavan kanavaosan pituu- lisveden-Haukiveden kanavan merkitystä ei
23885: deksi jäisi näin vain 6 kilometriä. todella pidä aliarvioida. Se liittäisi Keski-Suo-
23886: Sulkukanavia väylälle tulisi neljä. Näistä en- men käyttökelpoiset vesiväylät välittömästi Sai-
23887: simmäinen Iisvedestä lähdettäessä on Suonen- maan syväväylän yhteyteen. Hanke kohdistuisi
23888: joen kanava, jolla saadaan yhteys lähes valmii- myös alueelle, jolla on vähän teollisia työpaik-
23889: seen Suonteenselän väylään. Toinen kanava on koja ja voimakas väestökato.
23890: Kuivataipaleen kanava, joka yhdistää Suonteen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23891: selän ja Sorsaveden. Tämän jälkeen voidaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23892: valita joko Kotalahden kanavan kautta yhteys muksen,
23893: Kallaveteen tai Sorsakosken kanavan ja Lutti-
23894: lan tai Huruslahden kanavan kautta Hau:kive- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
23895: teen. piteisiin Iisveden-Haukiveden kanavan
23896: rakentamiseksi.
23897: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23898:
23899: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23900: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23901: 1983 vp. 1799
23902:
23903: Toivomusaloite n:o 1624
23904:
23905:
23906:
23907:
23908: Joutsenlahti ym.: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentamisestta
23909:
23910:
23911: Eduskunnal'le
23912:
23913: Vesitieverkostomme kehittämiseen liittyvien Keiteleen-Päijänteen kanava tarvitsisi neljä
23914: kanavoimishankkeiden asettaminen kiireellisyys- sulkua ja niiden väliset väylät. Reitti kulkisi
23915: järjestykseen on valtiovallan tehtävä. Tämä Keiteleestä Paatelan sulun kautta Kuhnrunoon
23916: asettelu on tehtävä samassa yhteydessä kuin ja Vatiajärveen, siitä Kuusaan sulun kautta
23917: sisävesistöllemme laaditaan yhtenäinen koko- Saraveteen, Kuhankosken sulun läpi Leppäve-
23918: naiskäyttösuunnitelma. teen ja Vaajakosken sulun kautta Päijänteeseen.
23919: Jo nyt on kuitenkin monissakin yhteyksissä Pudotuskorkeus Keiteleen ja Päijänteen välillä
23920: käynyt ilmi, että yksittäisistä vesitiehankkeista on runsaat 11 metriä.
23921: suurin mahdollinen hyöty saavutettaisiin kana- Kanavan yhteydessä rakennettaisiin Kuusaan
23922: voimalla Keiteleen ja Päijänteen välinen osuus, voimalaitos ja lisättäisiin Äänekosken voimalai-
23923: jota mm. Sitran ja Metsätehon yhteinen tutki- toksen pudotuskorkeutta.
23924: mus nimittää kustannuskynnykseksi. Tie- ja vesirakennushallitus on vuonna 1978
23925: Keiteleen-Päijänteen kanavasta on tehty jo laskenut hankkeen kustannusarvioksi 77 mil-
23926: kaikkiaan viisi eri tutkimusta, joissa kaikissa joonaa markkaa, josta osa kohdistuu jo voima-
23927: kanavahanke todetaan kannattavaksi. Tämä ka- laitoshankkeidenkin kustannuksiin.
23928: nava yhdistäisi lähes 200 kilometrin pituisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23929: väylästön Suolahdelta aina Pielavedelle saakka nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23930: ja toisaalta yhtä pitkän väylästön Vaajakoskelta muksen,
23931: Voikkaalle.
23932: Kanavan vaikutusalueella toimivat maakun- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
23933: taliitot, seutukaavaliitot ja yksittäiset kunnat piteisiin Keiteleen-Päiiänteen kanavan
23934: ovat ilmaisseet kannatuksensa kanavahankkeel- rakentamiseksi.
23935: le.
23936: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23937:
23938: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23939: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23940: 1800 1983 vp.
23941:
23942: Toivomusaloite n:o 1625
23943:
23944:
23945:
23946:
23947: Joutsenlahti ym.: Kokemäenjoen kanavoimisesta
23948:
23949:
23950: Eduskunnalle
23951:
23952: TVH:n vesltleosasto ei kanavahankkeistaan uittoa. Uiton määrä on kuitenkin vähäinen, sen
23953: puhuessaan mainitse esimerkiksi Kokemäenjoen sijaan matkailulla on merkitystä Tampereen ja
23954: kanavointia. TVH:ssa on kuitenkin kaavailtu Hämeenlinnan ympäristössä.
23955: proomuväylää välille Pori-Harjavalta. Tulevaisuudessa myös Kokemäenjoen kana-
23956: Kokemäenjoen vesistön rakennetut väylät voiminen on merkittävää ja avaa yhteyksiä
23957: ovat Virroilta Tampereelle ja Tampereelta Hä- Pohjanlahdelle Sisä-Suomen vesistöistä. Siksi
23958: meenlinnaan saakka. Tämä väylästö voitaisiin myös Kokemäenjoen kanavoiminen on tarpeel-
23959: ilmeisesti ensi vaiheessa yhdistää edullisimmin lista.
23960: Kymijoen vesistöön suunnilleen Päijänteen kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23961: kiosan vaiheilla. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23962: Voimalaitoksin padotussa Kokemäenjoessa ei muksen,
23963: tätä nykyä ole liikennettä, mutta vesistöjen jär- ·
23964: vialueelia harjoitetaan matkailuliikennettä ja että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
23965: piteisiin Kokemäen;oen kanavoimiseksi.
23966: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
23967:
23968: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
23969: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23970: 1983 vp. 1801
23971:
23972:
23973: Toivomusaloite n:o 1626
23974:
23975:
23976:
23977:
23978: Joutsenlahti ym.: Määrärahasta paikallislehtien :tukemiseen
23979:
23980:
23981: Eduskunnalie
23982:
23983: Paikallislehdet ovat merkittävä puolueeton Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23984: mielipiteenmuokkaaja maassamme. Kun nyt nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23985: näiden lehtien toimintaa on vaikeutettu posti- muksen,
23986: maksujen jatkuvalla korottamisella eivätkä nä-
23987: mä lehdet saa valtion puoluelehdille jakamaa että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
23988: lehdistötukea postimaksujen kompensoimiseksi, määrärahan ottamiseksi valtion tulo- ja
23989: olisi myös puolueettomalle tiedonvälitykselle menoarvioon paikallislehtien tukemisek-
23990: taattava toimintaedellytysten säilyminen. si.
23991: Tämän päämäärän saavuttamiseksi olisi myös
23992: paikallislehdille annettava avustusta postimak-
23993: sujen peittämiseksi 500 000 mk vuodessa.
23994: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
23995:
23996: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23997: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
23998: Reino Jyrkilä
23999:
24000:
24001:
24002:
24003: 226 088300420M
24004: 1802 1983 vp.
24005:
24006: Toivomusaloite n:o 1627
24007:
24008:
24009:
24010:
24011: Joutsenlahti ym.: Televisioluvan lunastusvelvollisuuden poista-
24012: misesta opiskelijoilta
24013:
24014:
24015: Eduskunnalle
24016:
24017: Opiskelijat ovat erittäin vähävaraisia ja jou- paa, koska usein tv-vastaanotin on halvempi
24018: tuvat pitkän opiskeluajan kuluessa velkaantu- kuin luvan lunastaminen.
24019: maan. Tämän johdosta heidän taloudellista ti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24020: laansa olisi kaikin puolin pyrittävä helpotta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24021: maan, ei yksin opintorahan ja opintolainpjen muksen,
24022: avulla. Yksi helpotus olisi, ettei heidän tar-
24023: vitsisi maksaa televisiolupaa, sillä nykyisin mo- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
24024: net opiskelijat seuraavat tv-ohjelmia ilman lu- piteisiin, iotta opiskeliioilta poistettai-
24025: siin televisioluvan lunastusvelvollisuus.
24026: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983 .
24027:
24028: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
24029: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
24030: 1983 vp. 1803
24031:
24032: Toivomusaloite n:o 1628
24033:
24034:
24035:
24036:
24037: Joutsenlahti ym.: Sunnuntain jumalanpalvelusajan rauhoittami-
24038: sesta televisiossa kristillisiä ohjelmia varten
24039:
24040:
24041: Eduskunnalle
24042:
24043: Siveelliset ja uskonnolliset arvot ovaJt kansa- semme kristinuskon sanomasta lähettämällä
24044: kuntamme säilymisen kannalta ensiarvoisen tär- sunnuntaisin jumalanpalvelusaikaan televisiossa
24045: keitä. Kun lisäksi kansastamme kuului yksin ohjelmaa lapsille.
24046: luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon esim. v. Edellä olevan peruSiteella ehdotamme kun-
24047: 1979 4 693 849 henkeä ja vapaakirkolliseen ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24048: muihin kristillisiin kirkkoihin kuuluvat mukaan- muksen,
24049: lukien yhteensä noin 95% koko kansastamme,
24050: olisi tämä tosiasia otettava huomioon myös että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
24051: Yleisradion televisio-ohjelmia laadittaessa, jotta piteisiin sunnuntain jumalanpalvelus-
24052: varsinkin perinteellinen jumalanpalvelusaika ajan rauhoittamiseksi televisiossa aino-
24053: rauhoitettaisiin muilta ohjelmilta. Nykyisin on astaan kristillisten ohjelmien kuten ju-
24054: aivan kuin yritettäisiin vieroittaa meidän lap- malanpalvelus/en lähettämiselle.
24055: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
24056:
24057: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
24058: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
24059: Reino Jyrkilä
24060: 1804 1983 vp.
24061:
24062: Toivomusaloite n:o 1629
24063:
24064:
24065:
24066:
24067: Joutsenlahti ym.: Suurimpien hengellisten kesäjuhlien televisioin-
24068: nista
24069:
24070:
24071: Eduskunnalle
24072:
24073: Maamme hengelliset kesäjuhlat keräävät vuo- sinhän on jo käY'täntönä, että yksi tilaisuus
24074: si vuodelta uskollisia juhlilla kävijöitä valtavin juhlilta radioidaan, mikä on hyvä asia.
24075: määrin kokoon nauttimaan yhteydestä ja yhtei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24076: sestä uskosta. Kaikki halukkaat eivät kuiten- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24077: kaan koskaan pääse mukaan monista esteistä muksen,
24078: johtuen. Tämän vuoksi olisi tarpeellista järj~
24079: tää vuosittain suurimmilta hengellisiltä kesäjuh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24080: lilta yksi suora televisiolähetys, jotta myös ko- televisiolähetysten iäriestämiseksi vuo-
24081: tiin jääneet voisivat läheisesti seurata edes pie- sittain suurimmilla hengellisiltä kesäiuh-
24082: neltä osalta näitä rakkaita juhliaan. Nykyi- lilta.
24083: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24084:
24085: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
24086: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
24087: Reino Jyrkilä
24088: 1983 vp. 1805
24089:
24090: Toivomusaloite n:o 1630
24091:
24092:
24093:
24094:
24095: Juhantalo: Tuorilan-Kantin ja Pyntäisen-Ala-Honkajoen maan-
24096: tien kunnossapidon ja rakentamisen kiirehtimisestä
24097:
24098:
24099: Eduskunnalle
24100:
24101: Tienpidon toimenpideohjelmassa vuosille sitelty myöskin em. tieosuuksien kunnossapito- ja
24102: 1983-1988 on esitetty: rakentamistöitä. Alueen työllistämiskysymyksiin
24103: - maantiestä Tuorila-Kantti rakennettavaksi viitaten ovat kuntien edustajat keskustelleet siitä
24104: väli Tuorila-Siikainen, jonka pituus on 9,6 km, mahdollisuudesta, että tiehankkeen kunnossa-
24105: vuosina 1983-84, pito- ja rakentamismahdollisuuksia voitaisiin no-
24106: - samasta maantiestä on väli Siikainen-Pyn- peuttaa. Tieosuudet ovat, varsinkin Pyntäinen-
24107: täinen esitetty rakennettavaksi vuosina 1986-87, Ala-Honkajoki erittäin heikossa kunnossa ja tien
24108: rakennettavan tieosuuden pituus on 6,1 km, rakenne vaatisi pikaisia korjauksia.
24109: - Pyntäinen-Ala-Honkajoki maantiestä on Tiet muodostavat tärkeän poikittaistieyhteyden
24110: väli Pyhtäinen-Kankaanpään kaupungin raja valtatien n:o 8 ja maantien n:o 271 välille,
24111: esitetty rakennettavaksi vuosina 1987-88, raken- jolloin Siikaisten kirkonkylän tieyhteydet parane-
24112: nettavan osuuden pituus on 15,8 km, vat sekä itään että länteen. Tie on liikenteellisesti
24113: - samasta maantiestä on väli kaupungin raja myöskin erittäin merkityksellinen, suuntautuvat-
24114: - Ala-Honkajoki esitetty toteutettavaksi kun- han sen kautta Otamon kalkkikaivoksen tuottei-
24115: nossapidon rakenteen parantamishankkeena vuo- den kuljetukset maakunnan pohjoisosiin. Edel-
24116: sina 1983-85 ollen kunnostettavan tieosuuden leen tie on tärkeä yhdystie Siikaisten kirkonkylän
24117: pituus 6,2 km. ja Kankaanpään kaupungin keskustan välillä.
24118: Neuvotteluissa tieviranomaisten kanssa on tul- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
24119: lut esille mahdollisuus, että TPO 1983-88 mai- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24120: nitut ajanjaksot tulevat em. teillä ehkä muuttu-
24121: maan siten, että tien kunnossapito- ja rakentami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
24122: nen eräiltä osin siinyy vuodella tai useammalla- Tuorzla-Kantti välisen maantien ja Pyn-
24123: kin eteenpäin. täinen-Aia-Honkajoki välisen maantien
24124: Kankaanpään kaupungin ja Siikaisten kunnan kunnossapito- ja rakentamisohjelmien
24125: edustajien välillä käydyissä neuvotteluissa on kä- kiirehtimiseksi.
24126:
24127: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24128:
24129: Kauko Juhantalo
24130: 1806 1983 vp.
24131:
24132: Toivomusaloite n:o 1631
24133:
24134:
24135:
24136:
24137: Juhantalo: Santasten paikallistien perusparantamisesta
24138:
24139:
24140: Eduskunnalle
24141:
24142: Kankaanpään kaupungissa sijaitseva Santasten huomioiden tien kunto vaatisi tällä hetkellä pi-
24143: paikallistie toimii yhdystienä Ala-Honkajoen ja kaista perusparantamista.
24144: Honkajoen kirkonkylän välillä. Tien kokonaispi- Tien varrella on eräitä teollisuuslaitoksia ja
24145: tuus on 14 kilometriä. Tie- ja vesirakennuslaitok- ennen kaikkea siellä sijaitsee VAPO:n turvesuo,
24146: sen ilmoituksen mukaan kaavaillaan tuleviin toi- jolta tapahtuva turpeen kuljetus suuntautuu ete-
24147: menpideohjelmiin kunnossapidon rakenteen pa- lään Ala-Honkajoen risteyksen kautta maantielle
24148: rantamishankkeena kyseisen Santasten paikallis- n:o 271 ja siitä etelään. Turpeen kuljetus rasittaa
24149: tien petusparantamista 6,6 krn:n osuudelta vuo- tietä erityisen voimakkaasti. Tien varrella on
24150: sille 1989-90 ja 7,4 krn:n osuudelta vuosille runsaasti asutusta, joten sitä pitkin suuntautuu
24151: 1990- 91. yhdysliikenteen lisäksi koululaisliikennettä, työ-
24152: Santasten paikallistie alkaa maantieltä n:o 271 paikkaliikennettä yms.
24153: Ala-Honkajoella ja jatkuu Santaskytän kautta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
24154: Honkajoen kirkolle. Tien rakenne on heikko eikä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24155: kestä tiellä nykyisin tapahtuvaa raskasta liiken-
24156: nettä. Liikenteestä johtuen tien kunto on vuosit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24157: tain edelleen heikentynyt. Liikenteen määrät menpiteisiin Santasten paikallistien pe-
24158: rusparantamiseksi.
24159:
24160: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
24161:
24162: Kauko Juhantalo
24163: 1983 vp. 1807
24164:
24165: Toivomusaloite n:o 1632
24166:
24167:
24168:
24169:
24170: Jyrkilä ym.: Kaatamon-Paloniemen paikallistien peruskorjaamises-
24171: ta Liperissä
24172:
24173:
24174: Eduskunnalle
24175:
24176: Paikallistie Kaatamo-Paloniemi toimii paikal- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
24177: lisen asutuksen ja Liperi-Heinävesi maantien vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24178: sekäJoensuu-Varkaus maantien yhdystienä. Tie
24179: on rakennettu vuosikymmeniä sitten ja on hyvin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n
24180: jyrkkine mutkineen vaarallinen liikenneturvalli- Kaatamon-Paloniemen paikallistien pe-
24181: suudelle. Tiellä on suuri paikallis- ja kauttakul- ruskor./aamiseksi ./a muuttamiseksi maan-
24182: kuliikennetarve, joten tiellä tulisi suorittaa perus- tieksi Liperin kunnassa.
24183: korjaus, oikominen ja päällystäminen sekä muut-
24184: taa se paikallistiestä maantieksi.
24185: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
24186:
24187: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
24188: Reino Karpola Jouko Tuovinen Lea Sutinen
24189: 1808 1983 vp.
24190:
24191: Toivomusaloite n:o 1633
24192:
24193:
24194:
24195:
24196: Jyrkilä ym.: Viinijärven-Siikakosken ja Siikakosken-Komperon
24197: paikallistien peruskorjaamisesta Liperissä
24198:
24199:
24200: Eduskunnalle
24201:
24202: Paikallistie Siikakoski-Viinijärvi ja Siika- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
24203: koski-Kompero th. välittävät paikallista liiken- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24204: nettä Viinijärven asutustaajamaan ja kauttakul-
24205: kuliikennettä Joensuu-Kuopio maantien ja Jo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24206: ensuu-Varkaus maantien välillä. Kelirikko- ja Vzi'nijiirven-Siikakosken ja Siikakos-
24207: sadekausina kauttakulkuliikennettä haittaa tien ken-Komperon th. paikallistien perus-
24208: huono kunto, joten paikoitellen savipohja-alus- korjaamiseksi ja tien påällystämiseksi Li-
24209: taa tulisi peruskorjata ja saada tie päällystetyksi perin kunnassa.
24210: paikallistien suuren käyttömäärän kestäväksi.
24211: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
24212:
24213: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
24214: Reino Karpola Jouko Tuovinen Lea Sutinen
24215: 1983 vp. 1809
24216:
24217: Toivomusaloite n:o 1634
24218:
24219:
24220:
24221:
24222: Jyrkilä ym.: Leppälahden-Rönkönvaaran-Säimenen. paikallistien
24223: muuttamisesta maantieksi
24224:
24225:
24226: Eduskunnalle
24227:
24228: Paikallistie Leppälahti-Rönkövaara-Säi- paikallistien muuttamisella maantieksi, jolloin
24229: men Liperin ja Savonrannan kunnissa toimii liikenneyhteys lyhentyisi 15-20 kilometriä.
24230: paikallisen asujaimiston sekä Savonlinnan suun- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
24231: nasta ja Liperi-Heinävesi maantien suunnasta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24232: tulevan kauttakulkuliikenteen yhdystienä. Savon- muksen,
24233: linnan talousalueen ja Joensuun-Liperin talous-
24234: alueen välistä kauttakulkumatkaa voitaisiin huo- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
24235: mattavasti lyhentää, mikäli Savonrannan-Vihta- Leppälahden-Rönkönvaaran-Säimenen
24236: rin ja Liperin-Heinäveden maantiet yhdistettäi- paikallistien muuttamiseksi maantieksi
24237: siin Leppälahden-Rönkönvaaran-Säimenen Liperin ja Savonrannan kunnassa.
24238: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
24239:
24240: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
24241: Pentti Poutanen Jouko Tuovinen Lea Sutinen
24242: Reino Karpola
24243:
24244:
24245:
24246:
24247: 227 088300420M
24248: 1810 198.3 vp.
24249:
24250: Toivomusaloite n:o 16.35
24251:
24252:
24253:
24254:
24255: Jyrkilä ym.: Kurenvaaran yksityistien peruskorjaamisesta ja
24256: muuttamisesta paikallistieksi Liperissä
24257:
24258:
24259: ·Eduskunnalle
24260:
24261: Kurenvaaran yksityistie pituudeltaan 4 km yksityistien peruskorjaus ja muuttaminen pai-
24262: Liperin kunnassa välittää paikallisen asujamis- kallistieksi olisi välttämätöntä.
24263: ton liikennettä ja Liperin-Joensuun maantien Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24264: sekä Mattisenlahden paikallistien välistä kautta- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24265: kulkuliikennettä. sen,
24266: Yksityistiellä tulisi suorittaa peruskorjaus ja
24267: muuttaa paikallistieksi, mutta tieosakkaiden va- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24268: roilla tehtävä on ylivoimainen suorittaa. Tiellä Kurenvaaran yksityistien peruskor;aami-
24269: on paikallisten maatilojen raskasta liikennettä seksi ;a muuttamiseksi paikallistieksi
24270: sekä huomattavaa kauttaku1kuliikennettä, joten . Liperin kunnassa.
24271: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 198.3
24272:
24273: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
24274: Urpo Leppänen Urho Pohto Kerttu Törnqvist
24275: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Jouko Tuovinen
24276: Vieno Eklund Liisa Arranz Pentti Skön
24277: 1983 vp. 1811
24278:
24279:
24280: Toivomusaloite n:o 1636
24281:
24282:
24283:
24284:
24285: Jyrkilä ym.: Pirtun yksityistien peruskorjaamisesta ja muuttami-
24286: sesta paikallistieksi Nurmeksessa
24287:
24288:
24289: Eduskunnalle
24290:
24291: Nurmeksessa Pirtu-niminen yksityistie toimii jastusliikennettä. Yksityistien ( 8,9 •km) tien-
24292: yhdystienä Petäiskylän paikallistien Kapiosta hoito on jatkuvasti lisääntyvän ulkopuolisen lii-
24293: lähtien yhtyen Viekin-Lipinvaaran-Nurmes- kenteen takia tieosakkaille kohtuuttoman raskas
24294: kylän paikallistiehen Lipinvaarassa. Yksityistie ja ylivoimainen tehtävä. Sanotun yksityistien
24295: on pituudeltaan 8,9 km ja tien vaikutuspiiris- peruskorjaus ja muuttaminen paikallistieksi on
24296: sä on 14 taloutta, asukasluku 48. Metsähal- välttämätöntä, jotta Petäiskylän paikallistien ja
24297: lituksen äskettäin laajentama metsäautotiever- Nurmes!kylän-Lipinvaaran-Viekin paikallis-
24298: kosto yhtyy Ylksityistiehen. Pirtun yksityistien tien välttämätön yhdysllikenne saataisiin turva-
24299: tuntumassa .sijaitsevat suuret sora-alueet ja lei- tuksi paikallisen liikenteen ohella.
24300: rintäalueita sekä Kuohatinjärven ympärillä noin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24301: 30 huvila-asukasta. Pirtu-niminen yksityistie vä- .tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24302: littää puutavaran ajoa metsähallituksen metsä- sen,
24303: autotieverkostosta, huomattavaa soranajoa ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24304: posti-, maidonkuljetus-, myymälä- ja teurasauto- Pirtun yksityistien peruskorjaamiseksi ja
24305: kuljetusajoa sekä jarkuvasti lisääntynyttä loma- muuttamiseksi paikallistieksi Nurmeksen
24306: asutus-, virkistys-, kalastus-, metsästys- ja mar- kaupungissa.
24307: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
24308:
24309: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Liisa Arranz
24310: Urpo Leppänen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
24311: Pentti Kettunen Urho Pohto Jouko Tuovinen
24312: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Pentti Skön
24313: 1812 1983 vp.
24314:
24315: Toivomusaloite n:o 1637
24316:
24317:
24318:
24319:
24320: Jyrkilä ym.: Ristinpohjan-Kaarnalammen yksityistien peruskorjaa-
24321: misesta ja muuttamisesta paikallistieksi
24322:
24323:
24324: Eduskunnalle
24325:
24326: Liperin kunnassa Ristinpohjan-Kaarnalam- paikallistieksi olisi välttämätöntä paikallisen asu-
24327: men yksityistie välittää liikennettä yksityistien jaimiston, metsäautotien ja kauttakulkuliiken-
24328: tuntumassa asuville ja Ristin, Liperin, Taipaleen teen sekä työssä käyvien liikennetarpeiden tur-
24329: ja Komperon kylissä asuville sekä kauttakulkulii- vaamiseksi.
24330: kennettä huomattavassa määrin Varkauden- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
24331: Joensuun maantien suunnasta ja Ristonkan- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24332: kaan-Komperon paikallistien suunnasta. Tietä
24333: käyttävät Joensuussa, Outokummussa, Liperissä, että hallitus ryhtyisi toimiin Ristinpoh-
24334: Ylämyllyllä ja Viinijärvellä työssä käyvät sekä jan-Kaarnalammen yksityistien perui-
24335: maidonkeräily-, myymälä-, kirjasto- ja teurasau- korjaamiseksi ja muuttamiseksi paikallis-
24336: tot. Yksityistien peruskorjaus ja muuttaminen tieksi.
24337:
24338: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
24339:
24340: Reino Jyrkilä Lea Sutinen
24341: 1983 vp. 1813
24342:
24343:
24344: Toivomusaloite n:o 1638
24345:
24346:
24347:
24348:
24349: Järvenpää ym.: Tiestön kunnon parantamisesta, määrärahojen
24350: tasapuolisesta kohdentumisesta ja haja-asutusalueiden tieolo-
24351: suhteiden huolehtimisesta
24352:
24353:
24354: Eduskunnalle
24355:
24356: Tienpidon kokonaisrahoitusta on valtakun- läänin alueella ja koko Itä-Suomesta pääkau-
24357: nallisesti lisättävä. Erityisen selvästi tämä kos- punkiseudulle suuntaava liikenne kulkee Kymen
24358: kee Kymen lääniä, jossa eivät rakentamiseen läänin kautta. Oikeudenmukaisempaa määrära-
24359: eivätkä kunnossapitoon varatut määrärahat hoja kohdennettaessa olisikin muuttaa liitkenne-
24360: vastanneet liikennesuoritetta. Kun myöskään suoriteperiaate ajoneuvokilometreistä tonnikilo-
24361: työllisyysperusteisia varoja ei läänin tiestön metreihin.
24362: kunnossapitämiseen ole saatu, on jo llikenne- Asutuksen ylläpitäminen haja-asutusalueilla
24363: turvallisuuden kannalta tilannetta voitava pa- on paljolti riippuvaista tiestön kunnosta. Kau-
24364: rantaa. kana sijaitsevien palvelujen kohtuullinen saa-
24365: Liikenneministeriön määrittelemissä liikenne- vuttaminen on oleellinen edellytys viihtyvyyden
24366: ja tiepoliittisissa tavoitteissa on lähtökohdaksi takaamiseksi. Tästä syystä toimenpiteitä haja-
24367: otettu rahoituksen suuntaaminen teiden raken- asutusalueiden teiden hyväksi on tehostettava.
24368: netta ja liikenneolosuhteiden säilyttämistä tuke- Kunnossapito- ja perusparannusmäärärahojen
24369: viin toimenpiteisiin. Tästä näkökulmasta tarkas- osuutta pitää tuntuvasti korottaa valtion tulo-
24370: teltuna Kymen piirin rahoitusosuutta olisi kas- ja menoarviossa.
24371: vatettava ainakin tasolle, missä riittävästi ote- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24372: taan huomioon liikennesuoritteen määrä. Käy- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24373: tännössä tämä merkitsisi 10-20 prosentin muksen,
24374: reaalista tasokorotusta Kymen piirin määrära-
24375: hoihin. että hallitus huolehtisi nykyistä tehok-
24376: Kymen läänin päätiestöllä on tavallista suu- kaammin tiestön kunnosta, määrärahoien
24377: rempi merkitys koko maan liikennettä ajatel- tasapuolisesta kohdenlumisesta ;a ha;a-
24378: len. Sijaitsevathan kaksi suurinta vienti'S'atamaa asutusalueiden tieolosuhteiden paranta-
24379: misesta.
24380: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
24381:
24382: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen
24383: 1814 1983 vp.
24384:
24385: Toivomusaloite n:o 1639
24386:
24387:
24388:
24389:
24390: Kanerva ym.: Henkilöautojen yhteiskäytön sallimisesta työmatka-
24391: liikenteessä
24392:
24393:
24394: Eduskunnalle
24395:
24396: Suomessakin on havaittavissa tarvetta ja ha- Viime vuosina on monissa maissa, mm. Ruot-
24397: lua henkilöautojen yhteiskäyttöön työmatkalii- sissa, ryhdytty voimakkaisiin toimiin henkilö--
24398: kenteessä. Nykyisin voimassa olevien säännös- autojen yhteiskäytön lisäämiseksi työmatkalii-
24399: ten mukaan tällainen naapuriapu on kuitenkin kenteessä. Näin tulisi menetellä myös Suo-
24400: kiellettyä, mikäli se tapahtuu vastavuoroisuu!>- messa.
24401: periaatteella tai rahallista korvausta vastaan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24402: Erityisesti jatkuva energianhinnan nousu on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24403: tehnyt yhteiskäytön varsin ajankohtaiseksi. Tie- muksen,
24404: liikenteessä saataisiin aikaan selviä polttoaine-
24405: säästöjä, jos henkilöautojen keskimääräisiä maJt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24406: kustajalukuja pystyttäisiin lisäämään. Nykyisin · henkilöautojen yhteiskäytön saliimiseksi
24407: henkilöautojen matkustajaluvut ovat hyvin al- vastavuoroisuusperiaatteella työmatkalii-
24408: haisia, keskimäärin vain hieman yli yksi henkilö kenteessä ja selvityksen suorittamiseksi
24409: autoa kohti. Matkustajamäärän lisäyksellä voi- siitä, miten yhteiskäyttö työmatkoilla
24410: taisiin myös helpottaa liikenneruuhkia, paran- auton omistajalle suoritettavaa käyttö-
24411: taa liikenteen sujuvuutta ja siten edistää liiken- kustannuskorvausta vastaan voitaisiin to-
24412: neturvallisuutta. teuttaa.
24413: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
24414:
24415: Ilkka Kanerva Risto Ahonen
24416: Heikki Perho Ensio Laine
24417:
24418:
24419:
24420:
24421: 1
24422: 198.3 vp. 1815
24423:
24424: Toivomusaloite n:o 1640
24425:
24426:
24427:
24428:
24429: Kanerva ym.: Liukkaan kelin ajoharjoitusratojen perustamisesta
24430:
24431:
24432: Eduskunnalle
24433:
24434: Liikenneturvallisuus kehittyi maanteillämme sia. Norjassa onkin liukkaan kelin ajoharjoittelu
24435: huonompaan suuntaan vuoden 1979 aikana. näillä radoilla määrätty pakolliseksi kaikille ajo-
24436: Tähän huolestuttavaan kehitykseen ovat vai- kortin hankkiville.
24437: kuttaneet monet eri syyt, joista keskeisimpiä Tällaisten ajoharjoitusratojen käyttö olisi hy-
24438: lienevät tieliikenteen määrällinen kasvaminen vin monipuolista ja laajaa, sillä niillä voisivat
24439: talouselämän yleisen nousun myötä sekä teit- muutenkin kehittää ajotaitoaan ajokor:ttioppilai-
24440: temme kunnon jo alkanut rapistuminen. Osin den lisäksi palo-, poliisi- ja sairaankuljetusauto-
24441: olivat syynä myös epäedulliset keliolosuhteet, jen sekä linja-autojen ja erilaisten yhdistelmä-
24442: joissa autoilijoiden ajotaito joutui erityisesti ajoneuvojen kuljettajat, erilaisten vapaaehtoisten
24443: koetukselle. Ajotaidossa onkin tässä suhteessa ajokurssien oppilaat ym.
24444: havaittavissa selviä puutteellisuuksia, jotka voi- Ratojen käyttökustannuksista vaSitaisivat pää-
24445: taisiin poistaa autoilijoiden asianmukaisella jat- osiltaan niiden käyttäjät. Niiden perustamiskus-
24446: kokoulutuksella. tannuksista olisi valtion ja kuntien huolehditta-
24447: Jatkokoulutusta autoilijoille kyllä antavat mo- va. On täysin perusteltua edellyttää, että valtio
24448: net tieliikenteen järjestöt ja oppilaitokset. Kui- ottaa näiden yleistä liikenneturvallisuutta tehok-
24449: tenkin erityisesti liukkaan kelin ajoharjoittelua kaasti edistävien ratojen rakentamisen rahoitta-
24450: ja opetusta on haitannut sopivien harjoitusrato- misen huomioon tieliikenteeltä koottavien ve-
24451: jen puute. Meren ja järvien jäillä harjoittelu on rojen ja veronluonteisten maksujen sijoituskoh-
24452: vuosi vuodelta vaikeutunut kuntien, kalastus- teena. Nykyisin näiden maksujen ja valtion tie-
24453: kuntien ja ympäristönsuojelijoiden lisääntyneen liikenteeseen osoittamien varojen välillä on räi-
24454: vastustuksen vuoksi. Myös viime aikojen lain- keä epäsuhde.
24455: säädäntö (mm. maastoliikennelaki) on ollut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24456: omiaan rajoittamaan luonnonjäällä tapahtuvaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24457: ajoharjoittelua. muksen,
24458: Liukkaan kelin ajoharjoittelumahdollisuuk-
24459: sien puuttumisen johdosta Autoliitto on esittä- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
24460: nyt, että jokaiseen lääniin tulisi rakellltaa aina- menpiteisiin liukkaan kelin a;oharioitus-
24461: kin yksi kautta vuoden käytettävissä oleva liuk- rato;en rakentamisoh;elman laatimiseksi
24462: kaan kelin ajoharjoittelurata. Autoliiton mu- ;a määrärahan varaamiseksi valtion vuo-
24463: kaan mm. Ruotsissa ja Norjassa on tällaisista den 1984 tulo- ;a menoarvioesitykseen
24464: harjoitusradoista saatu erittäin hyviä kokemuk- oh;elman toteuttamisen aloittamiseksi.
24465: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
24466:
24467: Ilkka Kanerva Risto Ahonen
24468: Heikki Perho Ensio Laine
24469: 1816 1983 vp.
24470:
24471: Toivomusaloite n:o 1641
24472:
24473:
24474:
24475:
24476: Karpola ym.: Kesälahdelta Totkunniemen kautta Kymen läänin
24477: rajalle johtavan maantien petoskorjaamisesta
24478:
24479:
24480: Eduskunnalle
24481:
24482: Kesälahden kunnan alueella sijaitseva Kesä- tima verraten raskas liikenne on myöskin jatku-
24483: lahden kirkonkylästä Totkunniemen kautta Ky- vaa. Lisäksi luonnollisesti alueella sijaitseva
24484: men läänin rajalle ja edelleen Uukuniemelle maa- ja metsätalous tarvitsee tietä päivittäin.
24485: ulottuva tie on Kesälahden kunnan alueella Tästäkin liikenteestä osa on verraten raskasta
24486: vielä liikenteeseen nähden erittäin heikkokun- liikennettä. Näin ollen Kesälahden kirkonky-
24487: toinen. Peruskorjaus ja päällystys on suoritettu lästä Totkunniemen kautta Kymen läänin rajalle
24488: Kymen läänin puolella, mutta Pohjois-Karjalan sijaitsevan tien pikainen peruskorjaus ja päällys-
24489: läänin osuus on vieläkin peruskorjausta vailla. ltys olisi välttämätön.
24490: Mainitulla tieosuudella on liikennettä melkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24491: sesti heikkokuntoisuudesta huolimatta. Kesä- . nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24492: lahden ja Uukuniemen kuntien välillä on yh- muksen,
24493: teistoimintaa esimerkiksi koulutoimen hoitami-
24494: sen alalla, joten koululaisten kuljetus on joka- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
24495: päiväistä. Tien vaikutuspiirissä on huomattava menpiteisiin tien peruskorjaamiseksi ja
24496: määrä turkistarhausta ja tämän toiminnan vaa- päällystämiseksi välillä Kesälahti-Tot-
24497: kunniemi-Kymen läänin raja.
24498: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
24499:
24500: Reino Karpola Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist
24501: Eeva Turunen Lea Sutinen Reino Jyrkilä
24502: 1983 vp. 1817
24503:
24504: Toivomusaloite n:o 1642
24505:
24506:
24507:
24508:
24509: Karpola ym.: Värtsilän-Hoilolan maantien parantamisesta
24510:
24511:
24512: Eduskunnalle
24513:
24514: Pohjois-Karjalan läänin alueella on vieläkin piirissä olevat laajat metsäalueet muodostavat
24515: monia tien heikkokuntoisuudesta johtuen vai- jatkuvasti raskasta kuljetustarvetta tielle, kos-
24516: keasti liikennöitäviä tieosuuksia. Tällainen tie- ka muita kuljetusmuotoja ei ole alueelta mah-
24517: osuus, joka olisi pikaisen rakenteen parantami- dollista käyttää.
24518: sen tarpeessa, on juuri Värtsilän ja Hoilolan Kun lisäksi otamme huomioon sen, että alue
24519: välinen tie. on alityöllisyysaluetta, jo tilapäisten työtilai-
24520: Mainittua tietä ei ole koskaan peruskunnos- suuksien saamisenkin takia tien pikainen raken-
24521: tettu. Näin ollen se on erittäin mutkainen, mä- teen parantaminen olisi välttämätöntä.
24522: kinen ja heikkopintainen. Tien merkitys maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24523: kunnan elinkeinoelämälle ei ole kuitenkaan vä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24524: häinen. Varsinkin kesäisin tie on huomattava muksen,
24525: matkailureitti. Lisäksi vireillä olevat matkailu-
24526: hankkeet toteutuessaan tulevat lisäämään tien että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
24527: matkailullista käyttöä. Myöskin tien vaikutus- piteisiin Värtsilän-Hoilolan tien raken-
24528: teen parantamiseksi.
24529: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
24530:
24531: Reino Karpola Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist
24532: Eeva Turunen Lea Sutinen Reino Jyrkilä
24533:
24534:
24535:
24536:
24537: 228 0883oo420M
24538: 1818 1983 vp.
24539:
24540: Toivomusaloite n:o 1643
24541:
24542:
24543:
24544:
24545: Karpola ym.: Ihalan salmen sillan rakentamisesta Rääkkylässä
24546:
24547:
24548: Eduskunnalle
24549:
24550: Rääkkylän kunta Pohjois-Karjalassa on ve- joten sillan rakentaminen Ihalan salmeen olisi
24551: sistöjen pirstoma tyypillinen saaristokunta. Tä- kiireellinen toimenpide.
24552: män takia kulkuyhteydet ovat monista kylistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24553: kunnan keskukseen ja muuallekin lassiyhteyk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24554: sien varassa. Lossiyhteyttä ei voida nykyaikana muksen,
24555: pitää riittävän nopeana kulkuyhteytenä.
24556: Rääkkylän-Liperin välisellä tieosuudella on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24557: toiminnassa ns. Ihalan salmen lossi. Tie on kah- 1halan salmen sillan rakentamiseksi
24558: den taajaman välinen yhdystie. Lisäksi varsinkin Rääkkylän kuntaan.
24559: kesäisin tiellä on huomattava turistiliikenne,
24560: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
24561:
24562: Reino Karpola Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist
24563: Eeva Turunen Lea Sutinen Reino Jyrkilä
24564: 198.3 vp. 1819
24565:
24566: Toivomusaloite n:o 1644
24567:
24568:
24569:
24570:
24571: Knuuttila ym.: Postilinja-autoliikenteen kehittämisestä
24572:
24573:
24574: Eduskunnalle
24575:
24576: Säädettäessä lakia posti- ja telelaitoksesta to- reiteillä, joilla se on ainoa joukkoliikennemuo-
24577: dettiin liikennevaliokunnan mietinnössä muun to paikalliselle asujaimistolle. Kun haja-asutus-
24578: muassa, että "laitoksen tehtäviin on edelleen alueen liikennetarpeen hoitaminen kohtuulli-
24579: luettava esimerkiksi postilinja-autoliikenteen sella tavalla on mahdollista vain julkisella tuella,
24580: harjoittaminen". Käsitellessään puolestaan halli- on se parhaiten hoidettavissa postin kuljetuk-
24581: tuksen kertomusta vuodelta 1979 liikenneva- seen yhdistämällä useissa tapauksissa.
24582: liokunta piti tärkeänä postin palvelutason tur- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
24583: vaamista ja kehittämistä sekä korosti erityisesti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivo-
24584: postin harjoittaman linja-autoliikenteen riittä- muksen,
24585: vien voimavarojen saamisen tarvetta.
24586: Edellä mainitusta linjasta poiketen suunnitel- että hallitus toimenpiteillään turvaisi
24587: laan jälleen kuitenkin postilinja-autoliikenteen postiUnia-autoliikenteen säilymisen ;a ke-
24588: supistamista ja jopa lakkauttamista sellaisilla hittämisen.
24589: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
24590:
24591: Sakari Knuuttila Mikko Elo Mikko Rönnholm
24592: 1820 1983 vp.
24593:
24594: Toivomusaloite n:o 1645
24595:
24596:
24597:
24598:
24599: Knuuttila ym.: Valtionrautateiden paikallisliikenteen supistamisen
24600: keskeyttämisestä ·
24601:
24602:
24603: Eduskunnalle
24604:
24605: Julkisuuteen saatettujen tietojen mukaan Edehlä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
24606: suunnitellaan jälleen laajassa mitassa Valtion- ikunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24607: rautateiden paikallisliikenteen supistuksia. Näin
24608: on tapahtumassa siitä huolimatta, että edus- että hallitus keskeyttäisi Valtionrauta-
24609: kunta on v. 1972 hyväksynyt toivomuksen su- teiden paikallisliikenteen supistamistoi-
24610: pistusten pysäyttämisestä toistaiseksi ja halun- menpiteet ja saattaisi tehtyjen selvitys-
24611: nut myöhemmin määritellä, missä määrin pai- ten pohjalta eduskunnan käsiteltäviksi
24612: kallisluontoista liikennettä on säilytettävä ja paikallisliikenteen hoitosuunnitelmat ja
24613: kehitettävä muun muassa uudistamalla liiken- paikallisliikenteen hoidon kannalta vält-
24614: teen hoitamiseksi tarvittavaa kalustoa. Valtion- tämättömät kaluston uudistamissuunni-
24615: rautateiden paikallisliikenteen kehittämistoimi- telmat ottaen huomioon muun muassa
24616: kunta on sen jälkeen selvittänyt asiaa ja pääty- parlamentaarisen liikennekomitean kan-
24617: nyt yleisesti ottaen supistuksia vastustaviin nanotot.
24618: kannanottoihin. Näitä selvityksiä ei ole saatettu
24619: eduskunnan käsiteltäviksi eduskunnan toivo-
24620: muksesta huolimatta.
24621: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
24622:
24623: Sakari Knuuttila Mikko Elo Mikko Rönnholm
24624: 1983 vp. 1821
24625:
24626: Toivomusaloite n:o 1646
24627:
24628:
24629: Knuuttila ym.: Suomen vesitieverkon kehittämisestä toimivien
24630: meriyhteyksien aikaansaamiseksi
24631:
24632: Eduskunnalle
24633:
24634: Eduskunta esitti jo 1960-luvulla hallitukselle 4. Uuden vesikuljetuskaluston - työntö- ja
24635: toivomuksen Järvi-Suomen kanavoimismahdol- moottoriproomujen sekä emälaivojen - koti-
24636: lisuuksien tutkimisesta. Huolimatta siitä, että maisuusaste on korkea, 80-90 %, joten sen
24637: useat erillisselvitykset ovat osoittaneet kanavoi- rakentaminen tukee kotimaista tuotantoa ja
24638: mishankkeet yhteiskunnan kehittämisen kan- työllisyyttä. Uusi järjestelmä antaa myös mah-
24639: nalta edullisiksi, ei vesistöjen yhdistämisessä toi- dollisuudet suoriin kuljetuksiin sisämaasta me-
24640: siinsa eikä mereen ole edistytty. Muuttunut ja ren yli ulkomaiden jokiverkkoihin ja päinvas-
24641: edelleen muuttuva energiatilanne sekä vesikul- toin.
24642: jetuskaluston kotimainen kehitystyö ovat nyt· 5. Vesitieverkon rakentaminen antaa mah-
24643: temmin johtaneet siihen, että maamme vesitie- dollisuudet perustaa sisämaahan vesikuljetuksia
24644: verkon kehittämistä on kiirehdittävä tavoitteena vaativaa tuotantoa ja teollisuutta ja edistäisi
24645: saattaa maamme kaikki ra:kentamiskelpoiset ve- siten sisämaan voimavarojen hyödyntämistä. Se
24646: sireitit vesiliikennekelpoisiksi ja yhdistää ne avaisi myös uusia uria vesimatkailun kehittä-
24647: mereen. miselle.
24648: Vesitieverkon kehittämisen perusteluiksi voi- 6. Rakentaminen lisää myös edellytyksiä
24649: daan esittää seuraavaa: uusia vanhentuneita vesivoimaloita ja tuottaa
24650: 1. Ylläpitokustannuksiltaan halvinta kulje- arvokasta säätäenergiaa ja antaa mahdollisuu-
24651: ·tusväylästöä - vesiteitä - on Suomessa sisä- det hyödyntää perusenergiaa tuottavia suuria
24652: vesillä ja rannikolla yhteensä noin 15 000 km, voimalayks~köitä parhaalla mahdollisella tavalla.
24653: mutta väylästöä ei voida käyttää parhaalla mah- Voimataloudellinen hyöty kattaa osaltaan raken-
24654: dollisella tavalla, kun olennaisia, pituudeltaan tamiskustannuksia.
24655: kuitenkin vain murto-osaa kokonaisuudesta 7. Rakentamisen yhteydessä voidaan myös
24656: edustavia yhteyksiä on rakentamatta. edullisesti tyydyttää tulvasuojelun, vesiensuoje-
24657: 2. Sisämaan vesiteiden ja rannikkoväylien lun, vedenhankinnan, kalastuksen ja vesien vir-
24658: varrella sijaitsee pääosa asutuksesta ja teolli- kistyskäytön kasvavia tarpeita.
24659: suudesta, koska halvin tapa kulkea ja kuljet- 8. Keiteleen-Päijänteen yhteyden rakenta·
24660: taa sekä hankkia energiaa on aikanaan mää- mista on eri hankkeista tutkittu ja suunniteltu
24661: rännyt väestön sijoittumisen. pisimmälle, joten vesitieverkon rakentaminen
24662: 3. Maakuljetuksia täydentävä vesikuljetus olisi mahdollista aloittaa varsin nopeasti. Lii-
24663: tulee välttämättömäksi energian saatavuuden kenneministeriö on puolestaan todennut sen
24664: huonontuessa. Jo lähivuosina varsinkin turve- maamme kannattavimmaksi !Hkenneinvestoin-
24665: ja hakekuljetukset lisääntyvät nopeasti eikä niksi.
24666: nHtä voida pitkien matkojen vuoksi hoitaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24667: edullisesti yksinomaan maanteitä ja rautateitä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24668: käyttäen. Turpeen ja hakkeen rinnalle tarvi-
24669: taan myös kivihiiltä, jonka kuljetukset suo- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
24670: raan käyttökohteisiin on edullisinta hoitaa ve- Suomen vesitieverkon kehittämiseksi ;a
24671: sitse. Vesitieverkko terminaaleineen antaa myös rakentamiseksi siten, että saataisiin ai-
24672: entistä paremmat mahdollisuudet ·kuljetusmuo- kaan myös toimivat meriyhteydet.
24673: tojen yhteistyölle kaikissa, erityisesti raskaissa
24674: kuljetuksissa.
24675: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
24676:
24677: Sakari Knuuttila Matti Jaatinen Matti Viljanen
24678: Seppo Tikka Paavo Vesterinen
24679: 1822 1983 vp.
24680:
24681: Toivomusaloite n:o 1647
24682:
24683:
24684:
24685:
24686: Kortesalmi ym.: Perusparannustöiden aloittamisesta eräillä tie-
24687: osuuksilla Kärsämäellä
24688:
24689:
24690: Eduskunnalle
24691:
24692: Kärsämäen kunnassa ovat tiet Ritomäki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24693: Miiluranta-Sydänmaankylä-Pyhännän kunnan muksen,
24694: raja ( Miilurannan kohdalla tie kulkee kahden että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
24695: puolen jokea) sekä tie välillä Sydänmaankylä- perusparannuksen ja öljysorapäällystyk-
24696: Saviselkä huonossa kunnossa. Paikkakunnalta sen aikaansaamiseksi Kärsämäen kunnas-
24697: kerrotaan, että kunto on niin heikko, että tun- sa tieosuuksilla Ritomäki-Miiluranta-
24698: tuu kuin "kynnöspeltoa ajaisi". Tämän vuoksi Sydänmaankylän-Pyhännän kunnan ra-
24699: mainitut tiet tarvitsevat kiireellistä perusparan- ja sekä Sydänmaankylä-Saviselkä ja
24700: nusta sekä öljysorapäällystystä. samalla työtilaisuuksien luomiseksi paik-
24701: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- kakunnalle.
24702: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
24703:
24704: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Veikko Vennamo
24705: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
24706: Mikko Vainio
24707: 1983 vp. 1823
24708:
24709:
24710: Toivomusaloite n:o 1648
24711:
24712:
24713:
24714:
24715: Kortesalmi ym.: Maaseudulla asuvien eläkeläi'Sten matkustuskus-
24716: tannusten alentamisesta
24717:
24718:
24719: Eduskunnalle
24720:
24721: Maaseudulla on paljon eläkeläisiä, jotka asu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24722: vat kaukana kirkonkylästä. Heidän kulkumah- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24723: dollisuuksiensa tekemiseksi helpommaksi ja muksen,
24724: joustavammaksi olisi heille turvattava mahdolli-
24725: suus ostaa auto verottomana tai saada ainakin että hallitus kiireesti ryhtyisi selvittä-
24726: verohelpotuksia auton ostoon tai saada ostaa mään, mitä mahdollisuuksia olisi hel-
24727: polttoainetta normaalia halvemmalla. Näin saa- pottaa maaseudulla syriäkylissä asuvien
24728: tettaisiin maaseudun kaukaisissa kylissä asuvat eläkeläisten kulkemiskustannuksia iär;es-
24729: eläkeläiset tasaveroisempaan asemaan asutus- tämällä heille esimerkiksi auton ostami-
24730: keskusten ihmisten kanssa. Kun kulkeminen nen verottomaksi tai antamalla auton
24731: tehtäisiin heille halvemmaksi, pystyisivät he ostoon verohelpotuksia tai iär;estämällä
24732: asumaan syrjäkylällä omassa asunnossaan eikä heille mahdollisuus ostaa polttoainetta
24733: heidän tarvitsisi muuttaa taajamiin niiden ruuh- normaalia hintaa halvemmalla.
24734: kautumista lisäämään. Näin myös pidettäisiin
24735: yllä elämää syrjäkylissä.
24736: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
24737:
24738: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
24739: Pentti Skön Urpo Leppänen Mikko Vainio
24740: Veikko Vennamo Reijo Enävaara
24741: 1824 1983 vp.
24742:
24743: Toivomusaloite n:o 1649
24744:
24745:
24746:
24747:
24748: Kortesalmi ym.: Katsastuskonttorin perustamisesta Oulaisiin
24749:
24750:
24751: Eduskunnalle
24752:
24753: Oulaisten kaupunginhallitus on viimeksi na. Vuonna 1982 Oulaisissa suoritettiin 365
24754: 11. 11. 1982 esittänyt liikenneministeriölle, että kuljettajatutkintoa.
24755: Oulaisiin perustettaisiin katsastustoimisto lähin- Edellisestä selviää, että Pyhäjoki-alueen pal-
24756: nä Pyhäjoki-alueen tarpeita varten. veluvarustuksen kehittymisen kannalta olisi erit-
24757: Auto- ja perävaunukanta 31. 12. 1981 oli Py- täin tärkeää, että Oulaisiin perustettaisiin kat-
24758: häjokilaakson kunnissa ( Oulainen, Haapavesi, sastustoimisto. Oulaisten kaupunki on valmis
24759: Merijärvi, Vihanti, Kärsämäki ja Pyhäjoki) yh- luovuttamaan tontin ja rakentamaan myös kat-
24760: teensä 9 000. Ylivieskan katsastustoimistosta sastusviranomaisten toivomusten mukaiset tilat
24761: tehdään Oulaisiin katsastusmatkoja. Oulaisissa ja vuokraamaan ne siten, että vuokralla peite-
24762: toimipaikkana on TB:n huoltoasema. Huolto- tään todelliset kustannukset.
24763: asema on vilkkaimman kadun varrella ja mm .. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24764: katsastustoiminta on sen johdosta hyvin vai- nioittavasti eduskunnan hyväksy7ttäväksi toivo-
24765: keata. Ylivieskasta tehtiin vuonna 1982 21 muksen,
24766: katsastusmatkaa Oulaisiin. Ajoneuvoja katsas-
24767: tettiin Oulaisissa 2 054 kappaletta. Oulaisten että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
24768: kaupunki on neljän eri autokoulun ajopaikka- katsastuskonttorin perustamiseksi Ou-
24769: laisiin.
24770: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
24771:
24772: J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz Pentti Kettunen
24773: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reijo Enävaara
24774: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
24775: Pentti Skön Vieno Eklund Pekka Vennamo
24776: Mikko Vainio Veikko Vennamo
24777: 1983 vp. 1825
24778:
24779: Toivomusaloite n:o 1650
24780:
24781:
24782:
24783:
24784: Kortesalmi ym.: Sovittelusäännöstön aikaansaamisesta yhteistä
24785: kulkuneuvoa työmatkoilla käyttävien riitatapauksissa
24786:
24787:
24788: Eduskunnalle
24789:
24790: Nykyisin työntekijät kulkevat hyvin paljon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24791: yhteisiä pitkiäkin työmatkoja siten, että matka nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24792: tehdään jonkun työkumppanin autolla ja kul- muksen,
24793: kukustannuksista vastataan yhteisesti. Jos kor-
24794: vausasioista tulee riitaa, tätä varten ei ole ole- että hallitus ryhtyisi tozmzzn sovitte-
24795: massa säännöstöä. lusäännösten aikaansaamiseksi yhteistä
24796: Kun tällainen työkumppanusten yhteinen kul- kulkuneuvoa työmatkoilla käyttävien
24797: keminen samalla moottoriajoneuvolla on hyvin työntekijöiden mahdollisten kulkukus-
24798: tavallista ja kun riitatapauksiakin tulee olisi tannusriitoien selvittämiseksi.
24799: näitä varten saatava oikeudenmukainen sovit-
24800: telusäännöstö.
24801: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
24802:
24803: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
24804: Pentti Skön Urpo Leppänen Mikko Vainio
24805: Veikko Vennamo Reijo Enävaara
24806:
24807:
24808:
24809:
24810: 229 088300420~
24811: 1826 1983 vp.
24812:
24813: Toivomusaloite n:o 1651
24814:
24815:
24816:
24817:
24818: Kortesalmi ym.: Väistämistoimenpiteellään kolarin syntymisen
24819: estäneen ajoneuvon vaurioiden korvaamisesta liikennevakuu-
24820: tuksen nojalla
24821:
24822:
24823: Eduskunnalle
24824:
24825: Liikenneongelmat ja -vahingot ovat Suomes- Sen vuoksi ehdotamme kunnioittavasti edus-
24826: sa kasvamistaan kasvaneet. Ennalta ehkäisevät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24827: toimet kolarien ja pahojen liikenneturmien
24828: välttämiseksi ovat siis erittäin tarpeelliset. Mo- että hallitus kiireesti ryhtyisi toi-
24829: net autoilijat yrittävät jopa oman henkensä ja miin liikennevakuutuslain muuttamisek-
24830: omaisuutensakin uhalla välttää kolareita ja aja- si niin, että jos ajoneuvolla kulkija il-
24831: vat ilmeisen kolarin vaaran uhatessa mieluum- meistä kolaria välttääkseen ajaa tien si-
24832: min tien sivuun, jolloin heidän liikenneväli- vuun ja ajoneuvo vahingoittuu, on va-
24833: neensä rikkoutuu. Tällaisissa tapauksissa va- kuutusyhtiö velvollinen korvaamaan täl-
24834: kuutusyhtiö ei korvaa ajoneuvolle aiheutunutta laisessa tapauksessa ajoneuvolle aiheutu-
24835: vahinkoa. Tältä osin liikennevakuutuslakiin oli- neen vahingon.
24836: si saatava muutos.
24837: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1983
24838:
24839: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Mikko Vainio
24840: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Vieno Eklund
24841: Pentti Skön Lea Mäkipää Veikko Vennamo
24842: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
24843: 1983 vp. 1827
24844:
24845: Toivomusaloite n:o 1652
24846:
24847:
24848:
24849:
24850: Kortesalmi ym.: Moottoriajoneuvojen tyhjäkäynnin aiheuttamien
24851: saastehaittojen estämisestä
24852:
24853:
24854: Eduskunnalle
24855:
24856: Ympäristön saastumiseen on Suomessakin estämiseen ja hillittsemiseen. Jotta näissä pyrki-
24857: alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Saas- myksissä onnistuttaisiin, tarvittaisiin nähtäväs-
24858: tehaitat alkavat olla sangen huolestuttavat ni- ti kuitenkin selvät ja varmat lainsäädännölliset
24859: menomaan suurissa kaupungeissa ja muissa asu- puitteet ilmaa saastuttavan tyhjäkäynnin estä-
24860: tustaajamissa. Yksi ilmaa saastuttava tekijä miseksi ja rajoittamiseksi.
24861: ovat moottoriajoneuvot. Erityisen kiusalliselta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24862: ja tarpeettomalta tuntuu varsinkin kaupunkipai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24863: koissa ja taajamissa autojen ja muiden mootto- muksen,
24864: riajoneuvojen tyhjäkäynti, joka saastuttaa hai-
24865: taksi asti ihmisten hengitysilmaa. Tällainen tar- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
24866: peeton moottoriajoneuvojen tyhjäkäynti olisi autojen tyhjäkäynnin rajoittamiseksi ja
24867: pyrittävä joko kokonaan estämään tai sitä aina- tarvittavassa laajuudessa kieltämiseksi
24868: kin tuntuvasti rajoittamaan. Mainittakoon, että asutuskeskuksissa ja ryhtyisi luomaan
24869: eräissä kaupungeissa on jo ilmennytkin vakavaa myös lainsäädäntöä moottoriajoneuvojen
24870: pyrkimystä moottoriajoneuvojen tyhjäkäynnin tyhjäkäynnin aiheuttamien saastehaitto-
24871: jen estämiseksi ja poistamiseksi.
24872: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
24873:
24874: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Pekka Vennamo
24875: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
24876: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urpo Leppänen
24877: Lea Mäkipää Vieno Eklund
24878: 1828 1983 vp.
24879:
24880: Toivomusaloite n:o 16'3
24881:
24882:
24883:
24884:
24885: Kortesalmi ym.: Ylivieskan-Rahjan radan rakentamismahdolli-
24886: suuksien selvittämisestä ·
24887:
24888:
24889: Eduskunnalle
24890:
24891: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, Kala- tavasti. Ratahanke olisi saatava Valtionrautatei-
24892: jokilaakson talousalueen liitto, Kalajoen kunta den suunnitelmiin.
24893: ja Ylivieskan kaupunki ovat pitkään vaatineet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24894: perusteellista selvitystä Ylivieskan-Rahjan ra- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24895: dan rakentamismahdollisuuksista. Radan raken- muksen,
24896: taminen auttaisi Oulun läänin eteläosan, Kai-
24897: nuun ja Ylä-Savon talousalueiden kuljetusolo- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
24898: suhteiden kohentamista ja siten elinkeinoelä- Ylivieskan-Rahjan radan rakentamis-
24899: män kehitysedellytysten parantamista huomat- mahdollisuuksien selvittämiseksi.
24900: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198.3
24901:
24902: J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz Pentti Kettunen
24903: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
24904: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Reijo Enävaara
24905: Pentti Skön Vieno Eklund Pekka Vennamo
24906: Mikko Vainio Veikko Vennamo
24907: 1983 vp. 1829
24908:
24909: Toivomusaloite n:o 16.54
24910:
24911:
24912:
24913:
24914: Kortesalmi ym.: Ylivieskan pienlentokentän rakentamistyön lop-
24915: puunsaattamisesta
24916:
24917:
24918: Eduskunnalle
24919:
24920: Ylivieskan kaupunki on pienlentokenttätut- tänä vuonna pienkenttäavustusta tai työllisyys-
24921: kimukseen perustuen hankkinut lentokenttää avustusta vähintään 500 000 markkaa.
24922: varten alueita noin 60 ha. Kenttää on osittain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24923: valtiontuen turvin rakennettu vuosina 1977- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24924: 1982. Tähän mennessä kenttään on investoitu muksen,
24925: Ylivieskan kaupungin varoja 3,3 miljoonaa
24926: markkaa ja valtion pienlentokenttä- ja työlli- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
24927: syysvaroja yhteensä 2,3 miljoonaa markkaa. miin Ylivieskan pienlentokentän raken-
24928: Tarkoitus on käynnistää reittiliikenn~kokeilu tamistyön loppuun saattamiseksi syk-
24929: kentällä syksyllä 1983. Lentokenttätöiden lop- syyn 1983 mennessä.
24930: puun suorittamista varten ,tulisi valtiolta saada
24931: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
24932:
24933: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Skön
24934: Mikko Vainio Urho Pohto Heikki Riihijärvi
24935: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
24936: Pekka Vennamo Veikko Vennamo
24937: 1983 vp.
24938:
24939: Toivomusaloite n:o 1655
24940:
24941:
24942:
24943:
24944: Kortesalmi ym.: Paikallislehtien postimaksujen alentamisesta
24945:
24946:
24947: Eduskunnalle
24948:
24949: Paikallislehtien postimaksuasetus on kohtuu- dessa. Tällainen hinnoittelu tekee selvää vaa-
24950: ton. Tätä mieltä on ollut viimeksi jopa valtio- ryyttä yksi- ja kaksipäiväisille paikallislehdille.
24951: varainministeri Ahti Pekkala, joka on sanonut, Oikeuden ja kohtuuden nimessä yksi- ja kaksi-
24952: että oikaisu on välttämätön. päiväisiä paikallislehtiä tulee postimaksuasiassa
24953: Siitä huolimatta valtion postimaksulautakun- kohdella tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
24954: ta on esittänyt, että taksoja ei korjata, vaan Yksi- ja kaksipäiväisten paikallislehtien posti-
24955: kaikkien lehtiryhmien postimaksut kohoavat taksaa on siis kiireesti korjattava.
24956: 11-12%. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24957: Paikallislehdistön piiristä on jälleen kään- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24958: nytty eduskunnan puoleen. muksen,
24959: Yksi- ja kaksipäiväisten paikallislehtien koh-
24960: telu postimaksuasiassa ei ole oikeudenmukai- · että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
24961: nen. Nykyinen tilanne on keskimääräisen esi- yksi- ;a kaksipäiväisien paikallislehtien
24962: merkin havainnollistamana seuraava: postimaksun saattamiseksi yhdenvertai-
24963: Kun yksipäiväisen lehden vuotuinen posti- seksi vähintään kolmesti viikossa il-
24964: maksu on 51 000 mk, kaksipäiväisen on mestyvien sanomalehtien postimaksun
24965: 102 000 mk ja kolmipäiväisen 75 000 mk vuo- kanssa.
24966: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
24967:
24968: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
24969: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Vieno Eklund
24970: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
24971: Pekka Vennamo Reijo Enävaara
24972: 1831
24973: 1983 vp.
24974:
24975: Toivomusaloite n:o 1656
24976:
24977:
24978:
24979:
24980: Kortesalmi ym.: Eduskunnan täysistuntojen radioimisesta ja tele-
24981: visioimisesta
24982:
24983:
24984: Eduskunnalle
24985:
24986: Vallankeskitys on johtanut tiedon pimentä- tavasti eduskunnan hyväksyittäväksi toivomuk-
24987: miseen maassamme. Kansalaisia harhautetaan ja sen,
24988: tästä syystä kansalaiset äänestävät laajalti vaa-
24989: leissa todellisen tahtonsa vastaisesti vääriä puo- että hallitus ryhtyisi toimiin eduskun-
24990: lueita. nan täysistuntojen radioimiseksi ja tele-
24991: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- visioimiseksi Suomen kansalle.
24992: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
24993:
24994: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Heikki Riihijärvi
24995: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Urpo Leppänen
24996: Pentti Skön Vieno Eklund Pekka Vennamo
24997: Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen Mikko Vainio
24998: Liisa Arranz Reijo Enävaara Veikko Vennamo
24999: 1832 1983 vp.
25000:
25001: Toivomusaloite n:o 1657
25002:
25003:
25004:
25005:
25006: Kortesalmi ym.: Ns. etäisyyshaitan poistamisesta puhelinliiken-
25007: teestä
25008:
25009:
25010: EduskunnaUe
25011:
25012: Kehitysalueiden talouselämä kärsii edelleen kustannuksista, jotka eivät niille missään ta-
25013: puhelinliikenteen ns. etäisyyshaitasta. Tämä pauksessa kuulu.
25014: tatikoittaa yksinkertaisesti sitä, että kehitysaluei- SMP:n eduskuntaryhmä on jo vuodesta 1970
25015: den yritysten puhelinkulut ovat suuremmat saakka taistellut tämän puhelinliikenteen etäi-
25016: kuin eteläisessä osassa maata toimivien yritys- syyshaitan poistamiseksi. Valitettavasti tähän
25017: ten. Lisäksi puhelinveloitukset ovat etelästä mennessä on vain pieniä korjauksia saatu ai-
25018: pohjoiseen puhuttaessa halvemmat kuin pohjoi- kaan.
25019: sesta etelään puhuttaessa. Kaukoliikenne tuot- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25020: taa posti- ja lennätinlaitokselle ylijäämää, jolla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25021: laitos subventoi postiliikenteen tariffeja. Oulun muksen,
25022: seudun, Ylivieskan ja Keski-Pohjanmaan yrittä-
25023: jät ovat arvioineet posti- ja lennätinhallituksen että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
25024: veloitusten epäsuhdan rasittavan kehitysaluei- ns. etäisyyshaitan poistamiseksi puhelin-
25025: den yrityksiä jopa viidelläkymmenellä miljoo- liikenteestä ;a täten Pohiois-Suomen
25026: nalla ylimääräisellä markalla. Näin siis Pohjois- saattamiseksi tasaveroiseen asemaan E.te-
25027: Suomen yritykset joutuvat hämmästyttävästi lä-Suomen kanssa yritystoiminnassa ;a
25028: vastaamaan sellaisista posti- ja lennätinlaitoksen muun talouselämän piirissä.
25029: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
25030:
25031: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
25032: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Pekka Vennamo
25033: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Reijo Enävaara
25034: Lea Mäkipää
25035: 1983 vp. 1833
25036:
25037: Toivomusaloite n:o 1658
25038:
25039:
25040:
25041:
25042: Koskenniemi ym.: Polkutien aikaansaamisesta Muotkajärveltä
25043: Suonttajärvelle Enontekiöllä
25044:
25045:
25046: Eduskunnalle
25047:
25048: Enontekiön kunnassa on Suonttajärvi-nimi- Aikoinaan laaditut tiesuunnitelmat ovat jo
25049: nen kylä vanhimpia sanotun kunnan kylistä. vanhentuneet, joten niiden perusteella tien teke-
25050: Siitä huolimatta on kylä edelleen vailla min- minen tuskin on mahdollista. Kun tieyhteyden
25051: rkäänlaista tieyhteyttä. Kuitenkin kylässä asuu saaminen Suonttajärvelle on välttämätöntä asu-
25052: vielä useita asukkaita, joiden pääasiallinen toi- jaimiston elämän helpottamiseksi, olisi mitä
25053: meentulo muodostuu poronhoidosta ja luon- kiireimmiten ryhdyttävä toimenpiteisiin tiesuun-
25054: nontuotteiden keruusta sekä kalastamisesta ja nitelman laatimiseksi alueelle. Maasto on
25055: riistanhoidosta. Kylään on aikanaan suunniteltu alueella kovaa kangasmaata, joten tien raken-
25056: rakennettavaksi maantie tai polkutie Muotka- taminen alueelle on erittäin helppoa.
25057: järven kylästä. Matkaa Muotkajärveltä, josta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25058: Suonttajärvelle nykyisin kuljetaan, tulee n. 9 taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25059: km. Tämä matka ei kuitenkaan kokonaan ole
25060: ilman tietä, sillä Muotkajärven kylän asukkailla että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25061: on viljelysmaita Suonttajärven suunnassa, mi- menpiteisiin polkutiesuunnitelman laati-
25062: hin on rakennettu valtion tuella aikanaan vil- miseksi ja tien rakentamiseksi Muotka-
25063: jelystie. Tätä viljelystietä hyväksikäyttäen voi- järveltä Suonttajärvelle Enontekiön kun-
25064: vatkin suonttajärveläiset kulkea osan matkas- nassa.
25065: taan asioidessaan muuhun ulkomaailmaan.
25066: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
25067:
25068: Niilo Koskenniemi Lauri Impiö Aimo Ajo
25069:
25070:
25071:
25072:
25073: 230 088300420M
25074: 183-l 1983 vp.
25075:
25076: Toivomusaloite n:o 1659
25077:
25078:
25079:
25080:
25081: Koskenniemi ym.: Sillan rakentamisesta Ounasjoen yli Lohioi·
25082: vassa
25083:
25084:
25085: Eduskunnalle
25086:
25087: Lohioivan lautta Ounasjoen yli Rovaniemen Sillan rakentaminen olisikin Lohioivassa Ou-
25088: kunnassa olisi välttämätöntä saada korvatuksi nasjoen yli ensiarvoisen tärkeä palvelemaan
25089: sillalla. Tällä yhteydellä on merkitystä paikal- edellä mainittua liikennettä. Siksi sillan raken-
25090: liselle väestölle ja laajemminkin kaukoliiken- tamissuunnitelmiin olisi ensi tilassa ryhdyttävä.
25091: teelle, sillä siltapaikka sijaitsee Sieppijärven- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25092: Lohinivan maantien n:o 936 Ounasjoen puo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25093: leisessa päätepisteessä palvellen Länsi-Lapista muksen,
25094: suuntautuvaa liikennettä Rovaniemen, Kittilän
25095: ja Sodankylän suuntiin. Nyt kun maantien n:o että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25096: 936 parantaminen on edennyt tehostettua kun- miin sillan suunnittelemiseksi ja raken-
25097: toonpanoa ·koskevien suunnitelmien alaiseksi ja· nustöiden aloittamiseksi Ounasjoen yli
25098: työ valmistunee lähivuosina, liikenne tällä tiellä Lohinivassa.
25099: kasvaa tuntuvasti. Näin ollen lossiliikenne ei
25100: pysty palvelemaan kasvavaa liikennettä.
25101: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
25102:
25103: Niilo Koskenniemi Lauri Impiö Aimo Ajo
25104: 1983 vp. 1835
25105:
25106:
25107: Toivomusaloite n:o 1660
25108:
25109:
25110:
25111: Koskenniemi ym.: Invalidien pysäköintioikeuksien ja liikkumisen
25112: turvaamisesta liikenteellisiin erityistarkoituksiin varatuilla
25113: liikenneväylillä ja -alueilla
25114:
25115:
25116: Eduskunnalle
25117:
25118: Yhteiskuntamme tukee taloudellisesti lHkun- pysäköintitilaa liikuntavammaisten autoja var-
25119: tavammaisia henkilöitä auton hankinnassa. Auto ten. Pysäköintimahdollisuuksien turvaamisella
25120: on monelle liikuntavammaiselle välttämätön taattaisiin vammaisille yhtäläiset palvelujen
25121: työssäkäynnin, opiskelun, asioiden hoitamisen, saantimahdollisuudet kuin muillakin kansalai-
25122: harrastusten ja virkistyksen vudksi. Auto mah- silla. lnvalidiautoja on maassamme suhteellisen
25123: dollistaa liikuntavammaiselle myös palvelujen vähän verrattuna autokantaamme eikä satun-
25124: saannin. Vähintään 80 % :n liikuntavamman naista asiointia varten tapahtuva pysäköinti
25125: omaaville henkilöille on poliisiviranomaisten näin ollen aiheuttaisi kävelyalueilla ongelmia.
25126: toimesta myönnetty pysäköintilupa, jonka tar- Tielirkennelain (267 /81) 52 §:ssä sallitaan
25127: koituksena on lisätä vammaisten pysäköintimah- huoltoajo ja muu siihen verrattava liikenne tar-
25128: dollisuuksia sellaisissa paikoissa, joissa pysä- vittavassa laajuudessa liikenteellisiin erityistar-
25129: köinti on liikennemerkillä yleisesti kiellettyä. koituksiin varatuilla liikenneväylillä. Hallituk-
25130: Yhteiskuntamme kaupungistuminen on tuo- sen tieliikennelakia koskevan esityksen kyseisen
25131: nut mukanaan uusia liikenneratkaisuja ja -jär- säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa lau-
25132: jestelyjä, joiden myötä vammaisten pysäköinti- sutaan mm. "Välttämätön huoltoajo ja muu
25133: mahdollisuudet ovat kaventuneet ja määrätyille siihen verrattava liikenne kuten hälytysajo ja
25134: alueille on pääsy kokonaan estynyt. Kaupungeis- liikuntavammaisten kuljettaminen olisi ehdo-
25135: tamme on pyritty tekemään viihtyisämpiä ja tuksen mukaan aina tarvittavassa laajuudessa
25136: turvallisempia. Kävelykadut, asiointikadut ja sallittava". Eduskunta on hyväksynyt säännök-
25137: kävelyalueet kieltämättä lisäävät kevyen liiken- sen tältä osin hallituksen esittämässä muodossa.
25138: teen turvallisuutta, mutta samalla ajokieltomer- Käytännön toteutuksessa tätä ei kuitenkaan ole
25139: keillä suljetaan näille alueille pääsy liikuntavam- otettu huomioon. Liikuntavammaisten autoili-
25140: maisilta, joiden on välttämätöntä käyttää omaa joiden tarpeet tulisi ottaa huomioon kävelyka-
25141: autoaan liikkumisessaan. tujen ja vastaavien liikenneväylien suunnitte-
25142: Käytännössä on näin jo tapahtunut, sillä to- lussa, rakentamisessa ja käyttämisessä.
25143: teutetuille kävelykaduille ei ole varattu liikun- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
25144: tavammaisille a~ton pysäköintimahdollisuutta. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25145: Kävelyalueet ja -kadut on suunniteltu ja raken- sen,
25146: nettu kaupungin sellaisiin osiin, joissa palvelu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25147: taso on korkein mahdollinen. Myös liikunta- menpiteisiin poliisiviranomaisten anta-
25148: vammaiset tarvitsevat näitä keskitettyjä palve- man pysäköintiluvan omaavien invali-
25149: luja, mutta ilman autoa ja sen käyttömahdolli- dien pysäköintioikeuksien ja liikkumisen
25150: suutta ne ovat heiltä saavuttamattomissa. turvaamiseksi liikenteellisiin erityistar-
25151: Kävelyalueiden ja -katujen suunnitteluratkai- koituksiin varatuilla liikenneväylillä ja
25152: sujen yhteydessä tulisi varata · riittävä määrä -alueilla.
25153: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25154:
25155: Niilo Koskenniemi Timo Laaksonen Anna-Liisa Jokinen
25156: Aimo Ajo Vappu Säilynoja Esko Helle
25157: Heli Astala Terho Pursiainen Pirkko Turpeinen
25158: Lanha Männistö Ulla-Leena Alppi Juhani Vähäkangas
25159: Kalevi Kivistö Heikki Mustonen Osmo Vepsäläinen
25160: 1836 198.3 vp.
25161:
25162: Toivomusaloite n:o 1661
25163:
25164:
25165:
25166:
25167: Koskenniemi ym.: Saamenkielisen televisiotoiminnan kehittämi-
25168: sestä
25169:
25170:
25171: Eduskunnalle
25172:
25173: Saamenkielisen väestön vähäisyyden takia on omakielisiin ohjelmiin. Tarvetta lähettää saa-
25174: ymmärrettävää, että omakielinen julkaisutoi- menkielistä ohjelmaa koko maan kattavasti taas
25175: minta on sangen suppeaa eikä millään kykene ei ole olemassa.
25176: täyttämään tiedon, kulttuurin ja vapaa-ajan Kustannukset saamenkielisestä televisiotoi-
25177: vieton monipuolisia tarpeita. Vaikka saamen- minnasta muodostuisivat sen verran suuriksi,
25178: kielistä julkaisutoimintaa onkin tuettu valtion ettei ilmeisestikään kohtuudella voitaisi olettaa
25179: varoista ja vaikka alueradio lähettääkin saa- Yleisradion niitä maksavan kokonaan katsojilta
25180: menkielisiä ohjelmia, jää vielä suuri aukko perittävistä lupamaksuista, vaan valtion rahoi-
25181: täyttämättä. Kielen ja kulttuurin kannalta tus olisi tarpeen.
25182: mahdollisimman monipuolinen ja myös uusim" Mitattaessa jonkin toiminnan kustannuksia
25183: mat viestintävälineet huomioon otltava tiedon- ja hyötyä saattaisi kylmä talouslaskelma epäi-
25184: välitys on välttämätön. lemättä osoittaa, ettei saamenkielinen televisio-
25185: Näin ollen on perusteltua ryhtyä voimak- toiminta kannata. Mielestämme saamelaiskult-
25186: kaasti kehittämään myös saamenkielistä tele- tuurin ja saamelaisuuden elinvoimaisuus on
25187: visiotoimintaa, varsinkin kun Lapin alueella kuitenkin niin suuri arvo sinänsä, ettei sitä
25188: televisioverkko on vähitellen täydellistymässä. näin voi mitata. Sitäpaitsi saattaisihan joku
25189: Käytännölliseksi ratkaisuksi ohjelma-ajan jär- laskelmin "todistaa", ettei maassamme pitkällä
25190: jestämiseksi, kunhan tekniset ja taloudelliset tähtäyksellä mikään omakielinen kulttuuri kan-
25191: esteet on poistettu, osoittautuisi ilmeisesti se, nata.
25192: että samaan aikaan kun muualla maassa esi- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
25193: tetään ruotsinkielistä uutis- ja ajankohtaisoh- toivomuksen,
25194: jelmaa ja aikaa myöten muutakin ruotsinkie-
25195: listä ohjelmaa, saamelaisalueille televisioitaisiin että hallitus ryhtyisi toimeen saamen-
25196: saamenkielistä ohjelmaa. Saamelaisalue käsittää kielisen televisiotoiminnan kehittämi-
25197: Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat ja osan seksi ja saamenkielisen televisiotoimin-
25198: Sodankylää, joten tällainen ratkaisu ei sinänsä nan tukemiseksi valtion varoista.
25199: loukkaisi suomenruotsalaisen väestön oikeutta
25200: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
25201:
25202: Nii]o Koskenniemi Arvo Kemppainen Inger Hirvelä
25203: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi
25204: Heikki Mustonen Esko Helle Terho Pursiainen
25205: Anna-Liisa Jokinen
25206: 1983 vp. 1837
25207:
25208: Toivomusaloite n:o 1662
25209:
25210:
25211:
25212:
25213: Kuoppa ym.: Tampereen seudun kuntien ja valtionrautateiden
25214: yhteistoiminnan aikaansaamisesta alueen joukkoliikenteen ke-
25215: hittämiseksi
25216:
25217:
25218: Eduskunnalle
25219:
25220: Valtionrautatiet on yhdessä pääkaupunkiseu- Tampereen ja sen lähikuntien joukkoliiken-
25221: dun kuntien kanssa usean vuoden ajan kehit- nejärjestelyjen kehittäminen on mahdollista
25222: tänyt alueen joukkoliikennepalveluja. Joukko- valtionrautateiden ja kuntien yhteistoiminnan
25223: liikennepalvelujen runkona tällä alueella on kautta. Tällaisen toiminnan aikaansaaminen
25224: sähköistetty raideliikenne. edellyttää valtion toimenpiteitä. Tampereen
25225: Kokemukset ja kansantaloudelliset näkökoh- seudun kuntien asukkaiden etujen ja kansanta-
25226: dat puoltavat vastaavien joukkoliikennejärjes- loudellisten perusteiden valossa tällaisen kun-
25227: telyjen suunnittelemista ja toteuttamista myös tien yhteistoiminnan aikaansaamiseen pitäisi
25228: muualla maassamme. Tampereen seudulla on ryhtyä kiireellisesti.
25229: paikallisjunaliikenne ollut keskeinen työmatka- Paikallisliikenteen kehittämisen sijasta Val-
25230: liikenteessä, ja suoritetuista supistuksista huo- tionrautatiet suunnittelee paikallisliikenteen voi-
25231: limatta taideliikenne on edelleen alueella tär- makasta supistamista. Supistamissuunnitelmista
25232: keä. Suuntautuuhan Tampereelta rata Lempää- tulee luopua ja ryhtyä kehitttämään kiskoliiken-
25233: lään, Kangasalle, Nokialle ja Ylöjärvelle, ja nettä yhtenä tärkeänä osana Tampereen ympä-
25234: kaikkien näiden Tampereen naapurikuntien ristön joukkoliikennettä.
25235: alueella on radan varressa huomattavia asutus- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdotamme
25236: taajamia. Jo rakennettu - ja osin sähköistetty eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25237: - rautatieverkko tarjoaa siis erinomaiset edel-
25238: lytykset kehittää toimiva joukkoliikennepalve- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25239: lujen järjestelmä Tampereelle ja sen lähikuntien valtionrautateiden paikallisliikenteen säi-
25240: alueelle. lyttämiseksi nykyisessä laajuudessa Tam-
25241: Tampereen kaupungissa toimii kunnallinen pereen ympäristössä sekä Tampereen ja
25242: liikennelaitos. Tämän laitoksen kehittämissuun- sen lähikuntien ja valtionrautateiden yh-
25243: nitelmat on mahdollista sovittaa koko lähi- teistoiminnan aikaansaamiseksi sellaisen
25244: alueen kattavan joukkoliikennejärjestelmän joukkoliikennejärjestelmän kehittämisek-
25245: puitteisiin. Tampereen lähikunnista käyvät tu- si alueelle, jonka ytimen muodostaa ole-
25246: hannet asukkaat Tampereen alueella sijaitse- massa oleva rautatieverkko ja johon lii-
25247: vissa työpaikoissa töissä. Näin ollen lähikun- tetään kuntien yhteistoimin muodostuva
25248: tien asukkaat ovat kiinnostuneita sujuvan jouk- linja-autoliikenneverkko.
25249: koliikennejärjestelmän kehittämisestä Tampe-
25250: reelle ja sen lähikuntiin.
25251: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
25252:
25253: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
25254: 1838 1983 vp.
25255:
25256: Toivomusaloite ·n:o 1663
25257:
25258:
25259:
25260:
25261: Kuoppa ym.: Kansaneläkeläisten ja I-korttilaisten matka-alennus-
25262: rajoitusten poistamisesta viikonloppuliikenteessä valtionrauta-
25263: teillä
25264:
25265:
25266: Eduskunnalle
25267:
25268: Vuoden 1981 alusta tulivat entistä tiukem- joten voidaan perustellusti todeta hallituksen
25269: mat rajoitukset voimaan kansaneläkeläisten ja ja valtionrautateiden asettamat rajoitukset vir-
25270: ns. I-korttilaisten oikeudesta matkustaa alen- heellisiksi ja tarpeettomiksi. Kansaneläkeläisen
25271: nuksella valtionrautateillä. Aikaisemmin rajoi- ja 1-korttilaisen, joka joutuu välttämättä joskus
25272: tukset koskivat vain suuria juhlapyhiä ja muu- matkustamaan myös viikonloppuisin, tulee olla
25273: tamia niitä edeltäviä päiviä. Nyt alennusoikeu- oikeutettu saamaan alennus kaikkina viikopäivi-
25274: den rajoitukset koskevat kaikkia viikonvaihteita. Tä- nä.
25275: mä koetaani. alennuksiin oikeutettujen piirissä suu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
25276: rena epäoikeudenmukaisuutena. Valtionrauta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25277: tiet perustelee rajoituksia sillä, että näin voi-·
25278: daan vähentää viikonloppujen ruuhkia junissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25279: On selvää, että ilman rajoituksiakin eläkeläiset kansaneläkeläisten ;a ns. 1-korttilaisten
25280: pyrkivät matkustamaan aina silloin, kun junis- alennusoikeuksien raioitusten poistami-
25281: sa ei ole ruuhkia. Kansaneläkeläisten ja muiden seksi viikonloppuien osalta valtionrauta-
25282: I-korttilaisten alennusoikeuksien rajoittaminen teiltä.
25283: viikonloppuisin ei poistanut junista ruuhkia,
25284: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25285:
25286: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Ensio Laine
25287: Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen
25288: 1983 vp. 1839
25289:
25290: Toivomusaloite n:o 1664
25291:
25292:
25293:
25294:
25295: Kuusio ym.: Tien parantamisesta välillä Hinnerjoki-Lappi
25296:
25297:
25298: Ed u sk u nn aUe
25299:
25300: Loimaan ja Rauman talousalueiden välinen Turun piirin toimenpideohjelmaan 1983-1988.
25301: tieyhteys Loimaa-Ylän~Hinnerjoki-Lappi Tiejaksolie Hinnerjoki-Lappi on laadittu tie-
25302: ei vastaa seudullisen tien tasovaatimuksia. Ny- suunnitelma, mutta se ei sisälly mainittuun oh-
25303: kyinen tieyhteys on erittäin mutkainen, routiva jelmaan.
25304: ja heikkokuntoinen. Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
25305: Tien rakentaminen parantaisi ratkaisevasti nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25306: sen vaikutuspiirissä olevien kuntien paikallis-
25307: liikennettä ja avaisi talousalueiden väliselle lii- että hallitus päättäisi kiirehtiä myös
25308: kenteelle tasonsa edellyttämän yhteyden. tiejakson Hinnerjoki-Lappi paranta-
25309: Tiejaksot Loimaa-Alastaro ja Ylän~Hin mista.
25310: nerjoki sisältyvät tie- ja vesirakennuslaitoksen
25311: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
25312:
25313: Matti Kuusio Kauko Juhantalo Anssi Joutsenlahti
25314: Aino Pohjanoksa Timo Roos Einari Nieminen
25315: Mikko Elo Toivo T. Pohjala Ai1a Jokinen
25316: Irma Rosnell Timo Laaksonen Lea Mäkipää
25317: 1840 1983 vp.
25318:
25319: Toivomusaloite n:o 1665
25320:
25321:
25322:
25323:
25324: Kuusio ym.: Rauman-Raijalan maantien kunnostustöiden käyn-
25325: nistämisestä
25326:
25327:
25328: EduskunnaUe
25329:
25330: Raumalta sisämaahan johtava pääyhteys, kan- ainekuljetukset kulkevat huomattavalta osin
25331: tatie n:o 42 (Rauma-Raijala) on suunniteltu tätä Rauma-Raijala tietä.
25332: ja rakennettu kymmenien vuosien takaisilla pe- Rauman sataman liikenne on jatkuvasti li-
25333: riaatteilla. Tie ei enää vastaa nykyajan vaati- sääntynyt. Satamaan on valmistunut uusi syvä-
25334: muksia, vaan se on liian kapea ja pystykaarteet väylä ja valtion viljavarasto, muita sataman laa-
25335: ovat liian jyrkät. Tien rakentamisen jälkeen on jennustöitä on edelleen tekeillä. Näitten odote-
25336: liikenteen määrä Rauman ja sisämaan välillä taan entisestään lisäävän liikennettä Rauman ja
25337: lisääntynyt niin, että liikenneturvallisuus on sisämaan välillä ja kasvattavan painetta Rauma-
25338: vaarallisesti heikentynyt. Raijala tien kunnostukseen.
25339: Rauman kehittyminen huomattavaksi teolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25340: suus- ja satamakaupungiksi asettaa omat vaati- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25341: muksensa kaupungin ja sisämaan välisille lii-
25342: kenneyhteyksille. Kaupungissa sijaitsevan Rau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25343: ma-Repola Oy:n puunjalostuslaitosten raaka- Rauman-Raijalan maantien kunnostus-
25344: töiden käynnistämiseksi.
25345: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
25346:
25347: Matti Kuusio Toivo T. Pohjala Timo Roos
25348: Aino Pohjanoksa Kauko Juhantalo Einari Nieminen
25349: Aila Jokinen Mikko Elo Anssi Joutsenlahti
25350: 1983 vp. 1841
25351:
25352: Toivomusaloite n:o 1666
25353:
25354:
25355:
25356:
25357: Könkkölä ym.: Liikuntaesteisten tarpeiden ottamisesta huomioon
25358: liikennesuunnittelussa
25359:
25360:
25361: Eduskunnalle
25362:
25363: Toimivan ja ihmisystävällisen yhdyskunnan yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus edellyt-
25364: aikaansaamisen keskeisin edellytys on suunnit- tää, että jokaisella ihmisellä tulee olla mahdol-
25365: telu. Vaikka yhdyskuntasuunnittelun perusteeksi lisuus tarpeittensa tyydyttämiseen ilman, että
25366: onkin yleisesti hyväksytty ihmiskeskeisyys, ta- rakennetut esteet sitä rajoittavat.
25367: pahtuu suunnittelu vielä valitettavan yleisesti Liikenneympäristön virheiltä ei tulla vältty-
25368: tilastollisessa käsittelyssä syntyneen keskiverto- ruään ellei suunnittelua ja rakentamista varten
25369: ihmisen ominaisuuksien mukaan. Väestömme luoda normistoa, joka ottaa huomioon myös
25370: koostuu kuitenkin toimintakyvyiltään ja omi- heikommat ominaisuudet omaavat kansalaiset.
25371: naisuuksiltaan hyvin erilaisista ihmisistä. On Liikenneympäristön suunnittelua ja rakenta-
25372: laskettu, että väestöstämme on yli 15 % liikun- mista koskevat säännökset olisi aikaan saatava
25373: taesteisiä. mitä pikimmin. Sitä edellyttävät paitsi ihmisys-
25374: Liikenneympäristö on yhdyskuntiemme se tävälliset myös liikenneturvallisuusnäkökohdat.
25375: osa, jossa ihmisen toiminnalliset kyvyt suuressa Tämä tarve on todettu mm. tieliikennelakia
25376: määrin ratkaisevat hänen mahdollisuutensa itse- koskevassa hallituksen esityksessä.
25377: näiseen toimimiseen ja osallistumiseen. Liiken- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
25378: neympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25379: tapahtuvat virheet vaikuttavat haitallisesti suku- sen,
25380: polvien ajan. Huonosti toteutettu liikenneympä- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
25381: ristö on olennaisin tekijä, joka estää tai suu- menpiteisiin liikenneympäristön suunnit-
25382: resti rajoittaa vaikeasti liikuntavammaisten hen- telua ja rakentamista koskevan säännös-
25383: kilöiden omatoimista liikkumista, osallistumista tön aikaansaamiseksi ja siten, että siinä
25384: ja yleensä yhdenvertaisen elämisen mahdolli- otettaisiin huomioon liikuntaesteisien
25385: suutta muiden kansalaisten tavoin. Kuitenkin tarpeet.
25386: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25387:
25388: Kalle Könkkölä Vffie Komsi
25389:
25390:
25391:
25392:
25393: 231 088300420M
25394: 1842 1983 vp.
25395:
25396: Toivomusaloite n:o 1667
25397:
25398:
25399:
25400:
25401: Könkkölä ym.: Vammaisten matkustajien tarpeiden huomioon
25402: ottamisesta linja-auto- ja junaliikennettä kehitettäessä
25403:
25404:
25405: Eduskunnalle
25406:
25407: Vammaiset henkilöt kokevat monissa ta- peet huomioon ottaen.
25408: pauksissa liikkumisen vaikeuden jopa suurim- Kansainvälisen Vammaisten vuoden 1981
25409: maksi ongelmaksi ja esteeksi elämässään. Vai- Suomen Komitea tuo esiin mietinnössään eräitä
25410: keavammaisille julkisen liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen kehittämistarpeita mm. juna-
25411: junien, linja-autojen ja raitiovaunujen käyttö matkustamisen ja linja-autoliikenteen käyttökel-
25412: on hankalaa, sillä ne vaativat käyttäjiltään no- poisuuden lisäämisen nostolaitteiden, laiturirat-
25413: peaa reagointikykyä ja hyvää fyysistä kuntoa. kaisujen, avustajien ja muiden tarvittavien toi-
25414: Keskeisin ongelma liikuntavammaisten kan- menpiteiden avulla. Lisaksi esittää komitea käsi-
25415: nalta on kulkuvälineeseen pääseminen ts. taso- tyksenään, että juna- ja linja-autokannan muu-
25416: ero kulkuvälineen ja maanpinnan/laiturin vä- toksia varten tulee laatia korjaussuunnitelma,
25417: lillä. Tasoeron poistaminen parantaisi ratkaise- · talousarvio ja muutosten toteutusaikataulu. Ko-
25418: vasti liikuntavammaisten käyttäjien asemaa mitea pitää myös tärkeänä, että julkisen liiken-
25419: joukkoliikenteessä. Muita ongelmia tuottavat teen täydentäjänä kehitetään myös erillistä kul-
25420: mm. ahtaat sisätilat ja kapeat ovet. Näkövam- jetuspalvelua.
25421: maisille ongelmia tuottavat mm. heikko valais- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
25422: tus, pysäkkikuulutusten puuttuminen sekä näkö- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25423: vammaisille soveltuvien opasteiden puuttumi- sen,
25424: nen. Kuulovammaisten ongelmia ovat mm. kuu-
25425: loon perustuvan informaation saaminen sekä että hallitus viipymättä ryhtyisi tar-
25426: kirjoitetun informaation vähäisyys ja monimut- vittaviin toimenpiteisiin, jotta liikunta-
25427: kaisuus. esteiset ja joukkoliikenne -työryhmän
25428: Liikenneministeriön asettama työryhmä on ehdotukset toteutetaan kiireellisesti se-
25429: 31. 5. 1981 jättänyt mietintönsä joukkoliiken- kä että ryhdytään toimenpiteisiin ju-
25430: teen toimivuudesta ja ongelmista eri vammais- nien, linja-autojen ja niitä vastaavien
25431: ryhmien kannalta. Työryhmä esittää useita eh- liikennevälineiden toimivuuden kehittä-
25432: dotuksia joukkoliikenteen toimivuuden parantu- miseksi vammaisten matkustajien kan-
25433: miseksi eritavoin vammaisten henkilöiden tar- nalta.
25434: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
25435:
25436: Kalle Könkkölä Ville Komsi
25437: 1983 vp. 1843
25438:
25439: Toivomusaloite n:o 1668
25440:
25441:
25442:
25443:
25444: Laaksonen ym.: Ahlaisten ja Merikarvian välisen ns. rantatien
25445: peruskorjaamisesta
25446:
25447:
25448: Eduskunnalle
25449:
25450: Ahlaisten ja Merikarvian välinen rantatie on kaat. Näin ollen olisi mitä välttämättömintä
25451: erityisesti kesäaikoina runsaan liikenteen rasit- saada tie liikenteen vaatimaan kuntoon.
25452: tama. Kun tie on kapea, mutkainen ja mäkinen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
25453: sekä heikkokuntoinen soratie, niin se ei lähes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25454: kään vastaa tielle asetettavia vaatimuksia. On-
25455: nettomuuksien vaara on tiellä melkoinen var- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25456: sinkin viikonvaihteen aikoihin, jolloin muuta menpiteisiin Ahlaisten ja Merikarvian
25457: liikennettä lisäävät Ahlaisten ja Merikarvian välisen ns. rantatien peruskorjaamiseksi
25458: rannikoilla olevien satojen kesäasuntojen asuk- ja kestopäällystämiseksi.
25459: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
25460:
25461: Timo Laaksonen Irma Rosnell
25462: 1844 1983 vp.
25463:
25464: Toivomusaloite n:o 1669
25465:
25466:
25467:
25468:
25469: Laaksonen ym.: Kuvaskankaan-Isojoen tien rakentamisen no-
25470: peuttamisesta
25471:
25472:
25473: Eduskunnalle
25474:
25475: Kuluvan vuoden aikana valmistuu Vaasan lää- heikon työllisyystilanteen vuoksi tieosuuden ra-
25476: nin puoleinen osuus Kuvaskankaan-Isojoen kennustöiden rahoitus tulisi tarvittaessa järjes-
25477: tiestä. Merikarvian ja Pohjois-Satakunnan vai- tää työllisyysvaroin.
25478: kean työllisyyden kannalta olisi perusteltua jat- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25479: kaa keskeytyksettä tiehanketta Turun ja Porin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25480: läänin puolelle. Osuuden pituus olisi 11 kilo-
25481: metriä. Tiellä on paljon raskasta liikennettä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25482: mm. Siikaisten Otamolla olevan kalkkitehtaan Kuvaskankaan-Isojoen tien Turun ja
25483: tuotteita ja puutavaraa. Tien vaikutuspiirissä Porin läänin puoleisen tieosuuden raken-
25484: ovat myös Vapo:n kasvuturvelaitoksen tarvitse- tamiseksi suunniteltua aikaisemmin.
25485: mat turpeenhankinta-alueet. Pohjois-Satakunnan
25486: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
25487:
25488: Timo Laaksonen Irma Rosnell Mikko Elo
25489: 1983 vp. 1845
25490:
25491:
25492: Toivomusaloite n:o 1670
25493:
25494:
25495:
25496:
25497: Laaksonen ym.: Rauman-Raijalan maantien petoskorjaamisesta
25498:
25499:
25500: Eduskunnalle
25501:
25502: Kantatie n:o 42 (Rauma-Raijala) on kehit- nykyliikenteen vaatimuksia. Mainitulla tieosuu-
25503: tynyt varsin vilkkaasti liikennöidyksi tieosuu- della on sattunut viime vuosina vakavia liiken-
25504: deksi. Tämän tien vaikutuspiirissä ovat Huit- neonnettomuuksia, jotka suurimmilta osiltaan
25505: tisten kaupungin, Köyliön, Säkylän, Euran ja ovat johtuneet päällystetyn ajoradan kapeudesta
25506: Lappi Tl:n kuntien teollisuuden ja kaupan huo- tai mäenharjanteiden jyrkkyydestä.
25507: mattavat kuljetukset. Mainittu tie välittää sisä- Koska edellä mainittujen kuntien osalta li-
25508: maasta Rauman satamaan saapuvan puun ke- säksi työttömyys on huolestuttavasti lisäänty-
25509: miallisen teollisuuden ulkomaanviennin pääosan, nyt, olisi avattava suurempi työkohde, jona
25510: joka tulee edelleen'kin kasvamaan sataman tämän tien peruskorjaus ja levennys olisi yksi
25511: uuden syväväylän valmistuttua. Öljysatama on merkittävimpiä.
25512: myös merkittävä raskaan polttoöljyn kuljetus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25513: väylä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25514: Mainittujen seikkojen perusteella voidaan
25515: todeta, että tie on liian kapea ja sen pysty- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25516: suorat tasauskaarteet on tehty aivan liian ly- Rauman ja Raijalan välisen kantatien
25517: hyillä säteillä eivätkä enää näin ollen vastaa kunnon parantamiseksi.
25518: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25519:
25520: Timo Laaksonen Irma Rosnell Mikko Elo
25521: 1846 1983 vp.
25522:
25523: Toivomusaloite n:o 1671
25524:
25525:
25526:
25527:
25528: Laaksonen ym.: Porin pohjoisen satamatien rakentamisesta
25529:
25530:
25531: Eduskunnalle
25532:
25533: Maanteitse tapahtuvan tavaraliikenteen kulje- suunnalta tulevan liikenteen matka lyhenee vas-
25534: tukset Itä- ja Keski-Suomesta Mäntyluodon ja taavilla kilometrimäärillä. Tien rakentaminen
25535: Tahkoluodon satamiin ovat parantuneet mer- vähentäisi raskaan liikenteen läpikulkua Porin
25536: kittävästi Järvi-Suomen tien valmistuttua. Tien kaupungin keskustan katuverkoston kautta sekä
25537: läntisellä osalla voitaisiin merkittävällä tavalla parantaisi myös Pohjois-Satakunnan asukkaiden
25538: lyhentää maantieyhteyttä rakentamalla Porin työssäkäyntiä Meri-Porin alueella.
25539: pohjoinen satamatie. Pohjoinen satamatie lyhen- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25540: täisi matkaa valtatieltä n:o 8 Tahkoluodon öljy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25541: satamaan ja Tahkoluodon uuteen syväsatamaan,
25542: jonka rakennustyöt käynnistyvät kuluvana vuon- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25543: na, n. 30 kilometrillä, ja vastaavasti Mäntyluo- Porin pohjoisen satamatien rakentami-
25544: don satamaan n. 20 kilometrillä. Myös Vaasan· seksi.
25545: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
25546:
25547: Timo Laaksonen Irma Rosnell Mikko Elo
25548: 1983 vp. 1847
25549:
25550: Toivomusaloite n:o 1672
25551:
25552:
25553:
25554:
25555: Laaksonen ym.: Tampereen-Porin/Rauman radan perusparan-
25556: tamisesta alkuperäisen aikataulun mukaisesti
25557:
25558:
25559: Eduskunnalle
25560:
25561: Tampere-Pori/Rauma rautatie on pitkään siä parannustöitä. Radan sähköistämisajankohta
25562: ollut huonokuntoinen. 1960-luvulla tehdyt pa- on myös lopullisesti päättämättä.
25563: rannustyöt eivät ole riittäneet radan nykyisiin Samanaikaisesti kun radan parannussuunni-
25564: kuljetusmääriin nähden. Rataosalla on viime telmia heikennetään, radan liikennemäärät ja
25565: vuosina tapahtunut useita kiskoilta suistumisia merkitys ovat lisääntymässä. Raumalle on val-
25566: ja radan sekä kaluston kunnossapito tulee ta- mistunut uusi syväväylä, viljavarasto ja sata-
25567: vanomaista huomattavasti kalliimmaksi. man laajennus. Porissa rakennetaan rautatietä
25568: Vuonna 1979 tehdyssä VR:n toiminta- ja Tahkoluodon satamaan, johon on tulossa myös
25569: taloussuunnitelmassa oli esitetty Tampere- 15,3 metrin väylä ja hiilisatama.
25570: Pori/Rauma radan perusparannus. Hankkeen oli Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
25571: määrä valmistua v. 1988 mennessä. Rata on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25572: suunniteltu myös sähköistettäväksi vuoteen
25573: 1988 mennessä. että hallitus päättäisi Tampereen-
25574: Perusparannustyöt ovat kuitenkin hidastuneet Porin/Rauman radan perusparannuksen
25575: alkuperäisistä suunnitelmista, valmistumisajan- toteuttamisesta alkuperäisessä laajuu-
25576: kohta on siirtynyt 1990-luvun puolelle. Varsi- dessa ja aikataulussa sekä sähköistysajan-
25577: nainen perusparannus on suunniteltu lopetet- kohdan sopeuttamisesta perusparannus-
25578: tavaksi jo Peipohjaan, välillä Peipohja-Pori aikataulun mukaan.
25579: ja Peipohja-Rauma aiotaan tehdä vain vähäi-
25580: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
25581:
25582: Timo Laaksonen Matti Kuusio Toivo T. Pohjala
25583: Anssi Joutsenlahti Alla Jokinen Mikko Elo
25584: Timo Roos Einari Nieminen Aino Pohjanoksa
25585: Irma Rosnell Kauko Juhantalo Lea Mäkipää
25586: 1848 1983 vp.
25587:
25588: Toivomusaloite n:o 1673
25589:
25590:
25591:
25592:
25593: Lahti-Nuuttila ym.: Pirkanmaan tiestön rakentamisen ja kunnos-
25594: tamisen tehostamisesta ja tieolojen korjaamisesta erityistoimin
25595:
25596:
25597: Eduskunna1le
25598:
25599: Pirkanmaan talousalue kattaa 4,3 prosenttia v..itu edetä läheskään muun maan tasoa seu-
25600: kdko maan pinta-alasta ja maakunnan asukas- raten. Tästä on aiheutunut Pirkanmaan tieolo-
25601: luku on noin 8,7 prosenttia maan väestöstä. jen yleinen jälkeenjääneisyys ja teknisesti heikko
25602: Pirkanmaa on sisämaan teollistunein talous- kunto. Erityisen selvästi jälkeenjääneisyys perus-
25603: maakunta, jonka kehittymisedellytyksissä koros- parantamisessa on voitu havaita viime vuoden
25604: tuvat hyvät liikenneyhteydet sekä maakunnan aikana, jolloin huomattava osa maakunnan teistä
25605: eri keskusten välillä että maakunnan ulkopuo- oli routavaurioiden vuoksi liikenteelle kelpaa-
25606: lellekin. Tampere Pirkanmaan keskuksena on mattomassa kunnossa.
25607: valtakunnallinen liikenteen solmukohta, jonka Rakentamisen ja kunnossapidon yleisten mah-
25608: kautta välittyy suuri osa kauttakulkuliiken- . dollisuuksien kiristyessä Pirkanmaan tiestön
25609: nettä. jälkeenjääneisyys on jatkuvasti lisääntynyt ja
25610: Pirkanmaan tiestö jakautuu kahden tiepiirin hoidollinen taso alkanut kärsiä. Ongelmana ovat
25611: alueelle siten, että Hämeen piirin tiestöstä noin olleet edellä todettu Pirkanmaan kannalta ra-
25612: 49 prosenttia ja Turun piirin tiestöstä noin 18 kentamisen myöhäinen ajoittuminen päätiever-
25613: prosenttia kuuluu Pirkanmaalle. Pirkanmaa kon osalta ja sitten riittämättömät määrärahat,
25614: muodostuu molempien piirien pohjoisista ja har- jotka eivät vastaa maakunnan väestö-, tie- tai
25615: vemmin asutuista alueista, jolloin yhteysvälit liikennesuoriteosuuksia. Epäsuhtaa Pirkanmaan
25616: ovat keskimäärin pidemmät ja vastaavasti tien- ja muun Suomen välillä korostaa se, että Pir-
25617: rakentamistarpeet suuremmat. Valtakunnalli- kanmaalla tienrakentamista ei ole voitu rahoit-
25618: sessa vertailussa keskimääräinen vuorokausilii- taa työllisyysvaroin, joiden avulla esimerkiksi
25619: kenne on Pirkanmaalla toiseksi vilkkainta, joten pohjoisemmassa osassa maata on rahoitettu huo-
25620: tiestöön kohdistuva rasitus on huomattavan mattava osa teiden rakentamista. Pitkään jat-
25621: suuri. Tätä korostaa maakunnan keskuksen kuessaan tällainen kehitys johtaa liikenteen kan-
25622: asema valtakunnallisen liikenteen solmukohtana, nalta vakaviin puutteisiin ja aiheuttaa maakun-
25623: jonka kautta ohjautuu huomattava osa erilaista nan yleiselle kehittymiselle lisääntyviä ongelmia.
25624: kauttakulkuliikennettä. Lukuunottamatta valta- On arvioitu, että tiepiirien nykyisten toimen-
25625: teitä Pirkanmaan tiestö on mm. päällystämisen pideohjelmien mukaan edettäessä kestäisi valta-
25626: osalta huomattavasti alle valtakunnallisen keski- kunnallisen tavoitetason saavuttaminen 15-20
25627: tason. Samoin sorateiden osuus on keskimää- vuotta, ja tämakin sillä edellytyksellä, että tie-
25628: räistä suurempi ja maan vilkkaimmin liiken- piirien määrärahakehitys olisi edellä mainittu-
25629: nöidyt soratiet sijaitsevat Pirkanmaalla. jen suunnitelmien oletusten mukaisesti lievästi
25630: Tierakentaminen on Pirkanmaalla edennyt kasvava.
25631: valtakunnallisesta tasosta ja tavoitteista jäljessä. Pirkanmaan tiestön rakentamisen ja teknisen
25632: Suomen päätieverkko saatiin pääosin rakenne- tason jälkeenjääneisyyden poistaminen ei ole
25633: tuksi 1960-luvulla ja 1970-luvulla voitiin raken- mahdollista normaalein tienrakennusmäärära-
25634: tamista suunnata seudulliselle tasolle. Kun tien- hoin, vaan tähän tarvitaan erityistoimenpiteitä
25635: rakentamisen yleiset rahoitusmahdollisuudet ki- ja -rahoitusta. Valtakunnallisen keskitason ja
25636: ristyivät 1970-luvulla, Pirkanmaan tiestön ra- TVH:n tavoitteiden mukaisen palvelutason saa-
25637: kentaminen oli vielä pahasti kesken. Vaikeutu- vuttamisen on arvioitu edellyttävän runsaan
25638: neissa oloissa jouduttiin edelleen rakentamaan 350 miljoonan markan lisärahoitusta. Tämän
25639: valtakunnalliseen päätiestöön kuuluvia liikenne- vuoksi tarvitaan erityistoimia ja erillisrahoitusta
25640: väyliä eikä seudullisen tiestön rakentamisessa Pirkanmaan tieolojen korjaamiseksi.
25641: 198.3 vp. - TA n:o 1673 1849
25642:
25643: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- keenjääneisyyden poistamiseksi ja valta-
25644: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- kunnallisen keskitason sekä tavoitetason
25645: muksen, mukaisten tieolojen saavuttamiseksi sekä
25646: osoittaisi tähän osan tarpeellisista mää-
25647: että hallitus ryhtyisi pikaisesti tehok- rärahoista jo vuoden 1984 valtion tulo-
25648: kaisiin toimenpiteisiin Pirkanmaan ties- ja menoarvioesityksessä.
25649: tön rakentamisen ja kunnostamisen jäl-
25650: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25651:
25652: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
25653:
25654:
25655:
25656:
25657: 232 08830o420M
25658: 1850 1983 vp.
25659:
25660: Toivomusaloite n:o 1674
25661:
25662:
25663:
25664:
25665: Lahti-Nuuttila ym.: Rautateiden paikallisliikenteen palvelutason
25666: turvaamisesta Tampereen seudulla
25667:
25668:
25669: Eduskunnalle
25670:
25671: Valtionrautateiden henkilöliikenteen kehittä- tuksenmukaista on käyttää tätä investointia te-
25672: missuunnitelmissa ollaan suuntaamassa paino- hokkaasti myös henkilöliikenteen hoitamiseen.
25673: pistettä jatkoyhteys- ja pikajunaliikennettä täy- Myös kansantaloudelliset seikat ja odotettavissa
25674: dentävään liikenteeseen. Paikallisliikenteen oleva energiataloudellinen kehitys lisännevät
25675: osalta suunnitelmat merkitsevät vuoteen 1987 tarvetta liikenteen hoitamiseksi kasvavasti jouk-
25676: mennessä noin 14 prosentin supistuksia ver- koliikennemuodoin. Tällöin sähköjuna paikallis-
25677: rattuna vuoden 1981 junakilometreihin. Tampe· liikenteen välittäjänä voi olla taloudellinen ja
25678: reen seudulla rautateiden paikallisliikenteen tehokas.
25679: merkitys on suurin Kangasalan ja Oriveden Kun paikallisliikenteen toteutettava! supis-
25680: suunnalla, joissa mm. kuntien kaavoitustoimin tukset joka tapauksessa merkitsevät osalle kan-
25681: on pyritty tukemaan radanvarsiasutuksen kehit- . salaisista selvää liikennepalvelujen heikkene-
25682: tymistä, sekä Vammalan suunnalla. Osa paikal- mistä ja julkisten liikenneyhteyksien menettä-
25683: :l.isliikenteestä on jatkoyhteyksiä tarvitsevaa ja mistä jopa kokonaan liikeoteeilinen palvelutaso
25684: huomattava osa on työmatkaliikennettä. Joille- tulisi välttämättömienkin supistusten toteutta-
25685: kin radanvarsitaajamille VR:n henkilöliikenne misen yhteydessä pyrkiä säilyttämään. Tätä
25686: on ainoa julkinen liikenneyhteysmuoto. edellyttää kansalaisten tasavertaisuus julkisten
25687: Paikallisliikenteen kehittämissuunnitelmat palvelujen saatavuuden suhteen.
25688: Tampereen seudulla pitävät sisällään myös su- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25689: pistuksia. Perusteina suunniteltuihin supistuk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25690: siin ovat sekä matkustajamäärät että kalusto· muksen,
25691: ongelmat. Lähivuosina käytöstä poistettava kis-
25692: koautokalusto korvattaneen raskaalla veturika- että hallitus ryhtyisi välttämättö-
25693: lustolla, mikä tekee paikallisliikenteen kannat· miin toimenpiteisiin rautateiden paikal-
25694: tavuuden entistä ongelmallisemmaksi ja lisää lisliikenteen palvelutason turvaamiseksi
25695: painetta sen supistamiseksi edelleen. Palvelu- ilman keskeytyksiä Tampereen seudulla
25696: tason parantaminen ja matkustajamukavuuden ja niissä tapauksissa, jolloin välttämät-
25697: lisääminen sekä liikenteen nopeuttaminen voi- tömiä liikenteellisiä supistuksia rauta-
25698: vat toteutua siirryttäessä sähkömoottorijunilla teillä toteutetaan, valtiovallan toimen·
25699: hoidettuun liikenteeseen. Mainittujen rataosien pitein huolehditaan korvaavista liikenne-
25700: sähköistäminen on suunniteltu toteutettavaksi järjestelyistä riittävän liikenteellisen pal-
25701: kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen. velutason säilyttämiseksi.
25702: Kun sähköistäminen aikanaan toteutuu, tarkoi-
25703: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 198.3
25704:
25705: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
25706: 1983 vp. 1851
25707:
25708: Toivomusaloite n:o 1675
25709:
25710:
25711:
25712:
25713: P. Leppänen: Määrärahasta Suolahden-Sumiaisten tien peru~
25714: parantamiseen
25715:
25716:
25717: Eduskunnalle
25718:
25719: Suolahden-Sumiaisten tieyhteys on kunnol- syysnäkokohdat huomioon ottaen tulisi tien
25720: taan heikko, keväisin jopa vaarallinen. TVL:n perusparannusta kiirehtiä.
25721: suunnitelmissa sen perusparantaminen on ollut Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
25722: jo pitkään. Tie on pääyhteys Suolahteen. Sitä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25723: käytetään raskaan liikenteen väylänä ja työ-
25724: matkoihin. Myöskin kesäasutusta kuuluu tien että hallitus ottaisi valtion vuoden
25725: piiriin runsaasti. 1984 tulo- ;a menoarvioesitykseen mää-
25726: Tie on välttämätön yhteys myös Konneveden rärahan Suolahden-Sumiaisten tien pe-
25727: ja Konginkankaan asukkaille, joten liikenne rusparannuksen toteuttamiseksi.
25728: tiellä on hyvin vilkasta. Turvallisuus- ja työlli-
25729: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
25730:
25731: Pekka Leppänen
25732: 1852 1983 vp.
25733:
25734: Toivomusaloite n:o 1676
25735:
25736:
25737:
25738:
25739: P. Leppänen ym.: Säynätsalon ja valtatien n:o 4 välisen maan-
25740: tien kevytliikenneväylän rakentamisesta
25741:
25742:
25743: EduskunnaHe
25744:
25745: Säynätsalon ja valtatien n:o 4 välinen maan- raskaan liikenteen aiheuttaman vaarallisuuden
25746: tie on erittäin paljon käytetty yhdystie Säynät- takia.
25747: salon kuntaan, Kinkonmaan sairaalaan sekä Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
25748: välillä sijaitsevalle asutukselle. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25749: Tietä käyttää paljon koululaisia, jotka yrit-
25750: tävät tien reunaa käyttäen päästä turvallisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25751: kouluun ja bussipysakille. Kevytliikenneväylän kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
25752: rakentaminen on perusteltua tien runsaan käy- Säynätsalon ;a valtatien n:o 4 välisen
25753: tön, kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi sekä maantien rinnalle.
25754: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
25755:
25756: Pekka Leppänen Inger Hirvelä
25757: 1983 vp. 1853
25758:
25759: Toivomusaloite n:o 1677
25760:
25761:
25762:
25763:
25764: U. Leppänen ym.: Laukaan-Lievestuoreen tien kunnostuk:sesta
25765:
25766:
25767: Eduskunnalle
25768:
25769: Laukaan-Lievestuoreen tie on yksi Lau- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
25770: kaan kunnan tärkeimmistä teistä sisäisen liiken- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25771: teen kannalta. Lievestuoreen asukkaat joutuvat vomuksen,
25772: ajamaan noin 30 kilometrin matkan kuntansa
25773: a~ioilla käydessään Laukaan kirkonkylässä. Lau- että hallitus ryhtyisi toimiin Laukaan
25774: kaan-Lievestuoreen tietä on sanottu yhdeksi -Lievestuoreen tien oikaisemiseksi ia
25775: huonoimmista Keski-Suomessa. kunnostamiseksi ;o vuonna 1984.
25776: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25777:
25778: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
25779: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
25780: Mikko Vainio
25781: 1854 1983 vp.
25782:
25783: Toivomusaloite n:o 1678
25784:
25785:
25786:
25787:
25788: Linna: VR:n kehlttämi:sestä palvelulaitoksena
25789:
25790:
25791: EduskunnaHe
25792:
25793: Keski-Pohjanmaan alueen väestön näkökul- makuuvaunua ja monen junanodottajan ajan-
25794: masta katsottuna Vaidonrautateiden palvelut kuluttaminen muodostuu vaikeaksi.
25795: henkilöliikenteen osalta ovat viime vuosien Yöpikajuna 6l:n käyttöä paluuseen Helsin-
25796: aikana jatkuvasti heikentyneet. Yöpikajunien gistä Keski-Pohjanmaalle vaikeuttaa ja rajoit-
25797: vuorot on järjestetty niin, että junien lähtö- taa Kokkolan makuuvaunun puuttuminen.
25798: ja tuloajat sopivat hyvin Oulun ja Helsingin Kun tämä juna tulee aamulla klo 4.37 Kokko-
25799: väliä matkustaville ja varsinaiset matkustusvai- laan, ei siltä voi yleisillä kulkuneuvoilla jat-
25800: keudet kasaantuvat Kokkolan seudulle. kaa matkaa. Jos Kokkolassa olisi oma makuu-
25801: Keski-Pohjanmaalta Helsinkiin ja eteläsuun- vaunu, voisi siellä olla esim. klo 7 :ään asti,
25802: taan yöpikajunilla matkustavien henkilöiden jonka jälkeen jo olisi paremmat mahdollisiuu-
25803: matkustusmahdollisuudet ovat ratkaisevasti hei- det matkan jatkamiseen linja-autoilla maakun-
25804: kentyneet muutaman kuluneen vuoden aikana. taan.
25805: Kun yöpikajuna P 52 lähti aikaisemmin Kok- Kun Kokkolasta on rautateitse matkaa Hel-
25806: kolasta Helsinkiin klo 21.20, palveli se silloin sinkiin lähes 500 km, on inhimillisesti väärin
25807: parhaalla mahdollisella tavalla Keski-Pohjan- kuvitella, että Vaidonrautateiden sähköistämi-
25808: maan asukkaita. Tilanne huononi heti kun ko. sen myötä keskipohjalaisten matkustusvaikeu-
25809: junan lähtöaika muutettiin klo 23.14:ksi. Tä- det poistuvat.
25810: mäkin matkustusmahdollisuus asiallisesti mene- Matkan pituus johtaa kiistattomasti siihen,
25811: tettiin viisi vuotta sitten, jolloin P 52 muu- että jos haluaa Keski-Pohjanmaalta käsin hoitaa
25812: tettiin viikonloppujunaksi. Tällä hetkellä ai- päiväseltään asioita Helsingissä, on matkustami-
25813: noa käyttökelpoinen junavuoro on P 62, joka nen ainakin toiseen suuntaan tehtävä yöjunalla.
25814: lähtee Kokkolasta klo 0.36 ja on Helsingissä Jos Valtionrautatiet sijoittaisi Kokkolaan oman
25815: klo 8.05. makuuvaunuparin ja makuuvaunuun voisi men-
25816: Vaikeus tämän junan käyttämisessä on kui- nä Kokkolasta esim. jo klo 22.00 ja se kytket-
25817: tenkin tavallisen matkustajan kohdalla siinä, täisiin klo 0.36 Helsinkiin lähtevään junaan,
25818: että yleisen liikenteen linja-autoilla ei päästä olisi asia menomatkan osalta kunnossa. Helsin-
25819: maakunnasta Kokkolaan juuri klo 2l.OO:n jäl- gissä makuuvaunu voitaisiin kytkeä illalla klo
25820: keen ja junaa joudutaan Kokkolassa odotta- 22.05 lähtevään junaan, joka on Kokkolassa
25821: maan n. kolme ja puoli tuntia. klo 4.37, ja jos matkustaja voisi olla makuu-
25822: Kun aikataulut on näin muutettu, ei ole vaunussa klo 7:ään asti, olisi tulomatkakin jär-
25823: otettu huomioon Keski-Pohjanmaalta junaa jestyksessä.
25824: käyttävien matkustajien näkökohtia. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnoit-
25825: Muutos huonompaan suuntaan on todella taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25826: valtava. Tätä huononnusta tehostaa vielä se,
25827: että silloin kun yöpikajuna lähti Kokkolasta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25828: Helsinkiin klo 21.20, oli Kokkolassa oma ma- Valtionrautateiden kehittämiseksi pal-
25829: kuuvaunu, mutta nyt kun juna lähtee puolen- velulaitoksena si;oittamalla makuuvau-
25830: yön jälkeen klo 0.36, ei Kokkolassa ole omaa nupari Kokkolaan.
25831: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25832:
25833: Heimo Linna
25834: 1983 vp. 1855
25835:
25836: Toivomusaloite n:o 1679
25837:
25838:
25839:
25840:
25841: Louekoski ym.: Posti- ja teil.elaiitoksen taloudenhoidon perustei-
25842: den muuttamisesta alikatteellisten laitosten toiminnan tur-
25843: vaamiseksi
25844:
25845:
25846: Eduskunnal1e
25847:
25848: Posti- ja telelaitoksen taloudenhoitolain 1 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25849: §:n mukaan laitoksen taloutta on hoidett~va taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25850: terveiden liikeperiaatteiden mukaan ja maan
25851: yleistä etua silmällä pitäen. Laitoksen tehtä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25852: väksi on annettu hoitaa mm. haja-asutusaluei- posti- ja telelaitosta koskevan talouden-
25853: den posti- ja henkilöliikennettä sekä tarjota hoitolain väljentämiseksi siten, että
25854: riittävän kattavan toimipaikkaverkon avulla myös alikatteellisten laitoksen hoidet-
25855: asiakkaita tyydyttävät postipalvelut myös haja- tavaksi määrättyjen tehtävien hoitami-
25856: asutusalueilla asuville. Näiden hoitaminen ei nen on mahdollista ilman kustannus-
25857: voi olla eikä tarvitse olla aina taloudellisesti paineiden kasvua laitoksen tulosta tar-
25858: kannattavaa. Paineet näiden tehtävien karsimi- kasteltaessa.
25859: seen ja lakkauttamiseen liikeperiaatetta sovel-
25860: lettaessa ovat voimakkaat.
25861: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25862:
25863: Matti Louekoski Pertti Paasio Juhani Surakk:a
25864: 1856 1983 vp.
25865:
25866: Toivomusaloite n:o 1680
25867:
25868:
25869:
25870:
25871: Louekoski ym.: Postin luukkuunkannon tehostamisesta
25872:
25873:
25874: Eduskunnal1e
25875:
25876: Eduskunta hyväksyi vuonna 1977 käsitel- kanto. Postinjakelumuotojen yhtenäistäminen
25877: Iesään hallituksen kertomusta vuodelta 1975 säilytetään pitemmän aikavälin tavoitteena.
25878: ponsilausuman postin kantotavasta. Ponnen sa- Posti- ja telelaitoksen suunnitelmissa vuo-
25879: namuoto oli seuraava: Eduskunta ei hyväksy sille 1983-1987 ei ole kuitenkaan huomioitu
25880: tehtyjä suunnitelmia postin Iaatikkokantoon hallituksen periaatepäätöksen edellyttämää pal-
25881: siirtymiseksi omakoti- ja rivitaloalueilla ja edel- velumuotojen yhtenäistämistä.
25882: lyttää, että hallitus antaa posti- ja lennätinhal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25883: litukselle ohjeet hyväksyä omakoti- ja rivitalo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25884: alueilla luukkuunkannon noudatettavaksi kan-
25885: tavaksi. että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
25886: Hallitus tekikin asiasta periaatepäätöksen, saattaa mahdollisimman moni talous
25887: jonka mukaan postin jakelussa taajamissa jo postin luukkuunkannon piiriin, ;otta
25888: olemassa olevilla omakoti- ja rivitaloalueilla pystyttäisiin turvaamaan tasapuolinen
25889: pysytetään nykyinen tilanne ja uusilla omakoti- palvelutaso maan eri puolilla.
25890: ja rivitaloalueilla toteutetaan postin laatikkoon-
25891:
25892: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
25893:
25894: Matti Louekoski Pertti Paasio Juhani Surakka
25895: 1983 vp. 1857
25896:
25897: Toivomusaloite n:o 1681
25898:
25899:
25900:
25901:
25902: Louvo ym.: Maanteiden n:o 3543 ja 356 parantamisesta ja pääl-
25903: lystämisestä välillä Ummeljoki-Muhniemi-Ahvio-Vastila
25904:
25905:
25906: ::Eduskunnal1e
25907:
25908: Sorapintainen Ummeljoen ja Muhniemen vä- jalankosken suurimmat sora-alueet, joita käyt-
25909: linen maantie n:o 3543, jonka pituus on n. 7 tävät sekä Kymen että Uudenmaan tiepiirit,
25910: km, ja sen jatkeena etelään oleva Muhnie- Anjalankosken kaupunki, yrittäjät ja yksityi-
25911: men-Ahvion maantie n:o 356, jonka pituus set. Raskaat sorankuljetusajoneuvot kuljettavat
25912: Vastilaan läänin rajalle on n. 12 km, ovat niin soraa jopa viikonloppuisin ja juhlapyhinä.
25913: huonossa kunnossa, etteivät kestä nykyistä jat- Teiden huono sorapinta, kuoppaisuus, ka-
25914: kuvasti raskaammaksi tulevan liikenteen aiheut- peus ja mutkaisuus vaikeuttavat näitä kulje-
25915: tamaa rasitusta, vaan vaatisivat perusteellista tuksia, vaurioittavat ajoneuvoja ja vaarantavat
25916: korjausta ja päällystämistä pikaisesti. teiden varsilla asuvien kulkua ja liikennetur-
25917: Molempien teiden käyttö on viime vuosina vallisuutta, mistä tapahtuneet onnettomuudet
25918: mm. Kymen tie- ja vesirakennuslaitoksen suo- ovat osoituksena.
25919: rittamien laskelmien mukaan suuresti lisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25920: nyt. Paikallisen väestön aiheuttaman liikenteen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25921: lisäksi teitä liikennöi raskas, Keski-Kymen
25922: teollisuuslaitoksiin suuntautuva puutavaraliiken- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25923: ne. menpiteisiin maanteiden n:o 356 ja
25924: Erikoisesti viime vuosina liikennettä on li- 3543 parantamiseksi ja päällystämiseksi
25925: sännyt merkittävästi sorankuljetus, koska Muh- välillä Ummeljoki-Muhniemi-Ahvio·
25926: niemen-Ahvion tien varrella sijaitsevat An- -Vastila.
25927: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
25928:
25929: Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi Mikko Pesälä
25930: Heikki Järvenpää Riitta Uosukainen Anna-Liisa Piipari
25931:
25932:
25933:
25934:
25935: 233 088300420M
25936: 1858 1983 rd.
25937:
25938: Hemställningsmotion nr 1682
25939:
25940:
25941:
25942:
25943: Malm m.fl.: Om förbättring av landsvägen mellan Långskat och
25944: Dahlback i Petalax
25945:
25946:
25947: Till Riksdagen
25948:
25949: Landsvägen Långskat-Dahlback i Petalax och pälsfarmer. Detta kräver tunga transporter
25950: kommundel i Malax har under många år varit året om och det kan inte vara riktigt att "av-
25951: en av de sämsta landsvägarna i Vasa län. Land.s.. skära" kommundelen från "yttervärlden" på
25952: vägen förbinder den s.k. Strandvägen med riks- grund av en oframkomlig väg.
25953: åttan i Norra Pörtom. Vägen är infartsväg tili Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
25954: Petalax centrum och al1 trafik tili och från dertecknade att riksdagen måtte besluta hem-
25955: den kommundelen är beroende av denna vägs ställa,
25956: skick. Vägen har under de senaste åren varit
25957: viktbegränsad 1-2 månader varje år vilket att regeringen vidtar åtglirder för upp-
25958: betytt att transporter med lastbilar varit helt görande av en pian och utförande av
25959: avskurna under denna tid. Petalax är ett jord- · byggnadsarbeten på landsvligen Lång-
25960: bruksområde med avsevärda växthusodlingar skat-Dahlback i Petalax.
25961: Helsingfors den 18 april 1983
25962:
25963: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
25964: 1983 vp. 1859
25965:
25966: Toivomusaloite n:o 1682 Suomennos
25967:
25968:
25969:
25970:
25971: Malm ym.: Maantien parantamisesta Långskatan ja Dahlbackan
25972: välillä Petolahdella
25973:
25974:
25975: Eduskunnalle
25976:
25977: Maalahden kunnan Petolahden osassa SIJait- vihuoneviljelmät ja turkistarhoja. Tämä mer-
25978: seva Långskatin-Dahlbackenin tie on usean kitsee ympärivuotisia raskaita kuljetuksia eikä
25979: vuoden ajan ollut eräs Vaasan läänin huonoim- voi olla oikein "eristää" tämä kunnan osa
25980: mista maanteistä. Tämä maantie yhdistää ns. ' 'ulkomaailmasta' ' tien liikennöimiskelvotto-
25981: Rantatien ja valtatie n:o 8:n Pirttikylän poh- muuden takia.
25982: joisosassa. Tie on Petolahden keskustan sisään- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25983: tuloväylä ja koko liikenne tähän kunnan osaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25984: ja sieltä on riippuvainen tämän tien kunnosta. muksen,
25985: Tiellä on viime vuosina ollut painorajoitus
25986: 1-2 kuukauden ajan joka vuosi, mikä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25987: merkinnyt sitä, että kuorma-autokuljetukset suunnitelman laatimiseksi ja rakennus-
25988: ovat täysin katkenneet täksi ajaksi. Petolahti töiden suorittamiseksi Petolahden Lång-
25989: on maatalousaluetta, jolla on huomattavaJt: kas- skat-Dahlbackenin maantieosuudella.
25990: Helsingissä '18 päivänä huhtikuuta 1983
25991:
25992: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
25993: 1860 1983 rd.
25994:
25995: Hemställningsmotion nr 1683
25996:
25997:
25998:
25999:
26000: Malm m.fl.: Om byggande av en ny väg mellan Sundom i Vasa
26001: och Strandvägen i Malax
26002:
26003:
26004: Till Riksdagen
26005:
26006: Diskussionema om trafikproblemen i Vasa- den södergående trafiken från V asa till Kors-
26007: regionen har pågått en längre tid. Stor enighet näs och Närpes samt till riksväg nr 8 tili
26008: råder i dag om att trafiktrycket på stadskär- väsentliga delar kunna dirigeras över Sundom
26009: nan måste lättas och olika omfartsalternativ -Malax.
26010: undersökas. Sedan den s.k. Myrgrundsbanken Under hösten 1982 utarbetade en arbets-
26011: ellet bron från Vasklot till Sundom förverk- grupp, med representanter för VoV-Vasa dis-
26012: ligats, så kunde en avsevärd del av trafiken trikt, Vasa stad och Malax kommun ett för-
26013: från Vasa, och framför allt från oljelagren och slag till sträckning av den nya vägen.
26014: hamnen på Vasklot, söderut dirigeras över På grund av ovanstående föreslås vördsamt
26015: nämnda bro. Detta förutsätter att vägförbin-. att riksdagen ville besluta hemställa,
26016: delserna från Sundom avsevärt skulle förbätt-
26017: ras. En naturlig fortsättning skulle vara att en att regeringen måtte vidta åtgärder
26018: helt ny väg skulle byggas från Sundom till den för en snabb planering och byggande
26019: s.k. Strandvägen i Malax. Efter det att lands- av en ny väg mellan Sundom i V asa
26020: väg nr 679 mellan nämnda Strandvägen och och Strandvägen i Malax.
26021: riksväg nr 8 i Malax färdigställts 1978, så skulle
26022:
26023: Helsingfors den 21 april 1983
26024:
26025: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
26026: 1983 vp. 1861
26027:
26028: Toivomusaloite n:o 1683 Suomennos
26029:
26030:
26031:
26032:
26033: Malm ym.: Uuden tien rakentamisesta Vaasan Sundomin ja Maa-
26034: lahden Rantatien välille
26035:
26036:
26037: Eduskunnalle
26038:
26039: Keskusteluja Vaasan alueen liikennepulmista ta Korsnäsiin ja Närpiöön sekä valtatie n:o
26040: on käyty jo pitkähkön ajan. Yhtä mieltä ollaan 8:lle olennaiselta osaltaan ohjata Sundomin-
26041: tällä hetkellä siitä, että liikenteen painetta kau- Maalahden kautta.
26042: pungin keskustassa täytyy keventää ja useita Syksyllä 1982 sai työryhmä, johon kuului
26043: ohitustievaihtoehtoja tutkitaan. Sen jälkeen kun edustajia tie ja vesirakennushallituksen Vaasan
26044: ns. Myrgrundin penger eli Vaskiluodon-Sund- piiristä, Vaasan kaupungista ja Maalahden kun-
26045: omin silta on tullut valmiiksi, voitaisiin suuri nasta, valmiiksi uuden tien suunnan suunnitel-
26046: osa liikenteestä Vaasasta ja ennen kaikkea öljy- man.
26047: varastoilta ja Vaskiluodon satamasta etelään oh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26048: jata edellä mainitun sillan kautta. Tämä edellyt- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26049: tää sitä, että tieyhteyksiä Sundomista paranne- muksen,
26050: taan tuntuvasti. Luonnollinen jatkotoimenpide
26051: olisi, että kokonaan uusi tie rakennettaisiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26052: Sundomista Maalahden ns. Rantatielle. Sen jäl- Vaasan Sundomin ja Maalahden Ranta-
26053: keen kun edellä mainitun Rantatien ja valta- tien välisen tien pikaiseksi suunnittele-
26054: tien n:o 8 välinen tie valmistui vuonna 1978, miseksi ;a rakentamiseksi.
26055: voitaisiin etelään suuntautuva liikenne Vaasas-
26056: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26057:
26058: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
26059: 1862 1983 vp.
26060:
26061: Toivomusaloite n:o 1684
26062:
26063:
26064:
26065:
26066: Miettinen ym.: Kultakiven-Särkilahden maantien petosparan-
26067: nustöiden loppuun saattamisesta
26068:
26069:
26070: Eduskunnalle
26071:
26072: Maantien n:o 406 petosparantaminen välillä rannustöiden jatkamisella ja loppuun saattami-
26073: Kultakivi-Kymen läänin raja aloitettiin työlli- sella helpotettaisiin oleellisesti tien vaikutuspii-
26074: syysvaroin syksyllä 1976. Peruskorjattavan tien rissä asuvien mahdollisuuksia hoitaa asioitaan
26075: kokonaispituus on noin 28 kilometriä. Tiestä kunnan päätaajamassa Punkasalmella. Töiden
26076: valmistui talvikausina 1976-1979 hyväksytyn jatkamisella olisi myös suuri merkitys pyrittäes-
26077: suunnitelman mukaan 10,4 kilometriä. On vält- sä lieventämään Punkaharjun kunnan vaikeaa
26078: tämätöntä, että maantien n:o 406 perusparanta- työllisyystilannetta.
26079: mista välillä Kultakivi-Kymen läänin raja jatke- Kyseisen tieosuuden perusparannustöiden jat-
26080: taan mahdollisimman pian laadittujen suunnitel- kamisen edellytyksenä luonnollisesti on, että
26081: mien mukaisesti. valtio myöntää tarkoitukseen tarvittavat mää-
26082: Maantie n:o 406 on merkitykseltään varsin rärahat.
26083: huomattava 1kokoajatie, joka yhdistää laajat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26084: metsäalueet Imatran ja Punkasalmen metsäteol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26085: lisuuslaitoksiin. Tällä on merkitystä myös jul- muksen,
26086: kisen liikenteen kannalta nimenomaan koulu-
26087: laiskuljetuksissa. Tien vaikutuspiirissä asuu va- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
26088: kinaista väestöä noin 1100 henkeä. Tie on piteisiin Kultakiven-Särkilahden maan-
26089: erittäin vanha ja heikkokuntoinen ja petospa- tien perusparannustöiden loppuun saat-
26090: rannustyöt on aloitettu heikoimmista ja lii- tamiseksi.
26091: kenteellisesti vaikeimmista kohdista. Peruspa-
26092: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26093:
26094: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
26095: 1983 vp. 1863
26096:
26097: Toivomusaloite n:o 1685
26098:
26099:
26100:
26101:
26102: Miettinen ym.: Anttolan liikenneristeyksen liikenneturvallisuuden
26103: parantamisesta Kerimäellä
26104:
26105:
26106: Eduskunnalle
26107:
26108: Kerimäen Anttolan kylässä on valtatie n:o tämätöntä rakentaa risteykseen joko suojatie
26109: 14:n ja Silvolan paikallistien risteys, joka on tai alikulkutunneli.
26110: liikenteellisesti erittäin vaarallinen. Alue on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26111: varsin leveä' ja sen ylittävät päivittäin useat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26112: kymmenet koululaiset ja vanhukset. Risteyk- muksen,
26113: sessä on 80 kilometrin nopeusrajoitus, mutta
26114: nopeusrajoituksen rikkomisia tapahtuu runsaas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26115: ti. Tähän mennessä vakavammilta liikenneon- menpiteisiin Kerimäen kunnassa siiait-
26116: nettomuuksilta on vältytty, mutta risteysalueel- sevan Anttolan risteyksen liikennetur-
26117: la syntyy jatkuvasti useita vaaratilanteita. Lii- vallisuuden parantamiseksi.
26118: kenneturvallisuuden parantamiseksi olisi vält-
26119: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26120:
26121: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
26122: 1864 1983 vp.
26123:
26124: Toivomusaloite n:o 1686
26125:
26126:
26127:
26128:
26129: Miettinen ym.: Haukivuoren kirkonkylän paikallistien peruspa-
26130: rantamisesta
26131:
26132:
26133: Eduskunnalle
26134:
26135: Haukivuoren kirkonkylään johtavan paikal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26136: listien osa, jonka pituus on 3 kilometriä, on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26137: entistä maantietä. Tie on sorapäällysteinen ja muksen,
26138: siinä on runsaasti mutkia ja mäennyppylöitä.
26139: Haukivuoren kirkonkylässä on Haukirannan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26140: lomakeskus, ja muutenkin tällä tieosuudella ke- menpiteisiin Haukivuoren kirkonkylän
26141: säisin on hyvin vilkas liikenne. Tien peruspa- paikallistien perusparantamiseksi.
26142: rantaminen on tärkeää myös Haukivuoren hei-
26143: kon työllisyystilanteen lieventämiseksi.
26144: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26145:
26146: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
26147: 1983 vp. 1865
26148:
26149: Toivomusaloite n:o 1687
26150:
26151:
26152:
26153:
26154: Miettinen ym.: Pöyryn-Kälän maantien perusparantamisesta
26155:
26156:
26157: Eduskunnalle
26158:
26159: Hirvensalmen kunnan keskustasta puuttuu oman kylänsä kehittämiseksi. Kylälle on laadit-
26160: kunnollinen tieyhteys Keski-Suomeen. Kunta tu kyläsuunnitelma, ensi kesänä aloitetaan rivi-
26161: on tehnyt esityksen Pöyryn-Kälän maantien talon rakentaminen jne. Kaikessa tässä Tuuk-
26162: perusparantamisesta mahdollisimman pian. Ny- kalan kylän kehittämisessä kunnollinen tieyh-
26163: kyisen tien pohjakunta on erittäin heikko ja teys näyttelee varsin keskeistä osaa.
26164: kelirikkaaikana liikennerajoitukset haittaavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26165: tavara- ja henkUöllikennettä. Kyseisellä tiellä ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26166: ole merkitystä ainoastaan Hirvensalmen kun- muksen,
26167: nan kannalta. Tie on tärkeä myöskin Joutsan
26168: kunnalle, sillä Joutsasta on lyhin tieyhteys että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26169: Mikkeliin Kälän-Pöyryn tien kautta. Osittai- varmistaakseen Pöyryn-Kälän maan-
26170: nen perusparann.ussuunnitelma on kyseisellä tien perusparannustöiden aloittamisen
26171: tieosuudella vahvi~tettu Hirvensalmen kunnan T uukkalan kylän kohdalla ensi vuonna
26172: Tuukkalan kylän kohdalla. Työn pitäisi alkaa ;a koko tieosuuden perusparannuksen
26173: vuonna 1984. On todettava, että Tuukkalan loppuun saattamiseksi mahdollisimman
26174: kylätoimikunta työskentelee varsin aktiivisesti pian.
26175: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26176:
26177: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
26178:
26179:
26180:
26181:
26182: 234 088300420M
26183: 1866 1983 vp.
26184:
26185: Toivomusaloite n:o 1688
26186:
26187:
26188:
26189:
26190: Miettinen ym.: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta välille-·
26191: Kangasniemen kk-Lapaskangas
26192:
26193:
26194: Eduskunnalle
26195:
26196: Kangasniemen kunlf:a Mikeiin läänissä on vii- dalle rakennettaisiin alikulkutunneli. Hank-
26197: me vuosien aikana panostanut voimakkaasti keesta ovat valmiit suunnitelmat olemassa.
26198: uusien työpaikkojen saamiseksi kuntaan. Tässä Hankkeella olisi myös merkitystä pyrittäessä
26199: on varsin hyvin onnistuttukin. Kuntaan on tul- lieventämään Kangasniemen kunnan työllisyys-
26200: lut uusia yrittäjiä ja asukkaita. Huomattava osa tilannetta.
26201: uusista toiminnoista on sijoittunut Lapaskan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-.
26202: kaalle. Lapaskankaan alue sijaitsee valtatie n:o nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26203: 13 toisella puolen kirkonkylästä katsoen. Lii- muksen,
26204: kenneturvallisuuden parantamiseksi olisi vält-
26205: tämätöntä, että rakennettaisiin erityinen ke- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26206: vyen liikenteen väylä Kangasniemen kirkonky- menpiteisiin kevyen liikenteen väylän
26207: län ja Lapaskankaan alueen välille. Lisäksi oli- rakentamiseksi välille Kangasniemen kir-
26208: si välttämätöntä, että valtatien n:o 13 koh- konkylä-Lapaskangas.
26209: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26210:
26211: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
26212: 1983 vp. 1867
26213:
26214: Toivomusaloite n:o 1689
26215:
26216:
26217:
26218:
26219: S. Mikkola ym.: Helsingin-Hämeenlinnan moottoriliikennetien
26220: rakentamisesta
26221:
26222:
26223: Eduskunnalle
26224:
26225: Valtatie n:o 3 Helsinki-Vaasa on valtakun- on keskittynyt Etelä-Suomeen, noin 30 % lii-
26226: nallinen väylä, joka yhdistää useita talousmaa- kenneviiToista on peräisin Uudenmaan läänistä
26227: kuntia toisiinsa ja pääkaupunkiseutuun. Tien tai päättyy sinne. Suurimmat liikennevirrat ha-
26228: vaikutusalueella sijaitsee % maan kaupungeis- vaittiin Uudenmaan ja Hämeenlinnan alueen
26229: ta ja yli ;.'} maan väestöstä. välillä, jossa keskimääräinen arkivuorokausilii-
26230: Valtatie n:o 3:n nykyinen liikennemäärä vä- kenne oli noin 8 500 ajoneuvoa, mikä on lähes
26231: lillä Vantaa-Riihimäki on 8 000-11 000 ja puolet toiseksti suurinta Uudenmaan ja Lah-
26232: välillä Riihimäki-Hämeenlinna 7 000-8 000 den alueen välistä liikennevirtaa suurempi.
26233: ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuormitushuippu on Valtatie n:o 3 on tällä hetkellä nelikaistai-
26234: Hyvinkään ja Riihimäen välillä, jossa vilkkaim- nen välillä Helsinki-Kehä ill. Nelikaistaista-
26235: pien tuntien liikennemäärät ylittävät tien kapa- mista on tarkoitus jatkaa Keirnolaan saakka
26236: siteetin jo nyt ja liikenne ruuhkautuu tavalli- vuosille 1985-89 ohjelmoidulla hankkeella. Uu-
26237: sena arkipäivänä. Liikennemäärien kasvu val~ denmaan ja Hämeen tiepiirien 5-vuotisohjelmis-
26238: tatiellä n:o 3 on viime aikoina ollut selvästi sa ei tämän hankkeen lisäksi ole esitetty sel-
26239: voimakkaampaa kuin valtateillä keskimäärin. laisia parantamistoimenpiteitä, joiden avulla
26240: Liikenteen ennustetaan kasvavan 1980-luvulla pystyttäisiin hoitamaan valtatien kasvava lii-
26241: 1 1/2-2-kertaiseksi, mikä merkitsee liikenteel- kenne. Myöskään pitkän tähtäyksen runko- ja
26242: lisen palvelutason selvää alenemista. kehittämissuunnitelmissa ei vuoteen 1990 men-
26243: Valtatien n:o 3 liikenteelle välillä Helsinki nessä ole tiepiireissä ohjelmoitu lisäkapasitee-
26244: -Hämeenlinna on tunnusomaista voimakkaas- tin järjestämistä valtatielle n :o 3 Keimolasta
26245: ti kasvavat liikennemäärät, liikenteen pitkämat- pohjoiseen. TVH:n toimesta on vuoden 1983
26246: kaisuus ja raskaan liikenteen huomattavan suu- alussa käynnistetty moottoritien Helsinki-Hä-
26247: ri osuus, noin 17 % kokonaisliikenteestä. Tut- meenlinna yleissuunnitelman 1972 tarkistami-
26248: kimusten mukaan liikenteestä yli puolet on pit- nen, joka valmistuu vuoden 1983 loppuun
26249: kämatkaista ja keskimatkan pituus, yli 100 mennessä. Uudenmaan tiepiirin tiesuunnittelu-
26250: km, on Suomen oloissa ainutlaatuinen. Liiken- ohjelmaan 1982-84 sisältyy moottoriliikenne-
26251: nevirran häiriöalttius päiväliikenteen aikaan on tien tie- ja rakennussuunnittelu välillä Keimo-
26252: jo nyt suuri tiellä liikkuvien raskaiden ajoneu- la-Noppo.
26253: vojen, hitaiden maatalouskoneiden, erikoiskul- Liikenneministeriön 15. 2. 1979 julkistamas-
26254: jetusten ym. johdosta. Lähivuosina liikenteen sa kannanotossa ministeriön hallinnonalan suu-
26255: jatkuvasti lisääntyessä tilanne huononee nykyi- rista investointihankkeista esitettiin erillisen,
26256: sestään, mikä ilmenee selvimmin ajonopeuksien yksiajorataisen moottoriliikennetien rakentamis-
26257: putoamisena ja liikennevirran muuttumisena ta 3-tien rinnalle välillä Keimola-Riihimäki
26258: epävakaammaksi ja turvattomaksi. 1980-luvun vuoden 1990 jälkeen ja välillä Riihimäki-Hä-
26259: liikennemäärillä esiintyy koko tiejaksolla liiken- meenlinna vuoden 1995 jälkeen. Suurten in-
26260: teen vilkkaimpien tuntien aikana jatkuvaa jo- vestointihankkeiden alustavassa toteutusjärjes-
26261: nomuodostusta. tyksessä on esitetty tarkastelluista moottorilii-
26262: TVH:n vuonna 1981 toteuttamalla valtakun- kennetiehankkeista kiireellisimpänä moottorilii-
26263: nallisella liikennevirtatutkimuksella on kartoi- kennetie Järvenpää-Lahti-Heinola. Ennus-
26264: tettu pitkämatkaista maantieliikennettä maas- 'tetut liikennemäärät samoin kuin arvioidut
26265: samme. Tutkimus osoitti selv&sti, että liikenne hyötyvaikutukset liikennöintiaika- ja onnetto-
26266: 1868 1983 vp.- TA n:o 1689
26267:
26268: muuskustannuksissa ovat kuitenkin selvästi suu- kaan hankkeen eteenpäinvieminen voidaan teh-
26269: rimmat Hämeenlinnan suunnalla. Kannanotossa dä em. moottoritien yleissuunnitelmaan sisälty-
26270: tarkasteltujen moottoriliikenneteiden rakenta- vän periaateratkaisun pohjalta.
26271: misen pääomakustannukset henkilö- ja tonni- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26272: kilometriä kohti on edelleen Hämeenlinnan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26273: suunnalla arvioitu selvästi pienimmiksi. muksen,
26274: Koska valtatiellä n:o 3 liikenteen välittämi-
26275: sen lisäksi on samanaikaisesti tarjottava koh- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
26276: tuullinen nopeustaso valtakunnallisen liiken- menpiteisiin yleissuunnitteluvaiheessa
26277: ·teen pitkämatkaisuuden vuoksi, on ainoa rat- olevan moottoriliikennetien Helsinki-
26278: kaisu ongelmaan pitkällä tähtäyksellä moottori- Hämeenlinna rakentamista koskevien
26279: väylä, jonka rakentaminen Helsinki-Hämeen- toteuttamissuunnitelmien aikaansaami-
26280: linna vyöhykkeelle, jonne asutus, elinkeinoelä- seksi sekä edelleen hankkeen toteutta-
26281: mä ja siten myös liikenne on keskittynyt, täh- misen käynnistämiseksi liikennemäärien
26282: tää tasapuoliseen liikennepalvelusten tarjon- kasvun edellyttämän ja suunnitelmaval-
26283: taan, turvallisuuden parantamiseen ja aluera- miuden salliman nopeimman mahdolli-
26284: kenteen kehittämistavoitteiden tukemiseen. Lii- sen aikataulun mukaisesti 1980-luvun
26285: kenneministeriön kannanoton 11. 1. 1983 mu- lopulla.
26286: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
26287:
26288: Saara Mikkola Ulla Puolanne Sirpa Pietikäinen
26289: Lea Savolainen Elsi Hetemäki-Olander Iiro Viinanen
26290: Matti Viljanen Martti Lähdesmäki
26291: 1983 vp. 1869
26292:
26293: Toivomusaloite n:o 1690
26294:
26295:
26296:
26297:
26298: Mustonen ym.: Pohjois-Suomen teollisuustuotteiden rautatiekul-
26299: jetusmaksujen alentamisesta
26300:
26301:
26302: Eduskunnalle
26303:
26304: Pohjois-Suomen teolliselle kehitykselle on kantohinta alentunut huomattavasti, ollen vain
26305: erittäin suurena esteenä rautateitten nykyinen lähes puolet siitä mitä Etelä-Suomessa.
26306: tariffijärjestelmä. Esimerkiksi raakapuun kul- Tämän epäterveen kehityksen seurauksena
26307: jetus nykyisin on huomattavasti halvempaa val- ovat yksityismetsissä hakkuut esimerkiksi Kai-
26308: miina sahatavarana. Sama epäkohta vallitsee nuussa romahdusmaisesti laskeneet, mikä on
26309: myös selluloosan ja paperin nykyisessä kulje- aiheuttanut suurelta osalta lisää työttömyyttä
26310: tusmaksujärjestelmässä. sekä yleensä lamaannuttanut alueen talouselä-
26311: Piensahat, jotka olisivat erittäin toivottuja mää.
26312: tulokkaita Pohjois-Suomeen työllisyyttä lisää- Siksi olisikin ryhdyttävä harkitsemaan ja to-
26313: vänä tekijänä, ovat joutuneet suuriin vaikeuk- teuttamaan menetelmiä, joilla voitaisiin lieven-
26314: siin, ja monet näistä yrittäjistä ovat joutuneet tää edellä mainittuja haittatekijöitä. Yhtenä
26315: lopettamaan toimintansa, toisten vielä kamp- tällaisena käytännön toimenpiteenä tulisi olla
26316: paillessa suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. nykyisen rautatietariffijärjestelmän uusiminen
26317: Pitkät rautatiekuljetukset valmiin tavaran kor- sellaiseksi, ettei valmiin tavaran tai pitemmälle
26318: keille kuljetusmaksuineen estävät tuotteen jalostetun tuotteen kuljetustariffi rautatiellä
26319: markkinoinnin kilpailukykyiseen hintaan. olisi ainakaan korkeampi kuin raaka-aineen.
26320: Pohjois-Suomessa kunnallinen veroäyrin hin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26321: ta on myös huomattavasti korkeampi kuin kes- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26322: kimäärin muualla Suomessa. Tämä aiheuttaa muksen,
26323: pienyrittäjille tällä alueella myös normaalia
26324: suuremmat kustannukset verotuksen muodossa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26325: Niinpä kuljetuskustannuksia mitoitettaessa val- menpiteisiin rautateitten nykyisen tarif-
26326: tionrautateillä tulisi kansantaloudellinen koko- fijärjestelmän muuttamiseksi sellaiseksi,
26327: naisuus huomioon ottaen keventää valmiin ta- että Pohjois-Suomessa pitemmälle jalos-
26328: varan rahtimaksuja Pohjois-Suomessa. tettujen ja valmiitten teollisuustuotteit-
26329: Tämän nykyisen epäterveen tariffijärjestel- ten rautatiekuljetusmaksut alenevat ny-
26330: män seurauksena on Pohjois-Suomen metsän kyisestä tasosta.
26331: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
26332:
26333: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
26334: Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi
26335: 1870 1983 vp.
26336:
26337: Toivomusaloite n:o 1691
26338:
26339:
26340:
26341:
26342: Mustonen ym.: Vapaalippujen myöntämisestä postiautoihin posti-
26343: laitoksen henkilökunnalle
26344:
26345:
26346: Eduskunnalle
26347:
26348: Valtionrautateillä on ollut jo pitemmän aikaa net ovat hankkineet omat autonsa, joilla kul-
26349: käytäntö se, että sanotun laitoksen palveluk- kevat työmatkansa ym. ajonsa.
26350: sessa olevilla on ollut edellytykset saada rajoi- Postin palveluksessa on huomattava määrä
26351: tetussa määrin käyttää hyväkseen kulkuväli- henkilökuntaa töissä niin pienellä palkalla, et-
26352: neenä rautateitä. Tämä onkin osoittautunut teivät he voi hankkia pienen käyttötarpeensa
26353: erittäin myönteiseksi toimenpiteeksi, josta ei vuoksi omaa autoa. Tämä vapaalippuedun an-
26354: ole ollut muuta kuin hyvää sanottavana mo- taminen olisikin työntekijöille huomattava pal-
26355: lemmin puolin. kankorotus, joka taas valtiolle ei tulisi aiheut-
26356: On olemassa toinen valtion omistuksessa tamaan sanottavasti lisämenoja.
26357: oleva, liikennettä laajasti harjoittava ala, posti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26358: ja lennätinlaitos, jonka piirissä ei ole vielä sa-· nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26359: nottavasti ryhdytty käyttämään työntekijöiden muksen,
26360: V4paalippujärjestelmää.
26361: Henkilökunnan vapaalippuoikeus postiau- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26362: toissa ei tulisi aiheuttamaan mitään haittaa menpiteisiin vapaalippujen käytön saa-
26363: muille matkustajille, koska nykyisin ei enää ole miseksi postiautoihin postilaitoksen pal-
26364: tungosta matkustajista linja-autoissa, sillä mo- veluksessa olevalle henkilökunnalle.
26365: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
26366:
26367: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
26368: Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi
26369: 1983 vp. 1871 .
26370:
26371: Toivomusaloite n:o 1692
26372:
26373:
26374:
26375:
26376: Muurman: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon
26377: Ilmailumuseoyhdistys ry:lle annettavaksi avustukseksi
26378:
26379:
26380: Eduskunnalle
26381:
26382: Valtioneuvosto on syyskuun 13 päivänä 1979 Jotta vältyttäisiin enemmiltä ulkoisten olo-
26383: liikenneministeriöstä tapahtuneessa esittelyssä, suhteiden aiheuttamilta vahingoilta ja jotta his-
26384: asian oltua asianmukaisessa järjestyksessä val- toriallisesti arvokas esineistö voitaisiin säilyt-
26385: mistavasti Valtioneuvoston raha-asiainvaliokun- tää, on museolle saatava lisärakennus. Tämän
26386: nan käsiteltävänä oikeuttanut ilmailuhallituksen toteuttamiseksi yhdistys onkin saanut Vantaan
26387: vuokraamaan Ilmailumuseoyhdistys ry:lle il- kaupungin kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
26388: mailuhallituksen hallinnassa olevasta Vantaan viossa vähäisen avustuksen rakennustöiden
26389: kaupungin Veromiehen kylässä olevasta tilasta aloittamiseksi.
26390: määräalan valtakunnallisen ilmailomuseon maa- Kun nykyisessä museohallissa on jo ja myös
26391: pohjaksi. Vuokrasopimus on allekirjoitettu lo- uuteen halliin tulee sijoitettavaksi runsaasti
26392: kakuun 15 päivänä 1979. valtion omaisuutta, katsomme, että myös val-
26393: Ilmailumuseoyhdistys ry:n toimesta on tion tulee omalta osaltaan olla mukana to-
26394: alueelle rakennettu ja syyskuun 24 päivänä teuttamassa Ilmailumuseoyhdistys ry:n ajamaa
26395: 1981 avattu Suomen Ilmailumuseon ensimmäi- Suomen Ilmailumuseon laajennushanketta.
26396: nen museohalli. Museon sisätilat ovat kuiten- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
26397: kin alusta alkaen olleet riittämättömät. Niinpä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26398: yhdistyksen hallintaansa saarnat Finnair Oy:n sen,
26399: omistama Convair Metropolitan -kone ja Tek-
26400: niikan Museon omistama Lockheed 18 Lode- että hallitus ottaisi seuraavaan kulu-
26401: star -malminetsintäkone on asetettu näytteille van vuoden lisämenoarvioon 650 000
26402: ulkotiloihin. Samoin jouduttaisiin ulkotiloihin markan määrärahan liikenneministeriön
26403: sijoittamaan yhdistyksen hallintaan luovutettu hallinnonalan muitten menojen momen-
26404: Karair Oy:n omistama DC-3 kone. tille 31.99.40, Eräät valtionavut, avus-
26405: Yhdistyksen omistuksessa tai hallinnassa on tuksena Ilmailumuseoyhdistys ry:lle
26406: lisäksi eri puolilla maata useita koneita, joita Suomen Ilmailumuseon laajennushank-
26407: ei voida asettaa sisätilojen puuttuessa lainkaan keen osarahoitukseen.
26408: näytteille museoon.
26409: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
26410:
26411: Peter Muurman
26412: 1872 1983 vp.
26413:
26414: Toivomusaloite n:o 1693
26415:
26416:
26417:
26418:
26419: Myllyniemi: Kantatien n:o 53 parantamisesta välillä Lohjanhar-
26420: ju-Lohjan kaupunki
26421:
26422:
26423: Eduskunnalle
26424:
26425: Lohjan sisääntulotien periaatteellista sijain- dostuu kantatiellä n:o 53 välillä Lohjanharju-
26426: tia Nummenkylän-kaupungin keskustan välillä Lohjan kaupunki ruuhkia, mitkä vaikeuttavat
26427: on selvitetty jo 1960-luvun lopulla. Moottori- myös liikennöintiä Lempolasta Ventelän kes-
26428: tien yleissuunnitelmassa ( 1973) Lohjanharju- kustaan. Ruuhkat voitaisiin mi:tä ilmeisemmin
26429: Turku päädyttiin harjun pohjoispuolella kulke- välttää parantamalla kantatien liikennöitävyyt-
26430: vaan sisääntulotiehen. Lohjan seudun tieverk- tä mm. liityntäkaistoja rakentamalla.
26431: kosuunnitelmassa tutkittiin myös Lohjan si- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26432: sääntulon ratkaisemista kantatietä n:o 53 le- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26433: ventämällä. sen,
26434: On todennäköistä, että Lohjan sisääntulotie
26435: tultaisiin suunnitellussa muodossaan toteutta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26436: maan vasta siinä yhteydessä, jolloin moottori- kantatien n:o 53 parantamiseksi välillä
26437: liikennetie Lohjanharju-Turku mahdollisesti Lohianhar;u-Loh;an kaupunki siten,
26438: toteutetaan. että nyt olemassa olevan tien liikennöi-
26439: Varsinkin liikenteen huippujen aikana muo- tävyys paranisi nykyisestään.
26440: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26441:
26442: Pekka Myllyniemi
26443: 198.3 vp. 1873
26444:
26445: Toivomusaloite n:o 1694
26446:
26447:
26448:
26449:
26450: Mäkipää ym.: Tieyhteyden rakentamirsesta Järvi-Suomen tieltä
26451: Parkanon 115elllalle
26452:
26453:
26454: Edu.skunnalle
26455:
26456: Järvi-Suomen tieltä olisi saatava tieyhteys jamaa, edistäisi Pioneerivarikon kuljetuksia
26457: Parkanon asemalle, jolloin yhteys lyhentyisi Keuruun suuntaan sekä lyhentäisi- Virroilta ja
26458: huomattavasti ja samalla helpottaisi linja-auto- Kihniöstä Parkanon rautatieasemalle kulkevien_
26459: jen liikennöimistä aseman kautta. matkaa.
26460: Paras suunta tulevalle tielle olisi Harjulan- Edellä olevan: perusteella ehdotamme kun-
26461: Isokankaan yksityistien pohjaa hyväksi käyttäen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi' toive>-
26462: Isokankaan pysäkille, josta Perin-Haapamäen muksen,
26463: ( lsokangas-Riuttaskorpi) radan vanhaa poh-
26464: jaa hyväksi käyttäen Parkanon asemalle. Myös että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
26465: vaarallinen radan ylittäminen tulisi tarpeette>- piteisiin tieyhteyden rakentamiseksi
26466: maksi, jos asennettaisiin alikulkutunneli. Järvi-Suomen tieltä Parkanon asemalle.
26467: Tieyhteys palvelisi mm. Linnankylän kylätaa-
26468: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
26469:
26470: Lea Mäkipää Pentti Skön Pentti Kettunen
26471: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Mikko Vainio
26472: Reino Jyrkilä
26473:
26474:
26475:
26476:
26477: 235 088300420M
26478: 1874 198.3 vp.
26479:
26480: Toivomusaloite n:o 1695
26481:
26482:
26483:
26484:
26485: Mäkipää ym.: Karvian-Alkkian-Erkalan-Kihniön maantien
26486: peruskorjarunisesta
26487:
26488:
26489: Eduskunnalle
26490:
26491: Karvian, Parkanoo ja Kihniön alueilla esiin- yhteys on Karvian-Alkkian-Erkalan-Kih-
26492: tyy runsaasti turvevaroja kuten muuallakin niön maantie.
26493: Pohjois-Satakunnassa. Tiestö on kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26494: alueella jäänyt ciin huonokuntoiseksi, että tur- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- -·
26495: vevaroja ei voida täysipainoisesti hyödyntää, muksen,
26496: koska kuljetusvaikeudet ovat esteenä. Tämän
26497: vuoksi olisi näitä turveteitä kunnostettava kes- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
26498: tämään alueelle suuntautuvan raskaan liiken- piteisiin Karvian-AJkkion-Erkalan-
26499: teen paineen. Kihniön maantien rakentamiseksi nyky-
26500: Yksi tällainen .peruskunnostusta vaativa tie- a;an vaatimuksia vastaavaksi.
26501: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26502:
26503: Lea Mäkipää Pentti Skön Reino Jyrkilä
26504: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Martti Ratu
26505: Liisa Arranz
26506: 1983 rd. 1875
26507:
26508: Hemställningsmotion nr 1696
26509:
26510:
26511:
26512:
26513: Nordman m.fl.: Om ,anslag för underhåll av a:tlmänna vägar
26514:
26515:
26516: Tili Riksdagen
26517:
26518: Vägam'<IS skick är otillfredsställande på mån- Det kan :in1Je vara samhällsekonomiskt för-
26519: ga håll i vårt land. Detta gäller särskilt un- delaktigt att låta delar av vägnätet förfalla,
26520: der menförestider på landsbygden, där vägnä- även om byggande av nya vägar ständigt på-
26521: tets trafikduglighet kan garanteras, varvid be- går.
26522: tydande men för allmänna lrommunikationer I fördelningen av de knappa väganslagen
26523: och för näringslivet uppstår. bör tyngdpunkten förskjutas tili skötande och
26524: Kustområdet i Vasa Iän drabbas oskäligt upprätthållande av vägnätet. Av nyinveste-
26525: hårt av otillräcldiga väganslag, eftersom till- ringar bör nödvändiga kompletteringar av det
26526: delningen av sysselssättningsanslag för vägar- lokala och regionala vägnätet komma i första
26527: heten tiil området är relativt liten med hän- hand.
26528: visning tili den redovisade arbetslösheten. Med hänvisning tili ovanstående vill under-
26529: Ifall väg- och vattenbyggnadsdistriktet inte er- tecknade därför yrka på att riksdagen ville
26530: håller ökade anslag, påtvingas kommunema eg- hemställa,
26531: na åtaganden avvikande från lagstiftningens
26532: om allmänna vägar kostnadsfördelning mellan att regeringen måtte verka för att
26533: stat och kommun för upprätthållande av ett nödvändiga anslag för underhåll av all-
26534: tillfredsställande vägnät på landsbygden. männa vägar anslås.
26535: Helsingfors den 21 april 1983
26536:
26537: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback
26538: Boris Renlund Jutta Zilliacus Sten Söderström
26539: 1876 1983 vp.
26540:
26541: Toivomusaloite n:o 1696 Suomennos
26542:
26543:
26544:
26545:
26546: Nordman ym.: Määrärahasta yleisten teidenkunnossapitoavarten
26547:
26548:
26549: Eduskunnalle
26550:
26551: Teiden kunto on monessa osassa maatamme Yhteiskunnan talouden kannalta ei voi olla
26552: epätyydyttävä. Tämä koskee erityisesti maa- edullista sallia tieverkon rappeutumista siitä
26553: seutua kelirikkoaikana, jolloin tieverkon lii- huolimatta, että uusien teiden rakentaminen
26554: kennekelpoisuus on taattava, minkä yhteydessä koko ajan jatkuu.
26555: syntyy huomattavia haittoja yleisille liikenneyh- Jaettaessa niukkoja tiemäärärahoja tulee pää-
26556: teyksille ja elinkeinoelämälle. paino kohdistaa tieverkon hoitamiseen ja yllä-
26557: Vaasan läänin rannikoaluetta koetellaan koh- pitoon. Uusista investoinneista täytyy paikalli-
26558: tuuttoman kovasti sillä, että tiemäärärahat sen ja alueellisen tieverkon olla ensi sijalla.
26559: ovat riittämättömät, koska alueen osuus tietöi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26560: tä varten myönnettävistä työllisyysmäärärahois- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26561: ta on suhteellisen pieni sen ollessa riippuvai- muksen,
26562: nen näytetystä työttömyydestä. Ellei tie- ja ve-
26563: sirakennuspiiri saa lisää määrärahoja, täytyy että hallitus toimisi siten, että yleis-
26564: kuntien itse ryhtyä toimenpiteisiin, jotta maa- ten teiden kunnossapitoon myönnetään
26565: seudulla voitaisiin ylläpitää tyydyttävää tieverk- tarpeelliset määrärahat.
26566: koa, mikä poikkeaa yleisten teiden lainsäädän-
26567: nön edellyttämästä kustannusten jaosta valtion
26568: ja kunnan välillä.
26569: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26570:
26571: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback
26572: Boris Renlund Jutta Zilliacus Sten Söderström
26573: 1983 vp. 1877
26574:
26575: Toivomusaloite n:o 1697
26576:
26577:
26578: Paakkinen ym.: Määrärahasta Uudenmaan tie- Ja vesirakennus-
26579: piirille yleisten teiden rakentamiseen
26580:
26581: Eduskunnalle
26582:
26583: Hyväksyessään valtion vuoden 1979 tulo- ja sään kiinnittää nykyistä enemmän huomiota eri
26584: menoarvion eduskunta lausui mm. seuraavaa: alueiden työllistämistarpeeseen. Määrärahaa tie-
26585: "Momentti 31.24.14. Yleisten teiden kun- ja vesirakennuspiireihin jaettaessa tulee tiever-
26586: nossapito (siirtomääräraha) . kon kuntoon ja työllisyyteen liittyvien perustei-
26587: Eduskunta edellyttää, että hallitus jakaessaan den lisäksi ottaa riittävästi huomioon liikenteen
26588: momentin määrärahan eri tie- ja vesirakennus- määrä eri tie- ja vesirakennuspiireissä."
26589: piirien kesken ohjaa sen nykyistä tasapuolisem- Nämä lausunnot kuvastivat eduskunnan
26590: min vastaamaan piirien liikennesuoritetta ja ajo- huolta tieliikennemäärärahojen alueellisen ja-
26591: neuvokantaa. kautuman perusteista.
26592: Momentti 31.24.79. Valtioneuvoston käytet- Jos tarkastellaan karkealla jaolla Etelä-Suomi
26593: täväksi työllisyyden turvaamiseksi ( arviomäärä- (Uudenmaan, Kymen, Turun ja Porin sekä
26594: raha) . Hämeen läänit) kontra Keski- ja Pohjois-Suomi
26595: Eduskunta edellyttää, että hallitus momentin tieliikennemäärärahojen jakautumaa kuluneella
26596: määrärahaa käyttäessään kiinnittää erityistä vuosikymmenellä saadaan seuraava taulukko
26597: huomiota tieverkoston kuntoon maan eri osis- Etelä-Suomen prosenttiosuuksista:
26598: sa sekä hankkeiden alueellisesta jaosta päättäes-
26599: 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79
26600: arvio
26601: Teiden tekemiseen myön-
26602: netyistä määrärahoista . . . 43,2 41,2 38,5 38,5 33,8 37,6 37,4 39,0 38,3 39,5
26603: Teiden kunnossapitoon käy-
26604: tetyistä määrärahoista . . . 45,2 46,5 44,7 44,1 46,3 46,8 45,5 45,3 44,4 44,1
26605:
26606: Vaitioneuvoston esityksen mukaan vastaavat Suomen liikenteelle. Vaikka tieliikennemäärä-
26607: osuudet olisivat vuonna 1980 42,0 prosenttia rahoja ei tulisikaan budjetissa jakaa eri tieluO-
26608: (tekeminen) ja vajaat 45 prosenttia (kunnossa- kille vaan alueellisesti, niin tulisi toki ottaa
26609: pitoarviosumma). Vaikka ko. luvut vaikutta- huomioon pääteiden yleisvaltakunnallinen mer-
26610: vatkin tasapainoisemmilta kuin aikaisempien kitys niiden rahoituksessa. Kun päätieverkon
26611: vuosien totetutuneet luvut, on tässä otettava parannuskohteista useimmat sijaitsevat nykyään
26612: huomioon se, että lisämenoarviossa osoitetut Etelä-Suomessa, tulisi tämän tosiasian luonnol-
26613: työllisyysvarat ovat aina muuttaneet varsinai- lisesti nostaa ko. alueen tieliikennerahoitusta,
26614: sen budjetin jakautumia Etelä-Suomelle epä- jottei Etelä-Suomen alemmanasteinen tieverk-
26615: edulliseen suuntaan. ko jäisi vastaavasti vähemmälle huomiolle.
26616: Etelä-Suomen osuus liikennesuoritteesta on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
26617: kuitenkin suurempi, noin 51,5 prosenttia ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26618: autokannasta se on jopa 59,8 prosenttia sekä muksen,
26619: väkiluvusta 59,3 prosenttia.
26620: Etelä-Suomessa rakennetaan ja suunnitellaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26621: parhaillaan lukuisia päätieverkkoon kuuluvia liikennesuoritetta, autokantaa ja väkilu-
26622: hankkeita (mm. valtatiet 3, 4 ja 5, 6 ja 7), kua vastaavan korotetun määrärahan
26623: joilla on merkitystä paitsi Etelä-Suomen "sisäi- osoittamiseksi Uudenmaan tie- ja vesi-
26624: selle liikenteelle" niin myös Keski- ja Pohjois- rakennus piirille.
26625: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
26626: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
26627: 1878 1983 vp.
26628:
26629: Toivomusaloite n:o 1698
26630:
26631:
26632:
26633:
26634: Paakkinen ym.: Ns. Fallbackantien parantamisesta
26635:
26636:
26637: Eduskunnalle
26638:
26639: Tuusulassa Hyryiästä Saviolle johtaa Fallbac- kuitenkaan sisälly ollenkaan. Hankkeen kus-
26640: kantie, joka on Hyrylän teollisuusalueen kulje- tannukset ovat noin 5 milj. markkaa.
26641: tuksia ja työmaaliikennettä palveleva ainoa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26642: väylä. Tien parantamiseksi sekä jalankulku- ja tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26643: pyörätien rakentamiseksi on kunta teettänyt sen,
26644: tiesuunnitelman tien länsiosasta ja TVL laatii
26645: parhaillaan suunnitelmaa tien itäosasta. Tuusu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26646: lan kuntasuunnitelmassa hanke on sijoitettu Fallbackantien parantamisen ja jalan-
26647: vuosille 1986-87. Lisääntyvän teollisuuden ja kulku- ja pyöräteiden rakentamisen si-
26648: teollisten työpaikkojen vuoksi tien kunnosta- sällyttämiseksi valtion investointiohjel-
26649: minen tässä aikataulussa on välttämätöntä. maan vuosille 1986-87.
26650: Vahvistettuihin TVL:n suunnitelmiin hanke ei
26651: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
26652:
26653: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
26654: 198.3 vp. 1879
26655:
26656: Toivomusaloite n:o 1699
26657:
26658:
26659:
26660:
26661: Paakkinen ym.: Laivaradiopuhelujen maksujen alentamisesta
26662:
26663:
26664: Edus'kunnal[e
26665:
26666: Suomen kauppalaivastosta on lähes puolet erityisesti silloin, kun niitä verrataan koti-
26667: kolmansien maiden välisessä liikenteessä. Työn- maassa voimassaoleviin kaukoliikenteen puhe-
26668: tekijöitä näissä aluksissa on noin 3 000 hen- linkäyttömaksuihin.
26669: kilöä. Laivaväkeen kuuluvat joutuvat olemaan Inhimillisen elämän laatuvaatimusten lisään-
26670: aluksella yhtäjaksoisesti useita kuukausia. Mai- tyessä on henkilökohtaisen yhteydenpidon tar-
26671: nitut alukset kulkevat pääasiassa Euroopan ve perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin kasva-
26672: ulkopuolella olevien maiden välisessä liiken- nut. Tämän tason yhteydenpidon suurimmat
26673: teessä. Tällöin suljetussa laivayhteisössä ja esteet ovat edelleenkin postinkulun hitaus ja
26674: muutoin vieraissa olosuhteissa korostuu yhtey- epävarmuus sekä laivaradiopuheluiden korkeat
26675: denpidon tarve kotimaahan ja omaisiin. Olo- hinnat. Kansainvälinen jännitys ja eräiden mai-
26676: suhteiden pakosta merenkulkijat joutuvat käyt- den sisäiset levottomuudet ovat jatkuvasti vai-
26677: tämään huomattavassa määrin lyhytaaltopuhe- keuttaneet kirje- ja muun postin joutuisaa ja
26678: luja hoitaessaan yhteydenpitoa kotimaahan. varmaa toimittamista kotimaasta laivalle.
26679: Posti- ja lennätinhallituksen vahvistamien Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26680: puhelinmaksuperusteiden mukaan merimiehet tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26681: joutuvat maksamaan lyhytaaltopuheluista 18,60 sen,
26682: markkaa ensimmäiseltä kolmen minuutin jak- että hallitus ottaisi valtion vuoden
26683: solta ja jokaisesta seuraavasta minuutista 6,20 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen
26684: markkaa. Tällaiset puhelimen käyttömaksut 1 000 000 markan määrärahan laivara-
26685: rasittavat merenkulkijoita kohtuuttomasti ja diopuhelujen maksujen hintojen alenta-
26686: rajoittavat sinänsä tarpeellista yhteydenpitoa miseksi kotimaan kaukopuhelujen ta-
26687: omaisiin. Maksujen kohtuuttomuus korostuu solle.
26688: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
26689:
26690: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
26691: 1880 1983 vp.
26692:
26693: Toivomusaloite n:o 1700
26694:
26695:
26696:
26697:
26698: Paasilinna ym.: Posti- ja. telelaitoksen Helsingin autovarikko-
26699: hankkeen toteuttamisesta
26700:
26701:
26702: Eduskunnalle
26703:
26704: Posti- ja. telelaitoksen Helsingin autovarikko- teltaessa voida!an nykyisen tilanteen jatkumista
26705: hanke on ollut vireillä 40-luvun lopulta asti pitää huolestuttavana jo kustannusperustein tar-
26706: edeten verraten hitaasti. Toimintaa on keski- kasteltuna, sillä toimintojen keskittämiseen ver-
26707: tetty Helsingissä Pasilaan, jossa toimii laitok- rattuna laitokselle koituu nykytilanteesta tap-
26708: sen suurin postin 1ajittelukeskus. piota n. 3 mmk/vuosi.
26709: Toimintoja Helsingissä alettiin keskittää 70- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26710: luvulla Pasilaan, jolloin tarkoituksena oli myös tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26711: autovarikon rakentaminen samalle tontille. Va- sen,
26712: rikon maanrakennustyöt valmistuivat 15. 4.
26713: 1980. Kuitenkin tarvittavien rakennusmäärära- että hallitus ottaisi seuraavaan valtion
26714: hojen myöntämistä ja rakentamislupaa on jat- · tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
26715: kuvasti siirretty suhdatinepoliittisin perustein. posti- ja telelaitoksen Helsingin autova-
26716: Posti- ja telelaitoksen kannalta asiaa tarkas- rikkohankkeen toteuttamiseksi.
26717: Helsingilssä 20 päivänä huhtikuuta 1983
26718:
26719: Reino Paasilinna Arja Alho
26720: 1983 vp. 1881
26721:
26722: Toivomusaloite n:o 1701
26723:
26724:
26725:
26726:
26727: Paasilinna ym.: Radion ja television palvelujen saatavuuden var-
26728: mistam~sesta
26729:
26730:
26731:
26732: Eduskunnalle
26733:
26734: Joukkotiedotus ja muu viestintä niihin liit- seen kehitykseen. Niin ikään em. kehitys uh-
26735: tyvine teknologioineen on tällä hetkellä eks- kaa kaventaa kansalaisten yhtäläisiä oikeuksia
26736: pansiivisin teollisuuden ala. Sekä kansainväli- tiedon saantiin ja kulttuuripalveluksiin. Yleis-
26737: sesti että kansallisesti viestintäteknologia elää radio on maassamme ainoa laitos, joka nämä
26738: toista teollista vallankumousta. oikeudet pystyy takaamaan.
26739: Eduskunnan alaisena toimivan Oy Yleisra- Eduskunta on siten erityisen vastuun edessä
26740: dio Ab:n on pysyttävä tämän kehityksen mu- lähivuosien viestintäkehityksestä päätettäessä.
26741: kana. Ensisijainen vastuu tästä kuuluu edus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26742: kunnalle. Yleisradio, joka toimii julkisen pal- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26743: velun periaatteiden mukaan, on ainoa joukko- muksen,
26744: ·tiedotusväline joka hoitaa kokonaisvaltaisesti
26745: informatiiviset, kulttuuripoliittiset ja kansansi- että hallitus valmistelisi esitykset, jot-
26746: vistykselliset tehtävät maassamme. ka takaavat Yleisradiolle riittävät mah-
26747: On nähtävissä selvä uhka, että Yleisradio on dollisuudet lähitulevaisuudessa huolehtia
26748: jäämässä niin aineellisilta kuin henkisiltä resurs- siitä, että radion ja television palvelut
26749: seiltaan jälkeen muista viestintävälineistä. Mi- ovat kaikkien kansalaisten saatavilla yh-
26750: käli tällainen kehitys jatkuu, se ei voi olla täläisin, kohtuullisin ehdoin.
26751: vaikuttamatta haitallisesti maamme kulttuuri-
26752: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
26753:
26754: Reino Paasilinna Martti Lähdesmäki Lea Savolainen
26755: Sinikka Hurskainen Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
26756: Jukka Mikkola Erkki Liikanen Anna-Liisa Piipari
26757: Pertti Hietala Timo Roos Risto Ahonen
26758: Jussi Ranta Marja-Liisa Tykkyläinen Aarno von Bell
26759: Jouko Tuovinen Maija Rajantie Seppo Tikka
26760: Mats Nyby Kerttu Törnqvist Liisa Jaakonsaari
26761: Pekka Myllyniemi Kari Rajamäki Kari Urpllainen
26762: Jorma Rantanen
26763:
26764:
26765:
26766:
26767: 236 08830o420M
26768: 1882 1983 vp.
26769:
26770: Toivomusaloite n:o 1702
26771:
26772:
26773:
26774:
26775: Paasilinna ym.: Komitean asettamisesta selvittämään tietoteknii-
26776: kan kehityksen vaikutuksia
26777:
26778:
26779: Eduskunnalle
26780:
26781: Tietoyhteiskunnan murros on parhaillaan ta- liJset, sosiaaliset, 'Sivistykselliset ja kaupalliset
26782: pahtumassa ja ajoittuu 1980-lukuun. Vaikka vaikutukset pitäisi selvittää pika~sesti ja riit-
26783: tapahtuvan kehityksen moottorina on tietotek- tävän laajasti. Samalla pitäisi selvittää, kuinka
26784: niikan 1970-luvulla alkanut nopea kehitys, on järjestetään yhteiskunnan tietohallinto niin, et-
26785: iltse murros vaikutuksiltaan nimenomaan yhteis- tä tietotekniikan laaja hyväksikäyttö ei vaa-
26786: kunnallinen. Mittasuhteiltaan muutos vastaa vä- ranna kansalaisten oikeusturvaa missään olois-
26787: hintään sotien jälkeistä talouselämämme ra- sa mutta turvaa toisaalta tietoyhteiskunnan
26788: kennemuutosta mutta tapahtuu sitä huomatta- toiminnan kannalta tärkeät ja ·asianmukaiset
26789: vasti nopeammin. Jo nyt tietosektorin osuudek- tietotoiminnot. Samalla tulee turvata julkisen
26790: si tuo~totoiminnastamme on arvioitu kolme- sektorin riilttävät toimintaedellytykset.
26791: kymmentä prosenttia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26792: Tietohallinto on hajautunut useaan mini'Ste· nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26793: riöön, virastoon tai laitokseen. Tietoyhteiskun- muksen,
26794: nalle olennailsia toimintoja ja ongelmia ei ku-
26795: kaan ~tarkastele kokonaisuutena tavalla, joka että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
26796: olisi riittävä yhteiskuntapoliittisen keskustelun piteisiin sellaisen komitean asettamisek-
26797: käynnistämiseen ja johdonmukaiseen lainsää- si, jonka tehtävänä on:
26798: däntötyöhön yllä mainituissa asioissa. Tekno- - tietotekniikan ja yhteiskunnan
26799: logia- ja tietosuojakomiteat ovat tarkastelleet tietosektorin rakenteen ja kehityksen ar-
26800: ongelmakokonaisuuden kapeita osa-alueita. Ny- viointi
26801: kyisillä atk- ja informaatioaloja edustavilla neu- - tietoyhteiskunnan mu"oksen yh-
26802: vottelukunnilla, joiden tehtäviä on jatkuvasti teiskunnallisten vaikutusten selvittämi-
26803: laajennettu, ei puolestaan ole ongelmia vastaa- nen
26804: vaa poliittista ominaispainoa tai riittävän laaja- - tehdä ehdotus tietohallinnon jär-
26805: alai<sta asilantuntemusta murroksen aiheuttamien jestämisestä ja yhteiskunnan tietotuo-
26806: yhteiskuntapoliittisten muutosten hallitsemi- tannon kehittämisestä tietotekniikan
26807: 'Seksi. laajamittaiseen hyväksikäyttöön perustu-
26808: Tietoyhteirskunnan syntyyn liittyvät tietotek- vassa yhteiskunnasa.
26809: niikan ja sen käytön kehityspiirteet sekä teol-
26810: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
26811:
26812: Reino Paasilinna Jorma Rantanen Aarno von Bell
26813: Mats Nyby Lea Savolainen Arja Alho
26814: Pekka Myllyniemi Mikko Rönnholm Kaisa Raatikainen
26815: Erkki Liikanen Peter Muurman Seppo Tikka
26816: Antti Kalliomäki Pentti Lahti-Nuuttila Jussi Ranta
26817: Marja-Liisa Tykkyläinen Maija Rajantie Liisa Jaakonsaari
26818: Timo Roos Anna-Liisa Piipari Tuula Hautamäki
26819: Kari Rajamäki Risto Ahonen Kari Urpilainen
26820: 198.3 vp. 1883
26821:
26822: Toivomusaloite n:o 170.3
26823:
26824:
26825:
26826:
26827: Pekkarinen ym.: Ns. Suomenselän tilen rakentami'Sesta välille
26828: Keuruu-Haapajärvi
26829:
26830:
26831: Eduskunnalle
26832:
26833: Suomenselän alueelle on tyypillistä pitkät tie kulkisi silloin reittiä Keuruu-Multia-Pyl-
26834: etäisyydet ja hallinnollinen syrjäisyys, mihin liit- könmäki - Karstula - Kivijärvi - Kinnula __:__
26835: tyvät vielä heikot liikenneyhteydet. Näin on Haapajärvi. Kyseinen yhteys tulisi nostaa kan-
26836: asianlaita etenkin Suomenselän heikoimmin ke- tatietasoiseksi.
26837: hittyneellä alueella, Vaasan, Keski-Suomen ja Suomenselän periaatepäätöksen toteutumista
26838: Oulun läänin rajaseuduilla. seuraava virkamiestyöryhmä on esittänyt edellä
26839: Suomenselän kehittämistoimikunta ( kom. mainittua yhteyttä koskevan suunnittelumäärä-
26840: 1980: 68) pitti tärkeänä Suomenselän suuntais- rahan varaamista vuoden 1984 tulo- ja meno-
26841: ten tieyhteyksien parantamista. Valtioneuvos- arvioon.
26842: ton periaatepäätökseen 26. 6. 1981 Suomense- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26843: län alueen kehityksen turvaamiseksi tarvitta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26844: vista toimenpiteistä ei sen sijaan sisälly poh- muksen,
26845: jois--eteläsuuntaista ns. Suomenselän tietä.
26846: Keski-Suomessa maakuntaliitto ja seutukaava- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26847: liitto ovat ajaneet Suomenselän suuntaisten yh- kantatietasoisen ns. Suomenselän tien ai-
26848: teyksien parantamista olemassa olevaa tieverk- kaansaamiseksi välillä Keuruu-Multia
26849: koa hyväksikäyttäen ja niin, että pääasiallinen -Pylkönmäki - Karstula - Kivijärvi
26850: hyöty koituisi Suomenselän alueen kaikkein -Kinnula-Haapajärvi.
26851: heikoimpien kuntien hyväksi. Ns. Suomenselän
26852: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
26853:
26854: Mauri Pekkarinen Kalevi Mattila
26855: Sakari Knuuttila Tuula Hautamäki
26856: 1884 1983 vp.
26857:
26858: Toivomusaloite n:o 1704
26859:
26860:
26861:
26862:
26863: Pekkarinen ym.: Maantien n:o 760 perusparannustöiden aloitta-
26864: misesta välillä Pihtipudas-Muurasjärvi
26865:
26866:
26867: Eduskunnalle
26868:
26869: Maantie n:o 760 välillä Pihtipudas-Muu- suoritettaman heti 80-luvun alussa. Uusimmassa
26870: rasjärvi yhdistää Pihtiputaan ja Reisjärven kun- t:.enpidon toimenpideohjelmassa perusparannus
26871: takeskukset. Tie lähtee 4-tieltä Pihtiputaan on tarkoitus suorittaa vasta tämän vuosikym-
26872: kirkonkylän pohjoispuolelta. Matkaa sieltä Reis- menen puolen välin jälkeen. Hankkeen tällai-
26873: järven rajalle on n. 36 km ja Reisjärven kirkon- nen viivyttäminen ei ole perusteltua enempää
26874: kylään n. 50 km. Tie on tärkein yhdystie poh- tienpidon kuin myöskään työllisyyspolitiikan
26875: joisen Keski-Suomen ja Pohjanlahden rannikon näkökohdilla. Perusparannustyöt tulisikin val-
26876: välillä. Pihtiputaan kunnan sisäisessä liiken- tion budjettirahoituksen turvin aloittaa jo vuon-
26877: Iteessä tie on eniten liikennöity maantie. na 1984. Tarvittava:t suunnitelmat ovat val-
26878: Tietä pitkin hoidetaan myös valtaosa Pihti- . miit. Vähäisiä töitä tiellä suoritetaan työllisyys-
26879: putaan öljynkuljetuksista ja noin 1/3 kunnan töinä jo tällä hetkellä. Hankkeen kustannusar-
26880: alueelta lähtevästä puutavarasta ajetaan sen vioksi on laskettu n. 13,2 milj. markkaa.
26881: kautta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26882: Runsaan liikenteen ja tien rakenteen heik- rtavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26883: kouden, mutkaisuuden ja mäkisyyden vuoksi sen,
26884: tien kuntoa ei ole kyetty pitämään liikenne-
26885: määriä vastaavalla tasolla. Tieosuus kaipaa pi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26886: kaista parannusta. maantien n:o 760 perusparannustöiden
26887: TVL:n Keski-Suomen piirin alkuperäisten aloittamiseksi välillä Pihtipudas-Muu-
26888: suunnitelmien mukaan tien perusparannus piti rasjärvi.
26889: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
26890:
26891: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
26892: 1983 vp. 1885
26893:
26894: Toivomusaloite n:o 1705
26895:
26896:
26897:
26898:
26899: Pekkarinen ym.: Suolahden-Sumiaisren maantien peruskorjauk-
26900: •sesta
26901:
26902:
26903: Eduskunnalle
26904:
26905: Suolahden-Sumiaisten maantie muodostaa rikkoutunut ja perusta monin paikoin pettä-
26906: pääyhteyden Sumiaisten kunnasta seutukunnan nyt.
26907: keskuksiin Suolahdelle ja Äänekoskelle. Tämä Äänekosken seutukunnan kuntien aluetoimi-
26908: 17 km:n pituisen tieyhteyden merkitys asiointi-, kunta on asettanut Suolahden-Sumiaisten tien
26909: työpaikka- ja koululiikenteen kannalta on poik- parantamisen kiireisimmäksi tiehankkeekseen.
26910: keuksellisen suuri, Sumiaisten peruskoulun ylä- Kohde ei kuitenkaan sisälly vielä TVL:n toi-
26911: aste kun on Suolahdessa. Sumiaisten oman hei- menpideohjelmiin.
26912: kon palveluvarustuksen vuoksi kaikki tärkeim- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26913: mät palvelukset haetaan joko Suolahdesta tai kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26914: Äänekoskelta. Tieyhteyden merkitys on myös
26915: puutavarakuljetusten kannalta erittäin suuri. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26916: Tien päällyste on uusittu vuonna 1976. Hei- Suolahden-Sumiaisten maantien perus-
26917: kon kantavuutensa vuoksi tien kelirikovauriot kor;auksen toteuttamiseksi.
26918: ovat kuitenkin jo ympärivuotisia, päällyste on
26919: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
26920:
26921: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen
26922: 1886 1983 vp.
26923:
26924: Toivomusaloite n:o 1706
26925:
26926:
26927:
26928:
26929: Pekkarinen ym.: Haapajärven-Jyväskylän radan rakennustöiden
26930: käynnistämisestä
26931:
26932:
26933: Eduskunnalle
26934:
26935: Haapajärven-Jyväskylän rataosuus muodos- eteläosan kunnissa. Tällaisen elpymisen myötä
26936: taa suoran rautatieyhteyden Keski-Suomesta myös rautateiden tavarakuljetuspalvelujen tarve
26937: Oulun seudulle ja koko pohjoiseen Suomeen. on lisääntymässä.
26938: Vaihtoehtoiset rautatieyhteydet Seinäjoen, Kuo- Huomattava rautateiden kuljetustarpeen li-
26939: pion ja Iisalmen kautta merkitsevät ratkaise- sääntyminen on tapahtunut myös pohjoisen ja
26940: vasti pitempiä kuljetusetäisyyksiä. eteläisen Suomen välillä. Rannikkoradan tiede-
26941: Jyväskylän-Jämsän-Tampereen ratayhtey- tään jo tänään olevan kovasti rasitetun. Ratkai-
26942: den rakentamisen jälkeen on Haapajärven- suksi tähän ongelmaan on esitetty rinnakkais-
26943: Jyväskylän-Jämsän-Tampereen yhteys varsin taiteen rakentamista rannikkoradalle.
26944: suora yhteys pohjoisen Suomen ja eteläisen Edellä sanotut kuljetustarpeen lisääntymiset
26945: Suomen välillä. nostavat kysymyksen Haapajärven-J yväsky-
26946: Jo 1960-luvulla on Haapajärven-Jyväs'kylän län rataosuuden peruskorjauksesta ja siihen liit-
26947: radalta henkilöliikenne lopetettu välillä Haapa- tyen nykyvaatimusten mukaisen raskaamman
26948: järvi-Saarijärvi. Myös tavaraliikenne maini- kiskotuksen vaihtamisesta uudelleen ajankoh-
26949: tulla rataosuudella on viime vuosikymmenen taiseksi. Haapajärven-Jyväskylän rataosuuden
26950: ajan, aivan viime vuosia lukuunottamatta, ollut peruskorjaus on monin eri perustein nähtävä
26951: aika vähäistä. järkevämmäksi kuin cinnakkaisradan rakenta-
26952: Nämä vaikeat vuodet merkitsivät sitä, ettei minen rannikolle.
26953: radan tehostetum.man käytön kannalta välttä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26954: mättömiin radan peruskorjaustöihin tuolloin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26955: eikä myöhemminkään ole ryhdytty. Niinpä ras- sen,
26956: kaampaa tavaraliikennettä ei enää viime vuo-
26957: sina ole koko rataosuudelle voitu suunnata. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26958: Harjoitetun aluepolitiikan tuloksena ovat Haapajärven-Jyväskylän radan perus-
26959: monet elinkeinot, eritoten teollisuus elpymässä korjauksen suunnittelemiseksi ;a töiden
26960: pohjoisessa Keski-Suomessa ja Oulun läänin käynnistämiseksi.
26961: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
26962:
26963: Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen Pirkko Ikonen
26964: Kalevi Mattila Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
26965: 1983 vp. 1887
26966:
26967: Toivomusaloite n:o 1707
26968:
26969:
26970:
26971:
26972: Perho ym.: Valtion tieavustusten ulottamisesta yksityisteiden
26973: kestopäällystystöihin
26974:
26975:
26976: Eduskunnalle
26977:
26978: Valtion tulo- ja menoarviossa varataan vuo- sityistien pentsparannus sekä tieosakkaiden että
26979: sittain määräraha yksityisteiden kunnossapito- kansantaloudenkin kannalta katsottuna halvaksi
26980: kustannuksiin. Nykyisten määräysten mukaan ja kannattavaksi. Siksi olisi perusteltua nykyi-
26981: n:äärärahaa ei saa käyttää hankkeisiin, joilla sen valtionapujärjestelmän muuttaminen niin,
26982: yksityisteitä kunnostetaan kestopäällysteisiksi. että osa talousarvioon varatusta määrärahasta
26983: Huolimatta siitä, että suuri osa valtion hal- voitaisiin myöntää yksityisteiden kestopäällys-
26984: lussa olevista teistä on vielä kestopäällystämät- tystöihin. Valvonnan voisivat suorittaa paikal-
26985: tä, useilla tiekunnilla olisi halua parantaa tien- Hset tieviranomaiset.
26986: sä kestopäällystyskuntoon tienpidon myöhem- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26987: pien kustannusten vähentämiseksi ja ajomuka- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26988: vuuden parantamiseksi. Hanke jää kuitenkin
26989: usein toteuttamatta valtionavun puutteessa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26990: Kun yksityisteiden osakkailla on edelleen val- valtion yksityisteille annettavien avus-
26991: miutta teittensä kunnostukseen talkoovoimin tusten ulottamiseksi myös kestopäällys-
26992: ja ilman korkeita yleiskustannuksia, tulisi yk- tystöihin.
26993: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
26994:
26995: Heikki Perho Ilkka Kanerva
26996: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie
26997: 1888 1983 vp.
26998:
26999: Toivomusaloite n:o 1708
27000:
27001:
27002:
27003:
27004: Perho ym.: Loimaan rautaJtieasemiiiil palveluluokan nosta.misesta
27005:
27006:
27007: Eduskunnalle
27008:
27009: Loimaan rautatieaseman kuljetus- ja rahdi- pupuolella. Tähän on oleellisesti vaikuttanut se,
27010: tustapoja muutettiin Valtionrautateiden toimes~ että tilanne on tiedostettu myöskin valtiovallan
27011: ta 1. 10. 1976 lukien. Tällöin Loimaan ase- toimesta. Loimaan talousalueen kunnat ovat
27012: malta poistettiin ns. aputerminaalioikeudet. vuoden 1979 alusta lähtien muodostaneet val-
27013: Muutoksen jälkeen on VR:n kautta kulkeneista tioneuvoston päätöksen mukaisesti kehitysaluei-
27014: kappaletavaralähetyksistä peritty rahti, joka on den ulkopuolisen tukialueen. Tämän lisäksi Loi-
27015: laskettu ensin Turkuun ja sieltä takaisin Loi- maan kaupunki on saanut teollisuuskylän muo-
27016: maalle. Samoin Loimaalta lähtevä kappaleta- dostamisoikeudet. Loimaan talousalueen kun-
27017: vara rahditetaan ensin Turkuun ja sieltä edel- tiin onkin viime vuosina luotu useita satoja
27018: leen määräasemilleen. Lisäksi avovaunukappale- uusia työpaikkoja lähinnä metalliteollisuuteen.
27019: tavara on kokonaan poistettu, mikä on vielä . On luonnollista, että myöskin kuljetukset tätä
27020: korostanut uuden rahdituksen haittoja alueen kautta ovat suuresti lisääntyneet ja tulevat
27021: elinkeinoelämälle. Kaikkiaan on laskettu tästä edelleen lisääntymään. Siksi myöskin Valtion-
27022: koituvan noin 17 prosentin lisärasitus rahdeis- rautateiden olisi korkea aika muuttaa teke-
27023: sa verrattuna niihin, jotka joudutaan maksa- määnsä päätöstä Loimaan aputerminaalioikeuk-
27024: maan terminaaliasemilta tavaraa lähetettäessä. sien poistamisesta ja nostaa Loimaan tavara-
27025: Taloudellinen kehitys on Loimaan talous- aseman palveluluokkaa.
27026: alueella ollut pitkään epätyydyttävää. Pohjalu- Edelä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
27027: kemissaan tämä epäedullinen kehitys oli niihin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27028: aikoihin, jolloin Valtionrautatiet teki päätök-
27029: sen Loimaan aputerminaalioikeuksien poista- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27030: misesta. Kehityksen kulku on kuitenkin kään- Loimaan rautatieaseman palveluluokan
27031: tynyt parempaan suuntaan jo 1970-luvun lop- nostamiseksi A-asemien luokkaan.
27032: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27033:
27034: Heikki Perho Liisa Hilpelä Ilkka Kanerva
27035: Pertti Paasio Tapio Holvitie
27036: 1983 vp. 1889
27037:
27038: Toivomusaloite n:o 1709
27039:
27040:
27041:
27042:
27043: Pesola ym.: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakennustöiden aloit-
27044: tamisesta
27045:
27046:
27047: Eduskunnalle
27048:
27049: Vesitieverkoston edelleen kehittämistä pide- Keiteleen-Päijänteen kanavan merkitys ko-
27050: tään tärkeänä Keski-Suomessa. Tämän vuoksi rostuu erityisesti puutavaran kuljetuksen, mas-
27051: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentamistöi- satavaroiden kuljetuksen ja matkailun vuoksi.
27052: den mahdollisimman pikainen aloittaminen on Keski-Suomen kehittymisen kannalta on Kei-
27053: toivottavaa. Jatkoyhteytenä Keiteleen-Päijän- teleen-Päijänteen kanavan rakentaminen ja
27054: teen kanavalle tulee hoitaa Kymijoen kana- Kymijoen kanavoinoista huolehtiminen merkit-
27055: vointi. Suora meriyhteys Keitele--Päijänne-- tävää. Kanavan rakentamisella olisi myös huo-
27056: Kymijoki-Suomenlahti on keskeisen sijaintinsa mattava työllistävä vaikutus Keski-Suomessa.
27057: vuoksi koko maan kannalta merkittävä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27058: Kotimaan vesiliikenteen kehittäminen ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27059: sen mukanaan tuoma vesikuljetuskaluston ke- muksen,
27060: hittäminen merkitsee Suomen metalliteollisuu-
27061: delle uusia mahdollisuuksia mm. työntöproomu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27062: jen, työntäjien ja proomuemälaivojen kehittä- menpiteisiin Keiteleen-Päijänteen ka-
27063: misen ja rakentamisen muodossa. navan rakennustöiden aloittamiseksi.
27064: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
27065:
27066: Helena Pesola Pirjo Rusanen
27067: Pirkko Ikonen Anssi Joutsenlahti
27068:
27069:
27070:
27071:
27072: 237 088300420M
27073: 1890 1983 vp.
27074:
27075: Toivomusaloite n:o 1710
27076:
27077:
27078:
27079:
27080: Pietikäinen ym.: Opiskelijoiden matkakustannusten alentamisesta
27081: valtionrautateillä
27082:
27083:
27084: Eduskunnalle
27085:
27086: Valtionrautateiden myöntämiä opiskelija- kialla Suomessa. VR antaa alennuksen ainoas-
27087: alennuksia kohtaan on esitetty paljon kritiik- taan koti- ja opiskelupaikkakunnan välillä.
27088: kiä. Nykyinen järjestelmä on kankea ja jousta- Alennuksen sidonnaisuus tulisikin poistaa, jol-
27089: maton. Esimerkiksi alennuslipun osavuotisuus loin VR:n alennus myönnettäisiin koko maas-
27090: syrjii tiettyjä opiskelijaryhmiä. Useissa oppilai- sa kaikille yli 75 km:n mittaisille matkoille.
27091: toksissa ja yliopistoissa on koulutushaaroja, Sidonnaisuuden poistaminen lisäisi VR:n mat-
27092: joissa lukukausi alkaa jo elokuussa tai päättyy kustajamääriä ja näin ollen vaikuttaisi myös
27093: vasta kesäkuussa. Tätä seikkaa ei alennuslippu- myönteisesti sen taloudelliseen tilanteeseen.
27094: säännöksiä laadittaessa ole lainkaan otettu huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27095: mioon, siksi opiskelija-alennus olisi saatava ym- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27096: pärivuotiseksi riippumatta lukukauden pituu- · muksen,
27097: desta.
27098: Valtionrautatiet on jäänyt jälkeen palveluis- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
27099: saan ja joutunut eriarvoiseen asemaan linja-au- piteisiin opiskelijoiden matkakustannus-
27100: toliikenteeseen nähden. Matkahuolto Oy myön- ten alentamiseksi valtionrautateillä vii-
27101: tää opiskelijoille 50 % :n alennuksen edesta- meistään vuoden 1985 alusta lukien.
27102: kaiselta yli 75 km:n pituiselta matkalta kaik-
27103: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
27104:
27105: Sirpa Pietikäinen Ben Zyskowicz Iiro Viinanen
27106: Tuulikki Petäjäniemi Aino Pohjanoksa Jouni J. Särkijärvi
27107: Saara Mikkola Ritva Laurila Elsi Hetemäki-Olander
27108: Helena Pesola Juho Koivisto Risto Ahonen
27109: Erkki Moisander Pekka Löyttyniemi Timo Kietäväinen
27110: Pirjo Rusanen Riitta Uosukainen Mauri Miettinen
27111: Eeva Turunen
27112: 1983 vp. 1891
27113:
27114: Toivomusaloite n:o 1711
27115:
27116:
27117:
27118:
27119: Piipari ym.: Kotkan-Haminan-Luumäen oikoradan rakentami·
27120: sesta
27121:
27122:
27123: Eduskunnalle
27124:
27125: Uutta rataosaa Kotka-Hamina-Luumäki tun rataosuuden valmistumisen jälkeen oltai-
27126: pidetään laajasti Kymen läänissä ns. Heli-radan siin valmiita jatkamaan uutta rataa suunnitel·
27127: tärkeimpänä ja toteuttamiskelpoisimpana osa- mien mukaisesti Luumäelle saakka. Jatkoraken-
27128: na. Tämän radan rakentaminen on tutkimuksis- tamisen tulisi päästä jo vuoden 1983 aikana.
27129: sa osoitettu myös kannattavimmaksi maassam- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27130: me vireillä olevista ratahankkeista, mikä johtuu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27131: Kotkan ja Haminan satamien maamme vienti- muksen,
27132: teollisuutta palvelevasta liiker.teestä sekä toi·
27133: s..alta yhä ka..;vavasta Neuvostoliiton kautta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27134: kulkuliiken teestä. oikoradan ottamiseksi koko pituudel-
27135: Parhaillaan on rakenteilla tämän radan osa taan rakentamiskohteeksi viimeistään
27136: Kotkan Tavastilasta Haminan Salmenkylään. vuoden 1983 aikana välillä Kotka-
27137: Johdonmukaista ja järkevää on, että maini- Hamina-Luumäki.
27138: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
27139:
27140: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Sinikka HurskaiDen
27141: 1892 1983 vp.
27142:
27143: Toivomusaloite n:o 1712
27144:
27145:
27146:
27147:
27148: Piipari ym.: Mussalon satamahankkeeseen liittyvän syväväylän
27149: ja rautatien toteuttamisesta
27150:
27151:
27152: Eduskunnalle
27153:
27154: Kotkan kaupungin tavoitteena on rakentaa tien ja väylän linjausta on tutkittu vuoden
27155: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama irto- 1979 aikana. Samoin on selvitelty uuden sata-
27156: tavaran käsittelyä varten. Satamaan johdettai- man taloudellista perustaa. Ratkaisevaa hank-
27157: siin suunnitelmien mukaan mereltä 15 metrin keen toteuttamisessa on rautatiesillan saaminen
27158: kulkuinen väylä sekä Kotkansaarelta noin 5 Mussalon ja Kotkansaaren väliselle rataosalle.
27159: km:n pituinen satamarata ratapihoineen. Rautatiesillan rakentaminen liittyy paitsi sata-
27160: Uuden satamanosan rakentaminen on niin mahankkeeseen myös kaavoitussuuuni telmiin.
27161: suuri hanke, että se on toteutettavissa ainoas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27162: taan valtion, kaupungin ja satamaa tarvitsevan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27163: teollisuuden yhteisesti rahoittamana. Satama- sen,
27164: hanke kiinnostanee myös Neuvostoliiton talous-
27165: ja liikenneviranomaisia kauttakulkuliikenteen että hallitus omalta osaltaan ryhtyisi
27166: vuoksi ja satama palvelisi osaltaan valtakunnal- toimenpiteisiin Mussalon satamahank-
27167: lista hiilisatamatarvetta. keeseen liittyvän syväväylän ja rautatien
27168: Sataman paikkaa, yleisjärjestelyjä sekä rauta- toteuttamiseksi.
27169: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
27170:
27171: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Sinikka Hurskainen
27172: 1983 vp. 1893
27173:
27174: Toivomusaloite n:o 1713
27175:
27176:
27177:
27178:
27179: Pohjala ym.: TVL:n Turun piirin tiemäärärahaosuuden korotta-
27180: misesta
27181:
27182:
27183: Eduskunnalle
27184:
27185: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun piirin lut keskimäärin vain noin 8,0% koko maan
27186: suhteellinen osuus koko maan tiemäärärahoista rahoituksesta.
27187: on jo pitkään ollut huolestuttavan alhainen. Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
27188: Valtion varojen käyttöä tiestöön voidaan ver- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27189: rata esimerkiksi autokantaan ja liikennesuorit-
27190: teeseen sekä yleisten teiden määrään. että hallitus päättäisi tie- ;a vesi-
27191: Koko maan määristä TVL:n Turun piirin rakennuslaitoksen Turun piirin ;o pit-
27192: liikennesuorite on noin 14,5 %, autokanta on kään jatkuneen alimitoitetun rahoitus-
27193: noin 15,8% ja yleisten teiden määrä on noin osuuden nostamisesta autokanta- ;a lii-
27194: 12,4 %. Turun piirin rahoitus teiden ja silto- kennesuoriteosuuden edellyttämälle ta-
27195: jen rakentamiseen on vuosina 1972-1981 ol- solle.
27196: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
27197:
27198: Toivo T. Pohjala Einari Nieminen Timo Roos
27199: Ilkka Kanerva Aino Pohjanoksa Matti Kuusio
27200: Timo Laaksonen Mikko Elo Aila Jokinen
27201: Anssi Joutsenlahti Irma Rosnell Lea Mäkipää
27202: Kauko Juhantalo
27203: 1894 1983 vp.
27204:
27205: Toivomusaloite n:o 1714
27206:
27207:
27208:
27209:
27210: Pohjanoksa ym.: Kokemäen-Kiukaisten-Eurajoen tiehankkee-
27211: seen sisältyvän erään tiejakson rakentamisen nopeuttami-
27212: ·sesta vuodella
27213:
27214:
27215: Eduskunnalle
27216:
27217: Turun tie- ja vesipiirin tienpidon toimen- -Kiukainen-Eurajoki toteutukseen. Tästä laa-
27218: pideohjelmaan 1983-1988 sisältyy kaikkiaan ditun työverkkoselvityksen perusteella on to-
27219: 93 ns. nimettyä, isohkoa tiehanketta, joiden dettu erittäin tarpeelliseksi välin Eurajoki-
27220: kustannusarviot ovat yhteensä 1 182 milj. mk. Kiukainen parantaminen, johon Eurakosken-
27221: Rauman talousalueelta on mukaan mahtunut Panelian tiejärjestelyt osana liittyvät. Tämän
27222: ohjelmakauden loppupuolelle ainoastaan kolme osuuden jälkeen tulisi seuraavaksi toteuttaa
27223: tiehanketta, joiden kustannukset ovat yhteensä osuus Eurajoki-Panelia.
27224: 54,7 milj. mk. Nämä nimetyt tiehankkeet ovat Koko tiejakson parantaminen parantaa tun-
27225: seuraavat: kantatie 42, maantie 208 sekä maan- tuvasti seudullisia liikenneyhteyksiä, ja on pai-
27226: tie 2172, 2173. kallisen väestön ja elinkeinoelämän kannalta
27227: Kiinnittäisin erityistä huomiota maantie tärkeä hanke.
27228: 2172, 2173:een, joka kuuluu tiejaksoon Koke- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
27229: mäki-Kiukainen-Eurajoki. Tietä rakennetaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27230: 5 km:n matkalla. Hankkeen kustannusarvio on
27231: 8.7 milj. mk. Hankkeen toteutus on ajoitettu että hallitus päättäisi nopeuttaa Ko-
27232: tiepiirin toimenpideohjelmassa vuosiksi 1986 kemäen-Kiukaisten-Eurajoen tiehank-
27233: -87. keen toteuttamista vuodella, jolloin toi-
27234: Hanke liittyy ensimmäisenä toteutusvaiheena menpide ajoittuisi vuosille 1985-1986.
27235: seudullisen edellämainitun tiejakson Kokemäki
27236: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27237:
27238: Aino Pohjanoksa Matti Kuusio
27239: 1983 vp. 1895
27240:
27241: Toivomusaloite n:o 171.5
27242:
27243:
27244:
27245:
27246: Pohto ym.: Paikallisteiden hoidon siirtämisestä kokonaan val-
27247: tiolle
27248:
27249:
27250: Eduskunnalle
27251:
27252: On väärin, että kunnat joutuvat aina vain että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
27253: enemmän taloudellisesti uhraamaan paikallistei- paikallisteiden hoidon siirtämiseksi kun-
27254: den ylläpitoon ja hoitoon. Kuitenkin nämä tiet nilta kokonaisuudessaan valtion kustan-
27255: ovat yleisiä liikenneväyliä. nettavaksi.
27256: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27257: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27258:
27259: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27260:
27261: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
27262: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
27263: 1896 1983 vp.
27264:
27265: Toivomusaloite n:o 1716
27266:
27267:
27268:
27269:
27270: Pohto ym.: Halsuan-Känsäkankaan 'tien perusparannuksesta
27271:
27272:
27273: Eduskunnalle
27274:
27275: Halsualta Kaustisten kautta Kokkolaan me· Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27276: nevä Halsuan-Känsäkankaan tieosuus on vil- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27277: kasliikenteinen ja erittäin heikkokuntoinen. muksen,
27278: Tien varrella on mm. Vapon omistama Kain-
27279: neva, josta pohtoturvetta ajetaan Kokkolaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
27280: mm. Outokumpu Oy:lle. peellisiin toimenpiteisiin Halsuan-Kän-
27281: Turve joudutaan ajamaan Jyväskylän-Kok- säkankaan tien perusparannuksen toteut-
27282: kolan tien kautta ko. tien huonokuntoisuuden tamiseksi.
27283: takia, mikä pidentää kuljetusmatkaa huomatta-
27284: vasti.
27285: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27286:
27287: Urho Pohto Pentti Skön
27288: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
27289: 1983 vp. 1897
27290:
27291: Toivomusaloite n:o 1717
27292:
27293:
27294:
27295:
27296: Pohto ym.: Karijoen-Päntäneen tieosuuden perusparantamisesta
27297:
27298:
27299: Eduskunnalle
27300:
27301: Lapväärtin-Karijoen-Päntäneen tieosuudel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27302: la on vielä kunnostamatta väli Karijoki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27303: Päntäne, noin 11,8 km. muksen,
27304: Tieosuus on erittäin mutkainen ja kapea ja
27305: näin ollen vaarallinen liikenteelle. Tien kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
27306: nostaminen on erittäin tärkeä asia mm. Metsä- peellisiin toimenpiteisiin Karijoen-
27307: Botnian raskaita kuljetuksia ajatellen. Päntäneen tieosuuden perusparannuksen
27308: toteuttamiseksi.
27309: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27310:
27311: Urho Pohto Reino Jyrkilä
27312: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
27313:
27314:
27315:
27316:
27317: 238 088300420M
27318: 1898 1983 vp.
27319:
27320: Toivomusaloite n:o 1718
27321:
27322:
27323:
27324:
27325: Pohto ym.: Kivijärvenkylän-Aution tien muuttamisesta yksi-
27326: 'tyistiestä paikallistieksi
27327:
27328:
27329: Eduskunnalle
27330:
27331: Kivijärvenkylän (Soinio kunta) - Aution Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27332: (Karstulan kunta) tieosuus 2 km matkalta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27333: uhkaa jäädä yksityistieksi. Tämä on kohtuuton muksen,
27334: rasite muutamalle pientilalle.
27335: Turvesoita on Karstulan kunnan alueella että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
27336: 400 ha ja Soinin kunnassa noin 600 ha, joten peellisiin toimenpiteisiin Kivijärvenky-
27337: turpeen kuljetukset huomioiden ko. tieosuus on län-Aution tieosuuden muuntamiseksi
27338: suuren rasituksen alainen. yksityistiestä paikallistieksi.
27339: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198.3
27340:
27341: Urho Pohto Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
27342: 198.3 vp. 1899
27343:
27344: Toivomusaloite n:o 1719
27345:
27346:
27347:
27348:
27349: Pohto ym.: Kivijärvenkylän-Kangasahon tieosuuden peruspa-
27350: rantamisesta
27351:
27352:
27353: Eduskunnalle
27354:
27355: Soinin ja Karstulan kuntien välillä oleva nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27356: Kivijärvenkylän-Kangasahon välinen tieosuus muksen,
27357: ( n. 20 km) on erittäin heikkokuntoinen. Mo-
27358: nien vaiheiden jälkeen tien lopullisiin kunnos- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
27359: tustöihin ei ole vieläkään ryhdytty. peellisiin toimenpiteisiin Kivijärvenky-
27360: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- län-Kangasahon tieosuuden peruspa-
27361: rannuksen toteuttamiseksi.
27362: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27363:
27364: Urho Pohto Pentti Skön
27365: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
27366: 1900 1983 vp.
27367:
27368: Toivomusaloite n:o 1720
27369:
27370:
27371:
27372:
27373: Pohto ym.: Lapuan-Kitinojan maantien perusparantamisesta
27374:
27375:
27376: Eduskunnalle
27377:
27378: Lapuan ja Ylistaron kuntien alueella sijait- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27379: seva ns. Karhunmäen tie välillä Lapua-Kitin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27380: oja (edelleen Seinäjoelle), noin 16 km, on muksen,
27381: kapea, mäkinen ja mutkainen. Tien varrella
27382: on mm. Karhunmäen kansanopisto ja paljon että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
27383: muuta asutusta. Tie on vilkkaasti liikennöity peellisiin toimenpiteisiin Lapuan-Kitin-
27384: ja erittäin vaarallinen liikenteelle. ojan maantien perusparannuksen toteut-
27385: tamiseksi.
27386: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27387:
27388: Urho Pohto Pentti Skön
27389: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
27390: 1983 vp. 1901
27391:
27392: Toivomusaloite n:o 1721
27393:
27394:
27395:
27396:
27397: Pohto ym.: Lapväärtin-Karijoen-Päntäneen maantien peruspa-
27398: rantamisesta
27399:
27400:
27401: Eduskunnalle
27402:
27403: Lapväärtistä Karijoen kautta Päntäneelle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27404: johtava tieosuus on erittäin huonossa kunnossa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27405: Se on mutkainen, kapea, liikenteelle vaaralli- muksen,
27406: nen hiekkatie.
27407: Koko Suupohjan alueen elinkeinoelämän ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
27408: kaikinpuolisen kehittämisen kannalta on vält- peellisiin toimenpiteisiin Lapväärtin -
27409: tämätöntä, että koko tieosuus kunnostetaan Karijoen - Päntäneen maantien perus-
27410: mahdollisimman pian. parannuksen nopeaksi toteuttamiseksi.
27411: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27412:
27413: Urho Pohto Pentti Skön
27414: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
27415: 1902 198.3 vp.
27416:
27417: Toivomusaloite n:o 1722
27418:
27419:
27420:
27421:
27422: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon Paa-
27423: volan sillan ja Puumalan-Nikulan tieosuuden petosparanta-
27424: miseksi
27425:
27426:
27427: Eduskunnalle
27428:
27429: Kaustisen kunnassa sijaitsevan Paavolan sil- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27430: lan ja paikallistien rakentamista välillä Puu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27431: mala-Nikula, noin 3,8 km, koskeva hanke
27432: on ollut vireillä eri muodoissa erittäin pitkään, että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
27433: mutta kaatunut "rahapulaan". Nykyinen suun- tyksen 1 000 000 markan määrärahan
27434: nitelma on valmistumassa, mutta rakentatninen ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
27435: uhkaa siirtyä vuosille 1985-1986. 1983 tulo- ja menoarvioon Paavolan sil-
27436: Yksityinen puusilta, joka on purettava joka lan ja Puumalan-Nikulan tieosuuden
27437: vuosi tulvaveden noustessa, on vaarallinen ja perusparannuksen toteuttamiseksi.
27438: vaikeasti kunnossapidettävä.
27439: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27440:
27441: Urho Pohto Pentti Skön
27442: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
27443: 198.3 vp. 1903
27444:
27445: Toivomusaloite n:o 172.3
27446:
27447:
27448:
27449:
27450: Pohto ym.: Ritolan tien perusparantarnisesta
27451:
27452:
27453: Eduskunnalle
27454:
27455: Ns. Ritolan tie lähtee Peräseinäjoen - Vir- Tuotettu turve kuljetetaan paaosm Peräsei-
27456: tain maantiestä Luoman kylästä ja päättyy näjoella sijaitsevalle turvekoksitehtaalle. Tur-
27457: Sulkavan tiehen Alavudella. vekuljetuksia on suuresti haitannut tien ka-
27458: Tien pituus on 28 km ja tie kulkee viiden peus ja mutkaisuus sekä pitkät kelirikot ke-
27459: kylän läpi. väisin ja jopa syksyisinkin.
27460: Ritolan tie on erittäin tärkeä Valtion poltto- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27461: ainekeskuksen Haukinevan turvepiirin turve- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27462: tuotannon kannalta.
27463: Ritolan tien välittömässä vaikutuspiirissä on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
27464: Haukinevan turvepiirillä viisi eri turvetuotan- peellisiin toimenpiteisiin Ritolan tien
27465: toaluetta pinta-alaltaan yhteensä 7 31 ha. perusparannuksen nopeaksi toteuttami-
27466: Alueista n. 300 ha on tällä hetkellä turvetuo- seksi.
27467: tannossa. Turvetta •tuotetaan vuosittain noin
27468: 150 000 m3, eli noin 50 000 tonnia.
27469: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27470:
27471: Urho Pohto Pentti Skön
27472: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
27473: 1904 1983 vp.
27474:
27475: Toivomusaloite n:o 1724
27476:
27477:
27478:
27479:
27480: Pohto ym.: Tieosuuden perusparantamisesta välillä Oton.mäki-
27481: Järviranta-Liipantönkkä
27482:
27483:
27484: Eduskunnalle
27485:
27486: Ylistaron kunnassa oleva valtatiehen n:o 16 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27487: päättyvä Otonmäen-Järvirannan-Liipantön- muksen,
27488: kän tieosuus (n. 8 km) on erittäin tärkeä
27489: Lehmäjoen-Untamalan ja Järvirannan kylätaa- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi tar-
27490: jamien asukkaille, varsinkin Seinäjoen ja La- peellisiin toimenpiteisiin tieosuuden
27491: puan liikennettä ajatellen. Otonmäki-Järviranta- Liipantönkkä
27492: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- perusparannuksen toteuttamiseksi.
27493: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27494:
27495: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
27496: Reino Jyrkilä Pentti Skön
27497: 1983 vp. 1905
27498:
27499: Toivomusaloite n:o 1725
27500:
27501:
27502:
27503:
27504: Pohto ym.: Ns. Suomenselkätien perusparannustöiden aloittami-
27505: sesta
27506:
27507:
27508: Eduskunnalle
27509:
27510: Ns. Suomenselkätie on monessa yhteydessä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27511: todettu tarpeelliseksi Suomenselän alueen elin- muksen,
27512: keinoelämän edellytysten ja alueen yleisen ke-
27513: hityksen parantamiseksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
27514: Suomenselkätie tulisi kulkea reittiä Virrat- peellisiin toimenpiteisiin ns. Suomensel-
27515: .Ähtäri - Lehtimäki - Alajärvi - Vimpeli kätien (Virrat - Ähtäri - Lehtimäki
27516: - Vete1i - Halsua - Lestijärvi - Haapa- - Alajärvi - Vimpeli - Veteli -
27517: järvi. Halsua- Lesti;ärvi- Haapajärvi) pe-
27518: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- rusparannustöiden aloittamiseksi.
27519: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27520:
27521: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
27522: Anssi Joutsenlahti J. Juhull Kort~
27523:
27524:
27525:
27526:
27527: 239 088300420~
27528: 1906 1983 vp.
27529:
27530: Toivomusaloite n:o 1726
27531:
27532:
27533:
27534:
27535: Pohto ym.: Tieosuuden perusparantamisesta välillä Untamala-
27536: Kosola
27537:
27538:
27539: Eduskunnalle
27540:
27541: Tieosuus ( Ylistaro) Untamala-Kosola (Yli- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
27542: härmä ) (noin 10 km) on erittäin vilkasliiken- peellisiin toimenpiteisiin Untamalan-
27543: teinen tie, jolla perusparannustyöt ovat vielä Kosolan tieosuuden perusparannuksen
27544: suorittamatta. toteuttamiseksi.
27545: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27546: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27547: muksen,
27548: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27549:
27550: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
27551: Anssi Joutsenlahti J. Juhrull Kort~mi
27552: 198.3 vp. 1907
27553:
27554: Toivomusaloite n:o 1727
27555:
27556:
27557:
27558:
27559: Pohto ym.: Vahangan-Matilaiscn-Haapalahden-Jyväslahden
27560: maantien perusparantamisesta
27561:
27562:
27563: Eduskunnalle
27564:
27565: Karstulan kunnassa oleva tieosuus Vahanka nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27566: -Matilainen-Haapalahti-Jyväslahti ( n. 20 muksen,
27567: km) on vilkasliikenteinen, erittäin heikossa
27568: kunnossa oleva tie, jota käytetään turpeenkul- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27569: jetus- ja läpikulkutienä. menpiteisiin Vahangan - Matilaisen -
27570: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- Haapalahden - ]yväslahden maantien
27571: perusparannuksen toteuttamiseksi.
27572: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27573:
27574: Urho Pohto Pentti Skön
27575: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
27576: 1908 198.3 vp.
27577:
27578: Toivomusaloite n:o 1728
27579:
27580:
27581:
27582:
27583: Pohto ym.: Vahangan-Vehkaperän valtatien n:o 16 välisen
27584: maantien perusparantamisesta
27585:
27586:
27587: Eduskunnalle
27588:
27589: Karstulan ja Kyyjärven kunnissa oleva tie- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
27590: osuus (n. 20 km) Vahanka-Vehkaperä, joka peellisiin toimenpiteisiin V ahangan-
27591: päättyy valtatiehen n:o 16, on heikkokuntoinen Vehkaperän valtatien n:o 16 välisen
27592: ja erittäin vilkasliikenteinen tie, jota käytetään maantien perusparannuksen toteuttami-
27593: turpeen kuljetus- ja läpikulkutienä. seksi.
27594: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27595: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27596: muksen,
27597: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983.
27598:
27599: Urho Pohto Pentti Skön
27600: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
27601: 1983 vp. 1909
27602:
27603: Toivomusaloite n:o 1729
27604:
27605:
27606:
27607:
27608: Pohto ym.: Tieosuuden parantam~sesta välillä Valtaala-Oris-
27609: herg-Huissi
27610:
27611:
27612: Eduskunnalle
27613:
27614: Valtatiet n:o 16 ja 3 yhdistävä tieosuus että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
27615: (Isonkyrön) Valtaala-Orisberg-Huissi ( Il- peellisiin toimenpiteisiin tieosuuden Val-
27616: majoki), n. 22 km, on erittäin tärkeä oikotie taala-Orisberg-Huissi perusparannuk-
27617: esim. puutavaran kuljetuksissa Kaskisiin. sen toteuttamiseksi.
27618: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27619: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27620: muksen,
27621: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27622:
27623: Urho Pohto Pentti Skön
27624: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
27625: 1910 1983 vp.
27626:
27627: Toivomusaloite n:o 1730
27628:
27629:
27630:
27631:
27632: Pohto ym.: Liikennelupien myöntämisperusteiden muuttamisesta
27633:
27634:
27635: Eduskunnalle
27636:
27637: Ammattimaisen kuorma- ja pakettiautoliiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27638: teen liikennelupien saamista uusimistapauksissa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27639: olisi uudistettava niin, etteivät esim. verojää- muksen,
27640: mät saa olla esteenä luvan uusimiselle. Liiken-
27641: nelupa olisi myönnettävä niin pitkäksi ajaksi että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
27642: kuin liikennettä harjoitetaan. Kun liikenteen piteisiin liikennelupien myöntämisen
27643: harjoittaminen lopetetaan, olisi lupa saatava muuttamiseksi siten, etteivät verojää-
27644: siirtää liikennekaluston ostaneelle henkilölle, mät saa olla esteenä luvan uusimiselle
27645: mikäli hän muutoin täyttää luvan saantiin sekä että lupa myönnetään sille henki-
27646: tarkoitetut tai vaaditut edellytykset. lölle, joka on ostanut entiseltä liiken-
27647: nöitsijältä tämän kaluston.
27648: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27649:
27650: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
27651: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
27652: 1983 vp. 1911
27653:
27654: Toivomusaloite n:o 1731
27655:
27656:
27657:
27658:
27659: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon tak-
27660: sien yhte±skuljetusten järjestämiseksi sivualueilla
27661:
27662:
27663: Eduskunnalle
27664:
27665: Yhteydet sivualueilta ja autioituvilta alueilta että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
27666: maaseudulla keskuksiin vaikeutuvat ja heikke- tyksen 3 000 000 markan määrärahan
27667: nevät jatkuvasti. Asiantilaan on saatava kiireel- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
27668: linen korjaus. 1983 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
27669: Tarkoituksenmukaisesti järjestetyt yhteiskul- taksien yhteiskuljetusten tarkoituksen-
27670: jetukset taksiautoilla ovat osoittautuneet talou- mukaiseksi järjestämiseksi sivualueilta
27671: dellisiksi ja suosituiksi. Kunnan toimesta voi- ja autioituvilta alueilta keskukseen kun-
27672: taisiin tällaisia yhteyksiä järjestää, kun vain nan toimesta.
27673: on riittäviä taloudellisia edellytyksiä.
27674: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27675: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27676: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27677:
27678: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
27679: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
27680: 1912 1983 vp.
27681:
27682: Toivomusaloite n:o 1732
27683:
27684:
27685:
27686:
27687: Pohto ym.: Määrärahasta Suomen Ilmailumuseon laajennushank-
27688: keen toteuttamiseksi ·
27689:
27690:
27691: Eduskunnalle
27692:
27693: Valtioneuvosto on syyskuun 13 päivänä 1979 Jotta vältyttäisiin enemmiltä ulkoisten olo-
27694: liikenneministeriöstä tapahtuneessa esittelyssä, suhteiden aiheuttamilta vahingoilta ja jotta his-
27695: asian oltua asianmukaisessa järjestyksessä val- toriallisesti arvokas esineistö voitaisiin säilyt-
27696: mistavasti Vaitioneuvoston raha-asiainvaliokun- tää, on museolle saatava lisärakennus. Tämän
27697: nan käsiteltävänä oikeutttanut ilmailuhallituksen toteuttamiseksi yhdistys onkin saanut Vantaan
27698: vuokraamaan Ilmailumuscoyhdistys ry:lle ilmai- kaupungin kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
27699: luhallituksen hallinnassa olevasta Vantaan kau- viossa vähäisen avustuksen rakennustöiden
27700: pungin Veromiehen kylässä olevasta tilasta aloittamiseksi.
27701: määräalan valtakunnallisen ilmailumuseon maa- Kun nykyisessä museohallissa on jo, ja
27702: pohjaksi. Vuokrasopimus on allekirjoitettu . uuteen halliin tulee sijoitettavaksi myös run-
27703: lokakuun 15 päivänä 1979. saasti valtion omaisuutta, katsomme, että myös
27704: Ilmailumuseoyhdistys ry:n toimesta on valtion tulee omalta osaltaan olla mukana to-
27705: alueelle rakennettu ja syyskuun 24 päivänä teuttamassa Ilmailumuseoyhdistys ry:n ajamaa
27706: 1981 avattu Suomen Ilmailumuseon ensimmäi- Suomen Ilmailumuseon laajennushanketta.
27707: nen museohalli. Museon sisätilat ovat kuiten- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
27708: kin alusta alkaen olleet riittämättömät. Niinpä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27709: yhdistyksen hallintaansa saarnat Finnair Oy:n muksen,
27710: omistama Convair Metropolitan -kone ja Tek-
27711: niikan Museon omistama Lockheed 18 Lode- että hallitus ottaisi seuraavaan kulu-
27712: star -malminetsintäkone on asetettu näytteille van vuoden lisämenoarvioon 650 000
27713: ulkotiloihin. Samoin jouduttaisiin ulkotiloihin markan määrärahan liikenneministeriön
27714: sijoittamaan yhdistyksen hallintaan luovutettu hallinnonalan muitten meno;en momen-
27715: Karair Oy:n omistama DC-3 -kone. tille 31.99.40, Eräät valtionavut, avus-
27716: Yhdistyksen omistuksessa tai hallinnassa on tuksena Ilmailumuseoyhdistys ry:lle
27717: lisäksi eri puolilla maata useita koneita, joita Suomen Ilmailumuseon laa;ennushank-
27718: ei voida asettaa sisätilojen puuttuessa lainkaan keen osarahoitukseen.
27719: näytteille museoon.
27720: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
27721:
27722: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
27723: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
27724: 1983 vp. 1913
27725:
27726: Toivomusaloite n:o 1733
27727:
27728:
27729:
27730:
27731: Poutaneo ym.: Savonlinnan-Savonrannan-Heinäveden-Joen-
27732: suun maantien määräämisestä valtatieksi
27733:
27734:
27735: Eduskunnalle
27736:
27737: Aina 1940-luvun lopulle saakka Mikkelin lää- olisi suuri merkitys mm. matkailun kannalta.
27738: nin itäinen valtatie suuntautui Savonlinnasta, Saataisiinhan matkailijat jo tiekartoista päätel-
27739: toisin kuin nykyään, Pohjois-Karjalaan. Nyt se len suuntaamaan matkansa Savonlinnasta sen
27740: kulkee Savonlinnan, Kerimäen ja Kiteen kautta pohjoisen puolisiin, maisemiltaan kauniisiin
27741: valtatielle n:o 6 erämaa-alueita halkoen sivuut- kuntiin, Savonrannalle, Heinävedelle ja Lipe-
27742: taen kaikki kuntataajamat. riin. Lisäksi matka Savonlinnasta Joensuuhun
27743: Vanha Savon itäinen valtatie suuntautui reit- olisi tätä reittiä lyhin yhteys.
27744: tiä Savonlinna-Kerimäki-Savonranta-Heinä- Tämän tien luokan nostamisella olisi myön-
27745: vesi-Liperi-Joensuu, joka nykyisin on maan- teistä merkitystä Outokumpu Oy:n uuden kai-
27746: tie n:o 474 ja 476. Nämäkin maantiet on vospaikkakunnan Enonkosken ja Outokummun
27747: peruskorjattu, Onkisalmen ja Orivirran lossit välillä tapahtuvalle liikenteelle.
27748: korvattu silloilla, joten matkaaminen nykyistä Kaikkeen edellä olevaan perustuen kunnioit-
27749: maantietä Savonlinnasta Joensuuhun on nopeaa tavasti ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
27750: ja turvallista. Siksi ehdotammekin, että vanha toivomuksen,
27751: itäinen Savon maantie suunnassa Savonlinna-
27752: Kerimäki - Savonranta -Heinävesi-Liperi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27753: Joensuu nimettäisiin valtatieksi ja aikanaan maantieosuuden Savonlinna-Kerimäki-
27754: kortteihin merkittäisiin uuden luokituksen edel- Savonranta- Heinävesi-Liperi-Joen-
27755: lyttämällä tavalla. Tällä luokan nostamisella suu nimeämiseksi valtatieksi.
27756: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
27757:
27758: Pentti Poutanen Timo Kietäväinen Pentti Skön
27759: Pertti Hietala Pirjo Rusanen Olavi Ronkainen
27760: Lea Sutinen Mauri Miettinen
27761:
27762:
27763:
27764:
27765: 240 088300420M
27766: 1914 1983 vp.
27767:
27768: Toivomusaloite n:o 1734
27769:
27770:
27771:
27772:
27773: Poutanen ym.: Postipalvelujen parantamisesta ja postiasemien
27774: lopettamisen estämisestä maaseudun haja-asutusalueilla
27775:
27776:
27777: Eduskunnalle
27778:
27779: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvion rustella taloudellisilla näkökannoilla, niin pe-
27780: perusteluissa mainitaan posti- ja telelaitoksen rusteltua se ei ainakaan ole näiden alueiden
27781: kohdalta mm. "Postitoimen tavoitteena on pa- työllisyyden kannalta katsottuna. Onhan posti-
27782: rantaa postipalvelujen saatavuutta, toimintavar- asema ainakin yhden henkilön työpaikka alueil-
27783: muutta ja alueellista tasapuolisuutta sekä toi- la, joissa työttömyysprosentit yleensä liikkuvat
27784: minnan taloudellisuutta". Postitoimipaikkoja jo yli kymmenen.
27785: ilmoitetaan lisättäväksi uusilla asutusalueilla. Postipalveluautot on nähtävä haja-asutus-
27786: Lisäksi todetaan turvattavan postihenkilöstön alueiden täydentävänä, mutta ei korvaavana toi-
27787: työllisyyttä. mintamuotona. Niiden toiminnan kehittäminen
27788: Viime vuosien aikana kehitys maaseudulla ja tulisikin ohjata pysyvien toimipaikkojen avuksi
27789: erityisesti sen syrjäisimmissä osissa on kuiten- · alueen vanhuksia ja yksinasuvia palvelemaan.
27790: kin ollut täysin päinvastainen. Postiasemien I Valtion toimenpiteet viime vuosina on py-
27791: ja II lakkauttamisia on tapahtunut paljon ja ritty kohdistamaan haja-asutusalueiden väestö-
27792: osittain niiden tilalle on sijoitettu postipalve- pohjan säilyttämiseen. Tätä tarkoitusta varten
27793: luautoja. Tätä on jopa perusteltu postipalvelun on alettu tukea myös näiden alueiden kauppa-
27794: parantamistoimenpiteenä. toimintaa. Tuntuukin siltä, että postihallinto
27795: Asukkaiden kannalta, joka kuitenkin tulisi ei ole omaksunut näitä pyrkimyksiä, koska sen
27796: olla tarkastelun lähtökohta, palveluautoon siir- toimenpiteet ovat juuri päinvastaisia.
27797: tyminen kiinteän postipaikan sijasta on selvä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27798: postipalvelun huononnus. Eihän tien päällä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27799: tapahtuva autopalvelu satunnaisine ja nopeine muksen,
27800: aikatauluineen voi koskaan vastata kiinteätä
27801: palvelupistettä. että hallitus ryhtyisi kaikkiin tarpeel-
27802: Postin oman ilmoituksen mukaan esimerkiksi lisiin toimenpiteisiin posti- ja telehalli-
27803: vuonna 1981 postiasemat I ja II vähenivät tuksen suunnitelmiin kuuluvien posti-
27804: 91 :llä toimipaikalla. Kun kuluneena vuotena asemien I ja II lopettamisen estämiseksi
27805: on jatkunut sama suuntaus, jonka pelätään maaseudun haja-asutusalueilla ja näiden
27806: aivan lähivuosina vielä kiihtyvän sadoilla posti- alueiden jo heikennettyjen postipalvelu-
27807: aseman sulkemisilla, on se todella huolestutta- jen palauttamiseksi sille tasolle, jolla ne
27808: vaa nimenomaan maaseudun haja-asutusalueiden olivat pysyvän postiaseman toimimisen
27809: näkökulmasta katsottuna. muodossa.
27810: Mikäli tätä kielteistä kehitystä halutaan pe-
27811: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
27812:
27813: Pentti Poutanen Timo Kietäväinen Mauri Miettinen
27814: 1983 vp. 1915
27815:
27816: Toivomusaloite n:o 173'
27817:
27818:
27819:
27820:
27821: Rajamäki ym.: Maantien n:o 546 perusparantamisesta välillä Vaa-
27822: jasalmi-Tervamäki
27823:
27824:
27825: Eduskunnalle
27826:
27827: Sisä-Savon seutukunnan liikenneyhteydet massa olevalle Suonenjoen-Vaajasalmen-Ker-
27828: maakuntakeskuksiin Kuopioon ja Jyväskylään konkosken tienparannushankkeelle.
27829: ovat valtaverkon kehittämisen ansiosta kiitet- Ko. Vaajasalmen-Tervamäen tieosuuden pa-
27830: tävässä tilassa. Sen sijaan seutukunnan sisäisen himmaksi puutteeksi on todettu kelirikkoalttius,
27831: tieverkon kehittämisen suhteen olisi vielä pal- josta syystä toimenpiteenä tulisi olla tien perus-
27832: jon tehtävissä. Erityisesti seutukunnan pohjois- parantaminen nimenomaan kelirikon poistami-
27833: ten kuntakeskusten Vesannon ja Tervon yhtey- seksi sekä lisäksi tien päällystäminen. Tieosuu-
27834: det Suonenjoelle maantien n:o 546 kautta vaa- den kunnostaminen parantaa myös Suonenjoella
27835: tisivat pikaista parantamista. Nykyinen päällys- sijaitsevien palvelujen saavutettavuutta.
27836: tetty yhteys Karttulan kautta Vesannolle saakka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27837: aiheuttaa asukkaille huomattavasti haittaa ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27838: kustannuksia. Kelirikkaaikana suoremman Vaa- muksen,
27839: jasalmen kautta kulkevan yhteyden käyttö. on
27840: lähes mahdotonta. Kun Suonenjoen suunnalta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27841: ko. tietä on jo esitetty parannettavaksi Vaaja- maantien n:o 546 Vaajasalmen-Terva-
27842: salmelle ja edelleen Kerkonkoskelle, tulisi myös mäen välisen tieosuuden perusparanta-
27843: em. tieyhteyden jatke Vaajasalmelta Tervon misen saamiseksi pikaisesti TVL:n toi-
27844: kirkonkylään ottaa parantamisen kohteeksi menpideohjelmaan.
27845: luontevana jatkeena jo TVL:n toimenpideohjel-
27846: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
27847:
27848: Kari Rajamäki Toivo Yläjärvi
27849: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö
27850: 1916 1983 vp.
27851:
27852: Toivomusaloite n:o 1736
27853:
27854:
27855:
27856:
27857: Rajantie ym.: Kiskotuksen parantamisesta rataosuudella Savon-
27858: linna-Pieksämäki
27859:
27860:
27861: Eduskunnalle
27862:
27863: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa Pieksämäki pitäisi saada tämän vuosikymme-
27864: en momentille 31.90.78, ratojen parantaminen nen puoliväliin mennessä kiskoovaihto suorite-
27865: ja teollisuusraiteiden rakentaminen, sisällytetty tuksi. Todettakoon, että Savonlinnan-Pieksä-
27866: 6 000 000 markan määräraha Parikkalan- mäen väli kilpailee vastaavanlaisen kiskoovaih-
27867: Savonlinnan rataosan kiskojen vaihtoa varten. don kanssa välillä Lieksa-Kontiomäki. Savon-
27868: Kokonaiskustannusarvio on 59,7 milj. mk, josta linnan on jo kerran asetettu em. ratahankkeen
27869: on budjetoitu 37,5 milj. mk, joten määrärahoja edelle, ja edellytämme, että tämä päätös pysyy
27870: tarvitaan vielä 22,2 milj. mk vuoteen 1984 jatkossakin.
27871: mennessä, joka on arvioitu valmistumisvuosi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27872: Mutta tämä ei vielä riitä yksin turvaamaan . nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27873: Savonlinnan rautatieliikennepalvelujen kehi- muksen,
27874: tystä, vaan väli Savonlinna-Pieksämäki on
27875: myös varustettava raskaalla kiskotuksella. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27876: Kiinnitämme huomiota siihen, että aikataulu kiskotuksen parantamiseksi rataosuu-
27877: radan liikenne-edellytysten parantamiselle on della Savonlinna-Pieksämäki.
27878: aivan liian hidas. Koko rataosalla Parikkala-
27879: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
27880:
27881: Maija Rajantie Pertti Hietala Pirjo Rusanen
27882: Pentti Skön Olavi Ronkainen
27883: 1983 vp. 1917
27884:
27885: Toivomusaloite n:o 1737
27886:
27887:
27888:
27889:
27890: Ranta ym.: Valtionrautateiden toiminnan tavoitteista
27891:
27892:
27893: Eduskunnalle
27894:
27895: Valtion tulo- ja menoarviossa vuosille 1982 Valtionhallinnossa budjetin osalta yleiseksi
27896: ja 1983 on asetettu Valtionrautateille tavoite muodostuvan valtion menotalouden supistuslin-
27897: parantaa liikekirjanpidollista tulosta seuraavan jan läpivienti sellaisenaan ei ole virastojen ja
27898: 10 vuoden aikana noin 500 miljoonalla mar- laitosten erityistarpeita huomioiva. Budjetissa
27899: kalla. Alijäämän pysyttäminen nykyisellä tasolla tulisi huomioida investointimäärärahojen mer·
27900: olisi edellyttänyt rautateiden tariffien korotta- kitys viraston ja laitoksen toiminnan kehittämi-
27901: mista noin 25 prosentilla. Näin suureen koro- selle. Valtionrautateiden osalta on erityisesti
27902: tukseen ei ole katsottu olevan edellytyksiä. alijäämäisyyden supistamisvaatimusten yhtey-
27903: Mainitun budjetin perustelun mukaan talou- dessä pyrittävä edesauttamaan sellaisia toimen-
27904: dellisen kasvun turvaaminen ja inflaation hil- piteitä, joilla laitoksen tuloutusta voitaisiin
27905: litseminen edellyttää, että rautateiden tariffeja lisätä. Valtionrautateillä on vanhana valtion lai-
27906: korotetaan siten, että niiden hintoja korottava toksena erityisen suuria tarpeita rakennus- ja
27907: vaikutus jää muut tavoitteet huomioon ottaen kalustoinvestointeihin. Investointien epämääräi-
27908: mahdollisimman vähäisiksi. Tariffien jälkeenjää- nen siirtyminen vaikeuttaa laadittujen uudistus-
27909: neisyyttä on tarkoitus tasoittaa tulevina korkea- suunnitelmien toteuttamista. Vanhojen ja epä-
27910: suhdannevuosina. käytännöllisten rakennusten ja laitteiden sekä
27911: Mainitun 500 miljoonan markan alijäämän kuljetuskaluston uusiminen ja nykyaikaistami-
27912: supistamisvaatimus on johtanut rautatiehalli- nen on toiminnan kannalta välttämätöntä.
27913: tuksen talous- ja toimintasuunnitelman mukaan Konepajojen investointien ja vaununraken-
27914: toiminnoittaiseen supistamistavoitteeseen, jonka nusmäärärahojen supistukset vaikuttavat suo-
27915: perusteella pyritään suunnittelukauden aikana ranaisesti rautatielaitoksen työllisyyteen. Ensi-
27916: supistamaan henkilökunnan määrää käyttötoi- sijaisesti vaikutus näkyy investoinneissa, mutta
27917: minnasta noin 2 500 henkilöä. Supistukset koh- myöhemmin myös liikenteenhoidossa ja laitok-
27918: distuvat liikenteenhoitoon ( 1 420 henkilöä), sen kilpailukyvyn heikkenemisessä.
27919: kaluston kunnossapitoon ( 310 henkilöä), radan Rataosaston vakinaiselle tai vakinaisluontei-
27920: ja rakennusten kunnossapitoon ( 320 henkilöä) selle henkilökunnalle on työllisyyden turvaami-
27921: ja yleisiin tehtäviin ( 280 henkilöä). Tähän sen vuoksi tärkeää, että laitokselle osoitetaan
27922: henkilöstömäärän supistukseen on katsottu pitkäjänteisen suunnitelman mukaisesti riittä-
27923: välttämättömäksi rautatiehallituksen toimesta västi määrärahoja ratojen ja ratapihojen perus-
27924: ryhtyä sen vuoksi, ettei tulojen lisääminen parannustöihin sekä talonrakennusinvestointei-
27925: vaaditun 500 miljoonan markan alijäämän su- hin. Hyödyt näistä investoinneista on saatavissa
27926: pistamiseksi ole mahdollista. Näin ollen osa vasta pitkällä aikavälillä.
27927: säästöistä on rautatiehallituksen käsityksen mu- Vuoden 1983 tulo- ja menoarvion yhtey-
27928: kaan saatava henkilökunnan määrää ja toimin- dessä on rautatielaitoksen momentin kohdalla
27929: toja supistamalla. . edellytetty, että asetettuun taloudellisuustavoit-
27930: Maan hallitus sekä eduskunta ovat ilmoitta- teeseen pyritään kehittämällä toimintaa siten,
27931: neet asettavansa työllisyyden hoidon erääksi että henkilökunnan määrää pystytään asteittain
27932: keskeiseksi tavoitteekseen. Työllistämisvelvoit- supistamaan käyttäen hyväksi luonnollista pois-
27933: teen hoitamiseen on kuitenkin pyritty lähinnä tumaa ja töiden uudelleen järjestelyjä. Vaikka
27934: yksityisen sektorin puitteissa huomioimatta val- mainitussa tekstissä todetaan, että irtisanomi-
27935: tion hallinnon omia työllistämismahdollisuuksia sia ei järjestelyjen takia suoriteta, tietää kysei-
27936: ja tarpeita. nen budjettiin kirjattu supistussuunnitelma rau-
27937: 1918 198.3 vp. - TA n:o 17.37
27938:
27939: tatielaitoksen t01m1ntojen näivettymistä. Tuot- jen yksityiskohtaisten toimenpide-ehdo-
27940: tojen lisääminen estyy ja raskaat kiinteät kus- tusten sekä henkilöstön supistamisvaa-
27941: tannukset tulevat korostetusti esiin rautatielai- timusten poistamiseksi ja että alijäämän
27942: toksen kirjanpidossa. Tästä johtuen tulisi:kin supistaminen edellytetään toteutetta-
27943: budjetin perusteluissa rautatielaitoksen momen- vaksi rautatielaitoksen tuloutusta lisää-
27944: tin kohdalla mainitut yksityiskohtaiset toimin- mällä sekä suoritettuja investointeja hyö-
27945: taohjeet eduskunnan toimesta muuttaa yleisiksi dyntämällä ja että alamomenteille veto-
27946: tehostamisvelvoitteiksi, jolloin rautatielaitoksen kaluston ja vaunuston hankkiminen ja
27947: toiminta- ja kehittämismahdollisuudet kannatta- valmistus, talonrakennukset sekä rato-
27948: vuuden parantamiseksi säilyisivät. jen parantaminen ja teollisuusraiteiden
27949: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- rakentaminen osoitettavien määrärahojen
27950: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- mitoittaminen suoritetaan siten, että
27951: muksen, laitoksen kehittämiselle ja työpaikkojen
27952: turvaamiselle asetettavat tavoitteet työl-
27953: että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn lisyysnäkökohdat huomioiden tulevat
27954: luvun 31.90 yleisperusteluissa mainittu- turvatuiksi.
27955: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
27956:
27957: Jussi Ranta Jouko Tuovinen
27958: 1983 rd. 1919
27959:
27960: Hemställningsmotion nr 1738
27961:
27962:
27963:
27964:
27965: Rehn m.fl.: Om grundförbättring av järnvägen mellan Helsing-
27966: fors och Åbo
27967:
27968:
27969: Tili Riksdagen
27970:
27971: Den s.k. kustbanans grundförbättring och upptagit dessa arbeten i sin långtidsplanering,
27972: elektrifiering har under en följd av år varit enligt uppgift i inväntan på finansministeriets
27973: föremål för en livlig diskussion mellan å ena anslagsbeslut i saken. För finansministeriets del
27974: sidan befolkningen i den berörda regionen och är det knappast aktuellt att presentera medel
27975: å andra sidan beslutsfattarna. för projekten innan de presenterats av SJ. Där-
27976: Invånarna och näringslivet längs kustbanans för är det synnerligen angeläget att SJ i bråds-
27977: intresseområde är synnerligen eniga om att kande ordning upptar den fullständiga grund-
27978: grundförbättringsarbetena från Kyrkslätt väster- förbättringen ända tili Åbo i sin planering, och
27979: ut mot Karis bör slutföras i tidtabellsenlig ord- att tillräckliga medel för projektets förverk-
27980: ning, varefter planeringen av en elektrifiering ligande i snabb ordning upptas i trafikministe-
27981: av bandelen bör inledas, samt att grundförbätt- riets budgetförslag.
27982: ringsplaneringen på sträckan Karis-Saio är i Med hänsyn tili det ovanstående föreslås att
27983: stark prioritering, för att hela bansträckningen riksdagen ville hemställa,
27984: Helsingfors-Åbo kan fås i ett sådant skick
27985: att resetiden på denna viktiga s.träcka fås att att regeringen vidtar åtgärder för att
27986: matsvara resenärernas motiverade krav. Statsjärnvägarna i brådskande ordning
27987: Genom ett beslut av riksdagen upptogs i upptar järnvägens Helsingfors-Aho to-
27988: statsförslaget för år 1933 ett tilläggsanslag på tala grundförbättring i sitt åtgärdspro-
27989: 5 milj. mk för arbeten på bandelen Karis- gram, att detta även innebär en elektri-
27990: Salo--Åbo, vilket kan ses som ett klart uttalat fieringsplan på sträckan Kyrkslätt-
27991: önskemål av riksdagen att grundförbättringar- Karis, och att tillräckliga medel budge-
27992: na skall förverkligas. Trots detta har SJ inte teras för ändamålet.
27993: Helsingfors den 21 april 1983
27994:
27995: Elisabeth Rehn Pekka Myllyniemi
27996: Henrik Westerlund Tauno Valo
27997: 1920 1983 vp.
27998:
27999: Toivomusaloite n:o 1738 Suomennos
28000:
28001:
28002:
28003:
28004: Rehn ym.: Rautatien perusparantamisesta Helsingin ja Turun
28005: välillä
28006:
28007:
28008: Eduskunnalle
28009:
28010: Ns. rannikkoradan perusparantaminen ja säh- suunnitelmiinsa, saatujen tietojen mukaan sik-
28011: köistäminen on useiden vuosien ajan ollut si, että se odottaa valtionvarainministeriön mää-
28012: vilkkaan keskustelun kohteena toisaalta kysei- rärahan myöntämistä tähän tarkoitukseen. Val-
28013: sen alueen väestön ja toisaalta päätöksen teki- tionvarainministeriön kannalta tuskin on ajan-
28014: jöiden välillä. Rannikkoradan välittömässä lä- kohtaista esittää myönnettäväksi varoja suunni-
28015: heisyydessä olevat asukkaat ja elinkeinoelämä telmaa varten ennen kuin tällainen esitys on
28016: ovat varsin yksimielisiä siitä, että perusparan- >tullut VR:ltä. Tästä syystä on erittäin tärkeätä,
28017: nustyöt Kirkkonummelta länteen Karjaan suun- että VR kiireellisesti ottaa suunnitteluohjel-
28018: taan tulee suorittaa loppuun niiden aikataulun maansa Turkuun saakka ulottuvan täydellisen
28019: mukaisessa järjestyksessä, minkä jälkeen tämän . perusparannuksen ja että suunnitelman toteut-
28020: rataosan sähköistämisen suunnittelu tulee aloit- tamiseksi otetaan kiireellisesti riittävästi varoja
28021: taa, sekä että Karjaan-Salon rataosuuden pe- liikenneministeriön tulo- ja menoarvioon.
28022: rusparantamissuunnitelmaa on pidettävä ensi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28023: sijaisen tärkeänä, jotta koko Helsingin-Turun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28024: rataosuus saataisiin sellaiseen kuntoon, että muksen,
28025: matkustusaika tällä tärkeällä osuudella saate-
28026: taan vastaamaan matkustajien perusteltuja vaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
28027: timuksia. jotta Valtionrautatiet ottaisi kiireelli-
28028: Eduskunnan päätöksellä otettiin vuoden 1983 sesti toimenpideohjelmaansa koko Hel-
28029: tulo- ja menoarvioon 5 milj. markan lisämäärä- singin-Turun rautatien perusparanta-
28030: raha Karjaan-Salon-Turun rataosuudella teh- misen ja että tämä myös tulisi käsittä-
28031: täviä töitä varten, mitä on pidettävä eduskun- mään Kirkkonummen-Karjaan välisen
28032: nan selvästi lausumana toivomuksena siitä, että rataosuuden sähköistämisen ja että tulo-
28033: perusparannukset toteutetaan. Tästä huolimatta ja menoarvioon otetaan riittävästi va-
28034: VR ei ole ottanut näitä töitä pitkän tähtäyksen roja tätä tarkoitusta varten.
28035: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
28036:
28037: Elisabeth Rehn Pekka Myllyniemi
28038: Henrik Westerlund Tauno Valo
28039: 1983 rd. 1921
28040:
28041: Hemställningsmotion nr 1739
28042:
28043:
28044:
28045:
28046: Renlund m.fl.: Om grundförbättring av landsvägen mellan Hirvlax
28047: och Kantlax
28048:
28049:
28050: Tili Riksdagen
28051:
28052: Landsvägen Hirvlax-Kantlax (nr 7273) i att färdigställas genom att grundförbättringen
28053: Nykarleby stad har en stor betydelse för kom- och ytbeläggningen då slutförs. Därför vore det
28054: munikationerna genom att Hirvlax fungerar nödvändigt att slutföra de ursprungliga planer-
28055: som servicecentra för Kantlax. I Hirvlax finns na och också grundförbättra och ytbelägga
28056: butik, bank, post, servicestation och skola, landsvägen Hirvlax-Kantlax så att hela väg-
28057: varför det helt naturligt vore nödvändigt med sträckan skulle åtgärdas samtidigt. Detta kan
28058: goda vägförbindelser. Därtill bör tilläggas att inte vara något oöverstigligt ekonomiskt hinder
28059: under sommaren ökar trafiken avsevärt på då det endast är fråga om en sträcka om 2 km.
28060: grund av den täta sommarstugebebyggelsen. Hänvisande till ovanstående föreslår under-
28061: Det bör också påpekas att vägen trafikeras av tecknade att riksdagen ville hemställa,
28062: tyngre traftk, som närmast betjänar pälsdjurs-
28063: näringen och dess fodertransporter. Detta har att regeringen måtte vidta sådana
28064: medfört att vägen i synnerhet under tjälloss- åtgärder att landsvägen Hirvlax-Kant-
28065: ningen är i ett mycket dåligt skick. lax i brådskande ordning skulle grund-
28066: Det bör också påpekas att landsvägen Mun- förbättras och ytbeläggas.
28067: sala-Hirvlax (nr 7273) under år 1983 kommer
28068: Helsingfors den 20 april 1983
28069:
28070: Boris Renlund Ole Norrback
28071: Håkan Nordman Håkan Malm
28072:
28073:
28074:
28075:
28076: 241 088300420M
28077: 1922 198.3 vp.
28078:
28079: Toivomusaloite n:o 17.39 Suomennos
28080:
28081:
28082:
28083:
28084: Renlund ym.: Maantien perusparantamisesta välillä Hirvilahti-
28085: Kandax
28086:
28087:
28088: Eduskunnalle
28089:
28090: Uudenkaarlepyyn kaupungin Hirvilahden- nustöiden ja päällystämisen tultua loppuun suo-
28091: Kantlaxin maantiellä (n:o 7273) on liikenteelli- ritetuiksi. Tästä syystä olisi välttämätöntä suo-
28092: sesti tärkeä merkitys siitä syystä, että Hirvilahti rittaa loppuun alkuperäisen suunnitelman mu-
28093: toimii Kantlaxin palvelukeskuksena. Hirvilah- kaiset työt ja perusparantaa ja päällystää myös
28094: della on kauppa, pankki, posti, huoltamo ja Hirvilahden-Kantlaxin maantie, jotta koko
28095: koulu, mistä syystä luonnollisesti tarvittaisiin tieosuudella suoritettaisiin parannustöitä saman-
28096: hyviä tieyhteyksiä. Tämän lisäksi voidaan to- aikaisesti. Tähän ei voi olla ylipääsemättömiä
28097: deta, että liikenne kasvaa huomattavasti kesällä taloudellisia esteitä, koska kyse on ainoastaan
28098: tiheän vapaa-ajan asutuksen takia. On myös 2 km:n matkasta.
28099: syytä korostaa, että tiellä on raskasta liiken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28100: nettä, joka lähinnä palvelee turkistarhausta ja· nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28101: sen rehunkuljetuksia. Tämän johdosta tie on muksen,
28102: varsinkin kelirikkaaikaan erittäin huonossa kun-
28103: nossa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28104: On syytä myös korostaa sitä, että Munsalan menpiteisiin Hirvilahden-Kantlaxin vä-
28105: -Hirvilahden maantie ( n:o 7273) tulee vii- lisen maantien perusparantamiseksi ;a
28106: meisteltäväksi vuoden 1983 aikana perusparan- päällystämiseksi.
28107: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28108:
28109: Boris Renlund Ole Norrback
28110: Håkan Nordman Håkan Malm
28111: 1983 rd. 1923
28112:
28113: Hemställningsmotion n:o 1740
28114:
28115:
28116:
28117:
28118: Renlund m. fl.: Om grundförbättring av vägsträckan Jeppo-
28119: Lillby-Lappfors-Terjärv
28120:
28121:
28122: Tili Riksdagen
28123:
28124: Sedan numera vägen Oravais-Jeppo blivit betydelse som tvärförbindelseväg för många
28125: färdigbyggd, vore det angeläget att också fort- kommuner längre borta från Vasa och kustom-
28126: sä.ttningen av denna tvärväg, som leder tili rådet, borde den snabbt grundförbättras.
28127: Terjärv snart kunde grundförbättras. Väg- På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
28128: sträckningen från Jeppo, som går igenom byar- att riksdagen ville besluta hemställa,
28129: na Lillby-Lappfors-Terjärv är i synnerligen
28130: dåligt skick och kan därför inte användas i den att regeringen i skyndsam ordning
28131: utsträckning, som det vore nödvändigt. I syn- måtte vidta Jtgärder för grundför-
28132: nerhet under menförestider är vägen i uruselt bättring av vägsträckan Jeppo-Lillby-
28133: skick. Då vägen för övrigt skulle ha en stor Lappfors-Ter;ärv.
28134: Helsingfors den 15 april 1983
28135:
28136: Boris Renlund Ole Norrback
28137: Håkan Nordman Håkan Malm
28138: 1924 1983 vp.
28139:
28140: Toivomusaloite n:o 1740 Suomennos
28141:
28142:
28143:
28144:
28145: Renlund ym.: Tien perusparantamisesta välillä Jepua-Lillby-
28146: Lappfors-Teerijärvi
28147:
28148:
28149: Eduskunnalle
28150:
28151: Sen jälkeen kuin Oravaisten-Jepuan välinen Vaasasta etäämpänä oleville kunnille ja rannik-
28152: tie nyt on tullut valmiiksi, olisi tärkeätä pian koalueelle, se tulisi pikaisesti perusparantaa.
28153: perusparantaa tämän poikkitien Teerijärvelle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28154: vievä jatko-osuus. Jepualta lähtevä tiesuunta, nioittavasti eduskunnan hyvksyttäväksi toivo-
28155: joka jatkuu Lillbyn-Lappforsin-Teerijärven muksen,
28156: kylien kautta, on erittäin huonossa kunnossa
28157: eikä si.tä ole mahdollista käyttää niin paljon että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28158: kuin olisi tarpeellista. Etenkin kelirikkaaikaan menpiteisiin Jepuan-Lillbyn-Lappfor-
28159: tie on surkeassa kunnossa. Koska tiellä muu- sin-Teeriiärven tieosuuden perusparan-
28160: ten olisi poikkitienä melkoinen merkitys useille tamiseksi.
28161: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
28162:
28163: Boris Renlund Ole Norrback
28164: Håkan Nordman Håkan Malm
28165: 1983 vp. 1925
28166:
28167: Toivomusaloite n:o 1741
28168:
28169:
28170:
28171:
28172: Renlund ym.: Liikennejuopumussäännösten muuttamisesta täyden
28173: liikenneraittiuden periaatetta vastaaviksi
28174:
28175:
28176: Eduskunnalle
28177:
28178: Poliisin tietoon tulleiden liikennejuopumus- Nykyisen lainsäädännön mukaan alle 0,5
28179: tapausten lukumäärä on kolminkertaistunut promillen alkoholipitoisuus ajoneuvon kuljet-
28180: vuosina 1968-1979. Vuonna 1977 ylitettiin tajan veressä ei aiheuta rankaisutoimenpiteitä.
28181: 20 000 tapauksen raja. Edelleen vuosina 1979 Vähäinen alkoholipitoisuus veressä on siis "sal-
28182: -1981 ovat poliisin tietoon tulleet liikenne- littua''. Tällä sallivuudella on vaikutus yleisiin
28183: juopumustapaukset lisääntyneet. asenteisiin alkoholin käyttöä kohtaan liiken-
28184: Vuonna 1980 poliisin tietoon tulleista tielii- teessä.
28185: kenneonnettomuuksista ( 29 416 ) oli alkoholi- Koska vähäisenkin ( alle 0,5 promillen) ve-
28186: tapauksia 9,2 prosenttia. Kuolemaan johta- ren alkoholipitoisuuden on todettu heikentä-
28187: neissa liikenneonnettomuuksissa oli alkoholilla vän ajoneuvon kuljettajan reagointi- ja harkinta-
28188: osuutta jopa 17,7 prosentissa. kykyä ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
28189: Yleiset asenteet alkoholin käyttöä kohtaan toivomuksen,
28190: liikenteessä ovat jatkuvasti tiukentuneet liiken-
28191: neonnettomuuksien lukumäärän myötä. Huo- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
28192: miota ovat herättäneet poliisin tekemät ratsiat, menpiteisiin liikenne;uopumussäännösten
28193: joissa on yhden yön aikana saatu kiinni pari- muuttamiseksi täyden raittiuden periaa-
28194: kinkymmentä rattijuoppoa. tetta vastaaviksi.
28195: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
28196:
28197: Boris Renlund Olavi Ronkainen Anna-Kaarina Louvo
28198: Hannele Pokka Anssi Joutsenlahti Håkan Malm
28199: 1926 1983 vp.
28200:
28201: Toivomusaloite n:o 1742
28202:
28203:
28204: Roos: Ns. Pohjanmaantien vaikutuspiirissä olevien kuntien lii-
28205: kenteellisten etujen huomioon ottamisesta
28206:
28207: Eduskunnalle
28208:
28209: Pirkanmaan ja Satakunnan talousmaakuntien ti erääksi tien vilkkaimmista osista. Jos tie-
28210: rajalla on jo pitkään ollut vireillä pohjois- yhteyttä ei rakenneta, ohittaisi Pohjanmaantie
28211: eteläsuunnassa kulkevan Kauhajoki-Honkajoki kymmenen kilometrin päästä ,tällä hetkellä
28212: - Kankaanpää - Lavia - Kiikoinen-Kiikka 10 000 asukasta käsittävän Vammalan keskus-
28213: - Vammala - Punkalaidun (Murronharju) tan eli laajan alueen ylivoimaisesti suurimman
28214: tieyhteyden eli ns. Pohjanmaantien parantami· teollisuus- ja llikekeskustan. Tämä ei toki liene
28215: nen. Mainittu tie on myös ainoa Tampereen tarkoituksena. Paitsi kauttakulkuliikennettä pal-
28216: ja Satakunnan seutukaava-alueiden vierekkäisiä velee tämä seudullinen ja maakunnallistakin
28217: seutukuntakeskuksia Vammalaa ja Kankaanpää- merkitystä omaava tieyhteys myös sen piirissä
28218: tä yhdistävä tiesuunta. olevia kuntia kiinteyttäen niiden keskinäisiä yh-
28219: Tietä on vuosien kuluessa pohjoispäästä kor- teyksiä ja parantaen mahdollisuuksia yhteistoi-
28220: jattu pala palalta, mutta siltä osin kuin se kul- minnalle ja vastaiselle kehitykselle. Aikaisem-
28221: kee Vammalan seudulla tien parantamistoimen- pien vuosikymmenien kokemuksista oppia ot-
28222: pirteet ovat jatkuvasti siirtyneet. Tälle kautta· . taen olisi nyt entistä enemmän pyrittävä joh-
28223: kulun ja paikallisen asutuksen tarpeista synty· tamaan myös korkeampiluokkaiset, ainakin seu-
28224: neelle vuosisataiselle tieyhteydelle on suppeista dullisesti merkitykselliset tiet seutukuntakeskus-
28225: aluepoliittisista kannanotoista johtuen tarjottu ten kautta. Ratkaisuksi ei tässä tapauksesa riitä
28226: muita vaihtoehtoisia tiesuuntia, joiden selvit- se, että vain paikallista merkitystä omaavalla
28227: tely tieviranomaisissa on vienyt vuosia ja toi- Nuupala-Putaja tiellä on suunniteltu suhteelli-
28228: menpiteet vastaavasti lykkääntyneet. sen vähäisiksi katsottavia korjaustöitä, vaan
28229: Erittäin huonon kuntonsa, mutkaisuutensa ja seudullinen Pohjanmaantie olisi ehdottomasti
28230: kapeutensa vuoksi tie ei pysty edes välttävästi suunnattava myös seutukuntakeskukseen.
28231: täyttämään tehtäväänsä liikenteen välittäjänä, Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
28232: vaan sen kautta etelään aina pääkaupunkiin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28233: asti kuin myös vastakkaisesti suuntautuva lii-
28234: kenne joutuu hakeutumaan muita, pitempiä ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
28235: taloudellisesti epäedullisempia tieyhteyksiä myö- jotta ns. Pohjanmaantien linjaus tien
28236: ten. parantamistöiden yhteydessä tien piiris-
28237: Turun tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon sä olevien kuntien asutuksen ja talous-
28238: toimenpideohjelmassa vuosille 1983-1988 on alueen etujen mukaisesti säilytetään en-
28239: Kiikan ( Äetsä )-Kii:koisten tieosuuden pa- tisellään Kiikan ( Äetsä) Kiimajärven
28240: rantaminen merkitty vuosille 1986-1987 ja itäpuolitse kulkevana;
28241: väli Kiikoinen-Lavia vuosille 1988-1989. että Vammalan kaupunki, alueensa
28242: Ihmetystä sitä vastoin on herättänyt se, ettei taloudellinen ja hallinnollinen keskus
28243: toimenpideohjelmaan ole otettu Vammalan ta- saatetaan tien vaikutuspiiriin suunnit-
28244: lousalueen kuntien, elinkeinojärjestöjen sekä temalla ja rakentamalla tieyhteys Kiikan
28245: Tampereen seutukaavaliiton ja Pirkanmaan maa- (Äetsä) Leikkuusta Vammalan Vinkki-
28246: kuntaliiton toimesta parin vuosikymmenen ku- lään heti parantamistöiden ensimmäi-
28247: luessa toistuvasti esitettyä 4,5-5 kilometrin sessä vaiheessa vuosina 1986-1987;
28248: pituista tieyhteyttä Kiikan ( Äetsä) Leikkuusta ja
28249: Vammalan Vinkkilään. Tämä tiesuunta yhdis- ettei näiden tarpeellisten tieyhteyksien
28250: täisi joustavasti alueen ,taloudellisen ja hallin- suunnittelua ja rakentamista enää vii-
28251: nollisen keskuksen, Vammalan kaupungin, mai· vytettäisi.
28252: nittuun Pohjanmaantiehen muodostuen varmas·
28253: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
28254: Timo Roos
28255: 198.3 vp. 1927
28256:
28257: Toivomusaloite n:o 174.3
28258:
28259:
28260:
28261:
28262: Roos ym.: Satakunnan-Pohjanmaan tien rakentamisen joudut-
28263: tamisesta välillä Punkalaidun-Äetsä ja Honkajoki-Kau-
28264: hajoki
28265:
28266:
28267: Eduskunnalle
28268:
28269: Kokemäenjokilaakson, Pohjois-Satakunnan ja vesirakennuslaitoksen Turun piirin toimenpide-
28270: Etelä-Pohjanmaan välillä ei ole yhtenäistä poh- ohjelmaan 1983-88.
28271: jois-eteläsuuntaista kunnollista tieyhteyttä. Jotta jo suoritetuista ja ohjelmoiduista Sata-
28272: Pohjois-eteläsuuntaisen tiestön nykyinen kunta-Pohjanmaa tien parantamistöistä saatai-
28273: taso heikentää osaltaan edellä mainittujen ta- siin täysi hyöty, tulisi tien rakentamistöitä jat-
28274: lousalueiden kehitysedellytyksiä. Erityisesti huo- kaa väleillä Punkalaidun ( vt 2 )-Äetsä ja
28275: not tieyhteydet vaikeuttavat alueella raskaita Honkajoki-Kauhajoki.
28276: kuljetuksia sekä palvelujen saavutettavuutta. Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
28277: Satakunta-Pohjanmaa tie kulkee pääosiltaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28278: kehitysalueella tai muuten heikosti kehitty-
28279: neillä alueilla, joiden liikenneoloja tie parantaa että hallitus päättäisi kiirehtiä Sata-
28280: ratkaisevasti. kunnan-Poh;anmaan tiehen kuuluvien
28281: Satakunta-Pohjanmaa tiestä on rakennettu Punkalaitumen ( vt 2)-Aetsän ;a Hon-
28282: tiejakso Lavia-Kankaanpää-Honkajoki. Tie- ka;oen-Kauhaioen osuuksien suunnitt.e.-
28283: jakso Äetsä-Kiikoinen-Lavia sisältyy tie- ja lua ;a toteuttamista.
28284: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
28285:
28286: Timo Roos Einari Nieminen Toivo T. Pohjala
28287: Kauko Juhantalo Anssi Joutsenlahti Irma Rosnell
28288: Aino Pohjanoksa Matti Kuusio Alla Jokinen
28289: Mikko Elo Timo Laaksonen Lea Mäkipää
28290: 1928 1983 vp.
28291:
28292: Toivomusaloite n:o 1744
28293:
28294:
28295:
28296:
28297: Rusanen ym.: Maantien n:o 613 perusparantamisesta välillä
28298: Ruskeala-Tammijärvi
28299:
28300:
28301: Eduskunnalle
28302:
28303: Maantie n:o 613 on erittäin heikkdkuntoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28304: nen. Peruskorjauksia ei ole tehty. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28305: Tien vaikutusalueella on laaja-alaisia kyliä,
28306: joista asiointimatkat kuntakeskuksiin Hartola, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28307: Joutsa, Luhanka ovat erityisen pitkät. maantien n:o 613 perusparantamisen no-
28308: Tiellä kulkee päivittäin mm. Lahden-Hei- peuttamiseksi välillä Ruskeala-Tammi-
28309: nolan-Jyväskylän linja-autoliikenne, mistä joh- järvi.
28310: tuen tien perusparantaminen ja päällystäminen
28311: ovat välttämättömiä toimenpiteitä.
28312: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983 ·
28313:
28314: Pirjo Rusanen Pentti Poutaneo Mauri Miettinen
28315: 1983 vp. 1929
28316:
28317: Toivomusaloite n:o 1745
28318:
28319:
28320:
28321:
28322: Rusanen ym.: Kaitaisten paikallistien n: o 15 337 perusparantami-
28323: sesta
28324:
28325:
28326: Eduskunnalle
28327:
28328: Kaitaisten paikallistien (PT n:o 15337) pa- Tieosuudella on sattunut useita liikenneva-
28329: rantamiseksi Huuhtmäen kohdalla on eri taho- hinkoja ja muutama vuosi sitten kuolemaan joh-
28330: jen toimesta tehty useita esityksiä Tie- ja vesi- tanut traktorionnettomuus.
28331: rakennuslaitoksen Mikkelin piirille. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28332: Huuhtmäen vaarallisuus nimenomaan talvi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28333: olosuhteissa on todettu myös Joroisten tie-
28334: mestaripiirin taholta, sillä sen kalustoa on rik- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28335: koutunut käyttökelvottamaksi tienhoitotoimen- Kaitaisten paikallistien n:o 15337 perus-
28336: piteitä suoritettaessa ko. tieosuudella. parantamisen nopeuttamiseksi Huuht-
28337: Mäki on erittäin vaarallinen raskaan liiken- mäen kohdalla.
28338: teen kyseessä ollen sekä traktorikuljetuksia suo-
28339: ritettaessa varsinkin, kun mäen kummallakin
28340: puolella tiessä on jyrkkä mutka.
28341: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28342:
28343: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
28344:
28345:
28346:
28347:
28348: 242 088300420M
28349: 1930 1983 vp.
28350:
28351: Toivomusaloite n:o 1746
28352:
28353:
28354:
28355:
28356: Rusanen ym.: Maantien n:o 4474 perusparantamisesta välillä Hau-
28357: kivuori-Porsaskoski
28358:
28359:
28360: Eduskunnalle
28361:
28362: Haukivuoren kunnan ja Pieksämäen maalais- rantaminen on tärkeää myös kunnan koululai-
28363: kunnan alueella olevan noin 31 km:n pituisen toksen kannalta, sillä Nykälästä ja sen ympäris-
28364: Haukivuori-Porsaskoski maantien peruspa- töstä kyyditään maaoteitse Haukivuoren Ase-
28365: rantaminen on erittäin tärkeää tien huonokun- makylään noin 50 yläasteen oppilasta ja tien
28366: toisuuden ja runsaan liikenteen takia. vaikutuspiirissä olevat ala-asteen oppilaat lä-
28367: Maantien vaikutuspiirissä on tällä hetkellä himpään ala-asteen kouluun.
28368: noin 270 taloutta. Tien merkitys korostuu kesä- Lisäksi maantiellä on säännöllinen linja-auto-,
28369: aikana entisestään, koska Haukivuoren kunnan myymäläauto- ja maitoautoliikenne, joten se on
28370: alueella sijaitsevista loma-asunnoista suuri osa hyvin raskaasti liikennöity tie. Erityisesti tämä
28371: on tämän tien vaikutuspiirissä. tulee esille keväisin ja syksyisin kelirikkojen
28372: Haukivuoren kuntaan kuuluva Nykälän ta-· aikana.
28373: louskylä sijaitsee maantien Haukivuori-Por- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28374: saskoski varrella. Nykälän talouskylään kuulu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28375: van Taipaleen kylän asukkaiden liikenneyhtey-
28376: det ovat erittäin heikot. Taipaleen kylän ase- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28377: man parantaminen kuntakeskukseen nähden maantien n:o 4474 Haukivuori-Por-
28378: edellyttää kaukaisen sijainnin takia hyväkun- saskoski perusparannustöiden aloittami-
28379: toisia teitä. seksi mahdollisimman pian.
28380: Haukivuori-Porsaskoski maantien peruspa-
28381: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28382:
28383: Pirjo Rusanen Pentti Poutanen Mauri Miettinen
28384: 1983 vp. 1931
28385:
28386: Toivomusaloite n:o 1747
28387:
28388:
28389:
28390:
28391: Rusanen ym.: Maaveden-Katajamäen maantien n:o 4556 perus-
28392: parantamisesta
28393:
28394:
28395: Eduskunnalle
28396:
28397: Maaveden-Katajamäen maantien n:o 4556 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28398: parantamisesta Silpolanmäen tieosuudella on ky- nioittaeen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28399: läkokouksen aloitteesta kunnanhallituksen toi- muksen,
28400: mesta tehty esitys valmiiden tiesuunnitelmien
28401: toteuttamiseksi kiireellisesti. että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
28402: Parannustyö koskee Silpolanmäen madalta- maantien n:o 4556, Maavesi-Kataja-
28403: mista sekä mäen kummallakin puolella tiessä mäki, perusparannushankkeiden pikaisek-
28404: olevien mutkien oikaisemista. Tällä vaaralli- si toteuttamiseksi Silpolanmäen tie-
28405: sella tieosuudella on tapahtunut useita kola- osuudella.
28406: reita.
28407: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28408:
28409: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
28410: 1932 1983 vp.
28411:
28412: Toivomusaloite n:o 1748
28413:
28414:
28415:
28416:
28417: Rusanen ym.: Ns. Helemi-radan yleissuunnittelun käynnistämi-
28418: sestä
28419:
28420:
28421: Eduskunnalle
28422:
28423: Mikkelin läänin maakuntaliitto ry:n nimeämä sä 55 km. Lisäksi tarvi ttrusun kaksoisraidetta
28424: Helemi-rata työryhmä, johon myös mm. rauta· Savonradan rinnalle 4 kilometriä sekä perus-
28425: tiehallitus ja liikenneministeriö ovat nimenneet parannusta Lahti-Heinolan radalle 37 kilo-
28426: edustajansa, on saanut keväällä 1982 Savon- metrin matkalla. Korkeimman ajonopeuden
28427: radan oikaisuhankkeen välille Lahti-Mikkeli vuoksi jouduttaisiin jo olemassa olevaa Lahti
28428: linjausvaiheeseen. Työn on suorittanut Suunnit- -Heinolan osuutta oikomaan 7-15 km mat-
28429: telukeskus Oy ja koko työ käsittää Helemi- kalla. Oikoradan ansiosta Lahti-Mikkeli väli
28430: 'radan alustavan yhteissuunnitelman ja kustan- lyhenisi 175 km:sta 138 km:iin.
28431: nusarvion laatimisen. Parhaillaan on menossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28432: yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28433: lun kanssa kannattavuusselvitys Helemi-radasta. muksen,
28434: Lisäksi työryhmä valmistelee ympäristöselvityk-
28435: sen laatimista. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28436: Koko selvitystyö on tehty kokonaisuudessaan menpiteisiin Helemi-radan yleissuunnit-
28437: kuntien varoilla. telun käynnistämiseksi valtion tulo- ja
28438: Selvitystyön yhteydessä parhaaksi valittu lin- menoarviossa olevan, uusien ratojen
28439: jausvaihtoehto edellyttää uuden radan rakenta- suunnitteluun tarkoitetun määrärahan
28440: mista Heinolan ja Mäntyharjun välille, yhteen- puitteissa.
28441: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28442:
28443: Pirjo Rusanen Pentti Skön
28444: Pentti Poutaneo Mauri Miettinen
28445: 1983 vp. 1933
28446:
28447: Toivomusaloite n:o 1749
28448:
28449:
28450:
28451:
28452: Rönnholm ym.: VR:n Turun konepajan esikäsittelyhallin ra-
28453: kentamisesta
28454:
28455:
28456:
28457:
28458: VR:n t01mmnan tehostaminen vaatii uuden- työtä tekevien laitosten tasoa, joten niin työ-
28459: aikaista tai ainakin hyvässä kunnossa olevaa suojelulliset kuin työn laadulliset tekijät vaa-
28460: kalustoa. Rahoituksellisista ja työllisyyssyistä tisivat asianmukaisella kalustuksella varustetun
28461: johtuen tulisi kaluston kunnossapitoa tehostaa hallin rakentamista.
28462: edellä esitetyn päämäärän saavuttamiseksi. Tä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
28463: mä puolestaan edellyttää asianmukaista koneis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28464: tusta ja hyviä tiloja konepajoilla.
28465: Turun konepajan pahimpia puutteita on esi- että ·hallitus kiirehtisi VR:n Turun
28466: käsittelyn suorittaminen ulkona. Konepajan esi- konepa;an esikäsittelyhallin toteutta-
28467: käsittelyolosuhteet eivät vastaa muiden samaa mista.
28468: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
28469:
28470: Mikko Rönnholm Risto Ahonen
28471: 1934 1983 vp.
28472:
28473: Toivomusaloite n:o 1750
28474:
28475:
28476:
28477:
28478: Rönnholm ym.: Turun postinjakelukeskuksen rakentamisesta
28479:
28480:
28481: Eduskunnalle
28482:
28483: Postin ja:kelutoimintaa voidaan varmasti neet lajittelukeskuksen toteuttamiselta.
28484: syystä tehostaa. Varsinais-Suomi maan tuotanto- Siksi ehdotammekin eduskunnan hyväksyttä-
28485: elämän ja kaupan kannalta tärkeänä alueena väksi toivomuksen,
28486: vaatii tehokkaan tietoliikenteen ja erityisesti
28487: häiriöttämän postin kulun. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28488: Kun Turussa on kaupungin ja PLH:n välillä Turun postiniakelukeskuksen pikaiseksi
28489: päästy sopimukseen postin uuden lajittelukes- rakentamiseksi.
28490: kuksen tontista, ovat paikalliset esteet poistu-
28491: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
28492:
28493: Mikko Rönnholm Risto Ahonen
28494: 1983 vp. 1935
28495:
28496:
28497: Toivomusaloite n:o 1751
28498:
28499:
28500:
28501:
28502: Salminen ym.: Liikenneväylien melusuojausrakenteita ja melun
28503: aiheuttamien haittojen korvaamista koskevan lainsäädännön
28504: aikaansaamisesta
28505:
28506:
28507: EduskunnaHe
28508:
28509: Autoistuminen, yhdyskuntien kasvu ja uudet maan huomattavaa haittaa. Melusuojauksesta
28510: liikenneväylät ovat merkinneet jatkuvasti kas- huolehtimisen tulee olla oleellinen osa teiden
28511: vavia liikennemeluhaittoja etenkin taajaan asu- rakentamista. Meluesteiden kustannusjako
28512: tuilla alueilla. Tämä aiheuttaa asumisviihtyi- maanteiden ja paikallisteiden osalta tulee jär-
28513: syyden laskua, häiriöitä koulujen, sairaaloiden jestää samoin kuin teiden muidenkin kustan-
28514: yms. toiminnoille - pahimmillaan jopa mie- nusten osalta.
28515: lenterveydellisiä haittoja. Erityisen haitalliseksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
28516: koetaan tilanne, jossa uusi päätie joudutaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28517: rakentamaan tiheästi asutun alueen läpi, jolloin
28518: asukkaat joutuvat kärsimään läpikulkuliiken- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28519: teen kaikista haitoista saamatta siitä minkään- miin tielain muuttamiseksi siten, että
28520: laista korvausta tai helpotusta. lain 3 §:ään tehdään lisäys, jonka mu·
28521: Lainsäädäntömme ei sisällä minkäänlaisia kaan tiehen lasketaan kuuluvaksi myös
28522: määräyksiä liikenneväylien melusuojauksesta ja melusuojausrakenteet, ja
28523: melun aiheuttamien haittojen korvaamisesta, että lakiin lisätään pykälä, jolla tien-
28524: vaikka ongelma on ollut ilmeinen vuosikausia. pitäjä veivoitetaan rakentamaan melues-
28525: Tähän vedoten tieviranomaiset ovatkin voineet teet, mikäli liikennemelu aiheuttaa ym-
28526: jättää melusuojauksen ja korvaukset hoitamat- päröivälle asutukselle tai muille toimin-
28527: ta. Laissa ei ole säädetty kenelle melusuojauk- noille huomattavaa haittaa, velvoitteen
28528: sesta huolehtiminen kuuluu, kuka melusuojauk- tullessa uusien teiden osalta voimaan
28529: sen kustannukset maksaa, missä järjestyksessä välittömästi ja vanhojen teiden osalta
28530: suojauksen edellyttämät maanlunastukset voi- 10 vuoden siirtymäajalla, sekä
28531: daan suorittaa tai miten meluhaitta tulee kor- että lain 62 §:ään lisätään moment-
28532: vata. ti, jolla veivoitetaan tienpitäjä suoritta-
28533: Jotta tarpeelliset melusuojaukset tulisivat ra- maan korvaus meluhaitasia siten, että
28534: kennetuiksi, tulee siitä asettaa velvoitteet tien- tienpitäjä korvaa kiinteistöjen raken-
28535: pitäjälle. Mikäli riittäviä melusuojia ei ole koh- teelliset melusuojaukset, jotka johtuvat
28536: tuullisin kustannuksin mahdollista rakentaa, tu- ao. tien melusta, täysimääräisesti sekä
28537: lee tienpitäjän tällöin korvata haitat asuk- lisäksi muun melusta aiheutuvan hai-
28538: kaille tai toiminnoille, joille melusta tulee ole- tan.
28539: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28540:
28541: Marja-Liisa Salminen Heli Astala Pirkko Turpeinen
28542: Sten Söderström Matti Kautto Timo Laaksonen
28543: 1936 1983 vp.
28544:
28545: Toivomusaloite n:o 1752
28546:
28547:
28548:
28549:
28550: Salminen ym.: Kuntien joukkoliikenteeseen myönnettävää val-
28551: tionapua koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta
28552:
28553:
28554: EduskunnaHe
28555:
28556: Joukkoliikenteen kehittämisen tarve on ylei- valtion tuki joukkoliikenteen kehittämiseen ot-
28557: sesti tunnustettu. Joukkoliikenteen kehittämi- taa huomioon. Tällä hetkellä valtio hyötyy ve-
28558: sen vaatimukset koskevat niin kaupunkimaista rotuksessa merkittävästi kuntien joukkoliiken-
28559: asutusta kuin haja-asutusalueitakin. Kehittämis- nesubventioista.
28560: paine on kohdistunut erityisesti kuntiin, jotka Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
28561: viime vuosina ovat suorittaneet mittavia in- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28562: vestointeja joukkoliikenteeseen. Esimerkkeinä
28563: mainittakoon vain pääkaupunkiseudulta Helsin- että hallitus pikaisesti antaisi edus-
28564: gin metron rakentaminen, Vantaan ja Espoon kunnalle esityksen laiksi valtionavusta
28565: joukkoliikenneyhtiöiden perustaminen ja jouk- kuntien joukkoliikenneinvestointeihin ja
28566: koliikenneväylien rakentaminen. -käyttökustannuksiin siten, että laki si-
28567: Kuntien taloudelliset mahdollisuudet näiden sältäisi säännökset valtionavusta liiken-
28568: mittavien hankkeiden läpivientiin ovat rajoite- neorganisaatioiden perustamiseen, ka-
28569: tut. Kunnat eivät saa tuloja liikenteestä joiden- lustohankintoihin ja joukkoliikenneväy-
28570: kin paikkakuntien pysäköintituloja ja jo pe- lien rakentamiseen, ja että valtionapu
28571: rustettujen liikennelaitosten lipputuloja lukuun- olisi vähintään 50 %, sekä että lainsää-
28572: ottamatta. Mm. parlamentaarinen liikenneko- däntöön sisältyisivät säännökset valtion-
28573: mitea on kiinnittänyt aiheellisesti huomiota avusta joukkoliikenneorganisaatioiden
28574: valtion ja kuntien epäoikeudenmukaiseen lii- käyttökustannuksiin, jolloin valtionapu
28575: kennemenojen ja tulojen jakoon ja pitänyt sen olisi 30-40 % tappiosta, ts. menojen
28576: korjaamista kiireellisenä. ja lipputulojen erotuksesta.
28577: Korjaamiseen ryhdyttäessä tulisi erityisesti
28578: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28579:
28580: Marja-Liisa Salminen Sten Söderström
28581: Matti Kautto Mikko Kuoppa
28582: 1983 vp. 1937
28583:
28584: Toivomusaloite n:o 1753
28585:
28586:
28587:
28588:
28589: Skinnari ym.: Posti- ja telelaitoksen palvelutason turvaamisesta
28590:
28591:
28592: EduskunnaHe
28593:
28594: Posti- ja telelaitoksen tulos osoitti vuonna tu investointimäärärahoja ja teleasentajien työl-
28595: 1982 ylijäämää yhteensä 350 milj. markkaa. lisyys on uhattu.
28596: Teletoimen ylijäämäksi muodostui 410 milj. Vuonna 1982 saatiin kohtuullisen postinja-
28597: markkaa, ja postitoimen alijäämä supistui 138 kelun piiriin 29 400 uutta taloutta. Vuoden
28598: milj. markasta 60 milj. markkaan. Laitoksen 1983 valtion tulo- ja menoarviossa on kuiten-
28599: tuottavuus kasvoi 7,1 prosenttia edelliseen vuo- kin vain 40 alan ylimääräistä tointa. Vastaa-
28600: teen verrattuna. vasti lakkautettiin sama määrä satunnaisten
28601: Postitoimi on varsin työvoimavaltainen. Sen apulaisten palkkioita. Myös postitoimen inves-
28602: palveluksessa oli vuoden 1982 lopussa 66,37 tointihankkeita on siirretty.
28603: prosenttia koko laitoksen henkilöstöstä eli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28604: 30 189 henkilöä. Erilaiset talouden tasapainot- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28605: tamiseen tähtäävät ohjelmat huolestuttavat pos- muksen,
28606: tin henkilöstöä. Erityisesti on uhkaksi koettu
28607: laitoksen johdon yksipuoliset ja jopa palvelu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28608: tason laskun kustannuksella toteutetut ratio- posti- ja telelaitoksen palvelutason ja
28609: nalisointitoimenpiteet. Teletoimessa on leikat- alan työllisyyden turvaamiseksi.
28610: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
28611:
28612: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen
28613: Markus Aaltonen Reino Paasilinna Tuula Hautamäki
28614: Kari Urpilainen Timo Roos
28615:
28616:
28617:
28618:
28619: 243 088300420~
28620: 1938 1983 vp.
28621:
28622: Toivomusaloite n:o 1754
28623:
28624:
28625:
28626:
28627: Skön ym.: Kuorma-autoliikenteessä tarvittavien liikennelupien
28628: myöntämisperusteiden tarkistamisesta
28629:
28630:
28631: EduskunnaHe
28632:
28633: Maassamme on ammattimaisen kuorma-auto- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28634: liikenteen harjoittajia, jotka joutuvat työs- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28635: sään pakosta ylittämään useammankin läänin sen,
28636: rajat. Nykyisin on kuitenkin ollut erittäin vai-
28637: kea saada sellaisia liikennelupia, että turval- että hallitus ryhtyisi toimiin kuorma-
28638: linen liikenteen harjoittaminen voisi tapahtua autoliikenteessä tarvittavien liikennelu-
28639: ilman sakkorangaistuksia. Tämä ei liene kui- pien myöntämisperusteiden tarkentami-
28640: tenkaan tarkoituksenmukaista, jos pyritään oi- seksi siten, että kuljetukset voivat ta-
28641: keudenmukaisen kuljetusjärjestelmän luomi- pahtua yli läänikohtaisien rajojen ja
28642: seen ja turvaamaan yrittäjille laillisella liiken- myös ulkomaille.
28643: neluvalla vapaa liikkumatila.
28644: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
28645:
28646: Pentti Skön Urho Pohto
28647: 1983 vp. 1939
28648:
28649: Toivomusaloite n:o 17SS
28650:
28651:
28652:
28653:
28654: Starast: Moottoritien rakentamisesta Porvoon moottoritien pää-
28655: tepisteestä Koskenkylään
28656:
28657:
28658: Eduskunnalle
28659:
28660: Valtateiden n:o 6 ja 7 väli Porvoon mootto- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
28661: ritien päätepisteestä Koskenkylään on erittäin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28662: vilkkaasti liikennöity. Sitä pitkin suuntautuu sen,
28663: valtaosa maantieliikenteestä pääkaupunkiseudul-
28664: ta Itä-Suomeen, Kymenlaaksoon ja Karjalaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28665: Tieosuuden pituus on noin 25 kilometriä. moottoritien tai vähintään moottorilii-
28666: Tie on kapea ja mutkainen muodostaen liiken- kenne-tasoisen tien rakentamiseen Por-
28667: teen pullonkaulan. voon moottoritien päätepisteestä Kos-
28668: Tiesuunta sanotulla välillä olisi nopeasti rat- kenkylään valtateillä n:o 6 ja 7.
28669: kaistava ja ryhdyttävä tien rakennustoimiin.
28670: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28671:
28672: Pekka Starast
28673: 1940 1983 vp.
28674:
28675: Toivomusaloite n:o 17'J6
28676:
28677:
28678:
28679:
28680: Starast: Valtatien n:o 12 rakentamisesta välillä Tillola-Vil-
28681: lähde
28682:
28683:
28684: Eduskunnal'le
28685:
28686: Valtatie n:o 12 yhdistää kaksi talousaluetta: kaista sekä 60 km/h ja 80 km/h nopeusra·
28687: Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueet. Niiden joituksin verustettua tietä. Tämän tieosuuden
28688: välinen etäisyys on nykyistä Lahden tietä pit- välittömään yhteyteen kuuluu vireän Kausalan
28689: kin runsaat 60 kilometriä. Tie on erittäin taajaman lisäksi Nastolan voimakkaasti teollis-
28690: vilkkaasti liikennöity, sillä sitä käytetään pait- tunut kunta, mikä antaa oman lisänsä tien lii-
28691: si edellä mainittujen talousalueiden myös ko- kenteeseen. Niinpä ruuhka-aikoina tien välitys-
28692: ko Itä-Suomen sekä länsirannikon, Hämeen- kyky kumpaankin suuntaan on loppumassa ja
28693: linnan ja Tampereen seutujen, Satakunnan ja ajonopeudet laskevat mateluvauhdin tasolle.
28694: jopa Vaasan lääninkin väliseen liikenteeseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
28695: Tie on uudelleen rakennettu Kouvolan-Kuu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28696: sankosken alueelta litin kunnan Tiliolan alueel- · sen,
28697: le ja Lahden alueelta Villähteen kylään, mutta
28698: Tiliolan ja Villähteen välinen noin 35 kilomet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28699: rin mittainen osuus on edelleen suurimmalta valtatien n:o 12 rakentamiseksi välillä
28700: osaltaan vanhaa tietä, joka on kapeaa, IDut- Tillola-V illähde.
28701: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28702:
28703: Pekka Starast
28704: 1983 vp. 1941
28705:
28706: Toivomusaloite n:o 1757
28707:
28708:
28709:
28710:
28711: Starast: Voikosken sillan rakentamisesta
28712:
28713:
28714: EduskunnaHe
28715:
28716: Voikosken silta yhdistää Valkealan ja Män- tainen, kun Mäntyharjun kunta kunnostaa
28717: tyharjun kunnat. Nykyisessä kunnossaan silta Kauppilan yksityistien paikallisliikennekuntoon
28718: muodostaa pullonkaulan liikenteelle. Silta on ja kun kunta yhdessä TVL:n Mikkelin piirin
28719: rakennettu vuonna 1931 ja se on osittain kor- kanssa rakentaa tien Mäntyharjusta Voikoskelle.
28720: jattu vuonna 1972. Sillan sallittu kuormitus Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
28721: on kokonaispainon osalta 32 tn, telipainon taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28722: osalta 13 tn ja akselipainon osalta 8 tn.
28723: Sillan heikko kantokyky estää kaiken ras- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28724: kaamman liikenteen Voikosken asemalta Nur- menpiteisiin Voikosken sillan rakenta-
28725: maan, Heinolan ja Mäntyharjun suuntaan. miseksi.
28726: Sillan parantamishanke on erittäin ajankoh-
28727: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28728:
28729: Pekka Starast
28730: 1942 1983 vp.
28731:
28732: Toivomusaloite n:o 1758
28733:
28734:
28735:
28736:
28737: Stenius-Kaukonen ym.: Kuntien avustamisesta säännöllisten jul-
28738: kisten kuljetusten järjestämisessä haja-asutusalueiden asuk-
28739: kaille kuntakeskuksiin
28740:
28741:
28742: Eduskunnal!le
28743:
28744: Maaseudun asukkaat ovat joutuneet yhä niikan huimaavasta edistyksestä. Eräissä kun-
28745: enemmän ja enemmän lähtemään työnhakuun nissa on jo alettu järjestää julkisia kuljetuksia
28746: pois kotiseudultaan. Maaseudun tyhjeneminen syrjäkylien asukkaille, jotta he voivat päästä
28747: on samanaikaisesti merkinnyt sinne jääville jat- osallisiksi kuntakeskuksissa kunnan järjestä-
28748: kuvaa palvelutason heikentymistä. Kauppakuo- mistä palveluista, asioida virastoissa ja käyttää
28749: lemat ovat merkinneet yhä useammalle syrjä- muita tarvitsemiaan palveluja.
28750: kylän asukkaalle jopa kymmenien kilometrien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28751: matkaa lähimpään kauppaan. Samanaikaisesti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28752: kulkuyhteydet ovat heikentyneet linja-autolii-
28753: kenteen vähentäessä vuorojaan, joten mahdol- · että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
28754: lisuudet kuntakeskustenkin palvelujen käyttöön menpiteisiin kuntien avustamiseksi sään-
28755: ovat huonontuneet. nöllisten iulkisten kulietusten iäriestä-
28756: Näin siis haja-asutusalueiden asukkaiden elin- misessä ha;a-asutusalueiden asukkaille
28757: ehdot ovat selvästi heikentyneet huolimatta tek- kuntakeskuksiin.
28758: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
28759:
28760: Marjatta Stenius-Kaukonen Inger Hirvelä Pirkko Turpeinen
28761: Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
28762: 1983 vp. 1943
28763:
28764: Toivomusaloite n:o 1759
28765:
28766:
28767:
28768: Surakka ym.: Maantieajoneuvokuljettajakoulutuksen järjestämi-
28769: sestä Keski-Suomessa
28770:
28771:
28772: Eduskunnalle
28773:
28774: Maantiekuljetusten voimakas lisääntyminen ikäisestä väestöstä.
28775: kotimaan ja ulkomaan liikenteessä, kuljetuska- Valtioneuvoston vuoden 1977 helmikuussa
28776: luston koon suureneminen ja teknisten laittei- tekemän päätöksen mukaan lisätään Keski-Suo-
28777: den nopea kehitys ovat tehneet välttämättö- men vakinaisia ammattikoulutuspaikkoja vuo-
28778: mkksi nostaa tieliikennealan ammatillinen kou- teen 1980 mennessä noin 700:Ila paikalla.
28779: lutus työn vaativuuden edellyttämälle tasolle. Keski-Suomen lääninhallituksen vuonna 197 4
28780: Tieliikennealan kuljettajakoulutus on vain poik- laatiman ammatillisen koulutuksen kehittämi-
28781: keuksellisesti osa ammatillista koulutusta. Sa- sen toimenpideohjelman mukaan tulisi vuo-
28782: moin valtion osuus koulutuksen järjestämises- teen 1980 mennessä perustaa Keski-Suomen
28783: sä on vähäinen verrattuna meri-, ilma-, kisko- keskusammattikouluun 18 ja Jämsänjokilaak-
28784: ja tietoliikenteen ammatillisen koulutuksen jär- son ammattikouluun 16 maantieajoneuvonkul-
28785: jestämiseen, jotka ovat valtion ylläpitämiä. jettajankoulutuksen aloituspaikkaa.
28786: Tieliikennealan ammattien koulutustoimikun- 2. Keski-Suomessa toimivissa ammattioppi-
28787: ta on esittänyt (komiteanmietintö 1975: 22) laitoksissa annetaan jo nykyisin monipuolista
28788: kuljettajakoulutuksen toteuttamista 2-3 vuo- moottorialan ammattikoulutusta yleisissä ja
28789: tisena ammatillisena koulutuksena. Toimikun- teollisuuden ammattikouluissa, teknillisessä op-
28790: nan selvityksen mukaan vuotuinen uusien kul- pilaitoksessa sekä kurssikeskuksissa. Sitä tuke-
28791: jettajien tarve on noin 10 000. Tähän asti vat myös maa- ja metsätalousalojen sekä tur-
28792: kuljettajista vain murto-osa on saanut erikois- vetuotannon ammattikoulutukset.
28793: koulutusta kurssikeskuksissa ja erilliskursseilla, Kuljettajakoulutus voi saada tarvitsemansa
28794: joita on järjestetty mm. Jyväskylässä. psykologiset ja pedagogiset erikoispalvelut Jy-
28795: Suunnitelmien mukaan kuljettajakoulutuksen väskylän yliopistolta ja muilta Keski-Suomessa
28796: ensimmäinen vuosi on peruskoulutusta, joka toimiviita opistotason oppilaitoksilta. Kysee-
28797: on yhteistä kuljettajille ja autonasentajille. Seu- seen tulevien ammattikoulujen valmius kuljet-
28798: raavana vuonna erikoistutaan kuljettajan am- tajakoulutuksen aloittamiseen on riittävä.
28799: mattiin ja oppilas voi suorittaa ABC-ajokortin. 3. Vaikean työllisyystilanteen vallitessa am-
28800: Kolmas vuosi on jatkokoulutusta ja erikois- mattikoulutuksesta nykyisin valmistuu työttö-
28801: koulutusta linja- ja rekka-autojen kuljettajiksi. mäksi varsin suuri osa koulutetuista. Kuiten-
28802: Ammattikoulutuksen rinnalla jäisi voimaan pit- kin kuljetusalan työllisyystilanne on tällä het-
28803: kä linja sekä oppisopimuskoulutus ja kurssi- kellä melko hyvä ja sen ennakoidaan parane-
28804: muotoinen työllisyyskoulutus. van entisestään.
28805: Myös autoalan työntekijä- ja työnantajajär- Koska nuorisotyöttömyys tällä hetkellä on
28806: jestöt ovat erityisesti esittäneet kuljettajakoulu- varsin suuri ja kiinnostus tavanomaiseen am-
28807: tuksen järjestämistä ammattikoulutuksena. mattikoulutukseen on vähenemässä, ehdotam-
28808: Kuljettajakoulutuksen aloittamista Keski-Suo- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28809: messa puoltavat mm. seuraavat seikat:
28810: 1. Keski-Suomessa ammattikoulutuspaikkojen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28811: osuus on alhaisimpia ollen vain 45 %, kun menpiteisiin maantiea;oneuvokulietta;a-
28812: koko maassa ammatillisen koulutuksen koulu- koulutuksen iäriestämiseksi Keski-Suo-
28813: tuspaikkoja on kahdelle kolmasosalle koulutus- messa.
28814: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
28815:
28816: Juhani Surakka Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
28817: 1944 1983 rd.
28818:
28819: Hemställningsmotion nr 1760
28820:
28821:
28822:
28823:
28824: Söderström: Om utvecklande av svenskspråkiga radio- och TV-
28825: sändningar
28826:
28827:
28828: Till Riksdagen
28829:
28830: Det svenska radio- och TV-utbudet inom befolkningens service inom TV vore att satsa
28831: Rundradion lider idag huvudsakligen av två ordentligt på textning av finskspråkiga program
28832: brister. Tiliäggsbehovet av redaktörstjänster, samt att begränsa Reklam-TV: s sändningstider.
28833: teknisk personal, filmgrupper är svårt speciellt Genom att begränsa Reklam-TV:s sändnings-
28834: då det gäller att göra program i regionerna tider med 1-2 timmar per dag kunde denna
28835: men också i Helsingfors. Det andra problemet tid ges genast för det svenskspråkiga utbudet.
28836: är den knappa tid som står finlandssvenskarna Det är naturligtvis skäl att de svenskspråkiga
28837: till förfogande i TV. programmen i sin tur textas tili finska.
28838: Bristen på redaktörer, teknisk personai och På basen av ovanstående föreslås att riks-
28839: andra resurser leder tili att programnivån inte . dagen ville hemställa,
28840: alltid motsvarar förväntningarna, att program-
28841: men tili sitt innehåll blir ytliga eftersom redak- att regeringen i skyndsam ordning re-
28842: törerna blivit tvungna att göra programmen i serverar resurser för anställandet av ökat
28843: all hast. För att kunna i framtiden tillfreds- antal redaktörer, teknisk personal, film-
28844: ställa den finlandssvenska befolkningens behov grupper mm. vid den finlandssvenska
28845: av radio- och TV-service vore det av helt av- radio- och TV-enheten, att i skyndsam
28846: görande betydelse att regeringen och riksdagen ordning besluta om att Rundradion in-
28847: å det snaraste satsade ökade resurser på pro- leder förhandlingar med Reklam-TV
28848: gramproduktion. Vi har redan en egen radio- för att begränsa dess sändningstider
28849: kana! på svenska men saknar fortfarande till- med 1-2 timmar per dag för att an-
28850: räkliga resurser för att kunna ge ett relevant vändas för svenskspråkiga rundradio-
28851: och mångsidigt innehåll åt programmen. sändningar, och att omedelbart besluta
28852: lnom TV är de finlandssvenska sändnings- om ökade resurser för textning av finsk-
28853: tiderna på tok för begränsade. Åtgärder som och svenskspråkiga TV-program till det
28854: omedelbart kunde förbättra den finlandssvenska· andra inhemska språket.
28855: Helsingforsden 21 april1983
28856:
28857: Sten Söderström
28858: 1983 vp. 1945
28859:
28860: Toivomusaloite n:o 1760 Suomennos
28861:
28862:
28863:
28864:
28865: Söderström: Ruotsinkielisten radio- ja TV-lähetysten kehittämi-
28866: sestä
28867:
28868:
28869: Eduskunnalle
28870:
28871: Yleisradion ruotsinkielisellä radio- ja TV- suomenkielisten ohjelmien tekstittäminen sekä
28872: ohjelmalla on kaksi puutetta. Toimittajien toi- Mainos-TV:n lähetysaikojen rajoittaminen. Ra-
28873: mien, teknisen henkilökunnan ja kuvausryhmien joittamalla Mainos-TV:n lähetysaikoja 1-2
28874: lisätarve on tuntuva erityisesti silloin, kun on tunnilla päivittäin voitaisiin tämä aika antaa
28875: tehtävä alueohjelmia, mutta myöskin Helsin- välittömästi ruotsinkieliselle ohjelmalle. Luon-
28876: gissä. Toinen pulma on suomenruotsalaisten nollisesti on perusteltua, että ruotsinkieliset oh-
28877: käytettävissä olevan TV-ajan niukkuus. jelmat vuorostaan tekstitetään suomeksi.
28878: Toimittajien, teknisen henkilökunnan ja mui- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
28879: den resurssien puute johtaa siihen, että ohjel- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28880: mien taso ei aina täytä odotuksia, ja siihen, että sen,
28881: ohjelmista tulee sisällöltään pinnallisia, koska
28882: toimittajien on tehtävä ohjelmansa hätäisesti. että hallitus kiireellisesti myöntäisi
28883: Jotta tulevaisuudessa voitaisiin tyydyttää suo- määrärahoja toimittajien, teknisen hen-
28884: menruotsalaisen väestön radio- ja TV-ohjelmien kilökunnan, filmausryhmien ym. palk-
28885: tarve, olisi aivan ratkaisevaa, että hallitus ja kaamiseksi suomenruotsalaiseen radio- ja
28886: eduskunta mitä pikimmin myöntäisi lisää va- TV-yksikköön ja että se päättäisi kiireel-
28887: roja ohjelmien tuottamista varten. Meillä on lisesti siitä, että Yleisradio aloittaa neu-
28888: jo oma ruotsinkielinen TV-kanava, mutta meil- vottelut Mainos-TV:n kanssa sen lähe-
28889: tä puuttuu edelleenkin riittävästi varoja, jotta tysaikojen rajoittamiseksi 1-2 tunnilla
28890: voisimme aikaansaada sisällöltään merkittäviä ja päivittäin, jotka käytettäisiin ruotsinkie-
28891: monipuolisia ohjelmia. lisiin yleisradiolähetyksiin, ja että se
28892: TV: n suomenruotsalaisten ohjelmien lähetys- heti päättäisi lisävarojen myöntämisestä
28893: ajat ovat aivan liian vähäiset. Toimenpiteet, jot- suomen- ja ruotsinkielisten TV-ohjel-
28894: ka voisivat välittömästi parantaa suomenruot- mien tekstittämiseksi toiselle kotimai-
28895: salaisen väestön TV-palvelua, olisivat riittävä selle kielelle.
28896: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
28897:
28898: Sten Söderström
28899:
28900:
28901:
28902:
28903: 244 088300420M
28904: 1946 198.3 vp.
28905:
28906: Toivomusaloite n:o 1761
28907:
28908:
28909:
28910:
28911: Tenhiälä: Vääksyn-Lammin maantien peruskorjauksesta
28912:
28913:
28914: Eduskunnalle
28915:
28916: Tieyhteys Vääksyn ja Heinolan suunnasta meen (Vääksyn) että Kanta-Hämeen (Hämeen-
28917: Kanta-Hämeen alueelle on huono. Varsinkin linnan) suunnista.
28918: Vääksyn-Lammin tien runko on heikko, altis Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28919: kelirikolle ja lisäksi se on kapea sekä mäkinen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28920: Tiellä on kuitenkin päivittäinen linja-autolii- sen,
28921: kenne, raskasta puutavaran kuljetusta jne. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28922: Tien liikenteellistä merkitystä on lisännyt menpiteisiin nykyajan vaatimuksia vas-
28923: Lammilie Ronnin kylään rakennettu Ronnin taavan tien rakentamiseksi Vääksyn ja
28924: keskuslaitos, johon on liikennettä sekä ltä-Hä- Lammin välille.
28925: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28926:
28927: Hannu Tenhiä1ä
28928: 1983 vp. 1947
28929:
28930: Toivomusaloite n:o 1762
28931:
28932:
28933:
28934:
28935: Tenhiälä: Lopen-Vihtijärven maantien peruskorjauksesta
28936:
28937:
28938: Eduskunnalle
28939:
28940: Tämän päivän vähimmäistaso edellyttää, että seikkaa vasten on oikeutettua, että pitäjän kes-
28941: maanteiden liikenteellinen taso täyttää turvalli- kustaajamaan tulevan tien tulee olla liikenteel-
28942: seen liikenteeseen vaadittavat edellytykset. Tie- lisesti kaikin puolin kunnossa.
28943: yhteys Loppi-Läyliäinen-Vihtijärvi (maantie Tien öljysorapäällystys on tehty 1960-luvun
28944: n:o 130) ei liikenteellisesti vastaa tämän päi- alussa ja on erittäin heikossa kunnossa ja lii-
28945: vän vaatimuksia. Tien kunto ja suuntaus eivät kenneturvallisuutta haittaava. Nykyinen tie mä-
28946: ole tällaiselle tielle asetettujen vaatimusten mu- kineen ja mutkineen ei täytä liikenneturvalli-
28947: kaisia. Lopelta etelään Helsinkiin suuntautuva suudelle asetettuja vaatimuksia. Jalankulkijoi-
28948: liikenne tapahtuu suuressa määrin tätä maan- den ja pyöräilijöiden turvallisuus tällaisella tiel-
28949: tietä pitkin ja mikäli tien kunto olisi nykyistä lä on erittäin uhattu. Tien rakentamisen aloit-
28950: parempi, voisi kysymyksessä oleva tie vähen- taminen vaatii pikaisia toimenpiteitä.
28951: tää myös liikennettä 3-tiellä, joka on todettu Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
28952: ylikuormitetuksi mm. Riihimäen ja Helsingin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28953: välillä.
28954: Liikenne Lopen ja Läyliäisten välillä on ollut että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28955: pitkälle yli 1 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, menpiteisiin rakennustöiden aloittami-
28956: joista vähintään neljänneksen on todettu ol- seksi Lopen ja Vihtijärven välisellä tiel-
28957: leen raskaita ajoneuvoja. Läyliäinen on yksi lä Lopen kunnassa.
28958: Lopen kolmesta päätaajamasta ja jo tätäkin
28959: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
28960:
28961: Hannu Tenhiälä
28962: 1948 1983 vp.
28963:
28964: Toivomusaloite n:o 1763
28965:
28966:
28967:
28968:
28969: Tikka: Valtatien n:o 6 perusparantamisesta välillä Särkisaimi-
28970: Lappeenranta
28971:
28972:
28973: Eduskunnalle
28974:
28975: Valtatie n:o 6 on selvästi liikenteen pullon- pieusrajoitus. jo sinänsä vaikuttaa liikenteen
28976: kaula välillä Särkisalmi-Lappeenranta. Asiointi suuntauturmseen muille, paremmin kunnoste-
28977: Parikkalasta Savonlinnan suuntaan on voimis- tuille tieyhteyksille.
28978: tunut erityisesti Punkaharjun ohitustien valmis- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
28979: tumisen jä1keen. Myös muualta Itä-Suomesta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28980: etelän suuntaan tapahtuva liikenne on siirtynyt
28981: kulkemaan Mikkelin kautta. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
28982: Välillä Säl"kisalmi-Lappeenranta on yleensä piteisiin valtatien n:o 6 perusparanta-
28983: nopeusrajoitus 80 km/h, jota on perusteltu misen kiirehtimiseksi välillä Särkisalmi
28984: mm. tien huonolla kunnolla ja sen aiheuttamalla . -Lappeenranta.
28985: huonolla näkyvyydellä sekä hirvivaaralla. No-
28986: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
28987:
28988: -~Tikka
28989: 1983 vp. 1949
28990:
28991: Toivomusaloite n:o 1764
28992:
28993:
28994:
28995:
28996: Tikka: Määrärahoista Imatran seudun paikallisliikenteen hoidon
28997: suunnitteluun ja uusien liikennemuotojen kokeiluun
28998:
28999:
29000: Eduskunnalle
29001:
29002: Imatran kaupunki on sisäisen liikenteen kan- niissä perheissä, joilla siihen suinkin on varaa.
29003: nalta yksi kaikkein vaikeimmin hoidettavista Tämän vuoksi linja-autojen käyttö jää entistä
29004: kaupungeista. Kaupungin kolmen pääkeskuksen vähemmäksi ja kannattavuus olemattomaksi.
29005: lisäksi paikallisliikenteen hoitoa vaikeuttaa kes- Liikennettä voitaisiin ehkä jo nykyiselläkin
29006: kellä kaupunkia virtaava joki sekä se tosiasia, kalustolla hoitaa tehokkaammin, jos luotaisiin
29007: että Imatra on nähtävästi Suomen kaikkein järjestelmä, jossa siirrot autosta toiseen olisivat
29008: pientalovaltaisin kaupunki. nykyistä yleisempiä. Myös vuokra-autoja voi-
29009: Paikallisliikenteen hoito aiheuttaa jatkuvasti taisiin käyttää huomattavasti enemmän esimer-
29010: runsaasti arvostelua asukkaiden keskuudessa. kiksi eläkeläisten liikkumistarpeen auttajina.
29011: Paikallisliikenteen hoidosta vastaa lähinnä Poh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
29012: jolan Liikenne, jolla on päivittäin Imatran pai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29013: kallisliikennettä hoitamassa 11 linja-autoa. Tätä
29014: määrää ei voi pitää asukkaitten kannalta riit- että hallitus asettaisi riittäviä maara-
29015: tävänä, koska autojen pienen lukumäärän rahoja Imatran seudun paikallisliiken-
29016: vuoksi liikennetiheys jää liian harvaksi. Tämä teen hoidon suunnitteluun ja erilaisten
29017: taas aiheuttaa sen, että autoa pidetään kaikissa uusien liikennemuotojen kokeiluun.
29018: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
29019:
29020: Seppo Tikka
29021: 1950 1983 vp.
29022:
29023: Toivomusaloite n:o 1765
29024:
29025:
29026:
29027:
29028: Tikka ym.: Määräajoin suoritetun moottonaJoneuvon roosteen-
29029: suojakäsittelyn esittämisvelvollisuudesta katsastuksessa
29030:
29031:
29032: Eduskunnalle
29033:
29034: Uuden tieliikennelain 83 § sanoo, että lii- omistaja on vähemmän kiinnostunut autonsa
29035: kenteessä käytettävän ajoneuvon tulee olla ra- ruostesuojauksesta. Ensinnäkään näissä ajoneu-
29036: kenteeltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuk- neuvoissa ei ole yhtä korkeaa autoveroa kuin
29037: siltaan turvallinen, tarkoituksenmukainen sekä henkilöautoissa, joten ne ovat suhteellisen edul-
29038: muutoinkin liikenteeseen soveltuva ja sellainen, lisia uudistaa. Toiseksi hyvin usein auton var-
29039: että sen käytöstä aiheutuva melu ja ilman pi- sinainen omistaja on leasing-yhtiö, ja auto kuo-
29040: laantuminen jää mahdollisimman vähäiseksi ja letetaan nopeassa tahdissa leasing-maksuin pois,
29041: ettei sen käytöstä aiheudu muuta haittaa tahi joten auton hoito ei kiinnosta juuri ketään.
29042: kohtuutonta energian kulutusta. Kolmanneksi yhtiön verotuksessa tarvitaan pois-
29043: Energiansäästö auton suunnittelussa on ny- tokohteita, joten autot vaihdetaan usein, ja pit-
29044: kyisin muutenkin erittäin paljon esillä. Auton· kän päälle auton huolto ei välttämättä kiinnosta
29045: rakenteessa tämä tarkoittaa sitä, että autot teh- ketään.
29046: dään niin kevyiksi, että niiden peltivahvuudet Kansantaloudellisesti hyötyajoneuvojen tilan-
29047: ovat hyvin alttiita ruostumiselle. ne ei välttämättä ole näin hyvä. Kysymyksessä
29048: Hyvin monet yksityisautoilijat ovat tästä on monta kertaa myös kuljettajan turvallisuus.
29049: syystä viime vuosina entistä enemän päätyneet Koko kuljetuskaluston nykyistä parempi hoito
29050: ruostesuojaamaan autonsa. Tämä toiminta on j~ pitempi käyttöikä olisi koko yhteiskunnan
29051: lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana kannalta hyvin tarpeellista ja ehdottoman edul-
29052: juuri lähinnä autojen rakenteen muuttumisen lista.
29053: vuoksi ja siksi, että ruostesuojausmenetelmät Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29054: ovat kehittyneet suhteellisen nopeasti viime kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29055: vuosien aikana.
29056: Ns. hyötyajoneuvojen kohdalla tilanne on jo että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
29057: huolestuttavampi. Kuorma- ja pakettiautojen tyksen, ;olla vaadittaisiin katsastuksessa
29058: ruostesuojaus on huomattavasti vähemmän esitettäväksi määräa;oin suoritettu kun-
29059: yleistä. Useimmat autonkuljettajat ovat suh- nollinen ruosteenestokäsittely hyötyka-
29060: teellisen vähän tietoisia niistä eduista, joita luston nykyistä korkeamman käyttöiän
29061: ruostesuojauksella on saatavissa. Myös autojen turvaamiseksi.
29062: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
29063:
29064: Seppo Tikka Pentti Lahti-Nuuttila
29065: 1983 vp. 1951
29066:
29067: Toivomusaloite n:o 1766
29068:
29069:
29070:
29071:
29072: Tuovinen ym.: Valtionrautateiden yhteiskuntapoliittisista syistä
29073: aiheutuvan alijäämän korvaamisesta
29074:
29075:
29076: Eduskunnalle
29077:
29078: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa asiakaskunnalle VR:n varoista maksettavan
29079: on rautatielaitosta koskevan momentin ( 31.90) kompensaation korvaamatta valtion yleisistä va-
29080: perusteluissa todettu, että rautateiden alijäämän roista. Eduskunta on näin myöntänyt osan Val-
29081: eräänä syynä on tariffien jälkeenjääneisyys. Sa- tionrautateiden alijäämästä muodosrt:uvan ylei-
29082: massa perustelussa todetaan seraavaa: "Talou- sistä yhteiskuntapoliittisista syistä. Valtionhal-
29083: dellisen kasvun turvaamiseksi ja inflaation hillit- linnon yleiset tarpeet rasittavat näin ollen Val-
29084: semiseksi laadituo ohjelman mukaisesti ehdo- ltionrautateiden sisäistä kirjanpitoa.
29085: tetaan Valtionrautateiden tariffeja korotettavaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme edu~
29086: siten, että niiden hintojen korottava vaikutus kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29087: jää muut tavoitteet huomioon ottaen mahdolli-
29088: simman vähäiseksi." että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29089: Mainituissa perusteluissa eduskunta on hy- menpiteisiin Valtionrautateiden yleisistä
29090: väksyessään lausuman samalla tunnustanut Val- yhteiskuntapoliittisista syistä aiheutuvan
29091: tionrautateiden yleisen yhteiskuntapoliittisen alijäämän korvaamiseksi valtion yleisistä
29092: palvelulaitosluonteen jättäessään rautateiden varoista.
29093: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
29094:
29095: Jouko Tuovinen Marja-Liisa Tykkyläinen Pertti Paasio
29096: Matti Luttinen Mikko Rönnholm Matti Louekoski
29097: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari Antti Kalliomäki
29098: Tuulikki Hämäläinen Kerttu Törnqvist Pekka Myllyniemi
29099: Pertti Hietala Jorma Rantanen Aarno von Bell
29100: Kari Rajamäki Sinikka Hurskainen Tuula Hautamäki
29101: Timo Roos Markus Aaltonen Reino Jyrkilä
29102: 1952 1983 vp.
29103:
29104: Toivomusaloite n:o 1767
29105:
29106:
29107:
29108:
29109: Tuovinen ym.: Valtionrautateiden paikallisliikenteen säilyttämis-
29110: suunnitelman aikaansaamisesta
29111:
29112:
29113: Eduskunnalle
29114:
29115: Rautatiehallituksen suunnitelmien mukaan tyydytti tarvittavat kuljetustarpeet.
29116: supistetaan henkilöpaikallisliikennettä vuosittain Maakuntaliittojen, seutukaavaliittojen ja kun-
29117: noin puoli miljoonaa junakilometriä. Kun perus- tien sekä rautateiden henkilökuntajärjestöjen
29118: teluna käytetään nykyisen kiskoautokaluston edustajien käsitykset ovat kauttaaltaan olleet
29119: ikää ja suunnitelmaan perustuvaa poistumaa jyrkän vastustavia supistusesityksiin nähden.
29120: vuoteen 1985 mennessä, edellyttää henkilöpai- Näissä kannanotoissa on esitetty, että henkilö-
29121: kallisliikenteen jatko kyseisen vuoden jälkeen paikallisliikenteen kannattavuutta ja käyttöä tu-
29122: ja osittain jo ennen sitä rautatiehallituksen lisi parantaa mm. aikataulujärjestelyin sekä toi-
29123: käsityksen mukaan kaukojuniin varatun vaunu- menpitein, jotka tähtäävät kuljetuspalvelusten
29124: kaluston käyttöä dieselvetovoimaa hyväksikäyt- tehostamiseen, jatkoyhteyksien parantamiseen
29125: täen. Kaluston käyttökustannukset lasketaan sekä liikenteen nopeuden ja joustavuuden lisää-
29126: kuitenkin käytettävän kaluston mukaisesti täy- miseen.
29127: simääräisenä. Tämä merkitsee nykyiseen Dm- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
29128: kalustoon verrattuna noin kaksinkertaisia kus- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
29129: tannuksia. syttäväksi toivomuksen,
29130: Tulevat supistusesitykset on pakko kohdistaa
29131: työläis- ja koululaisvuoroihin, koska muunlai- että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn,
29132: sia supistamismahdollisuuksia ei varsinaisesti joilla Valtionrautateiden paikallisliiken-
29133: enää ole. Näin ollen supistusten suuntaus tulee teen supistukset lopetettaisiin ja ryhdyt-
29134: kohdistumaan sellaisiin junavuoroihin, joiden täisiin kiireellisesti laatimaan suunnitel-
29135: kulussaolo on katsottava erittäin tarpeelliseksi. maa siitä, missä laajuudessa yhteiskun-
29136: Korvaavia linja-autovuoroja ei myöskään ole ta- ja aluepoliittiset näkökohdat huo-
29137: käytettävissä kaikkialla. Useilla seuduilla yhtey- mioon ottaen Valtionrautateiden paikal-
29138: det radanvarresta lähimpään korvaavaan linja- lisliikennettä tullaan säilyttämään ottaen
29139: autoliikenteen reittiin saattavat olla kymmen- huomioon ne tarpeet, joilla turvataan
29140: kunta kilometriä. Asutus on myöskin vuosien henkilöpaikallisliikenteen osalta vähim-
29141: varrella muodostunut radanvarsille niinä aikoi- mäispalvelutaso.
29142: na, jolloin rautateiden henkilöpaikallisliikenne
29143: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29144:
29145: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä 1?ertti Hietala
29146: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Jussi Ranta
29147: Aarno von Bell Reino Karpola Matti 1?uhakka
29148: Markus Aaltonen Sinikka Hurskainen
29149: 1983 vp. 1953
29150:
29151: Toivomusaloite n:o 1768
29152:
29153:
29154:
29155:
29156: Tuovinen ym.: Ns. 65- tai !-kortin omaavien eläkeläisten oikeut-
29157: tamisesta matkustamaan aleunetuin hinnoin myös juhlapyhinä
29158:
29159:
29160: Eduskunnalle
29161:
29162: Valtionrautatiet tarjoaa eräitä etuja tietyille miskehityksen myötä ovat nimenomaan eri su-
29163: väestöryhmille. Näin pyritään takaamaan VR:n kupolvet hajaantuneet ympäri Suomea ja yh-
29164: henkilöliikenteen tasainen kuormitus ja henki- teyksien ylläpitoa harrastetaan juuri suurten ja
29165: löliikenteen palvelujen käyttö. Samoin voidaan pitkien pyhien aikana.
29166: olettaa sosiaalisten palvelunäkökohtien ohjaile- Tuskin voi olettaa VR:n kärsivän taloudel-
29167: van VR:n lippupolitiikkaa näiltä osin. lisia tappioita, vaikka alennusetu olisi voimassa
29168: Tällaisia palvelumuotoja ovat ns. 65-kortti myös pyhien aikana. Silloinhan VR muutoin-
29169: ja !-kortti. Lunastamalla 3 markan hintaan täl- kin lisää vaunukantaansa ja erikoisvuoroja, jol-
29170: laisen kortin voi 65-vuotias henkilö tai työky- loin samat näkökohdat, jotka muutoin ovat
29171: vyttömyyseläkkeellä oleva täyttä kansaneläkettä mahdollistaneet alemman tariffipolitiikan nou-
29172: nauttiva henkilö matkustaa VR:n junissa hal- dattamisen eläkeläisten suhteen, soveltuvasti
29173: vemmalla. Kortti oikeuttaa kuuteen alennettuun ovat voimassa myös pyhien aikana.
29174: matkaan. Alennus on 50 prosenttia. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
29175: Kortin hyödyllisyyttä rajoittaa kuitenkin seu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29176: raava sääntö: "Näin ostettu matkalippu ei oi- vomuksen,
29177: keuta matkustamaan jouluaattona, pitkäperjan-
29178: taina ja juhannusaattona eikä niitä edeltävänä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29179: kolmena päivänä." muuttamalla Valtionrautateiden tariffi-
29180: Tämä rajoitus on kohtuuton ja eläkeläisiä politiikkaa siten, että suurten juhlapy-
29181: vahvasti diskriminoiva. Ovathan juuri nämä py- hien aikana ei erityismääräyksin pyrit-
29182: hät ja niiden aluspäivät sellaisia juhlapyhiä, täisi syrjimään eläkeläisiä, jotka ns. 65-
29183: iolloin voidaan olettaa esim. 65-kortin haltijoi- kortin tai !-kortin nojalla muutoin sai-
29184: den haluavan matkustaa muualle Suomeen sivat lunastaa matkalippunsa alennettuun
29185: omaistensa luokse. Voimakkaan kaupungistu- hintaan.
29186: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29187:
29188: Jouko Tuovinen Sinikka Hurskainen Aarno von Bell
29189: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Mikko Rönnholm
29190: Pertti Hietala Reino Karpola Pentti Lahti-Nuuttila
29191: Jussi Ranta Hannu Kemppainen Tuula Hautamäki
29192: Matti Puhakka Lea Sutinen Reino Jyrkilä
29193:
29194:
29195:
29196:
29197: 245 088300420~
29198: 1954 1983 vp.
29199:
29200: Toivomusaloite n:o 1769
29201:
29202:
29203:
29204:
29205: Tuovinen ym.: Valtionrautateiden omistuksessa olevien virka-
29206: ja työsuhdeasuntojen kunnostamisesta
29207:
29208:
29209: Eduskunnalle
29210:
29211: Valtionrautateillä on useita satoja huoneis- sesti rakennusalan tyokohteista puutetta, antai7
29212: toja virka- ja työsuhdeasuntoina. Valtion säästö- sivat edellä mainitut huoneistokorjaukset työtä
29213: toimenpiteiden seurauksena ja koska rautatiet kymmenille rakennusalan työntekijöille.
29214: katsoo, että henkilökunnan asunnot muodosta- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
29215: vat sille jatkuvan menoerän, on satojen asunto- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29216: jen kunto korjauksien ja uudistustöiden suorit- muksen,
29217: tamattomuuden vuoksi mennyt aivan ala-arvoi-
29218: selle tasolle. Siitä huolimatta näistä asunnoista että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
29219: peritään henkilökunnalta valtioneuvoston vah- piteisiin Valtionrautateiden omistuksessa
29220: vistama ns. käypä vuokra. olevien henkilökunnan virka- ja työsuh-
29221: Kun nykyisenä työttömyyskautena on erityi- · deasuntojen kunnostamiseksi.
29222: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29223:
29224: Jouko Tuovinen Jussi Ranta Sinikka Hurskainen
29225: Kerttu Törnqvist Matti Puhakka Aamo von Bell
29226: Pertti Hietala Markus Aaltonen Reino Jyrkilä
29227: 1983 vp. 1955
29228:
29229: Toivomusaloite n:o 1770
29230:
29231:
29232:
29233:
29234: Turpeinen ym.: Pääkaupunkiseudun seutulipun aikaansaamisesta
29235:
29236:
29237: Eduskunnalle
29238:
29239: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestel- lukkiutui taas loppusyksystä 1982 erimielisyyk-
29240: män suurin puute tänä päivänä on yhtenäisen siin eri yksityisten liikenteenharjoirt:tajien osuu-
29241: tariffi- ja lippujärjestelmän puuiJtUminen. Käy- desta ja korvauksesta. Vuoden 1983 alussa
29242: tössä on myös neljä erilaista tariffijärjestelmää; käyttöönotettava erillinen kuukausilippu, joka
29243: Helsingin ja Vantaan kaupunkien sisäiset tarif- olisi ollut askel kohti yhtenäistä seutulippua, jäi
29244: fijärjestelmät, VR:n lähiliikenteen tariffijärjes- siten toteuttamatta. Tekniset valmiudet seutu-
29245: telmä sekä valtakunnallinen linja-autoliikenteen lipun toteuttamiseksi ovat kuitenkin olemassa,
29246: tariffijärjestelmä. Koordinoimattomuus on joh- kun ottaa huomioon, että seutulippua on suun-
29247: tanut kohtuuttomiin matkakustannuksiin ja niteltu YTV:ssä yli kymmenen vuotta.
29248: joukkoliikenenvälinciden alhaiseen käyttöön, Koska on kysymys tilanteesta, jossa joukko-
29249: esim. Vautaalla ja Espoossa käyttö on vain liikenteen kehittämiselle pääkaupunkiseudulla
29250: noin puolet käytöstä Helsingin alueella (jouk- ja muualla Uudellamaalla on asetettu esteet ja
29251: koliikennematkoja/henkilö/vrk). Tilanne on josta lisäksi on seurauksena ruuhkautuminen
29252: kestämätön, kun ottaa huomioon, että seurauk- suurine investointipaineineen, joka myöskin ra-
29253: sena on sattumanvarainen eriarvoivuus eri ih- sittaa kansantalouttamme, ehdotamme eduskun-
29254: misryhmien välillä esim. työpaikan sijainnista nan hyväks)'ittäväksi toivomuksen,
29255: johtuen sekä ennen kaikkea ruuhkautumisilmiö
29256: ympäristöongelmineen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29257: Syynä nykytilanteeseen ovat pitkään jatku- pääkaupunkiseudun seutulipun aikaan-
29258: neet kunnallispoliittiset erimielisyydet seutuli- saamiseksi.
29259: pun toteuttamisesta ja rahoituksesta, ja tilanne
29260: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29261:
29262: Pirkko Turpeinen Kaarina Dromberg Anna-Liisa Jokinen
29263: Saara-Maria Paakkinen Ritva Laurila Paavo Lipponen
29264: Marja-Liisa Salminen Seppo Toiviainen Reino Paasilinna
29265: Ole Wasz-Höckert Kaj Bärlund Peter Muurman
29266: Liisa Kulhia Veikko Vennamo Ulla-Leena Alppi
29267: 1956 1983 vp.
29268:
29269: Tbivomusaloite n:o 1771
29270:
29271:
29272:
29273:
29274: Turunen ym.: Määrärahasta puhelinliittymien rakentamiseksi
29275: Kuopion telepiirissä
29276:
29277:
29278: Eduskunnalle
29279:
29280: Posti- ja telelaitoksen investointimäärärahojen Tietoliikenne on koko yhteiskunnan ja var-
29281: vajaus on tänä vuonna noin 70 miljoonaa mark- sinkin syrjäseutujen elinkeinoelämän kannalta
29282: kaa. Kuopion telepiirissä jää tämän vuoksi ra- erittäin tärkeä ja välttämätön toimiala, joten
29283: kentamatta kaikkiaan 800 uutta liittymää eli sen ylläpitämiseen ja kehittämiseen on valtion
29284: 25 % arvioidusta kasvusta. Pohjois-Karjalan budjetissa turvattava riittävät varat.
29285: osalta määrärahojen vajaus merkitsee sitä, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29286: noin 200 uutta puhelinliittymää jää tänä vuonna taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29287: rakentamatta.
29288: Teletoiminnan niukoista investointimäärära- että hallitus ottaisi valtion vuoden
29289: hoista joutuvat eniten kärsimään syrjäseudut, 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
29290: sillä on vaarassa, että eniten materiaalia vaativat tävät määrärahat suunnitelmien mukais-
29291: linjat jäävät rakentamatta ja olemassa olevat ten puhelinliittymien rakentamiseen
29292: varat suunnataan ensisijaisesti tiheämmin asut- Kuopion telepiirissä.
29293: tujen alueiden tietoliikenteen kehittämiseen.
29294: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
29295:
29296: Eeva Turunen Reino Karpola Reino Jyrkilä
29297: Lauri lmpiö Jouko Tuovinen Erkki Moisander
29298: Lea Sutinen
29299: 1983 vp. 1957
29300:
29301: Toivomusaloite n:o 1772
29302:
29303:
29304:
29305:
29306: Vainio ym.: Tien rakentamisesta välillä Hämeenlinna-Renko
29307:
29308:
29309: Eduskunnalle
29310:
29311: Jo vuosia on luvattu ja periaatteessa päätetty, rikymmentä vuotta, mutta tietä ei vain saada
29312: että Hämeenlinnan-Rengon tie ( ns. Viisarin kuntoon vaan perustellaan rahojen puutetta,
29313: tie) perusparannetaan ja kunnostetaan, mutta ja näin on voitu todeta, että rahat ovat men-
29314: määrärahat ovat vain aina menneet muualle. neet jälleen muualle.
29315: Näin on kyseinen tie jäänyt kunnostama~tta. Tie Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29316: on ilman päällystettä ja peruskunnostusta, vaik- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29317: ka tiellä on erittäin vilkas läpikulkuliikenne ja muksen,
29318: asukasmäärät ovat alueella jatkuvasti nousseet
29319: ja kasvavat yhä edelleen. Ko. rtie on kyllä kun- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
29320: nostettu molemmistä päistä, mutta keskeltä piteisiin ;o suunnitellun Hämeenlinnan-
29321: puuttuu noin 13 kilometrin pätkä peruskun- Rengon tien rakentamiseksi ;a päällystä-
29322: nostusta. Todettakoon lisäksi, että tielle ovat miseksi.
29323: suunnitelma ja asiakirjat olleet valmiina jo pa-
29324: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 198.3
29325:
29326: Mikko Vainio Pentti Kettunen
29327: Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
29328: 1958 1983 vp.
29329:
29330: Toivomusaloite n:o 1773
29331:
29332:
29333:
29334:
29335: Vainio ym.: Tien parantamisesta välillä Jokioinen-Hum.Ppila
29336:
29337:
29338: Eduskunnalle
29339:
29340: Jokioisten-Humppilan (Kauppilan) maan- pitkin. Nykyisin tiellä vallitsee jo erittäin vilkas
29341: tien perusparannus on ollut valmisteilla ja val- liikenne.
29342: misteluvaiheessa jo lähes 15 vuotta. Nykyisin Yleissuunnitelma tielle on ollut valmis jo
29343: tie on sorapäällysteinen, huonossa kunnossa, ajat sitten. Lisäksi Hämeen tiepiirin viisi-
29344: mikä erittäin suuresti on vaikeuttanut näiden vuotissuuntelmissa viime vuosikymmenellä tie
29345: kuntakeskusten välistä, monissa asioissa kuten on ajoitettu vuoteen 1978.
29346: viranomaisilla jne. käynneillä välitöntä liiken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29347: nettä. Tieyhteyden kunnon merkitys on koros- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29348: tunut sen vuoksi, että kapearaiteiDen rautatie muksen,
29349: Humppila-Forssa on lopettanut toimintansa.
29350: Ennen kuljetettiin suurin osa Fiskars Oy Ab:n että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
29351: ja Jokioisten tehtaiden tuotteista Humppilan · menpiteisiin Jokioisten - Humppilan
29352: asemalle ja päinvastoin raaka-aine tuotiin sieltä tien parantamista koskevien toteuttamis-
29353: Jokioisiin. Tämä raskas ja tien kuntoa suuresti suunnitelmien aikaansaamiseksi koko
29354: koetteleva liikenne tapahtuu yksinomaan mai- mainitulle tieosalle sekä edelleen suun-
29355: ni.ttua huonokuntoista ja sorapäällysteistä tietä nitelmien toteuttamiseksi.
29356: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29357:
29358: Mikko Vainio Pentti Kettunen
29359: Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
29360: 1983 vp. 1959
29361:
29362: Toivomusaloite n:o 1774
29363:
29364:
29365:
29366:
29367: Vainio ym.: Kopsuon tien rakennustyön aloittamisesta
29368:
29369:
29370: Eduskunnalle
29371:
29372: Suomessa ei liene niin mutkaista eikä niin tömältä, että näin huonolla tieosuudella ei ole
29373: mäkistä tietä kuin Asikkalassa nk. Kopsuon tie, vielä suurempia liikennevahinkoja tapahtunut.
29374: joka yhdistää kuntakeskukseen Vääksyn ja Kalk- Tiesuunnitelman laatimiseksi nykyisiä tarpeita
29375: kisten taajaman. Tämä heikkokuntoinen tie on silmällä pitäen olisi välittömästi ryhdyttävä tien
29376: Kalkkisten alueen asukkaiden ainoa tieyhteys, rakennustöihin.
29377: joka on heille elintärkeä. Sen lisäksi, että tien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29378: varrella asuu kymmeniä talouksia, Kopsuon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29379: tien liikenne vilkastuu erityisesti kesäkausina muksen,
29380: sen vuoksi, että alueella on erittäin runsaasti
29381: kesäloma-asutusta. Tiellä tapahtuva moottorilii- että hallitus ottaisi ensi vuoden tulo-
29382: kenne sekä jalankulkijoiden ja pyörilijöiden tur- ;a menoarvioon riittävän määrärahan
29383: vallisuus edellyttävät pikaisia toimenpiteitä tien Kopsuon tien suunnittelun ;a rakennus-
29384: parantamiseksi. Tuntuukin melkein käsittämät- töiden aloittamiseksi.
29385: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 198.3
29386:
29387: Mikko Vainio Pentti Kettunen
29388: Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
29389: 1960 1983 vp.
29390:
29391: Toivomusaloite n:o 177'J
29392:
29393:
29394:
29395:
29396: Vainio ym.: TV-lupamaksujen poistamisesta eläkeläisiltä
29397:
29398:
29399: Eduskunnalle
29400:
29401: Liikuntavammaisille, vanhuksille ja eläkeläi- loissa, puhumattakaan erimielisyyksistä mm.
29402: sille radio ja erityisesti televisio on usein ainoa seurattavien ohjelmien eli kanavien suhteen.
29403: jokapäiväisen yhteyden pito muuhun maail- Asia tulisi korjatuksi siten, että vanhainkodeis-
29404: maan. Olisi perin tärkeää, että jokaiselle näis- sa, vanhusten palvelutaloissa ja vastaavissa va-
29405: sä ryhmissä olevalle ihmiselle olisi 'turvattu pautettaisiin asukkaat erillisistä televisiolupa-
29406: mahdollisuus television ohjelmien seuraamiseen maksuista.
29407: ilman taloudellisia rasituksia, jotka monelle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29408: ryhmälle voivat tuottaa melkeinpä ylipääsemät- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29409: tömiä vaikeuksia. Ihmeellistä on myöskin se, muksen,
29410: että vanhainkodeissa ja vanhusten asuntoloissa
29411: tilanne on sellainen, että jokainen vanhus jou- . että hallitus ryhtyessään tekemään
29412: :tuu omasta televisiostaan maksamaan erillisen ensi vuoden tulo- ;a menoarviota va-
29413: TV-luvan. Tämä tapahtuu silloinkin, kun laitok- raisi eläkeläisten ja vanhusten sekä mui-
29414: sessa tai talon yhteisissä tiloissa on yhteinen te- den laitoksiin sidottujen maksettaviksi
29415: levisio, josta menee vain yksi maksu. Näin tulevien TV-lupamaksujen poistamiseen
29416: nämä vanhukset ovat pakotettuja seuraamaan riittävän määrärahan.
29417: yhteistä televisiOita usein rauhattomissakin ti-
29418: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29419:
29420: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
29421: Pentti Kettunen Reijo Enävaara
29422: 1983 vp. 1961
29423:
29424: Toivomusaloite n:o 1776
29425:
29426:
29427:
29428:
29429: Valo ym.: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin määrärahojen
29430: lisäämisestä
29431:
29432:
29433: Eduskunnalle
29434:
29435: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin osuus nopeutettava ja määrärahoja lisättävä. Tätä
29436: koko maan tiemäärärahoista vuosina 1984- edellyttää myös ympäristötekijäin huomioonot-
29437: 88 on 13,1 % eli 1 713 mmk. Rahoitusosuus taminen.
29438: on laskenut edelliseen suunnittelukauteen ver- Edellisen perusteella ehdotamme eduskunnan
29439: rattuna noin prosenttiyksikön. Reaalisesti vuo- hyväksyttäväksi toivomuksen,
29440: den 1983 valtion tulo- ja menoarviossa piirin
29441: teiden rakentamiseen varatut määrärahat supis- että hallitus lisäisi Uudenmaan tie- ja
29442: tuivat 5,1 %. Lisäksi koko kunnossapitomäärä- vesirakennuspiirin määrärahoja yleisten
29443: rahan osuus laskee 1980-luvulla 12 % :sta teiden tekemiseen liikennemääriä vastaa-
29444: 10 % :iin, mikä ei vastaa piirin liikennesuori- vaksi sekä yleisten teiden kunnossapi-
29445: .tetta ( 18,5 %) ja ajoneuvokantaa ( 23 %) . toon osoitettuja määrärahoja piirin lii-
29446: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä kennesuoriteosuutta ja ajoneuvokantaa
29447: riittävän kunnossapidon varmistamiseksi olisi vastaavaksi.
29448: suunniteltuja hankkeita Uudenmaan läänissä
29449: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
29450:
29451: Tauno Valo Eva-Riitta Siitonen Elsi Hetemäki-Olander
29452: Peter Muurman Saara Mikkola Ritva Laurila
29453: Pekka Myllyniemi Lea Kärhä Pertti Salolainen
29454: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Dromberg Pirjo Ala-Kapee
29455: Ole Wasz-Höckert Tuure Junnila Marja-Liisa Salminen
29456: Elisabeth Rehn Ben Zyskowicz Pirkko Turpeinen
29457: Tuulikki Hämäläinen Jouni J. Särkijärvi Impi Muroma ·
29458: Liisa Arranz Pekka Löyttyniemi Reijo E~vaara
29459:
29460:
29461:
29462:
29463: 246 088300420M
29464: 1962 1983 vp.
29465:
29466: Toivomusaloite n:o 1777
29467:
29468:
29469:
29470:
29471: Valo ym.: Tuusulantien (MT 137) parantamisesta välillä Rus-
29472: keasanta-Hyrylä Vantaalla ja Tuusulassa
29473:
29474:
29475: Eduskunnalle
29476:
29477: Tuusulantien parantaminen on ollut vireillä Hyrylän eritasoliittymä, tiesuunni-
29478: likipitäen 30 vuotta. Tästä Helsingin ja Keski- telma valmis, mutta ei vahvistettu 15 000
29479: Uudenmaan välisestä tärkeästä tieyhteydestä on
29480: toistaiseksi toteutettu moottoritieosa Helsinki- Yksiajoratainen Tuusulantie vaatii jo vih-
29481: Ruskeasanta ja Ruskeasannan-Hyrylän välinen doinkin parantamistoimia. Tien geometria on
29482: kevytliikenneväylä. vanhanaikainen, liittymiä on tiheässä ja tien
29483: Ruskeasannan ja Hyrylän välisen tieosan välityskyky on riittämätön. Liikenne ruuhkaan-
29484: suunnittelutilanne ja liikennemäärät: tuu päivittäin huipputuntien aikana. Tien pa-
29485: rantamisella on merkitystä myös liikennetur-
29486: Liikenne-
29487: määrät
29488: vallisuuden kannalta; esim. tieosalla Maantie-
29489: v. 1981 kylä-Hyrylä sattui vuosina 1976-78 yhteen-
29490: kvl/vrk. sä 95 onnettomuutta.
29491: Ruskeasanta-Maantiekylä ( moot- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
29492: toritie), yleissuunnitelma hyväksytty, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29493: tiesuunnitelma laadittavana . . . . . . 17 500
29494: Maantiekylä-Fira (moottoritie), että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29495: yleissuunnitelma Mätäkivenmäen Tuusulantien parantamistoimenpiteiden
29496: ohittamiseksi valmis ja kunnassa hy- suunnittelun saattamiseksi viivytyksettä
29497: väksytty . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 500 päätökseen siten, että rakennustyöt voi-
29498: Fira-Hyrylä ( 4-kaistainen maan- taisiin toteuttaa vuosina 1985-1988.
29499: tie), tiesuunnitelman laatimista ei 14 400-
29500: ole käynnistetty . . . . . . . . . . . . . . . . 17 500
29501: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
29502:
29503: Tauno Valo Lea Kärhä
29504: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Dromberg
29505: 1983 vp. 1963
29506:
29507: Toivomusaloite n:o 1778
29508:
29509:
29510:
29511:
29512: P. Vennamo ym.: Rautatien perusparantamisesta välillä Kirkko-
29513: nummi-Turku
29514:
29515:
29516: Eduskunnalle
29517:
29518: Turun ja Helsingin väliset rautatieyhteydet Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
29519: ovat liikenteeseen ja tarpeeseen nähden kiistat- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
29520: ta heikoimmat ja hitaimmat maassamme. Tähän väksi toivomuksen,
29521: on lähinnä syynä radan heikko kunto erityi-
29522: sesti väleillä Kirkkonummi-Karjaa ja Karjaa- että hallitus kiirehtisi rautatien pe-
29523: Salo. Kun on ilmeistä ja oikein, että ns. Elsa- rusparannus- ja kunnostustöitä väleillä
29524: radan rakentamiseen ei ainakaan tällä vuosi- Kirkkonummi-Karjaa ja Karjaa- T ur-
29525: sadalla ryhdytä, olisi nykyinen rata korjattava ku liikenteen nopeuttamiseksi ja mat-
29526: pikaisesti. Sama koskee myös rataosaa Salo- kustusmukavuuden lisäämiseksi.
29527: Turku.
29528: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29529:
29530: Pekka Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
29531: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
29532: Lea Mäkipää Mikko Vainio Martti Ratu
29533: Pentti Skön
29534: 1964 1983 vp.
29535:
29536: Toivomusaloite n:o 1779
29537:
29538:
29539:
29540:
29541: P. Vennamo ym.: Valtionrautateiden supistamissuunnitelmien
29542: estämisestä
29543:
29544:
29545: Eduskunnalle
29546:
29547: Vaidonrautateiden paikallisliikennettä supis- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
29548: tetaan jatkuvasti erilaisiin kannattavuus- ym. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29549: verukkeisiin perustuen. Tämä ei ole oikein, sillä vomuksen,
29550: Valtionrautatiet on yhteiskunnan omistama pal-
29551: velulaitos, jonka tulee palvella kaikkia veron- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29552: maksajia ja muita kansalaisiamme samalla ta- paikallisliikenteen supistamissuunnitel-
29553: valla. mien peruuttamiseksi ja jo toteutettu-
29554: Paikallisliikenteen rajoittamissuunnitelmia on jen supistusten peruuttamiseksi Valtion-
29555: tehty ja osin toteutettu myös Turun seudulla, rautateillä erityisesti Turun ja Porin
29556: mikä ei missään tapauksessa ole oikein eikä läänin alueella.
29557: edes kokonaisuus ja kansantalous huomioiden
29558: kannattavaa.
29559: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29560:
29561: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
29562: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
29563: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
29564: 1983 vp. 1965
29565:
29566: Toivomusaloite n:o 1780
29567:
29568:
29569: P. Vennamo ym.: Valtionrautateiden palveluiden säilyttämisestä
29570: Turun ja Uudenkaupungin välillä
29571:
29572:
29573:
29574:
29575: Eduskunnalle
29576:
29577: Rautateiden paikallisliikenne edustaa huo- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
29578: mattavalle osalle kansaamme ainoata tehok- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
29579: kaasti käytettävissä olevaa liikkumismuotoa. väksi toivomuksen,
29580: Näin on erityisesti mm. Varsinais-Suomen
29581: alueella, jossa Turun ja Uudenkaupungin vä- että hallitus huolehtisi siitä, että
29582: linen paikallisliikenne palvelee suurta jouk- rautateiden paikallisliikenteen palvelut
29583: koa päivittäin tätä liikennemuotoa hyväkseen Turun ia Uudenkaupungin välillä säi-
29584: käyttävää kansaamme. lytetään ;a palautetaan heikennetyil-
29585: VR suunnittelee ja toteuttaa paikallisliiken- tä osiltaan ennalleen käyttämällä tar-
29586: teen huomattavaa heikerttämistä Turun ja koitukseen sopivaa liikennekalustoa.
29587: Uudenkaupungin välillä. Tällaista takaperois-
29588: ta rautatieliikenteen kehittämistä ei voi hy-
29589: väksyä.
29590: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29591:
29592: Pekka Vennamo Pentti Skön Mikko Vainio
29593: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund MarttiRatu
29594: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
29595: 1966 1983 vp.
29596:
29597: Toivomusaloite n:o 1781
29598:
29599:
29600: P. Vennamo ym.: Suomen vesitieverkon kehittämisestä
29601:
29602: Eduskunnalle
29603:
29604: Eduskunta esitti jo 1960-luvulla hallitukselle 4. Uuden vesikuljetuskaluston - työntö- ja
29605: toivomuksen Järvi-Suomen kanavoimismahdol- moottoriproomujen sekä emälaivojen - koti-
29606: lisuuksien tutkimisesta. Huolimatta siitä, että maisuusaste on korkea, 80-90 %, joten sen
29607: useat erillisselvitykset ovat osoittaneet kana- rakentaminen tukee kotimaista tuotantoa ja
29608: voimishankkeet yhteiskunnan kehittämisen kan- työllisyyttä. Uusi järjestelmä antaa myös mah-
29609: nalta edullisiksi, ei vesistöjen yhdistämisessä dollisuudet suoriin kuljetuksiin sisämaasta me-
29610: toisiinsa eikä mereen ole edistytty. Muuttunut ren yli ulkomaiden jokiverkkoihin ja päinvas-
29611: ja edelleen muuttuva energiatilanne sekä vesi- toin.
29612: kuljetuskaluston kotimainen kehitystyö ovat 5. Vesitieverkon rakentaminen antaa mah-
29613: nyttemmin johtaneet siihen, että maamme vesi- dollisuudet perustaa sisämaahan vesikuljetuk-
29614: tieverkon kehittämistä on kiirehdittävä tavoit- sia vaativaa tuotantoa ja teollisuutta ja edistäisi
29615: teena saattaa maamme kaikki rakentamiskelpoi- siten sisämaan voimavarojen hyödyntämistä. Se
29616: set vesireitit vesiliikennekelpoisiksi ja yhdistää avaisi myös uusia uria vesimatkailun kehittä-
29617: ne mereen. miselle.
29618: Vesitieverkon kehittämisen perusteluiksi voi- . 6. Rakentaminen lisää myös edellytyksiä
29619: daan esittää seuraavaa: uusia vanhentuneita vesivoimaloita ja tuottaa
29620: 1. Ylläpitokustannuksiltaan halvinta kuljetus- arvokasta säätäenergiaa ja antaa mahdollisuudet
29621: väylästöä- vesiteitä- on Suomessa sisävesillä hyödyntää perusenergiaa tuottavia suuria voi-
29622: ja rannikolla yhteensä noin 15 000 km, mutta malayksiköitä parhaalla mahdollisella tavalla.
29623: väylästöä ei voida käyttää parhaalla mahdolli- Voimataloudellinen hyöty kattaa osaltaan raken-
29624: sella tavalla, kun olennaisia, pituudeltaan kui- tamiskustannuksia.
29625: tenkin vain murto-osaa kokonaisuudesta edusta- 7. Rakentamisen yhteydessä voidaan myös
29626: via yhteyksiä on rakentamatta. edullisesti tyydyttää tulvasuojelun, vesiensuoje-
29627: 2. Sisämaan vesiteiden ja rannikkoväylien lun, vedenhankinnan, kalastuksen ja vesien vir-
29628: varrella sijaitsee pääosa asutuksesta ja teollisuu- kistyskäytön kasvavia tarpeita.
29629: desta, koska halvin tapa kulkea ja kuljettaa 8. Keiteleen-Päijänteen yhteyden rakenta-
29630: sekä hankkia energiaa on aikanaan määrännyt mista on eri hankkeista tutkittu ja suunniteltu
29631: väestön sijoittumisen. pisimmälle, joten vesitieverkon rakentaminen
29632: 3. Maakuljetuksia täydentävä vesikuljetus olisi mahdollista aloittaa vars·in nopeasti. Lii-
29633: ·tulee välttämättömäksi energian saatavuuden kenneministeriö on puolestaan todennut sen
29634: huonontuessa. Jo lähivuosina varsinkin turve- maamme kannattavimmaksi liikenneinvestoin-
29635: ja hakekuljetukset lisääntyvät nopeasti eikä nii- niksi.
29636: tä voida pitkien matkojen vuoksi hoitaa edul- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29637: lisesti yksinomaan maanteitä ja rautateitä käyt- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29638: täen. Turpeen ja hakkeen rinnalle tarvitaan
29639: myös kivihiiltä, jonka kuljetukset suoraan käyt- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
29640: tökohteisiin on edullisinta hoitaa vesitse. Vesi- Suomen vesitieverkon kehittämiseksi ja
29641: tieverkko terminaaleineen antaa myös entistä rakentamiseksi siten, että saataisiin ai-
29642: paremmat mahdollisuudet kuljetusmuotojen yh- kaan myös toimivat meriyhteydet.
29643: teistyölle kaikissa, erityisesti raskaissa kuljetuk-
29644: sissa.
29645: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29646:
29647: Pekka Vennamo Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
29648: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Martti Ratu
29649: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
29650: Mikko Vainio
29651: 1983 vp. 1967
29652:
29653: Toivomusaloite n:o 1782
29654:
29655:
29656:
29657:
29658: P. Vennamo ym.: Radio- ja TV-monopolin purkamisesta
29659:
29660:
29661: Eduskunnalle
29662:
29663: Radio- ja televisiotoiminta on maassamme täl- pänä oleviin itsenäisiin yksikköihin. Tähän
29664: lä hetkellä tiukasti monopolisoitu Yleisradion suuntaan kehityksen tulisi kulkea myös Suo-
29665: ja sen valvoman Mainos-TV:n käsiin. Tältä messa, jotta voisimme säilyttää demokraattisen
29666: osin vapaa tiedotustoiminta maassamme on siis järjestelmämme myös radion ja TV :n osalta.
29667: pahasti puutteellista ja yksipuolises>ti valvottua. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
29668: Maamme on myöskin sähköisen viestinnän suh- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
29669: teen verrattavissa ennemminkin yhden puolueen väksi toivomuksen,
29670: diktatuurimaihin kuin läntisiin demokratioihin,
29671: joissa radio- ja TV-monopolit on laajalti pu- että hallitus ryhtyisi lainsäädäntötoi-
29672: rettu. menpiteisiin radio- ja TV-monopolin
29673: Elektroniikan kehittyminen on avannut laa- purkamiseksi sallimalla paikallisten it-
29674: joja mahdollisuuksia paikallisiin halpoihin ra- senäisten radio- ja TV-asemien toimi-
29675: diolähettimiin ja tätä kautta kansalaisia lähem- misen maassamme.
29676: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29677:
29678: Pekka Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
29679: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
29680: Lea Mäkipää Mikko Vainio Urpo Leppänen
29681: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
29682: 1968 1983 vp.
29683:
29684: Toivomusaloite n:o 1783
29685:
29686:
29687:
29688:
29689: P. Vennamo ym.: TV-lupamaksujen poistamisesta eläkeläisiltä ja
29690: vanhuksilta
29691:
29692:
29693: Eduskunnalle
29694:
29695: Vanhuksille ja eläkeläisille sekä esimerkiksi sakin tiloissa puhumattakaan erimielisyyksistä
29696: liikuntavammaisille muodostavat radio ja eri- mm. seurattavan ohjelman suhteen. Asia olisi
29697: tyisesti televisio usein ainoan jokapäiväisen korjattava siten, että vanhainkodeissa, vanhus-
29698: yhteyden muuhun maailmaan. Tämän vuoksi ten palvelutaloissa ja vastaavissa vapautettaisiin
29699: tulisi jokaiselle näissä ryhmissä turvata riit- asukkaat erillisistä televisiolupamaksuista.
29700: tävä oikeus television ohjelmien seuraamiseen Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
29701: ilman taloudellisia rasituksia tai häiriöitä. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
29702: Nykyisin mm. vanhainkodeissa ja vanhusten väksi toivomuksen,
29703: asuintaloissa tilanne on sellainen, että jokainen
29704: vanhus joutuu omasta televisiostaan maksamaan että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
29705: erillisen TV-luvan. Näin tapahtuu silloinkin, eläkeläisten ja vanhusten sekä muiden
29706: kun laitoksessa tai talon yhteisissä tiloissa on laitoksiin sidottujen TV-lupamaksujen
29707: yhteinen televisio, josta menee vain yksi mak- poistamiseksi ainakin laitoksissa ja eri-
29708: su. Näin vanhukset ovat pakotettuja seuraa- laisissa palvelutaloissa.
29709: maan televisiota yhteisissä usein rauhattomis-
29710: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29711:
29712: Pekka Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
29713: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
29714: Lea Mäkipää Mikko Vainio Urpo Leppänen
29715: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
29716: 1983 vp. 1969
29717:
29718: Toivomusaloite n:o 1784
29719:
29720:
29721:
29722:
29723: P. Vennamo ym.: Neljännesvuotisesta TV-luvasta
29724:
29725:
29726: Eduskunnalle
29727:
29728: Televisolupa voidaan tällä hetkellä lunastaa jolloin ei tarvitsi maksaa lupaa ajasta, jota
29729: joko puolen vuoden tai koko vuoden ajaksi. ei käytä.
29730: Maassamme on kuitenkin suuri joukko ihmi- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
29731: siä, jotka viettävät suuren osan vuodesta ulko- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
29732: mailla mm. Ruotsissa ja oleskelevat Suomessa väksi toivomuksen,
29733: mökeillään vain kesäisin muutaman kuukau·
29734: den ajan. Tällaisia eläkeläisiä on esimerkiksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
29735: Ruotsissa huomattavan suuri määrä, jotka saa- joiden seurauksena TV-luvan voisi lu-
29736: puvat Suomeen mökeilleen vain kesän ajaksi. nastaa koko vuoden ja puolen vuoden
29737: Heille olisi välttämätöntä, että televisoluvan lisäksi myös neljännesvuoden ajaksi.
29738: voisi lunastaa myös vain neljännesvuodeksi,
29739: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
29740:
29741: Pekka Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
29742: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reijo Enävaara
29743: Lea Mäkipää Mikko Vainio Urpo Leppänen
29744: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
29745:
29746:
29747:
29748:
29749: 247 088300420M
29750: 1970 1983 vp.
29751:
29752: Toivomusaloite n:o 1785
29753:
29754:
29755:
29756:
29757: V. Vennamo ym.: Paikallisteiden hoidon siirtämisestä valtion
29758: tehtäväksi
29759:
29760:
29761: Eduskunnalle
29762:
29763: Paikallistiet aiheu1ltavat kunnille melkoisia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29764: kustannuksia. Kuitenkin nämä tiet ovat yleisiä paikallisteiden hoidon siirtämiseksi kun-
29765: liikenneväyliä. nilta valtion kustannettavaksi.
29766: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29767: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29768: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
29769:
29770: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
29771: Vieno Eklund Pentti Kettunen Lea Mäkipää
29772: Liisa Arranz Pentti Skön Urpo Leppänen
29773: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
29774: Mikko Vainio
29775: 1983 vp. 1971
29776:
29777: Toivomusaloite n:o 1786
29778:
29779:
29780: V. Vennamo ym.: Kantatien n:o 69 uudelleen rakentamisesta
29781: välillä Toholahden silta-Toholahti
29782:
29783:
29784:
29785:
29786: ·Eduskunnalle
29787:
29788: Kantatien n:o 69 olisi rakennettava uudel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29789: leen välillä Toholahden silta- Toholahti. menpiteisiin kantatien n:o 69 uudelleen
29790: Suunnitelmat ovat jo valmiit. Rautalammen rakentamiseksi välillä T oholahden silta
29791: kunta on tämän asian takana. - T oholahti Rautalammen kunnassa.
29792: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29793: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29794: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
29795:
29796: Veikko Vennamo Reino Jyrkilä Mikko Vainio
29797: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
29798: Liisa Arranz Pentti Kettunen Lea Mäkipää
29799: Pentti Skön
29800: 1972 1983 vp.
29801:
29802: Toivomusaloite n:o 1787
29803:
29804:
29805:
29806:
29807: V. Vennamo ym.: Jumisen-Korpijärven maantien parantmnif.
29808: 'se51la
29809:
29810:
29811:
29812: Eduskunnalle
29813:
29814: Jumisen-Korpijärven maantie Varpaisjärven että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29815: kunnassa tarvitsee tehokasta parantamista. Työt toimenpiteisiin ] umisen-Korpi;ärven
29816: olisi aloitettava mahdollisimman pian ja viimeis- maantien parantamiseksi mahdollisim-
29817: tään vuoden 1984 alusta alkaen. man pian myös työllisyyden edistämi-
29818: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi.
29819: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29820:
29821: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
29822:
29823: Veikko Vennamo Urho Pohto Mikko Vainio
29824: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reijo Enävaara
29825: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Lea Mäkipää
29826: Pentti Skön
29827: 1983 vp. 1973
29828:
29829: Toivomusaloite n:o 1788
29830:
29831:
29832:
29833:
29834: V. Vennamo ym.: Maantien perusparantamisesta välillä Jylhä-
29835: Saarela
29836:
29837:
29838: Eduskunnalle
29839:
29840: Pielaveden kunnassa Kuopion läänissä Jyl- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29841: hän-Saarelan maantie tarvitsee perusparannus- menpiteisiin Jylhän-Saarelan maantien
29842: ta. Pielaveden saha käyttää tietä välttämättö- perusparannukseksi Pielaveden kunnas-
29843: miin kuljetuksiinsa. sa Kuopion läänissä.
29844: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29845: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29846: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
29847:
29848: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
29849: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
29850: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Lea Mäkipää
29851: Reijo Enävaara Pekka Vennamo
29852: 1974 1983 vp.
29853:
29854: Toivomusaloite n:o 1789
29855:
29856:
29857:
29858:
29859: V. Vennamo ym.: Konnuslahden-Räisälän tien peruskorjaa-
29860: misesta
29861:
29862:
29863: Eduskunnalle
29864:
29865: Leppävirran kunta on esittänyt Konnuslah- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29866: den-Räisälän tien perusteellista korjaamista menpiteisiin Konnuslahden-Räisälän
29867: kiireellisesti. Liikenne vaatiikin tällaisia toimen- tien peruskorjaamiseksi Leppävirran
29868: piteitä. kunnassa.
29869: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29870: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29871: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
29872:
29873: Veikko Vennamo Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
29874: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Skön
29875: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
29876: 1983 vp. 1975
29877:
29878: Toivomusaloite n:o 1790
29879:
29880:
29881:
29882:
29883: V. Vennamo ym.: Kummunkylän tien peruskorjaamisesta välillä
29884: Vesannonllie-Kummunkylä Keiteleellä
29885:
29886:
29887: Eduskunnalle
29888:
29889: Kummunkylällä Keiteleen kunnassa on vain Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29890: yksi tieyhteys keskukseen. Tämän tien kunto taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29891: on varsin heikko.
29892: Siksi Keiteleen kunta pitää välttämättömä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29893: nä, että tämä Kummunkylän tie viivytyksettä menpiteisiin Kummunkylän tien perus-
29894: peruskorjataan välillä Vesannontie-Kummun- korjaamiseksi välillä V esannontie-
29895: kylä. Kummunkylä Keiteleen kunnassa Kuo-
29896: pion läänissä.
29897: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
29898:
29899: Veikko Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
29900: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Mikko Vainio
29901: Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen Reijo Enävaara
29902: Urho Pohto Pentti Skön Lea Mäkipää
29903: 1976 1983 vp.
29904:
29905: Toivomusaloite n:o 1791
29906:
29907:
29908:
29909:
29910: V. Vennamo ym.: Matalalahden-Jumisen tien parantamisesta
29911:
29912:
29913: Eduskunnalle
29914:
29915: Matalala.hden-Jumisen tien parantaminen että hallitus ryhtyisi viivyttelemättä
29916: lisalmella on välttämätöntä. Kaupunginhallitus toimenpiteisiin Matalalahden-] umisen
29917: katsoo työn kiireelliseksi. tien Iisalmella tarpeellisessa laajuudes-
29918: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sa parantamiseksi.
29919: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29920: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
29921:
29922: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
29923: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
29924: Anssi Joutsenlahti Liisa Arra~ Mikko Vainio
29925: Reijo Ettävaara Lea Mäkipää
29926: 1983 vp. 1977
29927:
29928: Toivomusaloite n:o 1792
29929:
29930:
29931:
29932:
29933: V. Vennamo ym.: Niem±skylän-Aittojärven paikallistien kun-
29934: nostamisesta Kiuruvedellä
29935:
29936:
29937: Eduskunnalle
29938:
29939: Niemiskylän-Aittojärven paikallistien kunto että hallitus ryhtyisi sopiviin toimen-
29940: on varsin huono Kiuruveden kunnassa Kuopion piteisiin Niemiskylän-Aittojärven pai-
29941: läänissä. Kuitenkin tie on väestölle hyvin tar- kallistien kunnostamiseksi Kiuruveden
29942: peellinen. kunnassa Kuopion läänissä.
29943: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29944: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29945: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
29946:
29947: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
29948: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
29949: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Reijo Enävaara
29950: Lea Mäkipää Pekka Vennamo
29951:
29952:
29953:
29954:
29955: 248 088300420M
29956: 1978 1983 vp.
29957:
29958: Toivomusaloite n:o 1793
29959:
29960:
29961:
29962:
29963: V. Vennamo ym.: Ohtaanniemen-Rikkalahden tien perusparan-
29964: tamisesta
29965:
29966:
29967: Eduskunnalle
29968:
29969: Ohtaanniemen-Rikkalahden tie Tuusnie- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29970: men kunnassa olisi perusparannettava. Kunta menpiteisiin Ohtaanniemen-Rikkalah-
29971: on esittänyt toimenpiteitä aloitettaviksi jo vii- den tien perusparantamiseksi Tuusnie-
29972: me vuonna. Näin ei ole tapahtunut. men kunnassa.
29973: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29974: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29975: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
29976:
29977: Veikko Vennamo Reino Jyrkilä Mikko Vainio
29978: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
29979: Liisa Arranz Pentti Kettunen Lea Mäkipää
29980: Pentti Skön
29981: 1983 vp. 1979
29982:
29983: Toivomusaloite n:o 1794
29984:
29985:
29986:
29987:
29988: V. Vennamo ym.: Pukaran-Lamma:spohjan tlilen perusparanta-
29989: misesta. Pielavedellä
29990:
29991:
29992: Eduskunnalle
29993:
29994: Pukaran-Lammaspohjan tie Pielaveden kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29995: nassa Kuopion läänissä on huonokuntoinen. menpiteisiin Pukaran-Lammaspohjan
29996: Se tarvitsee välttämättä perusparantamista. Tä- tien perusparantamiseksi Pielaveden
29997: mä on kunnanhallituksen esitys. kunnassa Kuopion läänissä.
29998: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29999: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30000: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta. 1983
30001:
30002: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
30003: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
30004: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Mikko Vainio
30005: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
30006: 1980 1983 vp.
30007:
30008: Toivomusaloite n:o 1795
30009:
30010:
30011:
30012:
30013: V. Vennamo ym.: Salahmin-Marttisenjärven tien parantami-
30014: sesta Vieremällä
30015:
30016:
30017: Edus'kunnaUe
30018:
30019: Salahmin-Mantisenjärven tie n:o 16149 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30020: Vieremän kunnassa olisi välttämättä parannet- menpiteisiin Salahmin-Marttisenjärven
30021: tava. Kunnanhallitus on asettunut tien korjaa- tien n:o 16149 tehokkaaksiparantamisek-
30022: mista tukemaan. si Vieremän kunnassa Kuopion läänissä.
30023: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30024: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30025: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
30026:
30027: Veikko Vennamo Vieno Eklund Mikko Vainio
30028: Heikki Riihijärvi Liisa .Aminz Reijo Enävaara
30029: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
30030: Urho Pohto Reino Jyrkilä
30031: 198.3 vp. 1981
30032:
30033: Toivomusaloite n:o 1796
30034:
30035:
30036: V. Vennamo ym.: Salonkylän-Haapakankaan tien perusparan-
30037: tamisesta Tuusniemellä
30038:
30039:
30040:
30041:
30042: Edus'kunnaUe
30043:
30044: Tuusniemen kunta on esittänyt, että Sa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30045: lonkylän-Haapakankaan huonokuntoinen tie toimenpiteisiin Salonkylän-Haapakan-
30046: olisi viivyttelemättä perusparannettava. Samal- kaan tien perusparantamiseksi T uusnie-
30047: la hoidettaisiin työllisyyttä. men kunnassa.
30048: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30049: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30050: sen,
30051: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 198.3
30052:
30053: Veikko Vennamo Reino Jyrkilä Mikko Vainio
30054: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
30055: Liisa Arranz Pentti Kettunen Lea Mäkipää
30056: Pentti Skön
30057: 1982 1983 vp.
30058:
30059: Toivomusaloite n:o 1797
30060:
30061:
30062: V. Vennamo ym.: Soisalon saaren tieverkoston perusparanta·
30063: misesta
30064:
30065:
30066:
30067:
30068: Edu·skunnalle
30069:
30070: Soisalon saari Kuopion läänissä on Suomen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30071: suurin saari. Autioitumisen estämiseksi ja ta· menpiteisiin Soisalon saaren tieverkos-
30072: loudellisen toimeentulon parantamiseksi on Soi- ton joka suhteessa kiireellisesti perus-
30073: salon saaren tieverkosto nopeasti saatettava parantamiseksi ja rakentamiseksi pää-
30074: joka suhteessa asianmukaiseen kuntoon. määränä saattaa saaren tieverkosto to-
30075: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- della kelvolliseksi.
30076: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30077: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30078:
30079: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
30080: Vieno Eklund Pentti Skön Reino Jyrkllä
30081: Liisa Arranz Mikko Vainio Lea Mäkipää
30082: 1983 vp. 1983
30083:
30084: Toivomusaloite n:o 1798
30085:
30086:
30087:
30088:
30089: V. Vennamo ym.: Tahvol:anmäen-Vuorisen tien perusparanta-
30090: misesta
30091:
30092:
30093: Eduskunnalle
30094:
30095: Tahvolanmäen-Vuorisen tie olisi peruspa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30096: rannettava ja mikäli mahdollista, päällystettävä. menpiteisiin T ahvolanmäen-Vuorisen
30097: Leppävirran kunta pitää tätä työtä kiireellisenä tien perusparantamisen toteuttamiseksi.
30098: ja välttämättömänä.
30099: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30100: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30101: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30102:
30103: Veikko Vennamo Reino Jyrkilä Mikko Vainio
30104: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
30105: Liisa Arranz Pentti Skön Lea Mäkipää
30106: 1984 1983 vp.
30107:
30108: Toivomusaloite n:o 1799
30109:
30110:
30111:
30112:
30113: V. Vennamo ym.: Vaaraslahden-Laukkalan tien perusparanta-
30114: misesta Pielavedellä
30115:
30116:
30117: Eduskunnalle
30118:
30119: Pielaveden kunta on esittänyt, että V aaras- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30120: lahden-Laukkalan tie kunnassa olisi perus- menpiteisiin V aaraslahden-Laukkalan
30121: parannettava. Tie on heikkokuntoinen. Tiel- tien perusparantamiseksi Pielaveden
30122: lä on huomattavaa tarpeellista liikennettä. kunnassa Kuopion läänissä.
30123: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30124: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30125: sen,
30126: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
30127:
30128: Veikko Vennamo Vieno Eklund Mikko Vainio
30129: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reijo Enävaara
30130: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
30131: Urho Pohto Reino Jyrkilä
30132: 1983 vp. 1985
30133:
30134: Toivomusaloite n:o 1800
30135:
30136:
30137:
30138:
30139: V. Vennamo ym.: Pohjois-Keiteleen tien peruskorjaamisesta vä-
30140: lillä Tossavanlahti-Oulun piirin raja
30141:
30142:
30143: Edusku·nnalle
30144:
30145: Pohjois-Keiteleen tien peruskorjaus välillä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30146: Tossavanlahti-Oulun piirin raja on hyvin tar- menpiteisiin Pohjois-Keiteleen tien vä-
30147: peellinen. Keiteleen kunta pitää tämän tien kii- lillä T ossavanlahti-0 ulun piirin ra;a
30148: reellistä peruskorjausta aivan välttämättömänä. kiireelliseksi peruskorjaamiseksi.
30149: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30150: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30151: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
30152:
30153: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
30154: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
30155: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Lea Mäkipää
30156: Mikko Vainio Reijo Enävaara
30157:
30158:
30159:
30160:
30161: 249 088300420M
30162: 1986 1983 vp.
30163:
30164: Toivomusaloite n:o 1801
30165:
30166:
30167:
30168:
30169: V. Vennamo ym.: Vaaraslahden-Laukkalan-Saarelan tien kun-
30170: nostamisesta
30171:
30172:
30173: Eduskunnalle
30174:
30175: Pielaveden kunnassa on Vaaraslahden- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30176: Laukkalan-Saarelan tie huonokuntoinen. Kun- menpiteisiin Vaaraslahden-Laukkalan
30177: ta pitää sen korjaamista välttämättömänä. -Saarelan tien kunnostamiseksi Piela-
30178: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- veden kunnassa.
30179: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30180: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30181:
30182: Veikko Vennamo Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
30183: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Skön
30184: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
30185: 1983 vp. 1987
30186:
30187: Toivomusaloite n:o 1802
30188:
30189:
30190:
30191:
30192: V. Vennamo ym.: Vieremän-Ryhälänmäen maantien perus-
30193: parantamisesta
30194:
30195:
30196: Eduskunnalle
30197:
30198: Vieremän-Ryhälän maantie olisi välttämättä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti so-
30199: perusparannettava. Suunnitelmien laatiminen on piviin toimenpiteisiin Vieremän-Ryhä-
30200: jo parhaillaan käynnissä. Tämä on kunnanhalli- länmäen maantien perusparantamiseksi
30201: tuksen kanta. Vieremän kunnassa Kuopion läänissä.
30202: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30203: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30204: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
30205:
30206: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
30207: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reijo Enävaara
30208: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Lea Mäkipää
30209: 1988 1983 vp.
30210:
30211: Toivomusaloite n:o 1803
30212:
30213:
30214:
30215:
30216: V. Vennamo ym.: Lassisaaren kevyen liikenteen väylän raken-
30217: tamisesta Keiteleelle
30218:
30219:
30220: Eduskunnalle
30221:
30222: Keiteleen kunnanhallitus pitää tarpeellisena että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30223: Lassisaaren kevyen liikenteen väylän rakenta- Lassisaaren Keiteleen kunnassa kevyen
30224: mista. Tämä lisäisi tieturvallisuutta. liikenteen väylän rakentamisen edistä-
30225: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseksi.
30226: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30227: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
30228:
30229: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Kettunen
30230: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Pentti Skön
30231: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Reino Jyrkilä
30232: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
30233: 1983 vp. 1989
30234:
30235: Toivomusaloite n:o 1804
30236:
30237:
30238:
30239:
30240: V. Vennamo ym.: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta La-
30241: pinlahdella
30242:
30243:
30244: Edus'kunn·alle
30245:
30246: Asiantuntijat katsovat, että Lapinlahden kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30247: nassa kevyen liikenteen väylien rakentaminen menpiteisiin ket:yen liikenteen väylien
30248: viitostielle kirkonkylän etelä- ja pohjoispuolelle rakentamiseksi viilostielle kirkonkylän
30249: on tarpeellinen ja kiireellinen asia. etelä- ja pohjoispuolelle Lapinlahden
30250: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kunnassa Kuopion läänissä.
30251: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30252: sen,
30253: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
30254:
30255: Veikko Vennamo Vieno Eklund Mikko Vainio
30256: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reijo Enävaara
30257: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
30258: Urho Pohto Reino Jyrkilä
30259: 1990 1983 vp.
30260:
30261: Toivomusaloite n:o 1805
30262:
30263:
30264:
30265:
30266: V. Vennamo ym.: Linnansalmen tien kevyen liikenteen väylän
30267: jatkamisesta Lapinlahdella
30268:
30269:
30270: EduskunnaHe
30271:
30272: Lapinlahden kunnassa Kuopion läänissä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30273: ns. Linnansalmen tien kevyen liikenteen väy- menpiteisiin Linnansalmen tien kevyen
30274: lää jatkettava. Tämä on kunnanhallituksen liikenteen väylän ;atkamiseksi Lapin-
30275: kanta. lahden kunnassa Kuopion läänissä.
30276: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30277: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30278: sen,
30279: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
30280:
30281: Veikko Vennamo Vieno Eklund Mikko Vainio
30282: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reijo Enävaara
30283: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
30284: Urho Pohto Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
30285: 198.3 vp. 1991
30286:
30287: Toivomusaloite n:o 1806
30288:
30289:
30290:
30291:
30292: V. Vennamo ym.: Siltojen ja rumpujen vahvistamisesta Kuo-
30293: pion läänissä
30294:
30295:
30296: Eduskunnalle
30297:
30298: Kuopion läänissä on paljon vahvistusta kai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30299: paavia siltoja. Sama koskee rumpuja. Tämä ai· menpiteisiin siltojen ja rumpujen tar-
30300: heuttaa taloudellisia menetyksiä. peellisessa laajuudessa vahvistamisek-
30301: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- si Kuopion läänissä niin, että liikenne ei
30302: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kärsi eikä kokonaisia kuntia ole tärkeil-
30303: tä osin liikenteellisessä motissa.
30304: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30305:
30306: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
30307: Vieno Eklund Pentti Skön Reino Jyrkilä
30308: Liisa Arranz Mikko Vainio Lea Mäkipää
30309: 1992 1983 vp.
30310:
30311: Toivomusaloite n:o 1807
30312:
30313:
30314:
30315:
30316: V. Vennamo ym.: Kihlovirran sillan rakentamisesta Iisalmessa
30317:
30318:
30319: Eduskunnalle
30320:
30321: Kihlovirran silta Iisalmen kaupungissa Kuo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30322: pion läänissä olisi kiireellisesti rakennettava taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30323: joustavaa laajentunutta liikennettä varten.
30324: Suunnitelmia on asiasta tehty jo vuosikausia. että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
30325: Tämä on myös Iisalmen kaupungin vakava toi- menpiteisiin Kihlovirran sillan rakenta-
30326: vomus. misen toteuttamiseksi loppuun saakka
30327: Iisalmen kaupungissa Kuopion läänissä.
30328: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
30329:
30330: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
30331: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Rt:ino Jyrkilä
30332: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Mikko Vainio
30333: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
30334: 1983 vp. 1993
30335:
30336: Toivomusaloite n:o 1808
30337:
30338:
30339:
30340:
30341: V. Vennamo ym.: Katsastusaseman rakentamisesta Pielavedelle
30342:
30343:
30344: Eduskunnalle
30345:
30346: Kun Juankosken kunnan katsastusasema että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30347: Kuopion läänissä tulee rakennetuksi, niin Pie- menpiteisiin katsastusaseman rakentami-
30348: laveden kunnan vuoro on saada itselleen kat- seksi Pielaveden kuntaan Kuopion lää-
30349: sastusasema. Tämä on kunnanhallituksen kanta. nissä.
30350: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30351: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30352: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
30353:
30354: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
30355: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
30356: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Lea Mäkipää
30357: Reijo Enävaara Pekka Vennamo
30358:
30359:
30360:
30361:
30362: 250 088300420M
30363: 1994 1983 vp.
30364:
30365: Toivomusaloite n:o 1809
30366:
30367:
30368:
30369:
30370: V. Vennamo ym.: Raskaiden ajoneuvojen kuljettajakoulutuksen
30371: harjoitusradan rakentamisesta lisalmeen
30372:
30373:
30374: Eduskunnalle
30375:
30376: Iisalmen ammatillista kurssikeskusta varten että hallitus ryhtyisi kiireellisesti so-
30377: olisi välttämättä rakennettava riittävän suuri ja piviin toimenpiteisiin Iisalmen amma-
30378: tarkoituksenmukainen harjoitusalue raskaiden tillista kurssikeskusta varten tarpeelli-
30379: ajoneuvojen kuljettajakoulutuksen kehittämisek- sen raskaiden ajoneuvojen kuljettajakou-
30380: si. Kaupunki on varannut tarkoitusta varten lutuksen harjoitusalueen rakentamisen
30381: sopivan alueen. Kustannukset ovat noin 5 mil- edistämiseksi.
30382: joonaa markkaa.
30383: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30384: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30385: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
30386:
30387: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz
30388: Heikki Riihijärvi Urho Pohto Pentti Skön
30389: Pentti Kettunen Vieno Eklund Reino Jyrkilä
30390: Lea Mäkipää Reijo Enävaara
30391: 1983 vp. 1995
30392:
30393: Toivomusaloite n:o 1810
30394:
30395:
30396:
30397:
30398: V. Vennamo ym.: Valtionrautateiden paikallisliikenteen säHyttä-
30399: m.isestä Kuopion, Pieksämäen ja Joensuun alueella
30400:
30401:
30402: Eduskunnalle
30403:
30404: SMP ei hyväksy Vaidonrautateiden paikallis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30405: liikenteen lopettamista aste asteelta työssäkävi- menpiteisiin Valtionrautateiden paikallis-
30406: jöiden ja tavallisten kansalaisten tarpeiden vas- liikenteen säilyttämiseksi erityisesti Kuo-
30407: taisesti. Rautatielaitos on palvelulaitos eikä yk- pion) Pieksämäen ja Joensuun alueella
30408: sinomaan liikeyritys. työssäkäviiöiden ;a paikallisen väestön
30409: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tarpeiden mukaisesti.
30410: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30411: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30412:
30413: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
30414: Vieno Eklund Pentti Kettunen Lea Mäkipää
30415: Liisa Arranz Pentti Skön Urpo Leppänen
30416: Reino Jyrkilä Mikko Vainio Pekka Vennamo
30417: 1996 1983 vp.
30418:
30419: Toivomusaloite n:o 1811
30420:
30421:
30422:
30423:
30424: V. Vennamo ym.: Hanalan pysäkin käyttöönottamisesta Van-
30425: taalla
30426:
30427:
30428: Eduskunnalle
30429:
30430: Hanalan rautatiepysäkkiä Vantaalla Helsin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30431: gin lähellä on tarvinnut ja käyttänyt monta menpiteisiin Hanalan rautatiepysäkin
30432: tuhatta henkilöä päivässä. Mutta byrokratia ja Vantaalla uudelleen käyttöönottamiseksi
30433: härkäpäisyys hävittivät Hanalan pysäkin kestä- pysäkkiä tarvitsevien etujen mukai-
30434: mättömillä perusteilla. sesti.
30435: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30436: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30437:
30438: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30439:
30440: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
30441: Vieno Eklund Pentti Kettunen Lea Mäkipää
30442: Liisa Arranz Pentti Skön Urpo Leppänen
30443: Reino Jyrkilä Mikko Vainio Pekka Vennamo
30444: 1983 vp. 1997
30445:
30446: Toivomusaloite n:o 1812
30447:
30448:
30449:
30450:
30451: V. Vennamo ym.: Eläkeläisten oikeudesta matkustaa alennus-
30452: lipulla myös viikonloppuisin
30453:
30454:
30455: Eduskunnalle
30456:
30457: SMP katsoo, että kansaneläkeläisten tulisi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30458: rautateillä ja muualla saada matkustaa alennus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30459: lipulla myös viikonloppuisin sekä juhlapyhien
30460: aikana. Ovathan eläkeläiset suorittaneet ras- että hallitus ryhtyifi hireellisiin toi
30461: kaan työn yhteiskuntamme rakentamiseksi ja it- menpiteisiin kansaneläkeläisten oikeutta-
30462: senäisen Suomen puolustamiseksi. Tämä koskee miseksi matkustamaan viikonloppuisin
30463: myös erityisesti sotiemme veteraaneja ja inva- ja juhlapyhien aikana rautateillii j,7
30464: lideja. muualla alennuslipulla
30465: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
30466:
30467: Veikko Vennamo Urho Pohto Reino Jyrkilä
30468: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
30469: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
30470: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
30471: Lea Mäkipää Urpo Leppänen
30472: 1998 198.3 vp.
30473:
30474: Toivomusaloite n:o 1813
30475:
30476:
30477:
30478:
30479: V. Vennamo ym.: Haukiveden-Hsveden kanavan rakentami-
30480: sesta
30481:
30482:
30483: Eduskunnalle
30484:
30485: Haukiveden-Iisveden kanavan rakentamiseen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30486: olisi lopulta päästävä. Asiaa on jo riittävästi menpiteisiin Haukiveden-Iisveden ka-
30487: tutkittu ja selvitetty. navan rakentamisen toteuttamiseksi.
30488: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
30489: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30490: sen,
30491: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30492:
30493: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
30494: Vieno Eklund Pentti Kettunen Lea Mäkipää
30495: Liisa Arranz Pentti Skön Mikko Vainio
30496: 1983 vp. 1999
30497:
30498: Toivomusaloite n:o 1814
30499:
30500:
30501:
30502:
30503: V. Vennamo ym.: Juojärven-V~isveden kanavan rakentami-
30504: sesta
30505:
30506:
30507: Eduskunnalle
30508:
30509: Juojärven-Varisveden kanavointi Kaavilla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30510: Kuopion läänissä on tarpeellinen. Suunnittelu ]uojärven-Varisveden kanavoinnin to-
30511: on jo toteutettu. teuttamiseksi matkailun ja paikallisen
30512: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- väestön etujen mukaisesti.
30513: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30514: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30515:
30516: Veikko Vennamo Reino Jyrkilä Pentti Skön
30517: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
30518: Liisa Arranz Pentti Kettunen Lea Mäkipää
30519: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
30520: 2000 198.3 vp.
30521:
30522: Toivomusaloite n:o 181.5
30523:
30524:
30525:
30526:
30527: V. Vennamo ym.: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakennustöi-
30528: den aloittamisesta
30529:
30530:
30531: Eduskunnalle
30532:
30533: SMP katsoo, että Keiteleen-Päijänteen ka- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30534: nava olisi kiireellisesti rakennettava. Tämä edis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30535: täisi työllisyyttä ja joka tapauksessa Sisä-Suo-
30536: men vesistön tehokas hyväksikäyttö on kaik- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30537: kien edun mukaista. menpiteisiin Keiteleen-Päijänteen ka-
30538: navan rakentamisen aloittamiseksi.
30539: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
30540:
30541: Veikko Vennamo Urho Pohto Pentti Skön
30542: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund Reino Jyrkilä
30543: Anssi Joutsenlahti Liisa Arranz Mikko Vainio
30544: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
30545: 1983 vp. 2001
30546:
30547: Toivomusaloite n:o 1816
30548:
30549:
30550:
30551:
30552: V. Vennamo ym.: Vieremän-Iisalme10 ·:enei.iyreitin i:t.:nnost:::·
30553: misesta
30554:
30555:
30556: Eduskunnalle
30557:
30558: Vieremän kunnanhallitus on esittänyt, että että hallitus ryhtyi~-;" asianmukaisiin
30559: Vieremän-Iisalmen venereitti Kuopion läänis· toimenpiteisii1~\licrc.,;är:-I3saimcn -:;c-
30560: sä kunnostettaisiin ja rakennettaisiin veneilysa- neilyreitin kunnostamisen edistämiseksi
30561: tama Vieremälle. Nämä suunnitelmat ovat hy- ja veneilysatamar. rakentamisen toteut-
30562: vin tarkoituksenmukaisia. tamise.ksi Vieremäilc Kuopion läänissä.
30563: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
30564: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30565: sen,
30566: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 198.3
30567:
30568: Veikko Vennamo Vieno Eklund Mikko Vainio
30569: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Reijo Enävaara
30570: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
30571: Urho Pohto Reino Jyrkilä
30572:
30573:
30574:
30575:
30576: 251 088300420M
30577: 2002 1983 vp.
30578:
30579: Toivomusaloite n:o 1817
30580:
30581:
30582:
30583:
30584: V. Vennamo ym.: Kotimai~n pientonniston li'Säämisestä
30585:
30586:
30587: Eduskunnalle
30588:
30589: Ulkomainen pientonnisto on käytännöllisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30590: katsoen vallannut Saimaan kanavan ja Saimaan menpiteisiin kotimaisen pientonniston
30591: vesistöliikenteen. Tämä johtuu kotimaisen pien- eivyttämi"ct-: cdistämisek~i cn;:e;1 kaikkea
30592: tonniston syrjinnästä ja väheksymisestä. Asian- Saimaan kanavan liikenteessä.
30593: tilaan on saatava korjaus.
30594: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30595: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30596: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30597:
30598: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
30599: Vieno Eklund Pentti Kettunen Lea Mäkipää
30600: Liisa Arranz Pentti Skön Urpo Leppänen
30601: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
30602: Mikko Vainio
30603: 1983 vp. 2003
30604:
30605:
30606: Toivomusaloite n:o 1818
30607:
30608:
30609:
30610:
30611: V. Vennamo ym.: Lehtien postimaksujen yhtenäistämisestä
30612:
30613:
30614: Eduskunnalle
30615:
30616: SMP ei hyväksy lehtien eriarvoisuutta posti· että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30617: maksuissa vastoin perustuslakimme henkeä ja menpiteisiin lehtien postimaksujen asiat-
30618: tarkoitusta. Hallituksen päätös tässä suhteessa toman erilaisuuden poistamiseksi perus-
30619: ei ole hyväksyttävä. tuslain hengen ja tarkoituksen vastaisena
30620: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit· sekä vapaata tiedonlevitystä rajoitta-
30621: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, vana.
30622: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30623:
30624: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
30625: Vieno Eklund Pentti Kettunen Lea Mäkipää
30626: Liisa Arranz Pentti Skön Urpo Leppänen
30627: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
30628: Mikko Vainio
30629: 2004 1983 vp.
30630:
30631: ToiVomusaloite n:o 1819
30632:
30633:
30634:
30635:
30636: V. Vennamo ym.: Puhelinliittymien rakentamisen turvaamisesta
30637: Kuopion telepiirissä
30638:
30639:
30640: Eduskunnalle
30641:
30642: Posti· ja telelaitoksen investointimäärärahojen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30643: vähyys on johtanut siihen, että Kuopion tele- menpiteisiin puhelinliittymien rakenta-
30644: piirin alueella noin 800 uutta puhelinliittymää misen turvaamiseksi sekä Kuopion tele-
30645: joudutaan jättämään rakentamatta. Tästä joutu- piirin työntekijöiden työpaikkojen var-
30646: vat erityisesti haja-asutusalueet kärsimään. Te- mistamiseksi alueella elävän väestön ja
30647: lelaitoksen palveluksessa olevien henkilöiden yritystoiminnan välttämättömien etujen
30648: työpaikka joutuu myös vaaranalaiseksi. Tällaista mukaisesti.
30649: asiantilaa ei voida pitää hyväksyttävänä.
30650: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30651: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, .
30652: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
30653:
30654: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
30655: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
30656: Pentti Skön
30657: 1983 vp. 2005
30658:
30659: Toivomusaloite n:o 1820
30660:
30661:
30662:
30663:
30664: V. Vennamo ym.: Eduskunnan täysistuntoja koskevan tiedotta-
30665: misen lisäämisestä
30666:
30667:
30668: Eduskunnalle
30669:
30670: Terve kansanvalta edellyttää, että riittävä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30671: tieto asioista on kansalaisten saatavissa. Sama taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30672: koskee eduskunnan työskentelyä.
30673: Kuitenkin eduskunnan työskentelyä on laa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30674: jalti pimennetty ja vääristelty, ja kansalaiset menpiteisiin eduskunnan yleisistuntojen
30675: ovat lehdistön sekä radion ja television puut- työskentelyn riittävässä laajuudessa tie-
30676: teellisen ja yksipuolisen tiedotustoiminnan va- dottamiseksi radiossa ja televisiossa niin,
30677: rassa. että kansalaiset välittömästi itse voivat
30678: seurata eduskuntatapahtumia.
30679: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
30680:
30681: Veikko Vennamo Vieno Eklund Reino Jyrkilä
30682: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Mikko Vainio
30683: Pentti Kettunen Pentti Skön Lea Mäkipää
30684: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
30685: Urho Pohto Reijo Enävaara Urpo Leppänen
30686: 2006 1983 vp.
30687:
30688: Toivomusaloite n:o 1821
30689:
30690:
30691:
30692:
30693: V. Vennamo ym.: Eduskunnan täysistuntojen radioinnista
30694:
30695:
30696: Eduskunnalle
30697:
30698: Terve kansanvalta ei tunne tiedonpimentä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30699: mistä. Eduskuntatapahtumien pimentäminen eduskunnan täysistuntojen radioimisen
30700: tai harhauttaminen on vastoin parlamentaris- aikaansaamiseksi.
30701: mia ja tervettä kansanvaltaa.
30702: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30703: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30704: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
30705:
30706: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
30707: Vieno Eklund Pentti Skön Reijo Enävaara
30708: Liisa Arranz Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
30709: J. Juhani Kortesalmi
30710: 198.3 vp. 2007
30711:
30712: Toivomusaloite n:o 1822
30713:
30714:
30715:
30716:
30717: Vepsäläinen ym.: Soisalon saaren liikenneyhteyksien parantami-
30718: ·sesta
30719:
30720: Eduskunnalle
30721:
30722: Soisalon saaren runkotiestön parantaminen Näillä perusteilla ehdotamme eduskunnan hy-
30723: on sekä Vehmersalmen että Leppävirran kunnan väksyttäväksi toivomuksen,
30724: ja erityisesti niiden Soisalossa asuville perheille
30725: ensiarvoisen tärkeä asia. Maantien n:o 534 että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
30726: osalta Tahvolanmäen-Vuorisen ja n:o 536 piteisiin Soisalon saaren tiestön ja lii-
30727: osalta Kannuslahden-Räsälän varatien raken- kenneyhteyksien parantamiseksi Kuopion
30728: teen parantaminen ja päällystäminen tulee suo- läänissä.
30729: rittaa pikaisesti.
30730: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
30731:
30732: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö Kari Rajamäki
30733: 2008 1983 rd.
30734:
30735: Hemställningsrnotion nr 1823
30736:
30737:
30738:
30739:
30740: Westerlund m, fl.: Om omfansvägen vid Lovisa
30741:
30742:
30743: Till Riksdagen
30744:
30745: Redan under åren 1963-66 undersöktes som känt förutom trafiken mellan ortcrna ock-
30746: riksvägens Helsingfors-Fredrikshamn förbi så den alltjämt viixande intnnationclb traLLen.
30747: Lovisa förbättringsplan. Tili detta vägförbätt- Den genom Lovisa dirigeradc allt tyngre
30748: ringsprojekt hörde Lovisa stads omfartsväg, 0ch JivJigarc trafikcn utgi'r, i'önthlfll cltl i..!.:n
30749: som anknyter sig till riksväg nr 7, stadens in- är skadlig för gamla hus, ock<i r ,-~ <11\'c·l· ~ r
30750: fartsvägar västerifrån mcd btoar och öster- stor trafikfara. Då man dessutom ur i bc,Jk
30751: ifrån samt förbindelsevägen tili Valkom hamn tande Mannerheimvägens, som betj;i;.ar g.:norr.-
30752: och vägen som leder tili Lappträsk. fartstrafiken, relativt branta lntnin~~ ovh dcn
30753: Ar 197 3 blev förbindelsevägen tili V alkom lokala hastighetsbegränsningen, blir genomfatcs·
30754: färdig, den västliga infartsvägen med broar trafiken såväl tidsmässigt som på grund av
30755: och vägen norrut i riktning mot Lappträsk. energiförbrukningen nationalekonomiskt oför-
30756: Däremot avstod man från att bygga den redan delaktig.
30757: planerade och viktigaste, d.v.s. stadens om- Då man undersökt Lovisa omfansvägs verk-
30758: fartsväg, fastän Lovisa stad och Pernå kommun ningar, har man försökt utreda trafikmängder-
30759: redan hade fällt skog i och för att underlätta na på infartsvägarna till Lovisa och härtill skil-
30760: vägbyggnadsarbetena. Man uppgav att orsaken ja åt den trafik som stannar i Lovisa och den
30761: härtill var att den kommande motorvägen Hel- som kör igenom staden. I utredningen har
30762: singfors--Kotka skulle fungera som omfarts- man använt sig av beräkningar utförda år
30763: väg. 1974, den av ingenjörbyrån Viatek år 1970
30764: Eftersom dessa vägplaner som numera av- utförda vägundersökningen inom ramen för Ny-
30765: sevärt förändrats och byggs enligt helt andra lands vägnät och den år 1973 av Östra Ny-
30766: sträckningslinjer, som inte ens kommer att lands regionplaneförbund utförda trafikunder-
30767: tangera Lovisa stad, kan självfallet omfarts- sökningen. Resultaten finns i tabellen.
30768: vägen kring Lovisa inte få bli beroende av så Vid uppskattningen av genomfartstrafiken
30769: osäkra riktlinjer och detta vägbyggnadsprojekt har man använt sig av Nylands vägnätsunder-
30770: kan inte mera uppskiutas. Trafiken genom sökning, enligt vilken av trafiken i riktning
30771: Lovisa växer enormt, som av föreliggande upp- öster-väster 7 4 % går genom staden och av
30772: gifter framgår. Riksväg nr 7 eller E 3 betjänar den från Lappträsk stannar 85 % i staden.
30773:
30774: T abell förv. personbilsenheter och dess utveckling
30775: 1974 1975 1980 1985 1990 2000
30776: västra infarten• 0 •••••••••••••• ' ••••••••• 5 100 5 500 7 200 9 000 11 000 13 400
30777: östra infarten •••• 0. 0 •••••••••• 0 •••••••• 4 500 5 000 7 000 9 000 10 000 11 500
30778: Lappträsk- Lovisa .................... 1 900 1 900 2 100 2 300 2 600 3 100
30779: ;;t::nomfart: öst-väst riktning .............. 3 600 3 900 5 300 6 700 7 800 9 200
30780: genomfart: Lappträsk riktning •••• 0 ••••••• 300 300 300 300 400 500
30781: Tillsammans ............................ 3 900 4 200 5 600 7 000 8 200 9 700
30782: I Lovisa stannar: •• 0 ••••••••• 0 •••••••••••
30783:
30784:
30785:
30786:
30787: öst-väst riktning ...................... 1 300 1 400 1 800 2 300 2 700 3 500
30788: Lappträsk riktning ........... ' .......... 1 600 1 600 1 800 2 000 2 300 2 600
30789: Tillsammans ............................ 2 900 3 000 3 600 4 300 5 000 6 100
30790: 1983 rd. - HM nr 1823 2009
30791:
30792: Om förverkligandet av projektet ytterligare Med hänvisning tili det ovanstående föreslås
30793: uppskjutes medför detta förutom betydande vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
30794: olägenheter oskäliga kostnader för en stad av
30795: Lovisas storlek. Av föreliggande utredningar att regeringen rndtte vidte1 åtgärder
30796: framgår även att förverkligandet av projektet så att arbetsskufet .11ted omfartsuii;~el!
30797: vore väl motiverat även ur nationalekonomisk förbi Lovisa stad Slld<~St möjligt kan- i;;-
30798: synpunkt. ledas.
30799: Helsingfors den 21 april 1983
30800:
30801: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
30802:
30803:
30804:
30805:
30806: 252 08830o420M
30807: 2010 1983 vp.
30808:
30809: Toivomusaloite n:o 1823 Suomennos
30810:
30811:
30812:
30813:
30814: Westerlund ym.: Loviisan ohikulkutiestä
30815:
30816:
30817: Eduskunnalle
30818:
30819: Jo vuosina 1963-66 tutkittiin Helsingin- nettä, myös jatkuvasti kasvavaa kansainvälistä
30820: Haminan Loviisan ohittavan kantatien paranta- liikennettä.
30821: mista. Tähän tiesuunnitelmaan kuului Loviisan Loviisan kaupungin kautta ohjautuva yhä
30822: kaupungin ohitustie, joka yhtyy kantatiehen n:o raskaampi ja vilkkaampi liikenne muodostaa,
30823: 7, kaupunkiin lännestä tulevat tiet siltoineen ja paitsi että se on vanhojen talojen kannalta hai-
30824: idästä päin sekä Valkon satamaan vievä yhteys- tallinen, myös huomattavan liikenteellisen vaa-
30825: tie ja Lapinjärvelle vievä tie. ran. Kun vielä otetaan huomioon kauttakulku-
30826: Valkon yhteystie tuli valmiiksi vuonna 197 3 liikennettä palvelevan Mannerheimintien suh-
30827: samoin kuin läntinen tulotie siltoineen sekä teellisen suuri kaltevuus sekä paikallinen no-
30828: pohjoiseen Lapinjärven suuntaan vievä tie. Sitä peusrajoitus, kauttakulkuliikenne muodostuu
30829: vastoin luovuttiin rakentamasta jo suunniteltua. sekä ajan käytön että kansantalouden kannalta
30830: ja tärkeintä eli kaupungin ohitustietä, vaikka epäedulliseksi.
30831: Loviisan kaupunki ja Pernajan kunta jo olivat Tutkittaessa Loviisan kauttakulkuliikenteen
30832: kaataneet metsää tien rakentamistöiden helpot- vaikutuksia on yritetty selvittää Loviisaan tu-
30833: tamiseksi. Syyksi tähän ilmoitettiin, että tuleva levien teiden liikenteen määrää ja tällä tavoin
30834: Helsingin-Kotkan moottoritie tulisi toimi- erottaa siitä Loviisaan pysähtyvien ja edelleen
30835: maan ohitustienä. matkaa jatkavien ajoneuvojen määrät toisistaan.
30836: Koska näitä tiesuunnitelmia nyttemmin on Tutkimuksissa on käytetty vuoden 197 4 ar-
30837: huomattavasti muutettu ja niitä toteutetaan vioita, insinööritoimisto Viatekin vuonna 1970
30838: noudattaen aivan toisia tiesuuntia, jotka eivät suorittamaa tietutkimusta Uudenmaan tieverkon
30839: edes tule sivuamaan Loviisan kaupunkia, ei puitteissa ja Itä-Uudenmaan seutukaavaliiton
30840: Loviisan ohitustie luonnollisestikaan saa olla vuonna 1973 suorittamaa tietutkimusta. Tulok-
30841: riippuvainen näin epävarmoista suunnan valin- set ilmenevät taulukosta.
30842: noista eikä tätä tiesuunnitelmaa enää voida Kauttakulkuliikennettä arvioitaessa on käy-
30843: lykätä. Loviisan kautta tapahtuva liikenne kas- tetty Uudenmaan tieverkkotutkimusta, jonka
30844: vaa suunnattomasti, kuten oheisista tiedoista mukaan itä-länsisuunnan liikenteestä 74 % kul-
30845: käy ilmi. Kantatie n:o 7 eli E 3 palvelee kuten kee kaupungin läpi ja Lapinjärven suunnasta tu-
30846: tunnettua, paitsi paikkakuntien välistä liiken- levasta 85% jää kaupunkiin.
30847: Taulukko henktlöautoista ja niiden määrien kehityksestä:
30848: 1974 1975 1980 1985 1990 2000
30849: läntinen tuloväylä ...................... . 5 100 5 500 7 200 9 000 11000 13 400
30850: . .•. 1 .. 1""
30851: ttau~e~. ~ ovay ~ ........................ . 4 500 5 000 7 000 9 000 10 000 11 500
30852: LapmJarvt-Lovusa ..................... . 1 900 1 900 2 100 2 300 2 600 3 100
30853: kauttakulku: itä-länsisuunta .............. . 3 600 3 900 5 300 6 700 7 800 9 200
30854: kauttakulku: Lapinjärven suunta ......... . 300 300 300 300 400 500
30855: yhteensä: ............................. . 3 900 4 200 5 600 7 000 8 200 9 700
30856: Loviisaan jää: ................... ' ......
30857: itä-länsisuunta .......................... 1 300 1 400 1 800 2 300 2 700 3 500
30858: Lapinjärven suunta ...................... 1 600 1600 1 800 2 000 2 300 2 600
30859: yhteensä ............................... 2 900 3 000 3 600 4 300 5 000 6 100
30860: 1983 vp. - TA n:o 1823 2011
30861:
30862: Jos hankkeen toteuttamista edelleen lykätään, Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
30863: aiheutuu siitä Loviisan kokoiselle kaupungille nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30864: huomattavien haittojen lisäksi myös kohtuutto-
30865: mia kustannuksia. Käytettävissä olevista selvi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
30866: tyksistä käy myös ilmi, että hankkeen toteutta- jotta Loviisan obitustien rakentamistyöt
30867: minen olisi hyvin perusteltavissa myös kansan- voitaisiin aloittaa ensi tilassa.
30868: taloudelliselta kannalta.
30869: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
30870:
30871: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
30872: 2012 1983 rd.
30873:
30874: Hemtällningsmotion nr 1824
30875:
30876:
30877:
30878:
30879: Westeriund m. fi.: Om förverliliganåe e.v Lanåsbroväg-projektet
30880: i Karis
30881:
30882:
30883: Tili Riksdagen
30884:
30885: 1 Karis stads gatunät är Landsbrovägen beräknats tili 3,0 milj. mark. För projektets
30886: klassad som huvudgata. Gatans bredd är 18 m, förverkligande är staden beroende av allt tänk-
30887: varav körbanans andel är 10 m. Landsbro- bart stöd från staten. Förutom Statsjärnvägar-
30888: vägen förbinder Ekenäsvägen ( stamväg nr 53 ) nas bidrag och cventuella stöd enligt 136 a §
30889: med Karisvägen ( landsvägen tili Pojo). Vid byggnadslagen önskar staden direkt statsstöd
30890: Kanaltorget ansluts till Landsbrovägen Karis med följande motivering:
30891: Östra infartsvägen (landsväg) och dess fortsätt- - Landsbrovägen utgör en viktig led for
30892: ning Bangatan ( infarten tili centrum) samt genomfartstrafik.
30893: Centralgatan, som är stadens längsta gata ( 2,8 - Landsbrovägen utgör en synnerligen vik-
30894: km). tig led för trafiken mellan stadens norra och
30895: Landsbrovägen är Karis viktigaste förbin- · södra delar.
30896: delseled i syd-nordlig riktning. Järnvägsbrons - Av trafiksäkerhetsskäl bör nuvarande
30897: nuvarande skick och tillstånd tillåter dock inte plankorsning omedelbart elimineras. Tre järn-
30898: lastbilstrafik. Landsbrovägen korsar idag järn- vägsspår, synnerligen svåra höjdförhållanden.
30899: vägen i pian. Vid övergången finns två huvud- Vid kustbanans uträtning byggs på s1tatens för-
30900: spår och ett stickspår. Plankorsningen är för- sorg broar för vägar, vars trafik endast är en
30901: sedd med varningsljus. Från Kanaltorget stiger bråkdel av Landsbrovägens.
30902: Landsbrovägen brant mot plankorsningen. Av- - Gatubyggnadsarrangemangen i anslutning
30903: ståndet från Bangatans mittlinje till närmaste tili "tunnelbygget" är mycket betungande för
30904: järnvägsspår är ca 60 m och höjdskillnaden staden. Under de senaste åren har i stadens
30905: 4 m. Speciellt vintertid är vägtrafikens fram- budget för nya gator kunnat reserveras i rne-
30906: komlighet svår. Detta har bl.a. föranlett in- deLtal 200 000 mark.
30907: förandet av förkörsrätt på Landsbrovägen, - Statsjärnvägarna trycker på staden för
30908: trots att infartsvägen skulle ha naturlig för- att få igång projektet och plankorsningen av-
30909: körsrätt. Landsbrovägens plankorsning kan eli- stängd.
30910: mineras genom att dra gatan under järnvägen. Med hänvisning till ovanstående och därmed
30911: En sådan lösning har länge planerats, men inte sammanhängande synpunkter föreslås vördsamt
30912: kunnat realiseras på grund av höga kostnader. att riksdagen ville hemställa,
30913: Tili projektet hör, förutom "tunneln" under
30914: järnvägen, en ombyggnad av Landsbrovägen på att regeringen måtte vidta skyndsam-
30915: avsnittet Bangatan-Ekenäsvägen, inkl. anslut- ma åtgärder syftande till att Landsbro-
30916: ningen till Ekenäsvägen. Flyttning av vatten- väg-projektet i Karis kan /orverkligas
30917: och avloppsledningar blir även nödvändig. enligt i det föregående uppskisserade
30918: Projektets totala kostnader har preliminärt principer.
30919: Helsingfors den 20 april 1983
30920:
30921: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
30922: 1983 "P· 2013
30923:
30924: Toivomusaloite n:o 1824 Suomennos
30925:
30926:
30927:
30928:
30929: Westerlund ym.: Maasillantie-projektin ·coteuttamisesta Karjaalia
30930:
30931:
30932: Eduskunnalle
30933:
30934: Maasillantie on Karjaan kaupungin katuver- tavasti arvioitu 3,0 miljoonaksi markaksi. Suun-
30935: kossa luokiteltu pääkaduksi. Kadun leveys on nitelman toteuttamiseksi bupunki on tiiysin
30936: 18 m, josta ajoradan osuus on 10 m. Maa- riippuvainen valtion täydestä tuesta. Valtion-
30937: sillantie yhdistää Tammisaarentien ( kantatie rautateiden tuen ja rakennuslain 136 a § :n no-
30938: n:o 53) Karjaan tiehen (Pohjaan vievä maan· jalla mahdollisesti saatavan tuen lisäksi bm·
30939: tie). Kanavatorin kohdalla Karjaan itäinen tulo- punki toivoo suoraa valtion tukeä seumävin pe-
30940: väylä (maantie) liittyy Maasillantiehen ja sen rustein:
30941: jatkeeseen Ratakaruun (keskustan tuloväylä) - Maasillantie on [ärkeä liikenteen kaurta-
30942: sekä Keskuskatuun, joka on kaupungin pisin kulkurei t ti.
30943: katu (2,8 km). - Maasillantie on varsin tärkeä kaupungin
30944: Maasillantie on Karjaan tärkein pohjois- pohjoisen ja eteläisen osan välinen liikenneväylä.
30945: eteläsuuntainen yhteysväylä. Rautatiesillan ny- - Liikenneturvallisuussyistä nykyinen taso-
30946: kyinen kunto ja tila eivät kuitenkaan salli kuor- risteys tulee poistaa. Kolme rautatieraidetta,
30947: ma-autoliikennettä. Maasillantie ylittää tällä het- varsin vaikeat korkeussuhteet. Rantaradan oi-
30948: kellä rautaJtien tasoristeyksenä. Ylityskohdassa kaisun yhteydessä rakennetaan valtion toimesta
30949: on kaksi pääraidetta ja yksi pistoraide. Tasoris- tiesiltoja, joiden liikenne on vain murto-osa
30950: teyksessä on varoitusvalot. Maasillantie nousee Maasillantien liikenteestä.
30951: Kanavatorilta jyrkästi tasoristeystä kohti. Etäi- - Kadunrakennusjärjestelyt, jotka liittyvät
30952: syys Ratakadun keskiviivasta lähimpään rauta- "tunnelin" rakentamiseen, tulevat kaupungille
30953: tietaiteeseen on n. 60 m ja korkeusero 4 m. hyvin kalliiksi. Viime vuosina on kaupungin
30954: :Srityisesti talvisaikaan tie on vaikeakulkuinen. budjettiin voitu varata uusia katuja varten kes-
30955: Tästä on mm. ollut seurauksena etuajo-oikeu- kimäärin 200 000 markkaa.
30956: den antaminen Maasillantielle, vaikka tuloväy- - Valtionrautatiet painostaa kaupunkia, jot-
30957: lällä olisi luonnollinen etuajo-oikeus. Maasillan- ta suunnitelmaa alettaisiin toteuttaa ja tasoris-
30958: tien tasoristeys voidaan poistaa johtamalla katu teys suljettaisiin.
30959: rautatien ali. Tällaista ratkaisua on jo kauan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30960: suunniteltu, mutta sitä ei ole korkeiden kus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30961: tannusten vuoksi voitu toteuttaa. Suunnitel- muksen,
30962: maan kuuluvat rautatien alaisen "tunnelin" li-
30963: :.~ksi Maasillankadun muutostyö Ratakadun- että hallitus ryhtyisz kiireellisiin toi-
30964: Tammisaarenden välillä sekä liittymä Tammi- menpiteisiin Karjaan Maasillantien suun-
30965: saarentiehen. Vesi- ja viemärijohtojen siirtä- nitelman toteuttamiseksi edellä luonneh-
30966: minen tulee myös olemaan välttämätöntä. dittujen periaatieiden mukaisesti.
30967: Suunnitelman kokonaiskustannukset on alus-
30968: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
30969:
30970: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
30971: 2014 1983 vp.
30972:
30973: Toivomusaloite n:o 1825
30974:
30975:
30976:
30977:
30978: Vihriälä ym.: Pai.k1lllislehtien kuljetustuen lisäämisestä
30979:
30980:
30981: Eduskunnalle
30982:
30983: Lehtien kuljettamista postiliikenteessä tue- joihin paikallislehdet yleensä kuuluvat. Vuonna
30984: taan meillä budjettivaroin lehdistön yleisenä 1971 toteQtettu postimaksujen korotus oli kol-
30985: kuljetustukena. Esimerkiksi kuluvana vuonna men vuoden tauon jälkeen n. 35 % ja se koh-
30986: on tähän tukeen osoitettu 340 Mmk. Varsinai- distettiin kokonaan em. lehtiin.
30987: set, vähintään kolme kertaa viikossa ilmesty- Vasta vuonna 1979 paikallislehdistö sai tasa-
30988: vät sanomalehdet joutuvat postimaksuina itse puolisemman postimaksuasetuksen. Kuluvana
30989: maksamaan ainoastaan n. 30 %, paikallislehdet vuonna paikallislehtien alentamiseen kohdistuu
30990: n. 40 % ja aikakauslehdet vähän yli 60 % ai- yleistä kuljetustukea arvion mukaan 21,5 Mmk
30991: heuttamistaan kustannuksista. ja ne itse joutuvat maksamaan 13,7 Mmk.
30992: Lehdiltä itseltään peritään lehdistön yleisen Vaikka pientä parannusta yksi- ja kaksipäi-
30993: kuljetustuen osuudella viran puolesta alennettu . väisten lehtien postitaksojen suhteen on viime
30994: postimaksu. Lehtien lopullisesti maksettavaksi vuosina tapahtunutkin, nämä ovat kuitenkin
30995: jäävän postimaksun suuruus riippuu keskeisesti edelleen kaksinkertaiset vähintään kolme kertaa
30996: siitä, miten kuljetustuen jakaantuminen eri leh- viikossa ilmestyvien lehtien taksoihin verrat-
30997: tiryhmien kesken vahvistetaan. Kun lehtien pos- tuna. Tätä ei paikallislehtien merkitys ja arvo
30998: 'timaksujen vahvistamisessa on voimassa olevan huomioon ottaen voida pitää perusteltuna.
30999: lainsäädännön mukaan noudatettava kustannus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31000: vastaavuusperiaatetta, voidaan jonkin lehtiryh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31001: män postimaksuja alentaa vain joko kuljetustu- muksen,
31002: kea lisäämällä tai muiden lehtiryhmien mak-
31003: settavia postimaksuja korottamalla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31004: Lehtien postimaksujen differentointia on har- paikallislehtien kulietustuen lisäämiseksi
31005: rastettu koko 1970-luvun ajan. Postimaksujen ja niiden maksettavaksi jäävän summan
31006: korotus kohdistui tällöin jyrkemmin harvemmin yhtäläistämiseksi päivälehtien kanssa.
31007: kuin kolme kertaa viikossa ilmestyviin lehtiin,
31008: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
31009:
31010: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
31011: Väinö Raudaskoski Timo Kietäväinen
31012: 1983 vp. 2015
31013:
31014: Toivomusaloite n:o 1826
31015:
31016:
31017:
31018:
31019: Vähäkangas ym.: Raahen-Vihannin-.PulkkRan kantatien pe.
31020: ruskorjauksen toteuttamisesta
31021:
31022:
31023: Eduskunnalle
31024:
31025: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
31026: Aloitteessa esitetään Raahen-Vihannin- talousalueen poikittaisliikenteelle korvaamatto-
31027: Pulkkilan kantatien peruskorjausta, Yhteys on man tärkeä.
31028:
31029:
31030:
31031:
31032: ALOITTEEN PERUSTELUT
31033: Siika-Pyhäjokialueen liitto ja alueen kunnat nykyistä tuntuvasti enemmän jo lähivuosina.
31034: ovat usean vuoden ajan lukuisia kertoja esit- Siika-Pyhäjokialueen liitto on omasta puoles-
31035: täneet Raahen-Vihannin-Pulkkilan kanta• taan toivonut hankkeen suunnittelun ja rahoi-
31036: tien peruskorjauksen aloittamista. Kantatie on tuksen joutuisaa toteuttamista.
31037: Siika-Pyhäjokialueen merenrantaosan eli Raa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31038: hen talousalueen ja sisämaan kuntien tärkeä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31039: yhteys. Se on talousalueen poikittaisliikenteelle muksen,
31040: Korvaamattoman tärkeä. Rautaruukki Oy:n hal-
31041: lintoneuvoston päätös ,tehdashankkeesta Pulk- että hallitus pikaisesti käynnistäisi
31042: kilaan tekee peruskorjauksen entistä tähdelli- Raahen-Vihannin-Pulkkilan kanta-
31043: semmäksi. Uuden Pulkkilan tehtaan ja Rauta- tien peruskorjauksen suunnittelun ja to-
31044: ruukki Oy:n Raahen tehtaan välinen liikenne teuttaisi tämän kantatien peruskorjauk-
31045: kuormittaa Raahen ja Pulkkilan välistä yhteyttä sen mahdollisimman nopeasti.
31046: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
31047:
31048: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Väinö Raudaskoski
31049: Vappu Säilynoja Liisa Jaakonsaari Osmo Vepsäläinen
31050: 2016 1983 vp.
31051:
31052: Toivomusaloite n:o 1827
31053:
31054:
31055:
31056:
31057: Vähäkangas ym.: Oulaisten autokatsastusaseman aikaansaami-
31058: sesta
31059:
31060:
31061: Eduskunnalle
31062:
31063: Autokatsastusaseman puute Oulun läänissä on valmis osoittamaan tontin aseman rakenta-
31064: Pyhäjokialueella on vuosi vuodelta todettu var- miseksi tai itse rakentamaan ja vuokraamaan
31065: sin vaikeaksi. Lähimmät katsastusasemat ovat tilat.
31066: Ylivieskassa ja Raahessa, joihin kumpaankin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31067: on pitkä matka. Palvelujen haku näistä kunnis- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31068: ta aiheuttaa taloudellista menetystä ajan hukan sen,
31069: lisäksi. Autokanta on myös niin runsas, että että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
31070: se ylittää sen rajan jossa katsastusaseman kat- katsastusaseman saamiseksi Oulaisten
31071: sotaan olevan tarpeelli:nen. Oulaisten kaupunki kaupunkiin.
31072: Helsinki 20 päivänä huhtikuuta 1983
31073:
31074: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
31075: 1983 vp. 2017
31076:
31077: Toivomusaloite n:o 1828
31078:
31079:
31080:
31081:
31082: Vähäkangas ym.: Autokatsastusaseman aikaansaamisesta Pulk-
31083: kilaan
31084:
31085:
31086: Eduskunnalle
31087:
31088: Autokatsastusaseman saaminen Oulun läänin velujen rarve hyvin riittää tiiystyöllistämään
31089: Siikalatvan kuntiin on osoittautunut tarpeelli- 2-3 henkilöii käsittävän kiinteän katsastusase-
31090: seksi. Nykyisin lääninkatsastuskonttori suorit- man parantaen niiin merkittäYästi katsastuspal-
31091: taa katsastuskäyntejä Pulkkilan kunnassa tila- \'eluja ko. <1lueella.
31092: päistiloiss'a, mutta katsastuspalveluja joudutaan Edellä olevan perusteella ehclotammt: <::dus-
31093: myös hakemaan kohtuuttoman kaukaa mm. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31094: Oulusta ja Ylivieskasta. Alue, joka käsittää
31095: Siikalatvan kuntien lisäksi pääosin Rantsilan, että hallitus ryhtyisi toimiin c~utokai
31096: Haapaveden ja Kärsämäen kunnat, muodostaa sastusaseman saamiseksi Pulkkila!! kun-
31097: sellaisen aluekokonaisuuden, jossa katsastuspal- taan.
31098: Hel.singissä 20 päivänä huhti:kuuta 1983
31099:
31100: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Väinö Raudaskoski
31101: Vappu Säilynoja Liisa Jaakonsaari Osmo Vepsäläinen
31102:
31103:
31104:
31105:
31106: 253 088300420M
31107: 2018 1983 vp.
31108:
31109: Toivomusaloite n:o 1829
31110:
31111:
31112:
31113:
31114: Vähäkangas ym.: Raahen luotsiaseman rakentami'Se&ta
31115:
31116:
31117: Eduskunnalle
31118:
31119: Raahen sataman Rautaruukin laitureiden ta- tena hiljentynyt voimakkaasti ja rakennustyö-
31120: varaliikenne tonnimäärissä mitaten on Peräme- väki on enenevässä määrin joutunut työttö-
31121: ren alueen suurin ja koko maan satamistakin mäksi. Valtion huoneenrakennuskohteita Raa-
31122: kahdeksanneksi suurin. Myös alusten lukumää- hen alueella ei ole ollut vuosikausiin. Kun luot-
31123: rät vuosittain ovat useita satoja. Liikenne sa- silaitos tarvitsee kipeästi tiloja Raahessa, olisi
31124: tamaan on näin ollen vilkasta. luotsiaseman rakentaminen saatava nopeasti
31125: Luotsilaitos joutuu hoitamaan liikenteen päi- suunnittelun ja rakentamisen kohteeksi.
31126: vystyksen keskikaupungilla sijaitsevasta kerros- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
31127: talohuoneistosta käsin n. 5 km:n päässä sata- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31128: masta. Omia tiloja luotsilaitoksella Raahessa
31129: on vain kaluston säilyttämistä varten. Luotsi- . että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31130: aseman tarve on polttava. miin luotsiaseman rakentamiseksi Raa-
31131: Rakentaminen Raahen alueella on viime vuo- hen kaupunkiin.
31132: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
31133:
31134: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Hannu Kemppainen
31135: Vappu Säilynoja Liisa Jaakonsaari Osmo Vepsäläinen
31136: Väinö Raudaskoski
31137: 1983 vp. 2019
31138:
31139: Toivomusaloite n:o 1830
31140:
31141:
31142:
31143:
31144: Eenilä ym.: Komitean asettamisesta selvittämään mahdollisuuksia
31145: säätää kansalaisten perusoikeudeksi oikeus olla tarttumatta asee-
31146: seen
31147:
31148:
31149: Eduskunnalle
31150:
31151: Ydinsodan uhka ei väisty asein eikä armeijoin, me osalta, että asevelvollisuus ei olisi pakollinen
31152: vaan luopumalla aseista ja armeijoista. Ydinso- kansalaisvelvollisuus, niin kuin se nykyisellään
31153: dan uhan edessäkin kuitenkin kaikkialla maail- on, vaan että siviililpalvelu olisi sen luonnollinen
31154: massa edelleen säilytetään aseet ja armeijat kan- vaihtoehto, ja että siviilipalvelua myös merkittä-
31155: sallisen turvallisuuden takeina. Näin meilläkin. västi kehitettäisiin. Tulevaisuuden rauhan maail-
31156: Eikä aseidenriisunta, edes liennytyskään kilpava- massa, aseistariisunnan jälkeen, ei edes tarvita
31157: rustelussa ole helppo asia. Olemme kiinni van- kansallisia armeijoita. Tähänhän tähtäämme.
31158: hassa, emme voi uudistaa maailmaa hetkessä. Kansojen välinen ystävyys, yhteistyö, rauhano-
31159: Uudet asenteet, mullistavat ratkaisut ovat kuiten- mainen rinnakkaiselo ja luottamus yli rajojen
31160: kin välttämättömiä elämän ja ihmisen pelastami- yleistyy. Riidat ja ongelmat on kyettävä ratkaise-
31161: seksi muutoin väistämättömältä ydinruholta. maan kansojen kesken neuvottelupöytien ääressä,
31162: Ydioruhon uhan edessä ihmiset kaikkialla aivan kuin yksityisten kansalaisten tai työmarkki-
31163: maailmassa itsesäilytysvaistonsa sanelemina ovat naosapuolten ja puolueiden riidat ja ongelmat.
31164: heränneet vaatimaan aseistariisuntaa, rauhaa Emmehän hyväksy aseita ihmisten keskinäisten
31165: maailmaan. Rauhanliike laajenee kulovalkean ta- välien selvittelyissäkään. Miksi hyväksymme ne
31166: voin. Rauhanliike, kuten muutkin kansanliik- kansojen välillä pelottelutarkoituksessa ja "kan-
31167: keet, on ihmisen asialla. Se laajenee ja raivaa sallisen turvallisuuden takeena''.
31168: esteet tieltään, kunnes saavuttaa päämääränsä. Koska tavoitteena on rauhan maailma, on
31169: Rauhanliikkeen päämäärä on rauhan maailma. luonnollista, että jo tässä vaiheessa voimme vaka-
31170: Mutta saavuttaako rauhanliike päämääränsä vai vasti keskustella siitä, että Suomessakin voisimme
31171: ehtiikö vahinko tapahtua, tässä epävarmuudessa tulevaisuudessa säätää hallitusmuotoomme kan-
31172: elämme jatkuvasti. Siksi jokaisen kansan on salaisten perusoikeudeksi oikeuden olla tarttu-
31173: omalta osaltaan tehtävä kaikkensa rauhan edistä- matta aseeseen. Koska tämä YYA-sopimuksen
31174: miseksi. johdosta ei ole yksinomaan meidän asiamme eikä
31175: Tiedämme jokainen, että se kansallinen armei- yksinkertainen asia, työhön tarvitaan parlamen-
31176: ja, joka meilläkin on, puolustuslaitoksemme, on taarinen komitea.
31177: voimaton, mikäli jokin ydinkatastrofi meitä koh- Nykyisellään aseistakieltäytyminen on meillä
31178: taa. Koko yhteiskunnan toiminta lamaantuu. kovin vaikeata. Kuitenkin rauhanliikkeen laaje-
31179: Sairaanhoitojärjestelmä, sen paremmin kuin mi- neminen, ydinsodan uhan läheisyys, lisää auto-
31180: kään muukaan ihmisten luoma inhimillinen jär- maattisesti aseistakieltäytyjien määrää. Aseista-
31181: jestelmä, ei silloin toimi. Voimme ainoastaan kieltäytyjät eivät ole rikollisia. Heitä ei sellaisina
31182: toivoa, että vahinkoa ei satu. saa käsitellä. He ovat ihmisyyden asialla, olivatpa
31183: Emme luonnollisestikaan hetkessä emmekä yk- heidän perustelunsa mitkä tahansa. He kunnioit-
31184: sipuolisesti voi luopua niistä järjestelmistä, esi- tavat elämää, kuten ihmisen tulee, ja kieltäytyvät
31185: merkiksi puolustuslaitoksestamme, joiden pohja oikeutetusti sitä itse tuhoamasta.
31186: on osittain YYA-sopimuksessamme. Kuitenkin Meidän tulee tajuta, että ihminen itse on
31187: tiedämme, että Neuvostoliitto tekee kaikkensa vääristänyt arvonsa ja tehnyt maailmansa nykyi-
31188: rauhan edistämiseksi maailmassa. Rauhantyössä sentaiseksi aseisiin tuottavaksi maailmaksi. Ihmi-
31189: on myös oma maamme ansioitunut. sen luonnollisena perusoikeutena on ihmisyyteen
31190: Ei liene mahdotonta ajatella vastedes päästä- perustuva oikeus olla tappamatta, tarttumatta
31191: vän sellaiseen järjestelmään puolustuslaitoksem- aseeseen. Tätä ihmisen oikeutta, hänen oman-
31192: 2020 1983 vp. - TA n:o 1830
31193:
31194: tuntonsa vaatimusta, hänen vakaumustaan elä- mieleen käytännössä. Myös rauhan-, kansainväli-
31195: män ja rauhan puolesta tulee yksinomaan kunni- syys-, yhteisvastuu-, ihmissuhde-, perhe- ja lasten
31196: oittaa. Ainoastaan tältä, elämänkunnioituksen ja kasvatus olisi välttämättä sisällytettävä siviilipal-
31197: lähimmäisenrakkauden pohjalta olisi ihmisten veluohjelmiin. Olisi siis kyse eräänlaisesta aikuis-
31198: tullut maailmansa rakentaa. kasvatuksen muodosta, joka kouluttaisi ja kasvat-
31199: Asevelvollisuuslainsäädäntöä tuleekin pyrkiä taisi meitä ihmisenä olemisen välttämättömissä
31200: korjaamaan siten, että asevelvollisuus on vapaa- taidoissa. Se olisi myös osa-apu työttömyyden
31201: ehtoista, niin kauan kuin puolustuslaitostamme ongelman ratkaisuun, sillä tästä ongelmasta pääs-
31202: on ylläpidettävä. Tulee pyrkiä siihen, että siviili- tään ainoastaan työn käsitteen ja sisällön uudista-
31203: palvelu tulee asevelvollisuuden vaihtoehdoksi si- misella sekä luomalla erilaisia kansalaisvelvolli-
31204: ten, että jo kutsunnoissa asianomainen voi il- suuksia ja muita velvoitteita sen valtion takaa-
31205: moittaa haluavansa siviililpalveluun. Näin on man henkilökohtaisen vähimmäistoimeentulotur-
31206: joissakin maissa. Tämä edellyttää voimakasta si- van vastineeksi, joka vaikkapa kansalaispalkan
31207: viilipalvelutoiminnan kehittämistä. Voidaan aja- nimellä kulkeva turva on välttämätön pitkällisen
31208: tella, että siviilipalvelutoiminnasta kehitettäisiin suurtyöttömyyden yhteiskunnassa, jossa eletään
31209: yhteiskunnallinen palveluvelvollisuus, joka pitäisi automaatiokauteen siirtymisen vaiheita, mutta
31210: sisällään ehkä monenlaistakin koulutusjaksoa pal- jossa ei vielä automaatiolla kyetä kaikkia kansa-
31211: velutoimintoineen. Esimerkiksi sairaiden, vam- laisia työllistämään.
31212: maisten, vanhusten ja lasten hoidon ja lähim- Kuitenkin jo ennen uudistusta niin asevelvol-
31213: mäispalvelun, samoin rauhantyön, jopa ympäris- listen kuin siviilipalvelumiesten koulutukseen tu-
31214: tönsuojelun parissa ja erilaisissa pelastustoimin- lisi sisällyttää yhtä hyvin rauhan- ja yhteisvastuu-
31215: noissa olisi sopivia tehtäviä tämän kansalaisvel- sekä kansainvälisyyskasvatus kuin ihmissuhde-,
31216: vollisuuden täyttämiseksi mielekkäällä tavalla. perhe- ja lasten kasvatus.
31217: Erityisesti myös kehitysyhteistyön alueella olisi Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
31218: laajat mahdollisuudet siviilipalvelutoiminnan ke- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31219: hittämiseen. sen,
31220: Kaukaisemmassa tulevaisuudessa, silloin kun
31221: asevelvollisuus ei enää olisi tarpeen kansalaisvel- että hallitus asettaisi komitean selvittii-
31222: vollisuutena, siviilipalvelutoiminnasta voitaisiin miiän mahdollisuuksia tulevaisuudessa
31223: kehittää niin miehille kuin naisillekin kansalais- siilitiili hallitusmuotoomme kansalaisten
31224: velvollisuus, jonka puitteissa koulutettaisiin nuo- perusoikeudeksi oikeus olla tarttumatta
31225: ria välttämättömiin kansalaistaitoihin ja palvelu,- aseeseen.
31226:
31227: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
31228:
31229: Paula Eenilä Liisa Jaakonsaari Tuula Hautamäki
31230: Juhani Surakka Arja Alho Mats Nyby
31231: Seppo Tikka Pirjo Ala-Kapee Sinikka Hurskainen
31232: 1983 vp. 2021
31233:
31234:
31235: Toivomusaloite n:o 18.31
31236:
31237:
31238:
31239:
31240: Joutsenlahti ym.: Määrärahasta päätoimisten sotilaspapin virkojen
31241: perustamiseksi
31242:
31243:
31244: Eduskunnalle
31245:
31246: Vakinaisten sotilaspappien virkojen määrä Jotta nykyisen laajentuneen sotilassielunhoi-
31247: maassamme on tällä hetkellä vain vähän yli 20. don tarpeet voitaisiin tyydyttää, olisi Sotilas-
31248: Lisäksi on parisenkymmentä sivutoimista soti- pappien Liiton mielestä välttämätöntä perus-
31249: laspapin tointa. taa vähintään yhdeksän päätoimista sotilaspa-
31250: Sotilaspappi on ammattitaitoinen työntekijä, pin virkaa. Jos nämä päätoimiset virat perus-
31251: jonka puoleen niin varusmiehet kuin palkattu tettaisiin, voitaisiin lakkauttaa 11 sivutointa,
31252: henkilökunta kääntyvät henkilökohtaisissa on- joiden kustannukset ovat vuodessa melkoiset.
31253: gelmissaan, vaikeuksissaan ja kriiseissään. Kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31254: lisäksi yhdellä sotilaspapilla voi olla vastuu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31255: alueenaan useampia joukko-osastoja ja laitok- muksen,
31256: sia, asettaa työala usein suuremmat haasteet
31257: kuin mihin työntekijä pystyy vastaamaan. Ai- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
31258: van erityisen vaikea on tilanne sivutoimisesti piteisiin riittävän määrärahan varaami-
31259: hoidetuissa varuskunnissa ja joukko-osastoissa. seksi yhdeksän päätoimisen sotilaspa-
31260: pin viran perustamiseksi.
31261: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198.3
31262:
31263: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
31264: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31265: Reino Jyrkilä
31266: 2022 1983 vp.
31267:
31268: Toivomusaloite n:o 1832
31269:
31270:
31271:
31272:
31273: Joutsenlahti ym.: Varusmiesten päivärahan korottamisesta
31274:
31275:
31276: Eduskunnalle
31277:
31278: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kansa-
31279: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan korot- laisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutettuna,
31280: tamista tasolle, joka vastaa kohtuullista toi- että siitä aiheutuu kohtuutonta taloudellista
31281: meentuloa. Tavoitteeksi tulee ottaa päivärahan rasitetta.
31282: korottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31283: joka vastaa minimipalkkaa vähennettynä yllä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31284: pitokustannuksilla. muksen,
31285: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies-
31286: ten välttämättömiä menoja. Vuonna 1975 suo- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
31287: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käy:tti asepalvelustaan suorittavien päivärahan
31288: omia tai omaisten varoja yli 3 000 markkaa korottamiseksi vuoteen 1986 mennessä
31289: palvelusaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- · samalle tasolle kuin vähimmäispalkka
31290: tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan vähennettynä ylläpitokustannuksilla.
31291: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
31292:
31293: Anssi JoutseDiabti Urho Pohto Reino Jyrkilä
31294: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
31295: 1983 vp. 2023
31296:
31297: Toivomusaloite n:o 1833
31298:
31299:
31300:
31301:
31302: Joutsenlahti ym.: Ilmaisten lomamatkojen antamisesta asevelvol-
31303: lisille
31304:
31305:
31306: Eduskunnalle
31307:
31308: Koska asevelvollisten päivärahat ovat täysin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31309: riittämättömät eikä liene tarkoituksenmukais- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31310: ta, että heidän tulee kuluttaa lomamatkojensa muksen,
31311: matkakustannuksiin omia säästörahojaan tai
31312: puolisonsa varoja, saati että heidän tämän että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
31313: vuoksi olisi velkaannuttava asevelvollisuusai- piteisiin ilmaisten lomamatkojen anta-
31314: kanaan, olisi kaikki asevelvollisten lomamatkat miseksi asevelvollisille.
31315: kustannettava valtion toimesta.
31316: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
31317:
31318: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
31319: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
31320: Reino Jyrkilä
31321: 2024 1983 vp.
31322:
31323: Toivomusaloite n:o 18.34
31324:
31325:
31326:
31327:
31328: Joutsenlahti ym.: Puolustusvoimien värvättyjen ja rajavartijoiden
31329: eläkekysymysten järjestämisestä
31330:
31331:
31332: EduskunnaBe
31333:
31334: Puolustusvoimissa palvelee tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31335: 1 204 värvättyä, joista naisia 552 ja miehiä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31336: 652, 56:ssa eri tehtävänimikkeessä maa-, meri- muksen,
31337: ja ilmavoimissa.
31338: Täysin kohtuutonta on se heidän eläkettään että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
31339: koskeva epäkohta, että vaikka he työskentele- piteisiin värvättyjen ja rajavartijoiden
31340: vät usein täysin samoissa tehtävissä sotilashen- eläkeasiassa niin, että heidän tulee saa-
31341: kilökunnan kanssa, niin ei heillä eikä liioin ra· da oikeus täyteen eläkkeeseen säädet-
31342: javartiolaitoksen rajavartioilla ole säädettyyn tyyn eroamisikään (50 v.) mennessä,
31343: eroamisikään (50 v.) mennessä oikeutta täyteen mikäli ovat palvelleet 23. ikävuodesta
31344: eläkkeeseen, vaikka ovat palvelleet 23. ikä- · eroamisikään asti.
31345: vuodesta · eroamisikäänsä asti.
31346: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
31347:
31348: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
31349: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
31350: Reino Jyrkilä
31351: 198.3 vp. 2025
31352:
31353: Toivomusaloite n:o 18.35
31354:
31355:
31356:
31357:
31358: Kortesalmi ym.: Puolustusvoimien Maijanlammin harjoitusalueen
31359: kehittämisestä
31360:
31361:
31362: Eduskunnalle
31363:
31364: Taivalkosken kirkonkylästä noin 7 kilometriä mat toteutettatsnn. Tiettäviisti jäljellä olevar
31365: Ouluun valtatie n:o 20 vasemmalla puolella on rakennusohjelmat on laadittu vuosille 1983-
31366: puolustuslaitoksen hallussa noin 125 hehtaarin 1984.
31367: harjoitusalue, joka on peräisin vuodelta 1940. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31368: Puolustuslaitos on käyttänyt aluetta Oulun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31369: yksikköjen harjoitusalueena ja se on 1. Erilli- muksen,
31370: sen Autokomppanian hallinnassa. Lisäksi puo-
31371: lustuslaitoksen henkilökunta käyttää kohdetta että hallitus ryhtyisi toimiin Taival-
31372: virkistystarkoituksiin. kosken kunnassa olevan puolustuslaitok-
31373: Taivalkosken kunnanhallitus toivookin viita- sen Maijanlammin harjoitusalueen kehit-
31374: ten myös erityisesti kunnan vaikeaan työllisyys- tämiseksi ja rakennusohjelmien toteut-
31375: tilanteeseen, että puolustuslaitoksen suunnitel- tamiseksi.
31376: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
31377:
31378: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Veikko Vennamo
31379: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
31380: Mikko Vainio
31381:
31382:
31383:
31384:
31385: 254 088300420M
31386: 2026 1983 vp.
31387:
31388: Toivomusaloite n:o 1836
31389:
31390:
31391:
31392:
31393: E. Laine ym.: Asevarustelu- ja sotilasmenojen supistamisesta
31394:
31395:
31396: Eduskunnalle
31397:
31398: Suomen puolustusvoimien käyttöön varatut ja kehittämistyötä. Määrä on lisäksi nopeasti
31399: määrärahat kasvoivat nimellisarvoltaan vuosina nousemassa.
31400: 1947-76 peräti 43-kertaisiksi. Jos inflaation Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuslai-
31401: vaikutusta ei oteta huomioon, kasvu oli kuusin- toksella oli 4 varsinaista rauhantutkijan virkaa.
31402: kertainen. 1970-luvun loppupuolella kasvuvauh- Laitoksen määräraha oli 0,025 % varusteluun
31403: ti vielä kiihtyi. Merkitsihän valtion vuoden käytetystä summasta.
31404: 1980 tulo- ja menoarvion hyväksyminen mm. Tutkimusta lukuunottamatta varustelu on
31405: asehankintamäärärahojen lisäämistä edelliseen myös Suomessa huono työllistäjä. Samalla ta-
31406: vuoteen verrattuna n. 70 prosentilla. voin kuin SAK:n keväällä 1980 teettämä tutki-
31407: Suomen varustelu hyödyttää maamme suu- mus "Asevarustelu ja työllisyys" osoitti kan-
31408: rimpia yhtiöitä. Varustelusta keräävät voittoja· sainvälisesti, on myös Suomessa työllistettä-
31409: Nokia Oy, Valmet Oy ja rakennusteollisuuden vissa moninkel"ltainen määrä ihmisiä, jos nyt
31410: suuret monopolit. Nämä yhtiöt näkyvät myös varusteluun käytetyt määrärahat sijoitettaisiin
31411: sotilasmenojen lisäämistä ajavien "maanpuolus- siviilitarkoituksiin niin armeijan henkilökunnan,
31412: tusjärjestöjen" keskeisinä tukijoina. asevelvollisten lisäämisen kuin asetuotannon ja
31413: On totta, että Suomen varustelumenot ovat sotilaallisen rakennustuotannonkin osalta.
31414: edelleen - huimasta ja Euroopan huipputasoa
31415: olevasta kasvuvauhdista huolimatta - merkit- Puolustusministeriön arvion mukaan armei-
31416: tävästi pienemmät kuin sotilasliittoihin kuulu- jan hankinnat työllistävät välittömästi noin
31417: vissa maissa. Mutta tämä ei anna oikeutta vähä- 2 500 henkilöä. Tältä kannalta konversio, ·ase-
31418: tellä varustelun aiheuttamaa rasitusta jopa mei- tuotannon muuttaminen siviilituotannoksi, olisi
31419: dän maassamme. koko kansantalouden puitteissa varsin mitätön
31420: Tehdyn selvityksen mukaan löytyi vuoden ongelma. Yritystasolla konversio loisi tilapäisiä
31421: 1981 budjetista varustelumenoja 3,64 miljardia ongelmia vain osalle asetuottajista, lähinnä puo-
31422: markkaa, mistä vain 2,9 miljardia oli sijoitettu lustusvoimain omilla tehtailla, Sakon ja Tikka-
31423: puolustusbudjettiin. Lisäksi selvityksessä huo- kosken tehtailla sekä Valmetin lentokonetuo-
31424: mautettiin, että menneen sotilaspolitiikan ai- tannossa. Näidenkin osalta on käytettävissä
31425: heuttamiksi menoiksi on laskettava yli 870 sekä kotimainen kokemus vuosilta 1945-47
31426: miljoonaa markkaa sotainvalidien hoitoon ja että uusin ulkomainen kokemus konversio-tut-
31427: korvauksiin sekä lisäksi osa normaaleista ter- kimuksesta.
31428: veydenhuoltomenoista. Näin laskien päädyttäi- Vaikka varustelun. osuus esimerkiksi Valme-
31429: siin jo 5 miljardin markan luokkaa olevaan tin, Wärtsilän, Nokian tai rakennusaineteolli-
31430: kokonaisrasitukseen vuonna 1981. suuden koko tuotannosta onkin pieni, voi va-
31431: 3,64 miljardilla markalla olisi mainittuna rustelutuotannon poikkeuksellinen voiton tuot-
31432: vuonna lainoitettu 40 000 asunnon rakentami- to lisätä tämän osuuden merkitystä. Tällöin
31433: nen. Summa oli lähes kaksi kertaa suurempi nämä Suomen suurimmat yritykset luonnolli-
31434: kuin valtiolta riitti kansanterveyslain toteutta- sesti käyttäisivät koko painostusvoimansa va-
31435: miseen. rustelun - ja sitä myötä voittojensa - lisää-
31436: Mainitun selvityksen mukaan 4-5% maam- miseksi. Tällaista painostustoimintaa onkin ha-
31437: me tutkijamäärärahoista käytetään sotilaalliseen vaittavissa, julkisuudessa mm. kyseisten yritys-
31438: tutkimukseen. Noin 1 000 henkilöä maassamme ten tukena varustelumäärärahojen lisäämistä
31439: harjoittaa päätoimisesti sotilaallista tutkimus- ajaville "maanpuolustusjärjestöille". Julkisuu-
31440: 1983 vp. - TA n:o 1836 2027
31441:
31442: delta salassa painostusta tapahtuu mm. puolus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31443: tuspolitiikka suunnittelevissa elimissä, joissa asevarustelu- ;a sotilasmeno;en supista-
31444: suuryritysten edustajilla on vahvat asemat. miseksi sekä maassamme tapahtuvan
31445: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus- asetuotannon muuttamiseksi asteittain
31446: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, siviilituotannoksi.
31447: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
31448:
31449: Ensio Laine Mlltja-Liisa Salminen
31450: Anna-Liisa Jokinen Sten Söderström
31451: 2028 1983 vp.
31452:
31453: Toivomusaloite n:o 1837
31454:
31455:
31456:
31457:
31458: Miettinen ym.: Puolustusvoimien Nokan varikon kehittämisestä
31459: Hartolassa
31460:
31461:
31462: Eduskunnalle
31463:
31464: Hartolan kunnassa Nokan kylässä sijaitsee tämänhetkisen tilanteen tulisi Nokan varikkoa
31465: Asevarikko 2:n Hartolan varikko-osasto. Va- kehittää ja laajentaa nykyisestään huomattavas-
31466: rikko rakennettiin alunperin sellaisen suunnitel- ti. Tätä puoltaa myös suuremmille toiminnoil-
31467: man pohjalta, joka toteutuessaan olisi merkin- le rakennetut ja mitoitetur esikunta-, rakennus-
31468: nyt huomattavan suurta varikkoyksikköä. Ra- ja asuntotalot.
31469: kentamisen kuluessa suunnitelmia on kuitenkin Kehittämistoimenpiteisiin tulisi ryhtyä mah-
31470: muutettu. Nykyisin varikolla on tilava esikun- dollisimman pian, sillä Nokan kylässä on asu-
31471: tarakennus, isokokoinen varasto-korjaamoraken- kasluku laskemassa jopa siten, että kylän kou-
31472: nus lämpökeskuksineen sekä erillinen aidattu lun toiminta on vaarassa loppua, mikäli ei no-
31473: ja vartioitu varastorakennusalue sekä asuntoker- . peaa kehitystä tilanteeseen saada. Varikon ke-
31474: rostalo, jossa on 12 asuntoa. Asunnoista on hittäminen on siis ensiarvoisen tärkeää sekä
31475: käytössä 6 asuntoa. Täten varikolle on otetta- Nokan kylän että myös koko Hartolan kunnan
31476: vissa uusia työntekijöitä, koska siellä on vapai- kannalta.
31477: ta asuntoja. V arikon henkilöstövahvuus on ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31478: kyisin 16 henkeä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31479: Nokan varikko sijaitsee turvalliseksi valitulla muksen,
31480: alueella. Alueen välittömässä läheisyydessä on
31481: runsaasti valtion metsähallinnon omistamia että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31482: metsäalueita. Varikon tieyhteydet ovat myös menpiteisiin Hartolan kunnassa sijaitse-
31483: hyvät. Ottaen huomioon valtakunnan sotilas- van Nokan varikon kehittämiseksi.
31484: materiaalin säilytyspaikat ja varastot ja niiden
31485:
31486: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
31487:
31488: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
31489: 1983 vp. 2029
31490:
31491: Toivomusaloite n:o 1838
31492:
31493:
31494:
31495:
31496: S. Mikkola yrn.: Puolustusvoimien henkilökunnan lisäämisestä
31497:
31498:
31499: Eduskunnalle
31500:
31501: Yhteiskunnallinen kehitys on kasvattanut ja Tavoitteena puolustusvoimien henkilöstöva-
31502: kasvattaa jatkuvasti tarvetta henkilöstön lisää- jeen poistamiseksi on ollut lisiir:i henkilöstö~(
31503: miseen myös puolustusvoimissa. Puolustusvoi- noin 1 OOO:lla viidessä vuodessa, mikä tarkoit-
31504: missa on syntynyt henkilöstövaje mm. lakisää- taa noin 200 hengen lisäystä vuosittain. Kui-
31505: teisten tehtävien lisääntymisen sekä kaluston tenkin esim. vuosien 1982-83 henkilöstöli-
31506: ja välineistön teknillistymisen myötä. säykset osoittavat, että tästäkin tavoitteesta
31507: Puolustusvoimat työllistää noin 20 000 hen- vain puolet toteutuu.
31508: kilöä, joista runsaat puolet toimii siviiliviroissa Puolustusvoimat pystyy työllistämäiin no-
31509: ja -toimissa. Kolmannen parlamentaarisen puo- peastikin useita tuhansia henkilöitä. Näitä käyt-
31510: lustuskomitean mukaan henkilöstön lisätarve tämättömiä voimavaroja tulisi nykyisessä hei-
31511: puolustusvoimissa on 15 vuoden aikavälillä kossa työllisyystilanteessa käyttää työttömyy-
31512: noin 5 200 henkilöä. Perusvajeen lisäksi tarvi- den vähentämiseksi ja asevelvollisten vapautta-
31513: taan noin 1 400 henkilöä, jotta noin 2 500 va- miseksi koulutukseen siviililuonteisista tehtä-
31514: rusmiestä voitaisiin irrottaa koulutukseen. Muun vistä. Perustamiskustannuksia ei näistä työpai-
31515: sotilashenkilöstön irrottamiseksi koulutustaan koista aiheutuisi, koska ne jo ovat olemassa.
31516: vastaaviin tehtäviin tarvitaan 340 henkilöä, ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31517: kaluston uusimisen ja teknillistymisen aiheut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31518: tama henkilöstötarve on noin 1 900 henkilöä. muksen,
31519: Henkilöstön sijoittumisen vinoutumana voi-
31520: daan pitää etenkin asevelvollisten osallistumis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31521: ta sivii'liluontersiin tehtävii•n. Asevelvollisuus- Kolmannen parlamentaarisen puolustus-
31522: lain yksinoma:i'Sieila tarkoituksena on maanpuo- komitean esittämän puolustusvoimien
31523: lustustehtävien edellyttämän sotilaskoulutuksen henkilöstön lisätarpeen tyydyttämiseksi
31524: antaminen asevelvollisille. Nyt kuitenkin eri- ja puolustushallinnon alalla olevien si-
31525: laiset käytännön toi:met, kuten kuljetus-, var- viililuonteisten tehtävien siirtämiseksi
31526: tiointi-, lähetti-, kirjuri- jne. tehtävät vievät asevelvollisilta asianmukaisesti koulute-
31527: suuren osan varusmiehistä pois varsinaisesta so- tulle siviilihenkilöstölle.
31528: tillaskoulutuksesta.
31529: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
31530:
31531: Saara Mikkola Tapio Holvitie Helena Pesola
31532: Riitta Uosukainen Kaarina I>romberg
31533: 2030 1983 vp.
31534:
31535: Toivomusaloite n:o 1839
31536:
31537:
31538:
31539:
31540: S. Mikkola ym.: Naisten osallistumisesta kriisiajan tehtäviin
31541:
31542:
31543: Eduskunnalle
31544:
31545: Hallitusmuodon 75 §:n mukaan jokainen rittavat joka päivä tehtäviä, jotka kriisiaikana
31546: Suomen kansalainen on velvollinen olemaan on katsottava maanpuolustukseen kuuluviksi.
31547: osallisena isänmaan puolustuksessa tai sitä avus- Eräitä tyypillisiä tehtäväkokonaisuuksia olisi-
31548: tamaan niin kuin siitä laissa säädetään. Tämä vat:
31549: säännös antaa mahdollisuuden säätää tavalli- 1. Siviilipuolustustehtävissä: väestönsuojelu,
31550: sella lailla yksityiskohtaisesti maanpuolustusvel- sairaanhoito, viestiliikenne, kuljetustehtävät,
31551: vollisuuden täyttämisestä. Toistaiseksi meillä ei tiedotuspalvelu, sotateollisuus ja yhteiskunta-
31552: ole naisten osalta tätä mahdollisuutta käytetty . palvelu.
31553: hyväksi. Näin ollen poikkeuksellisissa oloissa 2. Puolustusvoimissa: ilma- ja merivalvonta,
31554: naisten maanpuolustustehtävät ovat eräitä poik- toimistotehtävät, lääkintähuolto, viestiliikenne,
31555: keuksia lukuunottamatta vapaaehtoisen toimin- muonitus, kuljetustehtävät, sääpalvelu, huol-
31556: nan varassa. lon työvoima ( varikot, korjaamot, kenttäposti
31557: Naisilla on tehtäviä puolustusvoimissa sekä jne.) ja Hikenteenohjaus.
31558: normaalioloissa että mahdollisen kriisin aikana.
31559: Naisten tehtävät eivät ole aseellisia. Naisia on Tarvittavan naistyövoiman lukumäärä riip-
31560: puolustusvoimissa sekä virka- ja toimisuhteessa puu kriisin syvyydestä.
31561: ( esim. toimist<>-, huolt<>- ja lääkintätehtävissä) , On tärkeää järjestää varautumistoimet poik-
31562: että värvättyinä (mm. tutkavalvontatehtävissä). keusoloihin myös naisten osalta. Vain ennak-
31563: Puolustusvoimain palveluksessa on kaikkiaan n. kovaraaminen takaa sen mahdollisuuden, että
31564: 5 000 naista, näistä n. 1 000 on värvättyjä. naiset voitaisiin tilanteen niin vaatiessa sijoit-
31565: Eri komiteat ovat käsitelleet naisten osallis- taa koulutuksen, terveydentilan, perhesuhtei-
31566: tumista poikkeusolojen vaatimien tehtävien den, asuinpaikan jne. kannalta tarkoituksen-
31567: täyttämiseen. Näistä merkittävimmät kannan- mukaisimpiin tehtäviin.
31568: otot sisältyvät Naisten osallistumista kriisiajan On huomattava, että hyvin monet naiset
31569: tehtäviin selvittävän toimikunnan mietintöön ovat normaalioloissa ja niissä tehtävissä, joissa
31570: ( 1970: B 56) ja Parlamentaarisen valmiuslain- heitä tarvittaisiin myös poikkeusoloissa. Myös
31571: säädäntökomitean miettntöön ( 1979: 60). näiden, kuten koko väestön olisi tarpeellista
31572: On syytä korostaa, että komiteain lähtökoh- perehtyä niihin varotoimiin, joita yhteiskun-
31573: tana on periaate, että naiset eivät meillä osal- nassa poikkeusoloissa tarvittaisiin, kuten mm.
31574: listu aseelliseen toimintaan. Lähtökohtana on taloudelliseen varautumiseen, väestönsuojeluun
31575: yleisen kriisivalmiuden periaate, jolloin kriisin sekä pelastus- ja ensiaputehtäviin.
31576: katsotaan käsittävän mm. rauhanajan suuron- Naisten osallistumista kriisiajan tehtäviin
31577: nettomuudet. koskevat selvitykset olisi annettava ajankohtais-
31578: On vaikeasti määritettävissä, mitkä ovat tettavaksi pysyvälle neuvottelukunnalle, joka
31579: naisten maanpuolustustehtäviä. Voidaan sanoa, jatkossa voisi toimia naispuolisen henkilöstön
31580: että on jo tärkeä maanpuolustustehtävä, kun varaamista, koulutusta ja palvelukseen kutsu-
31581: naiset täyttävät n. 700 000 sotapalvelukseen mista yhteensovittavana elimenä.
31582: kutsutun miehen paikan, jotta siviilielämä pyö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31583: rii ja pystyy tukemaan taisteluun osallistuvia. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toiv<>-
31584: Kymmenet - ehkä sadattuhannet naiset su<>- muksen,
31585: 2 1983 vp.- TA n:o 1839 2031
31586:
31587: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kuntien suositusten toteuttamiseksi
31588: naisten osallistumista kriisiajan tehtä- lainsäädännössä.
31589: viin käsitelteiden komiteoiden ja toimi-
31590: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
31591:
31592: Saara Mikkola Tuulikki Petäjäniemi Georg C. Ehrnrooth
31593: Ulla Puolanne Riitta Jouppila Aino Pohjanoksa
31594: Anna-Kaarina Louvo Helge Saarikoski Lea Kärhä
31595: Heikki Järvenpää Aila Jokinen Eeva Turunen
31596: Sirpa Pietikäinen Ritva Laurila Eva-Riitta Siitonen
31597: Helena Pesola Pirjo Rusanen Riitta Uosukainen
31598: Kaarina Dromberg Liisa Hilpelä Tapio Holvitie
31599: 2032 1983 vp.
31600:
31601: Toivomusaloite n:o 1840
31602:
31603:
31604:
31605:
31606: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon va-
31607: rusmiesten päivärahan korottamiseksi
31608:
31609:
31610: Eduskunnalle
31611:
31612: Asevelvollisuuttaan suorittavien päiväraha ei ta. Tämä ei voi olla tenrehenkisen puolustus-
31613: enää vastaa niitä vaatimuksia, jotka sille on laitoksen tarkoitus. Tasavertaisuuden ja oikeu-
31614: asetettava. Päiväraha on pysynyt vuodesta toi- denmukaisuuden saavuttamiseksi on varusmies-
31615: seen lähes samana, muutamien pennien nousuja ten päiväraha korotettava 12 markkaan päi-
31616: on silloin tällöin tapahtunut. Millään tavoin ei vältä.
31617: korotuksissa ole otettu huomioon hintojen ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31618: vallankaan matkakustannusten nousua. Olemat- 'taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31619: tomien päivärahojen vuoksi joutuvat vähävarai-
31620: semmat varusmiehet tilanteeseen, josta on seu- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
31621: rauksena kotilomien estyminen tai ainakin har- tyksen 50 000 000 markan arviomäärä-
31622: veneminen, kun sitävastoin henkilöt, joilla on rahan ottamisesta lisäyksenä valtion
31623: varakas koti, voivat käydä siellä jopa viikot- vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon va-
31624: tain. Nykyinen päivärahakäytäntö on omiaan rusmiesten päivärahan kiireellisesti ko-
31625: luomaan varusmiesten keskuuteen eriarvoisuut- rottamiseksi 12 markkaan.
31626: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
31627:
31628: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
31629: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
31630: 1983 vp. 2033
31631:
31632: Toivomusaloite n:o 1841
31633:
31634:
31635:
31636:
31637: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon va-
31638: rusmiesten ilmaisia lomamatkoja varten
31639:
31640:
31641: Eduskunnalle
31642:
31643: Asepalvelusta vakinaisessa väessä on velvol- mutta ei myös korvata matkakustannuksia edes
31644: linen suorittamaan jokainen Suomen kansalai- Valtionrautateillä. Tällainen epäkohta tulisi mi-
31645: nen. Tämä aika on vajaa vuosi, johon sisältyy tä nopeimmin korjata. Se tapahtuu parhaiten
31646: määrätty määrä lomia ja myönnettäviä kuntoi- antamalla valtion toimesta vapaalippu varus-
31647: suuslomia, samoin myös varuskuntalomia. Va- miehelle hänen lomamatkojensa suorittamiseksi
31648: rusmiesajalta maksettava päiväraha ei riitä mat- yleisissä kulkuneuvoissa.
31649: kakuluihin vallankaan nyt, kun lippujen hin- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31650: nat ovat jatkuvasti kohonneet. Taloudellinen ti- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31651: lanne varusmiehen kohdalla monasti ratkaisee
31652: miten usein hän pääsee kotona käymään. Va- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
31653: rakkaat käyvät useasti, köyhimmät harvemmin. tyksen 100 000 markan arviomäärära-
31654: Näin siis eriarvoisuus tulee korostetusti esiin han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
31655: puolustusvoimissa, joissa palvelevien pitäisi olla den 1983 tulo- ja 'menoarvioon varus-
31656: samanarvoisia. Tämä vain siitä syystä, että val- miesten ilmaisten loma- ja viikonloppu-
31657: cion toimesta ei makseta kunnon päivärahaa, matkojen toteuttamiseksi.
31658: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
31659:
31660: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
31661: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
31662:
31663:
31664:
31665:
31666: 255 088300420M
31667: 2034 1983 vp.
31668:
31669: Toivomusaloite n:o 1842
31670:
31671:
31672:
31673:
31674: Pohto ym.; Lisäyksestä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon va-
31675: paakirjeoikeuden järjestämiseksi ·varusmiehille
31676:
31677:
31678: Eduskunnalle
31679:
31680: Varusmiesten päivärahat ovat olemattoman keudella olisi todellinen merkitys kun sitä so-
31681: pienet, niistä ei riitä läheskään kaikkiin tar- vellettaisiin varusmiehiin. Heidän yhteytensä
31682: peisiin, joita esiintyy aivan jokapäiväisinä me- kotiin ja perheisiinsä lisääntyisi, samalla tar-
31683: noina. Jatkuvat hintojen korotukset ovat syö- joten vapaa-ajan käytölle uusia mahdollisuuk-
31684: neet olemattomaksi myös sen korvauksen, joka sia.
31685: varusmiehelle tarjotaan. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31686: Päivärahatilannetta voitaisiin helpottaa huo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31687: matJtavasti myöntämällä varusmiehille vapaakir-
31688: jeoikeus. Tämä on välttämätöntä, koska postin että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
31689: kuljetusmaksuihin on jälleen odotettavissa huo- tyksen 10 000 markan arviomäärärahan
31690: mattava korotus. Ei liene oikein, että kirjeen ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
31691: lähettämisestä valtio perii varusmieheltä nel- 1983 tulo- ;a menoarvioon vapaakir;e-
31692: jänneksen hänen päiväansiostaan. Vapaakirjeoi- oikeuden ;äriestämiseksi varusmiehille.
31693: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
31694:
31695: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
31696: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
31697: 198.3 vp. 2035
31698:
31699: Toivomusaloite n:o 184.3
31700:
31701:
31702:
31703:
31704: Rönnholm ym.: Merivartioaseman perustamisesta Rymättylän
31705: eteläkärkeen
31706:
31707:
31708: Eduskunnalle
31709:
31710: Turun saaristo on maamme luonnonkauniim- sesti suoritetuksi, olisi paikallaan perustaa meri-
31711: pia. Tästä johtuen saaristossa erityisesti pien- vartioasema Rymättylän eteläkärkeen. Merivar-
31712: veneliikenne on voimakkaasti lisääntynyt viime tioaseman sijoittaminen Rymättylän eteläkär-
31713: aikoina. Pienveneilijöiden turvallisuuden kan- keen on perusteltua myös siksi, että Rymätty-
31714: nalta on tärkeää, että alueella on merivartios- län itäpuolitse kulkee vilkkain saariston läpi
31715: ton tukikohtia riittävän tiheästi. menevä laivaväylä, jonka vartiointia ja palvelua
31716: Turun saariston keskeisellä alueella Rymät- varten tämä paikka olisi hyvin soveltuva.
31717: tylä-Iniö-Houtskari on kuitenkin tällä het- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31718: kellä selvästi havaittavissa oleva meripelastuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31719: sellinen aukko. Merivartioasemat sijaitsevat muksen,
31720: Korppoon eteläpuolella (Fagerholm) ja Kusta-
31721: vin pohjoisosassa ( Susiluoto) sekä Ahvenan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31722: maan Gumlingessa. Jotta tämän alueen meri- merivartioaseman perustamiseksi Rymät-
31723: pelastuspalvelut ja valvonta tulisi asianmukai- tylän eteläkärkeen.
31724: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
31725:
31726: Mikko Rönnholm Risto Ahonen
31727: 2036 1983 vp.
31728:
31729: Toivomusaloite n:o 1844
31730:
31731:
31732:
31733:
31734: Toiviainen: Ilmaisten lomamatkojen järjestämisestä varusmiehille
31735:
31736: Eduskunnalle
31737:
31738: Elinkustannusten jyrkkä nousu on vaikeutta- näytä olevan puute, sillä hallitus lisää runsaasti
31739: nut varusmiesten ja heidän omaistensa talou- tukea suurpääomalle, mutta kohtelee kaltoin
31740: dellista asemaa. Varusmiesten päiväraha on vä- vähävaraisia varusmiehiä, samoin kuin koko
31741: häisestä noususta huolimatta elinkustannusten työtätekevää kansaa.
31742: noustessa tullut entistä riittämättömämmäksi. Edellä lausuntuo perusteella ehdotan edus-
31743: Samoin on asia sotilasavustuksen j11 kotiuttamis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31744: rahan suhteen. Toteutumatta on varusmiesten
31745: vaatimus siitä, että kaikki viikonloppu- ja loma- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31746: matkat tulisivat ilmaisiksi. Näin siitä huoli- menpiteisiin varusmiesten kaikkien vii-
31747: matta, että eduskunta on asiasta yksimielisesti konloppu- ja lomamatkojen saamiseksi
31748: lausunut periaatteellisen tahtonsa. Varoista ei ilmaiseksi.
31749: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983·
31750:
31751: Seppo Toiviainen
31752: 1983 rd. 2037
31753:
31754: Hemställningsmotion nr 1845
31755:
31756:
31757:
31758:
31759: Wasz-Höckert: Om utvecklande av civiltjänsten
31760:
31761:
31762: Till Riksdagen
31763:
31764: Antalet ansökningar om civiltjänstgöring vi- Med hänvisning tili ovanstående föreslås att
31765: sar på en ökande tendens. Totalt rör sig antalet riksdagen ville hemställa,
31766: civiltjänstgörare kring 3 % av årskullama,
31767: ungefär lika många som befrias direkt p.g.a. att regeringen måtte vidta åtgärder
31768: hälsoskäl. Civiltjänstgöringen kan därför inte för
31769: anses som ett hot mot försvarsmaktens styrka. - att ge möjlighet att utföra civil-
31770: Den utgör ett alternativ för de män som vill tjänst i u-land, kyrkam och icke-parti
31771: göra sin plikt för fosterlandet, men inte genom politiska, ideella organisationers tjänst
31772: aJtt bära vapen. Det är viktigt att civiltjänstgö- - att utveckla civiltjänstgöringsför-
31773: ringen kan utvecklas tili en verklig fredstjänst, valtningen med beaktände cJV civiltjänst-
31774: som också kan innefatta någon form av civil- görarnas jämbördighet
31775: försvar med icke-våldsmetoder. - att förenkla ansökningsförfaran-
31776: det.
31777: Helsingfors den 20 april 1983
31778:
31779: Ole Wasz-Höckert
31780: 2038 1983 vp.
31781:
31782: Toivomusaloite n:o 1845 Suomennos
31783:
31784:
31785:
31786:
31787: Wasz.Höckert: Sivfllipalvelun kehittämisestä
31788:
31789:
31790: Eduskunnalle
31791:
31792: Siviilipalveluhakemusten maara on nousu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
31793: suunnassa. Kaikkiaan on siviilipalvelua suorit- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31794: tavien lukumäärä n . .3 % ikäluokkaa kohti, eli sen,
31795: suunnilleen sama määrä, joka vapautetaan suo-
31796: raan terveydellisistii syistä. Siviilipalvelua ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
31797: näin ollen voida pitää uhkana puolustusvoimien - jotta siviilipalvelua voitaisiin suo-
31798: miesvahvuudelle. Se on vaihtoehto niille mie- rittaa kehitysmaassa, kirkon ja epäpoliit-
31799: hille, jotka haluavat tehdä velvollisuutensa isän- tisten järjestöjen palveluksessa,
31800: maata kohtaan, mutta jotka eivät halua kantaa - jotta siviilipalvelun hallintoa kehi-
31801: asetta. On tärkeätä, että siviilipalvelua voidaan tettäisiin siviilipalvelua suorittavien tasa-
31802: kehittää todelliseksi rauhanpalveluksi, johon arvoa silmälläpitäen ja
31803: saattaa sisältyä jonkin muotoista väkivallatonta - jotta hakemusmenettelyä yksinker-
31804: siviilipuolustus ta. taistettaisiin.
31805: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
31806:
31807: Ole Wasz-Höckert
31808: 1983 vp. 2039
31809:
31810: Toivomusaloite n:o 1846
31811:
31812:
31813:
31814:
31815: V. Vennamo ym.: Varusmiesten päivärahan korottamisesta
31816:
31817:
31818: Eduskunnalle
31819:
31820: Asevelvollisuuttaan suorittavien päiväraha on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31821: liian alhainen. Se ei ole alkuunkaan pohjoismai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31822: sella tasolla. Kuitenkaan valmistautuminen maa-
31823: ta puolustamaan ei saa aiheuttaa asevelvolliselle että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31824: kohtuuttomia taloudellisia vaikeuksia aina per- menpiteisiin varusmiesten päivärahan ja
31825: hettä myöten. muun korvauksen korottamiseksi poh-
31826: joismaiselle tasolle.
31827: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
31828:
31829: Veikko Vennamo Pentti Skön Reijo Enävaar.a
31830: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
31831: Liisa Arranz Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
31832: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Pekka Vennamo
31833: 2040 1983 vp.
31834:
31835: Toivomusaloite n:o 1847
31836:
31837:
31838: V. Vennamo ym.: Ilmaisten lomamatkojen järjestämisestä varus-
31839: miehille
31840:
31841:
31842:
31843:
31844: Eduskunnalle
31845:
31846: Asevelvollisten tulee saada suorittaa riittä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31847: vä määrä loma- ja viikonloppumatkoja kotiin- menpiteisiin varusmiesten ilmaisten lo-
31848: sa. Tämä on kuitenkin taloudellinen kustan- ma- ja viikonloppumatkojen riittäväksi
31849: '". ·" ' 1
31850: nus nykyisissä olosuhteissa. Janestamtse"~sz
31851: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31852: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31853: sen,
31854: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
31855:
31856: Veikko Vennamo Pentti Kettunen Urpo Leppänen
31857: Vieno Eklund Pentti Skön Mikko Vainio
31858: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara
31859: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
31860: 1983 vp. 2041
31861:
31862: Toivomusaloite n:o 1848
31863:
31864:
31865:
31866:
31867: Ala-Kapee ym.: Kansalaisten oikeusturvan toteuttamisesta tietore-
31868: kisteröinnissä
31869:
31870:
31871: Eduskunnalle
31872:
31873: Yksityisiä kansalaisia koskevien tietojen rekis- merkitylle kansalaiselle tulee taata lakisääteinen
31874: teröinti on lisääntynyt. Lainsäädäntö ei turvaa oikeus tarkistaa ja oikaista häntä itseään koskevat
31875: yksityisen kansalaisen oikeuksia tietoja kerättäes- rekisteri tiedot.
31876: sä, tallennettaessa ja käytettäessä. Yksityisellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
31877: kansalaisella ei ole mahdollisuutta tarkistaa tai oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31878: oikaista häntä koskevia tietoja. Tämä on vastoin sen,
31879: kansalaisten yksityisyyden suojaa ja oikeusturvaa.
31880: Tietosuojan kehittäminen on välttämätöntä. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
31881: Väärinkäytökset on estettävä uudistamalla lain- piteisiin kansalaisten ozkeusturvan toteut-
31882: säädäntöä ja korjaamalla ne puutteet, jotka ny- tamiseksi tietorekisteröinnissä ja antaisi
31883: kyisin ovat havaittavissa. Jokaiselle rekisteriin eduskunnalle tätä koskevat lakiesitykset.
31884: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
31885:
31886: Pirjo Ala-Kapee Matti Luttinen Maija Rajantie
31887: Saara-Maria Paakkinen Seppo Tikka Martti Lähdesmäki
31888: Tuulikki Hämäläinen Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho
31889:
31890:
31891:
31892:
31893: 256 088300420M
31894: 2042 1983 vp.
31895:
31896: Toivomusaloite n:o 1849
31897:
31898:
31899:
31900:
31901: Eenilä ym.: Työelämän ja muun nimikkeistön muuttamisesta
31902: sukupuolten tasa-arvon ja käytännön edellyttämällä tavalla
31903:
31904:
31905: Eduskunnalle
31906:
31907: Sukupuolten välinen tasa-arvo on kovin näen- lisestikin riippuvainen. Ainoastaan mies oli tuos-
31908: näistä, niin kauan kuin niin työelämässä kuin sa yhteiskunnassa ihminen. Naisen ihmiseksi
31909: yhteiskunnallisissa luottamustehtävissäkin säilyte- tunnustaminen alkoi yleisestä ja yhtäläisestä ääni-
31910: tään miehiset nimikkeet. oikeudesta. Siitä alkoi, ei ainoastaan sukupuolten
31911: Työelämän luottamusmiehistä yhä useampi on keskinäinen, vaan yleensäkin kansalaisten keski-
31912: nainen. Lakimieskunta naisistuu. Osa lautamie- näinen tasa-arvo, sen edistäminen.
31913: histä on naisia. Sellaisessakin harvinaislaatuisessa Tasa-arvoa on edistetty pian vuosisata. Suomen
31914: yhteiskunnallisessa luottamustehtävässä kuin pre- nainen on käytännön elämässä tänään itsenäinen,
31915: sidentin valitsijamiehenä oli presidentti Mauno itsestään ja lapsistaan yhä useammassa tapaukses-
31916: Koivistoa 26.1.1982 tasavaltamme presidentiksi sa jopa yksin huolehtiva perheenhuoltaja. On siis
31917: valittaessa jo noin 30 prosenttia naisia. Lakeja on korkea aika tehdä Suomen naisesta myös viralli-
31918: muutettava niin, että seuraavalla kerralla presi- · sen ja käytännön elämän nimikkeistön osalta
31919: denttiä valittaessa, ellei vaali vielä tuolloin tapah- miehen rinnalle tasa-arvoinen ihminen.
31920: du suoran kansanvaalin muodossa, presidentin Nimikkeistön uudistaminen ei ole kustannus-
31921: valitsevat valitsijat, eivätkä enää valitsijamiehet. kysymys yhteiskunnalle. Siksi se voidaan toteut-
31922: Ei ole mitään tarvetta siihen, että naiset kulke- taa vielä tämän vuoden kuluessa. Tämä voidaan
31923: vat tärkeissä tehtävissä ''miehinä''. On aika tehdä yhtenä niiden muiden uudistusten joukos-
31924: muuttaa käytäntöä olosuhteiden edellyttämällä sa, jotka hallitus jo on luvannut toteuttaa, jotta
31925: tavalla. Eihän yksikään mies suostuisi toimimaan Suomi voisi ratifioida naisten syrjintää koskevan
31926: naisen nimikkeellä. Kysymys on vain siitä, mihin Yhdistyneitten Kansakuntien sopimuksen vielä
31927: olemme tottuneet ja mihin katsomme aiheelli- Naisten Vuosikymmenen aikana.
31928: seksi ja oikeudenmukaiseksi tottua. Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
31929: Kansainvälisen Naisten Vuosikymmenen alka- nioittaen eduskunnan hyväsyttäväksi tovomuk-
31930: essa kulua loppua kohti asenteet ovat jo kypsiä sen,
31931: niille muutoksille, joita sukupuolten tasa-arvo
31932: edellyttää miehisten nimikkeiden osalta. Ne on että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
31933: aika muuttaa sellaisiksi, että nainen voi niitä työelämässä, luottamustehtävissä ja
31934: itseään naisena ja ihmisenä loukkaamatta kantaa. yleensäkin yhteiskunnassa esiintyvän mie-
31935: On syytä muistaa, että miehiset nimikkeet ovat hisen nimikkeistön muuttamiseksi suku-
31936: jäänne yhteiskunnasta, jossa nainen oli miehen puolten tasa-arvon ja käytännön todelli-
31937: määräysvallan alla ja hänestä perheessä taloudel- suuden edellyttämällä tavalla.
31938:
31939: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
31940:
31941: Paula Eenilä Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee
31942: Maija Rajantie Arja Alho Tuula Hautamäki
31943: Mats Nyby Sinikka Hurskainen
31944: 1983 vp. 2043
31945:
31946: Toivomusaloite n:o 1850
31947:
31948:
31949:
31950:
31951: Eenilä ym.: Yliopistotasoisen koulutuksen aikaansaamisesta suku-
31952: puolten tasa-arvoa ja sukupuolirooleja koskevissa kysymyksissä
31953:
31954:
31955: Eduskunnalle
31956:
31957: Suomalaiset naiset saavat saman peruskoulu- Jo siinä vaiheessa kun lapset aloittavat koulun-
31958: tuksen kuin miehet, mutta perinnäiset asenteet käynnin, he ovat jo yleensä omaksuneet käsityk-
31959: ja rooliennakkoluulot ohjaavat voimakkaasti kou- siä, joiden mukaan tietyt ominaisuudet ja käyt-
31960: lutuslinjojen valintaa. Tyttöjen ammatinvalintaa täytymismallit ovat sopivampia tai hyväksyttä-
31961: koskevat ratkaisut ja naisten ammattikoulutus vämpiä toiselle tai toiselle sukupuolelle. Perintei-
31962: tähtäävät tietyille perinnäisille naisvaltaisille siin sukupuolirooleihin sopeuttaminen on ympä-
31963: aloille, joiden arvostus ja palkkataso on alhaisem- ristön taholta vaikuttanut heihin. Samoin tiedo-
31964: pi kuin miesten ammattien. Yhteiskunnan kan- tusvälineiden sekä aikuisten asenteet ovat saaneet
31965: nalta tällainen työelämän jakautuminen miesten heidät tiedostamattomasti omaksumaan käsityk-
31966: ja naisten ammatteihin ei ole tarkoituksenmu- set miehen ja naisen erilaisista rooleista niin
31967: kaista. kotona, työelämässä kuin yhteiskunnallisella ken-
31968: Valistus- ja tiedotustoimintaa olisi lisättävä ja tälläkin. Koulun tehtävänä on auttaa oppilaita
31969: tällöin olisi syytä kiinnittää erityisesti huomiota tiedostamaan nämä vaikutukset ja rohkaisemaan
31970: koululaitoksen opetus- ja kasvatusasenteisiin sekä heitä kriittisesti tutkimaan niitä ja keskustele-
31971: ammatinvalinnan ohjaukseen. Nuoria olisi roh- maan niistä.
31972: kaistava valitsemaan ammattinsa yksilöllisten tai- Alemmilla asteilla tulisi opetuksen sukupuoli-
31973: pumustensa ja tuntemansa mielenkiinnon perus- rooleja koskevissa kysymyksissä keskittyä poista-
31974: teella eikä sukupuolen perusteella. Tämän asen- maan yksipuolisia käsityksiä sukupuolten välises-
31975: flekasvatuksen aloittamiseksi ja onnistumiseksi on tä roolijaosta ja antamaan monivivahteisemman
31976: välttämätöntä, että sukupuolirooleja koskevissa kuvan todellisuudesta. Syitä miesten ja naisten
31977: kysymyksissä voidaan kouluttautua. eriarvoiseen asemaan työelämässä, kotona ja yh-
31978: Yliopistotasoinen esim. poikkitieteellinen teiskunnallisen elämän piirissä sekä tästä johtuvia
31979: kurssi opettajien, tulevien opettajien ja ammatin- seurauksia tulisi käsitellä asiatietojen ja tutkimus-
31980: valinnanohjaajien kouluttamiseksi sukupuoliroo- ten valossa siten, että oppilaat kokisivat näiden
31981: leja koskevissa kysymyksissä olisi erittäin tarpeel- kysymysten merkityksen sekä yksilön että yhteis-
31982: linen. Tällainen opetus antaisi myös eri ammatti- kunnan kannalta.
31983: aloilla toimiville mahdollisuuden perehtyä rooli- Sukupuolirooleja koskevat kysymykset liittyvät
31984: jakoa ylläpitäviin mekanismeihin ja perusteisiin erityisesti perhe- ja yhteiskuntakasvatukseen,
31985: ja edistäisi siten mahdollisuuksia vaikuttaa perin- mutta myös muihin opetusaineisiin esim. uskon-
31986: teisten roolikäsitysten munamiseksi yhteiskunnan non opetukseen (eri uskontojen näkemys naisen
31987: ja työelämän eri tilanteissa. asemasta), historian opetukseen (naisen sosiaali-
31988: Vastaavanlainen yliopistotasoinen koulutus on nen asema eri aikakausina), maantiede (erot eri
31989: Ruotsissa aloitettu vuonna 1975 Uppsalan yli- kulttuurien käsityksistä siitä, mikä on ominaista
31990: opistossa ja on sen jälkeen sisällytetty myös naisen ja miehen sosiaaliselle käyttäytymiselle ja
31991: kaikkien Ruotsin yliopistojen opinto-ohjelmiin, naisen asema eri maissa), biologian opetukseen
31992: lukuunottamatta Tukholman yliopistoa. (fyysiset sukupuolierot ja niiden merkitys verrat-
31993: Sukupuolten välisen eriarvoisuuden poistami- tuna yksilöiden välisiin eroihin) ja kielten ope-
31994: seksi on siis koulun kaikilla asteilla määrätietoi- tukseen (sukupuolirooleihin liittyvät kielelliset
31995: sesti eri yhteyksissä pyrittävä vaikuttamaan sii- asenteet).
31996: hen, että oppilaita ei vain kohdella tasa-arvoisi- Erityisesti äidinkielen opetukseen liittyen voi-
31997: na, vaan että heille annetaan tietoja sukupuoli- daan erityisen valaisevasti käsitellä sukupuoliroo-
31998: rooleja koskevissa kysymyksissä. leihin liittyviä psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä.
31999: 2044 1983 vp. - TA n:o 1850
32000:
32001: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- ten tasa-arvoa ja sukupuolirooleja käsitte-
32002: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- levän opetuksen aikaansaamiseksi ja suo-
32003: sen, rituttaisi opetusohjelman toteuttamisen
32004: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- suunnittelun virkamiestyönä tasa-arvoasi-
32005: menpiteisiin yliopistotasoisen, sukupuol- ain neuvottelukuntaa hyväksikäyttiien.
32006:
32007: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
32008:
32009: Paula Eenilä Sinikka Hurskainen
32010: Tuula Hautamäki Mikko Elo
32011: Jouko Skinnari
32012: 1983 vp. 2045
32013:
32014: Toivomusaloite n:o 1851
32015:
32016:
32017:
32018:
32019: Hirvelä ym.: Sukupuolten tasa-arvoa koskevan esityksen antamisesta
32020:
32021:
32022: Eduskunnalle
32023:
32024: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
32025:
32026: Naisiin ja yleisemmin sukupuoleen kohdistu- seen, joka kieltää sukupuoleen kohdistuvan syr-
32027: van syrjinnän kieltävä lainsäädäntömme on puut- jinnän työelämässä sekä yksityisellä että julkisella
32028: teellinen. Tällä aioitteelia SKDL:n eduskuntaryh- sektorilla ja yhteiskunnassa yleisesti.
32029: mä tähtää sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
32030:
32031:
32032:
32033:
32034: ALOITTEEN PERUSTELUT
32035:
32036: Syrjintää koskevan lainsäädännön puutteet todennäköiset syyt sen tueksi, että syrjintää on
32037: esiintynyt.
32038: Työmarkkinat ovat selvästi jakautuneet mies- Syrjintäkiellon ulkopuolelle jää kokonaisuu-
32039: ja naisvaltaiseen sektoriin ja ammatit puolestaan dessaan työhönotto ja siihen liittyvät menettelyt
32040: mies- ja naisvaltaisiin ammatteihin. Vuonna kuten työhönottoilmoitukset ja -haastattelut.
32041: 1975 työskenteli koko työvoimasta 53 % amma- Virkamiesoikeudessa ei ole lailla säädettyä
32042: teissa, joissa enemmistönä olevan sukupuolen yleistä syrjintäkieltoa. Hallitusmuodon 5 §:n
32043: osuus oli vähintään 90 % alan työntekijöistä, säännöksen kansalaisten yhdenvertaisuudesta lain
32044: 42 % ammateissa, joissa enemmistönä olevan edessä katsotaan nykyään käsittävän sukupuoleen
32045: sukupuolen osuus oli 60-89 % ja vain 5 % perustuvan virkamiehen erityiskohtelun kiellon.
32046: ammateissa, joissa naisia ja miehiä oli suurin Myös hallitusmuodon 92 §:n nojalla, jonka mu-
32047: piirtein yhtä paljon. Naisvaltaisille aloille on kaan kaikessa virkatoiminnassa on tarkoin lakia
32048: tyypillistä matala palkkataso, jota ammatillinen noudatettava, esimiehen tulee kohdella alaisiaan
32049: koulutus ei juuri nosta, ja alhainen asema am- virkamiehiä tasapuolisesti. Sukupuoleen kohdis-
32050: mattihierarkiassa. Sukupuoleen kohdistuva syr- tuva syrjintä ei siis ole sallittua.
32051: jintä toimii mekanismina, joka ylläpitää ja vah- Mikäli viranhakija katsoo virkanimitysmenette-
32052: vistaa työmarkkinoiden sukupuolen mukaista eri- lyssä tuleeosa sivuutetuksi, hän voi periaatteessa
32053: ytymistä. valittaa KHO:een ja viime kädessä valtioneuvos-
32054: Ainoa Suomen työoikeudessa oleva suoranai- toon. Tämä pätee sillä edellytyksellä, että muu-
32055: nen syrjintäkielto sisältyy työsopimuslain 17.3 toksenhakua ei ole kielletty eikä rajoitettu, kuten
32056: §:ään, jonka mukaan työnantajan on kohdeltava on laita kaikkien presidentin, valtioneuvoston,
32057: työntekijäitään tasapuolisesti, niin ettei ketään ministeriöiden, lääninhallitusten ja useiden kes-
32058: perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri ase- kusvirastojen virkanimityksissä sekä useiden vir-
32059: maan mm. sukupuolen vuoksi. Säännös on väl- katyyppien kohdalla (ylimääräiset, tilapäiset, so-
32060: jästi muotoiltu eikä sen 11 voimassaolovuotena pimuspalkkaiset virat).
32061: ole tiettävästi pantu vireille yhtään sukupuolisyr- Erityisiä säännöksiä virkasuhteessa tapahtuvasta
32062: jintää koskevaa oikeudenkäyntiä. Syrjintäta- sukupuolisyrjinnästä ja sen seuraamuksista ei lii-
32063: pauksia on erittäin vaikea näyttää toteen ja oin ole. Julkishenkilöstön oikeusasemakomitean
32064: vaikeutta lisää todistustaakan asettaminen työn- ehdotukset eivät tältä osin tuo olennaista paran-
32065: tekijälle, jonka on vähintäänkin osoitettava hyvin nusta tilanteeseen.
32066: 2046 1983 vp. - TA n:o 1851
32067:
32068: YK:n syrjintäsopimuksen asettamat velvoitteet Työsyrjinnän kieltävän lainsäädännön toimi-
32069: Suomi allekirjoitti vuonna 1980 YK:n naisten vuus edellyttää, että siinä on selvästi muotoillut
32070: kiellot, nopeat ja tehokkaat seuraamukset sekä
32071: syrj~nnä~ poistamista koskevan yleissopimuksen.
32072: YleiSsopimuksen keskeisimpiin vaatimuksiin yksisel~tteiset säännöt menettelystä ja valvonnas-
32073: ta. Lain valvonta olisi tarkoituksenmukaista si-
32074: k~uluu, että sopimusvaltiot hyväksyvät sellaiset
32075: lamsäädäntö- ja muut toimet, jotka kieltävät jo~~taa ~ap~tuvaksi nykyisen valvontajärjestel-
32076: man pu1tte1ssa.
32077: k~ken naist~n syrjinnä~, niihin tarvittaessa liitty-
32078: _Yalvonta työelämää koskevan syrjinnän kieltä-
32079: VI~e. pakottemeen. Sopimus edellyttää myös, että
32080: m~sen. osalta voitaisiin uskoa työmarkkinajärjes-
32081: naisille taataan tehokas suoja kaikkia syrjintätoi-
32082: töille Ja työsuojeluviranomaisille. Yhteensovitta-
32083: mia vastaan toimivaltaisten kansallisten tuomiois-
32084: mista ja yleisen valvonnan hoitamista varten on
32085: tuinten ja muiden julkisten instituutioiden väli-
32086: tarpeel~ista har~i~a t~a-arvovaltuutetun viran pe-
32087: tyksellä.
32088: rustamiSta pohJoismaiden käytännön mukaisesti.
32089: __ Selvi~täess~än YK:n naisiin_ kohdistuvan syrjin-
32090: Seuraamusjär~es~e-~mässä työsyrjinnän pääseu-
32091: nan pOistamista koskevan sopimuksen ratifioimis-
32092: raamuksena voitaisun ottaa käytäntöön vahin-
32093: edellytyksiä tasa-arvoasiain neuvottelukunta on
32094: tu_llut siihen tulokseen, että erityisen tasa-arvo- g~_nk~n:~us yk~ittäisen henkilö?. syrjimisestä työ-
32095: elamassa. Vahmgonkorvaus ollSl suoritettava sil-
32096: lai_n säätämistä on pidettävä sopimuksen ratifioi-
32097: le, joka joutuu syrjinnän kohteeksi.
32098: misen edellytyksenä. Tällöin on viitattu kansain-
32099: Pohjoismainen käytäntö on osoittanut että
32100: välisen oikeuden yleisiin periaatteisiin, joiden
32101: mukaan kansallisen lainsäädännön ja olosuhtei-
32102: er~llinen t~a-arvoneuvosto olisi tarpeelline~ väli-
32103: vaihe syrJintätapauksia käsiteltäessä. Neuvosto
32104: den on vastattava sopimuksen asettamia velvoit-
32105: teita _jo ratifiointihetkellä. Vastaavuusperiaatetta vo~si. anta~ kie~toja syrjivistä menettelyistä ja
32106: to1m1a ens1mmä1senä oikeusasteena riidoissa, jot-
32107: on pidettävä tärkeänä erityisesti sopimuksen kes-
32108: . ka koskevat yksityisen henkilön syrjintää työelä-
32109: keisten vaatimusten kohdalla. Näihin kuuluu
32110: mässä, sekä päättää tietyistä pakotteista.
32111: vaatimus naisten syrjinnän kieltämisestä lainsää-
32112: Syrjintälainsäädännön yhteydessä tulisi säätää
32113: dännöllä, sillä siitä riippuvat monien muiden
32114: tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä todellisen
32115: sopimuskohtien toteuttamisen edellytykset.
32116: tasa-arvon saavuttamiseksi. Nämä voivat olla ta-
32117: Muissa pohjoismaissa samoin kuin Euroopan
32118: v~nomais~a tasa-~rvon. e~istämisvelvoitteita, joilla
32119: Talousyhteisön maissa on sukupuoleen kohdistu-
32120: vuanomamen tai yks1tymen veivoitetaan edistä-
32121: vaa syrjintää ja samapalkkaisuutta koskeva uu-
32122: mään tasa-arvoa omalla toimialallaan. Väliaikai-
32123: dentyyppinen lainsäädäntö tullut voimaan 1970-
32124: silla erityistoimilla tarkoitetaan viranomaiselle tai
32125: luvun _jälkipuoli~kolla.. Suomi on ainoa pohjois-
32126: yksityiselle asetettua velvoitetta asettaa naiset
32127: m:u, JO_ss~~: tällaista lainsäädäntöä ei ole ja jossa
32128: miehiä parempaan asemaan tosiasiallisen tasa-
32129: es1merkiks1 työhönoton yhteydessä tapahtuvaa
32130: arvon saavuttamiseksi. Väliaikaisia etuoikeuksia
32131: syrjintää ei ole kielletty.
32132: luomalla pyritään korvaamaan huonommassa ase-
32133: massa olevan heikompia mahdollisuuksia.
32134: Syrjintälainsäädännön keskeiset tavoitteet. Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
32135: Tässä tarkoitetun lainsäädännön tulee kieltää kantana eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32136: syrjintä sekä työmarkkinoilla eli palvelussuhteen sen,
32137: kestäessä ja uusia työntekijöitä palvelukseen otet-
32138: tae~sa että yleensä yhteiskuntaelämässä. Jälkim- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32139: ~älsessä ta~auksessa puhutaan syrjinnän yleis- tyksen sukupuolten tasa-arvoa koskevasta
32140: kiellosta. Lamsäädännön tulee siten kieltää nais- lainsäädännöstä,
32141: ten ja mieste~. eril?-inen. kohtelu sukupuolen ja - joka sisältää sukupuoleen ja siihen
32142: su~upu_olee~ _lmtyv1en seikkojen perusteella myös liittyvzin seikkoihin kohdistuvan syrjin-
32143: ylelsesu kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla. nän yleiskiellon kaikzlla yhteiskuntaelä-
32144: _Työmarkkinoilla tapahtuva syrjintä voidaan män aloilla;
32145: lainsäädäntövaiheessa määritellä suhteellisen tar- - jo_~a sisältää työelämässä tapahtu-
32146: kasti, kun taas vastaavat muilla yhteiskuntaelä- vaa syrpntää koskevan kiellon erityisesti
32147: män aloilla tapahtuvat syrjintätoimet ovat harvi- ty?hönotossa ja szihen lzittyvissä menette-
32148: naisempia ja keskenään hyvinkin erilaisia. Tämä lyzssä, palkkauksessa ja muissa työehdois-
32149: tulisi ottaa huomioon sekä valvonnan että seuraa- sa: työnjaossa ja muussa työn organisoin-
32150: musten sääntelyssä. nzssa, työnantajan tarjoamassa koulutuk-
32151: 1983 vp. - TA n:o 1851 2047
32152:
32153: sessa, etenemisessä, toiseen työhön siirtä- järjestöjä, työsuojeluorganisaatiota sekä
32154: misessä sekä työsuhteen purkamisessa; mahdollisen tasa-arvovaltuutetun viran
32155: - joka kohdistuu samalla tavalla yksi- perustamisen sekä ensimmäisenä oikeus-
32156: tyiseen ja julkiseen työnantajaan; asteena toimivan tasa-arvoneuvoston pe-
32157: - joka sisältää tarpeelliset vahingon- rustamisen;
32158: korvaukset syrjinnän kohteeksi joutuneel- - joka sisältää velvoitteen kyseisestä
32159: le ja asianmukaiset seuraamukset syryi"n- lainsäädännöstä tiedottamiseen sekä sen
32160: tään syyllistyneelle; toteuttamisen ja kehittämisen jatkuvaan
32161: - joka sisältää tarpeelliset vahingon- seurantaan; ja
32162: jaon, joka käytännössä takaa oikeussuojan - joka antaa mahdollisuuden tasa-
32163: syrjinnän kohteeksi Joutunee/le; arvoa edistävzi"n toimenpiteisiin heikom-
32164: - joka sisältää tehokkaan valvontajär- massa asemassa olevaa sukupuolta väliai-
32165: jestelmän käyttäen hyväksi työmarkkina- kaisesti suosien.
32166: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
32167:
32168: Inger Hirvelä Ville Komsi Osmo Vepsäläinen
32169: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen Timo Laaksonen
32170: Terho Pursiainen Kalevi Kivistö Juhani Vähäkangas
32171: Ulla-Leena Alppi Pirkko Turpeinen Lauha Männistö
32172: Heli Astala Heikki Mustonen Veikko Saarto
32173: 2048 1983 vp.
32174:
32175: Toivomusaloite n:o 1852
32176:
32177:
32178:
32179:
32180: Jaakonsaari: Verovalituksia käsittelevän henkilökunnan lisäämi-
32181: sestä Oulun lääninoikeudessa
32182:
32183:
32184: Eduskunnalle
32185:
32186: Julkisten viranomaisten suorittamien palve- vät päätökset verovalituksista jopa useita vuo-
32187: lujen nopeus ja oikeudenmukaisuus ovat erit- sia, mikä selvästi loukkaa valittajien oikeus-
32188: täin tärkeä tekijä sekä ihmisten oikeusturvan turvaa ja aiheuttaa epätietoisuutta ja toistuvia
32189: toteutumisen että näistä viranomaisista ihmi- valituksia, koska verovelvollinen ei voi ajoissa
32190: sille muodostuvan kuvan kannalta. Erityisesti saada varmuutta noudatettavasta verotuskäy-
32191: verotukseen liittyvissä kysymyksissä verovel- tännöstä valituksen alaisen asian osalta.
32192: volliset kokevat asemansa usein heikoksi vero- Esimerkiksi Oulun lääninoikeudessa odottaa
32193: ilmoitusmenettelyyn, verotuskäytännön tulkin- tällä hetkellä käsittelyä ja päätöstä tuhansia
32194: nallisuuteen sekä veromuistutus- ja verovalitus- verovalituksia.
32195: menettelyyn liittyvien puutteiden takia. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
32196: Huomattava osa verovelvollisten ja verolau: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32197: takuntien näkemyseroista selviää verovelvolli-
32198: sia tyydyttävästi jo muistutusten kautta tutki- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
32199: jalautakunnissa. Tavallisilla palkansaajilla on piteisiin verovalituksia käsittelevän ben-
32200: kuitenkin huomattava joukko etenkin tulon- kilökunnan lisäämiseksi Oulun läänin-
32201: hankinnasta aiheutuneita menoja, joita tutkija- oikeudessa, jotta ainakin palkansaajien
32202: lautakunnat eivät ratkaise verovelvollista tyy- verovalitusten käsittely saataisiin lyhen-
32203: dyttävästi ja joista verovelvollinen katsoo ai- netyksi enintään vuoden kestäväksi ja
32204: heelliseksi valittaa edelleen lääninoikeuteen. että verovelvollisten oikeusturvaa voi-
32205: Lääninoikeuksien verovalituksia käsittelevän taisiin näin parantaa.
32206: henkilökunnan riittämättömyyden takia viipy-
32207: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
32208:
32209: Liisa Jaakonsaari
32210: 1983 vp. 2049
32211:
32212: Toivomusaloite n:o 1853
32213:
32214: Anna-Liisa Jokinen ym.: Naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista
32215: tarkoittavan YK:n julistuksen sisällön toteuttamisesta Suomessa
32216:
32217: Eduskunnalle
32218:
32219: Vuosisatoja on kaikkien edistyksellisten liikkei- Toinen artikla kehottaa ryhtymään kaikkiin
32220: den tavoitteena ollut tasa-arvon vaatimusten to- asianmukaisiin toimiin lakien, tapojen, määräys-
32221: teuttaminen. Naisiin kohdistuvan syrjinnän pois- ten ja menettelyjen poistamiseksi ja asianmukai-
32222: tamista on vaadittu järjestyneen työväestön toi- sen lain suojan luomiseksi miesten ja naisten
32223: mesta myös yhteisissä kokouksissa jo teollistumi- yhtäläisille oikeuksille. Yhdistyneiden Kansakun-
32224: sen alkuvuosikymmenistä alkaen. Järjestelmälli- tien ja sen erityisjärjestöjen hyväksymät kansain-
32225: sesti on asiaa kehitelty eteenpäin Yhdistyneiden väliset sopimukset ja julistukset, jotka koskevat
32226: Kansakuntien toimesta, mikä vuosikymmenien naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista, on
32227: työn tuloksena on vihdoin johtanut naisiin koh- ratifioitava tai hyväksyttävä sekä pantava täytän-
32228: distuvan syrjinnän poistamista vaativaan julistuk- töön niin pian kuin mahdollista, sanotaan toisen
32229: seen vuonna 1967. aniklan lopussa.
32230: Kuitenkin naiseen kohdistuvaa syrjintää ilme- Tämä lausuma velvoittaa myös Suomen valti-
32231: nee edelleen niin palkkauksen kuin ammatissa ota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin asiakir-
32232: etenemisen ja yhteiskunnallisen vastuun jaon jan periaatteiden toteuttamiseksi ja naisten ja
32233: kohdalla. Tämä todettiin myös YK:n päättävissä miesten tasavertaisuuden saattamiseksi voimaan
32234: elimissä ja sen seurauksena syntyi syrjinnän pois- käytännössä. Varsinkin samapalkkaisuudessa on
32235: tamista vaativa asiakirja, kun oli ilmennyt että niin suuria puutteita että niiden korjaamiseen
32236: huolimatta YK:n peruskirjasta, Ihmisoikeuksien tulee välittömästi ryhtyä. Vähäistä ei suinkaan
32237: julistuksesta, ihmisoikeuksia koskevista kansain- ole myöskään se vanhentunut asenteellisuus, jota
32238: välisistä yleissopimuksista ja YK:n eriryisjärjestö- edelleen ilmenee. Julistuksen 3 artikla kehottaa
32239: jen muista sopimuksista ja julistuksista sekä yhtä- ryhtymään kaikkiin asianmukaisiin toimiin ylei-
32240: :1isten oikeuksien alalla tapahtuneesta kehityk- sen mielipiteen kasvattamiseksi ja kansallisten
32241: sestä naisiin kohdistuvaa syrjintää esiintyy edel- tavoitteiden ohjaamiseksi niin, että ennakkoluu-
32242: leen huomattavasti. Myöskään tämän jälkeen lot hälvenevät ja vanhentuneet tavat sekä kaikki
32243: hyväksytty "Naisiin kohdistuvan syrjinnän pois- muu käytäntö, joka perustuu käsityksiin naisen
32244: tamista'' vaativa YK:n julistus ei ole tilannetta alempiarvoisuudesta, häviää. Näiden lausumien
32245: muuttanut. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n pohjalta tulee Suomen valtion tuntea velvoitus
32246: suositus ei sekään ole saanut aikaan asiakirjan tilanteen korjaamiseksi oman maan olosuhteissa
32247: esittämää samapalkkaisuutta meidänkään maas- ja siksi ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin naisiin
32248: samme. Onpa päinvastoin voitu todeta palkkojen kohdistuvan syrjinnän poistamista esittävän asia-
32249: erojen kasvaneen viime vuosina. Tarvitaan todel- kirjan periaatteiden toteuttamiseksi Suomessa.
32250: la ratkaisevia toimenpiteitä todellisen tasa-arvon Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
32251: toteuttamiseksi ei vain julistuksissa vaan myös nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32252: käytännössä. Naisiin kohdistuva syrjintä, joka sen,
32253: estää ja rajoittaa heidän tasavertaisuuttaan mies- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
32254: ten kanssa, on syvästi epäoikeudenmukainen sekä Yhdistyneiden Kansakuntien naisiin koh-
32255: loukkaus ihmisarvoa kohtaan, sanotaan syrjinnän di.rtuvan syrjinnän poistamista esittävän
32256: poistamista vaativan julistuksen ensimmäisessä julistuksen sisällön periaatteiden toteut-
32257: aniklassa. · tamiseksi Suomessa.
32258:
32259: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
32260:
32261: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Pirkko Turpeinen
32262: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen Pekka Leppänen
32263: Terho Pursiainen Mikko Kuoppa Juhani Vähäkangas
32264: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä Osmo Vepsäläinen
32265: Lauha Männistö
32266: 257 088300420M
32267: 2050 1983 vp.
32268:
32269: Toivomusaloite n:o 1854
32270:
32271:
32272:
32273:
32274: Anna-Liisa Jokinen ym.: Aliurakoitsijoiden asemaa konkurssissa
32275: koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta
32276:
32277:
32278: Eduskunnalle
32279:
32280: Lainsäädännössämme ilmenee erittäin vakavia jättää ne maksamatta aliurakoitsijoille. Viime
32281: epäkohtia edelleen siinä suhteessa, että työn vuosina on sattunut useita valitettavia tapauksia,
32282: suorittaja jää usein vaille hänelle kuuluvaa työ- jotka osoittavat konkurssin tehneen yhtiön jatka-
32283: palkkaa. Tämä koskee aliurakoitsijoita ja nimen- neen välittömästi toisella nimellä, mutta jättä-
32284: omaan varsin monissa tapauksissa yksityisiä pie- neen aliurakoitsijat ilman palkkaa. Valitettavinta
32285: niä yrityksiä eli niitä, joiden työntekijämäärä on on, että näin on menetelty valtion työkohteissa,
32286: 2-4 työntekijää. Työn erikoistuminen puoles- eivätkä asianajotoimistotkaan selvitä tilannetta,
32287: taan on johtanut näiden pienten yritysten lisään- vaikka näyttöä ja todisteita on. Tällaiset epäkoh-
32288: tymiseen ja samalla ongelman huolestuttavaan dat lainsäädännössä heikentävät lainkäytön luo-
32289: kasvuun. Työttömyyden lisääntyessä ovat juuri tettavuutta. Siksi niiden korjaamiseen on nopeas-
32290: nämä pienyritykset pakotettuja ottamaan työn ti ryhdyttävä. Vaikka aliurakoitsija on rinnastet-
32291: vastaan, vaikka takeita palkan maksusta ei ole- · tavissa työntekijöihin, aliurakoitsijalta puuttuu
32292: kaan saatavissa. Tämä työnsuoritusryhmä on ver- kuitenkin palkkaturva. Olisikin erityisen tärkeää
32293: rattavissa palkansaajaan, mutta heidän palkkatur- selvittää, millä tavoin voitaisiin turvata aliura-
32294: vansa on huolestuttavan heikko. koitsijan asema konkurssissa. Tarvitaan lainsää-
32295: Lisäksi aliurakoitsijoilla on työn suorituksessa dännön nopeaa uudistamista.
32296: mukana myös omia työvälineitä, laitteita tai Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32297: kuljetuskalustoa, joiden kulut lisäävät tappion taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32298: suuruutta työnantajan konkurssin tapahtuessa.
32299: Valitettavaa on sen käytännön lisääntyminen, että hallitus nopeasti selvittäisi aliura-
32300: että myös valtio ja kunnat antavat töitään ura- koitsijoiden aseman konkurssissa ja antai-
32301: koitsijalle, joka konkurssin tapahtuessa nostaa si asiaa koskevan lakiesityksen eduskun-
32302: kyllä omat sopimuksiin kirjatut tulonsa, mutta nalle.
32303: Helsinfgissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
32304:
32305: Anna-Liisa Jokinen Terho Pursiainen Marja-Liisa Salminen
32306: Niilo Koskenniemi Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
32307: Ensio Laine Heli Astala Lauha Männistö
32308: 1983 vp. 2051
32309:
32310:
32311: Toivomusaloite n:o 1855
32312:
32313:
32314:
32315:
32316: Joutsenlahti ym.: Pomo- ja väkivaltafilmien tuonnin estämisestä
32317:
32318:
32319: Eduskunnalle
32320:
32321: Videoteollisuus on levinnyt nopeasti maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32322: hamme. Hyvien filmien seassa on maahamme nioittavasti edushmnan hyväksyttäväksi toivo-
32323: tunkeutunut myös monenlaista huonoa eloku- muksen,
32324: vatuotantoa videoina, joille pitäisi laittaa tuon-
32325: tikielto, jottei kansan siveellinen selkäranka ai- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
32326: nakaan niiden johdosta lisää murtuisi. Tälläisiä piteisiin kaikenlaisten pomo-, seksi-, vä-
32327: kiellettäviä videofilmejä ovat pomo- ja seksifil- kivalta- ja kauhuvideofilmien tuonnin
32328: mit, rienaavat filmit kuten Manaaja sekä väki- estämiseksi maahamme.
32329: valta- ja kauhuelokuvat.
32330: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
32331:
32332: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
32333: Pentti Skön Lea Mäkipää Reijo Enävaara
32334: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
32335: 2052 1983 vp.
32336:
32337: Toivomusaloite n:o 18.56
32338:
32339:
32340:
32341:
32342: Joutsenlahti ym.: Alarajan aikaansaamisesta protesti· ja trattalis-
32343: toilla julkaiSitavien maksa...mattomien laskujen osalta
32344:
32345:
32346: Eduskunnalie
32347:
32348: Yksityisen intimiteettisuoja on monista hy- mänsä ajaksi ihmisten silmissä pienen muuta-
32349: vistä pyrkimyksistä ja ponnistuksista huoli- man kympin suuruisen maksuvaikeuden vuoksi.
32350: matta vieläkin erittäin heikko. Näin on asian- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32351: laita varsinkin julkistettaessa esim. Kauppaleh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32352: dessä tratta- ja protestilistoja, joille yksityinen muksen,
32353: henkilö voi saada nimensä hyvinkin pienen
32354: maksun laiminlyönnin seurauksena. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
32355: Tämän vuoksi olisikin säädettävä sopiva ala- menpiteisiin, että yksityisen henkilön
32356: raja maksamattomien laskujen kohdalla, jottei nimeä ei saisi ;utkaista protesti- eikä
32357: sen alapuolisten maksujen laiminlyömisestä he- trattalistozlla alle 5 000 markan maksa-
32358: ti seuraisi pelko joutua protesti- ja trattalistoil- matlomien laskujen takia.
32359: le ja samalla tulla mustatuksi ehkäpä koko elä-
32360: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
32361:
32362: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
32363: Pentti Skön Lea Mäkipää Vieno Eklund
32364: 1983 vp. 2053
32365:
32366: Toivomusaloite n:o 1857
32367:
32368:
32369:
32370:
32371: Kortesalmi ym.: Pornografisten julkaisujen levittämisen rajoit-
32372: tamisesta
32373:
32374:
32375: Eduskunnalle
32376:
32377: Erityisesti K-linjan valtakauden aikana on ja naisen arvon alcmamisellc ja polL.:miscl~.: ja
32378: maassamme vain lisääntymistään lisääntynyt häpäisylle on saatava sulku. Jos on välttämä-
32379: räikeä sukupuolimoraali, ihmisyyttä ja naisen töntä julkaista kyseisiä lehti~i, olisi niiden ja-
32380: arvoa loukkaava pornografia. V asemmis toenem- kelu sijoitettava määriipaikkoihin eikä niin,
32381: mistöisen eduskunnan aikana tämä suuntaus että pornografia rehomw vaitoimenaan missä
32382: vain vahvistui kun kansanrintama oli voimis- tahansa.
32383: saan ja johti maan asioita. Nykyisin porno- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
32384: grafia on vastassa miltei kaikkialla turuilla ja nioittavasti cduskurman hyväksytt:iväksi toivo-
32385: toreilla ja ihmisten kulkupaikoilla, jopa se on muksen,
32386: levinnyt tavallisiin myymälöihinkin, kuten
32387: esim. kauppojen lehtipisteisiin. Esim. Pohjois- että hallitus ryhtyisi toimiin ihmi-
32388: Suomessa varsinkin vanhempi väki ja muut va- syyttä ja naise11 arvo<~ alentavien porno-
32389: kavamieliset ihmiset ja kristikansa ovat kau- grafisten jul.kaisujen levittämisen lopet-
32390: huissaan, kun myymäläänkin mennessä ensim- tamiseksi tai ainakin r<~joittamiseksi
32391: mäisenä ovat asiakasta vastaanottamassa pomo- vain tarkoin määriteltyihin suurta ylei-
32392: lehdet. Asiantilaan on saatava aikaan muutos ja söä mahdollisimman vähän häiritseviin
32393: rajoituksia, sillä näin ei voi jatkua. Ihmisyyden myyntipaikkoihin.
32394: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
32395:
32396: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio Reino Jyrkilä
32397: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Lea Mäkipää
32398: Vieno Eklund Veikko Vennamo
32399: 2054 1983 vp.
32400:
32401: Toivomusaloite n:o 1858
32402:
32403:
32404:
32405:
32406: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Naisten syrjinnän poistamista koske-
32407: van yleissopimuksen edellyttämän lainsäädännön toteuttami-
32408: sesta
32409:
32410:
32411: Eduskunnalle
32412:
32413: Suomi allekirjoitti kesällä 1980 YK:n kaik- kokuun lopulla. Eli yleissopimuksen ratifioinnin
32414: kinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan edellytyksenä olevan lainsäädännön valmistelu-
32415: yleissopimuksen ja on sen jälkeen monessa eri työ on edennyt varsin pitkälle.
32416: yhteydessä luvannut ratifioida sen mahdollisim- Myös muissa maissa on toteutettu naisten
32417: man pian. asemaa ja sukupuolten tasa-arvoista kohtelua
32418: Mainitun yleissopimuksen ratifioinnin on koskevaa lainsäädäntöä. Suomea lukuun otta-
32419: todettu edellyttävän mm. sukunimeä, kansalai- matta kaikissa muissa pohjoismaissa on jo voi-
32420: suutta ja holhousta koskevan lainsäädännön massa tasa-arvolait ja YK:n 157 jäsenmaasta
32421: uudistamista sekä sukupuolisyrjinnän kieltä- yli 90 on jo allekirjoittanut ja 45 ratifioinut
32422: mistä lailla. Toimenpiteet lainsäädännön uudis- ·tämän yleissopimuksen.
32423: tamiseksi ovatkin olleet vireillä: holhouslaki Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32424: uudistettiin viime eduskuntakaudella, kansalai-- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32425: suuslain uudistusesitys odottaa eduskunnalle muksen,
32426: antamista ja sukunimeä koskeva uudistus oli
32427: eduskunnassa mutta hallitus katsoi parhaaksi että hallitus ryhtyisi .kiireellisiin toi-
32428: vetää esityksensä takaisin. Myös tasa-arvolakia menpiteisiin YK:n naisten syrjinnän
32429: on valmisteltu ja lakitekstiä viimeistelevän työ- poistamista koskevan yleissopimuksen
32430: ryhmän määräaika päättyy kuluvan vuoden tou- edellyttämän lainsäädännön toteuttami-
32431: seksi.
32432: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
32433:
32434: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Helena Pesola Mauri Pekkarinen
32435: Aila Jokinen Timo Kietäväinen Hannu Kemppainen
32436: 1983 vp. 2055
32437:
32438: Toivomusaloite n:o 18.59
32439:
32440:
32441:
32442:
32443: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Valtion ja kunnan palveluksessa olevan
32444: estämisestä omistamasta työnantajaan liikesuhteissa olevien
32445: yritysten osakkeita
32446:
32447:
32448: Eduskunnalle
32449:
32450: Viranhaltijoiden oman edun tavoittelus,ta vi- Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32451: rinneessä julkisessa keskustelussa on käynyt il- vomuksen,
32452: mi, että valtion, kuntain tai kuntainliittojen
32453: hankintojen käsittelyyn osallistuvat viranhalti- että hallitus ryhtyisz toimenpiteisiin
32454: jaJt tai heidän esimiehensä saattavat olla eri ta- sellaisen lain säätämistä varten, että
32455: voin sitoutuneita tavaran tarjoajiin ja/tai myy- valtion, kunuan tai kuntainliiton viran
32456: jiin esiintyen näiden puolestapuhujina. tai pysyväisen toimen haltija ei saa
32457: Tällainen yhteisen edun mukaisen vapaan omistaa työnantajaansa liikesuhteissa
32458: kilpailun tyrehdyttävä, jopa kilpailurajoitusso- olevien yritysten osakkeita eikä työs-
32459: pimuksiin johtanut toiminta ja viranhaltijoiden kennellä näiden palveluksessa eikä suo-
32460: nauttimaa yleistä luottamusta horjuttava me- rittaa näille palkkiollisia tehtäviä.
32461: nettely olisi estettävä.
32462: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
32463:
32464: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Lea Sutinen Hannu Kemppainen
32465: Pirkko Ikonen Liisa Kulhia Timo Kietäväinen
32466: Katri-Helena Eskelinen Esko Aho Jukka Vihriälä
32467: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannele Pokka Olavi Martikainen
32468: 2056 1983 vp.
32469:
32470: Toivomusaloite n:o 1860
32471:
32472:
32473:
32474:
32475: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Turpeen käyttöä sääntelevän lainsää-
32476: dännön aikaansaamisesta
32477:
32478:
32479:
32480: Eduskunnalle
32481:
32482: Maassamme ei tällä hetkellä ole lakia, joka että mainitut ohjelmat toteuttavat lähinnä vain
32483: yhtenäisesti sääntelisi turpeen ottamista. Tur- valtakunnallisia suojelutavoitteita. Maakunnalli-
32484: peen käytön voimakas kasvu toisaalta ja toi- sesti ja paikallisesti merkittäviä suojeltavia soita
32485: saalta pyrkimys ennalta ehkäistä turvetuotan- ei ohjelmiin sen sijaan sisälly.
32486: non suuresti lisääntyviä vesistövaikutuksia seb Pääosa soidensuojelun perusohjelmiin sisäl-
32487: tarve varmistaa riittävien suoalueiden säilymi- tyvistä soista on osoitettu suojeltaviksi hyväk-
32488: nen luonnontilaisina ovat olennaisesti lisänneet sytyissä tai vahvistetuissa seutukaavoissa. Li-
32489: tarvetta turpeen käytön ohjaamiseen. Kun tur- siiksi seutukaavoihin sisältyy perusohjelmaan
32490: peen ottaminen ei ole edellyttänyt lupaa eikä· kuulumattomia, paikallisesti arvokkaita soita.
32491: myöskään ole säännöksiä, jotka olisivat edel- Vahvistettu seutukaava on rakennuslain 26 §:n
32492: lyttäneet turpeen ottamisessa huomioon otetta- mukaan ohjeena yksityiskohtaisemmalle kaavoi-
32493: viksi myös luonnonsuojelun ja muut yleisen tukselle ja ryhdyttäessä muihin toimenpiteisiin
32494: edun vaatimukset, on turpeen hyötykäytön ja alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten
32495: soiden- ja vesiensuojelun välille syntynyt kasva- on muutenkin suunnitellessaan alueiden käyt-
32496: via ristiriitoja. töä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään nii-
32497: Hyväksyessään soran ja eräiden muiden den toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpi-
32498: maankamaran ainesten ottamista sääntelevän teillä vaikeuteta seutukaavan toteutumista. Yk-
32499: maa-aineslain (55 5/81) kevätistuntokauden sityisten toimesta tapahtuvaa soiden käyttöä
32500: 1981 päätteeksi eduskunta edellytti erikseen voi vahvistettu seutukaava kuitenkin rajoittaa
32501: valmisteltavaksi turpeen ottamista koskevan vain silloin, jos kaavaan on otettu rakennus-
32502: lain, jonka nojalla voidaan toteuttaa soidensuo- lain 135 §:ssä tarkoitettuja erityisiä suojelu-
32503: jelun ja turpeen tarkoituksenmukaisen hyväksi- määräyksiä.
32504: käytön tavoitteet. Turve on erittäin hitaasti uusiutuva luon-
32505: Soidensuojelun kannalta valtakunnallisesti nonvara. Soidensuojelun kannalta turpeen otta-
32506: merkittäviä kohteita sisältyy valtioneuvoston minen merkitsee suon luonnontilan muutta-
32507: 19. 4. 1979 ja 26. 3. 1981 hyväksymään soiden- mista käytännöllisesti katsoen peruuttamatto-
32508: suojelun perusohjelmaan. Suoluontoa sisältyy masti. Turpeen ottamisen sääntelyä puoltaa
32509: jossain määrin myös valtioneuvoston 24. 2. myös se, että suunnittelemattomasta ottamisesta
32510: 1978 vahvistamaan kansallis- ja luonnonpuisto- yleensä aiheutuu myös vesistön ja pohjaveden
32511: jen kehittämisohjelmaan. Näihinkin ohjelmiin pilaantumista ja muitakin haittoja ympäristölle.
32512: sisältyvien soiden säilyminen kaikilta osin hyö- Turpeen ottamisen sääntelyllä, kuten maa-
32513: tykäytön ulkopuolella on osoittautunut epävar- aineslain mukaisella muidenkin maankamaran
32514: maksi, koska ohjelmiin ei liity maanomistajaan ainesten ottamista koskevalla sääntelyllä on
32515: kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia muutoin pyrittävä ohjaamaan ottaminen sellaisille alueil-
32516: kuin valtion maiden osalta. Soidensuojelun le, joilla se ilman huomattavia haittoja voi ta-
32517: perusohjelmaan sisältyvien soiden suojelun tur- pahtua. Lailla tulee voida turvata riittävien eri
32518: vaaminen siihen asti kunnes ne muodoste- suotyyppejä edustavien luonnontilaisten soiden
32519: taan luonnonsuojelulain mukaisesti suojelluiksi säilyminen jälkipolville ja estää turpeen ottami-
32520: alueiksi edellyttääkin turpeen ottamista säänte- sesta aiheutuvat huomattavat haitat ympäris-
32521: levää lainsäädäntöä. On myös syytä huomata, tölle. Säännöksillä on pyrittävä lisäksi järjestä-
32522: 1983 vp. - TA n:o 1860 2057
32523:
32524: mään turpeen ottaminen yksityiskohtaisesti niin, voidaan välttää soidensuojelun sekä muun ym-
32525: että siitä aiheutuvat ympäristölliset haitat jää- päristönsuojelun ja turpeen käytön välisiä risti-
32526: vät mahdollisimman vähäisiksi. riitoja. Turvetuotannon suunnitelmallisuutta
32527: Jos lupa turpeen ottamiseen evättäisiin, olisi voidaan näin parantaa ja lis3tä varmuutta kul-
32528: yleensä kysymys alueesta, joka kuuluu edellä loinkin tarvittavan turpeen saamisesta käyt-
32529: mainittuihin valtioneuvoston vahvistamiin suo- töön.
32530: jeluohjelmiin tai vahvistettuihin seutukaavoihin. Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväksyny
32531: Tällöin suojelua toteuttava viranomainen voi eduskunnan ympäristö- ja luonwryhmän johLU-
32532: ostaa tai lunastaa suon käypään hintaan val- kunnassa.
32533: tiolle luonnonsuojelutarkoituksiin taikka maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32534: omistaja voi hakea aluetta rauhoitettavaksi luon- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32535: nonsuojelulain ( 71/23) mukaisesti, jolloin muksen,
32536: hänelle maksetaan tämän lain 11 a §:n nojalla
32537: korvaus rauhoituspäätöksen· aiheuttamista talou- että hallitus antaisi pil.:!azsestz edw-
32538: dellisen hyödyn menetyksistä. kunnalle esityksen turpeen käyttöä såän-
32539: Turpeen ottamisen ohjaamisella alueille, joilla televäksi laiksi. jossa cdellii esitetyt nä-
32540: se ilman huomattavia haittoja voi tapahtua, kökohdat on otettu huomiooli.
32541: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
32542:
32543: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Liisa Kulhia Juhani Alaranta
32544: Katri-Helena Eskelinen Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa
32545: Timo Kietäväinen
32546:
32547:
32548:
32549:
32550: 258 088300420M
32551: 2058 1983 vp.
32552:
32553: Toivomusaloite n:o 1861
32554:
32555:
32556:
32557:
32558: Könkkölä ym.: Lainsäädännöllisten esteiden poistamisesta YK:n
32559: naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen rati-
32560: fioimiseksi
32561:
32562:
32563: Eduskunnalle
32564:
32565: Suomi on allekirjoittanut YK:n naisten syr- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
32566: jinnän poistamista koskevan yleissopimuksen toivomuksen,
32567: 17. 7. 1980. Sopimusta ei kuitenkaan ole rati-
32568: fioitu, koska tasa-arvoasiain neuvottelukunnan että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32569: mietinnössään ehdottamia lainsäädännöllisiä tyksen sukupuolten tasa-arvoa koske-
32570: muutoksia ei vielä ole toteutettu. vasta lainsäädännöstä ja ryhtyisi muihin
32571: Esimerkiksi työhönoton yhteydessä tapahtu- tasa-arvoasiain neuvottelukunnan esittä-
32572: vaa naisten syrjintää ei Suomessa ole kielletty. miin toimiin YK:n naisten syrjinnän
32573: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta katsoo mietin- poistamista koskevan yleissopimuksen
32574: nössään, että sopimuksen ratifioimiseksi olisi ratifioimiseksi.
32575: Suomessa säädettävä erityinen tasa-arvolaki.
32576: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
32577:
32578: Kalle Könkkölä Ville Komsi
32579: 1983 vp. 2059
32580:
32581: Toi\fomusaloite n:o 1862
32582:
32583:
32584:
32585:
32586: V. Leppänen ym.: Julkista tehtävää hoitavan henkilön riippu-
32587: mattomuuden järjestämisestä
32588:
32589:
32590: Eduskunnalle
32591:
32592: Johtavassa julkisessa tehtävässä olevien hen- Tämän vuoksi olisi myös Suomessa paikal-
32593: kilöiden tulisi olla tehtävässään riippumattomia laan luoda järjestelmä, jolla turvattaisiin jul-
32594: ulkopuolisista taloudellisista intresseistä eikä kista tehtävää suorittavien henkilöiden riippu-
32595: omakohtainen etu saisi joutua ristiriitaan jul- mattomuus ulkopuolisista intresseistä.
32596: kisen tehtävän suorittamisen kanssa. Tämän Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32597: vuoksi esimerkiksi USA:ssa joutuvat tärkeät tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32598: valtion virkamiehet virkaan tullessaan selvittä- sen,
32599: mään taloudelliset ja muut riippuvuussuhteen- että hallitus ryhtyisi toimiin tarvit-
32600: sa, jolloin yleensä heidän on luovuttava esimer- tavien esitysten antamiseksi eduskun-
32601: kiksi henkilökohtaisesta omistuksesta yhtiöissä. nalle julkista tehtävää suorittavien hen-
32602: Salora- ja muut skandaalit ovat esimerkiksi kilöiden ulkopuolisista intresseistä riip-
32603: johtavien verovirkamiesten osalta osoittaneet pumattomuutta säätelevän normiston
32604: erilaisten riippuvuussuhteiden vaikutuksia. luomiseksi.
32605: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
32606:
32607: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
32608: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
32609: Reino Jyrkilä
32610: 2060 1983 vp.
32611:
32612: Toivomusaloite n:o 1863
32613:
32614:
32615:
32616:
32617: U. Leppänen ym.: Lilkkeenharjoittajan velkojen raukeamisesta
32618:
32619:
32620: Eduskunnalle
32621:
32622: Yksityinen liikkeenharjoittaja on yhtiöitä jotka ,-idä ovat jäljellä omaisuuden myynnin
32623: huonommassa asemassa yrityksen joutuessa lo- jälkeen, kokonaan rauc:ca yhden vuoden kulues-
32624: pettamaan toimintsnsa p:dwn edessä. Kun yk- sa pakkohuutokaupasta. Näin yksityisen liik-
32625: sityiseltä yrittäjältii on paklwhuutokaupoilla kcenharjoirrc.jan mlcvctisuus ei olisi tuhottu
32626: viety kaikki omaisuus, jäävät edelleenkin liike- vuotta pitemmäksi :1jaksi. Keinottelu on estet-
32627: velat ja erilaiset yhteiskunnan verot ja muut tävisså lainsäädännön avulla.
32628: maksut rasitukseksi loppuiäksi. Tällaisessa ta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32629: pauksessa yksityisen liikkeenharjoittajan tule- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32630: vaisuus taloudellisessa mielessä on tuhottu lop- sen,
32631: puiäksi. Tämä ei voi olla oikein eikä järkevää.
32632: Tämän vuoksi tulisi yksityinen liikkeenhar· että hallitus ryhtyisi tozmzzn esityk·
32633: joittaja rinnastaa yhtiöön tosiasiallisen kon- · sen antamiseksi eduskunnalle yksityisen
32634: kurssin tapahtuessa, eli kun liikkeenharjoittaja liikkeenharjoittajan liikevelkojen sekä
32635: pakkohuutokaupan kautta lopettaa toiminnan verojen ja muiden maksujen vuoden
32636: ja kun kaikki omaisuus on myyty, tulisi liike- sisällä raukeamisesla pakkohuutokaup-
32637: velkojen sekä verojen ja muiden maksujen, palopettamisen jälkeen yhtiöille voimas-
32638: sa olevien periaatteiden mukaisesti.
32639: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
32640:
32641: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Lea Mäkipää
32642: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
32643: Reino Jyrkilä
32644: 1983 vp. 2061
32645:
32646: Toivomusaloite n:o 1864
32647:
32648:
32649:
32650:
32651: Paasilinna ym.: Henkilötietojen rekisteröintiä koskevan lainsää-
32652: dännön aikaansaamisesta
32653:
32654:
32655: Eduskunnalle
32656:
32657: Kansalaisia ja heidän elinolosuhteitaan kos- Näin etenkin Suomessa, jossa ei ole yhtenäistå
32658: kevien tietojen rekisteröinti on jatkuvasti li- henkilötietojen rekisteröintiä koskevaa lainsää-
32659: sääntynyt niin valtionhallinnossa kuin yksityi- däntöi1. Henkilötietoj<l bovL;tetaan mitä erilai-
32660: selläkin sektorilla. Työntekijöiden poliittisten simpiin tarkoituksiin ilman, että rekisteröity
32661: mielipiteiden rekisteröinti on vanhastaan tun- itse edes tietää häntd koskl'vi~?n detojen tal-
32662: nettu syrjinnän keino työeläm[issä. Ongelmana lettamisesta.
32663: koetaan nykyisin myös voimakas kaupallinen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32664: manipulaatio, jonka toteuttamiseen käytetään kunnan hyviiksyttäväksi toivomuksen,
32665: jopa viranomaisten pitämiä rekistereitä.
32666: Automaattisen tietojenkäsittelyn laajenemi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32667: nen sekä henkilötunnuksen käyttö yhä useam- menpiteisiin henkilötietojen rekisteröin-
32668: man rekisterin hakutietona aiheuttavat vakavan tiä ja muuttt tietosuojaa koskevan lain-
32669: vaaran kansalaisten yksityiselämän suojalle. säädämzön aikaansaamiseksi.
32670: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
32671:
32672: Reino Paasilinna Pertti Hietala Lea Savolainen
32673: Jouko Skinnari Jussi Ranta Peter Muurman
32674: Erkki Liikanen Jukka Mikkola Risto Ahonen
32675: Mikko Rönnholm Mats Nyby Aamo von Bell
32676: Sinikka Hurskainen Timo Roos Arja Alho
32677: Kaj Bärlund Anna-Liisa Piipari Juhani Sm·akka
32678: Jouko Tuovinen Pekka Myllyniemi Matti Luttinen
32679: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Sakari Knuuttila
32680: Markus Aaltonen Jorma Rantanen Matti Puhakka
32681: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki Mikko Elo
32682: Tuulikki Hämäläinen Kaisa Raatikainen
32683: 2062 1983 vp.
32684:
32685: Toivomusaloite n:o 1865
32686:
32687:
32688:
32689:
32690: V. Vennamo ym.: Vähävaraisten suoritettavien ulosottopalkkioi-
32691: den maksamisesta valtion varoista
32692:
32693:
32694: Eduskunnalle
32695:
32696: Ulosottopalkkiot voivat monesti pienituloisil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32697: le ja vähävarnisille muodostua tämän päivän vähävaraisten maksettaviksi lankeavien
32698: Suomessa kohtuuttomiksi. Näin on asianlaita kohtuuttomien ulosottopalkkioiden mak-
32699: erityisesti pienten velkojen kohdalla. Tämä ei samiseksi valtzon varoista.
32700: ole hyväksyttävää.
32701: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32702: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32703: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
32704:
32705: Veikko Vennamo Liisa Arranz Mikko Vainio
32706: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön Reijo Enävaara
32707: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Urpo Leppänen
32708: Lea Mäkipää
32709: 1983 vp. 2063
32710:
32711: Toivomusaloite n:o 1866
32712:
32713:
32714:
32715:
32716: V. Vennamo ym.: Valtion työmailla työskentelevien kuorma-
32717: autoilijoiden ja konemiesten saatavien turvaamisesta kon-
32718: kurssitapauksissa
32719:
32720:
32721: Eduskunnalle
32722:
32723: Kun suurempi yritys urakoi valtion töissä, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32724: niin monesti tällä työmaalla kuorma-autoilijat menpiteisiin erityisesti valtion työmailla
32725: ja konemiehet ovat konkurssitapauksissa jääneet työskentelevien kuorma-autoiliioiden ;a
32726: vaille saataviaan. Konkurssi on suurelta osin konemiesten saatavien turvaamiseksi
32727: tehty Omatoimisten yrittäjien kustannuksella. konkurssitapausten yhteydessä.
32728: Tämä ei ole hyväksyttävää.
32729: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32730: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32731: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
32732:
32733: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti
32734: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
32735: Mikko Vainio Pentti Skön Urpo Leppänen
32736: 2064 1983 rd.
32737:
32738: Hemstäilningsmotion r.r 1867
32739:
32740:
32741:
32742:
32743: Zilliacur; m. fl.; Om kvinnnrs och mäns jämställdhet
32744:
32745:
32746: Till Riksdagen
32747: Rcgcringen bör få crkänsla för att dcn rela- könen för FN:s kvinnoårtionde 1980-1985
32748: dvt aktivt arbetat for att kraven, som ställdes och fattadc aven samtidigt beslut om vcrkstäl-
32749: i Förenta Nationcrnas handlingsprogram for tighet av programmet i statsförvaltningen. Se-
32750: andra hälften av kvinnoårtiondet, skall kmma dan undertecknade Finland konventionen om
32751: förverkligas. I detta program fastslås bl.a. eliminering av diskriminering av kvinnor, som
32752: kvinnans rätt till förvärvsarbete, vilket är en PN: s generalförs:~mling goclkänt 1979, vicl clen
32753: självklarhet i vårt land, men som ännu förhind- högtidligher som ordnades i samband med
32754: ras av praktisb problem. Då vår familje- och kvinnomötet i Köpenhamn i juli 1980.
32755: sysselsättningspolitik alltjämt innehåller brister, Oberoende av de framsteg som regering och
32756: är resultatet att kvinnorna ställs i en sämre riksdag gjon för att förverkliga jämnställdhet
32757: situation i vrkeslivet. Sådana brister är bl.a. mellan kvinnor och män i lagstiftningen, åter-
32758: den otillfredsställande tillgången på barndag- står ännu att lagstifta om själva jämställclheten,
32759: vårdsplatser, avsaknaden av en lag som förbju- som ju är en förutsättning för att Finland skall
32760: der diskriminering p.g.a. kön i arbetslivet samt kunna ratificera FN:s konvention om avskaffan-
32761: den oroande lönesituationen, som många kvin- de av diskriminering av kvinnor.
32762: nodominerade yrkesgrnpper har hamnat i. På grnnd av ovanstående föreslår vi vörd-
32763: Olyckligtvis ledde riksdagens egen aktion i samt att riksdagen ville besluta hemställa,
32764: samband med släktnamnslagen tili att rege-
32765: ringen såg sig tvungen att dra tilihaka propo- att regeringen 1 brådskande urdnmg
32766: sitionen tili denna för jämnställdheten viktiga till riksdagen avger ett fi:mlag tili lag
32767: lag. Den 29 april 1980 godkände statsrådet pro- om jämställdhet mellan kvinnor och
32768: grammet för främjandet av jämlikheten mellan män
32769: Helsingfors den 19 april 1983
32770:
32771: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Ole Wasz.Höckert
32772: Gunnar Jansson Håkan Nordman
32773: 1983 vp. 2065
32774:
32775: Toivomusaloite n:o 1867 Suomennos
32776:
32777:
32778:
32779:
32780: Zilliacus ym.: Naisten ja miesten tasa-arvosta
32781:
32782:
32783: Eduskunnalle
32784:
32785: Hallituksen tulee saada tunnustusta siitä, että puolten välisen tasavertaisuuden ohjelman YK:n
32786: se on suhteellisen ahkerasti työskennellyt, jotta naisten vuosikymmeneksi 1980-1985 ja teki
32787: ne vaatimukset, jotka asetettiin Yhdistyneiden samalla päätöksen ohjelman täytäntöönpanosta
32788: Kansakuntien toimintaohjelmassa naisten vuosi- valtionhallinnossa. Myöhemmin Suomi allekir-
32789: kymmenen jälkimmäiselle puoliskolle, voitaisiin joitti konvention naisten syrjinnän poistami-
32790: toteuttaa. Tässä ohjelmassa hyväksytään mm. sesta, jonka YK:n yleiskokous oli hyväksynyt
32791: naisen oikeus ansiotyöhön, mikä on itsestäiin 1979, juhlatilaisuudessa, joka järjestettiin nais-
32792: selvä asia meidän maassamme, mutta jolle vielä ten kokouksen yhteydessä Kööpenhaminassa
32793: on esteenä käytännön pulmat. Kun meidän heinäkuussa 1980.
32794: perhe- ja työllisyyspolitiikassamme yhä vielä on Riippumatta hallituksen ja eduskunnan edis-
32795: puutteita, siitä seuraa, että naiset joutuvat tysaskeleista naisten ja miesten tasa-arvon to-
32796: työelämässä huonompaan asemaan. Tällaisia teuttamiseksi lainsäiidännössä on vielä jäljellä
32797: puutteita ovat mm. lasten päivähoitopaikkojen lain säätäminen itse tasa-arvosta, joka toki un
32798: riittämätön saatavuus, sukupuolen johdosta työ- edellytyksenä sille, että Suomi voisi vahvistaa
32799: elämässä tapahtuvan syrjinnän kieltävän lain YK:n naisten syrjintää koskc\·,m konvention.
32800: puuttuminen sekä levottomuutta herättävä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun·
32801: palkkatilanne, johon monet naisvaltaiset am- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32802: mattiryhmät ovat joutuneet. Onnettomuudeksi muksen,
32803: johti eduskunnan oma toiminta sukunimilain
32804: yhteydessä siihen, että hallitus katsoi olevan että hallitus antaisi kiireellzsesti edus-
32805: välttämätöntä ottaa tämä yhdenvertaisuuden kunnalle lakiesityksen naisten ja miesten
32806: kannalta tärkeä lakiesitys takaisin. Huhtikuun välisestä tasa-arvosta.
32807: 29 päivänä 1980 valtioneuvosto hyväksyi suku·
32808: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
32809:
32810: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
32811: Gunnar Jansson Håkan Nordman
32812:
32813:
32814:
32815:
32816: 259 088300420M
32817: